Annual Report • Mar 17, 2008
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
| Vuosi 2007 lyhyesti | 3 |
|---|---|
| Missio, visio, arvot | 4 |
| Strategialinjaukset | 4 |
| Tulikiven menestystekijät | 5 |
| Toimitusjohtajan katsaus | 6 |
| Tulisijat | 8 |
| Luonnonkivituotteet | 10 |
| Astiat | 11 |
| Yhteiskuntavastuu | 12 |
| Omistajapolitiikka | 14 |
| Vuoden 2007 kohokohtia | 15 |
| Hallitus | 16 |
| Hallinnointi ja ohjausjärjestelmä | 18 |
| Johtoryhmä | 20 |
| Tietoja osakkeenomistajille | 22 |
| Tulikivi Oyj:n julkaisemat pörssi- ja | |
| lehdistötiedotteet vuonna 2007 | 23 |
| Toimintakertomus ja tilinpäätös | 24 |
| Hallituksen toimintakertomus | 25 |
| Konsernitilinpäätös, IFRS | 29 |
| Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut | 61 |
| Tunnuslukujen laskentaperusteet | 63 |
| Emoyhtiön tilinpäätös, FAS | 64 |
| Tulikivi Oyj:n osakkeenomistajat ja johdon omistus | 73 |
| Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset | 74 |
| Tilintarkastuskertomus | 74 |
| Yhteystiedot | 75 |
| 2007 | 2006 | Muutos, | |
|---|---|---|---|
| % | |||
| Liikevaihto, Me | 69,9 | 82,1 | -14,9 |
| Liikevoitto, Me | 1,0 | 8,2 | -88,3 |
| Voitto ennen | |||
| veroja, Me | 0,2 | 7,8 | -97,9 |
| Sijoitetun pääoman | |||
| tuotto, % | 2,5 | 21,7 | |
| Omavaraisuusaste, % | 43,9 | 46,2 | |
| Osakekohtainen tulos, | |||
| euro | 0,01 | 0,16 | -93,9 |
| Osakekohtainen oma | |||
| pääoma, euro | 0,74 | 0,83 | -10,6 |
| Osinko: | |||
| A-sarjan osake, euro | 0,0450 | 0,090 | -50,0 |
| K-sarjan osake, euro | 0,0433 | 0,088 | -50,8 |
Tulikivi Oyj tuottaa koteihin lämpöä ja viihtyisyyttä korkealaatuisilla, sisustukseen sopivilla merkkituotteilla. Liiketoiminta-alueitamme ovat tulisijat ja luonnonkivituotteet. Tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa otetaan huomioon ympäristövaikutukset. Tulikiven tulee tehdä jatkuvasti hyvää tulosta, joka mahdollistaa sijoittajille kilpailukykyisen osingon ja osakkeen arvonnousun sekä luo henkilöstölle turvallisen työpaikan ja tulokseen pohjautuvan toimeentulon.
Tulikiven tavoite on olla johtava lämmityksen merkkituotteisiin ja kotien luonnonkivituotteisiin erikoistunut yritys valituilla markkina-alueilla. Niiden kehittyessä laajennamme toimintaamme uusiin tuoteryhmiin ja uusille markkinoille.
Tulikiven tavoite toteutuu toiminnalla, joka pohjautuu vahvaan arvomaaperään. Rohkeus on Tulikiven tärkein arvo. Se näkyy Tulikivellä päätöksentekokykynä. Meillä on rohkeutta uskoa omaan näkemykseen, tunnustaa realiteetit ja tehdä asiat loppuun asti. Yrittäjyys on Tulikiven arvoista ehkä omaleimaisin. Se tarkoittaa oma-aloitteisuutta, tiedostettua tuloshakuisuutta, sitoutumista tavoitteisiin sekä tulevaisuutta peilaavaa ajattelua. Tyytyväinen asiakas on Tulikivelle arvokas. Otamme selville, mitä asiakas odottaa, kuuntelemme häntä, pidämme lupauksemme ja pyrimme ylittämään asiakkaan odotukset. Rehti toiminta on Tulikiven toiminnan perusta. Tekemisessä se tarkoittaa sekä rehellisyyttä itselle että sanojen ja tekojen kohtaamista.
Hyvä maine
Innovatiivinen tuotekehitys • Korkealaatuiset ja ympäristöystävälliset tuotteet
Verkostot:
• Sitoutuneisuus Tulikiveen • Perheyrittäjät jälleenmyyjinä
• Uunimestarit
Tulikivi-konsernin liikevaihto laski kuluneena vuonna lähes 15 prosenttia. Liikevaihdon pieneneminen oli ennakoitavissa kotimaassa, jossa vietiin läpi tulevien vuosien kannalta strategisesti merkittävä jakelutiemuutos. Sen lisäksi Saksan tulisijamarkkinoiden heikko veto pudotti Tulikivi-uunien viennin ohella verhouskivet-liiketoiminnan liikevaihtoa erittäin merkittävästi. Muiden vientimaiden menestystä voidaan pitää hyvänä, sillä ne säilyttivät edellisen vuoden tason heikentyneestä markkinatilanteesta huolimatta. Luonnonkivituotteet-liiketoiminta kehittyi myönteisesti viime vuoden aikana. Astiatuotteiden myynti sen sijaan väheni neljänneksellä. Syynä tähän oli edullisimpien vähittäismyyntiketjujen keskittyminen halpatuontikeramiikan myyntiin. Astiat-tuoteryhmän kannattavuustavoitteiden saavuttaminen on vaatinut voimakkaita sopeuttamistoimia. Tulikivi-konsernin taloudellinen tulos jäi kokonaisuutena heikoksi.
Vastataksemme paremmin markkinatilanteen mukana tuomiin haasteisiin olemme organisoineet toimintaa uudelleen. Yhtiön toiminta jaettiin toimitusjohtajan vaihdoksen yhteydessä kolmeen alueeseen, jolla kullakin on oma johtajansa. Samalla yhtiön johtoryhmän koko pieneni, ja yhtiön sisäiset prosessit tehostuivat ja yksinkertaistuivat. Lisäksi toimintaa on tehostettu sisäisillä siirroilla, joiden ansiosta prosessit ovat yksinkertaistuneet ja toimihenkilöiden määrä vähentynyt. Siten merkittävät kulusäästöt vuodelle 2008 ovat mahdollisia.
31.12.2006 yhtiön palveluksessa oli 765 henkilöä, 31.12.2007 puolestaan 693 henkilöä ja nyt toteutettavien sopeuttamistoimien jälkeen vuonna 2008 määrä vähenee noin 600:aan.
Keskeisenä osana sopeuttamista Tulikiven vuolukiviuunien valmistus keskitettiin Juuan tehtaille.
Keskeisenä osana sopeuttamista Tulikiven vuolukiviuunien valmistus keskitettiin Juuan tehtaille. Samassa yhteydessä Kuhmon tehdas päätettiin lakkauttaa. Lisäksi Suomussalmen tehtaasta lakkautettiin kolmas vuoro.
Osana tehostamistoimia Kermansavi Oy sulautettiin emoyhtiö Tulikivi Oyj:hin 31.12.2007. Lisäksi astiatuotantoa tehostettiin vähentämällä henkilöstöä noin 20 hengellä.
Vuonna 2008 toteutetaan lisäksi ulkoistamistoimen‑ piteitä.
Uudistetun organisaation ohella olemme panostaneet tulevien kykyjen vaalimiseen. Käynnistimme lokakuussa esimiesvalmennusohjelman, jossa annamme lisävalmiuksia noin kymmenelle Tulikiven tulevaisuuden avainhenkilölle.
Johtamistaidot ovat myös keskeisessä asemassa syksyllä käynnistyneessä työhyvinvoinnin kehittämishankkeessa, jonka tavoitteena on vähentää poissaoloja työpaikalta tarttumalla varhaisemmin poissaolojen syihin ja parantamalla työturvallisuutta.
Tulisijojen markkinatilanne on vaihdellut Euroopassa erityisen voimakkaasti viime vuosina. Keskeinen markkinoita ohjaava tekijä on ollut energian hinnanmuutokset markkina-alueilla. On selkeästi havaittavissa, että energianhintojen nousupiikit vaikuttavat tulisijojen kysyntään kansainvälisesti. Keskieurooppalaisia kuluttajia arveluttavat myös tuoreet tiedot ja havainnot ilmaston lämpiämisestä.
Pitkän aikavälin trendit ovat kuitenkin Tulikivelle suotuisat. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat tavoitteet bioenergian lisäämisestä mahdollistavat tulisijojen myynnin kasvun Euroopassa. Tulisijasektorin on pystyttävä tuomaan esille tuotteiden erityisvahvuudet energialähteenä muiden bioenergiamuotojen joukossa, sillä eri valtioiden ohjaustoimet ja taloudelliset porkkanat tai niiden puuttuminen vaikuttavat jatkossa tulisijojen kysyntään aiempaa enemmän eri markkina-alueilla.
Venäjällä tulisijojen kysyntää kasvattaa aktiivinen rakentaminen, kohoavat energianhinnat ja edullinen polttopuu.
Lämmittämisen ohella tulisijojen ja luonnonkivituotteiden kysyntää ohjaavat myös sisustustrendit. Tulisija on keskeinen osa kodin sisustusta, ja tulisijojen on pysyttävä vastamaan sisustustrendeistä tuleviin vaatimuksiin. Luonnonkivituotteet-liiketoiminnassa on jo nyt nähtävissä luonnonmateriaalien arvostuksen kasvu sisustuksessa.
Sopeuttamistoimien tavoitteena on mahdollistaa hyvä tulos myös muuttuneissa olosuhteissa. Se antaa hyvän pohjan kehittää yhtiötä jatkossa, olivatpa näkymät nyt ennakoitua paremmat tai heikommat.
Yhtiö jatkaa eteenpäin viime vuosien keskeisten strategialinjausten mukaisesti. Korostamme nyt aiempaa voimakkaammin monipuolisemman tuotteiston merkitystä ja uusien markkina-alueiden kehittämistä, jotta yhtiö ei olisi niin riippuvainen yksittäisestä markkina-alueesta. Myös orgaanisen kasvun tavoitteet saavutetaan jatkossa ennen kaikkea yhtiön omilla tuotemerkeillä alihankintaliiketoiminnan sijaan.
Lämpimät kiitokset kuluneesta vuodesta asiakkaillemme, osakkeenomistajille, työntekijöille ja yhteistyökumppaneille.
Juuassa 20. helmikuuta 2008
Heikki Vauhkonen, toimitusjohtaja
Tulikivi-studion kanssa. Tulikivi-piste sijaitsee yhteistyökumppanin, kuten esimerkiksi talo-, keittiö- tai huonekalumyymälän liiketiloissa. Pisteessä on konseptin mukainen pienehkö uuninäyttely ja riittävän ammattitaidon omaava uunimyyjä. Vuoden 2007 lopussa Tulikivi-pisteitä oli perustettu 15 kappaletta. Tavoitteena on ainakin 40 pisteen täydentävä verkosto.
Kuluneena vuonna useita vuosia kestänyt tulisijamarkkinan kasvu taittui. Keskeisenä syynä oli pientalojen uudisrakentamisen loiva taantuminen jo toista vuotta peräkkäin. Markkinoille on tullut myös paljon eurooppalaisia valmistajia pääosin kevyillä kamiinatuotteilla. Lisäksi markkinoilla toimivat aktiivisesti maa- ja ilmalämpöpumppujen valmistajat.
Tulikiven uunimyynti kotimaassa taantui noin 15 prosenttia kysynnän jakaantuessa puoliksi uudis- ja korjausrakentajien välillä. Keskeisenä syynä laskuun oli vaativa jakelujärjestelmän muutos kaikkine vaikutuksineen, joita olivat muun muassa rautakaupoista vapautuneet näyttely- ja varastouunit, studioiden rakentaminen ja uuden toimintamallin sisäänajo kaikilla tasoilla sekä uusien kauppapaikkojen tunnetuksi tekeminen asiakkaille.
Uunien vienti taantui kuluneena vuonna kokonaisuutena kymmenyksen. Myynti päävientialueelle Saksaan oli koko vuoden erittäin heikkoa, ja myynti laski siellä yli 40 prosenttia. Uunien myynti muille vientialueille ilman Saksaa pysyi edellisen vuoden tasolla. Kasvavia markkinaalueita olivat edelleen Ranska ja Venäjä.
Ranska on nyt yhtiön suurin uunien vientialue. Ranskassa valtion verotuki energiasäästäville hankinnoille on ollut edelleen voimassa, mutta se ei ole enää ollut yhtä merkittävä kuin aiemmin. Näillä näkymin tuki jatkuu voimassa vuoden 2008 loppuun, jonka jälkeen se päättynee.
Venäjällä kasvu saavutettiin Pietarin ja Moskovan metro-
polien alueelta nykyisten yhteistyökumppanien tehostuneen toiminnan kautta. Venäjä on jatkossakin yksi potentiaalisimmista kasvualueista. Yhtiö pyrkii edelleen laajentamaan toimintaansa muihin merkittäviin kaupunkeihin yhteistyöverkostoa laajentamalla. Venäjän markkina-alueen vastuullinen vetäjä vaihtui vuoden 2007 aikana.
Saksa on ollut Euroopan suurin tulisijamarkkina. Siellä tulisijakauppa romahti vuodesta 2006, joka oli tulisijakysynnän huippuvuosi. Lämmitysenergian hinnan nousu aiheutti valtavan kysyntäpiikin syksylle 2005, ja kysyntä pysyi erittäin korkealla tasolla vuoden 2006 loppuun asti. Myynnin laskusta huolimatta Tulikivi on jatkanut aiemmin aloitettua jakelutien kehittämistä ja verkoston tiivistämistä edelleen hakemalla uusia yhteistyökumppaneita. Kaakeliuunien vienti aloitettiin Baltiassa ja Venäjällä. Viennissä kaakeliuunit myydään Tulikivi-tuotemerkillä.
Euroopan ja erityisesti Saksan tulisijakysynnän vaihtelut ovat heijastuneet suoraan kamiinoiden verhouskivien myyntiin. Vuonna 2006 verhouskivimyynti lähes puolitoistakertaistui, mutta vuonna 2007 se vastaavasti putosi jopa alle vuoden 2005 tason. Tämä kertoo suoraan kysynnän huimista vaihteluista tulisijarintamalla erityisesti Saksassa. Saksassa kamiinoiden kysyntä on pudonnut dramaattisesti vuodesta 2006, jonka nyt voidaan sanoa olleen poikkeuksellinen vuosi. Markkinan toipuminen on ollut varsin hidasta. Tähän ovat vaikuttaneet alv-korotus, epätavallisen lämmin talvi, jälleenmyyjien ylisuuret varastot ja talojen uudisrakentamisen lasku.
Vähentyneen kysynnän takia tulisijojen tuotannossa on ollut koko vuoden ylikapasiteettia, jonka purkaminen hoidettiin lomautuksilla vuoden vaihteeseen saakka. Tuotannon kustannusrakenteen keventämiseksi Kuhmon tehdas on päätetty sulkea ja tehtaiden työnjakoa on selkeytetty. Kaakeliuunit valmistetaan Heinävedellä, Tulikivi-uunit Juuassa ja verhouskivet Suomussalmella ja Juuassa.
Tuotekehityksessä keskeisin työ on ollut uuden malliston laajentaminen ja tuotettavuuden parantaminen. Samaan aikaan on aloitettu tasoarinamalliston kehittäminen vastaamaan tulevia päästömääräyksiä eri markkina-alueilla. Kuluneena vuonna myös Kermansavi-uunit hyväksytettiin Suomeen tulevia päästömääräyksiä vastaaviksi.
Luonnonkivituotteet–liiketoimintaan kuuluvat sisustuskivet, pihakivet ja materiaalitoimitukset rakennuskohteisiin. Sisustuskiviä käytetään keittiön ja kylpyhuoneen tasokiviksi sekä lattioiden, seinien ja portaiden verhoiluun sisätiloissa. Pihakivimallistossa on kiviä muun muassa käytävien, reunuksien, terassien ja portaiden tekoon, sekä muurien, sokkeleiden, portaiden ja aitojen verhoiluun. Materiaalitoimitukset rakennuskohteisiin ovat kiveä rakennusten julkisivuihin, lattioihin, portaisiin ja seiniin. Tulikiven kattava luonnonkivivalikoima sisältää muun muassa vuolukivet, graniitit, marmorit, kalkkikivet, travertiinit ja liuskekivet.
Luonnonkivituotteet–liiketoiminnassa sisustuskivet on voimakkaimmin kasvava tuoteryhmä. Tulikivellä on luonnonkiviliiketoiminnassa monikanavajakelu. Yhteistyökumppaneita ovat keittiöliikkeet, sisustus- ja erikoisliikkeet, talopakettiyritykset, rakennusliikkeet, julkiskalustajat, muut kiviliikkeet, arkkitehdit ja sisustussuunnittelijat. Yli 90 prosenttia luonnonkiven liikevaihdosta kertyy Suomesta, ja noin kymmenen prosenttia tuotteista menee vientiin, lähinnä muihin Pohjoismaihin.
Sisustustrendi ja luonnonkiviyritysten aktiiviset markkinointitoimenpiteet ovat kasvattaneet sisustuskivien kokonaismarkkinoita Suomessa noin kymmenellä prosentilla vuonna 2007. Tulikiven sisustuskiviliiketoiminta on kasvanut kuluvana vuonna noin 20 prosenttia, joten olemme pystyneet vahvistamaan Tulikiven sisustuskivien markkinajohtajuutta Suomessa. Olemme eritoten onnistuneet kasvattamaan yhteistyökumppaniverkostoamme sekä aktivoimaan nykyisiä jälleenmyyjiä, joiden ansiosta olemme saaneet nostettua myyntimme uudelle tasolle.
Vuoden 2007 aikana tuotevalikoimamme laajeni uusilla keittötasokivillä, luonnonkivilaatoilla ja -mosaiikeilla. Muita merkittäviä toimenpiteitä kuluneen vuoden aikana ovat olleet uudet jälleenmyyjä- ja ketjusopimukset, sisustuskiven kokonaiskonseptin jatkokehitys, tuotanto- ja tarjous-toimitusprosessien tehostaminen sekä jälleenmyyjien aktiivinen kouluttaminen ja myyntityön tehostaminen.
Luonnonkiviliiketoiminnan päästrategiat ovat edelleen tulevina vuosina kannattavuus- ja kasvustrategia. Tulevana vuonna luonnonkiviliiketoiminnan suurimmat panostukset kohdistetaan sisustuskiviin, koska tällä osaalueella uskotaan suurimpaan kasvuun tulevina vuosina. Tuotannon tehokkuutta nostetaan tuotteistamisen, tehokkaamman kuormittamisen ja kausivaihtelujen tasaamisen avulla. Myynnissä ja markkinoinnissa painopistealueina ovat jatkossakin yhteistyökumppaneiden kouluttaminen, myyntityön kehittäminen sekä aktiivinen markkinointi. Lisäksi jälleenmyyjäkentän vahvistaminen, uusien tuotteiden lanseeraus sekä oman henkilöstön kehittäminen ovat avainasemassa tulevana vuonna.
Astiat-tuoteryhmän tuotteet ovat käyttökeramiikkaa. Valikoimaan kuuluu tuotteita kattamiseen, ruoan valmis tukseen sekä sisustamiseen. Tuotteiden käyttäjät ovat valtaosin kotitalouksia. Kermansaven tunnettuus astiabrändinä on Suomessa vahva. 76 prosenttia suomalaisista kuluttajista tuntee tuotemerkin nimeltä ja 60 prosenttia omistaa Kermansaven valmistamia tuotteita.
Kermansavi-astioiden markkina-alue on Suomi ja mark kinaosuus noin kymmenen prosenttia. Tuotteiden val mistus tapahtuu kokonaan yhtiön Heinäveden tehtaalla, jossa valmistusprosessi on osittain yhteinen kaakel iuunien kaakelituotannon kanssa. Kaikilla Kermansavi-tuotteilla on Suomalaisen Työn Liiton avainlipputunnuksen käyttö oikeus.
Halpatuonnin lisääntyminen ja kotimaisten toimijoiden vahvistuminen ovat entisestään kiristäneet astiat-tuote ryhmän kilpailutilannetta kuluneena vuonna. Kermansa vi on ainoa kotimainen astiavalmistaja, jonka tuotteet valmistetaan alusta loppuun Suomessa.
Vuonna 2006 aloitettiin operatiivisen toiminnan tehos taminen, markkinointikonseptin kehittäminen, sekä tuo tekehityksen ja jakelutien uudistaminen. Muutosvaiheen myynti ei ole kehittynyt odotusten mukaisesti, joten tuo tantoa on jouduttu sopeuttamaan kuluneen vuoden ai kana lomautuksilla ja irtisanomisilla.
Tuotekehityksessä on panostettu uusiin, trendikkäisiin tuotteisiin sekä yhteistyöhön nuorten suunnittelijoiden kanssa. Kuluneena vuonna lanseerattiin useita uutuus tuotteita, joista merkittävin on Neilikka-astiasto. Se on suunniteltu yhteistyössä Lahden Muotoiluinstituutin kanssa. Muita uusia tuotteita olivat Sahrami-uunivuoka sarja sekä Oliivi-astiasarjaa täydentävät osat ja värit. Va -
likoimaa laajennettiin myös astioihin sopivilla, kotimaisilla oheistuotteilla. Valikoimasta poistettiin heikosti kiertäviä tuotteita.
Jakelutie laajeni tavarataloihin sekä erikoisliikkeisiin. Sa malla poistuttiin vain hinnalla kilpailevista myymälöistä. Jakelutie laajentui kuluneena vuonna muun muassa Stockmann- ja Sokos-tavarataloihin. Uutena jakelutienä avattiin kesäkuussa verkkokauppa, www.tulikivishop .co m, jossa on myynnissä Kermansavi-astioiden lisäksi tuli sijojen ja luonnonkivituotteiden oheistuotteita. Tärkein astioiden jakelukanava on edelleen keskusliikkeet.
Kermansavi-astioiden brändiä kehitettiin kuluneena vuonna voimakkaasti. Kotimaisuuden ja laadun korosta misen lisäksi kehitettiin innovatiivisuutta, raikkautta ja nuorekkuutta. Mainonnan lisäksi muuta markkinointima teriaalia lisättiin merkittävästi.
Astiat-tuoteryhmän kehittäminen jatkuu edelleen. Ope ratiivista toimintaa tehostetaan jatkuvasti. Tuotekehityk sessä panostetaan yhteistyöhön nuorten suomalaisten suunnittelijoiden kanssa. Uudet tuotteet kohdistetaan nuoremmille ja nuorekkaammille kuluttajille. Jakelutiessä syvennetään yhteistyötä tavaratalojen ja erikoisliikkeiden kanssa. Uusia asiakkaita hankitaan erikoisliikkeistä sekä kahviloista ja ravintoloista. Uutena alueena kehitetään lii kelahjakauppaa lisäpalveluineen. Markkinointiviestintää vahvistetaan kotimaisuutta ja uudistunutta brändiä ko rostaen.
Tulikiven toimintaa ohjaa yhtiön arvomaailma: tyytyväinen asiakas, yrittäjyys, rehti toiminta ja rohkeus. Tulikivi noudattaa toiminnassaan lakeja ja säädöksiä. Toimimme vastuullisesti suhteessa sidosryhmiimme, joista tärkeimpiä ovat asiakkaat, henkilöstö, osakkeenomistajat ja yhteistyökumppanit niin Suomessa kuin ulkomailla.
Tulikivi lanseerasi syksyllä 2007 Puhtaampien tulisijojen Suomi –ohjelman, jonka tavoitteena on tehdä reilu teko raikkaan ympäristön puolesta: lisätä kansalaisten tietoisuutta puun oikeaoppisesta polttamisesta, polttopuun käytön lisäämismahdollisuuksista sekä nykyaikaiseen tekniikkaan pohjautuvien uusien, ympäristöystävällisten tulipesäratkaisujen mahdollisuuksista. Tarkoitus on myös vähentää pienpoltosta aiheutuvia pienhiukkasongelmia ja päästöjä noin kolmanneksella vuoteen 2020 mennessä. Tämä edellyttää noin 840 000 tulisijan korjaamista tai uuden rakentamista seuraavan 12 vuoden aikana. Osana ohjelmaa Tulikivi julkaisi omat teesinsä puhtaampien tulisijojen puolesta (ks. sivu 17).
Ohjelman yhteydessä Tulikivi julkaisi Puhtaampien tulisijojen Suomi –esitteen, joka sisältää asiantuntija-artikkeleita muun muassa bioenergiasta, puunpoltosta ja pienhiukkasista. Lisäksi ohjelma sisälsi asiantuntijaseminaarin pienpoltto-alan päättäjille ja vaikuttajille. Seminaarin pääpuhujana oli työministeri Tarja Cronberg. Seminaari järjestettiin yhteistyössä Hengitysliitto Helin kanssa. Ohjelma otettiin positiivisesti vastaan. Tulisija-alan suurimman toimijan Tulikiven ohjelma oli päänavaus pienpolton tiimoilta käytävälle keskustelulle.
