Kemira Oyj

Annual Report • Mar 10, 2008

Kemira Oyj

Tilinpäätös 2007

Kemira Oyj

Porkkalankatu 3 Puh. 010 8611 Y-tunnus 0109823-0 PL 330 Faksi 010 862 1119 Kotipaikka Helsinki 00101 Helsinki www.kemira.com ALV rek.

	Konsernin tunnusluvut20
	Tunnuslukujen laskentakaavat22 Konsernin tuloslaskelma (IFRS)23
	Konsernitase (IFRS)24
	Oman pääoman muutos26
Konsernin liitetiedot
9.	Poistot ja arvonalentumiset41
17.	Vaihto-omaisuus47
24.	Lyhytaikaiset velat52
25.	Nettovelat52
36.	Muutokset konsernirakenteessa vuonna 200769
	Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS)75
	Emoyhtiön tase (FAS)76
	Emoyhtiön rahavirtalaskelma (FAS)77
Emoyhtiön liitetiedot
1.	Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet78…
3.	Kulut79
4.	Liiketoiminnan muut tuotot 79
6.	Henkilöstökulut ja henkilöstömäärä 80
7.	Poistot ja arvonalentumiset80
8.	Rahoitustuotot ja -kulut8. 1
9.	Satunnaiset erät8.2.
10.	Tuloverot82
11. 12.	Aineettomat hyödykkeet83 Aineelliset hyödykkeet84
13.	Sijoitukset84
14.	Vaihto-omaisuus85
15.	Saamiset85
16.	Rahoitusarvopaperit86
17.	Oma pääoma86
18.	Tilinpäätössiirtojen kertymä8. 7
19.	Pakolliset varaukset87
21.	Lyhytaikainen vieras pääoma89
23.	Kemira Oyj:n osakkeet ja osuudet91
	Osakkeet ja osakkeenomistajat92

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2007

Kemira-konsernin liikevaihto kasvoi 11 % vuonna 2007 ja oli 2810,2 milj. euroa (2006: 2 522,5 milj. euroa). Liikevoitto laski 143,1 milj. euroon (193,7) sisältäen alaskirjauksia ja muita kertaluontoisia eriä, joiden nettovaikutus liikevoittoon oli -31,5 milj. euroa (+23,2). Liikevoitto ilman kertaluontoisia eriä oli 174,6 milj. euroa (170,5). Osakekohtainen tulos oli 0,53 euroa (0,90). Hallitus ehdottaa vuoden 2007 osingoksi 0,50 euroa osakkeelta, mikä vastaa 95 %:n osinkosuhdetta ja 4 % kasvua edeltävästä vuodesta. Osinkosuhde laskettuna tuloksesta ilman kertapoistoja oli 57 %. Vuodelta 2006 osinkoa maksettiin 0,48 euroa osaketta kohti.

AVAINLUVUT

Milj. euroa	2007	2006**	Muutos%
LIIKEVAIHTO	2 810,2	2 522,5	11
KÄYTTÖKATE	316,9	317,2	0
Käyttökate, %	11,3 %	12,6 %
LIIKEVOITTO	143,1	193,7	-26
Liikevoitto, %	5,1 %	7,7 %
Liikevoitto ilman
kertaluontoisia eriä	174,6	170,5	2
Liikevoitto, %, ilman
kertaluontoisia eriä	6,2 %	6,8 %
Rahoitustuotot ja -kulut	-51,9	-37,2
VOITTO ENNEN VEROJA	93,3	154,2
Voitto ennen veroja, %	3,3 %	6,1 %
TILIKAUDEN VOITTO	67,5	112,2
Tulos/osake, e	0,53	0,90
Tulos/osake, e, ilman
alaskirjauksia	0,87	0,90
Sidottu pääoma*	2 035,8	1 876,6
Sidotun pääoman tuotto
(ROCE), % *	7,1 %	10,2 %
Rahavirrat investointien
jälkeen ilman yritysostoja	-82,5	155,0
Henkilöstö kauden lopussa	10 007	9 327
* 12 kuukauden liukuva keskiarvo

** Sisältää korjauksen edelliseen vuoteen

LIIKEVAIHTO JA –VOITTO VUONNA 2007

Vuonna 2007 Kemira-konsernin liikevaihto nousi 11 % vuodesta 2006 ja oli 2 810,2 milj. euroa (2 522,5). Tehtyjen yritysostojen osuus liikevaihdon kasvusta oli 314,9 milj. euroa ja yritysmyynnit laskivat liikevaihtoa 26,9 milj. euroa. Orgaaninen kasvu paikallisissa valuutoissa oli 2 %. Valuuttakurssien vaikutus laski liikevaihtoa 2 %, eli 54 milj. euroa.

Markkina-alueittain liikevaihto jakautui seuraavasti: Eurooppa 67 %, Pohjois-Amerikka 23 %, Etelä-Amerikka 4 %, Aasia 5 %, Muut 1 %.

Liikevaihto liiketoiminta-alueittain:

Milj. euroa	2007	2006
Kemira Pulp&Paper	1 018,3	993,3
Kemira Water	730,5	467,6
Kemira Specialty	425,9	456,2
Kemira Coatings	625,2	562,8
Muut ja eliminoinnit	10,3	42,6
Yhteensä	2 810,2	2522,5

Vuoden 2007 liikevoitto laski 26 % ja oli 143,1 milj. euroa (193,7). Liikevoitto sisältää alaskirjauksia, omaisuuden myyntivoittoja ja muita kertaluontoisia eriä, joiden nettovaikutus liikevoittoon oli -31,5 milj. euroa (+23,2). Strategiatarkastelun yhteydessä on päätetty toimenpiteistä, joiden perusteella tehtiin vuoden viimeiselle neljännekselle 47,1 milj. euron alaskirjaukset. Liikevoitto ilman kertaluontoisia eriä oli 174,6 milj. euroa (170,5). Liikevoitto kasvoi 2 % ilman kertaluontoisten erien vaikutusta. Tehdyt yritysostot kasvattivat liikevoittoa 13,7 milj. euroa. Yritysmyynnit laskivat liikevoittoa 2,4 milj. euroa. Liikevoittoprosentti ilman kertaluontoisten erien vaikutusta laski 6,8 %:sta 6,2 %:in. Heikentynyt Yhdysvaltain dollari vaikutti negatiivisesti liikevaihdon ohella myös liikevoittoon. Valuuttakurssien vaikutus liikevoittoon oli noin -10 milj. euroa.

Liikevoitto liiketoiminta-alueittain:

Milj. euroa	2007	2006
Kemira Pulp&Paper	66,8	90,8
Kemira Water	45,0	35,3
Kemira Specialty	13,5	45,8
Kemira Coatings	73,1	72,1
Muut	-55,2	-50,3
Yhteensä	143,1	193,7

Liikevoiton sisältämät kertaluontoiset erät:

Milj. euroa	2007	2006
Kemira Pulp&Paper	-11,6	11,0
Kemira Water	-3,1	-0,2
Kemira Specialty	-10,6	3,6
Kemira Coatings	8,8	16,4
Muut	-15,0	-7,6
Yhteensä	-31,5	23,2

Liikevoitto ja –prosentti ilman alaskirjauksia ja muita kertaluontoisia eriä:

Milj. euroa	2007	2006	2007	2006
Kemira Pulp&Paper	78,4	79,8	7,7 %	8,0 %
Kemira Water	48,1	35,5	6,6 %	7,6 %
Kemira Specialty	24,1	42,2	5,7 %	9,3 %
Kemira Coatings	64,3	55,7	10,3 %	9,9 %
Muut	-40,2	-42,7
Yhteensä	174,6	170,5	6,2 %	6,8 %

Voitto ennen veroja oli 93,3 milj. euroa (154,2). Tilikauden voitto oli 67,5 milj. euroa (112,2). Tulos/osake oli 0,53 euroa (0,90).

Tilikauden verot olivat 25,8 milj. euroa (42,0), mikä vastaa noin 27,7 % efektiivistä verokantaa. Tuloslaskelman verot ovat alhaisemmat kuin laskettuna voimassaolevilla verokannoilla, koska vahvistettuja tappioita on pystytty hyödyntämään ja tulokseen sisältyy verovapaita myyntivoittoja. Toisaalta käyttöomaisuuden alaskirjaukset nostivat efektiivistä verokantaa.

Vuoden 2007 liikevaihdon, liikevoiton ja osakekohtaisen tuloksen arvioitiin vuoden 2006 tilinpäätöksessä ja vuoden 2007 osavuosikatsauksissa kasvavan vuodesta 2006. Vuoden 2007 viimeisen neljänneksen arvioitua heikommasta toteutumasta ja kertaluontoisista eristä johtuen ainoastaan liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta. Vuonna 2007 yhtiön taloudelliset tavoitteet olivat vähintään 5 % orgaaninen kasvu, vähintään 10 % osakekohtaisen tuloksen kasvu sekä sidotun pääoman tuoton jatkuva parantaminen. Tavoitteet eivät toteutuneet johtuen erityisesti Kemira Specialty -liiketoiminta-alueen heikosta vuodesta, Yhdysvaltain dollarista ja kertaluontoisista eristä.

INVESTOINNIT

Vuoden 2007 bruttoinvestoinnit ilman yritysostoja olivat 254,4 milj. euroa (164,7). Suurimmat investoinnit olivat Uruguayssa sellutehtaan yhteyteen rakennettu kemikaalitehdas, 43,1 milj. euroa, Tukholman alueelle rakennettu maalitehdas, 12,4 milj. euroa, uuden konserninlaajuisen toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto, 23,3 milj. euroa ja Porin ympäristöinvestointi 17,2 milj. euroa. Ylläpitoinvestoinnit olivat noin 26 % investoinneista ilman yritysostoja.

Konsernin poistot ja arvonalentumiset olivat 173,8 milj. euroa (123,5), johon sisältyy kertaluontoisia arvonalennuksia 37,9 milj. euroa.

Yritysostoihin käytetty 66,6 milj. euroa (297,3) mukaan lukien konsernin bruttoinvestoinnit olivat 321,0 milj. euroa (462,0). Rahavirta omaisuuksien myynneistä, Kemapcon lainojen takaisinmaksu mukaan lukien, oli 0,2 milj. euroa negatiivinen (+102,8). Konsernin nettoinvestoinnit olivat 321,2 milj. euroa (359,1).

RAHOITUSTILANNE JA RAHAVIRRAN KEHITYS

Rahoitusasema ja maksuvalmius säilyivät hyvinä.

Liiketoiminnan rahavirrat vuonna 2007 olivat 172,1 milj. euroa (216,8). Rahavirrat investointien ja yritysostojen jälkeen olivat -149,1 milj. euroa (-142,3). Käyttöpääoman osuus liikevaihdosta oli 15,2 %:a (15,0 %). Kemira Oyj:n osakkeenomistajille maksettiin osinkoja 58,2 milj. euroa (43,6). Konsernin nettovelka oli vuoden lopussa 1 003,4 milj. euroa (827,4).

Korollisten velkojen määrä vuoden lopussa oli 1 056,1 milj. euroa. Konsernin korollisen lainasalkun duraatio oli vuoden lopussa 13 kuukautta (31.12.2006: 16 kuukautta).

Omavaraisuusaste oli vuoden lopussa 39 % (39 %). Nettovelkaantumisaste oli 92 % (76 %).

Konsernin nettorahoituskulut olivat 51,9 milj. euroa (37,2). Kasvu johtui lainamäärän kasvusta ja markkinakorkojen noususta. Konsernin nettorahoituskustannus oli 5,2 %.

Rahavarat 31.12.2007 olivat 52,6 milj. euroa. Vuonna 2012 erääntyvää sitovaa valmiusluottoa oli käyttämättä 583,3 milj. euroa.

Vuoden 2006 lokakuussa Kemira allekirjoitti limiittisopimuksen, jonka perusteella kuusi konserniyhtiötä voi myydä tiettyjä myyntisaataviaan rahoitusyhtiölle. Saataviin liittyvä luottoriski siirtyy pois yhtiöiltä ja saatavat pois niiden taseesta. 31.12.2007 myytyjä avoimia saatavia oli 23,7 milj. euroa (15,7).

Konsernin merkittävin valuuttakurssiriski syntyy euroalueelta Yhdysvaltain dollareissa tapahtuvasta viennistä. Vasta-arvoltaan 50 milj. vuotuisesta euro dollari valuuttavirtariskistä oli vuoden aikana keskimäärin suojattu 75 %. Valuuttavirtariskin lisäksi Kemira Pigments Oy:n euromääräinen myynti altistuu epäsuorasti dollarille titaanidioksidin maailmanmarkkinahinnoittelun perustuessa dollariin. Tämän lisäksi yhtiö altistuu myös dollaririskille muunnettaessa USD määräisiä eriä euroiksi tilinpäätöksessä.

RISKIENHALLINTA

Kemiran riskienhallinnan perusta on kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaate eli eri riskialueiden kuten strategisten ja operatiivisten riskien sekä vahinko- ja rahoitusriskien järjestelmällinen ja ennakoiva tunnistaminen, arviointi ja hallinta.

Johdon tavoitteet, vastuunjako ja riskirajat määritellään konserniohjeissa. Riskin omistajuus on toiminnon omistajalla ja riskin omistajat myös vastaavat toimintonsa riskienhallinnasta. Konsernin riskienhallintatoiminnon rooli on kehittää ja koordinoida riskienhallintaa sekä riskienhallintaverkostoja konsernissa. Kemiran sisäisen tarkastuksen vastuulla on riskienhallintatoiminnon ja -toimenpiteiden arviointi.

4

Riskien tunnistus ja arviointi tehdään liiketoiminta-alueittain soveltaen yhteisesti sovittua mallia riskien itsearviointiin. Liiketoiminta-alueiden riskiraportointia täydennetään tunnistamalla ja arvioimalla riskejä myös esimerkiksi eri tukitoimintojen, suurimpien tehtaiden tai investointiprojektien kannalta. Laaditut riskienhallintasuunnitelmat liitetään osaksi liiketoimintojen toimintasuunnitelmia.

Kustannusedun saavuttamiseksi ja riittävän suojaustason varmistamiseksi tietyt riskienhallintatoimet hoidetaan konsernissa keskitetysti. Tällaisia ovat esimerkiksi tietyt vakuutusohjelmat, kuten konsernin toiminta- ja tuotevastuuvakuutus, kuljetusvakuutus, suurimpien tehtaiden omaisuus- ja keskeytysvakuutukset sekä rahoitusriskien suojaustoimet. Myös teollisuus- ja liiketoimintaympäristön, asiakkaiden ja teknologisen kehityksen seurantaprosessit on järjestetty keskitetysti.

Kemiran olennaisimmat strategiset ja operatiiviset riskit liittyvät muun muassa yritysostoihin ja niiden integrointiin, muutoksiin liiketoiminta-alueilla, henkilöstöön, tuotekehitykseen, hankintaan ja ostoihin sekä kilpailuun.

TUTKIMUS JA TUOTEKEHITYS

Toiminnan laajuus kasvoi edellisen vuoden aikana tehtyjen yritysostojen vaikutuksesta merkittävästi. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin 65,9 milj. euroa (55,1) eli 2,3 % (2,2 %) liikevaihdosta. Vuoden lopussa henkilökuntaa oli kaikkiaan yli 10 maassa yhteensä 730. Henkilöstöstä 60 % työskenteli Suomessa. Organisaatio rakentuu paikallisista asiakaspalvelupisteistä ja vaativampaa kehitystyötä suorittavista liiketoiminta-alueiden omista teknologiakeskuksista. Syvällisempää tutkimustoimintaa tehdään konsernin keskitetysti johdetuissa tutkimuskeskuksissa Suomessa. Pääosan tutkimuskustannuksista kantavat liiketoiminta-alueet. Konsernin rahoituksella tuetaan riskialttiimpaa pidemmän aikavälin tutkimusta ja synergioiden hyödyntämistä. Kuluneena vuotena käynnissä ollut innovaatiokilpailu kasvatti tehtyjen keksintöjen määrän edellisestä vuodesta miltei nelinkertaiseksi.

YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS

Suurin osa Kemiran liiketoiminnasta on kemianteollisuutta, jonka tuotteita ja toimintaa säätelevät lukuisat kansainväliset sopimukset sekä alueellinen ja kansallinen lainsäädäntö eri puolilla maailmaa. Konserni käsittelee ympäristövastuita ja -riskejä tilinpäätöksessään IFRS-säännösten mukaisesti. Kemiran liiketapaperiaatteet sisältävät ympäristöä, terveyttä ja turvallisuutta koskevat ajanmukaiset ohjeet, joihin lainmukaisuus sisältyy vähimmäisvaatimuksena. Johdon tiedossa ei ole konsernin kannalta merkittäviä ympäristö- ja turvallisuuslupien vastaisia tilanteita.

Vuoden 2007 aikana investoinnit ympäristönsuojeluun toimipaikoilla olivat 30,2 milj. euroa (12,2) ja käyttökustannukset 39,1 milj. euroa (35,4). Merkittävin vuonna 2007 toteutettu investointihanke oli noin 17,2 milj. euron investointi Porin titaanidioksiditehtaan oheistuotteiden hallintaan. Investoinnin avulla paitsi kehitetään uutta liiketoimintaa myös täytetään osaltaan vuoden lopussa voimaan tulleen ympäristöluvan vaatimukset ja lopetetaan sivutuotteiden pysyvä läjitys tehdasalueelle.

Varaukset ympäristön kunnostustoimenpiteisiin olivat 13,6 milj. euroa (16,8). Varaukset liittyvät lähinnä kaatopaikkojen sulkemiseen ja saastuneen maaperän puhdistushankkeisiin. Varausten lasku johtui kunnostushankkeiden etenemisestä mm. Kokkolan toimipaikalla. Johdon tiedossa ei ole aiempaan toimintaan liittyviä ympäristövastuutapauksia, joilla olisi merkittävä vaikutus Kemiran taloudelliseen asemaan.

Yritysostot ja –myynnit eivät muuttaneet konsernin ympäristövastuita kokonaisuutena merkittävästi. Cytec Inc.:ltä ostettuun vesikemikaaliliiketoimintaan kuuluneista toimipaikoista kahden osalta selvitetään edelleen kauppasopimuksen mukaisella tavalla tutkimuksissa todettujen vastuiden jakaantumista.

EU:n uusi kemikaalilainsäädäntö (REACH) astui voimaan 1. kesäkuuta 2007. Lainsäädännön edellyttämä rekisteröinti, testaaminen ja riskinarviointi lisäävät EU:ssa valmistettavien ja sinne tuotavien kemiallisten aineiden kustannuksia. Kemira valmistaa ja tuo EU-alueelle noin 250 rekisteröitävää ainetta, minkä lisäksi erityinen lupamenettely tulee koskemaan noin 10 ainetta. Konserni on käynnistänyt lainsäädännön edellyttämän esirekisteröinnin valmistelun ja muut toimenpiteet Suomeen perustamansa Kemiran REACH -osaamiskeskuksen johdolla. REACH säädösten toimeenpanolla ei odoteta olevan merkittäviä vaikutuksia konsernin kilpailukykyyn.

Työtapaturmat lisääntyivät hiukan edellisvuodesta 6,5 tapaturmaan miljoonaa työtuntia kohti (6,0). Merkittäviä ympäristö- tai henkilövahinkoja aiheuttaneita teollisuusonnettomuuksia ei kuitenkaan sattunut vuonna 2007.

Kemira julkaisee vuosittain ympäristöraportin, jonka kolmas osapuoli varmentaa. Raportti laaditaan IFRS-säännösten ja Euroopan kemianteollisuuden keskusjärjestön CEFIC ohjeiden mukaisesti. Raportti käsittelee muun muassa Kemiran kannalta tärkeitä päästöjä, jätteitä, ympäristökustannuksia, turvallisuutta ja tuoteturvallisuutta sekä luonnonvarojen kulutusta.

HENKILÖSTÖ

Kemira-konsernin palveluksessa oli vuoden lopussa 10 007 henkeä (31.12.2006: 9 327). Keskimäärin konsernin palveluksessa oli vuoden aikana 10 008 henkeä (9 186). Henkilöstön määrä kasvoi vuoden aikana toteutuneiden yritysostojen seurauksena.

Vuoden päättyessä henkilöstöstä työskenteli Suomessa 2 885 (3 020), muualla Euroopassa 4 930 (4 506), Amerikassa 1 709 (1 514) ja Aasiassa 483 (287). Kemira Pulp&Paper -liiketoiminta-alueen palveluksessa oli keskimäärin 2 315 henkilöä (2 285), Kemira Waterin 2 189 (1 596), Kemira Specialtyn 1 066 (1 102), Kemira Coatings -liiketoiminta-alueen palveluksessa 3 883 (3 541) henkilöä ja yhteisissä toiminnoissa 555 (662).

Vuonna 2007 maksettujen palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma oli 360,4 milj. euroa (326,2). Palkan määräytymisen perusteina ovat paikalliset kollektiiviset ja yksilölliset sopimukset, tehtävässä suoriutuminen sekä tehtävän vaativuus. Tehtävien vaativuuden arvioinnissa käytetään kansainvälisesti käytössä olevia järjestelmiä. Niiden avulla voidaan varmistaa palkkauksen sisäinen oikeudenmukaisuus ja kilpailukykyisyys markkinoilla sekä luoda puitteet suorituksen arvioinnille. Peruspalkkaa täydentävät tuloksiin sidotut palkkiojärjestelmät, joiden piirissä on suuri osa Kemiran henkilöstöstä.

Konserni toteuttaa vuosittain koko henkilöstön kattavan ilmapiirimittauksen. Ilmapiirimittaus kuvaa johtamisen laatua ja työilmapiirin kehittymistä. Tutkimuksella arvioidaan henkilöstön tyytyväisyyttä omaan työhön ja työolosuhteisiin, johtamiseen, tiedonkulkuun, esimiehen toimintaan sekä oman yksikön ja koko Kemiran toimintaan. Tutkimuksen tuloksia verrataan aikaisempiin tuloksiin ja muiden alan yritysten vastaavien tutkimusten tuloksiin ja sitä käytetään pohjana erilaisissa kehityshankkeissa. Vuonna 2007 tutkimukseen osallistui 87 % henkilöstöstä. Tulokset olivat kansainvälisen vertailuindeksin yläpuolella ja ne osoittivat työtyytyväisyyden parantuneen verrattuna edeltävän vuoden kyselyn tuloksiin. Etenkin tyytyväisyys johtamiseen, tiedonkulkuun ja palkitsemiseen oli lisääntynyt. Työ koettiin jossain määrin edellistä vuotta stressaavammaksi. Kemirassa korostetaan tulosten toimipaikkakohtaista käsittelyä ja koko henkilöstön osallistumista tulosten analysointiin sekä parannustoimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen.

Kemiran tasa-arvoperiaatteet on määritelty konsernin liiketapaperiaatteissa. Kemira noudattaa periaatetta, jonka mukaan kaikkia kohdellaan tasavertaisesti työnsaannissa ja työskentelyolosuhteissa rodusta, sukupuolesta, uskonnosta, poliittisista mielipiteistä tai kansallisesta tai yhteiskunnallisesta alkuperästä riippumatta. Kemiran tavoitteena on edistää naisten ja miesten tasapuolista hakeutumista avoinna oleviin tehtäviin, tasapuolisia mahdollisuuksia kehittymiseen ja uralla etenemiseen, tasapuolista sijoittumista organisaation eri tasoille ja samanarvoisuutta palkkauksessa ja muissa työsuhteen ehdoissa. Kemiran henkilöstöstä naisia oli vuoden 2007 lopussa 29 % (29 %) ja miehiä 71 % (71 %).

Henkilöstöstrategian tavoitteena on osallistumista ja yrittäjyyttä tukeva kulttuuri. Konsernilaajuisen muutosohjelman "Kemira – from Good to Great" kulttuurimoduulissa on määritelty strategian toteuttamisen toimenpidealueet. Ne ovat johtaminen, osaaminen, osallistuminen, palkitseminen, resurssit, turvallisuus ja hyvinvointiohjelmat. Kehitystyökalut eli henkilöstökysely, kehityskeskustelut ja 360-palaute muodostavat toimenpiteiden suunnittelun perustan. Erityistä huomiota kiinnitetään palkitsemisen kilpailukykyyn ja kannustavuuteen. Myös johtaminen ja itsensä kehittäminen ovat tärkeä osa-alue. Osallistumisen lisääminen, liiketoiminta-strategioiden pohjalta tehdyt resurssisuunnitelmat sekä työelämän laatutekijät kuten työn monipuolisuus, vaikuttamismahdollisuus, ympäristön tuki ja hyvinvointikysymykset ovat tärkeitä kehittämisalueita henkilöstötyössä. Näitä menestystekijöitä seurataan ja mitataan esimiestasolla yhdessä henkilöstöammattilaisten kanssa.

KEMIRA PULP&PAPER

Kemira Pulp&Paper – johtava sellu- ja paperikemian asiantuntija maailmassa. Kemira Pulp&Paperin energia- ja kustannustehokkaat ratkaisut kattavat sellu- ja paperiteollisuuden arvoketjun sellusta paperin päällystämiseen.

Milj. euroa	2007	2006	Muutos%
LIIKEVAIHTO	1 018,3	993,3	3
KÄYTTÖKATE	132,0	137,1	-4
Käyttökate, %	13,0 %	13,8 %
LIIKEVOITTO	66,8	90,8	-26
Liikevoitto, %	6,6 %	9,1 %
Liikevoitto ilman
kertaluontoisia eriä	78,4	79,8	-2
Liikevoitto, %, ilman
kertaluontoisia eriä	7,7 %	8,0 %
Sidottu pääoma *	800,3	819,5
Sidotun pääoman tuotto
(ROCE), % *	8,3 %	11,0 %
Investoinnit ilman
yritysostoja	78,4	77,6
Rahavirrat investointien
jälkeen ilman yritysostoja	-25,2	65,1
Henkilöstö kauden lopussa	2 285	2 304

* 12 kuukauden liukuva keskiarvo

Kemira Pulp&Paper –liiketoiminta-alueen liikevaihto kasvoi 3 % ja oli 1018,3 milj. euroa (993,3). Yritysostot nostivat liikevaihtoa noin 50 milj. euroa ja yritysmyynnit laskivat liikevaihtoa noin 12 milj. euroa. Orgaaninen kasvu paikallisissa valuutoissa jäi 2 %:in. Valuuttakurssien, erityisesti Yhdysvaltain dollarin, vaikutus laski liikevaihtoa noin 26 milj. euroa, eli 3 %.

Liikevoitto laski 66,8 milj. euroon (90,8) johtuen erityisesti vuoden viimeisellä neljänneksellä tehtyjen 17,1 milj. euron alaskirjauksista. Liikevoitto sisältää lisäksi muita kertaluontoisia tuloja 5,5 milj. euroa. Kertaluontoisten erien nettovaikutus liikevoittoon oli -11,6 milj. euroa. Liikevoitto ilman kertaluontoisia eriä laski 2 % ja oli 78,4 milj. euroa (79,8). Heikentynyt Yhdysvaltain dollari vaikutti negatiivisesti liikevaihdon ohella myös liikevoittoon. Lisäksi Uruguayn kemikaalitehtaan käyttöönoton viivästyminen rasitti tulosta. Liikevoittoprosentti ilman kertaluontoisia eriä oli 7,7 % (8,0 %).

Kesäkuussa Kemira ilmoitti lisäävänsä paperipigmenttinä käytettävän kalsiumsulfaattipigmentin tuotantoaan 25 000 tonnilla 175 000 tonniin. Investointi on suuruudeltaan noin 5 miljoonaa euroa. Kemiran paperipigmenttien tuotantolaitokset toimivat Suomessa Siilinjärvellä. Kemira on kehittänyt ja tuotteistanut kalsiumsulfaattiteknologian yhdessä suomalaisen metsäteollisuuden ja metsäalan tutkimusyhteisöjen kanssa. Kalsiumsulfaattipigmenttiä käytetään papereiden ja kartonkien täyteaineja päällystyspigmenttinä.

Elokuussa Kemira-konsernin tytäryhtiö Finnish Chemicals Oy sai Euroopan unionin komissiolta väitetiedoksiannon koskien natriumkloraatin myyntiä. Finnish Chemicalsin epäillään rikkoneen EU:n kilpailulainsäädäntöä vuosina 1994–2000. Finnish Chemicals Oy siirtyi Kemira Oyj:n omistukseen vuonna 2005. Finnish Chemicals on antanut oman vastineensa väitetiedoksiantoon.

Joulukuussa Kemira myi 50 prosentin osuutensa vetyperoksidia valmistavasta yhteisyrityksestään Kemira-Ube Ltd:stä yhteisyrityksen toiselle osapuolelle Ube Industries Ltd:lle. Kemira-Uben koko liikevaihto on noin 20 miljoonaa euroa. Kemira vahvistaa Japanin sellu- ja paperikemian asiakkaidensa palvelua keskittämällä toimintansa kokonaan omistamaansa Kemira Japan KK:hon.

Syksyllä Uruguayn Fray Bentosiin Botnian sellutehtaan yhteyteen rakennettu kemikaalitehdas saatiin valmiiksi. Kemiran kemikaalitehdas käynnistettiin marraskuussa sellutehtaan saatua käynnistysluvan muutaman kuukauden suunnitelmasta myöhässä.

Syksyllä Kemira avasi sellu- ja paperiteollisuuteen erikoistuvan teknologiakeskuksen Shanghaissa. Teknologiakeskus on tärkeä osa Kemiran T&K-verkostoa, joka palvelee maailmanlaajuista asiakaskuntaa. Aasian teknologiakeskuksen lisäksi Kemiran T&K-verkosto kattaa jo Euroopan ja Amerikan. Kemira Pulp&Paper vahvistaa tutkimus- ja kehitystoimintaansa Aasiassa ja etenkin Kiinassa palvellakseen entistä tehokkaammin alueen asiakkaita ja pystyäkseen tarjoamaan ratkaisuja paikallisiin tarpeisiin.

Tammikuussa 2008 Jyrki Mäki-Kala aloitti Kemira Pulp&Paper liiketoiminta-alueen johtajana Harri Kermisen siirryttyä Kemira Oyj:n toimitusjohtajaksi.

KEMIRA WATER

Kemira Water – johtava yhdyskunta- ja teollisuusjäteveden sekä prosessiveden ja juomaveden käsittelyn asiantuntija maailmassa. Kemira Water tarjoaa palveluja, tuotteita ja laitteita kunnalliseen ja teolliseen vedenpuhdistukseen.

Milj. euroa	2007	2006	Muutos%
LIIKEVAIHTO	730,5	467,6	56
KÄYTTÖKATE	80,5	53,4	51
Käyttökate, %	11,0 %	11,4 %
LIIKEVOITTO	45,0	35,3	27
Liikevoitto, %	6,2 %	7,5 %
Liikevoitto ilman
kertaluontoisia eriä	48,1	35,5	35
Liikevoitto, %, ilman
kertaluontoisia eriä	6,6 %	7,6 %
Sidottu pääoma *	442,8	269,2
Sidotun pääoman tuotto
(ROCE), % *	10,3 %	13,4 %
Investoinnit ilman
yritysostoja	51,0	19,4
Rahavirrat investointien
jälkeen ilman yritysostoja	-10,7	26,7
Henkilöstö kauden lopussa	2 384	1 846

* 12 kuukauden liukuva keskiarvo

Kemira Water –liiketoiminta-alueen liikevaihto kasvoi 56 % ja oli 730,5 milj. euroa (467,6). Kasvu johtui erityisesti lokakuussa 2006 ostetusta Cytecin vesikemikaaliliiketoiminnasta. Tehtyjen yritysostojen osuus kasvusta oli yhteensä 242,3 milj. euroa. Kemiran vesikemikaalien ja vedenpuhdistusratkaisujen kysyntä oli hyvä kaikilla markkina-alueilla. Orgaaninen kasvu paikallisissa valuutoissa oli 8 %. Valuuttakurssien vaikutus laski liikevaihtoa 4 %.

Liikevoitto oli 45,0 milj. euroa (35,3). Liikevoitto sisältää kertaluontoisia eriä joiden nettovaikutus oli - 3,1 milj. euroa (-0,2). Vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä tehtiin 5,8 milj. euron alaskirjaus liittyen Tanskasta hankitun tytäryhtiön ja USA:n vesikemikaalituotannon järjestelyihin. Liikevoitto ilman kertaluontoisia eriä oli 48,1 milj. euroa (35,5). Liikevoittoprosentti ilman kertaluontoisia eriä laski 7,6 %:sta 6,6 %:in, koska ostetun Cytec vesikemikaaliliiketoiminnan kannattavuus on heikompi kuin Kemiran muiden vesikemikaaliliiketoimintojen.

Cytecin vesikemikaali- ja akryyliamidiliiketoiminnan myynnin toinen vaihe Kemiralle vahvistui tammikuussa. Kaupan ensimmäisessä vaiheessa lokakuussa 2006 vahvistettiin Cytecin vesikemikaaliliiketoiminnan siirtyminen Kemiralle lukuun ottamatta Hollannin Botlekin tuotantolaitosta sekä Latinalaisessa Amerikassa ja Aasian ja Tyynenmeren alueella olevien tytäryhtiöiden omaisuuseriä. Kaupan toisessa vaiheessa vahvistettiin Botlekin tuotantolaitoksen siirtyminen Kemiralle. Koko kauppahinta oli noin 199 miljoonaa euroa sisältäen toisen ja viimeisen vaiheen kauppahinnan sekä hankintaan liittyvät kulut.

Huhtikuussa Kemira osti 80 % Chongqing Lanjie Tap Water Materials Co., Ltd yhtiön osakekannasta. Yhtiö tuottaa epäorgaanisia saostuskemikaaleja ja orgaanisia polymeerejä Kiinassa sijaitsevan Chongqingin kaupungin vedenpuhdistukseen. Yhtiön asiakaskunta koostuu pääosin paikallisista juomaveden valmistajista. Yhtiön nykyinen liikevaihto on vuositasolla noin kaksi miljoonaa euroa ja sen odotetaan nousevan nopeasti lähivuosina.

Brasilialaisen Dalquim Industria e Comercio Ltda:n omistamien kahden yhtiön osto toteutui huhtikuussa. Ostettujen yhtiöiden vuosiliikevaihto on noin 12 miljoonaa euroa. Yhtiöt valmistavat vedenpuhdistuksessa käytettäviä epäorgaanisia saostuskemikaaleja. Asiakaskunta koostuu pääosin paperiteollisuudesta ja kunnista. Paperiteollisuuden kasvavien tarpeiden lisäksi yhtiö keskittyy kunnalliseen juoma- ja jätevedenpuhdistukseen eteläisen Brasilian osavaltioissa. Kauppa tukee erittäin hyvin Kemiran tavoitetta lisätä keskinäistä synergiaa ja vahvistaa asemaansa maailman johtavana sellu-, paperi- ja vedenpuhdistuskemikaalien toimittajana kehittyvillä markkinoilla.

Lokakuun alussa Kemira ilmoitti sopineensa brasilialaisen Nheel Química Ltda:n ostamisesta. Yhtiö on johtava vesikemikaaliyhtiö Brasiliassa. Kauppa vahvistaa Kemiran asemaa Brasilian ja Latinalaisen Amerikan vedenkäsittelymarkkinoilla. Nheel Químican tuotantolaitos sijaitsee Rio Clarossa, Sao Paulon osavaltiossa. Laitos tuottaa täyden valikoiman saostuskemikaaleja, joita käytetään pääasiassa juomaveden ja jäteveden puhdistuksessa. Nheel Quimican liikevaihto oli vuonna 2006 noin 24 miljoonaa euroa. Yrityskauppa sopii hyvin Kemiran strategiaan vahvistaa asemaansa nopeasti kasvavilla kehittyvillä markkinoilla. Kauppa vaatii toteutuakseen kilpailuviranomaisten hyväksynnän ja muiden kaupan ehtojen täyttymisen.

Lokakuun alussa Oulun kaupunki Suomessa otti käyttöön Kemiran Kemicond-konseptiin perustuvan ratkaisun lietteenkäsittelyyn. Kemicond on Kemiran kehittämä ja patentoima ratkaisu lietteenkäsittelyyn. Ratkaisun avulla vedenpuhdistuksen lietemäärää saadaan huomattavasti pienennettyä, millä on merkittäviä kustannushyötyjä Kemiran asiakkaille.

