AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Fortum Oyj

Quarterly Report Feb 5, 2009

3217_er_2009-02-05_e354df4f-10f4-4e43-8e73-709625f6f097.pdf

Quarterly Report

Open in Viewer

Opens in native device viewer

Fortum Oyj Tilinpäätöstiedote 2008 5. helmikuuta 2009

Fortum Oyj Tilinpäätöstiedote 2008 5.2.2009 klo 9.00

Hyvä vuosi

  • Vertailukelpoinen liikevoitto 1 845 (1 564) miljoonaa euroa, +18 %
  • Osakekohtainen tulos 1,74 (1,74) euroa
  • EU-maissa 92 % (89 %) Fortumin sähköntuotannosta oli hiilidioksiditonta
  • Vahva tase ja maksuvalmius
  • Vuodeksi 2009 Fortumin sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa on suojattu 65 % 53 euroon megawattitunnilta
  • TGC-10 yritysosto Venäjällä
  • Fortumin hallitus esittää osingoksi 1,00 euroa osaketta kohti
Tunnuslukuja IV/08 IV/07 2008 2007
Liikevaihto, milj. euroa 1 602 1 320 5 636 4 479
Liikevoitto, milj. euroa 611 520 1 963 1 847
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj.
euroa 508 516 1 845 1 564
Tulos ennen veroja, milj. euroa 605 501 1 850 1 934
Tulos/osake, euroa 0,64 0,41 1,74 1,74
Liiketoiminnan kassavirta, milj. euroa 562 345 2 002 1 670
Oma pääoma/osake, euroa 8,96 9,43
Korollinen nettovelka (kauden
lopussa), milj. euroa 6 179 4 466
Osakkeiden määrä keskimäärin,
tuhatta
887 256 889 997
Tunnuslukuja 2008 2007 2007*
Sijoitetun pääoman tuotto, % 15,0 16,5 14,0
Oman pääoman tuotto, % 18,7 19,1 15,8
Nettovelka/käyttökate 2,5 1,9 2,2

* REC:n ja Lenenergon voitot oikaistu

Vuonna 2008 sähkön ja polttoaineiden hinnoissa tapahtui suuria vaihteluja. Vuoden alkupuoliskolla polttoaineiden hinnat ja sähkön tukkumyyntihinnat nousivat voimakkaasti. Vuoden jälkipuoliskolla polttoaineiden hinnat ja sähkön tukkumyyntihinnat Pohjoismaissa laskivat voimakkaasti syksyn huipuistaan.

Vuonna 2008 Fortum otti suuren strategisen askeleen Venäjällä ostaessaan alueellisen tuotantoyhtiön, TGC-10:n. Yritysoston myötä Fortum sai merkittävän aseman Venäjän nopeasti kasvavilla sähkömarkkinoilla. Oston myötä Fortumin lämmöntuotantokapasiteetti kaksinkertaistui, sähköntuotantokapasiteetti kasvoi yli 25 % ja henkilöstömäärä kasvoi yli 7 000 henkilöllä.

Fortumin vertailukelpoinen liikevoitto tammi–joulukuussa parani huomattavasti edellisvuotisesta erityisesti Sähköntuotanto-segmentin tulosparannuksen ansiosta. Tulosta paransivat Fortumin johdonmukainen suojausstrategia, Nord Poolin keskimääräisten spot-hintojen nousu ja vesivoimatuotannon kasvu.

Fortumin osakekohtainen tulos vuodelta 2008 oli samalla tasolla kuin edellisvuonna siitä huolimatta, että vuoden 2007 tulos sisälsi suuremmat positiiviset kertaluonteiset erät.

Vuonna 2007 kertaluonteiset myyntivoitot olivat yhteensä 412 miljoonaa euroa (Hafslundin myymät REC:n osakkeet, Lenenergo) eli 0,46 euroa osaketta kohti. Vuonna 2008 myyntivoitot ja positiivinen kertaluonteinen verovaikutus olivat yhteensä 184 miljoonaa euroa nettotuloksesta eli 0,21 euroa osaketta kohti. Verovaikutus johtui yhtiöverokantojen laskusta Ruotsissa ja Venäjällä, mikä vähensi laskennallisia verovelkoja.

Ruotsin kruunun heikkeneminen erityisesti vuoden kahtena viimeisenä kuukautena laski Fortumin liikevoittoa. Ruotsin kruunun keskimääräinen kurssi vuonna 2008 oli noin 5 % alempi kuin edellisvuonna. Kruunun heikkeneminen pienensi Fortumin vuoden 2008 vertailukelpoista liikevoittoa noin 50 miljoonaa euroa. Vaikutus rasitti erityisesti viimeisen neljänneksen tulosta.

Fortumin liiketoiminnan kassavirta jatkui vahvana ja oli 2 002 (1 670) miljoonaa euroa.

Maksuvalmius säilyi vahvana, ja likvidit varat vuoden lopussa olivat yhteensä 1 321 miljoonaa euroa. Nostamattomia valmiusluottoja oli 2,3 miljardia euroa vuoden lopussa.

Vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä Fortum osti enemmistön TGC-10:ssä ja joulukuun 2008 lopussa Fortumin omistusosuus oli 93,4 %. TGC-10 on poistettu Venäjän MICEX- ja RTS-pörsseistä, koska Fortumin omistusosuus yhtiössä on ylittänyt 90 %:n rajan.

Lokakuussa Fortum arvioi TGC-10:n kapasiteetti-investointiohjelman arvoksi noin 2,5 miljardia euroa. Ohjelmasta jäljellä olevan osuuden arvo nykyisellä valuuttakurssilla laskettuna on arviolta 2,0 miljardia euroa tammikuusta 2009 eteenpäin.

Vuoden viimeisellä neljänneksellä Sähköntuotanto-segmentin toteutunut sähkön tukkumyyntihinta oli Pohjoismaissa 49,1 (43,0) euroa megawattitunnilta eli 14 % korkeampi kuin vuotta aiemmin. Sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 50,8 (42,7) euroa megawattitunnilta.

Taloudelliset tulokset

Loka - joulukuu

Konsernin liikevaihto oli 1 602 (1 320) miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli 611 (520) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 508 (516) miljoonaa euroa.

milj. euroa IV/08 IV/07 2008 2007
Sähköntuotanto 736 685 2 892 2 350
Lämpö 463 439 1 466 1 356
Sähkönsiirto 206 206 789 769
Markets 531 482 1 922 1 683
Venäjä 197 - 489 -
Muut 21 21 83 81
Nord Poolissa tehtyjen ostojen -476 -437 -1 736 -1 163
ja myyntien netotus
Eliminoinnit -76 -76 -269 -597
Yhteensä 1 602 1 320 5 636 4 479

Liikevaihto segmenteittäin

Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin

milj. euroa IV/08 IV/07 2008 2007
Sähköntuotanto 378 363 1 528 1 095
Lämpö 109 120 250 290
Sähkönsiirto 63 50 248 231
Markets 0 -1 -33 -1
Venäjä -20 - -92 -
Muut -22 -16 -56 -51
Yhteensä 508 516 1 845 1 564

Liikevoitto segmenteittäin

milj. euroa IV/08 IV/07 2008 2007
Sähköntuotanto 470 351 1 599 1 115
Lämpö 155 121 307 294
Sähkönsiirto 61 51 248 233
Markets -29 2 -35 12
Venäjä -19 12 -91 244
Muut -27 -17 -65 -51
Yhteensä 611 520 1 963 1 847

Tammi-joulukuu

Konsernin liikevaihto oli 5 636 (4 479) miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli 1 963 (1 847) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 1 845 miljoonaan euroon (1 564 milj. eurosta).

Tulos ennen veroja oli 1 850 (1 934) miljoonaa euroa.

Konsernin nettorahoituskulut kasvoivat 239 (154) miljoonaan euroon. Nettorahoituskulujen kasvu johtui korkeammasta keskimääräisestä velkatasosta ja lyhyiden korkojen noususta. Johdannaisten käyvän arvon muutos oli -11 (+7) miljoonaa euroa.

Hafslund ASA ilmoittaa omistamiensa REC:n osakkeiden käyvän arvon muutoksen tuloslaskelmassaan, kun taas Fortum ilmoittaa käyvän arvon muutoksen omassa pääomassaan. Fortumin omaan pääomaan kirjattu käypä arvo lasketaan Hafslund ASA:n raportoinnissaan ilmoittaman osakkeiden lukumäärän perusteella. Vuoden 2008 joulukuun lopussa arvo oli 126 miljoonaa euroa (793 milj. euroa vuoden 2007 lopussa).

Fortumin oma pääoma oli vuoden 2008 lopussa 7 954 (8 359) miljoonaa euroa. Heikentyneet Ruotsin ja Norjan kruunut sekä Venäjän rupla alensivat omaa pääomaa, kun taas kassavirtasuojaukset (pääasiassa sähköjohdannaiset) kohottivat omaa pääomaa.

Vähemmistöosuus oli 54 (56) miljoonaa euroa. Vähemmistöosuudet liittyvät pääasiassa Fortum Värme Holding AB:hen, jossa Tukholman kaupungilla on 50 % taloudellinen omistusosuus.

Fortum Oyj 4 (37) Kotipaikka: Espoo Kauden verot olivat 254 (326) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman mukainen veroprosentti oli 13,7 (16,9) %. Vuoden 2007 veroprosenttia alensivat verovapaat luovutusvoitot Hafslundin myymistä REC:n osakkeista ja Lenenergon osakkeiden myynnistä. Vuoden 2008 veroprosenttia alensi laskennallisten verovelkojen kertaluonteinen vähennys, joka johtui yhtiöverokantojen laskusta Ruotsissa ja Venäjällä.

Kauden tulos oli 1 542 (1 552) miljoonaa euroa. Fortumin osakekohtainen tulos oli 1,74 euroa (1,74).

Sijoitetun pääoman tuotto oli 15,0 (16,5) % ja oman pääoman tuotto 18,7 (19,1) %.

Markkinatilanne

Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin vuonna 2008 sähköä 397 (401) terawattituntia (TWh), mikä on 1 % vähemmän kuin edellisvuonna. Viimeisellä vuosineljänneksellä kulutus oli noin 104 (109) TWh eli 5 % vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Viimeisellä neljänneksellä sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 50,8 (42,7) euroa megawattitunnilta eli 19 % korkeampi kuin vastaavalla jaksolla 2007. Viimeisellä neljänneksellä Suomen ja Ruotsin aluehinnat olivat edelleen Nord Poolin systeemihintaa korkeammat: 52,4 (42,1) euroa megawattitunnilta Suomessa ja 52,8 (43,1) euroa megawattitunnilta Ruotsissa. Tämä johtui lähinnä poikkeuksellisista siirtoyhteyksien toimintahäiriöistä Ruotsin ja Norjan välillä. Vuonna 2008 sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 44,7 (27,9) euroa megawattitunnilta eli 60 % korkeampi kuin 2007. Spot-hinta Nord Poolissa oli edellisvuotista korkeampi pääasiassa hiilidioksidipäästöoikeuksien ja polttoaineiden hintojen nousun vuoksi.

Keskimääräinen spot-hinta Saksassa viimeisellä neljänneksellä oli 68,0 euroa (57,7) megawattitunnilta eli korkeampi kuin Pohjoismaissa. Tämä johti sähkön nettovientiin Pohjoismaista Saksaan.

Vuonna 2008 päästöoikeuksien keskimääräinen markkinahinta vuodelle 2008 oli 23 euroa/hiilidioksiditonni. Vuonna 2007 vastaava vuoden 2007 hiilidioksidipäästöoikeuksien hinta oli 0,7 euroa hiilidioksiditonnia kohti. Vuoden 2008 jälkipuoliskolla hiilen ja öljyn hinnat laskivat.

Vuoden 2008 alussa Pohjoismaiden vesivarannot olivat 9 TWh pitkän ajan keskiarvoa suuremmat, ja ne pysyivät keskiarvon yläpuolella elokuun lopulle saakka. Joulukuun lopussa pohjoismaiset vesivarannot olivat 5 TWh pitkän ajan keskiarvoa pienemmät ja 13 TWh pienemmät kuin vastaavana ajankohtana edellisvuonna.

Alustavien tilastotietojen mukaan sähkön kulutus Venäjällä kasvoi noin 2 % vuonna 2008 edellisvuotisesta. Uralin alueella sähkönkulutus kasvoi noin 1 % vuoteen 2007 verrattuna. Kulutus väheni viimeisellä neljänneksellä.

Vuoden aikana keskimääräinen spot-hinta Venäjän Euroopan ja Uralin alueille Venäjän sähköpörssissä ATS:ssä oli 700 (570) ruplaa eli noin 19,1 (16,3) euroa megawattitunnilta. Spot-hinnan nousu johtui pääasiassa kaasun hinnan noususta. Lisäksi kukin voimalaitos saa kapasiteettitariffin, joka vaihtelee, mutta on keskimäärin noin 10 euroa megawattitunnilta.

Sähkön- ja lämmöntuotannon kokonaisluvut

Fortumin koko sähköntuotanto tammi–joulukuussa 2008 oli 64,2 (52,2) TWh, mistä 51,6 (51,1) TWh tuotettiin Pohjoismaissa. Tämä on 13 % (13 %) Pohjoismaiden koko sähkönkulutuksesta. Fortumin koko lämmöntuotanto vuoden 2008 tammi–syyskuussa oli 40,3 (26,1) TWh, josta 20,8 (22,1) TWh tuotettiin Pohjoismaissa.

Vuoden lopussa Fortumin sähköntuotannon kokonaiskapasiteetti oli 13 573 (10 920) MW, josta Pohjoismaiden osuus oli 10 643 (10 775) MW. Vuoden lopussa Fortumin lämmöntuotannon kokonaiskapasiteetti oli 24 263 (11 223) MW, josta Pohjoismaiden osuus oli 8 448 (9 381) MW. Sähkön- ja lämmöntuotantokapasiteettien kokonaiskasvu johtuu pääasiassa TGC-10:stä, joka on konsolidoitu huhtikuun alusta lähtien.

Seuraavassa esitetään Fortumin koko sähkön- ja lämmöntuotannon luvut. Tämän lisäksi segmenttikatsauksissa esitetään vastaavat segmenttikohtaiset luvut.

Fortumin koko sähkön- ja
lämmöntuotanto EU:ssa ja
Norjassa, TWh
IV/08 IV/07 2008 2007
Sähköntuotanto 13,1 14,2 52,6 52,2
Lämmöntuotanto 7,4 8,2 25,0 26,1
Fortumin koko sähkön- ja
lämmöntuotanto Venäjällä,
TWh
IV/08 IV/07 2008 2007
Sähköntuotanto 4,4 - 11,6 -
Lämmöntuotanto 8,1 - 15,3 -
Fortumin sähköntuotanto
Pohjoismaissa lähteittäin,
TWh
IV/08 IV/07 2008 2007
Vesivoima 6,0 4,7 22,9 20,0
Ydinvoima 5,3 6,7 23,7 24,9
Lämpövoima 1,6 2,5 5,0 6,2
Yhteensä 12,9 13,9 51,6 51,1
Fortumin sähköntuotanto IV/08 IV/07 2008 2007
Pohjoismaissa lähteittäin, %
Vesivoima 47 34 44 39
Ydinvoima 41 48 46 49
Lämpövoima 12 18 10 12
Yhteensä 100 100 100 100

Sähkön- ja lämmönmyynnin kokonaisluvut

Fortumin koko sähkönmyynti tammi–joulukuussa 2008 oli 75,0 (59,7) TWh, josta 59,1 (58,5) TWh myytiin Pohjoismaissa. Tämä on noin 15 % (15 %) Pohjoismaiden koko tammi–joulukuun 2008 arvioidusta sähkönkulutuksesta. Fortumin koko lämmönmyynti tammi–joulukuussa 2008 oli 42,2 (27,1) TWh, josta 20,0 (20,4) TWh tuotettiin Pohjoismaissa.

Fortumin koko sähkön-*) ja
lämmönmyynti EU:ssa ja
Norjassa, milj. euroa
IV/08 IV/07 2008 2007
Sähkönmyynti 771 697 2 959 2 370
Lämmönmyynti 365 352 1 157 1 096

*) Nord Poolissa tehdyt ostot ja myynnit on netotettu tunneittain konsernitasolla.

Fortumin koko sähkön- ja
lämmönmyynti Venäjällä, milj.
euroa
IV/08 IV/07 2008 2007
Sähkönmyynti 115 - 332 -
Lämmönmyynti 75 - 141 -
Fortumin koko sähkönmyynti
*) alueittain, TWh
IV/08 IV/07 2008 2007
Suomi 7,7 8,1 28,7 29,0
Ruotsi 6,7 6,9 28,5 27,6
Venäjä 5,6 - 14,8 -
Muut maat 0,8 0,9 3,0 3,1
Yhteensä 20,8 15,9 75,0 59,7

*) Nord Poolissa tehdyt ostot ja myynnit on netotettu tunneittain konsernitasolla.

Fortumin koko lämmönmyynti
alueittain, TWh
IV/08 IV/07 2008 2007
Venäjä 8,6 - 15,3 -
Suomi 3,1 3,4 10,8 11,1
Ruotsi 3,0 3,1 9,1 9,2
Puola 1,3 1,4 3,6 3,5
Muut maat** 1,0 1,0 3,4 3,3
Yhteensä 17,0 8,9 42,2 27,1

**) Sisältää Iso-Britannian, joka raportoidaan Sähköntuotanto-segmentin muu myynti -rivillä.

EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat Fortumin päästöt

Vuonna 2008 noin 92 % (89 %) Fortumin EU-maissa tuottamasta sähköstä ei aiheuttanut hiilidioksidipäästöjä.

