Annual Report • Mar 10, 2009
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
| Vuosi 2008 lyhyesti | 3 |
|---|---|
| Strategiset linjaukset | 4 |
| Toimitusjohtajan katsaus | 6 |
| Tulisijat | 8 |
| Luonnonkivituotteet | 10 |
| Astiat | 11 |
| Yhteiskuntavastuu | 12 |
| Omistajapolitiikka | 14 |
| Vuoden 2008 kohokohtia | 15 |
| Hallitus | 16 |
| Hallinnointi ja ohjausjärjestelmä | 18 |
| Johtoryhmä | 22 |
| Tietoja osakkeenomistajille | 24 |
| Tulikivi Oyj:n julkaisemat pörssitiedotteet ja | |
| -ilmoitukset vuonna 2008 | 25 |
| Toimintakertomus ja tilinpäätös | 26 |
| Hallituksen toimintakertomus | 27 |
| Konsernitilinpäätös, IFRS | 32 |
| Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut | 65 |
| Tunnuslukujen laskentaperusteet | 67 |
| Emoyhtiön tilinpäätös, FAS | 68 |
| Tulikivi Oyj:n osakkeenomistajat ja johdon omistus | 77 |
| Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset | 78 |
| Tilintarkastuskertomus | 78 |
| Yhteystiedot | 79 |
| 2008 | 2007 | Muutos, % |
|
|---|---|---|---|
| Liikevaihto, Me | 66,5 | 69,9 | -4,8 |
| Liikevoitto, Me | 3,2 | 1,0 | 236,4 |
| Voitto ennen | |||
| veroja, Me | 2,1 | 0,2 | 1 189,4 |
| Sijoitetun pääoman | |||
| tuotto, % | 6,8 | 2,5 | |
| Omavaraisuusaste, % | 41,2 | 43,9 | |
| Osakekohtainen tulos, | |||
| euro | 0,04 | 0,01 | 295,5 |
| Osakekohtainen oma | |||
| pääoma, euro | 0,73 | 0,74 | -1,0 |
| Osinko: | |||
| A-sarjan osake, euro | 0,0280 | 0,0450 | -37,8 |
| K-sarjan osake, euro | 0,0263 | 0,0433 | -39,3 |
Tulikivi on kasvava, hyvin kannattava ja vakavarainen yritys, joka on johtava lämmityksen merkkituotteisiin ja kotien luonnonkivituotteisiin erikoistunut yritys valituilla markkina-alueilla. Tulikiven tuotteet sopivat hyvin moderniin energiatehokkaaseen rakentamiseen ja saneeraukseen sekä osaksi pientalojen lämmitysjärjestelmiä. Markkinoiden kehittyessä laajennamme toimintaamme uusiin tuoteryhmiin ja uusille markkina-alueille tarvittaessa myös yritysostoin.
asteensa vähintään 40 prosentissa
Yli 20 % pääoman tuotto
Rohkeus on Tulikiven tärkein arvo. Se näkyy päätöksentekokykynä sekä rohkeutena uskoa omaan näkemykseen, tunnustaa realiteetit ja tehdä asiat loppuun asti.
Yrittäjyys on Tulikiven arvoista omaleimaisin. Se tarkoittaa oma-aloitteisuutta, tuloshakuisuutta, sitoutumista tavoitteisiin ja tulevaisuutta peilaavaa ajattelua.
Tyytyväinen asiakas on Tulikivelle arvokas. Otamme selville asiakkaan tarpeet, kuuntelemme häntä, pidämme lupauksemme ja haluamme ylittää asiakkaan odotukset.
Rehti toiminta on Tulikiven toiminnan perusta. Se tarkoittaa sekä itselleen rehellisenä olemista että sanojen ja tekojen kohtaamista.
Tulikiven tavoitteena on vuonna 2011 myydä 20 000 kappaletta merkkitulisijoja, jotka on valmistettu omista raaka-aineista keskitetysti ja modulaarisesti ja jotka ovat ympäristöystävällisiä ja sisustukseen sopivia. Myymme ne vaurailla ja kylmillä bioenergiaa arvostavilla markkina-alueilla vahvasti sitoutuneiden yhteistyökumppanien avulla.
Malliston modulaarisuus tehostaa valmistusta ja myyntiä. Tuotteet ovat testatusti ympäristöystävällisiä.
Tuotteemme ovat arvostettuja ja hyvin muotoiltuja. Mallistostamme löytyy vaihtoehdot erilaisille kuluttajille.
Puulämmityksen energiatehokkuutta, ekologisuutta ja viihtyisyyttä arvostavat kuluttajat.
Tulikiveen vahvasti sitoutuneet myyjät, joille Tulikivi on ykköstuote.
Vuosi 2008 oli Tulikivi-konsernissa työntäyteinen vuosi. Alkuvuonna toimenpiteiden painopiste oli kulujen sopeuttamisessa heikentyneeseen markkinatilanteeseen. Tilausvirrallisesti vilkkaiden vuoden alkukuukausien jälkeen uudisrakentaminen vähentyi voimakkaasti kotimaan markkinoilla. Keski-Euroopassa tilanne oli parempi, sillä Tulikivi-uunien vienti kiihtyi syksyllä varsin vilkkaaksi kohonneiden energian kuluttajahintojen sekä hyvissä ajoin saapuneen talvisen sään vuoksi.
Vuoden viimeisellä neljänneksellä talouskriisin vaikutukset näkyivät tuotteiden kysynnässä kaikissa tuoteryhmissä.
Tulikivi-konsernin liikevaihto laski vuonna 2008 noin viisi prosenttia 66,5 miljoonaan euroon. Tehtyjen tehostamistoimenpiteiden ansiosta yhtiön tulos ennen veroja parani 2,1 miljoonaan euroon tilikaudella. Onnistuneista tehostamistoimista kieli myös parantunut kassavirta. Se nousi 7,6 miljoonaan euroon. Yhtiön investoinnit olivat kuluneena vuonna maltilliset.
Henkilöstön määrä vähentyi vuonna 2008, mutta työntekijöistä on pyritty pitämään hyvää huolta. Panostukset työhyvinvointiin ovat tuottaneet tulosta. Henkilöstön poissaolot ovat vähentyneet yli prosenttiyksiköllä 6,5 prosenttiin. Sen lisäksi työtapaturmat ovat vähentyneet.
Sen lisäksi, että tehokkuutta on haettu eri yksiköiden sisällä, olemme panostaneet myös koko konsernin prosessien tehostamiseen. Olemme kehittäneet yhtiölle toimintajärjestelmän, josta on tukea yhtiön prosesseja kehitettäessä. Tekemämme prosessityö pohjustaa suunnitteilla olevaa tietojärjestelmän uudistushanketta.
Tavoitteena on samalla laajentaa ISO 9001 -laatujärjestelmäämme ISO 14001 -ympäristöjärjestelmäksi. Tulikiven ympäristöasiat ovat hyvin hoidettu, ja pyrimme viestimään niistä tulevaisuudessa aiempaa enemmän.
Sisäisen raportoinnin laatuun on panostettu kuluneena vuonna. Toiminnan mittaamisen laadukkuus on edellytys kaikelle toiminnan kehittämiselle.
Tulikiven tavoitteena on vuonna 2011 myydä 20 000 kappaletta merkkitulisijoja, jotka on valmistettu omista raaka-aineista keskitetysti ja modulaarisesti ja jotka ovat ympäristöystävällisiä sekä sisustukseen sopivia. Myymme ne vaurailla ja kylmillä bioenergiaa arvostavilla markkina-alueilla vahvasti sitoutuneiden yhteistyökumppanien avulla.
Visiomme pohjautuu Tulikiven perinteisiin vahvuuksiin: arvostettuun tuotemerkkiin, tuotteiden erilaistumiseen omien raaka-aineiden avulla sekä hyviin tuoteominaisuuksiin. Kasvun turvaamiseksi pyrimme laajentamaan markkina-aluettamme. Laajentamisen painopistealueita ovat Venäjän ohella ne Euroopan maat, joissa Tulikivellä ei ole vielä jakelua.
Tavoitteenamme on kasvattaa liikevaihtoa omilla tuotteilla alihankintaliiketoiminnan sijaan. Tätä tukee myös Kermansavi-tuotteiden viennin laajeneminen Venäjälle Tulikivi-tuotemerkin alla sekä uusien tuoteryhmien lanseeraaminen Euroopan markkinoille.
Tuotteiden testausvaatimukset päästöjen osalta sekä kuluttajien kasvavat vaatimukset tuoteominaisuuksilta lisäävät tuotekehityskustannuksia erityisesti kansainvälisillä markkinoilla. Uskomme tämän kehityssuuntauksen suosivan suurempia valmistajia pitemmällä aikavälillä. Tämän vuoksi olemme kehittäneet tuotteitamme yhä
modulaarisemmiksi mitä tulee polttotekniikkaan ja ulkonäköön.
Bioenergiasektori on ollut voimakkaassa kehitysvaiheessa viime aikoina. Lisäksi energiansäästö on ollut keskeinen teema rakentamisessa. Nämä trendit on huomioitava uusien tuotteiden kehittämisessä. Toisaalta ne lisäävät haasteita olemassa oleville tuotteille, mutta luovat myös kehitysmahdollisuuksia kokonaan uuden tyyppisille tuoteryhmille. Tulikiveen vahvasti sitoutuneet jälleenmyyjäkumppanit auttavat Tulikiveä kehittämään tuotteistoa edelleen muuttuvilla markkinoilla.
On ollut rohkaisevaa havaita, että Tulikiven tuotteet ovat säilyttäneet hyvin kilpailukykynsä Euroopassa myös modernien energiatehokkaiden talojen rakentajien keskuudessa. Samoin tulisijamme ovat saavuttaneet erinomaisen "lämmityskoneen" maineen Ranskassa ja Benelux-maissa. Tätä arvostusta ovat luonnollisesti vahvistaneet viimeaikaiset epävarmuustekijät energianjakelussa koko Euroopan alueella.
Tulevaisuuden keskeisiä haasteita on saada lisää synergiaa olemassa olevien tuoteryhmien välille niin valmistuksessa kuin tuotekehityksessäkin. Tavoitteena on hyödyntää tulisijoissa yhä enemmän erikoisosaamistamme keramiikassa ja luonnonkivissä. Keraaminen tuotanto Heinävedellä suuntautuu tulevaisuudessa voimakkaasti tulisijat-liiketoiminnan tarpeisiin.
Yhtiössä on päätetty tammikuun lopussa 2009 käynnistää toimintojen kannattavuus- ja keskittämisohjelma, jonka avulla yhtiön kannattavuus pyritään jatkossakin turvaamaan. Ohjelmalla tavoitellaan noin viiden miljoonan euron säästöjä vuositasolla. Tarkoituksena on keskittää toimintoja konsernin hallinnossa sekä tulisijat-liiketoiminnassa. Lisäksi lopetetaan heikosti kannattavia tuoteryhmiä.
Vuodesta 2009 tulee poikkeuksellisen vaikea. Tulikivi on elänyt vahvaa muutosvaihetta jo viime ajat, ja yrityksen johto sekä henkilöstö ovat vahvasti sitoutuneet yhtiön toiminnan kehittämiseen. Haasteellisesta tilanteesta huolimatta työtä on miellyttävä tehdä. Tästä lämpimät kiitokset Tulikiven henkilökunnalle ja yhteistyökumppaneille. Kiitokset kuluneesta vuodesta myös osakkeenomistajillemme.
Juuassa 10. helmikuuta 2009
Heikki Vauhkonen, toimitusjohtaja
Tulikivi Oyj:n tulisijat-liiketoimintaan kuuluvat Tulikivi- ja Kermansavi-tuotemerkeillä myytävät uunit ja eurooppalaisille kamiinoiden valmistajille toimitettavat vuolukiviset verhouskivet. Tulisijat-liiketoiminnan kokonaisvastuullinen alue sisältää tuotteiden markkinoinnin ja myynnin sekä tuotteen valmistamisen ja toimitusprosessin asiakkaalle saakka. Myös liiketoiminta-alueen tuotteiden kehittäminen sisältyy liiketoiminnan kokonaisuuteen.
Tulikivi-uunien vienti kasvoi kuluneena vuonna kokonaisuutena yli 15 prosenttia. Suurimmat vientialueet uuneissa olivat Ranka, Belgia, Saksa ja Venäjä. Muita vientialueita ovat Ruotsi, Baltian maat, Sveitsi, Itävalta, Italia, Hollanti ja Pohjois-Amerikka. Myynti kasvoi kaikissa suurimmissa vientimaissa kuluneen vuoden aikana heikenneestä taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Kasvu painottui vuoden loppupuolelle. Kehityksen taustalla on hyvin toimiva yhteistyö maahantuojien ja jälleenmyyjien kanssa. Myös vuonna 2006 lanseerattu moderni ja puhtaasti palava
Tulikivi-mallisto on lisännyt kilpailukykyämme. Talouden epävarmuus näkyi myynnissä erityisesti Ruotsiin, Baltiaan ja Pohjois-Amerikkaan.
Vuosi 2006 oli Euroopan tulisijamarkkinoilla huippuvuosi. Markkina jopa ylikuumeni. Hyvää myyntiä tuki voimakkaasti noussut energian hinta. Ylikuumenemisesta kertoi muun muassa puupolttoaineen raju hinnan nousu ja jopa paikoittainen pula sekä asennuskapasiteetin ja tiettyjen materiaalien saatavuusongelmat. Vuonna 2007 markkinoilla syntyi ylikuumenemista seurannut rekyyli. Tulisijamarkkinat taantuivat voimakkaasti, vaikka energian hinta pysyi korkealla tasolla ja taloustilanne oli edelleen erittäin hyvä. Tulisijamyynnin taantumaa vahvisti leuto talvi. Kuluneena vuonna 2008 tulisijamarkkina on palannut normaalille tasolle.
Ranska on Tulikiven suurin uunien vientialue, ja siellä kasvu jatkui edelleen vakaana. Valtion merkittävä verotuki energiaa säästäville hankinnoille on Ranskassa edelleen voimassa, mutta tuki asiakkaille ei ole enää ollut yhtä merkittävä kuin aiemmin. Näillä näkymin tuki on voimassa vuoden 2009 loppuun, jonka jälkeen se päättyy.
Belgiassa Tulikiven markkina-asema on vahvistunut voimakkaasti edelleen. Toiminnan kehittymisen takana on ollut erinomainen yhteistyö maahantuojamme kanssa.
Saksassa myynti on kääntynyt taloustaantumasta huolimatta selvään kasvuun, vaikka yleinen tulisijamarkkina ei olekaan kehittynyt positiivisesti. Jakelutien kehittämistä ja verkoston tiivistämistä on jatkettu edelleen hakemalla uusia yhteistyökumppaneita.
Venäjällä hyvä kasvu jatkui, ja se painottui vuoden loppupuolelle kasvaneesta taloudellisesta epävarmuudesta huolimatta. Kasvu saavutettiin Pietarin ja Moskovan metropolien alueelta nykyisten yhteistyökumppanien tehostuneen toiminnan kautta. Venäjän toiminta organisoitiin uudelleen kuluneen vuoden aikana, ja Tulikivi avasi oman maahantuontivaraston Pietariin. Venäjä on jatkossakin yksi potentiaalisimmista kasvualueistamme. Tulikivi pyrkii vahvistamaan asemaansa Pietarin ja Moskovan alueella sekä laajentamaan toimintaansa muihin merkittäviin kaupunkeihin yhteistyöverkoston avulla.
Epävarmuus iski voimakkaasti Suomen talouteen lokamarraskuussa. Tämä näkyi myös rakentamisen näkymissä. Ennuste vuonna 2009 aloitettavista pientaloista putosi kymmenestä tuhannesta noin kahdeksaan tuhanteen. Kuluneena vuonna aloitettiin kuitenkin vielä lähes kaksitoistatuhatta omakotitaloa, kun huippuvuosina 2005 ja 2006 niitä aloitettiin jopa kuusitoistatuhatta. Asuntojen ja talojen korjausrakentamisen odotetaan kuitenkin lisääntyvän talouden epävarmuudesta huolimatta.
Arviomme mukaan tulisijamarkkina putosi yli 10 prosenttia kuluneena vuonna. Vuosittain Suomessa myytävistä tulisijoista toimitetaan alle puolet uudisrakentajille ja vastaavasti hiukan yli puolet korjausrakentajille. Tulikiven tuotemerkeistä Kermasavi-uuneilla painopiste on uudisrakentajissa ja vastaavasti Tulikivi-uuneilla korjausrakentajissa.
Tulikiven kotimaan uunimyynti laski kuluneena vuonna yli 15 prosenttia. Myynnin lasku painottui voimakkaasti vuoden loppupuolelle. Kermansavi-tuotteiden myynti laski selvästi Tulikivi-uuneja enemmän. Pääsyynä huonoon myynnin kehitykseen oli voimakkaasti kasvanut talouden epävarmuus ja uudisrakentamisen väheneminen.
Tulikiven jakelutien toimintaa on kehitetty systemaattisesti edelleen. Tulikivi-studioita ohjaa selkeä konsepti näkyvyyden, ilmeen ja toimintamallien suhteen. Uunien lisäksi studioilta saa kokonaispalvelun, joka sisältää muun muassa kotikäynnit, neuvonnan ja suunnittelupalvelun tarvittavine lupineen, kaikkien tuotteiden asennuspalvelun, vanhojen uunien purun, hormiratkaisut, tulisijojen oheistuotteet sekä aiemmin hankittujen uunien huoltopalvelun.
Tulikivi-uuneja myytiin vuoden lopussa kolmestakymmenestäviidestä Tulikivi-studiosta ja lähes kolmestakymmenestä verkostoa täydentävästä Tulikivipisteestä. Tulikivi-piste sijaitsee useimmiten rautakaupassa. Pisteessä on konseptin mukainen pienehkö uuninäyttely ja riittävän ammattitaitoinen uunimyyjä. Tulikivipisteiden määrää lisätään edelleen voimakkaasti ja jakelua tiivistetään erityisesti pienemmissä kaupungeissa ja maaseutukeskuksissa. Näin halutaan saavuttaa paremmin myös korjausrakentajat.
Euroopan ja erityisesti Saksan tulisijakysynnän vaihtelut ovat heijastuneet suoraan Tulikiven kamiinoiden verhouskivien myyntiin. Vuonna 2006 verhouskivimyynti lähes puolitoistakertaistui, mutta vuonna 2007 se laski kolmanneksen ja edelleen kolmanneksen kuluneena vuonna. Myynnin pudotus 2008 painottui voimakkaasti alkuvuoteen ja loppuvuodesta verhouskiveä myytiin selvästi edellistä vuotta enemmän.
Tulisijojen tuotanto lopetettiin vuoden alussa Kuhmossa, ja tuotannon kolmas vuoro purettiin Suomussalmella. Tästä huolimatta tuotannossa oli pääosin alkuvuoden aikana ylikapasiteettia, jota sopeutettiin tarvittavilla lomautuksilla. Kaakeliuunit valmistetaan Heinävedellä, Tulikivi-uunit Juuassa ja verhouskivet Suomussalmella ja Juuassa.
Henkilöstösäästöjen lisäksi tuotantoa on kehitetty laajalla rintamalla. Näistä toimenpiteistä hyödyt realisoituvat pääosin lähitulevaisuudessa. Tuottavuutta on kehitetty valmistusta ja tuotteita rationalisoimalla, koneiden käyntiasteita on parannettu kunnossapitoa ja taukokäytäntöjä kehittämällä, erityistä huomiota on kiinnitetty varastoihin ja niihin sitoutuneisiin pääomiin, johtamiskäytäntöjä, mittarointia ja seurantaa on kehitetty. Lisäksi työturvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota.
Varaavien uunien CE-standardi astui voimaan Euroopassa 2008 alussa. Siirtymäaika käyttöönotolle on kaksi vuotta eli 2010 alkuun saakka. Tulikivi otti ensimmäisenä valmistajana käyttöön varaavien uunien CE-merkin keväällä 2008 osassa mallistoaan. Kuluneena vuonna tuotekehityksessä keskeisin työ on ollut koko malliston kehittäminen vastaamaan tulevia päästömääräyksiä eri markkina-alueilla ja tuotteiden valmistettavuuden parantaminen. Tämä on vaatinut mittavat testausohjelmat. Vuoden 2009 alkupuoliskolla koko mallistomme, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, käyttää CEmerkkiä.
Luonnonkivi on pitkäikäinen ja luontoystävällinen materiaali, joka sopii hyvin kodin eri tiloihin kuten keittiöön ja kylpyhuoneeseen tasokiveksi sekä lattioiden, seinien ja portaiden verhoiluun. Tulikiven luonnonkivivalikoimaan kuuluvat muun muassa vuolukivet, graniitit, marmorit, kalkkikivet, travertiinit ja liuskekivet.
Luonnonkivituotteet–liiketoimintaan kuuluvat sisustuskivien lisäksi pihakivet ja materiaalitoimitukset rakennuskohteisiin. Pihakivet sopivat käytävien, reunuksien, terassien ja portaiden tekoon sekä muurien, sokkeleiden, portaiden ja aitojen verhoiluun.
Tulikiven luonnonkivituotteiden tuotantolaitokset sijaitsevat Taivassalossa, Espoossa ja Juuassa. Taivassalon tehdas keskittyy graniittisiin keittiötasoihin ja rakennuskivien valmistukseen. Espoon tehtaassa valmistetaan keittiö- ja kylpyhuonetasoja graniitista, marmorista, vuolukivestä ja kalkkikivestä. Vuolukivilaatat valmistetaan Juuassa. Luonnonkivituotteiden päämarkkina-alue on Suomi. Noin kymmenen prosenttia tuotteistamme menee vientiin, lähinnä Ruotsiin ja Norjaan.
Sisustuskivituotteiden osuus luonnonkivituotteet– liiketoiminnan liikevaihdosta on yli 80 prosenttia. Olemme onnistuneet kuluneena vuonna lisäämään jälleenmyyjä- ja yhteistyökumppaniverkostoamme sekä aktivoimaan nykyisiä jälleenmyyjiämme. Aktiivinen sisustussuunnittelija- ja arkkitehtiyhteistyö on tuonut myös hyviä tuloksia. Sisustuskivivalikoiman värejä, laattakokoja ja pintakäsittelyjä uudistetaan vuosittain.
Toimenpiteitä kuluvan vuoden aikana ovat olleet muun muassa uudet jälleenmyyjä- ja ketjusopimukset, sisustuskiven kokonaiskonseptin jatkokehitys, tuotanto- ja tarjous-toimitusprosessien tehostaminen sekä jälleenmyyjien aktiivinen kouluttaminen ja myyntityön tehostaminen. Tarjoamme sisustuskivituotteiden puitteissa keittiötasojen mittaus- ja asennuspalvelua, kiinnitys- ja saumauslaasteja, kiven hoito- ja suoja-aineita, kiven puhdistus- ja tehopuhdistusaineita, näytekivipalvelua ja koulutusmateriaaleja.
Vuonna 2009 tavoitteena on edelleen luonnonkivituotteet-liiketoiminnan kasvu ja kannattavuus. Avainasemassa on toiminnan tehostaminen: tasainen tuotannon kuormitus, ostojen tehostaminen ja raaka-aineen mahdollisimman tarkka hyödyntäminen. Suurimmat panostukset kohdistetaan sisustuskivituotteisiin. Jatkamme myös jälleenmyyjien ja yhteistyökumppaneiden kouluttamista, myyntityön kehittämistä, aktiivista markkinointia ja oman henkilöstön kehittämistä.
Astiat-tuoteryhmän Kermansavi-tuotemerkillä valmistettavat tuotteet ovat käyttökeramiikkaa. Valikoimaan kuuluu tuotteita kattamisen, ruoan valmistuksen sekä sisustamisen alueilta. 76 prosenttia suomalaisista kuluttajista tuntee Kermansavi-tuotemerkin nimeltä ja 60 prosenttia omistaa Kermansavi-astioita.
Astialiiketoiminnan markkina-alue on Suomi. Tulikivi on ainoa kotimainen astiavalmistaja, jonka tuotteet valmistetaan alusta loppuun Suomessa, Heinäveden tehtaalla, jossa valmistusprosessi on valtaosin yhteinen tulisijatuotannon kaakeleiden kanssa. Kaikilla Kermansavi-tuotteilla on Suomalaisen Työn Liiton avainlipputunnuksen käyttöoikeus, ja ne täyttävät KTM:n asetuksen 165/2006 ja EY:n asetuksen 1935/2004 asettamat vaatimukset.
Halpatuonnin lisääntyminen, keskusliikkeiden omat private label -tuotteet sekä kotimaisten toimijoiden vahvistuminen ovat entisestään kiristäneet astioiden kilpailutilannetta kuluneena vuonna. Liikevaihto ei kehittynyt kuluneena vuonna odotusten mukaisesti, joten tuotantoa on jouduttu sopeuttamaan.
Tuotekehityksessä on panostettu yhteistyöhön nuorten suomalaisten suunnittelijoiden kanssa. Kuluneen vuoden keväällä lanseerattiin Paola Suhosen suunnittelema Saimaa-astiasto. Syksyllä julkistettiin suunnittelija Elina Kelton kuvittama Karuselli-lastenastiasto. Vuoden aikana valikoimasta poistettiin heikosti kiertäviä ja kannattamattomia tuotteita.
Kuluneena vuonna keskityttiin jakelutien laajentamiseen myös erikoisliikkeisiin. Myös Tulikivi Shop –verkkokauppa lunasti paikkansa jakelutienä. Tärkeimmässä jakelutiessä, keskusliikkeissä, keskityttiin tuotevalikoiman, esillepanon ja brändinäkyvyyden parantamiseen.
Astiat-tuoteryhmän kehittäminen jatkuu edelleen. Operatiivisessa toiminnassa haetaan lisää synergiaetuja kaakelituotannon kanssa, ja kustannukset sopeutetaan liikevaihdon tasoon. Jakelutietä laajennetaan edelleen, ja kampanjatuotteilla haetaan myynnin volyymia. Tuotekehityksessä jatketaan yhteistyötä nuorten suomalaisten suunnittelijoiden kanssa.
Tulikiven toimintaa ohjaa yhtiön arvomaailma. Yritys noudattaa toiminnassaan lakeja ja säädöksiä. Toimimme vastuullisesti suhteessa sidosryhmiimme, joista tärkeimpiä ovat asiakkaat, henkilöstö, osakkeenomistajat ja yhteistyökumppanit niin Suomessa kuin ulkomailla.
Tulikiven syksyllä 2007 lanseeraama Puhtaampien tulisijojen Suomi –ohjelma sai jatkoa syksyllä 2008, kun Tulikivi järjesti jälleen ohjelmaan kuuluvan asiantuntijaseminaarin. Ohjelman tavoitteena on tehdä reilu teko raikkaan ympäristön puolesta: lisätä kansalaisten tietoisuutta puun oikeaoppisesta polttamisesta, polttopuun käytön lisäämismahdollisuuksista sekä nykyaikaiseen tekniikkaan pohjautuvien uusien, ympäristöystävällisten tulipesäratkaisujen mahdollisuuksista.
Seminaarin yhteydessä Tulikiven toimitusjohtaja Heikki Vauhkonen ehdotti Suomelle vastaavaa tukimallia kuin Ranskassa ja Italiassa, joissa kuluttajien on mahdollista saada valtiolta investointitukea puulämmitteisen tulisijan hankintaan. Näin halutaan lisätä bioenergian käyttöä kotitalouksissa.
Osana ohjelmaa Tulikivi viesti Puhtaampien tulisijojen Suomi -ohjelmansa tavoitteista vaikuttajille - poliitikoille ja virkamiehille - muun muassa yhteisissä tapaamisissa.
