Martela Oyj

Annual Report • Mar 7, 2008

Sisällys

Martela lyhyesti 3
Vuosi lyhyesti. 3
Toimitusjohtajan katsaus. 4
Laatu ja ihmiset sen takana 6
Katsaus liiketoimintaan 8
Vuoden kohokohtia markkinoinnissa 14
Laatu ja ympäristö 14
Henkilöstö 16
Hallinnointi. 18
Martela-konsernin hallitus 25
Martela-konsernin johtoryhmä 25
Tilinpäätöksen sisällys 28
Tietoja osakkeenomistajille 29
Hallituksen toimintakertomus. 30
Konsernitilinpäätös, IFRS 34
. 34 Konsernituloslaskelma
Konsernin rahavirtalaskelma. 35
Konsernitase 36
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 38
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 39
Martela konserni 2003 – 2007. 63
Tietoja Martela Oyj:n osakkeista 64
Tunnuslukujen laskentakaavat 66
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS 67
Emoyhtiön tuloslaskelma 67
Emoyhtiön tase 68
Emoyhtiön rahavirtalaskelma 70
Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet. 71
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 72
Hallituksen ehdotus voittovarojen käytöstä 78
Tilintarkastuskertomus 78
Yhteystiedot 79

Martela lyhyesti

Vuosi lyhyesti

Martela suunnittelee ja toteuttaa työtilojen ja julkisten tilojen sisustusratkaisuja. Martelan tavoitteena on tarjota asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen alan parasta palvelua sekä laadukkaita, ergonomisia ja innovatiivisia tuotteita. Nopeat toimitukset ja toimiva jakeluverkosto tukevat näihin tavoitteisiin pääsemistä.

Suomessa Martela on toimialansa suurin yritys ja Pohjoismaissa kolmen suurimman joukossa. Martela tarjoaa myös alan laajimman valikoiman sisustusratkaisujen ylläpitoa ja muutoksia tukevia palveluja. Suomessa Martelan kokonaispalvelu kattaa tarvittaessa koko toimitilan muutoksen inventoinnista ja suunnittelusta muuttoon ja ylläpitoon saakka.

Martela on yli 60-vuotias perheyritys, jonka osakkeet on listattu OMX:n Pohjoismaisessa Pörssissä Helsingissä. Yhtiöllä on tuotantoa Suomessa, Ruotsissa ja Puolassa. Päämarkkina-alueitamme ovat Itämeren alueen lisäksi Norja, Hollanti, Ukraina, Unkari ja Japani.

Vuonna 2007 Martela-konsernin liikevaihto oli 128,4 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa työskenteli keskimäärin 663 henkilöä.

		2007	2006
Liikevaihto	Meur	128,4	119,7
Liikevaihdon muutos	%	7,3	17,1
Liikevoitto	Meur	8,3	4,5
– suhteessa liikevaihtoon	%	6,4	3,8
Voitto ennen veroja	Meur	7,6	3,7
– suhteessa liikevaihtoon	%	5,9	3,1
Sijoitetun pääoman tuotto		19,6	11,0
Taseen loppusumma	Meur	63,8	59,1
Omavaraisuusaste	%	46,7	42,4
Tulos/osake	eur	1,3	0,7
Oma pääoma/osake	eur	7,2	6,1
Osinko/osake	eur	0,50*	0,25
Investoinnit	Meur	3,2	1,8
Henkilöstö keskimäärin		663	626
– muutos %		5,9	2,6

* hallituksen ehdotus

Combo, design Iiro Viljanen

Toimitusjohtajan katsaus

Kannattavan kasvun vuosi

Vuosi 2007 sujui Martelalta suurelta osin suunnitelmien mukaisesti. Liikevaihtomme kasvoi 7,3 prosenttia ja kannattavuutemme parani selvästi. Myönteinen kehitys johtui pitkälti panostuksistamme yhtiön eri osien kehittämiseen. Muun muassa mallistomme, toimintatapamme ja tietojärjestelmämme on pääosin saatu yhdenmukaistettua kaikissa eri maiden yksiköissä. Tämä vuosia kestänyt työ on luonut hyvän pohjan tuottavuuden ja tehokkuuden jatkokehitykselle. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Markkinatilanne säilyi suotuisana päämarkkinoillamme. Erityisesti Puolan sekä Ruotsin ja Norjan kasvu jatkui vahvana. Suunta oli toivottu, sillä Martela-konsernin liiketoiminnasta lähes kaksi kolmasosaa tapahtuu Suomessa ja pyrkimyksenämme on vähentää Suomi-riippuvuutta.

Suomessa markkinaosuutemme toimistojen sisustajana on jo hyvin korkea. Täällä haemmekin kasvua lisääntyneestä palvelutarjonnastamme sekä koulujen, hoitokotien, ravintoloiden, hotellien ja auditorioiden kalustamisesta. Skandinaviassa toimimme jossain määrin kapeammalla sektorilla kuin Suomessa ja tavoitteenamme on kasvaa työpisteiden lisäksi erityisesti kohtaamistilojen kalustajana.

Puolan voimakkaasti kasvavilla markkinoilla asemamme on vahva. Seitsemän omaa myyntikonttoria sekä paikallinen logistiikka- ja hankintakeskus antavat meille hyvän mahdollisuuden kehittyä Puolan johtavaksi toimistokalustevalmistajaksi. Puolan yhtiön kautta tavoitamme myös Unkarin ja Ukrainan alueet, joissa toimimme maahantuojiemme kautta.

Muita tärkeitä vientialueitamme ovat Venäjä, Viro, Japani ja eräät Länsi-Euroopan maat. Kasvua vientiin haemme erityisesti kohtaamistilojen kalusteilla. Esittelemme asiakkaillemme nimekkäiden suunnittelijoiden kohtaamistilojen uutuustuotteita jälleen huhtikuussa Milanon kansainvälisillä huonekalumessuilla.

Viihtyisä työympäristö on myös tuottoisa

Työpistekalustuksessa tietoisuus vaihtelevien työasentojen eduista on lisääntynyt voimakkaasti. Ergonominen mallistomme laajeni entisestään vuoden 2008 alussa. Haasteenamme on saada myös asiakkaat vakuuttuneiksi siitä, että panostaminen viihtyisään työympäristöön kannattaa. Tutkimusten mukaan investoinnit työympäristöön maksavat itsensä takaisin parempina tuloksina ja pienempinä sairaskuluina.

Toimintamme kehittämisessä laadun jatkuva parantaminen on hyödyttänyt asiakkaitamme mutta myös parantanut omaa tuottavuuttamme. Laadun tekeminen vaatii jatkuvaa panostusta ja onkin osa jokaisen martelalaisen työtä. Tavoitteenamme on olla huippuyritys b-to-b-myyntityössä. Edistyimme selvästi tämän tavoitteen saavuttamisessa ja saimme asiakkailtamme kiitettäviä arvosanoja. Edistystä tapahtui myös sisäisesti. Henkilöstötyytyväisyystutkimuksessa saimme parhaat kokonaislukemat kautta aikojen.

Viime aikoina ympäristöasiat ovat nousseet korostetusti esille julkisuudessa – eikä suotta. Martelassa ympäristöstä huolehtiminen ja siitä vastuun kantaminen on ollut jatkuvaa ja pitkäjänteistä työtä jo vuosia. Esimerkiksi huonekalujen kierrätyksessä olemme alan selkeä edelläkävijä.

Tulevaisuuden näkymät ovat edelleen Martelan kannalta myönteisiä: toimistorakentaminen on vilkasta ja kysynnän ennakoidaan pysyvän ennallaan. Olemme ympäristöstä ja epävakaasta maailmantaloudesta riippuvaisia ja muutokset suhdanteissa saattavat vaikuttaa myös toimialamme kysyntään. Vuoden 2008 tavoitteeksemme olemme edelleen asettaneet kannattavuuden parantamisen.

Parhaat kiitokseni asiakkaillemme, henkilöstölle, yhteistyökumppaneille ja osakkeenomistajille kuluneesta vuodesta.

Takkatiellä helmikuussa 2008

Heikki Martela Toimitusjohtaja

"Haasteenamme on saada myös asiakkaat vakuuttuneiksi siitä, että panostaminen viihtyisään työympäristöön kannattaa. Tutkimusten mukaan investoinnit maksavat itsensä takaisin parempina tuloksina ja pienempinä sairaskuluina."

sen takana

Martelassa laatu tarkoittaa sitä, että jokainen työntekijä pyrkii tekemään työnsä jatkuvasti paremmin ja kerralla oikein. Laadun mittarina puolestaan voi pitää sitä, että asiakkaan odotukset vähintään täyttyvät, mieluiten ylittyvät.

Katsaus liiketoimintaan

Suomi

Markkinajohtaja hakee kasvua kokonaispalvelulla Konsernin liikevaihto Suomen markkinoilla oli 85,5 milj. euroa (82,9), mikä vastaa 67 prosenttia koko konsernin liikevaihdosta. Suomen alueella laskutus kasvoi noin kolme prosenttia. Henkilöstömäärä vuonna 2007 oli keskimäärin 518 (501). Martela on alansa selvä markkinajohtaja Suomessa.

Tulosyksikkö Suomi vastaa myynnistä ja markkinoinnista, palveluiden ja tuotteiden tuotannosta sekä kehitys- ja tukitoiminnoista. Kuluneen vuoden aikana toiminnan kehittämisessä panostettiin vahvasti kannattavuuden parantamiseen, missä onnistuttiin hyvin. Markkina-aseman arvioidaan säilyneen ennallaan toiminnan painopistealueilla, joita ovat palveluiden ja kalusteiden yhdistelmästä koostuvat ratkaisut toimistoihin ja niiden kohtaamistiloihin, kouluihin ja vanhushuollon yksiköihin. Tulosyksikön palveluksessa oli 299 henkilöä.

Martelan markkinajohtajuus perustuu kykyyn tuottaa asiakkaiden toimintaa konkreettisesti tukevia ja tehostavia ratkaisuja. Tämän kyvyn kulmakiviä ovat erittäin kokenut ja osaava henkilöstö, asiakastarpeen syvällinen tunteminen, kattava palveluverkosto, laaja muunneltavissa oleva mallisto, asiakasratkaisujen suunnittelu sekä nopeat ja varmat toimitukset.

Martelalla on Suomessa koko maan kattava myynti- ja palveluverkosto. Kaikkiaan Suomessa on 23 palvelupistettä, joista yhdeksän on Martelan omia ja loput 14 yrittäjävetoisten Martela-keskusten.

Palvelut tukemaan asiakkaiden muutostilanteita Viime vuosina Martelan ratkaisukonseptia on kehitetty kattamaan entistä laajempia kokonaisuuksia myös palveluiden osalta. Tarkoituksena on tarjota ratkaisuja, joilla asiakkaan muutostilanteet saadaan hallittua helposti ja tehokkaasti. Ratkaisuihin voidaan sisällyttää muun muassa toimitilasuunnitelma, nykytilan kartoitus inventointeineen, vanhojen kalusteiden vastaanotto, kierrätys ja muuttopalvelut kalusteprojektien yhteydessä, toimitilojen kalusteiden ylläpitopalvelu sekä Martela-vuokraus. Pitkäaikainen Martela-vuokraus mahdollistaa kalusteiden vaihtamisen joustavasti tarpeiden muuttuessa.

Asiakasratkaisujen rakentaminen on integroitu myynnin ja asiakaspalvelun sekä Nummelan logistiikkakeskuksen välille. Tarve määritellään asiakasrajapinnassa, kuvataan ja välitetään logistiikkakeskukseen, jossa tapahtuu tulevan tilauksen perusteella palvelutuotannon ohjaus, tuotteiden kokoonpano sekä kokonaisratkaisua täydentävien valmiiden tuotteiden logistiikan hallinta.

Tuotteista on saatavilla useita erilaisia vaihtoehtoja. Tuotteiden kokoaminen on pitkälle automatisoitu ja se perustuu komponenttien laajaan alihankintaan, omaan kokoonpanoon sekä nopeisiin ja varmoihin toimituksiin. Tuotantoa ohjataan asiakastilausten perusteella, joten valmiiden tuotteiden varastointi on harvoin tarpeen. Vastaavasti palvelutuotanto perustuu omaan ydinosaamiseen, jota täydentää laaja koulutettu yhteistyökumppanien verkosto.

Tulosyksikkö Suomi on vuodesta 1997 soveltanut laatujohtamisessaan standardia ISO 9001 ja vuodesta 1999 ympäristöjohtamisessa standardia ISO 14001.

Kidex toimittaa kalustekomponentteja

Kidex Oy:n liikeideana on toimia levypohjaisten kalustekomponenttien, kuten kaappi- ja laatikosto-osien ja pöytien kansilevyjen sopimusvalmistajana. Kidexin asiakkaita ovat Martela-konsernin yhtiöt sekä konsernin ulkopuoliset kalustevalmistajat, erityisesti keittiö- ja myymäläkalusteiden valmistajat. Konsernin ulkopuolisten asiakkaiden osuus oli 24 prosenttia.

Kidex on organisoitu osaksi konsernin tuotanto- ja logistiikkatoimintoa. Vuoden 2007 liikevaihto oli 10,5 milj. euroa ja yhtiön palveluksessa oli keskimäärin 84 henkeä.

Yhtiön tavoitteena on liikevaihdon voimakas kasvattaminen toimimalla aktiivisena sopimusvalmistajana Pohjoismaissa. Kidex tarjoaa joustavaa, kustannustehokasta ja laadukasta palvelua asiakkailleen.

Kidex Oy:n laatujohtamisjärjestelmä on sertifioitu osana Martela Oyj:n laatujohtamisjärjestelmää.

P.O. Korhonen tuolien sopimusvalmistaja

Yhtiö toimii määrättyjen tuolimallien sopimusvalmistajana Martelalle, joustavana tuolien sovellusten tekijänä sekä uusien muotopuristeosiin perustuvien puutuolien valmistajana tuotteiden elinkaaren alkuvaiheessa. Se vastaa myös auditorioliiketoiminnasta ja sen kehittämisestä sekä auditorioiden myynnistä Suomessa.

Yhtiö kuuluu konsernin tuotanto- ja logistiikkatoimintoon. Vuoden 2007 liikevaihto oli 7,7 milj. euroa ja yhtiön palveluksessa oli keskimäärin 57 henkilöä.

P.O. Korhosella on ollut vuodesta 2000 DNW:n myöntämä laatu-johtamissertifikaatti ISO 9001 sekä vuonna 2001 myönnetty ISO 14001 -ympäristöjohtamissertifikaatti, jotka molemmat on päivitetty uusimpien vaatimusten mukaisiksi.

Maantieteellinen segmentti Suomi (meur)	2007	2006	Muutos %
Liikevaihto	85,5	82,9	3,1
Segmentin varat	52,3	49,2
Investoinnit	2,1	1,6
Henkilöstö keskimäärin (henk)	518	501	3,4

*

SoftX, design Julia Läufer ja Marcus Keichel

Skandinavia

Asema vahvistui Ruotsissa ja Norjassa

Konsernin liikevaihto Skandinavian markkinoilla oli 26,6 milj. euroa (22,4), mikä vastaa 21 prosenttia konsernin liikevaihdosta. Skandinavian alueella liikevaihto kasvoi 18,7 prosenttia. Henkilöstömäärä Ruotsissa ja Norjassa oli vuonna 2007 keskimäärin 71 (75).

Ruotsin ja Norjan tulosyksikkö muodostaa Martelan toiseksi suurimman markkina-alueen, jolla konserni on saavuttanut vankan markkina-aseman. Yksikkö kehittyi myönteisesti ja kasvoi vuoden aikana hyvin.

Tulosyksikkö valmistaa ja markkinoi toimistojen ja julkisten tilojen kalusteita. Myynti Ruotsissa tapahtuu 34 jälleenmyyjän kautta. Yhtiöllä on omat myynti- ja näyttelytilat Tukholmassa ja Bodaforsissa. Myyntiä vahvistettiin vuoden aikana erityisesti Tukholman alueella. Yksikön logistiikkakeskus ja tilaustenkäsittely sijaitsee Ruotsin Bodaforsissa.

Oslossa sijaitseva markkinointiyhtiö toimii norjalaisen myyntiverkoston tukiorganisaationa. Myynti tapahtuu 30 jälleenmyyjän kautta. Yhtiöllä on omat myynti- ja näyttelytilat Oslossa, jossa työskentelee 4 henkilöä. Martela on saavuttanut vakiintuneen aseman Norjassa ja se kuuluu maan suurimpiin toimistokalustetoimittajiin.

Myynti Tanskan markkinoille on organisoitu Helsingissä toimivan tulosyksikkö viennin vastuulle. Myynti Tanskassa tapahtuu paikallisen maahantuojan kautta.

Muut alueet

Kysyntä vilkasta Puolassa

Liikevaihto Puolassa ja itäisessä Keski-Euroopassa kasvoi 32 prosenttia ja oli 11,1 milj. euroa, mikä vastaa 9 prosenttia konsernin liikevaihdosta. Tulosyksikön palveluksessa oli 74 henkilöä, jotka kaikki toimivat Puolassa.

Puolan tulosyksikkö hoitaa Martelan tuotteiden myynnin ja jakelun Puolassa ja itäisessä Keski-Euroopassa. Yksikön myyntikeskukset sijaitsevat Varsovassa, Wroclawissa, Katowicessa, Gdanskissa, Poznanissa, Krakówassa ja Łódžissa. Tärkeimmät vientimaat ovat Ukraina, Unkari, Tsekki ja Slovakia, joissa vakiintuneet jälleenmyyjät vastaavat myynnistä.

Toimistokalustemarkkinoiden kysyntä on pysynyt Puolassa hyvällä tasolla jo useamman vuoden ajan. Puolan markkina on erittäin pirstoutunut ja siellä on monia toimijoita. Martelan kasvu on ollut

markkinoiden kasvua nopeampaa, ja yhtiö on vahvistanut markkinaasemaansa sekä tullut yhdeksi Puolan merkittävimmistä toimistokalustevalmistajista.

Tulosyksikön päätoimipaikka on Varsovassa, missä sijaitsee myös logistiikkakeskus. Noin 70 prosenttia myydyistä tuotteista on konsernin omia tuotteita ja näistä suurin osa kootaan Puolan logistiikkakeskuksessa. Logistiikkakeskuksessa valmistetaan tuoleja, pöytiä ja säilyttimiä. Varsovassa koottavien tuotteiden määrä kasvaa joka vuosi, samoin paikallisesti hankittujen komponenttien osuus.

Vuonna 2007 Martela ryhtyi myymään auditoriokalusteita myös Puolassa. Ensimmäisen vuoden kysyntä oli vilkasta ja kysynnän uskotaan jatkuvan voimakkaana myös tulevina vuosina.

Lisää kansainvälisiä avainasiakkuuksia

Tulosyksikkö viennin päämarkkina-alueita olivat Länsi-Euroopassa Tanska, Hollanti, Saksa ja Iso-Britannia, Itä-Euroopassa Venäjä, Viro ja muut Baltian maat sekä Japani kaukomarkkinoilla. Myyntiyksikön palveluksessa oli 12 henkilöä.

Liiketoimintamalli perustuu kaikilla vientimarkkinoilla valtuutettuihin maahantuojiin, joiden kautta tuotteet ja palvelut myydään loppuasiakkaille. Laaja vientimallisto kattaa työpistekalusteet, kohtaamistilat, koulut sekä auditoriot. Osalla markkinoista on eriytetty mallistokohtainen jälleenmyynti.

Tulosyksikkö keskittyi vuoden 2007 aikana asiakaspalvelun parantamiseen kaikilla osa-alueilla ja aktiiviseen läsnäoloon ja vaikuttamiseen päämarkkinoilla. Japanin kuuden valtuutetun maahantuojan mallista siirryttiin yhden maahantuojan malliin lokakuussa. Yksinmyyntisopimuksen molemmat osapuolet – Actus Corporation ja Martela – ovat sitoutuneet edistämään Martelan brändiä ja tuotteiden myyntiä Japanissa.

Yksikkö johtaa myös konsernin kansainvälisiä avainasiakkuuksia. Kansainvälisten avainasiakkuuksien määrä lisääntyi ja myynti kasvoi edelleen merkittävästi vuoden aikana.

Lisäksi yksikön henkilöstö tukee Suomessa valmistettavien tuotteiden myyntiä Ruotsissa, Norjassa ja Puolassa.

Vientimarkkinoiden kysyntä pysyi hyvällä tasolla mutta myös hintakilpailu säilyi kovana. Omien uusien tuotteiden ja hyvän palvelun ansiosta Martela pystyi pitämään ja osin myös parantamaan asemaansa Länsi- ja Itä-Euroopan markkinoilla. Erittäin kova kilpailu ja vuoden aikana edelleen heikentyneet valuuttakurssit rasittivat myyntiä Japanin markkinoilla.

*

Maantieteellinen segmentti Skandinavia (meur)	2007	2006	Muutos %
Liikevaihto	26,6	22,4	18,7
Segmentin varat	8,2	10,0
Investoinnit	0,8	0,1
Henkilöstö keskimäärin (henk)	71	75	-5,3

Pinta, design Pekka Toivola ja
Iiro Viljanen

Maantieteellinen segmentti Puola ja muut alueet (meur)	2007	2006	Muutos %
Liikevaihto	16,4	14,4	13,7
Segmentin varat	6,8	4,4
Investoinnit	0,3	0,1
Henkilöstö keskimäärin (henk)	74	50	48,0

Tuotetulosyksiköt

Office vastaa työpistekalustemallistosta Tuotetulosyksikkö Office vastaa konsernin työpistekalusteiden kehittämisestä, tuotemarkkinoinnista, malliston hallinnasta ja tuotekannattavuudesta. Työpistekalusteita ovat työpöydät ja työtuolit, säilytinkalusteet sekä seinäkkeet.

Organisaatioon kuuluu 22 henkilöä tuotekehityksessä, tuotetuessa ja markkinoinnissa. Tuotekehityshenkilöstö ja tutkimuslaboratorio sijaitsevat Nummelassa logistiikkakeskuksen yhteydessä ja loput organisaation henkilöistä toimivat Helsingin toimipisteessä.

Vuonna 2007 esiteltiin uusi Pinta-työpistekalustemallisto, joka perustuu yhteen, yhtenäiseen kansimallistoon ja asiakastarvetta vastaaviin jalustavaihtoehtoihin. Siirtyminen Pinta-mallistoon tapahtui kaikilla markkinoilla onnistuneesti ja se oli koko vuoden merkittävin yksittäinen tuoteuudistus.

Akustiikkaan liittyviä tuoteratkaisuja esiteltiin messuilla Tukholmassa sekä lukuisissa tilaisuuksissa Suomessa ja muilla markkinoilla. Akustiikkaan liittyviä muuttujia havainnollistettiin erityisessä akustiikkatunnelissa, missä oli korvinkuultavasti mahdollisuus havaita erot vaimennetun ja vajaammin vaimennetun tilan välillä. Ääntä absorboivat Stacks-seinäkkeet ja Combo-kaapit menestyivät myös kaupallisesti. Puheenpeittotarkoitukseen kehitetyn Acu-työpistekaiuttimen asiakaskokeiluja, kehittämistä ja testausta jatkettiin.

