Annual Report • Feb 27, 2008
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Stockmann on vuonna 1862 perustettu suomalainen vähittäiskauppaa harjoittava pörssiyhtiö. Osakkeenomistajia on lähes 40 000. Asiakkaiden tyytyväisyys on Stockmannin kaupankäynnin keskeinen tavoite kaikilla sen toimialoilla. Stockmannin neljä liiketoimintayksikköä ovat tavarataloryhmä, muotikaupan myymäläketjut Lindex ja Seppälä sekä etäkauppaa harjoittava Hobby Hall. Stockmann toimii Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Tšekissä.
Harjoitamme liiketoimintaa rahan ansaitsemiseksi; kaiken toiminnan tulee tukea tätä päämäärää. Menestyminen tuloksenteossa merkitsee osakkeenomistajille sijoituksen tuottavuutta, yritykselle liikkumavapautta ja riskinottokykyä sekä yhteisiin päämääriin sitoutuneille hyville ihmisille arvostettua työtä ja mahdollisuutta kehittyä.
Ansaitsemme rahaa vain tuottamalla asiakkaan näkökulmasta todellisia ja kilpailijoita parempia etuja, jotka kokonaisuutena johtavat korkeaan asiakastyytyväisyyteen ja kiinteisiin asiakassuhteisiin. Kilpailukykyinen hinnoittelu, luotettava laatu ja hyvä asiakaspalvelu ovat keskeisiä edellytyksiä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Toimimalla kilpailijoita paremmin kasvatamme myyntiä ja saavutamme korkean kustannustehokkuuden sekä hyvän pääoman käytön tehokkuuden.
Menestymme ymmärtämällä kaikissa toiminnoissa Stockmannin yhteisten ja oman yksikön menestystekijöiden merkityksen ja sitoutumalla yhteisiin tavoitteisiin.
Arvostamme ihmisten kykyä sitoutua, ottaa hallittuja riskejä saada aikaan tulosta. Palkitsemme onnistumisen.
Toimintamme on eettisesti kestävää, oikeudenmukaista ja ympäristöarvoja kunnioittavaa.
| sijoitetun pääoman tuotto |
liikevoitto % liikevaihdosta |
myynnin kasvu | omavaraisuusaste | |
|---|---|---|---|---|
| Tavoitteet 2001 | Vähintään 15 % | Vähintään 5 % | Markkinoiden kasvua nopeampi |
|
| 2001 | 9,8 % | 3,6 % | Saavutettu | |
| 2002 | 12,6 % | 4,7 % | Saavutettu | |
| 2003 | 13,2 % | 4,7 % | Saavutettu | |
| 2004 | 14,3 % | 4,9 % | Saavutettu | |
| Tavoitteet 2005, 2010 mennessä |
Vähintään 20 % | Vähintään 8 % | Markkinoiden kasvua nopeampi |
Vähintään 50 % |
| 2005 | 19,6 % | 6,7 % | Saavutettu | 66,4 % |
| Tavoitteet 2006, 2011 mennessä |
22,0 % | 10,0 % | Markkinoiden kasvua nopeampi |
Vähintään 50 % |
| 2006 | 22,9 % | 10,0 % | Markkinoiden kasvun mukainen |
74,5 % |
| 2007 | 12,1 % | 9,0 % | Markkinoiden kasvun mukainen |
32,6 % |
Konsernirakenne muuttui merkittävästi Lindexin hankinnan myötä vuoden 2007 lopulla. Tämän johdosta hallitus tulee arvioimaan pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet uudelleen.
Stockmannin hallitus on määritellyt osingonjakotavoitteeksi vähintään puolet varsinaisen liiketoiminnan tuottamasta voitosta. Toiminnan kasvun vaatima rahoitus otetaan kuitenkin huomioon osingon tasossa.
Stockmann Oyj Abp:n vuoden 2008 varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 18.3.2008 klo 16.00 Finlandia-talon Konserttisalissa Helsingissä, Karamzininkatu 4.
Yhtiökokoukseen on ilmoittauduttava viimeistään 12.3.2008 klo 16.00 puh. (09) 121 4020 tai yhtiön internet-sivuilla www. stockmann.com.
Yhtiökokoukseen on oikeutettu osallistumaan osakkeenomistaja, joka on 7.3.2008 merkitty osakkeenomistajaksi Suomen Arvopaperikeskus Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.
Osakkeenomistajalla on oikeus saada yhtiökokouksen toimivaltaan kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti yhtiön hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää yhtiökokouskutsuun.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2007 jaetaan osinkoa 1,35 euroa osakkeelta. Yhtiökokouksen päättämä osinko maksetaan osakkaalle, joka osingonjaon täsmäytyspäivänä 25.3.2008 on merkitty Suomen Arvopaperikeskus Oy:n pitämään osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinko maksetaan 2.4.2008.
Osakkeenomistajien osoitteenmuutokset pyydämme ystävällisesti ilmoittamaan pankkiin tai Suomen Arvopaperikeskukseen sen mukaan, missä osakkeenomistajalla on arvo-osuustili.
Stockmann julkaisee vuonna 2008 seuraavat taloudelliset tiedotteet:
– Tammi-syyskuun osavuosikatsaus 23.10.2008
Näiden tiedotteiden lisäksi julkistamme yksiköiden kuukausittaisen myynnin.
Taloudelliset tiedotteet julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Stockmannin kaikki pörssitiedotteet löytyvät julkaisupäivänä internet-osoitteesta www.stockmann.com.
Sähköposti [email protected]
STOCKMANN, Tiedotusosasto, PL 147, 00381 Helsinki Puhelin (09) 121 3089 Faksi (09) 121 3153 Sähköposti [email protected]
Saamamme tiedon mukaan alla mainitut analyytikot seuraavat omasta aloitteestaan Stockmannin kehitystä. Lista voi olla puutteellinen. Stockmann ei vastaa analyytikkojen arvioista.
ABN AMRO Bank N.V. Jari Räisänen Pohjoisesplanadi 37 A 00100 Helsinki Puh. (09) 228 321
Carnegie Investment Bank AB, Finland Branch Tia Lehto Eteläesplanadi 12 00130 Helsinki Puh. (09) 6187 1236
Danske Markets Equities Kalle Karppinen Unioninkatu 22 00130 Helsinki Puh. 010 236 4794
Deutsche Bank AG, Helsinki Branch Kaivokatu 10 A 00100 Helsinki Puh. (09) 2525 2552
eQ Pankki Oy Robert Liljequist Mannerheiminaukio 1 A 00100 Helsinki Puh. (09) 6817 8654
Evli Pankki Oyj Mika Karppinen Aleksanterinkatu 19 A 00100 Helsinki Puh. (09) 476 690
Glitnir Pankki Oy Kim Gorschelnik Pohjoisesplanadi 33 A 00100 Helsinki Puh. (09) 613 4600
Handelsbanken Capital Markets Maria Wikström Aleksanterinkatu 11 A 00100 Helsinki Puh. 010 444 2425
Kaupthing Bank h.f., Finnish Branch Martin Sundman Pohjoisesplanadi 37 A 00100 Helsinki Puh. (09) 4784 0161
Merrill Lynch Merrill Lynch Financial Centre London EC1A 1HQ Puh. +44 20 7996 1266
Pohjola Pankki Oyj Pekka Spolander Teollisuuskatu 1 B 00510 Helsinki Puh. 010 252 4351
SEB Enskilda Jutta Rahikainen Unioninkatu 30 00100 Helsinki Puh. (09) 6162 8713
Standard & Poor's Stellan Hellström Box 1753 111 87 Stockholm Puh. +46 8 5450 6963
Espoo Vantaa Helsinki
Pietari
Oulu
Tampere
Turku
Tallinna
Riika
= Stockmann-tavaratalo
•193 Lindexin myymälää
•89 Lindexin myymälää
Tšekki
4 Stockmann vuosikertomus 2007 | stockmann-konsernin toiminta
| avainlukuja | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Avainlukuja | FAS 2003 |
IFRS 2004 |
IFRS 2005 |
IFRS 2006 |
IFRS 2007 |
|
| Myynti | milj.euroa | 1 698,6 | 1 735,0 | 1 851,3 | 1 552,6 | 1 668,3 |
| Myynnin muutos | % | 7,4 | 2,1 | 6,7 | -16,1 | 7,4 |
| Liikevaihto | milj.euroa | 1 412,7 | 1 445,0 | 1 542,6 | 1 300,7 | 1 398,2 |
| Henkilöstökulut | milj.euroa | 194,9 | 202,2 | 218,0 | 204,7 | 224,1 |
| Osuus liikevaihdosta | % | 13,8 | 14,0 | 14,1 | 15,7 | 16,0 |
| Liikevoitto | milj.euroa | 65,7 | 79,8 | 103,7 | 129,5 | 125,2 |
| Osuus liikevaihdosta | % | 4,7 | 5,5 | 6,7 | 10,0 | 9,0 |
| Voitto ennen veroja | milj.euroa | 74,0 | 78,9 | 102,8 | 128,9 | 119,4 |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen | milj.euroa | 40,9 | 59,0 | 57,0 | 125,5 | 977,4 |
| Taseen loppusumma | milj.euroa | 800,8 | 749,0 | 761,5 | 767,6 | 1 823,7 |
| Osakepääoma | milj.euroa | 105,3 | 106,8 | 109,0 | 111,7 | 112,2 |
| Osakekannan markkina-arvo 31.12. | milj.euroa | 955,6 | 1 140,8 | 1 761,3 | 2 028,6 | 1 659,8 |
| Osingot | milj.euroa | 123,3 | 53,0 | 59,5 | 72,1 | 75,2 * |
| Osinko/osake, osakeantikorjattu | euroa | 2,35 | 1,00 | 1,10 | 1,30 | 1,35 * |
| Tulos/osake, osakeantikorjattu | euroa | 1,01 | 1,13 | 1,44 | 1,93 | 1,59 |
| Tulos/osake, osakeantikorjattu, laimennettu | euroa | 1,00 | 1,11 | 1,42 | 1,90 | 1,58 |
| Omavaraisuusaste | % | 68,3 | 62,5 | 66,4 | 74,5 | 32,6 |
| Oman pääoman tuotto | % | 9,6 | 12,2 | 15,8 | 19,4 | 15,2 |
| Sijoitetun pääoman tuotto | % | 13,2 | 14,8 | 19,6 | 22,9 | 12,1 |
*) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle. Osinkoehdotus on 1,35 euroa/osake.
| myynti vuosineljänneksittäin 2006-2007, milj.euroa | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Myynti vuosineljänneksittäin 2006-2007, milj.euroa | Q1 2006 |
Q2 2006 |
Q3 2006 |
Q4 2006 |
Q1 2007 |
Q2 2007 |
Q3 2007 |
Q4 2007 |
||
| Tavarataloryhmä | 235,8 | 270,8 | 249,0 | 363,4 | 281,2 | 261,0 | 275,5 | 400,4 | ||
| Lindex* | 68,1 | |||||||||
| Hobby Hall | 52,6 | 46,2 | 45,5 | 55,5 | 55,6 | 46,0 | 45,9 | 58,9 | ||
| Seppälä | 32,4 | 40,2 | 40,2 | 45,3 | 34,6 | 43,5 | 45,4 | 51,2 | ||
| Jakamaton | 0,2 | 0,3 | 0,2 | 0,2 | 0,2 | 0,2 | 0,2 | 0,2 | ||
| Jatkuvat toiminnot yhteensä | 320,9 | 357,6 | 334,9 | 464,4 | 371,7 | 350,7 | 367,0 | 578,8 | ||
| Lopetetut toiminnot | 74,8 | |||||||||
| Konserni | 395,7 | 357,6 | 334,9 | 464,4 | 371,7 | 350,7 | 367,0 | 578,8 | ||
| *Lindex 6.12.2007 alkaen |
| Liikevoitto vuosineljänneksittäin 2006-2007, milj.euroa | Q1 2006 |
Q2 2006 |
Q3 2006 |
Q4 2006 |
Q1 2007 |
Q2 2007 |
Q3 2007 |
Q4 2007 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tavarataloryhmä | -0,1 | 22,2 | 13,1 | 44,3 | 7,8 | 11,5 | 25,7 | 46,9 |
| Lindex* | 15,0 | |||||||
| Hobby Hall | 1,0 | 0,6 | 2,1 | 3,4 | 1,5 | -0,9 | 2,5 | 2,7 |
| Seppälä | 0,8 | 7,6 | 5,4 | 7,3 | 0,8 | 5,8 | 5,5 | 8,6 |
| Jakamaton | -1,4 | -1,9 | -0,9 | -3,8 | -1,8 | -2,1 | -1,1 | -2,4 |
| Eliminoinnit | 0,6 | 0,2 | 0,1 | -0,6 | 0,0 | -0,1 | -0,5 | 0,0 |
| Jatkuvat toiminnot yhteensä | 0,8 | 28,7 | 19,8 | 50,6 | 8,2 | 14,1 | 32,1 | 70,8 |
| Lopetetut toiminnot | 7,7 | 21,9 | ||||||
| Konserni | 8,5 | 50,6 | 19,8 | 50,6 | 8,2 | 14,1 | 32,1 | 70,8 |
| *Lindex 6.12.2007 alkaen |
voitto ennen veroja vuosineljänneksittäin 2006-2007
| yksiköt ja johto | tarjonta | toimipaikat | osuus stockmannin myynnistä |
|||
|---|---|---|---|---|---|---|
| tavarataloryhmä Heikki Väänänen |
Tarjoaa asiantuntevaa ja hyvää palvelua miel lyttävässä ympäristössä. Menestyksen perusta on ainutlaatuisen laaja valikoima hyviä tuot teita kilpailukykyisin hinnoin. |
• Suomessa: 7 tavarataloa, 7 Akateemisen Kirjakaupan myymälää, 1 Outlet-myymälä, 4 Zara-myymälää, 16 Stockmann Beauty -myymälää • Venäjällä: 4 tavarataloa, 1 Outlet-myymälä, 1 erikoisliike, 18 Bestseller-myymälää, 6 Nike-myymälää • Virossa: tavaratalo • Latviassa: tavaratalo |
� ���,� milj. euroa 73 % |
|||
| lindex Göran Bille |
Tarjoaa inspiroivaa muotia sopivaan hintaan. Naistenvaatteissa, alusvaatteissa, lastenvaat teissa ja kosmetiikassa on useita eri konsep teja. Lindexin mallistoille ovat ominaisia har kitut yksityiskohdat, muotitietoisuus ja nopea uusiutuminen. Konserniyhtiöksi 6.12.2007. |
• Ruotsissa: 193 myymälää • Norjassa: 89 myymälää • Suomessa: 51 myymälää • Virossa: 3 myymälää • Latviassa: 7 myymälää • Liettuassa: 2 myymälää • Tšekissä: 1 myymälä |
��,� milj. euroa 4 % |
|||
| hobby hall Raija Saari |
Tarjoaa helpon, luotettavan ja miellyttävän vaihtoehdon laatutuotteiden edulliseen os tamiseen. Valtaosa tarjonnasta on kodin ja vapaa-ajan tuotteita. |
• Suomessa: suurin postimyyntiyritys ja johtava online kauppa, 2 myymälää • Virossa: suurin postimyyntiyritys, online-kauppa, 1 myymälä • Latviassa: suurin postimyyntiyritys, online-kauppa • Liettuassa: postimyynti, online-kauppa • Venäjällä: postimyynti, online-kauppa |
���,� milj. euroa 12 % |
|||
| seppälä Terhi Okkonen |
Tarjoaa asiakkailleen naisten, miesten ja lasten vaatteita, kenkiä sekä kosmetiikkaa järkevin hinnoin. Mallistot perustuvat omaan tuotesuunnitteluun ja omiin merkkeihin. Seppälän osaamisen perusta on perustuottei den ja trendituotteiden oikea yhdistelmä. |
• Suomessa: 128 myymälää • Venäjällä: 28 myymälää • Virossa: 15 myymälää • Latviassa: 9 myymälää • Liettuassa: 7 myymälää |
���,� milj. euroa 11 % |
|||
| myynnin jakauma, maantieteelliset segmentit | myynnin jakauma liiketoimintayksiköittäin | |||||
| 70 % Suomi 15 % Venäjä 12 % Baltia + Tšekki 3 % Ruotsi + Norja |
73 % Tavarataloryhmä 12 % Hobby Hall 11 % Seppälä 4 % Lindex |
|||||
| myynti tuotealueittain | liikevoiton jakauma liiketoimintayksiköittäin | |||||
| 53 % Muoti 16 % Elintarvikkeet 16 % Vapaa-aika ja harrastukset 11 % Koti |
69 % Tavarataloryhmä 16 % Seppälä 11 % Lindex |
4 % Kirjat, lehdet ja paperi
liiketoimintayksiköt lyhyesti | Stockmann vuosikertomus 2007 7
4 % Hobby Hall
• Stockmannin hallituksen puheenjohtajan Lasse Koivun luovuttua hallituksen jäsenyydestä hallitus valitsi uudeksi puheenjohtajakseen ministeri Christoffer Taxellin.
• Hobby Hall teki YIT Rakennus Oy:n kanssa sopimuksen uusien toimitilojen vuokraamisesta Helsingin Käpylään syksyllä 2008 valmistuvasta seitsenkerroksisesta toimistotalosta. Hobby Hall tulee olemaan rakennuksen päävuokralainen.
• Stockmannin oma kansainvälinen liikkeenjohdon koulutusohjelma Senior Management Trainee Pool käynnistyi.
• Stockmann tiedotti tehneensä sopimuksen pinta-alaltaan runsaan 8 000 neliömetrin suuruisen tavaratalon avaamisesta parhaillaan rakenteilla olevaan kauppakeskukseen sijoittuvissa vuokratiloissa Jekaterinburgissa Venäjällä. Suunnitelmien mukaan tavaratalo avataan kesään 2009 mennessä.
• Seppälä avasi ensimmäisen Siperian-myymälänsä Novosibirskissa, noin 3 300 kilometrin päässä Moskovasta itään. Noin 1,4 miljoonan asukkaan Novosibirsk on Venäjän kolmanneksi suurin kaupunki ja Siperian hallinnollinen keskus.
Yksityisen kulutuksen kasvu jatkui Stockmannkonsernin kaikilla markkina-alueilla. Voimakkainta kasvu oli Baltian maissa, joiden taloudessa ilmeni selviä ylikuumenemisen merkkejä. Myös Venäjällä kulutus kasvoi edelleen vahvasti ja nopeammin kuin Suomessa.
Stockmannin laajentuminen on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana perustunut orgaaniseen kasvuun. Viime vuonna tämän kasvun rinnalle tuli merkittävä lisä, kun Stockmann julkisen ostotarjousmenettelyn kautta hankki uudeksi liiketoimintayksikökseen ruotsalaisen Lindex-muotiketjun. Kaupan toteutuminen varmistui 5.12.2007, ja seuraavasta päivästä alkaen Lindexin myynti ja tulos konsolidoitiin Stockmann-konsernin lukuihin. Lindex poistettiin pörssilistalta tammikuussa 2008.
Lindexin osto nopeuttaa Stockmannin kasvua ja kansainvälistymistä. Konsernin myynti kasvaa kaupan seurauksena noin kolmanneksen. Toimintamaiden lukumäärä nousee kahdeksaan, ja henkilöstömäärä on yli 16 000. Uudet markkinaalueet ovat Ruotsi, Norja ja Tšekki. Lindexin oston strategisena perusteena on, paitsi vakaan aseman saavuttaminen Ruotsissa ja Norjassa, erityisesti se merkittävä kasvupotentiaali, jonka Stockmann voi tarjota Lindexille Venäjällä ja muillakin uusilla markkina-alueilla Itä-Euroopassa. Lindex tulee säilyttämään
oman brandinsa ja oman tapansa toimia, mutta tavoitteenamme on integroida Lindex osaksi Stockmann-konsernia siten, että parhaiden liiketoimintakäytäntöjen kautta voimme toteuttaa saatavissa olevat synergiahyödyt.
Stockmann-konsernin myynti oli 1 668 miljoonaa euroa. Kasvu edellisen vuoden jatkuvien toimintojen myyntiin verrattuna oli 13 prosenttia. Myynti Suomessa kasvoi 4 prosenttia ja ulkomailla 40 prosenttia. Ulkomaisen myynnin osuus jatkuvien toimintojen myynnistä nousi 30 prosenttiin. Kun Lindex tulee toimimaan koko vuoden 2008 osana konsernia, nousee Suomen ulkopuolelta tulevan myynnin osuus lähes puoleen kokonaismyynnistä.
Konsernin voitto ennen veroja oli 119 miljoonaa euroa. Jatkuvien toimintojen tulos parani 20 prosenttia. Kokonaistulos oli hieman pienempi kuin edellisen vuoden ennätystulos, johon sisältyi lähes 25 miljoonaa euroa enemmän kertaluontoisia tuottoja kuin vuoden 2007 tulokseen.
Liiketoimintayksiköistä tavarataloryhmä paransi tulostaan selvästi. Seppälän tulos oli voimakkaasta laajentumisesta huolimatta edellisen vuoden erinomaisella tasolla. Hobby Hallin tulos sen sijaan pienentyi hieman. Lindexin operatiivisen toiminnan tulostaso kehittyi myönteisesti vuonna 2007.
Stockmann on aikaisemmin ollut poikkeuksellisen vakavarainen yhtiö. Kun Lindexin osto toteutettiin kokonaan velkarahalla, vaikutti tämä luonnollisesti merkittävästi vuoden taloudellisiin tunnuslukuihin. Sijoitetun pääoman tuotto pieneni 12,1 prosenttiin, kun taas liikevoittomarginaali nousi edellisen vuoden kertaeristä puhdistettuun liikevoittomarginaaliin verrattuna ja oli 9,0 prosenttia. Omavaraisuusaste pieneni 32,6 prosenttiin. Hallituksen tavoitteena on vahvistaa yhtiön pääomarakennetta, minkä vuoksi varsinaiselta yhtiökokoukselta pyydetään valtuuksia osakepääoman korottamiselle. Yhtiön pitkän aikavälin taloudellisia tavoitteita ei ole Lindex-kaupan johdosta muutettu. Hallitus ottaa niihin kantaa vuoden 2008 strategiakierroksen yhteydessä.
Konsernilla on käynnissä useita merkittäviä investointihankkeita, joiden tavoitteena on varmistaa tulevan kasvun edellytykset. Valitettavasti niin Suomessa kuin muullakin maailmassa jatkuva rakentamisen korkeasuhdanne on heijastunut myös Stockmannin projekteihin ja aiheuttanut osaltaan sekä kustannus- että aikataulupaineita. Helsingin tavaratalon "Kaikkien aikojen Stockmann" -laajennus- ja uudistusprojektia on pystytty viemään eteenpäin erinomaisella tavalla tavaratalon asiakaspalvelun merkittävästi häiriintymättä. Tämä pyrkimys yhdessä maanalaisissa töissä eteen tulleiden maaperän ruhjealueiden aiheuttamien ongelmien ja kustannustason yleisen nousun kanssa on johtanut investoinnin kallistumiseen. Hanke valmistuu yleisaikataulun mukaisesti vuoden 2010 aikana. Uudisosan tämänhetkinen kustannusennuste on noussut 190 miljoonaan euroon, minkä lisäksi projektin aikana on tehty vanhan tavaratalon ylläpitoon liittyviä korjaus- ja kunnostustoimenpiteitä.
Pietarin keskustaan rakenteilla olevan Stockmann Nevsky Centre -kauppakeskuksen projekti on odotettua hitaamman lupabyrokratian seurauksena viivästynyt, ja tämänhetkisen aikataulun mukaan rakennuksen valmistuminen ajoittuu vuoden 2009 loppuun. Viive heijastuu myös kokonaisinvestoinnin kasvamiseen 170 miljoonaan euroon. Pietarin kaupunki tukee strategisesti tärkeänä pitämänsä investoinnin valmistumista voimakkaasti. Kohteen valmistuttua sen kaupallinen pinta-ala tulee olemaan noin 50 000 neliömetriä, josta puolet otetaan omaan kaupalliseen toimintaan ja toinen puoli vuokrataan ulkopuolisille yhteistyökumppaneille.
Näiden kärkihankkeiden lisäksi kasvu jatkuu vahvana myös muiden projektien osalta. Metropolis-kauppakeskuksessa avataan vuoden lopulla jo Stockmannin viides Moskovan tavaratalo. Kuudennen on määrä avautua Koillis-Moskovassa Rostokino-nimisessä Moskovan suurimmassa kauppakeskuksessa vuonna 2010. Ensimmäisen Venäjän maakuntakaupungissa sijaitsevan tavaratalon on määrä avautua Jekaterinburgissa vuonna 2009.
Alkaneen vuoden keskeinen tavoite on saada Lindexille kunnon jalansija Venäjän markkinoilla. Seppälän sekä franchising-ketjujemme Bestsellerin ja Niken nopea laajentuminen Venäjällä antaa uskoa tavoitteen toteutumiseen.
Liiketoimintakonseptiemme tavoiteltu etabloituminen Ukrainan markkinoille ei ole merkittävästi edistynyt. Läpinäkyvien vuokrasopimuksien solmiminen liikehuoneistoista on osoittautunut vaikeaksi. Ukraina on kuitenkin tulevaisuuden markkina-alue. Lindexin käynnistynyt liiketoiminta Tšekissä avaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia pohtia yhteisen toiminnan käynnistämistä muillakin Itä-Euroopan markkinoilla.
Vuonna 2008 Stockmannin kanta-asiakkaat saavat uuden kansainvälisen Stockmann MasterCard -luottokortin, joka toteutetaan Suomessa ja Baltian maissa yhteistyössä Nordean kanssa. Venäjällä yhteistyökumppanina on Citibank.
Vaikka Stockmann jatkaa kovaa investointitahtiaan, on tavoitteena säilyttää edelleen vakaa osingonmaksukyky paranevan tuloskehityksen avulla. Hallitus ehdottaa vuodelta 2007 maksettavan osingon nostamista 1,35 euroon osakkeelta. Osakkeiden kokonaismäärä on optioilla tehtyjen merkintöjen seurauksena noussut noin 56,1 miljoonaan. Osakemarkkinoiden yleisen kehityksen vetämänä myös Stockmannin markkinaarvo pieneni vuoden aikana 18 prosenttia.
Stockmann on kaksi kertaa historiansa aikana tarjonnut hyville kanta-asiakkailleen optioita. Vuoden 2007 lopussa päättyneen kaksivuotisjakson aikana tehtyjen ostojen perusteella optioiden merkintään oikeutettuja kanta-asiakkaita on runsaat 54 000. Kanta-asiakkaalla, joka merkitsee optiot, on oikeus merkitä optioilla osakkeita seuraavien runsaan kahden vuoden aikana. Jatkaakseen tätä hyväksi havaittua käytäntöä hallitus esittää yhtiökokoukselle uutta kaksivuotista kanta-asiakkaiden optio-ohjelmaa, jonka perusteena ovat vuosien 2008 – 2009 aikana konsernin liiketoimintayksiköistä tehdyt ostot. Osakemerkinnät voitaisiin suorittaa vuosien 2011 ja 2012 aikana.
Raha- ja osakemarkkinoiden epävarmuus ei ole toistaiseksi heijastunut yksityiseen kulutukseen Stockmannin toimintaalueilla.
Arvioimme liiketoimintaympäristön kehityksen kaikilla markkina-alueillamme jatkuvan myönteisenä vuonna 2008, vaikka kasvu Venäjän markkinoita lukuun ottamatta hieman vaimentuu. Lindexin myynti ja tulos sisältyvät alkaneena vuonna kokonaisuudessaan konsernin lukuihin. Tämä merkitsee myynnin voimakasta kasvua, ja samalla myös rahoituskulut ja tase kasvavat selvästi. Niin Lindexin kuin vanhojenkin liiketoimintayksiköiden tavoitteena on parantaa jatkuvien toimintojen tulostaan. Konsernin tavoitteena on, että voitto ennen veroja on vuonna 2008 parempi kuin edellisenä vuonna.
Samalla kun toivotan Lindexin henkilöstön tervetulleeksi Stockmannille, kiitän lämpimästi asiakkaitamme meitä kohtaan osoitetusta luottamuksesta ja koko konsernin henkilöstöä erinomaisista suorituksista vuonna 2007.
Helsingissä 7.2.2008
Hannu Penttilä
Henry Wiklund Antti Haajanen Tero Pekanpalo
Christoffer Taxell * (s. 1948), oikeustieteen kandidaatti, ministeri. Hallituksen jäsen vuodesta 1985. osakkeet: A 2 250, B 5 319
Erkki Etola ** (s. 1945), diplomi-insinööri, toimitusjohtaja, Oy Etola Ab. Hallituksen jäsen vuodesta 1981. osakkeet: A 1 841 676, B 995 834
Kaj-Gustaf Bergh * (s. 1955), oikeustieteen kandidaatti, diplomiekonomi, toimitusjohtaja, Föreningen konstsamfundet r.f. Hallituksen jäsen vuodesta 2007. osakkeet: A 1 020, B 2 097
(s. 1958), kauppatieteiden tohtori, professori, Svenska Handelshögskolan. Hallituksen jäsen vuodesta 2000. osakkeet: A 243, B 3 560
* Riippumaton yhtiöstä
** Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä osakkeenomistajasta
Kari Niemistö *
Carola Teir-Lehtinen ** (s. 1952), filosofian maisteri,
osakkeet: B 2 845 Henry Wiklund *
1.4.2007 – 31.3.2008
(s. 1962), kauppatieteiden maisteri, toimitusjohtaja, Selective Investor Oy Ab. Hallituksen jäsen vuodesta 1998. osakkeet: A 2 801 876, B 967 706
kestävän kehityksen johtaja, Fortum Oyj. Hallituksen jäsen vuodesta 2004.
(s. 1948), kamarineuvos, toimitusjohtaja, Svenska litteratursällskapet i Finland rf. Hallituksen jäsen vuodesta 1993. osakkeet: A 720, B 4 616
henkilöstön edustajat hallituksessa
Henkilöstön edustajilla on hallituksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. He eivät ole hallituksen jäseniä.
Tiedot hallituksen jäsenten keskeisestä työkokemuksesta ja keskeisimmistä luottamustehtävistä ovat Stockmannin internet-sivuilla osoitteessa www.stockmann.com.
Christoffer Taxell Erkki Etola Kaj-Gustaf Bergh
Eva Liljeblom Kari Niemistö Carola Teir-Lehtinen
(s. 1967), hallintopäällikkö, Tampereen tavaratalo. Henkilöstön edustaja hallituksessa Stockmannin ylempien toimihenkilöiden valitsemana.
Tero Pekanpalo
(s. 1969), varastotyöntekijä, pääluottamusmies, Hobby Hall. Henkilöstön edustaja hallituksessa yhtymälautakunnan valitsemana.
Jari Härmälä (s. 1961), kauppatieteiden maisteri, KHT, Stockmannin varsinainen tilintarkastaja vuodesta 2007.
(s. 1970), kauppatieteiden maisteri, KHT, Stockmannin varsinainen tilintarkastaja vuodesta 2003.
varatilintarkastaja KPMG Oy Ab
Hannu Penttilä Heikki Väänänen Pekka Vähähyyppä Raija Saari
Hannu Penttilä
(s. 1953), varatuomari, toimitusjohtaja. Stockmannille 1978, nykyiseen tehtävään 2001. osakkeet: A 105, B 12 836 optiot: 2006A 16 000, 2006B 16 000
(s. 1958), ekonomi, varatoimitusjohtaja, vastuualue tavarataloryhmä. Stockmannille 2001, nykyiseen tehtävään 2005. osakkeet: B 5 336 optiot: 2006A 10 000, 2006B 10 000
Pekka Vähähyyppä (s. 1960), kauppatieteiden maisteri, talousjohtaja. Stockmannille 2000, nykyiseen tehtävään 2001. osakkeet: B 4 714 optiot: 2006A 8 000, 2006B 8 000
Göran Bille (s. 1955), ekonomi, toimitusjohtaja, Lindex. Stockmannille 2007, nykyiseen tehtävään 2004. osakkeet: – optiot: –
Hallituksen jäsenten ja johdon osake- ja optio-omistuksena on ilmoitettu heidän henkilökohtaisesti omistamansa ja heidän lähipiirinsä omistamat Stockmann Oyj Abp:n osakkeet ja optiot 31.12.2007. Päivitetyt tiedot hallituksen jäsenten ja johdon osake- ja optio-omistuksista ovat yhtiön internet-sivuilla www.stockmann.com. Tietoja Stockmannin osakkeista ja optioista on vuosikertomuksen sivuilla 53 – 57 ja 59.
Göran Bille Terhi Okkonen Jussi Kuutsa Jukka Naulapää
Raija Saari (s. 1961), kauppatieteiden maisteri, toimitusjohtaja, Hobby Hall. Stockmannilla 1995-2001 sekä vuodesta 2004 alkaen, nykyiseen tehtävään 2004. osakkeet: B 2 554 optiot: 2006A 8 000, 2006B 8 000
Terhi Okkonen (s. 1961), eMBA, toimitusjohtaja, Seppälä. Stockmannille 1991, nykyiseen tehtävään 2005. osakkeet: B 1 328 optiot: 2006A 8 000, 2006B 8 000
Jussi Kuutsa (s. 1964), ekonomi, konsernin ulkomaantoimintojen kehitysjohtaja. Stockmannille 1996, nykyiseen tehtävään 2006. osakkeet: B 2 786 optiot: 2006A 8 000, 2006B 8 000
Jukka Naulapää (s. 1966), oikeustieteen kandidaatti, lakiasiain johtaja. Stockmannille 1998, nykyiseen tehtävään 2006. osakkeet: B 1 848 optiot: 2006A 8 000, 2006B 8 000
Stockmannin tavarataloryhmä toimii Suomessa, Venäjällä, Virossa ja Latviassa. Suomessa tavarataloryhmällä on seitsemän tavarataloa, Akateemisen Kirjakaupan myymälät kaikilla tavaratalopaikkakunnilla sekä erikoisliikeketjut Stockmann Beauty ja Zara. Venäjällä ryhmällä on neljä tavarataloa Moskovassa, erikoisliike Pietarissa sekä muotiliikeketju Bestseller ja urheiluliikeketju Nike, jotka toimivat franchising-periaatteella. Myös Tallinnassa ja Riiassa on Stockmann-tavaratalo.
Tavarataloryhmän arvonlisäverollinen myynti oli 1 218,1 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua edellisestä vuodesta 9 prosenttia. Ryhmän liikevaihto oli 1 025,0 miljoonaa euroa, ja liikevoittoa kertyi 91,8 miljoonaa euroa, joka on jälleen ennätyksellinen tulos. Liikevoitto parani edellisestä vuodesta 12,3 miljoonaa euroa eli 15,5 prosenttia.
Suomen tavaratalojen, Akateemisten Kirjakauppojen ja erikoisliikeketjujen myynti oli 871,8 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua 39,6 miljoonaa euroa eli 5 prosenttia. Voimakkain myynnin kasvu, 21 prosenttia, syntyi ulkomaantoiminnoissa. Tallinnan ja Riian tavaratalojen myynti kasvoi merkittävästi, ja myös Moskovassa toimivien neljän tavaratalon myynti kehittyi odotetusti. Ulkomaantoimintojen osuus ryhmän myynnistä nousi 28 prosenttiin.
tavarataloryhmän liikevoiton kehitys 2003-2007
| Tavarataloryhmä, milj. euroa | 2007 | 2006 | muutos % |
|---|---|---|---|
| Myynti | 1 218,1 | 1 119,0 | 9 |
| Osuus Stockmannin myynnistä, % | 73,0 | 67,1 | |
| Liikevoitto* | 91,8 | 79,5 | 16 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, %* | 18,1 | 21,2 | |
| Sijoitettu pääoma | 506,1 | 374,2 | 35 |
| Investoinnit | 111,5 | 115,3 | |
| Henkilöstö 31.12. | 9 545 | 8 792 | 9 |
| Myyntipinta-ala, m2 | 190 708 | 179 809 | 6 |
* Sisältää liiketoiminnan muut tuotot
Syksyn perinteisen kaupunkikampanjan kohteena oli tällä kertaa kiehtova New York.
Helmikuussa avattiin Moskovan neljäs Stockmann-tavaratalo, Mega Itä.
Villa Stockmann Astoria -viiniastiasto on Stockmannin oma brandi.
Tavarataloryhmä hakee kasvua sekä Suomesta, Venäjältä että Baltiasta. Suomessa tavaratalot ovat toimineet jo monia vuosia tehokkaasti ja lukeutuvat Euroopan parhaimpiin.
Baltiassa kannattavuus on parantunut vuosi vuodelta. Venäjän tulosta heikensivät uusien yksiköiden avaaminen ja alkuvuoden tullausongelmat. Helmikuussa 2007 Moskovaan avatun uuden Mega Itä -tavaratalon myynti ja tulos ovat kehittyneet odotusten mukaisesti.
Tavarataloryhmän keskeiset taloudelliset tavoitteet ovat myyntikatetason parantaminen, pääoman käytön tehokkuuden varmistaminen sekä tarkka kulujen hallinta. Vuoden aikana myyntikateprosentti oli 41,7, kun se edellisenä vuonna oli 41,1, ja sijoitetun pääoman tuotto oli 18,1 prosenttia (21,2 prosenttia). Kokonaiskulut kasvoivat 9,2 prosenttia, mikä johtui suurimmaksi osaksi Venäjällä avatuista uusista myymälöistä.
Stockmann on pystynyt säilyttämään markkinaosuutensa ja joillakin aloilla jopa kasvattamaan sitä Suomen jatkuvasti kovenevassa kilpailuympäristössä. Stockmann-tavaratalot säilyttivät muotikaupassa vahvan markkinaosuuden vuonna 2007. Kodin, vapaa-ajan ja elintarvikkeiden tuoteryhmissä Stockmann on vahvistanut markkinaosuuttaan kasvattamalla myyntiä muita alan toimijoita nopeammin. Myynti kasvoi Stockmann-tavarataloissa parhaiten kulutuselektroniikan (+ 11 prosenttia), lasten vaatetuksen ja lelujen (+ 9 prosenttia) ja naisten asusteiden (+ 8 prosenttia) tavara-alueilla.
Stockmann-tavaratalojen asiakasmäärä kasvoi 6 prosenttia vuonna 2007. Suomen tavarataloissa asiakasmäärä pysyi lähes edellisen vuoden tasolla. Suomen tavaratalojen myynnin kasvu on seurausta asiakkaiden keskimääräisten ostosten kasvusta. Myös Baltian tavarataloissa asiakkaiden keskimääräisten ostosten koko on kasvanut selvästi asiakasmäärien ollessa lähes edellisen vuoden tasolla ja myynnin kehittyessä samalla erinomaisesti. Venäjän tavarataloissa asiakasmäärä kasvoi 23 prosenttia. Kasvuun vaikutti uuden tavaratalon Mega Idän avaus
helmikuussa, mutta myös muiden Mega-tavaratalojen asiakasmäärä Moskovassa kasvoi.
Tavarataloryhmän erinomaisen tuloksen kulmakivenä on vahva Stockmann-brandi, joka perustuu odotukset ylittävään ostokokemukseen. Se muodostuu laajasta ja laadukkaasta valikoimasta, kansainvälisestä ilmapiiristä, korkeatasoisesta ostoympäristöstä sekä asiantuntevasta ja erinomaisesta asiakaspalvelusta.
Tavarataloryhmä on asettanut tavoitteeksi ulkomaisen myynnin ja liikevoiton osuuden kasvattamisen puoleen koko ryhmän myynnistä ja liikevoitosta vuoden 2012 loppuun mennessä. Saavuttaakseen nämä asetetut tavoitteet ryhmä kartoittaa jatkuvasti mahdollisuuksia avata uusia tavarataloja Venäjän markkinoille.
Stockmann on tehnyt strategisen päätöksen tavaratalojen avaamisesta Moskovan ja Pietarin lisäksi myös muissa Venäjän miljoonakaupungeissa. Konsernin erikoisliikkeet aloittivat toimintansa laajentamisen niihin jo vuonna 2006. Monissa näistä kaupungeista on meneillään ja suunnitteilla kauppakeskushankkeita, jotka mahdollistavat tavarataloketjun laajentumisen. Stockmann avaa tavaratalon uudessa kaupungissa vasta, kun erikoisliikkeiden avulla saadut kokemukset kertovat riittävästä ostovoimasta ja markkinatilanteesta.
Stockmann on tehnyt sopimuksen ensimmäisen Moskovan ja Pietarin ulkopuolisen tavaratalon avaamisesta Jekaterinburgiin. Stockmann avaa vuonna 2009 kaupungin keskustassa sijaitsevan jo olemassa olevan kauppakeskuksen laajennusosaan myyntipinta-alaltaan noin 8 000 neliömetrin suuruisen tavaratalon. Jekaterinburg on Uralin terästeollisuuden keskus, jossa on noin 1,3 miljoonaa asukasta.
Tavarataloryhmä avasi helmikuussa Moskovan neljännen
Kansainvälisten meikkitaiteilijoiden kestosuosikki Mac tuli markkinoille ensimmäisenä Suomessa Helsingin Stockmannilla.
tavaratalon Kaakkois-Moskovassa sijaitsevaan Ikean rakennuttamaan Mega Belaja Datša -kauppakeskukseen. Myyntipintaalaltaan runsaan 10 000 neliömetrin suuruisen tavaratalon toiminta on käynnistynyt suunnitelmien mukaisesti.
Stockmann on allekirjoittanut esisopimuksen Moskovan viidennen Stockmann-tavaratalon avaamisesta vuokratiloissa kaupungin keskustan pohjoisosaan rakennettavassa Metropolis-kauppakeskuksessa. Loppuvuonna 2008 valmistuva 100 000 neliömetrin suuruinen kauppakeskus ja sen yhteyteen samaan aikaan valmistuva noin 20 000 työntekijän toimistokeskittymä sijaitsevat hyvien liikenneyhteyksien varrella. Kauppakeskuksessa avattava myyntipinta-alaltaan noin 8 000 neliömetrin kokoinen tavaratalo vahvistaa Stockmannin asemaa Moskovan keskustassa.
Vuoden 2008 alussa Stockmann teki esisopimuksen kuudennen tavaratalon avaamisesta Moskovaan. Pohjois-Moskovassa rakenteilla oleva 160 000 neliömetrin Rostokinokauppakeskus valmistuu alustavien suunnitelmien mukaan vuonna 2010. Tässä kauppakeskuksessa avattavan Stockmann -tavaratalon myyntipinta-ala tulee olemaan noin 10 000 neliömetriä.
Suur-Moskovan alueella asuu noin 15 miljoonaa asukasta. Tämä mahdollistaa edelleen uusien tavaratalojen avaamisen neljän jo toimivan ja kahden suunnitteilla olevan lisäksi.
Stockmannin asema Euroopan neljänneksi suurimman kaupungin Pietarin vähittäiskaupan markkinoilla paranee merkittävästi kaupungin ydinkeskustaan avattavan tavaratalon ja kauppakeskuksen myötä. Stockmann osti vuonna 2006 noin 10 000 neliömetrin suuruisen liiketontin Pietarin pääkadulta Nevski Prospektilta. Tontti sijaitsee Moskovan rautatieaseman tuntumassa Vosstanija-aukion metroaseman vieressä. Stockmann rakennuttaa tontille bruttopinta-alaltaan noin 100 000 neliömetrin suuruisen Nevsky Centre -kauppakeskuksen, josta noin 50 000 neliömetriä on myymälä- ja toimistotilaa. Kauppakeskukseen on suunniteltu noin 20 000 neliömetrin suuruinen täysimittainen Stockmann-tavaratalo, muuta vähittäiskauppaa, toimistotiloja sekä maanalainen 550 auton paikoituslaitos.
Pietarin tavaratalo- ja kauppakeskushanke on edennyt odotettua hitaammin, mikä on kasvattanut hankkeen kustannusarviota. Kokonaisinvestoinnin arvioidaan olevan noin 170 miljoonaa euroa. Rakennuksen perustustyöt ovat käynnissä. Tavoitteena on saada rakennustyöt päätökseen vuoden 2009 loppuun mennessä.
Stockmann täytti 145 vuotta vuonna 2007. Samana vuonna Tampereen tavaratalo vietti 50-vuotisjuhliaan, Turun tavaratalo täytti 25 vuotta ja Helsingin Itäkeskuksen tavaratalo saavutti 15 vuoden virstanpylvään. Nykyisiä strategisia valintoja noudattaen Suomessa ei enää avata uutta Stockmann-tavarataloa. Sen sijaan olemassa olevien tavaratalojen jatkuva kehittäminen ja mahdollinen laajentaminen ovat tärkeitä tulevaisuuden menestystekijöitä.
Helsingin keskustan tavaratalossa aloitettiin vuonna 2006 merkittävä tavaratalon laajennus- ja uudistusohjelma. Kaikkien aikojen Stockmann-projekti valmistuu vuonna 2010. Kyseessä on Stockmann-konsernin suurin yksittäinen investointi. Projekti tuo Stockmannin päätavarataloon lähes 10 000 uutta myyntineliömetriä, modernit logistiikkaratkaisut sekä uudet sosiaalitilat henkilökunnalle. Nykyisten asiakastilojen uudistusohjelma saatiin valmiiksi vuoden 2007 loppuun mennessä. Nyt keskitytään uusien tilojen rakentamiseen ja valmiiksi saattamiseen. Laajennus tulee helpottamaan asiakkaiden asiointia tavaratalossa ja kasvattamaan merkittävästi myyntiä. Tavaratalon asiakkaille muutos tulee näkymään myös uutena 600 auton pysäköintihallina. Laajennuksen jälkeen Helsingin tavaratalon myyntipinta-ala on noin 50 000 neliömetriä. Mittava hanke on kyetty toteuttamaan tavaratalon kannattavuutta ja myyntiä haittaamatta. Hankkeen laajennusosan investoinnin arvioidaan olevan noin 190 miljoonaa euroa.
Stockmann Beauty -myymäläketju laajeni vuoden 2007
Akateeminen Kirjakauppa palasi Ouluun kymmenen vuoden Asusteissa huomion keskipiste on näyttävä laukku.
poissaolon jälkeen.
aikana Joensuuhun, Lappeenrantaan ja Rovaniemelle. Ketjussa oli vuoden 2007 lopussa yhteensä kuusitoista myymälää. Stockmann selvittää mahdollisuuksia laajentaa Stockmann Beauty -ketjua uusiin kaupunkeihin vuoden 2008 aikana.
Monet länsimaiset yritykset osoittavat jatkuvasti kasvavaa kiinnostusta Stockmannin Venäjän-markkinoiden osaamista kohtaan. Sopimuspohjainen yhteistyö valittujen kumppanien kanssa Venäjällä kuuluu Stockmannin laajentumisstrategiaan, jonka toteuttaminen synnytti 14 uutta myymälää vuonna 2007.
Menestyksellinen yhteistyö pitkäaikaisen yhteistyökumppanin Bestsellerin kanssa jatkuu. Sen brandit Jack & Jones, ONLY, Vero Moda, Pieces ja Selected ovat vakiinnuttaneet asemansa muotitietoisten venäläisten keskuudessa. Vuonna 2007 Stockmann avasi kahdeksan Bestseller-myymälää eri puolille Venäjää. Stockmannilla on nyt yhteensä 18 Bestsellermyymälää Venäjällä.
Helmikuussa 2007 avattiin ensimmäiset Stockmannin Nike-myymälät Venäjälle. Stockmannin ja Niken yhteistyössä hyödynnetään sekä Stockmannin laajaa vähittäiskaupan osaamista että Niken osaamista urheilutuotteissa. Stockmannilla on nyt kuusi Nike-myymälää Venäjällä. Stockmann perusti vuoden 2007 aikana kolme Nike-myymälää Pietariin sekä myymälän Nižni Novgorodiin, Novosibirskiin ja Donin Rostoviin.
Stockmannin tavoitteena on avata tulevina vuosina Venäjälle lukuisia uusia Bestseller- ja Nike-myymälöitä.
Ouluun avattiin lokakuun puolivälissä Akateeminen Kirjakauppa, joka oli ollut poissa kaupungista kymmenen vuotta. Stockmann-tavaratalon yhteydessä olevassa 800 neliömetrin kirjakaupassa toteutetaan muiden Akateemisten Kirjakauppojen tapaan täyden palvelun konseptia tuomalla asiakkaiden saataville erittäin monipuolinen valikoima kirjoja ja lehtiä eri puolilta maailmaa sekä laadukkaita paperi-, toimisto- ja taiteilijatarvikkeita.