Tulikivi-konsernissa ympäristöasiat kuuluvat normaaliin jokapäiväiseen työskentelyyn, ja ne otetaan huomioon jo strategian suunnittelussa, pitkän tähtäimen toimintasuunnitelmissa sekä vuosittain toteutettavissa toiminnan pääpainoalueiden määrittelyissä. Tuotteittemme elinkaaren aikaiset ympäristökysymykset huomioidaan koko suunnittelu- ja tuotantoketjun tuotekehityksessä, louhinnassa, tuotteen valmistuksen sekä lopullisen käytön aikana. Ympäristötoimintojen kehittämisestä ja koordinoinnista vastaavat konsernin laatu- ja ympäristöpäällikkö, tuotekehityspäällikkö sekä hankintapäällikkö tiiviissä yhteistyössä liiketoiminta-alueiden kehityspäälliköiden ja louhossuunnittelusta vastaavien kanssa.
Tulikiven Puhtaampien tulisijojen Suomi -ohjelma oli päänavaus pienpolton tiimoilta käytävälle keskustelulle.
Vuoden 2007 merkittävin ympäristöhanke on ollut Juuan Vaaralammen vuolukivilouhoksen ympäristövaikutusten arviointimenettely ja ympäristöluvan hakeminen toiminnalle. Vaaralammen kaivospiiri sijaitsee n. 1,5 km nykyisestä Tulikivi Oyj:n louhoksesta etelään. Kaivospiirin koko on noin 56 hehtaaria. Alue on pääosin ollut metsätalouskäytössä. Louhinta Vaaralammen louhoksessa alkaa suunnitelmien mukaan vuonna 2010 ja päättyy noin vuonna 2025.
Louhoshankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu erillisessä arviointimenettelyssä, jossa on kartoitettiin laajasti hankkeen kokonaisvaikutukset koko lähialueelle. YVA:n arviointiselostus on valmistunut kevään 2007 aikana. Tulevan louhostoiminnan mahdolliset ympäristöhaitat ovat lähinnä pöly, melu ja tärinä sekä toiminnasta aiheutuva maiseman muuttuminen. YVA-arviointi toteutettiin yhteistyössä Linnunmaa Oy:n ja Suomen IP-tekniikka Oy:n kanssa.
Tulikivi-kaivospiirin uusi ympäristölupa myönnettiin huhtikuussa yli kolme vuotta kestäneen käsittelyn jälkeen. Uusi ympäristölupa saa lainvoimaisuuden valitusmenettelyn jälkeen.
Heinäveden tehtaan ympäristön nykytilan selvitystyö valmistui vuoden 2007 alussa, ja ympäristöasioiden kehittämistoimenpiteet on aloitettu. Toimenpiteistä näkyvin ja suurin on ympäristöluvan hakeminen Heinäveden tehtaan toiminnalle. Luvan saaminen edellyttää vielä toimia jätehuollon järjestämisessä, prosessivesialtaiden kunnostamista sekä vesien asianmukaista käsittelyä. Altaiden muutostyöhön sekä jätealueen maisemointitoimenpiteisiin voidaan ryhtyä ympäristöluvan saamisen jälkeen, kesällä 2008.
Heinäveden tehtaan laatujärjestelmä sai sertifioinnin kuluneena vuonna. Laatusertifikaatti koskee nyt koko Tulikivi-konsernia.
Tulikiven tavoite on kasvaa ja kehittyä hallitusti, jotta liiketoiminnan häiriötön jatkuvuus turvataan. Taloudellisen vastuun mittareista tärkeimmät ovat liikevaihdon ja suhteellisen kannattavuuden kehittyminen. Niistä ja muista mittareista raportoidaan osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä. Tuloksesta kerrotaan samanaikaisesti, rehellisesti ja avoimesti, lakeja noudattaen.
Kun yrityksen talous säilytetään vankalla pohjalla, Tulikivi pystyy antamaan vakaan tuoton osakkeenomistajille ja täyttämään velvoitteensa vastuuntuntoisena työnantajana. Omistajapolitiikan mukaisesti Tulikivi jakaa osinkoa
Tulikivi-konsernin pääkonttori sijaitsee Juuassa Pohjois-Karjalassa, ja yritys on alueellaan aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja. Tulikivi työllisti vuonna 2007 noin 700 henkeä pääasiassa syrjäseuduilla, kuten Juuan lisäksi Heinävedellä, Suomussalmella, Kuhmossa ja Taivassalossa. Paikallisuus on tärkeä osa Tulikiven identiteettiä.
Tulikiven pääsponsorointikohde on Suomen Kivikeskus, joka pyrkii lisäämään kiven käyttöä sekä kehittämään kivialan teknistä osaamista. Kivikeskuksella on neljä päätehtävää: kiven tunnettuuden lisääminen, kiven tutkimus, kivirakentamisen opetus ja kiviyrittäjyyteen kannustaminen. Lisäksi Tulikivi sponsoroi tehdaspaikkakunnillaan lasten ja nuorten harrastetoimintaa harkinnanvaraisesti.
Tulikivi Oyj on jäsen useissa järjestöissä ja foorumeissa kuten Rakennusteollisuus ry, Suomen Yrittäjät, Finnbio – Suomen Bioenergia –yhdistys, Hiukkasfoorumi, Perheyritysten liitto, Kauppakamari, Finnpro, Työtehoseura, Pohjois-Karjalan Uusyrityskeskus, Sisäilmayhdistys, Kiviteollisuusliitto sekä Euroroc. Emoyhtiöön 31.12.2007 sulautettu Kermansavi Oy on kuulunut muun muassa Suomalaisen Työn Liittoon.
Tulikivi-konsernin tulisijojen myynti kotimaassa keskitettiin erikoismyymälöihin vuoden 2007 alusta. Uusi jakelutie, Tulikivi-studio-ketju käsittää noin 40 Tulikivi-studiota, joiden valikoimissa ovat Tulikivi- ja Kermansavi-tulisijat. Tavoitteena muutoksessa olivat myynnin lisääminen, kustannustehokkuus ja konsernin kotimaan markkinaosuuden kasvattaminen. Loppuvuodesta jakeluverkosto täydentyi Tulikivi-pisteillä. Ne ovat Tulikivi-studioverkostoa täydentäviä pienempiä palvelupisteitä, joissa on esillä muutama uunimalli.
Tulikivi-konserni avasi kuluneen vuoden kesällä kotisivuilleen Tulikivi Shop –verkkokaupan, www.tulikivishop.com. Tarjolla on laaja valikoima Kermansavi-astioita ja niiden oheistuotteita sekä luonnonkiven hoito- ja puhdistusaineita ja tulisijojen oheistuotteita. Verkkokaupassa on myös mahdollisuus rekisteröityä Tulikivi-asiakkaaksi. Uusi verkkokauppa parantaa Kermansavi-astioiden saatavuutta. Tulikivi Shopin valikoimaa laajennetaan jatkossa kattamaan myös Tulikiven luonnonkivituotteet.
Syksyn 2007 aikana Tulikivellä on pilotoitu Uuniräätäli, helppokäyttöinen Internetympäristössä toimiva uunin suunnittelu- ja myyntijärjestelmä, joka toimii osana Tulikivi-studioilta saatavaa kokonaispalvelua. Asiakas ja myyjä voivat käyttää ohjelmaa yhdessä ja nähdä kolmiulotteisesti, miten eri valinnat vaikuttavat uunin ulkonäköön ja hintaan. Koska Uuniräätäli on integroitu tiiviisti asiakashallinta- ja tuotannonohjausjärjestelmiin, se mahdollistaa tietojen jakamisen ja käyttämisen tehokkaasti. Tuotannonohjaustiedon jakaminen lyhentänee merkittävästi tilausprosessin läpimenoaikaa. Uuniräätäli palvelee sekä Tulikivi-vuolukiviuunien että Kermansavi-kaakeliuunien myyntiä. Ohjelma tuli tuotantokäyttöön kotimaassa helmikuussa 2008. Jatkossa ohjelman käyttö laajenee myös vientiin Tulikivi Tailor -nimellä.
Tulikivi lanseerasi syksyllä 2007 Puhtaampien tulisijojen Suomi –ohjelman, jonka tavoitteena on vähentää pienpoltosta aiheutuvia pienhiukkasongelmia ja päästöjä noin kolmanneksella vuoteen 2020 mennessä. Tämä edellyttää noin 840 000 tulisijan korjaamista tai uuden rakentamista seuraavan 12 vuoden aikana. Osana ohjelmaa Tulikivi julkaisi omat teesinsä puhtaampien tulisijojen puolesta:
1) Vihreää teknologiaa omaavat varaavat tulisijat estävät ilmastonmuutosta, säästävät energiaa, vähentävät pienhiukkaspäästöjä ja parantavat sisäilman laatua.
2) Suomen vakituisten asuntojen takoista ja uuneista noin joka kolmannen pitäisi täyttää päästö- ja hyötysuhderajoitukset vuoteen 2020 mennessä.
3) Kaikkiin uusiin vähintään 120 neliön rivi-, pari- ja omakotitaloihin pitäisi määrätä päästö- ja hyötysuhdenormit täyttävä tulisija pakolliseksi.
4) Riittävät päästö- ja hyötysuhdevaatimukset täyttävän tehdasvalmisteisen varaavan tulisijan hankkijalle pitäisi tarjota taloudellisia porkkanoita. Myös yhteiskunnan tiedotusta lisäämällä kotitalouksia voitaisiin kannustaa uusimaan tupruttavia tulipesiä ympäristöystävällisempiin malleihin.
5) Savuhaittoja voidaan vähentää yleisellä neuvonnalla, rajoittamalla huonokuntoisten tulisijojen käyttöä taajamissa sekä antamalla ympäristösuosituksia vähäpäästöisille tulisijoille.
6) Asuntojen tulisijat ovat osa kansakunnan kriisivalmiutta sähkökatkostilanteissa ja tapauksissa, joissa lämmitysenergian saanti on muuten vaikeutunut.
7) Jokainen vanhan tulisijan omistaja voi tehdä reilun teon raikkaamman ympäristön puolesta polttamalla puuta oikeaoppisesti, huoltamalla pesää ja piippua riittävästi tai uusimalla vanhan tilalle uuden puhtaamman polttotekniikan tulisijan.
MATTI VIRTAALA, puheenjohtaja (s. 1951) Diplomi-insinööri, teollisuusneuvos, Abloy Oy:n toimitusjohtaja. Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 1994, puheenjohtaja vuodesta 2003.
Muut keskeiset luottamustoimet: Etteplan Oyj:n hallituksen jäsen, Metroauto Group Oy:n hallituksen jäsen.
Keskeinen työkokemus: Kone AB: toimitusjohtaja 1982-85; Kone Oy: nosturidivisioona, Euroopan aluejohtaja 1985-87; Abloy Oy: toimitusjohtaja 1987-.
Tulikivi Oyj:n osakeomistus: K-osakkeita 1 460 000 kappaletta A-osakkeita 957 152 kappaletta
HEIKKI VAUHKONEN, (s. 1970)
Oikeustieteen kandidaatti, kauppatieteiden kandidaatti. Toimitusjohtaja kesäkuusta 2007 lähtien. Johtotiimin jäsen vuodesta 2001. Tulikiven palveluksessa vuodesta 1997.
Muut keskeiset luottamustoimet: Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2001, Stone Pole Oy:n hallituksen puheenjohtaja.
Keskeinen työkokemus: Tulikivi U.S. Inc., Vice President, 1997-2001; Tulikivi Oyj: tulisijaliiketoiminnan markkinointijohtaja 2002-2007.
Tulikivi Oyj:n osakeomistus:
K-osakkeita 2 957 000 kappaletta A-osakkeita 42 739 kappaletta
Rakennusinsinööri, teollisuusneuvos, yrityksen perustaja. Yhtiön toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja vuodet 1980-1989. Tulikivi Oyj:n hallituksen päätoiminen puheenjohtaja vuosina 1990- 2002.
Muut keskeiset luottamustoimet: Keskinäinen vakuutusyhtiö Fennian hallintoneuvoston jäsen, Suomen Kivitutkimussäätiön hallituksen pj, Rakennusteollisuus RT ry:n tuoteteollisuusjaoston johtokunnan jäsen.
Keskeinen työkokemus: Lohja Oy: markkinointipäällikkö 1966-1979; yrittäjä 1979–.
K-osakkeita 2 852 500 kappaletta A-osakkeita 1 287 679 kappaletta
Teol. maist., valt. kand. Helsingin ortodoksisen hiippakunnan metropoliitta. Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 1992.
Muut keskeiset luottamustoimet: Pankkialan asiakasneuvontatoimiston johtokunnan pj, FinnAgoran hallituksen vpj. Useita kansainvälisiä ekumeenisia luottamustehtäviä.
Keskeinen työkokemus: Valamon luostari: tal.hoit. 1977-88; Joensuun yliopisto: lehtori ja vt.apulaisprofessori 1973-76; Joensuun piispa 1988-96; Oulun metropoliitta 1996-2002; Helsingin metropoliitta 2002–.
Tulikivi Oyj:n osakeomistus: A-osakkeita 15 379 kappaletta
Tulikivi Oyj:n hallitus vasemmalta oikealle: Matti Virtaala, Heikki Vauhkonen, Reijo Vauhkonen, Piispa Ambrosius, Juhani Erma, Eero Makkonen ja Maarit Toivanen-Koivisto.
Oik. lis., varatuomari, Senior Advisor, Asianajaja Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen Oy. Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2000.
Muut keskeiset luottamustoimet: Oral Hammaslääkärit Oyj:n hallituksen jäsen, Keskuskauppakamarin yrityskauppalautakunnan vpj, Hallitusammattilaiset ry:n hallituksen jäsen, Stromsdal Oyj:n hallituksen jäsen, Turvatiimi Oyj:n hallituksen vpj, Suomen Kivitutkimussäätiön hallituksen vpj, Silmäsäätiön hallituksen vpj.
Keskeinen työkokemus: Enso-Gutzeit Oy: lakiasiainosaston lakimies 1972-1979; Suomen Yhdyspankki Oy 1979-1985: mm. lakiasiainosaston päällikkönä ja finanssi- ja lakiasiain ryhmän johtajana; Unitas Oy: toimitusjohtaja 1985-1988; Suomen Teollisuuspankki Oy: toimitusjohtaja 1988-1989; Helsingin Arvopaperipörssi: toimitusjohtaja 1989-1997; HEX Oy, Helsingin Arvopaperi- ja johdannaispörssi: selvitysyhtiön toimitusjohtaja 1998-1999; Helsinki Exchanges Group Ltd Oy: toimitusjohtaja 1999; oma juridisia ja arvopaperimarkkinoita koskevia asiantuntijatehtäviä hoitava toimisto 2000-2002; Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen Oy: Senior Advisor 2002-.
Tulikivi Oyj:n osakeomistus: A-osakkeita 27 379 kappaletta
EERO MAKKONEN, (s. 1946) Insinööri. Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2002.
Muut keskeiset luottamustoimet: Rapala VMC Oyj:n hallituksen jäsen, Hansastroi Oy:n hallituksen pj, Elematic Oy Ab:n hallituksen jäsen, SysOpen Digia Oyj:n hallituksen jäsen.
Keskeinen työkokemus: Vesi-Seppo Ky: työpäällikkö 1973-1975; Vise Ky Saudi-Arabia: aluejohtaja 1976-77; Oy Wilhelm Schauman Ab: rakennusteollisuuden johtaja 1979-1983; Rauma-Repola Oy: Kauhajoen talotehtaan johtaja 1983-1985; Insinöörirakentajat Oy: toimitusjohtaja 1985-1991; Haka Oy: toimitusjohtaja 1992-1994; Skanska Oy: toimitusjohtaja 1994-2001; hallituksen pj 2001-2002; hallituksen varapj 2002-2003.
Tulikivi Oyj:n osakeomistus: A-osakkeita 15 379 kappaletta
MAARIT TOIVANEN-KOIVISTO, (s. 1954) Ekonomi, PD. Onvest Oy:n toimitusjohtaja. Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2007.
Muut keskeiset luottamustoimet: Onninen Oy:n ja Onvest Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Are Oy:n, Neste Oyj:n ja Itella Oyj:n hallituksen jäsen, F.B.N. International hallituksen jäsen, Keskuskauppakamarin hallituksen ja valtuuskunnan jäsen, EU-Russia Industrialists Round Table, Building Task Forcen puheenjohtaja, Nordean neuvottelukunnan jäsen, Vantaan kaupungin elinkeinoneuvottelukunnan jäsen, Liikesivistysrahaston hallituksen ja työvaliokunnan jäsen.
Keskeinen työkokemus: Elektro-Sähkö Oy: myymäläpäällikkö 1982-1984; Onninen Oy: ostaja, tuotepäällikkö, ostopäällikkö, laatupäällikkö 1984 - 1998; Onvest Oy, kehityspäällikkö, rahoituspäällikkö, rahoitusjohtaja 1998-2001; Onvest Oy; toimitusjohtaja 2001 –.
Tulikivi Oyj:n osakeomistus: A-osakkeita 52 033 kappaletta
Tulikivi Oyj ja sen tytäryhtiöt noudattavat 1.7.2004 voimaan tullutta Helsingin pörssin, Keskuskauppakamarin sekä Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton antamaa suositusta pörssiyhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä.
Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä kesäkuun loppuun mennessä. Yhtiökokoukselle kuuluvat tehtävät on määritelty osakeyhtiölaissa ja yhtiöjärjestyksessä. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitus toimittaa kutsun yhtiökokoukseen julkaisemalla kokousilmoituksen määräämässään laajalevikkisessä päivälehdessä aikaisintaan kolme kuukautta ja viimeistään 17 päivää ennen yhtiökokousta. Kokouskutsu julkaistaan myös pörssitiedotteena sekä yhtiön Internet-sivuilla.
Hallitukselle ilmoitetut hallituksen jäsenehdokkaat ja ehdotettu tilintarkastaja julkistetaan, kun ne on saatu yhtiön tietoon ja ehdokas on antanut suostumuksensa valintaan.
Hallituksen tehtävänä on suunnata yhtiön toimintaa niin, että se tuottaa pitkällä aikavälillä merkittävää lisäarvoa siihen sijoitetulle pääomalle, ottaen samalla huomioon eri sidosryhmät. Hallituksella on kirjallinen työjärjestys, joka sisältää kuvauksen hallituksen sekä hallituksen puheenjohtajan tehtävistä, hallituksen toiminnan suunnittelusta ja arvioinnista.
Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus ohjaa ja valvoo yhtiön toimivaa johtoa, nimittää ja erottaa toimitusjohtajan, vahvistaa yhtiön organisaatiomallin, hyväksyy yhtiön strategiset tavoitteet, budjetin, investointien kokonaismäärän ja niiden jakautumisen sekä käytettävät palkkiojärjestelmät, päättää laajakantoisista sopimuksista ja riskienhallinnan periaatteista sekä varmistaa johtamisjärjestelmän toiminnan. Hallitus vahvistaa yhtiön vision ja toiminnassa noudatettavat arvot.
Hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään seitsemän jäsentä. Yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet vuodeksi kerrallaan. Konsernin emoyhtiön hallituksen jäsenet toimivat pääsääntöisesti myös liiketoimintaa harjoittavien tytäryhtiöiden hallituksen jäseninä. Konsernin koon ja toiminnan laadun huomioon ottaen hallitus on katsonut, ettei muita valiokuntia kuin nimitysvaliokunta ole tarpeen perustaa.
Tulikivi Oyj:n 13. huhtikuuta 2007 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen jäseniksi valittiin Piispa Ambrosius, Juhani Erma, Eero Makkonen, Maarit Toivanen-Koivisto, Heikki Vauhkonen, Reijo Vauhkonen ja Matti Virtaala. Hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Matti Virtaalan ja varapuheenjohtajaksi Heikki Vauhkosen. Heikki Vauhkonen toimi varapuheenjohtajana 28.5.2007 saakka. Yhtiöstä riippumattomia hallituksen jäseniä ovat Piispa Ambrosius, Juhani Erma, Eero Makkonen, Maarit Toivanen-Koivisto, Reijo Vauhkonen ja Matti Virtaala. Merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia hallituksen jäseniä ovat Piispa Ambrosius, Juhani Erma, Eero Makkonen ja Maarit Toivanen-Koivisto.
Hallituksen jäsenen vuosipalkkio oli 15 000 euroa, josta 60 prosenttia suoritettiin rahana ja 40 prosenttia Tulikivi Oyj:n A-osakkeina. Kukin hallituksen jäsen sai näin 2033 A-osaketta. Hallituksen jäsen ei saa luovuttaa näin saamiaan osakkeita ennen kuin hallituksen jäsenyys on päättynyt, ellei hallitus myönnä tapauskohtaisesti luovuttamiseen lupaa etukäteen. Lisäksi suoritettiin hallituksen puheenjohtajalle 6 000 euron, varapuheenjohtajalle 3 000 euron ja sihteerinä toimivalle hallituksen jäsenelle 700 euron suuruiset kuukausipalkkiot.
Niille hallituksen jäsenille, jotka suorittavat muuhun kuin hallitustehtävään liittyviä toimeksiantoja yhtiölle, suoritetaan aikaveloitukseen perustuva palkkio hallituksen hyväksymän laskun mukaan.
Vuonna 2007 hallitus kokoontui 17 kertaa. Hallituksen jäsenten osallistumisprosentti näissä kokouksissa oli keskimäärin 94 prosenttia.
Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa osakeyhtiölain säädösten sekä hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa operatiivisesta toiminnasta, budjetin toteutumisesta, yhtiön tuloksesta, alaistensa toiminnasta, yhtiön toiminnan ja kirjanpidon lainmukaisuudesta, varainhoidon luotettavasta järjestämisestä ja siitä, että hallitus on täysin informoitu yhtiön tilasta ja toimintaympäristöstä. Toimitusjohtajan kanssa laaditaan toimisuhdetta koskeva kirjallinen sopimus, jonka hallitus hyväksyy.
Yhtiön toimitusjohtaja on toiminut Juha Sivonen 28.5.2007 saakka ja Heikki Vauhkonen 28.5.2007 lukien.
Toimitusjohtajan irtisanomisaika on 3 kuukautta ja yhtiön irtisanoessa toimisuhteen, irtisanomisaika on 12 kuukautta. Toimitusjohtajien palkat tulospalkkioineen olivat yhteensä 200 586 euroa. Lakisääteisen eläketurvan lisäksi toimitusjohtaja on lisäeläkejärjestelyillä oikeutettu jäämään eläkkeelle 60-vuotiaana.
Operatiivisen toiminnan johtamisessa ja suunnittelussa toimitusjohtajaa avustaa johtoryhmä, jonka jäseninä ovat liiketoimintojen johtajat, viestintäjohtaja ja rahoitusjohtaja.
Yhtiöllä on ollut palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteita on sovellettu toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten lisäksi yhtiön kaikkiin toimihenkilöihin ja työntekijöihin. Palkitsemisen perusteena on edellisen vuoden toteutuneen tuloksen parantaminen. Palkitsemisperusteista ja palkitsemisesta päättää vuosittain yhtiön hallitus.
Tulikivi Oyj noudattaa Helsingin Pörssin 1.1.2006 voimaan tulleita sisäpiiriohjeita. Hallitus on määritellyt yhtiön sisäpiirihallinnon organisaation ja menettelytavat. Yhtiön sisäpiirirekisteriä ylläpidetään Suomen Arvopaperikeskus Oy:ssä.
Hallitus huolehtii siitä, että yhtiössä on määritelty sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet ja että yhtiössä seurataan valvonnan toimivuutta. Yhtiön sisäisestä tarkastuksesta huolehtii hallituksen määrittelemillä sisäisen tarkastuksen osa-alueilla yhtiön tilintarkastusyhtiö KPMG Oy Ab. Riskienhallinta on osa valvontajärjestelmää. Yhtiössä on määritelty riskienhallintaperiaatteet. Yhtiössä suoritetaan säännöllisin väliajoin riskien kartoitusta, minkä pohjalta hallitus ja toimitusjohtaja päättävät tarvittavista toimenpiteistä.
Tilintarkastaja valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen ehdotus tilintarkastajaksi ilmoitetaan yhtiökokouskutsussa, mikäli se on tuolloin tiedossa, tai erikseen varsinaisen kutsun jälkeen. Tilintarkastajana on toiminut KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers 13.4.2007 saakka ja sen jälkeen KHT-yhteisö KPMG Oy Ab.
Vuonna 2007 tilintarkastusyhtiöille maksettiin palkkoja ja palkkioita konsernissa yhteensä 104 933 euroa, josta tilintarkastuksen osuus oli 80 163 euroa.
Tulikiven ympäristöstrategian tavoitteena on ympäristötyön järjestelmällinen eteneminen määritellyillä osa-alueilla. Tuotannon prosessien ohjaaminen siten, että kiveä käytetään mahdollisimman tehokkaasti, lainsäädännöstä tulevien kaivostoimintaa koskevien edellytysten täyttäminen ja tuotteisiin liittyvien päästönormien ennakoiminen tehokkaan tuotesuunnittelun osa-alueena ovat keskeisiä alueita Tulikiven ympäristöpolitiikan hoidossa.
Tulikivi-konsernin kotisivuilla (www.tulikivi.com) julkaistaan keskeiset yhtiön hallintoa koskevat tiedot. Yhtiön pörssitiedotteet ovat heti julkaisemisen jälkeen nähtävillä kotisivuilla.
Oikeustieteen kandidaatti, kauppatieteiden kandidaatti. Toimitusjohtaja kesäkuusta 2007 lähtien. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2001. Tulikiven palveluksessa vuodesta 1997.
Luottamustoimet: Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2001, Stone Pole Oy:n hallituksen puheenjohtaja.
