Kesla Oyj

Annual Report • Feb 29, 2008

VUOSIKERTOMUS 2007

AVAINLUVUT . 2
KESLA – VUONNA 2007 3
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS . 4
KESLA – METSÄTEKNOLOGIAN MONIOSAAJA 5
KESLA – KASVUA BIOENERGIATEKNOLOGIASTA 6 - 7
MFG COMPONENTS OY 8
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 9 - 13
KESLA OYJ:N HALLITUS 14
HYVÄ HALLINNOINTITAPA 15 - 16
KESLA OYJ:N JOHTORYHMÄ17
KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS . 18 - 32
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS . 33 - 39
KESLA OYJ:N OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT 40
TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 41
TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT . 42
TALOUDELLISET JULKAISUT VUONNA 200842
TILINTARKASTUSKERTOMUS . 43

YHTIÖN VUOSINELJÄNNESTEN LIIKEVAIHDOT JA TULOKSET ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA (1000 €)

		Liikevaihto	Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
	2007	2006	2007	2006
Tammi-Maaliskuu	9 468	8 255	1 018	766
Huhti-Kesäkuu	12 391	8 510	1 288	843
Heinä-Syyskuu	10 133	6 890	868	806
Loka-Joulukuu	14 850	10 134	1 561	1 645
YHTEENSÄ	46 842	33 790	4 734	4 060

AVAINLUVUT	2007	2006
Liikevaihto, miljoonaa euroa	46,8	33,8
Tulos ennen satunnaiseriä ja veroja, tuhatta euroa	4 734	4 060
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	26,2	29,6
Omavaraisuusaste, %	41,3	48,4
Osakekohtainen tulos, euroa	1,03	0,87
Osinko per osake, euroa	0,50*	0,50
Suoran viennin osuus liikevaihdosta, %	59,8	65,7
Bruttoinvestoinnit, tuhatta euroa	4 848	2 208
Henkilöstö tilikauden lopussa	328	240
* hallituksen esitys

Kannessa on KESLA Xtimber –tela-alustainen harvesteri.

KESLA – Vuonna 2007

Kesla on metsäteknologian kehittämiseen, valmistukseen ja markkinointiin erikoistunut konepajakonserni, joka hallitsee puunkorjuun tuotantoketjun kannolta tehtaalle. Kesla on myös merkittävä konepajatuotteiden järjestelmätoimittaja suomalaiselle konepajateollisuudelle.

Konsernin liikevaihto kasvoi tilikaudella 2007 38,6 % ollen 46,8 miljoonaa euroa, mikä on Keslan historian korkein. Vientitoiminnan osuus liikevaihdosta oli 60 %. Tilikauden liikevoitto oli 5 077 tuhatta euroa, sijoitetun pääoman tuotto 26,2 % ja omavaraisuusaste 41,3 %. Tilikauden aikana investoitiin koneisiin, laitteisiin ja rakennuksiin sekä yritysostoon yhteensä 4 848 tuhatta euroa.

Tilikauden 2007 merkittäviä tapahtumia olivat tohmajärveläisen MFG Components Oy:n osakekannan osto, yhteistyön käynnistäminen japanilaisen Sumitomo (S.H.I) Construction Machinery Sales Co, Ltd:n kanssa sekä panostukset markkinoinnillisen näkyvyyden kehittämiseen sekä kotimaassa että viennissä mm. tytäryhtiön OOO Keslan kautta Venäjällä.

Kesla Oyj:n kaikkien osakkeiden markkina-arvo nousi vuonna 2007 28,6 miljoonasta eurosta 38,3 miljoonaan euroon. Osakkeenomistajien lukumäärä kasvoi samana aikana 934:sta 1 423 osakkaaseen.

Vuonna 1960 perustetulla Keslalla on tuotantolaitokset Joensuussa, Kesälahdella, Ilomantsissa ja Tohmajärvellä sekä myyntiyhtiö Pietarissa. Keslan palveluksessa oli tilikauden lopussa 328 henkilöä. Keslan A-osakkeet noteerataan Pohjoismaisessa Pörssissä Helsingissä.

KESLA – Liiketoimintojen vahvaa kehitystä

Vuosi 2007 oli Keslalle neljäs perättäinen kannattavan kasvun vuosi. Suotuisa markkinatilanne yhdessä osaavan ja sitoutuneen henkilöstön sekä parhaiden yhteistyökumppaneiden kanssa mahdollisti liiketoimintojen vahvan kehityksen. Edellisten vuosien positiivinen kehitys toimi hyvänä perustana vuodelle 2007. Positiivinen kehitys sai jatkoa, onnistuminen tuki uutta onnistumista.

Vuoden 2007 vahvan kehityksen puitteet luotiin jo vuonna 2006. Henkilönostinliiketoiminnasta luopuminen osoittautui strategisesti ja ajallisesti oikea-aikaiseksi ratkaisuksi. Henkilönostinliiketoiminnasta vapautuville henkilöille ja osaamiselle oli täysimittainen tarve vuonna 2007. Ilman vapautuvaa ylimääräistä osaamista ei metsäkoneryhmä olisi pystynyt täysimääräisesti palvelemaan asiakkaitaan kasvavan kysynnän mukaisesti.

Vuonna 2006 tehtiin markkinoinnillisesti tärkeitä päätöksiä, jotka näyttivät voimansa vuonna 2007. Tuotemerkistön yhtenäistäminen ja imagon uudistaminen näkyivät Keslan markkinoinnillisen ilmeen vahvana kehityksenä erityisesti kotimaassa vuonna 2007. Kesla on entistä halutumpi yhteistyökumppani sekä asiakkaiden että liiketoimintakumppaneiden keskuudessa. Vuonna 2006 tehdyt avaukset uusille markkinoille sekä panostukset jakelu- ja huoltokanaviston kehittämiseen kantoivat hedelmää vuonna 2007. Yhtenä merkittävänä virstanpylväänä oli oman tytäryhtiön perustaminen Venäjälle syksyllä 2006. Yhteistyön käynnistäminen japanilaisen kaivinkonevalmistajan Sumitomon kanssa tuki osaltaan kasvun ja Kesla-näkyvyyden myönteistä kehittymistä vuonna 2007. Vahvasti esille noussut bioenergia-trendi vahvisti osaltaan Keslan markkinapositiota. Keslan tuotteiston erittäin hyvä soveltuvuus osaksi bioenergiaketjun kokonaisratkaisua osoittautui yhdeksi merkittäväksi kasvuelementiksi. Myös uudet yhteistyökumppanit sekä panostukset jakelu- ja huoltokanavistossa ja tuotteistossa toimivat vahvana perustana vuoden 2008 rakentamisessa.

Myös muita kuin markkinoinnillisia toimintoja kehitettiin aktiivisesti vuonna 2007. Asiakaslähtöinen tuotekehitys toi markkinoille alan johtavia, uusia tuotteita sekä kehitti osaltaan tuotannossa olevien tuotteiden valmistettavuutta, laatua ja asiakasominaisuuksia. Tuotannossa vastattiin volyymikasvun tuomiin haasteisiin haastavassa komponenttiympäristössä. Toimintoja kehitettiin tuottavuuden ja laadun näkökulmasta. Henkilöstöhallinnossa ja taloustoiminnoissa konsernirakenne kasvuvauhteineen loi oman haasteensa, jossa onnistuttiin hyvin. Myös suunnitelmat Keslan komponentti- ja järjestelmätoimitusten kehittämiseksi konsernista ulospäin saivat lisäpotkua Keslan ostettua MFG Components Oy:n keväällä 2007.

Kaikista edellä mainituista elementeistä rakentuu perusta myös Keslan vuodelle 2008. Vuonna 2008 tullaan varmastikin näkemään myös uusia ja mielenkiintoisia avauksia, joita sekä vahvasti kehittyvä metsäsektori että konepajateollisuus tarjoavat. Kesla haluaa osaltaan olla mukana alan kehityksen kärjessä sekä mahdollisissa toimialojen uudelleen järjestelyissä.

Keslan menestyksekkään lähihistorian takana on yhtiön osaava henkilöstö, viisas hallitus sekä alan parhaat yhteistyökumppanit yhdessä vanhoine ja uusine asiakkuuksineen sekä toki ripaus onnea. Kiitos teille kaikille, jotka olitte rakentamassa Keslan vuotta 2007. Toivottavasti liiketoimintamme on yhtä suosiollista myös vuonna 2008.

Joensuu, tammikuussa 2008

Jari Nevalainen toimitusjohtaja

KESLA – Metsäteknologian moniosaaja

Kesla on kehittynyt lähes 50 vuoden toimintahistoriansa aikana todelliseksi metsäteknologian moniosaajaksi. Olemme lähellä asiakkaitamme niin puunkorjuussa, lähija kaukokuljetuksessa kuin haketuksessa. Puunkorjuun mekanisointi etenee kaikkialla maailmassa ja samalla uusiutuvan bioenergian merkitys kasvaa energiantuotannossa. Kesla on vahvasti mukana tässä kehityksessä yhtenä alan merkittävistä toimijoista.

Toimitamme tuotteitamme yli 25 maahan: Japanista Yhdysvaltoihin sekä Suomesta Uruguayhin. Tuotteemme soveltuvat paikallisiin olosuhteisiin ja jälleenmyyjäverkostomme palvelee loppuasiakkaitamme paikallisella tasolla. Tavoitteenamme on vakiinnuttaa asemamme vahvasti kaikkiin keskeisiin metsämaihin sekä tuleville painopistealueille.

Keslan rooli on jatkossakin keskittyä metsäteknologian moniosaamiseen. Nykyisellä tuote- ja osaamisvalikoimalla pystymme palvelemaan yhä paremmin metsäsektorin OEM-asiakkaitamme: kuorma-auto-, traktori-, harvesteri-, ajokone- ja kaivinkonevalmistajia, jotka varustavat omia alustakoneitaan vaativiin puunkorjuun olosuhteisiin. Kesla varmistaa osaamisellaan, että kukin sektori saa omaan alustakoneeseensa parasta metsäteknologiaa sen kehittämiseen sitoutuneelta yritykseltä. Uskomme, että kokonaisvaltainen keskittyminen metsäteknologian kehittämiseen ja yhteistyön rakentamiseen alan tunnettujen toimijoiden kanssa tuo menestystä kehittyvillä puunkorjuun markkinoilla.

Asiakassuuntainen tuotekehitys ja tinkimätön laatu yhdistyvät kaikissa Keslan nostureissa, metsäperävaunuissa, harvesterikourissa ja hakkureissa. Suomalaisella metsäteknologiaosaamisella on vahva maine vientimarkkinoilla – Keslalla on esittää suomalaisesta työnlaadusta Avainlippu-tunnus.

KESLA – Kasvua bioenergiateknologiasta

Ilmastonmuutos ja sen ennalta ehkäisy ovat nousseet yhdeksi ihmiskunnan suurista lähitulevaisuuden haasteista. Yksi muutosta ehkäisevä ratkaisu on korvata energian tuotannossa fossiilisia polttoaineita puuperäisillä polttoaineilla. Keslan metsäteknologinen osaaminen tukee osaltaan metsiin perustuvan energiapotentiaalin hyödyntämistä. Kesla tarjoaa asiakkailleen kokonaisratkaisuja energiapuunkorjuusta haketukseen saakka ulottuvalla arvoketjulla.

Ilmastonmuutoskeskustelu on avannut merkittäviä mahdollisuuksia suomalaisille konepajoille. EU-tasolla on määritelty uusiutuvan energian käyttötavoitteet sekä hiilidioksidipäästöjen leikkaustavoitteet. Pohjoismaat ovat olleet edelläkävijöitä bioenergiaratkaisujen toteutuksessa. Vuoden 2007 aikana EU-maiden investoinnit bioenergiaan kasvoivat merkittävästi. Myös Euroopan ulkopuolinen kiinnostus bioenergiaratkaisuihin kasvoi.

Keslan bioenergiatuotteiden – hakkureiden, keräävien energiapuukourien ja harvestereiden sekä energiapuulisävarusteiden kysyntä kehittyi suotuisasti vuonna 2007. Myös bioenergiahankinnan logistiikkaa tukevien tuottei-

den kuten kuormaimien ja nostureiden sekä metsäperävaunujen myynti kehittyi myönteisesti. Metsien bioenergiahyötykäytön kasvaminen maailmanlaajuisesti muodostaa merkittävän kasvupotentiaalin Keslan lähitulevaisuuden laitemyynnille. Kesla myös kehittää tuotteitaan aktiivisen ja asiakaslähtöisen tuotekehityksen kautta. Uusilla lisävarusteilla asiakkaamme voivat käyttää tuotteitamme entistä tuottavammin energiapuun korjuussa, lähikuljetuksessa, lastauksessa sekä haketuksessa.

Metsäenergian hyötykäyttöön liittyen Kesla on ollut mukana mm. useissa Metsäntutkimuslaitos METLA:n vetämissä kehityshankkeissa sekä aktiivinen Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n hallinnoiman WENET (Wood Energy Net) -verkoston jäsen.

MFG Components Oy

MFG Components Oy toimi 10.5.2007 saakka perheyrityksenä, joka jatkoi vanhan Oy Tohmac & Co:n 14. elokuuta 1975 käynnistämää konepajatoimintaa Tohmajärvellä. Tuotannollinen toiminta Tohmajärvellä on jatkunut jo yli 32 vuoden ajan ja 10.5.2007 lähtien MFG Components Oy on kuulunut osaksi Kesla-konsernia.

MFG Components Oy on voimansiirtotuotteiden ja -ratkaisujen suunnitteluun, markkinointiin, valmistukseen ja maahantuontiin erikoistunut vahva ja luotettava alansa ammattilainen. Merkittävä osa toimintaa on asennusvalmiiden koneenosien ja koottujen osakokonaisuuksien sopimusalihankinta suomalaisille konepajoille. MFG Components Oy:n asiakaskunta koostuu alan johtavista koneja laitevalmistajista, joiden tuotteet menevät suurelta osin vientiin. Yhtiön oman valmistuksen osuus liikevaihdosta on n. 60 % pitäen sisällään sekä alihankintaa että voimansiirron erikoistuotteita. Voimansiirtotuotteiden maahantuonnin ja oman valmistuksen yhdistelmä on eräs MFG Components Oy:n keskeisistä vahvuuksista alan muihin operoijiin nähden. MFG Components Oy tarjoaa nykyisen strategiansa mukaisesti asiakkailleen koko tuote-elinkaaren kattavaa kumppanuutta. Kumppanuus sisältää tuotekehitysvaiheeseen liittyvän ideoinnin, käyttöjen suunnittelun, komponenttien valmistuksen, osakokoonpanot sekä asennukseen ja huoltoon liittyvän tuen sekä varaosatoimitukset.

