Annual Report • Mar 6, 2009
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Vuosikertomus 2008
| 02 04 06 |
Fortum lyhyesti Talouden yhteenveto Päätökset '08 |
|
|---|---|---|
| Luku 1: | 15 16 19 |
Fortum vuonna 2008 Toimitusjohtajan katsaus Strategia |
| Luku 2: | 23 24 |
Maailma ympärillämme Markkinoiden kehitys |
| Luku 3: | 29 30 34 36 |
Investoinnit tulevaisuuteen Investoinnit Trendit Tutkimus- ja kehitystoiminta |
| Luku 4: | 39 40 44 47 50 |
Kestävä kehitys Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Henkilöstö Taloudellinen vastuu |
| Luku 5: | 53 54 58 60 62 64 |
Segmenttikatsaukset Sähköntuotanto Lämpö Sähkönsiiro Markets Venäjä |
| Luku 6: | 67 68 74 78 80 |
Hallinto ja johtaminen Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkitseminen Hallitus Konsernin johtoryhmä |
| Luku 7: | 85 86 108 |
Fortumin tilinpäätös 2008 Hallituksen toimintakertomus Konsernitilinpäätös |
Konsepti, graafinen suunnittelu ja tuotanto: Miltton Oy Valokuvat: Finnish Press Agency (kansi, sivu 6), Fortum (etu sisäkansi), Jaakko Alatalo/Leuku (8), Tomi Parkkonen (10, 15, 19, 80, 81, 82, 83), Fennopress (12), Fortum (15), Lauri Henttonen (15), Reijo Juurinen/Kuvaliiteri (15), Shutterstock (15). Paperi: Invercote Creato 300 g, Galerie Art Matt 130/100 g. Paino: Lönnberg Painot Oy 2009
Fortum julkaiseen kolme osavuosikatsausta vuonna 2009:
Osavuosikatsaukset julkaistaan noin klo 9.00 Suomen aikaa suomeksi ja englanniksi ja ne ovat luettavissa Fortumin verkkosivuilta osoitteessa www.fortum.fi.
Fortumin johto järjestää säännöllisesti analyytikoille ja tiedotusvälineille tiedotustilaisuuksia, joita voi seurata yrityksen kotisivuilla. Lisäksi johto antaa kahdenkeskisiä haastatteluja ja ryhmähaastatteluja. Fortum noudattaa 30 päivän hiljaista jaksoa ennen tulosten julkistamista.
Fortum on Pohjoismaihin, Venäjälle ja Itämeren alueelle keskittyvä johtava energiayhtiö. Liiketoimintaamme on sähkön- ja lämmöntuotanto, myynti ja jakelu sekä voimalaitosten käyttö ja kunnossapito. Fortumin tavoitteena on olla ensiluokkainen sähkö- ja lämpöyhtiö ja kestävän kehityksen edelläkävijä.
Vuonna 2008 Fortumin myynti oli 5,6 miljardia euroa ja liikevoitto 2,0 miljardia euroa. Konsernissa työskentelee noin 15 500 henkilöä. Fortum Oyj:n osake noteerataan NASDAQ OMX Helsinki -pörssissä.
Lisätietoja: www.fortum.fi .
| Segmentit | Sähköntuotanto | Lämpö | Sähkösiirto | Markets | Venäjä | |||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Myynti Vertailukelpoinen liikevoitto |
2 892 milj. euroa 1 528 milj. euroa |
1 466 milj. euroa 250 milj. euroa |
789 milj. euroa 248 milj. euroa |
1 922 milj. euroa –33 milj. euroa |
489 milj. euroa –92 milj. euroa |
|||
| Liiketoiminta yksiköt |
Generation | Portfolio Management and Trading |
Service | Heat | Värme | Distribution | Markets | Russia |
| Generation vastaa Fortumin ydinvoi ma-, vesivoima-, lämpövoima- ja tuu livoimatuotannosta Pohjoismaissa sekä tuotannon kehit tämisestä valituilla markkina-alueilla. |
PMT vastaa Fortu min pohjoismaisesta tuotannonsuunnit telusta ja sähkön, polttoaineiden ja ympäristöarvojen trading-toiminnasta fyysisillä ja fi nans simarkkinoilla. Lisäksi PMT vastaa näihin toimintoihin liittyvästä markkina analyysistä. |
Service tarjoaa käyt tö ja kunnossapito-, tuottavuus- ja ener giatehokkuuspalve luita voimalaitoksille ja energian teollisille loppukäyttäjille. |
Heat keskittyy sähkön ja lämmön yhteistuotantoon, kaukolämpöön sekä teollisuudelle tarjot taviin energiantuo tannon ulkoistamis palveluihin. |
Värme toimittaa kaukolämpöä ja -kylmää, sähköä ja kaasua teollisuudel le ja kotitalouksille Ruotsissa. |
Distribution vastaa Fortumin verkosto omaisuuden hallin nasta sekä sähkön siirrosta alue- ja jakeluverkoissa 1,6 miljoonalle asiakkaalle. |
Markets vastaa säh kön vähittäismyyn nistä 1,3 miljoo nalle kotitalous- ja yritysasiakkaalle sekä muille sähkön vähittäismyyjille. Markets ostaa säh könsä Nord Poolista. |
Russia vastaa sähkön- ja lämmön tuotannosta ja myynnistä Venäjällä. Yksikkö sisältää TGC-10:n ja Fortu min omistusosuu den TGC-1:ssä sekä muita pienempiä omistusosuuksia. |
|
| Markkina-asema | 2. sähköntuotannossa Pohjoismaissa | 1. lämmöntuotannossa Pohjoismaissa | 1. sähkönsiirrossa Pohjoismaissa |
1. sähkönmyynnissä Pohjoismaissa |
Johtava tuotantoyh tiö Länsi-Siperiassa ja Uralin alueella |
teisia eriä, käyvän arvon muutoksia rahoitusinstrumenteista, joille ei saada suojauslaskentaa, ja ydinjätehuoltorahastoon liittyvää oikaisua.
Vertailukelpoinen liikevoitto, johon lisätty osakkuusyhtiötulokset, jaettuna vertailukelpoisella sidotulla pääomalla.
| milj. euroa tai kuten merkitty | 2008 | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 5 636 | 4 479 | 4 491 |
| Käyttökate | 2 478 | 2 298 | 1 884 |
| Liikevoitto | 1 963 | 1 847 | 1 455 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 1 845 | 1 564 | 1 437 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto | 1 542 | 1 552 | 1 071 |
| Sijoitettu pääoma | 15 911 | 13 544 | 12 663 |
| Korollinen nettovelka | 6 179 | 4 466 | 4 345 |
| Nettovelka / käyttökate1) | 2,5 | 2,2 | 2,3 |
| Sijoitetun pääoman tuotto1), % | 15,0 | 14,0 | 13,4 |
| Oman pääoman tuotto1), % | 18,7 | 15,8 | 14,4 |
| Käyttöomaisuusinvestoinnit | 1 108 | 655 | 485 |
| Bruttoinvestoinnit osakkeisiiin | 1 516 | 317 | 910 |
| Liiketoiminnan kassavirta | 2 002 | 1 670 | 1 151 |
| Liikevaihto | Vertailukelpoinen liikevoitto | Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % |
|||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa tai kuten merkitty | 2008 | 2007 | 2006 | 2008 | 2007 | 2006 | 2008 | 2007 | 2006 |
| Sähköntuotanto | 2 892 | 2 350 | 2 439 | 1 528 | 1 095 | 985 | 28.0 | 18.9 | 17.4 |
| Lämpö | 1 466 | 1 356 | 1 268 | 250 | 290 | 253 | 7.3 | 9.2 | 9.2 |
| Sähkönsiirto | 789 | 769 | 753 | 248 | 231 | 250 | 8.2 | 7.6 | 8.3 |
| Markets | 1 922 | 1 683 | 1 912 | –33 | –1 | –4 | –15.3 | –0.6 | –0.8 |
| Venäjä | 489 | - | - | –92 | - | - | –3.8 | 0.0 | 0.0 |
| Muut | 83 | 81 | 78 | –56 | –51 | –47 | |||
| Eliminoinnit | –2 005 | –1 760 | –1 959 | - | - | - | |||
| Yhteensä | 5 636 | 4 479 | 4 491 | 1 845 | 1 564 | 1 437 |
1) Lenenergon ja REC:in voitot oikaistu 2007.
| Euroa tai kuten merkitty |
2008 | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|
| Tulos/osake | 1,74 | 1,74 | 1,22 |
| Kassavirta/osake | 2,26 | 1,88 | 1,31 |
| Oma pääoma / osake | 8,96 | 9,43 | 8,91 |
| Osinko/osake | 1,001) | 1,35 | 1,26 |
| Osinko / osake kohtainen tulos, % |
57,51) | 77,6 | 103,3 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % |
6,61) | 4,4 | 5,8 |
1) Hallituksen esitys yhtiökokoukselle huhtikuussa 2009.
Luovutetut öljyliiketoiminnot
%
RECin ja Lenenergon voitot
RECin ja Lenenergon voitot
Nettovelka/käyttökate
Jatkuvat toiminnot Lenenergon voitot oikaistu Koko Fortum, sis. luovutetut öljyliiketoiminnot
Henkilöstön määrä
Luovutetut öljyliiketoiminnot
Fortum (Neste Oilin eriyttäminen huomioitu)
DJ European Utilities
OMX Helsinki Cap
FORTUM OSTI venäläisen, alueellisen tuotantoyhtiön TGC-10:n osakehuutokaupassa, joka järjestettiin osana Venäjän sähkömarkkinareformia. Kaupan myötä Fortum sai merkittävän aseman yhdellä maailman suurimmista energiamarkkinoista. TGC-10 toimii Länsi-Siperian öljyn- ja kaasuntuotantoalueella. TGC-10 kasvatti Fortumin sähköntuotantokapasiteettia merkittävästi ja kaksinkertaisti lämmöntuotantokapasiteetin. Venäjän tukkusähkömarkkinat
VUONNA 2008 Fortum tuotti 92 % sähköstään EU:n alueella ilman hiilidioksidipäästöjä. Uusille Venäjän toiminnoille määritettiin ympäristötavoitteet. Fortum jatkoi panostuksiaan ilmastomyötäiseen tuotantoon mm. käynnistämällä tuulivoimahankkeita sekä jatkamalla biomassakäyttöisiin CHP-laitoksiin ja vesivoimalaitosten perusparannuksiin liittyviä hankkeita. Hiilidioksidipäästötön ydinvoima on tärkeässä asemassa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Helmikuussa 2009 Fortum haki periaatepäätöstä uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseksi Loviisaan.
VUONNA 2008 Fortum lisäsi tutkimusja kehitystoimintaansa, jonka tavoitteena on edistää hiiliniukan yhteiskunnan kehitystä. Suurimpia vuoden hankkeista olivat sähköautojen latausverkon kehittäminen Espoossa ja Tukholmassa sekä hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin testaaminen. Myös uusien ilmastomyötäisten teknologioiden, kuten aaltovoiman, tutkimusta jatkettiin. Vuoden aikana Fortum lisäsi tutkimus- ja kehitystoimintaansa uuden ulottuvuuden investoimalla puhtaan teknologian rahastoon. Fortum teki myös tiivistä yhteistyötä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.
KESKITTYMINEN toiminnan laatuun ja hyvään tuloksentekokykyyn korostui entisestään vuonna 2008, kun globaali taloustilanne heikkeni. Fortum uskoo, että yrityksen on menestyttävä ja pysyttävä hyvässä kunnossa kaikkina aikoina, jotta se voi maailmantalouden muutoksista huolimatta satsata tulevaisuuteen, kun uusien panostusten aika jälleen koittaa. Fortumin strategia säilyy ennallaan, mutta globaali taloustilanne voi vaikuttaa strategian toteuttamistahtiin.
Vuonna 2008 Fortum otti suuren askeleen Venäjän markkinoille TGC-10:n hankinnan myötä. Fortum toteuttaa johdonmukaisesti strategiaansa myös maailmantalouden heikentyneessä tilanteessa, toimitusjohtaja Mikael Lilius kuvailee kulunutta vuotta.
TOIMINNAN SELKÄRANKA: KESTÄVÄ KEHITYS Vuonna 2008 Fortumin toiminnassa korostuivat neljä keskeistä päätöstä: päätös laajentaa toimintaa Venäjällä, edistää kestävää kehitystä tuotannossa, tavoitella tutkimus- ja kehitystyöllä hiiliniukkaa yhteiskuntaa ja keskittyä vahvaan tuloksentekokykyyn. Miksi juuri nämä päätökset?
"Yhteistä kaikille näille päätöksille on, että ne tukevat kannattavan kasvun tavoitettamme."
"TGC-10:n hankinta oli ehdottomasti merkittävin päätöksemme. Venäjä on meille erittäin mielenkiintoinen markkina-alue, josta meillä on myös vuosikymmenten kokemus. Venäjä on läpikäymässä laajaa sähkömarkkinareformia, joka avaa maailman neljänneksi suurimmat sähkömarkkinat uusille toimijoille, ja näimme, että siellä on meille hyvät kasvumahdollisuudet ja myös kysyntää Fortumin osaamiselle ja tietotaidolle. Samalla TGC-10 on muuttanut koko yrityksen toiminnan painopistettä. Se on nyt huomiomme pääkohde, ja haluamme osoittaa, että saamme yhtiön hyvin haltuun ja siitä tulee olennainen osa tulevien vuosien menestystarinaa."
"Päätöksemme edistää kestävää kehitystä tuotantoportfoliossamme ja työmme hiiliniukan yhteiskunnan puolesta ovat osoituksia siitä, että tunnistamme ilmastonmuutoksen yhdeksi tulevien vuosikymmenten suurimmista haasteista. Vastuullisena energiayhtiönä Fortum haluaa olla osa ratkaisua, ja Euroopassa sähköntuotannostamme onkin jo 92 % hiilidioksidivapaata. Samalla tämä haaste sisältää suuria mahdollisuuksia yhtiölle, joka panostaa uusiutuvien ja päästöttömien energialähteiden käyttöön, tutkimukseen ja kehitykseen sekä energiatehokkuuteen."
"Vahva tuloksentekokyky ei sinänsä ollut mikään vuoden 2008 uusi oivallus, mutta näinä globaalin talouskriisin aikoina entistäkin ajankohtaisempi. Yrityksen on menestyttävä ja pysyttävä koko ajan hyvässä kunnossa, jotta tulevaisuuden mahdollisuuksiin voidaan tarttua, kun on jälleen uusien panostusten aika."
"Kokonaistulos oli hyvä ja toiminnallisesti vuosi oli kaikkien aikojen paras, vaikka toimintaympäristö oli erittäin haastava. On kuitenkin todettava, että myös parantamisen varaa on. Monissa yksiköissä on kehityskohteita, joihin pitää tarttua erityisesti sisäisin toimenpitein."
"Loppuvuotta kohden taantuma vaikutti myös Fortumiin, kun sekä hyödykkeiden hinnat että sähkönkulutus laskivat.
Sähkömyynnin suojauksemme toimivat kuitenkin heilahteluja tasoittavana tekijänä, ja olemme myös korottaneet suojausasteita vuosille 2009–2010. Fortum on hyvässä taloudellisessa kunnossa kohtaamaan vaikeat ajat – aiempien vuosien menestys auttaa meitä tässä paljon."
"Taloudellinen kriisi ei vaikuta Fortumin strategiaan. Näkemyksemme siitä, mihin suuntaan ja millaiseksi yhtiöksi haluamme, ei ole muuttunut. Tilanne voi kuitenkin vaikuttaa strategian toteuttamisvauhtiin. Kasvuhakuisuuden sijasta varmistamme nyt, että Fortum pysyy hyvässä iskussa kriisin läpi."
"Kehitys vei edelleen kohti yhteiseurooppalaisia sähkömarkkinoita. EU:n sisämarkkinapaketin eteneminen sekä joulukuussa EU:n jäsenmaiden hyväksymä ilmastopaketti olivat tärkeimpiä yksittäisiä tapahtumia tällä tiellä. Fortum on vuosia tukenut pohjoismaisen sähkömarkkinan kehitystä, ja uskomme, että suuntana on lopulta yksi avoin eurooppalainen markkina. Tämä vastaa Fortumin toivomaa kehitystä, ja valmistaudumme myös toimimaan sellaisessa ympäristössä. Yhteistä on myös ilmastotavoitteet – vähentää hiilidioksidipäästöjä 20 %, lisätä energiatehokkuutta 20 %
ja lisätä uusiutuvan energian osuutta loppukulutuksesta 20 % vuoteen 2020 mennessä – niiden toteuttamiseen on niin EU, Suomen hallitus kuin Fortumkin sitoutunut."
Miltä energiamarkkinoiden kehitys lähivuosina näyttää? Onko toimintaympäristössä odotettavissa merkittäviä muutoksia tai haasteita? "Uskomme, että Venäjän sähkömarkkinat ja sähkömarkkinareformi kehittyvät edelleen, jonka myötä sähkön tukkuhinnat vapautuvat vuonna 2011. Toistaiseksi kaikki on mennyt suunnitelmien mukaan."
"Luotamme myös yhteiseurooppalaisen sähkömarkkinan kehityksen jatkumiseen. Siirtoyhteyksien rakentaminen Pohjoismaiden sisällä sekä Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan maiden välillä tuntuu saaneen uutta puhtia. EU:n komissio nosti Baltian maiden yhdistämisen muun Euroopan sähkömarkkinoihin yhdeksi tärkeimmistä tavoitteista. Komissio on samalla kannustanut investointeja siirtoyhteyksiin talouden elvytyskeinona ja ehdottaa muun muassa, että 100 miljoonaa euroa EU:n elvytyspaketista investoitaisiin Suomen ja Viron välille suunniteltuun Estlink 2 -merikaapeliin."
"Markkinoiden yhdentyessä myös kansallisia säädöksiä tulisi yhtenäistää. Vain siten voidaan välttää kilpailun vääristymät. Esimerkiksi uusiutuvan ener-
gian kansalliset tukimekanismit johtavat yhdentyneillä markkinoilla suoranaiseen tukikilpailuun. Silloin investointeja tehdään siellä, missä tukea saa eniten, eikä siellä, missä niitä olisi olosuhteiden, kuten vaikkapa tuulen, kannalta järkevintä tehdä. Erityisesti Pohjoismaissa olisi luontevaa ottaa käyttöön yhteinen tukijärjestelmä, sillä syntyipä uutta kapasiteettia mihin tahansa maahan, on sähkö yhteisen sähkömarkkinan ansiosta kaikkien pohjoismaisten kuluttajien saatavilla."
"Haluamme olla kestävän kehityksen edelläkävijä, mutta näemme sen myös liiketoimintamahdollisuutena. Kestävä kehitys on Fortumin strategisen ajattelun selkäranka, jonka pitää heijastua kaikkeen toimintaamme. Toiminta Venäjällä tuo tähän uuden haasteen, sillä fossiiliset polttoaineet ovat olennainen osa Venäjän energiajärjestelmää. Fortumilla on kuitenkin vain yksi toimintamalli, jonka mukaisesti se toimii myös Venäjällä. Aiomme olla sielläkin kestävän kehityksen edelläkävijä."
"Myös tutkimus- ja kehitystyö on keskeinen osa kestävää kehitystä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi latausverkoston kehittämistä sähköautoille, hiilidioksidin talteenoton testaamista voimalaitoksillamme sekä panostuksia tulevaisuuden päästöttömiin energiamuotoihin, kuten aaltovoimaan. Näitä kaikkia toteutimme viime vuonna."
"Kestävän kehityksen edelläkävijyys ulottuu myös asiakkaisiimme oikeanlaisina, ilmastoasiat huomioivina tuotteina ja palveluina. Työntekijöidemme työympäristön on myös tärkeää olla turvallinen kaikissa Fortumin toimipaikoissa. Esimerkiksi TGC-10:n henkilöstö liitettiin jo mukaan Fortumin työturvallisuusohjelmaan viime vuonna."
"Tärkeää on saattaa loppuun jo käynnistetyt hankkeet ja keskittyä hoitamaan nykyiset toiminnot hyvin. Nyt emme hae niinkään uusia hankkeita, sillä tehtävää on jo riittävästi. Haluamme, että Venäjän hankinnasta tulee hyvä ja menestyvä osa Fortumia."
"Seuraavan parin vuoden aikana tavoitteenamme on myös saada lupa kolmannen ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseksi Loviisaan ja tästä jätimme periaatepäätöshakemuksen valtioneuvostolle 5. helmikuuta 2009. Uusi laitosyksikkö tukisi vahvasti sekä oman toimintamme että koko Suo men päästövähennystavoitteita. Meidän puoleltamme kaikki on valmiina kaavoituksesta käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen. Omistamme alueen, johon uusi ydinvoimalaitosyksikkö sijoittuisi ja hankkeellamme on vahva paikallinen tuki. Pystymme toteuttamaan Loviisa 3:n ilman yhteiskunnan taloudellista
tukea – vain lupa puuttuu!"
"2000-luku on ollut meille suotuisaa aikaa. Fortumilla on hyvä organisaatio, minkä ansiosta olemme hyvässä asemassa kohtaamaan myös talouden kääntyneen suhdanteen. Haluankin kiittää henkilöstöämme erinomaisesta työstä, kumppaneitamme, joiden yhteistyöhön voimme luottaa sekä asiakkaitamme, joille tätä työtä teemme. Kiitokset kaikille teille."
Lähde: PWC ja Enerpresse, 2008, Changement climatique et Electricité, Fortum. 1) Lenenergon ja REC:in voitot oikaistu.
| Tavoite | 2008 | 2007 Oikaistu 1) |
|
|---|---|---|---|
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 12 | 15,0 | 14,0 |
| Oman pääoman tuotto, % | 14 | 18,7 | 15,8 |
| Pääomarakenne: nettovelka/käyttökate | 3,0–3,5 | 2,5 | 2,2 |
Ilmastonmuutoksen hillitseminen on yksi energia-alan suurimmista haasteista maailmanlaajuisesti. Vastuullisena sähkö- ja lämpöyhtiönä suhtaudumme haasteeseen vakavasti ja uskomme myös, että kestävä kehitys on menestystekijä edelläkävijöille.
Fortumin tavoitteena on olla ensiluokkainen sähkö- ja lämpöyhtiö ja kestävän kehityksen edelläkävijä. Visio on yhteinen pitkän aikavälin tavoite, joka ohjaa yrityksen strategisia valintoja ja liiketoiminnan kehitystä. Se linkittyy suoraan Fortumin toiminnan tarkoi tukseen – "Energiamme edesauttaa nykyisten ja tulevien sukupolvien elämää" – joka yhdessä arvojen kanssa muodostaa päivittäisten toimintojen perustan.
Fortum keskittyy Pohjoismaiden, Venäjän ja Itämeren alueen markkinoihin. Fortum on markkinajohtaja sähkön myynnissä ja jakelussa sekä kaukolämmössä, ja toiseksi suurin sähköntuottaja Pohjoismaissa. Itämeren alueella
Fortum on luonut hyvän pohjan tulevalle kasvulle, erityisesti lämpöliiketoiminnassa, ja Venäjällä TGC-10 ja Venäjän sähkömarkkinoiden vapautuminen tarjoavat tulevina vuosina ainutlaatuisen mahdollisuuden. Uskomme, että kannattava kasvu perustuu jatkossakin johtavaan asemaan sähkö- ja lämpömarkkinoilla, erinomaiseen asiakaspalveluun ja ensiluokkaisiin tuloksiin.
Fortum toimii vastuullisesti ja ottaa huomioon energiantuotantoon ja -kulutukseen liittyvät globaalit ja paikalliset haasteet. Tarjoamme asiakkail-
18 TWh lisää CO2-vapaata tuotantoa 70 % lisää CO2-vapaata kapasiteettia
lemme kattavia palveluita ja haluamme olla hyvä yrityskansalainen, joka toimii aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Kestävä kehitys olennainen on osa kaikkea toimintaamme. Uskomme, että ilmastonmuutoksen hillitseminen tarjoaa kilpailuetua edelläkävijöille, ja olemme jo vuosien ajan pyrkineet järjestelmällisesti kasvattamaan hiilidioksidittoman tuotantomme osuutta. Euroopassa Fortumin sähköntuotannon ominaispäästöt ovat jo nyt toimialan alhaisimpien joukossa, ja olemme asettaneet tiukat tavoitteet tulevaisuutta varten sekä sähkön- että lämmöntuotannolle. Venäjällä Fortum on sitoutunut parantamaan laitostensa energiatehokkuutta ja vähentämään näin sähkön- ja lämmöntuotannosta aiheutuvia ympäristövaikutuksia tulevina vuosina.
Visionsa mukaisesti Fortum haluaa osallistua tulevaisuuden hiilidioksidittoman energiajärjestelmän kehittämiseen. Tutkimme ja kehitämme hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia, mahdollisuuksia lisätä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä sekä uuden sukupolven ydinvoimateknologioita. Autamme asiakkaitamme parantamaan energiatehokkuuttaan ja kehitämme myös ratkaisuja, joiden avulla energiatehokkuutta voidaan parantaa käyttämällä sähköä järkevästi, esimerkiksi sähköautoissa. Päätökset työsuhdeautojen hii-
Fortumin visio kuvastaa
vahvaa sitoutumistamme erinomaiseen suoritustasoon toiminnan kaikilla tasoilla. Visiosta ilmenee Fortumin usko siihen, että ilmastonmuutoksen hillitseminen on myös menestystekijä edelläkävijöille.
Fortumin strategia mää-
rittelee markkina-alueemme sekä elementit, joiden avulla Fortum pystyy jatkamaan kannattavaa kasvua myös tulevaisuudessa.
Yhteiset arvot ohjaavat työskentelytapaamme ja sitä, miten toimimme vuorovaikutuksessa keskenämme sekä yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa.
Toiminnan tarkoituksessa
kiteytyy Fortumin olemassaolon perimmäinen syy.
lidioksidipäästöjen ja työhön liittyvien lentomatkojen rajoittamisesta ovat esimerkkejä sisäisistä toimenpiteistä, jotka osoittavat, että Fortum kantaa vastuuta ilmastosta.
Fortumin kilpailukyky perustuu tehokkaaseen toimintaan ja laajaan asiakaskuntaan. Pyrimme kaikissa avaintoiminnoissamme huipputuloksiin. Tavoitteenamme on tulla johtavaksi sähkö- ja lämpöyhtiöksi sekä halutuimmaksi energiantoimittajaksi valituilla markkinoilla.
Asiakastyytyväisyys on meille erittäin tärkeää, ja pyrimme muokkaamaan tuotteemme ja palvelumme mahdollisimman tarkasti asiakkaidemme toiveiden mukaisiksi. Menestymisen edellytyksenä on myös henkilöstön jatkuva kehittäminen. Pyrimme tähän parantamalla johtamisen laatua ja rohkaisemalla työntekijöitä aloitteellisuuteen.
Fortum uskoo, että markkinaehtoinen kehitys lisää kilpailua ja parantaa tehokkuutta energiamarkkinoilla, mikä hyödyttää sekä yhteiskuntaa että yksittäisiä kuluttajia. Fortum edistää tätä kehitystä aktiivisesti.
Fortumin kompassia täydentävä strateginen agenda määrittelee toiminnan painopistealueet koko yhtiön samansuuntaisen, strategian ja vision mukaisen kehityksen varmistamiseksi. Jokaisen yksikön liiketoimintasuunnitelmat, päätökset ja toiminta heijastavat strategista agendaa kunkin yksikön näkökulmasta.
Arvioitavana orgaaniseen ja uusiutuviin energianlähteisiin perustuvat kasvumahdollisuudet, yritysjärjestelyt kotimarkkinoilla sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan luoma kasvu.
Kestävästä kehityksestä menestystekijä, energiatehokkuuspalvelut.
TGC-10:n menestyksekäs integrointi ja investointiohjelman toteuttaminen.
Pohjoismaisen markkinan harmonisointi ja infrastruktuurin kehittäminen, pohjoismaisten ja Manner-Euroopan markkinoiden integraatio sekä säännellyn liiketoiminnan elinkelpoisuuden varmistaminen.
Fortumin osakkeen suhteellinen kehitys on viitenä viimeisenä vuotena ollut parempaa, kuin eurooppalaisen verrokkiryhmän. Vuonna 2008 Fortumin osakekurssi on laskenut noin 51 %, eurooppalaisten sähköyhtiöiden indeksi (DJ European Utilities) on laskenut 38 % ja OMX Helsinki Cap-yleisindeksi 50 %.
Suorituskulttuurin vahvistaminen, haastavien tavoitteiden saavuttaminen sekä johtava asema toiminnan tehokkuudessa. Asiakaslähtöisyyden ja myyntikulttuurin edistäminen.
Johtamisen laadun parantaminen kaikilla tasoilla sekä aloitteellisuuteen kannustaminen.
Suurimmat sähköntuottajat Euroopassa ja Venäjällä
Lähde: Fortum, yhtiötiedot 2007. Tätä myöhempien omistusjärjestelyjen vaikutus huomioitu.
Lähde: IEA 2008, tiedot vuodelta 2006.
~350 aktiivista yritystä, 14 miljoonaa asiakasta
Suurimpien eurooppalaisten sähköyhtiöiden kasvu jatkui vuonna 2008. Ranskassa Suezin ja GDF:n fuusion tuloksena syntyi markkina-arvoltaan Euroopan toiseksi suurin sähköyhtiö. Alan suurin toimija, ranskalainen EDF, hankki omistukseensa ydinvoimatuottaja British Energyn Isosta-Britanniasta, ja saksalainen RWE ilmoitti tammikuussa 2009 päässeensä sopimukseen hollantilaisen Essentin hankkimisesta. Ruotsalainen Vattenfall puolestaan hankki kaksi tuulivoimayhtiötä Isosta-Britanniasta ja vähemmistöosuuden puolalaisesta Eneasta. Vuoden aikana tehtiin myös muita yritysjärjestelyitä, ja markkinoiden keskittymisen odotetaan jatkuvan edelleen markkinoiden vapauttamisen myötä.
MARKKINOIDEN KESKITTYMINEN JATKUU
Vuonna 2008 keskustelu energiasta oli vilkasta liittyen ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä polttoaineiden hintojen jyrkkään nousuun ja romahdukseen. Vuoden jälkipuoliskolla tilannetta synkensi maailmanlaajuinen talouskriisi. Maailmantalouden tilanne vaikutti myös energiamarkkinoihin Fortumin markkina-alueella.
PAINOPISTEENÄ ENERGIASTRATEGIA Taantuman lyhyen aikavälin vaikutukset näkyivät polttoaineiden hinnoissa ja energiankulutuksessa jo vuonna 2008. Pidemmän aikavälin vaikutuksia on vaikeampi ennustaa, mutta yleisesti arvioidaan, että polttoaineiden hinnat nousevat kaikkialla maailmassa pitkällä aikavälillä ja esimerkiksi Länsi-Euroopassa sähkönkulutus pysyy ennallaan tai supistuu 1–2 vuoden ajan, mutta palaa sen jälkeen viime vuosien kasvu-uralle. Pohjoismaissa sähkönkulutus laski 5 terawattituntia (TWh) vuoden 2008 viimeisen vuosineljänneksen aikana vuoteen 2007 verrattuna. Pitkällä aikavälillä sähkönkulutuksen arvioidaan kasvavan varsin maltillisesti, alle yhden prosentin
vauhtia. Venäjällä sähkönkulutus laski vuoden 2008 viimeisten kuukausien aikana. Pitkällä aikavälillä kulutuksen arvioidaan kasvavan vuosittain 3–4 %.
Kansainvälinen energiajärjestö (IEA) vahvisti maailman energiakysymyksiä koskevassa katsauksessaan (World Energy Outlook 2008) näkemyksensä energiankulutuksen tulevasta kehityksestä. IEA:n perusskenaarion mukaan – ilman suuria politiikan muutoksia –
maailman energiatarve kasvaa 45 % vuosina 2006–2030. Kasvuarvio on hieman pienempi kuin vuotta aiemmin esitetty arvio. Lasku johtuu pääasiassa talouden taantumasta, polttoaineiden hintojen noususta ja eräistä poliittisista aloitteista. IEA:n mukaan fossiiliset polttoaineet hallitsevat jatkossakin maailman polttoainevalikoimaa. Nämä trendit johtavat energiaan liittyvien hiilidioksidipäästöjen (CO2) jatkuvaan kasvuun.
Vuonna 2008 valmisteltiin YK:n ilmastomuutoskokousta, joka pidetään Kööpenhaminassa joulukuussa 2009. Tässä kokouksessa odotetaan sovittavan vuoden 2012 jälkeisestä globaalista ilmastopolitiikasta. Loppuvuodesta 2008 WWF julkaisi selvityksen, jonka mukaan CO2-päästöjen nousun vaikutus on voimakkaampi kuin vuonna 2007 julkaistussa hallitustenvälisen ilmastopaneelin
Lähde: IEA World Energy Outlook 2008 sähköntuotannon referenssiskenaario.
Lähde: Eurelectric, Eurprog 2007
Päätetyt hankkeet Nykyinen tuotanto
IPCC:n raportissa kuvataan ja että tarvitaan 80 % päästöjen vähennys vuoteen 2050 mennessä, jotta ilmakehän lämpeneminen voidaan rajoittaa alle kahteen celciusasteeseen.
Monet alan toimijat, IEA mukaan lukien, peräänkuuluttavat konkreettisia toimia ilmastonmuutoksen torjuntaan, sillä niiden laiminlyönnin seuraukset ovat tuhoisat. IEA katsoo, että energia-alan on otettava keskeinen rooli päästöjen rajoittamisessa parantamalla tehokkuutta, vaihtamalla uusiutuviin energianlähteisiin ja vähän hiilidioksidia tuottaviin teknologioihin, lähinnä ydinvoimaan ja fossiilisten tuotannon hiilidioksidin talteenoton ja varastoin-
Yleissuunnitelma = Valtion vuonna 2007 asettama sähköntuotannon kehitystavoite. APBE = Yleissuunnitelman päivittämisestä vastaava ennustelaitos.
nin CCS-teknologiaan. Yleisesti nähdään, että tarvittavien investointien ja halutun kehityksen aikaansaamiseksi tarvitaan maailmanlaajuinen hinta päästöille.
Energiankulutuksen kasvu ja tarve torjua ilmastonmuutosta edellyttävät mittavia investointeja energiainfrastruktuuriin. IEA:n arvion mukaan investointitarve on jopa suurempi kuin vuosi aiemmin esitettiin, ja energiaalan osuus investoinneista on yli puolet. Maailmanlaajuisen fi nanssikriisin ei uskota vaikuttavan pitkän aikavälin investointeihin, mutta se saattaa aiheuttaa viivästyksiä lyhyellä aikavälillä.
Maailmanlaajuisesta talouskriisistä huolimatta tahto kasvihuonekaasupäästöjen kasvun hillitsemiseen elää vahvana toimialalla ja eurooppalaisten poliitikkojen keskuudessa. Energiastrategia ja -politiikka, toimitusvarmuus ja markkinakehitys olivat keskeisessä asemassa Euroopan unionin poliittisella agendalla vuonna 2008.
Tammikuussa Euroopan komissio esitteli kattavan "Green Package" -kokonaisuuden, johon kuului direktiiviehdotuksia vuoden 2020 tavoitteiden ja siten keskeisten energiatavoitteiden eli kestävän kehityksen, kilpailukyvyn ja toimitusvarmuuden saavuttamiseksi. Joulukuussa jäsenvaltiot ja Euroopan parlamentti hyväksyivät paketin. Tavoitteena on leikata kasvihuonekaasupäästöjä 20 %, vakiinnuttaa uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta 20 %:iin ja parantaa energiatehokkuutta 20 % vuoteen 2020 mennessä. Uusittu Euroopan päästökauppajärjestelmä on voimassa vuosina 2013–2020. Uudistetussa direktiivissä määrätään periaatteessa päästöoikeuksien huutokaupasta vuodesta 2013 alkaen, mutta siinä sallitaan monia poikkeuksia erityisesti energiaintensiivisille toimialoille. Toisin kuin päästökauppa, jonka muutoksen päätavoitteena oli ottaa käyttöön EU:n laajuinen yhdenmukaistettu järjestelmä, uusiutuvaa energiaa koskevat tavoitteet ovat kansallisia. Kaupankäynti jäsenvaltioiden välillä ja useiden jäsenvaltioiden yhteiset uusiutuvan energian tukijärjestelmät on kuitenkin tehty mahdollisiksi.
EU:n jäsenvaltiot ovat sopineet unionin laajuisten sähkön sisämarkkinoiden perustamisesta. Tämän toteuttamiseksi komissio julkaisi syyskuussa 2007 kolmannen säädöspaketin. Lokakuussa 2008 EU pääsi poliittiseen sopimukseen, joka sisältää sisämarkkinoita koskevia säädösesityksiä ja jonka lopullista hyväksyntää odotetaan vuoden 2009 alkupuoliskolla. Ennakoivana toimenpiteenä pakettia silmällä pitäen 34 Euroopan valtion järjestelmästä vastaavaa kantaverkkoyhtiötä (TSO) perustivat joulukuussa 2008 uuden yhteistyöelimen ENTSO-E:n (European Network
of Transmission System Operators for Electricity). Sen tavoitteena on edistää luotettavia ja tehokkaita Euroopan laajuisia ja alueellisia markkinoita. ENTSO-E tulee toimimaan selkeällä mandaatilla, joka perustuu tiiviiseen konsultaatioon Euroopan komission, valvojien ja sidosryhmien kanssa.
Lokakuussa Euroopan komissio hyväksyi toisen strategisen energiakatsauksensa, jossa keskityttiin energian toimitusvarmuuteen. Katsaus on erityisen tärkeä, koska se viitoittaa kesällä 2009 aloittavan uuden komission energiapolitiikkaa. Raportissa korostetaan toimivien sähkön sisämarkkinoiden tärkeyttä keskeisimpänä toimenpiteenä sähkön toimitusvarmuuden parantamiseksi. Pohjoismaisesta näkökulmasta erittäin tärkeää on voimakas pyrkimys parantaa Baltian maiden integroitumista ja tavoite muodostaa Itämeren ympärille yhteiset sähkömarkkinat välietappina kohti EU:n laajuisia markkinoita. Baltian maissa tullaan kohtaamaan haasteita sähköntoimituksessa, jos ennustettu kulutuskehitys toteutuu, kun tulevina vuosina esim. palavaa kiveä polttoaineena käyttäviä voimalaitoksia vähitellen korvataan ja Ignalinan ydinvoimalaitos suljetaan.
Maaliskuussa 2008 IEA julkaisi maakohtaisen arvion Suomen energiapolitiikasta. Raportissa annettiin tunnustusta Suomelle tasapainoisesta ja realistisesta energiapolitiikasta, mutta myös huomautettiin energian toimitusvarmuuteen liittyvistä huolista. IEA esimerkiksi huomautti, että nykyiset kulutushuippujen varavoiman sääntelyä ja turvetukia koskevat politiikat eivät paranna pitkän tähtäimen energiavarmuutta. Tulevaisuudessa on kiinnitettävä enemmän huomiota pitkän aikavälin energiatehokkuuteen liittyviin poliittisiin toimiin.
Marraskuussa 2008 Suomen hallitus julkisti uuden ilmasto- ja energiastrategiansa, jonka tavoitteena on vähentää energian kysynnän kasvua ja kasvattaa uusiutuvan energian osuutta loppukulutuksesta 38 %:iin (2005: 28,5 %) EU:ssa sovitun taakanjaon mukaisesti. Strategialla pyritään varmistamaan energiaintensiivisten toimialojen kilpailukyky myös tulevaisuudessa ja sen tavoitteena on, että Suomen oma tuotantokapasiteetti kattaisi kulutushuiput. Strategiassa valmistaudutaan myös ydinvoimatuotannon lisärakentamiseen.
Keskustelu tulevaisuuden energiapolitiikasta kiihtyi Ruotsissa vuoden 2008 loppua kohden ja huipentui koalitiohallituksen linjaukseen helmikuun 2009 alkupuolella. Hallitus sitoutuu jatkamaan ympäristösertifi kaattiohjelmaa tukeakseen uusiutuvilla energianlähteillä tuotettavaa sähköä, jolle asetetaan entistä korkeampi tavoite. Hallitus on myös valmis hyväksymään olemassa olevien ydinvoimaloiden korvaamisen uusilla yksi kerrallaan. Lisäksi tavoitteena on lopettaa fossiilisten polttoaineiden käyttö tieliikenteessä biopolttoaineiden ja sähköautojen avulla vuoteen 2030 mennessä. Hallitus myös toisti olevansa sitoutunut Euroopan unionin sisäisten energiamarkkinoiden kehittämiseen, markkinaperustaisten ohjausjärjestelmien käyttöön ja markkinoiden yhdenmukaistamiseen.
Yhteiset pohjoismaiset sähkön tukkumarkkinat ovat olleet toiminnassa jo lähes vuosikymmenen ajan. Tukkumarkkinoiden jatkokehityksessä pyritään erityisesti lisäämään integraatiota Keski-Euroopan markkinoihin. Maaliskuussa 2008 Nordel julkaisi pohjoismaisen kantaverkon kokonaissuunnitelman (Nordic Grip Master Plan), jossa suositeltiin eräitä sisäisiä verkon vahvistustoimia Pohjoismaissa. Uusissa suosituksissa keskityttiin vahvistamaan Norjan sisäisiä sekä Norjan ja Ruotsin välisiä yhteyksiä. Lisäksi raportissa ehdotettiin tehtäväksi selvityksiä alueiden välisistä siirtoyhteyksistä Pohjoismaista Alankomaihin, Saksaan, Puolaan ja Baltian maihin.
Toukokuussa otettiin konkreettinen edistysaskel Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan integraatiossa, kun Norjan ja Alankomaat yhdistävä 700 megawatin NorNed-kaapeli otettiin kaupalliseen käyttöön päivittäisissä kapasiteettihuutokaupoissa. Tämän uuden yhteyden myötä nettovientimäärä Pohjoismaista Manner-Eurooppaan (Saksaan, Puolaan ja Alankomaihin) saavutti 15 TWh vuonna 2008, mikä on 67 % enemmän kuin 9 TWh vuonna 2007.
Markkinaehtoista siirtoyhteyksien hyödyntämistä pidetään tehokkaana tapana yhdistää ja yhdenmukaistaa eri alueiden sähkömarkkinoita. Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa on meneillään erilaisia valmisteluja rajat ylittävän kaupankäynnin yhdenmukaistamiseksi. Nord Poolin ja EEX:n markkinoiden yhdistämistä testattiin syyskuussa 2008, mutta virheiden ja laskentajärjestelmän ongelmien vuoksi yhdistetty kauppa
keskeytettiin. Ongelmat uskotaan ratkaistavan vuoden 2009 alkupuoliskolla.
Vähittäismarkkinoiden kehityksessä Pohjoismaissa on keskitytty tarjoamaan asiakkaille vaihtoehtoja sähkönsä hinnoitteluun erilaisten sopimustyyppien kautta. Ruotsissa otetaan parhaillaan käyttöön automaattista mittarinluentaa vähittäismarkkinoilla, jonka myötä kuluttajat voivat seurata sähkönkulutustaan tarkemmin ja myös osallistua markkinoille aktiivisemmin. Suomessa ja Norjassa valmistellaan vastaavia ratkaisuja. Yhteisistä kehitysaskeleista huolimatta Pohjoismaiden vähittäismarkkinoilla on edelleen monia kansallisia piirteitä.
Venäjällä on maailman neljänneksi suurimmat sähkömarkkinat. Niiden vuotuinen tuotanto on yli 1 000 TWh. Edeltävinä vuosina Venäjän sähkönkulutus on kasvanut jopa 4 % vuodessa.
Maailmantalouden taantuminen on vaikuttanut myös Venäjän sähkömarkkinoihin. Alustavien tilastotietojen mukaan sähkönkulutus Venäjällä kasvoi vuonna 2008 noin 2 % edellisvuotisesta. Vuoden 2008 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana sähkönkulutus kasvoi yli 5 % edellisvuoden vastaavasta jaksosta, mutta kulutus supistui jyrkästi kolmena viimeisenä kuukautena.
Venäjän sähköreformi, joka alkoi vuonna 2003, on edennyt suunnitelmien mukaan. Sähkösektorin uudistuksen tavoitteena on turvata alalla tulevaisuudessa tarvittavat valtavat investoinnit ja tehostaa toimintaa. Yhtä lukuun ottamatta kaikki tukkutuotantoyhtiöt (WGC) ja kaikki alueelliset tuotantoyhtiöt (TGC) on yksityistetty, mikä muo-
1)Ilman kapasiteettitariffi a. Lähde: ATS.
dostaa kilpailun perusrakenteen. RAO UES, sähkö- ja lämpösektorin entinen monopoli, lakkautettiin 1.7.2008. Sen sääntelytoiminnot jaettiin eri valtionlaitoksille. Lisäksi perustettiin markkinaneuvosto, johon kaikki sähkön tukkumarkkinaosapuolet kuuluvat. Markkinaneuvosto on ei-kaupallinen yhteenliittymä, jonka päätavoitteena on kehittää tehokas järjestelmä sähkön tukku- ja vähittäismarkkinoille sekä kapasiteettimarkkinoille.
Sähkön seuraavan päivän markkinat ovat toiminnassa, ja koko energian kysyntä ja tarjonta täsmäytetään spotmarkkinoilla. Kilpailluilla hinnoilla myydyn sähkön osuus kasvaa asteittain. Vuoden 2008 alussa se oli 15 % ja 1.7.2008 se nostettiin 25 %:iin sekä edelleen 30 %:iin vuoden 2009 alussa. Kapasiteettimarkkinoilla ensimmäinen vaihe käynnistettiin heinäkuun alussa, jolloin 25 % kapasiteetista myytiin kilpaillulla markkinalla. Kapasiteettimarkkinoiden vapauttaminen jatkuu samaan tahtiin
kuin sähköenergiamarkkinoiden. Vuodesta 2011 käynnistyvien pitkän aikavälin kapasiteettimarkkinoiden säännöt ovat valmisteilla. Kapasiteettimarkkinat on luotu tuomaan järjestelmään varmuutta pitkällä aikavälillä. Johdannaismarkkinoiden käynnistämisen on suunniteltu tapahtuvan vuonna 2009. Tukkumarkkinoiden odotetaan vapautuvan kokonaan vuoteen 2011 mennessä. Kotitalouksien sähkönmyynti on säädeltyä vielä vuoden 2011 jälkeenkin.
Markkinasähkön hinta Venäjän sähköpörssissä ATS:ssä vaihteli vuoden mittaan. Vuonna 2008 sähköenergian keskihinta Venäjällä Euroopan ja Uralin alueella oli 700 ruplaa/MWh (2007: 570).
Energian tarve ja energia-asioiden tärkeys kasvavat jatkuvasti yhteiskunnassamme. Ilmastonmuutos, toimitusvarmuus ja energian hinta ovat yleisiä keskustelun aiheita.
Lue lisää www.fortum.fi /kannanottoja.
| TWh | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| POHJOISMAAT | 395 | 401 |
| Suomi | 87 | 91 |
| Ruotsi | 144 | 147 |
| Norja | 128 | 127 |
| Tanska | 36 | 36 |
| VENÄJÄ | 1 019 | 1 001 |
| TWh | 2008 | 2007 | 2006 | 2005 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Vesivoima | 225 | 215 | 192 | 222 | |
| Ydinvoima | 83 | 87 | 87 | 92 | |
| Muu lämpövoima | 77 | 85 | 97 | 73 | |
| Tuulivoima | 10 | 10 | 8 | 8 | |
| Yhteensä | 395 | 397 | 384 | 395 | |
| Nettotuonti1) | –1 | 3 | 11 | –1 | |
| 1) tuonti–vienti |
| TWh | 2008 | 2007 | 2006 | 2005 |
|---|---|---|---|---|
| Vesivoima | 166 | 179 | 173 | 173 |
| Ydinvoima | 164 | 160 | 156 | 149 |
| Muu lämpövoima | 706 | 676 | 665 | 629 |
| Yhteensä | 1 036 | 1 015 | 994 | 951 |
Fortumin näkemys maailman energiajärjestelmästä vuosina 2020–2100
Energiayhtiöille lankeaa suuri vastuu. Niiden on turvattava riittävä sähkön ja lämmön tuotantokapasiteetti, häiriötön toimitus ja laadukkaat palvelut sekä yrityksille että kotitalouksille. Samalla energiayhtiöillä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, koska suurin osa kasvihuonekaasuista syntyy energian tuotannossa ja kulutuksessa. Nyt tehtävät päätökset vaikuttavat useiden sukupolvien elämään, sillä voimalaitosten keskimääräinen käyttöikä on 40–60 vuotta.
Fortumin investointien lähtökohtana on aina taloudellisesti kannattava tasapaino kapasiteetin lisäämistavoitteiden ja päästövähennystavoitteiden välillä. Fortum haluaa kehittää ja soveltaa uusia teknologioita, jotka tukevat kehitystä kohti hiilidioksiditonta energiajärjestelmää. Kaikki keinot ovat tarpeen, eikä kyse ole pelkästään teknologiasta. Paras tapa vähentää ympäristövaikutuksia on energian tehokas käyttö.
VASTUU TULEVISTA SUKUPOLVISTA
Maailman rahamarkkinoiden myllerryksestä huolimatta Fortum säilytti taloudellisen liikkumavaransa ja jatkoi meneillään olevia investointeja uuteen tuotantokapasiteettiin suunnitelmien mukaisesti. Venäläisen TGC-10:n hankinnan myötä Fortumin sähköntuotantokapasiteetti kasvoi 3 000 megawatilla ja lämmöntuotantokapasiteetti kaksinkertaistui.
TAVOITTEENA KANNATTAVA KASVU JA TALOU-DELLINEN RIIPPU-MATTOMUUS
Maailmanlaajuinen taloustilanne heikkeni dramaattisesti ja ennennäkemättömällä vauhdilla vuoden 2008 loppupuolella. Fortumin päämarkkinoilla talouskehitys kääntyi vakaasta kasvusta taantumaan vain muutamassa kuukaudessa. Vuodenvaihteessa markkinoilla uskottiin yleisesti, että fi nanssikriisi rasittaa talouskasvua ainakin vuosien 2009 ja 2010 ajan. Tällaisissa olosuhteissa taloudellisen liikkumavaran säilyttäminen on Fortumille ensiarvoisen tärkeää.
Laskusuhdanteesta huolimatta sähkön kulutuksen maailmassa odotetaan kasvavan noin 80 % vuoteen 2030 mennessä. Uutta sähköntuotantokapasiteettia tarvitaan tyydyttämään kasvavaa kysyntää ja korvaamaan käytöstä poistuvaa kapasiteettia.
Pohjoismaissa kysynnän odotetaan kasvavan alle yhden prosentin vuosivauhtia. Pohjoismaissa on sitouduttu yhteensä noin 40 terawattitunnin (TWh) lisätuotannon rakentamiseen vuoteen 2020 mennessä. Meneillään olevista suunnitelmista ja lisäkapasiteetin rakentamishankkeista huolimatta tarvitaan vielä lisää tuotantoa kysynnän ja tarjonnan välisen arvioidun vajauksen täyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä.
Venäjällä sähkön kysynnän odote-
Investoinnit uuteen tuotantoon, paitsi ydinvoimaan, edellyttävät yli 60 euron/MWh sähkön hintaa
Arvioidut laitoksen eliniän aikaiset kustannukset 2014 nimellishinnoilla. Uudessa vesivoimassa ja tuulivoimassa suuret vaihtelut joh tuvat sijainnista ja olosuhteista.
Lähde: Nord Pool
taan kasvavan 3–4 % vuosivauhtia seuraavien 10–15 vuoden aikana. Voimakkaasti teollistuneilla ja muilla nopean kasvun alueilla sähkön kulutus on viime vuosina kasvanut jopa 5–7 % vuosittain. Sähköntuotantoon tarvitaan mittavia investointeja, jotta kasvava kysyntä voidaan tyydyttää ja käytöstä poistuva kapasiteetti korvata. Lyhyellä aikavälillä maailmanlaajuisen talouskriisin vaikutukset tuntuvat myös sähkönkysynnässä.
Lue lisää sivuilta 26–27.
Maailmanlaajuisen fi nanssikriisin vaikutuksia investointikustannuksiin on vaikea arvioida. Vastuullisena toimijana yhä haastavammassa toimintaympäristössä Fortum analysoi tarkoin mahdollisuuksia investoida uuteen tuotantokapasiteettiin ja tutkii uusia tuotantoteknologioita.
Vuonna 2008 Fortum otti merkittävän strategisen askeleen ostamalla venäläisen alueellisen tuotantoyhtiö TGC-10:n, joka toimii Uralin ja Länsi-Siperian kehittyneillä öljyn- ja kaasuntuotantoalueilla. Vuoden 2008 lopussa Fortumin omistusosuus TGC-10:stä oli noin 93 %, mukaan lukien TGC-10:n täysin omistaman tytäryhtiön omistamat osakkeet. Vuoden loppuun mennessä Fortum oli maksanut TGC-10:stä noin 2,5 miljardia euroa. Tähän sisältyy 1,3 miljardia euroa, jotka Fortum käytti merkitessään TGC-10:n uusia osakkeita maaliskuussa 2008.
Lue lisää sivuilta 64–65.
Vuoden aikana Fortum panosti huomattavasti TGC-10:n integrointiin. Huhtikuussa 2008 alkanut integrointiprosessi eteni hyvin, ja monia tehokkuusparannusmahdollisuuksia on tunnistettu. Näin ollen tehokkuusparannusten odotetaan kasvavan noin 100 miljoonaan euroon vuoteen 2011 mennessä.
TGC-10 on sitoutunut 2 300 megawatin (MW) investointiohjelmaan, joka lisää yhtiön sähköntuotantokapasiteettia nykyisestä noin 3 000 MW:sta 5 300 MW:iin. Ohjelma koostuu seitsemästä yksiköstä: kapasiteettia kasvatetaan uusimalla kaksi vanhaa yksikköä, rakentamalla uusi yksikkö kahteen voimalaitokseen ja rakentamalla uusi voimalaitos, johon tulee kolme yksikköä.
Investointiohjelman toteutus eteni hyvin vuonna 2008. Njaganin uuden voimalaitoksen rakennustyöt Pohjois-Uralilla käynnistyivät peruskiven muurauksella. Valmistuttuaan voimalaitoksessa on kolme maakaasulla toimivaa 400 MW:n sähköntuotantoyksikköä. Tjumenin CHP-2-laitoksessa (CHP, sähkön ja lämmön yhteistuotanto) aloitettiin valmistelut viidennen yksikön rakentamiseksi. Tämän maakaasulla toimivan yksikön sähköntuotantokapasiteetiksi tulee 420 MW. Myös Tjumenin CHP-1-laitoksen toisen yksikön, kapasiteetiltaan 190 MW, ja Tšeljabinskin CHP-3-laitoksen kolmannen yksikön, kapasiteetiltaan 220 MW, raken taminen aloitettiin vuoden aikana. Tobolskin CHP-laitoksessa lauhduttimena toimivan pohjaturbiinin asennustyöt käynnistyivät. Töiden valmistuttua laitoksen sähköntuotantokapasiteetti kasvaa 210 MW:lla.
Vuoden 2008 lopussa ohjelman koko-
| Fortumin investointiohjelma vuoden 2008 lopussa | ||
|---|---|---|
| • Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikkö • Ydinvoiman tehokorotukset Ruotsissa • Suomenojan CHP-laitos (maakaasu) • Järvenpään CHP (biomassa) • Bristan jätteenpolttolaitos Ruotsissa |
• Vesivoiman tehokorotukset • Tuulivoimaa Ruotsissa • Częstochowan CHP, Puola (biomassa/hiili) • Tarton CHP, Viro (biomassa/turve) • Pärnun CHP, Viro (biomassa/turve) |
Yhteensä ~1 200 MW |
| 80 % hiilidioksidivapaata | ||
| Lisäksi |
naisarvo tammikuusta 2009 eteenpäin oli arviolta 2,0 miljardia euroa. Talouden taantuma tullee edelleen vaikuttamaan sähkön kysynnän ja tarjonnan tasapainoon Venäjällä. Niin Fortum kuin muutkin Venäjällä toimivat sähköyhtiöt analysoivat parhaillaan taloustilanteen muutoksen vaikutuksia ja niiden mahdollisia vaikutusta investointiohjelmien ajoitukseen.
Vuoden 2008 lopussa Fortumilla oli suunniteltu 1 200 MW:n investointiohjelma Pohjoismaissa ja Itämeren alueella. Investointiohjelma on pidetty joustavana, ja vuosi-investointien tasoa voidaan sopeuttaa yleisen taloustilanteen ja kohtuuhintaisen rahoituksen saatavuuden mukaan. Joustavuuden tärkeyttä korostaa entisestään se, että ydinvoimaa lukuun ottamatta uuden tuotantokapasiteetin rakentamisen arvioitiin edellyttävän sähkön tukkumyyntihinnan pysymistä pitkällä aikavälillä yli 60 eurossa megawattitunnilta (MWh). Vuonna 2008 sähkön keskimääräinen tukkumyyntihinta Pohjoismaissa oli 44,7 euroa/MWh ja vuoden lopussa futuurihinnat vuosille 2009 ja 2010 olivat 38 euroa/MWh.
Vuonna 2008 Fortumin suurin oma kapasiteetti-investointi Pohjoismaissa oli Suomenojan maakaasukäyttöisen CHP-laitoksen rakentaminen. Hanke
on edennyt suunnitelman mukaan, ja uusi yksikkö otetaan käyttöön vuonna 2009. Lisäksi vuoden mittaan Suomessa aloitettiin useita uusia projekteja biomassakäyttöisten lämpövoimaloiden rakentamiseksi.
Ruotsissa Fortum jatkoi vesivoiman perusparannuksia, sähkönsiirron luotettavuusinvestointeja sekä uusien etäluettavien, älyk käiden mittarien (AMM, automaatti nen mittarinluenta) käyttöönottoa. Vuoden loppuun mennessä yhteensä 835 000 mittarista noin 800 000 oli asennettu. Fortum saattoi päätökseen myös Tukholman keskustan ja eteläosan kaukolämpöverkkojen yhdistämistyön ja aloitti savukaasujen lauhduttamiseen tähtäävät työt Värtanin voimalaitoksella. Valmistuttuaan lauhduttimet lisäävät kaukolämmöntuotantoa, vaikka käytetyn polttoaineen määrä pysyy samana.
Vuonna 2007 Fortum käynnisti ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) Loviisan kahden ydinvoimalaitosyksikön yhteyteen mahdollisesti rakennettavasta kolmannesta 1 000–1 800 MW:n voimalaitosyksiköstä. YVA valmistui vuonna 2008, ja sen mukaan Hästholmenin saarelle Loviisaan voidaan rakentaa uusi ydinvoimalaitosyksikkö. Fortum toimitti 5.2.2009 valtioneuvostolle periaatepäätöshakemuksen uuden laitosyksikön rakentamiseksi. Suunnitelmien mukaan uusi yksikkö on käytössä vuonna 2020 ja sen käyttöikä on vähintään 60 vuotta. Hakemuksessa esitellään viisi erilaista laitosyksikkövaihtoehtoa, jotka kaikki valmistuttuaan täyttävät Suomen tiukat turvallisuusmääräykset.
Lisäksi Fortum osallistuu noin 25 %:n osuudella Suomen viidennen ydinvoimalaitosyksikön (Olkiluoto 3) rakennusprojektiin. Voimalaitosyksikön toimittaja AREVA-Siemens on ilmoittanut, että yksikön käynnistys siirtyy vuoteen 2012, kun aiemmin sen odotettiin valmistuvan vuonna 2011.
Ruotsissa suunnitellaan kapasiteetin
lisäämistä Oskarshamnin ja Forsmarkin voimalaitoksissa vuosina 2009−2014, ja vähemmistöomistajana Fortum osallistuu näihin hankkeisiin. Fortumin osuus suunnitellusta lisäkapasiteetista on noin 290 MW. Osa projekteista vaatii vielä viranomaisluvat. Oskarshamn 3:n suunniteltu vuoden 2008 tehonkorotus lykkääntyi vuodelle 2009 komponenttitoimitusten viivästyttyä. Lue lisää sivulta 56.
Pohjoismaisten ja Venäjän sähkön- ja lämmöntuotantoinvestointien lisäksi Fortum investoi myös Puolassa ja Bal-
tian maissa. Vuoden aikana Fortumilla oli käynnissä kaksi mittavaa kapasiteetti-investointihanketta Itämeren alueella: CHP-laitosten rakentaminen Tartossa, Virossa ja Częstochowassa, Puolassa. Tarton biomassalla ja turpeella toimiva laitos otetaan käyttöön vuonna 2009, ja Częstochowan biomassalla ja hiilellä toimiva laitos vuonna 2010.
Kesäkuussa 2008 Fortum kertoi uuden biomassa- ja turvekäyttöisen CHP-laitoksen rakentamisesta Pärnuun, Viroon. Biomassaa käytetään laitoksessa niin paljon, kuin sitä on paikallisilta markkinoilta saatavissa, ja loput polttoainetarpeesta katetaan turpeella. Laitoksen suunnitellaan olevan käytössä vuoden 2010 loppuun mennessä.
Helmikuussa 2008 Fortum osti 100 % latvialaisen Jelgavas Kogeneracijan osakkeista. Yhtiö tarjoaa kaukolämpöä Jelgavan kaupunkiin. Lämpöä tuotetaan maakaasukäyttöisissä lämpövoimaloissa, ja vuotuinen lämmönmyynti on yhteensä 200 gigawattituntia (GWh).
Fortumin investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin vuonna 2008 olivat 2 624 miljoonaa euroa (2007: 972). Investoinnit ilman yrityskauppoja olivat 1 108 miljoonaa euroa (2007: 655).
Fortumin käyttöomaisuusinvestointien, Venäjän investoinnit mukaan lukien, arvioidaan olevan vuosittain 1,0– 1,5 miljardia euroa vuosina 2009–2013.
Vuonna 2009 otetaan käyttöön kaksi uutta sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosta, jotka kasvattavat tuotantomääriä ja tulosta. Tulevia kapasiteettiinvestointeja harkitaan tarkoin pitäen kannattavuutta etusijalla.
Sähköntuotanto - kapasiteetti (MW)
| Laitos | Polttoaine | Nykyinen | Suunniteltu | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Tjumen CHP-2 | Kaasu | 755 | 450 | 1 205 |
| Tjumen CHP-1 | Kaasu | 472 | 190 | 662 |
| Tobolsk CHP | Kaasu | 452 | 210 | 662 |
| Tšeljabinsk CHP-3 | Kaasu | 360 | 220 | 580 |
| Tšeljabinsk CHP-2 | Hiili, kaasu | 320 | 320 | |
| Argajaš CHP | Hiili, kaasu | 195 | 195 | |
| Tšeljabinsk CHP-1 | Hiili, kaasu | 149 | 149 | |
| Tšeljabinsk GRES | Kaasu | 82 | 82 | |
| Njagan GRES | Kaasu | 1 200 | 1 200 | |
| Kurgan Generation (49 %) | Kaasu | 235 | 235 | |
| TGC-10 | 3 020 | 2 270 | 5 290 |
Energiayhtiöillä on edessään haastava yhtälö: Hiilidioksidipäästöjä tulee vähen tää ja sähköntuotantoa lisätä saman aikaisesti. Yhtälön ratkaisemiseksi taloudellisesti järkevällä ja tehokkaalla tavalla on kaikkia nykyisiä tuotantomuotoja hyödynnettävä ja samalla kehitettävä uusia teknologioita. Tästä asetelmasta Fortum näkee uusien trendien nousevan.
Bioenergialla on merkittävä osa EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa vuoteen 2020 mennessä. Näin on erityisesti Suomessa, missä vesivoiman käytön laajentaminen on tarkoin säänneltyä ja mahdollisuudet tuulivoiman laajamittaiseen hyödyntämiseen rajoitetut. Tärkeimpiä biopolttoaineita tällä hetkellä ovat puupohjaiset teollisuuden sivutuotteet sekä metsätähteet kuten hake, joita voidaan käyttää joko ensisijaisena polttoaineena tai yhdessä muiden polttoaineiden kanssa.
Sähkön- ja lämmöntuotannossa metsästä saatavan biomassan käytön ongelmana pidetään yleensä saatavuutta sekä sitä, että biomassan kuljettaminen polttoaineeksi pitkiä matkoja ei ole taloudellisesti kannattavaa. Jotta metsästä saatavaa biomassaa voitaisiin hyödyntää arvokkaana raakaaineena uusilla tavoilla, kehitteillä on useita edistyneitä (toisen sukupolven) bioenergiatekniikoita.
Vaikka aurinko, tuuli ja aallot takaavat ehtymättömän energianlähteen, niiden laajamittainen hyödyntäminen on yhä suhteellisen vaativaa. Esimerkiksi Suomen energiankulutuksessa uusiutuvan energian osuuden lisääminen
vain yhdellä prosenttiyksiköllä vaatisi 1 500 megawattia (MW) uutta tuulivoimaa, joka vastaa 500:aa uutta 3 MW:n tuulimyllyä. Tästä syystä voi olla epärealistista ehdottaa, että ilmasto- ja kapasiteettikysymys voitaisiin lähitulevaisuudessa ratkaista pelkästään laajamittaisella uusiutuvaan energiaan perustuvalla sähköntuotannolla. 1)
Hiilidioksiditon ydinvoima on hyvä vaihtoehto perusvoiman tuotantoon, tosin se voisi olla energiatehokkaampaa. Ydinvoimalaitosten rakentaminen sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksiksi (CHP-laitoksiksi) ja jäähdytysvesien hyödyntäminen kaukolämmössä auttaisivat vähentämään paikallisia ympäristövaikutuksia sekä lisäämään merkittävästi energiatehokkuutta. Fortumin Loviisaan kaavailema ydinvoimalaitosyksikkö suunnitellaan siten, että se mahdollistaa CHP-tuotannon. Kehitteillä on myös uudentyyppisiä ydinvoimalaitoksia, jotka hyödyntävät ydinpolttoaineen energiasisällön nykyisiä reaktoreita huomattavasti tehokkaammin.
Maailmanlaajuisesti fossiiliset polttoaineet ovat kuitenkin tärkein energianlähde myös tulevina vuosikymmeninä. Siksi tarvitaan teknologioita, joilla tällaisten voimalaitosten haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää. Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (Carbon capture and storage, CCS) on prosessi, jossa energiantuotannossa syntyvä hiilidioksidi erotetaan, nesteytetään tai muunnetaan kiteiksi, kuljetetaan varastoitavaksi ja eristetään ilmakehästä pysyvästi. Mahdollisia varastointipaikkoja ovat esimerkiksi ehtyneet öljy- ja kaasuesiintymät sekä kallioperän suolavesikerrokset. Useiden energiajärjestelmän skenaariotutkimusten mukaan CCS on tulevien vuosikymmenten tärkein yksittäinen sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjä vähentävä tekniikka.
Hajautetussa energiantuotannossa energia tuotetaan lähellä kuluttajia ja perinteisiä voimalaitoksia pienemmissä tuotantoyksiköissä. Pyrkimys lisätä uusiutuvan energian osuutta energiajärjestelmässä ja parantaa energiatehokkuutta todennäköisesti myös ajaa kehitystä kohti hajautetumpaa tuotantomallia. Esimerkiksi erittäin energiatehokkaissa rakennuksissa (ns. nollaenergiataloissa) tarvittava lämpö voitaisiin tuottaa varsin pienimuotoisilla paikallisilla ratkaisuilla tai jopa pienellä määrällä sähköä.
Kotitaloudet ja muut perinteisiä voimalaitoksia huomattavasti pienemmät yksiköt osallistuisivat siis energi-
1) Ilmasto- ja kapasitettikysymys: EU:n ilmastotavoitteiden mukaisesti Suomen tulee nostaa uusiutuvan energian osuutta loppukulutuksesta 38 %:iin (2005: 28,5 %) vuoteen 2020 mennessä. Samalla tarvitaan uutta sähköntuotantoa korvaamaan käytöstä poistuvaa kapasiteettia ja kattamaan kasvava kysyntä.
antuotantoon. Kotitaloudet voisivat esimerkiksi tuottaa sähköä omiin tarpeisiinsa aurinkopaneeleilla tai pienillä tuulivoimaloilla. Yksi tällaisen järjestelmän tärkeä ominaisuus on, että kotitaloudet voisivat ohjata sähkön ylijäämän verkkoon tai varastoida sen paikallisesti huippukuormakäyttöä varten. Tämä trendi vaatiikin uusia, entistä älykkäämpiä tapoja hallita verkkoa sekä aiempaa
parempia sähkön varastointitekniikoita. Hieman suuremmassa mittakaavassa asuinalueet voisivat esimerkiksi käyttää jätevesiään biokaasun tuotantoon.
Myös ympäristössä olevaa lämpö-
energiaa voidaan hyödyntää. Kallioperän lämpö voidaan ottaa talteen maalämpöpumpuilla. Hyödynnettävissä olevaa lämpöenergiaa on myös merissä ja järvissä. Kallioperän lämpöä hyödyntävät maalämpöpumput voivat olla hyvä ratkaisu energiantuotantoon kaukolämpöverkon ulkopuolisilla alueilla, etenkin jos tarvitaan myös jäähdytysenergiaa.
Energiaa tulee käyttää tehokkaasti tulevaisuuden hajautetuissa energiajärjestelmissä. Pohjoismaissa energiaa säästävät rakennusratkaisut ovat tärkeä trendi. Energiaa säästävissä rakennuksissa lämmitykseen käytettävä energian määrä on enintään puolet yhden perheen tämän päivän keskimääräisestä energiankulutuksesta. Rakennukset voidaan myös varustaa energiankulutusta optimoivilla laitteilla sekä reaaliaikaisella mittausjärjestelmällä, jonka avulla asukkaiden on helppo tarkkailla ja tehostaa energiankulutustaan.
Fortum myös tiedostaa, että monet energiatehokkuutta parantavat toimet lisäävät sähkönkulutusta. Tämä voi olla hyvä asia energian kokonaiskulutuksen ja ilmastovaikutusten kannalta. Sähköllä voidaan korvata muita, tehottomampia ja saastuttavampia energiamuotoja: esimerkiksi sähkömoottorit voivat parantaa henkilöautojen energiatehokkuutta kolminkertaisesti.
Fortumin tutkimus- ja kehitystoiminta keskittyy taloudellisesti kannattaviin, hiilidioksidivapaata tulevaisuutta edistäviin ratkaisuihin.
SÄHKÖ - AUTOT, HIILI- DIOKSIDIN TALTEENOTTO JA BIOPOLTTO-AINEET
Teknologiaosaaminen on keskeistä tehokkaan, luotettavan ja päästöttömän sähkön- ja lämmöntuotannon kehittämisessä. Kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta on tärkeää kehittää myös koko energiajärjestelmää, johon sisältyy älykäs sähköverkko ja tehokkaat energian varastointijärjestelmät.
Fortumin pitkän aikavälin tavoitteena on tulla täysin hiilidioksidittomaksi energiayhtiöksi, joten suurin osa Fortumin tutkimus- ja kehitystoiminnoista on suunnattu tähän tavoitteeseen. Toimintojen perustana on verkostojen ja kumppanuussuhteiden rakentaminen johtavien tutkimusorganisaatioiden, suunnittelualan yritysten sekä laitteiden ja voimalaitosten toimittajien kanssa. Fortumilla on myös huomattava määrä sisäistä tutkimus- ja kehitystoimintaa strategisesti merkittävillä avainalueilla, kuten ydinvoimalaitosten turvallisuuden edistämisessä ja käyttöiän hallinnassa.
teknologian cleantech-rahastoihin Vuonna 2008 Fortum lisäsi tutkimusja kehitystoimintaansa uuden toimintamuodon. Yhtiö päätti sijoittaa ns. cleantech-pääomarahastoihin edistääkseen omalta osaltaan ympäristömyötäisen energiateknologian tutkimusta ja kehitystä. Ensisijaisena tavoitteena on kerryttää strategista näkemystä uusien teknologioiden kehityksestä kannattavasti.
Cleantech-rahastot sijoittavat yrityksiin, jotka kehittävät uusiutuvia energiamuotoja sekä energiatehokkuutta, suorituskykyä ja tuottavuutta edistäviä teknologioita. Keskeinen tavoite on vähentää näiden teknologioiden avulla energiankulutusta, jätteen määrää tai päästöjä.
Ensimmäinen investointi tehtiin kanadalaiseen Chrysalix Clean Energy Fund -rahastoon. Chrysalixin portfolioon kuuluu yrityksiä, jotka kehittävät polttokenno- ja LED-teknologiaa, fuusio- ja aurinkoenergiateknologiaa sekä litium-akkuja, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi sähköautoissa.
Fortum osallistuu sellaisten teknologioiden tutkimiseen, jotka voivat olla tulevaisuuden läpimurtoja energiantuotannossa, ja tekee tutkimusja kehitystyötä, joka edistää päästöttömän energiajärjestelmän kehitystä pitkällä aikavälillä.
• Nykyisen toiminnan parantaminen: Fortum varmistaa, että sillä on käytettävissään kaikki mahdollinen asiantuntemus, jota se tarvitsee ollakseen ensiluokkainen yhtiö sähkön- ja lämmöntuotannossa ja -jakelussa.
Teknologiat, joilla voidaan eniten vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään ovat vahvasti edustettuina Fortumin T&K:ssä.
Fortumin konsernilaajuisiset T&Kohjelmat keskittyivät vuonna 2008 hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin, uusien bioenergiateknologioiden sekä pidemmän aikavälin kestävän energiajärjestelmän kehittämiseen. Ydinvoimaan liittyvä tutkimus- ja kehitystoiminta on myös edelleen erittäin merkittävää Fortumin T&K-kokonaisuudessa.
Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (Carbon capture and storage, CCS) on prosessi, jossa fossiilisiin polttoaineisiin perustuvassa energiantuotannossa syntyvä hiilidioksidi erotetaan, paineiste taan, nesteytetään tai muunnetaan ki teik si, kuljetetaan varastoitavaksi ja eristetään ilmakehästä pysyvästi. CCS
on useiden analyysien mukaan lähivuosikymmenten tärkein yksittäinen keino sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseksi. Fortum osallistuu lukuisiin kehityshankkeisiin kaikissa CCSprosessin vaiheissa. Vuonna 2008 hiilidioksidin talteenottoa testattiin onnistuneesti Värtanin voimalaitoksessa Tukholmassa yhteistyössä norjalaisen Sargasin kanssa.
Fortum suunnittelee CCS-ratkaisua myös Meri-Porin voimalaitokseen yhdessä Teollisuuden Voiman kanssa. Tavoitteena on, että Meri-Pori hyväksytään EU:n vuonna 2015 käynnistyvään laajaan demonstraatio-ohjelmaan. Hanke käynnistettiin vuonna 2008 vaihtoehtoisten teknologioiden selvitystyöllä. Tarkempi suunnittelu valitun teknologian liittämiseksi voimalaitosprosesseihin jälkiasennuksena käynnistetään vuoden 2009 alussa. Tavoitteena on tehdä investointipäätös vuonna 2011, jolloin järjestelmä olisi käytössä Meri-Porissa vuonna 2015.
Liikenteessä käytettävien fossiilisten polttoaineiden korvaaminen sähköllä on jopa kolme kertaa energiatehokkaampaa ja auttaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä, mikäli sähkö tuotetaan vain vähän päästöjä tuottavien tai päästöttömien teknologioiden avulla. Fortum haluaa edistää ladattavien hybridija täyssähköajoneuvojen laajamittaista käyttöönottoa, kun autonvalmistajat tuovat niitä markkinoille lähivuosina. Vuonna 2008 ryhdyttiin selvittämään ladattavien hybridi- ja täyssähköautojen teknologiastatusta, sekä kartoittamaan sähköautoilun edellyttämiä muutostarpeita sähkönjakeluinfrastruktuuriin. Erilaisten autojen ja latausteknologioiden käytännön testaamista varten Fortum käynnisti myös kattavat yhteistyöhankkeet Tukholman ja Espoon kaupunkien kanssa.
Fortum ja Uppsalan yliopisto allekirjoittivat vuonna 2008 yhteistyösopimuksen, jonka mukaan Fortum panostaa Ruotsissa aaltovoimaa koskevaan tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä hankkii osuuden yliopiston Islandsbergissa sijaitsevasta aaltovoimapuistosta. Ruotsin länsirannikon edustalla sijaitsevalla Islandsbergin koelaitoksella on 10 aaltovoimayksikköä, joista Fortum ostaa kaksi. Islandsbergin koelaitos perustuu Uppsalan yliopistossa kehitettyyn teknologiaan. Se tuottaa sähköä meren pinnan liikkeistä poijun liikuttaman lineaarigeneraattorin avulla, ja ratkaisua kehitetään erityisesti Pohjoismaiden aalto-olosuhteisiin. Koelaitoksen asentaminen alkoi vuonna 2008, ja valmistumisen jälkeen 10 yksikön kokonaisteho on 100 kW. Vuonna 2007 Fortum investoi suomalaiseen AW-Energyyn, jonka kehittämän teknologian avulla voidaan valjastaa pohja-aaltojen energia lähellä rantaa. Teknologiaa testattiin vuoden aikana Portugalin Penichessa.
Päästöttömän energiajärjestelmän saavuttamiseen tarvitaan uusia teknologisia läpimurtoja, jossa perustutkimuksella on merkittävä rooli. Kiinteä yhteistyö korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa on tässä mielessä Fortumille tärkeää.
sekä jäähdytysvarastoinnin aihealueilla.
Vuonna 2008 Suomessa käynnistynyt Cleen Oy (Cluster for Energy and Environment) on yksi valtion tiede- ja teknologianeuvoston aloitteesta perustetuista strategisen huippuosaamisen keskittymistä (SHOK). Nämä keskittymät toimivat elinkeinoelämän aloilla, joiden kehityksen on katsottu lähivuosina olevan tärkeää Suomelle. Cleen Oy:n tehtävänä on koota suomalaista energia- ja ympäristöalan huippuosaamista entistä kilpailukykyisemmiksi kokonaisuuksiksi. Fortum osallistui erittäin aktiivisesti keskittymän valmistelutyöhön ja liittyi siihen suurosakkaana osallistuen Cleen Oy:n hallitustyöhön.
Konsernin tutkimus- ja kehitysmenot olivat vuonna 2008 yhteensä 27 miljoonaa euroa (2007: 21). Menojen lisäys johtuu pääasiassa vuonna 2008 käynnistetyistä uusista ohjelmista ja toiminnoista. Fortumin tutkimus- ja kehitysmenot olivat vuonna 2008 0,5 % liikevaihdosta (2007: 0,5 %) ja 0,8 % kokonaismenoista (2007: 0,8 %). Tutkimus- ja kehitysmenojen osuus liikevaihdosta on keskimääräistä tasoa korkeampi verrattuna muihin eurooppalaisiin sähkö- ja lämpöyhtiöihin.
Lue lisää osoitteesta www.fortum.fi / tutkimus.
Tunnusluvut
Vuonna 2008 Fortumin työntekijöistä 93 % perehtyi Fortumin toimintaohjeeseen. Kaikki työntekijät saivat toimintaohjekirjasen ja heillä oli mahdollisuus keskustella toimintaohjeen periaatteista työpajassa.
Fortumin hallitus hyväksyi toimintaohjeen vuonna 2007, ja se perustuu
Fortumin yhteisiin arvoihin. Toimintaohjeessa määritellään koko yhtiössä noudatettavat liiketoimintaperiaatteet. Kaikkien Fortumin työntekijöiden edellytetään poikkeuksetta noudattavan toimintaohjetta työssään.
Fortumin visio "olla ensiluokkainen sähkö- ja lämpöyhtiö ja kestävän kehityksen edelläkävijä" osoittaa, että Fortum uskoo vahvasti kestävän kehityksen olevan yksi liiketoiminnan menes tystekijöistä.
Vision mukaisesti Fortum päivitti kestävän kehityksen ohjelmansa vuonna 2008. Uusi ohjelma sisältää kolme tärkeää osa-aluetta: Fortumin tavoitetila, vuoden 2020 päämäärät sekä toimenpiteet näiden päämäärien saavuttamiseksi.
Tavoitetilan saavuttamiseksi ohjelma sisältää välitavoitteet vuoteen 2020. Nämä päämäärät heijastavat Fortumin kannalta tärkeimpiä kestävän kehityksen näkökohtia ja ovat pohjana liiketoimintasuunnittelussa. Uutta ohjelmaa käytettiin ensimmäisen kerran vuoden 2009 liiketoimintasuunnitteluprosessissa.
Tavoitetilan ja kestävän kehityksen päämäärien lisäksi liiketoimintayksiköt täydensivät ohjelmaa omilla kestävän kehityksen tavoitteillaan ja toimintasuunnitelmillaan vuosiksi 2009–2014 osana liiketoimintasuunnitteluaan.
Fortumin tavoitteena on olla yksi vähäpäästöisimmistä energiayhtiöistä.
KESTÄVIÄ ENERGIA-RATKAISUJA Ilmastonmuutoksen hillintä on yksi Fortumin tärkeimmistä strategisista tavoitteista. Yhtiö pyrkii pitämään toimintansa vaikutukset ilmastoon mahdollisimman vähäisinä. Fortumin pitkän aikavälin tavoitteena on olla CO2 päästötön sähkö- ja lämpöyhtiö. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Fortum on asettanut tiukat tavoitteet sähkön- ja lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöille. TGC-10:n yritysosto tekee tavoitteesta entistä haasteellisemman ja tämän vuoksi TGC-10:lle on laadittu ympäristö-, terveys- ja työturvallisuussuunnitelma (EHS). Se sisältää lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteitä, joiden
tarkoituksena on varmistaa, että yhtiön toiminta saatetaan lähemmäs Fortumin Euroopan toimintojen tasoa. Lue lisää sivuilta 64–65.
• Parantaa voimalaitosten energiatehokkuutta ja vähentää päästöjä.
Vuonna 2008 Fortumin hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä 17,6 miljoonaa tonnia. Hiilidioksidipäästöt kasvoivat jyrkästi Venäjältä ostetun TGC-10:n vuoksi. TGC-10:n sähköntuotanto perustuu pääasiassa maakaasuun. Fortumin koko sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt, mukaan lukien TGC-10:n tuotanto, olivat 134 g/kWh. CO2-päästöttömän sähkön osuus Fortumin koko tuotannosta oli 75 %.
| 2008 | 2007 | |
|---|---|---|
| Hiilidioksidipäästöt, tuhatta tonnia | 17 600 | 10 400 |
| Rikkidioksidipäästöt, tuhatta tonnia | 16,8 | 14,0 |
| Typen oksidien päästöt, tuhatta tonnia | 29,5 | 14,6 |
| Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt, g/kWh (omat laitokset + osuudet) |
134 | 64 |
| Uusiutuvien energialähteiden osuus sähköntuotannossa, % | 38 | 40 |
| Hiilidioksidittomien energialähteiden osuus sähköntuotannossa, % | 75 | 89 |
| Uusiutuvien energialähteiden osuus lämmöntuotannossa, % | 19 | 34 |
Fortum Fortum ml. TGC-10
Lisää ympäristötunnuslukuja verkossa osoitteessa www.fortum.fi /kestavakehitys.
EU-maissa 92 % Fortumin sähköntuotannosta oli CO2-päästötöntä. Sähköntuotannon CO2-päästöt EU-maissa olivat 41 g/kWh, mikä on alhaisimpia arvoja suurten eurooppalaisten sähköyhtiöiden joukossa. Fortumin Euroopan päästökauppajärjestelmän (ETS) alaiset hiilidioksidipäästöt vuonna 2008 olivat 7,2 miljoonaa tonnia, kun ne ovat olleet vuosittain noin 8,7 miljoonaa tonnia vuosina 2005–2007. Fortumin omien voimalaitosten hiilidioksidipäästöt EU:n ulkopuolella olivat 9,8 miljoonaa tonnia.
Fortum on toiminut edelläkävijänä Kioton mekanismien käytössä ja on jatkanut tätä työtä vuonna 2008 allekirjoit-
Fortum SO2 Fortum NOx Fortum ml. TGC-10 SO2 Fortum ml. TGC-10 NOx tamalla venäläisten TGC-1:n ja TGC-10:n kanssa sopimukset yhteistoteutusprojekteista. Näiden sopimusten perusteella Fortum investoi energiatehokkuuteen kyseisissä yhtiöissä ja saa vastineeksi Venäjältä noin 6,5 miljoonan tonnin edestä päästövähennysyksikköjä (ERU) Kioto-jaksolla 2008–2012. Osa päästövähennysyksiköistä voidaan hyödyntää EU:n päästökauppajärjestelmässä.
Fortumin hankkiessa omistukseensa TGC-10:n, yhtiöllä oli jo sitova ja laaja investointiohjelma, joka sisältää sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantoa (CHP) että lauhdetuotantoa. Investointiohjelma lisää yhtiön sähköntuotantokapasiteettia noin 70 %. TGC-10:n hiilidioksidipäästöt kasvavat tuotantovolyymin kasvun myötä. Päästöjen kasvun rajoittamiseksi hiilen nykyistä 5 %:n osuutta polttoainevalikoimasta ei nosteta. Näin hiilidioksidin ominaispäästö kasvaa enintään noin 5 % lauhdetuotannon lisääntymisestä huolimatta. Päästöt kuitenkin vähenevät myöhemmin, kun vanhoja voimalaitoksia korvataan uusilla, energiatehokkaammilla voimalaitoksilla. Fortum alkaa suunnittelemaan hiilen talteenoton ja varastoinnin koelaitosta TGC-10:lle, sillä sen sijainti lähellä Venäjän suuria öljy- ja kaasukenttiä tekee hiilen talteenotosta ja varastoinnista erittäin houkuttelevan tulevaisuuden vaihtoehdon.
Vuonna 2008 Fortum teki 4,6 miljoonan Yhdysvaltain dollarin lisäsijoituksen Maailmanpankin PCF-hiilirahastoon. Ensimmäiset sertifi oidut päästövähennykset toimitettiin rahastosta tammikuussa 2009.
Fortum uskoo, että uusiutuvat energianlähteet ovat keskeinen osa tulevaisuuden energiaratkaisuja ja että niiden käyttö luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Yhtiö kehittää määrätietoisesti vesivoimatuotantoaan ja pyrkii lisäämään biomassan ja jäteperäisten polttoaineiden käyttöä. Fortum tavoittelee myös kannattavaa kasvua tuulivoimatuotannossa.
Vuonna 2008 uusiutuvien energianlähteiden osuus oli 46 % Fortumin sähköntuotannosta ja 32 % lämmöntuotannosta EU-maissa. Biomassan kokonaiskäyttö oli 8,1 terawattituntia (TWh), eli se kasvoi 4 % edellisvuodesta. Jäteperäisten polttoaineiden käyttö kasvoi 2 % 1,7 TWh:iin.
Fortum investoi jatkuvasti uusiutuvaan energiaan. Suomessa Fortum rakentaa uusia biomassakäyttöisiä lämmöntuotantolaitoksia Seinäjoelle, Riihimäelle, Leville ja Hankoon. Tukholmassa Fortum aloitti maanalaisen polttoainevaraston rakentamisen Värtanin suunnitellulle biomassalla toimivalle voimalaitokselle ja jatkoi Bristan jätteenpolttokattilan suunnittelua. Pärnussa ja Tartossa, Virossa
sekä Częstochowassa, Puolassa Fortum rakentaa uusia CHP-laitoksia, jotka toimivat biomassalla ja paikallisilla polttoaineilla, kuten hiilellä ja turpeella. Osana EHS-suunnitelmaa Fortum tut-kii mahdollisuutta korvata joltakin osin hiilen käyttöä biomassalla tai jäteperäisillä polttoaineilla TGC-10:n voimalaitoksilla.
Vuonna 2008 Fortum saattoi loppuun kolmen vesivoimalaitoksen perusparannusprojektit, joiden ansiosta uusiutuvan energian vuotuinen tuotantokapasiteetti kasvoi 12 gigawattituntia (GWh). Fortum osallistui myös Kemijoen perusparannuksiin, ja sen osuus lisätuotannosta on 20 GWh.
Fortumin sähköntuotannon kokonaiskapasiteetti on 13 573 megawattia (MW), josta tuulivoiman osuus on tällä hetkellä hieman yli 6 MW. Fortumin tavoitteena on kasvattaa tuulivoimatuotantoaan huomattavasti vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteen edistämiseksi Fortumilla on meneillään useita tuulivoimahankkeita.
Uusiutuvien energianlähteiden lisäksi ydinvoima on merkittävä CO2-päästöttömän energian lähde Fortumille. Lue lisää sivuilta 55–56.
Fortum edistää luonnonvarojen vastuullista käyttöä parantamalla järjestelmällisesti toimintojensa energiatehokkuutta. Energiatehokas sähkön
ja lämmön yhteistuotanto muodostaa merkittävän osan Fortumin energiantuotannosta. Fortum kehittää myös ratkaisuja teollisuusjätteiden hyödyntämiseen energiantuotannossa sekä voimalaitosten tehokkuuden parantamiseen.
Vuoden 2007 lopussa Fortum perusti energiatehokkuusratkaisuihin keskittyvän Energy Effi cient Solutions -yksikön, joka tarjoaa energiatehokkuuspalveluja teollisille ja keskikokoisille asiakkaille.
Lisäksi Fortum osallistuu useisiin energia-alan yhteisiin kansallisiin ja kansainvälisiin energiatehokkuushankkeisiin. Osana Suomen energiatehokkuussopimuksia Fortum on laatinut
energiansäästösuunnitelman, joka arvioidaan vuosittain. Suunnitelmaan kuuluu laitosten käyttäjille suunnattua energian säästämiskoulutusta, laitoksen toiminnan optimointia, energiansäästöselvityksiä ja niihin perustuvia investointeja. Energiatehokkuusohjelmia toteutetaan suomalaisten voimalaitosten lisäksi myös muissa maissa ja toimistoissa.
Venäjällä Fortum parantaa TGC-10:n kaukolämmön jakeluverkkojen energiatehokkuutta vähentämällä lämpöja vesihävikkiä 20 % vuoteen 2015 mennessä.
Fortum pyrkii jatkuvasti vähentämään energiantuotantonsa ympäristövaikutuksia.
Kaikki yhtiön suuret voimalaitokset EU:n alueella on varustettu rikkidioksidia, typen oksideja ja hiukkaspäästöjä vähentävillä huippuluokan laitteilla.