Myös työtuolivalikoimaan tehtiin päivityksiä. Uutuutena esiteltiin Axia Profit -tuoli, jonka automatisoitu selkänojan tukiominaisuus helpottaa päivittäistä tuolisäätöä.

Martelan tarjoamien, kalusteliiketoimintaa tukevien palvelutuotteiden liikevaihto kasvoi edelleen voimakkaasti. Panostuksia palveluita tuottavaan organisaatioon ja palveluiden markkinointiin jatkettiin. Vuonna 2008 esitellään uusia, merkittäviä ja kiinnostavia tuotteita, palveluita sekä kalustamiskonsepteja.

Surroundings kattaa kohtaamistilat

Tuotetulosyksikkö Surroundings vastaa kohtaamistilojen kalustamisesta. Kohtaamistiloihin kuuluvat aulat, neuvotteluhuoneet, ideointitilat sekä koulut, hotellit, ravintolat, vanhushuollon tilat ja auditoriot. Vastuu kattaa koko ketjun tuotekehityksestä tuotemarkkinointiin, tuotetukeen, malliston hallintaan ja kannattavuuteen.

Organisaatiossa työskentelee 10 henkilöä tuotekehityksessä, tuotetuessa ja markkinoinnissa. Malliston kehitykseen osallistuu useita suomalaisia ja kansainvälisiä suunnittelijoita.

Yksikön tehtävänä on palvella kaikkia konsernin myyntiyhtiöitä ja tavoitteena on konsernin strategian mukaisesti kasvattaa myyntiä selvästi kaikilla myyntialueilla ja nostaa Martela valituilla markkinoilla merkittäväksi julkisten tilojen kalusteiden toimittajaksi, erityisesti kohtaamistiloissa.

Kertomusvuonna esiteltiin uusia tuotteita, kuten berliiniläisten suunnittelijoiden Julia Läuferin ja Marcus Keichelin suunittelema SoftX-tuoli, joka voitti kansainvälisen iF-muotoilupalkinnon 2008. Muita tuoliuutuuksia olivat Samuli Naamangan Sides, Timo Saarnion Strip sekä huhtikuussa Milanossa lanseerattu Stefan Lindforsin Menu.

Martelan tavoitteena on strategian mukaisesti laajentaa toimintaa myös merkittäväksi hotellien ja ravintolatilojen kalustajaksi. Kesäkuussa Menu-tuolit valittiin Ahvenanmaan maakuntapäivien ravintolatilojen istuimiksi ja syyskuussa Martela oli mukana Design Partners -tapahtumassa Helsingin Kaapelitehtaalla ravintolatilojen kalustajana.

Vuonna 2008 jatketaan malliston edelleen kehittämistä. Tavoitteena on, että Martelan tuotevalikoima vastaa strategiassa määriteltyjä segmenttejä ja että ne koetaan houkuttelevaksi oikeissa kohderyhmissä.

Konsernin tuotekehitys, malliston hallinta ja tuotemarkkinointi on jaettu kahdeksi tuotetulosyksiköksi, joita ovat Office -työpistekalusteet sekä Surroundings -kohtaamistilojen ja muiden julkisten tilojen kalusteet.

Laatu syntyy hiotuista yksityiskohdista Arkkitehti Malgorzata Grzybille työ on intohimo ja jokainen projekti on tärkeä, olipa se sitten iso tai pieni. Suunnittelupäällikkönä hänen tehtävänään on auttaa asiakkaita toimistojen ja kohtaamistilojen suunnittelussa Varsovan myyntikeskuksessa.

"Työmme on kuin palapelin kokoamista – meidän täytyy keskittyä jokaiseen pieneenkin yksityiskohtaan, jotta saamme aikaan täydellisen, asiakkaan toivoman kokonaisuuden. Siinä jokaisella työntekijällä on tärkeä roolinsa."

Vuoden kohokohtia Laatu ja ympäristö markkinoinnissa

Stockholm Furniture Fair -messut

Tukholman helmikuussa järjestettävillä huonekalumessuilla Martelan teemana oli akustiikka. Osastolle rakennetussa akustiikkatilassa esiteltiin akustoivia seinäkkeitä, joiden avulla pystyttiin kertomaan messuvieraille hyvän akustiikan merkityksestä. Akustisten seinäke- ja kaappiratkaisujen lisäksi messuilla esiteltiin Pekka Toivolan ja Iiro Viljasen suunnittelema Pinta-työpistekalustesarja. Kohtaamistilojen kalusteuutuuksiin kuuluivat Julia Läuferin ja Marcus Keichelin suunnittelema SoftX-tuolisarja ja Samuli Naamangan suunnittelema Sides-tuoli.

Salone Internationale del Mobile

Huhtikuussa Martela esiintyi ensimmäisen kerran Milanossa alan tärkeimpiin kuuluvan messutapahtuman, Salone Internationale del Mobilen, yhteydessä. Martelan gallerian vetonauloina olivat Stefan Lindforsin erityisesti ravintolakäyttöön suunnitellut Menu-tuolit ja Samuli Naamangan Sides-tuoli, jonka valmistuksessa on käytetty kierrätysalumiinia. Ajatuksen kierrätysalumiinin hyödyntämisestä suunnittelija sai luettuaan uutisen neuvostohävittäjistä, joiden alumiinia tuodaan Suomeen jatkokäsiteltäväksi. Messuesiintymisen teemana olikin 'Menu Neuvostohävittäjän siivellä'.

Nettisivu-uudistus ja kampanjat aktivoivat asiakkaita Vuoden aikana Martela uudisti nettisivustonsa. Uudistuksen tavoitteena on palvella asiakkaita aiempaa paremmin niin tuotetiedon kuin muun käytettävyyden osalta.

Markkinoinnissa kampanjoimme ajankohtaisista aiheista. Suomen kampanjan teema oli 'Laske meidät hommiin', jolla kerrottiin Martelan palvelukokonaisuuden tuomasta lisäarvosta asiakkaille. Puolassa keskityttiin 'Healthy Office' -teemaan, joka korosti ergonomisen työskentelyn merkitystä työhyvinvoinnissa. Martela järjesti myös monipuolisesti näyttelyavajaisia, design-tapahtumia ja seminaareja kaikilla päämarkkinoillaan.

Kestävää laatua ympäristöä kunnioittaen

Martelassa kehitetään pitkäjänteisesti konsernin laatu- ja ympäristöjohtamiskulttuuria. Toiminta tähtää erinomaiseen asiakaspalveluun ja kestäviin sekä työympäristön turvallisuuden että laadun takaaviin tuotteisiin, joiden valmistuksen aiheuttama ympäristökuormitus on mahdollisimman vähäinen.

Martela hyödyntää toimintajärjestelmässään ISO 9001:2000 -standardia ja ympäristöjohtamisessa ISO 14001:2004 -standardia. Yhtiön ympäristönhallintaohjelmien tavoitteena on tuotteiden elinkaaren aikaisen ympäristökuormituksen vähentäminen sekä uusiokäytön ja kierrätyksen lisääminen. Erityistä huomiota on kiinnitetty käytöstä poistettujen huonekalujen kierrätykseen ja uusiokäyttöön tarjoamalla asiakkaille kierrätyspalvelua.

Det Norske Veritas valvoo Martela Oyj:n laatu- ja ympäristöjohtamisen ISO 9001:2000 ja ISO 14001:2004 -standardienmukai-suutta jatkuvalla auditoinnilla. Järjestelmän toimivuudesta tehdään laajempi arviointi vuoden 2008 aikana. Martela Oyj:n järjestelmä sisältää myös Kidex Oy:n toiminnot. Martela AB:lla ja P.O. Korhonen Oy:llä on omat, erikseen sertifioidut, laatujärjestelmänsä.

Vuoden 2008 laatujohtamisen tavoitteena on asiakaspalautteen käsittelyprosessin ja sisäisen auditoinnin tehokkuuden parantaminen sekä laatujärjestelmän rakentaminen Martelan Puolan tytäryhtiölle. Ympäristöjohtamisen tavoitteena on ympäristömittareiden sekä seurantamenettelyjen yhtenäistäminen eri yksiköiden kesken.

Erityistä huomiota on kiinnitetty käytöstä poistettujen huonekalujen kierrätykseen ja uusiokäyttöön tarjoamalla asiakkaille kierrätyspalvelua. Tuotekehitys lähtee asiakkaan tarpeista Tuotekehitys on suunnittelua, testaamista, mittaamista ja standardien täyttämistä. Keskimäärin jokaisen tuotteen taustalla on noin pari vuotta sinnikästä kehitystyötä.

"Tuotekehityksen tavoitteena on kehittää tuotteita, jotka vastaavat asiakkaiden tarpeita ja odotuksia. Asiakkaat edellyttävät Martelalta tyylikkyyttä, laatua ja kestävyyttä. Siksi panostamme suunnitteluun ja valitsemme vain luotettavia komponenttitoimittajia ja kumppaneita. Laadun suhteen emme ota riskejä", projektipäällikkö Mika Hillberg Nummelan tuotekehitysyksiköstä painottaa.

Henkilöstö

Tavoitteena osaavat ja motivoituneet työntekijät Martelan menestyksen takaavat osaavat, motivoituneet ja sitoutuneet työntekijät. Siksi henkilöstöasiat ovat merkittävässä asemassa konsernissa. Osaamisen kehittymistä tuettiin vuoden 2007 aikana erilaisilla valmennusohjelmilla ja uutta osaamista hankittiin myös rekrytoimalla. Vuoden aikana käynnistyi useita kehittämishankkeita, joiden avulla Martela pyrki lisäämään tuottavuutta ja tehokkuutta ja samalla työnteon mielekkyyttä.

Martelassa alaistaitovalmennusta

Martela Oyj:n palveluksessa työskenteli vuonna 2007 keskimäärin 377 henkilöä. Vuoden aikana rekrytoitiin sekä vakituista että määräaikaista henkilökuntaa aiempaa vilkkaammin. Lisäksi vuokratyövoimaa käytettiin ruuhkahuippujen tasaamiseksi.

Vuoden 2007 kehittämisen painopisteeksi valittiin alaistaidot, sillä tuloksen tekeminen vaatii hyvien esimiestaitojen lisäksi myös taitavia alaisia. 'Taitava alainen – näin johdat pomoasi ja onnistut alaisena' -valmennukseen osallistuivat kaikki toimihenkilöt, myös esimiehet.

Johtamisen erikoisammattitutkinnon JET:n ja Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ViLoPa-ammattitutkinnon suunnittelu aloitettiin keväällä. Kumpikin ohjelma käynnistyi loppuvuodesta. Sisäistä tuote- ja palvelukoulutusta järjestettiin laajasti. Myös esimiestaitojen kehittämistä jatkettiin.

Syksyllä toteutetun henkilöstötutkimuksen tulokset olivat kaikkien aikojen parhaat ja arvosanat kohentuivat kautta linjan. Tutkimus toteutettiin koko konsernissa.

P.O. Korhonen erikoistehtaaksi

P.O. Korhosen henkilömäärä oli vuonna 2007 keskimäärin 57 henkilöä. P.O. Korhosen muutosta konsernin erikoistuotetehtaaksi tuettiin Tykesin rahoittamalla toiminnan kehittämisen ToiKe-projektilla, johon osallistui koko henkilöstö. Lisäksi yhtiön vuonna 2003 saama kansainvälinen Investors in People -henkilöstösertifikaatti auditoitiin uudelleen syyskuussa.

Kidexissä kehitettiin tehokkuutta ja joustoja Kidex Oy:ssä työskenteli vuonna 2007 keskimäärin 84 henkilöä. Vuoden 2007 aikana Kidexin keskeisimmät kehitysalueet olivat tuotannon tehokkuuden lisääminen, tuotantokapasiteetin joustojen kehittäminen ja myynnin vahvistaminen. Vuoden lopussa Kidex solmi paikallisen sopimuksen joustotuntimallin käyttöönotosta vuoden 2008 alusta lähtien. Toimihenkilöiden koulutukset painottuivat alaisja esimiestaitoihin.

Kehitysprojekteja Ruotsissa ja Norjassa sekä Puolassa Ruotsissa ja Norjassa vuoden 2007 keskimääräinen henkilömäärä oli 71 ja Puolassa 74. Myönteinen kehitys ja voimakas kasvu jatkuivat Ruotsissa ja Norjassa kuluneen vuoden aikana. Uusi toimitusjohtaja astui tehtäviinsä elokuussa. Tuotannon kehitysprojekti eteni asteittain ja työtä itseohjautuvien tiimien parissa jatkettiin.

Puolassa keskityttiin myyntiorganisaation ja myyntiprosessien kehittämiseen ja kouluttamiseen. Uusi myyntitoimisto Łódžissa avattiin.

Lähitulevaisuuden näkymät

Kehityskeskusteluprosessin ja palkitsemisperiaatteiden kehittäminen ovat konsernin henkilöstökäytäntöjen painopisteitä vuonna 2008. Myös työvoiman saatavuuteen ja työnantajakuvaan kiinnitetään huomiota. Sisäisistä, koko konsernia koskevista tutkimuksista on vuorossa esimiestutkimus. Suomessa panostetaan näiden lisäksi osaamisen ja työaikapankin kehittämiseen sekä rekrytointiprosessin tehokkuuteen.

Ruotsissa ja Norjassa otetaan käyttöön uusi liiketoimintasuunnitelma ja tavoiteohjelma kuluvan vuoden aikana. Työtä tuotannon tehokkuuden lisäämiseksi jatketaan muun muassa itseohjautuvien tiimien ja niihin liittyvän palkkausmallin avulla. Markkinointia ja myyntiä vahvistetaan ja niiden tavoitteellisuutta kehitetään.

Puolassa toteutetaan intensiivinen asiakkuudenhallinnan koulutusohjelma, joka keskittyy uuteen myyntiprosessiin ja asiakkuudenhallintaan. Lisäksi panostetaan esimiesten johtamistaitojen kehittämiseen. Henkilöstöä motivoidaan tukemaan yhtiön vahvaa kasvua laajentamalla suoritusperusteisen bonusjärjestelmän kohderyhmää. Koulutus- ja motivointijärjestelmät on tarkoitus asteittain siirtää koskemaan myös Puolasta johdettujen maiden kumppaneita.

Kehityskeskusteluprosessin kehittäminen ja palkitsemisperiaatteiden yhtenäistäminen ovat vuoden 2008 painopisteitä.

Tuotannossa laadunvarmistukseen osallistuu jokainen työntekijä. "Martelassa on ymmärretty, että tuotanto toimii yhtä tehokkaasti kuin heikoin lenkki. Jokaisen työ vaikuttaa seuraavaan vaiheeseen ja jokainen työvaihe täytyy tehdä niin huolellisesti, ettei sitä tarvitse jälkikäteen parsia. Laadusta ei voi joustaa missään vaiheessa", laatikoston kokoonpanija Piia Pääkkönen Nummelan tehtaalta sanoo.

Hallinnointi

Martela Oyj on suomalainen osakeyhtiö, jonka päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen lainsäädäntöä, erityisesti osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Martela Oyj:n yhtiöjärjestystä. Yhtiö noudattaa OMX:n Pohjoismaisen Pörssin sisäpiiriohjetta ja OMX:n Pohjoismaisen Pörssin, Keskuskauppakamarin sekä Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton 1.7.2004 voimaantullutta suositusta listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä (Corporate Governance) tekstissä kerrotuin poikkeuksin.

Organisaatio

Konsernin toimialana on toimistojen ja julkisten tilojen kalustaminen sekä tähän liittyvien palvelujen tarjonta. Konsernin hallinnointi tapahtuu sekä operatiivisen että juridisen konserniorganisaation mukaan. Johtaminen perustuu ensisijaisesti operatiiviseen matriisiorganisaatioon. Myynti ja asiakaspalvelu on organisoitu markkina-alueittain seuraavasti:

• r Suomi
• r Ruotsi ja Norja
• r Puola ja sen lähialueet
• r Muut vientimarkkinat

Suomessa ja Puolassa myynti tapahtuu ensisijaisesti alueellisten suoramyyntiorganisaatioiden kautta. Suomessa suoramyyntiä vahvistavat yrittäjävetoiset, yksinomaan Martela-tuotteita ja -palveluja edustavat Martela-keskukset, jotka ovat pitkälle integroituja Martelan toimintaan.

Ruotsissa ja Norjassa myynti on organisoitu jälleenmyyjäverkoston kautta. Muilla vientimarkkinoilla käytetään ensisijaisesti paikallisia maahantuojia.

Markkina-aluekohtaisia organisaatioita yhdistävät konsernitason prosessit, joita ovat:

• r Markkinointi; konsernitason markkinointi, brändi
• r Tuotetulosyksikkö Office; työpistekalusteiden tuotekehitys ja malliston hallinta
• r Tuotetulosyksikkö Surroundings; kohtaamistilojen kalusteiden, koulukalusteiden, auditorioiden ja muiden julkisten tilojen kalusteiden tuotekehitys ja malliston hallinta
• r Tuotanto- ja logistiikka; tuotannonohjauksen periaatteet, teknologia, konsernihankinnat, laatu ja ympäristö, P. O. Korhonen Oy:n ja Kidex Oy:n tuotantolaitokset Raisiossa ja Kiteellä
• r Henkilöstö; henkilöstön kehittäminen, henkilöstötyytyväisyysmittaukset, rekrytointituki
• r Talous ja IT; konsernin taloudellinen suunnittelu ja raportointi, konsernin IT-ratkaisut

Tuotanto toimii tilausohjatusti. Tilaustoimitusketjun ohjaus ja tuotteiden kokoonpano on keskitetty Suomen, Ruotsin ja Puolan logistiikkakeskuksiin, jotka kuuluvat päämarkkina-alueensa operatiiviseen organisaatioon. Logistiikkakeskukset tukeutuvat hankinnoissaan laajaan alihankintaverkostoon. Logistiikkakeskusten tarvitsemia komponentteja ja tuotteita valmistetaan myös konsernin omilla tehtailla Kiteellä ja Raisiossa.

Kidex Oy toimii puupohjaisten komponenttien sopimusvalmistajana ja noin neljäsosa sen toimituksista menee konsernin ulkopuolisille asiakkaille. P.O. Korhonen valmistaa muotopuristettuja puuhuonekaluja julkisiin tiloihin sekä auditoriokalusteita.

Asenne ratkaisee

"Tavoitteenamme on tyytyväinen asiakas. Työ pitää hoitaa niin hyvin, että asiakas haluaa ostaa Martelan tuotteita ja palveluita uudelleenkin", palvelupäällikkö Vesa Granlund toteaa 21 vuoden kokemuksella. Vesa vastaa Martelan kokonaispalvelujen sujuvuudesta Oulussa. Toimeksiannot vaihtelevat tilasuunnittelun koordinoinnista muuttojen järjestämiseen ja uusien kalusteiden asentamiseen.

"Palvelun laatu lähtee omasta asenteesta. Martelan tapaan toimia kuuluu reipas tekemisen tahti ja ystävällinen palvelu, kiperissäkin tilanteissa. Me emme jätä asioita kesken ja pyrimme hoitamaan mahdolliset reklamaatiot heti kuntoon."

19

Yhtiökokous

Yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin. Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain kesäkuun loppuun mennessä. Martelalla on kaksi osakesarjaa, joista jokainen K-osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä äänellä ja jokainen A-osake yhdellä äänellä.

Hallitus

Hallinnosta ja yhtiön toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä vastaa osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiökokouksen vuosittain valitsema hallitus. Hallituksen jäseniä tulee yhtiöjärjestyksen mukaan olla vähintään viisi ja enintään yhdeksän. Varajäseniä voi olla enintään kaksi. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Martela Oyj:n henkilöstöllä on yksi edustaja ja yksi varajäsen hallituksessa. Molemmat henkilöstöedustajat osallistuvat hallituksen kokouksiin. Henkilöstö valitsee ehdokkaansa kolmeksi vuodeksi ja valinnasta päättää yhtiökokous vuosittain. Hallituksen kokoonpanoa sekä jäsenten taustatietoja on selvitetty jäljempänä vuosikertomuksessa. Hallitus on vahvistanut itselleen työjärjestyksen, jossa määritellään hallituksen tehtävät, kokouskäytäntö, kokouksissa käsiteltävät asiat, hallituksen toiminnalleen asettamansa tavoitteet, toiminnan itse arvioinnin sekä hallituksen valiokunnat.

Työjärjestyksen mukaisesti hallituksen käsiteltäviä asioita ovat mm.:

• r konsernin, sen tulosyksiköiden ja prosessien strategiat
• r konsernitilinpäätökset ja osavuosikatsaukset
• r konsernin toimintasuunnitelmat, budjetit ja investoinnit
• r liiketoiminnan laajennukset tai supistukset, yritys- ja liiketoimintakaupat
• r riskienhallintapolitiikka ja sisäisen valvonnan periaatteet
• r toimitusjohtajan nimittäminen ja erottaminen
• r konsernin johtoryhmän kokoonpano
• r johdon palkitsemis- ja kannustejärjestelmät
• r hallintoperiaatteiden ja ohjausjärjestelmien hyväksyminen ja säännöllinen tarkistus
• r valiokuntien nimittäminen ja niiden raportointi

Tilikauden aikana hallitus kokoontui yhdeksän kertaa. Jäsenten keskimääräinen läsnäoloprosentti oli 96.

Hallitus on arvioinut jäsentensä riippumattomuutta ja todennut, että yhtiöstä riippumattomia hallituksen jäseniä ovat Heikki Ala-Ilkka, Tapio Hakakari ja Jori Keckman. Tältä osin poiketaan suosituksen kohdasta 17, jonka mukaan hallituksen jäsenten enemmistön tulee olla yhtiöstä riippumattomia. Suurimmista osakkeenomistajista riippumattomia hallituksen jäseniä ovat Heikki Ala-Ilkka, Tapio Hakakari, Jori Keckman sekä henkilöstön edustajat Matti Lindström ja Raimo Santala.

Hallitus on keskuudestaan muodostanut palkitsemisvaliokunnan, jolla on myös kirjallinen työjärjestys. Työjärjestyksen mukaan palkitsemisvaliokunnan keskeisiä tehtäviä ovat mm.

• r päättää toimitusjohtajan sekä konsernin johtoryhmän jäsenten palkkauksesta ja palkitsemisesta
• r valmistella hallitukselle avainhenkilöiden kannustejärjestelmien perusteet
• r valmistella hallitukselle konsernin koko henkilöstön palkkio- ja kannustejärjestelmien yleisperiaatteet

Hallituksen palkitsemisvaliokuntaan kuuluivat vuonna 2007 Heikki Ala-Ilkka, Jaakko Palsanen ja Tapio Hakakari. Valiokunta kokoontui vuonna 2007 kuusi kertaa.