Perinteiset voimansiirtotuotteiden sarjatuotanto ja vakiotuotteet ovat yleisesti siirtyneet globalisaation myötä halvemman kustannustason maihin. Sarjatuotannon tilalle on tullut nopeilla toimitusrytmeillä tehtävät pienerä- ja toistuva kertavalmistus. Toimitusten sarjakoko onkin tänä päivänä tyypillisesti yksi kappale. Pienerävalmistuksessa toimittajan osaaminen, luotettavuus, nopeus ja joustavuus muodostuvat keskeiseksi menestystekijöiksi.

MFG Components Oy:llä on henkilöstöä yhteensä 49, joista 33 henkilöä toimii tuotannossa pääosin kahdessa vuorossa. Toimihenkilöitä on yhteensä 16 henkilöä, joista 9 henkilöä toimii myynti- ja asiakaspalvelutehtävissä. Henkilökunnan keski-ikä on noin 40 vuotta ja palvelusvuosia yhtiössä on keskimäärin noin 15 vuotta. Henkilöstön ikäjakauma on rakenteeltaan tasapainossa, eikä ns. suurten ikäluokkien eläköityminen muodosta lähitulevaisuuden henkilöstöriskiä. Ammattitaitoinen, motivoitunut ja lojaali henkilökunta on yrityksemme tärkein kilpailutekijä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätietoja

Timo Ala-Jääski puh 040 840 3986 timo.ala-jaaski@mfg.fi

Toimintakertomus

Vuosi 2007 oli Keslan 47. toimintavuosi. Tilikausien 2004, 2005 ja 2006 liiketoiminnallinen onnistuminen sai hyvää jatkoa vuodesta 2007. Suotuisa liiketoimintaympäristö yhdessä liiketoimintaprosessien kehittämisen kanssa mahdollisti yhtiön tavoitteiden mukaisen kannattavan kasvun. Vuonna 2006 tehdyt strategiset toimenpiteet mm. markkinoinnillisen näkyvyyden parantamiseksi sekä päätös luopua henkilönostinliiketoiminnasta tukivat yhdessä vuonna 2007 tehtyjen toimenpiteiden, kuten MFG Components Oy:n liiketoiminnan oston kanssa kannattavaa kasvua. Tilikauden aikana tehdyt panostukset osaamiseen, liiketoimintaprosesseihin, markkinoinnilliseen näkyvyyteen sekä käyttöomaisuuteen tähtäävät kannattavan kasvun jatkumiseen myös vuonna 2008 ja siitä eteenpäin.

MUUTOKSET SEGMENTTIRAPORTOINNISSA

Keslan katsauskauden luvut sisältävät 1.4.2007 alkaen katsauskaudella ostetun MFG Components Oy:n liiketoiminnan. Yritysoston myötä Kesla-konsernin taloudellinen raportointi muodostuu kahdesta ensisijaisesta segmentistä: metsäkoneet, johon kuuluvat emoyhtiön valmistamat puun korjuuseen, käsittelyyn ja kuljetukseen liittyvät laitteet, sekä konepajajärjestelmät, johon kuuluvat tytäryhtiöiden MFG Components Oy:n ja Kesla Components Oy:n valmistamat voimansiirto- ja hydraulikomponentit ja -järjestelmät.

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Keslan liiketoimintaympäristö oli suotuisa läpi tilikauden 2007. Korkea puun kysyntä perinteisessä metsäteollisuudessa yhdistettynä kasvavaan puumassan bioenergiakäyttöön tukivat hakkuu-, kuljetus- ja haketuskaluston korvausja uusinvestointeja. Ennätykselliset hakkuut yhdessä puun vahvan hintakehityksen kanssa tukivat myönteistä metsäkoneiden ja -laitteiden investointi-ilmapiiriä kotimaassa. Koneellistamisasteen kasvu kehittyvillä metsämarkkinoilla kasvatti osaltaan metsäkoneiden ja -laitteiden kokonaiskysyntää globaalisti.

Myös konepajajärjestelmien liiketoimintaympäristö pysyi myönteisenä tilikaudella 2007. Kotimaisen konepajateollisuuden tilauskannat olivat ennätykselliset läpi tilikauden mahdollistaen järjestelmätoimittajien vahvan kasvun.

Kansainvälinen korkeasuhdanne konepajatuotteissa nos-

ti raaka-aineiden ja komponenttien hintoja ja aiheutti häiriöitä materiaalitoimituksiin tilikauden aikana.

LIIKEVAIHTO

Kesla-konsernin liikevaihto kasvoi merkittävästi tilikauden jokaisella vuosineljänneksellä vuoden 2006 vastaaviin vuosineljänneksiin nähden. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä kasvu oli 14,7 %, toisella vuosineljänneksellä 45,6 %, kolmannella vuosineljänneksellä 47,1 % ja neljännellä vuosineljänneksellä 46,5 %. Tilikauden 2007 liikevaihto kasvoi kokonaisuudessaan 38,6 % ollen 46,8 miljoonaa euroa (vuonna 2006 33,8 miljoonaa euroa; vuonna 2005 28,1 miljoonaa euroa). Liikevaihdon kasvu muodostui MFG Components Oy:n liiketoiminnan sisällyttämisestä konsernin lukuihin 1.4.2007 alkaen sekä metsäkoneet-liiketoiminnan 18,5 %:n orgaanisesta kasvusta tilikauden aikana.

Konsernin myynti kehittyi tilikaudella myönteisesti sekä kotimaassa että viennissä. Kotimaan myynti kasvoi 62,7 % ja vientimyynti 26,1 % vuoteen 2006 nähden. Merkittävä osa kotimaan myynnin kasvusta muodostui MFG Components Oy:n lukujen sisällyttämisestä konsernin kotimaan myyntiin. Suoran vientitoiminnan osuus kokonaismyynnistä oli 28,0 miljoonaan euroa (vuonna 2006 22,2 miljoonaa euroa; vuonna 2005 17,8 miljoonaa euroa) eli 59,8 % kokonaisliikevaihdosta (vuonna 2006 65,7 %; vuonna 2005 63,3 %). Kotimaan myynnin osuus liikevaihdosta oli 40,2 % (vuonna 2006 34,3 %; vuonna 2005 36,7 %) eli 18,8 miljoonaa euroa (vuonna 2006 11,6 miljoonaa euroa; vuonna 2005 10,3 miljoonaa euroa).

Molempien liiketoiminta-alueiden myynnin kehitystä tukivat katsauskauden vahva liiketoimintaympäristö, panostukset asiakaslähtöiseen tuotekehitykseen sekä tehdyt markkinoinnilliset toimenpiteet myyntiverkostojen kehittämiseksi ja markkinoinnillisen näkyvyyden parantamiseksi sekä kotimaassa että viennissä. Metsäkoneryhmän vahva orgaaninen kasvu tilikaudella paikkasi syksyllä 2006 myydyn henkilönostinliiketoiminnan jättämän aukon.

TULOS

Tilikauden 2007 liikevoitto oli 5 077 tuhatta euroa (vuonna 2006 4 202 tuhatta euroa; vuonna 2005 3 392 tuhatta euroa) ja tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 4 734 tuhatta euroa voitollinen (vuonna 2006 4 060 tuhatta eu-

roa; vuonna 2005 3 314 tuhatta euroa). Vertailukauden lukuihin sisältyy henkilönostinliiketoiminnan myynnistä kirjattu kertaluonteinen myyntivoitto. Konsernin oman pääoman tuotto oli 31,4 % (vuonna 2006 31,2 %; vuonna 2005 30,7 %).

Konsernin tilikauden 2007 tulosta paransi MFG Components Oy:n liiketoimintojen liittäminen lukuihin 1.4. alkaen sekä molempien liiketoiminta-alueiden myönteisesti kehittyneet myyntivolyymit. Tilikauden 2007 suhteellista tulosta heikensi tilikaudella jatkuneet raaka-aine- ja komponenttihintojen nousut sekä saatavuushäiriöistä aiheutuneet tuottavuusmenetykset. Materiaalikustannuspaineita pyrittiin purkamaan sekä oman tuotehinnoittelun että toimintojen tehostamisen kautta. Myös kasvua tukevat panostukset markkinointiin ja uusiin markkina-avauksiin rasittivat tilikauden 2007 tulosta.

INVESTOINNIT

Kesla-konsernin investoinnit kasvoivat tilikaudella 2007 vuoteen 2006 nähden. Tilikauden bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 4 848 tuhatta euroa (vuonna 2006 2 208 tuhatta euroa; vuonna 2005 1 038 tuhatta euroa). Investoinnit liittyivät konsernin tuottavuustavoitteisiin, valmistuskapasiteetin kasvattamiseen sekä tehtaiden työympäristön kehittämiseen. Kokonaisinvestoinnit sisältävät myös MFG Components Oy:n liiketoiminnan ja omaisuuserien hankinnan yhteensä 1 571 tuhannella eurolla. Investoinneilla luotiin edellytyksiä tulevien vuosien kannattavalle kasvulle.

TUOTEKEHITYS

Keslan tuotteiden aktiivinen ja asiakaslähtöinen kehittäminen jatkui vuonna 2007. Konsernin tuotekehitysmenot olivat tilikauden aikana 973 tuhatta euroa eli 2,1 % liikevaihdosta (vuonna 2006 849 tuhatta euroa 2,5 %; vuonna 2005 793 tuhatta euroa 2,8 %).

Kesla toi tilikaudella markkinoille uusia tuotteita ja tuoteuudistuksia kaikissa tuoteryhmissään. Asiakaslähtöisellä tuotekehityksellä vahvistettiin Keslan kattavaa tuotevalikoimaa ja tuettiin tuotteiden kilpailukykyä ja soveltuvuutta laajalle, kansainväliselle asiakaskunnalle. Tilikauden merkittävimmissä metsäkonenäyttelyissä esiteltiin tuoteuutuuksina mm. puutavaran jatkettuun lähikuljetukseen kehitetty järeä metsäperävaunu sekä kaukokuljetukseen liittyen kokorunko- ja myös materiaalien kierrätyskäyttöön soveltuva 17-tonnimetrinen puutavaranosturi. Puutavaranostureihin liittyen myös volyymillisesti tärkeä 9-tonnimetrin uusi puutavaranosturi esiteltiin markkinoille.

Konepajajärjestelmissä panostettiin asiakastuotteiden valmistettavuuden, laadun ja toimitusvarmuuden ylläpitoon ja edelleen kehittämiseen.

ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ

Keslan hallitus vahvistaa yhtiössä noudatettavan riskienhallinnan periaatteet ja tavoitteet. Kesla Oyj:n taloudellisen raportoinnin valvonnasta, sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja tilintarkastuksen seurannasta sekä tilintarkastajan riippumattomuuden ja tilintarkastuksen oheispalvelujen arvioinnista vastaa yhtiön hallitus. Kesla Oyj:n toimitusjohtaja on vastuussa yhtiön riskienhallinnan käytännön järjestämisestä ja valvonnasta. Yhtiön johtoryhmän jäsenet vastaavat vastuualueensa osalta ko. liiketoimintojen riskienhallinnasta toimitusjohtajalle. Toimitusjohtaja raportoi riskienhallinnasta hallitukselle. Yhtiöllä on sisäinen tarkastus, jonka tavoitteena on tunnistaa, analysoida ja raportoida hallitukselle yhtiön toimintaan liittyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä samalla tukea yhtiön tehokasta toimintaa. Yhtiön henkilöstöllä on vastuu tunnistaa omaan työympäristöönsä liittyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä.

Keslan merkittävimmät strategiset ja operatiiviset riskit liittyvät liiketoimintaympäristön äkillisiin ja/tai pitkäkestoisiin muutoksiin, yhteistyökumppanuusmuutoksiin sekä omaan liiketoiminnalliseen osaamiseen ja resursointiin. Merkittäviä riskejä pyritään hallitsemaan ylläpitämällä ja kehittämällä yhtiön omaa liiketoimintaosaamista sekä kykyä lukea ja hallita liiketoimintamuutoksia sekä asiakkaiden että yhteistyökumppaneiden keskuudessa. Yhteistyökumppaniriskiä pyritään minimoimaan hakemalla alan johtavia operoijia yhteistyökumppaneiksi sekä solmimalla ja rakentamalla pitkäkestoisia kumppanuuksia. Myös vaihtoehtotarkasteluja tehdään. Markkinasuhdanneriskiä pyritään minimoimaan operoimalla useammassa maassa ja maanosassa, jolloin yksittäisen maan muutosten vaikutus kokonaisuuteen minimoituu. Vastaavasti tuoteryhmien leveydellä pyritään minimoimaan tuoteryhmittäisten painotusmuutosten vaikutusta kokonaisuuteen. Oman henkilöstön osaamista pyritään vahvistamaan koulutuksen, kehityksen ja osaamisrekrytointien kautta.

Konsernitaseen suurimpia riskieriä ovat myyntisaamiset ja vaihto-omaisuus. Vaihto-omaisuutta pyritään hallitsemaan varastojen kiertonopeuksia kehittämällä sekä tuotekehityksen muutosprosesseja ja modulointia hallitsemalla. Myyntisaamisten luottotappioriskiä hallitaan konsernin luottopolitiikalla, joka sisältää ohjeistuksen sopimuskäytännöstä, taustakartoituksista, luototuksesta sekä mahdollisista perintätoimenpiteistä.

Konsernin emoyhtiön ja tytäryhtiöiden rahoitusriskejä hallitaan konsernitasolla. Konsernilla ei ole merkittäviä korkotai valuuttariskejä.

Käyttöomaisuuteen, toiminnan keskeytymiseen sekä toiminta- ja tuotevastuisiin liittyviltä riskeiltä on suojauduttu asianomaisilla vakuutuksilla. Vakuutukset tarkastetaan vuosittain.

Keslan lähiajan epävarmuustekijät liittyvät liiketoimintaympäristön mahdollisiin muutoksiin, raaka-aineiden ja komponenttien saatavuuteen ja hinnoitteluun sekä konsernin ja yhteistyökumppaneiden operatiiviseen toimintaan.

Yleiset odotukset kansainvälisen talouskasvun hidastumisesta, epävarmuus rahoitusmarkkinoilla sekä epävarmuus metsäsektorilla ovat signaaleja jo pitkään jatkuneen vahvan markkinatilanteen muuttumisesta vuoden 2008 aikana.