Lisäksi uudet TGC-10:lle rakennettavat kaasuvoimalaitokset ovat EU:n tiukkojen päästömääräysten mukaisia. Lähivuosina Fortum investoi hiukkas- ja rikkipäästöjen poistoon yhtiön nykyisissä hiilivoimalaitoksissa osana TGC-10:n EHS-suunnitelmaa. Argajašin voimalaitoksen hiukkaspäästöjä vähennetään 80 % vuoden 2012 loppuun mennessä, ja rikkipäästöjä vähennetään huomattavasti laitoksen modernisoinnin yhteydessä vuoden 2015 tienoilla. Tutkimus Tšeljabinskin hiiltä polttoaineena käyttävien yksiköiden korvaamisesta toteutetaan vuosina 2009–2010. Nämä tutkimukset toimivat myös pohjana tuleville päästövähennystavoitteille.
Fortumin vaikutus luonnon monimuotoisuuteen liittyy pääasiassa vesivoimatuotantoon. Vaikutusten vähentämiseksi toteutetaan projekteja, joilla jokisystee-
Fortum Fortum ml. TGC-10
CO2-päästöttömien energialähteiden osuus sähköntuotannossa, %
Fortum Fortum ml. TGC-10 Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt
Fortum Fortum ml. TGC-10
Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt Euroopassa, 5 vuoden keskiarvo, g/kWh
mejä kunnostetaan, uhanalaisten lajien elinympäristöjä parannetaan ja vesistöjen virkistyskäyttöä tuetaan.
Vuonna 2008 Fortum osallistui useisiin vesistöjen kunnostushankkeisiin. Suomessa Fortum osallistui Oulujoen kunnostusprojektiin. Fortum teki yhteistyötä myös Suomen luonnonsuojeluliiton ja Joensuun yliopiston kanssa Suomen uhanalaisimman lajin, saimaan norpan, suojelemiseksi. Ruotsissa yhtiö toimi projekteissa, joiden tavoitteena oli parantaa uhanalaisten lajien elinympäristöä Klarälvenin, Dalvälvenin ja Västerdalin joissa sekä Dellenin järvissä. Fortum aloitti lisäksi
nelivuotisen tutkimusprojektin Brattforsin vesivoimalaitoksen kalankasvatuslaitoksella yhteistyössä Karlstadin yliopiston kanssa.
Fortum Distribution suosii maanalaisia kaapeleita rakentaessaan uusia sähkölinjoja lintujen elinalueina tunnettujen vesistöjen läpi. Suomessa Fortum osallistui WWF Suomen ja Energiateollisuus ry:n yhteisprojektiin, jossa sähköpylväisiin asennettiin orsia, jotka suojaavat pylväisiin laskeutuvia merikotkia sähköiskuilta.
Fortum osallistuu Itämeren ja sen luonnon moninaisuuden suojeluun, ja tukee myös John Nurmisen
CO2-päästöttömien energia lähteiden osuus Säätiön Puhdas Itämeri -hanket ta 400 000 euron lahjoituksella vuonna 2008. Hankkeen tavoitteena on tehostaa fosforinpoistoa Puolan yhdys kuntajätevesistä.
Suurin osa Fortumin liiketoimintayksiköistä ja tytäryhtiöistä on sertifi oinut ympäristöjärjestelmänsä ISO 14001 -standardin mukaisesti ja jotkin yksiköt lisäksi ISO 9001/9002:n ja OHSAS 18001:n mukaisesti. Vuonna 2008 Fortum Service Deutschland GmbH:lle myönnettiin uudet ISO 9001, ISO14001 ja OHSAS 18001 -sertifi kaatit.
Tällä hetkellä ympäristösertifi oinnit kattavat noin 97 % Fortumin liiketoiminnasta Euroopassa. EHS-ohjelman mukaisesti tavoitteena on saada ISO 14001 -sertifi ointi myös TGC-10:lle vuoteen 2012 mennessä.
Vuonna 2008 Fortum investoi yhteensä 60 miljoonaa euroa (2007: 60) ympäristö- ja turvallisuusasioiden parannuksiin. Ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioihin liittyvät toimintakustannukset olivat 40 miljoonaa euroa (2007: 29), ja niihin sisältyi esimerkiksi ilmansuojelua, maaperän suojelua, jäteveden käsittelyä, jätehuoltoa ja työturvallisuustoimia.
Fortum pyrkii järjestelmällisesti tunnistamaan toimintaansa liittyvät riskit. Sisäistä kestävän kehityksen arviointimenettelyä sovelletaan kaikkiin merkittäviin yritysostoihin ja muihin projekteihin. Fortum on arvioinut aikaisempiin toimintoihin liittyvät vastuut ja tehnyt asianmukaiset varaukset ympäristövahinkoihin liittyvien tulevien korjauskustannusten varalle.
Fortumin johdon tiedossa ei ole yhtään tapausta, jolla voisi olla olennainen vaikutus yhtiön taloudelliseen asemaan. Vuoden 2008 tilinpäätökseen sisältyvistä vastuista ja varauksista 7,9 miljoonaa euroa koskee ympäristövastuita. Tällaiset vastuut liittyvät pääasiassa pilaantuneen maaperän puhdistushankkeisiin.
Fortum on tehnyt ydinenergialain mukaiset varaukset tulevista ydinjätehuoltokustannuksista.
Lue lisää sivulta 163.
Vuonna 2008 Fortum kirjasi 16 ympäristömääräysten laiminlyöntiä. Useimmat niistä liittyivät vedenpintaa koskevien rajoitusten pieniin tilapäisiin ylittymisiin säädellyissä joissa ja järvissä. Tapauksista ei aiheutunut Fortumille seuraamuksia.
Graafi t sivuilla 40–43: Ympäristötietoja ei ole varmennettu, ja ne voivat vielä muuttua hieman tarkistusvaiheessa. Kokonaispäästöluvuissa ovat mukana Meri-Porin ja Kirkniemen voimalaitokset, vaikka ne oli vuokrattu muualle vuonna 2007 ja 2008. Luvuissa on myös mukana TGC-10 1.4.2008.
Haluamme, että meidät tunnetaan vastuullisena energiayhtiönä.
VASTUULLINEN ENERGIAYHTIÖ
Fortumin tavoitteena on olla arvostettu yrityskansalainen, yhtäläisten mahdollisuuksien malliyritys ja toimialan ykkönen työturvallisuudessa. Myös Fortumin käyttämillä palvelun- ja tavarantoimittajilla sekä alihankkijoilla on tärkeä rooli Fortumin pyrkimyksissä kestävään kehitykseen. Yhtiön sitoutuminen ulottuu myös yhteiskuntaan, jossa Fortumin liiketoimintayksiköt ja työntekijät tukevat hyväntekeväisyystapahtumia sekä sponsoroivat yhteisöllisiä ohjelmia ja projekteja. Vastuullisena ja arvostettuna yrityskansalaisena toimiminen on erottamaton osa Fortumin kokonaisvaltaista liiketoimintatapaa.
Fortum on sitoutunut kestävään kehitykseen kaikessa toiminnassaan. Kestävän kehityksen politiikkansa ja sisäisen toimintaohjeensa mukaisesti Fortum haluaa toimia aktiivisesti sidosryhmiensä kanssa parantaakseen jatkuvasti toimintansa taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristönäkökohtia. Fortum kantaa vastuun toimintansa vaikutuksista asiakkaisiin, henkilöstöön, osakkeenomistajiin, yhteisöihin ja muihin sidosryhmiin sekä ympäristöön.
Jotta Fortum voi saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteensa, on tärkeää tunnistaa toimitusketjussa mahdollisesti piilevät riskit, arvioida ne ja toimia aktiivisesti niiden lieventämiseksi. Tästä syystä kehitteillä on "Fortumin
tapa" vastuulliseen toimittajien hallintaan. Projektissa kehitetään systemaattinen tapa arvioida ja hallita toimittajia sekä tarvittavia työkaluja. Vuonna 2008 kaikkiin Fortumin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa tekemiin suuriin sopimuksiin liitettiin uusi toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille. Seuraavassa vaiheessa myös Baltian maissa ja Venäjällä toimivat ostajat alkavat käyttää toimintaohjetta.
Suomessa Fortum ja Espoon kaupunki tekivät vuonna 2006 sopimuksen pitkäaikaisesta yhteistyöstä espoolaisten elinympäristön parantamiseksi. Yhteistyöhön sisältyy julkisten alueiden valaistuksen ja siten turvallisuuden parantamista, kulttuuritapahtumien järjestämistä perheille ja ikääntyneille sekä tukea paikalliselle Hongan urheiluseuralle, joka valmentaa tuhansia lapsia ja nuoria. Yhteistyötä laajennettiin vuonna 2008 ja Fortum ja Espoo aloittivat yhteistyön, jolla pyritään mahdollistamaan sähköautojen laajamittainen käyttöönotto kaupungissa ja siten vähentämään merkittävästi liikenteen päästöjä.
Ruotsissa Fortum ja Tukholman kaupunki ovat tehneet aktiivista yhteistyötä monilla alueilla jo usean vuoden ajan. Vuonna 2008 Fortum ja Tukholma aloittivat strategisen yhteistyön, jolla valmistaudutaan ladattavien sähköautojen laajamittaiseen käyttöönottoon. Lue lisää sivulta 61.
Toinen yhteistyöalue Tukholman kanssa on graffi tien puhdistushanke, joka laajeni vuonna 2008 käsittämään koko kaupungin alueella tapahtuvan puhdistuksen 24 tunnin sisällä. Hankkeen tavoitteena on parantaa kaupunkiympäristön siisteyttä ja koordinoida Fortumin sähkökaappien ja muiden sähkölaitteiden graffi teille alttiiden pintojen puhdistusta.
Vuonna 2008 aloitettiin myös uusi yhteistyöprojekti, jonka tarkoituksena on suunnitella kaksi uutta ympäristöystävällistä kaupunkialuetta Tukholmaan. Projekti on jatkoa Hammarby Sjöstad -hankkeelle, jossa Fortum on ollut mukana useiden vuosien ajan. Fortum myös jatkoi valaistusprojektiaan Tukholman kaupungin kanssa. Tarkoituksena on parantaa useiden pimeiden kävelyteiden ja puistojen turvallisuutta ja viihtyisyyttä energiaa säästävällä valaistuksella. Vuonna 2008 hankkeessa uusittiin Humlegården-puiston valaistus.
Fortum osallistui vuoden aikana myös moniin yhteistyöhankkeisiin eri oppilaitosten kanssa. Ruotsissa vuonna 2007 käynnistetty Fortumin Energisnackis-ohjelma aloitettiin nyt myös Suomessa nimellä Energiakompassi.
Vuonna 2008 Fortumin Säätiö jakoi yhteensä yli 630 000 euroa energia-alan tutkimus- ja kehitystyölle. Lisäksi For-
• Erilaiset yhteistyöhankkeet ja -toimielimet paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten viranomaisten kanssa
laitosten ja yliopistojen kanssa lahjoittamalla useita energia-alaan liittyviä professuureja suomalaisille yliopistoille. Fortum lahjoitti myös 3 miljoonaa euroa Teknillisen korkeakoulun energiatutkimusohjelmaan. Ruotsissa Fortum on mukana useissa yliopistojen tut-
kimushankkeissa ruotsalaisen Elforskin kautta.
tum jatkoi yhteistyötään monien oppi-
Lue lisää sivulta 37.
Suomessa Fortum lahjoitti yhteensä noin 360 000 euroa erilaisiin hyväntekeväisyyskohteisiin. Näitä olivat muun muassa lapsi- ja nuorisotyön projektit sekä ympäristö- ja kulttuuriprojektit. Fortum tuki myös John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hanketta 400 000 euron lahjoituksella.
Fortumin toiminnan tarkoituksen mukaisesti energiamme edesauttaa nykyisiä ja tulevia sukupolvia myös sponsoroinnissa, jossa yhdistyy tuki lapsille ja nuorille sekä yhteiskunnallisiin ja ympäristöhankkeisiin.
Tärkeimmät yhteiskunnalliset tukihankkeet vuonna 2008 olivat Suomen lasten ja nuorten säätiön Kalevalan Sankarit -hanke Venäjän Karjalassa ja Ung Företagsamhet -järjestö Ruotsissa.
Ympäristösponsoroinneissa aloitettiin vuoden 2008 lopussa yhteistyö maailman vanhimman ulkoilmamuseon ja eläinpuiston, Skansenin, kanssa. Yhteistyöhön kuuluu useita osa-alueita, kuten
• Erilaiset paikalliset, kansalliset ja kansainväliset yhteistyöhankkeet ja -toimielimet
kustelut
• Henkilöstölehti, intranetin keskustelukanava, tiedotustilaisuudet ja uutiskirjeet
valaistus, energiatehokkuus ja nuorisotyö. Lisäksi konkreettiset toimenpiteet uhanalaisen saimaannorpan pelastamiseksi käynnistyivät Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa.
Fortumin merkittävimmät tukikohteet urheilusponsoroinnissa vuonna 2008 olivat Ruotsin yleisurheiluliitto ja Suomen Paralympiakomitea. Yhteistyö Ruotsin yleisurheiluliiton kanssa tukee Fortumin sitoutumista ilmastonmuutoksen torjuntaan ja sisältää mm. urheiluhallien energiakatselmuksia. Urheilusponsorointi keskittyy Suomessa vahvasti tulevaan sukupolveen. Team Forte ja Fortum Tutor -ohjelmat saivat alkunsa loppuvuodesta 2008.
Tärkein kulttuurituen kohde oli instrumenttilahjoitukset Suomen Sibelius-Akatemialle. Fortumin taidesäätiö omistaa noin 300 arvoesinettä mukaan lukien maalauksia Suomen taiteen kultakaudelta, modernia taidetta, veistoksia ja ainutlaatuisia keramiikka- ja lasiteoksia sekä tekstiilitaidetta. Vuoden aikana
useita niistä lainattiin taidenäyttelyihin. Säätiö edistää myös suomalaista taidetta ja taidehistoriallista tutkimusta.
Fortum on sitoutunut tarjoamaan työntekijöilleen ja urakoitsijoilleen turvallisen työympäristön. Yhtiön tavoitteena on olla toimialan malliyritys turvallisuusasioissa ja lopullisena tavoitteena on välttää onnettomuudet kokonaan. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi turvallisuuden hallinnan kehittämiseen on panostettu huomattavasti vuosien ajan, ja nyt panostusta on laajennettu myös TGC-10:n toimintoihin.
Vuonna 2008 TGC-10:lle määriteltiin kunnianhimoinen työturvallisuusohjelma, joka kattaa yhtiön kaikki tuotantolaitokset ja koko henkilöstön. Ohjelma sisältää useita työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyviä osa-alueita ja tavoitteita, kuten työturvallisuuden hallinta ja menettelytavat, turvavälineiden käyttö, työturvallisuuskoulutus, asbes-
| 2008 | 2007 | |
|---|---|---|
| Tapaturmataajuus (kpl / milj. työtuntia) | 4,3 | 2,9 |
| Turvallisuuden havainnointikierroksia, kpl | 8 731 | 6 450 |
| Parannusehdotuksia ja läheltä piti -raportteja, kpl | 4 317 | 2 670 |
| 2008 | 2007 | 2006 | 2005 | |
|---|---|---|---|---|
| Tapaturmat | 63 | 40 | 55 | 68 |
| Kuolemantapaukset | 1 | 2 | 2 | 2 |
tityö sekä luotettava työtapaturmaraportointi ja -tapaturmatutkinta. TGC-10:n työtapaturmataajuusluvut sisällytetään Fortumin raportointiin heti, kun täysin varmennettuja tietoja tapahtuneista työtapaturmista on saatavilla. Ohjelman tavoitteena on saavuttaa Fortumin työturvallisuustaso vuoteen 2012 mennessä.
Vuonna 2008 keskityttiin erityisesti urakoitsijoiden turvallisuuteen ja tapaturmien tutkintaan. Urakoitsijoiden tapaturmataajuus parani 12,5 tapaturmasta miljoonaa työtuntia kohden 8,4, mutta Fortumin oman henkilöstön aiempien vuosien erinomainen työturvallisuuskehitys katkesi. Vuonna 2008 tapahtui 63 vähintään yhden päivän poissaoloon johtanutta työtapaturmaa (2007: 40). Tämä tarkoittaa 4,3 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti (2007: 2,9), vaikka yhtiön johdon ja esimiesten pitämät yli 8 730 turvallisuuskierrosta paransivat myös yleistä tietoisuutta työturvallisuudesta ja sitoutumista siihen.
Vuonna 2008 Fortumilla sattui yksi kuolemaan johtanut onnettomuus. Tammikuussa urakoitsijan työntekijä putosi telineeltä, jota hän oli purkamassa yhdessä Tukholman kaukolämpölaitoksista. Tämä onnettomuus, kuten kaikki Fortumilla sattuvat onnettomuudet, on tutkittu perinpohjaisesti, jotta vastaavat onnettomuudet voitaisiin vastaisuudessa ehkäistä.
Vuoden aikana tapahtui myös positiivista kehitystä. Ensimmäinen Fortum Safety Award -työturvallisuuspalkinto antoi tunnustusta ja kiitosta esimerkilliselle työturvallisuuskäyttäytymiselle. Palkinnosta kilpaili yhteensä 32 ehdokasta 10 eri maasta. Tänä vuonna henkilökohtainen palkinto meni Loviisan ydinvoimalaitokselle ja tiimipalkinto Högdalenin jätteenpolttolaitokselle.
Vaikka Fortumin työturvallisuustaso on selvästi alan keskiarvoa parempi, tapaturmataajuuden nousu on selkeä pettymys. Tämän vuoksi työturvallisuustyötä on vahvistettava edelleen, jotta työturvallisuuden kehitys saadaan takaisin oikeille raiteille. Työturvallisuutta parannetaan monin keinoin: johdon näkyvä sitoutuminen, koulutus, riskien arviointikäytäntöjen parantaminen ja annettujen ohjeiden noudattaminen ovat edellytys erittäin kunnianhimoisen tavoitteen – alle 1 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden vuoteen 2010 mennessä – saavuttamiseksi. Myös tinkimättömän turvallisuusasenteen omaksumista koko organisaatiossa tarvitaan.
TGC-10:n henkilöstön integrointi Fortumiin aloitettiin vuonna 2008, ja on yksi suurimmista panostuksista myös vuonna 2009.
YHTÄLÄISTEN MAHDOLLISUUKSIEN MALLIYRITYS
Fortumin henkilöstömäärä lähes kaksinkertaistui keväällä 2008 venäläisen TGC-10:n hankinnan myötä. TGC-10:ssä työskentelee 7 200 henkilöä. Fortumin johtamismalli, organisaatiorakenne ja työskentelytapa olivat käytössä TGC-10:ssä jo vuonna 2008, ja Fortumin mallin mukaan luotiin uusi henkilöstöhallinnon organisaatio. Sen tarkoituksena on yhdenmukaistaa esimiestyön ja henkilöstöhallinnon tärkeimmät käytännöt ja prosessit.
TGC-10:n hankinta tuo mukanaan suuria haasteita, mutta samalla fortumlaisille avautuu paljon uusia mahdollisuuksia henkilökohtaisen kehityksen saralla. Vuoden 2008 loppuun mennessä noin 50 Fortumin työntekijää siirtyi organisaation muista osista työskentelemään pysyvästi TGC-10:een.
Vuonna 2008 Fortumin palveluksessa oli keskimäärin 14 077 henkilöä (2007: 8 304). Vuoden lopussa henkilöstön määrä oli 15 579 (2007: 8 303), joista 15 064 oli vakinaisessa työsuhteessa (2007: 7 954). Vakinaisesta henkilöstöstä 2,2 % oli osa-aikaisia (2007: 3,8 %).
Henkilöstömäärän kasvu johtui TGC-10:n hankinnasta. Samaan aikaan henkilöstömäärä väheni 318 henkilöllä johtuen irtisanomisista ja ulkoistuksista. Merkittävä osa näistä tapahtui Puolassa.
Fortum pyrkii edistämään tasa-arvoa ja monimuotoisuutta kaikissa toiminnoissaan. Naisten osuus koko henkilöstöstä oli 29 % (2007: 23 %) ja konsernin sekä liiketoimintayksiköiden johtohenkilöstöstä 33 % (2007: 33 %).
Henkilöstön jatkuva kehittäminen on kuulunut Fortumin strategisiin tavoitteisiin 2000-luvun alusta asti. Kehittäminen perustuu henkilökohtaisiin kehityskeskusteluihin ja -suunnitelmiin. Menetelminä on käytetty muun muassa ura- ja kehityssuunnitteluprosessia, erilaisia johdon kehitysohjelmia, tehtäväkiertoa, sekä sisäistä ja ulkoista koulutusta.
Fortumin ura- ja kehityssuunnitteluprosessia arvioitiin vuonna 2008, ja se oli parhaan neljänneksen joukossa tutkimuksessa, joka kattoi 25 eurooppalaista yritystä. Johdon osalta käytetään erityistä 360 asteen palauteprosessia. Sen avulla pyritään löytämään tärkeimmät henkilökohtaiset kehitystarpeet ja tukemaan yksilöiden kehitystä johtajina.
Aktiivinen tehtäväkierto on yksi tärkeimmistä keinoista fortumlaisten ja organisaation kehittämisessä. Vuonna 2008 sisäisessä työnhaussa oli Suomessa ja Ruotsissa 573 avointa työpaikkaa (2007: 244), ja yksiköstä toiseen siirryttiin noin 400 kertaa (2007: 358). Tehtäväkierto liiketoimintayksiköiden ja niiden alayksiköiden johtoryhmissä lisään-
| 2008 | 2007 | Muutos % | |
|---|---|---|---|
| Henkilöstö keskimäärin | 14 077 | 8 304 | 69,5 |
| Henkilöstö 31.12. | 15 579 | 8 303 | 87,6 |
| josta vakinaisessa työsuhteessa | 15 064 | 7 954 | 91,9 |
| Naisia, % | 29 | 23 | 26,1 |
| Naisia johtotehtävissä, % | 33 | 33 | 0,0 |
| Koulutuspäiviä henkilöä kohti | 4 | 4 | 0,0 |
| Koulutuskulut, milj. euroa | 8,3 | 7,6 | 9,2 |
| Terveydenhoitokulut 1), euroa henkilöä kohti | 428 | 412 | 3,9 |
| Virkistyskulut, % työajan palkoista 1) | 0,4 | 0,4 | 0,0 |
1) Suomi
Vuonna 2008 oli käynnissä neljä erilaista johdon ja esimiesten kehitysohjelmaa, jotka jatkuvat vuonna 2009. Ohjelmiin osallistui yhteensä 497 henkilöä. Henkilöstön kehittämiseen käytettiin kaikkiaan 8,3 miljoonaa euroa (2007: 7,6). Fortumin työntekijät viettivät keskimäärin 4,0 päivää koulutuksessa (2007: 4,0).
Vuosittainen työtyytyväisyyskysely korvattiin uudella Fortum Sound -henkilöstökyselyllä, joka painottuu työntekijöiden sitoutuneisuuteen. Uusi kysely liittyy Fortumin arvoihin, strategiaan ja liiketoimintatavoitteisiin, ja sen tuloksia käytetään vuosittaisessa suunnitteluprosessissa. Ensimmäisen kyselykierroksen vastausprosentti oli 72 ja kysely toteutettiin 13 maassa. Tulosten mukaan Fortumin tärkeimpiin vahvuuksiin kuuluvat muun muassa tiimityöskentelyn laadukkuus, johtaminen ja henkilökohtainen kehitys. Tärkeimpiä kehitysalueita ovat muutosten hallinta, Fortumin strategian ja työntekijöiden omien tavoitteiden välinen yhteys sekä yksiköiden välinen yhteistyö. Kukin yksikkö laati tulosten perusteella oman kehityssuunnitelman, jonka toteutusta seurataan säännöllisesti.
Fortum on ryhtynyt toimiin parantaakseen työnantajakuvaansa. Vuonna 2008 laadittiin Fortumin työnantajaviesti, joka kuvaa Fortumin uusille työntekijöille tarjoamia mahdollisuuksia sekä heihin kohdistuvia odotuksia. Tammikuussa 2009 käynnistettiin Fortumin harjoitteluohjelma yliopistoista ja korkeakouluista äskettäin valmistuneille. Ohjelmaan osallistuu yhteensä 13 henkilöä Suomesta, Latviasta, Puolasta, Ruotsista ja Venäjältä. Suomessa ja Ruotsissa järjestettiin myös kesäenergiakampanja, jonka tarkoituksena oli rekrytoida parhaat mahdolliset kesäharjoittelijat. Parhaiden hakijoiden
houkuttelemiseksi Fortum on myös kehittänyt rekrytointiprosessiaan ja siinä käytettäviä työkaluja.
Fortumin palkitsemisstrategia pyrkii vahvistamaan suorituskulttuuria sekä houkuttelemaan ja pitämään yhtiön palveluksessa parhaita henkilöitä. Perinteisesti kaikki työntekijät ovat olleet vuosipalkkiojärjestelmän piirissä. Tästä olivat poikkeuksena Puola ja Venäjä vuonna 2008. Yksilölliset tai tiimikohtaiset tavoitteet asetetaan vuosittaisissa suorituskeskusteluissa, jotka käydään työntekijän tai tiimin ja esimiehen välillä.
| 2008 | 2007 | Muutos % | |
|---|---|---|---|
| Sähköntuotanto | 3 511 | 3 511 | 0,3 |
| Lämpö | 2 318 | 2 279 | 1,7 |
| Sähkönsiirto | 1 336 |
1 063 | 25,7 |
| Markets | 635 | 935 | –32,1 |
| Venäjä | 7 262 | - | N/A |
| Muut toiminnot | 515 | 515 | –1,4 |
| Yhteensä | 15 579 | 8 303 | 87,6 |
| 2008 | 2007 | Muutos % | |
|---|---|---|---|
| Venäjä | 7 262 | - | N/A |
| Ruotsi | 3 436 | 3 465 | –0,8 |
| Suomi | 3 045 | 2 981 | 2,2 |
| Puola | 767 | 925 | –17,1 |
| Viro | 333 | 336 | –0,9 |
| Norja | 292 | 277 | 5,4 |
| Muut maat | 444 | 319 | 39,2 |
| Yhteensä | 15 579 | 8 303 | 87,6 |
Lopullinen tulospalkkio perustuu sekä Fortum-konsernin tai kunkin liiketoimintayksikön taloudelliseen tulokseen ja yksittäisten työntekijöiden tai tiimien suoritukseen. Tämän takia keskimääräiset tulospalkkiot vaihtelevat yksiköittäin ja työntekijöittäin. Keväällä 2008 (vuoden 2007 tulosten perusteella) maksetut tulospalkkiot liikkuivat siten keskimäärin 0,5 %:n ja vähän yli 10 %:n välillä Fortumin työntekijän vuosipalkasta.
Vuosibonuksen lisäksi konsernin ja liiketoimintayksikköjen johto osallistuu Fortumin osakepohjaiseen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmään. Ensimmäiset järjestelmään kuuluvat osakkeet
Koulutustaso, 31.12.2008
jaettiin helmikuussa 2008. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmää muutettiin tammikuussa 2008.
Fortumin henkilöstörahaston piiriin kuului Suomessa 3 187 työntekijää keväällä 2008. Fortum maksoi rahastoon voitonjakokriteerien perusteella 4,3 miljoonaa euroa, ja rahasto maksoi jäsenilleen 3,7 miljoonaa euroa. Lue lisää sivuilta 74–77.
Fortum-konsernin uusien työntekijöiden integroiminen Venäjällä jatkuu aktiivisesti tulevina vuosina. Tämä on Fortumin organisaation yksi tärkeimmistä henkilöstöhaasteista vuonna 2009. Fortumin laajentuva liiketoiminta luo lisää henkilökohtaisia kehitysmahdollisuuksia yhtiössä myös jatkossa.
Henkilöstöresursseissa on odotettavissa suuria muutoksia lähivuosina, kun yhä enemmän fortumlaisia jää eläkkeelle. Tällöin tarvitaan uusia rekrytointeja. Fortum uskoo, että kokemus ja tieto yhdistettyinä uusiin taitoihin ja tuoreisiin ajatuksiin muodostavat lujan pohjan myös tulevalle liiketoimintakehitykselle.
%
%
Fortumin tavoitteena on olla hiili niukko jen tuotteiden ja energiatehokkuuspalveluiden markkinajohtaja. Ilmastomyötäisen tutkimus- ja ke hi tystoi minnan menestyksekäs hyödyntäminen on ensiarvoisen tärkeää hiiliniukan yhteiskunnan mahdollistamisessa.
HIILINIUKAN YHTEISKUNNAN MAHDOLLISTAJA Fortum on investoinut vuodesta 2000 alkaen yhteensä 7 miljardia euroa ilmasto myötäiseen energiantuotantoon. Investointien ansiosta Fortum on yksi vähäpäästöisimmistä energiayhtiöistä Euroopassa. Yhteiskunnassa, jossa hiilidioksidilla on taloudellista arvoa, CO2 päästöttömästä energiantuotannosta on selvää taloudellista hyötyä Fortumille. Tämä on esimerkki siitä, miten kestävä kehitys ja menestyksekäs liiketoiminta voivat kulkea käsi kädessä.
Ilmastomyötäisten energiaratkaisujen kysyntä kasvaa jatkuvasti, sillä yhä useammat yritykset ja kotitaloudet haluavat pienentää hiilijalanjälkeään. Tarjoamalla asiakkaille hiiliniukkoja energiatuotteita ja energiatehokkuutta parantavaa asiantuntemusta Fortum voi kasvattaa liiketoimintaansa.
Fortum on suurin ympäristömerkityn sähkön myyjä Pohjoismaissa. Yhtiö myy ympäristömerkittyä sähköä yli 700 000 asiakkaalle Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa. Suomessa asiakkaat saavat ympäristömerkittyä Norppasähköä, joka täyttää Suomen luonnonsuojeluliiton vaatimukset. Samaan tapaan ruotsalaiset asiakkaat saavat Ruotsin luonnonsuojeluyhdistyksen vaatimusten mukaista Bra Miljöval -merkittyä sähköä. Norjassa Fortum myy CO2FRI-alkuperätakuuta, joka perustuu RECS-sertifi kaatteihin. RECS, Renewable Energy Certifi cates System, on eurooppalainen järjestelmä, joka takaa että sähkö on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä. Lisäksi osa Fortumin lämmöntuotannosta Suomessa on Norppaympäristömerkittyä.
Vuoden 2008 alussa Fortum otti käyttöön kaksi omaa Suomen ja Ruotsin markkinoilla toimiville yritysasiakkaille suunnattua ympäristömerkintää. Ilman hiilidioksidipäästöjä tuotettu sähkö saa Fortum Carbon Free -ympäristömerkinnän ja kokonaan uusiutuvista energianlähteistä tuotettu sähkö Fortum Rene-
wable -ympäristömerkinnän. Nykyään lähes kaikki Fortumin yritysasiakkaat saavat ydinvoimaan pohjautuvaa Fortum Carbon Free -merkittyä energiaa. Vuonna 2008 solmittiin myös ensimmäiset Fortum Renewable -sopimukset.
Energiatehokkuuden parantaminen on yksi tärkeimmistä keinoista hillitä ilmastonmuutosta. Fortumin rooli energiatehokkuusratkaisujen asiantuntijana ja palveluntarjoajana onkin yhä olennaisempi osa yhtiön liiketoimintaa.
Vuoden 2007 lopussa Fortum perusti uuden Energy Effi ciency Solutions -yksi-
kön, joka toimii yhtiön energiatehokkuuspalvelujen osaamiskeskuksena. Uusi yksikkö on osa Fortumin uudistettua kestävän kehityksen ohjelmaa. Yksikkö aloitti toimintansa Ruotsissa vuonna 2008, ja Suomessa toiminta käynnistyy vuonna 2009.
Lisätäkseen kasvua energiatehokkaiden kuljetusratkaisujen markkinoilla Fortum käynnisti yhteistyön Tukholman ja Espoon kaupunkien kanssa. Yhteistyöllä pyritään mahdollistamaan sähköautojen laajamittainen käyttöönotto ja siten vähentämään merkittävästi liikenteen päästöjä. Projektien tärkeä osa on kehittää sähköautojen lataamisessa tarvittavaa infrastruktuuria, jotta sähköautojen käyttöönotto olisi mahdollisimman sujuvaa autonvalmistajien tuodessa ne markkinoille muutamien vuosien kuluttua. Projektin puitteissa kehitettiin ensimmäinen toimiva hybridiautojen lataamiseen tarkoitettu järjestelmä Tukholmassa jo vuonna 2008. Espoon projektin ensimmäisessä vaiheessa Fortum ja Espoon kaupunki hankkivat testikäyttöön useita ladattavia hybridi- ja täyssähköautoja sekä latausasemia.
Ruotsissa Fortumin Energihjälpenohjelmassa jatkettiin asiakasviestintää ja kanssakäymistä. Energihjälpen kannustaa ja neuvoo asiakkaita säästämään energiaa ja vähentämään kustannuksia. Vuonna 2008 vastaava energianeuvontaohjelma käynnistettiin myös Suomessa.
Lisäksi Fortum toimitti noin 50 kirjastolle jakeluverkkoalueellaan energiankulutusmittareita, joilla kuluttajat voivat mitata kodinkoneidensa energiankulutusta.
Fortumin tutkimus- ja kehitystoiminnan tavoitteena on mahdollistaa hiilidioksidivapaa, yhtiön kestävän kehityksen tavoitteiden mukainen tulevaisuus. Ilmastonmuutosta hillitsevät tekniikat ovatkin Fortumin T&K:n tärkeä osa-alue. Fortumin T&K-ohjelmissa keskitytään hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin, uusiin bioenergiatekniikoihin sekä kestäviin energiajärjestelmiin. Myös ydinvoiman tutkimus ja kehitys on tärkeä osa tutkimus- ja kehitystoimintaa.
Lue lisää sivuilta 36-37.
Fortum sai useita merkittäviä tunnustuksia kestävään kehitykseen tähtäävästä toiminnastaan vuonna 2008. Jo kuudentena perättäisenä vuotena yhtiö varmisti paikkansa maailmanlaajuisessa Dow Jones Sustainability World -indeksissä. Tänä vuonna Fortum valittiin myös Dow Jones STOXX Sustainability -indeksiin.
Lisäksi Fortum on jo toista kertaa peräkkäin mukana arvostetussa Climate Disclosure Leadership -indeksissä (CDLI), johon pääsevät parhaiten ilmastonmuutoksen asettamiin haasteisiin vastanneet kansainväliset yritykset. Carbon Disclo sure Projectin tutkimuksessa Fortum valittiin yhdeksi kuudesta parhaasta sähköntuottajasta maailmanlaajuisesti ja parhaaksi Pohjoismaissa. Lisäksi Fortum on mukana Storebrandin maailmanlaajuisessa Best in Class -vertailussa vastuullisimpana energiayhtiönä.
Ostot Tuonti pohjoismaisille markkinoille Oma tuotanto Venäjällä Tuotanto osittain omistetuissa laitoksissa Euroopassa Oma tuotanto Euroopassa
TWh
Fortumin sähköntuotantokapasiteetti, 31.12.2008
| MW | Suomi | Ruotsi | Venäjä | Muut maat | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Vesivoima | 1 493 | 3 161 | 4 654 | ||
| Ydinvoima | 1 433 | 1 656 | 3 089 | ||
| Sähkön ja lämmön yhteistuotanto | 574 | 535 | 2 785 | 145 | 4 039 |
| Lauhdevoima | 1 376 | 297 | 1 673 | ||
| Muu | 6 | 112 | 118 | ||
| Yhteensä | 4 882 | 5 761 | 2 785 | 145 | 13 573 |
| MW | Suomi | Ruotsi | Venäjä | Muut maat | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Lämpö | 3 634 | 4 644 | 13 796 | 2 190 | 24 264 |
Fortumin lämmönmyynti maittain
| 2008 | 2007 |
|---|---|
| 20,0 | |
| 23,7 | 24,9 |
| 6,0 | 7,3 |
| 52,6 | 52,2 |
| 0,0 | |
| 64,2 | 52,2 |
| 22,9 11,6 |
Fortumin liiketoiminnat on jaettu viiteen raportointisegmenttiin. Sähköntuotanto-segmentti tuottaa sähköä Fortumin kokonaan ja osittain omistamissa laitoksissa ja Lämpö-segmentti sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa (CHP).
Sähköntuotanto myy tuottamansa sähkön markkinoille pohjoismaisen Nord Pool -sähköpörssin kautta. Markets-segmentti ostaa sähköä Nord Poolin kautta ja myy sitä kotitalous- ja yritysasiakkaille sekä muille sähkön vähittäismyyjille. Lämpö-segmentti myy tuottamansa höyryn ja kaukolämmön pääasiassa teollisuudelle, kunnille ja kiinteistöyhtiöille. Segmentti myy myös CHP-laitoksissa tuotetun sähkön. Fortumin sähkön jakelu- ja alueverkkosiirto raportoidaan Sähkönsiirtosegmentissä. Sähkön- ja lämmöntuotanto ja myynti Venäjällä raportoidaan Venäjä-segmentissä.
1)Segmentit Sähköntuotanto, Lämpö ja Markets myyvät sähköä Nord Pooliin tai ulkopuolisille asiakkaille ja ostavat sähköä Nord Poolista tai muista ulkopuolisista lähteistä. Fortumin Nord Poolissa tekemät ostot ja myynnit on netotettu tunneittain konsernitasolla. Venäjä-segmentti myy sähkön Venäjän tukkumarkkinalle.
HYVÄ VUOSI
Sähköntuotanto-segmentin menestyksen tärkeimmät osa-alueet ovat voimalaitosten hyvä käytettävyys, nykyisten voimalaitosten perusparannusinvestoinnit, ja uusinvestoinnit kestävään sähköntuotantoon sekä erinomainen toiminta sähkön fyysisessä ja fi nanssitradingissä.
PERUSTANA VAHVA TUOTANTO - RAKENNE
Sähköntuotanto-segmentti tuottaa ja myy sähköä, hallitsee ja kehittää Fortumin sähköntuotantokapasiteettia sekä vastaa sähköntuotantoon liittyvästä riskienhallinnasta ja trading-toiminnasta. Segmentti myy sähkön pohjoismaisessa sähköpörssissä (Nord Pool) ja over-thecounter (OTC) -markkinoilla. Sähköntuotanto-segmentti tarjoaa sähköntuotannon käyttö- ja kunnossapitopalveluja sähkö- ja lämpöyhtiöille Pohjoismaissa sekä valituilla kansainvälisillä markkinoilla. Segmentissä on kolme liiketoimintayksikköä: Generation, Portfolio Management and Trading (PMT) ja Service.
Sähköntuotanto-segmentin joustava ja ympäristöystävällinen tuotantorakenne auttaa osaltaan toteuttamaan Fortumin visiota olla ensiluokkainen sähkö- ja lämpöyhtiö ja kestävän kehityksen edelläkävijä. Sitoutuminen kestävään kehitykseen näkyy Fortumin kaikissa toimissa ja investoinneissa. Kaikilla yhtiön pohjoismaisilla sähköntuotantolaitoksilla on ISO 14001 -ympäristösertifi ointi. Noin 4 terawattituntia (TWh) eli 20 % Fortumin vuosittaisesta vesivoimatuotannosta on Suomen tai Ruotsin luonnonsuojeluyhdistysten sertifi oimia.
Sähköntuotannon taloudelliseen tulokseen keskeisimmin vaikuttavat tekijät
ovat voimalaitosten käytettävyys ja sähkön tukkuhinta. Tukkuhintaan vaikuttavat hiilidioksidin päästöoikeuksien ja polttoaineiden hinnat kansainväli sillä markkinoilla, tulovirtaamat Pohjois maiden vesivarantoihin sekä yleinen kysynnän ja tarjonnan tasapainotilanne.
Vuonna 2008 sähkön hinta vaihteli rajusti pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Sähkön keskimääräinen spothinta Nord Poolissa vuonna 2008 oli 44,7 euroa megawattitunnilta (MWh) (2007: 27,9), mikä on 62 % enemmän kuin vuonna 2007. Vuoden 2009 futuurien hinnat nousivat vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla noin 50 eurosta/MWh noin 65 euroon/MWh, mutta laskivat vuoden 2008 jälkimmäisellä puoliskolla päätyen vuoden lopussa 38 euroon/MWh.
Pohjoismaisilla tukkumarkkinoilla alueelliset hintaerot olivat aiempia vuosia yleisempiä. Hintaerojen pääsyynä oli Etelä-Norjan ja Ruotsin välisten siirtoyhteyksien pitkäkestoiset, poikkeukselliset ongelmat. Hinnat Suomessa ja Ruotsissa olivat kuitenkin täysin samat 97 % ajasta. Keskimääräinen spot-hinta Suomessa oli 51,0 euroa/MWh (2007: 30,0) ja Ruotsissa 51,1 euroa/MWh (2007: 30,3).
Keskimääräinen spot-hinta Saksassa oli 65,8 euroa/MWh (2007: 38,0). Norjan ja Alankomaiden välisen uuden siirtoyhteyden käyttöönotto toukokuussa 2008 lähensi pohjoismaisia markkinoita
| milj. euroa | 2008 | 2007 | Muutos % |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 2 892 | 2 350 | 23,1 |
| sähkön myynti | 2 566 | 2 019 | 27,1 |
| muu myynti | 326 | 331 | –1,5 |
| Liikevoitto | 1 599 | 1 115 | 43,4 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 1 528 | 1 095 | 39,5 |
| Sidottu pääoma (kauden lopussa) | 5 331 | 5 599 | –4,8 |
| Sidotun pääoman tuotto, % | 29,6 | 19,2 | 54,2 |
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | 28,0 | 18,9 | 48,1 |
| Bruttoinvestoinnit | 134 | 145 | –7,6 |
| Henkilöstön lukumäärä | 3 520 | 3 511 | 0,3 |
ENERGIA-VINKKI
Manner-Euroopan markkinoihin. Nettovienti pohjoismaisilta markkinoilta Manner-Eurooppaan kasvoi 9 TWh:sta vuonna 2007 15 TWh:iin vuonna 2008.
Uusi päästökauppakausi, Kioto-kausi, alkoi vuoden 2008 alussa ja merkitsi selvää nousua päästöoikeuksien hinnoissa vuoteen 2007 verrattuna. Päästöoikeuksien hinnat vaihtelivat vuoden aikana 15−28 euroon hiilidioksiditonnilta. Öljyn ja hiilen hintakehityksellä on entistä suurempi vaikutus sähkön hintaan Pohjoismaissa. Vuoden 2007 alusta jatkuneen nousun jälkeen polttoaineiden hinnat laskivat voimakkaasti vuoden 2008 toisella puoliskolla.
Vuoden alussa Pohjoismaiden vesivarastoissa oli huomattava 9 TWh:n ylijäämä verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Vesivarastot pysyivät keskiarvon yläpuolella elokuun loppupuolelle asti. Vuoden lopussa vesivarannot olivat 5 TWh keskiarvoa pienemmät.
Segmentin sähköntuotanto vuonna 2008 oli 47,9 TWh (2007: 47,2), josta 46,9 TWh (2007: 46,1) oli peräisin pohjoismaisesta tuotannosta. Edelliseen vuoteen verrattuna vesivoimatuotanto kasvoi parantuneen vesitilanteen ansiosta ja lämpövoimatuotanto väheni alhaisen spot-hintatason sekä polttoaineiden ja hiilidioksidipäästöoikeuksien korkeiden hintojen vuoksi.
Ydinvoimatuotannon väheneminen johtui Fortumin osittain omistamien ruotsalaisten Forsmarkin ja Oskarshamnin ydinvoimalaitosten teknisistä ongelmista ja niiden aiheuttamasta käytettävyyden alenemisesta. Loviisan ydinvoimalaitoksen ensimmäisessä yksikössä toteutettiin suunniteltu, pidennetty vuosihuolto, mikä vaikutti tuotantovolyymiin. Kokonaisuutena Loviisan käytettävyysaste säilyi hyvänä.
Vuonna 2008 97 % (2007: 95 %) segmentin sähköntuotannosta Euroopassa oli hiilidioksiditonta. Vuoden lopussa segmentin sähköntuotannon kokonaiskapasiteetti oli 9 575 megawattia (MW) (2007: 9 560), josta 9 435 MW (2007: 9 420) oli Pohjoismaissa ja 140 MW (2007: 140) muissa maissa.
Sähköntuotannon toteutunut sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa (pois lukien läpikulkuerät) oli 49,3 euroa/ MWh (2007: 39,7), 24 % enemmän kuin edellisvuonna, korkeampien suojaushintojen ja paremman tuotannon optimoinnin ansiosta. Vastaava myyntivolyymi oli 48,4 TWh (2007: 46,6). Sähköntuotannossa jatketaan lisäarvon luontia hintasuojausten ajoituksella ja fyysisen tuotannon optimoinnilla.
Sähköntuotannon investoinnit liittyvät turvallisuuden parantamiseen, uusiutuvan ja hiilidioksidittoman tuotannon lisäämiseen sekä nykyisten voimalaitosten perusparannuksiin. Investointiohjelmaan sisältyy perusparannusinvestointeja useissa vesivoimalaitoksissa kapasiteetin kasvattamiseksi, turvallisuuden parantamiseksi ja hyvän käytettävyyden säilyttämiseksi. Vuoden 2008 aikana saatettiin loppuun kolme perusparannusprojektia. Yksi uusista projekteista on vanha Frykforsenin vesivoimalaitos Vermlannissa, Ruotsissa. Laitos korvataan uudella, 15 % tehokkaammalla laitoksella. Uuden laitoksen rakennustyöt käynnistyivät vuoden 2008 lopussa, ja laitos on tarkoitus ottaa kaupalliseen käyttöön kevään 2010 aikana.
Fortumilla on useita tuulivoimaprojekteja Pohjoismaissa. Suunnitelmiin sisältyy sekä rannikolla että merialueilla sijaitsevien tuulivoimaloiden kehittämistä. Fortum ja Metsähallitus tekivät sopimuksen valtion omistamien Pitkämatalan ja Maakrunnin merialueiden varaamisesta laajamittaiseen tuulivoimatuotantoon Kemin, Simon ja Iin kuntien alueilla. Kumpikin merialue on merkitty tuulivoima-alueiksi Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien maankäyttösuunnitelmissa.
Fortum osallistuu Suomen viidenteen ydinvoimalaitosyksikköön, Olkiluoto 3:een, noin 25 %:n osuudella, mikä vastaa noin 400 MW:n kapasiteettia. Yksikön rakentaminen Eurajoella etenee,
Energiankulutuksesta kannattaa keskustella työntekijöiden kanssa, sillä heidän työs ken telytavoillaan on suuri vaikutus säh kö las kuun. Kaikkien sähkökäyttöisten lait teiden (esimerkiksi valojen, pumppujen, tuulettimien ja moottorien) virta tulisi katkaista käytön jälkeen. Laitteiden virta tulisi olla katkaistuna myös öisin ja viikonloppuisin. Sellaiset laitteet tulisi kuitenkin merkitä selvästi, joiden virta on oltava kytkettynä ympärivuorokautisesti.
Liiketunnistimet säästävät energiaa suurilla varastoalueilla, ja toimiston tulostusja kopiointityöt kannattaa tehdä keskeytyksettä.
mutta suunnitellun käyttöönoton on ilmoitettu lykkääntyvän kesään 2012. Joulukuussa 2008 rakennuttaja Teollisuuden Voima (TVO) ilmoitti, että laitoksen toimittaja AREVA-Siemens on toimittanut Kansainväliselle kauppakamarille (ICC:lle) välimiesmenettelyä koskevan pyynnön, joka koskee Olkiluoto 3:n viivästymistä ja kustannuksia.
Vuonna 2007 Fortum käynnisti ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) Loviisan Hästholmenin saarella olevan kahden ydinvoimalaitosyksikön yhteyteen mahdollisesti rakennettavasta kolmannesta 1 000–1 800 MW:n voimalaitosyksiköstä. YVA-menettelyyn sisältyy arviointi sähköntuotantoyksikön vaikutuksista sekä vaihtoehtoisesti sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksikön vaikutuksista. Fortum toimitti Loviisa 3:n YVA-raportin työ- ja elinkeinoministeriölle huhtikuun 2008 alussa. Elokuussa 2008 ministeriö antoi raportista lausun tonsa, jossa todettiin, että se täyttää lain säädännön sisältövaatimukset, ja että sitä on käsitelty voimassa olevien määräysten mukaisesti.
Helmikuussa 2009 Fortum jätti valtioneuvostolle periaatepäätöshakemuksen uuden ydinvoimalaitosyksikön, Loviisa 3:n, rakentamiseksi. Hakemuksessa on esitetty viisi eri laitosyksikkövaihtoehtoa, jotka valmistuttuaan täyttävät tiukat suomalaiset turvallisuusvaatimukset. Uuden sähköteholtaan 1 000–1 800 MW:n ydinvoimalaitosyksikön kokonaiskustannukset ovat toteutustavasta ja laitoskoosta riippuen 4–6 miljardia euroa. Uusi ydinvoimalaitosyksikkö on suunnitelmien mukaan käytössä vuonna 2020 ja sen suunniteltu käyttöikä on vähintään 60 vuotta.
Fortum on vähemmistöosakas TVO:ssa, joka jo huhtikuussa 2008 jätti periaatepäätöshakemuksensa neljännen ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseksi Olkiluotoon.
Posiva Oy, joka vastaa Fortumin ja TVO:n käyttämän ydinpolttoaineen loppusijoituksesta, toteutti YVA-arvioinnin
käytetyn ydinjätteen suunnitellun loppusijoituspaikan laajennuksesta Olkiluodossa. Laajennusta tarvitaan, jos Fortum rakentaa uuden ydinvoimalaitosyksikön. Posiva toimitti YVA-raporttinsa työ- ja elinkeinoministeriölle lokakuun lopussa. Valvontaviranomaisen lausunnon jälkeen Posiva voi jättää valtioneuvostolle periaatepäätöshakemuksensa Olkiluodon sijoituspaikan laajennuksesta.
Kapasiteetin lisääminen Oskarshamnin ja Forsmarkin voimalaitoksissa Ruotsissa on suunniteltu toteutettavaksi vuosina 2009−2014. Vähemmistöomistajana Fortum osallistuu näihin tehonkorotuksiin. Fortumin osuus suunnitellusta lisäkapasiteetista on noin 290 MW. Osa projekteista tarvitsee vielä Ruotsin ydinvoimaturvallisuusviranomaisen luvat. Yksi kapasiteetin lisäämishankkeista, Oskarshamn 3:n suunniteltu tehonkorotus vuonna 2008, lykkääntyi vuodelle 2009 osien toimituksen viivästyttyä.
Fortumin vastuu ydinjätehuollosta perustuu Suomen ydinenergialakiin. Työ- ja elinkeinoministeriö päättää vuosittain ydinjätehuoltomaksusta käytetyn ydinpolttoaineen määrän ja muiden ydinjätehuoltotoimien perusteella. Ydinenergialain mukaan Fortum on velvollinen suorittamaan valtion ydinjätehuoltorahastoon maksuja, joilla se kattaa ydinjätehuoltovastuunsa. Tulevat maksut kasvavat pääasiassa Loviisan ydinvoimalaitosyksiköiden päivitettyjen käytöstäpoistosuunnitelmien vuoksi. Vuonna 2008 lain mukainen vastuu kasvoi noin 80 miljoonalla eurolla.
Fortum Service tarjoaa käyttö- ja kunnossapitopalveluja, tuottavuus- sekä energiatehokkuuspalveluja sähkö- ja lämpöyhtiöille, teollisuusyrityksille, joilla on omaa sähköntuotantoa, sekä kaupallisille energian käyttäjille. Service
Lähde: Reuters, futuurit 31.12.2008 lähtien.
on osaamiskeskus yhtiön omien voimalaitosten käyttöön ja kunnossapitoon liittyvissä asioissa. Näin varmistetaan yhtiön sähköntuotantokapasiteetin hyvä käytettävyys ja tehokas toiminta.
Service kasvaa sekä Fortumin kotimarkkinoilla että valituilla kansainvälisillä markkinoilla, kuten Venäjällä, Lähiidässä, Aasiassa ja Saksassa, missä Service on johtava käyttö- ja kunnossapitopalvelujen riippumaton toimittaja ja sen vastuulla on 2 400 MW:n voimalaitoskapasiteetti. Servicen toiminta kilpailluilla kansainvälisillä markkinoilla tukee myös Fortumin oman osaamisen kehitystä.
Niin Fortumin omien voimalaitosten kuin Fortumin eri puolella maailmaa käyttämien voimalaitosten käytettävyys ja tehokkuus ovat erittäin hyvällä tasolla kansainvälisin standardein mitattuna. Vuonna 2008 Fortumin käyttämien voimalaitosten (pois lukien vesivoimalaitokset ja laitokset Venäjällä) käytönaikainen energiakäytettävyys (tgdE) oli 96,6 % (2007: 96,7 %).
Kuluneen vuoden aikana Servicellä oli merkittävä rooli TGC-10:n integroinnissa Fortumiin. Service vastasi käyttöön ja kunnossapitoon liittyvistä parannuksista TGC-10:n voimalaitoksissa sekä TGC-10:n kunnossapitoyhtiöiden haltuunotosta. Tarkoituksena oli ottaa käyttöön yhtenäinen Fortumin työskentelytapa ja parantaa siten voimalaitosten ja kunnossapitoyhtiöiden tuottavuutta ja tehokkuutta. Venäjällä Service tuki myös Vuoksen ja Syvärin vesivoimalaitosten perusparannusten toteuttamista osana Fortumin osakkuusyhtiön TGC-1:n yhteistoteutusprojekteja.
Vuoden 2007 lopussa Fortum päätti perustaa Servicen sisälle energiatehokkuusratkaisuihin keskittyvän yksikön. Kesäkuussa 2008 Service hankki ruotsalaisen energiatehokkuusalan konsulttiyhtiön Processio AB:n täydentämään yksikön osaamista.
Infrastruktuuripalvelut ovat tärkeä osa Servicen liiketoimintaa. Alu-
Sähkön tukkuhinta Nord Poolissa
euroa/MWh
eella avautui uusia kasvumahdollisuuksia, kun Hafslund Infratek ASA ja Fortum päättivät yhdistää infrastruktuurin rakentamisliiketoimintonsa vuoden 2009 alusta. Fortumin osuus yhdistetystä yhtiöstä, Infratek ASA:sta, on 33 %. Hafslund ASA:n osuus on 43,3 %, ja loput osakkeista ovat institutionaalisten ja yksityisten sijoittajien omistuksessa. Siirto koski noin tuhatta Servicen työntekijää, joista noin 700 työskentelee Ruotsissa, 150 Suomessa ja 150 Norjassa.
Suurin osa Fortumin tutkimus- ja kehitystoiminnasta tapahtuu Sähköntuotanto-segmentissä. Työn tavoitteena on varmistaa Fortumin voimalaitosten jatkuva ja tehokas käyttö sekä kehittää kestäviä ratkaisuja uuteen sähköntuotantoon.
Tämän työn päätavoitteena on ollut kehittää ja parantaa Fortumin nykyis-
| TWh | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Vesivoima | 22,9 | 20,0 |
| Ydinvoima | 23,7 | 24,9 |
| Lämpövoima | 0,3 | 1,2 |
| Yhteensä Pohjoismaissa | 46,9 | 46,1 |
| Lämpövoima muissa maissa | 1,0 | 1,1 |
| Yhteensä | 47,9 | 47,2 |
ten voimalaitosten käytettävyyttä sekä seurata uusien tuotantotekniikoiden kehitystä. Ydinvoiman osalta tutkimusja kehitystoiminta on keskittynyt ydinturvallisuuteen ja ydinjätehuoltoon. Uusia tutkimuksen ja kehityksen osaalueita ovat sähköä ja lämpöä tuottavan ydinvoimalaitoksen kehittäminen, hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologiaa hyödyntävän täysimittaisen koevoimalaitoksen valmisteleminen sekä valmistautuminen aaltovoiman hyödyntämiseen.
Lue lisää sivuilta 36–37.
Fortum jatkaa investointeja sähköntuotantokapasiteettiin tulevina vuosina. Näiden panostusten painopiste on tuulivoiman, ydinvoiman ja vesivoiman tuotannossa.
| TWh | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Myynti | 52,1 | 51,8 |
| josta läpikulkueriä | 3,7 | 5,2 |
| euroa/MWh | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Sähkön tukkumyyntihinta | ||
| Pohjoismaissa1) | 49,3 | 39,7 |
1)Sähköntuotanto-segmentti Pohjoismaissa, ilman läpikulkueriä.
Käytönaikainen energiakäytettävyys, tgdE % Tuotanto Fortumin käyttämissä voimalaitoksissa, TWh
1)Poislukien vesivoima ja Venäjä. Lähde: Nord Pool, futuurit 31.12.2008 lähtien.
05 06 07 08 09
Lämpö-segmentti jatkoi toimenpiteitä tulevaisuuden kilpailukyvyn varmistamiseksi. Meneillään oleva laaja investointiohjelma uuden sähkön ja lämmön yhteistuotantokapasiteetin rakentamiseksi eteni.
Lämpö-segmentin toimintaan kuuluvat sähkön ja lämmön yhteistuotanto, kaukolämpö ja -kylmä, jätteiden hyötykäyttö energiantuotannossa sekä teollisuudelle tarjottavat energiantuotannon ulkoistamispalvelut. Segmentti omistaa ja käyttää 20 (2007: 21) sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosta (CHP) ja useita satoja lämpölaitoksia Pohjoismaissa, Baltian maissa sekä Puolassa. Segmenttiin kuuluu kaksi liiketoimintayksikköä: Suomessa, Norjassa, Baltian maissa ja Puolassa toimiva Heat sekä Ruotsissa toimiva Värme.
Segmentin tavoitteena on tulla ensiluokkaiseksi lämpöyhtiöksi. Lämpösegmentti on johtava lämmön toimittaja Pohjoismaissa ja Itämeren alueella.
Lämpö pyrkii lisäämään liiketoiminnan tulosta ja parantamaan tehokkuutta ympäristömyötäisen investointiohjelman avulla. Ohjelma painottuu vanhojen pelkästään lämpöä tuottavien laitosten korvaamiseen uusilla CHP-laitoksilla sähköntuotannon lisäämiseksi. CHP-projektit Tartossa Virossa, Suomenojalla Espoossa ja Częstochowassa Puolassa etenivät hyvin. Näiden voimalaitosten kaupallinen käyttö aloitetaan vuosien 2009–2010 aikana ja ne lisäävät segmentin vuosittaista sähköntuotantoa noin 1,5 terawattituntia(TWh).
Kesäkuussa Fortum päätti myös investoida biopolttoaineella ja turpeella toimivaan CHP-laitokseen Pärnussa Virossa sekä kaasukäyttöiseen CHP-laitokseen Jelgavassa Latviassa. Pärnun voimalaitoksen on tarkoitus valmistua kaupalliseen käyttöön vuonna 2011 ja Jelgavan laitoksen vuonna 2009. Nämä voimalaitokset lisäävät segmentin tuottaman sähkön määrää noin 0,1 TWh vuodessa.
Lämpö jatkoi bioenergialla toimivien CHP-laitosten suunnittelua Värtaniin Tukholmassa ja Järvenpäähän sekä jätevoimalaitoksen suunnittelua Bristaan Tukholmassa. Tukholman eteläosan ja keskustan kaukolämpöverkkojen yhdis-
| milj. euroa | 2008 | 2007 | Muutos % |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 466 |
1 356 | 8,1 |
| lämmön myynti | 1 120 | 1 053 | 6,4 |
| sähkön myynti | 228 | 202 | 12,9 |
| muu myynti | 118 | 101 | 16,8 |
| Liikevoitto | 307 | 294 | 4,4 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 250 | 290 | –13,8 |
| Sidottu pääoma (kauden lopussa) | 3 468 | 3 507 | –1,1 |
| Sidotun pääoman tuotto, % | 8,9 | 9,3 | –4,3 |
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | 7,3 | 9,2 | –20,7 |
| Bruttoinvestoinnit | 431 | 327 | 31,8 |
| Henkilöstön lukumäärä | 2 318 | 2 279 | 1,7 |
Suomi
1) Poislukien lämmöntuotanto Venäjällä
tämistyö saatiin valmiiksi ja verkko otettiin käyttöön keväällä 2008. Värtanissa aloitettiin savukaasujen lauhdutukseen tähtäävät investoinnit. Valmistuttuaan lauhduttimet lisäävät tuotetun kaukolämmön määrää, vaikka käytetyn polttoaineen määrä pysyy samana. Värtaniin suunnitellun laitoksen biomassan käsittelyyn tarkoitetun kalliovarastointijärjestelmän rakennustyöt jatkuivat, ja järjestelmä valmistuu vuoden 2009 alkupuolella. Suomessa käynnistettiin vuoden aikana useita uusia biomassaa hyödyntäviä lämpölaitoshankkeita.
Lämpö-segmentti hyödynsi edelleen kasvualueitaan ostamalla helmikuussa lämpöyhtiön Latviasta. Yhtiö toimittaa kaukolämpöä Jelgavan kaupunkiin, ja sen vuosittainen lämmönmyynti on yhteensä 200 gigawattituntia (GWh) ja liikevaihto noin 10 miljoonaa euroa. Kaukolämpö tuotetaan seitsemässä maakaasulla toimivassa lämpölaitok-
Suomi
sessa. Fortum aloitti toimintansa Latvian lämpömarkkinoilla hankkimalla Riian lentokentän lämpötoimitukset tammikuussa 2007.
Fortum ja norjalainen Sargas julkistivat kesäkuussa tulokset pilottiprojektista, jossa testattiin hiilidioksidin talteenottoteknologiaa Värtanin voimalaitoksessa Ruotsissa. Tulokset olivat erittäin hyviä ja osoittivat selkeästi, että hiilidioksidin talteenottoteknologia on käyttökelpoista, mutta varastointi ja logistiikka vaativat vielä lisäkehitystä.
Suomessa Fortum kehitti yhdessä YIT:n ja Uponorin kanssa kaupallisesti toimivan mallin kalliolämmön tuottamisesta asuinalueelle. Malli otetaan ensimmäiseksi käyttöön Espoossa. Asuntojen ja niiden käyttöveden lämmityksestä ei aiheudu lainkaan hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi järjestelmä mahdollistaa asuinrakennusten ilmaisen viilennyksen kesällä.
Lämpö
Lämpö kehittää jatkuvasti toimintaansa pitkäjänteisen kannattavan kasvun ja asiakastyytyväisyyden varmistamiseksi. Asiakastyytyväisyyttä mitataan vuosittain, ja vuonna 2008 se oli hyvällä tasolla. Asiakastyytyväisyyden kehitys on viime vuosina ollut nousujohteinen. Työturvallisuus ja ympäristömyötäisyys ovat myös painopisteitä. Tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 10 % tuotettua energiayksikköä kohden vuoteen 2020 mennessä.
Vaativien tavoitteiden saavuttamiseksi Lämpö on tehnyt toimenpiteitä luodakseen ja ylläpitääkseen optimaalisia lämpötoimintoja ja omaisuuspohjaa. Osana tätä kehitysohjelmaa segmentti päätti myydä 60 %:n omistusosuutensa Jyväskylän Energiantuotanto Oy:stä sekä siihen liittyvän liiketoimintansa. Kauppa toteutui vuoden 2008 lopussa.
Myös eräitä muita ydintoimintaan kuulumattomia omaisuuseriä myytiin Suomessa. Kesäkuussa myytiin Hyvinkään kaasuturbiini ja lokakuussa Torniossa sijaitsevat lämpötoiminnot. Lisäksi optisen kuidun kanavointikapasiteetti Ruotsissa myytiin Tukholman kaupungille.
Ruotsissa käynnistettiin uusi kunnossapidon Main-X-kehittämisohjelma. Tavoitteena on tehdä lämmöntuotannon ja -jakelun toiminnoista ja kunnossapitokäytännöistä ensiluokkaisia.
Tulevina vuosina Lämpö keskittyy kannattavan kasvun varmistamiseen ja meneillään olevien investointihankkeiden päättämiseen. Bioenergian hyödyntämistä pyritään jatkuvasti lisäämään. Uusien CHP-laitosten rakennusmahdollisuuksia tutkitaan eri alueilla.
Oikea huonelämpötila tuo säästöjä Tarkkaile huonelämpötilaa lämpömittarista. Suositeltu huonelämpötila on 20−22 °C. Suuremmassa lämpötilassa ilma kuivuu ja energiankulutus lisääntyy. Huonelämpötilan nousu yhdellä asteella voi lisätä lämmityskuluja viisi prosenttia.
Veto voi saada huoneen tuntumaan kylmältä, joten ovien ja ikkunoiden tiivistäminen on järkevää. Verhot kannattaa vetää ikkunoiden eteen kylminä öinä, sillä ne toimivat kuin ylimääräinen ikkunalasikerros. Älä sijoita huonekaluja patterien eteen, jotta lämpö pääsee leviämään esteettä huoneeseen. Patterien toiminta on hyvä tarkastaa ennen lämmityskauden alkua.
ENERGIA-VINKKI
Vuonna 2008 Sähkönsiirto käynnisti tulevaisuuden infrastruktuurin kehittämiseen tähtääviä hankkeita.
TULEVAISUUDEN INFRASTRUKTUURIN KEHITTÄMINEN
Sähkönsiirto vastaa sähkön luotettavasta ja turvallisesta toimituksesta 1,6 miljoonalle asiakkaalle Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Virossa. Fortum omistaa ja käyttää jakelu- ja alueverkkoja, joiden yhteenlaskettu pituus on 157 300 kilometriä, eli ne yltäisivät 3,5 kertaa maapallon ympäri.
Vuonna 2008 paikallis- ja alueverkkosiirron kokonaismäärät olivat 25,8 terawattituntia (TWh) (2007: 26,0) ja 17,7 TWh (2007: 18,1). Alueverkkosiirron määrä oli yhteensä 14,8 TWh (2007: 14,9) Ruotsissa ja 2.9 TWh (2007: 3,2) Suomessa.
Sähkönsiirron markkinaosuus alle 20 kV:n paikallisissa jakeluverkoissa siirretyn sähkön määrän perusteella oli 19 % (2007: 20 %) Suomessa, 14 % (2007: 15 %) Ruotsissa, 3 % (2007: 3 %) Norjassa ja 3 % (2007: 3 %) Virossa. Suomen sähkömarkkinoiden erityispiirteisiin kuuluu se, että yhdelle toimijalle sallitaan enintään 25 %:n osuus maan 0,4 kV:n sähköverkossa siirretystä sähköstä. Vuoden 2008 lopussa Fortumin osuus oli 20 %.
Sähkönjakelun luotettavuus on entistä tärkeämpää jokapäiväisessä elämässä. Fortumin verkon toimintavarmuus on yli 99,9 %. Sähkönjakelun luotettavuus, laatu ja turvallisuus varmistetaan verkkojen järjestelmällisellä kunnossapidolla, uusimisella ja kehittämisellä. Merkittävä osa verkkoihin tehtävistä investoinneista liittyy luotettavuuden parantamisohjelmaan, joka eteni suunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on puolittaa asiakkaiden kokema keskimääräinen sähkökatkojen kesto vuositasolla.
Vuoden 2008 aikana Sähkönsiirto vahvisti kaapeloimalla tai muilla tavoin yhteensä noin 1 100 km keskijännitelinjaa. Luotettavuuden parantamisohjelman tuloksia voidaan jo nähdä, sähkönjakelussa tapahtui myönteistä kehitystä entistä harvempina ja lyhempinä sähkökatkoina. Esimerkiksi Ruotsissa alu-
| milj. euroa | 2008 | 2007 | Muutos % |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 789 | 769 | 2,6 |
| jakeluverkot | 669 | 648 | 3,2 |
| alueverkot | 77 | 81 | –4,9 |
| muu myynti | 43 | 40 | 7,5 |
| Liikevoitto | 248 | 233 | 6,4 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 248 | 231 | 7,4 |
| Sidottu pääoma (kauden lopussa) | 3 032 | 3 239 | –6,4 |
| Sidotun pääoman tuotto, % | 8,1 | 7,7 | 5,2 |
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | 8,2 | 7,6 | 7,9 |
| Bruttoinvestoinnit | 296 | 237 | 24,9 |
| Henkilöstön lukumäärä | 1 336 | 1 063 | 25,7 |
| 2008 | 2007 |
|---|---|
| 871 | |
| 591 | |
| 98 | |
| 24 | |
| 1 584 | |
| 877 606 99 24 1 606 |
| TWh | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Ruotsi | 14,0 | 14,3 |
| Suomi | 9,3 | 9,2 |
| Norja | 2,3 | 2,3 |
| Viro | 0,2 | 0,2 |
| Yhteensä | 25,8 | 26,0 |
ENERGIA-VINKKI
eilla, joilla verkkojen luotettavuutta on parannettu, keskimääräinen sähkökatkoksen kesto on lyhentynyt 11,7 %:sta (vuonna 2005) 4,4 %:iin (vuonna 2008). Vahvistettavat verkkoalueet valitaan asiakkaiden määrän ja verkon luotettavuutta koettelevien sääolojen mukaan.
Etäluettavien mittareiden (AMM) asennus Ruotsissa oli vilkkaimmillaan vuoden 2008 aikana, jolloin asiakkaille asennettiin yhteensä 500 000 mittaria. Kaiken kaikkiaan mittareita oli vuoden 2008 lopussa asennettu 800 000 (96 %). Uusi järjestelmä asennetaan 835 000:lle Fortumin Ruotsin jakeluverkkoalueen asiakkaalle heinäkuuhun 2009 mennessä.
Etäluettavien mittareiden suurin etu on, että sähköstä laskutetaan todellisen kulutuksen mukaan. Vuoden 2008 lopussa 690 000 asiakasta sai laskun kuukausittaisen mittarilukeman perusteella. Tulevaisuudessa asiakkaat voivat myös seurata sähkönkulutustaan tuntitasolla Fortumin verkkopalvelussa. Asiakkaalle tämä merkitsee entistä parempia mahdollisuuksia tarkkailla energiankulutustaan.
Kuluneen vuoden aikana Sähkönsiirrossa aloitettiin etäluettavien mittareiden asentamisen suunnittelu myös Suomeen ja Norjaan. Ulkopuolisten toimittajien tarjousten arviointi on parhaillaan meneillään Suomessa, mutta toimittajan valintaa ei ole tehty.
Fortum on käynnistänyt Sähkönsiirron johtamana kestävän kehityksen tavoitteita tukevan, konserninlaajuisen tutkimushankkeen, jossa selvitetään sähköajoneuvojen laajamittaista käyttöönottoa Ruotsissa ja Suomessa. Projektin tärkeä tavoite on kehittää sähköautojen lataamisessa tarvittavaa infrastruktuuria, jotta sen käyttöönotto olisi helpompaa autonvalmistajien tuodessa sähköautot markkinoille muutamien vuosien kuluttua. Fortum uskoo, että Pohjoismaissa on merkittävää potentiaalia sähköautojen käytölle, ja että sähköautojen käyttöönotto auttaa saavuttamaan EU:n ilmastotavoitteet erityisesti liikenteen osalta.
Vuonna 2008 toteutettiin laaja sisäinen tehokkuusohjelma, johon liittyviä toimia tehdään tulevinakin vuosina. Ohjelman painopisteet ovat asiakaspalvelun parantamisessa ja sisäisten prosessien tehokkuuden lisäämisessä. Näiden avulla voidaan taata liiketoiminnan kilpailukyky pitkällä aikavälillä. Sähkönsiirrossa tämä merkitsee myös toimistotyön keskittämistä Suomen pääkonttoriin sekä Tukholmaan ja Karl stadiin Ruotsissa.
Toinen suuri muutos viime vuonna oli verkonrakennustoiminnan ulkoistaminen Hafslund Infratekille. Järjestely vaikutti noin 140 Sähkönsiirron työntekijään, ja sen vuosittainen volyymi on 20 miljoonaa euroa.
Vuonna 2009 Sähkönsiirto keskittyy viimeistelemään käynnissä olevaa tehokkuusohjelmaa varmistaakseen nopeammat toimitukset ja paremman laadun asiakkailleen.
Sähkönsiirtoliiketoiminta on tiukasti säänneltyä ja kansallisten viranomaisten valvomaa. Fortumin sähköverkkotoiminta on kuitenkin pelkkää säännösten noudattamista laajempaa. Tavoitteena on varmistaa pitkän aikavälin asiakastyytyväisyys sekä tulevan sääntelyviitekehyksen johdonmukainen kehitys.
Ruotsin energiamarkkinaviranomainen (Energimarknadsinspektionen) ja ruotsalaiset sähköverkkoyhtiöt sopivat joulukuussa saattavansa päätökseen meneillään olevat siirtohintoja koskevat oikeuskäsittelyt. Fortumille tämä merkitsee sitä, että vuosien 2003–2008 valvontajakso Tukholmassa ja länsirannikolla on päättynyt. Fortum keskittyy nyt uuteen sääntelymalliin, jonka mukaan siirtohinnat hyväksytään etukäteen. Malli on tarkoitus ottaa käyttöön vuodesta 2012 alkaen. Fortum osallistuu kehitystyöhön taatakseen selkeän mallin tuleville vuosille.
Suomen sääntelykausi 2005–2007 on päättynyt. Viranomaisen lopullisen valvontapäätöksen mukaan Fortumin sääntelykauden tuotot olivat sallitun enimmäisrajan alapuolella. Fortum on valittanut niistä muuttujista, joiden perusteella sääntelykauden 2008–2011 lopullinen päätös tehdään. Markkinaoikeus päätti 31.12. hyväksyä joitakin toimialan esittämiä vaatimuksia.
Norjan sääntelyviranomaisen antaman päätöksen muuttujista tehdyt valitukset nojaavat samoihin perusteluihin. Vuoden 2008 aikana yksi Fortumin valituksista katsottiin Fortumin hyväksi, ja yhtiö sai 2,7 miljoonan euron korvauksen.
Pienet muutokset kodin energiankäytössä voivat saada aikaan suuria säästöjä. Keskimääräinen kotitalous voi säästää 10−15 % sähkölaskussaan, kun uunia ei esilämmitetä. Käytä pienten annosten lämmityksessä mikroaaltouunia. Kannen käyttäminen ja ruoan sekoittaminen mikroaaltouunissa kyp sen nettäessä sekä pakasteiden sulat taminen mikrouunin sulatustoimintoa käyttäen voivat myös tuoda säästöjä.
Korjaa vuotava wc tai pesuallas välittömästi ja pese pyykinpesukoneessa vain täysiä koneellisia. Lyhyet pesuohjelmat ja vajaat koneelliset käyttävät yleensä lähes yhtä paljon vettä, kuin täydet koneelliset.
Asiakkaiden toivomukset ja arvot näkyvät selvästi Marketsin tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä.
ILMASTONMUU-TOKSEN TORJUNTAA YHDESSÄ ASIAK-KAIDEN KANSSA
Markets on johtava sähkön vähittäismyyntiyhtiö Pohjoismaissa. Sillä on yhteensä 1,3 miljoonaa yksityis- ja yritysasiakasta. Markets myy noin 75 % volyymistaan yritysasiakkaille ja 25 % yksityisille kuluttajille. Suoran sähkönmyynnin lisäksi Markets myy sähköä muille sähkön jälleenmyyjille Ruotsissa ja Suomessa. Markets ostaa kaiken sähkönsä Nord Poolin kautta ja on suurin ympäristömerkityn Norppasähkön myyjä Suomessa ja Bra Miljöval -sähkön myyjä Ruotsissa.
Kilpailua kuluttajahinnoissa
Sähkön myyjille vuosi 2008 oli kireän kilpailun aikaa pohjoismaisilla markkinoilla. Sähkön tukkuhinta nousi jyrkästi vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana. Samaan aikaan kireä kilpailu piti kuluttajahinnat alhaalla, ja korkeat hankintakustannukset pitivät katteet pieninä.
Vuoden aikana Markets ei onnistunut siirtämään nousseita tukkuhintoja ja hankintakustannuksia täysimääräisesti myyntihintoihin. Tämä koski erityisesti Suomen kuluttajamarkkinoita ja yritysmarkkinasegmenttiä kaikissa Pohjoismaissa. Vastaavia haasteita oli myös muissa asiakassegmenteissä kaikissa Pohjoismaissa.
Taloudellisen kehityksen kääntämiseksi Markets käynnisti kannattavuuden parannusohjelman. Parantaakseen katteitaan Markets uudisti hankintamallinsa. Myös tuotetarjontaa tarkistettiin sekä kuluttaja- että yrityssegmentissä. Tavoitteena oli varmistaa, että asiakashinnoittelu seuraa jatkossa tiiviimmin Nord Poolin hintoja. Tämän seurauksena katteiden kehitys on nyt vähemmän riippuvainen tukkuhintojen vaihtelusta. Kuluttajasegmentti kehittää myös uusia spot-hintoihin perustuvia sähkötuotteita.
Vuonna 2008 aloitettiin myös laaja sisäinen tehokkuusohjelma, johon liittyviä toimenpiteitä jatketaan tulevinakin vuosina. Ohjelman painopisteet ovat asiakaspalvelun parantamisessa ja prosessien tehokkuuden lisäämisessä. Näiden avulla voidaan taata liiketoiminnan kilpailukyky pitkällä aikavälillä. Marketsissa tämä merkitsee toimintojen keskittämistä Espooseen ja Tukholmaan.
Loppuvuonna Suomessa otettiin käyttöön uusi hinnoittelumalli, jonka mukaan toistaiseksi voimassaolevia yösähkö- ja kausisähkösopimusten hintoja tarkistetaan neljännesvuosittain.
Fortumin omassa kuukausittaisessa asiakastyytyväisyyskyselyssä asiakkaat antoivat asiakaspalveluhenkilöstölle hyvät arvosanat heidän palvelualttiudestaan ja myöteisestä asenteestaan.
| milj. euroa | 2008 | 2007 | Muutos % |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 922 |
1 683 | 14,2 |
| Sähkön myynti | 1 865 | 1 582 | 17,9 |
| Muu myynti | 57 | 101 | –43,6 |
| Liikevoitto | –35 | 12 | N/A |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | –33 | –1 | N/A |
| Sidottu pääoma (kauden lopussa) | 188 | 247 | –23,9 |
| Sidotun pääoman tuotto, % | –14,0 | 6,9 | N/A |
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | –15,3 | –0,6 | N/A |
| Bruttoinvestoinnit | 3 | 3 | 0,0 |
| Henkilöstön lukumäärä | 635 | 935 | –32,1 |
Sähköasiakkaat
%
ENERGIA-VINKKI
Fortumin asiakaspalvelu on panostanut tuntuvasti prosessiensa kehittämiseen, jotta asiakkaiden yhteydenotot voitaisiin käsitellä nopeasti, sujuvasti ja yhdellä kertaa.
Vuotuisen SKI Rating -arvioinnin mukaan vuonna 2008 Fortumin ruotsalaisten kuluttaja-asiakkaiden tyytyväisyys parani ja yhtiön yrityskuva oli Ruotsissa parempi kuin koskaan aiemmin. Suomessa vuoden 2008 EPSI-tulokset osoittivat, että vaikka kaikki asiakassegmentit olivat tyytyväisiä asiakaspalvelun tasoon ja tekniseen laatuun, asiakasuskollisuus heikkeni vuonna 2008.
Marketsin visiona on kehittyä sähkön vähittäismyyjästä johtavaksi pohjoismaiseksi sähköntoimittajaksi, jolla on markkinoiden houkuttelevin tuote- ja palveluvalikoima. Asiakkaan kumppanina Markets pyrkii toimimaan ympäristövaikutusten lieventämisen ja tehokkaan energiankäytön katalyyttina sekä käytännöllisten ja kustannustehokkaiden palvelujen edelläkävijänä.
Päästäkseen syvemmälle asiakkaidensa maailmaan Markets on perustanut asiakasraateja paikallisten omakotiyhdistysten kanssa. Raadeissa keskustellaan avoimesti Fortumin palveluista ja testataan Marketsin henkilöstön ja raatilaisten kehittelemiä ideoita. Vuoropuhelu on osoittautunut hyvin hedelmälliseksi ja hyödylliseksi Marketsin tuote- ja palveluvalikoiman kehittämisessä. Myönteiset kokemukset kuluttajaraadeista rohkaisevat Marketsia vastaavaan vuoropuheluun myös yritysasiakkaiden kanssa.
Myös energiakumppanuustoiminta Ruotsissa ja Suomessa on osoittautunut erittäin menestyksekkääksi tavaksi luoda luonnollisia yhteistyösuhteita ja päästä suoraan vuorovaikutukseen nykyisten ja potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Energiakumppanina Markets auttaa asiakkaitaan parantamaan energiatehokkuuttaan muun muassa energiatehokkuusneuvonnan, kulutusraporttien ja kulutusmittareiden lainauksen avulla. Energiatehokkuuden paraneminen vähentää asiakkaan energiakustannuksia ja hiilidioksidipäästöjä.
Yhä useammat kuluttajat hoitavat sähköasiansa internetissä. Markets kehittää verkkopalvelujaan hyödyntääkseen tätä maailmanlaajuista trendiä, ja tehdäkseen internetistä asteittain asiakkaiden tärkeimmän asiointikanavan. Vuodesta 2009 alkaen Fortumin asiakkaat Suomessa saavat yhtiön verkkosivuilta tietoa esimerkiksi energiankulutuksestaan, keinoista parantaa energiatehokkuuttaan ja jopa arvion omaan kotiin suunniteltujen energiansäästöinvestointien kannattavuudesta.
Markets kantaa huolta ympäristöstä ja haluaa tarjota asiakkailleen mahdollisuuden tehdä valintoja, jotka auttavat ilmastonmuutoksen torjumisessa. Markets on useiden vuosien ajan säilyttänyt asemansa Pohjoismaiden suurimpana ympäristömerkityn Norppasähkön ja Bra Miljöval -sähkön myyjänä. Lähes 70 % Marketsin asiakkaista ostaa Norppa tai Bra Miljöval -sähköä, jotka kumpikin täyttävät Suomen ja Ruotsin luonnonsuojeluliittojen tiukat ympäristövaatimukset.
Ympäristömerkkien täydentämiseksi Markets ryhtyi vuoden alussa myymään CO2FRI-alkuperätakuita kaikille asiakkaille Norjassa. Ajatuksena on, että asiakkaat ostavat Marketsilta alkuperätakuun kulutustaan vastaavalle sähkön määrälle, ja voivat siten myötävaikuttaa uuden hiilidioksidittoman energiantuotannon käyttöönottoon. Alkuperätakuita voivat ostaa myös sellaiset asiakkaat, jotka hankkivat sähkönsä toiselta sähkönmyyjältä.
Suomessa ja Ruotsissa Markets otti käyttöön kaksi omaa ympäristömerkintää yritysasiakkaille. Fortum Carbon Free -sähkö on tuotettu ilman hiilidioksidipäästöjä ydinvoimalla. Fortum Renewable -sähkö on tuotettu kokonaan uusiutuvilla energianlähteillä, lähinnä vesivoimalla sekä biopolttoaineilla ja tuulivoimalla. Fortum Renewable -sähköä myydään yrityksille, jotka haluavat ostaa sähkösopimuksensa mukaista kulutusta vastaavan määrän ympäristöarvoa tasapainottaakseen sähkönkulutuksensa ympäristövaikutuksia.
Marketsin ensisijainen tavoite vuodelle 2009 on tasapainottaa oma taloutensa ja selviytyä maailmanlaajuisesta talouden taantumasta voittajana. Tämä edellyttää paitsi tiukempaa kulukuria, myös tehokkuuden parantamista ja nykyistä tuntuvasti parempia myyntikatteita. Samalla Marketsin on kuitenkin pidettävä mielessä visionsa olla edelläkävijä ympäristötuotteiden ja -palvelujen tarjonnassa pohjoismaisilla markkinoilla ja siten edetä johtavaksi yritykseksi ympäristöasioiden huomioon ottamisessa.
Kannettava tietokone käyttää vain murtoosan pöytäkoneen käyttämästä energiasta. Muista käyttää tietokoneen virransäästötilaa. Se voi jopa puolittaa tietokoneen sähkönkulutuksen − etenkin, jos tietokoneen virta on kytkettynä pitkään yhtäjaksoisesti. Litteä LCD-näyttö kuluttaa puolet kuvaputkinäytön kuluttamasta energiasta. On myös hyvä muistaa, että näytönsäästäjät eivät ole energiansäästäjiä. Käyttötavoilla on merkitystä: jatkuvasti käynnissä oleva pöytätietokone kaikkine oheislaitteineen voi kuluttaa sähköä jopa 1 000 kWh/vuodessa, eli yhtä paljon kuin sähkökiuas!
Venäjä on 1.4.2008 alkaen Fortumin uusi raportointisegmentti, johon kuuluvat sähkön- ja lämmöntuotanto ja myynti Venäjällä. Segmentti sisältää TGC-10-yhtiön ja Fortumin noin 25 %:n omistusosuuden TGC-1:ssä.
AINUT LAATUINEN KASVU-MAHDOLLISUUS
Fortum osti 76,49 % Territorial Generating Companyn (TGC-10) osakkeista maaliskuussa 2008 RAO UES:n järjestämässä huutokaupassa ja yhtiön uusosakeannissa. Tämän jälkeen Fortum teki Venäjän lainsäädännön mukaisesti pakollisen lunastustarjouksen yhtiön vähemmistöosakkaille. Vuoden 2008 lopussa Fortumin omistusosuus TGC-10:stä oli noussut 93,4 %:iin mukaan lukien TGC-10:n kokonaan omistaman tytäryhtiön omistamat osakkeet. Joulukuun lopussa Fortum oli maksanut TGC-10:n osuudesta on noin 2,5 miljardia euroa. Tähän sisältyy 1,3 miljardia euroa, jotka Fortum käytti merkitessään TGC-10:n uusia osakkeita maaliskuussa.
TGC-10:n hankinta oli Fortumin kasvustrategian mukainen askel, ja sen ansiosta Fortum nousi huomattavaksi toimijaksi yhdellä maailman suurimmista energiamarkkinoista. Lue lisää sivulta 26–27.
TGC-10 toimii Uralin ja Länsi-Siperian kehittyneillä teollisuusalueilla. Kaikista alueellisista tuotantoyhtiöistä TGC-10:llä on paras kapasiteetin käyttöaste, ja se on alueensa johtava kaukolämmön toimittaja. TGC-10:n ja sen osakkuusyhtiöiden tuotantokapasiteetti on yhteensä yli 3 000 megawattia (MW) sähköä ja
15 800 MW lämpöä, ja vuotuinen tuotanto on 18 terawattituntia (TWh) sähköä ja 27 TWh lämpöä.
TGC-10 on toiminta-alueensa tärkein lämmöntoimittaja. Lämpö tuotetaan pääasiassa sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa (CHP) ja lisäksi lämpökattiloissa. Yhtiö käyttää kaukolämpöverkkoja, joista 1/3 on sen omia ja 2/3 sen käyttämiä. Lämmön hinta on säännelty, ja paikalliset viranomaiset asettavat hinnan liittovaltion tasolla päätetyissä rajoissa.
TGC-10:llä on sitova ja laaja investointiohjelma, joka lisää sen sähköntuotantokapasiteettia noin 70 % 5 300 MW:iin vuoteen 2013 mennessä.
Lue lisää sivulta 31.
TGC-10:n voimalaitosten ja kaukolämpöverkkojen suoriutuminen ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioissa (EHS) on arvioitu niiden toimenpiteiden tunnistamiseksi ja priorisoimiseksi, joilla EHS-suorituminen saatetaan lähemmäs Fortumin Euroopan toimintojen tasoa. Suunnitelma koostuu asioista, jotka vaativat välittömiä toimenpiteitä, ja asioista, joita on tutkittava lisää ennen tarkempien tavoitteiden asettamista. Eräs ensimmäisistä toimenpiteistä on riittävän EHS-organisaation perustaminen.
| milj. euroa | 2008 | 2007 | Muutos % |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 489 | - | - |
| sähkön myynti | 332 | - | - |
| lämmön myynti | 141 | - | - |
| muu myynti | 16 | - | - |
| Liikevoitto | –91 | 244 | N/A |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | –92 | - | - |
| Sidottu pääoma (kauden lopussa) | 2 205 | 456 | N/A |
| Sidotun pääoman tuotto, % | –3,7 | 66,3 | N/A |
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | –3,8 | 0,0 | - |
| Bruttoinvestoinnit | 1 748 | 245 | N/A |
| Henkilöstön lukumäärä | 7 262 | - | - |
Segmentti sisältää TGC-10-yhtiön ja Fortumin hieman yli 25 %:n omistusosuuden TGC-1:ssä. TGC-10 raportoidaan tytäryhtiönä, joka on yhdistelty konsernintuloslaskelmaan 1.4.2008 alkaen. TGC-1 on osakkuusyhtiö, joka raportoidaan pääomaosuusmenetelmän mukaisesti.
ENERGIA-VINKKI
Voimalaitos tuottaa energiaa kustannustehokkaimmin ja vähemmin päästöin, kun laitteet ja järjestelmät pidetään toimintakunnossa suunnitelmallisen ehkäisevän kunnossapidon avulla.
Ehkäisevässä kunnossapidossa tärkeiden tuotantolaitteiden kuntoa tarkkaillaan jatkuvasti. Suunnitelmallinen kunnossapito tehdään säännöllisin väliajoin ja kuluneet osat korvataan. Näin voidaan ehkäistä tuotannon keskeytyksiä sekä toimintahäiriöistä ja laite vioista johtuvaa suorituskyvyn heikkenemistä.
Tavoitteena on saada ISO 14001 -sertifi ointi vuoteen 2012 mennessä.
Toinen lyhyen aikavälin tavoite on vähentää TGC-10:n Argajašin voimalaitoksen hiukkas- ja rikkipäästöjä. Hiukkaspäästöjä vähennetään 80 % vuoden 2012 loppuun mennessä, ja rikkipäästöjä vähennetään huomattavasti laitoksen modernisoinnin yhteydessä vuoden 2015 tienoilla.
Vuoden 2009 alusta lähtien TGC-10:ssä otetaan käyttöön kunnianhimoinen työterveys- ja turvallisuusohjelma, joka kattaa yhtiön kaikki tuotantolaitokset ja koko henkilöstön. Ohjelma sisältää useita osa-alueita ja tavoitteita. Ohjelman tavoitteena on saavuttaa Fortumin työturvallisuustaso vuoteen 2012 mennessä.
Sitovan investointiohjelman seurauksena TGC-10:n tuotanto kasvaa ja myös hiilidioksidipäästöt kasvavat. Päästöjen kasvun rajoittamiseksi hiilen nykyistä 5 % osuutta polttoainevalikoimasta ei nosteta. Näin hiilidioksidin ominaispäästö kasvaa enintään noin 5 % lauhdetuotannon lisääntymisestä huolimatta. Päästöt vähenevät myöhemmin, kun vanhoja voimalaitoksia korvataan uusilla, energiatehokkaammilla voimalaitoksilla. Lisäksi Fortum tutkii mahdollisuutta korvata joltakin osin hiilen käyttöä biomassalla tai jäteperäisillä polttoaineilla ja ryhtyy suunnittelemaan hiilen talteenoton ja varastoinnin koelaitosta TGC-10:lle.