Akateemisen Kirjakaupan valikoimissa on noin 100 000 teosta ja tuoterekisterissä yli neljä miljoonaa teosta 10 000 eri kustantajalta 30 kielellä. Suomenkielisten kirjojen osuus nimikkeistä on runsaat 20 prosenttia, ja ruotsinkielisiä nimikkeitä on 11 prosenttia. Nimikkeistä lähes 70 prosenttia on vieraskielistä kirjallisuutta, josta suurin osa englanninkielistä. Monia kirjoja ja lehtiä on Suomessa saatavissa vain Akateemisesta. Akateeminen Kirjakauppa uudisti täysin verkkokirjakauppansa www.akateeminen.com vuoden 2006 lopulla. Uudistuksen yhteydessä verkkokaupan valikoima moninkertaistui neljään miljoonaan teokseen.
Stockmann oli kanta-asiakasjärjestelmien edelläkävijä Suomessa aloittaessaan oman kanta-asiakastoiminnan vuonna 1986. Kanta-asiakkaisiin on ylläpidetty vuosien varrella tiivistä suhdetta tarjoamalla kuukausittain kiinnostavia ja ajankohtaisia etuja sekä toimittamalla kotiin omaa kanta-asiakaskuvastoa. Suomessa, Venäjällä ja Baltiassa on nyt yhteensä jo 1,6 miljoonaa kanta-asiakasta.
Suomessa lanseerattiin vuonna 2006 kanta-asiakkaiden optio-ohjelma, jonka mukaisesti runsaat 54 000 asiakasta saa vuosien 2006 ja 2007 ostojen perusteella optio-oikeuden ostaa Stockmannin osakkeita.
Vuoden 2008 aikana Stockmannin luotollisten kantaasiakaskorttien luotto-ominaisuudet muuttuvat kansainvälisen Nordea MasterCard -luottokortin mukaisiksi Suomessa, Virossa ja Latviassa, jossa Stockmannilla ei aikaisemmin ole ollut lainkaan luotollista kanta-asiakaskorttia. Lisäksi Stockmann on solminut Citibankin kanssa sopimuksen Venäjällä kanta-asiakkaille myönnettävästä kansainvälisestä Mastercardluottokortista. Stockmannilla ei ole aiemmin ollut luotollista kanta-asiakaskorttia myöskään Venäjällä, jossa uusi luottokortti lanseerataan maaliskuussa 2008. Suomessa uusi luottokortti otetaan käyttöön keväällä 2008 ja Baltian maissa loppuvuodesta 2008.
Kaikki nykyisten luotollisten kanta-asiakaskorttien asiakas-
Hulluilla Päivillä tehdään uusi myyntiennätys vuodesta toiseen.
edut säilyvät sellaisinaan, ja etuja kehitetään jatkossa lisää. Lisäksi kanta-asiakkaat saavat kansainvälisen maksukortin monipuoliset edut ilmaiseksi. Parhailla asiakkailla on vastedeskin erityinen Exclusive-kanta-asiakaskortti lisäetuineen. Kortteihin voidaan liittää myös nykyisen pankkikortin kaltainen maksukorttiominaisuus. Stockmannin käteiskortti pysyy käytössä entiseen tapaan.
Luotollisia Stockmann-tilejä oli Suomessa ja Virossa vuoden 2007 lopussa yhteensä yli 660 000.
Stockmannin Hullut Päivät on Euroopan suurin ja tunnetuin tavarataloalan kampanja. Se toteutetaan kaikissa Stockmanntavarataloissa kahdesti vuodessa neljän päivän kampanjana. Vuonna 2007 saavutettiin jälleen uusi Hullujen Päivien myyntiennätys, 120 miljoonaa euroa. Edellisen vuoden myyntiluvut ylitettiin sekä Suomessa, Venäjällä että Baltiassa.
Kansainvälisessä vertailussa Stockmannin tavaratalot ovat kannattavuudeltaan korkealla tasolla. Tavarataloryhmä on pystynyt kasvattamaan myyntiään viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana noin 50 prosenttia. Samaan aikaan myyntikate on
parantunut 40,2 prosentista 41,7 prosenttiin Viisivuotisjakson aikana on uusien tavaratalojen rakentamiseen ja vanhojen kehittämiseen sekä kotimaassa että ulkomailla investoitu yhteensä 336 miljoonaa euroa. Voimakkaasta investointitahdista huolimatta ryhmän pääoman käytön tehokkuutta kuvaava sijoitetun pääoman tuotto on säilynyt hyvällä yli 18 prosentin tasolla. Sen odotetaan pysyvän hyvänä myös tulevina vuosina. Suhteellisen myyntikatteen parantaminen on tavarataloryhmän jatkuvana tavoitteena.
Kulutuskysynnän kasvun odotetaan jatkuvan hyvänä myös vuonna 2008 koko Stockmannin tavarataloryhmän toiminta-alueella. Suomessa kulutuskysynnän ennakoidaan olevan 2 – 4 prosentin luokkaa. Baltiassa ja Venäjällä kasvun oletetaan hieman hidastuvan mutta olevan silti nopeampaa kuin Suomessa.
Tavarataloryhmän tavoitteena on parantaa operatiivista tulostaan vuonna 2008. Tavarataloryhmä investoi voimakkaasti uusperustantaan. Sillä on selkeä ja hyvin menestyvä konsepti, joka mahdollistaa liiketoiminnan viemisen uusille paikkakunnille ja markkina-alueille. Uusien myymälöiden aloituskustannukset heikentävät aluksi tavarataloryhmän tulosta, mutta ne tuovat Stockmannille pitkäaikaista kasvua tulevaisuudessa.
51 % Muoti 22 % Elintarvikkeet 12 % Vapaa-aika ja harrastukset 9 % Koti tavarataloryhmän myynnin jakauma tuoteryhmittäin 2007 30 % Helsingin tavaratalo 42 % Muut yksiköt Suomessa 18 % Venäjä tavarataloryhmän myynnin jakauma yksiköittäin 2007
6 % Kirjat, lehdet ja paperi
10 % Baltia
Stockmannin uusi konserniyhtiö Lindex kuuluu Pohjois-Euroopan johtaviin muotiketjuihin. Sillä on 346 myymälää Ruotsissa, Norjassa, Suomessa, Baltiassa ja Tšekissä. Lindexin liikeideana on tarjota inspiroivaa muotia kohtuuhintaan. Valikoimassa on useita erilaisia naisten vaatteiden, alusvaatteiden, lastenvaatteiden ja kosmetiikkatuotteiden konsepteja. Lindexin myymälät ovat naisellisen omaleimaisia.
Vaatemyynnin kasvu jatkui vuonna 2007 voimakkaan taloudellisen kehityksen ja kulutuskasvun vauhdittamana kaikissa Lindexin toimintamaissa – Ruotsissa, Norjassa, Suomessa, Baltiassa ja Tšekissä. Ruotsissa, joka on Lindexin suurin markkina-alue, kasvoivat markkinat sekä arvoltaan että volyymiltaan jo neljättä vuotta peräkkäin. Vaatteiden kokonaismyynti kasvoi Ruotsissa vuoden aikana 2,4 prosenttia.
Lindex-konsernin myynti vuonna 2007 oli 704,9 miljoonaa euroa. Lindexistä tuli Stockmannin konserniyhtiö 5.12.2007, josta lähtien se sisältyy Stockmannin konsernitilinpäätökseen. Myynti 6.12.2007 – 31.12.2007 oli 68,1 miljoonaa euroa ja liikevoitto samalta ajalta 15,0 miljoonaa euroa.
Lindexin eri markkina-alueet ovat rakenteeltaan, kulutustottumuksiltaan ja ostokäyttäytymiseltään melko paljon toistensa kaltaisia. Kulutus keskittyy tiheään asutuille alueille ja suurkaupunkien laitamilla sijaitseviin ostoskeskuksiin.
lindexin myynnin jakauma tuoteryhmittäin 2007
avainlukuja
| Lindex, milj. euroa | 2007 |
|---|---|
| Myynti* | 68,1 |
| Osuus Stockmannin myynnistä, %* | 4,1 |
| Liikevoitto* | 15,0 |
| Investoinnit | 853,1 |
| Henkilöstö 31.12. | 4 644 |
| Myymälämäärä | 346 |
* Lindex 6.12.2007 alkaen
Huippumalli Emma Wiklund on viime vuosina antanut Lindexille kasvot ja ketjun kampanjoille erinomaisen näkyvyyden.
Ensimmäisen Tšekin myymälän avaaminen maan toiseksi suurimmassa kaupungissa Brnossa oli merkittävä askel Lindexin sijoittumisessa Keski-Euroopan markkinoille. Avajaisnauhan leikkasivat Lindexin toimitusjohtaja Göran Bille ja myymäläpäällikkö Lenka Streit.
Toukokuun lopulla Lindex avasi Ruotsissa verkkokaupan, Lindex Shop Onlinen, jossa on tarjolla noin 70 prosenttia ketjun valikoimasta.
Kilpailu muodin vähittäiskaupassa on kovaa. Lindexin kilpailijoita ovat erityisesti muut muotiketjut, tavaratalot ja erikoisliikkeet, mutta jossain määrin myös marketit ja etäkauppayritykset.
Lindexillä on useita erilaisia naisten vaatetuksen, naisten alusvaatteiden, lastenvaatteiden ja kosmetiikan konsepteja. Entistä muodikkaammat, laajemmat ja nopeammin vaihtuvat mallistot vahvistivat vuoden kuluessa entisestään Lindexin asemaa naisten vaatetuksen myyjänä erityisesti Ruotsissa ja Baltiassa.
Lindexin myymät alusvaatteet ovat sekä omia merkkejä että johtavia merkkituotteita. Lindex on jo vuosia ollut Pohjoismaiden alusvaate-, sukka- ja sukkahousukaupan ehdoton markkinajohtaja, jonka markkinaosuus on noin 20 prosenttia. Uusilla markkina-alueilla Lindexillä on suuret kehitysmahdollisuudet, ja tavoitteena on, että Lindex olisi kaikilla markkinaalueillaan itsestään selvä valinta alusvaatteita ostettaessa.
Lasten vaatteiden myynti kehittyi erittäin myönteisesti kuluneen vuoden aikana. Erityisen voimakasta oli tyttöjen ja vauvojen vaatteiden myynnin kasvu, jonka syitä olivat ennen kaikkea onnistuneet mallistot, laaja valikoima ja hyvät suhdanteet.
Entistä joustavampi hankinta- ja jakeluprosessi tehosti Lindexin tavaravirtaa merkittävästi vuonna 2007. Toimitusajat lyhenivät, toimitusvarmuus parani, varastotaso laski ja kiertonopeus kasvoi. Tähän päästiin paremmalla yhteistyöllä tavarantoimittajien kanssa, paremmilla seurantajärjestelmillä sekä tuotantomaissa sijaitsevien ostokonttoreiden suuremmalla vastuunotolla.
Lindex aikoo parantaa myymälöihin toimitettavien tuotteiden toimitusvarmuutta entisestään vuonna 2008. Otettuaan vuodenvaihteessa käyttöön Göteborgissa sijaitsevan uuden jakelukeskuksen yritys pystyy valvomaan koko tavaravirtaa. Tavaranhankinta muuttuu siten entistä kustannustehokkaammaksi, ja samalla sekä toimitusten joustavuus että mahdollisuus luoda eri tavoin suuntautuneita myymälöitä kasvavat.
Lindex on viime vuosina pyrkinyt jatkuvasti parantamaan valikoimaansa ja pienentämään tuotevolyymia. Alennuksella myytävien tuotteiden osuus on siten vähentynyt ja entistä suurempi osa tuotteista on voitu myydä täydellä hinnalla, minkä ansiosta Lindexin myyntikate pysyi vuoden aikana vakaana.
Viime vuosina on panostettu myös kustannusten hallinnan parantamiseen. Lentokuljetusten vähentäminen, tuotevolyymien tarkempi määrittely ja myymälätyön tehostaminen ovat laskeneet kustannuksia. Lindex on siten onnistunut myös vähentämään ympäristövaikutuksiaan. Uusperustannan ja myymäläkonseptiin panostamisen vuoksi kustannukset kuitenkin nousivat viime vuonna hieman.
Keväällä 2007 käynnistettiin Lindexin verkkokauppa, Lindex Shop Online. Verkkokaupassa on saatavilla noin 70 prosenttia normaalivalikoimasta, ja myynti on vastannut odotuksia. Verkkokauppa on vähittäiskaupan nopeimmin kasvava osa-alue.
Lindex on panostanut merkittävästi entistä enemmän markkinoinnin laatuun mm. menestyksekkäissä mainoskampanjoissaan. Joulukampanjan keskushahmo oli kansainvälinen supermalli Alek Wek.
Vuoden aikana Lindex avasi 11 uutta myymälää, joista suurin osa Ruotsissa. Lindexillä on nyt yhteensä 346 myymälää seitsemässä maassa.
Huhtikuussa 2007 Lindex avasi ensimmäisen myymälänsä Liettuassa, joten se toimii nyt kaikissa Baltian maissa. Baltian myynti on kehittynyt erittäin myönteisesti, ja tulevina vuosina on tavoitteena avata Baltiassa vielä 6 – 8 myymälää vuodessa. Samanaikaisesti Lindex jatkaa panostustaan Keski-Eurooppaan. Syyskuussa avattiin ensimmäinen Lindex-myymälä Tšekissä. Sekä Baltia että Tšekki kuuluvat niihin alueisiin, joissa vaatteiden vähittäiskauppa kasvaa nykyään kaikkein nopeimmin.
Lindexin myymälät ovat sen tärkein markkinointikanava. Myymälöiden ilme ja ulkoasu vaikuttavat olennaisesti siihen, millaisena Lindex-muoti koetaan. Tarkoituksena on luoda kokonaisvaltainen elämys, joka tukee voimakkaasti Lindexin muodikkuusmielikuvaa.
Vuonna 2007 ryhdyttiin panostamaan entistä enemmän Norjan myymälöiden nykyaikaistamiseen ja vahvistamiseen. Suurin osa Lindexin Norjassa sijaitsevista myymälöistä on tarkoitus nykyaikaistaa kolmen vuoden kuluessa. Asiakkaat ja henkilöstö ovat ottaneet uuden ilmeen erittäin myönteisesti vastaan, ja se on selvästi vahvistanut Lindexin tuoteimagoa.
Muotialan yritykseltä vaaditaan uudistumista ja jatkuvaa nopeaa päätöksentekoa. Lindex pyrkii olemaan nopeasti reagoiva yritys, jossa aloitteet ja päätökset tehdään lähellä asiakasta ja tuotetta.
Toiminnan jatkuva kehittäminen ja henkilöstön koulutus ovat olennaisen tärkeitä Lindexin menestykselle. Suurin osa koulutuksesta toteutetaan sisäisesti. Kuluneen vuoden aikana on panostettu erityisesti ostohenkilöstön koulutukseen. Tavoitteena on ollut kehittää kaupallista ajattelua, tehostaa ostoprosessia, lyhentää toimitusaikoja, kehittää toimitusvarmuutta sekä parantaa tuotteiden muodikkuutta.
Lindexin pyrkimyksenä on jatkaa kannattavaa kasvua, ja vuoden 2008 tavoitteena on liikevoiton parantaminen.
Kasvu tulee perustumaan valikoiman ja liiketoiminnan jatkuvaan kehittämiseen sekä laajenemiseen niin nykyisillä markkinoilla kuin uusillekin markkinoille. Tavoitteena on avata seuraavien kahden vuoden aikana 20 − 25 uutta myymälää, joista puolet Pohjoismaissa ja puolet uusilla Baltian ja Keski-Euroopan markkina-alueilla. Nyt, kun Lindex on osa Stockmann-konsernia, sille ovat avautuneet myös Venäjän markkinat. Lindexin konseptin uskotaan olevan Venäjällä vahva, ja tavoitteena on avata ensimmäiset myymälät siellä vuoden 2008 jälkipuoliskolla.
Etäkauppaan keskittynyt Hobby Hall markkinoi asiakkailleen tuotteita ja palveluja verkkokaupan, kuvastojen ja omien myymälöiden kautta. Valtaosa valikoimista on kodin ja vapaa-ajan tuotteita. Hobby Hall tarjoaa asiakkailleen Suomessa, Venäjällä, Virossa, Latviassa ja Liettuassa vaivattoman, luotettavan ja miellyttävän vaihtoehdon laatutuotteiden edulliseen ostamiseen.
Hobby Hallin myynti oli 206,5 miljoonaa euroa, joka on 3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2006. Liikevaihto oli 171,7 miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 5,7 miljoonaa euroa. Toiminnanohjausjärjestelmän uudistuksen aiheuttamien muutosten ja uusille markkinoille laajentumisen vuoksi liikevoitto oli pienempi kuin edellisenä vuonna.
Hobby Hallin myynti Suomessa kasvoi yhden prosentin ja oli 168,5 miljoonaa euroa. Toiminnanohjausjärjestelmän uudistus toi paljon haasteita asiakaspalveluun erityisesti Suomessa ja hidasti puhelintilausten kehitystä. Tuotealueista erityisen hyvin kasvoi urheilu- ja vapaa-ajan tarvikkeiden sekä televisioiden ja digiboksien myynti. Hobby Hall on edelleen etäkaupan markkinajohtaja Suomessa, ja samalla kannattavuus on pysynyt hyvänä.
| Hobby Hall, milj. euroa | 2007 | 2006 | muutos % |
|---|---|---|---|
| Myynti | 206,5 | 199,8 | 3 |
| Osuus Stockmannin myynnistä, % | 12,4 | 12,0 | |
| Liikevoitto* | 5,7 | 7,1 | -19 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, %* | 6,5 | 7,7 | |
| Sijoitettu pääoma | 88,1 | 91,7 | -4 |
| Investoinnit | 3,5 | 3,2 | |
| Henkilöstö 31.12. | 671 | 638 | 5 |
* Sisältää liiketoiminnan muut tuotot
Hobby Hallin reipasta vapaa-ajan tyyliä.
Hobby Hallin Venäjän-kauppa käynnistyi loppuvuonna. Hobby Hallin verkkokaupassa voidaan osaa tuotteista zoomata tarkasti haluttuihin kohtiin ja käännellä. Liettuan verkkokauppa avautui helmikuussa.
Hobby Hallin verkkokaupan myynti Suomessa kasvoi 37 prosenttia ja kävijämäärä Hobby Hallin suomenkielisillä verkkosivuilla 9 prosenttia. Verkkokaupan osuus Hobby Hallin Suomen etäkaupasta oli 66 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 47 prosenttia. Valtaosa verkkokaupan asiakkaista on naisia. Miesten osuus uusista asiakkaista on kasvussa.
Hobby Hallilla on Suomessa kaksi myymälää, joiden tehtävänä on etäkaupan tukeminen. Ne sijaitsevat Tammistossa Vantaalla ja Arabiassa Helsingissä. Keväällä 2007 Tammiston myymälän ilmettä uudistettiin asiakaspalvelun parantamiseksi.
Baltian myynti oli 38,0 miljoonaa euroa, jossa on nousua edellisestä vuodesta 17 prosenttia. Erityisen hyvin Baltian markkinoilla kasvoi urheilu- ja vapaa-ajan tarvikkeiden sekä kodin sisustuksen myynti.
Verkkokaupan myynnin kasvu Virossa jatkui vahvana vaikkakin hidastui edellisestä vuodesta. Kävijämäärä Hobby Hallin Viron verkkosivuilla pysyi edellisen vuoden tasolla, ja Viron verkkokauppa kasvoi 9 prosenttia. Verkkokaupan osuus Viron etäkaupasta on jo 40 prosenttia.
Latviassa verkkokauppa on toiminut jo yli vuoden verran, ja se on tuonut uusia asiakkaita sekä kasvattanut Latvian myyntiä. Verkkokaupan osuus Latvian etäkaupasta on 12 prosenttia.
Liettuan markkinoille palattiin parin vuoden tauon jälkeen helmikuussa 2007. Siellä avattiin samanaikaisesti kuvastojakelun kanssa myös verkkokauppa. Toimintakonsepti on aiempaa kustannustehokkaampi, ja sen ansiosta asetetut tulostavoitteet ylitettiin vuoden 2007 aikana.
Hobby Hallilla on Baltiassa yksi etäkauppaa tukeva myymälä, Rocca Al Maressa Tallinnassa.
Vuoden lopulla avattiin verkkokauppa Venäjällä, ja samanaikaisesti tehtiin ensimmäinen kuvastojakelu osalle Stockmannin kanta-asiakkaista sekä valituille asuinalueille Pietarissa ja Moskovassa. Pietariin perustettiin asiakaspalveluosasto vastaanottamaan tilauksia ja vastaamaan tiedusteluihin. Logistiikka ulkoistettiin venäläiselle yhteistyökumppanille.
Kauppa käynnistettiin lähinnä kodin tuotteilla, ja markkinaalue rajattiin Moskovaan ja Pietariin sekä niiden lähiympäristöön. Toiminta käynnistettiin suppeahkolla valikoimalla ja rajatulla markkina-alueella, jotta koko prosessin toimivuus voidaan varmistaa.
Pakettien lähettämistä viivästyttivät vuoden lopun ruuhkat rajaliikenteessä sekä tietojärjestelmien yhteensovittaminen yhteistyökumppaneiden kanssa. Tästä syystä myyntiä alkoi
Digiboksit kuuluivat vuoden menestystuotteisiin.
kertyä vasta joulukuun puolivälistä alkaen. Vuoden 2008 aikana niin valikoimaa kuin markkina-aluettakin tullaan vähitellen laajentamaan.
Huhtikuussa 2007 otettiin käyttöön uusi toiminnanohjausjärjestelmä. Alkuperäisen aikataulun mukaan järjestelmä oli tarkoitus saada käyttöön kesällä 2006, mutta hankkeen laajuuden sekä huolellisen testaamisen ja koulutuksen vuoksi aikataulua siirrettiin miltei vuodella eteenpäin.
Uusi järjestelmä toi suuria muutoksia mm. laskutukseen ja asiakaspalveluun. Käyttöönottoa edeltäneestä testaamisesta huolimatta pääsi virheitä syntymään myös käyttöönoton jälkeen. Virheet ja laskutuskäytännön muutos ruuhkauttivat asiakaspalvelua merkittävästi. Tähän reagoitiin nopeasti. Suomen asiakaspalveluun palkattiin 17 uutta henkilöä, ja asiakaspalvelussa toimeenpantiin myös muita uudistuksia ja kehittämistoimenpiteitä.
Uusi toiminnanohjausjärjestelmä mahdollistaa monien uusien asiakaspalvelua helpottavien toimintojen käyttöönottamisen, vähentää työtä, säästää kustannuksia, parantaa prosessien läpinäkyvyyttä ja lisää markkinointiviestinnän monipuolisuutta.
Raportointijärjestelmä uudistettiin, ja raportoinnin kehittämisprojekti jatkuu edelleen vuoden 2008 aikana.
Kuvastojakelun ja verkkomainonnan lisäksi Hobby Hall panosti TV-mainontaan. Alkuvuonna Hobby Hall sai näkyvyyttä Salatut elämät -televisiosarjan yhteydessä. Sarjan näyttelijöitä nähtiin myös Hobby Hallin kanta-asiakasillassa ja malleina kevään kuvastossa.
Syksyllä Hobby Hall toimi Big Brother -sarjan sponsorina. Sarjassa nähtiin sisustustuotteita, kodin tavaraa ja huonekaluja Hobby Hallin valikoimista. Sarjan päätyttyä tuotteet myytiin hyväntekeväisyystarkoitukseen.
Vuoden 2007 lopussa Hobby Hallin palveluksessa oli 671 henkilöä, joista 12 prosenttia työskenteli ulkomailla.
Koulutusta järjestettiin erityisesti järjestelmäosaamisen vahvistamiseksi sekä kielitaidon parantamiseksi.
Vuonna 2005 käynnistettyä esimiesvalmennusta jatkettiin työhyvinvointiin liittyvällä koulutuksella sekä johtoryhmätyöskentelyn koulutuksella. Keväällä 2008 koulutusohjelma jatkuu.
Ilmapiiritutkimus järjestettiin alkukeväästä, ja saatuja tuloksia on hyödynnetty yhtiön kehittämissuunnitelmissa.
Hobby Hallin vuoden 2008 tavoitteena on kasvattaa myyntiä kannattavasti sekä parantaa liikevoittoa ja sijoitetun pääoman tuottoa. Kasvua haetaan erityisesti uusilta markkinoilta – Liettuasta ja Venäjältä sekä loppuvuonna myös Ruotsista.
Uudistettu verkkokauppa otetaan käyttöön kevään aikana, ja sen odotetaan vauhdittavan verkkokaupan kasvua edelleen. Palvelun parantamiseksi kassajärjestelmät sekä puhelinjärjestelmä uudistetaan. Asiakkuudenhallintajärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntämistä kehitetään, ja uusia analysointimalleja otetaan käyttöön.
Merkittävän muutoksen tuo tullessaan myös Hobby Hallin pääkonttorin muutto nykyisistä Hämeentien tiloista uuteen toimistorakennukseen Käpylään. Muuton on tarkoitus tapahtua alkusyksystä 2008.
Seppälä on Suomen laajin muotiketju, joka toimii Suomen 128 myymälän lisäksi Venäjällä, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Ketjun 187 myymälää sijaitsevat keskeisillä liikepaikoilla. Seppälä tarjoaa asiakkailleen naisten, miesten ja lasten muotivaatteita ja asusteita sekä kenkiä ja kosmetiikkaa. Keskitetty ketjutoiminta takaa edulliset hinnat ja luotettavan laadun. Seppälän mallisto perustuu omaan suunnitteluun.
S eppälän myynti vuonna 2007 oli 174,7 miljoonaa euroa, mikä on 11 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Liikevaihto oli 145,1 miljoonaa euroa. Suomessa myynti oli edellisen vuoden tasolla, ja ulkomailla myynnin kasvua syntyi 49 prosenttia. Ulkomaanmyyntiä kasvatti uusien myymälöiden lisäksi hyvä vertailukelpoisen myynnin kasvu kaikissa toimintamaissa.
Tuotealueista kasvoi parhaiten asusteiden ja lasten vaatteiden myynti. Suhteellinen myyntikate parani entisestään, ja ostoksia tehneiden asiakkaiden osuus kävijöistä kasvoi kaikilla markkinoilla.
Voimakkaan laajentumisen aiheuttamista kustannuksista huolimatta vuoden 2007 liikevoitto oli jälleen erinomainen: 20,7 miljoonaa euroa eli 14 prosenttia liikevaihdosta.
Seppälän kannattavuus on parhaiden kansainvälisten muotikaupan ketjujen tasolla, kuten jo useana edellisenäkin vuonna.
seppälän myynnin kehitys 2003-2007
| Seppälä, milj. euroa | 2007 | 2006 | muutos % |
|---|---|---|---|
| Myynti | 174,7 | 158,1 | 11 |
| Osuus Stockmannin myynnistä, % | 10,5 | 9,5 | |
| Liikevoitto | 20,7 | 21,1 | -2 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 67,3 | 91,6 | |
| Sijoitettu pääoma | 30,8 | 23,0 | 34 |
| Investoinnit | 9,3 | 6,1 | |
| Henkilöstö 31.12. | 1 510 | 1 332 | 13 |
| Myymälämäärä | 185 | 169 | 9 |
Seppälä avasi yksitoista myymälää Venäjällä vuonna 2007. Kuva toukokuussa Pietarissa avatusta tyylikkäästä Junen myymälästä.
Spirit-myyjävalmennuksessa panostettiin ylivertaiseen asiakaskokemukseen. Siihen osallistui koko myyntihenkilökunta. Kouluttamassa Tampereella Minna Outi (vasemmalla).
Vaikka Suomessa on Seppälän myymälä jo lähes kaikilla yli 15000 asukkaan paikkakunnilla ja suurimmissa kaupungeissa useita, avattiin Suomessa vuonna 2007 kaksi uutta myymälää: toinen Tampereelle ja toinen Keravalle. Kumpikin näistä myymälöistä, kuten myös kaikki ulkomailla vuonna 2007 avatut uudet myymälät, toteutettiin uudella myymäläkonseptilla, jonka tavoitteena on entistä voimakkaampi elämyksellisyys.
Liikepaikkojen oikea sijoittaminen on tärkeää. Vuonna 2007 muutti toistakymmentä myymälää Suomessa parempaan kauppapaikkaan ja uudistui samalla ilmeeltään.
Virossa Seppälä on toiminut jo yli kymmenen vuotta, ja myös siellä Seppälän myymäläverkko on varsin kattava. Muotikauppa kasvaa Virossa edelleen voimakkaasti muun vähittäiskaupan tapaan, joten sinne voidaan vielä avata uusia myymälöitä. Pärnuun avattiin touko-kesäkuun vaihteessa toinen Seppälä, joka on Viron viidestoista myymälä.
Suomen ja Viron myymälöissä toteutettiin vuoden 2007 aikana kassajärjestelmän uudistus, joka valmistui lokakuussa.
Seppälän tavoitteena on saavuttaa asema valtakunnallisena muotiketjuna myös muissa Baltian maissa. Latviassa Seppälä on ollut vuodesta 2003 lähtien ja toimii siellä nyt yhdeksällä myymälällä. Liettua on Seppälän uusin toimintamaa. Siellä toiminta käynnistyi vuonna 2005, ja vuonna 2007
avattiin Vilnan kolmas ja Kaunasin toinen myymälä. Seppälällä on nyt seitsemän myymälää Liettuassa.
Suurimmat kasvumahdollisuudet Seppälällä on Venäjällä, jonne avattiin vuoden 2007 aikana 11 uutta myymälää.
Seppälä aloitti Moskovassa toimintansa vuonna 2004 ja eteni seuraavana vuonna Pietariin, jossa sillä on jo kymmenen myymälää. Vuoden 2006 aikana avattiin myymälöitä myös muissa Venäjän miljoonakaupungeissa – Kazanissa, Nižni Novgorodissa ja Jekaterinburgissa – ja vuonna 2007 saivat miljoonakaupungit Samara ja Donin Rostov ensimmäiset Seppälänsä. Siperian ensimmäinen myymälä avattiin marraskuussa 2007 Novosibirskissä, joka on Venäjän kolmanneksi suurin kaupunki ja Siperian hallinnollinen keskus.
Vuoden 2007 uusi aluevaltaus oli toiminnan käynnistäminen myös alle miljoonan asukkaan kaupungeissa. Toukokuussa avattiin myymälä Jaroslavlissa ja elokuussa Voronežissä, joista on saatu hyviä kokemuksia. Seppälä-ketjua voidaan näin ollen edelleen laajentaa Venäjän kahtatoista miljoonakaupunkia pienempiin kaupunkeihin, joissa tulee kuitenkin olla vähintään puoli miljoonaa asukasta. Tällaisia kaupunkeja on Venäjällä 40.
Myynti ja kannattavuus Baltian maissa ja Venäjällä ovat olleet odotusten mukaisia. Ulkomaiden osuus Seppälän myynnistä nousi edellisen vuoden 22 prosentista 30 prosenttiin.
Oman Elämänsä Supermalli Anu K. esitteli Great Girls -mallistoa huhtikuun mainonnassa.
Yhteensä 14 uuden ulkomaisen myymälän avauskustannuksista huolimatta tulos kaikilla markkina-alueilla vuonna 2007 oli positiivinen.
Seppälän mallistojen takana ovat omat suunnittelijat, jotka tuntevat trendit ja muodin muutokset ja luovat niiden pohjalta Seppälän omat mallistot. Asiakkaiden tunteminen, eri markkina-alueiden erojen huomioiminen, tuotelajitelman hallitseminen ja tuotteiden muodikkuus ovat Seppälän menestyksen perusta. On pystyttävä vastaamaan nopeasti asiakkaan odotuksiin ja tarjottava joka kerta jotain uutta. Seppälän myymälöihin Suomessa ja Baltian maissa tulee uusia tuotteita ja täydennyksiä viitenä päivänä viikossa.
Seppälän peruslupauksena on tehdä ihmisistä muodikkaita ja hyvän näköisiä oman tyylinsä mukaisesti. Seppälä uskoo, että muoti ei ole vain nuorten asia, ja kutsui siksi mukaan syksyn 2007 kampanjaan Jorvin sairaalan henkilökuntaa. Hyvin onnistuneen kampanjan tavoitteena oli tuoda Seppälän valikoimaa monipuolisemmin esille ja innostaa ihmisiä nauttimaan muodista oman tyylinsä mukaisesti.
Muodista nauttimiseen rohkaiseminen on Seppälän tapa toimia, ja se näkyy kampanjoiden lisäksi kaikissa asiakaskohtaamisissa. Myymälöissä annetaan asiakkaille ideoita esittelemällä etupäässä asukokonaisuuksia, joita myymällä haetaan samalla kasvua yhteen keskeisimmistä tunnusluvuista, keskiostokseen.
Vaikka Seppälä toimii pääasiassa itsevalintakonseptilla, on henkilökohtaisen palvelutilanteen tavoitteeksi asetettu ylivertaisuus: kilpailijoita parempi ja asiakkaiden odotukset ylittävä palvelu. Tämän tavoitteen saavuttamisessa on myyntihenkilökunnan valmennuksella keskeinen rooli. Vuoden 2007 valmennustapahtumat toteutettiin saman sisältöisinä ja samanaikaisina kaikissa Seppälän toimintamaissa.
Seppälän kasvettua ja laajennuttua uusille markkinoille on myös myymälähenkilökunnan visuaalisen markkinoinnin kouluttamisen ja seurannan merkitys kasvanut. Vuonna 2007 käynnistettiin keskitetysti ohjattu, kaikki markkinat kattava aluevisualistitoiminta.
Myymälöiden lisäksi tärkeäksi asiakkaiden kohtaamispaikaksi ovat muodostuneet Seppälän internetsivut, jotka uudistettiin loppuvuonna 2006. Uudistamisen jälkeen yli 15 prosenttia suomalaisista eli noin 800 000 eri kävijää on vieraillut Seppälän sivuilla. Sivustolla kävijät ovat osoittautuneet erittäin sitoutuneiksi: 70 prosenttia heistä käy Seppälän sivuilla lähes joka viikko. Oman Elämänsä Supermalli -konseptin ja Seppälän sivuilla olevan ilmoittautumismahdollisuuden ansiosta niistä on tullut puheenaihe muodista kiinnostuneiden nuorten keskuudessa. Yli 7 700 henkilöä on halunnut päästä malliksi Seppälän mainoksiin, joissa on esiintynyt vuoden kuluessa noin sata suomalaista.
Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ry on myöntänyt Seppälälle "Vuoden Suomalainen Muotiteko" -kunniamaininnan konseptista Oman Elämänsä Supermalli. Vuoden muotiteolta edellytetään, että se vahvistaa suomalaisen tekstiili- ja vaatetusteollisuuden imagoa, herättää myönteistä keskustelua sekä tekee kotimaista tekstiili- ja vaatetusalaa tunnetuksi persoonallisella tavalla.
Seppälällä on edelleen hyvät mahdollisuudet kasvaa Suomessa, Venäjällä ja Baltiassa sekä mahdollisesti myös muissa Itä-Euroopan maissa. Myymälöiden uusperustanta ja myymäläilmeen uusiminen uuden konseptin mukaiseksi jatkuu Suomessa ja Virossa. Uusia liikepaikkoja etsitään Latviasta, Liettuasta ja erityisesti Venäjältä, jossa markkinat tarjoavat suurimmat kasvumahdollisuudet. Venäjällä avataan uusia myymälöitä sekä nykyisten myymälöiden sijaintipaikkakunnille että uusiin kaupunkeihin.
Tavoitteena on avata vuonna 2008 yhteensä 10 – 15 uutta myymälää nykyisiin toimintamaihin.
Voimakkaasta laajentumisesta huolimatta Seppälän tavoitteena on säilyttää edelleen erinomainen kannattavuustaso ja parantaa liikevoittoa vuonna 2008.
Konsernin hallinnosta ja toiminnasta vastaavat emoyhtiö Stockmann Oyj Abp:n toimielimet ovat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja.
Stockmann Oyj Abp:n ylin päättävä elin on yhtiökokous. Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain ennen kesäkuun loppua. Stockmannilla on kaksi osakesarjaa, joista jokainen A-osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa kymmenellä äänellä ja jokainen B-osake yhdellä äänellä. Kukaan ei kuitenkaan saa äänestää enemmällä kuin viidesosalla edustetusta äänimäärästä, paitsi tilanteissa, joissa osakeyhtiölaki edellyttää päätöksen syntyvän määräenemmistöllä. Osakkeiden omistuksesta annetaan tietoja vuosikertomuksen sivuilla 53 – 56 sekä yhtiön internet-sivuilla www.stockmann.com.
A-osake voidaan muuntaa B-osakkeeksi osakkeenomistajan vaatimuksesta, jos muuntaminen voi tapahtua osakelajien vähimmäis- ja enimmäismäärien puitteissa.
Yhtiöjärjestykseen sisältyy osakkeiden kaksiportaista lunastusvelvollisuutta koskeva määräys. Osakkeenomistaja, jonka osuus yhtiön kaikista osakkeista tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä saavuttaa tai ylittää 33 1/3 prosenttia, on velvollinen lunastamaan muiden osakkeenomistajien vaatimuksesta näiden osakkeet ja niihin osakeyhtiölain mukaan oikeuttavat arvopaperit. Jos aiempi lunastustarjous ei ole johtanut yhtiön kaikkien osakkeiden lunastamiseen, joutuu osakkeenomistaja tekemään uuden lunastustarjouksen, kun osakkeenomistajan osuus yhtiön kaikista osakkeista tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä saavuttaa tai ylittää 50 prosenttia.
Varsinainen yhtiökokous mm. hyväksyy vuosittain yhtiön tilinpäätöksen sekä päättää osingosta ja hallituksen jäsenten valitsemisesta.
Yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja enintään yhdeksän jäsentä, jotka valitaan vuodeksi kerrallaan.
Yhtiöjärjestyksen mukaan hallituksen jäseneksi ei voida valita 65 vuotta täyttänyttä henkilöä. Hallituksessa on tällä hetkellä seitsemän jäsentä, joista kukaan ei ole päätoiminen. Henkilötietoja hallituksen jäsenistä on vuosikertomuksen sivulla 12 sekä konsernin internet-sivuilla www.stockmann.com.
Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan.
Yhtiön toimivasta johdosta osallistuvat hallituksen kokouksiin säännöllisesti toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja, talousjohtaja ja lakiasiain johtaja, jotka eivät ole hallituksen jäseniä. Lakiasiain johtaja toimii hallituksen sihteerinä. Hallituksen kokouksiin osallistuu myös kaksi henkilöstön edustajaa, jotka niinikään eivät ole hallituksen jäseniä. Toisen henkilöstön edustajan valitsevat Stockmannin yhtymälautakunnan työntekijäedustajat ja toisen Stockmannin ylempiä toimihenkilöitä edustava yhdistys.
Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Laissa ja yhtiöjärjestyksessä erikseen määriteltyjen tehtävien lisäksi hallitus mm. vahvistaa yhtiön pitkän aikavälin strategiset ja taloudelliset tavoitteet, hyväksyy budjetin sekä päättää merkittävistä yksittäisistä investoinneista, yritys- ja kiinteistökaupoista ja muista strategisesti merkittävistä hankkeista. Hallitus hyväksyy myös yhtiön riskienhallinnan periaatteet.
Hallitus on vahvistanut itselleen työjärjestyksen, jossa määritellään hallituksen kokoonpanoon ja valintamenettelyyn liittyvät periaatteet, hallituksen tehtävät, päätöksentekomenettely ja kokouskäytäntö sekä hallituksen itsearvioinnin periaatteet. Hallituksen työjärjestys on julkaistu yhtiön internet-sivuilla www.stockmann.com.
Hallitus kokoontui 13 kertaa vuonna 2007. Keskimääräinen osallistumisprosentti oli 96.
Nimitys- ja palkitsemisvaliokuntaan kuuluu neljä hallituksen jäsentä. Sen tehtävänä on toimitusjohtajan, varatoimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten nimitys- ja palkitsemisasioiden valmistelu, hallituksen jäsenten valinnan valmistelu yhtiökokoukselle tehtävää ehdotusta varten sekä hallituksen jäsenten palkitsemisasioiden valmistelu. Valiokunta kokoontuu tarvittaessa vähintään kerran vuodessa. Hallitus valitsi kokouksessaan 20.3.2007 valiokunnan uudeksi puheenjohtajaksi ministeri Christoffer Taxellin ja muiksi jäseniksi edelleen toimitusjohtaja Erkki Etolan, professori Eva Liljeblomin ja kamarineuvos Henry Wiklundin. Toimitusjohtajalla on läsnäolo-oikeus valiokunnan kokouksissa. Valiokunta on kokoontunut tilikauden 2007 aikana kaksi kertaa.
Hallitus nimittää yhtiön toimitusjohtajan ja päättää tämän palvelussuhteen ehdoista, jotka määritellään kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa. Toimitusjohtaja johtaa yhtiön operatiivista toimintaa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajana toimii 1.3.2001 lukien Hannu Penttilä.
Toimitusjohtajan lisäksi hallitus nimittää varatoimitusjohtajan, talousjohtajan ja muut konsernin johtoryhmän jäsenet. Tavarataloryhmän johtaja Heikki Väänänen toimii 1.11.2005 lukien yhtiön varatoimitusjohtajana sekä toimitusjohtajan varamiehenä.
Stockmannilla on yhteinen konsernihallinto. Kaupallinen toiminta on organisoitu neljäksi liiketoimintayksiköksi, jotka ovat tavarataloryhmä, Lindex, Hobby Hall ja Seppälä. Liiketoimintayksiköiden johtajat raportoivat toimitusjohtajalle ja ovat yhtiön johtoryhmän jäseniä.
Konsernin johtoryhmän muodostavat toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja ja muut liiketoimintayksiköiden johtajat, talousjohtaja, ulkomaantoimintojen kehitysjohtaja sekä lakiasiain johtaja, joka toimii johtoryhmän sihteerinä. Johtoryhmä vastaa toimitusjohtajan johdolla liiketoiminnan ohjaamisesta sekä strategisten ja taloudellisten suunnitelmien laadinnasta. Henkilötietoja johtoryhmän jäsenistä on vuosikertomuksen sivulla 13 ja konsernin internet-sivuilla www.stockmann.com.
Hallituksen ja operatiivisen johdon vastuulla olevan sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa toiminnan tehokkuus ja
tuloksellisuus, informaation luotettavuus sekä säännösten ja toimintaperiaatteiden noudattaminen. Hallitus vahvisti 16.6.2004 riskienhallinnan periaatteet, joita on tarkistettu vuosittain. Niitä selostetaan tarkemmin vuosikertomuksen sivulla 35.
Olennainen osa sisäistä valvontaa on sisäinen tarkastus, joka toimii erillisenä yksikkönä konsernihallinnossa ja raportoi toimitusjohtajalle. Sisäinen tarkastus on operatiivisesta toiminnasta riippumaton toiminto, joka tukee konsernin johtoa toiminnan ohjaamisessa ja riskienhallinnassa tutkien ja arvioiden liiketoimintojen ja sisäisen valvonnan tehokkuutta sekä tuottaen johdolle informaatiota ja suosituksia niiden tehostamiseksi. Sisäisen tarkastuksen toimintaa ohjaavat riskilähtöisyys sekä painopistealueet liiketoiminnassa ja sen kehittämisessä.
Yhtiökokouksen valitsemat tilintarkastajat tarkastavat yhtiön kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon. Tarkastustyö toteutetaan tilikauden aikana liiketoimintayksiköihin ja hallintoon kohdistuvina tarkastuksina ja varsinaisena tilinpäätöstarkastuksena tilikauden päätyttyä. Yhtiöllä on vähintään yksi ja enintään kolme tilintarkastajaa ja heillä vähintään yksi ja enintään kolme varamiestä. Yhtiön tilintarkastajiksi valittiin vuoden 2007 varsinaisessa yhtiökokouksessa tilintarkastusyhteisö KPMG:tä edustavat tilintarkastajat Jari Härmälä, KHT ja Henrik Holmbom, KHT, sekä varatilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö KPMG. Yhtiön tytäryhtiöiden tilintarkastajina ovat toimineet KPMG-yhteisöön kuuluvat tilintarkastusyhteisöt kussakin maassa. Sisäinen tarkastus koordinoi tarkastustoimintaa ulkoisen ja sisäisen tarkastuksen välillä tarkastustyön kattavuuden varmistamiseksi sekä päällekkäisten tarkastustehtävien välttämiseksi.
Tilintarkastajille on maksettu tilikaudelta 2007 palkkioina tilintarkastuksesta emoyhtiön osalta yhteensä 111 202 euroa ja konsernin osalta yhteensä 513 608 euroa. Tilintarkastukseen liittymättömistä palveluista on lisäksi maksettu KPMG:lle koko konsernin osalta 630 291 euroa.
Yhteiskuntavastuu on osa Stockmann-konsernin normaalia pitkäjänteistä toimintaa. Yhteiskuntavastuun toteuttamista ja siihen liittyvää kehitystyötä ohjaa kahdeksanhenkinen ohjausryhmä, jota johtaa konsernin talousjohtaja. Ohjausryhmässä on edustajat kaikista liiketoimintayksiköistä ja merkittävimmistä toiminnoista. Konsernin tiedotusosastolla työskentelevä yhteiskuntavastuun koordinaattori suunnittelee ja toteuttaa yhteiskuntavastuuseen liittyvää kehitystyötä työskennellen yhteistyössä liiketoimintayksiköiden yhteiskuntavastuuhenkilöiden kanssa.
Hallituksen jäsenten palkkioista päättää varsinainen yhtiökokous. Tilikauden 2007 aikana maksettiin 20.3.2007 pidetyn yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti hallituksen puheenjohtajalle kiinteänä palkkiona 70 000 euroa, varapuheenjohtajalle 45 000 euroa ja muille hallituksen jäsenille kullekin 35 000 euroa. Noin 50 prosenttia vuosipalkkiosta maksettiin yhtiön osakkeina ja loppuosa rahana. Kokouspalkkiona maksettiin kaikille hallituksen jäsenille 500 euroa hallituksen kokousta
kohti. Tilikauden 2007 aikana maksettiin hallituksen jäsenille rahapalkkioina yhteensä 210 522,98 euroa ja osakepalkkioina 3 574 yhtiön B-osaketta. Maksettujen palkkioiden arvo oli yhteensä 327 500 euroa. Kullekin hallituksen jäsenelle tilikauden 2007 aikana maksetut raha- ja osakepalkkiot on esitetty yhtiön internet-sivuilla.
Toimitusjohtajalle maksettujen palkkojen, palkkioiden ja myönnettyjen luontoisetujen yhteissumma vuonna 2007 oli 799 766,55 euroa, mistä luontoisetujen osuus oli 17 220 euroa. Toimitusjohtajasopimuksessa on toimitusjohtajan eläkeiäksi määritelty 60 vuotta. Eläke määräytyy työntekijäin eläkelain ja yhtiön ottaman erillisen vakuutuksen mukaisesti. Toimitusjohtajan irtisanomisajaksi on molemminpuolisesti määritelty 6 kuukautta. Yhtiön sanoessa sopimuksen irti on toimitusjohtajalla oikeus 12 kuukauden kiinteää palkkaa vastaavaan korvaukseen irtisanomisajan päätyttyä. Sen lisäksi toimitusjohtajalla on oikeus ylimääräiseen 12 kuukauden kiinteää palkkaa vastaavaan korvaukseen yhden vuoden kuluttua irtisanomisajan päättymisestä, mikäli toimitusjohtaja ei ole siirtynyt yhtiön kustantamalle työ-, vapaaehtois- tai terveysperusteiselle eläkkeelle. Jos yhtiö päättää toimisuhteen henkilösyistä johtuvilla purkuperusteilla, ei kumpaakaan korvausta makseta.
Konsernissa on käytössä lyhyen ajan tavoitteiden saavuttamista tukevia vuosittaiseen suoritukseen perustuvia palkitsemisja kannustinjärjestelmiä. Kannusteen määrään vaikuttavat yleensä sekä tilikauden liiketaloudellinen tulos että henkilökohtainen työpanos.
Toimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten kannustepalkkioiden määräytymisperusteet vahvistaa hallitus vuosittain nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan valmistelun perusteella. Palkkiot määräytyvät keskeisiltä osiltaan konsernin tulos- ja kannattavuuskehityksen perusteella siten, että vaikuttavat tekijät ovat konsernin voitto ennen veroja ilman liiketoiminnan muita tuottoja, konsernin sijoitetun pääoman tuotto ja näistä johdetut liiketoimintayksiköiden omat tunnusluvut. Maksimikannuste on yleensä enintään 25 prosenttia vuosiansiosta, mutta raja voi konsernitavoitteiden osalta liukuvasti ylittyä.
