Vaisala Oyj

Annual Report • Mar 11, 2009

Tilinpäätös 2008

Uudistusten ja kasvun vuosi 2008 3
Vaisala lyhyesti 4
Vuosikertomus verkossa 4
Avainluvut graafeina 5
Hallituksen toimintakertomus 6 - 14

Konsernin tunnusluvut 15 - 16
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet 17
Konsernin viiden vuoden kehitys 18

Konsernituloslaskelma 19
Konsernitase 20 - 21
Konsernin rahavirtalaskelma 22
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	23
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 24 - 61

Emoyhtiön tuloslaskelma 62
Emoyhtiön tase 63 - 64
Emoyhtiön rahavirtalaskelma 65
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 66 - 75
Osakkeenomistuksen jakauma ja tiedot osakkeenomistajista	76
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset 77
Tilintarkastuskertomus 78
Tietoa osakkeenomistajille 79 - 80
Sijoittajan kalenteri 2009 81

Uudistusten ja kasvun vuosi 2008

Vaisala-konsernin liikevaihto kasvoi vuonna 2008 yli 8 prosenttia edellisvuoteen verrattuna 242,5 miljoonaan euroon. Myynti kasvoi eniten Aasian-Tyynenmeren alueella, lähes 28 prosenttia. Konsernin mittavat kehityshankkeet jatkuivat ja niiden kustannusvaikutukset rasittivat yhtiön tulosta. Myös valuuttakurssien epäsuotuisa kehitys näkyi tuloksessa. Liiketoiminta-alueista Vaisala Measurement Systems, Vaisala Instruments ja Vaisala Solutions kasvattivat liikevaihtoaan. Palveluliiketoiminnassa tulosta heikensivät henkilöstön ja infrastruktuurin kehityskustannukset sekä valuuttakurssit.

Saimme valmiiksi uuden asiakaslähtöisen strategian ja sitä tukevan organisaation ja toimintamallin, jotka julkistimme vuoden lopulla. Uusi organisaatio astui voimaan vuoden 2009 alusta. Huomattavin muutos uudessa strategiassamme on, että siirrymme tuotelähtöisestä toimintamallista markkinalähtöiseen malliin.

Olen erittäin tyytyväinen siihen, että haastavasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta olemme onnistuneet säilyttämään vahvan markkina-asemamme ja kasvattamaan liikevaihtoamme. Vahva tilauskantamme antaa hyvän lähtökohdan vuodelle 2009. Vaikka yleismaailmallinen taantuma ei toistaiseksi ole merkittävästi vaikuttanut yrityksemme toimintaan, seuraamme kehitystä tarkasti.

Asiakaskunnastamme suuri osa on julkisen hallinnon toimijoita, minkä vuoksi odotamme alan markkinatilanteen pysyvän pääosin ennallaan vuonna 2009. Vaisalan kasvun odotamme jatkuvan vuonna 2009, mutta loppuvuoden epävarmuus on lisääntynyt.

Jatkamme päättäväisesti uuden strategian toteuttamista, mikä vaatii huomattavia panostuksia. Olen kuitenkin vakuuttunut, että Vaisala kykenee edelleen vahvistamaan asemaansa maailman johtavana ympäristönmittaukseen erikoistuneena yrityksenä.

Suuri kiitos hyvästä tuloksesta kuuluu Vaisalan henkilöstölle, joka on jälleen kerran osoittanut kyvykkyytensä ja sitoutuneisuutensa yhteisiin tavoitteisiin. Haluan myös kiittää asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme heidän luottamuksestaan Vaisalaa kohtaan.

Kjell Forsén Toimitusjohtaja

Vaisala lyhyesti

Vaisala on maailman johtava ympäristön ja teollisuuden mittausratkaisuja tarjoava yritys. Yli 70-vuotisen kokemuksensa avulla Vaisala mahdollistaa paremman elämänlaadun tarjoamalla kattavan valikoiman innovatiivisia havainto- ja mittaustuotteita ja palveluja meteorologian, säästä riippuvaisten toimialojen, sekä suljettujen tilojen mittaustarpeisiin. Vaisalan pääkonttori sijaitsee Suomessa, ja yhtiön palveluksessa on noin 1200 ammattilaista ympäri maailmaa. A-sarjan osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinki arvopaperipörssissä.

www.vaisala.com

Vuosikertomus verkossa

Vaisalan vuosikertomus julkaistaan yhtiön verkkosivuilla osoitteessa: www.vaisala.com/vuosikertomus.

Vuoden 2008 verkkovuosikertomuksessa on muun muassa

• • toimitusjohtaja Kjell Forsénin video
• • vuoden keskeiset tapahtumat kootusti
• • asiakasartikkeleita Vaisalan liiketoiminta-alueilta
• • taloudelliset tiedot Excel-muodossa

Verkkosivuillamme osoitteessa: http://www.vaisala.fi/ uutisetjamateriaalit/tiedotetilaus on mahdollisuus liittyä Vaisalan tiedotejakelulistalle. Listalla oleville lähetetään sähköpostitse Vaisalan tiedotteet suomeksi tai englanniksi.

Avainluvut

Liikevaihdon jakauma liiketoiminta-alueittain

35 % Eurooppa 6 % Afrikka, Etelä- ja Keski-Amerikka 32 % Aasia ja Australia 28 % Pohjois-Amerikka

Liikevaihdon maantieteellinen jakauma

Saadut tilaukset (M€)

2005 2006 2007 2008

Liikevaihdon kehitys (M€)

Tilauskanta tilikauden päättyessä (M€)

Voitto ennen veroja (M€)

A-osakkeen kurssikehitys (€)

A-osakkeen kuukausivaihto (1000 kpl)

Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2008

Yleiskatsaus

Vuoden 2008 liikevaihto oli hyvällä tasolla. Kasvua tuli suurimmaksi osin Aasian-Tyynenmeren alueelta. Kustannuksiltaan mittavat kehityshankkeet jatkuivat ja vaikutukset näkyivät yhtiön koko vuoden tuloksessa. Myös valuuttakurssien kehitys vaikutti epäsuotuisasti, etenkin Yhdysvaltojen dollarin heikentyminen noin seitsemällä prosentilla. Vaisala julkisti vuoden lopulla uudistetun markkinasegmenttipohjaisen strategian ja sitä tukemaan perustetun organisaation.

Tulevaisuuden näkymät

Maailmantalouden epävakauden ja valuuttakurssien muutosten odotetaan edelleen vaikuttavan Vaisalan liiketoimintaan. Yhtiön asiakasrakenteen vuoksi alan markkinatilanteen odotetaan pysyvän pääosin ennallaan vuonna 2009. Vaisalan kasvun odotetaan jatkuvan vuonna 2009, mutta epävarmuus loppuvuodesta on kasvanut.

Kausivaihtelu on tyypillistä Vaisalan toiminnalle, ja ensimmäinen vuosineljännes tullee olemaan maltillinen.

Markkinatilanne, liikevaihto ja tilauskanta

Liikevaihto kehittyi myönteisimmin Aasian-Tyynenmeren alueella, jossa myynti kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 27,8 prosenttia 76,9 (60,2) miljoonaan euroon. Liikevaihto kasvoi myös Euroopassa 5,0 prosenttia 84,8 (80,7) miljoonaan euroon, samoin kuin Afrikan sekä Eteläja Väli-Amerikan alueella 39,0 prosenttia 13,9 (10,0) miljoonaan euroon. Pohjois-Amerikan liikevaihto laski 8,6 prosenttia 66,8 (73,2) miljoonaan euroon. Alueen laskuun vaikutti valuuttakurssien heikentyminen. Mikäli valuuttakurssit olisivat säilyneet muuttumattomina, Pohjois-Amerikan segmentti olisi laskenut 2,1 prosenttia.

Määrätietoinen kehitystyö ja kilpailukyvyn ylläpito ovat auttaneet Vaisalaa säilyttämään vahvat markkinaosuutensa.

Saatujen tilausten määrä kasvoi 8,5 prosenttia vertailukauteen nähden 247,9 (228,5/2007; 243,6/2006) miljoonaan euroon. Konsernin tilauskanta oli tilikauden lopussa 90,3 (82,3) miljoonaa euroa. Tilauskannasta noin 20 miljoonaa euroa toimitetaan vuonna 2010 tai myöhemmin.

Vaisala-konsernin liikevaihto kasvoi 8,2 prosenttia vertailukauteen nähden 242,5 (224,1/2007; 220,8/2006) miljoonaan euroon. Kaikkien liiketoiminta-alueiden liikevaihto Vaisala Servicesia lukuunottamatta kasvoi, Vaisala Solutionsin 24,4 prosenttia, Vaisala Instrumentsin 12,1 prosenttia ja Vaisala Measurement Systemsin 9,4 prosenttia. Vaisala Servicesin liikevaihto laski 16,8 prosenttia. Valuuttakurssien heikentyminen alensi liikevaihtoa, ja mikäli Vaisalan kannalta tärkeimmät valuutat olisivat säilyneet edellisen vuoden tasolla, liikevaihto olisi kasvanut 11,9 prosenttia. Ulkomaantoimintojen osuus liikevaihdosta oli 94 (96) prosentia.

Taloudellinen asema ja tulos

Tilikauden liikevoitto oli 15,7 prosenttia liikevaihdosta, eli 38,0 (35,3) miljoonaa euroa. Voitto ennen veroja oli 16,0 prosenttia liikevaihdosta eli 38,9 (37,0) miljoonaa euroa, kasvua 5,1 prosenttia. Tilikauden voitto oli 11,7 prosenttia liikevaihdosta eli 28,4 (25,8) miljoonaa euroa, kasvua 10,0 prosenttia.

Vaisala-konsernin vakavaraisuus ja likviditeetti säilyivät vahvoina. Taseen loppusumma 31.12.2008 oli 241,7 (225,6/2007; 219,2/2006) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 82 % (83 %/2007; 81 %/2006).

Konsernin likvidien rahavarojen määrä oli 103,4 (99,2;2007; 87,3/2006) miljoonaa euroa.

Tutkimus ja tuotekehitys

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat 24,6 (23,5/2007; 20,6/2006) miljoonaa euroa, eli 10,1 % konsernin liikevaihdosta.

Vaisala lanseerasi uuden kastepistelähettimen erittäin kuiviin olosuhteisiin ja öljynkosteuslähettimen voitelu- ja hydrauliikkaöljyjen kosteuden mittauksiin. Lisäksi kosteus-, kastepiste-, öljynkosteus- ja painelähettimiin lisättiin LAN- ja WLAN-yhteydet, mikä lisäsi mahdollisuuksia palvella teollisia asiakkaitamme.

Sään mittausta varten tuotiin markkinoille uudistetut kosteusmittapään säälähetin ja tuulianturi. Lisäksi käynnissä oli useita asiakaskohtaisia tuotekehityshankkeita.

Investoinnit

Bruttoinvestoinnit olivat 12,2 (7,3/2007; 20,4/2006) miljoonaa euroa.

Koko organisaation kattavaa toiminnanohjausjärjestelmää ollaan ottamassa käyttöön. Uusi järjestelmä tukee strategiaa ja liiketoimintaprosesseja sekä korvaa useita nykyisin käytössä olevia järjestelmiä. Järjestelmä otetaan käyttöön asteittain ja tavoitteena on, että se on käytössä globaalisti vuoden 2010 loppuun mennessä.

Muutokset raportoinnissa

Vuoden 2008 ensimmäisestä osavuosikatsauksesta lähtien Vaisala-konsernin liiketoiminta on raportoitu neljässä segmentissä, jotka ovat Vaisala Instruments, Vaisala Measurement Systems, Vaisala Solutions ja Vaisala Services.

Kaikki vuoden 2007 vertailuluvut on muutettu tätä raportointimallia vastaavaksi ja ne ovat siten vertailukelpoisia. Vuoden 2007 vertailuluvut on julkaistu Vaisalan pörssitiedotteella 30.4.2008.

Vaisala Measurement Systems

Vaisala Measurement Systems koostuu luotaus-, pintasääjärjestelmä-, ukkosjärjestelmä-, tuulikeilain- ja säätutkaliiketoiminnoista. Muutoksena edelliseen vuoteen liiketoiminta-alueen tarjonta täydentyi, kun Vaisala Solutionsista siirrettiin yksittäiset tuotteet ja järjestelmät Vaisala Measurement Systemsin tuotevalikoimaan. Vastaavasti salamanpaikannuspalvelut siirtyivät Vaisala Services -liiketoiminta-alueeseen.

Vaisala Measurement Systemsin ulkoinen liikevaihto kasvoi 10,7 prosenttia vertailukauteen nähden 99,9 (90,2) miljoonaan euroon. Mikäli valuuttakurssit olisivat säilyneet edellisen vuoden tasolla, liikevaihto olisi kasvanut 13,9 prosenttia. Liikevoitto kasvoi 17,4 (12,3) miljoonaan euroon.

Liikevaihtoa kasvatti useiden asiakashankkeiden samanaikainen käynnistyminen luotausliiketoiminnassa ja pintasääjärjestelmissä. Sen sijaan käynnistyneistä hankkeista huolimatta liikevaihto tuulikeilaimissa ja ukkospaikannusjärjestelmissä jäi odotuksista, vaikka markkinaosuudet pysyivätkin ennallaan. Säätutkasta on useita tilauksia, jotka tuloutuvat pääasiassa vuonna 2009.

Vuosittainen myynnin vaihtelu on tälle liiketoiminnalle tyypillistä.

Ensimmäisen neljänneksen tuotantohäiriön aiheuttama viive saatiin kurottua umpeen kolmannen neljänneksen aikana ja luotausliiketoiminnan liikevaihto vuonna 2008 oli suunnilleen edellisen vuoden tasolla.

Vaisala ja Australian ilmatieteen laitos allekirjoittivat kolmevuotisen, noin viiden miljoonan euron arvoisen sopimuksen radiosonditoimituksista maan yläilmakehän havaintoverkon tarpeisiin.

Vaisala ja Yhdysvaltojen ilmailuviranomainen FAA (US Federal Aviation Administration) sopivat säätutkan signaaliprosessoreiden ja ohjelmistojen toimittamisesta FAA:n tutkaverkkoon USA:n lentokentille. Sopimuksen arvo on 6,9 miljoonaa dollaria ja toimitukset tapahtuvat vuoden 2009 aikana.

Vaisala ilmoitti toimittavansa Venäjän ilmatieteen laitokselle (Roshydromet) uusinta pintasään havainnointiin tarkoitettua teknologiaa. Sopimuksen arvo on 4.7 miljoonaa euroa, ja toimitukset alkoivat vuoden 2008 aikana.

Vaisala Measurement Systemsin ulkoisilta asiakkailta saamien tilausten määrä oli 109,3 miljoonaa euroa ja tilauskanta katsauskauden lopussa 41,7 miljoonaa euroa.

Vaisala Instruments

Vaisala Instruments koostuu kosteuden, barometrisen paineen, hiilidioksidin, kastepisteen, hapen, tuulen ja näkyvyyden mittaamiseen keskittyvistä liiketoiminnoista.

Yhdysvaltain dollarin heikkenemisestä huolimatta instrumenttiliiketoiminta on kehittynyt hyvin. Liiketoimintaalueen ulkoinen liikevaihto kasvoi 8,8 prosenttia vertailukauteen nähden 72,0 (66,2) miljoonaan euroon. Mikäli valuuttakurssit olisivat säilyneet edellisen vuoden tasolla, liikevaihto olisi kasvanut 11,7 prosenttia. Tilikauden liikevoitto nousi 24,3 (20,5) miljoonaan euroon.

Instrumenttiliiketoimintaa kasvattivat erityisesti sääinstrumenttien myynti sekä myynti tärkeille teollisuusasiakkaille.

Vaisala Instrumentsin ulkoisilta asiakkailta saamien tilausten määrä oli 71,5 miljoonaa euroa ja tilauskanta katsauskauden lopussa 7,8 miljoonaa euroa.

Vaisala Solutions

Ratkaisutarjonnan painopiste on säähän liittyvissä ilmailun, liikenteen sekä meteorologian ja hydrologian kokonaisratkaisuissa, joten yksittäiset tuotteet ja järjestelmät siirtyivät vuonna 2008 Vaisala Measurement Systemsiin. Lisäksi tiesääpalvelut siirtyivät Vaisala Services -liiketoiminta-alueelle.

Liiketoiminta-alueen ulkoinen liikevaihto kasvoi 24,4 prosenttia vertailukauteen nähden ja oli 43,1 (34,6) miljoonaa euroa. Mikäli valuuttakurssit olisivat säilyneet edellisen vuoden tasolla, liikevaihto olisi kasvanut 27,3 prosenttia. Tilikauden liiketulos oli -0,5 (-0,6) miljoonaa euroa. Vaisala Solutions on ostanut noin 10 miljoonalla eurolla tuotteita Instrumentsista ja Measurement systemsista, mikä näkyy näiden yksiköiden tuloksissa.

Kasvu oli hyvää etenkin lentokenttäliiketoiminnassa ja tiesääjärjestelmissä. Meteorologisten ja hydrologisten järjestelmien (MHS) osalta on käynnissä useita projekteja, jotka eivät ole vielä tuloutuneet.

Vaisala Solutionsin saamien tilausten määrä oli 41,8 miljoonaa euroa ja tilauskanta katsauskauden lopussa 27,9 miljoonaa euroa.