Keskeinen työkokemus: Tulikivi U.S. Inc, Vice President, 1997-2001; Tulikivi Oyj: markkinointijohtaja 2002- 2007.
K-osakkeita 2 957 000 kappaletta A-osakkeita 42 739 kappaletta
Rakennusinsinööri. Tulisijat-liiketoiminnan johtaja. Johtoryhmän jäsen vuodesta 1987. Tulikiven palveluksessa vuodesta 1987.
Luottamustoimet: Pohjois-Karjalan Uusyrityskeskus ry, hallituksen puheenjohtaja. Suomen Kiviteollisuusliitto ry, hallituksen jäsen.
Keskeinen työkokemus: Suomen Vuolukivi Oy: kehitysinsinööri 1987-1988, myynti-insinööri 1988-1989, tuotantopäällikkö 1989-1990; The New Alberene Stone Co Virginia USA: Project Manager 1991, President 1992; Tulikivi Oy: tuotantopäällikkö 1993-1996; Exel Oy: tuotepäällikkö 1997; Tulikivi Oyj: markkinointipäällikkö 1998- 1999, tulosyksikön johtaja 2000-2001, toimitusjohtaja 2001-2007, tulisijat-liiketoiminnan johtaja 2007-.
K-osakkeita 100 000 kappaletta
Tekniikan tohtori, diplomi-insinööri. Luonnonkivituotteet-liiketoiminnan johtaja. Johtoryhmän jäsen vuodesta 1995. Tulikiven palveluksessa vuodesta 1993.
Keskeinen työkokemus: Tulikivi Oyj: laskenta-assistentti 1993-1994, laskentapäällikkö 1995-1997; Tulikivi Oyj: talouspäällikkö 1997-1999; Tulikivi-konserni: johtaja, operatiivinen laskenta ja ohjausjärjestelmät 1999-2001; Tulikivi-konserni: talousjohtaja 2001-2007 ja luonnonkivituotteet-liiketoiminnan johtaja 2003 -.
A-osakkeita 500 kappaletta
MBA, MKT, yo-merkonomi. Astiat-tuoteryhmän johtaja. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2007. Kermansavi Oy:n ja sen sisaryhtiöiden palveluksessa vuodesta 1988 ja yrityskaupan jälkeen Tulikivi-konsernin palveluksessa vuodesta 2006.
Luottamustoimet: Ei muita luottamustoimia.
Keskeinen työkokemus: Kermacos Oy: markkinointipäällikkö 1992-1998, Kermansavi Oy: myyntipäällikkö 1999- 2000, myyntijohtaja 2000-2006, Tulikivi-konserni: myyntipäällikkö, astiat 2006-2007, tuoteryhmäjohtaja, astiat 2007 -.
Ei Tulikivi Oyj:n osakeomistuksia.
Filosofian maisteri, VJD (Viestinnän johtamiskoulutus, Markkinointi-instituutti). Viestintäjohtaja. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2001. Tulikiven palveluksessa vuodesta 1997.
Luottamustoimet: Perheyritysten liiton hallituksen jäsen ja tiedotustyöryhmän puheenjohtaja.
Keskeinen työkokemus: Wärtsilä Diesel Oy: tiedottaja 1995-1997; Tulikivi Oyj: tiedottaja 1998; Tulikivi U.S., Inc.: Pr and Communications Manager 1998 – 2001; Tulikivi Oyj: viestintäjohtaja 2001-.
K-osakkeita 500 kappaletta
Kauppatieteiden maisteri, MBA. Rahoitusjohtaja. Johtoryhmän jäsen vuodesta 1984. Tulikiven palveluksessa vuodesta 1984.
Luottamustoimet: Suomen Kivitutkimussäätiön hallituksen jäsen.
Keskeinen työkokemus: Tilitoimisto Tietokate Oy: toimistopäällikkö 1979-1982; Juuan Tili-ja kiinteistötoimisto: toimistonhoitaja 1982-1984; Tulikivi Oyj ja Tulikivikonserni: talouspäällikkö/talousjohtaja 1984-2001; Tulikivi-konserni: rahoitusjohtaja 2001-.
A-osakkeita 65 620 kappaletta
Tulikivi-konsernin johtoryhmä vasemmalta oikealle: Heikki Vauhkonen, Juha Sivonen, Anu Vauhkonen, Jouko Toivanen, Arja Lehikoinen ja Mirja Vänttinen.
Tulikivi Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 17. huhtikuuta 2008 klo 12.00 alkaen Juuan Nunnanlahdessa, Kivikylän auditoriossa. Tilinpäätöstä koskevat asiakirjat ovat nähtävillä 17.3.2008 alkaen yhtiön kotisivuilla ja pääkonttorissa Nunnanlahdessa, ja niistä lähetetään pyydettäessä jäljennöksiä osakkeenomistajille. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka viimeistään 7.4.2008 on merkitty osakkeenomistajaksi Suomen Arvopaperikeskus Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa siitä 7.4.2008 mennessä yhtiölle. Ilmoittautuminen tulee tehdä joko puhelimitse Kaisa Toivaselle numeroon 0207 636 251, sähköpostitse osoitteeseen [email protected] tai postitse osoitteella Tulikivi Oyj / yhtiökokous, 83900 Juuka.
Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilivuodelta 2007 jaetaan osinkoa
A-sarjan osakkeelle 0,0450 euroa/osake
K-sarjan osakkeelle 0,0433 euroa/osake
Yhtiökokouksen päättämä osinko maksetaan osakkeelle, joka täsmäytyspäivänä on merkitty Suomen Arvopaperikeskus Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon. Osingonmaksun täsmäytyspäivä on 22.4.2008. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinko maksetaan 29.4.2008.
Osakkeenomistajan henkilö- tai osoitetiedoissa sekä osakkeiden omistuksessa tapahtuneet muutokset pyydämme ilmoittamaan siihen arvo-osuusrekisteriin, jossa osakkeenomistajalla on arvo-osuustili.
Tulikivi Oyj julkaisee vuonna 2008 seuraavat taloudelliset katsaukset:
| Tilinpäätöstiedote vuodelta 2007 | 6.2.2008 |
|---|---|
| Vuosikertomus vuodelta 2007 | vko 12 |
| Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta | 17.4.2008 |
| Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta | 22.7.2008 |
| Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta | 21.10.2008 |
Vuosikertomus, osavuosikatsaukset ja pörssitiedotteet julkaistaan suomeksi ja englanniksi.
Vuosikertomus postitetaan kaikille osakkeenomistajille. Taloudelliset katsaukset löytyvät julkaisupäivästä alkaen yhtiön kotisivuilta www.tulikivi.com. Katsauksia voi myös tilata osoitteesta [email protected] sekä osoitteesta Tulikivi Oyj / taloudelliset katsaukset, 83900 Juuka, tai soittamalla numeroon 0207 636 254. Sijoittajasuhteisiin liittyviin kysymyksiin vastaa yhtiössä rahoitusjohtaja Arja Lehikoinen, puhelin 0207 636 260.
Tulikivi Oyj:tä seuraavat analyytikot:
Antti Koskivuori / Evli Equity Research, puh. 09 4766 9773, [email protected];
Jonas Spohr / Glitnir,
puh. 09 6134 6508, [email protected] ja
Matias Rautionmaa / Pohjola Pankki,
puh. 010 252 4408, [email protected]
29.6. Kermansavi Oyj:n sulautuminen emoyhtiöön
20.7. Osavuosikatsaus 01-06/2007
| Hallituksen toimintakertomus | 25-28 |
|---|---|
| Konsernitilinpäätös, IFRS | 29 |
| Konsernin tuloslaskelma | 29 |
| Konsernitase | 30 |
| Konsernin rahavirtalaskelma | 31 |
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista | 32 |
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | 33-60 |
| Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut | 61-62 |
| Tunnuslukujen laskentaperusteet | 63 |
| Emoyhtiön tilinpäätös, FAS | 64 |
| Emoyhtiön tuloslaskelma | 64 |
| Emoyhtiön tase | 65 |
| Emoyhtiön rahoituslaskelma | 66 |
| Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot | 67-72 |
| Tulikivi Oyj:n osakkeet ja osakkeenomistajat | 73 |
| Toimintakertomuksen | |
| ja tilinpäätöksen allekirjoitukset | 74 |
| Tilintarkastuskertomus | 74 |
Tämä on Tulikivi-konsernin tilinpäätös, joka on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2007 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja.
Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksissa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpitoja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina.
Konsernin rahoitusasema säilyi hyvänä. Liiketoiminnan rahavirta ennen investointeja oli 2,5 (12,0) miljoonaa euroa. Current ratio oli 1,6 (1,5). Omavaraisuusaste oli 43,9 (46,2) prosenttia. Korollisten nettovelkojen suhde omaan pääomaan eli gearing oli 64,7 (40,9) prosenttia. Osakekohtainen oma pääoma oli 0,74 (0,83) euroa. Rahoitustuottoja muodostui tilikaudella 0,2 miljoonaa euroa ja rahoituskuluja 1,0 miljoonaa euroa.
Konsernin investoinnit olivat 5,7 (24,1) miljoonaa euroa. Merkittävimpiä investointeja olivat tuotanto- ja louhoskoneinvestoinnit, uusien louhosten avaamiset ja jakelutiemuutokseen liittyneet investoinnit.
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat yhteensä 1,6 (1,8) miljoonaa euroa ja niiden suhteellinen osuus liikevaihdosta oli 2,3 (2,2) prosenttia. Tuotekehitystoiminnassa pääpaino oli tulisijojen palamistekniikan kehittämisessä. Suomen ohella vuolukivivarantojen kartoitusta jatkettiin Venäjän Karjalassa.
Konsernin palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 682 henkilöä (v. 2006 664; v. 2005 514 henkilöä) ja tilikauden päättyessä 693 (765; 537) henkilöä. Näistä tulisijat-liiketoiminnassa oli 549 (621; 467) henkilöä, luonnonkivituotteet-liiketoiminnassa 54 (54; 50) henkilöä ja muussa toiminnassa 90 (90; 20) henkilöä. Työsuhteista 97,3 prosenttia oli pysyviä ja 2,7 prosenttia määräaikaisia. Tilikaudella muodostui palkka- ja palkkiokuluja yhteensä 21,2 (22,3; 16,7) miljoonaa euroa. Konsernin tuloksesta vuodelta 2007 ei makseta tulospalkkioita (vuodelta 2006 maksetut tulospalkkiot olivat sosiaalikuluineen 0,9 miljoonaa euroa).
Työturvallisuuden kehitys on ollut hyvä. Työtapaturmien määrä sataatuhatta työtuntia kohden oli 0,04 (0,06; 0,1).
Kuluneen vuoden aikana henkilöstön määrää sopeutettiin konsernin tavoitteiden mukaiseksi. Tammikuussa 2008 päättyneiden yt-neuvottelujen tuloksena päädyttiin 67 henkilön irtisanomiseen sekä 26 henkilön lomauttamiseen toistaiseksi. Uudelleenjärjestelyjen seurauksena syntyvistä kustannuksista kirjattiin tilinpäätökseen 0,7 miljoonan euron suuruinen uudelleenjärjestelyvaraus.
Tulikivi Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 13. huhtikuuta 2007 valittiin hallituksen jäseniksi piispa Ambrosius, Juhani Erma, Eero Makkonen, Maarit Toivanen-Koivisto, Heikki Vauhkonen, Reijo Vauhkonen ja Matti Virtaala. Hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Matti Virtaalan.
Tulikivi Oyj:n toimitusjohtaja oli Juha Sivonen 28.5.2007 saakka ja Heikki Vauhkonen sen jälkeen. Varsinainen tilintarkastaja on KHT-yhteisö KPMG Oy Ab.
Tulikivi Oyj:n osakepääomassa ei tapahtunut muutoksia vuonna 2007. Kaupparekisteriin merkitty osakepääoma 31.12.2007 oli 6 314 474,90 euroa. Osakkeiden lukumäärä oli 37 143 970 osaketta, joista A-sarjan osakkeita 27 603 970 kappaletta ja K-sarjan osakkeita 9 540 000 kappaletta. Yhtiöjärjestyksen mukaan A-osakkeille maksetaan jaettavasta voitosta 0,0017 euroa suurempi osinko kuin K-osakkeille. K-osakkeella on yhtiökokouksessa 10 ääntä ja A-osakkeella 1 ääni. A-osake noteerataan OMX Pohjoismaisessa Pörssissä Helsingissä kaupankäyntitunnuksella TULAV.
Hallituksella on valtuutus omien osakkeiden hankkimiseen. Yhtiön A-sarjan osakkeita voidaan hankkia enintään 2 760 397 kappaletta ja yhtiön K-sarjan osakkeita enintään 954 000 kappaletta. Valtuutus osakkeiden hankintaan on voimassa vuoden 2008 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka. Yhtiön hallussa ei ollut omia osakkeita tilinpäätöshetkellä.
Hallituksella on valtuutus päättää osakeanneista ja yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta ja yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta. Uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita voidaan antaa seuraavasti: enintään 5 520 794 kappaletta A-sarjan ja 1 908 000 kappaletta K-sarjan osakkeita. Valtuutus sisältää myös oikeuden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta, jotka oikeuttavat saamaan maksua tai saatavan kuittaamista vastaan yhtiön osakkeita. Valtuutus osakkeiden hankintaan on voimassa vuoden 2008 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.
Tulikivi Oyj:n yhtiöjärjestys muutettiin varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä 13.4.2007 vastaamaan uutta osakeyhtiölakia.
Tulikivi Oyj:n A-osakkeita vaihdettiin vuonna 2007 Helsingin Pörssissä 5,4 miljoonaa kappaletta, 14,5 miljoonan euron vaihtoarvolla. Osakkeen ylin kaupankäyntikurssi oli 3,75 euroa ja alin 1,53. Tilikauden viimeisen pörssipäivän päätöskurssi oli 1,56 euroa.
Riskianalyysi ja riskienhallinta ovat Tulikivi-konsernissa osa vuosittain toteutettavaa strategista suunnitteluprosessia. Riskillä tarkoitetaan mitä tahansa asiaa, joka voi estää tai haitata konsernin toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Riskit voivat olla nykyiseen tai tulevaan toimintaan liittyviä uhkia, epävarmuustekijöitä tai menetettyjä mahdollisuuksia. Riskien arvioinnissa on otettu huomioon niiden toteutumisen todennäköisyys ja vaikuttavuus. Vaikuttavuuden arvioinnissa käytetään euromääräisiä raja-arvoja.
| 1 000 euro | liitetieto | 1.1. - 31.12.2007 | 1.1. - 31.12.2006 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 2 | 69 887 | 82 149 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 4 | 590 | 601 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos | 2 086 | -331 | |
| Valmistus omaan käyttöön | 1 085 | 970 | |
| Aineiden ja tarvikkeiden käyttö | 14 237 | 14 363 | |
| Ulkopuoliset palvelut | 11 059 | 10 502 | |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 5 | 27 054 | 28 745 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 6 | 5 650 | 5 201 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 7 | 14 683 | 16 348 |
| Liikevoitto | 965 | 8 230 | |
| Rahoitustuotot | 8 | 234 | 207 |
| Rahoituskulut | 9 | - 1 039 | -635 |
| Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta | 0 | -2 | |
| Voitto ennen veroja | 160 | 7 800 | |
| Tuloverot | 10 | -201 | 2 075 |
| Tilikauden voitto | 361 | 5 725 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu | |||
| osakekohtainen tulos, (euro) | |||
| laimentamaton/laimennettu | 11 | 0,01 | 0,16 |
| 1 000 euro | liitetieto | 31.12.2007 | 31.12.2006 |
|---|---|---|---|
| Varat | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 12 | 23 755 | 24 827 |
| Liikearvo | 13 | 4 266 | 4 266 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 13 | 11 140 | 10 564 |
| Sijoituskiinteistöt | 14 | 229 | 234 |
| Muut rahoitusvarat | 15, 16 | 57 | 63 |
| Laskennalliset verosaamiset | 17 | 996 | 586 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 40 443 | 40 540 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 18 | 12 660 | 10 611 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 19 | 5 862 | 10 410 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 19 | 64 | 34 |
| Rahavarat | 20 | 3 765 | 4 913 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 22 351 | 25 968 | |
| Varat yhteensä | 62 794 | 66 508 | |
| Oma pääoma ja velat | |||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 21 | 6 314 | 6 314 |
| Ylikurssirahasto | 7 334 | 7 334 | |
| Muuntoerot | 21 | -70 | -13 |
| Kertyneet voittovarat | 13 993 | 17 076 | |
| Oma pääoma yhteensä | 27 571 | 30 711 | |
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Laskennalliset verovelat | 17 | 2 252 | 3 144 |
| Varaukset | 24 | 859 | 792 |
| Korolliset velat | 25 | 17 751 | 14 739 |
| Muut velat | 26 | 347 | 347 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 21 209 | 19 022 | |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Ostovelat ja muut velat | 26 | 9 389 | 13 660 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 77 | 391 | |
| Varaukset | 24 | 687 | 0 |
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 25 | 3 861 | 2 724 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 14 014 | 16 775 | |
| Velat yhteensä | 35 223 | 35 797 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 62 794 | 66 508 |
| 1 000 euro | liitetieto | 1.1. - 31.12.2007 | 1.1. - 31.12.2006 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirrat | |||
| Tilikauden voitto | 361 | 5 725 | |
| Oikaisut: | |||
| Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa | 29 | 5 520 | 5 032 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | 1 040 | 635 | |
| Korkotuotot | -224 | -196 | |
| Osinkotuotot | -10 | -5 | |
| Verot | 10 | -201 | 2 075 |
| Käyttöpääoman muutokset: | |||
| Myynti- ja muiden saamisten muutos | 3 430 | 113 | |
| Vaihto-omaisuuden muutos | -2 048 | -772 | |
| Osto- ja muiden velkojen muutos | -3 929 | 1 223 | |
| Varausten muutos | 746 | 240 | |
| Maksetut korot | -899 | -491 | |
| Saadut korot | 156 | 110 | |
| Saadut osingot | 10 | 5 | |
| Maksetut verot | -1 434 | -1 741 | |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 2 518 | 11 953 | |
| Investointien rahavirrat | |||
| Tytäryritysten hankinta vähennyttynä hankintahetken rahavaroilla | -10 | -10 989 | |
| Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin | -3 966 | -7 922 | |
| Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin saadut avustukset | 1 077 | 278 | |
| Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin | -1 707 | -2 181 | |
| Aineettomiin hyödykkeisiin saadut avustukset | 185 | 359 | |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti | 121 | 234 | |
| Luovutustuotot muista sijoituksista | 0 | 149 | |
| Investointien nettorahavirta | -4 300 | -20 072 | |
| Rahoituksen rahavirrat | |||
| Lyhytaikaisten lainojen nostot | 1 836 | ||
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 6 704 | 15 350 | |
| Lainojen takaisinmaksut | -4 391 | -3 828 | |
| Voitonjako | -3 459 | -2 608 | |
| Rahoituksen nettorahavirta | 690 | 8 914 | |
| Rahavarojen muutos | -1 092 | 795 | |
| Rahavarat tilikauden alussa | 4 913 | 4 141 | |
| Valuuttakurssien muutosten vaikutus | -56 | -23 | |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 20 | 3 765 | 4 913 |
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma |
Osakepääoma | Ylikurssirahasto | Muuntoerot | Kertyneet voittovarat |
Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 euro | |||||
| Oma pääoma | |||||
| Oma pääoma 1.1.2006 | 6 192 | 5 351 | 31 | 13 943 | 25 517 |
| Muuntoerot | -44 | -44 | |||
| Osakeanti | 122 | 1 983 | 2 105 | ||
| Lahjoitukset | -62 | -62 | |||
| Tilikauden voitto | 5 725 | 5 725 | |||
| Osingonjako | -2 530 | -2 530 | |||
| Oma pääoma 31.12.2006 | 6 314 | 7 334 | -13 | 17 076 | 30 711 |
| Muuntoerot | -57 | -57 | |||
| Lahjoitukset | -124 | -124 | |||
| Tilikauden voitto | 361 | 361 | |||
| Osingonjako | -3 320 | -3 320 | |||
| Oma pääoma 31.12.2007 | 6 314 | 7 334 | -70 | 13 993 | 27 571 |
Konsernin emoyritys on Tulikivi Oyj. Emoyrityksen kotipaikka on Juuka, ja sen rekisteröity osoite on 83900 Juuka.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www.tulikivi.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista, yllä mainitusta osoitteesta.
Konsernin liiketoiminta jakaantuu kolmeen liiketoimintasegmenttiin, jotka ovat tulisijat-liiketoiminta, luonnonkivituotteet-liiketoiminta ja muu toiminta. Tulisijat-liiketoimintaan kuuluvat vuolukiven louhinta, vuolukiviuunien ja kaakeliuunien tuotanto ja verhouskivituotanto sekä tuotteiden suunnittelu, myynti ja markkinointi. Tuotteita ovat Tulikivi-vuolukiviuunit, Kermansavi-kaakeliuunit ja vuolukiviset kamiinoiden verhouskivet. Luonnonkivituotteet-liiketoimintaan kuuluvat kotien sisustuskivituotteet ja kivitoimitukset rakennuskohteisiin, luonnonkivien hankinta, myynti ja markkinointi. Muuhun toimintaan sisältyvät konsernin liiketoiminnoille kohdistamattomat kulut, vero- ja rahoituskulut sekä keraamisten astioiden liikevaihto ja kyseisen toiminnon kulut. Vuolukiviuunit ja luonnonkivituotteet myydään Tulikivi-tuotemerkillä, kaakeliuunit ja astiat myydään Kermansavi-tuotemerkillä.
Tulikivi Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 6.2.2008 tämän tilinpäätöksen julkaistavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2007 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja. Tilinpäätös esitetään tuhansina euroina.
Konserni on soveltanut 1.1.2007 alkaen seuraavia uusia tai uudistettuja standardeja sekä tulkintoja:
IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot. IFRS 7 edellyttää tietojen esittämistä sekä rahoitusinstrumenttien merkityksestä yhteisön taloudelliseen asemaan ja tulokseen että rahoitusinstrumenteistä johtuvien riskien luonteesta ja laajuudesta. Standardi on lisännyt konsernin vuositilinpäätöksessä esitettävien liitetietojen määrää. Uudet tiedot koskevat lähinnä herkkyysanalyysejä.
IAS 1 –standardin muutos IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen – Tilinpäätöksessä esitettävät pääomatiedot. Muutettu IAS 1 edellyttää tietojen esittämistä yhteisön pääoman tasosta ja sen hallinnasta tilikauden aikana. Säännökset ovat laajentaneet konsernitilinpäätöksen liitetietoja.
IFRIC 7 Tilinpäätöksen oikaisemiseen perustuvan lähestymistavan soveltaminen IAS 29:n Taloudellinen raportointi hyperinflaatiomaissa mukaisesti. Tällä tulkinnalla ei ole ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IFRIC 8 IFRS 2:n soveltamisala. IFRIC 8:aa sovelletaan sellaisiin liiketoimiin, joissa myönnetään oman pääoman ehtoisia instrumentteja ja vastaanotettu yksilöity vastike alittaa kyseisten myönnettyjen instrumenttien käyvän arvon. Konsernilla ei ole ollut tulkinnan tarkoittamia järjestelyjä päättyneellä tai sitä edeltäneillä tilikausilla.
IFRIC 9 Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi. IFRIC 9 edellyttää, ettei kytketyn johdannaisen erottamista pääsopimuksesta tule arvioida uudelleen, ellei sopimusehtoja ole muutettu siten, että pääomasopimuksen alkuperäiset rahavirrat muuttuvat merkittävästi. Tulkinnan käyttöönotolla ei ollut vaikutuksia konsernin tilinpäätökseen.
IFRIC 10 Osavuosikatsaukset ja arvonalentuminen. Tulkinta kieltää osavuosikatsauksissa liikearvosta, myytävissä oleviksi luokitelluista oman pääoman ehtoisista instrumenteista ja hankintamenoonsa taseeseen merkityistä noteeraamattomista oman pääoman ehtoisista instrumenteista kirjatun arvonalentumistappion palauttamisen myöhempänä tilinpäätöspäivänä. Tällä tulkinnalla ei ole ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Tulikivi ei ole ottanut käyttöön seuraavia 31.12.2007 mennessä julkaistuja uusia tai muutettuja standardeja tilinpäätöksessään vuodelta 2007:
IFRS 8, Operating Segments (voimaan 1.1.2009)
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen – muutos (voimaan 1.1.2009)
IAS 23 Vieraan pääoman menot – muutos (voimaan 1.1.2009)
IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös - muutos (voimaan 1.7.2009)
IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen – muutos (voimaan 1.7.2009)
IFRIC 11, IFRS 2 – Group and Treasure ShareTransactions (voimaan 1.3.2007)
IFRIC 12 Service Concession Arrangements (voimaan 1.1.2008)
IFRIC 13 Customers Loyalty Programmes (voimaan 1.7.2008)
IFRIC 14, IAS 19 – The Limit and Defined Benefit Assets, Minimum Funding Requirements and their Interaction (voimaan 1.1.2008)
Johdon käsitys on, ettei edellä mainittujen standardien ja tulkintojen käyttöönotolla tule olemaan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen vuonna 2008.