Tulikivi-konsernissa ympäristöasiat kuuluvat normaaliin jokapäiväiseen työskentelyyn, ja ne otetaan huomioon jo strategian suunnittelussa, pitkän tähtäimen toimintasuunnitelmissa sekä vuosittain toteutettavissa toiminnan pääpainoalueiden määrittelyissä.
Tuotteittemme elinkaaren aikaiset ympäristökysymykset huomioidaan tuotannon prosessien suunnittelussa ja tuotekehityksessä sekä louhinnassa, tuotteen valmistuksessa ja lopullisen käytön aikana.
Ympäristöstrategian tavoitteena Tulikivellä on ympäristötyön järjestelmällinen eteneminen määritellyillä osa-alueilla. Ympäristöasiat kytketään osaksi liiketoiminnan johtamista. Yrityksessä on aloitettu ISO 9001 -standardin mukaisen laadunhallintajärjestelmän laajentaminen kattamaan myös ympäristöjärjestelmästandardin ISO 14001 vaatimukset. Konsernin ympäristötoiminnan sertifioimiseen valmistaudutaan vuonna 2009. Ympäristötyön päämäärä on luonnonvarojen säästeliäs käyttö sekä prosessien ja tuotteiden ekotehokas hallinta niin, että ne kuormittavat mahdollisimman vähän ympäristöä. Konserni noudattaa toimintaansa liittyvää ympäristölainsäädäntöä ja normeja sekä pyrkii ennakoivaan ympäristötyöhön konsernin omien sisäisten vaatimusten ja sidosryhmien haasteiden saavuttamiseksi.
Vuonna 2008 ympäristövaikutuksiltaan merkittävimmät hankkeet ovat olleet Juuan Vaaralammen vuolukivilouhoksen rakennustöiden aloittaminen ja siihen liittyvä Huutojoen kanavan rakentaminen. Vaaralammen kaivospiirin ympäristölupa myönnettiin maaliskuussa 2008.
Ympäristölupapäätöksessä on annettu määräyksiä muun muassa toiminnasta aiheutuvien meluhaittojen ja jätevesistä aiheutuvien vesistöhaittojen vähentämiseksi sekä kaivannaisjätteiden jätehuollon järjestämiseksi. Louhinta Vaaralammen louhoksessa alkaa suunnitelmien mukaisesti vuonna 2010.
Kuluneen vuoden aikana Tulikivi-kaivospiirin uusi ympäristölupa on ratkaistu Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä, ja Heinäveden tehtaan ympäristölupahakemus on jätetty käsiteltäväksi. Heinäveden tehtaan ympäristötoimenpiteisiin voidaan ryhtyä ympäristöluvan saamisen jälkeen
vuonna 2009.Muissa kaivospiireissä ei ympäristölupiin ole tullut muutoksia.
Tulikiven taloudellisista tuloksista raportoidaan osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä. Tuloksesta kerrotaan samanaikaisesti, rehellisesti ja avoimesti, lakeja noudattaen.
Kun yrityksen talous säilytetään vankalla pohjalla, Tulikivi pystyy antamaan osakkeenomistajille vakaan tuoton sekä täyttämään velvoitteensa vastuuntuntoisena työnantajana.
Kuluneena vuonna Tulikivi-konsernissa otettiin käyttöön uusi kannustinjärjestelmä. Sen perusosana toimii tulospalkkiojärjestelmä, joka perustuu konsernin tuloksen, tuottavuuden ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Järjestelmä koskee koko henkilöstöä ja korvaa aikaisemmat järjestelyt. Kannustinjärjestelmään kuuluu myös osakepohjainen kannustinjärjestelmä avainhenkilöille.
Tulikivi-konsernin henkilöstön rakenne on kehittynyt vuoden 2008 aikana muuttuneen liikevaihdon mukaiseksi. Tammikuussa 2008 päättyneiden yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena irtisanottiin 67 henkilöä. Vuoden aikana on päättynyt viisi määräaikaista työsuhdetta. Lisäksi 13 henkilön työsuhde on päättynyt heidän siirtyessään toisen työnantajan palvelukseen tai opiskelemaan.
Vaikka eläköityminen ei ole henkilöstörakenteen ansiosta lähivuosina merkittävää, on henkilöstöstrategiassa varauduttu siihen kartoittamalla henkilöstön hyvinvointia ja tekemällä sen perusteella työhyvinvointisuunnitelma. Merkittävintä eläköityminen on 5 - 9 vuoden sisällä Juuassa. Vuoden 2007 aikana käynnistetty Tulikiven avainhenkilöille suunnattu potentiaalivalmennus, joka koostuu
Tulikiven maahantuoja Dutry & Co toimii Belgiassa, Hollannissa ja Ranskassa. Dutryn jälleenmyyjäverkosto käsittää 67 jälleenmyyjää näissä maissa. Syksyllä 2008 Dutry teki ison panostuksen ja avasi Belgian Vichteen yhden maailman suurimmista Tulikivi-studioista. Laajassa rakennuksessa on esillä yli neljäkymmentä Tulikivi-uunia. Myymälän ylpeys on maailman suurin ja painavin Tulikivi-uuni nimeltään Gigantico. Mittatilauksena valmistettu uuni koostuu 23,5 tonnista massiivista vuolukiveä.
Tulikivi Oyj on jäsenenä valtakunnallisessa 0 tapaturmaa -foorumissa, jossa jäsenet jakavat hyviä käytäntöjä työturvallisuuden edistämiseksi. Konsernin kaikilla tehtailla otettiin kuluneena vuonna ensimmäistä kertaa käyttöön yhtenevät työturvallisuustavoitteet, -suunnitelmat, -toimintatavat ja -mittarit. Esimiehet ja työsuojeluhenkilöstö saivat koulutusta työsuojelun vastuukysymyksistä, riskienarvioinnista sekä ennakoivasta riskienhallinnasta. Tuotannossa otettiin aktiiviseen käyttöön työsuojeluparitoiminta, jonka avulla työyhteisön jäsenillä on ajantasainen tieto työpaikan vaaroista ja riskeistä.
Tapaturmiksi Tulikivellä lasketaan jokainen tapahtuma, joka vaatii ensiaputoimenpiteen. Tapaturmia sattui miljoonaa tehtyä työtuntia kohden vain 26, kun vuonna 2007 luku oli 37. Myös tapaturmien vakavuusaste on laskenut huomattavasti. Vuoden 2008 aikana yhdestä tapaturmasta aiheutui keskimäärin 1,3 työpäivän menetys, kun edellisenä vuotena vastaava luku oli 5,1.
Suomalaisen designin edelläkävijä Paola Suhonen suunnitteli Kermansavi-tuotemerkille Saimaa-astiaston, sen muodot, värit ja kuin helmistä tehdyn kohokuvion. Tulikiven tuotekehitys teki tiiviisti työtä, jotta Paola Suhosen design saatiin toteutettua. Saimaa yhdistääkin vanhan savenvalajan taidon moderniin tekniikkaan. Astiasto lanseerattiin keväällä 2008. Saimaa on sekä suunniteltu että valmistettu Suomessa. Valmistus tapahtuu Tulikiven Heinäveden tehtaalla.
Tulikiven vuoden 2008 tärkein tulisijauutuus oli Nammi. Aktiivisen tuotekehityksen tuloksena tulisijassa yhdistettiin Tulikivi- ja Kermansavi-uunien parhaat puolet. Nammin sisus on vuolukiveä ja pinta kaakelia, jossa on neljä värivaihtoehtoa. Vuolukivisydän takaa pitkän ja tasaisen lämmönluovutuksen sekä uusin palamistekniikka puhtaan palamisen. Kaunis kaakelipinta värivaihtoehtoineen tuo valinnanvapautta uunin ulkoasuun. Kaakelit on suunnitellut Ristomatti Ratia. Nammi on designiltaan selkeälinjainen uuni, jossa on tulen komeasti kehystävä vaakaluukku. Kuten Tulikiven mallisto 2006, myös Nammi on saanut Allergiaja astmaliiton Allergiatunnuksen.
Diplomi-insinööri, teollisuusneuvos, Abloy Oy:n toimitusjohtaja 31.12.2008 asti. Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 1994, puheenjohtaja vuodesta 2003.
Muut keskeiset luottamustoimet: Etteplan Oyj:n hallituksen jäsen, Metroauto Group Oy:n hallituksen jäsen.
Keskeinen työkokemus: Kone AB: toimitusjohtaja 1982- 85; Kone Oy: nosturidivisioona, Euroopan aluejohtaja 1985-87; Abloy Oy: toimitusjohtaja 1987-2008.
K-osakkeita 1 460 000 kappaletta A-osakkeita 961 300 kappaletta
Oikeustieteen kandidaatti, kauppatieteiden kandidaatti. Toimitusjohtaja kesäkuusta 2007 lähtien. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2001. Tulikiven palveluksessa vuodesta 1997.
Muut keskeiset luottamustoimet: Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2001, Stone Pole Oy:n hallituksen puheenjohtaja.
Keskeinen työkokemus: Tulikivi U.S. Inc., Vice President, 1997-2001; Tulikivi Oyj: tulisijaliiketoiminnan markkinointijohtaja 2002-2007, toimitusjohtaja 2007-.
K-osakkeita 2 957 000 kappaletta A-osakkeita 46 887 kappaletta
Rakennusinsinööri, teollisuusneuvos, yrityksen perustaja. Yhtiön toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja vuodet 1980-1989. Tulikivi Oyj:n hallituksen päätoiminen puheenjohtaja vuosina 1990-2002.
Muut keskeiset luottamustoimet: Keskinäinen vakuutusyhtiö Fennian hallintoneuvoston jäsen, Suomen Kivitutkimussäätiön hallituksen pj, Rakennusteollisuus RT ry:n tuoteteollisuusjaoston johtokunnan jäsen, EK:n lakiasiainvaliokunnan jäsen.
Keskeinen työkokemus: Lohja Oy: markkinointipäällikkö 1966-1979; yrittäjä 1979–.
Tulikivi Oyj:n osakeomistus: K-osakkeita 2 852 500 kappaletta A-osakkeita 1 334 327 kappaletta
Teol. maist., valt. kand. Helsingin ortodoksisen hiippakunnan metropoliitta. Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 1992.
Muut keskeiset luottamustoimet: Pankkialan asiakasneuvontatoimiston johtokunnan pj, FinnAgoran hallituksen vpj. Useita kansainvälisiä ekumeenisia luottamustehtäviä.
Keskeinen työkokemus: Valamon luostari: tal.hoit. 1977- 88; Joensuun yliopisto: lehtori ja vt.apulaisprofessori 1973-76; Joensuun piispa 1988-96; Oulun metropoliitta 1996-2002; Helsingin metropoliitta 2002–.
Tulikivi Oyj:n osakeomistus:
A-osakkeita 19 527 kappaletta
Oik. lis., varatuomari, Senior Advisor, Asianajaja Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen Oy. Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2000.
Muut keskeiset luottamustoimet: Oral Hammaslääkärit Oyj:n hallituksen jäsen, Keskuskauppakamarin yritys-
Tulikivi Oyj:n hallitus vasemmalta oikealle:
Matti Virtaala, Heikki Vauhkonen, Reijo Vauhkonen, Piispa Ambrosius, Juhani Erma, Eero Makkonen ja Maarit Toivanen-Koivisto.
kauppalautakunnan vpj, Hallitusammattilaiset ry:n hallituksen jäsen, Turvatiimi Oyj:n hallituksen vpj, Suomen Kivitutkimussäätiön hallituksen vpj, Silmäsäätiön hallituksen vpj.
Keskeinen työkokemus: Enso-Gutzeit Oy: lakiasiainosaston lakimies 1972-1979; Suomen Yhdyspankki Oy 1979-1985: mm. lakiasiainosaston päällikkönä ja finanssi- ja lakiasiain ryhmän johtajana; Unitas Oy: toimitusjohtaja 1985-1988; Suomen Teollisuuspankki Oy: toimitusjohtaja 1988-1989; Helsingin Arvopaperipörssi: toimitusjohtaja 1989-1997; HEX Oy, Helsingin Arvopaperi- ja johdannaispörssi: selvitysyhtiön toimitusjohtaja 1998- 1999; Helsinki Exchanges Group Ltd Oy: toimitusjohtaja 1999; oma juridisia ja arvopaperimarkkinoita koskevia asiantuntijatehtäviä hoitava toimisto 2000-2002; Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen Oy: Senior Advisor 2002-.
A-osakkeita 31 527 kappaletta
Insinööri. Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2002.
Muut keskeiset luottamustoimet: Rapala VMC Oyj:n hallituksen jäsen, Hansastroi Oy:n hallituksen pj, Elematic Oy Ab:n hallituksen jäsen.
Keskeinen työkokemus: Vesi-Seppo Ky: työpäällikkö 1973-1975; Vise Ky Saudi-Arabia: aluejohtaja 1976-77; Oy Wilhelm Schauman Ab: rakennusteollisuuden johtaja 1979-1983; Rauma-Repola Oy: Kauhajoen talotehtaan johtaja 1983-1985; Insinöörirakentajat Oy: toimitusjohtaja 1985-1991; Haka Oy: toimitusjohtaja 1992-1994; Skanska Oy: toimitusjohtaja 1994-2001; hallituksen pj 2001-2002; hallituksen varapj 2002-2003.
A-osakkeita 19 527 kappaletta
Ekonomi, PD., vuorineuvos, Onvest Oy:n toimitusjohtaja. Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2007.
Muut keskeiset luottamustoimet: Onninen Oy:n ja Onvest Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Are Oy:n, Neste Oyj:n ja Itella Oyj:n hallituksen jäsen, F.B.N. International hallituksen jäsen, Perheyritysten liiton valtuuskunnan puheenjohtaja, Keskuskauppakamarin hallituksen varapuheenjohtaja ja valtuuskunnan jäsen, EU-Russia Industrialists Round Table, Building Task Forcen puheenjohtaja, Nordean neuvottelukunnan jäsen, Vantaan kaupungin elinkeinoneuvottelukunnan jäsen, Liikesivistysrahaston hallituksen ja työvaliokunnan jäsen.
Keskeinen työkokemus: Onninen Oy: 1978-1980 ostoja myyntitehtävät, Elektro-Sähkö Oy: myymäläpäällikkö 1980-1984; Onninen Oy: ostaja, tuotepäällikkö, ostopäällikkö, laatupäällikkö 1984 -1998; Onvest Oy, kehityspäällikkö, rahoituspäällikkö, rahoitusjohtaja 1997- 2001; Onvest Oy; toimitusjohtaja 2001 –.
A-osakkeita 56 181 kappaletta
Tulikivi Oyj ja sen tytäryhtiöt noudattavat 1.1.2009 voimaan tullutta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia kuitenkin siten, että yhtiö poikkeaa Hallinnointikoodin 22 suosituksesta, jonka mukaan hallitus valitsee keskuudestaan valiokunnan jäsenet ja valiokunnan puheenjohtajan. Poikkeama ja sen perusteet on tarkemmin selostettu kohdassa Hallitus/nimitysvaliokunta.
Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä kesäkuun loppuun mennessä. Yhtiökokoukselle kuuluvat tehtävät on määritelty osakeyhtiölaissa ja yhtiöjärjestyksessä. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitus toimittaa kutsun yhtiökokoukseen julkaisemalla kokousilmoituksen määräämässään laajalevikkisessä päivälehdessä vähintään 21 päivää ennen yhtiökokousta. Kokouskutsu julkaistaan myös pörssitiedotteena sekä yhtiön Internet-sivuilla. Seuraavat tiedot asetetaan yhtiön Internet-sivuille 21 päivää ennen yhtiökokousta: osakkeiden ja äänioikeuksien kokonaismäärä osakelajeittain kokouskutsun päivänä, yhtiökokoukselle esitettävät asiakirjat, hallituksen tai muun toimivaltaisen elimen päätösehdotus sekä asia, joka on otettu yhtiökokouksen asialistalle, mutta josta päätöstä ei ehdoteta tehtäväksi. Hallituksen tai tarkastusvaliokunnan valmistelema ehdotus tilintarkastajaksi on ilmoitettava yhtiökokouskutsussa. Jos tilintarkastajaehdokas ei ole hallituksen tiedossa yhtiökokouskutsua toimitettaessa, ehdokkuus on julkistettava erikseen.
Hallitukselle ilmoitetut jäsenehdokkaat on ilmoitettava yhtiökokouskutsussa, jos ehdotus on hallituksen nimitysvaliokunnan tekemä tai jos ehdokasta kannattavat osakkeenomistajat, joilla on vähintään 10 % yhtiön osakkeiden tuottamasta äänimäärästä, ja ehdokas on antanut suostumuksensa valintaan. Yhtiökokouskutsun toimittamisen jälkeen asetetut ehdokkaat on julkistettava erikseen. Yhtiö ilmoittaa Internet-sivuillaan hallituksen jäsenehdokkaiden henkilötiedot.
Yhtiön Internet-sivuille asetetaan saataville kahden viikon kuluessa yhtiökokouksesta yhtiökokouksen pöytäkirja äänestystuloksineen ja ne pöytäkirjan liitteet, jotka ovat osa yhtiökokouksen päätöstä.
Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus ohjaa ja valvoo yhtiön toimivaa johtoa, nimittää ja erottaa toimitusjohtajan, hyväksyy yhtiön strategiset tavoitteet, budjetin, investointien kokonaismäärän ja niiden jakautumisen sekä käytettävät palkkiojärjestelmät, päättää laajakantoisista sopimuksista ja riskienhallinnan periaatteista sekä varmistaa johtamisjärjestelmän toiminnan, vahvistaa yhtiön vision ja toiminnassa noudatettavat arvot sekä organisaatiomallin, hyväksyy ja julkistaa osavuosikatsaukset, vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen sekä määrittelee yhtiön osinkopolitiikan ja kutsuu koolle yhtiökokouksen. Hallituksen tehtävänä on edistää yhtiön ja kaikkien osakkeenomistajien etua. Hallituksen jäsenet eivät edusta yhtiössä heitä jäseneksi ehdottaneita tahoja. Hallituksen tehtävät on määrätty osakeyhtiölain 6 luvun 2 §:ssä. Hallitus laatii toimintaansa varten kirjallinen työjärjestyksen, jonka keskeinen sisältö selostetaan vuosikertomuksessa ja yhtiön Internet-sivuilla. Hallituksen puheenjohtajan yleisenä tehtävänä on johtaa hallituksen työskentelyä ja hoitaa erikseen sovittavia tehtäviä.
Hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja enintään seitsemän jäsentä. Yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet vuodeksi kerrallaan. Konsernin emoyhtiön hallituksen jäsenet toimivat pääsääntöisesti myös liiketoimintaa harjoittavien tytäryhtiöiden hallituksen jäseninä, ellei hallitus ole toisin päättänyt.
Hallituksen tehtävien tehokas hoitaminen voi edellyttää hallituksen valiokuntien perustamista. Yhtiössä on nimitysvaliokunta ja siinä voi olla tarkastusvaliokunta ja palkitsemisvaliokunta. Hallitus valitsee valiokunnan jäsenet ja valiokunnan puheenjohtajan. Nimitysvaliokuntaan kuuluu kolme jäsentä. Nimitysvaliokunnan yksi jäsen voidaan valita hallituksen ulkopuolisista henkilöistä. Poikkeaminen hallinnointikoodin suosituksesta perustuu siihen, että yhtiön omistusrakenne ja kehitysvaihe huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista pyrkiä sellaiseen nimitysvaliokunnan kokoonpanoon, jossa toisaalta saadaan omistajakunnan näkemys suoraan hallituksen ulkopuolelta ja samalla varmistetaan tarpeeksi laaja kontaktipinta, jonka kautta sopivia ehdokkaita hallitukseen voidaan hakea. Nimitysvaliokunnan tehtäviin kuuluvat hallituksen jäsenten valinnan valmistelu yhtiökokoukselle tehtävää ehdotusta varten, hallituksen jäsenten palkitsemisasioiden valmistelu ja hallituksen jäsenten seuraajaehdokkaiden etsiminen. Nimitysvaliokuntaan kuuluvat Ahti Hirvonen, Reijo Vauhkonen ja Matti Virtaala. Puheenjohtajana toimii Reijo Vauhkonen. Nimitysvaliokunta on kokoontunut kolme kertaa vuonna 2008.
Tulikivi Oyj:n 17. huhtikuuta 2008 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen jäseniksi valittiin Piispa Ambrosius, Juhani Erma, Eero Makkonen, Maarit Toivanen-Koivisto, Heikki Vauhkonen, Reijo Vauhkonen ja Matti Virtaala. Hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Matti Virtaalan. Yhtiöstä riippumattomia hallituksen jäseniä ovat Piispa Ambrosius, Juhani Erma, Eero Makkonen, Maarit Toivanen-Koivisto, Reijo Vauhkonen ja Matti Virtaala. Merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia hallituksen jäseniä ovat Piispa Ambrosius, Juhani Erma, Eero Makkonen ja Maarit Toivanen-Koivisto.
Hallituksen jäsenen vuosipalkkio oli 15 600 euroa, josta 60 prosenttia suoritettiin rahana ja 40 prosenttia Tulikivi Oyj:n A-osakkeina. Kukin hallituksen jäsen sai näin 4 148 A-osaketta. Hallituksen jäsen ei saa luovuttaa näin saamiaan osakkeita ennen kuin hallituksen jäsenyys on päättynyt, ellei hallitus myönnä tapauskohtaisesti luovuttamiseen lupaa etukäteen. Lisäksi suoritettiin hallituksen puheenjohtajalle 6 240 euron ja sihteerinä toimivalle hallituksen jäsenelle 728 euron suuruiset kuukausipalkkiot.
Niille hallituksen jäsenille, jotka suorittavat muuhun kuin hallitustehtävään liittyviä toimeksiantoja yhtiölle, suoritetaan aikaveloitukseen perustuva palkkio hallituksen hyväksymän laskun mukaan.
Vuonna 2008 hallitus kokoontui 13 kertaa. Hallituksen jäsenten osallistumisprosentti näissä kokouksissa oli keskimäärin 92,3 prosenttia.
Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka yhtiön toiminnan laajuuden ja laadun huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, mikäli hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta yhtiön toiminnalle olennaista haittaa. Viimeksi mainitussa tapauksessa on hallitukselle niin pian kuin mahdollista annettava toimenpiteestä tieto. Toimitusjohtajan on huolehdittava siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtaja vastaa operatiivisesta toiminnasta, budjetin toteutumisesta, yhtiön tuloksesta, alaistensa toiminnasta ja siitä, että hallitus on täysin informoitu yhtiön tilasta ja toimintaympäristöstä. Toimitusjohtajan tehtävät on määrätty osakeyhtiölain 6 luvun 17 §:ssä. Toimitusjohtajan kanssa laaditaan toimisuhdetta koskeva kirjallinen sopimus, jonka hallitus hyväksyy.
Yhtiön toimitusjohtaja on Heikki Vauhkonen. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on 3 kuukautta ja yhtiön irtisanoessa toimisuhteen, irtisanomisaika on 12 kuukautta. Toimitusjohtajan palkka tulospalkkioineen oli yhteensä 211 405 euroa. Lakisääteisen eläketurvan lisäksi toimitusjohtaja on lisäeläkejärjestelyillä oikeutettu jäämään eläkkeelle 60-vuotiaana.
Operatiivisen toiminnan johtamisessa ja suunnittelussa toimitusjohtajaa avustaa johtoryhmä, jonka jäseninä ovat toimitusjohtajan lisäksi liiketoimintojen johtajat, tuoteryhmäjohtaja, viestintäjohtaja (äitiyslomalla v. 2008) ja rahoitusjohtaja. Johtoryhmän jäsenten kanssa laaditaan aina kirjallinen työsopimus.
Toimitusjohtajalla ja johtoryhmän jäsenillä on palkkiojärjestelmä, joka laskentatavan ja määrän hallitus päättää vuosittain. Palkitsemisjärjestelmän perusteet ja päätöksentekojärjestys selostetaan vuosikertomuksessa ja Internet-sivuilla. Tulikivi Oyj:llä on kannustinjärjestelmä, johon kuuluu osakepohjainen kannustinjärjestelmä yhtiön/liiketoimintojen vastuuhenkilöille ja tulospalkkiojärjestelmä koko henkilöstölle.
Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2008, 2009 ja 2010. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2008 perustuu konsernin tulokseen rahoituserien jälkeen ja liiketoiminnan rahavirtaan. Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2008 maksetaan vuonna 2009 osittain yhtiön A-osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Osakkeita ei saa luovuttaa kahden vuoden sitouttamisjakson aikana. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy sitouttamisjakson aikana, on hänen palautettava
palkkiona annetut osakkeet yhtiölle vastikkeetta. Lisäksi avainhenkilön on omistettava 30 % järjestelmästä ansaitsemistaan osakkeista kaksi vuotta sitouttamisjak son jälkeen. Ansaintajaksolta 2008 maksetaan palkkiona yhteensä enintään 120 000 Tulikivi Oyj:n A-osaketta ja rahana osakkeiden arvoa vastaava määrä. Koko järjestel mästä maksetaan palkkiona yhteensä enintään noin 360 000 A-osaketta ja rahana osakkeiden arvoa vastaa va määrä.
Vuoden 2008 tulos/kassavirta oikeuttavat 10 prosent tiin kannustinjärjestelmän mukaisesta maksimipalkkiosta. A-osakkeita annetaan kannustinjärjestelmässä mukana oleville henkilöille tämän mukaisesti yhteensä 9 800 kap paletta.
Tulospalkkiojärjestelmä perustuu konsernin tuloksen, tuottavuuden ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavut tamiseen. Järjestelmä koskee koko henkilöstöä ja korvaa aiemmat järjestelyt.
Yhtiötä ja sen tytäryhtiöitä edustavat hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja kumpikin yksin. Muut edustamiseen oikeutetut edustavat yhtiötä aina yhdessä toisen edustamiseen oikeutetun kanssa.
Toimitusjohtaja raportoi hallitukselle kuukausittain konsernin ja liiketoimintayksikköjen toiminnasta sekä tuloksesta ja poikkeamista budjettiin nähden (kuukausi raportti), neljännesvuosittain inventaareihin perustuen operatiivisesta tuloksesta ja muutoin välittömästi olen naisista muutoksista toimintaympäristössä. Yksiköt raportoivat sisäisen raportointijärjestelmän mukaisesti.
Tulikivi Oyj noudattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n Sisä piiriohjetta. Hallitus on nimittänyt sisäpiirivastaavan. Yh tiön sisäpiirirekisteriä ylläpidetään Euroclear Finland Oy:ssä.
Hallitus huolehtii siitä, että yhtiössä on määritelty sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet ja että yhtiössä seurataan valvonnan toimivuutta. Riskienhallinta on osa yhtiön valvontajärjestelmää. Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan, että liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan ja niitä seurataan. Yhtiössä on määritelty riskienhallintaperiaatteet. Yhtiössä suoritetaan säännöllisin väliajoin riskien kartoitusta, minkä pohjalta hallitus ja toimitusjohtaja päättävät tarvittavista toimenpiteistä. Riskien arvioinnissa on otettu huomioon niiden toteutumisen todennäköisyys ja vaikuttavuus. Analyysin jälkeen riskeille on kartoitettu ehkäisy- ja kontrollointikeinoja niiden vaikuttavuuden ja todennäköisyyden perusteella.
Yhtiökokouksen valitsemat tilintarkastajat suorittavat lakisääteisen tilintarkastuksen ohella laajennettua tarkastusta hallituksen kulloinkin määrittämiin osa-alueisiin. Tarkastustuloksistaan tilintarkastajat raportoivat säännöllisesti hallitukselle ja toimitusjohtajalle.