Vaisala Services

Vaisalan palveluliiketoiminta on keskitetty Vaisala Services -liiketoiminta-alueeseen, joka aloitti toimintansa vuoden 2008 alusta. Vaisala Services koostuu tuotepalveluista ja havaintopalveluista.

Palveluliiketoiminnan ulkoinen liikevaihto laski 16,8 prosenttia vertailukauteen nähden ja oli 27,5 (33,0) miljoonaa euroa. Mikäli valuuttakurssit olisivat säilyneet edellisen vuoden tasolla, liikevaihto olisi laskenut 11,0 prosenttia. Tilikauden liiketulos oli -0,2 (5,7) miljoonaa euroa.

8 Vaisala Oyj Tilinpäätös 2008 Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2008 Vaisala Services on uusi liiketoiminta-alue voimakkaassa kehitysvaiheessa. Kilpailu sekä havainto- että tuotepalvelumarkkinoilla on kiristynyt vuoden aikana. Lisäksi globaalit tehokkuuteen ja kasvuun tähtäävät kehittämistoimenpiteet nostivat kiinteitä kustannuksia. Nämä sekä valuuttakurssien heikentyminen vaikuttivat negatiivisesti palveluliiketoiminnan liikevaihtoon ja kannattavuuteen. Vaisala Servicesin liikevaihdosta yli 70 prosenttia laskutetaan Yhdysvaltain dollareina tai Englannin puntina.

Vaisala Servicesin saamien tilausten määrä oli 25,3 miljoonaa euroa ja tilauskanta katsauskauden lopussa 12,9 miljoonaa euroa.

Henkilöstö

Vaisala-konsernin henkilöstön määrä oli tilikaudella keskimäärin 1 177 (1 113/2007; 1 069/2006). Henkilöstöstä 39 (39/2007; 40/2006) prosenttia työskenteli konsernin ulkomaisissa toimipisteissä. Tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä työskenteli 20 (21/2007; 19/2006) prosenttia konsernin henkilökunnasta.

Yhtiössä palkan määräytymisen perusteina ovat paikalliset kollektiiviset ja yksilölliset sopimukset, tehtävässä suoriutuminen sekä tehtävän vaativuus. Peruspalkkaa täydentävät tuloksiin sidotut palkkiojärjestelmät, joiden piirissä on yhtiön koko henkilöstö. Vuonna 2008 maksettujen palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma oli 59,7 (57,2/2007; 57,3/2006) miljoonaa euroa.

Vaisalassa on käytössä kaksi palkitsemisjärjestelmää; koko henkilöstön kattava liikevaihdon ja kannattavuuden kehittymiseen perustuva bonusjärjestelmä sekä kolmivuotinen avainhenkilöt kattava kannattavuuden kehittymiseen sidottu järjestelmä.

Muutokset yhtiön johdossa

Martti Husu nimitettiin Meteorology-liiketoimintayksikön vetäjäksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.1.2009 alkaen. Jouni Rantanen nimitettiin Products and Technology -yksikön vetäjäksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.1.2009 alkaen. Kimmo Korpela nimitettiin Vaisalan liiketoiminan kehitysjohtajaksi ja laajennetun johtoryhmän jäseneksi 7.1.2009 alkaen.

Myynti- ja markkinointijohtaja Matti Ervasti ja liiketoiminnan kehitysjohtaja Tapio Engström erosivat yhtiön palveluksesta.

Riskienhallinta

Riskienhallinnan järjestäminen

Yrityksellä on käytössä konsernin hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, jossa on kartoitettu strategiset, operatiiviset ja rahoitusriskit. Konsernin johtoryhmä arvioi säännöllisesti riskienhallintapolitiikkaa, käytäntöjen kattavuutta ja painopisteitä. Politiikan tavoitteena on varmistaa henkilöstön, toiminnan ja tuotteiden turvallisuus sekä toiminnan jatkuvuus. Politiikka kattaa myös tietopääoman sekä yrityskuvan ja brandin suojaamisen. Asianmukainen ja ajantasainen riskikäsitys sisällytetään päätöksentekoon ja huomioidaan yhtiön liiketoimintasuunnitelmassa.

Operatiivista toimintaa ohjaavat yksityiskohtaisemmat toimintaperiaatteet päätetään johtoryhmässä. Näitä ovat muun muassa hyväksymis-, tarjous- ja ostovaltuudet ja maksuehdot.

Sijoituspolitiikan pääperiaatteet tärkeysjärjestyksessä ovat a) luottotappioriskin minimoiminen, b) likviditeetti ja c) sijoitusten tuotto. Sijoitusten maksimipituus on 12 kuukautta.

Vaisalan toimintaympäristöön kuuluvat normaalit, kansainväliseen liiketoimintaan liittyvät riskit. Näistä merkittävimpiä ovat riskit, jotka liittyvät maailmantalouden muutoksiin, valuuttakurssien, erityisesti Yhdysvaltain dollarin vaihteluun, toimittajaverkoston hallintaan ja tuotantotoimintaan. Näitä riskejä seurataan ja niihin varaudutaan yhtiössä riskienhallintapolitiikan mukaisesti.

Vaikutettavissa olevien toiminnallisten riskien hallinnoimiseksi on luotu konsernitason vakuutusohjelmia. Ne kattavat konsernin omaisuusvahinkoihin, liiketoiminnan keskeytymiseen, erinäisiin vastuihin, kuljetuksiin ja liikematkustamiseen liittyviä riskejä. Yhtiön riskinkantokyky suhteessa riskeihin on hyvä ja yhtiöllä on vahva pääomarakenne, joka takaa pääoman riittävyyden.

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Lähiajan merkittävimpien riskien ja epävarmuustekijöiden arvioidaan liittyvän yleiseen talouskehitykseen, valuuttakurssien vaihteluun, tuotannon häiriöttömään toimintaan ja mahdollisiin osto- tai investointikäyttäytymisen muutoksiin. Rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden vuoksi toimittajariskien on havaittu jonkin verran lisääntyneen katsauskauden aikana.

Olennaiset muutokset alihankkijasuhteissa, alihankkijoiden toiminnassa ja toimintaympäristössä voivat vaikuttaa negatiivisesti myös Vaisalan toimintaan. Näitä riskejä seurataan ja niihin varaudutaan yhtiössä riskienhallintapolitiikan mukaisesti.

Yhtiössä on käynnissä merkittäviä kehityshankkeita ja organisaatiomuutoksia, joilla luodaan perustaa uuden strategian toteutumiselle. Lisäksi kehitteillä on koko konsernin kattava uusi toiminnanohjausjärjestelmä. Nämä saattavat muodostaa lyhyellä aikavälillä Vaisalan liikevaihtoon ja tulokseen liittyviä riskejä.

Korkoriski

Yhtiöllä ei ole olennaisia korollisia velkoja. Korkotason muutosten vaikutukset korollisten saatavien ja velkojen arvoon eri valuutoissa aiheuttavat korkoriskin. Korkoriski on johdon arvion mukaan pieni ja sisältyy sijoitettavan varallisuuden tuottoon korkotason muuttuessa. Koron muutos vaikuttaa sekä rahavirtoihin että sijoitusten käypään arvoon. Yhden prosenttiyksikön korkotason muutos vaikuttaisi yhtiön verojen jälkeiseen tulokseen n. 396 (354) tuhatta euroa. Lisätietoja korollisista saatavista on annettu liitetietojen kohdassa 21.

Sijoitustoiminnan markkinariski

Konserni sijoittaa kassavarojaan lyhyen koron rahastoihin ja altistuu siten toiminnassaan noteerattujen korkorahastojen markkinahintojen vaihtelusta aiheutuvalle hintariskille. Koska rahastojen sijoituskohteeksi valitaan liikkeeseenlaskijoita (valtiot, kunnat ja rahoituslaitokset), joiden luottokelpoisuusluokitus on erittäin hyvä, rahastoihin liittyvä luottoriski on vähäinen. Rahastot sijoittavat euromääräisiin korkotuotteisiin, joten valuuttakurssiriskiä ei ole. Lyhyiden markkinakorkojen nousu saattaa hetkellisesti laskea rahasto-osuuden arvoa. Käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottojen ja kulujen ryhmään. Mikäli korkorahastosijoitusten arvo kasvaisi tai heikkenisi 5 % sijoitusosuuden pysyessä ennallaan, olisi sen vaikutus verojen jälkeiseen tulokseen 963 (1.484) tuhatta euroa. Lisätietoja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista varoista on annettu liitetietojen kohdassa 20.

Valuuttariski

Toiminnan kansainvälisyys altistaa konsernin riskeille, jotka syntyvät kun eri valuutoissa olevat sijoitukset muunnetaan emoyrityken toimintavaluuttaan. Konsernin kannalta merkittävimmät valuutat ovat USA:n dollari, Japanin jeni ja Englannin punta. Konsernilla on useita sijoituksia ulkomaisiin tytäryrityksiin, joiden nettovarallisuus on alttiina valuuttariskille. Konserni ei suojaa tytäryritysten nettovarallisuuden valuuttariskiä. Erillisessä taulukossa on esitetty herkkyysanalyysi siitä, miten konsernin merkittävimpien valuuttojen ja euron keskikurssin ja tilinpäätöspäivän kurssin muutokset vaikuttaisivat konsernin tulokseen verojen jälkeen. Laskelmassa ei ole huomioitu emoyhtiön tilikaudenaikaisten muiden valuuttamääräisten ostojen vaikutusta.

			€ 1000
2008
USD/EUR	valuuttakurssin nousu	10,00%	675
	valuuttakurssin lasku	10,00%	-642
JPY/EUR	valuuttakurssin nousu	10,00%	226
	valuuttakurssin lasku	10,00%	-185
GBP/EUR	valuuttakurssin nousu	10,00%	554
	valuuttakurssin lasku	10,00%	-509
2007
USD/EUR	valuuttakurssin nousu	10,00%	906
	valuuttakurssin lasku	10,00%	-832
JPY/EUR	valuuttakurssin nousu	10,00%	199
	valuuttakurssin lasku	10,00%	-163
GBP/EUR	valuuttakurssin nousu	10,00%	613
	valuuttakurssin lasku	10,00%	-555

Vaikutus tulokseen verojen jälkeen

Konserni käsittelee monetaariset erät nettomääräisesti kirjanpidossa ja käyttää niiden suojaamiseen valuuttatermiinejä, joihin konserni ei sovella IAS 39 mukaista suojauslaskentaa. Konsernin liikevaihdosta noin kolmannes syntyy Yhdysvaltain dollareina. Konsernin ostoista merkittävä osa tapahtuu euroissa. Nettoposition suojaamiseen käytetään valuuttatermiinejä. Suojausasteena pidetään noin 50 % tilauskannasta ja myyntisaatavista. Suojauksen suorittaa emoyhtiö (liitetiedot 10 Rahoitustuotot ja -kulut).

Maksuvalmiusriski

Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi. Konsernin rahoitus järjestetään emoyhtiön kautta ja tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan konsernin sisäisillä lainoilla. Emoyhtiö antaa myös tarvittavat limiittitakaukset tytäryhtiöille. Rahoitusriskien hallinnasta vastaa emoyhtiö, kuten myös likviditeettiylijäämän sijoittamisesta. Yhtiöllä ei ole muita konsernin ulkopuolisia rahoitusvelkoja kuin rahoitusleasingvelat (liitetieto 23 Muut velat)

Maksuvalmiusriski on nykyisellä taserakenteella olematon.

Vastapuoliriski

Likvidejä varoja sijoitetaan vahvistettujen limiittien rajoissa kohteisiin, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Sijoituskohteet sekä niille määritellyt limiitit tarkistetaan vuosittain. Lisätietoja sijoitusten luokituksesta on annettu liitteellä 21 Rahavarat.

Luottoriski

Konsernin luotonantopolitiikka on tiukka. Luottoriskejä vastaan suojaudutaan käyttämällä maksuehtoina remburssia, ennakkomaksuja ja pankkitakauksia. Konsernin johdon näkemyksen mukaan yrityksellä ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska globaalisti jakautuneen asiakaskunnan ansiosta yksittäinen asiakas tai asiakasryhmä ei muodosta liian merkittävää riskiä. Tilikauden aikana myyntisaamisista tulosvaikutteisesti kirjattujen luottotappioiden määrä on ollut 0,4 (0,3) miljoonaa euroa ja tilikauden nettoluottotappioiksi jäi 0,4 (-0,1) miljoonaa euroa. Luottotappiot ovat aiheutuneet asiakkaan taloudellisen ympäristön odottamattomasta muutoksesta. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 19.

Pääoman hallinta

Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla varmistaa normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa. Tavoitteena on paras mahdollinen tuotto pitkällä aikavälillä. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset. Pääomarakenteeseen vaikutetaan mm. osingonjaon ja osakeantien kautta. Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettujen osinkojen tai näille palautettavan pääoman määrää, tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää. Yhtiöllä ei ole olennaisia rahoitusvelkoja. Pääomana hallinnoidaan konsernitaseen osoittamaa omaa pääomaa. Konserniin ei sovelleta ulkopuolisia pääomavaatimuksia.

Sisäinen valvonta

Vaisala pyrkii olemaan vastuullinen yritys, ja tätä tavoitetta tukemaan yhtiössä on määritelty asianmukaiset sisäisen valvonnan periaatteet. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaisesti sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa yrityksen toiminnan tehokkuus ja kannattavuus, tiedon luotettavuus sekä yhteensopivuus soveltuvien säädösten ja toimintaperiaatteiden kanssa. Sisäinen valvonta pyrkii parantamaan hallituksen ohjaustehtävän toteutumista.

Vaisalan sisäinen valvonta on prosessi, jota toteuttavat yhtiön hallitus, johto ja työntekijät. Se pyrkii varmistamaan että toiminta on tehokasta, tuloksellista ja strategian mukaista, taloudellinen raportointi ja johdon tieto on luotettavaa, viimeisteltyä ja oikea-aikaista, ja että yritys toimii voimassaolevien lakien ja säädösten mukaisesti ja noudattaa Vaisalan sisäisiä toimintaohjeita, eettisiä periaatteita ja yritysvastuuta.

Vaisalan sisäisen valvonnan osatekijät ovat:

• • Sisäisen valvonnan, riskienhallinnan sekä hallinnointiperiaatteet ja toimintatavat, jotka yhtiön hallitus on määritellyt.
• • Johto, joka valvoo näiden toimintaohjeiden ja periaatteiden soveltamista ja toteutusta.
• • Taloushallinto ja liiketoiminnan kontrollerit, jotka seuraavat toiminnan tehokkuutta ja vaikutuksia sekä tilinpäätösraporttien ja johdolle tehtävien raporttien luotettavuutta.

• • Yhtiön riskienhallintaprosessi, jonka mukaisesti tarkkaillaan, arvioidaan ja pyritään estämään Vaisalan tavoitteiden toteutumista uhkaavia riskejä.

• • Lainmukaisuus, jotta varmistetaan, että kaikkia toimintaan liittyviä lakeja, säädöksiä, sisäisiä toimintaohjeita ja eettisiä arvoja, mukaan lukien kestävää kehitystä, noudatetaan.

• • Tehokas valvonta kaikilla organisaatiotasoilla kattaen räätälöidyt prosessikohtaiset ohjeet ja minimivaatimusten määrittelyn liiketoiminta- ja maatieteellisille alueille.
• • Yhteiset eettiset arvot ja koko henkilöstön sisäisen valvonnan kulttuuri.
• • Sisäisen tarkastuksen toimeksiannot, joiden avulla seurataan valvonnan tehokkuutta tarpeen mukaan.

Sisäisen valvonnan roolit ja vastuut

Hallitus

• • Ylin vastuu yrityksen hallinnosta ja toimintojen asianmukaisesta organisoinnista.
• • Varmistaa, että yhtiö toimii arvojensa mukaisesti.
• • Hyväksyy sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja hallinnointikoodin mukaiset toimintaohjeet.
• • Hallitus tai toimitusjohtaja voi velvoittaa ulkoisia tilintarkastajia tai muita palveluntarjoajia suorittamaan sisäisen tarkastuksen toimeksiantoja, mikäli tarpeen.

Toimitusjohtaja

• • Vastaa yrityksen päivittäisestä johtamisesta hallituksen ohjeiden ja määräysten mukaisesti.
• • Luo perustan sisäiselle valvonnalle johtamalla ja ohjaamalla ylintä johtoa ja seuraamalla sitä, kuinka he valvovat omia liiketoimintojaan.
• • Varmistaa, että yrityksen kirjanpitokäytännöt noudattavat lakia ja että taloushallintoa johdetaan luotettavasti.

Johtoryhmä

• Ylin johto on vastuussa siitä, että organisaation eri yksiköihin luodaan yksityiskohtaisemmat sisäisen valvonnan toimintaohjeet ja käytännöt. Erityisen tärkeässä roolissa on globaali talousjohto, jonka valvontatoimenpiteet kattavat kaikki yhtiön operatiiviset ja muut yksiköt.

Taloushallinto

• • Auttaa yksiköitä luomaan asianmukaiset valvontakäytännöt.
• • Riskienhallintajohtajan kanssa ohjaa yrityksen riskienhallintaprosessia ja raportoi sen toteutumisesta johdolle.
• • Seuraa valvontatoimenpiteiden riittävyyttä ja toimivuutta käytännön tasolla.