MERKITTÄVÄT YHTEISTYÖKUMPPANUUDET

Kesla ja Sumitomo (S.H.I) Construction Machinery Sales Co, Ltd allekirjoittivat kaivinkonepohjaista harvesteriyhteistyötä koskevan sopimuksen tammikuussa 2007. Yhteistyön tavoitteena on kehittää nykyaikaiseen puunkorjuuseen soveltuva tehdasvarusteltu tela-alustainen harvesteri, joka on kokonaiskustannuksiltaan ja laadultaan kilpailukykyinen vaihtoehto pyöräalustaiselle harvesterille erityisesti kehittyvillä koneellisen puunkorjuun markkinoilla. Yhtiöiden välinen myynnillinen yhteistyö käynnistyi tilikauden aikana Japanissa. Solmittu yhteistyö vahvistaa Keslan vientitoimintoja ja tukee siten osaltaan yhtiön kannattavan kasvun ja markkinoinnillisen näkyvyyden tavoitetta.

HENKILÖNOSTINLIIKETOIMINTA

Kesla myi henkilönostinliiketoimintansa elokuussa 2006 euralaiselle Nostolift Oy:lle. Liiketoimintasiirto toteutui suunnitelmien mukaisesti vuoden 2006 aikana. Kauppasopimukseen sisältynyt vastuu komponenttitoimituksista vuoden 2007 ensimmäisen vuosipuoliskon ajan toteutui myös suunnitellusti.

OOO KESLA

Kesla perusti ensimmäisen ulkomaisen tytäryhtiönsä elokuussa 2006 Pietariin tukemaan Keslan kasvua Venäjän kehittyvillä metsäkonelaitemarkkinoilla. Tytäryhtiön operatiivinen toiminta käynnistyi ja eteni suunnitellusti tilikaudella 2007. Yhtiössä työskenteli kaksi henkeä tukien Keslan tuotteiden suoramyyntiä ja jälkimarkkinointia, jälleenmyyjäverkostoa sekä Keslan myyntiä yhteistyökumppaneiden kautta Venäjälle. Tytäryhtiön toiminnan edelleen kehittäminen jatkuu myös vuonna 2008.

KESLA COMPONENTS OY

Kesla Components Oy yhtiöitettiin joulukuussa 2005 erilliseksi, konepajajärjestelmiin keskittyväksi Kesla Oyj:n tytäryhtiöksi. Kuluneet kaksi tilikautta ovat olleet Kesla Components Oy:n toimintojen itsenäistymistä sekä perustan rakentamista ulkoisten asiakkuuksien hakemiselle. Yhtiön toiminnot ovat kehittyneet myönteisesti, mutta ulkoisten asiakkuuksien hakemista on hidastanut vapaan valmistuskapasiteetin vähyys emoyhtiön vahvan orgaanisen kasvun rinnalla.

MFG COMPONENTS OY

Kesla Oyj osti keväällä 2007 tohmajärveläisen MFG Components Oy:n koko osakekannan. MFG Components Oy:n ostolla Kesla vahvisti rooliaan teollisuuden järjestelmätoimittajana. MFG Components Oy on yksi Suomen johtavista voimansiirtotuotteiden ja -ratkaisujen suunnitteluun, markkinointiin ja valmistukseen erikoistuneista yhtiöistä. Yli 30 vuoden kokemuksella yhtiö on saavuttanut vahvan järjestelmätoimittajan roolin Suomen johtaviin konepajakonserneihin.

MFG Components Oy:n liikevaihto kasvoi tilikaudella 33,7 %. MFG Components Oy pystyi tukemaan asiakkaidensa vahvaa kysyntää hyvällä toimitusvarmuudella. MFG Components Oy:n kasvu oli Keslan tavoitteiden mukaista tervettä, kannattavaa kasvua.

Kesla-konsernin konepajajärjestelmät-liiketoimintaan liittyvät tytäryhtiöt Kesla Components Oy ja MFG Components Oy tullaan yhdistämään tarkennetun suunnitelman mukaan tilikauden 2008 aikana. Yhdistäminen on luonnollinen jatke yhtiöiden liiketoimintasynergioiden hakemiselle. Yhdistymisen kautta muodostuu liikevaihdoltaan yli 17 miljoonan euron konepajajärjestelmiin keskittyvä kasvuhakuinen yhtiö, joka jatkaa suunnitelmien mukaista toimintaansa nykyisten ja uusien asiakkuuksien kehittämisessä.

TASE JA RAHOITUS

Konsernin tilikauden päättävän taseen loppusumma oli 29,8 miljoonaa euroa (31.12.2006 21,1 miljoonaa euroa; 31.12.2005 16,9 miljoonaa euroa). Taseen loppusummaa edellisvuodesta kasvattivat MFG Components Oy:n liittäminen osaksi konsernia, tilikaudella tehdyt käyttöomaisuusinvestoinnit kasvun ja tuottavuuden tukemiseksi sekä liiketoiminnan kasvuun sitoutunut käyttöpääoma.

Konsernin rahoitustilanne ja maksuvalmius säilyivät hyvinä koko tilikauden ajan. Liiketoiminnan rahavirta oli 1 426 tuhatta euroa positiivinen (vuonna 2006 1 543 tuhatta eu-

roa; vuonna 2005 1 819 tuhatta euroa).

Konsernin omavaraisuusaste oli 41,3 % (vuonna 2006 48,4 %; vuonna 2005 51,5 %).

HENKILÖSTÖ

Kesla-konsernin palveluksessa oli tilikaudella 2007 keskimäärin 285 henkilöä (vuonna 2006 226; vuonna 2005 194). Tilikauden päättyessä henkilöstön kokonaismäärä oli 328 (31.12.2006 240; 31.12.2005 213). Konsernin henkilöstömäärää kasvattivat MFG Components Oy:n liittäminen osaksi konsernia, konsernin orgaaninen kasvu tilikauden aikana sekä panostus konsernin kannattavaa kasvua tukevan liiketoimintaosaamisen kehittämiseksi.

Henkilöstölle maksettiin palkkoja ja palkkioita yhteensä 9 301 tuhatta euroa (vuonna 2006 7 077 tuhatta euroa; vuonna 2005 6 161 tuhatta euroa). Konsernin henkilöstöllä oli tilikauden 2007 aikana käyttökatteeseen ja liikevaihdon kasvuun perustuva tulospalkkiojärjestelmä.

LÄHIAJAN NÄKYMÄT

Keslan lähiajan näkymä on kasvavasta epävarmuudesta huolimatta edelleen myönteinen. Metsäkoneryhmän tuotteiden kysynnän odotetaan jatkuvan hyvällä tasolla perinteisissä metsämaissa. Puunkorjuun koneellistumisasteen kasvun jatkuminen kehittyvissä metsämaissa sekä puumassan bioenergiakäytön lisääntyminen tukevat osaltaan myönteistä lähitulevaisuutta.

Myös konepajajärjestelmien odotukset lähitulevaisuudelle ovat myönteiset. Suomalaisten konepajojen edelleen ennätystasolla olevat tilauskannat mahdollistavat liiketoiminnan myönteisen kehittämisen lähitulevaisuudessa.

Keslan tavoitteena on liiketoiminnan kannattavan kasvun jatkaminen myös vuonna 2008. Työvoima- ja energiakustannusten sekä raaka-aineiden ja komponenttien merkittävät hinnannousut syksystä 2007 alkaen tuovat kasvavan haasteen kannattavuuden kehittämiselle lähitulevaisuudessa. Omien tuotteiden hinnankorotusmahdollisuudet riippuvat pitkälle markkinoiden kysyntätilanteen kehittymisestä vuoden 2008 aikana.

Konsernin tilauskanta on tammikuussa 2008 parempi kuin vuonna 2007 vastaavana ajankohtana sekä metsäkone- että konepajajärjestelmät-liiketoiminnoissa. Kasvavista epävarmuustekijöistä huolimatta konsernin liikevaihdon odotetaan jatkavan kasvu-uralla ja toiminnan tuloksen pysyvän hyvällä tasolla.

HALLINTO

Yhtiön toimitusjohtajana toimi tilikaudella Jari Nevalainen. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi Esko Paajanen. Yhtiökokouksessa 2.3.2007 valittiin hallituksen jäseniksi Jussi Kuutsa, Veli-Matti Kärkkäinen, Tapio Nikkanen, Esko Paajanen ja Eeva Punta.

Yhtiön tilintarkastajana on ollut KHT-yhteisö Ernst&Young Oy vastuullisena tilintarkastajana KHT Roger Nyqvist.

OSAKKEIDEN MÄÄRÄ OSAKELAJEITTAIN JA KUTAKIN OSAKELAJIA KOSKEVAT YHTIÖJÄRJESTYKSEN PÄÄASIALLISET MÄÄRÄYKSET

Osakkeet jakautuvat A-osakkeisiin ja B-osakkeisiin siten, että A-osakkeita on 2 483 tuhatta kappaletta ja B-osakkeita 900 tuhatta kappaletta. A- ja B-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen B-osake tuottaa oikeuden yhtiökokouksessa äänestää kahdellakymmenellä äänellä ja jokainen A-osake yhdellä äänellä. A-osakkeille maksettava osinko voi olla kaksinkertainen B-osakkeille maksettavaan osinkoon verrattuna.

OMIEN OSAKKEIDEN HANKKIMINEN JA LUOVUTTAMINEN

Varsinainen yhtiökokous valtuutti kokouksessaan 2.3.2007 hallituksen hankkimaan omia A-osakkeita enintään 314 913 kpl ja luovuttamaan omia A-osakkeita enintään 338 313 kpl. Valtuutukset olivat voimassa yhden vuoden yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Hallituksen määrittelemän palkitsemisjärjestelmän mukaisesti yhtiön osakkeita luovutettiin toimitusjohtajalle ja johtoryhmän jäsenille tammikuussa 2007 yhteensä 8 830 kpl.

Yhtiön omistuksessa oli vuoden 2007 lopussa 14 570 kpl omaa A-osaketta. Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden osuus kaikista osakkeista oli 0,4 % ja osakkeiden tuottamasta äänimäärästä 0,1 % 31.12.2007.

CORPORATE GOVERNANCE ELI HYVÄ HALLINNOINTITAPA SUOSITUS

Keslassa otettiin käyttöön vuoden 2004 aikana HEX Oyj:n, Keskuskauppakamarin ja Teollisuuden ja Työnantajien antama suositus pörssiyhtiöiden hyvästä hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä. Hallinnointiperiaatteet löytyvät Keslan Internet-sivuilta osoitteesta www.kesla.com kohdasta Sijoittajille.

HALLITUKSEN ESITYS VOITONJAOSTA, OMIEN OSAKKEIDEN HANKKIMIS- JA MYYNTIVALTUUTUKSESTA

Emoyhtiön vapaa oma pääoma 31.12.2007 on 8 388 tuhatta euroa, josta tilikauden 2007 voitto on 2 607 tuhatta euroa. Hallitus esittää 29.2.2008 Joensuuhun kokoon kutsuttavalle yhtiökokoukselle, että jakokelpoisista voittovaroista jaetaan osinkoa A- ja B-sarjan osakkeille 0,50 euroa / osake, yhteensä 1 684 tuhatta euroa. Jäljelle jäävät voittovarat 6 704 tuhatta euroa jäävät vapaaseen omaan pääomaan. Hallitus esittää yhtiökokoukselle myös, että omien osakkeiden hankinta- ja myyntivaltuutusta jatketaan vuonna 2008.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.

JOENSUUSSA, 31.TAMMIKUUTA 2008 KESLA OYJ ESKO PAAJANEN, HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA JUSSI KUUTSA VELI-MATTI KÄRKKÄINEN TAPIO NIKKANEN EEVA PUNTA JARI NEVALAINEN, TOIMITUSJOHTAJA

A-osakkeen keskihinnan kehitys 2007, €

Osinko/tulos, %

Efektiivinen osinkotuotto, %

Oma pääoma/osake, €

A-osakkeen ylin ja alin kurssi, €

3.0 3,5 4,0

Kesla Oyj:n hallitus

Kuvassa vasemmalta Esko Paajanen, Veli-Matti Kärkkäinen, Eeva Punta, Jussi Kuutsa ja Tapio Nikkanen

ESKO PAAJANEN, S. 1944

Kauppateknikko Yrittäjä Keslan hallituksen puheenjohtaja helmikuusta 2004 alkaen ja jäsen 1977 alkaen Osakkeenomistus yhtiössä: 360 000 Kesla B-osakkeita*

TAPIO NIKKANEN, S. 1958

Metsänhoitaja Yrittäjä Keslan hallituksen jäsen maaliskuusta 2001 alkaen

JUSSI KUUTSA, S. 1964

Kauppatieteiden maisteri Ulkomaantoimintojen kehitysjohtaja, Stockmann konserni Keslan hallituksen jäsen maaliskuusta 2006 alkaen Osakkeenomistus yhtiössä: 10 800 Kesla A-osakkeita*

VELI-MATTI KÄRKKÄINEN, S. 1967

Yhteiskuntatieteiden maisteri Toimitusjohtaja Ässätekniikka Oy ja Lipu Oy Keslan hallituksen jäsen helmikuusta 2003 alkaen Osakkeenomistus yhtiössä: 30 000 kpl Kesla A-osakkeita*

EEVA PUNTA, S. 1965

Filosofian lisensiaatti Yrittäjä, toimitusjohtaja Reachway Oy Keslan hallituksen jäsen maaliskuusta 2007 alkaen

*Osaketiedot 31.12.2007 tilanteen mukaisesti.

Hyvä hallinnointitapa

Kesla Oyj ja sen tytäryhtiöt noudattavat Helsingin pörssin, Keskuskauppakamarin ja Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton 1.7.2004 voimaan tullutta suositusta listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance).

KESLAN YHTIÖKOKOUS

Keslan yhtiökokous pidetään vähintään kerran vuodessa. Varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain neljän kuukauden kuluessa yhtiön tilikauden päättymisestä hallituksen määräämänä päivänä. Yhtiökokous päättää sille osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvista tehtävistä, kuten tilinpäätöksen vahvistamisesta, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle, voitonjaosta, hallituksen jäsenten palkkioista sekä hallituksen ja tilintarkastajien valinnasta ja heille maksettavista palkkioista.

Yhtiöjärjestyksen mukaan kutsu yhtiökokoukseen on toimitettava osakkeenomistajille aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään seitsemäntoista päivää ennen kokousta postittamalla kutsu kullekin osakkeenomistajalle osoitteella, jonka he ovat yhtiön osakasluetteloon ilmoittaneet tai julkaisemalla yhtiökokouskutsu hallituksen päättämässä valtakunnallisesti ilmestyvässä sanomalehdessä. Yhtiökokouskutsu julkaistaan myös Keslan kotisivuilla Internetissä. Osakkeenomistajan, joka haluaa käyttää puhe- ja äänivaltaa yhtiökokouksessa, on ilmoittauduttava yhtiölle kokouskutsussa mainittuna aikana, jonka on oltava aikaisintaan viisi päivää ja viimeistään kolme päivää ennen kokousta.

