Annual Report • Oct 6, 2008
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
26 32 80 82
Konserni numeroina
80 Taloudelliset tunnusluvut 81 Tunnuslukujen laskentaperiaatteet
82 Toimipisteet
83 Yhteystiedot
Tiedonsiirron kehittyminen muuttaa ihmisten työ- ja vapaa-aikaa enemmän kuin nyt ehkä osaammekaan kuvitella. Hyvä käytännön esimerkki tästä on videokuvan käytön nopea yleistyminen Internetissä.
Usein ainoa rajoite uusille verkon kautta välitettäville palveluille on olemassa oleva verkkotekniikka. Näissä haasteissa Telesten erikoisosaaminen ja uudet ratkaisut astuvat kuvaan. Visionamme on olla johtava laajakaistaa hyödyntävän videoteknologian ja siihen liittyvien palveluiden tarjoaja.
Avaamme tietä kohti uutta, vuorovaikutteisempaa mediamaailmaa tarjoamalla tulevaisuuden kuvanlaatua ja tiedonsiirtonopeuksia jo tänään.
Lisäämme yhteiskunnan turvallisuutta ja toimivuutta kehittämällä uuden sukupolven verkkoratkaisuja ammattimaiseen videovalvontaan. Teleste on merkki älykkäistä verkkoratkaisuista.
ASIAKASKESKEISYYS Havainnoimme toimintaympäristöämme ja toimimme ennakoivasti. Ymmärrämme asiakkaiden kokonaistarpeet ja ratkaisemme ne yhdessä. Olemme lähellä asiakasta. Tunnustamme myös organisaatiomme sisäisten asiakkuuksien merkityksen.
KUNNIOITUS Arvostamme ihmistä. Kaikki ovat ihmisarvoltaan tasavertaisia. Kuuntelemme ja olemme oikeudenmukaisia. Kommunikoimme avoimesti ja annamme palautetta rakentavasti. Edistämme luottamusta ja avoimen rentoa ilmapiiriä.
LUOTETTAVUUS Teemme minkä lupaamme. Noudatamme yhdessä sovittuja toimintatapoja. Toimimme vastuullisesti. Olemme kaikki vastuussa Telesten menestyksestä. Jokaisella on oikeus hyvään johtajuuteen.
TULOKSELLISUUS Asetamme haasteellisia tavoitteita, kommunikoimme ne selkeästi ja viemme toteutuksen loppuun saakka. Toimimme ripeästi. Olemme avoimia muutokselle. Uusiudumme ja kehitymme kasvaaksemme kannattavasti.
Vuosi 2007 jää Telesten osalta aikakirjoihin monin tavoin ennätyksellisenä. Taloudellisesti saavutimme nykyrakenteisen yhtiön parhaan liikevaihdon ja liiketuloksen. Myös tuotannollisesti pääsimme alkuvuoden kapasiteettirajoitteiden jälkeen ennätykselliseen vauhtiin. Teleste onnistui jälleen kerran tavoitteessaan kasvaa kannattavasti. Olemme oikealla radalla etenemässä kohti visiotamme, jonka mukaisesti haluamme olla johtava laajakaistaa hyödyntävän videoteknologian ja siihen liittyvien palveluiden tarjoaja operaattoreille.
Vuosi 2007 oli Telestelle nopean kehityksen ja kasvun aikaa. Liikevaihto nousi 22,9 % ja oli 125,1 (101,8) miljoonaa euroa. Samanaikaisesti liiketulos kasvoi 35,1 % ja oli 13,2 (9,8) miljoonaa euroa. Osakekohtaiseksi tulokseksi muodostui 0,55 euroa osakkeelta (0,41). Myös saatujen tilausten kehitys oli samansuuntaista. Ne nousivat 10,5 % ja olivat 118,5 (107,2) miljoonaa euroa. Tilauskannan arvo päätyi lukemiin 21,5 (28,1) miljoonaa euroa. Sijoitetun pääoman tuotoksi muodostui 27,1 % (24,3 %), ja oman pääoman tuotoksi 22,2 % (19,7 %).
Näihin tuloksiin voidaan perustellusti olla tyytyväisiä. Uskon myönteisen kehityksen jatkuvan myös vuonna 2008. Laajakaistaa etenevän videon tarve ja käyttö lisääntyvät voimakkaasti. Olemme jo vakiintuneilla ja uusilla tuotteillamme ja palveluillamme vahvassa asemassa tärkeimmillä markkina-alueillamme.
Pääliiketoiminta-alueemme Broadband Cable Networks jakautuu kahteen liiketoimintayksikköön: HFC Networks and Services (HFCNS) ja Digital Video and Broadband Solutions (DVBS). Liiketoiminta-alueen keskeisimmät asiakkaat ovat kaapelioperaattoreita, mutta myös muut toimijat, kuten integraattorit ja teleoperaattorit, ovat tärkeässä roolissa. HFC-teknologiassa Teleste on Euroopan johtava yritys niin markkinaosuuden kuin osaamisenkin suhteen. Myös jatkossa yksikön kuitu- ja vahvistintuotteiden kysyntä jatkuu vakaana. Lisäksi verkkohuoltojen, -korjausten ja -uudistusten kaltainen palveluliiketoiminta tarjoaa lupaavia kasvumahdollisuuksia. DVBS-liiketoimintayksikön tuotesalkussa puolestaan on erinomaisen potentiaalin omaavia tiedonsiirtoteknologioita, kuten EttH- (Ethernet to the Home) ja FttHsovelluksia (Fiber to the Home) sekä videokeskusjärjestelmiä niin analogisiin, digitaalisiin kuin IP-pohjaisiin (Internet Protocol) ratkaisuihin.
Liiketoiminta-alueen markkinat jatkoivat suotuisaa kehitystään vuonna 2007. Kuluttajat vaativat nopeampia laajakaistayhteyksiä, liikkuvan kuvan käyttö verkossa lisääntyi ja IP-teknologia valtasi alaa. Kilpailu kaapeli-, puhelin- ja satelliittioperaattoreiden välillä kiihtyi, ja tämän seurauksena uusien laajakaistaisten palveluiden kysyntä kehittyneimmillä markkinoilla kasvoi (esim. Tripleplay, Quadplay, HDTV, OnDemand ja IPTV). Tämä kaikki johti siihen, että olemassa olevia kaapeliverkkoja jalostettiin kaksisuuntaisiksi ja nopeammiksi. Operaattorit keskittyivät yhä enemmän oman palvelutarjontansa kehittämiseen ja ulkoistivat teknisiä palveluitaan Telesten kaltaisille luotettaville toimijoille.
Vuoden merkittävimmät toimitukset suuntautuivat Ranskaan, Etelä-Koreaan ja Belgiaan. Altice-konsernille toimitimme vahvistimia ja kuituratkaisuja, Hanaro Telecomille EttH 100 Mb/s -teknologian tietoliikenneyhteyksiä sekä merkittävälle belgialaiselle operaattorille laajoja vahvistinratkaisujen uudistuksia. Mittavista uusista onnistumisista mainittakoon Kabel Deutschlandin BK-standardin mukainen vahvistintilaus, Virgin Median verkkosuunnittelutilaus Iso-Britanniaan sekä Digicable Networksin videokeskustilaus Intiaan.
Broadband Cable Networksin liikevaihto kasvoi 26,5 % (27,3 %) ja oli 108,2 (85,6) miljoonaa euroa. Samalla liiketulos nousi peräti 41,7 % (22,9 %) ja oli 12,8 (9,1) miljoonaa euroa.
Toinen liiketoiminta-alueemme Video Networks toimittaa korkealaatuisia integroituja videovalvontajärjestelmiä etenkin julkisen sektorin asiakkaille sekä selektiivisesti teollisuusasiakkaille. Liiketoiminta-alue omaa huomattavan kasvupotentiaalin. Syntyy tuntuvia synergisiä etuja, kun Telesten liiketoiminta-alueet kykenevät hyödyntämään yhteistä osaamis- ja teknologiapohjaa.
Vuonna 2007 globaali turvallisuuden tarve ja yleinen hyväksyntä videovalvonnalle jatkoivat kasvuaan. Telesten asiakkaat haluavat entistä useammin kokonaisvaltaisia, integroituja videovalvontaratkaisuja välttääkseen ongelmat järjestelmien rajapinnoissa. Myös valvontaverkkojen hallintajärjestelmät ja tallenneratkaisut vaativat lisää automaatiota ja älykkyyttä. Lisäksi IP-toteutukset ja digitalisointi valtaavat alaa.
Kuluneena vuonna Video Networks sai päätökseen yhdelle maailman suurimmista yhtenäisistä videovalvontaverkoista toteutetun hallintajärjestelmän, Ranskan kansalliselle rautatieorganisaatiolle toimitetun mittavan projektin. Hanke poiki myös lisätilauksia, ja vuonna 2008 järjestelmään on vireillä laajennuksia. Toinen merkittävä uutinen Ranskasta on France Telecomin kanssa solmittu raamisopimus koskien kaupunkivalvontamarkkinoita. Huomattava pelinavaus tehtiin myös Australiassa, kun Teleste voitti tarjouskilpailun Queenslandin osavaltion poliisiorganisaatiolle toimitettavista digitaalisista videovalvontaratkaisuista. Uusia asiakkuuksia voitettiin myös useista Itä-Euroopan maista.
Video Networksin liikevaihto kasvoi 4,3 % (5,3 %) ja oli 16,9 (16,2) miljoonaa euroa. Liiketulokseksi muodostui 0,3 (0,7) miljoonaa euroa. Tilauskanta vuoden lopulla nousi 1,8 (1,5) miljoonaan euroon.
Telesten tuotantokapasiteettia kehitettiin määrätietoisesti koko vuoden ajan. Edistyksellisiä vahvistinratkaisuja tuottava uusi ladontalinja valmistui alkuvuodesta Nousiaisiin. Toimintojamme Suzhoussa vahvistettiin, ja ns. volyymituotteiden valmistus on nyt keskitetty Kiinaan. Vahvistintuotteiden tuotantomäärissä rikottiinkin kaikkien aikojen ennätyksiä. Myös yhteistyötä sopimusvalmistajien kanssa tiivistettiin. Lisäksi edistysaskelia otettiin hankintatoimessa, jossa kustannustehokkaiden ja kokonaistaloudellisten ratkaisujen etsinnässä ja toteutuksessa onnistuttiin tavoitteiden mukaisesti.
Vuonna 2007 sisäisistä kehityshankkeistamme strategisesti tärkein oli tuotteenluontiprosessin kehittäminen. Muuttuvilla markkinoilla elävälle Telestelle kyky saada teknologiset innovaatiot kaupallistettua mahdollisimman nopeasti tuotteiksi on ensiarvoisen tärkeää. Myös tuotannollisen laadun kehittämiseen panostettiin. Yksi keskeisimmistä kehityskohteista oli asiakaskeskeisen toimintatavan jalostaminen. Asiakkuudenhallintakulttuuria syvennettiin CRM-järjestelmää aktiivisesti hyödyntämällä.
Telesten kaltaisessa teknologiatalossa tuotekehitys on luonnollisesti suuressa roolissa. Kilpailukyky toimialoillamme vaatii laaja-alaista osaamista esimerkiksi tiedonsiirtoteknologiassa, elektroniikassa ja alati kasvavissa määrin ohjelmoinnissa. Oman tuotekehityshenkilöstömme kompetenssi kattaa toimintamme ydinosaamisalueet. Tekniikoiden ja järjestelmien kompleksisuuden kasvaessa olemme verkostoituneet osaavien teknologiakumppaneiden kanssa. Asiakkaidemme tarpeista lähtevään toimintatapaamme kuuluvat myös suorat tuotekehitysprojektit avainasiakkaidemme kanssa.
Yksi valteistamme on laaja, asiakasta lähelle tuleva palveluverkosto. Telestellä on lähes 40 toimipistettä eri puolilla maailmaa. Oman verkoston tukena käytämme valituilla markkina-alueilla osaavia kumppaneita. Vuonna 2007 Telesten palveluverkostoa täydennettiin Australian Brisbaneen perustetulla yksiköllä sekä Englannissa aloittaneella verkkosuunnitteluyhtiöllä, jolla on palveluksessaan noin 40 alan ammattilaista.
Strategiamme pohjautuu orgaaniseen kasvuun lupaavilla liiketoiminta-alueilla. Orgaanista kasvua olemme vuodesta 2003 saakka tukeneet vuosittaisilla, strategiamme mukaisilla yritysostoilla. Vuonna 2007 hankimme Belgiasta DINH Telecomin täydentämään paikallista palvelutarjontaamme sekä tuote- ja teknologiaosaamistamme. DINH Telecomilla on erityisosaamista rakennusten ja kotitalouksien sisäisissä kaapeliverkoissa, joiden markkinoilla ennustetaan lähivuosina Euroopassa huomattavaa kysynnän vilkastumista.
Kasvumme ja kannattava liiketoimintamme ei luonnollisestikaan olisi mahdollista ilman sitoutunutta henkilöstöä. Teknologiatalo Telestelle henkilökunnan osaaminen on kilpailukyvyn kannalta ratkaisevan tärkeää. Siksi haluamme, että alojensa huippuammattilaiset kokevat toimivansa innostavassa työilmapiirissä. Motivaatiosta pidämme huolta haastavilla työtehtävillä, osaamisen arvostuksella sekä kannustavilla palkitsemisjärjestelmillä. Haluankin kiittää henkilökuntaamme hienoista suorituksista vuonna 2007. Suuria ponnisteluja, venymistä ja uusien asioiden läpivientiä on tarvittu lähes kaikilla toiminnan osa-alueilla. Lämpimät kiitokset hyvästä yhteistyöstä suuntaan myös asiakkaillemme, kumppaneillemme ja osakkeenomistajillemme.
Huolimatta yleisen taloudellisen tilanteen epävakaudesta ja euron kurssin korkeudesta suhteessa dollariin uskomme markkinoiden ja asemamme kehittyvän myönteisesti molemmilla liiketoiminta-alueillamme vuonna 2008. Verkossa liikkuvan digitaalisen videokuvan nopea yleistyminen sekä kilpajuoksu asiakkaista edellyttävät operaattoreilta uusia palveluita ja investointeja verkkokapasiteetin kehittämiseksi. Laajakaistamarkkinoilla tulee esiintymään perinteiset toimialalinjaukset ylittävää kilpailua kaapeli-, tele- ja energiaoperaattoreiden välillä. Tämä kaikki tarjoaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi Telesten kehittämälle, EttH 100 Mb/s -teknologiaan perustuvalle huippunopealle tiedonsiirtoratkaisulle sekä FttH-teknologialle. Myös Video Networks -liiketoimintaalueen korkealuokkaisen asiantuntemuksen kysyntä jatkaa kasvuaan johtuen etenkin globaalista valvonnan tarpeen lisääntymisestä sekä yhä tihenevistä liikennemääristä. Lisäksi tietyt teollisuudenalat tarjoavat lupaavia mahdollisuuksia Video Networksille.
Vuonna 2008 Telesten tulee kasvattaa tuote- ja kustannusjohtajuutta perinteisessä eurooppalaisessa HFC-markkinassa. Palveluliiketoimintaa laajennetaan tarjoamalla mm. uusia järjestelmäintegraatiotoimituksia, verkonsuunnittelupalveluita sekä ratkaisuja rakennusten sisäisten kaapeliverkkojen päivitykseen. Myös uuden digitaalisen Luminato-videokeskuksen lanseeraus ja volyymitoimitusten aloittaminen ovat tärkeässä roolissa. Uusi IP-pohjainen videokeskus tulee olemaan Telesten kokonaisvaltaisten IPTV-järjestelmätoimitusten ydintuote. Edelleen strategisia painopisteitä jo alkaneelle vuodelle ovat EttH-järjestelmämme aktiivinen markkinointi valituille kohderyhmille sekä FttH-liiketoimintamme laajentaminen alkaen Pohjoismaista.
Panostamme tarmokkaasti tuotekehitykseen, läpimenoaikojen lyhentämiseen, markkinointiin, toimituslogistiikkaan ja palveluliiketoimintaan. Näillä painotuksilla ja markkinanäkymillä uskon vahvasti, että Teleste jatkaa kannattavan kasvun tiellä myös vuonna 2008.
Jukka Rinnevaara
| Vuosi 2007 lyhyesti | |||
|---|---|---|---|
| 2007 | 2006 | Muutos, % | |
| Saadut tilaukset, Meur | 118,5 | 107,4 | 10,3 |
| Liikevaihto, Meur | 125,1 | 101,8 | 22,9 |
| Liikevoitto, Meur | 13,2 | 9,8 | 34,7 |
| Tilikauden tulos, Meur | 9,4 | 6,9 | 36,2 |
| Tulos per osake, eur | 0,55 | 0,41 | 34,4 |
| Osakekohtainen oma pääoma, eur | 2,69 | 2,22 | 21,2 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 27,1 | 24,3 | 11,5 |
| Pörssivaihto osakekannasta, % | 40,5 | 81,4 | –50,2 |
Teleste Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 1.4.2008 klo 15.00 Helsingissä Finlandia-talossa, Mannerheimintie 13 e. Kokoukseen ilmoittautuminen alkaa klo 14.00.
Yhtiökokoukseen on oikeus osallistua osakkeenomistajalla, joka on viimeistään torstaina 20.3.2008 merkitty osakkeenomistajaksi Suomen Arvopaperikeskus Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon.
Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua yhtiölle viimeistään keskiviikkona 26.3.2008 klo 16.00 mennessä.
Sähköpostitse: [email protected] Kirjeitse: Tiina Vuorinen, Teleste Oyj, PL 323, 20101 Turku Puhelimitse: (02) 2605 609
Ilmoittautumisen on tapahduttava ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Mahdollisesta valtakirjasta pyydetään kertomaan ilmoittautumisen yhteydessä ja valtakirja pyydetään toimittamaan yhtiöön ennen ilmoittautumisajan päättymistä.
Telesten tavoitteena on olla kiinnostava sijoituskohde, jossa sekä sijoituksen arvonnousu että osinkotuotto muodostavat kilpailukykyisen kokonaisuuden. Vuosittaisen osinkoehdotuksen hallitus perustelee huomioiden kannattavuuden, rahoitustilanteen sekä kannattavan kasvun edellyttämät investointitarpeet.
Hallitus on päättänyt esittää yhtiökokoukselle, että osinkona tilivuodelta 2007 jaettaisiin 0,24 euroa osakkeelta ulkona oleville osakkeille. Yhtiökokouksen päättämä osinko maksetaan osakkaalle, joka täsmäytyspäivänä 20.3.2008 on merkitty Suomen Arvopaperikeskus Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon.
| Yhtiökokous1.4.2008 | |
|---|---|
| Osingon irtoamispäivä2.4.2008 | |
| Osingonmaksun täsmäytyspäivä4.4.2008 | |
| Osingon maksupäivä15.4.2008 |
| Osinkohistoria, eur | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007* | ||||||||
| 0,10 | 0,12 | 0,16 | 0,08 | 0,08 | 0,12 | 0,16 | 0,20 | 0,24 |
| * hallituksen ehdotus |
Lisätietoja yhtiökokouksesta sivulla 28.
Teleste julkaisee vuosittain tilinpäätöstiedotteen, vuosikertomuksen ja kolme osavuosikatsausta. Julkaisut sekä pörssitiedotteet ovat luettavissa suomeksi ja englanniksi yhtiön Internet-sivuilla olevasta IR-osiosta. Katsaukset ja tiedotteet voi myös tilata sähköpostitse Telesten Internet-sivuilla olevan tiedotepalvelun kautta.
| Osavuosikatsaus tammikuu–maaliskuu 22.4.2008 | |
|---|---|
| Osavuosikatsaus tammikuu–kesäkuu 15.7.2008 | |
| Osavuosikatsaus tammikuu–syyskuu 21.10.2008 | |
| Tilinpäätöstiedote 3.2.2009 |
Painettu vuosikertomus postitetaan kaikille osakkeenomistajille, joiden yhteystiedot ovat Suomen Arvopaperikeskus Oy:n rekisterissä.
Teleste noudattaa kahden viikon hiljaista aikaa (Silent Period) ennen tilinpäätösten ja osavuosikatsauksien julkistamista. Näiden jaksojen aikana Teleste ei osallistu sijoittajatapaamisiin, eivätkä konsernin edustajat kommentoi yhtiön tulosta.
Osakaspostitukset tehdään Suomen Arvopaperikeskus Oy:n ylläpitämän osakerekisterin tietojen mukaan.
Osakkeenomistajien henkilö- ja osoitetiedoissa tapahtuneet muutokset pyydetään ystävällisesti ilmoittamaan omaa arvo-osuustiliä hoitavalle tilinhoitajayhteisölle.
Mikäli Arvopaperikeskus toimii tilinhoitajana, tulee muutokset ilmoittaa osoitteella: Suomen Arvopaperikeskus Oy, PL 1110, 00101 Helsinki.
Yhtiön tiedottamisesta vastaa toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara. Toimitusjohtajan lisäksi yhtiön ylin johto on sitoutunut palvelemaan pääomamarkkinoiden eri osapuolia.
Telesten viestintä pyrkii avoimuuteen ja haluaa olla sijoittajakunnan tavattavissa. Tiedottamisen peruspilareina ovat totuudenmukaisuus, johdonmukaisuus, yhtäaikaisuus, ajankohtaisuus ja tasapuolisuus.
Kaikissa tapahtumissa annetut tiedot yhtiön strategiasta ja kehityksestä perustuvat julkistettuihin tietoihin.
Jukka Rinnevaara, toimitusjohtaja Puh. (02) 2605 611, fax. (02) 2605 812 Tiina Vuorinen, IR- ja lehdistöpalvelut Puh. (02) 2605 609, fax. (02) 2605 812 Sähköposti: [email protected]
Teleste Oyj on listautuneena Pohjoismainen Pörssi Helsingissä informaatioteknologia -toimialaluokassa. Vuonna 2007 yhtiö kuului keskisuurten yhtiöiden ryhmään. Vuoden 2008 alkavan puolivuotiskauden yhtiö kuuluu small cap -ryhmään.
Yhtiöllä on yksi osakesarja. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa ja samansuuruiseen osinkoon. Osakkeen nimellisarvoa koskeva määräys poistettiin yhtiöjärjestyksestä 3.4.2007 pidetyn yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti.
Yhtiön osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään.
| Listalle 30.3.1999 | |
|---|---|
| ISIN-koodiFI0009007728 | |
| Kaupankäyntitunnus TLT1V | |
| Reuters-tunnus TLT1V.HE | |
| Bloomberg-tunnus TLT1V FH | |
| 12 kuukauden ylin 12,34 | |
| 12 kuukauden alin 6,47 | |
| Kaikkien aikojen ylin (7.9.2000) eur 39,00 | |
| Kaikkien aikojen alin (24.9.2002) eur 2,21 |
Yhtiön osakekurssi oli vuoden 2007 aikana alhaisimmillaan 6,47 (6,46) euroa ja korkeimmillaan 12,34 (12,75) euroa. Vuoden päätöskurssi oli 6,71 (11,63) euroa. Vuoden aikana pörssin kautta vaihdettiin 7,2 (14,2) miljoonaa kappaletta Telesten osaketta, jotka edustavat 40,5 % (81,4 %) osakekannasta.
Yhtiön markkina-arvo tilikauden päättyessä oli 118 574 457 euroa (2006: 202 237 582 euroa).
Elokuussa 2005 Teleste Oyj:n ja Kaupthing Bank Oyj:n välillä allekirjoitettua sopimusta Teleste Oyj:n osaketta koskevasta markkinatakausjärjestelmästä (LP Liquidity Providing) on jatkettu. Sopimuksen mukaan Kaupthing Bank Oyj antaa Teleste Oyj:n osakkeelle osto- ja myyntitarjouksia siten, että tarjousten ero on enintään 2 %. Tarjouksia annetaan vähintään 500 osakkeelle.
Mark kina takauksen avulla pyritään mm. lisäämään osakkeen likviditeettiä ja pienentämään osakkeen hinnan volatiliteettiä ja helpottamaan piensijoittajien kaupankäyntiä.
Tietojemme mukaan alla mainitut sijoitusanalyytikot seuraavat yhtiötä omasta aloitteestaan (lista saattaa olla puutteellinen). Teleste ei vastaa heidän näkemyksistään, eikä mahdollisista yhtiötämme koskevista rapor teista ja niissä esitetyistä yhtiötämme koskevis ta ennusteista.
Carnegie Investment Bank Ab, Janne Rantanen Enskilda Securities, Antti Karessuo eQ Pankki Oy, TBA Evli Pankki Oyj, Mikko Ervasti Glitnir, Teemu Saari Handelsbanken Capital Markets, Karri Rinta Kaupthing Bank, Mika Metsälä Danske Markets Equities, Ilkka Rauvola Nordea Markets, Martti Larjo OKO Pankki Oyj, Hannu Rauhala
| Optioiden merkinnät vuoden 2007 aikana | |||
|---|---|---|---|
| Rekisteröintipäivä | Optio-oikeus | Uusia osakkeita, kpl | Uusi osakemäärä, kpl |
| 6.2.2007 | 2002B | 5 668 | 17 394 970 |
| 21.3.2007 | 2002A | 7 307 | |
| 2002B | 15 055 | 17 417 332 | |
| 7.5.2007 | 2002A | 1 850 | 17 419 182 |
| 21.6.2007 | 2002A | 17 646 | |
| 2002B | 27 440 | 17 464 268 | |
| 22.8.2007 | 2002A | 15 898 | |
| 2002B | 3 100 | 17 483 266 | |
| 18.10.2007 | 2002A | 179 264 | |
| 2002B | 2 500 | 17 665 030 | |
| 21.12.2007 | 2002B | 6 275 | 17 671 305 |
Teleste Oyj:n 2002A-optio-oikeuksien merkintäaika päättyi 1.10.2007.
Teleste Oyj:n 2002B-optio-oikeudet otettiin kaupankäynnin kohteeksi Pohjoismainen Pörssi Helsingissä 1.2.2006. Osakkeita voi merkitä 2002B-optio-oikeuksilla 1.10.2008 saakka.
2002B-optio-oikeudella merkittävän Teleste Oyj:n osakkeen merkintähinta 31.12.2007 oli 2,09 euroa/osake.
Teleste Oyj:n 2004A-optio-oikeudet otettiin kaupankäynnin kohteeksi Pohjoismainen Pörssi Helsingissä 24.8.2007. Osakkeita voi merkitä 2004A-optio-oikeuksilla 30.4.2009 saakka.
2004A-optio-oikeudella merkittävän Teleste Oyj:n osakkeen merkintähinta 31.12.2007 oli 5,50 euroa/osake.
Merkintähinnoista vähennetään vuosittain maksettavat käteisosingot yhtiökokouksen jälkeen osingonjaon täsmäytyspäivänä.
Yhtiökokous 3.4.2007 valtuutti hallituksen hankkimaan enintään 1 290 000 kappaletta yhtiön omia osakkeita ja luovuttamaan enintään 1 730 000 kappaletta yhtiön omia osakkeita.
Yhtiökokous myös valtuutti yhtiön 4 500 000 uuden osakkeen liikkeellelaskuun. Yhtiön antamien erityisten oikeuksien nojalla merkittävien osakkeiden lukumäärä on enintään 1 730 000. Valtuutukset ovat voimassa vuoden 2008 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti.
Hallitus valtuutettiin antamaan osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja erityisiä oikeuksia, jotka oikeuttavat maksua vastaan saamaan uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Oikeus voidaan antaa myös yhtiön velkojalle siten, että oikeuteen liittyy ehto velkojan saatavan käyttämisestä osakkeen merkintä hinnan kuittaamiseen. Yhtiön antamien erityisten oikeuksien nojalla merkittävien osakkeiden lukumäärä on enintään 1 730 000. Erityisiä oikeuksia ei käytetty.
Yhtiön rekisteröity osakepääoma oli tilinpäätöshetkellä 6 966 932,80 euroa. Osakemäärä oli 17 671 305 osaketta, joista yhtiön hallussa oli 352 482 kpl. Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden osuus osakemäärästä ja äänivallasta oli tilinpäätöshetkellä 1,99 %.
Tilikauden aikana merkittiin 221 965 kappaletta uusia osakkeita 2002A-optioilla ja 60 038 kappaletta 2002B-optioilla.
Yhtiökokouksen antamia valtuutuksia käytettiin tili kauden aikana luovuttamalla 0,53 % osakemäärästä eli 92 338 kappaletta omia osakkeita DINH Telecom -yhtiöiden osakekannan hankinnan yhteydessä.
Johtoryhmän osakepalkkion maksamisen yhteydessä omia osakkeita luovutettiin 0,06 % osakemäärästä eli 10 180 kappaletta. Muita valtuutuksia ei tilikauden aikana käytetty.
Telesten palkkaus- ja kannustinjärjestelmän tavoite on liiketoimintastrategian tukeminen. Kannustinjärjestelmät perustuvat tuloksellisuuteen sekä yhtiön että henkilön tasolla. Telesten käyttämät kannustimet ovat bonus- ja tulospalkkaus- sekä optiojärjestelmät.
Yhtiökokous hyväksyi avainhenkilöille suunnattavan optio-ohjelman. Ohjelman mukaan uusia osakkeita voidaan merkitä 840 000 kappaletta, ohjelman mahdollinen laimennusvaikutus oli 4,6 %.
Yhtiön johtoryhmällä oli vuonna 2007 osakepalkkiojärjestelmä osana tavoitepalkkausta.
Vuonna 2007 Telesten johdolle annettiin 40 000 kpl osakeoptioita. Johdon optio-oikeuksissa on muilta osin samanlaiset ehdot kuin muun henkilökunnan optioissa, paitsi Telesten 2004- ja 2007-optioiden osalta, joiden ehtojen mukaan optioiden bruttomääräisestä tulosta on 20 %:lla merkittävä yhtiön osakkeita. Osakemerkintävelvollisuus lakkaa, kun salkussa on bruttovuosipalkan verran yhtiön osakkeita. 31.12.2007 johdolla oli 149 500 kpl optioita, joista 69 500 kpl oli toteutettavissa.
Emoyhtiön johdolla oli tilinpäätöshetkellä 0,67 % emoyhtiön osakkeista eli 118 525 osaketta.
| Optio-ohjelmat | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Yhtiökokouksen päätöspäivä |
Optiolaji | Osakemäärä | Merkintäaika | Merkintähinta 31.12.2007 |
Merkintähinnan määräytymisaika |
| 8.4.2002 | 2002B | 275 000 | 1.2.2006–1.10.2008 | 2,09 | 1.–30.4.2003 |
| 16.3.2004 | 2004A | 300 000 | 1.4.2007–30.4.2009 | 5,50 | 1.–30.4.2004 |
| 2004B1 | 150 000 | 1.4.2008–30.4.2010 | 6,11 | 1.–30.4.2005 | |
| 2004B2 | 150 000 | 1.4.2008–30.4.2010 | 6,11 | 1.–30.4.2005 | |
| 3.4.2007 | 2007A | 280 000 | 1.4.2010–30.4.2012 | 12,69 | 1.–30.4.2007 |
* 2004B2-optiot vapautuivat merkittäviksi 31.12.2007.
Optio-ohjelmien, joiden merkintäaika on voimassa, ehdot ja merkintälomakkeet ovat saatavilla yhtiön Internet-sivuilla.
Yhtiö on noudattanut 1.3.2000 alkaen Pohjoismainen Pörssi Helsingin hallituksen hyväksymää sisäpiiriohjetta (uudistettu 1.1.2006), jota on täydennetty yhtiön sisäisillä tarkennuksilla. Telesten pysyvään sisäpiiriin kuuluvat asemansa perusteella hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja tilintarkastusyhteisön tilintarkastajat. Lisäksi Telesten laajennettuun sisäpiiriin kuuluvat johtoryhmän jäsenet ja toimitusjohtajan assistentti.
Tämän lisäksi on hankekohtaisia sisäpiiriläisiä, joihin kuuluvat henkilöt, jotka tehtävässään saavat tietoonsa
yhtiötä koskevia tietoja, jotka saattavat julkiseksi tultuaan vaikuttaa yhtiön arvopapereiden arvonmuodostukseen. Toimitusjohtaja arvioi tapauskohtaisesti määritelläänkö valmisteltava asiakokonaisuus tai järjestely hankkeeksi.
Telesten pysyviä sisäpiiriläisiä velvoittaa ns. suljettu ikkuna (Silent Period), joka kieltää kaupankäynnin kokonaan yhtiön osakkeilla 14 vuorokautta ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteen julkistamista.
Yhtiön sisäpiirihallinto kuuluu Suomen Arvopaperikeskus Oy:n SIRE-järjestelmään.
| Julkinen sisäpiiri, sen osakeomistukset ja optio-oikeudet 31.12.2007 | |||
|---|---|---|---|
| Peruste | Osakkeet | Optiot | |
| Hallitus | |||
| Hintikka Tapio | Hallituksen puheenjohtaja | 11 443 | - |
| Laaksonen Tero | Hallituksen jäsen | 21 333 | - |
| Raatikainen Pertti | Hallituksen jäsen | 5 724 | - |
| Toivila Timo | Hallituksen jäsen | 52 474 | - |
| Vennamo Pekka | Hallituksen jäsen | 10 555 | - |
| Yhteensä | 101 529 | ||
| Johto | |||
| Rinnevaara Jukka | Toimitusjohtaja | 16 996 | 149 500 |
| Järvenreuna Juha | Muu ilmoitusvelvollisuuden peruste | 1 133 | 55 000 |
| Kinnunen Esa | Muu ilmoitusvelvollisuuden peruste | 417 | 15 000 |
| Myllylä Esko | Muu ilmoitusvelvollisuuden peruste | 3 653 | 32 000 |
| Narjus Hanno | Muu ilmoitusvelvollisuuden peruste | - | 15 000 |
| Saarikoski Erja | Muu ilmoitusvelvollisuuden peruste | 4 662 | 45 000 |
| Slotte Johan | Muu ilmoitusvelvollisuuden peruste | 2 621 | 55 000 |
| Vuorinen Tiina | Muu ilmoitusvelvollisuuden peruste | 330 | 500 |
| Yhteensä | 29 812 | 367 000 | |
| Tilintarkastajat | |||
| Nyman Sixten | Päävastuullinen tilintarkastaja | - | - |
| Kailiala Esa | Varatilintarkastaja | - | - |
Hallituksen jäsenten esittely sivulla 31 ja yhtiön johdon esittely sivulla 29.