Sisäisen tarkastuksen toimeksiannot

• Tutkivat ja arvioivat organisaation hallinnoinnin asianmukaisuutta ja tehokkuutta, riskienhallintaprosessia, sisäisen valvonnan järjestelmää ja suorituksen laatua organisaation tavoitteita toteutettaessa.

Yhtiön lakimies, liiketoimintayksiköiden ja funktioiden vetäjät

• Vastaavat siitä, että kaikki heidän vastuualueisiinsa kuuluvat yksiköt ja työntekijät noudattavat asianmukaisia lakeja, säädöksiä ja sisäisiä toimintaohjeita.

Vaisalan osake

Vuoden 2008 lopussa hallituksella ei ollut valtuuksia osakepääoman korotukseen eikä uusien osakkeiden, erityisten oikeuksien tai optio-oikeuksien liikkeellelaskuun.

31.12.2007 Vaisalan A-osakkeen kurssi NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssa oli 35,60 euroa ja tilikauden lopussa 22,11 euroa. Tilikauden ylin noteeraus oli 36,49 euroa ja alin 19,50 euroa.

Vaisalan osakkeita vaihdettiin pörssissä tilikauden aikana 2.277.884 (5.595.292) kappaletta.

Vaisalalla on 18.218.364 osaketta, joista 3.405.584 kuuluu sarjaan K ja 14.812.780 kuuluu sarjaan A. Osakkeella ei ole nimellisarvoa. K- ja A -sarjan osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä (20) äänellä ja jokainen A-osake yhdellä (1) äänellä. A-sarjan osakkeet muodostavat 81,3 % kaikista osakkeista ja 17,9 % äänimäärästä. K-sarjan osakkeet muodostavat 18,7 % kaikista osakkeista ja 82,1 % äänimäärästä.

Vaisalan A-sarjan osakkeiden markkina-arvo 31.12.2008 ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli 327,3 miljoonaa euroa. Kaikkien osakkeiden markkina-arvo, jossa pörssissä noteeraamattomat K-sarjan osakkeet on arvostettu A-sarjan osakkeiden katsauskauden päätöspäivän päätöskurssiin, oli katsauskauden lopussa 402,6 miljoonaa euroa ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.

Suurimmat osakkeenomistajat löytyvät yhtiön Internetsivuilta ja tilinpäätöksen liitetiedoista.

Osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon. Yhtiöjärjestyksen mukainen osakkeiden enimmäismäärä on 68.490.017 kappaletta ja konsernin enimmäisosakepääoma on 28,8 miljoonaa euroa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Osakkeita eivät rasita suostumus- tai lunastuslausekkeet.

Yhtiöjärjestyksen mukaan K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi yhtiöjärjestyksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla.

Vaisala Oyj:n hallituksen omistamien ja hallitsemien osakkeiden lukumäärä 31.12.2008 oli 1.353.425 kpl ja osuus kokonaisäänimäärästä 15,6 % (vuonna 2007 1.394.601 kpl ja 16,6 % kokonaisäänimäärästä). Yhtiön toimitusjohtaja ei omistanut osakkeita tai optioita 31.12.2008.

K-osakkeen muuntaminen A-osakkeeksi

Vaisala Oyj:n listaamattomista K-osakkeista listatuiksi A-osakkeiksi muunnetut uudet A-osakkeet (500 kpl) merkittiin kaupparekisteriin 25.06.2008. Uudet osakkeet haettiin kaupankäynnin kohteeksi 26.06.2008 alkaen.

Vaisala Oyj:n listaamattomista K-osakkeista listatuiksi A-osakkeiksi muunnetut uudet A-osakkeet (500 kpl) merkittiin kaupparekisteriin 03.09.2008. Uudet osakkeet haettiin kaupankäynnin kohteeksi 04.09.2008 alkaen.

Vaisala Oyj:n listaamattomista K-osakkeista listatuiksi A-osakkeiksi muunnetut uudet A-osakkeet (801 kpl) merkittiin kaupparekisteriin 12.12.2008. Uudet osakkeet haettiin kaupankäynnin kohteeksi 15.12.2008 alkaen

Omat ja emoyhtiön osakkeet

Yhtiön hallussa oli tilikauden päättyessä omia A-osakkeita 9.150 kappaletta, joiden suhteellinen osuus osakepääomasta on 0,05 % ja äänimäärästä 0,01 %.

Yhtiön hallussa olevista osakkeista suoritettu vastike on 251.898,31 euroa.

Hallitus

Jäsenet

Vaisala Oyj:n hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään kolme (3) ja enintään kuusi (6) jäsentä. Voimassa olevan käytännön mukaisesti hallituksessa on kuusi jäsentä. Yhtiökokous valitsee kaikki hallituksen jäsenet. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Toimikausi

Hallituksen jäsenten toimikausi poikkeaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodissa annetun suosituksen kohdan 10 mukaisesta yhden vuoden toimikaudesta. Toimikausi on yhtiöjärjestyksen mukaisesti 3 vuotta. Toimikausi alkaa vaalin suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy kolmanneksi (3.) seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Hallituksen jäsenten riippumattomuus

Suosituksesssa 15. annettujen kriteerien mukaan kaikki hallituksen 6 jäsentä ovat yhtiöstä riippumattomia. Suosituksessa 15. annettujen kriteerien mukaan sekä yhtiöstä että osakkeenomistajista riippumattomia ovat Yrjö Neuvo, Stig Gustavson, Mikko Niinivaara ja Maija Torkko. Raimo Voipio ja Mikko Voipio ovat suosituksen 15. kriteerien mukaan riippuvaisia merkittävistä osakkeenomistajista. Suosituksen 14 vaatimat riippumattomuudet toteutuvat nykyisellä hallituksen kokoonpanolla.

Konsernin toimitusjohtaja

Vaisala Oyj:n toimitusjohtajan nimittää yhtiön hallitus. Toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa yhtiön toimintaa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä informoida hallitusta yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen kehityksestä. Hän vastaa myös yhtiön hallinnon järjestämisestä.

Sisäpiiritapahtumat

Sisäpiirille ei ole myönnetty lainoja eikä sen puolesta ole annettu vastuusitoumuksia.

Konsernirakenne

Yhtiöllä on sivuliikkeet Intiassa, Kanadassa, Kiinassa, Malesiassa ja Yhdistyneissä Arabiemiraateissa. Sivuliikkeiden osoitteet ja yhteystiedot löytyvät yrityksen Internet-sivuilta.

Ympäristö

Vaisala allekirjoitti Teknologiateollisuuden kanssa energiatehokkuussopimuksen, jolla tavoitellaan energiatehokkuutta ja kustannussäästöjä sekä torjutaan ilmastonmuutosta. Tehdaskiinteistöjen osalta tehtiin energiankulutuksen lähtötilanneanalyysi, jonka perusteella energian käytön tehostamisinvestoinnit ja säästötoimenpiteet osataan kohdentaa oikein.

Vaisala ilmoitti aloittavansa rakennusprojektin, joka tuo modernimmat toimistotilat noin 200 työntekijälle. Energiatehokkuussopimuksen mukaisesti uudesta rakennuksesta tehdään energiatehokas ja ekologisesti moderni uudisrakennus. Rakennusprojekti alkaa vuoden 2009 toisella vuosineljänneksellä ja uuden rakennuksen on suunniteltu olevan valmis vuoden 2010 loppuun mennessä. Investoinnin osalta energiatehokkuuden arvioidaan parantuvan 15 % vanhoihin kiinteistöihin verrattuna.

Vaisala aloitti yhteiskuntavastuuraportoinnin valmistelun vuonna 2008. Raportti laaditaan Global Reporting Initiative (GRI G3) ohjeistuksen mukaisesti. Yritys liittyi myös YK:n Global Compact -hankkeeseen, joka edistää ihmisoikeuksia, työntekijöiden oikeuksia, ympäristönsuojelua ja korruptionvastaista toimintaa. Vaisala on sitoutunut noudattamaan näitä arvoja toiminnassaan ja sisällyttänyt ne eettisiin toimintaohjeisiinsa.

Yhtiön ensimmäinen GRI-pohjainen yhteiskuntavastuuraportti julkaistaan maaliskuussa 2009.

Aktiivinen vaikuttaja tiedeyhteisöissä

Vaisala käy aktiivista dialogia eri sidosryhmien kanssa ja vaikuttaa tieteen ja erityisesti ympäristömittauksen kehitykseen. Vaisala on mukana useissa hankkeissa yhdessä alan johtavien tutkimuslaitosten, kuten Yhdysvaltain meren ja ilmakehän tutkimuslaitoksen NOAA:n (National Oceanic and Atmospheric Administration), Colorado State Universityn sekä Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) ja Teknillisen korkeakoulun kanssa.

Vaisalan edustajat osallistuvat Suomen Teknologiateollisuus ry:n hallitukseen ja eri työryhmiin, kuten Teknologiateollisuuden ympäristötyöryhmän toimintaan. Vaisala tekee myös tiivistä yhteistyötä useiden eri meteorologisten kumppaneiden kanssa eri puolilla maailmaa ja osallistuu YK:n alaisen World Meteorological Organizationin (WMO), toimintaan. Vaisala on myöntänyt tutkimusapurahoja useille eri yliopistoille, opiskelijoille ja tutkijoille sekä Suomessa että USA:ssa. Vaisala on Suomeen vuonna 2008 perustetun energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymän, Cleen Oy:n, osakas.

Esitykset yhtiökokoukselle

Hallituksen esitys voitonjaoksi

Tilinpäätöksen 31.12.2008 mukaan emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 140.308.928,32 euroa, josta tilikauden voitto on 24.794.249,46 miljoonaa euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

- osinkona jaetaan 0,90 euroa/osake eli yhteensä
	16.388.292,60 euroa
- jätetään omaan pääomaan	123.920.635,72 euroa
yhteensä	140.308.928,32 euroa

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Täsmäytyspäiväksi on päätetty 31.3.2009 ja osingonmaksupäiväksi ehdotetaan 7.4.2009.

Hallituksen jäsenistä erovuorossa ovat Stig Gustavson ja Mikko Voipio. Osakkeenomistajat, jotka edustavat yli 10 %:a kaikista yhtiön äänistä, ovat ilmoittaneet esittävänsä Vaisala Oyj:n 26.3.2009 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenmäärä olisi kuusi. Hallitus esittää Stig Gustavsonin ja Mikko Voipion uudelleen valintaa.

Tilintarkastusyhteisöksi hallitus ehdottaa valittavaksi uudelleen KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n ja Hannu Pellisen KHT.

Ehdotettavat henkilöt ja tilintarkastaja ovat antaneet suostumuksensa valintaan.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Vaisalan yhdysvaltalainen tytäryhtiö Vaisala Inc. osti lentokenttäpalveluja tarjoavan Aviation Systems Maintenance, Inc (ASMI) yrityksen Kansasista Yhdysvalloista. Kauppa toteutui 1.1.2009 ja kauppahinta oli 3,2 miljoonaa dollaria.

Vantaalla 12. päivänä helmikuuta 2009

Vaisala Oyj Hallitus

Konsernin tunnusluvut

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

	IFRS	IFRS	IFRS
	2008	2007	2006
Liikevaihto M€	242,5	224,1	220,8
vienti ja ulkomaantoiminta, %	94,5 %	95,8 %	96,6 %
Liikevoitto M€	38,0	35,3	38,6
% liikevaihdosta	15,7 %	15,8 %	17,5 %
Voitto ennen veroja M€	38,9	37,0	38,2
% liikevaihdosta	16,0 %	16,5 %	17,3 %
Oman pääoman tuotto-%	15,5 %	14,9 %	16,4 %
Sijoitetun pääoman tuotto-%	15,5 %	15,1 %	16,4 %
Omavaraisuusaste (%)	82,4 %	82,6 %	81,0 %
Current ratio	3,6	3,5	3,3
Bruttoinvestoinnit M€	12,2	7,3	20,4
% liikevaihdosta	5,0 %	3,3 %	9,2 %
Tutkimusinvestoinnit koneisiin ja laitteisiin M€	0,5	0,6	0,3
Tutkimus- ja kehitysmenot M€	24,6	23,5	20,6
% liikevaihdosta	10,1 %	10,5 %	9,3 %
Tilauskanta tilikauden päättyessä M€	90,3	82,3	77,6
Henkilöstö keskimäärin	1177	1113	1069

Osakekohtaiset tunnusluvut

		IFRS	IFRS	IFRS
		2008	2007	2006
Tulos/osake (EPS),	€	1,56	1,42	1,46
Tulos/osake (EPS), laskettuna optiolainan laimennusvaikutuksella,	€	1,56	1,42	1,46
Liiketoiminnan rahavirta/osake,	€	1,77	1,98	1,96
Oma pääoma/osake,	€	10,47	9,68	9,32
Osinko/osake,	€	*0,90	0,85	0,85
Osinko/tulos,	%	**57,7%	59,9 %	58,2 %
Efektiivinen osinkotuotto-%		3,8 %	2,4 %	2,6 %
Hinta/voittosuhde (P/E)		14,18	25,11	22,65
A-osakkeen kurssikehitys
vuoden ylin,	€	36,49	41,99	33,33
vuoden alin,	€	19,50	29,43	23,10
vuoden keskikurssi,	€	25,82	37,31	26,64
päätöskurssi,	€	22,11	35,60	33,07
Koko osakekannan markkina-arvo tilinpäätöspäivänä ***	M€	402,6	648,2	602,2
A-osakkeen vaihto
vaihto, kpl	kpl	2 277 884	5 595 292	6 873 504
% sarjan kokonaismäärästä		15,4 %	37,8 %	46,4 %
Osakeantioikaistu osakkeiden lkm yht.	kpl	18 209 214	18 209 214	18 174 250
josta A-osakkeita	kpl	14 812 780	14 810 979	14 809 079
josta K-osakkeita	kpl	3 405 584	3 407 385	3 409 285
Ulkona olevat osakkeet 31.12.	kpl	18 209 214	18 209 214	18 209 214

* Hallituksen esitys

** Hallituksen esityksen mukaisesti laskettuna

*** A- ja K-osakkeiden arvo on tässä laskettu samansuuruisiksi

Tunnuslukujen laskenta

Oman pääoman tuotto-% (ROE)	=	Voitto ennen veroja - verot Oma pääoma+ vähemmistöosuus (keskimäärin)	x 100
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI)	=	Voitto verojen jälkeen + korko- ja muut rahoituskulut Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin)	x 100
Omavaraisuusaste (%)	=	Oma pääoma + vähemmistöosuus Taseen loppusumma - saadut ennakot	x 100
Current ratio	=	Rahoitusomaisuus + vaihto-omaisuus Lyhytaikainen vieras pääoma
Tulos/osake (EPS), €	=	Voitto ennen veroja - verot +/- vähemmistöosuus Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, osakeantioikaistu
Liiketoiminnan rahavirta/osake, €	=	Liiketoiminnan rahavirta Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Oma pääoma/osake, €	=	Oma pääoma Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa
Osinko/osake, €	=	Tilikaudelta jaettu osinko Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa, osakeantioikaistu
Osinko/tulos, (%)	=	Tilikaudelta jaettu osinko Voitto ennen veroja - verot +/- vähemmistöosuus	x 100
Efektiivinen osinkotuotto-%	=	Osinko/osake Vaihtokurssi tilinpäätöspäivänä	x 100
Hinta/voitto-suhde (P/E)	=	Vaihtokurssi tilinpäätöspäivänä Tulos/osake
Osakekannan markkina-arvo, M€	=	Vaihtokurssi tilinpäätöspäivänä x ulkona olevien osakkeiden lukumäärä

Viiden vuoden kehitys

M€ Konsernin tuloslaskelma	IFRS 12/2008	IFRS 12/2007	IFRS 12/2006	IFRS 12/2005	IFRS 12/2004
Liikevaihto	242,5	224,1	220,8	197,9	178,1
Liiketoiminnan muut tuotot	0,1	0,0	0,1	0,3	0,2
Kulut	196,4	180,6	171,5	158,4	140,1
Poistot ja arvonalentumiset	8,2	8,2	10,8	8,4	9,4
Liikevoitto	38,0	35,3	38,6	31,5	28,7
Nettorahoituskulut/tuotot	0,9	1,7	-0,4	2,6	0,3
Voitto ennen veroja	38,9	37,0	38,2	34,1	29,1
Välittömät verot	-10,5	-11,2	-11,6	-9,2	-8,1
Tilikauden voitto	28,4	25,8	26,6	24,9	21,0

M€
Konsernitase	31.12.08	31.12.07	31.12.06	31.12.05	31.12.04
Vastaavaa
Pitkäaikaiset varat	63,0	56,3	60,4	53,7	50,5
Vaihto-omaisuus	22,8	16,1	17,6	14,1	15,0
Muut lyhytaikaiset varat	156,0	153,1	141,3	129,1	98,2
	241,7	225,6	219,2	196,9	163,7
Vastattavaa
Oma pääoma	190,6	176,3	169,8	154,3	129,7
Vieras pääoma yhteensä	51,1	49,2	49,4	42,6	34,0
Korollinen vieras pääoma	0,4	0,9	0,9	1,5	2,0
Koroton vieras pääoma	50,7	48,3	48,6	41,1	32,0
Taseen loppusumma	241,7	225,6	219,2	196,9	163,7