Keväällä tehty sopimus Arkeman vesikemikaaliliiketoiminnan ostosta toteutui joulukuussa. Arkeman vesikemikaaliliiketoiminnan liikevaihto oli vuonna 2006 noin 19 miljoonaa euroa. Yritysoston myötä Kemira nousee markkinajohtajaksi epäorgaanisten saostuskemikaalien osalta Ranskassa ja vahvistaa johtoasemaansa entisestään Espanjassa. Kauppa vahvistui joulukuun alussa.

KEMIRA SPECIALTY

Kemira Specialty – johtava erikoiskemikaalien asiantuntija valituissa asiakassegmenteissä. Kemira Specialty palvelee asiakaslähtöisin ratkaisuin muun muassa maali-, kosmetiikka-, painoväri-, rehu- ja elintarviketeollisuutta.

Milj. euroa	2007	2006	Muutos%
LIIKEVAIHTO	425,9	456,2	-7
KÄYTTÖKATE	45,1	77,0	-41
Käyttökate, %	10,6 %	16,9 %
LIIKEVOITTO	13,5	45,8	-71
Liikevoitto, %	3,2 %	10,0 %
Liikevoitto ilman
kertaluontoisia eriä	24,1	42,2	-43
Liikevoitto, %, ilman
kertaluontoisia eriä	5,7 %	9,3 %
Sidottu pääoma *	435,3	451,6
Sidotun pääoman tuotto
(ROCE), % *	3,1 %	10,1 %
Investoinnit ilman
yritysostoja	55,0	30,8
Rahavirrat investointien
jälkeen ilman yritysostoja	-19,7	53,6
Henkilöstö kauden lopussa	1 028	1 011

* 12 kuukauden liukuva keskiarvo

Kemira Specialty –liiketoiminta-alueen liikevaihto laski 7 % ja oli 425,9 milj. euroa (456,2). Liikevaihdon lasku johtui erityisesti ChemSolutions –liiketoimintayksikön edellisvuotta alhaisemmista myyntimääristä, titaanidioksidimarkkinoiden kireästä kilpailutilanteesta ja titaanidioksidin keskimääräisen myyntihinnan edellisvuotta selvästi alemmasta tasosta. Yhdysvaltojen asuntomarkkinoiden kehityksestä johtuen yhdysvaltalaisten yhtiöiden titaanidioksidin vienti Eurooppaan on lisääntynyt ja kiristänyt hintakilpailua. Lisäksi Yhdysvaltain dollarin heikkeneminen on edelleen parantanut yhdysvaltalaisten kilpailuasemaa Euroopassa. Valuuttakurssien vaikutus laski liikevaihtoa 2 %.

Liikevoitto oli 13,5 milj. euroa (45,8). Liikevoitto sisältää kertaluontoisia eriä joiden nettovaikutus oli - 10,6 milj. euroa (+3,6). Vuoden viimeisellä neljänneksellä tehtiin 9,2 milj. euron alaskirjaus liittyen Chemidet-liiketoimintayksiköön. Liikevoitto ilman kertaluontoisia eriä oli 24,1 milj. euroa (42,2). Operatiivisen liikevoiton lasku johtui erityisesti ChemSolutions- ja Chemidet –liiketoimintayksiköiden alemmista myyntimääristä, titaanidioksidin alemmista myyntihinnoista, heikosta Yhdysvaltain dollarista ja lakoista titaanidioksidin tuotannossa.

Maaliskuussa Kemira osti hollantilaisen Sustainable Nutrition B.V. -yhtiön sen perustajilta. Yritykset ovat tehneet yhteistyötä aiempina vuosina Sustainable Nutritionin toimiessa Kemiran markkinointi-, myynti- ja tuotekehitysyhteiskumppanina rehuteollisuudessa. Yritysosto vahvistaa Kemiran asiakastuntemusta erityisesti Euroopan rehumarkkinoilla.

Huhtikuussa Kemira sopi amerikkalaisen TRI-K Industries Inc. –yhtiön ostamisesta sen toimivalta johdolta. Kauppaan kuuluu myös TRI-K:n omistama tytäryhtiö Maybrook Inc. TRI-K Industries Inc. on korkealaatuisten raaka-aineiden jakelija ja tuottaja kosmetiikkateollisuudelle. TRI-K työllistää 50 henkilöä, ja sen liikevaihto vuonna 2006 oli noin 20 miljoonaa dollaria. Yrityksen pääkonttori sijaitsee New Jerseyssä, Yhdysvalloissa, jonka lisäksi on toimintoja Massachusettsin osavaltiossa. Yritysosto laajentaa Kemira Specialty –liiketoiminta-alueen tarjontaa kosmetiikkateollisuudelle, erityisesti ihon- ja hiustenhoidossa.

Toukokuussa Kemira käynnisti hankkeen, jossa selvitettiin erilaisia omistusvaihtoehtoja Pigments- ja Chemidet -liiketoimintayksiköille. Kemira Pigments valmistaa titaanidioksidipigmenttiä Porissa, minkä lisäksi sen toimintaan kuuluu teknologiakeskus Saksassa ja kosmetiikkateollisuudessa toimiva TRI-K Industries Pohjois-Amerikassa. Kemira Pigments keskittyy erityistuotemarkkinoihin, kuten joustopakkaukset ja kosmetiikkateollisuus, joissa sillä on johtava markkina-asema. Pigments-yksikön liikevaihto vuonna 2006 oli noin 230 milj. euroa. Chemidet valmistaa Ruotsissa Helsingborgissa natriumperkarbonaattia pesuaineteollisuuden tarpeisiin. Chemidet-yksikön liikevaihto vuonna 2006 oli noin 54 milj. euroa.

Pigments liiketoimintayksikön omistusvaihtoehtoja selvittävä hanke päätettiin elokuussa. Selvitystyö ei johtanut omistusmuutoksiin. Omistusvaihtoehtoja selvittävän hankkeen alustavat tulokset osoittivat, että Pigments liiketoimintayksikön myyntiarvo nykyisessä liiketoimintaympäristössä ja rahamarkkinatilanteessa ei vastaa liiketoiminnan odotettua tulevaisuuden arvoa. Tämän vuoksi selvitys päätettiin lopettaa ja keskittyä Pigmentsin kannattavuuden tehokkaaseen parantamiseen ja siitä saatavan rahavirran kasvattamiseen. Hanke, jossa selvitetään erilaisia omistusvaihtoehtoja Chemidet -liiketoimintayksikölle, jatkuu.

Heinäkuussa Kemira ilmoitti lisäävänsä rehu- ja elintarviketeollisuudessa käytettävän kalsiumpropionaatin tuotantoaan perustamalla tehtaan Kiinaan. Investointi sisältää myös rehun lisäaineseosten valmistuskapasiteettia.

Lokakuun alussa Kemiran tytäryhtiö Kemira Pigments Oy aloitti yhteistoimintaneuvottelut henkilöstönsä kanssa. Yhtiö tavoittelee noin 4,5 miljoonan euron vuotuisia säästöjä. Säästöt on tarkoitus saavuttaa organisaatiorakenteita uudistamalla ja toimintaa tehostamalla. Yhteistoimintaneuvotteluissa päädyttiin 56 henkilön vähentämisestä toimipaikan organisaatiosta. Porin tehtaalla oli vuoden lopussa töissä noin 650 henkilöä.

Tammikuussa Kemira Pigments Oy:n Porissa sijaitsevalle titaanidioksidipigmenttitehtaalle myönnettiin uusi ympäristölupa. Lupa koskee tehtaan nykyisen toiminnan jatkamista ja sen kapasiteetin nostamista nykyisestä 120 000 tonnista 150 000 tonniin pigmenttiä vuodessa. Lupa koskee myös tehtaan tuotannossa tarvittavan rikkihapon tuotannon lisäämistä, sivutuotteena syntyvän rautasulfaatin hyödyntämistä ja tehdasalueella sijaitsevien rautasulfaatin ja ilmeniittijäännöksen läjitysalueiden sulkemista ja niiden pintaeristysten rakentamista. Tehtaalla titaanidioksidin valmistuksen sivutuotteena syntyvä rautasulfaatti, noin 500 000 tonnia vuodessa, joka aiemmin pääosin läjitettiin, myydään nyt kokonaan hyödynnettäväksi pääasiassa vedenpuhdistuskemikaalina tai niiden valmistuksessa.

KEMIRA COATINGS

Kemira Coatings – johtava maalaamisen ja pintakäsittelyratkaisujen asiantuntija Pohjois- ja Itä-Euroopassa. Kemira Coatings tarjoaa palveluita ja merkkituotteita kuluttajille, ammattilaisille ja teollisuudelle.

Milj. euroa	2007	2006	Muutos%
LIIKEVAIHTO	625,2	562,8	11
KÄYTTÖKATE	91,2	88,9	3
Käyttökate, %	14,6 %	15,8 %
LIIKEVOITTO	73,1	72,1	1
Liikevoitto, %	11,7 %	12,8 %
Liikevoitto ilman
kertaluontoisia eriä	64,3	55,7	15
Liikevoitto, %, ilman
kertaluontoisia eriä	10,3 %	9,9 %
Sidottu pääoma *	311,0	310,5
Sidotun pääoman tuotto
(ROCE), % *	23,9 %	23,7 %
Investoinnit ilman
yritysostoja	43,5	22,5
Rahavirrat investointien
jälkeen ilman yritysostoja	26,0	71,2
Henkilöstö kauden lopussa	3 789	3 494

* 12 kuukauden liukuva keskiarvo

Kemira Coatings-liiketoiminta-alueen liikevaihto kasvoi 11 % ja oli 625,2 milj. euroa (562,8). Myynnin kehitys oli hyvä kaikilla markkina-alueilla, erityisesti Venäjällä ja muissa IVY-maissa. Orgaaninen kasvu oli 9 %. Lisäksi liikevaihtoa kasvattivat huhtikuussa 2007 toteutunut kahden venäläisen teollisuusmaaliyhtiön yritysosto ja Pekingissä sijaitsevan myyntiyhtiön toiminnan käynnistyminen kesäkuussa.

Liikevoitto oli 73,1 milj. euroa (72,1). Liikevoitto sisältää kertaluontoisia eriä joiden nettovaikutus oli +8,8 milj. euroa (+16,4). Liikevoitto ilman kertaluontoisia eriä kasvoi 15 % ja oli 64,3 milj. euroa (55,7). Liikevoittoprosentti ilman kertaluontoisia eriä nousi 9,9 %:sta 10,3 %:in.

Huhtikuussa toteutui kahden venäläisen teollisuusmaaliyhtiön yritysosto. Tikkurila osti 70 % kahdesta Pietarissa toimivasta maalitehtaasta nimiltään OOO "Gamma" ja OOO "Ohtinski zavod poroshkovyh krasok". Gamma on yksi Venäjän merkittävimmistä metalliteollisuusmaalien valmistajista, ja sen liikevaihto on noin 8 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä 110. Ohtinski zavod poroshkovyh krasok yhtiö valmistaa ja markkinoi pulverimaaleja ja sen liikevaihto on noin 3 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä 50. Kauppa vahvistaa Kemiran asemaa Venäjän nopeasti kehittyvillä maalimarkkinoilla.

Toukokuussa Kemira Coatings perusti uuden myyntiyhtiön Kiinaan. Tikkurila (Beijing) Paints Co., Ltd niminen yhtiö aloitti toimintansa 22.5.2007 Pekingissä. Samassa yhteydessä Tikkurila osti Kiinassa toimivan CEIEC-Feelings -nimisen myyntiyhtiön. CEIEC-Feelingsin liiketoiminta ja 50 työntekijää siirtyvät uuteen yhtiöön. CEIEC-Feelings on toiminut vuodesta 2002 Tikkurilan kauppa- ja rakennusmaalien maahantuojana Kiinassa. Vuoden 2007 liikevaihdoksi arvioidaan noin 2 miljoonaa euroa. Toteutuneen yrityskaupan tavoitteena on luoda perusta Kemiran markkina-aseman kehittämiselle Kiinan nopeasti kasvavilla kauppa- ja rakennusmaalimarkkinoilla.

Elokuussa Kemira ilmoitti vahvistavansa strategiansa mukaisesti edelleen asemaansa Venäjän maalimarkkinoilla. Kemira Coatings (Tikkurila) päätti rakentaa Moskovaan logistiikka- ja asiakaspalvelukeskuksen pystyäkseen vastaamaan voimakkaan kasvun ja kysynnän haasteisiin. Investoinnin arvo on noin 20 miljoonaa euroa. Mytishin kaupunginosaan rakennettava keskus on tarkoitus avata kesällä 2008. Kemira Coatings on vienyt Venäjälle maaleja Suomesta Tikkurilatuotemerkin alla jo vuosikymmeniä. Lisäksi yhtiöllä on maassa paikallista valmistusta kaikkiaan kuudessa maalitehtaassa. Näitä maaleja myydään mm. Finncolor- ja Teks -tuotemerkeillä. Nyt rakennettavan logistiikka- ja palvelukeskuksen tavoitteena on parantaa yhtiön asiakaspalvelutasoa huomattavasti Moskovan nopeasti kasvavilla markkinoilla. Keskukseen tulee tilat myös laajamittaiselle asiakaskoulutukselle, joka on olennainen osa Kemira Coatingsin markkinointia.

Elokuussa Alcro-Beckers AB, osa Kemiran maaliliiketoimintaa, ilmoitti myyvänsä 50 %:n osuutensa ruotsalaisesta tasoitevalmistajasta Scanspacista Saint-Gobainiin kuuluvalle Gyproc AB:lle. Scanspacin liikevaihto vuonna 2006 oli noin 241 miljoonaa kruunua (26 milj. euroa). Scanspac on johtava tasoitevalmistaja Pohjoismaissa ja sillä on tuotantolaitokset Glanshammarissa ja Salassa Ruotsissa. Alcro-Beckers AB keskittyy maalinvalmistukseen, joten kauppa tukee yksikön strategiaa. Kauppa toteutui syyskuun lopussa.

Kemira Coatings -liiketoiminta-alueeseen kuuluva Alcro-Beckers AB rakentaa uuden maalitehtaan yhtiön logistiikkakeskuksen yhteyteen Tukholman eteläpuolelle Nykvarniin. Uuden maalitehtaan tuotanto käynnistyi loppuvuoden aikana. Alcro-Beckers on valmistanut maaleja Tukholman keskustassa Lövholmenin alueella vuodesta 1902. Alcro-Beckers myi Tukholman keskustassa sijaitsevan tuotantolaitoskiinteistönsä viime vuonna ja tehtaan tuotanto siirtyy kokonaan Nykvarniin vuoden 2008 alkupuolella.

MUU LIIKETOIMINTA

Muuhun liiketoimintaan sisältyvät ne konsernin kustannukset, joita ei ole veloitettu liiketoimintaalueilta, kuten osa tutkimus- ja tuotekehityskustannuksista sekä konsernikeskuksen kustannukset. Viime vuoden aikana konserni on panostanut erityisesti osto- ja logistiikkaprosessien sekä toiminnanohjausjärjestelmän ja tietotekniikkapalveluiden harmonisointiin ja tehostamiseen. Useiden miljoonien kehityspanostuksilla ja investoinneilla tavoitellaan kustannussäästöjä tulevina vuosina ja nopeutta sekä joustavuutta vastata liiketoimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Toiminnanohjausjärjestelmän vaatimat panostukset tulevat poikkeamaan alkuperäisestä suunnitelmasta mikä vaatii toimenpiteitä joiden vuoksi vuoden viimeisellä neljänneksellä tehtiin 15 milj. euron alaskirjaus.

Lisäksi muuhun liiketoimintaan sisältyy vesiliukoisten lannoitteiden yksikkö, joka ei ole Kemiran ydinliiketoimintaa. Kemira myi omistusosuutensa (50 %) Water Soluble -yksikköön kuuluneesta Kemira Arab Potash Company Ltd:stä (Kemapco) Arab Potash Company Ltd:lle (APC) helmikuussa 2007. Kemira jatkoi Jordaniassa sijaitsevan tehtaan kaliumnitraatin myyntiä yhden vuoden siirtymäajan verran.

Maaliskuussa Kemira myi infrastruktuuri- ja tuotannon tukipalveluita Kokkolan Suurteollisuusalueella tarjoavan OnePoint Oy:n osakekannan Kokkolan Voimalle joulukuussa 2006 tehdyn aiesopimuksen mukaisesti.

Water Soluble -yksikön lopettamista varten 2006 tehdyn varauksen laskennassa havaittiin ja raportoitiin kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana virhe, joka on IAS 8:n mukaisesti korjattu vuoden 2006 viimeisen neljänneksen tulokseen. Edellä mainittua varausta korotettiin 8 milj. euroa ja viimeisen neljänneksen tulosta heikennettiin vastaavasti. Virheen korjauksesta on tarkemmin kerrottu taulukko-osuudessa.

KEMIRA OYJ:N OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

Vuoden 2007 lopussa Kemiralla oli 16 723 rekisteröitynyttä osakkeenomistajaa. Hallintarekisterissä osakkeista oli 17 % (21 %).

Kemiran osakkeita vaihdettiin OMX:n Pohjoismaisessa pörssissä Helsingissä 151,6 milj. kappaletta 2 492,9 milj. euron kokonaishintaan. Kemira Oyj:n osakkeiden ylin hinta oli 19,20 euroa, alin 13,11 euroa ja keskihinta 16,42 euroa. Vuoden 2007 lopun päätöskurssi oli 14,40 euroa, mikä merkitsi 15 % laskua vuoden aikana. Kemiran markkina-arvo omilla osakkeilla vähennettynä oli vuoden lopussa 1 745 milj. euroa (2 060).

29.8.2007 Suomen valtio myi 40 097 420 kpl Kemira Oyj:n osaketta suomalaisille sijoittajille. Myyty osakemäärä on 32,1 prosenttia Kemira Oyj:n osakkeista. Kaupan johdosta Suomen valtion osuus Kemira Oyj:n äänimäärästä ja osakepääomasta laski 16,52 prosenttiin. Suomen valtio ilmoitti Kemira Oyj:n osakekaupasta, että kaupan kohteena olleet osakkeet jakautuivat ostajien kesken seuraavasti:

• Oras Invest Oy 15,6 %
• Jari, Jukka ja Pekka Paasikivi 1,5 prosenttia (0,5 % per henkilö)
• Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 8,00 %
• Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 3,60 %
• Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi 1,92 %
• Vakuutusosakeyhtiö Henki-Sampo 1,45 %

Kaupan jälkeen yhtiön suurimmaksi omistajaksi nousivat Oras Invest Oy ja sen omistavan Paasikiven suvun jäsenet.

Vuoden aikana rekisteröitiin 77 389 uutta osaketta, jotka oli merkitty vuoden 2001 optiotodistuksilla. Vastaavan osakepääoman korotuksen jälkeen Kemiran osakepääoma oli vuoden lopussa 221,8 milj. euroa ja osakkeiden rekisteröity kokonaismäärä 125 045 000. Vuoden 2001 optio-ohjelma päättyi toukokuussa 2007.

Kemiralla oli 31.12.2007 hallussaan omia osakkeita 3 854 465 kappaletta eli 3,1 % koko osakemäärästä. Yhtiökokouksen valtuutuksella Kemira siirsi helmikuussa 2007 johdon osakepalkkiojärjestelmään kuuluville henkilöille 144 143 hallussaan ollutta omaa osaketta. Osakepalkkiojärjestelmän perusteella luovutettuja osakkeita palautui Kemiralle vuoden aikana 18 938 osaketta järjestelmän ehtojen mukaisesti työsuhteiden päättymisen myötä.

HALLITUS JA TILINTARKASTAJAT

Varsinaisessa yhtiökokouksessa 16.4.2007 hallituksen jäsenten lukumääräksi päätettiin seitsemän. Kevään yhtiökokouksessa hallituksen jäseniksi toimikaudelle 2007 valittiin Anssi Soila (puheenjohtaja), Eija Malmivirta (varapuheenjohtaja), Elizabeth Armstrong, Heikki Bergholm, Ove Mattsson, Kaija Pehu-Lehtonen ja Markku Tapio. Ylimääräisessä yhtiökokouksessa 4.10.2007 valittiin hallitukseen edelleen seitsemän jäsentä. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin hallituksen uutena jäsenenä Pekka Paasikivi ja hallituksen jäseneksi uutena jäsenenä Juha Laaksonen. Hallituksen nykyiset jäsenet Elizabeth Armstrong, Eija Malmivirta, Ove Mattsson, Kaija Pehu-Lehtonen ja Markku Tapio valittiin jatkamaan hallituksen jäseninä heidän kulumassa olevan toimikautensa loppuun saakka. Hallitus kokoontui vuoden 2007 aikana 13 kertaa.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa hallintoneuvoston puheenjohtajaksi valittiin Aulis Ranta-Muotio, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Mikko Elo ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Heikki A. Ollila. Hallintoneuvoston jäseniksi valittiin Pekka Kainulainen, Mikko Långström, Susanna Rahkonen, Risto Ranki sekä Katri Sarlund. Ylimääräisessä yhtiökokouksessa 4.10.2007 päätettiin lakkauttaa yhtiön hallintoneuvosto.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa yhtiön tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö KPMG Oy Ab vastuullisena tilintarkastajana KHT Pekka Pajamo.

YHTIÖKOKOUSTEN PÄÄTÖKSET

Varsinaisen yhtiökokouksen 16.4.2007 tekemän päätöksen mukaisesti osinkoa maksettiin 0,48 euroa osakkeelta. Maksupäivä oli 26.4.2007. Osinkoja maksettiin yhteensä 58,2 milj. euroa.

Varsinainen yhtiökokous päätti, että yhtiöjärjestystä muutetaan seuraavasti:

• Vähimmäis- ja enimmäispääomaa, osakkeiden vähimmäis- ja enimmäislukumäärää sekä osakkeiden äänioikeutta koskeva 3 § poistetaan.
• Yhtiöjärjestyksen 4 §:ssä yhtiön osakkeiden todetaan kuuluvan arvo-osuusjärjestelmään ja täsmäytyspäivämenettelyä koskeva 5 § poistetaan.
• Hallintoneuvoston jäsenten toimikautta koskevaa 7 §:ää muutetaan siten, että hallintoneuvoston jäsenten toimikausi on valinnasta lukien yhden vuoden sijaan valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen.
• Hallintoneuvoston tehtäviä koskevaa 10 §:ää muutetaan siten, että hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan vastuulla olevaa yhtiön hallintoa.
• Yhtiöjärjestyksen 13 §:ää muutetaan siten, että toiminimenkirjoitus muutetaan edustamisoikeudeksi.
• Yhtiöjärjestyksen 15 §:ää muutetaan siten, että yhtiöllä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla KHT-yhteisö. Lisäksi 15 §:stä poistetaan tilintarkastajan ikärajoitus.
• Yhtiöjärjestyksen 17 §:stä poistetaan viittaus osakkeiden lunastusvelvollisuutta koskevaan 31 §:ään.
• Yhtiöjärjestyksen 18 §:n 2 momentti poistetaan.
• Varsinaista yhtiökokousta koskevaan 20 §:ään tehdään uuden osakeyhtiölain sekä yhtiöjärjestysmuutosten edellyttämät terminologiset täsmennykset.
• Osakkeiden lunastusta koskevat 21 36 §:t poistetaan.
• Yhtiöjärjestyksen 37 §, jonka mukaan muilta osin noudatetaan osakeyhtiölain säännöksiä, poistetaan.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 12 500 000 uuden osakkeen antamisesta ja/tai enintään 3 848 877 yhtiön hallussa olevan oman osakkeen luovuttamisesta joko maksua vastaan tai yhtiön osakepalkkiojärjestelmän toteuttamisen yhteydessä maksutta ("Osakeantivaltuutus"). Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiöllä olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiön osakkeenomistajille siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita tai suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten yrityskauppojen tai -järjestelyjen rahoittaminen tai toteuttaminen, yhtiön oman pääoman rakenteen kehittäminen, osakkeen likviditeetin parantaminen tai se on perusteltua yhtiön osakepalkkiojärjestelmän toteuttamiseksi. Suunnattu osakeanti voi olla maksuton vain yhtiön osakepalkkiojärjestelmän toteuttamisen yhteydessä. Uusien osakkeiden merkintähinta ja omista osakkeista maksettava määrä merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Osakeantivaltuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Osakeantivaltuutusta ei ole käytetty.

Yhtiökokous päätti, että Kemiraan asetetaan jälleen nimitysvaliokunta valmistelemaan hallituksen jäseniä ja hallituspalkkioita koskevat ehdotukset seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle. Osakkeenomistajia edustavien jäsenten nimeämisoikeus on niillä kolmella osakkeenomistajalla, joiden osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä on suurin varsinaista yhtiökokousta edeltävän marraskuun 1. päivänä. Marraskuussa 2007 nimitysvaliokuntaan valittiin ylijohtaja Pekka Timonen Valtioneuvoston kansliasta, toimitusjohtaja Jari Paasikivi Oras Invest Oy:stä sekä Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman johtaja Risto Murto. Kemira Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Paasikivi toimii nimitysvaliokunnan asiantuntijajäsenenä.

Kemira Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 4.10.2007. Ylimääräinen yhtiökokous valitsi hallitukseen edelleen seitsemän jäsentä. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin hallituksen uutena jäsenenä vuorineuvos Pekka Paasikivi ja hallituksen jäseneksi uutena jäsenenä talousjohtaja Juha Laaksonen. Hallituksen nykyiset jäsenet Elizabeth Armstrong, Eija Malmivirta, Ove Mattsson, Kaija Pehu-Lehtonen ja Markku Tapio jatkavat hallituksen jäseninä heidän kulumassa olevan toimikautensa loppuun saakka.

Ylimääräinen yhtiökokous päätti lakkauttaa yhtiön hallintoneuvoston ja muuttaa yhtiöjärjestystä seuraavasti:

• 1. Yhtiöjärjestyksen 5 § ja 8 §, jotka koskivat hallintoneuvostoa poistettiin; ja
• 1. Yhtiöjärjestyksen 4 §:ää, 7 §:ää ja 18 §:n kohtia 3 ja 7-10 muutettiin siten, että niissä olevat viittaukset hallintoneuvostoon, hallintoneuvoston puheenjohtajaan ja varapuheenjohtajiin ja hallintoneuvoston jäseniin poistettiin.

Kemira Oyj:n hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan keskuudestaan tarkastus- sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokuntien jäsenet. Hallituksen tarkastusvaliokuntaan kuuluvat Juha Laaksonen, Eija Malmivirta ja Kaija Pehu-Lehtonen. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimii Juha Laaksonen. Hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokuntaan kuuluvat Pekka Paasikivi, Ove Mattsson ja Markku Tapio. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana toimii Pekka Paasikivi.

NIMITYKSET KEMIRAN JOHDOSSA

Lokakuun lopussa Kemira Oyj:n hallitus nimitti Kemira Oyj:n uudeksi toimitusjohtajaksi 1.1.2008 alkaen DI, MBA Harri Kermisen (56). Harri Kerminen toimi aikaisemmin Kemiran suurimman liiketoiminta-alueen, Kemira Pulp&Paperin johtajana.

Kemiran pääjohtaja, vuorineuvos Lasse Kurkilahti siirtyi samasta päivästä alkaen Kemira Oyj:n hallituksen neuvonantajaksi. Kurkilahti jatkaa työtään neuvonantajana vuoden 2008 ensimmäisen neljänneksen ajan, jonka jälkeen hänen pääjohtajasopimuksensa päättyy aikaisemmin sovitun mukaisesti.

Harri Kerminen toimi aikaisemmassa tehtävässään Kemira Pulp&Paper liiketoiminta-alueen johtajana vuodesta 2006 alkaen. Tätä ennen hän vastasi Kemira Specialty -liiketoiminta-alueesta. Hän on toiminut aikaisemmin urallaan Kemirassa mm. Kemira Chemicals Oy:n hallintojohtajana, Oulun tehtaiden johtajana sekä erilaisissa vaativissa tehdasprojekteissa sekä Suomessa että ulkomailla.

Joulukuussa Jyrki Mäki-Kala (46) nimitettiin Kemira Pulp&Paper -liiketoiminta-alueen johtajaksi ja Kemiran johtoryhmän jäseneksi 1.1.2008 alkaen. Jyrki Mäki-Kala siirtyi uuteen tehtäväänsä Kemira Pulp&Paper -liiketoiminta-alueen talousjohtajan tehtävästä. Tätä ennen Jyrki Mäki-Kala on työskennellyt useissa kansainvälisissä liiketoimintajohdon tehtävissä Kemirassa ja sitä aikaisemmin Finnish Chemicalsissa. Jyrki Mäki-Kala raportoi tehtävässään toimitusjohtaja Harri Kermiselle.

MUUTOKSET KONSERNIRAKENTEESSA

Vuoden aikana tehtiin useita yritysostoja ja -myyntejä. Yritysostoja ja -myyntejä on tarkemmin käsitelty liiketoiminta-alueiden kohdalla.

EMOYHTIÖN TULOS

Emoyhtiön liikevaihto oli 279,7 milj. euroa (266,1). Liiketappio oli 22,3 milj. euroa (liiketappio 53,1). Emoyhtiö kantaa konsernin johdon ja hallinnon kustannukset sekä osan tutkimuskustannuksista.

Emoyhtiön nettorahoituskulut olivat 28,9 milj. euroa (+3,8). Tilikauden voitto oli 2,7 milj. euroa (2,6). Investoinnit olivat 54,4 milj. euroa (30,4) ilman tytäryhtiösijoituksia.

OSINKOEHDOTUS

Hallitus ehdottaa vuoden 2007 osingoksi 0,50 euroa osakkeelta, mikä vastaa 95 %:n osinkosuhdetta. Osinkosuhde laskettuna tuloksesta ilman kertapoistoja oli 57 %. Vuodelta 2006 osinkoa maksettiin 0,48 euroa osaketta kohti. Hallituksen ehdotuksen mukaan osingon täsmäytyspäivä on 26.3.2008 ja maksupäivä 2.4.2008.

STRATEGIATARKASTELU JA TALOUDELLISET TAVOITTEET

Kemira-konsernissa aloitettiin strategiatarkastelu vuoden 2007 lopussa. Kemiran tavoitteena on olla toimialoillaan johtava maailmanlaajuinen kemianyhtiö, jonka liiketoiminnoilla on ainutlaatuinen kilpailuasema valituissa asiakassegmenteissä. Kemiran tavoitteena on:

• erinomainen kannattavuus: maailmanluokan tehokkuus ja synergioiden täysimääräinen hyödyntäminen
• jatkuva kasvu: nykyisten asiakassegmenttien vahvistaminen, uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja segmenttien hyödyntäminen sekä liiketoiminnan vahvistaminen kehittyvillä markkinoilla
• kasvuun ja uudistumiseen innostava, tuloshakuinen, yhteisiin arvoihin perustuva kulttuuri

Strategiatarkastelun yhteydessä on päätetty edelleen kehittää ja vahvistaa kemiallisten vedenkäsittelyratkaisuihin liittyvää osaamista ja liiketoimintaa. Kemiran vedenkäsittelyratkaisut perustuvat tehokkaaseen vedenkäyttöön teollisuuden prosesseissa ja yhteiskunnassa. Tavoitteiden saavuttamiseksi Kemira tulee yhdensuuntaistamaan Kemira Pulp&Paperin ja Kemira Waterin toiminnot varmistaakseen, että kaikki synergiahyödyt näistä liiketoiminta-alueista ja niiden väliltä saadaan irti. Kemira Coatingsin liiketoiminnan erityisominaisuudet huomioiden, Kemira on päättänyt painottaa liiketoiminta-alueen itsenäisyyttä muuttamalla ohjausrakennetta siten, että yhtiölle asetetaan erillinen hallitus, joka osittain koostuu ulkopuolisista jäsenistä. Kemira Specialty –liiketoiminta-aluetta kehitetään maksimoimalla kannattavuutta ja rahavirtaa.

Strategiatarkastelun tavoitteena on koko konsernin kannattavuuden parantaminen ja kasvun turvaaminen. Tarkastelun tulokset valmistuvat kokonaisuudessaan alkuvuoden aikana.

Kemira-konsernin tavoitteena on osakasarvon jatkuva parantaminen. Konsernin taloudelliset tavoitteet ovat yli 5 %:n vuosittainen myynnin orgaaninen kasvu, saavuttaa yli 10 %:n liikevoitto sekä positiivinen rahavirta investointien ja osinkojen jälkeen ja sidotun pääoman tuoton jatkuva parantaminen. Velkaantuneisuuden tavoitealue on 40-80 %:n välillä. Kemiran osinkopolitiikan tavoitteena on maksaa 40-60 %:a operatiivisesta nettotuloksesta.

VUODEN 2008 NÄKYMÄT

Maailmantalouden tilanteen epävarmuudesta ja erityisesti öljypohjaisten raaka-aineiden sekä energian hintojen nousu asettaa haasteita ainakin ensimmäisen neljänneksen tulokselle. Kemirakonsernin kasvun arvioidaan jatkuvan maltillisesti lähinnä orgaanisen kasvun myötä vuonna 2008. Tuotannon ja muun toiminnan tehostamisen ansiosta koko vuoden operatiivisen liikevoiton ja osakekohtaisen tuloksen, pois lukien kertaluontoiset erät, arvioidaan kasvavan vuodesta 2007.

Kemira Pulp&Paperin ja Kemira Waterin liikevaihto tulee muuttumaan, johtuen ko. yksiköiden asiakassegmenttien uudelleen ryhmittelyjä vuoden 2008 alussa. Muutos pienentää Kemira Waterin vuoden 2007 liikevaihtoa noin 44 milj. euroa ja kasvattaa Kemira Pulp&Paperin vuoden 2007 liikevaihtoa noin 25 milj. euroa sekä vähentää yksiköiden välistä eliminointia noin 19 milj. euroa. Tämä muutos ei vaikuta oleellisesti yksiköiden liikevoittoihin. Kemira Pulp&Paperin ja Kemira Waterin yhteisen liikevaihdon odotetaan kasvavan vuodesta 2007.

Kemira Pulp&Paperin asiakasteollisuuden globaalin kysynnän arvioidaan pysyvän hyvänä. Asiakasteollisuuden toimintojen uudelleenjärjestelyt Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa tulevat vaikuttamaan Kemira Pulp&Paperin kasvuun ja aiheuttaa haasteita vuoden 2008 tulokselle ja tulee vaatimaan toimenpiteitä kannattavuuden parantamiseksi. Liiketoiminta-alueen kasvun arvioidaankin tulevan lähinnä kehittyviltä markkinoilta, mm. Uruguayssa sellutehtaan yhteyteen rakennetun kemikaalitehtaan ensimmäisen toimintavuoden myötä.

Kemira Water -liiketoiminta-alueen orgaanisen kasvu arvioidaan olevan hyvä. Vuoden 2008 aikana Kemira Water keskittyy ostettujen yritysten integroimiseen, uusien tuotteiden kehittämiseen ja kannattavuuden parantamiseen.

Kemira Specialty -liiketoiminta-alueella titaanidioksidin, orgaanisten happojen ja natriumperkarbonaatin kysynnän arvioidaan olevan hyvä. Titaanidioksidin keskimääräisen myyntihinnan euroissa ei arvioida nousevan merkittävästi vielä ensimmäisen vuosipuoliskon aikana, huolimatta joistakin toteutuneista hinnankorotuksista dollarimarkkinoilla.

Kemira Coatings -liiketoiminta-alueella kysynnän arvioidaan jatkuvan hyvänä useimmilla markkinaalueilla. Voimakkainta kasvun odotetaan olevan Venäjällä ja muissa IVY-maissa.

Helsinki 6.2.2008

Hallitus

Kaikki tässä katsauksessa esitetyt ennusteet ja arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen näkemykseen talouden kehityksestä ja todelliset tulokset voivat olla merkittävästikin erilaiset.