Fortumin Euroopan päästökauppajärjestelmän (ETS) alaiset hiilidioksidipäästöt vuonna 2008 olivat noin 7,2 miljoonaa tonnia.

Fortumin sähkön- ja lämmöntuotantolaitoksille on myönnetty yhteensä noin 5,9 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöoikeuksia vuodessa 2008–2012 aikana. Suomessa Fortumille on myönnetty noin 4,1 miljoonaa tonnia päästöoikeuksia vuodessa, mikä on 11 % Suomen kansallisesta kiintiöstä. Ruotsissa Fortumille on myönnetty päästöoikeuksia noin 0,2 miljoonaa tonnia vuodessa eli 0,7 % Ruotsin kansallisesta kiintiöstä.

Fortumin sähköntuotannon tavoite EU-maissa on alentaa hiilidioksidipäästöjen viiden vuoden keskiarvo alle 80 grammaan kilowattituntia kohden vuoteen 2020 mennessä. Lämmöntuotannossa Fortumin tavoitteena on alentaa päästöjä kussakin maassa vähintään 10 % vuoden 2006 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Euroopan unionin ulkopuolella Fortum on sitoutunut parantamaan energiatehokkuutta ja vähentämään siten päästöjä.

CO2-päästöt yhteensä 2005 2006 2007 2008
(miljoonaa tonnia)
Kokonaispäästöt 6,3 11,0 10,4 17,6
Päästökauppajärjestelmän
alaiset päästöt
5,9 10,5 9,8 7,2
Myönnetyt päästöoikeudet 8,1 8,1 8,1 5,9
Päästöt Venäjällä - - - 9,8
Fortumin sähköntuotannon
CO2-päästöt
(g/kWh)
2005 2006 2007 2008
Päästökauppajärjestelmän
alaiset päästöt
38 107 64 41

SEGMENTTIKATSAUKSET

Sähköntuotanto

Segmentin toimintaan kuuluu sähkön tuotanto ja myynti Pohjoismaissa sekä käyttö- ja kunnossapitopalvelut Pohjoismaissa ja valituilla kansainvälisillä markkinoilla. Segmentti myy tuottamansa sähkön Nord Pooliin. Segmenttiin kuuluvat liiketoimintayksiköt Generation, Portfolio Management and Trading (PMT) sekä Service.

milj. euroa IV/08 IV/07 2008 2007
Myynti 736 685 2 892 2 350
- sähkönmyynti 638 586 2 566 2 019
- muu myynti 98 99 326 331
Liikevoitto 470 351 1 599 1 115
Vertailukelpoinen liikevoitto 378 363 1 528 1 095
Sidottu pääoma (kauden lopussa) 5 331 5 599
Sidotun pääoman tuotto, % 29,6 19,2
Vertailukelpoinen sidotun pääoman 28,0 18,9
tuotto, %
Bruttoinvestoinnit 49 84 134 145
Henkilöstö 3 520 3 511

Segmentin sähköntuotanto Pohjoismaissa vuoden viimeisellä neljänneksellä oli 11,4 (12,2) TWh.

Tammi–joulukuussa segmentin sähköntuotanto Pohjoismaissa oli 46,9 (46,1) TWh. Tammi–joulukuussa noin 97 % (95 %) segmentin sähköntuotannosta oli hiilidioksidivapaata.

Sähköntuotanto IV/08 IV/07 2008 2007
Pohjoismaissa lähteittäin,
TWh
Vesivoima 6,0 4,7 22,9 20,0
Ydinvoima 5,3 6,7 23,7 24,9
Lämpövoima 0,1 0,8 0,3 1,2
Yhteensä 11,4 12,2 46,9 46,1
Sähköntuotanto alueittain, IV/08 IV/07 2008 2007
TWh
Ruotsi 6,1 6,5 26,8 26,0
Suomi 5,3 5,7 20,1 20,1
Muut maat 0,3 0,3 1,0 1,1
Yhteensä 11,7 12,5 47,9 47,2
Sähkön myynti
Pohjoismaissa, TWh
12,8 13,7 52,1 51,8
josta läpikulkueriä 0,8 1,0 3,7 5,2
Hinta, €/MWh IV/08 IV/07 2008 2007
Sähkön tukkumyyntihinta 49,1 43,0 49,3 39,7
Pohjoismaissa*

*) Sähköntuotanto-segmentti Pohjoismaissa, ilman läpikulkueriä.

Vuoden viimeisellä neljänneksellä sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 50,8 euroa megawattitunnilta, kun aluehinta oli Suomessa oli 52,4 euroa ja Ruotsissa 52,8 euroa megawattitunnilta. Viimeisellä neljänneksellä Sähköntuotanto-segmentin toteutunut sähkön tukkumyyntihinta oli Pohjoismaissa 49,1 euroa megawattitunnilta eli 14 % korkeampi kuin vuotta aiemmin. Sähköntuotannon myyntivolyymi Pohjoismaissa ilman läpikulkueriä oli jakson aikana 12,0 (12,7) TWh.

Tammi–joulukuussa 2008 sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 44,7 euroa megawattitunnilta, kun Suomen aluehinta oli keskimäärin 51,0 euroa ja Ruotsin 51,1 euroa megawattitunnilta. Sähköntuotanto-segmentin toteutunut sähkön tukkumyyntihinta oli Pohjoismaissa 49,3 euroa megawattitunnilta eli 24 % korkeampi kuin vuotta aiemmin.

Sähköntuotanto-segmentin vertailukelpoinen liikevoitto oli viimeisellä neljänneksellä suurempi kuin viime vuoden vastaavalla jaksolla. Parannus johtui pääasiassa toteutuneen sähkön pohjoismaisen tukkumyyntihinnan kasvusta. Myös vesivoimatuotannon määrän kasvu paransi liikevoittoa. Edellä mainittuja positiivisia vaikutuksia osittain tasoittivat suunnittelemattomat ydinvoimatuotannon seisokit Ruotsissa, lämpövoimatuotannon volyymin supistuminen ja Ruotsin kruunun heikkenemisestä johtunut valuuttakurssivaikutus.

Segmentin vertailukelpoinen liikevoitto vuodelta 2008 ei sisällä olennaisia voittoja hiilidioksidipäästöoikeuksien myynnistä, toisin kuin vuonna 2007. Segmentin vertailukelpoinen liikevoitto vuoden 2007 viimeiseltä neljännekseltä sisälsi 32 miljoonaa euroa hiilidioksidipäästöoikeuksien myynnistä. Ruotsin kruunun valuuttakurssin heikkenemisestä aiheutunut muuntovaikutus oli noin -35 miljoonaa euroa segmentin vertailukelpoiseen liikevoittoon pääasiassa vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Sähköntuotanto-segmentin vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi tammi–joulukuussa 2008 selvästi edellisvuotisesta. Saavutuksen tärkeimmät tekijät olivat korkeampi segmentin toteutunut sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa ja kaikkien aikojen suurin vesivoimatuotannon määrä. Edellä mainittuja positiivisia vaikutuksia osittain tasoittivat suunnittelemattomat ydinvoimatuotannon seisokit Ruotsissa, lämpövoimatuotannon volyymin supistuminen sekä ydinvoiman tehoveron ja vesivoimakiinteistöveron kasvu Ruotsissa. Näistä veromuutoksista aiheutuneet lisäkustannukset olivat noin 25 miljoonaa euroa vuonna 2008.

Viimeisellä neljänneksellä sekä Oskarshamnin että Forsmarkin ydinvoimaloissa, joissa Fortum on osaomistajana, yksi voimalayksikkö oli pois käytöstä polttoaineen säätösauvoissa havaittujen halkeamien takia. Yksiköt otettiin takaisin käyttöön 1.1.2009.

Fortum osallistuu Suomen viidenteen ydinvoimalaitokseen, Olkiluoto 3:een, noin 25 % osuudella, mikä vastaa noin 400 MW:n kapasiteettia. Tammikuussa 2009 laitoksen rakennuttaja Teollisuuden Voima Oyj (TVO) ilmoitti ja toimittaja Areva-Siemens vahvisti yksikön rakentamisen lykkääntyvän, ja käyttöönoton arvioidaan siirtyvän kesään 2012.

Joulukuussa 2008 TVO ilmoitti AREVA-Siemensin pyytäneen Olkiluoto 3:n viivästymisen ja sen kustannusten sovittelua Kansainvälisessä kauppakamarissa (ICC:ssä).

Lämpö

Segmentin toimintaan kuuluu lämmön tuotanto ja myynti Pohjoismaissa ja muualla Itämeren alueella. Fortum on Pohjoismaiden johtava lämmöntuottaja. Segmentti tuottaa myös sähköä sähkön- ja lämmön yhteistuotantolaitoksissaan (CHP) ja myy sitä loppuasiakkaille pääasiassa pitkäaikaisin sopimuksin sekä Nord Pooliin. Segmentti sisältää liiketoimintayksiköt Värmen, joka toimii Ruotsissa, sekä Heatin, joka toimii pääasiassa muilla markkinoilla.

milj. euroa IV/08 IV/07 2008 2007
Myynti 463 439 1 466 1 356
- lämmönmyynti 354 341 1 120 1 053
- sähkönmyynti 76 69 228 202
- muu myynti 33 29 118 101
Liikevoitto 155 121 307 294
Vertailukelpoinen liikevoitto 109 120 250 290
Sidottu pääoma (kauden lopussa) 3 468 3 507
Sidotun pääoman tuotto, % 8,9 9,3
Vertailukelpoinen sidotun pääoman
tuotto, %
7,3 9,2
Bruttoinvestoinnit 144 121 431 327
Henkilöstö 2 318 2 279

Segmentin lämmönmyynti neljännellä neljänneksellä oli 7,9 (8,3) TWh, josta suurin osa tuotettiin Pohjoismaissa. Samana aikana sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten sähkönmyynti oli yhteensä 1,4 (1,7) TWh.

Segmentin lämmönmyynti tammi–joulukuussa 2008 oli 24,9 (25,1) TWh, josta suurin osa tuotettiin Pohjoismaissa. Samana aikana sähkön- ja lämmön yhteistuotantolaitosten sähkönmyynti oli yhteensä 4,7 (5,0) TWh. Lämmityskauden leudot säät pienensivät lämmön kysyntää vuoden ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä.

Lämpö-segmentin vertailukelpoinen liikevoitto vuoden viimeisellä neljänneksellä oli 11 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin pääasiassa polttoaineiden hintojen nousun ja hiilidioksidipäästökustannusten kasvun vuoksi. Lisäksi lämmityksen kysynnän aleneminen ja Ruotsin kruunun heikkeneminen rasittivat kannattavuutta.

Lämpö-segmentin vertailukelpoinen liikevoitto tammi–joulukuussa oli 40 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin pääasiassa leudon sään, polttoaineiden ja hiilidioksidipäästöoikeuksien hintojen nousun, eräiden CHP-laitosten käytettävyysongelmiin liittyneiden huoltokustannusten ja Ruotsin kruunun heikkenemisen vuoksi.

Lämmönmyynti alueittain,
TWh
IV/08 IV/07 2008 2007
Suomi 3,1 3,4 10,8 11,1
Ruotsi 3,0 3,0 9,1 9,2
Puola 1,3 1,4 3,6 3,5
Muut maat 0,5 0,5 1,4 1,3
Yhteensä 7,9 8,3 24,9 25,1
Sähkönmyynti, TWh IV/08 IV/07 2008 2007
Yhteensä 1,4 1,7 4,7 5,0

Sähkönsiirto

Fortum omistaa ja käyttää jakelu- ja alueverkkoja sekä jakaa sähköä kaikkiaan noin 1,6 miljoonalle asiakkaalle Ruotsissa, Suomessa, Norjassa ja Virossa.

milj. euroa IV/08 IV/07 2008 2007
Myynti 206 206 789 769
- jakeluverkot 175 173 669 648
- alueverkot 18 21 77 81
- muu myynti 13 12 43 40
Liikevoitto 61 51 248 233
Vertailukelpoinen liikevoitto 63 50 248 231
Sidottu pääoma (kauden lopussa) 3 032 3 239
Sidotun pääoman tuotto, % 8,1 7,7
Vertailukelpoinen sidotun pääoman
tuotto, %
8,2 7,6
Bruttoinvestoinnit 93 118 296 237
Henkilöstö 1 336 1 063

Vuonna 2008 jakelu- ja alueverkkosiirron kokonaismäärät olivat 25,8 (26,0) TWh ja 17,7 (18,1) TWh.

Alueverkkosiirron määrä oli yhteensä 14,8 (14,9) TWh Ruotsissa ja 2,9 (3,2) TWh Suomessa.

Sähkönsiirto-segmentin vertailukelpoinen liikevoitto oli viimeisellä neljänneksellä 63 miljoonaa euroa eli 13 miljoonaa euroa suurempi kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2007 vertailukelpoista liikevoittoa pienensivät kertaluonteiset hintamuutokset asiakkaille Suomessa.

Sähkönsiirron vertailukelpoinen liikevoitto oli 248 miljoonaa euroa eli 17 miljoonaa euroa suurempi kuin vuotta aiemmin. Poistot, jotka liittyvät automaattisen mittarinluennan (AMM) käyttöönottoon, aloitettiin vuoden 2008 jälkipuoliskolla. Vuonna 2007 segmentin tulos kärsi Ruotsin talvimyrskyistä ja kertaluonteisesta hintamuutoksista asiakkaille Suomessa.

Ruotsin energiamarkkinaviranomainen (Energimarknadsinspektionen) ja ruotsalaiset verkkoyhtiöt pääsivät sopimukseen vuosien 2003–2008 siirtohinnoista. Sopimuksen osana Fortum suostui perumaan suunnittelemansa hinnankorotuksen länsirannikon

alueella ja palauttamaan Tukholman alueen jakeluasiakkaille kertaluonteisesti 2 miljoonaa euroa.

Uusien etäluettavien mittarien (AMM) käyttöönoton päävaihe Ruotsissa saatiin valmiiksi joulukuussa 2008. Vuoden loppuun mennessä noin 800 000 yhteensä 844 000 mittarista oli asennettu ja niistä 740 000 oli aktivoitu kuukausittaiseen mittarinluentaan. Loput mittarit asennetaan lähikuukausina. Kuukausittaista mittarinluentaa koskeva lainsäädäntö tulee Ruotsissa voimaan 1.7.2009.

Sähkönsiirto jakeluverkoissa,
TWh
IV/08 IV/07 2008 2007
Ruotsi 3,8 4,1 14,0 14,3
Suomi 2,6 2,6 9,3 9,2
Norja 0,7 0,8 2,3 2,3
Viro 0,1 0,1 0,2 0,2
Yhteensä 7,2 7,6 25,8 26,0
Sähkönjakeluasiakkaiden
lukumäärä alueittain, tuhansia
31.12.2008 31.12.2007
Ruotsi 877 871
Suomi 606 591
Muut maat 123 122
Yhteensä 1 606 1 584

Markets

Markets vastaa sähkön vähittäismyynnistä 1,3 miljoonalle kotitalous- ja yritysasiakkaalle sekä muille sähkön vähittäismyyjille Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa. Markets ostaa sähkönsä Nord Poolista. Markets myy noin 75 % volyymistaan yritysasiakkaille ja 25 % vähittäisasiakkaille.

milj. euroa IV/08 IV/07 2008 2007
Myynti 531 482 1 922 1 683
- sähkönmyynti 519 451 1 865 1 582
- muu myynti 12 31 57 101
Liikevoitto -29 2 -35 12
Vertailukelpoinen liikevoitto 0 -1 -33 -1
Sidottu pääoma (kauden lopussa) 188 247
Sidotun pääoman tuotto, % -14,0 6,9
Vertailukelpoinen sidotun pääoman -15,3 -0,6
tuotto, %
Bruttoinvestoinnit 0 1 3 3
Henkilöstö 635 935

Viimeisellä neljänneksellä Markets-segmentin sähkönmyynti oli 9,6 (10,5) TWh. Myyntivolyymin supistuminen johtui pääasiassa eräiden pitkäaikaisten yritysasiakassopimusten päättymisestä. Koko vuonna 2008 sähkönmyynti oli 36,6 (39,6) TWh.

Marketsin vertailukelpoinen liikevoitto viimeisellä neljänneksellä oli pieni pääasiassa siksi, että korkeat hankintakustannukset heikensivät myyntikatteita. Korkeat

hankintakustannukset johtuivat osittain Nord Poolin aluehintojen eroista. Vuoden aikana Markets ei onnistunut siirtämään nousseita tukkuhintoja ja hankintakustannuksia kokonaan vähittäismyyntihintoihin.

Viimeisellä neljänneksellä Markets ilmoitti 14 %:n hinnankorotuksista toistaiseksi voimassa olevaan hintaan perustuvaan Kesto-tuotteeseensa Suomessa 1.12.2008 alkaen. Suomalaisille vähittäisasiakkaille myytävästä noin 4 TWh:sta myydään noin 3 TWh toistaiseksi voimassa olevaan hintaan perustuvilla sopimuksilla.