Konserni ottaa vuonna 2009 käyttöön vuonna 2006 julkistetun standardin IFRS 8 Toiminnalliset segmentit. Konserni selvittää standardin vaikutukset tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin. Vuonna 2009 konserni ottaa käyttöön myös uudistetun IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardin, mikä tulee vaikuttamaan konsernitilinpäätöksen esittämistapaan sekä uudistetun IFRS 3 liiketoimintojen yhdistäminen -standardin, mikä vaikuttaa 1.1.2009 jälkeen tapahtuvien mahdollisten liiketoimintojen yhdistämisten kirjanpidolliseen käsittelyyn.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty laatimisperiaatteiden kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".
Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Tulikivi Oyj ja kaikki sen tytäryritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Tulikivi Oyj omistaa kokonaisuudessaan kaikki tytäryhtiönsä.
Konsernin keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot, sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta.
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa yli 20 prosenttia yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen.
Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta. Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Käytännössä käytetään usein kurssia, joka vastaa likimain tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja –tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolella. Valuuttamääräisten lainojen ja pankkitilien kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja –kuluihin.
Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi kauden keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan omaan pääomaan. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista ja hankinnan jälkeen kertyneistä oman pääoman eristä syntyvät muuntoerot kirjataan omaan pääomaan. Muuntoerot, jotka ovat syntyneet ennen 1.1.2004, joka oli konsernin IFRS-standardeihin siirtymispäivä, on kirjattu IFRS 1 standardin salliman helpotuksen mukaisesti kertyneisiin voittovaroihin IFRS-siirtymän yhteydessä. Siirtymäpäivästä lähtien konsernitilinpäätöstä laadittaessa syntyneet muuntoerot esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.
Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.
Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja, lukuun ottamatta louhinnan maa-alueita, joista tehdään kiven käyttöön ja läjitysalueiden täyttöaikaan perustuva substanssipoisto. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
| Rakennukset | 25 - 30 vuotta |
|---|---|
| Rakennelmat | 5 vuotta |
| Prosessikoneet | 3 - 10 vuotta |
| Moottoriajoneuvot | 5 - 8 vuotta |
| Muut | 3 - 5 vuotta |
Kaluston hankintameno poistetaan 25 prosentin menojäännöspoistoin. Sijoituskiinteistöihin kuuluvien rakennusten poistoaika on 10 - 20 vuotta.
Hyödykkeen jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.
Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.
Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset, on kirjattu kyseisten hyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että konserni täyttää avustuksen saamisen edellytykset. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Sijoituskiinteistöt ovat kiinteistöjä, joita konserni pitää
hallussaan hankkiakseen vuokratuottoa tai omaisuuden arvonnousua. Sijoituskiinteistöt arvostetaan kertyneillä poistoilla vähennettyyn hankintamenoon.
Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Hankintamenoon sisällytetään lisäksi muut välittömästi hankinnasta johtuvat menot, kuten asiantuntijoiden palkkiot. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisten osalta liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS:n mukaisena oletushankintamenona.
Liikearvoista ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluiksi. Uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät ne materiaali-, työ- ja testausmenot, jotka johtuvat välittömästi hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.
Hyödykkeestä kirjataan poistot siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettynä. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 5- 10 vuotta, jona aikana aktivoidut hyödykkeet kirjataan tasapoistoina kuluksi.
Vuolukivivarantojen etsinnästä ja arvioinnista aiheutuneet menot pääsääntöisesti aktivoidaan. Vuolukivivarantojen etsinnästä ja arvioinnista aiheutuneet menot kirjataan kuitenkin tuloslaskelmaan kuluiksi silloin kun kyseisten vuolukivivarantojen kaupalliseen hyödyntämiseen katsotaan liittyvän merkittävää epävarmuutta. Aktivoitavia menoja ovat maaperätutkimuksista, koeporauksista, kaivantojen tekemisestä ja näytteiden ottamisesta syntyneet menot, samoin menot sellaisista toiminnoista, jotka liittyvät mineraalivarannon erottamisen teknisen toteutettavuuden ja kaupallisen elinkelpoisuuden arvioimiseen. Aktivoidut etsintä- ja arviointimenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä hankintamenoon ja poistetaan 5 -10 vuoden aikana. Nimike luokitellaan taseen aineettomien hyödykkeiden alaryhmään mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenot siihen saakka, kun vuolukivivarannon erottamisen tekninen toteutettavuus ja kaupallinen elinkelpoisuus pystytään osoittamaan. Sen jälkeen kyseiselle vuolukivivarannolle aktivoidut etsintä- ja arviointimenot siirretään muihin aineettomiin hyödykkeisiin. Vuolukivivarantojen etsintää ja arviointia tehdään vasta siinä vaiheessa, kun asiaa varten on saatu Työ- ja elinkeinoministeriöltä (aiemmin Kauppaja teollisuusministeriöltä) valtaus.
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.
Vuolukivi-louhosalueiden avaamisesta ja niille johtavien teiden, patojen ja muiden apurakennelmien rakentamisesta aiheutuneet menot aktivoidaan. Louhosalueen avaaminen voi kestää useita vuosia. Louhosalueen poistaminen aloitetaan silloin, kun louhos on valmis tuotantokäyttöön ja se poistetaan taloudellisen vaikutusajan kuluessa substanssipoistoin. Teiden ja patojen rakentamismenojen poistot aloitetaan niiden rakentamisvuonna.
Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvioidun vaikutusajan kuluessa.
| Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat: | |||
|---|---|---|---|
| Patentit | 5 - 10 vuotta | ||
| Kehittämismenot | 5 - 10 vuotta | ||
| Jakelutie | 10 vuotta | ||
| Mineraalivarantojen etsintä- ja | |||
| arviointimenot | 5 - 10 vuotta | ||
| Louhosalueet substanssipoistot | |||
| Louhosalueiden tiet ja padot | 5 vuotta | ||
| ATK-ohjelmistot | 3 - 5 vuotta | ||
| Muut | 5 vuotta |
Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Tulisijat-liiketoimintasegmenttiin ja muu toiminta -segmenttiin kuuluvan tavaramerkin taloudellinen vaikutusaika on arvioitu rajoittamattomaksi, koska tavaramerkin on arvioitu vaikuttavan rahavirtojen kerryttämiseen määrittelemättömän ajan.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään keskihintaperiaatteen mukaisesti. Louhittujen raakalohkareiden hankintamenoon vaikuttaa omalta osaltaan kiven saanto-prosentti. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toimintaasteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.
Konsernin vuokrasopimukset ovat sopimuksia, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, joten ne käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet on vuokrattu muilla kuin rahoitusleasing-sopimuksilla. Hyödykkeet sisältyvät aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin tai sijoituskiinteistöihin taseessa. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Osa konsernin vuokralle ottamista hyödykkeistä on edelleenvuokrattuja. Vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Aktivoituja mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenojen arvonalentumista arvioidaan myös aina ennen ko. menojen luokittelun muutosta. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.
Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.
Eläkevelvoitteet luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erillisille yksiköille. Konsernilla ei ole oikeudellisia eikä tosiasiallisia velvoitteita lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Konsernin eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta tarkasteluhetkellä.
Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään. Takuuvarauksen suuruus perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteen täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Konsernilla on ympäristölainsäädännön perusteella tehdas- ja louhosalueiden alkuperäiseen tilaan palauttamiseen liittyviä velvoitteita. Konsernitilinpäätökseen on arvioitavissa olevista ympäristövelvoitteista kirjattu varaus.
Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt ehdollinen velvoite, joka varmistuu kun konsernin määräysvallan ulkopuolella oleva epävarma tapahtuma realisoituu. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona.
Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin liittyvä verovaikutus kirjataan vastaavasti osaksi omaa pääomaa. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.
Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, kun kyseessä on alun perin kirjanpitoon merkittävä omaisuuserä tai velka ja kyseinen liiketoimi ei ole yritysten yhteenliittymä eikä tällaisen omaisuus- tai velkaerän kirjaaminen vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon liiketoimen toteutumisajankohtana. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa eikä tytäryritysten jakamattomista voittovaroista kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, johdannaissopimusten käypään arvoon arvostamisesta, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.
Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot käypää arvoon arvostettuina oikaistuina välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla.
Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Tuotot asennustoiminnasta ja palveluista tuloutetaan sillä tilikaudella, jolla palvelu suoritetaan. Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle.
Konsernilla ei ole ollut pitkäaikaishankkeita vuosina 2007 ja 2006.
Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot kun oikeus osinkoon on syntynyt.
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.
Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat –ryhmään, kun se on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi tai se luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi. Jälkimmäiseen ryhmään luokitellaan sellaiset sijoitukset, joita hallinnoidaan käypään arvoon perustuen. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät, 12 kuukauden sisällä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät taseessa lyhytaikaisiin varoihin. Ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno. Ne sisältyvät taseessa myyntisaamiset ja muut saamiset – ryhmään luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat voivat koostua osakkeista ja korollisista sijoituksista. Ne arvostetaan käypään arvoon, tai milloin käypä arvo ei ole määritettävissä luotettavasti, hankintamenoon. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset merkitään käyvän arvon rahastoon omaan pääomaan verovaikutus huomioon ottaen. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalennustappio.
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Konsernitileihin liittyvät luottotilit sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin ja ne on esitetty netotettuina, sillä konsernilla on sopimukseen perustuva laillinen kuittausoikeus suorittaa tai muutoin eliminoida velkojalle suoritettava määrä kokonaan tai osaksi. Muut käytössä olevat luottolimiitit sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin.
Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.
Rahoitusvarojen kirjaaminen pois taseesta tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.
Kaikkien rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen määrittelyperusteet on esitetty liitetiedossa 28.
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Jos arvonalentumisesta on näyttöä, käyvän arvon rahastoon kertynyt tappio siirretään tuloslaskelmaan.
Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perittyä täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuoritusten viivästyminen yli 90 päivää ovat näyttöjä myyntisaamisten arvonalentumisesta. Tuloslaskelmaan kirjattavan arvonalentumistappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella, ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.
Konserni on solminut koronvaihtosopimuksia ja valuuttatermiinisopimuksia, mutta ei sovella IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa. Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon sinä päivänä kun konsernista tulee sopimusosapuoli ja ne arvostetaan myöhemmin käypään arvoon. Kaikki johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan rahoituskuluihin ja –tuottoihin. Taseessa johdannaisten käypä arvo esitetään lyhytaikaisissa saamisissa tai veloissa sen mukaan onko käypä arvo positiivinen vai negatiivinen. Konsernilla ei ollut tilinpäätöshetkellä käytössään valuuttatermiinejä. Johdannaissopimusten käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 31.
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla oikaistuina, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot, mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esite tään liikevoiton alapuolella. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon, mi käli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä; muuten ne on kirjattu rahoituseriin.
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevai suutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimis periaatteiden soveltamisessa. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin talou dellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen myynnin ja kustannustason kannalta. Konsernissa seura taan arvioiden ja olettamusten toteumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännöllisesti yh dessä liiketoimintayksikköjen kanssa käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvi oiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta kor jataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.
Konsernissa ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletuk set ja sellaiset tilinpäätöspäivän arvioihin liittyvät keskei set epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumises ta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, ovat seuraa vat:
Aineellisten hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja vas taavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioitu hyö - dykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista teki jöistä aiheutuva arvon vähentyminen. Kaikkien hyödyk keiden osalta ei ole ollut mahdollista käyttää markkina hintoja, jolloin arvonmääritys on perustunut alkuperäi seen hankintamenoon, josta on vähennetty arvioitu hyö dykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista teki jöistä aiheutuva arvon vähentyminen. Aineettomien hyö dykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista. Lisätietoa yritysten yhteenliittymissä hankittujen aineettomien hyödykkei den arvostamisesta on esitetty liitetiedossa 3. Tilikauden 2007 aikana ei ole toteutettu yritysten yhteenliittymiä.
Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalen tumisen varalta liikearvo, keskeneräiset aineettomat hyödykkeet ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on ra joittamaton taloudellinen vaikutusaika, sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Lisäksi mineraalivarantojen etsintäja arviointimenojen osalta arvonalentumista arvioidaan luokittelun muutoksen yhteydessä. Rahavirtaa tuottavi en yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on mää ritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näi den laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttä mistä.
Lisätietoa kerrytettävissä olevan rahamäärän herkkyy destä käytettyjen oletusten muutoksille on annettu liite tietojen kohdassa 13.3.
Segmentti-informaatio esitetään konsernin liiketoiminnallisen ja maantieteellisen segmenttijaon mukaisesti. Konsernin ensisijainen segmenttiraportointimuoto on liiketoimintasegmenttien mukainen. Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin. Segmentin varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Muuhun toimintaan sisältyvät muille segmenteille kohdistamattomat kulut ja vero- ja rahoituskulut sekä keraamisten astioiden liikevaihto ja kyseisen toiminnan kulut. Investoinnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään useammalla kuin yhdellä tilikaudella.
| Liiketoimintasegmentit | ||||
|---|---|---|---|---|
| Tulisijat-liiketoiminta | ||||
| Luonnonkivituotteet-liiketoiminta | ||||
| Muu toiminta | ||||
| Maantieteelliset segmentit | ||||
| Suomi | ||||
| Muu Eurooppa | ||||
| USA | ||||
| 2.1. Liiketoimintasegmentit 2007 |
Tulisijat-liiketoiminta | Luonnonkivituotteet liiketoiminta |
Muu toiminta | Konserni yhteensä |
| Liikevaihto | 59 662 | 7 404 | 2 821 | 69 887 |
| Segmentin liikevoitto | 4 433 | 365 | -3 833 | 965 |
| Rahoitustuotot/-kulut, osuus osakkuusyrityksen tuloksesta ja verot | -604 | -604 | ||
| Tilikauden tulos | 361 | |||
| Segmentin varat | 47 830 | 5 463 | 9 501 | 62 794 |
| Segmentin velat | 8 783 | 934 | 25 506 | 35 223 |
| Investoinnit, netto | 4 154 | 421 | 611 | 5 186 |
| Poistot | 4 829 | 277 | 544 | 5 650 |
| 2.2. Liiketoimintasegmentit 2006 |
Tulisijat-liiketoiminta | Luonnonkivituotteet liiketoiminta |
Muu toiminta | Konserni yhteensä |
| Liikevaihto | 72 021 | 7 317 | 2 811 | 82 149 |
| Segmentin liikevoitto | 11 019 | 344 | -3 133 | 8 230 |
| Rahoitustuotot/-kulut, osuus osakkuusyrityksen tuloksesta ja verot | -2 505 | -2 505 | ||
| Tilikauden tulos | 5 725 | |||
| Segmentin varat | 50 268 | 5 500 | 10 740 | 66 508 |
| Segmentin velat | 12 343 | 727 | 22 727 | 35 797 |
| Investoinnit | 19 376 | 365 | 4 002 | 23 743 |
| Poistot | 4 472 | 257 | 472 | 5 201 |
| 2.3. Maantieteelliset segmentit 2007 |
Suomi | Muu Eurooppa |
USA | Konserni yhteensä |
| Liikevaihto | 38 296 | 29 704 | 1 887 | 69 887 |
| Segmentin varat | 61 414 | 772 | 608 | 62 794 |
| Investoinnit | 5 140 | 46 | 5 186 | |
| 2.4. Maantieteelliset segmentit 2006 |
Suomi | Muu Eurooppa |
USA | Konserni yhteensä |
| Liikevaihto | 40 196 | 40 119 | 1834 | 82 149 |
| Segmentin varat | 65 836 | 193 | 479 | 66 508 |
Maantieteellisten segmenttien liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin mukaan ja varat esitetään varojen sijainnin mukaan.
Konserni ei hankkinut liiketoimia vuonna 2007. Vuonna 2006 hankittujen Kermansavi Oy:n osakkeiden hankintamenolaskelmaa täydennettiin tilikauden aikana saadun lisäinformaation perusteella lisäämällä varauksiin ympä- ristövaraus 170 tuhatta euroa, peruuttamalla aiheeton arvonkorotus 47 tuhatta euroa ja täydentämällä laskennallisen verovelan kirjausta 75 tuhannella eurolla. Muutosten seurauksena kyseinen liikearvo kasvoi noin 292 tuhatta euroa ja oli 31.12.2007 3 634 tuhatta euroa. Muutos on viety konsernitilinpäätöksessä vuodelta 2006 esitettyihin vertailutietoihin.
Konserni hankki 3.4.2006 Kermansavi Oy:n kaikki osakkeet. Kermansavi Oy valmistaa kaakeliuuneja ja käyttökeramiikkaa. Hankintahinta oli 13,1 miljoonaa euroa, josta 11 miljoonaa euroa maksettiin käteisellä ja loppuosa luovuttamalla 718 430 Tulikivi Oyj:n A-osaketta. Luovutettujen A-osakkeiden käypä arvo oli 2,105 miljoonaa euroa. Arvon määrityksen perusteena oli kauppaa edeltänyt A-osakkeen pörssikurssi eli päätöskurssi 31.3.2006 (3,00 euroa/osake) korjattuna ehdotetulla osingolla (0,07 euroa/osake) eli yhteensä 2,93 euroa/osake. Kermansavi-osakkeiden hankintamenoon sisällytettiin kauppahinnan lisäksi asianajajien ja muiden asiantuntijoiden palkkioita sekä varainsiirtovero, yhteensä 0,4 miljoonaa euroa. Kermansavi Oy:n yhdeksän kuukauden tulos, 0,8 miljoonaa euroa, sisältyy konsernin vuoden 2006 tuloslaskelmaan. Liikearvon, 3,3 miljoonaa euroa, syntymiseen vaikuttivat Kermansavi Oy:n henkilöstön osaaminen sekä yhteenliittymästä odotettavissa olevat synergiaedut. Konsernin liikevaihto vuonna 2006 olisi ollut 86,0 miljoonaa euroa ja voitto 5,6 miljoonaa euroa, jos Kermansa- vi Oy olisi yhdistelty konsernitilinpäätökseen tilikauden 2006 alusta lähtien.
| Hankinnan kohteesta kirjattiin seuraavat varat ja velat: |
Liitetieto | Yhdistämisessä kirjatut käyvät arvot |
Kirjanpitoarvo ennen yhdistämistä |
|---|---|---|---|
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 12 | 5 048 | 3 244 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, korjaus 2007 | -47 | 0 | |
| Tavaramerkki | 13 | 3 191 | 0 |
| Jakelutie/asiakassopimukset ja -suhteet | 13 | 2 957 | 0 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 13 | 218 | 59 |
| Osakkeet ja osuudet konserniyrityksissä | 15 | 25 | 25 |
| Muut osakkeet ja osuudet | 15 | 146 | 146 |
| Laskennalliset verosaamiset | 76 | 76 | |
| Vaihto-omaisuus | 18 | 2 825 | 2 571 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 19 | 1 867 | 1 867 |
| Rahavarat | 20 | 750 | 750 |
| Varat yhteensä | 17 056 | 8 738 | |
| Laskennalliset verovelat | 17 | 2 175 | 0 |
| Laskennalliset verovelat, korjaus 2007 | 75 | 0 | |
| Korolliset velat | 25 | 2 593 | 2 593 |
| Muut velat | 26 | 2 178 | 2 178 |
| Varaukset, lisätty 2007 | 170 | 0 | |
| Velat yhteensä | 7 191 | 4 771 | |
| Nettovarat | 9 865 | 3 967 | |
| Hankintameno | 13 499 | ||
| Liikearvo | 3 634 | ||
| Rahana maksettu kauppahinta | 11 000 | ||
| Hankitun tytäryhtiön rahavarat | -750 | ||
| Rahavirtavaikutus | 10 250 |
Hankitut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu käypään arvoon vastaavien hyödykkeiden markkinahintojen perusteella ottaen huomioon hankittujen hyödykkeiden ikä, kuluminen ja muut vastaavat tekijät.
Hankitut aineettomat hyödykkeet on kirjattu erillään liikearvosta hankinta-ajankohdan käypään arvoon, mikäli hyödykkeen käypä arvo on ollut määritettävissä luotettavasti. Hankitun tavaramerkin käypä arvo on määritetty perustuen arvioituihin diskontattuihin rojaltimaksuihin (normalisoitu rahavirta), joilta on vältytty omistettaessa kyseinen tavaramerkki. Käyvän arvon määrityksessä on markkinaperusteisesti arvioitu kohtuullinen rojaltiprosentti, jonka ulkopuolinen taho olisi valmis maksamaan lisenssisopimuksesta. Jäännösperiodin kasvuvauhti perustuu varovaisuusperiaatteella määritettyyn, toimialan pitkän aikajänteen toteutunutta kasvuvauhtia alhaisempaan kasvuun. Jakelutien ja siihen liittyvien asiakassuhteiden käypä arvo on määritetty asiakassuhteiden arvioidun kestoajan ja olemassa olevista asiakkuuksista syntyvien diskontattujen nettorahavirtojen perusteella.
| 1 000 euro | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| 4. Liiketoiminnan muut tuotot | ||
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot | 82 | 127 |
| Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä | 26 | 29 |
| Julkiset avustukset | 136 | 359 |
| Muut tuottoerät | 346 | 86 |
| Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä | 590 | 601 |
| 5. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | ||
| Palkat | 21 158 | 22 336 |
| Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt | 3 763 | 4 035 |
| Henkilösivukulut | 2 133 | 2 374 |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut yhteensä | 27 054 | 28 745 |
| 5.1. Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella | ||
| Tulisijat-liiketoiminta | 542 | 539 |
| Luonnonkivituotteet-liiketoiminta | 54 | 49 |
| Muu toiminta | 86 | 76 |
| Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella yhteensä | 682 | 664 |
| 6. Poistot ja arvonalentumiset | ||
| Poistot hyödykeryhmittäin | ||
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Aktivoidut kehittämismenot | 147 | 55 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 847 | 1 327 |
| Substanssipoistot *) | 91 | 0 |
| Yhteensä | 1 085 | 1 382 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | ||
| Rakennukset | 620 | 526 |
| Koneet ja kalusto | 3 378 | 2 786 |
| Moottoriajoneuvot | 306 | 276 |
| Substanssipoisto maa-alueista | 33 | 34 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 218 | 193 |
| Yhteensä | 4 555 | 3 815 |
| Sijoituskiinteistöt | ||
| Rakennukset | 4 | 4 |
| Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin | ||
| Sijoitukset | 6 | 0 |
| Poistot ja arvonalentumiset yhteensä | 5 650 | 5 201 |
*) Konserni on siirtynyt suunnitelman mukaisten poistojen laskennassa soveltamaan kivilouhosten ja kaivosoikeuksien osalta substanssipoistomenetelmää aiemman tasapoistomenetelmän asemasta. Poistomenetelmän muutos pienensi vuoden 2007 poistoja 396 tuhatta euroa aikaisempaan poistomenetelmään verrattuna.
| 1 000 euro | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| 7. Liiketoiminnan muut kulut | ||
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot | 5 | 7 |
| Vuokrakulut | 1 398 | 1 193 |
| Kiinteistön hoito | 67 | 141 |
| Markkinointikulut | 3 927 | 4 784 |
| Valmistuksen muut muuttuvat kulut | 4 779 | 5 588 |
| Muut kuluerät | 4 507 | 4 635 |
| Liiketoiminnan muut kulut yhteensä | 14 683 | 16 348 |
| 7.1. Tutkimus- ja kehittämismenot | ||
| Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja 1 491 tuhatta euroa (1 567 tuhatta euroa vuonna 2006). | ||
| 8. Rahoitustuotot | ||
| Johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset | 70 | 68 |
| Osinkotuotot | 10 | 5 |
| Myytävissä olevien sijoitusten myyntivoitot | 0 | 6 |
| Valuuttakurssivoitot | 34 | 52 |
| Korkotuotot myyntisaamisista | 29 | 26 |
| Korkotuotot muut | 91 | 50 |
| Rahoitustuotot yhteensä | 234 | 207 |
| 9. Rahoituskulut | ||
| Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoituslainoista ja muista veloista | 939 | 549 |
| Valuuttakurssitappiot | 90 | 74 |
| Muut rahoituskulut | 10 | 12 |
| Rahoituskulut yhteensä | 1039 | 635 |
| 10. Tuloverot | ||
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero | 1092 | 2101 |
| Edellisten tilikausien verot | 9 | -3 |
| Laskennalliset verot | -1 302 | -23 |
| Tuloverot yhteensä | -201 | 2075 |
| Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (26%) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma: | ||
| Tulos ennen veroja | 160 | 7800 |
| Verot laskettuna kotimaan verokannalla | 42 | 2028 |
| Ulkomaisten tytäryritysten ja sivuliikkeen poikkeavien verokantojen vaikutus | 13 | -27 |
| Verovapaiden tulojen vaikutus | -3 | -2 |
| Vähennyskelvottomien kulujen vaikutus | 47 | 83 |
| Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö | -251 | -2 |
| Edellisten tilikausien verot | 9 | -3 |
| Muut | -58 | -2 |
| Verot tuloslaskelmassa | -201 | 2 075 |
| 11. Osakekohtainen tulos | ||
Emoyhtiön osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.
| Emoyhtiön omistajille kuuluva | ||
|---|---|---|
| tilikauden voitto (1 000 euro) | 361 | 5 725 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana | 37 143 970 | 36 784 755 |
| Laimentamaton/laimennettu osakekohtainen tulos (euro/osake) | 0,01 | 0,16 |
| 1 000 euro | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2007 |
Maa-alueet | Rakennukset | Koneet ja kalusto |
Moottori ajoneuvot |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakko maksut |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2007 | 1 061 | 14 777 | 40 371 | 3 270 | 2 066 | 110 | 61 655 |
| Lisäykset | 203 | 298 | 2 071 | 568 | 389 | 0 | 3 529 |
| Vähennykset | 0 | 0 | 61 | 270 | 0 | 3 | 334 |
| Hankintameno 31.12.2007 | 1 264 | 15 075 | 42 381 | 3 568 | 2 455 | 107 | 64 850 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2007 | 153 | 5 858 | 27 462 | 2 492 | 863 | 0 | 36 828 |
| Poistot | 33 | 620 | 3 378 | 306 | 218 | 0 | 4 555 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 0 | 0 | 45 | 243 | 0 | 0 | 288 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2007 | 186 | 6 478 | 30 795 | 2 555 | 1 081 | 0 | 41 095 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2007 | 908 | 8 919 | 12 909 | 778 | 1 203 | 110 | 24 827 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2007 | 1 078 | 8 597 | 11 586 | 1 013 | 1 374 | 107 | 23 755 |
Konserni sai 10 (1 345) tuhatta euroa avustusta tuotannon koneisiin ja kalustoon. Avustus on kirjattu hankintamenon vähennykseksi.