Vuoden 2007 päättyessä Telestellä oli yhteensä 5 270 osakkeenomistajaa, kun vastaava luku vuonna 2006 oli 5 601. Yhtiön hallintarekisterissä oleva sekä ulkomaalaisomistus yhteensä vuoden lopulla oli 20,51 %, kun vastaava luku vuonna 2006 oli 20,53 %.
| Sektorijakauma 31.12.2007 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Omistajat | Omistajien lkm. | Osuus omistajista, % | Osakkeiden lkm. | Osuus osakkeista, % |
| Yritykset | 326 | 6,19 | 1 818 473 | 10,29 |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 30 | 0,57 | 5 350 876 | 30,28 |
| Julkisyhteisöt | 7 | 0,13 | 2 318 476 | 13,12 |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 58 | 1,10 | 1 072 319 | 6,07 |
| Kotitaloudet | 4 798 | 91,04 | 3 485 893 | 19,73 |
| Ulkomaat ja hallintarekisteröidyt | 51 | 0,97 | 3 625 268 | 20,51 |
| Yhteensä | 5 270 | 100,00 | 17 671 305 | 100,00 |
| Osakkeenomistajat omistusmäärän mukaan | ||||
| Osakkeita, kpl | Omistajia | Osuus, % | Osakkeita | Osuus, % |
| 1–100 | 1 263 | 24,01 | 90 689 | 0,51 |
| 101–1 000 | 3 146 | 59,81 | 1 280 667 | 7,25 |
| 1 001–10 000 | 757 | 14,39 | 2 212 740 | 12,52 |
| 10 001–100 000 | 69 | 1,31 | 1 864 801 | 10,55 |
| 100 001– | 25 | 0,48 | 9 533 197 | 53,95 |
| Yhteensä | 5 260 | 100,00 | 14 982 094 | 84,78 |
| Hallintarekisteröidyt | 2 689 211 | 15,22 | ||
| Yhteensä | 17 671 305 | 100,00 |
Vuoden 2007 aikana ei Telesten osakkeenomistuksessa tapahtunut liputusilmoituksiin johtaneita muutoksia.
| Suurimmat omistajat 31.12.2007 | |||
|---|---|---|---|
| Osakkeita | Osuus, % | ||
| 1. | Vakuutusosakeyhtiö Henki-Sampo | 1 624 200 | 9,19 |
| 2. | Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 894 776 | 5,06 |
| 3. | Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva | 798 541 | 4,52 |
| 4. | FIM Fenno Sijoitusrahasto | 603 868 | 3,42 |
| 5. | Valtion eläkerahasto | 500 000 | 2,83 |
| 6. | Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma | 498 650 | 2,82 |
| 7. | Sijoitusrahasto Aktia Capital | 487 200 | 2,76 |
| 8. | Op-Suomi Pienyhtiöt | 461 016 | 2,61 |
| 9. | Skagen Vekst Verdipapierfond | 437 000 | 2,47 |
| 10. | Fondita Nordic Small Cap Placfond | 375 000 | 2,12 |
| 11. | Teleste Oyj | 352 482 | 1,99 |
| 12. | Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap | 302 156 | 1,71 |
| 13. | Odin Finland | 284 050 | 1,61 |
| 14. | Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia | 220 000 | 1,24 |
| 15. | FIM Forte sijoitusrahasto | 200 240 | 1,13 |
| 16. | Evli Pankki Oyj | 190 219 | 1,08 |
| 17. | Sijoitusrahasto Mandatum Suomi Kasvuosake | 189 999 | 1,08 |
| 18. | Eläkevakuutusyhtiö Veritas | 175 000 | 0,99 |
| 19. | Sijoitusrahasto Carnegie Osake | 170 136 | 0,96 |
| 20. | Sijoitusrahasto Aktia Secura | 146 150 | 0,83 |
Tiedot perustuvat Suomen Arvopaperikeskus Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon.
Teleste Oyj:n yhtiöjärjestyksessä on lunastusvelvollisuutta koskeva pykälä. Sen mukaisesti osakkeenomistaja, jonka osuus yhtiön kaikista osakkeista joko yksin tai yhdessä toisten osakkeenomistajien kanssa, siten kuin yhtiöjärjestyksessä on tarkemmin määritelty, saavuttaa tai ylittää 33 1/3 prosenttia tai 50 prosenttia (lunastusvelvollinen osakkeenomistaja), on velvollinen lunastamaan muiden osakkeenomistajien (lunastukseen oikeutetut osakkeenomistajat) vaatimuksesta näiden osakkeet ja niihin osakeyhtiölain mukaan oikeuttavat arvopaperit siinä määrin kuin lunastukseen oikeutettu niin vaatii. Lunastusvelvollisuutta koskeva pykälä on yksityiskohtaisesti esitetty yhtiöjärjestyksessä.
| Osakekohtaiset tunnusluvut | ||||
|---|---|---|---|---|
| 2007 | 2006 | 2005 | 2004 | |
| Osakekohtainen tulos, eur | 0,55 | 0,41 | 0,35 | 0,23 |
| Osakekohtainen tulos laimennettuna, eur | 0,52 | 0,38 | 0,33 | 0,22 |
| Osakekohtainen oma pääoma, eur | 2,69 | 2,22 | 1,92 | 1,65 |
| Osingonjako, Meur | 4,2 | 3,4 | 2,7 | 2,0 |
| Osakekohtainen osinko, eur | *0,24 | 0,20 | 0,16 | 0,12 |
| Osinko tuloksesta, % | 43,9 | 49,5 | 45,7 | 52,2 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 3,6 | 1,7 | 2,1 | 2,0 |
| Tilikauden päätöskurssi, eur | 6,71 | 11,63 | 7,45 | 6,02 |
| Hinta/voittosuhde (P/E) | 12,3 | 28,6 | 21,0 | 25,8 |
| Osakekannan markkina-arvo, Meur | 118,6 | 202,2 | 129,2 | 101,4 |
| Pörssivaihto, Meur | 72,4 | 138,9 | 75,3 | 74,2 |
| Pörssivaihto, miljoonaa kappaletta | 7,2 | 14,16 | 10,8 | 12,3 |
| Pörssivaihto, % osakekannasta | 40,5 | 81,4 | 62,3 | 70,9 |
| Tilikauden osakkeiden keskiarvo, kpl | 17 494 435 | 17 363 102 | 17 339 752 | 17 334 235 |
| Tilikauden lopun osakkeiden määrä, kpl | 17 671 305 | 17 389 302 | 17 339 752 | 17 339 752 |
* hallituksen esitys
Teleste julkaisi vuonna 2007 26 pörssitiedotetta:
12.1.2007 Telestelle yli 5 miljoonan euron tilaus saksalaiselta Kabel Deutschland AG:lta.
30.1.2007 Teleste Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2006. Liikevaihto oli 101,8 miljoonaa euroa ja liiketulos oli 9,8 miljoonaa euroa.
31.1.2007 Telestelle 1,3 miljoonan euron lisätilaus korealaiselta Cableway Communications -yhtiöltä koskien Hanaro Telecomille toimitettavia EttH-tuotteita.
6.2.2007 Telesten osakkeiden merkintä optio-oikeuksilla 2002B.
16.2.2007 Telesten omien osakkeiden luovutus toimitusjohtajalle ja johtoryhmän jäsenille hallituksen määrittelemän palkitsemisjärjestelmän mukaisesti.
5.3.2007 Teleste Oyj:n kooste vuoden 2006 pörssitiedotteista ja -ilmoituksista.
14.3.2007 Teleste Oyj:n kutsu varsinaiseen yhtiökokoukseen 3.4.2007.
21.3.2007 Telesten osakkeiden merkintä optio-oikeuksilla 2002A ja 2002B.
3.4.2007 Telesten 3.4.2007 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen päätökset.
4.4.2007 Teleste vahvistaa teknologia- ja palvelutarjontaansa ostamalla belgialaisen DINH Telecom -yhtiöt.
24.4.2007 Teleste Oyj:n osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2007. Liikevaihto oli 31,4 miljoonaa euroa ja liiketulos oli 2,8 miljoonaa euroa.
7.5.2007 Telesten osakkeiden merkintä optio-oikeuksilla 2002A.
15.6.2007 Teleste nimittää Johan Slotten yhtiön varatoimitusjohtajaksi ja Hanno Narjuksen Video Networks -liiketoiminnasta vastaavaksi johtajaksi.
21.6.2007 Telesten osakkeiden merkintä optio-oikeuksilla 2002A ja 2002B.
17.7.2007 Teleste Oyj:n osavuosikatsaus 1.1.–30.6.2007. Liikevaihto oli 61,8 miljoonaa euroa ja liiketulos oli 5,5 miljoonaa euroa.
17.7.2007 Teleste allekirjoittaa yli kahden miljoonan euron arvoisen Ranskan markkinoita koskevan raamisopimuksen.
16.8.2007 Teleste hakee optio-oikeuksien 2004A listaamista Helsingin Pörssiin.
22.8.2007 Telesten osakkeiden merkintä optio-oikeuksilla 2002A ja 2002B.
7.9.2007 Telestelle yli miljoonan euron arvoinen jatkotilaus Kabel Deutschlandilta Saksasta.
10.9.2007 Telesten optio-oikeudet 2007A jaettu konsernin avainhenkilöille.
10.10.2007 Telestelle yli miljoonan euron arvoinen tilaus Ranskan kansalliselta rautatieorganisaatiolta SNCF:ltä.
18.10.2007 Telesten osakkeiden merkintä optio-oikeuksilla 2002A ja 2002B.
23.10.2007 Teleste Oyj:n osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2007. Liikevaihto oli 94,0 miljoonaa euroa ja liiketulos oli 10,1 miljoonaa euroa.
23.10.2007 Telesten taloudelliset tiedotteet vuonna 2008.
31.10.2007 Telestelle yli miljoonan euron tilaus intialaiselta Digicable Network kaapelitelevisio-operaattorilta.
21.12.2007 Telesten osakkeiden merkintä optio-oikeuksilla 2002B.
20
12 Meur % % liikevaihdosta 9,0 9,8 9,6 9,4 9,2 10,0 10,4 10,6 10,8
Teleste toimii vastuullisesti ympäristöasioissa ja haluaa edistää kaikissa toiminnoissaan kestävää kehitystä. Telesten ympäristöpolitiikan mukaisesti sitoudumme vähentämään toimintojemme ympäristökuormitusta jatkuvan parantamisen periaattein. Teleste Oyj noudattaa toiminnassaan ympäristöasioiden hallintaan kehitetyn kansainvälisen ISO 14001 -standardin periaatteita. ISO 14001:2004 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä on saanut SGS Fimko Oy:n myöntämän sertifi kaatin vuonna 2006.
Teleste noudattaa kaikissa toiminnoissaan ympäristölakeja- ja määräyksiä. Euroopan Unionin tuotelähtöinen ympäristöpoli tiikka on siirtänyt lainsäädännön painopistettä perintei sestä tuotannon säätelystä tuotteen koko elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten säätelyyn. Sähkö- ja elektroniikka-alaan on kohdistunut viime vuosina mer kit täviä muutoksia lainsäädännön taholta. Tällaisia ajan kohtaisia lainsäädäntöjä ovat esimerkiksi EU:n WEEE- ja RoHS-direktiivit. Direktiivien tarkoitus on omal ta osaltaan edistää sähkö- ja elektroniikkalaitteiden asianmukaista kierrätystä sekä poistaa laitteista haitalliset aineet.
Myös muilla markkinoilla lainsäädäntö on kehittymässä tuotelähtöiseen suuntaan. Teleste seuraa aktiivi sesti lainsäädännön kehittymistä eri markkinoilla ja muutosten mahdollisia vaikutuksia Telesten toimintaan. Ajankohtainen seurattava lainsäädäntö on vuonna 2007 ollut esimerkiksi Kiinan RoHS-lainsäädäntö, joka on laajuudeltaan EU:n RoHS-lainsäädäntöä laajempi.
Ymmärrämme ympäristönsuojelun strategiseksi valinnaksi, joka on sopusoinnussa taloudellisten ja laadullisten päämääriemme kanssa
Tunnistamme ympäristövastuumme ja olemme sitoutuneet kestävän kehityksen, saastuttamisen estämisen ja resurssien kulutuksen vähentämisen periaatteisiin
Toimintamme noudattaa ympäristölainsäädäntöä, asetuksia ja muita toimialaamme koskevia ympäristövaatimuksia
Telesten toimintaa ohjaa ympäristöpolitiikka, joka on vies titty jokaiselle telesteläiselle ja sen ajankohtaisuutta arvioidaan säännöllisesti. Edellisen kerran johto on katselmoinut ympäristöpolitiikan keväällä 2007 ja todennut sen edelleen ajankohtaiseksi.
Telestellä tuotannon aikainen ympäristökuormitus on suhteellisen vähäinen verrattuna tuotteen koko elinkaaren aikaisiin vaikutuksiin. Itse tuotanto perustuu piirilevyjen ja elektroniikkalaitteiden kokoonpanoon, jolloin tuotannosta ei synny merkittäviä päästöjä. Teleste on ollut lyijyttömän tuotannon pioneereja: tuotannossa siirryttiin lyijyttömään aaltojuotokseen jo vuonna 1999. RoHS-lainsäädännön voimaantulon myötä tuotanto on siirtynyt Telestellä täysin lyijyttömään aikakauteen. Merkittävimpiä ympäristökuormituksen aiheuttajia Telesten operatiivisessa toiminnassa ovat jätteiden syntyminen, energian kulutus sekä kuljetukset.
Telestellä pyritään vähentämään kaikessa toiminnassa jätteiden syntyä. Kaikki jätteet lajitellaan ja suurin osa jätteistä kierrätetään tai hyödynnetään energiana. Hyvin pieni osa jätteistä päätyy enää kaatopaikalle. Ongelmajätteiden määrä on hyvin vähäinen ja nekin pystytään pääosin kierrättämään.
Energiaa kuluu kiinteistöjen lämmitykseen sekä tuotanto-, testaus- ja toimistolaitteiden sähkönkulutuksena. Sähkönhankinnassamme sijoitamme kestävään kehitykseen ja taistelemme osaltamme ilmastonmuutosta vastaan. Vuonna 2007 Teleste Oyj:n Suomessa käyttämä sähköenergia oli kokonaisuudessaan uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua sähköä, josta ei synny ilmakehää kuormittavia hiilidioksidipäästöjä. Verrattaessa yleiseen, ei-uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun sähkön hankintaan, yrityksemme ympäristökuormitus on tältä osin huomattavasti pienempi.
Työmatkustamisesta aiheutuvaa ympäristön kuormitusta pyrimme vähentämään lisäämällä mahdollisuuksia nykyaikaisten tietoteknisten välineiden, kuten puhelinkonferenssien käyttöön.
Telestellä ympäristöasiat on liitetty myös osaksi toimittajien ja alihankkijoiden arviointeja ja edellytämme sitoutumista ympäristöasioiden jatkuvaan parantamiseen.
Telestellä ympäristöasioiden hallinta painottuu koko tuotteen elinkaaren aikaisiin välillisten ympäristövaikutusten hallintaan. Siten yhteistyö ympäristöasioissa toimittajien, alihankkijoiden ja asiakkaiden kanssa ko-
| EU:n WEEE-direktiivi | WEEE= Waste Electronic and Electrical Equipment |
|---|---|
| Koskee käytöstä poistettujen sähkö- ja elektroniikkatuotteiden käsittelyä | |
| ja kierrätystä | |
| EU:n RoHS-direktiivi | RoHS = Restriction of the Use of Hazardous Substances |
| Rajoittaa tiettyjen haitallisten aineiden käyttöä sähkö- ja elektroniikkalait teissa | |
| Kiinan RoHS-lainsäädäntö | Rajoittaa samoja haitallisia aineita kuin EU:n RoHS |
| Lisäksi muun muassa laitteiden merkintöihin liittyviä velvollisuuksia |
Elektroniikkateollisuutta koskevia lakisääteisiä vaatimuksia
ros tuu. Tuotesuunnittelun merkitys on suuri tuotteen ympäristövaikutusten vähentämisessä.
Tällä hetkellä Telesten lopputuotteet koostuvat pääosin kierrätettävistä materiaaleista, kuten metalleista. Kaapeliverkkolaitteet ja videovalvontalaitteet ovat luonteeltaan verrattain pitkäikäisiä verrattuna muihin elektroniikkalaitteisiin, esimerkiksi kuluttajaelektroniikkaan. Lisäksi ne ovat huollettavia ja päivitettäviä, jolloin niiden käyttöikää voidaan edelleen pidentää. Suurin ympäristönäkökohta tuotteissa onkin tuotteiden käytönaikainen energiankulutus.
Telestellä myös lopputuotteiden pakkauksiin ja niiden ympäristöystävällisyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Suurin osa pakkausmateriaaleista on kuitupohjaisia materiaaleja, jotka voidaan hyvin kierrättää. Vuonna 2007 kierrätettävien pakkausmateriaalien osuus oli 97 % kaikista Teleste Oyj:n pakkausmateriaaleista.
Teleste on asettanut toiminnalleen pitkän aikavälin ympäristöpäämäärät, joita tarkennetaan vuosittaisilla tarkemmilla ympäristötavoitteilla.
| Telesten ympäristöpäämäärät | |
|---|---|
| Tuotelähtöisen ympäristöajattelun edistäminen |
|---|
| Jätteiden määrän vähentäminen |
| Energiankulutuksen vähentäminen |
| Jatkuva ympäristöasioiden parantaminen logistiikan ja kuljetusten osalta |
| Ympäristöajattelun edistäminen toimitusketjussa |
| Henkilökunnan ympäristötietoisuuden lisääminen |
Vuonna 2007 toteutettiin mm. seuraavat toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi: A. Suomessa järjestet tiin jätelajittelu- ja ympäristölainsäädäntökoulutus valituille vastuuhenkilöille tuotannosta sekä tietyistä muista yksiköistä. Koulutukseen osallistui yhteensä 31 henkilöä. B. Seurattiin Kiinan ROHS-lainsäädännön kehittymistä ja sen vaikutuksia Telesten toimintaan ja tehtiin tarvittavia toimenpiteitä lainsäädännön täyttämiseksi. C. Jatkettiin ympäristöindikaattorien seurantaa ja kokoamista. D. Toteutettiin pakkausprojekti, jonka seurauksena tietyt muovimateriaalista koostuvat tuotteiden pakkausmateriaalit vaihdettiin kuitupohjaisiin, kierrätettäviin materiaaleihin. E. Toteutettiin projekti, jonka seurauksena asiakkaalle lähetettävän paperisen tuoteinformaation määrää on pystytty vähentämään tiettyjen tuotteiden osalta. Näin tuotteen kokonaisympäristökuormitus on pienempi.
Teleste Way -toimintatapamme perustuu innovatiivisen tekniikan ja laajan osaamisemme soveltamiseen asiakkaidemme liiketoiminnan tarpeisiin. Tämän ansiosta kykenemme tarjoamaan asiakkaillemme optimoituja kokonaisratkaisuja. Olemme maailman johtavia laajakaistaisten kaapeli- ja videovalvontaverkkojen toimittajia.
Videokuva on kaikkien liiketoimintayksiköidemme ydinosaamisaluetta. Jatkossakin keskitymme videon sekä datan käsittely-, siirto- ja hallintasovellusten toimittamiseen videojohdannaisia palveluita tarjoaville operaattoreille. Palvelemme sekä verkko- että palveluoperaattoreita kaapeli- ja videovalvontaoperaattoreiden muodostaessa yhtiömme pääasiakaskunnan. Ydinosaamistamme hyödyntäen tarjoamme myös kustannustehokkaita ja luotettavia palveluita, joiden avulla asiakkaamme parantavat tehokkuuttaan. Palvelutarjontamme osa-alueita ovat mm. suunnittelu, käyttöönotto, käyttö ja huolto, integrointi, konsultointi ja koulutus.
Molemmat Broadband Cable Networks -yksikkömme keskittyvät ensisijaisesti kaapelioperaattoreiden liiketoiminnan tukemiseen, mutta monipuolista osaamistamme hyödyntäen palvelemme myös muita operaattoreita. Niin koti- kuin yrityskäytössäkin avaamme tietä kohti uutta mediamaailmaa tarjoamalla tulevaisuuden kuvanlaatua ja tiedonsiirtonopeuksia jo tänään. Edistykselliset verkkoratkaisumme auttavat operaattoreita vastaamaan asiakkaidensa kasvaviin vaatimuksiin sekä alati kiristyvään kilpailuun.
Video Networks -yksikkömme, jonka keskeinen asiakaskunta koostuu viranomaistahoista ja julkisyhteisöistä, valmistaa ja toimittaa huippuluokan videovalvontaverkkoratkaisuja maailmanlaajuisesti. Tavoitteemme on lisätä turvallisuutta ja yhteiskunnan toimivuutta tarjoamalla laadukkaita, ammattikäyttöön suunniteltuja videovalvontaverkkoratkaisuja, joilla voidaan käsitellä, välittää ja hallita liikkuvaa kuvaa, dataa sekä ääntä.
Kukin yksiköistämme tunnetaan kyvystään tuottaa asiakkaidemme tarpeisiin optimoituja teknisiä huippuratkaisuja. Tällä toimintatavalla Teleste kulkeekin jatkuvasti muutaman harppauksen edellä vakioratkaisuja tarjoavia kilpailijoitaan.
| Broadband Cable Networks | |||
|---|---|---|---|
| 2007 | 2006 | Kasvu | |
| Myynti | 108,2 Meur | 85,6 Meur | 26 % |
| Saadut tilaukset | 101,4 Meur | 92,8 Meur | 9 % |
| Viennin osuus | |||
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 2007 | 2006 | 2007 2006 |
| Suomi | 8,0 Meur | 7,0 Meur | |
| Vienti | 100,2 Meur | 78,6 Meur | 93 % 88 % |
| Yhteensä | 108,2 Meur | 85,6 Meur |
| Video Networks | |||
|---|---|---|---|
| 2007 | 2006 | Kasvu | |
| Myynti | 16,9 Meur | 16,2 Meur | 4 % |
| Saadut tilaukset | 17,1 Meur | 14,4 Meur | 19 % |
| Viennin osuus | |||
| Liikevaihto | 2007 | 2006 | 2007 2006 |
| Suomi | 3,0 Meur | 2,6 Meur | |
| Vienti | 13,9 Meur | 13,6 Meur | 82 % 84 % |
| Yhteensä | 16,9 Meur | 16,2 Meur |
Telesten HFC Network and Services -liiketoimintayksikön (Hybrid Fiber Coax Networks and Services) asiakaskunta koostuu kaapelioperaattoreista ja kaapelioperaattoreille palveluita tarjoavista alan jakelijoista. Kaapelioperaattorit tarjoavat loppukäyttäjille pääasiassa kolmea peruspalvelua: TV-kanavia, puhelinyhteyksiä sekä laajakaistaisia tietoliikennepalveluita.
HFCNS-liiketoimintayksikkö tarjoaa laitteita ja järjestelmiä yhdistetyn valo kuitu- ja koaksiaalikaapeliverkon rakentami seen sekä tämän tiedonsiirtoverkon rakentamiseen ja ylläpitoon liittyviä palveluita. Toimitukset sisältävät sekä yksittäisiä laitteita että kokonaisvaltaisia verkkotoimituksia.
Siirtoverkko kattaa ratkaisut sekä valokuitu- että kuparikaapelissa suoritettavaan signaalin siirtoon. Siirtoteknologia on sekä digitaalista että analogista laajakaistatekniikkaa.
Päämarkkina-alue on Eurooppa, jossa liiketoiminta-alueella on 19 omaa toimipistettä sekä useita jälleenmyyntikumppaneita.
Eurooppalaisten kaapelioperaattoreiden palvelutarjonta laajenee entisestään. Kaapeliverkon asiakkaita houkutellaan uusilla, korkealuokkaisilla palveluilla, jotka vaativat yhä suurempaa verkkokapasiteettia. Sam a n aikaisesti kaapeliverkolta vaaditaan pa rempaa luotettavuutta, mikä nostaa ver kon laitteiden ja ratkaisujen teknisiä vaatimuksia.
HFC-verkon kapasiteetin lisääminen tapahtuu pääasiassa kahdella tavalla: käytettävissä olevaa radiotaajuuskaistaa laajennetaan ja/tai kaapeliverkkorakennetta segmentoidaan pienempiin solualueisiin. Edellinen vaatii taajuusalueeltaan laajemmalla radiotaajuuskaistalla toimivat tekniset ratkaisut, kun taas jälkimmäinen vaatii pieniin solualueisiin sopivia kustannustehokkaita valokuitu- ja vahvistinteknisiä ratkaisuja. HFC-verkon kehityksen ääripäänä voidaan pitää puhdasta valokuituverkkoa, jossa koaksiaaliverkon osuus on kutistunut kokonaan pois.
Nykyiset HFC-verkkoinfrastruktuurit huomioiden emme kuitenkaan edelleenkään näe, että puhtaat valokuituverkkoratkaisut tilaajayhteytenä olisi kaupallisesti järkevä ja kustannustehokas ratkaisu operaattoreille. Tämä siksi, että loppukäyttäjäkohtaiset investoinnit muodostuvat huomattavasti korkeammiksi kuin kuparipohjaisella koaksiaaliverkolla toteutettavat ratkaisut. Kaapelioperaattorit pyrkivätkin pääsääntöisesti hyödyntämään koaksiaaliverkkoa niin kauan kuin se vain teknisesti on mahdollista. Kaapeliverkko muuttuu asteittain valokuituverkoksi edellä kuvatun segmentoinnin myötä, joskin aikajänne muutoksessa on pitkä.
Asiakasmarkkinamme elävät vahvan muutoksen aikaa. Useat operaattorit ovat saaneet koaksiaaliverkkojen kapasiteettipäivitykset valmiiksi ja painopiste on siirtymässä optisen verkon osan päivityksiin. Toimittajakenttää karsitaan ja jäljelle jääville tarjotaan laajempia kokonaisuuksia kaupattavaksi. Usein mm. tuotteet ja verkkojen päivityksiin sekä ylläpitoon liittyvät palvelut nidotaan yhdeksi tarjottavaksi kokonaisuudeksi, joka kilpailutetaan usealla taholla. Tämän suuntauksen myötä myös HFCNS-liiketoiminnalle tarjoutuu mahdollisuuksia paikallisen palveluliiketoiminnan kehittämiseen.
Operaattoreiden konsolidoinnit jatkuvat. Tosin kaapeliverkkoja myös myydään alueilta, joilla ei nähdä kasvumahdollisuuksia. Eräät suuret kansainväliset kaapelioperaattorit ovat selkeästi valinneet Itä-Euroopan kasvualueekseen, mikä näkyy investointeina verkkoihin ja verkon tekniikkaan. Kaapeliverkkojen uusjakoa on nähtävissä erityisesti Saksassa, jossa vuoden 2007 aikana selkiytettiin kaapeliverkkojen omistuksia vertikaalisessa suunnassa (päävahvistinjärjestelmästä loppukäyttäjään).
HFCNS-liiketoiminta näkee Itä-Euroopan markkinan yhtenä strategisena kasvualueena. Tämän lisäksi Länsi-Euroopan kehittyneet sekä kaapeliverkkotiheydeltään suuret markkinat mahdollistavat liiketoiminnalle vahvan jatkuvuuden. Suurena yksittäisenä maana Saksa elää murrosvaiheessa, jossa kaapeliverkkojen päivitysten
Seuraavan sukupolven älykäs verkkoelementti, jonka helppo käyttöisyyys on viety aivan omaan luokkaansa. Kuvassa tuotet ta ideoineet asiantuntijat.
pääpaino siirtyy valokuitusegmentin lisäksi ns. taloverkkoihin. Pohjoismaat edustavat teknisesti edistyksellisintä aluetta, jossa uusilla innovatiivisilla ratkaisuilla on jalansijansa. Aasiassa liiketoiminnan mahdollisuuksia löytyy lähinnä Intiasta.
Kaikilla edellä mainituilla markkina-alueilla operaattorit ovat erityisen kiinnostuneita ratkaisuista, joilla voidaan keventää kaapeliverkkojen ylläpitoon liittyvää kulurakennetta. Haetaan mm. yhä tasokkaampia verkon etähallinnan ja verkon luotettavuuden takaavia teknisiä ratkaisuja. Osin operaattorit ovat valmiita myös verkkojen päivitysten ja ylläpidon ulkoistuksiin, mikä mahdollistaa liiketoiminnan strategian mukaisten palveluiden tarjonnan.
Kilpailevista verkkoteknologioista merkittävimmät ovat IP-pohjaisia (lyhenne sanoista Internet Protocol ) laajakaistapalveluita tarjoavat kaupunkioperaattoreiden dataverkkoratkaisut. Kaapeliverkkoteknologian suurin hyöty edellä mainittuihin verkkoihin nähden on sen kyky siirtää suurta kapasiteettia vaativia analogisia ja digitaalisia videopalveluita. Kaikki nykyiset tietoliikennepalvelut voidaan tarjota kotitalouksille kaapeliverkon kautta.
HFCNS-liiketoimintayksikön suunta tulee jatkumaan valitun strategian mukaisesti.
Teknologiastrategia pohjautuu valokuitusiirron lisääntymiseen kaapeliverkoissa ja sitä myötä koaksiaalisiirron vähenemiseen. Valokuitu- ja koaksiaalisiirron solmukohtiin sekä itse valokuitusiirtoon tarvitaan moninaisia teknisiä sovelluksia, kuten lähetin- ja vastaanotinratkaisuja. Liiketoiminnan nykyinen osaamispohja, tuoteratkaisut sekä yhtiön imago tukevat erinomaisesti tätä muutosta Euroopassa.
Rakennusten ja kotitalouksien sisäiset kaapeliverkot ovat teknologiastrategiamme eräs painopistealue. Tarvittavat laiteratkaisut taloverkoissa ovat usein astetta yksinkertaisempia, mutta ennustamme niiden muodostavan erityisen suuren liikevaihtopotentiaalin tulevina vuosina Euroopassa. Teknologisesti suuntaamme osaamispohjamme kehittämistä tälle osa-alueelle ja siitä on osoituksena viime keväinen DINH Telecomin yritysosto.
Strategian mukaisesti vahvistamme edelleen paikallista palvelutarjontaamme eurooppalaisille operaattoreille. Keskitymme erityisesti kaapeliverkkojen päivityksiin ja ylläpitoon liittyviin palveluihin ja niiden tarjontaan. Kohdemarkkina on Keski-Eurooppa, siellä erityisesti Saksa ja lisäksi Englanti. Pohjoismaissa panostamme verkonhallintakokonaisuuksiin ja niihin liittyviin järjestelmien integraatiopalveluihin.
HFC-verkon laitteiden ja ratkaisujen kehittäminen on ollut tuotekehityksemme ydinosaamista jo vuosikymmenien ajan. Tulemme panostamaan edelleen vahvasti alan osaamiseen ja tämä alue muodostaakin suurimman yksittäisen ryhmän tuotekehityksessämme. Ohjelmistojen osuus ratkaisuissamme kasvaa edelleen verkon laitteiden helppokäyttöisyyden takaamiseksi sekä automaattisten toimintojen lisäämisen myötä. Laajakaistatekniikan sekä elektroniikan lisäksi ohjelmisto-osaamisesta onkin muodostunut eräs merkittävimmistä HFC-tuotekehityksemme tukijaloista.
Strateginen suuntautuminen taloverkkoratkaisuihin edellyttää panostamista kustannustehokkaiden ja volyymiltaan suurten sarjojen tuotekehitysosaamiseen. Tavoitteena onkin vahvistaa edelleen DINH Telecomin tuotekehitystä ja muodostaa siitä erityinen osaamiskeskittymä taloverkkoratkaisujen liiketoiminnassa. DINH Telecomin voimin aloitettiin vuonna 2007 mm. Saksan taloverkkoihin sopivan vahvistinperheen suunnittelu.
Verkonhallintakokonaisuudet ja niiden integraatiot operaattoreiden muihin ohjelmistojärjestelmiin tulevat vaatimaan liiketoiminnalta yhä enemmän ohjelmisto kehityksen ja -arkkitehtuurin osaamista. Tässä kehitystyössä tukeudumme ohjel mistokumppaneihin sekä valituilla osa-alueilla vahvistamme omaa tuotekehitysosaamistamme.
Vuosi 2007 jatkui erittäin vahvana johtuen merkittävistä koaksiaaliverkkojen päivityshankkeista Keski- ja Pohjois-Euroopassa. Vahvistimien valmistusmäärissä rikottiin
jälleen Telesten ennätyksiä ja tuotannollista kapasiteettia nostettiin edellisestä vuodesta. Kannattavuuden parantamisessa onnistuttiin kohdennetuilla tuotekehityshankkeilla sekä tuotannollisilla siirroilla Kiinaan.
Toimitukset suuriin asiakasprojekteihin jatkuivat vahvana ja vuoden alussa jatkettiin useita raamisopimuksia erityisesti vahvistintoimitusten osalta. Näistä mainittakoon erityisesti Altice-konsernin raamisopimus Ranskassa sekä erään keskieurooppalaisen suuren operaattorin vahvistintoimitusten jatkuminen. Saimme lisäksi uuden raamisopimuksen saksalaisen BK-standardin mukaisille vahvistimille, joka johti kautta aikojen suurimpaan volyymiin ko. alueella.
Uusia avauksia tehtiin erityisesti Itä- Euroopassa, jonne myytiin sekä vahvistimia että ns. kustannustehokkaita valokuituvastaanottimia. Uusi AC3000-vahvistinratkaisu sai markkinoilta erinomaisen vastaanoton ja ensimmäisiin toimituksiin päästäänkin heti vuoden 2008 alussa.
Pohjoismaissa liikevaihto kehittyi positiivisesti. Liikevaihdon kasvu perustui erityisesti perusvahvistimien sekä erilaisten kaapeliverkon lisävarusteiden myyntiin. Uusien, strategian mukaisten palveluiden tarjonnassa tehtiin läpimurto, kun ensimmäinen verkonhallinnan integraatioprojekti myytiin suomalaiselle kaapelioperaattorille.
Uudehkon HDO-valokuitulähetinyksikön yksikkövolyymit kasvoivat tasaisesti. Päämarkkinoita olivat Sveitsi, Englanti ja Pohjoismaat. Lähetinyksikön myynnin odotetaan kehittyvän suotuisasti myös vuonna 2008.
Iso-Britanniassa solmittiin sopimus verkonsuunnittelupalveluista maan suurimman kaapelioperaattorin kanssa. Sopimus johti n. 40 hengen suunnitteluyksikön perustamiseen vuoden 2007 puolivälissä.
DINH Telecomin taloverkkoliiketoiminnan liikevaihto jäi ennustetusta, mutta kannattavuus säilyi erittäin hyvällä tasolla. Syynä liikevaihdon laskuun oli suuren operaattorin viivästyttämät talovahvistintilaukset Belgiassa. Kaupallisia keskusteluja avattiin DINH Telecomin taloverkkoratkaisujen tarjoamiseksi Belgian ulkopuolelle, pääasiassa Pohjoismaihin sekä Itä-Eurooppaan.
| Visio | Johtava HFC-ratkaisutoimittaja maailmassa |
|---|---|
| Missio | Mahdollistaa kodin viihdetarjonnan kehitys innovatiivisen ja luotettavan verkkoteknologian avulla |
| Ratkaisu | Laaja ja innovatiivinen tuoteportfolio vahvoilla paikallisilla palveluilla varustettuna |
| Päämarkkinat | Eurooppa |
| Keskeiset asiakkaat | Kaapelioperaattorit ja kaapeliverkkolaitteiden jakelijat |
Digital Video and Broadband Solutions -liiketoimintayksikössä (DVBS) toimitamme kokonaisratkaisuja sekä videosignaalin käsittelyyn että laajakaistaiseen jakeluverkkoon. Liiketoiminta on jaettu kolmeen, toisiaan tukevaan osa-alueeseen.
Videoliiketoiminnassa keskitymme toimittamaan videokeskusjärjestelmiä, joissa yhdistetään analogisia-, digitaalisiaja IP-teknologiaratkaisuja saumattomasti yhteen kunkin asiakkaan erityistarpeet huomioiden. Edistykselliset järjestelmätoimituksemme mahdollistavat interaktiivisten palveluiden nopean lanseerauksen markkinoille ja niiden jatkokehittämisen kunkin asiakkaan markkinatilanteen mukaisesti.
Laajakaistaliiketoiminnassa toimitamme seuraavan sukupolven jakeluverkkoja erityisesti kehittyneille markkinoille, joissa tiedonsiirron nopeus- ja laatuvaatimukset ovat korkeat. Valittuina arkkitehtuureina ovat EttH (lyhenne sanoista Ethernet to the Home), jossa Ethernet-datasignaali tuodaan kotitalouksiin saakka sekä FttH (lyhenne sanoista Fiber to the Home), jossa valokuidussa kulkeva optinen signaali
tuodaan kotitalouksiin saakka. EttH yltää koaksiaaliverkoissa 100 Mb/s -siirto nopeuteen ja tiedonsiirtonopeudet FttH-pohjai sis sa kuituverkoissa ovat vieläkin korkeam pia. Useimmissa käyttösovelluksissa kriit ti sin vaatimus syntyy reaaliaikaisen video signaalin siirrossa, joka on hyvin herkkä häiriöille ja kapasiteettirajoituksille loppukäyttäjän näkökulmasta.