Epätyydyttävänä jatkuneen tuloskunnon vuoksi käynnistettiin vuonna 2008 rakenneuudistusohjelma ja useita kustannussäästötoimenpiteitä. Suomea ja Ruotsia koskevat Marketsin palvelutoimintojen keskittämiseen tähtäävät yt-neuvottelut saatiin päätökseen vuonna 2008. Marketsin uusi organisaatio julkistettiin vuoden 2009 alussa.

Venäjä

Segmentin toimintaan kuuluu sähkön ja lämmön tuotanto ja myynti Venäjällä. Segmentti sisältää TGC-10-yhtiön ja Fortumin omistusosuuden TGC-1:ssä. TGC-10 raportoidaan tytäryhtiönä, joka on yhdistelty konsernituloslaskelmaan 1.4.2008 alkaen. TGC-1 on osakkuusyhtiö, joka raportoidaan pääomaosuusmenetelmän mukaisesti.

milj. euroa IV/08 IV/07 2008 2007
Myynti 197 - 489 -
- sähkönmyynti 115 - 332 -
- lämmönmyynti 75 - 141 -
- muu myynti 7 - 16 -
Liikevoitto -19 12 -91 244
Vertailukelpoinen liikevoitto -20 - -92 -
Sidottu pääoma (kauden lopussa) 2 205 456
Sidotun pääoman tuotto, % -3,7 66,3
Vertailukelpoinen sidotun pääoman
tuotto, %
-3,8 0,0
Bruttoinvestoinnit 126 - 1 748 245
Henkilöstö 7 262 -

TGC-10 toimii Uralin ja Länsi-Siperian kehittyneillä teollisuusalueilla. Öljy- ja kaasuteollisuuden kasvu ja asuinrakentamisen lisääntyminen ovat alueen sähkön- ja lämmönkulutuksen kasvun tärkeimmät tekijät.

Segmentin sähkönmyynti viimeisellä neljänneksellä oli 5,6 TWh. Samana aikana segmentin lämmönmyynti oli yhteensä 8,6 TWh.

Segmentin sähkönmyynti huhti–joulukuussa 2008 oli 14,8 TWh. Samana aikana segmentin lämmönmyynti oli yhteensä 15,3 TWh.

Segmentin vertailukelpoinen liiketulos oli tappiollinen vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä. Tappion kolmella konsolidoidulla neljänneksellä aiheuttivat TGC-10:n 33 miljoonan euron tappio, 38 miljoonan euron poistot käypiin arvoihin kohdistamisesta (poistot 1 022 miljoonasta eurosta, jotka on kohdistettu TGC-10:n käyttöomaisuuden käypään arvoon) sekä 21 miljoonan euron integraatiokustannukset. TGC-10:n

liiketoiminta on tyypillisesti hyvin kausiluonteista: sen tulos on yleensä vahvin vuoden ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä. TGC-10:n luvut on yhdistelty huhtikuusta 2008 lähtien.

Venäjän sähköreformi jatkuu. Tammikuun 2009 alusta lähtien 30 % kaikesta sähköntuotannosta myydään kilpailluilla markkinoilla. Sähkön tukkumarkkinoiden odotetaan vapautuvan kokonaan vuoteen 2011 mennessä. Myös kapasiteettimarkkinat käynnistettiin heinäkuun 2008 alussa suunnitelman mukaisesti.

Elokuussa 2008 solmittiin investointiohjelman suurimman projektin sopimus Njaganskajan voimalaitoksen (kapasiteetti 1 200 MW) rakentamisesta.

Rakennustyöt käynnistyivät Tjumenin, Tobolskin ja Tseljabinskin CHPvoimalaitostyömailla.

Syyskuussa Fortum ilmoitti saavansa noin 1,5 miljoonan tonnin edestä hiilidioksidin päästövähennysyksikköjä TGC-10:ssä vuosina 2009–2012 toteutettavista yhteistoteutusprojekteista.

Fortum panostaa huomattavasti TGC-10:n integroimiseen osaksi Fortumia. Integraatioprosessi aloitettiin huhtikuussa 2008. Uusi organisaatiorakenne ja Fortumin johtamismalli ovat olleet käytössä syyskuun 2008 alusta lähtien. Integraatio on sujunut hyvin, ja useita tehokkuutta parantavia tavoitteita on määritetty. Näin ollen tehokkuusparannusten odotetaan kasvavan noin 100 miljoonaan euroon vuoteen 2011 mennessä.

Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin sekä osakkeiden myynnit

Investoinnit käyttöomaisuuteen tammi–joulukuussa olivat 2 624 (972) miljoonaa euroa. Investoinnit ilman yrityskauppoja olivat 1 108 (655) miljoonaa euroa.

SÄHKÖNTUOTANTO

Kesäkuussa Fortum ja Hafslund Infratek ASA tekivät aiesopimuksen tavoitteenaan yhdistää Fortum Servicen Infrastructure Solutions -toiminta Hafslund Infratekiin. Järjestely koskee kaikkia Infrastructure Solutionsin toimintoja Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa ja yhteensä 1 060:tä Fortumin työntekijää. Tammikuussa 2009 Norjan kilpailuviranomaiset hyväksyivät Infratek ASA:n perustamisen ja järjestelystä tehtiin sopimus. Fortumin omistusosuus uudesta yhdistetystä Infratek ASA -yhtiöstä on 33 %. Hafslund ASA omistaa 43,3 % yhdistetyn yhtiön osakkeista. Infratek ASA on listattu Oslon pörssissä.

LÄMPÖ

Uusien CHP-voimaloiden rakennustyöt Puolan Czestochowassa, Viron Tartossa ja Suomenojalla jatkuivat, ja investoinnit olivat 134 (58) miljoonaa euroa.

Lokakuussa Lämpö-segmentti myi 60 % osuutensa Jyväskylässä CHP-voimalaa käyttävästä yhtiöstä. Kauppa toteutui vuoden 2008 lopussa.

SÄHKÖNSIIRTO

Investoinnit ilman yrityskauppoja olivat 296 (236) miljoonaa euroa. Automaattisen mittarinluennan investointiohjelma muodosti tästä 104 (64) miljoonaa euroa.

VENÄJÄ

Vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä Fortum hankki enemmistön (76,5 %) venäläisessä alueellisessa tuotantoyhtiö TGC-10:ssä ostamalla 29,1 prosenttiyksikköä United Energy Systems of Russialta (RAO UES) noin 0,8 miljardilla eurolla ja 47,4 prosenttiyksikköä osakeannissa noin 1,3 miljardilla eurolla.

Toisella neljänneksellä Fortum teki TGC-10:stä pakollisen lunastustarjouksen TGC-10:n vähemmistöosakkaille. Tarjousaika oli 30.4.–18.10.2008. Tarjouksen kohteena oli 23,51 % TGC-10:n osakepääomasta, ja tarjottu hinta oli 111,8 ruplaa (noin 3 euroa) osakkeelta, joka maksettaisiin kokonaan käteisenä. Tarjoushinta oli sama kuin se, minkä Fortum maksoi huutokaupassa ja osakeannissa, ja siihen sisältyi huomattava preemio markkinahintaan nähden. Joulukuun lopussa Fortumin omistusosuus TGC-10:ssä oli 93,4 %, ja siihen mennessä Fortum oli maksanut lisäosakehankinnoista 465 miljoonaa euroa.

TGC-10:llä on laaja investointiohjelma, jolla se pyrkii kasvattamaan sähköntuotantokapasiteettiaan 5 300 megawattiin. Lokakuussa Fortum arvioi kapasiteettiinvestointiohjelman arvoksi noin 2,5 miljardia euroa. Ohjelman loppuosan arvo tammikuusta 2009 eteenpäin vuodenvaihteen valuuttakursseilla laskettuna on arviolta 2,0 miljardia euroa.

Rahoitus

Vuoden lopussa korollinen nettovelka oli 6 179 miljoonaa euroa (vuoden 2007 lopussa: 4 466 miljoonaa euroa). Nettovelan kasvu oli siten 1 713 miljoonaa euroa, ja se liittyi pääasiassa TGC-10:n hankintaan.

Viimeisellä neljänneksellä nettovelka supistui 341 miljoonaa euroa kolmannen neljänneksen lopussa olleesta 6 520 miljoonasta eurosta. Nettovelan supistuminen johtui pääasiassa vahvasta liiketoiminnan kassavirrasta mutta myös noin 100 miljoonan euron muuntoerosta, joka liittyi Fortumin tytäryhtiöiden muiden kuin euromääräisten velkojen konsolidointiin (lähinnä ruotsalaisten tytäryhtiöiden kruunumääräisiä velkoja).

Likvidit varat kasvoivat viimeisen neljänneksen aikana 142 miljoonalla eurolla 1 179 miljoonasta eurosta 1 321 miljoonaan euroon vuoden lopussa (vuoden 2007 lopussa 427 miljoonaa euroa). Likvideihin varoihin kuuluvat TGC-10:n käteisvarat ja pankkitalletukset, noin 1 020 miljoonaa euroa, joista noin puolet oli Venäjän ruplan määräisiä vuoden lopussa. Likvidien varojen lisäksi konsernin käytettävissä oli yhteensä noin 2,3 (vuoden 2007 lopussa: 1,4) miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja.

Vuoden aikana Fortum toteutti 3 500 miljoonan euron syndikoidun lainajärjestelyn. Lainajärjestely on strukturoitu 3-vuotiseksi 2 000 miljoonan euron lainaksi TGC-10:n hankinnan rahoittamiseksi sekä 5-vuotiseksi 1 500 miljoonan euron valmiusluotoksi. Vuoden lopussa 3-vuotinen laina oli nostettu kokonaan ja uudesta valmiusluotosta oli nostettu 600 miljoonaa euroa. Viimeisellä neljänneksellä ei tehty uusia olennaisia pitkän ajan rahoitusjärjestelyjä. Lyhytaikainen rahoitus (lähinnä yritystodistusten liikkeeseenlasku) supistui neljänneksen aikana 105 miljoonalla eurolla 625 miljoonasta eurosta 520 miljoonaan euroon vuoden lopussa (vuoden 2007 lopussa: 26).

Vuonna 2009 erääntyvät velat ovat yhteensä noin 980 miljoonaa euroa, ja ne ovat kasvaneet 522 miljoonaa euroa edellisestä neljänneksestä. Tämä johtuu pääasiassa lyhytaikaisten yritystodistusten uudelleenrahoittamisesta mutta myös siitä, että Fortum voi vuonna 2009 maksaa etukäteen TGC-10:n liikkeeseenlaskemat noin 194 miljoonan euron velat.

Konsernin nettorahoituskulut vuonna 2008 olivat 239 (154) miljoonaa euroa. Tärkeimmät syyt rahoituskulujen kasvuun olivat keskimääräisten nettovelkojen kasvu ja keskimäärin hieman korkeammat korot vuonna 2008 edellisvuotiseen verrattuna. Nettorahoituskuluihin on kirjattu johdannaisten käyvän arvon muutoksia -11 (2007 käyvän arvon muutos +7) miljoonaa euroa.

Konsernin nettorahoituskulut viimeisellä neljänneksellä olivat 54 (37) miljoonaa euroa. Nettorahoituskuluihin on kirjattu johdannaisten käyvän arvon muutoksia -16 (2007 käyvän arvon muutos +3) miljoonaa euroa.

Nettovelan suhde käyttökatteeseen (EBITDA) oli 2,5 (1,9).

Moody'sin ja Standard & Poor'sin Fortumille antamat pitkän aikavälin luottoluokitukset olivat A2 (vakaat näkymät) ja A- (vakaat näkymät).

Osakkeet ja osakepääoma

Fortum Oyj:n osakkeen vaihto vuonna 2008 oli 628,2 (787,4) miljoonaa osaketta arvoltaan 15 571 miljoonaa euroa. Fortumin markkina-arvo vuoden viimeisen pörssipäivän päätöskurssin mukaan laskettuna oli 13 519 miljoonaa euroa. Vuoden 2008 korkein noteeraus Fortum Oyj:n osakkeille NASDAQ OMX Helsinki -pörssissä oli 33,00 euroa ja alin 12,77 euroa. Osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi oli 24,76 euroa. Vuoden viimeisen päivän päätöskurssi oli 15,23 (30,81) euroa.

Yhteensä 955 022 optiojärjestelyjen perusteella merkittyä osaketta vietiin kaupparekisteriin vuonna 2008. Vuoden 2008 lopussa Fortum Oyj ei omistanut omia osakkeitaan.

Merkintöjen ja mitätöintien jälkeen vuoden 2008 lopussa Fortum Oyj:n osakepääoma on 3 043 707 472 euroa ja rekisteriin merkittyjen osakkeiden kokonaismäärä 887 638 080. Fortumin osakepääoma kasvoi yhteensä 3 247 074,80 eurolla.

Optio-ohjelmien mukaisesti merkittäviksi tarjotut ja vuoden 2008 lopussa merkitsemättömät osakkeet oikeuttavat enintään 0,1 % osuuteen (728 965 osaketta) Fortumin vuoden lopun osakepääomasta ja äänioikeudesta.

Vuoden lopussa Suomen valtion omistusosuus Fortumista oli 50,8 %. Hallintarekisteröityjen ja suorien ulkomaisten osakkeenomistajien osuus oli 35,2 %.

Hallituksella ei ole tällä hetkellä yhtiökokouksen myöntämiä käyttämättömiä valtuuksia vaihtovelkakirjojen tai optiolainojen liikkeelle laskemiseksi tai uusien osakkeiden liikkeelle laskemiseksi. Hallituksella on Fortum Oyj:n 1.4.2008 pidetyn yhtiökokouksen valtuutus yhtiön omien osakkeiden takaisinostoon. Valtuutus koskee 300 miljoonaa euroa tai 15 miljoonaa osaketta ja on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti.

Konsernin henkilöstö

Konsernin henkilöstön lukumäärä tammi–joulukuussa oli keskimäärin 14 077 (8 304). Kauden lopussa henkilöstömäärä oli 15 579 (8 303). Henkilöstömäärän kasvu johtui TGC-10:n hankinnasta.

Katsauskauden jälkeisiä tapahtumia

Fortum ja norjalainen Hafslund Infratek ASA yhdistivät infrastruktuurin rakentamisliiketoimintonsa Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa 15.1.2009 alkaen.

  1. helmikuuta Fortum toimitti Suomen hallitukselle hakemuksen ydinreaktorin rakentamisen periaatepäätöksestä Loviisan voimalaitosalueelle, jossa Fortumin omistuksessa ja käytössä on jo kaksi ydinreaktoria. Alustavien suunnitelmien mukaan laitos voisi olla käytössä vuonna 2020. Sen suunniteltu käyttöikä voisi olla ainakin 60 vuotta. Reaktorin koon ja tyypin mukaan investoinnin kokonaisarvo on arvioilta 4-6 miljardia euroa.

Näkymät

Fortumin tuloksen kannalta tärkein markkinatekijä on sähkön tukkuhinta. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä ovat tarjonnan ja kysynnän tasapaino, hiilidioksidin päästöoikeuksien hinnat, polttoaineiden hinnat ja vesitilanne. Lisäksi Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan vaihtokurssit vaikuttavat Fortumin tulokseen.

Mahdollisista valuuttakurssivaihteluista johtuvat tasearvojen muutokset kirjataan Fortumin omaan pääomaan.

Nykyinen talouden ja rahoitusmarkkinoiden taantuma voi vaimentaa sähkön kysyntää Fortumin markkina-alueilla. Sähkön kysynnän väheneminen ja raaka-aineiden hintojen lasku, joita taantuma voi voimistaa, vaikuttavat negatiivisesti sähkön hintaan. Talouskriisi kasvattaa myös Fortumin vastapuoliriskiä.

Fortumin taloudellinen tulos on alttiina useille strategisille, taloudellisille ja operatiivisille riskeille. Lisätietoja Fortumin riskeistä ja riskienhallinnasta on esitetty Fortumin vuoden 2007 toimintakertomuksessa sekä konsernin tilinpäätöksessä.

Talouden taantuman odotetaan vaikuttavan edelleen sähkönkulutukseen Pohjoismaissa. Pidemmällä aikavälillä Pohjoismaiden sähkönkulutuksen arvioidaan kasvavan alle 1 % vuosittain.

Venäjällä yksi tärkeimmistä TGC-10:n hankintaan liittyvistä oletuksista on Venäjän sähköalan uudistuksen jatkuminen. Suunnitelman mukaisesti kilpailluilla hinnoilla myydyn sähkön osuutta nostettiin 15 %:sta 25 %:iin 1.7.2008 ja edelleen 30 %:iin vuoden 2009 alussa. Se on tarkoitus nostaa 50 %:iin heinäkuun 2009 alussa. Kapasiteettimarkkinoilla ensimmäinen vaihe käynnistettiin heinäkuun 2008 alussa. Vuonna 2011 käynnistyvien pitkän aikavälin kapasiteettimarkkinoiden säännöt ovat valmisteilla. Sähkön tukkumarkkinoiden odotetaan vapautuvan kokonaan vuonna 2011.

Sopimukset velvoittavat TGC-10:n toteuttamaan merkittävän investointiohjelman, jonka jäljellä oleva arvo on noin 2,0 miljardia euroa vuodesta 2009 eteenpäin. Talouden taantuma kuitenkin luultavasti vaikuttaa edelleen sähkön kysynnän ja tarjonnan tasapainoon Venäjällä. Niin Fortum kuin muutkin Venäjällä toimivat sähköyhtiöt analysoivat parhaillaan taloustilanteen muutosten vaikutuksia ja niiden potentiaalista vaikutusta investointiohjelmien ajoitukseen.