Toimitusjohtaja

Hallitus nimittää Martela Oyj:n toimitusjohtajan ja päättää tämän palvelussuhteen ehdoista, jotka määritellään kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa. Toimitusjohtajan tehtävänä on emoyhtiön ja konsernin operatiivinen johtaminen ja valvominen hallituksen antamien suuntaviivojen mukaisesti.

Konsernin johtoryhmä

Hallitus ja toimitusjohtaja nimittävät konsernin johtoryhmän jäsenet. Konsernin johtoryhmän puheenjohtajana toimii Martela Oyj:n toimitusjohtaja. Johtoryhmässä ovat lisäksi edustettuina päämarkkina-alueista ja konserniprosesseista vastaavat johtajat. Konsernin johtoryhmän tehtävänä on valmistella ja käsitellä strategioita, budjetteja ja investointiehdotuksia sekä valvoa konsernin ja sen yksiköiden ja prosessien tilaa sekä tavoitteiden ja suunnitelmien toteutumista. Konsernin johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa.

Konsernin taloudellinen raportointi

Martela Oyj:n hallitukselle toimitetaan kuukausittain raportit konsernin ja sen yksiköiden taloudellisesta kehityksestä ja ennusteista. Raportit ja ennusteet käydään lisäksi läpi hallituksen kokouksissa toimitusjohtajan esittäminä. Osavuosikatsausten ja vuositilinpäätösten läpikäynnin yhteydessä hallitus saa etukäteen tilinpäätösaineiston erittelyineen.

Konsernin johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa arvioimaan konsernin ja sen yksiköiden taloudellista kehitystä, näkymiä ja riskejä.

Martelan käyntikortti

Toimitusketjun täytyy toimia kuin rasvattu, jotta tilatut tuotteet päätyvät ehjinä ja aikataulun mukaisesti asiakkaalle. Kalusteasentaja Vesa Huttunen on Martelan käyntikortti, joka vastaa laadusta asiakkaalle joka päivä. Hänen työpäiväänsä mahtuu 5–15 asiakaskäyntiä.

"Virheetöntä ja ehjää toimitusta on ilo asentaa. Yleensä asiakas yllättyy, miten nopeasti kaikki hoituu ja ilahtuu vielä lähtiessä, kun keräämme pakkauspahvit mukaamme. Mutta ei tämmöisessä hommassa voi vahingoilta kokonaan välttyä. Silloin täytyy tehdä kaikkensa, että voi korjata asian mahdollisimman nopeasti. Hyvä palvelu ongelmatilanteissa onkin paras laadun mittari."

Tilintarkastus

Konsernin yhtiöiden tilintarkastus toteutetaan maakohtaisten ja asianomaisten lakien sekä yhtiöjärjestysten mukaan. Emoyhtiön päävastuullinen tilintarkastaja koordinoi konsernin tytäryhtiöiden tilintarkastusta yhdessä konsernin toimitusjohtajan sekä talousjohtajan kanssa. Martela Oyj:n ja konsernin tilintarkastajana toimii tilintarkastusyhteisö KPMG ja vastuullisena tilintarkastajana KHT Reino Tikkanen. Konsernin kaikkien yhtiöiden tilintarkastajat kuuluvat KPMG-ketjuun. Palkkioita konsernin varsinaisesta tilintarkastuksesta maksettiin vuonna 2007 yhteensä 103 t euroa ja muista palveluista 41 t euroa.

Sisäinen valvonta ja riskien hallinta

Sisäinen valvonta on hallituksen ja operatiivisen johdon vastuulla. Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa toiminnan tehokkuus ja tuloksellisuus, informaation luotettavuus, säännösten ja toimintaperiaatteiden noudattaminen sekä tarkoituksenmukaisen sisäisen valvonnan menettelytapojen soveltaminen. Tätä valvontaa hallitus ja operatiivinen johto toteuttavat edellä kuvatun raportointijärjestelmän ja säännöllisten katselmointien kautta. Erillisen sisäisen tarkastuksen muodostamista ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena. Yhtiön tilintarkastajat ovat tarkastussuunnitelmissaan ottaneet huomioon sen, ettei yhtiöllä ole sisäistä tarkastusta ja laajentaneet tarkastuksen koskemaan myös sisäisen valvonnan toimivuutta.

Martelan hallitus on vahvistanut riskienhallinnan periaatteet. Riskien-hallinnan tavoitteena on tunnistaa, seurata ja hallita riskejä, jotka voivat olla uhkana liiketoiminnalle ja sen tavoitteisiin pääsemiselle. Riskienhallinta on kiinteä osa normaalia liiketoimintaa ja johtamista.

Konsernissa analysoidaan riskejä ja tehdään päätöksiä niiden hallitsemiseksi osana edellä kuvattua hallituksen ja johtoryhmien säännöllistä seurantaa. Lisäksi riskejä arvioidaan suunniteltaessa ja päätettäessä merkittävistä hankkeista ja investoinneista. Riskienhallinta on myös kytketty erilliseksi analyysivaiheeksi osana strategiaprosessia. Riskienhallinnassa ei ole erillistä organisaatiota, vaan sen vastuut noudattavat muun liiketoiminnan ja organisaation mukaista vastuunjakoa. Yhtiön hallitus on sisällyttänyt vuosittaiseen työohjelmaansa riskienhallinnan läpikäynnin.

Johdon palkkiot, etuisuudet, ja palkitsemisjärjestelmät Hallituksen puheenjohtajalle maksettiin palkkioita vuodelta 2007 yhteensä 24 t euroa ja varsinaisille jäsenille yhteensä 48 t euroa. Hallituksen jäsenyyteen perustuvia palkkioita ei kuitenkaan makseta yhtiön palveluksessa oleville henkilöille.

Martela Oyj:n toimitusjohtajalle maksetut palkat ja muut etuudet vuodelta 2007 olivat yhteensä 290 t euroa. Tämän lisäksi maksettiin tulos- ja osakepalkkioita yhteensä 57 t euroa. Toimitusjohtaja on oikeutettu halutessaan siirtymään täysimääräiselle eläkkeelle täytettyään 60 vuotta. Irtisanomisaika on puolin ja toisin kuusi kuukautta ja yhtiön puolesta tapahtuvan irtisanomisen johdosta toimitusjohtajalla on oikeus 18 kuukauden palkkaa vastaavaan kertakorvaukseen.

Konsernissa on käytössä lyhyen ajan tavoitteiden saavuttamista tukevia vuosittaiseen tai sitä lyhyempään suoritukseen perustuvia palkitsemis- ja kannustejärjestelmiä. Kannusteen määrään vaikuttavat pääosin tuloksen kehitykseen sidotut mittarit.

Toimitusjohtajalla, konsernin johdolla ja eräillä avainhenkilöillä on käytössä pitkän aikavälin osakepohjainen kannustejärjestelmä. Ohjelmassa on mahdollisuus saada palkkioina Martela Oyj:n A-sarjan osakkeita ansaintajaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Ansaintajaksoja ovat kalenterivuodet 2007, 2008 ja 2009. Osakepalkkiojärjestelmän perusteella maksettava palkkio maksetaan ansaintajakson päätyttyä osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Enimmäispalkkio koko järjestelmästä on yhteensä enintään 153 000 Martela Oyj:n A-osaketta sekä rahaa se määrä, joka tarvitaan verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseen, arviolta noin maksettavien osakkeiden arvo. Ansaintajaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen määrää sen, kuinka suuri osa enimmäispalkkiosta maksetaan avainhenkilölle. Tietoa osakepalkkiojärjestelmän vaikutuksesta tilikauden tulokseen löytyy tilinpäätöksen liitetiedoista.

Muita erillisiä johtoryhmän tai tytäryhtiöiden jäsenyyteen perustuvia korvauksia ei makseta.

Sisäpiirihallinto

Martela noudattaa OMX:n Pohjoismaisen Pörssin julkaisemaa sisäpiiriohjetta. Ilmoitusvelvolliset sisäpiiriläiset ovat emoyhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, tilintarkastaja sekä konsernin johtoryhmän jäsenet. Pysyviksi yrityskohtaisiksi sisäpiiriläisiksi ovat määritelty ne konsernissa esimies- tai asiantuntijatehtävissä toimivat henkilöt, joiden tehtävien hoitaminen edellyttää säännöllisen tiedon saantia konsernin ja sen yksiköiden taloudellisesta tilasta ja näkymistä. Tarvittaessa perustetaan hankekohtaisia sisäpiirirekisterejä. Martelan hallitus on päättänyt, että edellä mainitut pysyvät sisäpiiriläiset saavat käydä kauppaa yhtiön osakkeilla vain kuuden viikon aikana osavuosikatsausten tai tilinpäätösten julkistamisesta elleivät hankekohtaiset sisäpiiritiedot sitä muuten estä.

Martela Oyj on liittynyt Suomen Arvopaperikeskus Oy:n ylläpitämään SIRE-järjestelmään ja Martelan verkkosivuilla on nähtävissä ilmoitusvelvollisten sisäpiiriläisten ajantasaiset omistustiedot.

Largo, design Iiro Viljanen

Jori Keckman

Martela-konsernin hallitus

PUHEENJOHTAJA

Ala-Ilkka Heikki, s. 1952, kauppatieteiden maisteri Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2003, jäsen vuodesta 2002. Onninen Oy:n talousjohtaja vuodesta 1996. Keskeisimmät muut tehtävät: Design Combus Oy:n hallituksen jäsen. Omistaa 7 500 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

VARAPUHEENJOHTAJA

Martela Pekka, s. 1950, ekonomi Hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2003, hallituksen jäsen vuodesta 1981, puheenjohtaja 2002–2003, varapuheenjohtaja 1994–2001. Marfort Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 2002. Keskeisimmät muut tehtävät: Marfort Oy:n hallituksen jäsen. Omistaa 69 274 kpl Martela Oyj:n K-sarjan osaketta ja 8 kpl A-sarjan osaketta.

JÄSENET

Hakakari Tapio, s. 1953, oikeustieteiden kandidaatti Hallituksen jäsen vuodesta 2003. Keskeisimmät muut tehtävät: hallituksen jäsen, Cargotec Oyj, Etteplan Oy, Havator Oy ja Suomen Autoteollisuus Oy sekä hallituksen puheenjohtaja Esperi Care Oy ja Enfo Oyj. Omistaa 25 200 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

Keckman Jori, s. 1961, kauppatieteiden maisteri Hallituksen jäsen vuodesta 2000. Lundia Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 2003. Keskeisimmät muut tehtävät: Oy Unicafe Ab:n hallituksen jäsen Omistaa 1 000 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

Lindström Matti, s. 1948, pakkaaja, pääluottamusmies Hallituksen jäsen ja henkilöstön edustaja vuodesta 2005 ja 1993–1996, henkilöstön edustajan varajäsen 2002–2004. Martelan palveluksessa vuodesta 1966. Ei omista Martela Oyj:n osakkeita.

Martela Heikki, s. 1956, kauppatieteiden maisteri, MBA Hallituksen jäsen vuodesta 1986, hallituksen puheenjohtaja 2000–2002. Martela Oyj:n toimitusjohtaja 1.3.2002 alkaen. Keskeisimmät muut tehtävät: Marfort Oy:n hallituksen jäsen. Omistaa 52 122 kpl Martela Oyj:n K-sarjan osaketta ja 106 234 kpl A-sarjan osaketta.

Palsanen Jaakko, s. 1944, diplomi-insinööri Hallituksen jäsen vuodesta 1993. Keskeisimmät muut tehtävät: Coloured Wood Products Oy hallituksen jäsen. Omistaa 2 000 kpl Martela Oyj:n K-sarjan osaketta ja 83 868 kpl A-sarjan osaketta.

HENKILÖSTÖN EDUSTAJAN VARAJÄSEN

Santala Raimo, s. 1959, teknikko, menetelmäsuunnittelija Henkilöstön edustajan varajäsen vuodesta 2005, Nummelan tehtaan toimihenkilöiden luottamusmies. Martelan palveluksessa vuodesta 1988. Ei omista Martela Oyj:n osakkeita.

HALLITUKSEN SIHTEERI Danielsson Mats, katso johtoryhmä

Martela-konsernin johtoryhmä

Martela Heikki, katso hallitus Martela Oyj:n toimitusjohtaja.

Ala-Nikkola Panu, s. 1965, kauppatieteiden maisteri Johtaja, Tulosyksikkö Suomi Vastuualue: Suomen alueen myynti, tuotanto sekä logistiikka. Martelan palveluksessa vuodesta 2001. Omistaa 3 400 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

Danielsson Mats, s. 1969, kauppatieteiden maisteri Talousjohtaja Vastuualue: Konsernin taloushallinto ja IT. Martelan palveluksessa vuodesta 2007. Omistaa 2 000 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

Fic Piotr, s. 1968, M.Sc (Pharm) Johtaja, Tulosyksikkö Puola Vastuualue: Puola ja sen lähialueiden myynti, tuotanto sekä logistiikka Martelan palveluksessa vuodesta 2005. Ei omista Martela Oyj:n osakkeita.

Kolinen Petteri, s. 1963, taiteen maisteri Johtaja, Tuotetulosyksikkö Surroundings Vastuualue: Kohtaamistilojen kalusteet Martelan palveluksessa vuodesta 2007. Ei omista Martela Oyj:n osakkeita

Koskimies Ilkka, s. 1955, kauppatieteiden maisteri Johtaja, Tuotetulosyksikkö Office Vastuualue: Työpistekalusteet ja konsernin brändi Martelan palveluksessa vuodesta 1990 (poislukien v. 1999). Ei omista Martela Oyj:n osakkeita.

Luhtasela Jaakko, s. 1954, diplomi-insinööri Tuotanto- ja logistiikkajohtaja Vastuualue: Konsernin tuotanto-, logistiikka- sekä hankintatoiminnot Martelan palveluksessa vuodesta 1985. Ei omista Martela Oyj:n osakkeita.

Olsson Anders, s. 1965, insinööri Johtaja, Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja Vastuualue: Ruotsin ja Norjan myynti, tuotanto ja logistiikka Martelan palveluksessa vuodesta 2007. Ei omista Martela Oyj:n osakkeita.

Ontronen Sirpa, s. 1961, psykologian maisteri Henkilöstöjohtaja Vastuualue: Konsernin henkilöstötoiminto Martelan palveluksessa vuodesta 2002 Omistaa 200 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

Savo Veli-Matti, s. 1964, insinööri Johtaja, Tulosyksikkö Vienti Vastuualue: myynti muille alueille Eurooppaan, Venäjälle, Japaniin ja muille markkinoille Martelan palveluksessa vuodesta 2002. Ei omista Martela Oyj:n osakkeita.

Tilintarkastajat

Reino Tikkanen, KHT, KPMG Oy Ab, varalla: KPMG Oy Ab

panostamme suunnitteluun ja valitsemme vain

Tilinpäätöksen sisällys

Tietoja osakkeenomistajille 29
Hallituksen toimintakertomus. 30
Konsernitilinpäätös, IFRS 34
Konsernituloslaskelma . 34
Konsernin rahavirtalaskelma. 35
Konsernitase 36
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 38
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 39
Martela konserni 2003 – 2007. 63
Tietoja Martela Oyj:n osakkeista 64
Tunnuslukujen laskentakaavat 66
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS 67
Emoyhtiön tuloslaskelma 67
Emoyhtiön tase 68
Emoyhtiön rahavirtalaskelma 70
Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet. 71
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 72
Hallituksen ehdotus voittovarojen käytöstä 78
Tilintarkastuskertomus 78
Yhteystiedot 79

Tietoja osakkeenomistajille

Yhtiökokous

Martela Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 1.4.2008 klo 15.00 Martelatalossa osoitteessa Takkatie 1, 00370 Helsinki. Osakkaiden, jotka haluavat osallistua yhtiökokoukseen, on oltava merkittyinä Suomen Arvopaperikeskuksessa pidettävään osakasluetteloon viimeistään 20.3.2008 ja ilmoittauduttava viimeistään 27.3.2008 klo 16.30 mennessä yhtiön pääkonttoriin Johanna Suhoselle, puh. 010 345 5301, fax 010 345 5345 tai osoitteella Martela Oyj, PL 44, 00371 Helsinki.

Osinkojen maksu

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2007 päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkoa 0,50 euroa osakkeelta. Oikeus hallituksen ehdotuksen mukaiseen osinkoon on vain osakkeenomistajalla, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 4.4.2008 on merkitty osakkeenomistajaksi Suomen Arvopaperikeskuksen ylläpitämään yhtiön omistajaluetteloon. Osingon maksupäivä on 11.4.2008.

Tulosten julkistaminen

Martela julkaisee vuonna 2008 kolme osavuosikatsausta: Tammi-maaliskuu (Q1) 23.4.2008 Tammi-kesäkuu (Q2) 6.8.2008 Tammi-syyskuu (Q3) 22.10.2008

Vuosikertomus ja osavuosikatsaukset julkaistaan suomeksi ja englanniksi konsernin verkkosivuilla www.martela.fi ja www.martela.com. Vuosikertomus postitetaan kaikille osakkeenomistajille.

Vuosikertomuksen voi myös tilata osoitteesta: Martela Oyj, Takkatie 1, PL 44, 00371 Helsinki Puhelin 010 345 5301, fax 010 345 5345 ja sähköposti info@martela.fi

Pörssitiedotteet ovat heti julkistamisen jälkeen luettavissa konsernin verkkosivuilta, josta myös löytyvät kaikki vuoden aikana julkistetut pörssitiedotteet aikajärjestyksessä.

Menu, design Stefan Lindfors

Hallituksen toimintakertomus

Markkinatilanne on jatkunut hyvänä ja sekä liikevaihto että tulos ovat kehittyneet suunnitelmien mukaisesti. Vuoden 2007 liikevaihto oli 128,4 milj. euroa (119,7) ja kasvua edelliseen vuoteen oli 7,3 prosenttia. Liikevoitto nousi 8,3 milj. euroon (4,5) ja oli suhteessa liikevaihtoon 6,4 prosenttia (3,8). Tulosparannukseen vaikuttivat omaisuuden myynneistä saadut myyntivoitot yhteensä 2,5 milj. euroa (1,1). Rahoitustilanne pysyi hyvänä ja omavaraisuusaste nousi 46,7 prosenttiin (42,4).

Markkinatilanne

Markkinatilanne parani kaikilla konsernin päämarkkina-alueilla ja erityisen vahva laskutuksen kasvu oli Ruotsissa, Norjassa ja Puolassa.

Konsernirakenne

Konsernirakenteessa ei tapahtunut muutoksia vuoden 2007 aikana. Näin oli myös vuonna 2006, joten konsernin rakenne ja tilinpäätösluvut ovat vertailukelpoisia.

Segmenttiraportointi

Martelalla on yksi ensisijainen segmentti, joka on toimistojen ja julkisten tilojen kalustaminen. Liikevaihto ja tulos ovat konsernitilinpäätöksen mukaiset. Konsernin toissijaiseksi segmentiksi on määritelty asiakkaat niiden maantieteellisen sijainnin mukaisesti.

Liikevaihto

Vuoden 2007 liikevaihto nousi 128,4 milj. euroon (119,7). Kasvua oli 7,3 prosenttia. Liikevaihto kasvoi kaikilla konsernin päämarkkina-alueilla.

Suomessa liikevaihto nousi 85,5 milj. euroon ja kasvua oli 3,1 prosenttia. Skandinavian markkinoilla liikevaihto nousi 26,6 milj. euroon ja kasvua oli 18,7 prosenttia.

Liikevaihto Puolan markkinoilla nousi 9,8 milj. euroon (7,4) ja kasvua oli 33,8 prosenttia. Puolassa yhtiöllä on oma kokoonpanotehdas sekä omia myyntikeskuksia seitsemällä paikkakunnalla. Uusi myyntikeskus avattiin vuoden aikana Łódžissa.

Konsernin tulos

Koko vuoden 2007 tulos ennen veroja oli 7,6 milj. euroa (3,7). Tulosparannukseen vaikuttivat omaisuuden myynneistä saadut myyntivoitot yhteensä 2,5 milj. euroa (1,1). Tulos parani konsernin kaikissa yksiköissä.

Myyntivoitoista 1,0 milj. euroa toteutui ensimmäisen neljänneksen aikana Bodaforsin tehtaan omistusjärjestelyistä. Kiinteistöomistus ulkoistettiin ja tehtaan pinta-alasta vuokrattiin takaisin noin 50 prosenttia pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Toisen neljänneksen aikana myytiin Oulun toimipisteen kiinteistö, josta syntyi myyntivoittoa 0,9 milj. euroa. Toiminta jatkuu pitkäaikaisella vuokrasopimuksella.

Koko vuoden liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 5,8 milj. euroa (3,4) ja 4,5 prosenttia liikevaihdosta (2,8).

Tuloslaskelman verot johtuivat aikaisemmin kirjattujen laskennallisten verosaamisten vähenemisestä, toteutuneista tuloveroista ja aikaisempien tilikausien veronpalautuksista.

Investoinnit

Konsernin bruttoinvestoinnit tammi-joulukuulta olivat 3,2 milj. euroa (1,8). Investoinneista 0,7 milj. euroa aiheutui Bodaforsin tehtaan omistusjärjestelystä, jolloin takaisinvuokratun osan pitkäaikainen vuokravelvoite on IFRS sääntöjen mukaisesti aktivoitu konsernitaseeseen. Muilta osin investoinnit koskivat tuotannon korvausinvestointeja ja tietotekniikkaa.

Henkilöstö

Konsernissa työskentevien henkilöiden määrä oli keskimäärin 663 (626), jossa kasvua oli 5,9 prosenttia. Vuoden 2007 lopussa konsernissa työskenteli 655 henkilöä (632).

Tuotekehitys

Tuotekehityksestä ja malliston hallinnasta vastaa kaksi konsernitason organisaatiota: tuotetulosyksikkö Office vastuullaan työpistekalusteet sekä tuotetulosyksikkö Surroundings vastuullaan kohtaamistilojen ja muiden julkisten tilojen kalusteet.

Vuoden 2007 aikana tuotekehitystehtävissä työskenteli yhteensä 22 henkilöä (21). Tuotekehityskulujen osuus liikevaihdosta oli 2,4 prosenttia (2,1).

Vuoden 2007 ensimmäisen neljänneksen aikana lanseerattiin uusi Pinta-työpistekalustemallisto Tukholman kalustemessuilla. Sarja perustuu yhteen, yhtenäiseen kansimallistoon ja asiakastarvetta vastaaviin jalustavaihtoehtoihin. Tukholmassa esiteltiin myös akustiikkaa parantavia seinäke- ja säilytinratkaisuja sekä Julia Läuferin ja Marcus Keichelin suunnittelema SoftX-tuoli.