Konsernin tuloslaskelma

M€	Liite	1.1. -31.12.2008		1.1. -31.12.2007
Liikevaihto	2, 3	242,5		224,1
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut	7	-105,1		-99,6
Bruttokate		137,4	56,7 %	124,5	55,6 %
Liiketoiminnan muut tuotot	6	0,1		0,0
Myynnin ja markkinoinnin kulut	7, 8, 9	-51,5		-46,2
Tutkimus- ja kehitystoiminnan kulut	7, 8, 9	-24,6		-23,5
Muut hallinnon kulut	7, 8	-23,4		-19,5
Liikevoitto		38,0	15,7 %	35,3	15,8 %
Rahoitustuotot	10	11,3		7,4
Rahoituskulut	10	-10,4		-5,8
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta	16	0,0		0,0
Voitto ennen veroja		38,9	16,0 %	37,0	16,5 %
Tuloverot	11	-10,5		-11,2
Tilikauden voitto		28,4	11,7 %	25,8	11,5 %
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		28,4		25,8
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:
Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR)	12	1,56		1,42
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (EUR)		1,56		1,42

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

Konsernitase

M€	Liite		31.12.2008		31.12.2007
Varat
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	14		17,3		17,8
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	15		39,1		33,1
Osuudet osakkuusyrityksissä	16	0,4		0,5
Saamiset	17	0,4		0,1
Laskennalliset verosaamiset	11	5,8	6,6	4,7	5,3
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	18		22,8		16,1
Myyntisaamiset ja muut saamiset	19		51,8		53,4
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat
verosaamiset			0,8		0,5
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat	20		25,3		42,6
Rahavarat	21		78,1		56,6
Varat yhteensä			241,7		225,6

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

Oma pääoma ja velat	Liite	31.12.2008	31.12.2007
Oma pääoma
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	22
Osakepääoma		7,7	7,7
Ylikurssirahasto		16,6	16,6
Muut rahastot		0,2	0,1
Omat osakkeet		-0,3	-0,3
Muuntoerot		-4,1	-5,4
Voittovarat		142,1	131,8
Tilikauden voitto		28,4	25,8
		190,6	176,3
Oma pääoma yhteensä	22	190,6	176,3
Velat
Pitkäaikaiset velat
Eläkevelvoitteet	24	0,3	0,3
Muut velat	23	0,2	0,2
Varaukset	25	0,5	0,2
Laskennalliset verovelat	11	0,4	0,4
		1,4	1,1
Lyhytaikaiset velat
Pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät	23	0,0	0,1
Lyhytaikaiset velat	23	0,2	0,7
Saadut ennakot		10,3	12,0
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat		1,8	2,5
Muut lyhytaikaiset velat	26	37,3	32,9
		49,7	48,1
Velat yhteensä		51,1	49,2

Konsernin rahavirtalaskelma

M€	Liite	Konserni 1.1.-31.12.2008	Konserni 1.1.-31.12.2007
Liiketoiminnan rahavirta
Myynnistä saadut maksut	2, 3	241,4	228,2
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut		0,1	-0,0
Maksut liiketoiminnan kuluista		-197,6	-184,0
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja yhteensä		43,9	44,1
Saadut korot	10	0,0	3,4
Maksetut korot	10	-0,2	-0,4
Muut rahoituserät, netto		0,9	-0,4
Maksetut tuloverot	11	-12,5	-10,8
Liiketoiminnan rahavirta yhteensä ( A )		32,2	36,0
Investointien rahavirta
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin		-0,5	-0,5
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuus hyödykkeisiin		-12,0	-6,9
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot		0,2	0,0
Investoinnit muihin sijoituksiin	14	-0,2	0,0
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien
rahoistusvarojen nettomuutos	20	17,3	-1,4
Lainasaamisten takaisinmaksut		0,0	0,0
Investointien rahavirta yhteensä ( B )		4,9	-8,7
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut		0,1	-0,2
Maksetut osingot		-15,5	-15,5
Rahoituksen rahavirta yhteensä ( C )		-15,4	-15,7
Rahavarojen muutos ( A + B + C ) lisäys ( + ) / vähennys ( - )		21,7	11,6
Rahavarat tilikauden alussa		56,6	46,1
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		-0,3	-1,0
Rahavarojen muutos		21,7	11,6
Rahavarat tilikauden lopussa	20, 21	78,1	56,7

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen nettomuutos on siirretty rahoituslaskelmalla rahavaroista investointien rahavirtaan ja vertailukauden tiedot on muutettu vastaavasti.

Konsernin oman pääoman muutoslaskelma 31.12.2008

M€	Liite	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Varara hasto	Omat osakkeet	Muunto erot	Voitto varat	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 31.12.2006		7,7	16,6	0,1	-0,3	-1,6	147,3	169,8
Muuntoeron muutos	22			-0,0		-3,8		-3,8
Tilikauden voitto	22						25,8	25,8
Suoraan omaan pääomaan kirjatut nettotuotot		0,0	0,0	-0,0	0,0	-3,8	25,8	22,0
Siirto voittovaroista vararahastoon	22			0,0			-0,0	0,0
Osingon jako	22						-15,5	-15,5
Oma pääoma 31.12.2007		7,7	16,6	0,1	-0,3	-5,4	157,6	176,3
Muuntoeron muutos Tilikauden voitto	22 22			0,0		1,3	28,4	1,3 28,4
Suoraan omaan pääomaan kirjatut nettotuotot		0,0	0,0	0,0	0,0	1,3	28,4	29,7
Siirto voittovaroista vararahastoon	22			0,1			-0,1	0,0
Osingon jako	22						-15,5	-15,5
Oma pääoma 31.12.2008		7,7	16,6	0,2	-0,3	-4,1	170,4	190,6

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Konsernin perustiedot

Vaisala Oyj on kansainvälinen teknologiakonserni, joka kehittää ja valmistaa elektronisia mittausjärjestelmiä ja -laitteita. Tuotteiden sovellusalueita ovat meteorologia, ympäristötieteet, liikenne ja teollisuus. Vaisalan tuotteet luovat perustaa paremmalle elämänlaadulle, kustannussäästöille, ympäristönsuojelulle, turvallisuudelle ja tehokkuudelle.

Konsernin emoyhtiö Vaisala Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Vantaa ja sen rekisteröity osoite Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa (P.O. Box 26, FI-00421 Helsinki). Yhteisötunnus on 0124416-2. Vaisalalla on toimistoja ja liiketoimintaa Suomessa, Pohjois-Amerikassa, Kanadassa, Ranskassa, Iso-Britanniassa, Saksassa, Kiinassa, Ruotsissa, Malesiassa, Intiassa, Yhdistyneissä Arabiemiraateissa, Japanissa ja Australiassa.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internetosoitteesta www.vaisala.com tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista osoitteesta Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa (P.O. Box 26, FI-00421 Helsinki).

Vaisala Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 12.2.2009 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

1.1. Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Vaisalan konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisen tilinpäätöskäytännön (International Financial Reporting Standads; IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu kaikkia pakollisesti 31.12.2008 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina, ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei alla olevissa laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä, samoin kuin harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt kornsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa 'Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät'.

Segmenttiraportointi

Segmentti-informaatio esitetään konsernin liiketoiminnallisen ja maantieteellisen segmenttijaon mukaisesti. Konsernin ensisijainen segmenttiraportointimuoto on liiketoimintasegmenttien mukainen. Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin.

Liiketoimintasegmentit koostuvat varojen ryhmistä ja liiketoiminnoista, joiden tuotteisiin tai palveluihin liittyvät riskit ja kannattavuus poikkeavat muista liiketoimintasegmenteistä. Maantieteellisten segmenttien tuotteita tai palveluita tuotetaan tietyssä taloudellisessa ympäristössä, jonka riskit ja kannattavuus poikkeavat muiden maantieteellisten segmenttien taloudellisen ympäristön riskeistä ja kannattavuudesta.

Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.

Segmenttien varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Muu toiminta sisältää uusien liiketoimintojen kehittämisyksiköt sekä kohdistamattomat erät vero- ja rahoituseristä sekä muita koko yritykselle yhteisiä eriä. Investonnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään useammalla kuin yhdellä kaudella.

Vaisalan neljä liiketoiminta-aluetta ovat Vaisala Instruments, Vaisala Measurement Systems, Vaisala Solutions ja Vaisala Services.

Vaisala Instruments

Vaisala Instruments -liiketoiminta-alue kehittää ja markkinoi mittalaitteita valittujen teollisuudenalojen sekä meteorologian mittaustarpeisiin. Teollisuudessa mittauksia käytetään esimerkiksi tuotantoprosessien tehostamiseen ja energian kulutuksen vähentämiseen. Mittausten avulla myös tuotteiden laatu ja työturvallisuus paranevat. Meteorologiset instrumentit ovat osa Vaisalan säähavaintotuotteiden tarjontaa ja niitä käytetään yksittäin tai osana laajempia säähavaintoratkaisuja.

Vaisala Measurement Systems

Vaisala Measurement Systems -liiketoiminta-alue huolehtii Vaisalan säähavaintojärjestelmien kehityksestä ja tarjonnasta. Vaisala Measurement Systemsin tärkeimmät asiakasryhmät ovat ilmatieteen ja hydrologian laitokset, ilmailuorganisaatiot, puolustusvoimat, tie- ja rautatieorganisaatiot, järjestelmäintegraattorit sekä muut organisaatiot, joiden toiminnassa säällä tai säätiedoilla on merkittävä vaikutus, kuten vakuutus- ja energiayhtiöt.

Vaisala Solutions

Vaisala Solutions -liiketoiminta-alue tarjoaa räätälöityjä ympäristönmittauksen kokonaisratkaisuja asiakkaiden kasvaviin tarpeisiin. Ympäristönmittauksen kokonaisratkaisut muodostuvat projekti- ja teknologiakumppanuuksista, joissa Vaisalalla on päätoimijan rooli. Ratkaisutarjonnan painopiste on ilmailun, liikenteen sekä meteorologian ja hydrologian sovelluksissa, joissa tarkat ja reaaliaikaiset ympäristötiedot ovat kriittisiä toiminnan onnistumisen kannalta.

Vaisala Services

Vaisalan palveluliiketoiminnat on keskitetty Vaisala Services -liiketoiminta-alueeseen, joka aloitti toimintansa vuoden 2008 alusta. Vaisala Services tarjoaa asiakkaille entistä parempia ja monipuolisempia palveluita. Tuotepalvelut-yksikkö huolehtii Vaisalan tuotteiden ja ratkaisujen elinkaaripalveluista. Havaintopalvelutyksikkö tarjoaa asiakkaille vaihtoehtoja ympäristödatan tuottamiseen ja hallintaan.

Vuonna 2009 Vaisala uudistaa strategiaansa ja ottaa käyttöön markkinasegmenttipohjaisen raportointimallin. Uudet kolme liiketoiminta-aluetta ovat Meteorology, Weather Critical Operations ja Controlled Environment.

Konsolidointiperiaatteet

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Vaisala Oyj ja kaikki tytäryhtiöt, joissa se suoraan tai välillisesti omistaa yli 50% äänimäärästä tai joissa emoyhtiöllä muutoin on määräysvalta. Potentiaalisen äänivallan olemassaolo on otettu huomioon määräysvallan ehtoja arvioitaessa silloin, kun potentiaaliseen määräysvaltaan oikeuttavat instrumentit ovat tarkasteluhetkellä toteutettavissa. Tilikauden aikana hankitut tai perustetut tytäryhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen siitä ajankohdasta lähtien, jona konserni on saanut määräysvallan siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään standardin IFRS 3 – Liiketoimintojen yhdistäminen mukaisesti.

Tytäryritysten hankinta käsitellään hankintamenomenetelmällä. Hankintameno on luovutettujen varojen, liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten instrumenttien ja syntyvien tai vastattaviksi otettujen velkojen käypä arvo, johon lisätään hankinnasta välittömästi aiheutuvat menot. Yksilöitävissä olevat hankitut varat sekä vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan alun perin niiden hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin riippumatta siitä, onko vähemmistöosuuksia vai ei. Määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankitun yksilöitävissä olevan nettovaralisuuden käyvästä arvosta, kirjataan liikearvoksi. Jos hankintameno on pienempi kuin hankitun tytäryirtyksen nettovarallisuus, erotus merkitään suoraan tuloslaskelmaan.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäisten toimitusten realisoitumattomat katteet, sisäiset saamiset ja velat samoin kuin konsernin sisäinen voitonjako eliminoidaan. Myös konsernin sisäisistä liiketoimista johtuvat realisoitumattomat tappiot eliminoidaan paitsi siinä tapauksessa, että menoja vastaava määrä ei ole kerrytettävissä tai tappio johtuu arvonalentumisesta. Konsernitilinpäätös laaditaan soveltaen yhtenäisiä laatimisperiaatteita samanlaisiin samoissa olosuhteissa toteutuviin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin.

Osakkuusyritykset

Osuus osakkuusyhtiöiden eli sellaisten yhtiöiden tuloksista, joiden osakkeista omistetaan 20 - 50 % ja joissa Vaisalalla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa, yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Jos Vaisalan osuus osakkuusyhtiön tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon ja sen ylittäviä tappioita ei huomioida, ellei konsernilla ole velvoitteita osakkuusyhtiöön liittyen. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyrityksen välillä on eliminoitu konsernin

omistusosuuden mukaisesti. Osakkuusyrityssijoitus sisältää hankinnasta syntyneen liikearvon.

Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista esitetään tuloslaskelmassa omana eränään rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen. Sijoitus merkitään alun perin kirjanpitoon hankintamenon määräisenä ja kirjanpitoarvoa lisätään tai vähennetään osuudella hankinta-ajankohdan jälkeisistä voitoista tai tappioista. Sijoituskohteesta saatu voitonjako vähentää sijoituksen kirjanpitoarvoa.

Ulkomaanrahan määräiset erät

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen tomintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin. Valuuttamääräisten saamisten ja velkojen muuntamisessa on käytetty tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin noteeraamia kursseja. Kurssierot, jotka johtuvat monetaaristen erien suorittamisesta tai erien esittämisestä tilinpäätöksessä eri kurssiin kuin mihin ne on alun perin kirjattu tilikauden aikana tai esitetty edellisessä tilinpäätöksessä, kirjataan tuotoksi tai kuluksi tuloslaskelmaan rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmään sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Euroalueen ulkopuolisten konserniyhtiöiden taseet on muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin virallisia keskikursseja. Tuloslaskelmien muuntamisessa on käytetty tilikauden keskikurssia. Kurssiero, joka johtuu tuloslaskelmaerien muuntamisesta keskikurssiin ja tase-erien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin, samoin kuin tytäryhtiöiden omien pääomien eliminoinnissa syntyneet muuntovoitot ja –tappiot on kirjattu muuntoeroina omaan pääomaan. Kun ulkomainen tytär- tai osakkuusyhtiö myydään, kertynyt muuntoero kirjataan tuloslaskelmaan myytivoiton tai -tappion osaksi.

Itsenäisen ulkomaisen yksikön hankinnan yhteydessä syntyvä liikearvo ja käypiä arvoja koskevat oikaisut käsitellään kyseisen yksikön paikallisen valuutan määräisinä varoina ja velkoina ja muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Käyttöomaisuushyödykkeet muodostuvat lähinnä maa-alueista, rakennuksista sekä koneista ja laitteista. Käyttöomaisuuden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, vähennettynä kertyneillä poistoilla sekä mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Itsevalmistettujen hyödykkeiden hankintameno sisältää materiaalit ja välittömän työn sekä osuuden valmistustyölle kohdistettavista yleismenoista. Jos käyttöomaisuusyhyödyke koostuu useammasta osasta, joilla on eripituiset taloudelliset vaikutusajat, osat käsitellään erillisinä hyödykkeinä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä jäljelle jäänyt osa kirjataan kuluksi. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määriteltävissä Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.

Käyttöomaisuuden suunnitelman mukaiset poistot lasketaan tasapoistoina ja ne perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset pitoajat eri hyödykeryhmille ovat:

Rakennukset ja rakennelmat	5 – 40 vuotta
Koneet ja kalusto	3 – 10 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	5 – 15 vuotta

Hyödykkeiden jäännösarvo, poistomenetelmä ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Luovutusvoitot ja -tappiot määritetään vertaamalla luovutustuottoa kirjanpitoarvoon ja ne sisällytetään liikevoittoon.

Käyttöomaisuusinvestointeihin saadut julkiset avustukset kirjataan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen käyttöaikana.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käytöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot-standardin mukaisesti.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankintahetkellä. Liikearvo lasketaan siinä valuutassa, mikä on hankitun yksikön toimintaympäristön valuutta. Jos hankintameno on pienempi kuin hankitun tytäryhtiön nettovarallisuuden arvo, erotus merkitään suoraan tuloslaskelmaan

Liikearvoa ei poisteta, vaan niiden mahdollinen arvonalentuminen testataan vuosittain. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan arvonalentumistappioilla vähennettyyn hankintamenoon.

Muut aineettomat hyödykkeet

Muita aineettomia hyödykkeitä ovat mm. patentit ja tavaramerkit sekä ohjelmistolisenssit. Ne arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Hankitun tytäryhtiö aineeton omaisuus arvostetaan hankintahetken käypään arvoon.

