Keskisuomalainen Oyj

Annual Report • Apr 3, 2008

Keskisuomalainen Oyj:n VUOSIKERTOMUS 2007

Sisältö

• 1. Tietoja osakkeenomistajille
• 1. Keskisuomalainen Oyj lyhyesti
• 1. Toimitusjohtajan katsaus
• 1. Hallituksen puheenjohtajan katsaus
• 1. Konserni liiketoiminta-alueittain
• 1. Tilinpäätöstiedot 2007
• 1. Hallituksen toimintakertomus
• 1. Konsernin tuloslaskelma
• 1. Konsernin tase
• 1. Konsernin rahavirtalaskelma
• 1. Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
• 1. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
• 1. Osakkeenomistuksen jakauma ja tiedot osakkeenomistajista
• 1. Konsernin tunnusluvut
• 1. Tunnuslukujen laskentakaavat
• 1. Emoyhtiön tuloslaskelma
• 1. Emoyhtiön tase
• 1. Emoyhtiön rahoituslaskelma
• 1. Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
• 1. Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä
• 1. Tilintarkastuskertomus
• 1. Keskisuomalainen Oyj:n hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä
• 1. Hallitus ja toimitusjohtaja
• 1. Keskisuomalainen Oyj:n konsernin organisaatio 31.12.2007 Liiketoiminta-alueittain

osakkeenomistajille Tietoja

Yhtiökokous

Keskisuomalainen Oyj:n yhtiökokous pidetään torstaina 24.4.2008 klo 12.00 Jyväskylän Paviljongissa osoitteessa Messukatu 10, Jyväskylä.

Osingonmaksu

Osinkoon oikeuttavia A- ja K-sarjan osakkeita on yhteensä 10 736 960 kappaletta. Hallitus esittää, että osinkoa jaetaan 1,00 € osakkeelle. Osingon täsmäytyspäivä on 29.4.2008 ja maksupäivä 7.5.2008, mikäli hallituksen ehdotus hyväksytään.

Osakerekisteri

Yhtiön osaketietoja ylläpitää Suomen Arvopaperikeskus Oy, puhelin 020 770 6000, faksi 020 770 6658. Osaketietoja koskevia asioita hoitaa Keskisuomalainen Oyj:ssä taloushallinto, jonka osoite on Aholaidantie 3, Jyväskylä, puhelin (014) 622 000/osakeasiat.

Taloudellinen informaatio

Keskisuomalainen Oyj julkaisee vuonna 2008 osavuosikatsaukset neljännesvuosittain. Tammi-maaliskuun osavuosikatsaus julkaistaan 19.5.2008. Julkaisuja voi tilata osoitteesta: Keskisuomalainen Oyj, Taloushallinto, PL 159, 40101 Jyväskylä.

Keskisuomalainen Oyj lyhyesti

Keskisuomalainen Oyj on valtakunnallisesti merkittävä Keski-Suomen ja Savon alueiden viestintäyhtymä, joka tuottaa taloudellista ja henkistä hyvinvointia sidosryhmilleen ja tukee aktiivisesti sekä toimialansa että toiminta-alueidensa menestystä.

Vuonna 2008 Keskisuomalainen Oyj kustantaa kolmea seitsenpäiväistä lehteä, yhtä kuusipäiväistä lehteä, 16 paikallislehteä ja kolmea kaupunkilehteä. Keskisuomalainen Oyj:n sanomalehtipainotoiminta käsittää kolme painoyksikköä, jotka sijaitsevat Jyväskylässä, Kuopiossa ja Pieksämäellä.

Konserniin kuuluva Savon Jakelu Oy harjoittaa varhaisjakelua Kuopion, Varkauden ja Pieksämäen kaupungeissa sekä Siilinjärven, Maaningan, Joroisten ja Leppävirran taajamissa.

Keskisuomalainen Oyj:ssä sähköinen liiketoiminta tukee pääliiketoimintaa eli sanomalehtituotantoa. Sisältöä tuotetaan sanomalehtien lisäksi myös muihin kanaviin/päätelaitteisiin ja ilmoittaja-asiakkaille tarjotaan näkyvyyttä sekä sanomalehdessä että verkossa.

Keskeisiä tunnuslukuja	IFRS FAS 2007	2006	2005	2004	2003
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
Liikevaihto, Me	104,8	99,7	97,8	98,7	90,0
Liikevoitto, Me	21,4	22,0	19,1	20,9	14,9
- % liikevaihdosta	20,5	22,0	19,5	21,2	16,6
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja
ja veroja, Me	22,6	22,0	18,1	20,3	15,1
- % liikevaihdosta	21,5	22,1	18,5	20,5	16,8
Tilikauden voitto	16,3	15,8	13,5	14,5	10,6
- % liikevaihdosta	15,5	15,8	13,8	14,7	11,8
Oman pääoman tuotto (ROE), %	40,2	43,9	41,8	40,6	21,8
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	29,6	32,3	31,6	36,7	24,7
Omavaraisuusaste, %	43,2	36,9	45,2	36,5	63,9
Bruttoinvestoinnit, Me	6,0	35,2	10,4	5,8	5,4
- % liikevaihdosta	5,8	35,3	10,6	5,9	6,0
Taseen loppusumma, Me	108,7	102,5	83,6	83,6	78,4
Henkilöstö keskimäärin	856	848	847	848	870

Toimitusjohtajan katsaus

Rakenteet kuntoon ja hyvä tulos

Kansantalouden kasvu jatkui voimakkaana. Sitä tukivat vahvana jatkunut vientikysyntä ja työllisyyden paraneminen joskin jo hieman hitaampana.

Kotitalouksien kulutuskysyntä säilyi korkealla tasolla, mutta on johtanut velkaantumiseen ja sitä kautta taantuvaan kysyntään. Kotitalouksien velanottoa lisäsivät voimakas asunto- ja kestokulutushyödykkeiden kauppa.

Loppuvuonna valtioneuvoston autoveropäätös vaikutti hidastavasti autokauppaan ja sen mainontaan, mikä hieman hiljensi muutoin hyvin vilkasta joulunajan kaupan kehitystä ja vastaavasti kaupan ilmoittelua.

Keski-Suomen ja Savon työllisyys jatkoi nousuaan ja yritykset investoivat edellistä vuotta voimakkaammin. Kaupan rakentaminen jatkui Iisalmessa, Kuopiossa ja Jyväskylän seudulla edellisvuotta voimakkaampana.

Lehdistöllä hyvä mediamainonnan vuosi

Mediamainonnan määrä Suomessa oli vuonna 2007 1 315 Me, mikä on 6,4 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Sanomalehtien eurot kasvoivat 5,1 %. Eniten kasvoi työpaikkailmoittelu, seuraavina kiinteistöt ja asuntokauppa. Kustanteidemme ilmoittelun kasvu oli 6,4 %, mitä voi pitää varsin tyydyttävänä haasteellisessa markkinatilanteessa. Sanomalehtien levikkikehitys oli vakaa, joskin yleisellä tasolla hieman laskeva. Omat kustanteemme säilyttivät asemansa.

Panostukset koulutukseen ja verkkolehtiin tuottivat tulosta

Esimiehille ja luottamusmiehille räätälöity esimiesakatemia ja Maakunnan Sanomien paikallislehdille luotu Myyntiakatemia toimivat erittäin hyvin. Tulokset näkyivät sekä taloudellisessa tuloksessa että parantuneina esimiesvalmiuksina. Molemmat ohjelmat jatkuvat vielä kuluvan vuoden ajan.

Alkuvuonna käynnistetty Keskisuomalaisen ja Savon Sanomien verkkolehtiuudistus valmistui syksyllä ja verkkolehdet saivat hyvän vastaanoton. Koko sähköinen liiketoiminta-alue on vakiintumassa ja Arena-verkkopalvelut ovat lisänneet jatkuvasti kävijämääriään ja ilmoitusvolyymiaan.

Liiketoiminnan tulos yksi parhaista

Vuoden merkittävimpiä asioita oli Savon Mediat Oy:n fuusioituminen emoyhtiöön. Suunniteltu fuusio toteutui syksyllä ja oli johdonmukainen jatke sille työlle, joka alkoi vajaat 20 vuotta sitten Savon Sanomien Kirjapaino Oy:n omistusjärjestelyistä. Tähän liittyi myös johtamisjärjestelmän suoristaminen ja tukipalvelujen selkeämpi ohjaus. Konsernin rakenne on nyt valmis harjoittamaan nykyisiä liiketoimintoja Savossa ja Keski-Suomessa ja harkitsemaan yritystoiminnan laajentamista. Kaupunkilehti Töllöttimen tulo Iisalmessa osaksi konsernia vahvisti Ylä-Savossa liiketoimintakonseptiamme.

Liiketoiminnan tulos oli hyvä. Suhteellinen liikevoitto kasvoi edellisestä vuodesta ja liikevoittomme ylitti 21 Me. Henkilöstölle on annettava erityinen kiitos siitä, että kulujen hallinta onnistui hyvin.

Eläköitymisiä ja rekrytointeja

Iisalmen Sanomiin valittiin uusi toimitusjohtaja/päätoimittaja konsernin sisältä. Tämä aiheutti myönteisen kierroksen, jossa konsernin sisältä löytyi vastaavasti jatkaja Warkauden Lehteen.

Tilikauden päättymisen jälkeen hallitus on valinnut seuraajakseni konsernin toimitusjohtajaksi Arto Tiitisen sekä sanomalehti Keskisuomalaisen päätoimittajaksi Pekka Mervolan. Omasta puolestani toivotan heidät onnen ja menestyksen toivotuksin tervetulleiksi konserniin.

Henkilöstöä, asiakkaita ja omistajia haluan kiittää kaikista kuluneista miellyttävistä yhteistyön vuosista.

Erkki Poranen toimitusjohtaja

Hallituksen puheenjohtajan katsaus

Vuosi 2007 oli menestyksellinen Keskisuomalainen Oyj:lle. Se pääsi lähes kaikilla alueilla tavoitteisiinsa. Tämä edellytti venymistä kaikilta, niin hallitukselta, johdolta kuin jokaiselta työntekijältä.

Konserni kykeni inflaation ylittävään reaalikasvuun, joka ei kypsillä toimialoilla ole helppoa. Keskisuomalainen Oyj:n suurin haaste on kannattavan kasvun hankkiminen.

Kun raaka-aineiden ja työn kustannukset kohoavat ja mikäli liikevaihto ei kasva, on vaikea tuottaa omistajille lisäarvoa. Niinpä kustannustehokkuuden on oltava erinomainen. Totutun tulostason ylläpitäminen vaatii meiltä jokaiselta yhä enemmän ja enemmän. Yhtiön johto ja hallitus hakevat uusia ja yhä tehokkaampia tapoja toimia. Asiakkaille on pystyttävä tarjoamaan entistä parempia tuotteita ja palveluja.

Savon Medioiden sataprosenttinen integroiminen Keskisuomalainen Oyj:n osaksi on tuonut tuntuvan parannuksen osakekohtaiseen tulokseen. Ratkaisu tukee hallituksen tahtotilaa omistaja-arvon vaalimisessa. Hallituksen esitykset euron osingosta sekä omien osakkeiden ostovaltuuksista liittyvät selkeästi samaan tahtotilaan.

Yhtymässä jo muutaman vuoden tapahtunut ylimmän johdon uudistuminen jatkui. Satavuotiaan Savon Sanomien päätoimittajana ja toimitusjohtajana aloitti Jari Tourunen. Iisalmen Sanomat sai senioriksi siirtyneen Risto Ylitalon seuraajaksi päätoimittajaksi Mai Koivulan. Hän on ainoa seitsenpäiväisen lehden naispuolinen päätoimittaja Suomessa. Lisäksi muutamassa muussa lehdessä vaihtui vetäjä.

Erityisesti verkkolehtien ulkoista ilmettä kohennettiin ja sisältöjä monipuolistettiin. Verkkolehtien kävijämäärät ovat nousseet reippaasti, joten perinteinen paperimuotoinen sanomalehti on myös maakunnissa saamassa rinnalleen halutun sähköisen tuotteen. Tällä yhdistelmällä sanomalehdet tavoittavat juuri nyt enemmän lukijoita kuin koskaan aiemmin. Kustannusyhtiöiden haasteena on löytää kannattava ansaintalogiikka myös uusille sähköisille tuotteille sekä ylläpitää ja kehittää paperipohjaisia tuotteitaan.

Keskisuomalainen Oyj on kauan ollut toimialansa parhaiten menestyviä yrityksiä. Sen hallituksen keskeinen tehtävä on huolehtia myötätuulen pysyvyydestä.

Yhtymän tuloksen ovat mahdollistaneet näkemykselliset ja vahvat johtajat sekä päättäjät, joita vuonna 2007 ilmestyneet Keskisuomalaisen ja Savon Sanomien historiat osuvasti nostavat esiin. Näihin henkilöihin eittämättä kuuluvat toimitusjohtaja Erkki Poranen ja päätoimittaja Erkki Laatikainen.

Keskisuomalainen Oyj:tä kymmenisen vuotta ohjastaneen Erkki Porasen seuraajaksi valittu Ponsse Oyj:n nykyinen toimitusjohtaja Arto Tiitinen siirtyy kesän alussa yhtymän toimitusjohtajaksi. Yli 33 vuotta sanomalehti Keskisuomalaista luotsanneen päätoimittaja Erkki Laatikaisen työtä jatkaa syyskuusta 2008 lukien Pekka Mervola. Hän on työskennellyt viime vuodet sanomalehti Karjalaisen päätoimittajana.

Erkki Porasen ja Erkki Laatikaisen aikakausilla Keskisuomalainen on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisten mediayhtiöiden eturivissä. Keskisuomalaisesta on rakentunut maamme arvostetuimpia sanomalehtiä. Se näkyy, kuuluu ja vaikuttaa.

Kiitän hallituksen ja omistajien puolesta Erkki Porasta ja Erkki Laatikaista mittavasta panoksestaan. Toivotan Arto Tiitiselle ja Pekka Mervolalle menestystä vaativiin haasteisiin.

Kiitän yhtymän asiakkaita, yhteistyökumppaneita, henkilöstöä ja hallitusta tuloksellisesta vuodesta 2007.

Vesa-Pekka Kangaskorpi hallituksen puheenjohtaja

Konserni liiketoiminta-alueittain

4–7 päiväiset lehdet

Keskisuomalainen

Sanomalehti Keskisuomalainen säilytti asemansa maamme viidenneksi suurimpana päivittäin ilmestyvänä sanomalehtenä. Sen 136. toimintavuosi oli menestyksellinen. Ilmoitus- ja tilausmyynnin liiketaloudelliset tavoitteet saavutettiin erinomaisesti. Ilmoitusmyynnin tuotoissa yllettiin reaalisesti ennätyksellisiin lukemiin. Kaikki tämä ilmentää Keskisuomalaisen olevan asiakkaittensa, tilaajiensa ja ilmoittajiensa arvostama ja niille hyötyä tuottava julkaisu.

Keskilevikki kasvoi 105 kappaletta ja oli 74 945 kappaletta. Keskisuomalaisen painetun version rinnalla kehitettiin sanomalehden nettisivustoja, joiden kävijä- ja mainostajamäärät ovat kasvavia. Tavoitteena on löytää painetun ja nettilehden järkevä synergia. Keskisuomalainen ilmestyi 359 päivänä, jota useammin ei ilmestynyt yksikään muu sanomalehti Suomessa. Vuosikerta koostui 13 304 sivusta, mikä merkitsee runsaat 37 sivua ilmestymispäivää kohti. Kansallisen mediatutkimuksen mukaan Keskisuomalaisella on 181 000 lukijaa.

Keskisuomalaista on jo kauan hiottu toimituksen, markkinoinnin, ilmoitus- ja tilaaja-asiakkaiden yhteistyössä. Tässä tekee näkyvää työtä säännöllisesti kokoontuva asiakasryhmä, joka esittää kritiikkiä ja parannusehdotuksia. Lukija-asiamiehenä jatkoi Arvi Lind. Hän osallistui myös lukijatapaamisiin.

Vuodelle 2007 oli leimallista eduskuntavaalien voimakas näkyminen sanomalehtien palstoilla. Puolueet ja ehdokkaat mainostivat runsaasti Keskisuomalaisessa. Merkityksellisenä aktiviteettina kannattaa kirjata syyskuun 22. päivänä ilmestynyt kaikkien aikojen komein 136-sivuinen Keskisuomalainen. Se lienee suurin siihen mennessä ilmestynyt sanomalehti maassamme 2000 -luvulla. Valtakunnallisten yrittäjäpäivien kynnyksellä toimitettu numero koostui yrittäjyyden liitteestä sekä normaalista uutis- ja reportaasiannista. Lehden vastaavana päätoimittajana toimii Erkki Laatikainen.

Savon Sanomat

Savon Sanomat on Kuopiossa ilmestyvä alueen suurin maakuntalehti ja Suomen kuudenneksi suurin seitsemänpäiväinen maakuntalehti. Sen tarkistettu keskilevikki vuonna 2007 oli 64 789 kappaletta, jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 318 kappaletta. Lehti ilmestyi 357 päivänä ja lehden sivumäärä oli 12 048 sivua. Lehdellä oli 167 000 lukijaa (KMT 2007).

Kilpailu Kuopion markkina-alueella kiristyi 2007 entisestään erityisesti ilmaisjakeluna jaettavien kaupunkilehtien kanssa.

Savon Sanomat teki 100-vuotisjuhlavuotenaan 2007 yhden historiansa parhaista tuloksista erityisesti hyvin sujuneen ilmoitusmyynnin ansiosta. Myös levikkitulot ylittivät edellisvuoden tason.

Vuoden 2007 aikana Savon Sanomien ja muiden konsernin lehtien yhteistyö kehittyi edelleen. Ylä-Savossa vuoden 2006 aikana käynnistetty laajahko toimituksellinen yhteistyö Iisalmen Sanomien kanssa on vuonna 2007 vakiinnuttanut paikkansa. Myös yhteistyön syventämisestä sanomalehti Keskisuomalaisen kanssa saatiin hyviä tuloksia.

Vuoden 2007 yksi suurponnistuksista oli juhlavuoteen liittyvien lukuisten tapahtumien, erityisesti 100-vuotisjuhlan, organisoiminen ja läpivieminen. Juhlavuoden hyödyt brändin vahvistamisessa ja markkinoinnissa olivat merkittäviä.

Vuoden 2007 alusta lukien päätoimittajan ja toimitusjohtajan tehtävät otti vastuulleen Jari Tourunen. Savon Sanomat vei päätökseen

organisaationsa uudistamisen ensimmäisen vaiheen vuoden 2007 loppuun mennessä. Sekä ilmoitus- että levikkimyynnin uudet vetäjät ovat onnistuneet kehitystyössä ja tuloksenteossa erittäin hyvin. Myös hanke kehittää toimituksen johtoa paremmin uutistyötä tukevaksi toi erinomaisia tuloksia. Savon Sanomien organisaation kehittämistä jatketaan vuoden 2008 aikana.

Savon Sanomien ja Keskisuomalaisen vetämä hanke yhteisen verkkotoimituksen ja sivustojen uusimiseksi eteni syksyllä 2007 käynnistysvaiheeseen. Sekä Keskisuomalaisen että Savon Sanomien verkkotoimitukset aloittivat toimintansa loppusyksystä. Savon Sanomien uudet verkkosivustot avautuivat vuodenvaihteessa.

Iisalmen Sanomat

Iisalmen Sanomat on yhdeksän Ylä-Savon kunnan ja kahden Oulun läänin kunnan alueella ilmestyvä seitsemänpäiväinen aluelehti. Se on Ylä-Savon tärkein viestin. Lehti ilmestyi 355 päivänä tabloid-formaatissa ja vuosikerrassa oli sivuja 11 206. Vuoden keskilevikki oli 13 577 kappaletta (-2,3 %). Lehden lukijamäärä oli 43 000 lukijaa (KMT).

Iisalmen Sanomissa vietiin vuoden loppuun mennessä päätökseen vuonna 2006 aloitetut uuden strategian mukaiset sopeutustoimet. Sisällön ja sivutuotannon yhteistyö Itä-Häme –lehden kanssa supistettiin syksyllä radio- ja tv-sivujen valmistukseen. Lehden päätoimittajaksi ja toimitusjohtajaksi vuoden 2008 alusta valittiin Mai Koivula. Lehden pitkäaikainen päätoimittaja Risto Ylitalo jää eläkkeelle alkuvuonna 2008. Levikin säilyttämiseen ja jopa kasvattamiseen pyritään suuntaamalla sisältöä ennen muuta paikalliseen, oman alueen asioiden suuntaan. Ilmoitusmarkkinoinnissa kasvua haetaan asiakaslähtöisyydestä, oman alueen asioiden kertomisesta ja omasta teematuotannosta. Lehden tuotteistamista jatketaan.

Warkauden Lehti

Warkauden Lehti on kuusipäiväinen aluelehti, joka ilmestyy Varkaudessa ja ympäristökunnissa. Lehti ilmestyi 301 kertaa ja vuosikerran sivumäärä oli 3 806. Lehden levikkiin vaikutti kaupungin väkiluvun lasku vuonna 2007 noin 270 ihmisellä. Vuoden 2007 keskilevikki oli 11 103 kappaletta, laskua 175 kappaletta edellisvuodesta.

Kesästä 2005 alkaen lehti on myynyt seitsemännelle päivälle Savon Sanomia, jonka maanantain numeron oli vuoden 2007 lopussa tilannut 811 Warkauden Lehden kestotilaajaa.

Lehden suurimmat haasteet liittyvät Varkauden talousalueen elinkeinoelämän ja väkiluvun kehittymiseen, jotka molemmat ovat kokeneet voimakkaita muutoksia.

Warkauden Lehti teki vuonna 2007 hyvän tuloksen ilmoitusmyynnin ja erityisesti teema- ja liitemyynnin ansiosta. Myös levikkitulot ylittivät edellisvuoden tason.

Syksystä 2007 alkaen Warkauden Lehden toimitus on tehnyt hyväksi osoittautunutta yhteistyötä Savon Sanomien kanssa. Lehdillä on Varkaudessa yhteinen valokuvaaja. Yhteistyötä lisätään myös Iisalmen Sanomien kanssa, kun lehtien verkkolehtiuudistus toteutuu keväällä 2008.

Warkauden Lehden uudeksi päätoimittajaksi ja toimitusjohtajaksi valittiin Timo Ruotsalainen vuoden 2008 alusta alkaen. Warkauden Lehden pitkäaikainen päätoimittaja Mai Koivula siirtyi vuoden 2008 alusta Iisalmen Sanomien päätoimittajaksi.

1–3 päiväiset lehdet

Konserni kustansi tilikauden aikana 17 paikallislehteä, joista 6 ilmestyy Keski-Suomessa ja 11 Pohjois-Savossa. Toimintavuoden aikana aiemmin kahdessa yhtiössä harjoitettu paikallislehtitoiminta tiivistyi kun Maakunnan Sanomat fuusioitiin Savon Lehtikustannukseen ja uuden yhtiön nimeksi otettiin Maakunnan Sanomat Oy. Keski-Suomeen sijoittuvat kerran viikossa ilmestyvät Hankasalmen Sanomat, Laukaa-Konnevesi, Sampo, Viitasaaren Seutu ja Viiden Kunnan Sanomat sekä kolme kertaa viikossa ilmestyvä Sisä-Suomen Lehti.

Savon lehdistä kerran viikossa ilmestyviä ovat Ylä-Savoon sijoittuvat Pielavesi-Keitele, Matti ja Liisa ja Miilu sekä Itä-Savoon sijoittuva Heinäveden Lehti. Kaksipäiväisiä ovat Kuopion lähistöllä ilmestyvät Uutis-Jousi, Pitäjäläinen, Koillis-Savo, Sisä-Savon Sanomat ja Soisalon Seutu. Pieksämäen Lehti ilmestyy kolme kertaa viikossa. Toimintavuoden lopussa Iisalmessa ilmestynyt Salmetar lopetettiin ja liitettiin Iisalmen Sanomien sunnuntaisivustoksi.

Maakunnan Sanomat Oy:n toimitusjohtajana toimii Osmo Kurki. Vuonna 2007 paikallislehtien yhteenlaskettu kumulatiivinen keskilevikki oli 92 258 kappaletta.

Paikallislehdet menestyivät haastavassa markkinatilanteessa hyvin vuonna 2007 ja kasvattivat sekä liikevaihtoaan että kannattavuuttaan.