Konsernin aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvien tuotannon koneiden ja laitteiden hankintamenon vielä poistamatta oleva osa oli 10 232 (11 397) tuhatta euroa.
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2006 |
Maa-alueet | Rakennukset | Koneet ja kalusto |
Moottori ajoneuvot |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakko maksut |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2006 | 1 058 | 11 564 | 32 130 | 3 325 | 1 409 | 95 | 49 581 |
| Lisäykset | 0 | 1 618 | 5 167 | 80 | 615 | 15 | 7 495 |
| Yritysten yhteenliittymät | 3 | 1 595 | 3 173 | 188 | 42 | 0 | 5 001 |
| Vähennykset | 0 | 0 | 99 | 323 | 0 | 0 | 422 |
| Hankintameno 31.12.2006 | 1 061 | 14 777 | 40 371 | 3 270 | 2 066 | 110 | 61 655 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2006 | 119 | 5 332 | 24 764 | 2 435 | 670 | 0 | 33 320 |
| Poistot | 34 | 526 | 2 786 | 276 | 193 | 0 | 3 815 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 0 | 0 | 88 | 219 | 0 | 0 | 307 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2006 | 153 | 5 858 | 27 462 | 2 492 | 863 | 0 | 36 828 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2006 | 939 | 6 232 | 7 366 | 890 | 739 | 95 | 16 261 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2006 | 908 | 8 919 | 12 909 | 778 | 1 203 | 110 | 24 827 |
| 13. Aineettomat hyödykkeet | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 13.1. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet 2007 |
Liikearvo | Patentit ja tavaramerkit |
Kehittämis menot |
Sisäisesti aikaansaadut aineettomat hyödykkeet |
Mineraalivaran tojen etsintä- ja arviointimenot |
Muut aineettomat hyödykkeet |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2007 | 4 266 | 3 660 | 749 | 8 607 | 164 | 8 997 | 26 443 |
| Lisäykset | 0 | 18 | 0 | 851 | 0 | 694 | 1 563 |
| Aktivoidut kehittämismenot | 0 | 0 | 98 | 0 | 0 | 0 | 98 |
| Hankintameno 31.12.2007 | 4 266 | 3 678 | 847 | 9 458 | 164 | 9 691 | 28 104 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2007 | 0 | 346 | 63 | 6 751 | 71 | 4 382 | 11 613 |
| Poistot | 0 | 22 | 148 | 17 | 33 | 865 | 1 085 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2007 | 0 | 368 | 211 | 6 768 | 104 | 5 247 | 12 698 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2007 | 4 266 | 3 314 | 686 | 1 856 | 93 | 4 615 | 14 830 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2007 | 4 266 | 3 310 | 636 | 2 690 | 60 | 4 444 | 15 406 |
Konserni sai 70 (251) tuhatta euroa avustusta kehittämismenoihin. Avustukset on kirjattu hankintamenojen vähennykseksi.
Sisäisesti aikaansaadut aineettomat hyödykkeet ovat lähinnä uusien louhosten avaamisesta aiheutuneita menoja. Aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvoon sisältyy louhosten avaamisesta syntyneitä menoja yhteensä 3,3 (2,7) miljoonaa euroa.
Mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenoissa ei ollut luokittelun muutosta eli siirtoa muihin aineettomiin hyödykkeisiin tilikauden aikana eikä vertailuvuonna. Tuloslaskelmaan suoraan kirjattuja mineraalivarantojen etsin- tä- ja arviointimenoja oli 96 (153) tuhatta euroa.
| Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet 2006 |
Liikearvo | Patentit ja tavaramerkit |
Kehittämis menot |
Sisäisesti aikaansaadut aineettomat hyödykkeet |
Mineraalivaran tojen etsintä- ja arviointimenot |
Muut aineettomat hyödykkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2006 | 632 | 434 | 484 | 8 141 | 100 | 5 160 | 14 951 |
| Lisäykset | 0 | 35 | 0 | 466 | 64 | 662 | 1 227 |
| Aktivoidut kehittämismenot | 0 | 0 | 265 | 0 | 0 | 0 | 265 |
| Yritysten yhteenliittymät | 3 634 | 3 191 | 0 | 0 | 0 | 3 175 | 10 000 |
| Hankintameno 31.12.2006 | 4 266 | 3 660 | 749 | 8 607 | 164 | 8 997 | 26 443 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2006 | 0 | 328 | 8 | 6 138 | 29 | 3 728 | 10 231 |
| Poistot | 0 | 18 | 55 | 613 | 42 | 654 | 1 382 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2006 | 0 | 346 | 63 | 6 751 | 71 | 4 382 | 11 613 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2006 | 632 | 106 | 476 | 2 003 | 71 | 1 432 | 4 720 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2006 | 4 266 | 3 314 | 686 | 1 856 | 93 | 4 615 | 14 830 |
Arvonalentumistestausta varten on liikearvosta 3,6 miljoonaa euroa kohdistettu tulisijat-liiketoimintasegmentille kaakeliuunit-yksikölle ja 0,6 miljoonaa euroa luonnonkivituotteet-liiketoimintasegmentille, jotka muodostavat erilliset rahavirtaa tuottavat yksiköt. Kermansavi Oy:n hankinnan yhteydessä saadun Kermansavi-tavaramerkin arvosta, 3,2 miljoonasta eurosta, on kohdistettu tulisijat-liiketoiminnalle kaakeliuunit-yksikölle 2,7 miljoonaa euroa ja muu toiminta -segmentille astiat-yksikölle 0,5 miljoonaa euroa. Tavaramerkin taloudellinen vaikutusaika on arvioitu rajoittamattomaksi, koska sen on arvioitu vaikuttavan rahavirtojen kerryttämiseen määrittelemättömän ajan.
| Liikearvon ja tavaramerkin kirjanpitoarvot jakaantuivat seuraavasti: | Luonnonkivi-tuotteet | Tulisijat | Muu toiminta |
|---|---|---|---|
| 2007 | |||
| Liikearvo | 632 | 3 634 | 0 |
| Tavaramerkki | 0 | 2 712 | 479 |
| Yhteensä | 632 | 6 346 | 479 |
| 2006 | |||
| Liikearvo | 632 | 3 634 | 0 |
| Tavaramerkki | 0 | 2 712 | 479 |
| Yhteensä | 632 | 6 346 | 479 |
Arvonalentumistestauksessa liiketoimintojen kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuen. Rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat neljän vuoden ajan- jakson. Käytetty, ennen veroja määritetty diskonttauskorko on 8,7 - 9,4 prosenttia, joka vastaa keskimääräistä painotettua pääomakustannusta. Johdon hyväksymät ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu käyt- tämällä tasaista 1 prosentin kasvua kyseisessä liiketoiminnassa. Käytetty kasvutekijä ei ylitä puheena olevan toimialan pitkän aikajänteen toteutunutta kasvua.
Arvonalentumisia ei ole tilikaudella kirjattu, koska tehtyjen ja päätettyjen toimenpiteiden uskotaan vaikuttavan positiivisesti tulokehitykseen.
Budjetoitu myyntikate
Tulisijat- ja luonnonkivituotteet-liiketoiminta: Budjetoitu myyntikate on määritetty perustuen viimeisen vuoden toteutuneeseen myyntikatteeseen. Myyntikatteessa ei ennusteta tapahtuvan olennaisia muutoksia ennustekauden aikana.
Muu toiminta / astiat: Budjetoitu myyntikate on määritetty perustuen normaalikatetasoon (vuoden 2006 toteutuneeseen myyntikatteeseen). Myyntikatteen ennustetaan paranevan toimintojen tehostamisen ja tuoteke- hityksen avulla.
Budjetoitu markkinaosuus - Määritetty perustuen edellisvuoden toteutuneeseen markkinaosuuteen. Muuttujan arvo perustuu toteutuneeseen kehitykseen. Markkinaosuuden ei odoteta muuttuvan olennaisesti, kun huomioon otetaan myös jatkuva tuotekehitys sekä kilpailun ennakoitu kiristyminen.
Budjetoitu royalty-%- eli määrä jonka ulkopuolinen taho olisi valmis maksamaan lisenssisopimuksesta, määritetty toimialan toteutuneiden tietojen perusteella.
Diskonttauskorko - Määritetty painotettuna keskimääräisenä pääomakustannuksena (WACC), jolloin koko pääoman kustannus on oman ja vieraan pääoman kustannuksien painotettu keskiarvo.
*Diskonttauskoron nousu 1 %-yksiköllä tai tuloksen jääminen 20 % asetettua tavoitetta alhaisemmaksi eivät aiheuttaisi tulisijat- ja luonnonkivituotteet-liiketoiminnoissa tarvetta arvonalentumiskirjaukseen. Vastaava muutos aiheuttaisi muu toiminta/astiat-yksikössä noin 400 tuhannen euron arvonalentumiskirjauksen.
Mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenot kuuluvat tulisijat-liiketoimintasegmenttiin. Aktivoitujen etsintä- ja arviointimenojen kirjanpitoarvo on 60 (93) tuhatta euroa. Arvonalentumistestaus suoritetaan aina kyseisten menojen luokittelun muutoksen yhteydessä sekä jos arvonalentumisesta muutoin on viitteitä. Luokittelun muutos on käsitelty tarkemmin tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kohdassa Mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenot.
| 1 000 euro | 2007 | ||
|---|---|---|---|
| 14. Sijoituskiinteistöt | Maa-alueet | Rakennukset | Maa-alueet |
| Hankintameno 1.1. ja 31.12. | 188 | 115 | 188 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | 0 | 69 | 0 |
| Poistot | 0 | 4 | 0 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | 0 | 73 | 0 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 188 | 46 | 188 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 188 | 42 | 188 |
| Käypä arvo *) | 280 | ||
| Pantatut kiinteistöt | 34 |
*) Kiinteistöjen arvo perustuu kiinteistönvälittäjän lausuntoon niiden kiinteistöjen osalta, joilla on markkina-arvo toimivilla markkinoilla.
| 15. Osuudet osakkuusyrityksissä | 2007 | 2006 | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Osakkeet ja -osuudet osakkuusyrityksessä | ||||||
| Hankintameno 1.1. | 24 | 0 | ||||
| Lisäykset | 0 | 25 | ||||
| Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta | 0 | -1 | ||||
| Hankintameno 31.12. | 24 | 24 | ||||
| Tiedot konsernin osakkuusyrityksistä sekä niiden yhteenlasketut varat, velat, liikevaihto ja voitto/tappio (1 000 euro): 2007 |
Kotipaikka | Varat | Velat | Liikevaihto | Voitto/tappio | Omistusosuus % |
| Leppävirran Matkailukeskus Oy | Leppävirta | 79 | 4 | 78 | -1 | 33,0 |
| Stone Pole Oy | Juuka | 253 | 262 | 246 | 2 | 27,3 |
| Osakkuusyritysten luvut ovat tilintarkastamattomia. | ||||||
| 2006 | ||||||
| Leppävirran Matkailukeskus Oy | Leppävirta | 78 | 2 | 73 | -5 | 33,0 |
| Stone Pole Oy | Juuka | 266 | 277 | 313 | 1 | 27,3 |
Stone Pole Oy on kivialan kehitysyhtiö. Leppävirran Matkailukeskus Oy:n tarkoituksena on matkailuun liittyvien ja sitä palvelevien kiinteistöjen vuokraaminen ja omistaminen.
| 16. Muut rahoitusvarat | 2007 | 2006 | |
|---|---|---|---|
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | |||
| Tasearvo 1.1. | 39 | 37 | |
| Lisäykset | 0 | 2 | |
| Vähennykset | 6 | 0 | |
| Tasearvo 31.12. | 33 | 39 |
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat sijoituksia noteerattomiin osakkeisiin, ja ne arvostetaan hankintamenoon, koska niiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää.
| 17. Laskennalliset verosaamiset ja -velat | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 17.1. Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2007 aikana: | 1.1.2007 Tehdyt ryhmäoikaisut | Kirjattu tuloslaskelmaan |
Ostetut tytäryhtiöt | 31.12.2007 | |
| Laskennalliset verosaamiset: | |||||
| Varaukset | 206 | 194 | 400 | ||
| Vahvistetut tappiot | 150 | -200 | 65 | 15 | |
| Kertyneet hyllypoistot | 226 | 200 | -149 | 277 | |
| Muut erät | 4 | -162 | 462 | 304 | |
| Laskennalliset verosaamiset yhteensä | 586 | -162 | 572 | 996 | |
| Laskennalliset verovelat: | |||||
| Aineettomien hyödykkeiden aktivointi | -178 | 23 | 0 | -155 | |
| Kertyneet poistoerot | -574 | 574 | 0 | 0 | |
| Yritysten yhteenliittymien vaikutus | -2 088 | 151 | -1 937 | ||
| Muut erät | -304 | 162 | -18 | 0 | -160 |
| Laskennalliset verovelat yhteensä | -3 144 | 162 | 730 | 0 | -2 252 |
| 17.2. Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2006 aikana: | 1.1.2006 Tehdyt ryhmäoikaisut | Kirjattu tuloslaskelmaan |
Ostetut tytäryhtiöt | 31.12.2006 | |
| Laskennalliset verosaamiset: | |||||
| Varaukset | 84 | 63 | 59 | 206 | |
| Vahvistetut tappiot | 284 | -134 | 0 | 150 | |
| Kertyneet hyllypoistot | 164 | 62 | 0 | 226 | |
| Muut erät | 0 | 0 | 4 | 4 | |
| Laskennalliset verosaamiset yhteensä | 532 | -9 | 63 | 586 | |
| Laskennalliset verovelat: | |||||
| Aineettomien hyödykkeiden aktivointi | -124 | -54 | 0 | -178 | |
| Kertyneet poistoerot | -457 | -117 | 0 | -574 | |
| Muut erät | -211 | 203 | -2 384 | -2 392 | |
| Laskennalliset verovelat yhteensä | -792 | 32 | -2 384 | -3 144 |
Konsernin vahvistetuista tappioista ja tehdyistä hyllypoistoista 31.12.2007 oli laskennallisia verosaamisia kirjaamatta 147 (390) tuhatta euroa, koska konsernille ei todennäköisesti kerry ennen tappioiden vanhenemista verotettavaa tuloa, jota vastaan tappiot pystyttäisiin hyödyntämään. Kyseiset tappiot vanhenevat vuosina 2008 - 2013.
| 18. Vaihto-omaisuus | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 6 088 | 6 126 |
| Valmiit tuotteet | 6 572 | 4 485 |
| Vaihto-omaisuus yhteensä | 12 660 | 10 611 |
Kaudella kuluksi kirjattu vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo on 40 953 (45 687) tuhatta euroa.
Päättyneellä tilikaudella kirjattiin kuluksi 46 (38) tuhatta euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa.
| 1 000 euro | 2007 | 2006 | |
|---|---|---|---|
| 19. Myyntisaamiset ja muut saamiset | |||
| 19.1. Pitkäaikaiset | |||
| Myyntisaamiset | 5 309 | 8 441 | |
| Myyntisaamiset osakkuusyrityksiltä | 0 | 0 | |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 64 | 34 | |
| Siirtosaamiset | |||
| Saamiset avustuksista | 85 | 1 267 | |
| Ennakkomaksut | 123 | 238 | |
| Muut siirtosaamiset | 267 | 154 | |
| Muut saamiset | 78 | 310 | |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 5 926 | 10 444 | |
| 19.2. Myyntisaamisten ikäjakauma ja arvonalentumiset tilinpäätöspäivänä | brutto 2007 |
arvonalennus 2007 |
brutto 2006 |
| Erääntymättömät | 3 722 | 6 604 | |
| Erääntynyt 0 - 30 päivää | 993 | 1 301 | |
| Erääntynyt 31 - 90 päivää | 446 | 385 | |
| Erääntynyt yli 90 päivää | 223 | 75 | 151 |
| Yhteensä | 5 384 | 75 | 8 441 |
| 19.3. Myyntisaamiset riskiryhmittäin | |||
| Suurimmat asiakkaat asiakasryhmittäin | |||
| Kamiinanvalmistajat | 486 | 1 894 | |
| Tulisijojen jälleenmyyjät ulkomailla | 1 845 | 46 | 1 932 |
| Rakennusliikkeet | 922 | 18 | 794 |
| Jälleenmyyjät kotimaassa | 940 | 2 014 | |
| Loppuasiakkaat | 1 191 | 11 | 1 807 |
| Yhteensä | 5 384 | 75 | 8 441 |
| Kirjanpitoarvo myyntisaamisista, joiden ehdot neuvoteltu uudelleen | 0 | 0 | |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset Myyntisaamisten ja muiden saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen. |
|||
| 20. Rahavarat | 2007 | 2006 |
| Käteinen raha ja pankkitilit | 3 765 | 4 913 |
|---|---|---|
| 21. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot | ||||
|---|---|---|---|---|
| Osakesarjat | Osakkeita kpl |
Osuus, % osakkeista |
Osuus, % äänistä |
Osuus, euroa osakepääomasta |
| K-osakkeet (10 ääntä) | 9 540 000 | 25,7 | 77,6 | 1 621 800 |
| A-osakkeet (1 ääni) | 27 603 970 | 74,3 | 22,4 | 4 692 675 |
| Yhteensä 31.12.2007 | 37 143 970 | 100,00 | 100,00 | 6 314 475 |
Yhtiöjärjestyksen mukaan A-osakkeelle maksetaan jaettavasta voitosta 0,0017 euroa suurempi osinko kuin K-osakkeelle. Tulikivi Oyj:n A-osake noteerataan OMX Pohjoismaisessa Pörssissä Helsingissä kaupankäyntitunnuksella TULAV.
Yhtiön osakeyhtiölain mukaisella arvo-osuustilillä eli ns. yhteistilillä olleet osakkeet on myyty niiden omistajien lukuun huhti-toukokuussa 2003. Osakkeenomistajilla tai muilla oikeudenhaltijoilla on oikeus toukokuuhun 2013 saakka nostaa osakkeita vastaava osuus varoista toimittamalla osakekirjat ja tarvittaessa selvitykset saannistaan johonkin Sampo Pankki Oyj:n konttoriin tai Itä-Suomen lääninhallitukselle.
Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2007 olivat 7 504 (10 903) tuhatta euroa.
Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,0450 euroa/A-osake ja 0,0433 euroa/K-osake.
Konsernin eläkejärjestelyt olivat 31.12.2007 maksupohjaisia. Työkyvyttömyysmaksun osalta aiheutunut eläkevelvoite poistui Suomen työeläkejärjestelmän työkyvyttömyysvastuiden muutoksen myötä vuonna 2006. Taseessa ei ole etuuspohjaista eläkevelkaa vuonna 2007 (0 euroa v. 2006).
| Ympäristövelvoitteet | Takuuvaraus | Uudelleenjärjestelyvaraus | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2007 | 2006 | 2007 | 2006 | 2007 | 2006 | |
| Varaus 1.1. | 410 | 0 | 382 | 322 | 0 | 0 |
| Yritysten yhteenliittymät | 0 | 170 | 0 | 60 | 0 | 0 |
| Varausten lisäys | 115 | 400 | 330 | 205 | 687 | 0 |
| Diskonttauksen vaikutus, muutos | -95 | -160 | 0 | 0 | ||
| Käytetyt varaukset | -33 | 0 | -250 | -205 | 0 | 0 |
| Varaukset 31.12. | 397 | 410 | 462 | 382 | 687 | 0 |
Tulikivi-konserni antaa tietyille tuotteilleen viiden - kymmenen vuoden takuun. Takuun aikana tuotteissa havaitut takuuehtojen mukaiset viat korjataan yrityksen kustannuksella. Takuuvaraus perustuu aikaisempien vuosien kokemukseen viallisista tuotteista huomioiden tuotteisiin tehdyt parannukset.
Tulikivi-konsernin tilinpäätöstä laadittaessa arvioitavissa olevista ympäristövelvoitteista on kirjattu varaus, joka kattaa louhoksien aikanaan tapahtuvaan sulkemiseen liittyvät vesien tarkkailumenot, turvallisuusjärjestelyt ja läjitysalueosien loppuverhoilut. Tällä hetkellä avattujen louhosten osalta menojen on arvioitu syntyvän keskimäärin noin kahdentoista vuoden kuluttua. Nykyarvon määrittämisessä käytetty diskonttaustekijä on 5 prosenttia.
Tulikivi-konsernissa käytiin vuoden 2007 aikana yt-neuvottelut toiminnan sopeuttamiseksi kysyntää vastaavalle tasolle. Neuvottelujen tuloksena päädyttiin 67 henkilön irtisanomiseen sekä 26 henkilön lomauttamiseen toistaiseksi. Neuvottelujen yhteydessä sovittiin maksettavista irtisanomiskorvauksista. Arvioitu kokonaiskustannus on kirjattu kuluksi vuodelle 2007. Vuoden 2007 tilinpäätös sisältää kyseisiin järjestelyihin liittyvän uudelleenjärjestelyvarauksen 0,7 miljoonaa euroa. Varauksen odotetaan realisoituvan 2008 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.
| 2007 | 2006 | |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset varaukset | 859 | 792 |
| Lyhytaikaiset varaukset | 687 | |
| Yhteensä | 1 546 | 792 |
| 1 000 euro | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| 25. Korolliset velat | ||
| Tasearvot | 21 612 | 17 463 |
| 25.1. Pitkäaikaiset | ||
| Pankkilainat | 15 211 | 12 357 |
| Muut pitkäaikaiset korolliset velat | 2 540 | 2 382 |
| 25.2. Lyhytaikaiset | ||
| Pitkäaikaisten pankkilainojen lyhennykset | 2 852 | 2 711 |
| Muiden pitkäaikaisten korollisten velkojen lyhennykset | 473 | 13 |
| Muut lyhytaikaiset korolliset velat | 536 | 0 |
| Pitkäaikaiset velat erääntyvät seuraavasti: | ||
| 2007 | 2 724 | |
| 2008 | 3 326 | 3 035 |
| 2009 | 4 839 | 2 752 |
| 2010 | 4 186 | 2 535 |
| 2011 | 2 900 | 2 203 |
| 2012 | 2 264 | 4 214 |
| Myöhemmin | 3 561 | 0 |
| Erääntyvät pitkäaikaiset velat yhteensä | 21 076 | 17 463 |
Velkasitoumukset ovat euromääräisiä.
Korollisten pitkäaikaisten velkojen efektiivisten korkokantojen painotettu keskiarvo 31.12.2007 on 4,5 (3,9) prosenttia koronvaihtosopimusten kanssa ja 4,9 prosenttia ilman koronvaihtosopimuksia.
Korollisten velkojen käyvät arvot:
Velkojen tasearvot ovat lähellä niiden käypiä arvoja, koska 87,0 (97,9) % lainoista on vaihtuvakorkoisia ja yhtiön riskipreemio on pysynyt muuttumattomana. Korkoriskin hallitsemiseksi on tehty koronvaihtosopimuksia 7,4 (8,3) miljoonan euron arvosta.
Erikoisehtoinen rahoitus
Konsernin vieraan pääoman ehtoisesta rahoituksesta 14,4 (8,1) miljoonaan euroon liittyy kovenantti- tai muita ehtoja, jotka on sidottu konsernin omavaraisuuteen tai kannattavuuteen. Nämä ehdot eivät suoranaisesti rajoi- ta konsernin pääoman käyttöä, mutta saattavat edellyttää neuvotteluja rahoittajan kanssa ja lisävakuuksien järjestämistä lainoille.
| 26. Ostovelat ja muut velat | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| 26.1. Pitkäaikaiset | ||
| Tytäryhtiöosakkeiden maksamaton kauppahinta | 347 | 347 |
| 26.2. Lyhytaikaiset | ||
| Ostovelat | 2 418 | 3 446 |
| Saadut ennakot | 2 | 0 |
| Siirtovelat | ||
| Palkat ja henkilösivukulut | 4 511 | 5 608 |
| Alennukset ja markkinointikulut | 505 | 1 294 |
| Ulkopuoliset palvelut | 334 | 825 |
| Muut siirtovelat | 757 | 937 |
| Velat osakkuusyrityksille | 6 | 19 |
| Muut velat | 856 | 1 531 |
| Lyhytaikaiset osto- ja muut velat yhteensä | 9 389 | 13 660 |
Muihin siirtovelkoihin sisältyy henkilöstökuluja ja muiden liiketoimintakulujen jaksotuksia.