Tuotetulosyksikkö Surroundings esitteli uusia kohtaamistilojen kalusteita huhtikuussa Milanon kalustemessuilla Italiassa. Esillä olivat mm. Stefan Lindforsin suunnittelema Menu-tuoli sekä Samuli Naamangan suunnittelema Sides-tuoli.

Ympäristö

Martelan ympäristöjohtamisen tavoitteena on tuottaa asiakkaan kannalta kestäviä ja työympäristön turvallisuuden sekä laadun takaavia tuotteita, joiden valmistamisessa ympäristökuormitus on mahdollisimman vähäinen.

Martela Oyj hyödyntää ympäristöjohtamisessaan ISO 14001:2004 -standardia. Ympäristöhallintajärjestelmien tavoitteena on tuotteiden elinkaaren aikaisen ympäristökuormituksen vähentäminen sekä uusiokäytön ja kierrätyksen lisääminen. Erityistä huomiota kiinnitetään käytöstä poistettujen huonekalujen kierrätykseen ja mahdolliseen uusiokäyttöön tarjoamalla asiakkaalle kierrätyspalvelua. Martela Oyj:n ympäristöjärjestelmän sertifiointi on voimassa vuoden 2008 loppuun asti ja sisältää myös Kidex Oy:n toiminnan. Myös P.O. Korhonen Oy:lla on oma sertifioitu ympäristöjärjestelmä. Ympäristöjohtamisesta kerrotaan vuosikertomuksessa.

Rahoitus

Liiketoiminnan rahavirta tammi-joulukuulta oli 9,9 milj. euroa (0,9). Investointien rahavirta muodostui 0,7 milj. euroa positiiviseksi seurauksena kiinteistömyynneistä. Lainoja myönnettiin 1,2 milj. euroa Alexander Management Oy:lle kolmivuotisen osakepohjaisen kannustejärjestelmän osakkeiden hankinnan rahoittamiseksi. Korolliset velat vähenivät 2,7 milj. euroa vuoden alusta ja olivat kauden lopussa 14,4 milj. euroa (17,1). Likvidit varat olivat kauden lopussa 9,7 milj. euroa (3,9). Omavaraisuusaste nousi 46,7 prosenttiin (42,4) ja nettovelkaantumisaste parani vastaavasti 16,0 prosenttiin (53,0).

Osake

Tilikauden aikana yhtiön A-osakkeita vaihtui OMX:n Pohjoismaisessa Pörssissä Helsingissä 1 159 509 kappaletta (1 076 693), mikä vastaa 32,7 prosenttia (30,3) A-osakkeiden kokonaismäärästä. Vaihdon arvo oli 10,0 milj. euroa (7,3). Vaihdon kasvuun vaikuttaa osaltaan Alexander Management Oy:n ensimmäisen neljänneksen aikana kolmivuotiseen osakepalkkiojärjestelmään hankkimat osakkeet. Hankittujen osakkeiden määrä oli 143 166 kpl ja käytetty rahamäärä 1,2 milj. euroa. Vuoden alussa osakkeen arvo oli 6,50 euroa ja vuoden lopussa 8,35 euroa. Vuoden aikana osakkeen kurssi oli ylimmällään 10,35 euroa ja alimmillaan 6,39 euroa. Vuoden 2007 lopussa oma pääoma/ osake oli 7,2 euroa (6,1).

Omat osakkeet

Vuoden 2007 aikana yhtiö ei ostanut omia osakkeitaan. Omia A-osakkeita yhtiö omisti 31.12.2007 yhteensä 67 700 kpl ja ne on ostettu 10,65 euron keskihintaan. Omien osakkeiden määrä vastaa 1,6 prosenttia kaikista osakkeista ja 0,4 prosenttia kaikista äänistä.

Vuoden 2007 varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous pidettiin tiistaina 20.3.2007. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti jakaa osinkoa 0,25 euroa osakkeelta. Seuraavan kauden hallituksen jäseniksi valittiin Heikki Ala-Ilkka, Tapio Hakakari, Heikki Martela, Pekka Martela, Jori Keckman ja Jaakko Palsanen. Henkilöstön edustajaksi valittiin Matti Lindström sekä hänen varajäsenekseen Raimo Santala.

Yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin KHT Reino Tikkanen sekä varalle KPMG Oy Ab.

Yhtiökokous hyväksyi hallituksen kokouskutsussa mainitut ehdotukset koskien valtuuksien antamista hallitukselle omien osakkeiden hankinnasta ja/tai niiden luovuttamisesta.

Valtuutus koskee yhtiön A-sarjan osakkeita ja enintään 5 prosenttia yhtiön osakepääomasta eli 207 780 A-sarjan osaketta.

Osakkeet voidaan luovuttaa yhtiön palkkaus- ja kannustusjärjestelmän osana, vastikkeena silloin, kun yhtiö hankkii liiketoimintaansa kuuluvaa omaisuutta sekä vastikkeena mahdollisissa yrityskaupoissa hallituksen päättämällä tavalla ja päättämässä laajuudessa. Osakkeiden luovutus voidaan toteuttaa myös julkisessa kaupankäynnissä OMX:n Pohjoismaisessa Pörssissä Helsingissä. Valtuutus on voimassa yhden vuoden yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Uusi hallitus kokoontui yhtiökokouksen jälkeen ja valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Heikki Ala-Ilkan ja varapuheenjohtajaksi Pekka Martelan.

Osakepalkkiojärjestelmä

Martelan hallitus päätti 14. helmikuuta 2007 avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannusteohjelmasta vuosille 2007 – 2009. Järjestelmässä ansaittavien A-osakkeiden määrä riippuu tavoitteiden saavuttamisesta. Enimmäispalkkio koko järjestelmästä on yhteensä enintään 153 000 Martela Oyj:n A-osaketta sekä rahaa se määrä, joka tarvitaan verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseen, arviolta noin maksettavien osakkeiden arvo. Yhtiö on ulkoistanut kannustejärjestelmän hallinnoinnin Alexander Management Oy:lle, joka ensimmäisen neljänneksen aikana on hankkinut kaikki tarvittavat osakkeet OMX:n Pohjoismaisesta Pörssistä Helsingissä Martelan myöntämällä 1,2 milj. euron lainalla.

Riskit

Suurimpien riskien paranevalle tuloskehitykselle arvioidaan liittyvän yleisen talouskasvun jatkumiseen ja sen myötä toimistokalusteiden kokonaiskysynnän kehittymiseen.

Vahinkoriskit on katettu asianmukaisilla vakuutuksilla ja ne kattavat laajasti omaisuus-, keskeytys-, toimittajakeskeytys- ja vahingonvastuuriskit. Vakuutusasioiden hoidossa käytetään ulkopuolisen vakuutusmeklarin palveluita.

Rahoitusriskejä käsitellään vuosikertomuksen liitetiedoissa.

Riskienhallinnan periaatteista kerrotaan vuosikertomuksen hallinnointiperiaatteissa.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Alkuvuonna 2008 on myyty liiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta mikä parantaa ensimmäisen vuosineljänneksen tulosta noin 0,6 milj. euroa.

Martela on vuoden 2008 alussa tehnyt päätöksen oman yhtiön perustamisesta Venäjälle. Suunnitelman mukaan yhtiön vastuulla tulee olemaan maahantuonti, markkinointi ja Martela-brändin edistäminen Venäjällä. Myynti avainasiakkaille ohjautuisi suoraan perustettavan yhtiön kautta sekä muille asiakkaille Martela-jälleenmyyjäverkoston kautta. Martelan myynti Venäjällä on tähän saakka tapahtunut Suomesta paikallisten jälleenmyyjien kautta.

Alkaneen vuoden näkymät

Konsernin koko vuoden tuloksen arvioidaan paranevan edelleen vuodesta 2007. Näkymiä tukee hyvä tilauskanta alkuvuodelle 2008 sekä toimistorakentamisen kasvun jatkuminen.

Helsingissä 19.2.2008 Martela Oyj Hallitus

-BTLVUVTQÅÅNBSLLJOBBMVFJUUBJO NFVS
	1-12 2007	Osuus %	1-12 2006	Osuus %	Muutos %
Suomi	85,8	66,7 %	83,0	69,3 %	3,4 %
Skandinavia	26,4	20,5 %	22,3	18,6 %	18,3 %
Muut alueet 1)	16,5	12,8 %	14,5	12,1 %	13,7 %
Yhteensä	128,7	100,0 %	119,8	100,0 %	7,4 %

1) Laskutus Puolan markkinoilla nousi 9,8 milj. euroon (7,4) jossa kasvua 34 prosenttia.

-BTLVUVTQÅÅNBSLLJOBBMVFJMMBWVPTJOFMKÅLTJUUÅJO NFVS
	1/2006	2/2006	3/2006	4/2006	1/2007	2/2007	3/2007	4/2007
Suomi Skandinavia	19,0 5,1	18,4 4,6	19,5 6,2	26,1 6,4	19,6 6,5	20,7 5,9	20,7 6,8	24,8 7,2
Muut alueet	2,8	4,3	3,0	4,3	3,9	3,7	3,8	5,1
Yhteensä	26,9	27,3	28,8	36,8	30,0	30,3	31,3	37,1

5VMPTWVPTJOFMKÅOOFLTJUUÅJO NFVS
	1/2006	2/2006	3/2006	4/2006	1/2007	2/2007	3/2007	4/2007
Tulos ennen veroja	-0,3	0,6	0,7	2,7	1,5	2,4	1,2	2,4

,FTLFJTUFOUVOOVTMVLVKFOLFIJUZT NFVS

	2007	2006	2005	2004
Liikevaihto	128,4	119,7	102,2	100,7
Liikevaihdon muutos %	7,3	17,1	1,5	-1,4
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä	5,8	3,4	1,1	-2,6
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä %	4,5	2,8	1,1	-2,6
Sijoitetun pääoman tuotto %	19,6	11,0	4,3	-2,2
Oman pääoman tuotto %	19,8	11,4	-0,5	-8,1
Omavaraisuusaste %	46,7	42,4	40,8	39,3
Nettovelkaantumisaste %	16,0	53,0	62,8	56,4
Henkilöstö keskimäärin	663	626	610	662
Liikevaihto/henkilö, teur	193,7	191,3	167,6	152,2

)FOLJMÕTUÕLFTLJNÅÅSJOBMVFJUUBJO

	1-12/2007	1-12/2006	Muutos %
Suomi	518	501	3,4 %
Skandinavia	71	75	-5,3 %
Puola	74	50	48,0 %
Konserni yhteensä	663	626	5,9 %

Konsernitilinpäätös, IFRS Konsernituloslaskelma

&63	7JJUF	m	m
LIIKEVAIHTO	1	128 445	119 727
Liiketoiminnan muut tuotot	2	3 023	1 429
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden
varaston muutos		466	124
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö		-63 136	-59 347
Valmistus omaan käytöön		42	47
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	3	-28 723	-27 562
Poistot ja arvonalentumiset	4	-3 231	-3 332
Muut liiketoiminnan kulut	5	-28 608	-26 587
LIIKEVOITTO (-TAPPIO)		8 278	4 499
Rahoitustuotot	7	165	125
Rahoituskulut	7	-891	-923
VOITTO (TAPPIO) ENNEN VEROJA		7 552	3 701
Tuloverot	8	-2 165	-977
TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO)		5 387	2 723
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		5 387	2 723
Vähemmistölle		0	0
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta
laskettu osakekohtainen tulos:
Laimentamaton tulos/osake, €	9	1,3	0,7
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake, €	9	1,3	0,7

Konsernin rahavirtalaskelma

&63	m	m
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Myynnistä saadut maksut	130 833	114 537
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut	550	364
Maksut liiketoiminnan kuluista	-121 090	-113 292
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	10 294	1 609
Maksetut korot	-842	-691
Saadut korot	82	48
Muut rahoituserät	-21	-84
Saadut osingot	1	3
Maksetut verot	382	-18
Liiketoiminnan rahavirta (A)	9 895	867
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-2 256	-1 840
Tytäryhtiöosakkeiden luovutustulot	2 150	0
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	2 028	2 992
Myönnetyt lainat	-1 193	0
Lainasaamisten takaisinmaksut	11	6
Investointien rahavirta (B)	740	1 158
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Lyhytaikaisten lainojen nostot	976	1 783
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-1 704	-1 546
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-3 108	-2 689
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-1 022	-613
Rahoituksen rahavirta (C)	-4 858	-3 065
RAHAVAROJEN MUUTOS	5 778	-1 041
Rahavarat tilikauden alussa 1)	3 911	4 963
Rahavarojen muuntoero	2	-10
Rahavarat tilikauden lopussa 1)	9 691	3 911
1. Likvidit varat sisältävät rahat, pankkisaamiset ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahavarat (ks. liitetiedot kohdat 20 ja 21)

Konsernitase

&63	7JJUF
VARAT Pikäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	10	633	662
Aineelliset hyödykkeet	11	14 151	15 784
Sijoitukset osakkuusyhtiöihin	12	22	22
Myytävissä olevat sijoitukset	14, 15	31	40
Sijoituskiinteistöt	13	1 203	1 166
Saamiset	14, 16	623
Eläkesaaminen	26	35	18
Laskennalliset verosaamiset	17	240	776
Pitkäaikaiset varat yhteensä		16 938	18 468
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	18	13 635	11 938
Myyntisaamiset	14, 19	21 443	23 903
Lainasaamiset	14, 19	25	38
Siirtosaamiset	14, 19	2 064	732
Tuloverosaamiset		4	119
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahavarat	14, 20	2 004	1 943
Rahavarat	21	7 686	1 968
Lyhytaikaiset varat yhteensä		46 861	40 641
VARAT YHTEENSÄ		63 800	59 109

Konsernitase

&63	7JJUF
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	23
Osakepääoma		7 000	7 000
Ylikurssirahasto		1 116	1 116
Muut rahastot		117	117
Omat osakkeet		-721	-721
Muuntoerot		-129	-129
Kertyneet voittovarat		22 127	17 542
Oma pääoma yhteensä		29 510	24 925
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	17	1 553	175
Korolliset velat	14, 25	10 453	12 844
Pitkäaikaiset velat yhteensä		12 006	13 019
Lyhytaikaiset velat
Korollinen
Korolliset velat	14, 25	3 831	4 062
Luottolimiitit	14, 25	137	209
Korolliset lyhytaikaiset velat yhteensä		3 969	4 271
Koroton
Saadut ennakot	14, 27	545	270
Ostovelat	14, 27	7 718	6 602
Siirtovelat	14, 27	5 516	5 148
Kauden tulokseen perustuva verovelka		556	37
Muut lyhytaikaiset velat	14, 27	3 980	4 837
Korottomat lyhytaikaiset velat yhteensä		18 315	16 894
VELAT YHTEENSÄ		34 290	34 184
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ		63 800	59 109

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

&63

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

	Osakepää oma	Ylikurssi rahasto	Muut rahastot	Omat osakkeet	Muuntoerot	Kertyneet voittovarat	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2006	7 000	1 116	117	-721	-108	15 432	22 836
Muuntoerot					-21		-21
Omaan pääomaan
kirjattuihin tai sieltä pois
siirrettyjen erien verot							0
Suoraan omaan pääomaan
kirjatut nettotuotot					-21		-21
Tilikauden voitto						2 723	2 723
Kaudella kirjatut tuotot ja
kulut yhteensä					-21	2 723	2 702
Osingonjako						-613	-613
Osakeanti						0	0
					-21	2 110	2 089
Oma pääoma 31.12.2006	7 000	1 116	117	-721	-129	17 542	24 925
Rahavirran suojaukset							0
Muuntoerot							0
Muu muutos						153	153
Omaan pääomaan
kirjattuihin tai sieltä pois							0
siirrettyjen erien verot
Suoraan omaan pääomaan
kirjatut nettotuotot						153	153
Tilikauden voitto						5 387	5 387
Kaudella kirjatut tuotot ja
kulut yhteensä						5 540	5 540
Osingonjako						-1 022	-1 022
Osakeperusteinen
palkitseminen						67	67
						4 585	4 585
Oma pääoma 31.12.2007	7 000	1 116	117	-721	-129	22 127	29 510

Yrityksen perustiedot

Martela konserni valmistaa toimistokalusteita sekä suunnittelee ja toteuttaa erilaisia työympäristöratkaisuja.

Konsernin emoyhtiö on Martela Oyj. Emoyhtiö on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki, osoite Takkatie 1, 00370 Helsinki.

Kopio konsernin tilinpäätöksestä on saatavissa osoitteesta Takkatie 1, Helsinki 37 ja verkkoversiona kotisivuilta Martela.fi.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Laatimisperusta

Martelan konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksissa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin ellei laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu.

Arvioiden käyttö

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä, samoin kuin harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa 'Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät'.

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön, Martela Oyj:n sekä kaikki tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli 50 prosentin osuus osakkeiden äänivallasta tai muuten määräysvalta.

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa yli 20 prosenttia yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa.

Tytäryhtiöt sisällytetään tilinpäätökseen hankintamenomenetelmää käyttäen. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäisten toimitusten realisoitumattomat katteet, sisäiset saamiset ja velat samoin kuin sisäinen voitonjako on eliminoitu.

IFRS 1-standardin salliman helpotuksen mukaisesti IFRS-siirtymispäivää aikaisempia yrityshankintoja ei ole oikaistu IFRS-periaatteiden mukaiseksi. Aiemman suomalaisen käytännön mukaisesti hankintamenon ja hankintahetken oman pääoman erotus on kohdistettu rakennuksiin. Rakennuksiin kohdistettu konserniaktiiva poistetaan rakennuksen poistosuunnitelman mukaisesti.

Ulkomaanrahan määräiset erät

Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin: käytännössä kuukauden aikaisiin liiketapahtumiin käytetään kurssia, joka vastaa likimain tapahtumapäivän kurssia. Tilinpäätöshetkellä monetaariset saamiset ja velat muunnetaan toimintavaluutaksi tilinpäätöspäivän kurssin mukaan. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja –tappiot kirjataan myynnin ja ostojen oikaisuerinä. Rahoituksen kurssivoitot ja –tappiot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi tilikauden painotettua keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin keskikurssia käyttäen. Kauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan omaan pääomaan. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinneista syntyvät kurssierot ja hankinnan jälkeisistä omista pääomista syntyvät kurssierot kirjataan omaan pääomaan. Samalla tavalla on käsitelty konsernin sisäisiä pitkäaikaisia lainoja, jotka tosiasialliselta sisällöltään ovat rinnastettavissa omaan pääomaan ja katsotaan osaksi nettosijoitusta. Kun tytäryhtiö myydään, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai –tappiota.

Julkiset avustukset

Valtioilta tai muualta taholta saadut avustukset tuloutetaan tuloslaskelmaan muihin liiketoiminnan tuottoihin, kun ne ovat tuotoiksi kirjattavissa. Käyttöomaisuuden hankintaan liittyvät avustukset kirjataan hankinnan vähennykseksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen käyttöaikana.

Aineettomat hyödykkeet

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitystoiminta konsernissa on aktiivista ja jatkuvaa, mutta yksittäiset kehitysprojektit ovat sen laajuisia toimintaan nähden, että aktivointikriteerit eivät täyty. Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan kuluiksi toteutumishetkellä.

Tutkimustoimintaan liittyvät laitteet on aktivoitu koneisiin ja laitteisiin.

Muut aineettomat hyödykkeet

Muita aineettomia hyödykkeitä ovat ohjelmistolisenssit, patentit ja muut vastaavat oikeudet. Patentit, lisenssit ja muut oikeudet on arvostettu poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.

Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat:

Lisenssit					3 – 5 vuotta

Patentit ja muut vastaavat oikeudet 10 vuotta

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Maa-alueet, rakennukset, koneet ja kalusto muodostavat suurimman osan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Ne on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon tai oletushankintamenoon. Tämän jälkeen ne on arvostettu kertyneillä poistoilla sekä mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä. IFRS 1-siirtymästandardin antaman helpotuksen mukaan kiinteistöt on siirtymävaiheessa arvostettu käypiin arvoihin, joita käytetään oletushankintamenona.

Kun käyttöomaisuuden erillisenä hyödykkeenä käsitelty osa uusitaan, uuteen osaan liittyvät kulut aktivoidaan. Muut myöhemmin syntyvät menot aktivoidaan vain silloin, kun ne lisäävät hyödykkeen yritykselle koituvaa taloudellista hyötyä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.

Suunnitelman mukaiset tasapoistot lasketaan todennäköisen vaikutusajan perusteella. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut vaikutusajat ovat seuraavat: Rakennukset 15 – 30 vuotta

Koneet ja kalusto 3 – 8 vuotta Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan

jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä tai luovutuksesta syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Sijoituskiinteistöt

Sijoituskiinteistöiksi on määritelty maa-alueet, joita pidetään toistaiseksi määrittelemätöntä käyttöä varten. Ne on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalennuspoistoilla.

Arvonalentumiset

Omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan tilinpäätöshetkellä mahdollisten arvonalentumisen viitteiden havaitsemiseksi. Jos viitteitä havaitaan, arvio omaisuuserästä kerrytettävissä olevasta rahamäärästä määritetään käypään arvoon vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai tätä korkeampaan käyttöarvoon. Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Kun on olemassa viitteitä, että arvon alentumistappioita ei mahdollisesti enää ole tai ne saattavat olla pienentyneet, arvioidaan kerrytettävissä oleva rahamäärä. Aiemmin tuloslaskelmaan kirjattu arvonalennus peruutetaan mikäli kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat olennaisesti. Arvonalennustappiota ei kuitenkaan peruta enempää kuin mikä hyödykkeen tai rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista.

Vuokrasopimukset

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimukseksi. Rahoitusleasingilla hankitut omaisuuserät vähennettynä kertyneillä poistoilla on aktivoitu aineellisiin hyödykkeisiin. Nämä omaisuuserät poistetaan aineellisia hyödykkeitä koskevien poistosuunnitelmien mukaan tai sitä lyhyemmän vuokraajan kuluessa. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina, jotka kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Vaihto-omaisuuden arvo määritetään FIFOmenetelmää käyttäen ja se sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät menot sekä lisäksi myös osuuden valmistuksen muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Konsernilla on maksu- ja etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee.

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen. Laskenta on suoritettu ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää käyttäen. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilökunnan palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tai valtion velkasitoumusten korkoa. Näiden maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevastuun maturiteettia.