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

	2007	2006	2005	2004	2003
Osakekohtaiset tunnusluvut
Osakekohtainen tulos, perus, e 1) 3) 5)	0,53	0,90	0,73	0,65	0,64
Osakekohtainen tulos, laimennettu, e 1) 3) 5)	0,53	0,90	0,73	0,65	0,64
Osakekohtainen tulos ilman alakirjauksia, perus ja laimennettu, e 1)	0,87	0,90	0,73	0,65	0,64
Liiketoiminnan rahavirrat / osake, e 1)	1,42	1,79	1,29	2,20	1,85
Osinko / osake, e 1) 2) 4)	0,50	0,48	0,36	0,34	1,67
Osinkosuhde 1) 2) 3) 4)	95,2	53,4	49,1	53,1	51,5
Efektiivinen osinkotuotto / osake, % 1)	3,5	2,8	2,7	3,4	18,0
Oma pääoma / osake, e 1) 3)	8,85	8,85	8,33	7,69	8,77
Hinta / osakekohtainen tulos (P/E) 1) 3)	27,40	18,96	18,40	15,63	14,38
Hinta / oma pääoma per osake 1)	1,63	1,92	1,62	1,32	1,09
Hinta / liiketoiminnan rahavirrat per osake 1)	10,14	9,50	10,45	4,62	4,97
Osingonjako, milj. e 2) 4)	60,6	58,1	43,5	40,9	199,6
Osakkeen vaihto ja kaupankäynti
Osakkeen hinta, ylin, e	19,20	17,17	14,02	11,69	9,30
Osakkeen hinta, alin, e	13,11	11,07	9,86	9,20	5,75
Osakkeen hinta, keskimäärin, e	16,42	14,19	11,59	10,45	7,39
Osakkeen hinta vuoden lopussa, e	14,40	17,03	13,48	10,16	9,20
Osakkeen vaihto (1000) kpl, Helsinki	151 643	76 252	65 578	41 991	23 011
Osuus osakekannasta, %	125	63	54	34	19
Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa, milj. e	1 745,1	2 060,4	1 627,2	1 222,3	1 087,2
Osakepääoman korotukset
Keskimääräinen osakemäärä, perus (1000) 1)	121 164	120 877	120 628	119 187	118 170
Keskimääräinen laimennusvaikutuksella oikaistu osakemäärä (1000) 1)	121 194	121 051	121 024	120 202	119 270
Osakemäärä 31.12, perus (1000) 1)	121 191	120 988	120 714	120 306	118 170
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakemäärä 31.12. (1000) 1)	121 191	121 204	121 057	120 707	119 620
Osakkeiden lisäykset - osakeoptiot ja osakepalkkio-osakkeet (1000)	203	274	408	2 136	-
Osakepääoma, milj. e	221,8	221,6	221,3	220,7	217,0
Osakepääoman lisäykset - osakeoptiot, milj. e	0,2	0,3	0,6	3,7	-

1) Osakkeiden lukumäärä, joka ei sisällä konsernin omistamia osakkeita.

2) Osinko vuodelta 2007 on hallituksen ehdotus osingoksi.

3) Vuoden 2006 virhe on korjattu, liitetieto 38.

4) Vuoden 2004 aikana jaetun vuoden 2003 osinkojen rahamäärä oli yhteensä 39 milj. e (0,33 e / osake) lisäksi annettiin

GrowHow'n osakkeina yhteensä 161 milj. e ( 1,34 e / osake). Osinkosuhde on laskettu 0,33 e osingon mukaan.

5) Jatkuvien toimintojen voitto / osake oli vuonna 2004 0,13 e / osake ja ilman kertaluonteista alaskirjausta 0,50 e / osake.

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

	2007	2006 2)	2005	2004	2004	2003
				Jatkuvat
Tuloslaskelma ja kannattavuus
Liikevaihto, milj. e	2 810	2 523	1 994	1 695	2 533	2 738
Ulkomaantoiminta, milj. e	2 370	2 159	1 642	1 453	2 124	2 282
Myynti Suomessa, %	15	17	18	14	16	17
Vienti Suomesta, %	12	16	21	27	24	25
Ulkomaantoiminta, %	73	67	61	59	60	58
Liikevoitto, milj. e 1)	143	194	166	112	196 4)	149
% liikevaihdosta	5	8	8	7	8	5
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta, milj. e 1)	2	-2	-2	-4	-3	-6
Rahoituskulut (netto), milj. e 3)	52	37	30	57	68 3)	22
% liikevaihdosta	2	1	2	3	3	1
Korkokate 1)	6	9	9	4	5 3)	12
Kertaluonteiset erät lopetetuista liiketoiminnoista, milj. e 4)	-	-	-	-	40 4)	-
Voitto ennen veroja, milj. e	93	154	134	51	125	121
% liikevaihdosta	3	6	7	3	5	4
Tilikauden voitto (emoyhteisön omistajien osuus), milj. e	64	109	88	15	78	76
Sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROI), %	8	12	11	6	11	8
Oman pääoman tuottoprosentti (ROE), %	6	10	9	2	8	7
Sidotun pääoman tuottoprosentti (ROCE), %	7	10	10	8	11	8
Tutkimus- ja kehityskulut, milj. e 5)	66	55	43	39	45	48
% liikevaihdosta	2	2	2	2	2	2
Rahavirrat
Liiketoiminnasta kertyneet rahavirrat, milj. e	172	217	156	231	262	219
Käyttöomaisuuden ja tytäryhtiöiden myynnistä, milj. e	-	103	132	42	191	36
Investoinnit, milj. e	321	462	402	165	215	236
% liikevaihdosta	11	18	20	10	9	9
Rahavirrat investointien jälkeen, milj. e	-149	-142	-115	108	238	19
Rahavirtatuotto sijoitetulle pääomalle (CFROI), %	8	12	10	13	13	11
Tase ja vakavaraisuus
Pitkäaikaiset varat, milj. e	1 877	1 811	1 617	1 135	1 135	1 534
Oma pääoma (emoyhteisön omistajien osuus), milj. e	1 072	1 070	1 005	928	928	1 036
Oma pääoma ml. vähemmistöosuus, milj. e	1 087	1 083	1 019	956	956	1 068
Vieras pääoma, milj. e	1 741	1 687	1 312	1 087	1 087	1 518
Taseen loppusumma, milj. e	2 828	2 769	2 331	2 043	2 043	2 586
Korolliset nettovelat, milj. e	1 003	827	620	201	201	725
Omavaraisuusaste, %	39	39	44	47	47	41
Velkaantuneisuus (gearing), %	92	76	61	21	21	68
Korolliset nettovelat / käyttökate	3,2	2,6	2,2	0,9	0,6	2,3
Henkilökunta
Henkilöstön määrä keskimäärin	10 008	9 186	7 717	7 110	9 714	10 536
josta Suomessa	3 033	3 150	3 146	2 957	3 986	4 596
Valuuttakurssit
Tärkeimmät valuuttakurssit (31.12.)
USD	1,472	1,317	1,180	1,362	1,362	1,263
SEK	9,442	9,040	9,388	9,021	9,021	9,080
PLN	3,594	3,831	3,860	4,085	4,085	4,702

1) Osuus osakkuusyritysten tuloksesta esitetään rahoituskulujen jälkeen.

2) Vuoden 2006 virhe on korjattu, liitetieto 38.

3) Rahoituskuluihin sisältyy osakkuusyrityslainasaamisten arvonalentumis- ja takaustappiota yhteensä 44,2 milj. euroa vuonna 2004.

4) Vuoden 2004 kertaluonteinen erä lopetetuista liiketoiminnoista sisältyy liikevoittoon.

5) Vuoden 2007 tutkimus- ja kehityskulujen yhteismäärä sisältää 5,1 milj. euroa (3,8 milj. e vuonna 2006) poistoja aktivoiduista tutkimus- ja kehityskuluista.

Osakekohtainen tulos (EPS) Korolliset nettovelat Emoyhteisön omistajien osuus tilikauden voitosta Korolliset velat - rahamarkkinasijoitukset Keskimääräinen osakemäärä -rahavarat

Liiketoiminnan rahavirrat Omavaraisuusaste, % Liiketoiminnasta kertyneet rahavirrat, käyttöpääoman Oma pääoma x 100 muutoksen jälkeen ennen investointeja Taseen loppusumma - saadut ennakot

Liiketoiminnan rahavirrat / osake Velkaantuneisuus (gearing), % Liiketoiminnasta kertyneet rahavirrat Korolliset nettovelat x 100 Keskimääräinen osakemäärä Oma pääoma

Osinko / osake Korkokate Tilikaudelta jaettu osinko Liikevoitto + poistot Osakkeiden lukumäärä 31.12. Nettorahoituskulut

Osakekohtainen tulos (EPS) rahoituskulut) x 100

Efektiivinen osinkotuotto / osake, % Osakekohtainen osinko x 100 Oman pääoman tuottoprosentti (ROE), %

Oma pääoma / osake Emoyhteisön omistajille kuuluva oma pääoma 31.12. Rahavirtatuotto sijoitetulle pääomalle (CFROI), % Osakkeiden lukumäärä 31.12. Liiketoiminnasta kertyneet rahavirrat x 100

Osakkeen hinta keskimäärin

Hinta / tulos per osake (P/E) osakkuusyrityssijoitukset)*

Osakkeen hinta 31.12.

Hinta / oma pääoma per osake (Käyttöpääoma + valmis käyttöomaisuus + Osakkeen hinta 31.12. osakkuusyrityssijoitukset)* Emoyhteisön omistajille kuuluva oma pääoma per osake

Hinta / liiketoiminnan rahavirrat per osake Korolliset nettovelat

Osakkeen hinta 31.12 Liikevoitto + poistot Liiketoiminnan rahavirrat per osake

Kauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärän Korolliset nettovelat * suhteellinen osuus keskimääräisestä osakemäärästä * Keskimäärin

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

Osinkosuhde Sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROI), %

Osakekohtainen osinko x 100 (Tulos ennen veroja + korkokulut ja muut (Taseen loppusumma - korottomat velat)*

Osakkeen hinta 31.12. Emoyhteisön omistajille kuuluva tilikauden voitto x 100

Emoyhteisön omistajille kuuluva oma pääoma*

(Taseen loppusumma - korottomat velat )*

Osakkeen vaihto euroa vuodessa Sidotun pääoman tuottoprosentti (ROCE), %

Osakkeen vaihto kpl vuodessa Liikevoitto + osuus osakkuusyritysten tuloksista x 100 (Käyttöpääoma + valmis käyttöomaisuus +

Osakekohtainen tulos (EPS) Pääoman kiertonopeus

Liikevaihto

Korolliset nettovelat / käyttökate

Nettorahoituskustannus, %

Osakkeiden vaihdon osuus osakekannasta, % (Nettorahoituskulut - osinkotuotot - valuuttakurssierot) x 100

Konsernin tuloslaskelma (IFRS) (Milj. e)

	Liite	1.1.-31.12.2007	1.1.-31.12.2006 *
Liikevaihto	2, 3	2 810,2	2 522,5
Liiketoiminnan muut tuotot	4	45,9	59,2
Kulut	5, 6, 7,8	-2 539,2	-2 264,5
Poistot ja arvonalentumiset	9	-173,8	-123,5
Liikevoitto	2	143,1	193,7
Rahoitustuotot		182,0	131,8
Rahoituskulut		-233,9	-169,0
Rahoituskulut, netto	10	-51,9	-37,2
Osuus osakkuusyritysten tuloksista	2, 10	2,1	-2,3
Voitto ennen veroja		93,3	154,2
Tuloverot	11	-25,8	-42,0
Tilikauden voitto		67,5	112,2
Jakautuminen
Emoyhteisön omistajille		63,7	108,6
Vähemmistölle		3,8	3,6
Tilikauden voitto		67,5	112,2
Osakekohtainen tulos, perus, e	12	0,53	0,90
Osakekohtainen tulos, laimennettu, e	12	0,53	0,90
Osakekohtainen tulos ilman alaskirjauksia, perus ja laimennettu, e	12	0,87	0,90

* Vuoden 2006 virhe on korjattu, liitetieto 38.

	Liite	31.12.2007	31.12.2006 *
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo	13	626,6	581,0
Muut aineettomat hyödykkeet	13	112,3	108,9
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	14	984,3	987,1
Sijoitukset
Osuudet osakkuusyrityksissä	34, 16	5,5	8,1
Myytävissä olevat sijoitukset	16, 18	102,2	84,3
Laskennalliset verosaamiset	22	5,2	7,7
Saamiset etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä		34,6	24,6
Muut sijoitukset		6,4	9,5
Sijoitukset yhteensä		153,9	134,2
Pitkäaikaiset varat yhteensä		1 877,1	1 811,2
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	17	311,2	293,2
Saamiset	18, 19
Korolliset saamiset		3,2	9,1
Korottomat saamiset		528,5	551,8
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset		19,6	13,6
Saamiset yhteensä		551,3	574,5
Rahamarkkinasijoitukset - rahavarat	33	21,4	35,0
Rahat ja pankkisaamiset	33	31,2	41,1
Lyhytaikaiset varat yhteensä		915,1	943,8
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät	37	35,7	14,4
Varat yhteensä		2 827,9	2 769,4
	Liite	31.12.2007	31.12.2006 *
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma
Osakepääoma		221,8	221,6
Ylikurssirahasto		257,9	257,9
Omat osakkeet		-25,9	-26,8
Käyvän arvon rahasto		68,2	130,9
Kertyneet voittovarat		550,0	554,5
Emoyhteisön omistajille kuuluva oma pääoma		1 072,0	1 069,9
Vähemmistöosuus		15,3	12,6
Oma pääoma yhteensä		1 087,3	1 082,5
Pitkäaikaiset velat
Pitkäaikaiset korolliset velat	18, 21, 25, 26	431,1	395,1
Laskennalliset verovelat	22	105,5	105,9
Eläkevelvoitteet	27	74,2	66,8
Varaukset	23	18,8	63,3
Pitkäaikaiset velat yhteensä		629,6	631,1
Lyhytaikaiset velat
Lyhytaikaiset korolliset velat	18, 24, 25, 26	625,0	508,5
Lyhytaikaiset korottomat velat	24	463,9	508,2
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat	24	9,7	14,7
Varaukset	23	6,2	15,5
Lyhytaikaiset velat yhteensä		1 104,8	1 046,9
Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät velat	37	6,2	8,9
Velat yhteensä		1 740,6	1 686,9
Oma pääoma ja velat yhteensä		2 827,9	2 769,4

* Vuoden 2006 virhe on korjattu, liitetieto 38.

Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS)

(Milj. e)

	Liite	2007	2006
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRRAT
Liikevoitto		145,2	199,4
Oikaisut liikevoittoon *		-37,9	-91,0
Poistot ja arvonalentumiset		173,8	123,6
Saadut korot		-	12,5
Maksetut korot		-36,3	-42,9
Saadut osingot		2,0	2,0
Muut rahoituserät		-	-1,3
Verot		-35,6	-45,1
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta		211,2	157,2
Käyttöpääoman muutos
Vaihto-omaisuuden muutos		-7,2	-8,1
Lyhytaikaisten liikesaamisten muutos		19,3	-51,8
Korottomien lyhytaikaisten velkojen muutos		-51,2	119,5
Käyttöpääoman muutos yhteensä		-39,1	59,6
Liiketoiminnasta kertyneet rahavarat		172,1	216,8
INVESTOINTIEN RAHAVIRRAT
Tytäryritysten hankinta	28	-66,1	-297,3
Osakkuusyritysten hankinta		-0,5	-0,1
Muiden osakkeiden ostot		-8,3	-1,1
Muun käyttöomaisuuden ostot		-246,1	-163,5
Luovutustulot tytäryritysten myynnistä	28	18,7	41,8
Luovutustappiot osakkuusyritysten myynnistä		-37,4	-
Luovutustulot muiden osakkeiden myynnistä		-	1,4
Luovutustulot muun käyttöomaisuuden myynnistä		18,5	59,6
Investointeihin käytetyt nettorahavarat		-321,2	-359,1
Rahavirrat ennen rahoitusta		-149,1	-142,3
RAHOITUKSEN RAHAVIRRAT
Pitkäaikaisten lainojen nostot (+), maksut (-)		53,7	173,4
Pitkäaikaisten lainasaamisten vähennys (+), lisäys (-)		2,5	1,5
Lyhytaikaisen rahoituksen lisäys (+), vähennys (-)		117,8	33,8
Maksetut osingot		-60,8	-46,3
Osakepääoman korotus		0,2	0,3
Muut		12,1	-0,4
Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat		125,5	162,2
Rahavarojen nettomuutos		-23,6	19,9
Rahavarat 31.12.		52,6	76,2
Rahavarat 1.1.		76,2	56,3
Rahavarojen nettomuutos		-23,6	19,9

* Ei-kassaperusteiset erät liikevoitossa (esim. arvonalentumiset) sekä käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot.

Rahavirtalaskelman erät eivät ole suoraan johdettavissa taseesta. Liiketoiminta-alueiden kassavirrat on esitetty toimialakohtaisten tietojen yhteydessä.

Vuoden 2006 rahavirtalaskelmassa Helsingborgin rikkihapposäiliöonnettomuuteen liittyvät omaisuusvahingosta saadut vakuutuskorvaukset sisältyvät investointien rahavirtaan. Keskeytysvahingosta saadut korvaukset sisältyvät liiketoiminnan rahavirtaan.

	Emoyhteisön omistajille kuuluva oma pääoma
	Osakepääoma	Ylikurssirahasto	Käyvän arvon rahasto	Kurssierot	Omat osakkeet	Edellisten tilikausien voittovarat	Vähemmistöosuus	Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2006	221,3	257,8	67,1	-33,9	-27,5	520,7	13,7	1 019,2
Tilikauden tulos *	-	-	-	-	-	108,6	3,6	112,2
Osingonjako	-	-	-	-	-	-43,6	-2,8	-46,4
Omien osakkeiden siirto osakepalkkiojärjestelmään kuuluville	-	-	-	-	0,7	-0,7	-	0,0
Osakeoptioiden merkintä osakkeiksi	0,3	0,1	-	-	-	-	-	0,4
Kurssi- ja muuntoerot	-	-	-	-1,5	-	-	0,4	-1,1
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus	-	-	-	4,5	-	-	-	4,5
Rahavirran suojaus: omaan pääomaan merkitty määrä	-	-	-4,7	-	-	-	-	-4,7
Vähemmistöosuuden osto	-	-	-	-	-	-	-2,3	-2,3
Osakeperusteisen ohjelman kirjaaminen kuluksi	-	-	-	-	-	1,1	-	1,1
Siirto vapaassa ja sidotussa omassa pääomassa	-	-	0,3	-	-	-0,3	-	0,0
Muut muutokset	-	-	-	-	-	-0,4	-	-0,4
Oma pääoma 31.12.2006	221,6	257,9	62,7	-30,9	-26,8	585,4	12,6	1 082,5
Oma pääoma 1.1.2007	221,6	257,9	62,7	-30,9	-26,8	585,4	12,6	1 082,5
Tilikauden tulos	-	-	-	-	-	63,7	3,8	67,5
Osingonjako	-	-	-	-	-	-58,2	-2,6	-60,8
Myytävissä olevat osakkeet - arvonmuutos	-	-	7,2	-	-	-	-	7,2
Omien osakkeiden siirto osakepalkkiojärjestelmään kuuluville	-	-	-	-	0,8	-0,8	-	0,0
Osakeoptioiden merkintä osakkeiksi	0,2	-	-	-	-	-	-	0,2
Kurssi- ja muuntoerot	-	-	-	-16,2	-	-	0,9	-15,3
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus	-	-	-	6,0	-	-	-	6,0
Rahavirran suojaus: omaan pääomaan merkitty määrä	-	-	-1,9	-	-	-	-	-1,9
Vähemmistöosuuden osto	-	-	-	-	-	-	0,4	0,4
Osakeperusteisen ohjelman kirjaaminen kuluksi	-	-	-	-	-	1,1	-	1,1
Siirto vapaassa ja sidotussa omassa pääomassa	-	-	0,2	-	-	-0,2	-	0,0
Muut muutokset	-	-	-	-	0,1	0,1	0,2	0,4
Oma pääoma 31.12.2007	221,8	257,9	68,2	-41,1	-25,9	591,1	15,3	1 087,3
Osakemäärien muutos 1000 kpl	Ulkona olevat	Omat
	osakkeet	osakkeet	Yhteensä
1.1.2006	120 714	4 088	124 802
Osakeoptioiden käyttö	166	-	166
Omien osakkeiden siirto osakepalkkiojärjestelmään kuuluville	117	-117	-
Osakepalkkiojärjestelmän osakkeita palautettu	-9	9	-
31.12.2006	120 988	3 980	124 968
1.1.2007	120 988	3 980	124 968
Osakeoptioiden käyttö	77	-	77
Omien osakkeiden siirto osakepalkkiojärjestelmään kuuluville	144	-144	-
Osakepalkkiojärjestelmän osakkeita palautettu	-19	19	-

Kemiran hallussa oli 31.12.2007 omia osakkeita 3 854 465 kpl. Niiden keskimääräinen hankintahinta oli 6,73 euroa ja osuus osakepääomasta ja kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä oli 3,1 %.

31.12.2007 121 191 3 854 125 045

Ylikurssirahasto on vuoden 2001 optio-ohjelman merkintöjen kautta karttuva, osakeyhtiölain (734/1978) mukainen rahasto. Käyvän arvon rahasto on IFRS-standardien mukaisesti käypään arvoon arvostettujen osakkeiden sekä suojauslaskennan kautta karttuva rahasto.

1. YRITYKSEN PERUSTIEDOT

Kemira on kemianyhtiö, jolla on neljä liiketoiminta-aluetta: Kemira Pulp&Paper (sellu- ja paperikemikaalit) Kemira Water (vedenpuhdistuskemikaalit), Kemira Specialty (erikoiskemikaalit) ja Kemira Coatings (maalit).

Kemiran tavoitteena on olla toimialoillaan johtava maailmanlaajuinen yhtiö, jonka liiketoiminnoilla on suuri keskinäinen synergia ja ainutlaatuinen kilpailuasema. Kemiran liiketoimintaan on kuulunut myös irrotetusta Kemira GrowHowsta Kemiraan jäänyt vesiliuoslannoitetoiminta sekä energialiiketoiminta.

Konsernin emoyritys on Kemira Oyj. Emoyrityksen kotipaikka on Helsinki, kotimaa Suomi ja sen rekisteröity osoite on Porkkalankatu 3, 00180 Helsinki.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen kansainvälisiä IASB:n (International Accounting Standards Board) julkaisemia IAS- ja IFRS-standardeja (International Financial Reporting Standards) sekä niiden SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti yhteisössä sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Kemirassa on sovellettu IFRStilinpäätöskäytäntöä tilikaudesta 2004, joten konsernin IFRS-siirtymä oli 1.1.2003. Siirtymään on sovellettu IFRS 1 -siirtymästandardia. Vuodelle 2007 ja vertailuvuodelle 2006 konsernissa on sovellettu 31.12.2007 voimassa olleita standardeja.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintahintoihin perustuen, ellei alla olevissa laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu. Käypään arvoon on arvostettu mm. myytävissä olevat rahoitusvarat, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja –velat sekä osakeperusteiset maksut niiden myöntämishetkellä.

Konserni on ottanut käyttöön seuraavat muutokset 1.1.2007 alkaen:

• IFRS 7 Rahoitusinstrumentit, tilinpäätöksessä esitettävät tiedot. Standardin käyttöönotto on lisännyt konsernin vuositilinpäätöksessä esitettävien liitetietojen määrää
• IAS 1 standardin muutos koskien tilinpäätöksessä esitettäviä pääomatietoja. Säännökset ovat laajentaneet konsernitilinpäätöksen liitetietoja.

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätös sisältää emoyrityksen lisäksi sen tytäryritykset. Emoyrityksellä on näissä yhtiöissä omistuksensa perusteella suoraan tai tytäryritystensä kautta yli puolet äänivallasta tai muutoin määräysvalta. Myydyt yhtiöt ovat mukana tuloslaskelmassa siihen saakka, kun määräysvalta lakkaa, ja vuoden aikana hankitut yhtiöt siitä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan.

Kaikki konserniyritysten väliset liiketapahtumat on eliminoitu. Keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Tytäryritysosakkeiden hankintahinnan ja tytäryritysten hankintahetken nettoomaisuuden käyvän arvon välinen erotus on osin kohdistettu niille tase-erille, joista sen on katsottu johtuvan. Ylittävä osa on esitetty konserniliikearvona.

Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja vähemmistölle esitetään tuloslaskelman yhteydessä. Vähemmistölle kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Vähemmistön osuus kertyneistä tappioista kirjataan konsernitilinpäätökseen enintään sijoituksen määrään saakka. Ylimenevä osuus kohdistetaan enemmistön osuutta vastaan paitsi siltä osin, kuin vähemmistöllä on sitova velvollisuus tappioiden kattamiseen.

Osakkuusyritykset

Konsernin osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta (omistusosuus 20 - 50 %). Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmän mukaisesti. Osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksesta on laskettu konsernin omistuksen mukaisesti ja esitetty tuloslaskelmassa omana eränään.

Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää kirjanpitoarvon, ei kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen.

Yhteisyritykset

Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on yhteinen määräysvalta toisten osapuolten kanssa. Ne on yhdistelty konsernitilinpäätökseen konsernin suhteellisen osuuden mukaan rivi riviltä.

Ulkomaiset tytäryritykset

Konsernitilinpäätöksissä ulkomaisten tytäryritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi tilikauden keskimääräisiä kursseja ja taseet tilinpäätöspäivän valuuttakursseja käyttäen. Kurssiero, joka on syntynyt tuloslaskelman ja taseen muuntamisesta eri kursseilla, on kirjattu erillisenä eränä omaan pääomaan. Hankittujen ulkomaisten yksikköjen varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käyvän arvon oikaisut ja konserniliikearvo on käsitelty ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina ja muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen.

Konsernin ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoituksien suojauksesta kerrotaan laadintaperiaatteiden kappaleessa "suojauslaskenta". Suojauslaskennassa lainojen ja johdannaissopimusten kurssivoitot ja -tappiot on kohdistettu konsernitilinpäätöksessä omaan pääomaan tytäryritysten viimeisten vahvistettujen taseiden mukaisten omien pääomien muuntamisesta syntyneitä kurssieroja vastaan suojauslaskennan vaatimusten mukaisesti. Muut oman pääoman muuntoerot on esitetty oman pääoman lisäyksenä ja vähennyksenä.

Valuuttamääräiset erät

Konserniyritykset muuntavat omassa kirjanpidossaan päivittäiset valuuttamääräiset liiketapahtumat toimintavaluutakseen tapahtumapäivän kursseja käyttäen. Tilinpäätöksissä valuuttamääräiset saamiset ja velat arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakursseja ja ei-monetaariset erät käyttäen tapahtumapäivän kursseja. Normaaliin liiketoimintaan liittyvät kurssierot käsitellään myyntien ja ostojen oikaisuina. Rahoitukseen ja konsernin kokonaisposition suojaamiseen liittyvät kurssierot esitetään rahoituksen kurssieroissa. Tytäryhtiöt suojaavat lähinnä valuuttamääräisiä myyntejä ja ostoja, joissa suojausinstrumentteina käytetään pääsääntöisesti finanssihallinnon kanssa tehtyjä valuuttatermiinejä. Tytäryrityksien suojaustapahtumien vaikutukset näkyvät liiketoimintayksikköjen liikevaihdon ja ostojen oikaisuna.

Liikevaihto

Liikevaihto sisältää myytyjen tuotteiden ja toimitettujen palveluiden kokonaislaskutusarvon, josta on vähennetty oikaisuerinä myynnin välilliset verot, käteisalennukset ja myyntisaamisten kurssierot.

Myynnin tuloutusperiaatteet

Myyntitulot tavaroiden myynnistä kirjataan tuloslaskelmaan, kun tavaroiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Pitkäaikaishankkeiden osuus konsernin myynnistä on erittäin pieni. Niiden tulot ja menot kirjataan valmiusasteen perusteella.

Eläkevelvoitteet

Konsernilla on erilaisia eläkejärjestelyjä kunkin toimintamaan paikallisten olojen ja käytäntöjen mukaisesti. Eläkejärjestelyt on yleensä hoidettu erillisissä eläkesäätiöissä tai eläkevakuutusyhtiöissä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota suoritus koskee.

Konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen. Etuuspohjaisista järjestelyistä kirjataan taseeseen velka (tai saatava), joka syntyy eläkevelvoitteiden nykyarvon ja järjestelyyn kuuluvien varojen käyvän arvon sekä kirjaamattomien vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden erotuksena. Eläkevelvoitteet on laskettu siten, että kertynyt etuus on jaksotettu palvelusajalle ennakoituun etuoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää käyttäen. Eläkemenot kirjataan kuluiksi henkilöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteiden nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeelle laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tai valtion velkasitoumusten korkoa.

Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle siltä osin kuin ne ylittävät suuremman seuraavista: 10 % eläkevelvoitteesta tai 10 % varojen käyvästä arvosta.

Suomalaisen TEL-järjestelmän rahastoitu osuus ja työkyvyttömyysosuus on käsitelty etuuspohjaisena järjestelynä omissa eläkesäätiöissä hoidettavien järjestelyjen osalta. Säätiöiden varat on arvostettu IAS 19:n (Työsuhde-etuudet) mukaan. Vakuutusyhtiöissä hoidettu TEL on käsitelty maksupohjaisena järjestelynä.

Osakeperusteiset maksut

Osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset vuonna 2001 päätetyn ohjelman optio-oikeuksien käytöstä on kirjattu osakepääomaan tai ylikurssirahastoon. Optio-ohjelman merkintäoikeus päättyi toukokuussa 2007. IFRS 2 siirtymäsäännösten mukaisesti näistä, ennen 7.11.2002 myönnetyistä optioista, ei ole esitetty kulua tuloslaskelmassa.

Hallituksen päättämän avainhenkilöstölle suunnatun osakepalkkiojärjestelmän oikeudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan oikeuden syntymisjakson aikana. Oletus lopullisesta osakkeiden ja niihin liittyvien rahasuoritusten määrästä päivitetään jokaisena tilinpäätöspäivänä. Liitetiedossa 8 on kuvattu järjestelmää ja sen arvostustekijöitä.

Vieraan pääoman menot

Vieraan pääoman menot kirjataan kuluiksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Tuloverot

Tuloslaskelman verot sisältävät kunkin yhtiön verotettavaan tulokseen perustuvat verot ja laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutokset.

Laskennallinen verovelka on laskettu kaikista väliaikaisista eroista taseen kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennalliset verosaamiset mm. verotuksessa vahvistetusta tappiosta sisältyvät tilinpäätökseen vain siihen määrään asti kuin veroyksikölle todennäköisesti syntyy verotettavaa tuloa, niin että verosaamiset pystytään hyödyntämään. Verovelkaa ja -saamista laskettaessa on käytetty tilinpäätöksen laatimishetkellä voimassa olevia tai tilikautta seuraavan vuoden verokantoja, mikäli ne on jo vahvistettu.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimustoiminnan menot kirjataan kuluiksi. Kehittämismenot aktivoidaan, jos niiden pohjalta voidaan laatia suunnitelmat uusista tai olennaisesti parannetuista tuotteista tai prosesseista, jotka ovat kaupallisesti ja teknillisesti käyttökelpoisia, ja konsernilla on riittävät voimavarat kehittämistyön loppuunsaattamiseen ja

hyödykkeen käyttämiseen tai myymiseen. Pääosa konsernin kehittämismenoista ei täytä em. aktivointiedellytyksiä ja ne kirjataan vuosikuluiksi.

Aktivoidut kehittämismenot esitetään erässä "muu aineeton omaisuus" ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan, kuitenkin enintään 8 vuodessa.

Aineelliset ja aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja aineettomat hyödykkeet (joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika) on arvostettu taseessa poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.

Poistot on laskettu tasapoistoina kohteiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan mukaan. Tavallisimmat konsernin laskentaperiaatteiden mukaiset poistoajat ovat:

koneet ja kalusto	rakennukset ja rakennelmat aineettomat hyödykkeet	3-15 vuotta 25 vuotta 5-10 vuotta
Konserniliikearvo arvonalentumistappioilla.	arvostetaan	hankintamenoon	vähennettynä	mahdollisesti	kertyvillä

Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot sisältyvät liiketoiminnan tuottoihin ja myyntitappiot liiketoiminnan kuluihin. Korkomenoja ei aktivoida käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenoon. Säännöllisin määräajoin suoritettavista suurista ja perinpohjaisista tarkastuksista tai kunnossapidoista johtuvat menot käsitellään investointeina ja hankintamenot poistetaan vaikutusaikanaan. Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun se luokitellaan myytävänä olevaksi.

Julkiset avustukset

Investointeihin saadut julkiset avustukset on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen käyttöaikana. Tutkimustoimintaan saadut avustukset kirjataan kulujen vähennykseksi.

Vuokrasopimukset

Konsernin ollessa vuokralle ottajana rahoitusleasingsopimuksiksi luokitellaan aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistukselle olennaisista riskeistä ja eduista.

Rahoitusleasingsopimus merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasing esitetään osana konsernin käyttöomaisuushyödykkeitä ja korollisia velkoja. Rahoitusleasingsopimusten osalta tuloslaskelmassa esitetään leasingomaisuuden poistot ja velasta aiheutuneet korkokulut.

Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi.

Konsernin ollessa vuokralle antajana rahoitusleasingsopimukset kirjataan taseeseen saamisina ja muiden vuokrasopimusten hyödykkeet sisältyvät aineellisiin käyttöomaishyödykkeisiin.

IFRIC 4:n (Miten määritellään sisältääkö järjestelmä vuokrasopimuksen) mukaisesti vuokrasopimuksina käsitellään myös 1.1.2006 alkaen järjestelyt, jotka eivät ole oikeudelliselta muodoltaan vuokrasopimuksia mutta jotka antavat oikeuden käyttää hyödykettä maksua tai toistuvia maksuja vastaan.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Vaihto-omaisuuden hankintameno on määritetty luonteensa mukaan fifo-menetelmää tai painotettua keskihinnan menetelmää käyttäen. Nettorealisointiarvo on hinta, joka vaihto-omaisuushyödykkeestä myytäessä saadaan vähennettynä myyntikustannuksilla. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno sisältää osuuden valmistuksen välillisistä kustannuksista.

Rahoitusvarat, rahoitusvelat ja johdannaissopimukset

Kun rahoitusvara tai -velka merkitään alkuaan kirjanpitoon kaupankäyntipäivänään, yritys arvostaa sen hankintamenoon, joka on yhtä suuri kuin siitä annetun tai saadun vastikkeen käypä arvo. Yrityksen rahoitusvarat on alkuperäisen kirjaamisen jälkeistä arvostusta varten luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin, yrityksen myöntämiin lainoihin ja muihin saamisiin sekä myytävissä oleviin rahoitusvaroihin.

Luokka	Rahoitusinstrumentti	Arvostus
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	Valuuttatermiinit, valuuttaoptiot, valuutanvaihtosopimukset, korkotermiinit, korkofutuurit, korko-optiot, koronvaihtosopimukset, sähkötermiinit, propaanitermiinit, sijoitustodistukset, yritystodistukset, sijoitusrahastot	Käypä arvo
Lainat ja saamiset	Pitkäaikaiset lainasaamiset, pankkitalletukset, myyntisaamiset ja muut saamiset	(Jaksotettu) Hankintameno
Myytävissä olevat rahoitusvarat	Osakkeet	Käypä arvo

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon. Käypä arvo on rahamäärä, johon omaisuuserä voidaan vaihtaa tai jolla velka voidaan suorittaa asiaa tuntevien, liiketoimeen halukkaiden, toisistaan riippumattomien osapuolten välillä. Ne johdannaiset, joihin ei sovelleta IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin rahoitusvaroihin. Nämä kuuluvat käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen luokkaan. Taseessa erät esitetään siirtosaamisissa ja siirtoveloissa. Käyvän arvon muutoksista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti tapahtumahetkellään.

Lainoihin ja saamisiin sisältyy pitkäaikaisia saamisia, jotka on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen korkokannan menetelmää käyttäen ottaen huomioon mahdolliset arvonalentumiset.

Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon, jos käyvän arvon katsotaan olevan luotettavasti määritettävissä. Myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoitumattomat arvonmuutokset kirjataan suoraan omaan pääomaan myyntihetkeen saakka, jolloin ne siirretään tuloslaskelmaan. Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältävät pörssinoteerattujen yhtiöiden osakkeita ja muiden yritysten osakkeita, joista merkittävin on Teollisuuden Voima Oy:n osakeomistus. Teollisuuden Voima Oy on yksityinen, suomalaisten teollisuus- ja voimayhtiöiden omistama sähköntuotantoyhtiö, joka toimittaa osakkailleen sähköä omakustannushintaan. Yhtiö omistaa ja käyttää kahta ydinvoimalaitosyksikköä Olkiluodossa, Eurajoen kunnassa. Olkiluodon ydinvoimalan lisäksi TVO on osakkaana Meri-Porin hiilivoimalaitoksessa. Kemira Oyj:n omistus Teollisuuden Voima Oy:ssä on arvostettu käypään arvoon perustuen sähkön markkinahinnan ja omakustannushinnan erotuksen diskontattuun rahavirtaan.