Konserni altistuu liiketoiminnassaan erilaisille rahoitusriskeille. Riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat valuut- tariski, korkoriski, luottoriski ja maksuvalmiusriski. Konsernin rahoitus on keskitetty emoyhtiöön ja tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan pääsääntöisesti konsernin sisäisillä lainoilla. Konserniyhtiöiden likviditeetti keskitetään konsernitilien avulla. Rahoitusosasto vastaa likviditeettiylijäämän sijoittamisesta ja rahoitusriskien hallinnasta hallituksessa hyväksyttyjen toimintaperiaatteiden mukaisesti.
Konsernin valuuttariskit syntyvät kaupallisista transaktioista, taseen monetaarisista eristä ja ulkomaisiin tytäryrityksiin tehdyistä nettosijoituksista. Konsernin valuuttariskin kannalta merkittävimmät valuutat ovat Yhdysvaltojen dollari (USD) ja Venäjän rupla (RUB). Konsernin kassavirroista yli 90 prosenttia on euromääräisiä, eli konsernin altistuminen valuuttariskeille on vähäistä. Valuuttariskiä voidaan suojata valuuttatermiineillä. Termiinisopimuksia ei ollut avoinna tilinpäätöspäivinä 2007 ja 2006. Valuuttatermiineihin ei sovelleta IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa.
Emoyrityksen toimintavaluutta on euro. Ulkomaan rahan määräiset varat ja velat muutettuna euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin ovat seuraavat:
| 2007 | 2007 | 2006 | 2006 | |
|---|---|---|---|---|
| Nimellisarvot, 1 000 euroa | USD | RUB | USD | RUB |
| Pitkäaikaiset varat | 1 | 47 | 1 | 16 |
| Lyhytaikaiset varat | 905 | 25 | 797 | 17 |
| Lyhytaikaiset velat | 50 | 15 | 14 | 9 |
| Nettopositio | 856 | 57 | 784 | 23 |
Oman pääoman valuuttamääräinen, lähinnä ulkomaisista tytäryhtiöistä johtuva, translaatiopositio oli vähäinen tilikausien 2007 ja 2006 lopussa. Translaatiopositiota ei ole suojattu.
Alla olevassa taulukossa on esitetty euron vahvistuminen tai heikkeneminen Yhdysvaltain dollariin ja Venäjän ruplaan verrattuna, kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina. Herkkyysanalyysi perustuu tilin- päätöspäivän ulkomaan rahan määräisiin varoihin ja velkoihin.
| 2007 tuloslaskelma |
2006 tuloslaskelma |
|
|---|---|---|
| +/- 10 %:n muutos EUR/USD | ||
| välisessä valuuttakurssissa, ennen veroja | +/- 86 | +/- 78 |
| +/- 10 %:n muutos EUR/RUB | ||
| välisessä valuuttakurssissa, ennen veroja | +/- 6 | +/- 2 |
Konserni on pääasiallisesti altistunut käyvän arvon korkoriskille ja se liittyy lähinnä lainasalkkuun. Konsernin rahamarkkinasijoituksiin liittyvä korkoriski ei ole merkittävä. Konsernin tulot ja operatiiviset rahavirrat ovat pää- osiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista. Konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää koronvaihtosopimuksia suojaamaan korkoja muutosten aiheuttamilta vaikutuksilta. Korkoherkkien lainojen osuus yhtiön korollisista lainoista oli tilikauden lopussa 18,3 (17,1) miljoonaa euroa eli 87,0 (97,9) prosenttia. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli avoinna euromääräisiä koronvaihtosopimuksia, joiden nimellispääoma tilinpäätöshetkellä oli 7,4 (8,3) miljoonaa euroa. Näiden sopimusten perusteella konserni saa Euribor-sidonnaista (4,3 me/euribor3 kk ja 3,1 me/euribor 6 kk) vaihtuvaa korkoa ja maksaa keskimäärin 3,98 (3,98) prosentin kiinteää korkoa. Konserni ei sovella suojauslaskentaa lainaa suojaavaan koronvaihtosopimukseen. Koronvaihtosopimusten käyvän arvon muutoksista kirjatut voitot olivat 70 (68) tuhatta euroa.
Lainojen korkoriski on 110 (88) tuhatta euroa, jos markkinakoroissa tapahtuu 1 %:n muutos. Tällöin on huomioitu johdannaisten vaikutus korkoriskin pienentäjänä.
| Korkoriski | ||
|---|---|---|
| 1 000 e | 2007 | 2006 |
| Kiinteäkorkoiset instrumentit | tasearvo | tasearvo |
| Rahoitusvelat | 2 750 | 367 |
| Vaihtuvakorkoiset instrumentit | ||
| Rahoitusvarat | 3 765 | 4 913 |
| Rahoitusvelat | 18 326 | 17 096 |
Konsernilla ei ole merkittäviä saamisten luottoriskikeskittymiä, koska sillä on laaja asiakaskunta eikä mikään yksittäinen asiakas tai asiakasryhmä muodostu konsernin kannalta merkittäväksi. Tilikauden aikana tulosvaikuttei- sesti kirjattujen myyntisaamisista johtuneiden luottotappioiden ja saamisten arvonalentumisten määrä on ollut 97 (19) tuhatta euroa. Luottotappioriskiä on pienennetty asiakasluottovakuutuksien avulla. Nämä kattoivat saatavakannasta tilinkauden päättyessä 61 prosenttia. Liiketoimintayksiköt vastaavat myyntisaamisiin liittyvästä luottoriskistä. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 19.2. Konsernin myyntisaamisten luottoriskin enimmäismäärä vastaa myyntisaamisten kirjanpitoarvoa tilikauden lopulla vähennettynä asiakasluottovakuutuksista saatavilla korvauksilla. Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan. Likvidien varojen sijoitukset tehdään kohteisiin, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Johdannaissopimuksia tehdään vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien pankkien kanssa.
Konsernin muiden rahoitusvarojen kuin myyntisaamisten luottoriskin enimmäismäärä vastaa näiden muiden rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopulla.
Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatimaa rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi riittävästi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Ra- hoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan tililuottolimiittien avulla sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia. Käyttämättömien tililuottolimiittien ja nostamattomien luottojen määrä oli tilikauden päättyessä 6,5 (4,3) miljoonaa euroa.
Seuraava taulukko kuvaa maturiteettianalyysia. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät sekä koronmaksut että pääoman takaisinmaksut.
| 27.5. Maturiteettianalyysi | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2007 | ||||||
| Luottotyyppi | Tase arvo |
Nostamattomat luotot |
Alle 1 vuosi |
1 - 2 vuotta |
3 - 5 vuotta |
yli 5 vuotta |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 18 063 | 2 000 | 3 680 | 4 741 | 8 621 | 3 820 |
| Johdannaissopimusten rahavirta | -68 | -57 | -78 | -8 | ||
| Osamaksuvelat | 3 013 | 1 155 | 881 | 1 895 | ||
| Tililuottolimiitit | 536 | 4 464 | 536 | |||
| Ostovelat ja muut velat | 9 813 | 9 466 | 347 | |||
| Yhteensä | 31 425 | 6 464 | 14 769 | 5 912 | 10 438 | 3 812 |
| 31.12.2006 | ||||||
| Luottotyyppi | Tase arvo |
Nostamattomat luotot |
Alle 1 vuosi |
1 - 2 vuotta |
3 - 5 vuotta |
yli 5 vuotta |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 15 068 | 3 337 | 2 735 | 6 496 | 4 811 | |
| Johdannaissopimusten rahavirta | -4 | -4 | -7 | -2 | ||
| Osamaksuvelat | 2 395 | 122 | 610 | 2 018 | ||
| Tililuottolimiitit | 4 300 | |||||
| Ostovelat ja muut velat | 14 398 | 14 051 | 347 | |||
| Yhteensä | 31 861 | 4 300 | 17 506 | 3 688 | 8 507 | 4 809 |
| Johdannaissopimusten nimellisarvot Koronvaihtosopimukset |
2007 | 2006 | ||||
| Erääntyy 2007 | 896 | |||||
| Erääntyy 2008 | 1 131 | 1 131 | ||||
| Erääntyy 2009 | 1 131 | 1 131 | ||||
| Erääntyy 2010 - 2012 | 3 394 | 3 394 | ||||
| Erääntyy 2013 ja myöhemmin | 1 698 | 1 698 | ||||
| Koronvaihtosopimukset yhteensä tilikaudella | 7 354 | 8 250 | ||||
| Johdannaiset |
Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvoon perustuvalla menetelmällä, jonka tukena ovat tilinpäätöspäivän markkinakorot ja muu markkina-informaatio.
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena paras mahdollinen tuotto. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset. Pääomarakenteeseen vaikutetaan mm. osingonjaon ja osakeantien kautta. Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettavien osinkojen tai näille palautettavan pääoman määrää, tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää tai päättää omaisuuserien myynneistä velkojen vähentämiseksi.
Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan omavaraisuusasteen kehityksellä, jolle on asetettu osingonjakopäätöksissä alarajaksi 40 prosenttia.
Konserni laskee omavaraisuusaste-tunnusluvun seuraavalla kaavalla:
100*oma pääoma / (taseen loppusumma - saadut ennakot)
| 2007 | 2006 | |
|---|---|---|
| Oma pääoma | 27 571 | 30 711 |
| Taseen loppusumma | 62 794 | 66 508 |
| Saadut ennakot | 2 | 0 |
| Omavaraisuusaste, % | 43,9 | 46,2 |
| 2007 tase-erä | Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitus varat/ -velat |
Lainat ja muut saamiset |
Myytävissä olevat rahoitusvarat |
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat |
Tase-erien kirjanpitoarvot |
Käypä arvo |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | ||||||
| Muut rahoitusvarat | 57 | 57 | 57 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | ||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 5 394 | 5 394 | 5 394 | |||
| Johdannaissopimukset | 138 | 138 | 138 | |||
| Rahavarat | 3 765 | 3 765 | 3 765 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 138 | 9 159 | 57 | 0 | 9 354 | 9 354 |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | ||||||
| Korolliset velat | 17 751 | 17 751 | 17 751 | |||
| Johdannaissopimukset | 0 | 0 | ||||
| Muut pitkäaikaiset velat | 347 | 347 | 347 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | 0 | 0 | ||||
| Korolliset velat | 3 861 | 3 861 | 3 861 | |||
| Ostovelat ja muut velat | 2 424 | 2 424 | 2 424 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 24 383 | 24 383 | 24 383 |
| 1 000 euroa | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2006 tase-erä | Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitus varat/ -velat |
Lainat ja muut saamiset |
Myytävissä olevat rahoitusvarat |
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat |
Tase-erien kirjanpitoarvot |
Käypä arvo |
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | ||||||
| Muut rahoitusvarat | 63 | 63 | 63 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | ||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 9 708 | 9 708 | 9 708 | |||
| Johdannaissopimukset | 68 | 68 | 68 | |||
| Rahavarat | 4 913 | 4 913 | 4 913 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 68 | 14 621 | 63 | 0 | 14 752 | 14 752 |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | ||||||
| Korolliset velat | 14 739 | 14 739 | 14 739 | |||
| Johdannaissopimukset | 0 | 0 | ||||
| Muut pitkäaikaiset velat | 347 | 347 | 347 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | ||||||
| Korolliset velat | 2 724 | 2 724 | 2 724 | |||
| Ostovelat ja muut velat | 3 465 | 3 465 | 3 465 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 21 275 | 21 275 | 21 275 | |||
| 29. Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut | ||||||
| Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa: | 2007 | 2006 | ||||
| Poistot | 5 644 | 5 201 | ||||
| Arvonalentumiset | 6 | 0 | ||||
| Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta | 0 | 2 | ||||
| Kurssierot | -48 | -45 | ||||
| Muut | -82 | -126 | ||||
| Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa yhteensä | 5 520 | 5 032 | ||||
| 30. Vuokrasopimukset | ||||||
| Muut vuokrasopimukset | ||||||
| 30.1. Konserni vuokralle ottajana | ||||||
| Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat: | 2007 | 2006 | ||||
| Yhden vuoden kuluessa | 868 | 885 | ||||
| Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua | 140 | 188 |
Konserni on vuokrannut useat tuotanto- ja toimistotilat. Vuokrasopimukset ovat pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevia.
Määräaikaisiin vuokrasopimuksiin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen.
Vuoden 2007 tuloslaskelmaan sisältyy muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja 1 066 (1 108) tuhatta euroa.
| 30.2. Konserni vuokralle antajana Konserni on vuokrannut liike- ja toimistotilaa omistamistaan kiinteistöistä purettavissa olevilla vuokrasopimuksilla. Lisäksi konserni on edelleenvuokrannut toimistotiloja. Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat: Yhden vuoden kuluessa 47 45 Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua 3 41 31. Vastuusitoumukset Lainat ja tililuottolimiitit, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä ja pantteja Rahalaitoslainat 15 312 17 350 Tililuottolimiitit 5 000 4 300 Muut pitkäaikaiset velat 3 051 0 Annetut kiinteistökiinnitykset 8 891 7 617 Annetut yrityskiinnitykset 13 396 6 167 Pantatut kaivosoikeudet 0 226 Pantatut osakekirjat 0 11 000 Kaupan kohde 3 051 2 473 Pantatut vuokraoikeudet 219 219 Vakuudeksi annetut kiinnitykset ja pantit yhteensä 25 557 27 702 Muut omat sitoumukset, joista annettu vakuuksia Remburssilimiitti 0 150 Työ- ja takuuaikaiset takaukset 520 721 Muut vastuut 280 355 |
|---|
| Muut omat sitoumukset yhteensä 800 1 226 |
| Annetut yrityskiinnitykset 0 115 |
| Annetut kiinteistökiinnitykset 779 2 052 |
| Annetut pantit 35 10 |
| Muut omasta puolesta annetut vakuudet yhteensä 814 2 177 |
| Johdannaissopimukset (Koronvaihtosopimukset) |
| Johdannaissopimukset, nimellisarvo 7 354 8 250 |
| Johdannaissopimukset, käypä arvo 138 68 |
| Arvonlisävähennyksen palautusvastuu: |
| Vähennyksen tekovuosi Uudisrakentaminen ja kiinteistöjen perusparannukset |
| 2003 3 |
| 2004 120 |
| 2005 110 |
| 2006 316 |
| 2007 28 |
| Yhteensä 577 |
Vuonna 2003 hankittujen Kivia Oy:n osakkeiden kauppahinta on osittain ehdollinen. Kauppahinnasta vuonna 2008 erääntyy muihin pitkäaikaisiin velkoihin sisältyvä 0,3 miljoonaa euroa, mikäli maksun perustana olevat ehdot täyttyvät.
Tulikivi-konsernilla on kaivoslain ja ympäristölainsäädännön perusteella maisemointivelvoitteita, jotka on täytettävä toiminnan aikana ja louhoksia aikanaan lopetettaessa.
Ympäristövelvoitteiden edellyttämiä toimenpiteitä tehdään jatkuvasti normaalin tuotantotyön ohessa. Ryhmään kuuluvat vesien käsittely, maa- ja kiviaineksen läjitysaluejärjestelyt, tärinä- ja melumittaukset, pölyämisen estäminen ja näihin liittyvien mittaustulosten seuranta. Tästä toiminnasta aiheutuvat menot kirjataan pääsääntöisesti tuloslaskelmaan kuluiksi. Maa-ainesten ajo uusien louhosten avaamisen yhteydessä läjitysalueille aktivoidaan aineettomiin hyödykkeisiin ja poistetaan avattavan louhoksen taloudellisen vaikutusajan mukaisesti. Läjitysalueiden verhoilutyö perustuu pitkän ajanjakson louhintasuunnitelmaan, jonka mukaan verhoilussa hyödynnetään uusien avattavien louhosten pintamateriaalia. Verhoilu voidaan kuitenkin suorittaa vasta siinä vaiheessa, kun läjitysalueella on lopulliseksi jääviä osa-alueita. Verhoilutöiden menoista ei ole tehty varausta, koska maisemointityön ei odoteta lisäävän normaalin louhintatoiminnan kustannuksia.
Tehtaan tai louhosalueen sulkemisen jälkeen tullaan suorittamaan läjitysalueiden loppuverhoustyöt, vesijärjestelyt, tarkkailupisteiden perustaminen, turvallisuuskuntoon saattaminen sekä kasvillisuuden istuttaminen ja kylväminen. Siltä osin kuin näihin liittyvät menot ovat arvioitavissa, on tehty varaus.
Ympäristölupien perusteella konsernissa on annettu takauksia yhteensä 118 600 euron arvosta. Muiden ympäristövastuiden vakuudeksi on konsernissa annettu kiinteistökiinnityksiä yhteensä 33 638 euron arvosta.
| 1 000 euro | Konserni | ||
|---|---|---|---|
| 34. Ympäristövastuisiin liittyviä tunnuslukuja | 2007 | 2006 | 2005 |
| Energian käyttö, sähkö MWh | 23 517 | 17 897 | 14 934 |
| Öljyn käyttö, m3 | 953 | 1 115 | 811 |
| Kauko- ja hakelämpö, MWh | 1 312 | 1 065 | 1 924 |
| Nestekaasu, tn | 521 | 825 | 905 |
| Ajoneuvojen polttoaineita käytettiin yhteensä 700 (750) tn ja räjähdysaineita 105 (110) tn. | |||
| Maa-aineksien siirrot ja raaka-aineiden käyttö | |||
| Vuolukivi, 1 000 kiinto-m3 brutto | 241 | 219 | 184 |
| Maa-aines ja ripe- ja jäämäkivi, 1 000 irto-m3 | 690 | 880 | 680 |
| Vuolukiven irroitussahauksessa käytetään teräketjun voiteluun rypsiöljyä, joka sitoutuu pysyvästi hienoon vuolukivijauhoon. Vuonna 2007 rypsi- ja mäntyöljyä käytettiin 130 (134,8) m3. | |||
| Vuolukiven käyttömäärään vaikuttaa paitsi tehdaskohtainen kapasiteetti myös kulloinenkin kiven saanto-% louhoksella ja tehtaassa. |
| Ostettu luonnonkivi, 1 000 tn | 7 | 8 | 8 |
|---|---|---|---|
Ostettujen luonnonkivien työstöistä jäävä leikkuujäte käytetään osittain täytteiksi maanrakennuskohteille, muu osa läjitetään läjitysalueille tai kuljetetaan kaatopaikalle. Luonnonkivi ostetaan ulkopuolisilta toimittajilta. Keraaminen uuni- ja astiatuotanto käyttää raaka-aineenaan pääsääntöisesti luonnonmateriaaleja, kuten savea, maasälpää, kvartsia, erilaisia sementtejä ja soraa. Keraamisia massoja käytetään vuosittain n. 2 500 tn. Tuotannossa käytetään hyvin vähäisessä määrin raskasmetalleja sisältäviä ainesosia. Niiden hävittäminen tapahtuu ongelmajätelaitoksella.
Konsernin tuotantoprosessiin otettiin vuonna 2007 puhdasta käyttövettä yhteensä 101 066 m3 ja talousvettä yhteensä 14 541 m3. Prosessin kiertovesillä on suljettu vesikierto lukuun ottamatta Kuhmon tehdasta. Kuhmossa sekä Espoon, Taivassalon ja Heinäveden tuotannossa tehtailla käytetään prosessivesien käsittelyssä laskeutumisaltaita. Prosessivesi poistetaan imeytysaltaiden kautta vesistöön. Louhosvedet johdetaan laskeutumisaltaiden kautta vesistöön. Talousjätevesi ohjataan kunnalliseen jätevesiverkostoon tai sellaisen puuttuessa imeytyskenttäkäsittelyyn.
Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys ja tytär- ja osakkuusyritykset sekä hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen. Lähipiiriin luetaan lisäksi Suomen Kivitutkimussäätiö.
| 35.1. Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat: | Omistusosuus (%) | Osuus äänivallasta (%) |
|---|---|---|
| Tulikivi Oyj, Juuka, emoyhtiö | ||
| Kivia Oy, Kuhmo | 100 | 100 |
| Tulikivi U.S. Inc., USA | 100 | 100 |
| AWL-Marmori Oy, Turku | 100 | 100 |
| The New Alberene Stone Company Inc., USA | 100 | 100 |
| Uuni Vertriebs GmbH, Saksa | 100 | 100 |
| OOO Tulikivi, Venäjä | 100 | 100 |
| Kermansavi Oy, Heinävesi, sulautui emoyhtiöön 31.12.2007. | 100 | 100 |
| Osakkuusyritykset | ||
| Stone Pole Oy, Juuka | 27 | 27 |
| Leppävirran Matkailukeskus Oy, Leppävirta | 33 | 33 |
| 35.2. Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat: | 2007 | 2006 |
| 35.2.1. Tavaroiden ja palvelujen myynnit | ||
| Tavaroiden ja palveluiden myynnit osakkuusyrityksille | 2 | 5 |
| 35.2.2. Tavaroiden ja palvelujen ostot | ||
| Tavaroiden ja palveluiden ostot osakkuusyrityksiltä | 86 | 171 |
| 35.3. Liiketoimet johtoon kuuluvien avainhenkilöiden kanssa | ||
| Vuokrattu tiloja lähipiiriin kuuluvilta | 105 | 103 |
| Vuokrattu tiloja lähipiiriin kuuluville | 0 | 2 |
Konserniyhtiöillä ei ollut saamisia johtoon kuuluvilta avainhenkilöiltä 31.12.2007 (4 te 2006).
Tulikivi Oyj on perustajajäsenenä Suomen Kivitutkimussäätiössä (entinen Juuan Kivimuseo- ja Kivikyläsäätiö). Yhtiö on lahjoittanut Säätiölle 70 (50) tuhatta euroa. Lisäksi yhtiö on vuokrannut toimisto- ja varastotiloja Säätiön ja Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymän omistamasta rakennuksesta. Näistä tiloista on maksettu 125 (126) tuhannen euron suuruinen vuokra. Vuokra vastaa käypää vuokratasoa. Tulikivi Oyj:n palveluveloitukset Säätiöltä vuonna 2007 olivat 34 (38) tuhatta euroa. Säätiö ei ole veloittanut palveluita Tulikivi Oyj:ltä (30 te vuonna 2006). Konserniyhtiöillä ei ollut saamisia Säätiöltä 31.12.2007 (38 euroa 31.12.2006).
| 35.5. Johdon työsuhde-etuudet | ||
|---|---|---|
| Hallituksen, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet |
473 | |
| Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet | 89 | |
| Palkat ja palkkiot | ||
| Toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen | 242 | |
| Hallituksen jäsenet | ||
| Piispa Ambrosius | 15 | |
| Erma Juhani | 23 | |
| Makkonen Eero | 15 | |
| Paukkonen Aimo | 0 | |
| Toivanen-Koivisto Maarit | 15 | |
| Vauhkonen Heikki | 50 | |
| Vauhkonen Reijo | 27 | |
| Virtaala Matti | 86 |
Konsernin riskit jaetaan strategisiin ja operatiivisiin riskeihin, vahinkoriskeihin ja rahoitusriskeihin. Riskien arvioinnissa on otettu huomioon niiden toteutumisen todennäköisyys ja vaikuttavuus. Analyysin jälkeen riskeille on kartoitettu ehkäisy- ja kontrollointikeinoja niiden vaikuttavuuden ja todennäköisyyden perusteella. Riskianalyysi vaikuttaa osaltaan konsernin strategisiin valintoihin ja vuosittain tehtäviin toimintasuunnitelmiin. Riskien hallintakeinojen toimivuutta arvioidaan vuosittain toimintasuunnitelmien toteutumisarvioinnin yhteydessä.
Strategiset riskit liittyvät liiketoiminnan luonteeseen ja koskevat muun muassa konsernin raaka-ainevaroja, lainsäädännön ja asetusten muutoksia, liiketoimintakokonaisuutta, markkina-asemaa, yrityksen ja raaka-aineen mainetta sekä suuria investointeja.
Vuolukiviraaka-aine on luonnonmateriaali, jonka ehjyys, tekstuuri ja saantoprosentti vaihtelevat louhoksittain. Raaka-aineen laatu vaikuttaa valmistuskustannuksiin. Raaka-aineen laatu pyritään määrittelemään louhoskohtaisesti kairausnäytteiden ja koelouhinnan avulla ennen louhoksen avaamista. Riskin muodostavat myös mahdolliset raaka-ainekilpailijat globaalisti sekä vuolukiviesiintymät, jotka ovat muun toimijan kuin Tulikiven hallussa. Strategisena tavoitteena on edelleen lisätä raaka-ainevarantoja. Tutkimme ja kartoitamme jatkuvasti uusia esiintymiä. Tulikivi myös lisää kiven riittävyyttä käyttämällä raaka-aineen mahdollisimman tarkkaan sekä huomioimalla kiven asettamat erityisvaatimukset tuotekehityksessä. Tulikivi hallitsee raaka-aineeseen liittyvää kilpailuriskiä jatkuvalla tuotekehityksellä, vahvalla kokonaiskonseptilla ja Tulikivi-brändillä.
Tulikiven valmistamista tulisijoista noin puolet menee vientiin, pääosin Keski-Eurooppaan, Venäjälle ja Yhdysvaltoihin. Näissä maissa poikkeukselliset tuotehyväksyntämuutokset esimerkiksi hiukkaspäästörajoituksissa tai tuotteiden käyttörajoitukset saattaisivat vaikuttaa Tulikiven tuotteiden menekkiin ja rajoittaa niiden käyttöä. Myös louhinnan ympäristölupien ehtojen tiukkeneminen ja lupaprosessien pitkittyminen kuuluvat lainsäädännöllisiin riskeihin. Ympäristölainsäädännöstä ja -määräyksistä saattaa aiheutua yhtiölle kustannuksia, jotka vaikuttavat myyntikatteisiin ja tuloskehitykseen.