Tilintarkastaja valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastajana on toiminut KHT-yhteisö KPMG Oy Ab. Vuonna 2008 tilintarkastusyhtiöille maksettiin palkkoja ja palkkioita konsernissa yhteensä 67 000 euroa, josta tilintarkastuksen osuus oli 36 093 euroa.
Kaivostoiminnan harjoittaminen edellyttää kaivospiirin muodostamista sekä ympäristölupaa. Tuotannollinen toiminta edellyttää ympäristölupaa. Kaivostoimintaa säännellään kaivoslaissa ja ympäristölainsäädännössä. Louhinnasta vastaava johtaja vastaa siitä, että kaivostoiminnan luvat ovat voimassa ja ajan tasalla.
Ympäristöstrategian tavoitteena Tulikivellä on ympäristötyön järjestelmällinen eteneminen määritellyillä osa-alueilla. Ympäristötyön päämäärä on luonnonvarojen säästeliäs käyttö sekä prosessien ja tuotteiden hallinta niin, että ne kuormittavat mahdollisimman vähän ympäristöä. Konserni noudattaa toimintaansa liittyvää ympäristölainsäädäntöä ja normeja sekä pyrkii toiminnassaan jatkuvan parantamisen kautta ennakoivaan ympäristötyöhön konsernin omien sisäisten vaatimusten ja sidosryhmien haasteiden saavuttamiseksi. Konsernissa tunnistetaan ja tunnetaan oma vastuu ympäristötoimijana.
Yhtiöllä on olemassa tiedottamisen toimintaohjeet, joissa määritellään sisäisen viestinnän, ulkoisen viestinnän ja kriisiviestinnän sekä puheoikeuden omaavat henkilöt. Pörssitiedottamiseen liittyvien säännösten noudattamisesta vastaa rahoitusjohtaja.
Tulikivi-konsernin kotisivuilla (www.tulikivi.com) julkaistaan Tulikivi Oyj:n hallinnointi ja ohjausjärjestelmä kokonaisuudessaan sekä keskeiset yhtiön hallintoa koskevat tiedot. Yhtiön pörssitiedotteet ja muu sijoittajainformaatio ovat heti julkaisemisen jälkeen nähtävillä kotisivuilla.
Oikeustieteen kandidaatti, kauppatieteiden kandidaatti. Toimitusjohtaja kesäkuusta 2007 lähtien. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2001. Tulikiven palveluksessa vuodesta 1997.
Luottamustoimet: Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2001, Stone Pole Oy:n hallituksen puheenjohtaja.
Keskeinen työkokemus: Tulikivi U.S. Inc, Vice President, 1997-2001; Tulikivi Oyj: markkinointijohtaja 2002-2007, toimitusjohtaja 2007-.
K-osakkeita 2 957 000 kappaletta A-osakkeita 46 887 kappaletta
Rakennusinsinööri. Tulisijat-liiketoiminnan johtaja. Johtoryhmän jäsen vuodesta 1987. Tulikiven palveluksessa vuodesta 1987.
Luottamustoimet: Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY ry:n hallituksen puheenjohtaja.
Keskeinen työkokemus: Suomen Vuolukivi Oy: kehitysinsinööri 1987-1988, myynti-insinööri 1988-1989, tuotantopäällikkö 1989-1990; The New Alberene Stone Co Virginia USA: Project Manager 1991, President 1992; Tulikivi Oy: tuotantopäällikkö 1993-1996; Exel Oy: tuotepäällikkö 1997; Tulikivi Oyj: markkinointipäällikkö 1998-1999, tulosyksikön johtaja 2000-2001, toimitusjohtaja 2001-2007, tulisijat-liiketoiminnan johtaja 2007-.
K-osakkeita 100 000 kappaletta
Tekniikan tohtori, diplomi-insinööri. Luonnonkivituotteetliiketoiminnan johtaja. Johtoryhmän jäsen vuodesta 1995. Tulikiven palveluksessa vuodesta 1993.
Luottamustoimet: Suomen Kiviteollisuusliitto ry, hallituksen jäsen.
Keskeinen työkokemus: Tulikivi Oyj: laskenta-assistentti 1993-1994, laskentapäällikkö 1995-1997; Tulikivi Oyj: talouspäällikkö 1997-1999; Tulikivi-konserni: johtaja, operatiivinen laskenta ja ohjausjärjestelmät 1999-2001; Tulikivi-konserni: talousjohtaja 2001-2007 ja luonnonkivituotteet-liiketoiminnan johtaja 2003 -.
Tulikivi Oyj:n osakeomistus: A-osakkeita 500 kappaletta
Tulikivi-konsernin johtoryhmä vasemmalta oikealle: Heikki Vauhkonen, Juha Sivonen, Jouko Toivanen, Mirja Vänttinen, Anu Vauhkonen ja Arja Lehikoinen.
MBA, MKT, yo-merkonomi. Astiat-tuoteryhmän johtaja. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2007. Kermansavi Oy:n ja sen sisaryhtiöiden palveluksessa vuodesta 1988 ja yrityskaupan jälkeen Tulikivi-konsernin palveluksessa vuodesta 2006.
Luottamustoimet: Leppävirran Matkailukeskus Oy, hallituksen jäsen.
Keskeinen työkokemus: Kermacos Oy: markkinointipäällikkö 1992-1998, Kermansavi Oy: myyntipäällikkö 1999- 2000, myyntijohtaja 2000-2006, Tulikivi-konserni: myyntipäällikkö, astiat 2006-2007, tuoteryhmäjohtaja, astiat 2007 -.
Ei Tulikivi Oyj:n osakeomistuksia
Filosofian maisteri, VJD (Viestinnän johtamiskoulutus, Markkinointi-instituutti). Viestintäjohtaja. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2001. Tulikiven palveluksessa vuodesta 1997.
Luottamustoimet: Perheyritysten liiton hallituksen jäsen ja tiedotustyöryhmän puheenjohtaja.
Keskeinen työkokemus: Wärtsilä Diesel Oy: tiedottaja 1995-1997; Tulikivi Oyj: tiedottaja 1998; Tulikivi U.S., Inc.: Pr and Communications Manager 1998 – 2001; Tulikivi Oyj: viestintäjohtaja 2001-.
K-osakkeita 500 kappaletta
Kauppatieteiden maisteri, MBA. Rahoitusjohtaja. Johtoryhmän jäsen vuodesta 1984. Tulikiven palveluksessa vuodesta 1984.
Luottamustoimet: Suomen Kivitutkimussäätiön hallituksen jäsen.
Keskeinen työkokemus: Tilitoimisto Tietokate Oy: toimistopäällikkö 1979-1982; Juuan Tili-ja kiinteistötoimisto: toimistonhoitaja 1982-1984; Tulikivi Oyj ja Tulikivi-konserni: talouspäällikkö/talousjohtaja 1984- 2001; Tulikivi-konserni: rahoitusjohtaja 2001-.
A-osakkeita 65 620 kappaletta
Tulikivi Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 31. maaliskuuta 2009 klo 12.00 alkaen Juuan Nunnanlahdessa, Kivikylän auditoriossa. Tilinpäätöstä koskevat asiakirjat ovat nähtävillä 10.3.2009 alkaen yhtiön kotisivuilla ja pääkonttorissa Nunnanlahdessa, ja niistä lähetetään pyydettäessä jäljennöksiä osakkeenomistajille. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka viimeistään 21.3.2009 on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa siitä 21.3.2009 mennessä yhtiölle. Ilmoittautuminen tulee tehdä joko puhelimitse Kaisa Toivaselle numeroon 0207 636 251, sähköpostitse osoitteeseen [email protected] tai postitse osoitteella Tulikivi Oyj / yhtiökokous, 83900 Juuka.
Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilivuodelta 2008 jaetaan osinkoa
A-sarjan osakkeelle 0,0280 euroa/osake
K-sarjan osakkeelle 0,0263 euroa/osake
Yhtiökokouksen päättämä osinko maksetaan osakkeelle, joka täsmäytyspäivänä on merkitty Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon. Osingonmaksun täsmäytyspäivä on 3.4.2009. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinko maksetaan 14.4.2009.
Osakkeenomistajan henkilö- tai osoitetiedoissa sekä osakkeiden omistuksessa tapahtuneet muutokset pyydämme ilmoittamaan siihen arvo-osuusrekisteriin, jossa osakkeenomistajalla on arvo-osuustili.
Tulikivi Oyj julkaisee vuonna 2009 seuraavat taloudelliset katsaukset:
| Tilinpäätöstiedote vuodelta 2008 | 10.2.2009 |
|---|---|
| Vuosikertomus vuodelta 2008 | vko 12 |
| Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta | 21.4.2009 |
| Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta | 21.7.2009 |
| Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta | 20.10.2009 |
Vuosikertomus, osavuosikatsaukset ja pörssitiedotteet julkaistaan suomeksi ja englanniksi.
Vuosikertomus postitetaan kaikille osakkeenomistajille. Taloudelliset katsaukset löytyvät julkaisupäivästä alkaen yhtiön kotisivuilta www.tulikivi.com. Katsauksia voi myös tilata osoitteesta [email protected] sekä osoitteesta Tulikivi Oyj / taloudelliset katsaukset, 83900 Juuka, tai soittamalla numeroon 0207 636 211. Sijoittajasuhteisiin liittyviin kysymyksiin vastaa yhtiössä rahoitusjohtaja Arja Lehikoinen, puhelin 0207 636 260.
Tulikivi Oyj:tä seuraavat analyytikot: Petri Karhunkoski / eQ Bank Ltd puh. 09 6817 8487, [email protected]; Antti Koskivuori / Evli Equity Research, puh. 09 4766 9773, [email protected] ja Matias Rautionmaa / Pohjola Pankki, puh. 010 252 4408, [email protected]
11.9. Omien osakkeiden hankinta 11.9.2008
10.9. Omien osakkeiden hankinta 10.9.2008
| Hallituksen toimintakertomus | 27-31 |
|---|---|
| Konsernitilinpäätös, IFRS | 32 |
| Konsernin tuloslaskelma | 32 |
| Konsernitase | 33 |
| Konsernin rahavirtalaskelma | 34 |
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista | 35 |
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | 36-64 |
| Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut | 65-66 |
| Tunnuslukujen laskentaperusteet | 67 |
| Emoyhtiön tilinpäätös, FAS | 68 |
| Emoyhtiön tuloslaskelma | 68 |
| Emoyhtiön tase | 69 |
| Emoyhtiön rahoituslaskelma | 70 |
| Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot | 71-76 |
| Tulikivi Oyj:n osakkeet ja osakkeenomistajat | 77 |
| Toimintakertomuksen | |
| ja tilinpäätöksen allekirjoitukset | 78 |
| Tilintarkastuskertomus | 78 |
Tämä on Tulikivi-konsernin tilinpäätös, joka on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2008 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja.
Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksissa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina.
määrä oli 37 143 970 osaketta, joista A-sarjan osakkeita 27 603 970 kappaletta ja K-sarjan osakkeita 9 540 000 kappaletta. Yhtiöjärjestyksen mukaan A-osakkeelle maksetaan jaettavasta voitosta 0,0017 euroa suurempi osinko kuin K-osakkeelle. K-osakkeella on yhtiökokouksessa 10 ääntä ja A-osakkeella 1 ääni. A-osake on listattu NAS-DAQ OMX Helsinki Oy:ssä.
Ulkomaalaisten omistamien ja hallintarekisteröityjen osakkeiden osuus oli 7,3 prosenttia kaikista osakkeista. Yhtiölle ei jätetty liputusilmoituksia katsauskauden aikana.
Hallituksella on valtuutus omien osakkeiden hankkimiseen. Yhtiön A-sarjan osakkeita voidaan hankkia enintään 2 760 397 kappaletta ja yhtiön K-sarjan osakkeita enintään 954 000 kappaletta. Valtuutus osakkeiden hankintaan on voimassa vuoden 2009 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.
Hallituksella on valtuutus päättää osakeanneista ja yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita voidaan antaa seuraavasti: enintään 5 520 794 kappaletta A-sarjan ja 1 908 000 kappaletta K-sarjan osakkeita. Valtuutus sisältää myös oikeuden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta, jotka oikeuttavat saamaan maksua tai saatavan kuittaamista vastaan yhtiön osakkeita. Valtuutus osakkeiden hankintaan on voimassa vuoden 2009 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.
Tulikivi Oyj:n hallitus päätti aloittaa yhtiön A-osakkeiden hankinnan yhtiökokouksen myöntämän valtuutuksen nojalla. Tilikauden 2008 aikana hankittiin kahdessa vaiheessa yhteensä 74 000 A-osaketta 77 657 euron kokonaishankintahintaan. keskimääräiseksi hankintahinnaksi muodostui 1,05 euroa/osake. Osakkeiden hankintahintana on ollut hankintahetken pörssikurssi, jonka vaihteluväli hankintajaksojen aikana oli 0,65 - 1,39 euroa/osake. Hankittu määrä vastaa 0,20 prosenttia yhtiön osakkeiden kokonaismäärästä ja 0,06 prosenttia kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Omien osakkeiden hankinnalla ei ollut merkittävää vaikutusta omistuksen ja äänivallan jakautumiseen yhtiössä.
Osakkeiden hankinnan ensimmäinen vaihe toteutui ajalla 1.8. – 30.11.2008, jolloin hankittiin yhteensä 60 000 osaketta. Näiden osakkeiden kokonaishankintahinta oli 68 499 euroa eli keskimäärin 1,14 euroa/osake. Osakkeiden hankinnan toinen vaihe alkoi joulukuussa ja jatkuu hallituksen päätöksen mukaisesti 30.3.2009 saakka. Osakkeita hankittiin ajalla 23.12. – 31.12.2008 yhteensä 14 000 osaketta. Näiden osakkeiden kokonaishankintahinta oli 9 158 euroa eli 0,65 euroa/osake. Tämän toiseen vaiheen aikana voidaan hallituksen päätöksen mukaisesti hankkia yhteensä 100 000 A-osaketta, jolloin omia osakkeita olisi yhteensä 160 000 kappaletta, mikä vastaa 0,4 prosenttia osakepääomasta ja 0,1 prosenttia kokonaisäänimäärästä.
Osakkeet hankitaan käytettäväksi vastikkeena yrityskaupoissa tai muissa rakennejärjestelyissä tai osakepohjaisen kannustinjärjestelmän toteuttamiseksi, osakepalkkion maksamiseksi tai muutoin edelleen luovutettavaksi tai mitätöitäväksi.
uudistusprosesseja. Konsernin toiminta on ympäristölupien mukaista ja noudattaa viranomais- ja ympäristönsuojeluvaatimuksia.
Yritys kantaa vastuun toimintansa ympäristövaikutuksista. Tulikivi-konsernilla on kaivoslain ja ympäristölainsäädännön perusteella maisemointivelvoitteita, jotka on täytettävä toiminnan aikana ja tehdas- ja louhosalueita aikanaan suljettaessa. Konsernin toiminnasta ei jää ympäristöön haitallisia tai myrkyllisiä aineita. Ympäristönhoitomenojen sisältö ja kirjaamisperusteet on esitetty tarkemmin liitetietojen kohdassa 33 ja ympäristövastuisiin liittyvät tunnusluvut liitetietojen kohdassa 34.
Konserni ei ole osallisena ympäristöasioita koskevissa oikeudellisissa tai hallinnollisissa menettelyissä eikä sen tiedossa ole ympäristöriskejä, joilla olisi merkittävää vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.
Tulikivi Oyj:n hallitus on käynnistänyt heikentyneen tilausvirran johdosta toimintojen keskittämis- ja kannattavuusohjelman, jotta yhtiön kannattavuus voitaisiin jatkossakin turvata. Ohjelmalla tavoitellaan noin viiden miljoonan vuosisäästöjä tulevina vuosina. Ohjelman vuoksi Tulikivi-konsernissa on käynnistetty koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut. Henkilöstön vähennystarve on 120 henkilöä, minkä lisäksi yhtiö tulee lomauttamaan henkilöstöään kuluvan vuoden aikana. Ohjelman toteuttamisen arvioidaan aiheuttavan noin kahden miljoonan euron kertaluonteiset kulut.
Taloudellisen taantuman seurauksena asuntorakentaminen vähenee useilla markkina-alueilla, mikä vaikuttaa osaltaan tulisijojen kysyntään. Tulisijojen kysynnän arvioidaan olevan Keski-Euroopassa suhteellisesti korkeammalla tasolla kuin Suomessa ja lähialueilla. Loppuvuodesta 2008 nopeasti supistuneen kysynnän myötä yhtiön
tilausvirta on ollut laskussa, eikä tilausvirran odoteta kasvavan lähikuukausina, varsinkaan kotimaasta. Kuluvan tilikauden liikevaihdon ja tuloksen kertaluontoisten erien jälkeen arvioidaan jäävän viime vuoden tasosta. Tulosta rasittavat sopeuttamiskulut painottuvat alkuvuoteen.
Tulikivi-konsernin strategisissa linjauksissa on konsernin pitkän tähtäimen kasvutavoitteeksi asetettu viisi prosenttia orgaanista kasvua vuodessa. Lisäksi kasvua haetaan yritysostoilla. Kasvun lisäksi tavoitteena on yli 20 prosentin sijoitetun pääoman tuotto ja suhteellisen kannattavuuden parantaminen kahdella prosenttiyksiköllä vuodessa. Kuluneen tilikauden aikana liikevaihto laski edellisestä vuodesta johtuen koko markkina-alueelle tulleesta taantumasta. Liikevaihdon laskun takia ei saavutettu sijoitetun pääoman tuotossa tavoitetasoa.
Konsernin tilauskanta, talouskehitystä kuvaavat ja osakekohtaiset tunnusluvut laskentakaavoineen sekä osakkeenomistajat ja johdon omistus on esitetty tilinpäätöksen yhteydessä.
Konsernin liiketoimintasegmentit ovat tulisijat-liiketoiminta, luonnonkivituotteet-liiketoiminta ja muu toiminta. Tulisijat-liiketoimintaan kuuluvat vuolukiviset ja keraamiset Tulikivi- ja Kermansavi-tuotemerkeillä myytävät uunit sekä kamiinoiden valmistajille toimitettavat vuolukiviset verhouskivet. Luonnonkivituotteet-liiketoimintaan kuuluvat kotien sisustuskivituotteet ja kivitoimitukset rakennuskohteisiin. Muuhun toimintaan sisältyvät konsernin liiketoiminnoille kohdistamattomat kulut, vero- ja rahoituskulut sekä keraamisten astioiden liikevaihto ja kyseisen toiminnon kulut.
Konserniin kuuluvat emoyhtiö Tulikivi Oyj (Kermansavi Oy sulautui emoyhtiöön 31.12.2007), sen Saksassa sijaitseva kiinteä toimipaikka Tulikivi Oyj Niederlassung Deutschland, sekä tytäryhtiöt Kivia Oy, AWL-Marmori Oy, Tulikivi U.S.,Inc. ja OOO Tulikivi. Konsernin osakkuusyhtiöitä ovat Stone Pole Oy ja Leppävirran Matkailukeskus Oy. Konserniyrityksiä ovat lisäksi Uuni-Vertriebs GmbH ja The New Alberene Stone Company, Inc., joilla ei ole enää liiketoimintaa.
Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 6 946 tuhatta euroa, josta tilikauden voitto on 1 173 tuhatta euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:
A-sarjan osakkeelle 0,0280 euroa/osake K-sarjan osakkeelle 0,0263 euroa/osake eli yhteensä 1 022 tuhatta euroa. Omaan pääomaan jätetään 5 924 tuhatta euroa.
Ehdotettu voitonjako ei vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.
| 1 000 euro | liitetieto | 1.1. - 31.12.2008 | 1.1. - 31.12.2007 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 2 | 66 502 | 69 887 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 4 | 684 | 590 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos | -608 | 2 086 | |
| Valmistus omaan käyttöön | 785 | 1 085 | |
| Aineiden ja tarvikkeiden käyttö | 12 454 | 14 237 | |
| Ulkopuoliset palvelut | 9 990 | 11 059 | |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 5 | 23 079 | 27 054 |
| Poistot | 6 | 5 432 | 5 644 |
| Arvonalentumiset | 250 | 6 | |
| Liiketoiminnan muut kulut | 7 | 12 912 | 14 683 |
| Liikevoitto | 3 246 | 965 | |
| Rahoitustuotot | 8 | 243 | 234 |
| Rahoituskulut | 9 | -1 426 | - 1 039 |
| Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta | 0 | 0 | |
| Voitto ennen veroja | 2 063 | 160 | |
| Tuloverot | 10 | 634 | -201 |
| Tilikauden voitto | 1 429 | 361 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu | |||
| osakekohtainen tulos, (euro) | |||
| laimentamaton/laimennettu | 11 | 0,04 | 0,01 |
| 1 000 euro | liitetieto | 31.12.2008 | 31.12.2007 |
|---|---|---|---|
| Varat | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 12 | 20 596 | 23 755 |
| Liikearvo | 13 | 4 266 | 4 266 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 13 | 11 163 | 11 140 |
| Sijoituskiinteistöt | 14 | 265 | 229 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 15 | 24 | 24 |
| Muut rahoitusvarat | 16 | 27 | 33 |
| Laskennalliset verosaamiset | 17 | 855 | 996 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 37 196 | 40 443 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 18 | 11 452 | 12 660 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 19 | 5 729 | 5 862 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 19 | 13 | 64 |
| Rahavarat | 20 | 11 705 | 3 765 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 28 899 | 22 351 | |
| Varat yhteensä | 66 095 | 62 794 | |
| Oma pääoma ja velat | |||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 21 | 6 314 | 6 314 |
| Ylikurssirahasto | 7 334 | 7 334 | |
| Omat osakkeet | 21 | -78 | |
| Muuntoerot | 21 | -38 | -70 |
| Arvonmuutosrahasto | 21 | -60 | |
| Kertyneet voittovarat | 13 770 | 13 993 | |
| Oma pääoma yhteensä | 27 242 | 27 571 | |
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Laskennalliset verovelat | 17 | 2 043 | 2 252 |
| Varaukset | 24 | 919 | 859 |
| Korolliset velat | 25 | 21 582 | 17 751 |
| Muut velat | 26 | 347 | |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 24 544 | 21 209 | |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Ostovelat ja muut velat | 26 | 9 064 | 9 389 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 101 | 77 | |
| Varaukset | 24 | 687 | |
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 25 | 5 144 | 3 861 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 14 309 | 14 014 | |
| Velat yhteensä | 38 853 | 35 223 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 66 095 | 62 794 |
| 1 000 euro | liitetieto | 1.1. - 31.12.2008 | 1.1. - 31.12.2007 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirrat | |||
| Tilikauden voitto | 1 429 | 361 | |
| Oikaisut: | |||
| Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa | 29 | 5 747 | 5 520 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | 1 426 | 1 040 | |
| Korkotuotot | -237 | -224 | |
| Osinkotuotot | -6 | -10 | |
| Verot | 10 | 634 | -201 |
| Käyttöpääoman muutokset: | |||
| Myynti- ja muiden saamisten muutos | 96 | 3 430 | |
| Vaihto-omaisuuden muutos | 1 208 | -2 048 | |
| Osto- ja muiden velkojen muutos | -467 | -3 929 | |
| Varausten muutos | -677 | 746 | |
| Maksetut korot | -1 169 | -899 | |
| Saadut korot | 217 | 156 | |
| Saadut osingot | 5 | 10 | |
| Maksetut verot | -607 | -1 434 | |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 7 599 | 2 518 | |
| Investointien rahavirrat | |||
| Tytäryritysten hankinta vähennyttynä hankintahetken rahavaroilla | -347 | -10 | |
| Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin | -1 380 | -3 966 | |
| Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin saadut avustukset | 1 077 | ||
| Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin | -1 509 | -1 707 | |
| Aineettomiin hyödykkeisiin saadut avustukset | 86 | 185 | |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti | 93 | 121 | |
| Luovutustuotot muista sijoituksista | 4 | ||
| Investointien nettorahavirta | -3 053 | -4 300 | |
| Rahoituksen rahavirrat | |||
| Lyhytaikaisten lainojen nostot | 1 836 | ||
| Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut | -1 836 | ||
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 10 000 | 6 704 | |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -3 051 | -4 391 | |
| Omien osakkeiden hankinta | -75 | ||
| Voitonjako | -1 655 | -3 459 | |
| Rahoituksen nettorahavirta | 3 383 | 690 | |
| Rahavarojen muutos | 7 929 | -1 092 | |
| Rahavarat tilikauden alussa | 3 765 | 4 913 | |
| Valuuttakurssien muutosten vaikutus | 11 | -56 | |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 20 | 11 705 | 3 765 |
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma |
Osakepääoma | Ylikurssirahasto | Muuntoerot | Arvonmuutos rahasto |
Omat osakkeet |
Kertyneet voittovarat |
Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 euro | |||||||
| Oma pääoma | |||||||
| Oma pääoma 1.1.2007 | 6 314 | 7 334 | -13 | 17 076 | 30 711 | ||
| Muuntoerot | -57 | -57 | |||||
| Lahjoitukset | -124 | -124 | |||||
| Tilikauden voitto | 361 | 361 | |||||
| Osingonjako | -3 320 | -3 320 | |||||
| Oma pääoma 31.12.2007 | 6 314 | 7 334 | -70 | 13 993 | 27 571 | ||
| Muuntoerot | 33 | 33 | |||||
| Arvonmuutosrahasto | -60 | -60 | |||||
| Omien osakkeiden hankinta | -78 | -78 | |||||
| Tilikauden voitto | 1429 | 1 429 | |||||
| Osingonjako | -1 653 | -1 653 | |||||
| Oma pääoma 31.12.2008 | 6 314 | 7 334 | -37 | -60 | -78 | 13 769 | 27 242 |
Konsernin emoyritys on Tulikivi Oyj (Y-tunnus 0350080-1). Emoyrityksen kotipaikka on Juuka, ja sen rekisteröity osoite on 83900 Juuka.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www.tulikivi.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista, yllä mainitusta osoitteesta.
Konsernin liiketoiminta jakaantuu kolmeen liiketoimintasegmenttiin, jotka ovat tulisijat-liiketoiminta, luonnonkivituotteet-liiketoiminta ja muu toiminta. Tulisijat-liiketoimintaan kuuluvat vuolukiven louhinta, vuolukiviuunien ja kaakeliuunien tuotanto ja verhouskivituotanto sekä tuotteiden suunnittelu, myynti ja markkinointi. Tuotteita ovat Tulikivi-vuolukiviuunit, Kermansavi-kaakeliuunit ja vuolukiviset kamiinoiden verhouskivet. Luonnonkivituotteet-liiketoimintaan kuuluvat kotien sisustuskivituotteet ja kivitoimitukset rakennuskohteisiin, luonnonkivien hankinta, myynti ja markkinointi. Muuhun toimintaan sisältyvät konsernin liiketoiminnoille kohdistamattomat kulut, vero- ja rahoituskulut sekä keraamisten astioiden liikevaihto ja kyseisen toiminnon kulut. Vuolukiviuunit ja luonnonkivituotteet myydään Tulikivi-tuotemerkillä, kaakeliuunit ja astiat myydään Kermansavi-tuotemerkillä.
Tulikivi Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 10.2.2009 tämän tilinpäätöksen julkaistavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2008 voimassaolevia IAS- ja IFRSstandardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja –velkoja (johdannaisinstrumentit mukaan lukien). Tilinpäätös esitetään tuhansina euroina.
Konserni on soveltanut 1.1.2008 alkaen seuraavia uusia tulkintoja:
IFRIC 11 IFRS 2 – Konserniyhtiöiden osakkeita ja omia osakkeita koskevat liiketoimet. Tulkinta selventää niiden säännösten soveltamisalaa, jotka koskevat omana pääomana maksettavia liiketoimia (IFRS 2) ja vaatii kyseisten liiketoimien uudelleenarviointia tytäryrityksissä. Tulkinnalla ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IFRIC 12 - Palvelutoimilupajärjestelyt. Tulkinta ei liity konsernin toimintaan eikä sillä ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IFRIC 14, IAS 19 – Etuuspohjaisessa järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys. Tällä tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen, sillä konsernin eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.