Tuotekehitys, markkinoinnin ja henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä yhteistyö ovat tulevinakin vuosina keinoja, joilla paikallislehdet säilyttävät kilpailukykynsä.

Maakunnan Sanomien yhteydessä toimii Juttupankki Stoori, joka myy juttuja noin 60 paikallis- ja kaupunkilehdelle Suomessa.

Kaupunkilehdet

Konserni kustantaa kolmea kaupunkilehteä, Jyväskylässä ilmestyvää Suur-Jyväskylän Lehteä, Kuopiossa ilmestyvää Viikkosavoa ja Iisalmessa ilmestyvää Töllötintä.

Suur-Jyväskylän Lehti

Suur-Jyväskylän Lehti Oy kustantaa vuonna 1959 perustettua, maan vanhimpiin kaupunkilehtiin kuuluvaa Suur-Jyväskylän Lehteä ja noutopistejakelussa olevaa City- lehteä.

Suur-Jyväskylän Lehti jaetaan säännöllisesti kotitalouksiin Jyväskylässä, Jyväskylän maalaiskunnassa ja Muuramessa, suurjakelussa myös Laukaassa. Suur-Jyväskylän Lehteä on saatavissa myös jakelutelineistä ja lisäksi se on luettavissa näköislehtenä verkossa. Jakelumäärä oli 64 000 – 73 000 kappaletta.

Suur-Jyväskylän Lehti ilmestyi vuoden 2007 kaksi kertaa viikossa, yhteensä 102 kertaa kokonaissivumäärän ollessa 2 686. Liikevaihto kasvoi hieman edellisvuodesta. Suur-Jyväskylän Lehti on tuotteistamisessa erikoislehtineen, -numeroineen ja teemoineen kaupunkilehtien edelläkävijöitä. Suur-Jyväskylän Lehti oli mukana Kaupunkimedia Oy:n valtakunnallisessa kaupunkilehtipaketissa. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Tapani Markkanen.

20 000 kappaleen painoksena ilmestyvää nuorten aikuisten kuukausilehden Cityn Jyväskylän aluepainosta tehdään franchising -sopimuksen perusteella.

Viikkosavo

Viikkosavo Oy:n kustantama kaupunkilehti Viikkosavo ilmestyi kahdesti viikossa, keskiviikkoisin ja lauantaisin Kuopion ja Siilinjärven alueilla. Kuopion kaupungin alueella lehti jaettiin jokaiseen kotitalouteen. Lehden jakelulevikki oli keskimäärin 60 000 kappaletta. Lisäksi lehteä jaettiin näköislehtenä verkossa sekä telinejakeluna noutopisteissä. Viikkosavo ilmestyi vuoden aikana 100 kertaa.

Viikkosavo on vakiinnuttanut asemansa kaksipäiväisenä kaupunkilehtenä Kuopion tiukasti kilpaillussa markkinassa. Viikkosavon sisältökonsepti ja toimintamalli uudistettiin vuoden lopulla kilpailukyvyn varmistamiseksi. Lehti tarjoaa lukemista entistä monipuolisemmassa ja tiiviimmässä paketissa, ja asiat tuodaan julki ihmisten kautta. Viikkosavo oli mukana Kaupunkimedia Oy:n valtakunnallisessa kaupunkilehtipaketissa. Viikkosavo Oy:n toimitusjohtajana vuoden 2008 alusta aloitti Jyrki Pasanen.

Töllötin

Keskisuomalainen Oyj osti Iisalmessa ilmestyvää Töllötin lehteä julkaisevan YS-Painos Oy:n 1.10.2007. Lehti jaetaan Iisalmeen ja sen ympäristökuntiin ja sen jakelulevikki on n. 32 000 kappaletta. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Erkki Kärkkäinen.

Painopalvelut

Graafisen teollisuuden suhdannenäkymät pysyivät kertomusvuonna ennallaan. Maassa on edelleen tuntuvasti liikaa painokapasiteettia, mikä näkyy aggressiivisena hintakilpailuna.

Keskisuomalainen Oyj:n konsernin painoliiketoiminta on nyt yhdessä yhtiössä, kun K-S Lehtipaino Oy fuusioitiin Lehtisepät Oy:öön 31.8.2007. Lehtisepillä on kolme painolaitosta, jotka sijaitsevat Jyväskylässä, Kuopiossa ja Pieksämäellä. Painopalveluiden johtajana toimii Erkki Summanen.

Jyväskylän paino on keskittynyt sanomalehtityyppisten painotuotteiden valmistamiseen. Merkittävimmät näistä olivat seitsemänpäiväinen sanomalehti Keskisuomalainen, Iltalehti, Maaseudun Tulevaisuus sekä Suur-Jyväskylän Lehti.

Kuopion paino painoi pääasiassa konsernin omia kustanteita. Merkittävimmät näistä ovat seitsemänpäiväiset sanomalehdet Savon Sanomat, Iisalmen Sanomat sekä kaupunkilehti Viikkosavo.

Pieksämäen paino on Suomen suurin paikallislehtipaino. Volyymiltaan suurin asiakas on kuusipäiväinen Warkauden Lehti. Muita asiakasryhmiä ovat erilaiset kaupunki-, henkilöstö-, järjestö- sekä mainoslehdet. Kaikkiaan vakituisia asiakkaita on n. 100 kappaletta.

Kaikissa kolmessa painossa on käytössä sertifioitu ISO 9001 ja ISO 14 001 laatu- ja ympäristöjärjestelmä.

Jakelutoiminta

Savon Jakelu Oy

Konserniin kuuluva Savon Jakelu Oy hoitaa Kuopion, Varkauden ja Pieksämäen kaupungeissa sekä Siilinjärven, Maaningan, Joroisten ja Leppävirran taajamissa jaettavien sanomalehtien yhteisjakelun. Yrityksen henkilöstö koostuu 194 osa-aikaisesta lehdenjakajasta ja kymmenestä toimihenkilöstä. Keskimäärin Savon Jakelu Oy jakoi

päivittäin 58 850 lehteä ja erilaista painotuotetta. Toimintavuoden aikana tehtiin Kuopiossa, Siilinjärvellä ja Maaningalla jakelu-uudistus. Kaikki kantopiirit mitoitettiin uudelleen, tehtiin jakelutapamuutoksia ja lehdet toimitettiin jättöpaikkoihin kahdessa aallossa. Uudistus lisäsi tehokkuutta ja mahdollisti jakeluiden aloittamisen entistä aikaisemmin koko alueella. Samalla aloitettiin valmistautuminen jakeluiden hallintajärjestelmän ja digitaalisen karttaohjelman käyttöönottoon. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Heikki Ahponen.

Itella Oyj hoitaa koko Keski-Suomen alueen jakelun sekä muita osia Savon alueesta. Lisäksi pieni osa jakelusta ostetaan alihankintana muilta lehtitaloilta. Keskisuomalainen jaettiin yrittäjävetoisena muutamilla alueilla uusien tehokkaampien varhaisjakelu-palveluiden ulottamiseksi taajamien ulkopuolelle.

Itella Oy:n vahva panostus postin päiväjakelun kautta aiemmin Suomen Suoramainonta Oy:n hallitsemaan suoramainosten ja ilmaisjakelulehtien jakeluliiketoimintaan näkyi niin kuluneella kuin jo edelliselläkin tilikaudella Jakeluportaan jaettavaksi ohjautuneiden valtakunnallisten jakeluiden huomattavana vähenemisenä. Kiristynyt hintakilpailu heikentää Jakeluportaan kaltaisten tuotantoyhtiöiden tuloksentekomahdollisuuksia.

Osoitteettoman suoramainosjakelun markkinoiden ja valtakunnallisen kilpailutilanteen ennakoidaan säilyvän lähitulevaisuudessa kutakuinkin ennallaan. Toimialan keskeisimpiä haasteita on jakajien saatavuuden turvaaminen ja kuljetuskustannusten kurissa pitäminen.

Jakeluporras Oy

Jakeluporras Oy harjoittaa osoitteettomien suoramainostuotteiden, lehtien ja erilaisten mainosten jakelua Jyväskylän seudulla kahdesti viikossa. Maan vanhimpiin kuuluva jakeluorganisaatio on perustettu vuonna 1966. Jakelupäivät ovat keskiviikko ja lauantai.

Yhtiön palveluksessa on 2 toimihenkilöä ja yli 200 osa-aikaista mainostenjakajaa. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Tapani Markkanen.

Jakeluporras Oy kuuluu Suomen Suoramainonta –ketjuun.

Sähköinen liiketoiminta

Osakkuusyhtiöt

Arena Partners Oy on kymmenen maakuntalehden yhteinen sähköisen liiketoiminnan kehitysyhtiö. Se julkaisee verkossa luokiteltujen ilmoitusten kauppapaikkaa Arenaa sekä tuottaa mobiilipalveluja myös omistajalehtien ulkopuolelle.

Arena Partners -ryhmän lehdet perustivat 1.4.2007 uuden yhtiön Arena Interactive Oy:n, jonne siirrettiin Arena Partners Oy:n mobiililiiketoiminta. Uuden yhtiön tavoitteena on nousta Pohjoismaiden ykköseksi mobiilijärjestelmien ja -osaamisen toimittajana mediasektorin asiakkaissa.

Yritysjärjestelyllä mahdollistetaan nykyisen tuotteen kansainvälistäminen sekä panostus tuotekehitykseen. Arena Partners Oy jatkaa omistajalehtiensä sähköisen liiketoiminnan kehitysyhtiönä keskittyen luokiteltujen ilmoitusten Arena-palveluiden kehittämiseen.

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Sähköiset mediat ovat merkittävä osa yhtiön tuotekehitystoimintaa. Arena Partners Oy:n toiminnasta on 50 % uusien palvelujen kehittämistä.

Vuoden 2007 aikana toteutettiin merkittävä konsernin verkkolehtien uudistamishanke, jossa ensimmäisessä vaiheessa uudistettiin Keskisuomalaisen (www.ksml.fi) ja Savon Sanomien (www.savonsanomat. fi) verkkopalvelut.

Tutkimustoiminnassa Keskisuomalaisen ja Savon Sanomien kuluttajapaneelit ovat olleet aktiviisessa käytössä ja niitä on aktiivisesti hyödynnetty sekä mediamarkkinoinnin että toimituksellisen sisällön kehittämisessä. Paneelien kautta pystytään tarjoamaan ilmoittajaasiakkaille tietoa ilmoituksen tavoittavuudesta ja toimivuudesta kohderyhmätasolla lähes reaaliajassa. Paneelit ovat osa valtakunnallista Kärkimedia Paneelia.

Henkilöstö

Konserniin ostettu YS-Painos Oy, joka työllistää keskimäärin 6,5 henkilöä kokopäiväisenä, kasvatti konsernin henkilömäärää edelliseen vuoteen verrattuna. Keskimääräinen henkilövahvuus kasvoi 7,2 henkilötyövuotta eli 0,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Työsuhteiden määrä konsernissa oli vuoden lopussa 1 186. Yhtiörakenne muuttui, kun painoyhtiöt Lehtisepät Oy ja K-S Lehtipaino Oy fuusioitiin Lehtisepät Oy:ksi ja paikallislehtiyhtiöt Maakunnan Sanomat Oy ja Savon Lehtikustannus Oy fuusioitiin Maakunnan Sanomat Oy:ksi. Myös alakonsernin emoyhtiö Savon Mediat Oy fuusioitiin Keskisuomalainen Oyj:hin.

Valmistautuminen sukupolvenvaihdokseen alkoi

Vuonna 2006 alkanut Esimiesakatemia koulutti vuoden 2007 aikana konsernin kaikki esimiehet, tiiminvetäjät ja luottamusmiehet, 150 henkilöä, teemalla "ammattina esimies". Esimiestoiminnan ja yhteistoiminnan valmiuksia lisättiin tarjoamalla välineitä oman toiminnan ja vuorovaikutuksen kehittämiseen. Kaikki esimiehet osallistuivat henkilökohtaiseen johtamisarviointiin, lisäksi tehtiin tiimitoiminnan ja luottamusmiestoiminnan arvioinnit. Esimiestoiminnan tueksi kirjattiin konsernin yhteiset käytännöt omaan Työsuhdeoppaaseen. Tavoitteena on, että valmennuksella ja opastuksella paitsi päivitetään ja varmistetaan asioiden hallintaa, tuetaan myös hiljaisen tiedon siirtymistä uusille esimiehille. Vuoden 2007 aikana uusissa tehtävissä aloitti eläkkeellelähtöjen johdosta neljä päätoimittajaa, ja johdon useat rekrytoinnit samasta syystä jatkuvat vuoden 2008 aikana.

Vuonna 2007 aloitettiin konsernin sisäinen mentorointiohjelma, ja omasta Myyntiakatemiasta valmistui vuoden aikana 65 myynnin ammattilaista. Painoyhtiöiden sertifiointien innoittamana käynnistettiin myös kaikkien muiden yhtiöiden toimintaprosessien kehitysohjelma, joka toteutetaan osittain Tykes-rahoituksella kolmen vuoden aikana.

Loppuvuodesta tehtiin konserninlaajuinen henkilöstökysely, jonka tulokset käsitellään alkuvuodesta 2008. Tulosten perusteella laaditaan työyhteisön kehittämissuunnitelmat vuosille 2008-2009.

Tulospalkkiojärjestelmä tuotti 4,5 %:n palkkiomahdollisuuden vuodelta 2007. Palkkiojärjestelmän piirissä on koko henkilöstö lukuunottamatta suoritepalkkaisia mainosjakajia. Palkkio ansaitaan tuloskortin tavoitteiden saavuttamisella ja sen suuruus määräytyy sekä konsernituloksen että yhtiökohtaisen tuloksen perusteella.

TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2007

Hallituksen toimintakertomus

Konsernitilinpäätös, IFRS

• Konsernin tuloslaskelma
• Konsernin tase
• Konsernin rahavirtalaskelma

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

• 1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet
• 1. Segmentti-informaatio
• 1. Hankitut liiketoiminnot
• 1. Tytäryhtiön vähemmistöosuuden hankinta
• 1. Myydyt liiketoiminnot
• 1. Liiketoiminnan muut tuotot
• 1. Liiketoiminnan muut kulut
• 1. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
• 1. Tutkimus- ja kehitysmenot
• 1. Rahoitustuotot
• 1. Rahoituskulut
• 1. Tuloverot
• 1. Osakekohtainen tulos
• 1. Aineettomat hyödykkeet
• 1. Arvonalentumiset
• 1. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
• 1. Osuudet osakkuusyrityksissä
• 1. Myytävissä olevat sijoitukset
• 1. Pitkäaikaiset saamiset
• 1. Laskennalliset verosaamiset ja -velat
• 1. Vaihto-omaisuus
• 1. Myyntisaamiset ja muut saamiset
• 1. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot
• 1. Eläkevelvoitteet
• 1. Varaukset
• 1. Korolliset velat
• 1. Ostovelat ja muut velat
• 1. Rahoitusriskien hallinta
• 1. Muut vuokrasopimukset
• 1. Vakuudet ja vastuusitoumukset
• 1. Lähipiiritapahtumat
• 1. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Osakkeenomistuksen jakauma ja tiedot osakkeenomistajista

Tunnusluvut

Tunnuslukujen laskentakaavat

Emoyhtiön tilinpäätös, FAS

• Emoyhtiön tuloslaskelma
• Emoyhtiön tase
• Emoyhtiön rahoituslaskelma
• Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
• Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä

Tilintarkastuskertomus

Hallituksen toimintakertomus

Konsernirakenne

Keskisuomalainen Oyj:n muodostamaan konserniin kuuluvat 31.12.2007 emoyhtiö Keskisuomalainen Oyj:n lisäksi emoyhtiön täysin omistamat tytäryhtiöt Sanomalehti Keskisuomalainen Oy, Savon Sanomat Oy, Iisalmen Sanomat Oy, Warkauden Lehti Oy, Maakunnan Sanomat Oy, Lehtisepät Oy, Suur-Jyväskylän Lehti Oy, Jakeluporras Oy, Viikkosavo Oy, YS-Painos Oy ja Savon Jakelu Oy sekä kiinteistöyhtiöt Kiinteistö Oy Kuopion Vuorikatu 21 ja Kiinteistö Oy Tahko Twinhills 213.

Tilivuoden aikana konsernirakennetta selkeytettiin purkamalla Savon Mediat Oy:n muodostama alakonserni. Tämä toteutettiin sulauttamalla Savon Mediat Oy Keskisuomalainen Oyj:hin 30.9.2007.

Lisäksi tilivuoden aikana yhdistettiin konsernin paikallislehdet yhteen yhtiöön sulauttamalla Maakunnan Sanomat Oy Savon Lehtikustannus Oy:öön 31.8.2007. Samalla yhtiön nimi vaihdettiin Maakunnan Sanomat Oy:ksi.

Vastaavasti konsernin painoyhtiöt sulautettiin toisiinsa 31.8.2007 siten, että K-S Lehtipaino Oy sulautettiin Lehtisepät Oy:hyn.

Keskisuomalainen Oyj osti 1.10.2007 YS-Painos Oy:n koko osakekannan. YS-Painos julkaisee Iisalmessa Töllötin-nimistä kaupunkilehteä.

Tiedot muista konserniyhtiöistä ja osakkuusyhtiöistä sekä niiden omistusosuuksista löytyvät tilinpäätöksen liitetiedoista.

Konsernin taloudellinen kehitys

Konsernin liikevaihto oli 104,8 Me (99,7Me). Luvussa on nousua edelliseen vuoteen verrattuna 5,1 %. Konserni käsittää pääosin samat liiketoiminnat kuin edellisenäkin vuonna, joten tältä osin luvut ovat vertailukelpoisia.

Liiketoiminnan muut tuotot 0,7 Me (2,9 Me) koostuvat pääosin vuokratuotoista.

Vuonna 2007 liikevoittoa kertyi 21,4 Me eli 20,5 % liikevaihdosta. Edellisen vuoden vastaava luku oli 22,0 Me eli 22,0 %. Vuonna 2006 liikevoittoa kasvattivat 2,2 Me käyttöomaisuuden myyntivoitot.

Rahoituserät olivat 1,1 Me (0,0 Me). Rahoituseriä parantavat 1,6 Me myyntivoitot pörssiosakkeiden myynneistä.

Lopulliseksi konsernin tulokseksi muodostui 16,3 Me (15,8 Me).

Emoyhtiö Keskisuomalainen Oyj:n vuoden 2007 luvut sisältävät pääosan konsernin holding-toiminnoista sekä konsernin keskitetyt hallintopalvelut. Yhtiön liikevaihto oli 3,6 Me (2,9 Me).

Kustannustoiminta

Keskisuomalainen -konserni julkaisi vuoden 2007 lopussa neljää 4-7 päiväistä lehteä, 17 paikallislehteä ja kolmea kaupunkilehteä. Lehdet menestyivät kiristyneessä kilpailussa kohtuullisen hyvin, konsernin tilaustuotot kasvoivat 3,5 % ja ilmoitustuotot nousivat 6,4 % vuodesta 2006.

4 – 7 päiväiset lehdet

Sanomalehti Keskisuomalaisen ilmoitusmyyntituotot olivat 22,0 Me (20,6 Me) ja tilaustuotot olivat 15,2 Me (14,8 Me).

Savon Sanomat -lehden ilmoitusmyyntituotot olivat yhteensä 17,2 Me (15,8 Me). Lehden tilaustuotot olivat 13,2 Me (12,8 Me).

Iisalmen Sanomat -lehden ilmoitusmyyntituotot olivat 2,7 Me (2,7 Me) ja tilaustuotot 2,3 Me (2,3 Me).

Warkauden Lehden ilmoitusmyyntituotot olivat 2,3 Me (2,2 Me) ja lehden tilaustuotot olivat 1,5 Me (1,5 Me).

1 – 3 päiväiset lehdet

Konserni kustansi tilikauden aikana 17 paikallislehteä. Maakunnan Sanomat Oy kustansi kuutta paikallislehteä ja Savon Lehtikustannus Oy 12 paikallislehteä. 31.8.2007 Maakunnan Sanomat sulautui Savon Lehtikustannus Oy:öön ja yhtiön nimeksi otettiin Maakunnan Sanomat Oy.

Keski-Suomessa yhtiön paikallislehtiä ovat: Hankasalmen Sanomat, Laukaa-Konnevesi, Viitasaaren Seutu, Viiden Kunnan Sanomat ja Sampo-lehti sekä kolme kertaa viikossa ilmestyvä Sisä-Suomen Lehti.

Savon lehdistä kerran viikossa ilmestyviä ovat Ylä-Savoon sijoittuvat Pielavesi-Keitele, Salmetar, Matti ja Liisa, Miilu sekä Itä-Savoon sijoittuva Heinäveden Lehti. Kaksipäiväisiä ovat Kuopion lähistöllä ilmestyvät Uutis-Jousi, Pitäjäläinen, Koillis-Savo, Sisä-Savon Sanomat ja Soisalon Seutu. Pieksämäen Lehti ilmestyy kolme kertaa viikossa.

Paikallislehtien yhteenlaskettu vuoden 2007 kumulatiivinen liikevaihto oli 12,9 Me (12,3 Me ).

Kaupunkilehdet

Konserni kustantaa kolmea kaupunkilehteä, Jyväskylässä ilmestyvää Suur-Jyväskylän Lehteä, Kuopiossa ilmestyvää Viikkosavoa sekä Iisalmessa ilmestyvää Töllötintä.

Suur-Jyväskylän Lehti Oy:n liikevaihto koostui Suur-Jyväskylän Lehden ja franchising-sopimuksen perusteella kustannetun City-lehden Keski-Suomen painoksen kustannustoiminnoista. Yhtiön liikevaihto oli 2,3 Me (2,3 Me). Suur-Jyväskylän Lehti ilmestyy kaksi kertaa viikossa.

Viikkosavo Oy kustansi Kuopiossa ilmestyvää Viikkosavo -nimistä kaupunkilehteä. Sen liikevaihto oli 1,4 Me (1,4 Me). Viikkosavo ilmestyi kaksi kertaa viikossa.

Keskisuomalainen Oyj osti Iisalmessa ilmestyvää Töllötin lehteä julkaisevan YS-Painos Oy:n 1.10.2007. Lehti jaetaan Iisalmeen ja sen ympäristökuntiin ja sen jakelulevikki on noin 32.000 kappaletta.

Painotoiminta

Graafisen teollisuuden suhdannenäkymät pysyivät vuonna 2007 ennallaan. Painoalan liikevaihtoon vaikutti vuoden aikana voimakas hintakilpailu. Maassa on edelleen tuntuvasti liikaa painokapasiteettia, mikä näkyy aggressiivisena hintakilpailuna.

Keskisuomalainen Oyj:n konsernin painopalvelut on keskitetty Lehtisepät Oy:öön. Lehtiseppiin sulautettiin 31.8.2007 myös konsernin toinen painoyhtiö K-S Lehtipaino Oy. Yhtiöllä on yhteensä kolme painoyksikköä, jotka sijaitsevat Jyväskylässä, Kuopiossa ja Pieksämäellä.

Lehtisepät Oy:n painojen yhteenlaskettu liikevaihto oli 26,6 Me (25,3 Me). Konsernin sisäisen myynnin osuus tästä oli 17,6 Me (16,9 Me).

Jakelu

Konserniin kuuluva Savon Jakelu Oy hoitaa Kuopion, Varkauden ja Pieksämäen kaupungeissa, sekä Siilinjärven, Maaningan, Joroisten ja Leppävirran taajamissa jaettavien sanomalehtien yhteisjakelun. Yrityksen liikevaihto oli 4,6 Me (4,4 Me), josta noin 75 % tulee konsernin omien lehtien jakamisesta.

Jakeluporras Oy harjoittaa osoitteettomien suoramainostuotteiden, lehtien ja erilaisten mainosten jakelua Jyväskylän seudulla. Jakeluporras Oy:n liikevaihto oli 1,1 Me (1,2 Me).

Osakkuusyhtiöt

Keskisuomalainen Oyj:n osakkuusyhtiöt ovat Arena Partners Oy (26,0 %), Väli-Suomen Media Oy (40,0 %) ja Jyväskylän Messut Oy (24,5 %).