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen kumulatiiviset vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle siltä osin kuin ne ylittävät suuremman seuraavista: 10 prosenttia eläkevelvoitteesta tai 10 prosenttia varojen käyvästä arvosta.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on yksi osakeperusteinen kannustejärjestelmä, jossa maksut suoritetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Osakepalkkio arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi syntymisajanjakson ajan. Oikeuden syntymisehdot otetaan huomioon osakkeiden lukumäärissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus sitovuusajan lopussa. Arvioita oikaistaan jokaisena raportointiajankohtana. Palkkion käyvän arvon määrittäminen jakautuu IFRS 2 -standardin mukaisesti kahteen osaan: osakkeina ja käteisenä selvitettävään osuuteen. Osakkeina selvitettävä osuus kirjataan omaan pääomaan ja käteisenä selvitettävä osuus vieraaseen pääomaan. Osakepalkkioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon niiden osakkeiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus syntymisjakson lopussa. Oletettuun oikeuteen on huomioitu osakepalkkion maksimimäärä, oletettu ei-markkinaperusteisten tavoitteiden toteutuminen ja henkilöiden vähentymä. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta osakkeiden määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Näiden tulosvaikutus esitetään tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus arvioitavissa luotettavasti. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Konsernilla ei ole tällaisia varauksia.

Tuloverot

Konsernin tuloslaskelman veroihin kirjataan yhtiöiden tilikauden tuloon perustuvat verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut samoin kuin laskennallisten verojen muutokset.

Omaisuus- ja velkaerien verotusarvojen sekä IFRS-kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista kirjataan laskennalliset verosaamiset ja -velat.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan vain siihen määrään asti kun on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa verotettavaa tuloa vastaan.

Merkittävimmät erot syntyvät Martela Oyj:n käyttämättömistä verotuksellisista tappioista sekä IFRS 1-siirtymästandardin antaman helpotuksen mukaisesti tehdyistä kiinteistöjen käypiin arvoihin arvostamisista.

Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja.

Tuloutusperiaate

Myynti tuloutetaan, kun myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajille. Pääsääntöisesti myynti tuloutetaan tuotteiden luovutuksen yhteydessä sopimusehtojen mukaisesti.

Myyntitulot palveluista tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu.

Liikevoitto

Liikevoitto on konsernin toiminnan tulos ennen rahoituseriä ja veroja. Myyntisaamisten ja ostovelkojen arvostamisesta kirjatut kurssierot on kirjattu osaksi liikevoittoa.

Rahoitusvarat ja -velat sekä johdannaissopimukset Rahoitusvarat

Konserni on soveltanut IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardia. Konsernin rahoitusvarat on luokiteltu standardin mukaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat sijoitukset. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin on luokiteltu johdannaiset ja sijoitukset sijoitusrahasto-osuuksiin . Sijoitukset arvostetaan toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Johdannaiset, jotka eivät täytä IAS 39:n suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Johdannaisten käyvät arvot perustuvat tilinpäätöshetken markkinakursseihin. ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Lainat ja muut saamiset sisältävät johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määriteltävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä yhtiö pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin rahoitusvarat, jotka on aikaansaatu luovuttamalla rahaa, tavaroita, tai palveluja velalliselle. Ne on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon ja sisältyvät lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin; viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Ryhmään luokitellaan lainasaamisten ohella myynti- ja muut saamiset. Myyntisaamiset kirjataan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Myytävissä oleviin sijoituksiin on määritelty erilaisia listaamattomien yhtiöiden osakkeita, jotka arvostetaan tilinpäätöksessä niiden hankintahintaan, koska niiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määritellä ja hankintahinta katsotaan olevan paras arvio käyvästä hinnasta.

Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, rahoista pankkitileillä ja vaadittaessa nostettavista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon ja arvostetaan myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Luottolimiitit sisältyvät korollisiin lyhytaikaisiin velkoihin. Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Ryhmään luokitellaan rahoitusvelkojen ohella ostovelat ja muut velat. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Konserni arvioi tilinpäätöspäivänä onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Arvonalentumiset kirjataan tulosvaikutteisesti.

Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti ovat mm. viitteitä arvonalentumisesta. Saamisen arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin. Mikäli arvonalentumis-tappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä kaudella, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.

Osakepääoma

Ulkona olevat kantaosakkeet esitetään osakepääomana. Osakepääoma jakautuu K- Ja A-osakkeisiin. Molemmilla osakesarjoilla on samat osinko-oikeudet, mutta K-osakkeella on yhtiökokouksessa 20 ääntä ja A-osakkeella 1 ääni.

Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseen laskuun ja hankintaa, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Jos Martela Oyj hankkii takaisin omia oman pääoman ehtoisia instrumenttejaan, näiden hankintameno vähennetään omasta pääomasta.

Osingonjako

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei tilinpäätöksessä ole tehty kirjausta, vaan osingot otetaan huomioon ja kirjataan osingonjakovelkoihin vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät. Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot liittyvät lähinnä laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan ja omaisuuserien arvostuksiin.

Uudet standardit

IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, jotka eivät ole vielä voimassa ja joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantuloa seuraan tilikauden alusta lukien.

IFRIC 11/IFRS 2 –Group and Treasury Share Transactions (voimassa 1.3.2007 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) Uudella tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.

IFRIC 12 Service Concession Arrangements. Konsernilla ei ole tulkinnassa tarkoitettuja sopimuksia julkisen sektorin kanssa, joten tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.

IFRIC 13 Customer Loyalty Programmes (voimassa 1.7.2008 jälkeen alkavilla tilikausilla). Konsernilla ei ole tulkinnassa tarkoitettuja kanta-asiakasjärjestelyjä, joten tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.

IFRIC 14/IAS 19 The Limit on a Defined Benefit Asset, Minimum Requirements and their Interaction (voimassa 1.1.2008 alkavilla tilikausilla). Uudella tulkinnalla ei ole olennaista vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.

IFRS 8 Operating Segments (voimassa 1.1.2009 jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 8 korvaa IAS 14 Segmenttiraportointi-standardin. Alustavan arvion mukaan IFRS 8:n käyttöönotto vaikuttaa lähinnä tapaan, jolla segmentti-informaatio esitetään tulevan tilinpäätöksen liitetiedoissa.

IAS 23 Borrowing Costs -standardin muutos (voimassa 1.1.2009 alkavilla tilikausilla). Konserni on kirjannut aiemmin sallitulla tavalla vieraan pääoman menot kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Uudistetun standardin käyttöön otolla ei kuitenkaan tule olemaan olennaista vaikutusta tulevaan tilinpäätökseen.

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen –standardin muutos (voimassa 1.1.2009 jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi muuttaa tilinpäätöksen esitystapaa.

&63

1. Segmentti-informaatio

Konsernin ensisijainen segmentti on toimistojen ja julkisten tilojen kalustaminen. Konsernin toissijainen segmentti on maantieteelliset segmentit. Maantieteellisten segmenttien liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin mukaan ja varat varojen sijaintipaikan mukaan. Segmentin varoihin kuuluvat aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, vaihto-omaisuus ja saamiset lukuunottamatta veroihin liittyviä eriä ja rahoitusomaisuusarvopapereita. Investoinnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään useammalla kuin yhdellä kaudella.

Maantieteellinen segmentti esitetään kolmelta alueelta: Suomi, Skandinavia, Muut alueet.

2007 (1 000 eur)

Maantieteelliset segmentit	Suomi	Skandinavia	Muut alueet	Eliminoinnit	Kohdentamaton	Yhteensä
Liikevaihto	85 503	26 551	16 391	0	0	128 445
Segmentin varat	52 337	8 197	6 791	-8 197	4 672	63 800
Investoinnit	2 088	843	317	0	0	3 248
2006 (1 000 eur)
Maantieteelliset segmentit	Suomi	Skandinavia	Muut alueet	Eliminoinnit	Kohdentamaton	Yhteensä
Liikevaihto	82 920	22 364	14 414	29	0	119 727
Segmentin varat	49 215	10 003	4 377	-8 684	4 198	59 109
Investoinnit	1 598	78	148	0	0	1 824
2. Liiketoiminnan muut tuotot

	1.1. – 31.12.2007	1.1. – 31.12.2006
Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot	2 473	1 066
Vuokratuotot	190	207
Julkiset avustukset	139	126
Muut liiketoiminnan tuotot	221	30
Yhteensä	3 023	1 429

Emoyhtiö Martela Oyj myi kesäkuussa 2007 ydinliiketoimintaan kuulumattoman tytäryhtiön Kiinteistöyhtiö Oy Oulun Kaarnatie 14:n koko osakekannan. Kauppahinta oli 2 150 teur ja kokonaismyyntivoittona kirjattiin konsernissa 879 teur. Kiinteistön Martela on vuokrannut omaan käyttöönsä pitkäaikaisella vuokrasopimuksella, joka on luokiteltu operatiiviseksi vuokrasopimukseksi.

Tytäryhtiö Martela Ab myi 2007 Bodaforsin tehdaskiinteistön ja osa vuokrattiin takaisin pitkäaikaisella vuokrasopimuksella, joka luokiteltiin rahoitusleasingsopimukseksi. Näiden omistusjärjestelyiden johdosta kirjattiin konsernin tulokseen myyntivoittoa 980 teur.

&63

3. Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut

	1.1. – 31.12.2007	1.1. – 31.12.2006
Palkat ja palkkiot	22 617	21 872
Eläkekulut, maksupohjaiset	3 642	3 600
Eläkekulut, etuuspohjaiset	147	130
Osakepalkkioina maksettava osuus	67	0
Käteisvaroina maksettava osuus	89	0
Muut henkilösivukulut	2 160	1 960
Henkilöstökulut tuloslaskelmassa	28 723	27 562
Luontoisedut	481	465
Yhteensä	29 203	28 027

Kannustejärjestelmiin liittyviä palkkioita sivukuluineen on kirjattu tulokseen yhteensä 419 teur vuonna 2007 ja 659 teur vuonna 2006. Johdon palkat ja palkkiot sekä osakeperusteiset maksut esitetään tarkemmin liitetietokohdassa 31 Lähipiiritapahtumat.

Henkilökunta
Henkilökunta keskimäärin; työntekijät	341	329
Henkilökunta keskimäärin; toimihenkilöt	322	297
Henkilökunta vuoden lopussa	655	626
Henkilökunta Suomessa keskimäärin	518	501
Henkilökunta Ruotsissa keskimäärin	67	71
Henkilökunta Norjassa keskimäärin	4	4
Henkilökunta Puolassa keskimäärin	74	50
Yhteensä	663	626
4. Poistot ja arvonalentumiset

Poistot
Aineettomat hyödykkeet	295	202
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat	791	908
Koneet ja kalusto	2 146	2 222
Poistot yhteensä	3 231	3 332

5. Liiketoiminnan muut kulut

Liiketoiminnan muut kulut esitetään kululajeittain. Liiketoiminnan muut kulut sisältävät kaikki varsinaiseen liiketoimintaan kohdistuvat myynnin, markkinoinnin, hallinnon, valmistuksen ja tuotekehityksen kiinteät kulut.

Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyy tilintarkastajan palkkiota tilintarkastuksesta 103 teur (95 teur 2006) ja muusta 41 teur (17 teur 2006).

6. Tutkimus- ja kehittämismenot

Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja 3 098 tuhatta euroa vuonna 2007 (2 283 tuhatta euroa vuonna 2006).

&63

7. Rahoitustuotot ja -kulut
	1.1. – 31.12.2007	1.1. – 31.12.2006
Rahoitustuotot
Osinkotuotot muista rahoitusvaroista	1	3
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista	82	48
Valuuttakurssivoitot lainoista ja muista saamisista	21	5
Muut rahoitustuotot	0	4
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavien varojen arvon muutos	61	65
	165	125
Rahoituskulut
Korkokulut korollisista veloista	-813	-754
Valuuttakurssitappiot lainoista ja muista saamisista	-5	-32
Korkojohdannaisten arvon muutokset- ei suojauslaskennassa	15	31
Muut rahoituskulut	-87	-168
Yhteensä	-891	-923
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-726	-798
Tulosvaikutteisia kurssieroja kirjattu yhteensä seuraavasti:
Myynnin kurssierot	-98	58
Oston kurssierot	-21	244
Rahoituserien kurssiero	16	-27
Kurssierot yhteensä	-103	275
8. Tuloverot
Tilikauden tulovero	650	55
Edellisten tilikausien verot	-399	0
Laskennallisten verojen muutos	1 914	922
Yhteensä	2 165	977
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla 26 % (2006 26 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma
Tulos ennen veroja	7 552	3 701
Verot laskettuna kotimaan verokannalla	1 964	962
Edellisten tilikausien verot	-305	0
Verokannan muutos	0	0
Verovapaat tulot	-8	-209
Vähennyskelvottomat kulut	535	247
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset
verotuksellisista tappioista	-21	-23
Verot tuloslaskelmassa	2 165	977
9. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvan kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto	5 387	2 723
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo (1 000)	4 088	4 088
Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR/osake)	1,3	0,7

Yrityksellä ei ole laimentavia instrumenttejä

&63

10. Aineettomat hyödykkeet

			1.1.2007 – 31.12.2007			1.1.2006 – 31.12.2006
	Aineettomat hyödykkeet	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä	Aineettomat hyödykkeet	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	1 927	182	2 109	2 358	152	2 510
Lisäykset	400	99	499	317	276	593
Vähennykset	-12	-221	-233	-785	-246	-1 031
Uudelleen ryhmittelyt	0	0	0	0	0	0
Kurssierot	-32	0	-32	37	0	37
Hankintameno 31.12.	2 283	60	2 343	1 927	182	2 109
Kertyneet poistot 1.1.	-1 447	0	-1 447	-1 993	0	-1 993
Vähennysten kertyneet poistot	0	0	0	784	0	784
Tilikauden poistot 1.1.–31.12.	-295	0	-295	-202	0	-202
Kurssierot	31	0	31	-36	0	-36
Kertyneet poistot 31.12.	-1 710	0	-1 710	-1 447	0	-1 447
Kirjanpitoarvo 1.1.	480	182	662	365	152	517
Kirjanpitoarvo 31.12.	573	60	633	480	182	662

11. Aineelliset hyödykkeet

1.1.2007 – 31.12.2007	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	692	32 239	42 087	215	410	75 643
Lisäykset	0	1 057	1 559	157	962	3 735
Vähennykset	-604	-4 817	-230	-16	-765	-6 431
Uudelleen ryhmittelyt	26	0	0	0	0	26
Kurssierot	-22	-130	-183	14	1	-319
Hankintameno 31.12.	93	28 350	43 233	370	609	72 655
Kertyneet poistot 1.1.	0	-22 325	-37 456	-78	0	-59 859
Vähennysten kertyneet poistot	0	3 840	185	16	0	4 041
Tilikauden poistot 1.1.–31.12.	0	-844	-2 066	-30	0	-2 940
Kurssierot	0	75	186	-8	0	253
Kertyneet poistot 31.12.	0	-19 254	-39 152	-100	0	-58 505
Kirjanpitoarvo 1.1.	692	9 914	4 631	137	410	15 784
Kirjanpitoarvo 31.12.	93	9 096	4 082	270	609	14 150

		&63

1.1.2006 – 31.12.2006	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	797	33 434	41 075	209	569	76 084
Lisäykset	0	175	1 333	21	681	2 210
Vähennykset	-124	-1 483	-513	-15	-840	-2 975
Uudelleen ryhmittelyt	0	0	0	0	0	0
Kurssierot	19	113	192	0	0	324
Hankintameno 31.12.	692	32 239	42 087	215	410	75 643
Kertyneet poistot 1.1.	0	-21 471	-35 554	-66	0	-57 091
Vähennysten kertyneet poistot	0	115	474	12	0	601
Tilikauden poistot 1.1. – 31.12.	0	-908	-2 198	-24	0	-3 130
Kurssierot	0	-61	-178	0	0	-239
Kertyneet poistot 31.12.	0	-22 325	-37 456	-78	0	-59 859
Kirjanpitoarvo 1.1.	797	11 963	5 521	143	569	18 991
Kirjanpitoarvo 31.12.	692	9 914	4 631	137	410	15 784
					31.12.2007	31.12.2006

Tuotannollisten koneiden ja

laitteiden kirjanpitoarvo

Aineelliset hyödykkeet, rahoitusleasingsopimukset

Aineellisiin hyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksella hankittua omaisuutta seuraavasti:

			1.1.2007 – 31.12.2007			1.1.2006 – 31.12.2006
	Koneet ja kalusto	Rakennukset	Yhteensä	Koneet ja kalusto	Rakennukset	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	790	0	790	619	0	619
Lisäykset	512	662	1 174	175	0	175
Vähennykset	-2	0	-2	-4	0	-4
Hankintameno 31.12.	1 300	662	1 962	790	0	790
Kertyneet poistot 1.1.	-522	0	-522	-298	0	-298
Vähennysten kertyneet poistot	0	0	0	0	0	0
Tilikauden poistot 1.1. – 31.12.	-269	-51	-320	-224	0	-224
Kertyneet poistot 31.12.	-791	-51	-842	-522	0	-522
Kirjanpitoarvo 1.1.	268	0	268	322	0	322
Kirjanpitoarvo 31.12.	509	612	1 121	268	0	268

Vuonna 2007 on myyty Ruotsin Bodaforsin tehdaskiinteistö ja osa tiloista on vuokrattu takaisin pitkäaikaisella vuokrasopimuksella, joka on luokiteltu rahoitusleasingsopimukseksi.

12. Sijoitukset osakkuusyhtiöihin

			Osakkeiden	Osakkeiden
	Emoyhtiön	Osakkeiden	nimellisarvo	kirjanpitoarvo
	osuus %	kpl	(tchf)	(teur)
Essa Office Systems AG, Sveitsi	30	34	34	22

2 833 3 692

&63

13. Sijoituskiinteistöt

Kiinteistö Oy Ylähangan maa-alue ja maa-alue Puolassa on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Kiinteistö Oy Ylähangan maa-alueen tilinpäätöksen käypä arvo oli 600 teur vuonna 2007 ja 600 teur vuonna 2006. Puolan maa-alueen käypä arvo oli 603 teur vuonna 2007 ja 566 teur vuonna 2006. Arvot on määritelty ulkopuolisen arvioitsijan mukaan.

14. Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin

	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitus varat ja velat	Lainat ja muut saamiset	Myytävissä olevat rahoitus varat	Jaksotettuun hankinta menoon kirjattavat rahoitusvelat	Tase-erien kirjanpito arvot	Käypä arvo	Liite
2007 Tase-erät
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Pitkäaikaiset korottomat saamiset		623			623	623	16
Muut rahoitusvarat			31		31	31	15
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset		23 488			23 488	23 488	19
Koronvaihtosopimukset	48				48	48	22
Rahasto-osuudet	2 004				2 004	2 004	20
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	2 052	24 111	31	0	26 194	26 194
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat				10 453	10 453	10 453	25
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat				3 969	3 969	3 969	25
Valuuttatermiinit	96				96	96	22
Ostovelat ja muut velat				18 219	18 219	18 219	27
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	96	0	0	32 641	32 737	32 737

&63

	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitus varat ja velat	Lainat ja muut saamiset	Myytävissä olevat rahoitus varat	Jaksotettuun hankinta menoon kirjattavat rahoitusvelat	Tase-erien kirjanpito arvot	Käypä arvo	Liite
2006 Tase-erät
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Pitkäaikaiset korottomat saamiset							16
Muut rahoitusvarat			40		40	40	15
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset		24 646			24 646	24 646	19
Koronvaihtosopimukset	31				31	31	22
Valuuttatermiinit	115				115	115	22
Rahasto-osuudet	1 943				1 943	1 943	20
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	2 089	24 646	40	0	26 775	26 775
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat				12 844	12 844	12 844	25
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat				4 272	4 272	4 272	25
Ostovelat ja muut velat				16 894	16 894	16 894	27
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	0	0	0	34 010	34 010	34 010

Käyvät arvot jokaisesta rahoitusvarojen ja -velkojen luokasta on esitetty yksityiskohtaisemmin taulukossa ilmoitetun liitenumeron mukaisessa kohdassa.

Johdannaiset (koronvaihtosopimus ja valuuttatermiinit) on arvostettu käypiin arvoihin, jotka perustuvat tilinpäätöshetken markkinakursseihin. Niihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja käypien arvojen muutokset on kirjattu tulosvaikutteisesti.

15. Muut rahoitusvarat

Myytävissä olevat sijoitukset	31.12.2007	31.12.2006
Tasearvo kauden alussa	40	55
Lisäykset	0	0
Vähennykset	-9	-15
Tasearvo kauden lopussa	31	40

Myytävissä olevat sijoitukset sisältää noteeraamattomia osakesijoituksia. Ne on arvostettu hankintamenoon, koska niiden käypää arvoa ei voi luotettavasti arvioida.

16. Pitkäaikaiset korottomat saamiset

Lainasaamiset	623	0

Lainasaaminen liittyy voimassa olevaan kannustejärjestelmän hallinnointiin, joka on ulkoistettu Alexander Management Oy:lle. Aleksander Management Oy:lle on myönnetty 1 200 teur:n laina, jolla yritys on hankkinut Martela Oyj:n A-osakkeita käytettäväksi kannustejärjestelmän suojaamiseen ja toteuttamiseen. (Ks. liitetiedot kohta 24.)

&63

17. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2007 aikana	1.1.2007	Kirjattu tulos laskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Kurssierot	31.12.2007
Laskennalliset verosaamiset
Verotukselliset tappiot	2 239	-1 920	0	0	319
Muut väliaikaiset erot	0	-5	0	0	-5
Yhteensä	2 239	-1 925	0	0	314
Laskennalliset verovelat
Siirtymähetkellä käypään arvoon
arvostetuista rakennuksista	1 540	-92	0	0	1 448
Käyttöomaisuuden kumulatiivinen poistoero	92	-50	0	0	42
Eläkevelvoitteet	5	4	0	0	9
Muut väliaikaiset erot	0	128	0	0	128
Yhteensä	1 637	-10	0	0	1 627
Laskennalliset verosaamiset ja -velat yhteensä	602	-1 915	0	0	-1 313
Netotuksesta johtuen jakautuu taseeseen seuraavasti:
Laskennallinen verosaaminen	776				240
Laskennallinen verovelka	174				1 553
Laskennalliset verosaamiset ja -velat yhteensä	602				-1 313
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2006 aikana	1.1.2006	Kirjattu tulos laskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Kurssierot	31.12.2006
Laskennalliset verosaamiset
Verotukselliset tappiot	3 362	-1 123	0	0	2 239
Laskennalliset verovelat
Siirtymähetkellä käypään arvoon
arvostetuista rakennuksista	1 633	-93	0	0	1 540
Käyttöomaisuuden kumulatiivinen poistoero	207	-115	0	0	92
Eläkevelvoitteet	0	5	0	0	5
Yhteensä	1 840	-203	0	0	1 637
Laskennalliset verosaamiset ja -velat yhteensä	1 522	-920	0	0	602
Netotuksesta johtuen jakautuu taseeseen seuraavasti:
Laskennallinen verosaaminen	1 819				776
Laskennallinen verovelka	297				174
Laskennalliset verosaamiset ja -velat yhteensä	1 522				602

Laskennallisia saamisia ei ole kirjattu verotuksellisista tappioista, joita ei todennäköisesti voida hyödyntää tulevaisuudessa verotettavaa tuloa vastaan. Tällaisia tappiota oli vuoden 2007 tulokset huomioon otettuna n. 8 meur. Näillä tappiolla ei tämän hetkisten tietojen mukaan ole vanhenemisaikaa.