Rahoitusvelat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin ja muihin rahoitusvelkoihin. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin kuuluvat ne johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa.

Luokka	Rahoitusinstrumentti	Arvostus
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat	Valuuttatermiinit, valuuttaoptiot, valuutanvaihtosopimukset, korkotermiinit, korkofutuurit, korko-optiot, sähkötermiinit, koronvaihtosopimukset	Käypä arvo
Muut velat	Lyhyt- ja pitkäaikaiset lainat, eläkelainat	(Jaksotettu) Hankintameno

Korkotermiinien, sijoitusrahastojen sekä julkisesti noteerattujen osakkeiden käyvät arvot saadaan toimivilta markkinoilta tilinpäätöshetken hintanoteerauksen perusteella. Muiden käypään arvoon arvostettujen rahoitusinstrumenttien arvo määritellään arvonmääritysmallien avulla rahoitusmarkkinoilta saatavan tiedon perusteella. Kemira käyttää arvonmääritykseen treasuryhallintajärjestelmä Twiniin syötettyjen markkinatietojen perusteella laskettuja arvoja.

Valuuttatermiinien arvonmuutokset lasketaan arvostamalla termiinisopimukset tilinpäätöshetken termiinikursseihin ja vertaamalla niitä termiinien tekohetken termiinikurssien kautta laskettuihin vastaarvoihin. Valuuttaoptioiden käyvät arvot lasketaan valuuttaympäristöön mukautetun Black & Scholesin optioiden arvostusmallia käyttäen. Arvostuksessa tarvittavat tiedot, kuten kohdevaluutan valuuttakurssi, sopimuskurssi, volatiliteetti ja riskitön korkokanta saadaan Reuters-järjestelmästä. Korkojohdannaisten käyvät arvot määritellään käyttämällä vastaavanlaisten instrumenttien tilinpäätöspäivän markkina-arvoja. Muut johdannaiset arvostetaan tilinpäätöspäivän markkinahintaan.

Kaikki tilinpäätöshetkellä avoinna olevat johdannaiset arvostetaan käypään arvoon. Konsernitilinpäätöksessä avoimien johdannaissopimusten arvostustulokset on pääsääntöisesti kirjattu tulosvaikutteisesti rahoituseriin. Konsernin kytkettyjen johdannaisten määrä on vähäinen.

Yritys arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä rahoitusinstrumenttien mahdolliset arvonalentumiset. Rahoitusvaran arvonalentuminen tapahtuu, kun on toteutunut tapahtuma, jolla on negatiivinen vaikutus sijoituksen tuleviin rahavirtoihin. Arvonalentumisen määrä jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen erien osalta on kirjanpitoarvon ja saamisen tulevien rahavirtojen nykyarvon erotus. Diskonttauksessa käytetään alkuperäistä efektiivistä korkokantaa. Käypään arvoon arvostetuissa erissä käypä arvo määrää arvonalentumisen. Arvonalentumiset kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin.

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Luottolimiitit sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin.

Konserni myy tietyt myyntisaamisensa rahoitusyhtiöille sopimuksessa määriteltyjen limiittien puitteissa. Myytyihin saataviin liittyvä luottoriski ja sopimusperusteiset oikeudet kyseisiin rahoitusvaroihin siirtyvät myyntihetkellä pois yhtiöltä. Järjestelyyn liittyvät kulut kirjataan rahoituskuluihin.

Suojauslaskenta

IAS 39:n mukainen suojauslaskenta tarkoittaa laskentatapaa, jonka tarkoituksena on kohdistaa yksi tai useampi suojausinstrumentti siten, että niiden käypä arvo kumoaa kokonaisuudessaan tai osittain suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset. Suojauslaskentaa sovelletaan korkoriskin ja ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen valuuttariskin sekä hyödykeriskin suojauksiin. Käytetyt suojauslaskentamallit ovat rahavirtojen suojaus ja ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus.

Rahavirtojen suojauksessa suojaudutaan rahavirtojen vaihtelulta, joka johtuu taseeseen merkittyyn tiettyyn omaisuuserään, velkaan tai erittäin todennäköiseen tulevaan liiketoimeen liittyvän riskin toteutumisesta.

Suojausinstrumentteina rahavirran suojauksessa käytetään korkoinstrumentteja. IAS 39:n määrittelemää rahavirtojen suojauslaskentaa sovelletaan konsernissa valikoituihin suojauskohteisiin. Rahavirtojen suojaukseen liittyvät johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan omaan pääomaan, kun ne täyttävät suojauslaskennan ehdot ja kun suojauslaskenta on tehokasta. Tehoton osuus kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin. Johdannaiset, joiden osalta ei sovelleta suojauslaskentaa, kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin.

Ulkomaiseen yksikköön tehtyä nettosijoitusta suojataan kurssimuutoksilta pitkäaikaisilla valuuttamääräisillä lainoilla sekä termiini- ja valuutanvaihtosopimuksilla. Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksen ehdot täyttävien johdannaissopimusten käyvän arvon tehokkaan osuuden arvon muutos kirjataan suoraan konsernin omaan pääomaan. Käytettäessä valuuttatermiinejä suojaussuhteen arvonmuutoksen ulkopuolelle jätettävä korkoero kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin. Nettosijoituksen suojauksesta johtuvat voitot ja tappiot merkitään tuloslaskelmaan silloin, kun nettosijoituksesta luovutaan. Tehottoman suojauksen osuus kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti rahoituseriin.

Suojauksen tehokkuutta seurataan IAS 39:n vaatimalla tavalla. Tehokkuudella tarkoitetaan suojausinstrumentin kykyä kumota suojattavan riskin toteutumisesta johtuvat muutokset suojattavan erän käyvässä arvossa tai suojatusta liiketoimesta johtuvissa rahavirroissa. Suojaussuhteen katsotaan olevan erittäin tehokas, kun suojausinstrumentin käyvän arvon muutos kumoaa suojattavan erän rahavirtojen muutokset 80–125 -prosenttisesti. Tehokkuutta tarkastellaan sekä etu- että jälkikäteen. Tehokkuuden testaus tehdään uudelleen jokaisena tilinpäätöshetkenä.

Suojauslaskenta lakkautetaan, kun suojauslaskennan kriteerit eivät enää täyty. Omaan pääomaan kirjatut voitot tai tappiot siirretään tuloslaskelmaan tuotoiksi ja kuluiksi, mikäli suojattava kohde myydään tai erääntyy. Niiden johdannaissopimusten, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, käyvän arvon muutoksista syntyvät voitot ja tappiot merkitään suoraan tuloslaskelmaan.

Konserni on dokumentoinut suojaukseen ryhdyttäessä suojaussuhteen olemassaolon ja se sisältää tiedot suojausinstrumentista ja suojattavasta erästä tai liiketapahtumasta, suojattavan riskin luonteen, riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian sekä kuvauksen tehokkuuden arvioinnista.

Omat osakkeet

Omien osakkeiden hankinta siihen liittyvine menoineen on esitetty konsernitilinpäätöksessä oman pääoman vähennyksenä.

Varaukset

Taseeseen merkitään varaus, kun jonkin aikaisemman tapahtuman seurauksena on syntynyt oikeudellinen tai tosiasiallinen olemassa oleva velvoite ja on todennäköistä, että siitä aiheutuu vastaisia menoja ja velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan vain silloin, kun siitä on laadittu yksityiskohtainen, asianmukainen suunnitelma ja suunnitelman toimeenpano on aloitettu tai siitä on tiedotettu niille, joihin järjestely vaikuttaa. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä. Jos rahan aika-arvon vaikutus on olennainen, varaukset diskontataan.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät luokitellaan IFRS 5:n (Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot) mukaan myytävänä oleviksi. Ne arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon, mikäli niiden kirjanpitoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä. Lopetettu toiminto on merkittävä erillinen liiketoimintayksikkö tai maantieteellistä aluetta edustava yksikkö. Lopetetun toiminnon tulos esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa.

Omaisuuserien arvonalentuminen

Konsernin omaisuuseristä arvioidaan jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo saattaa olla alentunut. Mikäli viitteitä arvonalentumisesta ilmenee, arvioidaan omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä kerrytettävissä oleva rahamäärä käyttöarvon tai myytäessä saatavan nettomyyntihinnan perusteella. Vuosittaiset arvonalentumistestit tehdään aina liikearvoille ja sellaisille aineettomille hyödykkeille, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton tai jotka eivät ole vielä valmiita käytettäväksi.

Kemira on määritellyt strategisen liiketoimintayksikön rahavirtaa tuottavaksi yksikökseen. Strategisten liiketoimintayksikköjen taso on liiketoiminta-aluetta seuraava alempi taso.

Liikearvon arvonalentuminen testataan vertaamalla strategisen liiketoimintayksikön kerrytettävissä olevaa rahamäärää sen kirjanpitoarvoon. Kemiralla ei ole muita olennaisia rajoittamattoman taloudellisen vaikutusajan omaavia aineettomia hyödykkeitä kuin liikearvo. Kaikki liikearvot on kohdistettu strategisille liiketoimintayksiköille.

Strategisen liiketoimintayksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritelty käyttöarvona, jonka muodostavat yksikköön tulevat diskontatut vastaiset rahavirrat. Vastaisia rahavirtoja koskevat arviot perustuvat omaisuuserän jatkuvalle käytölle ja liiketoimintajohdon viimeisimmille kolmivuotisennusteille. Ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu olettaen kasvuvauhdin olevan nolla. Rahavirta-arviot eivät sisällä omaisuuserien suorituskyvyn parantamisien, investointien tai vastaisten uudelleenjärjestelyjen vaikutuksia. Konsernikeskuksen kulut allokoidaan strategisille liiketoimintayksiköille liikevaihdon suhteessa

Arvonalentumistappio kirjataan siinä tapauksessa, että omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on pienempi kuin sen kirjanpitoarvo. Tappio kirjataan tuloslaskelmaan. Arvonalentumistestien yksityiskohdista on annettu tietoa liitetiedossa 15.

Jos viimeisimmän tappion kirjaamisen jälkeen on tapahtunut positiivinen muutos kerrytettävästä rahamäärästä tehdyissä arvioissa, peruutetaan aikaisempina vuosina tehty arvonalentumiskirjaus korkeintaan siihen arvoon asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty, jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta.

Päästöoikeudet

EU:n päästökauppajärjestelmän piirissä on Kemirasta vain Helsingborgin toimipaikka Ruotsissa. Kemira laskee hiilidioksidin päästöoikeudet ja päästöä koskevat varaukset voimassa olevien IFRS-standardien mukaan. Päästöoikeudet käsitellään hankintamenoon arvostettavina aineettomina hyödykkeinä. Ilmaiseksi saadut päästöluvat on arvostettu nimellisarvoon (nollan suuruisiksi). Varaus päästöoikeuksien palautusvelvoitteen täyttämiseksi kirjataan, elleivät vastikkeetta saadut päästöoikeudet riitä kattamaan todellisten päästöjen määrää. Kemiran taseessa ei ole päästöoikeuksiin liittyviä eriä, kun toteutuneet päästöt alittavat vastikkeetta saatujen päästöoikeuksien määrän ja päästöoikeuksia ei ole ostettu markkinoilta. Päästöoikeuksista on kerrottu ympäristöriskien ja – vastuiden liitetiedossa numero 32.

Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja laatimisperiaatteet

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista.

Liikearvon ja muun omaisuuden arvonalentumistestien yhteydessä määritellään tulevia rahavirtoja, jotka perustuvat tärkeimmiltä olettamuksiltaan bruttokatetasoihin, diskonttokorkoon ja ennusteiden ajanjaksoon. Huomattava negatiivinen kehitys rahavirtojen toteutumisessa ja korkokehityksessä voi johtaa arvonalentumisen kirjaustarpeeseen.

Kemiran sijoitukset sisältävät noteeraamattomia osakkeita, joista arvoltaan suurin on Teollisuuden Voima Oy. Sen osakkeet on arvostettu käypään arvoon, joka perustuu sähkön markkinahinnan ja

omakustannushinnan erotuksen diskontattuun rahavirtaan. Todellinen käyvän arvon kehitys voi poiketa tehdyistä arvioista mm. sähkön hinnan, ennusteiden ajanjakson tai diskonttauskoron takia.

Etuuspohjaisten eläkevastuiden määrittelemiseen liittyy olettamuksia, joiden huomattavat muutokset voivat vaikuttaa eläkevelan ja eläkekulujen suuruuteen. Aktuaarilaskelmat sisältävät johdon antamia olettamuksia kuten eläkesäätiöiden varojen pitkäaikaisen tuotto-oletuksen, diskonttauskoron ja palkankorotus- ja työsuhteiden päättyvyysoletukset. Mm. todelliset osakemarkkinoiden hintavaihtelut voivat poiketa olettamuksista.

Varausten kirjaaminen tilinpäätökseen edellyttää johdon arviota, koska varauksiin liittyvien velvoitteiden tarkka euromäärä ei ole tilinpäätöstä laadittaessa selvillä. Verotappioiden ja muiden laskennallisten verosaamisten kirjaamista varten johto arvioi määrän, jonka verran yhtiöille todennäköisesti syntyy verotettavaa tuloa, niin että verosaamiset pystytään hyödyntämään. Todellinen tuloskehitys voi poiketa arviosta, jolloin muutos vaikuttaa tulevien tilikausien veroihin.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutokset 31.12.2007 jälkeen

Konserni ei ole soveltanut seuraavia julkistettuja standardeja, jotka eivät ole pakollisia 1.1.2007 alkaneella tilikaudella, mutta joita voi soveltaa ennen niiden voimaantuloa:

• IFRS 8 (Operatiiviset segmentit) on hyväksytty marraskuussa.2006. Konserni arvioi, että uusi standardi ei muuta olennaisesti nykyistä segmenttiraportointia. Standardin käyttöönotto vaikuttaa lähinnä tapaan, jolla segmentti-informaatio esitetään liitetiedoissa.
• IAS 23 muutos (Vieraan pääoman menot) on hyväksytty maaliskuussa 2007. Ehdot täyttävien hyödykkeiden hankintamenoon sisällytetään tulevaisuudessa välittömästi kyseisen hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot. Konserni kirjaa vielä sallitulla tavalla vieraan pääoman menot kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Uuden standardin käyttöönotolla ei tule olemaan olennaista vaikutusta tulevaan tilinpäätökseen.
• IAS 1 muutos (Tilinpäätöksen esittäminen). Konserni arvioi, että uudistus muuttaa lähinnä tuloslaskelman ja oman pääoman muutoslaskelman esitystapaa.

Konserni arvioi että seuraavien tulkintojen käyttöönotolla ei ole vaikutusta tulevaan tilinpäätökseen:

• IFRIC 11 tulkinta liittyen IFRS 2 osakeperusteisiin maksuihin on hyväksytty marraskuussa 2006.
• IFRIC 12 (Service Concession Arrangements) palvelusopimuksiin liittyen on hyväksytty marraskuussa 2007.
• IFRIC 13 (Customer Loyalty Programmes) on hyväksytty kesäkuussa 2007
• IFRIC 14 (IAS 19 The Limit on a Defined Benefit Asset, Minimum Funding Requirements and their Interaction) on hyväksytty heinäkuussa 2007

2. SEGMENTTITIEDOT

Liiketoimintasegmentit

Konserni oli vuoden 2007 alussa organisoitu seuraaviksi päätoimialoiksi: Kemira Pulp&Paper, Kemira Water, Kemira Specialty ja Kemira Coatings. Konsernin sisäiset siirtohinnat perustuvat pääasiassa markkinahintoihin. Joissakin tapauksissa, esim. markkinointiyhtiöissä, käytetään kustannusperusteisia hintoja, joihin on lisätty kate (ns. cost plus -menetelmä).

Liiketoimintojen varat ja velat käsittävät ne varat ja velat, jotka ovat suoraan tai perustellusti kohdistettavissa ao. liiketoiminnoille. Toimialojen varoihin on laskettu aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, osuudet osakkuusyrityksissä, vaihto-omaisuus ja korottomat saamiset. Toimialojen velkoihin sisältyvät lyhytaikaiset korottomat velat.

2007	Kemira Pulp&Paper	Kemira Water	Kemira Specialty	Kemira Coatings	Muut	Konserni
Tuloslaskelma
Ulkoinen liikevaihto	1 005,9	704,2	410,3	625,2	64,6	2 810,2
Konsernin sisäinen myynti	12,4	26,3	15,6	-	-54,3	-
Liikevaihto yhteensä	1 018,3	730,5	425,9	625,2	10,3	2 810,2
Liikevoitto	66,8	45,0	13,5	73,1	-55,3	143,1
Osuus osakkuusyritysten tuloksista	-	0,9	-	1,2	-	2,1
Muut tiedot
Liiketoimintojen varat	1 001,0	602,7	499,9	397,7	86,7	2 588,0
josta osuudet osakkuusyrityksissä	0,5	4,5	-	0,5	-	5,5
Kohdistamattomat varat						239,9
Konsernin varat yhteensä						2 827,9
Liiketoimintojen velat Kohdistamattomat velat	149,6	119,5	68,6	84,2	51,8	473,7 1 266,9
Konsernin velat yhteensä						1 740,6
Investoinnit	-78,4	-105,2	-61,7	-49,3	-26,4	-321,0
Arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset	-17,1	-5,9	-	-	-14,9	-37,9
Muut erät, joihin ei liity rahasuorituksia	-	-	-11,9	-	3,9	-8,0
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät	-	-	34,2	-	1,5	35,7
Rahavirta
Liiketoiminnasta kertyneet rahavirrat	43,9	35,9	31,8	51,4	9,1	172,1
Nettoinvestointien rahavirrat	-69,1	-100,8	-58,1	-30,7	-62,5	-321,2

(Milj. e)

Liiketoimintasegmentit

2006	Kemira Pulp&Paper	Kemira Water	Kemira Specialty	Kemira Coatings	Muut *	Konserni
Tuloslaskelma
Ulkoinen liikevaihto	980,5	458,2	442,1	562,8	78,9	2 522,5
Konsernin sisäinen myynti	12,8	9,4	14,1	-	-36,3	-
Liikevaihto yhteensä	993,3	467,6	456,2	562,8	42,6	2 522,5
Liikevoitto	90,8	35,3	45,8	72,1	-50,3	193,7
Osuus osakkuusyritysten tuloksista	-0,5	0,6	-	1,4	-3,9	-2,3
Muut tiedot
Liiketoimintojen varat	1 031,8	532,1	531,0	398,8	27,2	2 520,9
josta osuudet osakkuusyrityksissä	0,4	4,4	-	3,3	-	8,1
Kohdistamattomat varat						240,4
Konsernin varat yhteensä						2 769,4
Liiketoimintojen velat	243,1	288,1	93,2	98,4	48,1	770,9
Kohdistamattomat velat						916,0
Konsernin velat yhteensä						1 686,9
Investoinnit	-166,4	-202,2	-32,1	-46,9	-14,4	-462,0
Arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset	-2,1	-0,6	-	-	-1,5	-4,2
Muut erät, joihin ei liity rahasuorituksia	-1,6	-0,9	-	-	-4,7	-7,3
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät	3,5	-	-	0,3	10,6	14,4
Rahavirta
Liiketoiminnasta kertyneet rahavirrat	106,4	38,2	73,0	55,1	-56,0	216,8
Nettoinvestointien rahavirrat	-130,2	-194,2	-20,9	-8,3	-5,5	-359,1
* Vuoden 2006 virhe on korjattu, liitetieto 38.
Maantieteelliset segmentit
Liikevaihto				2007		2006
Suomi				440,5		442,8
Muut EU-maat				1 146,0		1 001,1
Muu Eurooppa				305,4		270,1
Pohjois- ja Etelä-Amerikka				750,6		663,5
Aasia				134,9		121,9
Muut maat				32,8		23,1
Yhteensä				2 810,2		2 522,5
Varat
Suomi				988,3		935,6
Muut EU-maat				1 099,9		1 122,0
Muu Eurooppa				109,3		104,4
Pohjois- ja Etelä-Amerikka				582,2		548,1
Aasia				46,2		57,1
Muut maat Yhteensä				2,0 2 827,9		2,1 2 769,4
Investoinnit
Suomi				99,3		62,8
Muut EU-maat				106,7		193,4
Muu Eurooppa				21,2		31,9
Pohjois- ja Etelä-Amerikka Aasia				86,0 7,8		160,1 12,9
Muut maat				-		0,9
Yhteensä				321,0		462,0

Maantieteellisten segmenttien liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin ja varat varojen sijainnin mukaan.

TULOSLASKELMA

3. LIIKEVAIHTO	2007	2006
Liikevaihto toimialoittain
Kemira Pulp&Paper	1 018,3	993,3
Kemira Water	730,5	467,6
Kemira Specialty	425,9	456,2
Kemira Coatings	625,2	562,8
Muut ja ryhmien välinen	10,3	42,6
Yhteensä	2 810,2	2 522,5
Liikevaihdon jakauma markkina-alueittain, % liikevaihdosta
Suomi	16	18
Muut EU-maat	40	39
Muu Eurooppa	11	11
Pohjois- ja Etelä-Amerikka	27	26
Aasia	5	5
Muut maat	1	1
Yhteensä	100	100
4. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT	2007	2006
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	20,4	31,9
Vuokratuotot	1,3	1,6
Vakuutuskorvaukset	4,1	12,5
Konsultointi	14,3	4,6
Romun ja jätteen myynti	0,4	0,1
Royalty-, knowhow- ja lisenssituotot	0,5	-0,1
Muut liiketoiminnan tuotot	4,9	8,6
Yhteensä	45,9	59,2

Vuonna 2007 käyttöomaisuuden myyntivoittoihin sisältyy mm. tytäryritysten myyntivoittoja (12,3 milj. e), sekä kiinteistöjen ja tuotantoalueiden myyntivoittoja.

Vuonna 2006 käyttöomaisuuden myyntivoittoihin sisältyvät Tukholmassa sijaitsevan tuotantokiinteistön myyntituotto (16,4 milj. euroa), sekä Helsingborgin kiinteistön ja eteläkorealaisen vetyperoksidiyksikön myyntituotot. Vuonna 2006 rikkihapposäiliöonnettomuuteen liittyen on kirjattu tuottoihin investointeja vastaava osuus (7,6 milj. e).

5. KULUT

	2007	2006
Valmistevarastojen muutos	13,7	-14,1
Valmistus omaan käyttöön 1)	-5,5	-5,1
Materiaalit ja palvelut
Aineet ja tarvikkeet
Ostot tilikauden aikana	1 333,3	1 251,7
Aine- ja tarvikevarastojen muutos	4,3	-8,3
Ulkopuoliset palvelut 2)	63,3	26,5
Materiaalit ja palvelut yhteensä	1 400,9	1 269,9
Työsuhde-etuudet	461,4	420,4
Vuokrat	43,5	30,0
Käyttöomaisuuden myyntitappiot	1,9	0,4
Muut kulut 3)	623,3	563,1
Yhteensä	2 539,2	2 264,5

1) Valmistus omaan käyttöön sisältää lähinnä käyttöomaisuushankintoihin kohdistuvia palkka- ja henkilömenoja sekä varastosta otettuja aineita ja tarvikkeita.

2) Ulkopuolisiin palveluihin sisältyy eri maissa toimiville KPMG-yhteisöille maksettuja tilintarkastuspalkkioita 1,8 milj. e (1,9 milj. e) ja palkkioita oheispalveluista 1,9 milj. e (2,3 milj. e). Tilintarkastus- ja muut palkkiot muille tilintarkastusyhteisöille kuin KPMG:lle olivat 2,5 milj. e (2,1 milj. e).

3) Edellisen vuoden 2006 virhe on korjattu, liitetieto 38.

Vuonna 2007 tuloslaskelma sisälsi pitkä- ja lyhytaikaisten varausten nettovähennystä 53,8 milj. e (nettovähennystä 44,4 milj. e)

6. TUTKIMUS- JA KEHITYSKULUT

	2007	2006
Tutkimus- ja kehityskulujen yhteismäärä	65,9	55,1

Vuoden 2007 tutkimus- ja kehityskulujen yhteismäärä sisältää 5,1 milj. euroa (3,8 milj. e) poistoja aktivoiduista tutkimus- ja kehityskuluista.

7. TYÖSUHDE-ETUUDET JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄ

Hallintoneuvoston palkat	-	0,1
Hallitusten ja toimitusjohtajien palkat 1)	19,5	17,1
Palkat	340,9	309,0
Etuuspohjaiset eläkekulut	15,2	8,9
Maksupohjaiset eläkekulut	38,5	30,6
Muut henkilöstösivukulut	47,3	54,7
Yhteensä	461,4	420,4

1) Kemira Oyj:n toimitusjohtajalle maksettu palkka mukaan lukien luontoisedut oli 1 660 727 (1 349 319) euroa, johon sisältyy tulospalkkioita 1 003 262 (651 111) euroa. Toimitusjohtaja sai osana tulospalkkioita 15 300 (13 800) kpl Kemiran osakkeita. Toimitusjohtajan sijaiselle maksettu palkka mukaan lukien luontoisedut oli 773 717 (614 548) euroa, johon sisältyi tulospalkkioita 462 257 (327 225) euroa. Toimitusjohtajan sijainen sai osana tulospalkkioita 6 962 (6 900) kpl Kemiran osakkeita.

Henkilökunta keskimäärin	2007	2006
Kemira Pulp&Paper	2 315	2 285
Kemira Water	2 189	1 596
Kemira Specialty	1 066	1 102
Kemira Coatings	3 883	3 541
Muut	555	662
Yhteensä	10 008	9 186
Henkilökunta Suomessa keskimäärin	3 033	3 150
Henkilökunta Suomen ulkopuolella keskimäärin	6 975	6 036
Yhteensä	10 008	9 186
Henkilökunta vuoden lopussa	10 007	9 327

Omistusosuuden mukaan yhdisteltyjen yhteisyritysten koko henkilömäärä oli keskimäärin 14 (46 vuonna 2006).

8. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Vuoden 2001 optio-ohjelman osakeoptiot

Kemira Oyj:n yhtiökokous päätti vuonna 2001 optio-ohjelmasta, jossa yhtiön johtoon kuuluville henkilöille annettiin oikeus optioihin, joihin liittyi oikeus merkitä Kemira Oyj:n osakkeita enintään 2 850 000 kappaletta 2.5.2004 - 31.5.2007. Optioiden merkintäajan alkaminen oli ehdollinen ja sidottu osakekohtaiseen tulokseen rahoituserien jälkeen ennen veroja ja satunnaiseriä sekä Kemira Oyj:n osakekurssin kehitykseen suhteessa vertailuindeksiin. Osakkeiden merkintähinta oli 31.5.2007 eli optio-ohjelman merkintäkauden päättyessä optioehtojen mukaisesti 1,77 euroa per osake. Vastaava luku oli 31.12.2006 2,11 euroa per osake. Merkintähinta aleni maksettavien osinkojen määrällä. Kaikki 31.12.2006 jäljellä olleet optiot (77 389) merkittiin optio-ohjelman päättymispäivään 31.5.2007 mennessä.

Optioiden määrät muuttuivat vuonna 2007 ja 2006 seuraavasti:	2007		2006 Optioiden määrä 1000 kpl	Keskimääräi nen merkintä hinta
	Optioiden määrä 1000 kpl	Keskimääräi- nen merkintä- hinta
						euroa/osake		euroa/osake
					Kauden alussa ulkona olleet osakeoptiot	77		243
	Merkityt optiot
maaliskuu	-34	2,11	-36	2,47
huhtikuu	-1	2,11
toukokuu	-42	1,77
kesä - joulukuu			-130	2,11
Kauden lopussa ulkona ja merkittävissä olevat osakeoptiot	0		77

Vuoden 2001 optio-ohjelmasta ei ole kirjattu kulua tuloslaskelmaan, sillä IFRS 2:n siirtymäsääntöjen mukaan vasta 7.11.2002 jälkeen päätetyt osakepohjaiset järjestelmät kirjataan tulosvaikutteisesti.

Osakepalkkiojärjestelmä

Kemira Oyj:n hallitus päätti vuonna 2004 ottaa avainhenkilöstölle suunnatun osakepalkkiojärjestelmän osaksi konsernin kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Kannustusjärjestelmä jakautuu kolmeen vuoden mittaiseen ansaintajaksoon. Helmikuussa 2006 Kemira Oyj:n hallitus päätti uudesta avainhenkilöstölle suunnatusta osakepalkkiojärjestelmästä, jonka ansaintajaksot ajoittuvat vuosille 2007, 2008 ja 2009.

Palkkion maksaminen perustuu asetettujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen, joita vuoden 2007 osalta mitataan osakekohtaisella tuloksella ja sidotun pääoman tuotolla. Mahdolliset palkkiot maksetaan Kemira Oyj:n osakkeiden ja rahasuorituksen yhdistelmänä. Osakkeet arvostetaan myöntämispäivän päätöskurssilla (sen päivän kurssilla, jolloin on sovittu osakepalkasta). Luovutetut osakkeet palautetaan takaisin Kemiralle, jos osakkeiden ansaintavuoden jälkeinen kahden vuoden omistusvaatimus ei toteudu.

Kaikkien myönnettyjen osakkeiden ja rahasuoritusosuuksien kirjaus tapahtuu oikeuden syntymisjakson kuluessa kolmelle vuodelle. Odotettavissa olevia osinkoja ei oteta huomioon käypää arvoa arvostettaessa. Rahasuoritusosuudet arvostetaan käypään arvoon tilinpäätöshetkellä olevan osakkeen hinnan mukaan ja palkkion määrä on noin 1,1 kertaa annettavien osakkeiden arvo. Ennalta asetettujen tavoitteiden toteutumisaste vaikuttaa kirjattavien ja maksettavien palkkioiden suuruuteen. Järjestelmän piiriin kuului 94 henkilöä 31.12.2007 (78). Osakkeina annettavat palkkiot kirjataan henkilöstökuluksi ja oman pääoman lisäykseksi. Osakepalkkiojärjestelmän rahasuoritusosuudet kirjataan henkilöstökuluihin ja velkoihin. Vuoden 2007 ohjelman osalta ei olla tehty kulukirjausta, koska asetettuja tavoitteita ei saavutettu.

	Osakkeen	Kolmelle vuodelle
	hinta euroa	jaksotettava
	myöntämis-	osakkeiden
	päivän mukaan	määrä kpl
Vuosittaiset osakeohjelmat / myöntämispäivät
Vuoden 2004 ohjelma: osakkeiden luovutus vuonna 2005 / 27.4.2004	10,35	107 920
Vuoden 2005 ohjelma: osakkeiden luovutus vuonna 2006 / 22.3.2005	11,66	116 610
Vuoden 2006 ohjelma: osakkeiden luovutus vuonna 2007 / 2.5.2006	17,98	144 143
Palautetut osakkeet 2005-2006	10,35	-14 200
Yhteensä		354 473
Palautetut osakkeet vuonna 2007, vuoden 2005 ohjelmasta	11,66	-9 210
Palautetut osakkeet vuonna 2007, vuoden 2006 ohjelmasta	17,98	-9 718
Yhteensä		-18 928
Osakepalkkiojärjestelmän luovutetu ja palautetut osakkeet yhteensä		335 545
Kulukirjaus osakepalkkiojärjestelmästä	2007	2006
Osakkeina maksettavat palkkiot	1,3	1,2
Rahasuoritusosuudet ja henkilöstömenot	2,7	2,7
Yhteensä	4,0	3,9
Osakepalkkiojärjestelmästä aiheutuneet velat 31.12.	-1,1	0,4

9. POISTOT JA ARVONALENTUMISET	2007	2006
Suunnitelman mukaiset poistot
Aineettomat hyödykkeet
Aineeton omaisuus	21,4	17,1
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat	19,9	17,0
Koneet ja kalusto	91,6	87,1
Muut aineelliset hyödykkeet	3,0	2,3
Yhteensä	135,9	123,5
Arvonalentumiset
Aineettomat hyödykkeet
Aineeton omaisuus	15,0	-
Liikearvo	4,2	-
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat	2,9	-
Koneet ja kalusto	15,8	-
Yhteensä	37,9	-
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	173,8	123,5
Arvonlentumisista lisätietoa liitetiedossa 15.
10. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT	2007	2006
Rahoitustuotot
Osinkotuotot	0,1	-
Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista	0,3	0,1
Muut korkotuotot	20,0	14,5
Muut rahoitustuotot	1,3	0,4
Korkojohdannaisten arvon muutokset - ei suojauslaskennassa	-	0,5
Kurssivoitot	160,3	116,3
Yhteensä	182,0	131,8
Rahoituskulut
Korkokulut rahoituslainoista	-71,0	-51,6
Muut rahoituskulut	-3,0	-2,0
Korkojohdannaisten arvon muutokset - ei suojauslaskennassa	-0,1	-
Kurssitappiot	-159,8	-115,4
Yhteensä	-233,9	-169,0
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-51,9	-37,2
Nettorahoituskulut liikevaihdosta %	1,8	1,5
Nettokorot liikevaihdosta %	1,8	1,5
Kurssierot
Realisoituneet	-23,8	5,4
Realisoitumattomat	24,3	-4,5
Yhteensä	0,5	0,9
Osuus osakkuusyritysten tuloksista
Osuus osakkuusyritysten voitosta	2,1	2,5
Osuus osakkuusyritysten tappiosta	-	-4,9
Yhteensä	2,1	-2,3

Lainojen ja valuuttajohdannaisten kurssieroja on kohdistettu ulkomaisten tytäryhtiöiden omien pääomien muuntamisesta syntyneitä kurssieroja vastaan ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojausmenetelmän mukaisesti. Vuonna 2007 tällaisten kurssierojen tulosvaikutus oli 6,0 milj. e tappiota (4,5 milj. e tappiota vuonna 2006).

Korkotuottoihin pitkäaikaisista sijoituksista ei sisälly tuottoja osakkuusyrityksiltä. Kaikki muut rahoituserät ovat tuottoja ja kuluja muilta kuin osakkuusyrityksiltä.

11. TULOVEROT 2007	2006
Välittömät verot kuluvalta vuodelta 23,5	39,5
Välittömät verot edelliseltä vuodelta -0,1	-0,1
Laskennalliset verot 1,1	1,4
Muut verot 1,3	1,2
Yhteensä 25,8	42,0

Verotuksessa vahvistetut tappiot

Eräillä konsernin tytäryhtiöillä on verotuksessa vahvistettuja tappioita yhteensä 316,9 milj. e (319,1 milj. e), joita voidaan kohdistaa tulevia verotettavia tuloja vasten. Kaikkia verotappioita ei ole kirjattu verosaamisiksi. Rajoitettu vähentämisoikeus koskee noin 87 %:a verotappioista.

Voimassa olevan verokannan mukaan laskettujen verojen vertailu tuloslaskelman veroihin

Vero voimassa olevilla verokannoilla	45,6	49,9
Edellisten vuosien verot	-0,1	-0,1
Verovapaat tuotot / vähennyskelvottomat menot	-4,7	7,9
Käyttämättömät tilikauden tappiot	7,1	3,3
Käytettyjä verotappioita	-20,1	-18,3
Muut	-2,0	-0,7
Verot tuloslaskelmassa	25,8	42,0

12. OSAKEKOHTAINEN TULOS 2007 2006

Osakekohtainen tulos, perus Voitto ennen veroja 2)	93,3	154,2
Tuloverot	-25,8	-42,0
Tilikauden voitto	67,5	112,2
Voiton jakautuminen vähemmistölle	-3,8	-3,6
Emoyhteisön omistajien voitto	63,7	108,6
Keskimääräinen osakemäärä 1)	121 163 866	120 877 281
Osakekohtainen tulos, perus, e 2)	0,53	0,90
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos
Keskimääräinen osakemäärä 1)	121 163 866	120 877 281
Ulkona olevien optioiden vaikutus (keskimäärin)	17 759	141 535
Osakepohjaisen järjestelmän perusteella mahdollisesti liikkeelle laskettavat
omat osakkeet (keskimäärin)	12 011	31 774
Laimennusvaikutuksella oikaistu keskimääräinen osakemäärä	121 193 636	121 050 590
Osakekohtainen tulos, laimennettu, e 2)	0,53	0,90
Osakekohtainen tulos ilman alaskirjauksia, perus
Voitto ennen veroja 2)	93,3	154,2
Tuloverot	-25,8	-42,0
Tilikauden voitto	67,5	112,2
Voiton jakautuminen vähemmistölle	-3,8	-3,6
Emoyhteisön omistajien voitto	63,7	108,6
Alaskirjaukset 3)	47,1	-
Alaskirjausten verovaikutus	-5,1	-
Emoyhteisön omistajien voitto ennen alaskirjauksia	105,7	108,6

Keskimääräinen osakemäärä 1) 121 163 866 120 877 281 Osakekohtainen tulos ilman alaskirjauksia, perus, e 2) 0,87 0,90

1) Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, joka ei sisällä konsernin omistamia osakkeita.