IAS 39 Rahoitusinstrumentit: Kirjaaminen ja arvostaminen sekä IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot –standardien muutokset. Muutokset on annettu lokakuussa 2008 kansainvälisen rahoituskriisin vuoksi ja ne koskevat tiettyjen rahoitusvarojen uudelleenluokittelua. Standardimuutoksilla ei ole vaikutusta konsernin tilikauden 2008 tilinpäätökseen tai tuleviin tilinpäätöksiin, sillä konsernilla ei ollut tilikauden päättyessä taseessa sellaisia standardimuutoksen tarkoittamia rahoitusvaroja, joiden uudelleenluokittelu olisi konsernin arvion mukaan tarpeellista.
Tulikivi ei ole ottanut käyttöön seuraavia 31.12.2008 mennessä julkaistuja uusia tai muutettuja standardeja tilinpäätöksessään vuodelta 2008:
IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös muutos (voimaan 1.7.2009)
IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen – muutos (voimaan 1.7.2009)
IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot – muutos (voimaan 1.7.2009)
IAS 28 Sijoitukset osakkuusyrityksiin – muutos (ja siitä aiheutuvat muutokset IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa ja IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot) (voimaan 1.1.2009)
IAS 36 Omaisuuserien arvonalentuminen – muutos (voimaan 1.1.2009)
IAS 38 Aineettomat hyödykkeet – muutos (voimaan 1.1.2009)
IAS 19 Työsuhde-etuudet – muutos (voimaan 1.1.2009)
IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen - muutos (voimaan 1.1.2009)
IFRIC 16 Ulkomaiseen yksikköön tehdyn netto
sijoituksen suojaukset (voimaan 1.10.2008 alkaen)
IFRIC 13 Kanta-asiakasohjelmat (voimaan 1.7.2008)
IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet – muutos (voimaan 1.1.2009)
IAS 29 Taloudellinen raportointi hyperinflaatiomaissa – muutos (voimaan 1.1.2009)
IAS 31 Osuudet osakkuusyrityksissä – muutos (voimaan 1.1.2009)
IAS 40 Sijoituskiinteistöt – muutos (voimaan 1.1.2009)
IAS 20 Julkisten avustusten kirjanpidollinen käsittely ja julkisesta tuesta tilinpäätöksessä esitettävät tiedot – muutos (voimaan 1.1.2009)
IFRIC 15 Kiinteistöjen rakentamissopimukset (voimaan 1.1.2009)
IFRIC 17 Distribution of Non-cash Assets to Owners (voimaan 1.7.2009). Tulkintaa ei vielä hyväksytty EU:ssa
Konserni ottaa vuonna 2009 käyttöön vuonna 2006 julkistetun standardin IFRS 8 Toiminnalliset segmentit. Konserni selvittää standardin vaikutukset tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin. Johdon käsitys on, ettei muilla edellä mainittujen standardien ja tulkintojen käyttöönotolla tule olemaan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen vuonna 2009. Standardien IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös ja IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen muutokset sekä tulkinnan IFRS 17 Distribution of Non-cash Assets to Owners konserni ottaa käyttöön vuonna 2010.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista, joita johto on tehnyt. Tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista, joita johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty laatimisperiaatteiden kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".
Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Tulikivi Oyj ja kaikki sen tytäryritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Myös potentiaalisen määräysvallan olemassaolo on otettu huomioon määräysvallan syntymisen ehtoja arvioitaessa silloin, kun potentiaaliseen äänivaltaan oikeuttavat instrumentit ovat tarkasteluhetkellä toteutettavissa. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta.
Konsernin keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot, sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tulikivi Oyj omistaa kaikki tytäryrityksensä kokonaan, joten konsernin tulokseen tai omaan pääomaan ei sisälly vähemmistöosuuksia.
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa yli 20 prosenttia yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen.
Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (Toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Käytännössä käytetään usein kurssia, joka vastaa likimain tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin.
Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja –tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolella. Valuuttamääräisten lainojen ja pankkitilien kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja –kuluihin.
Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi kauden keskikurssia ja taseet tilikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan omaan pääomaan. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan omaan pääomaan.
Muuntoerot, jotka ovat syntyneet ennen 1.1.2004, joka oli konsernin IFRS-standardeihin siirtymispäivä, on kirjattu IFRS 1-standardin salliman helpotuksen mukaisesti kertyneisiin voittovaroihin IFRS-standardeihin siirtymisen yhteydessä, eikä niitä myöskään myöhemmin tytäryrityksen myynnin yhteydessä kirjata tuloslaskelmaan. Siirtymäpäivästä lähtien konsernitilinpäätöstä laadittaessa syntyneet muuntoerot esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä.
1.1.2004 lähtien ulkomaisten yksikköjen hankinnasta syntyvä liikearvo ja kyseisten ulkomaisten yksikköjen varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käypien arvojen oikaisut on käsitelty kyseisten ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina ja muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ennen 1.1.2004 tapahtuneiden hankintojen liikearvot ja käypien arvojen oikaisut on kirjattu euromääräisinä.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.
Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä jäljelle jäänyt osa kirjataan kuluksi. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.
Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja, lukuun ottamatta louhinnan maa-alueita, joista tehdään kiven käyttöön ja läjitysalueiden täyttöaikaan perustuva substanssipoisto. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
| Rakennukset | 25 - 30 vuotta |
|---|---|
| Rakennelmat | 5 vuotta |
| Prosessikoneet | 3 - 10 vuotta |
| Moottoriajoneuvot | 5 - 8 vuotta |
| Muut | 3 - 5 vuotta |
Kaluston hankintameno poistetaan 25 prosentin menojäännöspoistoin. Sijoituskiinteistöihin kuuluvien rakennusten poistoaika on 10 - 20 vuotta.
Hyödykkeen jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja –tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai liiketoiminnan muihin kuluihin.
Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.
Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset, on kirjattu kyseisten hyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen edellytykset. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Sijoituskiinteistöt ovat kiinteistöjä, joita konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoa tai omaisuuden arvonnousua. Sijoituskiinteistöt arvostetaan kertyneillä poistoilla vähennettyyn hankintamenoon.
Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Hankintamenoon sisällytetään lisäksi muut välittömästi hankinnasta johtuvat menot, kuten asiantuntijoiden palkkiot. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisten osalta liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS:n mukaisena oletushankintamenona.
Liikearvoista ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluiksi. Uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät ne materiaali-, työ- ja testausmenot, jotka johtuvat välittömästi hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.
Hyödykkeestä kirjataan poistoja siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettynä. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 5-10 vuotta, jona aikana aktivoidut hyödykkeet kirjataan tasapoistoina kuluksi.
Vuolukivivarantojen etsinnästä ja arvioinnista aiheutuneet menot pääsääntöisesti aktivoidaan. Vuolukivivarantojen etsinnästä ja arvioinnista aiheutuneet menot kirjataan kuitenkin tuloslaskelmaan kuluiksi silloin, kun kyseisten vuolukivivarantojen kaupalliseen hyödyntämiseen katsotaan liittyvän merkittävää epävarmuutta. Aktivoitavia menoja ovat maaperätutkimuksista, koeporauksista, kaivantojen tekemisestä ja näytteiden ottamisesta syntyneet menot, samoin menot sellaisista toiminnoista, jotka liittyvät mineraalivarannon erottamisen teknisen toteutettavuuden ja kaupallisen elinkelpoisuuden arvioimiseen. Aktivoidut etsintä- ja arviointimenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä hankintamenoon ja poistetaan 5 -10 vuoden aikana. Nimike luokitellaan taseen aineettomien hyödykkeiden alaryhmään mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenot siihen saakka, kun vuolukivivarannon erottamisen tekninen toteutettavuus ja kaupallinen elinkelpoisuus pystytään osoittamaan. Sen jälkeen kyseiselle vuolukivivarannolle aktivoidut etsintä- ja arviointimenot siirretään muihin aineettomiin hyödykkeisiin. Vuolukivivarantojen etsintää ja arviointia tehdään vasta siinä vaiheessa, kun asiaa varten on saatu Työ- ja elinkeinoministeriöltä valtaus.
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.
Vuolukivi-louhosalueiden avaamisesta ja niille johtavien teiden sekä patojen, altaiden ja muiden apurakennelmien rakentamisesta aiheutuneet menot aktivoidaan. Louhosalueen avaaminen voi kestää useita vuosia. Louhosalueen ja altaiden ja muiden louhoksen apurakennelmien poistaminen aloitetaan silloin, kun louhos on valmis tuotantokäyttöön ja se poistetaan taloudellisen vaikutusajan kuluessa substanssipoistoin. Teiden ja patojen rakentamismenojen poistot aloitetaan niiden rakentamisvuonna.
Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvioidun vaikutusajan kuluessa.
Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat:
| 5 - 10 vuotta |
|---|
| 10 vuotta |
| 5 - 10 vuotta |
| Louhosalueet ja altaat substanssipoistot |
| 5 vuotta |
| 3 - 5 vuotta |
| 5 vuotta |
Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.
Tulisijat-liiketoiminta-segmenttiin ja muu toiminta -segmenttiin kuuluvan tavaramerkin taloudellinen vaikutusaika on arvioitu rajoittamattomaksi, koska tavaramerkin on arvioitu vaikuttavan rahavirtojen kerryttämiseen määrittelemättömän ajan.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään keskihintaperiaatteen mukaisesti. Louhittujen raakalohkareiden hankintamenoon vaikuttaa omalta osaltaan kiven saanto-prosentti. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja arvioidut myynnin toteuttamiseksi välttämättömät menot.
Konsernin vuokrasopimukset ovat sopimuksia, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, joten ne käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet on vuokrattu muilla kuin rahoitusleasing-sopimuksilla. Hyödykkeet sisältyvät aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin tai sijoituskiinteistöihin taseessa. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Osa konsernin vuokralle ottamista hyödykkeistä on edelleenvuokrattuja. Vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Aktivoituja mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenojen arvonalentumista arvioidaan myös aina ennen ko. menojen luokittelun muutosta. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.
Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.
Eläkevelvoitteet luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erillisille yksiköille. Konsernilla ei ole oikeudellisia eikä tosiasiallisia velvoitteita lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Konsernin eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.
Konsernilla on kannustinjärjestelmä, jossa maksut suoritetaan oman pääoman ehtoisina instrumentteina ja käteisvaroina. Järjestelyssä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan tasaisesti niiden oikeuden syntymisajanjakson ja sitouttamisjakson aikana. Siltä osin kun maksut suoritetaan käteisvaroina, kirjattava velka ja sen käyvän arvon muutos jaksotetaan vastaavasti kuluiksi. Järjestelyn tulosvaikutus esitetään tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta tarkasteluhetkellä.
Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään. Takuuvarauksen suuruus perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteen täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Konsernilla on ympäristölainsäädännön perusteella tehdas- ja louhosalueiden alkuperäiseen tilaan palauttamiseen liittyviä velvoitteita. Konsernitilinpäätökseen on arvioitavissa olevista ympäristövelvoitteista kirjattu varaus.
Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt ehdollinen velvoite, joka varmistuu kun konsernin määräysvallan ulkopuolella oleva epävarma tapahtuma realisoituu. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona.
Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin liittyvä verovaikutus kirjataan vastaavasti osaksi omaa pääomaa. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.
Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, kun kyseessä on alun perin kirjanpitoon merkittävä omaisuuserä tai velka ja kyseinen liiketoimi ei ole yritysten yhteenliittymä eikä tällaisen omaisuus- tai velkaerän kirjaaminen vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon liiketoimen toteutumisajankohtana. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa eikä tytäryritysten jakamattomista voittovaroista kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, johdannaissopimusten käypään arvoon arvostamisesta, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.
Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot käypää arvoon arvostettuina oikaistuina välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla.
Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Tuotot asennustoiminnasta ja palveluista tuloutetaan sillä tilikaudella, jolla palvelu suoritetaan. Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle.
Konsernilla ei ole ollut pitkäaikaishankkeita vuosina 2008 ja 2007.
Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot kun oikeus osinkoon on syntynyt.
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.
Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat –ryhmään, kun se on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi tai se luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi. Jälkimmäiseen ryhmään luokitellaan sellaiset sijoitukset, joita hallinnoidaan käypään arvoon perustuen. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset sekä 12 kuukauden kuluessa erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät taseessa lyhytaikaisiin varoihin. Ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno. Ne sisältyvät taseessa myyntisaamiset ja muut saamiset –ryhmään luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat voivat koostua osakkeista ja korollisista sijoituksista. Ne arvostetaan käypään arvoon, tai milloin käypä arvo ei ole määritettävissä luotettavasti, hankintamenoon. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset merkitään arvonmuutosrahastoon omaan pääomaan verovaikutus huomioon ottaen. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalennustappio.
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Konsernitileihin liittyvät luottotilit sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin ja ne on esitetty netotettuina, sillä konsernilla on sopimukseen perustuva laillinen kuittausoikeus suorittaa tai muutoin eliminoida velkojalle suoritettava määrä kokonaan tai osaksi. Muut käytössä olevat luottolimiitit sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin.
Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.
Rahoitusvarojen kirjaaminen pois taseesta tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän tilinpäätöspäivästä.
Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.
Kaikkien rahoitusvarojen ja –velkojen käypien arvojen määrittelyperusteet on esitetty liitetiedossa 28.
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Jos arvonalentumisesta on näyttöä, käyvän arvon rahastoon kertynyt tappio siirretään tuloslaskelmaan.
Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perittyä täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuoritusten viivästyminen yli 90 päivää ovat näyttöjä myyntisaamisten arvonalentumisesta. Tuloslaskelmaan kirjattavan arvonalentumistappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella, ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.
Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon sinä päivänä kun konsernista tulee sopimusosapuoli ja ne arvostetaan myöhemmin käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Niiden johdannaissopimusten, joihin sovelletaan suojauslaskentaa ja jotka ovat tehokkaita suojausinstrumentteja, arvonmuutokset esitetään yhteneväisesti suojatun erän kanssa tuloslaskelmassa. Kun johdannaissopimuksia solmitaan, konserni käsittelee ne joko saamisten, velkojen tai kiinteiden sopimusten käyvän arvon suojauksin tai valuuttariskin kyseessä ollessa rahavirran suojauksina tai johdannaissopimuksina, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä.
Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta aloitettaessa ja vähintään joka tilinpäätöksen yhteydessä suojaussuhteen tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset.
Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan suoraan omaan pääomaan arvonmuutosrahastoon. Omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jolla suojattu erä merkitään tuloslaskelmaan. Ennakoitua valuuttamääräistä myyntiä suojaavien johdannaisten voitot ja tappiot kirjataan myynnin oikaisuiksi myynnin toteutuessa. Suojaussuhteen tehoton osuus merkitään tuloslaskelman liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Mikäli suojattu
ennakoitu liiketoimi johtaa rahoitusvaroihin kuulumattoman omaisuuserän kirjaamiseen, omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään kyseisen omaisuuserän hankintamenoon.
Kun rahavirran suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti erääntyy tai se myydään tai kun suojauslaskennan soveltamisedellytykset eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Kuitenkin jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan.
Jos Tulikivi Oyj hankkii takaisin omia oman pääoman ehtoisia instrumenttejaan, näiden instrumenttien hankintameno vähennetään omasta pääomasta.
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen –standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut oikaistuina valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot, mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä; muuten ne on kirjattu rahoituseriin.
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen myynnin ja kustannustason kannalta. Konsernissa seurataan arvioiden ja olettamusten toteumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännöllisesti yhdessä liiketoimintayksikköjen kanssa käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.
Konsernissa ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset tilinpäätöspäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, ovat seuraavat:
Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo, keskeneräiset aineettomat hyödykkeet ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Lisäksi mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenojen osalta arvonalentumista arvioidaan luokittelun muutoksen yhteydessä. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä, erityisesti rahavirtaa tuottavien yksiköiden tulevaisuuden kasvuennusteiden ja kannattavuuden muutosten osalta. Lisätietoa kerrytettävissä olevan rahamäärän herkkyydestä käytettyjen oletusten muutoksille on annettu liitetietojen kohdassa 13.3. ja 13.4.
Aineellisten hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioitu hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuva arvon vähentyminen. Kaikkien hyödykkeiden osalta ei ole ollut mahdollista käyttää markkinahintoja, jolloin arvonmääritys on perustunut alkuperäiseen hankintamenoon, josta on vähennetty arvioitu hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuva arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista. Tilikausien 2008 ja 2007 aikana ei ole toteutettu yritysten yhteenliittymiä.
Segmentti-informaatio esitetään konsernin liiketoiminnallisen ja maantieteellisen segmenttijaon mukaisesti. Konsernin ensisijainen segmenttiraportointimuoto on liiketoimintasegmenttien mukainen. Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin. Segmentin varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Muuhun toimintaan sisältyvät muille segmenteille kohdistamattomat kulut ja vero- ja rahoituskulut sekä keraamisten astioiden liikevaihto ja kyseisen toiminnan kulut. Investoinnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään useammalla kuin yhdellä tilikaudella.
| Liiketoimintasegmentit | ||||
|---|---|---|---|---|
| Tulisijat-liiketoiminta | ||||
| Luonnonkivituotteet-liiketoiminta | ||||
| Muu toiminta | ||||
| Maantieteelliset segmentit | ||||
| Suomi | ||||
| Muu Eurooppa | ||||
| USA | ||||
| 2.1. Liiketoimintasegmentit 2008 |
Tulisijat | Luonnonkivituotteet | Muu toiminta | Konserni yhteensä |
| Liikevaihto | 56 415 | 7 968 | 2 119 | 66 502 |
| Segmentin liikevoitto | 6 555 | 278 | -3 587 | 3 246 |
| Rahoitustuotot/-kulut, osuus osakkuusyrityksen tuloksesta ja verot | -1 817 | -1 817 | ||
| Tilikauden tulos | 1 429 | |||
| Segmentin varat | 43 971 | 4 959 | 17 165 | 66 095 |
| Segmentin velat | 7 699 | 877 | 30 278 | 38 854 |
| Investoinnit, netto | 2 159 | 233 | 393 | 2 785 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 4 629 | 298 | 755 | 5 682 |
| 2007 | Tulisijat | Luonnonkivituotteet | Muu toiminta | Konserni yhteensä |
| Liikevaihto | 59 662 | 7 404 | 2 821 | 69 887 |
| Segmentin liikevoitto | 4 433 | 365 | -3 833 | 965 |
| Rahoitustuotot/-kulut, osuus osakkuusyrityksen tuloksesta ja verot | -604 | -604 | ||
| Tilikauden tulos | 361 | |||
| Segmentin varat | 47 830 | 5 463 | 9 501 | 62 794 |
| Segmentin velat | ||||
| 8 783 | 934 | 25 506 | 35 223 | |
| Investoinnit | 4 154 | 421 | 611 | 5 186 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 4 829 | 277 | 544 | 5 650 |
| 2.2. Maantieteelliset segmentit 2008 |
Suomi | Muu Eurooppa |
USA | Konserni yhteensä |
| Liikevaihto | 34 864 | 30 218 | 1 420 | 66 502 |
| Segmentin varat | 64 843 | 838 | 414 | 66 095 |
| Investoinnit, netto | 2 722 | 63 | 2 785 | |
| 2007 | Suomi | Muu Eurooppa |
USA | Konserni yhteensä |
| Liikevaihto | 38 296 | 29 704 | 1 887 | 69 887 |
| Segmentin varat | 61 414 | 772 | 608 | 62 794 |
Maantieteellisten segmenttien liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin mukaan ja varat esitetään varojen sijainnin mukaan.
Konserni ei hankkinut liiketoimia vuonna 2008 eikä vuonna 2007. Vuonna 2007 täydennettiin vuonna 2006 hankitun Kermansavi Oy:n hankintamenolaskelmaa tilikauden aikana saadun lisäinformaation perusteella lisäämällä varauksiin ympäristövaraus 170 tuhatta euroa, peruuttamalla aiheeton arvonkorotus 47 tuhatta euroa ja täydentämällä laskennallisen verovelan kirjausta 75 tuhannella eurolla. Muutosten seurauksena kyseinen liikearvo kasvoi noin 292 tuhatta euroa ja oli 31.12.2008 ja 31.12.2007 3 634 tuhatta euroa.
| 4. Liiketoiminnan muut tuotot | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot | 15 | 82 |
| Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä | 28 | 26 |
| Julkiset avustukset | 294 | 136 |
| Muut tuottoerät | 347 | 346 |
| Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä | 684 | 590 |
| 5. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | ||
| Palkat | 17 773 | 21 158 |
| Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt | 3 373 | 3 763 |
| Henkilösivukulut | 1 933 | 2 133 |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut yhteensä | 23 079 | 27 054 |
| 5.1. Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella | ||
| Tulisijat-liiketoiminta | 419 | 542 |
| Luonnonkivituotteet-liiketoiminta | 53 | 54 |
| Muu toiminta | 54 | 86 |
| Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella yhteensä | 526 | 682 |
| 6. Poistot ja arvonalentumiset | ||
| Poistot hyödykeryhmittäin | ||
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Aktivoidut kehittämismenot | 159 | 147 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 791 | 847 |
| Substanssipoistot *) | 133 | 91 |
| Yhteensä | 1 083 | 1 085 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | ||
| Rakennukset | 622 | 620 |
| Koneet ja kalusto | 3 170 | 3 378 |
| Moottoriajoneuvot | 305 | 306 |
| Substanssipoisto maa-alueista | 31 | 33 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 214 | 218 |
| Yhteensä | 4 342 | 4 555 |
| Sijoituskiinteistöt | ||
| Rakennukset | 7 | 4 |
| Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin | ||
| Osakkeet | 6 | |
| Tavaramerkki | 250 | |
| Poistot ja arvonalentumiset yhteensä | 5 682 | 5 650 |
*) Konserni siirtyi vuonna 2007 suunnitelman mukaisten poistojen laskennassa soveltamaan kivilouhosten ja kaivosoikeuksien osalta substanssipoistomenetelmää aiemman tasapoistomenetelmän asemasta. Poistomenetelmän muutos pienensi vuoden 2007 poistoja 396 tuhatta euroa aikaisempaan poistomenetelmään verrattuna.
| 1 000 euro | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| 7. Liiketoiminnan muut kulut | ||
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot | 20 | 5 |
| Vuokrakulut | 1 387 | 1 398 |
| Kiinteistön hoito | 28 | 67 |
| Markkinointikulut | 3 252 | 3 927 |
| Valmistuksen muut muuttuvat kulut | 4 127 | 4 779 |
| Muut kuluerät | 4 098 | 4 507 |
| Liiketoiminnan muut kulut yhteensä | 12 912 | 14 683 |
| 7.1. Tutkimus- ja kehittämismenot | ||
| Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja 1 347 tuhatta euroa (1 491 tuhatta euroa vuonna 2007). | ||
| 7.2. Tilintarkastajien palkkiot | ||
| Tilintarkastuspalkkiot | 36 | 78 |
| Veroneuvonta | 33 | 11 |
| Muut palkkiot | 10 | 9 |
| Tilintarkastajien palkkiot yhteensä | 79 | 98 |
| Tilintarkastuksen suorittivat KHT-yhteisö KPMG Oy Ab vuonna 2008 sekä 2007 ja KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers osittain vuonna 2007. | ||
| 8. Rahoitustuotot | ||
| Johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset | 70 | |
| Osinkotuotot | 5 | 10 |
| Valuuttakurssivoitot | 88 | 34 |
| Korkotuotot myyntisaamisista | 34 | 29 |
| Korkotuotot muut | 116 | 91 |
| Rahoitustuotot yhteensä | 243 | 234 |
| 9. Rahoituskulut | ||
| Johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset | 234 | |
| Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoituslainoista ja muista veloista | 1010 | 939 |
| Valuuttakurssitappiot | 147 | 90 |
| Muut rahoituskulut | 35 | 10 |
| Rahoituskulut yhteensä | 1426 | 1039 |
| 10. Tuloverot | ||
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero | 682 | 1092 |
| Edellisten tilikausien verot | 9 | |
| Verojen siirto arvonmuutosrahastoon | 21 | |
| Laskennalliset verot | -69 | -1 302 |
| Tuloverot yhteensä | 634 | -201 |
| Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (26%) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma: | ||
| Tulos ennen veroja | 2063 | 160 |
| Verot laskettuna kotimaan verokannalla | 536 | 42 |
| Ulkomaisten tytäryritysten ja sivuliikkeen poikkeavien verokantojen vaikutus | 10 | 13 |
| Verovapaiden tulojen vaikutus | -2 | -3 |
| Vähennyskelvottomien kulujen vaikutus | 42 | 47 |
| Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö | 48 | -251 |
| Edellisten tilikausien verot | 9 | |
| Muut | -58 | |
| Verot tuloslaskelmassa | 634 | -201 |
| 1 000 euro | 2007 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 11. Osakekohtainen tulos | |||||||
| Emoyhtiön osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. | |||||||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (1 000 euro) | 1 429 | 361 | |||||
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana | 37 128 494 | 37 143 970 | |||||
| Laimentamaton/laimennettu osakekohtainen tulos (euro/osake) | 0,04 | 0,01 | |||||
| 12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2008 |
Maa-alueet | Rakennukset Koneet ja kalusto | Moottori ajoneuvot |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakko maksut |
Yhteensä | |
| Hankintameno 1.1. | 1 264 | 15 075 | 42 381 | 3 568 | 2 455 | 107 | 64 850 |
| Lisäykset | 2 | 94 | 1 054 | 203 | 25 | 51 | 1 429 |
| Siirto sijoituskiinteistöihin | 72 | 72 | |||||
| Vähennykset | 3 | 172 | 100 | 35 | 107 | 417 | |
| Hankintameno 31.12. | 1 266 | 15 094 | 43 263 | 3 671 | 2 445 | 51 | 65 790 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | 186 | 6 478 | 30 795 | 2 555 | 1 081 | 41 095 | |
| Poistot | 31 | 622 | 3 170 | 305 | 214 | 4 342 | |
| Vähennysten kertyneet poistot | 138 | 49 | 26 | 213 | |||
| Kertyneet poistot siirtyneestä sijoituskiinteistöstä | 30 | 30 | |||||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | 217 | 7 070 | 33 827 | 2 811 | 1 269 | 45 194 | |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2008 | 1 078 | 8 597 | 11 586 | 1 013 | 1 374 | 107 | 23 755 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 1 049 | 8 024 | 9 436 | 860 | 1 176 | 51 | 20 596 |
Konserni ei saanut avustuksia aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin vuonna 2008 (10 tuhatta euroa vuonna 2007).