Hallitus hyväksyi 24.4.2003 yhtiön johtoryhmän jäsenille vuosikannusteen täydennykseksi pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmän, joka ulottui kahden vuoden jaksoissa vuoden 2006 loppuun. Osakepalkkiojärjestelmän toteutuminen oli sidottu konsernin pitkän aikavälin strategian mukaisen kehityksen toteutumiseen, ja sen mittareina olivat sekä konsernin voitto ennen veroja ilman liiketoiminnan muita tuottoja että konsernin sijoitetun pääoman tuoton kehitys. Osakepalkkion toteutumista arvioitiin kahden vuoden jaksoissa. Vuonna 2007 maksettiin vuosien 2005 – 2006 yhteenlaskettujen tavoitteiden toteutumisen perusteella kaikille johtoryhmän jäsenille yhteensä 9 769 Stockmannin B-osaketta sekä 533 094,33 euroa rahana. Osakepalkkiojärjestelmän voimassaolon päätyttyä vuoden 2006 lopussa ei otettu käyttöön uutta järjestelmää, vaan pitkän aikavälin kannustejärjestelmänä toimii jäljempänä mainittu vuoden 2006 optiojärjestelmä. Yhtiön pitkän ajan tavoitteiden saavuttamista tuki avainhenkilöiden optiojärjestely, josta päätettiin vuoden 2000 yhtiökokouksessa. Osakkeiden merkintäaika vuoden 2000 optioilla päättyi 1.4.2007.
Yhtiökokous päätti 21.3.2006 uudesta avainhenkilöille suunnatusta optio-ohjelmasta, joka on osa johdon kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Tietoja optio-ohjelmista on vuosikertomuksen sivuilla 50 – 51 ja 53 – 54.
Stockmann noudattaa Helsingin Pörssin, Keskuskauppakamarin ja Elinkeinoelämän keskusliiton valmistelemaa sisäpiiriohjetta. Stockmann Oyj Abp:n ilmoitusvelvollisia sisäpiiriläisiä ovat Arvopaperimarkkinalain (297/2005) 5. luvun 3. §:n perusteella hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja ja tilintarkastajat sekä henkilöt, jotka saavat säännöllisesti sisäpiiritietoa ja joilla on oikeus tehdä yhtiön tulevaa kehitystä ja liiketoiminnan järjestämistä koskevia päätöksiä. Ilmoitusvelvollisia sisäpiiriläisiä koskevan julkisen sisäpiirirekisterin lisäksi Stockmann ylläpitää yrityskohtaista sisäpiirirekisteriä, johon on merkitty ne yhtiön palveluksessa olevat henkilöt, jotka asemansa tai tehtäviensä perusteella saavat säännöllisesti sisäpiiritietoa. Stockmannin hallitus on päättänyt, että sisäpiiriläisten kaupankäyntirajoitus yhtiön osakkeilla on
14 vuorokautta ennen osavuosikatsauksen tai tilinpäätöksen julkistamista. Sitä vastoin Stockmann on kokenut tarkoituksenmukaiseksi olla määrittelemättä sellaista tulostietojen julkistamista edeltävää ajanjaksoa, jonka aikana yhtiö ei kommentoi myyntinsä tai tuloksensa kehitystä.
Stockmannin internet-sivuilla www.stockmann.com on nähtävissä yhtiön julkinen sisäpiirirekisteri, josta käyvät ilmi siihen kuuluvat henkilöt sekä heidän ja heidän lähipiirinsä ajantasaiset omistustiedot.
HEX Oyj, Keskuskauppakamari sekä Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto julkistivat joulukuussa 2003 uuden suosituksen listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä (Corporate Governance). OMX Pohjoismainen Pörssi Helsinki on ottanut sen vähimmäissäännöstönä osaksi pörssin sääntelyä. Suositus tuli voimaan 1.7.2004. Stockmann noudattaa tätä suositusta.
Tavoitteena on turvata konsernin tuloskehitys ja varmistaa liiketoiminnan häiriöttömyys toteuttamalla riskienhallintaa kustannustehokkaasti ja systemaattisesti eri liiketoimintayksiköissä. Tavoitteiden saavuttamiseksi riskienhallinta on
Stockmann-konsernissa järjestetty siten, että
Liiketoimintariskejä ovat kaikki ne tekijät, jotka saattavat vaarantaa tai estää konsernin tai sen osan strategisten tavoitteiden saavuttamisen. Stockmannin liiketoimintariskit on luokiteltu kolmeen riskialueeseen:
Stockmann-konsernissa riskienhallinta on osa normaalia liiketoimintaa.
Hallitus huolehtii osakeyhtiölain mukaisesti siitä, että kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Hallitus myös vahvistaa yhtiön pitkän aikavälin strategiset ja taloudelliset tavoitteet.
Corporate Governance -suosituksen mukaisesti hallitus on vahvistanut yhtiön riskienhallinnan periaatteet kesäkuussa 2004.
Toimitusjohtaja huolehtii osakeyhtiölain mukaisesti siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Konsernin johtoryhmä arvioi strategiaprosessin yhteydessä liiketoimintariskejä, jotka saattavat vaarantaa tai estää konsernin strategisten tavoitteiden saavuttamisen, ja arvioi samalla riskienhallintatoimenpiteiden riittävyyttä. Liiketoimintayksiköiden johtoryhmät vastaavat strategisten ja taloudellisten suunnitelmien laatimisesta omissa yksiköissään; liiketoimintariskien analysointi ja hallintatoimenpiteiden arviointi on osa strategian laatimista. Liiketoimintariskejä analysoidaan myös
strategiaprosessin ulkopuolella, erityisesti merkittävien hankkeiden ja investointien yhteydessä.
Konsernissa toimii riskienhallinnan ohjausryhmä, jonka tehtävänä on tukea liiketoimintoja sellaisten riskien tunnistamisessa ja hallitsemisessa, jotka voivat vaarantaa tai estää Stockmannin strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamisen. Ohjausryhmä, johon kuuluvat yhtiön sisäisen tarkastuksen päällikkö, lakiasiain johtaja ja konsernilaskennan päällikkö, raportoi havainnoistaan sekä suosituksistaan yhtiön johtoryhmälle.
Vapaaehtoisilla vakuutuksilla hallitaan liiketoimintariskejä vahvistettujen vakuuttamisperiaatteiden mukaisesti. Stockmann-konsernin vakuutustoiminto on keskitetty lakiasiain johtajalle, joka vastaa siitä, että vakuuttamisperiaatteita noudatetaan konsernin eri yksiköissä. Vakuutusyhtiö suorittaa lisäksi vakuutettuihin kohteisiin kohdistuvia säännönmukaisia vakuutustarkastuksia, jotta vakuutusturvan tarkoituksenmukaisuudesta voidaan varmistua. Lakisääteinen henkilövakuuttaminen on vastuutettu konsernin henkilöstöhallinnolle.
Liiketoimintayksiköt raportoivat liiketoimintariskeistään ja niiden hallinnasta
Lindexillä on oma riskienhallintajärjestelmänsä, joka tullaan yhdistämään Stockmann-konsernin riskienhallintajärjestelmään.
S tockmannin perusarvot sekä johtamis- ja toimintatavat luovat perustan vastuulliselle toiminnalle. Vastuullisuus on yksi Stockmann-konsernin kuudesta perusarvosta, ja yhteiskuntavastuu on osa Stockmannin normaalia pitkäjänteistä toimintaa. Stockmannin yhteiskuntavastuu painottuu erityisesti omaan henkilöstöön ja ympäristöön, tuoteturvallisuuteen sekä vastuullisen tuontikaupan edistämiseen.
Yhteiskuntavastuun toteuttamista ja siihen liittyvää kehitystyötä konsernissa ohjaa kahdeksanhenkinen yhteiskuntavastuun ohjausryhmä, jota johtaa konsernin talousjohtaja. Ohjausryhmässä on edustajat kaikista liiketoimintayksiköistä ja merkittävimmistä toiminnoista. Ryhmä on koordinoiva asiantuntijaorganisaatio, jonka tehtävänä on edistää Stockmannin johtoryhmän vahvistaman yhteiskuntavastuun tavoitetilan ja vahvistettujen politiikkojen toteutumista liiketoimintayksiköissä. Ryhmä valmistelee ja päivittää yhteiskuntavastuun periaatteita ja politiikkoja johdon käsiteltäviksi, ylläpitää keskustelua vastuullisesta toiminnasta ja sen painopisteistä, vastaa raportointiaineiston hankinnasta sekä arvioi vastuullisen toiminnan toteutumista konsernissa.
Käytännön toiminnan perustan luovat konsernin perusarvot, johtoryhmän hyväksymä yhteiskuntavastuun tavoitetila sekä erilaiset toimintapolitiikat. Vastuullisuuden seuranta toteutuu mm. erilaisilla taloudellisilla sekä ympäristö- ja sosiaalisen vastuun mittaristoilla, ympäristöjärjestelmillä ja ympäristölainsäädäntökatsauksilla, tuotteiden ja palvelun laatuseurannalla sekä tavarantoimittajaketjun auditoinneilla. Seurantaa ja kehittämistä tapahtuu myös kotimaisissa ja kansainvälisissä alan yhteisöissä ja järjestöissä, joiden toimintaan Stockmann aktiivisesti osallistuu.
Stockmann julkaisee nyt kuudennen kerran yhteiskuntavastuuosan vuosikertomuksessaan. Stockmann haluaa viestiä avoimesti yhteiskuntavastuustaan sidosryhmilleen. Vuosikertomuksen yhteiskuntavastuuosan lisäksi tietoa on Stockmannin internetsivuilla, intranetissä ja henkilöstölehdissä.
Raportointi kattaa koko konsernin toiminnan. Yhteiskuntavastuuraportointi on syntynyt yrityksen sisäisenä tuotteena. Taloudelliset tunnusluvut ovat lakisääteisestä kirjanpidosta, ja monet ympäristövastuun tunnusluvut varmennetaan ISO 14001 -serfitiontien yhteydessä. Tunnuslukujen laskennassa on käytetty samoja periaatteita kuin edellisinä raportointivuosina.
Stockmann noudattaa kirjanpitolautakunnan (KILA) yleisohjetta ympäristöasioiden kirjaamisesta, laskemisesta ja esittämisestä osana tilinpäätöstä. Kansainvälistä Global Reporting Initiative (GRI) -mittaristoa on käytetty soveltuvin osin valitsemalla Stockmannin toiminnan kannalta olennaisimmat mittarit. Jäsentely noudattaa GRI:n käyttämää kolmipilarimallia, jossa vastuullisuutta tarkastellaan taloudellisen vastuun, sosiaalisen vastuun ja ympäristövastuun näkökulmasta.
vuosina 1996-1999.
Stockmannin hallituksen hyväksymä konsernin uusi ympäristöpolitiikka julkaistiin.
Vuoden 2002 vuosikertomukseen sisältyi ensimmäisen kerran yhteiskuntavastuuosa.
Yhteiskuntavastuun suunnitteluprojekti. Yhteiskuntavastuun tavoitetila hyväksyttiin konsernin johtoryhmässä.
Osallistuminen LTT-Tutkimus Oy:n yhteiskuntavastuuraportointikatsaukseen.
Yhteiskuntavastuullisen toiminnan kehittäminen jatkui vuoden 2007 aikana suunniteltujen ja vahvistettujen linjausten mukaisesti. Vuoden aikana ympäristölainsäädännössä ja sen viranomaiskäsittelyssä tapahtui paljon muutoksia, jotka vaativat seurantaa sekä käytännön toteuttamisen suunnittelua ja valmistautumista.
1.1.2008 käynnistyi valtakunnallinen pantillisten muovipullojen palautusjärjestelmä. Järjestelmä perustuu lakiin eräiden juomapakkausten valmisteverosta ja valtioneuvoston asetukseen eräiden juomapakkausten palautusjärjestelmästä. Panttijärjestelmän perustaminen on viranomaisten ja Suomen Palautus-
| 2007 | 2006 | ||
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | milj. euroa | 1 398,2 | 1 300,7 |
| Liikevoitto | milj. euroa | 125,2 | 129,5 |
| Voitto ennen veroja | milj. euroa | 119,4 | 128,9 |
| Osingot* | milj. euroa | 75,2 | 72,1 |
| Välittömät verot | milj. euroa | 31,1 | 24,3 |
| Materiaali- ja palveluhankinnat | milj. euroa | 791,2 | 773,6 |
| Palkat ja palkkiot | milj. euroa | 181,9 | 167,9 |
| Eläkekulut | milj. euroa | 26,3 | 24,4 |
| Henkilöstökulut | milj. euroa | 15,8 | 12,3 |
| Henkilöstön koulutusmenot | milj. euroa | 1,2 | 1,2 |
| (ilman välittömiä palkkakustannuksia) | |||
| Henkilöstö keskimäärin | 11 161 | 10 069 | |
| Osa-aikaisen henkilökunnan määrä, keskimäärin | 5 182 | 4 729 | |
| Osakkeenomistajien määrä | 39 137 | 40 198 | |
| Myönnetyt lahjoitukset | milj. euroa | 0,1 | 0,1 |
| Saadut työllistämistuet | milj. euroa | 0,3 | 0,3 |
* Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle
pakkaus Oy:n (PALPA) osakkaiden vapaaehtoista yhteistyötä. PALPA:n tehtävänä on huolehtia pantillisten juomapakkausten kierrätyksestä ja sen edistämisestä. Palautuspulloissa käytettävä PET-muovi (polyeteenitereftalaatti) on erinomainen uusioraaka -aine moniin tarkoituksiin. Järjestelmän tarkoituksena on vähentää jätteen syntymistä ja sen joutumista kaatopaikalle tai energiakäyttöön. Vuoden 2007 aikana kierrätysjärjestelmän käynnistämiseen liittyvä prosessi ja sen esivalmistelut edellyttivät taustatyötä, laiteinvestointeja ja järjestelmämuutoksia sekä henkilökunnan kouluttamista.
Stockmann aloitti loppuvuodesta EU:n sivutuoteasetuksen edellyttämät valmistelut raakojen eläinperäisten (REE) ja kypsennettyjen muiden eläinperäisten (MEE) jätteiden määrien tilastoimiseksi ja omavalvonnan toteuttamiseksi myymälöissä osana tavaratalojen normaalia laatu- ja ympäristötyötä.
EU:n uusi Reach-kemikaaliasetus (Registration, Evaluation and Authorisation of Chemicals) astui voimaan 1.6.2007. Valmisteilla on myös asetus kemikaalien yhdenmukaistetun luokitus- ja merkintäjärjestelmän toimeenpanosta, ja se on tarkoitus saada valmiiksi alkukesästä 2008. Vuoden 2007 syksyllä Stockmann asetti projektiryhmän tehtävänään selvittää, miltä osin asetus vaikuttaa Stockmannin toimintaan ja mitä toimenpiteitä se Stockmannilta edellyttää.
Vuoden 2007 aikana esiintyi tapauksia, joissa markkinoilla olevien tuotteiden, esimerkiksi lelujen, turvallisuudessa havaittiin ongelmia. Vähittäiskaupan vastuu tällaisten tuotteiden markkinoillepääsyn estämisessä on asiakasturvallisuuden varmistamisessa keskeinen. Vuoden aikana myös Stockmann osallistui virheellisten tuotteiden takaisinvetoon ja asiakastiedottamiseen.
Ensiluokkainen asiakaspalvelu ja hyvä asiakastyytyväisyys ovat tärkeitä Stockmannille. Stockmann käy aktiivista vuoropuhelua asiakkaidensa kanssa ja vastaanottaa vuosittain noin 38 000 kirjallista asiakaspalautetta, minkä lisäksi myymälät vastaanottavat päivittäin palautteita asiakkailta. Asiakkaat ja kuluttajat ovat entistä kiinnostuneempia myös Stockmannin ympäristöasioiden hoidosta ja haluavat tietoa siitä. Stockmannin asiakaspalautejärjestelmään kirjataan myös ympäristöasioihin liittyvät kyselyt. Stockmann myös seuraa asiakastyytyväisyyttä erilaisilla mittareilla.
Syksyllä Stockmann osallistui LTT-Tutkimus Oy:n tekemään Ympäristö & Yhteiskuntavastuu 2007 -raportointikatsaukseen.
Katsauksessa arvioitiin organisaatioiden ulkoista vastuuraportointia eli vuosikertomuksessa ja internetissä esitettyjä tietoja sekä raportointi- ja tiedonkeräysjärjestelmän kykyä tuottaa tietoa taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympäristövastuusta. Osallistumisen tarkoitus oli raportoinnin kehittäminen sekä riippumattoman tahon näkemyksen saaminen konsernin vastuuraportoinnin nykytilasta ja sen kehityskohteista. Vuoden 2007 raportoinnissa on hyödynnetty katsauspalautetta ja siinä esitettyjä kehitysideoita.
Taloudellisella vastuulla tarkoitetaan vastaamista omistajien tuotto-odotuksiin, pysyvien työpaikkojen tarjoamista henkilökunnalle, uusien työpaikkojen luomista, verojen maksua sekä ylipäänsä taloudellisen hyvinvoinnin tuottamista yhteiskuntaan. Tätä hyvinvointia vähittäiskauppa on osaltaan luomassa. Stockmann on merkittävä työnantaja ja veronmaksaja, huomattava tuotteiden ostaja, rakennuttaja, investoija sekä yhteistyökumppani. Kilpailukyky ja hyvä taloudellinen tulos luovat mahdollisuuden panostaa henkilöstön ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kehitykseen. Yhteiskunnallisesti vastuullinen toiminta puolestaan luo vahvan perustan yrityksen taloudelliselle kasvulle.
Stockmann on mukana hollantilaisten sijoitusyhtiöiden Kempen Capital Managementin ja SNS Asset Managementin kestävän kehityksen Kempen SNS Smaller Europe SRI -indeksissä. Indeksiin kuuluvien yritysten katsotaan liiketoiminnassaan täyttävän korkeat eettiset, sosiaaliset ja ympäristönsuojelulliset kriteerit.
Stockmann lahjoittaa vuosittain rahaa yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Lahjoitusten tavoitteena on tukea sivistystä, kulttuuria, yhteiskunnallisia hankkeita ja hyväntekeväisyyttä sekä edistää lääketieteellistä ja muiden tieteenalojen tutkimusta sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla.
Liiketoimintayksiköiden ympäristötyö pohjautuu Stockmannin hallituksen hyväksymään konsernin ympäristöpolitiikkaan. Ympäristöpolitiikkansa mukaisesti Stockmann on sitoutunut edistämään ja tukemaan kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista liiketoiminnassa.
Stockmann on perustajajäsenenä mukana SERTY ry:ssä, joka on sähkö- ja elektroniikka-alan tuottajien yhdistys. SERTY koordinoi jäsentensä puolesta sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrätyksen ja jätehuollon Suomessa EU:n tuottajavastuun periaatteiden mukaisesti. Osana valtakunnallista SER-kierrätystä Stockmann-tavaratalot ja Hobby Hall tarjoavat asiakkailleen Suomessa mahdollisuuden palauttaa vanha kodinkone kierrätettäväksi uuden toimittamisen yhteydessä.
Stockmann on jäsen Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:ssä, joka avustaa jäsenyrityksiään ja viranomaisia siten, että EU:n pakkausdirektiivin ja Suomen lainsäädännön velvoitteet täytetään. Tekemällä sopimuksen PYR:in kanssa yritys siirtää markkinoille toimittamiensa pakkausten tuottajavastuuvelvollisuudet tuottajayhteisölle.
Stockmannin kaikilla Suomen tavarataloilla on sertifioitu ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä. Sertifioitu ympäristöjärjestelmä takaa, että ympäristöasiat otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon. Päämääränä on pienentää ympäristökuormituksia mm. kiinnittämällä huomiota jätteiden synnyn ennaltaehkäisyyn ja kierrättämällä jätteet, tehostamalla energiankulutusta sekä ottamalla ympäristötekijät huomioon hankinta- ja valikoimapäätöksissä. Tavaratalojen ympäristöjärjestelmät rakennettiin ja sertifioitiin vuosina 2002 – 2003. Nykyinen sertifikaatti on voimassa lokakuuhun 2009 asti. ISO 14001 -sertifikaatti on vapaaehtoinen ja osoittaa, että Stockmann kehittää ympäristötyötään yli laissa vaaditun vähimmäistason.
Bureau Veritas Certificationin myöntämä sertifiointi kattaa Stockmannin kotimaan tavaratalojen ja Akateemisen Kirjakaupan myymälöiden toiminnot sekä tavarataloryhmän yhteiset osto- ja varastotoiminnot Helsingin Pitäjänmäellä. Sertifioitujen toimintojen piirissä työskentelee 5 000 henkilöä. Sertifikaattiin liittyviä sisäisiä ja ulkoisia määräaikaisarviointeja tehdään vuosittain ja niissä todennetaan, täyttääkö toiminta standardin vaatimukset. Vuoden 2007 aikana suoritettiin sisäiset auditoinnit kaikissa tavarataloissa ja Pitäjänmäen toimisto- ja varastotiloissa sekä ulkoiset auditoinnit Helsingin, Itäkeskuksen ja Tapiolan tavarataloissa sekä Pitäjänmäen toimisto- ja varastotiloissa.
Tavaratalojen ympäristöjärjestelmien myötä on tunnistettu keskeiset ympäristönäkökohdat ja laadittu ympäristöasioiden menettelyohjeet sekä asetettu päämäärät. Vastuu ympäristöasioiden menettelyohjeiden mukaisesta toiminnasta on kaikilla organisaatiotasoilla. Ympäristöjärjestelmien myötä on kehitetty myös ympäristövaikutusten seuraamisen mittarit. Tuloksia ja tavoitteiden mukaista toimintaa arvioidaan vuosittain pidettävissä johdon katselmuksissa.
Stockmannin tavarataloryhmä oli vuonna 2007 mukana Teknillisen Korkeakoulun päivittäistavarakaupan energia- ja jäteasioiden tiedonkeräys- ja omavalvontaprojektissa Sustainable Management Tools for Supply Chains (SuMaTo). Päivittäistavarakauppa ry:n (PTY) rahoittamassa projektissa tavoitteena oli luoda mukanaoleville yrityksille yhtenäiset välineet vastuulliseen johtamiseen. Se kattoi taustatiedon keräämisen, tiedonkeräysjärjestelmien suunnittelun, tapaustutkimukset sekä omavalvontaohjeen kehittämisen toteutuksen, koulutuksen ja tiedottamisen. Projektin myötä yritykset saivat selkeät ohjeet energia- ja jäteasioista ja mittarit toiminnan ohjaamiseen. Projekti mahdollisti myös reaaliaikaisen, luotettavan ja vertailukelpoisen tiedon tuottamisen PTY:n käyttöön edunvalvontaan, viranomaisyhteistyöhön sekä kaupan ulkoiseen viestintään.
Osana tavaratalojen jätteen synnyn ehkäisemiseen tähtää-
Stockmannin ja Hobby Hallin asiakas voi hankkiessaan uuden kodinkoneen palauttaa vanhan kierrätettäväksi.
vää työtä tavaratalojen Herkku-osastoilla ja muissa valmisruokia myyvissä pisteissä on jo vuodesta 2005 käytetty biohajoavia BioWare-annosrasioita. Alkuvuodesta 2007 myös leivosrasiat korvattiin ympäristöystävällisellä, kompostoituvalla rasialla. Stockmann Herkun laaja valikoima tarjoaa lisäksi runsaasti luomu- ja Reilun Kaupan tuotteita, ja tavarataloissa on myynnissä ympäristömerkittyjä tuotteita.
Hobby Hallin ympäristövastuu korostuu erityisesti pakkaus- ja luettelomateriaalivalinnoissa, sillä yhtiö hankkii ja kuluttaa vuosittain merkittävän määrän pakkausmateriaaleja. Vuonna 2007 Hobby Hall lähetti 19 miljoonaa kuvastoa ja yhteensä 1,7 miljoonaa pakettia asiakkailleen. Kaikki kuvastot ja pakkausmateriaalit on valmistettu ympäristöystävällisistä materiaaleista, ja ne ovat kierrätyskelpoisia. Materiaalin toimittajille asetetaan vaatimuksia materiaaleista, ja erilaisia pakkausmateriaalivaihtoehtoja kartoitetaan koko ajan. Kaikilta materiaalitoimittajilta on saatu ympäristöselvitykset, ja valmistajan vaihtuessa selvitykset uusitaan. Pakkausmateriaaleissa käytetään myös uusiomateriaaleja. Vuoden 2007 aikana luovuttiin lisäksi kanta-asiakaskuvastojen postituksessa kuorista ja saatekirjeistä, ja osa kuvastoista painettiin kevyemmälle paperille.
Hobby Hallin verkkokauppa on kasvanut jo usean vuoden ajan ja oli vuonna 2007 jo 57 prosenttia etämyynnistä (43 prosenttia vuonna 2006). Sen uskotaan kasvavan tulevaisuudessa edelleen merkittävästi. Verkkokaupan osuuden kasvaminen vähentää osaltaan etäkaupan ympäristökuormitusta, koska tavarat tilataan sähköisesti kuponkien lähettämisen sijasta. Verkkokaupan kasvaessa myös tuotteiden tarjonta siirtyy yhä enemmän verkkokauppaan, jolloin kuvastojen painattamisen arvioidaan tulevaisuudessa vähenevän asteittain.
Hobby Hallin varastotoiminnot on keskitetty Viinikkalan logistiikkakeskukseen. Hobby Hall on jo monen vuoden ajan onnistunut vähentämään varastolla käytettävän pakkausmateriaalin, etenkin pahvin, määrää. Se on ollut mahdollista lisäämällä tuotteiden lähettämistä toimittajan käyttämissä pakkauksissa ja yhteenpakkaamista useamman tuotteen tilauksissa. Vuoden 2008 aikana tuotteiden keräilypaikkoja varastossa lisätään merkittävästi. Muutos mahdollistaa entistä paremmin tuotteiden yhteenpakkaamisen ja tehostaa tuotteiden kuljettamista ja käsittelyä myös kuljetusketjussa, mikä osaltaan vähentää ympäristöhaittoja. Hobby Hallilla ei ole omaa kuljetuskalustoa, vaan kaikki lähetykset asiakkaille menevät Itella Oyj:n (postin) kautta.
Hobby Hallissa myös jätteiden lajittelu ja kierrätys on yksi ympäristötyön keskipisteistä. Varastossa ja myymälöissä lajiteltavia jakeita ovat energia-, paperi-, pahvi- ja sekajäte sekä sähköja elektroniikkaromu. Ympäristökuormitusta on viime vuosien aikana pienennetty edelleen jätepuristimien tehokkaamalla hyödyntämisellä. Vuonna 2004 pahvipuristin tuotti yhdellä tyhjennyksellä 1,5 tonnia jätettä, ja vuonna 2007 sama puristin tuotti keskimäärin 4,5 tonnia jätettä kerralla. Puristimien tehokkaampi käyttö säästää huomattavasti jätteen kuljetuskustannuksia ja ympäristöä. Lajittelun tehokkuutta seurataan, ja henkilöstölle annetaan säännöllisesti ympäristökoulutusta lajittelun hyvän tason säilyttämiseksi.
Valtakunnallinen sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätys etämyynnin yhteydessä toimii hyvin. Käytäntö, jossa asiakkailta uuden laitteen oston yhteydessä vastaanotetaan vanhat sähkö- ja elektroniikkaromut, kattaa koko etämyynnin Suomessa sekä kaikki Hobby Hallin myymälät, Tallinnan myymälä mukaan lukien.
Seppälän laajassa ketjussa ympäristönsuojelutyö on osa jokapäiväistä työtä, ja henkilöstön panos ympäristövastuun toteuttamisessa on olennainen.
Seppälä panostaa ympäristökuormituksensa pienentämiseen mm. seuraamalla säännöllisesti kaikkien Suomen myymälöidensä lajittelu- ja kierrätysmahdollisuuksia. Valtaosa Seppälän Suomen myymälöistä sijaitsee kauppakeskuksissa, joissa ympäristö- ja jätehuoltoasiat on hyvin huomioitu. Ulkomaisen myymäläverkoston laajentumisen myötä Seppälä kartoitti vuoden 2007 aikana Baltian maiden ja Venäjän myymälöidensä kierrätys- ja lajittelumahdollisuudet. Ulkomaisten myymälöiden osalta lähtökohtana on paikallisen lainsäädännön ja jätehuolto-
jätehuoltotilasto Jätehuoltotilasto (tonnia) tonnia
käytäntöjen noudattaminen. Kartoituksen perusteella Baltiassa ja Venäjällä lajitteluun ja kierrätykseen ei ole kiinnitetty kovin paljon huomiota, ja lajittelu- ja kierrätysmahdollisuudet poikkeavat suomalaisista. Kartoituksesta kävi myös ilmi, että kaikilla markkinoilla parhaimmat mahdollisuudet lajitteluun on kauppakeskuksissa sijaitsevilla myymälöillä. Kehitettävää on paljon myös kauppakeskuksissa olevien myymälöiden osalta. Seppälä seuraa tästedes myös ulkomaisten myymälöidensä lajittelu- ja kierrätysmahdollisuuksia ja niiden kehittymistä.
Myymälöille on laadittu toimintaohjeet lajittelulle ja kierrätykselle. Ympäristökuormituksen pienentämiseksi Seppälä on järjestänyt sekä pääkonttorissa että logistiikkakeskuksessa säännöllisesti lajittelukoulutusta osana itse kehittämäänsä toimistotyön ympäristöohjelmaa. Kierrätys ja lajittelu toimivat suunnitelmien mukaisesti henkilökunnan omaa vastuuta korostaen.
Ympäristövastuu näkyy myös Seppälän suhteessa tavarantoimittajiin. Seppälä on laatinut tavarantoimittajilleen yksityiskohtaiset yhteistyöohjeet, joissa käsitellään mm. tuotteiden pakkaamista ja kemikaalien käyttöä. Ohjeilla pyritään välttämään tuotteiden ylipakkaamista, vaikuttamaan toimittajien pakkausmateriaalivalintoihin ja -tapoihin sekä välttämään tiettyjen kemikaalien käyttöä. Näillä toimenpiteillä on voitu samalla lyhentää tuotteiden käsittelyaikoja ja kiertonopeutta sekä poistaa turhia käsittelyvaiheita. Yhteistyöohjeissa käsitellään lisäksi vastuullista tuontikauppaa ja Seppälän työskentelyä sen edistämiseksi.
Stockmann hankki omistukseensa ruotsalaisen muotiketju Lindexin joulukuussa 2007. Lindexin ympäristötyöhön ja sen toimiin vastuullisen tuontikaupan edistämiseksi voi tutustua yhtiön yhteiskuntavastuuraportista, joka on internet-sivuilla www.lindex.se.
Stockmann-konsernin toiminnan merkittävimmät ympäristönäkökohdat liittyvät jätteisiin ja energiankulutukseen. Stockmannin aiheuttama välitön ympäristökuormitus on suhteellisen vähäinen. Vaikka oman toiminnan vaikutukset ympäristöön ovat pienet, jatkuvalla kehitystyöllä, jätteiden lajittelulla sekä energiatehokkuuden parantamisella parannetaan Stockmannin ympäristösuorituskykyä.
Yksi keskeisimpiä asioita liiketoimintayksiköiden ympäris
| Tavaratalot, Suomi | Tavaratalot, ulkomaat | Hobby Hall* | Seppälä* | Yhteensä** | |||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2007 | 2006 | 2005 | 2007 | 2006 | 2005 | 2007 | 2006 | 2005 | 2007 | 2006 | 2005 | 2007 | 2006 | 2005 | |
| Hyödynnettävä jäte | |||||||||||||||
| Energiajae | 1 233 | 1 275 | 1 070 | 1 | 0 | 1 | 59 | 55 | 71 | 28 | 28 | 26 | 1 320 | 1 358 | 1 169 |
| Aaltopahvi | 1 945 | 1 924 | 1 565 | 502 | 292 | 391 | 290 | 328 | 256 | 350 | 319 | 283 | 3 087 | 2 862 | 2 495 |
| Paperi | 183 | 183 | 165 | 0 | 0 | 0 | 29 | 31 | 47 | 47 | 43 | 17 | 259 | 256 | 229 |
| Kalvomuovi, lasi | 33 | 12 | 5 | 28 | 25 | 0 | 16 | 13 | 8 | 0 | 0 | 0 | 77 | 50 | 14 |
| Metalli | 38 | 40 | 39 | 0 | 0 | 0 | 8 | 10 | 10 | 0 | 0 | 0 | 46 | 50 | 49 |
| Biojäte | 1 754 | 1 769 | 1 513 | 95 | 77 | 170 | 10 | 10 | 8 | 15 | 14 | 4 | 1 873 | 1 870 | 1 695 |
| Kaatopaikkajäte | |||||||||||||||
| Sekajäte | 357 | 332 | 324 | 3 176 | 2 614 | 3 109 | 29 | 9 | 22 | 9 | 8 | 5 | 3 570 | 2 962 | 3 460 |
| Ongelmajäte | 9 | 5 | 10 | 0 | 0 | 38 | 1 | 0 | 2 | 0 | 1 | 7 | 9 | 6 | 56 |
| Yhteensä | 5 552 | 5 540 | 4 691 | 3 800 | 3 009 | 3 708 | 440 | 455 | 425 | 449 | 412 | 342 | 10 241 | 9 415 | 9 165 |
| Hyötykäyttö, % | 93 | 94 | 93 | 16 | 13 | 15 | 94 | 98 | 95 | 98 | 98 | 97 | 65 | 70 | 62 |
Kohdissa, joista ei ole ollut saatavilla tarkkaa tietoa, määrä on arvioitu. Hyötykäyttö, %= hyödynnettävät jätteet / jätteet yhteensä x 100. Hyötykäyttö= materiaalin kierrätys ja sen energiasisällön hyödyntäminen.
* Hobby Hallin luvut kattavat Suomen toiminnot, Seppälän luvut kattavat pääkonttorin ja käsittelykeskuksen.
** Ilman Lindexiä.
| energiankulutus Energiankulutus |
Sähkö (MWh) Sähkö (MWh) |
Lämpö (MWh) Lämpö (MWh) |
Vesi (m3)) Vesi (m3 |
|||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2007 | 2006 | 2005 | 2007 | 2006 | 2005 | 2007 | 2006 | 2005 | ||
| Tavarataloryhmä, Suomi | 61 224 | 58 323 | 62 311 | 19 073 | 21 304 | 33 160 | 119 253 | 116 283 | 104 554 | |
| Tavarataloryhmä, ulkomaat | 31 615 | 23 517 | 39 638 | 12 148 | 4 485 | 7 620 | 75 697 | 58 867 | 61 115 | |
| Hobby Hall* | 4 553 | 4 179 | 4 045 | 3 321 | 3 166 | 2 190 | 3 381 | 3 296 | 3 433 | |
| Seppälä* | 1 153 | 1 318 | 1 234 | 753 | 799 | 574 | 2 191 | 2 120 | 2 668 | |
| Muut | 839 | 937 | 203 | 328 | 775 | 175 | 783 | 805 | 3 | |
| Yhteensä | 99 384 | 88 274 | 107 432 | 35 623 | 30 528 | 43 719 | 201 305 | 181 371 | 171 773 |
* Hobby Hallin luvut kattavat Suomen toiminnot, Seppälän luvut kattavat pääkonttorin ja käsittelykeskuksen.
Stockmannin hiilidioksidipäästöt vuonna 2007 ovat arviolta n. 40 750 tonnia.
tönkuormituksen pienentämisessä on jätteiden lajittelu ja sen tehostaminen. Jätteet lajitellaan niiden syntysijoilla eli varastoissa, tavarataloissa ja myymälöissä. Lajiteltavia jätteitä ovat energia-, bio-, seka- ja ongelmajäte, pahvi, paperi, metalli sekä elektroniikkaromu. Energia- ja biojätteet sekä paperit, pahvit ja metalli toimitetaan jätteenkäsittelylaitoksiin, ongelmajätteet ongelmajätelaitoksiin ja sekajätteet kaatopaikoille.
Vuonna 2006 aloitettu kalvo- ja kutistemuovin keräämisen pilottitoiminta osassa Suomen tavarataloja ja Pitäjänmäen varastossa jatkuu edelleen vuonna 2008. Kalvo- ja kutistemuovin kerääminen edistää jätteiden hyötykäyttöä, jonka osuus on konsernin Suomen toiminnoissa korkea, 95 prosenttia. Ulkomaantoiminnoissa jätteiden hyötykäyttöaste on 16 prosenttia. Jätehuollon toiminnalle on asetettu vuotuiset tavoitteet, ja tuloksia seurataan säännöllisesti.
Liikepaikkojen erilaiset jätehuoltokäytännöt rajoittavat osittain mahdollisuuksia täysin yhtenäiseen jätehuoltoraportointiin. Kauppakeskuksissa toimivien myymälöiden ratkaisut ovat usein riippuvaisia keskusten jätehuoltojärjestelyistä, ja lisäksi kuntien jätehuoltomääräykset poikkeavat toisistaan. Konsernin ulkomaantoiminnoissa kierrätystä toteutetaan paikallisten säädösten ja kierrätysmahdollisuuksien mukaan. Tulevien vuosien haasteena onkin yhtenäistää kasvavan ulkomaantoiminnan jätehuoltokäytäntöjä ja niiden raportointia konsernin muiden yksiköiden kanssa.
Vähittäiskaupan toimialalla ympäristöonnettomuudet ja päästöt vesistöön eivät ole olennaisia ympäristönäkökohtia, ja niiden toteutumisen todennäköisyys on erittäin pieni.
Konsernin energiankulutus koostuu sähköstä, kaukolämmöstä ja vedestä. Raportoitu energiankulutus aiheutuu pääosin myymälä-, varasto- ja toimistotilojen valaistuksesta, jäähdyttämisestä sekä tiloissa käytettävistä sähkölaitteista. Kiinteistötoimen tavoitteena on luoda energia- ja kustannustehokkaat, liiketoimintaa tukevat lämpötila-, ilmanvaihto- ja valaistusolosuhteet. Toimintaolosuhteiden kehittämisessä otetaan huomioon myös henkilökunnan terveyteen ja asiakkaiden viihtyvyyteen liittyvät tekijät, kuten esimerkiksi sisäilman laatu. Stockmann raportoi toiminnoistaan syntyvistä hiilidioksidipäästöistä nyt ensimmäistä kertaa.
Konsernin sähkönkulutus vuonna 2007 oli noin 99 400 MWh (2006: noin 88 300MWh)1 . Laajentuvan toiminnan ja sen myötä jatkuvan energiankulutuksen kasvun seurauksena käynnistyi keväällä 2007 konsernin laajuinen sähkönsäästökampanja. Sen tavoitteena on viestiä sähkönsäästökeinoista ja saada henkilökunta miettimään sähkönkäyttöään toimintatapojen pienten muutosten kautta. Osana sähkönsäästökampanjaa Stockmannin tavarataloryhmä osallistui Motivan vuosittain järjestämään energiansäästöviikkoon lokakuussa 2007. Motiva on Suomen valtion omistama yhtiö, joka toteuttaa energiansäästön sekä uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisohjelmaa.
Vuonna 2007 kokonaisvedenkulutus oli 201 305 kuutiometriä (2006: 181 371 kuutiometriä)1 . Valtaosa vedestä kulutetaan tavaratalojen ravintola-, keittiö- ja saniteettitiloissa. Ulkomaantoimintojen energiankulutuksesta ja jätehuollosta tietoja ei kaikilta osin ole kattavasti saatavilla. Energiankulutuksen raportoinnissa ei ole mukana kuljetusvälineissä ja ajoneuvoissa käytettyä polttoainetta. Stockmannilla ei ole merkittävää omaa kuljetuskalustoa. Autoveroon ja tulevaan ajoneuvoveron lainsäädäntömuutokseen liittyen yhtiö on päättänyt vastedes maksaa henkilöstönsä työsuhdeautojen dieselveron. Päätöksellä halutaan pyrkiä vähentämään yhtiön autokannan hiilidioksidipäästöjä.
Stockmann on perustajajäsenenä mukana kansainvälisen lahjonnan vastaista toimintaa edistävässä Transparency Suomi ry:ssä. Kattojärjestö Transparency International toimii 90 maassa. Konsernin voimakkaasti kasvava kansainvälinen toiminta asettaa haasteita myös korruption vastaiselle toiminnalle. Konsernin lähtökohta kaikissa tilanteissa on, että toiminta on jokaisessa maassa konsernin perusarvojen ja ohjeiden mukaista ja noudattaa paikallisia lakeja ja määräyksiä.
Stockmannin sosiaalinen vastuu ulottuu yrityksen oman henkilöstön lisäksi välillisesti myös tavarantoimittajien hankintaketjun henkilöstön työolosuhteisiin. Stockmannilla ei ole omia tehtaita tai tuotantolaitoksia, vaan tuotteet ostetaan tuottajilta Euroopasta ja Aasiasta. Osana vastuullista toimintaa Stockmann edellyttää tuotteiden tavarantoimittajilta ja maahantuojilta vastuullista tuontikauppaa.
Suomessa Stockmann on suuri yritys, mutta maailmanlaajuisesti se on varsin pieni toimija. Siksi Stockmann tekee tiivistä yhteistyötä muiden kaupparyhmittymien kanssa sekä Suomessa että kansainvälisesti vastuullisuuden kehittämiseksi koko tavaran toimitusketjussa.
Vastuullista tuontikauppaa edistäviä toimia on kehitetty määrätietoisesti jo usean vuoden ajan. Stockmann on mukana Keskuskauppakamarin koordinoimassa vastuullisen tuontikaupan verkostossa. Verkoston jäsenet ovat kauppayrityksiä, elintarvikkeiden, vaatteiden ja jalkineiden valmistajia sekä maahantuojia. Stockmann on sitoutunut verkoston määrittelemien tuontikaupan eettisten periaatteiden käytön edistämiseen. Lisäksi Stockmann on sitoutunut kansainvälisen tavaratalojärjestö IADS:n (International Association of Department Stores) vastuullisen tuontikaupan periaatteisiin. IADS:n periaatteet ovat pääosin samat kuin Keskuskauppakamarin vastuullisen tuontikaupan verkoston periaatteet.
Stockmannin liiketoimintayksiköillä on käytössä konsernin oma "Commitment to Social Responsibility in Importing" Kuva: Jukka Pääkkönen, SASK
Stockmann on mukana kolmivuotisessa Vietnamiin suuntautuvassa kehitysyhteistyöhankkeessa "Pilot Business Social Compliance Initiative on Labour Standards & Social Responsibility Among Selected Vietnamese Supplier & Subcontractor Companies to the Finland Retail Sector". Hanketta koordinoi Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus (SASK). Tuontiyritysten lisäksi hankkeessa on mukana myös Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK. Hanke rahoitetaan pääosin Suomen valtion kehitysyhteistyörahoilla.
Vietnamilaisina hankeosapuolina toimivat Vietnamin työministeriö, ammattiliitto ja keskuskauppakamari. Projektia hallinnoi Australian ammattiliittojen kehitysjärjestö Apheda. Hankkeen tavoitteena on vietnamilaisten tavarantoimittajien työolojen ja henkilöstön aseman parantaminen kouluttamalla yritysjohtoa ja henkilöstöä sekä järjestämällä ulkopuolisia auditointeja.
Hankkeen pilottivaihe käynnistyi vuonna 2005 paikallisen ohjausryhmän muodostamisella sekä kohdeyhtiöiden, henkilöstön ja hankkeen tukiorganisaatioiden edustajille järjestetyllä valmennuksella. Loppuvuodesta 2006 suoritettiin ulkopuolisten tutkijoiden tekemät työtyytyväisyystutkimukset, joiden perusteella tavarantoimittajayritykset tekivät itsearvioinnin ja valmistautuivat ensimmäiseen BSCI-auditointiin. Auditoinnit alkoivat keväällä 2007. Ensimmäisen auditoinnin perusteella yrityksissä laadittiin omaa toimintaa koskevat parannussuunnitelmat, joiden toteutuksen jälkeen on vuorossa toinen auditointi. Lokakuussa järjestettiin Ho Tši Minhissä seminaari, jossa käytiin läpi sen tähänastinen eteneminen, työtyytyväisyyskyselyiden ja suoritettujen auditointien tulokset sekä projektin seuraavien vaiheiden eteneminen.
Hankkeen myötä Stockmannin vietnamilaisia tavarantoimittajia on vuoden 2007 aikana auditoitu BSCI-mallin mukaisesti. Stockmannin lisäksi hankkeessa on mukana mm. Stockmannin osakkuusyhtiö ja tärkeä tavarantoimittaja Tuko Logistics Oy.
-sitoumus, joka perustuu YK:n julistuksiin ja Kansainvälisen Työjärjestön ILO:n sopimuksiin. Tavarantoimittaja sitoutuu mm. siihen, että se ei käytä lapsityövoimaa eikä pakkotyövoimaa, ei harjoita syrjintää sekä takaa työntekijöille turvalliset työolosuhteet ja riittävän palkan.
Stockmann liittyi vuoden 2005 alusta eurooppalaiseen sosiaalisen laadunvalvonnan yhteistyöorganisaatioon Business Social Compliance Initiativeen (BSCI). BSCI on eurooppalaisten yritysten, ammattiyhdistysliikkeiden ja järjestöjen kehittämä ja Brysselissä sijaitsevan Foreign Trade Associationin (FTA) hallinnoima tavarantoimittajien yhteinen auditointijärjestelmä. Helmikuussa 2008 BSCI:ssä oli yli sata jäsenyritystä kymmenestä eri maasta. Suomesta on Stockmannin lisäksi mukana neljä yritystä. Lisäksi Stockmann käyttää omien merkkiensä tuotannossa BSCI:n Code of Conductia, joka yllä olevien työelämän perusoikeuksien ja periaatteiden lisäksi käsittelee ympäristöasioita.
BSCI tähtää tavarantoimittajien henkilöstön työolojen parantamiseen sekä selkeyttää ja yhtenäistää tavarantoimittajien valvontaa. Keskeisintä järjestelmässä on auditointi eli työolojen ja -ehtojen tarkastus, jonka suorittaa ulkopuolinen, valtuutettu auditoija. BSCI-auditointeja suorittavat samat sertifiointilaitokset kuin SA 8000 -auditointeja, joten yritys voi halutessaan edetä SA 8000 -sertifiointiin. Ulkopuolisen ammattilaisen suorittama auditointi takaa järjestelmän läpinäkyvyyden ja luotettavuuden.
Hyväksyttyyn BSCI-auditointiin eteneminen on pitkäjänteinen prosessi. Se alkaa tavarantoimittajan itsearvioinnilla, jonka tarkoitus on selvittää auditoinnissa mahdollisesti eteen tulevat puutteet etukäteen ja korjata ne ennen auditointia. Auditoinnin jälkeen yrityksen täytyy korjata arvioinnissa mahdollisesti havaitut puutteet, ja ensimmäistä auditointia seuraa myöhemmin uusinta-arviointi. BSCI-auditointeja on suoritettu yhteensä 3 007, ja vuonna 2007 niitä tehtiin yhteensä 1 587.
BSCI:llä on myös työryhmätyöskentelyä. Stockmann on mukana System Implementation -työryhmässä, jonka tehtävänä on BSCI:n hyödyntämisen parantaminen jäsenyrityksissä, BSCI:n toiminnan parantaminen tavarantoimittajaketjussa sekä yhteyksien kehittäminen auditointiyrityksiin.
BSCI on aiemmin keskittynyt tekstiilien ja kenkien valmistajiin, mutta vuoden 2006 aikana BSCI:n toimintakenttä laajeni kattamaan myös elintarviketuotannon, ja sen myötä alkutuotannon auditoinnit alkoivat vuonna 2007. Stockmann ostaa valtaosan elintarvikkeistaan suomalaiselta Tuko Logistics Oy:ltä, joka liittyi viime vuonna BSCI:n jäseneksi.
BSCI järjestää tavarantoimittajille "workshop"-tilaisuuksia, joissa niille kerrotaan järjestelmästä ja motivoidaan hakemaan BSCI-auditointia. Vuoden 2007 aikana BSCI-workshopeja järjestettiin Kiinassa. Niihin osallistui myös Stockmannin tavarantoimittajia.
Suurin osa stockmannilaisista palvelee asiakkaita myyntilattialla. Juha Mänttäri Helsingin tavaratalosta.
S tockmann-konsernin henkilöstön määrä kasvoi kertomusvuonna merkittävästi Lindexin ostamisen myötä ja oli vuoden lopussa 16 478 (viime vuonna 10 862). Ulkomailla työskenteli 8 294 henkilöä (viime vuonna 3 477). Samalla yhtiön piiriin tuli uusia kansallisuuksia ja toimintatapoja.