Kolmantena osa-alueena ovat lisäarvopalvelut, jotka tukevat yllämainittujen tuoteratkaisujen nopeaa käyttöönottoa sekä luotettavaa ylläpitoa olennaisena kilpailutekijänä asiakkaidemme liiketoiminnassa.
Tyypillisiä asiakkaitamme ovat kaapelioperaattorit, puhelinyhtiöt, kaupunkioperaattorit, energiayhtiöt ja hotellijärjestelmätoimittajat Euroopassa sekä kasvavassa määrin Aasiassa. DVBS toimii maailmanlaajuisesti HFCNS-liiketoimintayksikön (HFC Networks and Services) kanssa yhteisen Telesten myynti- ja jakelijaverkoston kautta.
Telesten pitkä kokemus asiakkaan tarpeisiin tarkasti sovitettujen ja luotettavien verkkoteknologiaratkaisujen kehittämisessä ja toimittamisessa mahdollistavat asiakkaiden liiketoiminnan suotuisan kehittymisen kustannustehokkaasti.
Vuosi 2007 oli käännekohta videosiirron digitalisoinnissa Suomessa, kun analogiset TV-lähetykset maanpäällisissä verkoissa loppuivat. Kaapeliverkoissa analogiset lähetykset loppuivat helmikuussa 2008. Euroopassa TV-palveluiden digitalisointi jatkuu myös vahvana, koska maanpäällisten analogisten TV-lähetysten lopettaminen tapahtuu vuoteen 2012 mennessä.
Toinen merkittävä markkinasuuntaus on puhelinyhtiöiden voimakas laajentuminen TV-palveluliiketoimintaan, jota tähän asti ovat hallinneet perinteiset kaapelioperaattorit jo vuosikymmenien ajan. Myös energiayhtiöt tulevat samoille markkinoille, vaikkakin usein yhteistyössä erillisten palveluoperaattoreiden kanssa.
Puhelin- ja energiayhtiöiden TV-palveluissa on teknologisena ratkaisuna lähes poikkeuksetta IPTV (Internet-protokollaan perustuva TV-kuvan siirto), joka jo luonnostaan tekee mahdolliseksi interaktiivisen
| Visio | Olla maailman johtava kaapeliverkkojen ja seuraavan sukupolven verkkoratkaisujen laajakaista- |
|---|---|
| ja videojärjestelmien toimittaja | |
| Missio | Parantaa kaapelioperaattorien ja seuraavan sukupolven verkko-operaattorien kilpailukykyä |
| tarjoamalla innovatiivisia ratkaisuja ja palveluita video- ja laajakaistasovellutuksiin käyttäen | |
| nykyisiä tai seuraavan sukupolven verkkoja | |
| Ratkaisu | Luotettavat seuraavan sukupolven laajakaistaverkot ja kustannustehokkaat videokeskusratkaisut |
| Päämarkkinat | Eurooppa ja valitut Aasian markkinat |
| Avainasiakkaat | Kaapelioperaattorit, hotellijärjestelmäintegraattorit, pienemmät puhelinyhtiöt |
toi minnallisuuden. Tämä valinta ohjaa myös perinteiset kaapelioperaattorit in ves toimaan yhä enemmän palvelun laa juuteen ja laatuun menestyäkseen yhä kovenevassa kilpailussa.
Vaikka videonkäsittely ja laajakaistajakelu voidaan nähdä erillisinä markkinoina, monet tarpeet ja niiden ratkaisuvaihtoehdot myös yhdistävät näitä toisiinsa posi tiivisesti vaikuttaen. Entistä runsaampi videonkäsittely ja siirtäminen monimuotoisissa jakeluverkoissa vaatii yhä enemmän taattua kapasiteettia ja nopeampia reaaliaikaisia siirtonopeuksia.
Nopean videon- ja datansiirron tarpei siin pohjautuen uskomme entistä useam man operaattorin ottavan käyttöön tarjoamamme EttH 100 Mb/s -teknologian. Käytettävissä olevan koaksiaalikaapeloinnin hyödyntäminen nopeuttaa huomattavasti uusien palveluiden lanseeraamista ja tuo merkittävää kustannusetua verrattuna jakeluverkon täydelliseen uudistamiseen.
FttB:n (lyhenne sanoista Fibre to the Building, eli valokuidussa kulkeva optinen signaali tuodaan asuinrakennukseen saakka) ja sen johdannaisen FttH:n odotetaan saavuttavan merkittävän aseman uusissa jakeluverkoissa sekä nykyisten verkkojen laajennuksissa. Kuitukaapelointiin perustuvat ratkaisut menestyvät erityisesti uusien asiakkaiden kohdalla, jolloin kaapelointi rakennetaan täysin alusta alkaen joka tapauksessa.
Odotamme yllä mainittujen kehityssuuntausten lähivuosina jatkuvan nostaen DVBS-liiketoiminnan kasvunäkymiä mainituissa teknologioissa sekä niitä tukevissa lisäarvopalveluissa. Maantieteellisesti Eurooppa säilyy vahvana markkina-alueena ja Itä-Eurooppa nähdään erityisenä kasvualueena. Myös suuret kehittyvät maat Aasiassa, kuten Intia ja Kiina, tarjoavat erinomaisen tilaisuuden vahvistaa markkina-asemaamme maailmanlaajuisesti.
Videoliiketoiminnan osalta keskitymme tulevina vuosina digitaalisiin videokeskuksiin ja analogisten videokeskusten laajennustoimituksiin nykyiselle asiakaskunnallemme. Alkuvuodesta 2008 aloitamme IP-pohjaisten videokeskusten volyymitoimitukset. Uusi IP-pohjainen videokeskus tulee olemaanmyös Telesten IPTV-järjestelmän ydintuote. Sitä täydennetään kunkin asiakas sovellutuksen mukaisesti erityistuotteilla, joita toimittaa laaja strategisten yhteistyökumppaneidemme verkosto.
Laajakaistaliiketoiminnassa päätavoitteemme on tukea operaattoreiden siirtymistä seuraavan sukupolven laajakaistateknologioihin luontevasti ja kustannustehokkaasti. EttH-tuotteisto tarjoaa asiakkaille kustannustehokkaan verkkoratkaisun erittäin nopeiden tiedonsiirtopalveluiden tuomiseksi markkinoille, joita tarvitaan muun muassa teräväpiirto-TV-kuvansiirrossa kotitalouksille. EttH-tuoteperheen rinnalle tuomme jatkuvasti laajenevan, omaan tuotekehitykseemme perustuvan FttH-tuotteiston täydennettynä yhteistyökumppaneiden erityistuotteilla.
Palveluliiketoiminnassa painopiste säilyy palvelutuotteidemme jatkojalostuksessa. Niitä kehitetään, jotta ne vastaisivat entistä tarkemmin asiakkaidemme vaatimuksia niin osaamisen kuin kustannustehokkuuden osalta. Olennaisena osana kokonaispalvelun tarjontaamme on koko henkilöstön kattava koulutusohjelma, jossa korostetaan entistä vahvemmin IP-teknologian erityispiirteitä osana perinteisiä kaapeliverkkoratkaisuja ja palvelukokonaisuuksia.
Tulemme keskittymään kaikkien mainittujen tuoteperheiden osalta kustannustehokkuuteen, jolla varmistetaan kokonaistoimitusten suotuisa kannattavuuskehitys. Asiakkaat Itä-Euroopassa ja Aasian väkirikkaissa maissa, kuten Kiinassa ja Intiassa, painottavat erityisesti kustannustehokkuuden merkitystä. Toinen laaja-alainen kehityskohde on nopean ja luotettavan toimituslogistiikan ylläpito kaikilla Telesten markkinoilla olennaisena osana kilpailuetujamme. Kolmanneksi syvennämme uuden asiakaskuntamme, kuten puhelin- ja energiayhtiösegmenttien tuntemusta ja liiketoimintaa.
DVBS:n liiketoiminta on kokonaisuudessaan hyvin tuotekehitysvaltaista. Tuoteperheemme sisältävät radiotaajuusosioita ja valokuituteknologiaa täydennettynä ohjelmistotekniikalla, jolloin tarvitaan laajaalaista omaa osaamista kaikilla mainituilla alueilla. Vahvana tukena tuotekehityksessä on kansainvälinen yhteistyöverkostomme.
23
Videoratkaisuissa tuotekehitys keskittyy IP-pohjaisen videokeskuksen lanseeraukseen useassa eri vaiheessa vuoden 2008 aikana. Samalla jatkokehitetään ja täydennetään nyt toimituksessa olevaa digitaalista videokeskustuoteperhettä.
EttH-tuoteperheissä painopiste on siirtymässä ylläpitoon ja asiakaskohtaisten versioiden kehittämiseen sovitun toimitusaikataulun puitteissa. EttH-teknologiaa sovelletaan sekä erillisratkaisuna että olennaisena osana FttB-arkkitehtuurin kehityspolkua.
Vuosi 2008 tulee olemaan merkittävä edistysaskel Telesten FttH-tarjonnan tuotekehityksessä kohti täysin kuitupohjaista tiedonsiirtojakelua aina loppukäyttäjille saakka.
Teleste esitteli IBC-messuilla Amsterdamissa IP-pohjaisen videokeskuksen markkinointinimeltään "Luminato".
Vuoden 2007 aikana Intia nousi yhdeksi merkittävimmistä markkinoistamme digitaalisten videokeskusratkaisujen toimituksissa.
Johtava etelä-korealainen kaapelioperaattori Hanaro Telecom jatkoi Telesten EttH-tekniikan soveltamista osana 100 Mb/s -jakeluverkkoarkkitehtuuria.
Alankomaissa suotuisa kehitys jatkui nopeiden EttH- ja FttH-järjestelmien toimituksissa.
Telesten hankkima PromaCom AB jatkoi vahvasti FttH-liiketoiminnassamme kaikilla asiakassegmenteillä Pohjoismaissa.
Luminato, Telesten uuden sukupolven videoprosessointituoteperhe valaisee operaattoreille tietä kohti uusia IP-pohjaisia kaapelitelevisio- sekä IPTV-palveluita. Kuvassa osa tuoteperheen kehittämiseen osallistunutta ydinryhmää.
Telesten Video Networks -liiketoimintayksik kö toimittaa kokonaisvaltaisia video valvontasovelluksia. Painopisteenä ovat videovalvontakohteet, jotka vaativat kor kealaatuista ja reaaliaikaista kuvaa, ääntä ja dataa.
Teleste tarjoaa videovalvonnan kokonaisratkaisuja, jotka koostuvat alan huippua edustavista tuotteista ja tekniikoista sekä järjestelmäsuunnitteluun, projektien toteutukseen sekä järjestelmien ylläpitoon ja koulutukseen liittyvistä palveluista. Systeemi-integrointiprojekteissa videovalvontajärjestelmä liitetään esimerkiksi osaksi liikennevalvonnan hallintajärjestelmää tai hälytys- ja kriisinhallintajärjestelmää.
Video Networks on paikallisesti läsnä omien konttorien välityksellä kaikilla tärkeim millä maantieteellisillä markkinoilla: Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Kaakkois-Aasiassa. Loppukäyttäjät tavoitetaan pääasiassa kanavakumppanien avulla, ainoana poikkeuksena Suomi, jossa loppukäyttäjiä lähestytään myös suoraan Telesten keväällä vuonna 2006 omistukseensa hankkiman Suomen Turvakameran kautta.
Video Networks on erikoistunut markkinasegmentteihin, joissa tarvitaan laajoja järjestelmiä ja hyvin monipuolisia toimintoja. Järjestelmien hyödyntäjät ovat useimmiten julkisyhteisöjä, kuten tie- ja raideliikenteestä vastaavat viranomaiset sekä kaupunkialueiden valvonnasta vastaavat poliisiviranomaiset. Yksityisen sektorin merkittävimmät sovellusalueet liittyvät energiajakeluverkkojen ja teollisuusprosessien valvontaan. Nämä käyttökohteet poikkeavat muusta videovalvontamarkkinasta
teknisiltä vaatimuksiltaan varsinkin videolaadun, tallennuskapasiteetin ja verkottuneisuuden suhteen.
Digitaalisen videotekniikan ja IP-verkkojen hyödyntämisen myötä videovalvontajärjestelmien suunnittelu, käyttöönotto ja ylläpito muuttuvat aikaisempaa vaativammiksi samalla kun loppuasiakkaat haluavat enenevässä määrin kokonaisratkaisuja. Viranomaiset ja suuryritykset pyrkivät parantamaan turvatasoaan ja samalla tehostamaan toimintojaan keskittämällä ja automatisoimalla turva-alan ammattilaisten työtä. Tätä varten yksittäiset kohteet verkotetaan samalla kun valvontatyö siirtyy pois itse valvontakohteista keskitettyihin valvontakeskuksiin.
Näiden korkeiden vaatimusten toteuttamiseksi loppuasiakkaat tarvitsevat kumppaneita, jotka pystyvät toimittamaan asiak kaalle räätälöityjä ratkaisuja mukaan lukien valvontainfrastruktuurin ylläpidon ja toiminnot. Tätä tarkoitusta varten Teleste on perustanut digitaalisen video- ja IP-verkkojen erikoisosaajista koostuvan palvelu- ja integrointiyksikön. Tiimi vastaa asiakkaille toimitettavista ammattitason palveluista.
Kaikkien Video Networksin kohdemarkkina-alueiden odotetaan kasvavan tulevina vuosina. Kasvua odotetaan myös kaikilta maantieteellisiltä markkinoilta, vaikka tietyt markkinat, kuten USA ja Ranska, tarjoavat muita suuremman potentiaalin. On myös odotettavissa, että laajat verkkoratkaisut kasvattavat osuuttaan videovalvontamarkkinoilla.
Liiketoiminnassaan Video Networks keskittyy kolmeen kehittämisalueeseen: tuotteet ja järjestelmät, palvelu- ja integrointiliiketoiminnan laajentaminen sekä IP-pohjaisten
ratkaisujen myynnin lisääminen luomalla kumppanuuksia tietotekniikan ja telekommunikaation järjestelmäintegraattorien kanssa.
Tuotteet ja järjestelmät -alue tarjoaa kattavan tuotevalikoiman kamerasta monitoriin. Tuotteistamisessa Teleste hyödyntää kokemustaan järjestelmän käyttäjien tarpeista ja toisaalta syvää teknistä osaamistaan digitaalisesta videosta ja IP-verkoista. Järjestelmätarjonnan kehittämisessä panostetaan erityisesti langattomuuteen samoin kuin automaattiseen hahmontunnistukseen, mikä turva-alan ammattilaisten kannalta mahdollistaa kustannusten säästöä sekä nopeampia turvaprosesseja. Automaattisella hahmontunnistuksella voidaan esimerkiksi nopeuttaa hakuja videotallenteisiin, joiden koko moderneissa järjestelmissä voi olla satoja teratavuja (teratavu on 1012 tavua). Keskeisenä menestystekijänä toimii strategisten kumppanuuksien muodostaminen sellaisilla tekniikan aloilla, jotka eivät kuulu Video Networksin ydinosaamisalueisiin. Olennaista on myös luoda käyttäjä ystävällisiä järjestelmiä, joissa monimutkainen teknologia tuodaan käyttöön yksin kertaisen ja selkeän käyttöliittymän kautta.
Palveluiden kysyntä kasvaa nopeasti samalla kun yhä useampi järjestelmä ratkaistaan käyttämällä täysin digitaalista ratkaisua. Perinteisiin analogisiin videojärjestelmiin verrattuna IP-pohjaiset järjestelmät vaativat syvää osaamista järjestelmän suunnittelussa ja käyttöönotossa. Samoin järjestelmien ylläpito edellyttää uusia valmiuksia. Markkinoilla on samalla pulaa osaajista, jotka hallitsevat sekä videovalvonnan, tuntevat loppukäyttäjien vaatimukset ja ovat perehtyneitä IP-pohjaisiin verkkotekniikoihin. Video Networks vastaa tähän haasteeseen tarjoamalla korkean tason ammattilaispalveluita ja järjestelmä-
| Visio | Johtava integroitujen videovalvontaratkaisujen toimittaja |
|---|---|
| Missio | Korkealaatuisten ja tehokkaiden turvallisuuspalvelujen mahdollistaminen tarjoamalla moderneja |
| videovalvontatekniikoita | |
| Ratkaisu | Kokonaisvaltaiset ja hallitut videovalvontaratkaisut |
| Päämarkkinat | Tieliikennevalvonta, rautatievalvonta, kaupunkivalvonta sekä vaativat yksityisen sektorin |
| valvontaratkaisut. Päämarkkina-alueet ovat Eurooppa, USA ja valitut markkinat Aasiassa | |
| Keskeiset asiakkaat | Telesten kehittämien tuotteiden pääasialliset loppuasiakkaat ovat viranomaistahot |
| Teleste toimittaa ratkaisujaan loppuasiakkaille lähinnä systeemi-integraattoreiden kautta |
integrointia suunnittelusta ja konsultoinnista projektien toteuttamispalveluihin sekä ylläpito- että käyttöpalveluihin. Palvelutarjontaan kuuluu myös koulutuspalvelut aina systeemioperaattorista turva-alan ammattilaisiin saakka. Video Networks jatkaa panostustaan palvelukonseptinsa tuotteistamiseen ja alan ammattilaisten paikallisen verkoston laajentamiseen.
Laajentamalla jatkuvasti kanavakumppaniensa verkostoa Video Networks avaa uusia markkinoita ja parantaa yhteyttään loppukäyttäjiin. Pyrimme perustamaan pitkäaikaisia kumppanuuksia edistämällä molemminpuolisesti kannattavaa kasvua. Tässä keskeinen osatavoite on hankkia ITja telekommunikaatioalan kanavakumppaneita, sillä digitaaliset videovalvontajärjestelmät edellyttävät syvää IT-alan integrointiosaamista. Uusista merkittävistä saavutuksista mainittakoon France Telecomin kanssa solmittu Ranskan kasvaville kaupunkivalvontamarkkinoille tähtäävä kumppanuus.
Videovalvonta-ala on siirtymässä analogisesta videosta IP-verkkoja hyödyntävien täysdigitaalisten valvontajärjestelmien käyttöön. Teleste Video Networks on yksi digi taalisten video- ja IP-tekniikoiden edelläkävijöistä, ja jatkaa kasvuun tähtäävää toimintaansa panostamalla älykkäiden digitaalisten videovalvontajärjestelmien kehitykseen. Tuotekehityksen painopiste on siirtynyt niin sulautettujen ohjelmistojen kuin myös sovellusohjelmistojen kehittämiseen. Järjestelmien monimutkaistuessa olennaista on myös kyky tuotteistaa, testata ja ylläpitää tuotteita, joiden keskinäinen yhteensopivuus on taattu.
Järjestelmien kompleksisuuden lisääntyessä on ensiarvoisen tärkeää täydentää omia osaamisalueita luomalla strategisia
kumppanuuksia. Video Networksin keskeisiä kumppanuusalueita ovat videon analysointiteknologiat sekä langattomat siirrot. Näillä alueilla Teleste keskittyy soveltamaan kyseisiä tekniikoita vaativiin videovalvontasovelluksiin panostamatta kuitenkaan itse ydintekniikoihin.
Vuonna 2007 Teleste sai päätökseen projektitoimitukset Ranskan kansalliselle rautatieorganisaatiolle, SNCF:lle. Projekti käsitti kokonaisvaltaisen IP-pohjaisen hallintajärjestelmän, jossa olemassa olevia paikallisia videovalvontaverkkoja yhdistettiin yhteiseen hallintajärjestelmään. Videovalvontaverkko on yksi maailman suurimmista, käsittäen yli 120 Pariisin alueen rautatieasemaa ja näiden yli 3 000 kameraa. Lisäksi Teleste sai tilauksen, joka koski Gare du Nord- ja Saint-Denis -asemien liittämisen kyseiseen verkkoon samoin kuin digitaalisten tallennusjärjestelmien rakentamisen näille suurille asemille. SNCF suunnittelee uuden projektin lanseerausta alkuvuonna 2008, mikä kattaa muita Pariisin alueella olevia asemia sekä asemia muissa Ranskan kaupungeissa.
Vuonna 2007 Teleste solmi raamisopimuksen France Telecomin kanssa. Tämän sopimuksen avulla France Telecom ja Teleste tähtäävät markkinaosuuden saavuttamiseen erityisesti Ranskan kasvavilla kaupunkivalvontamarkkinoilla. Kyseinen kumppanuus vahvistaa Telesten asemaa Ranskan markkinoilla sekä raideliikenteen että julkisten paikkojen valvontamarkkinoiden osalta.
Toinen merkittävä aluevaltaus tehtiin Australiassa. Teleste voitti useita Queenslandin osavaltion huippunykyaikaisten digitaalisten tallennusjärjestelmien rakentamiseen liittyviä hankkeita. Liiketoiminnan kasvun edistämiseksi Teleste on perustanut toimipisteen Brisbaneen.
Uusia projekteja on voitettu myös Itä-Euroopassa, mistä esimerkkeinä voidaan mainita kaupunkivalvontahankkeet Bukarestissa (Romania), Sofi assa (Bulgaria), Szczecinissä (Puola) ja Tbilisissä (Georgia).
Video Networks jatkoi panostustaan täysdigitaalisten järjestelmien kehitystyöhön, mihin sisältyy MP-X-videokoodausja verkkotuotteet samoin kuin hallintaan, tallentamiseen ja monitorointiin kehitetty MoRIS-ohjelmistoperhe. Tämä kehitystyö jatkuu vuonna 2008. CFO-kuitumodeemijärjestelmä pidetään kilpailukykyisenä päivittämällä nykyisiä tuotteita ja täydentämällä tuoteportfoliota markkinatarpeiden mukaisesti.
Teleste Video Networks odottaa markkinatilanteensa kasvavan myönteisesti vuoden 2008 aikana.
Telesten projektipäällikkö luovuttaa avaimen Ranskan Valtion Rautateiden projektipäällikölle Gare du Nordin asemalla. Teleste on toimittanut asemalle 400 videokanavan tallennusjärjestel män turn-key toimituksena.
Teleste on innovatiivinen teknologiakonserni, jonka osaaminen ja kilpailukyky pohjautuvat motivoituneesta ja ammattitaitoisesta henkilöstöstä. Telesten henkilöstöpolitiikan tavoitteena on varmistaa liiketoimintojen tarpeiden tyydyttäminen niin, että henkilöstön määrä, saatavuus, kyvyt sekä motivaatiotaso ovat oikein mitoitettuja strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Henkilöstön sitoutumisen taustalla on avoin vuorovaikutus, joka toteutuu jokaisella organisaation tasolla. Avoin vuorovaikutus on myös osa hyvää johtamistapaa ja tukee strategian mukaisten tavoitteiden sisäistämistä ja saavuttamista. Teleste-konsernissa työskenteli vuoden 2007 lopussa 672 henkilöä. Vuotta aiemmin henkilömäärä oli 621. Lisäksi vuoden 2007 aikana Telestellä työskenteli, lähinnä tuotannossa, keskimäärin 64 vuokratyöntekijää. Yritysostot ovat oleellinen osa Telesten strategian toteuttamista. Uuden yhtiön perustamisen (Flomatik Network Services Ltd, UK) ja yritysosto n (DINH Telecom S.A, Belgia) myötä Telesten palvelukseen on vuo den 2007 aikana hankittu strategiamme mukaista osaamista ja henkilöstöä.
Telesten henkilömäärä kasvoi vuoden aikana noin 50 henkilöllä. Rekrytoinnit pyrittiin kohdentamaan niin osaamisen, maantieteellisen jakautuman kuin muidenkin kriteerien osalta strategisten tavoitteiden mukaisesti. Rekrytoinneissa ja työsuhteissa noudatetaan yhtiön tasa-arvosuunnitelmaa sekä arvojen mukaista toimintaa.
Telesten henkilöstöpolitiikan yhtenä kulmakivenä on se, että henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus työkiertoon. Avoinna olevat tehtävät pyritäänkin täyttämään mahdollisuuksen mukaan sisäisillä siirroilla.
Henkilöstön osaamista kehitettiin monella tasolla. Kuten edellisinä vuosina, henkilöstölle järjestettiin vuoden aikana koulutusta ammattitaidon kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi mm. tuote- ja teknologiakoulutuksilla. Vuoden 2006 syksyllä toteutettu esimiesvalmennus Suomen esimiehille sai jatkoa alkuvuodesta 2007, jolloin kohderyhmänä olivat Telesten ulko maiden esimiehet. Muutaman muun alueen korkean teknologian yrityksen kanssa toteutettu, ko. yhtiöille räätälöityä Leading Excellence -johtamiskoulutusohjelmaa jatkettiin. Kalenterivuoden mittaisen Leading Excellence -koulutusohjelman syksyllä 2006 aloittanut ryhmä kävi kurssinsa loppuun alkusyksystä 2007 ja uusi ryhmä aloitti pian sen jälkeen. Koulutuksen tavoitteena on yhtiön johtamistaitojen ja liiketoiminnan laaja-alaisen ymmärryksen kehittäminen. Koulutusohjelmaan valikoituu vuosittain Telesten tulevaisuuden tekijöitä. Ohjelmalla pyritään osaltaan takaamaan yhtiön menestys myös tulevaisuudessa ja avainpotentiaalien sitoutuminen.
Henkilöstön ja koko työyhteisön kehittämisessä olennaisena työkaluna ovat kehityskeskustelut, jotka käydään vuosittain. Myös itse kehityskeskustelulomakkeet uudistetaan vuosittain, jolloin määräytyy myös kehityskeskustelujen teema, unohtamatta kuitenkaan keskustelun perimmäistä tarkoitusta. Vuoden 2007 teemana oli Telesten johtamiskulttuuri sekä oman yksikön strategisen suunnan selkeys. Johto on vahvasti sitoutunut henkilöstön kehittämiseen osallistuen koulutusten räätälöintiin ja toteutuksiin sekä ns. sponsorin roolissa että varsinaisena koulutukseen osallistujana.
Telesten palkkaus- ja kannustinjärjestelmän tavoite on liiketoimintastrategian tukeminen. Kehitys- ja tavoitekeskusteluissa asete taan henkilökohtaiset tavoitteet, joilla pyritään tuloksellisuuteen ja kiinnittämään erityistä huomiota henkilökohtaiseen kehittymiseen.
Kannustinjärjestelmät perustuvat tuloksellisuuteen sekä yhtiön että henkilön tasolla. Telesten käyttämät henkilöstön kannustinjärjestelmät ovat erilaiset aineettomat ja aineelliset kannustimet. Aineellisina kannustimina käytössä ovat bonus- ja tulospalkkausjärjestelmät sekä lisäksi osakepalkkio- ja optiojärjestelmät. Kannustinjärjestelmiä on kehitetty ja kehitetään niin, että eri yksiköiden, tiimien ja henkilöiden mahdollisuuksia vaikuttaa huomioidaan paremmin ja niin, että kunkin tavoitteet ja suoritukset voidaan yhdistää entistä paremmin yrityksen strategisiin tavoitteisiin.
Telestellä uskotaan siihen, että hyvä ilmapiiri ja työmotivaatio vaikuttavat vahvasti työhyvinvointiin ja että hyvinvoiva työyhteisö tuottaa sekä laadullisesti että määrällisesti enemmän, rakentaa myönteistä työnantajakuvaa ja varmistaa osaltaan osaavien työntekijöiden pysyvyyden. Työhyvinvointi Telestellä näkyy mm. pitkinä pal velusvuosina. Vuonna 2007 juhlittiin 5
| 2007 | 2006 | 2005 |
|---|---|---|
| 672 | 621 | 557 |
| 158 | 146 | 127 |
| 289 | 282 | 286 |
| 186 | 159 | 114 |
| 39 | 34 | 30 |
| 443 | 435 | 408 |
| 229 | 186 | 149 |
| 226 | 208 | 194 |
| 446 | 413 | 363 |
henkilön osalta 10 vuoden palvelusaikaa ja 29 henkilön osalta jopa 20 vuoden palvelusaikaa. Teleste jatkaa tulevaisuudessakin työhyvinvointiin panostamista.
Telesten henkilöstön keskuudestaan vuosittain valitsema vapaa-ajan toimikunta (Vapari) järjestää aktiivisesti henkilöstölle erilaisia tapahtumia mm. urheilun ja kulttuurin saralta. Tämän ohella yritys tukee henkilöstön mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa.
Toimialan markkinatilanne oli vuoden aikana hyvä. Henkilöstön ja työnantajan välinen jatkuva vuorovaikutussuhde ja tiedonkulku pyritään varmistamaan kuukausittain pidettävillä työnantajan ja henkilöstön edustajien välisillä kokouksilla. Tämän lisäksi johdon ja henkilöstön hyvää vuorovaikutusta ylläpidetään johtoryhmän ja henkilöstön edustajien yhteistapaamisilla. Näin on onnistuttu luomaan joustava yhteistyö, jonka avulla olemme pystyneet nopeasti sopeutumaan niin hiljaisiin jaksoihin kuin kysynnän piikkeihinkin. Yhteisymmärryksessä on sovittu myös vuokratyövoiman
käytön pelisäännöistä tuotannossa niin, että käytössä oleva kapasiteetti joustaa vastatakseen markkinatilannetta. Yhdessä henkilöstön kanssa jatketaan erilaisten työjoustomahdollisuuksien soveltamista ja kehittämistä.
Yhteistyöllä korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa on jatkettu myönteisen työnantajakuvan rakentamista tulevaisuuden parhaille osaajille. Yhteistyön muotoina ovat olleet mm. testaus- ja tutkimusyhteistyö sekä Telesten edustus erilaisissa korkeakoulujen ja oppilaitosten elimissä. Yhteistyöllä pyritään takaamaan mm. tiedeyhteisön huippuosaamisen hyödyntäminen ja yrityksen strategisten tarpeiden huomioiminen ko. laitosten koulutussuunnitelmissa. Myönteisen työnantajakuvan rakentamista tulevaisuuden huippuosaajille on jatkettu yhteydenpidolla (ekskursiot ym.) mm. teknisten korkeakoulujen eri opiskelijajärjestöihin sekä osallistumalla opiskelijoille suunnatuille rekrytointimessuille.
Teleste Oyj:n johtamisen järjestelyissä pyritään johdonmukaisuuteen ja toimivuuteen. Hallinto perustuu Suomen osakeyhtiölakiin ja Telesten yhtiöjärjestykseen. Telesten osakkeet on listattu Pohjoismainen Pörssi Helsingissä. Yhtiö noudattaa Pörssin antamia, listattuja yhtiötä koskevia sääntöjä ja määräyksiä. Yhtiö on noudattanut 1.3.2000 alkaen Pörssin hallituk sen laatimaa sisäpiiriohjetta (uudistettu 1.1.2006), jota on täydennetty yhtiön sisäisillä ohjeilla. Teleste noudattaa Pörssin, Keskuskauppakamarin ja Teollisuuden ja Työn antajain Keskusliiton joulukuussa 2003 antamaa suositusta listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä. Yhtiö on vahvistanut toiminnassaan noudatettavat arvot.
Teleste Oyj:n yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin. Yhtiökokous kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain kesäkuun loppuun mennessä. Vakiintuneen tavan mukaan yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään Helsingissä. Yhtiökokous päättää sille osakeyhtiölain mukaan kuuluvista tehtävistä.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään mm.
Kutsu yhtiökokoukseen on julkaistava hallituksen päättämässä sanoma lehdessä tai toimitettava todistettavasti kirjallisesti kullekin osakkeenomistajalle osakasluetteloon merkityllä osoitteella aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään 17 päivää ennen kokousta.
Telesten hallituksen tehtävänä on yhtiön johtaminen lakien, viranomaismääräysten, yhtiöjärjestyksen ja yhtiökokouksen tekemien päätösten mukaisesti. Hallituksen
toimintaperiaatteet ja hallituksen keskeiset tehtävät on määritelty hallituksen työjärjestyksessä.
Hallitus päättää asioista, joilla konsernin toiminnan laajuus ja koko huomioon ottaen on huomattavaa merkitystä konsernin toiminnalle. Hallitus valvoo ja arvioi toimitusjohtajan ja johtoryhmän toimintaa. Hallitus päättää yhtiön kompensaatiojärjestelmän perusteista ja päättää muut laajakantoiset henkilöstöä koskevat asiat.
Teleste Oyj:n hallituksen arvion mukaan hallitustyöskentely toteutuu mahdollisimman tehokkaalla tavalla niin, että hallitukseen ei perusteta erillisiä valiokuntia, vaan ns. valiokuntatyöskentelyyn osallistuu koko hallitus. Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan.
Teleste Oyj:n hallitus on vahvistanut työjärjestyksen, jonka mukaan hallituksen keskeisiin tehtäviin kuuluu:
Jukka Rinnevaara Johan Slotte Erja Saarikoski Juha Järvenreuna
Hallituksen jäsenten valinta ja toimikaudet Yhtiökokous valitsee vuosittain hallituksen puheenjohtajan ja muut jäsenet. Hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään kolme ja enintään kahdeksan jäsentä. Yhtiökokous valitsi 3.4.2007 Teleste Oyj:n hallitukseen viisi jäsentä yhden vuoden toimikaudeksi.
Teleste Oyj:n hallitukseen kuuluvat seuraavat henkilöt: Tapio Hintikka, puheenjohtaja Tero Laaksonen, jäsen Pertti Raatikainen, jäsen Timo Toivila, jäsen Pekka Vennamo, jäsen.
Hallituksen jäsentä, professori Pertti Raatikaista (toimii yhtiön teknologiakehitysvisioita käsittelevän ohjausryhmän asiantuntijajäsenenä) lukuunottamatta, hallituksen jäsenet ovat yhtiön palvelukseen kuulumattomia ja suomalaisten suositusten mukaan arvioituna riippumattomia.
Teleste Oyj:n hallitus on pitänyt vuoden 2007 aikana 10 kokousta, joista kaksi puhelinyhteyden avulla. Hallituksen jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin on ollut 98 %. Hallituksen jäsenten lisäksi kokouksiin osallistuvat toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja ja osavuosikatsausten yhteydessä myös talousjohtaja sekä tarvittaessa erikseen kutsuttavat henkilöt.
Hallituksen jäsenten palkkioista päättää varsinainen yhtiökokous. Varsinainen yhtiökokous päätti 3.4.2007, että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan 36 000 euroa vuodessa ja jäsenille 20 000 euroa vuodessa, minkä lisäksi kokouspalkkion määrä on 250 euroa kokoukselta. Palkkio suoritetaan siten, että 40 %:lla palkkion määrästä hankitaan hallituksen jäsenille yhtiön osakkeita ja loppuosa suoritetaan rahana.
Hallituksen jäsenille maksetut palkat, palkkiot ja luontoisedut olivat vuonna 2007 seuraavat:
Yhtiöllä on toimitusjohtaja, jonka tehtävät määräytyvät lain, Telesten yhtiöjärjestyksen sekä hallituksen antamien ohjeiden
Esa Kinnunen Hanno Narjus Esko Myllylä
KTM, s. 1961 Telesten palveluksessa vuodesta 2002 ABB Installaatiot, ABB Building Systems, Group Senior Vice President 2001–2002
VT, MBA, s. 1959 Varatoimitusjohtaja Uponor Poland, toimitusjohtaja
Talousjohtaja Telesten palveluksessa vuodesta 1984
DI, s. 1964 Telesten palveluksessa vuodesta 2004
johtaja 1998–2003
laatujohtaja 2003–2004
KTM, Ins., s. 1967 Digital Video and Broadband Solutions Telesten palveluksessa vuodesta 2006
Nokia Oyj, Nokia Networks,
Solectron Corporation, johtaja 2005–2006
KTM, s. 1962 Johtaja, Video Networks Telesten palveluksessa vuodesta 2006 Teleste Oyj, johtaja 1989–1996
1996–2006
Ins., CBA, s. 1966 Telesten palveluksessa vuodesta 1994 mukaisesti. Toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot on tarkemmin määritelty kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa, jonka hallitus on hyväksynyt.