Toinen lyhyen aikavälin toimenpide hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi
on kaukolämpöverkon parantaminen. Alkuvuonna 2009 aloitettiin ohjelma, jolla pyritään vähentämään energia- ja vesihävikkiä 20 % TGC-10:n omistamissa ja käyttämissä verkoissa. Tämä vastaa noin 1,5 TWh:n energiasäästöjä ja 300 000 tonnin hiilidioksidivähennystä vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi sähkön ja lämmön yhteistuotannon ja pelkän lämmöntuotannon optimointi tarjoaa merkittävää säästöpotentiaalia.
Vuoden aikana Fortum sopi yhteistoteutushankkeista TGC-1:n ja TGC-10:n kanssa. Sopimusten mukaan Fortum investoi esimerkiksi vesivoimalaitoksen perusparannuksiin, kaukolämpöverkkojen tehokkuusparannuksiin ja uuden energiatehokkaan kapasiteetin rakentamiseen. Vastineeksi Fortum saa noin 6,5 miljoonaa tonnia päästövähennysyksikköjä (ERU) TGC-1:ltä ja TGC-10:ltä jaksolla 2008–2012. Osa päästövähennysyksiköistä voidaan hyödyntää EU:n päästökauppajärjestelmässä, kun viranomaiset ovat hyväksyneet projektit ja projektien valmistuttua niillä saavutetut päästövähennykset on todennettu.
Fortum on tehnyt huomattavia panostuksia TGC-10:n integroimiseksi Fortumiin. Integraatiotiimi on työskennellyt TGC-10:ssä huhtikuun alusta lähtien, ja Fortumin johtamismalli, organisaatiorakenne ja työskentelytapa ovat olleet käytössä syyskuun 2008 alusta lähtien. Yhtiö on nyt organisoitu toimimaan kilpailluilla markkinoilla. Integroinnissa päätavoitteina ovat olleet ostoprosessien optimointi, laitosten tekniset tarkastukset ja arvonluontimahdollisuuksien määritteleminen, salkunhoito- ja trading-toiminnan käynnistäminen sekä muiden sisäisten prosessien rationalisointi. Integraatio on sujunut suunnitellusti, ja useita tehokkuutta parantavia tavoitteita on määritetty. Tämän ansiosta Fortum saattoi korottaa arviotaan vuotuisista tehokkuusparannuksista noin 100 miljoonaan euroon. Tehokkuusparannukset odotetaan saavutettavan vuonna 2011.
Fortumin osakkuusyhtiö TGC-1 toimii Luoteis-Venäjällä. Sen sähköntuotantokapasiteetti on 6 250 MW, josta noin 50 % on vesivoimaa. TGC-1:ssä on meneillään investointiohjelma, joka kestää vuoteen 2015 ja kasvattaa yhtiön sähköntuotantokapasiteettia 3 900 MW:lla. Investointiohjelman arvo on arviolta noin 5 miljardia euroa. Fortumin tavoitteena on säilyttää omistusosuutensa TGC-1:ssä yli 25 %:ssa.
TGC-10:n osto oli Fortumille pitkäaikaisen sitoumuksen ja ainutlaatuisen mahdollisuuden alku. Se on kasvualusta maailman neljänneksi suurimmilla energiamarkkinoilla. Fortum on sitoutunut siirtämään ja soveltamaan osaamistaan tuotantolaitoksiin Venäjällä parantaakseen niiden energia- ja ympäristötehokkuutta uusimpien teknologioiden avulla. TGC-10 on Fortumin keskeinen painopistealue myös tulevaisuudessa.
UUDEN HALLINNOINTI-KOODIN KÄYTTÖÖNOTTO
Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuus huolehtia yhtiön hallinnosta ja johtamisesta perustuu osakeyhtiölakiin, jota täydentää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi.
Seuraavilla sivuilla on Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen mukainen Fortumin selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement), tietoa johdon palkitsemisesta sekä hallituksen ja johtoryhmän esittelyt.
Kuvaus Fortumin sisäpiirihallinnosta löytyy osoitteesta www.fortum.fi / sisapiirihallinto.
Fortumin hallinto perustuu lakiin, Fortumin yhtiöjärjestykseen sekä uuteen Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiin 2008. Hallinnointikoodi korvasi vuonna 2003 annetun suosituksen listayhtiöiden hallintoja oh jausjärjestelmistä, jota yhtiö noudatti aikaisemmin.
Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) on laadittu uuden hallinnointikoodin Suositus 51:n ja arvopaperimarkkinalain 2 luvun 6 §:n mukaisesti. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä.
Lisäksi Fortum noudattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n, jossa se on listattuna, sääntöjä sekä Finanssivalvonnan sääntöjä ja määräyksiä. Fortumin pääkonttori sijaitsee Espoossa.
Fortum noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia sillä poikkeuksella, että hallituksen nimitys- ja palkkiovaliokunta ei osallistu hallituksen
jäsenten nimittämiseen vaan siitä huolehtii yhtiökokouksen asettama osakkeenomistajien nimitysvaliokunta. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi on saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistyksen verkkosivuilta (www. cgfi nland.fi ).
Fortum laatii konsernitilinpäätöksen ja osavuosikatsaukset kansainvälisten EU:n hyväksymien IFRS-raportointistandardien, arvopaperimarkkinalain ja soveltuvien Finanssivalvonnan standardien sekä NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöjen mukaisesti. Yhtiön toimintakertomus ja emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain ja kirjanpitolautakunnan ohjeiden ja lausuntojen mukaisesti.
Tilintarkastuskertomus kattaa toimintakertomuksen, konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen.
Fortum-konsernin hallinnosta ja toiminnasta vastaavat yhtiökokous, hallintoneuvosto, hallitus ja sen kaksi valiokuntaa sekä toimitusjohtaja konsernin johtoryhmän avustamana. Hallitus valvoo yhtiön tuloskehitystä, hallintoa ja organisaatiota. Hallintoneuvosto, hallitus ja konsernin johtoryhmä ovat erillisiä hallintoelimiä, eikä yksittäinen henkilö voi olla jäsen kuin yhdessä näistä.
Operatiivisesta toiminnasta konsernitasolla vastaa toimitusjohtaja konsernin johtoryhmän avustamana. Liiketoimintayksiköiden toiminnasta vastaavat yksiköiden johtajat johtoryhmänsä avustamina.
Fortumin organisaatiolle on luonteenomaista hajautettu organisaatio, jota johdetaan tavoitelähtöisesti selvine päämäärineen ja suoritukseen perustuvine palkitsemisineen. Kullakin liiketoimintayksiköllä on oma henkilöstönsä ja muut resurssit. Liiketoimintayksikköjä tukevat palveluyksiköt. Yhtiöllä on myös konsernihallinnon keskustoimintoja synergiaetujen varmistamiseksi.
Osakkeenomistajat voivat käyttää päätösvaltaansa asianmukaisesti koolle kutsutussa yhtiökokouksessa joko itse henkilökohtaisesti tai asiamiehensä kautta. Hallitus huolehtii yhtiöjärjestyksen ja Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaisesti yhtiökokouksen koollekutsumisesta. Kutsu yhtiökokoukseen on toimitettava aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään kaksikymmentäyksi päivää ennen yhtiökokousta julkaisemalla se kahdessa hallituksen määräämässä sanomalehdessä.
Varsinainen yhtiökokous pidetään kerran vuodessa viimeistään kesäkuussa. Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai milloin laki sitä muutoin edellyttää.
Yhtiökokouksen vastuulla ovat muun muassa seuraavat tehtävät:
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on rekisteröity Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon vähintään 10 päivää ennen kokousta. Hallintarekisteröidyt osakkeenomistajat voidaan rekisteröidä yhtiön osakasluetteloon tilapäisesti yhtiökokoukseen osallistumista varten.
Saadakseen osallistua yhtiökokoukseen osakkeenomistajan on ilmoittauduttava yhtiölle viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä, joka voi olla aikaisintaan 10 päivää ennen kokousta. Osakkeenomistajan, joka haluaa tietyn asian yhtiökokouksen käsiteltäväksi, on esitettävä se kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
Yhtiökokouksen päätöksen mukainen osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä rekisteröity yhtiön osakasluetteloon.
Fortumin vuoden 2008 varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä asetettiin osakkeenomistajien nimitysvaliokunta avustamaan varsinaista yhtiökokousta. Osakkeenomistajien nimitysvaliokunnan tehtävänä on valmistella hallituksen jäseniä ja hallituspalkkioita koskevat ehdotukset seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle. Nimitysvaliokuntaan valitaan kolmen suurimman osakkeenomistajan edustajat ja hallituksen puheenjohtaja asiantuntijajäsenenä. Osakkeenomistajia valiokunnassa edustavien jäsenten nimittämisoikeus on niillä kolmella osakkeenomistajalla, joiden osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä on suurin yhtiökokousta edeltävän marraskuun 3. päivänä ja joiden omistusoikeus on merkitty arvo-osuusjärjestelmään. Mikäli osakkeenomistaja ei haluaisi käyttää nimeämisoikeuttaan, nimeämisoikeus siirtyy seuraavaksi suurimmalle omistajalle.
Marraskuussa 2008 osakkeenomistajien nimitysvaliokuntaan valittiin seuraavat henkilöt kolmen suurimman osakkeenomistajan toimesta: Pekka Timonen, osastopäällikkö, valtioneuvoston kanslian omistajaohjausyksikkö, Harri Sailas, toimitusjohtaja, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja Jorma Huuhtanen, pääjohtaja, Kansaneläkelaitos. Fortumin hallituksen puheenjohtaja Peter Fagernäs toimi valiokunnan asiantuntijajäsenenä.
Osakkeenomistajien nimitysvaliokunta päätti kokouksessaan 2.2.2009 ehdottaa 7.4.2009 pidettävälle yhtiökokoukselle, että seuraavat henkilöt valitaan hallitukseen: Peter Fagernäs puheenjohtajaksi, Matti Lehti varapuheenjohtajaksi sekä jäseniksi Esko Aho, Sari Baldauf (uusi jäsen), Ilona Ervasti-Vaintola, Birgitta Johansson-Hedberg ja Christian Ramm-Schmidt.
Hallintoneuvoston tehtävänä on huolehtia osakkeenomistajien etujen turvaamisesta.
Yhtiökokous valitsee hallintoneuvoston jäsenet, puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuoden mittaiseksi toimikaudeksi. Hallintoneuvoston jäseneksi ei voida valita henkilöä, joka on täyttänyt 68 vuotta. Hallintoneuvostoon kuuluu vähintään kuusi ja enintään 12 jäsentä. Helmikuussa 2009 jäseniä oli kymmenen. Hallintoneuvoston kokouksiin osallistuu myös henkilöstöryhmien edustajia, jotka eivät ole hallintoneuvoston jäseniä. Kokous on päätösvaltainen, kun paikalla on enemmän kuin puolet jäsenistä. Vuonna 2008 hallintoneuvosto kokoontui kuusi kertaa. Keskimääräinen läsnäoloprosentti näissä kokouksissa oli 85.
Henkilöstön edustajina Fortumin hallintoneuvostossa olivat Jouni Koskinen, Tapio Lamminen ja Satu Viranko. Nykyiset henkilöstön edustajat valittiin tehtävään keväällä 2007 ja heidän kautensa jatkuu kevääseen 2009 saakka.
Hallitus vastaa konsernin hallinnosta ja toiminnan järjestämisestä lainsäädännön, mukaan lukien osakeyhtiölain, yhtiöjärjestyksen sekä yhtiökokouksen ja hallintoneuvoston antamien ohjeiden mukaisesti. Hallituksen tehtävät on kuvattu pääpiirteittäin hallituksen työjärjestyksessä.
Hallitukseen kuuluu viidestä kahdeksaan jäsentä. Yhtiökokous valitsee jäsenet yhden vuoden mittaiseksi toimikaudeksi, joka päättyy valintaa seuraavaan ensimmäiseen varsinaiseen yhtiökokoukseen. Kokous on päätösvaltainen, kun paikalla on enemmän kuin puolet jäsenistä. Hallituksen jäseneksi ei voida valita henkilöä, joka on täyttänyt 68 vuotta.
Vuonna 2008 hallitus kokoontui kymmenen kertaa, joista yksi oli puhelinkokous. Keskimääräinen läsnäoloprosentti hallituksen kokouksissa oli 98,6. Yhtiön operatiivisen ja taloudellisen kehityksen ohjauksen ja valvonnan lisäksi tärkeimpiä aiheita vuoden aikana olivat Fortumin strategia, taloudellinen asema ja taloudelliset riskit sekä taloudellinen raportointi. Tärkeimpiin aiheisiin kuuluivat myös TGC-10-yritysosto Venäjällä, sähkönmyyntiliiketoiminta, ydinvoimaprojektit ja investoinnit uuteen sähkön- ja lämmöntuotantoon. Vuoden aikana hallitus seurasi tarkasti sähkömarkkinoiden kehitystä Euroopassa ja Venäjällä. Hallituksen kokouksissa kiinnitettiin huomiota myös liiketoiminnan kestävään kehitykseen, arvioitiin johtoryhmän suoriutumista ja seurattiin Fortumin toimintaohjeen (Code of Conduct) voimaansaattamista. Vuoden lopussa tehtiin päätös ryhtyä noudattamaan Suomen listayhtiöiden uutta hallinnointikoodia.
Kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.
Toimitusjohtaja, talousjohtaja ja lakiasiainjohtaja (joka toimii hallituksen sihteerinä) osallistuvat hallituksen kokouksiin. Muut konsernin johtoryhmän jäsenet osallistuvat kokouksiin tarvittaessa tai hallituksen kutsusta.
Hallituksen puheenjohtaja valmistelee hallituksen kokouksissa käsiteltävät ja päätettävät asiat yhdessä toimitusjohtajan kanssa.
Hallitus toimii hyväksymänsä työjärjestyksen mukaan. Seuraavassa esitetään työjärjestyksen pääkohdat.
niitä koskevien ohjeiden antaminen toimitusjohtajalle.
• Vuotuinen itsearviointi.
Hallitus nimittää kolmijäsenisen tarkastusvaliokunnan sekä nelijäsenisen nimitys- ja palkkiovaliokunnan. Kummankin valiokunnan jäsenet ovat hallituksen
jäseniä. Valiokuntien jäsenten toimikausi on yksi vuosi, joka päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Kaikilla hallituksen jäsenillä on oikeus osallistua valiokuntien kokouksiin. Hallituksen sihteeri toimii valiokuntien sihteerinä.
Hallitus on hyväksynyt valiokunnille kirjalliset toimintaohjeet. Seuraavassa esitetään niiden pääkohdat.
Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta sen valvontatehtävien hoitamisessa Suomen listayhtiön hallinnointikoodissa tarkastusvaliokunnille määritettyjen tehtävien mukaisesti. Tarkastusvaliokunta seuraa Fortumin taloudellista asemaa ja valvoo taloudellista raportointia ja taloudellisten riskien hallintaa. Lisäksi sen tehtävänä on valvoa sisäisen valvontajärjestelmän ja siihen liittyvien kirjanpidon ja taloudellisen valvonnan tehokkuutta ja arvioida yhtiön hallinnointi- ja ohjausjärjestelmiä. Tarkastusvaliokunta valmistelee myös hallitukselle ehdotuksen yhtiön ulkoisten tilintarkastajien valitsemiseksi sekä seuraa tilintarkastajien riippumattomuutta ja toimintaa. Tarkastusvaliokunta raportoi työstään hallitukselle säännöllisesti jokaisen kokouksen jälkeen.
Tarkastusvaliokunta tarkastaa vuosittain toimintaohjeensa, hyväksyy sisäisen tarkastuksen toimintaohjeen ja tarkastussuunnitelman sekä suorittaa työstään itsearvioinnin. Lisäksi tarkastusvaliokunta tapaa säännöllisesti tilintarkastajia keskustellakseen tilintarkastussuunnitelmasta, tilintarkastusraporteista ja tilintarkastushavainnoista.
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimi vuonna 2008 Birgitta Johansson-Hedberg ja jäseninä toimivat Ilona
Ervasti-Vaintola ja Christian Ramm-Schmidt. Tarkastusvaliokunta kokoontui vuonna 2008 viisi kertaa. Keskimääräinen läsnäoloprosentti kokouksissa oli 93,4. Valiokunnan kokouksiin osallistuivat säännöllisesti myös ulkoiset tilintarkastajat, sisäisen tarkastuksen päällikkö, talousjohtaja, corporate controller ja lakiasiainjohtaja valiokunnan sihteerinä sekä muita valiokunnan kutsumia henkilöitä.
Tärkeimmät vuoden aikana käsitellyt asiat olivat osavuosikatsausten, tilinpäätöksen sekä sisäisen tarkastuksen raportoinnin ja riskienhallintaraportoinnin arviointi, tiettyjen tärkeiden projektien valvonta, kuten TGC-10 yritysosto Venäjällä, ulkoisen tilintarkastajan valintaa koskevan esityksen laatiminen, toiminnan lainmukaisuus, sisäisen valvonnan kehittäminen ja Fortumin toimintaohjeen (Code of Conduct) käyttöönoton seuranta.
Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävänä on käsitellä, arvioida ja tehdä hallitukselle esityksiä konsernin ja sen johdon palkkausrakenteista sekä palkitsemis- ja kannustinjärjestelmistä ja valmistella osaltaan konsernin nimityskysymyksiä. Valiokunta raportoi jokaisen kokouksen jälkeen työstään hallitukselle.
Vuonna 2008 nimitys- ja palkkiovaliokunnan puheenjohtajana toimi Peter Fagernäs ja jäseninä toimivat Esko Aho, Marianne Lie ja Matti Lehti. Valiokunta kokoontui vuonna 2008 neljä kertaa. Kokousten läsnäoloprosentti oli 100. Muut säännölliset osallistujat valiokunnan kokouksissa olivat toimitusjohtaja, henkilöstöjohtaja ja lakiasiainjohtaja valiokunnan sihteerinä.
Tärkeimmät käsitellyt asiat olivat johtoryhmän työn arviointi, palkkiojärjestelmä, mukaan lukien johtoryhmän jäsenten suoritustavoitteiden asettaminen ja seuraajien suunnittelu.
Hallitus tekee vuosittaisen itsearvioinnin toimintansa kehittämiseksi. Siinä arvioidaan työn tehokkuutta, hallituksen kokoa ja kokoonpanoa, kokouksissa käsiteltävien asioiden valmistelua ja keskustelun avoimuutta sekä hallituksen jäsenten mahdollisuutta itsenäiseen päätöksentekoon.
Toimitusjohtajan tehtävä on johtaa konsernin liiketoimintaa ja hallintoa osakeyhtiölain, muun sovellettavan lainsäädännön ja hallituksen ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtajan tukena konser nin johtamisessa on konsernin joh to ryhmä. Yhtiön hallitus arvioi toimitusjohtajan työtä vuosittain. Arviointi pe rustuu objektiivisiin kriteereihin, joita ovat muun muassa yhtiön tulos ja nimitysja palkkiovaliokunnan toimitusjohtajalle asettamien tavoitteiden saavuttaminen.
Konsernin johtoryhmään kuuluu tällä hetkellä kahdeksan jäsentä mukaan lukien toimitusjohtaja, jolle johtoryhmän jäsenet raportoivat. Konsernin lakiasiainjohtaja toimii johtoryhmän sihteerinä. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti kuukausittain. Lisäksi pidetään strategiaa, liiketoimintasuunnittelua ja tulosta koskevia kokouksia sekä johdon katselmuksia.
Konsernin johtoryhmä muun muassa asettaa strategiset tavoitteet, laatii konsernin vuotuisen liiketoimintasuunnitelman, seuraa tuloskehitystä, suunnittelee ja päättää määrätyissä puitteissa investoinneista ja yritysjärjestelyistä sekä seuraa tärkeimpiä päivittäisiä liiketoimintoja ja operatiivisten päätösten toteutusta.
Konsernin sisäinen tarkastus arvioi ja varmistaa Fortumin sisäisen valvonnan riittävyyden ja tehokkuuden. Se arvioi myös eri liiketoimintaprosessien tehokkuutta, riskienhallinnan riittävyyttä sekä esimerkiksi lakien, asetusten ja sisäisten ohjeiden noudattamista. Työn perustana ovat kansainväliset sisäisen tarkastuksen ammattistandardit.
Konsernin sisäinen tarkastus on riippumaton Fortumin liiketoimintayksiköistä ja muista yksiköistä. Se raportoi konsernin hallituksen tarkastusvaliokunnalle sekä hallinnollisesti talousjohtajalle. Konsernin sisäisen tarkastuksen toimenkuva, valtuudet ja vastuu on virallisesti määritelty toimintaohjeessa. Toimintaohjeen ja vuotuisen tarkastussuunnitelman hyväksyy tarkastusvaliokunta.
Yhtiöllä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastaja valitaan varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy valintaa seuraavan ensimmäisen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Tilintarkastajaksi valittiin 1.4.2008 pidetyssä Fortum Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö Deloitte & Touche Oy. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Mikael Paul.
Taloudelliseen raportointiin liittyvät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmät
Fortumin hallitus hyväksyy konsernin riskipolitiikan, jossa määritellään riskienhallinnan tavoitteet, periaatteet ja vastuualueet sekä Fortumin riskienhallintaprosessi.
Fortumin riskienhallintaprosessi on myös sisäänrakennettu sisäiseen valvontaan, joka on luotu prosessitasolla riskiarviointeihin perustuen. Taloudellisen raportoinnin kontrollit on luotu noudattaen samaa toimintatapaa.
Fortumin sisäisen valvonnan viitekehys sisältää elementtejä COSO viitekehyksestä, jonka on julkaissut Committee of Sponsoring Organizations of the Treadway Commission.
Lisätietoja Fortumin riskienhallintaprosessista ja merkittävimmistä riskeistä on sivuilla 98–102.
Fortumin sisäinen valvontajärjestelmä tukee konsernin strategian toteuttamista ja varmistaa säännösten noudattamisen. Fortumin arvot ja toimintaohje ovat sisäisen valvontajärjestelmän kivijalka. Järjestelmä perustuu konsernitason rakenteisiin ja prosesseihin sekä liiketoiminnan ja tukiprosessitason kontrolleihin. Hallituksen
asettama tarkastusvaliokunta valvoo riskienhallintaa konsernissa. Riskienhallintajohtajan johtama liiketoimintaja palveluyksiköistä riippumaton konsernin riskienhallintayksikkö raportoi talousjohtajalle ja vastaa konsernin riskipositioiden raportoinnista ja riskienhallintajärjestelmän ylläpitämisestä. Konsernin talousjohtajan esikunta ja konserninlaskenta ovat vastuussa taloudellisen raportoinnin yleisestä valvontajärjestelmästä.
Riskienhallintaprosessiin sisältyy myös taloudelliseen raportointiin liittyvien riskien tunnistus ja analysointi vuosittain. Lisäksi kaikki uudet riskit pyritään analysoimaan ja raportoimaan heti kun ne on tunnistettu. Kontrollien riskiarviointi on ollut perustana prosessitason sisäisen valvontajärjestelmän kehittämisessä sekä taloudellisen raportoinnin kontrollipisteiden määrittämisessä. Kontrollien riskiarvioinnin ja prosessitason valvonnan tulokset on raportoitu tarkastusvaliokunnalle.
Fortumin organisaatio on hajautettu ja valtaa ja vastuuta on delegoitu liiketoimintayksiköille. Kullakin liiketoimintayksiköllä on oma henkilöstönsä ja muut resurssit. Fortumin viitekehys politiikoille ja ohjeistuksille varmistaa kaikkien toimintojen hallinnan.
Talousraportoinnin ohjeet (Control ler's manual) asettavat standardit talou delliselle raportoinnille. Konsernilaskenta määrittää talousraportoinnin kontrollipisteiden periaatteet ja kontrollit kattavat koko taloudellisen raportointiprosessin. Kuitenkin se organisaation osa, joka vastaa ko. kontrolleiden toteuttamisesta, vastaa myös niiden tehokkuudesta. Kontrollit ovat joko osa transaktioprosessia tai osana kuukausi- ja vuosiraportointiprosessia, kuten täsmäytykset ja analyysit, joilla varmistetaan raportoinnin oikeellisuus.
Laskentamanuaalit ja periaatteet ovat saatavilla intranet-sivustoista, jotka ovat kaikkien taloudelliseen raportointiin osallistuvien käytettävissä. Lisäksi Konsernin riskienhallinta ja konsernilaskenta järjestävät säännöllisesti kokouksia, joissa jaetaan tietoa prosesseista ja käytännöistä. Sijoittajasuhteet ja Konserniviestintä ylläpitävät yhdessä Konsernilaskennan kanssa taloudellisen tiedon julkaisemista koskevia ohjeita.
Tuloksia seurataan kuukausiraportoinnin avulla. Tämän lisäksi konsernijohdon ja liiketoimintayksiköiden johtajien kanssa neljännesvuosittain pidettävät tuloskokoukset sisältyvät toiminnanjohtamisprosessiin. Tuloksen lopullisesta arvioinnista vastaa hallitus ja sen tarkastusvaliokunta.
Tuloskokouksien seurannalla varmistetaan myös sisäisen valvonnan toimivuus. Kukin liiketoimintayksikkö vastaa oman vastuualueensa valvonnan tehokkuudesta osana yleistä sisäistä valvontaa. Liiketoimintayksikkö ja konsernitason controller-ryhmät vastaavat taloudellisen raportoinnin prosessien arvioinnista. Lisäksi sisäinen tarkastus tarkistaa taloudellisen raportoinnin prosesseja.
Fortum tarjoaa kilpailukykyisen kokonaispalkan konsernijohdolle ja muulle johdolle. Tarkoituksena on avainresurssien saaminen yhtiöön ja niiden sitouttaminen. Kokonaispalkka tarjoaa kilpailukykyisen mutta samalla kohtuullisen peruspalkan. Palkan lisäksi tarjotaan tarkoituksenmukaiset muut edut, haasteellisia lyhyen aikavälin kannustimia sekä osakepohjaisia pitkän aikavälin kannustimia. Kokonaispalkka määräytyy konsernin palkitsemisperiaatteiden mukaisesti.
Palkkioita määritettäessä otetaan huomioon yrityksen taloudellinen tulos sekä ulkoiset tilastotiedot palkitsemisesta, erityisesti vastaavissa yrityksissä ja vastaavissa tehtävissä. Palkitsemisperiaatteista päättää hallitus.
Fortum-konsernin varsinainen yhtiökokous päättää hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten palkkioista.
Fortumin lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä (jäljempänä vuosipalkkio) tukee konsernin arvojen, taloudellisten tavoitteiden ja rakennemuutosten toteuttamista. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että yksittäisten työntekijöiden tulostavoitteet eivät poikkea heidän liiketoimintayksikkönsä ja konsernin tavoitteista. Kaikki fortumlaiset kuuluvat perinteisesti vuosipalkkiojärjestelmään. Vuonna 2008 Puola ja Venäjä olivat vielä poikkeuksena tästä.
Ylimmän johdon (toimitusjohtajan ja Fortumin johtoryhmän muiden jäsenten) suorituspalkkioiden määräytymisperusteet vahvistaa hallitus vuosittain nimitys- ja palkkiovaliokunnan esityksen pohjalta. Ylimpään johtoon kuuluville johtajille maksettavien vuosipalkkioiden määrä riippuu konsernin taloudellisesta tuloksesta ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisesta. Jos
taloudelliset ja henkilökohtaiset tavoitteet täyttyvät, kukin ylimpään johtoon kuuluva johtaja saa 25 % palkkion. Vuosipalkkion enimmäistaso on 40 % saajan vuosipalkasta luontoisetuineen, jos kaikki tavoitteet ylitetään.
Liiketoimintayksiköiden johtajien palkkiot määräytyvät liiketoimintayksikön tuloksen perusteella. Liiketoimintayksikön johtajan ja hänen esimiehensä välillä käydään aina alkuvuodesta tuloskeskustelu, jossa sovitaan johtajan henkilökohtaisen suorituksen arvioinnin perusteista. Yhtiön hallitus arvioi toimitusjohtajan työtä vuosittain.
Konsernin johtoryhmälle maksettiin vuonna 2008, toimitusjohtaja mukaan
| Palkat ja luontoisedut | Suorituspalkkiot | Yhteensä | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| euroa | 2008 | 2007 | 2008 | 2007 | 2008 | 2007 |
| Toimitusjohtaja | 866 824 | 833 304 | 156 359 | 297 018 | 1 023 182 | 1 130 322 |
| Johtoryhmän muiden jäsenten palkkiot yhteensä | 1 718 584 | 1 562 073 | 102 104 | 539 550 | 1 820 688 | 2 101 623 |
Lisäksi toimitusjohtajalla oli laskennallista bruttotuloa 2 149 442 euroa johtuen helmikuussa 2008 tapahtuneesta osakeluovutuksesta, joka perustui LTI- ohjelmaan 2002–2007. Vastaava yhteismäärä muiden konsernin johtoryhmän jäsenten osalta oli 3 468 162 euroa. Näiden osakkeiden määrät vahvistettiin keväällä 2005 ansaintajakson päätyttyä. Osakkeiden silloinen arvo ei ylittänyt osallistujien vuosipalkkaa. Osakkeet toimitettiin kolmivuotisen rajoitusjakson päätyttyä.
lukien, 258 463 euroa suorituspalkkioita, mikä on 0,06 % konsernin maksamista palkoista ja palkkioista.
Mikäli Fortum irtisanoo toimitusjohtajan, hän on oikeutettu saamaan 24 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen.
Fortumin johdon osakekannustinjärjestelmä (LTI) on suoritusperusteinen pitkän aikavälin kannustinohjelma. Vuonna 2003 käynnistetyn ohjelman tarkoituksena on tukea konsernin pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamista sitouttamalla avainhenkilöt. Viimeisin tämän järjestelyn mukainen ohjelma alkoi vuonna 2007 ja päättyy vuonna 2012. Tammikuussa 2008 järjestelyä kehitettiin edelleen.
Noin 160 hallituksen hyväksymää avainhenkilöä on mukana ainakin yhdessä kuudesta meneillään olevasta pitkän aikavälin ohjelmasta. Vuosina 2006–2011 toteutettava ohjelma on tarkoitettu vain henkilöille, jotka eivät ole mukana optio-ohjelmissa.
Uuden järjestelyn mukainen kannustinohjelma jakaantuu vuosittain alkaviin viisivuotisiin osakeohjelmiin, joille kullekin tarvitaan hallituksen hyväksyntä. Kukin osakeohjelma alkaa kolmivuotisella ansaintajaksolla, jota seuraa
| Osakkeet | Vuosi 2008 1) | Vuosi 2009 1) | Vuosi 2010 2) | Vuosi 2011 2) |
|---|---|---|---|---|
| Mikael Frisk | 10 450 | 6 292 | 5 661 | 3 502 |
| Timo Karttinen | 8 622 | 5 174 | 4 792 | 2 988 |
| Tapio Kuula | 14 415 | 8 682 | 7 813 | 5 168 |
| Juha Laaksonen | 12 010 | 7 227 | 6 504 | 4 718 |
| Mikael Lilius | 36 765 | 22 423 | 20 446 | 14 871 |
| Christian Lundberg | 10 762 | 6 667 | 6 232 | 3 861 |
| Maria Paatero-Kaarnakari | 3 721 | 2 643 | 2 353 | 1 592 |
| Maria Romantschuk | - | - | - | - |
1) Toimitetut osakkeet verojen jälkeen.
2) Osakeoikeuksien laskennallinen nettomäärä verojen jälkeen 56 % veroasteen mukaan.
kaksivuotinen rajoitusjakso. Kolmivuotisen ansaintajakson jälkeen myönnettävien osakeoikeuksien määrä perustuu hallituksen asettamien ansaintaehtojen saavuttamiseen. Ansaintaehdot asetetaan vuosittain, ja ne voivat vaihdella eri vuosina.
Ennen kuin osakkeet toimitetaan osallistujalle, yhtiö vähentää osallistujan maksettavaksi kertyneet verot ja muut maksut. Jäljelle jäävä osuus (Suomessa tällä hetkellä noin 40–50 %) toimitetaan osallistujalle Fortumin osakkeina. Verotus saattaa vaihdella maittain.
Osallistujalle ansaintajakson jälkeen myönnettävien osakkeiden arvo (ennen veroja) ei voi ylittää osallistujan vuosipalkkaa.
Rajoitusjakson aikana osakkeita ei saa myydä, siirtää, pantata tai muulla tavalla luovuttaa. Rajoitus päättyy, kun yhtiön taloudellinen tulos julkistetaan osakeohjelman viidenneltä kalenterivuondelta.
Aiempaan järjestelmään perustuva ensimmäinen vuosittainen osakeohjelma alkoi vuonna 2003 ja perustui vuoden 2002 taloudelliseen tulokseen. Ensimmäiseen osakeohjelmaan kuuluvat osakeoikeudet myönnettiin osallistujille kolmen vuoden ansaintajakson jälkeen keväällä 2005. Näihin osakeoikeuksiin perustuvat osakkeet toimitettiin osallistujille helmikuussa 2008. Seuraavan ohjelman (2003–2008) ansaintajakso päättyi vuonna 2006, jolloin
tähän ohjelmaan kuuluvat osakeoikeudet myönnettiin. Ne toimitettiin osallistujille helmikuussa 2009. Osakeohjelmaan 2004–2009 kuuluvat osakeoikeudet myönnettiin osallistujille vuonna 2007 ja osakeohjelmaan 2005–2010 kuuluvat osakeoikeudet vuonna 2008.
Uuden järjestelmän mukaiset ensimmäiset osakkeet toimitetaan osallistujille vuonna 2011, ja niiden rajoituskausi päättyy vuonna 2013. Toimitusjohtaja ei osallistu uusiin ohjelmiin, jotka käynnistyivät 2008 ja 2009.
Fortumilla ei ole optio-ohjelmia, joiden merkintäaika ei ole vielä alkanut. Viimeisen optio-ohjelman (2002B) merkintäaika alkoi 2006 ja päättyy huhtikuussa 2009. Fortumin nykyisen johtoryhmän jäsenillä ei ole jäljellä ohjelman osakeoptioita.
Lue lisää sivuilta 153–155.
Fortumin suomalaiset johtajat kuuluvat työntekijäin eläkelain TyEL piiriin, joka tarjoaa palvelusaikaan ja työansioihin perustuvan eläketurvan laissa säädetyllä tavalla. Suomen työeläkejärjestelmässä ansioiksi luetaan peruspalkka, palkkiot ja verotettavat luontoisedut, mutta ei optioista eikä johdon osakekannustinjärjestelmästä saatuja tuloja. Suomen eläkelainsäädännön mukaan eläkkeelle voi nyt jäädä joustavasti 63–68 ikävuoden välillä ilman täyseläkerajoituksia. Toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän jäsenten eläkeikä on 60–62 vuotta. Eläkkeen määrä voi olla korkeintaan 66 tai 60 % palkasta. Ensiksi mainitussa tapauksessa eläkkeet vakuuttaa ja maksaa Fortumin eläkesäätiö, ja viimeksi mainitussa tapauksessa eläkkeet vakuuttaa vakuutusyhtiö. Toimitusjohtajan eläkkeen määrä on 60 % palkasta 60-vuotiaana.
Fortumilla on yksi eläkesäätiö, vain Suomen henkilöstöä koskeva Fortumin eläkesäätiö, joka suljettiin vuonna 1991. Säätiö tarjoaa tiettyjä lisäeläke-etuja sen toimintapiiriin kuuluville henkilöille. Tärkeimmät näistä ovat taattu 66 %:n kokonaiseläke ja naisten sekä joidenkin miesten varhennettu vanhuuseläke 60-vuotiaana. Vuoden 2008 lopussa säätiö tarjosi lisäeläke-etuuden 1 020 työntekijälle.
Eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluvien henkilöiden lisäksi Fortumissa on kolmisensataa työntekijää, joilla on heidän edellisten työnantajiensa järjestelmiin perustuvia lisäeläke-etuja. Nämä eläke-edut on vakuutettu vakuutusyhtiöissä. Suurin osa näistä henkilöistä on entisen E.ON Finlandin työntekijöitä.
Ruotsissa suurin osa Fortumin työntekijöistä kuuluu lakisääteisen vanhuuseläketurvan piiriin sekä työmarkkinasopimukseen perustuviin lisäeläkejärjestelmiin ITP (toimihenkilöt) ja SAF-LO (työntekijät).
Lisäksi noin 240 avainhenkilöä on jättäytynyt osittain pois ITP-suunnitelmasta ja kuuluu Birkaplanen-järjestelmään, joka on vaihtoehtoinen ITP-pohjainen eläkejärjestelmä. Birkaplanen takaa määrätyn suuruisen eläkkeen laskettuna lopullisesta eläkepalkasta eläkkeelle jäädessä. Birkaplanen-järjestelmä suljettiin uusilta jäseniltä vuonna 2003.
Fortum käynnisti vuonna 2006 uuden vaihtoehtoisen ITP-pohjaisen ÖVER 10 -eläkejärjestelmän avainhenkilöille, joiden tulotaso ylittää tietyn määrän (yli 10 Basbelopp). Järjestelmä on maksuperusteinen, ja siihen voivat päästä mukaan sekä vanhat että uudet työntekijät. Jonkin verran työntekijöitä kuuluu Ruotsissa myös erillisten eläkejärjestelmien piiriin aikaisempien työnantajien kanssa tehtyjen sopimusten perusteella.
Vain Suomen henkilöstöä koskeva Fortumin henkilöstörahasto on toiminut vuodesta 2000 alkaen. Fortumin hallitus määrittelee vuosittain rahastoon maksettavan voittopalkkioerän määräytymisperusteet. Konsernin johdon osakekannustinjärjestelmään kuuluvat henkilöt eivät voi olla rahaston jäseniä. Henkilöstörahaston jäseniä ovat sekä vakituisessa että määräaikaisessa työsuhteessa olevat konsernin työntekijät.
Rahaston jäsenyys alkaa sitä kuukautta seuraavana kuukautena, jolloin työntekijän työsuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti kuusi kuukautta. Rahaston jäsenyys päättyy, kun jäsen on saanut osuutensa rahastosta täysimääräisenä.
Konsernin rahastoon maksamat voittopalkkioerät jaetaan rahaston jäsenille tasasuuruisina. Kunkin jäsenen rahastoosuudet on jaettu sidottuun osaan ja nostettavissa olevaan osaan. Kun työntekijä on ollut rahaston jäsen viisi vuotta, hän voi vuosittain siirtää sidotusta osasta nostettavaksi enintään viittätoista prosenttia pääomasta vastaavan määrän. Rahaston edellinen tilivuosi päättyi 30.4.2008, ja rahastossa oli tällöin 3 187 jäsentä. Huhtikuun 2008 lopussa Fortum maksoi vuoden 2007 tuloksen perusteella henkilöstörahastoon 4,3 miljoonan euron vuotuisen voittopalkkioerän. Rahaston jäsenten rahasto-osuuksien yhteenlaskettu määrä oli 22,7 miljoonaa euroa.
Nostettavissa oleva osa määritellään vuosittain ja maksetaan niille jäsenille, jotka haluavat käyttää nosto-oikeuttaan.
Kullekin hallintoneuvoston jäsenelle maksetaan kiinteä kuukausipalkkio ja kokouspalkkio. Henkilöstöryhmien edustajat saavat vain kokouspalkkion. Jäsenet ovat oikeutettuja yhtiön matkustussääntöjen mukaisiin matkakorvauksiin. Hallintoneuvoston jäsenille ei tarjota optioita, optiolainoja eikä mahdollisuutta osallistua muihin kannustinohjelmiin. Fortumilla ei myöskään ole heitä koskevaa eläkejärjestelmää.
Varsinainen yhtiökokous 1.4.2008 vahvisti seuraavat palkkiot hallintoneuvoston jäsenille:
| euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Puheenjohtaja | 1 000 | 1 000 |
| Varapuheenjohtaja | 600 | 600 |
| Jäsenet | 500 | 500 |
| Kokouspalkkio | 200 | 200 |
| euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Hallintoneuvoston puheenjohtaja |
14 000 | 13 000 |
| Hallintoneuvoston varapuheenjohtaja |
8 000 | 8 000 |
| Muut hallintoneuvos ton jäsenet |
54 423 | 57 700 |
Kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan kiinteä kuukausipalkkio ja kokouspalkkio. Kokouspalkkio maksetaan myös valiokunnan kokouksista, ja se maksetaan kaksinkertaisena jäsenelle, joka asuu Suomen ulkopuolella Euroopassa. Jäsenet ovat oikeutettuja yhtiön matkustussääntöjen mukaisiin matkakorvauksiin. Hallituksen jäsenille ei tarjota optioita, optiolainoja eikä mahdollisuutta osallistua muihin kannustinohjelmiin. Yhtiöllä ei ole eläkejärjestelmää, joka koskisi sellaisia hallituksen jäseniä, jotka eivät ole palkkasuhteessa yhtiöön.
Varsinainen yhtiökokous 2008 vahvisti seuraavat palkkiot hallituksen jäsenille:
| euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Puheenjohtaja | 66 000 | 55 000 |
| Varapuheenjohtaja | 49 200 | 42 000 |
| Jäsenet | 35 400 | 30 000 |
| Kokouspalkkio | 600 | 500 |
| euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Hallituksen puheen johtaja |
70 250 | 61 500 |
| Hallituksen varapu heenjohtaja |
54 259 | 50 000 |
| Muut hallituksen jäsenet |
220 850 | 186 500 |
Peter Fagernäs Hallituksen puheenjohtaja, s. 1952, oikeustieteen kandidaatti Nimitys- ja palkkiovaliokunnan puheenjohtaja
Hallituksen puheenjohtaja, Oy Hermitage Ab Toimitusjohtaja, Hermitage Co. Ltd Merkittävimmät aiemmat tehtävät: Hallituksen puheenjohtaja, Pohjola Yhtymä Oyj
Hallituksen puheenjohtaja, Conventum Oyj Toimitusjohtaja, Conventum Oyj Hallituksen jäsen, Merita Pankki Toimitusjohtaja, Prospectus Oy Useita tehtäviä Kansallis-Osake-Pankissa Tärkeimmät luottamustehtävät:
Hallituksen jäsen, Winpak Ltd (Kanada) ja Amanda Capital plc
Fortumin hallituksen riippumaton jäsen vuodesta 2004
Fortumin osakkeita 31.12.2008: 30 591 (31.12.2007: 30 591)
Esko Aho s. 1954, valtiotieteen maisteri Nimitys- ja palkkiovaliokunnan jäsen
Johtaja, yhteistyösuhteet ja yhteiskuntavastuu, Johtokunnan jäsen, Nokia Oyj Merkittävimmät aiemmat tehtävät:
Yliasiamies, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Suomen pääministeri Kansanedustaja Puheenjohtaja, Suomen Keskusta Luennoitsija, Harvardin yliopisto, USA Tärkeimmät luottamustehtävät: Hallituksen jäsen, Russian Venture Company
Fortumin hallituksen riippumaton jäsen vuodesta 2006
Fortumin osakkeita 31.12.2008: 0 (31.12.2007: 0)
Ilona Ervasti-Vaintola s. 1951, oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Tarkastusvaliokunnan jäsen
Päälakimies, lakiasiainjohtaja, hallituksen sihteeri, konsernin johtoryhmän jäsen, Sampo Oyj Merkittävimmät aiemmat tehtävät:
Päälakimies ja johtokunnan jäsen, Mandatum Oyj Johtaja, partneri, Mandatum & Co Oy Finanssilakiasiat-osaston osastopäällikkö, lakimies, Suomen Yhdyspankki
jäsen, Keskuskauppakamarin lakivaliokunta
Fortumin hallituksen riippumaton jäsen vuodesta 2008
Fortumin osakkeita 31.12.2008: 4 000
Birgitta Johansson-Hedberg S. 1947, BA, psykologian kandidaatti Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja
Toimitusjohtaja, Lantmännen Toimitusjohtaja, Föreningssparbanken Skandinavian toimintojen johtaja, Wolters Kluwer
Hallituksen puheenjohtaja, Umeå Universitet ja Vinnova
Hallituksen varapuheenjohtaja, A-banan Hallituksen jäsen, Sveaskog, Finansinspektionen, NAXS, Rieber & Son ASA ja The Forest Company Limited
Fortumin hallituksen riippumaton jäsen vuodesta 2004
Fortumin osakkeita 31.12.2008: 900 (31.12.2007: 0)
Matti Lehti Hallituksen varapuheenjohtaja, s. 1947, kauppatieteiden tohtori Nimitys- ja palkkiovaliokunnan jäsen
Kansleri, Helsingin kauppakorkeakoulu Merkittävimmät aiemmat tehtävät: Hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja, TietoEnator Oyj ja Tietotehdas Oy Varatoimitusjohtaja, Rautakirja Oy Muut luottamustehtävät:
Puheenjohtaja, Liikesivistysrahasto Varapuheenjohtaja, Helsingin kauppakorkeakoulun tukisäätiö
Fortumin hallituksen riippumaton jäsen vuodesta 2005
Fortumin osakkeita 31.12.2008: 0 (31.12.2007: 0)
Marianne Lie s. 1962, Oikeustieteellisiä ja politiikan opintoja Oslon yliopistossa (UiO) Nimitys- ja palkkiovaliokunnan jäsen
Merkittävimmät aiemmat tehtävät: Toimitusjohtaja, Norjan varustamoliitto (NSA) Toimitusjohtaja, Umoe-konserniin kuuluva Helsevakten Telemed AS Toimitusjohtaja, Vattenfall Norge AS Johtaja, NSA:n informaatio- ja teollisuuspoliittinen osasto Tärkeimmät luottamustehtävät:
Hallituksen puheenjohtaja, Punkt Ø Hallituksen jäsen, Kverneland ja Arendals Fossekompani ASA
Fortumin hallituksen riippumaton jäsen vuodesta 2005
Fortumin osakkeita 31.12.2008: 0 (31.12.2007: 0)
Christian Ramm-Schmidt s. 1946, B.Sc. diplomiekonomi Tarkastusvaliokunnan jäsen
Senior Partner, Merasco Capital Oy Merkittävimmät aiemmat tehtävät: Toimitusjohtaja, Baltic Beverages Holding Ab (BBH) Toimitusjohtaja, Fazerin Keksit Oy, Fazerin Suklaa Oy, Fazerin makeistoimiala Johtaja, ISS ServiSystems Oy Tärkeimmät luottamustehtävät: Hallituksen jäsen, Rocla Oyj, Suomen Lähikauppa Oy, Bang & Bonsomer Oy, OOO Moron (Moskova) ja OOO Vitim (Moskova)
Fortumin hallituksen riippumaton jäsen vuodesta 2006
Fortumin osakkeita 31.12.2008: 3 500 (31.12.2007: 1 000)
Mikael Lilius Toimitusjohtaja vuodesta 2000 s. 1949, diplomiekonomi Fortumin palveluksessa vuodesta 2000
Toimitusjohtaja, Gambro AB, Tukholma, 1998 Toimitusjohtaja, Incentive AB, Tukholma, 1991 Toimitusjohtaja, KF Industri AB (Nordico), Tukholma, 1989 Pakkausteollisuuden johtaja, Huhtamäki Oy,
Helsinki, 1986 Tärkeimmät muut luottamustehtävät:
Hallituksen puheenjohtaja, Huhtamäki Oy Hallituksen varapuheenjohtaja, Sanitec Oy Hallituksen jäsen, Hafslund ASA
Fortumin osakkeita 31.12.2008: 170 050 (31.12.2007: 170 050)
Mikael Frisk Henkilöstöjohtaja vuodesta 2001 s. 1961, kauppatieteiden maisteri Johtoryhmän jäsen vuodesta 2001 Fortumin palveluksessa vuodesta 2001
Nokia Mobile Phones, Global Functions, henkilöstöjohtaja, 1998 Nokia-Mailleferin henkilöstöjohtaja, Lausanne, Sveitsi, 1993 Nokia NCM:n henkilöstönkehityspäällikkö, 1992 Oy Huber Ab:n henkilöstönkehityspäällikkö, 1990
Tärkeimmät muut luottamustehtävät: Hallituksen jäsen, Talentor Group Oy Hallituksen jäsen, Staffpoint Oy
Fortumin osakkeita 31.12.2008: 25 350 (31.12.2007: 14 900)
Timo Karttinen Kehitysjohtaja vuodesta 2004 s. 1965, diplomi-insinööri Johtoryhmän jäsen vuodesta 2004 Fortumin palveluksessa vuodesta 1991
Liiketoimintayksikön johtaja, Portfolio Management and Trading, Fortum Power and Heat Oy, 2000 Johtaja, sähkön hankinta ja myynti, Fortum Power and Heat Oy, 1999 Johtaja, sähkön hankinta, Imatran Voima Oy, 1997
Hallituksen jäsen, Fingrid Oyj Hallituksen varapuheenjohtaja, Energiateollisuus ry Hallintoneuvoston jäsen, Gasum Oy Hallintoneuvoston jäsen, AS Eesti Gaas Kauppapoliittisen valiokunnan ja energiavaliokunnan jäsen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Fortumin osakkeita 31.12.2008: 38 622 (31.12.2007: 30 000)
Tapio Kuula Johtaja vuodesta 2005 s. 1957, diplomi-insinööri, kauppatieteiden maisteri Johtoryhmän jäsen vuodesta 1997 Fortumin palveluksessa vuodesta 1996
Toimitusjohtaja, Fortum Power and Heat Oy, 2000– Johtaja, Fortum Oyj:n Sähkö ja lämpö -sektori, 2000 Varatoimitusjohtaja, Fortum Power and Heat Oy:n, 1999 Varatoimitusjohtaja, hallituksen jäsen, johtoryhmän jäsen, Imatran Voima Oy 1997 Tärkeimmät muut luottamustehtävät: Hallituksen jäsen, TGC-1 Hallituksen puheenjohtaja, Teollisuuden Voima Oyj Hallintoneuvoston jäsen, Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varma
Fortumin osakkeita 31.12.2008: 64 465 (31.12.2007: 50 050)
Juha Laaksonen Talousjohtaja vuodesta 2000 s. 1952, ekonomi Johtoryhmän jäsen vuodesta 2000 Fortumin palveluksessa vuodesta 1979
Johtaja, Fortum Oyj, M&A, 2000 Varatoimitusjohtaja, rahoitus ja suunnittelu, Fortum Oil & Gas Oy, 1999 Talousjohtaja, Neste Oyj, 1998 Tärkeimmät muut luottamustehtävät: Hallituksen jäsen, Kemira Oyj Hallituksen jäsen, Teollisuuden Voima Oyj Hallintoneuvoston jäsen, Kemijoki Oy Hallituksen puheenjohtaja, Sato Oyj
Fortumin osakkeita 31.12.2008: 20 000 (31.12.2007: 20 000)
Christian Lundberg Johtaja vuodesta 2005 s. 1956 Johtoryhmän jäsen vuodesta 2003 Fortumin palveluksessa vuodesta 2003
Toimitusjohtaja, Fortum Markets, 2003–2005 Regional Director Nordic/Baltic Services Microsoft, 2001 Regional Director MS Nordic/Baltic Microsoft, 2000 General Manager MS Sweden Microsoft, 1997 Tärkeimmät muut luottamustehtävät: Hallituksen jäsen, Svensk Energi Varapuheenjohtaja, EnergiFöretagens Arbetsgivareförening
Fortumin osakkeita 31.12.2008: 30 000 (31.12.2007: 30 000)
Maria Paatero-Kaarnakari Strategiajohtaja vuodesta 2007 s. 1955, diplomi-insinööri Johtoryhmän jäsen vuodesta 2007 Fortumin palveluksessa vuodesta 1985
Kehitysjohtaja, Fortum Oyj, 2000 Strategisen suunnittelun päällikkö, Neste Oyj, 1998 Liiketoiminnan kehitysjohtaja, Neste Polyester Inc, USA, 1997 Useita päällikkötehtäviä, Neste Group, 1985
Fortumin osakkeita 31.12.2008: 5 751 (31.12.2007: 2 030)
Maria Romantschuk Viestintäjohtaja vuodesta 2007 s. 1956 Johtoryhmän jäsen vuodesta 2007 Fortumin palveluksessa vuodesta 2007
Lehdistöpäällikkö ja kabinetin jäsen, Suomen Tasavallan presidentin kanslia, 2000 Lehdistöneuvos, Ulkoasiainministeriö, Suomen suurlähetystö Tukholma, 1997 Lehdistöavustaja, Ulkoasiainministeriö, 1995 Politiikan toimittaja, Hufvudstadsbladet, 1989 Tärkeimmät muut luottamustehtävät: Hallituksen jäsen, Suomen UNICEF Hallituksen jäsen, Svenska Teatern
Fortumin osakkeita 31.12.2008: 0 (31.12.2007: 0)
Fortum Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina huhtikuun 7. päivänä 2009 kello 14.00 alkaen Kaapelitehtaan Merikaapelihallissa osoitteessa Tammasaarenlaituri, J-porras, 00180 Helsinki. Kokoukseen ilmoittautuneiden vastaanottaminen aloitetaan kello 13.00.
Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että Fortum Oyj jakaa vuodelta 2008 osinkoa 1,00 euroa osaketta kohti eli 4.2.2009 rekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärän perusteella yhteensä 888 miljoonaa euroa.
Listattu: NASDAQ OMX Helsinki Kaupankäyntitunnus: FUM1V Osakkeiden lukumäärä 4.2.2009: 887 789 330 Toimiala: Yhdyskuntapalvelut
Mika Paloranta, johtaja, sijoittajasuhteet, puh. 010 452 4138, faksi 010 452 4176, sähköposti: [email protected]
Rauno Tiihonen, päällikkö, sijoittajasuhteet, puh. 010 453 6150, faksi 010 452 4176, sähköposti: [email protected]
tilaaminen Fortum Oyj, Postitus, PL 1, 00048 FORTUM, puh. 010 452 9151, sähköposti: [email protected]
Sijoittajatietoa on myös verkossa osoitteessa www.fortum.fi /sijoittajat
| Hallituksen toimintakertomus | 86 |
|---|---|
| Tuloskehitys ja taloudellinen asema | 86 |
| Riskienhallinta | 98 |
| Fortumin osake ja osakkeenomistajat | 103 |
| Konsernitilinpäätös | 108 |
|---|---|
| Konsernin tuloslaskelma | 108 |
| Konsernin tase | 109 |
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista | 110 |
| Konsernin rahavirtalaskelma | 111 |
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | 112 |
| 1 Laadintaperiaatteet | 112 |
| 2 Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat | 122 |
| 3 Rahoitusriskien hallinta | 123 |
| 4 Pääomariskien hallinta | 130 |
| 5 Segmenttiraportointi | 130 |
| 6 Johdannaisten käypien arvojen muutokset sekä | |
| suojausten kohteet tuloslaskelmassa | 134 |
| 7 Yrityshankinnat ja -myynnit | 135 |
| 8 Valuuttakurssit | 137 |
| 9 Muut tuotot | 137 |
| 10 Materiaalit ja palvelut | 138 |
| 11 Muut kulut | 138 |
| 12 Henkilöstökulut ja johdon palkkiot | 138 |
| 13 Poistot ja arvonalentumiset | 140 |
| 14 Rahoituskulut (netto) | 140 |
| 15 Tuloverot | 141 |
| 16 Osakekohtainen tulos | 142 |
| 17 Osakekohtainen osinko | 142 |
| 18 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain | 143 |
| 19 Aineettomat hyödykkeet | 144 |
| 20 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 144 |
| 21 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin | 147 |
| 22 Muut pitkäaikaiset sijoitukset | 149 |
| 23 Pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset korolliset saamiset | 150 |
| 24 Vaihto-omaisuus | 150 |
| 25 Myyntisaamiset ja muut saamiset | 151 |
| 26 Likvidit varat | 151 |
|---|---|
| 27 Osakepääoma | 151 |
| 28 Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot | 152 |
| 29 Henkilöstön vuosipalkkiojärjestelmä, henkilöstörahasto ja kannustinohjelmat 153 | |
| 30 Vähemmistöosuudet | 156 |
| 31 Korolliset velat | 156 |
| 32 Laskennalliset verot | 158 |
| 33 Eläkevaraukset ja muut varaukset | 159 |
| 34 Eläkevelvoitteet | 159 |
| 35 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat | 162 |
| 36 Muut pitkäaikaiset velat | 163 |
| 37 Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat | 163 |
| 38 Pantatut varat | 164 |
| 39 Muut vuokrasopimukset | 164 |
| 40 Investointisitoumukset | 165 |
| 41 Vastuut | 165 |
| 42 Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt | 165 |
| 43 Lähipiiritapahtumat | 166 |
| 44 Katsauskauden jälkeisiä tapahtumia | 166 |
| 45 Tytäryhtiöt segmenteittäin 31.12.2008 | 167 |
| Tunnusluvut | 169 |
| Taloudelliset tunnusluvut | 169 |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | 171 |
| Toiminnalliset tunnusluvut, volyymit | 172 |
| Toiminnalliset tunnusluvut, segmentit | 173 |
| Tunnuslukujen laskentakaavat | 174 |
| Emoyhtiön tilinpäätös (FAS) | 176 |
| Tuloslaskelma | 176 |
| Tase | 176 |
| Kassavirtalaskelma | 177 |
| Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot | 177 |
| Ehdotus voittovarojen käytöksi | 182 |
| Tilintarkastuskertomus | 183 |
| Hallintoneuvoston lausunto | 184 |
Vuonna 2008 sähkön ja polttoaineiden hinnoissa tapahtui suuria vaihteluja. Vuoden alkupuoliskolla polttoaineiden hinnat ja sähkön tukkumyyntihinnat nousivat voimakkaasti. Vuoden jälkipuoliskolla polttoaineiden hinnat ja sähkön tukkumyyntihinnat Pohjoismaissa laskivat voimakkaasti syksyn huipuistaan.
| milj. euroa | 2008 | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 5 636 | 4 479 | 4 491 |
| Liikevoitto | 1 963 | 1 847 | 1 455 |
| Liikevoitto, % liikevaihdosta | 34,8 | 41,2 | 32,4 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 1 845 | 1 564 | 1 437 |
| Tulos ennen veroja | 1 850 | 1 934 | 1 421 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto | 1 542 | 1 552 | 1 071 |
| Tulos/osake, euroa | 1,74 | 1,74 | 1,22 |
| Liiketoiminnan kassavirta | 2 002 | 1 670 | 1 151 |
| Oma pääoma/osake, euroa | 8,96 | 9,43 | 8,91 |
| Sijoitettu pääoma | 15 911 | 13 544 | 12 663 |
| Korollinen nettovelka | 6 179 | 4 466 | 4 345 |
| Omavaraisuusaste, % | 41 | 49 | 48 |
| Osakkeiden määrä keskimäärin, tuhatta | 887 256 | 889 997 | 881 194 |
| 2007 | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Tavoite | 2008 | Oikaistu 1) | 2007 | 2006 | |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 12 | 15,0 | 14,0 | 16,5 | 13,4 |
| Oman pääoman tuotto, % | 14 | 18,7 | 15,8 | 19,1 | 14,4 |
| Nettovelka/Käyttökate | 3,0–3,5 | 2,5 | 2,2 | 1,9 | 2,3 |
1) Oikaistu Lenenergon ja RECin voitoilla.
Vuonna 2008 Fortum otti suuren strategisen askeleen Venäjällä ostaessaan alueellisen tuotantoyhtiön, TGC-10:n. Yritysoston myötä Fortum sai merkittävän aseman Venäjän nopeasti kasvavilla sähkömarkkinoilla. Oston myötä Fortumin lämmöntuotantokapasiteetti kaksinkertaistui, sähköntuotantokapasiteetti kasvoi yli 25 % ja henkilöstömäärä kasvoi yli 7 000 henkilöllä.
Vuonna 2008 Fortumin vertailukelpoinen liikevoitto parani huomattavasti edellisvuotisesta erityisesti Sähköntuotanto -segmentin tulosparannuksen ansiosta. Tulosta paransivat Fortumin johdonmukainen suojausstrategia, Nord Poolin keskimääräisten spot-hintojen nousu ja vesivoimatuotannon kasvu.
Fortumin osakekohtainen tulos vuodelta 2008 oli samalla tasolla kuin edellisvuonna siitä huolimatta, että vuoden 2007 tulos sisälsi suuremmat positiiviset kertaluonteiset erät. Vuonna 2007 kertaluonteiset myyntivoitot olivat yhteensä 412 miljoonaa euroa (Hafslundin myymät REC:n osakkeet, Lenenergo) eli 0,46 euroa osaketta kohti. Vuonna 2008 myyntivoitot ja positiivinen kertaluonteinen verovaikutus olivat yhteensä 184 miljoonaa euroa nettotuloksesta eli 0,21 euroa osaketta kohti. Verovaikutus johtui yhtiöverokantojen laskusta Ruotsissa ja Venäjällä, mikä vähensi laskennallisia verovelkoja.
Ruotsin kruunun heikkeneminen erityisesti vuoden kahtena viimeisenä kuukautena laski Fortumin liikevoittoa. Ruotsin kruunun keskimääräinen kurssi vuonna 2008 oli noin 5 % alempi kuin edellisvuonna. Kruunun heikkeneminen pienensi Fortumin vuoden 2008 vertailukelpoista liikevoittoa noin 50 miljoonaa euroa. Vaikutus rasitti erityisesti viimeisen neljänneksen tulosta.
Vuonna 2008 sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 44,7 euroa megawattitunnilta (MWh), kun Suomen aluehinta oli keskimäärin 51,0 euroa ja Ruotsin 51,1 euroa MWh:lta. Sähköntuotanto-segmentin toteutunut sähkön tukkumyyntihinta oli Pohjoismaissa 49,3 euroa MWh:lta eli 24 % korkeampi kuin vuotta aiemmin.
Luovutetut öljytoiminnot
Sis. RECin ja Lenenergon voitot
2 000
Liikevoitto milj. euroa
04 05 06 07 08 0
Luovutetut öljytoiminnot
Luovutetut öljytoiminnot Sis. RECin ja Lenenergon voitot
Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin vuonna 2008 sähköä 395 terawattituntia (TWh) (2007: 401), mikä on 1 % vähemmän kuin edellisvuonna. Viimeisellä vuosineljänneksellä kulutus oli noin 5 % vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Vuoden 2008 alussa Pohjoismaiden vesivarannot olivat 9 TWh pitkän ajan keskiarvoa suuremmat, ja ne pysyivät keskiarvon yläpuolella elokuun lopulle saakka. Joulukuun lopussa pohjoismaiset vesivarannot olivat 5 TWh pitkän ajan keskiarvoa pienemmät ja 13 TWh pienemmät kuin vastaavana ajankohtana edellisvuonna.
Vuonna 2008 sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 44,7 euroa (2007: 27,9) megawattitunnilta eli 60 % korkeampi kuin 2007. Spot-hinta Nord Poolissa oli edellisvuotista korkeampi pääasiassa polttoaineiden ja hiilidioksidipäästöoikeuksien hintojen nousun vuoksi.
Keskimääräinen spot-hinta Saksassa viimeisellä neljänneksellä oli 68,0 euroa (2007: 57,7) megawattitunnilta eli korkeampi kuin Pohjoismaissa. Tämä johti sähkön nettovientiin Pohjoismaista Saksaan.
Vuonna 2008 päästöoikeuksien keskimääräinen markkinahinta vuodelle 2008 oli 23 euroa/hiilidioksiditonni. Vuonna 2007 vastaava vuoden 2007 hiilidioksidipäästöoikeuksien hinta oli 0,7 euroa hiilidioksiditonnia kohti. Vuoden 2008 jälkipuoliskolla hiilen ja öljyn hinnat laskivat.
Vuoden aikana keskimääräinen spot-hinta Venäjän Euroopan- ja Uralin-puolisille alueille Venäjän sähköpörssissä ATS:ssä oli 700 ruplaa (2007: 570) eli noin 19,1 euroa (2007: 16,3) megawattitunnilta. Spot-hinnan nousu johtui pääasiassa kaasun hinnan noususta. Lisäksi kukin voimalaitos saa kapasiteettitariffi n, joka vaihtelee, mutta on keskimäärin noin 10 euroa megawattitunnilta.
Fortumin koko sähköntuotanto oli 64,2 TWh (2007: 52,2), mistä 51,6 TWh (2007: 51,1) tuotettiin Pohjoismaissa. Tämä on 13 % (2007: 13 %) Pohjoismaiden koko sähkönkulutuksesta. Fortumin koko lämmöntuotanto oli 40,3 TWh (2007: 26,1), josta 20,8 megawattia (TWh) (2007: 22,1) tuotettiin Pohjoismaissa.
Vuoden lopussa Fortumin sähköntuotannon kokonaiskapasiteetti oli 13 573 megawattia (MW) (2007: 10 920), josta Pohjoismaiden osuus oli 10 643 MW (2007: 10 775). Vuoden lopussa Fortumin lämmöntuotannon kokonaiskapasiteetti oli 24 263 MW (2007: 11 223), josta Pohjoismaiden osuus oli 8 448 MW (2007: 9 381). Sähkön- ja lämmöntuotantokapasiteettien kokonaiskasvu johtuu pääasiassa TGC-10:stä, joka on konsolidoitu huhtikuun alusta lähtien.
Seuraavassa esitetään Fortumin koko sähkön- ja lämmöntuotannon luvut. Tämän lisäksi segmenttikatsauksissa esitetään vastaavat segmenttikohtaiset luvut.
| TWh | 2008 | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|
| Sähköntuotanto | 52,6 | 52,2 | 54,4 |
| Lämmöntuotanto | 25,0 | 26,1 | 25,8 |
| TWh | 2008 | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|
| Sähköntuotanto | 11,6 | - | - |
| Lämmöntuotanto | 15,3 | - | - |
| TWh | 2008 | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|
| Vesivoima | 22,9 | 20,0 | 19,8 |
| Ydinvoima | 23,7 | 24,9 | 24,4 |
| Lämpövoima | 5,0 | 6,2 | 9,0 |
| Yhteensä | 51,6 | 51,1 | 53,2 |
| % | 2008 | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|
| Vesivoima | 44 | 39 | 37 |
| Ydinvoima | 46 | 49 | 46 |
| Lämpövoima | 10 | 12 | 17 |
| Yhteensä | 100 | 100 | 100 |
Fortumin koko sähkönmyynti oli 75,0 TWh (2007: 59,7), josta 59,1 TWh (2007: 58,5) myytiin Pohjoismaissa. Tämä on noin 15 % (2007: 15 %) Pohjoismaiden arvioidusta sähkönkulutuksesta vuonna 2008. Fortumin koko lämmönmyynti oli 42,2 TWh (2007: 27,1), josta 20,0 TWh (2007: 20,4) tuotettiin Pohjoismaissa.
| milj. euroa | 2008 | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|
| Sähkönmyynti | 2 959 | 2 370 | 2 437 |
| Lämmönmyynti | 1 157 | 1 096 | 1 014 |
| milj. euroa | 2008 | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|
| Sähkönmyynti | 332 | - | - |
| Lämmönmyynti | 141 | - | - |
| TWh | 2008 | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|
| Suomi | 28,7 | 29,0 | 29,6 |
| Ruotsi | 28,5 | 27,6 | 28,5 |
| Venäjä | 14,8 | - | - |
| Muut maat | 3,0 | 3,1 | 3,5 |
| Yhteensä | 75,0 | 59,7 | 61,6 |
| TWh | 2008 | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|
| Venäjä | 15,3 | - | - |
| Suomi | 10,8 | 11,1 | 10,7 |
| Ruotsi | 9,1 | 9,2 | 9,3 |
| Puola | 3,6 | 3,5 | 3,6 |
| Muut maat 2) | 3,4 | 3,3 | 3,2 |
| Yhteensä | 42,2 | 27,1 | 26,8 |
1) Nord Poolissa tehdyt ostot ja myynnit on netotettu tunneittain konsernitasolla.
2) Sisältää Ison-Britannian, joka raportoidaan Sähköntuotanto-segmentin sarakkeessa muu myynti.
Vuonna 2008 noin 92 % (2007: 89 %) Fortumin EU-maissa tuottamasta sähköstä ei aiheuttanut hiilidioksidipäästöjä.
Fortumin Euroopan päästökauppajärjestelmän (ETS) alaiset hiilidioksidipäästöt vuonna 2008 olivat noin 7,2 miljoonaa tonnia.
Fortumin sähkön- ja lämmöntuotantolaitoksille on myönnetty yhteensä noin 5,9 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöoikeuksia vuosille 2008–2012. Suomessa Fortumille on myönnetty noin 4,1 miljoonaa tonnia päästöoikeuksia vuodessa, mikä on 11 % Suomen kansallisesta kiintiöstä. Ruotsissa Fortumille on myönnetty päästöoikeuksia noin 0,2 miljoonaa tonnia vuodessa eli 0,7 % Ruotsin kansallisesta kiintiöstä.
Fortumin sähköntuotannon tavoite EU-maissa on alentaa hiilidioksidipäästöjen viiden vuoden keskiarvo alle 80 grammaan kilowattituntia kohden vuoteen 2020 mennessä. Lämmöntuotannossa Fortumin tavoitteena on alentaa päästöjä kussakin maassa vähintään 10 % vuoden 2006 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Euroopan unionin ulkopuolella Fortum on sitoutunut parantamaan energiatehokkuutta ja vähentämään siten päästöjä.
| milj. tonnia | 2008 | 2007 | 2006 | 2005 |
|---|---|---|---|---|
| Kokonaispäästöt | 17,6 | 10,4 | 11,0 | 6,3 |
| Päästökauppajärjestelmän alaiset päästöt | 7,2 | 9,8 | 10,5 | 5,9 |
| Myönnetyt päästöoikeudet | 5,9 | 8,1 | 8,1 | 8,1 |
| Päästöt Venajällä | 9,8 | - | - | - |
| g/kWh | 2008 | 2007 | 2006 | 2005 |
|---|---|---|---|---|
| Päästökauppajärjestelmän alaiset ominaispäästöt | 41 | 64 | 107 | 38 |
| milj. euroa | 2008 | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|
| Sähköntuotanto | 2 892 | 2 350 | 2 439 |
| Lämpö | 1 466 | 1 356 | 1 268 |
| Sähkönsiirto | 789 | 769 | 753 |
| Markets | 1 922 | 1 683 | 1 912 |
| Venäjä | 489 | - | - |
| Muut | 83 | 81 | 78 |
| Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja myyntien netotus 1) | –1 736 | –1 163 | 1 905 |
| Eliminoinnit | –269 | –597 | –54 |
| Yhteensä | 5 636 | 4 479 | 4 491 |
1) Tuntiperusteiset myynnit ja ostot Nord Poolilta netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai netto-ostaja.
Tulos ennen veroja
| milj. euroa | 2008 | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|
| Sähköntuotanto | 1 528 | 1 095 | 985 |
| Lämpö | 250 | 290 | 253 |
| Sähkönsiirto | 248 | 231 | 250 |
| Markets | –33 | –1 | –4 |
| Venäjä | –92 | - | - |
| Muut | –56 | –51 | –47 |
| Yhteensä | 1 845 | 1 564 | 1 437 |
| milj. euroa | 2008 | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|
| Sähköntuotanto | 1 599 | 1 115 | 980 |
| Lämpö | 307 | 294 | 264 |
| Sähkönsiirto | 248 | 233 | 252 |
| Markets | –35 | 12 | –6 |
| Venäjä | –91 | 244 | - |
| Muut | –65 | –51 | –35 |
| Yhteensä | 1 963 | 1 847 | 1 455 |
Konsernin liikevaihto oli 5 636 miljoonaa euroa (2007: 4 479). Konsernin liikevoitto oli 1 963 miljoonaa euroa (2007: 1 847). Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 1 845 miljoonaan euroon (2007: 1 564).
Konsernin nettorahoituskulut kasvoivat 239 miljoonaan euroon (2007: 154). Nettorahoituskulujen kasvu johtui korkeammasta keskimääräisestä velkatasosta ja lyhyiden korkojen noususta. Johdannaisten käyvän arvon muutos oli –11 miljoonaa euroa (2007: +7).
Tulos ennen veroja oli 1 850 miljoonaa euroa (2007: 1 934).
Kauden verot olivat 254 miljoonaa euroa (2007: 326). Tuloslaskelman mukainen veroprosentti oli 13,7 % (2007: 16,9 %). Vuoden 2008 veroprosenttia alensi laskennallisten verovelkojen kertaluonteinen vähennys, joka johtui yhtiöverokantojen laskusta Ruotsissa ja Venäjällä. Vuoden 2007 veroprosenttia alensivat verovapaat luovutusvoitot Hafslundin myymistä REC:n osakkeista ja Lenenergon osakkeiden myynnistä.
Vähemmistöosuus oli 54 miljoonaa euroa (2007: 56). Vähemmistöosuudet liittyvät pääasiassa Fortum Värme Holding AB:hen, jossa Tukholman kaupungilla on 50 % taloudellinen omistusosuus.
Kauden tulos oli 1 542 miljoonaa euroa (2007: 1 552). Fortumin osakekohtainen tulos oli 1,74 euroa (2007: 1,74).
Fortumin oma pääoma oli vuoden 2008 lopussa 7 954 miljoonaa euroa (2007: 8 359). Heikentyneet Ruotsin kruunu, Norjan kruunu ja Venäjän rupla alensivat omaa pääomaa, kun taas kassavirtasuojaukset (pääasiassa sähköjohdannaiset) lisäsivät omaa pääomaa.
Hafslund ASA ilmoittaa omistamiensa REC:n osakkeiden käyvän arvon muutoksen tuloslaskelmassaan, kun taas Fortum ilmoittaa käyvän arvon muutoksen omassa pääomassaan. Fortumin omaan pääomaan kirjattu käypä arvo lasketaan Hafslund ASA:n raportoinnissaan ilmoittaman osakkeiden lukumäärän perusteella. Vuoden 2008 joulukuun lopussa arvo oli 126 miljoonaa euroa (2007: 793).
Sijoitetun pääoman tuotto oli 15,0 % (2007: 16,5 %) ja oman pääoman tuotto 18,7 % (2007: 19,1 %).
Segmentin toimintaan kuuluu sähkön tuotanto ja myynti Pohjoismaissa sekä käyttö- ja kunnossapitopalvelut Pohjoismaissa ja valituilla kansainvälisillä markkinoilla. Segmentti myy tuottamansa sähkön Nord Pooliin. Segmenttiin kuuluvat liiketoimintayksiköt Generation, Portfolio Management and Trading (PMT) sekä Service.
| milj. euroa | 2008 | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 2 892 | 2 350 | 2 439 |
| sähkönmyynti | 2 566 | 2 019 | 2 059 |
| muu myynti | 326 | 331 | 380 |
| Liikevoitto | 1 599 | 1 115 | 980 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 1 528 | 1 095 | 985 |
| Sidottu pääoma 31.12. | 5 331 | 5 599 | 5 690 |
| Sidotun pääoman tuotto, % | 29,6 | 19,2 | 17,5 |
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | 28,0 | 18,9 | 17,4 |
| Bruttoinvestoinnit | 134 | 145 | 100 |
| Keskimääräinen henkilömäärä | 3 520 | 3 511 | 4 147 |
Vuonna 2008 segmentin sähköntuotanto Pohjoismaissa oli 46,9 TWh (2007: 46,1). Noin 97 % (2007: 95 %) segmentin sähköntuotannosta oli hiilidioksidivapaata.
Sähköntuotanto-segmentin vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi selvästi edellisvuotisesta. Kasvun merkittävimmät syyt olivat korkeampi segmentin toteutunut sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa ja kaikkien aikojen suurin vesivoimatuotannon määrä. Edellä mainittuja positiivisia vaikutuksia osittain tasoittivat suunnittelemattomat ydinvoimatuotannon seisokit Ruotsissa, lämpövoimatuotannon volyymin
Segmentin sähköntuotanto
supistuminen sekä ydinvoiman tehoveron ja vesivoimakiinteistöveron kasvu Ruotsissa. Näistä veromuutoksista aiheutuneet lisäkustannukset olivat noin 25 miljoonaa euroa vuonna 2008.
Ruotsin kruunun valuuttakurssin heikkenemisestä aiheutunut muuntovaikutus oli noin –35 miljoonaa euroa, pääasiassa vuoden viimeisellä neljänneksellä. Segmentin vertailukelpoinen liikevoitto vuodelta 2008 ei sisällä olennaisia voittoja hiilidioksidipäästöoikeuksien myynnistä, toisin kuin vuonna 2007.
| TWh | 2008 | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|
| Vesivoima | 22,9 | 20,0 | 19,8 |
| Ydinvoima | 23,7 | 24,9 | 24,4 |
| Lämpövoima | 0,3 | 1,2 | 4,1 |
| Yhteensä | 46,9 | 46,1 | 48,3 |
| TWh | 2008 | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|
| Ruotsi | 26,8 | 26,0 | 27,1 |
| Suomi | 20,1 | 20,1 | 21,1 |
| Muut maat | 1,0 | 1,1 | 1,2 |
| Yhteensä | 47,9 | 47,2 | 49,4 |
| TWh | 2008 | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|
| Yhteensä | 52,1 | 51,8 | 53,9 |
| josta läpikulkueriä | 3,7 | 5,2 | 4,5 |
| euroa/MWh | 2008 | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|
| Sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa 1) | 49,3 | 39,7 | 37,1 |
1) Sähköntuotanto-segmentti Pohjoismaissa ilman läpikulkueriä.
Pohjoismaissa energialähteittäin alueittain
Tammi-joulukuussa 2008 sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 44,7 euroa megawattitunnilta, kun Suomen aluehinta oli keskimäärin 51,0 euroa ja Ruotsin 51,1 euroa megawattitunnilta. Sähköntuotanto-segmentin toteutunut sähkön tukkumyyntihinta oli Pohjoismaissa 49,3 euroa megawattitunnilta eli 24 % korkeampi kuin vuotta aiemmin.
Fortum osallistuu Suomen viidenteen ydinvoimalaitokseen, Olkiluoto 3:een, noin 25 % osuudella, mikä vastaa noin 400 MW:n kapasiteettia. Tammikuussa 2009 laitoksen rakennuttaja Teollisuuden Voima Oyj (TVO) ilmoitti ja toimittaja Areva-Siemens vahvisti yksikön rakentamisen lykkääntyvän, ja käyttöönoton arvioidaan siirtyvän kesään 2012. Joulukuussa 2008 TVO ilmoitti AREVA-Siemensin pyytäneen Olkiluoto 3:n viivästymisen ja sen kustannusten sovittelua Kansainvälisessä kauppakamarissa (ICC:ssä).
Segmentin toimintaan kuuluvat lämmön tuotanto ja myynti Pohjoismaissa ja muualla Itämeren alueella. Fortum on Pohjoismaiden johtava lämmöntuottaja. Segmentti tuottaa myös sähköä sähkön- ja lämmön yhteistuotantolaitoksissaan (CHP) ja myy sitä loppuasiakkaille pääasiassa pitkäaikaisin sopimuksin sekä Nord Pooliin. Segmentti sisältää liiketoimintayksiköt Värmen, joka toimii Ruotsissa, sekä Lämmön, joka toimii pääasiassa muilla markkinoilla.
| milj. euroa | 2008 | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 466 | 1 356 | 1 268 |
| lämmönmyynti | 1 120 | 1 053 | 976 |
| sähkönmyynti | 228 | 202 | 198 |
| muu myynti | 118 | 101 | 94 |
| Liikevoitto | 307 | 294 | 264 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 250 | 290 | 253 |
| Sidottu pääoma 31.12. | 3 468 | 3 507 | 3 407 |
| Sidotun pääoman tuotto, % | 8,9 | 9,3 | 9,6 |
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | 7,3 | 9,2 | 9,2 |
| Bruttoinvestoinnit | 431 | 327 | 773 |
| Keskimääräinen henkilömäärä | 2 318 | 2 279 | 2 345 |
Segmentin lämmönmyynti vuonna 2008 oli 24,9 TWh (2007: 25,1), josta suurin osa tuotettiin Pohjoismaissa. Sähkön- ja lämmön yhteistuotantolaitosten sähkönmyynti oli yhteensä 4,7 TWh (2007: 5,0).
Lämpö-segmentin vertailukelpoinen liikevoitto vuonna 2008 oli 40 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin pääasiassa leudon sään, polttoaineiden ja hiilidioksidipäästöoikeuksien hintojen nousun, eräiden CHP-laitosten käytettävyysongelmiin liittyneiden huoltokustannusten ja Ruotsin kruunun heikkenemisen vuoksi.
| TWh | 2008 | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|
| Suomi | 10,8 | 11,1 | 10,7 |
| Ruotsi | 9,1 | 9,2 | 9,3 |
| Puola | 3,6 | 3,5 | 3,6 |
| Muut maat | 1,4 | 1,3 | 1,1 |
| Yhteensä | 24,9 | 25,1 | 24,7 |
| TWh | 2008 | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|
| Yhteensä | 4,7 | 5,0 | 5,0 |
Fortum omistaa ja käyttää jakelu- ja alueverkkoja sekä jakaa sähköä kaikkiaan noin 1,6 miljoonalle asiakkaalle Ruotsissa, Suomessa, Norjassa ja Virossa.
| milj. euroa | 2008 | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 789 | 769 | 753 |
| jakeluverkot | 669 | 648 | 636 |
| alueverkot | 77 | 81 | 80 |
| muu myynti | 43 | 40 | 37 |
| Liikevoitto | 248 | 233 | 252 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 248 | 231 | 250 |
| Sidottu pääoma 31.12. | 3 032 | 3 239 | 3 412 |
| Sidotun pääoman tuotto, % | 8,1 | 7,7 | 8,4 |
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | 8,2 | 7,6 | 8,3 |
| Bruttoinvestoinnit | 296 | 237 | 313 |
| Keskimääräinen henkilömäärä | 1 336 | 1 063 | 983 |
Vuonna 2008 jakelu- ja alueverkkosiirron kokonaismäärät olivat 25,8 TWh (2007: 6,0) ja 17,7 TWh (2007: 18,1). Alueverkkosiirron määrä oli yhteensä 14,8 TWh (2007: 14,9) Ruotsissa ja 2,9 TWh (2007: 3,2) Suomessa.
Sähkönsiirron vertailukelpoinen liikevoitto oli 248 miljoonaa euroa eli 17 miljoonaa euroa suurempi kuin vuotta aiemmin. Poistot, jotka liittyvät automaattisen mittarinluennan (AMM) käyttöönottoon, aloitettiin vuoden 2008 jälkipuoliskolla. Vuonna 2007 segmentin tulos kärsi Ruotsin talvimyrskyistä ja kertaluonteisesta hintamuutoksista asiakkaille Suomessa.
Ruotsin energiamarkkinaviranomainen (Energimarknadsinspektionen) ja ruotsalaiset verkkoyhtiöt pääsivät sopimukseen vuosien 2003–2008 siirtohinnoista. Sopimuksen osana Fortum suostui perumaan suunnittelemansa hinnankorotuksen länsirannikon alueella ja palauttamaan Tukholman alueen jakeluasiakkaille kertaluonteisesti 2 miljoonaa euroa.
Uusien etäluettavien mittarien (AMM) käyttöönoton päävaihe Ruotsissa saatiin valmiiksi joulukuussa 2008. Vuoden loppuun mennessä noin 800 000 yhteensä 835 000 mittarista oli asennettu ja niistä 690 000 oli aktivoitu kuukausittaiseen mittarinluentaan. Loput mittarit asennetaan lähikuukausina. Kuukausittaista mittarinluentaa koskeva lainsäädäntö tulee Ruotsissa voimaan 1.7.2009.
| TWh | 2008 | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|
| Ruotsi | 14,0 | 14,3 | 14,4 |
| Suomi | 9,3 | 9,2 | 7,7 |
| Norja | 2,3 | 2,3 | 2,3 |
| Viro | 0,2 | 0,2 | 0,2 |
| Yhteensä | 25,8 | 26,0 | 24,6 |
| tuhatta | 2008 | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|
| Ruotsi | 877 | 871 | 865 |
| Suomi | 606 | 591 | 580 |
| Norja | 99 | 98 | 97 |
| Viro | 24 | 24 | 23 |
| Yhteensä | 1 606 | 1 584 | 1 565 |
Markets vastaa sähkön vähittäismyynnistä 1,3 miljoonalle kotitalous- ja yritysasiakkaalle sekä muille sähkön vähittäismyyjille Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa. Markets ostaa sähkönsä Nord Poolista. Markets myy noin 75 % volyymistaan yritysasiakkaille ja 25 % vähittäisasiakkaille.
| milj. euroa | 2008 | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 922 | 1 683 | 1 912 |
| sähkönmyynti | 1 865 | 1 582 | 1 831 |
| muu myynti | 57 | 101 | 81 |
| Liikevoitto | –35 | 12 | –6 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | –33 | –1 | –4 |
| Sidottu pääoma 31.12. | 188 | 247 | 176 |
| Sidotun pääoman tuotto, % | –14,0 | 6,9 | –1,6 |
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | –15,3 | –0,6 | –0,8 |
| Bruttoinvestoinnit | 3 | 3 | 14 |
| Keskimääräinen henkilömäärä | 635 | 935 | 825 |
Vuonna 2008 Markets-segmentin sähkönmyynti oli 36,6 TWh (2007: 39,6).
Vuonna 2008 Markets ei onnistunut siirtämään nousseita tukkuhintoja ja hankintakustannuksia kokonaan vähittäismyyntihintoihin.
Epätyydyttävänä jatkuneen tuloskunnon vuoksi käynnistettiin vuonna 2008 rakenneuudistusohjelma ja useita kustannussäästötoimenpiteitä. Suomea ja Ruotsia koskevat Marketsin palvelutoimintojen keskittämiseen tähtäävät yt-neuvottelut saatiin päätökseen vuonna 2008. Marketsin uusi organisaatio julkistettiin vuoden 2009 alussa.
Segmentin toimintaan kuuluu sähkön ja lämmön tuotanto ja myynti Venäjällä. Segmentti sisältää TGC-10-yhtiön ja Fortumin omistusosuuden TGC-1:ssä. TGC-10 raportoidaan tytäryhtiönä, joka on yhdistelty konsernituloslaskelmaan 1.4.2008 alkaen. TGC-1 on osakkuusyhtiö, joka raportoidaan pääomaosuusmenetelmän mukaisesti.
| milj. euroa | 2008 | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 489 | - | - |
| sähkönmyynti | 332 | - | - |
| lämmönmyynti | 141 | - | - |
| muu myynti | 16 | - | - |
| Liikevoitto | –91 | 244 | - |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | –92 | - | - |
| Sidottu pääoma 31.12. | 2 205 | 456 | 294 |
| Sidotun pääoman tuotto, % | –3,7 | 66,3 | 0,0 |
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | –3,8 | 0,0 | 0,0 |
| Bruttoinvestoinnit | 1 748 | 245 | 140 |
| Keskimääräinen henkilömäärä | 7 262 | - | - |
TGC-10 toimii Uralin ja Länsi-Siperian kehittyneillä teollisuusalueilla. Öljy- ja kaasuteollisuuden kasvu ja asuinrakentamisen lisääntyminen ovat alueen sähkön- ja lämmönkulutuksen kasvun tärkeimmät tekijät.
Segmentin sähkönmyynti vuonna 2008 oli 14,8 TWh ja lämmönmyynti oli yhteensä 15,3 TWh.
TGC-10:n luvut on yhdistelty huhtikuusta 2008 lähtien. Vuonna 2008 segmentin vertailukelpoinen liiketappio oli 92 miljoonaa euroa. Tappion kolmella konsolidoidulla neljänneksellä aiheuttivat TGC-10:n 33 miljoonan euron tappio, 38 miljoonan euron poistot käypiin arvoihin kohdistamisesta (poistot 1 022 miljoonasta eurosta, jotka on kohdistettu TGC-10:n käyttöomaisuuden käypään arvoon) sekä 21 miljoonan euron integraatiokustannukset.
Venäjän sähköreformi jatkuu. Tammikuun 2009 alusta lähtien 30 % kaikesta sähköntuotannosta myydään kilpailluilla markkinoilla. Sähkön tukkumarkkinoiden odotetaan vapautuvan kokonaan vuoteen 2011 mennessä. Myös kapasiteettimarkkinat käynnistettiin heinäkuun 2008 alussa suunnitelman mukaisesti.
Elokuussa 2008 solmittiin investointiohjelman suurimman projektin sopimus Njaganin voimalaitoksen (kapasiteetti 1 200 MW) rakentamisesta.
Rakennustyöt käynnistyivät Tjumenin, Tobolskin ja Tšeljabinskin CHP-voimalaitostyömailla.
Syyskuussa Fortum ilmoitti saavansa noin 1,5 miljoonan tonnin edestä hiilidioksidin päästövähennysyksikköjä TGC-10:ssä vuosina 2009–2012 toteutettavista yhteistoteutusprojekteista.
Fortum panostaa huomattavasti TGC-10:n integroimiseen osaksi Fortumia. Integraatioprosessi aloitettiin huhtikuussa 2008. Uusi organisaatiorakenne ja Fortumin johtamismalli ovat olleet käytössä syyskuun 2008 alusta lähtien. Integraatio on sujunut hyvin ja useita tehokkuutta parantavia tavoitteita on määritetty. Näin ollen tehokkuusparannusten odotetaan kasvavan noin 100 miljoonaan euroon vuoteen 2011 mennessä.
| milj. euroa | 2008 | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|
| Investoinnit käyttöomaisuuteen | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 24 | 11 | 21 |
| Aineelliset hyödykkeet | 1 084 | 644 | 464 |
| Yhteensä | 1 108 | 655 | 485 |
| Bruttoinvestoinnit osakkeisiin | |||
| Tytäryhtiöosakkeet | 1 506 | 18 | 765 |
| Osakkuusyritysosakkeet | 8 | 295 | 124 |
| Myytävissä olevat osakkeet | 2 | 4 | 21 |
| Yhteensä | 1 516 | 317 | 910 |
Investoinnit käyttöomaisuuteen vuonna 2008 olivat 2 624 miljoonaa euroa (2007: 972). Investoinnit ilman yrityskauppoja olivat 1 108 miljoonaa euroa (2007: 655).
milj. euroa
Kesäkuussa Fortum ja Hafslund Infratek ASA tekivät aiesopimuksen tavoitteenaan yhdistää Fortum Servicen Infrastructure Solutions -toiminta Hafslund Infratekiin.
Järjestely koskee kaikkia Infrastructure Solutionsin toimintoja Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa sekä yhteensä 1 060:tä Fortumin työntekijää. Tammikuussa 2009 Norjan kilpailuviranomaiset hyväksyivät Infratek ASA:n perustamisen ja järjestelystä tehtiin sopimus. Fortumin omistusosuus uudesta yhdistetystä Infratek ASA -yhtiöstä on 33 %. Hafslund ASA omistaa 43,3 % yhdistetyn yhtiön osakkeista. Infratek ASA on listattu Oslon pörssissä.