Kaikissa toimintamaissa oli henkilöstöhallinnollisten toimenpiteiden painopiste vuoden 2007 aikana työvoiman liikkuvuudessa, saatavuudessa ja perehdyttämisessä. Taloudellisen nousukauden jatkuttua jo pitkään on palvelusektorin työpaikkojen määrä noussut ennätyksellisen korkealle, ja se heijastuu suoraan alalla olevien halukkuuteen seurata työmarkkinoita ja vaihtaa tarvittaessa työnantajaa. Stockmannilla on tarjolla kaikissa maissa runsaasti työpaikkoja eri ikäisille ja eri elämänvaiheissa oleville henkilöille, mutta kaupan alan houkuttelevuus vakituisena ja pitkäkestoisena elämänurana ei ole itsestäänselvyys. Sen vuoksi panostettiin erityisesti vuonna 2007 erilaisiin Trainee-koulutusohjelmiin (Senior Management Pool Programme, Junior Pool, Herkku-osastojen Trainee-ohjelma). Koulutusohjelmien avulla Stockmannille saadaan eri tasoisen peruskoulutuksen omaavia, itsensä kehittämisestä kiinnostuneita henkilöitä, jotka voidaan perehdyttää kaupan alaan yhdistämällä työ ja täsmäkoulutus. Trainee-koulutuksen päätyttyä konserni voi tarjota kunkin kykyjä vastaavaa työtä joko kotimaassa tai ulkomailla.
Myös julkisen koulutusjärjestelmän opintoihin liittyvät harjoittelujaksot antavat opiskelijoille ja koululaisille mahdollisuuden tutustua kauppaan työpaikkana. Monet palaavat valmistuttuaan harjoitteluyhtiöönsä. Stockmannilla työskentelee tutustumisjaksoilla satoja koululaisia ja harjoittelijoita vuosittain.
Pohjoismaissa Stockmann-konsernin myymälöihin saadaan edelleen riittävästi nuoria työntekijöitä, jotka tähtäävät lyhytkestoiseen työuraan. Venäjällä ja Baltiassa on kuitenkin talouselämän ripeän kasvun tuomaa pulaa ammattitaitoisesta alan työvoimasta. Virossa on myös omaa henkilöstöä aktivoitu erilaisin kannustejärjestelmin suosittelemaan omaa työnantajaansa tuttavilleen. Tästä saatiin myönteisiä kokemuksia.
Konsernin toiminnan laajentuessa yhä useampiin toimintamaihin korostuu yhtenäisten henkilöstöhallinnon prosessien tarve entisestään. Näiden prosessien hiomista jatkettiin vuoden 2007 aikana, ja järjestelmiin tehtiin vastaavia muutoksia. Työ jatkuu edelleen ja laajenee asteittain maasta toiseen.
Henkilöstön kehittämisen painopisteet vuonna 2007 olivat edelleen kaikissa liiketoimintayksiköissä myynti- ja asiakaspalvelutaitojen sekä esimiestaitojen kehittämisessä.
Tavarataloryhmä otti Suomessa käyttöön uuden Stockmann Sales -koulutuksen, jossa tavaratalojen myyntihenkilöstöä
| 2007 | 2006 | 2005 | |
|---|---|---|---|
| Henkilöstön määrä 31.12. | 16 478 | 10 862 | 11 849 |
| Henkilöstön määrä Suomessa 31.12. | 8 184 | 7 385 | 8 112 |
| Henkilöstön määrä ulkomailla 31.12. | 8 294 | 3 477 | 3 737 |
| Ulkomailla työskentelevien osuus koko henkilöstöstä, % | 50 | 32 | 32 |
| Henkilöstö keskimäärin | 11 161 | 10 069 | 10 558 |
| Henkilöstö kokoaikaiseksi muutettuna, keskimäärin | 8 979 | 8 037 | 8 537 |
| Henkilöstön keski-ikä | 33 | 34 | 33 |
| Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus Suomessa, keskimäärin % | 14 | 15 | 15 |
| Vakinaisen henkilöstön tulovaihtuvuus Suomessa, % | 14 | 13 | 17 |
| Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus Suomessa, % | 14 | 16 | 14 |
| Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus Venäjällä, keskimäärin % | 76 | 63 | . . |
| Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus Baltiassa, keskimäärin % | 56 | 48 | . . |
| Sairauspoissaolot, Suomessa % | 4,4 | 4,9 | 4,4 |
| Kokoaikaiset | 4 | 4,8 | 4,2 |
| Osa-aikaiset | 5 | 5 | 4,5 |
| Koko/osa-aikaisten osuus henkilöstöstä, % | 44/56 | 50/50 | 50/50 |
| Suomessa | 40/60 | 40/60 | 44/56 |
| Ulkomailla | 48/52 | 71/29 | 65/35 |
| Henkilöstökulut, osuus liikevaihdosta % | 16 | 15,7 | 14,1 |
| Raportoidut työtapaturmat Suomessa, kpl | 244 | 293 | 275 |
valmennetaan aktiiviseen asiakaspalveluun kolmiportaisella valmennusohjelmalla. Valmennuksen kohderyhmänä ovat alle kolme vuotta Stockmannilla työskennelleet myyjät. Ohjelmaan suunnitellaan myös jatko-osuutta yli viisi vuotta kokemusta hankkineelle myyntihenkilöstölle.
Muiden maiden tavarataloissa käynnistyi täydellä teholla Power to Sales -ohjelma. Myynnin toimenkuvia ja organisaatiota muutettiin siten, että osastopäälliköiden rooli päivittäisen myynti- ja asiakaspalvelutyön ohjaajina korostui.
Asiakaspalvelun laadun mittauksen tulokset paranivat selkeästi sekä Suomen, Venäjän että Baltian tavarataloissa. Suomessa siirryttiin kerran vuodessa toimeenpannusta tutkimuksesta jatkuvaan asiakaspalvelun laadun mittaukseen. Venäjällä ja Baltiassa on osastopäälliköiden lisääntynyt läsnäolo myymälässä ja heidän valmentava otteensa puolestaan vaikuttanut asiakaspalvelun laadun suotuisaan kehitykseen.
Ostajien ammattitaidon tueksi suunniteltiin koulutusohjelma, joka sisältää sekä teknisen osaamisen että taitojen kasvattamista. Ensimmäiset englanninkieliset neuvottelutaitovalmennustilaisuudet järjestettiin keväällä 2007 kokeneille ostajille. Ostajille järjestettiin myös perusneuvottelutaitojen valmennusta sekä ostajan työkaluihin liittyvää valmennusta.
Myös Hobby Hallissa järjestettiin englannin ja venäjän kielen kursseja toiminnan laajennuttua Baltiassa ja käynnistyessä Venäjällä.
Hobby Hallissa otettiin keväällä 2007 käyttöön uusi toiminnanohjausjärjestelmä. Tähän liittyen järjestettiin mittava koulutusprojekti, joka toteutettiin omin voimin. Suuri osa Hobby Hallin henkilöstöstä koulutettiin uuden järjestelmän käyttäjiksi.
Seppälän Spirit -myyjävalmennusten teemana oli asiakaspalvelun tason nostaminen. Saman teeman puitteissa järjestettiin esimiesvalmennukset ensimmäistä kertaa alueellisissa pienryhmissä. Venäjällä käynnistettiin valmennusohjelma Seppälän uusien myymälöiden kummihenkilöille. Kummit ovat myymäläpäälliköitä, jotka valmentavat ja perehdyttävät uudet myymäläpäälliköt tehtäviinsä. Seppälän Venäjän markkinoiden kasvavan tärkeyden vuoksi Suomessa lisättiin venäjän kielikursseja ja järjestettiin Venäjän kulttuuria ja liikeelämää käsittelevää koulutusta.
Lindex terävöitti visiotaan ja vei läpi laajan koko henkilöstöä koskeneen kehittämis- ja sitouttamisohjelman.
henkilöstön jakauma, maantieteelliset segmentit 2007
Stockmannin liikkeenjohdon ja henkilöstön yhteistoiminta Suomessa sai alkunsa jo vuonna 1924, kauan ennen yhteistoimintalainsäädännön voimaantuloa. Yhteistoimintaelimen nimikin – henkilöstölautakunta – periytyy toiminnan alkuvuosilta.
Suomessa jokaisella liiketoimintayksiköllä ja lisäksi suuremmilla työpaikoilla on oma henkilöstölautakuntansa, joka käsittelee oman toiminta-alueensa yhteistoimintalain mukaiset asiat. Näissä lautakunnissa hoidetaan samalla myös työsuojelutoimikuntien tehtävät.
Paikallisten lautakuntien edustajat muodostavat konsernin Suomen yhtymälautakunnan, joka kokoontuu kahdesti vuodessa. Yhtymälautakunta käsittelee Suomessa toimivia yksiköitä koskevat yhteiset asiat, ja toimitusjohtaja pitää joka kokouksessa katsauksen konsernin taloudellisesta tilanteesta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Baltian maissa on saman mallin mukaiset henkilöstölautakunnat, jotka omien asioidensa käsittelyn ohella saavat kahdesti vuodessa vastaavanlaisen johdon katsauksen.
Suunnitelmissa on luoda samanlainen henkilöstölautakuntatoiminta myös Venäjälle, joskin konsernin toimiminen varsin laajalla alueella asettaa säännölliselle kokoontumiselle omat haasteensa.
Lindexillä on oma kansainvälinen konserniyhteistyöelimensä, European Works Council, jonka toiminta on tarkoitus integroida koko Stockmann-konsernin yhteistoimintaan.
Kaikki Suomen yhtiöt tekevät vuosittain tasa-arvosuunnitelmat, joiden avulla seurataan eri indeksien valossa henkilöstörakenteen muutoksia. Säännöllisten ilmapiiritutkimusten yhteydessä kartoitetaan myös avoimilla kysymyksillä tasa-arvoon
Sujuva logistiikka on erinomaisen asiakaspalvelun edellytys. Eila Saarela Pitäjänmäen varastolta.
ja työpaikkakiusaamiseen liittyviä tekijöitä. Tällä alueella ei ole ilmennyt ongelmia.
Konsernin henkilöstöstä on naisia 85 prosenttia ja miehiä 15 prosenttia. Ylemmistä toimihenkilöistä on naisia 80 prosenttia ja miehiä 20 prosenttia. Naisjohtajien osuus pieneni hieman Lindexin oston myötä ja oli 64 prosenttia (viime vuonna 65 prosenttia). Suomessa työskentelevistä johtajista oli naisia 65 prosenttia (60) ja ulkomailla työskentelevistä 63 prosenttia (77).
Suurin osa konsernin henkilöstöstä kuuluu jonkin kannustejärjestelmän piiriin. Esimiesten ja asiantuntijoiden kannustejärjestelmät perustuvat taloudellisiin mittareihin ja henkilökohtaisten työsuoritusten arviointiin. Muissa tehtävissä käytetään etupäässä ryhmäkannustejärjestelmiä.
Vuonna 2007 henkilöstö ansaitsi yhteensä 6,2 miljoonaa euroa erilaisia kannusteita. Tämän lisäksi vuoden 2006 avainhenkilöoptioista on kirjattu 1,1 miljonaa euroa IFRS 2 -standardin mukaisia kuluja.
Johdon kannustejärjestelmiä sekä avainhenkilöiden optiojärjestelyjä selostetaan vuosikertomuksen osassa "Hallinto ja johtaminen" sivuilla 33 – 34. Yksityiskohtaista tietoa avainhenkilöiden optio-ohjelmasta on osassa "Osakepääoma ja osakkeet" sivuilla 53 – 54.
Työterveyshuolto teki Suomessa tiivistä yhteistyötä henkilöstölautakuntien kanssa osallistumalla työsuojelun riskikartoituksiin ja riskien terveydellisen merkityksen arviointiin. Paikoin tehtiin uusien työtilojen työpaikkaselvityksiä ja osallistuttiin niiden kalustesuunnitteluun, tavoitteena toimiva työergonomia. Myös vanhoihin ja remontoituihin työtiloihin tehtiin työpaikkaselvityskäyntejä.
Sairaanhoidollisesti keskityttiin työhön vaikuttavien pitkäaikaissairauksien hoitoon sekä työstä aiheutuneiden oireiden tunnistamiseen. Korjaavia toimenpiteitä, kuten työergonomista opastusta, käynnistettiin tarpeen mukaan. Terveystarkastukset koostuvat suurimmaksi osaksi työhöntulotarkastuksista ja työkyvyn seurantatarkastuksista. Terveystarkastuksia tehtiin jonkin verran myös työyhteisöittäin, ja niihin sisällytettiin Voimavarat työssä -kysely. Työntekijöiden työkykyä ylläpidettiin ja parannettiin ohjaamalla tarvittaessa lääkinnälliseen ja ammatilliseen kuntoutukseen. Ryhmätasolla toteutettiin entiseen tapaan ammatillisena kuntoutuksena ASLAK- ja TYKkuntoutuskursseja yhteistyössä Kelan ja kuntoutuslaitosten kanssa. Myös valtakunnallisia työhyvinvointipäiviä järjestettiin entiseen tapaan.
Työterveyshuollossa panostettiin entistä tiiviimpään yhteistyöhön esimiesten ja työntekijöiden kanssa. Yhteistyötä varten luotiin työhyvinvointikeskustelun malli, jonka tavoitteena on parantaa työntekijän työkykyä ja työhyvinvointia ja alentaa siten sairauspoissaoloja. Työhyvinvointikeskustelu tukee esimiesten varhaista puuttumista ongelmiin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Vuoden alussa voimaan tullut osasairauspäivärahauudistus esiteltiin henkilöstölle, ja paikoin uudistusta sovellettiin jo käytäntöön. Työntekijöiden uudelleensijoitusta terveydellisin perustein toteutettiin aktiivisesti työterveyshuollosta käsin yhteistyössä esimiesten kanssa.
Suomessa henkilöstön sairauspoissaolojen suurimmat diagnoosiryhmät olivat edelleen hengitystietulehdukset sekä
Myös toimihenkilöiden työn tavoitteena on tyytyväinen asiakas. Eeva Hietanen tavarataloryhmän ostoista.
tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Työ-, työmatka- ja vapaa-ajan tapaturmista aiheutui kolmanneksi eniten sairauspoissaoloja edellisen vuoden tapaan.
Venäjällä ja Latviassa paikallista terveydenhuoltoa täydennetään osin vapaaehtoisilla vakuutuksilla. Virossa, Liettuassa ja Tšekissä henkilöstö käyttää valtiollista terveydenhuoltoa.
Lindexin pohjoismainen työterveyshuolto perustuu lainsäädäntöön ja toimii samojen periaatteiden mukaan kuin Stockmannin Suomen toiminnoissa.
Intranet on nopeasti vakiinnuttanut asemansa oleellisen tärkeänä henkilöstölle suunnatun tiedottamisen välineenä. Konsernin yhteisten intranet-sivujen lisäksi kaikilla liiketoimintayksiköillä on omat alasivunsa. Keväällä 2005 julkaistut uudet suomenkieliset intranet-sivut saivat vuoden 2006 lopussa rinnalleen ulkomaantoiminnoissa työskenteleviä stockmannilaisia palvelevan englanninkielisen sivuston. Englanninkielisestä sivustosta päästään venäjänkielisille sivuille, jotka julkaistiin vuoden 2008 alussa. Vastaavat viron-, latvian- ja liettuankieliset sivut on tarkoitus saada käyttöön vuonna 2008.
Koska suurin osa stockmannilaisista ei työskentele jatkuvasti tietokoneen ääressä, painetulla informaatiolla on edelleen merkittävä tehtävä konsernin sisäisessä viestinnässä sähköisen rinnalla. Stockmann-konserni julkaisee MeVi-nimistä henkilöstölehteä ja miniMeVi-nimistä tiedotuslehteä. MeVissä on ajoittain julkaistu aineistoa suomen ja ruotsin lisäksi myös muilla konsernissa käytössä olevilla kielillä. Vuonna 2008 on tavoitteena ryhtyä julkaisemaan konsernin henkilöstölehteä myös venäjän-, viron- ja latviankielisinä versioina siten, että osa kunkin kieliversion sisällöstä on toimitettu julkaisumaassa ja osa on konsernin yhteistä. Konsernin julkaisujen ohella liiketoimintayksiköillä ja tavarataloilla on omia sisäisiä tiedotuslehtiään. Monet niistä ilmestyvät sekä sähköisinä että painettuina.
Lindexillä on oma intranet-sivustonsa ja henkilöstölehtensä. Integraation edetessä Lindexin työntekijät tulevat myös konsernin yhteisen sisäisen tiedotuksen piiriin.
Stockmann-konsernin jatkuvien toimintojen myynti kasvoi 13 prosenttia vuonna 2007 ja oli 1 668,3 Me (1 477,8 Me vuonna 2006). Jatkuvien toimintojen voitto ennen veroja oli 119,4 Me (99,4 Me). Stockmann hankki joulukuussa 98 % omistusosuuden Pohjois-Euroopan suurimpiin muotiketjuihin kuuluvan Lindexin osakkeista. Stockmannin tulos osaketta kohden oli 1,59 e. Hallitus esittää, että osinkoa maksetaan 1,35 euroa osakkeelta.
Stockmann siirtyi kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaiseen raportointiin 1.1.2005. Käytetyt laatimisperiaatteet ja laskentamenetelmät ovat samat kuin vuoden 2006 tilinpäätöksessä. Vuoden 2006 raportoinnissa Stockmann Autoa ja Venäjän Zara-liiketoimintaa on käsitelty IFRS 5 -standardin mukaisina lopetettuina toimintoina. Vuonna 2007 Lindexin hankintaa on käsitelty IFRS 3 -standardin mukaisena liiketoimintojen yhdistämisenä.
Stockmannin tytäryhtiön Stockmann Sverige AB:n Suomen sivuliike osti joulukuussa julkisella ostotarjouksella 97,8 prosenttia ruotsalaisen muotiketju AB Lindexin (publ) osakkeista. Lindex on yksi pohjoismaiden johtavista muotiketjuista. Sillä on hyvä kannattavuus ja markkina-asema erityisesti Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa. Näiden lisäksi yhtiöllä on
toimintaa jo kaikissa Baltian maissa sekä vuodesta 2007 lukien myös Tšekissä, sekä ostokonttoreita kuudessa maassa. Lindexillä oli tilikauden päättyessä 346 myymälää ja työntekijöitä yhteensä 4 644.
Lindex on samanlaisessa strategisessa asemassa kuin Stockmann, sillä molemmat yhtiöt tavoittelevat suurta osaa kasvustaan kotimarkkinoiden ulkopuolelta. Lindex täydentää Stockmann-konsernin liiketoimintoja ja parantaa siten Stockmannin kaikkien liiketoimintayksiköiden mahdollisuuksia nopeaan kannattavaan kasvuun ennen kaikkea Itä-Euroopan maissa ja Venäjällä. Stockmann on käynnistänyt projektin Lindexin integroimiseksi Stockmann-konserniin. Osana projektia Stockmannin kaikki toiminnot käydään keskitetysti läpi siten, että konsernin parhaat toimintatavat ja ns. mittakaavaedut otetaan vaiheittain käyttöön koko konsernissa.
Lindexin koko osakekannan hankintameno on 850,9 miljoonaa euroa. Lindexin tase-erät on arvostettu hankintahet-
| liikevaihto Liikevaihto |
||||
|---|---|---|---|---|
| 2007 milj. euroa |
2006 milj. euroa |
muutos milj. euroa |
muutos % |
|
| Tavarataloryhmä Suomi | 729,5 | 696,3 | 33,1 | 4,8 |
| Tavarataloryhmä ulkomaat | 295,5 | 245,0 | 50,6 | 20,7 |
| Tavarataloryhmä yhteensä | 1 025,0 | 941,3 | 83,7 | 8,9 |
| Lindex Suomi | 6,0 | |||
| Lindex ulkomaat | 48,7 | |||
| Lindex yhteensä* | 54,7 | |||
| Hobby Hall Suomi | 139,3 | 138,1 | 1,2 | 0,9 |
| Hobby Hall ulkomaat | 32,4 | 27,8 | 4,6 | 16,7 |
| Hobby Hall yhteensä | 171,7 | 165,9 | 5,8 | 3,5 |
| Seppälä Suomi | 101,1 | 101,4 | -0,3 | -0,3 |
| Seppälä ulkomaat | 43,9 | 29,4 | 14,5 | 49,4 |
| Seppälä yhteensä | 145,1 | 130,8 | 14,2 | 10,9 |
| Jakamaton | 1,7 | 1,7 | 0,1 | |
| Suomi yhteensä | 977,6 | 937,5 | 40,1 | 4,3 |
| Ulkomaat yhteensä | 420,6 | 302,2 | 118,4 | 39,2 |
| Jatkuvat toiminnot yhteensä | 1 398,2 | 1 239,6 | 103,9 | 8,4 |
| Suomi | 61,1 | -61,1 | -100,0 | |
| Lopetetut toiminnot yhteensä | 61,1 | -61,1 | -100,0 | |
| Suomi yhteensä | 977,6 | 998,5 | -20,9 | -2,1 |
| Ulkomaat yhteensä | 420,6 | 302,2 | 118,4 | 39,2 |
| Konserni | 1 398,2 | 1 300,7 | 97,5 | 7,5 |
| *Lindex 6.12.2007 alkaen |
kellä käypään arvoon, joka alustavien laskelmien mukaan oli tavaramerkkien, asiakas- ja toimittajasopimusten sekä vaihtoomaisuusvaraston osalta yhteensä 89,1 miljoonaa euroa suurempi kuin hankintahetken kirjanpitoarvo 91,0 miljoonaa euroa. Hankintamenosta on kohdistettu liikearvoon 721,7 miljoonaa euroa. Hankintameno on esitetty IFRS 3 -standardin mukaisesti tilinpäätöksen liitetiedossa 3.
Lindex on konsolidoitu Stockmann-konserniin 6.12.2007 alkaen. Tilikauden aikana Lindex kasvatti Stockmann-konsernin myyntiä 68,1 miljoonaa euroa, liikevaihtoa 54,7 miljoonaa euroa ja liikevoittoa 15,0 miljoonaa euroa.
Havainnollistamistarkoituksessa laaditun proforma-laskelman mukaan Lindexin jatkuvien toimintojen myynti kalenterivuoden 2007 aikana oli 704,9 miljoonaa euroa, liikevaihto 566,2 miljoonaa euroa ja liikevoitto 70,9 miljoonaa euroa. Jos Lindex olisi yhdistetty Stockmann-konserniin kalenterivuoden alusta lukien, olisi konsernin tilikauden 2007 myynti proforma-laskelman mukaan ollut 2 305,1 miljoonaa euroa, liikevaihto 1 909,7 miljoonaa euroa ja tilikauden voitto 93,7 miljoonaa euroa.
Lindexin osakkeiden julkinen noteeraus OMX Pohjoismaisessa Pörssissä Tukholmassa päättyi 18.1.2008. Tilinpäätöshetkellä 2,2 prosenttia Lindexin osakkeista ei ollut Stockmannin omistuksessa. Näiden osakkeiden hankintameno tulee olemaan 18,4 miljoonaa euroa, jota vastaava lyhytaikainen koroton velka on kirjattu taseeseen. Stockmann on tammikuussa 2008 hankkinut 0,6 prosenttia lisää Lindexin osakkeita. Jäljellä olevien 1,6 prosentin osakkeiden hankkimiseksi on käynnistetty lunastusmenettely, jonka perusteella Lindex on yhdistelty Stockmann-konserniin IAS 32 -standardin mukaisesti kokonaan omistettuna yhtiönä.
Tilikauden jatkuvien toimintojen liikevoitto kasvoi 25,3 miljoonaa euroa ja oli 125,2 miljoonaa euroa (99,9 miljoonaa euroa). Jatkuvien toimintojen liikevoittoon sisältyy 9,7 miljoonaa euroa kertaluonteisia tuottoja. Edellisenä vuonna niiden määrä oli 5,1 miljoonaa euroa. Tulos parani Suomessa ja Baltiassa ja heikentyi Venäjällä. Konsernin tulosta rasittivat uuden Moskovan tavaratalon käynnistyskustannukset, Bestseller-myymälöiden ja Seppälän voimakas uusperustanta Venäjällä sekä alkuvuoteen ajoittuneet tavaraliikenteen sertifikaattiongelmat.
Stockmann-konsernin jatkuvien toimintojen myynti vuonna 2007 oli 1 668,3 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua 13 prosenttia. Konsernin myynti ulkomailla oli 496,8 miljoonaa euroa, ja se kasvoi 40 prosenttia. Jatkuvien toimintojen myynti Suomessa kasvoi 4 prosenttia ja oli 1 171,5 miljoonaa euroa. Ulkomaisen myynnin osuus konsernin myynnistä kasvoi
| Liikevoitto ja sijoitetun pääoman tuotto | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 2007 milj. euroa |
2006 milj. euroa |
muutos milj. euroa |
2007 ROCE % |
2006 ROCE % |
|
| Tavarataloryhmä | 91,8 | 79,5 | 12,3 | 18,1 | 21,2 |
| Lindex* | 15,0 | ||||
| Hobby Hall | 5,7 | 7,1 | -1,4 | 6,5 | 7,7 |
| Seppälä | 20,7 | 21,1 | -0,4 | 67,3 | 91,6 |
| Eliminoinnit | -0,7 | 0,2 | -0,9 | ||
| Jakamaton | -7,5 | -8,0 | 0,5 | ||
| Jatkuvat toiminnot yhteensä | 125,2 | 99,9 | 25,2 | ||
| Lopetetut toiminnot | 29,6 | -29,6 | |||
| Konserni | 125,2 | 129,5 | -4,3 | 12,1 | 22,9 |
| *Lindex 6.12.2007 alkaen |
liikevoitto ja sijoitetun pääoman tuotto
24 prosentista 30 prosenttiin. Konsernin liikevaihto oli 1 398,2 miljoonaa euroa ja vertailukaudella 1 300,7 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muita tuottoja oli 9,7 miljoonaa euroa. Vertailukaudella liiketoiminnan muut tuotot olivat 34,4 miljoonaa euroa, ja ne muodostuivat pääosin liiketoimintojen luovutuksesta saaduista myyntivoitoista.
Konsernin liiketoiminnan myyntikate kasvoi tilikaudella 79,9 miljoonalla eurolla ja oli 607,0 miljoonaa euroa. Suhteellinen myyntikate oli 43,4 prosenttia (40,5 prosenttia). Tavarataloryhmän, Hobby Hallin ja Seppälän liiketoiminnan suhteellinen myyntikate parani. Konsernin suhteellista myyntikatetta paransivat osaltaan myös Lindexin hankinta sekä matalakatteisen automyynnin jääminen pois vuoden 2006 maaliskuun alusta lukien. Toiminnan kustannukset kasvoivat 54,8 miljoonaa euroa ja poistot 4,8 miljoonaa euroa. Pääosin vertailukauden liiketoiminnan 34,4 miljoonan euron suuruisten muiden tuottojen vaikutuksesta konsernin liikevoitto pieneni 4,4 miljoonaa euroa ja oli 125,2 miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut kasvoivat 5,2 miljoonaa euroa ja olivat 5,7 miljoonaa euroa (0,6 miljoonaa euroa). Nettorahoituskulujen kasvuun vaikutti olennaisesti Lindexin osakkeiden hankinnan rahoitus vieraalla pääomalla.
Tilikauden voitto ennen veroja oli 119,4 miljoonaa euroa eli 9,5 miljoonaa euroa pienempi kuin vuotta aiemmin. Välittömät verot olivat 31,1 miljoonaa euroa eli 6,8 miljoonaa euroa suuremmat kuin vuotta aiemmin. Vertailukaudella tulokseen sisältyi verovapaita myyntivoittoja 29,3 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos osaketta kohden oli 1,59 euroa (1,93 euroa) ja optioiden vaikutuksella laimennettuna 1,58 euroa (1,90 euroa). Oma pääoma osaketta kohden oli 10,66 euroa (10,34 euroa).
Stockmannin hallitus asetti kesällä 2006 uudet pitkäaikaiset taloudelliset tavoitteet. Tavoitteena on saavuttaa vuoteen 2011 mennessä 10 prosentin liikevoitto liikevaihdosta, 22 prosentin sijoitetun pääoman tuotto ja markkinoiden kasvua nopeampi myynnin kasvu. Omavaraisuusasteen tavoitteeksi asetettiin 50 prosenttia. Tilikauden aikana konsernin jatkuvien toimintojen liikevoittoprosentti kasvoi ja oli 9 prosenttia liikevaihdosta. Vieraalla pääomalla rahoitetun Lindexin oston takia omavaraisuusaste aleni ja oli 32,6 prosenttia. Vastaavasti sijoitetun pääoman tuottoprosentti pieneni ja oli 12,1. Lindexin oston toteuduttua hallitus tulee vuoden 2008 aikana arvioimaan pitkän aikavälin taloudellisia tavoitteita uudestaan.
Myynti ja tuloskehitys liiketoimintasegmenteittäin
Tavarataloryhmän myynti vuonna 2007 kasvoi 9 prosenttia 1 218,1 miljoonaan euroon. Myynti Suomessa kasvoi 5 prosenttia. Ulkomaantoimintojen myyntiä kasvattivat hyvä vertailukelpoinen myynnin kasvu Venäjän ja Baltian tavarataloissa, Moskovassa helmikuun puolivälissä avattu neljäs tavaratalo sekä uudet Bestseller-myymälät. Vuoden alun maahantuontiongelmat Venäjällä aiheuttivat hetkellistä tavarapulaa, joka hidasti myynnin kasvua alkuvuonna. Viron ja Latvian tavaratalojen myynti kehittyi erinomaisesti. Ulkomaantoimintojen myynti kasvoi 21 prosenttia, ja sen osuus ryhmän myynnistä nousi 28 prosenttiin (26 prosenttia). Tilikauden suhteellinen myyntikate parani. Tavarataloryhmän liikevoitto parani tuntuvasti ja oli 91,8 miljoonaa euroa (79,5 miljoonaa euroa). Tilikauden tulokseen sisältyy 9,7 miljoonaa euroa ja edellisen vuoden tulokseen 4,7 miljoonaa euroa kertaluonteisia tuottoja. Suomen ja Baltian toimintojen tulos parani selvästi. Ulkomaantoimintojen tulosta rasittivat Moskovassa helmikuussa avatun tavaratalon ja uusien Bestseller- ja Nike-myymälöiden käynnistyskustannukset sekä vuoden alun tullausten viivästy-
48 Stockmann vuosikertomus 2007 | hallituksen toimintakertomus
misten aiheuttamat normaalia suuremmat alennukset toisella vuosineljänneksellä.
Lindexin luvut sisältyvät konsernin lukuihin 6.12.2007 alkaen. Kolmen viikon myynti oli 68,1 miljoonaa euroa ja liikevoitto samalta ajanjaksolta 15,0 miljoonaa euroa. Lindexin jatkuvien toimintojen myynti kalenterivuoden 2007 aikana oli proforma-laskelman mukaan 704,9 miljoonaa euroa ja liikevoitto 70,9 miljoonaa euroa.
Hobby Hallin myynti kasvoi 3 prosenttia ja oli 206,5 miljoonaa euroa (199,8 miljoonaa euroa). Myynti kasvoi sekä Suomessa että Baltiassa. Toiminta Venäjällä käynnistettiin joulukuussa. Hobby Hallin suhteellinen myyntikate parani. Verkkokauppa kasvoi edelleen voimakkaasti, ja sen osuus Hobby Hallin etäkaupasta Suomessa oli 66 prosenttia (47 prosenttia). Myös Virossa verkkokauppa kasvoi, ja sen osuus Hobby Hallin Viron etäkaupasta oli 40 prosenttia (33 prosenttia). Hobby Hall otti huhtikuussa käyttöön uuden toiminnan-
osingot tilikausilta 2003-2007
ohjausjärjestelmän. Käyttöönotto rasitti tulosta kertaluonteisina kustannuksina sekä ongelmina asiakaspalvelussa. Käynnistysvaiheen jälkeen uusi toiminnanohjausjärjestelmä tehostaa Hobby Hallin toimintaa ja raportointia sekä parantaa asiakaspalvelua. Hobby Hallin liikevoitto oli tilikaudella 5,7 miljoonaa euroa (7,1 miljoonaa euroa).
Seppälän myynti kasvoi 11 prosenttia ja oli 174,7 miljoonaa euroa. Myynti kasvoi voimakkaasti Venäjällä ja Baltiassa, joissa sitä kasvattivat vuoden 2006 lopulla ja vuonna 2007 avatut uudet myymälät sekä myynnin hyvä vertailukelpoinen kehitys. Myynti ulkomailla kasvoi 49 prosenttia, ja sen osuus Seppälän myynnistä nousi 30 prosenttiin (22 prosenttia). Suhteellinen myyntikate parani, mutta myös kiinteät kustannukset ja poistot kasvoivat voimakkaan uusperustannan takia erityisesti Venäjällä. Seppälän tilikauden liikevoitto oli 20,7 miljoonaa euroa (21,1 miljoonaa euroa).
Lindexin osakkeiden hankinnan seurauksena Stockmannin rahoitusasema ja pääomarakenne muuttuivat merkittävästi. Korollisen vieraan pääoman määrä oli vuoden lopussa 905,6 miljoonaa euroa (23,4 miljoonaa euroa), josta pitkäaikaista oli 855,4 miljoonaa euroa (23,4 miljoonaa euroa). Likvidit varat olivat vuoden lopussa 33,2 miljoonaa euroa, kun ne vuotta aiemmin olivat 59,2 miljoonaa euroa. Investoinnit olivat 977,4 miljoonaa euroa. Nettokäyttöpääoma oli vuoden lopussa 193,9 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli 194,5 miljoonaa euroa. Osinkoa maksettiin 72,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2000 optioiden perusteella tehdyistä osakemerkinnöistä kertyi omaa pääomaa 3,1 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli vuoden lopussa 32,6 prosenttia (74,5 prosenttia).
Sijoitetun pääoman tuotto oli 12,1 prosenttia (22,9 prosenttia). Konsernin sitoutunut pääoma kasvoi 909,7 miljoonaa euroa ja oli vuoden lopussa 1 504,7 miljoonaa euroa (595,0 miljoonaa euroa).
Vuodelta 2006 maksettiin varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti osinkoa 1,30 euroa osakkeelta eli yhteensä 72,1 miljoonaa euroa. Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkona vuodelta 2007 maksetaan 1,35 euroa osakkeelta. Esitetty osinko on 84,9 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta.
Vuoden 2007 investoinnit olivat yhteensä 977,4 miljoonaa euroa (125,5 miljoonaa euroa).
Helsingissä jatkuvat keskustan tavaratalon mittavan laajennus- ja muutoshankkeen rakennustyöt. Hankkeessa laajennetaan tavaratalon kaupallisia tiloja noin 10 000 neliömetrillä muuttamalla tiloja kaupalliseen käyttöön ja rakentamalla uutta tilaa. Tämän lisäksi rakennetaan täysin uudet tavarankäsittely-, huolto- ja asiakaspaikoitustilat. Laajennuksen jälkeen Helsingin tavaratalon myyntipinta-ala on noin 50 000 neliömetriä. Laajennusosan tarkentunut kustannusarvio on noin 190 miljoonaa euroa. Töiden arvioidaan valmistuvan vaiheittain vuoden 2010 syksyyn mennessä. Rakennustöiden aikana tilapäisesti poissa myyntikäytöstä olleet tilat on saatu jälleen käyttöön, ja tavaratalon myyntipinta-ala on vuoden 2008 alussa sama kuin ennen hankkeen alkamista. Jatkossa otetaan vaiheittain käyttöön uutta pinta-alaa. Hankkeeseen sitoutui vuoden 2007 aikana 51,6 miljoonaa euroa. Mittava hanke on kyetty toteuttamaan tavaratalon kannattavuutta haittaamatta. Tavaratalon myynti kasvoi vuonna 2007.
Vuonna 2007 avattiin Stockmann Beauty -myymälä Joen-
suussa, Rovaniemellä ja Lappeenrannassa. Stockmann Beauty -ketjussa on nyt kuusitoista myymälää.
Tavarataloryhmä avasi helmikuussa Moskovan neljännen tavaratalon Kaakkois-Moskovassa sijaitsevaan Mega-kauppakeskukseen. Tavaratalon myyntipinta-ala on runsaat 10 000 neliömetriä. Vuokratiloihin rakennetun tavaratalon kokonaiskustannukset olivat Stockmannin osalta 16,5 miljoonaa euroa, josta vuonna 2007 sitoutui 5,8 miljoonaa euroa. Toiminta on käynnistynyt suunnitelmien mukaisesti.
Vuoden 2007 aikana avattiin Venäjällä seitsemän uutta Bestseller-myymälää: kaksi myymälää Pietarissa sekä yksi myymälä Moskovassa, Kazanissa, Samarassa, Donin Rostovissa ja Novosibirskissä. Stockmannilla on nyt yhteensä 18 Bestseller-myymälää Venäjällä.
Helmikuussa avattiin ensimmäiset kaksi Stockmannin Nike-myymälää Pietarissa. Stockmann perusti vuoden 2007 aikana vielä kolmannen myymälän Pietariin sekä myymälät Nižni Novgorodiin, Novosibirskiin ja Donin Rostoviin.
Stockmann osti vuonna 2006 noin 10 000 neliömetrin suuruisen liiketontin Pietarin kaupungin pääkadulta Nevski Prospektilta. Tontti sijaitsee Vosstanija-aukion metroaseman vieressä ja Moskovan rautatieaseman välittömässä läheisyydessä. Stockmann rakennuttaa tontille bruttopinta-alaltaan noin 100 000 neliömetrin suuruisen Nevsky Centre -kauppakeskuksen, josta noin 50 000 neliömetriä on myymälä- ja toimistotilaa. Kauppakeskukseen on suunniteltu noin 20 000 neliömetrin suuruinen täysimittainen Stockmann-tavaratalo, muuta vähittäiskauppaa, toimistotiloja sekä maanalainen paikoituslaitos. Tavarataloon ja kauppakeskukseen tehtävä investointi on kasvanut rakennuskustannusten nousun, hankkeen viivästymisen sekä urakointisopimuksen rakenteen muutoksen myötä. Kokonaisinvestoinnin arvioidaan olevan noin 170 miljoonaa euroa. Rakennuksen perustustyöt ovat käynnissä.
oman pääoman tuotto 2003-2007
sijoitettu pääoma ja roce % 2003-2007
Tavoitteena on avata tavaratalo ja liikekeskus vuoden 2009 loppuun mennessä. Hankkeeseen sitoutui vuoden 2007 aikana 24,0 miljoonaa euroa.
Stockmann on allekirjoittanut esisopimuksen Moskovan viidennen Stockmann-tavaratalon avaamisesta vuokratiloissa kaupungin keskustan tuntumaan rakennettavassa Metropolis-kauppakeskuksessa. Tavaratalon kokonaispinta-ala tulee olemaan noin 8 000 neliömetriä ja Stockmannin investointi kohteeseen noin 12 miljoonaa euroa. Tavoitteena on avata tavaratalo vuoden 2008 loppuun mennessä.
Stockmann on myös tehnyt sopimuksen täysimittaisen tavaratalon avaamisesta parhaillaan rakenteilla olevaan kauppakeskukseen sijoittuvissa vuokratiloissa Jekaterinburgissa Venäjällä. Tavaratalon kokonaispinta-ala tulee olemaan runsaat 8 000 neliömetriä ja Stockmannin investointi siihen noin 12 miljoonaa euroa. Suunnitelmien mukaan tavaratalo avataan vuonna 2009.
Vuoden 2008 alussa Stockmann teki esisopimuksen Moskovan kuudennen Stockmann-tavaratalon avaamisesta vuokratiloissa. Pohjois-Moskovaan rakenteilla olevaan Rostokinokauppakeskukseen sijoittuvan tavaratalon myyntipinta-ala tulee olemaan noin 10 000 neliömetriä ja Stockmannin investointi siihen noin 16 miljoonaa euroa. Alustavien suunnitelmien mukaan kauppakeskus valmistuu vuoden 2009 lopussa.
Tavarataloryhmän investoinnit olivat yhteensä 111,5 miljoonaa euroa.
Lindex otti vuodenvaihteessa käyttöön Göteborgissa Ruotsissa sijaitsevan uuden jakelukeskuksen, joka tulee tehostamaan yhtiön toimintaa. Se toimii täydellä teholla keväästä 2008 alkaen. Norjassa Lindex on käynnistänyt myymälöiden uudistamisohjelman, joka viedään läpi seuraavien kahden vuoden aikana ja parantaa kilpailukykyä. Lindex tähtää toiminnan aloittamiseen Venäjällä vuoden jälkipuoliskolla ja jatkaa laajentumista muilla markkina-alueilla. Tavoitteena on avata noin 20-25 uutta myymälää vuonna 2008.
Hobby Hallin investoinnit olivat 3,5 miljoonaa euroa, jotka kohdistuivat pääosin toiminnanohjausjärjestelmän uudistukseen. Hobby Hall käynnisti etäkaupan Liettuassa helmikuussa ja Venäjällä vuoden lopulla. Hobby Hall käynnistää verkkokaupan myös Ruotsissa vuoden 2008 aikana.
Seppälän investoinnit olivat 9,3 miljoonaa euroa. Seppälä avasi vuonna 2007 myymälän Tampereella ja Keravalla Suomessa, Pärnussa Virossa sekä Vilnassa ja Kaunasissa Liettuassa. Venäjällä Seppälä avasi 11 myymälää: neljä Pietarissa sekä yhden Moskovassa, Samarassa, Nižni Novgorodissa, Jaroslavlissa, Voronežissa, Donin Rostovissa ja Novosibirskissä. Suomessa ja Virossa uudistettiin yhteensä 15 myymälää, joista osa muutti uusiin tiloihin. Suomen ja Viron myymälöissä toteutettiin vuoden 2007 aikana kassajärjestelmän uudistus, joka valmistui lokakuussa. Seppälä selvittää edelleen toiminnan käynnistämistä Ukrainassa.
Muut investoinnit olivat yhteensä 853,1 miljoonaa euroa, josta Lindex-osakkeiden hankinta oli 850,9 miljoonaa euroa.
Investointien vuonna 2008 arvioidaan olevan noin 195 miljoonaa euroa. Suurimmat investointikohteet ovat Helsingin tavaratalon uudistus- ja laajennushanke sekä Pietarin kauppakeskuksen rakennustyöt.
Stockmann teki 27.9.2007 Nordean kanssa sopimuksen kanta-asiakastilien rahoituksen siirtymisestä Nordealle. Sopimuksen mukainen siirtokorvaus paransi osaltaan Stockmannin tulosta. Tilien siirtyminen keventää Stockmannin tasetta vuonna 2008 keskimäärin noin 65 miljoonalla eurolla. Stockmannin luotollisten kanta-asiakaskorttien luotto-ominaisuudet muuttuvat kansainvälisen MasterCard-luottokortin mukaisiksi vuoden 2008 aikana Suomessa, Virossa ja Latviassa, jossa Stockmannilla ei aikaisemmin ole ollut lainkaan luotollista kanta-asiakaskorttia. Venäjän osalta Stockmann on sopinut yhteistyössä Citibankin kanssa luotollisen MasterCardkanta-asiakaskortin tuomisesta markkinoille keväällä 2008.
Yhtiön osakekannan markkina-arvo pieneni vuoden aikana 368,8 miljoonaa euroa ja oli vuoden lopussa 1 659,8 miljoonaa euroa (2 028,6 miljoonaa euroa).
Stockmannin osakkeiden kurssit kehittyivät katsauskaudella sekä OMX Helsinki -indeksiä että OMX Helsinki Cap -indeksiä heikommin. Vuoden lopussa A-osakkeen kurssi oli 29,50 euroa, kun se vuoden 2006 lopussa oli 36,40 euroa, ja B-osakkeen 29,66 euroa, kun se vuoden 2006 lopussa oli 36,48 euroa.
Stockmannin vuoden 2000 optio-oikeuksilla joulukuussa 2006 merkityt 192 865 osaketta merkittiin kaupparekisteriin 28.2.2007, ja ne tulivat julkisen kaupankäynnin kohteeksi OMX Pohjoismaisessa Pörssissä Helsingissä yhdessä vanhojen osakkeiden kansa 1.3.2007.
Vuoden 2000 optio-oikeuksilla merkittiin maaliskuussa 238 709 osaketta. Näistä 18 000 osaketta merkittiin kaupparekisteriin 10.4.2007 ja 220 709 osaketta 14.5.2007. Osakkeet tulivat julkisen kaupankäynnin kohteeksi OMX Pohjoismaisessa Pörssissä Helsingissä yhdessä vanhojen osakkeiden kanssa 11.4.2007 ja 15.5.2007. Merkintöjen johdosta osakepääomaa korotettiin 477 418 eurolla. Osakepääoma on korotusten jälkeen 112 187 224 euroa.
Vuoden 2000 optio-oikeuksien perusteella voitiin merkitä
yhteensä 2 500 000 uutta B-osaketta. Optio-oikeuksilla merkittiin merkintäaikana yhteensä 2 499 800 Stockmannin Bosaketta. Merkintäaika päättyi 1.4.2007.
Stockmannilla oli 24 564 243 A-sarjan osaketta ja 31 529 369 B-sarjan osaketta 31.12.2007.
Stockmannin omistuksessa oli vuoden 2007 lopussa 369 560 omaa B-osaketta, ja ne edustivat 0,7 prosenttia kaikista osakkeista sekä 0,1 prosenttia kaikista äänistä. Niiden hankintahinta oli yhteensä 5,6 miljoonaa euroa.
Vuoden 2006 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien B-osakkeiden luovuttamisesta yhdessä tai useammassa erässä. Valtuutus on voimassa viisi vuotta. Yhtiön hallituksella ei ole voimassa olevia valtuuksia osakepääoman korottamiseen, vaihtovelkakirja- tai optiolainan ottamiseen eikä omien osakkeiden ostamiseen.
Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle hallituksen valtuuttamista päättämään osakeannista ja/tai osakeyhtiölain 10. luvun 1. pykälän mukaisten osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta yhdessä tai useammassa erässä. Hallitus valtuutetaan päättämään annettavien A- ja B-osakkeiden lukumäärästä. Tämän valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi kuitenkin olla yhteensä enintään 15 000 000 osaketta. Osakeanti ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen voidaan toteuttaa joko osakkeenomistajien merkintäetuoikeutta noudattaen tai siitä poiketen (suunnattu anti). Valtuutuksen perusteella hallituksella on oikeus päättää kaikista osakeannin sekä osakeyhtiölain 10. luvun 1. pykälän mukaisten erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutus on voimassa korkeintaan kolme vuotta yhtiökokouksen päivämäärästä lukien. Osakeannilla ja/tai osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisella on tarkoitus vahvistaa yhtiön pääomarakennetta lyhentämällä Lindexin hankintaa varten otettua vierasta pääomaa.
Stockmann on jo kaksi kertaa toteuttanut kanta-asiakkailleen suunnatun optio-ohjelman. Kokemukset niistä ovat olleet hyviä niin yhtiön kuin kanta-asiakkaidenkin kannalta. Tämän vuoksi hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle ohjelman jatkamista siten, että osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen Stockmannin kanta-asiakkaille annetaan vastikkeetta yhteensä enintään 2,5 miljoonaa optiota. Optio-oikeuksien antamisella on tarkoitus tarjota kanta-asiakkaille merkittävä etu, joka palkitsee ostouskollisuudesta ja samalla parantaa Stockmannin kilpailuasemaa. Optio-oikeuksia annetaan kanta-asiakkaille, joiden ostot konsernista 1.1.2008 – 31.12.2009 yhdessä samaan tiliin kohdistuvien rinnakkaiskorttien ostojen kanssa ovat yhteensä vähintään 6 000 euroa. Vähintään 6 000 euron suuruisilla ostoilla kanta-asiakkaalle annetaan vastikkeetta 20 optio-oikeutta. Lisäksi jokaista täyttä 500 euroa kohti, jolla ostot ylittivät 6 000 euroa, kanta-asiakas saa kaksi optio-oikeutta lisää. Jokainen optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään yhden yhtiön B-osakkeen. Osakkeen merkintähinnaksi ehdotetaan B-osakkeen vaihdolla painotettua keskikurssia OMX Pohjoismaisessa Pörssissä Helsingissä ajanjaksolla 1.2. – 29.2.2008. Optio-oikeuksilla merkittävän osakkeen merkintähintaa alennetaan ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen määrällä kunkin osingonjaon täsmäytyspäivänä. Osakkeiden merkintäaika on toukokuussa vuosina 2011- 2012. Yhtiön osakepääoma voi merkintöjen seurauksena nousta enintään 5,0 miljoonalla eurolla.
Konsernin henkilöstön lukumäärä oli vuonna 2007 keskimäärin 11 161, mikä on 1 092 henkilöä enemmän kuin vertailukaudella (10 069 henkilöä vuonna 2006 ja 10 558 vuonna 2005). Henkilömäärään vaikuttivat kasvattavasti uuden tavaratalon avaus Venäjällä, Bestsellerin, Niken ja Seppälän uudet ulkomaiset myymälät ja Lindexin osto joulukuussa. Stockmannin kokoaikaiseksi muutettu keskimääräinen henkilömäärä kasvoi 942 henkilöllä ja oli 8 979 henkilöä (8 037 vuonna 2006 ja 8 537 vuonna 2005). Konsernin palkkasumma kasvoi 14,0 miljoonaa euroa vertailukaudesta ja oli 181,9 miljoonaa euroa (167,9 miljoonaa euroa vuonna 2006 ja 178,3 miljoonaa euroa vuonna 2005).