Toimitusjohtaja ei ole yhtiön hallituksen jäsen.
Telesten nykyinen toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara aloitti toimitusjohtajan tehtävässään 1.11.2002. Toimitusjohtajan palkasta, palkkioista ja muista etuisuuksista päättää hallitus. Teleste Oyj:n toimitusjohtajalle vuonna 2007 maksetun palkan, palkkioiden ja luontoisetujen yhteismäärä oli 512 043 euroa. Vuoden 2007 osakepalkkiota sisältyy toimitusjohtajan kokonaiskorvaukseen 68 000 euroa.
Toimitusjohtajan sopimuksen mukainen eläkeikä on 60 vuotta. Toimitusjohtajan vapaaehtoisen eläkevakuutusmaksun suuruus oli 57 236 euroa, summa ei sisälly maksettuihin palkkoihin ja palkkioihin. Rinnevaaran sopimuksessa on sovittu, että sopimuksen irtisanomisaika on kuusi (6) kuukautta toimitusjohtajan irtisanoessa sopimuksen ja yhtiön toimittaessa irtisanomisen irtisanomisaika on kahdeksantoista (18) kuukautta.
Toimitusjohtaja toimii yhtiön johtoryhmän puheenjohtajana ja raportoi hallitukselle. Johtoryhmän jäsenet ovat Teleste Oyj:n liiketoiminta-alueiden ja konsernihallinnon johtajia. Johtoryhmä käsittelee yhtiön johtamisen kannalta keskeiset asiat, kuten strategiaan, budjetointiin, osavuosikatsauksiin ja yrityskauppoihin liittyvät asiat sekä valmistelee investoinnit, jotka hallitus hyväksyy.
Johtoryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa ja muutoin tarpeen vaatiessa.
Kaikkien johtoryhmän jäsenten palkka muodostuu kiinteästä peruspalkasta ja tulospalkkiosta. Tulospalkkion määrään vaikuttaa yhtiön ja asianomaisen liiketoimintaalueen tulos sekä muut toiminnan kannalta keskeiset avaintavoitteet. Hallitus päättää johtoryhmän palkitsemisjärjestelmistä. Telesten optioista on kerrottu tarkemmin 2007 vuosikertomuksen sivulla 11. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten osakeomistukset ja optio-oikeudet, ks. sivu 12.
Yhtiön tilintarkastajan toimikausi päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Telesten yhtiökokous 3.4.2007 valitsi yhtiön tilintarkastajaksi KHT-yhteisö KPMG Oy Ab:n ja päätti, että tilintarkastajan palkkio maksetaan laskun mukaan. Yhtiön päävastuullinen tilintarkastaja on Sixten Nyman.
Lakisääteisten tehtäviensä lisäksi tilintarkastajat raportoivat havainnoistaan Teleste Oyj:n hallitukselle sekä osallistuvat vähintään kerran vuodessa hallituksen kokoukseen.
Vuonna 2007 konsernin tilintarkastuskustannukset olivat yhteensä 90 000 euroa, josta KPMG:n osuus oli 49 000 euroa. Lisäksi KPMG:hen kuuluvat tilintarkastusyksiköt ovat tarjonneet konserniin kuuluville yhtiöille muuta neuvontaa yhteensä 95 700euron arvosta ja muut kuin KPMG:hen kuuluvat tilintarkastajat 200 euron edestä.
Yhtiössä on sisäinen tarkastusyksikkö joka hoitaa emoyhtiön ja tytäryhtiöiden sisäisen tarkastuksen ja joka raportoi nimetylle hallituksen jäsenelle. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on arvioida liiketoimintaa, sen prosesseja, niihin liittyviä riskejä ja valvonnan tehokkuutta sekä ehdottaa kehitystoimenpiteitä näiden osalta. Toiminta tehdään yhteistyössä yhtiön controllereiden ja mahdollisesti muiden tahojen kanssa. Lisäksi sisäinen tarkastus hoitaa johdon antamia mahdollisia erityistehtäviä. Sisäinen tarkastus kattaa kaikki organisaatiotasot. Sisäisestä tarkastuksesta raportoidaan hallitukselle kaksi kertaa vuodessa.
Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan, että Teleste saavuttaa liiketoiminnalliset tavoitteensa ja että liiketoimintaan vaikuttavat olennaiset riskit tunnistetaan ja niitä seurataan tarkoituksenmukaisesti. Riskienhallintamenetelmät on määritelty ja niillä pyritään ennaltaehkäisemään riskien toteutuminen. Lisäksi vakuutuksilla pyritään kattamaan ne riskit, jotka on taloudellisesti tai muista syistä järkevää vakuuttaa.
Riskienhallinnassa korostetaan merkittävimpien riskien säännöllistä arviointia ja hallintaa kustannustehokkaalla tavalla. Riskienhallinnan lähtökohtana on Telesten liiketoiminnalliset tavoitteet. Tavoitteita uhkaavat riskit pyritään tunnistamaan ja niitä seurataan ja arvotetaan jatkuvasti.
Telesten riskienhallintajärjestelmä kattaa mm. seuraavat riskiluokat:
Riskienhallinta tukee liiketoimintaa ja tuottaa päätöksentekoa tukevaa lisäarvoa liiketoiminnasta vastaavalle johdolle. Osa riskienhallintajärjestelmää on kuukausittainen raportointi, jonka avulla valvotaan erityisesti saatujen tilausten, liikevaihdon, tilauskannan, toimitusten, myyntisaatavien ja kassavirran kehitystä ja niiden kautta koko konsernin tuloksen kehittymistä.
Yhtiö on noudattanut 1.3.2000 alkaen Pohjoismainen Pörssi Helsingin hallituksen hyväksymää sisäpiiriohjetta, jota on täydennetty sisäisillä ohjeilla.
Telesten pysyvään sisäpiiriin kuuluvat asemansa perusteella hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja tilintarkastusyhteisön tilintarkastajat. Lisäksi Telesten laajennettuun sisäpiiriin kuuluvat johtoryhmän jäsenet ja toimitusjohtajan assistentti.
Sisäpiirisäännöt sisältävät myös tilapäistä kaupankäyntiä koskevia määräyksiä. Hankekohtaiseen sisäpiiriin kuuluu henkilöt, jotka tehtävässään saavat tietoonsa yhtiötä koskevia tietoja, jotka saattavat julkiseksi tultuaan vaikuttaa yhtiön arvopapereiden arvonmuodostukseen. Toimitusjohtaja arvioi tapauskohtaisesti määritelläänkö
valmisteltava asiakokonaisuus tai järjestely hankkeeksi.
Sisäpiiriläisen on suositeltavaa ajoittaa kaupankäynti yhtiön arvopapereilla ja sen osakkeisiin oikeuttavilla johdannaisilla ajankohtiin, jolloin markkinoilla on mahdollisimman täydellinen tieto osakkeen arvoon vaikuttavista seikoista. Telesten pysyviä sisäpiiriläisiä velvoittaa ns. suljettu ikkuna
(Silent Period), joka kieltää kaupankäynnin kokonaan yhtiön osakkeilla 14 vuorokautta ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteen julkistamista. Tänä aikana Teleste ei myöskään osallistu sijoittajatapaamisiin, eivätkä konsernin edustajat kommentoi yhtiön tulosta.
Yhtiön sisäpiirihallinto kuuluu Suomen Arvopaperikeskuksen SIRE-järjestelmään.
DI, s. 1942
Hallituksen jäsen vuodesta 2001 Varapuheenjohtaja 2001–2002
1997–2002
Sonera Oyj, hallituksen puheenjohtaja 2001–2002
TeliaSonera AB (Publ.), hallituksen puheenjohtaja 2002–2004
CapMan Oyj, hallituksen jäsen
Evli Pankki Oyj, hallituksen jäsen
varapuheenjohtaja vuodesta 2005
FM (matematiikka), s. 1946
Nokia Telecommunications Oy,
johtaja 1995–1998
Telia Finland Oy, toimitusjohtaja
Comptel Oyj, toimitusjohtaja
Tieto-X Oyj, hallituksen jäsen hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2005
TkT, s. 1956 Hallituksen jäsen vuodesta 2003
aikainen professori 1997
VTT Tietotekniikka, tutkimusprofessori
TKK, dosentti vuodesta 2002
DI, s. 1950 Hallituksen jäsen 1995–1997 Hallituksen puheenjohtaja 1996–1997 Hallituksen jäsen vuodesta 2003
1994–1995
Sponsor Oy, johtaja 1994–1997
1996–2002
vuodesta 2001
Tekn. yo., s. 1944 Hallituksen jäsen vuodesta 2000
Suomen PT Oy, toimitusjohtaja 1994–1998
1998–1999
johtaja vuodesta 2000
puheenjohtaja vuodesta 2002
puheenjohtaja 2001–2003, 2005
TILINPÄÄTÖS
Kasvu jatkui toimitusten ja kannattavuuden osalta hyvällä tasolla. Erityisesti merkittäviä olivat raamisopimusten mukaiset toimitukset Eurooppaan ja 100 Mb/s -laajakaistaratkaisun (EttH) referenssitoimitus Etelä-Koreaan. Australiaan perustettiin uusi myyntitoimisto. Strategian mukaisesti jatkettiin palveluliiketoiminnan kasvattamista hankkimalla huhtikuussa DINH Telecom -yhtiöt Belgiasta ja kesäkuussa perustettiin verkkosuunnitteluyhtiö Englantiin. Tuotekehityspanostus kohdistui erityisesti Internet-protokollateknologiaa hyödyntävään videokeskusratkaisuun (IP-headend). Uusi IP-headend -tuoteratkaisu otettiin hyvin vastaan mm. Intian kehittyvillä markkinoilla.
Konsernin liikevaihto oli 125,1 (101,8) miljoonaa euroa nousten 22,9 % edellisestä vuodesta. Viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 31,1 (28,4) miljoonaa euroa.
Liiketulos oli 13,2 (9,8) miljoonaa euroa eli 10,5 % (9,6 %) liikevaihdosta. Viimeisen vuosineljänneksen liiketulos oli 3,0 (2,2) miljoonaa euroa eli 9,8 % (7,6 %) liikevaihdosta.
Konsernin saadut tilaukset kasvoivat 10,5 % ja olivat 118,5 (107,2) miljoonaa euroa. Viimeisellä vuosineljänneksellä saadut tilaukset olivat 29,7 (33,9) miljoonaa euroa. Konsernin tilauskanta pieneni 23,5 % ja oli vuoden lopussa 21,5 (28,1) miljoonaa euroa. Tilauskannan pienentyminen johtui Broadband Cable Networks -liiketoiminta-alueen vahvistintilausten kasvun tasaantumisesta ja EttH:n tilauskannan pienentymisestä. Lisäksi tilauskantaan vaikuttivat valmistuskapasiteetin joustavuuteen tehtyjen investointien avulla saavutetut lyhentyneet toimitusajat sekä palveluliiketoiminnan lisääntyminen.
Tulos rahoituserien jälkeen oli 12,7 (9,3) miljoonaa euroa ja nettotulos 9,4 (6,9) miljoonaa euroa. Konsernin osakekohtainen laimentamaton tulos oli 0,55 euroa (0,41 euroa). Tilikauden veroaste oli 26,1 % (25,9 %). Sijoitetun pääoman tuotto oli 27,1% (24,3 %) ja oman pääoman tuotto oli 22,2 % (19,7 %).
Tilikauden tuotekehitysmenot olivat 13,1 (9,8) miljoonaa euroa eli 10,5 % (9,7 %) liikevaihdosta. Tuotekehityksen merkittävin yksittäinen panostus kohdistui Internet-protokollateknologiaa hyödyntävään videokeskusratkaisuun (IP-headend). Tuotekehitys jatkui Ethernet-to-the-Home (EttH), kuitusiirtoratkaisujen (FttX), GigaHerzin vahvistinteknologian (Access), videovalvonnan siirtojärjestelmien (MP-X) sekä videovalvonnan hallintajärjestelmän (MoRIS) tuotealustojen osalta. Tuotekehitysmenoista noin 40 % kohdistui tuotannossa olevien tuotealustojen ylläpitoon. Tuotekehitysmenoista aktivoitiin 2,7 (1,4) miljoonaa euroa aktivoinnin kohdistuessa IP-headend, EttH, MP-X ja GigaHerzin laajakaistateknologian tuotealustoihin. Aikaisemmin aktivoitujen tuotekehitysmenojen poistot olivat katsauskaudella 1,4 (0,9) miljoonaa euroa. Vuoden viimeisellä neljänneksellä tuotekehitysmenot olivat 3,5
(3,9) miljoonaa euroa. Teleste jatkoi yhteistyötä suomalaisten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa useissa projekteissa. Konsernin henkilöstöstä lähes 23 % (22 %/2006, 20 %/2005, 20 %/2004) työskentelee tuotekehitystehtävissä.
Tilikauden investoinnit olivat 12,3 (6,2) miljoonaa euroa eli 9,8 % (6,1 %) liikevaihdosta. Investoinneista 6,1 miljoonaa euroa kohdistui DINH Telecom -yritysostoon. Muut investoinnit kohdistuivat pääosin ladontalinjaan, tuotekehitykseen sekä tietotekniikkaan. Tilikauden investoinneista 1,8 (0,5) miljoonaa euroa toteutettiin rahoitusleasing-sopimuksilla.
Konsernin maksuvalmius pysyi hyvällä tasolla. Liiketoiminnan rahavirta parani ja oli 12,0 (2,7) miljoonaa euroa. Yhtiö on varautunut valmiusluotoilla strategisiin investointeihin ja kasvun myötä lisääntyvään käyttöpääoman tarpeeseen. Käyttämättömiä valmiusluottoja oli tilikauden lopussa 23,0 (23,0) miljoonaa euroa. Kyseiset luottolimiitit ovat voimassa marraskuuhun 2008 asti ja neuvottelut uusista rahoitusjärjestelyistä ovat käynnissä. Konsernin omavaraisuusaste oli 60,2 % (55,3 %) ja velkaantumisaste oli 3,8 % (3,2 %). Konsernilla oli 31.12.2007 korollista velkaa 9,5 (8,0) miljoonaa euroa.
Konsernin palveluksessa oli vuoden aikana keskimäärin 681 henkilöä (608/2006, 546/2005). Vuoden lopussa konsernin palveluksessa oli 672 (621/2006, 557/2005) henkilöä, joista ulkomailla työskenteli noin 34 % (30 %/2006, 27 %/2005). Henkilöstömäärään ei sisälly vuokratyövoima, jonka määrä tilikauden aikana oli keskimäärin 64 (50) henkilöä. Tilikauden lopussa vuokratyövoiman määrä oli 36 (59). Euroopan ulkopuolella työskenteli alle 10 % konsernin henkilöstöstä. Työsuhde-etuuksista aiheutuneet menot olivat 31,5 (27,1/2006, 24,1/2005) miljoonaa euroa.
Teleste on 1954 perustettu teknologiayhtiö, jonka nykyiset liiketoiminta-alueet ovat Broadband Cable Networks ja Video Networks. Strategiansa mukaan Teleste jatkaa panostusta valittuihin tuote- ja teknologiaosa-alueisiin sekä palveluliiketoimintaan ja tekniseen integraatioon. Integroidut ratkaisutoimitukset luovat hyvät kasvuedellytykset, mutta toimitusten resurssointi ja tekninen toteutus on vaativaa ja sisältää näin ollen myös kohtuullisia riskejä. Lisäksi oikeat teknologiavalinnat ja niiden ajoitus on keskeistä liiketoiminta-alueiden menestyksen kannalta unohtamatta markkinoiden liikkeitä, kuten asiakkaiden ja kilpailijoiden konsolidoinnin merkitystä. Liiketoiminta-alueidemme useat kilpailijat ovat amerikkalaisia ja näin ollen vahva euro suhteessa Yhdysvaltain dollariin heikentää yhtiön hintakilpailukykyä.
Liiketoiminta-alueiden operatiivisen toiminnan vahinkoriskit yhtiö on kattanut pääosin vakuutuksilla. Vakuutukset eivät kata luottotappioriskejä. Vuonna 2007 Telestellä ei toteutunut sellaisia riskejä, eikä ollut vireillä sellaisia oikeudenkäyntejä tai oikeudellisia menettelyjä, joilla olisi ollut oleellista merkitystä konsernin toiminnalle.
Broadband Cable Networks toimittaa pääasiakkailleen eli kaapelioperaattoreille laitteita ja järjestelmiä sekä siirtoverkon rakentamiseen että signaaliprosessointiin. Toimitukset sisältävät yksittäisiä laitteita ja kokonaisvaltaisia verkkotoimituksia. Liiketoiminta-alue tarjoaa operaattoreille myös verkkoinfrastruktuurin ylläpitämiseen ja suunnitteluun liittyviä palveluita. Broadband Cable Networksin päämarkkina-alue on Eurooppa, jossa liiketoiminta-alueella on 19 omaa toimipistettä sekä lisäksi useita jälleenmyynti- ja integraatiopartnereita. Euroopan ulkopuolella omat toimistot sijaitsevat Kiinassa ja Intiassa.
Broadband Cable Networks onnistui suunnitelmiensa mukaan raamisopimusten toimituksissa Euroopan suurimmille kaapelioperaattoreille. EttH-teknologian osalta toimitukset etelä-korealaiselle Hanaro Telecomille toteutuivat pääosin tilikauden ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Eurooppalaisessa asiakas- ja kilpailijakunnassa fuusiot ja omistajasuhteiden muutokset jatkuivat myös vuoden 2007 aikana. Nämä muutokset saattavat vaikuttaa Telesten asemaan operaattoreiden valitessa tuotteiden ja palveluiden toimittajia.
Liiketoiminta-alue jatkoi panostusta tuotekehitykseen, toimitusten läpimenoaikojen lyhentämiseen, partneriverkoston vahvistamiseen ja palveluliiketoiminnan kasvattamiseen. Huhtikuussa 2007 liiketoiminta-alue hankki Belgiasta DINH Telecom -yhtiöt ja kesäkuussa 2007 palvelutarjontaa laajennettiin perustamalla Englantiin verkkosuunnitteluyhtiö, jonka palveluksessa on noin 40 henkilöä. Tilikauden viimeisellä neljänneksellä käynnistettiin markkinointipanostukset IP-headendtuoteratkaisulle ja panostukset jatkuvat myös vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä. Broadband Cable Networksin saadut tilaukset kasvoivat 9,3 % (27,4 %) ja olivat 101,4 (92,8) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 26,5 % (27,3 %) ja oli 108,2 (85,6) miljoonaa euroa. Liiketulos kasvoi 41,7 % (22,9 %) ja oli 12,8 (9,1) miljoonaa euroa. Tilauskanta oli vuoden lopussa 19,7 (26,7) miljoonaa euroa. Vuoden viimeisellä neljänneksellä saadut tilaukset olivat 25,2 (29,7) miljoonaa euroa. Tilauskannan pienentyminen johtui vahvistintilausten kasvun tasaantumisesta, EttH:n tilauskannan pienentymisestä, palveluliiketoiminnalle tyypillisestä lyhyestä tilauskannasta sekä toimitusten läpimenoaikojen lyhentymisestä.
Viimeisen neljänneksen liikevaihto oli 25,5 (23,8) miljoonaa euroa ja liiketulos oli 2,3 (1,8) miljoonaa euroa. Arvioimme liiketoiminta-alueen markkinatilanteen kokonaisuutena jatkuvan suotuisana myös vuoden 2008 aikana. Markkinatilanne vaihtelee kuitenkin markkina-alueittain riippuen operaattorien verkkoinvestointitarpeista.
Video Networks liiketoiminta-alueen asiakaskunta koostuu pääasiassa julkishallinnon organisaatioista ja systeemi-integraattoreista. Liiketoiminta-alue on keskittynyt toiminnassaan korkealaatuisiin videovalvontajärjestelmiin, joissa siirtyy reaaliaikaista kuvaa, ääntä ja dataa. Video Networks solmi heinäkuussa 2007 kaksivuotisen raamisopimuksen merkittävän ranskalaisen teleoperaattorin kanssa koskien videovalvontalaitteiden ja verkkoratkaisujen toimittamista Ranskan markkinoille. Ranskan valtiollisen rautatien (SNCF) videovalvonnan hallintajärjestelmien lisätoimitukset olivat keskeisessä roolissa vuoden 2007 aikana. Tuotekehityspanostukset kohdistuivat IP-pohjaisen videovalvontajärjestelmän (MP-X) kehittämiseen. Liiketoiminta-alue panosti myös tekniseen integraatioon.
Liiketoiminta-alueella on seitsemän toimipistettä Euroopassa. Euroopan ulkopuoliset toimistot sijaitsevat USA:ssa, Australiassa, Kiinassa ja aimaassa.
Video Networksin saadut tilaukset kasvoivat 18,9 % (15,5 %) ja olivat 17,1 (14,4) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 4,3 % (5,3 %) ja oli 16,9 (16,2) miljoonaa euroa. Liiketulos oli 0,3 (0,7) miljoonaa euroa. Alentunut kan nat tavuus johtui teollisuudelle suunnattujen jär jes telmien (mid-market) pienentyneestä liikevaihdosta ja panos tuksesta kehitysprojekteihin, kuten teknisen integraatio-organisaation vahvistamiseen. Tilauskanta oli vuoden lopussa 1,8 (1,5) miljoonaa euroa. Vuoden viimeisellä neljänneksellä saadut tilaukset olivat 4,5 (4,2) miljoonaa euroa ja liikevaihto oli 5,5 (4,6) miljoonaa euroa. Liiketulos oli 0,7 (0,3) miljoonaa euroa.
Hintakilpailu voimistuu myös vuoden 2008 aikana erityisesti verkkotuotteiden osalta. Suuret yhtiöt ovat tulleet voimakkaasti markkinoille. Teknisen integraation merkitys liiketoiminta-alueen toiminnassa tulee kasvamaan. Sovellusten teknologia uusiutuu nopeasti.
Perustuen tarjouskannan kehitykseen arvioimme liiketoiminta-alueen markkinoiden kehittyvän suotuisasti vuoden 2008 aikana.
Konsernin maantieteelliset liiketoiminta-alueet ovat Pohjoismaat, muu Eurooppa ja muu maailma. Pohjoismaat: Liikevaihto Pohjoismaissa oli 35,5 (32,2) miljoonaa euroa. Investoinnit Pohjoismaihin olivat 6,1 (5,8) miljoonaa euroa.
Muu Eurooppa: Muusta Euroopasta kertyi liikevaihtoa 78,3 (62,1) miljoonaa euroa ja investoinnit olivat 6,1 (0,1) miljoonaa euroa.
Muu maailma: Liikevaihtoa kertyi 11,3 (7,4) miljoonaa euroa. Investoinnit olivat 0,1 (0,3) miljoonaa euroa.
Tilikauden aikana ostettiin belgialaisen DINH Telecom S.A:n osakekanta ja perustettiin palveluliiketoiminnan kasvattamiseksi verkkosuunnitteluyhtiö Englantiin. Emoyhtiöllä on sivuliikkeet Australiassa, Belgiassa, Espanjassa, Hollannissa, Intiassa, Kiinassa, aimaassa, Puolassa, Ranskassa ja Tanskassa sekä tytäryhtiöt 11 maassa Suomen ulkopuolella.
Teleste Oyj:n 3.4.2007 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti vuoden 2006 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti osingoksi 0,20 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin 17.4.2007.
Telesten hallituksen kokoonpano säilyi samana: puheenjohtajana jatkoi Tapio Hintikka sekä jäseninä Tero Laaksonen, Pertti Raatikainen, Timo Toivila ja Pekka Vennamo.
Yhtiön tilintarkastajana jatkaa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti KHT-yhteisö KPMG Oy Ab.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen hankkimaan enintään 1 290 000 kappaletta yhtiön omia osakkeita ja luovuttamaan enintään 1 730 000 kappaletta yhtiön omia osakkeita. Yhtiön hallussa on vuosien 2001 ja 2002 valtuutuksien perusteella 352 482 kappaletta omia osakeita.
Yhtiökokous myös valtuutti yhtiön 4 500 000 uuden osakkeen liikkeellelaskuun. Yhtiön antamien erityisten oikeuksien nojalla merkittävien osakkeiden lukumäärä on enintään 1 730 000. Valtuutukset ovat voimassa vuoden 2008 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti. Yhtiön osakkeen nimellisarvosta luovuttiin. Yhtiökokous hyväksyi avainhenkilöille suunnattavan optio-ohjelman. Ohjelman mukaan uusia osakkeita voidaan merkitä 840 000 kappaletta, ohjelman mahdollinen laimennusvaikutus oli 4,6 %.
Yhtiökokouksen antamia valtuutuksia käytettiin tilikauden aikana luovuttamalla 0,53 % osakemäärästä eli 92 338 kappaletta omia osakkeita DINH Telecom -yhtiöiden osakekannan hankinnan yhteydessä. Johtoryhmän osakepalkkion maksamisen yhteydessä omia osakkeita luovutettiin 0,06 % osakemäärästä eli 10 180 kappaletta. Muita valtuutuksia ei tilikauden aikana käytetty.
Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut Jukka Rinnevaara. Tilintarkastajaksi varsinainen yhtiökokous valitsi KPMG Oy Ab:n.
Vuoden 2007 lopussa Vakuutusosakeyhtiö Henki-Sampo oli suurin yksittäinen osakkeenomistaja 9,19 %:n omistusosuudella.
Yhtiön osakekurssi oli vuoden 2007 aikana alhaisimmillaan 6,47 (6,46) euroa ja korkeimmillaan 12,34 (12,75) euroa. Vuoden päätöskurssi oli 6,71 (11,63) euroa. Vuoden aikana pörssin kautta vaihdettiin 7,2 (14,2) miljoonaa kappaletta Telesten osaketta, jotka edustavat 40,5 % (81,4 %) osakekannasta.
Telesten avainhenkilöille jaetut 2004A-optiot listattiin Pohjoismainen Pörssi Helsinki -päälistalle 24.8.2007. Tilikauden aikana merkittiin 221 965 kap pa letta uusia osakkeita 2002A-optioilla ja 60 038 kappaletta 2002Boptioilla.
Yhtiön rekisteröity osakepääoma oli tilinpäätöshetkellä 6 966 932,80 euroa jakautuen 17 671 305 osakkeeseen, joista yhtiön hallussa oli 352 482 kpl. Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden osuus osakemäärästä ja äänivallasta oli tilinpäätöshetkellä 1,99 %.
Muut yhtiön hallintoon vaikuttavat seikat kerrotaan yhtiön vuosikertomuksessa kohdassa hyvä hallinnointi.
Yleisestä maailmanmarkkinatilanteen epävarmuudesta huolimatta arvioimme suotuisan markkinatilanteen jatkuvan liiketoiminta-alueillamme. Kaapelioperaattorien tarjoamat uudet palvelut ja operaattorien lisääntyvä kilpailu asiakkaista edellyttävät investointeja siirtoverkkojen kapasiteetin nostamiseksi. Seuraavan sukupolven nopeiden tietoliikenneratkaisujen kuten EttH ja FttX sekä uusien älykkäiden kuitu- ja koaksiaaliverkko (HFC)
-ratkaisujen kysyntä tulee lisääntymään. IPTV- sekä TVpalvelujen digitalisointi johtaa uuden IP-videokeskuksen (IP-headend) myynnin kasvuun. Broadband Cable Networks -liiketoiminta-alueen markkinatilanne kuitenkin vaihtelee markkina-alueittain riippuen verkkojen valmiusasteeseen liittyvistä investointitarpeista. Liiketoimintaalueen kustannustehokas tuote- ja palvelutarjonta luovat edellytykset kannattavan kasvun jatkumiselle myös vuonna 2008. Video Networks -liiketoimintaalueen markkinoilla lisääntyvä tarve turvallisuuteen sekä liikenteen infrastruktuurin tehostamiseen kasvattaa kysyntää. Arvioimme Video Networksin korkealaatuisten verkonhallintasovellusten ja teollisuudelle suunnattujen ratkaisujen kysynnän lisääntyvän vuoden 2008 aikana ja samalla liiketoiminta-alueen kannattavuuden parantuvan.
Teleste kasvaa kannattavasti vuonna 2008, vaikka ensimmäisellä neljänneksellä tultaneen jäämään edellisen vuoden luvuista.
Vuoden 2008 aikana jatkamme panostamista tuotekehitys- ja toimitusaikojen lyhentämiseen, uusien myyntikanavien avaamiseen sekä integraatio- ja palveluliiketoiminnan kasvattamiseen.
Hallitus ehdottaa huhtikuun 1. päivänä 2008 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2007 maksetaan osinkoa 0,24 euroa (0,20 euroa) osakkeelta ulkona oleville osakkeille.
Teleste Oyj Jukka Rinnevaara Hallitus Toimitusjohtaja
| 1 000 euroa | Liite | 1.1.–31.12.2007 | 1.1.–31.12.2006 | Muutos, % |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 | 125 100 | 101 773 | 22,9 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 1 772 | 2 158 | –17,9 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos | –673 | 6 066 | n/a | |
| Aineiden ja tarvikkeiden käyttö | –59 692 | –54 743 | 9,0 | |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 3 | –31 455 | –27 100 | 16,1 |
| Poistot | 4 | –3 552 | –2 393 | 48,4 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 5 | –18 324 | –16 006 | 14,5 |
| Liikevoitto | 13 176 | 9 755 | 35,1 | |
| Rahoitustuotot | 6 | 627 | 194 | 223,8 |
| Rahoituskulut | 7 | –1 131 | –661 | 71,1 |
| Voitto ennen veroja | 12 672 | 9 288 | 36,4 | |
| Tuloverot | 8 | –3 309 | –2 408 | 37,4 |
| Tilikauden voitto | 9 363 | 6 879 | 36,1 | |
| Jakautuminen | 9 | |||
| Emoyhtiön omistajille | 9 363 | 6 879 | 36,1 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos: | ||||
| laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa | 0,55 | 0,41 | 34,3 | |
| laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa | 0,52 | 0,38 | 36,4 |
| Tase | ||||
|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | Liite | 31.12.2007 | 31.12.2006 | Muutos, % |
| Varat | ||||
| Pitkäaikaiset varat | ||||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 10 | 7 757 | 5 578 | 39,1 |
| Liikearvo | 11 | 12 686 | 12 127 | 4,6 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 11 | 6 629 | 3 614 | 83,4 |
| Muut rahoitusvarat | 12 | 723 | 1 116 | –35,2 |
| 27 795 | 22 435 | 23,9 | ||
| Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus |
14 | 15 936 | 16 604 | –4,0 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 15 | 26 455 | 22 409 | 18,1 |
| Rahavarat | 16 | 7 702 | 6 789 | 13,5 |
| 50 093 | 45 801 | 9,4 | ||
| Varat yhteensä | 77 888 | 68 236 | 14,1 | |
| Oma pääoma ja velat | ||||
| Emoyhteisön omistajille kuuluva oma pääoma | ||||
| Osakepääoma | 17 | 6 967 | 6 955 | 0,2 |
| Ylikurssirahasto | 17 | 1 504 | 1 417 | 6,1 |
| Muuntoerot | 17 | –53 | 65 | n/a |
| Sijoitetun vapaan oman pääomarahasto | 17 | 2 531 | 0 | n/a |
| Kertyneet voittovarat | 17 | 35 720 | 29 224 | 22,2 |
| 46 669 | 37 661 | 23,9 | ||
| Pitkäaikaiset velat | ||||
| Korolliset velat Laskennalliset verovelat |
18 13 |
1 700 1 197 |
742 368 |
129,1 225,3 |
| Varaukset | 19 | 425 | 425 | 0,0 |
| 3 322 | 1 535 | 116,4 | ||
| Lyhytaikaiset velat | ||||
| Ostovelat ja muut velat | 20 | 19 016 | 20 045 | –5,1 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 21 | 580 | 875 | –33,7 |
| Varaukset | 19 | 518 | 850 | –39,1 |
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 18 | 7 783 | 7 270 | 7,1 |
| 27 897 | 29 040 | –3,9 | ||
| Velat yhteensä | 31 219 | 30 575 | 2,1 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 77 888 | 68 236 | 14,1 |
| 1 000 euroa | Liite | 1.1.–31.12.2007 | 1.1.–31.12.2006 | Muutos, % |
|---|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirrat | ||||
| Tilikauden voitto | 9 363 | 6 879 | 36,1 | |
| Oikaisut: | ||||
| Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa | 23 | 4 202 | 3 407 | 23,3 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | 1 131 | 661 | 71,1 | |
| Korkotuotot | –617 | –188 | 228,2 | |
| Osinkotuotot | –10 | –6 | 66,7 | |
| Maksetut verot | 3 309 | 2 100 | 57,6 | |
| Nettokäyttöpääoman muutos: | ||||
| Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos | –1 209 | –3 938 | –69,3 | |
| Vaihto-omaisuuden muutos | 1 216 | –6 651 | n/a | |
| Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos | –1 414 | 3 392 | n/a | |
| Varausten muutos | –332 | –742 | –55,3 | |
| Maksetut korot ja muut rahoituskulut | –647 | –521 | 24,2 | |
| Saadut korot ja osinkotuotot | 208 | 194 | 7,2 | |
| Maksetut verot | –3 211 | –1 912 | 68,0 | |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 11 988 | 2 675 | 348,2 | |
| Investointien rahavirrat | ||||
| Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla | –5 301 | –3 078 | 72,2 | |
| Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin | –1 257 | –699 | 79,8 | |
| Investoinnit aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin | –2 724 | –1 734 | 57,1 | |
| Aineettomien oikeuksien ja osakkeiden myynti | 814 | 0 | n/a | |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti | 0 | 376 | n/a | |
| Investointien nettorahavirta | –8 468 | –5 136 | 64,9 | |
| Rahoituksen rahavirrat | ||||
| Lainojen nostot | 11 000 | 4 000 | 175,0 | |
| Lainojen takaisinmaksut | –11 113 | –460 | 2 315,9 | |
| Rahoitusleasingvelkojen maksut | –594 | –273 | 117,6 | |
| Maksetut osingot | –3 413 | –2 697 | 26,5 | |
| Osakeannista saadut maksut | 1 630 | 161 | 912,4 | |
| Rahoituksen nettorahavirta | –2 490 | 731 | n/a | |
| Rahavarat | ||||
| Rahavarat 1.1. | 6 789 | 8 524 | –20,3 | |
| Valuuttakurssien muutosten vaikutus | –118 | –5 | 2 260,0 | |
| Rahavarat 31.12. | 7 702 | 6 789 | 13,4 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | Oma pää- oma yht. |
|||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | Osake- pääoma |
Ylikurssi- rahasto |
Muunto- erot |
Kertyneet voittovarat |
SVOP rahasto |
|
| Oikaistu oma pääoma 1.1.2006 | 6 935 | 1 276 | 70 | 24 025 | 32 306 | |
| Muuntoerot | –5 | –5 | ||||
| Tilikauden voitto | 6 879 | 6 879 | ||||
| Kaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä | 0 | 0 | –5 | 6 879 | 6 874 | |
| Osingonjako | –2 697 | –2 697 | ||||
| Omana pääomana suoritettavat osakeperusteiset liiketoimet |
1 017 | 1 017 | ||||
| Käytetyt osakeoptiot | 20 | 141 | 161 | |||
| 20 | 141 | 0 | –1 680 | –1 519 | ||
| Oma pääoma 31.12.2006 | 6 955 | 1 417 | 65 | 29 224 | 37 661 | |
| Tilikauden voitto | 9 363 | 9 363 | ||||
| Kaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä | 0 | 0 | 0 | 9 363 | 9 363 | |
| Osingonjako | –3 413 | –3 413 | ||||
| Omana pääomana suoritettavat | ||||||
| osakeperusteiset liiketoimet | 546 | 1 000 | 1 546 | |||
| Käytetyt osakeoptiot | 12 | 87 | 1 531 | 1 630 | ||
| Muuntoerot | –118 | –118 | ||||
| 12 | 87 | –118 | –2 867 | 2 531 | –355 | |
| Oma pääoma 31.12.2007 | 6 967 | 1 504 | –53 | 35 720 | 2 531 | 46 669 |
Teleste Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Turku. Sen rekisteröity osoite on Seponkatu 1, 20660 Littoinen.