Aineettomien hyödykkeiden arvioidut taloudelliset pitoajat ovat

Aineettomat oikeudet	enintään 5 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet	enintään 10 vuotta
Ohjelmistot	3-5 vuotta

Tutkimus ja kehittämismenot

Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu sen tilikauden kuluiksi, jolloin ne ovat syntyneet lukuunottamatta tutkimusja kehittämiskäyttöön hankittuja koneita ja laitteita, jotka poistetaan suunnitelman mukaisesti tasapoistoin viidessä vuodessa. Uusien tuotteiden ja prosessien kehitystoimintaa liittyviä kuluja ei ole aktivoitu, koska niistä saatavat tulevaisuuden tuotot varmistuvat vasta, kun tuotteet tulevat markkinoille. IAS 38 mukaan aineeton hyödyke merkitään

taseeseen vain kun on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi. Alalle on tyypillistä myös se, että hyödykkeen luomiseen tähtäävän sisäisen projektin tutkimusvaihetta ei pystytä erottamaan sen kehittämisvaiheesta.

Vieraan pääoman menot

Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sille kaudelle, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Vaihto-omaisuus

Vaisala Oyj Tilinpäätös 2008 27Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaali toiminta-asteella. Hankintamenoa määritettäessä sovelletaan standardikustannuslaskentaa ja standardikustannukset tarkistetaan säännöllisesti ja muutetaan tarvittaessa kulloisenkin tilanteen mukaisesti. Hankintameno määritetään painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen, jolloin hankintameno määritetään tilikauden alkaessa olleiden ja tilikauden aikana ostettujen tai valmistettujen samanlaisten hyödykkeinden painotettuna keskiarvona.

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseen ainellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Leasingmaksut jaetaan pääoman lyhennykseen ja rahoituskuluun siten, että jäljellä olevan velan korkoprosentti pysyy muuttumattomana. Vastaavat vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin rahoituskustannuksilla vähennettynä.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokraosopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa

Arvonalentumiset

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Jos viitteitä arvonalentumisesta ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa perustuen diskonttauskorkoihin, jotka kuvastavat kyseisen maan ja kyseisen liiketoimialan keskimääräistä pääomakustannusta ennen veroja (WACC = weighted average cost of capital). Diskonttauskoroissa huomioidaan myös kyseisten hyödykeiden erityinen riski. Rahoitusvarojen kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko käypä arvo tai odotettavissa olevien vastaisten, alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen rahavirtojen nykyarvo. Lyhtyaikaisia saamisia ei diskontata. Yksittäisen omaisuuserän osalta, joka ei itsenäisesti kerrytä vastaisia rahavirtoja, määritetään kerrytettävissä oleva rahamäärä sille rahavirtaa tuottavalle yksikölle, johon kyseinen omaisuuserä kuuluu.

Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumsitappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo (poistoilla vähennettynä) olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista.

Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat

IAS 39 mukaisesti konsernin rahoitusvarat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattava rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kysessä on erä jota ei arvosteta käypään arvoon tuloksen kautta. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.

Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä siitä, että rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai erien ryhmän arvo on alentunut. Jos tällaista näyttöä on, arvon alentuminen kirjataan tuloslaskelmaan rahoituskuluihin.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat kuten johdannaisinstrumentit, joihin konserni ei sovella IAS 39 mukaista suojauslaskentaa sekä kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamista muodostuvat korkorahastosijotukset. Korkorahastosijoitusten käypä arvo on määritetty toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten, eli tilinpäätöspäivän ostonoteerausten pohjalta. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät sekä 12 kuukauden sisällä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin.

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä yhtiö pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin rahoitusvarat, jotka on aikaansaatu luovuttamalla rahaa, tavaroita tai palveluja velallisille. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, ja ne sisältyvät lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin; viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12

kuukauden kuluttua. Jos on olemassa viitteitä arvon alentumisesta, kirjanpitoarvo arvioidaan ja vähennetään kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaavaksi välittömästi.

Myyntisaamiset arvostetaan alun perin käypään arvoon ja jälkeenpäin niiden odotettuun realisointiarvoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä näiden saatavien arvioidulla arvonalentumisvarauksella. Myyntisaamisten arvonalentumsivaraus tehdään, kun on olemassa perusteltu näyttö, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen viivästymienn yli 180 päivää ovat näyttöä myyntisaamisen arvonalentumisesta. Tuloslaskelmaan kirjattavan arvonalentumistappion suuruus määritetään saamisten kirjanpitoarvon ja arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.

Rahavarat merkitään taseeseen alkuperäiseen määrään. Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalleuksista ja muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on alle 3 kuukautta ja jotka muodostuvat lähinnä kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta. Luotollisten tilien saldot sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin. Kassavarojen ja lyhytaikaisten sijoitusten käypien arvojen on niiden lyhytaikaisesta luonteesta johtuen arvioitu olevan sama kuin niiden hankintameno.

Rahoitusvelat merkitään kirjanpitoon alun perin saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin.

Johdannaissopimukset ja suojaustoimet

Kaikki johdannaissopimukset kirjataan alun perin käypään arvoon ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Valuuttatermiinit arvostetaan käypään arvoon käyttäen termiinisopimusten tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Johdannaiset sisältyvät taseen muihin saamisiin ja velkoihin.

Konsernilla on myyntiä useissa ulkomaanvaluutoissa, joista merkittävimmat ovat USA:n dollari, Japanin Jeni ja Englannin Punta. Konserni ei noudata IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa valuuttamääräistä myyntiä suojaaviin valuuttatermiineihin. Konsernilla on useita sijoituksia ulkomaisiin tytäryrityksiin, joiden nettovarallisuus on alttiina valuuttariskille. Konserni ei suojaa tytäryritysten nettovarallisuuden valuuttariskiä.

Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Työsuhde-etuudet

Eläkevastuut

Konsernilla on eri puolilla maailmaa useita eläkejärjestelyjä, jotka perustuvat paikallisiin olosuhteisiin ja käytäntöihin. Nämä eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- ja tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluiksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat.

Etuuspohjaisessa eläkejärjestelyssä konsernille voi jäädä järjestelystä velvoitteita tai varoja tilikauden maksun suorittamisen jälkeen. Eläkevelvoite kuvaa tulevien maksettavista etuuksista johtuvien kassavirtojen nykyarvoa. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteiden nykyarvo on määritetty ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvalla menetelmällä (projected unit credit method). Taseeseen kirjattavan eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetään eläkejärjestelyyn kuuluvat varat tilinpäätöspäivän käypään arvoon arvostettuina, kirjaamattomien vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden osuus sekä takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tai valtion velkasitoumusten korkoa. Konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen. Auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perustella lasketut vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan järjestelyyn osallistuvien työntekijöiden keskimääräisen jäljellä olevan työajan aikana, siltä osin kuin se ylittää 10 % järjestelyn etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden nykyarvosta tai tätä suuremmasta järjestelyyn kuuluvien varojen käyvästä arvosta.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on useita kannustinjärjestelyjä, joissa maksut suoritetaan joko oman pääoman ehtoisina instrumentteina tai käteisvaroina. Järjestelyissä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan tasaisesti oikeuden syntymisajanjakson aikana. Järjestelyissä, joissa maksut suoritetaan käteisvaroina, kirjattava velka ja sen käyvän arvon muutos jaksotetaan vastaavasti kuluiksi. Järjestelyjen tulosvaikutus esitetään tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetkellä rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyviä riskeistä. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Varausten määriä arvoidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan vastaamaan parasta arviota tarkastushetkellä. Varaus puretaan, kun taloudellisen suorituksen todennäköisyys on poistunut. Varausten muutos kirjataan tuloslaskelmaan samaan erään, mihin varaus on alun perin kirjattu.

Varaukset liittyvät toimintojen uudelleenjärjestelyihin ja tappiollisiin sopimuksiin. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun sitä koskeva yksityiskohtainen ja asianmukainen suunnitelma on laadittu ja yhtiö on aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. Uudelleenjärjestelyvaraukset käsittävät lähinnä vuokrasopimusten purkamisesta aiheutuvia korvauksia sekä työntekijöiden irtisanomiskustannuksia.

Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.

Tuloverot

Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta, aikaisempien tilikausien verojen oikaisuista ja laskennallisten verojen muutoksesta. Kauden verotettavan tuloon peustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella.

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa ja tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Samaa veronsaajaa koskettavat konsernin laskennalliset verosaamiset ja –velat on netotettu.

Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja.

Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Oma pääoma, osingot ja omat osakkeet

Hallituksen ehdotusta osingonjaosta ei ole kirjattu tilinpäätökseen, vaan osingot kirjataan vasta yhtiökokouksen hyväksynnän perusteella.

Yhtiön liikkeeseen laskemat osakkeet esitetään osakepääomana. Menot, jotka liittyvät omien omanpääoman ehtoisten instrumenttien liikkeellelaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Mikäli yhtiö hankkii takaisin omia omanpääoman ehtoisia instrumenttejaan, kirjataan niistä maksettu määrä mukaanlukien välittömät kulut oman pääoman vähennykseksi.

Tuloustusperiaatteet

Myydyt tavarat ja tuotetut palvelu

Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Yleensä tuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Tuotot palveluista kirjataan silloin kun palvelu on suoritettu. Liikevaihtoa kirjattaessa myyntituotoista on vähennetty mm. välilliset verot ja alennukset. Mahdolliset kurssierot kirjataan rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmään.

Pitkäaikaishankkeet

Pitkäaikaishankkeen tulot kirjataan tuotoiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmistusaste määritellään kuhunkin hankkeeseen liittyen tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvoiduista kokonaismenoista tai suoritettujen työtuntien osuutena hankkeen arvioiduista kokonaistyötunneista.

Menot, jotka liittyvät vielä tulouttamattomaan hankkeeseen, kirjataan keskeneräisinä pitkäaikaishankkeina vaihto-omaisuuteen. Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat suuremmat kuin hankkeesta laskutettu määrä, erotus esitetään taseen erässä "myyntisaamiset ja muut saamiset". Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat pienemmät kuin hankkeen laskutus, erotus esitetään erässä "ostovelat ja muut velat".

Silloin kun pitkäaikaishankkeen lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti, hankkeesta johtuvat menot kirjataan kuluiksi samalla kaudella, kun ne ovat syntyneet ja hankeesta saatavia tuottoja kirjataan vain siihen määrään asti, kun toteutuneita menoja vastaava rahamäärä on saatavissa. Kun on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saattamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Muut konsernin saamat tuotot

Saadut vuokratuotot tuloutetaan suoriteperusteen mukaisesti. Korkotuotot kirjataan ajan kulumisen perusteella ottaen huomioon omaisuuserän efektiivinen tuotto ja osinkotuotot tuloutetaan, kun konsernille syntyy oikeus maksun saamiseen.

Liiketoiminnan muut tuot ja kulut

Liiketoiminnan muina tuottoina kirjataan omaisuuden myyntivoitot ja muut kuin varsinaiseen varsinaiseen suoritemyyntiin liityvät tuotot kuten vuokratuotot

Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät omaisuuden myyntitappiot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät kulut.

Avustukset

Valtiolta tai muulta taholta saadut avustukset tuloutetaan tuloslaskelmaan samaan aikaan kulujen kirjausten kanssa hyvittämään ao. kulujen ryhmää. Käyttöomaisuuden hankintaan liittyvät avustukset kirjataan käyttöomaisuuden hankintamenoa oikaisemaan ja ne tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen käyttöaikana.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tehdyt arviot ja käytetty harkinta perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja muihin tekijöihin, kuten oletuksiin tulevaisuuden tapahtumista. Tehtyjä oletuksia ja käytettyä harkintaa tarkastellaan säännöllisesti. Alla on kuvattu tärkeimpiä alueita, joissa arvioita ja harkintaa on käytetty. Näistä suurin vaikutus esitettyihin lukuihin heijastuu arvonalentamistestausten kautta. Muut arviot liittyvät lähinnä ympäristö-, oikeudenkäynti- ja veroriskeihin, eläkevastuiden määrittämiseen sekä laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan.

Hankintamenon kohdistaminen

IFRS 3 edellyttää hankkijaa kirjaamaan aineettoman hyödykkeen erikseen liikearvosta, mikäli kirjauskriteerit täyttyvät. Aineettoman oikeuden kirjaaminen käypään arvoon edellyttää johdon arvioita tulevista kassavirroista. Johto on mahdollisuuksien mukaan käyttänyt hankintamenon kohdistamisen perusteena saatavilla olevia markkina-arvoja käypien arvojen määrittämisessä. Kun tämä ei ole mahdollista, mikä on tyypillistä erityisesti aineettomien hyödykkeiden kohdalla, arvostaminen perustuu lähinnä omaisuuserän historialliseen tuottoon ja sen aiottuun käyttöön liiketoiminassa. Arvostukset perustuvat diskontattuihin kassavirtoihin sekä arvioituihin luovutus- ja jälleenhankintahintoihin ja edellyttävät johdon arvioita ja oletuksia omaisuuserien tulevasta käytöstä ja vaikutuksesta yhtiön taloudelliseen asemaan. Muutokset yhtiön liiketoimintojen painotuksissa ja suuntaamisessa voivat tulevaisuudessa aiheuttaa muutoksia alkuperäiseen arvostukseen.

Tuloutus

Konserni käyttää valmistusasteen mukaista tuloutusta pitkäaikaishankkeille. Valmistusasteen mukainen tuloutus perustuu arvioihin hankkeen odotetuista tuloista ja menoista samoin kuin valmistusasteen etenemisen määrittämiseen. Kirjattuihin tuottoihin ja voittoon voi tulla muutoksia, mikäli arviota projektin kokonaismenoista ja kokonaistuloista tarkistetaan. Tarkistettujen arvioiden kumulatiivinen vaikutus kirjataan kaudella, jolla muutos tulee todennäköiseksi ja se voidaan luotettavasti arvoida. Lisätietoja pitkäaikaishankkeista on annettu liitetietojen kohdassa 5. Pitkäaikaishankkeet.

Arvonalentumistestaus

Konsernissa testataan vuosittain liikearvo mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaattessa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Vaikka yhtiön johdon näkemyksen mukaan käytetyt oletukset ovat asianmukaisia, saattavat arvoidut kerrytettävissä olevat rahamäärät erota olennaisesti tulevaisuudessa toteutuvista. Lisätietoja kerrytettävissä olevan rahamäärän herkkyydestä käytettyjen oletusten muutoksille on annettu liitetietojen kohdassa 14. Aineettomat hyödykkeet.

Vaihto-omaisuuden arvostus

Johdon periaatteena on kirjata arvonalentumsivähennys hitaasti liikkuvasta ja vanhentuneesta vaihto-omaisuudesta perustuen johdon parhaaseen mahdolliseen arvioon tilinpäätöshetkelllä hallussa olevasta mahdollisesti käyttökelvottomasta vaihto-omaisuudesta. Johto perustaa arvionsa systemaattiselle ja jatkuvalle seurannalle ja arvioinnille. Lisätietoja vaihto-omaisuudesta on annettu liietietojen kohdassa 18. Vaihto-omaisuus.

Uusien tai muutettujen IFRSstandardien ja IFRIC -tulkintojen soveltaminen

Uusia ja uudistettuja standardeja sekä tulkintoja, jotka tulivat voimaan 2008, mutta joilla ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen

IAS 39 (Muutos) ja IFRS 7 (Muutos), Reclassification of

Financial assets. Muutos mahdollistaa tiettyjen rahoitusvarojen luokittelun pois kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusvaroista tai myytävissä olevista rahoitusvaroista tiettyjen ehtojen täyttyessä. Tällaisessa tapauksessa on annettava tilinpäätöksessä lisätietoja. Muutos on ollut sovellettavissa 1.7.2008 alkaen.

IASB on julkistanut alla luetellut standardit ja tulkinnat, jotka tulevat voimaan vuonna 2009 tai myöhemmin. Konserni on päättänyt olla soveltamatta näitä standardeja ja tulkintoja ennenaikaisesti ja ottaa ne käyttöön tulevina tilikausina.

Konserni ottaa käyttöön vuonna 2009 seuraavat standardit ja tulkinnat*:

IAS 1 (uudistettu), Tilinpäätöksen esittäminen. Standardin muutoksen tarkoituksena on parantaa tilinpäätöksen käyttäjien mahdollisuuksia analysoida ja vertailla tilinpäätöslaskelmissa annettavia tietoja muun muassa erottamalla yrityksen omassa pääomassa tapahtuvat muutokset, jotka liittyvät liiketoimiin yrityksen omistajien kanssa muista oman pääoman muutoksista. Omistajiin liittymättömät muutokset esitetään laajassa tuloslaskelmassa.