Ulkomailla työskenteli joulukuun 2007 lopussa 8 294 henkilöä. Edellisen vuoden joulukuun lopussa ulkomailla työskenteli 3 477 henkilöä. Ulkomailla työskentelevien osuus koko henkilöstöstä oli 50 prosenttia (32 prosenttia).
Yhteiskuntavastuu on osa yhtiön normaalia pitkäjänteistä toimintaa. Stockmannin yhteiskuntavastuu painottuu erityisesti omaan henkilöstöön ja ympäristöön sekä vastuullisen tuontikaupan edistämiseen. Katsaus Stockmannin yhteiskuntavastuusta on vuosikertomuksen sivuilla 36 – 41.
Lindexin oston myötä Stockmann-konsernin toiminta-alue laajeni. Konserni harjoittaa liiketoimintaa aikaisempien Suomen, Venäjän ja Baltian maiden lisäksi nyt myös Ruotsin ja Norjan vakiintuneilla markkinoilla sekä Tšekissä, jossa liiketoiminta on käynnistysvaiheessa. Stockmann-konsernin toimialueilla liiketoimintaympäristön riskitaso vaihtelee. Baltian maiden osalta liiketoimintariskien taso on merkittävästi pienentynyt maiden liityttyä Euroopan Unionin jäseniksi, eivätkä riskit nykyisiä kansantalouden ylikuumenemiseen liittyviä riskitekijöitä lukuun ottamatta miltään olennaisilta osiltaan poikkea liiketoiminnan riskeistä Suomessa.
Liiketoiminnan riskit Venäjällä ovat Pohjoismaita ja Baltiaa korkeammat ja toimintaympäristö muun muassa liiketoimintakulttuurin ja maan infrastruktuurin kehittymättömyyden vuoksi epävakaampi. Harmaan talouden osuus erityisesti
| Henkilöstö keskimäärin kokoaikaiseksi muutettuna | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | |||
| Tavarataloryhmä | 4 691 | 5 400 | 6 057 | 6 418 | 6 943 | ||
| Lindex* | 282 | ||||||
| Hobby Hall | 704 | 608 | 537 | 515 | 550 | ||
| Seppälä | 709 | 759 | 809 | 890 | 1 100 | ||
| Liikkeenjohto ja hallinto | 97 | 104 | 100 | 100 | 105 | ||
| Jatkuvat toiminnot yhteensä | 6 201 | 6 871 | 7 503 | 7 923 | 8 980 | ||
| Lopetetut toiminnot | 867 | 941 | 1 034 | 114 | |||
| Konserni | 7 068 | 7 812 | 8 537 | 8 037 | 8 980 | ||
| *Lindex 6.12.2007 alkaen |
kulutustavaroiden tuonnissa on edelleen suuri ja vääristää osaltaan kilpailun toimivuutta. Toimintaympäristö ja liiketoimintaa koskeva lainsäädäntö ovat viime vuosien aikana kuitenkin kehittyneet suotuisasti. Maan talouskasvu on ollut erityisen voimakasta energiasektorin vientitulojen aikaansaaman vahvan kasvun ansiosta. Stockmannilla on yli 18 vuoden kokemus toimimisesta Venäjän jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä, minkä vuoksi suurtenkaan muutosten Venäjän liiketoimintaympäristössä ei arvioida olennaisella tavalla lisäävän konsernin liiketoimintariskiä.
Muodin osuus konsernin myynnistä on noin 53 prosenttia. Muotikauppaan liittyy olennaisena osana tuotteiden lyhyt elinkaari ja trendiriippuvuus, kalenterista johtuva myynnin kausiluonteisuus sekä alttius säätilan tavanomaisesta poikkeaville muutoksille. Näihin tekijöihin reagoidaan osana konsernin jokapäiväistä liiketoiminnan johtamista. Merkittäviä poikkeustilanteita lukuun ottamatta näiden tekijöiden ei arvioida vaikuttavan olennaisesti konsernin myyntiin tai tulokseen.
Konsernin liiketoiminta perustuu joustavasti toimivaan logistiikkaan ja tehokkaisiin tavaravirtoihin. Tavara- tai tietoliikenteen viiveet tai häiriöt voivat vaikuttaa liiketoimintaan hetkellisesti haitallisesti. Näihin liittyviä operatiivisia riskejä pyritään hallitsemaan kehittämällä tarkoituksenmukaisia varajärjestelmiä ja vaihtoehtoisia toimintatapoja sekä panostamalla tietojärjestelmien häiriöttömään toimintaan. Operatiivisia riskejä katetaan myös vakuutuksilla. Operatiivisten riskien ei arvioida vaikuttavan olennaisella tavalla Stockmannin liiketoimintaan.
Konsernin liikevaihtoon ja tulokseen vaikuttavat valuuttakurssien muutokset konsernin raportointivaluutan euron, Ruotsin kruunun, Norjan kruunun, Venäjän ruplan, Yhdysvaltojen dollarin sekä eräiden muiden valuuttojen välillä. Rahoitusriskejä, korkotason vaihtelusta johtuvat riskit mukaan lukien, hallinnoidaan hallituksen vahvistaman riskipolitiikan mukaisesti, eikä niiden arvioida vaikuttavan olennaisella tavalla konsernin liiketoimintaan. Lisätietoja rahoitusriskeistä ja niiden hallinnasta on esitetty tilinpäätöksen liitetiedossa 30.
AB Lindexillä on keskeneräinen oikeudenkäynti, joka koskee Lindex-konsernin Saksan yhtiön noin 70 miljoonan euron suuruisten tappioiden vähennyskelpoisuutta Ruotsin verotuksessa. Yhtiö on voittanut aikaisemmat asiaa koskevat oikeudenkäynnit vuosina 2004/2005 ja 2005/2006, mutta Ruotsin veroviranomainen on valittanut päätöksistä ja asian käsittely jatkuu. Lindex on kirjannut tappioita vastaavan noin 21 miljoonan euron verovähennyksen korkoineen tulosvaikutteisesti.
Lindex on myös vaatinut oikaisua Saksan verotusta koskevaan harkintaverotukseen vuosilta 2004 – 2006. Tämän oikaisuvaatimuksen arvo on noin 32 miljoonaa euroa. Tämän vaatimuksen verovaikutusta ei ole kirjattu tulosvaikutteisesti.
Konsernilla on vireillä oikeudenkäynti koskien Moskovan keskustassa sijaitsevan Smolenskajan tavaratalon vuokrasuhteen voimassaoloa 1.4.2008 jälkeen. Oikeudenkäynti koskee vuokrasopimuksen mukaisen 10 vuoden jatkovuokrakauden käyttämistä.
Stockmann-konsernilla ei ole vireillä muita merkittäviä oikeudenkäyntejä.
Epävarmuus on viime aikoina voimakkaasti lisääntynyt maailman taloudessa sekä rahoitus- ja osakemarkkinoilla.
Stockmann-konsernin markkina-alueilla Pohjoismaissa, Baltiassa ja Venäjällä tämä ei ole kuitenkaan heijastunut kulutuskysyntään. Arvion mukaan kulutuskysynnän kasvu tulee edelleen jatkumaan. Baltiassa ja Venäjällä kasvu tulee olemaan voimakkaampaa kuin Pohjoismaissa.
Lindex on osa Stockmann-konsernia koko vuoden 2008. Kun kaikkien liiketoimintayksiköiden myynnin odotetaan kehittyvän myönteisesti, merkitsee tämä konsernin myynnin voimakasta kasvua. Konsernin myynnin arvioidaan olevan noin 2,4 – 2,5 miljardia euroa vuonna 2008.
Jatkuvien toimintojen liikevoiton odotetaan paranevan ja kaikkien liiketoimintayksiköiden parantavan liikevoittoaan. Vaikka konsernin rahoituskulut Lindexin oston myötä kasvavat selvästi, tavoitteena on, että vuoden 2008 voitto on parempi kuin edellisenä vuonna.
milj. euroa
Stockmann Oyj Abp:n osakepääoma jakautuu A- ja B-osakkeisiin. A-sarjan osakkeella on kymmenen ääntä ja B-sarjan osakkeella yksi ääni. Molempien sarjojen osakkeiden nimellisarvo on 2,00 euroa, ja molemmilla on oikeus yhtä suureen osinkoon. A-osakkeen kaupankäyntitunnus on STCAS ja Bosakkeen STCBV.
Yhtiön osakkeet ovat arvo-osuusjärjestelmässä, ja ne ovat kaupankäynnin kohteena OMX Pohjoismaisessa Pörssissä Helsingissä. Yhtiöllä oli 31.12.2007 rekisteröityjä osakkeenomistajia 39 137 (40 198 osakkeenomistajaa 31.12.2006), joiden omistus vastaa 99,9 prosenttia yhtiön koko osakemäärästä.
Osakekurssit nousivat tilikauden aikana OMX Pohjoismaisessa Pörssissä Helsingissä mitattuna OMX Helsinki -indeksillä 20,5 prosenttia ja OMX Helsinki Cap -indeksillä mitattuna 3,8 prosenttia.
| Stockmannin osakkeiden ja osakeoptioiden kurssikehitys stockmannin osakkeiden ja osakeoptioiden kurssikehitys |
|||
|---|---|---|---|
| Päätöskurssit 31.12.2007 euroa |
Päätöskurssit 31.12.2006 euroa |
muutos % | |
| Sarja A Sarja B Optio -00 A Optio -00 B Optio -00 C |
29,50 29,66 |
36,40 36,48 23,85 22,00 21,85 |
-19,0 -18,7 |
| Stockmannin osakkeiden ja osakeoptioiden vaihto stockmannin osakkeiden ja osakeoptioiden vaihto |
||
|---|---|---|
| % osake- | Keskihinta | |||
|---|---|---|---|---|
| Kpl | määrästä | euroa | euroa | |
| Sarja A | 694 805 | 2,8 | 23 595 884 | 33,90 |
| Sarja B | 20 681 660 | 65,6 | 698 320 091 | 33,77 |
| Yhteensä | 21 376 465 | 721 915 975 | ||
| Optio -00 A | 36 878 | 788 780 | 21,39 | |
| Optio -00 B | 38 713 | 801 179 | 20,70 | |
| Optio -00 C | 80 007 | 1 596 026 | 19,93 |
Vaihdettujen Stockmannin osakkeiden ja osakeoptioiden osuus pörssin vaihdosta oli 0,2 prosenttia. Yhtiön osakekannan markkina-arvo 31.12.2007 oli 1 659,8 miljoonaa euroa. Markkina-arvo 31.12.2006 oli 2 028,6 miljoonaa euroa.
| Stockmann Oyj Abp:n osakepääoma 31.12.2007 stockmann oyj abp:n osakepääoma 31.12.2007 |
||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Sarja A | 24 564 243 kpl à 2 euroa = | 49 128 486 | euroa | |||
| Sarja B | 31 529 369 kpl à 2 euroa = | 63 058 738 | euroa | |||
| Yhteensä | 56 093 612 | 112 187 224 | euroa |
Vuonna 2000 annettiin Stockmannin tai sen tytäryhtiöiden johtoon tai keskijohtoon kuuluville avainhenkilöille 2 500 000 kappaletta optio-oikeuksia. Optio-oikeudet oli laskettu liikkeeseen arvo-osuusjärjestelmässä, ja ne olivat kaupankäynnin kohteena OMX Pohjoismaisessa Pörssissä Helsingissä Optioiden merkintäaika päättyi 1.4.2007, ja niillä merkittiin yhteensä 2 499 800 B-osaketta.
Varsinainen yhtiökokous hyväksyi 21.3.2006 hallituksen ehdotuksen optio-oikeuksien antamisesta Stockmannin kantaasiakkaille. Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti kanta-asiakkaille, joiden ostot 1.1.2006 – 31.12.2007 yhdessä samaan tiliin kohdistuvien rinnakkaiskorttien ostojen kanssa olivat yhteensä vähintään 6 000 euroa, annetaan vastikkeetta yhteensä enintään 2 500 000 optio-oikeutta. Vähintään 6 000 euron suuruisilla ostoilla kanta-asiakkaalle annetaan vastikkeetta 20 optio-oikeutta. Lisäksi jokaista täyttä 500 euroa kohti, jolla ostot ylittivät 6 000 euroa, kanta-asiakas saa kaksi optio-oikeutta lisää. Kanta-asiakasostot 31.12.2007 mennessä oikeuttavat merkitsemään yhteensä 1 998 840 optiota. Jokainen optio oikeuttaa merkitsemään yhden Stockmannin B-osakkeen. Osakkeen merkintähinta on yhtiön B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi OMX Pohjoismaisessa Pörssissä Helsingissä ajanjaksolla 1.2. – 28.2.2006 eli 33,35 euroa. Optioilla merkittävän osakkeen merkintähintaa alennetaan merkintähinnan määräytymisjakson päättymisen jälkeisillä Stockmann Oyj Abp:n osingoilla osingonjaon täsmäytyspäivästä osakemerkintäpäivään saakka. Osakkeiden merkintäajat ovat 2.5.2008 – 31.5.2008, 4.5.2009 – 31.5.2009 ja 2.5.2010 – 31.5.2010. Merkintähinta on hallituksen vuodelta 2007 maksettavaksi esittämän osingon jälkeen 29,60 euroa.
Varsinainen yhtiökokous hyväksyi 21.3.2006 hallituksen ehdotuksen optio-oikeuksien antamisesta Stockmann-konsernin avainhenkilöille. Stockmann-konsernin johtoon tai keskijohtoon kuuluville avainhenkilöille sekä Stockmannin kokonaan omistamalle tytäryhtiölle annetaan yhteensä 1 500 000 kappaletta optio-oikeuksia. Optio-oikeuksista 375 000 merkitään tunnuksella 2006A, 375 000 tunnuksella 2006B, 375 000 tunnuksella 2006C ja 375 000 tunnuksella 2006D. Osakkeiden merkintäaika optio-oikeudella 2006A on 1.3.2008 – 31.3.2010, optio-oikeudella 2006B 1.3.2009 – 31.3.2011, optiooikeudella 2006C 1.3.2010 – 31.3.2012 ja optio-oikeudella 2006D 1.3.2011 – 31.3.2013. Osakkeiden merkintäaika ei kuitenkaan ala 2006B- ja 2006D-optio-oikeuksilla, elleivät hallituksen ennen näiden optio-oikeuksien jakamista määrittämät konsernin taloudellisiin tavoitteisiin sidotut kriteerit ole täyttyneet. Ne optio-oikeudet 2006B ja 2006D, joiden osalta hallituksen määrittämät kriteerit eivät ole täyttyneet, raukeavat hallituksen päättämällä tavalla. Yhdellä optio-oikeudella voi merkitä yhden Stockmann Oyj Abp:n B-sarjan osakkeen. Osakkeen merkintähinta on optio-oikeuksilla 2006A ja 2006B yhtiön B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi OMX Pohjoismaisessa Pörssissä Helsingissä 1.2. – 28.2.2006 lisättynä 10 prosentilla eli 36,69 euroa. Osakkeen merkintähinta optio-oikeuksilla 2006C ja 2006D on yhtiön B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi OMX Pohjoismaisessa Pörssissä Helsingissä 1.2. – 29.2.2008 lisättynä 10 prosentilla. Optio-oikeuksilla merkittävän osakkeen
merkintähintaa alennetaan merkintähinnan määräytymisjakson alkamisen jälkeen ja ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen määrällä kunkin osingonjaon täsmäytyspäivänä. Merkintähinnat ovat hallituksen vuodelta 2007 maksettavaksi esittämän osingon jälkeen optio-oikeuksilla A ja optio-oikeuksilla B 32,94 euroa. Optio-oikeuksien C ja D merkintähinnan määräytymisjakso ei ole vielä päättynyt.
Yhtiön omistuksessa oli 369 560 omaa B-osaketta 31.12.2007. Yhtiön omistamien omien B-osakkeiden osuus kaikista osakkeista on 0,7 prosenttia ja osuus kaikista äänistä 0,1 prosenttia. Yhtiön hallussa olevilla osakkeilla ei voi äänestää yhtiökokouksessa.
Stockmannin hallitus on määritellyt osingonjakotavoitteeksi vähintään puolet varsinaisen liiketoiminnan tuottamasta voitosta. Toiminnan kasvun vaatima rahoitus otetaan kuitenkin huomioon osingon tasossa.
| Merkityt | Merkitty kauppa- rekisteriin |
Merkintä- hinta euroa |
Uusia osakkeita, kpl |
Uutta osake- pääomaa milj. euroa |
Uusi osake pääoma milj. euroa |
|
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2003 Merkinnät kanta-asiakasoptioilla | 2003 | 12,16 | 5 580 B | 0,0 | 102,8 | |
| 2003 Merkinnät optioilla | 2003 | 13,21 | 1 239 700 B | 2,5 | 105,3 | |
| 2004 Merkinnät optioilla | 2004 | 13,21 | 20 300 B | 0,0 | 105,3 | |
| 2004 Merkinnät kanta-asiakasoptioilla | 2004 | 10,81 | 600 269 B | 1,2 | 106,5 | |
| 2004 Merkinnät v. 2000 avainhenkilöoptioilla A | 2004 | 14,95 | 91 950 B | 0,2 | 106,7 | |
| 2004 Merkinnät v. 2000 avainhenkilöoptioilla B | 2004 | 15,95 | 78 200 B | 0,2 | 106,8 | |
| 2004 Merkinnät v. 2000 avainhenkilöoptioilla A | 2005 | 14,95 | 4 900 B | 0,0 | 106,8 | |
| 2005 Merkinnät kanta-asiakasoptioilla | 2005 | 8,81 | 343 902 B | 0,7 | 107,5 | |
| 2005 Merkinnät v. 2000 avainhenkilöoptioilla A | 2005 | 13,95 | 199 300 B | 0,4 | 107,9 | |
| 2005 Merkinnät v. 2000 avainhenkilöoptioilla B | 2005 | 14,95 | 145 880 B | 0,3 | 108,2 | |
| 2005 Merkinnät v. 2000 avainhenkilöoptioilla C | 2005 | 15,95 | 345 650 B | 0,7 | 108,9 | |
| 2005 Merkinnät v. 2000 avainhenkilöoptioilla A | 2006 | 13,95 | 5 200 B | 0,0 | 108,9 | |
| 2005 Merkinnät v. 2000 avainhenkilöoptioilla B | 2006 | 14,95 | 10 050 B | 0,0 | 108,9 | |
| 2005 Merkinnät v. 2000 avainhenkilöoptioilla C | 2006 | 15,95 | 8 100 B | 0,0 | 109,0 | |
| 2006 Merkinnät v. 2000 avainhenkilöoptioilla A | 2006 | 12,85 | 216 593 B | 0,4 | 109,4 | |
| 2006 Merkinnät v. 2000 avainhenkilöoptioilla B | 2006 | 13,85 | 265 688 B | 0,5 | 109,9 | |
| 2006 Merkinnät v. 2000 avainhenkilöoptioilla C | 2006 | 14,85 | 696 715 B | 1,4 | 111,3 | |
| 2006 Merkinnät v. 2000 avainhenkilöoptioilla A | 2007 | 12,85 | 63 385 B | 0,1 | 111,5 | |
| 2006 Merkinnät v. 2000 avainhenkilöoptioilla B | 2007 | 13,85 | 62 645 B | 0,1 | 111,6 | |
| 2006 Merkinnät v. 2000 avainhenkilöoptioilla C | 2007 | 14,85 | 66 835 B | 0,1 | 111,7 | |
| 2007 Merkinnät v. 2000 avainhenkilöoptioilla C | 2007 | 14,85 | 18 000 B | 0,0 | 111,7 | |
| 2007 Merkinnät v. 2000 avainhenkilöoptioilla A | 2007 | 11,55 | 43 572 B | 0,1 | 111,8 | |
| 2007 Merkinnät v. 2000 avainhenkilöoptioilla B | 2007 | 12,55 | 62 537 B | 0,1 | 112,0 | |
| 2007 Merkinnät v. 2000 avainhenkilöoptioilla C | 2007 | 13,55 | 114 600 B | 0,2 | 112,2 |
| Tulevat merkinnät optioilla* | Merkintä- | Merkintä- | Uusia | Uutta osake- | Uusi osake- | Osuus | Osuus |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| aika | hinta | osakkeita, | pääomaa | pääoma | osakkeista | äänistä | |
| euroa | tuhatta kpl | milj. euroa | milj. euroa | % | % | ||
| 2008- Merkinnät v. 2006 kanta-asiakasoptioilla | 2.5.08-31.5.08 | 33,35 /1 | |||||
| 2010 | 4.5.09-31.5.09 | 33,35 /1 | |||||
| 2.5.10-31.5.10 | 33,35 /1 | 2 500 B | 5,0 | 117,2 | 4,3 | 0,9 | |
| miinus osingot 21.3.2006 alkaen | |||||||
| 2008- Merkinnät v. 2006A avainhenkilöoptioilla | 1.3.08-31.3.10 | 36,69 A/2 | 375 B | ||||
| 2011 Merkinnät v. 2006B avainhenkilöoptioilla | 1.3.09-31.3.11 | 36,69 B/3 | 375 B | 1,5 | 118,7 | 1,3 | 0,3 |
| miinus osingot 21.3.2006 alkaen |
*Jos kaikki optiot käytetään.
1 Merkintähinta hallituksen vuodelta 2007 maksettavaksi esittämän osingon jälkeen: 29,60 euroa.
2 Merkintähinta hallituksen vuodelta 2007 maksettavaksi esittämän osingon jälkeen: 32,94 euroa.
3 Merkintähinta hallituksen vuodelta 2007 maksettavaksi esittämän osingon jälkeen: 32,94 euroa.
| Osakemäärät | ||||
|---|---|---|---|---|
| Osakkeenomistajat | Osuus osakkeista | |||
| kpl | % | % | ||
| 1-100 | 26 852 | 68,6 | 1,5 | |
| 101-1000 | 9 815 | 25,1 | 6,6 | |
| 1001-10000 | 2 240 | 5,7 | 10,2 | |
| 10001-100000 | 186 | 0,5 | 8,9 | |
| 100001-1000000 | 34 | 0,1 | 24,3 | |
| 1000001- | 10 | 48,5 | ||
| Yhteensä | 39 137 | 100,0 | 100,0 |
rahavirta/osake 2003-2007
| FAS | IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | ||
| Myynti | milj. euroa | 1 698,6 | 1 735,0 | 1 851,3 | 1 552,6 | 1 668,3 |
| Myynnin muutos | % | 7,4 | 2,1 | 6,7 | -16,1 | 7,4 |
| Liikevaihto | milj. euroa | 1 412,7 | 1 445,0 | 1 542,6 | 1 300,7 | 1 398,2 |
| Liikevaihdon muutos | % | 7,4 | 2,3 | 6,7 | -15,7 | 7,5 |
| Liikevoitto | milj. euroa | 65,7 | 79,8 | 103,7 | 129,5 | 125,2 |
| Liikevoiton muutos | % | 6,2 | 21,4 | 29,9 | 24,9 | -3,4 |
| Osuus liikevaihdosta | % | 4,7 | 5,5 | 6,7 | 10,0 | 9,0 |
| Voitto ennen veroja | milj. euroa | 74,0 | 78,9 | 102,8 | 128,9 | 119,4 |
| Voitto ennen veroja, muutos | % | 7,9 | 6,7 | 30,2 | 25,4 | -7,4 |
| Osuus liikevaihdosta | % | 5,2 | 5,5 | 6,7 | 9,9 | 8,5 |
| Osakepääoma | milj. euroa | 105,3 | 106,8 | 109,0 | 111,7 | 112,2 |
| A-osakkeet | milj. euroa | 49,5 | 49,1 | 49,1 | 49,1 | 49,1 |
| B-osakkeet | milj. euroa | 55,8 | 57,7 | 59,8 | 62,6 | 63,1 |
| Osingot | milj. euroa | 123,3 | 53,0 | 59,5 | 72,1 | 75,2 * |
| Oman pääoman tuotto | % | 9,6 | 12,2 | 15,8 | 19,4 | 15,2 |
| Sijoitetun pääoman tuotto | % | 13,2 | 14,8 | 19,6 | 22,9 | 12,1 |
| Sijoitettu pääoma | milj. euroa | 594,6 | 562,5 | 544,2 | 573,8 | 1 047,2 |
| Pääoman kiertonopeus | 2,4 | 2,6 | 2,8 | 2,3 | 1,3 | |
| Vaihto-omaisuuden kiertonopeus | 5,0 | 4,9 | 4,7 | 5,0 | 4,3 | |
| Omavaraisuusaste | % | 68,3 | 62,5 | 66,4 | 74,5 | 32,6 |
| Velkaantumisaste | % | -10,4 | 5,7 | 5,7 | -6,3 | 146,9 |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen | milj. euroa | 40,9 | 59,0 | 57,0 | 125,5 | 977,4 |
| Osuus liikevaihdosta | % | 2,9 | 4,1 | 3,7 | 9,6 | 69,9 |
| Korolliset saatavat | milj. euroa | 111,4 | 116,6 | 111,8 | 98,9 | 98,8 |
| Korollinen vieras pääoma | milj. euroa | 64,7 | 68,0 | 47,2 | 23,4 | 905,6 |
| Korollinen nettovelka | milj. euroa | -168,0 | -89,9 | -83,3 | -134,7 | 773,6 |
| Taseen loppusumma | milj. euroa | 800,8 | 749,0 | 761,5 | 767,6 | 1 823,7 |
| Henkilöstökulut | milj. euroa | 194,9 | 202,2 | 218,0 | 204,7 | 224,1 |
| Osuus liikevaihdosta | % | 13,8 | 14,0 | 14,1 | 15,7 | 16,0 |
| Henkilöstö keskimäärin | hlöä | 8 745 | 9 589 | 10 558 | 10 069 | 11 161 |
| Liikevaihto/henkilö | tuhatta euroa | 161,5 | 150,7 | 146,1 | 129,2 | 125,3 |
| Liikevoitto/henkilö | tuhatta euroa | 7,5 | 8,3 | 9,8 | 12,9 | 11,2 |
| Henkilöstökulut/henkilö | tuhatta euroa | 22,3 | 21,1 | 20,6 | 20,3 | 20,1 |
*) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle. Osinkoehdotus on 1,35 euroa/osake.
| FAS | IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | ||
| Tulos/osake, osakeantikorjattu | euroa | 1,01 | 1,13 | 1,44 | 1,93 | 1,59 |
| Tulos/osake, osakeantikorjattu, laimennettu | euroa | 1,00 | 1,11 | 1,42 | 1,90 | 1,58 |
| Oma pääoma/osake, osakeantikorjattu | euroa | 10,36 | 8,83 | 9,34 | 10,34 | 10,66 |
| Osinko/osake, osakeantikorjattu | euroa | 2,35 | 1,00 | 1,10 | 1,30 | 1,35 * |
| Osinko tuloksesta | % | 232,7 | 88,5 | 76,4 | 67,4 | 84,9 * |
| Rahavirta/osake | euroa | 1,41 | 1,62 | 1,53 | 2,16 | 2,16 |
| Efektiivinen osinkotuotto | % | |||||
| - Sarja A | 13,1 | 4,7 | 3,4 | 3,6 | 4,6 | |
| - Sarja B | 12,8 | 4,6 | 3,4 | 3,6 | 4,6 | |
| Osakkeiden P/E luku | ||||||
| - Sarja A | 17,8 | 18,7 | 22,3 | 19,2 | 18,6 ** | |
| - Sarja B | 18,1 | 19,2 | 22,6 | 19,2 | 18,7 ** | |
| Osakeantikorjattu kurssi 31.12. | euroa | |||||
| - Sarja A | 18,00 | 21,10 | 32,11 | 36,40 | 29,50 | |
| - Sarja B | 18,30 | 21,70 | 32,53 | 36,48 | 29,66 | |
| Osakeantikorjattu tilikauden ylin kurssi | euroa | |||||
| - Sarja A | 20,50 | 23,74 | 37,00 | 38,10 | 37,49 | |
| - Sarja B | 20,50 | 23,82 | 35,82 | 38,44 | 37,84 | |
| Osakeantikorjattu tilikauden alin kurssi | euroa | |||||
| - Sarja A | 12,80 | 17,56 | 20,65 | 28,70 | 29,05 | |
| - Sarja B | 12,92 | 17,02 | 21,51 | 28,11 | 29,47 | |
| Osakeantikorjattu tilikauden keskikurssi | euroa | |||||
| - Sarja A | 15,89 | 19,23 | 29,13 | 33,85 | 33,90 | |
| - Sarja B | 15,91 | 20,82 | 28,67 | 33,15 | 33,77 | |
| Osakkeiden vaihto | 1000 kpl | |||||
| - Sarja A | 1 781 | 1 054 | 825 | 819 | 695 | |
| - Sarja B | 8 895 | 10 979 | 14 665 | 19 440 | 20 682 | |
| Osakkeiden vaihto | % | |||||
| - Sarja A | 7,2 | 4,3 | 3,4 | 3,3 | 2,8 | |
| - Sarja B | 31,9 | 38,0 | 49,0 | 62,5 | 65,6 | |
| Osakekannan markkina-arvo 31.12. | milj. euroa | 955,6 | 1 140,8 | 1 761,3 | 2 028,6 | 1 659,8 |
| Osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä 31.12. | 1000 kpl | 52 629 | 53 420 | 54 460 | 55 662 | 56 094 |
| - Sarja A | 24 739 | 24 564 | 24 564 | 24 564 | 24 564 | |
| - Sarja B | 27 890 | 28 856 | 29 895 | 31 098 | 31 529 | |
| Osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä, | ||||||
| painotettu keskiarvo | 1000 kpl | 51 111 | 52 544 | 53 350 | 54 310 | 55 606 |
| - Sarja A | 24 654 | 24 598 | 24 564 | 24 564 | 24 564 | |
| - Sarja B | 26 458 | 27 946 | 28 786 | 29 746 | 31 042 | |
| Osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä, | ||||||
| laimennettu painotettu keskiarvo | 1000 kpl | 52 216 | 53 509 | 54 129 | 55 178 | 55 815 |
| Omat osakkeet | 1000 kpl | 413 | 407 | 397 | 383 | 370 |
| - Sarja A | 163 | |||||
| - Sarja B | 250 | 407 | 397 | 383 | 370 | |
| Osakkeenomistajien lukumäärä 31.12. | kpl | 15 591 | 33 026 | 42 169 | 40 198 | 39 137 |
*) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle. Osinkoehdotus on 1,35 euroa/osake. ** Vuoden 2007 luvuissa on huomioitu optioiden laimennusvaikutus.
| Voitto ennen veroja | = | liikevoitto + rahoitustuotot - rahoituskulut |
|---|---|---|
| Oman pääoman | = 100 x | tilikauden voitto |
| tuottoprosentti | oma pääoma + vähemmistöosuus (keskimäärin vuoden aikana) | |
| Sijoitetun pääoman | = 100 x | voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut |
| tuottoprosentti | sijoitettu pääoma | |
| Sijoitettu pääoma | = | taseen loppusumma - laskennallinen verovelka ja muut korottomat velat |
| (keskimäärin vuoden aikana) | ||
| Pääoman kiertonopeus | = | liikevaihto |
| taseen loppusumma - laskennallinen verovelka ja muut korottomat velat | ||
| (keskimäärin vuoden aikana) | ||
| Vaihto-omaisuuden kiertonopeus | 365 | |
| vaihto-omaisuuden kiertoaika | ||
| Omavaraisuusaste | = 100 x | taseen oma pääoma + vähemmistöosuus |
| taseen loppusumma - saadut ennakot | ||
| Velkaantumisaste (Gearing) | = 100 x | korollinen vieras pääoma - rahavarat |
| oma pääoma yhteensä | ||
| Korollinen nettovelka | = | korollinen vieras pääoma - rahavarat - korolliset saamiset |
| Tulos/osake, osakeantikorjattu | = | voitto ennen veroja - vähemmistöosuus - tuloverot |
| osakkeiden osakeantikorjattu keskimääräinen lukumäärä 1) | ||
| Oma pääoma/osake, osakeantikorjattu = | oma pääoma - omien osakkeiden rahasto | |
| osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä tilinpäätöspäivänä 1) | ||
| Osinko/osake, osakeantikorjattu | = | osakeantien vaikutuksella korjattu osinko/osake |
| Osinko tuloksesta, % | = 100 x | osinko/osake |
| tulos/osake | ||
| Rahavirta/osake | = | liiketoiminnan rahavirta |
| osakkeiden osakeantikorjattu keskimääräinen lukumäärä 1) | ||
| Efektiivinen osinkotuotto, % | = 100 x | osakeantikorjattu osinko/osake |
| osakeantikorjattu pörssikurssi 31.12. | ||
| Osakkeiden P/E luku | = | osakeantikorjattu pörssikurssi 31.12. |
| tulos/osake | ||
| Osakeantikorjattu kurssi 31.12. | = | osakkeiden osakeantien vaikutuksella korjattu kurssi tilinpäätöspäivänä |
| Osakeantikorjattu tilikauden ylin kurssi | = | osakkeiden osakeantien vaikutuksella korjattu ylin kurssi tilikauden aikana |
| Osakeantikorjattu tilikauden alin kurssi | = | osakkeiden osakeantien vaikutuksella korjattu alin kurssi tilikauden aikana |
| Osakeantikorjattu tilikauden keskikurssi = | osakkeiden euromääräinen vaihto jaettuna vaihdettujen osakkeiden keskimääräisellä lukumäärällä tilikauden aikana |
|
| Osakkeiden vaihto | = | osakkeiden osakeantien vaikutuksella korjattu kappalemääräinen vaihto |
| Osakekannan markkina-arvo 31.12. 1) Ilman yhtiön omistamia omia osakkeita |
= | osakkeiden lukumäärä kerrottuna tilinpäätöspäivän pörssikurssilla osakelajeittain |
| 1.1.-31.12.2007 | 1.1.-31.12.2006 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Jatkuvat | Lv | Jatkuvat | Lopetetut | Lv | ||||
| toiminnot | % | toiminnot | toiminnot | % | ||||
| milj. euroa | Viite | Yhteensä | Yhteensä | |||||
| LIIKEVAIHTO | 2 | 1 398,2 | 100,0 | 1 239,6 | 61,1 | 1 300,7 100,0 | ||
| Liiketoiminnan muut tuotot | 5 | 9,7 | 0,7 | 5,1 | 29,3 | 34,4 | 2,6 | |
| Aineiden ja tarvikkeiden käyttö | 798,8 | 710,6 | 5,9 | 716,5 | ||||
| Varastojen muutos, lisäys (-), vähennys (+) | -7,6 | 10,6 | 46,6 | 57,1 | ||||
| Aineiden ja tarvikkeiden käyttö yhteensä | 6 | 791,2 | 56,6 | 721,1 | 52,5 | 773,6 | 59,5 | |
| Palkat ja muut työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut | 7 | 224,1 | 16,0 | 199,3 | 5,4 | 204,7 | 15,7 | |
| Poistot ja arvonalentumiset | 8 | 36,9 | 2,6 | 31,8 | 0,3 | 32,1 | 2,5 | |
| Liiketoiminnan muut kulut | 9 | 230,6 | 16,5 | 192,6 | 2,6 | 195,1 | 15,0 | |
| 1 282,7 | 91,7 | 1 144,8 | 60,8 | 1 205,6 | 92,7 | |||
| LIIKEVOITTO | 125,2 | 9,0 | 99,9 | 29,6 | 129,5 | 10,0 | ||
| Rahoitustuotot | 10 | 1,3 | 0,1 | 1,8 | 1,8 | 0,1 | ||
| Rahoituskulut | 10 | -7,0 | -0,5 | -2,3 | 0,0 | -2,3 | -0,2 | |
| VOITTO ENNEN VEROJA | 119,4 | 8,5 | 99,4 | 29,6 | 128,9 | 9,9 | ||
| Tuloverot | 11 | 31,1 | 2,2 | 24,2 | 0,1 | 24,3 | 1,9 | |
| TILIKAUDEN VOITTO | 88,4 | 6,3 | 75,2 | 29,5 | 104,7 | 8,0 | ||
| TILIKAUDEN VOITON JAKAUTUMINEN | ||||||||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille | 88,4 | 75,2 | 29,5 | 104,7 | ||||
| Vähemmistöosakkaille | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |||||
| 88,4 | 75,2 | 29,5 | 104,7 | |||||
| Tulos/osake | 2007 | 2006 | 2006 | 2006 | ||||
| Laimentamaton | 1,59 | 1,39 | 0,54 | 1,93 | ||||
| Laimennettu | 1,58 | 1,37 | 0,53 | 1,90 | ||||
| Osakkeita keskimäärin/1000 kpl | 2007 | 2006 | ||||||
| Laimentamaton | 55 606 | 54 310 | ||||||
| Laimennettu | 55 815 | 55 178 |
| Konsernitase | |||
|---|---|---|---|
| Viite | 31.12.2007 | 31.12.2006 | |
| milj. euroa | milj. euroa | ||
| VARAT | |||
| PITKÄAIKAISET VARAT | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 13 | ||
| Liikearvo | 720,0 | ||
| Tavaramerkki | 96,4 | ||
| Aineettomat oikeudet | 21,6 | 6,3 | |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 6,5 | ||
| Aineettomat hyödykkeet yhteensä | 844,5 | 6,3 | |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 14 | ||
| Maa- ja vesialueet | 38,8 | 39,9 | |
| Rakennukset ja rakennelmat | 136,1 | 132,1 | |
| Koneet ja kalusto | 97,5 | 51,8 | |
| Vuokratilojen muutos- ja perusparannusmenot | 59,8 | 49,3 | |
| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | 144,5 | 79,1 | |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet yhteensä | 476,8 | 352,2 | |
| Myytävissä olevat sijoitukset | 16 | 6,5 | 6,5 |
| Pitkäaikaiset saamiset | 24 | 1,7 | |
| Laskennalliset verosaamiset | 23 | 5,3 | 2,5 |
| PITKÄAIKAISET VARAT YHTEENSÄ | 1 334,8 | 367,5 | |
| LYHYTAIKAISET VARAT | |||
| Vaihto-omaisuus | 17 | 244,4 | 155,0 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 18,24 | ||
| Saamiset, korolliset | 98,8 | 98,9 | |
| Saamiset, korottomat | 110,4 | 86,5 | |
| Tuloverosaamiset | 2,1 | 0,5 | |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 211,3 | 185,9 | |
| Rahavarat | 19,24 | 33,2 | 59,2 |
| LYHYTAIKAISET VARAT YHTEENSÄ | 488,9 | 400,1 | |
| VARAT YHTEENSÄ | 1 823,7 | 767,6 |
| Konsernitase | |||
|---|---|---|---|
| Viite | 31.12.2007 | 31.12.2006 | |
| milj. euroa | milj. euroa | ||
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| OMA PÄÄOMA | 20 | ||
| Osakepääoma | 112,2 | 111,3 | |
| Osakeanti | 0,4 | ||
| Ylikurssirahasto | 186,0 | 183,4 | |
| Muut rahastot | 44,6 | 44,1 | |
| Muuntoerot | 0,0 | 0,0 | |
| Kertyneet voittovarat | 250,9 | 232,3 | |
| Emoyhtiön osakkeenomistajien oman pääoman osuus | 593,8 | 571,6 | |
| Vähemmistön osuus | 0,0 | 0,0 | |
| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ | 593,8 | 571,6 | |
| PITKÄAIKAISET VELAT | |||
| Laskennalliset verovelat | 23 | 57,3 | 26,2 |
| Pitkäaikaiset velat, korollinen | 21,24 | 855,4 | 23,4 |
| Eläkevelvoitteet | 25 | 3,2 | |
| Varaukset | 2,1 | ||
| PITKÄAIKAISET VELAT YHTEENSÄ | 918,0 | 49,6 | |
| LYHYTAIKAISET VELAT | 22 | ||
| Lyhytaikaiset velat, korollinen | 24 | 50,1 | |
| Lyhytaikaiset velat, koroton | |||
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat | 24 | 253,4 | 145,9 |
| Tuloverovelat | 8,3 | 0,5 | |
| Lyhytaikaiset velat, koroton yhteensä | 261,7 | 146,4 | |
| LYHYTAIKAISET VELAT YHTEENSÄ | 311,8 | 146,4 | |
| VELAT YHTEENSÄ | 1 229,8 | 196,0 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ | 1 823,7 | 767,6 |
| Käyvän | Vähem- | Oma | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osake- | Ylikurssi- | Muut | arvon | Muunto- Kertyneet | mistö- | pääoma | |||
| Milj. euroa | pääoma* | rahasto | rahastot | rahasto** | erot voittovarat | Yhteensä | osuus | yhteensä | |
| Oma pääoma 31.12.2005 | 109,0 | 166,5 | 44,1 | 0,0 | 185,7 | 505,3 | 0,0 | 505,3 | |
| Merkinnät optiotodistuksilla | 2,7 | 16,7 | 19,5 | 19,5 | |||||
| Osakepalkkiot | 0,2 | 0,2 | 0,4 | 0,4 | |||||
| Siirto muihin rahastoihin | 0,0 | 0,0 | 0,0 | ||||||
| Optioiden kuluoikaisut | 1,3 | 1,3 | 1,3 | ||||||
| Osingonjako | -59,5 | -59,5 | -59,5 | ||||||
| Muuntoerot | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |||||
| Tilikauden tulos | 104,7 | 104,7 | 0,0 | 104,7 | |||||
| Oma pääoma 31.12.2006 | 111,7 | 183,4 | 44,1 | 0,0 | 232,3 | 571,6 | 0,0 | 571,6 | |
| Merkinnät optiotodistuksilla | 0,5 | 2,6 | 3,1 | 3,1 | |||||
| Osakepalkkiot | 0,4 | 0,4 | 0,4 | ||||||
| Siirto muihin rahastoihin | 0,0 | 0,0 | 0,0 | ||||||
| Optioiden kuluoikaisut | 1,9 | 1,9 | 1,9 | ||||||
| Rahavirran suojaukset | 0,5 | 0,5 | 0,5 | ||||||
| Osingonjako | -72,1 | -72,1 | -72,1 | ||||||
| Muuntoerot | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |||||
| Tilikauden tulos | 88,4 | 88,4 | 0,0 | 88,4 | |||||
| Oma pääoma 31.12.2007 | 112,2 | 186,0 | 44,1 | 0,5 | 0,0 | 250,9 | 593,8 | 0,0 | 593,8 |
* sisältää osakeannin
** laskennallisella verolla vähennettynä
| 2007 | 2006 | ||
|---|---|---|---|
| Viite | milj. euroa | milj. euroa | |
| LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA | |||
| Tilikauden voitto | 88,4 | 104,7 | |
| Oikaisut | |||
| Poistot | 36,9 | 32,1 | |
| Pysyvien vastaavien myyntivoitot (-) ja -tappiot (+) | -34,4 | ||
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | 2,3 | ||
| Korkotuotot | 7,0 | -1,8 | |
| -1,3 | |||
| Verot Muut oikaisut |
20,29 | 31,1 1,2 |
24,3 1,7 |
| Käyttöpääoman muutokset | |||
| Myynti- ja muiden saamisten muutos | -11,0 | 1,7 | |
| Vaihto-omaisuuden muutos | -12,5 | 5,2 | |
| Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos | 8,8 | 11,2 | |
| Maksetut korot | -6,5 | -2,5 | |
| Saadut korot | 1,3 | 1,1 | |
| Maksetut verot | -23,5 | -28,2 | |
| LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA | 119,9 | 117,4 | |
| INVESTOINTIEN RAHAVIRTA | |||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -113,2 | -112,2 | |
| Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla | 3 | -852,5 | -12,7 |
| Tytäryritysten myynti vähennettynä myyntihetken rahavaroilla | 4 | 105,0 | |
| Investoinnit muihin sijoituksiin | -0,5 | ||
| Aineellisen käyttöomaisuuden myynti | 8,4 | ||
| Luovutustuotot muista sijoituksista | 0,9 | ||
| Saadut osingot | 0,1 | 0,1 | |
| INVESTOINTIEN NETTORAHAVIRTA | -965,6 | -11,0 | |
| RAHOITUKSEN RAHAVIRTA | |||
| Myönnettyjen lainojen muutos lisäys (-), vähennys (+) | 0,3 | ||
| Maksullinen osakeanti | 5,8 | 17,2 | |
| Lyhytaikaisten lainojen nostot | 85,5 | 10,0 | |
| Lainojen takaisinmaksut | -50,0 | -33,6 | |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 835,6 | ||
| Maksetut osingot | -72,1 | -59,5 | |
| RAHOITUKSEN NETTORAHAVIRTA | 804,8 | -65,6 | |
| Rahavarojen muutos | -40,9 | 40,8 | |
| Rahavarat tilikauden alussa | 59,2 | 18,4 | |
| Rahavarojen muuntoero | 0,4 | ||
| Rahavarat | 33,2 | ||
| Luotollinen shekkitili | -14,6 | ||
| Rahavarat tilikauden lopussa | 18,6 | 59,2 |
Konsernin emoyritys on suomalainen julkinen osakeyhtiö Stockmann Oyj Abp, jonka kotipaikka on Helsinki. Konsernin päätoimiala on vähittäiskauppa. Emoyhtiön osakkeet on listattu OMX Pohjoismaisessa Pörsissä Helsingissä.
Stockmannin konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisen tilinpäätöskäytännön (IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2007 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä IFRIC- ja SIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Stockmann siirtyi noudattamaan kansainvälistä tilinpäätöskäytäntöä (IFRS) 1.1.2005 lukien, ja sovelsi siirtymään IFRS 1 siirtymästandardia.
Konserni on soveltanut 1.1.2007 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja:
IAS 23 -standardin muutoksen mukaisesti konserni aktivoi hankintamenoon välittömästi hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat olennaiset vieraan pääoman menot. Konserni on ottanut standardimuutoksen käyttöön vuoden 2007 alusta ja tilinpäätöksessä on aktivoitu aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin 1,8 miljoonaa euroa, sillä ei ole olennaista vaikutusta osakekohtaiseen tulokseen.
IAS 1 muutoksen ja IFRS 7 käyttöönotto ovat lisänneet konsernin vuositilinpäätöksessä esitettävien liitetietojen määrää. IFRIC 8, IFRIC 9 ja IFRIC 10 tulkinnoilla ei ole ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei alla olevissa laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu.
Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaan joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia. Nämä vaikuttavat omaisuus- ja velkamääriin taseessa, esitettyihin ehdollisiin eriin sekä tilikauden tuottoihin ja kuluihin. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa ja tekemään arvioita
esimerkiksi poistoaikojen, arvonalentumistestausten, laskennallisten verosaamisten ja varausten osalta. Toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista.
Liiketoimintojen yhdistämisessä konserni on käyttänyt ulkopuolista neuvonantajaa arvioitaessa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja. Aineellisten hyödykkeiden arvioinnissa on tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioitu hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuva arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkeiden käyvät arvot perustuvat arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä tulevista rahavirroista. Lisätietoa liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen aineettomien hyödykkeiden arvostamisesta on esitetty liitetiedossa 3.
Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Keskeisimmät epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävimmät riskit konsernin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana liittyvät liikearvoon, tarkempi selvitys liitetiedossa 13.
Konsernitilipäätös sisältää emoyhtiön, Stockmann Oyj Abp:n sekä kaikki tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli 50 prosentin osuus osakkeiden äänimäärästä tai joissa emoyhtiöllä on muutoin määräysvalta.
Hankitut tytäryhtiöt sisällytetään tilinpäätökseen käyttäen hankintamenomenetelmää, jonka mukaan hankitun yhtiön kaikki yksilöitävissä olevat varat, velat ja ehdolliset velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä. Jäljelle jäänyt kohdistamaton osuus tytäryhtiöosakkeiden hankintahinnan ja hankittujen varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen käyvän arvon erotuksesta on liikearvoa.
IFRS 1-standardin salliman helpotuksen mukaisesti IFRSsiirtymispäivää aikaisempia yrityshankintoja ei ole oikaistu IFRS 3 -standardin periaatteiden mukaisiksi, vaan ne on jätetty suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisiin arvoihin. Tilikauden aikana hankitut tytäryhtiöt sisältyvät konsernitilipäätökseen hankintahetkestä lähtien ja myydyt myyntihetkeen saakka.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, realisoitumattomat katteet sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilipäätöksessä. Tilikauden voitto jaetaan emoyhtiön omistajille ja vähemmistöille. Vähemmistön osuus esitetään omana eränä konsernin omassa pääomassa.