Väli-Suomen Media Oy tuottaa Väli-Suomen sanomalehdille yhteistä sunnuntaisivustoa, Sunnuntaisuomalaista. Lisäksi yhtiöllä on Helsingissä uutistoimitus yhdessä TS-Yhtymän kanssa, joka tuottaa politiikan ja talouden uutisia samoille lehdille. Sunnuntaisuomalaisen lukijamäärä on noin 715 000 henkilöä. Vuonna 2007 yhtiön liikevaihto oli 0,9 Me (0,9 Me).

Arena Partners Oy on kymmenen maakuntalehden yhteinen sähköisen liiketoiminnan kehitysyhtiö. Se julkaisee verkossa luokiteltujen ilmoitusten kauppapaikkaa Arenaa sekä tuottaa mobiilipalveluja myös omistajalehtien ulkopuolelle.

Arena Partners -ryhmän lehdet perustivat 1.4.2007 uuden yhtiön Arena Interactive Oy:n, jonne siirrettiin Arena Partners Oy:n mobiililiiketoiminta. Uuden yhtiön tavoitteena on nousta Pohjoismaiden johtavaksi mobiilijärjestelmien ja -osaamisen toimittajaksi mediatoimialalla. Yritysjärjestelyllä parannetaan kansainvälistymismahdollisuuksia sekä tuotekehityskykyä. Arena Partners Oy jatkaa omistajalehtiensä sähköisen liiketoiminnan kehitysyhtiönä keskittyen luokiteltujen ilmoitusten Arena-palveluiden kehittämiseen. Arena Partners Oy:n liikevaihto oli 1,8 Me (1,4 Me).

Jyväskylän Messut Oy:n liikevaihto oli tilikaudella 4,2 Me (4,5 Me). Yhtiö järjestää messuja ja tapahtumia Jyväskylässä.

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Sähköiset mediat ovat merkittävä osa konsernin tuotekehitystoimintaa. Arena Partners Oy:n toiminnasta 50 % on uusien palvelujen kehittämistä.

Vuonna 2007 toteutettiin merkittävä konsernin verkkolehtien uudistamishanke, jossa ensimmäisessä vaiheessa uudistettiin Keskisuomalaisen (www.ksml.fi) ja Savon Sanomien (www.savonsanomat.fi) verkkopalvelut. Vuonna 2008 tullaan uusimaan myös Iisalmen Sanomien ja Warkauden Lehden verkkolehdet ja -palvelut.

Tutkimustoiminnassa Keskisuomalaisen ja Savon Sanomien kuluttajapaneelit ovat olleet aktiviisessa käytössä ja niitä on hyödynnetty sekä mediamarkkinoinnin että toimituksellisen sisällön kehittämisessä. Paneelien kautta pystytään tarjoamaan ilmoittaja-asiakkaille tietoa ilmoituksen tavoittavuudesta ja toimivuudesta kohderyhmätasolla lähes reaaliajassa. Paneelit ovat osa valtakunnallista Kärkimedia Paneelia.

Emoyhtiön hallitus ja tilintarkastus

Yhtiön hallitukseen ovat kuuluneet tilikauden aikana seuraavat henkilöt:

kansainvälisten asiain neuvos Vesa-Pekka Kangaskorpi, puheenjohtaja maanviljelijä Antero Vesterinen, varapuheenjohtaja toimitusjohtaja Leena Hautsalo maanviljelijä Kalle Kautto maanviljelijä Simo Kutinlahti toimitusjohtaja Jaakko Kurikka teollisuusneuvos Jorma Nokkala talousjohtaja Mikko Paananen agronomi Seppo Peltola Yhtiön toimitusjohtaja on Erkki Poranen, joka toimii konsernijohtajana.

Tilintarkastajana on toiminut Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Jarmo Lohi.

Yhtiössä noudatetaan Helsingin pörssin, Keskuskauppakamarin sekä EK:n suosituksen mukaista johtamis- ja hallinnointijärjestelmää.

Rahoitus

Konsernin maksuvalmius on pysynyt vakaana. Konsernin omavaraisuusaste on vahvistunut vuoden aikana selvästi. Vuonna 2006 omavaraisuusastetta laski loppuvuodesta toteutettu Savon Mediat Oy:n vähemmistön osto, joka rahoitettiin osin lainarahoituksella. Vuoden 2007 lopussa omavaraisuusaste oli 43,2 % (36,9 %). Tilikauden rahavarojen muutos oli 7,8 Me (-1,0 Me).

Konsernin rahoituskustannuksia kasvattaa vuoden 2006 lopussa otettu rahalaitoslaina Savon Mediat Oy:n vähemmistön lunastukseen liittyen.

Rahoitustuottoihin sisältyy 1,6 Me myyntivoitot pörssiosakkeista.

Konsernilla on pääomalainaa 15,0 Me. Pääomalainalle maksetaan 6,5 % kiinteää korkoa ja se on maksettavissa takaisin aikaisintaan 10.5.2009 ja viimeistään 10.5.2011. Pääomalaina on laskettu liikkeeseen 10.5.2004. Lainaehtojen mukaan pääoma ja korko saadaan maksaa yhtiön purkautuessa ja yhtiön konkurssissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella. Muuten pääoma saadaan palauttaa vain, jos emoyhtiön tai konsernin viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaiselle sidotulle omalle pääomalle ja muille jakokelvottomille erille jää täysi kate. Pääomalainalle voidaan maksaa korkoa vain, jos maksettava määrä voidaan käyttää voitonjakoon emoyhtiön ja konsernin viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaan. Pääomalainan kertyneet korot on kirjattu kuluksi.

Konsernin muu pitkäaikainen vieras pääoma on pääosin rahalaitoslainaa. Yritys on suojautunut korkoriskiltä tekemällä pitkäaikaisen korkosuojausjärjestelyn.

Investoinnit

Konsernin bruttoinvestoinnit olivat 6,0 Me eli 5,8 % liikevaihdosta (35,2 Me ja 35,3 %). Suurimmat investoinnit tulivat pörssiosakkeiden hankinnasta ja YS-Painos Oy:n ostosta. Vertailuvuoden lukua nosti Savon Mediat Oy:n vähemmistöosuuden lunastus. Muutoin investoinnit olivat pääsääntöisesti korvaus- ja ylläpitoinvestointeja.

Konsernin bruttoinvestoinnit ovat vuonna 2008 suunnitelmien mukaan noin 4,0 Me. Investoinnit ovat pääosin korvaus- ja ylläpitoinvestointeja.

Käyttöomaisuutta myytiin tilikauden aikana 1,7 Me (4,2 Me).

Arvio yhtiön taloudellisesta asemasta ja tuloksesta sekä toiminnan kehittymistä koskevat tärkeät seikat Konsernin liikevaihto vuonna 2007 kasvoi 5,1 % vuoteen 2006 verrattuna ja oli 104,8 Me. Kustannustoiminnan liikevaihto oli 93,8 Me (89,2 Me), painotoiminnan liikevaihto oli 26,6 Me (25,3 Me) ja muun toiminnan (sisältäen mm. jakeluliiketoiminnan) liikevaihto oli 9,7 Me (9,3 Me). Konsernin tulos kasvoi vuodesta 2006 ja oli 16,3 Me (15,8 Me).

Konsernin tulokseen sisältyy myyntivoittoja pörssiosakkeista 1,6 Me. Vertailuvuonna oli käyttöomaisuuden myyntivoittoja 2,2 Me.

Kustannustoiminnan liikevaihto kasvoi 5,1 %. Lehtien yhteenlaskettu levikki laski hieman, mutta hinnankorotukset kompensoivat levikin laskua. Ilmoitustuotoissa oli 6,4 % kasvu edelliseen vuoteen verrattuna.

Kustannustoiminnan kannattavuus parani viimevuotiseen verrattuna ja kustannustoiminnan liikevoitto oli 20,6 Me (20,0 Me).

Painotoiminnassa niin sisäinen kuin ulkoinenkin liikevaihto kasvoivat edellisvuodesta ja liikevaihto kasvoi 5,4 % ja oli 26,6 Me (25,3 Me). Painotoiminnan liikevoitto kasvoi myös vuoteen 2006 verrattuna ja oli 2,8 Me (2,3 Me).

	2007	2006	2005
Liikevaihto	104,8 Me	99,7 Me	97,8 Me
Liikevoitto	21,4 Me	22,0 Me	19,1 Me
Liikevoitto %	20,5 %	22,0 %	19,5 %
Tilikauden tulos	16,3 Me	15,8 Me	13,5 Me
Tulos/osake, Eur	1,52	1,19	1,05
Oman pääoman tuotto % 40,2 %		43,9 %	41,8 %
Omavaraisuusaste %	43,2 %	36,9 %	45,2 %

Liiketoiminnassa tapahtuneet olennaiset muutokset Merkittävin muutos liiketoiminnassa oli voimakas panostus verkkoliiketoimintaan. Ensimmäisessä vaiheessa uusittiin Keskisuomalainen -lehden ja Savon Sanomien verkkosivut ja uudelleenorganisoitiin niihin liittyvä toiminta.

Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen

Savon Jakelu Oy:n harjoittamaa varhaisjakeluliiketoimintaa on päätetty laajentaa Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden varhaisjakelualueelle vuoden 2008 aikana.

Arvio toiminnan riskeistä ja epävarmuustekijöistä Konsernin liiketoiminta-alueella sähköisen liiketoiminnan merkitys kasvaa.

Vielä toistaiseksi internet ei kilpaile merkittävästi sanomalehtien perusliiketoiminnan kanssa, mutta tietyillä alueilla kuten luokitelluissa ilmoituksissa ovat sähköiset ratkaisut saaneet merkittävän aseman. Verkkomedioiden ilmoitusvolyymi kasvaa voimakkaasti, mutta on vielä suuruusluokaltaan vähäistä koko ilmoitusmarkkinoita ajatellen.

Sanomalehdille internet on paitsi riski myös mahdollisuus. Se mahdollistaa jatkuvan reaaliaikaisen tiedonvälityksen ja riittävän kävijämäärän saavutettuaan se on paitsi lisäjakelukanava tiedonvälitykselle myös merkittävää liiketoimintaa.

Konsernin on kyettävä panostamaan riittävästi verkkoliiketoiminnan ja sitä tukevien palveluiden ja ratkaisujen kehittämiseen.

Lukijoiden siirtyminen laajemmassa määrin verkkopalvelujen kuluttajiksi painetun sanomalehden sijaan on selkeä riski lehtien tilausmäärien kehitykselle. Tilausmääriä uhkaavat myös mahdollinen epäedullinen alue- ja väestörakenteen kehittyminen.

Toimialan tulevaisuusnäkymät riippuvat myös koko kansantalouden yleisestä taloudellisesta kehityksestä. Näkymiin liittyy lisääntyvää epävarmuutta hyvän talouskasvun jatkumisesta ja suhdanteen taittumisesta. Tällaisessa tilanteessa liiketoiminnan tehostaminen on tärkeää, jotta mahdollisen laskusuhdanteen kohdatessa konsernin operatiivinen toimintakyky olisi mahdollisimman hyvä.

Konsernissa on meneillään merkittävä sukupolvenvaihdos. Konsernin hallituksen rekrytointiryhmä on aktiivisesti mukana muutosvaiheessa, jossa useita avainhenkilöitä vaihtuu parin vuoden sisällä.

Rahoitusvälineiden käypään arvoon arvostamista koskevat tiedot

Konsernin hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti Keskisuomalainen -konserni pyrkii yli 50 % omavaraisuuteen. Toimintaa rahoitetaan oman kassavirran lisäksi pääomalainalla sekä rahoituslaitosten lainoituksella.

Likvidien varojen sijoittamisessa pitäydytään maltillisen riskitason instrumenteissa kuten korkorahastoissa ja pikäaikaistalletuksissa. Pörssiosakkeisiin sijoittamisesta hallitus on hyväksynyt erillisen periaatteen, jonka mukaan konserni tekee suoria sijoituksia pääsääntöisesti vain oman toimialan yhtiöihin.

Kaikki noteeratut sijoitukset arvostetaan tilinpäätöksessä käypään arvoon, muilta osin ne arvostetaan hankintahintaan.

Henkilöstöä koskevat tiedot

Konsernin henkilömäärä pysyi edellisen vuoden tasolla. Työsuhteita oli vuoden lopussa 1186 (1166). Toimittajia on konsernin lehdissä yhteensä 260 (250). Tuotannollista henkilöstöä on 218 (216). Pääosin osa-aikaisia lehdenjakajia on 430 (433). Graafisten toimihenkilöiden ja teknisten toimihenkilöiden yhteinen määrä on 198 (193), johtoa ja ylempiä toimihenkilöitä on 80 (74). Kokopäiväiseksi muutettuna konsernin henkilömäärä oli keskimäärin 856 henkeä (849).

	2007	2006	2005
Henkilöstön keskimääräinen
lukumäärä tilikauden aikana	855,6	848,6	846,2
Palkkojen ja palkkioiden kokonais
summa tilikaudella	31,0 Me	30,6 Me	29,8 Me
Työsuhteita vuoden lopussa	1186	1166	1164

Ympäristöasiat

Keskisuomalainen konserni toimii vastuullisesti ja ympäristötietoisesti. Ympäristöasiat ovat selkeä kehityksen painopistealue konsernissa ja tavoitteena on saada konsernin ympäristöjärjestelmä sertifioiduksi vuoden 2008 aikana.

Painoissa on pyritty jo vuosia käyttämään mahdollisimman ympäristöystävällisiä materiaaleja ja aineita. Lisäksi erityistä huomiota on kiinnitetty painojen ylijäämäpaperin vähentämiseen. Ympäristöasiat ovat olennainen osa painojen laatujärjestelmää. SFS on myöntänyt kaikille konsernin painoille SFS-EN ISO 14001:1996-sertifikaatin.

Arvio liiketoimintojen kehittymisestä alkaneen tilikauden aikana

Vuosi 2008 on alkanut kasvaneen epävarmuuden vallitessa. Suomen talouskasvun arvellaan kuitenkin pysyvän varsin vakaana. Näköpiirissä ei ole konkreettisia asioita, jotka olennaisesti muuttaisivat sanomalehtiliiketoimintaa.

Mikäli ulkoisissa olosuhteissa ei tapahdu olennaisia muutoksia, Keskisuomalainen -konsernin kokonaisliikevaihdon arvioidaan maltillisesti kasvavan. Tilaus- ja ilmoitusmyyntituottojen arvioidaan kehittyvän positiivisesti. Painotoiminnan volyymi tulee pysymään vuoden 2007 tasolla.

Kustannustoiminnan tuloksen odotetaan pysyvän entisellä tasolla. Painotoiminnan tuloksessa varaudutaan hienoiseen laskuun. Koko konsernin liikevoiton ennen liiketoiminnan muita tuottoja ennakoidaan pysyvän vuoden 2007 tasolla.

Hallituksen esitys yhtiökokoukselle osingonjaoksi vuodelta 2007

Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 20.001.128,83 euroa. Konsernin vapaa oma pääoma 31.12.2007 on 35.009.463,33 euroa, kun konsernin omasta pääomasta on vähennetty poistoerosta omaan pääomaan siirretty osuus.

A- ja K -osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoihin ja yhtiön varoihin. Osinkoon oikeuttavia K-sarjan osakkeita on 5.288.058 kpl ja A-sarjan osakkeita 5.448.902 kpl eli yhteensä 10.736.960 kpl.

Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Hallitus on OYL 13:2 §:n mukaisesti huomioinut osinkoesitystä tehdessään esitetyn osingonjaon vaikutuksen konsernin maksukykyisyyteen.

Hallitus esittää, että osinkoa maksetaan 1,00 euroa osakkeelle. Esityksen mukainen osinkojen määrä on yhteensä 10.736.960,00 euroa. Lisäksi hallitus ehdottaa, että yleishyödyllisiin lahjoituksiin varataan 30.000 euroa. Yhtiö pyrkii jakamaan osinkoina vähintään puolet tilikauden tuloksesta.

KONSERNIN TULOSLASKELMA, IFRS (1000 EUR)

	liitetieto	1.1.-31.12.2007	1.1.-31.12.2006
LIIKEVAIHTO		104 784	99 716
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastonmuutos		2	16
Liiketoiminnan muut tuotot	6	690	2 929
Materiaalit ja palvelut		-27 261	-25 726
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	8	-37 925	-37 301
Poistot ja arvonalentumiset		-4 921	-4 881
Liiketoiminnan muut kulut	7	-13 923	-12 793
LIIKEVOITTO		21 447	21 960
Rahoitustuotot	10	3 087	1 164
Rahoituskulut	11	-2 162	-1 370
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista		205	244
VOITTO /TAPPIO ENNEN VERO JA		22 577	21 997
Tuloverot	12	-6 293	-6 215
TILIKAUDEN VOITTO /TAPPIO		16 284	15 782
TILIKAUDEN VOITON /TAPPION JAKAUTUMINEN :
Emoyhtiön osakkeenomistajille		16 284	12 828
Vähemmistöosakkaille	4		2 954
		16 284	15 782
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu
osakekohtainen tulos	13
Tulos/osake, laimentamaton		1,52	1,19
Tulos/osake, laimennusvaikutuksella oikaistu		1,52	1,19
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä:
-laimentamaton		10 736 960	10 736 960
-laimennettu		10 736 960	10 736 960

KONSERNIN TASE, IFRS (1000 EUR)

	liitetieto	31.12.2007	31.12.2006
VARAT
PITKÄAIKAISET VARAT
Aineettomat hyödykkeet	14	1 532	1 032
Liikearvo	14	37 214	36 988
Aineelliset hyödykkeet	16	31 579	33 893
Osuudet osakkuusyhtiöissä	17	1 243	1 061
Myytävissä olevat sijoitukset	18	13 835	14 404
Muut pitkäaikaiset saamiset	19	46	68
Laskennalliset verosaamiset	20	481	642
PITKÄAIKAISET VARAT		85 928	88 089
LYHYTAIKAISET VARAT
Vaihto-omaisuus	21	803	939
Myyntisaamiset ja muut saamiset	22	8 627	7 880
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset		197	253
Rahavarat		13 177	5 382
LYHYTAIKAISET VARAT		22 804	14 454
VARAT		108 732	102 544
OMA PÄÄOMA JA VELAT
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma	23	2 257	2 257
Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot	23	3 041	2 438
Kertyneet voittovarat		39 571	31 395
Emoyhtiön osakkeenomistajien oman pääoman osuus		44 869	36 090
Vähemmistöosuus	4
OMA PÄÄOMA		44 869	36 090
PITKÄAIKAISET VELAT
Laskennalliset verovelat	20	2 794	2 760
Pitkäaikaiset korolliset velat	26	35 733	40 001
Eläkevelvoitteet	24	691	748
Pitkäaikaiset varaukset	25	89	140
PITKÄAIKAISET VELAT		39 307	43 649
LYHYTAIKAISET VELAT
Lyhytaikaiset korolliset velat	26	4 268	3 333
Ostovelat ja muut velat	27	19 270	18 320
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat		1 018	1 152
LYHYTAIKAISET VELAT		24 556	22 805
OMA PÄÄOMA JA VELAT		108 732	102 544

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA (1000 eur)

liitetieto	31.12.2007	31.12.2006
Liiketoiminnan rahavirrat
Asiakkailta saadut maksut	105 856	100 544
Tavaroiden ja palvelujen toimittajille ja henkilöstölle suoritetut maksut	-79 641	-75 966
Maksetut korot	-1 930	-1 344
Saadut korot	374	268
Maksetut verot	-6 489	-5 055
Liiketoiminnan rahavirta	18 170	18 447
Investointien rahavirrat
Investoinnit tytäryrityksiin 4	-492	-23 742
Tytäryrityksen hankinta vähennettynä sen
hankintahetken rahavaroilla 3	-479
Osakkuusyritysten hankinta		-29
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin	-2 358	-4 322
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin	-539	-218
Osakkuusyritysten myynti		57
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti	249	4 093
Investoinnit myytävissä oleviin sijoituksiin	-2 168	-6 873
Luovutustulot myytävissä olevisa sijoituksista	4 849
Liiketoimintojen myynti 5		1 075
Saadut osingot	1 157	892
Investointien rahavirrat	222	-29 067
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen nostot	767	20 000
Lainojen takaisinmaksut	-3 333	-3 100
Maksetut osingot	-8 053	-7 240
Rahoituksen rahavirta	-10 619	9 660
Rahavarojen muutos	7 772	-961
Rahavarat tilikauden alussa	5 375	0
Rahavarat tilikauden lopussa	13 147	5 374
Rahavarat taseessa sisältyvät seuraaviin eriin:
Rahavarat	13 147	5 375
Rahavarojen käyvän arvon muutos	30	7
Rahavarat tilikauden lopussa	13 177	5 382

KONSERNIN LASKELMA OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA, IFRS (1000 EUR)

E	moyhtiön osakkeen omistajille kuuluva oma pääoma
K		äyvän			V	ähem-
O	sake-	arvon M	uut V	oitto-		mistö
Oman pääoman muutos 2006	pääoma	rahasto	rahastot	varat	Yhteensä	osuus	Yhteensä
OMA PÄÄOMA 1.1.	2 257	781	270	24 371	27 679	8 115	35 794
IAS 8 mukaiset oikaisut *)				-69	-69		-69
Osinkojen palautuminen konsernille				71	71		71
Vähemistöosuuden hankinta		17		636	653	-10 246	-9 593
Myytävissä olevat sijoitukset
Voitto/tappio käypään
arvoon arvostamisesta		1 851			1 851		1 851
Laskennallisen veron osuus		-481			-481		-481
Omaan pääomaan suoraan
kirjatut nettovoitot ja -tappiot		1 387		638	2 025	-10 246	-8 221
Tilikauden voitto				12 828	12 828	2 954	15 782
Kokonaisvoitot ja -tappiot		1 387		13 466	14 853	-7 292	7 561
Osingonjako				-6 442	-6 442	-823	-7 265
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12.	2 257	2 168	270	31 395	36 090	0	36 090

*) Pääasiassa liiketoimintasiirrosta aiheutuva etuuspohjaisen eläkejärjestelyn takautuva korjaus.

E	moyhtiön osakkeen omistajille kuuluva oma pääoma
K		äyvän
O	sake-	arvon M	uut V	oitto
Oman pääoman muutos 2007	pääoma	rahasto	rahastot	varat	Yhteensä
OMA PÄÄOMA 1.1.	2 257	2 168	270	31 395	36 090
IAS 8 mukaiset oikaisut *)				-55	-55
Osinkojen palautuminen konsernille					0
Rahavirran suojaukset
Omaan pääomaan tilikaudella
siirretty määrä		243			243
Laskennallisen veron osuus		-63			-63
Myytävissä olevat sijoitukset
Voitto/tappio käypään
arvoon arvostamisesta		2 102			2 102
Tuloslaskelmaan siirretty määrä		-1 529			-1 529
Laskennallisen veron osuus		-149			-149
Omaan pääomaan suoraan
kirjatut nettovoitot ja -tappiot		603		-55	548
Tilikauden voitto				16 284	16 284
Kokonaisvoitot ja -tappiot		603		16 229	16 832
Osingonjako				-8 053	-8 053
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12.	2 257	2 771	270	39 571	44 869

*) Vanhojen osakkeiden veron oikaisu, työsuhde-etuuksista johtuvan kulun oikaisu sekä saatujen ennakkomaksujen oikaisu

1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Yrityksen perustiedot

Keskisuomalainen konserni kustantaa ja julkaisee sanomalehtiä sekä harjoittaa paino- ja jakelutoimintaa sekä sähköistä viestintää usealla paikkakunnalla Keski-Suomessa ja Savossa.

Konsernin emoyritys on Keskisuomalainen Oyj, joka on noteerattu Helsingin pörssin päälistalla vuodesta 1999 alkaen. Emoyrityksen kotipaikka on Jyväskylä ja sen rekisteröity osoite on PL 159, 40101 Jyväskylä.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www.keskisuomalainen.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Aholaidantie 3, 40100 Jyväskylä.

Keskisuomalainen Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 19.2.2008 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.

Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2007 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".

Tilinpäätöksen tiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin ellei laadintaperiaatteissa ole muuta kerrottu.

Konserni on soveltanut 1.1.2007 alkaen seuraavia uudistettuja standardeja:

• IFRIC 9 Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi
• IFRIC 10 Osavuosikatsaukset ja arvonalentuminen
• IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot
• Muutettu IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen - Tilinpäätöksessä esitettävät pääomatiedot

IFRS 7 –standardin ja muutetun IAS 1 –standardin käyttöönotolla on ollut vaikutusta konsernin liitetietoihin. Uusilla standardeilla ja tulkinnoilla ei ole ollut vaikutusta konsernin tulokseen ja taseeseen.