KESLAN HALLITUS

Keslan hallitukseen kuuluu neljästä seitsemään varsinaista jäsentä, jonka toimikausi on yksi vuosi. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus valvoo ja ohjaa yhtiön toimintaa, päättää keskeisistä toimintaperiaatteista, tavoitteista ja strategiasta. Hallitus vahvistaa budjetin, toimintasuunnitelman ja tilinpäätöksen sekä osavuosikatsaukset. Hallitus päättää myös rahoitussopimuksista, taloudellisesti merkittävistä investoinneista ja kiinteän ja sijoitusomaisuuden ostoista tai myynneistä. Hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan ja vahvistaa johtoryhmän jäsenten nimitykset. Hallituksella on työjärjestys.

2.3.2007 pidetyssä Keslan varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen jäseniksi valittiin Jussi Kuutsa, Veli-Matti Kärkkäinen, Tapio Nikkanen, Esko Paajanen ja Eeva Punta. Yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä hallituksen järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajaksi valittiin Esko Paajanen ja varapuheenjohtajaksi Tapio Nikkanen. Keslan hallituksen viisi jäsentä; Jussi Kuutsa, Veli-Matti Kärkkäinen, Tapio Nikkanen, Esko Paajanen ja Eeva Punta; ovat yhtiöstä riippumattomia jäseniä. Lisäksi riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista ovat kolme jäsentä; Jussi Kuutsa, Tapio Nikkanen ja Eeva Punta. Toimitusjohtaja Jari Nevalainen osallistuu hallituksen kokouksiin käsiteltävien asioiden esittelijänä. Hallintojohtaja Marke Tyrväinen toimii hallituksen sihteerinä.

2.3.2007 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa päätettiin hallituksen puheenjohtajan palkkioksi 27 000 euroa ja varapuheenjohtajan palkkioksi 19 500 euroa sekä hallituksen jäsenten palkkioksi 12 000 euroa toimikaudelta. Keslan vakituiseen henkilöstöön kuuluville ei makseta erillistä korvausta hallituksen jäsenyydestä. Vuonna 2007 pidettiin 13 hallituksen kokousta, joiden osallistumisprosentti oli 97 ja palkkioita hallitukselle maksettiin 87 000 euroa.

Hallitus suorittaa arvion päättyvän kauden toiminnastaan hallituksen tammikuun kokouksessa.

TOIMITUSJOHTAJA JA JOHTORYHMÄ

Hallitus nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön juoksevasta hallinnosta hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

Yrityksen johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja, hallintojohtaja, Kesälahden tehtaanjohtaja, markkinointijohtaja ja tuotantojohtaja. Johtoryhmä kokoontuu toimitusjohtajan johdolla normaalisti kerran kuukaudessa. Johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa ja sen kullakin jäsenellä on operatiivinen vastuu oman vastuualueensa päivittäisistä operaatioista. Johtoryhmän tehtävänä

on operatiivisten toimintojen lisäksi varmistaa yhtiön toimintojen kansainvälisen kilpailukyvyn kehittyminen ja ylläpito toimintaympäristömuutosten mukaisesti.

TILINTARKASTAJA

Yhtiössä on yhdestä kahteen varsinaista tilintarkastajaa. Varsinaisista tilintarkastajista yhden tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tarkastaja. Tilintarkastaja valitaan varsinaisessa yhtiökokouksessa. Tilintarkastajan toimikausi käsittää valinnan tapahtuessa kulumassa olevan tilikauden ja hänen tehtävänsä päättyy vaalin jälkeisen ensimmäisen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. 2.3.2007 pidetyssä Keslan varsinaisessa yhtiökokouksessa tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö Ernst&Young Oy vastuullisena tilintarkastajana KHT Roger Nyqvist.

Tilintarkastuspalkkiot vuonna 2007 olivat 46 000 euroa, mikä sisältää 8 000 euron arvosta palkkioita tilintarkastukseen liittymättömistä palveluista.

PALKITSEMINEN JA PALKKIOT

Kesla Oyj:n henkilöstöllä on vuosittain erikseen määriteltävä palkitsemisjärjestelmä, jonka tarkastelu tapahtuu neljännesvuosittain hallituksen toimesta. Yhtiön toimitusjohtajalla ja johtoryhmän jäsenillä on henkilökohtainen tulospalkkiojärjestelmä, joka perustuu yhtiön tuloskehitykseen ja liikevaihdon kasvuun. Palkkion toteutumisen hyväksyy hallitus tilikausittain kerran vuodessa. Yhtiössä ei ole käytössä optiojärjestelmiä.

Toimitusjohtajan palkka luontaisetuineen vuonna 2007 oli 153 000 euroa. Toimitusjohtajalla ei ole erillistä eläkesopimusta yhtiön puolesta. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on kolme kuukautta. Yhtiön irtisanoessa sopimuksen astuu irtisanominen välittömästi voimaan ilman erillistä irtisanomisaikaa. Yrityksen päättäessä sopimuksen toimitusjohtajalle maksetaan kuuden kuukauden rahapalkkaa vastaava rahasumma.

SISÄINEN VALVONTA, RISKIEN HALLINTA JA SISÄINEN TARKASTUS

Hallitus on päättänyt, ettei yhtiön toiminta ja toiminnan laajuus huomioiden ole tarpeellista perustaa erillisiä valiokuntia.

Lakisääteisen tilintarkastajan rooli on selvittää, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot sekä se on laadittu kirjanpitolain ja tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti.

Yhtiön sisäisellä tarkastuksella on tavoitteena tunnistaa, analysoida ja hallita toimintaan liittyviä uhkia ja riskejä sekä samalla taata yrityksen tehokas toiminta. Keslan hallitus vahvistaa yhtiössä noudatettavan sisäisen valvonnan periaatteet. Sisäinen tarkastus on järjestetty siten, että hallitus nimittää vuosittain sisäisen tarkastuksen suorittajiksi yhdestä kahteen yhtiöstä riippumatonta henkilöä, jotka voivat olla hallituksen jäseniä. Sisäinen tarkastus raportoi hallitukselle puolivuosittain ja tarvittaessa. Rahoitukseen liittyvien ja operatiivisen toiminnan riskien hallintaan on laadittu toimintaohjeet, joiden noudattamista valvotaan päivittäisessä operatiivisessa työssä.

SISÄPIIRIHALLINTO

Yhtiö noudattaa Helsingin Pörssin sisäpiiriohjetta. Yhtiöllä on sekä julkinen että yrityskohtainen sisäpiiri ja lisäksi tarvittaessa myös hankekohtainen sisäpiiri. Sisäpiiriohje on sisäpiiriläisten tiedossa ja muutoksista tiedotetaan sisäpiiriläisille. Sisäpiiriin kuuluville henkilöille lähetetään säännöllisin väliajoin sisäpiirirekisteriote tarkastettavaksi. Yhtiö edellyttää, että sen kaikki sisäpiiriläiset toimivat sisäpiirisäännösten edellyttämällä tavalla.

Yhtiön julkista sisäpiirirekisteriä ylläpitää Suomen Arvopaperikeskus Oy SIRE- järjestelmässään. Julkiseen sisäpiiriin kuuluvat yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, tilintarkastaja ja johtoryhmän jäsenet. Pysyviin yrityskohtaisiin sisäpiiriläisiin kuuluvat henkilöt, jotka työtehtäviensä vuoksi saavat säännöllisesti sisäpiiritietoa. Yritys ylläpitää itse rekisteriään pysyvistä yrityskohtaisista sisäpiiriläisistään.

Myydessään tai ostaessaan yhtiön osakkeita yhtiön sisäpiiriläisten on pyydettävä arviota mahdollisen sisäpiiritiedon olemassaolosta yhtiön sisäpiirivastaavalta. Kesla Oyj:n sisäpiiriläisille suositellaan ainoastaan pitkäaikaisia, yli kuuden kuukauden, sijoituksia yhtiön osakkeisiin. Lyhyempi kaupankäynti on sallittu ainoastaan yhtiön sisäpiirivastaavan luvalla. Sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa 30 vuorokautta ennen tilinpäätöksen ja 21 vuorokautta ennen neljännesvuositulosten julkistamista. Yhtiön sisäpiirivastaava on hallintojohtaja.

Yhtiö siirtyi arvo-osuusjärjestelmään vuoden 1998 aikana. Sisäpiiriohje on otettu käyttöön 1.3.2000.

Kesla Oyj:n johtoryhmä

Kuvassa vasemmalta Mikko Lehikoinen, Marke Tyrväinen, Esko Paajanen, Martti Haverinen, Jari Nevalainen ja Paavo Hopponen

JARI NEVALAINEN, S. 1966

Diplomi-insinööri, Kauppatieteiden kandidaatti Toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsen ja johtoryhmän puheenjohtaja maaliskuusta 2001 alkaen Osakkeenomistus yhtiössä: 17 300 kpl Kesla A-osakkeita*

MARTTI HAVERINEN, S. 1950

Diplomi-insinööri Tehtaanjohtaja Kesälahden tehdas ja johtoryhmän jäsen tammikuusta 2002 alkaen Osakkeenomistus yhtiössä: 1 830 kpl Kesla A-osakkeita*

PAAVO HOPPONEN, S. 1961

Diplomi-insinööri Tuotantojohtaja ja johtoryhmän jäsen huhtikuusta 2007 alkaen

MIKKO LEHIKOINEN, S. 1975

Metsänhoitaja Markkinointijohtaja ja johtoryhmän jäsen huhtikuusta 2003 alkaen Osakkeenomistus yhtiössä: 1 550 kpl Kesla A-osakkeita*

MARKE TYRVÄINEN, S. 1969

Kauppatieteiden maisteri

Hallintojohtaja tammikuusta 2008 alkaen; talousjohtaja 2000–2004, talous- ja henkilöstöjohtaja 2005–2007; ja johtoryhmän jäsen elokuusta 1999 alkaen. Osakkeenomistus yhtiössä: 2 550 kpl Kesla A-osakkeita*

*Osaketiedot 31.12.2007 tilanteen mukaisesti.

Konsernitilinpäätös, IFRS

KONSERNIN TULOSLASKELMA

1000 €	LIITETIETO	1.1.-31.12.2007	1.1.-31.12.2006
Liikevaihto		46 842	33 790
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos		185	66
Liiketoiminnan muut tuotot	4	114	429
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Poistot	6 7	-24 163 -11 463 -1 036	-16 675 -8 751 -706
Liiketoiminnan muut kulut	5	-5 403	-3 950
Liikevoitto		5 077	4 202
Rahoituskulut (netto)	9	-342	-141
Voitto ennen veroja		4 734	4 060
Tuloverot	10	-1 241	-1 125
Tilikauden voitto	11	3 493	2 935
Jakautuminen Emoyrityksen omistajille		3 493	2 935
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu laimentamaton/laimennettu osakekohtainen tulos, euroa		1,03	0,87

KONSERNIN TASE

1000 €	LIITETIETO	31.12.2007	31.12.2006
VARAT
Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	12	7 681	5 097
Liikearvo Muut aineettomat hyödykkeet	12	360 192	- 107
Myytävissä olevat sijoitukset		32	17
Laskennalliset verosaamiset	16	150	96
Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus	13	12 382	7 760
Myyntisaamiset ja muut saamiset	14	8 318	7 045
Rahavarat	15	656	929
VARAT YHTEENSÄ		29 770	21 052
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma	17	1 917	1 917
Ylikurssirahasto		6	6
Kertyneet voittovarat		10 146	8 272
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ		12 069	10 195
Pitkäaikaiset velat
Laskennallinen verovelka Varaukset	16 18	727 180	554 170
Korolliset velat	19	8 235	4 206
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat Tilikauden verotettavaan tuloon	20	6 130	4 442
perustuvat verovelat		142	72
Lyhytaikaiset korolliset velat	19	2 287	1 413
VELAT YHTEENSÄ		17 701	10 858
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ		29 770	21 052

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

1000 €	2007	2006
Liiketoiminnan rahavirta Asiakkailta saadut maksut Tavaroiden ja palvelujen toimittajille ja henkilöstölle suoritetut maksut Maksetut korot	46 673 -43 627 -340	32 215 -28 973 -125
Maksetut verot	-1 280	-1 574
Liiketoiminnan rahavirta	1 426	1 543
Investointien rahavirta Tytäryhtiön hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Investointiavustukset	-1 571 -3 277 299	- -2 208 398
Investointien rahavirta	-4 550	-1 810
Rahoituksen rahavirta Lainojen nostot Lainojen takaisinmaksut Maksetut osingot	6 713 -2 178 -1 684	2 869 -904 -1 346
Rahoituksen rahavirta	2 851	619
Rahavarojen muutos	-273	352
Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa	929 656	577 929

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
1000€	Osakepääoma	Ylikurssirahasto	Kertyneet voittovarat	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2007 Osingonjako Omien osakkeiden luovutusvoitto Tilikauden voitto Muuntoerot	1 917	6	8 272 -1 684 22 3 493 -1	44	10 195 -1 684 66 3 493 -1
31.12.2007	1 917	6	10 102	44	12 069
1000€	Osakepääoma	Ylikurssirahasto	Kertyneet voittovarat		Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2006 Osingonjako Tilikauden voitto	1 917	6	6 683 -1 346 2 935		8 606 -1 346 2 935
31.12.2006	1 917	6	8 272		10 195

Jakokelpoisten varojen laskelma:

1000€	31.12.2007
Kertyneet voittovarat	10 102
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Jakokelpoiset varat yhteensä	44 10 146

Sidotun oman pääoman osuus koko omasta pääomasta on 16 %.

KONSERNIN IFRS:N MUKAISET LIITETIEDOT

1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Perustiedot

Kesla on metsäteknologian kehittämiseen, valmistukseen ja markkinointiin erikoistunut konepajakonserni, joka hallitsee puunkorjuun tuotantoketjun kannolta tehtaalle. Kesla on myös merkittävä konepajatuotteiden järjestelmätoimittaja suomalaiselle konepajateollisuudelle. Konsernin emoyritys on Kesla Oyj. Emoyrityksen kotipaikkakunta on Joensuu ja sen rekisteröity osoite on Kuurnankatu 24, 80100 Joensuu. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa yhtiön kotisivuilta osoitteesta www.kesla.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista edellä mainitussa osoitteessa.

Tilinpäätöksen laatimisperusta

Kesla-konsernin tilinpäätös on laadittu kansainvälisen tilinpäätöskäytännön (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti noudattaen 31.12.2007 voimassa olevia säännöstöjä. Konsernin siirtymäpäivä IFRS:ään oli 1.1.2004. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintahintoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattuja rahoitusvaroja ja -velkoja.