IAS 23 (uudistettu), Vieraan pääoman menot. Standardin muutos edellyttää ehdot täyttäviin hyödykkeisiin liittyvien vieraan pääoman menojen aktivoimista osaksi hyödykkeen hankintamenoa. Näiden menojen kirjaaminen suoraan kuluksi kielletään. Konserni ryhtyy aktivoimaan vieraan pääoman menoja vuonna 2009 alkavissa hankkeissa sekä osatuloutettavissa projekteissa. Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IAS 32 (muutos), Rahoitusinstrumentit: esittämistapa ja IAS 1 (Muutos), Tilinpäätöksen esittäminen – Lunastusvelvoitteiset rahoitusinstrumentit ja yhteisön purkautuessa syntyvät velvoitteet. Standardien muutokset edellyttävät eräiden lunastusvelvoitteisten instrumenttien sekä eräiden rahoitusinstrumenttien, joiden perusteella yhteisön tulee ainoastaan selvitystilan yhteydessä luovuttaa tasasuhteinen osuus yhteisön nettovarallisuudesta luokittelemista omaksi pääomaksi. Tällä standardien muutoksella ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. **

IFRS 2 Osakeperusteiset maksut –standardin muutos selventää, että ainoastaan palvelun suorittamista koskevat ehdot ja tulokseen perustuvat ehdot ovat oikeuden syntymisehtoja. Kaikki muut piirteet tulee sisällyttää myöntämispäivän käypään arvoon eivätkä ne vaikuta siihen myönnettyjen etuuksien määrään, johon odotetaan syntyvän oikeus tai arvostukseen myöntämispäivän jälkeen. Muutos määrittelee myös sen, että kaikki peruutukset käsitellään samalla tavalla riippumatta siitä, onko tekijä yhtiö itse vai muu taho. Standardin muutoksella ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IFRS 8, Toiminnalliset segmentit. Standardi korvaa IAS 14 -standardin. Sen mukaan segmenttitietojen esittämisessä on käytettävä "johdon lähestymistapaa", jolloin tiedot esitetään samalla tavalla kuin sisäisessä raportoinnissa. Tällä standardin muutoksella ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IFRIC 11, IFRS 2 – Konsernin ja omia osakkeita koskevat liiketoimet. Tulkinta selventää omia osakkeita tai konserniyhtiöitä koskevien liiketoimien käsittelyä emoyhtiön ja konserniyhtiöiden tilinpäätöksissä ohjeistamalla näiden luokittelua omana pääomana maksettaviin tai käteisvaroina maksettaviin osakeperusteisiin liiketoimiin. Tällä tulkinnalla ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IFRIC 13, Kanta-asiakasohjelmat. Tulkinta määrittelee liiketoimet, joissa tavaroita tai palveluita myydään asiakasuskollisuutta kannustavalla tavalla myyntisopimuksiksi, joissa on erotettavia osia. Asiakkaalta saatava suoritus kohdistetaan myyntisopimuksen eri komponenteille niiden käypiin arvoihin perustuen. IFRIC 13 –tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen, sillä konserniyhtiöillä ei ole kanta-asiakasohjelmia.

IFRIC 14, IAS 19 – Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys. Tulkintaa sovelletaan IAS 19 -standardin mukaisiin työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuspohjaisiin järjestelyihin ja muihin pitkäaikaisiin etuuspohjaisiin työsuhde-etuuksiin silloin, kun järjestelyyn liittyy vähimmäisrahastointivaatimus. Tulkinta myös tarkentaa tulevien palautusten tai vastaisten järjestelyyn suoritettavien maksujen vähennysten kautta taseeseen merkittävän omaisuuserän kirjaamisedellytyksiä. Standardin muutoksella ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IFRIC 15, Kiinteistöjen rakentamissopimukset. Tulkinta selventää käsitelläänkö kiinteistöjen rakentamissopimuksia IAS 11 "Pitkäaikaishankkeet" vai IAS 18 "Tuotot" -standardin mukaisesti ja milloin tällaisia rakennusprojekteja voidaan osatulouttaa. Tällä tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. **

IFRIC 16, Hedges of a Net Investment in a Foreign Operation. IFRIC 16 selventää ulkomaisen nettoinvestoinnin suojauksen kirjanpitokäsittelyä. Tämä tarkoittaa, että ulkomaisen nettoinvestoinnin suojaus liittyy eroihin toimintavaluutassa, eikä esittämisvaluutassa. Lisäksi suojausinstrumentin haltija voi olla mikä tahansa konserniyhtiö. IAS 21, 'Valuuttakurssien muutosten vaikutukset' -standardin määräykset soveltuvat suojattavaan erään. Tällä tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. **

IASB julkaisi toukokuussa 2008 parannuksia 34 standardiin osana vuosittaisia parannuksia standardeihin (Improvements to IFRSs). Seuraavassa on esitetty ne muutokset, jotka konserni ottaa käyttöön vuonna 2009 ja joilla konsernin johto arvioi voivan olla vaikutusta konsernin tilinpäätökseen:

IAS 1 (muutos) Tilinpäätöksen esittäminen. Muutoksella selvennetään, että vain osa IAS 39:n mukaisesti kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi luokiteltavista rahoitusvaroista kuuluu lyhytaikaisiin varoihin. Konsernin johto arvioi, että muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. **

IAS 16 (muutos) Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet (ja siitä johtuva muutos IAS 7:ään "Rahavirtalaskelmat"). Yhtiöt, joiden tavanomaiseen toimintaan kuuluu omaisuuserien antamista vuokralle ja niiden myöhemmin tapahtuvaa myyntiä, esittävät näistä omaisuuseristä saadut myyntituotot liikevaihtona ja siirtävät omaisuuserän kirjanpitoarvon vaihto-omaisuuteen, kun omaisuuserä tulee myytäväksi. Tästä aiheutuu IAS 7:ään muutos, jonka mukaan tällaisten omaisuuserien ostamisesta, vuokralle antamisesta ja myynnistä johtuvat rahavirrat luokitellaan liiketoiminnan rahavirroiksi. Konsernin johto arvioi, että muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. **

IAS 19 (muutos) Työsuhde-etuudet. Muutoksilla selvennetään muun muassa, että järjestelyn muutos, joka muuttaa tulevien palkankorotusten vaikutusta luvattuihin etuuksiin, on järjestelyn supistaminen. Takautuvaan työsuoritukseen kohdistuvien etuuksien muutos aiheuttaa negatiivisen takautuvaan työsuoritukseen perustuvan menon, jos se pienentää etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan velvoitteen nykyarvoa. Konsernin johto arvioi, että muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. **

IAS 20 (muutos) Julkisten avustusten kirjanpidollinen käsittely ja julkisesta tuesta tilinpäätöksessä esitettävät tiedot. Hyöty, joka koituu markkinakorkoa pienemmällä korolla julkiselta vallalta saadusta lainasta, määritetään IAS 39:n mukaisen kirjanpitoarvon ja saatujen maksujen erotuksena, ja hyöty käsitellään IAS 20:n mukaisesti. Konsernin johto arvioi, että muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. **

IAS 23 (muutos) Vieraan pääoman menot. Vieraan pääoman menojen määritelmää on muutettu siten, että korkokulut lasketaan käyttäen IAS 39:ssä määriteltyä efektiivisen koron menetelmää. Konsernin johto arvioi, että muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. **

IAS 27 (muutos) Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös. Kun IAS 39:n mukaisesti kirjanpidossa käsitelty tytäryhtiösijoitus luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5:n mukaisesti, IAS 39:n soveltamista jatketaan. Konsernin johto arvioi, että muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. **

IAS 28 (muutos) Sijoitukset osakkuusyrityksiin (ja siitä aiheutuvat muutokset IAS 32:een "Rahoitusinstrumentit: esittämistapa" ja IFRS 7:ään "Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot"). Jos sijoitusta osakkuusyritykseen käsitellään kirjanpidossa IAS 39:n mukaisesti, siitä tarvitsee esittää vain osa IAS 28:n edellyttämistä tiedoista IAS 32:n ja IFRS 7:n edellyttämien tietojen lisäksi. Konserni ei tule supistamaan konsernin tilinpäätöksessä esitettäviä liitetietoja muutosten sallimalla tavalla, vaan jatkaa nykyistä esittämistapaa. **

IAS 28 (muutos) Sijoitukset osakkuusyrityksiin (ja siitä aiheutuvat muutokset IAS 32:een "Rahoitusinstrumentit: esittämistapa" ja IFRS 7:ään "Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot". Sijoitusta osakkuusyritykseen käsitellään arvonalentumistestauksessa yhtenä omaisuuseränä, eikä arvonalentumistappiota kohdisteta sijoitukseen sisältyviin yksittäisiin omaisuuseriin, esimerkiksi liikearvoon. Arvonalentumisten peruutukset kirjataan sijoituksen kirjanpitoarvon oikaisuiksi siihen määrään asti kuin osakkuusyrityksestä kerrytettävissä oleva rahamäärä kasvaa. Konsernin johto arvioi, että muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. **

IAS 31 (muutos) Osuudet yhteisyrityksissä (ja siihen liittyvät muutokset IAS 32:een ja IFRS 7:ään). Jos sijoitusta yhteisyritykseen käsitellään kirjanpidossa IAS 39:n mukaisesti, siitä vaaditaan esitettäväksi vain osa IAS 31:n

edellyttämistä tiedoista IAS 32:n ja IFRS 7:n edellyttämien tietojen lisäksi. Konserni ei tule supistamaan konsernin tilinpäätöksessä esitettäviä liitetietoja muutosten sallimalla tavalla, vaan jatkaa nykyistä esittämistapaa. **

IAS 36 (muutos) Omaisuuserien arvon alentuminen. Jos käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla on laskettu diskontattujen rahavirtojen perusteella, tilinpäätöksessä esitetään samat tiedot kuin käyttöarvolaskelmia käytettäessä. Konsernin johto arvioi, että muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.**

IAS 38 (muutos) Aineettomat hyödykkeet. Ennakkomaksu saadaan merkitä taseeseen vain silloin, kun maksu on suoritettu ennen kuin tavaroihin on saatu oikeus tai palvelut on vastaanotettu. Tämä tarkoittaa sitä, että postimyyntiluetteloista johtuva kulu kirjataan silloin, kun luettelot ovat konsernin käytettävissä, eikä vasta silloin, kun luettelot toimitetaan asiakkaille. Konsernin johto arvioi, että muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IAS 38 (muutos) Aineettomat hyödykkeet. Muutoksella poistetaan sanamuoto, jonka mukaan menetelmä, joka johtaa tasapoistoja pienempään poistoon, on perusteltu "vain harvoin jos koskaan". Konsernin johto arvioi, että muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. **

IAS 39 (muutos) Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen. Muutokset muun muassa selventävät johdannaisten luokittelua suojauslaskennan muutostilanteissa, kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien instrumenttien määritelmää sekä edellyttävät tarkistetun efektiivisen koron käyttöä vieraan pääoman ehtoisen instrumentin uuden kirjanpitoarvon määrittämiseen, kun käyvän arvon suojauslaskenta lopetetaan. Konsernin johto arvioi, että muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. **

IAS 40 (muutos) Sijoituskiinteistöt (ja siitä johtuvat muutokset IAS 16:een). Kiinteistö, jota parhaillaan rakennetaan tai kunnostetaan käytettäväksi sijoituskiinteistönä tulevaisuudessa, kuuluu IAS 40:n soveltamisalaan. Näin ollen tällainen kiinteistö arvostetaan käypään arvoon, jos sovelletaan käyvän arvon mallia. Jos rakenteilla olevan sijoituskiinteistön käypä arvo ei kuitenkaan ole luotettavasti määritettävissä, kiinteistö arvostetaan hankintamenoon, kunnes rakennustyö valmistuu tai käyvän arvon luotettava määrittäminen tulee mahdolliseksi. Konsernin johto arvioi, että muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. **

Seuraavilla vuonna 2009 voimaan tulevilla uusilla standardeilla ja tulkinnoilla ei tule olemaan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen*:

IAS 41 (muutos) Maatalous. Muutetun standardin mukaan diskontattuihin rahavirtoihin perustuvissa käypää arvoa koskevissa laskelmissa on käytettävä markkinoilla määräytyvää diskonttauskorkoa, ja standardista poistetaan kielto, jonka mukaan biologista muuttumista ei saanut ottaa huomioon käypää arvoa laskettaessa. **

IFRS 1 (muutos), Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto ja IAS 27 (muutos), Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös. IFRS-tilinpäätöksen ensilaatijat saavat muutetun standardin mukaan käyttää erillistilinpäätöksissään joko käypää arvoa tai aiemman tilinpäätöskäytännön mukaista kirjanpitoarvoa oletushankintamenona määritellessään tytäryrityksiin, yhteisessä määräysvallassa oleviin yksikköihin ja osakkuusyrityksiin tehtyjen sijoitusten alkuperäistä hankintamenoa. Muutoksen seurauksena IAS 27:stä myös poistetaan "hankintamenoon perustuvan kirjaamisen" määritelmä ja siihen lisätään vaatimus osinkojen esittämisestä tuottoina sijoittajayrityksen erillistilinpäätöksessä. **

Konserni ottaa käyttöön vuonna 2010 seuraavat IASB:n julkistamat standardit ja tulkinnan:

IFRS 3 (Uudistettu), Liiketoimintojen yhdistäminen. Uudistettu standardi edellyttää edelleen hankintamenomenetelmän käyttöä yritysten yhteenliittymien käsittelyssä, kuitenkin eräillä merkittävillä muutoksilla. Esimerkiksi kaikki yritysten hankkimiseen liittyvät maksut tulee kirjata käypään arvoon hankinta-ajankohtana ja eräät ehdolliset vastikkeet arvostetaan hankinnan jälkeen käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Liikearvo voidaan laskea perustuen emoyhtiön osuuteen nettovarallisuudesta tai se voi sisältää vähemmistöosuudelle kohdistetun liikearvon. Kaikki transaktiomenot kirjataan kuluksi. Konsernin johto on selvittämässä standardin muutoksen vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. **

IAS 27 (Uudistettu), Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös. Uudistettu standardi edellyttää kaikkien vähemmistötransaktioiden kirjaamista omaan pääomaan, jos määräysvalta ei siirry. Näin ollen vähemmistötransaktiot eivät enää johda liikearvon eivätkä tulosvaikutteisen voiton tai tappion kirjaamiseen. Standardi määrittelee transaktioiden käsittelyn myös silloin, kun määräysvalta siirtyy. Mahdollisesti jäljelle jäävä osuus hankinnan kohteessa arvostetaan käypään arvoon ja syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin johto on selvittämässä standardin muutoksen vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. **

IAS 39 (Muutos), Financial instruments: Recognition and measurement – Eligible Hedged Items. Sen mukaan inflaatiota ei voida erikseen määrittää suojattavaksi komponentiksi kiinteäkorkoisessa velassa. Lisäksi silloin, kun optioihin sovelletaan suojauslaskentaa, ei option aika-arvoa voida enää sisällyttää suojaussuhteeseen. Tällä standardimuutoksella ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. **

IFRS 5 (muutos) Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot (ja siihen liittyvä muutos IFRS 1:een "Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto"). Muutos kuuluu IASB:n toukokuussa 2008 julkaisemiin vuosittaisiin parannuksiin. Siinä selvennetään, että jos osittaista luovutusta koskeva suunnitelma johtaa määräysvallan menettämiseen, tytäryrityksen kaikki varat ja velat luokitellaan myytävänä oleviksi, ja lopetetun toiminnon määritelmän mukaisten kriteerien täyttyessä esitetään asiaankuuluvat tiedot. Tästä aiheutuu IFRS 1:een muutos, jonka mukaan näitä muutoksia sovelletaan IFRS-standardeihin siirtymispäivästä alkaen. Konsernin johto on selvittämässä standardin muutoksen vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. **

IFRIC 17, Distributions of Non-cash Assets to Owners. Tulkinta selventää kuinka varojen jakaminen arvostetaan tilanteessa, jossa yhtiö jakaa muuta varallisuutta kuin rahaa osinkoina omistajilleen. Konsernin johto on selvittämässä standardin muutoksen vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. **

Seuraavilla vuonna 2010 voimaan tulevilla uusilla standardeilla ja tulkinnoilla ei tule olemaan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen*:

IFRIC 12, Service Concession Arrangements. Tulkinta koskee sopimusjärjestelyjä, joissa yksityinen taho osallistuu julkisten palveluiden kehittämiseen, rahoittamiseen, toteuttamiseen tai infrastruktuurin ylläpitoon.**

* Ne standardien ja tulkintojen nimet, joista ei ole olemassa virallista käännöstä, esitetään englanninkielisinä.

** Kyseistä standardia/tulkintaa ei vielä ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

1.2. Rahoitusriskien hallinta

Riskienhallinnan järjestäminen

Yrityksellä on käytössä konsernin hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, jossa on kartoitettu strategiset, operatiiviset ja rahoitusriskit. Konsernin johtoryhmä arvioi säännöllisesti riskienhallintapolitiikkaa, käytäntöjen kattavuutta ja painopisteitä. Politiikan tavoitteena on varmistaa henkilöstön, toiminnan ja tuotteiden turvallisuus sekä toiminnan jatkuvuus. Politiikka kattaa myös tietopääoman sekä yrityskuvan ja brandin suojaamisen. Asianmukainen ja ajantasainen riskikäsitys sisällytetään päätöksentekoon.

Operatiivista toimintaa ohjaavat yksityiskohtaisemmat toimintaperiaatteet päätetään johtoryhmässä. Näitä ovat muun muassa hyväksymis-, tarjous- ja ostovaltuudet ja maksuehdot.

Sijoituspolitiikan pääperiaatteet tärkeysjärjestyksessä ovat a) luottotappioriskin minimoiminen, b) likviditeetti ja c) sijoitusten tuotto. Sijoitusten maksimipituus on 12 kuukautta.

Vaisalan riskeihin kuuluvat normaalit kansainväliseen liiketoimintaan liittyvät riskit.