TGC-10:n hankinnan odotetaan laimentavan hieman Fortumin osakekohtaista tulosta vuonna 2009. Vuotuisten tehokkuusparannusten odotetaan kasvavan noin 100 miljoonaan euroon vuonna 2011.

Tammikuun 2009 lopussa Pohjoismaiden vesivarannot olivat noin 4 TWh keskimääräistä pienemmät ja 14 TWh alle vuoden 2008 vastaavan tason. Tammikuun lopussa päästöoikeuksien markkinahinta vuodelle 2009 oli noin 12 euroa hiilidioksiditonnilta. Samaan aikaan sähkön hinta futuurimarkkinoilla loppuvuodelle 2009 oli noin 38–39 euroa megawattitunnilta ja vuodelle 2010 noin 34–36 euroa megawattitunnilta.

Sähkö- ja lämpöliiketoiminnan tulos on yleensä paras vuoden ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä.

Fortumin Sähköntuotanto-segmentin toteutuneeseen sähkön tukkumyyntihintaan Pohjoismaissa vaikuttavat muun muassa suojaustasot, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttojen kurssivaihtelut. Jos sähköntuotantolähteiden suhteellisissa osuuksissa tapahtuvien muutosten potentiaalisia vaikutuksia ei oteta huomioon, 1 euron muutos megawattituntia kohti Sähköntuotanto-segmentin toteutuneessa sähkön tukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa johtaa noin 50 miljoonan euron muutokseen Fortumin vuotuisessa liikevoitossa.

Tammikuun lopussa 2009 Sähköntuotanto-segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 65 % noin 53 euroon megawattitunnilta loppuvuodeksi 2009. Kalenterivuodeksi 2010 Sähköntuotanto-segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 50 % noin 46 euroon megawattitunnilta.

Raportoidut suojaukset voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimien mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla, joista useimmat ovat Nord Poolissa kaupankäynnin kohteena olevia forward-sopimuksia tai vakioituja futuureja, joihin kuuluu useita erilaisia tuotteita ja maturiteetteja. Myös Ruotsin kruunun kurssivaihtelu euroon nähden vaikuttaa suojaushintaan, koska jotkin suojauksista tehdään Ruotsin kruunuina.

Fortumin tulos vuonna 2008 oli hyvä. Joustavan ja ilmastomyötäisen tuotantorakenteensa sekä vahvan taloudellisen asemansa ja maksuvalmiutensa ansiosta Fortum kykenee kohtaamaan rahoituskriisin asettamat haasteet. Fortumilla on vakaa asema tässä epävarmassa tilanteessa, vaikka näkyvyys vuoden 2009 jälkeiseen aikaan onkin heikko.

Osingonjakoehdotus

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2008 olivat 3 742 miljoonaa euroa. Tilikauden päättymisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia.

Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että Fortum Oyj jakaa vuodelta 2008 osinkoa 1,00 euroa osaketta kohti eli 4.2.2009 rekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärän perusteella yhteensä 888 miljoonaa euroa.

Espoo, 4.2.2009 Fortum Oyj Hallitus

Lisätietoja: Mikael Lilius, toimitusjohtaja, puhelin: +358 10 452 9100 Juha Laaksonen, talousjohtaja, puhelin: +358 10 452 4519 Hallitus on 4.2.2009 hyväksynyt Fortumin tilinpäätöksen vuodelta 2008 ja tilintarkastajat ovat antaneet vakiomuotoisen tilintarkastuskertomuksen tilikaudelta 2008. Tiivistetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS 34, osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti.

Fortumin varsinainen yhtiökokous on tarkoitus pitää 7. huhtikuuta 2009.

Vuosikertomus tilikaudelta 2008 julkaistaan viimeistään viikolla 12.

Tulostiedotus vuonna 2009:

Osavuosikatsaus tammi–maaliskuulta julkaistaan 28.4.2009 noin klo 9.00. Osavuosikatsaus tammi–kesäkuulta julkaistaan 17.7.2009 noin klo 9.00. Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta julkaistaan 22.10.2009 noin klo 9.00

Jakelu: NASDAQ OMX Helsinki Keskeiset tiedotusvälineet www.fortum.fi

Tilinpäätökseen liittyvää lisätietoa, mukaan lukien vuosineljännestaulukot, on Fortumin verkkosivuilla osoitteessa www.fortum.fi/sijoittajat.

TAMMIKUU-JOULUKUU 2008

Osavuosikatsaustiedot perustuvat vuoden 2008 tilintarkastettuun tilinpäätökseen, jonka

hallitus vahvisti helmikuun 4. 2009.

KONSERNIN TULOSLASKELMA

MEUR Liite I-IV/2008 I-IV/2007 2008 2007
Liikevaihto 4 1 602 1 320 5 636 4 479
Muut tuotot 155 84 230 393
Materiaalit ja palvelut -652 -483 -2 117 -1 572
Henkilöstökulut -158 -136 -587 -495
Poistot ja arvonalentumiset 4, 12 -132 -115 -515 -451
Muut kulut -204 -150 -684 -507
Liikevoitto 611 520 1 963 1 847
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta 4, 13 48 18 126 241
Korkokulut -96 -64 -351 -220
Korkotuotot 66 27 143 76
Johdannaisten käyvän arvon muutokset -16 3 -11 7
Muut rahoituserät - netto -8 -3 -20 -17
Rahoitustuotot ja -kulut -54 -37 -239 -154
Voitto ennen veroja 605 501 1 850 1 934
Tuloverot 9 2 -108 -254 -326
Kauden voitto 607 393 1 596 1 608
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille 563 368 1 542 1 552
Vähemmistölle 44 25 54 56
607 393 1 596 1 608
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta
laskettu osakekohtainen tulos (euroa per osake)
Laimentamaton
Laimennettu
10 0,64
0,64
0,41
0,41
1,74
1,74
1,74
1,74

TAMMIKUU-JOULUKUU 2008

KONSERNIN TASE

MEUR Liite 31.12.2008 31.12.2007
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet 12 395 85
Rakennukset, koneet ja kalusto 12 12 138 11 343
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 4, 13 2 112 2 853
Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 16 566 516
Muut pitkäaikaiset sijoitukset 117 99
Laskennalliset verosaamiset 2 3
Johdannaisinstrumentit 6 445 153
Pitkäaikaiset korolliset saamiset 742 736
Pitkäaikaiset varat yhteensä 16 517 15 788
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 444 285
Johdannaisinstrumentit 6 761 140
Myyntisaamiset ja muut saamiset 1 235 1 034
Pankkitalletukset 588 -
Rahat ja pankkisaamiset 733 427
Likvidit varat
Lyhytaikaiset varat yhteensä
15 1 321
3 761
427
1 886
Varat yhteensä 20 278 17 674
OMA PÄÄOMA
Emoyhtiön omistajille kuuluva
oma pääoma
Osakepääoma 14 3 044 3 040
Muu sidottu pääoma 90 78
Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot 525 715
Kertyneet voittovarat 4 295 4 526
Yhteensä 7 954 8 359
Vähemmistöosuus 457 292
Oma pääoma yhteensä 8 411 8 651
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Korollinen pitkäaikainen vieras pääoma 15 6 520 4 288
Johdannaisinstrumentit 6 120 139
Laskennalliset verovelat 1 851 1 687
Ydinvoimaan liittyvät varaukset 16 566 516
Eläkevaraukset ja muut varaukset 250 144
Muu pitkäaikainen vieras pääoma 470 486
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 9 777 7 260
Lyhytaikainen vieras pääoma
Korollinen lyhytaikainen vieras pääoma 15 980 605
Johdannaisinstrumentit 6 126 260
Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma 984 898
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 2 090 1 763
Vieras pääoma yhteensä 11 867 9 023
Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä 20 278 17 674

TAMMIKUU-JOULUKUU 2008

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

Osake
pääoma
Muu sidottu
pääoma
Käyvän arvon
rahasto ja
muut rahastot
Omat
osakkeet
Kertyneet
voittovarat
Emoyhtiön
omistajille
kuuluva osuus
Vähemmis
töosuus
Yhteensä
MEUR
Oma pääoma 31.12.2007 3 040 78 715 - 4 526 8 359 292 8 651
Muuntoerot ja muut muutokset 6 -148 -561 -703 -86 -789
Kassavirran suojaukset 440 440 440
Muut käyvän arvon muutokset -484 -484 2 -482
Suoraan omaan pääomaan kirjatut erät yhteensä - 6 -192 - -561 -747 -84 -831
Tilikauden voitto 1 542 1 542 54 1 596
Kaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä - 6 -192 - 981 795 -30 765
Käytetyt optio-oikeudet 4 4 4
Osingonjako 1) -1 198 -1 198 -1 198
Muutokset sidotun ja vapaan oman pääoman välillä 6 -6 0 0
Muutokset yrityshankintojen yhteydessä 2 -8 -6 195 189
Oma pääoma 31.12.2008 3 044 90 525 - 4 295 7 954 457 8 411
Oma pääoma 31.12.2006 3 023 74 511 - 4 300 7 908 253 8 161
Muuntoerot ja muut muutokset 10 -25 -15 -11 -26
Kassavirran suojaukset -168 -168 -2 -170
Muut käyvän arvon muutokset 362 362 362
Suoraan omaan pääomaan kirjatut erät yhteensä - - 204 - -25 179 -13 166
Tilikauden voitto 1 552 1 552 56 1 608
Kaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä - - 204 - 1 527 1 731 43 1 774
Käytetyt optio-oikeudet 17 17 17
Osingonjako 1) -1 122 -1 122 -1 122
Omien osakkeiden hankinta -175 -175 -175
Omien osakkeiden mitätöinti 175 -175 0 0
Muutokset sidotun ja vapaan oman pääoman välillä 4 -4 0 0
Muutokset yrityshankintojen yhteydessä 0 -4 -4
Oma pääoma 31.12.2007 3 040 78 715 - 4 526 8 359 292 8 651

1) Katso liitetieto 11 Osakekohtainen osinko.

Muuntoerot *)

Valuuttakurssien heikkeneminen, lähinnä RUB, SEK ja NOK, vaikuttaa emoyhtiön omistajille kuuluvaan osuuteen omasta pääomasta muuntoerojen kautta -703 miljoonaa euroa. Osa tästä muuntoerosta syntyy kun Hafslundin omistamat NOK-määräiset RECin osakkeet arvostetaan käypään arvoon, tämä vaikutus -148 miljoonaa näytetään käyvän arvon rahastossa ja muissa rahastoissa.

Kassavirtasuojaukset

Kassavirtasuojausten käyvän arvon muutokset 440 miljoonaa euroa, jotka liittyvät lähinnä sähkön hinnan suojaamiseen, vaikuttavat emoyhtiön omistajille kuuluvaan osuuteen omasta pääomasta. Kun sähkön hinta on alempi kuin suojaushinta, vaikutus omaan pääomaan on positiivinen.

Muut käyvän arvon muutokset

Muut käyvän arvon muutokset vuoden 2008 aikana -484 miljoonaa euroa liittyvät lähinnä muutoksiin Hafslundin RECin osakkeiden hinnassa, ilman kurssierovaikutusta. Katso myös liite 13 Muutokset osuuksissa osakkuus- ja yhteisyrityksissä ja liite 23 Katsauskauden jälkeisiä tapahtumia.

Vähemmistöosuuksien muutos omassa pääomassa

Olennaisin muutos oman pääoman vähemmistöosuuksissa on -86 miljoonan euron muuntoero, joka johtuu RUB- ja SEK-valuuttojen muutoksista. Lisäksi TGC-10:n hankinta erässä muutokset yrityshankintojen yhteydessä on lisännyt vähemmistöosuuksien määrää.

*) Ulkomaisiin tytäryhtiöihin liittyvä muuntoero lasketaan käyttäen tuloslaskelman osalta keskikurssia ja taseen osalta tilinpäätöspäivän kurssia. Kurssiero, joka syntyy muunnosta euroiksi, kirjataan omaan pääomaan. Lisätietoja käytetyistä kurssieroista katso liite 8 Valuuttakurssit.

TAMMIKUU-JOULUKUU 2008

LYHENNETTY KONSERNIN KASSAVIRTALASKELMA

MEUR Liite IV/2008 IV/2007 2008 2007
Liiketoiminnan kassavirta
Liikevoitto ennen poistoja (Käyttökate) 743 635 2 478 2 298
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua -237 -18 -275 -286
Rahoituserät ja toteutuneet kurssierot 326 -99 233 -10
Maksetut välittömät verot -53 -63 -332 -383
Kassavirta ennen käyttöpääoman muutosta 779 455 2 104 1 619
Käyttöpääoman muutos -217 -110 -102 51
Liiketoiminnan kassavirta yhteensä 562 345 2 002 1 670
Investointien kassavirta
Käyttöomaisuusinvestoinnit1) 4, 12 -338 -251 -1 018 -592
Ostetut tytäryhtiöosakkeet pl. ostettujen yhtiöiden rahavarat 7 -4 0 -1 210 -10
Ostetut osakkuusyritysosakkeet 2) 13 -24 -26 -32 -271
Muiden osakkeiden ostot 0 -2 -1 -4
Käyttöomaisuuden myynnit 28 2 37 14
Myydyt tytäryhtiöosakkeet pl. myytyjen yhtiöiden rahavarat 7 43 0 44 0
Myydyt osakkuusyritysosakkeet 13 10 2 34 304
Muiden osakkeiden myynnit 0 29 0 29
Muiden sijoitusten muutos -58 -23 -136 -79
Investointien kassavirta yhteensä -343 -269 -2 282 -609
Kassavirta ennen rahoitusta 219 76 -280 1 061
Rahoituksen kassavirta
Velkojen muutos 43 -291 2 621 488
Osingonjako yhtiön osakkeenomistajille 0 0 -1 198 -1 122
Omien osakkeiden ostot - -175 - -175
Muut rahoituserät 31 2 -103 18
Rahoituksen kassavirta yhteensä 74 -464 1 320 -791
Laskelman mukainen likvidien
varojen muutos 293 -388 1 040 270
1) Maksamattomat investoinnit eivät sisälly käyttöomaisuusinvestointeihin. Aktivoidut vieraan pääoman kulut sisältyvät maksettuihin korkokuluihin.
2) Ostetut osakkuusyhtiöosakkeet sisältävät osakeannin.
Nettovelan muutokset IV/2008 IV/2007 2008 2007
Nettovelka 30.9. ja 31.12. vastaavasti 6 520 4 456 4 466 4 345
Muuntoerot -109 -55 -203 -73
Käyttökate 743 635 2 478 2 298
Maksetut rahoituskulut, verot ja muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua 36 -180 -374 -679
Käyttöpääoman muutokset -217 -110 -102 51
Käyttöomaisuusinvestoinnit -338 -251 -1 018 -592
Yrityshankinnat -28 -28 -1 243 -285
Yritysmyynnit 81 33 115 347
Muutos korollisissa saamisissa -58 -23 -136 -79
Osingot ja omien osakkeiden hankinta 0 -175 -1 198 -1 297
Muut rahoitustoiminnot 31 2 -103 18
Nettokassavirta (- nettovelan kasvu) 250 -97 -1 581 -218
Lainat hankituissa yhtiöissä - 0 272 7
Joukkovelkakirjojen käpien arvojen muutos ja
arvostukset jaksotettuun hankintamenoon 18 -32 63 -31

Nettovelka kauden lopussa 6 179 4 466 6 179 4 466

TAMMIKUU-JOULUKUU 2008

TUNNUSLUVUT

MEUR 31.12.2008 30.9.2008 30.6.2008 31.3.2008 31.12.2007 30.9.2007 30.6.2007 31.3.2007
Käyttökate, MEUR 2 478 1 735 1 203 720 2 298 1 663 1 040 602
Tulos/osake (laimentamaton), EUR 1,74 1,10 0,78 0,51 1,74 1,33 0,85 0,59
Sijoitettu pääoma, MEUR
Korollinen nettovelka, MEUR
15 911
6 179
15 756
6 520
15 593
6 254
16 868
5 228
13 544
4 466
13 764
4 456
13 503
4 610
12 593
3 932
Käyttöomaisuusinvestoinnit
ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin, MEUR
Käyttöomaisuusinvestoinnit, MEUR
2 624
1 108
2 210
716
1 459
408
1 227
175
972
655
646
382
253
236
115
100
Sijoitetun pääoman tuotto, % 1)
Oikaistu sijoitetun pääoman tuotto, %2)
15,0 13,7 14,6 17,3 16,5
14,0
15,1 14,8 18,0
Oman pääoman tuotto, %1)
Oikaistu oman pääoman tuotto, %2)
18,7 15,7 17,2 21,0 19,1
15,8
17,8 17,2 21,1
Nettovelka/käyttökate 1)
Oikaistu nettovelka/käyttökate 3)
2,5 2,8 2,6 1,8 1,9
2,2
2,1
2,3
2,2 1,6
Korkokate 9,4 7,6 8,6 14,1 12,8 12,4 11,5 15,3
Kassavirta ennen käyttöpääoman
muutosta/korollinen nettovelka, %1)
34,1 27,1 30,1 42,9 36,3 33,9 36,1 45,5
Velkaantumisaste, %
Oma pääoma/osake, EUR
Omavaraisuusaste, %
73
8,96
41
81
8,49
39
77
8,08
39
56
9,53
44
52
9,43
49
52
9,21
48
58
8,68
46
52
8,22
43
Henkilöstö keskimäärin
Henkilöstön lukumäärä
14 077
15 579
13 585
15 785
12 603
16 069
8 356
15 689
8 304
8 303
8 305
8 306
8 257
8 541
8 165
8 190
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 osaketta 887 256 887 241 887 131 887 085 889 997 890 984 890 770 890 263
Laimennettu osakkeiden keskimääräinen
lukumäärä, 1 000 osaketta
Rekisteröityjen osakkeiden määrä, 1 000 osaketta
887 839
887 638
887 986
887 517
888 165
887 191
888 177
887 123
891 395
886 683
892 815
892 119
893 140
891 472
893 252
890 685

1) Neljänneksen luvut on muutettu vastaamaan vuositason lukuja.