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää Kesla Oyj:n ja kaikki sen suoraan tai välillisesti omistamat yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet yrityksen äänivallasta tai sillä on oikeus määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista.

Emoyhtiön perustamat tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen yhtiöiden perustamisesta lähtien. Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, voitonjako ja realisoitumattomat sisäiset katteet eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja vähemmistölle esitetään tuloslaskelman yhteydessä.

Saman määräysvallan alaisten yhteisöjen väliset liiketoimintojen yhdistämiset on käsitelty kirjanpidossa alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, sillä nämä hankinnat eivät sisälly IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistämiset -standardin soveltamisalaan. Hankintamenon ja hankitun oman pääoman välinen erotus kirjataan liikearvoksi.

Ulkomaanrahan määräiset erät

Konsernitilinpäätös on esitetty euroissa, joka on konsernin toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaanrahan määräiset erät kirjataan euroiksi tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöspäivänä avoimena olevat ulkomaanrahan määräiset monetaariset saamiset ja velat on arvostettu käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräisten erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Valuuttamääräisten lainojen ja saamisten kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Tytäryhtiön yhdistämisperiaate

Ulkomaalaisen tytäryhtiön tuloslaskelman erät on muutettu konsernitilinpäätöksessä yhdistelemistä varten Suomen rahan määräisiksi käyttäen tilikauden keskikurssia ja tase-erät tilinpäätöspäivän kurssia. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan omaan pääomaan.

Tuloverot

Konsernin verot sisältävät konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat veronoikaisut sekä laskennallisen verosaamisen ja verovelan muutoksen. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Laskennallinen vero lasketaan kaikista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon väliaikaisista eroista. Konserniyhtiöiden verotuksellisesta tappiosta lasketaan verosaaminen vain siihen määrään asti kuin niitä arvioidaan voitavan tulevaisuudessa hyödyntää.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Hankintamenoon sisällytetään lisäksi muut välittömästi hankinnasta johtuvat menot, kuten asiantuntijoiden palkkiot. Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot

Tutkimusmenot kirjataan tilikauden kuluiksi. Pääosa konsernin kehitysmenoista ei täytä IAS 38 -standardin kriteereitä ja ne kirjataan vuosikuluiksi. Se osa kehitysmenoista, joka kohdistuu uusiin kaupallisesti ja teknisesti käyttökelpoisiin

tuotteisiin, aktivoidaan ja esitetään kohdassa Muu aineeton omaisuus ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan, enintään viidessä vuodessa.

Muut aineettomat hyödykkeet

Tietokoneohjelmien ylläpitomenot kirjataan kuluiksi. Ohjelmistoprojekteihin liittyvät kulut, jotka voidaan yksilöidä kuuluvaksi yksilöityyn tietokoneohjelmaa ja jotka tuottavat konsernille todennäköistä taloudellista hyötyä, aktivoidaan. Patenttien hankintamenot aktivoidaan aineettomiin hyödykkeisiin ja poistetaan tasapoistoina taloudellisen pitoajan kuluessa.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Konserniyhtiöiden hankkima aineellinen käyttöomaisuus arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla.

Kuluvan käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan tasapoistoin.

Arvioidut poistoajat ovat:

Muut pitkävaikutteiset menot (tietokoneohjelmat)	3-5 vuotta
Rakennukset	30-35 vuotta
Tuotannon koneet ja kalusto	5-8 vuotta
Kuljetusvälineet	5 vuotta
Tietokoneet	3-5 vuotta
Muut koneet ja kalusto	5 vuotta
Valmistusoikeudet	8-10 vuotta

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkastetaan tilinpäätöksen yhteydessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvaamaan taloudellisen hyödykkeen odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen edellytykset. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.

Vieraan pääoman menot

Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Vieraan pääoman menojen jaksottamisessa on käytetty efektiivisen koron menetelmää.

Vuokrasopimukset - Konserni vuokralle ottajana

Konsernilla ei ole rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattuja hyödykkeitä. Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Vuokrasopimukset - Konserni vuokralle antajana

Konsernilla ei ole rahoitusleasingilla vuokralle annettuja hyödykkeitä. Vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät taseessa aineellisiin hyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana. Mahdolliset vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Tuloutusperiaatteet

Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu.

Työsuhde-etuudet

Konsernissa työskentelevien eläkejärjestely on hoidettu eläkevakuutusyhtiön kautta. Eläkejärjestelyt käsitellään maksupohjaisena, jolloin niihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee.

Rahoitusvarat ja -velat

Kesla-konsernin rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset, myytävissä olevat sijoitukset sekä muut velat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvaran tai -velan hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Transaktiomenot kirjataan rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei ole arvostettu käypään arvoon tuloksen kautta. Rahoitusinstrumenttien kirjaus taseeseen tapahtuu kaupantekopäivänä.

Taseen pitkäaikaisiin varoihin kuuluvat Myytävissä olevat sijoitukset sisältävät listaamattomien yhtiöiden osakkeita, jotka on arvostettu hankintamenoon soveltuvin osin vähennettynä arvonalennuksilla.

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä yhtiö pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin pitkä- ja lyhytaikaiset lainasaamiset sekä myyntisaamiset ja ne arvostetaan hankintamenoon.

Rahavaroihin sisältyvät käteinen raha, pankkitalletukset, joiden maturiteetti on lyhyt (noin alle 3 kk) sekä pankkitilien varat. Rahavarat arvostetaan käypään arvoon ja arvostustulos kirjataan tuloslaskelmaan.

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Käytössä olevat pankkitilien limiitit kuuluvat pitkäaikaisiin korollisiin velkoihin.

Johdannaissopimukset ja korkoriskiltä suojautuminen

Konsernissa ei ole otettu käyttöön suojauslaskentaa. Konserni solmii koronvaihtosopimuksia. Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon käypään arvoon sinä päivänä, kun konsernista tulee sopimusosapuoli ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käyvään arvoon. Kaikki johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan rahoituskuluihin ja -tuottoihin. Taseessa johdannaisten käypä arvo esitetään lyhytaikaisissa saamisissa tai veloissa.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja sen suuruus voidaan luotettavasti määritellä. Takuuvarauksen suuruus perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta.

Liikevoitto

Konserni on määrittänyt liikevoitto-käsitteen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutoksella, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä; muutoin ne on kirjattu rahoituseriin.

Johdon harkinta

Tilinpäätöstä laadittaessa yhtiön johto on joutunut tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksessä esitettyihin eriin. Arviot liittyvät pääosin aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistestaukseen sekä epäkurantin vaihto-omaisuuden määrään. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvon alentuminen

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.

Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen

IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, jotka eivät ole vielä voimassa ja joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

– IFRS 8 Operating Segments; voimassa 1.1.2009 jälkeen alkavilla tilikausilla. IFRS 8 -standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

Uuden standardin mukaan segmenttiraportointi perustuu johdon sisäiseen raportointiin ja siinä noudatettuihin laskentaperiaatteisiin. IFRS 8 edellyttää tietojen esittämistä liiketoimintasegmenteittäin (operating segments) mm. tuloksesta ja varoista, konsernin tuotteista, palveluista, maantieteellisistä alueista sekä merkittävistä asiakkaista. Yhteisön edellytetään myös antavan tiedot raportoitavien segmenttien määrittelyperusteista sekä segmenttiraportoinnissa sovellettavista laskentaperiaatteista. Lisäksi standardin mukaan on esitettävä segmenttiraportoinnin täsmäytyslaskelma tiettyihin tuloslaskelma- ja tase-eriin.

Konserni arvioi, että uusi standardi ei muuta olennaisesti nykyistä segmenttiraportointia, koska sisäisen raportoinnin mukaisesti määritellyt liiketoimintasegmentit ovat nykyisin konsernin ensisijainen raportointimuoto. Konsernin arvion mukaan IFRS 8:n käyttöönotto vaikuttaa lähinnä tapaan, jolla segmentti-informaatio esitetään tulevan tilinpäätöksen liitetiedoissa.

– IAS 23 Borrowing Costs -standardin muutos; voimassa 1.1.2009 alkavilla tilikausilla. Uudistettua standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

Muutettu standardi edellyttää, että ehdot täyttävän hyödykkeen, kuten tuotantolaitoksen, hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot. Konserni on kirjannut aiemmin sallitulla tavalla vieraan pääoman menot kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Konserni arvioi, että uuden standardin käyttöönotolla ei kuitenkaan tule olemaan olennaista vaikutusta tulevaan tilinpäätökseen.

– IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardin muutos; voimassa 1.1.2009 jälkeen alkavilla tilikausilla. Uudistettua standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

Uudistettu standardi muuttaa tilinpäätöslaskelmien esitystapaa. Konserni arvioi muutoksen vaikuttavan lähinnä tuloslaskelman ja oman pääoman muutoslaskelman esitystapaan. Osakekohtainen tulos -tunnusluvun laskentaperiaate ei muutu.

2. Segmentti-informaatio

Keslan tilinpäätöksen luvut pitävät 1.4.2007 alkaen sisällään katsauskaudella ostetun MFG Components Oy:n liiketoiminnan. Yritysoston myötä Kesla-konsernin taloudellinen raportointi muodostuu kahdesta ensisijaisesta segmentistä: metsäkoneet, johon kuuluvat emoyhtiön valmistamat puun korjuuseen, käsittelyyn ja kuljetukseen liittyvät laitteet, sekä konepajajärjestelmät, johon kuuluvat tytäryhtiöiden MFG Components Oy:n ja Kesla Components Oy:n valmistamat voimansiirto- ja hydraulikomponentit ja -järjestelmät. Konsernin sisäinen tulosseuranta, jonka avulla hallitus ja johto seuraavat yhtiön tuloskehitystä, on jaettu metsäkoneisiin ja konepajajärjestelmiin.

Liiketoimintasegmentit koostuvat varojen ryhmistä ja liiketoiminnoista, joiden tuotteisiin tai palveluihin liittyvät riskit ja kannattavuus poikkeavat muista liiketoimintasegmenteistä.

Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.

Segmentin varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Kohdistamattomat erät sisältävät vero- ja rahoituseriä sekä koko konsernille yhteisiä eriä. Investoinnit koostuvat useammalla kuin yhdellä tilikaudella käytettävien aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä.

A-osakkeiden vaihto, kpl

1000 €
Liiketoimintasegmentit	Metsäkoneet	Konepajajärjestelmät	Eliminointi	Konserni
Ulkoinen tavaroiden myynti	39 975	6 868	-	46 842
Sisäinen myynti	516	6 125	-6 641	-
Liikevaihto	40 491	12 992	-6 641	46 842
Segmentin liikevoitto	4 731	674	-329	5 077
Konsernin liikevoitto				5 077
Tilikauden tulos				3 493
Konsernin tilikauden tulos				3 493
1000 €
Liiketoimintasegmentit	Metsäkoneet	Konepajajärjestelmät	Eliminointi	Konserni
Segmentin varat	23 952	8 390	-2 572	29 770
Varat yhteensä				29 770
Segmentin velat	15 184	4 823	-2 306	17 701
Velat yhteensä				17 701
Investoinnit	3 795	1 052		4 848
Poistot	613	423		1 036

3. Hankitut liiketoiminnot

Kesla Oyj perusti vuonna 2005 Kesla Components Oy nimisen tytäryhtiön, johon siirrettiin Ilomantsissa toimiva konsernin sisäisten komponenttien valmistustoiminta. Toukokuussa 2007 Kesla Oyj osti Tohmajärvellä toimivan MFG Components Oy:n koko osakekannan. MFG Components harjoittaa komponenttien valmistusta sekä maahantuontia ja jälleenmyyntiä pääosin suomalaisille metallialan valmistustoimintaa harjoittaville yhtiöille. Kaupan keskeisenä tavoitteena oli saada konserniin sellaista komponenttien markkinointiin ja myyntiin liittyvää ammattitaitoa, jonka avulla voitaisiin Kesla-konserniin rakentaa kasvu- ja kilpailukykyinen komponenttivalmistuksen liiketoimintakokonaisuus. Osana tätä tavoitetta Kesla Components Oy sulautuu MFG Components Oy:öön, tavoitteena on sulautuminen vuoden 2008 aikana.

MFG Components Oy:n hankintameno on 1,6 miljoonaa euroa ja siitä on 0,4 miljoonaa euroa kirjattu liikearvoon ylläesitetyin perusteluin. Lisäperusteluna liikearvon kirjaamiseen oli myös toiminnan kannattavuus.

Hankinnan kohteesta kirjattiin seuraavat varat ja velat yhdistämisessä 1.4.2007:

	Liitetieto
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet		40	Pakollinen varaus	20
Aineelliset hyödykkeet		582	Pitkäaikainen vieras pääoma
Muut sijoitukset		20	Rahalaitoslainat	264
Vaihtuvat vastaavat			Laskennallinen verovelka	87
Vaihto-omaisuus		1 422	Lyhytaikainen vieras pääoma	1 801
Saamiset		1 342	Velat yhteensä	2 172
Rahat ja pankkisaamiset		1
Varat yhteensä		3 407
Nettovarat		1 235
Hankinnasta syntynyt liikearvo	12	360
Hankintameno		1 595
Rahana maksettu kauppahinta		1 595
Hankitun yrityksen rahavarat		1
Rahavirtavaikutus		1 594

Pakollinen varaus	フロ
Pitkäaikainen vieras pääoma
Rahalaitoslainat	264
Laskennallinen verovelka	87
Lyhytaikainen vieras pääoma	1801
Velat yhteensä	2 1 7 2

Hankintameno 1 595 tuhatta euroa on kokonaisuudessaan maksettu rahavaroilla.

Mikäli ylläesitetty kauppa olisi toteutunut tilikauden 2007 alussa, olisi vaikutus Kesla-konsernin liikevaihtoon ollut noin 2 miljoonaa euroa ja tulokseen noin 0,2 miljoonaa euroa. MFG Components Oy:n 9 kuukauden tulos, 0,5 miljoonaa euroa, sisältyy Kesla-konsernin tulokseen 2007.

4. Liiketoiminnan muut tuotot

1000 €	2007	2006
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot	40	411
Vuokratuotot	1	18
Julkiset avustukset	74	-
YHTEENSÄ	114	429

Henkilönostinliiketoiminnan myyntivoitto sisältyy aineettomien hyödykkeiden myyntivoittoon vuonna 2006.

5. Liiketoiminnan muut kulut

1000 €	2007	2006
Myynti ja mainos	762	681
Käyttö- ja ylläpitokulut	695	435
Matkakulut	427	343
Konttori ja hallinto	483	403
Palvelumaksut	303	287
Muut liiketoiminnan kulut	2 732	1 801
LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT YHTEENSÄ	5 403	3 950

Muut liiketoiminnan kulut ovat pääsääntöisesti tuotannon muita muuttuvia menoja.