Yhteisyritykset, joiden toiminnasta Stockmannilla on yhteinen määräysvalta sopimuksen tai yhtiöjärjestyksen perusteella toisen osapuolen kanssa, yhdistellään suhteellista konsolidointitapaa käyttäen. Konserniyhtiöiden omistamat osuudet keskinäisistä kiinteistöyhtiöistä on käsitelty yhteisessä määräysvallassa olevina omaisuuserinä. Konsernitilinpäätös sisältää Stockmannin suhteellisen osuuden yhteisyrityksen varoista, veloista, tuotosta ja kuluista siitä päivästä lähtien, jolloin yhteinen määräysvalta on syntynyt, siihen päivään saakka kunnes se päättyy. Vuoden aikana hankitut yhteisyritykset on otettu mukaan hankinta-ajankohdasta alkaen. Stockmann-konsernilla ei ole osakkuusyhtiöitä.
Stockmann Oyj Abp:n ja sen tytäryritysten liiketoiminta jakaantuu neljään liiketoimintasegmenttiin: tavaratalo- ja erikoisliiketoimintaa harjoittavaan tavarataloryhmään, etäkauppaa harjoittavaan Hobby Halliin ja muotikauppaa harjoittavaan Seppälään ja vuonna 2007 hankittuun muotikauppaa harjoittavaan Lindexiin. Jakamaton -segmenttiin kuuluvat koko konsernia palvelevat toiminnot. Konsernin toissijaiset, maantieteelliset segmentit ovat Suomi, Ruotsi ja Norja, Baltia ja Tsekki sekä Venäjä. Vertailuvuonna 2006 lopetettuihin toimintoihin sisältyy Stockmann Auto -segmentti ja Zara -Venäjän liiketoiminnat.
Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kunkin yrityksen toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän kurssia. Tilinpäätöshetkellä saamiset, ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Muuntamisesta syntyneet kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan.
Ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi tilikauden keskikurssin mukaan ja taseet tilinpäätöspäivän kurssin mukaan. Kurssiero, joka johtuu tuloslaskelmaerien muuttamisesta keskikurssin mukaan ja tase-erien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssin mukaan, on kirjattu omana eränään omaan pääomaan. Ulkomaisten tytäryhtiöiden hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot ja nettosijoitusta suojaaviksi määriteltyjen rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan omaan pääomaan. Kun tytäryhtiö myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.
Venäläisten tytäryhtiöiden tilinpäätökset on muunnettu euroiksi IAS 21 –standardin mukaisesti. Venäläisten tytäryhtiöiden toimintavaluutaksi on katsottu euro, koska tavarahankinnat tehdään pääosin emoyhtiön toimesta Venäjän ulkopuolelta ja myyntihintojen asettamisessa noudatetaan euromääräistä katetavoitetta. Lisäksi suuri osa venäläisten tytäryhtiöiden kuluista on sidottu euroon tai USA:n dollariin. IAS 21 -standardin mukaisesti venäläisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten monetaariset eli rahamääräiset erät muunnetaan euroiksi konsernitilinpäätöksessä käyttäen tilinpäätöspäivän kurssia ja ei-monetaariset erät kuten pitkäaikaiset varat, vaihto-omaisuus ja oma pääoma käyttäen liiketoimen toteutumispäivän kurssia.
Ulkomaisten yksikköjen hankinnasta syntyvä liikearvo ja kyseisten ulkomaisten yksikköjen varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käypien arvojen oikaisut on käsitelty ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina ja muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen.
IFRS 1 -standardin salliman helpotuksen mukaisesti ennen IFRS -siirtymispäivää kertyneet kumulatiiviset muuntoerot on kirjattu kertyneisiin voittovaroihin. Siirtymispäivästä lähtien on kurssimuutoksista johtuva muuntoero tytäryhtiöiden ja yhteisyritysten oman pääoman osalta kirjattu konsernitilinpäätöstä laadittaessa omana eränään konsernin oman pääoman muuntoeroihin. Kun ulkomainen tytäryhtiö tai yhteisyritys myydään, kertynyt muuntoero kirjataan tuloslaskelmaan myyntivoiton tai -tappion osaksi.
Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Pääosa konsernin tuotoista muodostuu tavaroiden vähittäismyynnistä joko käteisellä tai luottokortilla. Tuotot kirjataan tavaran myyntihetkellä.
Etämyynnin osalta varaudutaan tuleviin palautuksiin tekemällä tilinpäätöshetkellä kokemusperäisesti määritelty palautusjaksotus, jolla oikaistaan myyntiä. Hobby Hallin kertaluottoihin liittyvä korko sisältyy myyntihintaan ja se kirjataan liikevaihtoon. Käyttämättömistä asiakkaille kertyneistä Lindex Club -pisteistä kirjataan varaus, jonka määrä perustuu kokemukseen ja myyntitilastoihin, varaus kirjataan samalle tilikaudelle kuin myynti, johon se liittyy.
Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu.
Liikevaihtoa laskettaessa myynnistä on vähennetty välilliset verot ja myönnetyt alennukset.
Liiketoiminnan muina tuottoina esitetään mm. käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot ja liiketoiminnan luovutuksista saatavat tuotot.
Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot sekä muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät kulut. Korollisista myyntisaamisista saadut korkotuotot kirjataan liiketoiminnan muiden kulujen vähennykseksi.
Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Suomessa ja useimmissa muissa Stockmann-konsernin toimintamaissa lakisääteiset ja vapaaehtoiset eläkejärjestelmät ovat maksupohjaisia.
Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä eläkemaksut suoritetaan eläkevakuutusyhtiölle. Suoritukset maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan kuluiksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat.
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt perustuvat vakuutusmatemaattisiin laskelmiin, jotka puolestaan perustuvat oletuksiin diskonttokorosta, eläkejärjestelyyn liittyvien varojen odotettavissa olevista tuotoista, tulevista palkkojen korotuksista, inflaatiosta ja henkilöstön ikärakenteesta. Näiden oletusten perusteella tehdyt arviot vaikuttavat eläkevelvoitteen ja eläkejärjestelyyn liittyvien varojen kokonaismäärään. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan tulevien tilikausien aikana henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle siltä osin kuin ne ylittävät kymmenen prosenttia olemassa olevan eläkevelvoitteen määrästä tai kymmenen prosenttia eläkejärjestelyyn liittyvien varojen käyvästä arvosta. Taseeseen kirjattavan eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetään eläkejärjestelyyn kuuluvat varat tilinpäätöspäivän käypään arvoon arvostettuina, kirjaamattomien vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden osuus sekä takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot.
Konsernin avainhenkilöille ja kanta-asiakkaille myönnetyt osakeoptiot arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisjakson kuluessa. Myönnettyjen optioiden käypää arvoa vastaava kulu kirjataan avainhenkilöoptioiden osalta henkilöstökuluihin ja kanta-asiakasoptioiden osalta liiketoiminnan muihin kuluihin ja vastaavan suuruinen erä kirjataan omaan pääomaan. Myönnettyjen optioiden käypä arvo määritellään käyttäen Black-Scholesmallia, joka huomioi myöntämishetken option hinnoitteluun vaikuttavat markkinaehdot. Lisäksi myöntämishetkellä arvioidaan lopullisesti toteutuvien optioiden määrä ja todennäköinen voimassaoloaika. Kuluksi kirjattava määrä oikaistaan myöhemmin vastaamaan lopullisesti myönnettyjen osakeoptioiden määrää.
IFRS 2 -standardin voimaantulosäännösten mukaisesti ennen 7.11.2002 myönnettyjä ja optionhaltijoille ennen 1.1.2005 luovutettuja optioita ei ole käsitelty tulosvaikutteisesti. Edellä kuvatun mukaista optiojärjestelyä ei ole ollut avoimena huhtikuun 2007 jälkeen.
Kun optio-oikeuksia käytetään, ennen uuden osakeyhtiölain voimaantuloa myönnettyihin optioihin perustuvista osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset kirjataan mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuina osakepääomaan ja ylikurssirahastoon. Uuden osakeyhtiölain voimaantulon jälkeen päätetyissä optiojärjestelyissä osakemerkinnöistä saadut varat mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuina kirjataan järjestelyn ehtojen mukaisesti osakepääomaan ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Konsernin johdon osakepalkkiojärjestelmästä johtuvat kulut kirjataan tuloslaskelmaan henkilöstökuluiksi sille tilikaudelle, jonka tuloksen perusteella oikeus osakepalkkioon on syntynyt. Lisätietoja järjestelmästä on esitetty liitetiedossa 29.
Tuloslaskelman verokulut muodostuvat kauden verotettavaan tuloon perustuvista veroista ja laskennallisista veroista. Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassa olevalla verokannalla. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin kohdistuvilla veroilla. Tuloverot esitetään tuloslaskelmassa, ellei veroihin liittyvää liiketapahtumaa esitetä suoraan omassa pääomassa, jolloin verovaikutus esitetään omassa pääomassa.
Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpidon ja verotuksellisten arvojen välisistä eroista, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista, liiketoimintojen yhdistämisessä varojen ja velkojen käypään arvoon arvostamisesta, johdannaissopimusten käypään arvoon arvostamisesta ja muista väliaikaisista eroista. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvon arvonalentumisesta ei kirjata laskennallista veroa.
Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja.
Laskennalliset verovelat on kirjattu täysimääräisesti. Laskennalliset verosaamiset on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti.
Yrityksen hankinnasta syntynyt liikearvo muodostuu hankintamenon sekä hankittujen käypiin arvoihin arvostettujen yksilöitävissä olevien nettovarojen erotuksena. Liikearvosta ja Lindex-tavaramerkistä ei tehdä poistoja. Tavaramerkillä katsotaan olevan rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sen tunnettuisuuden vuoksi. Lindex-tavaramerkki on ollut olemassa yli 50 vuotta ja konserni tulee käyttämään sitä jatkossakin sekä nykyisillä markkinoilla että Lindexin tuotevalikoiman ja liiketoimintamallin viemisessä uusille markkinoille. Muita aineettomia hyödykkeitä ovat toimittaja- ja asiakassuhteet, jotka on hankittu liiketoimintojen yhdistymisen yhteydessä käypään arvoon sekä aineettomat oikeudet ja ohjelmistot, jotka arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon. Muut aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan.
Aineettomien hyödykkeiden poistoajat (vuosia):
| • toimittajasuhteet | 2 |
|---|---|
| • asiakassuhteet | 5 |
| • ohjelmistot | 5–7 |
| • muut aineettomat oikeudet | 5 |
Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutuvat menot aktivoidaan vain siinä tapauksessa, että hyödykkeen taloudellinen hyöty kasvaa niiden vaikutuksesta. Muussa tapauksessa menot kirjataan tuloslaskelmaan kuluiksi niiden syntymishetkellä.
Maa-alueet, rakennukset ja koneet ja kalusto muodostavat suurimman osan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Maa-alueisiin ja rakennuksiin sisältyneet arvonkorotukset ovat olleet osa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa ja ne on katsottu osaksi IFRS:n mukaista hankintamenoa. Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy myös vuokratilojen muutos- ja perusparannusmenot, jotka muodostuvat mm vuokratiloissa sijaisevien liikehuoneistojen sisätilojen viimeistelytöistä.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla sekä mahdollisilla arvonalentumisilla. Itse valmistettujen hyödykkeiden hankintameno sisältää materiaalit ja välittömän työn. Jos käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joilla on eripituiset taloudelliset vaikutusajat, osat käsitellään erillisinä hyödykkeinä. Myöhemmin hyödykkeeseen kohdistuvat menot aktivoidaan silloin, kun ne lisäävät vastaista taloudellista hyötyä. Muut kulut, kuten normaalit huolto- ja korjaustoimenpiteet kirjataan tuloslaskelmaan kuluiksi niiden syntymishetkellä.
Aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään tasapoistot taloudellisen vaikutusajan mukaisesti. Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoajat (vuosia):
Vieraan pääoman menot kirjataan pääsääntöisesti kuluksi sille tilikaudelle, jonka aikana ne ovat syntyneet. Kuitenkin ne vieraan pääoman menot, jotka johtuvat merkittävästä ja pitkäkestoisesta aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen investointiprojektista sisällytetään kyseisen hyödykkeen hankintamenoon.
Omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan säännöllisesti mahdollisten arvonalentumisen viitteiden havaitsemiseksi. Jos viitteitä arvonalentumisesta havaitaan, määritetään omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Liikearvo ja tavaramerkki on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille ja ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Arvonalentumistappio syntyy, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan.
Rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistappio kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja sen jälkeen vähentämään tasasuhteisesti muita yksikön omaisuuseriä.
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään niin, että se on joko käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai tätä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa perustuen diskonttauskorkoihin, jotka kuvastavat kyseisen rahavirtaa tuottavan yksikön keskimääräistä pääomakustannuksia ennen veroja.
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio peruutetaan, jos omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää määritettäessä käytetyissä arvioissa on tapahtunut muutos. Arvonalentumistappio peruutetaan korkeintaan siihen määrään asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty kirjanpitoarvoksi poistolla vähennettynä, jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota.
IAS 17 Vuokrasopimukset -standardin periaatteiden mukaisesti vuokrasopimukset, joissa yhtiölle siirtyvät olennaisilta osin hyödykkeen omistamiselle ominaiset riskit ja edut, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattu omaisuus vähennettynä kertyneillä poistoilla kirjataan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja sopimuksesta johtuvat velvoitteet vastaavasti korollisiin velkoihin. Rahoitusleasingsopimuksista johtuvat vuokrat jaetaan korkokuluun sekä velan vähennykseen.
IAS 17-standardin mukaiset rahoitusleasingsopimukset on merkitty taseeseen, ja ne arvostetaan määrään, joka on yhtä suuri kuin hyödykkeen käypä arvo sopimuksen alkamisajankohtana, tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeistä tehdään suunnitelman mukaiset poistot ja kirjataan mahdolliset arvonalentumistappiot. Poistot tehdään konsernin käyttöomaisuushyödykkeiden poistoaikojen mukaisesti, tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan aikana.
Stockmann-konserni ei ole vuokralle antajana eikä vuokralle ottajana sellaisissa vuokrasopimuksissa, jotka pitäisi tulkita rahoitusleasingsopimuksiksi.
Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella saadut tai maksetut vuokrat kirjataan tuotoiksi tai kuluiksi tuloslaskelmaan.
Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.
Vaihto-omaisuuden arvo on määritetty FIFO-menetelmää, IAS 2 -standardin sallimaa vähittäishintamenetelmää tai painotetun keskihankintahinnan menetelmää käyttäen ja se sisältää hankinnasta aiheutuneet välittömät menot. IAS 2 -standardin mukaista vähittäishintamenetelmää käytetään vaihto-omaisuuden arvostukseen tavarataloryhmässä Suomessa ja muissa yksiköissä käytetään painotetun keskihankintahinnan menetelmää.
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät arvostetaan IFRS 5 -standardin mukaisesti kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan käypään arvoon arvioiduilla myynnistä syntyvillä menoilla vähennettynä. Kun omaisuuserä on luokiteltu myytävänä olevaksi pitkäaikaiseksi omaisuuseräksi tai luovutettavien erien ryhmäksi, siitä ei tehdä poistoja. Myytävänä olevaksi luokiteltu pitkäaikainen omaisuuserä sekä luovutettavien erien ryhmään kuuluvat omaisuuserät esitetään taseessa erillään muista omaisuuseristä. Myös velat, jotka liittyvät luovutettavina olevien erien ryhmään esitetään taseessa omana eränään.
Lopetettuihin toimintoihin luokiteltiin vertailuvuonna 2006 Stockmann Auto -segmentti kokonaisuudessaan ja tavarataloryhmä-segmenttiin aiemmin kuulunut Venäjän Zara -liiketoiminta.
Nämä liiketoiminnat luovutettiin vuoden 2006 aikana. Konsernilla ei ole tilinpäätöshetkellä IFRS 5 -standardissa tarkoitettuja lopetettuja toimintoja eikä myytävänä olevia pitkäaikaisia omaisuuseriä.
Rahoitusinstrumentit on luokiteltu IAS 39:n mukaisesti seuraaviin ryhmiin: lainat ja muut saamiset, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat, myytävissä olevat rahoitusvarat ja muut velat.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno. Ne sisältyvät taseessa luonteensa
mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Myyntisaamiset kirjataan taseeseen alun perin käypään arvoon. Epävarmojen saamisten määrä arvioidaan perustuen kokemusperäiseen kertymään. Epävarmoina saamisina kirjataan arvonalennuksena kuluksi tuloslaskelmaan kunkin saatavakannan alkuperäisen arvon ja kerrytettävissä olevan diskontatun rahamäärän välinen erotus.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat –ryhmään on luokiteltu kaikki sijoitukset lukuun ottamatta myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltuja osakkeita. Ryhmän erät arvostetaan käypään arvoon käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja, kassavirtojen nykyarvomenetelmiä tai muita soveltuvia arvostusmalleja. Käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin osakesijoitukset ja ne arvostetaan käypään arvoon. Julkisesti noteerattujen osakkeiden käypä arvo on tilinpäätöspäivän markkinahinta. Käyvän arvon muutokset kirjataan käyvän arvon rahastoon omaan pääomaan. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio. Noteeraamattomat osakkeet esitetään hankintahintaan, mikäli niiden käypiä arvoja ei ole luotettavasti määritettävissä. Mikäli osakesijoituksen käypä arvo on merkittävästi tai pitkäaikaisesti alempi kuin hankintahinta kirjataan arvonalentumistappio.
Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä eli päivänä, jona yhtiö sitoutuu ostamaan tai myymään omaisuuserän. Rahoitusvaroihin kuuluva erä kirjataan pois taseesta silloin, kun yhtiö luopuu erän sopimusperusteisista oikeuksista, oikeudet raukeavat tai kun yhtiö menettää määräysvallan siihen.
Korolliset velat luokitellaan muihin velkoihin ja ne merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty korollisten velkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin korolliset velat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Pitkäaikaiset velat erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua ja lyhytaikaisten velkojen maturiteetti on alle 12 kuukautta.
Johdannaissopimukset on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin tai -velkoihin, ja niiden käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti lukuun ottamatta johdannaisia, joihin sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa ja jotka täyttävät IAS 39:ssä määritellyt suojauslaskennan ehdot.
Koronvaihtosopimusten käypä arvo määritellään tulevien kassavirtojen nykyarvon perusteella käyttäen tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Koronvaihtosopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin. Konsernissa ei tilinpäätöshetkellä ollut ulkona olevia koronvaihtosopimuksia.
Valuuttatermiinien ja valuutanvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan arvostamalla ne tilinpäätöshetken markkinahintoihin. Valuuttaoptioiden käypä arvo lasketaan käyttäen Black&Scholes -mallia. Valuuttajohdannaisten arvostustulokset kirjataan tulosvaikutteisesti lukuun ottamatta niitä, joihin sovelletaan IAS 39:ssä määriteltyä rahavirran suojauslaskentaa.
Suojauslaskentaa sovelletaan tiettyihin valuuttajohdannaisiin, joilla suojataan ennakoituja valuuttamääräisiä myyntejä ja ostoja ja jotka täyttävät IAS 39:ssä määritellyt suojauslaskennan ehdot. Suojatun rahavirran täytyy olla erittäin todennäköinen ja sillä täytyy viime kädessä olla tulosvaikutus. Rahavirtojen suojausta varten tehtyjen johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan käyvän arvon rahastoon omaan pääomaan ja mahdollinen tehoton osa tulosvaikutteisesti. Omaan pääomaan kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti myynnin tai ostojen oikaisueriin samalla kaudella kuin suojauslaskennan kohteena olevat ennakoidut tapahtumat kirjataan tuloslaskelmaan. Mikäli suojatun rahavirran ei enää odoteta toteutuvan, siihen liittyvä suojausinstrumentista suoraan omaan pääomaan kirjattu käyvän arvon muutos siirretään tuloslaskelmaan.
Suojauslaskentaa sovelletaan tiettyihin valuuttamääräisiin lainoihin, jotka suojaavat ulkomaisiin yksiköihin tehtyjä valuuttamääräisiä nettosijoituksia. Suojausinstrumentin käyvän arvon muutokset kirjataan oman pääoman muuntoeroon. Nettosijoituksen suojauksesta muuntoeroihin kirjatut voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan silloin, kun nettosijoituksesta luovutaan kokonaan tai osittain.
Suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välinen suojaussuhde dokumentoidaan suojaukseen ryhdyttäessä. Dokumentointi sisältää tiedot suojausinstrumentista ja suojattavasta erästä, suojattavan riskin luonteen, riskienhallinnan tavoitteet sekä tehokkuuslaskelmat. Suojaussuhteen tulee olla tehokas ja tehokkuutta tarkastellaan sekä etu- että jälkikäteen. Tehokkuuden testaus tehdään jokaisella tilinpäätöshetkellä.
Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta hankintaajankohdasta lukien. Rahavarojen käyvän arvon oletetaan vastaavan kirjanpitoarvoa niiden lyhyen maturiteetin johdosta. Luotollinen shekkitili, joka on vaadittaessa maksettavissa ja on osa konsernin kassanhallintaa on esitetty osana rahavaroja rahavirtalaskelmassa.
Kun Stockmann Oyj Abp tai sen tytäryhtiöt hankkivat yhtiön omia osakkeita, vähennetään omaa pääomaa määrällä, joka muodostuu maksetusta vastikkeesta mukaan lukien transaktiomenot vähennettynä verolla. Jos ostetut osakkeet myydään tai luovutetaan vastikkeena, merkitään saatu suorite verolla vähennettynä omaan pääomaan.
Hallituksen ehdotusta osingonjaosta ei ole kirjattu tilinpäätökseen. Osingot kirjataan yhtiökokouksen päätöksen perusteella.
Konserni ottaa käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.
IFRS 8 Operating Segments, voimassa 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, korvaa IAS 14 Segmenttiraportointistandardin. Konserni arvioi, että uusi standardi ei muuta olennaisesti nykyistä segmenttiraportointia, koska sisäisen raportoinnin mukaisesti määritellyt liiketoimintasegmentit ovat nykyisin konsernin ensisijainen raportointimuoto. Maantieteellisen segmenttiinformaation esittämistapa muuttuu. Konsernin arvion mukaan IFRS 8:n käyttöönotto vaikuttaa lähinnä tapaan, jolla segmenttiinformaatio esitetään tulevan tilinpäätöksen liitetiedoissa.
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardin muutos, voimassa 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Konserni arvioi muutoksen vaikuttavan lähinnä tuloslaskelman ja oman pääoman muutoslaskelman esitystapaan. Uudistettua standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
IFRIC-tulkinnat IFRIC 11 IFRS 2 – Group and Treasury Share Transactions , IFRIC 12 Service Concession Arrangements, IFRIC 13 Customer Loyalty Programmes, IFRIC 14 IAS 19 - IAS 19 – The Limit on a Defined Benefit Asset, Minimum Funding Requirements and their Interaction. IFRIC 13 tulkinnan käyttöönotolla arvioidaan olevan vaikutusta asiakashyvitysten kirjaamiseen ja arvostamiseen, muiden tulkintojen käyttöönotolla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konsernin tuleviin tilinpäätöksiin.
Stockmann-konsernin ensisijaiset, liiketoiminnalliset segmentit ovat tavarataloryhmä, Lindex, Hobby Hall ja Seppälä.
Tavarataloryhmä harjoittaa tavaratalokauppaa Suomessa, Venäjällä, Virossa ja Latviassa. Sillä on Suomessa ja Venäjällä myös erikoisliikkeitä, joista osa toimii franchising-pohjalla. Ryhmän toiminta keskittyy kunkin toimintamaan merkittävimpiin kaupunkeihin. Tavarataloryhmään kuului 31.12.2007 seitsemän tavarataloa, neljä Zara-myymälää ja 16 Stockmann Beauty -myymälää Suomessa, neljä tavarataloa, 18 Bestseller-myymälää, kuusi Nike-myymälää ja kaksi muuta erikoisliikettä Venäjällä sekä tavaratalo Virossa ja Latviassa.
Lindex on Ruotsissa, Norjassa, Suomessa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Tšekissä toimiva muotikaupan ketju. Sillä oli 31.12.2007 Ruotsissa 193, Norjassa 89, Suomessa 51, Virossa 3, Latviassa 7, Liettuassa 2 ja Tsekissä 1 myymälä.
Hobby Hall harjoittaa kulutustavaroiden etäkauppaa Suomessa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Venäjällä. Sillä on etäkaupan tukena Suomessa kaksi myymälää ja Virossa yksi myymälä.
Seppälä on Suomessa, Venäjällä, Virossa, Latviassa ja Liettuassa toimiva muotikaupan ketju, jonka toiminta perustuu omaan suunnitteluun. Sillä oli 31.12.2007 Suomessa 128, Virossa 15, Latviassa 9, Liettuassa 6 ja Venäjällä 27 myymälää.
| Valuuttakurssit | Tilinpäätöspäivän kurssi | Vuoden keskikurssi | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Maa | Valuutta | 31.12.2007 | 31.12.2006 | 2007 | 2006 | |
| Venäjä | RUB | 35,9860 | 34,6800 | 35,0183 | 34,1109 | |
| Viro | EEK | 15,6466 | 15,6466 | 15,6466 | 15,6466 | |
| Latvia | LVL | 0,6964 | 0,6972 | 0,7001 | 0,6962 | |
| Ruotsi | SEK | 9,4415 | 9,0404 | 9,2501 | 9,2544 | |
| Liettua | LTL | 3,4528 | 3,4528 | 3,4528 | 3,4528 |
| Tavara- | Jatkuvat | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| LIIKETOIMINTASEGMENTIT | talo- | Hobby | Jaka- | Elimi- | toiminnot | |||
| milj. euroa | ryhmä | Lindex | Hall | Seppälä | maton 1) | noinnit | yhteensä | Konserni |
| Tuloslaskelmatiedot 1.1.-31.12. | ||||||||
| Myynti | 1 218,1 | 68,1 | 206,5 | 174,7 | 0,8 | 1 668,3 | 1 668,3 | |
| Liikevaihto | 1 025,0 | 54,7 | 171,7 | 145,1 | 1,7 | 1 398,2 | 1 398,2 | |
| Liikevoitto | 91,8 | 15,0 | 5,7 | 20,7 | -7,5 | -0,7 | 125,2 | 125,2 |
| Poistot | 28,9 | 1,3 | 2,4 | 3,5 | 0,7 | 36,9 | 36,9 | |
| Tasetiedot 31.12. | ||||||||
| Investoinnit, brutto | 111,5 | 853,1 | 3,5 | 9,3 | 977,4 | 977,4 | ||
| Varat 2) | 652,4 | 992,9 | 102,7 | 44,7 | 30,9 | 1 823,7 | 1 823,7 | |
| Korottomat velat 3) | 125,9 | 100,8 | 14,5 | 11,5 | 71,7 | 324,3 | 324,3 | |
| Korolliset velat | 905,6 | 905,6 | 905,6 | |||||
| Henkilöstö keskimäärin | 8 606 | 387 | 649 | 1 414 | 105 | 11 161 | 11 161 |
| Tavara- | Jatkuvat | Lopete | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| LIIKETOIMINTASEGMENTIT | talo- | Hobby | Jaka- | Elimi- | toiminnot | tut toi | ||
| milj. euroa | ryhmä | Hall | Seppälä | maton 1) | noinnit | yhteensä | minnot | Konserni |
| Tuloslaskelmatiedot 1.1.-31.12. | ||||||||
| Myynti | 1 119,0 | 199,8 | 158,1 | 0,9 | 1 477,8 | 74,8 | 1 552,6 | |
| Liikevaihto | 941,3 | 165,9 | 130,8 | 1,7 | 1 239,6 | 61,1 | 1 300,7 | |
| Liikevoitto | 79,5 | 7,1 | 21,1 | -8,0 | 0,2 | 99,9 | 29,6 | 129,5 |
| Poistot | 25,9 | 2,7 | 2,0 | 1,2 | 31,8 | 0,3 | 32,1 | |
| Tasetiedot 31.12. | ||||||||
| Investoinnit, brutto | 115,3 | 3,2 | 6,1 | 0,9 | 125,5 | 125,5 | ||
| Varat 2) | 557,9 | 104,0 | 38,0 | 67,7 | 767,6 | 767,6 | ||
| Korottomat velat 3) | 122,0 | 13,9 | 10,9 | 25,8 | 172,6 | 172,6 | ||
| Korolliset velat | 23,4 | 23,4 | 23,4 | |||||
| Henkilöstö keskimäärin | 8 014 | 644 | 1 194 | 101 | 9 953 | 116 | 10 069 |
Sisältää ne konsernihallinnon kulut, jotka eivät ole kohdistettavissa liiketoimintasegmenteille
Segmentin varat sisältävät liikearvon, aineettomat oikeudet, aineellisen käyttöomaisuuden, vaihto-omaisuuden,
myyntisaamiset ja muut saamiset
| Jatkuvat | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| MAANTIETEELLISET SEGMENTIT 2007 | Ruotsi ja | Baltia ja | toiminnot | |||
| milj. euroa | Suomi 1) | Norja 3) | Tsekki1) | Venäjä 2) | yhteensä | Konserni |
| Myynti | 1 171,5 | 59,5 | 194,1 | 243,2 | 1 668,3 | 1 668,3 |
| Liikevaihto | 977,6 | 47,5 | 165,0 | 208,0 | 1 398,2 | 1 398,2 |
| Liikevoitto | 96,3 | 14,4 | 21,1 | -6,6 | 125,2 | 125,2 |
| Investoinnit | 80,2 | 847,0 | 5,1 | 45,0 | 977,4 | 977,4 |
| Varat | 585,2 | 975,7 | 75,8 | 187,0 | 1 823,7 | 1 823,7 |
| Henkilöstö keskimäärin | 6 861 | 330 | 1 420 | 2 550 | 11 161 | 11 161 |
1) Tavarataloryhmä, Lindex, Hobby Hall ja Seppälä
2) Tavarataloryhmä, Hobby Hall ja Seppälä
3) Lindex
| Jatkuvat | Lopete | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| MAANTIETEELLISET SEGMENTIT 2006 | toiminnot | tut toi | |||||||
| milj. euroa | Suomi 1) | Baltia 1) | Venäjä 2) | yhteensä | Suomi | Venäjä | minnot | Konserni | |
| Myynti | 1 123,7 | 165,3 | 188,8 | 1 477,8 | 74,8 | 74,8 | 1 552,6 | ||
| Liikevaihto | 937,5 | 140,6 | 161,6 | 1 239,6 | 61,1 | 61,1 | 1 300,7 | ||
| Liikevoitto | 75,2 | 21,0 | 3,8 | 99,9 | 7,7 | 21,9 | 29,6 | 129,5 | |
| Investoinnit | 64,0 | 1,8 | 59,7 | 125,5 | 125,5 | ||||
| Varat | 594,8 | 69,7 | 103,1 | 767,6 | 767,6 | ||||
| Henkilöstö keskimäärin | 6 732 | 1 277 | 1 944 | 9 953 | 116 | 116 | 10 069 |
1) Tavarataloryhmä, Hobby Hall ja Seppälä
2) Tavarataloryhmä ja Seppälä
Stockmannin tytäryhtiö Stockmann Sverige AB hankki julkisella ostotarjouksella 5.12.2007 97,8 % osuuden AB Lindex:n osakkeista ja Stockmann on käynnistänyt Ruotsin osakeyhtiölain mukaisen pakollisen lunastusmenettelyn hankkiakseen kaikki jäljellä olevat Lindexin osakkeet. Konsernitilinpäätökseen on konsolidoitu 100 % omistusosuus AB Lindexin konsernista IFRS 3 mukaisesti. Hankintahinta oli 850,9 milj. euroa sisältäen asiantuntijoille maksettuja palkkioita 4,3 milj. euroa. Käteisellä maksettiin 832,5 milj. euroa ja lyhytaikaisena velkana on esitetty lunastamattomien osakkeiden osuus 18,4 milj. euroa. Lindex on yksi Pohjois-Euroopan suurimmista muotitavarataloketjuista ja 721,7 milj. euron liikearvon syntyminen perustuu Lindexin hyvään kassavirtaan ja kannattavuuteen sekä vahvaan markkina-asemaan valitsemillaan ydinmarkkina-alueilla erityisesti Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa. Stockmannin tarkoituksena on edistää Lindexin laajentumista Venäjälle ja muille valituille Itä-Euroopan markkinoille ja Stockmannin johdon arvion mukaan synergioita voidaan saavuttaa uusille markkina-alueille laajentumisen yhteydessä liittyen hallinnollisiin toimintoihin ja mittakaavaetuihin sisäänosto- ja logistiikkatoiminnoissa. AB Lindexin tulos 6.- 31.12.2007, 10,6 milj. euroa, sisältyy Stockmann konsernin tulokseen. Havainnollistamistarkoituksessa tehdyn proformalaskelman mukaan Stockmannin liikevaihto vuonna 2007 olisi ollut 1 909,7 milj. euroa ja voitto 93,7 milj. euroa, jos AB Lindex olisi yhdistetty kauden 2007 alusta lähtien. Lindexin vuoden 2007 tulos ei sisällä kertaluonteisia 4,5 milj euron kuluja. Edellä esitetty liikevaihto ja voitto eivät sisällä Lindexin saksalaista tytäryhtiötä, joka on vuonna 2006 luokiteltu lopetetuksi toiminnoksi Lindexin tilinpäätöksessä. Alla esitetty hankintamenolaskelma on alustava, koska hankintahetki ajoittui joulukuulle lähelle tilikauden päättymistä.
| Hankinnan kohteesta kirjattiin seuraavat varat ja velat: | 2007 | |||
|---|---|---|---|---|
| Kirjan- | Yhdis- | Kirjan | ||
| pitoarvot | tämisessä | pitoarvot | ||
| ennen | kirjatut | jälkeen | ||
| yhdistä | käyvät | yhdistämi | ||
| milj. euroa | Viite | mistä | arvot | sen |
| Aineettomat hyödykkeet | ||||
| Tavaramerkit | 13 | 18,4 | 78,2 | 96,6 |
| Vuokraoikeudet | 0,0 | 0,0 | ||
| Asiakassuhteet | 13 | 2,4 | 2,4 | |
| Toimittajasuhteet | 13 | 4,3 | 4,3 | |
| ATK-ohjelmat | 10,3 | 10,3 | ||
| Liikearvo | 13 | 7,6 | -7,6 | 0,0 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 41,1 | 41,1 | ||
| Muut rahoitusvarat | 2,6 | 2,6 | ||
| Laskennallinen verosaaminen | 3,0 | 3,0 | ||
| Vaihto-omaisuus | 17 | 72,6 | 4,2 | 76,8 |
| Myynti- ja muut saamiset | 14,6 | 14,6 | ||
| Rahavarat | 9,0 | 9,0 | ||
| Varat yhteensä | 179,2 | 81,5 | 260,8 | |
| Laskennallinen verovelka | 23 | 1,7 | 25,0 | 26,7 |
| Eläkevelvoitteet (etuuspohjaiset) | 3,4 | 3,4 | ||
| Varaukset | 2,5 | 2,5 | ||
| Luotollinen shekkitili | 29,0 | 29,0 | ||
| Muut velat | 69,9 | 69,9 | ||
| Velat yhteensä | 106,5 | 25,0 | 131,5 | |
| Nettovarat | 72,7 | 56,6 | 129,3 | |
| Hankintameno | 850,9 | |||
| Liikearvo | 13 | 721,7 | 721,7 | |
| Rahana maksettu kauppahinta | 832,5 | |||
| Maksamaton osuus kauppahinnasta | 18,4 | |||
| Hankitun tytäryrityksen rahavarat + Luotollinen shekkitili | 20,0 | |||
| Rahavirtavaikutus | 852,5 |
Edellä kuvatussa liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut aineettomat hyödykkeet on kirjattu erillään liikearvosta käypään arvoon, mikäli käypä arvo on ollut määriteltävissä luotettavasti. Toteutuneessa liiketoimintojen yhdistämisessä konserni on hankkinut Lindex tavaramerkin sekä asiakas- ja toimittajasopimuksia. Hankitun tavaramerkin käypä arvo perustuu arvioituun diskontattuun rojaltimaksuun, jolta vältytään omistettaessa kyseinen tavaramerkki. Käypä arvo on määritetty arvioimalla markkinaperusteisesti rojaltiprosentti, jonka ulkopuolinen taho olisi valmis maksamaan tavaramerkin lisenssisopimuksesta. Asiakassuhteet ovat Lindex kanta-asiakasjärjestelmän Lindex Clubin kanta-asiakassopimuksia. Asiakassuhteisiin liittyvä käypä arvo on määritetty aktiivisten asiakassuhteiden kestoajan ja olemassa olevista asiakkuuksista syntyvien diskontattujen nettorahavirtojen perusteella. Toimittajasuhteiden käypä arvo perustuu toimittajasopimusten kestoaikaan ja merkittävimpien toimittajien osuuteen diskontatuista nettorahavirroista. Vaihto-omaisuuden käypä arvo on määritetty arvioimalla vaihto-omaisuudesta kerrytettävissä oleva myyntihinta, josta on vähennetty luovutuksesta johtuvat menot ja arvioidut vastaavanlaisten tavaroiden myynnistä saatavaan voittoon perustuvien myyntiponnistelujen kulut. Liiketoimintojen yhdistämisessä syntyneistä käyvän arvon kohdistuksista on kirjattu laskennallinen verovelka.
Stockmann osti vuonna 2006 Pietarista OOO Stockmann Stp Centre kiinteistöyhtiön. Yhtiö omistaa Nevski Prospektin varrella olevan kiinteistön, jolle rakennetaan vuoden 2009 loppuun mennessä avattava tavaratalo ja kauppakeskus Nevsky Centre.
| 2006 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Kirjan- | Yhdis- | Kirjan | ||
| pitoarvot | tämisessä | pitoarvot | ||
| ennen | kirjatut | jälkeen | ||
| yhdistä | käyvät | yhdistä | ||
| milj. euroa | Viite | mistä | arvot | misen |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 14 | 15,2 | 13,1 | 28,3 |
| Myynti- ja muut saamiset | 1,4 | 1,4 | ||
| Rahavarat | 0,4 | 0,4 | ||
| Varat yhteensä | 17,0 | 13,1 | 30,1 | |
| Korolliset velat | 1,6 | 1,6 | ||
| Muut velat | 15,4 | 15,4 | ||
| Velat yhteensä | 17,0 | 17,0 | ||
| Nettovarat | 0,0 | 13,1 | 13,1 | |
| Hankintameno | 13,1 | |||
| Rahana maksettu kauppahinta | 13,1 | |||
| Hankitun tytäryrityksen rahavarat | -0,4 | |||
| Rahavirtavaikutus | 12,7 |
Stockmann myi tytäryhtiönsä Stockmann Auto Oy Ab:n osakekannan Veho Group Oy Ab:lle, Turun ja Espoon Ford-liiketoiminnan SOK:lle sekä Stockmann Auton VW-Audi-liiketoiminnan Kesko Oyj:n konserniyhtiölle Helsingin VV-Auto Oy:lle. Autoliiketoiminta siirtyi uusille omistajille 1.3.2006 lukien. Lisäksi Stockmann myi huhtikuussa 2006 Veho Group Oy Ab:lle Kiinteistö Oy Luistelijanvuoren osakkeet
Stockmann myi 30.1.2006 allekirjoitetulla sopimuksella Venäjällä Zara-liiketoimintaa harjoittavan tytäryhtiönsä Zara-merkin omistajalle, espanjalaiselle Inditex-yhtymälle ja tehdyn sopimuksen seurauksena 1.1.2006 lukien luopui liiketoiminnasta.
| milj. euroa | 2006 | Saatu rahana | 106,3 |
|---|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet | 0,9 | Luovutetut tytäryhtiön rahavarat | -1,3 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 31,6 | Luovutuksen rahavirtavaikutus | 105,0 |
| Myynti- ja muut saamiset | 65,2 | ||
| Vaihto-omaisuus | 29,3 | Rahavirtalaskelma | |
| Laskennallinen verovelka | -1,3 | ||
| Korolliset velat | -0,3 | milj. euroa | 2006 |
| Muut velat | -48,4 | Liiketoiminnan rahavirta | 1,9 |
| Yhteensä | 77,0 | Rahoituksen rahavirta | -1,7 |
| Rahavirta yhteensä | 0,2 | ||
| Luovutusvoitot | 29,3 | ||
| Vastikkeet yhteensä | 106,3 |
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Kanta-asiakasohjelman Transfer | ||
| Agreement | 9,7 | |
| Myyntivoitot aineellisista | ||
| käyttöomaisuushyödykkeistä | 4,8 | |
| Osakkeiden myyntivoitot, verovapaa | 29,3 | |
| Osakkeiden myyntivoitot, veronalainen | 0,4 | |
| Yhteensä | 9,7 | 34,4 |
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 398,2 | 1 300,7 |
| Aineiden ja tarvikkeiden käyttö | 798,8 | 716,5 |
| Varaston muutos | -7,6 | 57,1 |
| Myyntikate | 607,0 | 527,1 |
| Myyntikateprosentti liikevaihdosta | 43,4 | 40,5 |
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Palkat | 182,0 | 167,9 |
| Eläkekulut | ||
| Maksupohjaiset järjestelyt | 26,2 | 24,4 |
| Etuuspohjaiset järjestelyt | 0,1 | |
| Muut henkilösivukulut | 14,8 | 11,8 |
| Kulut optioetuuksista | 1,1 | 0,6 |
| Yhteensä | 224,1 | 204,7 |
Useimmissa ulkomaisissa tytäryrityksissä maksupohjaisten eläkejärjestelyjen eläkekulut sisältyvät muihin henkilösivukuluihin.
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa n:o 29. Lähipiiritapahtumat.
.
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet | 3,5 | 2,6 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 6,0 | 5,5 |
| Koneet ja kalusto | 17,1 | 15,9 |
| Vuokratilojen muutos- ja | ||
| perusparannusmenot | 10,3 | 8,1 |
| Poistot yhteensä | 36,9 | 32,1 |
| Arvonalentumiset yhteensä | 0,0 | |
| Poistot ja arvonalentumiset yhteensä | 36,9 | 32,1 |
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Liikepaikkakulut | 113,9 | 98,4 |
| Markkinointikulut | 44,5 | 40,4 |
| Tavarankäsittelykulut | 15,4 | 13,8 |
| Luottotappiot | 1,9 | 0,5 |
| Vapaaehtoiset henkilösivukulut | 5,2 | 4,4 |
| Korkotuotot myyntisaamisista | -6,3 | -8,6 |
| Muut kulut | 56,0 | 46,1 |
| Yhteensä | 230,6 | 195,1 |
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Rahoitustuotot | ||
| Osinkotuotot myytävissä olevista | ||
| sijoituksista | 0,1 | 0,1 |
| Korkotuotot pankkitalletuksista ja | ||
| muista sijoituksista | 1,2 | 0,9 |
| Myyntivoitot myytävissä olevista | ||
| sijoituksista | 0,8 | |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti | ||
| kirjattavien rahoitusvarojen käyvän | ||
| arvon muutos | 0,0 | |
| Yhteensä | 1,3 | 1,8 |
| Rahoituskulut | ||
| Korkokulut jaksotettuun | ||
| hankintamenoon arvostetuista | ||
| rahoitusveloista | -6,2 | -1,9 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti | ||
| kirjattavien rahoitusvarojen käyvän | ||
| arvon muutos | 0,0 | |
| Valuuttakurssierot | -0,8 | -0,4 |
| Yhteensä | -7,0 | -2,3 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -5,7 | -0,6 |
| 11. TULOVEROT | ||
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
| Tuloverot tilikaudelta, jatkuvat toiminnot | ||
| 26,6 | 24,0 | |
| Tuloverot tilikaudelta, lopetetut | ||
| toiminnot | 0,1 | |
| Tuloverot edellisiltä tilikausilta | 0,1 | 0,0 |
| Laskennallisen verovelan /-saamisen | ||
| muutos | 4,3 | 0,2 |
| Yhteensä | 31,1 | 24,3 |
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla 26 % (26 % vuonna 2006) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma.
| Voitto ennen veroja | 119,4 | 128,9 |
|---|---|---|
| Tuloverot voimassaolevalla | ||
| verokannalla | 31,1 | 33,5 |
| Tuloverot edellisiltä tilikausilta | 0,1 | 0,0 |
| Verovapaat tulot | -7,6 | |
| Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat | ||
| verokannat | -3,2 | -2,7 |
| Vähennyskelvottomat kulut | 3,1 | 1,1 |
| Verot tuloslaskelmassa | 31,1 | 24,3 |
Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana. Ulkona olevat osakkeet eivät sisällä konsernin hallussa olevia omia osakkeita. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien optioiden osakkeiksi muunnosta aiheutuva laimentava vaikutus. Optioilla on laimentava vaikutus, kun optioiden merkintähinta on alempi kuin osakkeen käypä arvo. Osakkeen käypä arvo perustuu osakkeiden kauden keskimääräiseen hintaan.
| 1.1.- | 1.1.- | |
|---|---|---|
| Jatkuvat toiminnot | 31.12.2007 | 31.12.2006 |
| Tilikauden voitto, milj. euroa | 88,4 | 75,2 |
| Ulkona olevien osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä, | ||
| painotettu keskiarvo / 1000 kpl | 55 606 | 54 310 |
| Osakekohtainen tulos, euroa | 1,59 | 1,39 |
| Tilikauden voitto, milj. euroa | 88,4 | 75,2 |
| Ulkona olevien osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä, | ||
| painotettu keskiarvo / 1000 kpl | 55 606 | 54 310 |
| Osakeoptioiden vaikutus | 209 | 868 |
| Osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä, | ||
| laimennettu painotettu keskiarvo / 1000 | ||
| kpl | 55 815 | 55 178 |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu | ||
| osakekohtainen tulos | 1,58 | 1,37 |
| 1.1.- | 1.1.- | |
| Lopetetut toiminnot | 31.12.2007 | 31.12.2006 |
| Tilikauden voitto, milj. euroa | 29,5 | |
| Ulkona olevien osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä, | ||
| painotettu keskiarvo / 1000 kpl | 54 310 | |
| Osakekohtainen tulos, euroa | 0,54 | |
| Tilikauden voitto, milj. euroa | 29,5 | |
| Ulkona olevien osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä, | ||
| painotettu keskiarvo / 1000 kpl | 54 310 | |
| Osakeoptioiden vaikutus | 868 | |
| Osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä, | ||
| laimennettu painotettu keskiarvo / 1000 | ||
| kpl | 55 178 | |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos |
0,53 |
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 0,5 | |
| Yritysostot 1.1.-31.12. | 721,7 | |
| Muuntoero +/- | -1,7 | |
| Vähennykset 1.1.-31.12. | -0,5 | |
| Hankintameno 31.12. | 720,0 | |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 0,5 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 720,0 | |
| Tavaramerkki | ||
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
| Hankintameno 1.1. | ||
| Yritysostot 1.1.-31.12. | 96,6 | |
| Muuntoero +/- | -0,2 | |
| Hankintameno 31.12. | 96,4 | |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 96,4 |
Arvonalentumistestausta varten liikearvo ja tavaramerkki on kohdistettu kokonaisuudessaan Lindex-segmentille, joka muodostaa erillisen rahavirtaa tuottavan yksikön. Lindex-tavaramerkillä katsotaan olevan rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sen tunnettuisuuden vuoksi. Lindex-tavaramerkki on ollut olemassa yli 50 vuotta ja konserni tulee käyttämään sitä jatkossakin sekä nykyisillä markkinoilla että Lindexin tuotevalikoiman ja liiketoimintamallin viemisessä uusille markkinoille. Arvonalentumistestauksessa Lindexin rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Johdon hyväksymän ennustejakson jälkeisen rahavirrat on ekstrapoloitu käyttämällä tasaista 2 %:n kasvutekijää.
Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat:
ja sen kehitykseen 2. Ennustettu volyymin kasvu, joka perustuu arvioon uusille
markkina-alueille avattavien Lindex-myymälöiden määrästä 3. Diskonttauskorko, joka on määritetty keskimääräisen
painotetun pääomakustannuksen avulla, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta. Diskonttokorkona on käytetty 8,1%.
Yksikön pitkäaikaisten varojen kirjanpitoarvo ja käyttöpääoma 31.12.2007 on yhteensä 895 milj. euroa, alustavan laskelman mukaan yksikön kerrytettävissä oleva rahavirta ylittää sen 73 milj. eurolla.Jos diskonttauskorko nousisi 0,5 prosenttiyksikköä tai myynti kasvaisi 0,4 prosenttiyksikköä ennustettua vähemmän olisi kerrytettävissä oleva rahavirta sama kuin pitkäaikaisten varojen kirjanpitoarvo ja käyttöpääoma yhteensä.