2) Vuoden 2006 virhe on korjattu, liitetieto 38.

3) Alaskirjauksista lisätietoa liitetiedossa 15.

(Milj. e)

TASE

13. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

		Aineeton	Ennakko
	Liikearvo	omaisuus	maksut	2007 yhteensä
Hankintameno vuoden alussa	677,6	193,2	1,3	872,1
Tytäryritysten hankinta	21,4	10,6	0,2	32,2
Lisäykset	0,2	17,2	13,0	30,4
Tytäryritysten myynti	-	-0,1	-	-0,1
Vähennykset	-1,1	-6,1	-	-7,2
Muut muutokset	-1,2	-	-0,1	-1,3
Uudelleenryhmittelyt	37,5	-	-	37,5
Kurssierot	-10,6	0,1	-0,1	-10,6
Hankintameno vuoden lopussa	723,8	214,9	14,3	953,0
Kertyneet poistot vuoden alussa	-96,6	-85,6	-	-182,2
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	1,1	5,8	-	6,9
Tilikauden poistot	-	-21,4	-	-21,4
Arvonalentuminen ja ylimääräiset poistot	-4,2	-15,0	-	-19,2
Kurssierot	2,5	-0,7	-	1,8
Kertyneet poistot vuoden lopussa	-97,2	-116,9	-	-214,1
Kirjanpitoarvo vuoden lopussa	626,6	98,0	14,3	738,9

		Aineeton	Ennakko
	Liikearvo	omaisuus	maksut	2006 yhteensä
Hankintameno vuoden alussa	655,7	137,2	2,9	795,8
Tytäryritysten hankinta	34,0	37,9	-	71,9
Lisäykset	0,1	19,6	-1,6	18,1
Vähennykset	-	-0,4	-	-0,4
Myytävänä olevaksi luokitellut hyödykkeet	-	-0,4	-	-0,4
Muut muutokset	-0,3	-0,4	-	-0,7
Kurssierot	-11,9	-0,3	-	-12,2
Hankintameno vuoden lopussa	677,6	193,2	1,3	872,1
Kertyneet poistot vuoden alussa	-97,6	-69,2	-	-166,8
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	0,3	-	0,3
Tilikauden poistot	-	-17,1	-	-17,1
Arvonalentuminen ja ylimääräiset poistot	-0,1	-	-	-0,1
Myytävänä olevaksi luokitellut hyödykkeet	-	0,3	-	0,3
Muut muutokset	0,3	0,2	-	0,5
Kurssierot	0,8	-0,1	-	0,7
Kertyneet poistot vuoden lopussa	-96,6	-85,6	-	-182,2
Kirjanpitoarvo vuoden lopussa	581,0	107,6	1,3	689,9

Osakkuusyrityksistä johtuvaa liikearvoa ei ollut vuosina 2007 ja 2006. Konsernilla ei ollut liikearvojen lisäksi olennaisia aineettomia hyödykkeitä, joilla olisi rajaton käyttöikä.

14. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

					Ennakkomaksut ja
	Maa- ja	Rakennukset ja	Koneet ja	Muut aineelliset	keskeneräiset	2007
	vesialueet	rakennelmat	kalusto	hyödykkeet	hankinnat	yhteensä
Hankintameno vuoden alussa	52,2	459,6	1 453,3	31,9	168,0	2 164,9
Tytäryritysten hankinta	1,7	7,6	19,0	0,1	-14,1	14,3
Lisäykset	1,5	57,7	113,4	5,2	37,9	215,7
Tytäryritysten myynti	-	-2,1	-4,2	-1,1	-0,4	-7,8
Vähennykset	-1,1	-11,6	-67,5	-2,1	-0,3	-82,6
Myytävänä olevaksi luokitellut hyödykkeet	-0,5	-6,9	-21,9	0,8	-	-28,5
Muut muutokset	-0,1	0,1	-4,0	2,4	-1,1	-2,7
Uudelleenryhmittelyt	-0,3	6,0	2,5	-	-45,7	-37,5
Kurssierot	-2,2	-8,6	-27,0	-0,3	-6,3	-44,4
Hankintameno vuoden lopussa	51,2	501,8	1 463,6	36,9	138,0	2 191,4
Kertyneet poistot vuoden alussa	-7,7	-231,1	-920,8	-18,2	-	-1 177,8
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	10,5	67,7	1,9	-	80,1
Tilikauden poistot	-	-19,9	-91,6	-3,0	-	-114,5
Arvonalentuminen ja ylimääräiset poistot	-	-2,9	-15,8	-	-	-18,7
Myytävänä olevaksi luokitellut hyödykkeet	-	1,6	0,1	-	-	1,7
Muut muutokset	-	0,6	6,1	0,1	-	6,8
Kurssierot	-	3,6	11,5	0,2	-	15,3
Kertyneet poistot vuoden lopussa	-7,7	-237,6	-942,8	-19,0	-	-1 207,1
Kirjanpitoarvo vuoden lopussa	43,5	264,2	520,7	17,9	138,0	984,3

					Ennakkomaksut ja
	Maa- ja	Rakennukset ja	Koneet ja	Muut aineelliset	keskeneräiset	2006
	vesialueet	rakennelmat	kalusto	hyödykkeet	hankinnat	yhteensä
Hankintameno vuoden alussa	59,6	457,8	1 392,9	38,3	50,8	1 999,4
Tytäryritysten hankinta	4,8	19,8	68,1	2,4	56,8	151,9
Lisäykset	0,2	11,5	75,7	1,8	65,2	154,4
Tytäryritysten myynti	-0,1	-0,1	-0,5	-	-	-0,6
Vähennykset	-4,2	-9,2	-27,0	-0,8	-0,1	-41,4
Myytävänä olevaksi luokitellut hyödykkeet	-9,9	-19,8	-29,3	-2,3	-	-61,3
Muut muutokset	0,3	-1,6	-19,0	-6,5	-1,5	-28,2
Kurssierot	1,4	1,2	-7,7	-1,0	-3,1	-9,3
Hankintameno vuoden lopussa	52,2	459,6	1 453,3	31,9	168,0	2 164,9
Kertyneet poistot vuoden alussa	-7,7	-219,0	-885,9	-21,9	-	-1 134,5
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	5,5	19,3	0,4	-	25,1
Tilikauden poistot	-	-16,9	-87,1	-2,3	-	-106,3
Arvonalentuminen ja ylimääräiset poistot	-	-0,4	-0,1	-	-	-0,4
Myytävänä olevaksi luokitellut hyödykkeet	-	1,1	4,6	1,4	-	7,1
Muut muutokset	-	5,2	28,1	4,0	-	37,3
Kurssierot	-	-6,6	0,3	0,2	-	-6,1
Kertyneet poistot vuoden lopussa	-7,7	-231,1	-920,8	-18,2	-	-1 177,8
Kirjanpitoarvo vuoden lopussa	44,5	228,5	532,4	13,7	168,0	987,1

15. ARVONALENTUMISTESTIT

Omaisuuserien arvonalentumistestien testausprosessi ja -periaatteet sisältyvät konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin.

Arvonalentumistestaus on tehty 30.9.2007 eikä merkittäviä muutoksia rahavirtaa tuottaviin yksiköihin tai arvonalennustestauksessa tehtyihin muihin oletuksiin ole tapahtunut tämän jälkeen.

Liiketoiminta-alueiden käyttöomaisuuden ja liikearvon kirjanpitoarvot olivat seuraavat:

Liiketoiminta-alue	Kirjanpitoarvo*		josta liikearvoa
	31.12.2007	31.12.2006	31.12.2007	31.12.2006
Kemira Pulp&Paper	682	692	322	328
Kemira Water	345	332	123	77
Kemira Specialty	365	361	113	109
Kemira Coatings	204	175	68	65
Yhteensä	1 596	1 560	626	579

* Kirjanpitoarvo ei sisällä konsernikeskuksen ja vesiliukoisten erikoislannoitteiden yksikön hyödykkeitä.

Diskonttokorot on määritelty jokaiselle liiketoimintayksikölle perustuen rahavirtojen vaihteluihin vuosina 2002 – 2007. Diskonttokorot vaihtelivat välillä 7 % - 10 %. Rahavirtojen kasvuennusteet heijastavat johdon näkemystä myynnin ja kustannuserien kehittymisestä ennustekauden aikana. Kolmivuotisen ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu olettaen kasvuvauhdin olevan nolla.

Liiketoiminta-alue	Diskonttokoron vaihteluväli
	2007	2006
Kemira Pulp&Paper	7 – 10 %	6 – 9 %
Kemira Water	8 – 10 %	7 – 8 %
Kemira Specialty	8 – 10 %	9 – 12 %
Kemira Coatings	9 – 10 %	9 – 10 %

Herkkyysanalyysi on tehty olettamuksilla sekä ennustekauden aikaisten rahavirtojen että ennustejakson jälkeisten rahavirtojen kasvuvauhdin heikkenemisen suhteen, lisäksi on huomioitu olettamus yleisen korkotason noususta ja muutos riskinottohalukkuudessa. Vain useiden tekijöiden yhtäaikainen voimakas muutos voi aiheuttaa riskin arvonalentumiskirjauksille joidenkin yksiköiden kohdalla.

Koko konsernin kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää kirjanpitoarvon yli kaksinkertaisesti. Arvonalentumistestit eivät osoittaneet tarvetta arvonalentumistappiokirjauksille.

Tilinpäätöksessä 31.12.2007 kirjatut arvonalentumiset

Kemirassa parhaillaan läpikäytävän strategiatarkastelun yhteydessä päätettiin toimenpiteistä, joiden perusteella tehtiin noin 47,1 miljoonan euron alaskirjaukset. Alaskirjaukset kirjattiin vuoden 2007 viimeiselle neljännekselle, eivätkä ne vaikuttaneet rahavirtaan. Alaskirjausten vaikutus eri liiketoiminta-alueisiin on seuraava: Kemira Pulp&Paper 17,1 miljoonaa euroa, Kemira Water 5,9 miljoonaa euroa, Kemira Specialty 9,2 miljoonaa euroa, ja muu liiketoiminta 15,0 miljoonaa euroa.

Arvonalentumiset koskivat neljää omaisuuserää:

• Konsernin toiminnanohjausjärjestelmän investointilaskelmat on päivitetty. Järjestelmän vaatimat panostukset tulevat poikkeamaan alkuperäisestä sunnitelmasta. Saavutettavien etujen alemman nykyarvon vuoksi kirjattiin 15,0 miljoonan euron arvonalentuminen. Käypä arvo on määritelty laskemalla projektin käyttöarvo eli sen tulevaisuudessa kerryttämien rahavirtojen nykyarvo.

• Kemira hankki lokakuussa 2006 Parcon A/S:n neljä tytäryhtiötä. Yritysten käypä arvo on määritelty laskemalla niiden tulevaisuuden käyttöarvo. Tulevien rahavirtojen alemman nykyarvon vuoksi kirjattiin 4,2 miljoonan euron arvonalentuminen.

• Kuuden Yhdysvalloissa sijaitsevan tuotantopaikan käypä arvo on alempi kuin niiden kirjanpitoarvo. Nämä tuotantopaikat ovat Washougal Silica, Columbus Tech Center, Fortville, West Oak, Shreveport ja Mobile. Näiden yhteenlaskettu arvonalentuminen (poistumiskulut mukaan lukien) on 6,3 miljoonaa euroa. Näiden tuotantopaikkojen käypä arvo on määritetty riippumattomien arviointien ja nykyisen markkina-arvon arvioinnin perusteella.

• Hollannissa sijaitsevan vetyperoksiditehtaan arvo on pienempi kuin sen kirjanpitoarvo markkinahintojen alentumisesta johtuen, mikä puolestaan on seurausta vetyperoksidin markkinakapasiteettitilanteesta. Tehtaan arvonalentuminen on 12,5 miljoonaa euroa. Tehtaalla ei katsota olevan käypää arvoa.

Myytävänä olevaksi luokitellun omaisuuserän alaskirjaus:

• Strategiatarkastelun yhteydessä strategisen liiketoimintayksikön Chemidetin omaisuus- ja velkaerät päätettiin luokitella myytävänä olevaksi omaisuuseräksi. Yksikkö kuuluu Kemira Specialty liiketoiminta-alueeseen. Neuvottelut omaisuuserien myymisestä ovat käynnissä. Tuloslaskelmaan kirjattu tappio oli 9,2 miljoonaa euroa.

(Milj. e)

16. SIJOITUKSET	2007 Osuudet osakkuus yrityksissä	2006 Osuudet osakkuus yrityksissä	2007 Myytävissä olevat sijoitukset	2006 Myytävissä olevat sijoitukset
Kirjanpitoarvo vuoden alussa	8,1	9,2	84,3	83,7
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta	0,1	-0,5	-	-
Lisäykset	0,4	0,1	8,2	1,1
Vähennykset	-2,9	-	-	-0,6
Käyvän arvon muutos	-	-	9,7	0,1
Kurssierot ja muut muutokset	-0,2	-0,6	-	-0,1
Kirjanpitoarvo vuoden lopussa	5,5	8,1	102,2	84,3
	2007	2006
Osuudet osakkuusyrityksissä	5,5	8,1
Myytävissä olevat sijoitukset	102,2	84,3
Muut saamiset	5,6	7,1
Laskennalliset verosaamiset	5,2	7,7
Pitkäaikaiset lainasaamiset	0,8	2,4
Saamiset etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä	34,6	24,6
Sijoitukset yhteensä	153,9	134,2

Osakkuusyritykset on eritelty liitetiedossa 34.

17. VAIHTO-OMAISUUS 2007	2006
Aineet ja tarvikkeet 98,7	97,5
Keskeneräiset tuotteet 5,3	3,9
204,4 Valmiit tuotteet	190,7
Ennakkomaksut 2,8	1,1
311,2 Yhteensä	293,2

18. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KIRJANPITOARVOT ARVOSTUSRYHMITTÄIN

2007	Liite	Rahoitusvarat ja -velat *	Lainat ja muut saamiset	Myytävissä olevat sijoitukset	Muut velat	Tase-erien kirjanpito arvot yhteensä	Käyvät arvot yhteensä
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Myytävissä olevat sijoitukset	16	-	-	102,2	-	102,2	102,2
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Korolliset saamiset	19	-	3,2	-	-	3,2	3,2
Korottomat saamiset	19	25,6	413,1	-	-	438,7	438,7
Yhteensä		25,6	416,3	102,2	-	544,1	544,1
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Pitkäaikaiset korolliset velat	21, 25	-	-	-	431,1	431,1	431,1
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lyhytaikaiset korolliset velat	24, 25	-	-	-	625,0	625,0	625,0
Lyhytaikaiset korottomat velat	24	7,7	-	-	229,2	236,9	236,9
Yhteensä		7,7	-	-	1 285,3	1 293,0	1 293,0

* Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat- ja velat

2006	Liite	Rahoitusvarat ja -velat *	Lainat ja muut saamiset	Myytävissä olevat sijoitukset	Muut velat	Tase-erien kirjanpito arvot yhteensä	Käyvät arvot yhteensä
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Myytävissä olevat sijoitukset	16	-	-	84,3	-	84,3	84,3
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Korolliset saamiset	19	-	9,1	-	-	9,1	9,1
Korottomat saamiset	19	30,5	436,0	-	-	466,5	466,5
Yhteensä		30,5	445,1	84,3	-	559,9	559,9
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Pitkäaikaiset korolliset velat	21, 25	-	-	-	395,1	395,1	395,1
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lyhytaikaiset korolliset velat	24, 25	-	-	-	508,5	508,5	508,5
Lyhytaikaiset korottomat velat	24	1,6	-	-	278,6	280,2	280,2
Yhteensä		1,6	-	-	1 182,2	1 183,8	1 183,8

* Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat- ja velat

19. SAAMISET

	2007	2006
Korolliset saamiset
Lainasaamiset	0,1	-
Muut saamiset	3,1	9,1
Korolliset saamiset yhteensä	3,2	9,1
Korottomat saamiset
Myyntisaamiset	413,1	436,0
Ennakkomaksut	4,5	5,1
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset	19,6	13,6
Siirtosaamiset	67,7	86,9
Muut saamiset	43,2	23,8
Korottomat saamiset yhteensä	548,1	565,4
Saamiset yhteensä	551,3	574,5

Yli vuoden kuluttua erääntyviä eriä on myyntisaamisissa 3,8 milj. euroa (1,9 milj. euroa vuonna 2006), siirtosaamisissa 7,2 milj. euroa (0,2 milj. euroa) ja muissa korottomissa saamisissa 0,5 milj. euroa (0,3 milj. euroa). Lisäksi yli vuoden kuluttua erääntyviä on lainasaamisissa 0,1 milj. euroa ja muissa korollisissa saamisissa 1,6 milj. euroa (1,5 milj. euroa).

Rahoitusleasingsaamiset - vähimmäisvuokrien kokonaismäärä

Vuoden kuluessa	0,7	0,8
Yli vuoden, enintään viiden vuoden kuluttua	1,1	1,9
Yhteensä	1,8	2,7

Rahoitusleasingsaamiset - vähimmäisvuokrasaamisten nykyarvo

Vuoden kuluessa	0,6	0,8
Yli vuoden, enintään viiden vuoden kuluttua	1,1	1,8
Yhteensä	1,7	2,6
Tulevaisuudessa kertyvät rahoitustuotot	0,1	0,1
Rahoitusleasinsaamisten kokonaismäärä	1,8	2,7

20. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Osapuolten katsotaan kuuluvan toistensa lähipiiriin, jos toinen osapuoli pystyy käyttämään toiseen nähden määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa sen taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa. Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys, tytäryritykset, osakkuusyritykset ja yhteisyritykset. Lähipiiriin kuuluvat myös hallintoneuvoston, hallituksen ja konsernin johtoryhmien jäsenet, toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa ja heidän läheiset perheenjäsenensä. Johtoon kuuluvat avainhenkilöt ovat konsernin johtoryhmien jäsenet.

	2007	2006
Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden työsuhde-etuudet
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	4,5	4,1
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	2,0	3,2
Osakkeisiin perustuvat suoritukset	2,8	1,6
Yhteensä	9,3	8,9

Johtoon kuuluville avainhenkilöille myönnettyjä lainoja ei ollut 31.12.2007 eikä 31.12.2006. Myöskään ehdollisia eriä ja sitoumuksia avainhenkilöiden puolesta ei ollut. Yritysjohtoon kuuluvat henkilöt lähipiireineen eivät ole olennaisessa liikesuhteessa yhtiöön.

Johdon osakepalkkausjärjestelmistä on kerrottu liitetiedossa 8 "osakeperusteiset maksut".

Hallituksen palkkiot, e

	2007	2006
Hallituksen jäsenet
Pekka Paasikivi, puheenjohtaja, (4.10.2007 lähtien)	14 517	-
Anssi Soila, puheenjohtaja, (4.10.2007 asti)	55 265	67 740
Eija Malmivirta, varapuheenjohtaja	52 200	52 200
Elizabeth Armstrong	61 800	57 000
Heikki Bergholm, (4.10.2007 asti)	32 393	41 400
Juha Laaksonen, (4.10.2007 lähtien)	9 006	-
Ove Mattson	52 200	45 600
Kaija Pehu-Lehtonen	38 400	38 400
Markku Tapio	40 800	39 600
Hallintoneuvoston palkkiot, e
	2007	2006
Hallintoneuvoston jäsenet
Aulis Ranta-Muotio, puheenjohtaja	9 974	12 800
Mikko Elo, I varapuheenjohtaja	6 104	8 000
Heikki A. Ollila, II varapuheenjohtaja	6 104	8 000
Pekka Kainulainen	5 387	6 800
Mikko Långström	5 387	6 600
Susanna Rahkonen	5 187	6 400
Risto Ranki	5 387	6 800
Katri Sarlund	5 187	6 800

Kemira Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous 4.10.2007 päätti lakkauttaa yhtiön hallintoneuvoston. Hallintoneuvoston toiminta päättyi 4.10.2007.

Johdon eläkesitoumukset ja irtisanomiskorvaukset

Kemira Oyj:n vuoden 2007 loppuun asti toimineen toimitusjohtajan Lasse Kurkilahden eläkeikä on 60 vuotta. Hänen osaltaan oikeus perustuu tehtyyn sopimukseen, jonka mukaan maksimieläke on 60 % eläkkeen laskennan perustana olevasta palkasta. Tähän liittyvä etuuspohjainen Kemira Oyj:n eläkesitoumus 31.12.2007 oli 6,9 milj. e (5,3 milj. e).

Kemira Oyj:n hallitus nimitti Kemira Oyj:n uudeksi toimitusjohtajaksi 1.1.2008 alkaen Harri Kermisen. Harri Kermisen sopimus toimitusjohtajan kaudesta on vuoteen 2013 saakka, jolloin hän on 62 vuotias. Toimitusjohtajan sijaisella on mahdollisuus päästä eläkkeelle 60-vuotiaana.

Toimitusjohtajan sijaisen ja 1.1.2008 toimitusjohtajana aloittaneen Harri Kermisen maksimieläke on 66 % eläkkeen laskennan perustana olevasta palkasta. Tämä mahdollisuus perustuu 1.1.1991 alkaen uusilta jäseniltä suljetun lisäeläkesäätiön etuuksiin. Lisäeläkesäätiön toimintapiiriin kuuluvat kaikki ennen vuotta 1991 yhtiön palvelukseen tulleet henkilöt, ja eläkesäätiön etuudet koskevat koko sitä henkilöstöä, jolla palvelusvuodet ja muut eläkkeen myöntämistä koskevat ehdot täyttyvät. Vastaavanlaisia järjestelyjä on myös muissa konsernin yhtiöissä.

Kemira Oyj:n toimitusjohtajan irtisanomisaika on 6 kk, minkä lisäksi hänelle maksetaan 12 kk:n palkkaa vastaava korvaus, mikäli yhtiö irtisanoo hänet. Toimitusjohtajan sijaisella vastaavat ajat ovat 6 kk ja 18 kk.

Muita lähipiiritietoja

Tavaroiden ja palvelujen myynneistä ja ostoista osakkuusyrityksille sekä saatavista osakkuusyrityksiltä on kerrottu liitetiedossa nro 34. Osakkuusyritysten puolesta annettujen vastuusitoumusten määrät on esitetty liitetiedossa 30.

Kemiran suomalaiset eläkesäätiöt ovat omia juridisia yksikköjä, jotka hallinnoivat osaa konsernin Suomen henkilöstön eläkevaroista. Varat sisältävät Kemiran osakkeita 0,15% yhtiön osakekannasta.

Eläkesäätiöt omistavat Pohjolan Voiman osakkeita 2,6%. Kemira Oyj ostaa sähköyhtiöltä sähköä eläkesäätiön omistaman osuuden suhteessa konsernin käyttöön ja myytäväksi ulkopuolisille yhtiöille. Sähkön myynti konserniyhtiöille vuonna 2007 oli 31,4 milj. e (2006 oli 28,3 milj. e) ja ulkopuolisille 1,0 milj. e (1,9 milj. e). Osakkeenomistajat ostavat yhtiön tuottamaa sähköä tuotantokustannukset kattavalla hinnalla. Hinta on ollut selvästi alle keskimääräisten markkinahintojen.

Suomen osakeyhtiölain mukaan lähipiiriin kuuluvat myös yhtiön osakkeista yli prosentin omistavat. Tällaiset omistukset on lueteltu kappaleen "osakkeet ja osakkeenomistajat" taulukossa "suurimmat osakkeenomistajat".

21. PITKÄAIKAISET KOROLLISET VELAT	2007	2006
Lainat rahoituslaitoksilta	378,9	330,2
Eläkelainat	46,2	55,6
Muut pitkäaikaiset velat	6,0	9,2
Yhteensä	431,1	395,1
Pitkäaikaisten velkojen erääntyminen 2009 (2008)	17,4	20,9
2010 (2009)	54,7	16,4
2011 (2010)	49,8	83,9
2012 (2011)	72,2	84,2
2013 (2012) tai myöhemmin	237,0	189,7
Yhteensä	431,1	395,1

Velat, jotka erääntyvät viiden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttua

Lainat rahalaitoksilta	199,0	149,8
Eläkelainat	35,9	37,2
Muut pitkäaikaiset velat	2,1	2,8
Yhteensä	237,0	189,7

Pitkäaikaisten lainojen valuuttajakauma on esitetty rahoitusriskien liitetiedossa 33.

Yhtiöllä ei ole vaihtovelkakirja-, debentuuri- tai joukkovelkakirjalainoja.

22. LASKENNALLISET VEROVELAT JA -SAAMISET

		Kirjattu	Kirjattu	Ostetut /
		tulos	omaan	myydyt
2007	1.1.2007	laskelmaan	pääomaan	tytäryhtiöt	31.12.2007
Laskennalliset verovelat
Kumulatiiviset poistoerot	78,0	-1,4	-4,2	-	72,4
Myytävissä olevat rahoitusvarat	18,2	-	2,5	-	20,7
Eläkkeet	6,3	4,4	-	-	10,7
Hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon hankinnassa *	15,0	0,5	-	3,5	19,0
Muut erät	9,0	15,7	-0,8	-	23,9
Yhteensä	126,5	19,2	-2,5	3,5	146,7
Vähennetty verosaamisia	-20,6				-41,2
Laskennalliset verovelat taseessa	105,9				105,5
Laskennalliset verosaamiset
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate	1,8	0,4	-	-	2,2
Varaukset	6,7	-1,5	-	-	5,2
Vahvistetut tappiot	12,4	12,8	-	-	25,2
Eläkkeet	3,0	2,0	-	-	5,0
Muut erät	4,4	4,4	-	-	8,8
Yhteensä	28,3	18,1	-	-	46,4
Vähennetty veroveloista	-20,6				-41,2
Laskennalliset verosaamiset taseessa	7,7				5,2
		Kirjattu	Kirjattu	Ostetut /
		tulos	omaan	myydyt
2006	1.1.2006	laskelmaan	pääomaan	tytäryhtiöt	31.12.2006
Laskennalliset verovelat
Kumulatiiviset poistoerot	80,8	0,5	-1,0	-2,3	78,0
Myytävissä olevat rahoitusvarat	17,1	-	1,1	-	18,2
Eläkkeet	5,3	1,0	-	-	6,3
Hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon hankinnassa *	14,7	-5,7	-	6,0	15,0
Muut erät	4,8	5,2	-0,7	-0,3	9,0

Laskennalliset verosaamiset

Vaihto-omaisuuden sisäinen kate	1,3	0,5	-	-	1,8
Varaukset	7,2	-0,5	-	-	6,7
Vahvistetut tappiot	15,5	-3,1	-	-	12,4
Eläkkeet	0,9	2,1	-	-	3,0
Muut erät	4,1	0,6	-	-0,3	4,4
Yhteensä	29,0	-0,4	-	-0,3	28,3
Vähennetty veroveloista	-22,2				-20,6
Laskennalliset verosaamiset taseessa	6,8				7,7

Yhteensä 122,7 1,0 -0,6 3,4 126,5 Vähennetty verosaamisia -22,2 -20,6 Laskennalliset verovelat taseessa 100,5 105,9

* Yrityshankinnoissa hyödykkeiden käyvän arvon arvostukseen liittyvä laskennallinen vero sisältyy liikearvoon.

23. VARAUKSET

	Varaus	Ympä
	uudelleen	ristö- ja
	järjestelyjä varten	vahinko varaus	Muut kulu varaukset *	2007 Yhteensä
Pitkäaikaiset varaukset
Varaukset vuoden alussa	0,8	15,4	47,1	63,3
Varausten lisäykset	1,9	0,6	0,2	2,7
Tilikaudella käytetty	-0,6	-2,9	-42,3	-45,8
Tilikaudella peruutettu	-0,1	-0,1	-0,3	-0,5
Uudelleenryhmittely	-	-0,3	-0,6	-0,9
Pitkäaikaiset varaukset vuoden lopussa	2,0	12,7	4,1	18,8
Lyhytaikaiset varaukset
Varaukset vuoden alussa	6,3	1,4	7,8	15,5
Varausten lisäykset	1,1	-0,5	0,9	1,5
Tilikaudella käytetty	-3,8	-0,3	-2,2	-6,3
Tilikaudella peruutettu	-1,9	-	-3,5	-5,4
Uudelleenryhmittely	-	0,3	0,6	0,9
Lyhytaikaiset varaukset vuoden lopussa	1,7	0,9	3,6	6,2
* Vuoden 2006 virhe on korjattu, liitetieto 38.
24. LYHYTAIKAISET VELAT
			2007	2006
Korolliset lyhytaikaiset velat
Lainat rahoituslaitoksilta			186,9	187,8
Eläkelainat			15,7	15,7
Muiden pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät			14,5	14,8
Rahoitusleasingvelat			4,3	3,0
Muut korolliset lyhytaikaiset velat Korolliset lyhytaikaiset velat yhteensä			403,6 625,0	287,2 508,5
Korottomat lyhytaikaiset velat
Saadut ennakot			9,8	4,9
Ostovelat			229,2	278,6
Lyhytaikaiset varaukset			6,2	15,5
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat			9,7	14,7
Siirtovelat			183,1	169,8
Muut korottomat lyhytaikaiset velat			41,8	54,8
Korottomat lyhytaikaiset velat yhteensä			479,8	538,4
Lyhytaikaiset velat yhteensä			1 104,8	1 046,9
Siirtovelat
Henkilöstökulut			68,8	54,3
Liikevaihtoon ja ostoihin liittyvät erät			36,0	27,3
Korot			22,6	20,8
Kurssierot			8,4	2,0
Muut			47,3	65,4
Yhteensä			183,1	169,8
25. NETTOVELAT
Korolliset pitkäaikaiset velat			431,1	395,0
Korolliset lyhytaikaiset velat			625,0	508,5
Rahamarkkinasijoitukset - rahavarat			-21,5	-35,0
Rahavarat			-31,2	-41,1
Yhteensä			1 003,4	827,4

26. RAHOITUSLEASINGVELAT - Erääntymisajat

	2007	2006
Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
Vuoden kuluessa	0,6	0,5
Yli vuoden, enintään viiden vuoden kuluttua	1,9	1,5
Yli viiden vuoden kuluttua	1,8	1,0
Yhteensä	4,3	3,0
Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien nykyarvo
Vuoden kuluessa	0,4	0,4
Yli vuoden, enintään viiden vuoden kuluttua	1,7	1,1
Yli viiden vuoden kuluttua	1,8	1,0
Yhteensä	3,9	2,5
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut	0,4	0,5
Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä	4,3	3,0

27. ETUUSPOHJAISET ELÄKEJÄRJESTELYT

Etuuspohjaisissa eläkejärjestelyissä etuudet määräytyvät palkkojen, eläkkeelle jäämisen, vammautumisen, kuoleman tai työsuhteen päättymisen mukaan.

Suomalaisen TEL-järjestelmän rahastoitu osuus ja työkyvyttömyysosuus on käsitelty etuuspohjaisena järjestelynä omissa eläkesäätiöissä hoidettavien järjestelyjen osalta ja niiden varat on arvostettu IAS 19:n mukaan. Vakuutusyhtiöissä hoidettu TEL on käsitelty maksupohjaisena järjestelynä. Vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden kirjaamiseen on sovellettu putkimenetelmää.

Seuraavassa esitetään etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vaikutus konsernin tulokseen ja taseeseen IAS 19 standardin mukaisesti laskettuna. Laskelma kattaa konsernin etuuspohjaiset eläkejärjestelyt. Yrityskaupoista aiheutuneet eläkevastuut, eläkejärjestelyjen varat ja vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot ovat muuttaneet vastuita ja varoja.

	2007	2006
Taseessa
Velka etuuspohjaisista eläke-etuuksista	73,6	65,8
Saaminen etuuspohjaisista eläke-etuuksista	-34,6	-24,6
Nettovelka	39,0	41,2
Tuloslaskelmassa
Etuuspohjaiset eläke-etuudet	7,5	8,9
Taseeseen on kirjattu seuraavat erät:
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	504,6	484,9
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo	68,8	51,9
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	-622,9	-552,3
Eläkevelvoitteen nykyarvo	-49,5	-15,5
Kirjaamattomat takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot	-0,2	23,8
Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot (+) / tappiot (-)	88,7	56,7
Nettomääräinen velka (+)	39,0	65,0
Muutokset eläkevelvoitteen nykyarvossa
Velka vuoden alussa	536,8	526,9
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	12,0	12,4
Korkomenot	25,8	24,0
Vakuutusmatemaattiset tappiot (+) / voitot (-)	4,7	-3,7
Kurssierot ulkomaisista järjestelyistä	-1,4	-1,4
Tilikaudella hankittujen ja myytyjen yhtiöiden vaikutus	21,2	-1,2
Maksetut etuudet	-27,3	-25,3
Järjestelyjen supistamiset	-	-1,3
Velvoitteiden täyttämiset	1,9	5,6
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot	-0,3	0,8
Velka vuoden lopussa	573,4	536,8
Muutokset järjestelyyn kuuluvien varojen käyvässä arvossa
Varat vuoden alussa	552,3	543,3
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto	28,1	26,7
Työnantajan suorittamat maksut	13,9	9,7
Vakuutusmatemaattiset tappiot (+) / voitot (-)	39,5	1,4
Kurssierot ulkomaisista järjestelyistä	0,5	-1,0
Tilikaudella hankittujen ja myytyjen yhtiöiden vaikutus	15,9	-9,1
Maksetut etuudet	-27,3	-24,2
Velvoitteiden täyttämiset	-	5,5
Varat vuoden lopussa	622,9	552,3

(Milj. e)

Tuloslaskelman erät
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	12,0	12,4
Korkomenot	25,8	24,0
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto	-28,1	-26,7
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot	-0,3	0,8
Tilikauden vakuutusmatemaattinen voitot (-) / tappiot (+)	-2,9	-1,6
Järjestelyjen supistamiset	1,0	-
Tuloslaskelma yhteensä	7,5	8,9

Edellä mainittu summa 7,5 milj. e (8,9 milj. e) sisältyy tuloslaskelman henkilöstökuluihin.

Eläkejärjestelyjen toteutunut tuotto
Eläkejärjestelyjen varojen toteutunut tuotto	67,4	28,1
Vakuutusmatemaattiset olettamukset
Diskonttauskorko	4,0-5,7%	4,0-8,0%
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto	2,8-7,5%	2,7-7,3%
Inflaatio	2,0-3,4%	2,0-3,5%
Tulevat palkankorotukset	2,0-3,4%	2,0-4,0%
Tulevat eläkkeiden korotukset	1,3-3,4%	1,5-3,1%
Järjestelyyn kuuluvat varat käsittävät:
Osakkeet	336,5	315,2
Joukkovelkakirjat ja muut pitkäaikaiset korkosijoitukset	163,7	136,7
Lyhytaikaiset korkosijoitukset	62,1	13,6
Varat vakuutusyhtiöissä *	29,8	29,9
Kemira Oyj.n osakkeet	2,6	3,1
Konsernin käytössä olevat kiinteistöt	14,0	13,0
Muut	14,2	40,8
Yhteensä	622,9	552,3

* Vakuutusyhtiöissä hoidettavien etuuspohjaisten järjestelyjen varat ovat osana vakuutusyhtiöiden sijoitusvarallisuutta ja niiden sijoitusriski on vakuutusyhtiöillä. Tämän vuoksi yksittäisten järjestelyjen varallisuuden jakautumisesta ei ole saatavissa tarkempaa erittelyä.

Oletettu pitkäaikainen kokonaistuotto järjestelmän varoille on 5,0%:a. Oletettu pitkäaikainen kokonaistuotto perustuu koko sijoitussalkkuun eikä ole eri omaisuusryhmien tuottojen summa. Tuotto perustuu yksinomaan historiallisiin tuottoihin ilman oikaisuja.

Oletettu IFRS hyvitys liittyen etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin vuonna 2008 on 3,7 milj. euroa.