Tilintarkastajan palkkiot sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin.

1000 €	2007	2006
Tilintarkastus	46	36
Tilintarkastuslain 1 §:n 1 momentin 2
kohdassa tarkoitetut toimeksiannot	1	1
Veroneuvonta	7	3
TILINTARKASTUSPALKKIOT YHTEENSÄ	54	40

6. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

Konserni työllisti 31.12.2007 328 henkilöä (31.12.2006 240 henkilöä). Tilikauden keskimääräinen henkilökunta oli 285 henkilöä, joista toimihenkilöitä oli 70 (31.12.2006 226 ja 51).

1000 €	2007	2006
Palkat, palkkiot ja luontaisedut	9 301	7 077
Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt	1 446	1 141
Muut henkilösivukulut	716	533
YHTEENSÄ	11 463	8 751
Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella	2007	2006
Metsäkoneet	176	173
Konepajajärjestelmät	109	53
YHTEENSÄ	285	226
7. Poistot ja arvonalennukset
1000 €	2007	2006
Aineettomat oikeudet	-	33

Muut pitkävaikutteiset menot	81	85
Rakennukset ja rakennelmat	240	182
Koneet ja kalusto	715	407
Liikearvo	-	-
YHTEENSÄ	1 036	706
Arvonalennukset	-	-
POISTOT JA ARVONALENNUKSET YHTEENSÄ	1 036	706

8. Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimus- ja kehittämismenot olivat 973 tuhatta euroa vuonna 2007 (849 tuhatta euroa vuonna 2006), joista on aktivoitu 69 tuhatta euroa vuoden 2007 aikana. Aktivoitu osuus esitetään tilinpäätöksen taseen erässä Muut aineettomat hyödykkeet. Aktivoituja tuotekehitysmenoja on taseessa 94 tuhatta euroa 31.12.2007 (64 tuhatta euroa 31.12.2006).

9. Rahoituskulut (netto)

1000 €	2007	2006
Rahoitustuotot	5	1
Rahoituskulut	-347	-143
RAHOITUSKULUT NETTO	-342	-141

10. Tuloverot

1000 €	2007	2006
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	1 122	1 113
Laskennalliset verot	119	12
YHTEENSÄ	1 241	1 125

Tuloslaskelman verokulujen ja konsernin verokannalla (26%) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

1000 €	2007	2006
Tulos ennen veroja	4 734	4 060
Verot laskettuna kotimaan verokannalla	1 231	1 055
Vähennyskelvottomien kulujen vaikutus	10	18
Konsolidointierät	-	52
VEROT TULOSLASKELMASSA	1 241	1 125

Konsernin ulkomaisten tyttärien poikkeavaa verokantaa ei huomioida erän epäoleellisuuden vuoksi.

11. Osakekohtainen tulos

1000 €	2007	2006
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto, jatkuvat toiminnot	3 493	2 935
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana	3 383 145	3 383 145
Laimentamaton osakekohtainen tulos (eur/osake), jatkuvat toiminnot	1,03	0,87
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos (eur/osake), jatkuvat toiminnot	1,03	0,87

Tulos / osake = Tulos ennen satunnaiseriä, tilinpäätössiirtoja ja veroja - verot

Osakkeiden lukumäärä (osakeantioikaistu)

Henkilöstö tilikauden lopussa

12. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

1000 €	Aineettomat oikeudet	Muut pitkävaikutteiset menot	Yhteensä
Hankintamenot 1.1.2007	258	731	989
Lisäykset	15	200	215
Hankintamenot 31.12.2007	273	931	1 204
Kertyneet poistot 1.1.2007 Hankittu liiketoiminta Tilikauden poistot Kertyneet poistot 31.12.2007	-247 -1 -247	-635 -49 -81 -765	-882 -50 -81 -1 012
Kirjanpitoarvo 1.1.2007	11	96	107
Kirjanpitoarvo 31.12.2007	26	166	192

1000 €	Aineettomat oikeudet	Muut pitkävaikutteiset menot	Yhteensä
Hankintamenot 1.1.2006 Lisäykset	283	652 79	935 79
Vähennykset	-25		-25
Hankintamenot 31.12.2006	258	731	989
Kertyneet poistot 1.1.2006	-233	-550	-783
Tilikauden poistot	-33	-85	-118
Vähennysten kertyneet poistot	19		19
Kertyneet poistot 31.12.2006	-247	-635	-882
Kirjanpitoarvo 1.1.2006	50	102	152
Kirjanpitoarvo 31.12.2006	11	96	107

1000 €	Maa-alueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintamenot 1.1.2007	155	5 727	8 088		13 970
Lisäykset		613	3 858	778	5 249
Vähennykset			-172		-172
Investointiavustukset		-9	-290		-299
Hankintamenot 31.12.2007	155	6 330	11 484	778	18 748
Kertyneet poistot 1.1.2007		-2 902	-5 971		-8 873
Hankittu liiketoiminta			- 1 407		-1 407
Tilikauden poistot		-240	-715		-955
Vähennysten kertyneet poistot			168		168
Kertyneet poistot 31.12.2007		-3 142	-7 926		-11 067
Kirjanpitoarvo 1.1.2007	155	2 825	2 117		5 097
Kirjanpitoarvo 31.12.2007	155	3 189	3 559	778	7 681

1000 €	Maa-alueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Hankintamenot 1.1.2006	155	5 624	6 054	11 833
Lisäykset		103	2 059	2 162
Vähennykset			-25	-25
Hankintamenot 31.12.2006	155	5 727	8 088	13 970
Kertyneet poistot 1.1.2006		-2 720	-5 586	-8 306
Tilikauden poistot		-182	-407	-589
Vähennysten kertyneet poistot			22	22
Kertyneet poistot 31.12.2006		-2 902	-5 971	-8 873
Kirjanpitoarvo 1.1.2006	155	2 904	468	3 527
Kirjanpitoarvo 31.12.2006	155	2 825	2 117	5 097

Konserni sai vuonna 2007 299 tuhatta euroa avustusta Suomen valtiolta konehankintoja ja rakennusinvestointeja varten. Avustus on kirjattu hankintamenon vähennykseksi.

Liikearvo

Aineettomat oikeudet ryhmään sisältyy konsernin liikearvo 360 tuhatta euroa, joka on syntynyt emoyhtiön ostaessa MFG Components Oy:n koko osakekannan. Arvonalentamistestauksessa MFG Components Oy:n kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuen. Rahavirtaennuste perustuu yhtiön budjettiin 2008, jonka jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu huomioimatta kasvutekijää. Diskonttauskorko ennen veroja on määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannusten avulla. Johdon mielestä minkään käytetyn keskeisen muuttujan mahdollinen muutos kohtuullisesti arvioituna ei johtaisi tilanteeseen, jossa liikearvon avulla kerrytettävissä olevat rahamäärät alittaisivat sen kirjanpitoarvon. Kesla Components Oy:n sulautumisen myötä MFG Components Oy:n liiketoiminta- ja tuloskehityksen odotetaan, muun muassa synergiaetujen turvin, kehittyvän entistä suotuisammin.

13. Vaihto-omaisuus

1000 €	2007	2006
Raaka-aineet	4 764	3 201
Puolivalmiit	5 049	3 513
Valmiit	2 568	1 046
VAIHTO-OMAISUUS YHTEENSÄ	12 382	7 760

14. Myyntisaamiset ja muut saamiset

1000 €	2007	2006
Myyntisaamiset	7 720	6 603
Siirtosaamiset	598	442
YHTEENSÄ	8 318	7 045

Myyntisaamisten käypä arvo ei merkittävästi poikkea kirjanpitoarvosta.

15. Rahavarat

1000 €	2007	2006
Käteinen raha ja pankkitilit	656	929

16. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

1000 €	2007	2006
Laskennallinen verosaaminen
Takuuvarauksesta	47	44
Sisäinen varaston katteesta	104	50
LASKENNALLINEN VEROSAAMINEN YHTEENSÄ	150	96
Laskennallinen verovelka
Poistoerosta	-431	-324
Arvonkorotus	-58	-61
Vaihto-omaisuudesta	-214	-153
Tuotekehitysmenoista	-25	-17
LASKENNALLINEN VEROVELKA YHTEENSÄ	-727	-554

17. Oma pääoma

Kesla Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukainen vähimmäispääoma on miljoonasatayhdeksänkymmentätuhatta (1 190 000) euroa ja enimmäispääoma neljämiljoonaaseitsemänsataakuusikymmentätuhatta (4 760 000) euroa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta.

Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Osakkeet jakautuvat A-osakkeisiin ja B-osakkeisiin siten, että A-osakkeita on vähintään 1 500 000 kappaletta ja enintään 6 300 000 kappaletta ja B-osakkeita vähintään 600 000 kappaletta ja enintään 2 100 000 kappaletta.

A- ja B-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen B-osake tuottaa oikeuden yhtiökokouksessa äänestää kahdellakymmenellä (20) äänellä ja jokainen A-osake yhdellä (1) äänellä. A-osakkeille maksettava osinko voi olla kaksinkertainen B-osakkeille maksettavaan osinkoon verrattuna.

A-osake	2 483 145 kpl	1 ääni	2 483 145 ääntä
B-osake	900 000 kpl	20 ääntä	18 000 000 ääntä
YHTEENSÄ	3 383 145 kpl		20 483 145 ääntä

31.12.2007 yhtiön osakepääoma 1 917 tuhatta euroa ja osakkeiden määrä 3 383 145 täysin maksettua osaketta.

Hallussa olevat omat osakkeet

Omiin osakkeisiin sisältyy konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintameno. Ostettujen osakkeiden hankintahinta on 36 tuhatta euroa ja se esitetään oman pääoman vähennyksenä.

Kesla Oyj omistaa 31.12.2007 omia A-osakkeita seuraavasti:

Määrä kpl	Nimellisarvo €	Osakepääomasta %	Äänistä %
14 570	-	0,4	0,1

Kesla Oyj on tilikauden aikana luovuttanut omia A-osakkeita seuraavasti:

Määrä kpl	Nimellisarvo €	Osakepääomasta %	Äänistä %
8 830	-	0,3	0,1

Luovutus liittyi toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkitsemisjärjestelmään ja siitä päätti yhtiön hallitus yhtiökokouksen 3.3.2006 antaman valtuutuksen perusteella.

Yhtiö ei hankkinut tilikauden aikana omia osakkeitaan.

Osinko

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,50 euroa/osake.

18. Varaukset

1000 €	2007	2006
Takuuvaraukset kauden alussa	170	120
Varausten lisäykset kauden aikana	10	50
Kaudella käytetyt määrät	-	-
Kaudella peruutetut käyttämättömät määrät	-	-
TAKUUVARAUKSET KAUDEN LOPUSSA	180	170

Pakolliset varaukset ovat myytyihin koneisiin liittyviä takuukustannuksia. Takuuaika on normaalisti 12 kuukautta. Takuun aikana havaitut takuuehdot täyttävät viat korjataan yrityksen kustannuksella tai asiakkaalle annetaan uusi vastaava tuote. Tilinpäätöksessä 2007 esitetty takuuvaraus on mitoitettu kattamaan vuonna 2007 myytyjen koneiden arvioituja takuukustannuksia, jotka toteutuvat vuoden 2008 aikana.

19. Korolliset velat

1000 €				2007			2006
Pitkäaikaiset Lainat rahoituslaitoksilta Lyhytaikaiset				8 235			4 206
Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset YHTEENSÄ				2 287 10 522			1 413 5 618
Rahalaitoslainojen takaisinmaksuaikataulu:
1000 €	jäännös	2008	2009	2010	2011	2012	2013 -
Velkakirjalainat	9 128	2 287	2 291	1 943	1 226	878	1 114
Shekkitililimiitti	1 394
RAHALAITOSLAINAT YHTEENSÄ	10 522

Konsernin kaikki korolliset velat ovat euromääräisiä. Lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin on kirjattu pitkäaikaisten lainojen seuraavan vuoden lyhennykset. Käytetty luotollinen shekkitililimiitti on kirjattu pitkäaikaisiin velkoihin. Korollisten velkojen efektiivisten korkokantojen vaihteluvälit 31.12.2007 ovat 3,5 – 5,3 %.

20. Ostovelat ja muut velat sekä siirtovelkojen olennaiset erät

1000 €	2007	2006
Ostovelat	2 698	2 558
Saadut ennakkomaksut	562	2
Siirtovelat	2 242	1 589
Muut lyhytaikaiset velat	628	293
YHTEENSÄ	6 130	4 442
Siirtovelkoihin sisältyvä olennaiset erät Palkkavelat sivukuluineen TYEL-velka	1 896 117	1 375 82

Velkojen lyhytaikaisuudesta johtuen kirjanpitoarvot eivät merkittävästi poikkea käyvistä arvoista.

21. Vakuudet ja vastuusitoumukset

1000 € Omasta puolesta annetut vakuudet	2007	2006
Rahalaitoslainat	10 522	5 618
Annetut kiinteistökiinnitykset Annetut yrityskiinnitykset	3 632 3 577	3 632 3 072

22. Muut vuokrasopimukset

Konsernin maksamat vuokrat vuonna 2007 olivat yhteensä 103 tuhatta euroa. Konsernilla ei ole merkittäviä vuokravastuita tulevina vuosina.

23. Rahoitusriskien hallinta

Konsernin rahoitusriskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen ja toimintaan. Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus.

Konsernilla ei ole merkittävää valuuttariskiä, koska pääasiallinen myynti- ja ostovaluutta on euro. Vuoden 2007 ostoista 97 % maksettiin euroissa ja euromääräisen liikevaihdon osuus oli 99 %.

Konsernin tulot ja operatiiviset kassavirrat ovat riippumattomia markkinakorkojen vaihtelusta. Mahdollinen käyvän arvon korkoriski liittyy lainoihin. Tilinpäätöspäivänä pitkäaikaisista lainoista oli 10,2 % kiinteäkorkoisia, 27,3 % korkosuojattuja ja loput vaihtuvakorkoisia. Tilinpäätöspäivän lainamäärällä yhden prosenttikymmenyksen muutos vaihtuvissa koroissa vuositasolla olisi lisännyt korkokuluja ja siten pienentänyt koko vuoden tulosta seitsemän tuhatta euroa.