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 20,2 | 22,0 |
| Yritysostot 1.1.-31.12. | 10,3 | |
| Muuntoerot 1.1.-31.12. | 0,0 | |
| Lisäykset 1.1.-31.12. | 2,9 | 2,4 |
| Vähennykset 1.1.-31.12. | -2,4 | -4,2 |
| Siirrot erien välillä 1.1.-31.12. | 5,4 | |
| Hankintameno 31.12. | 36,4 | 20,2 |
| Kertyneet poistot 1.1. | 13,9 | 14,9 |
| Muuntoero +/- | 0,0 | 0,0 |
| Vähennysten poistot | -2,5 | -3,6 |
| Tilikauden poisto | 3,3 | 2,6 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 14,8 | 13,9 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 6,3 | 7,1 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 21,6 | 6,3 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | ||
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
| Hankintameno 1.1. | ||
| Yritysostot 1.1.-31.12. | 6,7 | |
| Muuntoero +/- | 0,0 | |
| Hankintameno 31.12. | 6,7 | |
| Kertyneet poistot 1.1. | ||
| Tilikauden poisto | 0,2 | |
| Kertyneet poistot 31.12. | 0,2 | |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 6,5 | |
| Aineettomat hyödykkeet yhteensä | 844,5 | 6,3 |
| Maa- ja vesialueet | ||
|---|---|---|
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
| Hankintameno 1.1. | 39,9 | 21,8 |
| Lisäykset 1.1.-31.12. | 24,6 | |
| Vähennykset 1.1.-31.12. | -0,1 | -6,5 |
| Siirrot erien välillä 1.1.-31.12. | -1,0 | |
| Hankintameno 31.12. | 38,8 | 39,9 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 39,9 | 21,8 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 38,8 | 39,9 |
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 191,1 | 205,9 |
| Lisäykset 1.1.-31.12. | 10,0 | 8,4 |
| Vähennykset 1.1.-31.12. | -1,2 | -23,2 |
| Hankintameno 31.12. | 199,9 | 191,1 |
| Kertyneet poistot 1.1. | 59,0 | 60,3 |
| Vähennysten poistot | -1,2 | -6,9 |
| Tilikauden poisto | 6,0 | 5,5 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 63,8 | 59,0 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 132,1 | 145,6 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 136,1 | 132,1 |
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 139,1 | 143,9 |
| Yritysostot 1.1.-31.12. | 41,1 | |
| Muuntoero +/- | 0,1 | |
| Lisäykset 1.1.-31.12. | 21,6 | 14,9 |
| Vähennykset 1.1.-31.12. | -12,4 | -19,6 |
| Hankintameno 31.12. | 189,5 | 139,1 |
| Kertyneet poistot 1.1. | 87,3 | 81,1 |
| Vähennysten poistot | -12,4 | -9,7 |
| Tilikauden poisto | 17,1 | 15,9 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 92,1 | 87,3 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 51,8 | 63,0 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 97,5 | 51,8 |
| Koneet ja kalusto, rahoitusleasing | ||
|---|---|---|
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
| Hankintameno 1.1. | 2,7 | |
| Vähennykset 1.1.-31.12. | -2,7 | |
| Hankintameno 31.12. | ||
| Kertyneet poistot 1.1. | 2,4 | |
| Vähennysten poistot | -2,4 | |
| Kertyneet poistot 31.12. | ||
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 0,3 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | ||
| Vuokratilojen muutos- ja perusparannusmenot | |
|---|---|
| -- | --------------------------------------------- |
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 82,3 | 89,0 |
| Lisäykset 1.1.-31.12. | 21,6 | 9,8 |
| Vähennykset 1.1.-31.12. | -2,4 | -16,6 |
| Hankintameno 31.12. | 101,4 | 82,3 |
| Kertyneet poistot 1.1. | 33,0 | 31,4 |
| Vähennysten poistot | -1,6 | -6,5 |
| Tilikauden poisto | 10,3 | 8,1 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 41,6 | 33,0 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 49,3 | 57,6 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 59,8 | 49,3 |
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 79,1 | 15,0 |
| Lisäykset 1.1.-31.12. | 69,8 | 80,5 |
| Siirrot erien välillä | -4,4 | -16,4 |
| Hankintameno 31.12. | 144,5 | 79,1 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 79,1 | 15,0 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 144,5 | 79,1 |
| Aineelliset hyödykkeet yhteensä 476,8 352,2 |
|---|
| --------------------------------------------------- |
Helsingin tavaratalon Kasvu-projektiin ja Pietarin Nevski Centre-projektiin liittyvät korkokulut on aktivoitu 1,8 milj. euroa tilikauden aikana. Aktivoidut korot sisältyvät rivin "Lisäykset 1.1.-31.12." lukuun ryhmässä "Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat"
| 15. YHTEISYRITYKSET | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Osuus | Osuus | |
| osakkeista % osakkeista % | ||
| SIA Stockmann Centrs, Riika | ||
| (kiinteistöyhtiö) | 63,0 | 63,0 |
| Arabian Liiketalo Oy, Helsinki | 12,0 | 12,0 |
| Kiinteistö Oy Tapiolan Säästötammi Fastighets Ab, | ||
| Espoo | 37,8 | 37,8 |
| Kiinteistö Oy Raitinkartano, Espoo | 15,6 | 15,6 |
Konsernitilinpäätökseen on sisällytetty konsernin omistusosuutta vastaava osuus yhteisyritysten varoista ja veloista, tuotoista ja kuluista.
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset varat | 25,8 | 24,3 |
| Lyhytaikaiset varat | 2,4 | 0,9 |
| Pitkäaikaiset velat | 2,0 | 13,8 |
| Lyhytaikaiset velat | 15,5 | 2,1 |
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Tuotot | 3,7 | 2,6 |
| Kulut | 3,2 | 2,4 |
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 6,5 | 6,0 |
| Lisäykset 1.1.-31.12. | 0,0 | 0,5 |
| Vähennykset 1.1.-31.12. | 0,0 | 0,0 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 6,5 | 6,5 |
Myytävissä olevat sijoitukset koostuvat noteeraamattomista osakkeista. Osakkeet esitetään hankintahintaisina, koska niiden käypiä arvoja ei ole luotettavasti määritettävissä. Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ole aikomusta luopua myytävissä olevista sijoituksista.
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 244,3 | 154,9 |
| Ennakkomaksut vaihto-omaisuudesta | 0,1 | 0,2 |
| Yhteensä | 244,4 | 155,0 |
Vaihto-omaisuuden arvoa on alennettu epäkurantin omaisuuden osalta 1,3 miljoonalla eurolla (2006 0,8 miljoonalla eurolla).
| Kirjanpito- | Käypä | Kirjanpito- | Käypä | |
|---|---|---|---|---|
| arvo | arvo | arvo | arvo | |
| milj. euroa | 2007 | 2007 | 2006 | 2006 |
| Korolliset myyntisaamiset | 98,8 | 98,8 | 98,9 | 98,9 |
| Korottomat myyntisaamiset | 66,2 | 66,2 | 61,1 | 61,1 |
| Muut saamiset | 22,7 | 22,7 | 19,4 | 19,4 |
| Siirtosaamiset | 21,6 | 21,6 | 5,9 | 5,9 |
| Tuloverosaamiset | 2,1 | 2,1 | 0,5 | 0,5 |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 211,3 | 211,3 | 185,9 | 185,9 |
Myyntisaamisten kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa. Myyntisaamisiin ja muihin lyhytaikaisiin saamisiin liittyvän luottoriskin enimmäismäärä on niiden kirjanpitoarvo.
Korolliset myyntisaamiset sisältävät postimyynnin kertaluottoja 58,6 miljoonaa euroa vuonna 2007 ja 57,5 miljoonaa euroa vuonna 2006. Näiden saamisten osamaksulisät kirjataan myyntihintaan sisältyvinä korkotuottojen sijasta liikevaihtoon. Muut korolliset myyntisaamiset ovat Stockmann-tilin saamisia, joiden korkotuotot kirjataan muiden kulujen vähennykseksi.
Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät liittyvät jaksotettuihin vuosialennuksiin, henkilösivukuluihin ja korkoihin.
| 19. RAHAVARAT | ||
|---|---|---|
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
| Käteinen raha ja pankkitilit | 31,0 | 19,3 |
| Rahoitusarvopaperit | 2,2 | 39,9 |
| Yhteensä | 33,2 | 59,2 |
| Rahavarat rahavirtalaskelmassa milj. euroa |
2007 | 2006 |
| Rahavarat | 33,2 | 59,2 |
| Lyhytaikaiset shekkitililimiitit | -14,6 | |
| Yhteensä | 18,6 | 59,2 |
| kauppa- Osakkeiden | Osake- | Ylikurssi | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | rekisteriin | lukumäärä | Osakepääoma | anti | rahasto | Yhteensä |
| 1.1.2006 | 54 483 042 | 108,9 | 0,0 | 166,5 | 275,5 | |
| Merkinnät avainhenkilöoptioilla 2000 | 28.2. | 0,0 | 0,0 | |||
| Merkinnät avainhenkilöoptioilla 2000 | 17.5. | 84 050 | 0,2 | 1,0 | 1,2 | |
| Merkinnät avainhenkilöoptioilla 2000 | 29.6. | 201 100 | 0,4 | 2,5 | 2,9 | |
| Merkinnät avainhenkilöoptioilla 2000 | 25.8. | 36 150 | 0,1 | 0,4 | 0,5 | |
| Merkinnät avainhenkilöoptioilla 2000 | 10.10. | 83 200 | 0,2 | 1,0 | 1,2 | |
| Merkinnät avainhenkilöoptioilla 2000 | 10.11. | 156 242 | 0,3 | 1,9 | 2,2 | |
| Merkinnät avainhenkilöoptioilla 2000 | 28.12. | 618 254 | 1,2 | 7,6 | 8,8 | |
| Merkinnät avainhenkilöoptioilla 2000 * | 192 865 | 0,4 | 2,3 | 2,7 | ||
| Luovutettujen omien osakkeiden luovutusvoitto verolla vähennettynä | 0,2 | 0,2 | ||||
| 31.12.2006 | 55 854 903 | 111,3 | 0,4 | 183,4 | 295,1 | |
| Merkinnät avainhenkilöoptioilla 2000 | 28.2. | 0,4 | -0,4 | |||
| Merkinnät avainhenkilöoptioilla 2000 | 10.4. | 18 000 | 0,0 | 0,2 | 0,3 | |
| Merkinnät avainhenkilöoptioilla 2000 | 14.5. | 220 709 | 0,4 | 2,4 | 2,8 | |
| 31.12.2007 | 56 093 612 | 112,2 | 186,0 | 298,2 | ||
| *Merkintäehtojen mukaan oikeuttavat osinkoon vuodelta 2006 | ||||||
| 2007 | 2006 | |||||
Yhtiön halussa olevat omat B-osakkeet 369 560 382 903 Hankintahinta, milj. euroa 31.12. 5,6 5,8
Yhtiö hankki vuonna 2000 yhteensä 413 000 omaa osaketta yhtiökokouksen 11.4.2000 antaman valtuutuksen nojalla. Osakkeita on käytetty 31.12.2007 mennessä yhteensä 43 440 kappaletta hallituksen ja johdon palkkioihin. Hallituksella ei ollut 31.12.2007 voimassaolevaa valtuutusta omien osakkeiden hankkimiseen. Yhtiökokous valtuutti 20.3.2007 hallituksen päättämään enintään 373 134 oman B-osakkeet luovuttamisesta yhdessä tai useammassa erässä. Valtuutus on voimassa viisi vuotta.
| Osakkeiden kokonaismäärä 31.12.2007, rekisteröity | 56 093 612 |
|---|---|
| Osakkeet jakautuvat: | |
| A-osakkeisiin | 24 564 243 |
| B-osakkeisiin | 31 529 369 |
Stockmann Oyj Abp:n yhtiöjärjestyksen mukainen vähimmäisosakepääoma on 75,0 miljoonaa euroa ja enimmäisosakepääoma on 300,0 miljoonaa euroa. Osakkeiden nimellisarvo on 2,00 euroa per osake. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.
Jokainen A-osake oikeuttaa yhtiökokouksessa äänestämään kymmenellä (10) äänellä ja B-osake yhdellä (1) äänellä.
A-osake voidaan muuntaa B-osakkeeksi osakkeenomistajan vaatimuksesta, mikäli muuntaminen voi tapahtua osakelajien vähimmäisja enimmäismäärien puitteissa. Yhtiön osakkeiden muuntamista koskeva kirjallinen vaatimus on osoitettava yhtiön hallitukselle yhtiöjärjestyksessä määritellyllä tavalla.
Osakkeenomistaja, jonka osuus yhtiön kaikista osakkeista tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä joko yksin tai yhdessä toisten osakkeenomistajien kanssa saavuttaa tai ylittää 33 1/3 prosenttia tai 50 prosenttia on velvollinen lunastamaan muiden osakkeenomistajien vaatimuksesta näiden osakkeet yhtiöjärjestyksessä määritellyllä tavalla.
| Muut rahastot | ||
|---|---|---|
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
| Vararahasto | 0,2 | 0,2 |
| Käyvän arvon rahasto | 0,5 | |
| Muut rahastot | 43,9 | 43,9 |
| Yhteensä | 44,6 | 44,1 |
Vararahasto sisältää paikallisiin säännöksiin perustuvan vapaasta omasta pääomasta siirretyn osuuden. Muut rahastot sisältävät yhtiökokouksen päätöksellä vapaasta omasta pääomasta muodostetun rahaston, joka on voitonjakokelpoista omaa pääomaa. Käyvän arvon rahasto sisältää rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutokset laskennallisella verovelalla vähennettynä.
Muuntoerot sisältävät ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten konsolidoinnissa syntyneet oman pääoman muuntoerot ja ei-euromääräisten nettosijoitusten konsolidoinnista syntyneet muuntoerot.
Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on 7.2.2008 ehdottanut jaettavaksi osinkoa 1,35 euroa/osake.
IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardia on sovellettu vuoden 2006 avainhenkilöiden optio-ohjelmaan ja vuoden 2006 kanta-asiakasoptio-ohjelmaan.
IFRS 2 -standardin voimaantulosäännösten mukaisesti ennen 7.11.2002 myönnettyjä ja optionhaltijoille ennen 1.1.2005 luovutettuja optioita ei ole käsitelty tulosvaikutteisesti. Edellä kuvatun mukaista optiojärjestelyä ei ole ollut avoimena huhtikuun 2007 jälkeen.
Vuonna 2000 annettiin Stockmannin tai sen tytäryhtiöiden johtoon tai keskijohtoon kuuluville avainhenkilöille 2 500 000 kappaletta optio-oikeuksia. Optio-oikeudet oli laskettu liikkeeseen arvo-osuusjärjestelmässä, ja ne olivat kaupankäynnin kohteena OMX Pohjoismaisessa Pörssissä Helsingissä. Optioiden merkintäaika päättyi 1.4.2007, ja niillä merkittiin yhteensä 2 499 800 B-osaketta.
Vuoden 2006 varsinainen yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen optio-oikeuksien antamisesta Stockmannin kanta-asiakkaille. Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti kanta-asiakkaille, joiden ostot 1.1.2006 - 31.12.2007 yhdessä samaan tiliin kohdistuvien rinnakkaiskorttien ostojen kanssa olivat yhteensä vähintään 6000 euroa, annetaan vastikkeetta yhteensä enintään 2 500 000 optio-oikeutta. Vähintään 6000 euron suuruisilla ostoilla kanta-asiakkaille annetaan vastikkeetta 20 optio-oikeutta. Lisäksi jokaista täyttä 500 euroa kohti, jolla ostot ylittivät 6000 euroa, kanta-asiakas saa kaksi optio-oikeutta lisää. Kanta-asiakasostot 31.12.2007 mennessä oikeuttavat merkitsemään yhteensä 1 998 840 optiota. Jokainen optio oikeuttaa merkitsemään yhden Stockmann Oyj Abp:n B-sarjan osakkeen. Osakkeen merkintähinta on yhtiön B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi OMX Pohjoismaisessa Pörssissä Helsingissä ajanjaksolla 1.2.-28.2.2006 eli 33,35 euroa. Optioilla merkittävän osakkeen merkintähintaa alennetaan merkintähinnan määräytymisjakson päättymisen jälkeisillä Stockmann Oyj Abp:n osingoilla osingonjaon täsmäytyspäivästä osakemerkintään saakka. Osakkeiden merkintäajat ovat 2.5.2008 - 31.5.2008, 4.5.2009 - 31.5.2009 ja 2.5.2010 - 31.5.2010. Merkintähinta on hallituksen vuoden 2007 maksettavaksi esittämän osingon jälkeen 29,60 euroa .
Vuoden 2006 varsinainen yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen optio-oikeuksien antamisesta Stockmann-konsernin avainhenkilöille. Stockmann-konsernin johtoon tai keskijohtoon kuuluville avainhenkilöille sekä Stockmannin kokonaan omistamalle tytäryhtiölle annetaan yhteensä 1 500 000 kappaletta optio-oikeuksia. Optio-oikeuksista 375 000 kappaletta merkitään tunnuksella 2006A, 375 000 kappaletta tunnuksella 2006B, 375 000 kappaletta tunnuksella 2006C ja 375 000 kappaletta tunnuksella 2006D. Osakkeiden merkintäaika optio-oikeuksilla 2006A on 1.3.2008 - 31.3.2010, optio-oikeuksilla 2006B 1.3.2009 - 31.3.2011, optio-oikeuksilla 2006C 1.3.2010 - 31.3.2012 ja optio-oikeuksilla 2006D 1.3.2011 - 31.3.2013. Osakkeiden merkintäaika optio-oikeuksilla 2006B ja 2006D ei kuitenkaan ala, elleivät hallituksen ennen näiden optio-oikeuksien jakamista määrittämät konsernin taloudellisiin tavoitteisiin sidotut kriteerit ole täyttyneet. Ne optio-oikeudet 2006B ja 2006D, joiden osalta hallituksen määrittämät kriteerit eivät ole täyttyneet, raukeavat hallituksen päättämällä tavalla. Yhdellä optio-oikeudella voi merkitä yhden Stockmann Oyj Abp:n B-sarjan osakkeen. Osakkeen merkintähinta on optio-oikeuksilla 2006A ja 2006B yhtiön B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi OMX Pohjoismaisessa Pörssissä Helsingissä 1.2. - 28.2.2006 lisättynä 10 prosentilla eli 36.69 euroa. Osakkeen merkintähinta optio-oikeuksilla 2006C ja 2006D on yhtiön B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi OMX Pohjoismaisessa Pörssissä Helsingissä 1.2. - 29.2.2008 lisättynä 10 prosentilla. Optio-oikeuksilla merkittävän osakkeen merkintähintaa alennetaan merkintähinnan määräytymisjakson alkamisen jälkeen ja ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen määrällä kunkin osingonjaon täsmäytyspäivänä. Merkintähinnat ovat hallituksen vuodelta 2007 maksettavaksi esittämän osingon jälkeen optio-oikeuksilla A ja optio-oikeuksilla B 32,94 euroa. Optio-oikeuksien C ja D merkintähinnan määräytymisjakso ei ole vielä päättynyt.
Johdon osakepalkkiojärjestelmä on esitetty liitetiedossa 29.
| 2007 | Merkintä- | Merkintäjak- | 2006 | Merkintä- Merkintäjak | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Optioiden | hinta | son vaihdolla | Optioiden | hinta son vaihdolla | ||
| määrä painotettuna | painotettu | määrä painotettuna | painotettu | |||
| keskiarvona | keskikurssi | keskiarvona | keskikurssi | |||
| euroa/osake | euroa/osake | euroa/osake euroa/osake | ||||
| Avainhenkilöoptiot 2000 | ||||||
| Optioita ulkona tilikauden alussa | 238 909 | 1 610 770 | ||||
| Optioilla merkitty osakkeita tilikauden | ||||||
| aikana | 238 709 | 13,02 | 33,18 | 1 371 861 | 14,2 | 33,95 |
| Optioita rauennut tilikauden aikana | 200 | |||||
| Optioita ulkona tilikauden lopussa | 0 | 238 909 | ||||
| Avainhenkilöoptiot 2006 Sarja A | ||||||
| Optioita ulkona tilikauden alussa | 347 000 | |||||
| Optioita myönnetty tilikauden aikana | 28 000 | 347 000 | ||||
| Optioita ulkona tilikauden lopussa | 375 000 | 347 000 | ||||
| Avainhenkilöoptiot 2006 Sarja B | ||||||
| Optioita ulkona tilikauden alussa | 347 000 | |||||
| Optioita myönnetty tilikauden aikana | 28 000 | 347 000 | ||||
| Optioita ulkona tilikauden lopussa | 375 000 | 347 000 | ||||
| Optiot yhteensä | ||||||
| Optioita ulkona tilikauden alussa | 932 909 | 1 610 770 | ||||
| Optioilla merkitty osakkeita tilikauden | ||||||
| aikana | 238 709 | 1 371 861 | ||||
| Optioita myönnetty tilikauden aikana | 56 000 | 694 000 | ||||
| Optioita rauennut tilikauden aikana | 200 | |||||
| Optioita ulkona tilikauden lopussa | 750 000 | 932 909 |
Vuoden 2006 avainhenkilöiden optio-ohjelman ja vuoden 2006 kanta-asiakasoptio-ohjelman keskeiset ehdot on esitetty alla olevassa taulukossa:
| Kanta-asiakas | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 2006A | 2006B | 2006C | 2006D | optiot 2006 | |
| Merkintäaika | 1.3.08-31.3.10 1.3.09-31.3.11 | 1.3.10-31.3.12 1.3.11-31.3.13 | 2.5.08-31.5.08 | ||
| 4.5.09-31.5.09 | |||||
| 2.5.10-31.5.10 | |||||
| Optioiden maksimimäärä | 375 000 | 375 000 | 375 000 | 375 000 | 2 500 000 |
| Myönnettyjen optioiden määrä 31.12.07 | 375 000 | 375 000 | 2) | 2) | 3) |
| Merkintähinta, euroa 1) | 34,29 | 34,29 | 2) | 2) | 30,95 |
| Oikeuden syntymisjakso | 13.6.06- | 13.6.06- | 2) | 2) | 1.1.06- |
| 28.2.08 | 28.2.09 | 31.12.07 | |||
| Sopimuksen syntymisehdot | Vuosien | - | 2) | - | |
| 2006-2008 | |||||
| ROCE- ja | |||||
| EBIT | |||||
| tavoitteet |
1) Vähennetty maksetut osingot
2) 2006C ja 2006D -optioiden merkintähinta määrittyy myöhemmin eikä niitä ole vielä myönnetty;
2006D -optioiden tavoitekriteereitä ei ole vielä määritetty
3) 2006 kanta-asiakasoptioita ei ole vielä annettu
Merkintähinta optio-oikeuksilla 2006A ja 2006B on Stockmann Oyj Abp:n B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi OMX Pohjoismaisessa Pörssissä Helsingissä 1.2.-28.2.2006 lisättynä 10 prosentilla. Merkintähinta optio-oikeuksilla 2006C ja 2006D on Stockmann Oyj Abp:n B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi OMX Pohjoismaisessa Pörssissä Helsingissä 1.2.-29.2.2008 lisättynä 10 prosentilla. Optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintähintaa alennetaan merkintähinnan määräytymisjakson alkamisen jälkeen ja ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen määrällä kunkin osingonjaon täsmäytyspäivänä.
Merkintähinta vuoden 2006 kanta-asiakasoptio-oikeuksilla on Stockmann Oyj Abp:n B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi OMX Pohjoismaisessa Pörssissä Helsingissä 1.2.-28.2.2006. Optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintähintaa alennetaan merkintähinnan määräytymisjakson päättymisen jälkeisellä Stockmann Oyj Abp:n osingoilla osingonjaon täsmäytyspäivästä osakemerkintäpäivään saakka.
Myönnettyjen optioiden käypä arvo myöntämispäivänä on määritelty Black-Scholes -optiohinnoittelumallilla. Optio-ohjelman keskeiset ehdot on huomioitu arvostuksessa. Käypä arvo kirjataan kuluksi oikeuden syntymisjaksolle. Tilikaudella 1.1.-31.12.2007 optioiden vaikutus konsernin tulokseen oli 1,9 miljoonaa euroa.
Alla olevassa taulukossa esitetään Black-Scholes -arvonmääritysmallissa käytetyt keskeiset oletukset:
| Kanta | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| asiakas | |||||
| 2006A I | 2006B I | 2006A II tilikaudella |
tilikaudella | 2006B II optiot 2006 | |
| Myönnetty | 13.6.2006 | 13.6.2006 | 2007 | 2007 | 1) |
| Riskitön korko, % | 3,3 % | 3,4 % | 4,1 % | 4,1 % | 3,1 % |
| Volatiliteetti, % | 23,4 % | 22,7 % | 24,0 % | 23,7 % | 23,0 % |
| Odotettu optioiden keskimääräinen | |||||
| voimassaoloaika (vuosina) | 2,2 | 3,2 | 1,1 | 2,1 | 1,8 |
| Osakehinta myöntämishetkellä, euroa | 29,39 | 29,39 | 31,61 | 31,61 | 32,75 |
| Myöntämispäivänä määritetty option | |||||
| käypä arvo, euroa | 2,74 | 3,79 | 2,70 | 4,40 | 4,54 |
Volatiliteetti on arvioitu osakkeen historiallisesta volatiliteetista option voimassaoloaikaa vastaavalta ajalta. 1) 2006 kanta-asiakasoptioita ei ole vielä annettu
| Pitkäaikaiset velat | Kirjanpito- | Käypä | Kirjanpito- | Käypä |
|---|---|---|---|---|
| arvo | arvo | arvo | arvo | |
| milj. euroa | 2007 | 2007 | 2006 | 2006 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 855,4 | 855,8 | 23,4 | 23,4 |
| Yhteensä | 855,4 | 855,8 | 23,4 | 23,4 |
Pitkäaikaisten velkojen kirjanpitoarvo on laskettu käyttämällä efektiivisen koron menetelmää ja käypä arvo on määritelty diskontatun kassavirran menetelmällä diskonttaamalla tilinpäätöshetken markkinakorolla.
| Kirjanpito- | Käypä | Kirjanpito- | Käypä | |
|---|---|---|---|---|
| arvo | arvo | arvo | arvo | |
| milj. euroa | 2007 | 2007 | 2006 | 2006 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 13,1 | 13,1 | ||
| Luotollinen shekkitililimiitti | 14,6 | 14,6 | ||
| Muut korolliset velat | 22,4 | 22,4 | ||
| Ostovelat | 96,1 | 96,1 | 76,0 | 76,0 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 66,3 | 66,3 | 31,6 | 31,6 |
| Siirtovelat | 91,0 | 91,0 | 38,3 | 38,3 |
| Tuloverovelka | 8,3 | 8,3 | 0,5 | 0,5 |
| Yhteensä | 311,8 | 311,8 | 146,4 | 146,4 |
| joista korollisia | 50,1 |
Lyhytaikaisten velkojen käypä arvo vastaa niiden kirjanpitoarvoa
Siirtovelkojen olennaisimmat erät ovat jaksotetut henkilökulut ja postimyynnin palautusjaksotukset.
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2007
| aikana | Kirjattu | Kirjattu | Ostetut | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| tulos- | omaan | Kurssi- | liike | |||
| milj. euroa | 1.1.2007 | laskelmaan | pääomaan | erot | toiminnot | 31.12.2007 |
| Laskennalliset verosaamiset | ||||||
| Vahvistetut tappiot Johdannaisten ja muiden |
2,4 | -0,3 | 2,2 | |||
| rahoitusinstrumenttien arvostaminen | ||||||
| käypään arvoon | 0,0 | 0,0 | ||||
| Käyttöomaisuuden kirjanpidon ja | ||||||
| verotuksen arvojen erot | 0,0 | 0,0 | 1,5 | 1,5 | ||
| Muut väliaikaiset erot | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 1,5 | 1,6 | |
| Yhteensä | 2,5 | -0,2 | 0,0 | 3,0 | 5,3 | |
| Laskennalliset verovelat | ||||||
| Kertyneet poistoerot | 15,5 | 4,4 | 0,0 | 1,7 | 21,7 | |
| Jälleenhankintavaraus Käyttöomaisuuden kirjanpidon ja |
5,2 | 5,2 | ||||
| verotuksen arvojen erot Aineettomien ja aineellisten |
5,5 | -0,1 | 5,3 | |||
| hyödykkeiden arvostaminen käypään | ||||||
| arvoon liiketoimintojen yhdistämisissä Vaihto-omaisuuden arvostaminen |
0,0 | -0,1 | 23,8 | 23,7 | ||
| käypään arvoon liiketoimintojen | ||||||
| yhdistämisessä | -0,1 | 0,0 | 1,2 | 1,1 | ||
| Muut väliaikaiset erot | 0,0 | 0,3 | 0,0 | 0,0 | 0,3 | |
| Yhteensä | 26,2 | 4,1 | 0,3 | -0,1 | 26,7 | 57,3 |
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2006
| aikana | Kirjattu | Kirjattu | Myydyt | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| tulos- | omaan | Kurssi- | Liike | |||
| milj. euroa | 1.1.2006 | laskelmaan | pääomaan | erot | toiminnot | 31.12.2006 |
| Laskennalliset verosaamiset | ||||||
| Vahvistetut tappiot | 3,2 | -0,8 | 2,4 | |||
| Muut väliaikaiset erot | 0,3 | -0,2 | 0,0 | |||
| Yhteensä | 3,5 | -1,0 | 2,5 | |||
| Laskennalliset verovelat Kertyneet poistoerot Jälleenhankintavaraus |
17,4 5,2 |
-0,7 | -1,2 | 15,5 5,2 |
||
| Käyttöomaisuuden kirjanpidon ja verotuksen arvojen erosta |
5,6 | -0,1 | 5,5 | |||
| Johdannaisten arvostaminen käypään | ||||||
| arvoon | 0,0 | 0,0 | ||||
| Yhteensä | 28,2 | -0,8 | -1,2 | 26,2 |
Tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaatavaa, ovat 4,4 milj.euroa ( 2006 1,5 milj. euroa). Viron tytäryhtiön voitot, joista ei IAS 12 -standardin 52 A kohdan mukaan ole kirjattu laskennallista verovelkaa, ovat 33,0 milj.euroa ( 2006 19,8 milj. euroa).
| Kirjanpito- | Käypä | Kirjanpito- | Käypä | |
|---|---|---|---|---|
| arvo | arvo | arvo | arvo | |
| milj. euroa | 2007 | 2007 | 2006 | 2006 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat | ||||
| rahoitusvarat | ||||
| Rahavarat | 33,2 | 33,2 | 59,2 | 59,2 |
| Johdannaissopimukset | 1,0 | 1,0 | ||
| Lainat ja muut saamiset | ||||
| Pitkäaikaiset saamiset | 1,7 | 1,7 | ||
| Lyhytaikaiset saamiset, korolliset | 98,8 | 98,8 | 98,9 | 98,9 |
| Lyhytaikaiset saamiset, korottomat | 109,4 | 109,4 | 86,5 | 86,5 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 6,5 | 6,5 | 6,5 | 6,5 |
| Rahoitusvarat yhteensä | 250,6 | 250,6 | 251,1 | 251,1 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat |
||||
| Johdannaissopimukset | 0,5 | 0,5 | ||
| Jaksotettuun hankintamenoon kirjatut | ||||
| rahoitusvelat | ||||
| Pitkäaikaiset velat, korolliset | 855,4 | 855,8 | 23,4 | 23,4 |
| Lyhytaikaiset velat, korolliset | 50,1 | 50,1 | ||
| Lyhytaikaiset velat, korottomat | 252,9 | 252,9 | 145,9 | 145,9 |
| Rahoitusvelat yhteensä | 1 159,0 | 1 159,3 | 169,2 | 169,2 |
Taseessa johdannaissopimukset sisältyvät seuraaviin ryhmiin: lyhytaikaiset saamiset, korottomat sekä lyhytaikaiset velat, korottomat.
AB Lindexin norjalaisella tytäryhtiöllä Lindex AS:llä on etuuspohjaisia eläkejärjestelyitä. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt kattavat pääasiassa vanhuuseläkkeet ja leskeneläkkeet, joissa työnantajalla on velvoite maksaa elinikäinen eläke, joka on joko jokin prosenttiosuus palkasta tai määrätty summa. Vanhuuseläkeoikeus perustuu työsuhteen kestoon. Työntekijän pitää olla ollut mukana järjestelyssä tietyn ajan ansaitakseen oikeuden täyteen vanhuuseläkkeeseen. Joka vuosi työntekijä ansaitsee lisää eläkeoikeutta, mikä ilmoitetaan kauden aikana ansaittuina eläkkeinä ja eläkevelvoitteen lisäyksenä. Eläkejärjestely rahoitetaan työnantajan maksusuorituksilla. Konserni ei ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin vuonna 2008.
| milj. euroa | 2007 |
|---|---|
| Taseen etuuspohjainen eläkevelka määräytyy seuraavasti: | |
| Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo | 1,5 |
| Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo | 2,4 |
| Varojen käypä arvo | -1,4 |
| Ali-/Ylikate | 2,5 |
| Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset | |
| voitot (+) ja tappiot (–) | 0,3 |
| Sosiaaliturvamaksuvelka | 0,4 |
| Nettomääräinen velka | 3,2 |
Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu määräytyy seuraavasti:
| Yhteensä | 0,1 |
|---|---|
| Sosiaaliturvamaksu | 0,0 |
| Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot | 0,0 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+) | 0,0 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto | -0,1 |
| Korkomenot | 0,1 |
| Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot | 0,2 |
| milj. euroa | 2007 |
|---|---|
| Järjestelyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto | -0,1 |
| Velvoitteen nykyarvon muutokset ovat seuraavat: | |
| Liiketoimintojen yhdistämiset | 3,8 |
| Työsuorituksesta johtuvat menot | 0,2 |
| Korkomenot | 0,1 |
| Vakuutusmatemaattiset tappiot (+) ja voitot (-) | -0,1 |
| Maksetut etuudet | 0,0 |
| Velvoite tilikauden lopussa | 3,9 |
| Liiketoimintojen yhdistämiset | 1,4 |
|---|---|
| Varojen odotettu tuotto | 0,1 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (-) | -0,2 |
| Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn | 0,2 |
| Maksetut etuudet | 0,0 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden lopussa | 1,4 |
Järjestelyyn kuuluvien varojen jakautuminen omaisuusryhmittäin
| Oman pääoman ehtoiset instrumentit | 29,5 % |
|---|---|
| Arvopaperit | 44,4 % |
| Kiinteistöt | 15,2 % |
| Rahat ja pankkisaamiset | 7,9 % |
| Muut | 2,9 % |
| Yhteensä | 100,0 % |
Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset 31.12.2007 (%)
| Diskonttauskorko | 5,0 % |
|---|---|
| Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto | 6,0 % |
| Tuleva palkankorotusolettamus | 4,0 % |
| Henkilöstön vaihtuvuus | 2,0 % |
| Inflaatio | 4,0 % |
| Määrät tilikaudelta, milj. euroa | |
| Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo 2,4 Velvoitteen nykyarvo -1,4 Ylikate (+) /Alikate (-) 2,5 Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyihin kuuluviin varoihin -0,2 Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyjen velkoihin 0,1 |
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo | 1,5 |
|---|---|---|
| Sitovien liiketilojen vuokrasopimusten perusteella | ||
|---|---|---|
| maksettavat minimivuokrat | ||
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
| Yhden vuoden kuluessa | 124,6 | 69,6 |
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden | ||
| kuluessa | 330,6 | 211,1 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 118,7 | 140,4 |
| Yhteensä | 573,8 | 421,1 |
| Leasingsopimusten maksut | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 1,4 | 1,1 |
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden | ||
| kuluessa | 1,3 | 0,9 |
| Yhteensä | 2,8 | 2,0 |
| 27. VASTUUSITOUMUKSET | ||
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
| Omasta puolesta annetut vakuudet | ||
| Annetut kiinnitykset | 1,7 | 1,7 |
| Pantatut arvopaperit | 0,1 | 0,1 |
| Yhteensä | 1,8 | 1,7 |
| Muiden puolesta annetut vakuudet | ||
| Takaukset | 1,5 | |
| Yhteensä | 1,5 | |
| Vastuut yhteensä | ||
| Kiinnitykset | 1,7 | 1,7 |
| Takaukset | 1,5 | |
| Pantit | 0,1 | 0,1 |
| Yhteensä | 1,8 | 3,3 |
AB Lindexillä on keskeneräinen oikeudenkäynti, joka koskee Lindex-konsernin Saksan yhtiön noin 70 miljoonan euron suuruisten tappioiden vähennyskelpoisuutta Ruotsin verotuksessa. Yhtiö on voittanut aikaisemmat asiaa koskevat oikeudenkäynnit vuosina 2004/2005 ja 2005/2006, mutta Ruotsin veroviranomainen on valittanut päätöksistä ja asian käsittely jatkuu. Lindex on kirjannut tappioita vastaavan noin 21 miljoonan euron verovähennyksen korkoineen tulosvaikutteisesti.
| Johdannaissopimusten nimellisarvot | |
|---|---|
| milj. euroa | 2007 |
| Rahavirran suojaukseen määritellyt johdannaissopimukset | |
| tai ulkomaiseen tytäryhtiöön tehdyn nettosijoituksen | |
| suojaukset | |
| Valuuttatermiinit | 41,4 |
| Valuuttaoptiot | |
| - ostetut | 4,1 |
| - asetetut | 4,1 |
| Sähkötermiinit | 1,5 |
| Yhteensä | 51,1 |
| Ilman suojauslaskentaa olevat johdannaissopimukset | |
| Valuutanvaihtosopimukset | 10,2 |
| Valuuttatermiinit | 8,0 |
| Yhteensä | 18,2 |
| 2007 | |||
|---|---|---|---|
| Positiivi | Negatiivi | ||
| milj. euroa | nen | nen | Netto |
| Rahavirran suojaukseen määritellyt johdannaissopimukset | |||
| tai ulkomaiseen tytäryhtiöön tehdyn nettosijoituksen | |||
| suojaukset | |||
| Valuuttatermiinit | 0,4 | -0,2 | 0,2 |
| Valuuttaoptiot | |||
| - ostetut | 0,1 | 0,1 | |
| - asetetut | -0,1 | -0,1 | |
| Sähkötermiinit | 0,5 | 0,0 | 0,5 |
| Yhteensä | 1,0 | -0,3 | 0,7 |
| Ilman suojauslaskentaa olevat johdannaissopimukset | |||
| Valuutanvaihtosopimukset | 0,0 | -0,1 | 0,0 |
| Valuuttatermiinit | -0,2 | -0,2 | |
| Yhteensä | 0,0 | -0,3 | -0,2 |
Kaikki tilinpäätöshetkellä 31.12.2007 avoinna olevat johdannaiset erääntyvät 1 vuoden kuluessa. Konsernilla ei ollut ulkona olevia johdannaissopimuksia 31.12.2006.
Valuutanvaihtosopimukset ja valuuttatermiinit on arvostettu käypään arvoon tilinpäätöspäivän markkinahintoihin. Valuuttaoptioiden käyvät arvot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinanoteerauksia ja Black&Scholes -optioarvostusmallia. Valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutokset on kirjattu joko omaan pääomaan tai tuloslaskelmaan riippuen siitä, onko niihin sovellettu suojauslaskentaa. Sähköjohdannaisten käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän markkinahintoihin. Johdannaissopimuksista ei aiheutunut tulosvaikutteisesti kirjattavaa suojauslaskentaan liittyvää tehottomuutta vuonna 2007.
Konsernin lähipiiriin kuuluvat hallituksen ja johtoryhmän jäsenet sekä emoyritys ja tytär- ja yhteisyritykset. Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet on esitetty sivuilla 83-84. Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat:
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde | ||
| etuudet | ||
| Toimitusjohtaja | 0,8 | 1,0 |
| Varatoimitusjohtaja | 0,5 | 0,6 |
| Muut konsernin johtoryhmän jäsenet | 1,7 | 1,5 |
| Hallituksen jäsenten palkat ja palkkiot | 0,3 | 0,3 |
| Yhteensä | 3,3 | 3,3 |
| Palkat ja palkkiot* | ||
| tuhat euroa | 2007 | 2006 |
| Hallituksen jäsenille ja varajäsenille | ||
| Bergh Kaj-Gustav | 38,5 | |
| Etola Erkki | 50,5 | 49,1 |
| Koivu Lasse | 2,5 | 74,1 |
| Liljeblom Eva | 40,5 | 39,1 |
| Niemistö Kari | 40,0 | 38,7 |
| Taxell Christoffer | 75,0 | 38,2 |
| Teir-Lehtinen Carola | 40,0 | 38,1 |
| Wiklund Henry | 40,5 | 39,1 |
| Yhteensä | 327,5 | 316,4 |
*osakkeina maksettu 3 574 kpl vuonna 2007 ( 4 043 kpl vuonna 2006).
Konsernin johdolla oli 31.12.2006 ja 31.12.2007 132 000 kpl myönnettyjä optioita, jotka eivät ole vielä toteutettavissa.
Hallitus hyväksyi 24.4.2003 yhtiön johtoryhmän jäsenille vuosikannusteen täydennykseksi pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmän, joka ulottui kahden vuoden jaksoissa vuoden 2006 loppuun. Osakepalkkiojärjestelmän toteutuminen oli sidottu konsernin pitkän aikavälin strategian mukaisen kehityksen toteutumiseen, ja sen mittareina olivat konsernin voitto ennen veroja ilman liiketoiminnan muita tuottoja sekä konsernin sijoitetun pääoman tuoton kehitys. Osakepalkkion toteutumista arvioitiin kahden vuoden jaksoissa. Vuonna 2006 maksettiin vuosien 2004-2005 toteutumisen perusteella kaikille johtoryhmän jäsenille yhteensä 9 930 Stockmannin B-osaketta sekä 488 407,05 euroa rahana. Vuonna 2007 maksettiin vuosien 2005-2006 yhteenlaskettujen tavoitteiden toteutumisen perusteella kaikille johtoryhmän jäsenille yhteensä 9 769 Stockmannin B-osaketta sekä 533 094,33 euroa rahana.
Konserniin johtoon kuuluvien yhtiöiden toimitusjohtajien eläkeiäksi on sovittu 60-63 vuotta. Konsernin johtoryhmän jäsenillä on oikeus jäädä eläkkeelle 60-63 -vuotiaana. Näihin sitoumuksiin varaudutaan vuotuisin maksuin.
| Muut lähipiiritapahtumat | ||
|---|---|---|
| euroa | 2007 | 2006 |
| Maksetut vuokrat hallituksen jäsenten | ||
| määräämisvallassa oleville yhtiöille | 0,8 | 0,8 |
Maksetut vuokrat ovat markkinavuokria eikä vuokrasopimuksiin liity muitakaan poikkeuksellisia ehtoja.
Hankittuaan joulukuussa 2007 97,8% ruotsalaisen Lindex AB:n osakkeista Stockmannin pääomarakenne muuttui ja samalla korko- ja valuuttapositiot kasvoivat merkittävästi. Konsernitilinpäätöksen IFRS 7 mukaiset liitetiedot 31.12.2007 perustuvat hankintahetkellä voimassaoleviin Lindexin ja Stockmannin rahoituspolitiikkoihin, jotka eroavat joiltakin osin valuuttapositioiden suojausten osalta. Rahoituspolitiikka yhtenäistetään Lindexin integraatioprosessin aikana koskemaan koko konsernia. Lindexin rahoitusriskien hallinnan periaatteet on mainittu erikseen, mikäli niissä on eroavaisuuksia.
Konsernin rahoitus ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty Stockmann Oyj Abp:n rahoitustoimintoon hallituksen hyväksymän ohjeiston mukaisesti. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa konsernille kohtuuhintainen rahoitus kaikissa olosuhteissa ja vähentää markkinariskien vaikutuksia konsernin tulokseen ja taseeseen. Rahoitusjohdolle on määritetty yksityiskohtaisemmat toimintaohjeet, jotka sisältävät rahoitusriskien hallinnan periaatteet sekä likviditeetin ja vakuuksien hallinnan. Liiketoimintaryhmillä on erillinen ohje valuuttaposition suojauksesta sekä vakuuspolitiikasta.
Konsernin pääasialliset rahoitusriskit ovat valuuttariski, korkoriski, likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski sekä vastapuoliriski. Liiketoimintaryhmien suojaustoimenpiteiden vastapuolena on konsernin rahoitustoiminto, joka tekee konsernin ulkoiset rahoitussopimukset pankkien tai muiden rahoituslaitosten kanssa. Konsernin rahoitusjohto vastaa Stockmann Oyj Abp:n toimitusjohtajan alaisuudessa konsernin valuutta-, korko-, likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskien hallinnasta ja suojaustoimenpiteistä.
Konsernin taseessa olevat rahoitusriskit ja kaupallisiin kassavirtoihin liittyvät rahoitusriskit ja niihin liittyvät suojaukset raportoidaan hallitukselle neljännesvuosittain. Konsernin rahoitusriskejä koskeva raportti sisältyy konsernijohdon kuukausiraporttiin.
Konsernin valuuttariski koostuu ulkomaan valuuttamääräisistä myynneistä ja ostoista sekä tase-eristä, kuten myös ulkomaan yksiköihin tehdyistä valuuttamääräisistä nettosijoituksista. Tärkeimmät myyntivaluutat ovat Venäjän rupla, Viron kruunu, Latvian lati ja Ruotsin kruunu ja tärkeimmät ostovaluutat Yhdysvaltain dollari, Hongkongin dollari, Englannin punta ja Ruotsin kruunu. Vuonna 2007 valuuttamääräisen myynnin osuus konsernin koko myynnistä oli 30 prosenttia ja valuuttamääräisten ostojen osuus konsernin ostoista 6 prosenttia. Lindexin luvut sisältyvät konsernin lukuihin 6.12.2007 alkaen.
Stockmannin transaktioriski muodostuu konsernin liiketoimintayksiköiden myynteihin ja ostoihin liittyvistä valuuttavirroista sekä valuuttamääräisistä lainoista ja saamisista.
Liiketoimintayksiköt ovat vastuussa tulevien valuuttamääräisten nettokassavirtojen ennustamisesta ja niihin liittyvän valuuttariskin hallinnasta. Liiketoiminnan kassavirtoihin liittyvän valuuttariskin hallinta perustuu 6 kuukauden ennakoituihin kassavirtoihin. Suojausaika on yleensä enintään 6 kuukautta ja yksittäisten valuuttojen suojausaste voi vaihdella välillä 0-100%. Lindexin rahoituspolitiikan mukaan sopimukseen perustuvien kassavirtojen suojausaste on ollut vähintään 70 prosenttia.
Ulkomaiset tytäryhtiöt rahoitetaan ensisijaisesti paikallisessa valuutassa, jolloin ulkomaisille tytäryhtiölle ei synny merkittävää transaktioriskiä. Stockmannin taseessa oleviin valuuttamääräisiin saamisiin ja velkoihin liittyvän valuuttariskin hallinnasta vastaa rahoitusjohto. Suojausaste voi vaihdella välillä 0-100%.
Stockmann -konsernille aiheutuu translaatioriskiä, kun ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätökset muunnetaan euromääräisiksi konsernitilinpäätöksessä. Valuuttakurssimuutosten vaikutukset näkyvät valuuttamääräisten nettosijoitusten osalta konsernissa oman pääoman muuntoerona. Stockmann suojautuu oman pääoman translaatioriskiltä valikoidusti valuuttamääräisellä lainoilla tai johdannaisilla. Suojauspäätökset tekee Stockmann Oyj Abp:n toimitusjohtaja rahoitusjohdon esityksestä, jossa on huomioitu mahdollisen suojaustoimen vaikutus konsernin tulokseen, taseeseen ja kassavirtoihin sekä suojauskustannukset.
| 2007, milj. euroa | SEK | LVL | EEK | RUB | LTL | NOK |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Saamiset | 785,7 | 20,4 | 1,9 | 23,8 | 3,9 | 6,0 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | -826,3 | -2,5 | ||||
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat | -4,3 | 0,0 | -20,0 | -9,9 | -0,5 | |
| Valuuttapositio taseessa | -44,9 | 20,4 | -18,0 | 13,9 | 3,9 | 3,0 |
| Tase-eriä suojaavat | ||||||
| valuuttajohdannaiset | 5,4 | -7,6 | ||||
| Nettosijoitusta suojaavat valuuttalainat | 48,7 | |||||
| Nettopositio taseessa | 9,2 | 12,8 | -18,0 | 13,9 | 3,9 | 3,0 |
| 2006, milj. euroa | SEK | LVL | EEK | RUB | LTL | NOK |
| Saamiset | 0,0 | 25,6 | 3,7 | 19,2 | 2,2 | |
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat | -0,2 | 0,0 | -10,0 | -6,8 | ||
| Valuuttapositio taseessa | -0,1 | 25,5 | -6,3 | 12,4 | 2,2 | |
| Nettopositio taseessa | -0,1 | 25,5 | -6,3 | 12,4 | 2,2 | |
| Kassavirtoja suojaavat |
| valuuttajohdannaiset | |
|---|---|
| milj. euroa | 2007 |
| USD | 36,9 |
| NOK | -18,5 |
| HKD | 8,4 |
| Yhteensä | 26,9 |
Euron valuuttakurssin 5 prosenttiyksikön vahvistuminen kaikkiin valuuttoihin nähden vaikuttaisi laskennallisesti tilinpäätöshetkellä 31.12.2007 Stockmannin tulokseen verojen jälkeen -0,7 miljoonaa euroa (2006: -1,2 milj. euroa) ja omaan pääomaan verojen jälkeen -2,8 miljoonaa euroa (2006: -1,1 milj. euroa). Euron valuuttakurssin 5 prosenttiyksikön heikentyminen kaikkiin valuuttoihin nähden vaikuttaisi laskennallisesti tilinpäätöshetkellä 31.12.2007 Stockmannin tulokseen verojen jälkeen +0,8 miljoonaa euroa (2006: +1,4 milj. euroa) ja omaan pääomaan verojen jälkeen +3,1 miljoonaa euroa (2006: +1,3 milj. euroa). Oman pääoman vaikutuksessa on huomioitu ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehdyt nettosijoitukset.