Korkoriski

Yhtiöllä ei ole olennaisia korollisia velkoja. Korkotason muutosten vaikutukset korollisten saatavien ja velkojen arvoon eri valuutoissa aiheuttavat korkoriskin. Korkoriski on johdon arvion mukaan pieni ja sisältyy sijoitettavan varallisuuden tuottoon korkotason muuttuessa. Koron muutos vaikuttaa sekä rahavirtoihin että sijoitusten käypään arvoon. Yhden prosenttiyksikön korkotason muutos vaikuttaisi yhtiön verojen jälkeiseen tulokseen n. 396 (354) tuhatta euroa. Lisätietoja korollisista saatavista on annettu liitetietojen kohdassa 21.

Sijoitustoiminnan markkinariski

Konserni sijoittaa kassavarojaan lyhyen koron rahastoihin ja altistuu siten toiminnassaan noteerattujen korkorahastojen markkinahintojen vaihtelusta aiheutuvalle hintariskille. Koska rahastojen sijoituskohteeksi valitaan liikkeeseenlaskijoita (valtiot, kunnat ja rahoituslaitokset), joiden luottokelpoisuusluokitus on erittäin hyvä, rahastoihin liittyvä luottoriski on vähäinen. Rahastot sijoittavat euromääräisiin korkotuotteisiin, joten valuuttakurssiriskiä ei ole. Lyhyiden markkinakorkojen nousu saattaa hetkellisesti laskea rahasto-osuuden arvoa. Käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottojen ja kulujen ryhmään. Mikäli korkorahastosijoitusten arvo kasvaisi tai heikkenisi 5 % sijoitusosuuden pysyessä ennallaan, olisi sen vaikutus verojen jälkeiseen tulokseen 963 (1.484) tuhatta euroa. Lisätietoja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista varoista on annettu liitetietojen kohdassa 20.

Valuuttariski

Toiminnan kansainvälisyys altistaa konsernin riskeille, jotka syntyvät kun eri valuutoissa olevat sijoitukset muunnetaan emoyrityken toimintavaluuttaan. Konsernin kannalta merkittävimmät valuutat ovat USA:n dollari, Japanin jeni ja Englannin punta. Konsernilla on useita sijoituksia ulkomaisiin tytäryrityksiin, joiden nettovarallisuus on alttiina valuuttariskille. Konserni ei suojaa tytäryritysten nettovarallisuuden valuuttariskiä. Erillisessä taulukossa on esitetty herkkyysanalyysi siitä, miten konsernin merkittävimpien valuuttojen ja euron keskikurssin ja tilinpäätöspäivän kurssin muutokset vaikuttaisivat konsernin tulokseen verojen jälkeen. Laskelmassa ei ole huomioitu emoyhtiön tilikaudenaikaisten muiden valuuttamääräisten ostojen vaikutusta.

Konserni käsittelee monetaariset erät nettomääräisesti kirjanpidossa ja käyttää niiden suojaamiseen valuuttatermiinejä, joihin konserni ei sovella IAS 39 mukaista suojauslaskentaa. Konsernin liikevaihdosta noin kolmannes syntyy Yhdysvaltain dollareina. Konsernin ostoista merkittävä osa tapahtuu euroissa. Nettoposition suojaamiseen käytetään valuuttatermiinejä. Suojausasteena pidetään noin 50 % tilauskannasta ja myyntisaatavista. Suojauksen suorittaa emoyhtiö (liitetiedot 10. Rahoitustuotot ja -kulut).

Maksuvalmiusriski

Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi. Konsernin rahoitus järjestetään emoyhtiön kautta ja tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan konsernin sisäisillä lainoilla. Emoyhtiö antaa myös tarvittavat limiittitakaukset tytäryhtiöille. Rahoitusriskien hallinnasta vastaa emoyhtiö, kuten myös likviditeettiylijäämän sijoittamisesta. Yhtiöllä ei ole muita konsernin ulkopuolisia rahoitusvelkoja kuin rahoitusleasingvelat (liitetieto 23. Muut velat)

Maksuvalmiusriski on nykyisellä taserakenteella olematon.

			Vaikutus tulokseen verojen jälkeen € 1000
2008
USD/EUR	valuuttakurssin nousu	10,00%	675
	valuuttakurssin lasku	10,00%	-642
JPY/EUR	valuuttakurssin nousu	10,00%	226
	valuuttakurssin lasku	10,00%	-185
GBP/EUR	valuuttakurssin nousu	10,00%	554
	valuuttakurssin lasku	10,00%	-509
2007
USD/EUR	valuuttakurssin nousu	10,00%	906
	valuuttakurssin lasku	10,00%	-832
JPY/EUR	valuuttakurssin nousu	10,00%	199
	valuuttakurssin lasku	10,00%	-163
GBP/EUR	valuuttakurssin nousu	10,00%	613
	valuuttakurssin lasku	10,00%	-555

Vastapuoliriski

Likvidejä varoja sijoitetaan vahvistettujen limiittien rajoissa kohteisiin, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Sijoituskohteet sekä niille määritellyt limiitit tarkistetaan vuosittain. Lisätietoja sijoitusten luokituksesta on annettu liitteellä 21. Rahavarat.

Luottoriski

Konsernin luotonantopolitiikka on tiukka. Luottoriskejä vastaan suojaudutaan käyttämällä maksuehtoina remburssia, ennakkomaksuja ja pankkitakauksia. Konsernin johdon näkemyksen mukaan yrityksellä ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska globaalisti jakautuneen asiakaskunnan ansiosta yksittäinen asiakas tai asiakasryhmä ei muodosta liian merkittävää riskiä. Tilikauden aikana myyntisaamisista tulosvaikutteisesti kirjattujen luottotappioiden määrä on ollut 0,4 (0,3) miljoonaa euroa ja tilikauden nettoluottotappioiksi jäi 0,4 (-0,1) miljoonaa euroa. Luottotappiot ovat aiheutuneet asiakkaan taloudellisen ympäristön odottamattomasta muutoksesta. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 19.

Pääoman hallinta

Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla varmistaa normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa. Tavoitteena on paras mahdollinen tuotto pitkällä aikavälillä. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset. Pääomarakenteeseen vaikutetaan mm. osingonjaon ja osakeantien kautta. Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettujen osinkojen tai näille palautettavan pääoman määrää, tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää. Yhtiöllä ei ole olennaisia rahoitusvelkoja. Pääomana hallinnoidaan konsernitaseen osoittamaa omaa pääomaa. Konserniin ei sovelleta ulkopuolisia pääomavaatimuksia.

2. Liiketoimintasegmentit

M€
2008	VMS *	VIN *	VSO *	VSE *	Muu toiminta	Eliminoinnit	Konserni
Myynti konsernin ulkopuolelle	99,9	72,0	43,1	27,5	0,0	0,0	242,5
Konsernin sisäinen myynti	4,5	13,8	0,0	0,0	0,1	-18,5	0,0
Liikevaihto	104,4	85,8	43,1	27,5	0,2	-18,5	242,5
Liikevoitto	17,4	24,3	-0,5	-0,2	-3,0	0,0	38,0
Rahoitustuotot ja -kulut							0,9
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta							0,0
Voitto ennen veroja							38,9
Tuloverot							-10,5
Tilikauden voitto							28,4
Varat	40,1	10,6	17,7	8,1	164,8	0,0	241,3
Osuudet osakkuusyrityksissä	0,4	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,4
Velat	7,5	1,4	6,3	2,2	33,8	0,0	51,1
Investoinnit	1,4	0,4	0,2	2,1	8,2	0,0	12,2
Poistot	2,1	1,5	0,1	1,1	3,3	0,0	8,2
M€
2007	VMS *	VIN *	VSO *	VSE *	Muu toiminta	Eliminoinnit	Konserni
Myynti konsernin ulkopuolelle	90,2	66,2	34,6	33,0	0,0	0,0	224,1
Konsernin sisäinen myynti	5,2	10,4	0,0	0,0	0,0	-15,5	0,0
Liikevaihto	95,4	76,6	34,6	33,0	0,0	-15,5	224,1
Liikevoitto	12,3	20,5	-0,6	5,7	-2,6	0,0	35,3
Rahoitustuotot ja -kulut							1,7
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta							0,0
Voitto ennen veroja							37,0
Tuloverot							-11,2
Tilikauden voitto							25,8
Varat	46,0	18,2	12,8	7,6	140,5	0,0	225,1
Osuudet osakkuusyrityksissä	0,5	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,5
Velat	7,6	3,3	7,4	2,3	28,5	0,0	49,2
Investoinnit	1,0	1,8	0,1	1,1	3,3	0,0	7,3
Poistot	2,1	1,6	0,2	1,0	3,2	0,0	8,2

* VMS = Vaisala Measurement Systems * VIN = Vaisala Instruments * VSO = Vaisala Solutions * VSE = Vaisala Services

M€	Liikevaihto, kohdemaan	Liikevaihto, sijaintimaan
2008	mukaan (1	mukaan (2	Varat (2	Investoinnit
Eurooppa	84,8	201,7	193,7	9,3
josta Suomi	13,3	183,7	181,5	9,2
Pohjois-Amerikka	66,8	79,9	53,2	2,7
Aasia ja Australia	76,9	25,1	12,1	0,1
Afrikka, Etelä- ja Keski-Amerikka	13,9			0,0
Konsernieliminoinnit		-64,2	-22,9
Kohdistamattomat erät			5,0
Yhteensä	242,5	242,5	241,3	12,2

2008	Liikevaihto, kohdemaan	Liikevaihto, sijaintimaan
	mukaan (1	mukaan (2	Varat (2	Investoinnit
Eurooppa	84,8	201,7	193,7	9,3
josta Suomi	13,3	183,7	181,5	9,2
Pohjois-Amerikka	66,8	79,9	53,2	2,7
Aasia ja Australia	76,9	25,1	12,1	0,1
Afrikka, Etelä- ja Keski-Amerikka	13,9			0,0
Konsernieliminoinnit		-64,2	-22,9
Kohdistamattomat erät			5,0
Yhteensä	242,5	242,5	241,3	12,2
1) Liikevaihtona kohdemaan mukaan on esitetty myynti konsernin ulkopuolelle
2) Liikevaihto, liikevoitto, varat, sidottu pääoma ja investoinnit on esitetty konserni- tai osakkuusyhtiön sijaintimaan mukaan.
M€	Liikevaihto, kohdemaan	Liikevaihto, sijaintimaan
2007	mukaan (1	mukaan (2	Varat (2	Investoinnit
Eurooppa	80,7	183,2	186,2	5,4
josta Suomi	9,2	160,7	171,9	5,2
Pohjois-Amerikka	73,2	81,8	48,8	1,7
Aasia ja Australia	60,2	20,7	9,1	0,2
Afrikka, Etelä- ja Keski-Amerikka	10,0			0,0
Konsernieliminoinnit		-61,6	-23,3
Kohdistamattomat erät			4,7
Yhteensä	224,1	224,1	225,6	7,3
1) Liikevaihtona kohdemaan mukaan on esitetty myynti konsernin ulkopuolelle
2) Liikevaihto, varat ja investoinnit on esitetty konserni- tai osakkuusyhtiön sijaintimaan mukaan.
Vuonna 2008 ja 2007 konsernilla ei ollut yrityshankintoja.
4. Yrityshankinnat

4. Yrityshankinnat

5. Pitkäaikaishankkeet

Liikevaihtoon sisältyy 5,2 miljoonaa euroa (2007; 8,9 miljoonaa euroa) pitkäaikaishankkeista kirjattuja tuottoja.

Keskeneräisistä pitkäaikaishankkeista kirjattuja tuottoja sisältyi konsernin tuloslaskelmaan 0,1 miljoonaa euroa (2007; 0,8 miljoonaa euroa). Keskeneräisistä pitkäaikaishankkeista kirjattuja ennakkomaksuja sisältyi taseeseen 31.12.2008 1,7 miljoonaa euroa (5,4 miljoonaa euroa 31.12.2007).

6. Liiketoiminnan muut tuotot

M€	2008	2007
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot	0,0	0,0
Muut	0,1	0,0
	0,1	0,0

7. Poistot

M€	2008	2007
Toimintokohtaiset poistot
Hankinta ja valmistus	2,1	2,2
Myynti ja markkinointi	2,4	2,4
Tutkimus ja tuotekehitys	0,5	0,4
Muu hallinto	3,2	3,2
	8,2	8,2

8. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

M€	2008	2007
Palkat	59,6	56,9
Käteisvaroina maksettavat optiot	0,1	0,3
Sosiaalikulut	8,6	6,8
Eläkkeet
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	0,1	0,1
Maksupohjaiset eläkejärjestelyt	6,8	5,4
Henkilöstökulut yhteensä	75,2	69,5
Henkilöstokulut toiminnoittain	2008	2007
Hankinta ja valmistus	19,2	15,9
Myynti ja markkinointi	30,6	28,8
Tutkimus ja tuotekehitys	17,0	16,5
Muu hallinto	8,3	8,3
	75,2	69,5
Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikauden aikana	2008	2007
Liiketoimintayksiköittäin
Vaisala Measurement Systems	140	274
Vaisala Instruments	204	308
Vaisala Solutions	65	136
Vaisala Services	211	282
Muu toiminta	557	113
	1 177	1 113
Suomessa	734	677
Suomen ulkopuolella	443	436
	1 177	1 113

9. Tutkimus- ja kehittämismenot

Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja 24,6 miljoonaa euroa vuonna 2008 (23,5 miljoonaa euroa vuonna 2007).

10. Rahoitustuotot- ja kulut

M€	2008	2007
Osinkotuotot	0,0	0,0
Muut korko- ja rahoitustuotot	2,4	2,0
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen käyvän arvon muutos*		1,5
Johdannaisopimusten käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet kurssivoitot	2,0	1,5
Muut kurssivoitot	6,9	2,5
Rahoitustuotot yhteensä	11,3	7,4
Korkokulut
Lyhyt ja pitkäaikaiset velat	0,0	-0,3
Rahoitusleasing sopimukset	-0,0	-0,0
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen käyvän arvon muutos*	-2,2	0,0
Muut rahoituskulut	-0,1	-0,1
Johdannaisopimusten käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä
realisoitumattomat että realisoituneet kurssitappiot	-2,3	-0,4
Muut kurssitappiot	-5,8	-5,1
Rahoituskulut yhteensä	-10,4	-5,8

*Korkorahastosijoitusten käyvän arvon muutos.

11. Tuloverot

M€	2008	2007
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	11,4	11,1
Verot edellisiltä tilikausilta	0,0	-0,1
Laskennallisten verosaatavien ja -velkojen muutos	-0,9	0,1
	10,5	11,2

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma

M€	2008	2007
Tulos ennen veroja	38,9	37,0
Verot laskettuna Suomen verokannalla	10,1	9,6
Ulkomaisten tytäryhtiöiden verokantojen vaikutus	0,7	1,2
Vähennyskelvottomat kulut ja verovapaat tuotot	-0,8	-0,8
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö	-1,4	-0,0
Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset	1,0	0,9
Kiinteiden toimipaikkojen tuloverot sekä lähdeverot	0,9	0,3
Verot tuloslaskelmassa	10,5	11,2
Efektiivinen verokanta	27,0 %	30,2 %
Laskennalliset verot taseessa
M€	2008	2007
	5,8
		4,7
	-0,4	-0,4
	5,4	4,3
Laskennalliset verosaamiset Laskennalliset verovelat Laskennallinen verosaaminen, netto Laskennallinen vero on taseessa esitetty nettona niiden konserniyhtiöiden osalta, joiden välillä on verotuksessa mahdollisuus tuloksentasaukseen tai joita verotetaan yhtenä verovelvollisena. Taseeseen kirjattujen laskennallisten verojen bruttomuutos	2008	2007
Laskennalliset verot 1.1.	4,3	4,9
Tuloslaskelmaan kirjatut erät	0,9	-0,1
Muuntoerot	0,2	-0,4
Laskennalliset verot 31.12. Konsernitilinpäätökseen on kirjattu 0,8 miljoonaa euroa laskennallista verosaatavaa Saksan tytäryhtiön aikaisempien vuosien tappioista. Saksan tytäryhtiön parantuneiden tulosennusteiden perusteella näiden laskennallisten verosaamisten realisoituminen on todennäköistä. Taseeseen sisältyy tämän lisäksi 0,8 miljoonaa euroa (2007 0,8 miljoonaa euroa) laskennallisia verosaamisia	5,4	4,3

Laskennalliset verot taseessa

M€	2008	2007
Laskennalliset verosaamiset	5,8	4,7
Laskennalliset verovelat	-0,4	-0,4
Laskennallinen verosaaminen, netto	5,4	4,3

Taseeseen kirjattujen laskennallisten verojen bruttomuutos

	2008	2007
Laskennalliset verot 1.1.	4,3	4,9
Tuloslaskelmaan kirjatut erät	0,9	-0,1
Muuntoerot	0,2	-0,4
Laskennalliset verot 31.12.	5,4	4,3