Konsernin luottopolitiikassa määritellään asiakkaiden luottokelpoisuusvaatimukset, asiakaskartoitusten tekeminen, ohjeistetaan sopimuskäytäntö, luototus sekä mahdolliset perintätoimenpiteet. Luottoriskin hallinta ja luotonvalvonta on keskitetty konsernin talousosastolle, joka toimii yhdessä eri liiketoimintayksiköiden kanssa. Asiakkaiden luottokelpoisuuden arvioinnissa käytetään järjestelmällistä yhdessä eri liiketoimintayksiköiden kanssa sovittua toimintatapaa. Luottoa myönnetään vain niille asiakkaille, joilla on moitteettomat luottotiedot. Talousosasto raportoi asiakkaiden luottoasemasta viikoittain eri liiketoimintayksiköille. Yksittäisiin merkittäviin liiketoimiin sekä uusien asiakkaiden kanssa tapahtuvaan kauppaan konserni pyytää aina vastapuolelta riittävän vakuuden tai ennakkomaksun. Osa konsernin vientimyyntisaamisista oli vakuutettuna vuoden 2007 aikana.

Konsernissa suunnitellaan ja seurataan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään varmistamaan luottolimiittien avulla sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia. Käyttämättömien luottolimiittien määrä 31.12.2007 oli 806 tuhatta euroa (919 tuhatta euroa 31.12.2006). Konsernin yhtiöiden rahoitus hoidetaan emoyhtiön kautta. Konsernin tavoitteena on, että käytettävissä olevat rahavarat ja käyttämätön luottolimiitti ovat 2,5 prosenttia 12 kuukauden liikevaihdosta.

Pääoman hallinta

Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset sekä kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena paras mahdollinen tuotto. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset.

Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan mm. nettovelkaantumisasteella (gearing). Konsernin korolliset nettovelat olivat vuoden 2007 lopussa 9,9 milj. euroa (31.12.2006 4,7 milj. euroa) ja nettovelkaantumisaste oli 81,8 % (31.12.2006 46,0 %). Nettovelkaantumisastetta laskettaessa korollinen nettovelka on jaettu oman pääoman määrällä. Nettovelkoihin sisältyvät korolliset velat vähennettyinä korollisilla saamisilla ja rahavaroilla.

Konsernin kasvaneiden investointien sekä käyttöpääoman kasvun vuoksi konsernin nettovelkaantumisaste nousi vuoden 2007 aikana.

1000 €	2007	2006
Korolliset velat Korolliset saamiset Rahavarat Nettovelat	10 522 - 656 9 866	5 618 - 929 4 689
Oma pääoma yhteensä	12 069	10 195
Nettovelkaantumisaste (gearing), %	81,8	46,0

24. Lähipiiritapahtumat

Kesla-konsernin lähipiiriin katsotaan kuuluvan emoyhtiö Kesla Oyj; tytäryhtiöt Kesla Components Oy, MFG Components Oy sekä OOO Kesla; Kesla Oyj:n hallituksen jäsenet; Kesla Oyj:n johtoryhmän jäsenet sekä edellä mainittujen henkilöiden läheiset perheenjäsenet.

Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet

	Kotimaa	Omistusosuus (%)	Äänivalta (%)
Kesla Oyj	Suomi
Kesla Components Oy	Suomi	100 %	100 %
MFG Components Oy	Suomi	100 %	100 %
OOO Kesla	Venäjä	100 %	100 %

Lähipiiriliiketoimet

Konsernilla ei ole merkittäviä liiketapahtumia lähipiirin kanssa.

Johdon saamat kompensaatiot

1000 €	2007	2006
Toimitusjohtajien palkat ja luontaisedut	301	140
Toimitusjohtajien saamat osakeperusteiset maksut	38	-
Muun johdon palkat ja luontaisedut	396	227
Muun johdon saamat osakeperusteiset maksut	43	-
YHTEENSÄ	778	367
Hallituksen jäsenet:	2007	2006
Paajanen Esko	27	24
Kuutsa Jussi	12	10
Kärkkäinen Veli-Matti	12	10
Nikkanen Tapio	19	17
Punta Eeva	9	-
Forss Harri, hallituksen aiempi jäsen	2	10
Kärkkäinen Seppo, hallituksen aiempi jäsen	2	10
Paajanen Jouni, hallituksen aiempi jäsen	4	10
Yhteensä	87	91
Tytäryhtiöiden hallitusten palkkiot	21	15
YHTEENSÄ	108	106

Konsernissa ei ole sovittu lakisääteistä eläketurvaa olennaisesti paremmista eläke-etuuksista.

25. Siirtyminen IFRS –raportointiin

Liitetietojen kohdassa Laatimisperusta on todettu, että Kesla Oyj siirtyi vuoden 2005 alusta IFRS-periaatteiden mukaiseen tilipäätöskäytäntöön. Avaava tase 1.1.2004 laadittiin Kesla Oyj:n tasolla. Tilinpäätös vuodelta 2005 on ensimmäinen IFRS-periaatteen mukaisesti laadittu konsernitilinpäätös. Ennen IFRS-standardien käyttöönottoa Keslan tilinpäätökset oli laadittu suomalaisen tilinpäätösnormiston (FAS) mukaisesti.

2003 2004 2005 2006 2007

0

Emoyhtiön tilinpäätös, FAS

TULOSLASKELMA

1000 €	LIITETIETO		1.1.-31.12.2007		1.1.-31.12.2006
Liikevaihto	1		40 198		33 997
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos			60		87
Liiketoiminnan muut tuotot	2		316		607
Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen muutos Ulkopuoliset palvelut		-25 769 2 273 -1 155	-24 651	-20 036 1 181 -1 132	-19 987
Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot	3	-6 296		-5 585
Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut		-994 -471	-7 761	-864 -432	-6 881
Poistot Suunnitelman mukaiset poistot	7		-600		-563
Liiketoiminnan muut kulut			-3 759		-3 198
Liikevoitto			3 802		4 063
Rahoitustuotot ja -kulut Korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut	5	105 -334	-229	50 -144	-94
Voitto ennen satunnaisia eriä			3 573		3 968
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja			3 573		3 968
Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos			-41		-7
Tuloverot Tilikauden tuloverot	6		-925		-1 049
Tilikauden voitto			2 607		2 912

TASE

1000 €	LIITETIETO		31.12.2007		31.12.2006
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet	7
Aineettomat oikeudet		12		12
Muut pitkävaikutteiset menot		14	26	28	40
Aineelliset hyödykkeet	7
Maa-alueet Rakennukset ja rakennelmat		155 3 551		155 3 176
Koneet ja kalusto		1 552		1 177
Keskeneräiset hankinnat		738	5 996	-	4 508
Sijoitukset	8
Osuudet saman konsernin yrityksessä Osakkeet ja osuudet		1 641 17		45 17
Omat osakkeet		-	1 657	59	121
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ			7 680		4 669
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet		3 639		2 532
Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet		3 973 963	8 575	2 806 903	6 241
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaaminen konserniyhtiöiltä			2 335		1 851
Lyhytaikaiset saamiset	9
Myyntisaamiset Siirtosaamiset		6 729 452	7 180	6 621 376	6 998
Rahat ja pankkisaamiset			244		783
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ			18 334		15 266
VASTAAVAA YHTEENSÄ			26 014		20 542

1000 €	LIITETIETO		31.12.2007		31.12.2006
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma	10	1 917		1 917
Ylikurssirahasto	10	6		6
Muut rahastot	10
Omien osakkeiden rahasto		-		59
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun oman pääoman rahasto	10	44		-
Edellisten tilikausien voitto	10	5 737		4 487
Tilikauden voitto	10,11	2 607	10 311	2 912	9 381
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Poistoero			1 110		1 069
Pakolliset varaukset
Takuuvaraus			170		170
Vieras pääoma
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta	12,14		8 084		4 206
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta	14	2 175		1 413
Saadut ennakot		51		2
Ostovelat	13	2 451		2 946
Siirtovelat	13	1 475		1 177
Muut velat	13	188	6 339	180	5 717
VASTATTAVAA YHTEENSÄ			26 014		20 542

RAHAVIRTALASKELMA

1000 €	2007	2006
Liiketoiminnan rahavirta
Asiakkailta saadut maksut Tavaroiden ja palvelujen toimittajille	40 561	33 862
ja henkilöstölle suoritetut maksut	-38 334	-29 796
Maksetut korot	-330	-128
Maksetut verot	-1 033	-1 558
Liiketoiminnan rahavirta	864	2 380
Investointien rahavirta
Tytäryhtiön hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla	-1 571	-
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-2 224	-1 129
Investointiavustukset	146	240
Investointien rahavirta	-3 649	-889
Rahoituksen rahavirta
Lainojen nostot	6 713	2 700
Lainojen takaisinmaksut	-1 693	-1 342
Maksetut osingot	-1 684	-1 346
Lainat tytäryhtiöille	-1 091	-1 244
Rahoituksen rahavirta	2 246	-1 232
Rahavarojen muutos	-539	258
Rahavarat tilikauden alussa	783	524
Rahavarat tilikauden lopussa	244	783

EMOYHTIÖN FAS:N MUKAISET LIITETIEDOT

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön (FAS) mukaisesti.

Käyttöomaisuuden arvostus

Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä saaduilla investointiavustuksilla ja suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuushyödykkeiden arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan seuraavasti:

Aineettomat oikeudet ja muut pitkävaikutteiset menot	3-5 vuotta
Rakennukset	30-35 vuotta
Tuotannon koneet ja kalusto	5-8 vuotta
Kuljetusvälineet	5 vuotta
Tietokoneet	3-5 vuotta
Muut koneet ja kalusto	5 vuotta

Vaihto-omaisuuden arvostus

Vaihto-omaisuus esitetään FIFO-periaatteen mukaisesti hankintahintaan tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Vaihto-omaisuuden arvoon on sisällytetty pelkästään muuttuvat menot.

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot on kirjattu vuosikuluksi niiden syntymisvuonna.

Eläkemenot

Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkemenot kirjataan kuluksi niiden kertymisvuonna.

Valuuttamääräiset erät

Valuuttamääräiset tase-erät on arvostettu Euroopan keskuspankin ilmoittamaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin.

1. Liikevaihdon erittely

Maantieteellinen jakauma, M€
	2007	2006
Suomi	12,6	11,8
Muut EU-maat	19,9	16,5
Eu:n ulkopuoleinen Eurooppa	4,1	2,7
Muu maailma	3,6	3,0
YHTEENSÄ	40,2	34,0

2. Liiketoiminnan muut tuotot

1000 €	2007	2006
Vuokratuotot konserniyhtiöiltä	128	130
Veloitukset konsernin sisäisistä palveluista	77	48
Käyttöomaisuuden ja liiketoiminnan myyntivoitot	36	345
Julkisen vallan avustuksia	74	71
Muut tuotot	1	13
YHTEENSÄ	316	607

3. Henkilöstö

Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin

	2007	2006
Toimihenkilöitä	50	47
Työntekijöitä	140	126
YHTEENSÄ	190	173

Johdon palkat ja palkkiot
1000 €	2007	2006
Toimitusjohtaja	153	140
Hallituksen jäsenet	87	91
YHTEENSÄ	240	231
4. Tilintarkastajan palkkiot
1000 €	2007	2006
Tilintarkastus	38	29
Tilintarkastuslain 1 §:n 1 mom. 2 kohdan mukaiset
toimeksiannot Veroneuvonta	1 7	1 3
YHTEENSÄ	46	33
5. Rahoitustuotot ja -kulut
1000 €	2007	2006
Muut korko- ja rahoitustuotot
Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä	102	49
Korkotuotot muilta	3	1
MUUT KORKO- JA RAHOITUSTUOTOT YHTEENSÄ	105	50
Muut korko- ja rahoituskulut
Korkokulut saman konsernin yrityksille	1	2
Kurssitappiot saman konsernin yrityksille	4	-
Muut korkokulut Muut rahoituskulut	325 4	138 5
MUUT KORKO- JA RAHOITUSKULUT YHTEENSÄ	334	144
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT YHTEENSÄ	-229	-94
6. Välittömät verot
1000 €	2007	2006

7. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

1000 €	Aineettomat oikeudet	Muut pitkävaikutteiset menot	Yhteensä
Hankintamenot 1.1.2007	257	637	894
Hankintamenot 31.12.2007	257	637	894
Kertyneet poistot 1.1.2007 Tilikauden poistot Kertyneet poistot 31.12.2007	-246 -246	-609 -14 -623	-855 -14 -868
Kirjanpitoarvo 31.12.2007	12	14	26
Kirjanpitoarvo 31.12.2006	12	28	40

Tuloverot varsinaisesta toiminnasta 925 1 049

1000 €	Maa-alueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintamenot 1.1.2007 Lisäykset Vähennykset	155	5 471 613	6 182 873 -169	738	11 808 2 224 -169
Investointiavustukset		-9	-137		-146
Hankintamenot 31.12.2007	155	6 074	6 749	738	13 717
Kertyneet poistot 1.1.2007 Vähennysten kertyneet poistot		-2 878	-5 005 166		-7 883 166
Tilikauden poistot		-228	-359		-587
Kertyneet poistot 31.12.2007		-3 106	-5 198		-8 304
Arvonkorotukset		583			583
Kirjanpitoarvo 31.12.2007	155	3 551	1 552	738	5 996
Kirjanpitoarvo 31.12.2006	155	3 176	1 177		4 508

Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo, 1000 €

31.12.2007	1 342
31.12.2006	960

8. Sijoitukset

Osuudet saman konsernin yrityksissä

1000 €	2007	2006
Hankintameno 1.1.	45	20
Lisäykset	1 596	25
Hankintameno 31.12.	1 641	45
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 641	45
Omistusosuus	2007	2006
Kesla Components Oy, Ilomantsi	100 %	100 %
OOO Kesla, Pietari, Venäjä	100 %	100 %
MFG Components Oy, Tohmajärvi	100 %	-
Muut sijoitukset
Kiinteistö Oy Juhanantupa, Kesälahti	12,9 %	12,9 %
Kirjanpitoarvo, 1000 €	17	17

9. Lyhytaikaiset saamiset

1000 € Myyntisaamiset	2007 6 669	2006 6 584
Saamiset saman konsernin yhtiöiltä
Myyntisaamiset	60	37
Siirtosaamiset	4	1
	64	38
Muihin saamisiin sisältyvät olennaiset erät
Alv-saamiset	273	51
Verosaamiset	98	-
Työeläkemaksusaaminen	-	90

10. Oma pääoma

1000 €	2007	2006
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1.	1 917	1 917
Osakepääoma 31.12.	1 917	1 917
Ylikurssirahasto 1.1.	6	6
Ylikurssirahasto 31.12.	6	6
Muut rahastot
Omien osakkeiden rahasto 1.1.	59	59
Vähennys Omien osakkeiden rahasto 31.12.	-59 -	- 59
Sidottu oma pääoma yhteensä 31.12.	1 923	1 981
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 1.1.	-	-
Lisäys	44	-
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 31.12.	44	-
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	7 399	5 831
Osingonjako Omien osakkeiden luovutus	-1 684 22	1 344 -
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	5 737	4 487
Tilikauden tulos	2 607	2 912
Vapaa oma pääoma yhteensä	8 388	7 399
Oma pääoma yhteensä	10 311	9 381
11. Laskelma jakokelpoisesta omasta pääomasta
1000 €	2007	2006
Voitto edellisiltä tilikausilta	5 737	4 487
Tilikauden voitto	2 607	2 912
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto YHTEENSÄ	44 8 388	- 7 399
12. Pitkäaikainen vieras pääoma
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua
1000 €	2007	2006
Rahalaitoslainat	1 114	200
13. Lyhytaikainen vieras pääoma
1000 €	2007	2006
Ostovelat	1 809	2 052
Velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat	642	894
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät
Palkkavelat sivukuluineen	1 194	1 028
Korot TyEL-velka	35 117	54 -
Verovelka	-	10

14. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut

1000 € Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä	2007	2006
Rahalaitoslainat	10 259	5 619
Kiinteistökiinnitykset Yrityskiinnityshaltijavelkakirjat	3 632 3 072	3 632 3 072
Leasingvastuut Seuraavalla tilikaudella erääntyvät Myöhemmin erääntyvät YHTEENSÄ	16 3 20	17 19 36

Johdannaissopimukset

IFRS-liitetietojen Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet -kohdassa on selostettu konsernin johdannaissopimukset ja korkoriskiltä suojautuminen.