Konsernin aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvien tuotannon koneiden ja laitteiden hankintamenon vielä poistamatta oleva osa oli 9 498 (10 232) tuhatta euroa.
| 2007 | Maa-alueet | Rakennukset Koneet ja kalusto | Moottori ajoneuvot |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakko maksut |
Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 1 061 | 14 777 | 40 371 | 3 270 | 2 066 | 110 | 61 655 |
| Lisäykset | 203 | 298 | 2 071 | 568 | 389 | 3 529 | |
| Vähennykset | 61 | 270 | 3 | 334 | |||
| Hankintameno 31.12. | 1 264 | 15 075 | 42 381 | 3 568 | 2 455 | 107 | 64 850 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | 153 | 5 858 | 27 462 | 2 492 | 863 | 36 828 | |
| Poistot | 33 | 620 | 3 378 | 306 | 218 | 4 555 | |
| Vähennysten kertyneet poistot | 0 | 45 | 243 | 288 | |||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | 186 | 6 478 | 30 795 | 2 555 | 1 081 | 41 095 | |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2007 | 908 | 8 919 | 12 909 | 778 | 1 203 | 110 | 24 827 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2007 | 1 078 | 8 597 | 11 586 | 1 013 | 1 374 | 107 | 23 755 |
| 1 000 euro | |
|---|---|
| 13. Aineettomat hyödykkeet | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 13.1. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet 2008 |
Liikearvo | Patentit ja tavaramerkit |
Kehittämis- menot |
Sisäisesti aikaansaadut aineettomat hyödykkeet |
Mineraalivaran tojen etsintä- ja arviointimenot |
Muut aineettomat hyödykkeet |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 4 266 | 3 678 | 847 | 9 458 | 164 | 9 691 | 28 104 |
| Lisäykset | 34 | 488 | 428 | 950 | |||
| Aktivoidut kehittämismenot | 406 | 406 | |||||
| Hankintameno 31.12. | 4 266 | 3 712 | 1 253 | 9 946 | 164 | 10 119 | 29 460 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | 368 | 211 | 6 768 | 104 | 5 247 | 12 698 | |
| Poistot | 23 | 159 | 350 | 31 | 520 | 1 083 | |
| Arvonalentumiset | 250 | 250 | |||||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | 641 | 370 | 7 118 | 135 | 5 767 | 14 031 | |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2008 | 4 266 | 3 310 | 636 | 2 690 | 60 | 4 444 | 15 406 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 4 266 | 3 071 | 883 | 2 828 | 29 | 4 352 | 15 429 |
Konserni sai 188 (70) tuhatta euroa avustusta kehittämismenoihin. Avustukset on kirjattu hankintamenojen vähennykseksi.
Sisäisesti aikaansaadut aineettomat hyödykkeet ovat lähinnä uusien louhosten avaamisesta aiheutuneita menoja. Aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvoon sisältyy louhosten avaamisesta syntyneitä menoja yhteensä 4 102 (3 315) tuhatta euroa.
Mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenoissa ei ollut luokittelun muutosta eli siirtoa muihin aineettomiin hyödykkeisiin tilikauden aikana eikä vertailuvuonna. Tuloslaskelmaan suoraan kirjattuja mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenoja oli 50 (96) tuhatta euroa.
| 2007 | Liikearvo | Patentit ja tavaramerkit |
Kehittämis menot |
Sisäisesti aikaansaadut aineettomat hyödykkeet |
Mineraalivaran tojen etsintä- ja arviointimenot |
Muut aineettomat hyödykkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 4 266 | 3 660 | 749 | 8 607 | 164 | 8 997 | 26 443 |
| Lisäykset | 18 | 851 | 694 | 1 563 | |||
| Aktivoidut kehittämismenot | 98 | 98 | |||||
| Hankintameno 31.12. | 4 266 | 3 678 | 847 | 9 458 | 164 | 9 691 | 28 104 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | 346 | 63 | 6 751 | 71 | 4 382 | 11 613 | |
| Poistot | 22 | 148 | 17 | 33 | 865 | 1 085 | |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | 368 | 211 | 6 768 | 104 | 5 247 | 12 698 | |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2007 | 4 266 | 3 314 | 686 | 1 856 | 93 | 4 615 | 14 830 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2007 | 4 266 | 3 310 | 636 | 2 690 | 60 | 4 444 | 15 406 |
Arvonalentumistestausta varten on liikearvosta 3,6 miljoonaa euroa kohdistettu tulisijat-liiketoimintasegmentille kaakeliuunit-yksikölle ja 0,6 miljoonaa euroa luonnonkivituotteet-liiketoimintasegmentille, jotka muodostavat erilliset rahavirtaa tuottavat yksiköt. Kermansavi Oy:n hankinnan yhteydessä saadun Kermansavi-tavaramerkin arvosta, 3,2 miljoonasta eurosta, on kohdistettu tulisijat-liiketoiminnalle kaakeliuunit-yksikölle 2,7 miljoonaa euroa ja muu toiminta -segmentille astiat-yksikölle 0,5 miljoonaa euroa. Tavaramerkin taloudellinen vaikutusaika on arvioitu rajoittamattomaksi, koska sen on arvioitu vaikuttavan rahavirtojen kerryttämiseen määrittelemättömän ajan.
| Liikearvon ja tavaramerkin kirjanpitoarvot jakaantuivat seuraavasti: | Luonnonkivituotteet | Tulisijat | Muu toiminta |
|---|---|---|---|
| 2008 | |||
| Liikearvo | 632 | 3 634 | |
| Tavaramerkki | 2 712 | 229 | |
| Yhteensä | 632 | 6 346 | 229 |
| 2007 | |||
| Liikearvo | 632 | 3 634 | |
| Tavaramerkki | 2 712 | 479 | |
| Yhteensä | 632 | 6 346 | 479 |
Muu toiminta -segmentin astiat-yksiköstä on kirjattu päättyneen tilikauden aikana arvonalentumistappiota 250 tuhatta euroa, joka kohdistui tavaramerkkiin. Arvonalentumistappion kirjaamisen jälkeen tavaramerkin arvok- si jää 229 tuhatta euroa. Arvonalentumistappion keskeinen aiheuttaja oli astiat-yksikön myynnin volyymin ja tuloksen jääminen asetetusta tavoitteesta.
Arvonalentumistestauksessa liiketoimintojen kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuen. Rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat viiden vuoden ajan- jakson. Käytetty, ennen veroja määritetty diskonttauskorko on 7,0 - 7,4 prosenttia, joka vastaa keskimääräistä painotettua pääomakustannusta. Johdon hyväksymät ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu käyt- tämällä tasaista 1 prosentin kasvua kyseisessä liiketoiminnassa. Käytetty kasvutekijä ei ylitä puheena olevan toimialan pitkän aikajänteen toteutunutta kasvua.
Budjetoitu myyntikate
Budjetoitu myyntikate on määritetty perustuen viimeisen vuoden toteutuneeseen myyntikatteeseen. Myyntikatteessa ei ennusteta tapahtuvan olennaisia muutoksia ennustekauden aikana.
Budjetoitu markkinaosuus - Määritetty perustuen edellisvuoden toteutuneeseen markkinaosuuteen. Muuttujan arvo perustuu toteutuneeseen kehitykseen. Markkinaosuuden ei odoteta muuttuvan olennaisesti, kun huomioon otetaan myös jatkuva tuotekehitys sekä kilpailun ennakoitu kiristyminen.
Budjetoitu royalty-%- eli määrä jonka ulkopuolinen taho olisi valmis maksamaan lisenssisopimuksesta, määritetty toimialan toteutuneiden tietojen perusteella.
Diskonttauskorko - Määritetty painotettuna keskimääräisenä pääomakustannuksena (WACC), jolloin koko pääoman kustannus on oman ja vieraan pääoman kustannuksien painotettu keskiarvo.
*Diskonttauskoron nousu 1 %-yksiköllä tai tuloksen jääminen 20 % asetettua tavoitetta alhaisemmaksi aiheuttaisi muu toiminta/astiat -yksikössä 350 tuhannen euron arvonalentumiskirjauksen lisää. Diskonttauskoron nousu 1 % -yksiköllä ei aiheuttaisi arvonalentumiskirjausta tulisijat- ja luonnonkivituotteet-liiketoiminnoissa. Tuloksen jääminen 20 % asetettua tavoitetta alhaisemmaksi aiheuttaisi tulisijat/kaakeliuunit -yksikössä 600 tuhannen euron arvonalentumiskirjauksen, mutta ei aiheuttaisi kirjauksia luonnonkivituotteet-liiketoiminnassa.
Mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenot kuuluvat tulisijat-liiketoimintasegmenttiin. Aktivoitujen etsintä- ja arviointimenojen kirjanpitoarvo on 29 (60) tuhatta euroa. Arvonalentumistestaus suoritetaan aina kyseisten menojen luokittelun muutoksen yhteydessä sekä jos arvonalentumisesta muutoin on viitteitä. Luokittelun muutos on käsitelty tarkemmin tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kohdassa Mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenot.
| 1 000 euro | 2008 | 2007 | ||
|---|---|---|---|---|
| 14. Sijoituskiinteistöt | Maa-alueet | Rakennukset | Maa-alueet | Rakennukset |
| Hankintameno 1.1. | 188 | 115 | 188 | 115 |
| Siirto aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä / rakennukset | 72 | |||
| Hankintameno 31.12. | 188 | 187 | 188 | 115 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | 73 | 69 | ||
| Kertyneet poistot siirtyneestä rakennuksesta | 30 | |||
| Poistot | 7 | 4 | ||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | 110 | 73 | ||
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 188 | 42 | 188 | 46 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 188 | 77 | 188 | 42 |
| Käypä arvo *) | 280 | 280 | ||
| Pantatut kiinteistöt | 34 | 34 |
*) Kiinteistöjen arvo perustuu kiinteistönvälittäjän lausuntoon niiden kiinteistöjen osalta, joilla on markkina-arvo toimivilla markkinoilla.
| 15. Osuudet osakkuusyrityksissä | 2008 | 2007 | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Osakkeet ja -osuudet osakkuusyrityksissä | ||||||
| Hankintameno 1.1. | 24 | 24 | ||||
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 0 | 0 | ||||
| Hankintameno 31.12. | 24 | 24 | ||||
| Tiedot konsernin osakkuusyrityksistä sekä niiden yhteenlasketut varat, velat, liikevaihto ja voitto/tappio (1 000 euro): 2008 |
Kotipaikka | Varat | Velat | Liikevaihto | Voitto/tappio | Omistusosuus % |
| Leppävirran Matkailukeskus Oy | Leppävirta | 79 | 5 | 85 | -1 | 33,0 |
| Stone Pole Oy | Juuka | 285 | 281 | 398 | 22 | 27,3 |
| Osakkuusyritysten luvut ovat tilintarkastamattomia. | ||||||
| 2007 | ||||||
| Leppävirran Matkailukeskus Oy | Leppävirta | 79 | 4 | 78 | -1 | 33,0 |
| Stone Pole Oy | Juuka | 253 | 262 | 246 | 2 | 27,3 |
Stone Pole Oy on kivialan kehitysyhtiö. Leppävirran Matkailukeskus Oy:n tarkoituksena on matkailuun liittyvien ja sitä palvelevien kiinteistöjen vuokraaminen ja omistaminen.
| 16. Muut rahoitusvarat | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | ||
| Tasearvo 1.1. | 33 | 39 |
| Vähennykset | 6 | 6 |
| Tasearvo 31.12. | 27 | 33 |
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat sijoituksia noteerattomiin osakkeisiin, ja ne arvostetaan hankintamenoon, koska niiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää.
| 1 000 euro | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 17. Laskennalliset verosaamiset ja -velat | |||||
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2008 aikana: | 1.1.2008 | Tehdyt ryhmäoikaisut |
Kirjattu tuloslaskelmaan |
Kurssierot | 31.12.2008 |
| Laskennalliset verosaamiset: | |||||
| Varaukset | 400 | -176 | 224 | ||
| Vahvistetut tappiot | 15 | -1 | 14 | ||
| Kertyneet hyllypoistot | 278 | -28 | 250 | ||
| Arvonmuutosrahaston muutoksesta | 21 | 21 | |||
| Muut erät | 303 | -18 | 61 | 346 | |
| Laskennalliset verosaamiset yhteensä | 996 | -18 | -122 | -1 | 855 |
| Laskennalliset verovelat: | |||||
| Aineettomien hyödykkeiden aktivointi | -155 | -36 | -191 | ||
| Yritysten yhteenliittymien vaikutus | -1 937 | 227 | -1 710 | ||
| Muut erät | -160 | 18 | -142 | ||
| Laskennalliset verovelat yhteensä | -2 252 | 18 | 191 | -2 043 | |
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2007 aikana: | 1.1.2007 | Tehdyt ryhmäoikaisut |
Kirjattu tuloslaskelmaan |
Kurssierot | 31.12.2007 |
| Laskennalliset verosaamiset: | |||||
| Varaukset | 206 | 194 | 400 | ||
| Vahvistetut tappiot | 150 | -200 | 65 | 15 | |
| Kertyneet hyllypoistot | 226 | 200 | -149 | 277 | |
| Muut erät | 4 | -162 | 462 | 304 | |
| Laskennalliset verosaamiset yhteensä | 586 | -162 | 572 | 996 | |
| Laskennalliset verovelat: | |||||
| Aineettomien hyödykkeiden aktivointi | -178 | 23 | -155 | ||
| Kertyneet poistoerot | -574 | 574 | 0 | ||
| Yritysten yhteenliittymien vaikutus | -2 088 | 151 | -1 937 | ||
| Muut erät | -304 | 162 | -18 | -160 | |
| Laskennalliset verovelat yhteensä | -3 144 | 162 | 730 | -2 252 |
Konsernin tehdyistä hyllypoistoista 31.12.2008 oli laskennallisia verosaamisia kirjaamatta 147 (147) tuhatta euroa, koska konsernille ei todennäköisesti kerry kyseisessä tytäryhtiössä verotettavaa tuloa, jota vastaan poistot pystyttäisiin hyödyntämään.
| 18. Vaihto-omaisuus | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 5 488 | 6 088 |
| Valmiit tuotteet | 5 964 | 6 572 |
| Vaihto-omaisuus yhteensä | 11 452 | 12 660 |
Kaudella kuluksi kirjattu vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo on 36 301 (40 953) tuhatta euroa.
Päättyneellä tilikaudella kirjattiin kuluksi 80 (46) tuhatta euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa.
| 1 000 euro | 2008 | 2007 | |
|---|---|---|---|
| 19. Myyntisaamiset ja muut saamiset | |||
| 19.1. Lyhytaikaiset myyntisaamiset ja muut saamiset | |||
| Myyntisaamiset | 5 292 | 5 309 | |
| Myyntisaamiset osakkuusyrityksiltä | 1 | ||
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 13 | 64 | |
| Siirtosaamiset | |||
| Saamiset avustuksista | 202 | 85 | |
| Ennakkomaksut | 123 | ||
| Muut siirtosaamiset | 190 | 267 | |
| Muut saamiset | 44 | 78 | |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 5 742 | 5 926 | |
| 19.2. Myyntisaamisten ikäjakauma ja arvonalentumiset tilinpäätöspäivänä | brutto 2008 |
arvonalennus 2008 |
brutto 2007 |
| Erääntymättömät | 4 071 | 3 722 | |
| Erääntynyt 0 - 30 päivää | 731 | 993 | |
| Erääntynyt 31 - 90 päivää | 430 | 446 | |
| Erääntynyt yli 90 päivää | 253 | 193 | 223 |
| Yhteensä | 5 485 | 193 | 5 384 |
| 19.3. Myyntisaamiset riskiryhmittäin | |||
| Suurimmat asiakkaat asiakasryhmittäin | |||
| Kamiinanvalmistajat | 1 046 | 486 | |
| Tulisijojen jälleenmyyjät ulkomailla | 1 305 | 102 | 1 845 |
| Rakennusliikkeet | 911 | 64 | 922 |
| Jälleenmyyjät kotimaassa | 984 | 940 | |
| Loppuasiakkaat | 1 239 | 27 | 1 191 |
| Yhteensä | 5 485 | 193 | 5 384 |
| Kirjanpitoarvo myyntisaamisista, joiden ehdot neuvoteltu uudelleen | 0 | 0 | |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset |
Myyntisaamisten ja muiden saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen.
| 20. Rahavarat | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Käteinen raha ja pankkitilit | 11 705 | 3 765 |
Rahavaroista oli tilinpäätöspäivänä määräaikaisia talletuksia 8 503 tuhatta euroa. Määräaikaistalletukset olivat alle kolmen kuukauden talletuksia.
| 21. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot | ||||
|---|---|---|---|---|
| Osakesarjat | Osakkeita kpl |
Osuus, % osakkeista |
Osuus, % äänistä |
Osuus, euroa osakepääomasta |
| K-osakkeet (10 ääntä) | 9 540 000 | 25,7 | 77,6 | 1 621 800 |
| A-osakkeet (1 ääni) | 27 603 970 | 74,3 | 22,4 | 4 692 675 |
| Yhteensä 31.12.2008 | 37 143 970 | 100,0 | 100,0 | 6 314 475 |
Yhtiöjärjestyksen mukaan A-osakkeelle maksetaan jaettavasta voitosta 0,0017 euroa suurempi osinko kuin K-osakkeelle. Tulikivi Oyj:n A-osake on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.
Yhtiön osakeyhtiölain mukaisella arvo-osuustilillä eli ns. yhteistilillä olleet osakkeet on myyty niiden omistajien lukuun huhti-toukokuussa 2003. Osakkeenomistajilla tai muilla oikeudenhaltijoilla on oikeus toukokuuhun 2013 saakka nostaa osakkeita vastaava osuus varoista toimittamalla osakekirjat ja tarvittaessa selvitykset saannistaan johonkin Sampo Pankki Oyj:n konttoriin tai Itä-Suomen lääninhallitukselle.
Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.
Arvonmuutosrahasto sisältää rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutokset.
Yhtiö on ostanut tilikauden aikana 74 000 omaa osakettaan yhtiökokouksen 17.4.2008 myöntämän valtuutuksen nojalla. Osakkeiden hankintahintana on ollut hankintahetken pörssikurssi. Osakkeiden osuus osakepääomas- ta on 0,20 prosenttia ja äänimäärästä 0,06 prosenttia. Omien osakkeiden hankinnalla ei ole ollut merkittävää vaikutusta omistuksen ja äänivallan jakautumiseen yhtiössä.
| Emoyhtiö on tilikauden aikana ostanut omia osakkeita seuraavasti: | Aika | Määrä | Suoritettu vastike (keskiarvo) |
Suoritettu vastike (vaihteluväli) |
|---|---|---|---|---|
| 1.08. - 31.08.2008 | 13 334 | 1,344 | 1,31 - 1,39 | |
| 1.09. - 30.09.2008 | 19 270 | 1,298 | 1,23 - 1,34 | |
| 1.10. - 31.10.2008 | 5 000 | 1,124 | 0,90 - 1,23 | |
| 1.11. - 30.11.2008 | 22 396 | 0,890 | 0,80 - 0,96 | |
| 1.12. - 31.12.2008 | 14 000 | 0,654 | 0,65 - 0,67 | |
| Yhteensä 31.12.2008 | 74 000 | 1,050 | 0,65 - 1,39 |
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2008 olivat 6 946 (7 504) tuhatta euroa.
Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,0280 euroa/A-osake ja 0,0263 euroa/K-osake.
Konsernin eläkejärjestelyt olivat 31.12.2008 maksupohjaisia eikä taseessa ole etuuspohjaista eläkevelkaa vuonna 2008.
| 24. Varaukset | Ympäristövelvoitteet | Takuuvaraus | Uudelleenjärjestelyvaraus | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2008 | 2007 | 2008 | 2007 | 2008 | 2007 | |
| Varaus 1.1. | 397 | 410 | 462 | 382 | 687 | |
| Varausten lisäys | 120 | 115 | 238 | 330 | 687 | |
| Diskonttauksen vaikutus, muutos | -60 | -95 | ||||
| Käytetyt varaukset | -33 | -238 | -250 | -687 | ||
| Varaukset 31.12. | 457 | 397 | 462 | 462 | 687 |
Tulikivi-konserni antaa tietyille tuotteilleen viiden - kymmenen vuoden takuun. Takuun aikana tuotteissa havaitut takuuehtojen mukaiset viat korjataan yrityksen kustannuksella. Takuuvaraus perustuu aikaisempien vuosien kokemukseen viallisista tuotteista huomioiden tuotteisiin tehdyt parannukset.
Tulikivi-konsernin tilinpäätöstä laadittaessa arvioitavissa olevista ympäristövelvoitteista on kirjattu varaus, joka kattaa louhoksien aikanaan tapahtuvaan sulkemiseen liittyvät vesien tarkkailumenot, turvallisuusjärjestelyt ja läjitysalueosien loppuverhoilut. Tällä hetkellä avattujen louhosten osalta menojen on arvioitu syntyvän keskimäärin noin kahdentoista vuoden kuluttua. Nykyarvon määrittämisessä käytetty diskonttaustekijä on 5 prosenttia.
Vuonna 2008 käytettiin vuonna 2007 muodostettu uudelleenjärjestelyvaraus. Varauksen perusteena oli vuonna 2007 toteutettujen yt-neuvottelujen pohjalta päätetyistä irtisanomisista johtuneet irtisanomiskorvaukset.
| 2008 | ||
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset varaukset | 919 | |
| Lyhytaikaiset varaukset | ||
| Yhteensä | 919 | |
| 25. Korolliset velat | ||
| Tasearvot | 26 725 | |
| 25.1. Pitkäaikaiset | ||
| Pankkilainat | 12 810 | |
| TyEL-lainat | 7 000 | |
| Muut pitkäaikaiset korolliset velat | 1 772 |
| 1 000 euro | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| 25.2. Lyhytaikaiset | ||
| Pitkäaikaisten pankkilainojen lyhennykset | 4 670 | 2 852 |
| Muiden pitkäaikaisten korollisten velkojen lyhennykset | 473 | |
| Muut lyhytaikaiset korolliset velat | 473 | 536 |
| Pitkäaikaiset velat erääntyvät seuraavasti: | ||
| 2008 | 3 326 | |
| 2009 | 5 144 | 4 839 |
| 2010 | 6 301 | 4 186 |
| 2011 | 5 166 | 2 900 |
| 2012 | 3 643 | 2 264 |
| 2013 | 2 612 | 1 498 |
| myöhemmin erääntyvät | 3 859 | 2 063 |
| Erääntyvät pitkäaikaiset velat yhteensä | 26 725 | 21 076 |
Velkasitoumukset ovat euromääräisiä.
Korollisten pitkäaikaisten velkojen efektiivisten korkokantojen painotettu keskiarvo 31.12.2008 on 4,0 (4,5) prosenttia koronvaihtosopimusten kanssa ja 4,2 (4,9) prosenttia ilman koronvaihtosopimuksia.
Korollisten velkojen käyvät arvot:
Velkojen tasearvot ovat lähellä niiden käypiä arvoja, koska 59,8 (87,0) % lainoista on vaihtuvakorkoisia ja koska kiinteäkorkoisten lainojen korko on lähellä tilinpäätöspäivän vastaavanlaisten lainojen korkotasoa. Korkoriskin hallitsemiseksi on tehty koronvaihtosopimuksia 13,0 (7,4) miljoonan euron arvosta.
Erikoisehtoinen rahoitus
Konsernin vieraan pääoman ehtoisesta rahoituksesta 17,8 (16,1) miljoonaan euroon liittyy kovenantti- tai muita ehtoja, jotka on sidottu konsernin omavaraisuuteen tai kannattavuuteen. Nämä ehdot eivät suoranaisesti rajoita konsernin pääoman käyttöä, mutta saattavat edellyttää neuvotteluja rahoittajan kanssa ja lisävakuuksien järjestämistä lainoille.
| 2008 | 2007 |
|---|---|
| 347 | |
| 1 876 | 2 418 |
| 20 | 2 |
| 4 394 | 4 511 |
| 653 | 505 |
| 445 | 334 |
| 903 | 757 |
| 39 | 6 |
| 734 | 856 |
| 9 064 | 9 389 |
Muihin siirtovelkoihin sisältyy korkokulujen ja muiden liiketoimintakulujen jaksotuksia.
Konserni altistuu liiketoiminnassaan erilaisille rahoitusriskeille. Riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat valuuttariski, korkoriski, luottoriski ja maksuvalmiusriski. Konsernin rahoitus on keskitetty emoyhtiöön ja tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan pääsääntöisesti konsernin sisäisillä lainoilla. Rahoitusosasto vastaa likviditeettiyli- jäämän sijoittamisesta ja rahoitusriskien hallinnasta hallituksessa hyväksyttyjen toimintaperiaatteiden mukaisesti.
Konsernin valuuttariskit syntyvät kaupallisista transaktioista, taseen monetaarisista eristä ja ulkomaisiin tytäryrityksiin tehdyistä nettosijoituksista. Konsernin valuuttariskin kannalta merkittävimmät valuutat ovat Yhdysvaltojen dollari (USD) ja Venäjän rupla (RUB). Konsernin kassavirroista yli 95 prosenttia on euromääräisiä, eli tältä osin konsernin altistuminen valuuttariskeille on vähäistä. Valuuttariskiä voidaan suojata valuuttatermiineillä. Termiinisopimuksia ei ollut avoinna tilinpäätöspäivinä 2008 ja 2007. Valuuttatermiineihin ei sovelleta IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa.
Emoyrityksen toimintavaluutta on euro. Ulkomaan rahan määräiset varat ja velat muunnettuna euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin ovat seuraavat:
| 2008 | 2008 | 2007 | 2007 | |
|---|---|---|---|---|
| Nimellisarvot, 1 000 euroa | USD | RUB | USD | RUB |
| Pitkäaikaiset varat | 42 | 1 | 47 | |
| Lyhytaikaiset varat | 559 | 62 | 905 | 25 |
| Lyhytaikaiset velat | 9 | 3 | 50 | 15 |
| Nettopositio | 550 | 101 | 856 | 57 |
Oman pääoman valuuttamääräinen, lähinnä ulkomaisista tytäryhtiöistä johtuva, translaatiopositio oli vähäinen tilikausien 2008 ja 2007 lopussa. Translaatiopositioita ei ole suojattu.
Alla olevassa taulukossa on esitetty euron vahvistuminen tai heikkeneminen Yhdysvaltain dollariin ja Venäjän ruplaan verrattuna, kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina. Herkkyysanalyysi perustuu tilinpäätöspäivän ulkomaan rahan määräisiin varoihin ja velkoihin.
| 2008 tuloslaskelma |
2007 tuloslaskelma |
|
|---|---|---|
| +/- 10 %:n muutos EUR/USD | ||
| välisessä valuuttakurssissa, ennen veroja | +/- 55 | +/- 86 |
| +/- 10 %:n muutos EUR/RUB | ||
| välisessä valuuttakurssissa, ennen veroja | +/- 6 | +/- 6 |
Konsernin lyhyet rahamarkkinasijoitukset altistavat sen rahavirran korkoriskille, mutta niiden vaikutus ei ole merkittävä kokonaisuudessaan. Konsernin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista.
Konserni on altistunut käyvän arvon korkoriskille ja se liittyy lähinnä lainasalkkuun. Konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää koronvaihtosopimuksia suojaamaan korkojen muutosten aiheuttamilta vaikutuksilta. Riskienhallinnan periaatteiden mukaisesti kiinteäkorkoisten lainojen ja korkojohdannaisilla suojattujen lainojen määrä tulee olla yli 50 prosenttia koko lainakannasta. Korkoherkkien lainojen osuus yhtiön korollisista lainoista oli tilikauden lopussa 15,9 (18,3) miljoonaa euroa eli 59,8 (87,0) prosenttia. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli avoinna pitkäaikaisia euromääräisiä koronvaihtosopimuksia, joiden nimellispääoma tilinpäätöshetkellä oli 8,8 (7,4) miljoonaa euroa. Näiden sopimusten perusteella konserni saa Euribor-sidonnaista (6,2 me/euribor3 kk ja 2,6 me/euribor 6 kk) vaihtuvaa korkoa ja maksaa keskimäärin 3,9 (3,7) prosentin kiinteää korkoa. Lisäksi konsernilla on 4,2 miljoonan euron nimellisarvoinen lyhytaikainen koronvaihtosopimus, jonka mukaan konserni maksaa euribor 3 kk ja saa euribor 1 kk. Konserni soveltaa suojauslaskentaa niihin koronvaihtosopimuksiin, joilla saadaan tehokas suojaus. Tällaisten koronvaihtosopimusten käypien arvojen muutokset, jotka osoittivat 81 tuhatta euroa tappiota tilinpäätöshetkellä, on kirjattu oman pääoman arvonmuu- tosrahastoon. Muiden koronvaihtosopimusten käyvän arvon muutoksista muodostui tappiota 224 (voittoa 70) tuhatta euroa, mikä on kirjattu tuloslaskelmaan.