Vuonna 1954 perustettu Teleste on teknologiayritys, jonka liiketoiminta-alueet ovat Broadband Cable Networks ja Video Networks. Broadband Cable Networks -liiketoimintamme pyrkii kehittämään asiakkainamme olevien kaa pelioperaattoreiden liiketoimintaa tuottamalla verkkoratkaisuja. Video Networks -liiketoimintamme valmistaa ja toimittaa korkealaatuista ja reaaliaikaista kuvaa, dataa ja ääntä välittäviä videovalvontaverkkoratkaisuja pääasiassa viranomaistahoille ja integraattoreille. Konsernin emoyrityksellä Teleste Oyj:llä on toimintaa Belgiassa, Espanjassa, Alankomaissa, Intiassa, Kiinassa, Puolassa, Ranskassa ja Tanskassa, ja tytäryritys kymmenessä maassa Suomen ulkopuolella. Teleste Oyj:n osake on listattu Helsingin pörssissä vuodesta 1999 lähtien.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Telesten Internet-sivuilta osoitteesta www.teleste.com tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista yllä mainitusta osoitteesta.
Tämä tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu 31.12.2007 voimassaolevaa IFRS-normistoa. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot sisältävät myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaisen lisäinformaation.
Teleste-konserni siirtyi IFRS-tilinpäätöskäytäntöön vuoden 2005 alusta. Tätä edeltävät tilinpäätökset laadittiin suomalaisen, noteerattuja yrityksiä koskevan tilinpäätöskäytännön mukaisesti. Siirtymässä sovellettiin IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto -standardia. IFRS-standardeihin siirtymispäivä oli 1.1.2004.
Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina. Ellei alla olevissa laatimisperiaatteissa ole muuta ilmoitettu, konsernin tilinpäätöstiedot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin.
Laatiessaan tilinpäätöksen kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti yrityksen johto joutuu tekemään arvioita ja olettamuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksen sisältöön sekä käyttämään harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot ja olettamukset perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen ja niiden taustalla ovat aikaisemmat kokemukset ja muut perusteltavissa olevat olettamukset. Toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista. Arviot liittyvät lähinnä liikearvoon, epäkurantin vaihto-omaisuuden määrään, myyntisaamisten luottotappioihin sekä takuuvarauksiin. Tietoa harkinnan käytöstä sekä
niistä tilinpäätöseristä, joihin johdon käyttämällä harkinnalla on eniten vaikutusta, on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".
Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Teleste Oyj ja kaikki ne tytäryritykset, joissa emoyritys suoraan tai välillisesti omistaa yli 50 prosenttia äänimäärästä tai joissa sillä muutoin on määräysvalta ("konserni" tai "Teleste"). Määräysvalta tarkoittaa konsernin oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Tilikauden aikana hankitut yritykset sisältyvät konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä lähtien, jolloin määräysvalta on syntynyt. Tilikauden aikana myydyt yritykset sisältyvät konsernitilinpäätökseen myyntihetkeen saakka.
Osakkuusyrityksinä konsernitilinpäätökseen yhdistellään ne yritykset joissa Teleste-konsernin osuus osakkeiden äänivallasta on yli 20 prosenttia tai joissa Telestellä on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen siitä lähtien, kun huomattava vaikutusvalta syntyy ja sen päättymiseen saakka. Osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksesta lasketaan konsernin omistusosuuden mukaisesti ja se esitetään tuloslaskelmassa omana eränään. Konsernin ja osakkuusyrityksen väliset realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernin omistusosuuden mukaisesti. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Mikäli Telesten osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää kyseisen sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä sen ylittäviä tappioita oteta huomioon, ellei konsernilla ole tähän liittyvää velvoitetta tai se on suorittanut maksuja osakkuusyrityksen puolesta. Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut osakkuusyritysomistuksia.
Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa konserni käyttää yhteistä sopimukseen perustuvaa määräysvaltaa toisten osapuolten kanssa. Yhteisyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen rivi riviltä suhteellisen osuuden mukaisesti. Konsernitilinpäätökseen sisältyy Telesten osuus yhteisyrityksen varoista, veloista, tuotoista ja kuluista yhteisen määräysvallan syntymisestä sen päättymispäivään saakka. Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut yhteisyritysomistuksia.
Konserniyritysten keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa käytetään hankintamenomenetelmää. Yhdistelyssä on eliminoitu konserniyritysten väliset tuotot ja kulut, keskinäiset saamiset ja velat sekä sisäiset realisoitumattomat voitot ja sisäinen voitonjako. Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja vähemmistölle on esitetty
tuloslaskelman yhteydessä ja vähemmistölle kuuluva osuus omista pääomista on esitetty omana eränään taseessa osana omaa pääomaa. Vähemmistön osuus tappiosta kirjataan konsernitilinpäätökseen enintään sijoituksen suuruisena.
Teleste on soveltanut IFRS 1 -standardin sallimaa helpotusta, jonka mukaan IFRS-siirtymispäivää edeltävien yrityshankintojen luokittelua ja kirjanpitokäsittelyä ei tarvitse oikaista IFRS-periaatteiden mukaisiksi. Tämän nojalla kyseiset hankinnat esitetään aiempaan suomalaiseen tilinpäätöskäytäntöön perustuvin arvoin, joita on siten käytetty IFRS:n mukaisina oletushankintamenoina.
Emoyrityksen toiminnallinen valuutta on euro, ja konsernitilinpäätös esitetään euroissa. Toiminnallisella valuutalla tarkoitetaan sitä valuuttaa, joka parhaalla tavalla kuvastaa kunkin yrityksen taloudellisia toimintaolosuhteita. Konsernitilinpäätöksessä niiden ulkomaisten tytäryritysten, joiden toiminnallinen valuutta ja esittämisvaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat ja rahavirrat muunnetaan euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Ennen 1.1.2004 hankittujen ulkomaisten yksiköiden hankinnasta syntyvä liikearvo ja käyvän arvon kohdistukset muunnetaan euroiksi hankintahetken kurssia käyttäen. 1.1.2004 jälkeen hankittujen ulkomaisten yksiköiden varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehdyt käyvän arvon oikaisut sekä hankinnasta syntyvä liikearvo käsitellään kyseisten ulkomaisten yksiköiden varoina ja velkoina ja ne muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin.
Konsernitilinpäätöstä laadittaessa syntyvät muuntoerot kirjataan konsernin omaan pääomaan erillisenä eränä. IFRS 1 -standardin salliman helpotuksen mukaisesti ennen IFRS-standardeihin siirtymispäivää kertyneet muuntoerot on siirretty kertyneisiin voittovaroihin, eikä niitä siten enää myöhemmin kirjata tuloslaskelmaan. Siirtymispäivästä lähtien konsernitilinpäätöstä laadittaessa syntyneet muuntoerot esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä. Mikäli konserniyrityksestä tai sen osasta luovutaan kokonaan tai osittain, kyseiseen yritykseen liittyvät kertyneet muuntoerot siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan ja ne sisältyvät myynnistä syntyneeseen myyntivoittoon tai -tappioon.
Ulkomaanrahanmääräiset liiketapahtumat muunnetaan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä ulkomaanrahanmääräiset monetaariset erät muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen. Käypiin arvoihin arvostetut ulkomaanrahanmääräiset ei-monetaariset erät muunnetaan arvostuspäivän valuuttakursseja käyttäen, muuten ei-monetaaristen erien arvostusperuste on tapahtumapäivän kurssi. Ulkomaanrahanmääräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Myyntisaamisten muuntamisesta syntyvät kurssierot kirjataan liikevaihdon oikaisuksi ja ostovelkojen muuntamisesta syntyvät kurssierot ostokulujen oikaisuksi. Muut kurssivoitot ja -tappiot esitetään rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmässä.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin ja ne esitetään kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eri pituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Korkomenoja ei aktivoida aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenoon. Tavanomaiset kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan tilikauden kuluksi. Teleste-konsernissa ei ole sellaisia merkittäviä tarkastus- tai kunnossapitokuluja, jotka tulisi aktivoida. Aineellisiin hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutuvat merkittävät menot aktivoidaan vain silloin, jos on todennäköistä, että niiden yritykselle tuottama taloudellinen hyöty ylittää hyödykkeen alun perin arvioidun suoritustason ja että menot voidaan arvioida luotettavasti. Tällaiset uudistus- ja parannushankkeet kirjataan poistoina kuluksi niiden odotetun taloudellisen vaikutusajan kuluessa tasaerin. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luovutuksista ja käytöstä poistamisesta syntyvät myyntivoitot ja -tappiot lasketaan saatujen nettotuottojen ja tasearvojen erotuksena. Ne sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.
Kuluvan käyttöomaisuuden poistot kirjataan tuloslaskelmaan tasapoistoina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin ja omaisuuden arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan. Taloudelliset vaikutusajat ja arvioidut jäännösarvot tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja mikäli ne eroavat aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat eri omaisuusryhmille ovat:
Telesten toimiessa vuokralle ottajana rahoitusleasingsopimuksina käsitellään ne aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa vuokrakohteen omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja hyödyt siirtyvät konsernille. Näin hankitut omaisuuserät merkitään taseeseen sopimuksen alkamisajankohdan käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon ja ne esitetään kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Rahoitusleasingsopimuksista johtuvat velvoitteet sisältyvät korollisten velkojen pitkä- ja lyhytaikaisiin osuuksiin.
Näistä hyödykkeistä tehdään poistot kuten vastaavista omista hyödykkeistä edellä esitettyjen taloudellisten vaikutusaikojen tai sitä lyhemmän vuokra-ajan kuluessa sekä kirjataan mahdolliset arvonalentumistappiot. Rahoitusleasingsopimuksista johtuvat vuokrakulut jaetaan rahoitusmenoon sekä velan vähennykseen. Tuloslaskelmassa näistä vuokrasopimuksista esitetään leasingomaisuuden poistot ja velan korkokulut. Rahoituksen korkokulu kirjataan tuloslaskelmaan sopimuskauden kuluessa siten, että jäljellä olevalle velalle muodostuu kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti.
Muu vuokrasopimus on sellainen aineellisen käyttöomaisuuden vuokrasopimus, jonka puitteissa merkittävä osa omistamiseen liittyvistä riskeistä ja hyödyistä jää vuokralle antajalle. Muun vuokrasopimuksen perusteella määräytyvät vuokrat kirjataan tuloslaskelmaan vuokrakuluiksi tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa.
Ne vuokrasopimukset, joissa konserni toimii vuokralle antajana, on luokiteltu muiksi vuokrasopimuksiksi. Tällöin vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät vuokralle antajan taseeseen luonteensa mukaisesti aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisen vaikutusajan kuluessa kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotot kirjataan tasaerinä tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa.
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi ja jos hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti. Muuten kyseiset menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.
Liikearvona käsitellään konsernin osuus 1.1.2004 jälkeen hankitun kohteen hankintamenon sekä hankittujen, hankintapäivän käypiin arvoihin arvostettujen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettovarojen erotuksesta. Erotus kohdistetaan ensin soveltuvin osin niille tase-erille, joista erotuksen katsotaan johtuvan, ja loppuosa esitetään liikearvona omalla rivillään konsernitaseessa. Liikearvo on kohdistettu segmenteille, tai jos kyseessä on osakkuusyritys, liikearvo sisältyy kyseisen osakkuusyrityksen hankintamenoon. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä arvonalentumistappioilla vähennettynä. Liikearvoista (ja muista taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä) ei tehdä säännönmukaisia poistoja, vaan niiden mahdollisia arvonalentumisia arvioidaan vuosittain tehtävillä arvonalentumistesteillä. Tämän vuoksi liikearvosta kirjattiin poistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan puitteissa suunnitelman mukaisesti 31.12.2003 saakka, jonka jälkeen poistot on lopetettu.
Tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan vuosikuluksi sillä tilikaudella, jolla ne syntyvät, lukuun ottamatta niitä kehittämismenoja, jotka aktivoidaan tiettyjen edellytysten täyttyessä. Merkittävät tulevaisuuden tuotealustat, joiden kysyntäpotentiaali ja tulevaisuuden kassavirta on pystytty riittävällä tarkkuudella arvioimaan, on aktivoitu aineettomiin hyödykkeisiin. Poistojen kirjaaminen tällaisista aktivoiduista tuotekehittämisprojekteista aloitetaan tuotealustaan liittyvien osaprojektien valmistuttua ja niistä kirjataan poistot tasaerin vaikutusaikanaan, joka on kolme vuotta.
Konsernin muut aineettomat hyödykkeet koostuvat pääasiassa liittymämaksuista ja niihin ei kohdistu poistoja.
Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistona kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:
Pitkäaikainen omaisuuserä (tai luovutettavien erien ryhmä) luokitellaan myytävänä olevaksi, mikäli sen kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Se arvostetaan
kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Tällaiset omaisuuserät sekä niihin liittyvät velat esitetään omina erinään taseessa. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.
Lopetettu toiminto on merkittävä erillinen liiketoimintayksikkö tai maantieteellistä aluetta edustava yksikkö tai tytäryritys, joka on hankittu yksinomaan tarkoituksena myydä se edelleen. Lopetetun toiminnon tulos esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa.
Omaisuuden kirjanpitoarvoja arvioidaan mahdollisten arvonalentumisten varalta sekä tilinpäätöshetkellä että aina, kun tästä ilmenee viitteitä. Konsernin omaisuus on jaettu arvonalentumistarpeen arviointia varten rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolle, eli sille alimmalle yksikkötasolle, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa. Liikearvot, keskeneräiset aineettomat hyödykkeet sekä mahdolliset taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat hyödykkeet testataan kuitenkin vuosittain. Konsernin kaikki liikearvot on kohdistettu määritellyille segmenteille. Jos viitteitä arvonalentumisesta havaitaan, määritetään rahavirtaa tuottavan yksikön tai omaisuuserän kerrytettävissä oleva rahamäärä. Mikäli omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä alittaa sen tasearvon, erotus kirjataan välittömästi kuluksi tuloslaskelmaan. Jos arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvon kirjanpitoarvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä tarkoittaa joko omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön käypää arvoa myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettynä tai tätä korkeampaa käyttöarvoa. Teleste on käyttänyt laskelmissaan käyttöarvoa, jota määritettäessä kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevat arvioidut vastaiset nettorahavirrat diskontataan nykyarvoonsa. Omaisuuserien suorituskyvyn parantaminen, investoinnit tai vastaisten uudelleenjärjestelyjen vaikutukset eivät sisälly rahavirta-arvioihin.
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli on olemassa viitteitä siitä, että arvonalentumistappio ei enää ole olemassa ja jos omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat positiiviseen suuntaan. Arvonalentumistappio voidaan peruuttaa korkeintaan siihen määrään asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty poistoilla vähennetyksi kirjanpitoarvoksi, jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruuteta missään olosuhteissa.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-periaatteella. Nettorealisointiarvo tarkoittaa vaihto-omaisuushyödykkeestä tavanomaisessa liiketoiminnassa saatavaa arvioitua myyntihintaa, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot. Vaihto-omaisuuden tasearvo sisältää kaikki hankinnasta
aiheutuneet välittömät menot jotka ovat aiheutuneet vaihto-omaisuuden saattamisesta sijaintipaikkaan ja tilaan, joka sillä on tarkasteluhetkellä sekä valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden osalta myös osuuden tuotannon välillisistä yleiskustannuksista normaalin toiminta-asteen mukaan laskettuna.
Teleste-konsernissa IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa ei sovelleta. IAS 7 -standardeja on sovellettu 1.1.2007 lähtien.
Rahoitusvarat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin vuoden 2004 alusta lähtien: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Rahoitusvarojen luokittelu tapahtuu alkuperäisen hankinnan yhteydessä niiden käyttötarkoituksen perusteella. Mikäli kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti, transaktiomenot sisältyvät rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Käypä arvo on rahamäärä, johon omaisuuserä voidaan vaihtaa tai jolla velka voidaan suorittaa asiaa tuntevien, liiketoimeen halukkaiden, toisistaan riippumattomien osapuolten välillä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.
Rahoitusvaroihin kuuluva erä kirjataan pois taseesta silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt omaisuuserän omistamiseen liittyvät riskit ja edut merkittäviltä osin konsernin ulkopuolelle.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat on joko luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, tai konsernissa ne on määrätty kirjattaviksi käypään arvoon tulosvaikutteisesti alkuperäisen taseeseen merkitsemisen yhteydessä. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävillä rahoitusvaroilla tarkoitetaan omaisuuseriä, jotka on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi luokitellaan myös johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja. Teleste ei toistaiseksi sovella IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat merkitään taseeseen kaupantekopäivänä. Ne arvostetaan tilinpäätöspäivän käypään arvoon, joka on toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta määritetty tilinpäätöspäivän ostonoteeraus. Sekä kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät että 12 kuukauden sisällä tilinpäätöspäivästä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät taseen lyhytaikaisiin varoihin. Käyvän arvon muutoksista johtuvat voitot ja tappiot, sekä realisoitumattomat että realisoituneet, kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Johdannaiset, mukaan lukien kytketyt johdannaiset, luetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin. Ne merkitään taseeseen hankintamenoon, joka vastaa käypää arvoa, ja arvostetaan kunkin tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Konserni käyttää johdannaisista valuuttatermiinejä ja toimintaohjeena on kattaa ennakoidut valuuttakurssiriskit olennaisilta osin vähintään kuusi kuukautta eteenpäin. Koska Teleste ei toistaiseksi sovella IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa, suojaustarkoituksessa käytettävien rahoitusinstrumenttien arvonmuutokset käsitellään tulosvaikutteisesti. Käypien arvojen muutokset sisältyvät tuloslaskelmassa liikevoittoon, ellei ole kyse rahoituserien suojauksesta, jolloin arvonmuutokset on kirjattu rahoituskuluihin ja -tuottoihin. Johdannaisten käyvät arvot määritellään noteerattujen markkinahintojen ja -kurssien sekä yleisesti käytössä olevien arvos tus mallien avulla. Arvostusmallissa käytetyt tiedot ja oletukset perustuvat todennettavissa oleviin markkinahintoihin. Tilinpäätöspäivästä 12 kuukauden sisällä erääntyvät johdannaiset sisältyvät taseen lyhytaikaisiin saamisiin tai velkoihin, muuten vastaaviin pitkäaikaisiin eriin. Johdannaissopimuksia ei käytetä spekulatiivisiin tarkoituksiin.
Tähän ryhmään luokitellaan ne johdannaisvaroihin kuulumattomat erät, jotka on määrätty nimenomaisesti tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Teleste-konsernissa myytävissä olevat sijoitukset koostuvat julkisesti noteerattuihin tai noteeraamattomiin arvopapereihin tehdyistä sijoituksista ja ne arvostetaan lähtökohtaisesti käypään arvoon. Noteerattuihin arvopapereihin tehdyt sijoitukset arvostetaan tilinpäätöksessä toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten perusteella tilinpäätöspäivän ostohintaan. Sellaiset noteeraamattomat osakkeet, joiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon. Myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoitumattomat arvonmuutokset kirjataan verovaikutuksella huomioituna suoraan omaan pääomaan arvonmuutosrahastoon. Kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan omasta pääomasta tuloslaskelmaan vasta, kun sijoitus myydään tai muutoin luovutetaan. Sellaiset merkittävät omaisuuserien arvonalentumistappiot, joista on objektiivinen näyttö, kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Pääsääntöisesti myytävissä olevat sijoitukset sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien.
Tähän ryhmään kuuluvat rahoitusvarat täyttävät seuraavat ehdot: ne ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia eriä, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Konserni ei myöskään pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Lainat ja muut saamiset ovat syntyneet luovuttamalla rahaa, tavaroita tai palveluja velalliselle ja ne sisältyvät lyhyt- tai pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin erääntymisensä mukaisesti. Konsernin myöntämien lainojen arvostusperusteena on hankintameno. Lainasaamisista kirjataan arvonalentumistappio, mikäli niiden tasearvo on suurempi kuin niistä arvioitu kerrytettävissä oleva rahamäärä.
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joiden maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä, ne erääntyvät tiettynä päivänä ja konsernilla on vakaa aikomus sekä kyky pitää ne eräpäivään saakka. Ne arvostetaan arvonalentumistappioilla vähennettyyn jaksotettuun hankintamenoon, ja ne sisältyvät taseen pitkäaikaisiin varoihin. Konsernitaseeseen ei sisältynyt eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin luokiteltuja eriä tilinpäätöshetkellä.
Rahoitusvelat luokitellaan 1.1.2004 lähtien joko käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin tai muihin velkoihin. Teleste-konsernilla on vain jälkimmäiseen luokkaan kuuluvia rahoitusvelkoja. Lainojen arvostusperuste niitä alun perin kirjanpitoon merkittäessä on käypä arvo, joka perustuu saadun vastikkeen määrään. Tämän jälkeen lainat esitetään jaksotetun hankintamenon määräisinä efektiivisen koron menetelmällä. Korot jaksotetaan tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmällä velan juoksuajalle.
Myyntisaamiset merkitään taseeseen alkuperäiseen laskutusarvoon ja esitetään mahdollisilla luottotappioilla vähennettyinä. Epävarmojen saamisten määrän ja arvonalentumistarpeen arviointi perustuu yksittäisten erien riskiin. Myyntisaamiset arvostetaan enintään todennäköiseen arvoonsa. Myyntisaamisten arvonalentumistappio kirjataan, kun on saatu perusteltua näyttöä siitä, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin. Tuloslaskelmaan kuluksi kirjatut luottotappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin.
Rahavarat-erä sisältää käteisvarat, vaadittaessa nostettavissa olevat pankkitalletukset sekä lyhytaikaiset erittäin likvidit sijoitukset, joiden juoksuaika hankintahetkellä on kolme kuukautta tai sitä lyhyempi. Mahdollisten luotollisten pankkitilien saldot sisältyvät lyhytaikaisiin velkoihin.
Konsernin hankkimat Teleste Oyj:n omat osakkeet, mukaan lukien näiden hankinnasta syntyvät kulut on vähennetty konsernitilinpäätöksessä omasta pääomasta. Omien osakkeiden hankinta ja luovutus esitetään oman pääoman muutoksena.
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottaman osingonjaon kirjaus kirjanpitoon tehdään vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.
Varaus kirjataan taseeseen, kun konsernille on syntynyt aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, jonka määrä on luotettavasti arvioitavissa ja jonka osalta maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköinen. Varauksen määrä vastaa parasta arviota niistä menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä. Varaukset diskontataan nykyarvoonsa, jos rahan aika-arvon vaikutus varauksen määrään on olennainen. Varaukset liittyvät tuotetakuisiin, tappiollisiin sopimuksiin ja uudelleenjärjestelyihin. Konsernin tuotteilleen myöntämään takuuseen liittyvä takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään. Takuuvarauksen suuruus perustuu takuukulujen määrää koskevaan historialliseen kokemukseen ja arvioon. Konsernia sitoviin ostosopimuksiin liittyvä varaus kirjataan, jos nämä sitoumukset ylittävät ennakoitua kysyntää vastaavan vaihto-omaisuuden määrän. Tappiollisia sopimuksia koskeva varaus kirjataan silloin, kun sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Kolmannelta osapuolelta saatava varaukseen liittyvä korvaus kirjataan saamiseksi vasta, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun järjestelyä koskeva yksityiskohtainen uudelleenjärjestelysuunnitelma on laadittu ja suunnitelman toimeenpano on aloitettu tai suunnitelmasta on tiedotettu asianomaisille. Suunnitelmassa tulee määritellä vähintään seuraavat seikat: järjestelyä koskeva liiketoiminta, pääasialliset toimipaikat, joihin järjestely vaikuttaa, niiden henkilöiden toimipaikkojen sijainti, työtehtävät ja arvioitu lukumäärä, joille tullaan suorittamaan korvauksia työsuhteen päättymisestä, toteutuvat menot ja suunnitelman toimeenpanoaika. Vastaisia liiketoiminnan tappioita varten ei kirjata varauksia.
Tavaroiden myyntituotot kirjataan tuloslaskelmaan, kun kaikki myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja hyödyt ovat siirtyneet ostajalle, mikä tapahtuu yleensä hyödykkeen luovutushetkellä. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu.
Myyntituotot pitkäaikaishankkeista tuloutetaan valmistusasteen mukaan joko ns. milestone-menetelmällä, jossa tuloutus tapahtuu ennalta sovittujen osakokonaisuuksien perusteella, tai cost-to-cost-menetelmällä. Pitkäaikaishankkeiden ennakoitu bruttovoitto kirjataan tuotoksi samassa suhteessa kuin siitä tuloutettu liikevaihto, kun projektissa on saavutettu tietty ennalta määritelty välietappi. Cost-tocost-menetelmää eli kustannuksiin perustuvaa valmistusasteen mukaista tuloutusta sovellettaessa myyntituotot ja bruttovoitto kirjataan suhteuttamalla kertyneet kustannukset pitkäaikaishankkeen ennakoituihin kokonaiskustannuksiin. Katteen tulouttaminen edellyttää, että hankkeen lopputulos tulee olla arvioitavissa luotettavasti. Mikäli näin ei ole, tuotot kirjataan vain siihen määrään asti, kuin hankkeen toteutuneita menoja vastaava määrä on todennäköisesti saatavissa ja hankkeen menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Jos konsernin voidaan katsoa olevan pitkäaikaishankkeen pääurakoitsija, alihankkijoiden raaka-aine-, palkka- ja muut tuotekustannukset otetaan huomioon valmistusasteen laskennassa. Mahdolliset muutokset pitkäaikaishankkeen ennakoiduissa kokonaiskustannuksissa kirjataan niiden syntymishetkellä. Odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.
Menot, jotka liittyvät vielä tulouttamattomaan hankkeeseen, kirjataan keskeneräisiin pitkäaikaishankkeisiin vaihto-omaisuuteen. Mikäli hankkeesta syntyneet menot ja kirjatut voitot ylittävät hankkeesta laskutetun määrän, erotus esitetään taseen erässä "myyntisaamiset ja muut saamiset". Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat pienemmät kuin hankkeesta laskutettu määrä, erotus esitetään erässä "ostovelat ja muut velat".
Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan myönnetyillä alennuksilla, myyntiin liittyvillä välillisillä veroilla sekä ulkomaanrahanmääräisten myyntisaamisten muuntamisesta syntyvillä kurssieroilla.
Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyvät muut kuin varsi naisesta suoritemyynnistä syntyvät tuotot. Näitä ovat muun muassa vuokratuotot sekä omaisuuden myyntivoitot.
Konsernin julkiselta taholta saamat avustukset, jotka on saatu syntyneiden kustannusten korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Käyttöomaisuuden hankintaan liittyvät avustukset kirjataan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenojen vähennyksiksi.
Eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Konsernin eläkejärjestelyt on luokiteltu maksupohjaisiksi. Maksupohjaisiin järjestelyihin suoritettavat maksut kirjataan sen tilikauden kuluksi, johon ne kohdistuvat. Konsernin suomalaisen henkilöstön lakisääteinen eläketurva hoidetaan eläkevakuutusyhtiöiden kautta. Ulkomaiset tytäryritykset hoitavat eläkejärjestelynsä paikallisten säännöstöjen ja käytäntöjen mukaisesti.
Teleste on soveltanut myöntämiinsä osakeoptioihin IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardia siltä osin, kun osakeoptio-ohjelmat kuuluvat tämän standardin soveltamisen piiriin, eli niihin osakeoptiojärjestelyihin, joissa osakeoptiot on myönnetty 7.11.2002 jälkeen ja joihin ei ole syntynyt työntekijöille lopullista oikeutta ennen 1.1.2005. Tätä edeltäviä järjestelyjä ei ole kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan. Myönnetyt osakeoptio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon Black-Scholes-optionhinnoittelumallilla etuisuuksien myöntämishetkellä. Osakeoptiot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan henkilöstökuluihin jaksotettuna oikeuden ansaintakaudelle ja vastaava lisäys merkitään omaan pääomaan. Kun optio-oikeuksia käytetään, saatujen rahasuoritusten määrä, toimenpiteestä johtuvilla kuluilla vähennettynä, kirjataan omaan pääomaan ja mahdollisen nimellisarvon ylittävältä osalta ylikurssirahastoon.
Liikevoiton käsitettä ei määritellä IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardissa. Telestessä se on määritelty nettosummaksi, joka muodostuu seuraavasti:
Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Ostokuluihin ja myyntituottoihin liittyvät kurssierot käsitellään näiden erien oikaisuina, muuten kurssierot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Vieraan pääoman menot kirjataan pääsääntöisesti kuluiksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Tiettyyn lainaan selkeästi liittyvät ja sen hankinnasta välittömästi johtuvat transaktiomenot sisällytetään kuitenkin kyseisen lainan alkuperäiseen hankintamenoon ja jaksotetaan korkokuluksi efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Konsernilla ei ollut tällaisia aktivoituja transaktiokuluja tilinpäätöshetkellä.
Korkotuotot kirjataan efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot kun oikeus osinkoon on syntynyt.
Konsernituloslaskelman tuloverot koostuvat tilikauden veroista sekä laskennallisten verosaamisten tai -velkojen muutoksesta. Tilikauden verot sisältävät kunkin toimintamaan paikallisen verosäännöstön mukaan määritellystä tilikauden verotettavasta tulosta lasketut verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien verovaikutus kirjataan myös vastaavasti osaksi omaa pääomaa.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat on kirjattu konsernitilinpäätökseen velkamenetelmän mukaisesti kaikista omaisuus- ja velkaerien verotuksellisten arvojen sekä kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät kehittämismenojen käsittelystä, aineellisten hyödykkeiden poistoeroista sekä konsernitilinpäätöksessä tehdyistä yhdistelytoimenpiteistä. Laskennallisia veroja ei kirjata verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista eikä tytäryritysten jakamattomista voittovaroista siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennallinen verovelka sisältyy taseeseen kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen verohyödyn suuruisena. Verokantana käytetään tilinpäätöshetkellä vahvistettua verokantaa tai tilinpäätöspäivään mennessä säädettyä verokantaa.
Johdon arviointi epäkurantin vaihto-omaisuuden, luottotappioiden ja takuuvarausten osalta perustuu hyväksyttyihin laskentamalleihin sekä tapauskohtaiseen harkintaan. Laskentamallien laadinnassa on käytetty hyväksi yhtiön historiatietoja ja johdon senhetkistä näkemystä yleisestä markkinatilanteesta. Tapauskohtaisessa harkinnassa on hyödynnetty tilinpäätöksen laadintahetkellä vallinnutta parasta käytettävissä olevaa tietoa. Arvonalentumistestien taustalla ovat johdon oletukset ja herkkyysanalyysit tulevaisuuden kassavirtojen kehityksestä.
Konsernitilinpäätöksen julkistamishetkeen mennessä Telesten tietoon ei ole tullut informaatiota sellaisista tilinpäätöspäivän arvioita koskevista merkittävistä epävarmuustekijöistä tai keskeisistä tulevaisuutta koskevista oletuksista, jotka aiheuttaisivat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen olennaisesta muuttumisesta seuraavan kauden kuluessa.
Konserni ottaa vuonna 2009 käyttöön vuonna 2006 julkistetun standardin IFRS 8 Toiminnalliset segmentit. Konserni selvittää standardin vaikutukset tilinpäätökseen esitettäviin lukuihin. Vuonna 2009 konserni ottaa myös käyttöön uudistetun IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardin, mikä tulee vaikuttamaan konsernitilinpäätöksen esittämistapaan sekä uudistetun IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen -standardin, mikä vaikuttaa 1.1.2009 jälkeen tapahtuvien mahdollisten liiketoimintojen yhdistämisten kirjanpidolliseen käsittelyyn.
Teleste-konserni on jakanut liiketoimintansa ensisijaiseen liiketoimintasegmenttiin ja toissijaiseen maantieteelliseen segmenttiin. Nämä esitettävät segmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin.
Konsernilla on kaksi liiketoimintasegmenttiä, jotka ovat Broadband Cable Networks ja Video Networks.
Broadband Cable Networks -segmentin asiakaskunta koostuu pääosin kaapelioperaattoreista. Teleste toimittaa kaapelioperaattoreille laitteita ja järjestelmiä sekä itse fyysisen siirtoverkon rakentamiseen että video- ja datasignaalin prosessointiin. Telesten toimitukset sisältävät sekä yksittäisiä laitetoimituksia että kokonaisvaltaisia verkkotoimituksia. Teleste tarjoaa operaattoreille myös joukon verkkoinfrastruktuurin ylläpitämiseen tähtääviä palveluita.
Video Networks valmistaa ja toimittaa videovalvontaratkaisuja kameran ja valvontahuoneen väliselle alueelle videovalvontaverkkoa. Painopisteenä ovat videovalvontakohteet, jotka vaativat korkealaatuista ja reaaliaikaista kuvaa, ääntä ja dataa. Telesten järjestelmien loppukäyttäjinä ovat pääasiassa viranomaistahot, ja järjestelmien tärkeimmät käyttökohteet ovat liikenteenvalvontajärjestelmät (tie- ja raideliikenne), kaupunkialueiden valvontajärjestelmät sekä järjestelmät, joita käytetään yleiseen turvallisuuteen (rajat, lentokentät, kaivokset jne.). Telesten yksi erityisosaamisalue on laajojen, useita satoja kameroita käsittävien videovalvontaverkkojen integrointi yhdeksi kokonaisuudeksi.
Toissijainen, maantieteellinen segmentti jakautuu kolmeen maantieteelliseen alueeseen:
Broadband Cable Networksin päämarkkina-alue on Eurooppa, jossa segmentillä on 17 omaa toimipistettä sekä lukuisia jälleenmyynti- ja integraatiopartnereita. Euroopan ulkopuolella omat toimistot ovat Kiinassa ja Intiassa. Video Networks on paikallisesti läsnä omien konttoreiden välityksellä kaikilla tärkeimmillä maantieteellisillä markkinoilla: Euroopassa, Amerikassa ja Kaakkois-Aasiassa.
Maantieteellisten segmenttien liikevaihto esitetään asiakkaiden sijaintiin perustuen ja varat sekä investoinnit kyseisten varojen sijainnin mukaan.
Segmenttien välistä myyntiä ei ole.
Segmenttien varoina ja velkoina on esitetty ne erät, jotka voidaan suoraan tai perustellusti kohdistaa kyseisille segmenteille.