Tytäryritykset

Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Hankitut tytäryhtiöt sisällytetään tilinpäätökseen hankintamenomenetelmää käyttäen, jonka mukaan hankitun yhtiön varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä ja jäljelle jäänyt osuus hankintahinnan ja hankitun nettovarallisuuden erotuksesta on liikearvoa. IFRS 1 – standardin salliman helpotuksen mukaisesti IFRS-siirtymispäivää aikaisempia yrityshankintoja ei ole oikaistu IFRS-periaatteiden mukaisiksi, vaan ne on jätetty suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisiin arvoihin. Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja voitot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Tilikauden voitto on jaettu tuloslaskelman lopussa emoyhtiön osakkeenomistajille ja vähemmistöosakkaille. Taseessa vähemmistöosuus on esitetty omana eränään omassa pääomassa.

Vähemmistöosuuden hankinta Savon Mediat Oy:stä vuonna 2006 on käsitelty IAS 8 mukaisesti siten, että hankintamenon ja hankintahetken oman pääoman välinen erotus on kirjattu liikearvoksi. Hankintaa ei ole käsitelty IFRS 3 mukaisesti koska kyse ei ole määräysvallan hankkimisesta.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa yli 20% yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää kirjanpitoarvon, ei kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen.

Yhteisyritykset

Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa konserni käyttää toisten osapuolten kanssa yhteistä määräysvaltaa. Keskisuomalainen –konsernissa keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt ovat tällaisia yhteisyrityksiä. Osuudet keskinäisissä kiinteistöosakeyhtiöissä on käsitelty IAS 31 Osuudet yhteisyrityksissä –standardin mukaisesti yhteisessä määräysvallassa olevina omaisuuserinä suhteellista menetelmää käyttäen.

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat

Konsernin kaikissa yksiköissä valuutta on euro. Myös konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Konsernin kaikki liiketapahtumat ovat euroissa ja konserni toimii vain Suomessa.

Tuloutusperiaate ja liikevaihto

Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät edut ja riskit ovat siirtyneet ostajalle. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu. Liikevaihtoon kirjataan myyntituotot vähennettyinä välillisillä veroilla ja alennuksilla. Myyntituotot muodostuvat enimmäkseen ilmoitusmyynnistä, lehtimyynnistä, painotoiminnan myynnistä sekä jakelu- ja kuljetustuotoista.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolloin ne syntyvät. Tuotteiden kehitystoimintaan liittyviä kuluja ei ole aktivoitu, koska niistä saatavat tulevaisuuden tuotot varmistuvat vasta kun tuotteet tulevat markkinoille.

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut Liiketoiminnan muina tuottoina kirjataan omaisuuden myyntivoitot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät tuotot, kuten vuokratuotot.

Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät kaikki muut liiketoiminnan kulut kuin materiaalista, alihankinnoista, poistoista ja työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut. Merkittävimmät kuluerät muodostuvat mainonnan ja markkinoinnin sekä toimitilojen kuluista.

Liikevoitto

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen –standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut vaihto-omaisuuden varaston muutoksella, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella.

Tuloverot

Tuloveroihin kirjataan tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisten verojen muutos. Suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien verovaikutus kirjataan vastaavasti suoraan omaan pääomaan.

Laskennalliset verot lasketaan tilinpäätöspäivään mennessä säädetyllä verokannalla kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoeroista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä ja myytävissä olevien sijoitusten arvostamisesta käypään arvoon. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisesta ei kirjata laskennallista veroa.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Tätä aiempien liiketoimintojen yhdistämisten liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty oletushankintamenona. Näiden hankintojen luokittelua tai tilinpäätöskäsittelyä ei ole oikaistu konsernin avaavaa IFRS-tasetta laadittaessa. Vähemmistöosuuden hankinta Savon Mediat Oy:stä on käsitelty IAS 8 mukaisesti siten, että hankintamenon ja hankintahetken oman pääoman välinen erotus on kirjattu liikearvoksi. Hankintaa ei ole käsitelty IFRS 3 mukaisesti koska kyse ei ole määräysvallan hankkimisesta.

Liikearvosta ei tehdä poistoja vaan liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille tai niiden muodostamalle ryhmälle. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomia hyödykkeitä ovat atk-ohjelmat, tuotemerkit ja asiakkuuksiin liittyvät aineettomat hyödykkeet. Aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Hankittujen liiketoimintojen yhteydessä syntyneet aineettomat hyödykkeet merkitään käypään arvoon ja tämän jälkeen arvostetaan alkuperäiseen käypään arvoon vähennettynä kertyneillä poistoilla.

Poistoajat ovat seuraavat:
Atk-ohjelmat	5 vuotta
Tuotemerkit	15 vuotta
Asiakkuudet	10 vuotta

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.

Kun käyttöomaisuushyödykkeen osaa käsitellään erillisenä hyödykkeenä, osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.

Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:
Rakennukset	30 - 40 vuotta
Rakennusten koneet
ja laitteet	10 vuotta
Rakennusten perusparan
nukset	10 - 20 vuotta
Rakennelmat ja muut
rakennukset	10 - 20 vuotta
Painon ja postituksen koneet	10 - 15 vuotta
Muut tuotantokoneet	5 - 8 vuotta
Muut koneet ja kalusto	3 - 5 vuotta

Hyödykkeen taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Käyttöomaisuushyödykkeen myynnistä tai luovutuksesta syntyvät voitot tai tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot –standardin mukaisesti.

Vieraan pääoman menot

Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella kuin ne ovat syntyneet.

Arvonalentumiset

Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain liikearvosta riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä.

Arvonalentumisen arviointi tapahtuu rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla tai niiden muodostaman ryhmän tasolla. Rahavirtaa tuottavalla yksiköllä tarkoitetaan pienintä omaisuuserien ryhmää, jonka jatkuvasta käytöstä kertyy rahavirtaa ja joka on pitkälti riippumaton muiden omaisuuserien tuottamasta rahavirrasta. Konsernin rahavirtaa tuottavia yksiköitä ovat jokainen sanomalehti, paikallislehti ja kaupunkilehti sekä kolme eri painoa kukin erikseen.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Rahavirtaennusteissa otetaan huomioon kaikki korvausinvestoinnit ja uusinvestoinnit silloin, kun niihin on sitouduttu. Kustannustoiminnan osalta on oletettu, että liiketoiminta jatkuu myös ennustettujen rahavirtojen jälkeen, jolloin kustannustoiminnalle on laskettu jäännösarvo.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Arvonalentumistappio perutaan kun on olemassa viitteitä että arvonalentumistappiota ei ole tai se on pienentynyt ja olosuhteissa on tapahtunut muutos sekä hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Rahoitusvarojen kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko käypä arvo tai odotettavissa olevien vastaisten, alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen rahavirtojen nykyarvo. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvonalentumistappiota ei peruuteta tuloksen kautta. Jaksotettuun hankintahintaan IAS 39: n mukaisesti käsiteltävistä saamisista kerrytetään arvonalennuskirjauksen jälkeen korkotuottoa sillä korolla, jota on käytetty diskonttokorkona arvonalennuskirjausta laskettaessa.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO -menetelmää käyttäen.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä yhtiö pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin rahoitusvarat, jotka on aikaansaatu luovuttamalla rahaa, tavaroita tai palveluja velalliselle. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, ja ne sisältyvät lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin; viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.

Myyntisaamiset arvostetaan niiden odotettuun realisointiarvoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä näiden saatavien arvioidulla arvonalennuksella. Myyntisaamisista tehdään arvonalennus, kun on olemassa perusteltu näyttö, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin. Arvonalentumiset kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan.

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Myytävissä olevat sijoitukset arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset kirjataan käyvän arvon rahastoon omaan pääomaan. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio. Noteeraamattomat osakkeet on kirjattu hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla, koska näiden osakkeiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää.

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Yhtiö on solminut koronvaihtosopimuksen, joka arvostetaan käypään arvoon. Kyseessä on vaihtuvakorkoisen velan muuttaminen kiinteäkorkoiseksi suojattavan määrän osalta eli IAS 39:n mukainen rahavirran suojaussuhde.

Konserni on dokumentoinut suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välisen suhteen. Konserni myös dokumentoi ja arvioi, suojausta aloittaessa ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä, suojaussuhteen tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän rahavirtojen muutokset.

Johdannaisinstrumentin tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan suoraan omaan pääomaan arvonmuutosrahastoon sisältyvään suojausrahastoon. Omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jolla suojattu erä merkitään tuloslaskelmaan.

Suojausinstrumentin käypä arvo on esitetty liitetiedossa 28. Arvonmuutosrahaston muutokset on esitetty laskelmassa konsernin oman pääoman muutoksista.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa.

Työsuhde-etuudet

Konsernilla on maksu- ja etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona valtion velkasitoumusten korkoa, joka vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevelvoitteen maturiteettia.

IFRS-standardeihin siirtymispäivänä 1.1.2004 kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot on kirjattu avaavaan omaan pääomaan IFRS 1 –standardin salliman helpotuksen mukaisesti. Tämän jälkeen syntyneet vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle siltä osin kuin ne ylittävät suuremman seuraavista: 10% eläkevelvoitteesta tai 10% varojen käyvästä arvosta.

Osingot

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottama osinko kirjataan velaksi kun yhtiökokous on päättänyt osingonmäärän.

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Konserni vuokralle antajana

Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet olennaisilta osilta vuokralle ottajalle, käsitellään rahoitusleasingsopimuksina ja kirjataan taseeseen saamisena. Saaminen kirjataan nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksen rahoitustuotto määritetään siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa saman tuottoprosentin vuokra-ajan kuluessa. Muilla kuin rahoitusleasingsopimuksella vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin tai sijoituskiinteistöihin taseessa.

Konsernilla ei ole vuokrasopimuksia, jotka luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät sekä lopetettuun toimintoon liittyvät omaisuuserät luokitellaan myytävänä oleviksi ja ne arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.

Segmenttiraportoinnin perusteet

Liiketoimintasegmentit koostuvat liiketoiminnoista, joiden tuotteisiin tai palveluihin liittyvät riskit ja kannattavuus ovat erilaiset kuin muissa liiketoiminnoissa. Keskisuomalaisen ensisijaiset raportointisegmentit ovat liiketoimintasegmentit: kustannustoiminta, painotoiminta ja muut toiminta.

Keskisuomalainen konsernilla ei ole toimintaa maantieteellisillä alueilla, joiden riskit ja kannattavuus eroavat merkittävästi toisistaan. Tämän vuoksi ei esitetä maantieteellisiin segmentteihin perustuvaa informaatiota.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arvioita tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Konsernissa ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset tilinpäätöspäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, ovat seuraavat:

Työsuhde-etuudet

Konsernilla on erilaisia etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Työsuhde-etuuksiin kuuluvien kulujen ja velkojen laskennassa käytetään useita tilastollisia ja muita vakuutusmatemaattisia tekijöitä kuten diskonttokorko, eläkejärjestelyjen varojen odotettu tuotto, arvioidut tulevat palkkatason muutokset ja lähtövaihtuvuus. Käytetyt tilastolliset tekijät voivat poiketa huomattavasti toteutuneesta kehityksestä johtuen mm. muuttuneesta yleisestä taloudellisesta tilanteesta ja henkilökunnan palvelusajan pituudesta. Vakuutusmatemaattisten muutosten vaikutusta ei kirjata suoraan konsernin tulokseen, millä voisi olla merkittävä vaikutus konsernin tilikauden tulokseen. Muutoksen vaikutus jaksotetaan jäljellä olevalle arvioidulle palvelusajalle vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella.

Arvonalentumistestaus

Konsernissa testataan vuosittain liikearvot mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Nämä laskelmat edellyttävät arvioiden käyttämistä. Rahavirtaa tuottavan yksikön kassavirtoja ennustettaessa käytetään arvioita EBITDAsta, tulevien vuosien korvausinvestoinneista, pitkän ajan kasvukertoimesta ja diskonttokorosta. Herkkyysanalyysin kannalta merkittävimmät arvonalentumistestaukseen vaikuttavat tekijät ovat pitkän ajan kasvukerroin sekä rahavirtaa tuottavan yksikön EBITDA. Näiden tekijöiden olennainen muutoskaan ei aiheuta liikearvojen alaskirjausta.

Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen

Konserni ottaa käyttöön vuonna 2008 seuraavat IASB:n julkistamat uudet tulkinnat:

• IFRIC 11 Group and Treasury Share Transactions
• IFRIC 12 Service Concession Agreements
• IFRIC 13 Customer Loyalty Programmes
• IFRIC 14 The Limit on a Defined Benefit Asset, Minimum Funding Requirements and their Interaction

Konserni arvioi, että uusien tulkintojen käyttöönotolla ei tule olemaan juurikaan vaikutusta konsernin tuleviin tilinpäätöksiin.

Konserni ottaa käyttöön vuonna 2009 seuraavat IASB:n julkistaman uuden standardin ja standardimuutokset:

• IFRS 8 Segmenttiraportointi

• muutettu IAS 23 Vieraan pääoman menot

• muutettu IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen Konsernin alustavan arvion mukaan uusi IFRS 8 –standardi saattaa vaikuttaa jonkin verran liitetietoihin ja muutettu IAS 1 –standardi tilinpäätöslaskelmien sekä liitetietojen esittämiseen. IAS 23 –standardilla ei alustavien arvioiden mukaan ole vaikutusta tuloslaskelmaan ja taseeseen.

2. Segmentti-informaatio

Segmentti-informaatio esitetään konsernin liiketoiminnallisen segmenttijaon mukaisesti, mikä on konsernin ensisijainen segmenttiraportointimuoto. Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin. Keskisuomalainen-konserni toimii vain Suomessa: Keski-Suomessa ja Savossa. Näiden alueiden riskit ja kannattavuus eivät poikkea merkittävästi toisistaan. Sen takia maantieteellisiin segmentteihin perustavaa segmentti-informaatiota ei esitetä.

Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.

Segmentin varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Kohdistamattomat erät sisältävät vero- ja rahoituseriä. Investoinnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään useammalla kuin yhdellä kaudella.

Konsernin liiketoimintasegmentit ovat:

Kustannustoiminta

Keskisuomalainen-konserni kustantaa kolmea seitsenpäivästä lehteä, yhtä kuusipäivästä lehteä, 17 paikallislehteä sekä kolmea kaupunkilehteä. Seitsenpäiväiset lehdet ovat Keskisuomalainen, Savon Sanomat sekä Iisalmen Sanomat. Warkauden Lehti ilmestyy kuutena päivänä viikossa. Paikallislehtiä ovat Keski-Suomen alueella kerran viikossa ilmestyvät Hankasalmen Sanomat, Laukaa-Konnevesi, Viitasaaren Seutu, Viiden Kunnan Sanomat ja Sampo sekä kolme kertaa viikossa ilmestyvä Sisä-Suomen Lehti. Savon paikallislehdistä kerran viikossa ilmestyviä ovat Ylä-Savoon sijoittuvat Pielavesi-Keitele, Salmetar, Matti ja Liisa, Miilu sekä Itä-Savossa ilmestyvä Heinäveden Lehti. Kaksipäiväisiä ovat Kuopion lähistöllä ilmestyvät Uutis-Jousi, Pitäjäläinen, Koillis-Savo, Sisä-Savon Sanomat sekä Soisalon Seutu. Pieksämäen lehti ilmestyy kolmena päivänä viikossa. Salmetar lehden julkaiseminen itsenäisenä lopetettiin 31.12.2007. Salmettaresta tuli vuoden vaihteessa Iisalmen Sanomien sunnuntaisivusto. Konsernin kustantamat kaupunkilehdet ovat Jyväskylässä ilmestyvä Suur-Jyväskylän Lehti, City-lehden Jyväskylän aluepainos sekä Kuopiossa ilmestyvä Viikkosavo. Lisäksi konserni hankki 1.10.2007 YS-Painos Oy:n kaikki osakkeet. YS-Painos Oy kustantaa Iisalmen seudulla ilmestyvää Töllötin -kaupunkilehteä. Suur-Jyväskylän Lehti ja Viikkosavo ilmestyivät kaksi kertaa viikossa ja Töllötin kerran viikossa.

Painotoiminta

Keskisuomalainen-konsernin painotoiminta käsittää kolme lehtipainoa, jotka sijaitsevat Jyväskylässä, Kuopiossa ja Pieksämäellä. Jyväskylässä toimivan painon merkittävimmät painotuoteet ovat konsernin oma kustanne sanomalehti Keskisuomalainen sekä asiakaslehdet Iltalehti ja Maaseudun Tulevaisuus. Kuopion paino painaa pääasiassa konsernin omia kustanteita: Savon Sanomia, Iisalmen Sanomia sekä Viikkosavoa. Pieksämäen paino on keskittynyt pienipainoksisiin sanomalehtiin, joita ovat paikallislehdet, erilaiset kaupunkilehdet, henkilöstö-, järjestö- sekä mainoslehdet.

Muut toiminnot

Muut toiminnot käsittää konsernin jakelutoiminnan sekä konsernin hallintopalvelut, kuten konsernin johdon, henkilöstöhallinnon, taloushallinnon, tietohallinnon sekä tutkimustoiminnan. Savon Jakelu Oy hoitaa sanomalehtien yhteisjakelun Kuopiossa, Varkaudessa, Pieksämäellä, Siilinjärvellä, Maaningalla, Joroisissa ja Leppävirralla. Savon Jakelu jakaa päivittäin 60 500 lehteä. Jakeluporras Oy harjoittaa osoitteettomien suoramainostuotteiden, lehtien ja erilaisten mainosten jakelua Jyväskylän seudulla.

Ensisijainen segmentti 2007 1000 eur

	Kustannus- toiminta	Paino- M toiminta	uut toiminnot E	K liminoinnit	ohdista- K mattomat	onserni yhteensä
TULOSLASKELMATIEDOT
Ulkoinen liikevaihto	93 619	9 069	2 096			104 784
Sisäinen liikevaihto	170	17 578	7 603	-25 351		0
Liikevaihto	93 789	26 647	9 699	-25 351		104 784
Segmentin liikevoitto	20 599	2 759	-1 911			21 447
Liikevoitto	20 599	2 759	-1 911	0	0	21 447
Rahoitustuotot ja -kulut					925	925
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista			205			205
Tuloverot					-6 293	-6 293
Tilikauden tulos						16 284
TASETIEDOT
Segmentin varat	54 648	23 660	8 682	-7 458		79 532
Osuudet osakkuusyhtiöissä			1 243			1 243
Kohdistamattomat varat					27 957	27 957
Varat yhteensä	54 648	23 660	9 925	-7 458	27 957	108 732
Segmentin velat	13 691	2 472	21 083	-18 096		19 150
Kohdistamattomat velat					44 713	44 713
Velat yhteensä	13 691	2 472	21 083	-18 096	44 713	63 863
MUUT TIEDOT
Liikevaihto, tavarat	37 697	9 069				46 766
Liikevaihto, palvelut	55 922		2 096			58 018
Investoinnit	1 507	832	3 695			6 034
Poistot	-1 122	-2 538	-1 260			-4 920
Arvonalentumiset						0

Ensisijainen segmentti 2006 1000 eur

	Kustannus-	Paino- M	uut K	ohdista- K	onserni
	toiminta	toiminta	toiminnot E	liminoinnit	mattomat	yhteensä
TULOSLASKELMATIEDOT
Ulkoinen liikevaihto	89 132	8 430	2 154			99 716
Sisäinen liikevaihto	111	16 861	7 149	-24 121		0
Liikevaihto	89 243	25 291	9 303	-24 121		99 716
Segmentin liikevoitto	19 993	2 263	-1 737	52	1 389	21 960
Liikevoitto	19 993	2 263	-1 737	52	1 389	21 960
Rahoitustuotot ja -kulut					-207	-207
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista			244			244
Tuloverot					-6 215	-6 215
Tilikauden tulos						15 782
TASETIEDOT
Segmentin varat	53 910	26 030	10 573	-9 707		80 806
Osuudet osakkuusyhtiöissä			1 061			1 061
Kohdistamattomat varat					20 676	20 676
Varat yhteensä	53 910	26 030	11 634	-9 707	20 676	102 543
Segmentin velat	14 872	5 293	15 137	-16 779		18 523
Kohdistamattomat velat					47 932	47 932
Velat yhteensä	14 872	5 293	15 137	-16 779	47 932	66 455
MUUT TIEDOT
Liikevaihto, tavarat	36 415	8 430				44 845
Liikevaihto, palvelut	52 717		2 154			54 871
Investoinnit	16 101	508	18 575			35 184
Poistot	-1 170	-2 634	-1 023			-4 827
Arvonalentumiset	-48		-6			-54

3. Hankitus liiketoiminnot

Konserni hankki 1.10.2007 YS-Painos Oy:n kaikki osakkeet. YS-Painos Oy kustantaa Iisalmen seudulla ilmestyvää Töllötin -kaupunkilehteä. Hankintahinta oli 831 tuhatta euroa ja se on maksettu käteisellä. YS-Painos Oy:n kolmen kuukauden tulos 37 tuhatta euroa, sisältyy konsernin vuoden 2007 tuloslaskelmaan.

Hankitusta tytäryhtiöstä on konsernitaseeseen arvostettu asiakkuuksiin liittyvä aineeton hyödyke. Liikearvon 231 tuhatta euroa syntymiseen vaikuttivat YS-Painos Oy:n hankinnasta odotettavissa olevat synergiaedut sekä markkinaosuuden kasvattaminen Iisalmen alueella. Konsernin liikevaihto vuonna 2007 olisi ollut 105.551 tuhatta euroa ja tilikauden tulos 16.443 tuhatta euroa, jos YS-Painos Oy olisi yhdistelty konsernitilinpäätökseen kauden 2007 alusta lähtien. Vuonna 2006 ei ole hankittu vastaavia liiketoimintoja.

Hankitun nettovarallisuuden erittely	Yhdistämisessä	Kirjanpitoarvot
1000 eur	kirjatut käyvät arvot	ennen yhdistämistä
Aineettomat hyödykkeet	316	5
Aineelliset käyttöomaisuus hyödykkeet	7	7
Sijoitukset	25	15
Vaihto-omaisuus	4	4
Myyntisaamiset	61	61
Muut saamiset	9	9
Rahavarat	352	352
Varat yhteensä	774	453
Muut velat	91	91
Laskennallinen verovelka	84	0
Velat yhteensä	174	91
Nettovarat	600	362
Hankintameno	831	831
Liikearvo	231	469
Rahana maksettu kauppahinta	831	831
Hankitun tytäryrityksen rahavarat	-352	-352
Rahavirtavaikutus	479	479

4. Tytäryhtiön vähemmistöosuuden hankinta

Keskisuomalainen Oyj:n muodostamaan konserniin on kuulunut kokonaan omistettujen tytäryhtiöiden lisäksi Savon Mediat Oy, josta omistusosuus oli 66,6 %. Osakkaiden välillä oli tehty 22.11.2001 osakassopimus koskien Savon Mediat Oy:n omistusta ja hallintoa.

Osakassopimuksen perusteella Keskisuomalaisella oli oikeus ostaa ja vähemmistöosakkailla velvollisuus myydä Savon Mediat Oy:n vähemmistöosakkaiden omistamat yhtiön osakkeet. Toisaalta vähemmistöosakkailla oli halutessaan oikeus myydä ja Keskisuomalaisella velvollisuus ostaa vähemmistöosakkaiden omistamat osakkeet. Osakassopimuksessa määriteltiin kauppahinta kulloisessakin tapauksessa. Osakassopimus lakkasi olemasta voimassa osapuolen osalta, kun osapuoli oli osakassopimuksen ehtojen sallimalla tavalla lakannut olemasta yhtiön osakkeenomistaja.

Osakassopimuksen ensisijaisena tarkoituksena oli turvata yhtiön nykyisten osakkaiden asema Savon Mediat Oy:ssä, eikä niinkään osakkeisiin kohdistuvien myynti- tai osto-oikeuksien toteuttaminen määräpäivään mennessä. Kaikilla osakkailla oli yhdenmukainen, oman pääoman ehtoinen sijoittajan intressi Savon Mediat Oy:ssä, minkä johdosta Keskisuomalainen Oyj:n lunastusvelvoitetta Savon Mediat

Oy:n vähemmistöosakkeisiin liittyen ei esitetty velkana konsernitilinpäätöksessä, vaan vähemmistön osuus oli käsitelty oman pääoman eränä. Osto- ja myyntioptioehdot eivät siten johtaneet siihen, että kyseessä olisi ollut rahoitusjärjestely. Vähemmistöomistajat toimivat Savon Mediat Oy:ssä aitona vähemmistönä ja tilinpäätöksessä esitettiin vähemmistöosuus.