&63

31.12.2007 31.12.2006 Aineet ja tarvikkeet 8 703 7 675 Keskeneräiset tuotteet 1 708 1 484 Valmiit tuotteet 3 189 2 769 Ennakkomaksut 35 10 13 635 11 938 Vaihto-omaisuuden arvoa on alennettu epäkurantin omaisuuden osalta 1 104 teur (901 teur vuonna 2006). 19. Lyhytaikaiset myyntisaamiset ja muut saamiset 31.12.2007 31.12.2006 Myyntisaamiset 21 443 23 903 Lainasaamiset 25 38 Siirtosaamiset Henkilöstökuluista 822 82 Rojalteista 0 53 Johdannaiset 48 146 Muista rahoitussaamisista 484 45 Menoennakoista 361 359 Muista 350 47 Siirtosaamiset yhteensä 2 064 732 Tuloverosaamiset 4 119 Saamiset yhteensä 23 536 24 792 Myyntisaamisten ja muiden kuin johdannaisiin perustuvien saamisten kirjanpitoarvojen arvioidaan vastaavan käypää arvoa. 20. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 31.12.2007 31.12.2006 Rahasto-osuudet 2 004 1 943	18. Vaihto-omaisuus
21. Rahavarat 31.12.2007 31.12.2006
Käteinen raha ja pankkitilit 4 686 1 968
Sijoitustodistukset 3 000 0

7 686 1 968

&63

22. Johdannaissopimukset

Martela käyttää johdannaisia taloudelliseen suojautumiseen, mutta ei sovella IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa.

Konserni on suojannut osittain ennakoitujen tulojen ja menojen yhteensovittamisen jälkeen jäävää valuuttojen nettopositiota 3-12 kk pituisilla valuuttatermiineillä.

Johdannaissopimuksien nimellisarvot	2007			2006
	Voimassaolo			Voimassaolo
	aika			aika
	< 1 vuosi	1-6 vuotta	Yhteensä	< 1 vuosi	1-6 vuotta	Yhteensä
Koronvaihtosopimukset, teur	0	3 375	3 375	0	4 492	4 492
Valuuttatermiinit, teur	4 268	0	4 268	4 646	0	4 646
Käyvät arvot	2007			2006
	Voimassaolo			Voimassaolo
	aika			aika
	< 1 vuosi	1-6 vuotta	Yhteensä	< 1 vuosi	1-6 vuotta	Yhteensä
Koronvaihtosopimukset, teur	0	48	48	0	31	31
Valuuttatermiinit, teur	-96	0	-96	115	0	115
	-96	48	-48	115	31	146

Johdannaisten käyvät arvot sisältyvät lyhytaikaisiin siirtosaamisiin (Ks. liitetiedot kohta 19).

23. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Osakepääoma

Maksettu kaupparekisteriin merkitty osakepääoma on 7 000 000 eur.

Yhtiöjärjestyksen mukainen enimmäispääoma on 14 000 000 eur ja vähimmäispääoma on 3 500 000 eur.

Osakkeen kirjanpidollinen vasta-arvo on 1,68 eur. K-osakkeilla on yhtiökokouksessa 20 ääntä ja A-osakkeilla 1 ääni.

Molemmilla osakesarjoilla on samat osinko-oikeudet.

Osakepääoman muutokset	Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kpl	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Omat osakkeet	Yhteensä
01.01.2006	4 087 900	7 000	1 116	-721	7 395
Osakeanti	0	0	0	0	0
31.12.2006	4 087 900	7 000	1 116	-721	7 395
Osakeanti	0	0	0	0	0
31.12.2007	4 087 900	7 000	1 116	-721	7 395

Martela Oyj omistaa 67 700 kpl A-sarjan osaketta ja ne on ostettu 10,65 euron keskihintaan. Omien osakkeiden määrä vastaa 1,6 % kaikista osakkeista ja 0,4 % kaikista äänistä.

Oman pääoman muuntoerot sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot ja ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen sijoitusten muuntoerot. Muut rahastot koostuvat vararahastoista.

Konsernin emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2007 ovat yhteensä 31 665 067,06 €.

&63

24. Osakeperusteiset maksut

Martelan hallitus on 14.2.2007 päättänyt ottaa käyttöön osakepalkkiojärjestelmän osaksi yhtiön avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää.

Osakepalkkiojärjestelmä tarjoaa kohderyhmälle mahdollisuuden saada palkkiona Martelan osakkeita kolmelta erilliseltä ansaintajaksolta niille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Hallitus päättää kriteerit ja niille asetettavat tavoitteet sekä kullekin henkilölle hänen enimmäispalkkionsa määrän vuosittain erikseen kullekin ansaintajaksolle.

Ansaintajaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen määrää sen, kuinka suuri osa enimmäispalkkiosta maksetaan avainhenkilöille.

Ansaintajaksot ovat kalenterivuodet 2007, 2008 ja 2009. Osakepalkkiojärjestelmän perusteella maksettava palkkio maksetaan ansaintajakson päätyttyä osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Koko järjestelmän perusteella annetaan yhteensä enintään 153.000 osaketta ja rahaa se määrä, joka tarvitaan jaettavista osakkeista aiheutuviin veroihin ja veroluontoisiin maksuihin osakkeiden antamishetkellä, kuitenkin enintään annettavien osakkeiden antamishetken arvoa vastaava määrä.

Osakepalkkion 2007 perustiedot

Ansaintajaksolle 2007 myönnettiin enintään 91 600 osaketta vastaava määrä osakkeiden ja rahan yhdistelmänä: 45 800 osaketta ja 45 800 osakkeen arvosta rahana.

Maksettavan palkkion määrä ansaintajaksolla 2007 on sidottu konsernin liikevoittoon (€ ; painoarvo 70 %) ja konsernin liikevaihtoon (€ ; painoarvo 30 %).

Palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy ennen palkkion maksua. Lisäksi henkilön on omistettava ansaitut osakkeet vähintään kahden vuoden ajan ansaintajakson päättymisestä (sitouttamisjakso).

Myöntämispäivä	14.2.2007
Järjestelyn luonne	Osakkeita ja rahaa
Osakepalkkiota osakkeina enintään kpl	45 800
Osakepalkkion rahaosuus, osakkeina ilmaistuna (kpl enint.)*	45 800
Ansaintajakso alkaa, pvm	1.1.2007
Ansaintajakso päättyy, pvm	31.12.2007
Oikeuden syntymäehdot	Ei-markkinaperusteisten ansaintaehtojen (Liikevoitto 70 % ja liikevaihto 30 %) toteutuminen vuoden ansaintajakson aikana, jonka jälkeen kahden vuoden työssäoloehto.
Osakkeiden vapautuminen, pvm	1.1.2009
Osakeomistusvelvollisuus, vuotta	2
Henkilöitä (31.12.2007)	22

* Osakkeiden lisäksi yhtiö on sitoutunut maksamaan rahaa osakepalkkioista aiheutuviin veroihin.

Tilikauden 2007 tapahtumat

Bruttomäärät**	Määrät 1.1.2007	Tilikauden muutokset	Määrät 31.12.2007
Osakepalkkioita jaettu (osake+raha) osakkeina ilmaistuna	0	91 600	91 600
Osakepalkkioista palautunut työsuhteen päättymisen vuoksi	0	0	0
Maksetut osakkeet	0	0	0
Osakepalkkioita rauennut	0	0	0

** Määrät sisältävät osakejärjestelmän puitteissa myönnetyn rahaosuuden (osakkeina)

Käyvän arvon määrittäminen

Osakepalkkio arvostetaan käypään arvoon myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan oikeuden syntymisjakson ajan. Oikeuden syntymisehdot otetaan huomioon osakkeiden lukumäärissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus sitovuusajan lopussa. Arviota oikaistaan tarvittaessa jokaisena raportointiajankohtana.

Koska osakepalkkio maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä, jakautuu palkkion käyvän arvon määrittäminen IFRS 2 -standardin mukaisesti kahteen osaan: osakkeina selvitettävään ja käteisenä selvitettävään osuuteen. Osakkeina selvitettävä osuus kirjataan omaan pääomaan ja käteisenä selvitettävä maksu vieraaseen pääomaan.

Osakeperusteisen maksun käypä arvo palkkion myöntämishetkellä oli Martelan osakkeen kurssi vähennettynä ansaintajaksolla odotettavissa olevilla osingoilla.

Vastaavasti käteisenä selvitettävän maksuosuuden käypää arvoa tarkistetaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä ansaintajakson päättymiseen asti ja velan käypä arvo muuttuu täten Martelan osakkeen hinnan mukaisesti. Osakepalkkiojärjestelmästä aiheutuva vastuu omassa pääomassa oli tilikauden päättyessä 67 254 euroa ja osakepalkkion käteisosuus vieraassa pääomassa 89 004 euroa. Osakepalkkiojärjestelmän kuluvaikutus tilikaudella oli 156 258 euroa.

&63

Osakepalkkion käyvän arvon laskenta

Osakepalkkioita myönnetty osakkeina, kpl	45 800
Osakepalkkioita myönnetty osakeperusteisena käteismaksuna, kpl	45 800
Osakkeen kurssi myöntämishetkellä	6,86 €
Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä***	6,61 €
Osakkeen kurssi 31.12.2007 (rahaosuus)	8,35 €
Ansaintakriteerien toteumaoletus	84,9 %
Arvio palautuvista osakepalkkioista ennen maksua	0,00 %
Arvio palautuvista osakepalkkioista maksun jälkeen	4,5 %
Osakepalkkion käypä arvo myöntämishetkellä, €	512 087
Osakepalkkion käypä arvo 31.12.2007, €	570 025
Vaikutus tilikauden tulokseen, €	156 258

*** Osakkeen kurssi myöntämishetkellä vähennettynä ansaintajaksolla odotettavissa olevilla osingoilla: 0,25 €

Vuonna 2006 ei ole ollut käytössä osakepalkkiojärjestelmää.

25. Korolliset velat

	31.12.2007	31.12.2006
Pitkäaikainen
Pankkilainat	9 621	12 749
Rahoitusleasingvelat	833	95
Yhteensä	10 453	12 844
Lyhytaikainen
Pankkilainat	3 379	3 747
Eläkelainat	147	136
Käytetyt pankkitililimiitit	137	209
Rahoitusleasingvelat	306	180
Yhteensä	3 969	4 272

Velkojen kirjanpitoarvojen arvioidaan vastaavan käypää arvoa. Diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen.

Pankkilainojen ja eläkelainojen vakuutena on kiinteistökiinnityksiä ja rahoituslaitosten antamia takauksia sekä vähäiseltä osin pantattuja osakkeita, jotka kohdistuvat yhtiön omistamiin asunto-osakkeisiin.

Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat

Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
Yhden vuoden kuluessa	419	185
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua	931	96
Yli viiden vuoden kuluttua	709	0
	2 059	281
Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien nykyarvo
Yhden vuoden kuluessa	305	180
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua	508	95
Yli viiden vuoden kuluttua	325	0
	1 138	275
Liittyy pääosin pitkäaikaiseen kiinteistön vuokrasopimukseen	921	6

Rahoitusleasingvelkojen keskikorko oli vuonna 2007 5,12 % ja vuonna 2006 4,1 %

Rahalaitoslainojen lainaehdot

Konsernin pankkilainat ovat vaihtuva- ja kiinteäkorkoisia. Konsernin keskimääräinen korkoprosentti on 4,67 % (4,35 % vuonna 2006). Lainojen lyhennysosuudet esitetään tarkemmin liitetietokohdassa 28 Rahoitusriskien hallinta.

&63

26. Eläkevelvoitteet

Ulkomaisten yritysten eläkejärjestelyt on tehty paikallisten säännösten mukaisesti, jotka on luokiteltu maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Lisäksi kotimaassa konsernilla on yksi lisäeläkejärjestely, joka on luokiteltu etuuspohjaiseksi järjestelyksi.

Seuraavassa esitetään konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vaikutus konsernin tulokseen ja taseeseen IAS 19 -standardin mukaisesti laskettuna.

Taseen etuuspohjainen eläkevelka määräytyy seuraavasti:	1.1.2007 – 31.12.2007	1.1.2006 – 31.12.2006
Rahastoimattomien velvotteiden nykyarvo	0	0
Rahastoitujen velvotteiden nykyarvo Varojen käypä arvo	1 033 -776	954 -759
Ali-/Ylikate	257	195
Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset
voitot (+) ja tappiot (-)	-292	-213
Kirjaamattomat takautuvaan työsuoritukseen
perustuvat menot	0	0
Eläkesaaminen taseessa	-35	-18
Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu määräytyy seuraavasti:
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	133	123
Korkomenot	52	37
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto	-40	-31
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+)	9	1
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot	0	0
Tappiot/voitot järjestelyn supistamisesta	0	0
Yhteensä	154	130
Toteutunut tuotto (teur)	-154	-12
Velvoitteen nykyarvon muutokset ovat seuraavat:
Rahastoitujen velvotteiden nykyarvo tilikauden alussa	954	705
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	133	123
Korkomenot	52	37
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+)	-106	89
Tappiot/voitot järjestelyn supistamisesta	0	0
Maksetut etuudet	0	0
Rahastoitujen velvotteiden nykyarvo tilikauden lopussa	1 033	954
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset ovat seuraavat:
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden alussa	759	621
Varojen odotettu tuotto	40	31
Vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (-)	-194	-42
Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn	171	149
Maksetut etuudet	0	0
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden lopussa	776	759

&63

Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset etuuspohjaisissa järjestelyissä:

Diskonttauskorko		5,25 %	4,75 %
Varojen odotettu tuotto		5,25 %	4,75 %
Palkankorotusolettamus		3,30 %	3,30 %
Eläkkeiden korotusolettama		1,75 %	1,75 %
Inflaatio-olettama		2,00 %	2,00 %
Velvoitteiden nykyarvot ja käyvät arvot:	31.12.2007	31.12.2006	31.12.2005
Velvoitteen nykyarvo	1 033	954	705
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	-776	-759	-622
Ali-/Ylikate	257	195	83
Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyyn kuuluviin varoihin	-194	-42	-99
Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyn velkoihin	106	-138	57

Konserni ennakoi maksavansa järjestelyyn kuuluvaa maksua 188 teur vuonna 2008. Järjestelyn varoista ei ole saatavissa erittelyä.

27. Lyhytaikaiset korottomat velat

	31.12.2007	31.12.2006
Saadut ennakot	545	270
Ostovelat	7 718	6 602
Siirtovelat
Henkilöstökulujen siirtovelat	3 307	3 704
Johdannaiset	96	0
Koroista	123	166
Muista rahoituskuluista	0	0
Rojalteista	110	163
Menojäämistä	1 528	898
Muu siirtovelat	352	217
Siirtovelat yhteensä	5 516	5 148
Verovelat	556	37
Muut lyhytaikaiset velat	3 980	4 837
	18 315	16 894

Ostovelkojen ja muiden korottomien velkojen kirjanpitoarvojen arvioidaan vastaavan myös käypää arvoa. Diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen.

&63

28. Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskeillä tarkoitetaan odottamattomia poikkeamia, jotka johtuvat valuutoista, maksuvalmiudesta, asiakkaan maksukyvystä, sijoituksista sekä koroista. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa yhtiölle riittävä rahoitus kustannustehokkaasti ja vähentää rahoitusmarkkinoiden muutosten haitallisia vaikutuksia konsernin varallisuuteen. Riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus, ja rahoitusriskien käytännön toteutuksesta vastaa konsernin emoyhtiön taloushallinto.

Markkinariski

Markkinariski koostuu seuraavista kolmesta riskistä: valuuttariski, käyvän arvon korkoriski ja hintariski. Niistä johtuvat valuuttakurssien, markkinakorkojen tai markkinahintojen vaihtelut voivat aiheuttaa muutoksen rahoitusinstrumenttien arvoissa ja siten näillä muutoksilla voi olla vaikutus konsernin tulokseen, taseeseen ja rahavirtoihin. Konserni ei sovella IAS 39 mukaista suojauslaskentaa.

Valuuttariski

Konsernilla on toimintaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Puolassa ja se on alttiina valuuttariskeille, joita syntyy konsernin sisäisestä kaupasta, viennistä ja tuonnista, ulkomaisten tytäryhtiöiden rahoituksesta ja valuuttamääräisistä omista pääomista.

Transaktioriski kuvaa sitä vaikutusta, joka syntyy, kun tietyn ajankohdan valuuttakursseilla tehdyn sopimuksen kassavirrat toteutuvat muuttuneilla kursseilla.

Altistuminen valuuttariskille instrumenteittain ja valuutoittain 31.12.2007 (teur)

Translaatioriski kuvaa sitä vaikutusta, joka syntyy, kun emoyhtiön ulkomaisiin tytäryhtiöihin sijoittamien pääomien, vuositulosten ja lainojen arvot muuttuvat valuuttakurssivaihtelujen seurauksena.

Transaktioriski

Merkittävimmät kaupalliset valuutat ovat EUR, SEK, NOK ja PLN.

SEK, NOK ja PLN valuuttapositioita tarkastellaan pääsääntöisesti puolenvuoden tähtäimellä. Konsernin politiikkana on suojata ennakoitujen tulojen ja menojen yhteensovittamisen jälkeen jäljelle jäävää nettopositiota. Suojausinstrumentteina käytetään pääsääntöisesti 3 – 12 kk pituisia valuuttatermiinejä. Konserni ei sovella suojauslaskentaa.

Translaatioriski

Merkittävimmät translaatioriskit aiheutuvat Ruotsissa ja Puolassa sijaitsevien tytäryhtiöiden pääomista ja lainoista emoyhtiöltä jotka sisällöltään ovat rinnastettavissa omaan pääomaan. Yhtiö suojautuu valikoidusti translaatioriskiltä käyttämällä valuuttalainoja ja -optioita. Suojauspäätökset perustuvat kunkin valuutan arvioituun vaikutukseen konsernin tulokseen, kassavirtaan, omaan pääomaan sekä suojauskustannukseen. Tilinpäätöshetkellä ei ole voimassaolevia suojauksia.

Seuraavassa taulukossa on esitetty instrumenteittain ja valuutoittain altistuminen valuuttariskille.

	EUR	SEK	PLN	NOK
Myyntisaamiset	923	4 324	3 543	1 229
Ostovelat	-773	-615	-21	0
Valuuttatermiinit			1 002	3 267
Yhteensä	150	3 709	4 524	4 496
Altistuminen valuuttariskille instrumenteittain ja valuutoittain 31.12.2006 (teur)
	EUR	SEK	PLN	NOK
Myyntisaamiset	631	3 088	2 411	881
Ostovelat	-2 911	- 645	-34	-21
Valuuttatermiinit		-4 646
Yhteensä	-2 280	-2 203	2 377	860

Muiden valuuttojen vaikutus on vähäinen.

Herkkyysanalyysi valuuttakurssiriskille

Seuraavassa taulukossa on esitetty miten 10 % valuuttakurssimuutos 31.12. vaikuttaisi keskimäärin yhtiön tulokseen ja pääomaan 2007 (2006). Laskelma perustuu oletuksiin että kaikki muut muuttujat pysyvät samoina.

Herkkyysanalyysi valuuttakurssiriskeille (teur)	Muutosvaikutus omaan pääomaan	Muutosvaikutus tulokseen
31.12.2007
EURO	0	+/-15
SEK	0	+/-371
PLN	0	+/-452
NOK	0	+/-450

&63

Herkkyysanalyysi valuuttakurssiriskeille (teur)	Muutosvaikutus omaan pääomaan	Muutosvaikutus tulokseen
31.12.2006
EURO	0	+/-228
SEK	0	+/-220
PLN	0	+/-238
NOK	0	+/-86

Korkoriski

Konsernin korkoriski liittyy konsernin lainasalkkuun sekä kassareservin arvonmuutoksiin korkovaihtelujen seurauksena. Lainakannasta noin puolet on kiinteäkorkoista ja noin puolet vaihtuvakorkoista. Lainojen duraatio on noin puolella lainoista 6 kk ja lopuilla välillä 3–6 vuotta. Konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää koronvaihtosopimuksia. Ylimääräiset kassavarat sijoitetaan sekä lyhyen että pitkän koron rahastoihin.

Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli avoinna euromääräisiä koronvaihtosopimuksia nimellisarvoltaan 3 375 teur, joiden perusteella konserni saa keskimäärin 3,68 %:n kiinteää korkoa ja maksaa keskimäärin 6 kk:n euriborkorkoa. Koronvaihtosopimus on tehty vaihtuvakorkoisen lainan muuttamisesta kiinteäkorkoiseksi.

Konserni sijoittaa ylimääräiset varat lyhytaikaisiin pankkitalletuksiin yhteistyöpankeissa sekä likvideihin alhaisen riskin korkorahastoihin, jotka perustuvat valtioiden velkasitoumuksiin ja yritystodistuksiin.

Sijoituksia on tehty korkorahastoihin, joiden arvot määräytyvät toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerauksien pohjalta. Nämä käyvän arvon muutokset kirjataan tilinpäätöksen yhteydessä tuloslaskelmaan.

Seuraavassa taulukossa esitetään konsernin rahoitusinstrumenttien jako kiinteäkorkoiseen ja vaihtuvakorkoiseen tilinpäätöspäivänä.

Rahoitusinstrumentit (teur)	31.12.2007	31.12.2006
Kiinteäkorkoinen
Rahoitusvelat, ml johdannaiset	6 532	8 222
Vaihtuvakorkoinen
Rahoitusvelat	7 891	8 892
Yhteensä	14 423	17 114

Herkkyysanalyysi korkoriskille

1 % koronnousun muutosvaikutus tulokseen ja pääomaan tilinpäätöspäivänä

31.12. Koronlaskulla olisi ollut samansuuruinen päinvastainen vaikutus.

Herkkyysanalyysi korkoriskille (teur)	Muutosvaikutus omaan pääomaan	Muutosvaikutus tulokseen
31.12.2007
Rahoitusvelat
Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit	0	-111
Johdannaiset
Koronvaihtosopimukset	0	+ 33
Herkkyysanalyysi korkoriskille (teur)	Muutosvaikutus omaan pääomaan	Muutosvaikutus tulokseen
31.12.2006
Rahoitusvelat
Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit	0	- 135
Johdannaiset
Koronvaihtosopimukset	0	+ 47

&63

Hintariski

Rahoitusinstrumentit

Rahavaroihin kuuluviin myytävissä oleviin osakkeisiin ei arvioida liittyvän hintariskiä jälleenmyynnistä. Näiden kirjanpitoarvo on alkuperäinen hankintahinta ja niiden tämän hetkinen myyntihinta on arvioitu korkeammaksi kuin ostohinta. Osakkeet ovat noteeraamattomia osakkeita ja niitä ei arvosteta käypään arvoon.