Lainojen korkoriski on 72 (110) tuhatta euroa, jos markkinakoroissa tapahtuu 1 %:n muutos. Tällöin on huomioitu johdannaisten vaikutus korkoriskiin.
| Korkoriski | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| 1 000 e | tasearvo | tasearvo |
| Kiinteäkorkoiset instrumentit | ||
| Rahoitusvelat | 10 750 | 2 750 |
| Vaihtuvakorkoiset instrumentit | ||
| Rahoitusvarat | 11 705 | 3 765 |
| Rahoitusvelat | 15 975 | 18 326 |
Konsernilla ei ole merkittäviä saamisten luottoriskikeskittymiä, koska sillä on laaja asiakaskunta eivätkä saamiset yksittäiseltä asiakkaalta tai miltään asiakasryhmältä muodostu konsernin kannalta merkittäviksi. Tilikauden aikana tulosvaikutteisesti kirjattujen myyntisaamisista johtuneiden luottotappioiden ja saamisten arvonalentumisten määrä on ollut 238 (97) tuhatta euroa. Luottotappioriskiä on pienennetty asiakasluottovakuutuksien avulla. Nämä kattoivat saatavakannasta tilinkauden päättyessä 54,2 (61,0) prosenttia. Liiketoimintayksiköt vastaavat myyntisaamisiin liittyvästä luottoriskistä. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 19.2. Konsernin myyntisaamisten luottoriskin enimmäismäärä vastaa myyntisaamisten kirjanpitoarvoa tilikauden lopulla vähennettynä asiakasluottovakuutuksista saatavilla korvauksilla. Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan. Likvidien varojen sijoitukset tehdään kohteisiin, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Johdannaissopimuksia tehdään vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien pankkien kanssa.
Konsernin muiden rahoitusvarojen kuin myyntisaamisten luottoriskin enimmäismäärä vastaa näiden muiden rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopulla.
Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatimaa rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi riittävästi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan likvidien varojen lisäksi tililuottolimiittien avulla sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia. Käyttämättömien tililuottolimiittien ja nostamattomien luottojen määrä oli tilikauden päättyessä 4,0 (6,5) miljoonaa euroa. Johdon näkemyksen mukaan konsernin käytettävissä olevan rahoituksen määrä on riittävä lähitulevaisuudessa.
Seuraava taulukko kuvaa maturiteettianalyysia. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät sekä koronmaksut että pääoman takaisinmaksut.
| 27.5. Maturiteettianalyysi | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2008 | ||||||
| Luottotyyppi | Tase arvo |
Nostamattomat luotot |
Alle 1 vuosi |
1 - 2 vuotta |
3 - 5 vuotta |
yli 5 vuotta |
| Pankkilainat ja TyEL-lainat | 24 480 | 5 659 | 6 324 | 11 549 | 4 028 | |
| Johdannaissopimusten rahavirta | 17 | 20 | 28 | |||
| Osamaksuvelat | 2 246 | 581 | 829 | 1 052 | ||
| Tililuottolimiitit | 4 000 | |||||
| Ostovelat ja muut velat | 9 210 | 9 210 | ||||
| Yhteensä | 35 936 | 4 000 | 15 467 | 7 173 | 12 629 | 4 028 |
| 31.12.2007 | ||||||
| Luottotyyppi | Tase arvo |
Nostamattomat luotot |
Alle 1 vuosi |
1 - 2 vuotta |
3 - 5 vuotta |
yli 5 vuotta |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 18 063 | 2 000 | 3 680 | 4 741 | 8 621 | 3 820 |
| Johdannaissopimusten rahavirta | -68 | -57 | -78 | -8 | ||
| Osamaksuvelat | 3 013 | 1 155 | 881 | 1 895 | ||
| Tililuottolimiitit | 536 | 4 464 | 536 | |||
| Ostovelat ja muut velat | 9 813 | 9 466 | 347 | |||
| Yhteensä | 31 425 | 6 464 | 14 769 | 5 912 | 10 438 | 3 812 |
| Johdannaissopimusten nimellisarvot Koronvaihtosopimukset |
2008 | 2007 | ||||
| Erääntyy 2008 | 1 131 | |||||
| Erääntyy 2009 | 5 735 | 1 131 | ||||
| Erääntyy 2010 | 1 498 | 3 394 | ||||
| Erääntyy 2011 - 2013 | 5 558 | 1 698 | ||||
| Erääntyy 2014 ja myöhemmin | 236 | |||||
| Koronvaihtosopimukset yhteensä tilikaudella | 13 027 | 7 354 |
Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvoon perustuvalla menetelmällä, jonka tukena ovat tilinpäätöspäivän markkinakorot ja muu markkina-informaatio.
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena paras mahdollinen tuotto. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset. Pääomarakenteeseen vaikutetaan mm. osingonjaon ja osakeantien kautta. Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettavien osinkojen tai näille palautettavan pääoman määrää, tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää tai päättää omaisuuserien myynneistä velkojen vähentämiseksi.
Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan omavaraisuusasteen kehityksellä, jolle on asetettu osingonjakopäätöksissä alarajaksi 40 prosenttia.
Konserni laskee omavaraisuusaste-tunnusluvun seuraavalla kaavalla:
100*oma pääoma / (taseen loppusumma - saadut ennakot)
| 2008 | 2007 | |
|---|---|---|
| Oma pääoma | 27 242 | 27 571 |
| Taseen loppusumma | 66 095 | 62 794 |
| Saadut ennakot | 21 | 2 |
| Omavaraisuusaste, % | 41,2 | 43,9 |
| 2008 tase-erä | Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitus varat/ -velat |
Lainat ja muut saamiset |
Myytävissä olevat rahoitusvarat |
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat |
Tase-erien kirjanpitoarvot |
Käypä arvo |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | ||||||
| Muut rahoitusvarat | 51 | 51 | 51 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | ||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 5 336 | 5 336 | 5 336 | |||
| Rahavarat | 11 705 | 11 705 | 11 705 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 17 041 | 51 | 17 092 | 17 092 | ||
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | ||||||
| Korolliset velat | 21 582 | 21 582 | 21 582 | |||
| Johdonnaissopimukset | 177*) | 177 | 177 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | ||||||
| Korolliset velat | 5 144 | 5 144 | 5 144 | |||
| Ostovelat ja muut velat | 2 472 | 2 472 | 2 472 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 177 | 29 198 | 29 375 | 29 375 |
*) Sisältää arvonmuutosrahastoon kirjattuja rahavirran suojausinstrumentteja 81 tuhatta euroa.
| 1 000 euro | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2007 tase-erä | Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitus varat/ -velat |
Lainat ja muut saamiset |
Myytävissä olevat rahoitusvarat |
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat |
Tase-erien kirjanpitoarvot |
Käypä arvo |
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | ||||||
| Muut rahoitusvarat | 57 | 57 | 57 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | ||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 5 394 | 5 394 | 5 394 | |||
| Johdanaissopimukset | 138 | 138 | 138 | |||
| Rahavarat | 3 765 | 3 765 | 3 765 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 138 | 9 159 | 57 | 9 354 | 9 354 | |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | ||||||
| Korolliset velat | 17 751 | 17 751 | 17 751 | |||
| Muut pitkäaikaiset velat | 347 | 347 | 347 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | ||||||
| Korolliset velat | 3 861 | 3 861 | 3 861 | |||
| Ostovelat ja muut velat | 2 424 | 2 424 | 2 424 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 24 383 | 24 383 | 24 383 | |||
| 29. Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut | 2008 | 2007 | ||||
| Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa: | ||||||
| Poistot | 5 432 | 5 644 | ||||
| Arvonalentumiset | 250 | 6 | ||||
| Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta | 0 | 0 | ||||
| Kurssierot | 59 | -53 | ||||
| Muut | 6 | -77 | ||||
| Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa yhteensä | 5 747 | 5 520 | ||||
| 30. Vuokrasopimukset | ||||||
| Muut vuokrasopimukset | ||||||
| 30.1. Konserni vuokralle ottajana | ||||||
| Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat: | 2008 | 2007 | ||||
| Yhden vuoden kuluessa | 1 004 | 868 | ||||
| Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua | 163 | 140 | ||||
| Konserni on vuokrannut useat tuotanto- ja toimistotilat. Vuokrasopimukset ovat pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevia. |
Määräaikaisiin vuokrasopimuksiin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen.
Vuoden 2008 tuloslaskelmaan sisältyy muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja 1 129 (1 066) tuhatta euroa.
| 1 000 euro | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| 30.2. Konserni vuokralle antajana | ||
| Konserni on vuokrannut liike- ja toimistotilaa omistamistaan kiinteistöistä purettavissa olevilla vuokrasopimuksilla. |
||
| Lisäksi konserni on edelleenvuokrannut toimistotiloja. | ||
| Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat: | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 45 | 47 |
| Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua | 7 | 3 |
| 31. Vastuusitoumukset | ||
| Lainat ja tililuottolimiitit, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä ja pantteja | ||
| Rahalaitoslainat ja lainojen takaukset | 18 730 | 15 312 |
| Tililuottolimiitit | 4 000 | 5 000 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 2 263 | 3 051 |
| Annetut kiinteistökiinnitykset | 9 186 | 8 891 |
| Annetut yrityskiinnitykset | 13 396 | 13 396 |
| Kaupan kohde | 2 263 | 3 051 |
| Pantatut vuokraoikeudet | 219 | 219 |
| Vakuudeksi annetut kiinnitykset ja pantit yhteensä | 25 064 | 25 557 |
| Muut omat sitoumukset, joista annettu vakuuksia | ||
| Takaukset | 450 | 520 |
| Muut vastuut | 35 | 280 |
| Muut omat sitoumukset yhteensä | 485 | 800 |
| Annetut kiinteistökiinnitykset | 450 | 779 |
| Annetut pantit | 35 | 35 |
| Muut omasta puolesta annetut vakuudet yhteensä | 485 | 814 |
| Johdannaissopimukset (koronvaihtosopimukset) | ||
| Johdannaissopimukset, nimellisarvo | 13 027 | 7 354 |
| Johdannaissopimukset, käypä arvo | -177 | 138 |
| Kiinteistöinvestointien arvonlisävähennyksen palautusvastuu | 164 | 292 |
Vuonna 2008 on maksettu pitkäaikaisiin velkoihin vuonna 2007 sisältynyt Kivia Oy:n osakkeiden ehdollinen kauppahinta 0,3 miljoonaa euroa.
Konserniyhtiö Kivia Oy:lle on vuodelta 2007 maksuunpantu lopullista veroa 361 tuhatta euroa ja sille korkoa 13 tuhatta euroa. Yhtiö on vuoden 2007 veroilmoituksellaan pyytänyt, että verotusta toimitettaessa huomioidaan vuonna 2007 jätetty aiempia vuosia koskeva oikaisuvaatimus. Vaatimus koskee virhettä tasapoistettavien pysyvien vastaavien hyödykkeiden jaksotuksessa. Verotuksen oikaisulautakunta ei ole vielä käsitellyt oikaisuvaati- musta. Yhtiö pitää oikaisuvaatimustaan perusteltuna ja katsoo sen mukaisesti, ettei vuodelta 2007 määräydy maksettavaa veroa. Tällä perusteella maksuunpantu vero ja korko on jätetty kirjaamatta tilinpäätökseen. Mikäli vero tai sen osa kuitenkin määrättäisiin maksuun, syntyisi laskennallinen verosaaminen, minkä vuoksi päätös vaikuttaisi konsernin tulokseen ja omaan pääomaan ainoastaan kirjaamattoman koron osalta. Tilinpäätökseen men- nessä kertynyt kirjaamaton korko on 16 tuhatta euroa. Yhtiö on saanut maksuunpannulle verolle täytäntöönpanon keskeytyksen.
Tulikivi-konsernilla on kaivoslain ja ympäristölainsäädännön perusteella tarkkailu- ja maisemointivelvoitteita, jotka on täytettävä toiminnan aikana ja louhoksia aikanaan suljettaessa.
Ympäristövelvoitteiden edellyttämiä toimenpiteitä tehdään jatkuvasti normaalin tuotantotyön ohessa. Ryhmään kuuluvat louhosvesien käsittely, maa- ja kiviaineksen läjitysaluejärjestelyt, tärinä- ja melumittaukset, pölyä- misen estäminen ja näihin liittyvien mittaustulosten seuranta. Tästä toiminnasta aiheutuvat menot kirjataan pääsääntöisesti tuloslaskelmaan kuluiksi. Maa-ainesten ajo uusien louhosten avaamisen yhteydessä läjitysalueille aktivoidaan muihin aineettomiin hyödykkeisiin ja poistetaan avattavan louhoksen taloudellisen vaikutusajan mukaisesti. Läjitysalueiden verhoilutyö perustuu pitkän ajanjakson louhintasuunnitelmaan, jonka mukaan verhoi- lussa hyödynnetään uusien avattavien louhosten pintamateriaalia. Verhoilu voidaan kuitenkin suorittaa vasta siinä vaiheessa, kun läjitysalueella on lopulliseksi jääviä osa-alueita. Verhoilutöiden menoista ei ole tehty varausta, koska maisemointityön ei odoteta lisäävän normaalin louhintatoiminnan kustannuksia.
Tehtaan tai louhosalueen sulkemisen jälkeen tullaan suorittamaan läjitysalueiden maisemointityöt, kasvillisuuden istuttaminen ja kylväminen, tarvittavat vesien johtamisjärjestelyt, mahdollisten uusien tarkkailupisteiden perustaminen ja turvallisuuskuntoon saattaminen. Siltä osin kuin näihin liittyvät menot ovat arvioitavissa, on tehty varaus.
Ympäristölupien perusteella konsernissa on annettu takauksia yhteensä 229 600 euron arvosta, sekä lisäksi tilikauden päättymisen jälkeen 270 000 euroa. Muiden ympäristövastuiden vakuudeksi on konsernissa annettu kiinteistökiinnityksiä yhteensä 33 638 euron arvosta.
| 34. Ympäristövastuisiin liittyviä tunnuslukuja | 2008 | 2007 | 2006 | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Energian käyttö, sähkö MWh | 14 987 | 18 517 | 17 897 | |||
| Öljyn käyttö, m3 | 825 | 1 020 | 811 | |||
| Kauko- ja hakelämpö, MWh | 1 457 | 1 312 | 1 065 | |||
| Nestekaasu, tn | 348 | 521 | 825 | |||
| Ajoneuvojen polttoaineita käytettiin yhteensä 500 (700) tonnia ja räjähdysaineita 82 (105) tonnia. | ||||||
| Maa-aineksien siirrot ja raaka-aineiden käyttö | ||||||
| Vuolukivi, 1 000 kiinto-m3 brutto | 144 | 241 | 219 | |||
| Maa-aines ja ripe- ja jäämäkivi, 1 000 irto-m3 | 115*) | 690 | 880 |
*) Sivukiveä, vuolukiveä ja maa-ainesta on hyötykäytetty Vaaralammen kaivospiirin valmistelevissa töissä ja rakennusmateriaaleina patorakenteiden ja teiden rakentamiseen sekä massanvaihtoihin ja murskeena yhteensä n. 428 000 irto m3, minkä vuoksi ripe- ja jäämäkiven määrä on huomattavasti alhaisempi kuin vertailuvuonna.
Vuolukiven irroitussahauksessa käytetään teräketjun voiteluun rypsiöljyä, joka sitoutuu pysyvästi hienoon vuolukivijauhoon. Vuonna 2008 rypsi- ja mäntyöljyä käytettiin 105 (135) m3.
Vuolukiven käyttömäärään vaikuttaa paitsi tehdaskohtainen kapasiteetti myös kulloinenkin kiven saanto-% louhoksella ja tehtaassa.
Ostettujen luonnonkivien työstöistä jäävä leikkuujäte käytetään osittain täytteiksi maanrakennuskohteille, muu osa läjitetään läjitysalueille tai kuljetetaan kaatopaikalle. Luonnonkivi ostetaan ulkopuolisilta toimittajilta.
Keraaminen uuni- ja astiatuotanto käyttää raaka-aineenaan pääsääntöisesti luonnonmateriaaleja, kuten savea, maasälpää, kvartsia, erilaisia sementtejä ja soraa. Keraamisia massoja käytetään vuosittain n. 2 500 tonnia. Tuotannossa käytetään hyvin vähäisessä määrin raskasmetalleja sisältäviä ainesosia. Niiden hävittäminen tapahtuu ongelmajätelaitoksella.
Konsernin tuotantoprosessiin otettiin vuonna 2008 puhdasta käyttövettä yhteensä 100 217 m3 ja talousvettä yhteensä 14 856 m3. Prosessin kiertovesillä on suljettu vesikierto lukuun ottamatta Kuhmon tehdasta. Kuhmossa sekä Espoon, Taivassalon ja Heinäveden tuotannossa tehtailla käytetään prosessivesien käsittelyssä laskeutumisaltaita. Prosessivesi poistetaan imeytysaltaiden kautta vesistöön. Louhosvedet johdetaan laskeutumisaltaiden kautta vesistöön. Talousjätevesi ohjataan kunnalliseen jätevesiverkostoon tai sellaisen puuttuessa imeytyskenttäkäsittelyyn.
Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys ja tytär- ja osakkuusyritykset sekä hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja. Lähipiiriin luetaan lisäksi Suomen Kivitutkimussäätiö.
| 35.1. Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat: | Omistusosuus (%) | Osuus äänivallasta (%) |
|---|---|---|
| Tulikivi Oyj, Juuka, emoyhtiö | ||
| Kivia Oy, Kuhmo | 100 | 100 |
| Tulikivi U.S. Inc., USA | 100 | 100 |
| AWL-Marmori Oy, Turku | 100 | 100 |
| The New Alberene Stone Company Inc., USA | 100 | 100 |
| Uuni Vertriebs GmbH, Saksa | 100 | 100 |
| OOO Tulikivi, Venäjä | 100 | 100 |
| Osakkuusyritykset | ||
| Stone Pole Oy, Juuka | 27 | 27 |
| Leppävirran Matkailukeskus Oy, Leppävirta | 33 | 33 |
| 35.2. Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat: | 2008 | 2007 |
| Tavaroiden ja palvelujen myynnit | ||
| Tavaroiden ja palveluiden myynnit osakkuusyrityksille | 13 | 2 |
| Tavaroiden ja palvelujen ostot | ||
| Tavaroiden ja palveluiden ostot osakkuusyrityksiltä | 173 | 86 |
| Liiketoimet johtoon kuuluvien avainhenkilöiden kanssa | ||
| Vuokrattu tiloja lähipiiriin kuuluvilta | 115 | 105 |
Konserniyhtiöillä ei ollut saamisia johtoon kuuluvilta avainhenkilöiltä 31.12.2008.
Tulikivi Oyj on perustajajäsenenä Suomen Kivitutkimussäätiössä. Yhtiö on lahjoittanut vuonna 2008 Säätiölle 100 (70) tuhatta euroa. Lisäksi yhtiö on vuokrannut toimisto- ja varastotiloja Säätiön ja Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymän omistamasta rakennuksesta. Näistä tiloista on maksettu 128 (125) tuhannen euron suuruinen vuokra. Vuokra vastaa käypää vuokratasoa. Tulikivi Oyj:n palveluveloitukset Säätiöltä vuonna 2008 olivat 52 (34) tuhatta euroa. Säätiö ei ole veloittanut palveluita Tulikivi Oyj:ltä.
| 35.3. Johdon työsuhde-etuudet | |
|---|---|
| Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | |
| Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet | |
| Palkat ja palkkiot | |
| Toimitusjohtaja | |
| Hallituksen jäsenet | |
| Piispa Ambrosius | |
| Erma Juhani | |
| Makkonen Eero | |
| Toivanen-Koivisto Maarit | |
| Vauhkonen Heikki | |
| Vauhkonen Reijo | |
| Virtaala Matti |
Tulikivi-konsernissa on käytössä konsernin avainhenkilöille suunnattu osakepohjainen kannustinjärjestelmä. Järjestelmän mukaiset ansaintajaksot ovat vuodet 2008, 2009 ja 2010. Kannustinjärjestelmä on ehdollinen. Vuodelta 2008 palkkio perustuu konsernin tulokseen rahoituserien jälkeen ja liiketoiminnan rahavirtaan. Vuodelta 2008 olisi järjestelmän mukaisesti voitu maksaa enintään 120 000 Tulikivi Oyj:n A-osaketta ja rahana osakkeiden arvoa vastaava määrä. Koko järjestelmästä maksetaan palkkiona enintään 360 000 A-osaketta ja rahana osakkeiden arvoa vastaava määrä. Järjestelmän myöntämispäivä oli 18.4.2008 ja osakkeen hinta myöntämishetkellä 1,50 euroa/osake. Vuoden 2008 tulos/rahavirta oikeuttavat 10 prosenttiin kannustinjärjestelmän mukaisesta maksimipalkkiosta. A-osakkeita annetaan tämän mukaan yhteensä 9 800 kappaletta kannustinjärjestelmässä mukana oleville henkilöille. Osakkeita ei saa luovuttaa kahden vuoden sitouttamisjakson aikana. Lisäksi avainhenkilön on omistettava vähintään 30 prosenttia järjestelmästä ansaitsemiaan osakkeita kaksi vuotta sitouttamisjakson jälkeen. Osakepalkkion vaikutus vuoden 2008 tulokseen oli vajaa 10 tuhatta euroa.
Tulikivi Oyj:n hallitus on käynnistänyt heikentyneen tilausvirran takia toimintojen keskittämis- ja kannattavuusohjelman, jotta yhtiön kannattavuus voitaisiin jatkossakin turvata. Ohjelmalla tavoitellaan noin viiden miljoonan vuosisäästöjä tulevina vuosina. Ohjelman vuoksi Tulikivi-konsernissa on käynnistetty koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut. Henkilöstön vähennystarve on 120 henkilöä, minkä lisäksi yhtiö lomauttaa henkilöstöään kuluvan vuoden aikana. Ohjelman toteuttamisen arvioidaan aiheuttavan noin kahden miljoonan euron kertaluonteiset kulut.
Konsernin riskit jaetaan strategisiin ja operatiivisiin riskeihin, vahinkoriskeihin ja rahoitusriskeihin. Riskien arvioinnissa on otettu huomioon niiden toteutumisen todennäköisyys ja vaikuttavuus. Analyysin jälkeen riskeille on kartoitettu ehkäisy- ja kontrollointikeinoja niiden vaikuttavuuden ja todennäköisyyden perusteella.
Strategiset riskit liittyvät liiketoiminnan luonteeseen ja koskevat muun muassa konsernin toimintaympäristön muutoksia, markkinatilanteen ja markkina-aseman muutoksia, raaka-ainevaroja, lainsäädännön ja asetusten muutoksia, liiketoimintakokonaisuutta, yrityksen, tuotemerkkien ja raaka-aineen mainetta sekä suuria investointeja.
Taloudellinen lama ja yleinen lamatunnelma vaikuttavat asuntorakentamisen ja jopa korjausrakentamisen vähenemiseen, mikä laskee tuotteiden kysyntään ja sitä kautta kannattavuutta. Toiminta yli kahdessakymmenessä maassa tasoittaa osittain taloudellisiin suhdannevaihteluihin liittyviä menekkiriskejä. Lama saattaa vaikuttaa haitallisesti myös konsernin asiakkaiden maksukykyyn sekä alihankkijoiden toimintaan.
Tulikiven markkina-alueilla tulisijakulttuurit vaihtelevat perinteisten varaavien uunien alueista maihin, joissa kamiinat ovat vahva traditio. Markkinoiden yhtenäistymisen myötä myös tulisijakulttuurit kohdemaissa muuttuvat. Kulutustottumusten muutokset saattavat vaikuttaa joidenkin tuotteiden tai valmistusmateriaalien kysyntään ja siten kannattavuuteen. Yleensä tällainen muutos on varsin hidasta. Tulikivi panostaa asiakastarpeiden ymmärtämiseen ja vastaa niihin muun muassa kehittämällä jatkuvasti tuotteita uusille asiakassegmenteille.
Epäterve hintakilpailu voi heikentää kannattavuutta. Häiriöt jakelutien toiminnan tehokkuudessa heikentävät tuotteiden menekkiä. Häiriöitä voi esiintyä jakelutien uudistamisen yhteydessä tai jakelutieyrittäjistä johtuvista syistä tai kilpailevien tuotteiden tulemisesta samaan jakelutiehen. Alueellisia markkinatilannemuutoksia saattaa tapahtua eri lämmitysmuotoja koskevien julkisten tukien muuttuessa. Lämpimät talvet ja vaikutelmat pysyvästä ilmaston pysyvästä lämpenemisestä saattavat vaikuttaa aiempaa voimakkaammin yksittäisen sesongin kysyntään. Samoin se vaikuttaa eri tulisijatyyppien kysyntään. Ilmaston lämpeneminen saattaa luoda kuluttajalle harhan, että tulisijaa ei tarvita.
Vuolukiviraaka-aine on luonnonmateriaali, jonka ehjyys, tekstuuri ja saantoprosentti vaihtelevat louhoksittain. Raaka-aineen laatu vaikuttaa valmistuskustannuksiin. Raaka-aineen laatu pyritään määrittelemään louhoskohtaisesti kairausnäytteiden ja koelouhinnan avulla ennen louhoksen avaamista. Riskin muodostavat myös mahdolliset raaka-ainekilpailijat globaalisti sekä vuolukiviesiintymät, jotka ovat muun toimijan kuin Tulikiven hallussa. Strategisena tavoitteena on edelleen lisätä raaka-ainevarantoja. Tutkimme ja kartoitamme jatkuvasti uusia esiintymiä. Tulikivi myös lisää kiven riittävyyttä käyttämällä raaka-aineen mahdollisimman tarkkaan sekä huomioimalla kiven asettamat erityisvaatimukset tuotekehityksessä. Tulikivi hallitsee raaka-aineeseen liittyvää kilpailuriskiä jatkuvalla tuotekehityksellä, vahvalla kokonaiskonseptilla ja Tulikivi-brändillä.
Tulikiven valmistamista tulisijoista noin puolet menee vientiin pääosin Keski-Eurooppaan, Venäjälle ja Yhdysvaltoihin. Näissä maissa poikkeukselliset tuotehyväksyntämuutokset esimerkiksi hiukkaspäästörajoituksissa tai tuotteiden käyttörajoitukset saattaisivat vaikuttaa Tulikiven tuotteiden menekkiin ja rajoittaa niiden käyttöä. Myös louhinnan ympäristölupien ehtojen tiukkeneminen ja lupaprosessien pitkittyminen kuuluvat lainsäädännöllisiin riskeihin. Ympäristölainsäädännöstä ja -määräyksistä saattaa aiheutua yhtiölle kustannuksia, jotka vaikuttavat myyntikatteisiin ja tuloskehitykseen.
Tulikivi seuraa säännösten kehittymistä ja valmistelua ja pyrkii vaikuttamaan niihin sekä suoraan että alueiden omien tulisijayhdistysten kautta. Lisäksi tuotekehityksessä huolehditaan pitkäjänteisesti siitä, että Tulikiven tuotteet vastaavat paikallisia määräyksiä. Tulikivi hankkii tuotteille tarvittavat tuotehyväksynnät jokaisessa kohdemaassa.