1000 €	2007	2006
Koronvaihtosopimukset, nimellisarvo	2 800	-
Koronvaihtosopimukset, käypä arvo	2 809	-

Oman pääoman tuotto, %

Oman pääoman rakenne, 1000 €

Current ratio

39

Osakkeet ja osakkeenomistajat 31.12.2007

Osakkeiden omistuksen jakautuminen

Omistajat omistajatyypeittäin

	Osakkaat	Osakkaista	Osakkeet	Osakkeista
Yritykset	83	5,8 %	315 476	9,3 %
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	7	0,5 %	345 145	10,2 %
Julkisyhteisöt	1	0,1 %	150 000	4,4 %
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	5	0,4 %	23 176	0,7 %
Kotitaloudet	1 322	92,9 %	2 546 398	75,3 %
Ulkomaat	5	0,4 %	2 950	0,1 %
YHTEENSÄ	1 423	100,0 %	3 383 145	100,0 %
Omistajat suuruusluokittain
A- ja B-osakkeita	Osakkaat	Osakkaista	Osakkeet	Osakkeista
1 – 1.000	1 145	80,5 %	361 006	10,7 %

YHTEENSÄ	1 423	100,0 %	3 383 145	100,0 %
20.001 >	17	1,2 %	1 979 718	58,5 %
10.001 – 20.000	24	1,7 %	351 823	10,4 %
5.001 – 10.000	34	2,4 %	252 990	7,5 %
1.001 – 5.000	203	14,3 %	437 608	12,9 %

Suurimmat osakkaat sekä heidän äänivaltansa ja osakkeensa

	A-osake	B-osake	Äänistä	Osakkeista
Kärkkäinen Seppo	-	540 000	52,7 %	16,0 %
Paajanen Esko	-	360 000	35,2 %	10,6 %
Nordea Pankki Suomi Oyj	326 411	-	1,6 %	9,7 %
Rantanen Heikki	163 395	-	0,8 %	4,8 %
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	150 000	-	0,7 %	4,4 %
Söderlund Leena	59 309	-	0,3 %	1,8 %
Juvankukkula Oy	52 302	-	0,3 %	1,5 %
Virta Karin	51 949	-	0,3 %	1,5 %
Oy Rej Ab	50 800	-	0,2 %	1,5 %
Rausanne Oy	38 405	-	0,2 %	1,1 %
Hietala Pekka	37 247	-	0,2 %	1,1 %
Juvonen Pentti	35 000	-	0,2 %	1,0 %
Kärkkäinen Paula	30 000	-	0,1 %	0,9 %
Kärkkäinen Veli-Matti	30 000	-	0,1 %	0,9 %
Nuutinen Tarja	27 900	-	0,1 %	0,8 %
Hjorth Sanna	27 000	-	0,1 %	0,8 %
Metsämiesten säätiö	20 000	-	0,1 %	0,6 %
Söderlund Tom	18 840	-	0,1 %	0,6 %
Sonne Virpi	18 450	-	0,1 %	0,5 %
Paajanen Jouni	18 250	-	0,1 %	0,5 %

31.12.2007 hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistavat 12,4 % osakkeista, osakkeiden tuottama äänimäärä on 35,4 %. Sisäpiiriohje on otettu käyttöön 1.3.2000. Hallituksella on valtuutus omien osakkeiden hankkimiseen.

OSAKEREKISTERI

Kesla Oyj:n osakkeista ja niiden omistajista pidetään osakasluetteloa Suomen Arvopaperikeskus Oy:ssä. Osakkeenomistajaa pyydetään ilmoittamaan osoitteenmuutokset ja muut osakkeen omistukseensa liittyvät asiat siihen arvoosuusrekisteriin, jossa hänellä on arvo-osuustili.

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

1000 €	IFRS 2007	IFRS 2006	IFRS 2005	IFRS 2004	FAS 2004	FAS 2003
Liikevaihto yhteensä	46 842	33 790	28 129	22 768	22 768	17 822
Liikevaihdon muutos, %	38,6	20,1	23,5	27,8	27,8	-2,6
Käyttökate	6 112	4 908	4 030	2 765	2 464	1 426
% liikevaihdosta	13,0	14,5	14,3	12,1	10,8	8,0
Liikevoitto	5 077	4 202	3 392	2 147	1 858	830
% liikevaihdosta	10,8	12,4	12,1	9,4	8,2	4,7
Voitto ennen satunnaiseriä	4 734	4 060	3 314	2 003	1 714	717
% liikevaihdosta	10,1	12,0	11,8	8,8	7,5	4,0
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	4 734	4 060	3 314	2 003	1 714	717
% liikevaihdosta	10,1	12,0	11,8	8,8	7,5	4,0
Tilikauden tulos	3 493	2 935	2 386	1 470	1 135	437
% liikevaihdosta	7,5	8,7	8,5	6,5	5,0	2,5
Oman pääoman tuotto (ROE), %	31,4	31,2	30,7	21,2	16,9	6,6
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	26,2	29,6	29,5	20,1	17,6	7,7
Omavaraisuusaste, %	41,3	48,4	51,1	48,0	50,2	51,7
Nettovelkaantumisaste, %	81,8	46,0	35,8	45,5	46,0	51,6
Taseen loppusumma, M€	29,8	21,1	16,9	14,4	13,7	12,7
Bruttoinvestoinnit	4 848	2 208	1 038	433	433	207
% liikevaihdosta	10,4	6,5	3,7	1,9	1,9	1,2
Investointiavustukset käyttöomaisuuteen	299	398	13	-	-	-
Tutkimus- ja kehitysmenot	973	849	793	716	716	692
% liikevaihdosta	2,1	2,5	2,8	3,1	3,1	3,9
Henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana	285	226	194	182	182	171
Osakekohtaiset tunnusluvut
Tulos/osake (EPS), €	1,03	0,87	0,71	0,43	0,34	0,13
Oma pääoma/osake, €	3,57	3,01	2,54	2,05	2,03	1,94
Osinko/osake, €
	0,50*	0,50	0,40	0,22	0,22	0,25
Osinko/tulos, %	48,4	57,6	56,7	49,9	64,6	193,5
Efektiivinen osinkotuotto, % Hinta/voitto -suhde (P/E)	4,4 11,0	5,9 9,8	5,7 9,9	7,1 9,1	7,1 9,1	9,6 20,3
A-osakkeen kurssikehitys, €, osakeantioikaistu
I-listan kaupantekokurssi
- ylin kurssi	16,60	10,13	7,02	3,06	3,06	2,65
- alin kurssi	8,60	6,58	2,97	2,08	2,08	1,18
- tilikauden keskikurssi	11,77	8,19	4,68	2,54	2,54	2,06
- tilinpäätöspäivän kurssi	11,32	8,46	6,98	3,06	3,06	2,62
Osakekannan markkina-arvo, A-osakkeet, M€	28,1	21,0	17,3	7,6	7,6	6,5
Osakekannan markkina-arvo,
kaikki osakkeet, M€	38,3	28,6	23,6	10,4	10,4	8,9
A-osakkeiden vaihto tilikauden aikana	2 211 473	1 799 267	1 032 174	529 905	529 905	207 825
Osakkeiden vaihdon kehitys, %	89,1	72,5	41,6	21,3	21,3	8,4
Kaikkien osakkeiden lukumäärä
tilikauden lopussa	3 383 145	3 383 145	3 383 145	3 383 145 3 383 145 3 383 145
Osakkeenomistajat osakerekisterin mukaan	1 423	934	453	355	355	316

* hallituksen ehdotus

Tunnuslukujen laskentakaavat

Oman pääoman tuotto (ROE), % =	100 x Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja - verot Oma pääoma + tilinpäätössiirtojen kertymä
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % =	100 x Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja + korko- ja muut rahoituskulut Taseen loppusumma - korottomat velat
Yllä olevissa tunnusluvuissa jakaja on laskettu tilikauden ja edellisen tilikauden arvojen keskiarvona.
Omavaraisuusaste, % =	100 x Oma pääoma + tilinpäätössiirtojen kertymä Taseen loppusumma - saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste, % =	100 x Korolliset velat – rahat ja pankkisaamiset Oma pääoma + tilinpäätössiirtojen kertymä
Osakekohtaiset tunnusluvut
Tulos / osake =	Tulos ennen satunnaiseriä, tilinpäätössiirtoja ja veroja - verot Osakkeiden lukumäärä (osakeantioikaistu)
Osakekohtainen oma pääoma =	Oma pääoma + tilinpäätössiirtojen kertymä Osakkeiden lukumäärä
Osinko tuloksesta, % =	100 x Osakekohtainen osinko Tulos / osake
Efektiivinen osinkotuotto, % =	100 x Osakekohtainen osinko Osakkeen keskikurssi
Hinta / voitto -suhde (P/E) =	Osakkeen keskikurssi Tulos / osake

Osakekohtaisissa tunnusluvuissa osakkeen keskikurssi on tilikauden viimeisen kauppapäivän mukainen kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi.

Osakekohtaisissa tunnusluvuissa on otettu huomioon 22.3.2006 rekisteröity osakekannan splittaus (1:3). Vertailuluvut on laskettu splitin jälkeisellä osakkeiden kappalemäärällä 3.383.145.

Tilikauden keskikurssi =	Kokonaisvaihto, €
	Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä on keskiarvo kalenterikuukausien lopussa lasketuista henkilökunnan lukumääristä.

Omien osakkeiden lunastamisen vaikutusta tunnuslukuihin ei ole huomioitu johtuen sen epäolennaisuudesta.

Graafeissa vuosien 2004 - 2007 tiedot on esitetty IFRS:n mukaisesti ja edeltävien vuosien tiedot FAS:n mukaisesti. Esitetyt graafit kuvaavat konsernin lukuja.

Taloudelliset julkaisut vuonna 2008

Kesla julkaisee vuotta 2008 koskevan tilinpäätöstiedotteen ja vuosikertomuksen lisäksi kolme osavuosikatsausta seuraavasti:

ajalta 1.1. – 31.3.2008	17.4.2008 klo 9.00
ajalta 1.1. – 30.6.2008	6.8.2008 klo 9.00
ajalta 1.1. – 30.9.2008	21.10.2008 klo 9.00

Julkaisut löytyvät yhtiön kotisivuilta osoitteesta www.kesla.com. Vuosikooste yhtiön tilikauden 2007 aikana julkaistuista tiedoista löytyy yhtiön kotisivuilta kohdasta Sijoittajille - Tiedotteet.

Vuosikertomuksia ja muita julkaisuja voi tilata puhelimella numerosta 013-682 841 tai sähköpostilla osoitteesta kesla@kesla.com.

Sijoittajasuhteisiin liittyviin kysymyksiin vastaavat toimitusjohtaja Jari Nevalainen, puhelin 040 830 7750 sekä hallintojohtaja Marke Tyrväinen, puhelin 040 715 8752.

Tilintarkastuskertomus

KESLA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJILLE

Olemme tarkastaneet Kesla Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1 - 31.12.2007. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat laatineet EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaan laaditun konsernitilinpäätöksen sekä Suomessa voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaisesti laaditun toimintakertomuksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen, joka sisältää emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon konsernitilinpäätöksestä sekä emoyhtiön tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja hallinnosta.

Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, etteivät tilinpäätös ja toimintakertomus sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty emoyhtiön hallituksen jäsenten sekä toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiölain säännösten perusteella.

KONSERNITILINPÄÄTÖS

EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaan laadittu konsernitilinpäätös antaa näiden standardien ja kirjanpitolain tarkoittamalla tavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, TOIMINTAKERTOMUS JA HALLINTO

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain ja tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti ja antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Toimintakertomus on laadittu kirjanpitolain ja toimintakertomuksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Toimintakertomus on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa ja antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Konsernitilinpäätös ja emoyhtiön tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen.

Joensuussa 1.2.2008

Ernst & Young Oy

Roger Nyqvist KHT

Kesla on dynaamisesti kehittyvä konepajakonserni, jolla on lähes 50 vuoden kokemus metsäteknologian kehittäjänä ja valmistajana. Teknisen tietotaidon ja jatkuvan asiakassuuntaisen tuotekehityksen avulla viemme tuotteitamme tänä päivänä jo yli 25 maahan. Kesla hallitsee tuotantoketjun kannolta tehtaalle tarjoten parhaita koneita ja laitteita niin puunkorjuuseen, -käsittelyyn kuin -kuljetukseenkin. Keslan tytäryhtiöllä MFG Components Oy:llä on lisäksi yli 30 vuoden osaaminen teollisuuden voimansiirtotuotteiden ja -ratkaisujen suunnittelusta, valmistuksesta ja markkinoinnista.

Joensuun tehdas Kuurnankatu 24 80100 Joensuu

Kesälahden tehdas Metsolantie 2 59800 Kesälahti

Kesla Components Oy Teollisuustie 8 82900 Ilomantsi

MFG Components Oy Pajatie 1 82600 Tohmajärvi

KESLA OYJ

Kuurnankatu 24 80100 Joensuu puh 013 682 841 fax 013 610 0523 Y-tunnus 0168715-8 www.kesla.com