2) Oikaistu REC:in ja Lenenergon myyntivoitoilla vuonna 2007, jotka toteutuivat vuoden 2007 ensimmäisellä ja kolmannella neljänneksellä.

3) Käyttökatteesta on vähennetty Lenenergon osakkeiden myynnistä toteutunut 232 miljoonan euron myyntivoitto. Tunnuslukujen laskentakaavat ovat liitteessä 24.

KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUKSEN LIITETIEDOT

1. LAADINTAPERUSTA

Osavuosikatsaustiedot perustuvat vuoden 2008 tilintarkastettuun tilinpäätökseen, jonka hallitus vahvisti 4.2. 2009. Konsernin lyhennetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa käyttöönotettua kansainvälistä (IAS) 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen. Osavuosikatsausta tulee lukea vuoden 2007 tilinpäätöksen kanssa.

2. LAADINTAPERIAATTEET

Noudatetut laadintaperiaatteet ovat yhtenevät konsernin tilinpäätöksessä 2007 noudattamien periaatteiden kanssa lukuunottamatta alla listattuja muutoksia.

Aikaistettu käyttöönotto: IFRS 8 Liiketoimintasegmentit

Venäläisen TGC-10:n hankinnan jälkeen Fortum on tehnyt muutoksia segmenttirakenteeseensa vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä. Fortum perusti uuden Venäjä – raportointisegmentin, jonka jälkeen uusi segmenttirakenne muodostui yhdestä maantieteellisen alueen perusteella määritellystä segmentistä sekä liiketoiminta-alueittain määritellyistä segmenteistä. Segmenttirakenteen muutoksen seurauksena Fortum otti käyttöön IFRS 8 Liiketoimintasegmentit –standardin aikaistetusti.

Uusi perustettu Venäjä -segmentti sisältää:

  • TGC-10, joka on yhdistelty konsernitaseeseen 31.3.2008 alkaen (katso liitetieto 7)
  • Osakeomistus TGC-1:ssä, joka on siirretty Sähköntuotanto-segmentistä
  • Pieniä omaisuuseriä Lenenergosta irrotettujen yhtiöiden osakkeina, jotka on siirretty segmenteistä Sähkönsiirto, Markets ja Muut

Uuden segmentin perustamisen lisäksi Fortum on siirtänyt osuutensa osakkuusyrityksensä Hafslundin varoista ja tuloksesta Sähköntuotanto -segmentistä Muut segmenttiin.

Sähköntuotanto, Lämpö, Sähkönsiirto, Markets ja Muut – segmenteissä ei ole tapahtunut muutoksia verrattuna aikaisempaan raportointiin lukuun ottamatta yllämainittuja kohtia. Sähköntuotanto – segmentti koostuu Generation, Portfolio Management and Trading (PMT) ja Service –liiketoimintayksiköistä. Generation ja PMT muodostavat taloudellisen raportoinnin kannalta yhden yhtenäisen raportointiyksikön. Liiketoimintayksiköiden välillä ei ole käytössä erillistä hinnoittelumekanismia. Service – liiketoimintayksikkö tarjoaa palveluita sekä konsernin sisäisille että ulkopuolisille asiakkaille, mutta sen keskeinen liiketoiminta liittyy olennaisena osana Generation -liiketoimintayksikön toimintaan. Liiketoiminnan luonteen, asiakkaiden jne. samankaltaisuuden perusteella Heat ja Värme – liiketoimintayksiköt muodostavat Heat – segmentin.

Taloudellisten tavoitteiden asettaminen, seuranta ja resurssien kohdentaminen konsernin taloudellisessa ohjauksessa perustuvat liiketoimintayksiköiden vertailukelpoisiin liikevoittolukuihin, joihin sisältyy osuus osakkuusyritysten tuloksesta sekä vertailukelpoisen sidotun pääoman tuottoon liiketoimintayksiköittäin.

Segmentit on yhdistelty konsernin laadintaperiaatteiden mukaisesti. Segmenttien väliset liiketoiminnot ovat markkinaperusteiset. Laajasta asiakaskunnasta sekä asiakkaiden moninaisista liiketoimminnoista johtuen, Fortumilla ei ole yksittäisiä asiakkaita, joiden ostovolyymi olisi olennainen Fortumin kokonaisvolyymin kannalta. Sähköntuotanto -segmentti myy tuottamansa sähkön pääosin Nord Poolin kautta. Lisätietoa segmenttien liiketoiminnasta ja maantieteellisestä jakautumisesta annetaan vuoden 2007 konsernitilinpäätöksessä liitteessä 5 Liiketoimintasegmentit.

Vuoden 2007 vertailutiedot on muutettu vastaamaan uutta segmenttirakennetta, jotka vaikuttavat seuraavasti liikevoittoon sekä kertaluonteisiin eriin: - Kertaluonteinen voitto (232 miljoonaa euroa) Lenenergon osakkeiden myynnistä vuoden 2007 kolmannella neljänneksellä on siirretty Sähkönsiirto -segmentistä uuteeen Venäjä -segmenttiin

  • Kertaluonteinen voitto (12 miljoonaa euroa) WGC-5:n osakkeiden myynnistä vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä on siirretty Sähköntuontanto -segmentistä uuteen Venäjä -segmenttiin

  • Hafslundin osuus osakkuusyritysten tuloksesta, joka sisältää Hafslundin REC:in osakkeiden myynnistä toteutuneen myyntivoiton vuoden 2007 ensimmäisellä neljänneksellä, on siirretty Sähköntuotanto -segmentistä Muut -segmenttiin

Uudet muutokset ja tulkinnat

Seuraavat uudet muutokset ja tulkinnat ovat pakollisia vuonna 2008:

  • Muutokset standardeihin IAS 39:n Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen sekä IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (voimassa 1.7.2008 lähtien). IAS 39:n muutokset antavat mahdollisuuden luokitella uudelleen tiettyjä muita rahoitusvaroja kuin johdannaisvaroja kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien rahoitusvarojen ryhmästä poikkeustilanteessa, sekä tiettyjä lainat ja muut saamiset -ryhmään kuuluvia rahoitusvaroja kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien tai myytävissä olevien rahoitusvarojen ryhmästä, jos yhteisöllä on aikomus ja kyky pitää omaisuuserä hallussaan ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa tai eräpäivään asti. IFRS 7:n muutokset edellyttävät laajoja liitetietoja edellä kuvatun kaltaisissa tilanteissa uudelleenluokitelluista rahoitusvaroista. Muutoksilla ei ole ollut vaikutusta Fortum-konsernin taloudelliseen asemaan tai tulokseen, sillä rahoitusvaroja ei ole luokiteltu uudelleen.

  • IFRIC 11 IFRS 2 - Konserniyhtiöiden osakkeita ja omia osakkeita koskevat liiketoimet (voimassa 1.3.2007 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinta edellyttää, että sellaiset osakeperusteiset liiketoimet, joissa yhteisö saa tavaroita tai palveluja omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien, esim. omien osakkeiden vastineeksi, käsitellään kirjanpidossa omana pääomana maksettavina järjestelyinä, vaikka yhteisö hankkisi instrumentit toiselta osapuolelta, tai vaikka osakkeenomistajat antavat tarvittavat oman pääoman ehtoiset instrumentit. Tilinpäätöspäivänä Fortumilla ei ollut tällaisia järjestelyjä.

  • IFRIC 14 IAS 19 – Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys (voimassa 1.1.2008 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRIC 14:ää sovelletaan kaikkiin työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuspohjaisiin järjestelyihin ja muihin pitkäaikaisiin etuuspohjaisiin työsuhde-etuuksiin. Tulkinta käsittelee sitä, kuinka IAS 19 -standardin rajoitusta järjestelyn ylijäämästä taseeseen merkittävän omaisuuserän kirjaamisedellytyksistä tulee arvioida, erityisesti silloin, kun järjestelyyn liittyy vähimmäisrahastointivaatimus. Tulkinnalla ei ole merkitystä Fortumin kannalta, sillä konsernin eläkejärjestelyihin ei sisälly vähimmäisrahastointivaatimuksia.

• IFRIC 12 Palvelutoimilupajärjestelyt (voimassa 1.1.2008 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinnalla ei ole merkitystä Fortumin kannalta, sillä se ei ole osapuolena missään palvelutoimilupajärjestelyssä. Tulkintaa ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

Osakkuusyhtiölaskenta

Fortum aloitti soveltamaan pääomaosuusmenetelmää sijoitukseensa TGC-1:ssä vuoden 2008 toisesta neljänneksestä lähtien TGC-1:n siirryttyä raportoimaan IFRStilinpäätöksen vuosittain. Lisätietoja Fortumin sijoituksesta TGC-1:ssä sekä myös Haflsundissa on esitetty liitetiedossa 13.

Fortum sai vuoden 2008 lopulla ruotsalaisten ydinvoimaa tuottavien osakkuusyhtiöidensä kassavirtatietoja SKB:ltä (Svensk Kärnbränslehantering AB) joiden perusteella Fortum on käsitellyt osuutensa ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen vaikutuksista laatimisperiaatteidensa mukaisesti (katso liitetieto 16).

3. MERKITTÄVÄT TILINPÄÄTÖSTÄ KOSKEVAT ARVIOT

Osavuosikatsauksen laatiminen edellyttää, että yhtiön johto tekee arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat raportoitujen varojen ja velkojen sekä tuottojen ja kulujen määriin. Toteutuneet tulokset saattavat olla erilaisia näihin arvioihin verrattuna.

Tämän osavuosikatsauksen laatimisen yhteydessä johdon tekemät merkittävät konsernin laadintaperiaatteisiin ja keskeisimpiin epävarmuustekijöihin liittyneet arviot ovat samoja, joita sovellettiin vuositilinpäätöksessä 2007.

TAMMIKUU-JOULUKUU 2008

4. TIEDOT LIIKETOIMINTASEGMENTEITTÄIN

LIIKEVAIHTO

MEUR IV/2008 IV/2007 2008 2007
Sähkönmyynti ilman välillisiä veroja 886 697 3 291 2 370
Lämmön myynti 440 352 1 298 1 096
Sähkönsiirto 193 194 746 729
Muut myynnit 83 77 301 284
Yhteensä 1 602 1 320 5 636 4 479

LIIKEVAIHTO SEGMENTEITTÄIN

MEUR IV/2008 IV/2007 2008 2007
Sähköntuotanto 736 685 2 892 2 350
- josta sisäistä 5 5 0 323
Lämpö 463 439 1 466 1 356
- josta sisäistä -3 -1 0 38
Sähkönsiirto 206 206 789 769
- josta sisäistä 3 3 10 9
Markets 531 482 1 922 1 683
- josta sisäistä 50 49 177 155
Venäjä 197 - 489 -
- josta sisäistä - - 0 -
Muut 21 21 83 81
- josta sisäistä 21 20 82 72
Nord Pool netotus 1) -476 -437 -1 736 -1 163
Eliminoinnit -76 -76 -269 -597
Yhteensä 1 602 1 320 5 636 4 479

1) Tuntiperusteiset myynnit ja ostot Nord Poolilta netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko

Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai netto-ostaja.

LIIKEVOITTO SEGMENTEITTÄIN

MEUR IV/2008 IV/2007 2008 2007
Sähköntuotanto 470 351 1 599 1 115
Lämpö 155 121 307 294
Sähkönsiirto 61 51 248 233
Markets -29 2 -35 12
Venäjä -19 12 -91 244
Muut -27 -17 -65 -51
Yhteensä 611 520 1 963 1 847

VERTAILUKELPOINEN LIIKEVOITTO SEGMENTEITTÄIN

MEUR IV/2008 IV/2007 2008 2007
Sähköntuotanto 378 363 1 528 1 095
Lämpö 109 120 250 290
Sähkönsiirto 63 50 248 231
Markets 0 -1 -33 -1
Venäjä -20 - -92 -
Muut -22 -16 -56 -51
Vertailukelpoinen liikevoitto 508 516 1 845 1 564
Kertaluonteiset erät 68 13 85 250
Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 35 -9 33 33
Liikevoitto 611 520 1 963 1 847

KERTALUONTEISET ERÄT SEGMENTEITTÄIN

MEUR IV/2008 IV/2007 2008 2007
Sähköntuotanto 7 0 18 2
Lämpö 60 1 64 2
Sähkönsiirto 0 0 2 0
Markets - -1 - 0
Venäjä 1 12 1 244
Muut 0 1 0 2
Yhteensä 68 13 85 250

Kertaluonteiset erät sisältävät pääasiassa myyntivoittoja ja -tappioita. Vuoden 2008 merkittävin myyntivoitto syntyi Jyväskylän Energiatuotanto Oy:n myynnistä. Lenenergon myyntivoitto (232 miljoonaa euroa) oli merkittävin myyntivoitto vuonna 2007.

FORTUM-KONSERNI TAMMIKUU-JOULUKUU 2008

MUUT VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERÄT SEGMENTEITTÄIN

IV/2008 IV/2007 2008 2007
Sähköntuotanto 1) 85 -12 53 18
Lämpö -14 0 -7 2
Sähkönsiirto -2 1 -2 2
Markets -29 4 -2 13
Venäjä - - - -
Muut -5 -2 -9 -2
Yhteensä 35 -9 33 33
1) Sisältää kirjanpitokäsittelyn vaikutukset, jotka johtuvat Fortumin osuudesta
Valtion ydinjätehuoltorahastoon, yhteensä milj. euroa: -12 -7 -19 17

Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältävät pääasiassa niiden tulevaisuuden rahavirtoja suojaavien johdannaisintrumenttien vaikutuksen, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa IAS 39 mukaisesti. Sähköntuotantosegmentti sisältää vaikutukset, jotka johtuvat Fortumin osuudesta Valtion ydinjätehuoltorahastoon, jossa IFRIC 5 tulkinnan mukaisesti taseen varat eivät voi ylittää niihin liittyviä taseeseen kirjattuja velkoja.

POISTOT JA ARVONALENTUMISET SEGMENTEITTÄIN

MEUR IV/2008 IV/2007 2008 2007
Sähköntuotanto 24 24 97 103
Lämpö 41 43 169 163
Sähkönsiirto 41 43 165 162
Markets 1 2 7 11
Venäjä 22 - 67 -
Muut 3 3 10 12
Yhteensä 132 115 515 451

OSUUS OSAKKUUS- JA YHTEISYRITYSTEN TULOKSESTA SEGMENTEITTÄIN

MEUR IV/2008 IV/2007 2008 2007
Sähköntuotanto 1), 2) 39 -3 26 -23
Lämpö 4 8 12 24
Sähkönsiirto 3 5 16 18
Markets 0 0 5 0
Venäjä 0 - 19 -
Muut 2 8 48 222
Yhteensä 48 18 126 241
1) Sisältää kirjanpitokäsittelyn vaikutukset, jotka johtuvat Fortumin osakkuusyhtiöiden osuuksista
suomalaisissa ja ruotsalaisissa ydinjätehuoltorahastoissa, yhteensä milj. euroa:
2) Suurin osa Sähköntuotanto-segmentin osakkuusyhtiöistä on tuotantoyhtiöitä, joilta Fortum ostaa sähköä
14 -1 9 -7

omakustannushintaan, johon sisältyvät korot ja välittömät verot.

OSUUDET OSAKKUUS- JA YHTEISYRITYKSISSÄ SEGMENTEITTÄIN

MEUR 31.12.2008 31.12.2007
Sähköntuotanto 818 806
Lämpö 160 158
Sähkönsiirto 210 229
Markets 12 8
Venäjä 429 455
Muut 483 1 197
Yhteensä 2 112 2 853

INVESTOINNIT KÄYTTÖOMAISUUTEEN

SEGMENTEITTÄIN IV/2008 IV/2007 2008 2007
Sähköntuotanto 49 32 134 93
Sähköntuotanto 49 32 134 93
Lämpö 1) 144 120 408 309
Sähkönsiirto 2) 93 117 296 236
Markets 0 1 3 3
Venäjä 104 - 256 -
Muut 2 3 11 14
Yhteensä 392 273 1 108 655

1) Kasvu johtuu pääasiassa CHP-voimalaitosten rakentamisprojekteista Espoossa, Viron Tartossa ja Puolan Czestochowassa.

2) Kasvu johtuu pääasiassa Ruotsin jakelualueelle asennettavien uusien automaattisesti luettavien mittareiden asentamisesta.