Tulikiven liiketoiminnan johtamisessa otetaan huomioon kehitysmahdollisuudet, uudet tuotteet ja asiakasryhmät sekä uudet teknologiset ratkaisut. Uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin ja uusiin markkinoihin liittyy riskejä, jotka voivat vaikuttaa myös paitsi kannattavuuteen myös Tulikivi-brändiin.
Tulikivi-konsernin strategisena tavoitteena on hakea kasvua myös yritysostoin. Yritysostojen ja fuusioiden onnistuminen vaikuttaa kasvusuunnitelmien toteutumiseen. Jos yrityskaupoissa tai fuusioissa epäonnistutaan, yhtiön kilpailukyky voi kärsiä. Toisaalta yrityskaupat voivat muuttaa yhtiön riskiprofiilia. Konsernissa tehdään yritysostoja kuitenkin vain tarkkojen liiketoiminnallisten ja taloudellisten analyysien perusteella.
Operatiiviset riskit liittyvät tuotteisiin, jakeluteihin, henkilöstöön, toimintaan ja prosesseihin.
Tuotevastuuriskejä pyritään pienentämään kehittämällä tuotteista mahdollisimman käyttäjäturvallisia. Jälleenmyyjä- ja asentajakoulutuksella sekä tarkoilla myyntisopimusehdoilla huolehditaan siitä, että tuote- ja palveluketju Tulikiveltä asiakkaalle toimii moitteettomasti ja asiantuntemuksella. Tuotevastuuriskiltä pyritään suojautumaan myös tuote- ja toiminnanvastuuvakuutuksin. Tuotteen kustannusrakenteen säilyminen kilpailukykyisenä on menekin säilymisen ja kasvun edellytys.
Toiminnalliset riskit liittyvät inhimillisen toiminnan, epä-
onnistuneiden yrityksen sisäisten prosessien tai ulkoisten tapahtumien seurauksiin. Tehdastoimintaan liittyvät operatiiviset riskit minimoidaan muun muassa yrityksen toimintakäsikirjan noudattamisella ja järjestelmällisellä kehitystyöllä. Uusien valmistustekniikoiden ja tehtaiden käyttöönottoon liittyy kustannusriskejä ja kapasiteettiriskejä. Niiltä pyritään suojautumaan huolellisella suunnittelutyöllä ja henkilöstön kouluttamisella. Riippuvuus keskeisistä tavarantoimittajista voi nostaa konsernin materiaalikustannuksia tai koneiden tai niiden varaosien kustannuksia tai vaikuttaa tuotantoon. Energian hankinta ulkopuolisilta toimittajilta voi vaikuttaa konsernin energiakustannuksiin tai energian saantiin. Toisaalta korkea energian hinta tukee tuotteiden kysyntää. Toiminnallisia häiriöitä voi liittyä myös muutoksiin jakelutiessä ja logistisissa järjestelmissä. Sopimusriskit ovat osa toiminnallisia riskejä.
Konsernin liiketoiminta perustuu toimiville ja luotettaville tietojärjestelmille. Niihin liittyviä riskejä pyritään hallitsemaan mm. kahdentamalla kriittiset tietojärjestelmät ja tietoliikenneyhteydet, kiinnittämällä huomiota yhteistyökumppaneiden valintaan sekä standardoimalla käytössä olevia työasemamalleja ja ohjelmistoja sekä tietoturvaan liittyviä menettelytapoja.
Konsernin liiketoiminnan luonteen mukaisesti myyntisaamiset ja vaihto-omaisuus ovat merkittäviä tase-eriä. Myyntisaamisiin liittyvää luottotappioriskiä hallitaan yhdenmukaisella luotonantopolitiikalla, saamisten vakuuttamisella ja tehokkaalla perintätoiminnalla.
Konsernin ydinosaaminen liittyy liiketoimintaprosesseihin, joita ovat myynti, tuotekehitys, louhinta, valmistus hankinta ja logistiikka sekä tarvittaviin tukitoimintoihin, joita ovat mm. tietohallinto, talous, henkilöstöasiat ja viestintä. Ydinosaamisen ennakoimaton merkittävä vähentyminen tai henkilöiden uudistumiskyvyn heikkeneminen olisi riski. Yhtiö pyrkii jatkuvasti lisäämään henkilöstönsä ydin- ja muuta merkittävää osaamista tarjoamalla mahdollisuuksia työssä oppimiseen ja koulutukseen sekä rekrytoimalla osaavaa uutta henkilöstöä. Avainhenkilöiden vaihtuvuus on ollut maltillista.
Toiminnan tehostaminen, hallittu muutos ja tehokas sisäinen viestintä toimivat osaltaan toiminnallisten riskien ja prosessiriskien hallintakeinoina.
Valtaosa konsernin tuotannosta on pääomavaltaista ja suuri osa konsernin pääomasta on sidottu tuotantolaitoksiin. Siten esimerkiksi tulipalo tai vakava konerikko voi aiheuttaa merkittäviä omaisuus- ja keskeytysvahinkoja sekä muita epäsuoria haitallisia vaikutuksia konsernin toimintaan. Konserni pyrkii suojautumaan tällaisilta riskeiltä arvioimalla riskienhallinnan kannalta tuotantolaitoksiaan ja prosessejaan. Vahinkoriskeihin kuuluvat myös työterveys- ja työsuojeluriskit, ympäristöriskit ja onnettomuusriskit. Konserni tarkistaa säännöllisesti vakuutuksensa osana riskien kokonaishallintaa. Vakuutuksilla pyritään kattamaan kaikki ne riskit, jotka ovat taloudellisesti tai muista syistä järkevää hoitaa vakuuttamalla.
Vireillä ei ole oikeudenkäyntejä eikä sen toimintaan liity muitakaan hallituksen tiedossa olevia juridisia riskejä, jotka vaikuttaisivat oleellisesti yrityksen toiminnan tulokseen.
Konserni altistuu liiketoiminnassaan erilaisille rahoitusriskeille. Riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat valuuttariski, korkoriski, luottoriski ja maksuvalmiusriski. Rahoitusriskienhallintaa on käsitelty tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 27.
| Me | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Q4/2008 | Q3/2008 | Q2/2008 | Q1/2008 | Q4/2007 | Q3/2007 | Q2/2007 | Q1/2007 | |
| Liikevaihto | 18,3 | 16,6 | 17,0 | 14,6 | 16,8 | 16,5 | 17,4 | 19,2 |
| Tulisijat-liiketoiminta | 15,8 | 14,4 | 14,2 | 12,0 | 14,4 | 13,9 | 14,7 | 16,7 |
| Luonnonkivituotteet-liiketoiminta | 1,9 | 1,7 | 2,4 | 2,0 | 1,7 | 1,7 | 2,1 | 1,9 |
| Muu toiminta | 0,6 | 0,5 | 0,4 | 0,6 | 0,7 | 0,9 | 0,6 | 0,6 |
| Liikevoitto | 1,3 | 1,3 | 0,9 | -0,3 | -0,6 | 0,3 | 0,6 | 0,7 |
| Tulisijat-liiketoiminta | 2,4 | 1,9 | 1,8 | 0,4 | 0,8 | 0,8 | 1,4 | 1,4 |
| Luonnonkivituotteet-liiketoiminta | -0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,2 | 0,0 | 0,1 | 0,2 | 0,1 |
| Muu toiminta | -1,0 | -0,7 | -1,0 | -0,9 | -1,4 | -0,6 | -1,0 | -0,8 |
| Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut | ||||||||
| 1 000 euro | ||||||||
| Tuloslaskelma | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | |||
| IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | ||||
| Liikevaihto | 55 291 | 58 642 | 82 149 | 69 887 | 66 502 | |||
| Muutos, % | 3,1 | 6,1 | 40,1 | -14,9 | -4,8 | |||
| Liikevoitto | 6 283 | 6 285 | 8 230 | 965 | 3246 | |||
| % liikevaihdosta | 11,4 | 10,7 | 10,0 | 1,4 | 4,9 | |||
| Rahoitustuotot ja -kulut sekä osuus | ||||||||
| osakkuusyhtiöiden tappiosta | -161 | -222 | -430 | -805 | -1 187 | |||
| Voitto ennen veroja | *) 6 122 |
6 063 | 7 800 | 160 | 2 063 | |||
| % liikevaihdosta | 11,1 | 10,3 | 9,5 | 0,2 | 3,1 | |||
| Tuloverot | 1 772 | 1 697 | 2 075 | -201 | 634 | |||
| Tilikauden voitto | 4 350 | 4 366 | 5 725 | 361 | 1 429 | |||
| Tase | ||||||||
| Varat | ||||||||
| Pitkäaikaiset varat | 20 981 | 21 946 | 40 540 | 40 443 | 37 196 | |||
| Vaihto-omaisuus | 7 455 | 7 015 | 10 611 | 12 660 | 11 452 | |||
| Rahavarat | 5 829 | 4 141 | 4 913 | 3 765 | 11 705 | |||
| Muut lyhytaikaiset varat | 7 657 | 7 487 | 10 444 | 5 926 | 5 742 | |||
| Oma pääoma ja velat | ||||||||
| Oma pääoma | 23 166 | 25 517 | 30 711 | 27 571 | 27 242 | |||
| Korolliset velat | 8 647 | 3 347 | 17 463 | 21 612 | 26 725 | |||
| Korottomat velat | 10 109 | 11 724 | 18 334 | 13 611 | 12 128 | |||
| Taseen summa | 41 922 | 40 588 | 66 508 | 62 794 | 66 095 |
*) Vuoden 2004 vertailukelpoinen tulos on 5,0 miljoonaa euroa. Ero johtuu vuonna 2004 tehdystä 1,2 miljoonan suuruisesta TEL-eläkejärjestelmän muutoksesta aiheutuneesta työkyvyttömyysvastuun kertaluontoisesta tuloutuksesta.
| 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | |
|---|---|---|---|---|---|
| IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | |
| Oman pääoman tuotto, % | 18,7 | 17,9 | 20,4 | 1,2 | 5,2 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 20,3 | 20,7 | 21,7 | 2,5 | 6,8 |
| Omavaraisuusaste, % | 55,3 | 63,0 | 46,2 | 43,9 | 41,2 |
| Nettovelkaantumisaste, % | 12,1 | -3,1 | 40,9 | 64,7 | 55,1 |
| Current ratio | 1,9 | 1,6 | 1,5 | 1,6 | 2,0 |
| Bruttoinvestoinnit, 1 000 euro | 3 937 | 5 150 | 24 118 | 5 267 | 2 925 |
| % liikevaihdosta | 7,1 | 8,8 | 29,4 | 7,5 | 4,4 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot, 1 000 euro | 1 497 | 1 652 | 1 832 | 1 589 | 1 799 |
| % liikevaihdosta | 2,7 | 2,8 | 2,2 | 2,3 | 2,7 |
| Kehitysmenot, aktivoitu, 1 000 euro | 140 | 377 | 265 | 98 | 422 |
| Tilauskanta, milj. euroa | 5,4 | 9,2 | 10,4 | 6,9 | 4,9 |
| Henkilöstö keskimäärin | 513 | 514 | 664 | 682 | 526 |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | |||||
| Osakekohtainen tulos, euro | 0,12 | 0,12 | 0,16 | 0,01 | 0,04 |
| Osakekohtainen oma pääoma, euro | 0,64 | 0,70 | 0,83 | 0,74 | 0,73 |
| Osingot | |||||
| Osakekohtainen osinko, euro | |||||
| A-osake | 0,058 | 0,070 | 0,090 | 0,0450 | 0,0280*) |
| K-osake | 0,055 | 0,068 | 0,088 | 0,0433 | 0,0263*) |
| Osinko tuloksesta, % | 47,6 | 58,0 | 58,1 | 457,9 | 71,5 |
| Efektiivinen osinkotuotto, %/A-sarja | 3,6 | 3,4 | 2,6 | 2,9 | 4,2 |
| Hinta/voitto, (P/E) | 13,2 | 17,0 | 22,6 | 160,3 | 16,8 |
| Osakkeen ylin kurssi, euro | 2,05 | 2,25 | 4,05 | 3,75 | 1,88 |
| Osakkeen alin kurssi, euro | 1,31 | 1,39 | 2,04 | 1,53 | 0,60 |
| Tilikauden keskikurssi, euro | 1,69 | 1,79 | 3,18 | 2,69 | 1,28 |
| Osakeantikorjattu pörssikurssi 31.12., euro | 1,58 | 2,04 | 3,51 | 1,56 | 0,67 |
| Osakekannan markkina-arvo, 1 000 euro | 57 552 | 74 308 | 130 375 | 57 945 | 24 837 |
| (Olettaen K-osakkeen markkina-arvoksi saman kuin A-osakkeella.) | |||||
| Osakkeiden vaihto, (1 000 kpl) | 5 334 | 4 866 | 7 454 | 5 369 | 2 455 |
| Osakkeiden vaihto, % | 19,8 | 18,1 | 27,0 | 19,4 | 8,9 |
| Osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana, (1 000 kpl) |
36 426 | 36 426 | 36 785 | 37 144 | 37 128 |
| Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa, (1 000 kpl) | 36 426 | 36 426 | 37 144 | 37 144 | 37 070 |
| *) Hallituksen esityksen mukaan. |
| Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut | ||
|---|---|---|
| tilikauden tulos | ||
| Oman pääoman tuottoprosentti (ROE) = | 100 x | oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana) |
| tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut | ||
| Sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROI) = | 100 x | taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana) |
| Omavaraisuusaste, % = | 100 x | oma pääoma |
| taseen loppusumma - saadut ennakot | ||
| korolliset velat - varat | ||
| Nettovelkaantumisaste, % = | 100 x | oma pääoma |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | ||
| Osakekohtainen tulos = | tilikauden tulos | |
| tilikauden keskimääräinen, osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä | ||
| Osakekohtainen oma pääoma = | oma pääoma | |
| osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä | ||
| Osakekohtainen osinko = | tilikaudelta jaettu osinko | |
| osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä | ||
| osakekohtainen osinko | ||
| Osinko tuloksesta, % = | 100 x | osakekohtainen tulos |
| osakeantikorjattu osinko/osake | ||
| Efektiivinen osinkotuottoprosentti = | 100 x | A-osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa |
| A-osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa | ||
| Hinta/voitto -suhde (P/E) = | osakekohtainen tulos |
| 1 000 euro | Liite | 1.1. - 31.12.2008 | 1.1. - 31.12.2007 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1.1. | 65 572 | 52 150 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden | |||
| varastojen lisäys (+) / vähennys (-) | -402 | 2 202 | |
| Valmistus omaan käyttöön | 522 | 914 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 1.2. | 1 005 | 2 673 |
| Materiaalit ja palvelut | 1.3. | 22 646 | 18 590 |
| Henkilöstökulut | 1.4. | 22 341 | 22 015 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 1.5. | 5 178 | 4 233 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 1.6. | 13 307 | 12 666 |
| Liikevoitto | 3 225 | 435 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 1.7. | -1 127 | -709 |
| Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | 2 098 | -274 | |
| Tilinpäätössiirrot | 1.8. | -177 | 950 |
| Tuloverot | 1.9. | -748 | -630 |
| Tilikauden voitto | 1 173 | 46 |
| 1 000 euro | Liite | 31.12.2008 | 31.12.2007 |
|---|---|---|---|
| Vastaavaa | |||
| Pysyvät vastaavat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 2.1. | 6 876 | 6 624 |
| Liikearvo | 2.1. | 6 713 | 7 459 |
| Aineelliset hyödykkeet | 2.2. | 18 227 | 20 632 |
| Sijoitukset | |||
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | 2.3. | 930 | 917 |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 2.4. | 34 | 34 |
| Osuudet omistusyhteysyrityksissä | 2.3. | 26 | 25 |
| Muut sijoitukset | 2.5. | 27 | 33 |
| Pysyvät vastaavat yhteensä | 32 833 | 35 724 | |
| Vaihtuvat vastaavat | |||
| Vaihto-omaisuus | 2.6. | 11 286 | 12 209 |
| Pitkäaikaiset saamiset | 2.7. | 345 | 396 |
| Laskennallinen verosaaminen | 2.8. | 285 | 386 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 2.9. | 5 314 | 5 369 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 11 442 | 3 479 | |
| Vaihtuvat vastaavat yhteensä | 28 672 | 21 839 | |
| Vastaavaa yhteensä | 61 505 | 57 563 | |
| Vastattavaa | |||
| Oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 2.10. | 6 314 | 6 314 |
| Ylikurssirahasto | 2.10. | 7 334 | 7 334 |
| Arvonmuutosrahasto | 2.10. | -60 | |
| Omat osakkeet | 2.12. | -78 | |
| Edellisten tilikausien voitto | 2.10. | 5 851 | 7 458 |
| Tilikauden voitto | 2.10. | 1 173 | 46 |
| Oma pääoma yhteensä | 20 535 | 21 153 | |
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | |||
| Poistoero | 3 034 | 2 856 | |
| Pakolliset varaukset | 2.13. | 909 | 844 |
| Vieras pääoma | |||
| Laskennallinen verovelka | 18 | ||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 2.14. | 22 728 | 18 098 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 2.15. | 14 299 | 14 594 |
| Vieras pääoma yhteensä | 37 027 | 32 710 | |
| Vastattavaa yhteensä | 61 505 | 57 563 |
| 1 000 euro | 1.1. - 31.12.2008 | 1.1. - 31.12.2007 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Voitto ennen satunnaisia eriä | 2 098 | -274 |
| Oikaisut: | ||
| Suunnitelman mukaiset poistot | 5 178 | 4 233 |
| Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot | 23 | 4 |
| Muut kulut, joihin ei liity maksua | 85 | 12 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 1 127 | 709 |
| Muut oikaisut | 3 | -75 |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 8 514 | 4 609 |
| Käyttöpääoman muutos: | ||
| Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) | -104 | 3 182 |
| Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) | 923 | -2 186 |
| Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) | -878 | -2 676 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 8 455 | 2 929 |
| Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista | -1 078 | -849 |
| Saadut osingot liiketoiminnasta | 56 | 10 |
| Saadut korot liiketoiminnasta | 168 | 109 |
| Maksetut välittömät verot | -532 | -863 |
| Rahavirta ennen satunnaisia eriä | 7 069 | 1 336 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 7 069 | 1 336 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin, brutto | -3 310 | -6 308 |
| Investointeihin saadut avustukset | 1 120 | |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 76 | 118 |
| Myönnetyt lainat | -1 090 | |
| Ostetut tytäryhtiöt | -361 | |
| Lainasaamisten takaisinmaksut | 2 051 | |
| Luovutustulot muista sijoituksista | 4 | |
| Saadut korot investoinneista | 127 | |
| Investointien rahavirta | -3 591 | -3 982 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Omien osakkeiden hankinta | -75 | |
| Lyhytaikaisten lainojen nostot | 1 836 | |
| Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut | -1 836 | |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 11 198 | 6 704 |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -3 153 | -3 520 |
| Maksetut osingot | -1 655 | -3 459 |
| Rahoituksen rahavirta | 4 479 | 1 561 |
| Rahavarojen muutos lisäys (+) / vähennys (-) | 7 957 | -1 085 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 3 479 | 2 884 |
| Valuuttakurssien muutosten vaikutus | 6 | -46 |
| Sulautumisessa saatu | 1 726 | |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 11 442 | 3 479 |
Tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaan.
Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä saaduilla investointiavustuksilla ja suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuuden ta loudellisen pitoajan perusteella seuraavasti:
| Poistoaika | ||
|---|---|---|
| Aineettomat oikeudet ja muut pitkävaikutteiset menot |
5 - 10 vuotta | |
| Liikearvo | 10 vuotta | |
| Rakennukset | 25 - 30 vuotta | |
| Rakennelmat | 5 vuotta | |
| Prosessikoneet | 3 - 10 vuotta | |
| Moottoriajoneuvot | 5 - 8 vuotta | |
| ATK-laitteet | 3 - 5 vuotta | |
| Kehittämismenot | 5 vuotta |
Kaluston hankintameno poistetaan EVL:n enimmäispoistoin hankinta-ajankohdasta laskien.
Louhosalueista ml. louhosten avauskustannukset sekä louhinnan maa-alueista tehdään kiven käyttöön ja läjitysalueiden täyttöaikaan perustuva substanssipoisto.
Vaihto-omaisuus on esitetty keskihinta-periaatteen mukaisesti tai sitä alemman todennäköisen myyntihinnan määräisenä. Vaihto-omaisuuden arvoon on sisällytetty muuttuvien menojen lisäksi osuus hankinnan ja valmis- tuksen kiinteistä menoista.
Liikevaihtoa laskettaessa on myynnistä vähennetty myönnetyt alennukset, välilliset verot sekä myyntisaamisten kurssierot. Suoritteiden myynti on tuloutettu niiden luovutuksen yhteydessä. Tuotot asennustoiminnasta ja palveluista tuloutetaan sillä tilikaudella, jolla palvelu suoritetaan.
Tutkimusmenot on kirjattu pääsääntöisesti vuosikuluiksi niiden syntymävuonna. Kehitysmenoista on aktivoitu muut kuin tulisijat-liiketoimintaan liittyvät kehitysmenot. Louhosalueiden kairaustutkimuksista aiheutuneet menot on aktivoitu ja poistetaan vaikutusaikanaan. Kairaustutkimusten menot kirjataan kuitenkin tuloslaskelmaan kuluiksi silloin, kun kyseisten vuolukivivarantojen kaupalliseen hyödyntämiseen katsotaan liittyvän merkit- tävää epävarmuutta.
Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna. Ulkomailla olevan henkilöstön eläkejärjestelyt on hoidettu paikallisen käytännön mukaan.
Suomen verolainsäädännön mukaan verotukselliset tilinpäätössiirrot, kuten poistoero, hyväksytään verotuksessa vähennyskelpoiseksi vain, jos ne on kirjattu myös kirjanpitoon.
Veroihin sisältyvät tilikauden tulosta vastaavat verot sekä laskennallisen verovelan ja -saamisen muutos. Laskennallinen verovelka ja -saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena.
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei tilinpäätöksessä ole tehty kirjausta, vaan osingot otetaan huomioon vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.
Vertailtaessa tilikauden tietoja edelliseen tilikauteen tulee huomioida, että Kermansavi Oy sulautui emoyhtiöön 31.12.2007.
Valuuttamääräiset tase-erät on arvostettu Euroopan Keskuspankin ilmoittamaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin.
| 1 000 euro | 2008 | 2007 | 1 000 euro | 2008 | 2007 |
|---|---|---|---|---|---|
| 1.1. Liikevaihto | 1.4.3. Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana | ||||
| 1.1.1. Liikevaihto liiketoiminta-alueittain | Toimihenkilöitä | 151 | 105 | ||
| Tulisijat-liiketoiminta | 55 486 | 44 750 | Työntekijöitä | 370 | 427 |
| Luonnonkivituotteet-liiketoiminta | 7 967 | 7 400 | Henkilökunnan lukumäärä yhteensä | 521 | 532 |
| Astiat-tuoteryhmä | 2 119 | 1.5. Suunnitelman mukaiset poistot | |||
| Liikevaihto liiketoiminta-alueittain yhteensä | 65 572 | 52 150 | Kehittämismenot | 9 | |
| 1.1.2. Liikevaihto markkina-alueittain | Aineettomat oikeudet | 21 | 20 | ||
| Suomi | 34 158 | 21 275 | Muut pitkävaikutteiset menot | 656 | 712 |
| Muu Eurooppa | 30 175 | 29 612 | Substanssipoistot louhoksista | 133 | 86 |
| USA | 1 239 | 1 263 | Rakennukset ja rakennelmat | 628 | 554 |
| Liikevaihto markkina-alueittain yhteensä | 65 572 | 52 150 | Koneet ja kalusto | 2 925 | 2 810 |
| 1.2. Liiketoiminnan muut tuotot | Muut aineelliset hyödykkeet | 30 | 18 | ||
| Vuokratuotot | 276 | 128 | Substanssipoisto maa-alueista | 30 | 33 |
| Veloitukset konsernin sisäisistä palveluista | 271 | 2 245 | Liikearvo | 746 | |
| Julkisen vallan avustukset | 294 | 113 | Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä | 5 178 | 4 233 |
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot | 15 | 80 | Yhtiö on siirtynyt vuonna 2007 suunnitelman mukaisten poistojen laskennassa soveltamaan kivilouhosten ja | ||
| Muut | 149 | 107 | kaivosoikeuksien osalta substanssipoistomenetelmää aiemman tasapoistomenetelmän asemasta. Poisto | ||
| Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä | 1 005 | 2 673 | menetelmän muutos pienensi vuoden 2007 poistoja 284 tuhatta euroa aikaisempaan poistomenetelmään verrattuna. |
||
| 1.3. Materiaalit ja palvelut | 1.6. Liiketoiminnan muut kulut | ||||
| Aineet, tarvikkeet ja tavarat | 1.6.1. Tilintarkastajien palkkiot | ||||
| Ostot tilikauden aikana | 12 230 | 12 176 | Tilintarkastuspalkkiot | 36 | 71 |
| Varaston muutos lisäys (-) / vähennys (+) | 521 | 16 | Veroneuvonta | 21 | 11 |
| Ulkopuolisilta ostetut palvelut | 9 895 | 6 398 | Muut palkkiot | 10 | 9 |
| Materiaalit ja palvelut yhteensä | 22 646 | 18 590 | Tilintarkastajien palkkiot yhteensä | 67 | 91 |
| 1.4. Henkilöstökulut ja henkilökunnan lukumäärä keskimäärin | Tilintarkastuksen suorittivat KHT-yhteisö KPMG Oy Ab vuonna 2008 sekä 2007 ja KHT-yhteisö Pricewater | ||||
| 1.4.1. Henkilöstökulut | houseCoopers osittain vuonna 2007. | ||||
| Palkat ja palkkiot | 17 587 | 17 366 | 1.7. Rahoitustuotot ja -kulut | ||
| Eläkekulut | 3 344 | 3 133 | Osinkotuotot konserniyhtiöiltä | 50 | |
| Muut henkilösivukulut | 1 410 | 1 516 | Osinkotuotot muilta | 6 | 10 |
| Henkilöstökulut yhteensä | 22 341 | 22 015 | Muut korko- ja rahoitustuotot | ||
| 1.4.2. Johdon työsuhde-etuudet | Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä | 19 | 93 | ||
| Hallituksen ja toimitusjohtajan | Korkotuotot muilta | 139 | 82 | ||
| palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 416 | 473 | Korkokulut | -1 010 | -907 |
| Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet | 62 | 89 | Korkokulut saman konsernin yrityksille | -49 | |
| Palkat ja palkkiot | Kurssierot | -14 | -42 | ||
| Toimitusjohtaja | 210 | 242 | Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista | -6 | |
| Hallituksen jäsenet | Johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset | -234 | 70 | ||
| Piispa Ambrosius | 16 | 15 | Muut rahoitustuotot ja -kulut | -34 | -9 |
| Erma Juhani | 24 | 23 | Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -1 127 | -709 |
| Makkonen Eero | 16 | 15 | 1.8. Tilinpäätössiirrot | ||
| Toivanen-Koivisto Maarit | 16 | 15 | Poistoeron muutos | -177 | 950 |
| Vauhkonen Heikki | 16 | 50 | 1.9. Tuloverot | ||
| Vauhkonen Reijo | 28 | 27 | Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | 645 | 714 |
| Virtaala Matti | 90 | 86 | Laskennallisen verovelan / -saamisen muutos | 82 | -84 |
| Verojen siirto arvonmuutosrahastoon | 21 |
Tuloverot yhteensä 748 630
| 1 000 euro | 2 008 | 2007 | 1 000 euro | 2008 | 2007 |
|---|---|---|---|---|---|
| 2.1. Aineettomat hyödykkeet | 2.2. Aineelliset hyödykkeet | ||||
| 2.1.1. Kehittämismenot | 2.2.1. Maa-alueet | ||||
| Hankintameno 1.1. | 42 | Hankintameno 1.1. | 1 378 | 1 172 | |
| Sulautumisessa siirtyneet kehittämismenot | 42 | Sulautumisessa siirtynyt maa-alue | 3 | ||
| Lisäykset | 116 | Lisäykset | 2 | 203 | |
| Tilikauden poisto | 9 | Hankintameno 31.12. | 1 380 | 1 378 | |
| Kehittämismenojen kirjanpitoarvo 31.12. | 149 | 42 | Kertyneet substanssipoistot | 186 | 153 |
| 2.1.2. Aineettomat oikeudet | Tilikauden substanssipoisto | 31 | 33 | ||
| Hankintameno 1.1. | 568 | 550 | Kertyneet poistot 31.12. | 217 | 186 |
| Lisäykset | 34 | 18 | Maa-alueiden kirjanpitoarvo 31.12. | 1 163 | 1 192 |
| Hankintameno 31.12. | 602 | 568 | 2.2.2. Rakennukset ja rakennelmat | ||
| Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | 460 | 440 | Hankintameno 1.1. | 15 167 | 13 280 |
| Tilikauden poisto | 21 | 20 | Sulautumisessa siirtyneet rakennukset ja rakennelmat | 1 589 | |
| Kertyneet poistot 31.12. | 481 | 460 | Lisäykset | 94 | 298 |
| Aineettomien oikeuksien kirjanpitoarvo 31.12. | 121 | 108 | Vähennykset | 3 | |
| 2.1.3. Liikearvo | Hankintameno 31.12. | 15 258 | 15 167 | ||
| Hankintameno 1.1. | 8 804 | 1 345 | Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | 7 046 | 5 864 |
| Sulautumisessa siirtynyt liikearvo | 7 459 | Sulautumisessa siirtyneet poistot | 628 | ||
| Hankintameno 31.12. | 8 804 | 8 804 | Tilikauden poisto | 628 | 554 |
| Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | 1 345 | 1 345 | Kertyneet poistot 31.12. | 7 674 | 7 046 |
| Tilikauden poisto | 746 | Sulautumisessa siirtynyt arvonkorotus | 505 | 505 | |
| Kertyneet poistot 31.12. | 2 091 | 1 345 | Rakennusten ja rakennelmien kirjanpitoarvo 31.12. | 8 089 | 8 626 |
| Liikearvon kirjanpitoarvo 31.12. | 6 713 | 7 459 | 2.2.3. Koneet ja kalusto | ||
| Emoyhtiön liikearvo koostuu sulautumistappioista. | Hankintameno 1.1. | 46 035 | 38 574 | ||
| 2.1.4. Muut pitkävaikutteiset menot | Sulautumisessa siirtyneet koneet ja kalusto | 5 562 | |||
| Hankintameno 1.1. | 17 661 | 13 441 | Lisäykset | 1 224 | 2 221 |
| Sulautumisessa siirtyneet muut pitkävaikutteiset menot | 135 | Vähennykset | 252 | 322 | |
| Lisäykset | 930 | 4 085 | Hankintameno 31.12. | 47 007 | 46 035 |
| Vähennykset | 35 | Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | 35 425 | 28 503 | |
| Hankintameno 31.12. | 18 556 | 17 661 | Vähennysten kertyneet poistot | 187 | 279 |
| Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | 11 187 | 10 355 | Sulautumisessa siirtyneet poistot | 4 391 | |
| Sulautumisessa siirtyneet poistot | 34 | Tilikauden poisto | 2 925 | 2 810 | |
| Vähennyksestä kertyneet poistot | 26 | Kertyneet poistot 31.12. | 38 163 | 35 425 | |
| Tilikauden poisto | 789 | 798 | Koneiden ja kaluston kirjanpitoarvo 31.12. | 8 844 | 10 610 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 11 950 | 11 187 | |||
| Muiden pitkävaikutteisten menojen kirjanpitoarvo 31.12. | 6 606 | 6 474 |
Aineettomat hyödykkeet yhteensä 13 589 14 083 Muiden pitkävaikutteisten menojen kirjanpitoarvoon sisältyy 4 102 tuhatta euroa kivitutkimuksista sekä vuolukivilouhosten ja koelouhosten avaamisesta aiheutuneita menoja.