Keskisuomalainen-konserni käytti osakassopimuksen mukaista ostooptiota vähemmisöosakkaiden omistamiin osakkeisiin 29.12.2006. Kaupan kohteena oli 33,40 % Savon Mediat Oy:n osakekannasta ja kaupan jälkeen Savon Mediat Oy:stä tuli Keskisuomalaisen 100 % omistama tytäryhtiö. Kauppahinta oli 23.862 tuhatta euroa, siitä maksetiin heti käteisellä 23.742 tuhatta euroa. Loppukauppasumma 116 tuhatta euroa oli vuoden 2006 taseessa velkana ja se maksettiin käteisellä kun Savon Mediat Oy:n tilinpäätös 31.12.2006 päättyvälle tilikaudelle oli vahvistettu yhtiökokouksessa. Konsernin vuoden 2006 tuloslaskelmassa esitetty vähemmistöosakkaiden osuus tilikauden voitosta 2.954 tuhatta euroa on huomiotu kauppahinnassa.

Vähemmistöosuuden hankinta on käsitelty IAS 8 mukaisesti siten, että hankintamenon ja hankintahetken oman pääoman välinen erotus on kirjattu liikearvoksi. Hankintaa ei ole käsitelty IFRS 3 mukaisesti koska kyse ei ole määräysvallan hankkimisesta. Liikearvoa syntyi 14.647 tuhatta euroa ja se on kohdennettu Savon Sanomille, Iisalmen Sanomille, Warkauden Lehdelle, Lehtisepät Oy:n Pieksämäen painolle ja Kuopion painolle sekä Maakunnan Sanomat Oy:n paikallislehtiryhmälle.

Liikearvon syntymiseen vaikuttivat Savon Medioiden hyvä kassavirta sekä vähemmistön lunastamisen jälkeinen mahdollisuus konsernin liiketoimintojen tehostamiseen.

5. Myydyt liiketoiminnot

Vuonna 2006 myytiin Kiinteistö Oy Volttikatu 4 ja Puruvesi -lehden liiketoiminta yhteensä 2.712 tuhannella eurolla. Maksu kauppahinnoista on saatu käteisellä. Vuonna 2007 ei ole myyty liiketoimintoja.

Myydyn nettovarallisuuden erittely

1000 eur	2007	2006
Aineettomat hyödykkeet		10
Aineelliset käyttöomaisuus hyödykkeet		2 200
Rahavarat		80
Varat yhteensä	0	2 290
Muut velat		2 078
Velat yhteensä	0	2 078
Nettovarat	0	212
Myyntihinta		2 712
Rahana saatu kauppahinta	0	2 712
Myytyjen liiketoimintojen rahavarat	0	-80
Rahavirtavaikutus	0	2 632

6. Liiketoiminnan muut tuotot

1000 eur	1.1.-31.12.2007	1.1.-31.12.2006
Vuokratuotot	514	526
Liiketoimintojen myynti		741
Muut tuotot	55	93
Myyntivoitot käyttöomaisuudesta	122	1 521
Sijoituskiinteistöjen tuotot		48
Liiketoiminnan muut tuotot	690	2 929

7. Liiketoiminnan muut kulut

1000 eur	1.1.-31.12.2007	1.1.-31.12.2006
Tilakulut	-2 370	-2 485
Tietoliikenne-, konttori- ja atk-kulut	-2 545	-2 584
Luovutustappiot käyttöomaisuudesta	-7	-1
Sijoituskiinteistöjen hoitokulut		-30
Muut kulut	-9 002	-7 692
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä	-13 923	-12 793

8. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

1000 eur	1.1.-31.12.2007	1.1.-31.12.2006
Palkat ja palkkiot	-31 008	-30 554
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt	-4 678	-4 656
Eläkekulut, etuuspohjaiset järjestelyt	-307	-244
Muut henkilösivukulut	-1 932	-1 847
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut yhteensä	-37 925	-37 301
Henkilöstö keskimäärin	2007	2006
Kustannustoiminta	524	520
Painotoiminta	131	131
Muut	200	197
Yhteensä	856	848

9. Tutkimus- ja kehitysmenot

Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehitysmenoja 126 tuhatta euroa vuonna 2007 (154 tuhatta euroa vuonna 2006).

10. Rahoitustuotot

1000 eur	1.1.-31.12.2007	1.1.-31.12.2006
Osinkotuotot, myytävissä olevista sijoituksista	1 049	840
Luovutusvoitot, myytävissä olevat	1 622	56
Muut korkotuotot, lainat ja muut saamiset	415	268
Rahoitustuotot yhteensä	3 087	1 164

11. Rahoituskulut

1000 eur Korkokulut, jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista rahoitusveloista Luovutustappiot, myytävissä olevat Muut rahoituskulut Rahoituskulut yhteensä Rahoitustuotot ja kulut yhteensä	1.1.-31.12.2007 -2 158 -4 -2 162 925	1.1.-31.12.2006 -1 346 -4 -20 -1 370 -207
12. Tuloverot
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero Edellisen tilkausien verot Laskennalliset verot Yhteensä Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla	2007 6 384 9 -99 6 293	2006 6 116 24 75 6 215
laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:
Tulos ennen veroja	22 577	21 997
Verot laskettuna kotimaan verokannalla Verovapaat tulot Vähennyskelvottomat kulut Konserniliikearvon arvonalentumiset Aikaisempien tilikausien verot Tappioista kirjaamaton vero Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö Muut erät Verot tuloslaskelmassa	5 870 -273 11 9 736 -28 -32 6 293	5 719 -219 45 14 24 608 -72 96 6 215

13. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

	2007	2006
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (1000 eur) Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana	16 284 10 736 960	12 828 10 736 960
Laimentamaton osakekohtainen tulos (eur/osake)	1,52	1,19

14. Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo

		Muut
Aineettomat hyödykkeet 2007	Aineettomat	aineettomat
1000 eur	oikeudet	hyödykkeet E	nn.maks.	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	2 687	137	54	2 879
Tytäryritysten hankinta	5	311		316
Lisäykset	670		58	728
Vähennykset	-651			-651
Siirrot erien välillä	83		-83	0
Hankintameno 31.12	2 794	448	30	3 272
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-1 832	-14	0	-1 847
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	462			462
Tilikauden poisto	-335	-20		-355
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12	-1 705	-35	0	-1 740
Kirjanpitoarvo 31.12.2007	1 089	413	30	1 532

		Muut
Aineettomat hyödykkeet 2006	Aineettomat	aineettomat
1000 eur	oikeudet	hyödykkeet E	nn.maks.	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	4 134	137	8	4 279
Tytäryritysten hankinta				0
Lisäykset	171		47	218
Lisäykset, konsernin sisäiset yritysjärjestelyt	461			461
Vähennykset	-1			-1
Vähennykset, konsernin sisäiset yritysjärjestelyt	-1 911			-1 911
Siirrot erien välillä	-168			-168
Hankintameno 31.12	2 687	137	54	2 879
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-3 055	-2		-3 057
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	169			169
Konsernin sisäisten yritysjärjestelyjen kertyneet poistot	1 448			1 448
Tilikauden poisto	-395	-13		-407
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12	-1 832	-14	0	-1 847
Kirjanpitoarvo 31.12.2006	855	123	54	1 032
Liikearvot
1000 eur	2007	2006
Hankintameno 1.1.	41 649	26 997
Tytäryritysten vähemmistöosuuden hankinta		14 653
Vähennykset	-6
Tytäryritysten hankinta	231
Hankintameno 31.12	41 874	41 649
Kertyneet arvonalennukset 1.1.	-4 661	-4 260
Arvonalennukset		-401
Kertyneet arvonalennukset 31.12	-4 661	-4 661
Kirjanpitoarvo 31.12.	37 214	36 988

15. Arvonalentumiset

Arvonalentumisen arviointi tapahtuu pääosin rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla. Rahavirtaa tuottavia yksiköitä, joille liikearvoa on kohdistettu, ovat Savon Sanomat, Iisalmen Sanomat, Warkauden Lehti, Koillis-Savo, Heinäveden Lehti, Matti ja Liisa, Pieksämäen Lehti, Pielavesi-Keitele, Pitäjäläinen, Sisä-Savon Sanomat, Soisalon Seutu, Uutis-Jousi, Sampo, YS-Painos, Lehtisepät Oy:n Pieksämäen paino sekä Lehtisepät Oy:n Kuopion paino.

Lisäksi arvonalentumista arvioidaan Maakunnan Sanomat Oy:n rahavirtaa tuottavan paikallislehtiryhmän tasolla.

Savon Mediat Oy:n vähemmistön lunastuksesta 29.12.2006 on syntynyt liikearvoa 14.641 tuhatta euroa, josta on kohdistettu 8.713 tuhatta euroa Savon Sanomat lehdelle. YS-Painos Oy:n hankinnasta 1.10.2007 syntyi liikearvoa 231 tuhatta euroa.

Merkittävin osuus liikearvosta on kohdistettu seuraaville yksiköille:

1000 eur	2007	2006
Savon Sanomat	21 746	21 750
Lehtisepät Oy Pieksämäen paino	3 745	3 745
Yhteensä	25 491	25 495
Muut rahavirtaa tuottavat yksiköt
ja niiden ryhmä	11 723	11 493
Liikearvot yhteensä	37 214	36 988

Savon Sanomat kuuluu kustannustoiminnan liiketoimintasegmenttiin. Laskelmissa käytetyt rahavirtaennusteet pohjautuvat toteutuneisiin liikevoittoihin ja viiden vuoden ennnusteisiin, jotka johto on hyväksynyt. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty käyttöarvoon perustuen. Kustannustoiminnan tuottovaatimuksena on käytetty 7,48 %:a, joka perustuu pääoman tuottovaatimukseen (WACC) riskikertoimen ollessa 0,8. Johdon hyväksymän ennustejakson jälkeiset rahavirrat on laskettu jäännösarvomenetelmällä. Jäännösarvoa määritettäessä on kasvuprosenttina käytetty 2 %:a.

Lehtisepät Oy:n Pieksämäen paino kuuluu painotoiminta-segmenttiin. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on laskettu käyttöarvoon perustuen. Perusteena ovat toteutuneet liikevoitot ja johdon viiden vuoden ennusteet, jonka jälkeen rahavirrat on ekstrapoloitu 2 %:n kasvulla niin pitkälle kuin nykyisen konekannan arvioidaan toimivan. Tämän ajanjakson jälkeen painotoiminnan jäännösarvo on määritetty käyttöomaisuuden arvioidun myyntihinnan perusteella. Painotoiminnassa diskonttokorkona on käytetty 8,70 %:a, joka perustuu painotoiminnan pääoman tuottovaatimukseen (WACC) riskikertoimen ollessa 1,2. Rahavirtaennusteissa on otettu huomioon vain korvausinvestoinnit, uusinvestoinnit otetaan mukaan laskelmiin vasta kun niihin on sitouduttu.

Kustannustoiminnan segmenttiin kuuluvasta Salmettaresta on vuonna 2006 kirjattu arvonalentumistappiota 48 tuhatta euroa. Vuonna 2007 ei ole kirjattu arvonalentumistappioita.

Rahavirtaa tuottavan yksikön kassavirtoja ennustettaessa on oletuksena käytetty seuraavia tekijöitä:

EBITDA

EBITDA (liikevoitto ennen poistoja) ennusteet perustuvat historialliseen kokemukseen ja viiden vuoden ennusteisiin, jotka johto on hyväksynyt.

Liikevaihdon arvioidaan kehittyvän viiden ennustevuoden aikana maltillisesti yleisen talouskasvun vauhdissa niin ilmoitustuottojen kuin tilaustuottojenkin osalta. Painatustuottojen osalta kilpailu tulee säilymään koko ennusteperiodin ajan kireänä.

Kulujen ennustetaan kasvavan vastaavana ajanjaksona yleisen kustannuskehityksen mukaisesti.

Investoinnit

Investointien kassavirta perustuu historialliseen kokemukseen ja viiden vuoden ennustettuihin investointeihin. Ennusteissa on otettu huomioon vain korvausinvestoinnit ja painojen on oletettu toimivan nykyisellä konekannalla.

Pitkän ajan kasvukerroin

Pitkän ajan kasvukertoimena ennustejakson jälkeisiä jäännösarvoja määritettäessä on kasvukertoimena käytetty pääsääntöisesti 2 %:a.

Diskonttauskorko

Diskonttauskorkona käytetään konsernin pääoman tuottovaatimusta (WACC).

Kustannustoiminnassa diskonttauskorkona käytetään 7,48 % ja painotoiminnassa 8,70 %. Pääoman tuottovaatimusta määriteltäessä on omavaraisuusasteen tavoitteeksi asetettu 50 % ja riskitön korko on konsernin tekemä 10 vuoden koronvaihtosopimus vieraalle pääomalle. Oman pääoman tuottovaatimuksena on käytetty emoyhtiössä olevan pääomalainan korkoa 6,5 %.

Riskikertoimeksi on määritelty painotoiminnalle 1,2 ja kustannustoiminnalle 0,8.

Herkkyysanalyysin kannalta merkittävimmät arvonalentumistestaukseen vaikuttavat tekijät ovat pitkän tähtäimen kasvukerroin (2 %) sekä rahavirtaa tuottavan yksikön EBITDA. Vaikka kasvukerroin jäisi 0 % vuoden 2012 jälkeen ja EBITDA toteutuisi vain 80 % ennustetusta tasosta vuosina 2008-2012, ei siltikään ilmennyt liikearvon arvonalentumiskirjaustarvetta.

16. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet 2007

Aineelliset hyödykkeet 2007				Muut E	nn.maks.
	Maa- ja R	akennukset ja K	oneet ja	aineelliset	ja kesk.eräis
1000 eur	vesialueet	rakennelmat	kalusto	hyödykkeet	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	1 823	30 552	29 289	317	30	62 011
Tytäryritysten hankinta			7			7
Lisäykset		25	1 926	42	432	2 426
Lisäykset, konsernin sisäiset yritysjärjestelyt	76	1 720	8 715	35	102	10 649
Tytäryritysten myynti						0
Vähennykset		-18	-1 158			-1 176
Vähennykset, konsernin sisäiset yritysjärjeselyt	-76	-3 264	-15 559	-35	-102	-19 037
Siirrot erien välillä			332		-332	0
Hankintameno 31.12.	1 823	29 015	23 552	359	131	54 880
Kertyneet poistot 1.1.	0	-13 529	-14 589	0	0	-28 117
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		0	994			994
Yritysmyyntien kertyneet poistot						0
Konsernin sis. yritysjärj. kertyneet poistot		1 545	6 843			8 388
Tilikauden poisto		-961	-3 604			-4 566
Kertyneet poistot 31.12.	0	-12 945	-10 356	0	0	-23 301
Kirjanpitoarvo 31.12.2007	1 823	16 070	13 196	359	131	31 579
Aineelliset hyödykkeet 2006				Muut E	nn.maks.
	Maa- ja R	akennukset ja K	oneet ja	aineelliset	ja kesk.eräis
1000 eur	vesialueet	rakennelmat	kalusto	hyödykkeet	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	1 725	25 143	33 817	290	3 468	64 444
Lisäykset	102	3 126	1 776	27	30	5 060
Lisäykset, konsernin sisäiset yritysjärjestelyt	-4		1 327	0		1 323
Tytäryritysten myynti						0

-4		1 327	0		1 323
					0
	-315	-764			-1 080
		-6 909	0		-6 909
	2 598	42		-3 468	-828
1 823	30 552	29 289	317	30	62 011
0	-12 831	-17 176	0	0	-30 007
	70	675			745
					0
		5 564			5 564
	-768	-3 652			-4 420
0	-13 529	-14 589	0	0	-28 117

Kirjanpitoarvo 31.12.2006 1 823 17 024 14 700 317 30 33 893

17. Osuudet osakkuusyrityksissä

	2007	2006
Tilikauden alussa	1 061	897
Osuus kauden tuloksesta	205	244
Tilikauden aikana saadut osingot	-108	-53
Siirrot erien välillä	84	29
Vähennykset		-57
Tilikauden lopussa	1 243	1 061

Konsernin osakkuusyhtiöistä Väli-Suomen Media tuottaa Väli-Suomen sanomalehdille sunnuntaisivustoa sekä politiikan ja talouden uutisia. Arena Partners tuottaa mobiilipalveluja ja omistajayhtiöille sähköistä kauppapaikkaa internetissä. Jyväskylän Messut järjestää messuja Jyväskylässä.

Tiedot konsernin osakkuusyrityksistä sekä niiden yhteenlasketut varat, velat, liikevaihto ja voitto/tappio

2007

					Voitto/	Omistus
1000 eur	Kotipaikka	Varat	Velat	Liikevaihto	tappio	osuus %
Väli-Suomen Media Oy	Jyväskylä	218	126	859	8	40,00
Arena Partners Oy	Kuopio	1 968	260	1 752	81	25,98
Jyväskylän Messut Oy	Jyväskylä	4 316	1 172	4 224	742	24,47
2006
					Voitto/	Omistus
1000 eur	Kotipaikka	Varat	Velat	Liikevaihto	tappio	osuus %
Väli-Suomen Media Oy	Jyväskylä	241	157	853	6	40,00
Arena Partners Oy	Kuopio	1 865	235	1 400	56	25,98
Jyväskylän Messut Oy	Jyväskylä	3 447	654	4 498	917	24,47

18. Myytävissä olevat sijoitukset

	Myytävissä olevat
		osakkeet ja osuudet,
1000 eur		noteeratut noteeraamatt.	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2007	13 015	1 388	14 404
Tytäryritysten hankinta	21	3	25
Lisäykset	2 035	141	2 176
Lisäykset, konsernin sisäiset yritysjärjestelyt	142	611	753
Vähennykset	-3 227	-8	-3 235
Vähennykset, konsernin sisäiset yritysjärjestelyt	-142	-611	-753
Käypään arvoon arvostaminen	550		550
Siirrot erien välillä	2	-86	-84
Hankintameno 31.12	12 396	1 438	13 835
Kirjanpitoarvo 31.12.2007	12 396	1 438	13 835
		Myytävissä olevat
		osakkeet ja osuudet,
1000 eur		noteeratut noteeraamatt.	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2006	4 367	1 385	5 751
Lisäykset	6 805	32	6 837
Vähennykset		-22	-22
Käypään arvoon arvostaminen	1 843	-5	1 838
Siirrot erien välillä	1	-1	0
Hankintameno 31.12	13 015	1 388	14 404
Kirjanpitoarvo 31.12.2006	13 015	1 388	14 404

Myytävissä olevista sijoituksista noteeratut osakkeet arvostetaan käypään arvoon. Noteeraamattomat osakkeet on kirjattu hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla, koska näidän osakkeiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää.

19. Pitkäaikaiset saamiset

Konsernin pitkäaikaiset saamiset 46 tuhatta euroa ovat arvonlisäverosaamisia. Kiinteistö Oy Tahko Twinhills 213 hakeutui arvonlisäverovelliseksi liiketoiminnastaan ja vähentää rakennuksen hankintahinnan arvonlisäverot 2009 vuoden loppuun mennessä.

20. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2007 aikana:

		Kirjattu tulos-	Kirjattu omaan	Kirjattu aineettomiin
1000 eur	1.1.2007	laskelmaan	pääomaan	hyödykkeisiin	31.12.2007
Laskennalliset verosaamiset:
Varaukset	36	-13			23
Työsuhde-etuudet	194	-15			180
Aineelliset hyödykkeet	407	-130			277
Muut erät	4	-4			1
Yhteensä	642	-162	0	0	481
Laskennalliset verovelat:
Kertyneet poistoerot	1 603	-244			1 359
Muiden sijoitusten arvostaminen
käypään arvoon	762		149		910
Johdannaisten arvostaminen
käypään arvoon			63		63
Aineelliset hyödykkeet	352	-21			331
Muut erät	44	3		84	131
Yhteensä	2 760	-262	212	84	2 794

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2006 aikana:

		Kirjattu	Kirjattu	Kirjattu
		tulos-	omaan	aineettomiin
1000 eur	1.1.2006	laskelmaan	pääomaan	hyödykkeisiin	31.12.2006
Laskennalliset verosaamiset:
Varaukset	113	-76			36
Työsuhde-etuudet	139	15	41		194
Aineelliset hyödykkeet	511	-104			407
Muut erät		4			4
Yhteensä	762	-160	41	0	642
Laskennalliset verovelat:
Kertyneet poistoerot	1 667	-64			1 603
Muiden sijoitusten arvostaminen
käypään arvoon	280		481		762
Aineelliset hyödykkeet	373	-21			352
Muut erät	44	0			44
Yhteensä	2 364	-85	481	0	2 760

Hyllypoistot ja tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista ovat 6.185 tuhatta euroa. Verosaamisia ei ole kirjattu, koska todennäköisesti kaikkia hyllypoistoja ja tappioita ei pystytä hyödyntämään.

21. Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus koostuu aineista ja tarvikkeista.

22. Myyntisaamiset ja muut saamiset (lainat ja muut saamiset)

1000 eur	2007	2006	Myyntisaamisten ikäjakautuma
Myyntisaamiset	7 684	7 083
Saamiset osakkuusyrityksiltä	9	9	1000 eur	2007
Lainasaamiset			Tasearvo	7 684
Johdannaissaamiset, suojauslaskennassa	268		Erääntyneet 31 - 60 päivää	118
Muut saamiset	110	154	Erääntyneet 61 - 90 päivää	39
Siirtosaamiset	556	634	Erääntyneet yli 90 päivää	66
Yhteensä	8 627	7 880

Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät liittyvät henkilöstökuluihin ja verojaksotuksiin. Konserni on kirjannut tilikauden aikana luottotappioita myyntisaamisista 71 tuhatta euroa (56 tuhatta euroa vuonna 2006).

23. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Osakkeiden enimmäismäärä on 21.493.760 kappaletta (21.493.760 kappaletta vuonna 2006). Osakkeiden nimellisarvo on 0,21 euroa per osake, ja konsernin enimmäisosakepääoma on 4.519 tuhatta euroa (4.519 tuhatta euroa vuonna 2006). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu.

Osakkeet jakautuvat kahteen sarjaan. K-osakkeet ja A-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä (20) äänellä ja A-osake yhdellä (1) äänellä.

Osakkeiden kokonaismäärä on ollut molempina tilikausina 10.736.960, josta ulkona olevien osakkeiden määrä on 10.736.960. Tilinpäätöksessä 31.12.2007 K-osakkeita oli 5.288.058 kpl ja A-osakkeita 5.448.902 kpl.

Vararahasto

Vararahasto on voittovarojen luonteinen rahasto, jota on käytetty 1950 - 1970 -luvuilla. Sen jälkeen rahaston suuruus on pysynyt ennallaan. Vararahasto ei ole jakokelpoisia varoja.

Käyvän arvon rahasto

Käyvän arvon rahasto sisältää myytävissä olevien sijoitusten ja rahoitusarvopapereiden käypien arvojen muutokset vähennettynä laskennallisilla veroilla.

Osingot

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 1,00 euroa/osake. Vuonna 2006 jaettiin osinkoa 0,75 euroa/osake.

Oma pääoma

	2007	2006
Sidottu oma pääoma	5 298	4 695
Vapaa oma pääoma
Edellisten tilikausien voitto	18 726	13 823
Tilikauden voitto/tappio	16 284	12 828
Poistoerosta omaan pääomaan kirjattu osuus	4 561	4 744
Vapaa oma pääoma	39 571	31 395
Vähemmistöosuus
Oma pääoma	44 869	36 090

24. Eläkevelvoitteet

Konsernin merkittävimmät etuuspohjaiset eläkkeet ovat vapaaehtoisia ryhmäeläkejärjestelyjä, jotka oikeuttavat alennettuun vanhuuseläkkeeseen. Etuuspohjaiset eläkeet on järjestetty eläkevakuutusyhtiön kautta.