BRUTTOINVESTOINNIT OSAKKEISIIN SEGMENTEITTÄIN

MEUR IV/2008 IV/2007 2008 2007
Sähköntuotanto 0 52 0 52
Lämpö 0 1 23 18
Sähkönsiirto 0 1 0 1
Markets 0 - 0 0
Venäjä 1) 22 - 1 492 245
Muut 0 -1 1 1
Yhteensä 22 53 1 516 317

1) Katso liitetieto 7 Yrityshankinnat ja -myynnit

TAMMIKUU-JOULUKUU 2008

SIDOTTU PÄÄOMA SEGMENTEITTÄIN

MEUR 31.12.2008 31.12.2007
Sähköntuotanto 5 331 5 599
Lämpö 3 468 3 507
Sähkönsiirto 3 032 3 239
Markets 188 247
Venäjä 2 205 456
Muut 796 1 237
Yhteensä 15 020 14 285

SIDOTUN PÄÄOMAN TUOTTO SEGMENTEITTÄIN

% 31.12.2008 31.12.2007
Sähköntuotanto 29,6 19,2
Lämpö 8,9 9,3
Sähkönsiirto 8,1 7,7
Markets -14,0 6,9
Venäjä -3,7 66,3
Muut -1,8 17,1

VERTAILUKELPOINEN SIDOTUN PÄÄOMAN TUOTTO

SEGMENTEITTÄIN
31.12.2008 31.12.2007
Sähköntuotanto 28,0 18,9
Lämpö 7,3 9,2
Sähkönsiirto 8,2 7,6
Markets -15,3 -0,6
Venäjä -3,8 0,0
Muut 1) -1,7 -2,1
1) Poislukien Hafslundin REC-osakkeiden myynnistä toteutunut 180 miljoonan euron myyntivoitto, joka on kirjattu erään 'Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten

tuloksesta' vuoden 2007 ensimmäisellä neljänneksellä.

pääomalla. Keskimääräinen sidottu pääoma on laskettu käyttämällä avaavan taseen ja kunkin neljänneksen lopun arvoja. Sidotun pääoman tuotto on laskettu jakamalla vuotuisen liikevoiton ja 'Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta' -erän summa keskimääräisellä sidotulla

VARAT SEGMENTEITTÄIN
MEUR 31.12.2008 31.12.2007
Sähköntuotanto 5 732 6 154
Lämpö 3 923 3 928
Sähkönsiirto 3 546 3 778
Markets 663 630
Venäjä 2 476 456
Muut 997 1 392
Sidottuun pääomaan sisältyvät varat 17 337 16 338
Korolliset saamiset 799 747
Laskennalliset verosaamiset 2 3
Muut varat 819 159
Likvidit varat 1 321 427
Varat yhteensä 20 278 17 674

VIERAS PÄÄOMA SEGMENTEITTÄIN

MEUR 31.12.2008 31.12.2007
Sähköntuotanto 401 555
Lämpö 455 421
Sähkönsiirto 514 539
Markets 475 383
Venäjä 271 -
Muut 201 155
Sidottuun pääomaan sisältyvä vieras pääoma 2 317 2 053
Laskennalliset verovelat 1 851 1 687
Muu vieras pääoma 199 390
Sijoitettuun pääomaan sisältyvä vieras pääoma 4 367 4 130
Korollinen vieras pääoma 7 500 4 893
Oma pääoma 8 411 8 651
Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä 20 278 17 674

Muut varat ja muu vieras pääoma, jotka eivät sisälly sidottuun pääomaan segmentteittäin sisältävät pääasiassa tuloverosaamiset ja -velat, jaksotetut korkokulut sekä suojauksista ja korkojohdannaisista, joihin sovelletaan suojauslaskentaa, johtuvat saamiset ja velat.

HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN 2008 2007
Sähköntuotanto 3 591 3 475
Lämpö 2 422 2 302
Sähkönsiirto 1 222 1 060
Markets 766 936
Venäjä 5 566 -
Muut 510 531
Yhteensä 14 077 8 304

Henkilöstö keskimäärin lasketaan käyttäen koko raportointikauden kuukausittaisia keskiarvoja.

FORTUM-KONSERNI TAMMIKUU-JOULUKUU 2008

HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ 31.12.2008 31.12.2007
Sähköntuotanto 3 520 3 511
Lämpö 2 318 2 279
Sähkönsiirto 1 336 1 063
Markets 635 935
Venäjä 7 262 -
Muut 508 515
Yhteensä 15 579 8 303

5. LIIKETOIMINTASEGMENTTITIEDOT NELJÄNNEKSITTÄIN

Lisätietoja vuosineljänneksittäin on saatavissa Fortumin www-sivuilta www.fortum.fi/sijoittajat/taloudellista tietoa.

LIIKEVAIHTO NELJÄNNEKSITTÄIN IV/2008 III/2008 II/2008 I/2008 IV/2007 III/2007 II/2007 I/2007
MEUR
Sähköntuotanto
736 718 721 717 685 502 522 641
- josta sisäistä 5 -79 21 53 5 70 92 156
Lämpö 463 226 284 493 439 186 252 479
- josta sisäistä -3 -4 - 7 -1 4 11 24
Sähkönsiirto 206 171 180 232 206 166 172 225
- josta sisäistä
Markets
3
531
2
461
2
411
3
519
3
482
2
331
2
351
2
519
- josta sisäistä 50 61 34 32 49 30 32 44
Venäjä 197 140 152 - - - - -
- josta sisäistä - - - - - - - -
Muut 21 21 21 20 21 19 22 19
- josta sisäistä 21 20 21 20 20 17 19 16
Nord Pool netotus
Eliminoinnit
-476
-76
-465
0
-369
-78
-426
-115
-437
-76
-221
-123
-204
-156
-301
-242
Yhteensä 1 602 1 272 1 322 1 440 1 320 860 959 1 340
LIIKEVOITTO NELJÄNNEKSITTÄIN
MEUR IV/2008 III/2008 II/2008 I/2008 IV/2007 III/2007 II/2007 I/2007
Sähköntuotanto
Lämpö
470
155
438
-15
260
37
431
130
351
121
221
-2
243
33
300
142
Sähkönsiirto 61 50 51 86 51 50 53 79
Markets -29 -17 31 -20 2 15 7 -12
Venäjä -19 -39 -33 0 12 232 - -
Muut -27 -22 2 -18 -17 -6 -9 -19
Yhteensä 611 395 348 609 520 510 327 490
VERTAILUKELPOINEN LIIKEVOITTO
NELJÄNNEKSITTÄIN
IV/2008 III/2008 II/2008 I/2008 IV/2007 III/2007 II/2007 I/2007
Sähköntuotanto 378 371 384 395 363 185 217 330
Lämpö 109 -7 27 121 120 -3 36 137
Sähkönsiirto
Markets
63
0
49
-8
49
-15
87 50
-1
51
11
52
3
78
-14
Venäjä -20 -39 -33 -10
-
- - - -
Muut -22 -13 -9 -12 -16 -6 -10 -19
Yhteensä 508 353 403 581 516 238 298 512
KERTALUONTEISET ERÄT NELJÄNNEKSITTÄIN
MEUR
IV/2008 III/2008 II/2008 I/2008 IV/2007 III/2007 II/2007 I/2007
Sähköntuotanto 7 11 0 0 0 0 2 0
Lämpö
Sähkönsiirto
60
0
2
2
0
0
2
0
1
0
0
-1
1
0
0
1
Markets - 0 0 - -1 1 0 0
Venäjä 1 0 - - 12 232 - -
Muut 0 0 0 0 1 0 1 0
Yhteensä 68 15 0 2 13 232 4 1
MUUT VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERÄT
NELJÄNNEKSITTÄIN
IV/2008 III/2008 II/2008 I/2008 IV/2007 III/2007 II/2007 I/2007
Sähköntuontanto 1) 85 56 -124 36 -12 36 24 -30
Lämpö -14 -10 10 7 0 1 -4 5
Sähkönsiirto
Markets
-2
-29
-1
-9
2
46
-1
-10
1
4
0
3
1
4
0
2
Venäjä - - - - - - - -
Muut -5 -9 11 -6 -2 0 0 0
Yhteensä 35 27 -55 26 -9 40 25 -23
1)Sisältää kirjanpitokäsittelyn vaikutukset, jotka johtuvat Fortumin osuudesta
Valtion ydinjätehuoltorahastoon, yhteensä miljoonaa euroa:
-12 10 -8 -9 -7 33 -4 -5

6. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Konsernin riskienhallinnan periaatteisiin ei ole tehty merkittäviä muutoksia raportointikaudella. Riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet ovat yhdenmukaisia vuoden 2007 konsernin vuosikertomuksessa esitettyjen tietojen kanssa.

Alla olevat taulukot esittävät konsernin suojauslaskennassa käytettävien johdannaissopimusten nimellisarvon tai määrän ja käyvän nettoarvon.

JOHDANNAISET

MEUR 31.12.2008 31.12.2007
Nimellis Käypä Nimellis Käypä
Korko- ja valuuttajohdannaiset arvo nettoarvo arvo nettoarvo
Koronvaihtosopimukset 2 993 -12 3 500 -16
Valuuttatermiinit 4 521 370 4 452 30
Korkotermiinit 230 0 741 0
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 2 240 218 3 293 66
Käypä Käypä
Sähköjohdannaiset Määrä nettoarvo Määrä nettoarvo
TWh MEUR TWh MEUR
Myyntisopimukset 165 2 102 119 -651
Ostosopimukset 123 -1 692 88 461
Ostetut optiot 2 0 0 0
Asetetut optiot 4 -14 2 -1
Käypä Käypä
Öljyjohdannaiset Määrä nettoarvo Määrä nettoarvo
1000 bbl MEUR 1000 bbl MEUR
Myyntisopimukset 1 047 -14 460 -4
Ostosopimukset 1 230 11 795 9
Käypä Käypä
Hiilijohdannaiset Määrä nettoarvo Määrä nettoarvo
kt MEUR kt MEUR
Myyntisopimukset 276 7 150 -1
Ostosopimukset 641 -16 375 1
Käypä Käypä
CO2 päästöoikeusjohdannaiset Määrä nettoarvo Määrä nettoarvo
ktCO2 MEUR ktCO2 MEUR
Myyntisopimukset 592 4 3 101 -13
Ostosopimukset 592 -4 3 121 13
Nimellis Käypä Nimellis Käypä
Osakejohdannaiset arvo nettoarvo arvo nettoarvo
MEUR MEUR MEUR MEUR
Osaketermiinit 1) 37 24 36 66

1) Käteisvaroina toteutettavia osaketermiinejä käytetään Fortum-konsernin osakekannustinjärjestelmän suojaukseen.

Fortum, Venäjän alueellinen tuotantoyhtiö 1 (TGC-1) ja ECF Project Ltd allekirjoittivat 20.2.2008 sopimuksen, jonka mukaan Fortum ostaa TGC-1:ltä

päästövähennysyksiköitä, ERU (emission reduction unit) noin 5 miljoonan tonnin edestä. Päästövähennysyksiköt liittyvät yhteistoteutusprojekteihin (Joint Implementation, JI), jotka toteutetaan TCG-1:n tuotantolaitoksilla Euroopan päästökauppajärjestelmän Kioto-kauden aikana (2008-2012). Sopimus luokitellaan omaa käyttöä varten olevaksi ja arvostetaan hankintahintaan.

FORTUM-KONSERNI TAMMIKUU-JOULUKUU 2008

7. YRITYSHANKINNAT JA -MYYNNIT

Bruttoinvestoinnit tytäryhtiöihin (katso Tunnuslukujen määritelmät) olivat yhteensä 1 506 (18) miljoonaa euroa. TGC-10:n yrityskauppa on tästä summasta yhteensä 1 492 miljoonaa euroa.

Fortum osti 100% Jelgavas Kogeneracija SIA:n osakkeista maaliskuun lopussa Latviassa. Yhtiö toimittaa lämpöä Jelgavan kaupunkiin. Yhtiön vuotuinen lämmön myynti on 200 gigawattituntia (GWh), liikevaihto 10 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä 170. Bruttoinvestointi oli 10 miljoonaa euroa.

Fortum hankki lisää 11,22% osakkeita lisää Hofors Energi AB:sta Ruotsissa. Tämän hankinnan jälkeen Fortumin kokonaisomistus Hofors Energi AB:n osakekannasta on 60%. Hankittu yhtiö toimittaa kaukolämpöä Hoforsin alueelle. Vuotuinen lämmön myynti on 130 gigawattituntia (GWh) ja liikevaihto noin 7 miljoonaa euroa. Fortum on jo aiemmin ottanut liiketoiminnan hoitaakseen yhtiössä. Bruttoinvestointi oli 3 miljoonaa euroa.

Joulukuussa 2008 Fortum myi 60 % osuutensa Jyväskylän Energiatuotanto Oy:stä Jyväskylän Energialle. Tytäryhtiöosakkeiden lisäksi myydään myös voimalaitoksen maaalue, ja myytyyn liiketoimintaan liittyvä muu omaisuus. Heinäkuussa 2008 Fortum myi 100 % osuutensa Recotech AB:stä Tellestate AB:lle.

TGC-10:n hankinta

Fortum hankki maaliskuussa 76,49% vuonna 2006 perustetusta venäläisestä alueellisesta tuotantoyhtiöstä TGC-10:stä. Yhtiö toimii Uralin ja Länsi-Siperian alueella. Yhtiön sähköntuotantokapasiteetti on 3 000 MW ja lämmöntuotantokapasiteetti 15 800 MW, ja sen sähköntuotanto on 18 TWh ja lämmöntuotanto 27 TWh vuodessa. TGC-10 on sitoutunut mittavaan investointiohjelmaan, joka nostaa yhtiön sähköntuotantokapasiteettia 2 300 MW:lla vuoteen 2013 mennessä. TGC-10:n investointiohjelman sopimusvelvoitteet sisältävät sakkoehtoja, jotka on sidottu uuden tuotantokapasiteetin saatavuuteen. TGC-10:n liikevaihto vuonna 2007 oli 723 miljoonaa euroa ja liikevoitto 26 miljoonaa euroa, luvut perustuvat vuoden 2007 julkistettuun tilinpäätökseen (IFRS).

TGC-10:n hankinta tapahtui osakkeita hankkimalla sekä osakeantiin osallistumalla. Fortum maksoi 20.3.2008 47,42%:a TGC-10:n osakkeista noin 1,3 miljardin euron osakeannilla. TGC-10:n osakeannissa saama pääoma jää yhtiön käyttöön ja sillä rahoitetaan yhtiön investointiohjelmaa, jonka suunniteltu arvo on 2,2 miljardia euroa. Lokakuussa Fortum arvioi kapasiteetti-investointiohjelman arvoksi noin 2,5 miljardia euroa. Ohjelman loppuosan arvo tammikuusta 2009 eteenpäin vuodenvaihteen valuuttakursseilla laskettuna on arviolta 2,0 miljardia euroa.

26.3.2008 Fortum osti 29,07% lisäosuuden RAO UESilta. 29.4.2008 Fortum teki TGC-10:n vähemmistöosakkaille lunastusvelvollisuuden mukaisen ostotarjouksen jäljelle jäävistä osakkeista. Tarjous oli voimassa 30.4.2008 - 18.10.2008 välisenä aikana. Tarjouksen kohteena oli 23,51% TGC-10:n osakepääomasta, ja tarjottu hinta oli 111,8 ruplaa osakkeelta, joka maksettaisiin kokonaan käteisenä. Joulukuun lopussa Fortumin omistusosuus TGC-10:ssä oli 94,3%, sisältäen TGC-10:n 100% omistaman tytäryhtiön omistamat TGC-10:n osakkeet, ja siihen mennessä Fortum oli maksanut lunastustarjouksen alaisista osakehankinnoista 465 miljoonaa euroa.

Koko kaupan bruttoinvestointi oli yhteensä 1 492 miljoonaa euroa, poislukien TGC-10:n rahat ja pankkisaamiset (joka on pääasiassa seurausta osakeannista), mutta sisältäen yhtiön korolliset velat. Hankintamenolaskelma perustuu TGC-10:n taseeseen per 31.3.2008. Käypien arvojen kohdistus on hyvin alustava, sillä arvotuslaskelmia ja niiden vaikutuksia ei ole vielä saatettu loppuun etenkin tulevien velvoitteiden osalta. Fortumin vuoden 2008 tilinpäätöstietoihin sisältyy TGC-10:n tulosvaikutus 1.4.2008 lähtien.