| 1 000 euro | 2008 | 2007 | 1 000 euro | 2008 | 2007 |
|---|---|---|---|---|---|
| 2.2.4. Muut aineelliset hyödykkeet | 2.7. Pitkäaikaiset saamiset | ||||
| Hankintameno 1.1. | 281 | 198 | Saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
| Lisäykset | 13 | 83 | Lainasaamiset | 310 | 381 |
| Hankintameno 31.12. | 294 | 281 | Siirtosaamiset | 35 | 15 |
| Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | 184 | 166 | Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 345 | 396 |
| Tilikauden poisto | 30 | 18 | 2.8. Laskennallinen verosaaminen | ||
| Kertyneet poistot 31.12. | 214 | 184 | Varauksista ja siirtoveloista | 285 | 244 |
| Muiden aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvo 31.12. | 80 | 97 | Sulautumisessa siirtyneistä varauksista ja siirtoveloista | 142 | |
| 2.2.5. Ennakkomaksut | Laskennallinen verosaaminen yhteensä | 285 | 386 | ||
| Ennakkomaksut | 51 | 37 | 2.9. Lyhytaikaiset saamiset | ||
| Sulautumisessa siirtyneet ennakkomaksut | 70 | Saamiset saman konsernin yrityksiltä | |||
| Ennakkomaksut yhteensä | 51 | 107 | Myyntisaamiset | 13 | 98 |
| Aineelliset hyödykkeet yhteensä | 18 227 | 20 632 | Saamiset omistusyhteysyrityksiltä | ||
| Tuotannon koneiden ja laitteiden osuus kirjanpitoarvosta | 8 065 | 9 559 | Myyntisaamiset | 1 | |
| 2.3. Osuudet saman konsernin yrityksissä | Saamiset muilta | ||||
| % | % | Myyntisaamiset | 4 925 | 4 712 | |
| Kivia Oy, Kuhmo | 100 | 100 | Muut saamiset | 29 | 66 |
| Tulikivi U.S. Inc., USA | 100 | 100 | Muut siirtosaamiset | ||
| AWL-Marmori Oy, Turku | 100 | 100 | Saamiset avustuksista | 202 | 85 |
| The New Alberene Stone Company Inc., USA | 100 | 100 | Ennakkomaksut | 101 | 123 |
| Uuni Vertriebs GmbH, Saksa | 100 | 100 | TyEL-saaminen | 26 | |
| OOO Tulikivi, Venäjä | 100 | 100 | Korkosaaminen | 25 | 141 |
| Tytäryhtiöiden lisäksi Tulikivi Oyj:llä on Saksassa sivuliike Tulikivi Oyj | Muut siirtosaamiset | 18 | 118 | ||
| Niederlassung Deutschland. | Saamiset muilta yhteensä | 5 300 | 5 271 | ||
| Osakkuusyritykset | Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 5 314 | 5 369 | ||
| Stone Pole Oy, Juuka | 27 | 27 | 2.10. Oma pääoma | ||
| Leppävirran Matkailukeskus Oy, Leppävirta | 33 | 33 | Osakepääoma 1.1. | 6 314 | 6 314 |
| 2.4. Saamiset saman konsernin yrityksiltä | Osakepääoma 31.12. | 6 314 | 6 314 | ||
| Pääomalaina AWL-Marmori Oy | 34 | 34 | Ylikurssirahasto 1.1. | 7 334 | 7 334 |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä yhteensä | 34 | 34 | Ylikurssirahasto 31.12. | 7 334 | 7 334 |
| 2.5. Muut sijoitukset | Arvonmuutosrahasto 1.1. | ||||
| Stone Pole Oy | 1 | 1 | Arvonmuutosrahasto 31.12. | -60 | |
| Muut | 26 | 32 | Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. | 7 504 | 10 903 |
| Muut sijoitukset yhteensä | 27 | 33 | Osingonjako | -1 653 | -3 320 |
| 2.6. Vaihto-omaisuus | Lahjoitukset | -124 | |||
| Aineet ja tarvikkeet | 5 463 | 5 985 | Omat osakkeet | -78 | |
| Valmiit tuotteet/ tavarat | 5 823 | 6 224 | Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. | 5 773 | 7 458 |
| Vaihto-omaisuus yhteensä | 11 286 | 12 209 | Tilikauden voitto | 1 173 | 46 |
| Oma pääoma yhteensä | 20 535 | 21 153 |
| 2.11. Laskelma voitonjakokelpoisista varoista 31.12. | 2.15. Lyhytaikainen vieras pääoma | ||
|---|---|---|---|
| Voitto edellisiltä tilikausilta | 5 773 | 7 458 | Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille |
| Jakokelpoiset varat yhteensä | 6 946 | 7 504 | Velat osakkuusyrityksille |
| Aika | Määrä Suoritettu vastike (keskiarvo) |
Suoritettu vastike (vaihteluväli) |
|
|---|---|---|---|
| 1.08. - 31.08.2008 | 13 334 | 1,344 | 1,31 - 1,39 |
| 1.09. - 30.09.2008 | 19 270 | 1,298 | 1,23 - 1,34 |
| 1.10. - 30.10.2008 | 5 000 | 1,124 | 0,90 - 1,23 |
| 1.11. - 30.11.2008 | 22 396 | 0,890 | 0,80 - 0,96 |
| 1.12. - 31.12.2008 | 14 000 | 0,654 | 0,65 - 0,67 |
| Yhteensä 31.12.2008 | 74 000 | 1,05 | 0,65 - 1,39 |
| 2.13. Pakolliset varaukset | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Takuuvaraus | 452 | 447 |
| Ympäristövaraus | 457 | 397 |
| Pakolliset varaukset yhteensä | 909 | 844 |
| 2.14. Pitkäaikainen vieras pääoma | ||
| Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille | ||
| Muut pitkäaikaiset velat | 1 146 | |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 19 810 | 15 211 |
| Osamaksuvelat | 1 772 | 2 540 |
| Muut velat | 347 | |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 22 728 | 18 098 |
| 1 000 euro | 2008 | 2007 | 1 000 euro | 2008 | 2007 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2.11. Laskelma voitonjakokelpoisista varoista 31.12. | 2.15. Lyhytaikainen vieras pääoma | |||||
| Voitto edellisiltä tilikausilta | 5 773 | 7 458 | Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille | |||
| Tilikauden voitto | 1 173 46 |
Ostovelat | 338 | 1 271 | ||
| Jakokelpoiset varat yhteensä | 6 946 | 7 504 | Velat osakkuusyrityksille | |||
| 2.12. Omat osakkeet | Ostovelat | 39 | 6 | |||
| Yhtiö on ostanut tilikauden aikana 74 000 omaa osakettaan yhtiökokouksen 17.4.2008 myöntämän valtuu- | Velat muille | |||||
| tuksen nojalla. Osakkeiden hankintahintana on ollut hankintahetken pörssikurssi. Osakkeiden osuus osake pääomasta on 0,20 prosenttia ja äänimäärästä 0,06 prosenttia. Omien osakkeiden hankinnalla ei ole ollut merkittävää vaikutusta omistuksen ja äänivallan jakautumiseen yhtiössä. Emoyhtiö on tilikauden aikana ostanut omia osakkeita seuraavasti: |
Lainat rahoituslaitoksilta | 4 670 | 2 852 | |||
| Saadut ennakot | 21 | 2 | ||||
| Ostovelat | 2 332 | 2 811 | ||||
| Muut velat | 632 | 1 225 | ||||
| Aika | Määrä Suoritettu vastike (keskiarvo) |
Suoritettu vastike (vaihteluväli) |
Siirtovelat | |||
| 1.08. - 31.08.2008 | 13 334 | 1,344 | 1,31 - 1,39 | Palkat ja henkilösivukulut | 4 361 | 4 902 |
| 1.09. - 30.09.2008 | 19 270 | 1,298 | 1,23 - 13,4 1,23 - 1,34 |
Alennukset ja markkinointikulut | 653 | 505 |
| 1.10. - 30.10.2008 | 5 000 | 1,124 | 0,90 - 1,23 | Ulkopuoliset palvelut | 402 | 276 |
| 1.11. - 30.11.2008 | 22 396 | 0,890 | 0,80 - 0,96 | Korkovelat | 433 | 219 |
| 1.12. - 31.12.2008 | 14 000 | 0,654 | 0,65 - 0,67 | Verovelat | 101 | 39 |
| Yhteensä 31.12.2008 | 74 000 | 1,05 | 0,65 - 1,39 | Muut siirtovelat | 317 | 486 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 14 299 | 14 594 | ||||
| 2.13. Pakolliset varaukset | 2008 | 2007 | 2.16. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut | |||
| Takuuvaraus | 452 | 447 | Lainat ja tililuottolimiitit, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä ja | |||
| Ympäristövaraus | 457 | 397 | pantteja | |||
| Pakolliset varaukset yhteensä | 909 | 844 | Rahalaitoslainat ja lainojen takaukset | 18 730 | 15 312 | |
| 2.14. Pitkäaikainen vieras pääoma | Tililuottolimiitit | 4 000 | 5 000 | |||
| Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille | Muut pitkäaikaiset velat | 2 263 | 3 051 | |||
| Muut pitkäaikaiset velat | 1 146 | Annetut kiinteistökiinnitykset | 9 186 | 8 891 | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 19 810 | 15 211 | Annetut yrityskiinnitykset | 13 396 | 12 975 | |
| Osamaksuvelat | 1 772 | 2 540 | Kaupan kohde/osamaksuvelat | 2 263 | 3 051 | |
| Muut velat | 347 | Pantatut vuokraoikeudet | 219 | 219 | ||
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 22 728 | 18 098 | Vakuudeksi annetut kiinnitykset ja pantit yhteensä | 25 064 | 25 136 | |
| Muut omat sitoumukset, joista annettu vakuuksia | ||||||
| Takaukset | 420 | 520 | ||||
| Muut vastuut | 35 | 680 | ||||
| Muut omat sitoumukset yhteensä | 455 | 1 200 | ||||
| Samaan konserniin kuuluvien puolesta annettu vakuuksia | 30 | |||||
| Annetut yrityskiinnitykset | 420 | |||||
| Annetut kiinteistökiinnitykset | 450 | 745 | ||||
| Annetut pantit Muista omista sitoumuksista annetut vakuudet yhteensä |
35 485 |
35 1 200 |
||||
| 1 000 euro | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Leasingsopimuksista maksettavat määrät | ||
| Tilikaudella 2009 maksettavat | 8 | 20 |
| Myöhemmin maksettavat | 10 | 18 |
| Leasingsopimuksista maksettavat määrät yhteensä | 18 | 38 |
| Leasingsopimukset ovat kolmen - kuuden vuoden leasingsopimuksia, joihin ei liity lunastusehtoja. |
||
| Johdannaissopimukset | ||
| Koronvaihtosopimukset, nimellisarvo | 13 027 | 7 354 |
| Koronvaihtosopimukset, käypä arvo | -177 | 138 |
Vuonna 2008 on maksettu pitkäaikaisiin velkoihin vuonna 2007 sisältynyt Kivia Oy:n osakkeiden ehdollinen kauppahinta 0,3 miljoonaa euroa.
Tulikivi Oyj:n ympäristövelvoitteet ja niiden hoitamiseen liittyvät seikat ja ympäristönhoitomenojen kirjaaminen
Tulikivi Oyj:llä on kaivoslain ja ympäristölainsäädännön perusteella maisemointivelvoitteita, jotka on täytettävä toiminnan aikana ja louhoksia aikanaan lopetettaessa.
Ympäristövelvoitteiden edellyttämiä toimenpiteitä tehdään jatkuvasti normaalin tuotantotyön ohessa. Ryhmään kuuluvat vesien käsittely, maa- ja kiviaineksen läjitysaluejärjestelyt, tärinä- ja melumittaukset, pölyämisen estäminen ja näihin liittyvien mittaustulosten seuranta. Tästä toiminnasta aiheutuvat menot kirjataan pääsääntöisesti tuloslaskelmaan kuluiksi. Maa-ainesten ajo uusien louhosten avaamisen yhteydessä läjitysalueille aktivoi- daan muihin aineettomiin hyödykkeisiin ja poistetaan avattavan louhoksen taloudellisen vaikutusajan mukaisesti. Läjitysalueiden verhoilutyö perustuu pitkän ajanjakson louhintasuunnitelmaan, jonka mukaan verhoilussa hyö- dynnetään uusien avattavien louhosten pintamateriaalia. Verhoilu voidaan kuitenkin suorittaa vasta siinä vaiheessa, kun läjitysalueella on lopulliseksi jääviä osa-alueita. Verhoilutöiden menoista ei ole tehty varausta, koska maisemointityön ei odoteta lisäävän normaalin louhintatoiminnan kustannuksia.
Tehtaan tai louhosalueen sulkemisen jälkeen tullaan suorittamaan läjitysalueiden loppuverhoustyöt, vesijärjestelyt, tarkkailupisteiden perustaminen, turvallisuuskuntoon saattaminen sekä kasvillisuuden istuttaminen ja kylväminen. Siltä osin kuin näihin liittyvät menot ovat arvioitavissa, on tehty varaus.
Ympäristölupien perusteella yhtiö on antanut takauksia yhteensä 229 600 euron arvosta, sekä lisäksi tilikauden päättymisen jälkeen 270 000 euroa.
Tulikivi-konsernissa on käytössä konsernin avainhenkilöille suunnattu osakepohjainen kannustinjärjestelmä. Järjestelmän mukaiset ansaintajaksot ovat vuodet 2008, 2009 ja 2010. Kannustinjärjestelmä on ehdollinen. Vuodelta 2008 palkkio perustuu konsernin tulokseen rahoituserien jälkeen ja liiketoiminnan rahavirtaan. Vuodelta 2008 olisi järjestelmän mukaisesti voitu maksaa enintään 120 000 Tulikivi Oyj:n A-osaketta ja rahana osakkeiden arvoa vastaava määrä. Koko järjestelmästä maksetaan palkkiona enintään 360 000 A-osaketta ja rahana osakkeiden arvoa vastaava määrä. Järjestelmän myöntämispäivä oli 18.4.2008 ja osakkeen hinta myöntämishetkellä 1,50 euroa/osake. Vuoden 2008 tulos/rahavirta oikeuttavat 10 prosenttiin kannustinjärjestelmän mukaisesta maksimipalkkiosta. A-osakkeita annetaan tämän mukaan yhteensä 9 800 kappaletta kannustinjärjestelmässä mukana oleville henkilöille. Osakkeita ei saa luovuttaa kahden vuoden sitouttamisjakson aikana. Lisäksi avainhenkilön on omistettava vähintään 30 prosenttia järjestelmästä ansaitsemiaan osakkeita kaksi vuotta sitouttamisjakson jälkeen. Osakepalkkion vaikutus vuoden 2008 tulokseen oli vajaa 10 tuhatta euroa.
Tulikivi Oyj:n hallitus on käynnistänyt heikentyneen tilausvirran takia toimintojen keskittämis- ja kannattavuusohjelman, jotta yhtiön kannattavuus voitaisiin jatkossakin turvata. Ohjelmalla tavoitellaan noin viiden miljoonan vuosisäästöjä tulevina vuosina. Ohjelman vuoksi Tulikivi-konsernissa on käynnistetty koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut. Henkilöstön vähennystarve on 120 henkilöä, minkä lisäksi yhtiö lomauttaa henkilöstöään kuluvan vuoden aikana. Ohjelman toteuttamisen arvioidaan aiheuttavan noin kahden miljoonan euron kertaluonteiset kulut.
| Yhtiön 10 suurinta osakkeenomistajaa osakemäärän mukaan Lukuun ottamatta hallintarekisteröityjä osakkeita. |
K-osakkeita | A-osakkeita | Osuus osakkeista, % | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1. Vauhkonen Reijo | 2 852 500 | 1 334 327 | 11,27 | |||
| 2. Vauhkonen Heikki | 2 957 000 | 46 887 | 8,09 | |||
| 3. Elo Eliisa | 477 500 | 2 479 520 | 7,96 | |||
| 4. Virtaala Matti | 1 460 000 | 961 300 | 6,52 | |||
| 5. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 1 902 380 | 5,12 | ||||
| 6. Mutanen Susanna | 797 500 | 846 300 | 4,43 | |||
| 7. Vauhkonen Mikko | 397 500 | 400 200 | 2,15 | |||
| 8. Paatero Ilkka | 718 430 | 1,93 | ||||
| 9. Nuutinen Tarja | 397 500 | 277 040 | 1,82 | |||
| 10. Erikoissijoitusrahasto Phoebus | 608 140 | 1,64 | ||||
| Yhtiön 10 suurinta osakkeenomistajaa äänimäärän mukaan Lukuun ottamatta hallintarekisteröityjä osakkeita. |
K-osakkeita | A-osakkeita | Osuus äänimäärästä, % | |||
| 1. Vauhkonen Reijo | 2 852 500 | 1 334 327 | 24,28 | |||
| 2. Vauhkonen Heikki | 2 957 000 | 46 887 | 24,08 | |||
| 3. Virtaala Matti | 1 460 000 | 961 300 | 12,65 | |||
| 4. Mutanen Susanna | 797 500 | 846 300 | 7,17 | |||
| 5. Elo Eliisa | 477 500 | 2 479 520 | 5,90 | |||
| 6. Vauhkonen Mikko | 397 500 | 400 200 | 3,56 | |||
| 7. Nuutinen Tarja | 397 500 | 277 040 | 3,46 | |||
| 8. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 1 902 380 | 1,55 | ||||
| 9. Suomen Kulttuurirahasto | 100 000 | 340 000 | 1,09 | |||
| 10. Sivonen Juha | 100 000 | 0,81 | ||||
| Yhtiön hallituksen jäsenillä ja toimitusjohtajalla on määräysvallassaan yhteensä 7 269 500 K-osaketta ja 2 581 246 A-osaketta eli 61,20 % yhtiön äänivallasta. | ||||||
| Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2008 Osakkeiden lukumäärä, kpl |
Osakkaita kpl |
Osuus % |
Osakkeita kpl |
Osuus % |
||
| 1 - 100 | 359 | 7,87 | 25 090 | 0,07 | ||
| 101 - 1000 | 2 159 | 47,34 | 1 211 979 | 3,26 | ||
| 1001 - 5000 | 1 469 | 32,21 | 3 624 196 | 9,75 | ||
| 5001 - 10000 | 291 | 6,38 | 2 208 639 | 5,95 | ||
| 10001 - 100000 | 260 | 5,70 | 6 234 806 | 16,79 | ||
| 100001 - | 23 | 0,50 | 23 839 260 | 64,18 | ||
| Yhteensä | 4 561 | 100,00 | 37 143 970 | 100,00 | ||
| Yhtiön osakkeenomistajat jakaantuivat 31.12.2008 sektorikohtaisen luokituksen perusteella seuraavasti: Sektoriluokka |
Osakkeet, % | Äänimäärä, % | ||||
| Yksityiset yritykset | 2,19 | 0,66 | ||||
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 10,24 | 3,09 | ||||
| Julkisyhteisöt | 5,16 | 1,56 | ||||
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 2,79 | 1,58 | ||||
| Kotitaloudet | 79,38 | 93,04 | ||||
| Ulkomaat | 0,24 | 0,07 | ||||
| Kaikki yhteensä | 100,00 | 100,00 | ||||
Hallintarekisteröidyt osakkeet 2 623 118 kpl (7,06 % osakekannasta) sisältyvät kohtaan rahoitus- ja vakuutuslaitokset.
Nunnanlahdessa 10. helmikuuta 2009
Matti Virtaala Piispa Ambrosius Juhani Erma
Eero Makkonen Maarit Toivanen-Koivisto Reijo Vauhkonen
Heikki Vauhkonen toimitusjohtaja
Olemme tarkastaneet Tulikivi Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. - 31.12.2008. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.
Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti.
Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita.
Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Konsernitilinpäätös ja emoyhtiön tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Hallituksen esitys tuloksen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen.
Nunnanlahdessa 24. helmikuuta 2009 KPMG OY AB
Ari Eskelinen KHT
FI-83900 Juuka Tel. +358 207 636 000 Fax +358 207 636 130 www.tulikivi.com [email protected]
Saarikyläntie 26 FI-89920 Ruhtinansalmi Tel. +358 207 636 750 Fax +358 207 636 769
Rasiahontie 3 FI-79700 Heinävesi Tel. +358 207 636 501 Fax +358 207 636 505
Helsingintie 108 FI-23310 Taivassalo Tel. +358 207 636 880 Fax +358 207 636 888
Bulevardi 22 FI-00120 Helsinki Tel. +358 207 636 000 Fax +358 207 636 558
Lautamiehentie 1 FI-02770 Espoo Tel. +358 207 636 820 Fax +358 207 636 877
KIVIA OY Kivikatu 2-4 FI-88900 Kuhmo Tel. +358 207 636 700 Fax +358 207 636 720
P.O. Box 7547 Charlottesville, VA 22906-7547, USA Tel. +1 800 843 3473
Wernher-von-Braun-Str. 5 D-63263 Neu-Isenburg, Germany Tel. +49 6102 74 140 Fax +49 6102 741 414
Ul. Marata 47/49 191002 St. Petersburg, Russia Tel. +990 7 812 911 831 30 22 Fax +990 7 812 333 38 95
STONE POLE OY Kuhnustantie 10 FI-83900 Juuka Tel. +358 207 636 600 Fax +358 207 636 609
Rasiahontie 3 FI-79700 Heinävesi Tel. +358 207 636 501 Fax +358 207 636 505
Lähin jälleenmyyjä Internet-osoitteessa www.tulikivi.com
BENELUX DUTRY & CO. Jagershoek 10 B-8570 Vichte Belgium Tel. +32 56 776 090 Fax +32 56 774 294
EUROTRIAS S.R.L. – GMBH Via Max Planck I-39100 Bolzano Italy Tel. +39 0 471 201 616 Fax +39 0 471 201 689
NEUHAUSER-SPECKSTEIN-ÖFEN Bahnhofstrasse 54 A-4810 Gmunden Austria Tel. +43 7612 744 58 Fax +43 7612 744 584
Baltic TK Pihlaka 1 a 11216 Tallinn Estonia Tel. +372 6555 486 Fax +372 6555 487
TULIKIVI OYJ 75, avenue Parmentier F-75011 Paris France Tel. +33 1 40 21 25 65 Fax +33 1 40 21 24 00
FI-83900 Juuka Finland Tel. +358 207 636 000 Fax +358 207 636 120
TULIKIVI OYJ NIEDERLASSUNG DEUTSCHLAND Wernher-von-Braun-Str. 5 D-63263 Neu-Isenburg Germany Tel. +49 6102 74 140 Fax +49 6102 741 414
SVEITSI ARMAKA AG Duggingerstrasse 10 CH-4153 Reinach BL Switzerland Tel. +41 61 715 9911 Fax +41 61 715 9919
TULIKIVI U.S., INC. P.O. Box 7547 Charlottesville, VA 22906-7547 USA Tel. +1 800 843 3473
OOO TULIKIVI Ul. Marata 47/49 191002 St. Petersburg Russia Tel. +990 7 812 911 831 30 22 Fax +990 7 812 333 38 95
Baltic TK Pihlaka 1 a 11216 Tallinn Estonia Tel. +372 6555 486 Fax +372 6555 487
Horizont DOM, d.o.o. Prešernova 10a 1000 Ljubljana Slovenia Tel. +386 1 251 66 00 Fax +386 1 251 88 35
Tulikivi Oyj, 83900 Juuka, puh. 0207 636 000, fax 0207 636 130, www.tulikivi.com Y-tunnus 0350080-1, kotipaikka Juuka
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.