Taseeseen merkityt erät	Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
	2007	2006
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	2 903	2 580
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	-1 693	-1 520
Alikate (+) / ylikate (-)	1 210	1 060
Kirjaamaton vakuutusmatemaattinen voitto/tappio	-519	-312
Eläkevelka taseessa	691	748
Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu
	2007	2006
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	249	161
Korkomenot	128	118
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto	-75	-57
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	5	69
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot		0
Tappiot/voitot järjestelyn supistamisesta		0
Eläkekulu(+)/-tuotto(-) yhteensä	307	291
Varojen toteutunut tuotto	-190	72
Velvoitteen nykyarvon muutokset
	2007	2006
Velvoite tilikauden alussa	2 580	2 517
Työsuorituksesta johtuvat menot	249	161
Korkomenot	128	118
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot(+)	-54	-286
Järjestelyjen supistamisesta johtuvat voitot (-) ja tappiot (+)		0
Liiketoimintojen yhdistämiset
Kurssierot
Maksetut etuudet		-172
IAS 8 mukainen oman pääoman oikaisu		242
Velvoite tilikauden lopussa	2 903	2 580
Järjestelyyn kuuluvien varjojen käypien arvojen muutokset
	2007	2006
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden alussa	1 520	1 198
Varojen odotettu tuotto	75	57
Vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot(-)	-265	15
Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn	363	336
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot
Järjestelyyn osallistuvien suorittamat maksut
Liiketoimintojen yhdistämiset
Kurssierot
Maksetut etuudet		-172
IAS 8 mukainen oman pääoman oikaisu		86
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden lopussa	1 693	1 520

Järjestelyn varoihin sisältyy tilinpäätöspäivään mennessä vakuutusyhtiölle suoritetut maksut. Varat ovat vakuutusyhtiön vastuulla ja ne ovat osa vakuutusyhtiön omaisuutta. Täten varojen jakautumista omaisuusryhmittäin ei ole mahdollista esittää.

Taseen täsmäytys
	2007	2006
Nettomääräinen velka 1.1.	748	637
Tuloslaskelmaan merkityt eläkekulut	307	291
Maksusuoritukset järjestelyyn	-364	-336
IAS 8 mukainen oman pääoman oikaisu		156
Nettomääräinen velka 31.12.	691	748
Tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset
	2007	2006
Diskonttauskorko	4,50 %	4,50 %
Varojen tuotto-odotus	4,00 %	4,50 %
Palkankorotusoletus	3,00 %	3,00 %
Määrät tilikaudelta ja edelliseltä tilikaudelta ovat seuraavat:
	2007	2006
Velvoitteen nykyarvo	-2903	-2580
Järjestelyhin kuuluvien varojen käypä arvo	1693	1520
Ylikate (+) / Alikate (-)	-1210	-1060
Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyihin kuuluviin varoihin
Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyjen velkoihin	171	560

Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin 363 tuhatta euroa vuonna 2008.

25. Varaukset

T	yöttömyys- M	uut
1000 eur	eläkevaraukset	varaukset	Yhteensä
Varaukset 1.1.2007	93	47	140
Varausten lisäykset	22		22
Käytetyt varaukset	-73		-73
Varaukset 31.12.2007	43	47	89
	Työttömyys- M	uut
1000 eur	eläkevaraukset	varaukset	Yhteensä
Varaukset 1.1.2006	387	47	433
Varausten lisäykset			0
Käytetyt varaukset	-293		-293
Varaukset 31.12.2006	93	47	140

26. Korolliset velat

	31.12.2007			31.12.2006
	Tasearvot K	äyvät arvot	Tasearvot K	äyvät arvot
Pitkäaikaiset velat
Rahalaitoslainat	20 733	18 879	25 001	22 840
Pääomalainat	15 000	14 777	15 000	15 153
Pitkäaikaiset korolliset velat	35 733	33 656	40 001	37 993
Lyhytaikaiset velat
Rahalaitoslainat	4 268	5 157	3 333	4 249
Lyhytaikaiset korolliset velat	4 268	5 157	3 333	4 249

Korollisten velkojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla velkaan liittyvät rahavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorolla. Kaikki korolliset velat kuuluvat jaksottettuun hankintamenoon arvostettuihin rahoitusvelkoihin ja valuutta on euro.

Pääomalaina

Pääomalaina on laskettu liikeeseen 10.5.2004. Lainaehtojen mukaan pääoma ja korko saadaan maksaa yhtiön purkautuessa ja yhtiön konkursissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella. Muuten pääoma saadaan palauttaa vain, jos emoyhtiön tai konsernin viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaiselle sidotulle omalle pääomalle ja muille jakokelvottomille erille jää täysi kate. Pääomalainalle voidaan maksaa korkoa vain, jos maksettava määrä voidaan käyttää voitonjakoon emoyhtiön ja konsernin viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaan.

27. Ostovelat ja muut velat

1000 eur	2007	2006
Ostovelat	2 454	2 506
Saadut ennakot	4 774	4 714
Velat osakkuuyrityksille	1	20
Siirtovelat	9 582	8 825
Muut velat	2 458	2 254
	19 270	18 320

Lyhytaikasiin siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät ovat koroista ja työsuhde-etuuksista johtuvia jaksotuksia. Ostovelat kuuluvat jaksotettuun hankintamenoon arvostettuihin rahoitusvelkoihin.

28. Rahoitusriskien hallinta

Keskisuomalainen konserni toimii pääasiassa kotimaisilla markkinoilla, joten sen pääasialliset rahoitusriskit ovat korkoriski, luottoriski sekä likviditeettiriski. Konsernin riskienhallinnan tavoite on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen sekä turvata konsernin likviditeetti.

Riskienhallinta- sekä rahoitusperiaatteet hyväksyy ja niistä vastaa konsernin hallitus ja periaatteiden käytännön toteutuksesta vastaavat konsernin toimitusjohtaja ja talousjohtaja sekä konsernin keskitetty talousosasto.

Korkoriski

Konsernin korkoriskin katsotaan liittyvän lähinnä konsernin lainasalkkuun sekä varainhankintaan. Hallituksen määrittämien periaatteiden mukaisesti konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää koronvaihtosopimuksia tai vastaavia järjestelyjä päästäkseen rahoitusperiaatteiden mukaiseen tavoitteeseen. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli avoinna 15 milj. euron koronvaihtosopimus, jonka perusteella konserni vaihtaa vaihtuvan koron kiinteään korkoon. Pääomarakenteen hallinnassa käytetään myös pääomalainoitusta.

Konserni analysoi korkopositionsa laatimalla säännöllisesti herkkyysanalyysin pohjalta arvion mahdollisten ympäristömuutosten sekä vaihtoehtoisten rahoitusmuotojen aiheuttamien korkomuutosten vaikutuksesta konsernin tulokseen. Simulointien perusteella 1 korkoprosentin nousu vaihtuvissa koroissa vaikuttaisi konsernin tulokseen vuositasolla –0,1 milj. euroa (-0,1 milj. euroa vuonna 2006) tai vastaavasti laskun vaikutus olisi 0,1 milj. euroa (0,1 milj. euroa vuonna 2006). Simulaatio tehdään neljännesvuosittain.

Markkinariski – hintariski

Konserni altistuu toiminnassaan noteerattujen osakkeiden markkinahintojen vaihtelusta aiheutuvalle hintariskille. Konsernin hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti osa varoista saa olla sijoitettuna noteerattuihin osakkeisiin. Pääsääntöisesti konserni sijoittaa vain oman toimialansa yritysten osakkeisiin. Tilinpäätöksessä 31.12.2007 konsernin merkittävimmät sijoitukset ovat Alma Media Oyj:n ja Sanoma WSOY:n osakkeissa.

Sijoitusten hintariskiä arvioidaan säännöllisesti. Osakeindekseissä tapahtuva 5 %:n vahvistuminen tai heikkeneminen kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina aiheuttaisi konsernissa 620 tuhannen euron (v. 2006 651 tuhatta euroa) vaikutuksen omaan pääomaan, koska sijoitukset ovat myytävänä olevia. Myytävänä olevien sijoitusten arvonmuutokset vaikuttavat omaan pääomaan. Laskelma on tehty olettaen, että konsernin sijoitukset muuttuvat kyseisten indeksien mukaisesti.

Rahavirran ja käyvän arvon luottoriski

Konsernin periaatteet määrittelevät asiakkaiden, sijoitustransaktioiden ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoituspolitiikan. Tuotteita myydään velaksi vain sellaisille yrityksille, joilla ei ole merkintöjä luottotiedoissa. Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä asiakassaamisissa ja sillä on laaja asiakaskunta. Tilikausien aikana kirjattujen luottotappioiden määrä ei ole ollut merkittävä. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty kohdassa 22.

Maksuvalmiusriski

Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Ylimääräiset likvidit varat sijoitetaan rahoitusperiaatteiden mukaisesti. Rahoituksen saatavuutta ja joustavuutta pyritään takaamaan nostamattomilla luottolimiiteillä sekä likvideillä sijoituksilla. Nostamattomien luottolimiittien määrä 31.12.2007 oli kolme miljoonaa euroa.

Seuraava taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysia. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut.

2007 1000 eur	tase- arvo	raha- virta	alle 1 vuosi	1-2 vuotta	2-5 vuotta	yli 5 vuotta
Pankkilainat, vaihtuvakorkoiset	9 550	11 419	2 031	1 955	4 876	2 558
Pankkilainat, kiinteäkorkoiset	15 451	18 566	3 337	2 020	5 693	7 515
Pääomalaina	15 000	16 381	975	15 406
Ostovelat ja muut velat	19 270	19 270	19 270
Johdannaisinstrumentit
Koronvaihtosopimus
- suojauslaskennassa	268	-155	-28	-27	-62	-37
2006	tase-	raha-	alle 1	1-2	2-5	yli 5
1000 eur	arvo	virta	vuosi	vuotta	vuotta	vuotta
Pankkilainat, vaihtuvakorkoiset	10 932	12 856	1 810	1 940	5 452	3 654
Pankkilainat, kiinteäkorkoiset	17 403	21 239	2 673	3 337	5 877	9 352
Pääomalaina	15 000	17 356	975	975	15 406
Ostovelat ja muut velat	18 320	18 320	18 320

Johdannaisinstrumentit

Koronvaihtosopimus

• suojauslaskennassa

Pääoman hallinta

Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on ylläpitää pitkällä aikavälillä riittävää n. 50 % omavaraisuutta ja likvidiä vakautta ja täten luoda pohja liiketoiminnan kehittymiselle. Konsernilla tulee olla myös riittävää liikkumavaraa investointien ja yritysostojen rahoittamiseksi. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset ja siten paremman tuoton sijoitetulle pääomalle.

Haluttuun pääomarakenteeseen päästään kestävällä osinkopolitiikalla sekä tehokkaalla taseen hallinnalla. Konserni pyrkii jakamaan vähintään 50% tilikauden tuloksesta osinkona.

Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan jatkuvasti mm. omavaraisuusasteen perusteella. Konsernin korolliset nettovelat olivat vuoden 2007 lopussa 26,8 milj. euroa (31.12.2006 38,0 milj. euroa) ja omavaraisuusaste 43 % (31.12.2006 37%).

Omavaraisuusaste on kehittynyt konsernissa seuraavasti:

1000 euroa	2007	2006
Korolliset velat	40 001	43 334
Korolliset saamiset	0	0
Rahavarat	13 177	5 382
Nettovelat	26 824	37 952
Oma pääoma yhteensä	44 869	36 090
Omavaraisuusaste	43 %	37 %

29. Muut vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

Konsernilla ei ole merkittäviä ei-puretttavissa olevia vuokrasopimuksa. Konserni on vuokrannut joitakin toimitiloja, mutta kaikki vuokrasopimukset ovat purettavissa irtisanomisajan puitteissa.

Konserni vuokralle antajana

Konsernilla ei ole merkittäviä ei-purettavissa olevia vuokrasopimuksia. Konserni on vuokrannut sille tarpettomat toimisto- ja hallitilat sekä asuinhuoneistot. Vuokrasopimukset on tehty toistaiseksi voimassaoleviksi. Vuokrasopimukset ovat purettavissa irtisanomisajan puitteissa.

30. Vakuudet ja vastuusitoumukset

	2007	2006
Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä kiinteistöihin
tai yrityskiinnityksiä
Rahalaitos- ja eläkelainat	25 001	28 334
Omasta puolesta annetut vakuudet
Kiinteistökiinnitykset	17 645	10 401
Yrityskiinnitykset	15 068	25 496
Muiden puolesta annetut vakuudet
Takaus muiden velasta	28	28

31. Lähipiiritapahtumat

Lähipiiriin kuuluvat konsernin johto, Keskisuomalainen Oyj:n hallitus, Savon Mediat Oy:n hallitus, osakkuusyritykset ja yhteisyritykset. Johtoon kuuluvat konsernin toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja, Savon Mediat -alakonsernin toimitusjohtaja, painotoiminnan johtaja sekä konsernin talousjohtaja.

K	otimaa O	mistus-	Osuus
Emoyritys:		osuus	äänivallasta
Keskisuomalainen Oyj	Suomi
Tytäryritykset:
Sanomalehti Keskisuomalainen Oy	Suomi	100 %	100 %
Savon Sanomat Oy	Suomi	100 %	100 %
Iisalmen Sanomat Oy	Suomi	100 %	100 %
Warkauden Lehti Oy	Suomi	100 %	100 %
Maakunnan Sanomat Oy	Suomi	100 %	100 %
Suur-Jyväskylän Lehti Oy	Suomi	100 %	100 %
Viikkosavo Oy	Suomi	100 %	100 %
YS-Painos Oy	Suomi	100 %	100 %
Lehtisepät Oy	Suomi	100 %	100 %
Jakeluporras Oy	Suomi	100 %	100 %
Savon Jakelu Oy	Suomi	100 %	100 %
Kiinteistö Oy Kuopion Vuorikatu 21	Suomi	100 %	100 %
Kiinteistö Oy Tahko Twinhills 213	Suomi	100 %	100 %
Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat:
1000 eur		2007	2006
Tavaroiden myynti
Osakkuusyritykset		3	1
Palveluiden myynti
Osakkuusyritykset		89	196
Palveluiden ostot
Osakkuusyritykset		794	828

Osakkuusyrityksistä Arena Partners Oy ja Väli-Suomen Media Oy ovat vuokranneet tilat emoyhtiöltä Jyväskylässä.

Lähipiiri on merkinnyt vuonna 2004 liikkkeellelaskettua pääomalainaa 1.147 teur. Lainalle on maksettu 6,5%:n kiinteää vuotuista korkoa.

Johdon työsuhde-etuudet
-------------------------	--	--

1000 eur	2007	2006
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	1 081	1 160
Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet		0
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	137	197
Johdon kompensaatiot yhteensä	1 219	1 357
Palkat ja palkkiot luontoisetuineen
(ei sisällä henkilösivukuluja)
1000 eur	2007	2006
Toimitusjohtaja	200	171
Keskisuomalainen Oyj:n hallitus:
Vesa-Pekka Kangaskorpi	40	25
Leena Hautsalo	17	11
Jaakko Kurikka	17	11
Simo Kutinlahti	19	12
Heikki Leivonen		5
Jorma Nokkala	17	11
Mikko Paananen	18	13
Seppo Peltola	17	12
Antero Vesterinen	25	15
Kalle Kautto	16	8
Yhteensä	186	123

Toimitusjohtajan eläkeikä on 62 vuotta. Vakuutetulla on kuitenkin mahdollisuus saada eläke varhennettuna vanhuuseläkkeenä aikaisintaan 60 vuoden iän täyttymisestä alkaen. Toimitusjohtaja on tulospalkkiojärjestelmän piirissä, tulospalkkio perustuu hallituksen hyväksymään tuloskorttitavoitteeseen. Toimitusjohtajan irtisanomismisaika yhtiön puolelta on 12 kk ja irtisanoutumisaika 6 kk. Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot on määritelty kirjallisessa hallituksen hyväksymässä toimitusjohtajasopimuksessa.

32. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Savon Jakelu Oy:n harjoittamaa varhaisjakelu liiketoimintaa on päätetty laajentaa Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden varhaisjakelualueelle vuoden 2008 aikana. Järjestelyn tavoitteena on toiminnan tehostaminen. Järjestelyllä ei ole olennaisia vaikutuksia vielä vuoden 2008 tulokseen.

Osakkeenomistuksen jakauma ja tiedot osakkeenomistajista

Osakkeet

Osakkeet jakautuvat kahteen sarjaan. K-osakkeet ja A-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä (20) äänellä ja A-osake yhdellä (1) äänellä.

Osakevaihdot

Vuonna 2007 muunnettiin K-osakkeita pörssissä noteeratuiksi A-osakkeiksi 26.842 kpl. Kumulatiivisesti muuntojen määrä on 51.298 kpl. 31.12.2007 K-osakkeita oli yhteensä 5.288.058 kpl ja A-osakkeita 5.448.902 kpl. Yhtiökokokous teki 28.4.2004 päätöksen myydä yhteisellä arvo-osuustilillä olevat Keskisuomalainen Oyj:n osakkeet niiden omistajien lukuun. Päätös koskee niitä Keskisuomalainen Oyj:n A- ja K-sarjan osakkeita, joita ei ole siirretty arvo-osuusjärjestelmään. Yhteensä 42.080 K- osaketta myytiin huutokaupalla 29.11.2005. A-osakkeita myytiin pörssissä 2.3. - 16.4.2007 välisenä aikana yhteensä 42.080.

Hallituksen osakepääoman korottamiseen sekä omien osakkeiden hankintaan liittyvät valtuudet ja päätökset

Hallituksella ei ollut vuoden 2007 aikana voimassa olevia osakepääoman korotus-, optiolaina-, vaihtovelkakirjalaina- tai omien osakkeiden hankintaan liittyviä valtuutuksia.

Osakkeenomistajat

Osakkeenomistuksen jakauma

Osakkeenomistuksen jakauma sektoreittain 31.12.2007 Hallituksen, toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan

osakkeenomistus 31.12.2007

2,26		Kpl	Osuus-%	Osuus-%
0,07			osakkeista	äänistä
0,24
0,33	K-osakkeet	254 476	4,81	0,24
96,54	A-osakkeet	236 956	4,35	4,35
0,52	Yhteensä	491 432	4,58	4,79
99,96
0,02
0,00
	% osakkeista

Kaikki yhteensä 100,00

Osakkeenomistuksen jakauma suuruusluokittain 31.12.2007

Osakkeita	Osakkaiden lukumäärä	Osuus osakkaista	Osakkeita yhteensä	Osuus osakkeista	Äänimäärä	Osuus äänimäärästä
	kpl	%	kpl	%	kpl	%
1 - 100	324	19,39	19 752	0,18	38 087	0,03
101 - 1 000	678	40,57	274 908	2,56	1 445 213	1,30
1 001 - 10 000	457	27,35	1 675 216	15,60	16 873 677	15,17
10 001 - 100 000	198	11,85	5 902 319	54,98	62 128 373	55,87
100 001 - 999 999	14	0,84	2 862 623	26,66	30 681 872	27,59
Yhteensä	1671	100,00	10 734 818		99,98 111 167 222	99,96
Odotusluettelolla yhteensä			2 142	0,02	42 840	0,04
Liikkeeseen laskettu määrä			10 736 960		100,00 111 210 062	100,00

Tiedot osakkeenomistajista

Suurimmat osakkeenomistajat ääniosuuden mukaan

Osakas	K-osakkeita	A-osakkeita	% kaikista	% kaikista
	kpl	kpl	osakkeista	äänistä
Kalevi Takalan kuolinpesä	223 328	311 064	4,98	4,30
Kangaskorpi Pekka	216 481	184 608	3,74	4,06
Pekkala Kyösti	151 436	143 936	2,75	2,85
Kangaskorpi Vesa-Pekka	102 844	109 776	1,98	1,95
Kangaskorpi Inkeri	91 560	90 560	1,70	1,73
Moisio Lauri	90 424	88 824	1,66	1,71
Jalkanen Matti	87 050	78 924	1,55	1,64
Kurikka Maija-Leena	77 400	75 200	1,42	1,46
Kinnunen Immo Artturi	69 400	66 000	1,26	1,31
Kangaskorpi Soili	67 896	60 712	1,20	1,28
Yhteensä	1 177 819	1 209 604	22,24	22,27
K-osakkeita yhteensä	5 288 058
A-osakkeita yhteensä	5 448 902
Osakkeet yhteensä	10 736 960

Suurimmat osakkeenomistajat osakkeiden lukumäärän mukaan

Osakas	K-osakkeita	A-osakkeita	% kaikista	% kaikista
	kpl	kpl	äänistä	osakkeista
Kalevi Takalan kuolinpesä	223 328	311 064	4,30	4,98
Kangaskorpi Pekka	216 481	184 608	4,06	3,74
Pekkala Kyösti	151 436	143 936	2,85	2,75
Kangaskorpi Vesa-Pekka	102 844	109 776	1,95	1,98
Kangaskorpi Inkeri	91 560	90 560	1,73	1,70
Moisio Lauri	90 424	88 824	1,71	1,66
Jalkanen Matti	87 050	78 924	1,64	1,55
Kurikka Maija-Leena	77 400	75 200	1,46	1,42
Kinnunen Immo Artturi	69 400	66 000	1,31	1,26
Kangaskorpi Soili	67 896	60 712	1,28	1,20
Yhteensä	1 177 819	1 209 604	22,27	22,24
K-osakkeita yhteensä	5 288 058
A-osakkeita yhteensä	5 448 902
Osakkeet yhteensä	10 736 960

Konsernin tunnusluvut

	IFRS FAS 2007	2006	2005	2004	2003
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
Liikevaihto, Me	104,8	99,7	97,8	98,7	90,0
Liikevoitto, Me	21,4	22,0	19,1	20,9	14,9
- % liikevaihdosta	20,5	22,0	19,5	21,2	16,6
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja
ja veroja, Me	22,6	22,0	18,1	20,3	15,1
- % liikevaihdosta	21,5	22,1	18,5	20,5	16,8
Tilikauden voitto	16,3	15,8	13,5	14,5	10,6
- % liikevaihdosta	15,5	15,8	13,8	14,7	11,8
Oman pääoman tuotto (ROE), %	40,2	43,9	41,8	40,6	21,8
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	29,6	32,3	31,6	36,7	24,7
Omavaraisuusaste, %	43,2	36,9	45,2	36,5	63,9
Bruttoinvestoinnit, Me	6,0	35,2	10,4	5,8	5,4
- % liikevaihdosta	5,8	35,3	10,6	5,9	6,0
Taseen loppusumma, Me	108,7	102,5	83,6	83,6	78,4
Henkilöstö keskimäärin	856	848	847	848	870
Osakekohtaiset tunnusluvut
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos/Osake, eur	1,52	1,19	1,05	1,14	0,86
Oma pääoma/osake, eur	4,18	3,36	2,58	2,08	3,80
Osakekohtainen osinko, eur	*) 1,00	0,75	0,60	0,60	2,50
Osinko/emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos, %	65,9	63,0	57,1	52,6	289,5
Efektiivinen osinkotuotto, %	5,5	4,1	2,7	3,4	17,9
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)	11,9	15,3	21,4	15,6	16,2
Osakkeen osakeantioikaistu kurssikehitys
- alin, eur	17,61	15,74	18,3	13,00	9,53
- ylin, eur	19,70	22,40	29,83	20,75	14,25
- keskikurssi, eur	18,45	19,22	23,17	16,65	11,87
Osakekannan markkina-arvo A-osakkeille, Me	98,2	98,7	122,0	96,4	75,7
Koko osakekannan markkina-arvo, Me	194,4	195,4	241,6	191,0	127,4
Osakkeiden vaihdon kehitys koko osakek.
osakkeiden lukumäärä	310 583	176 586	201 063	146 231	85 588
% A-sarjan osakkeista	5,7	3,3	3,7	2,7	1,58
Osakkeiden osakeantioikaistu lkm
1000 kpl	10.737	10.737	10.737	10.737	10.737

Bruttoinvestointeihin sisältyy myös investointien ennakkomaksut.

Osakkeiden lukumäärät ja osakekohtaiset tunnusluvut on muutettu vastaamaan koko ajanjaksolla splitin, eli osakemäärän lisäämisen suhteessa 1:4 ilman osakepääoman korotusta jälkeisiä arvoja.