MEUR TGC-10
Vastikkeen muodostuminen
Maksettu rahana 2 533
Hankinnalle kohdistettavat välittömät kulut
Kokonaisvastike 2 541
Hankittujen nettovarojen käypä arvo 2 211
Muuntoerot -9
Liikearvo 339
Hankitun Käypien
omaisuuden arvojen
Hankittujen nettovarojen käypä arvo: kirjanpitoarvo kohdistukset Yhteensä
Rahavarat 1 321 1 321
Rakennukset, koneet ja kalusto 625 1 022 1 647
Muut varat 182 182
Koroton vieras pääoma -107 -391 -498
Korollinen vieras pääoma -272 -272
Hankitut nettovarat 1 749 631 2 380
Hankittu vähemmistöosuus -116 -53 -169
Yhteensä 1 633 578 2 211
Bruttoinvestointi TGC-10 -yhtiöön:
Rahana suoritettu vastike 2 541
Rahavarat hankituissa tytäryrityksissä 1 321
Hankinnan rahavirta 1 220
Korollinen velka hankituissa tytäryrityksissä 272
Yhteensä 1 492

TAMMIKUU-JOULUKUU 2008

8. VALUUTTAKURSSIT

Kauden lopun valuuttakurssit perustuvat Euroopan keskuspankin julkaisemiin tilinpäätöshetken kursseihin. Keskimääräinen valuuttakurssi on laskettu kunkin kuukauden lopun Euroopan keskuspankin kurssien ja edellisen vuoden viimeisen päivän kurssien keskiarvona. Keskeisimmät Fortum-konsernissa käytetyt kurssit ovat:

Keskimääräinen valuuttakurssi 31.12.2008 30.9.2008 30.6.2008 31.3.2008 31.12.2007 30.9.2007 30.6.2007 31.3.2007
Ruotsi (SEK) 9,6647 9,4559 9,4088 9,4265 9,2475 9,2185 9,2020 9,1787
Norja (NOK) 8,2605 8,0187 7,9843 7,9998 8,0253 8,0466 8,1205 8,1563
Puola (PLN) 3,5328 3,4402 3,4926 3,5676 3,7792 3,8285 3,8439 3,8858
Venäjä (RUB) 36,6905 36,5670 36,6348 36,4660 35,0759 34,832 34,6997 34,5633
Kauden lopun valuuttakurssi 31.12.2008 30.9.2008 30.6.2008 31.3.2008 31.12.2007 30.9.2007 30.6.2007 31.3.2007
Ruotsi (SEK) 10,8700 9,7943 9,4703 9,3970 9,4415 9,2147 9,2525 9,3462
Norja (NOK) 9,7500 8,3330 8,0090 8,0510 7,9580 7,7185 7,9725 8,1190
Puola (PLN) 4,1535 3,3967 3,3513 3,5220 3,5935 3,7730 3,7677 3,8668
Venäjä (RUB) 41,2830 36,4095 36,9477 37,1130 35,9860 35,3490 34,8070 34,6580

9. TULOVEROT

Tuloslaskelman mukainen veroprosentti vuonna 2008 oli 13,7 % (16,9 %). Vuoden 2008 veroprosentti on alempi kuin vertailuvuoden 2007 veroprosentti pääasiassa Ruotsin ja Venäjän yhteisöverokantojen laskun vuoksi, mistä johtuen laskennallisen verovelan määrä laski. Tämän kertaluonteisen erän positiivinen vaikutus oli 113 miljoonaa euroa. Vuoden 2008 veroprosentti, lukuun ottamatta verokantojen muutosten vaikutusta, verovapaita myyntivoittoja sekä osuuksia osakkuusyritysten voitosta, oli 22,1 %.

Vuoden 2007 veroprosenttiin vaikutti Hafslundin omistamien REC-osakkeiden myynti maaliskuussa 2007, mikä lisäsi Fortumin osuutta osakkuusyritysten voitosta kyseisellä kaudella noin 180 miljoonalla eurolla. Tämä erä on esitetty rivillä Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta (veroilla vähennettynä). Vuonna 2007 Fortum sai myös huomattavat verovapaat myyntivoitot, 232 miljoonaa euroa, mikä oli toinen merkittävä vuoden 2007 matalaan veroprosenttiin vaikuttanut tekijä. Vuoden 2007 veroprosentti, josta aiempaa suuremmat osakkuusyhtiötulokset sekä verovapaiden myyntivoittojen vaikutus on vähennetty, oli 22,3 %

10. OSAKEKOHTAINEN TULOS

Laskelma laimentamattomasta ja laimennetusta osakekohtaisesta tuloksesta perustuu alla oleviin lukuihin:

2008 2007
Tuotot (MEUR):
Emoyhtiön omistajille kuuluva voitto 1 542 1 552
Osakkeiden lukumäärä (1000 kpl):
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä
osakekohtaista tulosta laskettaessa 887 256 889 997
Optioiden laimennusvaikutus 583 1 398
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä
laimennettua osakekohtaista tulosta laskettaessa 887 839 891 395

11. OSAKEKOHTAINEN OSINKO

Yhtiökokoukselle 7.4.2009 on ehdotettu jaettavaksi vuodelta 2008 osinkoa 1,00 euroa osakkeelta, yhteensä 888 miljoonaa euroa, mikä perustuu 4.2.2009 rekisteröityjen osakkeiden lukumäärään. Ehdotettua osinkoa ei ole kirjattu osinkovelaksi tässä tilinpäätöksessä.

Yhtiökokous päätti 1.4.2008 jakaa osinkoa 1,35 euroa osaketta kohti. Tästä osingosta 0,77 euroa osakkeelta maksettiin konsernin tuloksesta ilman kertaluonteisia eriä. Lisäksi yhtiökokous päätti jakaa 0,58 euron suuruisen lisäosingon osakkeelta yhtiön pääomarakenteen ohjaamiseksi kohti sovittua tavoitetasoa. Kokonaisosingon määrä, 1 198 miljoonaa euroa, perustui rekisteröityjen osakkeiden määrään 4.4.2008. Osingot maksettiin 11.4.2008.

Vuonna 2007 osinkoa jaettiin 1,26 euroa osaketta kohti. Tästä osingosta 0,73 euroa osakkeelta oli konsernin osingonjakopolitiikan mukaista. Lisäksi yhtiökokous päätti jakaa 0,53 euron suuruista lisäosinkoa osakkeelta yhtiön pääomarakenteen ohjaamiseksi kohti sovittua tavoitetasoa. Kokonaisosingon määrä, 1 122 miljoonaa euroa, perustui rekisteröityjen osakkeiden määrään 2.4.2007. Osingot maksettiin 11.4.2007.

12. AINEETTOMIEN JA AINEELLISTEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOS

MEUR 31.12.2008 31.12.2007
Kirjanpitoarvo kauden alussa 11 428 11 567
Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta 1 980 16
Käyttöomaisuusinvestoinnit 1 087 654
Aktivoidut vieraan pääoman kulut 21 1
Ydinvoiman käytöstäpoistamiskulut 22 25
Päästöoikeuksien muutokset 14 -9
Vähennykset -14 -11
Poistot ja arvonalentumiset -515 -451
Vähennykset tytäryritysten myyntien kautta -31 -
Muuntoerot -1 459 -364
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 12 533 11 428

FORTUM-KONSERNI TAMMIKUU-JOULUKUU 2008

13. MUUTOKSET OSUUKSISSA OSAKKUUS- JA YHTEISYRITYKSISSÄ

MEUR 31.12.2008 31.12.2007
Kirjanpitoarvo kauden alussa 2 853 2 197
Osuus osakkuus-ja yhteisyritysten voitosta 126 241
Hankinnat 7 1
Osakeannit ja muut sijoitukset 1 294
Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta 36 -
Uudelleenluokittelut -3 -
Myynnit -13 -68
Saadut osingot -51 -178
Käyvän arvon ja muut oman pääoman muutokset -628 366
Muuntoerot -216 0
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 2 112 2 853

Osuus osakkuus - ja yhteisyritysten voitosta

Vuoden viimeisen neljänneksen osuus osakkuusyritysten voitosta, 48 (18) miljoonaa euroa, sisältää pääasiassa Fortumin osakkuusyhtiöomistuksen mukaisen osuuden ruotsalaisten ydinvoimayhtiöiden, Forsmarks Kraftgrupp AB and OKG AB, voitosta yhteensä 47 miljoonaa euroa. Tästä 42 miljoonaa euroa aiheutuu ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen kirjauksista, katso liite 16. Fortumin osuus osakkuusyritysten voitosta vuonna 2008 oli 126 (241) miljoonaa euroa, josta Hafslundin osuus oli 48 (219) miljoonaa euroa. Katso alla Hafslundin laskentaperiaatteet.

Hankinnat

Liettuassa Fortum osti 14,73% osuuden UAB Klaipedos Energija:sta Stadtwerke Leipzig GmbH:lta 29.2.2008. Fortum omistaa yhtiöstä nyt 19,63%. UAB Klaipedos Energija tuottaa ja jakelee kaukolämpöä Klaipedan ja Gargzdain kaupunkien asukkaille ja teollisuudelle. Yhtiön liikevaihto on noin 27 miljoonaa euroa ja vuotuinen lämmön myynti 1 terawattitunti (TWh) ja sähkön myynti 20 gigawattituntia (GWh). Investointi oli 7 miljoonaa euroa. Merkittävin osa 245 miljoonan euron investoinneista vuonna 2007 tulee TGC-1:n osakeannista, jonka arvo oli 243 miljoonaa euroa.

Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta

Maaliskuun 2008 lopussa toteutuneen TGC-10:n hankinnan myötä, Fortum hankki osuuden Kurgan Generating-yhtiöstä.

Yritysmyynnit

Vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä Fortum myi 50% osuutensa Panjin Liaohe Fortum Thermal Power Company Co:sta Kiinassa. Vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Fortum myi 30 % osuutensa Polartest Oy:stä sekä 33 % osuutensa Herbrechtingen GmbH:stä. Vuoden 2007 kolmannella neljänneksellä Fortum myi hieman yli 1/3 osuutensa JSC Lenergosta noin 295 miljoonalla eurolla. Myyntivoitto, 232 miljoonaa euroa, on kirjattu Muihin tuottoihin.

Saadut osingot

Vuonna 2008 Fortum sai yhteensä 39 miljoonaa euroa osinkoa Hafslundilta ja Gasumilta. Vuonna 2007 Fortum sai 178 miljoonaa euroa osinkoa osakkuusyhtiöiltä, josta 145 miljoonaa euroa tuli Hafslundin REC-osakkeiden myynnistä maaliskuussa 2007.

Käyvän arvon ja muut oman pääoman muutokset

Käyvän arvon ja muut oman pääoman muutokset sisältävät pääasiassa Hafslundin omistamien REC-yhtiön osakkeiden käyvän arvon muutoksen. Viimeisen neljänneksen aikana REC -osakkeiden käyvän arvon muutos oli -141 (61) miljoonaa euroa. REC -osakkeiden käyvän arvon muutoksen vaikutus vuonna 2008 oli -656 (353) miljoonaa euroa.

Hafslund ASA:n osakkuusyritystuloksen laskenta

Fortum-konsernin laadintaperiaatteiden mukaisesti Hafslundin osakkuusyritystulos on sisällytetty Fortum-konsernin lukuihin Hafslundin edellisen neljänneksen tietoihin perustuen, sillä Hafslund raportoi osavuosikatsauksensa Fortumia myöhemmin. Hafslund julkaisee tammi-joulukuun tuloksensa 6.2.2009.

Hafslundin osakkuusyritystulosta laskettaessa Fortum on omien laskentaperiaatteidensa mukaisesti luokitellut uudelleen Hafslundin käyttämän Renewable Energy Corporationin (REC) osakeomistusta koskevan laskentaperiaatteen. Hafslund on sisällyttänyt osakeomistuksensa REC-yhtiössä erään 'Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat', kun taas Fortum on luokitellut osakeomistuksen REC-yhtiössä 'Myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi, joiden käypien arvojen muutokset kirjataan suoraan omaan pääomaan'. Kumulatiivinen käypien arvojen muutos kirjataan Fortumin tuloslaskelmaan siinä tapauksessa, että Hafslund myy omistamiansa REC-yhtiön osakkeita. Fortum soveltaa samoja laskentaperiaatteita arvostaessaan Hafslundin omistusosuutta Fesil Holding AS:ssä.

Koska REC on ollut listattuna Oslon pörssissä 9.5.2006 alkaen, Fortum laskee REC omistuksen käyvän arvon muutoksen kunkin tilinpäätöshetken Oslon pörssin päätöskurssin perusteella. Osakkeiden määränä käytetään Hafslundin edellisellä vuosineljänneksellä ilmoittamaa määrää, ellei muuta tietoa ole käytettävissä.

Maaliskuussa 2007 Hafslund myi 35 miljoonaa REC-yhtiön osaketta. Laskentaperiaatteidensa mukaisesti Fortum on kirjannut ensimmäisellä vuosineljänneksellä noin 180 miljoonaa euroa Hafslundin myymistä REC-yhtiön osakkeista erään 'Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta'. Jäljellä olevien osakkeiden kumulatiivinen käyvän arvon muutos Fortumin omassa pääomassa oli 126 miljoonaa euroa 31.12.2008, 667 miljoonaa euroa vähemmän kuin 31.12.2007.

Hafslund kirjasi toisen vuosineljänneksen tulokseensa arvonmuutoksen Fesil Holding AS:ssä uusien yritysjärjestelyjen seurauksena. Fortumin osuus tästä arvonmuutoksesta, 12 miljoonaa euroa, on kirjattu suoraan Fortumin omaan pääomaan vuonna 2008.

TGC-1:n osakkuusyritystuloksen laskenta

Fortum omistaa 25.7% Territorial Generating 1 -yhtiöstä (TGC-1). TGC-1 muodostettiin vuoden 2006 lopussa usean venäläisen yhtiön fuusioiduttua. TGC-1 on julkaissut vuoden 2007 IFRS -tilinpäätöksen kesäkuussa 2008. Fortum aloitti soveltamaan pääomaosuusmenetelmää sijoitukseensa TGC-1:ssä vuoden 2008 toisesta neljänneksestä lähtien TGC-1:n siirryttyä raportoimaan IFRS- tilinpäätöksen vuosittain. Osuus yhtiön tuloksesta lasketaan kerran vuodessa toisen neljänneksen aikana perustuen edeltävän vuoden julkaistuun IFRS -tilinpäätökseen.

14. OSAKEPÄÄOMA

Osakkeiden Osakkeiden
määrä Osakepääom määrä Osakepääom
MEUR 31.12.2008 a 31.12.2008 31.12.2007 a 31.12.2007
Rekisteröidyt osakkeet 1.1. 886 683 058 3 040 887 393 646 3 023
Optioilla merkityt ja rekisteröidyt osakkeet raportointikauden lopussa 955 022 4 5 199 412 17
Omien osakkeiden mitätöinti - - -5 910 000 -
Rekisteröidyt osakkeet raportointikauden lopussa 887 638 080 3 044 886 683 058 3 040
Rekisteröimättömät osakkeet 56 000 50 000

FORTUM-KONSERNI TAMMIKUU-JOULUKUU 2008

15. KOROLLINEN NETTOVELKA

Raportoitu korollinen vieras pääoma 31.12.2008 oli 7 500 miljoonaa euroa. Vuoden viimeisellä neljänneksellä konsernissa ei tehty huomattavia uusia rahoitusjärjestelyjä.

Vuoden viimeisellä neljänneksellä likvidit varat lisääntyivät 142 miljoonaa euroa 1 179 miljoonasta eurosta 1 321 miljoonaan euroon, johon sisältyy TGC-10:n rahavarat ja pankkitalletukset 1 020 miljoonaa euroa. TGC-10:n rahavarat käytetään yhtiön investointiohjelmaan (katso myös TGC-10:n hankinta, liite 7). Likvidit varat 1 321 miljoonaa euroa koostuvat kassavaroista 733 miljoonaa euroa (sisältää pankkitalletukset, jotka erääntyvät kolmen kuukauden sisällä) ja pankkitalletuksista 588 miljoonaa euroa (jossa eräpäivä yli kolmen kuukauden).

Ensimmäisen neljänneksen aikana Fortum sopi uuden 3 500 miljoonan euron syndikoidun lainajärjestelyn. Järjestely muodostuu kolmen vuoden pankkilainasta, 2 000 miljoonaa euroa, joka käytetään TGC-10:n oston rahoittamiseen sekä viiden vuoden mittaisesta luottolimiitistä, 1 500 miljoonaa euroa, kattamaan konsernin yleisiä rahoitustarpeita. Viimeisen neljänneksen lopussa uudesta järjestelystä oli nostettu 2 600 miljoonaa euroa. Joulukuun lopussa 2008 Fortumilla oli kokonaisuudessaan käyttämättömiä luottolimiittejä 2,3 mrd euroa.

Joulukuun viimeisenä päivänä 2008 Fortumin keskimääräinen duraatio oli 1,6 vuotta (1,3 vuotta) velkasalkun johdannaiset mukaan lukien ja lainojen ja johdannaisten keskikorko oli 4,7 % (4,6 %) . Keskimääräinen kumulatiivinen lainojen ja johdannaisten keskikorko vuonna 2008 oli 5,3 % (4,3 %). Noin 64 % (67 %) oli vaihtuvakorkoista tai jälleenrahoitettavaa seuraavan 12 kk aikana.

16. YDINVOIMAAN LIITTYVÄT VARAT JA VELAT

MEUR 31.12.2008 31.12.2007
Taseeseen sisältyvät erät:
Ydinvoimaan liittyvät varaukset 566 516
Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 566 516
Lainmukainen vastuu ja osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta:
Ydinjätehuoltovastuu Suomen ydinenergialain mukaan 895 816
Rahastotavoite 767 698
Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 728 673

Ydinvoimaan liittyvät varaukset

Fortum toimitti Työ- ja elinkeinoministeriölle syyskuussa vuotuisen esityksen Loviisan ydinvoimalaitoksen ydinjätehuoltovastuusta. Suomen ydinenergialain mukaisesti lasketun vastuun määrän päättää Työ- ja elinkeinoministeriö tammikuun 2009 loppuun mennessä. Esitys perustuu vuosittain päivitettävään kustannusennusteeseen, sekä joka kolmas vuosi tehtävään uuteen tekniseen suunnitelmaan. Tekninen suunnitelma päivitettiin edellisen kerran vuonna 2007. Arvioidut vastaiset kustannukset kasvanevat pääasiassa ydinvoimaviranomaisen (STUK) asettamien uusien materiaalien vapautusrajojen vuoksi. Uudet rajoitukset kasvattavat ydinvoimalaitoksen käytöstäpoiston laajuutta.