Luottoriski

Luottoriski syntyy siitä mahdollisuudesta että vastapuoli jättää sopimuksen mukaiset maksuvelvoitteensa täyttämättä. Riskin suuruus määräytyy näin ollen vastapuolen luottokelpoisuuden mukaan. Luottoriskin hallinnan tavoitteena on minimoida tappiot, jotka syntyvät vastapuolen jättäessä velvoitteensa suorittamatta.

Konsernin politiikka määrittelee asiakkaiden, sijoitustransaktioiden ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoituspolitiikan. Konserniyhtiöiden myyntisaatavien kierto ja ikärakenne raportoidaan kuukausittain ja seurataan mm. emoyhtiön taloushallinnon toimesta.

Martelan hallitus vahvistaa luottoriskien hallinnan periaatteet. Riskienhallinta toimii organisaatiolle myönnettyjen valtuuksien kautta.

Yhtiön myynti- ja muihin saamisiin liittyviä luottoriskejä minimoidaan lyhyillä maksuehdoilla, tehokkailla perintätoimilla ja huomioimalla vastapuolen luottokelpoisuus. Hankintasopimusta käytetään silloin kun asiakasyritys on tuntematon ja siitä saatavat luottotiedot eivät ole riittävät. Hankintasopimuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä sopimusta, jolla varmistetaan tilauksesta syntyvät saatavat pidättämällä omistusoikeus Martela Oyj:llä kunnes asiakas on maksanut kauppahinnan kokonaisuudessaan. Hankintasopimusta käytetään vain kotimaan kaupassa. Asiakkaalta voidaan myös vaatia ennakkomaksu ennen myytyjen tuotteiden luovuttamista, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi asiakkaaseen liittyvä potentiaalinen luottoriski huomioon ottaen. Vastapuolelle voidaan myös myöntää luottolimiittejä. Vanhojen asiakkaiden luottokelpoisuutta seurataan säännöllisesti maksukäyttäytymishistoriaa sekä luottoluokituksia avuksi käyttäen.

Asiakkaan luottokelpoisuuden perusteella voidaan joiltakin asiakkailta vaatia vakuuksia ja esim. viennissä voi tulla kysymykseen vahvistettu peruuttamaton remburssi.

Rahoitusvarojen kirjanpitoarvo vastaa luottoriskin maksimimäärää.

Rahoitusvarojen luottoriskin maksimimäärä tilinpäätöspäivänä 31.12. on esitetty alla olevassa taulukossa:

Rahoitusvarojen luottoriskin maksimimäärä (teur)	2007	2006
Myytävissä olevat rahoitusvarat	31	40
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti	2 052	2 089
kirjattavat rahavarat
Lainat ja muut saamiset	24 111	24 646
Rahavarat	7 686	1 968
Yhteensä	33 880	28 743

Konsernin myyntisaamisten ikäjakauma tilinpäätöspäivänä 31.12. on esitetty seuraavassa taulukossa.

Myyntisaamisten ikäjakauma (teur)	2007	2006
Erääntymättömät	16 643	18 717
Erääntynyt 1–30 päivää	2 664	2 667
Erääntynyt 31–60 päivää	745	566
Erääntynyt yli 60 päivää	1 391	1 953
Yhteensä	21 443	23 903

Myyntisaamisten luottoriskin maksimimäärä tilinpäätöspäivänä 31.12. niiden maantieteellisen sijainnin mukaan.

Myyntisaamisten maantieteellinen aluejakauma (teur)	2007	2006
Suomi	13 404	16 438
Skandinavia	3 932	4 540
Euroopan maat	4 042	2 910
Muut alueet	65	15
Yhteensä	21 443	23 903

Myyntisaamisten luottoriskikeskittymät ovat vähäisiä.

&63

Maksuvalmiusriski

Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Lisäksi konsernissa ylläpidetään jatkuvasti riittävät likvidit varat tehokkaiden kassanhallintaratkaisujen kuten kassareservin ja luottotililimiittien avulla. Jälleenrahoitusriskiä hallitaan hajauttamalla lainojen ja luottolimiittien maturiteettia oletetun kassavirran mukaisesti sekä käyttämällä rahoitustoiminnassa useita pankkeja.

Rahavarat kauden lopussa olivat 9 691 teur ja käyttämättömät luottolimiitit 1 704 teur.

Velat ja maksut erääntyvät seuraavasti:

	2008	2009	2010	2011	2012	Myöhemmin	Yhteensä
Pankkilainat	3 379	2 273	4 507	1 316	1 016	508	12 999
Eläkelainat	147	0	0	0	0	0	147
Rahoitusleasingvelat	306	188	191	62	66	325	1 139
Ostovelat	7 718	0	0	0	0	0	7 718
Luottolimiitti	137	0	0	0	0	0	137
Lainojen korko- ja takausmaksut	582	479	380	168	110	58	1 777
Yhteensä	12 269	2 940	5 078	1 546	1 192	891	23 917

Pääomarakenteen hallinta

Konsernin tavoitteena pääomarakenteen hallinnassa on varmistaa tehokas pääomarakenne, joka varmistaa konsernin toimintaedellytykset pääomamarkkinoilla kaikissa olosuhteissa volatiilisuudesta riippumatta. Yhtiön hallitus arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti. Konserni seuraa pääomarakenteensa kehitystä omavaraisuusasteella. Konsernin pääomahallintaan ei kohdistu ulkoisia vaatimuksia kuten esim. kovenantteja. Omavaraisuusasteen laskentakaava on esitetty seuraavassa taulukossa.

Pääoman hallinnassa seurattava keskeinen tunnusluku: omavaraisuusaste

Omavaraisuusaste	31.12.2007	31.12.2006
Oma pääoma	29 510	24 925
Taseen loppusumma-saadut ennakot	63 255	58 839
Omavaraisuusaste %	46,7	42,4

&63

29. Muut vuokrasopimukset
	31.12.2007	31.12.2006
Ei- purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella
maksettavat vähimmäisvuokrat
Yhden vuoden kuluessa	2 545	2 304
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	6 859	6 831
Yli viiden vuoden kuluttua	1 270	618
	10 674	9 753

Konserni on vuokrannut useat käyttämänsä toimistotilat. Vuokrasopimusten pituudet ovat yhdestä kymmeneen vuoteen ja normaalisti niihin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen.

Vuoden 2007 tuloslaskelmaan sisältyy muiden vuokrasopimusten perusteella maksettuja vuokria 3 077 teur (2006 2 320 teur).

30. Annetut pantit ja vastuusitoumukset

Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä
Eläkelainat	0	0
Annetut kiinteistökiinnitykset	0	0
Annetut yrityskiinnitykset	0	0
Pankkilainat	12 894	16 496
Annetut kiinteistökiinnitykset	11 801	13 548
Annetut yrityskiinnitykset	3 868	7 187
Pantatut osakkeet	4	4
Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä	15 673	20 739
Muut annetut vakuudet
Takaukset vuokran vakuudeksi	167	163
Muiden puolesta annetut vakuudet
Takaukset	0	115
Takaisinostovastuut	150	161

&63

31. Lähipiiritapahtumat

Konsernin emoyhtiö- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat:

Kotimaa	Omistusosuus (%)	Osuus äänivallasta (%)
	31.12.2007	31.12.2007
Suomi
Suomi	100	100
Suomi	100	100
Suomi	100	100
Ruotsi	100	100
Ruotsi	100	100
Norja	100	100
Puola	100	100

Martela-konsernin lähipiiriin kuuluvat toimitusjohtaja, hallituksen jäsenet ja konsernin johtoryhmä. Yhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistavat yhteensä Martela Oyj:n osakekannasta 8,4 % ja äänivallasta 17,2 %.

Johdon työsuhde-etuudet:	2007	2006
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	1 659	1 501
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	55	0
Osakeperusteiset etuudet	85	0
	1 799	1 501
Palkat ja palkkiot	2007	2006
Hallituksen jäsenet	72	72
Toimitusjohtaja	347	288
Konsernin johtoryhmän jäsenet (ei sis. toimitusjohtajan palkkaa)	1 325	1 141

Hallituksen jäsenyyteen perustuvia palkkioita ei makseta yhtiön palveluksessa oleville jäsenille

Toimitusjohtaja on oikeutettu halutessaan siirtymään täysimääräiselle eläkkeelle täytettyään 60 vuotta. Eläke-etuus sisältyy etuusjärjestelypohjaisiin kuluihin, jotka on esitetty kohdassa 3. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on puolin ja toisin 6 kuukautta ja yhtiön puolesta tapahtuva irtisanomisen johdosta toimitusjohtajalla on oikeus kahdeksantoista kuukauden palkkaa vastaavaan kertakorvaukseen.

Toimitusjohtajalla ja yhtiön johdolla on ollut käytössä pitkän aikavälin kannustejärjestelmä, joka ulottui vuodesta 2004 vuoden 2006 loppuun. Kannustejärjestelmä perustui konsernin yhteenlaskettuun tuloskehitykseen ajalta 2004 – 2006. Tähän järjestelmään perustuen on tilikauden 2006 tulokseen kirjattu palkkioina yhteensä 533 teur.

Toimitusjohtajalla, konsernin johdolla ja eräillä avainhenkilöillä on käytössä pitkän aikavälin kannustejärjestelmä, joka ulottuu vuodesta 2007 vuoden 2009 loppuun.

Kannustejärjestelmä perustuu konsernin yhteenlaskettuun tuloskehitykseen ajalta 2007 – 2009. Tämän järjestelmän perusteella maksettava palkkio maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Tästä järjestelmästä on vuoden 2007 tulokseen kirjattu palkkiovarauksena sivukuluineen yhteensä 156 teur.

Martela konserni 2003 – 2007

&63

32. Viiden vuoden lukusarjat

Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

		IFRS	IFRS	IFRS	IFRS	FAS	FAS
		2007	2006	2005	2004	2004	2003
Liikevaihto	meur	128,4	119,7	102,2	100,7	100,7	102,1
Liikevaihdon muutos	%	7,3	17,1	1,5	-1,4	-1,4	-15,7
Vienti ja ulkomaan toiminnot	meur	42,8	36,7	31,6	31,0	31,0	34,2
Suhteessa liikevaihtoon	%	33,3	30,7	30,9	30,8	30,8	33,5
Vienti Suomesta	meur	16,2	16,2	13,8	13,2	13,2	10,8
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	meur	3,2	1,8	1,6	0,9	0,9	1,0
Suhteessa liikevaihtoon	%	2,5	1,5	1,6	0,9	0,9	1,0
Poistot	meur	3,2	3,3	3,8	4,6	4,9	4,7
Tutkimus- ja kehitysmenot	meur	3,1	2,5	2,0	2,7	2,7	2,6
Suhteessa liikevaihtoon	%	2,4	2,1	2,0	2,7	2,7	2,5
Henkilöstö keskimäärin		663	626	610	662	662	767
Henkilöstön muutos	%	5,9	2,6	-7,9	-13,7	-13,7	-17,5
Henkilöstö tilikauden lopussa		655	632	604	613	613	715
Josta Suomessa		515	508	478	488	488	531
KANNATTAVUUS
Liikevoitto	meur	8,3	4,5	1,5	-1,6	-2,2	-10,7
Suhteessa liikevaihtoon	%	6,4	3,8	1,5	-1,5	-2,2	-10,5
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	meur	7,6	3,7	1,0	-2,1	-3,0	-12,6
Suhteessa liikevaihtoon	%	5,9	3,1	1,0	-2,0	-3,0	-12,4
Tilikauden tulos *)	meur	5,4	2,7	-0,1	-2,0	-2,7	-12,3
Suhteessa liikevaihtoon	%	4,2	2,3	-0,1	-2,0	-2,7	-12,0
Liikevaihto/henkilö	teur	193,7	191,3	167,6	152,2	152,2	133,2
Oman pääoman tuotto (ROE)	%	19,8	11,4	-0,5	-8,1	-13,3	-38,6
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI)	%	19,6	11,0	4,3	-2,2	-4,7	-20,9
RAHOITUS JA TALOUDELLINEN ASEMA
Taseen loppusumma	meur	63,8	59,1	56,1	59,9	55,2	59,7
Oma pääoma	meur	29,5	24,9	22,8	23,5	19,1	22,5
Korolliset nettovelat	meur	4,7	13,2	14,3	13,3	13,1	15,1
Suhteessa liikevaihtoon	%	3,7	11,0	14,0	13,2	13,0	14,8
Omavaraisuusaste	%	46,7	42,4	40,8	39,3	33,8	36,8
Nettovelkaantumisaste	%	16,0	53,0	62,8	56,4	71,1	69,4
Liiketoiminnan kassavirta	meur	9,9	0,9	1,0	2,5	2,5	-5,6
Maksetut osingot	meur	1,0	0,6	0,6	0,5	0,5	0,5

*) Tilikauden tuloksessa huomioitu laskennallisen verovelan muutos.

33. Osakekohtaiset tunnusluvut

Vertailutiedot vuodelta 2003 on oikaistu vuonna 2004 tehdyn rahastoannin osakemäärän mukaiseksi

		IFRS	IFRS	IFRS	IFRS	FAS	FAS
		2007	2006	2005	2004	2004	2003
Tulos osaketta kohti	EUR	1,3	0,7	0,0	-0,5	-0,7	-2,7
Tulos osaketta kohti (laimennettu)	EUR	1,3	0,7	0,0	-0,5	-0,7	-2,7
Osakkeen nimellisarvo	EUR	1,7	1,7	1,7	1,7	1,7	1,7
Osinko	EUR	0,50 *)	0,25	0,15	0,15	0,15	0,13
Osinko/tulos osaketta kohti	%	37,9	37,5	-547,9	-30,4	-23,1	-4,7
Efektiivinen osinkotuotto	%	6,0	3,8	2,1	2,4	2,4	1,7
Oma pääoma osaketta kohti	EUR	7,2	6,1	5,6	5,8	4,5	5,3
A-osakkeen kurssi 31.12.	EUR	8,35	6,50	7,26	6,35	6,35	7,15
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä	tkpl	4 155,6	4 155,6	4 155,6	4 155,6	4 155,6	4 155,6
Osakkeiden keskimääräinen
osakeantioikaistu lukumäärä	tkpl	4 155,6	4 155,6	4 155,6	4 155,6	4 155,6	4 155,6
Hinta/voittosuhde, P/E luku		6,3	9,8	-265,2	-12,8	-9,8	-2,7
Osakkeiden markkina-arvo **)	MEUR	34,1	26,6	29,7	26,0	26,0	29,2

*) Hallituksen ehdotus

**) K-osakkeiden arvona käytetty A-osakkeiden kurssia

Martelan A-osake verrattuna pörssin yleisindeksiin

34. Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakepääoma

Martela Oyj:n osakkeiden rekisteröity lukumäärä 31.12.2007 oli 4 155 600. Osakkeet jakautuvat A- ja K-osakkeisiin. A-osakkeella on 1 ääni ja K-osakkeella on 20 ääntä yhtiökokouksessa. Molemmilla osakesarjoilla on samat osinko-oikeudet.

Yhtiön enimmäispääoma on 14 000 000 eur ja vähimmäispääoma 3 500 000 eur.

Martela Oyj:n osakkeet on liitetty arvo-osuusrekisteriin 10.2.1995. Osakkeiden vasta-arvo on 1,68 eur. A-osakkeet noteerataan OMX Pohjoismaisessa Pörsissä Helsingissä Pienet yhtiöt-listalla. Pörssierä on 100 osaketta. Martela Oyj on tehnyt "Liquidity Providing" (LP) markkinatakaussopimuksen Nordea Pankki Suomi Oyj:n kanssa.

Osakekannan jakautuminen 31.12.2007	Lukumäärä kpl	Yhteensä eur	Osuus osake pääomasta	Ääniä	Osuus äänistä %
K-osakkeet	604 800	1 018 500	15	12 096 000	77
A-osakkeet	3 550 800	5 981 500	85	3 550 800	23
Yhteensä	4 155 600	7 000 000	100	15 646 800	100

Suurimmat osakkeenomistajat osakemäärän mukaan 31.12.2007

	K-sarja kpl	A-sarja kpl	Yhteensä kpl	%	Ääniä kpl	% ääni määrästä
Marfort Oy	292 000	232 574	524 574	12,6	6 072 574	38,8
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	0	335 400	335 400	8,1	335 400	2,1
OP-Suomi arvo	0	273 700	273 700	6,6	273 700	1,7
Odin Finland	0	228 400	228 400	5,5	228 400	1,5
Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap	0	220 343	220 343	5,3	220 343	1,4
Palsanen Leena	68 486	131 148	199 634	4,8	1 500 868	9,6
FIM Fenno sijoitusrahasto	0	193 900	193 900	4,7	193 900	1,2
Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola	0	170 000	170 000	4,1	170 000	1,1
Suomen Argentor Oy	0	162 700	162 700	3,9	162 700	1,0
Martela Heikki	52 122	106 234	158 356	3,8	1 148 674	7,3
Evli Alexander Management Oy	0	143 166	143 166	3,4	143 166	0,9
Martela Matti	58 256	56 982	115 238	2,8	1 222 102	7,8
Lindholm Tuija	43 122	50 424	93 546	2,3	912 864	5,8
Nordea pankki Suomi Oyj	0	89 523	89 523	2,2	89 523	0,6
Palsanen Jaakko	2 000	83 868	85 868	2,1	123 868	0,8
Martela Pekka	69 274	8	69 282	1,7	1 385 488	8,9
Muut osakkeenomistajat	19 540	1 072 430	1 091 970	26,3	1 463 230	9,4
Yhteensä	604 800	3 550 800	4 155 600	100,0	15 646 800	100,0

Luettelo sisältää kaikki yli 5 % osakkeista ja äänivallasta omistavat osakkeenomistajat.

Yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja omistavat yhteensä 8,4 % osakkeista ja 17,2 % äänivallasta.

Martela Oyj omistaa 67 700 kpl A-sarjan osaketta. 33 850 kpl on aikanaan ostettu 10,65 euron keskihintaan ja 33 850 kpl on tullut osakeannin yhteydessä. Omien osakkeiden määrä vastaa 1,6 % kaikista osakkeista ja 0,4 % kaikista äänistä.

Yhtiökokous on myöntänyt 2007 hallitukselle vuodeksi eteenpäin valtuudet, jotka koskevat osakepääoman korottamista, vaihtovelkakirjalainan ottamista sekä päättämistä omien osakkeiden hankinnasta ja/tai niiden luovuttamisesta osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen.

Omistuksen jakautuminen suurusluokittain 31.12.2007

Osakkeita kpl	kpl	Osakkaita %	Osakkeita kpl	%	Ääniä kpl	% äänimäärästä
1-500	475	61,2	83 439	2,0	101 679	0,7
501-1 000	111	14,3	88 504	2,1	129 924	0,8
1 001-5 000	123	15,9	266 390	6,4	406 990	2,6
yli 5 000	67	8,6	3 716 219	89,4	15 007 159	95,9
Yhteensä	776	100,0	4 154 552	100,0	15 645 752	100,0
joista hallintarekisteröityjä	7		124 116
Odotusluettelolla ja yhteistilillä			1 048	0,0	1 048	0,0
Yhteensä			4 155 600	100,0	15 646 800	100,0

Omistuksen jakautuminen sektorikohtaisen luokituksen perusteella 31.12.2007

	Omistajia kpl	%	Osakkeita kpl	%	Ääniä kpl	%
Yksityiset yritykset	54	7,0	1 093 903	26,3	6 642 803	42,5
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	9	1,2	671 495	16,2	765 629	4,9
Julkisyhteisöt	1	0,1	335 400	8,1	335 400	2,1
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	11	1,4	217 255	5,2	217 255	1,4
Kotitaloudet	693	89,3	1 423 953	34,3	7 367 153	47,1
Ulkomaiset sijoittajat	8	1,0	288 430	6,9	317 512	2,0
Yhteensä	776	100,0	4 030 436	97,0	15 645 752	100,0
Hallintarekisteröityjä	7		124 116	3,0
Odotusluettelolla ja yhteistilillä			1 048	0,0	1 048	0,0
Yhteensä			4 155 600	100,0	15 646 800	100,0

Tunnuslukujen laskentakaavat

Tulos / osake	=	Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos Osakkeiden osakeantikorjattu keskimääräinen kappalemäärä
Hinta / voittosuhde (P/E)	=	Osakeantikorjattu kurssi tilikauden lopussa Tulos / osake
Oma pääoma / osake, eur	=	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden osakeantikorjattu kappalemäärä tilikauden päättyessä
Osinko / osake, eur	=	Tilikaudelta jaettu osinko Osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä tilikauden päättyessä
Osinko / tulos, %	=	Osinko / osake x 100 Tulos / osake
Efektiivinen osinkotuotto, %	=	Osakeantikorjattu osinko / osake x 100 Osakeantikorjattu kurssi tilikauden päättyessä
Osakekannan markkina-arvo, eur	=	Kaikkien osakkeiden lukumäärä tilikauden päättyessä X osakkeen kurssi tilinpäätöspäivänä
Oman pääoman tuotto-%	=	Tilikauden tulos x 100 Oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana)
Sijoitetun pääoman tuotto-%	=	(Tilikauden tulos ennen veroja + korkokulut + muut rahoituskulut) x 100 Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana)
Omavaraisuusaste, %	=	Oma pääoma x 100 Taseen loppusumma - saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste, %	=	Korolliset velat-rahat, pankkisaamiset ja rahoitusarvopaperit x 100 Oma pääoma
Henkilöstö keskimäärin	=	Keskiarvo kuukausien lopussa työssäolevan henkilöstön lukumääristä
Korolliset nettovelat	=	Korolliset velat - rahavarat ja muu likvidi rahoitusomaisuus

Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Emoyhtiön tuloslaskelma

&63	7JJUF	m	m
LIIKEVAIHTO	1	96 225	92 436
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden
varaston muutos		200	-11
Valmistus omaan käyttöön		39	46
Liiketoiminnan muut tuotot	2	898	1 077
Materiaalit ja palvelut	3	-56 596	-55 603
Henkilöstökulut	4	-17 979	-17 054
Poistot ja arvonalennukset	5	-1 410	-1 292
Liiketoiminnan muut kulut		-14 196	-13 994
LIIKEVOITTO (-TAPPIO)		7 182	5 605
Rahoitustuotot ja -kulut	6	-458	-465
VOITTO (TAPPIO) ENNEN
SATUNNAISIA ERIÄ		6 724	5 140
Satunnaiset kulut		0	-1 000
Satunnaiset tuotot	7	774	0
VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILIN
PÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA		7 498	4 140
Tuloverot	8	-144	0
TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO)		7 355	4 140

Emoyhtiön tase

&63	7JJUF
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet	9
Aineettomat oikeudet		175	149
Muut pitkävaikutteiset menot		713	492
Ennakkomaksut		60	182
		948	823
Aineelliset hyödykkeet	10
Maa- ja vesialueet		84	163
Rakennukset ja rakennelmat		2 815	2 973
Koneet ja kalusto		1 872	2 066
Muut aineelliset hyödykkeet		20	20
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat		272	383
		5 063	5 605
Sijoitukset	11
Tytäryhtiöosakkeet		4 833	6 483
Osuudet osakkuusyrityksissä		22	22
Muut osakkeet ja osuudet		102	111
Lainasaamiset		12 919	12 889
		17 875	19 505
VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet		5 243	4 150
Keskeneräiset tuotteet		860	674
Valmiit tuotteet / tavarat		1 712	1 850
		7 815	6 674
Pitkäaikaiset saamiset	12
Lainasaamiset		623	0
Lyhytaikaiset saamiset	12
Myyntisaamiset		21 186	22 085
Lainasaamiset		3 451	3 480
Siirtosaamiset		1 131	258
		25 768	25 823
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahavarat	13	2 004	1 943
Rahat ja pankkisaamiset		5 118	968
		65 215	61 341

Emoyhtiön tase

&63	7JJUF
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Oma pääoma Osakepääoma	14	7 000	7 000
Ylikurssirahasto Vararahasto Edellisten tilikausien tulokset Tilikauden tulos		1 116 11 24 310 7 355	1 116 11 21 192 4 140
Yhteensä		39 792	33 459
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta	15	9 621	11 894
Lyhytaikainen vieras pääoma Korollinen	16
Lainat rahoituslaitoksilta Muut lyhytaikaiset velat		3 273 0	3 273 757
Koroton		3 273	4 030
Saadut ennakot Ostovelat Siirtovelat		30 5 798 3 906	30 5 206 3 407
Muut lyhytaikaiset velat		2 796 12 529	3 315 11 958
Vieras pääoma yhteensä		25 423 65 215	27 882 61 341

Emoyhtiön rahavirtalaskelma

&63	m	m
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Myynnistä saadut maksut	96 928	85 210
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut	224	237
Maksut liiketoiminnan kuluista	-89 990	-85 164
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	7 162	283
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista	-550	-474
Maksetut verot	406	0
Liiketoiminnan rahavirta ennen satunnaisia eriä	7 018	-191
Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta (netto)	0	0
Liiketoiminnan rahavirta (A)	7 018	-191
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-1 173	-1 065
Tytäryhtiöosakkeiden luovutustulot	2 150	0
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	717	2 204
Myönnetyt lainat	-1 605	-801
Lainasaamisten takaisinmaksut	339	362
Investointien rahavirta (B)	427	700
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Lyhytaikaisten lainojen nostot	0	1 000
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-2 273	-2 104
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-1 022	-613
Rahoituksen rahavirta (C)	-3 295	-1 717
RAHAVAROJEN MUUTOS (A+B+C) (+ lisäys, - vähennys)	4 150	-1 208
Rahavarat tilikauden alussa 1)	2 911	4 054
Sijoitusten käyvän arvon muutos	62	65
Rahavarat tilikauden lopussa 1)	7 122	2 911
1. Likvidit varat sisältävät rahat, pankkisaamiset ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahavarat.

Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Martela Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS). Tilinpäätösten erät on arvostettu alkuperäisen hankintamenon perusteella. Niissä ei ole otettu huomioon arvonkorotuksia, ellei niistä ole erikseen mainittu.

Ulkomaanrahan määräiset erät:

Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin ja tilinpäätöshetkellä taseessa olevat saamiset ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Myyntisaamisten arvostamisesta syntyneet kurssierot kirjataan liikevaihtoon ja ostovelkojen kurssierot kirjataan ostojen oikaisueriin. Taseen rahoituserien, kuten lainojen arvostamisesta syntyneet kurssierot, kirjataan rahoituksen kurssieroihin.

Aineettomat hyödykkeet:

Aineettomat hyödykkeet poistetaan arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan joko 5 tai 10 vuoden aikana.

Aineelliset hyödykkeet:

Rakennukset, koneet ja kalusto ja muut aineelliset hyödykkeet on esitetty taseessa hankintamenoon. Rakennuksiin tehdyistä arvonkorotuksista ei tehdä poistoja. Poistoja ei tehdä myöskään maa-alueista. Muuten poistot on laskettu tasapoistoina arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan.

Aineellisten hyödykkeiden poistoajat:

Rakennukset ja rakennelmat	20 – 30 vuotta
Koneet ja kalusto	4 – 8 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	3 – 5 vuotta

Sijoitukset:

Pörssinoteeratut osakkeet arvostetaan markkina-arvoon ja muutokset kirjataan rahoituseriin. Muut osakkeet on arvostettu hankintamenoon. Martela Oyj:llä ei ole tilinpäätöshetkellä omistuksessaan pörssinoteerattuja osakkeita.

Sijoitukset tytäryhtiöihin ja osakkuusyhtiöön on arvostettu hankintamenoon ja pysyvät arvonalennukset on vähennetty hankintamenosta.

Vaihto-omaisuus:

Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon FIFO-menetelmää käyttäen. Vaihto-omaisuuden arvoa on alennettu epäkurantin omaisuuden osalta. Valmistetun vaihto-omaisuuden hankintamenoon luetaan välittömien kustannusten lisäksi myös osuus tuotannon yleiskustannuksista.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahavarat: Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahavaroihin on luokiteltu sijoitukset rahasto-osuuksiin. Sijoitukset arvostetaan toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Tulovero:

Yhtiön veroihin kirjataan tulosta vastaava suoriteperusteinen vero, perustuen paikallisen verosäännöstön mukaisesti laskettavaan verotettavaan tuloon sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Laskennalliset verovelat esitetään liitetiedoissa.

Liikevaihto ja tuloutusperiaatteet:

Tuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Liikevaihtoa laskiessa myyntitulosta on vähennetty mm. välilliset verot ja alennukset sekä myynnin valuuttakurssierot.

Tutkimus ja tuotekehitys:

Tutkimus ja tuotekehitysmenot kirjataan pääsääntöisesti tulosvaikutteisesti niiden syntymisvuonna. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen liittyvät laitteet on aktivoitu koneisiin ja kalustoon.

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut:

Liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjataan omaisuuden myyntivoitot, julkiset avustukset ja muut kuin varsinaiseen toimintaan liittyvät tuotot mm. vuokratuotot. Liiketoiminnan muihin kuluihin kirjataan omaisuuden myyntitappiot ja muut kuin varsinaiseen suoritteeseen liittyvät kulut.

Satunnaiset tuotot ja kulut:

Satunnaisiksi katsotaan sellaiset tuotot ja kulut, jotka perustuvat yrityksen tavanomaisesta toiminnasta poikkeaviin, kertaluonteisiin ja olennaisiin tapahtumiin: kuten konserniavustukset ja yritysjärjestelyihin liittyvät erät.

Vuokrasopimukset:

Kaikki leasingmaksut käsitellään vuokrakuluina.

Eläkejärjestelyt:

Yhtiöiden eläketurva on järjestetty eläkeyhtiöiden kautta. Martela Oyj:n toimitusjohtaja on oikeutettu siirtymään täysimääräiselle eläkkeelle täytettyään 60 vuotta.

Omat osakkeet

Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden hankintameno sisältyy vähennyksenä vapaasta omasta pääomasta.

&63
1. Liikevaihdon jakautuma markkina-alueittain, % liikevaihdosta
Suomi	85,7	86,5
Skandinavia	6,9	5,7
Muut	7,4	7,8
Yhteensä	100,0	100,0
2. Liiketoiminnan muut tuotot
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	646	840
Vuokratuotot	159	145
Julkiset avustukset	59	92
Muut liiketoiminnan tuotot	34	0
Yhteensä	898	1 077
3. Materiaalit ja palvelut
Aineet ja tarvikkeet
Ostot tilikauden aikana	54 114	53 721
Aine- ja tarvikevaraston muutos	-941	-1 120
Ulkopuoliset palvelut	3 423	3 002
Materiaalit ja palvelut yhteensä	56 596	55 603
Tilintarkastajan palkkiot
Tilintarkastuksesta	59	53
Muista palveluista	28	12
Tilintarkastajan palkkiot yhteensä	87	65
4. Henkilöstökulut ja henkilöstömäärä
Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot	335	276
Hallituksen palkat ja palkkiot	72	72
Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot yhteensä	407	348
Muut palkat ja palkkiot	14 006	13 239
Eläkekulut	2 620	2 592
Muut henkilösivukulut	945	875
Henkilöstökulut tuloslaskelmassa	17 979	17 054
Luontoisedut	408	377
Yhteensä	18 386	17 431
Henkilökunta
Henkilökunta keskimäärin; työntekijät	176	167
Henkilökunta keskimäärin; toimihenkilöt	201	189
Henkilökunta vuoden lopussa	399	356
5. Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Aineettomat hyödykkeet	412	322
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat	104	130
Koneet ja kalusto	895	839
Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä	1 410	1 291

&63
6. Rahoitustuotot ja -kulut
Rahoitustuotot ja -kulut
Osinkotuotot	0	1
Korkotuotot lyhytaikaisista sijoituksista	51	39
Korkotuotot lyhytaikaisista sijoituksista konserniyhtiöiltä	137	214
Valuuttakurssivoitot	21	3
Muut rahoitustuotot	0	4
Korkokulut	-675	-631
Valuuttakurssitappiot	-2	-32
Muut rahoituskulut	-51	-127
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavien varojen arvon muutos	62	65
Yhteensä	-458	-464
7. Satunnaiset erät
Satunnaiset kulut
Konserniavustus	0	-1 000
Satunnaiset tuotot
Oulun kiinteistöyhtiön myyntiin liittyvä järjestelyerä	774	0
emon ja kiinteistöyhtiön keskinäisistä saatavista ja veloista
8. Tuloverot
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	549	0
Edellisten tilikausien verot	-406	0
Yhteensä	143	0

Laskennallisia verovelkoja ja -saamisia ei ole sisällytetty tuloslaskelmaan eikä taseeseen. Jaksotuseroista ja tappioista johtuva laskennallinen verosaaminen on 15 teur (2 200 teur 2006).

9. Aineettomat hyödykkeet

1.1.2007 – 31.12.2007	Aineettomat oikeudet	Muut pitkävaik. menot	Keskeneräiset hankinnat	Aineettomat hyödykkeet yht.
Hankintameno 1.1.	436	4 457	182	5 074
Lisäykset	62	631	99	791
Vähennykset	-12	-71	-221	-304
Hankintameno 31.12.	485	5 016	60	5 561
Kertyneet poistot 1.1.	-287	-3 965	0	-4 252
Vähennysten kertyneet poistot	0	50	0	50
Tilikauden poistot 1.1. – 31.12.	-24	-388	0	-412
Kertyneet poistot 31.12.	-310	-4 304	0	-4 614
Kirjanpitoarvo 1.1.	149	492	182	823
Kirjanpitoarvo 31.12.	175	713	60	948

		&63

1.1.2006 – 31.12.2006	Aineettomat oikeudet	Muut pitkävaik. menot	Keskeneräiset hankinnat	Aineettomat hyödykkeet yht.
Hankintameno 1.1.	421	4 116	152	4 689
Lisäykset	15	422	276	713
Vähennykset	-1	-81	-246	-328
Hankintameno 31.12.	436	4 457	182	5 075
Kertyneet poistot 1.1.	-264	-3 711	0	-3 975
Vähennysten kertyneet poistot	0	45	0	45
Tilikauden poistot 1.1. – 31.12.	-23	-299	0	-322
Kertyneet poistot 31.12.	-287	-3 965	0	-4 252
Kirjanpitoarvo 1.1.	158	405	152	715
Kirjanpitoarvo 31.12.	149	492	182	823

10. Aineelliset hyödykkeet

1.1.2007 – 31.12.2007	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	163	11 687	23 828	20	383	36 081
Lisäykset	0	68	725	0	478	1 271
Vähennykset	-79	-719	-49	0	-589	-1 437
Hankintameno 31.12.	84	11 035	24 504	20	272	35 915
Kertyneet poistot 1.1.	0	-8 714	-21 762	0	0	-30 476
Vähennysten kertyneet poistot	0	597	25	0	0	622
Tilikauden poistot 1.1. – 31.12.	0	-104	-895	0	0	-999
Kertyneet poistot 31.12.	0	-8 221	-22 632	0	0	-30 853
Kirjanpitoarvo 1.1.	163	2 973	2 067	20	383	5 606
Kirjanpitoarvo 31.12.	84	2 815	1 872	20	272	5 063
1.1.2006 – 31.12.2006	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	211	11 767	23 236	20	406	35 640
Lisäykset	0	16	692	0	388	1 096
Vähennykset	-48	-96	-100	0	-411	-655
Hankintameno 31.12.	163	11 687	23 828	20	383	36 081
Kertyneet poistot 1.1.	0	-8 680	-21 021	0	0	-29 701
Vähennysten kertyneet poistot	0	96	98	0	0	194
Tilikauden poistot 1.1. – 31.12.	0	-130	-839	0	0	-969
Kertyneet poistot 31.12.	0	-8 714	-21 762	0	0	-30 476
Kirjanpitoarvo 1.1.	211	3 088	2 214	20	406	5 939

Rakennusten sisältämät rakennusten arvonkorotukset 2007 ovat 1 850 tuhatta euroa (2006 1 850 tuhatta euroa). Tuotannollisten koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo 2007 oli 1 547 tuhatta euroa (2006 1 660 tuhatta euroa).

&63

11. Sijoitukset

1.1.2007 – 31.12.2007		Tytäryhtiö osakkeet	Osakkuus yhtiöosakkeet	Muut osakkeet ja osuudet	Pääoma lainasaamiset	Yhteensä
Tasearvo kauden alussa		6 484	22	111	12 889	19 506
Lisäykset		0	0	0	30	30
Vähennykset		-1 651	0	-9	0	-1 660
Tasearvo kauden lopussa		4 833	22	102	12 919	17 875
1.1.2006 – 31.12.2006		Tytäryhtiö osakkeet	Osakkuus yhtiöosakkeet	Muut osakkeet ja osuudet	Pääoma lainasaamiset	Yhteensä
Tasearvo kauden alussa		6 484	22	1 831	10 730	19 067
Lisäykset		0	0	0	2 159	2 159
Vähennykset		0	0	-1 720	0	-1 720
Tasearvo kauden lopussa		6 484	22	111	12 889	19 506
Tytäryhtiöosakkeet:		Emoyhtiön osuus %	Osuus äänivallasta %	Osakkeiden kpl	Osakkeiden nimellisarvo	Osakkeiden kirjanpitoarvo teur
Kidex Oy	Suomi	100	100	200	2 208 teur	2 208
P.O. Korhonen Oy	Suomi	100	100	50 000	967 teur	976
Kiinteistö Oy Ylähanka	Suomi	100	100	12 500	9 teur	8
Martela AB, Bodafors	Ruotsi	100	100	150	5 000 tsek	550
Aski Inredningscenter AB, Malmö	Ruotsi	100	100	510	1 250 tsek	132
Martela AS, Oslo	Norja	100	100	5 720	200 tnok	24
Martela Sp.z o.o., Varsova	Puola	100	100	3 483	3 483 tpln	935
Yhteensä						4 833
Osakkuusyhtiöosakkeet:
Essa Office Systems AG, Sveitsi		30	30	34	34 tchf	22
Muut osakkeet ja osuudet:
As.Oy Kivipellonpolku				287	1 teur	21
As.Oy Kivipellonpiha				2 590	1 teur	30
Muut osakkeet ja osuudet						51
Yhteensä						102
12. Saamiset
				2007		2006
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset				623		0
Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yhtiöiltä
Myyntisaamiset				7 724		5 111
Lainasaamiset				3 428		3 446
Siirtosaamiset				13		4
Muut saamiset
Myyntisaamiset				13 463		16 974
Lainasaamiset				22		34
Siirtosaamiset				1 119		254
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä				25 768		25 823

Siirtosaamiset ja menoennakot sisältävät rojalti- ja kuluennakoita sekä henkilöstökulujen että muiden sekalaisten kulujen jaksotuksia.

&63

13. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Rahasto-osuudet	2 004		1 943
14. Oman pääoman muutokset
Osakekannan jakautuminen 31.12.2007	Lukumäärä kpl	Yhteensä eur	Osuus osake pääomasta	Ääniä	Osuus äänistä %
K-osakkeet (20 ääntä/osake)	604 800	1 018 500	15	12 096 000	77
A-osakkeet (1 ääni/osake)	3 550 800	5 981 500	85	3 550 800	23
Yhteensä	4 155 600	7 000 000	100	15 646 800	100
Omat osakkeet	67 700
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä	4 087 900
Osakepääoma 1.1. ja 31.12.	7 000		7 000
Ylikurssirahasto 1.1. ja 31.12.	1 116		1 116
Vararahasto 1.1. ja 31.12.	11		11
Voittovarat 1.1.	25 332		21 805
Osingonjako	-1 022		-613
Tilikauden voitto	7 355		4 140
Voittovarat 31.12.	31 665		25 332
Oma pääoma yhteensä	39 792		33 459

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 31 665 teur vuonna 2007 ( 25 332 teur 2006).

Martela Oyj:n hallussa olevat omat osakkeet esitetään voittovarojen vähennyksenä. Martela Oyj omistaa 67 700 kpl A-sarjan osaketta ja ne on ostettu 10,65 euron keskihintaan. Omien osakkeiden markkina-arvo 31.12.2007 oli 8,35 € /osake (6,5 € 2006), yhteensä 565 teur (440 teur 2006).

15. Pitkäaikainen vieras pääoma

	2007	2006
Lainat rahoituslaitoksilta	9 621	11 894

Pitkäaikaisten lainojen muutokset ja lyhennykset

				Rahoitus laitoslainat	Rahoitus laitoslainat	Eläkelainat
Lainat 1.1.				11 894	11 723	2 422
Lisäykset				0	2 422	0
Lyhennykset				-2 273	-2 251	-2 422
Lainat 31.12.				9 621	11 894	0
Lyhennykset	2008	2009	2010	2011	2012	2013 -
Rahoituslaitoslainat	2 273	2 273	4 507	1 316	1 016	508

&63
16. Lyhytaikainen vieras pääoma
Lyhytaikainen vieras pääoma
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Ostovelat konserniyhtiöille	1 245	1 458
Muut lyhytaikaiset velat konserniyhtiöille	0	757
Yhteensä	1 245	2 215
Muu vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta	3 273	3 273
Saadut ennakot	30	30
Ostovelat	4 553	3 748
Muut lyhytaikaiset velat	2 796	3 315
Siirtovelat	3 906	3 407
Yhteensä	14 557	13 773
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	15 802	15 988
Lyhytaikainen vieras pääoma on eritelty liitetiedoissa, koska erät on yhdistelty taseessa
Siirtovelkojen olennaiset erät
Henkilöstökulujen siirtovelat	2 483	2 735
Korko- ja rahoitusjaksotukset	123	143
Rojaltit	92	80
Menojäämät	602	439
Verot	549	0
Muut siirtovelat	57	10
Siirtovelat yhteensä	3 905	3 407
17. Annetut pantit ja vastuusitoumukset
Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä
Pankkilainat Annetut kiinteistökiinnitykset	12 894 11 548	15 167 11 548
Annetut yrityskiinnitykset	3 869	3 869
Pantatut osakkeet	4	4
Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä	15 421	15 421
Muut annetut vakuudet
Takaukset vuokran vakuudeksi	97	97
Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta
annetut takaukset	2 284	2 057
Leasing-sopimukset
Alkavalle tilikaudelle kuuluvat	619	742
Myöhemmin maksettavat	1 077	640
Yhteensä	1 696	1 382
Takaisinostovastuut	150	161
Muut vastuut
Vuokravastuut	8 727	7 712

Hallituksen ehdotus voittovarojen käytöstä

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 31 665 067,06 euroa, joista tilikauden voitto on 7 355 098,53 euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

r osinkona jaetaan 0,50 euroa ulkona
olevalta osakkeelta eli	2 043 950,00 euroa
r jätetään omaan pääomaan	29 621 117,06 euroa

Helsingissä 19. helmikuuta 2008

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Heikki Ala-Ilkka Pekka Martela hallituksen puheenjohtaja hallituksen varapuheenjohtaja

Heikki Martela Jaakko Palsanen toimitusjohtaja

Jori Keckman Tapio Hakakari

Matti Lindström

Edellä oleva tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti.

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 20. helmikuuta 2008

Reino Tikkanen KHT

Tilintarkastuskertomus

Martela Oyj:n osakkeenomistajille

Olen tarkastanut Martela Oyj:n kirjanpidon, toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. – 31.12.2007. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat laatineet EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaan laaditun konsernitilinpäätöksen, joka sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot sekä Suomessa voimassa olevien määräysten mukaisesti laaditut toimintakertomuksen ja emo yhtiön tilinpäätöksen, joka sisältää emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Suorittamani tarkastuksen perusteella annan lausunnon konsernitilinpäätöksestä sekä toimintakertomuksesta, emoyhtiön tilinpäätöksestä ja hallinnosta.

Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, etteivät toimintakertomus ja tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty emoyhtiön hallituksen jäsenten sekä toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osake yhtiölain säännösten perusteella.

Konsernitilinpäätös

EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaan laadittu konsernitilinpäätös antaa näiden standardien ja kirjan pito lain tarkoittamalla tavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin toiminnan tuloksesta ja talou delli sesta asemasta.

Emoyhtiön tilinpäätös, toimintakertomus ja hallinto Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain ja tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti ja antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta ase masta.

Toimintakertomus on laadittu kirjanpitolain ja toimintakertomuksen laati mista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Toimintakertomus on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa ja antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Konsernitilinpäätös ja emoyhtiön tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltani tilikaudelta. Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varo jen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen.

Helsinki 20. helmikuuta 2008

Reino Tikkanen KHT

Yhteystiedot

KONSERNIYHTIÖT

SUOMI

Martela Oyj, pääkonttori

Takkatie 1 PL 44, FI-00371 Helsinki puh. 010 345 50 fax 010 345 5744 www.martela.fi

P.O. Korhonen Oy

Tuotekatu 13, FI-21200 Raisio puh. 010 345 7100 fax 010 345 7150 www.po-korhonen.fi

Kidex Oy

Savikontie 25 FI-82500 Kitee puh. 010 345 7211 fax 010 345 7244 www.kidex.fi

RUOTSI

Martela AB

Elofs Erikssons väg 2 Box 7 SE-571 06 Bodafors puh. +46 (0) 380 37 19 00 fax +46 (0) 380 37 08 32 www.martela.se

NORJA

Martela AS

Drammensveien 120 N-0277 Oslo puh. +47 23 28 38 50 fax +47 23 28 38 51 www.martela.no

PUOLA

Martela Sp. z o.o.

Ul.Redutowa 25 PL-01-106 Warsaw puh. +48 (22) 837 09 95 fax +48 (22) 836 76 23 www.martela.pl

www.martela.fi