Korkotason vaihtelut vaikuttavat konsernin korkokuluihin ja korkotuottoihin. Lindexin hankinnan jälkeen konsernin korkoriski on kasvanut merkittävästi korollisen velan kasvun myötä. Konsernin korkoriskin hallinnan tavoitteena on vähentää korkotason muutosten aiheuttamaa epävarmuutta Stockmannin tulokseen. Korkoriskiä hallitaan hajauttamalla konsernin lainanottoa ja sijoituksia toisaalta eri maturiteetteihin ja toisaalta vaihtuva- ja kiinteäkorkoisiin instrumentteihin. Laina- ja sijoitussalkun koronmääritysjakson keskimääräinen pituus on korkeintaan viisi vuotta. Korkoriskin hallinnassa voidaan käyttää korkojohdannaisia. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2007 lainat olivat pääsääntöisesti vaihtuvakorkoisia eikä korkojohdannaisia ollut käytössä.
Seuraavassa taulukossa on yhteenveto konsernin korollisen velan koronmuutoksen ajankohdasta tilinpäätöshetkellä 31.12.2007:
| tapahtuu | < 1 vuosi | 1-5 vuotta | > 5 vuotta | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Vaihtuvakorkoiset | ||||
| - lainat rahoituslaitoksilta | 877,5 | 877,5 | ||
| Kiinteäkorkoiset | ||||
| - lainat rahoituslaitoksilta | 5,4 | 0,2 | 5,7 | |
| - muut korolliset velat | 22,4 | 22,4 | ||
| Yhteensä | 905,3 | 0,2 | 905,6 |
Markkinakorkojen yhden prosenttiyksikön nousu vaikuttaisi laskennallisesti tilinpäätöshetkellä 31.12.2007 Stockmannin tulokseen verojen jälkeen -5,0 miljoonaa euroa (2006: +0,4 milj. euroa). Vastaavasti markkinakorkojen yhden prosenttiyksikön lasku vaikuttaisi tilinpäätöshetkellä 31.12.2007 Stockmannin tulokseen verojen jälkeen +5,0 miljoonaa euroa (2006: -0,4 milj. euroa). Suoraan omaan pääomaan kirjattavia eriä ei ole ollut tilinpäätöshetkenä.
Lindex käyttää sähköjohdannaisia pienentääkseen tuleviin sähköhankintoihinsa liittyvää hintariskiä. Lindexin rahoituspolitiikan mukaan tulevien sähköhankintojen suojausaste on enintään 100%. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2007 sähkön markkinahinnan 10 prosenttiyksikön muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta Stockmannin tulokseen ja omaan pääomaan verojen jälkeen.
Likviditeettiriskin hallinnalla varmistutaan siitä, että Stockmann suoriutuu joka hetki rahoituksellisista velvoitteistaan. Likviditeettiriskin hallitsemiseksi Stockmannilla on oltava riittävän kokoinen maksuvaranto. Stockmannin maksuvarannon tulee keskimäärin olla vähintään kuukauden liiketoiminnan kassastamaksuja vastaava määrä. Maksuvarantoon lasketaan kassavarat ja käyttämättömät sitovat ja ei-sitovat rahoitusresurssit.
Stockmannilla on yhteensä 100 miljoonan euron suuruiset sitovat pitkäaikaiset luottolimiitit, jotka erääntyvät 2010. Lindexin osakkeiden hankinnan rahoitusta varten Stockmann on vuonna 2007 sopinut uudesta yhteensä 1 100 miljoonan euron luottolimiitistä, joka erääntyy 2009. Lindexillä on yhteensä 115,2 miljoonan euron suuruiset sitovat rahoituslimiitit, joita voidaan käyttää sekkitililimiitteinä tai lainarahoituksena sekä ulkomaan kaupan dokumenttimaksuihin tai johdannaissopimuksiin. Lisäksi konsernin ei-sitovana rahoitusreservinä on 362,5 miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma.
| Rahat ja pankkisaamiset sekä käyttämättömät |
||
|---|---|---|
| sitovat luottolimiittisopimukset | ||
| milj.euroa | 2007 | 2006 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 33,2 | 59,2 |
| Luottolimiitti, erääntyy 2010 | 100,0 | 100,0 |
| Luottosopimus, erääntyy 2011 | 20,0 | 40,0 |
| Luottolimiitti, erääntyy 2009 | 273,7 | |
| Muut rahoituslimiitit | 80,1 | 3,2 |
| Yhteensä | 507,0 | 202,4 |
Rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuvat kassavirrat, sisältäen rahoituskulut, olivat 31.12.2007 seuraavat:
| milj.euroa | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012+ | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Lainat rahoituslaitoksilta | 71,9 | 862,3 | 1,4 | 30,7 | 0,3 | 966,6 |
| Muut korolliset velat | 22,4 | 22,4 | ||||
| Ostovelat ja muut velat | 252,9 | 252,9 | ||||
| Valuuttajohdannaiset | 0,5 | 0,5 | ||||
| Yhteensä | 347,7 | 862,3 | 1,4 | 30,7 | 0,3 | 1242,4 |
Lindexin osakkeiden hankintaan nostettu laina 826,3 milj. euroa erääntyy lainasopimuksen mukaisesti vuonna 2009. Stockmann aikoo rahoittaa vuonna 2009 erääntyvän lainan uudella pitkäaikaisella lainalla ennen sen erääntymistä. Jälleenrahoittaakseen osan Lindexin osakkeiden hankintaan liittyvästä lainasta Stockmannin hallitus harkitsee ryhtyvänsä toimenpiteisiin oman pääoman korottamiseksi.
| milj. euroa | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011+ | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Lainat rahoituslaitoksilta | 0,9 | 13,7 | 0,4 | 0,4 | 10,4 | 25,8 |
| Ostovelat ja muut velat | 145,9 | 145,9 | ||||
| Yhteensä | 146,8 | 13,7 | 0,4 | 0,4 | 10,4 | 171,7 |
Rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuvat kassavirrat, sisältäen rahoituskulut, olivat 31.12.2006 seuraavat:
Myyntisaamiset sekä sijoituksiin ja johdannaissopimuksiin perustuvat saatavat altistavat konsernin luottoriskille. Sijoituksiin ja johdannaissopimuksiin liittyvää vastapuoliriskiä hallitaan hallituksen hyväksymien vastapuolilimiittien avulla. Johdannaissopimuksia tehdään vain vakavaraisiksi ja hyvän luottokelpoisuuden omaaviksi arvioitujen vastapuolten kanssa. Kassavarojen sijoituksia tehdään rahoitusinstrumentteihin , jotka arvioidaan likvideiksi ja alhaisen riskin omaaviksi. Konsernilla ei ole merkittävää kaupallisiin myyntisaataviin liittyvää luottoriskiä, koska saatavakannat koostuvat suuresta määrästä pieniä saatavia, ja asiakkaat ovat pääosin yksityishenkilöitä, joiden luottokelpoisuus on tarkistettu.
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Erääntymättömät myyntisaamiset | 140,9 | 139,3 |
| 1-30 päivää erääntyneet myyntisaamiset | 16,8 | 13,1 |
| 31-120 päivää erääntyneet myyntisaamiset | 3,9 | 3,6 |
| yli 120 päivää erääntyneet myyntisaamiset | 3,5 | 4,0 |
| Yhteensä | 165,0 | 160,0 |
Myyntisaamisten tasearvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärää. Myyntisaamisista on vuonna 2007 kirjattu arvonalentumista 1,9 milj. euroa (2006: 0,5 milj. euroa), joka kohdistuu yli 120 päivää erääntyneisiin myyntisaataviin. Kokemukseen perustuen Stockmann arvioi, että erääntymättömiin myyntisaatavin ei ole tarvetta tehdä arvonalentumista.
Konsernin tavoitteena pääomarakenteen hallinnassa on tehokas pääomarakenne, joka varmistaa konsernin toimintaedellytykset pääomamarkkinoilla kaikissa olosuhteissa toimialan volatilisuudesta riippumatta. Vaikka konsernilla ei ole luottolaitoksen antamaa julkista luottoluokitusta konsernin tavoitteena on ylläpitää samantapainen pääomarakenne kuin muilla hyvän luottoluokituksen omaavilla vähittäiskauppaa harjoittavilla yhtiöillä. Konserni seuraa pääomarakenteensa kehitystä oman pääoman osuudella kokonaispääomasta (equity ratio). Hallitus on kesällä 2006 määritellyt omavaraisuusasteen tavoitteeksi 50 %. Vieraalla pääomalla ensivaiheessa rahoitettu Lindexin hankinta heikensi omavaraisuusastetta tilikaudella. Oman pääoman osuus kokonaispääomasta 31.12.2007 oli 32,6 % (31.12.2006 oli 74,5). Lindexin oston toteuduttua hallitus tulee vuoden 2008 aikana arvioimaan pitkän aikavälin taloudellisia tavoitteita uudestaan. Lisäksi hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle enintään 15 milj. osakkeen osakeantivaltuuksien myöntämistä.
Yhtiön johdolla ei ole tiedossa sellaisia olennaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet tilinpäätöksen laadintaan.
| Viite | 1.1.-31.12.2007 | % | 1.1.-31.12.2006 | % | |
|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Lv | milj. euroa | Lv | ||
| LIIKEVAIHTO | 713,5 | 100,0 | 681,4 | 100,0 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 1 | 22,6 | 3,2 | 26,6 | 3,9 |
| Materiaalit ja palvelut | |||||
| Aineet, tarvikkeet ja tavarat: | |||||
| Ostot tilikauden aikana | 415,9 | 394,9 | |||
| Varastojen muutos, lisäys (-), vähennys (+) | -2,5 | 6,8 | |||
| Materiaalit ja palvelut yhteensä | 413,4 | 57,9 | 401,7 | 59,0 | |
| Henkilöstökulut | 2 | 137,1 | 19,2 | 134,2 | 19,7 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 3 | 11,6 | 1,6 | 12,2 | 1,8 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 4 | 99,3 | 13,9 | 94,6 | 13,9 |
| 661,4 | 92,7 | 642,7 | 94,3 | ||
| LIIKEVOITTO | 74,7 | 10,5 | 65,3 | 9,6 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 5 | 6,9 | 1,0 | 37,8 | 5,5 |
| VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ | 81,6 | 11,4 | 103,0 | 15,1 | |
| Satunnaiset erät | 6 | ||||
| Satunnaiset tuotot | 18,2 | 22,0 | |||
| Satunnaiset kulut | -2,5 | -1,2 | |||
| Satunnaiset erät yhteensä | 15,7 | 2,2 | 20,8 | 3,1 | |
| VOITTO ENNEN | |||||
| TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA | 97,3 | 13,6 | 123,8 | 18,2 | |
| Tilinpäätössiirrot | 7 | 0,5 | 0,1 | 1,2 | 0,2 |
| Tuloverot | |||||
| Tilikaudelta | 25,4 | 22,4 | |||
| Edellisiltä tilikausilta | 0,0 | 0,0 | |||
| Tuloverot yhteensä | 25,4 | 3,6 | 22,4 | 3,3 | |
| TILIKAUDEN VOITTO | 72,4 | 10,1 | 102,7 | 15,1 |
| VASTAAVAA | Viite | 31.12.2007 | 31.12.2006 |
|---|---|---|---|
| milj. euroa | milj. euroa | ||
| PYSYVÄT VASTAAVAT | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 8 | ||
| Aineettomat oikeudet | 2,8 | 3,5 | |
| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | 1,7 | 1,1 | |
| Aineettomat hyödykkeet yhteensä | 4,5 | 4,6 | |
| Aineelliset hyödykkeet | 9 | ||
| Maa- ja vesialueet | 12,4 | 13,4 | |
| Rakennukset ja rakennelmat | 124,9 | 119,3 | |
| Koneet ja kalusto | 6,8 | 10,1 | |
| Vuokratilojen muutos- ja perusparannusmenot | 10,3 | 11,0 | |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 0,1 | 0,1 | |
| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | 80,5 | 52,9 | |
| Aineelliset hyödykkeet yhteensä | 234,8 | 206,8 | |
| Sijoitukset | 10 | ||
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | 87,6 | 38,7 | |
| Muut osakkeet ja osuudet | 17,5 | 17,5 | |
| Sijoitukset yhteensä | 105,2 | 56,3 | |
| PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ | 344,5 | 267,7 | |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT | |||
| Vaihto-omaisuus | 75,4 | 72,9 | |
| Pitkäaikaiset saamiset | |||
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 880,0 | 77,6 | |
| Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 880,0 | 77,6 | |
| Lyhytaikaiset saamiset | 11 | ||
| Myyntisaamiset | 93,5 | 90,7 | |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 204,3 | 166,6 | |
| Muut saamiset | 2,3 | 5,5 | |
| Siirtosaamiset | 1,2 | 1,8 | |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 301,4 | 264,6 | |
| Saamiset yhteensä | 1 181,3 | 342,2 | |
| Rahavarat | 12 | 4,7 | 46,2 |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ | 1 261,4 | 461,3 | |
| VASTAAVAA YHTEENSÄ | 1 605,9 | 729,0 | |
| VASTATTAVAA | |||
| OMA PÄÄOMA | 13-14 | ||
| Osakepääoma | 112,2 | 111,3 | |
| Osakeanti | 0,4 | ||
| Ylikurssirahasto | 186,3 | 183,7 | |
| Muut rahastot | 43,7 | 43,7 | |
| Edellisten tilikausien voitto | 94,5 | 63,5 | |
| Tilikauden voitto | 72,4 | 102,7 | |
| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ | 509,2 | 505,4 | |
| TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ | 15 | 67,9 | 68,4 |
| VIERAS PÄÄOMA | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | |||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 856,3 | 10,0 | |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 856,3 | 10,0 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 16-17 | ||
| Ostovelat | 50,7 | 51,1 | |
| Velat saman konsernin yrityksille | 42,2 | 46,9 | |
| Muut velat | 48,9 | 23,9 | |
| Siirtovelat | 30,8 | 23,3 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 172,6 | 145,2 | |
| VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ | 1 028,8 | 155,2 | |
| VASTATTAVAA YHTEENSÄ | 1 605,9 | 729,0 |
| 2007 | 2006 | |
|---|---|---|
| milj. euroa | milj. euroa | |
| LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Tilikauden voitto |
72,4 | 102,7 |
| Oikaisut | ||
| Poistot ja poistoeron muutos | 11,0 | |
| 11,2 | ||
| Liiketoiminnan muut tuotot | -15,7 | -47,5 |
| Muut oikaisut | 0,4 | 0,4 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | 12,8 | 5,5 |
| Korkotuotot ja muut rahoitustuotot | -19,7 | -43,2 |
| Verot | 25,4 | 22,4 |
| Käyttöpääoman muutokset | ||
| Myynti- ja muiden saamisten muutos | 22,9 | 1,7 |
| Vaihto-omaisuuden muutos | -2,5 | 6,8 |
| Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos | -48,0 | 2,4 |
| Maksetut korot | -4,9 | -5,8 |
| Saadut korot | 10,5 | 14,1 |
| Maksetut verot | -23,6 | -25,8 |
| LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA | 41,1 | 44,8 |
| INVESTOINTIEN RAHAVIRTA | ||
| Tytäryritysten myynti vähennettynä myyntihetken rahavaroilla | 63,0 | |
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -32,0 | -56,2 |
| Ostetut tytäryhtiöosakkeet | -48,9 | |
| Aineellisten hyödykkeiden luovutustulot | 5,2 | |
| Investoinnit muihin sijoituksiin | 0,0 | -0,2 |
| Luovutustuotot muista sijoituksista | 0,8 | |
| Myönnetyt lainat | -830,6 | |
| Saadut osingot sisäiset | 28,4 | |
| Saadut osingot | 0,1 | 0,1 |
| INVESTOINTIEN NETTORAHAVIRTA | -883,0 | 12,7 |
| RAHOITUKSEN RAHAVIRTA | ||
| Myönnettyjen lainojen muutos lisäys (-), vähennys (+) | 6,5 | |
| Maksullinen osakeanti | 5,8 | 17,2 |
| Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) ja vähennys (-) | -24,6 | -14,9 |
| Lainojen nostot | 870,4 | 10,0 |
| Maksetut osingot | -72,1 | -59,5 |
| Tuotot satunnaisista eristä | 20,8 | 23,6 |
| RAHOITUKSEN NETTORAHAVIRTA | 800,3 | -17,2 |
| Rahavarojen muutos | -41,6 | 40,3 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 46,2 | 5,9 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 4,7 | 46,2 |
Stockmann Oyj Abp:n tilinpäätös on laadittu 30.12.1997 voimaan tulleiden Suomen kirjanpitolain säännösten mukaisesti.
Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin.
Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat on arvostettu tilinpäätöspäivän kurssiin. Rahoituksen kurssivoitot ja kurssitappiot on kirjattu nettomääräisinä muihin rahoitustuottoihin tai muihin rahoituskuluihin.
Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista on vähennetty välilliset verot, myönnetyt alennukset ja kurssierot.
Liiketoiminnan muina tuottoina esitetään liiketoimintaan liittyvien pysyvien vastaavien myyntivoitot, liiketoimintojen myynnistä saadut korvaukset sekä ulkomaisille tytäryhtiöille toimitettujen palveluiden veloitukset.
Satunnaisina tuottoina ja kuluina esitetään merkittävät kertaluontoiset tuotot ja kulut, jotka eivät kuulu varsinaiseen liiketoimintaan.
Tuloslaskelmaan on välittöminä veroina kirjattu tilikauden tulosta vastaavat verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut.
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on arvostettu alkuperäisiin hankinta-arvoihin, joista on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot. Tasearvoihin sisältyy lisäksi maa-alueiden ja rakennusten arvonkorotuksia. Arvonkorotukset on tehty vuosien 1950 ja 1984 välisenä aikana, ja ne perustuvat kiinteistöarvioijien silloisiin arvioihin. Arvonkorotuksista ei tehdä poistoja.
Suunnitelman mukaiset poistot perustuvat aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden alkuperäiseen hankintamenoon ja arvioituun taloudelliseen käyttöaikaan seuraavasti:
| • Aineettomat hyödykkeet | 5 vuotta |
|---|---|
| • Liikearvo ja konserniliikearvo | 5 vuotta |
| • Vuokratilojen muutos- ja perusparannusmenot | 5–10 vuotta |
| • Rakennukset | 20–50 vuotta |
| • Koneet ja kalusto | 4–10 vuotta |
| • Autot ja ATK-laitteet | 3–5 vuotta |
Pysyvien vastaavien arvopaperit on arvostettu hankintahintaan tai, mikäli niiden käypä arvo on pysyvästi alentunut, tähän alempaan arvoon.
Rahoitusarvopaperit on arvostettu hankintahintaan tai, mikäli niiden markkina-arvo on alempi, tähän alempaan arvoon.
Vaihto-omaisuuden arvostuksessa on käytetty alimman arvon periaatetta eli varasto on merkitty taseeseen hankintamenon tai sitä alemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisen luovutushinnan mukaiseen alimpaan arvoon. Vaihto-omaisuuden arvo on määritelty FIFO-menetelmää, painotetun keskihankintahinnan menetelmää tai vähittäishintamenetelmää käyttäen ja se sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet muuttuvat menot.
Pakollisina varauksina esitetään taseessa menoja, joihin on sitouduttu, mutta jotka eivät vielä ole realisoituneet. Näitä ovat esimerkiksi liiketoiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuneet menot. Pakollisia varauksia vastaavat kulut sisältyvät tuloslaskelmassa ao. kulujen ryhmään.
Tilinpäätössiirrot ovat poistoeron ja vapaaehtoisten varausten muutosta.
| 1. Liiketoiminnan muut tuotot | ||
|---|---|---|
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
| Luovutusvoitot | 15,3 | |
| Kanta-asiakasohjelman Transfer | ||
| Agreement | 9,7 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 0,3 | 0,3 |
| Vuokratuotot tytäryhtiöiltä | 3,7 | 3,7 |
| Konserniyrityksiltä laskutetut palvelut | 8,9 | 7,3 |
| Yhteensä | 22,6 | 26,6 |
| 2. Henkilöstökulut milj. euroa |
2007 | 2006 |
| Toimitusjohtajan ja hänen sijaisensa | ||
| palkat ja palkkiot | 1,3 | 1,5 |
| Hallituksen jäsenten palkat ja palkkiot | 0,3 | 0,3 |
| Muun henkilökunnan palkat | 107,5 | 105,3 |
| Sairasajan palkat | 3,7 | 3,7 |
| Eläkekulut | 17,4 | 16,6 |
| Muut henkilösivukulut | 6,9 | 6,7 |
| Yhteensä | 137,1 | 134,2 |
| Henkilöstö keskimäärin | 5 157 | 5 115 |
Emoyhtiön toimitusjohtajan eläkeiäksi on sovittu 60 vuotta. Näihin sitoumuksiin varaudutaan vuotuisin maksuin.
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Aineettomat oikeudet | 1,3 | 1,4 |
| Vuokratilojen muutos- ja | ||
| perusparannusmenot | 1,8 | 1,9 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 4,5 | 3,7 |
| Koneet ja kalusto | 4,0 | 5,2 |
| Yhteensä | 11,6 | 12,2 |
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Liikepaikkakulut | 57,5 | 55,1 |
| Markkinointikulut | 11,8 | 11,6 |
| Tavarankäsittelykulut | 4,5 | 4,4 |
| Luottotappiot | 0,5 | 0,3 |
| Vapaaehtoiset henkilösivukulut | 2,2 | 2,0 |
| Muut kulut | 22,8 | 21,2 |
| Yhteensä | 99,3 | 94,6 |
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Osinkotuotot | 0,1 | 0,1 |
| Ennakko-osingot saman konsernin yrityksiltä |
28,4 | |
| Korkotuotot korollista myyntisaamisista | 7,9 | 7,8 |
| Korkotuotot | 0,3 | 0,3 |
| Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä | 11,6 | 3,9 |
| Luovutusvoitot | 0,8 | |
| Korko- ja muut rahoituskulut konsernin | ||
| yrityksille | -1,3 | -0,7 |
| Kurssitappiot ja kurssivoitot (netto) Korko- ja muut rahoituskulut konsernin |
-4,6 | -1,6 |
| ulkopuolisille | -7,0 | -1,1 |
| Yhteensä | 6,9 | 37,8 |
| milj. euroa | 2007 | 2006 | |
|---|---|---|---|
| Saadut konserniavustukset | 18,2 | 22,0 | |
| Annetut konserniavustukset | -2,5 | -1,2 | |
| Yhteensä | 15,7 | 20,8 | |
| 7. Tilinpäätössiirrot | |||
| milj. euroa | 2007 | 2006 | |
| Suunnitelman mukaisten ja kirjattujen poistojen välinen erotus |
| Aineettomat oikeudet | 0,1 | 0,0 |
|---|---|---|
| Vuokratilojen muutos- ja | ||
| perusparannusmenot | 0,1 | 0,3 |
| Rakennukset | -1,4 | -1,5 |
| Koneet ja kalusto | 1,7 | 2,4 |
| Yhteensä | 0,5 | 1,2 |
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Aineettomat oikeudet | ||
| Hankintameno 1.1. | 9,0 | 10,0 |
| Lisäykset 1.1.-31.12. | 0,6 | 1,6 |
| Vähennykset 1.1.-31.12. | -2,4 | -2,6 |
| Hankintameno 31.12. | 7,2 | 9,0 |
| Kertyneet poistot 1.1. | 5,4 | 6,7 |
| Vähennysten poistot | -2,4 | -2,6 |
| Tilikauden poisto | 1,3 | 1,4 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 4,4 | 5,4 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 2,8 | 3,5 |
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 1,1 | 1,1 |
| Lisäykset 1.1.-31.12. | 0,7 | 1,1 |
| Siirrot erien välillä | -1,1 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 1,7 | 1,1 |
| Aineettomat hyödykkeet yhteensä | 4,5 | 4,6 |
| 9. Aineelliset hyödykkeet | ||
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
| Maa- ja vesialueet | ||
| Hankintameno 1.1. | 7,5 | 5,6 |
| Lisäykset 1.1.-31.12. | 2,4 | |
| Vähennykset 1.1.-31.12. | -1,0 | -0,4 |
| Hankintameno 31.12. | 6,5 | 7,5 |
| Arvonkorotukset 1.1. ja 31.12. | 5,9 | 5,9 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 12,4 | 13,4 |
| Rakennukset ja rakennelmat | ||
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
| Hankintameno 1.1. | 135,6 | 127,4 |
| Lisäykset 1.1.-31.12. | 10,0 | 8,4 |
| Vähennykset 1.1.-31.12. | -1,2 | -0,2 |
| Hankintameno 31.12. | 144,4 | 135,6 |
| Kertyneet poistot 1.1. | 42,8 | 39,3 |
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 43,6 | 48,4 |
| Lisäykset 1.1.-31.12. | 0,7 | 0,8 |
| Vähennykset 1.1.-31.12. | -10,3 | -5,6 |
| Hankintameno 31.12. | 34,0 | 43,6 |
| Kertyneet poistot 1.1. | 33,5 | 33,9 |
| Vähennysten poistot | -10,3 | -5,6 |
| Tilikauden poisto | 4,0 | 5,2 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 27,3 | 33,5 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 6,8 | 10,1 |
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 20,8 | 19,7 |
| Lisäykset 1.1.-31.12. | 1,1 | 2,1 |
| Vähennykset 1.1.-31.12. | -0,8 | -1,0 |
| Hankintameno 31.12. | 21,0 | 20,8 |
| Kertyneet poistot 1.1. | 9,8 | 8,9 |
| Vähennysten poistot | -0,8 | -1,0 |
| Tilikauden poisto | 1,8 | 1,9 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 10,7 | 9,8 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 10,3 | 11,0 |
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 0,1 | 0,1 |
| Hankintameno 31.12. | 0,1 | 0,1 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 0,1 | 0,1 |
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 52,9 | 9,1 |
| Lisäykset 1.1.-31.12. | 57,4 | 52,9 |
| Vähennykset 1.1.-31.12. | -29,9 | -9,1 |
| Hankintameno 31.12. | 80,5 | 52,9 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 80,5 | 52,9 |
Aineelliset hyödykkeet yhteensä 234,8 206,8
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Tontit ja maa-alueet | 5,9 | 5,9 |
| Rakennukset | 26,5 | 26,5 |
| Yhteensä | 32,4 | 32,4 |
Kiinteistöjen arvonkorotukset on tehty vuosien 1950 ja 1984 välisenä aikana ja ne perustuvat kiinteistöarvioijien silloisiin arvioihin.
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | ||
| Hankintameno 1.1. | 38,7 | 77,9 |
| Lisäykset 1.1.-31.12. | 48,9 | |
| Vähennykset 1.1.-31.12. | -39,1 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 87,6 | 38,7 |
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 17,5 | 17,3 |
| Lisäykset 1.1.-31.12. | 0,0 | 0,2 |
| Vähennykset 1.1.-31.12. | 0,0 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 17,5 | |
| 17,5 |
Sijoitukset yhteensä 105,2 56,3
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Korolliset myyntisaamiset | 40,1 | 41,4 |
| Korottomat myyntisaamiset | 53,4 | 49,3 |
| Myyntisaamiset yhteensä | 93,5 | 90,7 |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä* | 204,3 | 166,6 |
| Muut saamiset | 2,3 | 5,5 |
| Siirtosaamiset | 1,2 | 1,8 |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 301,4 | 264,6 |
| * josta osingonjakosaamiset 28,4 milj.euroa vuonna 2006 |
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Jaksotetut vuosialennukset | 0,4 | 0,6 |
| Jaksotetut rahoitustuotot | 0,0 | 0,0 |
| Jaksotetut henkilösivukulut | 0,6 | 0,6 |
| Muut siirtosaamiset | 0,1 | 0,6 |
| Yhteensä | 1,2 | 1,8 |
| 12. Rahavarat | ||
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Rahoitusarvopaperit | 0,1 | 39,0 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 4,6 | 7,3 |
| Rahavarat yhteensä | 4,7 | 46,2 |
Rahoitusarvopaperit sisältävät pääasiassa julkisen kaupankäynnin kohteena olevia joukkovelkakirjoja.
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Markkina-arvo 31.12. | 0,1 | 39,0 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 0,1 | 39,0 |
| Erotus |
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Osakepääoma | ||
| A-osakkeet 1.1. ja 31.12. | 49,1 | 49,1 |
| B-osakkeet 1.1. | 62,2 | 59,8 |
| Merkintä optiotodistuksilla | 0,9 | 2,4 |
| B-osakkeet 31.12. | 63,1 | 62,2 |
| Osakepääoma yhteensä | 112,2 | 111,3 |
| Osakeanti | 0,4 | |
| Ylikurssirahasto 1.1. | 183,7 | 166,8 |
| Merkintä optiotodistuksilla | 2,6 | 16,7 |
| Osakepalkkiot | 0,2 | |
| Ylikurssirahasto 31.12. | 186,3 | 183,7 |
| Muut rahastot 1.1. ja 31.12. | 43,7 | 43,7 |
| Edellisten tilikausien voitto 1.1. | 166,2 | 122,8 |
| Osingonjako | -72,1 | -59,5 |
| Vuoden 2005 | ||
| konserniavustusten oikaisu | 0,1 | |
| Osakepalkkiot | 0,4 | 0,2 |
| Yhteensä | 94,5 | 63,5 |
| Tilikauden voitto | 72,4 | 102,7 |
| Oma pääoma yhteensä | 509,2 | 505,4 |
| 18. Annetut vakuudet | ||
|---|---|---|
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
| Omasta puolesta annetut vakuudet | ||
| Annetut kiinnitykset | 1,7 | 1,7 |
| Pantatut arvopaperit | 0,1 | |
| Yhteensä | 1,7 | 1,7 |
| Muiden puolesta annetut vakuudet | ||
| Takaukset | 1,5 | |
| Yhteensä | 1,5 | |
| Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta annetut vakuudet | ||
| Vuokratakaukset | 33,5 | 30,2 |
| Muut takaukset | 21,0 | 12,9 |
| Yhteensä | 54,6 | 43,1 |
| Annetut vakuudet yhteensä | ||
| Kiinnitykset | 1,7 | 1,7 |
| Pantit | 0,1 | |
| Takaukset | 54,6 | 44,7 |
| Yhteensä | 56,3 | 46,4 |
| 19. Muut vastuut | ||
| Leasingvastuut | ||
| Tilikaudella 2007/2008 maksettavat | 6,4 | 5,8 |
Myöhemmin maksettavat 16,9 18,1 Yhteensä 23,3 23,9
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Muut rahastot | 43,7 | 43,7 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta | 94,5 | 63,5 |
| Tilikauden voitto | 72,4 | 102,7 |
| Yhteensä | 210,7 | 210,0 |
| Nimellisarvo 2,00 euroa | kpl | kpl |
|---|---|---|
| A-osakkeita (à 10 ääntä) | 24 564 243 | 24 564 243 |
| B-osakkeita (à 1 ääni) | 31 159 809 | 30 714 892 |
| Omat B-osakkeet | 369 560 | 382 903 |
| Yhteensä | 56 093 612 | 55 662 038 |
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Poistoero | 47,8 | 48,3 |
| Vapaaehtoiset varaukset | 20,1 | 20,1 |
| Yhteensä | 67,9 | 68,4 |
| 16. Vieras pääoma | ||
|---|---|---|
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 22,4 | |
| Lyhytaikaiset korottomat velat | 150,2 | 145,2 |
| Yhteensä | 172,6 | 145,2 |
| milj. euroa | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Jaksotetut henkilökulut | 24,0 | 21,8 |
| Jaksotetut korkokulut | 3,5 | 0,1 |
| Verovelat | 2,1 | 0,2 |
| Osinkovelat | 0,3 | 0,2 |
| Muut siirtovelat | 1,0 | 1,0 |
| Yhteensä | 30,8 | 23,3 |
Emoyhtiön eläkevastuut on vakuutettu ulkopuolisissa
eläkevakuutusyhtiöissä.
Eläkevastuut on kokonaan katettu.
| Luku- | Osuus | Osuus | Va- | Kirjanpito- | Oma | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| määrä | osakkeista | äänivallasta | luutta | arvo | pääoma | |
| Emoyhtiön omistamat | % | % | tuhatta euroa | tuhatta euroa | ||
| Oy Hobby Hall Ab, Helsinki | 120 000 | 100 | 100 | EUR | 18 802 | 14 951 |
| Seppälä Oy, Helsinki | 30 000 | 100 | 100 | EUR | 5 046 | 12 720 |
| Stockmann AS, Tallinna | 1 800 | 100 | 100 | EEK | 1 136 | 34 259 |
| SIA Stockmann, Riika | 1 615 500 | 100 | 100 | LVL | 4 831 | 6 512 |
| SIA Stockmann Centrs, Riika | 31 500 | 63 | 63 | LVL | 116 | 775 |
| Oy Stockmann Russia Holding Ab, Helsinki | 4 000 | 100 | 100 | EUR | 796 | 1 070 |
| Z-Fashion Finland Oy, Helsinki | 50 | 100 | 100 | EUR | 8 | 411 |
| Oy Suomen Pääomarahoitus | ||||||
| Finlands Kapitalfinans Ab, Helsinki | 1 000 | 100 | 100 | EUR | 1 682 | 2 249 |
| UAB Stockmann, Vilna | 52 000 | 100 | 100 | LTL | 1 510 | -1 092 |
| Stockmann Sverige AB, Tukholma | 100 000 | 100 | 100 | SEK | 48 843 | 46 983 |
| Kiinteistö Oy Mannerheimintien | ||||||
| Pysäköintilaitos, Helsinki | 300 | 100 | 100 | EUR | 30 | 34 |
| Kiinteistö Oy Friisinkeskus II, Espoo | 1 948 | 97 | 97 | EUR | 612 | 732 |
| Kiinteistö Oy Muuntajankatu 4, Helsinki | 50 | 100 | 100 | EUR | 3 272 | 2 190 |
| Kiinteistö Oy Stävö, Helsinki | 50 | 100 | 100 | EUR | 9 | 9 |
| Oy Hullut Päivät-Galna Dagar Ab, Helsinki | 40 | 100 | 100 | EUR | 11 | 11 |
| Espoon Autotalo Oy, Espoo | 400 | 100 | 100 | EUR | 463 | 35 |
| TF-Autokeskus Oy, Vantaa | 600 | 100 | 100 | EUR | 455 | 294 |
| Emoyhtiön omistamat konserniyritykset yhteensä | 87 622 | 122 142 |
| Luku- | Osuus | Osuus | Va- | Kirjanpito- | Oma | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| määrä | osakkeista | äänivallasta | luutta | arvo | pääoma | |
| Tytäryhtiöiden omistamat | % | % | tuhatta euroa | tuhatta euroa | ||
| ZAO Kalinka-Stockmann, Moskova | 583 450 | 100 | 100 | RUB | 3 561 | 13 788 |
| ZAO Stockmann, Moskova | 2 000 | 100 | 100 | RUB | 587 | -19 191 |
| Oy Stockmann Russia Finance Ab, Helsinki | 40 000 | 100 | 100 | EUR | 784 | 1 725 |
| Bullworker Myynti Oy, Helsinki | 100 | 100 | 100 | EUR | 8 | 468 |
| Hobby Hall AB, Tukholma | 1 000 | 100 | 100 | SEK | 22 | 13 |
| ZAO Kalinka-Stockmann STP, Pietari | 100 | 100 | 100 | RUB | 32 | 3 740 |
| OOO Stockmann Stp Centre, Pietari | 5 | 100 | 100 | RUB | 13 037 | 638 |
| TOV Stockmann, Kiova | 1 | 100 | 100 | EUR | 6 | 6 |
| AB Lindex, Göteborg | 68 750 000 | 98 | 98 | SEK | 849 002 | 84 162 |
| AB Lindexin omistamat tytäryhtiöt | ||||||
| Lindex Sverige AB, Göteborg | 36 000 | 100 | 100 | SEK | ||
| Lindex AS, Oslo | 200 000 | 100 | 100 | NOK | ||
| Lindex Oy, Helsinki | 13 000 | 100 | 100 | EUR | ||
| Lindex AS, Tallinna | 100 | 100 | EEK | |||
| Lindex SIA, Riika | 100 | 100 | LVL | |||
| Lindex UAB, Vilna | 100 | 100 | LTL | |||
| Lindex s.r.o, Praha | 200 | 100 | 100 | CZK | ||
| AB Espevik, Alingsås | 1 000 | 100 | 100 | SEK | ||
| Espevik i Sverige AB, Göteborg | 400 000 | 100 | 100 | SEK | ||
| Lindex H.K. Ltd, Hong Kong | 9 900 | 99 | 99 | HKD | ||
| Shanghai Lindex Consulting Company Ltd, | ||||||
| Shanghai | 100 | 100 | CNY | |||
| Lindex Financial Services AB, Göteborg | 13 230 | 100 | 100 | SEK | ||
| Lindex India Private Ltd, New Delhi | 10 000 | 100 | 100 | INR | ||
| It will be fit AB, Göteborg | 1 000 | 100 | 100 | SEK | ||
| Tytäryhtiöiden omistamat konserniyritykset yhteensä | 867 040 | 85 349 | ||||
| Konserniyritykset yhteensä | 954 661 | 207 492 |
| Luku- | Osuus | Va- | Kirjanpito | |
|---|---|---|---|---|
| määrä | osakkeista | luutta | arvo | |
| Yhteisyritykset | % | tuhatta euroa | ||
| Arabian Liiketalo Oy, Helsinki | 1 590 | 12,0 | EUR | 912 |
| Kiinteistö Oy Raitinkartano, Espoo | 1 029 | 15,6 | EUR | 5 144 |
| Kiinteistö Oy Tapiolan Säästötammi | ||||
| Fastighets Ab, Espoo | 3 125 | 37,8 | EUR | 5 803 |
| Yhteisyritykset yhteensä | 11 859 |
Yhteisyritysten osakkeet esitetään konsernissa siten, että osakkeiden sijaan konsernin omistusosuutta vastaava osuus yhteisyritysten varoista ja veloista yhdistellään konsernitaseeseen.
| Luku- | Osuus | Va- | Kirjanpito | |
|---|---|---|---|---|
| määrä | osakkeista | luutta | arvo | |
| Emoyhtiön omistamat | % | tuhatta euroa | ||
| Kiinteistö Oy Raitinkartano, Espoo | 1 029 | 15,6 | EUR | 5 533 |
| Kiinteistö Oy Tapiolan Säästötammi | ||||
| Fastighets Ab, Espoo | 3 125 | 37,8 | EUR | 6 242 |
| Oy Kamppiparkki Ab, Helsinki | 50 | 6,1 | EUR | 1 556 |
| Tuko Logistics Oy, Kerava | 600 | 10,0 | EUR | 3 763 |
| Muut | 443 | |||
| Muut emoyhtiön omistamat yritykset yhteensä | 17 536 |
| Emoyhtiön taseen mukaiset jakokelpoiset varat olivat 31.12.2007 210,7 miljoonaa euroa. | |
|---|---|
| Emoyhtiön taseen 31.12.2007 mukaan seuraavat summat ovat yhtiökokouksen käytettävissä | |
| - käytettävissä olevat voittovarat edellisiltä vuosilta sisältäen käyttörahaston | 138 245 634,94 |
| - tilikauden voitto | 72 405 825,36 |
| 210 651 460,30 | |
| Hallitus ehdottaa, että mainittu määrä käytetään seuraavasti: | |
| ulkopuolisessa omistuksessa oleville 55 724 052 osakkeelle maksetaan | |
| - vuodelta 2007 osinkoa 1,35 euroa osakkeelta | 75 227 470,20 |
| - käyttörahastoon ja voittovarojen tilille jätetään | 135 423 990,10 |
| 210 651 460,30 |
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.
Helsingissä helmikuun 7. päivänä 2008
Hallituksen ja toimitusjohtajan toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset
HALLITUS
Christoffer Taxell
Kaj-Gustaf Bergh
Erkki Etola
Kari Niemistö
Carola Teir-Lehtinen
Henry Wiklund
Eva Liljeblom
TOIMITUSJOHTAJA
Hannu Penttilä
Olemme tarkastaneet Stockmann Oyj Abp:n kirjanpidon, toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2007. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat laatineet EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaan laaditun konsernitilinpäätöksen, joka sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot sekä Suomessa voimassa olevien määräysten mukaisesti laaditut toimintakertomuksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen, joka sisältää emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon konsernitilinpäätöksestä sekä toimintakertomuksesta, emoyhtiön tilinpäätöksestä ja hallinnosta.
Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, etteivät toimintakertomus ja tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty emoyhtiön hallituksen jäsenten sekä toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiölain säännösten perusteella.
EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaan laadittu konsernitilinpäätös antaa näiden standardien ja kirjanpitolain tarkoittamalla tavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain ja tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti ja antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
Toimintakertomus on laadittu kirjanpitolain ja toimintakertomuksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Toimintakertomus on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa ja antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
Konsernitilinpäätös ja emoyhtiön tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen.
Helsingissä 11. helmikuuta 2008
KHT KHT
Jari Härmälä Henrik Holmbom
www.stockmann.com • [email protected]
Aleksanterinkatu 52 B PL 220, 00101 HELSINKI Puh. (09) 1211 Faksi (09) 121 3101
Kutomotie 1 C PL 147, 00381 HELSINKI Puh. (09) 121 51 Faksi (09) 121 3342
Kutomotie 1 C PL 147, 00381 HELSINKI Puh. (09) 121 51 Faksi (09) 121 5812 (Suomen toiminnot) Faksi (09) 121 5250 (ulkomaantoiminnot)
Stockmann Beauty Kutomotie 1 C PL 147, 00381 Helsinki Puh. (09) 121 51 Faksi (09) 121 5812
Zara Z-Fashion Finland Oy Kutomotie 1 C PL 147, 00381 Helsinki Puh. (09) 121 4414 Faksi (09) 121 3342
ZAO Stockmann Microdistrict No 8, Khimki 141400 MOSCOW REGION, Russia Puh. +7 495 790 3261
Faksi +7 495 739 8642
Tambovskaya Street 12 192007 ST PETERSBURG, Russia Puh. +7 812 325 6015 Faksi +7 812 325 6015
Suomi
Helsingin tavaratalo Aleksanterinkatu 52 PL 220, 00101 Helsinki Puh. (09) 1211 Faksi (09) 121 3632
Itäkeskuksen tavaratalo Itäkatu 1-5 C 124 00930 Helsinki Puh. (09) 121 461 Faksi (09) 121 4655
Valuuttakatu 2 01510 Vantaa Puh. (09) 121 251 Faksi (09) 121 2555
Oulun tavaratalo Kirkkokatu 4 PL 230, 90101 Oulu Puh. (08) 317 9411 Faksi (08) 317 9433
Tampereen tavaratalo Hämeenkatu 4 PL 291, 33101 Tampere Puh. (03) 248 0111 Faksi (03) 213 3573
Tapiolan tavaratalo Länsituulentie 5 02100 Espoo Puh. (09) 121 21 Faksi (09) 121 2269
Yliopistonkatu 22 PL 626, 20101 Turku Puh. (02) 265 6611 Faksi (02) 265 6714
Akateeminen Kirjakauppa Keskuskatu 1
PL 128, 00101 Helsinki Puh. (09) 121 41 Faksi (09) 121 4245 www.akateeminen.com
Smolenskajan tavaratalo Smolenskaya Square 3 121099 MOSCOW, Russia Puh. +7 495 785 2500 Faksi +7 495 785 2505
Tavaratalo Mega Etelä Mega Teplyj Stan Shopping Centre Leninsky District, Kaluzhskoe main road, 21 142704 MOSCOW REGION, Russia Puh. +7 495 980 8282 Faksi +7 495 980 8283
Tavaratalo Mega Pohjoinen Mega Khimki Shopping Centre Microdistrict No 8, Khimki 141400 MOSCOW REGION, Russia Puh. +7 495 739 8636 Faksi +7 495 739 8640
Tavaratalo Mega Itä Mega Belaya Dacha Shopping Centre Ljuberetsky district, Kotelniki Pokrovsky proezd, 5 140053 MOSCOW REGION, Russia Puh. +7 495 660 8844 Faksi +7 495 660 8845
Tallinnan tavaratalo Liivalaia 53 10145 TALLINN, Estonia Puh. +372 6 339 500 Faksi +372 6 339 556
Riian tavaratalo 13. Janvāra ielā 8 RIGA LV-1050, Latvia Puh. +371 707 1200 Faksi +371 707 3227
Nils Ericsonsplatsen 3, Box 233 401 23 GÖTEBORG, Sverige Puh. +46 31 739 5000 Faksi +46 31 151 495 www.lindex.com [email protected]
Suomi, Viro, Latvia ja Liettua
Itäkatu 1 B 00930 HELSINKI Puh. 0201 422 400 Faksi 0201 422 500
Ieriku 3 RIGA, LV-1084 Latvia Puh. +371 67 43 6728 Faksi +371 67 43 6730
Östra Larmgatan 16 411 07 GÖTEBORG, Sverige Puh. +46 739 5000 Faksi +46 31 701 4306
Jernbanetorget 2 Postbox 348, Sentrum 0101 OSLO, Norge Puh. +47 22 47 8400 Faksi +47 22 47 8401
Room 713-713A, Fu Li Trade Center 23-27 Zhong Shan Ba Road GUANGZHOU, China Puh. +86-20 8135 6457 Faksi +86-20 8135 6546
Unit 2716-18, 27/F, Tower 1, Millennium City 1 388 Kwun Tong Road Kwun Tong, KOWLOON, Hong Kong Puh. +852 2377 0370 Faksi +852 2377 0411
2nd Fl 19, Okhla Industrial Estate, Phase-III, NEW DELHI 110020, India Puh. +91 11 4166 4134 Faksi +91 11 4166 4136
Kore Sehitleri Caddesi No: 50 Kat: 3 34400 Zincirlikuyu, ISTANBUL, Turkey Puh. +90 212 347 8580 Faksi +90 212 347 8578
10th Floor, Silver Tower, 52, Gulshan Avenue, Gulshan - 1, DHAKA - 1212, Bangladesh Puh. +880 2 988 5517 Faksi +880 2 881 3742
Room 709, 7th Floor, Anum Empire, K.M.C.H. Society, Block 7/8 Shahra-e-Faisal, KARACHI, Pakistan Puh. +92 21 439 1002 Faksi +92 21 439 1104
Hämeentie 157 PL 47, 00561 HELSINKI Puh. (09) 777 611 Faksi (09) 7776 1646 www.hobbyhall.fi [email protected]
(uusi osoite 1.9.2008 alkaen: Läkkisepäntie 23 00620 Helsinki)
10145 TALLINN, Estonia Puh. +372 633 9600 Faksi +372 633 9603 www.hobbyhall.ee
SIA Stockmann / Hobby Hall Katlakalna 11 c RIGA LV-1073, Latvia Puh. +371 707 3200 Faksi +371 707 3215 www.hobbyhall.lv www.hobbyhall.lt
Venäjä
141400 MOSCOW REGION, Russia Puh. +7 495 777 5550 Faksi +7 495 974 7007 www.hobbyhall.ru
Tikkurilantie 146 PL 234, 01531 VANTAA Puh. (09) 825 981 Faksi (09) 825 1100 www.seppala.fi [email protected]
Microdistrict No 8, Khimki 141400 MOSCOW REGION, Russia Puh. +7 495 739 8648 Faksi +7 495 739 8648
Tambovskaya Street 12 192007 ST PETERSBURG, Russia Puh. +7 812 325 6016 Faksi +7 812 325 6015
Seppälä Tallinna Endla 45 10615 TALLINN, Estonia Puh. +372 665 0540 Faksi +372 665 0541
Aleksanterinkatu 52 B PL 220 00101 Helsinki Puh. (09) 1211 www.stockmann.com
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.