Uusien CHP-voimaloiden rakennustyöt Puolan Częstochowassa, Viron Tartossa ja Suomenojalla jatkuivat, ja investoinnit olivat 134 miljoonaa euroa (2007: 58).
Lokakuussa Lämpö-segmentti myi 60 % osuutensa Jyväskylässä CHP-voimalaa käyttävästä yhtiöstä. Kauppa toteutui vuoden 2008 lopussa.
Investoinnit ilman yrityskauppoja olivat 296 miljoonaa euroa (2007: 236). Automaattisen mittarinluennan investointiohjelma muodosti tästä 104 miljoonaa euroa (2007: 64).
Vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä Fortum hankki enemmistön (76,5 %) venäläisestä alueellisesta tuotantoyhtiö TGC-10:stä ostamalla 29,1 prosenttiyksikköä United Energy Systems of Russia (RAO UES) noin 0,8 miljardilla eurolla ja 47,4 prosenttiyksikköä osakeannissa noin 1,3 miljardilla eurolla.
Toisella neljänneksellä Fortum teki TGC-10:stä pakollisen lunastustarjouksen TGC-10:n vähemmistöosakkaille. Tarjousaika oli 30.4.–18.10.2008. Tarjouksen kohteena oli 23,51 % TGC-10:n osakepääomasta, ja tarjottu hinta oli 111,8 ruplaa (noin 3 euroa) osakkeelta, joka maksettaisiin kokonaan käteisenä. Tarjoushinta oli sama kuin se, minkä Fortum maksoi huutokaupassa ja osakeannissa, ja siihen sisältyi huomattava preemio markkinahintaan nähden. Joulukuun lopussa Fortumin omistusosuus TGC-10:ssä oli 93,4 %, ja siihen mennessä Fortum oli maksanut lisäosakehankinnoista 465 miljoonaa euroa.
TGC-10:llä on laaja investointiohjelma, jolla se pyrkii kasvattamaan sähköntuotantokapasiteettiaan 5 300 megawattiin. Lokakuussa Fortum arvioi kapasiteetti-investointiohjelman arvoksi noin 2,5 miljardia euroa. Ohjelmasta jäljellä olevan osuuden arvo vuoden vaihteen valuuttakursseilla laskettuna on arviolta 2,0 miljardia euroa tammikuusta 2009 eteenpäin.
| milj. euroa | 2008 | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|
| Korkokulut | –351 | –220 | –176 |
| Korkotuotot | 143 | 76 | 50 |
| Käypien arvojen muutokset | –11 | 7 | 30 |
| Muut rahoituserät – netto | –20 | –17 | –7 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | –239 | –154 | –103 |
| Korolliset velat | 7 500 | 4 893 | 4 502 |
| Likvidit varat | 1 321 | 427 | 157 |
| Korollinen nettovelka | 6 179 | 4 466 | 4 345 |
Vuoden 2008 lopussa korollinen nettovelka oli 6 179 miljoonaa euroa (2007: 4 466), joten nettovelan kasvu vuoden aikana oli 1 713 miljoonaa euroa.
Vuoden 2008 kassavirta ennen käyttöpääoman muutosta, 2 104 miljoonaa euroa (2007: 1 619), oli vahva. Investointeihin käytetyt nettorahavarat, 2 282 miljoonaa euroa (2007: 609), koostuivat pääasiassa 1 018 miljoonan euron (2007: 592) käyttöomaisuusinvestoinneista ja tytäryhtiöosakkeiden ostosta 1 243 miljoonaa euroa (2007: 285). Vuonna 2008 toteutetut, edellisvuotta suuremmat investoinnit sekä 1 198 miljoonan euron osingonmaksu olivat suurimmat syyt nettovelan kasvuun.
Nettovelan suhde käyttökatteeseen (EBITDA) vuonna 2008 oli 2,5 (2007: 1,9).
Konsernin nettorahoituskulut olivat 239 miljoonaa euroa vuonna 2008 (2007: 154). Tärkeimmät syyt rahoituskulujen kasvuun olivat keskimääräisen nettovelan kasvu ja keskimäärin hieman korkeammat korot vuonna 2008 edellisvuotiseen verrattuna. Nettorahoituskuluihin on kirjattu johdannaisten käyvän arvon muutoksista tappiota 11 miljoonaa euroa (2007: käyvän arvon muutoksista voittoa 7).
Fortumin korollisen bruttovelan (johdannaiset mukaan lukien) keskimääräinen vuosikorko vuonna 2008 oli noin 5,3 % (2007: 4,3 %).
Konsernin maksuvalmius säilyi vahvana. Vuoden lopussa likvidit varat olivat yhteensä 1 321 miljoonaa euroa (2007: 427), josta 1 020 miljoonaa euroa oli TGC-10:ssä. Lisäksi konsernin käytettävissä oli yhteensä noin 2,3 miljardia euroa (2007: 1,4) nostamattomia valmiusluottoja.
Vuoden aikana Fortum toteutti 3 500 miljoonan euron syndikoidun lainajärjestelyn. Lainajärjestely on jaettu 3-vuotiseksi 2 000 miljoonan euron lainaksi TGC-10:n hankinnan rahoittamiseen sekä 5-vuotiseksi 1 500 miljoonan euron valmiusluotoksi. Vuoden lopussa 3-vuotinen laina oli nostettu kokonaan ja uudesta valmiusluotosta oli nostettu 600 miljoonaa euroa.
Lyhytaikainen rahoitus (lähinnä yritystodistusten liikkeeseenlasku) kasvoi 520 miljoonaan euroon vuoden lopussa (2007: 26).
Moody'sin ja Standard & Poor'sin Fortumille antamat pitkän aikavälin luottoluokitukset olivat A2 (vakaat näkymät) ja A– (vakaat näkymät).
Koko Fortum, sis. luovutetut öljytoiminnot
Konsernin henkilöstön määrä vuonna 2008 oli keskimäärin 14 077 (2007: 8 304). Vuoden lopussa henkilömäärä oli 15 579 (2007: 8 303), joista 15 264 (2007: 7 954) oli vakinaisessa työsuhteessa. Henkilöstömäärän kasvu johtui TGC-10:n hankinnasta. Emoyhtiö Fortum Oyj:n henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 434 (2007: 583).
2008 2007 2006 Henkilöstön lukumäärä 15 579 8 303 8 134 Keskimääräinen henkilömäärä 14 077 8 304 8 910 Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma milj. euroa 587 495 508
Lisätietoja konsernin henkilöstöstä on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 12 Henkilöstökulut ja johdon palkkiot sivulla 138. Katso myös vuosikertomuksen liiketoimintakatsauksen sivut 47–49.
Fortum ja norjalainen Hafslund Infratek ASA yhdistivät infrastruktuurin rakentamisliiketoimintonsa Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa 15.1.2009 alkaen.
Hallitus päätti kokouksessaan 4. helmikuuta, että Fortum toimittaa 5. helmikuuta Suomen hallitukselle hakemuksen ydinreaktorin rakentamisen periaatepäätöksestä Loviisan voimalaitosalueelle, jossa Fortumin omistuksessa ja käytössä on jo kaksi ydinreaktoria. Alustavien suunnitelmien mukaan laitos voisi olla käytössä vuonna 2020. Sen suunniteltu käyttöikä voisi olla ainakin 60 vuotta. Reaktorin koon ja tyypin mukaan investoinnin kokonaisarvo on arvioilta 4–6 miljardia euroa.
Fortumin tuloksen kannalta tärkein markkinatekijä on sähkön tukkuhinta. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä ovat tarjonnan ja kysynnän tasapaino, hiilidioksidin päästöoikeuksien hinnat, polttoaineiden hinnat ja vesitilanne.
Lisäksi Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan vaihtokurssit vaikuttavat Fortumin tulokseen. Mahdollisista valuuttakurssivaihteluista johtuvat tasearvojen muutokset kirjataan Fortumin omaan pääomaan.
Nykyinen talouden ja rahoitusmarkkinoiden taantuma voi vaimentaa sähkön kysyntää Fortumin markkina-alueilla. Sähkön kysynnän väheneminen ja raaka-aineiden hintojen lasku, joita taantuma voi voimistaa, vaikuttavat negatiivisesti sähkön hintaan. Talouskriisi kasvattaa myös Fortumin vastapuoliriskiä.
Fortumin taloudellinen tulos on alttiina useille strategisille, taloudellisille ja operatiivisille riskeille.
Lisätietoja Fortumin riskeistä ja riskienhallinnasta on esitetty toimintakertomuksessa Riskienhallinta osiossa sivulla 98 sekä konsernin tilinpäätöksessä liitetiedossa 3 Rahoitusriskien hallinta sivulla 123.
Talouden taantuman odotetaan vaikuttavan edelleen sähkönkulutukseen Pohjoismaissa. Pidemmällä aikavälillä Pohjoismaiden sähkönkulutuksen arvioidaan kasvavan alle 1 % vuosittain.
Venäjällä yksi tärkeimmistä TGC-10:n hankintaan liittyvistä oletuksista on Venäjän sähköalan uudistuksen jatkuminen. Suunnitelman mukaisesti kilpailluilla hinnoilla myydyn sähkön osuutta nostettiin 15 %:sta 25 %:iin 1.7.2008 ja edelleen 30 %:iin vuoden 2009 alussa. Se on tarkoitus nostaa 50 %:iin heinäkuun 2009 alussa. Kapasiteettimarkkinoilla ensimmäinen vaihe käynnistettiin heinäkuun alussa. Vuonna 2011 käynnistyvien pitkän aikavälin kapasiteettimarkkinoiden säännöt ovat valmisteilla. Sähkön tukkumarkkinoiden odotetaan vapautuvan kokonaan vuonna 2011.
Sopimukset velvoittavat TGC-10:n toteuttamaan merkittävän investointiohjelman, jonka jäljellä oleva arvo on noin 2,0 miljardia euroa vuodesta 2009 eteenpäin. Talouden taantuma kuitenkin luultavasti vaikuttaa edelleen sähkön kysynnän ja tarjonnan tasapainoon Venäjällä. Niin Fortum kuin muutkin Venäjällä toimivat sähköyhtiöt analysoivat parhaillaan taloustilanteen muutosten vaikutuksia ja niiden vaikutusta investointiohjelmien ajoitukseen.
TGC-10:n hankinnan odotetaan laimentavan hieman Fortumin osakekohtaista tulosta vuonna 2009. Vuotuisten tehokkuusparannusten odotetaan kasvavan noin 100 miljoonaan euroon vuonna 2011.
Tammikuun 2009 lopussa Pohjoismaiden vesivarannot olivat noin 4 TWh keskimääräistä pienemmät ja 14 TWh alle vuoden 2008 vastaavan tason. Tammikuun lopussa päästöoikeuksien markkinahinta vuodelle 2009 oli noin 12 euroa hiilidioksiditonnilta. Samaan aikaan sähkön hinta futuurimarkkinoilla loppuvuodelle 2009 oli noin 38–39 euroa megawattitunnilta ja vuodelle 2010 noin 34–36 euroa megawattitunnilta.
Sähkö- ja lämpöliiketoiminnan tulos on yleensä paras vuoden ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä.
Fortumin Sähköntuotanto-segmentin toteutuneeseen sähkön tukkumyyntihintaan Pohjoismaissa vaikuttavat muun muassa suojaustasot, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttojen kurssivaihtelut. Jos sähköntuotantolähteiden suhteellisissa osuuksissa tapahtuvien muutosten vaikutuksia ei oteta huomioon, 1 euron muutos megawattituntia kohti Sähköntuotanto-segmentin toteutuneessa sähkön tukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa johtaa noin 50 miljoonan euron muutokseen Fortumin vuotuisessa liikevoitossa.
Tammikuun lopussa 2009 Sähköntuotanto-segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 65 % noin 53 euroon megawattitunnilta loppuvuodeksi 2009. Kalenterivuodeksi 2010 Sähköntuotanto-segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 50 % noin 46 euroon megawattitunnilta.
Raportoidut suojaukset voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimien mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla, joista useimmat ovat Nord Poolissa kaupankäynnin kohteena olevia forward-sopimuksia tai vakioituja futuureja, joihin kuuluu useita erilaisia tuotteita ja maturiteetteja. Myös Ruotsin kruunun kurssivaihtelu euroon nähden vaikuttaa suojaushintaan, koska jotkin suojauksista tehdään Ruotsin kruunuina.
Fortumin tulos vuonna 2008 oli hyvä. Joustavan ja ilmastomyötäisen tuotantorakenteensa sekä vahvan taloudellisen asemansa ja maksuvalmiutensa ansiosta Fortum kykenee kohtaamaan rahoituskriisin asettamat haasteet. Fortumilla on vakaa asema tässä epävarmassa tilanteessa, vaikka näkyvyys vuoden 2009 jälkeiseen aikaan onkin heikko.
Fortum tavoittelee tutkimus- ja kehitystoiminnan avulla pitkän aikavälin tavoitettaan olla hiilidioksidivapaa energiayhtiö. Toimintojen perustana on verkostojen ja kumppanuussuhteiden rakentaminen johtavien tutkimusorganisaatioiden, suunnittelualan yritysten sekä laitteiden ja voimalaitosten toimittajien kanssa. Fortumilla on myös huomattava määrä sisäistä tutkimus- ja kehitystoimintaa strategisesti merkittävillä avainalueilla.
Vuonna 2008 tutkimus- ja kehitystoiminnassa oli seuraavia keskeisiä saavutuksia:
Konsernin tutkimus- ja kehitysmenot olivat vuonna 2008 yhteensä 27 miljoonaa euroa (2007: 21). Menojen lisäys johtuu pääasiassa vuonna 2008 käynnistetyistä uusista toiminnoista ja aloitetuista teknologiainvestoinneista.
Fortumin T&K-investoinnit ovat 0,5 % (2007: 0,5 %) liikevaihdosta ja 0,8 % (2007: 0,8 %) kaikista kuluista. Fortumin tutkimus- ja kehitysmenot ovat keskimääräistä tasoa korkeammat verrattuna muihin eurooppalaisiin sähkö- ja lämpöyhtiöihin.
| milj. euroa | 2008 | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|
| T&K-kulut milj. euroa | 27 | 21 | 17 |
| T&K-kulut, % liikevaihdosta | 0,5 | 0,5 | 0,4 |
| T&K-kulut, % kaikista kuluista | 0,8 | 0,8 | 0,6 |
Lisätietoja tutkimus- ja kehitystoiminnasta on esitetty vuosikertomuksen liiketoimintakatsauksessa sivuilla 36–37.
Fortumin visio "olla ensiluokkainen ja kestävässä kehityksessä erinomainen sähkö- ja lämpöyhtiö" osoittaa, että Fortum uskoo lujasti kestävän kehityksen olevan liiketoiminnan menestystekijä.
Vision mukaisesti Fortum arvioi uudelleen ja päivitti kestävän kehityksen ohjelmansa vuonna 2008. Uusi ohjelma sisältää kolme tärkeää osa-aluetta: Fortumin toivottu tuleva asema, vuoden 2020 tavoitteet sekä toimet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Ilmastonmuutoksen torjunta on eräs Fortumin tärkeimmistä strategisista tavoitteista. Yhtiö pyrkii pitämään toimintansa vaikutukset ilmastoon mahdollisimman vähäisinä. Fortumin pitkän aikavälin visiona on olla hiilidioksidivapaa sähkö- ja lämpöyhtiö.
Vuonna 2008 92 % Fortumin sähköntuotannosta EU-maissa ei aiheuttanut hiilidioksidipäästöjä. Fortumin CO2-päästöt EU-maissa olivat 41 g/kWh, mikä oli jälleen eräs pienimmistä luvuista suurten eurooppalaisten sähköyhtiöiden joukossa. Fortumin tavoite sähköntuotannossa EU-maissa on alentaa hiilidioksidipäästöjen viiden vuoden keskiarvo alle 80 grammaan kilowattituntia kohti vuoteen 2020 mennessä. Lämmöntuotannossa Fortumin tavoitteena on alentaa päästöjä kussakin maassa ainakin 10 % vuoden 2006 arvosta vuoteen 2020 mennessä. EU:n ulkopuolella Fortum on sitoutunut parantamaan voimalaitostensa energiatehokkuutta ja alentamaan siten päästöjä.
Vuonna 2008 Fortumin Euroopan päästökauppajärjestelmän (ETS) alaiset hiilidioksidipäästöt olivat noin 7,2 miljoonaa tonnia.
Fortumin omien voimalaitosten kokonaishiilidioksidipäästöt kasvoivat vuonna 2008 voimakkaasti Venäjällä ostetun TGC-10:n takia, sillä sen sähköntuotanto perustuu suurelta osin maakaasuun. Vuonna 2008 Fortumin omien voimalaitosten hiilidioksidipäästöt Venäjällä olivat yhteensä 9,8 miljoonaa tonnia. Yhteensä Fortumin hiilidioksidipäästöt vuonna 2008 olivat 17,6 miljoonaa tonnia.
TGC-10:n ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioiden (EHS) hoitamisen nostamiseksi lähemmäksi Fortumin muiden laitosten tasoa laadittiin EHS-suunnitelma. Suunnitelma koostuu asioista, jotka vaativat välittömiä toimenpiteitä, ja asioista, joita on tutkittava lisää ennen tarkempien tavoitteiden asettamista. Käsiteltäviin asioihin kuuluvat energiatehokkuuden parantaminen, päästöjen vähentäminen sekä työturvallisuuden parantaminen. EHS-toimintasuunnitelma tarkistetaan vuosittain, kun tarkempia tietoja saadaan siitä, miten parannuksia voidaan saavuttaa sopivimmalla tavalla. Eräs ensimmäisistä toimenpiteistä on perustaa riittävä EHS-organisaatio, jonka asiantuntijat varmistavat EHS-asioiden johdonmukaisen kehityksen yhtiössä. Tavoitteena on saada ISO 14001 -sertifi ointi vuoteen 2012 mennessä.
Vuonna 2008 tapahtui 63 (2007: 40) enemmän kuin yhden päivän poissaoloon johtanutta työtapaturmaa. Tämä tarkoittaa 4,3 (2007: 2,9) tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Se ylitti Fortumin vuodelle 2008 asettaman tavoitetason, joka oli 2 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Jotta Fortum saavuttaa vuonna 2010 erittäin kunnianhimoisen tavoitteen eli alle 1 tapaturma miljoonaa työtuntia kohden, tulee turvallisuuskulttuuria yhtiössä kehittää edelleen.
Vuonna 2008 Fortum esitteli koko henkilöstölleen toimintaohjeen, jossa määritellään koko yhtiössä noudatettavat liiketoimintaperiaatteet. Kaikkien Fortumin työntekijöiden edellytetään käyttäytyvän toimintaohjeen mukaisesti ja noudattamaan sitä liiketoiminnassaan – poikkeuksetta. Vuonna 2008 93 % Fortumin työntekijöistä perehtyi toimintaohjeeseen. Kaikki työntekijät saivat toimintaohjekirjasen ja heillä oli mahdollisuus keskustella toimintaohjeen periaatteista työpajassa. Fortumin hallitus hyväksyi toimintaohjeen vuonna 2007.
Lisätietoja ympäristö- ja turvallisuusasioista on esitetty vuosikertomuksen liiketoimintakatsauksessa sivuilla 39–51.
Riskienhallinta on osa liiketoiminnan suunnittelua ja toiminnanohjausta. Sen tarkoituksena on tukea yritystä strategisten ja taloudellisten tavoitteidensa saavuttamisessa.
Sähkö- ja lämpöliiketoiminnan harjoittaminen altistaa Fortumin monenlaisille taloudellisille, operatiivisille ja strategisille riskeille. Sähkön hinta on merkittävin taloudellinen riski, johon vaikuttavia tekijöitä ovat mm. pohjoismainen säätila ja maailman hyödykemarkkinat.
Fortum kehittää jatkuvasti riskienhallintaansa markkinaolojen, operatiivisen toiminnan ja liiketoimintaympäristön jatkuvien muutosten mukana. Vuoden 2008 aikana kansainvälinen fi nanssikriisi on asettanut paineita kaikille riskienhallinnan osa-alueille. Vaikutukset ovat nähtävissä niin rahoitus ja jälleenrahoituksessa kuin vastapuoliriskinä ja pitemmän ajan hintakehityksessä. Fortum on jatkanut operatiivisen riskienhallinnan tehostamista ja sisäisen valvonnan ja kontrollien edelleenkehittämistä.
Fortumin konsernihallitus hyväksyy konsernin riskipolitiikan, jossa määritellään konsernin riskienhallinnan tavoitteet, periaatteet ja vastuualueet sekä yleinen riskienhallintaprosessi.
Konsernitasolla riskejä hallitaan konsernin ohjeistuksen mukaisesti. Corporate Treasury vastaa konsernin valuutta-, korko-, likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskien hallinnasta sekä vakuutustoiminnosta. Konsernin luotonvalvonta vastaa konsernin vastapuoliriskipositioiden konsolidoinnista ja arvioinnista, seuraa vastapuolten luottokelpoisuutta ja hyväksyy vastapuolia koskevat luottolimiitit. Konsernin IT-yksikkö vastaa tietotekniikka- ja tietoturvariskien hallinnasta. Fortumilla on konsernitoimintoja myös henkilöstöhallintoon, lainsäädäntöön ja kestävään kehitykseen liittyvien riskien hallintaa varten.
Hallitus tarkastusvaliokuntansa tukemana valvoo riskienhallintaa konsernissa. Riskienhallintajohtajan johtama liiketoiminta- ja palveluyksiköistä riippumaton konsernin riskienhallintayksikkö raportoi talousjohtajalle ja vastaa konsernin riskipositioiden konsolidoinnista ja arvioinnista sekä niistä raportoinnista konsernin hallitukselle ja johdolle. Konsernin riskienhallinta myös seuraa ja raportoi riskejä suhteessa toimitusjohtajan hyväksymiin riskinottovaltuuksiin. Tehtävien eriyttämiseksi liiketoiminta- ja palveluyksiköiden riskienvalvontatoiminnot raportoivat riskeistä konsernin riskienhallintayksikölle.
Riskienhallintaprosessiin kuuluvat riskien tunnistus, riskien arviointi, riskien hallitseminen ja riskien valvonta. Riskien tunnistamisesta ja arvioimisesta vastaavat pääasiassa liiketoiminta- ja palveluyksiköt, jotka toteuttavat nämä toimet konsernin riskienhallinnan hyväksymien ohjeiden ja mallien mukaisesti. Kvantitatiivisia arviointimenetelmiä käytetään mahdollisuuksien mukaan ja eri tuotteisiin ja yksiköihin sovelletaan yhdenmukaisia menetelmiä. Liiketoiminta- ja palveluyksiköt vastaavat myös riskien hallitsemista. Mahdollisia toimenpiteitä ovat riskin minimointi, siirtäminen, tietoinen riskin otto tai näiden yhdistelmä.
Riskien valvonnasta, seurannasta ja raportoinnista huolehtivat liiketoiminta- ja palveluyksikköjen riskienhallintatoiminnot. Raportoinnin tiheys riippuu liiketoiminnan luonteesta ja tarpeesta. Esimerkiksi markkinariskeistä trading-toiminta ja mahdolliset limiittiylitykset mukaan lukien raportoidaan päivittäin, kun taas strategisista ja operatiivisista riskeistä raportoidaan vuotuisen liiketoimintasuunnittelun yhteydessä. Konsernin riskienhallinta konsolidoi konsernin rahoitus- ja markkinariskejä koskevat positiot ja raportoi konsernijohdolle ja hallitukselle kuukausittain.
Fortum tavoittelee kasvua sekä hyödyntämällä orgaanisen kasvun mahdollisuuksia että osallistumalla aktiivisesti pohjoismaiseen energia-alan keskittymiseen. Fortumin tavoite on kasvaa kannattavasti valituilla markkina-alueilla: Pohjoismaissa, Venäjällä, Puolassa ja Baltian maissa. Kasvumahdollisuuksiin vaikuttavat muun muassa markkinoiden sääntely ja poliittiset päätökset.
Pohjoismaiden ja Euroopan unionin sähkömarkkinoiden säätelyn harmonisointi, infrastruktuurin kehitys ja pohjoismaisten sähkömarkkinoiden yhdentyminen Manner-Euroopan markkinoiden kanssa riippuvat osittain viranomaisten toimista. Markkinaympäristön ja säätelyn muutokset voivat vaarantaa sähkömarkkinoiden markkinaehtoisen kehityksen. Fortum tukee tätä markkinavetoista kehitystä ylläpitämällä aktiivista keskustelua kaikkien sidosryhmien kanssa.
Yhtiön kasvustrategian mukaan Fortum pyrkii laajentumaan Puolassa ja Venäjällä. Vuoden 2008 ensimmäisellä vuosineljänneksellä Fortum hankki määräävän osuuden venäläisestä alueellisesta voimantuotantoyhtiö TGC-10:stä. TGC-10:n tai vastaavan liiketoiminnan integraatio voi olla vaikeaa monista syistä, kuten erilaisen kulttuurin tai johtamistyylin takia. Tästä syystä tarve integroida TGC-10 tai mikä tahansa muu potentiaalinen kohde tulevaisuudessa saattaa merkitä:
Poliittisen ja lainsäädännöllisen ympäristön kehityksellä on merkittävä vaikutus energia-alaan ja sen toimintaedellytyksiin. Hallitakseen poliittisia ja lainsäädännöllisiä riskejä ja osallistuakseen proaktiivisesti energia-alan toimintaympäristön määrittelyyn (mukaan lukien energiaverotus) Fortum on aktiivisessa ja jatkuvassa vuorovaikutuksessa niiden toimielinten kanssa, jotka valmistelevat ja toimeenpanevat lakeja ja säädöksiä.
TGC-10:n hankinnan johdosta Fortum omistaa ja operoi lämpö- ja sähkölaitoksia Venäjällä. Nämä liiketoiminnat ovat tällä hetkellä säänneltyjä, mutta Venäjän sähkömarkkinoilla on menossa reformi sääntelyn vapautumiseksi, jonka odotetaan nostavan sähkön hintaa. Merkittävin polttoaine voimantuotannossa Venäjällä on kaasu. Kaasun hinta on osaksi säänneltyä ja toimituksissa ollaan riippuvaisia muutamista toimittajista. Muutokset tässä sääntelyssä saattavat vaikuttaa niin kaasun saatavuuteen kuin hintaan. Tämän lisäksi jos sähkö- ja kaasumarkkinoiden vapautuminen ei ole linjassa toistensa kanssa, hinnan muutoksilla saattaa olla merkittävä vaikutus.
Kasvavilla markkinoilla poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen epävarmuus on suurempaa kuin kehittyneemmissä talouksissa, jolloin myös muutokset lainsäädännössä, taloudessa, sosiaalisissa kysymyksissä ja muissa tekijöissä saattavat olla suuria. Merkittävimpiä riskejä toimiessa ja investoidessa kasvaville markkinoille ovat erilaiset valuuttakaupan rajoitukset, jotka voivat estää voittojen kotiuttamisen, omaisuuden myymisen tai vetäytymisen näistä maista. Toinen merkittävä riski on muutokset verotuksessa ja muussa pakottavassa sääntelyssä, jotka voivat vaikuttaa toiminnan tuottoihin ja siten merkittävästi laskea kyseessä olevan omaisuuden arvoa liiketoiminnan näkökulmasta.
Fortumin toimintaan sovelletaan eri viranomaisten, pörssien sekä muiden sääntelyelinten sääntöjä ja määräyksiä kaikilla markkinoilla, joilla se operoi. 25 % Fortumin sisäisistä kontrolleista liittyy compliance riskeihin tavalla tai toisella.
Epäloogisuudet lainsäädännössä ja sen tulkinnassa Venäjällä ja muissa kasvavissa talouksissa altistaa Fortumin rikollisille tai hyväksikäyttäville käytännöille kilpailijoiden, toimittajien tai sopimuskumppanien kanssa. Mahdolliset vaikeudet puolustaa tai varmistaa omia oikeuksiaan erilaisissa riitatilanteissa sopimus – ja muiden osapuolien kanssa saattavat vaikuttaa negatiivisesti Fortumin liiketoimintaan Venäjällä. Tämä koskee myös tulevia muutoksia sääntelyssä ja lainsäädännössä.
Fortumilla on tiukat sisäiset markkinakäyttäytymissäännöt ja -menettelyt, joilla estetään esimerkiksi julkistamattoman tiedon käyttöä. Tehtävien eriyttämisen ja sisäisen valvonnan avulla minimoidaan luvattoman toiminnan mahdollisuuksia. Fortumilla on myös MiFID-lisenssi salkunhallintapalvelu toiminnolleen.
Kilpailulainsäädännölliset kysymykset ovat tärkeitä Fortumille ja niitä koordinoidaan yhtiön kilpailulainsäädäntö compliance-ohjelman avulla.
Rahoitus- ja markkinariskit johtuvat markkinahintojen ja volyymien vaihtelusta sekä maksuvalmiudesta ja vastapuolien kyvystä vastata sitoumuksistaan. Konsernissa käytetään rahoitus- ja markkinariskien kvantifi ointiin useita eri menetelmiä, kuten Value-at-Risk- ja Profi t-at-Risk-analyyseja. Erityisesti sähkön, säätilan, hiilidioksidin ja tärkeimpien käytettyjen polttoaineiden hinta- ja volyymimuutosten vaikutuksia analysoidaan huomioiden niiden keskinäiset riippuvuudet. Lisäksi tehdään stressitestejä, joilla arvioidaan suurten hinnanmuutosten vaikutusta Fortumin tulokseen.
Liiketoimintayksiköt voivat ottaa tietyssä määrin rahoitus- ja markkinariskejä tavoitteenaan saavuttaa lisähyötyjä optimoimalla suojausta tai harjoittamalla tradingtoimintaa. Riskinottoa rajoittavat riskinottovaltuudet. Näitä ovat toimitusjohtajan liiketoimintayksiköille asettamat liikevoiton vähimmäismäärät. Myös position oton volyymi- ja Value-at-Risk-limiitit, stop loss -limiitit ja vastapuolilimiitit sisältyvät näihin valtuuksiin.
Lisäinformaatiota suojausasteista, positioista, herkkyyksistä ja avoimista johdannaissopimuksista katso liitetieto 3 sivulla 123.
Sähkömarkkinoiden hintakehitys vaikuttaa pääasiassa Fortumin sähköntuotanto- ja myyntiliiketoimintoihin. Lyhyellä aikavälillä sähkön hintaan pohjoismaisilla markkinoilla vaikuttavia tekijöitä ovat vesitilanne, lämpötila, hiilidioksidin päästöoikeuksien hinnat, polttoaineiden hinta sekä vienti- ja tuontitilanne. Fortum hallitsee sähkön hintariskipositioita suojausstrategioilla, joita liiketoimintayksiköt toteuttavat valtuuksiensa puitteissa. Sähkön hintariskeiltä yritys suojautuu sähköjohdannaissopimuksilla.
Sähkön- ja lämmöntuotannon, asiakasmyynnin ja sähkönjakelun volyymit vaihtelevat esimerkiksi vesitilanteen ja lämpötilan muutosten vuoksi. Vaikka volyymiriskejä pienentää osittain sähkön ja lämmön tuotantoportfolion joustavuus, volyymimuutoksia seurataan tiiviisti, jotta suojauksia voidaan sopeuttaa tarpeen mukaan.
Euroopan unionissa on otettu käyttöön päästökauppajärjestelmä, jolla rajoitetaan hiilidioksidipäästöjen määrää. Osaan Fortumin sähkön- ja lämmöntuotannosta sovelletaan päästökauppajärjestelmän vaatimuksia. Fortum hallinnoi hiilidioksidin päästöoikeuksien hintariskiä käyttämällä hiilidioksidijohdannaisia sekä varmistamalla, että tuotannonsuunnittelussa otetaan huomioon kaikki päästöoikeuksista aiheutuvat kustannukset.
Lämmön- ja sähköntuotanto vaatii polttoaineita, joita ostetaan maailmanlaajuisilta tai paikallisilta markkinoilta. Tärkeimmät konsernin käyttämät polttoaineet ovat uraani, hiili, maakaasu, turve, öljy ja monet biopolttoaineet kuten puupelletit. Polttoaineisiin liittyvä hintariski on rajallinen, koska Fortum voi joustavien tuotantovaihtoehtojensa johdosta käyttää eri polttoaineita vallitsevien markkinaolojen mukaan, ja joissakin tapauksissa tämä riski on siirrettävissä asiakkaalle. Jäljellejääneitä polttoaineiden hintariskejä minimoidaan kiinteähintaisilla ennustettua kulutusta vastaavilla ostoilla. Kiinteähintaiset ostot voivat olla fyysisiä toimituksia tai ne voivat liittyä markkinariskisuojauksiin.
Fortum harjoittaa tietyntasoista liikevoittoon tähtäävää trading-toimintaa syvällisen markkinatietämyksensä pohjalta. Fortumin trading-toiminta rajoittuu standardisoituihin sähkö- ja hiilisopimuksiin ja hiilidioksidien päästöoikeussopimuksiin, joilla Fortum käy kauppaa pääasiassa vakiintuneilla markkinoilla, kuten pohjoismaisessa sähköpörssissä Nord Poolissa ja eurooppalaisissa energiapörsseissä EEX:ssä ja ICE:ssä.
Trading-toimintaan liittyviä riskejä rajoitetaan tiukoilla johdon asettamilla limiiteillä. Stop loss -limiitit rajoittavat tappioiden kumulatiivisen enimmäismäärän vuoden aikana, ja Value-at-Risk-limiiteillä rajoitetaan yhden päivän aikana otettavan riskin enimmäismäärää. Kaikkia trading-toiminnan riskejä seurataan ja niistä raportoidaan päivittäin.
Fortumin liiketoiminta on pääomavaltaista, ja konsernilla on säännöllisesti tarvetta hankkia rahoitusta. Rahoitustarvetta saattaa syntyä myös yrityksen kasvustrategian kautta, kuten TGC-10:n hankinta. Tämä investointi sisältää sitoutumisen investointiohjelmaan, josta korvamerkitetysti on jo ennakkorahoitettu noin 1 miljardilla eurolla pankkitalletuksia. Fortumilla on hajautettu lainasalkku, joka koostuu pääasiassa pitkäaikaisista joukkovelkakirjalainoista ja myös erilaisista muista pitkän ja lyhyen ajan rahoitusjärjestelyistä.
Kansainvälinen rahoituskriisi vuonna 2008 on korostanut likviditeetti- ja jälleenrakennusriskien hallintatarvetta. Fortum hallitsee likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskejä kassavaroilla ja keskeisten yhteistyöpankkien kanssa tehtyjen sitovien valmiusluottosopimusten avulla. Konsernilla on aina oltava käytettävissään käteisvaroja tai niihin verrattavissa olevia jälkimarkkinakelpoisia arvopapereita sekä nostamattomia sitovia valmiusluottoja tililuotot mukaan lukien riittävästi kattamaan kaikki 12 seuraavan kuukauden aikana erääntyvät lainat. 31.12.2008 Fortumilla oli noin 1,3 miljardia euroa kassavaroja ja pankkitalletuksia sekä 2,3 miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja. Vuonna 2009 on 980 miljoonaa euroa erääntyviä lyhennyksiä.
Fortumin velkasalkku koostuu eripituisista kiinteä- ja vaihtuvakorkoisista rahoitusvaroista ja korollisesta vieraasta pääomasta. Fortum hallinnoi velkasalkun duraatiota tekemällä erilaisia rahoitussopimuksia sekä korkojohdannaissopimuksia, kuten koronvaihtosopimuksia ja korkotermiinisopimuksia (FRA-sopimuksia).
Fortumilla on myös muita kuin euromääräisiä kassavirtoja, varoja ja velkoja. Siten valuuttakurssien muutokset voivat vaikuttaa Fortumin tulokseen ja taseeseen. Fortumin merkittävin valuuttariski liittyy Ruotsin kruunun ja euron väliseen riskiin, joka aiheutuu konsernin laajoista Ruotsin toiminnoista sekä TGC-10:n isosta EUR/RUB translaatioriskistä.
Konsernin valuuttariskit jaetaan transaktioriskeihin (valuuttariskit, jotka liittyvät sellaisiin kassavirtoihin ja tase-eriin, joiden muutokset valuuttakurssien johdosta vaikuttavat tulokseen ja kassavirtoihin) sekä translaatioriskeihin (valuuttariski, joka syntyy, kun ulkomaisten tytäryhtiöiden voittoja ja tase-eriä konsolidoidaan konsernitasolla). Fortumin Treasury-politiikka määrittää periaatteet ja limiitit valuuttariskienhallinnalle. Transaktioriskin osalta pääperiaate on, että kaikki merkittävät erät suojataan. Translaatioriskiä ei suojata tai sitä suojataan selektiivisesti.
Fortumille aiheutuu vastapuoliin liittyviä riskejä ulkopuolisen osapuolen kanssa solmituista sopimuksista. Fortum minimoi vastapuoliriskejä vastapuoliriskien tunnistamiseen, arviointiin ja hallintaan suunniteltujen vakiintuneiden rutiinien ja prosessien avulla. Konsernin luottoriskiohjeistus määrää, että mihinkään sopimussuhteeseen ei tule ryhtyä ilman soveltuvaa, kohtuullista ja toteuttamiskelpoista luottokelpoisuuden tarkistusta.
Konsernin luotonvalvonta vastaa tiukkojen rajojen asettamisesta kaikille suuremmille yksittäisille luottoriskeille. Luottokelpoisuutta seurataan jatkuvasti ulkoisten lähteiden avulla sen varmistamiseksi, että tarvittaessa voidaan ryhtyä toimiin välittömästi, ja vuosittaisia luottokelpoisuuden tarkistuksia suoritetaan manuaalisesti kaikille suuremmille hyväksytyille riskilimiiteille. Jokainen liiketoimintayksikkö vastaa siitä, että riskit pysyvät hyväksyttyjen limiittien rajoissa. Luottoriskejä hallitaan muun muassa käyttämällä lainatakauksia/vastavakuuksia, hallitsemalla maksuehtoja ja sopimuksen voimassaoloaikaa sekä solmimalla netotussopimuksia. Konsernin luotonvalvonta valvoo jatkuvasti luottoriskejä hyväksyttyjen riskilimiittien perusteella ja raportoi niistä.
Fortumin vastapuolet ovat jakautuneet laajasti eri toimialoille, loppukuluttajiin ja maantieteellisille alueille. Vaikka Pohjoismaat muodostavat pääosan vastapuoliriskipositiosta, Venäjä on kasvanut merkittävästi TGC-10:n hankinnan myötä. Tämä tulee pääosin investointiohjelmaan korvamerkityistä talletuksista ja takauksista venäläisiltä pankeilta.
Operatiiviset riskit aiheutuvat puutteellisista sisäisistä prosesseista, inhimillisistä virheistä ja laitteisiin tai järjestelmiin liittyvistä toimintahäiriöistä sekä ulkopuolisista tekijöistä. Operatiivisen riskienhallinnan päätavoite on vähentää riskejä selkeästi dokumentoitujen ja automatisoitujen prosessien avulla sekä varmistamalla päätöksenteon ja valvonnan erillään pysyminen. Laatu- ja ympäristöjärjestelmät ovat yksi keino tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Fortumilla on useita sertifi kaatteja, esimerkiksi ISO 9001 ja ISO 14001. Järjestelmiin ja laitteisiin liittyviä teknisiä riskejä hallinnoidaan ensisijaisesti ylläpitoinvestointien suunnittelulla ja liiketoiminnan jatkuvuus varmistetaan valmius-/varasuunnitelmien avulla.
Konsernin vakuutuspolitiikalla hallinnoidaan vakuutettavissa olevia operatiivisia riskejä. Vakuutushallinnan tavoitteena on optimoida vahingontorjuntatoimenpiteet, omavastuut ja vakuutussuoja kustannustehokkaasti pitkällä aikavälillä. Fortum on tehnyt koko konsernia koskevia omaisuusvahinkoihin, liiketoiminnan keskeytymiseen ja vastuisiin liittyviä vakuutussopimuksia.
Sähkön- ja lämmöntuotantolaitoksissa tai sähkönjakelussa operatiiviset riskit voivat johtaa fyysisiin vahinkoihin tai liiketoiminnan keskeytymiseen, tai niistä voi aiheutua kolmansia osapuolia koskevia vastuuvelvollisuuksia. Ruotsissa patovahingoista johtuvat kolmansia osapuolia koskevat vastuuvelvollisuudet ovat yksin laitoksen omistajan vastuulla. Fortumilla on yhdessä muiden vesivoimantuottajien kanssa yhteinen patovahinkovakuutusjärjestelmä, joka kattaa patovahinkovastuut enintään 7000 miljoonan Ruotsin kruunun arvosta. Tuotantolaitosten operatiivisia riskejä minimoidaan laitosten jatkuvan kunnossapidon ja kunnon seurannan sekä muiden operatiivisten parannusten avulla.
Myrskyt ja muut odottamattomat tapahtumat voivat aiheuttaa sähkökatkoja, jotka aiheuttavat korjauskustannuksia ja korvauksia. Vaikka sähkökatkot ovat yleensä lyhyitä, pitkiäkään katkoja ei pystytä estämään kokonaan poikkeustilanteissa. Fortumilla on käytössä kattavat toimintatavat sähkökatkojen pituuden ja vaikutusten minimoimiseksi.
Fortum omistaa Loviisan ydinvoimalan, ja sillä on lisäksi vähemmistöosakkuuksia yhdessä suomalaisessa ja kahdessa ruotsalaisessa ydinvoimayhtiössä. Loviisan voimalaitoksen ydinturvallisuuden arviointi ja kehittäminen on jatkuva prosessi, jota Suomen Säteilyturvakeskus (STUK) valvoo. Suomessa ja Ruotsissa ydinvoimalaitoksen käyttäjä vastaa ydinvoimaonnettomuuksiin liittyvistä vastuuvelvollisuuksista kolmansia osapuolia kohtaan, ja vastuu on katettava vakuutuksella. Loviisan ydinvoimalan toiminnasta vastaavana Fortumilla on noin 175 miljoonan SDR:n (erityisen nostooikeuden) +20 % eli noin 240 miljoonan euron lakisääteinen vakuutus ydinvoimalaonnettomuuden aiheuttamien vahinkojen kattamiseksi. Vastaavanlaisia vakuutuksia on käytössä myös niissä ydinvoimayhtiöissä, joissa Fortum on vähemmistöosakkaana.
Sähkön- ja lämmöntuotannossa ja sähkönjakelussa käytetään, säilytetään ja kuljetetaan aineita ja materiaaleja, jotka ovat ympäristölle haitallisia varomattomasti käsiteltynä. Tästä syystä tuotantoon ja toimitusketjuun liittyvien riskien hallinnassa kiinnitetään erityisesti huomiota kestävän kehityksen ja yrityksiltä edellytettävän vastuullisen toiminnan vaatimuksiin. Laitosten käyttö ja huolto altistavat henkilöstön potentiaalisille turvallisuusriskeille. Ympäristö-, terveys- ja turvallisuusriskejä arvioidaan säännöllisesti sisäisin ja ulkoisin tarkastuksin ja riskikartoituksin, ja korjaavia ja ehkäiseviä toimia käynnistetään tarvittaessa. Investointeihin liittyviä ympäristö-, terveys- ja turvallisuusriskejä (EHS) arvioidaan järjestelmällisesti Fortumin investointien arviointi- ja hyväksymismenettelyn mukaisesti.
Tietoturvariskien valvonta on keskitetty konsernin turvallisuus- ja IT-yksikköön. Liiketoiminta- ja palveluyksiköt vastaavat liiketoimintakohtaisten riskien hallinnasta. Konsernipolitiikassa määritellään ohjeet ja menettelytavat riskien vähentämiseksi sekä tietotekniikkaan ja muihin tietoturvakysymyksiin liittyvien tapausten hallitsemiseksi. Päätavoite on varmistaa tietojärjestelmien hyvä käytettävyys ja nopea käyttöön palauttaminen ongelmatilanteissa.
Fortum Oyj:n osake on ollut listattuna NASDAQ OMX Helsinki Oy:n pörssissä 18 joulukuuta 1998 lähtien. Kaupankäyntitunnus on FUM1V. Fortum Oyj:n osakkeet kuuluvat Suomen Arvopaperikeskus Oy:n (nimi vaihtunut 2.2.2009 Euroclear Finland Oy:ksi) ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään. Suomen Arvopaperikeskus Oy myös ylläpitää Fortumin virallista osakerekisteriä.
| euroa | 2008 | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|
| Tulos/osake | 1,74 | 1,74 | 1,22 |
| Kassavirta/osake | 2,26 | 1,88 | 1,31 |
| Oma pääoma/osake | 8,96 | 9,43 | 8,91 |
| Osinko/osake | 1,00 1) | 1,35 | 1,26 |
| Osinko/osakekohtainen tulos, % | 57,5 1) | 77,6 | 103,3 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 6,6 1) | 4,4 | 5,8 |
1) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle 7.4.2009.
Kaikki osakekohtaiset tunnusluvut vuosilta 1998–2008 löytyvät sivulta 171.
Fortumin osakkeen suhteellinen kehitys on viitenä viimeisenä vuotena ollut parempaa kuin eurooppalaisen verrokkiryhmän. Fortumin osakkeen arvo on kohonnut noin 135 % viidessä vuodessa. Samaan aikaan eurooppalaisten sähköyhtiöiden indeksi (DJ European Utilities) on kohonnut 18 % ja OMX Helsinki Cap yleisindeksi on laskenut 48 %.
Vuoden 2008 aikana Fortumin osakekurssi aleni noin 51 %, kun samaan aikaan eurooppalaisten sähköyhtiöiden indeksi aleni noin 38 % ja OMX Helsinki Cap yleisindeksi noin 50 %.
Vuonna 2008 osakevaihto oli yhteensä 628,2 miljoonaa osaketta (2007: 787,4) arvoltaan 15 571 miljoonaa euroa. Fortumin markkina-arvo vuoden viimeisen päivän päätöskurssin mukaan laskettuna oli 13 519 miljoonaa euroa. Fortumin osakkeen korkein hinta NASDAQ OMX Helsingissä vuonna 2008 oli 33,00 euroa, alin 12,77 euroa ja keskihinta 24,76 euroa. Vuoden viimeisen päivän päätöskurssi oli 15,23 euroa (2007: 30,81).
Fortum (Neste Oilin eriyttäminen huomioitu) DJ European Utilities OMX Helsinki Cap
mrd. euroa
Osakkeen hinta, euroa (kuukausikeskiarvo) Vaihdettuja osakkeita/päivä (kuukausikeskiarvo)
Fortum on jatkanut rakenteellista ja operatiivista kehitystä strategiansa mukaisesti. Vuodesta 2000 alkaen Fortum on tehnyt yrityshankintoja 11 miljardilla eurolla ja myynyt omaisuutta 7 miljardilla eurolla. Vuodesta 2000 alkaen osakekurssi on noussut noin 320 %.
Fortum (Neste Oilin eriyttäminen huomioitu)
OMX Helsinki Cap
DJ European Utilities
Fortum Oyj:llä on yksi osakesarja. Vuoden 2008 lopussa osakkeita oli laskettu liikkeelle kaikkiaan 887 638 080 kappaletta. Osakkeen nimellisarvo on 3,40 euroa osakkeelta. Osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Kaikki osakkeet oikeuttavat samansuuruiseen osinkoon. Vuoden 2008 lopussa Fortum Oyj:n kokonaan maksettu ja kaupparekisteriin rekisteröity osakepääoma oli 3 043 707 472,00 euroa.
Fortumin osakepääoma kasvoi yhteensä 3 247 074,80 eurolla (2007: 17 678 000,80). Vuonna 2008 kaupparekisteriin vietiin yhteensä 955 022 (2007: 5 199 412) optioohjelmien mukaisilla optio-oikeuksilla merkittyä osaketta. Optio-ohjelmien mukaisesti merkittäviksi tarjotut ja vuoden lopussa merkitsemättömät osakkeet oikeuttavat enintään 0,1 %:n osuuteen (728 965 osaketta) Fortumin vuoden 2008 lopun osakepääomasta ja äänioikeudesta.
Rekisteröity osakepääoma ylittää liikkeellelaskettujen osakkeiden kokonaisnimellisarvon johtuen yhtiön omien osakkeiden mitätöimisestä vuosina 2006 ja 2007 (yhteensä 7 570 000 osaketta). Osakkeiden mitätöinti ei ole pienentänyt osakepääomaa.
| Osakkeiden lukumäärä | Osakepääoma, euroa | |
|---|---|---|
| Yhtiön perustaminen 7.2.1998 | 500 000 | 1 681 879 |
| Uusmerkintä vuonna 1998 | 782 282 635 | 2 631 409 886 |
| Henkilöstöanti vuonna 1998 | 2 000 000 | 6 727 517 |
| 31.12.1998 | 784 782 635 | 2 639 819 282 |
| 31.12.1999 | 784 782 635 | 2 639 819 282 |
| Rahastoanti vuonna 2000 | - | 28 441 677 |
| Uusmerkintä vuonna 2000 | 60 825 940 | 206 808 196 |
| 31.12.2000 | 845 608 575 | 2 875 069 155 |
| 31.12.2001 | 845 608 575 | 2 875 069 155 |
| Merkinnät vuonna 2002 | ||
| - merkitty henkilöstön optiolainan 1999 perusteella | 148 380 | 504 492 |
| - merkitty johdon optiojärjestelyn 1999 perusteella | 3 000 | 10 200 |
| 31.12.2002 | 845 759 955 | 2 875 583 847 |
| Merkinnät vuonna 2003 | ||
| - merkitty henkilöstön optiolainan 1999 perusteella | 159 520 | 542 368 |
| - merkitty johdon optiojärjestelyn 1999 perusteella | 2 913 000 | 9 904 200 |
| 31.12.2003 | 848 832 475 | 2 886 030 415 |
| Merkinnät vuonna 2004 | ||
| - merkitty henkilöstön optiolainan 1999 perusteella | 4 560 730 | 15 506 482 |
| - merkitty johdon optiojärjestelyn 1999 perusteella | 7 154 000 | 24 323 600 |
| - merkitty optio-ohjelman 2002A perusteella | 6 536 700 | 22 224 780 |
| 31.12.2004 | 867 083 905 | 2 948 085 277 |
| Osakkeiden lukumäärä | Osakepääoma, euroa | |
|---|---|---|
| Merkinnät vuonna 2005 | ||
| - merkitty henkilöstön optiolainan 1999 perusteella | 1 284 370 | 4 366 858 |
| - merkitty johdon optiojärjestelyn 1999 perusteella | 1 698 000 | 5 773 200 |
| - merkitty optio-ohjelman 2001A perusteella | 1 636 350 | 5 563 590 |
| - merkitty optio-ohjelman 2002A perusteella | 3 591 400 | 12 210 760 |
| 31.12.2005 | 875 294 025 | 2 975 999 685 |
| Merkinnät vuonna 2006 | ||
| - merkitty optio-ohjelman 2001A perusteella | 3 026 200 | 10 289 080 |
| - merkitty optio-ohjelman 2001B perusteella | 5 360 133 | 18 224 452 |
| - merkitty optio-ohjelman 2002A perusteella | 516 800 | 1 757 120 |
| - merkitty optio-ohjelman 2002B perusteella | 4 856 488 | 16 512 059 |
| Mitätöidyt omat osakkeet | –1 660 000 | - |
| 31.12.2006 | 887 393 646 | 3 022 782 396 |
| Merkinnät vuonna 2007 | ||
| - merkitty optio-ohjelman 2001A perusteella | 274 920 | 934 728 |
| - merkitty optio-ohjelman 2001B perusteella | 1 339 867 | 4 555 548 |
| - merkitty optio-ohjelman 2002A perusteella | 122 100 | 415 140 |
| - merkitty optio-ohjelman 2002B perusteella | 3 462 525 | 11 772 585 |
| Mitätöidyt omat osakkeet | –5 910 000 | - |
| 31.12.2007 | 886 683 058 | 3 040 460 397 |
| Merkinnät vuonna 2008 | ||
| - merkitty optio-ohjelman 2002B perusteella | 955 022 | 3 247 075 |
| 31.12.2008 | 887 638 080 | 3 043 707 472 |
Vuoden alussa Suomen valtion omistusosuus Fortumista oli 50,86 %. Vuoden 2008 osakemäärän muutosten jälkeen, osakepääoman korotukset osakerekisteriin merkityillä henkilöstön optioilla ja osakemäärän vähentyminen mitätöidyillä ostetuilla omilla osakkeilla, Suomen Valtio omisti 50,80 % Fortumista vuoden lopussa. Suomen Eduskunta on valtuuttanut Hallituksen vähentämään Suomen Valtion omistusta Fortumissa siten, että omistus ei laske alle 50,1 % osakepääomasta ja äänivallasta.
Hallintarekisteröityjen ja suorien ulkomaisten osakkeenomistajien osuus oli 35,2 % (2007: 35,8 %).
| Osakkeenomistaja | Osakkeiden lukumäärä | Osuus % |
|---|---|---|
| Suomen valtio | 450 932 988 | 50,80 |
| Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 15 426 693 | 1,74 |
| Kansaneläkelaitos (KELA) | 7 195 896 | 0,81 |
| Kurikan kaupunki | 6 203 500 | 0,70 |
| Keskinäinen Vakuutusyhtiö Varma | 6 150 000 | 0,69 |
| Valtion eläkerahasto | 4 950 000 | 0,56 |
| OP-Delta sijoitusrahasto | 2 679 649 | 0,30 |
| Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö | 2 038 911 | 0,23 |
| Svenska Handelsbanken, Suomi | 1 635 780 | 0,19 |
| Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola | 1 361 176 | 0,15 |
| Hallintarekisteröidyt yhteensä | 309 067 701 | 34,82 |
| Muut osakkeenomistajat yhteensä | 79 995 786 | 9,01 |
| Osakkeiden lukumäärä yhteensä | 887 638 080 | 100,00 |
| Osakasryhmän mukaan % osakkeiden lukumäärästä |
||
|---|---|---|
| Suomalaiset osakkeenomistajat | ||
| Liikeyritykset | 0,7 | |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 1,6 | |
| Julkisyhteisöt | 56,4 | |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 1,1 | |
| Kotitaloudet | 5,0 | |
| Ulkomaiset osakkeenomistajat | 35,2 | |
| Yhteensä | 100,0 |
| Osakkeita | Osakkeen omistajien lukumäärä |
% osakkeen omistajista |
Osakkeiden lukumäärä |
% osakkeiden lukumäärästä |
|---|---|---|---|---|
| 1–100 | 10 510 | 17,70 | 632 594 | 0,07 |
| 101–500 | 24 917 | 41,96 | 6 639 946 | 0,75 |
| 501–1 000 | 12 996 | 21,88 | 8 929 116 | 1,01 |
| 1 001–10 000 | 10 341 | 17,41 | 25 826 634 | 2,91 |
| 10 001–100 000 | 539 | 0,91 | 13 252 231 | 1,49 |
| 100 001–1 000 000 | 72 | 0,12 | 21 351 942 | 2,40 |
| 1 000 001–10 000 000 | 11 | 0,02 | 35 500 499 | 4,00 |
| yli 10 000 000 | 2 | 0,00 | 466 359 681 | 52,54 |
| 59 388 | 100,00 | 578 492 643 | 65,17 | |
| Rekisteröimättömät/selvittämättä olleet kaupat 31.12.2008 |
77 736 | 0,01 | ||
| Hallintarekisteröidyt osakkeet | 309 067 701 | 34,82 | ||
| Yhteensä | 887 638 080 | 100,00 |
Vuoden 2008 lopussa toimitusjohtaja ja muut Fortumin johtoryhmän jäsenet omistivat 354 238 osaketta (2007: 317 030) edustaen alle 0,04 % yhtiön osakkeista.
Täydellinen kuvaus Fortumin osakekannustimista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 29 Henkilöstön vuosipalkkiojärjestelmä, henkilöstörahasto ja kannustinohjelmat missä on lisäksi tietoja toimitusjohtajan ja muiden Fortumin johtoryhmän osakeomistuksista ja kannustinohjelmista sivulla 153.
Hallituksella ei ole tällä hetkellä yhtiökokouksen myöntämiä käyttämättömiä valtuuksia vaihtovelkakirjojen tai optiolainojen liikkeellelaskemiseksi tai uusien osakkeiden liikkeellelaskemiseksi. Hallituksella on Fortum Oyj:n 1.4.2008 pidetyn yhtiökokouksen valtuutus yhtiön omien osakkeiden takaisinostoon. Valtuutus koskee 300 miljoonaa euroa tai 15 miljoonaa osaketta ja on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen. Mahdollisesti ostettavat omat osakkeet tullaan mitätöimään Fortumin hallituksen erillisellä päätöksellä.
Lisätietoja omien osakkeiden takaisinostoista, katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 27.1 Omat osakkeet sivulla 152.
Fortumin osinkopolitiikan mukaisesti yhtiö pyrkii maksamaan osinkoa keskimäärin 50 % – 60 % tuloksestaan.
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2008 olivat 3 742 miljoonaa euroa. Tilikauden päättymisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia.
Fortum Oyj:n hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että Fortum Oyj jakaa vuodelta 2008 osinkoa 1,00 euroa osaketta kohti eli 4.2.2009 rekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärän perusteella yhteensä 888 miljoonaa euroa. Yhtiökokous pidetään 7.4.2009 kello 14.00 alkaen Kaapelitehtaalla Helsingissä.
1) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle huhtikuulle 2009.
Fortumin sijoittajasuhdetoiminta kattaa osake- ja korkomarkkinat ja sen tavoitteena on varmistaa yhtiön osakkeiden täysi ja käypä arvostus, pääsy rahoituslähteisiin sekä joukkovelkakirjojen vakaa hinnoittelu. Pääasiassa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa olevia sijoittajia ja analyytikkoja tavataan säännöllisesti.
Vuonna 2008 Fortum järjesti lähes 200 yksityis- ja ryhmätapaamista ammattimaisten osakesijoittajien kanssa sekä ylläpiti jatkuvaa yhteyttä investointipankkien ja arvopaperinvälitysliikkeiden osakeanalyytikkoihin. Lisäksi sijoitusalan edustajille järjestettiin voimalaitosvierailuja. Vuoden aikana sijoittajasuhdetoiminnon edustajat ja ylin johto pitivät noin 15 esitelmää sijoittajakonferensseissa, joita järjestettiin Skandinaviassa, Isossa-Britanniassa ja Pohjois-Amerikassa.
Eräs vuoden tärkeimmistä sijoittajasuhdetapahtumista on pääomamarkkinapäivä. Vuonna 2008 se järjestettiin lokakuussa. Tapahtumaan osallistui noin sata osake- ja korkomarkkinoiden osapuolten edustajaa, kuten salkunhoitajia, analyytikkoja ja institutionaalisia osakkeenomistajia.
| milj. euroa | Liite | 2008 | 2007 | milj. euroa | 2008 | 2007 | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 5 | 5 636 | 4 479 | Vertailukelpoinen liikevoitto | 1 845 | 1 564 | ||
| Muut tuotot | 9 | 230 | 393 | Kertaluonteiset erät | 85 | 250 1) | ||
| Tulevaisuuden rahavirtoja suojaavien johdannaisten käyvänarvon muutokset | 52 | 16 | ||||||
| Materiaalit ja palvelut | 10 | –2 117 | –1 572 | Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu | –19 | 17 | ||
| Henkilöstökulut | 12 | –587 | –495 | Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | 33 | 33 | ||
| Poistot ja arvonalentumiset | 5, 13 | –515 | –451 | Liikevoitto | 1 963 | 1 847 | ||
| Muut kulut | 11 | –684 | –507 | 1) Vuonna 2007 kertaluonteiset erät sisältävät 232 milj.euron voiton Lenenergon osakkeiden myynnistä. | ||||
| Liikevoitto | 5 | 1 963 | 1 847 | |||||
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta | 5, 21 | 126 | 241 | Vuonna 2007 180 milj.euron voitto Hafslundin myymistä REC:n osakkeista. | ||||
| Korkokulut | 14 | –351 | –220 | |||||
| Korkotuotot | 14 | 143 | 76 | |||||
| Johdannaisten käypien arvojen muutokset | 6, 14 | –11 | 7 | |||||
| Muut rahoituserät - netto | 14 | –20 | –17 | |||||
| Rahoitustuotot ja -kulut | 14 | –239 | –154 | Keskimääräisen nettovelan kasvu ja bruttovelkojen (mukaan lukien johdan naiset) keskimääräinen vuosikorko 5,3 % (4,3 %). |
||||
| Voitto ennen veroja | 1 850 | 1 934 | ||||||
| Tuloverot | 15 | –254 | –326 | kantojen alentamisesta Ruotsissa ja Venäjällä. | Vuonna 2008 kertaluonteinen positiivinen vaikutus, 113 milj.euroa, tulovero | |||
| Tilikauden voitto | 1 596 | 1 608 | ||||||
| Jakautuminen: | ||||||||
| Emoyhtiön omistajille | 1 542 | 1 552 | Liikevaihto segmenteittäin | Liikevaihto kohdemaittain | ||||
| Vähemmistölle | 54 | 56 | % | % | ||||
| 1 596 | 1 608 | Muut 1 | ||||||
| Venäjä 7 | Muut maat 4 | |||||||
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta konsernin voitosta laskettu osakekohtainen tulos (euroa per osake) |
16 | Sähkön | Norja 10 Puola 3 |
Suomi 28 | ||||
| Laimentamaton | 1,74 | 1,74 | Markets 25 | tuotanto 38 | Venäjä 9 | |||
| Laimennettu | 1,74 | 1,74 |
Ruotsi 46
Lämpö 19
Sähkönsiirto 10
| milj. euroa | Liite | 31.12.2008 | 31.12.2007 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 19 | 395 | 85 |
| Rakennukset, koneet ja kalusto | 20 | 12 138 | 11 343 |
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä | 21 | 2 112 | 2 853 |
| Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 35 | 566 | 516 |
| Muut pitkäaikaiset sijoitukset | 22 | 117 | 99 |
| Laskennalliset verosaamiset | 32 | 2 | 3 |
| Johdannaisinstrumentit | 3 | 445 | 153 |
| Pitkäaikaiset korolliset saamiset | 23 | 742 | 736 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 16 517 | 15 788 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 24 | 444 | 285 |
| Johdannaisinstrumentit | 3 | 761 | 140 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 25 | 1 235 | 1 034 |
| Pankkitalletukset | 588 | - | |
| Rahat ja pankkisaamiset | 733 | 427 | |
| Likvidit varat | 26 | 1 321 | 427 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 3 761 | 1 886 | |
| Varat yhteensä | 20 278 | 17 674 |
| milj. euroa | Liite | 31.12.2008 | 31.12.2007 |
|---|---|---|---|
| OMA PÄÄOMA | |||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 27 | 3 044 | 3 040 |
| Muu sidottu oma pääoma | 90 | 78 | |
| Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot | 28 | 525 | 715 |
| Kertyneet voittovarat | 4 295 | 4 526 | |
| Yhteensä | 7 954 | 8 359 | |
| Vähemmistöosuus | 30 | 457 | 292 |
| Oma pääoma yhteensä | 8 411 | 8 651 | |
| VELAT | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | |||
| Korollinen pitkäaikainen vieras pääoma | 31 | 6 520 | 4 288 |
| Johdannaisinstrumentit | 3 | 120 | 139 |
| Laskennalliset verovelat | 32 | 1 851 | 1 687 |
| Ydinvoimaan liittyvät varaukset | 35 | 566 | 516 |
| Eläkevaraukset ja muut varaukset | 33,34 | 250 | 144 |
| Muu pitkäaikainen vieras pääoma | 36 | 470 | 486 |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 9 777 | 7 260 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | |||
| Korollinen lyhytaikainen vieras pääoma | 31 | 980 | 605 |
| Johdannaisinstrumentit | 3 | 126 | 260 |
| Verovelka | 22 | 29 | |
| Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma | 37 | 962 | 869 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 2 090 | 1 763 | |
| Vieras pääoma yhteensä | 11 867 | 9 023 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 20 278 | 17 674 |
| milj. euroa | Liite | Osake pääoma |
Muu sidottu pääoma |
Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot |
Omat osakkeet | Kertyneet voittovarat |
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus |
Vähemmistö- osuus |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 31.12.2007 | 3 040 | 78 | 715 | - | 4 526 | 8 359 | 292 | 8 651 | |
| Muuntoerot ja muut muutokset | - | 6 | –148 | - | –561 | –703 | –86 | –789 | |
| Kassavirran suojaukset | - | - | 440 | - | - | 440 | - | 440 | |
| Muut käyvän arvon muutokset | - | - | –484 | - | - | –484 | 2 | –482 | |
| Suoraan omaan pääomaan kirjatut erät yhteensä | - | 6 | –192 | - | –561 | –747 | –84 | –831 | |
| Tilikauden voitto | - | - | - | - | 1 542 | 1 542 | 54 | 1 596 | |
| Kaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä | - | 6 | –192 | - | 981 | 795 | –30 | 765 | |
| Käytetyt optio-oikeudet | 27 | 4 | - | - | - | - | 4 | - | 4 |
| Osingonjako | 17 | - | - | - | - | –1 198 | –1 198 | - | –1 198 |
| Muutokset sidotun ja vapaan oman pääoman välillä | - | 6 | - | - | –6 | 0 | - | 0 | |
| Vähemmistöosuuden muutos yrityshankintojen yhteydessä | 7 | - | - | 2 | - | –8 | –6 | 195 | 189 |
| Oma pääoma 31.12.2008 | 3 044 | 90 | 525 | - | 4 295 | 7 954 | 457 | 8 411 | |
| Oma pääoma 31.12.2006 | 3 023 | 74 | 511 | - | 4 300 | 7 908 | 253 | 8 161 | |
| Muuntoerot ja muut muutokset | - | - | 10 | - | –25 | –15 | –11 | –26 | |
| Kassavirran suojaukset | - | - | –168 | - | - | –168 | –2 | –170 | |
| Muut käyvän arvon muutokset | - | - | 362 | - | - | 362 | - | 362 | |
| Suoraan omaan pääomaan kirjatut erät yhteensä | - | - | 204 | - | –25 | 179 | –13 | 166 | |
| Tilikauden voitto | - | - | - | - | 1 552 | 1 552 | 56 | 1 608 | |
| Kaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä | - | - | 204 | - | 1 527 | 1 731 | 43 | 1 774 | |
| Käytetyt optio-oikeudet | 27 | 17 | - | - | - | - | 17 | - | 17 |
| Omien osakkeiden ostot | 27 | - | - | - | –175 | - | –175 | - | –175 |
| Omien osakkeiden mitätöinti | 27 | - | - | - | 175 | –175 | 0 | - | 0 |
| Osingonjako | 17 | - | - | - | - | –1 122 | –1 122 | - | –1 122 |
| Muutokset sidotun ja vapaan oman pääoman välillä | - | 4 | - | - | –4 | 0 | - | 0 | |
| Vähemmistöosuuden muutos yrityshankintojen yhteydessä | 7 | - | - | - | - | - | 0 | –4 | –4 |
| Oma pääoma 31.12.2007 | 3 040 | 78 | 715 | - | 4 526 | 8 359 | 292 | 8 651 | |
Valuuttakurssien heikkeneminen, lähinnä RUB, SEK ja NOK, vaikuttaa emoyhtiön omistajille kuuluvaan osuuteen omasta pääomasta muuntoerojen kautta –703 miljoonaa euroa. Osa tästä muuntoerosta syntyy kun Hafslundin omistamat NOK määräiset RECin osakkeet arvostetaan käypään arvoon, tämä vaikutus –148 miljoonaa euroa näytetään käyvän arvon rahastossa ja muissa rahastoissa.
Kassavirtasuojausten käyvän arvon muutokset 440 miljoonaa euroa, jotka liittyvät lähinnä sähkön hinnan suojaamiseen, vaikuttavat emoyhtiön omistajille kuuluvaan osuuteen omasta pääomasta. Kun sähkön hinta on alempi kuin suojaushinta, vaikutus omaan pääomaan on positiivinen.
Lisätietoa liitteessä 28 Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot sivulla 152.
Muut käyvän arvon muutokset vuoden 2008 aikana –484 miljoonaa euroa liittyvät lähinnä muutoksiin Hafslundin RECin osakkeiden hinnassa ilman kurssierovaikutusta. Katso myös liite 21 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin sivulla 147.
Olennaisin muutos oman pääoman vähemmistöosuuksissa on –86 miljoonan euron muuntoero, joka johtuu RUB- ja SEK-valuuttojen muutoksista. Lisäksi TGC-10:n hankinta erässä muutokset yrityshankintojen yhteydessä on lisännyt vähemmistöosuuksien määrää.
1) Ulkomaisiin tytäryhtiöihin liittyvä muuntoero lasketaan käyttäen tuloslaskelman osalta keskikurssia ja taseen osalta tilinpäätöspäivän kurssia. Kurssiero, joka syntyy muunnosta euroiksi, kirjataan omaan pääomaan. Lisätietoja käytetyistä kurssieroista katso liite 8 Valuuttakurssit sivulla 137.
| milj. euroa | Liite | 2008 | 2007 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan kassavirta | |||
| Kauden voitto | 1 596 | 1 608 | |
| Oikaisuerät: | |||
| Verot | 254 | 326 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 239 | 154 | |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta | –126 | –241 | |
| Poistot ja arvonalentumiset | 515 | 451 | |
| Liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia | 2 478 | 2 298 | |
| Muut tuotot ja kulut joihin ei liity maksua | –275 | –286 | |
| Saadut korot | 135 | 75 | |
| Maksetut korot | –352 | –271 | |
| Saadut osingot | 51 | 179 | |
| Muut rahoituserät ja toteutuneet kurssierot | 399 | 7 | |
| Maksetut välittömät verot | –332 | –383 | |
| Kassavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 2 104 | 1 619 | |
| Lisäykset lyhytaikaisiin korottomiin liikesaamisiin | –48 | –11 | |
| Lisäykset/vähennykset vaihto-omaisuuteen | –132 | 40 | |
| Lisäykset lyhytaikaisiin korottomiin velkoihin | 78 | 22 | |
| Käyttöpääoman muutos | –102 | 51 | |
| Liiketoiminnan kassavirta yhteensä | 2 002 | 1 670 | |
| Investointien kassavirta | |||
| Investoinnit käyttöomaisuuteen 1) | 5,19,20 | –1 018 | –592 |
| Ostetut tytäryhtiöosakkeet pl. ostettujen yhtiöiden rahavarat | 7 | –1 210 | –10 |
| Ostetut osakkuusyhtiöosakkeet 2) | 21 | –32 | –271 |
| Muiden osakkeiden ostot | –1 | –4 | |
| Käyttöomaisuuden myynnit | 37 | 14 | |
| Myydyt tytäryhtiöosakkeet pl. myytyjen yhtiöiden rahavarat | 7 | 44 | - |
| Myydyt osakkuusyhtiöosakkeet | 21 | 34 | 304 |
| Muiden osakkeiden myynnit | 0 | 29 | |
| Muiden sijoitusten muutos | –136 | –79 | |
| Investointien kassavirta yhteensä | –2 282 | –609 | |
| Kassavirta ennen rahoitusta | –280 | 1 061 |
| milj. euroa | Liite | 2008 | 2007 |
|---|---|---|---|
| Rahoituksen kassavirta | |||
| Pitkäaikaisten velkojen nostot | 5 550 | 942 | |
| Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset | –3 479 | –417 | |
| Lyhytaikaisten velkojen muutos | 551 | –37 | |
| Osakepääoman korotus liittyen optioiden käyttöön | 27 | 4 | 17 |
| Osingonjako emoyhtiön osakkeenomistajille | 17 | –1 198 | –1 122 |
| Omien osakkeiden ostot | 27 | - | –175 |
| Muut rahoituserät | –108 | 1 | |
| Rahoituksen kassavirta yhteensä | 1 320 | –791 | |
| Laskelman mukainen likvidien varojen muutos | 1 040 | 270 | |
| Likvidit varat 1.1. | 427 | 157 | |
| Likvidien varojen kurssimuutokset | –146 | - | |
| Likvidit varat 31.12. | 26 | 1 321 | 427 |
1) Maksamattomat investoinnit eivät sisälly käyttöomaisuusinvestointeihin. Aktivoidut korkokulut sisältyvät maksettuihin korkokuluihin.
2) Ostetut tytäryhtiöosakkeet sisältävät osakeannin sekä muut pääomalisäykset.
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Nettovelka 1.1. | 4 466 | 4 345 |
| Muuntoerot | –203 | –73 |
| Käyttökate | 2 478 | 2 298 |
| Maksetut rahoituskulut, verot ja muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua | –374 | –679 |
| Käyttöpääoman muutokset | –102 | 51 |
| Käyttöomaisuusinvestoinnit | –1 018 | –592 |
| Yrityshankinnat | –1 243 | –285 |
| Yritysmyynnit | 115 | 347 |
| Muutos korollisissa saamisissa | –136 | –79 |
| Osingot ja omien osakkeiden hankinta | –1 198 | –1 297 |
| Muut rahoitustoiminnot | –103 | 18 |
| Nettokassavirta (– nettovelan kasvu) | –1 581 | –218 |
| Lainat hankituissa yhtiöissä | 272 | 7 |
| Joukkovelkakirjojen käypien arvojen muutos ja arvostukset jaksotettuun hankintamenoon |
63 | –31 |
| Nettovelka 31.12. | 6 179 | 4 466 |
Fortum Oyj (jäljempänä "Yhtiö") on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Espoo, Suomi. Yhtiö noteerataan Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä.
Fortum Oyj tytäryhtiöineen (yhdessä Fortum-konserni) on johtava energiayhtiö, joka keskittyy liiketoiminnoissaan Pohjoismaihin, Venäjään ja muuhun Itämeren alueeseen. Fortumin liiketoimintaan kuuluvat sähkön ja lämmön tuotanto, myynti ja jakelu, voimalaitosten käyttö- ja kunnossapitopalvelut sekä energiaan liittyvät muut palvelut.
Fortumin kilpailukyky sähkö- ja lämpöliiketoiminnassa perustuu yhteispohjoismaiseen toimintamalliin, jolle on ominaista tehokas toiminta ja laaja asiakaskanta.
Fortum Oyj:n hallitus on hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi 4.2.2009.
Fortum-konsernin konsernitilinpäätös on laadittu EU:n yhteisössä sovellettaviksi hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards (IFRS) / International Accounting Standards (IAS)) mukaisesti.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, lukuun ottamatta tiettyjä rahoitusinstrumentteja, jotka arvostetaan käypään arvoon.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää tiettyjen merkittävien kirjanpidollisten arvioiden tekemistä ja johdon harkintaa konsernin tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Niitä tilinpäätöksen osa-alueita, jotka ovat tavanomaista monimutkaisempia tai joiden osalta on käytetty tavanomaista suuremmassa määrin harkintaa, tai joihin liittyvät olettamukset ja arviot ovat konsernitilinpäätöksen kannalta merkittäviä, on esitetty liitetiedossa 2 Kriittiset tilinpäätöstä koskevat arviot.
31.12.2008 päättyneellä tilikaudella Fortum aloitti seuraavien muutettujen standardien sekä käytössä olevien standardien tulkintojen soveltamisen:
Muutokset standardeihin IAS 39 · Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen sekä IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (voimassa 1.7.2008 lähtien). IAS 39:n muutokset antavat mahdollisuuden luokitella uudelleen tiettyjä muita rahoitusvaroja kuin johdannaisvaroja kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien rahoitusvarojen ryhmästä poikkeustilanteessa sekä tiettyjä lainat ja muut saamiset -ryhmään kuuluvia rahoitusvaroja kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien tai myytävissä olevien rahoitusvarojen ryhmästä, jos yhteisöllä on aikomus ja kyky pitää omaisuuserä hallussaan ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa tai eräpäivään asti. IFRS 7:n muutokset edellyttävät laajoja liitetietoja edellä kuvatun kaltaisissa tilanteissa uudelleenluokitelluista rahoitusvaroista. Muutoksilla ei ole ollut vaikutusta Fortum-konsernin taloudelliseen asemaan tai tulokseen, sillä rahoitusvaroja ei ole luokiteltu uudelleen.
IFRS 8 · Toimintasegmentit on otettu käyttöön tilikaudella 2008. Standardi edellyttää "johdon lähestymistavan" soveltamista, jolloin esitettävät segmenttitiedot perustuvat johdolle toimitettuun yhteisön sisäiseen raportointiin. Venäläisen yhtiön TGC-10:n hankinnan jälkeen Fortum perusti uuden Venäjä-segmentin. Tämä tarkoittaa sitä, että uusi segmenttirakenne muodostuu yhdestä maantieteellisen alueen perusteella määritellystä segmentistä sekä liiketoiminta-alueittain määritellyistä segmenteistä. IFRS 8 koskee tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja ja siten sillä ei ole vaikutusta konsernin tulokseen tai taloudelliseen asemaan.
IAS 23 (uudistettu) · Vieraan pääoman menot (voimassa 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi edellyttää, että ehdot täyttävän hyödykkeen hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot. Standardiin aiemmin sisältynyt vaihtoehto kirjata vieraan pääoman menot kuluksi on poistettu. Uudistetun standardin käyttöönotto aiheuttaa Fortum-konsernissa konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteiden tarkennuksia vieraan pääoman menojen aktivoinnin osalta. Fortum soveltaa uudistettua standardia niihin ehdot täyttäviin hyödykkeisiin, joihin liittyvien vieraan pääoman menojen aktivointi alkaa standardin voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. Standardi on hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
olevan vaikutusta Fortumin tilinpäätökseen. Standardimuutos on hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
Toukokuussa 2008 julkistettiin IFRS-normiston vuosittaiset muutokset, joiden pää- · asiallisena tarkoituksena on poistaa standardien väliset epäjohdonmukaisuudet sekä selventää standardien sanamuotoja. Jokaisella standardilla on omat siirtymäsäännöksensä. Muutoksilla ei odoteta olevan vaikutusta Fortumin tilinpäätökseen. Standardimuutokset on hyväksytty sovellettaviksi EU:ssa.
Seuraavilla standardimuutoksilla ja tulkinnoilla ei ole merkitystä Fortumin toimintojen kannalta:
Omaisuuserä tai velka luokitellaan lyhytaikaiseksi omaisuuseräksi tai velaksi silloin, kun sitä pidetään ensisijaisesti kaupallisessa tarkoituksessa tai kun se odotetaan realisoitavan 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä. Rahavarat luokitellaan lyhytaikaisiksi varoiksi.
Kaikki muut varat ja velat luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi ja veloiksi.
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Fortum Oyj:n ja kaikki ne yhtiöt, joissa Fortum Oyj:lla on välittömästi tai välillisesti yhteensä yli 50 %:n osuus osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin oikeus määrätä yhteisön tai liiketoiminnan talouden ja toiminnan periaatteista.
Fortum Oyj:n tytäryhtiöt on esitetty liitetiedossa 45 Tytäryhtiöt segmenteittäin 31.12.2008.
Fortum muodostettiin vuonna 1998 käyttämällä yhdistelmä- eli pooling-menetelmää Fortum Power and Heat Oy:n sekä Fortum Oil and Gas Oy:n yhdistelemiseksi konsernitilinpäätökseen. (Näistä jälkimmäinen jakautui Fortum Oil Oy:ksi ja Fortum Heat and Gas Oy:ksi 1.5.2004). Vuonna 2005 Fortum Oil Oy eriytettiin Fortumista jakamalla 85 % yhtiön osakkeista Fortumin osakkeenomistajille ja myymällä loput 15 % osakkeista. Pooling-menetelmän käyttö tarkoittaa sitä, että Fortum Power and Heat Oy:n ja Fortum Heat and Gas Oy:n hankintamenot on eliminoitu näiden yhtiöiden osakepääomia vastaan. Tästä syntyvä eliminointiero on kirjattu oman pääoman vähennykseksi.
Fortum-konsernin tilinpäätökset on yhdistelty hankintamenomenetelmällä. Hankintamenoksi muodostuu hankintahetken käypiin arvoihin arvostettujen vastikkeeksi annettujen varojen ja syntyneiden tai vastuulle otettujen velkojen sekä hankinnasta välittömästi johtuneiden menojen yhteissumma. Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut, yksilöitävissä olevat varat ja velat arvostetaan alun perin hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin, riippumatta mahdollisen vähemmistöosuuden suuruudesta. Se määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankittujen yksilöitävissä olevien nettovarojen käyvästä arvosta, kirjataan liikearvoksi. Jos hankintameno on pienempi kuin hankitun tytäryhtiön nettovarojen käypä arvo, tämä erotus kirjataan suoraan tuloslaskelmaan.
Tytäryhtiöt yhdistellään täysimääräisesti konsernitilinpäätökseen siitä päivästä lähtien, jolloin määräysvalta siirtyy konsernille ja yhdistely päättyy sinä päivänä, kun määräysvalta lakkaa.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä konsernin sisäisistä liiketapahtumista syntyneet realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma osoita, että siirretyn omaisuuserän arvo on alentunut. Tytäryritysten tilinpäätösten laadintaperiaatteita on tarvittaessa muutettu konsernin laadintaperiaatteiden mukaisiksi, jotta voidaan varmistua niiden yhdenmukaisuudesta konsernin noudattamien laadintaperiaatteiden kanssa.
Osakkuusyrityksiä ovat yhteisöt, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Huomattava vaikutusvalta liittyy yleensä 20 % – 50 % omistusosuuteen äänivallasta. Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa konserni on sopimukseen perustuen sitoutunut jakamaan määräysvallan kyseisen yrityksen taloudellisista ja liiketoiminnallisista periaatteista toisen osapuolen tai toisten osapuolten kanssa. Konsernin sijoitukset osakkuusyrityksiin ja yhteisessä määräysvallassa oleviin yrityksiin käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Osakkuus- tai yhteisyritykseen tehdyn sijoituksen yhteydessä hankitut varat ja vastuulle otetut velat arvostetaan alun perin niiden hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Se määrä, jolla sijoituksen hankintameno ylittää konsernin osuuden hankittujen yksilöitävissä olevien nettovarojen käyvästä arvosta, kirjataan liikearvoksi. Jos hankintameno alittaa tehtyyn osakkuus- tai yhteisyrityssijoitukseen liittyvien nettovarojen käyvän arvon, tämä erotus kirjataan suoraan tuloslaskelmaan.
Konsernin osuus sen osakkuus- tai yhteisyritysten hankinnan jälkeisistä voitoista tai tappioista verojen jälkeen kirjataan tuloslaskelmaan vähennettynä kuluilla, jotka syntyvät varojen ja velkojen käypien arvojen oikaisuista. Sijoituksen kirjanpitoarvoa oikaistaan hankinnan jälkeisillä oman pääoman muutoksilla. Konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyritysten hankinnan jälkeisistä oman pääoman oikaisuista, joita ei ole kirjattu osakkuus- tai yhteisyritysten tuloslaskelmaan, kirjataan suoraan konsernin omaan pääomaan ja sijoituksen kirjanpitoarvon oikaisuksi.
Kun konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tappioista on yhtä suuri tai suurempi kuin sen sijoitus osakkuus- tai yhteisyritykseen, muut vakuudettomat saamiset mukaan lukien, konserni ei kirjaa sijoitusta suurempaa tappiota, ellei konsernilla ole näihin liittyviä velvoitteita tai ellei se ole suorittanut maksuja osakkuus- tai yhteisyrityksen puolesta.
Konsernin ja sen osakkuus- tai yhteisyrityksen välisistä liiketoimista syntyneet realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernin omistusosuuden mukaisesti. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma anna näyttöä siitä, että siirretyn omaisuuserän arvo on alentunut. Osakkuus- tai yhteisyritysten tilinpäätösten laadintaperiaatteita on tarvittaessa muutettu, jotta voidaan varmistua niiden yhdenmukaisuudesta konsernin noudattamien laadintaperiaatteiden kanssa. Jos tietoja ei ole saatavilla, osuus eräiden osakkuus- tai yhteisyritysten voitosta on sisällytetty konsernitilinpäätökseen perustuen edellisen neljännesvuoden tietoihin.
Laadintaperiaatteet, jotka liittyvät Fortumin osakeomistuksiin Hafslund ASA:ssa ja venäläisissä osakkuusyrityksissä, on esitetty liitetiedossa 21 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä sivulla 147.
Fortum esittää segmenttitiedot tavalla, joka on yhtenevä Fortumin hallitukselle ja toimitusjohtajan vetämälle johtoryhmälle tapahtuvan sisäisen raportoinnin kanssa. Fortumin segmentit muodostuvat liiketoiminta-alueittain määritellyistä segmenteistä sekä yhdestä maantieteellisen alueen perusteella määritellystä segmentistä. Konsernin liiketoiminta-alueet jakautuvat seuraaviin raportoitaviin segmentteihin:
Luovutetut toiminnot edustavat erillistä keskeistä liiketoiminta-aluetta, josta on luovuttu tai joka on luokiteltu myytävänä olevaksi. Luovutettuihin toimintoihin liittyvät varat ja velat on voitava selkeästi erottaa muista konsernitilinpäätökseen yhdisteltävistä yksiköistä sekä toiminnallisina että kassavirtaa tuottavina yksikköinä. Lisäksi raportoivalla yksiköllä ei saa olla mitään merkittävää yhteyttä toimintoihin, jotka on luokiteltu luovutetuiksi toiminnoiksi. Luovutettujen toimintojen verojen jälkeinen voitto kaudelta, luovutuksesta syntynyt voitto tai tappio mukaan lukien, esitetään erillisenä eränä tuloslaskelmassa. Luovutettujen toimintojen vaikutus kassavirtaan on joko esitetty erikseen konsernin kassavirtalaskelmassa tai liitetiedoissa.
Pitkäaikaiset varat (tai luovutettavien erien ryhmät), jotka on luokiteltu myytävänä oleviksi omaisuuseriksi, arvostetaan kirjanpitoarvoonsa tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä kertyy pääasiallisesti myynnistä sen sijaan, että se kertyisi omaisuuserien jatkuvasta käytöstä. Näihin luokkiin eivät sisälly käytöstä poistamisen jälkeen romutettavat käyttöomaisuuserät tai sellaiset erät, jotka on tilapäisesti poistettu käytöstä. Arvonalentumistappio (tai myöhemmin syntyvä voitto) vähentää (tai lisää) myytävänä olevien pitkäaikaisten varojen tai luovutettavien ryhmien kirjanpitoarvoa. Näistä omaisuuseristä ei tehdä poistoja. Niihin liittyvät korkokulut tai muut kulut kirjataan samalla tavalla kuin ennen myytävänä olevaksi luokittelemista.
Neste Oil sisältyi Fortum-konserniin 31 maaliskuuta 2005 asti, jolloin Fortumin varsinainen yhtiökokous päätti eriyttää öljyliiketoiminnat jakamalla noin 85 % Neste Oil Oyj:n osakkeista osingonjakona. Loput 15 % osakkeista myytiin sijoittajille huhtikuussa 2005.
Öljyliiketoiminnat on esitetty luovutettuina toimintoina vuosina 2004 ja 2005, katso Tunnusluvut sivuilta 169–170.
Jokaisen konserniyrityksen tilinpäätöksiin sisältyvät erät arvostetaan käyttäen sen taloudellisen ympäristön valuuttaa, jossa yritys pääasiallisesti toimii ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumahetken kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan. Rahoituseriin liittyvät kurssierot kirjataan nettomääräisinä rahoitustuottoihin tai -kuluihin. Suojauslaskennan soveltamisedellytykset täyttävien kassavirran suojausten kurssivoitot ja tappiot kirjataan omaan pääomaan. Myytävissä olevien rahoitusvarojen aiheuttamat kurssierot kirjataan omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon.
Niiden tytäryhtiöiden, joiden toiminta- ja esittämisvaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat ja kassavirrat muunnetaan konsernin esittämisvaluutan määräisiksi käyttämällä kuukauden lopun kurssien perusteella laskettua vuoden keskimääräistä valuuttakurssia. Tytäryhtiöiden taseet muunnetaan euroiksi käyttämällä tilikauden päätöspäivän kurssia. Konsernitilinpäätöksessä kurssierot, jotka syntyvät ulkomaisiin yrityksiin tehtyjen nettosijoitusten sekä lainojen ja muiden tällaisten sijoitusten suojauksiksi määritettyjen valuuttainstrumenttien muuntamisesta, kirjataan omaan pääomaan. Kun ulkomainen tytäryritys myydään, nämä kurssierot kirjataan tulosvaikutteisesti osana myyntivoittoa tai -tappiota. Ulkomaisen yrityksen hankinnasta johtuvaa liikearvoa ja hankinnan yhteydessä tehtäviä käypien arvojen oikaisuja käsitellään ulkomaisen yrityksen varoina ja velkoina ja ne muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. IFRS-standardeihin siirtymähetkellä, eli 1.1.2004 konserni oletti kaikkien ulkomaisista yrityksistä kertyneiden muuntoerojen olevan nolla.
Konsernitilinpäätöksen laadinnassa käytetyt valuuttakurssit on esitetty liitetiedossa 8 Valuuttakurssit sivulla 137.
Konsernin sijoitukset osakkuusyrityksiin käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Niiden osakkuus- ja yhteisyritysten, joiden toiminta- ja esittämisvaluutta ei ole euro, muunnetaan konsernin esittämisvaluutan määräisiksi käyttäen samoja periaatteita kuin tytäryhtiöissä, katso 1.6.3 Konserniyhtiöt.
Myyntituotot määritetään saadun tai saatavan vastikkeen käyvän arvon perusteella tuotteita tai palveluksia luovutettaessa. Myyntituotot esitetään vähennettynä nettohyvityksillä, alennuksilla sekä myyntiin perustuvilla välillisillä veroilla kuten arvonlisäveroilla ja valmistajana suoritetuilla valmisteveroilla. Myyntituotot on kirjattu seuraavasti:
Sähkön, lämmön, kylmäenergian ja sähkönjakelun myyntituotot kirjataan toimituksen perusteella. Kirjatut myyntituotot teollisille ja kaupallisille asiakkaille sekä loppuasiakkaille perustuvat toimitettuihin määriin, mukaan lukien se arvioitu määrä, joka on toimitettu asiakkaille vuoden lopun ja viimeisimmän mittarinluennan välillä.
Fyysiset energian myynti- ja ostosopimukset jaksotetaan suoriteperiaatteella konsernin odotettavissa olevien ostojen, myynnin ja käytön vaatimuksien mukaisesti.