Työ- ja elinkeinoministeriölle toimitetun esityksen perusteella Suomen ydinenergialain mukainen vastuu vuoden 2008 lopussa on 895 miljoonaa euroa. Taseeseen kirjattu ydinjätehuoltovaraus perustuu kassavirtaan tulevaisuuden kustannuksista, jotka pohjautuvat samoihin selvityksiin kuin lainmukainen vastuu. Ydinvoimavarauksen käypä arvo, joka on laskettu IAS37:n mukaisesti, on kasvanut 50 miljoonalla eurolla edellisen vuoden lopun arvosta, ja se on yhteensä 566 miljoonaa euroa vuoden 2008 lopussa. Suurin ero lainmukaisen vastuun ja taseeseen kirjatun varauksen välillä on se, että lainmukaista vastuuta ei diskontata.

Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta

Viranomaiset päättävät vuotuisen rahastotavoitteen ja lainmukaisen vastuun määrän vuosittain tammikuussa. Fortum suorittaa ydinjätehuoltomaksuja Valtion ydinjätehuoltorahastoon ko. päätösten mukaisesti. Rahastotavoite, joka vastaa uutta lainmukaista vastuuta ja päätettyä ydinjätehuoltorahaston maksujen jaksottamista, on yhteensä 767 miljoonaa euroa. Rahastossa on IFRS:n näkökulmasta 162 miljoonan euron yliljäämä, koska Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta oli 728 miljoonaa euroa 31.12.2008, kun taas rahasto-osuuden tasearvo oli 566 miljoonaa euroa.

Vaikutukset vertailukelpoiseen liikevoittoon sekä liikevoittoon

Päivitetyn kustannusennusteen seurauksena Fortum kirjasi vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä kertaluonteisen 3 miljoonan euron negatiivisen vaikutuksen Sähköntuotanto-segmentin vertailukelpoiseen liikevoittoon pääasiassa lisääntyneistä jo käytetyn polttoaineen kustannuksista johtuen. Vuoden 2007 kolmannella neljänneksellä päivitetyn teknisen suunnitelman seurauksena kirjattiin kertaluonteinen 13 miljoonan euron negatiivinen erä. Kaikki kululisäykset, jotka liittyvät jo käytettyyn polttoaineeseen, kirjataan aina välittömästi vertailukelpoiseen liikevoittoon.

Sähköntuotanto-segmentin liikevoittoon vaikuttaa Fortumin laskentaperiaatteiden mukaisesti Valtion ydinjätehuoltorahaston käsittelystä syntyvät erät, sillä Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuuden tasearvo ei saa ylittää IFRS:n mukaisesti laskettua varauksen määrää taseessa. Niin kauan kuin ydinjätehuoltorahasto pysyy ylirahoitettuna IFRS:n näkökulmasta, kirjataan positiivinen vaikutus liikevoittoon, kun varaus kasvaa enemmän kuin nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon. Negatiivinen kirjaus kirjataan liikevoittoon aina, kun nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon ovat suuremmat kuin varauksen kasvu. Edellämainittua kirjausta ei sisällytetä Fortumin vertailukelpoiseen liikevoittoon, katso 'muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät', liitteet 4 ja 5. Fortum kirjasi tästä johtuen vuoden 2008 tulokseen -19 miljoonan euron vaikutuksen ja vertailukaudella 2007 17 miljoonaa euroa.

Osakkuusyhtiöt

Fortum sai vuoden 2008 lopulla ruotsalaisten ydinvoimaa tuottavien osakkuusyhtiöidensä kassavirtatietoja SKB:ltä (Svensk Kärnbränslehantering AB). Kassavirtatiedot perustuvat vuoden 2008 tekniseen suunnitelmaan ja kustannusennusteeseen, joiden pohjalta viranomainen tekee päätökset vuosien 2010 ja 2011 ydinjäterahastoon suoritettavista maksuista ja takauslaskelmista. Fortum on käsitellyt osuutensa ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen vaikutuksista laatimisperiaatteidensa mukaisesti. Vaikutus osuuteen osakkuusyhtiöiden tuloksesta oli 43 miljoonaa euroa viimeisellä vuosineljänneksellä. Tähän summaan sisältyy Ruotsin ydinjäterahasto-osuutta vastaavan varan lisäys, 16 miljoonaa euroa, joka johtuu vuoden 2008 uuden teknisen suunnitelman aiheuttamasta varauksen lisäyksestä. IFRS-näkökulmasta Ruotsin ydinjäterahastossa on ylijäämä, mutta se vastaa suunnilleen ydinjätevarauksen määrää vuoden 2008 lopussa.

TAMMIKUU-JOULUKUU 2008 17. PANTATUT VARAT

MEUR 31.12.2008 31.12.2007
Omasta puolesta annetut
Lainat
Pantit 229 170
Kiinteistökiinnitykset 137 138
Muut sitoumukset
Kiinteistökiinnitykset 206 103
Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta annetut
Pantit ja kiinteistökiinnitykset 2 3

Lainojen vakuudeksi pantatut varat

Suomalaisilla Valtion ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastolta. Ensimmäisellä neljänneksellä Fortum on nostanut lisää lainaa rahastolta ja pantannut vastaavasti lisää Kemijoki Oy:n osakkeita. Pantattujen osakkeiden tasearvo oli 208 (145) miljoonaa euroa 31.12.2008 (ja vastaavasti 31.12.2007)

Muiden sitoumusten vakuudeksi pantatut varat

Fortum on antanut Valtion ydinjätehuoltorahastolle vakuudeksi Naantalin ja Inkoon voimalaitoksiin liittyviä kiinteistökiinnityksiä arvoltaan 206 miljoonaa euroa, turvaamaan kattamattomat lainmukaiset vastuut ja mahdolliset odottamattomat tapahtumat.

Kiinnitysten arvo päivitetään vuosittain toisen neljänneksen aikana perustuen lainmukaiseen vastuuseen ja rahastotavoitteeseen, jotka päätetään vuoden vaihteessa. Kiinteistökiinnitysten arvo kasvoi vuoden 2008 toisella neljänneksellä 103 miljoonaa euroa.

18. VUOKRASOPIMUKSIIN LIITTYVÄT SITOUMUKSET

MEUR 31.12.2008 31.12.2007
Vuoden sisällä erääntyvät 28 21
Yli vuoden mutta viiden vuoden sisällä erääntyvät 47 31
Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät 86 69
Yhteensä 161 121

Vuokrasopimuksiin liittyvien sitoumusten lisäys aiheutuu TGC-10 tytäryhtiön hankinnasta.

19. INVESTOINTISITOUMUKSET

MEUR 31.12.2008 31.12.2007
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1 321 425
Aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet 7 11
Yhteensä 1 328 436

Vuoden lopun 2008 investointisitoumukset ovat kasvaneet edellisen vuoden vastaavasta määrästä johtuen pääasiassa TGC-10:n hankinnasta maaliskuussa 2008. TGC-10:n osuus investointisitoumuksista vuoden 2008 lopussa oli 940 miljoonaa euroa, josta 390 miljoonaa euroa liittyy investointeihin vuonna 2009. Katso lisätietoja TGC-10:n investointiohjelmasta liitetiedosta 7 Yrityshankinnat ja -myynnit.

Muut sopimukseen perustuvat sitoumukset liittyvät lähinnä Sähkönsiirto-segmentin automaattisen mittarinluentaprojektiin Ruotsissa sekä Lämpö-segmentin CHP-voimalaitosten rakentamiseen Suomessa, Virossa ja Puolassa.

20. VASTUUT

MEUR 31.12.2008 31.12.2007
Omasta puolesta annetut
Muut vastuut 362 224
Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta annetut
Takaukset 565 235
Muut vastuut 125 125
Muiden puolesta annetut
Takaukset 10 10
Muut vastuut 1 1

Omasta puolesta annetut vastuut

Omasta puolesta annetut muut vastuut ovat kasvaneet vuoden 2008 aikana 138 miljoonalla eurolla. Vastuiden määrän kasvu johtuu pääasiassa TGC-10:n investointiohjelman toimittajille annetuista takuista.

Vastuut osakkuusyritysten puolesta

Lainsäädäntö edellyttää, että Suomessa ja Ruotsissa toimivien ydinvoimayhtiöiden on annettava vakuuksia Suomen ja Ruotsin ydinjätehuoltorahastoille, joilla taataan, että voimalaitosten käytöstäpoistoon ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamiseen on riittävät varat.

Teollisuuden Voima Oy:n (TVO) puolesta annetun takauksen määrä nousi vuoden 2007 lopusta 32 miljoonasta eurosta 70 miljoonaan euroon vuoden 2008 toisen neljänneksen aikana. Takauksen arvo päivitetään vuosittain toisen neljänneksen aikana perustuen lainmukaiseen vastuuseen ja rahastotavoitteeseen, joiden arvo päätetään vuosittain vuoden vaihteessa.

Ruotsissa Fortum on antanut Forsmark Kraftgrupp AB:n ja OKG Ab:n puolesta takaukset Ruotsin ydinjätehuoltorahastolle. 1.1.2008 voimaanastunut laki edellyttää rahastoimaan varoja tulevan käytetyn ydinpolttoaineen sekä voimalaitosten käytöstäpoistamisen varalle. Voimaanastumisen seurauksena Fortumin ydinvoimaan liittyvät vastuut kasvoivat vuoden 2007 lopusta Ruotsissa 1 841 miljoonasta SEK:stä (195 miljoonaa euroa) 5 314 miljoonaan SEK:iin (489 miljoonaa euroa) vuoden 2008 toisen neljänneksen aikana. Vastuun määrä tulee pysymään samana vuonna 2009.

FORTUM-KONSERNI TAMMIKUU-JOULUKUU 2008 21. OIKEUDENKÄYNNIT JA VIRANOMAISMENETTELYT

Maaliskuussa markkinaoikeuden päätös kumosi Kilpailuviraston kesäkuussa 2006 tekemän ehdollisen päätöksen E.ON Finlandin ostosta. Päätöksessään markkinaoikeus totesi, ettei Kilpailuvirastolla ollut perusteita ehtojen asettamiseen, koska Fortumin ei voida katsoa olevan määräävässä markkina-asemassa sähkön tuotanto- ja tukkumarkkinoilla. Markkinaoikeuden mukaan sähköntuotannon ja tukkukaupan merkittävä maantieteellinen markkina-alue sisältää vähintään Suomen ja Ruotsin. Kilpailuvirasto on valittanut päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Osakkuusyhtiöt

Suomessa Fortum on osakkaana maan viidennessä ydinvoimalaitosyksikössä, Olkiluoto 3:ssa, omistamiensa TVO-osakkeiden (Teollisuuden Voima) kautta. Fortumin 25 %:n omistusosuus vastaa noin 400 MW:n kapasiteettia. Tammikuussa 2009 TVO ilmoitti Areva-Siemensin vahvistuksella, että yksikön rakentaminen on viivästynyt ja että yksikön arvioidaan käynnistyvän kesällä 2012. Joulukuussa 2008 rakennuttaja TVO ilmoitti, että laitostoimittaja, Areva-Siemens -konsortio, on toimittanut välimiesmenettelyä koskevan pyynnön Kansainväliselle kauppakamarille (ICC) Olkiluoto 3:n viiveestä ja siihen aiheutuneista kustannuksista johtuen.

22. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Lähipiiritapahtumat on esitetty Fortumin vuoden 2007 vuosikertomuksessa. Tilinpäätöshetken 31.12.2007 jälkeen ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.

Suomen valtion omistusosuus Fortumin osakkeista vuoden 2007 lopussa oli 50,86%. Vuoden 2008 aikana osakkeiden määrä muuttui optiomerkintöjen johdosta, 31.12.2008 Suomen valtion omistusosuus oli 50,80%.

LIIKETOIMET OSAKKUUSYRITYSTEN KANSSA

2008
MEUR
2007
Myynnit osakkuusyrityksille
113
129
Korot osakkuusyritysten lainasaamisista
34
26
Ostot osakkuusyrityksiltä
563
519

AVOIMET SALDOT OSAKKUUSYRITYSTEN KANSSA

MEUR 31.12.2008 31.12.2007
Pitkäaikaiset korolliset lainasaamiset 659 636
Myyntisaamiset 24 17
Muut saamiset 5 7
Pitkäaikaiset velat 184 171
Ostovelat 26 25
Muut velat 18 53

LIIKETAPAHTUMAT JA SALDOT YHTEISYRITYSTEN KANSSA

Liiketapahtumat vuonna 2008 ja avoimet saldot 31.12.2008 yhteisyritysten kanssa olivat merkitykseltään vähäisiä.

23.KATSAUSKAUDEN JÄLKEISIÄ TAPAHTUMIA

Lokakuussa 2008 Fortum ja norjalainen Hafslund Infratek ASA allekirjoittivat sopimuksen, jonka mukaan ne yhdistävät infrastruktuurin rakentamis- ja kunnossapitoliiketoiminnan Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa. Sopimus astui voimaan 15.1.2009. Fortum siirtää infrastruktuurin rakentamis- ja kunnossapitoliiketoimintansa sekä osia sähkönsiirtoverkon rakennustoiminnoistaan Ruotsissa uuteen yhdistettyyn yhtiöön. Fortum saa Infratek ASA:n uusia osakkeita, jotka oikeuttavat 33 % omistusosuuteen laajennetusta yhtiöstä. Hafslund ASA:lla on 43,3 % osuus ja loput osakkeet omistavat institutionaaliset ja yksityiset sijoittajat.

FORTUM-KONSERNI TAMMIKUU-JOULUKUU 2008 24. TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Käyttökate (EBITDA =Tulos ennen korkoja,
veroja sekä poistoja ja arvonalentumisia)
= Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Vertailukelpoinen liikevoitto = Liikevoitto - kertaluonteiset erät - muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Kertaluonteiset erät = Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja tappiot mm.
Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät = Sisältää ne tulevaisuuden kassavirtoja suojaavat rahoitusinstrumentit,
joihin ei voida soveltaa IAS 39:n mukaisesti suojauslaskentaa sekä
IFRIC tulkinnan nro 5 mukaisen vaikutuksen, joka aiheutuu siitä, että
taseen saamisiin kirjattu Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta
ei voi ylittää vastaavaa velkaa.
Kassavirta ennen käyttöpääoman muutosta (FFO) = Liiketoiminan kassavirta ennen käyttöpääoman muutosta
Investoinnit käyttöomaisuuteen = Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin tehdyt investoinnit mukaan lukien
kunnossapito-, tuottavuus- ja kasvuinvestoinnit sekä lainsäädännön edellyttämät
investoinnit. Investointeihin kuuluvat myös investointien rakennusaikana taseeseen
aktivoidut korkokulut. Kunnossapitoinvestoinnit pidentävät olemassaolevan
omaisuuserän vaikutusaikaa, ylläpitävät käytettävyyttä sekä/tai ylläpitävät
luotettavuutta. Tuottavuusinvestoinnit parantavat olemassaolevan hyödykkeen
tuottavuutta. Kasvuinvestointien tarkoitus on rakentaa uutta kapasiteettia ja/tai lisätä
olemassaolevien liiketoimintojen asiakaskantaa. Lainsäädännön edellyttämät
investoinnit tehdään tiettyinä ajankohtina lakien vaatimusten mukaan.
Bruttoinvestoinnit osakkeisiin = Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin, osakkuusyritysosakkeisiin ja muihin myytävissä
oleviin sijoituksiin. Investoitujen tytäryhtiöosakkeiden hankintahintaan on lisätty
hankittavan yhtiön nettovelka.
Oman pääoman tuotto, % = Kauden voitto
Oma pääoma keskimäärin
x 100
Sijoitetun pääoman tuotto, % = Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut
Sijoitettu pääoma keskimäärin
x 100
Sidotun pääoman tuotto, % = Liikevoitto + osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta
Sidottu pääoma keskimäärin
x 100
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % = Vertailukelpoinen liikevoitto + osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta
(IAS 39 oikaistu sekä pois lukien merkittävimmät myyntivoitot ja -tappiot)
Vertailukelpoinen sidottu pääoma keskimäärin
x 100
Sijoitettu pääoma = Taseen loppusumma - korottomat velat - laskennallinen verovelka -
varaukset
Sidottu pääoma = Korottomat varat + Valtion ydinjätehuoltorahastoon liittyvät korolliset varat -
korottomat velat - varaukset
(korottomat varat ja velat eivät sisällä rahoitukseen, veroihin ja
laskennallisiin veroihin liittyviä eriä sekä varoja ja velkoja, jotka
syntyvät suojauslaskennan soveltamisedellytykset täyttävien
johdannaissopimusten käypien arvojen muutoksista)
Vertailukelpoinen sidottu pääoma = Sidottu pääoma oikaistuna niillä korottomilla varoilla ja veloilla, jotka
aiheutuvat niistä tulevaisuuden kassavirtaa suojaavista johdannais
sopimuksista, joihin ei voida soveltaa IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa
Korolliset nettovelat = Korolliset velat - likvidit varat
Velkaantumisaste, % = Korolliset nettovelat
Oma pääoma
x 100
Omavaraisuusaste, % = Oma pääoma sisältäen vähemmistöosuuden
Taseen loppusumma
x 100
Nettovelka/käyttökate = Korollinen nettovelka
Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Korkokate = Liikevoitto
Nettokorkokulut
Tulos/osake (EPS) = Kauden voitto - vähemmistöosuus
Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden aikana
Oma pääoma/osake, EUR = Oma pääoma
Osakkeiden lukumäärä ilman omia osakkeita kauden lopussa
Edelliset 12 kk = Raportointihetkeä edeltävät 12 kuukautta

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.