Jakamattomat tuloslaskelmaerät sisältävät konsernin liikevoiton jälkeiset tuloserät. Kohdistamattomat varat muodostuvat konsernin rahavaroista. Jakamattomat velat sisältävät korolliset velat ja verovelat.
| Liiketoimintasegmentit | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 2007 | 1 000 euroa | Broadband Cable Networks |
Video Networks | Konserni | |
| Ulkoinen myynti | |||||
| Palvelut Tavaroiden myynti |
4 681 103 523 |
363 16 533 |
5 044 120 056 |
||
| Ulkoinen myynti yhteensä | 108 204 | 16 896 | 125 100 | ||
| Liikevaihto | 108 204 | 16 896 | 125 100 | ||
| Segmentin liikevoitto | 12 837 | 339 | 13 176 | ||
| Liikevoitto Kohdistamattomat erät |
13 176 –3 813 |
||||
| Tilikauden tulos | 9 363 | ||||
| Segmentin varat Kohdistamattomat varat |
54 952 | 15 234 | 70 186 7 702 |
||
| Varat yhteensä | 77 888 | ||||
| Segmentin velat Kohdistamattomat velat |
17 165 | 2 794 | 19 959 11 260 |
||
| Velat yhteensä | 31 219 | ||||
| Investoinnit | 11 082 | 1 201 | 12 283 | ||
| Poistot | 2 800 | 752 | 3 552 | ||
| 2006 | 1 000 euroa | Broadband Cable Networks |
Video Networks | Konserni | |
| Ulkoinen myynti | |||||
| Palvelut Tavaroiden myynti |
2 813 82 738 |
195 16 027 |
3 008 98 765 |
||
| Ulkoinen myynti yhteensä | 85 551 | 16 222 | 101 773 | ||
| Liikevaihto | 85 551 | 16 222 | 101 773 | ||
| Segmentin liikevoitto | 9 055 | 700 | 9 755 | ||
| Liikevoitto | 9 755 | ||||
| Kohdistamattomat erät | –2 876 | ||||
| Tilikauden tulos | 6 879 | ||||
| Segmentin varat | 46 927 | 14 520 | 61 447 | ||
| Kohdistamattomat varat | 6 789 | ||||
| Varat yhteensä | 68 236 | ||||
| Segmentin velat | 17 909 | 3 411 | 21 320 | ||
| Kohdistamattomat velat | 9 255 | ||||
| Velat yhteensä | 30 575 | ||||
| Investoinnit Poistot |
2 032 1 863 |
4 143 530 |
6 175 2 393 |
||
| Maantieteelliset segmentit | |||||
| 2007 | 1 000 euroa | Pohjoismaat | Muu Eurooppa | Muut | Konserni |
| Liikevaihto sijaintimaan mukaan | 35 535 | 78 260 | 11 305 | 125 100 | |
| Segmentin varat | 57 483 | 18 837 | 1 568 | 77 888 |
| Liikevaihto sijaintimaan mukaan | 35 535 | 78 260 | 11 305 | 125 100 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Segmentin varat | 57 483 | 18 837 | 1 568 | 77 888 | |
| Investoinnit | 6 113 | 6 120 | 50 | 12 283 | |
| 2006 | 1 000 euroa | Pohjoismaat | Muu Eurooppa | Muut | Konserni |
| Liikevaihto sijaintimaan mukaan | 32 200 | 62 100 | 7 473 | 101 773 | |
| Segmentin varat | 51 381 | 15 115 | 1 740 | 68 236 |
Investoinnit 5 838 87 250 6 175
Tilivuoden 2007 aikana Broadband Cable Networks -liiketoiminta-alueen tuote- ja palvelutarjontaa vahvistettiin hankkimalla 4.4.2007 belgialaisen DINH Telecom S.A:n koko osakekanta. DINH Telecom S.A:n kauppahinta oli 6,1 miljoonaa eroa, josta yksi miljoona maksettiin Teleste Oyj:n omilla osakkeilla.
Omia osakkeita luovutettiin yrityskaupan yhteydessä 92 338 kappaletta. Omien osakkeiden luovutus perustui Teleste Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen 3.4.2007 antamaan valtuutukseen. Luovutetut osakkeet arvostettiin kauppaehtojen mukaisesti OMX Helsingin Pörssissä 5.3.–30.3.2007 noteerattuun Telesten osakkeen kaupankäynnin keskikurssiin, joka oli 10,83 euroa/osake. Luovutettujen osakkeiden määrä oli 0,53 % Teleste Oyj:n koko osakekannasta.
Hankinnasta syntyi 1 785 tuhatta euroa aineetonta oikeutta, joka jaettiin asiakassopimuksille, tavaramerkille ja teknologiaan, liikearvoksi jäi 460 tuhatta euroa. Liikearvon syntymiseen vaikutti hankinnasta odotettavissa olevat synergiaedut. Tilikauden ensimmäisella vuosineljänneksellä kirjattiin 99 tuhatta euroa lisäkauppahintaa Video Networks -liiketoiminnan vuonna 2003 hankitusta Teleste Video Networks AB:n (entinen S-Link AB) osakekannasta. Lisäkauppahinta kirjattiin kokonaisuudessan liikearvoon.
DINH Telecom S.A:n tulos ajalta 4.4.2007–31.12.2007 sisältyy konsernin vuoden 2007 tuloslaskelmaan. Jos yhtiö olisi yhdistetty konsernitilipäätökseen kauden 2007 alusta lähtien, konsernin liikevaihto olisi ollut 1,1 miljoonaa euroa suurempi ja voitto 0,1 miljoonaa euroa suurempi.
Yhdistämisessä määritellyt käyvät arvot perustuvat seuraaviin arvioihin:
Tilivuoden 2006 aikana hankittiin toukokuun lopussa Suomen Turvakamera Oy:n osakekanta vahvistamaan Video Networks -liiketoiminta-alueen tuote- ja ratkaisutarjontaa valituille mid-market-asiakaskunnille. Osakekannan hankintahinta oli 3 067 tuhatta euroa. Liikearvo, 2 607 tuhatta euroa muodostuu pääosin Video Networks -liiketoiminta-alueen olemassa olevien tuotteiden odotetusta kysyntäpotentiaalin kasvusta. Omia osakkeita luovutettiin osana kauppahintaa 311 tuhatta euroa eli 30 tuhatta kappaletta. Omien osakkeiden luovutus perustui Teleste Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen 4.4.2006 antamaan valtuutukseen. Luovutetut osakkeet arvostettiin OMX Helsingin Pörssissä 31.5.2006 noteerattuun Telesten osakkeen
kaupankäynnin keskikurssiin, joka oli 10,37 euroa/osake. Tuolloin luovutettujen osakkeiden määrä oli 0,17 % Teleste Oyj:n koko osakekannasta.
Broadband Cable Networks -liiketoiminta-alueen FttH-osaamista vahvistettiin hankkimalla ruotsalaisen PromaCom AB:n osakekanta kesäkuussa 2006. Osakekannan hankintahinta oli 322 tuhatta euroa. Liikearvo, 305 tuhatta euroa muodostuu pääosin Broadband Cable Networksin olemassa olevan tuotetarjonnan odotetusta kysyntäpotentiaalin kasvusta.
PromaCom AB:n tulos ajalta 16.6.–31.12.2006 ja Suomen Turvakamera Oy:n tulos ajalta 1.6.–31.12.2006 sisältyvät konsernin vuoden 2006 tuloslaskelmaan. Jos yhtiöt olisi yhdistelty konsernitilinpäätökseen kauden 2006 alusta lähtien, konsernin liikevaihto vuonna 2006 olisi ollut 1,6 miljoonaa euroa suurempi ja voitto 0,6 miljoonaa euroa pienempi.
Tilivuoden kolmannella neljänneksellä kirjattiin 191 tuhatta euroa todennäköistä lisäkauppahintaa Video Networks -liiketoimintaan 2003 marraskuussa hankitusta Teleste Video Networks AB:n (entinen S-Link AB) osakekannasta. Lisäkauppahinta kirjattiin kokonaisuudessaan liikearvoon.
| 1 000 euroa | Yhdistämisessä kirjatut arvot |
|---|---|
| Yhdistämisessä käytetyt käyvät arvot | |
| Tavaramerkit (sis. aineettomiin hyödykkeisiin) | 400 |
| Asiakassopimukset (sis. aineettomiin | |
| hyödykkeisiin) Teknologia (sis. aineettomiin hyödykkeisiin) |
893 492 |
| Yhdistämisessä käytetyt kirjanpitoarvot | |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 481 |
| Osakkeet ja oikeudet | 307 |
| Vaihto-omaisuus | 548 |
| Myyntisaamiset | 1 064 |
| Muut saamiset | 2 850 |
| Rahavarat | 377 |
| Varat yhteensä | 7 412 |
| Yhdistämisessä käytetyt kirjanpitoarvot | |
| Korolliset velat | 253 |
| Laskennalliset verovelat | 464 |
| Muut velat | 1 065 |
| Velat yhteensä | 1 782 |
| Nettovarat | 5 630 |
| Hankintameno omistajille | 6 000 |
| Hankintaan liittyvät kulut | 90 |
| Liikearvo | 460 |
| Rahana maksettu kauppahinta | –5 000 |
| Hankitun tytäryrityksen rahavarat | 377 |
| Vaikutus rahavirtaan | –4 623 |
Konsernin liikevaihtoon sisältyi pitkäaikaishankkeista kirjattuja tuottoja 159 tuhatta euroa vuonna 2007 (4 030 tuhatta euroa vuonna 2006).
Keskeneräisistä pitkäaikaishankkeista kirjattuja tuottoja sisältyi konsernin tuloslaskelmaan 159 tuhatta euroa 31.12.2007 (4 030 tuhatta euroa 31.12.2006). Keskeneräisiin pitkäaikaishankkeisiin liittyviä ennakkomaksuja ei sisältynyt konsernitaseeseen tilinpäätöshetkellä.
| 1 000 euroa | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| 2 Liiketoiminnan muut tuotot | ||
| Tuotekehitysavustukset Vuokratuotot |
1 530 120 |
1 854 106 |
| Muut tuotot | 122 | 198 |
| Yhteensä | 1 772 | 2 158 |
| 3 Työsuhde-etuudet | ||
| Palkat Eläkekulut |
–24 684 | –21 068 |
| Maksupohjaiset järjestelyt | –4 962 | –4 274 |
| Muut henkilösivukulut | –2 415 | –2 055 |
| Aktivoidut tuotekehityksen henkilöstökulut | 1 030 | 1 003 |
| Myönnetyt osakkeina maksettavat ja selvitettävät optiot | –424 | –706 |
| Yhteensä | –31 455 | –27 100 |
| Tiedot johdon työsuhde-etuuksista (ja lainoista) esitetään liitetiedossa lähipiiritapahtumat. | ||
| Konsernin henkilöstö toiminnoittain keskimäärin tilikauden aikana | ||
| Tuotekehitys | 158 | 131 |
| Tuotanto ja logistiset palvelut | 305 | 297 |
| Myynti, markkinointi, konsultaatio | 179 | 148 |
| Talous ja tietotekniikka | 39 | 32 |
| Yhteensä | 681 | 608 |
| 4 Poistot ja arvonalentumiset | ||
| Poistot hyödykeryhmittäin: | ||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | ||
| Rakennukset | –298 | –297 |
| Koneet ja kalusto | –938 | –761 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | –434 | –316 |
| Yhteensä | –1 670 | –1 374 |
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Aktivoidut kehittämismenot | –1 429 | –939 |
| Muut ainettomat hyödykkeet | –452 | –80 |
| Yhteensä | –1 881 | –1 019 |
| Tilikausilla 2007 ja 2006 ei ole kirjattu arvonalentumistappioita tuloslaskelmaan. | ||
| 5 Liiketoiminnan muut kulut | ||
| Vuokrakulut | –2 014 | –1 575 |
| Ulkopuoliset palvelut | –1 335 | –1 198 |
| Myyntisaamisten luottotappiot | 0 | –20 |
| Muut muuttuvat kulut | –2 566 | –1 551 |
| Matka- ja tietoliikennekulut Tutkimus- ja kehittämismenot |
–4 726 –3 174 |
–4 440 –2 564 |
| Muut kulut | –4 509 | –4 658 |
| Yhteensä | –18 324 | –16 006 |
| Liitetiedot | ||
|---|---|---|
| 1 000 euroa | 2007 | 2006 |
| 6 Rahoitustuotot | ||
| Korkotuotot pankkitalletuksista | 210 | 108 |
| Osinkotuotot myynnissä olevista sijoituksista Muut tuotot |
10 407 |
6 80 |
| Yhteensä | 627 | 194 |
| Muihin tuottoihin on kirjattu 353 tuhatta euroa myyntivoittoa noteerattomien osakkeiden myynnistä tilikaudella (0 tuhatta euroa 2006) | ||
| 7 Rahoituskulut | ||
| Korkokulut rahoituslainoista | –701 | –381 |
| Valuuttakurssitappiot Muut rahoituskulut |
–289 –141 |
–206 –74 |
| Yhteensä –1 131 |
–661 | |
| Muihin rahoituskuluihin sisältyy rahoitusleasingsopimuksista tilikaudella kuluksi kirjattuja korkoja 141 tuhatta euroa (74 tuhatta euroa 2006). | ||
| Johdannaisista johtuvat kurssitappiot sisältyvät liikevoittoon. | ||
| 8 Tuloverot | ||
| Tuloverot tuloslaskelmassa | ||
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot –3 221 Edellisten tilikausien verot |
21 | –2 085 –15 |
| Laskennalliset verot | –109 | –308 |
| Yhteensä –3 309 |
–2 408 | |
| Tuloslaskelman verokulun, 3 309 tuhatta euroa, ja Teleste-konsernin kotimaan verokannalla 26 prosenttia laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma: |
||
| Tulos ennen veroja 12 672 |
9 288 | |
| Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla 26 % –3 295 |
–2 415 | |
| Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus | –147 | 161 |
| Omien osakkeiden luovutustappion verovaikutus Tase-eriin liittyvien verovelkojen lisäys |
55 –109 |
12 –308 |
| Verotuksessa vähennyskelvottomat kulut | –133 | –5 |
| Edellisen tilikauden verot | 21 | –15 |
| Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö | 299 | 161 |
| Verokulu tuloslaskelmassa –3 309 |
–2 408 | |
| 9 Osakekohtainen tulos | ||
| Konsernin laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan seuraavasti: Konsernin laimennettu osakekohtainen tulos lasketaan seuraavasti: |
| Emoyrityksen omistajille kuuluva kauden voitto | Emoyrityksen omistajille kuuluva laimennettu kauden voitto | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo |
Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden laimennetun lukumäärän painotettu keskiarvo |
|||||
| Ulkona olevien osakkeiden määrään eivät sisälly takaisinostetut osakkeet. |
Osakkeiden lukumäärien muutokset on ilmoitettu liitetiedossa 17. | |||||
| 2007 | 12 kk 2006 |
|||||
| Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto (1 000 euroa) Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1000 kpl) |
9 363 17 117 |
6 879 16 896 |
||||
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake) | 0,55 | 0,41 | ||||
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1000 kpl) Osakeoptioiden vaikutus (1000 kpl) Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo laimennetun osakekohtaisen |
17 117 854 |
16 896 1 127 |
||||
| tuloksen laskemiseksi (1000 kpl) Laimennettu osakekohtainen tulos (euroa/osake) |
17 971 0,52 |
18 023 0,38 |
Konsernin käyttämät osakeoptiot toimivat laimentavasti, eli ne lisäävät kantaosakkeiden määrää silloin, kun niiden merkintähinta voimassaoloaika huomioiden on alempi kuin osakkeen käypä arvo. Laimennusvaikutus on yhtä suuri kuin vastikkeettomasti liikkeeseen laskettujen osakkeiden määrä; tämä erotus syntyy siitä, että konserni ei voi laskea liikkeelle samaa määrää osakkeita käypään arvoon optioiden käytöstä saatavilla varoilla.
| Liitetiedot | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | Maa-alueet | Raken- nukset |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakko- maksut |
Yhteensä |
| 10 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | ||||||
| Hankintameno 1.1.2007 | 108 | 5 384 | 14 419 | 2 939 | 37 | 22 887 |
| Lisäykset | 0 | 233 | 2 385 | 754 | 0 | 3 372 |
| Tytäryrityksen hankinta | 54 | 200 | 227 | 0 | 0 | 481 |
| Siirrot erien välillä | 0 | 26 | 9 | 0 | –37 | –2 |
| Hankintameno 31.12.2007 | 162 | 5 843 | 17 040 | 3 693 | 0 | 26 738 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2007 | 0 | –2 589 | –12 326 | –2 395 | 0 | –17 310 |
| Tilikauden poistot | 0 | –298 | –938 | –434 | 0 | –1 670 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2007 | 0 | –2 887 | –13 264 | –2 829 | 0 | –18 980 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2007 | 108 | 2 795 | 2 093 | 544 | 37 | 5 578 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2007 | 162 | 2 956 | 3 776 | 864 | 0 | 7 757 |
| 1 000 euroa | Maa-alueet | Raken- nukset |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakko- maksut |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2006 | 108 | 5 523 | 13 421 | 2 684 | 59 | 21 795 |
| Lisäykset | 0 | 59 | 917 | 196 | 37 | 1 209 |
| Tytäryrityksen hankinta | 0 | 0 | 118 | 0 | 0 | 118 |
| Siirrot erien välillä | 0 | 0 | 0 | 59 | –59 | 0 |
| Vähennykset | 0 | –198 | –37 | 0 | 0 | –235 |
| Hankintameno 31.12.2006 | 108 | 5 384 | 14 419 | 2 939 | 37 | 22 887 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2006 | 0 | –2 292 | –11 564 | –2 079 | 0 | –15 935 |
| Tilikauden poistot | 0 | –297 | –762 | –316 | 0 | –1 375 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2006 | 0 | –2 589 | –12 326 | –2 395 | 0 | –17 310 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2006 | 108 | 3 231 | 1 857 | 605 | 59 | 5 860 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2006 | 108 | 2 795 | 2 093 | 544 | 37 | 5 578 |
| Koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.2007 | 2 906 | |||||
| Koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.2006 | 1 784 |
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti:
| 1 000 euroa | Koneet ja kalusto |
|---|---|
| 31.12.2007 Hankintameno |
3 205 |
| Kertyneet poistot | –917 |
| Kirjanpitoarvo | 2 288 |
| 31.12.2006 | |
| Hankintameno | 1 383 |
| Kertyneet poistot | –407 |
| Kirjanpitoarvo | 976 |
| Liitetiedot | ||||
|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | Liikearvo | Kehittämis- menot |
Muut aineettomat hyödykkeet |
Yhteensä |
| 11 Aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet | ||||
| Hankintameno 1.1.2007 | 12 127 | 5 107 | 775 | 18 009 |
| Lisäykset | 99 | 2 736 | 0 | 2 835 |
| Tytäryrityksien hankinta | 460 | 0 | 2 160 | 2 620 |
| Hankintameno 31.12.2007 | 12 686 | 7 843 | 2 935 | 23 464 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2007 | 0 | –2 188 | –80 | –2 268 |
| Poistot tilikaudella | 0 | –1 428 | –452 | –1 880 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2007 | 0 | –3 616 | –532 | –4 148 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2007 | 12 127 | 2 919 | 695 | 15 741 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2007 | 12 686 | 4 226 | 2 403 | 19 315 |
| 1 000 euroa | Liikearvo | Kehittämis- menot |
Muut aineettomat hyödykkeet |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2006 | 9 205 | 3 763 | 75 | 13 043 |
| Lisäykset | 194 | 1 344 | 72 | 1 610 |
| Tytäryrityksien hankinta | 2 728 | 0 | 628 | 3 356 |
| Hankintameno 31.12.2006 | 12 127 | 5 107 | 775 | 18 009 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2006 | 0 | –1 249 | 0 | –1 249 |
| Poistot tilikaudella | 0 | –939 | –80 | –1 019 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2006 | 0 | –2 188 | –80 | –2 268 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2006 | 9 205 | 2 514 | 75 | 11 794 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2006 | 12 127 | 2 919 | 695 | 15 741 |
Arvonalentumistestausta varten konsernin liikearvot on kohdistettu määritellyille segmenteille, jotka muodostavat erillisen rahavirtaa tuottavan yksikön. Liikearvojen yhteenlaskettu kirjanpitoarvo oli 12,7 miljoonaa euroa 31.12.2007. Liikearvo on kohdistettu seuraaville rahavirtaa tuottaville yksiköille: Teleste Broadband Cable Networks 6,3 miljoonaa euroa (sisältäen Flomatik AS, PromaCom AB, Teleste Electronics (SIP) Co. ja DINH Telecom S.A.), Teleste Video Networks 6,4 miljoonaa euroa (sisältäen Teleste Video Networks AB ja Suomen Turvakamera Oy).
Liikearvojen arvonalentumistestauksessa segmenttien kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritelty käyttöarvoon perustuen. Testauksessa käytetyt rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin strategialukuihin ja budjetteihin. Laskelmat on laadittu 10 vuodelle, joissa ensimmäisen vuoden kassavirtaoletus perustuu budjettiin ja neljän seuraavan vuoden kasvuoletus on 20 % vuodessa. Tämän ajankohdan jälkeisten 5 vuoden ennakoidut vastaiset rahavirrat on arvioitu ekstrapoloimalla ennakoidut rahavirrat 5 %:n kasvuarvion avulla. Johdon näkemys viiden vuoden jälkeisiin kassavirtoihin perustuu varovaisuuteen koska toimialan muutoksia on vaikea arvioida. Tätä kasvuprosenttia on käytetty kaikissa segmenteissä. Laskelmissa käytetty diskonttauskorko on 12,6 % (12,1 %). Segmenttien terminaaliarvo arvonalentumislaskelmissa on laskettu kaavalla, jossa oletus on että 10. vuoden kassavirta jatkuu samana tarkastelujakson jälkeenkin.
Yhtiön johdon käsitys on, että minkään laskelmissa käytetyn keskeisen muuttujan mahdollinen muutos kohtuullisesti arvioituna ei johtaisi siihen tilanteeseen, jossa segmentin kirjanpitoarvo ylittäisi siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Osittainen arvonalentumiskirjaus toteutuisi Video Networks -liiketoiminta-alueelle, jos kasvuoletus puolittuisi ja diskonttokorko nousisi 3 %-yksikköä.
Konserni on saanut 2,1 miljoonaa euroa avustusta Tekesiltä tuotekehityskustannuksiin vuonna 2007 (2,5 miljoonaa euroa vuonna 2006). Saadusta avustuksesta on kirjattu 0,66 miljoonaa euroa (0,67 miljoonaa euroa vuonna 2006) aktivoitujen tuotekehitysmenojen hankintamenon vähennykseksi. Tuotekehitysavustuksiin liittyy ehto, jonka mukaan hankkeen kokonaiskustannuksista vähintään 10 % on kohdistuttava kotimaisen pk-sektorin alihankintatyöhön.
| 1 000 euroa | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| 12 Muut rahoitusvarat | ||
| Noteeraamattomat osakesijoitukset | 723 | 1 116 |
| Myytävissä olevat sijoitukset yhteensä tilikauden lopussa | 723 | 1 116 |
Konserni on myynyt noteeraamattomia osakesijoituksia päättyneellä tilikaudella. Suurimmasta yksittäisestä myynnistä on tilikaudella saatu 353 tuhatta euroa myyntivoittoa. Jäljelle jääneet osakesijoitukset on edelleen arvostettu hankintamenoon, perustuen johdon arvioon.
| Liitetiedot | |||
|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | 1.1.2007 | Kirjattu tuloslaskelmaan |
31.12.2007 |
| 13 Laskennalliset verosaamiset ja -velat | |||
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2007 aikana. | |||
| Laskennalliset verosaamiset: | |||
| Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset | 392 | 271 | 663 |
| Varaukset | 306 | –75 | 231 |
| Verotuksessa huomioimattomat poistot | 349 | –64 | 285 |
| Yhteensä | 1 047 | 132 | 1 179 |
| Laskennalliset verovelat: | |||
| Aineettomien hyödykkeiden aktivointi | –758 | –341 | –1 099 |
| Aineettomien hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon | –143 | 80 | –527 |
| Kertyneet poistoerot | –516 | 49 | –467 |
| Muut erät | 3 | –286 | –283 |
| Yhteensä | –1 414 | –498 | –2 376 |
Konsernitaseessa laskennalliset verosaamiset ja -velat on netotettu.
Taseen velkojen muutos ei vastaa tuloslaskelman laskennallisen verokustannuksen kasvusta johtuen aineettomien hyödykkeiden käypään arvoon kohdistuvan verovelan kirjauskäytännöstä ja konsernin sisäisistä eliminoinneista.
| 1 000 euroa | 1.1.2006 | Kirjattu tuloslaskelmaan |
31.12.2006 |
|---|---|---|---|
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2006 aikana. | |||
| Laskennalliset verosaamiset: | |||
| Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset | 200 | 192 | 392 |
| Varaukset | 432 | –126 | 306 |
| Vahvistetut verotukselliset tappiot | 25 | –25 | 0 |
| Verotuksessa huomioimattomat poistot | 450 | –101 | 349 |
| Yhteensä | 1 107 | –60 | 1 047 |
| Laskennalliset verovelat: | |||
| Aineettomien hyödykkeiden aktivointi | –653 | –105 | –758 |
| Aineettomien hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon | 0 | –143 | –143 |
| Kertyneet poistoerot | –514 | –2 | –516 |
| Muut erät | 0 | 3 | 3 |
| Yhteensä | –1 167 | –247 | –1 414 |
Konsernitaseessa laskennalliset verosaamiset ja -velat on netotettu.
Konsernilla oli 31.12.2007 verotuksellisia tappioita ulkomaisissa tytäryhtiöissä 411 tuhatta euroa. Tästä ei ole kirjattu laskennallista verosaamista tappion käyttöön liittyvästä epävarmuudesta johtuen. Kyseisillä tappioilla ei ole vanhenemisrajaa.
Ulkomaisten tytäryritysten jakamattomista voittovaroista, 5 724 tuhatta euroa vuonna 2007 (4 994 tuhatta euroa vuonna 2006), ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa. Tämä johtuu siitä, että emoyhtiö pystyy määräämään veron realisoitumisen ajankohdan eikä realisoituminen ole todennäköistä lähitulevaisuudessa.
| 1 000 euroa | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| 14 Vaihto-omaisuus | ||
| Aineet ja tarvikkeet | 3 851 | 3 846 |
| Keskeneräiset tuotteet | 4 980 | 5 839 |
| Valmiit tuotteet | 7 104 | 6 919 |
| Yhteensä | 15 936 | 16 604 |
Tilikaudella kirjattiin kuluksi 1 187 tuhatta euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa. Varastojen arvostukseen nettorealisointiarvoonsa on tilikauden lopussa yhteensä 4 539 tuhannen euron varaus (3 352 tuhatta euroa vuonna 2006).
| Liitetiedot | ||
|---|---|---|
| 1 000 euroa | 2007 | 2006 |
| 15 Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset | ||
| Myyntisaamiset Siirtosaamiset Muut saamiset |
23 498 2 061 896 |
17 873 4 082 454 |
| Yhteensä | 26 455 | 22 409 |
| 16 Rahavarat | ||
| Käteinen raha ja pankkitilit | 7 702 | 6 789 |
| Yhteensä | 7 702 | 6 789 |
| Rahavirtalaskelmassa mainitut rahavarat | 7 702 | 6 789 |
| 1 000 euroa | Osakkeiden lukumäärä, 1 000 kpl |
Omat osakkeet, 1 000 kpl |
Osakkeet yhteensä, |
Osake- pääoma, 1 000 kpl 1 000 euroa |
Ylikurssi- rahasto, 1 000 euroa |
|---|---|---|---|---|---|
| 17 Oma pääoma | |||||
| 1.1.2006 Osakeoptioiden käyttö Omien osakkeiden luovutus |
16 855 50 30 |
485 0 –30 |
17 340 50 0 |
6 935 20 0 |
1 277 141 0 |
| 31.12.2006 | 16 934 | 455 | 17 389 | 6 955 | 1 418 |
| Osakeoptioiden käyttö Omien osakkeiden luovutus |
282 103 |
0 –103 |
282 0 |
12 0 |
87 0 |
| 31.12.2007 | 17 319 | 352 | 17 671 | 6 967 | 1 504 |
Teleste Oyj:n osakkeiden määrä 31.12.2007 oli 17 671 305 kpl (17 389 302 kpl 31.12.2006). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on täysimääräisesti maksettu.
Teleste Oyj:n 3.4.2007 pidetty varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen hankkimaan omia osakkeita enintään 1 290 000 kappaletta, luovuttamaan omia osakkeita enintään 1 730 000 kappaletta. Yhtiökokouksen antamia valtuutuksia omien osakkeiden hankinnasta ja osakeannista ei käytetty vuonna 2007. Omia osakkeita luovutettiin 92 388 kappaletta osana DINH-osakekannan hankinnan yhteydessä ja 10 180 kappaletta johdon osakepalkkaukseen.
Teleste Oyj:n 4.4.2006 pidetty varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen hankkimaan omia osakkeita enintään 1 215 000 kappaletta, luovuttamaan omia osakkeita enintään 1 700 000 kappaletta ja korottamaan osakepääomaa enintään 3 400 000 osakkeella. Yhtiökokouksen antamia valtuutuksia omien osakkeiden hankinnasta ja osakeannista ei käytetty vuonna 2006. Omia osakkeita luovutettiin 30 000 kappaletta osana Suomen Turvakamera Oy:n osakekannan hankinnan yhteydessä.
Optio-ohjelmien perusteella merkityt osakkeet oikeuttavat osinkoon, kun osakepääoman korotus on rekisteröity. Optio-oikeuksien perusteella merkittyihin osakkeisiin liittyvä osakkeenomistajan äänioikeus ja muut oikeudet yhtiössä alkavat, kun osakepääoman korotus on rekisteröity.
Muuntoerot sisältää ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten euromääräiseksi muuntamisesta syntyneet muuntoerot.
Hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,24 euroa/osake (0,20 euroa/osake vuonna 2006) tilinpäätöspäivän jälkeen.
Yhtiöllä oli vuonna 2007 voimassa kolme optio-ohjelmaa, joissa kussakin on kahdesta kolmeen alalajia. Optio-ohjelmat laskettiin liikkeelle varsinaisen yhtiökokouksen päätöksillä vuosina 2002, 2004 ja 2007. Optio-oikeudet ovat voimassa noin kuusi vuotta liikkeellelaskusta ja osakkeiden merkintäaika kestää noin kaksi vuotta. Optiot ovat toteutettavissa osakkeina. Ohjelmien puitteissa optio-oikeuksia myönnetään hallituksen päätöksellä Teleste-konsernin avainhenkilöille tai Telesten tytäryhtiölle, joka voi hallituksen päätöksellä antaa optioita edelleen yhtiön avainhenkilöille. Mikäli optionomistajan työsuhde Telesteen päättyy ennen oikeuksien vapautumista, on hänen palautettava optio-oikeudet yhtiölle. Optio-oikeuksien syntymisehtona on paitsi tietty työssäoloaika myös tulokseen, saatuihin tilauksiin ja pääoman tuottoon liittyvät kriteerit. Optiot raukeavat, ellei niitä ei ole lunastettu merkintäajan puitteissa. Optioiden tarkemmat ehdot on esitetty alla olevassa taulukossa. Johtoryhmällä ja toimitusjohtajalla on osakepalkkiojärjestelmä, josta on johdon osalta lisätietoa liitetiedossa lähipiiritapahtumat.
Teleste on soveltanut IFRS 2 -standardia niihin optio-ohjelmiin, joissa optiot on myönnetty 7.11.2002 jälkeen ja joihin ei ole syntynyt työntekijöille lopullista oikeutta ennen 1.1.2005. Myönnetyt optio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon Black-Scholes-optiohinnoittelumallilla etuisuuksien myöntämishetkellä (jakoajankohta henkilöille) ja optiot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan henkilöstökuluihin jaksotettuna oikeuden ansaintakaudelle.
| 2004A 16.3.2004 15.6.2004 4.4.2006 15.11.2006 300 000 1 5,98 |
2004B 16.3.2004 15.6.2004 4.4.2006 15.11.2004 300 000 1 |
2007A 3.4.2007 24.8.2007 280 000 1 |
2007B 3.4.2007 280 000 1 |
2007C 3.4.2007 280 000 1 |
1 990 000 |
|---|---|---|---|---|---|
| Kyllä 5,86 5,70 5,50 1.4.2007 30.4.2009 5,1 1,3 |
6,59 Kyllä 6,47 6,31 6,11 1.4.2008 30.4.2010 6,1 2,3 |
12,69 Kyllä – – 12,69 1.4.2010 30.4.2012 5,1 4,3 |
– Kyllä – – * 1.4.2011 30.4.2013 6,1 5,3 |
– Kyllä – – ** 1.4.2012 30.4.2014 7,1 6,3 |
|
| 39 | 47 39 |
– | – |
| Oikeuden syntymäehdot | ||
|---|---|---|
| * määräytyy huhtikuussa 2008 ** määräytyy huhtikuussa 2009 |
||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Optio-oikeudet 2002 | Optio-oikeudet 2004 | Optio-oikeudet 2007 | ||||
| 2002A | 2002B | 2004A | 2004B | 2007A | 2007B | 2007C |
| alkamiseen saakka, tai 9 kk mikäli myönnetty merkintäajan jo alettua |
Työssäoloaika merkintäajan | Työssäolo myöntämisestä merkintäajan alkamiseen saakka |
Työssäolo myöntämisestä merkintäajan alkamiseen saakka |
|||
| Lisäehto 2006 myönnetyille Lisäehto 2006 myönnetyille optioille: 2006 vuositason optioille: 2006 vuositason tilaukset 100 Meur, tilaukset 100 Meur, liiketulos 10 Meur liiketulos 10 Meur |
||||||
| Osakekohtainen tulos | ||||||
| 0,30 | 0,35 | |||||
| Sijoitetun pääoman tuotto | ||||||
| 20 % | 25 % | |||||
| Oikeuksien vapautuminen edellyttää johtoryhmän osalta osakeomistusta, joka vastaa henkilön bruttovuosipalkkaa tai 20 % realisoiduista optio-oikeuksista saadusta bruttomääräisestä edusta |
Oikeuksien vapautuminen edellyttää johtoryhmän osalta osakeomistusta, joka vastaa henkilön bruttovuosipalkkaa tai 20 % realisoiduista optio-oikeuksista saadusta bruttomääräisestä edusta |
| Liitetiedot | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tilikauden tapahtumat 2007 | Optio-oikeudet 2002 | Optio-oikeudet 2004 | Optio-oikeudet 2007 | Yht. | Merkintä- hinnat painotettu, euroa |
|||||
| 2002A | 2002B | 2004A | 2004B | 2007A | 2007B | 2007C | ||||
| Määrät 1.1.2007 | ||||||||||
| Optioita jaettu | 265 100 | 263 100 | 291 700 | 294 300 | 0 | 0 | 0 | 1 114 200 | 5,35 | |
| Optioita palautunut | 11 550 | 11 550 | 43 600 | 28 400 | 0 | 0 | 0 | 95 100 | 5,62 | |
| Optioita mitätöity | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | -- | |
| Optioita käytetty osakkeiden merkintään | 10 000 | 39 550 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 49 550 | 3,23 | |
| Optioita ulkona | 243 550 | 212 000 | 248 100 | 265 900 | 0 | 0 | 0 | 969 550 | 5,44 | |
| Optioita varastossa | 21 450 | 23 450 | 51 900 | 34 100 | 0 | 0 | 0 | 130 900 | 5,45 | |
| Toteutettavissa olevat | 265 000 | 235 450 | 300 000 | 300 000 | 0 | 0 | 0 | 1 100 450 | 5,44 | |
| Tilikauden muutokset | ||||||||||
| Optioita jaettu | 0 | 0 | 0 | 0 | 260 000 | 0 | 0 | 260 000 | 12,69 | |
| Optioita palautunut | 0 | 0 | 0 | 12 000 | 0 | 0 | 0 | 12 000 | 6,11 | |
| Optioita mitätöity | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | -- | |
| Optioita käytetty osakkeiden merkintään | 221 965 | 60 038 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 282 003 | 5,76 | |
| Merkintäjakson vaihdolla painotettu keskikurssi, |
10,87* | 10,10** | 9,54*** | -- | -- | -- | -- | 0 | -- | |
| Optioita rauennut | 43 035 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 43 035 | -- | |
| Määrät 31.12.2007 | -- | |||||||||
| Optioita jaettu | 265 100 | 263 100 | 291 700 | 294 300 | 260 000 | 0 | 0 | 1 374 200 | 6,58 | |
| Optioita palautunut | 11 550 | 11 550 | 43 600 | 40 400 | 0 | 0 | 0 | 107 100 | 5,50 | |
| Optioita mitätöity | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | -- | |
| Optioita rauennut | 43 035 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 43 035 | 6,75 | |
| Optioita käytetty osakkeiden merkintään | 231 965 | 99 588 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 331 553 | 5,35 | |
| Optioita ulkona | 0 | 151 962 | 248 100 | 253 900 | 260 000 | 0 | 0 | 913 962 | 7,15 | |
| Optioita varastossa | 0 | 23 450 | 51 900 | 46 100 | 20 000 | 0 | 0 | 141 450 | 6,15 | |
| Toteutettavissa olevat | 0 | 175 412 | 300 000 | 300 000 | 280 000 | 0 | 0 | 1 055 412 | 7,01 |
* Telesten osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi 2002A:lle 1.1.–1.10.2007
** Telesten osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi 2002B:lle 1.1.–31.12.2007
*** Telesten osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi 2004A:lle 1.4.–31.12.2007
| Liitetiedot | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tilikauden tapahtumat 2006 | Optio-oikeudet 2002 | Optio-oikeudet 2004 | Optio-oikeudet 2007 | Yht. | Merkintä- hinnat painotettu, euroa |
||||
| 2002A | 2002B | 2004A | 2004B | 2007A | 2007B | 2007C | |||
| Määrät 1.1.2006 | |||||||||
| Optioita jaettu Optioita palautunut työsuhteen päättymisen takia Optioita mitätöity Optioita käytetty osakkeiden merkintään |
242 000 | 240 000 | 264 000 | 275 000 | 1 021 000 | 5,52 | |||
| Optioita ulkona | 242 000 | 240 000 | 264 000 | 275 000 | 1 021 000 | 5,52 | |||
| Optioita varastossa | 33 000 | 35 000 | 36 000 | 25 000 | 129 000 | 5,37 | |||
| Toteutettavissa olevat | 275 000 | 275 000 | 300 000 | 300 000 | 1 150 000 | 5,50 | |||
| Tilikauden muutokset | |||||||||
| Optioita jaettu | 23 100 | 23 100 | 27 700 | 19 300 | 93 200 | 5,29 | |||
| Optioita palautunut työsuhteen päättymisen takia |
31 000 | 20 000 | 51 000 | 5,94 | |||||
| Optioita palautunut kriteerien vuoksi Optioita mitätöity |
11 550 | 11 550 | 12 600 | 8 400 | 44 100 | 5,25 | |||
| Optioita käytetty osakkeiden merkintään | 10 000 | 39 550 | 0 | 0 | 49 550 | 3,23 | |||
| Merkintäjakson vaihdolla painotettu keskikurssi, euroa Optioita rauennut |
9,81* | 10,21** | -- | -- | |||||
| Määrät 31.12.2006 | |||||||||
| Optioita jaettu | 265 100 | 263 100 | 291 700 | 294 300 | 1 114 200 | 5,35 | |||
| Optioita palautunut Optioita mitätöity |
11 550 | 11 550 | 43 600 | 28 400 | 95 100 | 5,62 | |||
| Optioita käytetty osakkeiden merkintään | 10 000 | 39 550 | 0 | 0 | 49 550 | 3,23 | |||
| Optioita ulkona | 243 550 | 212 000 | 248 100 | 265 900 | 969 550 | 5,44 | |||
| Optioita varastossa | 21 450 | 23 450 | 51 900 | 34 100 | 130 900 | 5,45 | |||
| Toteutettavissa olevat | 265 000 | 235 450 | 300 000 | 300 000 | 1 100 450 | 5,44 |
* Telesten osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi 2002A:lle 1.1.–31.12.2006 ** Telesten osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi 2002B:lle 1.2.–31.12.2006
Optioiden käypä arvo on määritetty Black-Scholes-optiohinnoittelumallilla. Optioille määritellään niiden myöntämishetkelle käypä arvo, joka kirjataan henkilöstökuluihin optioiden sitouttamisajalle. Myöntämishetki on hallituksen päätöspäivä. Tilikaudella arvostettujen optioiden käypä arvo yhteensä oli 322 400 euroa ja kaikkien voimassaolevien optioiden vaikutus yhtiön tulokseen tilikaudella oli 424 408 euroa. IFRS-säännösten mukaisesti niitä optioita, jotka on myönnetty ennen 7.11.2002 tai jotka vapautuvat ennen 1.1.2005, ei ole kirjattu kuluksi tilinpäätökseen. Black-Scholes-mallin keskeisimmät oletukset on listattu alla olevassa taulukossa.