IFRS tilinpäätöksessä ei liikearvosta tehdä enää poistoja vaan testataan arvonalentumisen varalta. Tästä syystä tuloksesta laskettavat tunnusluvut IFRS mukaisesta tuloksesta laskettuna parempia kuin FAS tuloksesta laskettuna.

*)Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle osingon määrästä.

Tunnuslukujen laskentakaavat

Oman pääoman tuotto-% (ROE )	=	(Tilikauden tulos) x 100
		Oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana)
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI	) =	(Voitto ennen veroja + rahoituskulut) x 100
		Taseen loppusumma – korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana)
Omavaraisuusaste-%	=	Oma pääoma x 100
		Taseen loppusumma – saadut ennakot (=tilausvastuu)
Tulos/ osake	=	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos x 100
		Keskimääräinen osakeantioikaistu osakkaiden lkm
Oma pääoma/osake	=	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
		Osakkeiden osakeantioikaistu lkm 31.12.
Osinko/ tulos, %	=	(Osakeantioikaistu osinko /osake) x 100
		Tulos/osake
Efektiivinen osinkotuotto-%	=	(Osakeantioikaistu osinko/osake) x 100
		Osakeantioikaistu pörssikurssi 31.12.
		Osakeantioikaistu pörssikurssi 31.12.
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)	=	Tulos/osake
Osakekannan markkina-arvo	=	Osakkeiden lkm x osakkeen keskikurssi

EMOYHTIÖ TULOSLASKELMA (1000 EUR)

	1.1. -31.12.2007	1.1. -31.12.2006
LIIKEVAIHTO	3 593	2 877
Liiketoiminnan muut tuotot	3 080	1 306
Henkilöstökulut	3 714	3 305
Poistot ja arvonalentumiset	1 034	757
Liiketoiminnan muut kulut	2 216	1 351
LIIKEVOITTO	-291	-1 229
Rahoitustuotot	21 246	3 607
Rahoituskulut	-2 589	-1 495
VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ
JA VERO JA	18 367	883
Satunnaiset tuotot		200
VOITTO ENNEN
TILIN PÄÄTÖSSIIRTO JA JA VERO JA	18 367	1 083
Tilinpäätössiirrot	271	33
Tuloverot	0	-58
TILIKAUDEN VOITTO	18 637	1 057

EMOYHTIÖ TASE (1000 EUR)

Vastaavaa	31.12.2007	31.12.2006
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet	509	415
Aineelliset hyödykkeet	10 274	10 265
Osuudet saman konsenin yrityksissä	56 537	52 117
Osuudet omistusyhteysyrityksissä	510	409
Muut sijoitukset	11 281	11 399
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ	79 111	74 605
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Pitkäaikaiset saamiset	4 061
Lyhytaikaiset saamiset	268	1 543
Rahoitusarvopaperit	5 000
Rahat ja pankkisaamiset	2 810	1 030
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ	12 139	2 573
Vastaavaa yhteensä	91 250	77 178
Vastattavaa
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma	2 257	2 257
Vararahasto	269	269
Edellisten tilikausien voitto	1 364	8 359
Tilikauden voitto	18 637	1 057
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ	22 527	11 943
TILIN PÄÄTÖSSIIRTO JEN KERT YMÄ	2 292	2 562
PAKOLLISET VARAUKSET	53	2
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma	25 733	30 001
Pääomalainat	15 000	15 000
Lyhytaikainen vieras pääoma	25 645	17 670
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ	66 378	62 671
Vastattavaa yhteensä	91 250	77 178

EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA (1 000 EUR)

	2007	2006
Liiketoiminnan rahavirta
Myynnistä saadut maksut	5 116	3 381
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut	1 427	1 175
Maksut liiketoiminnan kuluista	-6 119	-3 781
L iiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	424	775
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista	-2 289	-1 336
Saadut korot liiketoiminnasta	84	256
Saadut osingot liiketoiminnasta	14 998	2 749
Maksetut välittömät verot	-77	290
R ahavirta ennen satunnaisia eriä	13 140	2 734
Liiketoiminnan satunnaisia eristä johtuva rahavirta (netto)		200
Liiketoiminnan rahavirta (A)	13 140	2 934
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-606	-2 326
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	33	9
Investoinnit muihin sijoituksiin	-3 413	-30 610
Luovutustulot muista sijoituksista	4 894	4 042
Myönnetyt lainat
Lainasaamisten takaisinmaksut
Saadut osingot investoinneista	854	747
Investointien rahavirta (B)	1 762	-28 138
Rahoituksen rahavirta
Lyhytaikaisten lainojen nostot	2 767	9 675
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut		-700
Pitkäaikaisten lainojen nostot		25 000
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-3 268	-2 268
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-8 052	-6 417
Rahoituksen rahavirta (C)	-8 553	25 290
Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys+/vähennys -	6 349	86
Rahavarat tilikauden alussa	1 030	944
Rahavarat tilikauden lopussa	7 810	1 030
Yhtiön Savon Mediat Oy:n fuusiossa saadut rahavarat	-431

1. Arvostusperiaatteet

Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Konsernissa osassa käyttöomaisuudesta hankintamenoon ja kertyneisiin poistoihin sisältyvät vain ne hankintamenot, joita ei ole vielä poistettu kokonaan.

Suunnitelman mukaiset pitoajat ovat:
ATK-ohjelmat	5 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot	10 vuotta
Rakennukset	30 vuotta
Rakennusten koneet ja laitteet	10 vuotta
Rakennusten perusparannukset	10 vuotta
Rakennelmat ja muut rakennukset	10 vuotta
Muut koneet ja kalusto	4 - 5 vuotta

Vaihto-omaisuus ja sijoitukset arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen myyntihintaan.

Tilikauden suunnitelman mukaisten ja kokonaispoistojen erotus tilinpäätöksessä esitetään tuloslaskelman tilinpäätössiirroissa ja kertynyt poistoero taseen vastattavien tilinpäätössiirtojen kertymässä. Konsernitilinpäätöksessä kertynyt poistoero jaetaan omaan pääomaan ja verovelkaan.

Emoyhtiön tilikauden tietojen vertailukelpoisuus

Savon Mediat Oy sulautui 30.9.2007 Keskisuomalainen Oyj:n. Siitä johtuen vertailutiedot eivät ole vertailukelpoisia.

2. Liikevaihto toimialoittain

	1.1.-31.12.2007	1.1.-31.12.2006
(1000 eur)
Hallintopalvelut	3 582	2 871
Muu myynti	11	6
Yhteensä	3 593	2 877

3. Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä

	1.1.-31.12.2007	1.1.-31.12.2006
(1000 eur)
Vuokratuotot	1 389	1 137
Liiketoiminnan muut tuotot	38	38
Myyntivoitot pysyvistä vastaavista	1 653	131
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä	3 080	1 306

4. Henkilöstö keskimäärin tilikaudella

	2007	2006
Toimihenkilöitä	55	51
Työntekijöitä	10	10
Yhteensä	65	61

5. Henkilöstökulut

	1.1.-31.12.2007	1.1.-31.12.2006
(1000 eur)
Palkat ja palkkiot	2 927	2 644
Eläkekulut	610	509
Muut henkilösivukulut	176	152
Henkilöstökulut	3 714	3 305

Emoyhtiön toimitusjohtajan eläkeikä on 62 vuotta ja eräiden muiden johtoryhmän jäsenten eläkeikä on 60 - 65 vuotta.

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

6. Johdon palkat, palkkiot ja luontoisedut (1000 eur)	1.1.-31.12.2007	1.1.-31.12.2006
Toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen	357	325
Hallituksen jäsenet	186	123
Yhteensä	543	448
7. Rahoitustuotot ja -kulut
(1000 eur)
Rahoitustuotot	1.1.-31.12.2007	1.1.-31.12.2006
Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä	20 114	2 697
Osinkotuotot omistusyhteysyrityksiltä	108	53
Osinkotuotot muilta	854	747
Tuotot osuuksista	21 077	3 497
Muut korko- ja rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä	132	94
Muut korko- ja rahoitustuotot muilta	38	16
Muut rahoitustuotot	170	110
Rahoitustuotot yhteensä	21 246	3 607
Rahoituskulut	1.1.-31.12.2007	1.1.-31.12.2006
Muut korko- ja rahoituskulut konserniyrityksille	-421	-153
Muut korko- ja rahoituskulut muille	-2 168	-1 342
Muut korko- ja rahoituskulut yhteensä	-2 589	-1 495
Rahoituskulut yhteensä	-2 589	-1 495
Rahoitustuotot ja kulut yhteensä	18 657	2 112

8. Aineettomat hyödykkeet

	M	uut
Aineettomat hyödykkeet 2007	Aineettomat	pitkävaikut- E	nnakko-
(1000 eur)	oikeudet	teiset menot	maksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	592	251	54	898
Lisäykset	19		29	48
Kons. sisäiset yritysjärj. lisäykset	148			148
Siirrot erien välillä	83		-83
Hankintameno 31.12.	842	251	0	1 094
Kertyneet poistot 1.1.	-372	-112		-483
Tilikauden poisto	-92	-9		-101
Kertyneet poistot 31.12.	-464	-121		-585
Kirjanpitoarvo 31.12.	378	131	0	509

	M	uut
Aineettomat hyödykkeet 2006	Aineettomat	pitkävaikut- E	nnakko-
(1000 eur)	oikeudet	teiset menot	maksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	1 846	251	8	2 106
Lisäykset	35		47	82
Vähennykset	-1 289			-1 289
Hankintameno 31.12.	592	251	54	898
Kertyneet poistot 1.1.	-1 399	-103		-1 502
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	1 110			1 110
Tilikauden poisto	-83	-9		-91
Kertyneet poistot 31.12.	-372	-112		-483
Kirjanpitoarvo 31.12.	221	140	54	415

9. Aineelliset hyödykkeet

	R	akennukset ja K	M oneet	uut E aineelliset	nn.maks. ja kesk.eräis
Aineelliset hyödykkeet 2007 M	aa-alueet	rakennelmat	ja kalusto	hyödykkeet	hankinnat	Yhteensä
(1000 eur)
Hankintameno 1.1.	1 200	18 519	3 628	222		23 569
Lisäykset		11	464	41	42	559
Kons. sisäiset yritysjärj. lisäykset	251		131	30		412
Vähennykset			-54			-54
Hankintameno 31.12.	1 451	18 530	4 169	294	42	24 486
Kertyneet poistot 1.1.		-10 371	-2 932			-13 304
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot			25			25
Tilikauden poisto		-662	-271			-933
Kertyneet poistot 31.12.		-11 033	-3 178			-14 212
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 451	7 497	991	294	42	10 274

	R	akennukset	M	uut E	nn.maks.
Aineelliset hyödykkeet 2006		ja K	oneet	aineelliset	ja kesk.eräis
(1000 eur)	Maa-alueet	rakennelmat	ja kalusto	hyödykkeet	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	1 200	13 320	6 635	197	3 336	24 689
Lisäykset		5 199	357	25		5 581
Vähennykset			-3 364		-3 336	-6 701
Hankintameno 31.12.	1 200	18 519	3 628	222	0	23 569
Kertyneet poistot 1.1.		-9 886	-5 595			-15 481
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot			2 843			2 843
Tilikauden poisto		-486	-180			-665
Kertyneet poistot 31.12.		-10 371	-2 932			-13 304
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 200	8 147	696	222	0	10 265

10. Sijoitukset

Sijoitukset 2007	Saman S konsernin	aman O konsernin	suudet M osakkuus-	uut osakkeet	Yhteensä
(1000 eur)	yrityksissä	yrityksiltä	yhtiöissä	ja osuudet
Hankintameno 1.1.	52 117		409	11 399	63 924
Lisäykset	831			2 084	2 915
Vähennykset	-6			-3 245	-3 250
Kons. sisäiset yritysjärj. lisäykset	47 065		17	1 127	48 208
Kons. sisäiset yritysjärj. vähennykset	-43 470				-43 470
Hankintameno 31.12.	56 537		425	11 365	68 327
Kirjanpitoarvo 31.12.	56 537		425	11 365	68 327
	Saman S	aman O	suudet M	uut
Sijoitukset 2006	konsernin	konsernin	osakkuus-	osakkeet	Yhteensä
(1000 eur)	yrityksissä	yrityksiltä	yhtiöissä	ja osuudet
Hankintameno 1.1.	27 623		379	4 715	32 718
Lisäykset	24 494		29	6 831	31 354
Tytäryritysten myynti					0
Vähennykset				-147	-147
Hankintameno 31.12.	52 117		409	11 399	63 924
Kirjanpitoarvo 31.12.	52 117		409	11 399	63 924

11. Konserniosakkeet

	2007	2006
Iisalmen Sanomat Oy, Iisalmi	100,0	100,0
Jakeluporras Oy, Jyväskylä	100,0	100,0
Kiinteistö Oy Kuopion Vuorikatu 21-23, Kuopio	100,0	100,0
Kiinteistö Oy Tahko Twinhills 213, Nilsiä	100,0	100,0
K-S Lehtipaino Oy, Jyväskylä		100,0
Kuopion Oikea Asema Oy, Kuopio	100,0	100,0
Lehtisepät Oy, Jyväskylä	100,0	100,0
Maakunnan Sanomat Oy, Jyväskylä	100,0	100,0
Savon Jakelu Oy, Kuopio	100,0	100,0
Savon Mediat Oy, Kuopio		100,0
Savon Sanomat, Kuopio	100,0	100,0
Suur-Jyväskylän Lehti Oy, Jyväskylä	100,0	100,0
Warkauden Lehti Oy, Varkaus	100,0	100,0
Viikkosavo Oy, Kuopio	100,0	100,0
YS-Paino Oy, Iisalmi	100,0	100,0

12. Osakkuusyritykset

	2007	2006
Väli-Suomen Media Oy, Jyväskylä	40,00	20,00
Arena Partners Oy, Kuopio	25,98	20,38
Jyväskylän Messut Oy, Jyväskylä	24,47	24,47

13. Pörssiosakkeet

(1000 eur)	2007	2006
Kirjanpitoarvo	8 827	9 982
Markkina-arvo	12 000	12 732
Ero	3 173	2 749

14. Pitkäaikaiset saamiset

(1000 eur)	2007	2006
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Lainasaamiset	4 037
Muut saamiset
Laskennalliset verosaamiset	24
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	4 061	0

14. Lyhytaikaiset saamiset

(1000 eur)	2007	2006
Myyntisaamiset	15	21
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset	51	1 463
Muut saamiset		9
Siirtosaamiset	48	10
Saamiset saman konsernin yrityksiltä yhteensä	100	1 483
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä
Myyntisaamiset	2	4
Muut saamiset	88
Siirtosaamiset	64	34
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	268	1 543

15. Siirtosaamisten olennaiset erät
(1000 eur)	2007	2006
Työterveysmenojen korvausjaksotus	33	19
Muut	31	15
Yhteensä	64	34

16. Oman pääoman muutos

Oman pääoman muutos 2007	Osake-	Muut
(1000 eur)	pääoma	rahastot V	oittovarat	Yhteensä
OMA PÄÄOMA 1.1.	2 257	269	9 417	11 943
Osingonjako			-8 053	-8 053
Menon oikaisu aikaisemmalta tilikaudelta				0
Tilikauden voitto			18 637	18 637
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12.2007	2 257	269	20 001	22 527
Oman pääoman muutos 2006	Osake-	Muut
(1000 eur)	pääoma	rahastot V	oittovarat	Yhteensä
OMA PÄÄOMA 1.1.	2 257	269	14 754	17 281
Osingonjako			-6 442	-6 442
Menon oikaisu aikaisemmalta tilikaudelta			47	47
Tilikauden voitto			1 057	1 057
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12.2006	2 257	269	9 417	11 943
17. Voitonjakokelpoiset varat

(1000 eur)	31.12.2007	31.12.2006
Edellisten tilikausien voitto	1 364	8 359
Tilikauden voitto/tappio	18 637	1 057
Voitonjakokelpoiset varat	20 001	9 417

Pääomalainan korkojen ja lainapääoman takaisin maksuun sovelletaan OYL:n 5 luvun säännöksiä. Lainalle maksetaan 6,5 % kiinteää vuotuista korkoa 10.5.2009 asti. 10.5.2009 alkaen lainalle maksetaan vaihtuvaa korkoa, joka on Suomen Pankin tuona päivänä julkaisema kahdentoista kuukauden Euribor-korko lisättynä 5 % p.s. marginaalilla. Mahdollisesti maksamatta jäänyt korko jää yhtiön velaksi ja sille maksetaan vuotuista korkoa määrä, joka on 2 prosenttiyksikköä yli lainalle maksettavan normaaalin koron. Pääomalainan korko on kirjattu tuloslaskelmaan korkokuluihin. Lainan pääoma maksetaan takaisin kokonaisuudessaan laina-ajan päätyttyä 10.5.2011, jos OYL:n säännökset sen sallii.

18. Pääomavelat
(1000 eur)	2007	2006
Pääomavelat, korollinen	15 000	15 000
Pääomavelat	15 000	15 000
19. Pakolliset varaukset
(1000 eur)	2007	2006
Eläkevaraukset	7	2
Muut pakolliset varaukset	47
Pakolliset varaukset	53	2
20. Poistot ja arvonalentumiset
(1000 eur) Suunnitelman mukaiset poistot	2007	2006
Aineettomat hyödykkeet	101	91
Rakennukset ja rakennelmat	662	486
Koneet ja kalusto	271	180
Yhteensä	1 034	757
Poistoeron muutos:
Aineettomat hyödykkeet	-7	-4
Muut pitkävaikutteiset menot		0
Rakennukset ja rakennelmat	290	75
Koneista ja kalustosta	-13	-38
Yhteensä	271	33
21. Tilinpäätössiirtojen kertymä
(1000 eur)	2007	2006
Poistoero	2 292	2 562
Tilinpäätössiirrot yhteensä	2 292	2 562

22. Pitkäaikainen vieras pääoma

Pitkäaikaiset velat
(1000 eur)	2007	2006
Lainat rahoituslaitoksilta	20 733	25 001
Muut velat	20 000	20 000
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	40 733	45 001
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua
Lainat rahoituslaitoksilta
(1000 eur)	2007	2006
Lainat rahoituslaitoksilta Yhteensä	9 000 9 000	11 532 11 532
23. Laskennalliset verovelat ja -saamiset	2007	2006
(1000 eur)
Poistoeroa vastaavat verovelat	596	666
24. Lyhytaikainen vieras pääoma
(1000 eur)	2007	2006
Lainat rahoituslaitoksilta	4 268	3 268
Ostovelat	203	236
Siirtovelat	3 459	2 654
Muut velat Yhteensä	591 8 522	592 6 750
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille: Ostovelat	45	211
Siirtovelat		166
Muut velat	17 078	10 543
Yhteensä	17 123	10 920
Velat omistusyhteysyrityksille:
Ostovelat		0
Yhteensä		0
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	25 645	17 670
25. Siirtovelkojen olennaiset erät
(1000 eur)	2007	2006
Jaksotetut henkilöstökulut	702	571
Jaksotetut korkokulut	900	668
Osakehuutokauppavelka	1 626	859
Muut siirtovelat Yhteensä	231 3 459	556 2 654
26. Pantit, vastuut, takaukset	2007	2006
(1000 eur)
Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä kiinteistöihin
tai yrityskiinnityksiä
Rahalaitos- ja eläkelainat Kiinteistökiinnitykset	25 001 17 645	28 269 10 292
Yrityskiinnitykset	15 068	15 068
Takaukset muiden puolesta	28	0
27. Leasingvastuut
(1000 eur)	2007	2006
Seuraavan vuoden maksut	6	6
Sitä seuraavien vuosien maksut	16	22

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitus

Nilsiässä 19. päivänä helmikuuta 2008

Hallitus
Vesa-Pekka Kangaskorpi puheenjohtaja	Antero Vesterinen varapuheenjohtaja
Leena Hautsalo	Simo Kutinlahti
Kalle Kautto	Jorma Nokkala
Mikko Paananen	Seppo Peltola
Jaakko Kurikka

Toimitusjohtaja

Erkki Poranen

Tilinpäätösmerkintä

Toimintakertomus ja tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti.

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Nilsiässä 19. päivänä helmikuuta 2008

Ernst & Young Oy Jarmo Lohi KHT

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Keskisuomalainen Oyj:n osakkeenomistajille

Olemme tarkastaneet Keskisuomalainen Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. - 31.12.2007. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat laatineet EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaan laaditun konsernitilinpäätöksen sekä Suomessa voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaisesti laaditun toimintakertomuksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen, joka sisältää emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon konsernitilinpäätöksestä sekä emoyhtiön tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja hallinnosta.

Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, etteivät tilinpäätös ja toimintakertomus sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty emoyhtiön hallituksen jäsenten sekä toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiölain säännösten perusteella.

Konsernitilinpäätös

EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaan laadittu konsernitilinpäätös antaa näiden standardien ja kirjanpitolain tarkoittamalla tavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Emoyhtiön tilinpäätös, toimintakertomus ja hallinto

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain ja tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti ja antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Toimintakertomus on laadittu kirjanpitolain ja toimintakertomuksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Toimintakertomus on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa ja antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot kon-sernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Konsernitilinpäätös ja emoyhtiön tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen.

Nilsiässä 19. päivänä helmikuuta 2008

Ernst & Young Oy KHT-yhteisö

Jarmo Lohi KHT

KESKISUOMALAINEN OYJ:N HALLINNOINTI- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ

Keskisuomalainen Oyj:n hallitus on vahvistanut yhtiölle hallinnointi- ja johtamisjärjestelmän. Sen tavoitteena on varmistaa, että yhtiötä johdetaan ammattitaitoisesti ja että käytössä ovat eettisesti ja ammatillisesti korkeatasoiset liiketoimintaperiaatteet ja käytännöt.

Hyvän hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän keskeisiä ominaisuuksia ovat:

• Omistajien oikeuksien sekä heidän tasapuolisen kohtelunsa turvaaminen
• Hallintoelinten vastuu yhtiön johtamisesta ammattitaitoisesti sekä vastuullisesti
• Yhtiön taloudellisesta ja muusta toiminnasta annettavan tiedon asianmukaisuus ja läpinäkyvyys
• Eri sidosryhmien etujen huomioon ottaminen

Keskisuomalainen Oyj:n johtamis- ja hallintojärjestelmä edellyttää, että

• Yritysten strategiset tavoitteet ovat selkeät ja ne on viestitetty henkilöstölle, joka sitoutuu niihin
• Päätäntävalta ja vastuut on selkeästi määritelty koko konsernissa
• Hallitus on ammattitaitoinen ja toimivasta johdosta riippumaton
• Hallitus ja toimiva johto tietävät valvontavastuunsa
• Yrityksessä ymmärretään sisäisen ja ulkoisen valvonnan merkitys ja rooli
• Palkitsemisjärjestelmät tukevat yhtiön strategisia tavoitteita ja ovat osa johtamisjärjestelmää
• Yhtiön hallintokulttuuri on avoin ja läpinäkyvä
• Konsernilla on vahvistettu arvoperusta

Konsernin johtamis- ja hallintojärjestelmä noudattaa HEX Oyj:n, Keskuskauppakamarin ja Teollisuuden ja Työnantajien joulukuussa 2003 annettua suositusta listayhtiön hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä jäljellä esitetyin poikkeuksin, sekä toimialoja valvovien viranomaisten määräyksiä ja ohjeita.

Emoyhtiö Keskisuomalainen Oyj

Yhtiökokous

Keskisuomalainen Oyj:n yhtiökokous kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Yhtiön hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle sekä valmistelee kokoukselle esityslistan.

Varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain hallituksen määräämänä päivänä kesäkuun loppuun mennessä. Yhtiökokous päättää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen edellyttämistä asioista.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään mm.

• tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta,
• voiton jakamisesta,
• vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle, sekä
• hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valitsemisesta.

Yhtiön tavoitteena on, että kaikki hallituksen jäsenet ovat läsnä yhtiökokouksessa. Hallitukseen ensimmäistä kertaa ehdolla oleva jäsen ei välttämättä ole läsnä yhtiökokouksessa, koska hallitus valmistellessaan yhtiökokousta käy keskustelua mahdollisista uusista jäsenistä, mutta jättää esityksen teon ja päätöksen yhtiökokoukselle.

Hallitus

Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen kokoukset järjestetään noudattaen osakeyhtiölakia, yhtiöjärjestystä, sekä suositusta listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä.