Ruotsissa peritään sähköveroa paikallisten yhtiöiden jälleenmyyjille toimittamasta sähköstä. Vero lasketaan kilowattituntikohtaisen kiinteän verokannan mukaan. Verokanta vaihtelee eri asiakasryhmien mukaan. Tuloslaskelmassa sähkön myyntituotot on esitetty ilman sähköveron osuutta.
1.1.2004 lähtien Fortum on korvannut segmenttien väliset fyysiset sähkönmyyntisopimukset käymällä kauppaa Nord Poolissa. Tuntiperusteiset myynnit ja ostot Nord Poolilta netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai netto-ostaja.
Viranomaiset säätelevät sähkönjakelusta asiakkailta perittäviä hintoja. Sääntelyjärjestelmä vaihtelee maittain. Viranomaisen määrittelemä yli- tai alilaskutus käsitellään sääntelystä johtuvana omaisuuseränä tai velkana, jota ei kirjata taseeseen sillä asiakkaan kanssa ei ole tehty sopimusta jossa olisi määritelty viranomaissääntelyyn liittyvät seikat ja siten saaminen riippuu tulevasta toimituksesta. Yli- tai alilaskutus hyvitetään tai veloitetaan yleensä tulevina vuosina asiakkaalta, joka tuolloin käyttää kyseistä sähköliittymää. Takautuvia hyvityksiä tai veloituksia ei anneta tai tehdä.
Maksut, jotka asiakas maksaa liittyessään sähkö-, maakaasu-, kaukolämpö- tai kaukokylmäverkkoon, kirjataan tuotoksi siihen määrään asti, joka ei kata tulevaisuudessa syntyviä kuluvelvoitteita. Jos liittymismaksu on sidoksissa asiakassopimukseen, tuotto kirjataan asiakassopimuksen voimassaoloajalle. Ne sähköverkon liittymismaksut, jotka on suoritettu ennen vuotta 2003, on maksettava takaisin asiakkaille Suomessa, mikäli asiakas haluaisi joskus irtisanoutua sähköverkkoliittymästä kokonaan. Suomessa myös kaukolämpöverkon liittymismaksuihin liittyy palautusvelvollisuus. Näitä liittymismaksuja ei ole kirjattu tuloslaskelmaan, vaan ne on kirjattu taseeseen muihin velkoihin.
Konserni käyttää valmistusasteeseen perustuvaa menetelmää määrittääkseen kirjattavien tuottojen ja kulujen asianmukaiset määrät kyseisellä kaudella. Valmistusaste määritetään laskemalla kunkin hankkeen tilinpäätöspäivään mennessä kertyneiden menojen prosenttiosuus kyseisen hankkeen arvioiduista kokonaismenoista. Valmistusastetta määritettäessä kyseisenä vuonna syntyneitä, hankkeen tuleviin toimintoihin liittyviä menoja ei ole otettu mukaan hankkeen menoihin. Ne on esitetty niiden luonteesta riippuen vaihto-omaisuutena, ennakkomaksuina tai muina varoina.
Konserni esittää taseessa varoina hankkeita koskevat saamiset asiakkailta kaikista keskeneräisistä hankkeista, joista syntyneet menot kirjatuilla voitoilla lisättynä (ja kirjatuilla tappiolla vähennettynä) ylittävät työn edistymiseen perustuvan laskutuksen. Työn edistymiseen perustuva laskutus, jota asiakkaat eivät ole vielä suorittaneet ja pidätetyt määrät sisältyvät ryhmään "myyntisaamiset ja muut saamiset". Konserni esittää taseessa velkoina hankkeita koskevat bruttovelat asiakkaille kaikista keskeneräisistä hankkeista, joiden työn edistymiseen perustuva laskutus on suurempi kuin menot kirjatuilla voitoilla lisättyinä (ja kirjatuilla tappioilla vähennettyinä).
Tavanomaisen liiketoiminnan ulkopuoliset tuotot sisältyvät muihin tuottoihin. Tähän ryhmään luetaan toistuvat erät, kuten vuokratuotot sekä kertaluonteiset erät, kuten osakkeiden, aineellisen käyttöomaisuuden ja päästöoikeuksien myyntivoitot. Muihin tuottoihin sisältyvät myös toistuvina erinä välittömästi tuloslaskelmaan kirjattavat, suojauslaskennan ulkopuolelle jäävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutokset.
Julkiset avustukset merkitään kirjanpitoon niiden käypään arvoon silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että avustukset tullaan saamaan ja että konserni täyttää niiden saamiseen liittyvät ehdot. Menoihin liittyvät avustukset merkitään tuloennakoksi taseeseen ja kirjataan tuloslaskelmaan samalla kaudella, jolloin niihin liittyvät menot kirjataan. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset vähennetään asianomaisen käyttöomaisuushyödykkeen hankintamenosta ja kirjataan tulosvaikutteisesti vähentäen kyseisen käyttöomaisuushyödykkeen poistoja.
Päästöoikeudet kirjataan konsernissa perustuen voimassaoleviin IFRS-standardeihin. Näiden mukaan ostetut päästöoikeudet kirjataan aineettomiin hyödykkeisiin hankintahintaisina ja ilmaiseksi saadut päästöoikeudet kirjataan nimellisarvoonsa. Palautettavia päästöoikeuksia varten kirjataan varaus. Jos konsernilla on riittävästi päästöoikeuksia kattamaan palautusvelvoitteet, varaus kirjataan ko. päästöoikeuksia vastaavalla kirjanpitoarvolla. Jos päästöoikeuksia ei ole riittävästi kattamaan palautusvelvollisuutta, arvostetaan varaus ko. päästöoikeuksien markkina-arvoon. Varauksista johtuva kulu kirjataan tuloslaskelmaan materiaalit ja palvelut ryhmän kuluihin. Päästöoikeuksien myyntivoitot sisältyvät muihin tuottoihin.
Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet paitsi jos ne johtuvat välittömästi sellaisen hyödykkeen rakentamisesta, joka täyttää määrätyt ehdot. Nämä ehdot ovat: (a) rakentamisinvestoinnista johtuvat menot ylittävät 100 miljoonaa euroa, (b) kyseisen omaisuuserän tai -erien toimintakykyiseksi saattaminen vie kauemmin kuin 18 kuukautta, (c) investointi on uusinvestointi.
Tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan kuluksi, kun ne syntyvät, ja ne sisältyvät konsernituloslaskelman muihin kuluihin. Mikäli kehittämismenojen arvioidaan kerryttävän tuloja tulevaisuudessa, kyseiset menot aktivoidaan aineettomiksi hyödykkeiksi ja kirjataan poistoina kuluksi tulovirtojen kertymisen aikana.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet koostuvat pääasiassa sähkön ja lämmön tuotantoon käytettävistä rakennuksista ja koneista, sähkön alue- ja jakeluverkoista, tunneleista, vesiputousoikeuksista ja kaukolämpöverkoista. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on merkitty konsernitaseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettyinä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla kertyneillä arvonalentumistappioilla. Alkuperäinen hankintameno sisältää menot, jotka johtuvat välittömästi kyseisen hyödykkeen hankinnasta. Hankintamenoon voi myös sisältyä omasta pääomasta siirrettyjä voittoja ja tappioita, jotka liittyvät ulkomaan rahan määräisten aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ostoja suojaaviin, suojauslaskennan soveltamisedellytykset täyttäviin rahavirran suojaussopimuksiin. Uuden tytäryrityksen hankinnan yhteydessä hankitut omaisuuserät merkitään taseeseen niiden hankinta-ajankohdan käypään arvoon.
Myöhemmin syntyvät menot sisältyvät kyseisen hyödykkeen kirjanpitoarvoon tai ne on soveltuvin osin kirjattu taseeseen erillisenä omaisuuseränä vain silloin, kun on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja että hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Kaikki muut korjaus- ja ylläpitokulut kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.
Lisäksi aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankintameno sisältää arvioidut hyödykkeen purkamisesta, siirtämisestä ja alkuperäiseen tilaan palauttamisesta aiheutuvat menot.
Maa- ja vesialueista, vesiputousoikeuksista sekä tunneleista ei tehdä poistoja, koska niiden taloudellista vaikutusaikaa ei voida määritellä. Poistot muista omaisuuseristä lasketaan tasapoistoina kirjaamalla hankintamenot kuluksi arvioitujen taloudellisten vaikutusaikojen kuluessa seuraavasti:
| Vesivoimalaitosten rakennukset, rakennelmat ja koneet | 40–50 vuotta |
|---|---|
| Lämpövoimalaitosten rakennukset, rakennelmat ja koneet | 25 vuotta |
| Ydinvoimalaitoksen rakennukset, rakennelmat ja koneet | 25 vuotta |
| Yhdistettyjen sähkön ja lämmön tuotantolaitosten (CHP) | |
| rakennukset, rakennelmat ja koneet | 15–25 vuotta |
| (kullakin CHP-laitoksella on oma poistoaikansa) | |
| Sähköasemien rakennukset, rakennelmat ja koneet | 30–40 vuotta |
| Voimajohdot | 15–40 vuotta |
| Kaukolämpöverkko | 30–40 vuotta |
| Muut rakennukset ja rakennelmat | 20–40 vuotta |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 20–40 vuotta |
| Muut koneet ja muu kalusto | 3–20 vuotta |
| Muut pitkäaikaiset omaisuuserät | 5–10 vuotta |
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat arvioidaan ja oikaistaan tarvittaessa jokaisena tilinpäätöspäivänä. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on sen arvioitua kerrytettävissä olevaa rahamäärää suurempi, kyseisen omaisuuserän kirjanpitoarvoa alennetaan välittömästi siten, että se vastaa kerrytettävissä olevaa rahamäärää.
Fortum omistaa tytäryhtiönsä Fortum Power and Lämpö Oy:n kautta Suomessa Meri-Porin hiililauhdevoimalan, johon Teollisuuden Voima Oyj:llä (TVO) on sopimukseen perustuva 45,55 %:n osallistumisoikeus. Hiilivoimalan kapasiteetti ja tuotanto on jaettu Fortumin ja TVO:n osuuksiin. Kumpikin omistaja voi päättää milloin ja kuinka paljon energiaa tuotetaan. Sekä Fortum että TVO ostavat polttoaineita ja hiilidioksidipäästöoikeuksia itsenäisesti. Koska sekä Fortumilla että TVO:lla on määräysvalta voimalaitoksessa sekä osuuksista johtuvat riskit ja edut, Meri-Porin voimalaitos on käsitelty kirjanpidossa yhteisessä määräysvallassa olevana omaisuuseränä.
Fortum käsittelee osuutensa sijoituksesta tekemänsä investoinnin määräisenä, ts. 55,55 %:n mukaan. Tilinpäätöshetkellä osa Meri-Porin voimalaitoksen kapasiteetista on vuokrattu konsernin ulkopuolelle. Kyseinen vuokrasopimus on luokiteltu muuksi vuokrasopimukseksi.
Fortumilla on myös oikeus osaan TVO:n Meri-Porin voimalaitoksessa tuottamasta sähköstä, sillä Fortum omistaa 26,58 % TVO:n C-sarjan osakkeista, katso liitetieto 21 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä.
Aineettomat hyödykkeet, paitsi liikearvo, arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettyinä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla kertyneillä arvonalentumistappioilla. Ne poistetaan tasapoistoina arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Hankittujen atk-ohjelmien lisenssit aktivoidaan hankinnasta ja käyttöönotosta johtuvien menojen määräisinä. Näistä menoista tehdään poistot niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa (3–5 vuotta). Atk-ohjelmien kehittämiseen tai ylläpitoon liittyvät kustannukset kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Sellaiset menot, jotka liittyvät välittömästi konsernin määräysvallassa ja yksilöitävissä olevien, räätälöityjen tietokoneohjelmien kehittämiseen ja jotka todennäköisesti tuottavat vastaavat kulut ylittävää taloudellista hyötyä yli yhden vuoden ajan, merkitään taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi. Tällaiset välittömät kulut sisältävät tietokoneohjelmien kehittämiseen liittyvät henkilöstökulut ja kehittämiseen liittyvät kohtuulliset yleiskulut. Aktivoitujen atk-ohjelmien kehittämiskulut poistetaan niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa (alle kolmessa vuodessa).
Tavaramerkit ja lisenssit merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Poistot lasketaan tasapoistoin kirjaamalla hankintamenot kuluksi arvioitujen taloudellisten vaikutusaikojen kuluessa (15–20 vuotta).
Asiakaskannan hankintaan liittyvät kulut merkitään taseeseen hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Asiakaskannalla tarkoitetaan asiakasryhmää tai markkinaosuutta. Asiakaskannan hankintameno poistetaan taloudellisen vaikutusajan kuluessa, yleensä viidessä vuodessa. Asiakaskannan arvoa tarkastellaan arvonalentumisen varalta jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioimalla onko viitteitä siitä, että sen kirjanpitoarvo saattaisi olla alentunut.
Liikearvo on se määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankitun tytäryhtiön tai osakkuusyrityksen yksilöitävissä olevien nettovarojen käyvästä arvosta hankintahetkellä. Tytäryhtiöiden hankinnoista syntynyt liikearvo sisältyy aineettomiin hyödykkeisiin. Osakkuusyritysten hankinnoista syntynyt liikearvo sisältyy osakkuusyrityssijoituksen tasearvoon ja nämä liikearvot testataan arvonalentumisen varalta ao. kokonaisuuden osana. Erikseen taseeseen merkityt liikearvot testataan vuosittain arvonalentumisen varalta ja ne on merkitty taseeseen hankintamenoon kertyneillä arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta. Tytäryhtiön tai osakkuusyrityksen luovutuksen yhteydessä syntyneet voitot ja tappiot sisältävät myydyn yhtiön liikearvon kirjanpitoarvon.
Liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille arvonalentumistestausta varten. Liikearvo on kohdistettu niille rahavirtaa tuottaville yksiköille tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille, joiden odotetaan hyötyvän niistä liiketoimintojen yhdistämisistä, joista liikearvot syntyivät.
Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista omaisuuseristä ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Omaisuuseriä, joista tehdään poistot, tarkastellaan arvonalentumisen varalta aina kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset viittaavat siihen, että kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä ei ehkä ole kerrytettävissä. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti siltä osin kuin omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävä rahamäärä on se, joka on korkeampi seuraavista: omaisuuserän käypä arvo myyntikuluilla vähennettynä tai käyttöarvo. Arvonalentumistestausta varten omaisuuserät on jaettu ryhmiin sen alimman tason mukaan, jolla ko. ryhmät tuottavat erikseen laskettavissa olevaa kassavirtaa (kassavirtaa tuottavat yksiköt). Rahoitusvaroihin kuulumattomia omaisuuseriä lukuunottamatta liikearvoa, josta on kirjattu arvonalentumistappio, tarkastellaan jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdollisen arvonalentumisen peruutuksen varalta.
Konserni luokittelee rahoitusvaransa seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvaroihin kuuluvat erät, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu riippuu rahoitusvarojen käyttötarkoituksesta. Konsernin johto määrittää rahoitusvarojen luokittelun alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä ja arvioi tämän luokittelun uudelleen jokaisena tilinpäätöspäivänä.
Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan tähän ryhmään, jos se on hankittu pääasiallisena tarkoituksena myydä se lyhyen ajan kuluessa. Johdannaissopimukset on myös ryhmitelty kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, ellei niitä ole määritetty suojauksiksi. Tämän ryhmän omaisuuserät luokitellaan lyhytaikaisiin varoihin, jos ne ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä tai niiden odotetaan realisoituvan 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Ne syntyvät, kun konserni antaa lainaa tai toimittaa tuotteita ja palveluja suoraan velalliselle. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin saamisiin, lukuunottamatta eriä, joiden maturiteetti on lyhyempi kuin 12 kuukautta tilinpäätöspäivästä lukien. Tällaiset erät luokitellaan lyhytaikaisiin saamisiin.
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, jotka on joko määritetty tähän erään kuuluviksi tai joita ei ole luokiteltu mihinkään muuhun rahoitusvarojen ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, ellei sijoituksesta aiota luopua 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.
Myytävissä olevien rahoitusvarojen ostot ja myynnit merkitään kirjanpitoon kaupankäyntipäivänä, joka on se päivä jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään kyseisen omaisuuserän. Kaikki ne rahoitusvarat, joita ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti, merkitään taseeseen alun perin käypään arvoon transaktiokustannuksilla lisättyinä. Myytävissä olevat rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet niiden kassavirtoihin lakkaavat olemasta voimassa tai ne on siirretty ja konserni on siirtänyt olennaisilta osin omistamiseen liittyvät riskit ja edut. Myytävissä olevat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat merkitään taseeseen käypään arvoon. Lainat kirjataan taseeseen jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Voitot ja tappiot, jotka johtuvat "käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat" -ryhmän käyvän arvon muutoksista sisältyvät sen kauden tuloslaskelmaan, jonka aikana ne syntyvät. Myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi luokiteltujen arvopaperien käypien arvojen muutoksista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan omaan pääomaan. Kun myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi luokitellut arvopaperit myydään tai niiden arvo on alentunut, kertyneet käyvän arvon oikaisut kirjataan tuloslaskelmaan.
Noteerattujen sijoitusten käyvät arvot perustuvat kyseisen hetken ostokursseihin. Jos rahoitusvaroihin kuuluvan erän (ja noteeraamattomien sijoitusten) markkinat eivät ole toimivat, konserni määrittää käyvän arvon arvostusmenetelmien avulla. Näitä ovat viimeaikaisten markkinatransaktioiden käyttö, vertaaminen toisiin olennaisilta osin samanlaisiin instrumentteihin, rahavirtojen diskonttaaminen ja optionhinnoittelumallit, jotka heijastavat liikkeeseenlaskijan erityisiä olosuhteita.
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä siitä, että rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai erien ryhmän arvo on alentunut. Jos tällaista näyttöä on myytävissä olevien rahoitusvarojen osalta, kertynyt tappio kirjataan pois omasta pääomasta ja tuodaan tuloslaskelmaan. Kertynyt tappio on hankintamenon ja tarkasteluhetken käyvän arvon erotus vähennettynä kyseisestä rahoitusvaroihin kuuluvasta erästä aikaisemmin tulosvaikutteisesti kirjatuilla arvonalentumistappioilla.
Myyntisaamiset on kirjattu taseeseen niiden käypään arvoon. Varaus myyntisaamisten arvonalentumisen johdosta kirjataan välittömästi, kun on näyttöä siitä, että konserni ei pysty saamaan myyntisaamisiaan alkuperäisten sopimusten mukaisesti. Tällaisiksi arvonalentumisiin johtaviksi näytöiksi voidaan lukea velallisen vakavat taloudelliset ongelmat, todennäköisyys, että velallinen ajautuu konkurssiin tai muihin taloudellisiin järjestelyihin sekä maksujen eräpäivien laiminlyönti. Arvonalentumisen määrä on taseeseen alun perin kirjatun myyntisaamisen ja arvioitujen tulevien rahavirtojen nykyarvon erotus.
Myyntisaamisiin sisältyy myyntituottoja, jotka perustuvat arvioon jo toimitetusta, mutta vielä mittaamattomasta ja siten laskuttamattomasta sähkön, lämmön, jäähdytyksen ja sähkönjakelun myynnistä.
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on kolme kuukautta tai sitä lyhyempi. Käytössä olevat luottolimiitit esitetään lainojen ryhmässä taseen lyhytaikaisissa veloissa.
Jos jokin konserniyhtiö hankkii Fortum Oyj:n osakkeita (omat osakkeet), maksettu vastike ja välittömästi hankinnasta johtuvat kulut (verojen jälkeen) vähennetään Fortum Oyj:n omistajille kuuluvasta omasta pääomasta. Kun näitä osakkeita myöhemmin myydään tai lasketaan liikkeeseen, saadut vastikkeet sisällytetään omaan pääomaan.
Lainat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon ja transaktiomenoilla vähennettyinä. Myöhemmillä kausilla ne kirjataan taseeseen jaksotettuun hankintamenoon; maksetun rahamäärän (josta transaktiomenot on vähennetty) ja lunastusarvon välinen erotus kirjataan korkokuluksi kyseisen lainan laina-ajalle käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Sellaiset lainat tai niiden osa, jotka ovat käyvän arvon suojauksen kohde-etuutena, merkitään taseeseen käypään arvoon.
Aineellisen käyttöomaisuuden vuokrasopimukset, joissa konsernille siirtyy olennainen osa omistamiselle ominaisista eduista ja riskeistä, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Ne merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana varoiksi määrään, joka on yhtä suuri kuin sopimuksen syntymisajankohtana määritetty vuokratun hyödykkeen käypä arvo tai sitä alempi vähimmäisvuokrien nykyarvo. Maksettava leasingvuokra jaetaan velan vähennykseen ja rahoitusmenoon. Vastaavat leasingvuokravelvoitteet rahoituskustannuksella vähennettynä sisältyvät pitkä- ja lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin erääntymisensä mukaan. Rahoitusmenon korko-osuus kirjataan tuloslaskelmaan vuokrasopimuksen aikana siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti. Rahoitusleasingillä vuokratusta aineellisesta käyttäomaisuudesta tehdään poistot joko taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa.
Sellaiset myynti- ja takaisinvuokraussopimukset, joiden tuloksena syntyy rahoitusleasingsopimus, merkitään taseeseen ylläkuvattujen periaatteiden mukaisesti. Myyntihinnan ja kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan taseeseen ja tuloutetaan vuokrasopimuksen kuluessa.
Rahoitusleasingsopimuksella konsernin ulkopuolelle vuokrattu aineellinen käyttöomaisuus esitetään korollisissa saamisissa määrään, joka on yhtä suuri kuin nettosijoitus vuokrasopimukseen. Jokainen saatava vuokraerä jaetaan pääoman palautukseen ja rahoitustuottoon. Rahoitustuotto kirjataan tuotoksi tuloslaskelmaan vuokrakauden aikana siten, että jäljellä olevalle saamiselle tulee kullakin tilikaudella samansuuruinen tuottoaste.
Ne aineellisen käyttöomaisuuden vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut eivät ole olennaisilta osin siirtyneet konsernille, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Muun vuokrasopimuksen perusteella määräytyvät vuokrat kirjataan tuloslaskelmaan tasasuuruisina kuluerinä vuokra-ajan kuluessa.
Muiden vuokrasopimusten perusteella saadut vuokratuotot, konsernin antaessa vuokralle käyttöomaisuuttaan, kirjataan Muihin tuottoihin tuloslaskelmassa. Fortum on vuokrannut osuutensa Meri-Porin hiililauhdevoimalan kapasiteetista konsernin ulkopuolelle kesäkuuhun 2010 saakka (katso myös Yhteisessä määräysvallassa olevat omaisuuserät edellä). Kyseinen vuokrasopimus on luokiteltu muuksi vuokrasopimukseksi.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään käyttämällä FIFO (fi rst in, fi rst out) -menetelmää. Valmiiden tuotteiden ja tavaroiden sekä keskeneräisten tuotteiden hankintameno koostuu raaka-aineista, välittömistä henkilökuluista, muista välittömistä kuluista ja tuotantoa vastaavista kiinteistä kuluista (perustuen normaaliin tuotantokapasiteettiin). Nettorealisointiarvo on arvioitu normaalin toiminnan mukainen myyntihinta vähennettynä muuttuvilla myyntikuluilla.
Laskennalliset verot on kirjattu konsernitilinpäätökseen varojen ja velkojen verotuksellisten arvojen sekä näiden kirjanpitoarvojen väliaikaisista eroista velkamenetelmää käyttäen. Laskennallista veroa ei kuitenkaan kirjata, jos se syntyy, kun omaisuuserä tai velka alun perin merkitään kirjanpitoon ja kyseinen liiketoimi ei ole liiketoimintojen yhdistäminen, ja joka ei vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon (tai verotukselliseen tappioon) liiketapahtuman toteutumisajankohtana. Laskennallinen vero määritetään käyttämällä niitä verokantoja (ja soveltaen niitä verolakeja), joista on säädetty tai joiden hyväksytystä sisällöstä on ilmoitettu tilinpäätöspäivään mennessä ja joiden oletetaan olevan voimassa, kun kyseinen laskennallinen verosaaminen realisoituu tai verovelka suoritetaan.
Laskennalliset verosaamiset kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Laskennalliset verosaamiset vähennetään laskennallisista veroveloista, jos ne liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin.
Laskennallinen vero kirjataan väliaikaisista eroista, jotka johtuvat tytäryhtiöihin sekä osakkuus- ja yhteisyrityksiin tehdyistä sijoituksista, paitsi silloin, kun konserni voi määrätä väliaikaisen eron purkautumisajankohdan ja väliaikainen ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.
Konserniyhtiöillä on erilaisia eläkejärjestelyjä kunkin toimintamaan paikallisten olosuhteiden ja käytäntöjen mukaisesti. Järjestelyt on yleensä rahoitettu vakuutusyhtiöihin tai konsernin eläkesäätiöihin suoritetuilla, määräajoin tehtäviin eläkevastuulaskelmiin perustuvilla maksuilla. Konsernilla on sekä etuus- että maksupohjaisia järjestelyjä.
Konsernin maksuperusteisiin järjestelyihin suorittamat maksut kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, johon kyseiset maksut kohdistuvat.
Etuuspohjaisissa järjestelyissä eläkekulut arvioidaan käyttämällä ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Eläkkeiden suorittamisesta johtuvat kulut kirjataan tuloslaskelmaan tavoitteena jakaa työsuoritukseen perustuva meno työntekijöiden palvelusajalle. Etuuspohjaiseen järjestelyyn liittyvä velvoite arvostetaan arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvoon käyttäen sellaisten korkealuokkaisten yritysten joukkovelkakirjalainojen korkoa, joiden juoksuaika suunnilleen vastaa kyseisen eläkevelan kestoaikaa. Taseeseen merkitty velka on etuuspohjaisen järjestelyn velvoite tilinpäätöspäivänä vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen käyvällä arvolla sekä kirjaamattomilla vakuutusmatemaattisilla voitoilla tai tappioilla. Ennakkomaksut kirjataan varoiksi siihen määrään asti, kuin rahana saatava palautus tai vastaisten maksujen vähennys on saatavissa.
Ne vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, jotka ylittävät 10 % kaikkien etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvien velvoitteiden nykyarvosta tai järjestelyyn kuuluvien varojen käyvästä arvosta (sen mukaan kumpi näistä on suurempi), kirjataan tuloslaskelmaan henkilöiden odotetun keskimääräisen jäljellä olevan työssäoloajan kuluessa. Nämä raja-arvot lasketaan ja niitä sovelletaan erikseen kuhunkin etuuspohjaiseen järjestelyyn. Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti tai tasaerinä vapaakirjautumiseen tarvittavan ajanjakson kuluessa. Eläkekuluihin liittyvä korkokulu sisältyy tuloslaskelman henkilöstösivukuluihin.
Konsernissa on käytössä johdon pitkäaikainen osakepohjainen kannustinohjelma. Kannustinohjelman mahdollinen palkkio perustuu konsernin, sen liiketoimintayksiköiden ja järjestelmän piiriin kuuluvan yksittäisen henkilön omaan suoritukseen sekä Fortum Oyj:n pörssikurssin kehitykseen. Kannustinohjelman mahdollinen palkkio käsitellään rahana selvitettävänä järjestelynä. Palkkio kirjataan kuluksi oikeuden syntymisajanjakson aikana ja vastaava lisäys merkitään velkoihin. Mahdollisen palkkion käypä arvo perustuu Fortumin osakkeen markkinahintaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja myöntämispäivänä. Arvioidut poikkeamat otetaan huomioon mahdollisen palkkion käypää arvoa määritettäessä. Mahdollisen palkkion käyvän arvon muutokset jaksotetaan jäljellä olevan oikeuden syntymisajanjakson aikana. Järjestelyyn liittyvistä henkilöstösivukuluista kirjataan varaus.
Mahdollisten palkkioiden käypien arvojen muutoksilta suojautumiseksi konserni on solminut osaketermiinisopimuksia, jotka selvitetään rahana. Osaketermiinisopimukset eivät täytä suojauslaskennan edellytyksiä ja siksi niiden käypien arvojen muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.
Optio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja ne kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä myöntämisen ja käyttämisoikeuden alkamisen väliselle ajanjaksolle. Optioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu arvioon siitä optioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus käyttämisoikeuden alkamisen hetkellä. Optioiden käypä arvo määritetään Black-Scholes- tai binomihinnoittelumallin perusteella. Arviot lopullisesta optioiden määrästä päivitetään jokaisena tilinpäätöspäivänä ja näiden arvioiden muutosten vaikutukset kirjataan tuloslaskelmaan. Optio-oikeuksiin liittyvät sosiaalikulut kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan ja varaukseksi taseeseen sillä kaudella, kun optio-oikeudet myönnetään. Varaus arvostetaan optioiden käyvän arvon mukaisesti, ja varausta oikaistaan sen mukaan kuin Fortumin osakkeen hinta muuttuu. Kun optio-oikeuksia käytetään, osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset (kuluilla oikaistuina) kirjataan omaan pääomaan.
Konserni kirjaa varaukset ympäristön alkuperäiseen tilaan palauttamisesta, hyödykkeen käytöstä poistamisesta, uudelleenjärjestelykuluista ja lakiin perustuvista vaateista silloin kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite kolmatta osapuolta kohtaan, on todennäköistä että velvoitteen täyttäminen edellyttää voimavarojen siirtymistä pois konsernista ja että velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa.
Varauksen määrä on niiden menojen nykyarvo, joita velvoitteen täyttämisen odotetaan edellyttävän. Arvostamisessa käytetään ennen veroja määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetkellä rahan aika-arvosta ja kyseistä velkaa koskevista erityisriskeistä tarkasteluhetkellä. Ajan kulumisesta johtuva varauksen määrän kasvu kirjataan korkokuluksi.
Ympäristölakien ja -säännöksien tilinpäätöshetkellä vallinneeseen tulkintaan perustuvat, ympäristöön liittyvät varaukset kirjataan silloin kun on todennäköistä, että on syntynyt olemassa oleva velvoite, jonka määrä on luotettavasti arvioitavissa. Ne ympäristökustannukset, jotka ovat syntyneet aikaisempien toimintojen aiheuttamien olemassa olevien olosuhteiden korjaamisesta ja jotka vaikuttavat tämänhetkisiin tai tuleviin tuottoihin, kirjataan kuluksi sillä tilikaudella kun kyseiset kustannukset syntyvät.
Hyödykkeen käytöstä poistamiseen liittyvä velvoite kirjataan joko silloin, kun on olemassa kolmanteen osapuoleen kohdistuva sopimukseen perustuva velvoite tai kun on olemassa oikeudellinen velvoite ja tämän velvoitteen määrä sekä sen rajattu taloudellinen vaikutusaika voidaan arvioida luotettavasti. Velvoitteen synnyttävä tapahtuma on esimerkiksi se, kun vuokratulle maa-alueelle rakennetaan laitos, jota koskee purkamis- ja poistamisvelvoite tai kun Fortumia koskeva oikeudellinen velvoite muuttuu. Hyödykkeen käytöstä poistamiseen liittyvä velvoite kirjataan osana kyseisen hyödykkeen hankintamenoa, kun laitos otetaan käyttöön tai kun ympäristön vahingoittuminen tapahtuu. Menot kirjataan poistoina hyödykkeen jäljellä olevan taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Uudelleenjärjestelyvaraukset koostuvat pääasiassa työntekijöiden irtisanomiskustannuksista.
Fortum omistaa Suomessa Loviisan ydinvoimalaitoksen. Fortumin rahasto-osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta ja siihen liittyvästä ydinjätehuoltovastuusta esitetään bruttomääräisenä pitkäaikaisissa korollisissa varoissa ja varauksissa. Fortumin rahasto-osuus Valtion ydinjätehuoltorahastossa on käsitelty IFRIC 5 Oikeudet osuuksiin rahastoista, jotka on tarkoitettu käytöstä poistamiseen, alkuperäiseen tilaan palauttamiseen ja ympäristön kunnostamiseen -tulkinnan mukaisesti, jossa todetaan, että rahaston varat arvostetaan joko käypään arvoon tai sitä alempaan kyseisten velkojen arvoon, koska Fortumilla ei ole määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa Valtion ydinjätehuoltorahastossa. Varaukset liittyvät laitoksen käytöstäpoistamiseen ja käytetyn polttoaineen loppusijoittamiseen.
Varausten käypä arvo on laskettu diskonttaamalla kassavirrat, jotka perustuvat arvioituihin tuleviin kustannuksiin ja jo tehtyihin toimenpiteisiin. Käytöstä poistamiseen liittyvän varauksen alkuperäinen nettonykyarvo (ydinvoimalaitoksen käyttöönottohetkellä) on kirjattu kyseisen investoinnin hankintamenon osana taseeseen. Muutokset teknisissä suunnitelmissa, jotka vaikuttavat tulevaisuuden kassavirtoihin, diskontataan tähän hetkeen ja tällä oikaistaan ko. investoinnin hankintamenoa taseessa. Käytöstä poistamiseen liittyvästä investoinnista tehdään poistot ydinvoimalaitoksen oletetun käyttöajan kuluessa.
Käytettyyn ydinpolttoaineeseen liittyvä varaus kattaa tulevat loppusijoittamiskustannukset kunkin tilikauden loppuun mennessä käytetyn ydinpoltoaineen osalta. Käytetyn polttoaineen loppusijoittamiseen liittyvät kustannukset kirjataan kuluksi laitoksen käyttöaikana polttoaineen käytön perusteella. Suunnitelmiin mahdollisesti tulevien muutosten vaikutus kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan perustuen tähän asti käytetyn polttoaineen määrään kunkin tilikauden loppuun mennessä. Varauksen diskonttaukseen liittyvä korkokulu vastaavalta kaudelta kirjataan tuloslaskelmaan.
Aikatekijä otetaan huomioon kirjaamalla ydinjätehuoltovarauksen diskonttaukseen liittyvä korkokulu. Fortumin Valtion ydinjätehuoltorahaston osuudelle kertyvä korko esitetään rahoitustuotoissa.
Fortumin Loviisan ydinvoimalaitokseen liittyvä rahasto-osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta on suurempi kuin rahasto-osuutta vastaava taseessa esitetty omaisuuserä. Ydinjätehuoltovastuun tulee olla maksuilla tai takauksilla täysin katettu Valtion ydinjätehuoltorahastossa Suomen ydinenergialain mukaisesti. Toisin kuin ydinjätehuoltovaraus, lainmukaista ydinjätehuoltovastuuta ei diskontata, ja koska tulevat kassavirrat ulottuvat yli sadalle vuodelle, erot lainmukaisen vastuun ja ydinjätehuoltovarauksen välillä ovat merkittävät.
Vuosittainen maksu Valtion ydinjätehuoltorahastoon perustuu ydinjätehuoltovastuun tai rahastotavoitteen muutokseen, osuuteen Valtion ydinjätehuoltorahaston tuloksesta ja tehdyistä toimenpiteistä.
Fortumilla on myös vähemmistöosuuksia ydinvoimaa tuottavissa osakkuusyhtiöissä, joita ovat Teollisuuden Voima Oyj (TVO) Suomessa ja sekä suorat että epäsuorat omistukset OKG AB ja Forsmarks Kraftgrupp AB -yhtiöissä Ruotsissa. Konsernin sijoitukset osakkuusyrityksiin käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Osakkuusyhtiöiden tilinpäätösten laadintaperiaatteita ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen suhteen on tarvittaessa muutettu, jotta voidaan varmistua niiden yhdenmukaisuudesta konsernin noudattamien laadintaperiaatteiden kanssa.
Lisätietoja ydinvoimaan liittyvistä varoista ja veloista liitetiedossa 35 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat sivulla 162.
Ehdollinen velka esitetään tilinpäätöksessä silloin, kun kyseessä on mahdollinen velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta yhden tai useamman epävarman tapahtuman myötä tulevaisuudessa, tai kun kyseessä on velvoite, jota ei merkitä taseeseen velaksi tai varaukseksi, koska voimavarojen poistuminen konsernista ei ole todennäköistä.
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla kantaosakkeiden omistajille kuuluva voitto liikkeeseen laskettujen kantaosakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla, josta on vähennetty konsernin hankkimat ja omistuksessaan pitämät omat osakkeet.
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan oikaisemalla ulkona olevien kantaosakkeiden painotettua keskiarvoa olettaen, että kaikki laimentavat potentiaaliset kantaosakkeet olisi vaihdettu osakkeisiin. Osakkeiden merkintäoikeuksien ja osakeoptioiden osalta on tehty laskelma sen määrittämiseksi, mikä määrä osakkeita olisi voitu hankkia käypään arvoon (määritettynä Fortumin osakkeen vuosittaisen markkinahinnan keskiarvona) perustuen ulkona olevien osakeoptioihin liittyvien merkintäoikeuksien rahalliseen arvoon.
Yllä kuvatun mukaisesti laskettu osakkeiden lukumäärä vähennetään siitä osakemäärästä, joka olisi laskettu liikkeeseen olettaen että osakeoptiot olisi käytetty. Optioiden ja merkintäoikeuksien käyttöä koskevan oletuksen perusteella saadut ylimääräiset osakkeet lisätään ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettuun keskiarvoon.
Optioilla ja merkintäoikeuksilla on laimentava vaikutus vain silloin, kun kantaosakkeen keskimääräinen markkinahinta kauden aikana ylittää optioiden tai merkintäoikeuksien toteutushinnan. Aikaisemmin esitettyjä osakekohtaisia tuloksia ei ole oikaistu takautuvasti kantaosakkeen hinnan muutosten kuvaamiseksi.
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osingonjakoa ei kirjata velaksi tilinpäätökseen ennen kuin yhtiön osakkeenomistajat ovat hyväksyneet sen yhtiökokouksessa.
Konsernin tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvat hyödykkeiden myynti- ja ostoliiketoimet. Suurin osa näistä liiketoimia koskevista sopimuksista on sellaisia sopimuksia, jotka on solmittu ja jotka pidetään edelleen voimassa hyödykkeiden vastaanottoa ja toimittamista varten konsernin odotettavissa olevien osto-, myynti- ja käyttötarpeiden mukaisesti. Tällaiset sopimukset eivät kuulu IAS 39:n soveltamisalaan. Kaikki muut nettomääräisinä toteutettavat hyödykesopimukset arvostetaan käypään arvoon ja niiden voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
Johdannaiset merkitään taseeseen alun perin käypään arvoon sinä päivänä, jolloin johdannaissopimus tehdään ja arvostetaan aina jatkossa tilinpäätöshetken käypään arvoonsa. Arvostuserosta syntyvän voiton tai tappion kirjaamistapa riippuu siitä, onko johdannainen määritetty suojausinstrumentiksi, ja jos on, suojatun kohteen luonteesta. Konserni määrittää tietyt johdannaiset joko: 1) erittäin todennäköisten ennakoitujen liiketoimien suojauksiksi (rahavirran suojaus); 2) taseeseen merkittyjen varojen tai velkojen tai taseeseen merkitsemättömien kiinteäehtoisten sitoumusten käypien arvojen suojauksiksi (käyvän arvon suojaus); tai 3) ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksiksi. Konserni dokumentoi liiketoimen syntymisajankohtana suojausinstrumenttien ja suojattujen kohteiden välisen suhteen, sekä riskienhallinnan tavoitteensa ja erilaisiin suojauksiin ryhtymisen strategiansa. Konserni dokumentoi myös sekä suojausta aloitettaessa että sen jälkeen arvionsa siitä, ovatko suojausliiketoimissa käytettävät johdannaiset erittäin tehokkaita kumoamaan suojattavien kohteiden käypien arvojen tai rahavirtojen muutokset. Johdannaiset jaetaan pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin niiden erääntymisajankohdan perusteella. Sähköjohdannaisten käyvät arvot jaetaan pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin varoihin sekä velkoihin vain niiden sähköjohdannaisten osalta, joiden rahavirrat ajoittuvat eri vuosille.
Kassavirtojen suojauksiksi määritettyjen ja rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutosten tehokas osuus merkitään omaan pääomaan. Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Omaan pääomaan kertyneet käypien arvojen muutokset merkitään tuloslaskelmaan sillä kaudella, jolloin suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon (esimerkiksi silloin, kun ennakoitu suojattu myyntitapahtuma toteutuu). Kuitenkin silloin kun suojattu ennakoitu liiketoimi johtaa rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuulumattoman omaisuuserän tai velan kirjaamiseen (esimerkiksi vaihtoomaisuus), omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään omasta pääomasta ja sisällytetään kyseisen omaisuuserän tai velan alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Kun suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä, kyseisellä hetkellä omassa pääomassa oleva kertynyt voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti, kun myös ennakoitu liiketoimi toteutuu ja merkitään tuloslaskelmaan. Kun ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta tapahtuvan, omassa pääomassa oleva kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan.
Käyvän arvon suojauksiksi määritettyjen ja nämä ehdot täyttävien johdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan tuloslaskelmaan, samoin ne suojatun omaisuuserän tai velan käyvän arvon muutokset, jotka ovat kohdistettavissa suojatulle riskille.
Jos suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä, suojattavan kohteen kirjanpitoarvoon efektiivisen koron menetelmällä tehdyt oikaisut jaksotetetaan tulosvaikutteisesti juoksuajalle.
Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojaukset käsitellään kirjanpidossa rahavirran suojausten tavoin. Se osa suojausinstrumentin voitosta tai tappiosta, joka liittyy suojauksen tehokkaaseen osuuteen, merkitään omaan pääomaan, tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan.
Tietyt johdannaisinstrumentit eivät täytä suojauslaskennan ehtoja. Tällaisten johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutokset kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan muihin tuottoihin.
Toimivilla markkinoilla noteerattujen rahoitusinstrumenttien, mukaan lukien sähköjohdannaisten käypä arvo perustuu tilinpäätöspäivänä noteerattuihin markkinahintoihin. Näitä instrumentteja ovat esimerkiksi julkisesti noteeratut johdannaiset sekä kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät että myytävissä olevat rahoitusvarat. Sellaisten rahoitusinstrumenttien käypä arvo, joilla ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla, määritetään käyttämällä arvostusmenetelmiä. Konserni käyttää erilaisia menetelmiä ja tekee oletuksia, jotka perustuvat kunakin tilinpäätöspäivänä vallinneeseen markkinatilanteeseen.
Yli kuuden vuoden kuluttua erääntyvien sähköjohdannaisten, jotka eivät ole standardoituja Nord Pool tuotteita, käyvän arvon määrittäminen perustuu hintoihin, jotka on koottu luotettavilta markkinaosapuolilta. Muita menetelmiä, kuten arvioituja diskontattuja rahavirtoja, käytetään jäljelle jäävien rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittämiseksi. Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvona. Valuuttatermiinisopimusten käypä arvo määritetään käyttämällä tilinpäätöspäivän termiinikurssia. Optioiden käyvät arvot määritetään optioiden arvostusmallien avulla. Rahoitusvelkojen käypä arvo arvioidaan diskonttaamalla vastaiset sopimusperusteiset rahavirrat vastaavalla markkinakorkokannalla, jolla konserni saisi samantyyppisen velkainstrumentin. Muutokset näiden tekijöiden oletuksissa vaikuttavat rahoitusinstrumenttien esitettyihin käypiin arvoihin.
Käypään arvoon arvostamisessa ei ole otettu huomioon luottomarginaalia, koska käytettyjen johdannaissopimusten noteerattujen markkinahintojen katsotaan parhaiten vastaavan instrumenttien käypää arvoa. Fortumissa käytetyt rahoitusinstrumentit ovat standardoituja tuotteita, jotka joko selvitetään pörssien kautta tai joilla on vakiintuneet toimivat markkinat. Hyödykejohdannaiset selvitetään normaalisti pörssien kuten Nord Poolin kautta ja rahoitusjohdannaiset tehdään hyvämaineisten rahoituslaitosten kanssa.
Myyntisaamisten ja ostovelkojen nimellisarvojen, arvioiduilla oikaisuilla vähennettyinä, oletetaan suunnilleen vastaavan niiden käypiä arvoja.
Konsernitilinpäätöksen laatiminen hyvän tilinpäätöskäytännön mukaisesti edellyttää, että yhtiön johto tekee tiettyjä arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat raportoitavien varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen esittämiseen konsernitilinpäätöksen laatimishetkellä sekä tuottojen ja kulujen määriin raportoitavalla kaudella. Ennusteita ja harkintoja arvioidaan jatkuvasti ja ne perustuvat historiallisiin kokemuksiin ja muihin tekijöihin sisältäen odotukset tulevaisuuden tapahtumista, joiden uskotaan olevan perusteltuja. Toteutuneet tulokset voivat kuitenkin olla erilaisia verrattuna näihin ennusteisiin. Yhtiön kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat on kuvattu alla.
Konsernin merkittäviä käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvoja testataan arvonalentumisen varalta liitteessä numero 1 Laadintaperiaatteet kuvattujen tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti. Kassavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttöarvolaskelmiin. Nämä laskelmat edellyttävät kassavirtaennusteiden laatimista.
Konserniyhtiöissä ei ole kirjattu arvonalentumistappioita vuoden 2008 aikana edellä mainittuihin käyttöarvolaskelmiin perustuen. Jos arvioitu liikevoitto ennen poistoja 31.12.2008 olisi ollut 10 % pienempi kuin johdon arvio 31.12.2008 tai kassavirtojen laskennassa käytetty diskonttokorko ennen veroja olisi ollut 10 % korkeampi, konserniyhtiöillä ei olisi ollut tarvetta kirjata arvonalentumista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä.
Fortumilla on laskennallisia verosaamisia ja -velkoja, joiden arvioidaan realisoituvan tuloslaskelmaan kirjattavaksi tiettyinä ajanjaksoina tulevaisuudessa. Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen laskennassa Fortumin pitää tehdä tiettyjä oletuksia ja arvioita liittyen tulevaisuuden veroseuraamuksiin, jotka johtuvat varojen ja velkojen tilinpäätökseen kirjattujen kirjanpitoarvojen sekä niiden verotuksellisten arvojen eroista.
Olettamukset sisältävät odotuksia, että tulevaisuudessa tytäryhtiöiden liiketoiminnalliset tulokset ovat johdonmukaisia historiallisiin tasoihin verrattuna, vähennyskelpoisten vahvistettujen verotappioiden hyödyntämisaika pysyy muuttumattomana, ja että voimassaolevat verolait ja verokannat pysyvät muuttumattomina lähitulevaisuudessa. Fortum pitää laskennallisten verosaamisten- ja velkojen laskennassa käyttämiään oletuksia varovaisina.
Konsernissa kirjataan verovelkoja ennakoitavissa olevien verotarkastuksessa ilmenneiden kysymysten varalta perustuen odotettavissa oleviin ennusteisiin lisäveroista. Jos lopulliset verot poikkeavat alun perin kirjatuista veroista, tällaiset erot vaikuttavat tilikauden veroihin ja verovarausten määriin kaudella, jolloin ratkaisu on tehty.
Jos lopulliset ratkaisut (verotarkastuksiin liittyen) poikkeavat 10 %:lla johdon tekemistä arvioista, verovelat kasvavat miljoonalla eurolla.
Fortumin ydinvoimalan tulevaan käytöstä poistoon ja käytetyn ydinjätteen loppusijoittamiseen liittyvä varaus perustuu pitkäaikaisiin kassavirtaennusteisiin arvioiduista syntyvistä kustannuksista. Pääasialliset oletukset liittyvät teknisiin suunnitelmiin, aikatekijään, kustannusennusteisiin ja diskonttokorkoon. Valtion viranomaiset hyväksyvät tekniset suunnitelmat, aikatekijän ja kustannusennusteet.
Muutokset oletetussa diskonttokorossa vaikuttavat varauksen määrään. Jos diskonttokorkoa pienennetään, varaus kasvaa. Fortumin maksut Valtion ydinjätehuoltorahastolle ovat perustuneet diskonttaamattomaan velkaan, mikä johtaa siihen, että varauksen kasvun vaikutus kompensoituisi taseeseen kirjattavalla vastaavalla Fortumin osuuden kasvulla Valtion ydinjätehuoltorahaston varoista. Tämä pätee niin kauan kun maksut Valtion ydinjätehuoltorahastoon perustuvat diskonttaamattomaan velkaan, ja kun IFRS:n mukaan varojen kirjanpitoarvo ei voi ylittää varauksen arvoa, koska Fortumilla ei ole määräysvaltaa Valtion ydinjätehuoltorahastossa (katso liite 35 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat).
Eläkevelvoitteiden nykyarvo riippuu lukuisista tekijöistä, jotka perustuvat vakuutusmatemaattisiin oletuksiin. Mikä tahansa muutos näissä oletuksissa vaikuttaa eläkevelvoitteiden tasearvoon. Käytetyt oletukset sekä diskonttauskoron muutokseen perustuva herkkyysanalyysi on esitetty liitteessä 34 Eläkevelvoitteet.
Riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet sisältäen hallinnoinnin, organisaation ja prosessit sekä strategisten, operatiivisten ja rahoitus- ja markkinariskien kuvaukset sisältyvät hallituksen toimintakertomukseen.
Fortumin määritelmän mukaan rahoitus- ja markkinariskit johtuvat markkinahintojen ja volyymien vaihtelusta sekä maksuvalmiudesta ja vastapuolien kyvystä vastata sitoumuksistaan. Fortumissa käytetään rahoitus- ja markkinariskien kvantifi ointiin useita eri menetelmiä, kuten Value-at-Risk- ja Profi t-at-Risk-analyyseja. Erityisesti sähkön, säätilan, hiilidioksidin ja tärkeimpien polttoaineiden hinta- ja volyymimuutosten vaikutuksia analysoidaan huomioiden niiden keskinäiset riippuvuudet. Lisäksi tehdään stressitestejä, joilla arvioidaan suurten hinnanmuutosten vaikutusta Fortumin tulokseen.
Liiketoimintayksiköt voivat ottaa tietyssä määrin rahoitus- ja markkinariskejä tavoitteenaan saavuttaa lisähyötyjä optimoimalla suojausta tai harjoittamalla tradingtoimintaa. Riskinottoa rajoittavat riskinottovaltuudet. Näitä ovat toimitusjohtajan liiketoimintayksiköille asettamat liikevoiton vähimmäismäärät, volyymi- ja Value-at-Risk-limiitit. Lisäksi käytössä ovat Stop-loss-limiitit ja vastapuolilimiitit.
Liiketoimintayksiköt kehittävät ja toteuttavat sähkön hinnan suojausstrategioita Fortumin johtoryhmän hyväksymien valtuuksien puitteissa. Pohjoismaisilla markkinoilla näitä suojausstrategioita toteutetaan tekemällä sähköjohdannaissopimuksia. Venäjällä ei ole tällä hetkellä toimivia sähköjohdannaismarkkinoita, koska suurin osa sähkön myynnistä on säänneltyä. Suojausstrategioita Venäjällä kehitetään sitä mukaan kuin markkinat vapautuvat. Suojausstrategioiden toteuttamista ja niihin liittyviä riskejä seurataan jatkuvasti talousjohtajan hyväksymien mallien mukaisesti.
Fortumin herkkyys sähkön markkinahinnalle määräytyy tietyn ajanjakson suojausasteen mukaan. Suojaustaso 31.12.2008 oli noin 65 % vuodelle 2009 ja noin 40 % vuodelle 2010. Jos tuotantomäärät, suojaustaso tai kustannusrakenne ei muutu, vaikuttaisi markkinahinnan yhden euron suuruinen muutos megawattitunnilta Fortumin vuoden 2009 tulokseen ennen veroja noin 18 miljoonaa euroa ja vuonna 2010 noin 30 miljoonaa euroa. Tässä herkkyysanalyysissä on käytetty 50 TWh:n volyymia, joka sisältää Sähköntuotanto- ja Lämpö-segmenttien sähköntuotannon myynnin Suomen ja Ruotsin spot-markkinoille ilman vähemmistöosakkaiden osuutta sähköstä ja muita läpikulkueriä. Tämä volyymi on voimakkaasti riippuvainen hintatasosta, vesitilanteesta, vuosihuoltojaksojen pituudesta ja voimalaitosten käytettävyydestä. Herkkyys on laskettu ainoastaan markkinahinnan muutokselle, koska vesitilanne, lämpötila, hiilidioksidipäästöoikeuksien hinnat, polttoaineiden hinnat sekä tuonti-/vientitilanne vaikuttavat kaikki sähkön hintaan lyhyellä tähtäimellä ja näiden tekijöiden vaikutuksia ei voida esittää erillisinä herkkyysanalyyseinä. Venäjän sähkön hintaherkkyyttä ei lasketa, koska hinta on suurimmalta osin säännelty ja hinnan muutokset netottavat kaasun hintaa, joka muodostaa pääosan polttoaineen kustannuksista.
Herkkyysanalyysi osoittaa sähköjohdannaisista aiheutuvan herkkyyden kuten IFRS 7 standardissa on määritelty. Näitä rahoitusjohdannaisia käytetään suojaus- ja tradingtoimintaan Fortumin eri liiketoimintayksiköissä. Herkkyydet on laskettu 31.12.2008 (31.12.2007) positioille. Positioita hallinnoidaan aktiivisesti päivittäisessä liiketoiminnassa ja siksi herkkyydet vaihtelevat hetkestä toiseen. Herkkyysanalyysi sisältää ainoastaan johdannaisista syntyvän markkinariskin eli alla oleva fyysisen sähkön myynti ja osto eivät ole mukana. Herkkyys on laskettu sillä oletuksella, että sähkötermiinien noteeraus Nord Poolissa ja EEX:ssä muuttuisi yhden euron megawattitunnilta ajanjaksolla, jolla Fortumilla on johdannaisia.
| +/– 1 EUR/MWh muutos sähkötermiinien noteerauksissa, milj. euroa | Vaikutus | 2008 | 2007 |
|---|---|---|---|
| Vaikutus tulokseen ennen veroja | –/+ | 1 | 2 |
| Vaikutus omaan pääomaan | –/+ | 40 | 29 |
Alla olevissa taulukoissa on esitetty konsernin sähköjohdannaiset, joita käytetään pääasiassa sähkön hintariskin suojaamiseen. Käyvät arvot edustavat taseeseen kirjattuja arvoja.
Katso myös Liite 1 Laadintaperiaatteet ja käypien arvojen arviointi sivulta 112 sekä Liite 6 Johdannaisten käypien arvojen muutokset sekä suojausten kohteet tuloslaskelmassa, missä kerrotaan suojauslaskennan ulkopuolelle jäävien sähköjohdannaisten vaikutukset tuloslaskelmaan sivulta 134.
| Brutto | Määrä, TWh | Käypä arvo, milj. euroa | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Alle 1 vuosi |
1–5 vuotta |
Yli 5 vuotta |
Yhteensä Positiivinen | Nega tiivinen |
Netto | ||||
| Myydyt termiinisopimukset |
108 | 56 | 1 | 165 | 2 168 | 66 | 2 102 | ||
| Ostetut termiinisopimukset |
89 | 34 | - | 123 | 54 | 1 746 | –1 692 | ||
| Ostetut optiot | 2 | - | - | 2 | 0 | 0 | 0 | ||
| Asetetut optiot | 4 | - | - | 4 | 2 | 16 | –14 | ||
| Yhteensä | 203 | 90 | 1 | 294 | 2 224 | 1 828 | 396 | ||
| Netotukset sähkö pörssejä vastaan 1) |
–1 717 | –1 717 | 0 | ||||||
| Tasearvo | 507 | 111 | 396 |
1) Kun sähköpörssien kanssa tehdyillä standardijohdannaissopimuksilla on samanaikainen toimitus, saamiset ja velat netotetaan.
| Brutto | Määrä, TWh | Käypä arvo, milj. euroa | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Alle 1 vuosi |
1–5 vuotta |
Yli | 5 vuotta Yhteensä | Posi tiivinen |
Nega tiivinen |
Netto | |
| Johdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa |
95 | 66 | 0 | 161 | 1 349 | 942 | 407 |
| Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa1) |
107 | 25 | 1 | 133 | 875 | 886 | –11 |
| Yhteensä | 202 | 91 | 1 | 294 | 2 224 | 1 828 | 396 |
| Netotukset sähköpörssejä vastaan 2) | |||||||
| Johdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa | –931 | –931 | 0 | ||||
| Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa1) |
–786 | –786 | 0 | ||||
| Yhteensä | –1 717 | –1 717 | 0 | ||||
| Tasearvo | 507 | 111 | 396 | ||||
| Pitkäaikaisia | 219 | 45 | 174 | ||||
| Lyhytaikaisia | 288 | 66 | 222 |
| Brutto | Määrä, TWh | Käypä arvo, milj. euroa | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Alle 1 vuosi |
1–5 vuotta |
Yli 5 vuotta |
Yhteensä | Posi tiivinen |
Nega tiivinen |
Netto | |
| Myydyt termiinisopimukset | 92 | 26 | 1 | 119 | 65 | 716 | –651 |
| Ostetut termiinisopimukset | 71 | 17 | 0 | 88 | 526 | 64 | 462 |
| Ostetut optiot | - | - | - | - | - | - | - |
| Asetetut optiot | 2 | - | - | 2 | 1 | 2 | –1 |
| Yhteensä | 165 | 43 | 1 | 209 | 592 | 782 | –190 |
| Netotukset sähköpörssejä vastaan 2) |
–473 | –473 | 0 | ||||
| Tasearvo | 119 | 309 | –190 |
| Brutto | Määrä, TWh | Käypä arvo, milj. euroa | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Alle 1 vuosi |
1–5 vuotta |
Yli | 5 vuotta Yhteensä | Positiivi nen |
Negatii vinen |
Netto | ||
| Johdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa |
65 | 25 | 0 | 90 | 211 | 383 | –172 | |
| Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa1) |
100 | 18 | 1 | 119 | 381 | 399 | –18 | |
| Yhteensä | 165 | 43 | 1 | 209 | 592 | 782 | –190 | |
| Netotukset sähköpörssejä vastaan 2) | ||||||||
| Johdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa | –198 | –198 | 0 | |||||
| Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa1) |
–275 | –275 | 0 | |||||
| Yhteensä | –473 | –473 | 0 | |||||
| Tasearvo | 119 | 309 | –190 | |||||
| Pitkäaikaisia | 56 | 88 | –32 | |||||
| Lyhytaikaisia | 63 | 221 | –158 |
1) Ne johdannaissopimukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, koostuvat trading-johdannaisista ja rahavirran suojauksista, jotka eivät täytä suojauslaskennan edellytyksiä.
2) Kun sähköpörssien kanssa tehdyillä standardijohdannaissopimuksilla on samanaikainen toimitus, saamiset ja velat netotetaan.
Sähkön- ja lämmöntuotannon, myynnin ja sähkönjakelun volyymit vaihtelevat huomattavasti liiketoiminnan luonteesta johtuen. Vaihtelu johtuu esimerkiksi muutoksista vesitilanteessa ja lämpötilassa.
Volyymimuutoksia seurataan tiiviisti, jotta suojauksia voidaan sopeuttaa. Volyymiriskejä pienentää osittain myös sähkön ja lämmön tuotantoportfolion joustavuus.
Fortum käyttää rahoitusjohdannaisia, kuten öljy- ja hiilijohdannaisia, pienentämään polttoaineen hintariskiä. 31.12 2008 Fortumilla oli öljyjohdannaisten myyntisopimuksia 1 047 tuhatta barrelia (2007: 460) ja öljyn ostosopimuksia 1 230 tuhatta barrelia (2007: 795). Vastaavat käyvät nettoarvot olivat –14 miljoonaa euroa (2007: –4) ja 11 miljoonaa euroa (2007: 9). Hiilijohdannaisten myyntisopimuksia oli 276 kt (2007: 150) ja ostosopimuksia 641 kt (2007: 375) ja vastaavat käyvät nettoarvot 7 miljoonaa euroa (2007: –1) ja –16 miljoonaa euroa (2007: 1).
Fortum hallinnoi hiilidioksidin päästöoikeuksien hintariskiä käyttämällä hiilidioksitermiinejä sekä varmistamalla, että tuotannonsuunnittelussa otetaan huomioon kaikki päästöoikeuksista aiheutuvat kustannukset. Nämä omaan käyttöön tarkoitetut päästöoikeudet arvostetaan hankintamenoon.
Omaan tuotantoon liittyvien päästöoikeuksien lisäksi Fortumilla on hiilidioksidin päästöoikeustradingiä. Nämä päästöoikeudet on käsitelty tilinpäätöksessä johdannaisina. 31.12.2008 myytyjen ja ostettujen hiilidioksipäästöoikeuksien tradingvolyymit olivat 592 ktCO2 (2007: 3 101) ja 592 ktCO2 (2007: 3 121) . Vastaavat käyvät nettoarvot olivat 4 miljoonaa euroa (2007: –13) ja –4 miljoonaa euroa (2007: 13).
Helmikuun 20. päivänä 2008 Fortum, Russian Territorial Generation Company No.1 (TGC-1) ja ECF Project Ltd. allekirjoittivat sopimuksen ostaa noin 5 miljoonaa tonnia päästöoikeusyksiköitä (ERU) TGC-1:ltä. Nämä päästöoikeudet syntyvät yhteistyöhankkeista TGC-1:n tuotantolaitoksilla Kyoto-periodin (2008–2012) aikana, osana eurooppalaista päästökauppajärjestelmää. Sopimus käsitellään omana käyttönä ja on kirjattu hankintamenoon.
Alla esitetyt määrät ovat sähköjohdannaisten diskonttaamattomia rahavirtoja.
| milj. euroa | 31.12.2008 | 31.12.2007 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Alle 1 vuotta |
1–5 vuotta |
Yli 5 | vuotta Yhteensä | Alle 1 vuotta |
1–5 vuotta |
Yli 5 | vuotta Yhteensä | |
| Sähköjohdannaiset, velat | –1 461 | –657 | –4 | –2 122 | 642 | 166 | 9 | 817 |
| Sähköjohdannaiset, saamiset | 1 565 | 713 | 3 | 2 281 | 466 | 133 | 6 | 605 |
Fortum käy kauppaa sähkötermiineillä, -futuureilla ja -optioilla pääasiassa pohjoismaisessa sähköpörssissä Nord Poolissa ja EEX:ssä, hiilidioksidin päästöoikeuksilla Euroopan markkinoilla ja hiilijohdannaisilla ICE ja OTC -markkinoilla.
Trading-toiminnan riskejä valvotaan ja raportoidaan päivittäin tiukoilla kontrolleilla. Fortumin johtoryhmä asettaa tradingin kokonaisvaltuudet, jotka jaetaan yksittäisille salkuille. Stop-loss-limiitit rajoittavat tappioiden kumulatiivisen enimmäismäärän vuoden aikana ja lisäksi niin sanotut red-fl ag-tasot varoittavat tappioiden kertymisestä hyvissä ajoin sovituin intervallein, jotta johto voi tehdä tarvittavia päätöksiä ennen stop-loss-tason saavuttamista. Value-at-Risk-mandaatit asetetaan rajoittamaan otettavan riskin maksimimäärää kullakin hetkellä.
Fortumin liiketoiminta on pääomavaltaista, ja konsernilla on säännöllisesti tarvetta hankkia rahoitusta. Fortumilla on hajautettu luottosalkku, joka koostuu pääasiassa pitkäaikaisesta joukkovelkakirjarahoituksesta sekä erilaisista muista pitkä- ja lyhytaikaisista rahoitusjärjestelyistä. Fortumin korollinen velka 31.12.2008 oli yhteensä 7 500 miljoonaa euroa (2007: 4 893) ja korollinen nettovelka oli 6 179 miljoonaa euroa (2007: 4 466).
Fortum hallitsee likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskejä kassavaroilla ja keskeisten yhteistyöpankkien kanssa tehtyjen valmiusluottosopimusten avulla. Konsernilla on aina oltava käytettävissään käteisvaroja tai niihin verrattavissa olevia jälkimarkkinakelpoisia arvopapereita sekä käyttämättömiä valmiusluottoja (tililuotot mukaan lukien) riittävästi kattamaan kaikki 12 seuraavan kuukauden aikana erääntyvät lainat. Kuitenkin likvidien varojen ja käyttämättömien valmiusluottolimiittien tulee aina olla vähintään 500 miljoonaa euroa.
Vuoden 2008 lopussa 12 seuraavan kuukauden aikana erääntyviä lainoja oli yhteensä 980 miljoonaa euroa (2007: 605), likvidit varat olivat 1 321 miljoonaa euroa (2007: 427) mukaan lukien TGC-10:n pankkitalletukset 1 014 miljoonaa euroa, jotka ovat korvamerkityt Venäjän investointiohjelmaan. Luottolimiittien yhteismäärä oli 2 906 miljoonaa euroa (2007: 1 416), joista 2 306 miljoonaa euroa (2007: 1 416) oli käyttämättömiä valmiusluottoja.
Lainojen lyhennykset 2009 ja 2010 ovat rajatut. Vuoden 2009 ensimmäisen kvartaalin aikana erääntyy 395 miljoonaa euroa maksettavaksi ja 585 miljoonaa euroa erääntyy loppuvuoden aikana. Vuonna 2009 erääntyvästä velasta 457 miljoonaa on rahoitusta yritystodistusohjelman puitteissa. Vuonna 2010 velkaa erääntyy 543 miljoonaa. Vuonna 2011 erääntyy 2 000 miljoonan euron syndikoitu pankkilaina ja vuonna 2011 erääntyvät velat kokonaisuudessaan ovat 2 242 miljoonaa euroa.
| milj. euroa | 2008 |
|---|---|
| 2009 | 980 |
| 2010 | 543 |
| 2011 | 2 242 |
| 2012 | 445 |
| 2013 | 1 104 |
| 2014 ja myöhemmin | 2 186 |
| Yhteensä | 7 500 |
| milj. euroa | Kokonais määrä |
Nostettu määrä |
Jäljellä |
|---|---|---|---|
| Likvidit varat | |||
| Rahat ja pankkisaamiset | 733 | ||
| Pankkitalletukset yli kolme kuukautta | 588 | ||
| Yhteensä | 1 321 | ||
| joista Venäjällä (TGC-10) | 1 020 | ||
| Luottolimiitit | |||
| 1 200 miljoonan euron syndikoitu luottolimiitti | 1 200 | - | 1 200 |
| 1 500 miljoonan euron syndikoitu luottolimiitti | 1 500 | 600 | 900 |
| Luotolliset tilit | 206 | - | 206 |
| Yhteensä | 2 906 | 600 | 2 306 |
| Luottolimiitit (ei sitoumuksia) | |||
| Fortum Oyj, yritystodistusohjelma 500 milj. euroa | 500 | 172 | 328 |
| Fortum Oyj, yritystodistusohjelma 5 000 milj. SEK | 460 | 285 | 175 |
| Fortum Oyj, EMTN-ohjelma 5 000 milj. euroa | 5 000 | 2 918 | 2 082 |
| Yhteensä | 5 960 | 3 375 | 2 585 |
TGC-10:n pankkitalletukset, 1 014 miljoonaa euroa, on korvamerkitty käytettäväksi Venäjän investointiohjelmaan. Vuoden vaihteessa 2008 näistä talletuksista 504 miljoonaa euroa oli euromääräisiä talletuksia ja 510 miljoonaa euroa Venäjän ruplamääräisiä talletuksia. Yli kolmen kuukauden pankkitalletukset ovat kaikki TGC-10:ssä.
| milj. euroa | Kokonais määrä |
Nostettu määrä |
Jäljellä |
|---|---|---|---|
| Likvidit varat | 427 | ||
| Luottolimiitit | |||
| 1 200 miljoonan euron syndikoitu luottolimiitti | 1 200 | - | 1 200 |
| Luotolliset tilit | 216 | - | 216 |
| Yhteensä | 1 416 | - | 1 416 |
| Luottolimiitit (ei sitoumuksia) | |||
| Fortum Oyj, yritystodistusohjelma 500 milj. euroa | 500 | - | 500 |
| Fortum Oyj, yritystodistusohjelma 5 000 milj. SEK | 530 | - | 530 |
| Fortum Oyj, EMTN-ohjelma 5 000 milj. euroa | 5 000 | 3 361 | 1 639 |
| Yhteensä | 6 030 | 3 361 | 2 669 |
Alla esitetyt määrät ovat korollisten velkojen sekä korko- ja valuuttajohdannaisten diskonttaamattomia rahavirtoja ja näistä kahdesta ryhmästä odotettuja rahavirtoja (tulevat koronmaksut ja lyhennykset).
| milj. euroa | 31.12.2008 | 31.12.2007 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Alle 1 vuosi |
1–5 vuotta |
Yli 5 | vuotta Yhteensä | Alle 1 vuosi |
1–5 vuotta |
Yli 5 | vuotta Yhteensä | |
| Korolliset velat | 1 271 | 5 016 | 2 524 | 8 811 | 838 | 2 344 | 3 149 | 6 331 |
| Korko- ja valuutta johdannaisiin liittyvät velat |
5 046 | 1 858 | 60 | 6 964 | 4 895 | 3 570 | 136 | 8 601 |
| Korko- ja valuuttajohdannaisiin liittyvät saamiset |
–5 490 | –2 027 | –59 | –7 576 | –4 924 | –3 608 | –133 | –8 665 |
| Netto | 827 | 4 847 | 2 525 | 8 199 | 809 | 2 306 | 3 152 | 6 267 |
Lainat Valtion ydinjätehuoltorahastolta ja Teollisuuden Voima Oyj:ltä 708 miljoonaa euroa (2007: 658). Nämä lainat uusitaan vuosittain ja korkotuotot näistä lainoista on laskettu kymmenelle vuodelle tässä taulukossa.
Lisätietoja lainoista Valtion Ydinjätehuoltorahastolta sekä Teollisuuden Voima Oyj:ltä, katso liite 35 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat sivulla 162.
Treasuryn riskipolitiikassa määrätään, että velkasalkun keskimääräisen duraation on oltava aina 12–24 kuukautta ja että korkojen muutokset eivät saa vaikuttaa konsernin nettokorkomenoihin seuraavien liukuvien 12 kuukauden jaksolla enemmän kuin 60 miljoonaa euroa. Koronhallintastrategioita arvioidaan ja kehitetään näiden valtuuksien puitteissa, jotta löydetään optimaalinen suhde riskien ja rahoituskustannusten välillä.
Vuoden 2008 lopussa Fortumin velkasalkun (johdannaiset mukaan lukien) keskimääräinen duraatio oli 1,6 vuotta (2007: 1,3). Noin 64 % (2007: 67 %) velkasalkusta oli vaihtuvakorkoisia tai seuraavien 12 kuukauden aikana jälleenrahoitettavia kiinteäkorkoisia lainoja. 31.12.2008 korkotason yhden prosenttiyksikön suuruisen muutoksen vaikutus velkasalkun nykyarvoon oli 88 miljoonaa euroa (2007: 71). Virtariski, joka lasketaan ennusteen perusversion nettokorkokulujen ja ääritapausennusteen erotuksena Fortumin velkasalkulle seuraavan 12 kuukauden aikana, oli 19 miljoonaa euroa (2007: 14).
Lainojen ja johdannaisten keskikorko oli 31.12 2008 4,7 % (2007: 4,6 %). Lainojen ja johdannaisten keskikorko vuonna 2008 oli 5,3 % (2007: 4,3 %).
Fortumin politiikkana on suojata huomattavat transaktioriskit, jotta vältyttäisiin tuloslaskelman kurssieroilta. Suojaus tapahtuu pääasiassa termiinisopimuksilla. Translaatiopositio syntyy kun konserniyhtiöiden, joiden kotivaluutta on muu kuin euro, tulokset ja taseet konsolidoidaan euroiksi (Fortumissa tämä tarkoittaa pääasiassa yhtiöitä Ruotsissa, Venäjällä, Norjassa ja Puolassa). Tätä positiota ei suojata, koska pääosaa näistä omistuksista pidetään Fortum -konsernin pitkäaikaisina strategisina sijoituksina.
Valuuttariskin määrittelyssä käytetään Value-at-Risk-laskelmaa (VaR) yhden päivän jaksolle 95 %:n luotettavuustasolla transaktiopositiolle ja viiden päivän jaksolle 95 %:n luotettavuustasolla translaatiopositiolle. Transaktioriskin Value-at-Risk-raja on 5 miljoonaa euroa. 31.12.2008 avoimet transaktiopositio ja translaatiopositio olivat 38 miljoonaa euroa (2007: 23) ja 4 060 miljoonaa euroa (2007: 1 797). Transaktioposition VaR oli nolla (2007: 0) ja translaatiopositiolle laskettu VaR, johon ei ole otettu mukaan Hafslundin omistamien Renewable Energy Corporation (REC) -yhtiön osakkeiden käyvän arvon muutosta, oli 75 miljoonaa euroa (2007: 8).
Lisätietoja Hafslundin osakeomistuksen käsittelystä liitetiedossa 21 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin sivulta 147.
| milj. euroa | 31.12.2008 | 31.12.2007 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Netto | Suojaus | Avoin positio |
Netto | Suojaus | Avoin positio |
|||
| SEK | 5 402 | –5 402 | 0 | 6 266 | –6 300 | –34 | ||
| USD | –115 | 115 | 0 | –118 | 118 | 0 | ||
| NOK | 312 | –312 | 0 | 391 | –383 | 8 | ||
| Muut | 216 | –254 | –38 | 194 | –191 | 3 | ||
| Yhteensä | 5 815 | –5 853 | –38 | 6 733 | –6 756 | –23 |
Transaktiopositio koostuu jo sovituista tai ennustetuista valuuttamääräisistä eristä ja kassavirroista. Transaktiopositio jaetaan tase- ja kassavirtapositioihin. Tasepositiossa ovat valuuttamääräiset saamiset ja velat kuten lainat ja talletukset sekä myyntisaamiset ja ostovelat muussa kuin yhtiön kotivaluutassa. Kassavirtapositiossa on tulevia ennustettuja tai sovittuja valuuttamääräisiä kassavirtoja, jotka syntyvät liiketoimintojen myynneistä, ostoista tai investoinneista. Transaktioposition netto-ero kirjataan rahoitustuottoihin ja kuluihin poikkeuksena kassavirran suojauslaskennan vaatimukset täyttävät kaupat, jotka kirjataan omaan pääomaan tai myyntisaamisten ja ostovelkojen osalta liikevoittoon sisältyviin eriin.
| milj. euroa | 31.12.2008 | 31.12.2007 | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Investointi | Suojaus | Avoin Investointi | Suojaus | Avoin | ||
| RUB | 2 634 | - | 2 634 | - | - | - |
| SEK | 803 | - | 803 | 490 | - | 490 |
| NOK | 435 | - | 435 | 1 109 | - | 1 109 |
| PLN | 114 | - | 114 | 122 | - | 122 |
| Muut | 140 | –66 | 74 | 128 | –52 | 76 |
| Yhteensä | 4 126 | –66 | 4 060 | 1 849 | –52 | 1 797 |
Translaatiopositio sisältää nettoinvestoinnit ulkomaisiin tytär- ja osakkuusyhtiöihin. Konsolidoinnissa ulkomaisten yhtiöiden vuonna 2008 nettoinvestointien muuntamisesta syntyvät kurssierot kirjataan omaan pääomaan. SEK:n, NOK:n ja Venäjän ruplan heikkeneminen vuonna 2008 vaikuttaa konsernin omaan pääomaan –680 miljoonaa euroa. NOK määrään sisältyy Hafslundin omistamien Renewable Energy Corporation (REC) -yhtiön osakkeiden käyvän arvon muutos 126 miljoonaa euroa (2007: 793).
| Nimellismäärä | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Erääntymisprofi ili | Käypä arvo | |||||||
| Alle | 1 vuosi 1–5 vuotta Yli 5 vuotta | Yhteensä Positiivinen | Nega tiivinen |
Netto | |||||
| Valuuttatermiinit | 4 200 | 321 | - | 4 521 | 400 | 30 | 370 | ||
| Koronvaihtosopimukset | 1 130 | 1 171 | 692 | 2 993 | 43 | 55 | –12 | ||
| Koron- ja valuutanvaihto sopimukset |
769 | 1 471 | - | 2 240 | 233 | 15 | 218 | ||
| Korkotermiinit | 184 | 46 | - | 230 | 1 | 1 | 0 | ||
| Yhteensä | 6 283 | 3 009 | 692 | 9 984 | 677 | 101 | 576 | ||
| Pitkäaikaisia | 223 | 69 | 154 | ||||||
| Lyhytaikaisia | 454 | 32 | 422 |
| Nimellismäärä | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Erääntymisprofi ili | Käypä arvo | ||||||
| Alle | 1 vuosi 1–5 vuotta Yli 5 vuotta | Yhteensä Positiivinen | Nega tiivinen |
Netto | ||||
| Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus |
73 | - | - | 73 | 0 | 0 | 0 | |
| Rahavirran suojaus valuuttajohdannaisilla |
287 | 70 | - | 357 | 16 | 4 | 12 | |
| Valuuttajohdannaiset, joihin ei sovelleta suojaus laskentaa 1) |
3 840 | 251 | - | 4 091 | 384 | 26 | 358 | |
| Valuuttatermiinit yhteensä |
4 200 | 321 | - | 4 521 | 400 | 30 | 370 | |
| Käyvän arvon suojaus korkojohdannaisilla |
- | - | 300 | 300 | 16 | - | 16 | |
| Rahavirran suojaus korko johdannaisilla |
1 043 | 62 | 92 | 1 197 | 0 | 16 | –16 | |
| Korkojohdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa 1) |
271 | 1 155 | 300 | 1 726 | 28 | 40 | –12 | |
| Koronvaihtosopimukset yhteensä |
1 314 | 1 217 | 692 | 3 223 | 44 | 56 | –12 | |
| Korko- ja valuuttajohdan naiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa 1) |
769 | 1 471 | - | 2 240 | 233 | 15 | 218 | |
| Koron- ja valuutanvaihto sopimukset yhteensä |
769 | 1 471 | - | 2 240 | 233 | 15 | 218 | |
| Yhteensä | 6 283 | 3 009 | 692 | 9 984 | 677 | 101 | 576 |
1) Koostuu sopimuksista, jotka eivät täytä suojauslaskennan edellytyksiä.
| Nimellismäärä | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Erääntymisprofi ili | Käypä arvo | |||||||
| Alle 1 vuosi |
1–5 vuotta |
Yli 5 vuotta |
Yhteensä Positiivinen | Negatiivi nen |
Netto | ||||
| Valuuttatermiinit | 3 889 | 563 | - | 4 452 | 59 | 30 | 29 | ||
| Koronvaihtosopimukset | 1 481 | 772 | 1 247 | 3 500 | 25 | 41 | –16 | ||
| Koron- ja valuutan vaihtosopimukset |
695 | 2 598 | - | 3 293 | 82 | 16 | 66 | ||
| Korkotermiinit | 503 | 238 | - | 741 | 0 | 0 | 0 | ||
| Yhteensä | 6 568 | 4 171 | 1 247 | 11 986 | 166 | 87 | 79 | ||
| Pitkäaikaisia | 93 | 49 | 44 | ||||||
| Lyhytaikaisia | 73 | 38 | 35 |
| Nimellismäärä | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Erääntymisprofi ili | Käypä arvo | |||||
| Alle 1 vuosi |
1–5 vuotta |
Yli 5 vuotta |
Yhteensä Positiivinen | Negatiivi nen |
Netto | ||
| Ulkomaiseen yksikköön teh dyn nettosijoituksen suojaus |
52 | - | - | 52 | 0 | 0 | 0 |
| Rahavirran suojaus valuuttajohdannaisilla |
341 | 110 | - | 451 | 1 | 10 | –9 |
| Valuuttajohdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslasken taa 1) |
3 496 | 453 | - | 3 949 | 58 | 20 | 38 |
| Valuuttatermiinit yhteensä | 3 889 | 563 | - | 4 452 | 59 | 30 | 29 |
| Käyvän arvon suojaus korko johdannaisilla |
- | 300 | 1 141 | 1 441 | 0 | 23 | –23 |
| Rahavirran suojaus korkojoh dannaisilla |
- | 293 | 106 | 399 | 6 | 1 | 5 |
| Korkojohdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa 1) |
1 984 | 417 | - | 2 401 | 19 | 17 | 2 |
| Koronvaihtosopimukset yhteensä |
1 984 | 1 010 | 1 247 | 4 241 | 25 | 41 | –16 |
| Korko- ja valuuttajohdan naiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa1) |
695 | 2 598 | - | 3 293 | 82 | 16 | 66 |
| Koron- ja valuutanvaihto sopimukset yhteensä |
695 | 2 598 | - | 3 293 | 82 | 16 | 66 |
| Yhteensä | 6 568 | 4 171 | 1 247 | 11 986 | 166 | 87 | 79 |
1) Koostuu sopimuksista, jotka eivät täytä suojauslaskennan edellytyksiä.
Käteisenä selvitettäviä osaketermiinejä käytetään suojausinstrumentteina Fortumkonsernin pitkän ajan osakekannustinjärjestelmässä suojaamaan Fortumin osakkeen hintariskiä.
Tässä esitetyt määrät ovat osakejohdannaisten diskonttaamattomia arvoja. Osaketermiinit erääntyvät 1–5 vuoden kuluessa.
Katso Liite 29 Henkilöstön vuosipalkkiojärjestelmä, henkilöstörahasto ja kannustinohjelmat, jossa on lisätietoja konsernin osakekannustinjärjestelmään liittyen sivu 153.
| 31.12.2008 | 31.12.2007 | |||
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Nimellisarvo | Netto | käypä arvo Nimellisarvo | Netto käypä arvo |
| Osaketermiinit | 37 | 24 | 36 | 66 |
Kaikkien vastapuolien kanssa tehdyt sopimukset altistavat Fortumin luottoriskille. Fortumilla on prosessi ja toimintamalli, jolla luottoriskit pidetään hyväksyttävällä tasolla. Kaikkia suurimpia riskipositioita valvotaan keskitetysti hyväksyttyjä vastapuolilimiittejä vastaan, joiden hyväksymistasot on määritetty konsernin luotto-ohjeissa. Vastapuolten luottokelpoisuutta seurataan ja niistä raportoidaan säännöllisesti.
Johdannaisiin liittyvät vastapuoliriskipositiot ovat usein hyvin volatiileja, koska markkina-arvot muuttuvat nopeasti ja sen vuoksi niitä seurataan aktiivisesti. Valuutta- ja korkojohdannaisten kauppa on rajoitettu hyvän luottoluokituksen (investment grade) omaaviin pankkeihin ja rahoituslaitoksiin. Kaikkien näiden vastapuolien kanssa on voimassa puitesopimukset, kuten ISDA, joissa on netotusoikeudet. Valtaosa konsernin hyödykejohdannaisista selvitetään pörssin kautta kuten Nord Pool, mutta OTC-markkinoilla selvitys tapahtuu suoraan sopimusvastapuolten kanssa. Näiden osalta kauppaa käydään vain sellaisten vastapuolien kanssa, jotka ovat markkinoilla aktiivisia ja joilla on hyvä luottokelpoisuus. Vastapuolista valtaosan kanssa on voimassa puitesopimukset, kuten ISDA, FEMA ja EFET, joissa on netotusoikeudet. Jos kaupankäyntiä on vastapuolen kanssa, jolla ei ole limiittiä tai riskiposition katsotaan nousevan liian suureksi vastapuolen luottokelpoisuus huomioon ottaen, vaaditaan vastapuolelta takuut. Emoyhtiötakaus vaaditaan sellaisilta tytäryhtiöiltä, joiden kanssa käydään kauppaa ja joilla ei ole riittävää luottokelpoisuutta erillisyhtiönä.
Pankkeihin liittyvää luottoriskiä valvotaan aktiivisesti, koska rahoituslaitosten luottokelpoisuus voi heiketä nopeasti. Tämä on tullut selväksi osana rahoituskriisiä vuoden 2008 aikana. Tämä pätee myös venäläisiin vastapuoliin, joiden likviditeetti ja rahoitus voi nopeasti huveta, kun ulkomaiset sijoittajat vetäytyvät kehittyviltä markkinoilta. Fortum, kuten mikä tahansa pääomaintensiivinen liiketoiminta, on altistunut rahoitusriskille ja näin TGC-10:n akvisition myötä myös Venäjällä. Kun mahdollista, positiot on keskitetty pääyhteistyöpankkeihin, joilla nähdään olevan hyvä luottokelpoisuus ja tärkeä rooli rahoitusmarkkinoiden vakaudessa ko. maissa. Venäjällä pankkitakuita on käytetty varmistamaan TGC-10:n investointiohjelmaan liittyviä positioita. Jos toimittaja ei kykene täyttämään sitoumuksiaan, takaukset kattavat ennakkomaksut ja puuttuvat suoritukset. Näiden takausten myöntäjät ovat pankkeja, joilla on vahva paikallinen läsnäolo ja toimittajien tuntemus. Näiden pankkien luottokelpoisuutta sekä takauksista syntyviä positioita seurataan tarkasti.
Vähittäis- ja tukkuliiketoiminnan luottoriski on hyvin hajautettua suurelle määrälle yksityisiä kuluttajia ja teollisia yrityksiä eri maantieteellisillä alueilla.
Alla on esitetty vastapuolittain korolliset saatavat mukaan lukien leasing saatavat, pankkitalletukset ja johdannaisinstrumentit, jotka käsitellään taseessa saamisina.
| FORTUM VUOSIKERTOMUS 2008 | KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT | 129 |
|---|---|---|
| milj. euroa | 2008 | 2007 | ||
|---|---|---|---|---|
| Tasearvo | , josta erääntynyt |
Tasearvo | , josta erääntynyt |
|
| Saamiset yhtiöiltä, joilla hyvä luottokelpoisuus (investment grade) |
1 873 | - | 499 | - |
| Sähköpörssit | 273 | - | 9 | - |
| Osakkuusyhtiöt | 704 | - | 639 | - |
| Muut | 395 | - | 219 | - |
| Yhteensä | 3 245 | - | 1 366 | - |
Hyvän luottoluokituksen (investment grade) saatavat sisältävät pankkitalletuksia (1 183), korko- ja valuuttajohdannaiset käypään arvoon (677) ja sähkö-, hiili- ja öljyjohdannaisia käypään arvoon (13). Saatavat sähköpörsseiltä on Nord Pool -johdannaisten käypä arvo. Saatavat osakkuusyhtiöiltä sisältävät lainasaamisia (659) ja sähköjohdannaisten käypiä arvoja (45). Muut saatavat muodostuvat lainasaamisista ja muista korollisista saatavista (59), pankkitalletuksista (61) ja rahoitusleasing-saatavista (81) sekä sähkö-, hiili- ja öljyjohdannaisten käyvistä arvoista (194).
Oheisissa taulukoissa näkyy pankkitalletuksien ja johdannaisten käypien arvojen jakautuminen luottoluokkiin.
| milj. euroa | Saamiset |
|---|---|
| Vastapuolet ulkopuolisten luottoluokitusten mukaan (Standard & Poor's ja/tai Moody's) | |
| Hyvä luottokelpoisuus (investment grade) | |
| AAA | 0 |
| AA+/AA/AA– | 354 |
| A+/A/A– | 100 |
| BBB+/BBB/BBB– | 729 |
| Hyvä luottokelpoisuus (investment grade) yhteensä | 1 183 |
| Alemmat luottoluokitukset | 0 |
| Vastapuolet ilman ulkopuolista luottoluokitusta (Standard & Poor's ja/tai Moody's ) | 61 |
| Yhteensä | 1 244 |
Ylläolevien pankkitalletusten lisäksi, rahaa pankkitileillä oli yhteensä 77 miljoonaa euroa 31.12.2008.
| milj. euroa | Saamiset | Nettosumma |
|---|---|---|
| Vastapuolet ulkopuolisten luottoluokitusten mukaan (Standard & Poor's ja/tai Moody's) |
||
| Hyvä luottokelpoisuus (investment grade) | ||
| AAA | 0 | 0 |
| AA+/AA/AA– | 329 | 266 |
| A+/A/A– | 348 | 326 |
| BBB+/BBB/BBB– | 0 | 0 |
| Hyvä luottokelpoisuus (investment grade) yhteensä | 677 | 592 |
| Vastapuolet ilman ulkopuolista luottoluokitusta (Standard & Poor's ja/ tai Moody's ) |
0 | 0 |
| Yhteensä | 677 | 592 |
| milj. euroa | Saamiset | Nettosumma |
|---|---|---|
| Vastapuolet ulkopuolisten luottoluokitusten mukaan (Standard & Poor's ja/tai Moody's) |
||
| Hyvä luottokelpoisuus (investment grade) | ||
| AAA | 0 | 0 |
| AA+/AA/AA– | 1 | 1 |
| A+/A/A– | 6 | 0 |
| BBB+/BBB/BBB– | 6 | 5 |
| Hyvä luottokelpoisuus (investment grade) yhteensä | 13 | 6 |
| Alemmat luottoluokitukset kuin hyvä luottokelpoisuus (investment grade) | ||
| BB+/BB/BB– | 4 | 4 |
| B+/B/B– | 0 | 0 |
| Alle B– | 0 | 0 |
| Alemmat luottoluokitukset kuin hyvä luottokelpoisuus (investment grade) yhteensä |
4 | 4 |
| Osakkuusyhtiöt yhteensä | 45 | 36 |
| Vastapuolet ilman ulkopuolista luottoluokitusta Standard & Poor's:lta ja/ tai Moody's:lta |
||
| Valtiot ja kunnat | 6 | 3 |
| Fortum luokitus 5 – alin riski | 131 | 93 |
| Fortum luokitus 4 – alhainen riski | 40 | 35 |
| Fortum luokitus 3 – normaali riski | 0 | 0 |
| Fortum luokitus 2 – korkea riski | 0 | 0 |
| Fortum luokitus 1 – korkein riski | 0 | 0 |
| Ei luokitusta | 13 | 13 |
| Ei ulkopuolista luokitusta yhteensä | 190 | 144 |
| Sähkö-, hiili- ja öljyjohdannaiset yhteensä | 252 | 190 |
Johdannaisissa saamissumma on positiivisten käypien arvojen summa. Netotettu summa sisältää myös negatiiviset käyvät arvot, jos netotussopimus on voimassa ko. vastapuolen kanssa tai netotus on lain mukaan mahdollista. Kun nettosumma on pienempi kuin nolla, se ei ole mukana. Jos on olemassa emoyhtiötakaus, näytetään positio takauksen antajan mukaan.
Kaikilla valuutta- ja korkojohdannaisvastapuolilla on ja pääosalla pankkitalletusvastapuolista on ulkopuolisten luottoluokittajien Standard & Poor'sin ja/tai Moody's luokitus. Yllä oleva luokitusskaala on Standard & Poor'sin mukainen. Vastapuolille, joilla ei ole kuin Moody'sin luokitus, luokitukset on muutettu vastaamaan Standard& Poor'sin luottoluokituksia.