Tulikivi seuraa säännösten kehittymistä ja valmistelua ja pyrkii vaikuttamaan niihin sekä suoraan että alueiden omien tulisijayhdistysten kautta. Lisäksi tuotekehityksessä huolehditaan pitkäjänteisesti siitä, että Tulikiven tuotteet vastaavat paikallisia määräyksiä. Tulikivi hankkii tuotteille tarvittavat tuotehyväksynnät jokaisessa kohdemaassa.
Taloudellinen lama ja rakentamisen väheneminen päämarkkina-alueilla saattavat laskea tuotteiden kysyntää ja heikentää sitä kautta kannattavuutta. Toiminta yli kahdessakymmenessä maassa tasoittaa osittain taloudellisiin suhdannevaihteluihin liittyviä menekkiriskejä. Tulikiven markkina-alueilla tulisijakulttuurit vaihtelevat perinteisten varaavien uunien alueista maihin, joissa kamiinat ovat vahva traditio. Markkinoiden yhtenäistymisen myötä myös tulisijakulttuurit kohdemaissa muuttuvat. Kulutustottumusten muutokset saattavat vaikuttaa joidenkin tuotteiden tai valmistusmateriaalien kysyntään ja siten kannattavuuteen. Yleensä tällainen muutos on varsin hidasta. Tulikivi panostaa asiakastarpeiden ymmärtämiseen ja vastaa niihin muun muassa kehittämällä jatkuvasti tuotteita uusille asiakassegmenteille. Epäterve hintakilpailu voi heikentää kannattavuutta. Häiriöt jakelutien toiminnan tehokkuudessa heikentävät tuotteiden menekkiä. Häiriöitä voi esiintyä jakelutien uudistamisen yhteydessä tai jakelutieyrittäjistä johtuvista syistä tai kilpailevien tuotteiden tulemisesta samaan jakelutiehen. Alueellisia markkinatilannemuutoksia saattaa tapahtua eri lämmitysmuotoja koskevien julkisten tukien muuttuessa. Lämpimät talvet ja vaikutelmat pysyvästä ilmaston pysyvästä lämpenemisestä saattavat vaikuttaa aiempaa voimakkaammin yksittäisen sesongin kysyntään. Samoin se vaikuttaa eri tulisijatyyppien kysyntään. Ilmaston lämpeneminen saattaa luoda kuluttajalle harhan, että tulisijaa ei tarvita.
Tulikiven liiketoiminnan johtamisessa otetaan huomioon kehitysmahdollisuudet, uudet tuotteet ja asiakasryhmät sekä uudet teknologiset ratkaisut. Uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin ja uusiin markkinoihin liittyy riskejä, jotka voivat vaikuttaa myös paitsi kannattavuuteen myös Tulikivi- brändiin.
Tulikivi-konsernin strategisena tavoitteena on hakea kasvua myös yritysostoin. Yritysostojen onnistuminen vaikuttaa kasvusuunnitelmien toteutumiseen. Jos yrityskaupoissa epäonnistutaan, yhtiön kilpailukyky voi kärsiä. Toisaalta yrityskaupat voivat muuttaa yhtiön riskiprofiilia. Konsernissa tehdään yritysostoja kuitenkin vain tarkkojen liiketoiminnallisten ja taloudellisten analyysien perusteella.
Operatiiviset riskit liittyvät tuotteisiin, jakeluteihin, henkilöstöön, toimintaan ja prosesseihin.
Tuotevastuuriskejä pyritään pienentämään kehittämällä tuotteista mahdollisimman käyttäjäturvallisia. Jälleenmyyjä- ja asentajakoulutuksella sekä tarkoilla myyntisopimusehdoilla huolehditaan siitä, että tuote- ja palveluketju Tulikiveltä asiakkaalle toimii moitteettomasti ja asiantuntemuksella. Tuotevastuuriskiltä pyritään suojautumaan myös tuote- ja toiminnanvastuuvakuutuksin. Tuotteen kustannusrakenteen säilyminen kilpailukykyisenä on menekin säilymisen ja kasvun edellytys.
Toiminnalliset riskit liittyvät inhimillisen toiminnan, epäonnistuneiden yrityksen sisäisten prosessien tai ulkoisten tapahtumien seurauksiin. Tehdastoimintaan liittyvät operatiiviset riskit minimoidaan muun muassa yrityksen toimintakäsikirjan noudattamisella ja järjestelmällisellä kehitystyöllä. Uusien valmistustekniikoiden ja tehtaiden käyttöönottoon liittyy kustannusriskejä ja kapasiteettiriskejä. Niiltä pyritään suojautumaan huolellisella suunnittelutyöllä ja henkilöstön kouluttamisella. Riippuvuus keskeisistä tavarantoimittajista voi nostaa konsernin materiaalikustannuksia tai koneiden tai niiden varaosien kustannuksia tai vaikuttaa tuotantoon. Energian hankinta ulkopuolisilta toimittajilta voi vaikuttaa konsernin energiakustannuksiin tai energian saantiin. Toisaalta korkea energian hinta tukee tuotteiden kysyntää. Toiminnallisia häiriöitä voi liittyä myös muutoksiin jakelutiessä ja logistisissa järjestelmissä. Sopimusriskit ovat osa toiminnallisia riskejä.
Konsernin liiketoiminta perustuu toimiville ja luotettaville tietojärjestelmille. Niihin liittyviä riskejä pyritään hallitsemaan mm. kahdentamalla kriittiset tietojärjestelmät ja tietoliikenneyhteydet, kiinnittämällä huomiota yhteistyökumppaneiden valintaan sekä standardoimalla käytössä olevia työasemamalleja ja ohjelmistoja sekä tietoturvaan liittyviä menettelytapoja.
Konsernin liiketoiminnan luonteen mukaisesti myyntisaamiset ja vaihto-omaisuus ovat merkittäviä tase-eriä. Myyntisaamisiin liittyvää luottotappioriskiä hallitaan yhdenmukaisella luotonantopolitiikalla, saamisten vakuuttamisella ja tehokkaalla perintätoiminnalla. Toteutuneet luottotappiot ovat olleet vähäisiä.
Konsernin ydinosaaminen liittyy liiketoimintaprosesseihin, joita ovat myynti, tuotekehitys, louhinta, valmistus, hankinta ja logistiikka sekä tarvittaviin tukitoimintoihin, joita ovat mm. tietohallinto, talous, henkilöstöasiat ja viestintä. Ydinosaamisen ennakoimaton merkittävä vähentyminen tai henkilöiden uudistumiskyvyn heikkeneminen olisi riski. Yhtiö pyrkii jatkuvasti lisäämään henkilöstönsä ydin- ja muuta merkittävää osaamista tarjoamalla mahdollisuuksia työssä oppimiseen ja koulutukseen sekä rekrytoimalla osaavaa uutta henkilöstöä. Avainhenkilöiden vaihtuvuus on ollut maltillista.
Toiminnan tehostaminen, hallittu muutos ja tehokas sisäinen viestintä toimivat osaltaan toiminnallisten riskien ja prosessiriskien hallintakeinoina.
Valtaosa konsernin tuotannosta on pääomavaltaista ja suuri osa konsernin pääomasta on sidottu tuotantolaitoksiin. Siten esimerkiksi tulipalo tai vakava konerikko voi aiheuttaa merkittäviä omaisuus- ja keskeytysvahinkoja sekä muita epäsuoria haitallisia vaikutuksia konsernin toimintaan. Konserni pyrkii suojautumaan tällaisilta riskeiltä arvioimalla riskienhallinnan kannalta tuotantolaitoksiaan ja prosessejaan. Vahinkoriskeihin kuuluvat myös työterveys- ja työsuojeluriskit, ympäristöriskit ja onnettomuusriskit. Konserni tarkistaa säännöllisesti vakuutuksensa osana riskien kokonaishallintaa. Vakuutuksilla pyritään kattamaan kaikki ne riskit, jotka on taloudellisesti tai muista syistä järkevää hoitaa vakuuttamalla.
Vireillä ei ole oikeudenkäyntejä eikä yrityksen toimintaan liity muitakaan hallituksen tiedossa olevia juridisia riskejä, jotka vaikuttaisivat oleellisesti yrityksen toiminnan tulokseen.
Konserni altistuu liiketoiminnassaan erilaisille rahoitusriskeille. Riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat valuuttariski, korkoriski, luottoriski ja maksuvalmiusriski. Rahoitusriskejä ja niiden hallintaa on käsitelty tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 27.
| Me | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Q4/2007 | Q3/2007 | Q2/2007 | Q1/2007 | Q4/2006 | Q3/2006 | Q2/2006 | Q1/2006 | |
| Liikevaihto | 16,8 | 16,5 | 17,4 | 19,2 | 24,4 | 20,5 | 20,9 | 16,3 |
| Tulisijat-liiketoiminta | 14,4 | 13,9 | 14,7 | 16,7 | 21,5 | 17,8 | 18,1 | 14,6 |
| Luonnonkivituotteet-liiketoiminta | 1,7 | 1,7 | 2,1 | 1,9 | 1,8 | 1,7 | 2,1 | 1,7 |
| Muu toiminta | 0,7 | 0,9 | 0,6 | 0,6 | 1,1 | 1,0 | 0,7 | |
| Liikevoitto | -0,6 | 0,3 | 0,6 | 0,7 | 2,4 | 2,4 | 1,7 | 1,7 |
| Tulisijat-liiketoiminta | 0,8 | 0,8 | 1,4 | 1,4 | 3,2 | 2,8 | 2,7 | 2,3 |
| Luonnonkivituotteet-liiketoiminta | 0,0 | 0,1 | 0,2 | 0,1 | 0,0 | 0,2 | 0,0 | 0,1 |
| Muu toiminta | -1,4 | -0,6 | -1,0 | -0,8 | -0,8 | -0,6 | -1,0 | -0,7 |
| Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut | ||||||||
| 1 000 euro | ||||||||
| Tuloslaskelma | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | |||
| FAS | IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | ||||
| Liikevaihto | 53 611 | 55 291 | 58 642 | 82 149 | 69 887 | |||
| Muutos, % | 2,2 | 3,1 | 6,1 | 40,1 | -14,9 | |||
| Liikevoitto | 4 224 | 6 283 | 6 285 | 8 230 | 965 | |||
| % liikevaihdosta | 7,9 | 11,4 | 10,7 | 10,0 | 1,4 | |||
| Rahoitustuotot ja -kulut sekä osuus | ||||||||
| osakkuusyhtiöiden tappiosta | 36 | -161 | -222 | -430 | -805 | |||
| Voitto ennen veroja | 4 269 | 6 122*) | 6 063 | 7 800 | 160 | |||
| % liikevaihdosta | 8,0 | 11,1 | 10,3 | 9,5 | 0,2 | |||
| Tuloverot | 1 239 | 1 772 | 1 697 | 2 075 | -201 | |||
| Tilikauden voitto | 3 030 | 4 350 | 4 366 | 5 725 | 361 | |||
| Tase | ||||||||
| Varat | ||||||||
| Pitkäaikaiset varat | 20 405 | 20 981 | 21 946 | 40 540 | 40 443 | |||
| Vaihto-omaisuus | 6 955 | 7 455 | 7 015 | 10 611 | 12 660 | |||
| Rahavarat | 6 501 | 5 829 | 4 141 | 4 913 | 3 765 | |||
| Muut lyhytaikaiset varat | 7 813 | 7 657 | 7 487 | 10 444 | 5 926 | |||
| Oma pääoma ja velat | ||||||||
| Oma pääoma | 24 384 | 23 166 | 25 517 | 30 711 | 27 571 | |||
| Korolliset velat | 7 836 | 8 647 | 3 347 | 17 463 | 21 612 | |||
| Korottomat velat | 9 454 | 10 109 | 11 724 | 18 334 | 13 611 | |||
| Taseen summa | 41 674 | 41 922 | 40 588 | 66 508 | 62 794 |
*) Vuoden 2004 vertailukelpoinen tulos on 5,0 miljoonaa euroa. Ero johtuu vuonna 2004 tehdystä 1,2 miljoonan suuruisesta Tel-eläkejärjestelmän muutoksesta aiheutuneesta työkyvyttömyysvastuun kertaluontoisesta tuloutuksesta.
| 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | |
|---|---|---|---|---|---|
| FAS | IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | |
| Oman pääoman tuotto, % | 12,1 | 18,7 | 17,9 | 20,4 | 1,2 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 13,7 | 20,3 | 20,7 | 21,7 | 2,5 |
| Omavaraisuusaste, % | 58,7 | 55,3 | 63,0 | 46,2 | 43,9 |
| Nettovelkaantumisaste, % | 5,5 | 12,1 | -3,1 | 40,9 | 64,7 |
| Bruttoinvestoinnit, 1 000 euro | 2 916 | 3 937 | 5 150 | 24 118 | 5 673 |
| % liikevaihdosta | 5,4 | 7,1 | 8,8 | 29,4 | 8,1 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot, 1 000 euro | 1 325 | 1 497 | 1 652 | 1 832 | 1 589 |
| % liikevaihdosta | 2,5 | 2,7 | 2,8 | 2,2 | 2,3 |
| Kehitysmenot, aktivoitu, 1 000 euro | 0 | 140 | 377 | 265 | 98 |
| Tilauskanta, milj. euroa | 7,1 | 5,4 | 9,2 | 10,4 | 6,9 |
| Henkilöstö keskimäärin | 555 | 513 | 514 | 664 | 682 |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | |||||
| Osakekohtainen tulos, euro | 0,08 | 0,12 | 0,12 | 0,16 | 0,01 |
| Osakekohtainen oma pääoma, euro | 0,67 | 0,64 | 0,70 | 0,83 | 0,74 |
| Osingot | |||||
| Osakekohtainen osinko, euro | |||||
| A-osake | 0,128 | 0,058 | 0,070 | 0,090 | 0,0450*) |
| K-osake | 0,125 | 0,055 | 0,068 | 0,088 | 0,0433*) |
| Osinko tuloksesta, % | 151,2 | 47,6 | 58,0 | 58,1 | 457,9 |
| Efektiivinen osinkotuotto, %/A-sarja | 9,8 | 3,6 | 3,4 | 2,6 | 2,9 |
| Hinta/voitto, (P/E) | 15,4 | 13,2 | 17,0 | 22,6 | 160,3 |
| Osakkeen ylin kurssi, euro | 1,42 | 2,05 | 2,25 | 4,05 | 3,75 |
| Osakkeen alin kurssi, euro | 0,87 | 1,31 | 1,39 | 2,04 | 1,53 |
| Tilikauden keskikurssi, euro | 1,09 | 1,69 | 1,79 | 3,18 | 2,69 |
| Osakeantikorjattu pörssikurssi 31.12., euro | 1,30 | 1,58 | 2,04 | 3,51 | 1,56 |
| Osakekannan markkina-arvo, 1 000 euro | 47 171 | 57 552 | 74 308 | 130 375 | 57 945 |
| (Olettaen K-osakkeen markkina-arvoksi saman kuin A-osakkeella.) | |||||
| Osakkeiden vaihto, (1 000 kpl) | 6 041 | 5 334 | 4 866 | 7 454 | 5 369 |
| Osakkeiden vaihto, % | 22,5 | 19,8 | 18,1 | 27,0 | 19,4 |
| Osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana, (1 000 kpl) |
36 426 | 36 426 | 36 426 | 36 785 | 37 144 |
| Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa, (1 000 kpl) | 36 426 | 36 426 | 36 426 | 37 144 | 37 144 |
| *) Hallituksen esityksen mukaan. |
| Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut | ||
|---|---|---|
| tilikauden tulos | ||
| Oman pääoman tuottoprosentti (ROE) = | 100 x | oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana) |
| tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut | ||
| Sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROI) = | 100 x | taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana) |
| Omavaraisuusaste, % = | 100 x | oma pääoma |
| taseen loppusumma - saadut ennakot | ||
| Nettovelkaantumisaste, % = | 100 x | korolliset velat - varat |
| oma pääoma | ||
| Osakekohtaiset tunnusluvut | ||
| Osakekohtainen tulos = | tilikauden tulos | |
| tilikauden keskimääräinen, osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä | ||
| Osakekohtainen oma pääoma = | oma pääoma | |
| osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä | ||
| Osakekohtainen osinko = | tilikaudelta jaettu osinko | |
| osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä | ||
| Osinko tuloksesta, % = | 100 x | osakekohtainen osinko |
| osakekohtainen tulos | ||
| osakeantikorjattu osinko/osake | ||
| Efektiivinen osinkotuottoprosentti = | 100 x | A-osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa |
| A-osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa | ||
| Hinta/voitto -suhde (P/E) = | osakekohtainen tulos |
| 1 000 euro | Liite | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1.1. | 52 150 | 64 998 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden | |||
| varastojen lisäys (+) / vähennys (-) | 2 202 | 49 | |
| Valmistus omaan käyttöön | 914 | 581 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 1.2. | 2 673 | 1 020 |
| Materiaalit ja palvelut | 1.3. | 18 590 | 18 262 |
| Henkilöstökulut | 1.4. | 22 015 | 23 933 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 1.5. | 4 233 | 3 926 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 12 666 | 14 216 | |
| Liikevoitto | 435 | 6 311 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 1.6. | -709 | -319 |
| Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | -274 | 5 992 | |
| Tilinpäätössiirrot | 1.7. | 950 | -737 |
| Tuloverot | 1.8. | -630 | -1 520 |
| Tilikauden voitto | 46 | 3 735 |
| 1 000 euro | Liite | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|
| Vastaavaa | |||
| Pysyvät vastaavat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 2.1. | 6 624 | 3 197 |
| Liikearvo | 2.1. | 7 459 | 0 |
| Aineelliset hyödykkeet | 2.2. | 20 632 | 18 648 |
| Sijoitukset | |||
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | 2.3. | 917 | 14 396 |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 2.4. | 34 | 524 |
| Osuudet omistusyhteysyrityksissä | 25 | 1 | |
| Muut sijoitukset | 2.5. | 33 | 37 |
| Pysyvät vastaavat yhteensä | 35 724 | 36 803 | |
| Vaihtuvat vastaavat | |||
| Vaihto-omaisuus | 2.6. | 12 209 | 7 420 |
| Pitkäaikaiset saamiset | 2.7. | 396 | 880 |
| Laskennallinen verosaaminen | 2.8. | 386 | 142 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 2.9. | 5 369 | 8 636 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 3 479 | 2 884 | |
| Vaihtuvat vastaavat yhteensä | 21 839 | 19 962 | |
| Vastaavaa yhteensä | 57 563 | 56 765 | |
| Vastattavaa | |||
| Oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 2.10. | 6 314 | 6 314 |
| Ylikurssirahasto | 2.10. | 7 334 | 7 334 |
| Edellisten tilikausien voitto | 2.10. | 7 458 | 7 168 |
| Tilikauden voitto | 2.10. | 46 | 3 735 |
| Oma pääoma yhteensä | 21 153 | 24 551 | |
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | |||
| Poistoero | 2 856 | 3 806 | |
| Pakolliset varaukset | 2.12. | 844 | 547 |
| Vieras pääoma | |||
| Laskennallinen verovelka | 18 | ||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 2.13. | 18 098 | 14 329 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 2.14. | 14 594 | 13 532 |
| Vieras pääoma yhteensä | 32 710 | 27 861 | |
| Vastattavaa yhteensä | 57 563 | 56 765 |
| 1 000 euro | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Voitto ennen satunnaisia eriä | -274 | 5 992 |
| Oikaisut: | ||
| Suunnitelman mukaiset poistot | 4 233 | 3 926 |
| Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot | 4 | -1 |
| Muut kulut, joihin ei liity maksua | 12 | 240 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 709 | 319 |
| Muut oikaisut | -75 | -82 |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 4 609 | 10 394 |
| Käyttöpääoman muutos: | ||
| Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) | 3 182 | -424 |
| Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) | -2 186 | -936 |
| Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) | -2 676 | 1 379 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 2 929 | 10 413 |
| Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista | -849 | -442 |
| Saadut osingot liiketoiminnasta | 10 | 5 |
| Saadut korot liiketoiminnasta | 109 | 111 |
| Maksetut välittömät verot | -863 | -1 373 |
| Rahavirta ennen satunnaisia eriä | 1 336 | 8 714 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 1 336 | 8 714 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin, brutto | -6 308 | -8 709 |
| Investointeihin saadut avustukset | 1 120 | 36 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 118 | 92 |
| Myönnetyt lainat | -1 090 | -635 |
| Ostetut tytäryhtiöt | 0 | -11 719 |
| Lainasaamisten takaisinmaksut | 2 051 | 642 |
| Saadut korot investoinneista | 127 | 36 |
| Investointien rahavirta | -3 982 | -20 257 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Lyhytaikaisten lainojen nostot | 1 836 | 0 |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 6 704 | 15 349 |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -3 520 | -2 260 |
| Maksetut osingot | -3 459 | -2 608 |
| Rahoituksen rahavirta | 1 561 | 10 481 |
| Rahavarojen muutos lisäys (+) / vähennys (-) | -1085 | -1 062 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 2 884 | 3 959 |
| Valuuttakurssien muutosten vaikutus | -46 | -13 |
| Sulautumisessa saatu | 1 726 | 0 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 3 479 | 2 884 |
Tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaan.
Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä saaduilla investointiavustuksilla ja suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuuden taloudellisen pitoajan perusteella seuraavasti:
| Poistoaika | |
|---|---|
| Aineettomat oikeudet ja muut pitkävaikutteiset menot |
5 - 10 vuotta |
| Liikearvo | 5 vuotta |
| Rakennukset | 25 - 30 vuotta |
| Rakennelmat | 5 vuotta |
| Prosessikoneet | 3 - 10 vuotta |
| Moottoriajoneuvot | 5 - 8 vuotta |
| ATK-laitteet | 3 - 5 vuotta |
| Kehittämismenot | 5 vuotta |
Kaluston hankintameno poistetaan EVL:n enimmäispoistoin hankinta-ajankohdasta laskien.
Louhosalueista ja louhinnan maa-alueista tehdään kiven käyttöön ja läjitysalueiden täyttöaikaan perustuva substanssipoisto.
Vaihto-omaisuus on esitetty keskihinta-periaatteen mukaisesti tai sitä alemman todennäköisen myyntihinnan määräisenä. Vaihto-omaisuuden arvoon on sisällytetty muuttuvien menojen lisäksi osuus hankinnan ja valmistuksen kiinteistä menoista.
Liikevaihtoa laskettaessa on myynnistä vähennetty myönnetyt alennukset, välilliset verot sekä myyntisaamisten kurssierot. Suoritteiden myynti on tuloutettu niiden luovutuksen yhteydessä, lukuun ottamatta luonnonkivituotteet-liiketoiminnan pitkän valmistusajan vaativia suoritteita. Näistä pitkäaikaishankkeista syntyvä tulo on kirjattu tuotoksi valmistusasteen perusteella. Pitkäaikaishankkeiden valmistusaste on määritetty hankkeen toteutuneiden menojen suhteessa hankkeen arvioituihin kokonaismenoihin.
Tutkimusmenot on kirjattu vuosikuluiksi niiden syntymävuonna. Louhosalueiden kairaustutkimuksista aiheutuneet menot on aktivoitu ja poistetaan vaikutusaikanaan. Kairaustutkimusten menot kirjataan kuitenkin tuloslaskelmaan kuluiksi silloin, kun kyseisten vuolukivivarantojen kaupalliseen hyödyntämiseen katsotaan liittyvän merkittävää epävarmuutta.
Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna. Ulkomailla olevan henkilöstön eläkejärjestelyt on hoidettu paikallisen käytännön mukaan.
Suomen verolainsäädännön mukaan verotukselliset tilinpäätössiirrot, kuten poistoero, hyväksytään verotuksessa vähennyskelpoiseksi vain, jos ne on kirjattu myös kirjanpitoon.
Veroihin sisältyvät tilikauden tulosta vastaavat verot sekä laskennallisen verovelan ja -saamisen muutos. Laskennallinen verovelka ja -saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena.
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei tilinpäätöksessä ole tehty kirjausta, vaan osingot otetaan huomioon vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.