31.12.	2007	2006	2005	2004
Etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvo	573,4	536,8	526,9	484,3
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	622,9	552,3	543,3	492,9
Vakuutusmatemaattiset voitot (+) / tappiot (-)	88,5	56,7	53,2	39,7
Vajaus / ylijäämä	39,0	41,2	36,8	31,1
Kokemusperäiset tarkistukset - järjestelmien velat	-3,4	4,0	-9,1
Kokemusperäiset tarkistukset - järjestelmien varat	45,9	19,5	1,6

(Milj. e)

28. RAHAVIRTALASKELMAN LIITETIEDOT	2007	2006
Tytäryritysten hankinta ja myynti
Tytäryritysten hankinta
Yhtiöiden hankintameno	68,3	301,5
Ostettujen yhtiöiden hankintahetken rahavarat	-2,2	-4,2
Hankinnoista johtuvat rahavirrat hankittujen yrityksien rahavaroilla vähennettynä	66,1	297,3
Hankittujen tytäryritysten varojen ja velkojen arvot
Nettokäyttöpääoma	10,0	109,1
Käyttöomaisuus	25,0	176,4
Korolliset saatavat poislukien rahavarat	-	3,0
Muut korottomat saatavat	0,3	1,7
Korolliset velat	-0,8	-8,8
Korottomat velat	11,5	-20,8
Vähemmistöosuus	-	2,2
Hankintojen liikearvo	20,1	34,5
Hankittujen tytäryritysten varojen ja velkojen nettoarvo yhteensä	66,1	297,3
Luovutustulot tytäryritysten myynnistä
Luovutustulot	19,8	42,7
Myytyjen yhtiöiden rahavarat	-1,1	-0,9
Luovutustulot tytäryritysten myynnistä yhteensä	18,7	41,8
Myytyjen yritysten varojen ja velkojen arvo
Nettokäyttöpääoma	0,4	4,2
Käyttöomaisuus	4,2	20,8
Osakkeet	1,0	-
Muut korottomat saatavat	2,3	0,5
Korolliset velat	-1,0	-1,4
Korottomat velat	-	-0,5
Myyntivoitto/-tappio	11,8	18,2
Myytyjen yritysten varojen ja velkojen nettoarvo yhteensä	18,7	41,8

29. LIIKETOIMINTOJEN YHDISTÄMINEN

Cytec vesikemikaaliliiketoiminta

Kemira hankki Cytec Industries Inc:n vesikemikaali- ja akryyliamidiliiketoiminnan 1. lokakuuta 2006. Cytecin vesikemikaaliliiketoiminta koostuu vedenpuhdistusratkaisuista teollisuudelle ja kunnallisille vedenpuhdistamoille. Kauppa sisältää viisi tuotantolaitosta, jotka toimivat Yhdysvalloissa (Mobile/Alabama, Longview/Washington ja Fortier/Louisiana), Englannissa (Bradford) ja Hollannissa (Botlek).

Cytecin vesikemikaali- ja akryyliamidiliiketoiminnan osto on Kemiran kasvustrategian mukainen. Se myös laajentaa merkittävästi tuotevalikoimaa ja vahvistaa maantieteellistä asemaa päämarkkinoilla ja tärkeimmissä asiakasryhmissä. Markkina-alueina ovat Pohjois-Amerikan lisäksi Etelä-Amerikka, Aasia ja Eurooppa.

Koko kauppahinta on noin 198,5 miljoonaa euroa. Hankinta rahoitettiin konsernin olemassa olevilla rahoitussopimuksilla.

Hankinnan osana, ja alkuperäisen 1. lokakuuta 2006 vahvistetun liiketoimintakaupan lisäksi, Kemira hankki hollantilaisen Cytec Manufacturing B.V:n osakkeet. Osakekauppa vahvistettiin 11. tammikuuta 2007. Kemira on lisäksi sitoutunut palvelusopimusten siirtämiseen yhdeksältä Cytec yhtiöltä vesikemikaaliliiketoiminnan tuotteisiin liittyen (Overseas yksiköt). Omaisuuserät liittyen näihin siirtyviin palvelusopimuksiin siirtyivät Kemiralle vaiheittain sekä maksettiin vaiheittain, alkaen 1. huhtikuuta 2007. Yksi osa omaisuuserien siirrosta totetutettiin olemassa olevan yhtiön osakekauppana.

Koko Cytec vesikemikaaliliiketoiminnan hallinta siirtyi Kemiralle 1. lokakuuta 2006. Alustavaan liiketoimintojen yhdistämiseen vaikuttivat Overseas-yksikköjen siirtämisen lisäksi nettokäyttöpääoman ja velkojen tarkistukset. Näiden seikkojen saattaminen päätökseen kasvatti liikearvoa johtuen pääasiallisesti IAS 19 - standardin mukaisista etuuspohjaisista eläkesitoumuksista.

	Yhdistämisessä	Kirjanpitoarvot
	kirjatut käyvät	ennen
	arvot	yhdistämistä
Aineettomat hyödykkeet	15,5	-
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	91,0	54,7
Vaihto-omaisuus	28,8	27,1
Myyntisaamiset ja muut saamiset	40,6	40,6
Rahavarat	2,0	2,0
Yhteensä	177,9	124,4
Korolliset lyhytaikaiset velat	5,4	5,4
Muut velat	18,2	18,2
Laskennalliset verovelat	1,7	-
Velat yhteensä	25,3	23,6
Nettovarat	152,6	100,8
Hankintameno (netto)	198,5
Liikearvo	45,9
Hankintahinta	198,5
Hankitun tytäryrityksen rahavarat	-2,0
Rahavirtavaikutus	196,5
Vuoden 2006 rahavirtavaikutus	166,2
Vuoden 2007 rahavirtavaikutus	30,3
Rahavirtavaikutus	196,5

Hankitun liiketoiminnan liikevaihto 1.1. - 31.12.2007 oli 291,3 miljoonaa euroa ja liikevoitto 12,3 miljoonaa euroa.

Dalquim saostuskemikaaliliiketoiminta

Kemira hankki 20.4.2007 100 % omistukseensa kaksi Dalquim Industria e Comercio Ltda:n saostuskemikaaliliiketoimintaa harjoittavaa yhtiötä (Empresa Lajeana Ltda. ja Arapoti Saneamento Ltda.). Dalquim on Etelä-Brasilian johtavia alumiinipohjaisten saostuskemikaalien valmistajia. Saostuskemikaalitoiminnan liikevaihto on noin 12 milj. euroa.

Kohdeyritykset sijaitsevat Brasilian eteläosassa, ja niillä on kaksi tuotantoyksikköä. Asiakaskunta koostuu pääasiassa paperiteollisuudesta sekä kunnallisista juoma- ja jätevedenkäsittelylaitoksista. Yritys keskittyy erityisesti nopeasti kasvavaan paperiteollisuuteen ja Brasilian eteläisten osavaltioiden juoma- ja jätevedenkäsittelylaitoksiin.

Tehty hankinta noudattaa Kemiran strategiaa, jonka mukaan yhtiö pyrkii vahvistamaan asemaansa ja hyödyntämään synergioitaan maailman johtavana paperi- ja selluteollisuuden sekä vedenkäsittelylaitosten kemikaalien toimittajana nopeasti kasvavilla markkinoilla.

Kemira Water -liiketoiminnalla on jo tuotantoa Bahian alueella (Brasilian koillisosassa) sekä Sao Paulon osavaltiossa. Tehdyn hankinnan ansiosta Kemira laajentaa merkittävästi nykyistä tuotevalikoimaansa Brasiliassa ja vahvistaa maantieteellistä näkyvyyttään Etelä-Brasilian markkinoilla.

Kauppahinta on arviolta 10,8 milj. euro. Kauppahinnan lisäksi liiketoimintojen yhdistämisestä syntyy kuluja, joiden lopullinen summa on vielä vahvistamatta. Hankinta rahoitettiin konsernin olemassa olevilla rahoitussopimuksilla.

10,8 miljoonan euron hankintahinnasta 1,2 miljoonaa euroa kohdennettiin aineettomiin omaisuuseriin perustuen asiakaskantaan. Hankinnasta syntyi näin ollen 9,0 miljoonan euron liikearvo. Liikearvon perusteluina ovat tulevaisuuden tuotto-odotukset ja merkittävät synergiaedut.

	Yhdistämisessä	Kirjanpitoarvot
	kirjatut käyvät	ennen
	arvot	yhdistämistä
Muut aineettomat hyödykkeet	1,2	-
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	0,8	0,8
Vaihto-omaisuus	0,2	0,2
Myyntisaamiset ja muut saamiset	1,4	1,4
Rahavarat	0,1	0,1
Yhteensä	3,7	2,5
Laskennalliset verovelat	0,4	-
Muut velat	1,5	1,5
Velat yhteensä	1,9	1,5
Nettovarat	1,8	1,0
Hankintameno (netto)	10,8
Liikearvo	9,0
Hankintahinta	10,8
Hankittujen tytäryritysten rahavarat	-0,1
Rahavirtavaikutus	10,7

Hankittujen yksiköiden liikevaihto 21.4.–31.12.2007 välisenä aikana oli yhteensä 7,5 miljoonaa euroa ja liikevoitto 1,7 miljoonaa euroa.

Muut hankitut liiketoiminnot

Kemira hankki vuonna 2007 seuraavat liiketoiminnot: TRI-K Industries Inc. (100%), Sustainable Nutrition B.V. (100%), Dickursby Holding AB (70%), OOO Gamma Industrial Coatings (70%), OOO Tikkurila Powder Coatings (70%), Chongqing Lanjie Tap Water Materials Co. (80%) sekä Arkeman saostuskemikaaliliiketoiminnan.

Nämä liiketoimintojen yhdistämiset eivät yksitellen tarkasteltuina ole olennaisia.

	Yhdistämisessä	Kirjanpitoarvot
	kirjatut käyvät	ennen
	arvot	yhdistämistä
Tavaramerkit	3,9	-
Muut aineettomat hyödykkeet	5,4	4,7
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	5,6	4,5
Vaihto-omaisuus	4,7	4,7
Myyntisaamiset ja muut saamiset	3,1	2,9
Rahavarat	0,2	0,2
Yhteensä	22,9	17,0
Laskennalliset verovelat	1,4	-
Korolliset pitkäaikaiset velat	0,3	0,3
Muut velat	4,8	4,8
Velat yhteensä	6,5	5,1
Nettovarat	16,4	11,9
Hankintameno (netto)	24,0
Liikearvo	7,6
Hankintahinta	24,0
Hankittujen tytäryritysten rahavarat	-0,2
Rahavirtavaikutus	23,8

Liiketoimintojen yhdistämisen vaikutus liikevaihtoon ja tulokseen

Kemiran liikevaihto 1.1-31.12.2007 olisi ollut 3 159 milj. euroa ja liikevoitto 159 milj. euroa, jos kaikkien kauden aikana toteutuneiden liiketoimintojen yhdistämisen ajankohta olisi ollut 1.1.2007.

30. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

	2007	2006
Taseen velkoihin sisältyvät kiinnelainat ja
niiden vakuutena annetut kiinnitykset
Lainat rahoituslaitoksilta	0,4	0,5 0,5 59,9 63,1 1,1 1,2
Annetut kiinnitykset Eläkelainat Annetut kiinnitykset Muut lainat Annetut kiinnitykset	1,0
	55,8
	59,8
	1,1
	1,3
Kiinnelainat yhteensä	57,3	61,5
Annetut kiinnitykset yhteensä	62,1	64,8
Vastuusitoumukset
Annetut pantit
Omien sitoumusten puolesta	6,0	19,5
Takaukset
Omien sitoumusten puolesta	8,3	6,4
Osakkuusyritysten puolesta	1,4	32,6

Muiden puolesta	2,8	1,4
Käyttöleasingvastuut
Vuoden sisällä erääntyvät	22,4	14,9
Yli vuoden ja alle viiden vuoden päästä erääntyvät	53,4	42,9
Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät	75,6	75,2
Muut vastuut
Osakkuusyritysten puolesta	2,3	2,3
Omien sitoumusten puolesta	0,4	0,4

Toimitusjohtajien, hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenien ja varajäsenten puolesta annettuja vakuuksia ja vastuusitoumuksia ei ollut vuosina 2007 ja 2006.

Merkittävimmät taseen ulkopuoliset investointisitoumukset

Merkittävimmät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sopimuksiin perustuvat sitoumukset 31.12.2007 olivat 16 milj. e Kemira Coatingsin investointiin Venäjällä ja 3 milj. e Porin ympäristöinvestointiin.

Oikeudenkäynnit

Laajaan kansainväliseen liiketoimintaansa liittyen konserni on osallisena useissa oikeuskäsittelyissä.

Kemira Oyj, Kemira Chemicals, Inc. ja Kemira Chemicals Canada, Inc. ovat saaneet vaateita tai on nimetty vastaajina ryhmäkannevaatimuksissa Yhdysvaltain liittovaltion ja osa-valtioiden tuomioistuimissa sekä Kanadassa. Vaatimukset on esitetty vetyperoksidia ja persuoloja suoraan ja välillisesti ostaneiden asiakkaiden puolesta. Vaatimusten mukaan vetyperoksiditoimittajat ovat toimineet kartellissa ja aiheuttaneet vahinkoa kantajille. Suurempien oikeudenkäyntikulujen välttämiseksi Kemira Oyj ja Kemira Chemicals Canada Inc. ovat tehneet oikeuden hyväksyntää edellyttävän sovintosopimuksen Yhdysvaltain suorien ostajien ryhmäkanneasiassa. Muiden vaateiden ja kanteiden osalta prosessit jatkuvat.

Finnish Chemicals Oy on saanut elokuussa 2007 Euroopan Unionin komission natriumkloraattituottajien välistä kilpailuoikeuden vastaista toimintaa vuosina 1994-2000 koskevan väitetiedoksiannon, johon Finnish Chemicals Oy on antanut oman vastineensa.

31. JOHDANNAISINSTRUMENTIT

Nimellisarvot	2007			2006
	< 1 vuosi	> 1 vuosi	Yhteensä	< 1 vuosi	> 1 vuosi	Yhteensä
Valuuttajohdannaiset
Valuuttatermiinisopimukset joista ulkomaiseen yksikköön	942,9	-	942,9	389,4	-	389,4
tehdyn nettosijoituksen suojaukseen	-	-	-	19,6	-	19,6
Valuuttaoptiot	123,3	-	123,3	88,1	-	88,1
Ostetut	65,5	-	65,5	42,8	-	42,8
Asetetut	57,8	-	57,8	45,3	-	45,3
Valuutanvaihtosopimukset	113,9	33,3	147,2	-	115,9	115,9
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset	75,0	99,0	174,0	15,2	94,0	109,2
joista rahavirran suojaukseen	75,0	89,0	164,0	-	83,8	83,8
Korko-optiot	-	10,0	10,0	-	-	-
Ostetut	-	10,0	10,0	-	-	-
Asetetut	-	-	-	-	-	-
Obligaatiotermiinisopimukset	-	10,0	10,0	-	10,0	10,0
joista avoinna	-	10,0	10,0	-	10,0	10,0
Muut johdannaiset
Sähköjohdannaiset (GWh)	527,0	306,6	833,6	788,0	439,0	1 227,0
joista rahavirran suojaukseen (GWh)	527,0	306,6	833,6	788,0	439,0	1 227,0
Propaanitermiinit (tonnia)	-	-	-	1 000,0	-	1 000,0
joista rahavirran suojaukseen (tonnia)	-	-	-	1 000,0	-	1 000,0

yksinään tarkasteltuina anna kuvaa konsernin riskiasemasta. Rahoitusinstrumenttien nimellisarvot eivät välttämättä vastaa osapuolten vaihtamia rahasuorituksia eivätkä siten

Käyvät arvot

	2007			2006
	Varat	Velat	Yhteensä	Varat	Velat	Yhteensä
	brutto	brutto	netto	brutto	brutto	netto
Valuuttajohdannaiset
Valuuttatermiinisopimukset * joista ulkomaiseen yksikköön	4,8	-6,2	-1,4	6,6	-1,1	5,5
tehdyn nettosijoituksen suojaukseen	-	-	-	2,2	-	2,2
Valuuttaoptiot *	0,4	-0,1	0,3	0,4	-0,2	0,2
Ostetut	0,2	-0,1	0,1	0,1	-0,1	-
Asetetut	0,2	-	0,2	0,2	-0,1	0,2
Valuutanvaihtosopimkset	7,8	-1,3	6,5	8,4	-	8,4
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset	2,4	-0,1	2,3	4,7	-	4,7
joista rahavirran suojaukseen	2,1	-0,1	2,0	4,2	-	4,2
Korko-optiot	-	-	-	-	-	-
Ostetut	-	-	-	-	-	-
Asetetut	-	-	-	-	-	-
Obligaatiotermiinisopimukset	0,2	-	0,2	-	-0,2	-0,2
joista avoinna	0,2	-	0,2	-	-0,2	-0,2
Muut johdannaiset
Sähköjohdannaiset (GWh)	10,0	-	10,0	10,4	-	10,4
joista rahavirran suojaukseen (GWh)	10,0	-	10,0	10,4	-	10,4
Propaanitermiinit (tonnia)	-	-	-	-	-0,1	-0,1
joista rahavirran suojaukseen (tonnia)	-	-	-	-	-0,1	-0,1

* Sisältävät myös suljettuja valuuttapositioita. Avoin positio käy ilmi valuuttariskitaulukon kohdasta "Suojaus" liitetiedossa 33.

Käyvät arvot

	2007			2006
	Varat brutto			Velat brutto		Varat brutto		Velat brutto
	< 1 vuosi	> 1 vuosi	< 1 vuosi	> 1 vuosi	< 1 vuosi	> 1 vuosi	< 1 vuosi	> 1 vuosi
Valuuttajohdannaiset
Valuuttatermiinisopimukset * joista ulkomaiseen yksikköön	4,8	-	-6,2	-	6,6	-	-1,1	-
tehdyn nettosijoituksen suojaukseen	-	-	-	-	2,2	-	-	-
Valuuttaoptiot *	0,4	-	-0,1	-	0,4	-	-0,2	-
Ostetut	0,2	-	-0,1	-	0,1	-	-0,1	-
Asetetut	0,2	-	-	-	0,2	-	-0,1	-
Valuutanvaihtosopimkset	7,8	-	-	-1,3	-	8,4	-	-
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset	0,1	2,3	-0,1	-	0,2	4,5	-	-
joista rahavirran suojaukseen	-	2,1	-0,1	-	-	4,2	-	-
Korko-optiot	-	-	-	-	-	-	-	-
Ostetut	-	-	-	-	-	-	-	-
Asetetut	-	-	-	-	-	-	-	-
Obligaatiotermiinisopimukset	-	0,2	-	-	-	-	-	-0,2
joista avoinna	-	0,2	-	-	-	-	-	-0,2
Muut johdannaiset
Sähköjohdannaiset (GWh)	8,3	1,7	-	-	6,3	4,1	-	-
joista rahavirran suojaukseen (GWh)	8,3	1,7	-	-	6,3	4,1	-	-
Propaanitermiinit (tonnia)	-	-	-	-	-	-	-0,1	-
joista rahavirran suojaukseen (tonnia)	-	-	-	-	-	-	-0,1	-

* Sisältävät myös suljettuja valuuttapositioita. Avoin positio käy ilmi valuuttariskitaulukon kohdasta "Suojaus" liitetiedossa 33.

32. YMPÄRISTÖRISKIT JA -VASTUUT

Suurin osa Kemiran liiketoiminnasta on kemianteollisuutta, jonka tuotteita ja toimintaa säätelevät lukuisat kansainväliset sopimukset, sekä alueellinen ja kansallinen lainsäädäntö eri puolilla maailmaa. Konserni käsittelee ympäristövastuita ja –riskejä tilinpäätöksessään IFRS-säännösten mukaisesti ja noudattaa vakiintuneita sisäisiä periaatteita ja menettelytapoja.

Aiemman toiminnan aiheuttamaa maaperän ja pohjaveden saastumista koskevia due diligence –selvityksiä tehtiin kaikissa vuonna 2007 toteutuneissa merkittävissä yritysjärjestelyissä.

Yritysostot ja –myynnit eivät muuttaneet konsernin ympäristövastuita merkittävästi. Cytec Inc.:ltä ostettuun vesikemikaaliliiketoimintaan kuuluneista viidestä toimipaikastaa kahden osalta on käynnissä kauppasopimuksen mukaiset neuvottelut selvityksissä todettujen ympäristövastuiden jakamisesta.

Ympäristön kunnostukseen liittyvien varausten yhteismäärä oli 13,6 miljoonaa euroa. Suurimmat varaukset koskevat Porin toimipaikan yhteydessä sijaitsevien läjitysalueiden tulevaa maisemointia ja Vaasan tehtaiden viereisen järven pohjasedimentin kunnostusta. Kokkolan toimipaikalla saatiin päätökseen myydyn jätealueen kunnostus, joka toteutui velvoitteen perusteella tehdyn varauksen mukaisesti.

Päästöoikeudet

Konsernilla on Euroopan yhteisön päästökauppadirektiivin tarkoittamia päästöoikeuksia ja -kiintiöitä yhdellä toimipaikalla Ruotsissa. Nettomääräisesti päästöoikeudet olivat konsernitasolla 4 769 hiilidioksiditonnia ylijäämäiset vuonna 2007.

33. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Kemiran konsernirahoituksen tehtävänä on huolehtia rahoitusriskien hallinnasta voimassa olevan rahoituspolitiikan mukaisesti. Rahoituspolitiikka on yhtiön hallituksen hyväksymä ja siinä määritellään rahoituksen hoidon toimintaperiaatteet. Hallitus vahvistaa vuosittain rahoituksen toimintasuunnitelman sekä rahoitusriskien sallitut enimmäismäärät.

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on suojata yhtiötä rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta ja siten turvata omalta osaltaan yhtiön tuloskehitys ja oma pääoma. Kemira käyttää erilaisia rahoitusinstrumentteja asetettujen limiittien puitteissa. Konsernissa käytetään vain sellaisia instrumentteja, joiden markkina-arvoja ja riskejä voidaan jatkuvasti ja luotettavasti seurata. Johdannaisinstrumentteja käytetään ainoastaan suojautumistarkoituksiin, ei spekulatiivisesti. Valuutta- ja kurssiriskien hallinta on keskitetty konsernirahoitukseen.

Valuuttariski

Valuuttavirtariskiä syntyy sekä euroalueella että sen ulkopuolella muista kuin kotivaluutassa tapahtuvista nettovaluuttavirroista. Konsernin merkittävin valuuttakurssiriski syntyy euroalueelta Yhdysvaltain dollareissa tapahtuvasta viennistä. Tämän lisäksi Pigments Oy:n euromääräinen myynti altistuu epäsuorasti dollarille titaanidioksidin maailmanmarkkinahinnoittelun perustuessa dollariin.

Valuuttariskiltä suojaudutaan pääsääntöisesti valuuttatermiineillä ja -optioilla, jotka olivat vuoden 2007 lopussa alle vuoden pituisia. Konsernitasolla tytäryhtiöiden suojauskirjaukset eliminoidaan. Alla olevassa taulukossa on esitetty arvio konsernitason suurimmista valuuttavirtariskeistä.

12 kuukauden valuuttavirtaennuste
Valuutta (Milj. e)	USD	SEK	PLN	NOK	CAD	Muut
Nettovirta	47,1	14,2	10,6	13,7	12,9	9,4
Suojaus	37,1	14,1	5,3	3,9	5,1	2,5
Positio suojauksen jälkeen	10,0	0,1	5,3	9,8	7,8	6,9
Suojausaste, %	79 %	99 %	50 %	28 %	40 %	27 %

Kaupallinen nettovaluuttavirtaennuste vuodelle 2008 oli vuodenvaihteessa 2007/2008 107,9 miljoonaa euroa, ja sen suojausaste oli 63 % (46 % vuonna 2006). Suojausastetta seurataan päivittäin. Kokonaisvirtariskin suojaamisessa neutraali taso saavutetaan, kun ennustetusta nettovaluuttavirrasta on suojattuna 50 %. Ennustetusta virrasta on aina oltava suojattuna vähintään 30 % ja enintään 100 %. Valuuttakurssien heikentyminen kymmenellä prosentilla suhteessa euroon tilinpäätöshetken kursseja käyttäen ja ilman suojaustoimintaa aiheuttaisi noin 6,3 miljoonan euron negatiivisen vaikutuksen tulokseen (2006: 6,1 milj. euroa). Valuuttariskiä aiheutuu myös tulos- ja tase-erien muuntamisesta euroiksi muista valuutoista.

Konsernin ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksessa seurataan omavaraisuusastetta. Konsernin politiikan mukaisesti oman pääoman suojaustoimenpiteisiin on ryhdyttävä, kun +/–5,0 % muutos valuuttakursseissa aiheuttaa yli 1,5 prosenttiyksikön muutoksen omavaraisuusasteessa.

Konserniyhtiöiden suurimmat omat pääomat ovat Ruotsin kruunuina, Yhdysvaltain dollareina ja Puolan zlotyina. Tavoitteena on suojautua taseriskeiltä pitämällä taseen valuuttamääräiset velat tasapainossa valuutoittain taseen omaisuuserien kanssa. Valuuttamääräiset omat pääomat on suojattu pitkäaikaisilla lainoilla.

Tilinpäätöshetkellä Ruotsin kruunun, Yhdysvaltain dollarin ja Englannin punnan määräistä omaa pääomaa on suojattu pitkäaikaisilla lainoilla. Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojausten yhteenlaskettu arvo oli vuoden 2007 lopussa 131,2 miljoonaa euroa (2006: 186,6 milj. euroa). Kokonaisuudessaan nämä transaktiot vastaavat 18 % suojausastetta (2006: 27 %). Vuoden 2007 lopussa ulkomaisiin yksiköihin tehtyjä nettosijoituksia suojattiin 0 miljoonan euron arvosta (2006: 17,4 milj. euroa) valuuttatermiineillä ja 131,2 miljoonan euron arvosta pitkäaikaisilla lainoilla (2006: 169,2 milj. euroa).

Korkoriski

Korkoriski liittyy konsernin lainasalkun hallintaan. Rahoituspolitiikan mukaisesti konsernin korkoriskin mittarina käytetään duraatiota, jonka tulee olla 6–24 kuukautta. Konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää sekä koronvaihtosopimuksia että korko-optioita kuten myös korkotermiinejä ja korkofutuureja päästäkseen rahoituspolitiikan mukaiseen tavoitteeseen.

Konsernin korollisen lainasalkun duraatio oli vuoden 2007 lopussa 13 kuukautta (2006: 16 kuukautta). Ilman korkojohdannaisia duraatio on 8 kuukautta (2006: 10 kuukautta). Vuoden 2007 lopussa konsernin koko lainasalkusta, johdannaiset ja eläkelainat mukaan lukien, 23 % oli kiinteään korkoon sidottua (2006: 29 %). Eläkelainat on luokiteltu kiinteäkorkoisiksi. Konsernin lainasalkun nettorahoituskustannus on noin 5.2 % (2006: 4,9 %). Luku on saatu jakamalla vuotuiset nettokorot ja muut rahoituskulut ilman kurssieroja ja osinkoja vastaavan ajanjakson keskimääräisellä korollisella nettovelalla. Nettorahoituskustannukseen vaikuttavat eniten euron, Yhdysvaltain dollarin ja Ruotsin kruunun korkotasot.

Kiinteäkorkoiset rahoitusvarat ja -velat ovat alttiina korkojen muutoksesta johtuvalle hintariskille. Vaihtuvakorkoiset rahoitusvarat ja -velat, joiden korko muuttuu markkinakorkojen muuttuessa, ovat alttiina koroista johtuvalle rahavirtariskille. Sijoitukset oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin eivät ole alttiina korkoriskille.

Alla olevassa taulukossa on esitetty lainasalkun korkojen kiinnittämisen aikarajat.

Koronmääräytyminen
(Milj. e)	<1 vuosi	1-5 vuotta	>5 vuotta	Yhteensä
Vaihtuvakorkoinen nettovelka	823			823
Kiinteäkorkoinen nettovelka	17	111	52	180
Yhteensä	840	111	52	1 003

Korkojohdannaisilla on lisätty kiinteäkorkoisten lainojen osuutta lainasalkussa. Rahoituspolitiikan seurauksena konsernin keskikorko on yleensä matalien korkojen vallitessa lyhytaikaisten korkojen markkinatasoa korkeampi ja toisaalta korkeiden korkojen vallitessa sitä alhaisempi. Jos korkotaso nousisi yhden prosenttiyksikön 1.1.2008, konsernin maksamat korkokulut kasvaisivat seuraavan 12 kuukauden aikana noin 5,8 miljoonaa euroa (2006: 4,8 milj. euroa). Kemira-konsernin nettoveloista 84% (2006: 74%), johdannaiset mukaan luettuna, hinnoitellaan uudelleen vuoden 2008 aikana. Konsernin keskimääräinen korkosidonnaisuusaika on 13 kuukautta (2006: 16 kuukautta). Vaihtuvakorkoiset instrumentit hinnoitellaan seuraavan korontarkistusajankohdan yhteydessä, ja kiinteäkorkoisilla instrumenteilla korkosidonnaisuusaika on sama kuin niiden jäljellä oleva juoksuaika.

Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli avoimia korkojohdannaisia, joiden markkina-arvo oli 2,4 miljoonaa euroa (2006: 4,7 milj. euroa). Koronvaihtosopimuksista osa on tehty suojaamaan konsernin lainasalkkua, ja niitä käsitellään IAS 39:ssä määritetyllä tavalla suojauslaskennan periaatteiden mukaisesti. Rahavirtojen suojaamiseksi tehtyjen koronvaihtosopimusten markkina-arvo oli vuoden 2007 lopussa 2,0 miljoonaa euroa. (2006: 4,2 milj. euroa). Suojauslaskentapolitiikka on kuvattu konsernitilinpäätöksen laskentaperiaatteissa.

Hintariski

Sähkön hinta vaihtelee markkinatilanteen mukaan hyvinkin voimakkaasti. Kemira-konsernin tavoitteena on sähköostojen suojaustoimenpiteillä tasata raaka-ainekustannuksia. Suojauspolitiikan mukaisesti suojaukset tehdään suhteessa voimassa oleviin myyntisopimuksiin siten, että suojaukset kattavat tehdyt sitoumukset. Suojausinstrumenttina käytetään pääsääntöisesti sähköpörssin sähkötermiinejä. Suojauksiin liittyvät valuuttaja aluehintariskit on kokonaan suojattu tekemällä sopimukset HELEUR-määräisinä. Sähköjohdannaiset käsitellään rahavirtojen suojauslaskennan periaatteiden mukaisesti, kuten edellä on todettu. Kohde-etuuden ennakoidut fyysiset toimitukset eli ostot kirjataan vasta toimituskaudella. Mikäli sähkön hintaa ei suojattaisi ja tuotantomäärissä tai kustannusrakenteessa tapahtuisi muutoksia, sähkön markkinahinnan 1 euron suuruisella muutoksella megawattitunnilta olisi 2 miljoonan euron vaikutus konsernin tulokseen ennen veroja (2006: 3 milj. euroa).

Propaanin hinnan vuotuinen syklisyys on hyvinkin suurta ja keskiarvollisesti ennakoitavissa. Markkinoiden pitkän aikavälin kehityksen vuoksi on päädytty suojaamaan propaanin ostoja tasaisten ja ennakoitavien tuotantokustannusten varmistamiseksi. Propaaniostoja suojataan propaanitermiinisopimuksilla, jotka käsitellään laskennallisesti kassavirtasuojana samanlaisen käytännön mukaisesti kuin sähkösuojaukset. Vuodenvaihteessa 2007/2008 ei ollut voimassaolevia propaanitermiinisopimuksia.

Luottoriski

Konsernin rahoituspolitiikka määrittelee sekä sijoitustoiminnan että johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset ja sijoituspolitiikan. Konserni pyrkii minimoimaan vastapuoliriskiään käyttämällä vastapuolinaan ainoastaan hyvän luottokelpoisuuden omaavia rahoituslaitoksia sekä hajauttamalla sopimuksia näiden kesken.

Konsernirahoitus hyväksyy tytäryhtiöiden uudet pankkisuhteet. Hyväksyttyjä rahalaitosvastapuolia on tällä hetkellä 14, joista kaikilla on vähintään A-tason luokitus Standard & Poor'sin luottoluokitustietojen perusteella. Alle A-tason luokituksen saaneen tai luottoluokittelemattoman vastapuolen käyttäminen vaatii hallituksen erillisen hyväksynnän. Konsernin rahalaitosvastapuolten enimmäisriski on tilinpäätöshetkellä 20,3 miljoonaa euroa (2006: 40,2 milj euroa). Vastapuoliriskiä seurataan kuukausitasolla määrittämällä jokaiselle vastapuolelle maksimiriski saatavien markkina-arvon perusteella. Kullekin rahoituslaitokselle on olemassa hyväksytty limiitti. Rahoituksen luottoriskeistä ei tilikauden aikana syntynyt luottotappiota.

Rahoituksen vastapuoliriskiä aiheutuu siitä, että rahoitustapahtuman sopimusosapuoli ei välttämättä pysty täyttämään sopimusvelvoitteitaan. Riskit liittyvät lähinnä sijoitustoimintaan ja johdannaissopimusten vastapuoliriskeihin. Konsernirahoitus saa sijoittaa enintään 150 miljoonaa euroa likvidejä varoja suomalaisten yritysten yritystodistusohjelmiin. Yksittäiseen yhtiöön voidaan sijoittaa enintään 30 miljoonaa euroa enintään kuudeksi kuukaudeksi. Konsernin luottoriski vastaa rahoitussaatavien arvoa 31.12.2007.

Kemira myy tuotteitaan vain sellaisille yrityksille, joilla ei ole merkintöjä luottotiedoissa. Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska sen asiakaskunta on laaja ja maantieteellisesti jakautunut eri puolille maailmaa. Useimmille asiakkaille on olemassa luottolimiitit, joita seurataan systemaattisesti. Osa asiakkaista vakuutetaan luottovakuutuksilla, jotka tehdään liiketoimintayksiköittäin. Lisäksi käytetään dokumenttimaksuja, kuten rembursseja. Alla olevassa taulukossa on esitetty vuoden 2007 lopulla avoinna olevien myyntisaamisten ikäjakauma.

Myyntisaamisten ikäjakauma (Milj. e)	2007	2006
Erääntymättömät saamiset	308,7	364,1
1–90 päivää myöhässä olevat myyntisaamiset	82,4	60,4
Yli 91 päivää myöhässä olevat myyntisaamiset	22,0	11,5
Yhteensä	413,1	436,0

Myyntisaamisten arvonalentumistappio oli 2,2 milj. euroa (2,3 milj. euroa vuonna 2006).

Maksuvalmiusriski

Konsernin maksuvalmius turvataan tililimiiteillä, rahamarkkinasijoituksilla ja valmiusluotolla. Konsernin rahavarat vuoden 2007 lopussa olivat 52,6 miljoonaa euroa (2006: 76,2 milj. euroa), josta 21,4 miljoonaa euroa oli lyhytaikaisia sijoituksia (2006: 35 milj. euroa) ja 31,2 miljoonaa euroa pankkitalletuksia (2006: 41,1 milj. euroa). Käyttämätöntä valmiusluottoa oli 583,3 miljoonaa euroa (2006: 566,8 milj. euroa).

Konserni hajauttaa jälleensijoitusriskinsä hankkimalla rahoitusta eri lähteistä eri markkinoilla. Konsernin pankkilainojen, eläkelainojen ja vakuutusyhtiölainojen sekä lyhytaikaisten koti- ja ulkomaisten yritystodistusohjelmien tavoitteena on tasapainottaa lainasalkun erääntymisaikataulua ja ylläpitää riittävän pitkää maturiteettia pitkäaikaisille lainoille.

Konsernilla on 600 miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma, jolla voidaan laskea liikkeelle maksimissaan vuoden pituisia yritystodistuksia. Lisäksi konserni on sopinut viiden vuoden valmiusluotosta, joka on nimellismäärältään 750 miljoonaa euroa. Tästä valmiusluotosta oli vuodenvaihteessa 2007/2008 käytössä 166,7 miljoonaa euroa (2006: 183,2 milj. euroa). Taulukossa Velkojen kassavirta on esitetty konsernin velat velkatyypeittäin.

Pääomarakenteen hallinta

Konsernin pitkän aikavälin tavoitteena on pitää yhtiön velkaantuneisuusaste (gearing) vaihteluvälillä 40 - 80 prosenttia. Velkaantuneisuus lasketaan jakamalla korolliset nettovelat (korolliset velat - rahavarat) omalla pääomalla.