Sähkö-, hiili- ja öljyjohdannaismarkkinoilla on paljon vastapuolia, joilla ei ole Standard & Poor'sin tai Moody'sin luokista. Niille Fortum antaa oman sisäisen luokituksensa. Sisäinen luokitus perustuu muiden ulkoisten luottoluokittelijoiden luokituksiin. Asiakastiedon riskiluokituksia käytetään vastapuolille Suomessa, Creditinformin luokitusta Norjassa, UC:n (Upplysningscentralen) riski-indikaattoria Ruotsissa ja muiden osalta Dun&Bradsteetin luokituksia. Valtioita ja kunnallisia laitoksia ei tyypillisesti luokitella ja ne näytetään erikseen. Tämä luokka ei sisällä kuntien tai valtion omistamia yhtiöitä. Ne vastapuolet, joilla ei ole ollenkaan luokitusta, näytetään "Ei luokitusta" -rivillä.
Fortum haluaa, että sillä on varovainen ja tehokas pääomarakenne, joka samalla mahdollistaa sen strategian toteuttamisen. Fortum valvoo pääomarakennettaan perustuen Korollinen nettovelka/käyttökate (EBITDA) -tunnuslukuun. Nettovelka lasketaan siten, että korollisesta velasta vähennetään likvidit varat. Käyttökate (EBITDA) lasketaan lisäämällä poistot ja arvonalentumiset liikevoittoon. Vuonna 2008 ja 2007 tavoitepääomarakenne määritellään nettovelan ja käyttökatteen suhteella 3,0–3,5.
Käyttöomaisuusinvestoinnit, yrityshankinnat, osingonjaot, omien osakkeiden takaisinostot ja pääoman palautukset ovat tapoja päästä tavoitepääomarakenteeseen. Fortum Oyj:n tarkoituksena on maksaa osinkona keskimäärin 50–60 % edellisen vuoden nettotuloksesta.
Moody'sin ja Standard & Poor'sin Fortumille antamat pitkän aikavälin luottoluokitukset olivat A2 (vakaa) ja A– (vakaa).
| milj. euroa | Liite | 2008 | 2007 |
|---|---|---|---|
| Korollinen velka | 31 | 7 500 | 4 893 |
| Vähennetään: Likvidit varat | 26 | 1 321 | 427 |
| Nettovelka | 6 179 | 4 466 | |
| Liikevoitto | 1 963 | 1 847 | |
| Lisätään: Poistot ja arvonalentumiset | 515 | 451 | |
| Käyttökate (EBITDA) | 2 478 | 2 298 | |
| Nettovelka / käyttökate (EBITDA) 1) | 2,5 | 1,9 |
1) Nettovelka/käyttökate (EBITDA) vuodelle 2007 on 2,2 perustuen käyttökatteeseen ilman Fortumin Lenenergon osakkuuden myynnistä saatua myyntivoittoa 232 miljoonaa euroa.
Venäläisen TGC-10:n hankinnan jälkeen Fortum on tehnyt muutoksia segmenttirakenteeseensa vuonna 2008 ja uusi Venäjä-segmentti perustettiin. Vuoden 2007 segmenttitiedot on muutettu vastaavasti, katso kohta 5.2 alla.
Fortumin liiketoiminnot on organisoitu kahdeksaan liiketoimintayksikköön. Fortumin liiketoimintayksiköt on yhdistelty toimintasegmenteiksi ulkoista raportointia varten. Fortumin palveluyksikköjä ovat talouden palvelukeskus, IT-palvelut ja konsernin tukipalvelut. Palveluyksiköt ovat solmineet liiketoimintayksiköiden kanssa palvelusopimukset.
Konserniin kuuluvat seuraavat segmentit:
Sähköntuotanto tuottaa ja myy sähköä pääasiassa Pohjoismaiden sähkömarkkinoille. Se on myös vastuussa riskienhallintatoiminnoista sähköntuotannossa. Tähän segmenttiin kuuluvat Generation ja Portfolio Management and Trading -liiketoimintayksiköt ja Service. Generation ja PMT muodostavat taloudellisen raportoinnin kannalta yhden yhtenäisen raportointiyksikön. Liiketoimintayksiköiden välillä ei ole käytössä erillistä hinnoittelumekanismia. Portfolio Management and Trading -liiketoimintayksikkö on vastuussa voimalaitosten käytön optimoinnista ja sähkön myynnistä pääasiassa pohjoismaiselle sähköpörssille Nord Poolille. Generation -liiketoimintayksikkö on vastuussa Fortumin voimalaitosten omistamisesta, käytöstä ja kunnossapidosta. Service-liiketoimintayksikkö tarjoaa käyttö- ja kunnossapitopalveluja pohjoismaisilla ja valituilla kansainvälisillä markkinoilla, mutta sen keskeinen liiketoiminta liittyy olennaisena osana Generation-liiketoimintayksikön toimintaan.
Lämpö tuottaa kaukolämpöä, kylmäenergiaa, prosessihöyryä ja jätteenpolttolaitoksissa tuotettua energiaa teollisille asiakkaille, kunnille ja loppukäyttäjille Pohjoismaissa, Baltian maissa ja Puolassa. Lämpö-segmentti myy myös sähköä yhdistetyistä sähkön ja lämmön tuotantolaitoksistaan (CHP) Pohjoismaiden sähköpörssiin Nord Pooliin. Lämpö koostuu kahdesta liiketoimintayksiköstä, jotka ovat Heat ja Värme. Heat ja Värme ovat samankaltaisia liiketoimintoja, mutta ne on jaettu kahdeksi eri liiketoimintayksiköksi, koska Tukholman kaupungilla on 50 %:n taloudellinen omistusosuus Värme-yksikössä. Värmen liiketoiminnot keskittyvät pääasiassa suur-Tukholman alueelle Ruotsissa, kun taas Heat-liiketoimintayksiköllä on toimintoja Suomessa, Norjassa, Puolassa ja muissa Itämeren alueen maissa.
Sähkönsiirto on vastuussa luotettavasta ja varmasta sähkönjakelusta pohjoismaisille ja virolaisille asiakkailleen. Fortum omistaa ja käyttää jakelu- ja alueverkkoja sekä jakaa sähköä kaikkiaan noin 1,6 miljoonalle asiakkaalle Ruotsissa, Suomessa, Norjassa ja Virossa. Sähkönjakelun katsotaan ja hyväksytään olevan tiukasti säännelty toimiala ja siksi sitä valvovat kansalliset energiaviranomaiset. Valvonnan mallit ja periaatteet sekä näkemykset kohtuullisista tariffeista vaihtelevat maittain.
Markets vastaa energiaratkaisujen tarjoamisesta 1,3 miljoonalle asiakkaalle Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Markets-segmentti ostaa sähkönsä Nord Poolista ja myy sen edelleen kotitalouksille ja yritysasiakkaille sekä muille pohjoismaisille sähkön vähittäismyyjille. Varsinaisen sähkönmyynnin lisäksi Markets tarjoaa kattavia riskien- ja salkunhallintaratkaisuja yritysasiakkaille. Sähkönjakelu Pohjoismaissa vapautettiin säännöstelystä vuonna 1995, mikä tarkoittaa että asiakkaat voivat vapaasti vaihtaa sähköntoimittajaa.
Venäjä-segmentti perustuu yhteen maantieteelliseen alueeseen, Venäjään, ja siihen sisältyvät sähkön sekä lämmön tuotanto ja myynti Venäjällä. Venäjä-segmentti sisältää pääasiassa venäläisen yhtiön TGC-10, joka on yhdistelty konsernitilinpäätökseen 31.3.2008 alkaen sekä osakeomistuksen TGC-1 osakkuusyhtiössä.
Muut-segmentti sisältää pääasiassa osakeomistuksen Hafslund ASA -osakkuusyhtiössä, konsernihallinnon sekä konserninlaajuiset yhteiset palveluyksiköt. Palveluyksiköt laskuttavat yhtiöitä solmittujen palvelusopimusten perusteella.
Venäläisen TGC-10:n hankinnan jälkeen Fortum on tehnyt muutoksia segmenttirakenteeseensa ensimmäisellä kvartaalilla vuonna 2008. Fortum perusti uuden Venäjä-segmentin, minkä jälkeen uusi segmenttirakenne muodostuu yhdestä maantieteellisen alueen perusteella määritellystä segmentistä sekä liiketoiminta-alueittain määritellyistä segmenteistä. Segmenttirakenteen muutoksen seurauksena Fortum otti käyttöön IFRS 8 Toimintasegmentit -standardin ennen sen pakollista voimaantuloa.
Uusi perustettu Venäjä-segmentti sisältää:
Uuden segmentin perustamisen lisäksi Fortum on siirtänyt osuutensa osakkuusyrityksensä Hafslundin varoista ja tuloksesta Sähköntuotanto-segmentistä Muutsegmenttiin.
Vuoden 2007 vertailutiedot on muutettu vastaamaan uutta segmenttirakennetta. Muutokset liikevoitossa ja kertaluonteisissa erissä johtuvat pääasiassa seuraavista eristä:
Tavoitteen asettaminen, seuranta ja resurssien allokointi konsernin suoritusjohtamisprosessissa perustuvat pääasiassa liiketoimintayksiköiden vertailukelpoiseen liikevoittoon sisältäen osakkuusyhtiötulokset ja vertailukelpoiseen sidotun pääoman tuottoon. Fortum esittää liiketoimintasegmenteittäin liikevoiton ja vertailukelpoisen liikevoiton sekä sidotun pääoman tuoton ja vertailukelpoisen sidotun pääoman tuoton.
Segmenttien konsolidointi perustuu samoihin periaatteisiin kuin koko konsernin yhdistely. Vertailukelpoinen liikevoitto esitetään, jotta liiketoimintasegmentin toiminnan tuloksesta saataisiin parempi kuva. Seuraavat erät oikaistaan liikevoitosta, kun lasketaan vertailukelpoinen liikevoitto:
Segmentin sidottu pääoma koostuu pääasiassa korottomista varoista ja veloista, kuten aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä, aineettomista hyödykkeistä, osakkuusyrityssijoituksista, vaihto-omaisuudesta, toimintaan liittyvistä siirtyvistä eristä sekä myyntisaamista ja muista saamisista ja veloista. Sidottuun pääomaan sisältyy myös Fortumin rahasto-osuus Suomen Ydinjätehuoltorahastossa, ydinvoimaan liittyvät varaukset, eläkevaraukset ja muut varaukset sekä IAS 39 -standardin mukaan suojauslaskennan piiriin kuulumattomien tulevaisuuden rahavirtoja suojaavien johdannaisten käypään arvoon arvostamisesta johtuvat varat ja velat.
Segmentin sidottuun pääomaan eivät sisälly korolliset saamiset ja velat eivätkä niihin liittyvät siirtyvät erät, tuloverot ja laskennalliset verot eivätkä IAS 39 -standardin mukaan suojauslaskennan piiriin kuuluvat tulevia rahavirtoja suojaavien johdannaisten käypään arvoon arvostamisesta johtuvat varat ja velat.
Jotta segmentin vertailukelpoinen sidottu pääomaa vastaa vertailukelpoista liikevoittoa, sitä oikaistaan IAS 39 -standardin mukaan suojauslaskennan piiriin kuulumattomilla varoilla ja veloilla, jotka syntyvät tulevia rahavirtoja suojaavien erien arvostamisesta käypään arvoon.
Bruttoinvestoinnit osakkeisiin sisältävät investoinnit tytäryritysosakkeisiin, osakkuusyrityksien osakkeisiin ja muihin myytävissä oleviin osakkeisiin. Investoinneista tytäryritysosakkeisiin on vähennetty tytäryhtiön rahavarat ja niihin on lisätty hankitun yhtiön korolliset velat.
Katso myös tunnuslukujen laskentakaavat, keskeiset taloudelliset tunnusluvut sekä keskeiset toiminnalliset tunnusluvut sivuilla 169–175. Segmenttien tiedot vuosineljänneksittäin löytyvät Fortumin internetsivuilta www.fortum.fi /sijoittajat.
Sähköntuotanto-segmentti myy kaiken tuottamansa sähkön Nord Pooliin ja Marketssegmentti ostaa kaiken sähkönsä Nord Poolista. Myyntien eliminoinnit sisältävät ostot ja myynnit Nord Poolin kanssa, jotka netotetaan konsernitasolla tuntiperusteisiin myynteihin ja ostoihin perustuen. Ne esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai netto-ostaja. Konsernin sisäiset toimitukset vaikuttavat eri liiketoimintasegmenttien välisiin myynteihin, kuluihin ja tuloksiin, jotka eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Sisäiset hinnat ovat markkinaperusteiset.
| milj. euroa | Sähkön tuotanto Lämpö |
Sähkön | siirto Markets Venäjä | Muut | Nord Pool netotus 1) |
Elimi noinnit |
Yh teensä |
||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 2 892 | 1 466 | 789 | 1 922 | 489 | 83 | –1 736 | –269 | 5 636 |
| Josta sisäistä | 0 | 0 | 10 | 177 | 0 | 82 | –269 | 0 | |
| Liikevaihto konsernin ulkopuolelle |
2 892 | 1 466 | 779 | 1 745 | 489 | 1 | –1 736 | 0 | 5 636 |
| Poistot ja arvon alentumiset |
97 | 169 | 165 | 7 | 67 | 10 | 515 | ||
| Liikevoitto | 1 599 | 307 | 248 | –35 | –91 | –65 | 1 963 | ||
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta |
26 2) | 12 | 16 | 5 | 19 | 48 | 126 | ||
| Rahoitustuotot ja -kulut (netto) | –239 | ||||||||
| Tuloverot | –254 | ||||||||
| Tilikauden voitto | 1 596 |
1) Tuntiperusteiset myynnit ja ostot Nord Poolilta netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai netto-ostaja.
2) Osuudet osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta Sähköntuotanto-segmentissä sisältää Fortumin osuuden kirjanpitokäsittelyn vaikutuksista osakkuusyhtiöiden osuuksissa suomalaisessa ja ruotsalaisessa yhdinjätehuoltorahastossa 9 miljoonaa euroa. Katso myös liitetieto 35 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat.
| milj. euroa | Sähkön tuotanto Lämpö |
Sähkön | siirto Markets | Venäjä | Muut | Yh teensä |
|
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 1 528 | 250 | 248 | –33 | –92 | –56 | 1 845 |
| Kertaluonteiset erät | 18 | 64 | 2 | - | 1 | 0 | 85 |
| Tulevaisuuden rahavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset |
72 | –7 | –2 | –2 | - | –9 | 52 |
| Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu | –19 | - | - | - | - | - | –19 |
| Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | 53 | –7 | –2 | –2 | - | –9 | 33 |
| Liikevoitto | 1 599 | 307 | 248 | –35 | –91 | –65 | 1 963 |
Lisätietoa eristä, jotka eivät sisälly vertailukelpoiseen liikevoittoon katso:
– Liitetieto 9 Muut tuotot, koskien kertaluontoisia eriä;
– Liitetieto 6 Johdannaisten käyvien arvojen muutokset sekä suojausten kohteet koskien tulevaisuuden rahavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutoksista;
– Liitetieto 35 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat, koskien ydinjätehuoltorahastoon liittyvää oikaisua.
| milj. euroa | Sähkön tuotanto Lämpö |
Sähkön | siirto Markets | Venäjä | Muut | Yh teensä |
|
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kuluksi kirjatut epävarmat saamiset | 0 | 1 | 1 | 1 | 8 | 0 | 11 |
| Aineellisten hyödykkeiden arvonalentumiset |
0 | 0 | 0 | - | 0 | 0 | 0 |
| Uudelleenjärjestelykulut | - | - | 5 | 4 | - | 1 | 10 |
Arvonalentumistappiot 11 miljoonaa euroa ja uudelleenjärjestelykulut 10 miljoonaa euroa sisältyvät vertailukelpoiseen liikevoittoon.
| milj. euroa | Sähkön tuotanto Lämpö |
Sähkön | siirto Markets Venäjä | Muut | Yh teensä |
||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Korottomat varat | 4 914 | 3 763 | 3 336 | 651 | 2 047 | 514 15 225 | |
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä | 818 | 160 | 210 | 12 | 429 | 483 | 2 112 |
| Sidottuun pääomaan sisältyvät varat | 5 732 | 3 923 | 3 546 | 663 | 2 476 | 997 17 337 | |
| Korolliset saamiset | 799 | ||||||
| Laskennalliset verot | 2 | ||||||
| Muut varat | 819 | ||||||
| Rahavarat | 1 321 | ||||||
| Varat yhteensä | 20 278 | ||||||
| Sidottuun pääomaan sisältyvät velat | 401 | 455 | 514 | 475 | 271 | 201 | 2 317 |
| Laskennalliset verovelat | 1 851 | ||||||
| Muut velat | 199 | ||||||
| Sidottuun pääomaan sisältyvät velat | 4 367 | ||||||
| Korolliset velat | 7 500 | ||||||
| Oma pääoma | 8 411 | ||||||
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 20 278 |
| milj. euroa | Sähkön tuotanto Lämpö |
Sähkön | siirto Markets | Venäjä | Muut | Yh teensä |
|
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Bruttoinvestoinnit osakkeisiin segmenteittäin |
0 | 23 | 0 | 0 | 1 492 | 1 | 1 516 |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen | 134 | 408 | 296 | 3 | 256 | 11 | 1 108 |
| josta aktivoidut vieraan pääoman kulut |
- | 4 | - | - | 19 | - | 23 |
Lisätietoja investoinneista segmenteittäin löytyy liitetiedosta 7 Yrityshankinnat ja -myynnit, koskien bruttoinvestointeja osakkeisiin ja liitetiedosta 20.2 Investoinnit.
| milj. euroa | Sidottu pääoma | Sidotun pääoman tuotto (%) |
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto (%) |
|---|---|---|---|
| Sähköntuotanto | 5 331 | 29,6 | 28,0 |
| Lämpö | 3 468 | 8,9 | 7,3 |
| Sähkönsiirto | 3 032 | 8,1 | 8,2 |
| Markets | 188 | –14,0 | –15,3 |
| Venäjä | 2 205 | –3,7 | –3,8 |
| Muut | 796 | –1,8 | –1,7 |
| Sähkön | Sähkön | Yh | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | tuotanto Lämpö | siirto Markets | Venäjä | Muut | teensä | ||
| Henkilöstön lukumäärä 31.12. | 3 520 | 2 318 | 1 336 | 635 | 7 262 | 508 15 579 | |
| Henkilöstö keskimäärin | 3 591 | 2 422 | 1 222 | 766 | 5 566 | 510 14 077 |
| milj. euroa | Sähkön tuotanto Lämpö |
Sähkön | siirto Markets Venäjä | Muut | Nord Pool netotus 1) |
Elimi noinnit |
Yh teensä |
||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 2 350 | 1 356 | 769 | 1 683 | - | 81 | –1 163 | –597 | 4 479 |
| Josta sisäistä | 323 | 38 | 9 | 155 | - | 72 | –597 | 0 | |
| Liikevaihto konsernin ulkopuolelle |
2 027 | 1 318 | 760 | 1 528 | - | 9 | –1 163 | 0 | 4 479 |
| Poistot ja arvonalentumiset |
–103 | –163 | –162 | –11 | - | –12 | - | - | –451 |
| Liikevoitto | 1 115 | 294 | 233 | 12 | 244 | –51 | - | - | 1 847 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta |
–23 2) | 24 | 18 | 0 | - | 222 | - | - | 241 |
| Rahoitustuotot ja -kulut (netto) | –154 | ||||||||
| Tuloverot | –326 | ||||||||
| Tilikauden voitto | 1 608 |
1) Tuntiperusteiset myynnit ja ostot Nord Poolilta netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai netto-ostaja.
2) Osuudet osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta Sähköntuotanto-segmentissä sisältää Fortumin osuuden kirjanpitokäsittelyn vaikutuksista osakkuusyhtiöiden osuuksissa suomalaisessa ja ruotsalaisessa yhdinvoimarahastossa –7 miljoonaa euroa.
| milj. euroa | Sähkön tuotanto Lämpö |
Sähkön | siirto Markets | Venäjä | Muut | Yh teensä |
|
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 1 095 | 290 | 231 | –1 | - | –51 | 1 564 |
| Kertaluonteiset erät | 2 | 2 | 0 | 0 | 244 | 2 | 250 |
| Tulevaisuuden rahavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset |
1 | 2 | 2 | 13 | - | -2 | 16 |
| Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu | 17 | - | - | - | - | - | 17 |
| Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | 18 | 2 | 2 | 13 | 0 | –2 | 33 |
| Liikevoitto | 1 115 | 294 | 233 | 12 | 244 | –51 | 1 847 |
| milj. euroa | Sähkön tuotanto Lämpö |
Sähkön | siirto Markets | Venäjä | Muut | Yh teensä |
|
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kuluksi kirjatut epävarmat saamiset | –1 | 6 | –2 | –5 | - | - | –2 |
| Aineellisten hyödykkeiden arvonalentumiset |
0 | 0 | 0 | - | - | 0 | 0 |
| Uudelleenjärjestelykulut | - | - | 1 | - | - | - | 1 |
| milj. euroa | Sähkön tuotanto Lämpö |
Sähkön | siirto Markets Venäjä | Muut | Yh teensä |
||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Korottomat varat | 5 348 | 3 770 | 3 549 | 622 | 1 | 195 13 485 | |
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä | 806 | 158 | 229 | 8 | 455 | 1 197 | 2 853 |
| Sidottuun pääomaan sisältyvät varat | 6 154 | 3 928 | 3 778 | 630 | 456 | 1 392 16 338 | |
| Korolliset saamiset | 747 | ||||||
| Laskennalliset verot | 3 | ||||||
| Muut varat | 159 | ||||||
| Rahavarat | 427 | ||||||
| Varat yhteensä | 17 674 | ||||||
| Sidottuun pääomaan sisältyvät velat | 555 | 421 | 539 | 383 | - | 155 | 2 053 |
| Laskennalliset verovelat | 1 687 | ||||||
| Muut velat | 390 | ||||||
| Sidottuun pääomaan sisältyvät velat | 4 130 | ||||||
| Korolliset velat | 4 893 | ||||||
| Oma pääoma | 8 651 | ||||||
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 17 674 |
| Sähkön | Sähkön | Yh | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | tuotanto Lämpö | siirto Markets Venäjä | Muut | teensä | |||
| Bruttoinvestoinnit osakkeisiin | 52 | 18 | 1 | 0 | 245 | 1 | 317 |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen | 93 | 309 | 236 | 3 | - | 14 | 655 |
| josta aktivoidut vieraan pääoman kulut | 1 | - | - | - | - | 1 |
| milj. euroa | Sidottu pääoma | Sidotun pääoman tuotto (%) |
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto (%) |
|---|---|---|---|
| Sähköntuotanto | 5 599 | 19,2 | 18,9 |
| Lämpö | 3 507 | 9,3 | 9,2 |
| Sähkönsiirto | 3 239 | 7,7 | 7,6 |
| Markets | 247 | 6,9 | –0,6 |
| Venäjä | 456 | 66,3 | 0,0 |
| Muut | 1 237 | 17,1 | –2,1 1) |
1) Muut-segmentissä 180 miljoonan euron voitto Hafslundin myymistä REC-yhtiön osakkeista on vähennetty Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta laskettaessa vertailukelpoista sidotun pääoman tuottoa.
| milj. euroa | Sähkön tuotanto Lämpö |
Sähkön | siirto Markets | Venäjä | Muut | Yh teensä |
|
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Henkilöstön lukumäärä 31.12. | 3 511 | 2 279 | 1 063 | 935 | - | 515 | 8 303 |
| Henkilöstö keskimäärin | 3 475 | 2 302 | 1 060 | 936 | - | 531 | 8 304 |
Konsernin toimintasegmentit toimivat pääasiassa Pohjoismaissa, Venäjällä, Puolassa sekä muilla Itämeren alueilla. Sähköntuotanto, Sähkönsiirto ja Markets toimivat lähinnä Suomessa ja Ruotsissa, kun taas Lämpö toimii näillä kaikilla maantieteellisillä alueilla Venäjää lukuunottamatta. "Muut Euroopan maat" kattaa pääasiassa Baltian maat ja Ison-Britannian. Kotivaltio on Suomi.
Alla olevat tiedot näyttävät myynnin tuoteryhmittäin sekä kohdemaittain asiakkaiden sijainnin mukaan. Varat, investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin ja henkilöstö on ilmoitettu siten, missä ne sijaitsevat. Sijoituksia osakkuus- ja yhteisyrityksiin ei ole jaettu maittain, koska kyseessä olevilla yhtiöillä voi olla liiketoimintaa usealla maantieteellisellä alueella.
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Sähkönmyynti ilman välillisiä veroja | 3 291 | 2 370 |
| Lämmön myynti | 1 298 | 1 096 |
| Sähkönsiirto | 746 | 729 |
| Muut myynnit | 301 | 284 |
| Yhteensä | 5 636 | 4 479 |
Lämmön myyntiin sisältyvät lämmön toimitukset ja lämmön jakelu. Muut myynnit sisältävät käyttö- ja kunnossapitopalvelujen tuottoja 189 miljoonaa euroa (2007: 168), kylmäenergian myyntituottoja 24 miljoonaa euroa (2007: 22), sähkö- ja kaukolämpöverkon liittymismaksutuottoja 28 miljoonaa euroa (2007: 42) sekä kaasun ja muiden polttoaineiden myyntituottoja 55 miljoonaa euroa (2007: 52).
Koska konsernin asiakkaiden lukumäärä on suuri ja liiketoiminta-alueet erilaiset, konsernilla ei ole sellaisia yksittäisiä asiakkaita, joiden merkitys olisi olennainen Fortumin koko liiketoiminnan kannalta.
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Suomi 1) | 1 974 | 1 823 |
| Ruotsi | 2 615 | 2 161 |
| Venäjä | 494 | - |
| Puola | 156 | 133 |
| Norja 1) | 178 | 153 |
| Muut maat | 219 | 209 |
| Yhteensä | 5 636 | 4 479 |
1) Suomen sähköntuotanto myydään Nord Poolille Norjaan, mutta sisällytetään myynteihin Suomessa (vuoden 2007 vertailuluvut ovat muutettu vastaavasti). Ruotsin sähköntuotanto myydään Nord Poolin kautta Tukholmaan ja sisällytetään myynteihin Ruotsissa.
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Suomi | 296 | 203 |
| Ruotsi | 401 | 370 |
| Venäjä | 256 | - |
| Puola | 56 | 19 |
| Norja | 19 | 22 |
| Muut maat | 80 | 41 |
| Yhteensä | 1 108 | 655 |
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Suomi | 4 623 | 3 828 |
| Ruotsi | 8 478 | 9 238 |
| Venäjä | 2 047 | 1 |
| Puola | 249 | 239 |
| Norja | 205 | 233 |
| Muut maat | 313 | 232 |
| Eliminoinnit | –690 | –286 |
| Korottomat varat | 15 225 | 13 485 |
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä | 2 112 | 2 853 |
| Segmentin varat yhteensä | 17 337 | 16 338 |
| 2008 | 2007 | |
|---|---|---|
| Suomi | 3 045 | 2 981 |
| Ruotsi | 3 436 | 3 465 |
| Venäjä | 7 262 | - |
| Puola | 767 | 925 |
| Norja | 292 | 277 |
| Muut maat | 777 | 655 |
| Yhteensä | 15 579 | 8 303 |
Alla eritellyt liikevoittoon sisältyvät käypien arvojen muutokset johtuvat suojauslaskennan ulkopuolelle IAS 39 -standardin mukaisesti jäävistä tulevia rahavirtoja suojaavista rahoitusinstrumenteista sekä suojausten tehottomasta osuudesta.
Rahoituseriin sisältyvät IAS 39:n mukaan suojauslaskennan ulkopuolelle jäävistä valuuttajohdannaisista syntyvät käyvän arvon muutokset, jotka liittyvät pääosin taseerien suojaukseen. Nämä muodostavat luonnollisen suojauksen saamisille ja veloille. Suojauslaskennan ulkopuolelle jäävien korkojohdannaisten käypien arvojen muutos oli 2 miljoonaa euroa (2007: 5). Suojausinstrumenttien ja suojattujen joukkovelkakirjojen käypien arvojen nettomuutos oli 0 miljoonaa euroa (2007: –1).
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Sisältyy liikevoittoon | ||
| Suojauslaskennan ulkopuolelle jäävien johdannaisten käypien arvojen muutokset |
||
| Sähköjohdannaiset | –8 | –7 |
| Valuuttajohdannaiset | 57 | 18 |
| Öljyjohdannaiset | –8 | 4 |
| Hiilijohdannaiset | –10 | - |
| Osakejohdannaiset 1) | –9 | –1 |
| Rahavirran suojausten tehoton osuus | 30 | 2 |
| Kokonaisvaikutus liikevoittoon | 52 | 16 |
| Suojauslaskennan ulkopuolelle jäävien johdannaisten käypien arvojen muutok set, jotka sisältyvät osuuksiin osakkuusyritysten tuloksista |
–2 | 2 |
| Sisältyy rahoituskuluihin | ||
| Lainojen ja saamisten valuuttakurssierot | –757 | –233 |
| Suojauslaskennan ulkopuolelle jäävien johdannaisten käypien arvojen muutokset |
||
| Valuuttajohdannaiset | 744 | 236 |
| Korkojohdannaiset | 2 | 5 |
| Käyvän arvon suojauksesta syntyneet suojausinstrumenttien käypien arvojen muutokset |
11 | –37 |
| Käyvän arvon suojauksesta syntyneet suojattavien kohteiden käypien arvojen muutokset |
–11 | 36 |
| Kokonaisvaikutus rahoituskuluihin | –11 | 7 |
| Johdannaisten kokonaisvaikutus tulokseen ennen veroja | 39 | 25 |
1) Osakejohdannaiset liittyvät Fortum -konsernin osakekannustinjärjestelmän suojaukseen.
Fortum esittää segmenttiraportoinnissaan vertailukelpoisen liikevoiton, jotta liiketoimintasegmentin toiminnan tuloksesta saataisiin parempi kuva. Seuraavat erät oikaistaan liikevoitosta, kun lasketaan vertailukelpoinen liikevoitto:
Vuonna 2008 Fortum hankki osakkeita venäläisestä TGC-10:stä, latvialaisesta Jelgava Kogeneracija SIA:sta (nimi muutettu Fortum Jelgava SIA:ksi) ja ruotsalaisesta Hofors Energi AB:sta. Fortum hankki myös lisää osakkeita Hofors Energi AB:sta Ruotsissa sekä jäljellä olleen vähemmistöosuuden puolalaisesta Fortum Wroclaw SA:sta. Yhtiö fuusioitiin vuoden loppuun mennessä. Investoinnit olivat yhteensä 1506 miljoonaa euroa.
Vuonna 2007 Fortum hankki virolaisen Pärnu Energia OÜ:n (nimi muutettu Fortum Pärnu OÜ:ksi), latvialaisen Vattenfall Latvija SIA:n (nimi muutettu Fortum Latvija SIA:ksi) ja puolalaisen EC Wojkowicen osakkeet. Investoinnit olivat yhteensä 18 miljoonaa euroa.
Hankintojen vaikutus vuoden 2008 liikevaihtoon on 503 miljoonaa euroa koostuen seuraavista:
TGC-10, huhti-joulukuun ulkoinen myynti 489 miljoonaa euroa; ·
Jelgava Kogeneracija SIA, huhti-joulukuun ulkoinen myynti 7 miljoonaa euroa; ·
Hofors Energi AB, tammi-joulukuun ulkoinen myynti 7 miljoonaa euroa. ·
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Sähköntuotanto | 0 | 0 |
| Lämpö | 14 | 18 |
| Sähkönsiirto | 0 | 0 |
| Markets | 0 | - |
| Venäjä | 1 492 | - |
| Muut | - | 0 |
| Yhteensä | 1 506 | 18 |
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Suomi | 0 | 0 |
| Ruotsi | 3 | 0 |
| Venäjä | 1 492 | - |
| Muut maat | 11 | 18 |
| Yhteensä | 1 506 | 18 |
Bruttoinvestoinnit tytäryritysosakkeisiin koostuvat kauppasopimuksen mukaisesta käteissuorituksesta, johon on lisätty hankittavan yrityksen korolliset velat sekä hankintaan välittömästi liittyvät menot, lisäksi on vähennetty hankitun tytäryrityksen rahavarat.
Fortum hankki maaliskuussa 76,49 % vuonna 2006 perustetusta venäläisestä alueellisesta tuotantoyhtiöstä TGC-10:stä. Yhtiö toimii Uralin ja Länsi-Siperian alueella. Yhtiön sähköntuotantokapasiteetti on 3 000 MW ja lämmöntuotantokapasiteetti 15 800 MW, ja sen sähköntuotanto on 18 TWh ja lämmöntuotanto 27 TWh vuodessa. TGC-10 on sitoutunut mittavaan investointiohjelmaan, joka nostaa yhtiön sähköntuotantokapasiteettia 2 300 MW:lla vuoteen 2013 mennessä. TGC-10:n investointiohjelman sopimusvelvoitteet sisältävät sakkoehtoja, jotka on sidottu uuden tuotantokapasiteetin saatavuuteen. TGC-10:n liikevaihto vuonna 2007 oli 723 miljoonaa euroa ja liikevoitto 26 miljoonaa euroa, luvut perustuvat vuoden 2007 julkistettuun tilinpäätökseen (IFRS).
TGC-10:n hankinta tapahtui osakkeita hankkimalla sekä osakeantiin osallistumalla. Fortum maksoi 20.3.2008 47,42 %:a TGC-10:n osakkeista noin 1,3 miljardin euron osakeannilla. TGC-10:n osakeannissa saama pääoma jää yhtiön käyttöön ja sillä rahoitetaan yhtiön investointiohjelmaa, jonka suunniteltu alkuperäinen arvo on 2,2 miljardia euroa. Lokakuussa 2008 Fortum arvioi kapasiteetti-investointiohjelman arvoksi noin 2,5 miljardia euroa. Ohjelman loppuosan arvo tammikuusta 2009 eteenpäin vuodenvaihteen valuuttakursseilla laskettuna on arviolta 2,0 miljardia euroa.
26.3.2008 Fortum osti 29,07 % lisäosuuden United Energy Systems of Russialta (RAO UES) noin 0,8 miljardilla eurolla. 29.4.2008 Fortum teki TGC-10:n vähemmistöosakkaille lunastusvelvollisuuden mukaisen ostotarjouksen jäljelle jäävistä osakkeista. Tarjous oli voimassa 30.4.2008–18.10.2008 välisenä aikana. Tarjouksen kohteena oli 23,51 % TGC-10:n osakepääomasta ja tarjottu hinta oli 111,80 ruplaa osakkeelta, joka maksettaisiin kokonaan käteisenä. Joulukuun lopussa Fortumin rekisteröity omistusosuus TGC-10:ssä oli 93,4 %, sisältäen TGC-10:n 100 % omistaman tytäryhtiön omistamat TGC-10:n osakkeet. Lisäksi TGC-1o on lunastanut noin 0,9 % lisäosuuden joulukuussa päättyneessä lunastusprosessissa. Nämä osakkeet on maksettu ja rekisteröity tammikuussa 2009, mutta ne sisältyvät hankintamenoon vuonna 2008. Vuoden 2008 lopussa Fortum oli investoinut lunastustarjouksen alaisiin osakkeisiin 465 miljoonaa euroa, sisältäen vuoden 2008 lopussa lunastetut osakkeet.
Koko kaupan bruttoinvestointi oli yhteensä 1 492 miljoonaa euroa, poislukien TGC-10:n rahat ja pankkisaamiset (joka on pääasiassa seurausta osakeannista), mutta sisältäen yhtiön korolliset velat. Hankintamenolaskelma perustuu TGC-10:n taseeseen per 31.3.2008. Hankinta on kirjattu alustavana, koska kaikkia arvonmäärityksiä ei ole vielä loppuunsaatettu, eritoten liittyen mahdollisiin velvoitteisiin. Fortumin vuoden 2008 tilinpäätöstietoihin sisältyy TGC-10:n tulosvaikutus 1.4.2008 lähtien.
Muut hankinnat vuonna 2008 sisälsivät:
Fortum osti 100 % Jelgavas Kogeneracija SIA:n osakkeista maaliskuun lopussa Latviassa. Yhtiö toimittaa lämpöä Jelgavan kaupunkiin. Yhtiön vuotuinen lämmön myynti on 200 gigawattituntia (GWh), liikevaihto 10 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä 170. Bruttoinvestointi oli 10 miljoonaa euroa.
Fortum hankki lisää 11,22 % osakkeita lisää Hofors Energi AB:sta Ruotsissa. Tämän hankinnan jälkeen Fortumin kokonaisomistus Hofors Energi AB:n osakekannasta on 60 %. Hankittu yhtiö toimittaa kaukolämpöä Hoforsin alueelle. Vuotuinen lämmön myynti on 130 gigawattituntia (GWh) ja liikevaihto noin 7 miljoonaa euroa. Fortum on jo aiemmin ottanut liiketoiminnan hoitaakseen yhtiössä. Bruttoinvestointi oli 3 miljoonaa euroa.
Vuoden 2008 aikana Fortum lisäsi omistusosuuttaan puolalaisessa tytäryrityksessä, Fortum Wroclaw S.A.:ssa, saavuttaen 100 %:n omistusosuuden. Kyseessä oleva yhtiö on fuusioitu Fortum Power and Heat Polska Sp z.o.o. -yhtiöön vuoden lopussa.
| milj. euroa | TGC-10- konserni |
Kaikki hankinnat yhteensä |
|---|---|---|
| Vastikkeen muodostuminen | ||
| Maksettu rahana | 2 533 | 2 545 |
| Hankinnalle kohdistettavat välittömät kulut | 8 | 8 |
| Kokonaisvastike | 2 541 | 2 553 |
| Hankittujen nettovarojen käypä arvo | 2 211 | 2 223 |
| Kurssierot | –9 | –9 |
| Liikearvo | 339 | 339 |
| milj. euroa | TGC-10 -konserni | Kaikki hankinnat yhteensä | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Arvo yhteensä |
Käypien arvojen kohdistukset |
Hankitun omaisuuden kirjanpito arvo |
Arvo yhteensä |
Käypien arvojen kohdistukset |
Hankitun omaisuuden kirjanpito arvo |
|
| Rahavarat | 1 321 | 1 321 | 1 323 | 1 323 | ||
| Aineettomat hyödykkeet | 9 | 9 | 10 | 10 | ||
| Aineelliset hyödykkeet | 1 602 | 1 022 | 580 | 1 634 | 1 043 | 591 |
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä |
36 | 36 | 37 | 37 | ||
| Vaihto-omaisuus | 60 | 60 | 60 | 60 | ||
| Saamiset | 122 | 122 | 126 | 126 | ||
| Koroton vieras pääoma | –306 | –192 | –114 | –311 | –192 | –119 |
| Korollinen vieras pääoma | –272 | –272 | –276 | –276 | ||
| Laskennalliset verovelat | –192 | –199 | 7 | –199 | –204 | 5 |
| Hankitut nettovarat | 2 380 | 631 | 1 749 | 2 404 | 647 | 1 757 |
| Hankittu vähemmistöosuus | –169 | –53 | –116 | –174 | –56 | –118 |
| Vaiheittaiset hankinnat 1) | –7 | –4 | –3 | |||
| Hankittujen nettovarojen käypä arvo |
2 211 | 578 | 1 633 | 2 223 | 587 | 1 636 |
1) Liittyy aiemmin omistettuun osuuteen Hofors Energi AB:sta sekä omaisuuden arvonmuutoksesta johtuvaan lisäykseen.
| milj. euroa | TGC-10- konserni |
Kaikki hankinnat yhteensä |
|---|---|---|
| Rahana suoritettu vastike | 2 541 | 2 553 |
| Rahavarat hankituissa tytäryrityksissä | 1 321 | 1 323 |
| Hankinnan rahavirta | 1 220 | 1 230 |
| Korollinen velka hankituissa tytäryrityksissä | 272 | 276 |
| Bruttoinvestoinnit hankittuihin tytäryrityksiin | 1 492 | 1 506 |
Vuoden 2007 aikana ei tehty yrityshankintoja tai -myyntejä, joilla olisi ollut olennaista vaikutusta konsernin lukuihin. Bruttoinvestoinnit tytäryhtiöosakkeisiin olivat 18 miljoonaa euroa. (Katso tunnuslukujen kaavat).
Fortum hankki heinäkuun alussa EC Wojkowice -yhtiön koko osakekannan. Yhtiö tuottaa ja myy kaukolämpöä kolmessa kaupungissa Puolassa, lisäksi se myy sähköä. Yrityksen vuosittainen lämmönmyynti on noin 64 GWh:ta ja sähkönmyynti 320 MWh. Työntekijöitä yhtiössä on 34.
Fortum hankki tammikuussa 2007 Vattenfall Estonia AS:n ja Vattenfall Latvia SIA:n koko osakekannat. Ostettu lämpöliiketoiminta Virossa vastaa kaukolämmön ja maakaasun toimituksesta Pärnun kaupungille. Fortumin omistukseen siirtynyt kaukolämpöverkko on Viron neljänneksi suurin. Vuosittainen lämmön myynti on 190 gigawattituntia (GWh), liikevaihto noin 5,4 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä 58. Pärnun kaukolämpö-liiketoiminta on yhdistetty koko Viron alueella toimivan Fortum Termest AS:n lämpöliiketoimintaan vuoden 2007 viimeisen neljänneksen aikana.
Latviasta hankittu yhtiö toimittaa lämpöä Riikan lentokentälle. Vuosittainen lämmön myynti on noin 12 GWh vuodessa ja liikevaihto noin 0,5 miljoonaa euroa. Yrityskauppa antaa Fortumille kasvualustan Latvian lämpömarkkinoille.
Fortum on myös hankkinut lisää osakkeita Puolan tytäryhtiöistä Fortum Częstochowa SA:sta 11,11 % (kokonaisomistus 98,71 %), Fortum Wroclawista 0,92 % (kokonaisomistus 99,17 %), Fortum Plock SA:sta 0,91 % (kokonaisomistus 98,66 %) ja Fortum DZT SA:sta 0,63 % (kokonaisomistus 99,92 %).
| Kaikki | |
|---|---|
| hankinnat | |
| milj. euroa | yhteensä |
| Vastikkeen muodostuminen | |
| Maksettu rahana | 11 |
| Hankinnalle kohdistettavat välittömät kulut | - |
| Kokonaisvastike | 11 |
| Hankittujen nettovarojen käypä arvo | 11 |
| Kurssierot | - |
| Liikearvo | - |
| milj. euroa | Kaikki hankinnat yhteensä | |||
|---|---|---|---|---|
| Arvo yhteensä |
Käypien arvojen kohdistukset |
Hankitun omaisuuden kirjanpito arvo |
||
| Rahavarat | 1 | 0 | 1 | |
| Rakennukset, koneet ja kalusto | 16 | 6 | 10 | |
| Vaihto-omaisuus | 0 | 0 | 0 | |
| Saamiset | 1 | 0 | 1 | |
| Koroton vieras pääoma | –1 | 0 | –1 | |
| Korollinen vieras pääoma | –8 | 0 | –8 | |
| Laskennalliset verovelat | 0 | 0 | 0 | |
| Hankitut nettovarat | 9 | 6 | 3 | |
| Hankittu vähemmistöosuus | 2 | 2 | - | |
| Hankittujen nettovarojen käypä arvo | 11 | 8 | 3 |
| Kaikki | |
|---|---|
| hankinnat | |
| milj. euroa | yhteensä |
| Rahana suoritettu vastike | 11 |
| Rahavarat hankituissa tytäryrityksissä | 1 |
| Hankinnan rahavirta | 10 |
| Korollinen velka hankituissa tytäryrityksissä | 8 |
| Bruttoinvestoinnit hankittuihin tytäryrityksiin | 18 |
Joulukuussa 2008 Fortum myi 60 % osuutensa Jyväskylän Energiatuotanto Oy:stä Jyväskylän Energialle. Tytäryhtiöosakkeiden lisäksi myytiin myös voimalaitoksen maaalue, ja myytyyn liiketoimintaan liittyvä muu omaisuus. Heinäkuussa Fortum myi ruotsalaisen tytäryhtiönsä, Recotech AB:n.
Vuonna 2007 ei tehty yritysmyyntejä.
Niiden tytäryritysten, joiden toiminta- tai raportointivaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat ja rahavirrat muunnetaan konsernin raportointivaluutan määräisiksi käyttämällä tilikauden keskikurssia, kun taas taseet muunnetaan tilinpäätöspäivän valuuttakursseja käyttäen.
Tilinpäätöspäivän kurssi on Euroopan keskuspankin kyseisen päivän päätöskurssi. Tilikauden keskikurssi lasketaan Euroopan keskuspankin kyseisen vuoden kunkin kuukauden lopun kurssien ja edellisen vuoden päätöskurssin keskiarvona.
| 31.12.2007 | ||||
|---|---|---|---|---|
| 9,4415 | ||||
| 7,9580 | ||||
| 3,5935 | ||||
| RUB | 36,6905 | 35,0759 | 41,2830 | 35,9860 |
| Valuutta SEK NOK PLN |
2008 9,6647 8,2605 3,5328 |
Tilikauden keskikurssi 2007 9,2475 8,0253 3,7792 |
Tilinpäätöspäivän kurssi 31.12.2008 10,8700 9,7500 4,1535 |
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot | 86 | 251 |
| Päästöoikeuksien luovutusvoitot | 8 | 39 |
| Vuokratuotot | 39 | 39 |
| Suojauslaskennan ulkopuolelle jäävien johdannaisten käypien arvojen muutokset | 52 | 16 |
| Muut | 45 | 48 |
| Yhteensä | 230 | 393 |
Muina tuottoina esitetään tavanomaisen liiketoiminnan ulkopuoliset tuotot. Tähän ryhmään sisältyy toistuvia eriä, kuten vuokratuottoja, sekä kertaluonteisia eriä, kuten osakkeiden myyntivoitot. Osakkeiden, aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja päästöoikeuksien myyntivoitot sisältyvät erään Käyttöomaisuuden myyntituotot.
Vuoden 2008 luovutusvoitot koostuvat lähinnä seuraavista myyntivoitoista: 50 %:n omistusosuuden myynti kiinalaisesta yhtiöstä Panjin Liaohe Fortum Thermal Power Company Co sekä 30 %:n omistusosuuden myynti Polartest Oy:stä, molemmat Sähköntuotanto-segmentissä ja 60 %:n omistusosuuden myynti Jyväskylän Energiantuotanto Oy:stä Jyväskylän Energialle sekä käyttöomaisuuden myynnistä Tukholmassa, molemmat Lämpö-segmentissä. Vuonna 2007 Fortum myi JSC Lenenergon osakkeet, mistä syntyi 232 miljoonan euron voitto verojen jälkeen sekä omistusosuuden WGC-5:stä, molemmat Venäjä-segmentissä.
Päästöoikeuksien myyntivoitot olivat 8 miljoonaa euroa (2007: 39). Kulut syntyneistä päästöistä, joita vastikkeettomasti saadut päästöoikeudet eivät kata, olivat 14 miljoonaa euroa (2007: 0) vuonna 2008. Nämä kustannukset sisältyvät Materiaalit ja palvelut -erään.
Fortum on vuokrannut 308 MW:n tuotantokapasiteettiosuutensa Meri-Porin voimalaitoksessa konsernin ulkopuolelle tammikuusta 2007 kesäkuun 2010 loppuun. Vuokrasopimus on luokiteltu muuksi vuokrasopimukseksi ja siitä kertyvät vuokratuotot sisältyvät muihin tuottoihin.
Muihin tuottoihin sisältyvät myös välittömästi tuloslaskelmaan kirjattavat, suojauslaskennan ulkopuolelle jäävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutokset.
Tarkempia tietoja johdannaisten käypien arvojen muutoksista on liitetiedossa 6 Johdannaisten käypien arvojen muutokset sekä suojausten kohteet tuloslaskelmassa sivulta 134.
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Ostot | 1 345 | 843 |
| Ostot osakkuusyrityksiltä | 556 | 519 |
| Sähkön siirtokulut | 127 | 131 |
| Ulkopuoliset palvelut | 89 | 79 |
| Yhteensä | 2 117 | 1 572 |
Ostot koostuvat pääosin ydinpolttoaine-, hiili- ja kaasuhankinnoista sähkön ja lämmön tuotantoon. Ostot osakkuusyrityksiltä koostuvat ydin- ja vesivoimahankinnoista omakustannushintaan sisältäen korkokulut ja välittömät verot. Katso liitetieto 21 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin. Materiaalit ja palvelut yhteensä -erä sisältää valmisteveroja ja tulleja 170 miljoonaa euroa (2007: 84), josta ydinvoimatuotantoon liittyvät tehoverot olivat 80 miljoonaa euroa (2007: 68) ja vesivoimatuotantoon liittyvät kiinteistöverot olivat 11 miljoonaa euroa (2007: 11). Ydin- ja vesivoimantuotantoon liittyvät verot sisältyvät ostoihin osakkuusyrityksiltä -erään.
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Käyttö- ja kunnossapitokulut | 234 | 116 |
| Kiinteistöverot | 79 | 66 |
| Atk- ja tietoliikennekulut | 67 | 76 |
| Tutkimus- ja kehittämismenot | 27 | 21 |
| Muut kulut | 277 | 228 |
| Yhteensä | 684 | 507 |
Suurimmat Muut kulut -ryhmään kirjatut erät ovat voimalaitosten ja sähköverkkojen käyttö- ja kunnossapitokuluja. Kiinteistöveroihin sisältyy vesivoimatuotantoon liittyviä kiinteistöveroja 67 miljoonaa euroa (2007: 55).
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Tilintarkastuspalkkiot | 1,2 | 1,0 |
| Palkkiot muista tilintarkastukseen liittyvistä toimeksiannoista | 0,2 | 0,1 |
| Palkkiot veropalveluista | 0,3 | 0,4 |
| Palkkiot muista palveluista | 0,2 | 0,3 |
| Yhteensä | 1,9 | 1,8 |
Deloitte on nimitetty tilintarkastajaksi tilikaudelta 2009 pidettävään yhtiökokoukseen saakka. TGC-10-yhtiössä KPMG on nimitetty tilintarkastajaksi tilikaudelta 2009 pidettävään yhtiökokoukseen saakka. Tilintarkastuspalkkiot sisältävät palkkiot konsernitilinpäätösten tarkastamisesta, osavuosikatsausten läpikäynneistä sekä emoyhtiön ja sen tytäryhtiöiden tarkastamisesta. Tilintarkastukseen liittyvät toimeksiannot ovat varmennuspalveluita ja muita vastaavia tilintarkastukseen liittyviä palveluita. Palkkiot veropalveluista sisältävät veroneuvonnasta sekä verosuunnittelusta veloitetut palkkiot.
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | 420 | 348 |
| Eläkkeet | ||
| Maksupohjaiset järjestelyt | 36 | 35 |
| Etuuspohjaiset järjestelyt | 11 | 11 |
| Sosiaalikulut | 83 | 77 |
| Pitkän aikavälin kannustinohjelmat | 5 | 8 |
| Muut henkilöstökulut | 32 | 16 |
| Yhteensä | 587 | 495 |
Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävänä on käsitellä, arvioida ja tehdä hallitukselle suosituksia ja esityksiä konsernin ja sen johdon palkitsemisperiaatteista, palkkausrakenteista sekä palkitsemis- ja kannustinjärjestelmistä ja valmistella osaltaan konsernin nimityskysymyksiä. Palkitsemisperiaatteista päättää hallitus.
Fortumin työntekijöille tarjoamat kokonaispalkkiot muodostuvat palkoista, luontoiseduista, lyhyen tähtäimen kannustinjärjestelmistä sekä pitkälle aikavälille jakautuvista pitkän tähtäimen osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä. Enemmistö Fortumin työntekijöistä kuuluu vuosipalkkiojärjestelmän piiriin. Pitkän tähtäimen kannustinjärjestelmät on tarkoitettu ylimmän johdon jäsenille ja muille Fortum -konsernin johtohenkilöille.
Tarkempia tietoja Fortumin työntekijöiden palkitsemis- ja kannustinjärjestelmistä on liitetiedossa 29 Henkilöstön vuosipalkkiojärjestelmä, henkilöstörahasto ja kannustinohjelmat sivulla 153 ja eläkevastuista liitetiedossa 34 Eläkevelvoitteet sivulla 159.
Hallintoneuvostoon kuuluu vähintään kuusi ja enintään 12 jäsentä. Hallintoneuvoston kokouksiin osallistuu myös henkilöstöryhmien edustajia, jotka eivät ole hallintoneuvoston jäseniä. Yhtiökokous valitsee hallintoneuvoston jäsenet.
Kullekin hallintoneuvoston jäsenelle maksetaan kiinteä kuukausipalkkio ja kokouspalkkio. Henkilöstöryhmien edustajat saavat vain kokouspalkkion. Kaikki jäsenet ovat oikeutettuja yhtiön matkustussääntöjen mukaisiin matkakorvauksiin. Hallintoneuvoston jäsenille ei tarjota optioita, optiolainoja eikä mahdollisuutta osallistua muihin kannustinohjelmiin. Fortumilla ei myöskään ole heitä koskevaa eläkejärjestelmää.
Hallintoneuvoston jäsenten palkkiot vuonna 2008 olivat yhteensä 76 tuhatta euroa (2007: 79).
| tuhatta euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Puheenjohtaja, Peter Fagernäs | 70 | 62 |
| Varapuheenjohtaja, Matti Lehti (v. 2007 Birgitta Kantola) | 54 | 50 |
| Muut hallituksen jäsenet | 221 | 186 |
| Yhteensä | 345 | 298 |
Hallitukseen kuuluu viidestä seitsemään jäsentä. Yhtiökokous valitsee jäsenet yhden vuoden mittaiseksi toimikaudeksi, joka päättyy valintaa seuraavaan ensimmäiseen varsinaiseen yhtiökokoukseen. Vuosina 2008 ja 2007 hallituksessa oli seitsemän jäsentä.
Varsinainen yhtiökokous vahvistaa hallituksen jäsenten palkkiot. Lisäksi maksetaan 600 euron kokouspalkkio. Kokouspalkkio maksetaan myös valiokuntien kokouksista ja se maksetaan kaksinkertaisena niille jäsenille, jotka asuvat Suomen ulkopuolella Euroopassa. Jäsenet ovat oikeutettuja yhtiön matkustussääntöjen mukaisiin matkakorvauksiin. Hallituksen jäsenille ei tarjota optioita, optiolainoja eikä mahdollisuutta osallistua muihin kannustinohjelmiin. Fortumilla ei ole myöskään heitä koskevaa eläkejärjestelmää.
Yllä oleva taulukko näyttää hallitukselle maksetut palkkiot.
| 2008 | Toimitusjohtaja | Muut johtoryhmän jäsenet | ||
|---|---|---|---|---|
| tuhatta euroa | Kuluksi kirjatut palkkiot |
Maksetut palkkiot ja etuudet |
Kuluksi kirjatut palkkiot |
Maksetut palkkiot ja etuudet |
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet |
867 | 867 | 1 719 | 1 719 |
| Vuosipalkkiot | 388 | 156 | 586 | 102 |
| Eläke-etuudet 1) | 1 013 | 1 075 | 757 | 595 |
| Yhteensä | 2 268 | 2 098 | 3 062 | 2 416 |
| 2007 | Toimitusjohtaja | Muut johtoryhmän jäsenet | ||
| Kuluksi kirjatut | Maksetut palkkiot | Kuluksi kirjatut | Maksetut palkkiot |
| tuhatta euroa | palkkiot | ja etuudet | palkkiot | ja etuudet |
|---|---|---|---|---|
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet |
833 | 833 | 1 562 | 1 562 |
| Vuosipalkkiot | 84 | 297 | 102 | 540 |
| Eläke-etuudet 1) | 808 | 1 169 | 600 | 508 |
| Yhteensä | 1 725 | 2 299 | 2 264 | 2 610 |
1) Maksetut palkkiot ja etuudet liittyen eläke-etuuksiin sisältävät maksut vakuutusyhtiöille ja Fortumin eläkesäätiöille.
1.9.2007 lähtien konsernin johtoryhmään kuuluu kahdeksan jäsentä (aiemmin seitsemän jäsentä) mukaan lukien toimitusjohtaja, jolle johtoryhmän jäsenet raportoivat.
Fortum tarjoaa konsernijohdolle ja muulle johdolle kilpailukykyisen kokonaispalkan, mikä koostuu peruspalkasta, tarkoituksenmukaisista muista eduista, vuosittaisista lyhyen aikavälin kannustimista sekä pitkälle aikavälille jakautuvista pitkän tähtäimen osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä.
Toimitusjohtajalle ja konsernin johtoryhmälle maksetaan palkan ja luontoisetujen lisäksi vuosittaiseen suoritukseen perustuvaa palkkiota. Ylimmän johdon suorituspalkkioiden määräytymisperusteet vahvistaa hallitus vuosittain nimitys- ja palkkiovaliokunnan esityksen pohjalta. Kunkin ylimpään johtoon kuuluvan henkilön suorituksia arvioidaan vuosittain. Ylimpään johtoon kuuluville johtajille maksettavien vuosipalkkioiden määrä riippuu konsernin taloudellisesta tuloksesta ja heidän onnistumisestaan henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa. Nimitys- ja palkkiovaliokunta määrittelee arvioinnin perusteella toimitusjohtajan palkkiotason, jonka se esittää hallitukselle hyväksyttäväksi. Vuosittaiset lyhyen aikavälin kannustimet maksetaan kunkin vuoden osalta seuraavan vuoden keväällä tuloksen julkistamisen ja henkilökohtaisten suorituskeskustelujen jälkeen.
Toimitusjohtajan ja osalla konsernin johtoryhmän jäsenistä eläkeikä on 60 ja 62 vuotta. Eläkkeen määrä on 66 % tai 60 % palkasta. Ensiksi mainitussa tapauksessa eläkkeet vakuuttaa ja maksaa Fortumin eläkesäätiö, ja viimeksi mainitussa tapauksessa eläkkeet vakuuttaa vakuutusyhtiö. Toimitusjohtajan eläkkeen määrä on 60 % palkasta ja palkkioista 60 vuoden iässä.
Mikäli Fortum irtisanoo toimitusjohtajan, tämä on oikeutettu saamaan 24 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen. Muut johtoryhmän jäsenet ovat oikeutettuja 12–18 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen.
Toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä osallistuvat pitkän aikavälin kannustusohjelmaan. Toimitusjohtaja ei osallistu uusiin ohjelmiin, jotka käynnistyivät vuosina 2008 ja 2009. Tuloslaskelmaan kirjattu kulu näistä ohjelmista on laskettu IFRS 2 Osakeperusteiset maksut standardin mukaan. Kulu perustuu tilikauden aikana myönnettyjen osakkeiden lunastuskauden alkuarvoon lisättynä aiemmin myönnettyjen osakkeiden käyvän arvon muutoksella tilikauden aikana. Kirjanpitoon merkityt kulut eivät vastaa toteutuneita maksuja vuosittain, mutta lopulliset summat vastaavat toisiaan järjestelyn lopussa.
Katso lisätietoja liitetiedosta 29 Henkilöstön vuosipalkkiojärjestelmä, henkilöstörahasto ja kannustinohjelmat sivulla 153.
| 2008 | 2007 | |||
|---|---|---|---|---|
| tuhatta euroa | Toimitus johtaja |
Muut johto ryhmän jäsenet |
Toimitus johtaja |
Muut johto ryhmän jäsenet |
| Pitkän aikavälin kannustinohjelmat | 475 | 1 024 | 629 | 1 081 |
Helmikuussa 2008 luovutettiin vuosia 2002–2007 koskevan ohjelman perusteella saadut osakkeet. Näiden osakkeiden määrät vahvistettiin keväällä 2005 ansaintajakson päätyttyä. Osakkeiden silloinen arvo ei ylittänyt osallistujien vuosipalkkaa. Osakkeet toimitettiin kolmen vuoden rajoitusjakson päätyttyä. Tämän perusteella toimitusjohtaja sai laskennallista bruttotuloa 2 149 tuhatta euroa ja muut konsernin johtoryhmän jäsenet yhteenlaskettuna 3 468 tuhatta euroa. Nämä summat lisätään saajan henkilökohtaiseen verotettavaan tuloon vuodelta 2008. Verotettava tulo sisältää saatujen Fortumin osakkeiden arvon, etuudesta maksettavan veron sekä muut lakisääteiset maksut riippuen saajan kotivaltion käytännöstä. Osakkeiden arvo määräytyi Fortumin osakkeen todellisen ostopäivän kurssin perusteella.
| tuhatta euroa (paitsi osakemäärät) | Toimitusjohtaja | Muut johtoryhmän jäsenet | |
|---|---|---|---|
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 867 | 1 719 | |
| Vuosipalkkiot | 156 | 102 | |
| Saatujen osakkeiden laskennallinen arvo | 1 013 | 1 654 | |
| Tuloverot ja muut lakisääteiset veloitukset | 1 136 | 1 814 | |
| Verotettava tulo liittyen pitkän aikavälin kannustinohjelmaan | 2 149 | 3 468 | |
| Verotettava tulo | 3 172 | 5 289 | |
| Ohjelmasta saatujen osakkeiden lukumäärä | 36 756 | 59 980 |
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistot | ||
| Rakennukset ja rakennelmat | 79 | 62 |
| Koneet ja kalusto | 410 | 360 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 5 | 6 |
| Poistot aineettomista hyödykkeistä | 21 | 23 |
| Yhteensä | 515 | 451 |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvonalentumiset | ||
| Muut aineettomat oikeudet | 0 | 0 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 0 | 0 |
| Yhteensä | 0 | 0 |
| Poistot ja arvonalentumiset yhteensä | 515 | 451 |
Tilikauden 2008 poistojen lisääntyminen johtuu pääasiassa TGC-10:n hankinnasta maaliskuun lopussa 2008.
Katso myös liitetieto 5 Segmenttiraportointi sivulta 130.
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Korkokulut | ||
| Lainat | –363 | –218 |
| Muut korkokulut | –9 | –3 |
| Aktivoidut korkokulut | 21 | 1 |
| Yhteensä | –351 | –220 |
| Korkotuotot | ||
| Lainasaamiset | 130 | 62 |
| Muut korkotuotot | 13 | 14 |
| Yhteensä | 143 | 76 |
| Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutoksista johtuvat voitot ja tappiot 1) | –11 | 7 |
| Valuuttakurssierot | ||
| Lainat ja saamiset | –757 | –233 |
| Johdannaiset | 759 | 233 |
| Osinkotuotot | 1 | 1 |
| Korkotuotto rahasto-osuudelle Valtion ydinjätehuoltorahastossa 2) | 30 | 26 |
| Ydinjätehuoltovarauksen diskonttauksen purkautuminen 2) | –32 | –35 |
| Muiden varauksien diskonttauksen purkautuminen 3) | –12 | 0 |
| Muut rahoitustuotot | 4 | 1 |
| Muut rahoituskulut | –13 | –10 |
| Yhteensä | –20 | –17 |
| Rahoituskulut (netto) | –239 | –154 |
1) Katso liitetieto 6 Johdannaisten käypien arvojen muutokset sekä suojausten kohteet tuloslaskelmassa sivu 134.
2) Katso liitetieto 35 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat sivu 162.
3) Katso liitetieto 33 Eläkevaraukset ja muut varaukset sivu 159.
Korkokuluihin sisältyvät korollisten lainojen ja koron- ja valuutanvaihtosopimusten korkokulut sekä lainoja ja saamisia suojaavien valuuttatermiinien termiinipisteet. Muut korkokulut koostuvat rahoitusleasingsopimusten koroista 3 miljoonaa euroa ja muista koroista 6 miljoonaa euroa.
Aktivoiduista koroista katso liite 20.1 Aktivoidut vieraan pääoman kulut sivulta 145.
Korkotuottoihin sisältyy Suomen ja Ruotsin ydinvoimayhtiöille annetuista osakaslainoista johtuvia korkotuottoja 33 miljoonaa euroa (2007: 26), 65 miljoonaa euroa (2007: 21) pankkitalletuksista sekä 27 miljoonaa euroa (2007: 11) tuottoja Ruotsin kruunumääräisten korkotuottojen suojauksista. Muut korkotuotot liittyvät lähinnä rahoitusleasingsopimuksiin, joissa Fortum on vuokralleantaja.
Rahoitusinstrumenttien käypään arvoon arvostamisesta syntyvät voitot ja tappiot sisältävät suojauslaskennan ulkopuolelle jäävien koron- ja valuutanvaihtosopimusten muutokset ilman kertyneitä korkoja. Tähän ryhmään kuuluvat myös korkojohdannaisten ja suojattujen kohteiden käypien arvojen muutokset. Näiden johdannaisten kertynyt korko kirjataan lainojen korkokuluihin. Käypään arvoon arvostamisesta johtuviin voittoihin ja tappioihin sisältyvät myös suojauslaskennan ulkopuolelle jäävien, lainoja ja saamisia suojaavien termiinisopimusten korkopisteiden erot.
Valuuttakurssivoitot ja -tappiot sisältävät kurssierot, jotka syntyvät ulkomaanvaluutan määräisten lainojen ja saamisten muuttamisesta sekä valuuttatermiinien ja koron- ja valuutanvaihtosopimuksiin liittyvät kurssierot.
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset | ||
| Lainojen korkokulut | 4 | 9 |
| Johdannaisten valuuttakurssierot | 322 | 140 |
| Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutokset - korkoero 1) | 13 | –32 |
| Korkojohdannaisten käypien arvojen muutos yhteensä rahoituskuluissa (netto) | 339 | 117 |
| Valuuttatermiinit | ||
| Lainojen korkokulut | –11 | 10 |
| Johdannaisten valuuttakurssierot | 437 | 93 |
| Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutokset - korkoero | –13 | 3 |
| Valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutos yhteensä rahoituskuluissa (netto) | 413 | 106 |
| Korko- ja valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutos yhteensä rahoitusku luissa (netto) |
752 | 223 |
1) Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutoksista johtuviin voittoihin ja tappioihin sisältyvät käypien arvojen muutokset niistä koronvaihtosopimuksista, jotka eivät täytä suojauslaskennan vaatimuksia, määrältään 2 miljoonaa euroa (2007: 5).
Liikevoitto sisältää –1 miljoonaa euroa (2007: –1) valuuttakurssieroja ja rahoituskulut 2 miljoonaa euroa (2007: –5).
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Suomalaiset yhtiöt | 584 | 819 |
| Ruotsalaiset yhtiöt | 723 | 577 |
| Muut yhtiöt | 543 | 538 |
| Yhteensä | 1 850 | 1 934 |
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero | ||
| Suomalaiset yhtiöt | –47 | –146 |
| Ruotsalaiset yhtiöt | –147 | –131 |
| Muut yhtiöt | –66 | –32 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot yhteensä | –260 | –309 |
| Laskennalliset verot | ||
| Suomalaiset yhtiöt | –86 | 6 |
| Ruotsalaiset yhtiöt | 36 | –18 |
| Muut yhtiöt | 51 | 5 |
| Laskennalliset verot yhteensä | 1 | –7 |
| Aikaisempien tilikausien verojen oikaisut | ||
| Suomalaiset yhtiöt | 2 | –5 |
| Ruotsalaiset yhtiöt | 1 | –4 |
| Muut yhtiöt | 2 | –1 |
| Aikaisempien tilikausien verojen oikaisut yhteensä | 5 | –10 |
| Tuloverot yhteensä | –254 | –326 |
Joulukuussa 2008 Ruotsin hallitus vahvisti lain alentaen yritysten tuloverokantaa 28 prosentista 26,3 prosenttiin. Muutoksen kertaluonteinen positiivinen vaikutus vuoden 2008 tuloslaskelmaan kirjattuihin veroihin oli 81 miljoonaa euroa. Myös Venäjän hallitus vahvisti joulukuussa 2008 lain, jolla alennettiin yritysten tuloverokantaa 24 prosentista 20 prosenttiin. Muutoksen kertaluonteinen positiivinen vaikutus vuoden 2008 tuloslaskelmaan kirjattuihin veroihin oli 32 miljoonaa euroa.
Katso myös liitetieto 32 Laskennalliset verot sivulta 158.
| milj. euroa | 2008 | % | 2007 | % |
|---|---|---|---|---|
| Voitto ennen veroja | 1 850 | 1 934 | ||
| Vero laskettuna suomalaisella nimellisellä verokannalla | –481 | 26,0 | –503 | 26,0 |
| Suomen ja ulkomaisten verokantojen ja -säännösten erot | 76 | –4,1 | 50 | –2,6 |
| Verokantamuutokset | 113 | –6,1 | - | - |
| Verovapaat tuloerät | 9 | –0,5 | 6 | –0,3 |
| Verovapaat myyntivoitot | 14 | –0,8 | 61 | –3,2 |
| Verotuksessa vähennyskelvottomat kulut | –13 | 0,7 | –1 | 0,1 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitoista | 34 | –1,8 | 67 | –3,5 |
| Osingonjakoon sisältyvät verot | –3 | 0,2 | –1 | 0,1 |
| Verotappiot joihin ei sisälly laskennallista veroa | –4 | 0,2 | –3 | 0,2 |
| Aiemmin käyttämättömät verotukselliset tappiot | 1 | –0,1 | 1 | –0,1 |
| Edellisiin tilikausiin perustuva laskennallisten verojen korjaus konsernissa | –5 | 0,3 | 2 | –0,1 |
| Edellisiin tilikausiin perustuva välittömien verojen korjaus konsernissa | 5 | –0,3 | –5 | 0,3 |
| Tuloverot tuloslaskelmassa | –254 | 13,7 | –326 | 16,9 |
Verokannan painotettu keskiarvo konsernissa oli 29,1 % (2007: 27,9 %). Tuloslaskelman mukainen verokanta oli 13,7 % (2007: 16,9 %). Tuloslaskelman verokantaan vaikuttaa aina se, että osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista perustuu Fortumin osuuteen verojen jälkeisestä tuloksesta. Verokanta oli 22,1 % (2007: 22,3 %) kun osakkuusyhtiöiden tulosta, verovapaita myyntivoittoja sekä verokannan muutoksia ei huomioida.
Vuoden 2008 aikana Ruotsin ja Venäjän hallitukset päättivät alentaa käytettäviä yritysten tuloverokantojaan. Muutos maiden tuloverokannoissa on yksi merkittävin syy tuloslaskelman mukaisen verokannan laskulle. Verokantamuutokset tulevat voimaan 2009 alusta, mutta muutoksen perusteella kirjattava laskennallisten verojen uudelleenarvostaminen aiheuttaa kertaluonteisen positiivisen vaikutuksen jo vuonna 2008. Pääosa vuoden 2008 verovapaista myyntivoitoista aiheutui Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n osakkeiden myynnistä.
Fortumin tulos sisältää merkittäviä vuonna 2007 syntyneitä verovapaita myyntivoittoja, joka oli eräs merkittävin syy verokannan laskuun. Nämä vaikutukset ovat pääasiallisesti kertaeriä. JSC Lenenergon myynnistä kirjattiin 232 miljoonan euron myyntivoitto. Myös osakkuus- ja yhteisyritysten tulosvaikutus laskee efektiivistä verokantaa, jonka pääosa on Hafslundin omistamien Renewable Energy Corporation (REC) -yhtiön osakkeiden myynti maaliskuussa 2007. Tämän vaikutus osuuteen osakkuusyritysten tuloksesta tilikaudella oli noin 180 miljoonaa euroa. Kuluvan vuoden aikana Fortumissa tehtiin useita verotarkastuksia. Tarkastukset eivät johtaneet merkittäviin löydöksiin.
Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva voitto tai tappio osakkeiden keskimääräisellä osakeantioikaistulla lukumäärällä tilikauden aikana.
| 2008 | 2007 | |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto, milj. euroa | 1 542 | 1 552 |
| Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl | 887 256 | 889 997 |
| Osakekohtainen tulos (euroa) | 1,74 | 1,74 |
Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa ulkona olevien osakkeiden painotetussa keskimääräisessä lukumäärässä otetaan huomioon kaikkien potentiaalisten osakkeiden laimentava vaikutus. Vuoden 2008 lopussa konsernilla on yksi optio-ohjelma, 2002 Avainhenkilöiden optio-ohjelma, jolla on laimentava vaikutus. Edellä mainitun ohjelman osalta tehdään laskelma siitä osakkeiden määrästä, joka olisi voitu hankkia käypään arvoon (Fortumin osakkeen vuoden keskimääräisen hinnan perusteella) vaihtamalla kaikki liikkeeseen lasketut optio-oikeudet niiden merkintähinnalla osakkeisiin. Laskelman mukaista osakkeiden määrää verrataan siihen osakkeiden määrään, joka laskettaisiin liikkeeseen, jos kaikki ulkona olevat optio-oikeudet vaihdettaisiin osakkeisiin.
Yllä mainitulla tavalla laskettu osakkeiden lukumäärä vähennetään siitä osakkeiden lukumäärästä, joka olisi saatu mikäli kaikki optiot olisi merkitty. Lisäosakkeet, jotka saadaan olettaen, että optiot käytetään, lisätään osakkeiden painotettuun keskimääräiseen lukumäärään.
Optioilla on laimentava vaikutus ainoastaan silloin, kun osakkeen keskimääräinen markkinahinta ylittää kauden aikana optioiden merkintähinnan. Aiemmin raportoituja osakekohtaisia tuloksia ei ole muutettu vastaamaan osakkeen hinnassa tapahtuneita muutoksia.
| 2008 | 2007 | |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto, milj. euroa | 1 542 | 1 552 |
| Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl | 887 256 | 889 997 |
| Avainhenkilöstön optio-ohjelman 2002 vaikutus, 1 000 kpl | 583 | 1 398 |
| Laimennettu osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl | 887 839 | 891 395 |
| Laimennettu osakekohtainen tulos (euroa) | 1,74 | 1,74 |
Yhtiökokoukselle 7.4.2009 on ehdotettu jaettavaksi vuodelta 2008 osinkoa 1,00 euroa osakkeelta, yhteensä 888 miljoonaa euroa, mikä perustuu 4.2.2009 rekisteröityjen osakkeiden lukumäärään. Ehdotettua osinkoa ei ole kirjattu osinkovelaksi tässä tilinpäätöksessä.
Varsinainen yhtiökokous päätti 1.4.2008 jakaa vuodelta 2007 osinkona 1,35 euroa osakkeelta, josta 0,77 euroa maksettiin konsernin tuloksesta ilman kertaluonteisia eriä. Lisäosinko, 0,58 euroa osakkeelta, päätettiin jakaa Fortumin pääomarakenteen ohjaamiseksi kohti sovittua tavoitetasoa. Maksetut osingot olivat yhteensä 1 198 miljoonaa euroa perustuen 4.4.2008 rekisteröityjen osakkeiden lukumäärään. Osingot maksettiin 11.4.2008.
Vuonna 2007 osinkoa jaettiin vuodelta 2006 1,26 euroa osaketta kohti. Tästä osingosta 0,73 euroa osakkeelta oli konsernin osingonjakopolitiikan mukaista. Lisäksi yhtiökokous päätti jakaa 0,53 euron suuruista lisäosinkoa osakkeelta yhtiön pääomarakenteen ohjaamiseksi kohti sovittua tavoitetasoa. Kokonaisosingot, 1 122 miljoonaa euroa, maksettiin 11.4.2007.
Rahoitusvarat ja -velat on alla olevassa taulukossa jaettu IAS 39:n mukaisiin kategorioihin. Kategoriat on edelleen jaettu luokkiin, joiden perusteella rahoitusvarat ja -velat arvostetaan. Lisätietoja on liitetiedossa, joihin taulukossa viitataan.
| Rahoitusvarat luokittain | Lainat ja saamiset Jaksotettu hankintameno |
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat |
|||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Liitetieto | Sovelletaan suojaus laskentaa, käyvän arvon suojaukset |
Ei sovelleta suojauslaskentaa |
Käypä arvo kirjataan omaan pääomaan, rahavirran suojaus |
Myytävissä olevat rahoitusvarat |
Rahoitusvarat yhteensä |
|||||||
| 2008 | 2007 | 2008 | 2007 | 2008 | 2007 | 2008 | 2007 | 2008 | 2007 | 2008 | 2007 | ||
| Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset varat | |||||||||||||
| Muut pitkäaikaiset sijoitukset | 22 | 79 | 57 | 40 | 42 | 119 | 99 | ||||||
| Johdannaisinstrumentit | 3 | ||||||||||||
| Sähköjohdannaiset | 52 | 51 | 167 | 5 | 219 | 56 | |||||||
| Korko- ja valuuttajohdannaiset | 16 | 6 | 202 | 87 | 5 | 223 | 93 | ||||||
| Öljy ja muut futuurit ja termiinit | 3 | 4 | 3 | 4 | |||||||||
| Pitkäaikaiset korolliset saamiset | 23 | 672 | 648 | 672 | 648 | ||||||||
| Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset varat | |||||||||||||
| Johdannaisinstrumentit | 3 | ||||||||||||
| Sähköjohdannaiset | 36 | 57 | 252 | 6 | 288 | 63 | |||||||
| Korko- ja valuuttajohdannaiset | 1 | 443 | 72 | 11 | 454 | 73 | |||||||
| Öljy ja muut futuurit ja termiinit | 19 | 4 | 19 | 4 | |||||||||
| Myyntisaamiset | 25 | 849 | 840 | 849 | 840 | ||||||||
| Muut korolliset saamiset | 46 | 10 | 46 | 10 | |||||||||
| Pankkitalletukset | 26 | 588 | 588 | ||||||||||
| Rahavarat | 26 | 733 | 427 | 733 | 427 | ||||||||
| Yhteensä | 2 967 | 1 982 | 16 | 7 | 755 | 275 | 435 | 11 | 40 | 42 | 4 213 | 2 317 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti Rahoitusvelat luokittain kirjattavat rahoitusvelat |
Muut rahoitusvelat | ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Liitetieto | Suojauslaskenta, käyvän arvon suojaus |
Ei sovelleta suojauslaskentaa |
Käypä arvo kirjataan omaan pääomaan, rahavirran suojaus |
Jaksotettu hankintameno |
Käypä arvo | Rahoitusvelat yhteensä |
||||||
| 2008 | 2007 | 2008 | 2007 | 2008 | 2007 | 2008 | 2007 | 2008 | 2007 | 2008 | 2007 | ||
| Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset velat | |||||||||||||
| Korolliset velat | 31 | 6 671 | 2 896 | 309 | 1 392 | 6 980 | 4 288 | ||||||
| Johdannaisinstrumentit | 3 | ||||||||||||
| Sähköjohdannaiset | 42 | 49 | 3 | 39 | 45 | 88 | |||||||
| Korko- ja valuuttajohdannaiset | 29 | 58 | 20 | 11 | 69 | 49 | |||||||
| Öljy ja muut futuurit ja termiinit | 6 | 2 | 6 | 2 | |||||||||
| Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset velat | |||||||||||||
| Korolliset velat | 31 | 520 | 605 | 520 | 605 | ||||||||
| Johdannaisinstrumentit | 3 | ||||||||||||
| Sähköjohdannaiset | 59 | 76 | 7 | 145 | 66 | 221 | |||||||
| Korko- ja valuuttajohdannaiset | 6 | 24 | 32 | 8 | 32 | 38 | |||||||
| Öljy ja muut futuurit ja termiinit | 28 | 1 | 28 | 1 | |||||||||
| Ostovelat | 37 | 343 | 272 | 343 | 272 | ||||||||
| Muut velat | 37 | 116 | 68 | 116 | 68 | ||||||||
| Yhteensä | 35 | 217 | 180 | 29 | 184 | 7 650 | 3 841 | 309 | 1 392 | 8 205 | 5 632 |
| Liikearvo | hyödykkeet | Muut aineettomat | Yhteensä | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | 2008 | 2007 | 2008 | 2007 | 2008 | 2007 | |
| Hankintameno 1.1. | 0 | - | 344 | 317 | 344 | 317 | |
| Kurssierot ja muut oikaisut |
–41 | - | –3 | –4 | –44 | –4 | |
| Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta |
339 | - | 13 | 25 | 352 | 25 | |
| Investoinnit | - | - | 9 | 11 | 9 | 11 | |
| Päästöoikeuksien muu tokset |
- | - | 14 | –9 | 14 | –9 | |
| Vähennykset | - | - | –3 | –9 | –3 | –9 | |
| Uudelleenryhmittelyt | - | - | 5 | 13 | 5 | 13 | |
| Hankintameno 31.12. | 298 | - | 379 | 344 | 677 | 344 | |
| Kertyneet poistot 1.1. | - | - | 259 | 221 | 259 | 221 | |
| Kurssierot ja muut oikaisut |
- | - | 2 | –2 | 2 | –2 | |
| Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta |
- | - | 2 | 25 | 2 | 25 | |
| Vähennykset | - | - | –2 | –8 | –2 | –8 | |
| Tilikauden poisto | - | - | 21 | 23 | 21 | 23 | |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. |
- | - | 282 | 259 | 282 | 259 | |
| Tasearvo 31.12. | 298 | - | 97 | 85 | 395 | 85 |
Liikearvo sisältyy Venäjä-segmenttiin ja liittyy TGC-10:n hankintaan. Hankinnan kirjaaminen on tehty alustavana, katso liitetieto 7 Yrityshankinnat ja – myynnit. Liikearvo on testattu arvonalentumisen varalta vertaamalla TGC-10:n liiketoiminnan nettovarojen kerrytettävissä olevia rahamääriä (sisältäen liikearvon) kyseisten erien kirjanpitoarvoihin. Kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvon perusteella diskontattuja rahavirtoja käyttäen. Käyttöarvon määrittämisessä käytetyt keskeiset oletukset ovat johdon määrittelemiä. Merkittävimpiä oletuksia olivat oletukset Venäjän energiamarkkinoiden odotetusta kehittymisestä, voimalaitosten ja muiden vastaavien omaisuuserien käyttöasteista, tulevista ylläpito- ja perusparannusinvestoinneista sekä käytetty keskimääräinen painotettu pääoman kustannus. Laskelmissa käytetyt rahavirrat perustuivat hallituksen hyväksymiin liiketoimintasuunnitelmiin. Tilinpäätöspäivänä kerrytettävissä olevien rahamäärien todettiin ylittävän ko. omaisuuserien kirjanpitoarvot ja siten liikearvon arvo ei ole alentunut. Keskimääräinen painotettu pääoman kustannus ennen veroja oli 11,7 %.
Aineettomien hyödykkeiden merkittävimmät erät ovat tietokoneohjelmat ja ohjelmalisenssit, jotka kirjataan poistoina kuluksi niiden taloudellisten vaikutusaikojen kuluessa. Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät ostettuja päästöoikeuksia, jotka kirjataan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi alkuperäiseen hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Vastikkeetta saadut päästöoikeudet on kirjattu nimellisarvoon. Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyvien päästöoikeuksien arvo on 14 miljoonaa euroa (2007: 0).
| milj. euroa | Maa- ja vesialueet sekä tunnelit |
Raken - nukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakko maksut ja keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2008 | 3 059 | 2 373 | 11 385 | 217 | 578 | 17 612 |
| Kurssierot ja muut oikaisut |
–395 | –264 | –1 340 | –16 | –154 | –2 169 |
| Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta |
- | 341 | 1 196 | - | 183 | 1 720 |
| Investoinnit | 18 | 54 | 183 | 3 | 841 | 1 099 |
| Ydinvoiman käytöstä poistamiskulut |
- | - | 22 | - | - | 22 |
| Vähennykset | –1 | –32 | –103 | –1 | –9 | –146 |
| Uudelleenryhmittelyt | 3 | 48 | 377 | –5 | –428 | –5 |
| Hankintameno 31.12.2008 |
2 684 | 2 520 | 11 720 | 198 | 1 011 | 18 133 |
| Kertyneet poistot 1.1.2008 |
- | 1 073 | 5 059 | 137 | - | 6 269 |
| Kurssierot ja muut oikaisut |
- | –109 | –634 | –13 | - | –756 |
| Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta |
- | 62 | 28 | - | - | 90 |
| Vähennykset | - | –23 | –78 | –1 | - | –102 |
| Tilikauden poistot | - | 79 | 410 | 5 | - | 494 |
| Tilikauden arvon alentumiset |
- | - | - | - | - | - |
| Kertyneet poistot 31.12.2008 |
- | 1 082 | 4 785 | 128 | - | 5 995 |
| Tasearvo 31.12.2008 | 2 684 | 1 438 | 6 935 | 70 | 1 011 | 12 138 |
| Tasearvo 31.12.2007 | 3 059 | 1 300 | 6 326 | 80 | 578 | 11 343 |
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden lisäys 1 630 miljoonaa euroa (2007: 16) aiheutui pääasiassa TGC-10:n hankinnasta. Lisäyksen vaikutusta pienensi osittain Ruotsin kruunun ja ruplan arvon alentuminen, yhteensä 1 413 miljoonaa euroa. Käyttöomaisuuden ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat lisääntyivät 433 miljoonaa euroa vuoden 2008 aikana johtuen käynnissä olevista voimalaitosinvestoinneista ja automaattisesta mittarinluentaprojektista (katso lisätietoja kohdasta 20.2 Investoinnit). Vuoden 2008 lopussa käyttöomaisuuden ennakkomaksut olivat yhteensä 306 miljoonaa euroa, josta TGC-10:n osuus oli 229 miljoonaa euroa.
Lisätietoja käynnissä oleviin investointehin liittyvistä luottoriskeistä on esitetty liitetiedossa 3.10 Luottoriskit sivulla 128.
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin liittyy rajoituksia, jotka johtuvat kiinteistökiinnityksistä määrältään 343 miljoonaa euroa (2007: 241).
Katso liite 38 Pantatut varat sivulla 164.
| Maa- ja | Raken | Muut | Ennakko maksut ja |
|||
|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | vesialueet sekä tunnelit |
nukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
aineelliset hyödykkeet |
keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2007 | 3 189 | 2 237 | 11 363 | 221 | 401 | 17 411 |
| Kurssierot ja muut oikaisut |
–129 | –104 | –197 | –7 | –13 | –450 |
| Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta |
- | 22 | 28 | - | - | 50 |
| Investoinnit | - | 44 | 97 | 4 | 499 | 644 |
| Ydinvoiman käytöstä poistamiskulut |
- | - | 25 | - | - | 25 |
| Vähennykset | –1 | –14 | –36 | –2 | –2 | –55 |
| Uudelleenryhmittelyt | - | 188 | 105 | 1 | –307 | –13 |
| Hankintameno 31.12.2007 |
3 059 | 2 373 | 11 385 | 217 | 578 | 17 612 |
| Kertyneet poistot 1.1.2007 |
- | 1 006 | 4 798 | 136 | - | 5 940 |
| Kurssierot ja muut oikaisut |
- | 2 | –87 | –3 | - | –88 |
| Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta |
- | 11 | 23 | - | - | 34 |
| Vähennykset | - | –8 | –35 | –2 | - | –45 |
| Tilikauden poistot | - | 62 | 360 | 6 | - | 428 |
| Tilikauden arvon alentumiset |
- | 0 | - | - | - | 0 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2007 |
- | 1 073 | 5 059 | 137 | - | 6 269 |
| Tasearvo 31.12.2007 | 3 059 | 1 300 | 6 326 | 80 | 578 | 11 343 |
| Tasearvo 31.12.2006 | 3 189 | 1 231 | 6 565 | 85 | 401 | 11 471 |
| milj. euroa | Koneet ja kalusto | Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| 1.1.2008 | 16 | 1 | 17 |
| Lisäykset | - | 22 | 22 |
| Vähennykset | –3 | - | –3 |
| 31.12.2008 | 13 | 23 | 36 |
| milj. euroa | Koneet ja kalusto | Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä |
| 1.1.2007 | 19 | 0 | 19 |
| Lisäykset | - | 1 | 1 |
| Vähennykset | –3 | - | –3 |
| 31.12.2007 | 16 | 1 | 17 |
Vuonna 2008 aktivoitiin taseeseen uusia vieraan pääoman kuluja 22 miljoonaa euroa (2007: 1). Uudet aktivoidut vieraan pääoman kulut liittyvät Venäjällä TGC-10:n investointiohjelmaan sekä Puolassa rakennettavaan Częstochowan ja Suomessa rakennettavaan Suomenojan yhdistettyjen sähkön ja lämmön tuotantolaitosten (CHP) projekteihin. Käytetty korkokanta oli Venäjän osalta 8,9 % ja muiden Euroopan maiden osalta 5,0 % (2007: 4,2 %).
| Suomi | Ruotsi | Muut maat | Yhteensä | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | 2008 | 2007 | 2008 | 2007 | 2008 | 2007 | 2008 | 2007 |
| Sähköntuotanto | ||||||||
| Vesivoima | 11 | 3 | 52 | 50 | - | - | 63 | 53 |
| Ydinvoima | 57 | 32 | - | - | - | - | 57 | 32 |
| Fossiilinen energia / Sähköntuotanto |
6 | 1 | - | - | 4 | 1 | 10 | 2 |
| Muut | 3 | 1 | 1 | 4 | - | 1 | 4 | 6 |
| Sähköntuotanto yhteensä | 77 | 37 | 53 | 54 | 4 | 2 | 134 | 93 |
| Lämpö | ||||||||
| Fossiilinen energia / Lämmöntuotanto |
54 | 55 | 16 | 4 | 82 | 31 | 152 | 90 |
| Fossiilinen energia / Sähköntuotanto |
25 | - | - | - | 2 | - | 27 | - |
| Uusiutuva lämpöenergia | 11 | 18 | 29 | 53 | 23 | 7 | 63 | 78 |
| Kaukolämpö | 34 | 19 | 82 | 79 | 20 | 28 | 136 | 126 |
| Muut | - | 19 | 12 | 11 | 3 | 30 | 15 | |
| Lämpö yhteensä | 124 | 92 | 146 | 148 | 138 | 69 | 408 | 309 |
| Sähkönsiirto | 83 | 62 | 200 | 163 | 13 | 11 | 296 | 236 |
| Markets | 1 | 1 | 2 | 2 | - | - | 3 | 3 |
| Muut | 11 | 11 | - | 3 | - | - | 11 | 14 |
| Yhteensä, ilman Venäjää | 296 | 203 | 401 | 370 | 155 | 82 | 852 | 655 |
| Venäjä | ||||||||
| Fossiilinen energia / Sähköntuotanto |
240 | - | ||||||
| Fossiilinen energia / Lämmöntuotanto |
16 | - | ||||||
| Venäjä yhteensä | 256 | - | ||||||
| Yhteensä, sisältäen Venäjän |
1 108 | 655 |
Vuonna 2008 kunnossapitoinvestoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin olivat 170 miljoonaa euroa (2007: 144). Lainsäädännön edellyttämät investoinnit olivat 147 miljoonaa euroa (2007: 106). Tuottavuutta lisäävät investoinnit olivat 220 miljoonaa euroa (2007: 195) ja kasvua lisäävät investoinnit olivat 572 miljoonaa euroa (2007: 210).