| Optio-oikeudet | 2002A | 2002B | 2004A | 2004B | 2007A |
|---|---|---|---|---|---|
| Jaetut optiot, kpl | 265 100 | 263 100 | 291 700 | 294 300 | 260 000 |
| Osakekurssi, euroa | 9,03 | ||||
| Merkintähinta, euroa | 6,75 | 2,09 | 5,50 | 6,11 | 12,69 |
| Volatiliteetti * | 40 %/20 % | 40 %/20 % | 35 %/20 % | 30 %/20 % | 33,7 %* |
| Voimassaoloaika, vuotta | 4,5 | 5,5 | 4,8 | 4,9 | 4,7 |
| Riskitön korko | 4 %/2,5 % | 4 %/2,5 % | 4 %/2,5 % | 4 %/2,5 % | 4,2 % |
| Odotetut osingot | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Arvonmääritysmalli | BS | BS | BS | BS | BS |
| Palautuvat optiot | 0 % | ||||
| Käypä arvo yhteensä, euroa | 322 400 | ||||
| Vaikutus yhtiön tulokseen 2007, euroa | 115 906 | 240 729 | 67 773 |
* volatiliteetti on arvioitu osakkeen historiallisesta kurssivaihtelusta käyttäen kuukausittaisia havaintoja option juoksuaikaa vastaavalta ajalta
| Liitetiedot | ||
|---|---|---|
| 1 000 euroa | 2007 | 2006 |
| 18 Korolliset velat | ||
| Pitkäaikaiset Rahoitusleasingvelat |
1 700 | 742 |
| Yhteensä | 1 700 | 742 |
| Lyhytaikaiset Pankkilainat Rahoitusleasingvelkojen seuraavan vuoden lyhennykset |
7 140 643 |
7 000 270 |
| Yhteensä | 7 783 | 7 270 |
| Korolliset pankkilainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja rahoitusleasingvelat käypään arvoon. | ||
| Konsernin korollisten pitkäaikaisten velkojen valuuttajakauma on seuraava: | ||
| 1 000 euroa | 31.12.2007 | 31.12.2006 |
| EUR | 1 700 | 742 |
| Konsernin korollisten pitkäaikaisten velkojen korkokannat ovat seuraavat: Rahoitusleasingvelat |
1 700 | 742 4,6 % 3,9 %–4,2 % |
| Konsernin korollisten lyhytaikaisten velkojen valuuttajakauma: | ||
| EUR | 100 % | 100 % |
| 100 % | 100 % | |
| Konsernin korollisten lyhytaikaisten velkojen korkokannat ovat seuraavat: Pankkilainat Rahoitusleasingvelat |
4,8 % | 3,7 % 4,6 % 3,9 %–4,2 % |
| Konsernin rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat ovat seuraavat: | ||
| Vähimmäisvuokrien kokonaismäärä |
| Yhden vuoden kuluessa Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua |
723 1 806 |
270 813 |
|---|---|---|
| Vähimmäisvuokrat yhteensä | 2 529 | 1 083 |
| Vähimmäisvuokrien nykyarvo | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 644 | 274 |
| Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua Vähimmäisvuokrien nykyarvo yhteensä |
1 700 2 344 |
735 1 009 |
| Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut | 185 | 74 |
| Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä | 2 529 | 1 083 |
| Liitetiedot | |||
|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | Takuu- varaukset |
Uudelleen- järjestely- varaukset |
Yhteensä |
| 19 Varaukset | |||
| 1.1.2007 Varausten lisäykset/vähennykset Käytetyt varaukset |
1 168 –225 0 |
107 –107 0 |
1 275 –332 0 |
| 31.12.2007 | 943 | 0 | 943 |
| 2007 | |||
| Pitkäaikaiset varaukset | 425 | ||
| Lyhytaikaiset varaukset | 518 | ||
| Yhteensä | 943 |
Konserni antaa tietyille tuotteilleen 12–36 kuukauden takuun. Mikäli tuotteissa havaitaan vikoja takuun aikana, ne korjataan konsernin kustannuksella tai asiakkaalle annetaan vastaava uusi tuote. Takuuvarauksen suuruus perustuu takuukulujen määrää koskevaan historialliseen kokemukseen viallisista tuotteista ja arvioituun takuukulujen määrään.
Uudelleenjärjestelyvaraus johtui vuoden 2002 aikana toteutetusta myyntiorganisaation muutoksesta.
| 1 000 euroa | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| 20 Ostovelat ja muut velat | ||
| Lyhytaikaiset | ||
| Ostovelat | 7 724 | 9 462 |
| Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset | 4 159 | 3 879 |
| Korkovelat ja muut rahoitusvelat | 190 | 140 |
| Muut siirtovelat | 3 865 | 3 608 |
| Muut velat | 3 658 | 3 831 |
| Yhteensä | 19 596 | 20 920 |
Sisältää kauden verotettavaan tuloon tuloon perustuvat verovelat.
Muihin siirtovelkoihin sisältyy tilikauden tuloksen perusteella maksettava verovelka 580 tuhatta euroa (857 tuhatta euroa 31.12.2006).
Konsernin rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on rahoituksellisten riskien tunnistaminen, mittaaminen ja niiltä suojautuminen rahoitusmarkkinoiden hintavaihteluista ja muista tekijöistä johtuvien tulos-, tase- ja rahavirtavaikutusten vähentämiseksi. Lisäksi tavoitteena on varmistaa konsernin riittävä maksuvalmius kustannustehokkaasti.
Konsernin rahoitusriskienhallinnan pääperiaatteet sekä vastuu rahoitusriskien hallinnasta on määritelty hallituksen hyväksymässä konsernin riskienhallinnan toimintaperiaatteissa ja sitä koskevissa tarkemmissa ohjeissa. Hallitus vastaa riskienhallinnan valvonnasta. Konsernihallinto hoitaa konsernin rahoitusriskien koordinoinnin ja valvonnan sekä suojaustoimenpiteet pankkien kanssa emoyhtiön nimissä. Konsernin toimintaperiaate on riskiä välttävä. Riskien tunnistaminen on liiketoimintayksiköiden ja konsernihallinnon yhteinen tehtävä.
Teleste ei toistaiseksi sovella IAS 39:n mukaisen suojauslaskennan periaatteita kirjanpidossaan, sillä IFRS:n käyttöönotto ei ole merkittävästi lisännyt tuloslaskelman vaihteluherkkyyttä.
Rahoitusriskit jaetaan markkina-, luotto-, maksuvalmius- sekä rahavirran korkoriskiin, joita on kuvattu alla tarkemmin. Konsernilla ei ole merkittäviä hintariskejä.
Markkinariski koostuu seuraavista kolmesta riskistä: valuutta-, hinta- ja korkoriski. Niistä johtuvat valuuttakurssien, markkinahintojen tai markkinakorkojen vaihtelut voivat aiheuttaa muutoksen rahoitusinstrumentin arvossa ja siten näillä muutoksilla voi olla vaikutus konsernin tulokseen, taseeseen ja rahavirtoihin.
Konsernin valuutta-asema muodostuu liiketapahtumiin liittyvistä eristä sekä ulkomaisiin yksikköihin tehdyistä nettosijoituksista. Konsernin valuuttakurssiriskit syntyvät valuuttamääräisistä saamisista ja veloista, myynti- ja ostosopimuksista sekä myös ennustetuista myynneistä ja ostoista. Pääosa konsernin liikevaihdosta on Euro-määräistä, USD:n osuus on noin 3 %, Ruotsin ja Norjan kruunujen osuus liikevaihdosta on yhteensä noin 15 % ja Englannin punnan osuus on noin 7 %. Konsernin materiaalikuluista Euron osuus on noin 68 % ja USD:n osuus on lähes 25 %. Konsernin suojauspäätökset perustuvat 6 kk:n ennustettuun nettokassavirtaan.
Ulkomaanrahanmääräiset varat ja velat muutettuna euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin ovat seuraavat:
| 2007 | 2006 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| USD | SEK | NOK | GBP | USD | SEK | NOK | GBP | |
| Lyhytaikaiset varat Lyhytaikaiset velat |
313 1 287 |
2 937 739 |
1 341 366 |
2 724 34 |
738 1 482 |
2 156 988 |
641 808 |
1 474 60 |
Tilinpäätöksessä 2007 konsernin nettokassavirtaan liittyvät suojaukset olivat seuraavat:
| Valuuttapositio | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Valuutta | Positio | Suojattu määrä |
Netto- | Suojaus- positio instrumentti |
Suojaus- suhde |
| USD | 3 077 | 2717 | 360 | Valuutta termiini |
88 % |
| SEK | 1 643 | 1 165 | 478 | Valuutta termiini |
71 % |
| NOK | 889 | 753 | 136 | Valuutta termiini |
85 % |
| GBP | 3 317 | 3 052 | 265 | Valuutta termiini |
92 % |
| Valuuttapositio | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Valuutta | Positio | Suojattu määrä |
Netto- | Suojaus- positio instrumentti |
Suojaus- suhde |
| USD | 3 829 | 3 796 | 33 | Valuutta termiini |
99 % |
| SEK | 2 290 | 1 991 | 299 | Valuutta termiini |
87 % |
| NOK | 1 635 | 1 213 | 422 | Valuutta termiini |
74 % |
| GBP | 3 793 | 2 978 | 815 | Valuutta termiini |
79 % |
Konserni suojaa lähtökohtaisesti ennustetut rahavirrat. Konserni käyttää valuuttakurssiriskeiltä suojautumiseen ainoastaan valuuttatermiinejä. Konsernin toimintaohjeena on kattaa ennakoidut valuuttakurssiriskit olennaisilta osin vähintään kuusi kuukautta eteenpäin ja liiketapahtumista syntyvä valuutta-asema tulee olla aina suojattu 80–100 prosenttisesti valuutoittain. Suojausten tasoa seurataan kuukausittain. Valuuttakurssiriskiä pyritään hallitsemaan myös muun muassa liiketoiminnan suunnittelun, hinnoittelun ja tarjousehtojen avulla. Hinnoittelujakso vaihtelee 3 kk:n ja 24 kk:n välillä.
Valuuttajohdannaisten yhteismäärä 31.12.2007 oli 7,4 miljoonaa euroa (10,1 miljoonaa euroa).
Koska konsernin ulkomaisiin yksiköihin tehtyihin nettosijoituksiin kohdistuva valuuttakurssiriski on suhteellisen matala, näiden erien laskennallisten euromäärien arvon vaihtelua (translaatioriski) ei suojata aktiivisesti. Euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden omien pääomien yhteismäärä oli 5,2 miljoonaa euroa (5,6 miljoonaa euroa).
| Rahoitusinstrumenteista aiheutuva IFRS 7 -standardin tarkoittama herkkyys markkinariskeille | 2007 Voitto/ tappio |
2006 Voitto/ tappio |
|---|---|---|
| 10 % muutos euron ja dollarin välisessä valuuttakurssissa | +–36 | +–3 |
| 10 % muutos euron ja Ruotsin kruunun välisessä valuuttakurssissa | +–48 | +–30 |
| 10 % muutos euron ja Norjan kruunun välisessä valuuttakurssissa | +–14 | +–42 |
| 10 % muutos euron ja punnan välisessä valuuttakurssissa | +–27 | +–81 |
Telesten korkoriski on pääasiassa rahavirran korkoriski ja syntyy taseen korollisista veloista. Lainat on sidottu lyhytaikaisiin viitekorkoihin. Koronmääräytymisjakso on maksimissaan yhden vuoden konsernin kaikissa pankkilainoissa tilikauden 2007 lopussa. Konsernin lainat ovat euromääräisiä. Vuonna 2007 konsernin lainakannan keskikorko oli 4,3 %. Rahoitusleasingsopimukset ovat kiinteäkorkoisia.
Konserni ei suojaa rahavirran korkoriskistä johtuvaa riskiasemaa, koska riskiasema on pieni.
| Ajankohta, jona koronmuutos tapahtuu | 1 vuoden sisällä |
1–5 vuoden sisällä |
yli 5 vuoden sisällä |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit Rahoitusvelat Lainat rahoituslaitoksilta |
7 140 | 7 140 |
Konsernin myyntisaamiset hajaantuvat eri maantieteellisille alueille asiakaskunnan kesken. Vastuu liiketoimintaan liittyvistä luottoriskeistä on siten ensisijaisesti konsernin maantieteellisillä alueilla. Liiketoimintaan liittyvää luottoriskiä hallitaan konsernin tätä koskevien sisäisten ohjeiden mukaisesti ja sitä pyritään vähentämään esimerkiksi vakuuksilla. Luottoriskit hyväksytään ja niitä seurataan konsernin johtoryhmässä.
Rahoitusinstrumentteihin liittyvää luottoriskiä, vas ta puoliriskiä, hallinnoidaan konsernitasolla. Tämä riski syntyy siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan. Vastapuoliriskin minimoimiseksi Teleste pyrkii rajoittamaan vastapuolet niihin pankkeihin ja muihin rahoituslaitoksiin, joilla on hyvä luottokelpoisuus. Likvidit varat sijoitetaan rahamarkkinainstrumentteihin, joissa on alhainen riski, esimerkiksi lyhytaikaisiin pankkitalletuksiin ja yritystodistuksiin.
Kaikki saamiset ovat vakuudettomia. Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Myyntisaamisista kirjatut arvonalentumistappiot ja niiden palautukset ilmenevät liitetiedosta 5. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut.
| 2007 | 2006 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Myyntisaamisten ikäjakauma | Brutto | Arvon- alentumis- tappio |
Yhteensä | Brutto | Arvon alentumis- tappio |
Yhteensä | |
| Erääntymättömät myyntisaamiset | 17 353 | 17 353 | 13 329 | 13 329 | |||
| 1–30 päivää erääntyneet myyntisaamiset | 4 122 | 4 122 | 3 190 | 3 190 | |||
| 31–60 päivää erääntyneet myyntisaamiset | 937 | 937 | 406 | 406 | |||
| yli 60 päivää erääntyneet myyntisaamiset | 1 086 | 1 086 | 982 | 20 | 962 | ||
| Yhteensä | 23 498 | 23 498 | 17 907 | 20 | 17 887 | ||
| Luottotappioiden mahdollinen enimmäismäärä tilipäätöshetkellä: | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Lainat ja muut saamiset | 26 455 | 22 409 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 732 | 1 116 |
Konsernin maksuvalmiusriskiä seurataan kassavirtaennusteisiin pohjautuvien raporttien avulla. Maksuvalmiusriskiä pyritään vähentämään riittävillä kassavaroilla, luottolimiiteillä sekä lainojen tasapainoisen maturiteettijakauman kautta. Maksuvalmiuden hallintaa tukee myös tehokas kassa- ja likviditeettihallinto. Tilikauden lopussa konsernin kassavarat olivat 7,7 miljoonaa euroa ja korollinen velka 9,5 miljoonaa euroa. Konsernihallinto vastaa keskitetysti konsernin korollisen vieraan pääoman hankinnasta. Konsernilla oli 31.12.2007 käyttämättömiä valmiusluottoja, joihin se on sitoutunut, ja nostamattomia lainoja, joissa on sitova luottolupaus, yhteensä 23 miljoonaa euroa. Konsernin lainasopimuksiin ja valmiusluottoihin, joihin konserni on sitoutunut, liittyy kannattavuus- ja kassavirtatyyppisiä kovenantteja.
Johdannaissopimusten kirjaus- ja arvostamisperiaatteet on esitetty konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa sekä tilinpäätöspäivän nimellisarvot ja käyvät arvot konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa Vastuut.
Korollisten rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat lainasopimuksiin perustuen olivat 31.12.2007 seuraavat:
| 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Pankkivelat | 7 287 | ||||
| Ostovelat | 7 724 | ||||
| Rahoitusleasingvelat | 720 | 653 | 653 | 393 | 110 |
| Johdannaiset | |||||
| Suoritettavat rahavirrat | –8 181 | ||||
| Saatavat rahavirrat | 8 029 | ||||
| Muut | 190 |
Korollisten rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat lainasopimuksiin perustuen olivat 31.12.2006 seuraavat:
| 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Pankivelat | 7 112 | ||||
| Ostovelat | 9 462 | ||||
| Rahoitusleasingvelat | 307 | 306 | 276 | 165 | 29 |
| Johdannaiset | |||||
| Suoritettavat rahavirrat | –9 979 | ||||
| Saatavat rahavirrat | 10 124 | ||||
| Muut | 140 |
Konsernin tavoitteena pääomarakenteen hallinnassa on turvata toiminnan jatkuvuus ja mahdollistaa investoinnit optimaalisella pääomarakenteella. Yhtiön johto arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti.
Konserni seuraa pääomarakenteensa kehitystä velan osuudella kokonaispääomasta. Tunnusluku lasketaan konsernin korollisen nettovelan suhteella korollisen nettovelan ja oman pääoman summaan. Konsernin tavoitteena on pitää tunnusluku alle 50 %.
Velan osuus kokonaispääomasta 31.12.2007 ja 31.12.2006 oli seuraava.
| 2007 | 2006 | |
|---|---|---|
| Korolliset velat | 9 483 | 8 012 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 7 702 | 6 789 |
| Korollinen nettovelka | 1 781 | 1 223 |
| Oma pääoma yhteensä | 46 669 | 37 661 |
| Korollinen nettovelka ja pääoma yhteensä | 48 450 | 38 884 |
| Velan osuus kokonaispääomasta | 3,7 % | 3,1 % |
Kaikki rahoitusvarat ja -velat on arvostettu käypään arvoon konsernitaseessa lukuunottamatta pitkäaikaista pankkilainaa, joka on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon.
Teleste käyttää tase-erien transaktioriskin suojaamiseen valuuttatermiinejä. Konserni ei toistaiseksi sovella IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa IFRS-tilinpäätöksissään, joten suojaustarkoituksessa käytettävien rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutokset kirjataan täysimääräisesti tuloslaskelmaan. Valuuttatermiinien käyvät arvot olivat –151 tuhatta euroa vuonna 2007 (2006 +144 tuhatta euroa) ja ne on kirjattu liiketuloksen oikaisuksi.
Myytävissä olevat sijoitukset koostuvat noteeraamattomien yhtiöiden osakkeista. Noteeraamattomat osakesijoitukset on arvostettu hankintamenoon, sillä niiden arvostaminen käypään arvoon arvostusmenetelmiä käyttäen ei ole ollut mahdollista. Sijoitusten käypä arvo ei ole ollut määritettävissä luotettavasti ja arvio vaihtelee merkittävästi tai vaihteluvälille sijoittuvien erilaisten arvioiden todennäköisyydet eivät ole kohtuullisesti määritettävissä ja käytettävissä käyvän arvon arvioimiseen.
Rahoitusleasingvelkojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin tuleviin rahavirtoihin. Diskonttokorkona on käytetty samanlaisten leasingsopimusten vastaavaa korkoa.
Ostovelkojen sekä muiden kuin johdannaisopimuksiin perustuvien saamisten käypä arvo vastaa niiden alkuperäistä kirjanpitoarvoa, sillä diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä, kun otetaan huomioon näiden erien juoksuaika.
Käyvän arvon määrittämiseen on käytetty seuraavia diskonttokorkoja:
| 2007 | 2006 | |
|---|---|---|
| Rahoitusleasingsopimukset | 4,6 % | 4,1 % |
| Liite | Käypään arvoon tulos- vaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat |
Lainat ja muut |
olevat saamiset rahoitusvarat |
Myytävissä Jaksotettuun hankinta menoon kirjattavat rahoitus- velat |
Tase-erien kirjanpito- arvot |
Käypä arvo |
|
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2007 Tase-erä | |||||||
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Muut rahoitusvarat Lyhytaikaiset rahoitusvarat |
12 | 732 | 732 | 732 | |||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 15 | 26 455 | 26 455 | 26 455 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 0 | 26 455 | 732 | 0 | 27 187 | 27 187 | |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 18 | 1 700 | 1 700 | 1 700 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 18 | 644 | 7 140 | 7 784 | 7 784 | ||
| Johdannaissopimukset | 25 | 152 | 152 | 152 | |||
| Ostovelat | 20 | 7 724 | 7 724 | 7 724 | |||
| Korkovelat ja muut rahoitusvelat | 20 | 190 | 190 | 190 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 2 496 | 0 | 0 | 15 054 | 17 550 | 17 550 | |
| 2006 Tase-erä | |||||||
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Muut rahoitusvarat | 12 | 1 116 | 1 116 | 1 116 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 15 | 22 265 | 22 265 | 22 265 | |||
| Johdannaissopimukset | 25 | 144 | 144 | 144 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 144 | 22 265 | 1 116 | 0 | 23 525 | 23 525 | |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 18 | 742 | 742 | 742 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 18 | 270 | 7 000 | 7 270 | 7 270 | ||
| Ostovelat | 20 | 9 462 | 9 462 | 9 462 | |||
| Korkovelat ja muut rahoitusvelat | 20 | 140 | 140 | 140 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 1 012 | 0 | 0 | 16 602 | 17 614 | 17 614 |
| Liitetiedot | ||
|---|---|---|
| 1 000 euroa | 2007 | 2006 |
| 23 Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut | ||
| Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa: |
| Yhteensä | 4 202 | 3 407 |
|---|---|---|
| Laskennalliset verot | 109 | 308 |
| Työsuhde-etuudet | 541 | 706 |
| Poistot | 3 552 | 2 393 |
Konserni vuokralle ottajana
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat ovat seuraavat:
| Yhden vuoden kuluessa | 1 097 | 955 |
|---|---|---|
| Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua | 1 539 | 1 910 |
| Yhteensä | 2 636 | 2 865 |
Konserni on vuokrannut muilla vuokrasopimuksilla ulkomailla käyttämänsä tuotanto- ja toimistotilat. Vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin 2–5 vuotta. Normaalisti näihin sopimuksiin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Sopimusten indeksiehtojen mukaan vuokratasoa korotetaan keskimäärin kahden vuoden välein.
Konserni on vuokrannut edelleen osan Suomen tuotanto- ja toimistokiinteistöstä ulkopuolisen yrityksen käyttöön. Sopimus on tehty toistaiseksi. Vuonna 2007 näihin rakennuksiin kohdistuvien vuokratuottojen määrä oli 120 tuhatta euroa (106 tuhatta euroa vuonna 2006).
| 1 000 euroa | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| 25 Vakuudet ja vastuusitoumukset | ||
| Omasta puolesta annetut vakuudet Takaukset Annetut muut vakuudet |
184 365 |
819 731 |
| Vuokravastuut Toimitilojen vuokravastuut Leasingvuokravastuut |
1 112 1 523 |
928 1 937 |
| Johdannaissopimukset Termiinisopimusten kohde-etuuden arvo Termiinisopimusten käypä arvo |
7 746 –152 |
9 980 144 |
Teleste-konsernissa lähipiiriin sisältyvät Teleste Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja.
| Konsernin ja emoyhtiön omistamat yritykset | Konsernin omistusosuus, äänivallasta, % |
Osuus % |
|---|---|---|
| Emoyritys Teleste Oyj, Turku, Suomi | ||
| DINH Technicom, Herstal, Belgia | 100 | 100 |
| DINH Telecom S.A, Herstal, Belgia | 100 | 100 |
| DINH Vlaanderen, Herstal, Belgia | 100 | 100 |
| Flomatik A/S, Porsgrun, Norja | 100 | 100 |
| Flomatik Network Services Ltd. Fareham, Englanti | 100 | 100 |
| Kaavisio Oy, Turku, Suomi | 100 | 100 |
| PromaCom AB, Tukholma, Ruotsi | 100 | 100 |
| PromaCom Intressenten AB, Tukholma, Ruotsi | 100 | 100 |
| Suomen Turvakamera Oy, Vantaa, Suomi | 100 | 100 |
| Suomen Yhteisantennit Oy, Turku, Suomi | 100 | 100 |
| Teleste Belgium SPRL, Bryssel, Belgia | 100 | 100 |
| Teleste d.o.o., Ljutomer, Slovenia | 100 | 100 |
| Teleste Electronics (SIP), Shuzhou, Kiina | 100 | 100 |
| Teleste France SAS, Pariisi, Ranska | 100 | 100 |
| Teleste Försäljning AB, Malmö, Ruotsi | 100 | 100 |
| Teleste GmbH, Hannover, Saksa | 100 | 100 |
| Teleste Kaurakatu Oy, Turku, Suomi | 100 | 100 |
| Teleste LLC, Georgetown Texas, USA | 100 | 100 |
| Teleste s.r.o., Bratislava, Slovakia | 100 | 100 |
| Teleste Sweden AB (entinen Flomatik AB), Tukholma, Ruotsi | 100 | 100 |
| Teleste UK Ltd, Cambridge, Englanti | 100 | 100 |
| Teleste Video Networks AB (entinen S-Link AB), Täby , Ruotsi | 100 | 100 |
| Teleste Video Networks Sp zoo (entinen S-Link ssp), Krakova, Puola | 100 | 100 |
Lähipiirin kanssa ovat toteutuneet seuraavat liiketapahtumat:
Johdon työsuhde-etuudet
| 1 000 euroa | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Toimitusjohtaja Maksetut palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet Osakepalkkio Osakeperusteiset maksut |
379 68 47 |
417 283 62 |
| Yhteensä | 494 | 762 |
Vuonna 2007 Telesten johdolle annettiin 40 000 kpl osakeoptioita (0 kpl vuonna 2006).
Johdon optio-oikeuksissa on muilta osin samanlaiset ehdot kuin muun henkilökunnan optioissa, paitsi Teleste 2004- ja 2007 -optioiden osalta, joiden ehtojen mukaan optioiden bruttomääräisestä tulosta on 20 %:lla merkittävä yhtiön osakkeita. Osakemerkintävelvollisuus lakkaa, kun salkussa on bruttovuosipalkan verran yhtiön osakkeita. 31.12.2007 johdolla oli 149 500 kpl myönnettyjä optioita, joista 69 500 kpl oli toteutettavissa (135 000 kpl ja 55 000 kpl toteuttavissa vuonna 2006). Emoyhtiön johdolla oli tilinpäätöshetkellä 0,67 % emoyhtiön osakkeista eli 118 525 osaketta (0,63 % eli 109 329 osaketta 31.12.2006).
Toimitusjohtajan vapaaehtoinen eläkemaksu oli 51 tuhatta euroa (47 tuhatta euroa tilikaudella 2006).
| Liitetiedot | ||
|---|---|---|
| 1 000 euroa | 2007 | 2006 |
| Johdon palkat ja palkkiot | ||
| Hallituksen puheenjohtaja Tapio Hintikka | 38 | 38 |
| Hallituksen jäsenet | 88 | 88 |
| Tero Laaksonen | 22 | 22 |
| Pertti Raatikainen | 22 | 22 |
| Timo Toivila | 22 | 22 |
| Pekka Vennamo | 22 | 22 |
| Toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara | 494 | 762 |
| Yhteensä | 620 | 888 |
Emoyhtiön toimitusjohtajan sopimuksen mukainen eläkeikä on 60 vuotta. Kyseisessä sopimuksessa on sovittu, että sopimuksen irtisanomisaika on kuusi (6 ) kuukautta toimitusjohtajan irtisanoessa sopimuksen ja 18 (kahdeksantoista) kuukautta yhtiön toimittaessa irtisanomisen. Hallituksen kiinteä palkkio on maksettu yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti yhtiön osakkeina, kokouspalkkiot on maksettu rahana.
Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia vuosina 2007 tai 2006.
Konsernin johdon tietoon ei ole tullut sellaisia olennaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet tilinpäätöslaskelmiin.
| Tase | |||
|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | Liite | 2007 | 2006 |
| Pysyvät vastaavat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 9 | 807 | 1 558 |
| Aineelliset hyödykkeet | 9 | 4 320 | 4 166 |
| Sijoitukset | 10 | 20 767 | 14 977 |
| 25 894 | 20 701 | ||
| Vaihtuvat vastaavat | |||
| Vaihto-omaisuus | 11 | 10 644 | 12 501 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 12 | 19 358 | 19 009 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 13 | 2 492 | 4 080 |
| 32 494 | 35 590 | ||
| Vastaavaa | 58 388 | 56 291 | |
| Oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 14 | 6 967 | 6 955 |
| Ylikurssirahasto | 14 | 1 504 | 1 417 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 14 | 2 531 | 0 |
| Edellisten tilikausien tulos | 14 | 16 141 | 10 583 |
| Tilikauden tulos | 14 | 7 130 | 8 852 |
| 34 273 | 27 807 | ||
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | 7 | 1 047 | 1 122 |
| Pakolliset varaukset | 15 | 889 | 1 176 |
| Vieras pääoma | |||
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 17 | 22 179 | 26 186 |
| Vastattavaa | 58 388 | 56 291 |
| Rahoituslaskelma | ||
|---|---|---|
| 1 000 euroa | 2007 | 2006 |
| Liiketoiminta | ||
| Liiketulos | 8 043 | 5 683 |
| Oikaisut liiketulokseen | 1 614 | 1 250 |
| Nettokäyttöpääoman muutos | –1 768 | –8 715 |
| Saadut korot | 223 | 134 |
| Maksetut korot | –727 | –303 |
| Saadut osingot | 1 602 | 4 806 |
| Maksetut konserniavustukset | –350 | 0 |
| Muut rahoituserät | –142 | –156 |
| Maksetut verot | –2 090 | –1 085 |
| Liiketoiminnan kassavirta | 6 405 | 1 614 |
| Investoinnit | ||
| Muun käyttöomaisuuden maksut | –1 080 | –723 |
| Myydyt osakkeet | 705 | 0 |
| Konserniyritykset | –5 835 | –3 677 |
| Investointien kassavirta yhteensä | –6 210 | –4 400 |
| Kassavirta ennen rahoitusta | 195 | –2 786 |
| Rahoitus | ||
| Lyhytaikaisen rahoituksen muutos | 0 | 4 000 |
| Maksetut osingot | –3 413 | –2 697 |
| Osakeanti | 1 630 | 161 |
| Rahoitus yhteensä | –1 783 | 1 464 |
| Likvidien varojen muutos | –1 588 | –1 322 |
| Likvidit varat 1.1. | 4 080 | 5 402 |
| Likvidit varat 31.12. | 2 492 | 4 080 |
Teleste Oyj on Teleste-konsernin emoyhtiö. Teleste Oyj:n y-tunnus on 1102267-8 ja kotipaikka on Turku. Yhtiön rekisteröity osoite on Seponkatu 1, 20660 Littoinen.
Ulkomaanrahanmääräiset liiketapahtumat kirjataan kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöksessä ulkomaanrahanmääräiset saamiset ja velat muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin noteeraamaan kurssiin. Myyntisaamisten muuntamisesta syntyvät kurssierot kirjataan liikevaihdon oikaisuksi ja ostovelkojen muuntamisesta syntyvät kurssierot ostojen oikaisuksi. Muut kurssivoitot ja tappiot kirjataan kurssieroiksi rahoitustuottojen ja kulujen ryhmään.
Yhtiöllä ei ole muita johdannaissopimuksia kuin valuuttaterminointeja. Terminointien avulla valuuttariskien vaikutus yhtiön tulokseen ja taloudelliseen asemaan pyritään eliminoimaan.
Yhtiön politiikkana on kattaa ennakoidut valuuttakurssiriskit olennaisilta osin vähintäin kuusi kuukautta eteenpäin. Terminointien tulosvaikutus kirjataan yhtiössä termiinien toteutushetkellä.
Käyttöomaisuuden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, vähennettynä kertyneillä poistoilla. Kuluvan käyttöomaisuuden suunnitelman mukaiset poistot lasketaan tasapoistoina ja ne perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Arvioidut taloudelliset pitoajat eri omaisuusryhmille ovat:
| Aineettomat oikeudet 3 vuotta | |
|---|---|
| Liikearvo 10 vuotta | |
| Muut pitkävaikutteiset menot 3 vuotta | |
| Rakennukset ja rakennelmat 25–33 vuotta | |
| Koneet ja kalusto 3–5 vuotta | |
| Tietokoneet 0–3 vuotta |
Käyttöomaisuuden tasearvosta tehdään arvonalennus, mikäli on ilmeistä, että tulonodotukset eivät kata hyödykkeen tasearvoa.