Velkaantuneisuuden lisäksi valmiusluotossa ja eräissä muissa kahdenvälisissä luotoissa on sopimusehto, jonka mukaan yhtiö vakuuttaa taloudellisen tilansa pysyvän sellaisena, että konsernin oma pääoma on aina vähintään 25 prosenttia konsernin taseen loppusummasta (omavaraisuusaste).

Hallitus ehdottaa vuoden 2007 osingoksi 0,50 euroa osakkeelta, mikä vastaa 95 prosentin osinkosuhdetta, ilman 47 milj. euron kertapoiston vaikutusta osinkosuhde on 57 prosenttia. Pitkän aikavälin tavoitteena on jakaa 40–60 prosenttia operatiivisesta tuloksesta osakkeenomistajille.

(Milj. e)	2007	2006
Korolliset velat	1 056,1	903,6
Rahavarat	52,6	76,1
Korolliset nettovelat	1 003,4	827,5
Oma pääoma	1 087,3	1 082,5
Taseen loppusumma	2 827,9	2 769,4
Velkaantuneisuus	92 %	76 %
Omavaraisuusaste	39 %	39 %

Rahavarat ja muut saamiset

	2007		2006
	Kirjanpitoarvo Käypä arvo		Kirjanpitoarvo Käypä arvo
Rahat ja pankkisaamiset Rahamarkkinasijoitukset - rahavarat	31,2	31,2	41,1	41,1
- lyhytaikaiset	15,0	15,0	35,0	35,5
- pitkäaikaiset	6,4	6,6	2,4	2,4
Yhteensä	52,6	52,8	78,6	79,0

Lyhytaikaisten saamisten käypä arvo on laskettu diskonttaamalla kirjanpitoarvo efektiivisellä korkokannalla 4,0% - 4,6% (vuonna 2006 3,8% - 4,0%). Pitkäaikaisten saamisten käypä arvo perustuu markkinahintoihin, joiden efektiivinen korkokanta vaihteli välillä 0,0% - 4,7% (vuonna 2006 0,0% - 4,2%).

Pitkäaikaiset korolliset velat ja pitkien korollisten velkojen lyhennyserät

	31.12.2007
Valuutta	Käypä	Kirjanpito			Erääntyminen
	arvo	arvo	2008	2009	2010	2011	2012	2013-
EUR	284,1	286,1	157,4	6,8	3,1	1,6	17,2	100,0
SEK	82,7	81,8	0,2	-	42,4	39,3	-	-
USD	261,8	256,8	38,1	9,3	9,2	8,8	55,0	136,4
muut	23,9	23,5	21,5	1,3	-	-	-	0,6
Yhteensä	652,5	648,2	217,2	17,4	54,7	49,7	72,2	237,0
	31.12.2006
Valuutta	Käypä	Kirjanpito			Erääntyminen
	arvo	arvo	2007	2008	2009	2010	2011	2012-
EUR	279,9	279,0	143,7	18,1	5,8	4,3	19,3	87,8
SEK	87,0	86,3	0,9	0,2	-	44,3	40,9	-
USD	214,9	210,7	42,7	0,2	10,3	35,0	22,3	100,2
muut	37,5	37,4	34,5	2,0	0,1	0,1	0,1	0,6
Yhteensä	619,3	613,4	221,8	20,5	16,2	83,7	82,6	188,6

Efektiivisen koron vaihteluväli 0,0% - 12,0% (vuonna 2006 0,0% - 12,0%). Lukuihin sisältyvät vuoden 2008 suunnitellut lyhennykset, ilman yritystodistusvelkaa, rahoitusleasingvelkaa ja muita lyhytaikaisia velkoja.

Kaikkien rahoitusvelkojen kassavirta

Nostettu	Nosta
	matta	2008	2009	2010	2011	2012	2013-
481,5	-	50,4	17,4	54,7	49,8	72,2	237,0
		24,6	22,0	21,1	18,3	15,8	12,1
166,7	583,3	166,7	-	-	-	-	-
		8,3	-	-	-	-	-
4,3	-	4,3	-	-	-	-	-
		0,5	-	-	-	-	-
385,9	214,1	385,9	-	-	-	-	-
		18,1	-	-	-	-	-
17,7	-	17,7	-	-	-	-	-
		0,7	-	-	-	-	-
1 056,1	797,4	677,2	39,4	75,8	68,1	88,0	249,1
229,2	-	229,2	-	-	-	-	-
7,7	-	6,3	1,3	0,1	-	-	-
-25,6	-	-21,4	-1,9	-0,6	-1,5	-0,2	-
211,3	-	214,1	-0,6	-0,5	-1,5	-0,2	-
		31.12.2007				Erääntyminen

	31.12.2006
	Nostettu	Nosta	Erääntyminen
Luottotyyppi		matta	2007	2008	2009	2010	2011	2012-
Lainat rahoituslaitoksilta	430,2	-	38,6	20,5	16,2	83,7	82,6	188,6
rahoituskulut			22,0	20,0	19,0	18,2	13,9	9,6
Valmiusluotto	183,2	566,8	183,2	-	-	-	-	-
rahoituskulut			8,1	-	-	-	-	-
Rahoitusleasingvelat	3,0	-	3,0	-	-	-	-	-
rahoituskulut			0,3	-	-	-	-	-
Yritystodistusohjelma	272,0	328,0	272,0	-	-	-	-	-
rahoituskulut			12,8	-	-	-	-	-
Muut lyhytaikaiset korolliset velat	15,2	-	15,2	-	-	-	-	-
rahoituskulut			0,6	-	-	-	-	-
Korolliset velat	903,6	894,8	555,8	40,5	35,2	101,9	96,5	198,2
Ostovelat	278,6	-	278,6	-	-	-	-	-
Johdannaisvelat	1,6	-	1,4	0,1	0,1	-	-	-
Johdannaisvarat	-30,5	-	-17,6	-10,6	-0,6	-1,5	-0,2	-
Ostovelat ja johdannaiset	249,7	-	262,4	-10,5	-0,5	-1,5	-0,2	-

(Milj. e)

34. OSAKKUUSYRITYKSET

				Konsernin
				omistus osuus -
				%
Aluminium Sulphate Co. of Egypt S.A.E.	Kairo	Egypti		26,1
BNH Nya Hembutikerna AB	Tukholma	Ruotsi		45,1
Ekomuovi Oy	Lahti	Suomi		22,4
FC Energia Oy	Ikaalinen	Suomi		34,0
FC Power Oy	Ikaalinen	Suomi		34,0
Galvatek Technology Oy	Lahti	Suomi		39,9
Haapaveden Puhdistamo Oy	Haapavesi	Suomi		40,5
Haapaveden Ymparistöpalvelut Oy	Haapavesi	Suomi		40,5
Honkalahden Teollisuuslaituri Oy	Joutseno	Suomi		50,0
KemMaq JV	Rowley	Yhdysvallat		50,0
Kemwater Phil., Corp.	Manila	Filippiinit		40,0
			2007	2006
Osakkuusyrityksiä koskeva taloudellinen yhteenveto (yhtiöiden kokonaisluvut)
Varat			29,2	137,4
Velat			21,5	103,0
Liikevaihto			22,7	89,7
Tilikauden tulos			3,0	-3,9
Osakkuusyritysten kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat:			2007	2006
Tavaroiden myynnit			24,6	32,4
Myynnit yhteensä			24,6	32,4
Tavaroiden ostot			23,9	28,4
Ostot yhteensä			23,9	28,4

Osakkuusyrityksille ei myyty palveluja vuonna 2007, eikä palveluja myöskään ostettu osakkuusyrityksiltä.

Saamiset osakkuusyrityksiltä oli vuonna 2007 3,9 milj. euroa ja velat osakkuusrityksille 3,6 milj. euroa.

35. YHTEISYRITYKSET

Konsernin yhteisyrityksiä ovat 31.12.2007 OOO Sto-Tikkurila ja Alcro-Parti AB. Kemira-Ube Ltd. myytiin vuonna 2007. Konsernin äänivalta yhteisyrityksistä on 50 % ja konsernitilinpäätöksen sisältämät osuudet yhteisyritysten omaisuudesta, veloista, tuotoista ja kuluista olivat:

	2007	2006
Pitkäaikaiset varat	0,5	4,4
Lyhytaikaiset varat	1,4	6,1
Varat yhteensä	1,9	10,5
Pitkäaikaiset velat	1,1	0,7
Lyhytaikaiset velat	0,5	4,3
Velat yhteensä	1,6	5,0
Liikevaihto	14,0	19,9
Kulut	-12,9	-17,5
Poistot	-0,5	-1,4
Verot	-0,4	-0,4
Tilikauden tulos	0,2	0,6

36. MUUTOKSET KONSERNIRAKENTEESSA VUONNA 2007

Konserniyhtiöiden ostot ja perustetut uudet tytäryhtiöt

• Kemira perusti uuden yhtiön Kemira Water Solutions Brazil Ltda:n Brasiliaan joulukuussa 2006.
• Kemira perusti uuden yhtiön Kemira Polymers Manufacturing B.V.:n Hollantiin tammikuussa.
• Kemira osti huhtikuussa amerikkalaisen TRI-K Industries, Inc.:n. Kauppaan sisältyi myös sen tytäryhtiö Maybrook,
• Inc. • Kemira osti Sustainable Nutrition B.V.:n Hollannista maaliskuussa.
• Tikkurila osti 70 %:n osuuden Dickursby Holding AB:sta, OOO Gamma Industrial Coatings:ista ja OOO Tikkurila
• Powder Coatings:ista huhtikuussa.
• Tikkurila perusti uuden yhtiön Tikkurila (Beijing) Paints Co., Ltd:n Kiinaan huhtikuussa.
• Kemira osti Empresa Lajeana Ltda:n ja Arapoti Saneamento Ltda:n osakkeet huhtikuussa.
• Kemira osti 80 %:n osakeosuuden kiinalaisesta Chongqing Lanjie Tap Water Materials Co., Ltd:stä huhtikuussa.
• Yhtiön uusi nimi on Kemira Water Solutions (Chongqing) Co., Ltd.
• Kemira perusti uuden yhtiön Kemira Hong Kong Company Limited:in Kiinaan huhtkuussa.
• Kemira perusti uuden yhtiön Kemipol-Ukraina Ltd:n Ukrainaan kesäkuussa.
• Kemira perusti uuden yhtiön PT Kemira Indonesia:n Indonesiaan lokakuussa.
• TOV Tikkurila perusti uuden tytäryhtiönyhtiön Isanta LLC:n Ukrainaan marraskuussa.
• Kemira osti Corporación Kemira Chemicals de Venezuela, C.A.:n marraskuussa.

Konserniyhtiöiden myynnit ja lopetukset

• Alcro-Beckers AB myi Färg AB Gamol:in tammikuussa.
• Kemira Kimya Sanayi ve Ticaret A.S. myytiin tammikuussa.
• Imagica Limited lakkautettiin maaliskuussa.
• Alcro-Beckers AB myi Holmbergs Färg I Skövde AB:n maaliskuussa.
• Kemira myi OnePoint Oy:n maaliskuussa.
• Clearway LLC lakkautettiin maaliskuussa.
• ParconGroup-yhtiöt Roma 8660 Skanderborg A/S, Gropa A/S ja Storage and Production System A/S fuusioitiin
• Kemira Miljö A/S:ään huhtikuussa. Tämän jälkeen Kemira Miljö A/S:n nimi muutettiin Kemira Water Danmark A/S:ksi.
• Sustainable Nutrition B.V. fuusioitiin Kemira ChemSolutions B.V.:hen ja Kemira Kemax B.V. Kemira Chemicals
• B.V.:hen toukokuussa.
• Kemira PPC Germany GmbH fuusioi Kemira Chemie GmbH:n syyskuussa.
• Kemira Chemicals Korea Corporation lakkautettiin syyskuussa.
• Alcro-Beckers AB myi Scanspac Holding II AB:n syyskuussa.
• ZAO Kemira-Novo lakkautettiin syyskuussa.
• Kemira Paper Chemicals Oy lakkautettiin marraskuussa.
• Kemira (U.K.) Ltd lakkautettiin marraskuussa.
• Kemira-Ube Ltd myytiin marraskuussa.
• Kemira Water Chemicals, Inc. fuusioitiin joulukuussa Kemira Water Solutions Inc:iin.

Konserniyhtiöiden omistusten muutokset konsernin sisällä

• Kemira Oyj:n omistusosuus Kemira Water Solutions Brasil Ltda:ssa nousi 80 %:sta lähes 100 %:iin ja Kemira Kemi AB:n omistusosuus laski 20 %:sta alle 1 %:iin toukokuussa.

• Kemira Oyj osti Kemira Asia Pacific Pte Ltd:n osakkeet Kemira Pigments Oy:ltä elokuussa.
• Kemira Oyj osti Kemira Service Partner AB:n osakkeet Kemira Kemi AB:ltä syyskuussa.

• Industry Park of Sweden AB (Kemira Service Partner AB) osti Industry Park i Helsingborg Förvaltning AB:n (Akvab AB) osakkeet Kemira Kemi AB:ltä syyskuussa.

• Industry Park i Helsingborg Förvaltning AB osti Kemira Kopparverket KB:n osakkeet Kemira Kemi AB:ltä syyskuussa.

Nimenmuutokset

Entinen nimi Uusi nimi

Kemira Miljö A/S Kemira Water Danmark A/S Kemira Pigments Latin America Comercial Limitada Kemira Chile Commercial Limitada Kemira PPC Germany GmbH Kemira Germany GmbH TBD S.A. Tikkurila Polska S.A. Kemira Service Partner AB Industry Park of Sweden AB Akvab AB Industry Park i Helsingborg Förvaltning AB ZAO Finncolor OOO Tikkurila ZAO Tikkurila Coatings OOO Tikkurila Coatings

37. MYYTÄVÄNÄ OLEVAKSI LUOKITELLUT OMAISUUSERÄT JA NIIHIN LIITTYVÄT ERÄT

Strategiatarkastelun yhteydessä strategisen liiketoimintayksikön Chemidetin omaisuus- ja velkaerät päätettiin luokitella myytävänä olevaksi omaisuuseräksi. Yksikkö kuuluu Kemira Specialty liiketoiminta-alueeseen. Neuvottelut omaisuuserien myymisestä ovat käynnissä. Tuloslaskelmaan kirjattu tappio oli 9,2 miljoonaa euroa.

Pitkäaikaisiin myytävänä oleviin varoihin kuuluu myös maa-alue Porkkalassa. Sopimus maa-alueen myynnistä tehtiin vuonna 2007, mutta omistusoikeus siirtyy vasta vuonna 2008.

38. VUODEN 2006 VIRHEEN KORJAUS

Vuoden 2006 tilinpäätökseen sisältyvän erän laskennassa havaittiin virhe, joka on korjattu takautuvasti IAS 8 standardin mukaisesti. Virhe koski Water Soluble yksikön lopettamiseksi tehdyn varauksen määrää, joka laskentavirheen takia oli 8 miljoonaa euroa liian pieni. Virhe on korjattu viime vuoden viimeisen neljänneksen tulokseen. Koko vuoden tuloslaskelma ja tase muuttuivat seuraavasti:

	Raportoitu
Tuloslaskelma	2006	Korjattu 2006
Liikevaihto	2 522,5	2 522,5
Liiketoiminnan muut tuotot	59,2	59,2
Kulut	-2 256,5	-2 264,5
Poistot	-123,5	-123,5
Liikevoitto	201,7	193,7
Rahoituskulut, netto	-37,2	-37,2
Osuus osakkuusyritysten tuloksista	-2,3	-2,3
Voitto ennen veroja	162,2	154,2
Tuloverot	-42,0	-42,0
Tilikauden voitto	120,2	112,2
Jakautuminen
Emoyhteisön omistajille	116,6	108,6
Vähemmistölle	3,6	3,6
Tilikauden voitto	120,2	112,2
	Raportoitu

Tunnusluvut	2006	Korjattu 2006
Tulos / osake, laimennettu ja laimentamaton, e	0,96	0,90
Tase	Raportoitu	Korjattu
	31.12.2006	31.12.2006
Oma pääoma ja velat
Emoyhteisön omistajille kuuluva oma pääoma	1 077,9	1 069,9
Oma pääoma yhteensä	1 090,5	1 082,5
Varaukset	55,3	63,3
Pitkäaikaiset velat yhteensä	623,1	631,1

39. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Konsernilla ei ole olennaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia.

40. KONSERNIYHTIÖT

Yhtiö	Konsernin omistus- osuus %	Sijainti		Liiketoiminnan luonne
Kemira Oyj		Helsinki	Suomi	Tuotanto
Kemira Pulp&Paper, Kemira Water, Kemira Specialty
Kemira Ibérica S.A.	100,00	Barcelona	Espanja	Tuotanto
Kemira Kemi AB	100,00	Helsingborg	Ruotsi	Tuotanto
Kemira Chemicals (UK) Ltd	100,00	Harrogate	Iso-Britannia	Markkinointi
Kemira Chemie Ges.mbH	100,00	Krems	Itävalta	Tuotanto
Kemira Chemicals B.V.	100,00	Rozenburg	Hollanti	Tuotanto
Kemira Chemicals Holding Oy	100,00	Helsinki	Suomi	Holding
Kemira Chimie S.A.S.U.	100,00	Lauterbourg	Ranska	Tuotanto
PT Kemira Indonesia	100,00	Jakarta	Indonesia	Tuotanto
Kemira Pulp&Paper, Kemira Water
Kemira Chemicals AS	100,00	Gamle Fredrikstad	Norja	Tuotanto
Kemira (Yixing) Co., Ltd	100,00	Yixing City	Kiina	Tuotanto
Kemira Pulp&Paper, Kemira Specialty
Kemira Chile Comercial Limitada	100,00	Santiago	Chile	Markkinointi
Kemira Water, Kemira Specialty
Kemira Chimica S.p.A.	100,00	Milano	Italia	Tuotanto, Palvelu
Kemira Pulp&Paper
Kemira Japan K.K.	100,00	Tokio	Japani	Tuotanto
Kemira Germany GmbH	100,00	Leverkusen	Saksa	Tuotanto
Kemira-Swiecie sp. z o.o	100,00	Swiecie	Puola	Tuotanto
Kemira Cell sp.z.o.o	55,00	Ostroleka	Puola	Tuotanto
Kemira Uruguay S.A.	100,00	Montevideo	Uruguay	Tuotanto
Kemira Taiwan Corporation	100,00	Taipei	Taiwan	Markkinointi
Kemira Korea Corporation	100,00	Gangnam-Gu	Etelä-Korea	Markkinointi
Kemira Chemicals Canada Inc.	100,00	Maitland	Kanada	Tuotanto
Kemira Specialty Chemicals, Inc.	100,00	Kennesaw, GA	Yhdysvallat	Holding
Kemira Chemicals, Inc.	100,00	Kennesaw, GA	Yhdysvallat	Tuotanto
OOO "Kemira HIM"	100,00	Pietari	Venäjä	Markkinointi
Kemira Chemicals Brasil Ltda	100,00	Telêmaco Borba	Brasilia	Tuotanto
Kemira Chemicals (Shanghai) Co. Ltd.	100,00	Shanghai	Kiina	Markkinointi
Kemira Hong Kong Company Limited	100,00	Hong Kong	Kiina	Tuotanto
Finnish Chemicals Oy	100,00	Helsinki	Suomi	Tuotanto
Finnish Chemicals Corporation	100,00	Delaware	Yhdysvallat	Holding
Finnchem USA, Inc.	100,00	Delaware	Yhdysvallat	Tuotanto
HD Tech Inc.	50,00	Ontario	Kanada	Markkinointi
HTC Augusta Inc	100,00	Delaware	Yhdysvallat	Holding
Huron Federal LLC	50,00	Delaware	Yhdysvallat	Tuotanto
Honkalahden teollisuuslaituri Oy	50,00	Joutseno	Suomi	Palvelu

Kemira Water
Kemira KTM d.o.o.	100,00	Ljubljana	Slovenia	Tuotanto
Kemira de México, S.A. de C.V.	100,00	Tlaxcala	Meksiko	Tuotanto
Kemira Water Danmark	100,00	Esbjerg	Tanska	Tuotanto
Scandinavian Tanking System A/S	100,00	Kööpenhamina	Tanska	Tuotanto
Aliada Quimica de Portugal Lda.	50,10	Estarreja	Portugali	Tuotanto
Kemwater Cristal S.A.	78,45	Bucharest	Romania	Tuotanto
Kemwater Chimbis S.A.	76,05	Bistrita	Romania	Tuotanto
Kemira Water Solutions Brasil -Produtos
para tratamento de agua Ltda.	100,00	Saõ Bernardo do Campo-SP	Brasilia	Tuotanto
Arapoti Saneamento Ltda	100,00	Arapoti	Brasilia	Tuotanto
Empresa Lajeana Ltda	100,00	Lages-SC	Brasilia	Tuotanto
Kemira Water Solutions (Chongqing) Co., Ltd	80,00	Chongqing	Kiina	Tuotanto
Industry Park i Helsingborg Förvaltning AB	100,00	Lund	Ruotsi	Holding
Kemifloc a.s.	51,00	Prerov	Tsekinmaa	Tuotanto
Kemifloc Slovakia S.r.o.	51,00	Sol	Slovakia	Markkinointi
Kemwater Närke AB	100,00	Kumla	Ruotsi	Tuotanto
Kemipol Sp. z o.o.	51,00	Police	Puola	Tuotanto
Kemipol-Ukraina Ltd	51,00	Chmielnicki	Ukraina	Markkinointi
Kemwater Brasil S.A.	66,70	São Paulo	Brasilia	Tuotanto
Kemwater ProChemie s.r.o.	95,10	Bakov nad Jizerou	Tsekinmaa	Tuotanto
Corporación Kemira Chemicals de Venezuela, C.A.	100,00	Caracas	Venezuela	Tuotanto
Kemira Water Solutions B.V.	100,00	Rozenburg	Hollanti	Tuotanto
Kemira Polymers Manufacturing B.V.	100,00	Botlek Rt	Hollanti	Tuotanto
Kemira Chemicals S.A./N.V.	100,00	Wavre	Belgia	Markkinointi
ZAO Kemira Eko	100,00	Pietari	Venäjä	Tuotanto
AS Kemivesi	100,00	Tallinna	Viro	Tuotanto
Oy Galvatek Ab	100,00	Lahti	Suomi	Markkinointi, Palvelu
Galvatek Polska Sp.z.o.o.	100,00	Warzaw	Puola	Markkinointi
Galvatek Sweden AB	100,00	Norrköping	Ruotsi	Markkinointi
Kemira Water Solutions, Inc.	100,00	Bartow	Yhdysvallat	Markkinointi, Tuotanto
Kemira Logistics, Inc.	100,00	Fontana	Yhdysvallat	Palvelu
Kemira Water Solutions Canada Inc.	100,00	Varennes Qs	Kanada	Tuotanto
Kemira Specialty
Kemira ChemSolutions b.v.	100,00	Tiel	Hollanti	Tuotanto
Droiban Energia A.I E.	90,00	Barcelona	Espanja	Tuotanto

Ljubljana Tlaxcala Esbjerg Kööpenhamina Estarreja Bucharest Bistrita
Saõ Bernardo do Arapoti Lages-SC Chongqing Lund Prerov Sol Kumla Police Chmielnicki São Paulo Bakov nad Jizer Caracas Rozenburg Botlek Rt Wavre Pietari Tallinna Lahti Warzaw Norrköping Bartow Fontana Varennes Qs
Tiel Barcelona

Maybrook, Inc. 100,00 Lawrence Yhdysvallat Tuotanto

Kemira Pigments Oy 100,00 Helsinki Suomi Tuotanto

TRI-K Industries, Inc. 100,00 Northvale Yhdysvallat Markkinointi Kemira Asia Pacific Pte. Ltd. 100,00 Singapore Singapore Markkinointi

Kemira Coatings
Tikkurila Oy	100,00	Vantaa	Suomi	Palvelu
Tikkurila Paints Oy	100,00	Vantaa	Suomi	Tuotanto
Tikkurila Coatings Oy	100,00	Vantaa	Suomi	Tuotanto
Tikkurila Coatings Sp. z o.o.	100,00	Debica	Puola	Markkinointi
Tikkurila Coatings AB	100,00	Tukholma	Ruotsi	Markkinointi
Tikkurila Coatings B.V.	100,00	Rozenburg	Hollanti	Markkinointi
OOO Tikkurila Coatings	100,00	Pietari	Venäjä	Markkinointi
Dickursby Holding AB	70,00	Tukholma	Ruotsi	Holding
OOO Gamma Industrial Coatings	70,00	Pietari	Venäjä	Tuotanto
OOO Tikkurila Powder Coatings	70,00	Pietari	Venäjä	Tuotanto
Tikkurila (Beijing) Paints Co., Ltd	100,00	Beijing	Kiina	Markkinointi
AS Tikkurila-Vivacolor	100,00	Tallinna	Viro	Tuotanto
UAB Tikkurila-Vivacolor	100,00	Vilna	Liettua	Markkinointi
OOO Tikkurila	100,00	Pietari	Venäjä	Tuotanto
OOO Kraski Tikkurila	100,00	Moskova	Venäjä	Tuotanto
Tikkurila Kft.	100,00	Budapest	Unkari	Markkinointi
OOO Kraski Teks	100,00	Pietari	Venäjä	Tuotanto
OOO Sto-Tikkurila	50,00	Moskova	Venäjä	Tuotanto
TOO Tikkurila	100,00	Almaty	Kazahkstan	Markkinointi
TOV Tikkurila	100,00	Kiev	Ukraina	Tuotanto
Isanta LLC	100,00	Kiev	Ukraina	Tuotanto
Tikkurila Polska S.A.	100,00	Debica	Puola	Tuotanto
Alcro-Beckers AB	100,00	Tukholma	Ruotsi	Tuotanto
Tikkurila Norge A/S	100,00	Oslo	Norja	Markkinointi
Tikkurila Danmark A/S	100,00	Bröndby	Tanska	Markkinointi
Pigrol Farben GmbH	100,00	Ansbach	Saksa	Tuotanto
Alcro Parti AB	50,00	Tukholma	Ruotsi	Markkinointi
SIA Tikkurila-Vivacolor	100,00	Riika	Latvia	Markkinointi
Tikkurila s.r.o.	100,00	Praha	Tsekinmaa	Markkinointi
Muut
Kemira Netherland Holding B.V.	100,00	Rozenburg	Hollanti	Palvelu
Kemira International Finance B.V.	100,00	Rozenburg	Hollanti	Holding
Kemira GrowHow A/S	100,00	Fredericia	Tanska	Holding
Kemira Speciality Crop Care España S.A.	100,00	Madrid	Espanja	Markkinointi
Kemira Specialty Crop Care B.V.	100,00	Rozenburg	Hollanti	Markkinointi
Spruce Vakuutus Oy	100,00	Helsinki	Suomi	Palvelu
Industry Park of Sweden AB	100,00	Helsingborg	Ruotsi	Palvelu
Kemira Kopparverket KB	100,00	Helsingborg	Ruotsi	Holding

Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS)

(euroa)

	Liite	1.1.-31.12.2007	1.1.-31.12.2006
Liikevaihto	2	279 694 043,13	266 102 368,42
Valmistevarastojen muutos	3	2 402 953,86	-2 034 252,20
Valmistus omaan käyttöön	3	1 929 754,46	1 578 993,34
Liiketoiminnan muut tuotot	4	30 476 101,94	15 517 236,95
Materiaalit ja palvelut	3	-139 046 730,76	-125 653 322,79
Henkilöstökulut	6	-68 710 370,95	-73 999 487,64
Poistot ja arvonalentumiset	7	-36 381 461,35	-19 200 858,19
Liiketoiminnan muut kulut	3, 5	-92 660 247,01	-115 441 982,80
Liiketappio		-22 295 956,68	-53 131 304,91
Rahoitustuotot ja -kulut	8	-28 854 077,20	3 824 492,62
Tappio ennen satunnaisia eriä		-51 150 033,88	-49 306 812,29
Satunnaiset erät	9	48 670 000,00	51 993 114,00
Tappio / voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		-2 480 033,88	2 686 301,71
Tilinpäätössiirrot	7	1 266 696,21	1 294 937,89
Tuloverot	10	3 865 614,95	-8 905 165,31
Tilikauden tappio / voitto		2 652 277,28	-4 923 925,71

Emoyhtiön tase (FAS)

(euroa)

	Liite	31.12.2007	31.12.2006
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	11	26 913 269,57	23 812 298,74
Aineelliset hyödykkeet	12	113 157 179,69	106 908 366,45
Sijoitukset	13
Osuudet saman konsernin yrityksissä		1 421 025 736,22	927 949 659,39
Osuudet osakkuusyrityksissä		1 016 427,91	3 909 554,07
Muut sijoitukset		21 077 179,46	12 919 075,75
Sijoitukset yhteensä		1 443 119 343,59	944 778 289,21
Pysyvät vastaavat yhteensä		1 583 189 792,85	1 075 498 954,40
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus	14	19 465 318,76	15 130 486,36
Pitkäaikaiset saamiset	15	323 422 303,66	452 748 761,17
Lyhytaikaiset saamiset	15	204 829 953,99	499 670 237,76
Rahamarkkinasijoitukset ja rahavarat	16	4 732 099,42	18 218 378,62
Rahat ja pankkisaamiset		4 603 379,68	40 785 144,46
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		557 053 055,51	1 026 553 008,37
Vastaavaa yhteensä		2 140 242 848,36	2 102 051 962,77
VASTATTAVAA
		31.12.2007	31.12.2006
Oma pääoma	17
Osakepääoma		221 761 727,69	221 624 481,75
Ylikurssirahasto		257 877 731,94	257 866 337,69
Edellisten tilikausien voitto/ tappio		204 586 017,53	266 821 419,95
Tilikauden voitto/ tappio		2 652 277,28	-4 923 925,71
Oma pääoma yhteensä		686 877 754,44	741 388 313,68
Tilinpäätössiirtojen kertymä	18	42 054 767,21	43 321 463,42
Pakolliset varaukset	19	11 064 555,13	54 164 978,34
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	20	389 362 755,30	424 347 214,72
Lyhytaikainen vieras pääoma	21	1 010 883 016,28	838 829 992,61
Vieras pääoma yhteensä		1 400 245 771,58	1 263 177 207,33
Vastattavaa yhteensä		2 140 242 848,36	2 102 051 962,77

Emoyhtiön rahavirtalaskelma (FAS) (Milj. e)

	2007	2006
Liiketoiminnan rahavirrat
Liiketulos	-22,3	-53,1
Oikaisut liiketulokseen	-6,6	-4,9
Poistot	36,4	19,2
Saadut korot	44,6	42,0
Maksetut korot	-68,3	-44,1
Saadut osingot	9,2	5,4
Muut rahoituserät	-77,5	5,5
Verot	-2,6	-15,9
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	-87,1	-45,9
Käyttöpääoman muutos
Vaihto-omaisuuden muutos	-5,1	2,6
Lyhytaikaisten liikesaamisten muutos	-0,9	-0,5
Korottomien lyhytaikaisten velkojen muutos	-19,9	23,5
Käyttöpääoman muutos yhteensä	-25,9	25,6
Liiketoiminnasta kertyneet rahavarat	-113,0	-20,3
Investointien rahavirrat
Tytäryhtiöiden hankinta	-497,7	-69,9
Muiden osakkeiden ostot	-8,2	-1,0
Muun käyttöomaisuuden ostot	-46,2	-29,3
Luovutustulot konserniyhtiöiden myynnistä	1,3	26,0
Luovutustulot muiden osakkeiden myynnistä	6,1	-
Luovutustulot muun käyttöomaisuuden myynnistä	3,6	3,0
Investointeihin käytetyt nettorahavarat	-541,1	-71,3
Rahavirta ennen rahoitusta	-654,1	-91,6
Rahoituksen rahavirrat Pitkäaikaisten lainojen nostot (+), maksut (-)	29,5	181,1
Pitkäaikaisten lainasaamisten
vähennys (+), lisäys (-)	263,2	-7,5
Lyhytaikaisen rahoituksen lisäys (+), vähennys (-)	316,8	-40,5
Osakepääoman korotus	0,2	0,4
Saadut konserniavustukset	52,0	46,7
Maksetut osingot	-58,2	-43,6
Muut	0,9	3,5
Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat	604,4	140,1
Rahavarojen nettomuutos	-49,7	48,5
Rahavarat 31.12.	9,3	59,0
Rahavarat 1.1.	59,0	10,5
Rahavarojen nettomuutos	-49,7	48,5

1 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Laatimisperusta

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassa olevien lakien ja säännösten mukaan (FAS). Kemira-konsernin tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti, ja emoyhtiö noudattaa konsernin laatimisperiaatteita aina kun se on ollut mahdollista. Alla on esitetty lähinnä ne laatimisperiaatteet, joissa käytäntö poikkeaa konsernin periaatteista. Muilta osin noudatetaan konsernin laatimisperiaatteita.

Rahoitusvarat, rahoitusvelat ja johdannaissopimukset

Kaikki rahoitusvarat (mukaan lukien osakkeet) ja -velat on kirjattu hankinta-arvoonsa tai arvonalentumisella vähennettyyn arvoon lukuun ottamatta johdannaisinstrumentteja, jotka on arvostettu käypään arvoonsa. Rahoitusvarojen ja -velkojen, myös johdannaisten, arvonmuutokset on kirjattu tulosvaikutteisesti rahoituseriin. Johdannaissopimusten arvostusmenetelmistä on kerrottu konsernin laatimisperiaatteissa.

Eläkejärjestelyt

Yhtiön eläkevastuut on hoidettu osaksi eläkevakuutusyhtiössä ja osaksi omissa eläkesäätiöissä. Eläkekulut perustuvat eläkevastuulaskelmiin ja kirjataan tulosvaikutteisesti. Yhtiö on antanut toimitusjohtajalle erillisen eläkesitoumuksen.

Henkilöstön osakepohjainen kannustinjärjestelmä

Osakepalkkiojärjestelmien käsittelystä on kerrottu konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa. Emoyhtiössä osakepalkkiot kirjataan kuluiksi maksettavien suoritusten suuruisina.

Tuloverot

Tuloveroihin ja laskennallisiin verosaamisiin ja -velkoihin sovelletaan konsernin laatimisperiaatteita siten kuin se on mahdollista Suomen tilinpäätöskäytännön mukaan. Poistoeron laskennallinen verovelka ilmoitetaan liitetietona.

Aineelliset ja aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet

Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sovelletaan konsernin laatimisperiaatteita. Emoyhtiössä kirjataan edelleen liikearvojen poistot ja niiden aineettomien hyödykkeiden poistot, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton.

Vuokrasopimukset

Kaikki leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina.

Satunnaiset tuotot ja kulut

Satunnaiset tuotot ja kulut koostuvat saaduista ja annetuista konserniavustuksista, jotka eliminoidaan konsernitasolla.

(euroa)

TULOSLASKELMA

2. LIIKEVAIHTO	2007	2006
Liikevaihto toimialoittain
Kemira Pulp & Paper	159 769 000	154 362 000
Kemira Water	23 808 000	21 824 500
Kemira Specialty	63 708 000	59 722 000
Muut ml. toimialojen välinen liikevaihto	32 409 043	30 193 868
Yhteensä	279 694 043	266 102 368
Liikevaihdon jakauma markkina-alueittain, % liikevaihdosta
Suomi	67	67
Ruotsi	5	6
Muut EU-maat	15	15
Muu Eurooppa	5	4
Pohjois- ja Etelä-Amerikka	3	4
Aasia	5	4
Yhteensä	100	100
3. KULUT	2007	2006
Valmistevarastojen muutos	-2 402 954	2 034 252
Valmistus omaan käyttöön	-1 929 754	-1 578 993
Materiaalit ja palvelut
Aineet ja tarvikkeet
Ostot tilikauden aikana	137 510 385	123 150 978
Aine- ja tarvikevarastojen muutos	-1 155 792	160 248
Ulkopuoliset palvelut	2 692 138	2 342 097
Materiaalit ja palvelut yhteensä	139 046 731	125 653 323
Henkilöstökulut	68 710 371	73 999 488
Vuokrat	12 097 028	11 159 177
Käyttöomaisuuden myyntitappiot	2 127 827	1 571 674
Muut kulut	78 435 391	102 711 131
Yhteensä	296 084 640	315 550 052

Valmistus omaan käyttöön sisältää lähinnä käyttöomaisuushankintoihin kohdistuvia palkka- ja henkilömenoja sekä varastosta otettuja aineita ja tarvikkeita.