Vuonna 2008 Fortum jatkoi investoimista useisiin eri vesivoimalaitosprojekteihin. Suurin näistä kohteista oli Eldforsen Ruotsissa, johon Fortum sijoitti noin 8 miljoonaa euroa (2007: 0). Kasvuun ja tuottavuuden lisäämiseen tähtäävät vesivoimaprojektit olivat yhteensä noin 28 miljoonaa euroa (2007: 21). Suomessa Fortum investoi 57 miljoonaa euroa Loviisan ydinvoimalaitokseen vuonna 2007. Lisäksi tässä segmentissä on investoitu noin 50 miljoonaa euroa normaaleihin laitosten ylläpitoinvestointeihin, tämä määrä vastaa vuoden 2007 määrää.
Tällä hetkellä on meneillään neljän CHP-voimalaitoksen rakentaminen. Käynnissä ovat seuraavat hankkeet: Suomenojan uusi maakaasulla toimiva laitos Espoossa, Częstochowan laitos Puolassa ja Tartun ja Pärnun laitokset Virossa, josta Fortumin osuus on 60 %. Lämpösegmentin kasvuprojekteihin Fortum on investoinut noin 308 miljoonaa euroa, mikä on noin 140 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2007. Ylläpito- ja muut normaalit investoinnit ovat yli 100 miljoonaa euroa tässä segmentissä mikä on noin 30 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2007. Nämä viimeksi mainitut investoinnit koostuvat lähinnä investoinneista kaukolämpöverkostoon, uusien liittymien rakentamiseen ja olemassa olevien CHP-voimalaitosten kunnossapitoon.
Vuonna 2006 Fortum käynnisti automaattisen mittarinluentaprojektinsa Ruotsissa (Automatic Meter Management, AMM). Projektin on tarkoitus jatkua vuoteen 2009 saakka ja se on euromääräisesti sähkönsiirtosegmentin suurin projekti. Vuonna 2008 liki 500 000 uutta mittaria asennettiin asiakkaille Ruotsissa, jossa asennettujen uusien automaattisten mittarien yhteismäärä on jo 800 000. Vuonna 2008 Fortum sijoitti 104 miljoonaa euroa (2007: 64) AMM projektiin. Toinen iso meneillään oleva projekti sähkönsiirtosegmentissä on sähkön toimitusvarmuuteen tähtäävä projekti (Reliability Investment Program), joka aloitettiin myös vuonna 2006. Tämän projektin tavoitteena on parantaa sähkön toimitusta verkoissa esimerkiksi myrskyjen aikana. Vuonna 2008 Fortum investoi noin 30 miljoonaa euroa (2007: 30) tähän ohjelmaan. Näiden kahden projektin lisäksi Fortum on investoinut 160 miljoonaa euroa ylläpitoinvestointeina sähkönsiirtoliiketoimintaansa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Virossa. Tämä on noin 20 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2007.
TGC-10:llä on käynnissä mittava investointiohjelma, jolla pyritään kasvattamaan sähköntuotantokapasiteettia 5 300 megawattiin. Lokakuussa 2008 Fortum arvioi ohjelman kokonaiskustannuksiksi 2,5 miljardia euroa. Investointiohjelmasta arvioidaan vuoden 2008 lopussa olevan jäljellä 2 miljardia euroa laskettuna vuoden vaihteen valuuttakurssien mukaisesti. Vuoden 2008 aikana ohjelman mukaisista investoinneista toteutui noin 250 miljoonaa euroa.
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Hankintameno | 53 | 39 |
| Kertyneet poistot 1.1. | –10 | –7 |
| Tilikauden poistot | –4 | –2 |
| Tasearvo | 39 | 30 |
Rahoitusleasingsopimuksilla vuokratut hyödykkeet on kirjattu koneisiin ja kalustoon.
Fortum toimii myös vuokralleantajana ja on vuokrannut konsernin ulkopuolelle aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä 70 miljoonan euron (2007: 88) arvosta. Nämä varat eivät sisälly konsernitaseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin.
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Hankintameno | 174 | 174 |
| Kertyneet poistot 1.1. | –99 | –92 |
| Tilikauden poistot | –7 | –7 |
| Tasearvo | 68 | 75 |
Fortum on vuokrannut 308 MW:n osuutensa Meri-Porin voimalaitoksesta tammikuusta 2007 alkaen kesäkuun 2010 loppuun asti.
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Hankintameno | ||
| 1.1. | 1 721 | 1 498 |
| Kurssierot ja muut oikaisut | –94 | –4 |
| Hankinnat | 7 | 1 |
| Uudet osakeannit ja osakkaiden sijoitukset | 1 | 294 |
| Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta | 36 | - |
| Uudelleenryhmittelyt | –3 | - |
| Vähennykset | –13 | –68 |
| Hankintameno 31.12. | 1 655 | 1 721 |
| Osakkuus- ja yhteisyritysomistuksiin liittyvät oman pääoman oikaisut | ||
| Oikaisut 1.1. | 1 132 | 699 |
| Kurssierot ja muut oikaisut | –122 | –2 |
| Osuus osakkuusyritysten tilikauden voitosta | 126 | 241 |
|---|---|---|
| Saadut osingot | –51 | –178 |
| Omaan pääomaan kirjatut käypien arvojen muutokset ja muut oikaisut | –628 | 372 |
| Oikaisut 31.12. | 457 | 1 132 |
| Tasearvo 31.12. | 2 112 | 2 853 |
Osakkuusyrityssijoitusten tasearvo vuoden 2008 lopussa oli 2 112 miljoonaa euroa (2007: 2 853). Fortum omistaa osakkeita yhdestä (2007: kolmesta) yhteisyritykseksi luokitellusta yrityksestä. Kyseisen yhteisyritysosuuden tasearvo oli yhteensä 40 miljoonaa euroa (2007: 61).
Vuonna 2008 Fortum osti 14,73 % osuuden UAB Klaipedos Energija:sta Stadtwerke Leipzig GmbH:lta. Fortum omistaa nyt 19,63 % osuuden yhtiöstä. UAB Klaipedos Energija tuottaa ja jakelee kaukolämpöä Klaipedan ja Gargzdain kaupunkien asukkaille ja teollisuudelle. Yhtiön liikevaihto on noin 27 miljoonaa euroa ja vuotuinen lämmön myynti 1 terawattitunti (TWh) ja sähkön myynti 20 gigawattituntia (GWh). Investointi oli 7 miljoonaa euroa.
Maaliskuun 2008 lopussa toteutuneen TGC-10:n hankinnan myötä, Fortum hankki osuuden Kurgan Generating -yhtiöstä.
Vuonna 2007 ei tehty merkittäviä uusien osakkuusyhtiöiden hankintoja. Syyskuussa 2007 Fortum osallistui Venäjän alueellisen tuotantoyhtiön (TGC-1) osakeantiin. Fortumin osakemerkinnän arvoksi muodostui noin 8,5 miljardia ruplaa eli 243 miljoonaa euroa. Tällä osakemerkinnällä Fortum säilytti 25,7 %:n omistusosuutensa TGC-1-yhtiössä ja asemansa yhtiön toiseksi suurimpana osakkeenomistajana.
Vuonna 2007 Fortum osallistui myös Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) osakeantiin yhteensä 49 miljoonalla eurolla. TVO:n rakentamaa Olkiluoto 3 -ydinvoimalaa rahoitetaan ulkopuolisella lainarahoituksella sekä osakeanneilla ja osakaslainoilla TVO:n osakkeenomistajien välisten osakassopimusten perusteella.
Vuonna 2008 Fortum myi 50 % osuutensa Panjin Liaohe Fortum Thermal Power Company Co:sta Kiinassa, 30 % osuutensa Polartest Oy:stä sekä 33 % osuutensa Herbrechtingen GmbH:stä.
Elokuussa 2007 Fortum myi 35 %:n omistusosuutensa JSC Lenenergo -yhtiössä, joka on Pietarissa ja Leningradin alueella toimiva sähkönjakeluyhtiö. Tästä kirjattiin 232 miljoonan euron myyntivoitto.
Eräät merkittävimmistä osakkuusyrityksistä esittävät tilinpäätöksensä paikallisten laskentaperiaatteiden mukaan. Fortum tekee ko. raportoituihin tilinpäätöksiin korjausvientejä taatakseen, että osakkuusyritysten luvut ovat yhtenevät Fortumin käyttämien laskentaperiaatteiden kanssa. Jos uudempaa tietoa ei ole saatavilla, osuudet osakkuusyritysten tuloksesta lasketaan perustuen edellisen neljänneksen lukuihin.
Fortumin osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta vuodelta 2008 oli 126 miljoonaa euroa (2007: 241), josta Hafslundin osuus oli 48 miljoonaa euroa (2007: 219) ja TGC-1:n osuus 17 miljoonaa euroa. Osuus voitosta sisältää Fortumin osakkuusyhtiöomistuksen mukaisen osuuden ruotsalaisten ydinvoimayhtiöiden, Forsmarks Kraftgrupp AB and OKG AB, voitosta yhteensä 47 miljoonaa euroa (2007: 2). Tästä 42 miljoonaa euroa aiheutui ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen kirjauksista.
Katso liitetieto 35 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat.
Vuonna 2007 Hafslund myi noin kolmanneksen osuudestaan REC-yhtiössä. Tämän seurauksena Fortum kirjasi 180 miljoonan euron voiton osuutena osakkuusyritysten tuloksesta, johtuen alla olevista laskentaperiaatteista. Fortum-konsernin laskentaperiaatteiden mukaisesti Hafslundin osakkuusyhtiötulos yhdistetään konsernin lukuihin perustuen edellisen neljänneksen julkaistuihin tietoihin.
Saadut osingot -erä sisältää Hafslundin maksamat osingot, yhteensä 24 miljoonaa euroa (2007: 145).
Laskiessaan osuuttaan osakkuusyrityksensä Hafslundin tuloksesta Fortum on omien laskentaperiaatteidensa mukaisesti luokitellut uudelleen Hafslundin osakeomistuksen Renewable Energy Corporation (REC) -yhtiössä. Hafslund on luokitellut osakeomistuksensa REC-yhtiössä erään "Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat", kun taas Fortum on luokitellut osakeomistuksen REC-yhtiössä myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi, joiden käypien arvojen muutokset kirjataan suoraan omaan pääomaan. Kertynyt käypien arvojen muutos kirjataan Fortumin tuloslaskelmaan vain siinä tapauksessa, että Hafslund myy omistuksensa REC-yhtiössä. Fortum laskee REC-yhtiön osakkeen käyvän arvon muutoksen joka välitilinpäätöksen yhteydessä, sillä REC-yhtiö on listattu Oslon pörssissä. Laskennassa käytettyjen osakkeiden lukumäärä perustuu Hafslundin edellisen vuosineljänneksen raportoinnissaan ilmoittamaan omistamiensa osakkeiden lukumäärään, ellei uudempaa tietoa ole saatavilla.
Fortumin omaan pääomaan kirjatut kertyneet käyvän arvon muutokset perustuen Hafslundin ilmoittamaan jäljellä olevaan osakkeiden lukumäärään oli vuoden lopussa noin 126 miljoonaa euroa (2007: 793).
Hafslund kirjasi vuoden 2008 tulokseensa arvonmuutoksen Fesil Holding AS:ssä uusien yritysjärjestelyjen seurauksena. Fortumin osuus tästä arvonmuutoksesta, 10 miljoonaa euroa, on kirjattu suoraan Fortumin omaan pääomaan vuonna 2008.
| Omistusosuus, % | Tasearvo konsernitaseessa |
||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Yhtiö | Segmentti | Kotipaikka | 2008 | 2007 | 2008 | 2007 | |
| Kemijoki Oy | Sähköntuotanto | Suomi | 18 | 18 | 250 | 256 | |
| Teollisuuden Voima Oyj (TVO) |
Sähköntuotanto | Suomi | 26 | 26 | 220 | 238 | |
| OKG AB | Sähköntuotanto | Ruotsi | 46 | 46 | 131 | 85 | |
| Forsmarks Kraftgrupp AB | Sähköntuotanto | Ruotsi | 26 | 26 | 110 | 86 | |
| Gasum Oy | Lämpö | Suomi | 31 | 31 | 105 | 111 | |
| Fingrid Oyj | Sähkönsiirto | Suomi | 25 | 25 | 99 | 102 | |
| Territorial Generating Company 1 (TGC-1) |
Venäjä | Venäjä | 26 | 26 | 394 | 452 | |
| Hafslund ASA | Muut | Norja | 34 | 34 | 488 | 1 202 | |
| Yhteensä | 1 797 | 2 532 | |||||
| Muut | 315 | 321 | |||||
| Osakkuusyritysten tasearvot 31.12. |
2 112 | 2 853 |
Fortum omistaa 63,8 % vesivoimaosakkeista ja 15,4 % rahaosakkeista Kemijoki Oy:ssä. Jokainen vesivoimaosakkeiden omistaja on oikeutettu osakeomistusta vastaavaan osuuteen vesivoimatuotannosta. Fortumin omistusosuus koko osakepääomasta on 17,5 %. Kemijoki yhdistellään konsernitilinpäätökseen osakkuusyrityksenä, koska Fortumilla on Kemijoki Oy:ssä huomattava vaikutusvalta perustuen osuuteen hallituspaikoista ja osallistumisesta yhtiön päätöksentekoprosesseihin.
TVO:lla on kolme osakesarjaa, jotka oikeuttavat osakkeenomistajat TVO:n eri voimalaitoksilla tuotettuun sähköön. A-sarjan osakkeet oikeuttavat Olkiluoto 1 ja 2 voimalaitosten ydinvoimalla tuottamaan sähköön. B-sarjan osakkeet oikeuttavat rakenteilla olevan uuden ydinvoimalaitoksen, Olkiluoto 3, tulevaisuudessa tuottamaan sähköön. C-sarjan osakkeet oikeuttavat TVO:n osuuteen Meri-Porin lauhdevoimalan tuottamasta sähköstä. Meri-Porin voimalaitos on Fortumin ja TVO:n yhteisessä määräysvallassa oleva omaisuuserä. Fortumille kuuluu 54,55 % Meri-Porin käyttöomaisuudesta ja TVO:lle 45,45 %.
Katso myös kohta 1.12.1 Yhteisessä määräysvallassa olevat omaisuuserät liitetiedosta 1 Laadintaperiaatteet.
Fortum omistaa 25,7 % Territorial Generating 1 -yhtiöstä (TGC-1). TGC-1 muodostettiin vuoden 2006 lopussa usean venäläisen yhtiön fuusioiduttua. TGC-1 on julkaissut vuoden 2007 IFRS -tilinpäätöksen kesäkuussa 2008. Fortum aloitti vuoden 2008 toisesta neljänneksestä lähtien raportoimaan TGC-1:n pääomaosuusmenetelmän mukaisesti TGC-1:n siirryttyä raportoimaan IFRS- tilinpäätöksen vuosittain. Osuus yhtiön tuloksesta lasketaan kerran vuodessa toisen neljänneksen aikana perustuen edeltävän vuoden julkaistuun IFRS -tilinpäätökseen.
Merkittävimpien listattujen osakkuusyritysosakkeiden (Hafslund ASA ja TGC-1) vuoden 2008 lopun markkina-arvoihin perustuva käypä arvo oli 572 miljoonaa euroa (2007: 2 151), josta Hafslundin osuus oli 465 miljoonaa euroa ja TGC-1:n osuus 107 miljoonaa euroa. TGG-1-yhtiön osakkeiden markkina-arvo oli 107 miljoonaa euroa (2007: 847), perustuen markkinainformaatioon. TGC-1-yhtiön alhaiseen markkinaarvoon vaikuttaa yhtiön osakkeiden alhainen likviditeetti Venäjän pörssissä vuoden 2008 aikana. Elokuun 2008 jälkeen alle 0,03 % yhtiön osakkeista on ollut julkisen kaupankäynnin kohteena.
| milj. euroa | Koti paikka |
Varat | Velat | Liike vaihto |
Voitto/ tappio |
Omistus osuus, % |
Ääni määrä, % |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kemijoki Oy 1) 4) | Suomi | 421 | 285 | 42 | –7 | 18 | 18 |
| Teollisuuden Voima Oyj 3) | Suomi | 3 787 | 2 873 | 116 | –11 | 26 | 26 |
| OKG AB 1) 4) | Ruotsi | 1 483 | 1 470 | 395 | 1 | 46 | 46 |
| Forsmarks Kraftgrupp AB 1) 4) | Ruotsi | 1 253 | 1 218 | 481 | 0 | 26 | 26 |
| Gasum Oy 2) | Suomi | 618 | 260 | 843 | 17 | 31 | 31 |
| Fingrid Oyj 2) | Suomi | 1 572 | 1 111 | 280 | 28 | 25 | 33 |
| Territorial Generating Company 1 (TGC-1) 4) Venäjä | 2 085 | 441 | 805 | 68 | 26 | 26 | |
| Hafslund ASA 2) | Norja | 4 020 | 1 981 | 977 –1 381 | 34 | 33 |
1) Voimalaitokset rakennetaan usein yhteisesti muiden sähkön tuottajien kanssa. Osakassopimuksen nojalla jokaisella omistajalla on oikeus sähköön osakeomistuksensa suhteessa tai muiden sopimusten perusteella ja jokainen omistaja on vastuussa vastaavasta kustannusosuudesta. Osakkuusyritykset eivät ole voittoa tuottavia, koska omistajat ostavat sähköä tuotantokustannuksiin perustuvalla hinnalla. Katso liitetieto 43 Lähipiiritapahtumat.
2) Tiedot perustuvat syyskuun 2008 lukuihin, joissa Gasum Oy raportoi voiton ennen veroja. Ko. erästä on tässä taulukossa vähennetty verot 26 % nimellisverokannan mukaan.
3) Tiedot perustuvat kesäkuun 2008 lukuihin.
4) Tiedot perustuvat joulukuun 2007 lukuihin.
Eräät merkittävimmistä osakkuusyrityksistä esittävät tilinpäätöksensä paikallisten laskentaperiaatteiden mukaan. Fortum tekee ko. raportoituihin tilinpäätöksiin korjausvientejä taatakseen, että osakkuusyritysten luvut ovat yhtenevät Fortumin käyttämisen laskentaperiaatteiden kanssa. Jos uudempaa tietoa ei ole saatavilla, osuudet osakkuusyritysten tuloksesta lasketaan perustuen edellisen neljänneksen lukuihin.
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Myynnit osakkuusyrityksille | 113 | 129 |
| Korot osakkuusyritysten lainasaamisille | 34 | 26 |
| Ostot osakkuusyrityksiltä | 563 | 519 |
Ostot osakkuusyrityksiltä sisältää ydin- ja vesivoimalla tuotetun sähkön ostot tuotantokustannuksiin perustuvalla hinnalla.
Katso myös liitetieto 43 Lähipiiritapahtumat.
| 2008 | 2007 |
|---|---|
| 636 | |
| 17 | |
| 5 | 7 |
| 171 | |
| 25 | |
| 18 | 53 |
| 659 24 184 26 |
Pitkäaikaiset korolliset saamiset ovat pääasiassa ruotsalaisilta ydinvoimayhtiöiltä, OKG AB:lta ja Forsmarks Kraftgrupp AB:lta, suuruudeltaan 594 miljoonaa euroa (2007: 567). Sijoitukset näihin yhtiöihin on rahoitettu kyseisten yhtiöiden omistajilta saaduilla lainoilla, omistusosuuden suhteessa.
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Ostot | 1 | 1 |
| Saamiset yhteisyrityksiltä | 3 | 3 |
Konsernilla ei ollut lainasaamisia yhteisyrityksiltä vuosien 2008 tai 2007 lopussa.
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 40 | 42 |
| Varat etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä | 59 | 14 |
| Muut | 18 | 43 |
| Yhteensä | 117 | 99 |
Myytävissä olevat rahoitusvarat, jotka ovat muita kuin osakkuus- ja yhteisyritysosakkeita, koostuvat pääosin listaamattomien yhtiöiden osakkeista, arvoltaan 39 miljoonaa euroa (2007: 42), joiden käypää arvoa ei pystytä määrittelemään luotettavasti. Nämä sijoitukset on arvostettu hankintamenoonsa vähennettynä mahdollisilla arvonalentumistappioilla.
Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin sisältyvien noteerattujen yritysten osakkeiden käypä arvo oli 1 miljoonaa euroa (2007: 0). Fortumin omaan pääomaan kirjattujen kertyneiden käypien arvojen muutokset olivat –1 miljoonaa euroa (2007: 0). Lisätietoja eläkkeistä liitetiedossa 34 Eläkevelvoitteet sivulla 159.
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset lainasaamiset | 672 | 648 |
| Rahoitusleasingsaamiset | 70 | 88 |
| Pitkäaikaiset korolliset saamiset yhteensä | 742 | 736 |
| Muut lyhytaikaiset korolliset saamiset | 46 | 10 |
| Lyhytaikaiset rahoitusleasingsaamiset | 11 | 1 |
| Lyhytaikaiset korolliset saamiset yhteensä 1) | 57 | 11 |
| Yhteensä | 799 | 747 |
1) Sisältyy taseessa myyntisaamisiin ja muihin saamisiin.
Pitkäaikaisiin lainasaamisiin sisältyy saamisia osakkuusyrityksiltä 659 miljoonaa euroa (2007: 636), pääasiassa ruotsalaisilta ydinvoimaosakkuusyrityksiltä OKG AB:lta ja Forsmark Kraftgrupp AB:lta yhteensä 594 miljoonaa euroa (2007: 567). Näitä yhtiöitä rahoitetaan osakaslainoilla osakkaiden omistusosuuksien suhteessa.
Pitkäaikaisiin lainasaamisiin sisältyy myös saamisia Teollisuuden Voima Oyj:ltä (TVO) yhteensä 45 miljoonaa euroa (2007: 45). TVO:n rakentamaa Olkiluoto 3-ydinvoimalaa rahoitetaan ulkoisilla lainoilla, osakeanneilla ja osakaslainoilla TVO:n osakkeenomistajien välisten osakassopimusten perusteella.
Lisätietoja luottoriskistä, katso liitetieto 3 Rahoitusriskien hallinta sivulta 123.
| milj. euroa | Efektii vinen korko kanta |
Tase arvo 2008 |
Uudel leenhin noittelu alle 1 vuosi |
Uudel leenhin noittelu 1–5 vuotta |
Uudel leenhin noittelu yli 5 vuotta |
Käypä arvo 2008 |
Tase arvo 2007 |
Käypä arvo 2007 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset lainasaamiset |
4,3 | 672 | 663 | 9 | - | 686 | 648 | 657 |
| Rahoitusleasing saamiset |
6,9 | 81 | 37 | 5 | 39 | 100 | 88 | 103 |
| Pitkäaikaiset korolliset saamiset yhteensä 1) |
4,6 | 753 | 700 | 14 | 39 | 786 | 736 | 760 |
| Muut lyhytaikaiset saamiset |
5,4 | 46 | 46 | - | - | 46 | 11 | 11 |
| Korolliset saamiset yhteensä |
4,6 | 799 | 746 | 14 | 39 | 832 | 747 | 771 |
1) Sisältää pitkäaikaisten saamisten seuraavan vuoden lyhennysosuuden.
Fortumilla oli 11 miljoonan euron (2007: 11) edestä kiinteistökiinnityksiä muiden korollisten saamisten vakuutena 31.12.2008.
Fortum omistaa aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä (lähinnä CHP- ja lämpövoimalaitoksia), joita se vuokraa rahoitusleasingsopimuksilla asiakkailleen Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Nämä aineelliset hyödykkeet on kirjattu taseeseen määrään, joka on yhtä suuri kuin nettosijoitus vuokrasopimukseen. Keskimääräinen sopimusaika on 10 vuotta. Kaikista rahoitusleasingsopimuksista 95,1 % on sidottu kiinteään korkoon ja 4,9 % muuttuvaan korkoon.
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Bruttosijoitus vuokrasopimukseen | 110 | 118 |
| Tulevat korkotuotot | 29 | 29 |
| Vähimmäisvuokrasaamisten nykyarvo | 81 | 89 |
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Bruttosijoitus vuokrasopimukseen | ||
| Enintään 1 vuosi | 16 | 16 |
| 1–5 vuotta | 65 | 73 |
| Yli 5 vuotta | 28 | 29 |
| Yhteensä | 109 | 118 |
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Enintään 1 vuosi | 11 | 11 |
| 1–5 vuotta | 48 | 55 |
| Yli 5 vuotta | 22 | 23 |
| Yhteensä | 81 | 89 |
Muuttuvia vuokria ei tuloutettu tilikaudella 2008 eikä 2007.
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Ydinpolttoaine | 78 | 61 |
| Hiili | 189 | 76 |
| Öljy | 35 | 36 |
| Biopolttoaineet | 59 | 60 |
| Muu vaihto-omaisuus | 83 | 52 |
| Yhteensä | 444 | 285 |
Arvonalentumisia ei ole kirjattu vuosina 2008 tai 2007.
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 849 | 840 |
| Tuloverosaamiset | 94 | 37 |
| Korkosaamiset | 9 | 2 |
| Siirtosaamiset | 94 | 52 |
| Muut saamiset | 132 | 92 |
| Rahoitusleasingsaamiset | 11 | 1 |
| Muut korolliset saamiset | 46 | 10 |
| Yhteensä | 1 235 | 1 034 |
Myyntisaamisten ja muiden saamisten käypä arvo ei poikkea olennaisesti tasearvosta.
| 2008 | 2007 | |||
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Brutto | Luotto tappioiksi kirjattu |
Brutto | Luotto tappioiksi kirjattu |
| Erääntymättömät | 811 | - | 805 | |
| 1–90 päivää erääntyneet | 37 | 2 | 31 | |
| 91–180 päivää erääntyneet | 5 | 2 | 4 | |
| Yli 181 päivää erääntyneet | 34 | 34 | 23 | 23 |
| Yhteensä | 887 | 38 | 863 | 23 |
Vuonna 2008 myyntisaatavien alaskirjauksia kirjattiin tuloslaskelmaan 11 miljoonaa euroa (2007: 2). Lisäyksestä 8 miljoonaa euroa aiheutuu myyntisaamisten alaskirjauksista TGC-10:ssa. Yhtiö yhdisteltiin Fortumin konsernitilinpäätökseen huhtikuun alusta alkaen. Vuoden 2008 lopun myyntisaamisista 38 miljoonaa euroa (2007: 23) oli tulosvaikutteisesti kirjattu alas, josta 23 miljoonaa TGC-10:ssä.
Segmenttikohtaiset tiedot alaskirjauksista on esitetty liitetiedossa 5 Segmenttiraportointi sivulla 130.
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| EUR | 318 | 268 |
| SEK | 399 | 500 |
| NOK | 37 | 35 |
| USD | 1 | 1 |
| PLN | 29 | 30 |
| RUB | 74 | - |
| Muut | 29 | 29 |
| Yhteensä | 887 | 863 |
Fortumilla ei ole riskikeskittymää myyntisaamisten osalta, koska asiakasmäärä on suuri ja myyntisaamiset ovat pääasiassa euroissa ja ruotsin kruunuissa. 31.12.2008 Fortumilla oli 8 miljoonan euron (2007: 10) edestä vakuustalletuksia myyntisaamisten vakuutena.
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Rahat ja pankkisaamiset | 77 | 100 |
| Pankkitalletukset joiden maturiteetti alle 3kk | 656 | 327 |
| Rahavarat | 733 | 427 |
| Pankkitalletukset joiden maturiteetti yli 3kk | 588 | - |
| Likvidit varat | 1 321 | 427 |
TGC-10:llä on lyhytaikaisia pankkitalletuksia 426 miljoonaa euroa ja pitkäaikaisia pankkitalletuksia 588 miljoonaa euroa. 31.12.2008 näistä TGC-10: n lyhytaikaisista pankkitalletuksista 70 miljoonaa oli euromääräisiä talletuksia ja 356 miljoonaa euroa ruplamääräisiä talletuksia. Vastaavat määrät pitkäaikaisia talletuksia oli 434 miljoonaa euroa ja 154 miljoonaa euroa. TGC-10 varat ovat korvamerkitty TGC-10 sähköntuotantoinvestointeihin. TGC-10:n euromääräiset pankkitalletukset suojaavat euromääräisiä hankintoja.
Rahavarat koostuvat eristä joiden maturiteetti on kolme kuukautta tai lyhyempi. Lisätietoja luottoriskeistä katso liite 3 Rahoitusriskien hallinta sivulta 123 ja lisätietoja TGC-10 hankinnasta katso liite 7 Yrityshankinnat ja myynnit sivulta 135.
| 2008 | 2007 | |||
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Osakkeiden lukumäärä |
Osake pääoma |
Osakkeiden lukumäärä |
Osake pääoma |
| Rekisteröidyt osakkeet 1.1. | 886 683 058 | 3 040 | 887 393 646 | 3 023 |
| Optioilla merkityt ja rekisteröidyt osakkeet 31.12. | 955 022 | 4 | 5 199 412 | 17 |
| Omien osakkeiden mitätöinti | - | - | –5 910 000 | - |
| Rekisteröidyt osakkeet 31.12. | 887 638 080 | 3 044 | 886 683 058 | 3 040 |
| Rekisteröimättömät osakkeet | 56 000 | 50 000 |
Fortum Oyj:llä on yksi osakesarja. Vuoden 2008 lopussa osakkeita oli laskettu liikkeeseen kaikkiaan 887 638 080 kappaletta. Osakkeen nimellisarvo on 3,40 euroa ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Kaikki osakkeet oikeuttavat samansuuruiseen osinkoon. Vuoden 2008 lopussa Fortum Oyj:n kokonaan maksettu ja kaupparekisteriin rekisteröity osakepääoma oli 3 043 707 472,00 euroa.
Rekisteröity osakepääoma ylittää osakkeiden nimellisarvojen yhteenlasketun määrän, koska Fortum mitätöi vuosina 2006 ja 2007 omia osakkeitaan (yhteensä 7 050 000 osaketta) ilman että osakepääomaa pienennettiin.
Fortum Oyj:n osake on listattu NASDAQ OMX Helsingissä. Kaupankäyntitunnus on FUM1V. Fortum Oyj:n osakkeet kuuluvat Suomen Arvopaperikeskus Oy:n (nimi muutettu 2.2.2009 alkaen Euroclear Finland Oy:ksi) ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään.
Vuoden 2008 alussa Suomen valtion omistusosuus yhtiön osakkeista oli 50,86 %. Vuoden aikana tapahtuneiden muutosten seurauksena Suomen valtion omistusosuus Fortumin osakkeista 31.12.2008 oli 50,80 %. Omistusosuusprosentti muuttui, koska osakkeiden määrä kasvoi optiomerkintöjen johdosta. Eduskunta on valtuuttanut valtioneuvoston vähentämään valtion osakkeenomistusta Fortum Oyj:ssä enintään 50,1 %:iin yhtiön osakkeista ja äänivallasta.
Vuoden 2008 lopussa toimitusjohtaja ja muut konsernin johtoryhmän jäsenet omistivat 354 238 osaketta (317 030), mikä vastaa alle 0,04 % yhtiön osakkeista.
Liitetiedossa 29 on esitetty kuvaus Fortumin suoriteperusteisesta pitkän aikavälin osakekannustinohjelmasta mukaan lukien toimitusjohtajan ja muiden konsernin johtoryhmän jäsenten osakeomistukset ja osuudet kannustinohjelmassa. Hallituksen toimintakertomuksessa on esitetty kuvaus osakkeista, osakepääomasta ja osakkeenomistajista.
Fortum Oyj:n 1.4.2008 pidetty varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankinnasta voitonjakokelpoisilla varoilla. Valtuutus on voimassa yhden vuoden ajan yhtiökokouksesta lukien. Hankittavien osakkeiden enimmäismäärä on 15 miljoonaa osaketta. Lisäksi hankintaan käytettävät varat eivät saa ylittää 300 miljoonaa euroa. Hankittavien osakkeiden enimmäismäärä vastaa noin kahta prosenttia yhtiön koko osakepääomasta ja äänivallasta.
Osakkeet hankitaan NASDAQ OMX Helsingin järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä hankintahetken markkinahintaan. Osakkeet hankitaan ja maksetaan NASDAQ OMX Helsingin sääntöjen ja Suomen Arvopaperikeskuksen (nimi muutettu 2.2.2009 alkaen Euroclear Finland Oy:ksi) sääntöjen mukaisesti.
Yhtiön hankkimat omat osakkeet mitätöidään Fortumin hallituksen päätöksellä. Osakkeiden hankinta vähentää yhtiön jakokelpoista vapaata omaa pääomaa. Osakkeiden hankinnalla ei ole merkittävää vaikutusta osakkeiden ja äänivallan jakautumiseen.
Vuoden 2008 aikana ei hankittu omia osakkeita. Vuonna 2007 hankittiin 5 910 000 omaa osaketta, joiden yhteenlaskettu hankintahinta oli 175 miljoonaa euroa. Joulukuussa 2007 yhtiön hallitus päätti mitätöidä kaikki hankitut omat osakkeet alentamatta yhtiön osakepääomaa. Mitätöinti vietiin kaupparekisteriin 20.12.2007.
Fortum-konserni ei ole laskenut liikkeeseen vaihtovelkakirjalainoja eikä optiolainoja, jotka oikeuttaisivat velkakirjojen haltijaa merkitsemään Fortumin osakkeita. Hallituksella ei ole tällä hetkellä yhtiökokouksen myöntämiä käyttämättömiä valtuuksia vaihtovelkakirjojen tai optiolainojen liikkeeseen laskemiseksi, yhtiön osakepääoman korottamiseksi tai uusien osakkeiden liikkeeseen laskemiseksi.
| milj. euroa | Netto investointi |
Suojaus rahasto |
Osake perusteiset maksut |
Myytävänä olevat rahoitusvarat |
Muut käyvän arvon muu tokset |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2007 | 19 | –120 | 16 | 793 | 7 | 715 |
| Rahavirran suojaukset | ||||||
| Käypään arvoon arvostuksesta syntyneet voitot/tappiot kaudella |
- | 453 | - | - | - | 453 |
| Verot käypään arvoon arvostuksesta |
- | –128 | - | - | - | –128 |
| Siirrot tuloslaskelmaan | - | 160 | - | - | - | 160 |
| Verot siirroista tuloslaskelmaan |
- | –42 | - | - | - | –42 |
| Siirrot varastoon/ aineellisiin hyödykkeisiin |
- | –4 | - | - | - | –4 |
| Verot siirroista varastoon/ aineellisiin hyödykkeisiin |
- | 1 | - | - | - | 1 |
| Nettosijoituksen suojaus | - | - | - | - | - | - |
| Verot nettosijoituksen suojauksesta |
- | - | - | - | - | - |
| Muutokset yrityshankinto jen yhteydessä |
- | - | - | - | 2 | 2 |
| Muut oman pääoman muutokset osakkuus yrityksissä ja myytävissä olevissa varoissa |
- | - | - | –667 | 35 | –632 |
| 31.12.2008 | 19 | 320 | 16 | 126 | 44 | 525 |
| milj. euroa | Netto investointi |
Suojaus rahasto |
Osake perusteiset maksut |
Myytävänä olevat rahoitusvarat |
Muut käyvän arvon muu tokset |
Yhteensä |
| 31.12.2006 | 17 | 50 | 10 | 446 | –12 | 511 |
| Rahavirran suojaukset | ||||||
| Käypään arvoon arvostuksesta syntyneet voitot/tappiot kaudella |
- | –165 | - | - | - | –165 |
| Verot käypään arvoon arvostuksesta |
- | 46 | - | - | - | 46 |
| Siirrot tuloslaskelmaan | - | –69 | - | - | - | –69 |
| Verot siirroista tuloslas kelmaan |
- | 18 | - | - | - | 18 |
| Nettosijoituksen suojaus | 2 | - | - | - | - | 2 |
| Verot nettosijoituksen suojauksesta |
- | - | - | - | - | - |
| Osakeperusteiset maksut | - | - | 6 | - | - | 6 |
| Muut oman pääoman muutokset osakkuusyrityk sissä ja myytävissä olevissa |
||||||
| varoissa | - | - | - | 347 | 19 | 366 |
| 31.12.2007 | 19 | –120 | 16 | 793 | 7 | 715 |
Suojausrahasto sisältää käyvän arvon muutokset niistä johdannaisista, jotka täyttävät IAS 39 suojauslaskennan vaatimukset. Suurin osa näistä käyvän arvon muutoksista (luvut ennen veroja) liittyvät rahavirtasuojauksiin, jotka suojaavat sähkön hintariskiä, määrältään 382 miljoonaa euroa (2007: –167). 58 miljoonaa euroa (2007: –9) liittyy tulevien valuuttamääräisten osto- ja investointimaksujen rahavirtasuojauksiin sekä –9 miljoonaa euroa (2007: 11) korkosuojauksiin. Katso liitetieto 3 Rahoitusriskien hallinta sivu 123.
Myytävissä olevien rahoitusvarojen käypien arvojen muutoksiin sisältyvät sekä Hafslundin omistamien Renewable Energy Corporation (REC) -yhtiön osakkeiden käyvän arvon muutos (katso liitetieto 21 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin sivu 147) että Fortumin omien myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi luokiteltujen osakesijoitusten käypien arvojen muutokset (katso liitetieto 22 Muut pitkäaikaiset sijoitukset sivu 149).
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Sisältyy liikevoittoon | 160 | –81 |
| Sisältyy rahoituskuluihin | 0 | 12 |
| Rahavirran suojaukset, omasta pääomasta tuloslaskelmaan siirretyt määrät yhteensä |
160 | –69 |
Fortumin lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä (jäljempänä vuosipalkkio) tukee konsernin arvojen, taloudellisten tavoitteiden ja rakennemuutosten toteuttamista. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että yksittäisten työntekijöiden tulostavoitteet eivät poikkea konsernin tai heidän liiketoimintayksikkönsä tavoitteista. Perinteisesti kaikki fortumlaiset kuuluvat tulos- ja suoritussidonnaiseen palkitsemisjärjestelmään, lukuun ottamatta Puolaa ja Venäjää vuonna 2008.
Ylimmän johdon (toimitusjohtaja ja muut Fortum Oyj:n johtoryhmän jäsenet) suorituspalkkioiden määräytymisperusteet vahvistaa hallitus vuosittain nimitys- ja palkkiovaliokunnan esityksen pohjalta. Ylimpään johtoon kuuluville johtajille maksettavien vuosipalkkioiden määrä riippuu konsernin taloudellisesta tuloksesta ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisesta. Mikäli taloudelliset ja henkilökohtaiset tavoitteet saavutetaan, vuosipalkkion määrä ylimmällä johdolla on 25 %. Mikäli kaikki taloudelliset ja henkilökohtaiset tavoitteet ylitetään, vuosipalkkion määrä on enintään 40 % saajan vuosipalkasta luontoisetuineen.
Liiketoimintayksiköiden johtajien palkkiot riippuvat liiketoimintayksikön tuloksesta. Liiketoimintayksikön johtajan ja hänen esimiehensä välillä käydään aina alkuvuodesta suorituskeskustelu, jossa sovitaan johtajan henkilökohtaisen suorituksen arvioinnin perusteista. Hallitus arvioi vuosittain toimitusjohtajan suorituksen.
Lisätietoja johdon palkkioista on esitetty liitetiedossa 12 Henkilöstökulut ja johdon palkkiot sivulla 138.
Vain Suomessa työskentelevää henkilöstöä koskeva Fortumin henkilöstörahasto on toiminut vuodesta 2000 alkaen. Fortumin hallitus määrittelee vuosittain rahastoon maksettavan voittopalkkioerän määräytymisperusteet. Henkilöstörahaston jäseniä ovat sekä vakituisessa että määräaikaisessa työsuhteessa olevat konsernin työntekijät. Konsernin pitkän aikavälin osakekannustinohjelmaan kuuluvat henkilöt eivät voi olla rahaston jäseniä. Rahaston jäsenyys alkaa sitä kuukautta seuraavana kuukautena, jolloin työntekijän työsuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti kuusi kuukautta. Rahaston jäsenyys päättyy, kun jäsen on saanut osuutensa rahastosta täysimääräisenä.
Konsernin rahastoon maksamat voittopalkkioerät jaetaan rahaston jäsenille tasasuuruisina. Kunkin työntekijän rahasto-osuudet on jaettu sidottuun osaan ja nostettavissa olevaan osaan. Työntekijät voivat valita, nostavatko he rahasto-osuutensa käteisenä vai Fortumin osakkeina. Kun työntekijä on ollut rahaston jäsen viisi vuotta, hän voi vuosittain siirtää sidotusta osasta nostettavaksi enintään viittätoista prosenttia pääomasta vastaavan määrän.
Nostettavissa oleva osa määritellään vuosittain ja maksetaan niille jäsenille, jotka haluavat käyttää nosto-oikeuttaan. Työntekijät ovat vuodesta 2005 alkaen voineet valita, haluavatko he nostettavissa olevan osan henkilöstörahaston hankkimina Fortumin osakkeina.
Rahaston edellinen tilivuosi päättyi 30.4.2008, ja rahastossa oli tällöin 3 187 jäsentä (2007: 3 491). Huhtikuun 2008 lopussa Fortum maksoi vuoden 2007 tuloksen perusteella henkilöstörahastoon 4,3 miljoonan euron (2007: 4,6) vuotuisen voittopalkkioerän. Rahaston jäsenten rahasto-osuuksien yhteenlaskettu määrä oli 22,7 miljoonaa euroa (2007: 27,8).
Henkilöstörahastolle maksettava voittopalkkio kirjautuu kuluksi saatua työsuoritusta vastaavasti.
Fortumin avainhenkilöiden osakekannustinohjelma (LTI) on suoritusperusteinen pitkän aikavälin kannustinohjelma. Se käynnistettiin vuonna 2003 tukemaan konsernin pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamista houkuttelemalla ja sitouttamalla avainhenkilöitä. Viimeinen ohjelma tämän kannustinjärjestelyn puitteissa (jäljempänä "edellinen ohjelma") alkoi vuonna 2007 ja päättyy 2012. Tammikuussa 2008 kannustinohjelmaa kehitettiin edelleen (jäljempänä "uusi ohjelma").
Tällä hetkellä noin 160 hallituksen valitsemaa avainhenkilöä on mukana ainakin yhdessä kuudesta meneillään olevasta vuosittaisesta ohjelmasta. Vuosina 2006–2011 toteutettava ohjelma on tarkoitettu vain henkilöille, jotka eivät ole mukana optioohjelmissa. Toimitusjohtaja ei osallistu uusiin ohjelmiin, jotka käynnistyivät vuosina 2008 ja 2009.
Kukin edellinen LTI-ohjelma jakautuu kahteen toisiaan seuraaviin kolmen vuoden pituisiin jaksoihin. Kannustinohjelma alkaa kolmen vuoden pituisella ansaintajaksolla, jona aikana osanottaja ansaitsee vuosipalkkiojärjestelmän mukaista kannustinpalkkiota, jonka määrä riippuu konsernin taloudellisesta tuloksesta, liiketoimintayksikön tuloksesta ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisesta. Myöntämispäivän määrittää hallitus ansaintajakson päätyttyä konsernin edellisen vuoden vuosituloksen julkaisemisen jälkeen. Myöntämispäivänä määritetään mahdollinen euromääräinen ansaitun palkkion laskennallinen vasta-arvo Fortum Oyj:n osakkeiden kappalemääränä. Palkkion määrä myöntämispäivänä ei voi ylittää osallistujan vuosipalkan määrää luontoisetuineen
Edellisessä ohjelmassa ansaintajaksoa seuraava noin kolmivuotinen rajoitusjakso päättyy ansaitun kannustinpalkkion suorittamiseen rahavaroina edellyttäen, että osanottaja on sillä hetkellä konsernin palveluksessa. Laskennallista osakkeiden kappalemäärää hyvitetään ansaintajaksoa seuraavan rajoitusjakson aikana rajoitusjakson päättymistä seuraavaan suorituspäivään saakka mahdollisesti maksetuilla osingoilla. Osallistuessaan ohjelmaan osanottaja hyväksyy sen, että kertyneet varat käytetään Fortum Oyj:n osakkeiden hankkimiseen osanottajan puolesta ja nimiin sekä tuloveron ja muiden pakollisten työsuhteeseen perustuvien osanottajan maksettavaksi kuuluvien kulujen ja vakuutusmaksujen maksamiseen.
Edellisessä ohjelmassa ensimmäinen vuosittainen kannustinohjelma alkoi vuonna 2003 (vuoden 2002 taloudelliseen tulokseen perustuen). Kolmen vuoden ansaintajakson jälkeen ensimmäisestä vuosittaisesta ohjelmasta kertyneet osakeoikeudet myönnettiin keväällä 2005. Näihin osakeoikeuksiin perustuvat osakkeet luovutettiin ohjelmaan kuuluville henkilöille helmikuussa 2008. Seuraavan ohjelman (2003–2008) ansaintajakso päättyi vuonna 2006 ja ohjelman perusteella kertyneet osakeoikeudet myönnettiin ja luovutettiin ohjelmaan kuuluville henkilöille helmikuussa 2009. Vuosien 2004–2009 ohjelman osakeoikeudet myönnettiin vuonna 2007 ja vuosien 2005–2010 ohjelman osakeoikeudet vuonna 2008.
Uudessa ohjelmassa uusi kannustinohjelma alkaa vuosittain, jos hallitus sen hyväksyy, ja jatkuu viisi vuotta. Jokainen kannustinohjelma alkaa kolmen vuoden pituisella ansaintajaksolla, jota seuraa kahden vuoden ns. lukitusjakso. Kolmen vuoden ansaintajakson jälkeen luovutettavien osakeoikeuksien määrä perustuu hallituksen määrittelemien tulosehtojen saavuttamiseen. Tulostavoitteet määritellään vuosittain ja ne saattavat vaihdella eri vuosina. Palkkion määrä myöntämispäivänä ei voi ylittää osallistujan vuosipalkan määrää luontoisetuineen. Osanottaja on hyväksynyt sen, että kertyneet varat käytetään Fortum Oyj:n osakkeiden hankkimiseen osanottajan puolesta ja nimiin sekä tuloveron ja muiden pakollisten työsuhteeseen perustuvien osanottajan maksettavaksi kuuluvien kulujen ja vakuutusmaksujen maksamiseen.
Lukitusjakson aikana osakkeita ei saa myydä, siirtää, pantata tai luovuttaa muulla tavoin. Nämä rajoitukset eivät kuitenkaan koske em. jakson aikana maksettuja osinkoja tai muuta osakkeelle maksettua tuottoa. Osakkeet vapautuvat yhtiön julkistettua yksittäisen ohjelman viidennen kalenterivuoden taloudellisen tuloksen.
Ensimmäiset uuden ohjelman puitteissa annettavat osakeoikeudet myönnetään ohjelmaan kuuluville henkilöille vuonna 2011 ja ne vapautuvat vuonna 2013.
Kannustinjärjestelmä luokitellaan rahana suoritettavaksi etuudeksi. Kannustinpalkkiovelka sosiaalikuluineen oli vuoden 2008 lopussa 22 miljoonaa euroa (2007: 37). Henkilöstökuluihin on kauden aikana kirjattu kuluja 19 miljoonaa euroa (2007: 7), netotettuna järjestelyyn liittyvän suojaussopimuksen käyvän arvon muutoksella.
Edellisessä ohjelmassa konserni teki rahana selvitettäviä osaketermiinisopimuksia suojautuakseen mahdollisten palkkioiden käypien arvojen muutoksilta. Kannustinohjelmien 2003–2008, 2004–2009 ja 2005–2010 suojaussopimusten käyvän arvon muutos vuonna 2008 oli yhteensä –24 miljoonaa euroa (2007: 18). Muutos on kirjattu netottamaan henkilöstökuluja ja muihin pitkäaikaisiin velkoihin (vuonna 2007 muihin pitkäaikaisiin saamisiin). Uudessa ohjelmassa Fortumilla ei ole velvoitetta suojata tai muuten säilyttää ohjelmaan kuuluvien henkilöiden osakkeiden arvo lukitusjakson aikana.
| Ohjelma 2005–2010 |
Ohjelma 2004–2009 |
Ohjelma 2003–2008 |
Ohjelma 2002–2007 |
|
|---|---|---|---|---|
| Myöntämispäivä | 8.2.2008 | 8.2.2007 | 13.2.2006 | 11.2.2005 |
| Myöntämispäivän käypä arvo, euroa | 27,54 | 20,99 | 19,07 | 14,51 |
| Myönnettyjen osakeoikeuksien määrä | 303 153 | 496 362 | 514 903 | 573 885 |
| Ulkona olevat osakeoikeudet kauden alussa | 0 | 508 844 | 534 775 | 814 209 |
| Kauden aikana myönnetyt osakeoikeudet | 303 153 | 0 | 0 | 0 |
| Osinko-oikaisut kauden aikana | 16 519 | 26 602 | 27 935 | 0 |
| Maksut kauden aikana | –9 343 | –32 843 | –36 239 | –806 166 |
| Peruutetut osakeoikeudet kauden aikana | –409 | –6 426 | –7 975 | –8 043 |
| Ulkona olevat osakeoikeudet kauden lopussa | 309 920 | 496 177 | 518 496 | 0 |
| Arvio työsuhteen lopettavien henkilöiden määrästä, % | 4,52 | 4,52 | 4,52 | 4,52 |
| Fortumin osakkeen hinta myöntämisvuoden lopussa, euroa |
15,23 | 30,81 | 21,56 | 15,84 |
Arvioidun palkkion käypä arvo on määritelty Fortumin osakkeen markkina-arvoon perustuen kunakin tilinpäätöshetkenä ja myöntämishetkellä ottaen huomioon arvion työsuhteen lopettaneiden henkilöiden määrästä. Arvioidun palkkion käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan jäljellä olevalle ansaintajaksolle jaksotettuna. Ohjelman piiriin kuuluvien henkilöiden maksettaviksi tulevat tuloverot ja muut lakisääteiset työsuhteeseen liittyvät kulut sekä vakuutusmaksut vähennetään maksujen suorittamisen yhteydessä.
Arvioidut osakeoikeuksien nettomäärät osinko-oikaisujen ja verojen jälkeen (arvioitu keskimääräinen verovähennys 56 %), jotka toimitusjohtaja ja muut Fortumin johtoryhmän jäsenet tulevat saamaan vuosina 2010 ja 2011 olivat 31.12.2008 seuraavat. Vuoden 2009 (2008) osakemäärät ovat helmikuussa 2009 (helmikuussa 2008) toimitettujen osakkeiden lukumäärät.
| Name | Vuosi 2008 | Vuosi 2009 | Vuosi 2010 | Vuosi 2011 |
|---|---|---|---|---|
| Mikael Frisk | 10 450 | 6 292 | 5 661 | 3 502 |
| Timo Karttinen | 8 622 | 5 174 | 4 792 | 2 988 |
| Tapio Kuula | 14 415 | 8 682 | 7 813 | 5 168 |
| Juha Laaksonen | 12 010 | 7 227 | 6 504 | 4 718 |
| Mikael Lilius | 36 756 | 22 423 | 20 446 | 14 871 |
| Christian Lundberg | 10 762 | 6 667 | 6 232 | 3 861 |
| Maria Paatero-Kaarnakari (1.9.2007 alkaen) | 3 721 | 2 643 | 2 353 | 1 592 |
| Maria Romantschuk (1.9.2007 alkaen) | - | - | - | - |
Maaliskuussa 2002 päätettiin tarjota Fortum -konsernin avainhenkilöille ja Fortum Oyj:n kokonaan omistamalle tytäryhtiölle enintään 25 000 000 optio-oikeutta. Optiooikeuksista 12 500 000 merkittiin tunnuksella A, ja niiden perusteella merkittävien osakkeiden merkintäaika alkoi 1.10.2004 ja päättyi 1.5.2007. Tunnuksella B merkittiin 12 500 000 optio-oikeutta, ja niiden perusteella merkittävien osakkeiden merkintäaika alkoi 1.10.2006 ja päättyy 1.5.2009. Hallitus sai jakaa optio-oikeuksia avainhenkilöille vain, jos Fortum-konsernin viimeksi päättyneen tilikauden tulos/osake-tunnusluku (EPS) oli kasvanut vähintään viisi prosenttia edellisestä tilikaudesta. Vuosittaiseen jaettavissa olevaan enimmäismäärään vaikutti yhtiön osakkeen kurssin suhteellinen kehitys verrattuna eurooppalaiseen Utilities-indeksiin jakokuukautta edeltävän kahdentoista kalenterikuukauden aikana.
Pörssilistalle otettiin 1.10.2004 kaikkiaan 10 767 000 tunnuksella A-merkittyä optiooikeutta. Kukin optio-oikeus oikeutti merkitsemään yhden osakkeen. Optio-oikeuksien perusteella merkittävien osakkeiden merkintäaika alkoi 1.10.2004 ja päättyi 30.4.2007. Merkintäajan päättyessä huhtikuun 2007 lopussa oli tunnuksella A-merkittyjen optiooikeuksien perusteella merkitty ja rekisteröity kaupparekisteriin 10 767 000 osaketta. Tähän ohjelmaan kuului noin 350 henkilöä.
Pörssilistalle otettiin 2.10.2006 yhteensä 10 003 000 tunnuksella B-merkittyä optiooikeutta. Kukin optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään yhden osakkeen. Optio-oikeuksien perusteella merkittävien osakkeiden merkintäaika alkoi 2.10.2006 ja päättyy 30.4.2009. Vuoden 2008 loppuun mennessä oli tunnuksella B-merkittyjen optio-oikeuksien perusteella merkitty ja rekisteröity kaupparekisteriin 9 274 035 osaketta. Tämän jälkeen voidaan vielä merkitä ja rekisteröidä kaupparekisteriin 728 965 osaketta optio-ohjelman 2002B kautta niin, että osakepääoma kasvaa enintään 2 478 481 eurolla. Tämä vastaa 0,1 % vuoden 2008 lopun osakepääomasta. Vuoden 2008 lopussa tunnuksella B-merkittyjen optio-oikeuksien perusteella merkittyjen osakkeiden merkintähinta oli 3,40 euroa. Tähän ohjelmaan kuului noin 350 henkilöä.
Optio-oikeuksien perusteella merkityt osakkeet oikeuttavat osinkoon ja muihin osakkeenomistajien oikeuksiin sen jälkeen, kun osakepääoman korotus on rekisteröity. Optio-oikeudet ovat vapaasti siirrettävissä, kun merkintäaika on alkanut.
| 2008 | 2007 | |||
|---|---|---|---|---|
| Painotettu keskim. merkintä hinta, euroa |
Optioiden määrä (tuhatta) |
Painotettu keskim. merkintä hinta, euroa |
Optioiden määrä (tuhatta) |
|
| Ulkona olevat optiot kauden alussa | 3,40 | 1 684 | 3,40 | 6 883 |
| Kauden aikana myönnetyt optiot | - | - | - | - |
| Palautettu kauden aikana | - | - | - | - |
| Merkintäoikeus käytetty kauden aikana | 3,40 | 955 | 3,40 | 5 199 |
| Päättyneet tai peruutetut kauden aikana | - | - | - | - |
| Ulkona olevat optiot kauden lopussa | 729 | 1 684 | ||
| Käytettävissä olevat osakeoptiot | 729 | 1 684 |
Käypä arvo määritettiin IFRS:n vaatimusten mukaisesti 2002B -optioille, jotka myönnettiin 15.4.2003 ja joihin syntyi oikeus 2.10.2006. Myöntämispäivän käyvän arvon laskennassa siirtokelpoisille 2002B -optioille käytettiin binomimallia. Käypä arvo jaksotettiin kuluksi 2.10.2006 päättyneen ansaintajakson aikana.
Fortum Oyj:n hallintoneuvoston jäsenet omistivat 31.12.2008 yhteensä 690 osaketta (2007: 200), eli 0,0 % osakkeista ja äänivallasta. Hallituksen jäsenet omistivat yhteensä 38 991 osaketta (2007: 31 591), mikä vastaa 0,0 % yhtiön osakkeista ja äänivallasta.
Toimitusjohtaja ja muut Fortum Oyj:n johtoryhmän jäsenet omistivat yhteensä 354 238 osaketta (2007: 317 030), eli vajaat 0,04 % (2007: 0,036 %) osakkeista ja äänivallasta. Toimitusjohtajalla tai muilla Fortumin johtoryhmän jäsenillä ei ollut käyttämättömiä optio-oikeuksia 31.12.2008.
| 2008 | 2007 | |
|---|---|---|
| Peter Fagernäs | 30 591 | 30 591 |
| Christian Ramm-Schmidt | 3 500 | 1 000 |
| Ilona Ervasti-Vaintola | 4 000 | - |
| Birgitta Johansson-Hedberg | 900 | - |
| Yhteensä | 38 991 | 31 591 |
| 2008 | 2007 | |
|---|---|---|
| Mikael Frisk | 25 350 | 14 900 |
| Timo Karttinen | 38 622 | 30 000 |
| Tapio Kuula | 64 465 | 50 050 |
| Juha Laaksonen | 20 000 | 20 000 |
| Mikael Lilius | 170 050 | 170 050 |
| Christian Lundberg | 30 000 | 30 000 |
| Maria Paatero-Kaarnakari (1.9.2007 alkaen) | 5 751 | 2 030 |
| Maria Romantschuk (1.9.2007 alkaen) | - | - |
| Yhteensä | 354 238 | 317 030 |
| milj. euroa | 2008 | 2007 | |
|---|---|---|---|
| AB Fortum Värme Holding samägt med Stockholms stad | Ruotsi | 259 | 270 |
| TGC-10 | Venäjä | 164 | - |
| Tartu Energi -konserni | Viro | 5 | 5 |
| Ekerö Energi -konserni | Ruotsi | 4 | 4 |
| Hofors Energi AB | Ruotsi | 4 | - |
| Fortum Wroclaw S.A. | Puola | - | 1 |
| Jyväskylän Energiatuotanto Oy | Suomi | - | 4 |
| Muut | 21 | 8 | |
| Vähemmistöosuudet yhteensä | 457 | 292 |
Vuoden 2008 aikana tapahtuneet yrityshankinnat muuttivat vähemmistöosuuksien määrää. Suurin muutos aiheutui 93,4 % osuuden hankinnasta TGC-10:stä, jolloin 6,6 % osakkeista jäi vähemmistön haltuun. Fortum hankki myös 11 % ruotsalaisen Hofors Energi AB:n osakkeista nostaen omistusosuutensa 60 %:iin.
Vuoden 2008 aikana Fortum jatkoi puolalaisten tytäryhtiöidensä vähemmistöosuuksien ostoja. Fortumin omistusosuus Fortum Wroclaw S.A.: ssa nousi 100 %:iin. Yhtiö fuusioitiin Fortum Power and Heat Polska Sp Z.o.o. -yhtiöön vuoden 2008 lopussa.
Vuoden 2008 aikana tehtyjen yritysmyyntien vaikutus vähemmistöosuuteen aiheutui Jyväskylän Energiantuotanto Oyj:n 60 % omistusosuuden myynnistä, joka tapahtui vuoden lopussa.
Fortum omistaa Fortum Power and Heat AB:n kautta 90,1 % AB Fortum Värme Holding samägt med Stockholms stad -yhtiön osakkeista, mikä vastaa 50,1 % äänimäärästä. Tukholman kaupungilla on 9,9 % osakkeista. Tukholman kaupunki omistaa AB Fortum Värme Holding samägt med Stockholms stad -yhtiön etuosakkeita, mikä oikeuttaa kaupungin saamaan 50 % yhtiön taloudellisesta tuloksesta. Tämän yhtiön omistus ja hallinto on määritelty osakassopimuksessa.
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Joukkovelkakirjalainat | 2 495 | 2 820 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 3 016 | 467 |
| Rahoitusleasingvelat | 26 | 30 |
| Muut pitkäaikaiset korolliset velat | 983 | 971 |
| Pitkäaikaiset korolliset velat yhteensä | 6 520 | 4 288 |
| Lyhytaikainen osuus joukkovelkakirjalainoista | 422 | 541 |
| Lyhytaikainen osuus lainoista rahoituslaitoksilta | 31 | 36 |
| Lyhytaikainen osuus muista pitkäaikaisista korollisista veloista | 1 | 1 |
| Lyhytaikainen osuus rahoitusleasingveloista | 6 | 1 |
| Yritystodistukset | 457 | - |
| Muut lyhytaikaiset korolliset velat | 63 | 26 |
| Lyhytaikaiset korolliset velat yhteensä | 980 | 605 |
| Yhteensä | 7 500 | 4 893 |
| milj. euroa | Efektii vinen korko kanta |
Tase arvo 2008 |
Uudelleen hinnoittelu alle 1 vuotta |
Uudelleen hinnoittelu 1–5 vuotta |
Uudelleen hinnoittelu yli 5 vuotta |
Käypä arvo 2008 |
Tase arvo 2007 |
Käypä arvo 2007 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Joukkovelkakirjalainat | 5,0 | 2 918 | 744 | 1 180 | 994 | 2 925 | 3 361 | 3 416 |
| Lainat rahoitus laitoksilta |
4,0 | 3 047 | 3 028 | 1 | 18 | 3 115 | 503 | 515 |
| Muut pitkäaikaiset korolliset velat 1) |
4,3 | 1 015 | 991 | 17 | 7 | 1 032 | 1 003 | 1 007 |
| Pitkäaikaiset korolli set velat yhteensä 2) |
4,5 | 6 980 | 4 763 | 1 198 | 1 019 | 7 072 | 4 867 | 4 938 |
| Yritystodistukset | 5,2 | 457 | 457 | - | - | 467 | - | - |
| Muut lyhytaikaiset korolliset velat |
11,5 | 63 | 63 | - | - | 64 | 26 | 26 |
| Lyhytaikaiset korolli set velat yhteensä |
5,9 | 520 | 520 | - | - | 531 | 26 | 26 |
| Korolliset velat yhteensä |
4,6 3) | 7 500 | 5 283 | 1 198 | 1 019 | 7 603 | 4 893 | 4 964 |
1) Sisältää lainat Valtion ydinjätehuoltorahastolta ja Teollisuuden Voima Oyj:ltä 708 miljoonaa euroa (2007: 658), rahoitusleasingvelat 32 miljoonaa euroa (2007: 31), lainat suomalaiselta Fortumin eläkesäätiöltä 33 miljoonaa euroa (2007: 33), muut lainat 242 miljoonaa euroa (2007: 281). 2) Sisältää pitkäaikaisen lainan lyhytaikaisen osuuden.
3) Korollisten velkojen ja johdannaisten keskikorko per 31.12.2008 oli 4,7 % (2007: 4,6 %).
Vuoden 2008 aikana Fortum sopi uuden 3 500 miljoonan euron syndikoidun lainajärjestelyn. Järjestely muodostuu kolmen vuoden pankkilainasta, 2 000 miljoonaa euroa, joka käytettiin TGC-10:n oston rahoittamiseen sekä viiden vuoden mittaisesta luottolimiitistä, 1 500 miljoonaa euroa, kattamaan konsernin yleisiä rahoitustarpeita. Vuoden lopussa kolmen vuoden laina oli nostettu kokonaan ja viiden vuoden valmiusluotosta oli nostettu 600 miljoonaa euroa. Vuoden aikana maksettiin seuraavat pitkäaikaiset joukkovelkakirjalainat takaisin: 500 miljoonaa euroa, 20 miljoonaa euroa ja 200 miljoonaa ruotsin kruunua. Yritystodistusohjelman käyttö Suomen ja Ruotsin markkinoilla lisääntyi vuonna 2008. Vuoden lopussa liikkeelle lasketun lyhytaikaisen yritystodistusohjelman määrä oli 457 miljoonaa euroa (2007: 0). TGC-10:llä oli vuoden lopussa velkaa 259 miljoonaa euroa.
Raportoitu korollinen vieras pääoma kasvoi vuoden aikana 2 607 miljoonaa euroa 7 500 miljoonaan euroon (2007: 4 893). Likvidit varat kasvoivat 894 miljoonaa euroa 1 321 miljoonaan euroon (2007: 427), josta TGC-10:n likvidit varat olivat 1 020 miljoonaa euroa.
Lisätietoa katso liite 3 Rahoitusriskien hallinta sivulta 123, liite 38 Pantatut varat sivulta 164 ja liite 41 Vastuut sivulta 165.
| Laskettu liikkeeseen – erääntyy |
Lainan kuvaus 1) | Koron peruste |
Korkokanta | Efektiivinen korko |
Valuutta | Nimellisarvo | Tasearvo 31.12.2008 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2003/2010 | Fortum Oyj EUR 5 000 milj. EMTN ohjelma | Kiinteä | 4,625 | 4,728 | EUR | 500 | 499 |
| 2003/2013 | Fortum Oyj EUR 5 000 milj. EMTN ohjelma | Kiinteä | 5,000 | 5,164 | EUR | 500 | 497 |
| 2006/2011 | Fortum Oyj EUR 5 000 milj. EMTN ohjelma | Kiinteä | 3,750 | 3,793 | SEK | 2 000 | 184 |
| 2006/2009 | Fortum Oyj EUR 5 000 milj. EMTN ohjelma | Vaihtuva | Stibor 3 kk + 0,10 | SEK | 2 500 | 230 | |
| 2006/2016 | Fortum Oyj EUR 5 000 milj. EMTN ohjelma | Kiinteä | 4,500 | 4,615 | EUR | 750 | 756 |
| 2007/2012 | Fortum Oyj EUR 5 000 milj. EMTN ohjelma | Vaihtuva | Stibor 3 kk + 0,15 | SEK | 3 500 | 322 | |
| 2007/2014 | Fortum Oyj EUR 5 000 milj. EMTN ohjelma | Kiinteä | 4,700 | 4,764 | SEK | 2 600 | 238 |
| 2007/2010 | TGC-10 | Kiinteä | 7,600 | 7,745 | RUB | 3 000 | 72 |
| 2008/2013 | TGC-10 | Kiinteä | 9,750 | 9,988 | RUB | 5 000 | 120 |
| Yhteensä 31.12.2008 | 2 918 |
1) EMTN = Euro Medium Term Note
TGC-10:llä on kaksi joukkovelkakirjalainaa, yhteisarvoltaan 8 000 miljoonaa ruplaa, joiden lopullinen erääntyminen on 2010 ja 2013. Velkakirjat sisältävät myyntioption, joka antaa velkakirjan haltijalle oikeuden pyytää joukkavelkakirjalainojen lainanlyhennystä 2009. Taseessa nämä lainat on luokiteltu lyhytaikaisiksi.
Vuoden 2008 lopussa Fortumilla oli muutamia koneita ja kalustoa koskevia rahoitusleasingsopimuksia. Vuosina 2008 tai 2007 ei ole tehty uusia rahoitusleasingsopimuksia.
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Vähimmäisvuokramaksut | 43 | 42 |
| Tulevat rahoituskulut | 11 | 11 |
| Vähimmäisvuokramaksujen nykyarvo | 32 | 31 |
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Enintään 1 vuosi | 8 | 3 |
| 1–5 vuotta | 16 | 16 |
| Yli 5 vuotta | 19 | 23 |
| Yhteensä | 43 | 42 |
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Enintään 1 vuosi | 6 | 1 |
| 1–5 vuotta | 9 | 9 |
| Yli 5 vuotta | 17 | 21 |
| Yhteensä | 32 | 31 |
| Tulos las kelmaan kirjatut |
Omaan pääomaan kirjatut |
Kurssierot, erien väliset siirrot ja |
Tytär - yritysten ostot/ |
31.12. | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | 1.1.2008 | erät | erät | muut muutokset | myynnit | 2008 |
| Laskennalliset verosaamiset |
||||||
| Poistoerot | 10 | 3 | –1 | 12 | ||
| Varaukset | 19 | –2 | –1 | 16 | ||
| Vahvistetut tappiot ja käyttämättömat hyvitykset |
20 | 11 | 31 | |||
| Muut erät | 10 | 6 | –1 | 15 | ||
| Laskennalliset verosaamiset yhteensä |
59 | 18 | –3 | 74 | ||
| Vähennetään laskennallisista veroveloista |
–56 | –16 | –72 | |||
| Laskennalliset verosaamiset |
3 | 2 | –3 | 2 | ||
| Laskennalliset verovelat | ||||||
| Poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset |
1 769 | –93 | –180 | 198 | 1 694 | |
| Käypään arvoon kirjaaminen | 0 | 67 | 67 | |||
| Johdannaisinstrumentit | –47 | 14 | 153 | –2 | 118 | |
| Lyhytaikaiset varat | 7 | 5 | 12 | |||
| Muut erät | 14 | 19 | –1 | 32 | ||
| Vähennetään laskennallisista verosaamisista |
–56 | –16 | –72 | |||
| Laskennalliset verovelat | 1 687 | –4 | 153 | –183 | 198 | 1 851 |
Laskennalliset verosaamiset ja verovelat on vähennetty toisistaan vain siinä tapauksessa, kun ne voidaan laillisesti toimeenpantavissa olevan oikeuden nojalla kuitata keskenään ja ne liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin.
Joulukuussa 2008 Ruotsin hallitus päätti alentaa yritysten tuloverokantaa 28 prosentista 26,3 prosenttiin. Muutoksen kertaluonteinen vaikutus vuoden 2008 lopun laskennallisten verovelkojen nettomäärään oli 81 miljoonaa euroa. Myös Venäjän hallitus vahvisti joulukuussa 2008 lain, jolla alennettiin yritysten tuloverokantaa 24 prosentista 20 prosenttiin. Muutoksen kertaluonteinen vaikutus vuoden 2008 lopun laskennallisten verovelkojen nettomäärään oli 32 miljoonaa euroa.
Katso myös liitetieto 15 Tuloverot sivulla 141.
Yrityshankintojen kautta aiheutuneet laskennallisten verosaamisten ja -velkojen lisäykset syntyivät pääasiassa TGC-10 hankinnasta.
Taseeseen ei ole kirjattu 14 miljoonan euron (2007: 16) laskennallista verosaamista, koska verosaamisen realisoituminen ei ole todennäköistä. Suurin osa kirjaamattomasta verosaamisesta, (9 miljoonaa euroa), liittyy pääomatulolajin tappioon Iso-Britanniassa, jolla ei ole erääntymispäivää. Loput kirjaamattomasta verosaamisesta, (5 miljoona euroa), liittyy vahvistettuihin tappioihin, joiden käyttäminen vanhentumisajan kuluessa on epävarmaa (katso alla taulukko vahvistetuista tappioista).
Kertyneisiin voittovaroihin on kirjattu 5 miljoonan euron (2007: 3) laskennallinen verovelka virolaisista tytäryhtiöistä odotettavan voitonjaon vuoksi. Kotiuttamattomat voitot liittyen kyseisiin yhtiöihin olivat 31.12.2008 yhteensä 23 miljoonaa euroa (2007: 25).
| Tuloslas kelmaan kirjatut |
Omaan pääomaan kirjatut |
Kurssierot, erien väliset siirrot ja |
Tytär yritysten ostot/ |
31.12. | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | 1.1.2007 | erät | erät | muut muutokset | myynnit | 2007 |
| Laskennalliset verosaamiset |
||||||
| Poistoerot | 17 | –7 | - | - | - | 10 |
| Varaukset | 29 | –10 | - | - | - | 19 |
| Vahvistetut tappiot ja käyttämättömat hyvitykset |
9 | 11 | - | - | - | 20 |
| Muut erät | 15 | –5 | - | - | - | 10 |
| Laskennalliset verosaamiset yhteensä |
70 | –11 | - | - | - | 59 |
| Vähennetään laskennallisista veroveloista |
–65 | 9 | - | –56 | ||
| Laskennalliset verosaamiset |
5 | –2 | - | - | - | 3 |
| Laskennalliset verovelat | ||||||
| Poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset |
1 829 | –8 | - | –52 | - | 1 769 |
| Johdannaisinstrumentit | 19 | –5 | –61 | - | - | –47 |
| Lyhytaikaiset varat | 7 | 0 | - | - | - | 7 |
| Muut erät | 5 | 9 | - | - | - | 14 |
| Vähennetään laskennallisista verosaamisista |
–65 | 9 | - | - | - | –56 |
| Laskennalliset verovelat | 1 795 | 5 | –61 | –52 | - | 1 687 |
Laskennallinen verosaaminen verotuksessa vahvistetuista tappioista on kirjattu siihen määrään saakka, kuin on todennäköistä, että niitä voidaan käyttää tulevia verotettavia tuloja vastaan. Kirjatut laskennalliset verosaamiset liittyvät vahvistettuihin tappioihin, joilla ei ole varsinaista vanhentumisaikaa tai joilla on vanhentumisaika, kuten alla on kuvattu.
| 2008 | 2007 | |||
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Vahvistetut tappiot |
Laskennalliset verosaamiset |
Vahvistetut tappiot |
Laskennalliset verosaamiset |
| Vahvistetut tappiot, joilla ei ole vanhentumisaikaa (Norja ja Ruotsi) |
110 | 28 | 73 | 19 |
| Vahvistetut tappiot, joilla on vanhentumisaika (Puola) | 18 | 3 | 14 | 1 |
| Yhteensä | 128 | 31 | 87 | 20 |
| milj. euroa | Eläke varaukset |
Tuotantoka pasiteettia koskevat ehdot |
Ympäristö varaukset |
Muut varaukset |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| 1.1.2008 | 119 | - | 9 | 16 | 144 |
| Varausten lisäykset | - | - | - | 12 | 12 |
| Tytäryritysten hankinnat | 10 | 192 | - | 3 | 205 |
| Käytetyt varaukset | - | - | - | –7 | –7 |
| Eläkevarausten muutos (katso liitetieto 34 Eläkevelvoitteet) |
–78 | - | - | - | –78 |
| Käyttämättömien varausten purku | - | - | - | –2 | –2 |
| Diskonttauksen purkautuminen | - | 12 | - | - | 12 |
| Kurssierot | - | –24 | –1 | –2 | –27 |
| 31.12.2008 | 51 | 180 | 8 | 20 | 259 |
| Jako lyhyt- ja pitkäaikaisiin varauksiin: | |||||
| Lyhytaikaiset varaukset | - | - | - | 9 | 9 |
| Pitkäaikaiset varaukset | 51 | 180 | 8 | 11 | 250 |
Tuotantokapasiteettia
| milj. euroa | Eläke varaukset |
koskevat ehdot |
Ympäristö varaukset |
Muut varaukset |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| 1.1.2007 | 126 | - | 13 | 47 | 186 |
| Varausten lisäykset | - | - | - | 2 | 2 |
| Käytetyt varaukset | - | - | –4 | –22 | –26 |
| Eläkevarausten muutos (katso liitetieto 34 Eläkevelvoitteet) |
–7 | - | - | - | –7 |
| Käyttämättömien varausten purku | - | - | - | –11 | –11 |
| 31.12.2007 | 119 | - | 9 | 16 | 144 |
| Jako lyhyt- ja pitkäaikaisiin varauksiin: | |||||
| Lyhytaikaiset varaukset | - | - | - | 2 | 2 |
| Pitkäaikaiset varaukset | 119 | - | 9 | 14 | 142 |
TGC-10 käynnissä olevaan mittavaan investointiohjelmaan liittyy tulevaan tuotantokapasiteettia koskevia ehtoja, joihin liittyy mahdollisia sakkomaksuja, jotka Venäjän System Operator voi periä Fortumilta, mikäli investointiohjelman tuoman uuden tuotantokapasiteetin käyttöönotto merkittävästi lykkääntyy tai sopimuksen pääehdot eivät muulta osin täyty.
Ympäristövaraukset liittyvät pilaantuneella maa-alueilla sijaitsevien rakennusten ja rakennelmien purkamiseen. Varaus arvioidaan käytettäväksi seuraavan viiden vuoden kuluessa. Muut varaukset sisältävät uudelleenjärjestelyvarauksia, vakuutusmaksuvarauksia sekä verovaateisiin ja tappiollisiin sopimuksiin liittyviä varauksia. Varaukset arvioidaan käytettävän 2–5 vuoden kuluessa. Eläkevaraukset vuodelta 2007 sisältävät maksupohjaisiin järjestelyihin liittyviä maksamattomia velkoja 2 miljoonaa euroa, katso liitetieto 34 Eläkevelvoitteet.
Muihin varauksiin sisältyy uudelleenjärjestelyvarauksia 10 miljoonaa euroa (2007: 3). Varaukset liittyvät sisäisten palvelutoimintojen uudelleenorganisointiin, jonka avulla on tarkoitus tehostaa sisäisiä prosesseja sekä parantaa niiden laatua. Uudelleenjärjestelyt koskettavat maksimissaan 55 työntekijää Suomessa ja 180 työntekijää Ruotsissa. Suurin osa varauksesta on henkilöstöön liittyviä kustannuksia, jotka tulevat realisoitumaan pääosin vuoden 2009 aikana sekä vähemmässä määrin tämän jälkeen.
Konserniyhtiöillä on erilaisia etuus- ja maksupohjaisia eläkejärjestelyjä kunkin toimintamaan paikallisten olosuhteiden ja käytäntöjen mukaisesti. Kyseiset eläkkeet ovat pääosin vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeitä, mutta niihin sisältyvät myös järjestelyt, joissa työntekijä jää eläkkeelle ennen varsinaista eläkkeellejäämispäivää.
Suomessa merkittävin työeläkejärjestelmä on TyEL, jossa etuudet määräytyvät suoraan etuudensaajan ansioiden perusteella. Nämä eläkejärjestelyt on hoidettu eläkevakuutusyhtiöiden kautta ja ne käsitellään maksupohjaisina eläkejärjestelyinä. TyEL-järjestelmän etuudet ovat vanhuus-, työkyyttömyys-, työttömyys- ja perhe-eläke. Lisäksi osalla suomalaisista työntekijöistä on lisäeläketurva, joka on järjestetty yhtiön omassa eläkesäätiössä tai eläkevakuutusyhtiöiden kautta.
Ruotsissa konsernilla on useita etuus- ja maksupohjaisia eläkejärjestelyjä, kuten yleinen ITP-järjestelmä sekä PA-KL- ja PA-KFS -järjestelmät, joihin aiemmin kunnan omistamissa yhtiöissä palveluksessa olevat työntekijät ovat oikeutettuja. Eläkejärjestelyihin sisältyvät normaali ja täydentävä vanhuuseläke sekä perhe- ja työkyvyttömyyseläke. Merkittävin eläkejärjestely on tietyt ikäehdot täyttävien, pysyvässä työsuhteessa olevien toimihenkilöiden ITP-järjestelmä, johon myös määräaikaiset työntekijät ovat oikeutettuja tietyn odotusajan jälkeen. Saadakseen täyden eläkkeen työntekijällä on oltava ennakoitu eläkkeeseen oikeuttava työjakso, työn aloittamisesta eläkeikään saakka, vähintään 30 vuoden ajan. ITP-järjestelmä oli aiemmin rahoitettu osittain Alectaan suoritettavien vakuutusmaksujen ja osittain omaan taseeseen kirjattujen varausten kautta. Huhtikuussa 2008 Fortum siirsi pääosan eläkevelvoitteistaan omistamaansa perustettuun eläkesäätiöön. Siirretyt etuudet olivat aiemmin järjestetty vakuutusyhtiöiden kautta tai kirjattu yhtiön omaan taseeseen varauksena. Säätiöön siirrettiin seuraavat järjestelmät: pääosa ITP-järjestelmästa, kaikki PA-KL- ja PA-KFS-järjestelmät sekä joitain muita pienempiä järjestelyjä. Siirrettyjen vastuiden kokonaismäärä oli siirtohetkellä 742 miljoonaa Ruotsin kruunua (68 miljoonaa euroa). Siirtohetkellä Fortum maksoi säätiöön saman summan, jotta vastuu on täysin katettu. Useaa työnantajaa koskeva osuus ITP-eläkejärjestelystä, joka katetaan Alectaan suoritettavilla eläkemaksuilla (Fortumissa kollektiiviset perhe-eläkkeet) käsitellään maksupohjaisena järjestelynä, koska saatavilla ei ole tarvittavia tietoja tämän osuuden etuuspohjaista käsittelyä varten.
Norjalaisilla yhtiöillä on eläkejärjestelyjä, jotka ovat yleisiä kuntatyönantajilla Norjassa. Nämä etuuspohjaiset eläkejärjestelyt sisältävät vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen, mukaan lukien Norjan kansallisen eläkejärjestelmän (Folketrygden) mukaiset etuudet. Eläkkeisiin sisältyvät myös perhe-eläkkeet. Eläkevastuut ovat Norjan vakuutuslainsäädännön mukaisesti täysimääräisesti katettuja.
Fortumin venäläisten yhtiöiden eläkkeet katetaan pääosin maksuilla Venäjän valtiollisiin eläkejärjestelyihin. Nämä järjestelyt ovat maksupohjaisia järjestelyjä. Näiden lisäksi Fortum osallistuu yksityisiin energiasektorin eläkejärjestelyihin sekä työnantajakohtaisiin järjestelyihin, joista on erikseen sovittu työnehtosopimuksissa. Näihin järjestelyihin liittyy kertaluonteisia etuuksia, jotka maksetaan esimerkiksi työntekijän kuoleman- tai työkyvyttömyystapauksissa sekä huomionosoituksina merkkipäivinä tai ansioituneille työntekijöille tai entisille työntekijöille maksettavina huomionosoituksia. Nämä järjestelyt ovat etuuspohjaisia järjestelyjä.
Muissa maissa eläkejärjestelyt perustuvat paikallisiin määräyksiin ja käytäntöihin, pääasiassa järjestelyt ovat maksuperusteisia eläkejärjestelyjä.
Vakuutusmatemaattisiin olettamuksiin perustuvat eläkevelvoitteet lasketaan vuosittain tilinpäätöspäivänä. Maksupohjaisen eläkejärjestelmän mukaisesti tilikaudelle kohdistuva eläkevastuu määritetään tilikaudelle kuuluvien maksusuoritusten perusteella. Etuuspohjaisen eläkejärjestelmän mukainen diskontattu eläkevastuu sekä eläkekulut määritellään vakuutusmatemaattisten laskelmien perusteella. Järjestelyyn kuuluvat varat arvostetaan markkina-arvoihin. Ne nettomääräiset kertyneet kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, jotka ylittävät 10 % kaikkien etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvien velvoitteiden nykyarvosta tai järjestelyyn kuuluvien varojen käyvästä arvosta, kirjataan tuloslaskelmaan henkilöiden odotetun keskimääräisen jäljellä olevan työssäoloajan kuluessa.
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Työsuoritukseen perustuvat menot | –11 | –11 |
| Korkomenot | –20 | –16 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto | 20 | 15 |
| Järjestelyn supistaminen | 1 | 1 |
| Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot | –1 | - |
| Yhteensä (sisältyy henkilöstökuluja käsittelevään liitetietoon 12) | –11 | –11 |
Järjestelyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto Suomessa ja Ruotsissa oli –29 miljoonaa euroa (2007: 17).
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo | 406 | 390 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo | –343 | –276 |
| Alijäämä(+)/Ylijäämä(–) | 63 | 114 |
| Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo | 0 | 0 |
| Kirjaamattomat takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot | –4 | - |
| Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot | –67 | –11 |
| Nettomääräinen omaisuuserä (–) / velka (+) taseessa | –8 | 103 |
| Etuuspohjainen eläkesaatava taseen varoissa (Liite 22 Muut pitkäaikaiset sijoitukset) |
59 | 14 |
| Etuuspohjainen eläkevelvoite | 51 | 117 |
| Järjestelyistä johtuvien velkojen kokemusperäiset tarkistukset; tuotto(–)/kulu(+) | 20 | 11 |
| Järjestelyistä johtuvien saatavien kokemusperäiset tarkistukset; tuotto(+)/kulu(–) |
–48 | 21 |
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Nettomääräinen velka 1.1. | 103 | 124 |
| Kurssierot | –14 | –4 |
| Yrityshankintojen ja -myyntien vaikutus | 10 | 0 |
| Eläkesäätiöihin liittyvät rakennejärjestelyt | –68 | 0 |
| Tuloslaskelmaan merkityt eläkekulut | 11 | 12 |
| Maksusuoritukset järjestelyyn | –50 | –29 |
| Nettomääräinen velka 31.12. | –8 | 103 |
| Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvat velvoitteet | 51 | 117 |
| Etuuspohjaisiin järjestelyihin liittyvät varat (katso liitetieto 22 Muut pitkäaikaiset sijoitukset) |
–59 | –14 |
| Nettomääräinen omaisuuserä (–) / velka (+) | –8 | 103 |
Eläkejärjestelyihin liittyvien maksusuoritusten arvioidaan olevan 20 miljoonaa euroa vuonna 2009.
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Velvoite 1.1. | 390 | 367 |
| Kurssierot | –28 | –7 |
| Yrityshankintojen ja -myyntien vaikutus | 11 | - |
| Työsuorituksesta johtuvat menot | 11 | 11 |
| Korkomenot | 20 | 15 |
| Velvoitteen lisäys | 4 | 0 |
| Järjestelyjen supistaminen | –1 | –5 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot(–)/tappiot(+) | 17 | 25 |
| Maksetut etuudet | –18 | –16 |
| Velvoite 31.12. | 406 | 390 |
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Varojen käypä arvo 1.1. | 276 | 250 |
| Kurssierot | –6 | 0 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto | 20 | 15 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot | –44 | 1 |
| Eläkesäätiöihin liittyvät rakennejärjestelyt | 68 | - |
| Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn | 41 | 24 |
| Järjestelyjen supistaminen | - | –5 |
| Maksetut etuudet | –12 | –9 |
| Varojen käypä arvo 31.12. | 343 | 276 |
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Oman pääoman ehtoiset instrumentit | 101 | 73 |
| Velkainstrumentit | 112 | 53 |
| Kiinteistöt, joista konsernin omassa käytössä 71 miljoonaa euroa (2007: 65) | 75 | 65 |
| Fortum Oyj:n omat osakkeet | 4 | 9 |
| Muut varat | 51 | 76 |
| Yhteensä | 343 | 276 |
Kun eläkejärjestely on rahoitettu vakuutusyhtiössä, järjestelyyn kuuluvien varojen jakauma ei ole ollut käytettävissä. Tällöin varat on sisällytetty erään "Muut varat".
| milj. euroa | Suomi | Ruotsi | Muut maat | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo | 204 | 151 | 51 | 406 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo | –222 | –98 | –23 | –343 |
| Alijäämä(+)/Ylijäämä(–) | –18 | 53 | 28 | 63 |
| Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Kirjaamattomat takautuvaan työsuhteeseen perustuvat menot |
0 | 0 | –4 | –4 |
| Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot | –16 | –43 | –8 | –67 |
| Nettomääräinen omaisuuserä (–) / velka (+) taseessa | –34 | 10 | 16 | –8 |
| Etuuspohjainen eläkesaatava taseen varoissa (Liite 22) | 46 | 13 | 0 | 59 |
| Etuuspohjainen eläkevelvoite | 12 | 23 | 16 | 51 |
| milj. euroa | Suomi | Ruotsi | Muut maat | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo | 202 | 153 | 35 | 390 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo | –230 | –25 | –21 | –276 |
| Alijäämä(+)/Ylijäämä(–) | –28 | 128 | 14 | 114 |
| Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot | 28 | –32 | –7 | –11 |
| Nettomääräinen omaisuuserä (–) / velka (+) taseessa | 0 | 96 | 7 | 103 |
| Etuuspohjainen eläkesaatava taseen varoissa (Liite 22) | 14 | 0 | 0 | 14 |
| Etuuspohjainen eläkevelvoite | 14 | 96 | 7 | 117 |
| milj. euroa | 2008 | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|
| Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo | 406 | 390 | 361 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo | –343 | –276 | –250 |
| Alijäämä(+)/Ylijäämä(–) | 63 | 114 | 111 |
| Järjestelyistä johtuvien velkojen kokemusperäiset tarkistukset; tuotto(–)/kulu(+) |
20 | 11 | 21 |
| Järjestelyistä johtuvien saatavien kokemusperäiset tarkistukset; tuotto(+)/kulu(–) |
–48 | 21 | –10 |
| 2008 | 2007 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Suomi | Ruotsi | Venäjä Muut maat | Suomi | Ruotsi Muut maat | |||
| Diskonttauskorko, % | 5,50 | 4,30 | 9,00 | 4,30 | 5,00 | 4,50 | 4,70 |
| Varojen tuotto-odotus, % | 6,50 | 5,50 | 5,80–6,30 | 6,50 | 4,50 | 5,75 | |
| Vuotuinen, tuleva palkan korotusoletus, % |
4,00 | 3,70 | 8,00 | 4,50 | 4,00 | 3,50 | 3,20 |
| Etuuksien korotusoletus, % |
2,10 | 2,20 | 6,50 | 1,75 | 2,10 | 2,00 | 2,70 |
| Infl aatio-oletus, % | 2,00 | 2,20 | 6,50 | 2,50 | 2,00 | 2,00 | 2,50 |
Suomessa käytetty diskonttauskorkokanta perustuu EU-valtioiden joukkovelkakirjalainojen viitekorkoihin, jotka vastaavat parhaiten etuuspohjaisten eläkevastuiden arvioitua kestoa. Ruotsissa ja Norjassa on diskonttauskoron perustana käytetty näiden valtioiden pitkäaikaisten joukkovelkakirjojen viitekorkoja, jotka ovat yhdenmukaisia sekä käytetyn valuutan että etuuspohjaisten eläkevastuiden arvioidun keston kanssa. Varojen odotettu tuotto-oletus määritellään säätiön investointipolitiikan mukaisten sijoitusten odotettujen tuottojen perusteella. Tuotto-oletukset perustuvat eri markkinoilla toteutuneisiin pitkänaikavälin tuottoihin.
Vuonna 2007 Ruotsin vakuutusvalvonta viranomainen (Finansinspektionen) julkaisi uudet kuolevuustaulukot. Uudet taulukot perustuvat päivitettyyn tietoon ja eri ikäryhmien nykyiseen jäljellä olevan eliniän ennusteeseen. Uudet kuolevuustaulukot on otettu konsernissa käyttöön 31.12.2007. Uusien taulukoiden käyttöönotto aiheuttaa yhteensä 7 %:n vakuutusmatemaattisen tappion, mikä johtuu odotettavissa olevan eliniän nousemisesta.