Valuuttamääräiset tase-erät on arvostettu Euroopan Keskuspankin ilmoittamaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin.
| 1 000 euro | 2007 | 2006 | 1 000 euro | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|---|---|
| 1.1. Liikevaihto | 1.4.3. Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana | ||||
| 1.1.1. Liikevaihto liiketoiminta-alueittain | Toimihenkilöitä | 105 | 110 | ||
| Tulisijat-liiketoiminta | 44 750 | 57 681 | Työntekijöitä | 427 | 416 |
| Luonnonkivituotteet-liiketoiminta | 7 400 | 7 317 | Henkilökunnan lukumäärä yhteensä | 532 | 526 |
| Liikevaihto liiketoiminta-alueittain yhteensä | 52 150 | 64 998 | 1.5. Suunnitelman mukaiset poistot | ||
| 1.1.2. Liikevaihto markkina-alueittain | Aineettomat oikeudet | 20 | 16 | ||
| Suomi | 21 275 | 23 788 | Muut pitkävaikutteiset menot | 798 | 970 |
| Muu Eurooppa | 29 612 | 39 971 | Rakennukset ja rakennelmat | 554 | 470 |
| USA | 1 263 | 1 239 | Koneet ja kalusto | 2 810 | 2 386 |
| Liikevaihto markkina-alueittain yhteensä | 52 150 | 64 998 | Muut aineelliset hyödykkeet | 18 | 3 |
| 1.2. Liiketoiminnan muut tuotot | Substanssipoisto maa-alueista | 33 | 34 | ||
| Vuokratuotot | 128 | 59 | Liikearvo | 0 | 47 |
| Veloitukset konsernin sisäisistä palveluista | 2 245 | 465 | Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä | 4 233 | 3 926 |
| Julkisen vallan avustukset | 113 | 288 | Yhtiö on siirtynyt suunnitelman mukaisten poistojen laskennassa so | ||
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot | 80 | 88 | veltamaan kivilouhosten ja kaivosoikeuksien osalta substanssipois | ||
| Muut | 107 | 120 | tomenetelmää aiemman tasapoistomenetelmän asemasta. Poisto menetelmän muutos pienensi vuoden 2007 poistoja 284 te aikai |
||
| Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä | 2 673 | 1 020 | sempaan poistomenetelmään verrattuna. | ||
| 1.3. Materiaalit ja palvelut | 1.6. Rahoitustuotot ja -kulut | ||||
| Aineet, tarvikkeet ja tavarat | Osinkotuotot | ||||
| Ostot tilikauden aikana | 12 176 | 12 502 | Muilta | 10 | 5 |
| Varaston muutos lisäys (-) / vähennys (+) | 16 | -888 | Muut korko- ja rahoitustuotot | ||
| Ulkopuolisilta ostetut palvelut | 6 398 | 6 648 | Saman konsernin yrityksiltä | 93 | 62 |
| Materiaalit ja palvelut yhteensä | 18 590 | 18 262 | Muilta | 152 | 130 |
| 1.4. Henkilöstökulut ja henkilökunnan lukumäärä keskimäärin | Korkotuotot yhteensä | 245 | 192 | ||
| 1.4.1. Henkilöstökulut | Korkokulut | -907 | -489 | ||
| Palkat ja palkkiot | 17 366 | 18 846 | Kurssierot | -42 | -19 |
| Eläkekulut | 3 133 | 3 430 | Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista | -6 | 0 |
| Muut henkilösivukulut | 1 516 | 1 657 | Muut rahoitustuotot ja -kulut | -9 | -8 |
| Henkilöstökulut yhteensä | 22 015 | 23 933 | Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -709 | -319 |
| 1.4.2. Johdon työsuhde-etuudet | 1.7. Tilinpäätössiirrot | ||||
| Hallituksen, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen | Poistoeron muutos | 950 | -737 | ||
| palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 473 | 469 | 1.8. Tuloverot | ||
| Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet | 89 | 77 | Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | 714 | 1 583 |
| Palkat ja palkkiot | Laskennallisen verovelan / -saamisen muutos | -84 | -63 | ||
| Toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen | 242 | 269 | Tuloverot yhteensä | 630 | 1 520 |
| Hallituksen jäsenet | |||||
| Piispa Ambrosius | 15 | 12 | |||
| Erma Juhani | 23 | 19 | |||
| Makkonen Eero | 15 | 12 | |||
| Paukkonen Aimo | 0 | 12 | |||
| Toivanen-Koivisto Maarit | 15 | 0 | |||
| Vauhkonen Heikki | 50 | 37 | |||
| Vauhkonen Reijo | 27 | 29 |
Virtaala Matti 86 79
| 1 000 euro | 2 007 | 2006 | 1 000 euro | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|---|---|
| 2.1. Aineettomat hyödykkeet | 2.2. Aineelliset hyödykkeet | ||||
| 2.1.1. Kehittämismenot | 2.2.1. Maa-alueet | ||||
| Sulautumisessa siirtyneet kehittämismenot | 42 | 0 | Hankintameno 1.1. | 1 172 | 1 172 |
| Kehittämismenojen kirjanpitoarvo 31.12. | 42 | 0 | Sulautumisessa siirtynyt maa-alue | 3 | |
| 2.1.2. Aineettomat oikeudet | Lisäykset | 203 | 0 | ||
| Hankintameno 1.1. | 550 | 516 | Hankintameno 31.12. | 1 378 | 1 172 |
| Lisäykset | 18 | 34 | Kertyneet substanssipoistot | 153 | 119 |
| Hankintameno 31.12. | 568 | 550 | Tilikauden substanssipoisto | 33 | 34 |
| Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | 440 | 424 | Kertyneet poistot 31.12. | 186 | 153 |
| Tilikauden poisto | 20 | 16 | Maa-alueiden kirjanpitoarvo 31.12. | 1 192 | 1 019 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 460 | 440 | 2.2.2. Rakennukset ja rakennelmat | ||
| Aineettomien oikeuksien kirjanpitoarvo 31.12. | 108 | 110 | Hankintameno 1.1. | 13 280 | 11 662 |
| 2.1.3. Liikearvo | Sulautumisessa siirtyneet rakennukset ja rakennelmat | 1 589 | |||
| Hankintameno 1.1. | 1 345 | 1 345 | Lisäykset | 298 | 1 618 |
| Sulautumisessa siirtynyt liikearvo | 7 459 | 0 | Hankintameno 31.12. | 15 167 | 13 280 |
| Hankintameno 31.12. | 8 804 | 1 345 | Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | 5 864 | 5 394 |
| Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | 1 345 | 1 298 | Sulautumisessa siirtyneet poistot | 628 | |
| Tilikauden poisto | 0 | 47 | Tilikauden poisto | 554 | 470 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 1 345 | 1 345 | Kertyneet poistot 31.12. | 7 046 | 5 864 |
| Liikearvon kirjanpitoarvo 31.12. | 7 459 | 0 | Sulautumisessa siirtynyt arvonkorotus | 505 | |
| Emoyhtiön liikearvo koostuu sulautumistappioista. | Rakennusten ja rakennelmien kirjanpitoarvo 31.12. | 8 626 | 7 416 | ||
| 2.1.4. Muut pitkävaikutteiset menot | 2.2.3. Koneet ja kalusto | ||||
| Hankintameno 1.1. | 13 441 | 12 446 | Hankintameno 1.1. | 38 574 | 33 806 |
| Sulautumisessa siirtyneet muut pitkävaikutteiset menot | 135 | Sulautumisessa siirtyneet koneet ja kalusto | 5 562 | ||
| Lisäykset | 4 085 | 996 | Lisäykset | 2 221 | 5 063 |
| Hankintameno 31.12. | 17 661 | 13 442 | Vähennykset | 322 | 295 |
| Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | 10 355 | 9 385 | Hankintameno 31.12. | 46 035 | 38 574 |
| Sulautumisessa siirtyneet poistot | 34 | Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | 28 503 | 26 401 | |
| Tilikauden poisto | 798 | 970 | Vähennysten kertyneet poistot | 279 | 284 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 11 187 | 10 355 | Sulautumisessa siirtyneet poistot | 4 391 | |
| Muiden pitkävaikutteisten menojen kirjanpitoarvo 31.12. | 6 474 | 3 087 | Tilikauden poisto | 2 810 | 2 386 |
| Aineettomat hyödykkeet yhteensä | 14 083 | 3 197 | Kertyneet poistot 31.12. | 35 425 | 28 503 |
Muiden pitkävaikutteisten menojen kirjanpitoarvoon sisältyy 3,3 miljoonaa euroa kivitutkimuksista sekä vuolukivilouhosten ja koelouhosten avaamisesta aiheutuneita menoja. Koneiden ja kaluston kirjanpitoarvo 31.12. 10 610 10 071
| 1 000 euro | 2007 | 2006 | 1 000 euro | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|---|---|
| 2.2.4. Muut aineelliset hyödykkeet | 2.7. Pitkäaikaiset saamiset | ||||
| Hankintameno 1.1. | 198 | 198 | Myyntisaamiset | 0 | 0 |
| Lisäykset | 83 | 0 | Saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
| Hankintameno 31.12. | 281 | 198 | Lainasaamiset | 381 | 851 |
| Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | 166 | 163 | Siirtosaamiset | 15 | 29 |
| Tilikauden poisto | 18 | 3 | Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 396 | 880 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 184 | 166 | 2.8. Laskennallinen verosaaminen | ||
| Muiden aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvo 31.12. | 97 | 32 | Varauksista ja siirtoveloista | 244 | 142 |
| 2.2.5. Ennakkomaksut | Sulautumisessa siirtyneistä varauksista ja siirtoveloista | 142 | |||
| Ennakkomaksut | 37 | 110 | Laskennallinen verosaaminen yhteensä | 386 | 142 |
| Sulautumisessa siirtyneet ennakkomaksut | 70 | 2.9. Lyhytaikaiset saamiset | |||
| Ennakkomaksut yhteensä | 107 | 110 | Saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
| Aineelliset hyödykkeet yhteensä | 20 632 | 18 648 | Myyntisaamiset | 98 | 324 |
| Tuotannon koneiden ja laitteiden osuus kirjanpitoarvosta | 9 559 | 9 463 | Siirtosaamiset | 0 | 21 |
| 2.3. Osuudet saman konsernin yrityksissä | Saamiset omistusyhteysyrityksiltä | ||||
| % | % | Saamiset muilta | |||
| Kivia Oy, Kuhmo | 100 | 100 | Myyntisaamiset | 4 712 | 6 446 |
| Kermansavi Oy, Heinävesi, sulautui emoyhtiöön 31.12.2007 | 100 | Muut saamiset | 66 | 307 | |
| Tulikivi U.S. Inc., USA | 100 | 100 | Siirtosaamiset | ||
| AWL-Marmori Oy, Turku | 100 | 100 | Muut siirtosaamiset | ||
| The New Alberene Stone Company Inc., USA | 100 | 100 | Saamiset avustuksista | 85 | 1 267 |
| Uuni Vertriebs GmbH, Saksa | 100 | 100 | Ennakkomaksut | 123 | 143 |
| OOO Tulikivi, Venäjä | 100 | 100 | Tel-saaminen | 26 | 0 |
| Tytäryhtiöiden lisäksi Tulikivi Oyj:llä on Saksassa sivuliike Tulikivi Oyj | Korkosaaminen | 141 | 70 | ||
| Niederlassung Deutschland. | Muut siirtosaamiset | 118 | 58 | ||
| Osakkuusyritykset | Saamiset muilta yhteensä | 5 271 | 8 291 | ||
| Stone Pole Oy, Juuka | 27 | 27 | Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 5 369 | 8 636 |
| Leppävirran Matkailukeskus Oy, Leppävirta | 33 | 2.10. Oma pääoma | |||
| 2.4. Saamiset saman konsernin yrityksiltä | Osakepääoma 1.1. | 6 314 | 6 192 | ||
| Pääomalaina AWL-Marmori Oy | 34 | 34 | Osakepääoma 31.12. | 6 314 | 6 314 |
| Pääomalaina Kivia Oy | 0 | 490 | Ylikurssirahasto 1.1. | 7 334 | 5 351 |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä yhteensä | 34 | 524 | Ylikurssirahasto 31.12. | 7 334 | 7 334 |
| 2.5. Muut sijoitukset | Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. | 10 903 | 9 760 | ||
| Stone Pole Oy | 1 | 1 | Osingonjako | -3 320 | -2 530 |
| Muut | 32 | 37 | Lahjoitukset | -124 | -62 |
| Muut sijoitukset yhteensä | 33 | 38 | Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. | 7 458 | 7 168 |
| 2.6. Vaihto-omaisuus | Tilikauden voitto | 46 | 3 735 | ||
| Aineet ja tarvikkeet | 5 985 | 4 414 | Oma pääoma yhteensä | 21 153 | 24 551 |
| Valmiit tuotteet/ tavarat | 6 224 | 3 006 | |||
| Vaihto-omaisuus yhteensä | 12 209 | 7 420 |
| 1 000 euro | 2007 | 2006 | 1 000 euro | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|---|---|
| 2.11. Laskelma voitonjakokelpoisista varoista 31.12. | 2.15. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut | ||||
| Voitto edellisiltä tilikausilta | 7 458 | 7 168 | Lainat ja tililuottolimiitit, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä ja pantteja | ||
| Tilikauden voitto | 46 | 3 735 | Rahalaitoslainat | 15 312 | 16 003 |
| Jakokelpoiset varat yhteensä | 7 504 | 10 903 | Tililuottolimiitit | 5 000 | 4 300 |
| 2.12. Pakolliset varaukset | Muut pitkäaikaiset velat | 3 051 | 0 | ||
| Takuuvaraus | 447 | 307 | Annetut kiinteistökiinnitykset | 8 891 | 5 910 |
| Ympäristövaraus | 397 | 240 | Annetut yrityskiinnitykset | 12 975 | 3 612 |
| Pakolliset varaukset yhteensä | 844 | 547 | Pantatut osakekirjat | 0 | 11 000 |
| 2.13. Pitkäaikainen vieras pääoma | Kaupan kohde/osamaksuvelat | 3 051 | 2 375 | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 15 211 | 11 632 | Pantatut vuokraoikeudet | 219 | 0 |
| Osamaksuvelat | 2 540 | 2 350 | Vakuudeksi annetut kiinnitykset ja pantit yhteensä | 25 136 | 22 897 |
| Muut velat | 347 | 347 | Muut omat sitoumukset, joista annettu vakuuksia | ||
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 18 098 | 14 329 | Remburssilimiitti Työ- ja takuuaikaiset takaukset |
0 520 |
150 721 |
| 2.14. Lyhytaikainen vieras pääoma | Muut vastuut | 680 | 755 | ||
| Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille | Muut omat sitoumukset yhteensä | 1 200 | 1 626 | ||
| Ostovelat | 1 271 | 154 | Annetut yrityskiinnitykset | 420 | 115 |
| Velat osakkuusyrityksille | Annetut kiinteistökiinnitykset | 745 | 2 018 | ||
| Ostovelat | 6 | 19 | Annetut pantit | 35 | 10 |
| Muista omista sitoumuksista annetut vakuudet yhteensä | 1 200 | 2 143 | |||
| Velat muille | Leasingsopimuksista maksettavat määrät | ||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 2 852 | 2 178 | Tilikaudella 2008 maksettavat | 20 | 5 |
| Saadut ennakot | 2 | 0 | Myöhemmin maksettavat | 18 | 20 |
| Ostovelat | 2 811 | 2 526 | Leasingsopimuksista maksettavat määrät yhteensä | 38 | 25 |
| Muut velat | 1 225 | 1 047 | Leasingsopimukset ovat kolmen-kuuden vuoden leasingsopimuksia, joihin ei liity lunastusehtoja. | ||
| Siirtovelat | Johdannaissopimukset | ||||
| Palkat ja henkilösivukulut | 4 902 | 4 732 | Koronvaihtosopimukset, nimellisarvo | 7 354 | 8 250 |
| Alennukset ja markkinointikulut | 505 | 1 258 | Koronvaihtosopimukset, käypä arvo | 138 | 68 |
| Ulkopuoliset palvelut | 276 | 701 | |||
| Korkovelat | 219 | 0 | |||
| Verovelat | 39 | 233 | |||
| Sopimuskorvaus | 0 | 183 | |||
| Muut siirtovelat | 486 | 501 | |||
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 14 594 | 13 532 |
Vuonna 2003 hankittujen Kivia Oy:n osakkeiden kauppahinta on osittain ehdollinen. Kauppahinnasta vuonna 2008 erääntyy muihin pitkäaikaisiin velkoihin sisältyvä 0,3 miljoonaa euroa, mikäli maksujen perustana olevat eh- dot täyttyvät.
Tulikivi Oyj:n ympäristövelvoitteet ja niiden hoitamiseen liittyvät seikat ja ympäristönhoitomenojen kirjaaminen.
Tulikivi Oyj:llä on kaivoslain ja ympäristölainsäädännön perusteella maisemointivelvoitteita, jotka on täytettävä toiminnan aikana ja louhoksia aikanaan lopetettaessa.
Ympäristövelvoitteiden edellyttämiä toimenpiteitä tehdään jatkuvasti normaalin tuotantotyön ohessa. Ryhmään kuuluvat vesien käsittely, maa- ja kiviaineksen läjitysaluejärjestelyt, tärinä- ja melumittaukset, pölyämisen estäminen ja näihin liittyvien mittaustulosten seuranta. Tästä toiminnasta aiheutuvat menot kirjataan pääsääntöisesti tuloslaskelmaan kuluiksi. Maa-ainesten ajo uusien louhosten avaamisen yhteydessä läjitysalueille aktivoidaan muihin aineettomiin hyödykkeisiin ja poistetaan avattavan louhoksen taloudellisen vaikutusajan mukaisesti. Läjitysalueiden verhoilutyö perustuu pitkän ajanjakson louhintasuunnitelmaan, jonka mukaan verhoilussa hyödynnetään uusien avattavien louhosten pintamateriaalia. Verhoilu voidaan kuitenkin suorittaa vasta siinä vaiheessa, kun läjitysalueella on lopulliseksi jääviä osa-alueita. Verhoilutöiden menoista ei ole tehty varausta, koska maisemointityön ei odoteta lisäävän normaalin louhintatoiminnan kustannuksia.
Tehtaan tai louhosalueen sulkemisen jälkeen tullaan suorittamaan läjitysalueiden loppuverhoustyöt, vesijärjestelyt, tarkkailupisteiden perustaminen, turvallisuuskuntoon saattaminen sekä kasvillisuuden istuttaminen ja kylväminen. Siltä osin kuin näihin liittyvät menot ovat arvioitavissa, on tehty varaus.
Ympäristölupien perusteella yhtiössä on annettu takauksia yhteensä 95 000 euron arvosta.
| 1. Vauhkonen Reijo 2 852 500 1 287 679 11,15 2. Vauhkonen Heikki 2 957 000 42 739 8,08 3. Elo Eliisa 477 500 2 479 520 7,96 4. Virtaala Matti 1 460 000 957 152 6,51 5. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 0 1 902 380 5,12 6. Mutanen Susanna 797 500 846 300 4,43 7. Vauhkonen Mikko 397 500 400 200 2,15 8. Paatero Ilkka 0 718 430 1,93 9. Nuutinen Tarja 397 500 277 040 1,82 10. Erikoissijoitusrahasto Phoebus 0 608140 1,64 Yhtiön 10 suurinta osakkeenomistajaa äänimäärän mukaan K-osakkeita A-osakkeita Lukuun ottamatta hallintarekisteröityjä osakkeita. % 1. Vauhkonen Reijo 2 852 500 1 287 679 24,24 2. Vauhkonen Heikki 2 957 000 42 739 24,07 3. Virtaala Matti 1 460 000 957 152 12,65 4. Mutanen Susanna 797 500 846 300 7,17 5. Elo Eliisa 477 500 2 479 520 5,90 6. Vauhkonen Mikko 397 500 400 200 3,56 7. Nuutinen Tarja 397 500 277 040 3,46 8. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 0 1 902 380 1,55 9. Suomen Kulttuurirahasto 100 000 340 000 1,09 10. Sivonen Juha 100 000 0 0,81 Yhtiön hallituksen jäsenillä ja toimitusjohtajalla on määräysvallassaan yhteensä 7 269 500 K-osaketta ja 2 509 710 A-osaketta eli 61,14 % yhtiön äänivallasta. Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2007 Osakkaita Osuus Osakkeita Osuus Osakkeiden kpl % kpl % lukumäärä, kpl 1 - 100 353 7,95 24 830 0,07 101 - 1000 2 116 47,65 1 177 865 3,17 1001 - 5000 1 420 31,97 3 549 502 9,56 5001 - 10000 277 6,24 2 117 550 5,70 10001 - 100000 250 5,63 5 924 065 15,95 100001 - 25 0,56 24 350 158 65,55 Yhteensä 4 441 100,00 37 143 970 100,00 Yhtiön osakkeenomistajat jakaantuivat 31.12.2007 sektorikohtaisen luokituksen perusteella seuraavasti: Osakkeet, % Äänimäärä, % Sektoriluokka Yksityiset yritykset 2,01 0,61 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 11,30 3,41 Julkisyhteisöt 5,13 1,55 Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 2,81 1,58 Kotitaloudet 78,54 92,79 Ulkomaat 0,20 0,06 Kaikki yhteensä 100,00 100,00 |
Yhtiön 10 suurinta osakkeenomistajaa osakemäärän mukaan Lukuun ottamatta hallintarekisteröityjä osakkeita. |
K-osakkeita | A-osakkeita | Osuus osakkeista, % |
|---|---|---|---|---|
| Osuus äänimäärästä, | ||||
Hallintarekisteröidyt osakkeet 2 800 106 kpl (7,54 % osakekannasta) sisältyvät kohtaan rahoitus- ja vakuutuslaitokset.
Matti Virtaala Piispa Ambrosius Juhani Erma
Eero Makkonen Maarit Toivanen-Koivisto Reijo Vauhkonen
Heikki Vauhkonen toimitusjohtaja
Olemme tarkastaneet Tulikivi Oyj:n kirjanpidon, toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. - 31.12.2007. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat laatineet EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaan laaditun konsernitilinpäätöksen, joka sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot sekä Suomessa voimassa olevien määräysten mukaisesti laaditut toimintakertomuksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen, joka sisältää emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon konsernitilinpäätöksestä sekä toimintakertomuksesta, emoyhtiön tilinpäätöksestä ja hallinnosta.
Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, etteivät toimintakertomus ja tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty emoyhtiön hallituksen jäsenten sekä toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiölain säännösten perusteella.
EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaan laadittu konsernitilinpäätös antaa näiden standardien ja kirjanpitolain tarkoittamalla tavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain ja tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti ja antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
Toimintakertomus on laadittu kirjanpitolain ja toimintakertomuksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Toimintakertomus on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa ja antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
Konsernitilinpäätös ja emoyhtiön tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Hallituksen esitys tuloksen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen.
Nunnanlahdessa 26. helmikuuta 2008 KPMG OY AB
Ari Eskelinen KHT
FI-83900 Juuka Tel. +358 207 636 000 Fax +358 207 636 130 www.tulikivi.com [email protected]
Saarikyläntie 26 FI-89920 Ruhtinansalmi Tel. +358 207 636 750 Fax +358 207 636 769
Rasiahontie 3 FI-79700 Heinävesi Tel. +358 207 636 501 Fax +358 207 636 505
TAIVASSALON JA VINKKILÄN TEHTAAT Helsingintie 108
FI-23310 Taivassalo Tel. +358 207 636 880 Fax +358 207 636 888
Bulevardi 22 FI-00120 Helsinki Tel. +358 207 636 000 Fax +358 207 636 558
Lautamiehentie 1 FI-02770 Espoo Tel. +358 207 636 820 Fax +358 207 636 877
KIVIA OY Kivikatu 2-4 FI-88900 Kuhmo Tel. +358 207 636 700 Fax +358 207 636 720
P.O. Box 7547 Charlottesville, VA 22906-7547, USA Tel. +1 800 843 3473
Wernher-von-Braun-Str. 5 D-63263 Neu-Isenburg, Germany Tel. +49 6102 74 140 Fax +49 6102 741 414
Liteiniy pr., 22 191028 St. Petersburg, Russia Tel. +990 7 8129 512 655
Kuhnustantie 10 FI-83900 Juuka Tel. +358 207 636 600 Fax + 358 207 636 609
Rasiahontie 3 FI-79700 Heinävesi Tel. +358 207 636 501 Fax +358 207 636 505
Lähin jälleenmyyjä Internet-osoitteessa www.tulikivi.com
BENELUX DUTRY & CO. Vichtestraat 147 B-8540 Deerlijk Belgium Tel. +32 56 776 090 Fax +32 56 774 294
EUROTRIAS S.R.L. – GMBH Via G. Di Vittorio 9 I-39100 Bolzano/Bozen Italy Tel. +39 0 471 201 616 Fax +39 0 471 201 689
NEUHAUSER-SPECKSTEIN-ÖFEN Bahnhofstrasse 54 A-4810 Gmunden Austria Tel. +43 7612 744 58 Fax +43 7612 744 584
Baltic TK Pihlaka 1 a 11216 Tallinn Estonia Tel. +372 6555 486 Fax +372 6555 487
TULIKIVI OYJ 75, avenue Parmentier F-75011 Paris France Tel. +33 1 40 21 25 65 Fax +33 1 40 21 24 00
FI-83900 Juuka Finland Tel. +358 207 636 000 Fax +358 207 636 120
TULIKIVI OYJ NIEDERLASSUNG DEUTSCHLAND Wernher-von-Braun-Str. 5 D-63263 Neu-Isenburg Germany Tel. +49 6102 74 140 Fax +49 6102 741 414
SVEITSI ARMAKA AG Duggingerstrasse 10 CH-4153 Reinach BL Switzerland Tel. +41 61 715 9911 Fax +41 61 715 9919
TULIKIVI U.S., INC. P.O. Box 7547 Charlottesville, VA 22906-7547 USA Tel. +1 800 843 3473
OOO TULIKIVI Liteiniy pr., 22 191028 St. Petersburg Russia Tel. +990 7 8129 512 655
Baltic TK Pihlaka 1 a 11216 Tallinn Estonia Tel. +372 6555 486 Fax +372 6555 487
Tulikivi Oyj, 83900 Juuka, puh. 0207 636 000, fax 0207 636 130, www.tulikivi.com Y-tunnus 0350080-1, kotipaikka Juuka
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.