Muut kulut sisältävät v. 2007 vetyperoksidisopimusmaksua 3,4 milj. euroa ja vuonna 2006 muut kulut sisältävät sakon kilpailulainsäädännön rikkomisesta 33 milj.euroa.

Vuonna 2007 kustannukset sisälsivät pakollisten varausten nettovähennystä -5,7 milj. euroa ja vuonna 2006 nettovähennystä yhteensä -0,05 milj. euroa.

4. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT	2007	2006
Purkuvoitto	14 268 618	525 290
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	1 227 895	2 155 564
Osakkeiden myyntivoitot	3 244 882	2 679 757
Vuokratuotot	515 809	608 257
Hallintopalveluveloitukset	11 002 619	9 459 575
Muut liiketoiminnan tuotot	216 279	88 794
Yhteensä	30 476 102	15 517 237

(euroa)

5. TUTKIMUS- JA KEHITYSKULUT	2007	2006
Tutkimus- ja kehityskulujen yhteismäärä	10 986 586	11 017 531
6. HENKILÖSTÖKULUT JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄ
Hallintoneuvoston palkat	48 717	62 200
Hallituksen, toimitusjohtajan ja hänen sijaisensa palkat 1)	2 776 508	2 305 807
Muut palkat	46 938 129	52 940 476
Eläkekulut	15 098 595	13 893 864
Muut henkilöstösivukulut	3 848 422	4 797 141
Yhteensä	68 710 371	73 999 488

1) Kemira Oyj:n toimitusjohtajalle maksettu palkka mukaan lukien luontoisedut oli 1 660 726 (1 349 319) euroa, johon sisältyi 1 003 261 (651 111) euroa tulospalkkioita. Kemira Oyj:n toimitusjohtajan sijaiselle maksettu palkka mukaan lukien luontoisedut oli 773 717 (614 548) euroa, johon sisältyi 462 257 (327 225) euroa tulospalkkioita.

Muut lähipiiritapahtumat esitetään konsernin liitetiedossa 20.

Henkilökunta vuoden lopussa
Kemira Pulp & Paper	461	460
Kemira Water	71	59
Kemira Specialty	142	143
Muut	361	338
Yhteensä	1 035	1 000
Henkilökunta keskimäärin	1 054	1 008
7. POISTOT JA ARVONALENTUMISET	2007	2006
Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet	936 155	569 602
Liikearvo	592 184	592 184
Muu aineeton omaisuus	20 098 662	3 715 598
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat	2 385 344	2 271 277
Koneet ja kalusto	12 197 126	11 878 043
Muut aineelliset hyödykkeet	171 990	174 154
Yhteensä	36 381 461	19 200 858
Poistoeron muutos (+ lisäys/ - vähennys)
Aineettomat oikeudet	29 461	-23 301
Muu aineeton omaisuus	-1 087 620	-166 888
Rakennukset ja rakennelmat	-280 995	-382 082
Koneet ja kalusto	-92 201	-902 836
Muut aineelliset hyödykkeet	164 658	180 169
Yhteensä	-1 266 696	-1 294 938

Vuonna 2007 poistot sisältävät 15 milj. euroa muun aineettoman omaisuuden arvonalentumista.

(euroa)

8. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT	2007	2006
Rahoitustuotot
Osinkotuotot
Osinkotuotot konserniyhtiöiltä	10 123 320	5 426 844
Osinkotuotot muilta	69 358	1 618
Osinkotuotot yhteensä	10 192 678	5 428 462
Korkotuotot
Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista konserniyhtiöiltä	19 021 216	25 840 373
Korkotuotot lyhytaikaisista sijoituksista konserniyhtiöiltä	6 852 653	5 641 865
Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista muilta	256	1 858
Korkotuotot lyhytaikaisista sijoituksista muilta	17 560 070	12 940 600
Korkotuotot yhteensä	43 434 195	44 424 697
Muut rahoitustuotot
Muut rahoitustuotot konserniyhtiöiltä	154 550	103 087
Muut rahoitustuotot yhteensä	154 550	103 087
Kurssierot
Kurssierot konserniyhtiöiltä	69 768 756	12 451 640
Kurssierot muilta	87 354 561	47 512 702
Kurssierot yhteensä	157 123 317	59 964 342
Rahoitustuotot yhteensä	210 904 740	109 920 587
Rahoituskulut
Korkokulut
Korkokulut konserniyhtiöille	-7 736 785	-3 498 092
Korkokulut muille	-64 549 771	-46 865 159
Korkokulut yhteensä	-72 286 555	-50 363 251
Muut rahoituskulut	-18 830 826	-1 212 980
Kurssierot
Kurssierot konserniyhtiöiltä	-91 294 511	-47 134 027
Kurssierot muilta	-57 346 924	-7 385 837
Kurssierot yhteensä	-148 641 435	-54 519 863
Rahoituskulut yhteensä	-239 758 817	-106 096 095
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-28 854 077	3 824 493
Kurssierot
Realisoituneet	-23 162 957	6 614 337
Realisoitumattomat	31 644 838	-1 169 859
Yhteensä	8 481 882	5 444 478

Vuonna 2007 muut rahoituskulut sisältävät pakollisten varausten nettovähennystä 37,4 milj. euroa.

(euroa)

9. SATUNNAISET ERÄT	2007	2006
Satunnaiset tuotot
Saadut konserniavustukset	48 670 000	51 993 114
Yhteensä	48 670 000	51 993 114
Satunnaiset tuotot ja kulut yhteensä	48 670 000	51 993 114
10. TULOVEROT
Tuloverot kuluvalta vuodelta	-	8 798 554
Tuloverot aikaisemmilta vuosilta	-816 418	-954 098
Laskennalliset verot	-4 195 234	3 941
Muut verot ja veronluontoiset menot	1 146 037	1 056 768

Yhteensä -3 865 615 8 905 165

(euroa)

TASE

11. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

			Ennakkomaksut
	Aineettomat oikeudet	Liikearvo	ja keskeneräiset hankinnat	Muu aineeton omaisuus	2007 yhteensä	2006 yhteensä
Hankintameno vuoden alussa	11 336 737	8 344 832	651 501	31 637 051	51 970 121	39 369 386
Lisäykset	1 418 706	-	12 897 985	10 592 070	24 908 761	14 668 937
Vähennykset	-3 318 794	-1 081 706	-	-1 131 229	-5 531 729	-2 068 202
Siirrot erien välillä	290 209	-	-623 936	221 930	-111 797	-
Hankintameno vuoden lopussa	9 726 859	7 263 126	12 925 550	41 319 822	71 235 356	51 970 121
Kertyneet poistot vuoden alussa	-6 548 606	-6 173 487	-	-15 435 730	-28 157 822	-23 284 556
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	3 250 877	1 081 706	-	1 130 154	5 462 737	5 672
Tilikauden poistot ja
arvonalentumiset	-936 155	-592 184	-	-20 098 662	-21 627 002	-4 878 939
Kertyneet poistot vuoden lopussa	-4 233 884	-5 683 965	-	-34 404 238	-44 322 086	-28 157 822
Kirjanpitoarvo vuoden lopussa	5 492 975	1 579 161	12 925 550	6 915 584	26 913 270	23 812 299

12. AINEELLISET HYÖDYKKEET

		Rakennukset			Ennakkomaksut
	Maa- ja	ja		Muut aineelliset	ja keskeneräiset		2006
	vesialueet		rakennelmat Koneet ja kalusto	hyödykkeet	hankinnat	2007 yhteensä	yhteensä
Hankintameno vuoden alussa	1 186 586	50 127 344	203 042 733	3 888 324	4 922 205	263 167 192	248 248 036
Lisäykset	-	1 870 382	10 049 511	-	9 408 318	21 328 212	28 083 286
Vähennykset	-7 798	-805 922	-16 706 924	-33 505	-	-17 554 148	-13 164 130
Siirrot erien välillä	-	1 237 914	2 681 949	-	-3 808 066	111 797	-
Hankintameno vuoden lopussa	1 178 787	52 429 718	199 067 270	3 854 820	10 522 457	267 053 052	263 167 192
Kertyneet poistot vuoden alussa	-	-21 319 451	-133 219 856	-1 719 518	-	-156 258 825	-142 912 951
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	-	592 914	16 499 360	25 139	-	17 117 413	1 002 332
Tilikauden poistot	-	-2 385 344	-12 197 126	-171 990	-	-14 754 460	-14 348 206
Kertyneet poistot vuoden lopussa	-	-23 111 881	-128 917 622	-1 866 369	-	-153 895 872	-156 258 825
Kirjanpitoarvo vuoden lopussa	1 178 787	29 317 837	70 149 648	1 988 451	10 522 457	113 157 180	106 908 366

13. SIJOITUKSET

	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Osuudet osakkuus yrityksissä	Muut osakkeet	2007 yhteensä	2006 yhteensä
Kirjanpitoarvo vuoden alussa	927 949 659	3 909 554	12 919 076	944 778 289	896 935 860
Lisäykset	497 751 305	-	8 191 432	505 942 737	70 988 358
Vähennykset ja siirrot erien välillä	-4 675 228	-2 893 126	-33 328	-7 601 683	-23 145 929
Kirjanpitoarvo vuoden lopussa	1 421 025 736	1 016 428	21 077 179	1 443 119 344	944 778 289

Osakkeet ja osuudet on eritelty liitekohdassa 23.

Yhtiön hallussa on omia osakkeita 3 854 465 kappaletta, yhteenlaskettu nimellisarvo 6 835 722 euroa ja hankintahinta 25 937 835 euroa.

(euroa)

14. VAIHTO-OMAISUUS	2007	2006
Aineet ja tarvikkeet	6 641 889	5 370 286
Keskeneräiset tuotteet	-	3 596
Valmiit tuotteet	11 960 496	9 606 957
Ennakkomaksut	862 934	149 646
Yhteensä	19 465 319	15 130 486

15. SAAMISET

		Pitkäaikaiset saamiset

Pitkäaikaiset korolliset saamiset
Lainasaamiset
Lainasaamiset konserniyhtiöiltä Lainasaamiset muilta	308 690 613 829	441 841 779 5 648
Lainasaamiset yhteensä	308 691 442	441 847 427
Pitkäaikaiset korottomat saamiset
Laskennalliset verosaamiset	14 724 242	10 529 008
Muut saamiset	6 620	372 326
Pitkäaikaiset korottomat saamiset yhteensä	14 730 862	10 901 334
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	323 422 304	452 748 761
Lyhytaikaiset saamiset
Lyhytaikaiset korolliset saamiset
Lainasaamiset konserniyhtiöiltä	79 071 002	369 482 696
Lyhytaikaiset korolliset saamiset yhteensä	79 071 002	369 482 696
Lyhytaikaiset korottomat saamiset Myyntisaamiset
Myyntisaamiset konserniyhtiöiltä	16 893 328	12 765 624
Myyntisaamiset muilta	25 677 071	23 853 709
Myyntisaamiset yhteensä	42 570 399	36 619 333
Ennakkomaksut	-	14 499
Siirtosaamiset
Siirtosaamiset konserniyhtiöiltä	56 112 671	61 479 859
Siirtosaamiset omistusyhteysyrityksiltä	3 843	50 803
Siirtosaamiset muilta	26 095 652	31 169 530
Siirtosaamiset yhteensä	82 212 166	92 700 192
Muut saamiset
Muut saamiset	976 387	853 518
Muut korottomat lyhytaikaiset saamiset yhteensä	976 387	853 518
Lyhytaikaiset korottomat saamiset yhteensä	125 758 952	130 187 542
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	204 829 954	499 670 238
Saamiset yhteensä	528 252 258	952 418 999

(euroa)

	2007	2006
Siirtosaamiset
Siirtosaamiset koroista	10 623 714	13 005 825
Siirtosaamiset veroista	4 641 818	2 398 241
Siirtosaamiset kurssieroista	15 195 681	16 956 242
Siirtosaamiset konserniavuista	48 670 000	51 993 114
Siirtosaamiset muista	3 080 952	8 346 770
Yhteensä	82 212 166	92 700 192
16. RAHOITUSARVOPAPERIT
Rahoitusarvopaperit	4 732 099	18 218 379
Yhteensä	4 732 099	18 218 379
17. OMA PÄÄOMA
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1.	221 624 482	221 330 069
Lisäys (optiot)	137 246	294 413
Osakepääoma 31.12.	221 761 728	221 624 482
Ylikurssirahasto 1.1.	257 866 338	257 797 400
Lisäys (optiot)	11 394	68 938
Ylikurssirahasto 31.12.	257 877 732	257 866 338
Vapaa oma pääoma
Edellisten tilikausien voitto 1.1.	261 897 494	309 657 037
Tilikauden tulos	2 652 277	-4 923 926
Osingonjako	-58 154 106	-43 563 063
Osakepohjainen kannustinjärjestelmä;
osakkeina annettu osuus	842 630	727 446
Edellisten tilikausien voitto ja tilikauden voitto 31.12.	207 238 295	261 897 494
Oma pääoma yhteensä 31.12.	686 877 754	741 388 314

Yhtiön hallussa on omia osakkeita 3 854 465 kappaletta, yhteenlaskettu nimellisarvo 6 835 722 euroa ja hankintahinta 25 937 835 euroa.

Omien osakkeiden muutokset	euroa	kpl
Hankintameno/määrä 1.1.2007	26 780 464	3 979 670
Muutos	-842 630	-125 205
Hankintameno/määrä 31.12.2007	25 937 835	3 854 465

(euroa)

18. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ	2007	2006
Tilinpäätössiirtojen kertymät
Kertynyt poistoero käyttöomaisuuserittäin
Rakennukset ja rakennelmat	7 908 918	8 189 913
Koneet ja kalusto	31 448 956	31 541 156
Muut aineelliset hyödykkeet	1 938 749	1 774 091
Aineettomat oikeudet	-7 447	-36 909
Liikearvo	394 789	394 789
Muu aineeton omaisuus	370 803	1 458 422
Yhteensä	42 054 767	43 321 463
Tilinpäätössiirtojen kertymien muutos
Tilinpäätössiirtojen kertymät 1.1.	43 321 463	44 620 934
Edellisen vuoden korjaus, liiketoimintasiirrot	-	-4 533
Poistoeron muutos tuloslaskelmassa	-1 266 696	-1 294 938
Tilinpäätössiirtojen kertymät 31.12.	42 054 767	43 321 463

Kertyneiden poistojen laskennallinen verovelka oli 10,9 milj. euroa 31.12.2007 ja 11,3 milj. euroa 31.12.2006.

19. PAKOLLISET VARAUKSET	2007	2006
Pitkäaikaiset varaukset
Eläkevaraukset	6 864 835	5 363 853
Muut pakolliset varaukset
Takausvastuuvaraus	-	44 592 343
Ympäristö- ja vahinkovaraus	2 325 976	4 208 783
Muut varaukset	1 873 744	-
Muut pakolliset varaukset yhteensä	4 199 720	48 801 125
Pitkäaikaiset varaukset yhteensä	11 064 555	54 164 978
Muutos pakollisissa varauksissa
Pakolliset varaukset 1.1.	54 164 978	54 222 040
Varauksen käyttö tilikauden aikana	-44 601 405	-3 507 031
Varauksen lisäys tilikauden aikana	1 500 982	3 449 969
Pakolliset varaukset 31.12.	11 064 555	54 164 978

(euroa)

20. PITKÄAIKAISET KOROLLISET VELAT	2007	2006
Lainat rahoituslaitoksilta	168 972 186	328 467 778
Eläkelainat	22 215 364	27 295 309
Muut pitkäaikaiset velat	198 175 205	68 584 129
Yhteensä	389 362 755	424 347 215
Pitkäaikaisen vieraan pääoman erääntyminen
2009 (2008)	13 567 481	13 117 969
2010 (2009)	149 151 082	12 024 247
2011 (2010)	49 149 785	80 773 741
2012 (2011)	84 961 096	89 673 510
2013 (2012) tai sen jälkeen	92 533 312	228 757 747
Yhteensä	389 362 755	424 347 215
Velat, jotka erääntyvät viiden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttua
Lainat rahoituslaitoksilta	79 817 947	217 482 747
Eläkelainat	12 715 364	11 275 000
Yhteensä	92 533 312	228 757 747

Yhtiöllä ei ole vaihto- eikä joukkovelkakirjalainoja.

(euroa)

21. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA	2007	2006
Korolliset lyhytaikaiset velat
Lainat rahoituslaitoksilta	554 372 954	449 752 417
Eläkelainat, lyhennyserät	14 370 000	14 370 000
Muiden pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät muille	12 677 834	11 041 381
Muut korolliset velat
Muut korolliset lyhytaikaiset velat konserniyhtiöille	330 526 878	238 272 288
Muut korolliset lyhytaikaiset velat muille	8 295 357	31 720 812
Korolliset lyhytaikaiset velat yhteensä	920 243 023	745 156 897
Korottomat lyhytaikaiset velat
Saadut ennakot	2 088 292	166 811
Ostovelat
Ostovelat konserniyhtiöille	3 239 991	3 691 160
Ostovelat muille	20 438 661	27 295 143
Ostovelat yhteensä	23 678 653	30 986 303
Siirtovelat
Siirtovelat konserniyhtiöille	12 972 008	11 821 644
Siirtovelat omistusyhteysyrityksille	-	34 123
Siirtovelat muille	50 363 513	47 810 113
Siirtovelat yhteensä	63 335 521	59 665 881
Muut korottomat velat muille	1 537 528	2 854 101
Muut korottomat velat yhteensä	1 537 528	2 854 101
Korottomat lyhytaikaiset velat yhteensä	90 639 993	93 673 095
Lyhytaikaiset velat yhteensä	1 010 883 016	838 829 993
Siirtovelat
Siirtovelat palkoista Siirtovelat koroista ja kurssieroista	9 563 970 31 915 977	14 572 391 17 332 535
Siirtovelat veroista	-	3 786
Siirtovelat muista	21 855 574	27 757 168
Yhteensä	63 335 521	59 665 881

(euroa)

22. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET	2007	2006
Taseen velkoihin sisältyvät kiinnelainat ja
niiden vakuutena annetut kiinnitykset
Eläkelainat	7 484 632	7 484 362
Muut lainat	780 003	758 084
Lainat yhteensä	8 264 635	8 242 446
Annetut kiinnitykset	8 325 302	8 325 303
Takaukset
Konserniyhtiöiden puolesta
Lainoista	516 036 770	227 921 109
Leasing-sopimuksista	-	16 818
Omistusyhteysyritysten puolesta	-	31 144 224
Muiden puolesta	2 238 224	1 397 589
Yhteensä	518 274 994	260 479 740
Leasingvastuut
Vuoden sisällä erääntyvät	7 723 397	8 481 363
Yli vuoden päästä erääntyvät	79 374 170	83 471 676
Yhteensä	87 097 567	91 953 039

Rahoitusinstrumenttien nimellisarvot ja markkina-arvot sisältyvät konsernin liitetietoihin.

Ympäristöriskit ja -vastuut esitetään konsernin liitetiedossa 32.

23. KEMIRA OYJ:N OSAKKEET JA OSUUDET

Konserniyritykset	Konsernin	Emoyhtiön
	omistusosuus%	omistusosuus%
AS Kemivesi	100	100
Finnish Chemicals Oy	100	100
Industry Park of Sweden AB	100	100
Kemira (Yixing) Co.,Ltd	100	100
Kemira Asia Pacific Pte. Ltd.	100	100
Kemira Cell Spolka z.o.o.	55	55
Kemira Chemicals (Shanghai) Co.,Ltd	100	100
Kemira Chemicals (UK) Ltd	100	100
Kemira Chemicals AS	100	100
Kemira Chemicals Brasil Ltda	100	100
Kemira Chemicals Canada Inc.	100	100
Kemira Chemicals Holding Oy	100	100
Kemira Chemie Ges.mbH	100	100
Kemira Chile Comercial Limitada	100	50
Kemira Chimica Spa	100	100
Kemira Chimie S.A.	100	100
Kemira de Mexico S.A. de C.V.	100	100
Kemira Germany GmbH	100	100
Kemira GrowHow A/S	100	100
Kemira GrowHow SCC B.V.	100	100
Kemira Iberica S.A.	100	100
Kemira Japan K.K.	100	100
Kemira Kemi AB	100	100
Kemira Korea Corporation	100	100
Kemira KTM d.o.o.	100	100
Kemira Nederland Holding B.V.	100	100
Kemira Pigments Oy	100	100
Kemira Specialty Chemicals Inc.	100	100
Kemira Specialty Crop Care S.A.	100	100
Kemira-Swiecie sp.z.o.o.	100	100
Kemira Water Danmark A/S	100	100
Kemira Water Solutions (Chongqing) Co., Ltd	80	80
Kemira Water Solutions, Inc.	100	100
Kemira Water Solutions Brasil	100	99,999
Kemwater Cristal S.A.	78,45	78,45
Kerilon Inc.	100	100
Oy Galvatek Ab	100	100
PT Kemira Indonesia	100	75
Spruce Vakuutus Oy	100	100
Tikkurila Oy	100	100
TRI-K Industries, Inc.	100	100
Omistusyhteysyritykset
Haapaveden Puhdistamo Oy	40,5	40,5
Haapaveden Ympäristöpalvelut Oy	40,5	40,5
Kemwater Phil. Corp.	40	40

Osakkeet ja osakepääoma

31.12.2007 Kemira Oyj:n osakepääoma oli 221,8 miljoonaa euroa ja osakkeiden määrä 125 045 000. Jokaisella osakkeella on yhtiökokouksessa yksi ääni.

Yhtiön osakepääomaa korotettiin vuoden aikana kaksi kertaa vuoden 2001 optiomerkinnöillä. Merkintöjen johdosta yhtiön osakkeiden lukumäärä nousi 77 389 uudella osakkeella ja osakepääoma 0,1 miljoonalla eurolla. Kemira Oyj:n osakkeet ovat rekisteröity arvo-osuusrekisteriin.

Osakkeenomistajat

Vuoden 2007 päättyessä Kemira Oyj:llä oli 16 723 rekisteröityä osakkeenomistajaa. Kemiralla oli vuoden 2007 lopussa hallussaan omia osakkeita 3 854 465 kappaletta, mikä vastaa 3,1 prosenttia Kemira Oyj:n osakkeista.

Suomen valtio myi 29.8.2007 suomalaisille sijoittajille 40 097 420 kappaletta Kemira Oyj:n osakkeita. Myyty osakemäärä on 32,1 prosenttia Kemira Oyj:n osakkeista. Kaupan johdosta Suomen valtion osuus Kemira Oyj:n äänimäärästä ja osakepääomasta laski 16,52 prosenttiin. Suomen valtio ilmoitti, että kaupan kohteena olleet osakkeet jakautuivat ostajien kesken seuraavasti:

• Oras Invest Oy 15,60 %
• Jari, Jukka ja Pekka Paasikivi 1,50 % (0,50 % per henkilö)
• Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 8,00 %
• Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 3,60 %
• Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi 1,92 %
• Vakuutusosakeyhtiö Henki-Sampo 1,45 %

Kaupan jälkeen yhtiön suurimmaksi omistajaksi nousivat Oras Invest Oy ja sen omistavan Paasikiven suvun jäsenten omistamat yhtiöt.

Joulukuussa 2007 eduskunta hyväksyi uuden lain valtion yhtiöomistuksista ja omistajaohjauksesta, jonka perusteella valtioneuvostolla on oikeus myydä kaikki valtion omistamat Kemiran osakkeet ilman eduskunnan erillistä päätöstä.

Listaus ja kaupankäynti

Kemira Oyj:n osakkeet on listattu OMX:n Pohjoismaisessa pörssissä Helsingissä. Kemira Oyj:n osakkeiden vuoden 2007 päätöskurssi oli 14,40 euroa. Vuoden aikana osakekurssi laski 15 prosenttia. Osakkeen ylin hinta oli 19,20 euroa ja alin 13,11 euroa. Keskikurssi oli 16,42 euroa.

Kemira Oyj:n osakkeita vaihdettiin pörssissä vuoden 2007 aikana kaikkiaan 151,6 miljoonaa kappaletta 2 492,9 miljoonan euron kokonaishintaan. Yhtiön markkina-arvo omilla osakkeilla vähennettynä oli vuoden lopussa 1 745,1 miljoonaa euroa.

Osingonjakopolitiikka

Kemiran tavoitteena on jakaa osinkoa 40–60 prosenttia operatiivisesta nettotuloksesta. Yhtiön hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2007 maksetaan osinkoa 0,50 euroa osakkeelta, joka vastaa 100 prosentin osingonmaksua raportoidusta nettotuloksesta ja 57 prosentin osingonmaksua tuloksesta ilman kertaluontoisia arvonalennuksia.

Hallituksen valtuutukset

Varsinainen yhtiökokous 16.4.2007 valtuutti hallituksen päättämään enintään 12 500 000 uuden osakkeen antamisesta ja/tai enintään 3 848 877 yhtiön hallussa olevan oman osakkeen luovuttamisesta joko maksua vastaan tai yhtiön osakepalkkiojärjestelmän toteuttamisen yhteydessä maksutta ("Osakeantivaltuutus"). Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiöllä olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiön osakkeenomistajille siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita tai suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi yrityskauppojen tai -järjestelyjen rahoittaminen tai toteuttaminen, yhtiön oman pääoman rakenteen kehittäminen, osakkeen likviditeetin parantaminen tai osakeannin ollessa perusteltua yhtiön osakepalkkiojärjestelmän toteuttamiseksi. Suunnattu osakeanti voi olla maksuton vain yhtiön osakepalkkiojärjestelmän toteuttamisen yhteydessä. Uusien osakkeiden merkintähinta ja omista osakkeista maksettava määrä merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Osakeantivaltuutus on voimassa 19.3.2008 asti eli seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.

Johdon kannustinjärjestelmä

Kemiralla on käytössään osakepohjainen kannustinjärjestelmä. Vuonna 2001 asetettu optio-ohjelma päättyi vuoden 2007 aikana.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä

Kemiralla on ollut käytössään osakepohjainen kannustinjärjestelmä vuodesta 2004 alkaen. Avainhenkilöstölle suunnattu osakepalkkiojärjestelmä on osa konsernin kannustus- ja sitouttamisjärjestelmiä. Palkkiojärjestelmällä pyritään yhdistämään omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi, sitouttamaan avainhenkilöt yhtiöön sekä tarjoamaan heille kilpailukykyinen omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä.

Nykyisestä osakepalkkiojärjestelmästä Kemira Oyj:n hallitus päätti vuonna 2006 ja se jakautuu kolmeen vuoden mittaiseen ansaintajaksoon, jotka ovat 2007, 2008 ja 2009. Mahdolliset palkkiot maksetaan ansaintajaksoa seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Palkkion maksaminen perustuu asetettujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen, joita vuoden 2007 osalta mitataan osakekohtaisella tuloksella ja sidotun pääoman tuotolla. Mahdolliset palkkiot maksetaan Kemiran osakkeiden ja rahasuoritusten yhdistelmänä.

Osakepalkkiojärjestelmän perusteella ansaitut osakkeet on omistettava vähintään kaksi vuotta kunkin palkkiosuorituksen jälkeen. Osakkeet on luovutettava vastikkeettomasti takaisin yhtiölle, mikäli henkilön työsuhde lakkaa henkilön omasta toimesta tai yhtiö purkaa työsuhteen ennen kahden vuoden määräaikaa. Toimitusjohtajan ja johtoryhmien jäsenten on lisäksi pidettävä osakepalkkiojärjestelmän kautta saamiaan Kemira Oyj:n osakkeita vähintään vuotuisen kiinteän rahapalkkansa verran niin kauan kuin heidän työsuhteensa yhtiöön jatkuu. Osakepohjaisen järjestelmän piirissä oli 94 henkilöä 31.12.2007. Kannustinjärjestelmän perusteella luovutettavien Kemira Oyj:n osakkeiden kokonaismäärä voi olla maksimissaan yhteensä noin 774 000.

Osakepalkkiojärjestelmissä luovutettavina osakkeina käytetään yhtiön omistuksessa olevia tai osakemarkkinoilta hankittavia Kemira Oyj:n osakkeita.

Optio-ohjelma 2001

Kemira Oyj:n yhtiökokous päätti 3.4.2001 optio-ohjelmasta, jossa yhtiön johtoon kuuluville henkilöille annettiin oikeus optioihin, joihin liittyi oikeus merkitä Kemira Oyj:n osakkeita enintään 2 850 000 kappaletta 2.5.2004–31.5.2007. Optioiden merkintäajan alkaminen oli ehdollinen ja sidottu osakekohtaiseen tulokseen rahoituserien jälkeen ennen veroja ja satunnaiseriä sekä Kemira Oyj:n osakekurssin kehitykseen suhteessa vertailuindeksiin.

Vuoden 2001 optio-ohjelma päättyi toukokuussa 2007. Optio ohjelman perusteella merkittiin kaupparekisteriin yhteensä 2 685 000 uutta Kemiran osaketta, joista 77 389 osaketta merkittiin vuoden 2007 aikana.

Johdon osakkeenomistus

Yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen omistivat vuoden lopussa 727 562 Kemira Oyj:n osaketta eli 0,58 % (0,10 %) osakkeista ja äänistä (sisältäen oman, lähipiirin ja määräysvaltayhteisöjen omistuksen). Vuoden 2008 alussa toimitusjohtajana aloittanut Harri Kerminen omisti 17 167 osaketta 31.12.2007. Yhtiön hallituksen jäsenet eivät ole osakepalkkiojärjestelmän piirissä.

Sisäpiiri

Kemirassa noudatetaan OMX Pohjoismainen Pörssi Helsingin sisäpiiriohjetta. Kemiran ilmoitusvelvolliset ja pysyvät sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa Kemiran osakkeilla 30 vuorokautta ennen osavuosikatsauksen tai tilinpäätöstiedotteen julkaisemista.

Kemira Oyj:n ilmoitusvelvollisten sisäpiiriläisten omistustiedot ovat nähtävillä Suomen Arvopaperikeskus Oy:n SIREjärjestelmässä (Suomen Arvopaperikeskus Oy, Urho Kekkosenkatu 5 C, Helsinki), Arvopaperikeskuksen NetSirepalvelussa ja Kemiran internetsivuilla.

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2007

		Osakkeiden lukumäärä,	% osakkeista ja
	Omistaja	kpl	äänistä
1	Oras Invest Oy	20 706 174	16,56
2	Suomen valtio	20 656 500	16,52
3	Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	10 917 862	8,73
4	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	7 357 796	5,88
5	Nordea Pankki Suomi Oyj	3 413 015	2,73
6	Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi	2 436 595	1,95
7	Vakuutusosakeyhtiö Henki-Sampo	1 903 089	1,52
8	OP-Delta -sijoitusrahasto	1 200 000	0,96
9	Valtion Eläkerahasto	1 200 000	0,96
10	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola	1 186 500	0,95
11	ODIN Finland	685 561	0,55
12	Keskinäinen Vakuutusyhtiö Eläke-Fennia	635 000	0,51
13	Finow Oy	625 225	0,50
14	Nextstone Oy	625 225	0,50
15	Wate Oy	625 225	0,50
16	OP-Suomi Arvo -sijoitusrahasto	585 000	0,47
17	Veritas Eläkevakuutusosakeyhtiö	550 000	0,44
18	Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö	540 000	0,43
19	FIM Fenno -sijoitusrahasto	461 442	0,37
20	Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva	404 900	0,32
	Kemira Oyj	3 854 465	3,08
	Hallintarekisteröidyt	21 234 222	16,98
	Muut yhteensä	23 241 204	18,59
	Kaikki yhteensä	125 045 000	100,00

Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2007

Osakkeiden lukumäärä	Omistajia kpl	Omistajia %	Osakkeet, kpl	% osakkeista ja äänistä
1 - 100	3 298	19,72	223 108	0,18
101 - 500	7 319	43,77	2 072 058	1,66
501 - 1000	3 176	18,99	2 514 491	2,01
1001 - 5000	2 414	14,44	4 970 131	3,98
5001 - 10000	231	1,38	1 726 285	1,38
10001 - 50000	198	1,18	4 203 569	3,36
50001 - 100000	34	0,20	2 411 627	1,93
100001 - 500000	31	0,19	6 466 672	5,17
500001 - 1000000	9	0,05	5 649 718	4,52
1000001 -	13	0,08	94 807 341	75,82
Yhteensä	16 723	100,00	125 045 000	100,00
joista hallintarekisteröityjä	11		21 234 222	16,98

HALLITUKSEN VOITONJAKOESITYS

Kemira Oyj:n voitonjakokelpoiset varat 31.12.2007 olivat 207 238 295 euroa, josta tilikauden voitto oli 2 652 277 euroa.

Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle voitonjakokelpoisten varojen käyttämistä seuraavasti:

• tilivuodelta jaetaan osinkoa 0,50 euroa osakkeelle eli 60 595 268 euroa.
• jätetään vapaaseen omaan pääomaan 146 643 027 euroa

Helsingissä 6. helmikuuta 2008

Pekka Paasikivi

Harri Kerminen Toimitusjohtaja

Eija Malmivirta Elizabeth Armstrong

Ove Mattsson Juha Laaksonen

Markku Tapio Kaija Pehu-Lehtonen

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus.

Helsingissä 6. helmikuuta 2008

KPMG Oy Ab

Pekka Pajamo KHT

(Luvut ovat tilintarkastamattomia)

					2007					2006 *
	1-3	4-6	7-9	10-12	Yht.	1-3	4-6		7-9 10-12 *	Yht.
Liikevaihto
Kemira Pulp&Paper	255,3	260,1	253,1		249,8 1 018,3 209,5 257,9 261,9				264,0	993,3
Kemira Water	170,0	185,1	187,4	188,0	730,5		92,3 102,1 101,7		171,5	467,6
Kemira Specialty	103,5	110,6	109,8	102,0			425,9 118,6 107,6 112,8		117,2	456,2
Kemira Coatings	135,8	188,7	182,3	118,4			625,2 118,6 170,3 164,6		109,3	562,8
Muut ja ryhmien välinen	8,7	8,5	-3,1	-3,8	10,3	13,9	9,6	11,6	7,5	42,6
Yhteensä	673,3	753,0	729,5		654,4 2 810,2 552,9 647,5 652,6				669,5	2 522,5
Liikevoitto
Kemira Pulp&Paper	23,0	23,4	23,6	-3,2	66,8	26,0	20,4	24,3	20,1	90,8
Kemira Water	11,9	13,0	14,9	5,2	45,0	6,4	9,6	9,0	10,3	35,3
Kemira Specialty	10,3	7,1	10,0	-13,9	13,5	11,3	11,7	11,7	11,1	45,8
Kemira Coatings	12,8	27,3	38,9	-5,9	73,1	9,6	25,0	39,0	-1,5	72,1
Muut ja ml. eliminoinnit	-9,1	-13,2	-7,9	-25,1	-55,3		-7,8 -15,2	-8,9	-18,4	-50,3
Yhteensä	48,9	57,6	79,5	-42,9	143,1	45,5	51,5	75,1	21,6	193,7
Rahoituskulut, netto	-12,2	-12,6	-11,8	-15,3	-51,9	-7,1		-5,8 -11,6	-12,7	-37,2
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta	0,6	0,7	0,6	0,2	2,1	-0,9	-0,6	0,3	-1,1	-2,3
Voitto ennen veroja	37,3	45,7	68,3	-58,0	93,3	37,5	45,1	63,8	7,8	154,2
Tuloverot	-10,0	-12,4	-15,4	12,0			-25,8 -10,9 -13,1 -17,9		-0,1	-42,0
Tilikauden voitto	27,3	33,3	52,9	-46,0	67,5	26,6	32,0	45,9	7,7	112,2
Jakautuminen
Emoyhteisön omistajille	26,4	32,3	51,8	-46,8	63,7	25,8	31,0	45,0	6,8	108,6
Vähemmistölle	0,9	1,0	1,1	0,8	3,8	0,8	1,0	0,9	0,9	3,6
Tilikauden voitto	27,3	33,3	52,9	-46,0	67,5	26,6	32,0	45,9	7,7	112,2
Osakekohtainen tulos, laimennettu, e	0,22	0,27	0,43	-0,39	0,53	0,21	0,26	0,37	0,06	0,90
Sidottu pääoma, liukuva					2 035,8					1 876,6
Sidotun pääoman tuottoprosentti (ROCE), %					7,1 %					10,2 %

* Vuoden 2006 virhe on korjattu.