Diskonttauskorko on yksi tärkeimmistä etuuspohjaisten eläkevastuiden laskennassa käytetyistä oletuksista. Puolen prosenttiyksikön muutos diskonttauskorossa, pitäen muut laskelmissa käytetyt muuttujat ennallaan, aiheuttaisi seuraavanlaisia muutoksia vuoden 2008 lopun etuuspohjaisen velvoitteen määrässä:
| Vaikutus eläkevelvoitteeseen |
lisäys + / vähennys – | |
|---|---|---|
| Oletuksen muutos | Suomi | Ruotsi |
| 0,5 % lisäys diskonttauskorossa | –6,4 % | –8,6 % |
| 0,5 % vähennys diskonttauskorossa | 5,8 % | 9,8 % |
Fortum omistaa Suomessa Loviisan ydinvoimalaitoksen. Suomen ydinenergialain mukaan Fortumilla on lainmukainen, viranomaisten määrittämä velvoite rahoittaa kokonaisuudessaan Valtion ydinjätehuoltorahaston kautta ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus. Liitetiedon teksti tulee lukea yhdessä liitetiedon 1 Laadintaperiaatteet kanssa.
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Taseeseen sisältyvät erät | ||
| Ydinvoimaan liittyvät varaukset | 566 | 516 |
| Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 566 | 516 |
| Lainmukainen vastuu ja osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | ||
| Ydinjätehuoltovastuu Suomen ydinenergialain mukaan | 895 | 816 |
| Rahastotavoite | 767 | 698 |
| Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 728 | 673 |
Ydinjätehuoltovaraukset liittyvät tuleviin ydinjätehuoltovelvoitteisiin, sisältäen ydinvoimalaitoksen käytöstäpoiston ja käytetyn polttoaineen loppusijoittamisen. Varausten käypä arvo on laskettu IAS 37:n mukaan diskonttaamalla kassavirrat, jotka perustuvat arvioituihin tuleviin kustannuksiin sekä käytöstäpoiston että käytetyn polttoaineen loppusijoittamisen osalta. Kassavirrat perustuvat kustannusarvioihin, joita käytetään myös lainmukaisen vastuun laskemisessa. Sekä käytöstäpoistoon, että käytetyn polttoaineen loppusijoittamiseen liittyvät varaukset on kirjattu taseeseen.
Fortum toimitti Työ- ja elinkeinoministeriölle vuotuisen esityksen Loviisan ydinvoimalaitoksen ydinjätehuoltovastuusta syyskuussa 2008. Ydinenergialain mukaisen vastuun päättää Työ- ja elinkeinoministeriö vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Esitys perustuu joka kolmas vuosi tehtävään uuteen tekniseen suunnitelmaan sekä vuosittain päivitettävään kustannusennusteeseen. Tekninen suunnitelma päivitettiin edellisen kerran vuonna 2007. Tulevien kustannusten arvioidaan nousevan pääasiassa ydinvoimaviranomaisen (STUK) asettamien uusien materiaaleja koskevien vapautusrajojen vuoksi. Uudet rajoitukset kasvattavat ydinvoimalaitoksen käytöstäpoiston laajuutta.
Työ- ja elinkeinoministeriölle toimitetun esityksen perusteella ydinenergialain mukainen vastuu vuoden 2008 lopussa on 895 miljoonaa euroa (2007: 816). Ydinvoimavarauksen kirjanpitoarvo, joka on laskettu IAS 37:n mukaisesti, on kasvanut 50 miljoonalla eurolla edellisen vuoden lopun arvosta, ja se on yhteensä 566 miljoonaa euroa joulukuun 2008 lopussa. Suurin ero lainmukaisen vastuun ja taseeseen kirjatun varauksen välillä on se, että lainmukaista vastuuta ei ole diskontattu nettonykyarvoon.
Päivitetyn kustannusennusteen seurauksena Fortum kirjasi vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä kertaluonteisen 3 miljoonan euron (2007: 13) negatiivisen vaikutuksen johtuen korkeammista jo käytetyn polttoaineen kustannuksista. Diskonttauksesta johtuen varauksen kasvu aiheutti myös negatiivisen kertaluonteisen korkokulun.
Käytöstäpoistamiseen liittyvän varauksen kasvu lisätään käytöstäpoistamisen liittyvään investointiin ja poistetaan ydinvoimalaitoksen oletetun käyttöajan kuluessa, katso liitetieto 20 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet.
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| 1.1. | 516 | 450 |
| Varausten lisäykset | 34 | 46 |
| Käytetyt varaukset | –16 | –15 |
| Diskonttauksesta johtuvat muutokset | 32 | 35 |
| 31.12. | 566 | 516 |
| Fortumin Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuuden tasearvo | 566 | 516 |
Fortum rahoittaa Suomen ydinenergialain mukaiset tulevat velvoitteet viranomaisten hallinnoiman Valtion ydinjätehuoltorahaston kautta. Taseessa esitetty arvo Fortumin osuudesta Valtion ydinjätehuoltorahastossa on laskettu IFRIC 5 Oikeudet osuuksiin rahastoista, jotka on tarkoitettu käytöstäpoistamiseen, alkuperäiseen tilaan palauttamiseen ja ympäristön kunnostamiseen -tulkinnan mukaisesti.
Suomen ydinenergialain mukaisesti Fortumilla on velvoite kattaa lainmukainen vastuunsa kokonaisuudessaan Valtion ydinjätehuoltorahaston kautta. Ehdotetun vastuun noususta johtuen Fortum on hakenut, perustuen ydinenergialakiin, ydinjätehuoltorahaston maksujen jaksotusta kuudelle vuodelle. Valtionneuvosto hyväksyi esityksen joulukuussa 2007.
Ydinjätehuoltorahastoon suoritettavien maksujen jaksotus kuudelle vuodelle vaikuttaa kassavirran lisäksi myös liikevoittoon, sillä IFRIC 5 -tulkinnan mukaan taseessa esitetty arvo Fortumin osuudesta Valtion ydinjätehuoltorahastossa ei voi ylittää siihen liittyvien velkojen määrää taseessa. Ydinjätehuoltorahasto on IFRS-näkökulmasta ylirahoitettu 162 miljoonalla eurolla (2007: 157), koska Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 31.12.2008 oli 728 miljoonaa euroa (2007: 673) ja taseessa esitetty osuuden arvo oli 566 miljoonaa euroa (2007: 516).
Tilikauden liikevoittoon on kirjattu negatiivinen erä arvoltaan –19 miljoonaa euroa (2007: +17), johtuen siitä, että ydinjätehuoltorahaston arvo on kasvanut enemmän kuin kirjattavan varauksen arvo. Vuoden 2007 positiivinen kirjaus aiheutui siitä, että ydinjätehuoltorahaston arvoa taseessa on nostettu varauksen kasvun seurauksena. Varauksen kasvu johtui uudesta teknisestä suunnitelmasta. Kyseiset erät sisältyvät Sähköntuotanto-segmentin "muihin vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin", joten ne eivät ole mukana vertailukelpoisessa liikevoitossa. Katso Liite 5 Tiedot liiketoimintasegmenteittäin. Niin kauan kuin ydinjätehuoltorahasto pysyy ylirahoitettuna IFRS:n näkökulmasta, kirjataan positiivinen vaikutus liikevoittoon aina, kun IAS 37:n mukainen diskontattu varaus kasvaa enemmän kuin nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon. Negatiivinen kirjaus liikevoittoon kirjataan, kun nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon ovat suuremmat kuin IAS 37:n mukaisen diskontatun varauksen kasvu.
Työ- ja elinkeinoministeriö päättää rahastotavoitteesta vuosittain, sen jälkeen, kun ydinenergialain mukainen lainmukainen vastuu on päätetty. Rahastotavoitteen ja Fortumin osuuden Valtion ydinjätehuoltorahastosta välinen ero maksetaan seuraavan vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana.
Rahastotavoite, joka vastaa uutta lainmukaista vastuuta ja ydinjätehuoltorahaston maksujen jaksottamista, on yhteensä 767 miljoonaa euroa (2007: 698). Vuoden 2008 lopun rahastotavoitteen ja Fortumin osuuden Valtion ydinjätehuoltorahastosta välinen ero, 39 miljoonaa euroa (2007: 25), on katettu vakuuksilla, jotka annettiin kesäkuun 2008 lopussa. Suomen ydinenergialain mukaan kiinteistökiinnitykset kattavat myös odottamattomat tapahtumat. Katso myös liitetieto 38 Pantatut varat.
Suomalaisilla Valtion ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastolta. Fortum on käyttänyt oikeuttaan lainata rahastolta ja pantannut Kemijoki Oy:n osakkeita vakuudeksi. Lainat uusitaan vuosittain.
Katso myös liite 31 Korolliset velat sivulta 156 ja liite 38 Pantatut varat sivulta 164.
Fortumilla on myös vähemmistöosuuksia ydinvoimaa tuottavissa osakkuusyhtiöissä Suomessa ja Ruotsissa. Fortumilla on oikeus yhtiöiden tuottamaan sähköön osakassopimusten mukaisesti.
Laskettaessa suomalaisen Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) osakkuusyhtiötulosta tehdään vastaavat IFRS-oikaisuviennit. Fortum on saanut vuoden 2008 lopulla ydinvoimaa tuottavien ruotsalaisten osakkuusyhtiöidensä (OKG AB ja Forsmarks Kraftgrupp AB) kassavirtatietoja SKB:ltä (Svensk Kärnbränslehantering AB). Kassavirtatiedot perustuvat vuoden 2008 tekniseen suunnitelmaan ja kustannusennusteeseen, joiden pohjalta viranomainen tekee päätökset vuosien 2010 ja 2011 ydinjäterahastoon suoritettavista maksuista ja takauksista. Fortum on käsitellyt osuutensa ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen vaikutuksista laatimisperiaatteidensa mukaisesti. Vaikutus osuuteen osakkuusyhtiöiden tuloksesta oli 43 miljoonaa euroa viimeisellä vuosineljänneksellä. Tähän summaan sisältyy Ruotsin ydinjäterahasto-osuutta vastaavan varan lisäys, 16 miljoonaa euroa, joka johtuu vuoden 2008 uuden teknisen suunnitelman aiheuttamasta varauksen lisäyksestä. IFRS-näkökulmasta Ruotsin ydinjäterahastossa on ollut vuoden aikana ylijäämää, mutta vuoden 2008 lopussa rahaston määrä vastaa suunnilleen ydinjätevarauksen määrää. Ydinjätehuoltorahaston kokonaisoikaisu vuodelle 2008, joka sisältyy osuuteen osakkuusyhtiöiden tuloksesta (sisältäen myös TVO:n), oli 9 miljoonaa euroa (2007: –7).
Fortum on lain edellyttämällä tavalla pantannut omaisuutta Suomen ja Ruotsin ydinjätehuoltorahastoille osakkuusyhtiöidensä puolesta sen vakuudeksi, että voimalaitoksen käytöstäpoistamisesta ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisesta syntyviä tulevia kustannuksia varten on riittävästi varoja. Katso myös liite 41 Vastuut.
Fortum käyttää oikeuttaan lainata varoja Valtion ydinjätehuoltorahastolta Teollisuuden Voima Oyj:n osakeomistuksensa mukaan.
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Liittymismaksut | 410 | 405 |
| Muut velat | 60 | 81 |
| Yhteensä | 470 | 486 |
Ennen vuotta 2003 maksetut sähköverkon liittymismaksut Suomessa on palautettava asiakkaalle, jos asiakas haluaa poistaa sähköliittymän kokonaan. Sähköverkon liittymismaksut ovat yhteensä 307 miljoonaa euroa (2007: 307).
Kaukolämpöverkon liittymismaksut Suomessa ovat yhteensä 103 miljoonaa euroa (2007: 98).
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Ostovelat | 343 | 272 |
| Siirtovelat | ||
| Henkilöstökulut | 78 | 89 |
| Korkokulut | 86 | 107 |
| Muut siirtovelat | 158 | 201 |
| Muut velat | ||
| ALV-velka | 61 | 34 |
| Energiaverot | 33 | 36 |
| Saadut ennakkomaksut | 87 | 62 |
| Muut velat | 116 | 68 |
| Yhteensä | 962 | 869 |
Ostovelkojen ja muiden velkojen käypä arvo ei poikkea olennaisesti tasearvosta.
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Omasta puolesta annetut | ||
| Lainat | ||
| Pantit | 229 | 170 |
| Kiinteistökiinnitykset | 137 | 138 |
| Muut sitoumukset | ||
| Kiinteistökiinnitykset | 206 | 103 |
| Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta | ||
| Pantit ja kiinteistökiinnitykset | 2 | 3 |
Suomalaisilla Valtion ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa Valtion ydinjätehuoltorahastosta. Vuonna 2008 Fortum on lisännyt lainanottoaan rahastosta ja pantannut lisää Kemijoki-osakkeitaan vakuudeksi. Pantattujen osakkeiden tasearvo 31.12.2008 on 208 miljoonaa euroa (2007: 145).
Pantit-erään kuuluvat myös pankkitalletukset 1 miljoonaa euroa (2007: 5), jotka on annettu Nord Poolin ja kansainvälisten ICE- ja EEX-pörssien kanssa käytävän sähkökaupan ja hiilidioksidipäästöoikeuksilla käytävän kaupan vakuudeksi.
Vuonna 2007 virolainen Fortum Tartu (Fortumin omistusosuus 60 %) on antanut kiinteistökiinnityksiä arvoltaan 96 miljoonaa euroa (2007: 95) ulkoisen lainan vakuudeksi. Fortumin eläkesäätiön myöntämän lainan vakuudeksi on myös annettu 41 miljoonan euron (2007: 41) kiinteistökiinnitykset.
Lisätietoja näihin kiinnityksiin liittyvistä korollisista veloista on liitetiedossa 31 Korolliset velat sivulla 156.
Fortum on pantannut kiinteistökiinnitykset Naantalin ja Inkoon voimalaitoksiin, arvoltaan 206 miljoonaa euroa (2007: 102) Valtion ydinjätehuoltorahastolle olevan lainmukaisen vastuun kattamattoman osuuden ja odottamattomien tapahtumien vakuudeksi. Nämä liittyvät Fortumin täysin omistaman Loviisan ydinvoimalaitoksen tulevasta käytöstäpoistamisesta ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisesta syntyviin kustannuksiin. Työ- ja elinkeinoministeriö (entinen Kauppa- ja teollisuusministeriö) päättää seuraavan vuoden tammikuussa vuoden lopun tilanteen mukaisen laillisen vastuun määrän, ja vakuuden määrä tarkistetaan seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä.
Katso myös liitetieto 35 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat sivulla 162.
Fortum on vuokrannut 308 MW:n tuotantokapasiteettiosuutensa Meri-Porin voimalaitoksessa konsernin ulkopuolelle tammikuusta 2007 kesäkuun 2010 loppuun. Tuloslaskelmaan kirjatut vuokratulot olivat 25 miljoonaa euroa (2007: 25).
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Enintään 1 vuosi | 25 | 25 |
| 1–5 vuotta | 12 | 37 |
| Yli 5 vuotta | - | - |
| Yhteensä | 37 | 62 |
Fortum on tehnyt useita muita ei-purettavissa olevia vuokrasopimuksia toimistokoneista ja autoista. Osaan näistä sopimuksista liittyy uudistamisoikeus. Muiden ei-purettavissa olevien vuokrasopimusten perusteella maksettavien tulevien vähimmäisvuokrien erääntymisajat on esitetty alla olevassa taulukossa. Vuokramaksut, jotka olivat 15 miljoonaa euroa (2007: 12), sisältyvät tuloslaskelman muihin kuluihin. Vastaisiin vähimmäisvuokramaksuihin sisältyy pitkäaikaisten maanvuokrasopimusten vuokramaksuja.
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa | 28 | 21 |
| Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua | 47 | 31 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 86 | 69 |
| Yhteensä | 161 | 121 |
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 1 321 | 425 |
| Aineettomat hyödykkeet | 7 | 11 |
| Yhteensä | 1 328 | 436 |
Vuoden lopun 2008 investointisitoumukset ovat kasvaneet edellisen vuoden vastaavasta määrästä johtuen pääasiassa TGC-10:n hankinnasta maaliskuussa 2008. TGC-10:n osuus investointisitoumuksista vuoden 2008 lopussa oli 940 miljoonaa euroa, josta 390 miljoonaa euroa liittyy investointeihin vuonna 2009.
Muut sopimukseen perustuvat sitoumukset liittyvät lähinnä Sähkönsiirto-segmentin automaattiseen mittarinluentaprojektiin Ruotsissa sekä Lämpö-segmentin CHPvoimalaitosten rakentamiseen Suomessa, Virossa ja Puolassa.
Lisätietoja investoinneista on esitetty liitetiedossa 20 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet sivulla 144. Katso myös liitetieto 7 Yrityshankinnat ja -myynnit sivulla 135 koskien TGC-10:tä.
| 2008 | 2007 |
|---|---|
| 224 | |
| 235 | |
| 125 | |
| 10 | |
| 1 | |
| 362 565 125 10 1 |
Omasta puolesta annettuihin muihin vastuisiin sisältyvät takaukset, jotka on annettu erilaisten sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi Fortumin Iso-Britannian Service -liiketoiminnassa, enimmäismäärältään 66 miljoonaa euroa (85). Fortum on myös antanut takauksia Heat-segmentin Częstochowaan Puolaan rakenteilla olevan uuden CHP-voimalaitoksen toimittajille yhteensä 60 miljoonaa euroa (2007: 66) sekä 173 miljoonaa euroa TGC-10:n investointiohjelman toimittajille.
Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta annetut takaukset ja muut vastuut koostuvat pääasiassa takauksista, jotka liittyvät Fortumin ydinvoimaliiketoimintaa harjoittaviin osakkuusyrityksiin Teollisuuden Voima Oyj (TVO), Forsmarks Kraftgrupp AB (FKA) ja OKG AB (OKG). Takaukset on annettu Fortumin omistusosuuksien suhteessa.
Lainsäädäntö edellyttää, että Suomessa ja Ruotsissa toimivien ydinvoimayhtiöiden on pantattava omaisuutta Suomen ja Ruotsin ydinjätehuoltorahastoille sen vakuudeksi, että voimalaitoksen käytöstäpoistamisesta ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisesta syntyviä tulevia kustannuksia varten on riittävästi varoja. Suomessa Fortum on antanut takauksen TVO:n puolesta omistusosuutensa mukaisesti Suomen ydinjätehuoltorahastolle, määrältään 70 miljoonaa euroa (2007: 32), TVO:n lainmukaisen vastuun kattamattoman osuuden ja odottamattomien tapahtumien vakuudeksi.
Ruotsissa Fortum on antanut takaukset FKA:n ja OKG:n puolesta omistusosuutensa mukaisesti Ruotsin ydinjätehuoltorahastolle. 1.1.2008 voimaanastunut laki edellyttää rahastoimaan varoja tulevan käytetyn ydinpolttoaineen sekä voimalaitosten käytöstäpoistamisen varalle. Voimaanastumisen seurauksena Fortumin ydinvoimaan liittyvät vastuut kasvoivat vuoden 2007 lopusta Ruotsissa 1 841 miljoonasta SEK:stä (169 miljoonaa euroa) 5 314 miljoonaan SEK:iin (489 miljoonaa euroa) vuoden 2008 loppuun mennessä. Takauksien määrät muutetaan sitä seuraavana vuotena, kun päätökset uuden lainmukaisen vastuun määrästä sekä ydinjätehuoltorahastoille maksettavien maksujen maksuaikatauluista on tehty.
Fortum omistaa Suomessa olevasta Meri-Porin voimalaitoksesta 54,55 % ja Teollisuuden Voima Oyj (TVO) 45,45 %. Osakassopimuksen nojalla Fortumin on annettava vakuus TVO:lle mahdollisen voimalaitoksen arvon alentumisen varalta tai mahdollisen sopimusrikkomuksen varalta koskien TVO:lle kuuluvaa osuutta voimalaitoksesta. Vakuus on määrältään 125 miljoonaa euroa (2007: 125).
Fortum Oil and Gas Oy:n jakautumisen seurauksena Fortumin kokonaan omistamalla Fortum Heat and Gas Oy:llä on yhteinen vastuusitoumus Neste Oil Oyj:n kanssa. Vastuusitoumus perustuu osakeyhtiölain (734/1978) 14a luvun 6§:n säädökseen.
Kaksi Fortumin tytäryhtiötä, Grangemouth CHP Limited ja Fortum O&M (UK) Limited, ovat vastaajina Lontoon High Court of Justice:ssa käytävässä riidassa, joka koskee kasvihuonekaasujen päästöoikeuksia. Grangemouth CHP Limited:llä on Ineos Manufacturing Scotland Limited:n kanssa sähkön toimitusta koskeva sopimus, jonka mukaan Grangemouth CHP Limited toimittaa sähköä CHP-laitokseltaan Grangemouthin alueelle Skotlannissa huhtikuuhun 2016 asti. Ineos Manufacturing Scotland Limited väittää, että se on oikeutettu kaikkiin päästöoikeuksiin, jotka kyseinen CHP-laitos on saanut EU:n kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän puitteissa. Grangemouth CHP Limited kiistää vaateen. Tuomioistuin on lykännyt jutun käsittelyä, eikä uudestä käsittelyajankohdasta ole tiedoitettu.
Maaliskuussa markkinaoikeuden päätös kumosi Kilpailuviraston kesäkuussa 2006 tekemän ehdollisen päätöksen E.ON Finlandin ostosta. Päätöksessään markkinaoikeus totesi, ettei Kilpailuvirastolla ollut perusteita ehtojen asettamiseen, koska Fortumin ei voida katsoa olevan määräävässä markkina-asemassa sähkön tuotanto- ja tukkumarkkinoilla. Markkinaoikeuden mukaan sähköntuotannon ja tukkukaupan merkittävä maantieteellinen markkina-alue sisältää vähintään Suomen ja Ruotsin. Kilpailuvirasto on valittanut päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Edellä mainittujen oikeusprosessien lisäksi konsernin yhtiöt ovat asianosaisina eräissä konsernin liiketoimintaan liittyvissä riita-asioissa. Johdon arvion mukaan kyseisten riita-asioiden lopputuloksilla ei ole olennaista vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.
Suomessa Fortum on osakkaana maan viidennessä ydinvoimalaitosyksikössä, Olkiluoto 3:ssa, omistamiensa TVO-osakkeiden (Teollisuuden Voima) kautta. Fortumin 25 %:n omistusosuus vastaa noin 400 MW:n kapasiteettia. Tammikuussa 2009 TVO ilmoitti Areva-Siemensin vahvistuksella, että yksikön rakentaminen on viivästynyt ja että yksikön arvioidaan käynnistyvän kesällä 2012. Joulukuussa 2008 rakennuttaja TVO ilmoitti, että laitostoimittaja, Areva-Siemens-konsortio, on toimittanut välimiesmenettelyä koskevan pyynnön Kansainväliselle kauppakamarille (ICC) Olkiluoto 3:n viiveestä ja siihen aiheutuneista kustannuksista johtuen.
Vuoden 2008 alussa Suomen valtion omistusosuus oli 50,86 % yhtiön osakkeista ja vuoden 2008 lopussa 50,80 %. Katso Hallituksen toimintakertomus ja siellä osio Fortumin osake ja osakkeenomistajat. Kaikki liiketoimet Fortumin ja muiden suomalaisten valtionyhtiöiden välillä tapahtuvat markkinaehtoisesti. Tavanomaisessa liiketoiminnassaan osakkuusyritysten ja muiden lähipiiriin kuuluvien tahojen kanssa Fortum toimii kaupallisin perustein, jotka ovat samat kuin kolmansien osapuolten kanssa noudatettavat ehdot, poikkeuksena tietyt osakkuusyritykset, joita käsitellään jäljempänä tässä liitetiedossa.
Fortumilla ei ole ollut merkittäviä liiketapahtumia hallituksen tai johtoryhmän jäsenten kanssa. Hallituksen jäsenille tai konsernin johtoryhmän jäsenille ei ollut myönnetty rahalainoja tilinpäätöspäivään mennessä. Hallituksen ja johtoryhmän jäsenten optio-oikeudet ja osakeomistukset on esitetty liitetiedossa 29 Henkilöstön vuosipalkkiojärjestelmä, henkilöstörahasto ja kannustinohjelmat. Hallintoneuvoston, hallituksen ja Fortumin johtoryhmän palkkiot on esitetty liitetiedossa 12 Henkilöstökulut ja johdon palkkiot.
Kaikki liiketoimet Fortumin ja muiden suomalaisten valtionyhtiöiden välillä tapahtuvat markkinaehtoisesti. Neste Oilin kanssa tehty palvelusopimus, joka koski Fortumin talouden palvelukeskuksen tuottamia palveluja, lopetettiin elokuussa 2007. Palvelusopimus oli markkinahintainen.
Fortum omistaa osuuksia osakkuus- ja yhteisyrityksissä, jotka puolestaan omistavat vesivoima- ja ydinvoimalaitoksia. Osakassopimuksien nojalla jokaisella omistajalla on oikeus sähköön osakeomistuksensa suhteessa tai muiden sopimusten perusteella. Jokainen omistaja on vastuussa vastaavasta kustannusosuudesta tuotannon määrästä riippumatta. Osakkuusyritykset eivät ole voittoa tuottavia, koska omistajat ostavat sähköä tuotantokustannuksiin perustuvalla hinnalla, joka sisältää myös korkokulut sekä tuloverot. Hinta on yleensä markkinahintaa alempi.
Tarkempaa tietoa osakkuus- ja yhteisyrityksiin liittyvistä tapahtumista ja tasearvoista on liitetiedossa 21 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin.
Lokakuussa 2008 Fortum ja norjalainen Hafslund Infratek ASA allekirjoittivat sopimuksen, jonka mukaan ne yhdistävät infrastruktuurin rakentamis- ja kunnossapitoliiketoiminnan Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa. Sopimus astui voimaan 15.1.2009. Fortum siirtää infrastruktuurin rakentamis- ja kunnossapitoliiketoimintansa sekä osia sähkönsiirtoverkon rakennustoiminnoistaan Ruotsissa uuteen yhdistettyyn yhtiöön. Fortum saa Infratek ASA:n uusia osakkeita, jotka oikeuttavat 33 % omistusosuuteen laajennetusta yhtiöstä. Hafslund ASA:lla on 43,3 % osuus ja loput osakkeet omistavat institutionaaliset ja yksityiset sijoittajat.
Hallitus päätti kokouksessaan 4.helmikuuta, että Fortum toimittaa 5. helmikuuta Suomen hallitukselle hakemuksen ydinreaktorin rakentamisen periaatepäätöksestä Loviisan voimalaitosalueelle, jossa Fortumin omistuksessa ja käytössä on jo kaksi ydinreaktoria. Alustavien suunnitelmien mukaan laitos voisi olla käytössä vuonna 2020. Sen suunniteltu käyttöikä voisi olla ainakin 60 vuotta. Reaktorin koon ja tyypin mukaan investoinnin kokonaisarvo on arvioilta 4–6 miljardia euroa.
= Sähköntuotanto
1) Hankittu yhtiö 2) Perustettu yhtiö
3) Emoyhtiön omistamat yhtiöt
Konsernin omistus %
4) Lepäävä yhtiö
| = Venäjä = Muut |
|||
|---|---|---|---|
| Yrityksen nimi | Maa | Segmentti | |
| Finnish Substation Service Oy | 2) | Suomi | |
| Fortum Asiakaspalvelu Oy | 3) | Suomi | |
| Fortum Assets Oy | Suomi | ||
| Finnish Substation Service Oy | 2) | Suomi | 100,0 |
|---|---|---|---|
| Fortum Asiakaspalvelu Oy | 3) | Suomi | 100,0 |
| Fortum Assets Oy | Suomi | 100,0 | |
| Fortum BCS Oy | 2) | Suomi | 100,0 |
| Fortum Espoo Distribution Oy | 3) | Suomi | 100,0 |
| Fortum Heat and Gas Oy | 3) | Suomi | 100,0 |
| Fortum Markets Oy | 3) | Suomi | 100,0 |
| Fortum Nuclear Services Oy | Suomi | 100,0 | |
| Fortum Portfolio Services Oy | Suomi | 100,0 | |
| Fortum Power and Heat Oy | 3) | Suomi | 100,0 |
| Fortum Sähkönsiirto Oy | 3) | Suomi | 100,0 |
| Hexivo Oy | Suomi | 52,0 | |
| Imatran Voima Oy | Suomi | 100,0 | |
| Imatrankosken Voima Oy | Suomi | 100,0 | |
| Kiinteistö Oy Espoon Energiatalo | Suomi | 100,0 | |
| Killin Voima Oy | Suomi | 60,0 | |
| Koillis-Pohjan Energiantuotanto Oy | Suomi | 100,0 | |
| Koskivo Oy | Suomi | 100,0 | |
| KPPV-Sijoitus Oy | Suomi | 100,0 | |
| Linnankosken Voima Oy | Suomi | 100,0 | |
| Lounais-Suomen Lämpö Oy | Suomi | 100,0 | |
| Mansikkalan Voima Oy | Suomi | 100,0 | |
| Mäntynummen Lämpö Oy | Suomi | 58,3 | |
| Oy Pauken Ab | Suomi | 100,0 | |
| Oy Tersil Ab | Suomi | 100,0 | |
| Oy Tertrade Ab | Suomi | 100,0 | |
| Rajapatsaan Voima Oy | Suomi | 100,0 | |
| Saimaanrannan Voima Oy | Suomi | 100,0 | |
| Tunturituuli Oy | Suomi | 55,4 | |
| Varsinais-Suomen Sähkö Oy | Suomi | 100,0 | |
| Viikinki Energia Oy | Suomi | 100,0 | |
| FB Generation Services B.V. | Alankomaat | 75,0 | |
| Fortum Alpha B.V | Alankomaat | 100,0 | |
| Fortum East China Energy Investments B.V. | Alankomaat | 100,0 | |
| Fortum Finance 2 B.V. | Alankomaat | 100,0 | |
| Fortum Holding B.V. | 3) | Alankomaat | 100,0 |
| Fortum Power Holding B.V. | Alankomaat | 100,0 |
| Yrityksen nimi | Maa | Segmentti | Konsernin omistus % |
|
|---|---|---|---|---|
| Fortum Russia B.V. | Alankomaat | 100,0 | ||
| Fortum Russia Holding B.V | Alankomaat | 100,0 | ||
| Fortum EIF N.V. | 2), 3) | Belgia | 100,0 | |
| Fortum Project Finance N.V. | 3) | Belgia | 100,0 | |
| Kildare Energy Ltd | Irlanti | 55,0 | ||
| Fortum Direct Ltd | Iso-Britannia | 100,0 | ||
| Fortum Energy Ltd | Iso-Britannia | 100,0 | ||
| Fortum Gas Ltd | Iso-Britannia | 100,0 | ||
| Fortum Insurance Ltd | Iso-Britannia | 100,0 | ||
| Fortum O&M (UK) Limited | Iso-Britannia | 100,0 | ||
| Grangemouth CHP Limited | Iso-Britannia | 100,0 | ||
| IVO Energy Limited | Iso-Britannia | 100,0 | ||
| Fortum Liegenschaftsverwaltungs GmbH | Itävalta | 100,0 | ||
| Fortum Jelgava SIA | 1) | Latvia | 100,0 | |
| Fortum Latvija SIA | Latvia | 100,0 | ||
| SIA Jelgavas Inzeniersistemu Serviss | 1) | Latvia | 100,0 | |
| SIA Komunikasiju vadiba | 1) | Latvia | 100,0 | |
| UAB Fortum Ekosiluma | Liettua | 100,0 | ||
| UAB Fortum Heat Lietuva | Liettua | 100,0 | ||
| UAB Fortum Klaipeda | Liettua | 51,0 | ||
| UAB Joniskio energija | Liettua | 66,0 | ||
| UAB Svencioniu energija | Liettua | 50,0 | ||
| Fortum Sendi Prima Sdn Bhd | Malesia | 100,0 | ||
| Fortum Distribution AS | Norja | 100,0 | ||
| Fortum Fjernvarme AS | Norja | 100,0 | ||
| Fortum Förvaltning AS | Norja | 100,0 | ||
| Fortum Holding Norway AS | Norja | 100,0 | ||
| Fortum Leasing AS | Norja | 100,0 | ||
| Fortum Markets AS | Norja | 100,0 | ||
| Fortum Service AS | Norja | 100,0 | ||
| Mosjøen Fjernvarme AS | Norja | 100,0 | ||
| Fortum Częstochowa S.A. | Puola | 98,8 | ||
| Fortum Power and Heat Polska Sp z.o.o. | Puola | 100,0 | ||
| Fortum Plock Sp z o.o. | Puola | 98,8 | ||
| AB Fortum Värme Holding samägt med Stockholms stad |
Ruotsi | 50,1 | ||
| AB Fortum Värme samägt med Stockholms stad | Ruotsi | 50,1 | ||
1) Hankittu yhtiö 2) Perustettu yhtiö 3) Emoyhtiön omistamat yhtiöt 4) Lepäävä yhtiö
| Konsernin | ||||
|---|---|---|---|---|
| Yrityksen nimi | Maa | Segmentti | omistus % | |
| AB Ljusnans Samkörning | Ruotsi | 80,0 | ||
| Akallaverket AB | Ruotsi | 37,6 | ||
| Arvika Fjärrvärme AB | Ruotsi | 30,1 | ||
| Blybergs Kraft AB | Ruotsi | 66,7 | ||
| Brännälven Kraft AB | Ruotsi | 67,0 | ||
| Bullerforsens Kraft AB | Ruotsi | 88,0 | ||
| Ekerö Energi AB | Ruotsi | 81,7 | ||
| Ekerö Energi Försäljning AB | Ruotsi | 81,7 | ||
| Elbolaget OEP AB | Ruotsi | 100,0 | ||
| Fortum 1 AB | Ruotsi | 100,0 | ||
| Fortum Dalälvens Kraft AB | Ruotsi | 100,0 | ||
| Fortum Distribution AB | Ruotsi | 100,0 | ||
| Fortum Fastigheter AB | Ruotsi | 100,0 | ||
| Fortum Four AB | 2) | Ruotsi | 100,0 | |
| Fortum Generation AB | Ruotsi | 100,0 | ||
| Fortum Indalskraft AB | Ruotsi | 100,0 | ||
| Fortum Ljunga Kraft AB | Ruotsi | 100,0 | ||
| Fortum Ljusnans Kraft AB | Ruotsi | 100,0 | ||
| Fortum Markets AB | Ruotsi | 100,0 | ||
| Fortum Nordic AB | 3) | Ruotsi | 100,0 | |
| Fortum Portfolio Services AB | Ruotsi | 100,0 | ||
| Fortum Power and Heat AB | Ruotsi | 100,0 | ||
| Fortum Produktionsnät AB | Ruotsi | 100,0 | ||
| Fortum Service AB | Ruotsi | 100,0 | ||
| Fortum Service Öst AB | Ruotsi | 100,0 | ||
| Fortum Sweden AB | 3) | Ruotsi | 100,0 | |
| Fortum Värme Alpha AB | Ruotsi | 50,1 | ||
| Fortum Värme Fastigheter AB | Ruotsi | 50,1 | ||
| Fortum Värme Nynäshamn AB | Ruotsi | 100,0 | ||
| Fortum Zeta AB | Ruotsi | 100,0 | ||
| Fortum Älvkraft i Värmland AB | Ruotsi | 100,0 | ||
| Hofors Energi AB | Ruotsi | 30,1 | ||
| Hällefors Värme AB | Ruotsi | 47,6 | ||
| Infra Service Väst AB | Ruotsi | 100,0 | ||
| Infra Service Öst AB | Ruotsi | 100,0 | ||
| Mellansvensk Kraftgrupp AB | Ruotsi | 86,9 |
| Yrityksen nimi | Maa | Segmentti | Konsernin omistus % |
|
|---|---|---|---|---|
| NGI Naturgasinvest AB | Ruotsi | 100,0 | ||
| Nybroviken Kraft AB | Ruotsi | 100,0 | ||
| Oreälvens Kraft AB | Ruotsi | 65,0 | ||
| Parteboda Kraft AB | Ruotsi | 100,0 | ||
| Processio AB | 1) | Ruotsi | 100,0 | |
| Ryssa Energi AB | Ruotsi | 100,0 | ||
| Sigtuna-Väsby Fastighets AB | Ruotsi | 50,1 | ||
| Stockholm Gas AB | Ruotsi | 50,1 | ||
| Säffl e 5:35 Fastighets AB | Ruotsi | 50,1 | ||
| Säffl e Fjärrvärme AB | Ruotsi | 25,6 | ||
| Uddeholm Kraft AB | Ruotsi | 100,0 | ||
| Voxnan Kraft AB | Ruotsi | 100,0 | ||
| Värmlandskraft OKG-delägarna AB | Ruotsi | 73,3 | ||
| Fortum Service Deutschland GmbH | Saksa | 100,0 | ||
| Chelyabinsk Energoremont | 1) | Venäjä | 93,4 | |
| LLC Fortum Energy OOO Fortum Energija | Venäjä | 100,0 | ||
| Territorial Generating Company No. 10 | 1) | Venäjä | 93,4 | |
| TGC-10 Invest | 1) | Venäjä | 93,4 | |
| Tyumen Energoremont | 1) | Venäjä | 93,4 | |
| Urals Heat Network | 1) | Venäjä | 93,4 | |
| AS Anne Soojus | Viro | 60,0 | ||
| AS Fortum Tartu | Viro | 60,0 | ||
| AS Tartu Joujaam | Viro | 60,0 | ||
| AS Tartu Keskkatlamaja | Viro | 60,0 | ||
| Fortum CFS Eesti osauhing | Viro | 100,0 | ||
| Fortum Elekter AS | Viro | 99,3 | ||
| Fortum Termest AS | Viro | 99,7 | ||
| Lauka Turvas OU | Viro | 60,0 |
Fortum Oyj tytäryhtiöineen (yhdessä Fortum-konserni) on Pohjoismaiden, Venäjän ja Itämeren alueen johtavia energiayhtiöitä. Fortumin liiketoimintaan kuuluvat sähkön ja lämmön tuotanto, myynti ja jakelu, voimalaitosten käyttö- ja kunnossapitopalvelut sekä energiaan liittyvät muut palvelut. Neste Oil oli 31.3.2005 asti osa Fortum-konsernia, kunnes varsinainen yhtiökokous teki lopullisen päätöksen eriyttää öljyliiketoiminta jakamalla n. 85 % Neste Oilin osakkeista osinkona. Loput n. 15 % osakkeista myytiin sijoittajille huhtikuussa 2005.
Öljyliiketoiminta on esitetty luovutettuna toimintona vuosina 2004 ja 2005.
Vuodesta 2005 Fortum on soveltanut vuositilinpäätöksessään ja osavuosikatsauksissaan kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (International Financial Reporting Standards, IFRS). Tilikauden 2005 vuosikertomukseen sisältyi yksi vertailuvuosi, 2004, jota koskevat tiedot oikaistiin IFRS:n mukaisiksi. Vuosien 1998–2003 tietoja ei ole oikaistu, vaan ne esitetään Suomen kirjanpito- ja tilinpäätössäännösten mukaisesti (Finnish Accounting Standards, FAS).
| Muutos 08/07 |
||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa tai kuten merkitty | FAS 1998 | FAS 1999 | FAS 2000 | FAS 2001 | FAS 2002 | FAS 2003 | IFRS 2004 | IFRS 2005 | IFRS 2006 | IFRS 2007 | IFRS 2008 | % |
| Liikevaihto Fortum yhteensä | 8 494 | 8 232 | 10 614 | 10 410 | 11 148 | 11 392 | 11 659 | 5 918 | ||||
| Jatkuvien toimintojen liikevaihto | 3 835 | 3 877 | 4 491 | 4 479 | 5 636 | 26 | ||||||
| Käyttökate (=EBITDA) Fortum yhteensä 1) | 1 049 | 1 192 | 1 431 | 1 501 | 1 952 | 1 917 | 2 443 | 2 307 | ||||
| Jatkuvien toimintojen käyttökate (=EBITDA) | 1 583 | 1 754 | 1 884 | 2 298 | 2 478 | 8 | ||||||
| Liikevoitto Fortum yhteensä | 586 | 705 | 906 | 914 | 1 289 | 1 420 | 1 916 | 1 864 | ||||
| – prosenttia liikevaihdosta | 6,9 | 8,6 | 8,5 | 8,8 | 11,6 | 12,5 | 16,4 | 31,5 | ||||
| Jatkuvien toimintojen liikevoitto | 1 195 | 1 347 | 1 455 | 1 847 | 1 963 | 6 | ||||||
| – prosenttia liikevaihdosta | 31,2 | 34,7 | 32,4 | 41,2 | 34,8 | |||||||
| Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen liikevoitto | 1 148 | 1 334 | 1 437 | 1 564 | 1 845 | 18 | ||||||
| Voitto ennen veroja Fortum yhteensä | 363 | 954 | 623 | 702 | 1 008 | 1 184 | 1 700 | 1 776 | ||||
| – prosenttia liikevaihdosta | 4,3 | 11,6 | 5,9 | 6,7 | 9,0 | 10,4 | 14,6 | 30,0 | ||||
| Jatkuvien toimintojen voitto ennen veroja | 962 | 1 267 | 1 421 | 1 934 | 1 850 | –4 | ||||||
| – prosenttia liikevaihdosta | 25,1 | 32,7 | 31,6 | 43,2 | 32,8 | |||||||
| Jatkuvien toimintojen tilikauden voitto | 703 | 936 | 1 120 | 1 608 | 1 596 | –1 | ||||||
| – josta enemmistön osuus | 670 | 884 | 1 071 | 1 552 | 1 542 | –1 | ||||||
| Sijoitettu pääoma Fortum yhteensä | 8 647 | 9 425 | 11 365 | 11 032 | 13 765 | 12 704 | 12 890 | |||||
| Jatkuvien toimintojen sijoitettu pääoma | 10 739 | 11 357 | 12 663 | 13 544 | 15 911 | 17 | ||||||
| Korollinen nettovelka | 3 898 | 3 818 | 4 626 | 3 674 | 5 848 | 5 626 | 5 095 | 3 158 | 4 345 | 4 466 | 6 179 | 38 |
| Investoinnit ja bruttosijoitukset osakkeisiin Fortum yhteensä |
1 702 | 1 059 | 3 131 | 713 | 4 381 | 1 136 | 830 | 578 | 1 395 | 972 | 2 624 | 170 |
| – prosenttia liikevaihdosta | 20,0 | 12,9 | 29,5 | 6,8 | 39,3 | 10,0 | 7,1 | 9,8 | 31,1 | 21,7 | 46,6 |
| milj. euroa tai kuten merkitty | FAS 1998 | FAS 1999 | FAS 2000 | FAS 2001 | FAS 2002 | FAS 2003 | IFRS 2004 | IFRS 2005 | IFRS 2006 | IFRS 2007 | IFRS 2008 | Muutos 08/07 % |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Jatkuvien toimintojen investoinnit ja | ||||||||||||
| bruttosijoitukset osakkeisiin | 514 | 479 | 1 395 | 972 | 2 624 | 170 | ||||||
| Jatkuvien toimintojen investoinnit | 335 | 346 | 485 | 655 | 1 108 | 69 | ||||||
| Liiketoiminnan kassavirta Fortum yhteensä | 793 | 524 | 424 | 1 145 | 1 351 | 1 577 | 1 758 | 1 404 | ||||
| Jatkuvien toimintojen liiketoiminnan kassavirta | 1 232 | 1 271 | 1 151 | 1 670 | 2 002 | 20 | ||||||
| Sijoitetun pääoman tuotto Fortum yhteensä, % | 7,7 | 8,4 | 9,4 | 8,7 | 11,1 | 11,4 | 15,8 | 16,6 | ||||
| Jatkuvien toimintojen sijoitetun pääoman tuotto, % | 11,4 | 13,5 | 13,4 | 16,5 | 15,0 | |||||||
| Oman pääoman tuotto Fortum yhteensä, % | 5,7 | 7,7 | 8,6 | 8,3 | 10,5 | 12,3 | 18,2 | 18,7 | ||||
| Jatkuvien toimintojen oman pääoman tuotto, % 2) | 13,5 | 14,4 | 19,1 | 18,7 | ||||||||
| Korkokate | 2,6 | 3,4 | 3,7 | 4,3 | 4,7 | 5,8 | 8,0 | 11,6 | 11,5 | 12,8 | 9,4 | |
| Kassavirta ennen käyttöpääoman muutosta/korollinen nettovelka, % | 17,9 | 14,3 | 19,9 | 28,8 | 21,6 | 26,1 | 36,4 | 43,2 | 30,6 | 36,3 | 34,1 | |
| Velkaantumisaste, % 3) | 93 | 79 | 73 | 54 | 80 | 85 | 67 | 43 | 53 | 52 | 73 | |
| Nettovelka / Käyttökate | 3,7 | 3,2 | 3,2 | 2,4 | 3,0 | 2,9 | 2,1 | 1,4 | ||||
| Nettovelka / Jatkuvien toimintojen käyttökate | - | 1,8 | 2,3 | 1,9 | 2,5 | |||||||
| Omavaraisuusaste, % | 36 | 39 | 43 | 48 | 41 | 40 | 44 | 49 | 48 | 49 | 41 | |
| Osingot 4) | 99 | 141 | 194 | 220 | 262 | 357 | 506 | 987 | 1 122 | 1 198 | 888 5) | –26 |
| Jatkuvien toimintojen osingot | 511 | 650 | 683 | |||||||||
| Lisäosingot vuonna 2006 / luovutetut toiminnot vuonna 2005 | 476 | 472 | 515 | |||||||||
| Tutkimus- ja kehittämismenot | 92 | 72 | 58 | 53 | 33 | 35 | 26 | 14 | 17 | 21 | 27 | 29 |
| – prosenttia liikevaihdosta | 1,1 | 0,9 | 0,5 | 0,5 | 0,3 | 0,3 | 0,2 | 0,2 | 0,4 | 0,5 | 0,5 | |
| Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä Fortum yhteensä | 19 003 | 17 461 | 16 220 | 14 803 | 14 053 | 13 343 | 12 859 | 10 026 | 8 910 | 8 304 | 14 077 | |
| Jatkuvien toimintojen henkilöstön keskimääräinen lukumäärä | 8 592 | 8 939 | 8 910 | 8 304 | 14 077 |
1) Käyttökate (=EBITDA) on määritelty seuraavasti: Jatkuvien toimintojen liikevoittoon on lisätty poistot ja arvonalentumiset. Suomen kirjanpito- ja tilinpäätössäännösten (FAS) mukaisesti osuus osakkuusyritysten tuloksesta sisältyy liikevoittoon. Vuosien 1998–2003 FAS:n mukaisesti lasketussa käyttökatteessa osuutta osakkuusyhtiöiden tuloksesta ei ole huomioitu.
2) Vuoden 2005 jatkuvien toimintojen oman pääoman tuotto on laskettu perustuen jatkuvien toimintojen tilikauden voittoon jaettuna oman pääoman yhteissummalla kauden päättyessä. Luovutettujen toimintojen tilikauden voitto on vähennetty oman pääoman kokonaismäärästä 31.12.2005.
3) Velkaantumisaste on määritelty seuraavasti: korolliset nettovelat jaetaan oman pääoman yhteismäärällä. Vuosina 2000–2002 vähemmistöosuuteen sisältyi Fortum Capital Ltd:n liikkeeseen laskemat etuosakkeet määrältään 1,2 miljardia, joihin liittyi kiinteä 6,7 %:n osinkotuotto.
4) Rahaosingon lisäksi Fortum jakoi noin 85 % Neste Oil Oyj:n osakkeista osinkona vuonna 2005.
5) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle 7.4.2009. Kokonaismäärä on laskettu perustuen 4.2.2009 rekisteröityjen osakkeiden lukumäärään.
Tunnuslukujen laskentakaavat ovat sivuilla 174 ja 175.
| Muutos 08/07 |
||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| euroa tai kuten merkitty | FAS 1998 | FAS 1999 | FAS 2000 | FAS 2001 | FAS 2002 | FAS 2003 | IFRS 2004 | IFRS 2005 | IFRS 2006 | IFRS 2007 | IFRS 2008 | % |
| Tulos/osake, Fortum yhteensä | 0,27 | 0,41 | 0,55 | 0,57 | 0,79 | 0,91 | 1,48 | 1,55 | 1,22 | 1,74 | 1,74 | 0 |
| Jatkuvien toimintojen tulos/osake | - | - | - | - | - | - | 0,79 | 1,01 | 1,22 | 1,74 | 1,74 | 0 |
| Luovutettujen toimintojen tulos/osake | - | - | - | - | - | - | 0,69 | 0,54 | - | - | ||
| Laimennettu tulos/osake, Fortum yhteensä | - | - | 0,55 | 0,57 | 0,78 | 0,90 | 1,46 | 1,53 | 1,21 | 1,74 | 1,74 | 0 |
| Laimennettu jatkuvien toimintojen tulos/osake | - | - | - | - | - | - | 0,78 | 1,00 | 1,21 | 1,74 | 1,74 | 0 |
| Laimennettu luovutettujen toimintojen tulos/osake | - | - | - | - | - | - | 0,68 | 0,53 | - | - | ||
| Kassavirta/osake, Fortum yhteensä | 1,01 | 0,67 | 0,54 | 1,43 | 1,60 | 1,86 | 2,06 | 1,61 | 1,31 | 1,88 | 2,26 | 19 |
| Jatkuvien toimintojen kassavirta/osake | - | - | 1,44 | 1,46 | 1,31 | 1,88 | 2,26 | 19 | ||||
| Oma pääoma/osake | 5,06 | 6,00 | 6,32 | 6,49 | 6,97 | 7,55 | 8,65 | 8,17 | 8,91 | 9,43 | 8,96 | –5 |
| Osinko/osake, Fortum yhteensä 1) | 0,13 | 0,18 | 0,23 | 0,26 | 0,31 | 0,42 | 0,58 | 1,12 | 1,26 | 1,35 | 1,00 2) | –26 |
| Jatkuvien toimintojen osinko/osake | - | - | - | - | - | - | - | 0,58 | 0,73 | 0,77 | ||
| Lisäosinko/osake 2006 ja 2007 /luovutettujen toimintojen osinko/osake 2005 |
- | - | - | - | - | - | - | 0,54 | 0,53 | 0,58 | ||
| Osinko/osakekohtainen tulos, Fortum yhteensä, % | 46,3 | 43,4 | 41,9 | 45,6 | 39,2 | 46,2 | 39,2 | 72,3 | 103,3 4) | 77,6 4) | 57,5 2) | |
| Osinko/osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot, % | - | - | - | - | - | - | - | 57,4 3) | 59,8 4) | 44,3 4) | ||
| Osinko/osakekohtainen tulos, lisäosinko 2006 ja 2007 / | ||||||||||||
| luovutetut toiminnot 2005, % | - | - | - | - | - | - | - | 100,0 3) | 43,4 4) | 33,3 4) | ||
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 2,5 | 4,0 | 5,3 | 5,5 | 5,0 | 5,1 | 4,3 | 7,1 | 5,8 | 4,4 | 6,6 2) | |
| Hinta/voitto-suhde Fortum yhteensä (P/E-luku) | 18,5 | 10,9 | 7,9 | 8,3 | 7,9 | 9,0 | 9,2 | 10,2 | 17,7 | 17,7 | 8,8 | |
| Osakkeen kurssikehitys | ||||||||||||
| Kauden lopussa | 5,03 | 4,50 | 4,35 | 4,75 | 6,25 | 8,18 | 13,62 | 15,84 | 21,56 | 30,81 | 15,23 | |
| Keskikurssi | 5,66 | 4,76 | 4,18 | 4,79 | 5,87 | 6,94 | 10,29 | 13,87 | 20,39 | 23,57 | 24,79 | |
| Alin kurssi | 4,86 | 4,24 | 3,50 | 4,05 | 4,75 | 5,66 | 7,45 | 10,45 | 15,71 | 20,01 | 12,77 | |
| Ylin kurssi | 6,05 | 5,80 | 4,94 | 5,70 | 6,52 | 8,75 | 13,99 | 16,90 | 23,48 | 31,44 | 33,00 | |
| Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa, milj. euroa | 3 949 | 3 532 | 3 456 | 4 017 | 5 286 | 6 943 | 11 810 | 13 865 | 19 132 | 27 319 | 13 519 | |
| Osakkeiden vaihdon kehitys | ||||||||||||
| Osakkeiden lukumäärä, 1 000 osaketta | 17 643 | 112 398 | 93 900 | 134 499 | 251 216 | 270 278 | 478 832 | 900 347 | 830 764 | 787 380 | 628 155 | |
| Prosentuaalinen osuus osakekannasta, % | 2,2 | 14,3 | 11,9 | 16,8 | 29,7 | 31,9 | 59,2 | 103,2 | 94,3 | 88,5 | 70,8 | |
| Osakkeiden lukumäärä, 1 000 osaketta | 784 783 | 784 783 | 845 609 | 845 609 | 845 776 | 849 813 | 867 084 | 875 294 | 887 394 | 886 683 | 887 638 | |
| Osakkeiden määrä ilman omia osakkeita, 1 000 osaketta | NA | NA | 794 571 | NA | NA | NA | NA | NA | NA | NA | NA | |
| Laimennettu osakkeiden keskimääräinen, 1 000 osaketta | 784 783 | 784 783 | 787 223 | 798 346 | 845 642 | 846 831 | 852 625 | 872 613 | 881 194 | 889 997 | 887 256 | |
| Laimennettu osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, 1 000 osaketta | - | - | 787 223 | 798 308 | 851 482 | 858 732 | 861 772 | 887 653 | 886 929 | 891 395 | 887 839 |
1) Käteisosingon lisäksi Fortum jakoi noin 85 % Neste Oil Oyj:n osakkeista osinkona vuonna 2005.
2) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle huhtikuussa 2009.
3) Vuoden 2005 jatkuvien ja luovutettujen toimintojen osinko per osakekohtaiset tulokset on laskettu perustuen vastaaviin jatkuvien ja luovutettujen toimintojen osakekohtaisiin tuloksiin.
4) 2006 ja 2007 osinkojen osinko/osakekohtainen tulos -tunnusluvut perustuvat koko konsernin osakekohtaiseen tulokseen.
Vuosien 1998–2003 tietoja ei ole oikaistu, vaan ne esitetään Suomen kirjanpito- ja tilinpäätössäännösten mukaisesti (Finnish Accounting Standards, FAS). Tunnuslukujen laskentakaavat ovat sivuilla 174 ja 175.
| 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Fortumin koko sähkön- ja lämmöntuotanto EU-maissa ja Norjassa | ||||||
| Sähköntuotanto | TWh | 55,5 | 52,3 | 54,4 | 52,2 | 52,6 |
| Lämmöntuotanto | TWh | 25,4 | 25,1 | 25,8 | 26,1 | 25,5 |
| Fortumin koko sähkön- ja lämmöntuotanto Venäjällä | ||||||
| Sähköntuotanto | TWh | - | - | - | - | 11,6 |
| Lämmöntuotanto | TWh | - | - | - | - | 15,3 |
| Fortumin sähköntuotanto Pohjoismaissa energialähteittäin | ||||||
| Vesivoima | TWh | 19,1 | 21,2 | 19,8 | 20,0 | 22,9 |
| Ydinvoima | TWh | 25,8 | 25,8 | 24,4 | 24,9 | 23,7 |
| Lämpövoima | TWh | 9,5 | 4,2 | 9,0 | 6,2 | 5,0 |
| Yhteensä | TWh | 54,4 | 51,2 | 53,2 | 51,1 | 51,6 |
| Fortumin sähköntuotanto Pohjoismaissa energialähteittäin | ||||||
| Vesivoima | % | 35 | 42 | 37 | 39 | 44 |
| Ydinvoima | % | 47 | 50 | 46 | 49 | 46 |
| Lämpövoima | % | 18 | 8 | 17 | 12 | 10 |
| Yhteensä | % | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 |
| Fortumin koko sähkön- ja lämmönmyynti EU-maissa ja Norjassa | ||||||
| Sähkönmyynti | milj. euroa | 2 017 | 2 002 | 2 437 | 2 370 | 2 959 |
| Lämmönmyynti | milj. euroa | 809 | 867 | 1 014 | 1 096 | 1 157 |
| Fortumin koko sähkön- ja lämmönmyynti Venäjällä | ||||||
| Sähkönmyynti | milj. euroa | - | - | - | - | 332 |
| Lämmönmyynti | milj. euroa | - | - | - | - | 141 |
| Fortum koko sähkönmyynti alueittain | ||||||
| Suomi | TWh | 31,1 | 26,0 | 29,6 | 29,0 | 28,7 |
| Ruotsi | TWh | 27,6 | 30,4 | 28,5 | 27,6 | 28,5 |
| Venäjä | TWh | - | - | - | - | 14,8 |
| Muut maat | TWh | 3,6 | 3,3 | 3,5 | 3,1 | 3,0 |
| Yhteensä | TWh | 62,3 | 59,7 | 61,6 | 59,7 | 75,0 |
| Fortumin koko lämmönmyynti alueittain | ||||||
| Suomi | TWh | 10,5 | 9,8 | 10,7 | 11,1 | 10,8 |
| Venäjä | TWh | - | - | - | - | 15,3 |
| Ruotsi | TWh | 9,6 | 9,5 | 9,3 | 9,2 | 9,1 |
| Puola | TWh | 0,4 | 1,1 | 3,6 | 3,5 | 3,6 |
| Muut maat | TWh | 3,3 | 3,4 | 3,2 | 3,3 | 3,4 |
| Yhteensä | TWh | 23,8 | 23,8 | 26,8 | 27,1 | 42,2 |
| Sähkönsiirto jakeluverkoissa | ||||||
| Suomi | TWh | 6,2 | 6,3 | 7,7 | 9,2 | 9,3 |
| Ruotsi | TWh | 14,2 | 14,4 | 14,4 | 14,3 | 14,0 |
| Norja | TWh | 2,1 | 2,2 | 2,3 | 2,3 | 2,3 |
| Viro | TWh | 0,2 | 0,2 | 0,2 | 0,2 | 0,2 |
| Yhteensä | TWh | 22,7 | 23,1 | 24,6 | 26,0 | 25,8 |
Vuodesta 2005 Fortum on soveltanut vuositilinpäätöksessään ja osavuosikatsauksissaan kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (International Financial Reporting Standards, IFRS). Tilikauden 2005 vuosikertomukseen sisältyi yksi vertailuvuosi, 2004, jota koskevat tiedot oikaistiin IFRS:n mukaisiksi. Segmenttitiedot esitetään vain IFRSperusteisesti vertailun mahdollistamiseksi, koska IFRS-siirtymässä raportoivat segmentit määriteltiin uudelleen ja segmenttiraportointi sinänsä arvioitiin uudelleen.
Venäläisen TGC-10:n hankinnan jälkeen Fortum on tehnyt muutoksia segmenttirakenteeseensa vuoden 2008 aikana. Fortum perusti uuden Venäjä-raportointisegmentin, jonka jälkeen uusi segmenttirakenne muodostui yhdestä maantieteellisen alueen perusteella määritellystä segmentistä sekä liiketoiminta-alueittain määritellyistä segmenteistä Vuosien 2004–2007 vertailutiedot on muutettu vastaamaan uutta segmenttirakennetta.
| milj. euroa | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 |
|---|---|---|---|---|---|
| Sähköntuotanto | 2 084 | 2 058 | 2 439 | 2 350 | 2 892 |
| - josta sisäistä | 128 | –97 | –133 | 323 | 0 |
| Lämpö | 1 025 | 1 063 | 1 268 | 1 356 | 1 466 |
| - josta sisäistä | 49 | –12 | –32 | 38 | 0 |
| Sähkönsiirto | 707 | 707 | 753 | 769 | 789 |
| - josta sisäistä | 10 | –8 | 8 | 9 | 10 |
| Markets | 1 387 | 1 365 | 1 912 | 1 683 | 1 922 |
| - josta sisäistä | 92 | –101 | 149 | 155 | 177 |
| Venäjä | - | - | - | - | 489 |
| - josta sisäistä | - | - | - | - | 0 |
| Muut | 90 | 91 | 78 | 81 | 83 |
| - josta sisäistä | 93 | –63 | 62 | 72 | 82 |
| Eliminoinnit | –1 458 | –1 407 | –1 959 | –1 760 | –2 005 |
| Yhteensä | 3 835 | 3 877 | 4 491 | 4 479 | 5 636 |
| milj. euroa | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 |
|---|---|---|---|---|---|
| Sähköntuotanto | 730 | 854 | 985 | 1 095 | 1 528 |
| Lämpö | 207 | 253 | 253 | 290 | 250 |
| Sähkönsiirto | 240 | 244 | 250 | 231 | 248 |
| Markets | 23 | 30 | –4 | –1 | –33 |
| Venäjä | - | - | - | - | –92 |
| Muut | –52 | –47 | –47 | –51 | –56 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 1 148 | 1 334 | 1 437 | 1 564 | 1 845 |
| Kertaluonteiset erät | 18 | 30 | 61 | 250 | 85 |
| Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät |
29 | –17 | –43 | 33 | 33 |
| Liikevoitto | 1 195 | 1 347 | 1 455 | 1 847 | 1 963 |
| milj. euroa | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 |
|---|---|---|---|---|---|
| Sähköntuotanto | 104 | 112 | 108 | 103 | 97 |
| Lämpö | 124 | 123 | 144 | 163 | 169 |
| Sähkönsiirto | 133 | 145 | 147 | 162 | 165 |
| Markets | 16 | 15 | 19 | 11 | 7 |
| Venäjä | - | - | - | - | 67 |
| Muut | 11 | 12 | 11 | 12 | 10 |
| Yhteensä | 388 | 407 | 429 | 451 | 515 |
| milj. euroa | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 |
|---|---|---|---|---|---|
| Sähköntuotanto | –21 | –21 | –9 | –23 | 26 |
| Lämpö | 15 | 11 | 23 | 24 | 12 |
| Sähkönsiirto | 16 | 20 | 15 | 18 | 16 |
| Markets | 0 | 1 | 1 | 0 | 5 |
| Venäjä | - | - | - | - | 19 |
| Muut | 2 | 44 | 39 | 222 | 48 |
| Yhteensä | 12 | 55 | 69 | 241 | 126 |
| milj. euroa | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 |
|---|---|---|---|---|---|
| Sähköntuotanto | 84 | 83 | 95 | 93 | 134 |
| Lämpö | 123 | 124 | 184 | 309 | 408 |
| Sähkönsiirto | 106 | 115 | 183 | 236 | 296 |
| Markets | 10 | 10 | 8 | 3 | 3 |
| Venäjä | - | - | - | - | 256 |
| Muut | 12 | 14 | 15 | 14 | 11 |
| Yhteensä | 335 | 346 | 485 | 655 | 1 108 |
| milj. euroa | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 |
|---|---|---|---|---|---|
| Sähköntuotanto | 23 | 45 | 5 | 52 | 0 |
| Lämpö | 53 | 87 | 589 | 18 | 23 |
| Sähkönsiirto | 0 | - | 130 | 1 | 0 |
| Markets | 0 | - | 6 | 0 | 0 |
| Venäjä | 103 | 2 | 140 | 245 | 1 492 |
| Muut | 0 | - | 40 | 1 | 1 |
| Yhteensä | 179 | 134 | 910 | 317 | 1 516 |
| milj. euroa | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 |
|---|---|---|---|---|---|
| Sähköntuotanto | 5 804 | 5 493 | 5 690 | 5 599 | 5 331 |
| Lämpö | 2 440 | 2 551 | 3 407 | 3 507 | 3 468 |
| Sähkönsiirto | 3 091 | 3 021 | 3 412 | 3 239 | 3 032 |
| Markets | 194 | 228 | 176 | 247 | 188 |
| Venäjä | 151 | 153 | 294 | 456 | 2 205 |
| Muut | 220 | 447 | 835 | 1 237 | 796 |
| Yhteensä | 11 900 | 11 893 | 13 814 | 14 285 | 15 020 |
| % | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 |
|---|---|---|---|---|---|
| Sähköntuotanto | 12,6 | 14,3 | 17,5 | 19,2 | 29,6 |
| Lämpö | 9,8 | 11,6 | 9,6 | 9,3 | 8,9 |
| Sähkönsiirto | 8,1 | 8,8 | 8,4 | 7,7 | 8,1 |
| Markets | 25,2 | 17,4 | –1,6 | 6,9 | –14,0 |
| Venäjä | - | - | - | 66,3 | –3,7 |
| % | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 |
|---|---|---|---|---|---|
| Sähköntuotanto | 12,0 | 14,9 | 17,4 | 18,9 | 28,0 |
| Lämpö | 9,3 | 11,0 | 9,2 | 9,2 | 7,3 |
| Sähkönsiirto | 8,3 | 8,6 | 8,3 | 7,6 | 8,2 |
| Markets | 17,1 | 16,4 | –0,8 | –0,6 | –15,3 |
| Venäjä | - | - | - | 0,0 | –3,8 |
| 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Sähköntuotanto | 4 588 | 4 374 | 4 147 | 3 475 | 3 591 |
| Lämpö | 1 605 | 2 186 | 2 345 | 2 302 | 2 422 |
| Sähkönsiirto | 995 | 1 008 | 983 | 1 060 | 1 222 |
| Markets | 682 | 745 | 825 | 936 | 766 |
| Venäjä | - | - | - | - | 5 566 |
| Muut | 722 | 626 | 610 | 531 | 510 |
| Yhteensä | 8 592 | 8 939 | 8 910 | 8 304 | 14 077 |
| Käyttökate (=EBITDA) | = | Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset |
|---|---|---|
| Vertailukelpoinen liikevoitto | = | Liikevoitto – kertaluonteiset erät – muut vertailukelpoisuu teen vaikuttavat erät |
| Kertaluonteiset erät | = | Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja tappiot |
| Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät |
= | Sisältää ne tulevaisuuden kassavirtoja suojaavat rahoitu sinstrumentit, joihin ei voida soveltaa IAS 39:n mukaisesti suojauslaskentaa sekä IFRIC tulkinnan nro 5 mukaisen vaikutuksen, joka aiheutuu siitä, että taseen saamisiin kir jattu Fortumin osuus Ydinjätehuoltorahastosta ei voi ylittää vastaavaa velkaa. |
| Kassavirta ennen käyttöpääoman muutosta (FFO) |
= | Liiketoiminan kassavirta ennen käyttöpääoman muutosta |
| Investoinnit | = | Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin tehdyt investoinnit mukaan lukien kunnossapito-, tuottavuus- ja kasvuin vestoinnit sekä lainsäädännön edellyttämät investoinnit. Investointeihin kuuluvat myös investointien rakennusaikana taseeseen aktivoidut korkokulut. Kunnossapitoinvestoinnit pidentävät olemassaolevan omaisuuserän vaikutusaikaa, ylläpitävät käytettävyyttä sekä/tai ylläpitävät luotetta vuutta. Tuottavuusinvestoinnit parantavat olemassaolevan hyödykkeen tuottavuutta. Kasvuinvestointien tarkoitus on rakentaa uutta kapasiteettia ja/tai lisätä olemassaolevien liiketoimintojen asiakaskantaa. Lainsäädännön edellyttämät investoinnit tehdään tiettyinä ajankohtina lakien vaatimus ten mukaan. |
| Bruttoinvestoinnit osakkeisiin | = | Tytäryhtiöosakkeet, osakkuusyhtiöosakkeet ja muut myy tävissä olevat osakkeet. Bruttoinvestoinnit tytäryhtiöosak keisiin lasketaan vähentämällä hankintahinnasta tytäryhtiön rahavarat ja lisäämällä tytäryhtiön velat. |
| Oman pääoman tuotto, % | = | Kauden voitto x 100 Oma pääoma keskimäärin |
Sijoitetun pääoman tuotto, % Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut = Sijoitettu pääoma keskimäärin x 100
| Jatkuvien toimintojen sijoitetun | Jatkuvien toimintojen voitto ennen veroja + jatku | Liikevoitto | |
|---|---|---|---|
| pääoman tuotto, % | = vien toimintojen korko- ja muut rahoituskulut x 100 Jatkuvien toimintojen sijoitettu pääoma keskimäärin |
Korkokate | = Nettokorkokulut |
| Jatkuvien toimintojen voitto ennen veroja + jatkuvi | Henkilöstö keskimäärin | = Perustuu koko raportointikauden kuukausittaisiin keskiarvoihin |
|
| Sidotun pääoman tuotto, % | = en toimintojen korko- ja muut rahoituskulut x 100 Jatkuvien toimintojen sijoitettu pääoma keskimäärin |
Kauden voitto – vähemmistöosuus | |
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % |
Vertailukelpoinen liikevoitto + osuus osakkuus- ja = yhteisyritysten voitosta (IAS 39 oikaistu) |
Tulos/osake (EPS) | = Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden aikana |
| x 100 Sidottu pääoma keskimäärin |
Liiketoiminnan kassavirta | ||
| Sijoitettu pääoma | = Taseen loppusumma – korottomat velat – lasken nallinen verovelka – varaukset |
Kassavirta/osake | = Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden aikana |
| Oma pääoma/osake | Oma pääoma = |
||
| Sidottu pääoma | = Korottomat varat + Ydinjätehuoltorahastoon liittyvät korolli set varat - korottomat velat - varaukset (korottomat varat ja |
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa | |
| velat eivät sisällä rahoitukseen, veroihin ja ja laskennallisiin veroihin liittyviä eriä sekä varoja ja velkoja, jotka syntyvät |
Osinko/osakekohtainen tulos, % | Osinko/osake = x 100 |
|
| suojauslaskennan soveltamisedellytykset täyttävien johdannaissopimusten käypien arvojen muutoksista) |
Tulos/osake (EPS) | ||
| Sidottu pääoma oikaistuna niillä korottomilla varoilla ja | Jatkuvien toimintojen osinko/ | Jatkuvien toimintojen osinko/osake = x 100 |
|
| Vertailukelpoinen sidottu pääoma | = veloilla, jotka aiheutuvat niistä tulevaisuuden kassavirtaa suojaavista johdannaissopimuksista, joihin ei voida soveltaa |
osakekohtainen tulos, % | Jatkuvien toimintojen tulos/osake (EPS) |
| IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa | Osinko/osake x 100 |
||
| Korolliset nettovelat | = Korolliset velat – rahavarat |
Efektiivinen osinkotuotto, % | = Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupan tekokurssi |
| Velkaantumisaste, % | Korolliset nettovelat = x 100 |
Osakeantioikaistu tilikauden | |
| Oma pääoma | Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) | viimeinen kaupantekokurssi = |
|
| Omavaraisuusaste, % | Oma pääoma sisältäen vähemmistöosuuden = x 100 |
Tulos/osake | |
| Taseen loppusumma | Keskikurssi | Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto = Kauden aikana vaihdettujen osakkeiden osakeanti |
|
| Nettovelka/käyttökate | Korollinen nettovelka = |
oikaistu lukumäärä | |
| Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset | Osakekannan markkina-arvo | = Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa x osakeanti oikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi |
|
| Jatkuvien toimintojen | Korollinen nettovelka = |
||
| nettovelka/käyttökate | Jatkuvien toimintojen liikevoitto + jatkuvien toimintojen poistot ja arvonalentumiset |
Osakkeiden vaihdon kehitys | Kauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärä = sekä sen prosentuaalinen osuus osakkeiden keski määräisestä lukumäärästä tilikauden aikana |
| milj. euroa | Liite | 2008 | 2007 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 2 | 68 | 84 |
| Muut tuotot | 3 | 7 | 15 |
| Henkilöstökulut | 4 | –48 | –51 |
| Poistot ja arvonalentumiset | –10 | –11 | |
| Muut kulut | –60 | –62 | |
| Liikevoitto/-tappio | –43 | –25 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 5 | 1 215 | 1 797 |
| Voitto rahoituserien jälkeen | 1 172 | 1 772 | |
| Konserniavustukset | 757 | 724 | |
| Voitto ennen veroja | 1 929 | 2 496 | |
| Tuloverot | 6 | –108 | –145 |
| Tilikauden voitto | 1 821 | 2 351 |
| milj. euroa | Liite | 31.12.2008 | 31.12.2007 |
|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | |||
| Pitkäaikaiset varat | 7 | ||
| Aineettomat hyödykkeet | 15 | 17 | |
| Rakennukset, koneet ja kalusto | 15 | 13 | |
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | 16 285 | 12 255 | |
| Pitkäaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä | 970 | 1 978 | |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 0 | 0 | |
| Pitkäaikaiset saamiset osakkuusyrityksiltä | 2 | 1 | |
| Muut osuudet ja pitkäaikaiset saamiset | 6 | 3 | |
| Laskennallinen verosaaminen | 3 | - | |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 17 296 | 14 267 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä | 8 | 798 | 768 |
| Lyhytaikaiset saamiset osakkuusyrityksiltä | 8 | 0 | 0 |
| Muut lyhytaikaiset saamiset | 8 | 686 | 126 |
| Rahavarat | 9 | 249 | 372 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 1 733 | 1 266 | |
| Vastaavaa yhteensä | 19 029 | 15 533 |
| milj. euroa | Liite | 31.12.2008 | 31.12.2007 |
|---|---|---|---|
| VASTATTAVAA | |||
| Oma pääoma | 11 | ||
| Osakepääoma | 3 044 | 3 040 | |
| Osakeanti | 0 | 0 | |
| Ylikurssirahasto | 2 822 | 2 822 | |
| Edellisten tilikausien voitto | 1 921 | 768 | |
| Tilikauden voitto | 1 821 | 2 351 | |
| Oma pääoma yhteensä | 9 608 | 8 981 | |
| Pakolliset varaukset | - | 1 | |
| VIERAS PÄÄOMA | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | |||
| Ulkoiset korolliset velat | 12 | 6 016 | 3 821 |
| Korolliset velat saman konsernin yrityksille | 12 | 1 767 | 1 831 |
| Korolliset velat osakkuusyrityksille | 12 | 184 | 172 |
| Muu pitkäaikainen vieras pääoma | 13 | 19 | |
| Laskennallinen verovelka | 67 | 2 | |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 8 047 | 5 845 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | |||
| Ulkoiset korolliset velat | 12 | 687 | 542 |
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille | 13 | 570 | 32 |
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat osakkuusyrityksille | 13 | 8 | 7 |
| Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma | 13 | 109 | 125 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 1 374 | 706 | |
| Vieras pääoma yhteensä | 9 421 | 6 551 | |
| Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä | 19 029 | 15 533 |
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan kassavirta | ||
| Tilikauden voitto | 1 821 | 2 351 |
| Oikaisuerät: | ||
| Verot | 108 | 145 |
| Konserniavustukset | –757 | –725 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | –1 215 | –1 797 |
| Poistot ja arvonalentumiset sekä pakollisten varausten muutos | 10 | 11 |
| Liikevoitto/-tappio ennen poistoja | –33 | –15 |
| Muut tuotot ja kulut joihin ei liity maksua | –1 | 2 |
| Saadut korot ja muut rahoituserät | 152 | 151 |
| Maksetut korot ja muut rahoituserät | –442 | –291 |
| Saadut osingot | 1 596 | 1 939 |
| Saadut konserniavustukset | 724 | 638 |
| Toteutuneet kurssierot | –695 | –261 |
| Maksetut verot | –147 | –108 |
| Liiketoiminnan kassavirta | 1 154 | 2 055 |
| Lisäykset/vähennykset lyhytaikaisiin korottomiin liikesaamisiin | 5 | –7 |
| Vähennykset/lisäykset lyhytaikaisiin korottomiin velkoihin | 0 | 5 |
| Käyttöpääoman muutos | 5 | –2 |
| Liiketoiminnan nettokassavirta yhteensä | 1 159 | 2 053 |
| Investointien kassavirta | ||
| Investoinnit käyttöomaisuuteen | –13 | –14 |
| Ostetut tytäryritysosakkeet sekä oman pääoman sijoitukset | –4 110 | –650 |
| Ostetut muut osakkeet | 0 | –1 |
| Käyttöomaisuuden myynnit | 1 | 3 |
| Myydyt osakkuusyritysosakkeet | - | 1 |
| Korollisten lainasaamisten ja muiden pysyvien vastaavien muutos | 1 005 | 182 |
| Investointien kassavirta | –3 117 | –479 |
| Kassavirta ennen rahoitusta | –1 958 | 1 574 |
| Rahoituksen kassavirta | ||
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 5 382 | 210 |
| Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset | –3 346 | –37 |
| Lyhytaikaisten velkojen muutos | 993 | –167 |
| Osakepääoman korotus liittyen optioiden käyttöön | 4 | 17 |
| Omien osakkeiden takaisinosto | - | –175 |
| Osingonjako yhtiön osakkeenomistajille | –1 198 | –1 122 |
| Rahoituksen kassavirta | 1 835 | –1 274 |
| Laskelman mukainen likvidien varojen muutos, lisäys (+), vähennys (–) | –123 | 300 |
| Likvidit varat tilikauden alussa | 373 | 73 |
| Likvidit varat tilikauden lopussa | 250 | 373 |
| Taseen mukainen likvidien varojen muutos, lisäys (+), vähennys (–) | –123 | 300 |
Fortum Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain säännösten ja muiden Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laadintaa koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti.
Liikevaihtoon luetaan myyntituotot ja myynnin kurssierot vähennettynä alennuksilla sekä myyntiin perustuvilla välillisillä veroilla kuten arvonlisäveroilla.
Muina tuottoina kirjataan omaisuuden myyntivoitot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät tuotot kuten vuokrat.
Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat kirjataan tapahtumahetken kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Kurssierot kirjataan nettomääräisinä rahoitustuottoihin tai -kuluihin.
Fortum Oyj solmii johdannaissopimuksia pääasiassa kurssierojen ja korkotason hallitsemiseksi.
Tase-eriä, kuten rahavaroja, lainoja tai saatavia suojaavat johdannaiset arvostetaan käyttämällä tilinpäätöspäivän kurssia, ja niistä aiheutuvat tuotot ja kulut kirjataan tuloslaskelmaan. Termiinisopimusten kertyneet korot jaksotetaan tilikaudelle.
Optiopreemiot käsitellään ennakkomaksuina, kunnes optiot erääntyvät, ja muista kuin suojaustarkoituksessa tehdyistä optiosopimuksista aiheutuvat tappiot kirjataan tuloslaskelmaan kuluina.
Korkoriskin hallintaan käytettyjen johdannaisten korkotuotot tai -kulut jaksotetaan sopimusajalle, ja niillä oikaistaan suojattavien lainojen korkokuluja.
Tuloslaskelmaan kirjatut tuloverot sisältävät sekä verot tilikaudelta että mahdolliset korjaukset edellisten tilikausien veroihin.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden tasearvo muodostuu välittömästä hankintamenosta vähennettynä kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla. Kuluvista aineellisista hyödykkeistä tehdään suunnitelman mukaiset poistot, jotka perustuvat hyödykkeiden odotettavissa olevaan taloudelliseen pitoaikaan.
Poistot perustuvat seuraaviin taloudellisiin pitoaikoihin:
| Rakennukset ja rakennelmat | 15–40 vuotta |
|---|---|
| Koneet ja kalusto | 3–15 vuotta |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 5–10 vuotta |
Lakisääteiset eläkevelvoitteet katetaan pakollisella eläkevakuutuksella tai konsernin omassa eläkesäätiössä. Maksut konsernin eläkesäätiöön kirjataan tuloslaskelmaan sen määräisinä kuin aktuaarien laskelmat, jotka on tehty Suomen työntekijäin eläkelain mukaan, osoittavat.
Fortumin johdon pitkäaikaiseen osakeperusteiseen kannustinjärjestelmään liittyvät kulut jaksotetaan oikeuden syntymisajanjakson aikana tuloslaskelmaan ja velaksi taseeseen.
Vastaisuudessa toteutuvat menot ja ilmeiset menetykset, jotka eivät enää kerrytä vastaavaa tuloa ja joiden suorittamiseen Fortum Oyj on velvoitettu tai sitoutunut ja joiden rahallinen arvo voidaan kohtuullisesti arvioida, kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi ja taseen pakollisiin varauksiin.
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Suomi | 63 | 81 |
| Ruotsi ja muut maat | 5 | 3 |
| Yhteensä | 68 | 84 |
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Osakkeiden myyntivoitot | - | 1 |
| Vuokratuotot ja muut | 7 | 14 |
| Yhteensä | 7 | 15 |
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Henkilöstökulut | ||
| Palkat | 30 | 36 |
| Henkilösivukulut | ||
| Eläkekulut | 11 | 12 |
| Muut henkilösivukulut | 2 | 2 |
| Muut henkilöstökulut | 5 | 1 |
| Yhteensä | 48 | 51 |
| Palkat ja palkkiot | ||
| Toimitusjohtajalle, hallitukselle ja hallintoneuvoston jäsenille | 4 | 2 |
| Henkilöstö keskimäärin | 504 | 594 |
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Osinkotuotot konserniyhtiöistä | 1 596 | 1 939 |
| Korko- ja rahoitustuotot konserniyhtiöistä | 125 | 127 |
| Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista | –80 | - |
| Korko- ja muut rahoitustuotot | 12 | 24 |
| Kurssierot | –7 | 6 |
| Korko- ja rahoituskulut konserniyhtiöille | –112 | –112 |
| Muut korko- ja rahoituskulut | –319 | –187 |
| Yhteensä | 1 215 | 1 797 |
| Korkotuotot ja -kulut yhteensä | ||
| Korkotuotot | 136 | 151 |
| Korkokulut | –427 | –292 |
| Nettokorot | –291 | –141 |
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista on tehty saatujen osinkojen seurauksena.
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Verot varsinaisesta liiketoiminnasta | –89 | –43 |
| Verot konserniavustuksista | 197 | 188 |
| Yhteensä | 108 | 145 |
| Tilikauden verot | 45 | 140 |
| Aikaisempien kausien verot | 0 | 0 |
| Laskennallisen verovelan muutos | 63 | 5 |
| Yhteensä | 108 | 145 |
| Hankintameno 1.1.2008 Lisäykset Vähennykset Hankintameno 31.12.2008 Kertyneet poistot 1.1.2008 Vähennykset Tilikauden poisto Kertyneet poistot 31.12.2008 Tasearvo 31.12.2008 Tasearvo 31.12.2007 |
milj. euroa | Aineettomat hyödykkeet yhteensä |
|---|---|---|
| 34 | ||
| 4 | ||
| –2 | ||
| 36 | ||
| 17 | ||
| –1 | ||
| 5 | ||
| 21 | ||
| 15 | ||
| 17 |
| milj. euroa | Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Ennakko maksut ja keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2008 | 1 | 27 | 2 | 30 |
| Lisäykset | - | 5 | 3 | 8 |
| Vähennykset | - | –1 | - | –1 |
| Hankintameno 31.12.2008 | 1 | 31 | 5 | 37 |
| Kertyneet poistot 1.1.2008 | 0 | 17 | - | 17 |
| Vähennykset | - | –1 | - | –1 |
| Tilikauden poisto | - | 6 | - | 6 |
| Kertyneet poistot 31.12.2008 | 0 | 22 | - | 22 |
| Tasearvo 31.12.2008 | 1 | 9 | 5 | 15 |
| Tasearvo 31.12.2007 | 1 | 10 | 2 | 13 |
| milj. euroa | Osuudet saman konsernin yrityksissä |
Saamiset saman konsernin yrityksiltä |
Osuudet osakkuus yrityksissä |
Saamiset osakkuus yrityksiltä |
Osuudet ja saamiset muilta |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2008 | 12 255 | 1 977 | 0 | 2 | 3 | 14 237 |
| Lisäykset 1) | 4 110 | 5 158 | - | - | 3 | 9 271 |
| Vähennykset | - | –6 165 | - | - | - | –6 165 |
| Hankintameno 31.12.2008 | 16 365 | 970 | 0 | 2 | 6 | 17 343 |
| Kertyneet arvonalennuk set 1.1.2008 |
- | - | - | - | - | - |
| Tilikauden arvonalennukset | –80 | - | - | - | - | –80 |
| Kertyneet arvonalennuk set 31.12.2008 |
–80 | 0 | 0 | 0 | 0 | –80 |
| Tasearvo 31.12.2008 | 16 285 | 970 | 0 | 2 | 6 | 17 263 |
1) Osuuksia koskevat lisäykset sisältävät osakkeiden hankintamenot sekä muut oman pääoman sijoitukset.
| 2007 | |
|---|---|
| 33 | |
| 724 | |
| 11 | |
| 798 | 768 |
| 0 | 0 |
| 0 | 1 |
| 1 | |
| 685 | 124 |
| 686 | 126 |
| 2008 28 757 13 1 |
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Rahat ja pankkisaamiset | 19 | 62 |
| Pankkitalletukset | 230 | 310 |
| Rahavarat | 249 | 372 |
Toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän jäsenten eläkeikä on 60 vuotta. Eläkevastuut on hoidettu joko vakuutusyhtiöiden tai Fortumin eläkesäätiön kautta. Katso myös Liite 34 Konsernin tilinpäätöksessä.
| milj. euroa | Osake- pääoma |
Osakeanti | Ylikurssi rahasto |
Kertyneet voittovarat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma yhteensä 31.12.2007 | 3 040 | 0 | 2 822 | 3 119 | 8 981 |
| Käytetyt optio-oikeudet | 4 | - | - | - | 4 |
| Maksetut osingot | - | - | - | –1 198 | –1 198 |
| Omien osakkeiden takaisinosto | - | - | - | - | 0 |
| Tilikauden voitto | - | - | - | 1 821 | 1 821 |
| Oma pääoma yhteensä 31.12.2008 | 3 044 | 0 | 2 822 | 3 742 | 9 608 |
| Oma pääoma yhteensä 31.12.2006 | 3 023 | 0 | 2 822 | 2 065 | 7 910 |
| Käytetyt optio-oikeudet | 17 | 0 | - | - | 17 |
| Maksetut osingot | - | - | - | –1 122 | –1 122 |
| Omien osakkeiden takaisinosto | - | - | - | –175 | –175 |
| Tilikauden voitto | - | - | - | 2 351 | 2 351 |
| Oma pääoma yhteensä 31.12.2007 | 3 040 | 0 | 2 822 | 3 119 | 8 981 |
| milj. euroa | 2008 | 2007 | |||
| Jakokelpoiset varat 31.12 | 3 742 | 3 119 |
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Joukkovelkakirjalainat | 2 488 | 2 865 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 2 837 | 280 |
| Muut pitkäaikaiset korolliset velat | 691 | 676 |
| Pitkäaikaiset korolliset velat yhteensä | 6 016 | 3 821 |
| Joukkovelkakirjalainat | 230 | 541 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 0 | 1 |
| Yritystodistukset | 457 | 0 |
| Muut lyhytaikaiset korolliset velat | 0 | 0 |
| Lyhytaikaiset korolliset velat yhteensä | 687 | 542 |
| Ulkoiset korolliset velat yhteensä | 6 703 | 4 363 |
| milj. euroa | 2008 |
|---|---|
| 2009 | 687 |
| 2010 | 500 |
| 2011 | 2 208 |
| 2012 | 414 |
| 2013 | 1 098 |
| 2014 ja myöhemmin | 1 796 |
| Yhteensä | 6 703 |
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Joukkovelkakirjalainat | 985 | 1 519 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 120 | 131 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 691 | 676 |
| Yhteensä | 1 796 | 2 326 |
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Korolliset velat saman konsernin yrityksille | 17 | 17 |
| Korolliset velat osakkuusyhtiöille | 184 | 172 |
| Yhteensä | 201 | 189 |
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille | ||
| Ostovelat | 8 | 7 |
| Muut velat | 559 | 19 |
| Siirtovelat | 3 | 6 |
| Yhteensä | 570 | 32 |
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat osakkuusyrityksille | ||
| Siirtovelat | 8 | 7 |
| Yhteensä | 8 | 7 |
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat | ||
| Ostovelat | 10 | 10 |
| Muut velat | 2 | 3 |
| Siirtovelat | 97 | 112 |
| Yhteensä | 109 | 125 |
| 2008 | milj. euroa | 2007 | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kohde etuuden arvo |
Käypä arvo |
Tulout tamatta |
Kohde etuuden arvo |
Käypä arvo |
Tulout tamatta |
|
| Korkotermiinit | 230 | 0 | 0 | 741 | 0 | 0 |
| Koronvaihtosopimukset | 2 977 | –12 | –13 | 3 476 | –16 | –26 |
| Valuuttatermiinit 1) | 12 846 | 366 | –4 | 13 158 | 41 | 8 |
| Koron- ja valuutanvaihto sopimukset |
2 145 | 217 | 6 | 3 191 | 76 | –2 |
1) Sisältää myös suljetut termiinisopimukset.
| milj. euroa | 2008 | 2008 |
|---|---|---|
| Vastuut omasta puolesta | ||
| Muut vastuut | 6 | 3 |
| Vastuut tytäryhtiöiden puolesta | ||
| Takaukset | 463 | 349 |
| Vastuut osakkuusyhtiöiden puolesta | ||
| Takaukset | 489 | 195 |
| Vastuut muiden puolesta | ||
| Takaukset | 4 | 4 |
| Vastuut yhteensä | 962 | 551 |
| milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Leasingsopimuksista maksettavat määrät | ||
| Seuraavalla tilikaudella maksettavat | 1 | 1 |
| Myöhemmin maksettavat | 0 | 0 |
| Leasingvastuut yhteensä | 1 | 1 |
Emoyhtiön jakokelpoiset varat 31.12.2008 olivat 3 742 202 898,57 euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia.
Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että Fortum Oyj jakaa vuodelta 2008 rahaosinkona 1,00 euroa osaketta kohti eli yhteensä 888 miljoonaa euroa perustuen rekisteröityyn osakemäärään 4.2.2009.
Espoossa 4. päivänä helmikuuta 2009
Peter Fagernäs Esko Aho
Birgitta Johansson-Hedberg Ilona Ervasti-Vaintola
Matti Lehti Marianne Lie
Christian Ramm-Schmidt
Olemme tarkastaneet Fortum Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2008. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallintoneuvoston tehtävänä on yhtiöjärjestyksen mukaan valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa yhtiön hallintoa. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.
Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti.
Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita.
Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Konsernitilinpäätös ja emoyhtiön tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää emoyhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen.
Espoo, 4. päivänä helmikuuta 2009
Deloitte & Touche Oy KHT-yhteisö
Mikael Paul
KHT
Hallintoneuvosto on tänään kokouksessaan käsitellyt Fortum Oyj:n vuoden 2008 tuloslaskelman, taseen ja niiden liitetiedot, konsernitilinpäätöksen sekä yhtiön tilintarkastajien antaman tilintarkastuskertomuksen, joiden johdosta hallintoneuvostolla ei ole huomautettavaa.
Hallintoneuvosto puoltaa tilinpäätöksen ja siihen sisältyvän konsernitilinpäätöksen vahvistamista.
Hallintoneuvosto toteaa, että se on saanut yhtiön hallitukselta ja johdolta tarpeellisiksi katsomansa tiedot.
Espoossa helmikuun 4. päivänä 2009
Markku Laukkanen
Katri Komi
Jukka Mäkelä
Panu Laturi
Sanna Perkiö
Kimmo Kiljunen
Juha Mieto
Fortum Oyj PL 1, 00048 Fortum puh. 010 4511 faksi 010 45 24447
Kotipaikka Espoo, Y-tunnus 1463611-4
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.