Tilikauden aikana hankitut tai perustetut yhtiöt sisältyvät tytäryhtiöosakkeisiin hankintahetkestä tai perustamisesta lähtien. Tilikauden aikana myydyt yhtiöt sisältyvät tytäryhtiöosakkeisiin myyntihetkeen saakka.
Muina pitkäaikaisina sijoituksina ja saamisina esitetään sijoitukset ja saamiset, joiden aiottu hallussapitoaika on yli vuoden mittainen.
Käyttöleasingsopimukset ja rahoitusleasingsopimuksin tehdyt hankinnat kirjataan tilinpäätökseen vuokrakuluina.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen jälleenhankinta- tai luovutushintaan. Hankintameno määritetään FIFO-periaatteella. Varaston arvoon on sisällytetty muuttuvien menojen lisäksi niiden osuus hankinnan ja valmistuksen kiinteistä menoista.
Rahat ja pankkisaamiset sisältävät käteiset varat ja pank ki tilit. Rahoitusarvopaperit sisältävät muut käteiseen rahaan rinnastettavat varat, kuten yritystodistukset.
Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan myönnetyillä alennuksilla, myyntiin liittyvillä välillisillä veroilla sekä ulkomaanrahanmääräisten myyntisaamisten muuntamisesta syntyvillä kurssieroilla. Myyntitulo kirjataan tuotoksi palvelun tai hyödykkeen luovutushetkellä.
Myyntituotot ja ennakoitu bruttovoitto olennaisista pitkäaikaisista toimitussopimuksista tuloutetaan valmistusasteen mukaan ns. milestone-menetelmällä, jossa tuloutus tapahtuu ennalta sovittujen osakokonaisuuksien perusteella tai cost-to-cost-menetelmällä. Toimitussopimusten ennakoitu bruttovoitto kirjataan tuotoksi samassa suhteessa kuin siitä tuloutettu liikevaihto. Cost-to-cost-menetelmä eli kustannuksiin perustuva valmistusasteen mukainen tuloutus lasketaan siten, että myyntituotto ja bruttovoitto kirjataan suhteuttamalla kertyneet kustannukset toimitussopimuksen ennakoituihin kokonaiskustannuksiin. Jos yhtiön voidaan katsoa olevan pitkäaikaisen toimitussopimuksen pääurakoitsija, alihankkijoiden raaka-aine-, palkka- ja muut tuotekustannukset otetaan huomioon valmistusasteen laskennassa. Mahdolliset muutokset pitkäaikaisen toimitussopimuksen ennakoiduissa kokonaiskustannuksissa tai tappiossa kirjataan niiden syntymishetkellä.
Tuotekehityskulut kirjataan vuosikuluna.
Yhtiön henkilöstön lakisääteinen eläketurva hoidetaan eläkevakuutusyhtiöiden kautta.
Tuloverot koostuvat tilikauden tulokseen kohdistuvasta verosta ja edellisen tilikauden verojaksotuksen oikaisusta.
Konsernin hankkimat omat osakkeet eivät sisälly tasearvoihin. Omien osakkeiden luovutus kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon 3.4.2007 alkaen.
| Liitetiedot | ||
|---|---|---|
| 1 000 euroa | 2007 | 2006 |
| 1 Liikevaihto | ||
| Liikevaihto liiketoiminnoittain | ||
| Broadband Cable Networks Video Networks |
88 067 11 812 |
73 934 13 283 |
| Yhteensä | 99 879 | 87 217 |
| Liikevaihto markkina-alueittain | ||
| Suomi | 8 704 | 7 848 |
| Pohjoismaat Muu Eurooppa |
14 210 71 830 |
14 136 58 733 |
| Muut | 5 135 | 6 500 |
| Yhteensä | 99 879 | 87 217 |
| 2 Liiketoiminnan muut tuotot | ||
| Tuotekehitysavustukset ja muut | 2 339 | 2 703 |
| Yhteensä | 2 339 | 2 703 |
| 3 Materiaalit ja palvelut | ||
| Ostot | 44 049 | 47 837 |
| Raaka-ainevaraston muutos | 708 | –291 |
| Ulkopuoliset palvelut | 44 757 2 742 |
47 546 1 963 |
| Yhteensä | 47 499 | 49 509 |
| 4 Henkilöstökulut | ||
| Palkat ja palkkiot | 18 542 | 16 578 |
| Eläkekulut Muut henkilösivukulut |
2 678 1 261 |
2 401 1 127 |
| Yhteensä | 22 479 | 20 106 |
| Palkat ja palkkiot toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille | 572 | 847 |
| Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia. |
||
| Henkilöstö tilikauden lopussa | 443 | 435 |
| Henkilöstö keskimäärin | 467 | 436 |
| Henkilöstö toiminnoittain tilikauden lopussa | ||
| Tuotekehitys | 143 | 119 |
| Tuotanto ja materiaalihallinto | 237 | 252 |
| Myynti ja markkinointi Talous, laatu ja tietotekniikka |
33 30 |
39 25 |
| Yhteensä | 443 | 435 |
| Liitetiedot | ||
|---|---|---|
| 1 000 euroa | 2007 | 2006 |
| 5 Suunnitelman mukaiset poistot | ||
| Muut pitkävaikutteiset menot | 392 | 305 |
| Rakennukset | 297 | 297 |
| Koneet ja kalusto | 342 | 381 |
| Konserniliikearvo | 752 | 752 |
| Yhteensä | 1 783 | 1 735 |
| Poistoeron muutos | ||
| Rakennukset | 187 | 170 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | –112 | –8 |
| Yhteensä | 75 | 162 |
| 6 Rahoitustuotot ja -kulut | ||
| Korkotuotot | 108 | 92 |
| Korkotuotot konserniyhtiöiltä | 115 | 42 |
| Korkokulut | –671 | –303 |
| Korkokulut konserniyhtiöille | –56 | 0 |
| Rahoituksen kurssierot | –142 | –171 |
| Muut rahoitustuotot ja -kulut | 316 | 15 |
| Osinkotuotot, konserniyhtiöiltä Osinkotuotot, ulkopuolisilta |
1 592 10 |
4 800 6 |
| Yhteensä | 1 272 | 4 481 |
| 7 Tilinpäätössiirrot | ||
| Tilinpäätössiirtojen kertymä emoyhtiössä muodostuu kertyneestä poistoerosta | 1 047 | 1 122 |
| 8 Tilikauden verot | ||
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | 1 966 | 1 490 |
| Edellisen tiliakauden verot | –56 | –15 |
| Yhteensä | 1 910 | 1 475 |
| Aineelliset hyödykkeet | |||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Aineettomat oikeudet |
alueet | Maa- Rakennukset | Koneet ja | Muut pitkä- kalusto vaikutteiset menot |
Yhteensä | ||||||
| Hankintameno 1.1. | 7 579 | 108 | 5 041 | 8 180 | 2 833 | 16 162 | |||||
| Lisäykset | 0 | 16 | 233 | 296 | 664 | 1 209 | |||||
| Vähennykset | 0 | 0 | 0 | 0 | –24 | –24 | |||||
| Hankintameno 31.12. | 7 579 | 124 | 5 274 | 8 476 | 3 473 | 17 347 | |||||
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. | 6 020 | 0 | 2 246 | 7 522 | 2 228 | 11 996 | |||||
| Tilikauden poistot | 752 | 0 | 298 | 339 | 394 | 1 031 | |||||
| Kertyneet poistot 31.12. | 6 772 | 0 | 2 544 | 7 861 | 2 622 | 13 027 | |||||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2007 | 807 | 124 | 2 730 | 615 | 851 | 4 320 | |||||
| Koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.2007 | 412 | ||||||||||
| Koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.2006 | 492 |
| Liitetiedot | |||
|---|---|---|---|
| Emoyhtiö | Osakkeet konserni- yhtiöissä |
Osakkeet muut |
Yhteensä |
| 10 Sijoitukset | |||
| Hankintameno 1.1. Lisäykset/vähennykset |
14 546 6 181 |
1 116 –391 |
15 662 5 790 |
| Hankintameno 31.12. | 20 727 | 725 | 21 452 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. | –685 | 0 | –685 |
| Kertyneet poistot 31.12. | –685 | 0 | –685 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2007 | 20 042 | 725 | 20 767 |
| 11 Vaihto-omaisuus | 2007 | 2006 | |
| Aineet ja tarvikkeet | 2 382 | 3 090 | |
| Keskeneräiset tuotteet | 3 844 | 5 363 | |
| Valmiit tuotteet | 4 418 | 4 048 | |
| Yhteensä | 10 644 | 12 501 | |
| 12 Lyhytaikaiset saamiset | |||
| Myyntisaamiset | 12 311 | 14 540 | |
| Myyntisaamiset konserniyhtiöiltä | 4 642 | 1 173 | |
| Muut saamiset konserniyhtiöiltä | 797 | 685 | |
| Siirtosaamiset | 1 608 | 2 611 | |
| Yhteensä | 19 358 | 19 009 | |
| 13 Likvidit varat | |||
| Rahat ja pankkisaamiset | 2 492 | 4 080 | |
| 14 Oman pääoman erien lisäykset ja vähennykset | 2007 | 2006 | |
| Osakepääoma 1.1. | 6 955 | 6 955 | |
| Uusmerkinnät | 12 | 0 | |
| Osakepääoma 31.12. | 6 967 | 6 955 | |
| Ylikurssirahasto 1.1. | 1 416 | 1 276 | |
| Emissiovoitto | 87 | 141 | |
| Omien osakkeiden käyttö Ylikurssirahasto 31.12. |
0 1 503 |
–1 1 416 |
|
| Sijoitettu vapaa oma pääoma 1.1. | 0 | 0 | |
| Uusmerkinnöistä | 1 531 | 0 | |
| Omien osakkeiden luovutus Sijoitettu vapaa oma pääoma 31.12. |
1 000 2 531 |
0 0 |
|
| Edellisten tilikausien voittovarat 1.1. | 19 435 | 12 968 | |
| Osingonjako | –3 413 | –2 697 | |
| Omien osakkeiden käyttö | 118 | 311 | |
| Edellisten tilikausien voittovarat 31.12. | 16 141 | 10 583 | |
| Kauden tulos | 7 130 | 8 852 | |
| Kertyneet voittovarat 31.12. Yhteensä |
23 271 34 273 |
19 435 27 807 |
Emoyhtiön osakepääoma koostuu yhdestä osakesarjasta ja jakaantuu 17 671 305 samanlajiseen osakkeeseen.
| Liitetiedot | ||
|---|---|---|
| 1 000 euroa | 2007 | 2006 |
| 15 Pakolliset varaukset | ||
| Takuuvaraukset Liiketoimintojen rakennemuutokset |
889 0 |
1 069 107 |
| Yhteensä | 889 | 1 176 |
| 16 Pitkäaikainen vieras pääoma | ||
| Korottomat velat | 0 | 0 |
| Yhteensä | 0 | 0 |
| 17 Lyhytaikainen vieras pääoma | ||
| Lainat rahalaitoksilta | 7 000 | 7 000 |
| Saadut ennakot | 95 | 95 |
| Ostovelat Ostovelat konserniyrityksille |
4 757 1 911 |
6 914 2 418 |
| Muut velat | 443 | 2 779 |
| Muut velat konserniyrityksille | 1 691 | 1 691 |
| Siirtovelat | 6 282 | 5 289 |
| Yhteensä | 22 179 | 26 186 |
| 18 Annetut vakuudet | ||
| Leasingvastuut: | ||
| Seuraavalla tilikaudella maksettavat | 526 | 476 |
| Myöhemmin maksettavat | 458 | 921 |
| Yhteensä | 984 | 1 397 |
| Vuokravastuut toimitiloista | 268 | 257 |
| Omasta puolesta annetut vakuudet | ||
| Pankkitakaukset | 184 | 819 |
| Tytäryhtiöiden puolesta annetut takaukset | 700 | 0 |
| 19 Johdannaissopimukset | ||
| Termiinisopimusten kohde-etuuden arvo | 7 746 | 9 980 |
| Termiinisopimusten käypä arvo | –112 | 144 |
Termiinisopimuksia käytetään ainoastaan liiketoiminnan valuuttakurssiriskiltä suojautumiseen.
| Konsernin omistusosuus, % |
Emoyhtiön omistusosuus, % |
|
|---|---|---|
| 20 Konsernin ja emoyhtiön omistamat yritykset | ||
| DINH Technicom, Herstal, Belgia | 100 | 100 |
| DINH Telecom S.A, Herstal, Belgia | 100 | 0 |
| DINH Vlaanderen, Herstal, Belgia | 100 | 0 |
| Flomatik A/S, Porsgrun, Norja | 100 | 100 |
| Flomatik Network Services Ltd. Fareham, Englanti | 100 | 100 |
| Kaavisio Oy, Turku, Suomi | 100 | 100 |
| PromaCom AB, Tukholma, Ruotsi | 100 | 100 |
| PromaCom Intressenten AB, Tukholma, Ruotsi | 100 | 0 |
| Suomen Turvakamera Oy, Vantaa, Suomi | 100 | 100 |
| Suomen Yhteisantennit Oy, Turku, Suomi | 100 | 100 |
| Teleste Belgium SPRL, Bryssel, Belgia | 100 | 100 |
| Teleste d.o.o., Ljutomer, Slovenia | 100 | 0 |
| Teleste Electronics (SIP), Shuzhou, Kiina | 100 | 100 |
| Teleste France SAS, Pariisi, Ranska | 100 | 100 |
| Teleste Försäljning AB, Malmö, Ruotsi | 100 | 100 |
| Teleste GmbH, Hannover, Saksa | 100 | 100 |
| Teleste Kaurakatu Oy, Turku, Suomi | 100 | 100 |
| Teleste LLC, Georgetown Texas, USA | 100 | 100 |
| Teleste s.r.o., Bratislava, Slovakia | 100 | 100 |
| Teleste Sweden AB (entinen Flomatik AB), Tukholma, Ruotsi | 100 | 0 |
| Teleste UK Ltd, Cambridge, Englanti | 100 | 100 |
| Teleste Video Networks AB (entinen S-Link AB), Täby, Ruotsi | 100 | 100 |
| Teleste Video Networks Sp zoo (entinen S-Link ssp), Krakova, Puola | 100 | 100 |
| Määrä, kpl | Osuus osakkeista ja äänistä, % |
|
|---|---|---|
| 21 Omat osakkeet | ||
| Emoyhtiö omistaa 31.12.2007 omia osakkeita | 352 482 | 1,99 |
| Osakemäärä | Osuus osakkeista ja äänistä, % |
|
| 22 Suurimmat omistajat 31.12.2007 | ||
| Vakuutusosakeyhtiö Henki-Sampo | 1 624 200 | 9,19 |
| Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 894 776 | 5,06 |
| Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva | 798 541 | 4,52 |
| FIM Fenno Sijoitusrahasto | 603 868 | 3,42 |
| Valtion eläkerahasto | 500 000 | 2,83 |
| Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma | 498 650 | 2,82 |
| Sijoitusrahasto Aktia Capital | 487 200 | 2,76 |
| Op-Suomi Pienyhtiöt | 461 016 | 2,61 |
| Skagen Vekst Verdipapierfond | 437 000 | 2,47 |
| Fondita Nordic Small Cap Placfond | 375 000 | 2,12 |
| Teleste Oyj | 352 482 | 1,99 |
| Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap | 302 156 | 1,71 |
| Odin Finland | 284 050 | 1,61 |
| Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia | 220 000 | 1,24 |
| FIM Forte Sijoitusrahasto | 200 240 | 1,13 |
| Evli Pankki Oyj | 190 219 | 1,08 |
| Sijoitusrahasto Mandatum Suomi Kasvuosake | 189 999 | 1,08 |
| Eläkevakuutusyhtiö Veritas | 175 000 | 0,99 |
| Sijoitusrahasto Carnegie Osake | 170 136 | 0,96 |
| Sijoitusrahasto Aktia Secura | 146 150 | 0,83 |
| Nordea Fennia Plus Sijoitusrahasto | 143 017 | 0,81 |
| Sumato Oy | 142 610 | 0,81 |
| Svenska litteratursällskapet i Finland r.f. | 121 000 | 0,68 |
| Fondita Nordic Micro Cap Placeringsfond | 110 000 | 0,62 |
| Evli Nordic Tmt | 105 887 | 0,60 |
| Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset yhteensä | 3 625 268 | 20,51 |
| Muut | 4 512 840 | 25,54 |
| Yhteensä | 17 671 305 | 100,00 |
| Sektorijakauma | Osakkeita | Osuus, % |
|---|---|---|
| Yhtiöt | 1 818 473 | 10,29 |
| Rahoituslaitokset | 5 350 876 | 30,28 |
| Julkisyhteisöt | 2 318 476 | 13,12 |
| Voittoa tavoittelemattomat | 1 072 319 | 6,07 |
| Yksityishenkilöt | 3 485 893 | 19,73 |
| Ulkomaat ja hallintarekisteri | 3 625 268 | 20,51 |
| Yhteensä | 17 671 305 | 100,00 |
| Osakkeita, kpl | Omistajia | Osuus, % | Osakkeita | Osuus, % |
|---|---|---|---|---|
| 1–100 | 1 263 | 24,01 | 90 689 | 0,51 |
| 101–1 000 | 3 146 | 59,81 | 1 280 667 | 7,25 |
| 1 001–10 000 | 757 | 14,39 | 2 212 740 | 12,52 |
| 10 001–100 000 | 69 | 1,31 | 1 864 801 | 10,55 |
| 100 001– | 25 | 0,48 | 9 533 197 | 53,95 |
| Yhteensä | 5 260 | 100,00 | 14 982 094 | 84,78 |
| Hallintarekisteröidyt | 2 689 211 | 15,22 | ||
| Yhteensä | 17 671 305 | 100,00 |
| Kpl | Osuus osakkeista, % |
Osuus äänivallasta, % |
|
|---|---|---|---|
| Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet | 118 525 | 0,67 | 0,67 |
Optioiden perusteella on oikeutettu merkitsemään uusia osakkeita
| Osakemäärä | Osuus osakkeista ja äänivallasta optioiden käytön jälkeen, % |
|
|---|---|---|
| Toimitusjohtaja | 149 500 | 0,8 |
| Muut lainan haltijat | 764 462 | 4,1 |
| Konsernin hallussa vuoden 2002 -ohjelmasta | 23 450 | 0,1 |
| Konsernin hallussa vuoden 2004 -ohjelmasta | 98 000 | 0,5 |
| Konsernin hallussa vuoden 2007 -ohjelmasta | 20 000 | 0,1 |
| Yhteensä | 1 055 412 | 5,64 |
Hallitus ehdottaa huhtikuun 1. päivänä 2008 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2007 maksetaan osinkoa 0,24 euroa (0,20 euroa) osakkeelta ulkona oleville osakkeille.
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset
Helsingissä 29. päivänä tammikuuta 2008
HP HJ HJ
Tapio Hintikka Tero Laaksonen Pertti Raatikainen
Timo Toivila Pekka Vennamo Jukka Rinnevaara HJ HJ Toimitusjohtaja
Tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä 29. päivänä tammikuuta 2008
KPMG OY AB
Sixten Nyman KHT
Olemme tarkastaneet Teleste Oyj:n kirjanpidon, toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja hal lin non tilikaudelta 1.1.–31.12.2007. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat laatineet EU:ssa käyttöön hy väk syttyjen kansainvälis ten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaan laaditun konsernitilin pää tök sen, joka sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, laskelman oman pää oman muutoksista ja liitetiedot sekä Suomessa voimassa olevien määräysten mukaisesti laaditut toimintakertomuksen ja emo yhtiön tilinpäätöksen, joka sisältää emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lau sun non konsernitilinpäätöksestä sekä toimintakertomuksesta, emoyhtiön tilinpäätöksestä ja hallin nosta.
Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä toiminta ker to muksen ja tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämis tapaa on tarkastettu riittävässä laajuudessa sen totea mi seksi, etteivät toimintakertomus ja tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty emoyhtiön hallituksen jäsenten sekä toimi tus johtajan toiminnan lainmukaisuutta osake yhtiölain säännösten perusteella.
EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaan laadittu kon sernitilinpäätös antaa näiden standardien ja kirjan pito lain tarkoittamalla tavalla oikeat ja riit tä vät tiedot konsernin toiminnan tuloksesta ja talou delli sesta asemasta.
Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain ja tilin päätöksen laati mista koskevien muiden sään nösten ja määräysten mukaisesti ja antaa kirjanpitolaissa tarkoi tetulla tavalla oikeat ja riittä vät tiedot emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta ase masta.
Toimin ta kertomus on laadittu kirjanpitolain ja toimintakertomuksen laati mista koskevien mui den säännösten ja määräysten mukaisesti. Toimintakertomus on yhdenmukainen tilinpäätöksen kans sa ja antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emo yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
Konsernitilinpäätös ja emoyhtiön tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää emo yhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Hallituksen esi tys voitonjakokelpoisten varo jen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen.
Helsinki 29.1.2008
KPMG OY AB
Sixten Nyman KHT
| Konserni numeroina 2003–2007 | FAS 2003 | IFRS 2004 | IFRS 2005 | IFRS 2006 | IFRS 2007 |
|---|---|---|---|---|---|
| Tuloslaskelma ja tase: | |||||
| Liikevaihto, Meur | 54,2 | 66,0 | 82,6 | 101,8 | 125,1 |
| Muutos, % | –18,8 | 21,8 | 25,1 | 23,2 | 22,9 |
| Viennin ja ulkomaan toimintojen osuus | 81,9 | 85,1 | 89,3 | 90,6 | 91,2 |
| Liiketulos, Meur | 1,8 | 5,6 | 8,6 | 9,8 | 13,2 |
| % liikevaihdosta | 3,3 | 8,5 | 10,4 | 9,6 | 10,5 |
| Tulos rahoituserien jälkeen, Meur | 1,5 | 5,4 | 8,3 | 9,3 | 12,7 |
| % liikevaihdosta | 2,8 | 8,2 | 10,1 | 9,1 | 10,1 |
| Tulos ennen veroja, Meur | 1,5 | 5,4 | 8,3 | 9,3 | 12,7 |
| % liikevaihdosta | 2,8 | 8,2 | 10,1 | 9,1 | 10,1 |
| Tilikauden tulos, Meur | 1,7 | 3,9 | 6,0 | 6,9 | 9,4 |
| % liikevaihdosta | 3,1 | 5,9 | 7,2 | 6,8 | 7,5 |
| Tuotekehitysmenot, Meur | 5,8 | 6,9 | 8,6 | 9,8 | 13,1 |
| % liikevaihdosta | 10,7 | 10,4 | 10,5 | 9,7 | 10,5 |
| Investoinnit, Meur | 3,4 | 5,4 | 4,1 | 6,2 | 12,3 |
| % liikevaihdosta | 6,3 | 8,2 | 4,9 | 6,1 | 9,8 |
| Korollinen vieras pääoma, Meur | 10,0 | 10,8 | 3,9 | 8,0 | 9,5 |
| Oma pääoma, Meur | 27,0 | 27,7 | 32,4 | 37,7 | 46,7 |
| Taseen loppusumma, Meur | 48,1 | 54,4 | 54,8 | 68,2 | 77,9 |
| Henkilöstö ja tilauskanta: | |||||
| Henkilöstö keskimäärin | 452 | 492 | 546 | 608 | 681 |
| Tilauskanta, Meur | 6,6 | 20,7 | 22,7 | 28,1 | 21,5 |
| Saadut tilaukset, Meur | 52,2 | 80,5 | 85,4 | 107,2 | 118,5 |
| Tunnusluvut: | |||||
| Oman pääoman tuotto-% | 7,1 | 15,1 | 19,8 | 19,7 | 22,2 |
| Sijoitetun pääoman tuotto-% | 5,3 | 16,1 | 23,7 | 24,3 | 27,1 |
| Omavaraisuusaste, % | 49,3 | 51,1 | 59,1 | 55,3 | 60,2 |
| Velkaantumisaste, % | –17,7 | –22,9 | –14,3 | 3,2 | 3,8 |
| Osakekohtainen tulos, eur | 0,10 | 0,23 | 0,35 | 0,41 | 0,55 |
| Osakekohtainen tulos laimennettuna, eur | n/a | 0,22 | 0,33 | 0,38 | 0,52 |
| Osakekohtainen oma pääoma, eur | 1,41 | 1,65 | 1,92 | 2,22 | 2,69 |
| Telesten osake: | |||||
| Ylin vaihtokurssi, eur | 6,49 | 7,06 | 8,35 | 12,75 | 12,34 |
| Alin vaihtokurssi, eur | 2,40 | 5,14 | 5,85 | 6,46 | 6,47 |
| Tilikauden päätöskurssi, eur | 5,41 | 6,02 | 7,45 | 11,63 | 6,71 |
| Tilikauden keskikurssi, eur | 4,41 | 6,03 | 6,97 | 9,83 | 10,10 |
| Hinta/voitto suhde (P/E) | 53,7 | 25,8 | 21,0 | 28,6 | 12,3 |
| Osakekannan markkina-arvo, Meur | 90,3 | 101,4 | 129,2 | 202,2 | 118,6 |
| Pörssivaihto, Meur | 43,7 | 74,2 | 75,3 | 138,9 | 72,4 |
| Pörssivaihto, miljoonaa kappaletta | 9,9 | 12,3 | 10,8 | 14,2 | 7,2 |
| Pörssivaihto, % osakekannasta | 57,2 | 70,9 | 62,3 | 81,4 | 40,5 |
| Tilikauden osakkeiden keskiarvo , kpl | 17 094 910 | 17 334 235 17 339 752 17 363 102 17 494 435 | |||
| Tilikauden lopun osakkeiden määrä, kpl | 17 304 248 | 17 339 752 17 339 752 17 389 302 17 671 305 | |||
| Tilikauden lopussa merkitty, ei rekisteröity, määrä, kpl |
23 304 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Tilikauden osakkeiden keskiarvo | |||||
| laimennettuna, kpl, ilman omia osakkeita Tilikauden lopun osakkeiden määrä |
18 715 000 | 17 918 580 18 001 437 18 022 505 17 971 752 | |||
| laimennettuna, kpl, ilman omia osakkeita | 18 715 000 | 17 999 752 18 004 752 18 034 752 17 972 785 | |||
| Osingonjako, Meur | 1,3 | 2,0 | 2,7 | 3,4 | *4,2 |
| Osakekohtainen osinko, eur | 0,08 | 0,12 | 0,16 | 0,20 | *0,24 |
| Osinko tuloksesta, % | 79,4 | 52,2 | 45,7 | 49,1 | 43,9 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 1,5 | 2,0 | 2,1 | 1,7 | 3,6 |
* hallituksen esitys
| Oman pääoman tuotto: | Tilikauden tulos | x 100 |
|---|---|---|
| Taseen oma pääoma (keskim. kauden aikana) |
||
| Sijoitetun pääoman tuotto: | Tilikauden tulos rahoituserien jälkeen + rahoituskulut |
x 100 |
| Taseen loppusumma – korottomat velat (keskim. kauden aikana) |
||
| Omavaraisuusaste: | Oma pääoma | x 100 |
| Taseen loppusumma – saadut ennakot | ||
| Velkaantumisaste: | Korolliset velat – rahat ja pankkisaamiset – korolliset saamiset |
x 100 |
| Oma pääoma | ||
| Osakekohtainen tulos: | Emoyrityksen omistajille kuuluva kauden voitto | |
| Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo |
||
| Osakekohtainen laimennettu tulos: |
Emoyrityksen omistajille kuuluva laimennettu kauden voitto |
|
| Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden laimennetun lukumäärän painotettu keskiarvo |
||
| Osakekohtainen oma pääoma: |
Taseen oma pääoma | |
| Osakkeiden kappalemäärä – omien osakkeiden määrä tilikauden lopussa |
||
| Hinta/voitto suhde (P/E): | Pörssikurssi vuoden lopussa | |
| Osakekohtainen tulos | ||
| Efektiivinen osinkotuotto: | Osakekohtainen osinko | |
| Pörssikurssi vuoden lopussa |
Pääkonttori
Teleste Oyj Seponkatu 1 20660 Littoinen PL 323, 20101 Turku Puhelin (vaihde) (02) 2605 611 Faksi (vaihde) (02) 2446 928 www.teleste.com
SUOMI
Teleste Oyj
T&K Kaurakatu 44 20740 Turku PL 323, 20101 Turku Puhelin (02) 2605 611 Faksi (02) 2605 797
Teleste Oyj T&K Kaskimäenkatu 1 33900 Tampere Puhelin (02) 2605 611 Faksi (03) 2662 829 Teleste Corporation T&K Ul. Jana Paradowskiego 1 PL-54-622 Wroclaw
POLAND Puhelin +48 71 3736 029 Faksi +48 71 3574 763
Teleste Oyj Tuotantolaitos Seponkatu 1 20660 Littoinen PL 323, 20101 Turku Puhelin (vaihde) (02) 2605 611 Faksi (vaihde) (02) 2446 928
Teleste Oyj Tuotantolaitos Mietoistentie 124 21270 Nousiainen Puhelin (02) 2605 611 Faksi (02) 2605 925 Teleste Electronics (SIP) Co., Ltd. Tuotantolaitos
Building #52 DongJing Industrial Square #2 Dongfu Road Suzhou Jiangsu 215123 P.R. China Puhelin +86 512 6288 3652 Faksi +86 512 6288 3653
Teleste Oyj Seponkatu 1 20660 Littoinen PL 323, 20101 Turku Puhelin (vaihde) (02) 2605 611
BELGIA Teleste Belgium
Faksi (vaihde) (02) 2446 928
Paepsem Business Park Paepsemlaan 18 a BE-1070 Brussels Belgium Puhelin +32 2 7110 090 Faksi +32 2 7110 099
DINH Telecom Rue d'Abhooz 22, BE-4040 Herstal Belgium
ALANKOMAAT Teleste Netherlands Speelkamp 34 NL-3831PE Leusden Postbus 451 NL-3831AM Leusden Netherlands
Puhelin +32 4 2403 535 Faksi +32 4 2403 536 E-mail: [email protected]
KIINA Teleste Corporation Beijing Rep. Offi ce Rm 504. A Building Fuhua Mansion No 8
NORJA Flomatik AS Tormod Gjestelandsvei 21 NO-3936 Porsgrunn
Chaoyangmen North Avenue Beijing 100027 China Puhelin +86 10 6554 3132 Faksi +86 10 6554 3134
Norway
Puhelin +47 3556 0500 Faksi +47 3556 0501
Teleste Denmark Naverland 2, 3rd Floor DK-2600 Glostrup Denmark Puhelin +45 4346 7612 Faksi +45 4346 7613
Norway
Puhelin +47 6711 1660 Faksi +47 6711 1661
RANSKA Teleste France
VENÄJÄ Teleste Russia
3 Rue Courtalin
FR-77700 Magny le Hongre France Puhelin +33 1 6463 3223 Faksi +33 1 6043 6710
SLOVAKIA Teleste s.r.o. Sabinovská 12 SK-82102 Bratislava
Slovakia
Puhelin +421 2 4820 8525 Faksi +421 2 4820 8510
SAKSA Teleste GmbH Daimlerring 13 DE-31135 Hildesheim Germany Puhelin +49 5121 7509 80 Faksi +49 5121 7509 831 INTIA Teleste India E-mail: [email protected] Phone: +91 98118 31959 LIETTUA Teleste Lithuania ESPANJA Teleste Spain Rep. Offi ce Calle Cavanilles 5, 1-B ES-28007 Madrid Spain Puhelin +34 91 4341 840
Statybininku pr. 7A-58 Klaipeda 94237 Lithuania Puhelin +370 6 8746 048 Faksi +370 46 360 014 Faksi +34 91 5018 090 RUOTSI Teleste Försäljning AB Trehögsgatan 11
SE-21376 Malmö Sweden Puhelin +46 40 552 170 Faksi +46 40 552 175
Teleste Sweden AB Ellipsvägen 5 SE-14175 Kungens Kurva Sweden Puhelin +46 87 102 190 Faksi +46 87 102 191
Puhelin +31 33 4321 220 Faksi +31 33 4321 222
PromaCom AB Pyramidvägen 2D SE-16903 Solna Sweden Puhelin +46 8 5149 4800 Faksi +46 8 5149 4801
Flomatik AS Oslo Fornebuveien 33 NO-1366 Lysaker, Oslo
Teleste UK Ltd 1 Gloster Court Whittle Avenue Segensworth West Fareham PO15 5SH United Kingdom Puhelin +44 1489 604 060 Faksi +44 1489 604 065
RUOTSI
Teleste Video Networks AB Palvelut & Integraattori Catalinavägen 2 SE-18362 Täby Sweden
SLOVENIA
Teleste Slovenia d.o.o. Cezanjevci 50 SI-9240 Ljutomer Slovenia
SUOMI
Teleste Oyj (Pohjoismaat, Baltian maat, Venäjä) Seponkatu 1
Puhelin +46 8 6226 890 Faksi +46 8 6226 891
Puhelin +386 2 5809 100 Faksi +386 2 5809 110 20660 Littoinen PL 323 20101 Turku Puhelin (02) 2605 611 Faksi (02) 2605 880 E-mail [email protected]
ENGLANTI Teleste UK (Englanti, Kreikka, Turkki, Lähi-Itä & Afrikka) Suite 17, 8 Kings Court Willie Snaith Road, Newmarket
Suomen Turvakamera Oy Martinkyläntie 67 01720 Vantaa Finland Puhelin (09) 4778 140 Faksi (09) 4778 1410 E-mail [email protected]
Suff olk CB8 7SG United Kingdom Puhelin +44 1638 604 200 Faksi +44 1638 604 201
USA Teleste LLC 1911 North Austin Avenue,
Suite 404
Georgetown TX 78626
USA
Puhelin +1 512 8682 009 Faksi +1 512 8688 112
AUSTRALIA Teleste Australia Unit 1, 45 Alexandra Place
Teleste GmbH (Saksa, Itävalta, Sveitsi & Italia) Bundeskanzlerplatz 2-10 DE-53113 Bonn Germany Puhelin +49 7000 2288 366 Faksi +49 7000 2288 529
Murarrie Queensland 4172 Australia Puhelin +61 7 3890 0499 Faksi +61 7 3890 5988
Teleste France SAS (Ranska, Espanja, Portugal) 124, Avenue du Président Wilson FR-93210 Saint-Denis la Plaine France Puhelin +33 1 5593 4414 Faksi +33 1 5593 1416
Ul. Krowoderskich Zuchow 14 (level II) PL-31-272 Krakow Poland
Puhelin +48 12 6230 936 Faksi +48 12 6267 441
KIINA Teleste Sanghai Representative Offi ce Apt 2701 Summit Service Apart
Shanghai 200052 China Puhelin +86 21 6212 3078 Faksi +86 21 6212 5541
(Intia & Sri Lanka) PL 323 (Seponkatu 1), 20101 Turku Puhelin 040 839 7716 Faksi (09) 4778 1410
| Muistiinpanoja | |||
|---|---|---|---|
Teleste Oyj Sijoittajaviestintä Seponkatu 1, 20660 Littoinen PL 323, 20101 Turku Puhelin (vaihde) (02) 2605 611 Sähköposti: [email protected]
Vuosikertomus löytyy myös PDF-muodossa osoitteesta www.teleste.com. Julkaisu on saatavissa suomeksi ja englanniksi.
Seponkatu 1, 20660 Littoinen PL 323, 20101 Turku Puhelin (vaihde) (02) 2605 611 Faksi (vaihde) (02) 2446 928
Y-tunnus 1102267-8
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.