Keskisuomalainen Oyj:n hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus, johon kuuluu vähintään viisi (5) ja enintään yhdeksän (9) yhtiökokouksen osakkeenomistajien keskuudesta valitsemaa jäsentä.

Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vaalia seuraavan kolmannen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen jäsenistä on kunakin vuonna erovuorossa kolme jäsentä.

Hallituksen jäseneksi ei voida valita henkilöä, joka on täyttänyt 65 vuotta.

Yhtiöjärjestyksen mukaan hallituksen jäsenet valitaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Yhtiön liiketoiminnan luonne edellyttää hallituksen jäseniltä yhtä vuotta pitkäaikaisempaa perehtymistä ja sitoutumista toimintaan.

Poikkeaminen Corporate Governance –suosituksesta 13: Hallituksen jäsenehdokkaita ei ilmoiteta yhtiökokouskutsussa, koska hallitus valmistellessaan yhtiökokousta käy keskustelua mahdollisista uusista jäsenistä, mutta jättää esityksen teon yhtiökokoukselle.

Poikkeaminen Corporate Governance –suosituksesta 14: Yhtiöjärjestyksen mukaan hallituksen jäsenillä ei ole erityistä asettamisjärjestystä.

Emoyhtiön hallitus nimeää tytäryhtiöiden hallitukset.

Yhtiön hallitus on vahvistanut itselleen työjärjestyksen. Hallitus vahvistaa vuosittain itselleen kokousaikataulunsa.

Hallituksen kokouksissa käsitellään mm. tilinpäätös ja osavuosikatsaukset sekä konserniyhtiöiden kuukausiraportit. Näiden lisäksi hallitus kokoontuu 1-2 kertaa vuodessa strategiakokoukseen, jossa käsitellään konsernin tulevaisuuden suunnitelmia ja vahvistetaan Keskisuomalainen Oyj:n strategia. Kalenterivuoden viimeisessä kokouksessa vahvistetaan seuraavan vuoden toimintasuunnitelmat, budjetit ja investoinnit.

Keskisuomalainen Oyj:n hallitus on suorittanut hallituksen jäsenten riippumattomuusarvioinnin. Arvioinnin perusteella todettiin yhtiöstä ja Corporate Governance suosituksessa tarkoitetusta merkittävästä osakkeenomistajasta riippumattomia ovat kaikki hallituksen jäsenet.

Hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan sisäisenä itsearviointina kerran vuodessa.

Palkitsemisvaliokunta

Keskisuomalainen Oyj:n hallituksella on palkitsemisvaliokunta. Palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on valmistella konsernijohdon palkkaukseen ja palkitsemiseen liittyviä asioita. Palkitsemisvaliokuntaan kuuluvat hallituksen puheenjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi, varapuheenjohtaja Antero Vesterinen ja toimitusjohtaja Erkki Poranen. Valiokunta kokoontui vuonna 2007 kolme kertaa.

Rekrytointiryhmä

Keskisuomalainen Oyj:n hallituksella on rekrytointiryhmä, johon kuuluvat Vesa-Pekka Kangaskorpi, Antero Vesterinen, Simo Kutinlahti ja Mikko Paananen. Rekrytointiryhmän tehtävä on valmistella konsernin merkittäviin rekrytointeihin liittyviä asioita. Rekrytointiryhmä kokoontui vuoden 2007 aikana 8 kertaa.

Toimitusjohtaja, toimitusjohtajan varamies ja muu konsernin ylin johto

Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtaja toimii konsernijohtajana. Hän vastaa koko konsernin toiminnasta konsernin hallituksen hyväksymien strategisten tavoitteiden, budjettien ja yleisperiaatteiden mukaisesti. Konsernijohtaja hoitaa Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtajana yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antaminen ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Konsernijohtajalle raportoivat tytäryhtiöiden toimitusjohtajat sekä nimetyt yksikköjen vastuuhenkilöt. Konsernijohtajalla on apunaan konsernin johtoryhmä ja sen työvaliokuntana strategiaryhmä. Nämä ryhmät hallitus nimeää toimitusjohtajan esittämänä.

Konsernijohtaja toimii hallituksen kokouksissa esittelijänä. Hän voi halutessaan kutsua myös muita yhtiön johtoon kuuluvia henkilöitä hallituksen kokouksiin esittelemään omaan asiantuntijatehtäväänsä kuuluvia asioita.

Konsernin toimitusjohtajan varamiehenä toimii sanomalehti Keskisuomalaisen päätoimittaja/toimitusjohtaja.

Tytäryhtiöiden ja tulosyksiköiden johto ja hallinnointi

Emoyhtiön yhtiökokouksesta, hallituksesta, toimitusjohtajasta sekä johtoryhmistä todettu pätee myös soveltuvin osin tytäryhtiöissä ja tulosyksiköissä.

Palkat ja palkkiot

Hallituksen jäsenten palkkiot

Yhtiökokous päätti kokouksessaan 19.4.2007 Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen palkkioiksi vuodelle 2007:

Puheenjohtajan palkkio on 3000 euroa kuukaudessa ja kokouspalkkio 350 euroa kokoukselta. Varapuheenjohtajan palkkio on 1600 euroa kuukaudessa ja kokouspalkkio on 350 euroa kokoukselta. Jäsenen palkkio on 1200 euroa kuukaudessa ja kokouspalkkio on 350 euroa kokoukselta.

Hallitukselle maksetut palkkiot vuonna 2007

	kiinteä	kokous-	Edelliset
	palkkio €	palkkio €	yhteensä €
Leena Hautsalo	12000	4950	16950
Vesa-Pekka Kangaskorpi	30200	9750	39950
Kalle Kautto	12000	4300	16300
Jaakko Kurikka	12000	4600	16600
Simo Kutinlahti	12000	7350	19350
Jorma Nokkala	12000	4950	16950
Mikko Paananen	12000	5600	17600
Seppo Peltola	12000	4950	16950
Antero Vesterinen	15800	9400	25200

Vuoden 2007 aikana hallitus kokoontui 14 kertaa. Hallituksen jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 96,8%.

Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsenille maksettiin vuonna 2007 kuukausi- ja kokouspalkkioita yhteensä 185 850 euroa.

Toimitusjohtajan palkitseminen

Toimitusjohtaja Erkki Poraselle maksettiin vuonna 2007 palkkaa, tulospalkkiota ja luontoisetuja yhteensä 199 889,95 euroa. Toimitusjohtaja on tulospalkkiojärjestelmän piirissä. Tulospalkkio perustuu hallituksen hyväksymään tuloskorttitavoitteeseen.

Toimitusjohtajan eläkeikä on 62 vuotta. Vakuutetulla on kuitenkin oikeus saada eläke varhennettuna vanhuuseläkkeenä aikaisintaan 60 vuoden iän täyttymisestä alkaen. Toimitusjohtajan irtisanomisaika yhtiön puolelta on 12 kuukautta. Toimitusjohtajan irtisanoutumisaika on kuusi kuukautta. Toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot on määritelty kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa, jonka on hallitus hyväksynyt.

Konsernin tulospalkkiojärjestelmä

Konsernissa on tulospalkkiojärjestelmä, jonka perusteet hallitus määrittelee vuosittain. Yhtiössä ei ole käytössä kannustejärjestelmää, jossa yhtiö antaa johdolle omia osakkeita.

Sisäpiirihallinto

Keskisuomalainen Oyj:n julkiseen sisäpiirirekisteriin luetaan hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan varamies, talousjohtaja, Savon Sanomat Oy:n toimitusjohtaja, Lehtisepät Oy:n toimitusjohtaja, kehitysjohtaja, tilintarkastaja ja varatilintarkastaja sekä sellainen toimihenkilö, jolla on päävastuu yhtiön tilintarkastuksesta. Lisäksi yrityksellä on käytössä yrityskohtainen sisäpiirirekisteri. Tilapäisesti tai hankekohtaisesti sisäpiiriin kuuluvien henkilöiden sisäpiirirekistereiden tarve arvioidaan tapauskohtaisesti.

Niin sanottu "suljettu ikkuna" ajaksi on päätetty 14 vuorokautta. Sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa Keskisuomalainen Oyj:n osakkeilla 14 vuorokautta ennen tilinpäätöstiedotteen ja osavuosikatsauksen julkistamista.

Sisäpiiriläiset ovat velvollisia ilmoittamaan sisäpiirirekisteriin merkittyihin tietoihin tulevista muutoksista viipymättä Keskisuomalainen Oyj:n talouspalveluille. Keskisuomalainen Oyj:n internet – sivuilla on luettelo sisäpiiriläisistä ja heidän omistustiedoistaan.

Riskien hallinta

Keskisuomalainen Oyj:n hallitus käsittelee ja vahvistaa konsernin strategian, jonka yhteydessä kartoitetaan vuosittain liiketoimintariskejä. Hallitus on vahvistanut konsernin ja tytäryhtiöiden toimintaohjeet, jotka ovat myös liiketoiminnan riskien hallinnan välineitä. Konsernin suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä sisältää mm. vuosittaisen strategiaprosessin, toimintasuunnitelmat ja seurannan.

Seuranta sisältää mm. toteutuneet tulostiedot ja muut tunnusluvut sekä määräajoin tapahtuvan ennustamisen. Konsernin taloudellista kehitystä ja riskejä seurataan kuukausittain hallituksessa ja konsernin strategiaryhmässä.

Sisäinen tarkastus

Keskisuomalainen Oyj:ssä ei liiketoiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi järjestää erityistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota, vaan sen tehtävät sisältyvät Keskisuomalainen Oyj:n liiketoimintaorganisaation tehtäviin ja ne on myös otettu huomioon tilintarkastajien tilintarkastussuunnitelmissa.

Tilintarkastus

Yhtiöjärjestyksen mukaan Keskisuomalainen Oyj:ssä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö.

Keskisuomalainen Oyj:n vuoden 2007 varsinainen yhtiökokous valitsi varsinaiseksi tilintarkastajaksi Ernst & Young Oy:n, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Jarmo Lohi.

Ernst & Young Oy:lle maksettiin vuonna 2007 tilintarkastuksesta 51 776 euroa ja muista palveluista 8 772 euroa.

Tiedottaminen

Keskisuomalainen –konsernin ulkoisesta tiedottamisesta vastaa Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtaja. Keskisuomalainen sijoittaja- ja mediasuhteita hoitaa konsernin taloushallinto toimitusjohtajan johdolla. Taloushallinto vastaa myös pörssitiedottamisesta ja sijoittajainformaatiosta verkossa.

Osakassopimukset

Keskisuomalainen Oyj:llä on osakassopimus Arena Partners Oy:n omistamisesta ja toiminnasta.

Keskisuomalainen Oyj:n A-osakkeen kurssikehitys Helsingin Pörssissä 2007

Hallitus ja toimitusjohtaja

Vesa-Pekka Kangaskorpi, s. 1963, KTM, kansainvälisten asiain neuvos

• Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2002 lähtien
• Sanomalehti Keskisuomalainen Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2006-
• Savon Sanomat Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2006-
• UKK –perinnesäätiön hallituksen jäsen 2005 -
• Savon Mediat hallituksen puheenjohtaja 2001-2007 • Iisalmen Sanomat Oy:n hallituksen jäsen 2001-2007
• Ilkka-Yhtymä Oyj:n hallintoneuvoston jäsen 2000-
• Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen 1996-2002
• Keski-Suomen Media Oy:n hallituksen jäsen 1997-1998, hallituksen puheenjohtaja 1998-2001
• Sisä-Suomi Oy, hallituksen jäsen 1996-1997

Työtehtävät

• Kansainvälisten asian neuvos, Eduskunta 1993-
• ENSO myyntijohtaja 1989-1993

Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2007: A- osake 109 776 kpl

K-osake 102 844 kpl Pääomalainaa 510 000 €

Antero Vesterinen, s. 1949, ylioppilas, maanviljelijä

• Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 1991 lähtien, varapuheenjohtaja vuodesta 2006 lähtien • Keskinäinen vakuutusyhtiö Tapiola, alueellisen neuvottelukunnan jäsen 2007-
• Sanomalehti Keskisuomalainen Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja 2006-
• Savon Sanomat Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja 2006-
• Savon Mediat Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja 2001- 2007
• Iisalmen Sanomat Oy:n hallituksen jäsen 2004-2007
• Hevosurheilu-lehti/hallitus, varapuheenjohtaja 1991-
• Keski-Suomen Ravirata Oy, hallituksen varapuheenjohtaja 1996-2007, jäsen 2007-
• Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto, puheenjohtaja 1993-1999
• Suomen Hippoksen hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja 1994-1999
• Suomen Hippoksen valtuuskunnan puheenjohtaja 1988-1989
• Keski-Suomen hevosjalostusliiton puheenjohtaja 1984-1997

Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2007: A-osake 15 988 kpl K-osake 20 272 kpl

Pääomalainaa 45 000 €

Mikko Paananen, s.1963, varatuomari, talousjohtaja

• Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2001 lähtien
• Sanomalehti Keskisuomalainen Oy:n hallituksen jäsen 2006- • Savon Sanomat Oy:n hallituksen jäsen 2006-
• Ponsse Latin America Ltda ja OOO Ponsse, hallituksen jäsen 2005-
• Epec Oy, hallituksen jäsen 2004-2007
• Sunit Oy, hallituksen jäsen 2003- 2006
• Ponsse AB, Ponsse AS, Ponssé SAS, Ponsse UK Ltd ja Ponsse North America Inc, hallituksen jäsen 2002- Työtehtävät:
• Ponsse Oyj:n talousjohtaja 2002-, toimitusjohtajan varamies 2004-
• Osuuspankkiryhmä: asiantuntija- ja johtotehtävät 1989-2002

Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2007: A- osake		8 280 kpl
	K-osake 12 280 kpl

Pääomalainaa 15 000 €

Leena Hautsalo, s. 1969, Huk, toiminnanjohtaja, Johtamisen erikoisammattitutkinto 2005

Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2000 lähtien

• Sanomalehti Keskisuomalainen Oy:n hallituksen jäsen 2006-
• Savon Sanomat Oy:n hallituksen jäsen 2006-
• Viitasaaren Seudun lukijatoimikunnan puheenjohtaja 2006-
• Viitasaaren Seudun lukijatoimikunnan jäsen 2000- 2006
• ProvinsSoimaan- hankkeen ohjausryhmän varapuheenjohtaja 2002-2005
• Cupooli- hankkeen ohjausryhmän jäsen 2005-2007

Työtehtävät

• 2007- toimitusjohtaja, Wiisuri Oy
• 2001-2007 toiminnanjohtaja, Musiikin aika -kansainvälinen nykymusiikkifestivaali • 1988-2001 useita opettajan työtehtäviä

Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2007: A-osake 400 kpl K-osake 400 kpl

Kalle Kautto, s. 1971 Jyväskylässä, DI, MMM

• Keskisuomalainen Oyj:n hallituksessa vuodesta 2006
• Sanomalehti Keskisuomalainen Oy:n hallituksen jäsen 2006-
• Savon Sanomat Oy:n hallituksen jäsen 2006-
• Viitasaaren reservinupseerien hallituksen jäsen 2006-

Työtehtävä: Maanviljelijä

Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2007: A-osake 11 988 kpl

68

Pääomalainaa 40 000 €

K-osake 19 988 kpl

Simo Kutinlahti, s. 1957, agrologi, maanviljelijä

Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 1997 lähtien

• Sanomalehti Keskisuomalainen Oy:n hallituksen jäsen 2006-
• Savon Sanomat Oy:n hallituksen jäsen 2006-
• Keskimaa osk hallintoneuvoston puheenjohtaja 1997-
• SOK hallintoneuvoston jäsen 1997-, varapuheenjohtaja 2007-

Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2007: A- osake 20 400 kpl

K-osake 22 108 kpl

Pääomalainaa 70 000 €

Jorma Nokkala, s. 1942, kauppateknikko, teollisuusneuvos

• Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2000 lähtien • Sanomalehti Keskisuomalainen Oy:n hallituksen jäsen 2006-
• Savon Sanomat Oy:n hallituksen jäsen 2006-
• Teknologiateollisuus r.y., hallituksen jäsen 2006-
• Jykes Oy, hallituksen varajäsen vuoden 2005-
• MYR, jäsen ja kolmas vpj, ja elinkeinoelämä –ryhmän puheenjohtaja vuodesta 2000-
• Y4 –neuvottelukunnan puheenjohtaja 2003 -
• Keskuskauppakamarin valtuuskunnan jäsen
• Perheyritysten liitto r.y. valtuuskunnan jäsen
• Muuramen yrittäjät r.y. varapuheenjohtaja

Työtehtävät:

• Nokka-Yhtiöt Oy, konsernijohtaja

Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2007: A-osake 200 kpl

Jaakko Kurikka, s. 1975, DI

Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2005 lähtien

• Sanomalehti Keskisuomalainen Oy:n hallituksen 2006-
• Savon Sanomat Oy:n hallituksen jäsen 2006 -
• Suolahden Höyläämö Oy, hallituksen puheenjohtaja 2001-
• Alfa-Kodikas Talot Oy, hallituksen puheenjohtaja 2001-
• Kurikka Kiinteistöt Oy, hallituksen puheenjohtaja 2004-
• Mörkölä Oy, hallituksen jäsen 2006 -

Työtehtävät

• Suolahden Höyläämö Oy, toimitusjohtaja

Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2007: A-osake 1 400 kpl K-osake 7 900 kpl

Pääomalainaa 200 000 €

Seppo Peltola, s. 1942, agronomi, maatalousyrittäjä

• Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 1999 lähtien
• Sanomalehti Keskisuomalainen Oy:n hallituksen jäsen 2006-
• Savon Sanomat Oy:n hallituksen jäsen 2006-
• Savon Mediat Oy:n hallituksen jäsen vuodesta 2001 2007
• Koskisen Oy:n hallituksen jäsen 1974-1985
• Suomen Vaneriyhdistyksen hallituksen jäsen
• Suomen Lastulevy-yhdistyksen hallituksen jäsen

Työtehtävät:

• Kansallispankin konttorinjohtaja 1970-1974
• Koskisen Oy:n talousjohtaja 1974-1980, toimitusjohtaja 1980-1985 • Maatalousyrittäjä vuodesta 1985-

Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2007: A-osake 18 416 kpl

K-osake 18 416 kpl

Pääomalaina 16 000 €

Erkki Poranen, s. 1946, konsernijohtaja

• Keskisuomalainen Oyj:n konsernijohtaja vuodesta 1999 lähtien
• Ilkka Oy:n hallintojohtaja 1980-1982
• Ilkka Oy:n toimitusjohtaja 1982-1998

Luottamustoimet

• JyväsSeed Fund Oy, hallituksen jäsen vuodesta 2006 -
• Sanomalehtien Liiton hallituksen jäsen 1987-1992, 1998-
• VTA:n hallituksen jäsen 1997-2005
• Elinkeinoelämän Keskusliitto, Työelämävaliokunnan jäsen vuodesta 2005 -, Aluejohtokunnan jäsen ja varapuheenjohtaja vuodesta 2008 -
• Kärkimedia Oy:n hallituksen jäsen 1996-2000
• Savon Sanomat Oy:n hallituksen jäsen 1992-1998
• IS-Yhtymä Oy:n hallituksen jäsen 1998-2000, Iisalmen Sanomat Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2000-
• Ilkka Oy:n hallituksen jäsen 1982-1998
• Auto-Best Oy:n hallituksen jäsen 2001, puheenjohtaja 2005-

Pääomalaina 8 000 €

KESKISUOMALAINEN OYJ:N KONSERNIN ORGANISAATIO 31.12.2007 LIIKETOIMINTA-ALUEITTAIN

KONSERNIHALLINTO

Erkki Poranen, konsernijohtaja

Erkki Laatikainen, toimitusjohtajan varamies

Talous- ja hallintopalvelut Heikki Linnavirta, talousjohtaja

Henkilöstöpalvelut Kirsti Svensk, henkilöstöjohtaja

Tekniset tukipalvelut Tapio Moisio, kehitysjohtaja

Henkilöstön edustajat konsernin johtoryhmässä Ilkka Hartio, erikoistoimittaja, Sanomalehti Keskisuomalainen Oy Keijo Kekäläinen, kirjaltaja, Savon Sanomat Oy

4-7 PÄIVÄISET LEHDET

Sanomalehti Keskisuomalainen Oy Erkki Laatikainen, päätoimittaja, toimitusjohtaja Inkeri Pasanen, varapäätoimittaja Sylvi Laitinen, markkinointijohtaja Erkki Ekonen, levikkipäällikkö

Savon Sanomat Oy

Jari Tourunen, päätoimittaja, toimitusjohtaja Seppo Rönkkö, toimituspäällikkö, päätoimittajan varamies Mauri Liukkonen, toimituspäällikkö Kari Karvonen, myyntijohtaja Anna-Maija Lyytinen, levikkijohtaja

Iisalmen Sanomat Oy

Risto Ylitalo, toimitusjohtaja, päätoimittaja 31.12.2007 saakka Koivula Mai, toimitusjohtaja, päätoimittaja 1.1.2008 alkaen Jorma Tikkanen, toimituspäällikkö Tiina Hyvönen, markkinointipäällikkö

Warkauden Lehti Oy

Mai Koivula, toimitusjohtaja, päätoimittaja 31.12.2007 saakka Timo Ruotsalainen, toimitusjohtaja, päätoimittaja 1.1.2008 alkaen Sari Ristamäki, toimituspäällikkö Aki Pöntinen, markkinointipäällikkö

1-3 KERTAA VIIKOSSA ILMESTYVÄT LEHDET

Maakunnan Sanomat Oy

Osmo Kurki, toimitusjohtaja

Arja Korpela, Hankasalmen Sanomat Eija Kosunen, Heinäveden Lehti Pirjo Mononen, Koillis-Savo Arja Korpela, Laukaa-Konnevesi Heikki Valkonen, Matti ja Liisa Veli-Matti Räsänen, Miilu Sinikka Hakkarainen, Pieksämäen Lehti Päivi Laitinen, Pitäjäläinen Jaana Virtanen, Salmetar, 31.12.2007 saakka Eija Varteva, Sampo Lehti Eeva-Liisa Pennanen, Soisalon Seutu Tarja Lappalainen, Sisä-Savon Sanomat Kalevi Tiitinen, Sisä-Suomen Lehti Seppo Timonen, Uutis-Jousi Ilkka Salonen, Viiden Kunnan Sanomat Esa Kilponen, Viitasaaren Seutu

PAINOPALVELUT

Lehtisepät Oy Erkki Summanen, toimitusjohtaja

Jyväskylän paino Risto Kihlström, tuotantopäällikkö

Pieksämäen paino Kari Kivinen, varatoimitusjohtaja Kuopion paino, Sauli Vuorinen, tuotantopäällikkö

KAUPUNKILEHDET

Suur-Jyväskylän Lehti Oy Tapani Markkanen, toimitusjohtaja, päätoimittaja

Viikkosavo Oy Jyrki Pasanen, toimitusjohtaja, päätoimittaja 1.1.2008 alkaen

YS-Painos Oy, Töllötin Erkki Kärkkäinen, toimitusjohtaja

SÄHKÖISET VIESTIMET

Tapio Moisio, liiketoiminta-alueen vastaava johtaja, kehitysjohtaja Inkeri Pasanen, varapäätoimittaja, Keskisuomalainen Seppo Rönkkö, toimituspäällikkö, Savon Sanomat

JAKELU

Erkki Summanen, liiketoiminta-alueen johtaja

Savon Jakelu Oy Heikki Ahponen, toimitusjohtaja

Jakeluporras Oy Tapani Markkanen, toimitusjohtaja

KESKISUOMALAINEN OYJ

Hallitus

Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Antero Vesterinen maanviljelijä Leena Hautsalo toimitusjohtaja Kalle Kautto maanviljelijä Jaakko Kurikka toimitusjohtaja Simo Kutinlahti maanviljelijä Jorma Nokkala teollisuusneuvos Mikko Paananen talousjohtaja Seppo Peltola agronomi

Vesa-Pekka Kangaskorpi kansainvälisten asiain neuvos

KESKISUOMALAINEN OYJ:N VUOSIKERTOMUS 2007

Toimitus

Heikki Linnavirta Tiina Happonen Anneli Siimes

Visuaalinen suunnittelu ja taitto

Kati Rauhaniemi, Antti Häyhä, Tiina Laapio, Mainostoimisto Dot Oy

Valokuvaus

Hanne Nykänen, Fotofox

Paino

Kirjapaino Kari Ky

Paperi

Kansi: Galerie Silk 200 g Sisus: Galerie One 130 g