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2008 aikana

M€	31.12. 2007	Kirjattu tuloslaskelmaan	Muuntoerot	31.12. 2008
Laskennalliset verosaamiset:
Vaihto- ja käyttöomaisuuden sisäinen kate	0,5	0,1		0,6
Työsuhde-etuudet	0,1	0,0		0,1
Käyttämättömät verotukselliset tappiot	0,8	0,8		1,6
Aineettomien erien poistojen ajoitusero	2,5	-0,3	0,1	2,3
Muut väliaikaiset ajoituserot*	0,9	0,3	0,0	1,2
Yhteensä	4,7	0,9	0,2	5,8
Laskennalliset verovelat:
Kertyneet poistoero	0,4	-0,0	-0,0	0,4
Laskennallinen verosaaminen netto	4,3	0,9	0,2	5,4

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2007 aikana

Vaihto- ja käyttöomaisuuden sisäinen kate	0,5	0,1		0,6
Työsuhde-etuudet	0,1	0,0		0,1
Käyttämättömät verotukselliset tappiot	0,8	0,8		1,6
Aineettomien erien poistojen ajoitusero	2,5	-0,3	0,1	2,3
Muut väliaikaiset ajoituserot*	0,9	0,3	0,0	1,2
Yhteensä	4,7	0,9	0,2	5,8
Laskennalliset verovelat:
Kertyneet poistoero	0,4	-0,0	-0,0	0,4
Laskennallinen verosaaminen netto	4,3	0,9	0,2	5,4
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2007 aikana
M€	31.12. 2006	Kirjattu tuloslaskelmaan	Muuntoerot	31.12. 2007
Laskennalliset verosaamiset:
Vaihto- ja käyttöomaisuuden sisäinen kate	0,2	0,3		0,5
Työsuhde-etuudet	0,1	-0,0		0,1
Käyttämättömät verotukselliset tappiot	0,8	0,0		0,8
Aineettomien erien poistojen ajoitusero	3,1	-0,3	-0,3	2,5
Muut väliaikaiset ajoituserot*	1,1	-0,1	-0,1	0,9
Yhteensä	5,2	-0,1	-0,4	4,7
Laskennalliset verovelat:
Kertyneet poistoerot	0,4	0,0	-0,0	0,4
Laskennallinen verosaaminen netto	4,9	-0,1	-0,4	4,3
* Muut väliaikaiset erot koostuvat tytäryhtiöiden myynnin, luottotappioiden, varastojen ym. erien erikaisesta käsittelystä verotuksessa ja kirjanpidossa.
Ulkomaisten tytäryritysten jakamattomista voittovaroista 31,5 miljoonaa euroa vuonna 2008 (28,9 miljoonaa euroa vuonna 2007), ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, sillä varat on sijoitettu

12. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

	2008	2007
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto M€	28	26
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1000 kpl	18 209	18 209
Osakekohtainen tulos, EUR	1,56	1,42

Konsernilla ei ollut vuonna 2008 ja 2007 laimentavia osakkeiden määrää lisääviä osakeoptioita.

13. Osakekohtainen osinko

Vuodelta 2007 osinkoa maksettiin 0,85 euroa osakkeelta. 26.3.2009 pidettävässä yhtiökokouksessa esitetään maksettavaksi osinkoa 0,90 euroa osakketta kohden, jolloin osinko olisi kokonaisuudessaan 16,4 milj. euroa. Ehdotettua osinkoa ei ole kirjattu osinkovelaksi tässä tilinpäätöksessä.

14. Aineettomat hyödykkeet

	Aineettomat			Muut aineettomat
M€	oikeudet*	Liikearvo	Tavaramerkki	hyödykkeet**	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2008	20,4	8,9	2,9	2,2	34,4
Muuntoero	0,7	0,5	0,2	0,1	1,5
Lisäykset	0,5	-	-	0,3	0,8
Vähennykset	-0,4	-	-	0,3	-0,1
Siirrot erien välillä	0,4	-	-	-0,4	0,1
Hankintameno 31.12.2008	21,5	9,4	3,1	2,6	36,6
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2008	15,5	-	-	1,7	17,2
Muuntoero	0,3	-	-	0,1	0,4
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-0,4	-	-	-0,4	-0,8
Tilikauden poistot	2,1	-	-	0,5	2,6
Kertyneet poistot 31.12.2008	17,4	-	-	1,9	19,3
Kirjanpitoarvo 31.12.2008	4,1	9,4	3,1	0,8	17,3

Aineettomat		Tavara
oikeudet*	Liikearvo	merkki		Yhteensä
20,6	10,0			36,1
				-2,5
				0,5
				-0,3
0,6	-	-	Muut aineettomat hyödykkeet** 3,2 2,3 -0,1 - - - - - 2,2 - 1,4 - -0,1 - - - 0,3 - 1,7 0,5 rahavirtaennusteet perustuvat toteutuneeseen liikevoittoon ja johdon hyväksymiin viiden vuoden ennusteisiin. Arvioidut myyn timäärät perustuvat olemassa olevaan käyttöomaisuuteen ja ennusteiden tärkeimmät olettamukset ovat maakohtainen myyntien nuste ja tuotteista saatava kate. Service liiketoiminnan myynnin kasvuna on käytetty kahden prosentin vuosittaista kasvua ja kan nattavuuden on arvioitu nousevan muutamalla prosentti yksiköllä johtuen vähentyvistä takuukustannuksista. Pohjois-Amerikan tutkaliiketoiminnan suhteellisen kannattavuuden on arvioitu pysyvän ennallaan ja myynnin vaihtelevan vuoden 2009 voimakkaas ta kasvusta 5 prosentin laskuun viiden vuoden aikajaksolla. Diskonttokorkona on käytetty Vaisalan toimialakohtaista pääoman tuottovaatimusta (WACC) ennen veroja. Tuottovaatimuksen laskentakomponentit ovat riskitön tuottoprosentti, markkinariskipree mio, toimialakohtainen betakerroin, vieraan pääoman kustannus- ja tavoitepääomarakenne. Diskonttokorko oli vuonna 2008 14,5 % (2007 15,2 %). Johdon hyväksymän ennustejakson jälkeiset rahavirrat on laskettu jäännösarvomenetelmällä, jossa neljän viimei sen suunnittelujakson liikevoittojen keskiarvo on kerrottu neljällä ja diskontattu käyttäen edellä kuvattua diskonttokorkoa ja nol lakasvuprosenttia. Arvonalentumistestausten perusteella ei ole tarvetta arvonalentumiskirjauksiin. Tehtyjen herkkyysanalyysien perusteella käytettyjen oletusten kohtuulliset muutokset eivät johda arvonalentumisiin Pohjois-Amerikan sevice tai tutka liiketoi mintayksiköiden liikearvoista. Tavaramerkin osalla käyttöiän lyhentyminen alle 10 vuoteen johtaisi arvonalentumiskirjaukseen.	0,6
20,4	8,9	2,9		34,4
13,7	-			15,1
-0,5	-			-0,6
-0,3	-			-0,3
2,0	-			2,4
14,9	-			16,6
5,5	8,9	2,9		17,8
	-1,0 0,5 -0,3 Liikearvojen ja tavaramerkin arvonalentumistestaus kan tutka liiketoimintayksikölle 3.4 (2007 3,3) miljoonaa euroa.	-1,1 - -	-0,3 ja sillä on kyky tuottaa positiivista kassavirtaa ja siten rajoittamaton vaikutusaika on perusteltu. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevan rahamäärän arvo perustuu käyttöarvolaskelmiin. Näissä laskelmissa käytetyt	Aineettomat oikeudet sisältää patentit ja tavaramerkit sekä ohjelmistolisenssit. Tavaramerkit, joilla on rajoittamaton taloudelli nen vaikutusaika ja joista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain avonalentumisen varalta, on raportoitu omana eränään. Tämä erä muodostuu Sigmet tavaramerkistä, joka on tunnettu ja vakiintunut tavaramerkki omalla tutka liiketoiminta-alueellaan *Muut aineettomat hyödykkeet sisältää lähinnä liittymismaksut sekä aktivoidut Vaisala-brändin kehittämiskustannukset. Liikearvot kohdistuvat Vaisala Measurement Systems ja Service segmenteille. Tavaramerkki 3,0 (2,9) miljoonaa euroa kohdistuu Vaisala Measurement Systems segmentille. Liikearvojen ja tavaramerkin tasearvoa arvioidaan vähintään kerran vuodessa mah dollisen arvonalentumisen selvittämiseksi. Tavaramerkin arvoa arvioidaan relief-from-royalty menetelmällä vertaamalla säästet tävien rojaltimaksujen nykyarvoa tavaramerkin arvoon. Arvonalentumistestausta varten liikearvo on kohdistettu kahdelle eri rahavirtaa tuottavalle yksikölle, Pohjois-Amerikan service liiketoimintayksikölle 6,0 (2007 5,6) miljoonaa euroa ja Pohjois-Ameri

Liikearvojen ja tavaramerkin arvonalentumistestaus

15. Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet 2008

M€	Maa- ja	Rakennukset	Koneet ja	Muut aineelliset	Ennakkomaksut ja
Aineelliset hyödykkeet	vesialueet	ja rakennelmat	Kalusto	hyödykkeet	keskeneräiset inv.	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2008	2,6	31,2	49,0	2,7	4,4	89,8
Muuntoero	0,1	0,1	0,9	-	-	1,1
Lisäykset	-	-	4,2	-	7,7	11,9
Vähennykset	-	-0,2	-0,9	-2,6	-	-3,7
Siirrot erien välillä	-	0,1	1,7	-	-1,9	-0,1
Hankintameno 31.12.2008	2,7	31,2	54,9	0,0	10,3	99,1
Kertyneet poistot ja
arvonalennukset 1.1.2008	-	15,3	39,5	1,9	-	56,7
Muuntoero	-	-	0,5	-	-	0,5
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	-	-	-0,8	-1,9	-	-2,7
Tilikauden poistot	-	1,6	4,0	-	-	5,6
Kertyneet poistot 31.12.2008	-	16,9	43,2 -	0,0 -	- -	60,0
Kirjanpitoarvo 31.12.2008	2,7	14,4	11,7	0,0	10,3	39,1

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvien koneiden ja laitteiden poistamaton hankintameno 31.12.2008 oli 27,3 milj. euroa (25,4 miljoonaa euroa 31.12.2007).

Aineelliset hyödykkeet 2007

M€	Maa- ja	Rakennukset	Koneet ja	Muut aineelliset	Ennakkomaksut ja
Aineelliset hyödykkeet	vesialueet	ja rakennelmat	Kalusto	hyödykkeet	keskeneräiset inv.	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	2,7	31,5	47,3	2,5	3,2	87,2
Muuntoero	-0,2	-0,3	-1,1	-0,2	-	-1,8
Lisäykset	-	-	2,8	0,4	3,7	7,0
Vähennykset	-	-	-1,9	-	-	-1,9
Siirrot erien välillä	-	-	1,8	-	-2,5	-0,6
Hankintameno 31.12.	2,6	31,2	49,0	2,7	4,4	89,8
Kertyneet poistot ja
arvonalennukset 1.1.	-	13,7	38,5	1,6	-	53,8
Muuntoero	-	-0,1	-0,9	-	-	-1,0
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	-	-	-1,9	-	-	-1,9
Tilikauden poistot	-	1,7	3,9	0,3	-	5,8
Kertyneet poistot 31.12.	-	15,3	39,5	1,9	-	56,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2007	2,6	15,9	9,5	0,8	4,4	33,1

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksella vuokrattuja hyödykkeitä seuraavasti :

M€
2008	Koneet ja Kalusto
Hankintameno	1,0
Kertyneet poistot	-0,6
Kirjanpitoarvo 31.12.2008	0,4
M€ 2007	Koneet ja Kalusto
Hankintameno	1,2
Kertyneet poistot	-0,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2007	0,4

Rahoitusleasingsopimuksilla vuokratut hyödykkeet ovat tietokoneita, niiden oheislaitteita sekä kopiokoneita.

16. Osuudet osakkuusyrityksissä

M€	2008	2007
Hankintameno 1.1.	0,5	0,4
Osuus tuloksesta	0,0	0,0
Muuntoerot	-0,1	0,0
Osakkuusyhtiösijoitukset yhteensä 31.12.	0,4	0,5

Osakkuusyritysten kirjanpitoarvoon ei sisälly liikearvoa.

Tiedot konsernin osakkuusyrityksistä sekä niiden yhteenlasketut varat, velat, liikevaihto ja voitto/tappio.

M€					Voitto/	Omistus
Osakkuusyritykset 2008	Koti-paikka	Varat	Velat	Liike-vaihto	tappio	osuus
Meteorage SA, Ranska	Cedex	1,7	0,6	1,6	0,1	35 %

Taulukossa esitetyt tiedot perustuvat uusimpiin saatavilla oleviin tilinpäätöksiin.

M€					Voitto/	Omistus
Osakkuusyritykset 2007	Koti-paikka	Varat	Velat	Liike-vaihto	tappio	osuus
Meteorage SA, Ranska	Cedex	1,5	1,0	1,6	0,1	35 %

Taulukossa esitetyt tiedot perustuvat uusimpiin saatavilla oleviin tilinpäätöksiin.

Osakkuusyritys Meteorage SA ylläpitää ukkoshavaintoverkkoja ja myy ukkoshavaintoihin liittyvää tietoa.

17. Saamiset (pitkäaikaiset)

		2008		2007
M€	Tase-arvot	Käyvät arvot	Tase-arvot	Käyvät arvot
Lainasaamiset	0,0	0,0	0,0	0,0
Muut saamiset *	0,4	0,4	0,1	0,1
	0,4	0,4	0,1	0,1

Käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla jokaisen merkittävän saatavan tulevat kassavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorolla.

* Muut saamiset sisältävät epäolennaisen määrän pörssinoteeraamattomia osekkeita, jotka on arvostettu hankintamenoon sekä vuokratakuutalletukset.

18. Vaihto-omaisuus

M€	2008	2007
Aineet ja tarvikkeet	11,9	7,8
Keskeneräiset tuotteet	5,5	4,4
Valmisteet / Tavarat	5,4	3,8
Ennakkomaksut	0,0	0,0
	22,8	16,1

Tilikaudella kirjattiin kuluksi 98.4 miljoonaa euroa (101 miljoonaa euroa vuonna 2007). Tilikaudella tehtiin alaskirjauksia 1,4 miljoonaa euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa (1,7 miljoonaa euroa vuonna 2007). Kirjanpitoarvo on näiden hyödykkeiden osalta nolla.

19. Myyntisaamiset ja muut saamiset

M€	2008	2007
Myyntisaamiset	42,7	39,4
Lainasaamiset	0,0	0,0
Maksetut ennakot	0,8	0,9
Muut saamiset	0,4	2,3
Saamiset pitkäaikaishankkeista asiakkailta	4,5	6,6
Arvonlisäverosaamiset	1,0	2,9
Johdannaissopimukset	0,2	0,4
Muut siirtosaamiset	2,2	0,8
	51,8	53,4

Myyntisaamisten ja muiden saamisten käyvät arvot vastaavat olennaisilta osiltaan niinden kirjanpitoarvoja. Muut saamiset sisältävät lähinnä huolto-ja datamyyntisopimusten jaksotukset. Muut siirtosaamiset sisältävät korko- ja kurssijaksotukset sekä muut sekalaiset jaksotukset.

Myyntisaamisten ikäjakauma

		luottotappioksi	Netto		luottotappioksi	Netto
M€	2008	kirjattu	2008	2007	kirjattu	2007
Erääntymattömät	3,7		3,7	5,1		5,1
Erääntynyt alle 30 päivää	24,4		24,4	17,4		17,4
Erääntynyt 31- 90 päivää	10,9		10,9	14,0		14,0
Erääntynyt yli 90 päivää	4,0	0,4	3,7	3,2	0,3	2,9
Yhteensä	43,0	0,4	42,7	39,7	0,3	39,4

Myyntisaamiset jakautuvat valuutoittain seuraavasti

Myyntisaamiset jakautuvat valuutoittain seuraavasti M€
	2008		2007
EUR	22,5		17,2
USD	14,0		16,1
GBP	2,2		3,4
JPY	2,7		1,7
AUD	0,4		0,4
CNY	0,4		0,0
Muut	0,6		0,6
	42,7		39,4
Johdannaissopimukset
		Valuutta- ja korkoriskien suojaamiseksi tehtyjen taseen ulkopuolisten johdannaissopimusten pääoma-arvot Valuuttatermiinien jakauma valuutoittain

Johdannaissopimukset

M€	2008	2007
Valuutta- ja korkoriskien suojaamiseksi tehtyjen taseen ulkopuolisten johdannaissopimusten pääoma-arvot
Valuuttatermiinit	14,8	14,3
Pääoma-arvot yhteensä	14,8	14,3

Valuuttatermiinien jakauma valuutoittain

	2008 Valuutta-arvo milj.	M€	2007 Valuutta-arvo milj.	M€
USD	17,0	12,3	16,5	11,6
AUD	2,0	1,0	1,5	0,9
JPY	115,0	0,9	115,0	0,7
GBP	0,5	0,5	0,8	1,1
		14,8		14,3

Maturiteettijakauma

M€	2008	2007
Alle 90 päivää	8,9	9,6
yli 90 päivää ja alle 120	2,4	3,0
Yli 120 päivää ja alle 230 päivää	3,5	1,7
	14,8	14,3

Valuutta- ja korkoriskien suojaamiseksi tehtyjen johdannaissopimusten käyvät arvot

M€	2008	2007
Valuuttatermiinit	0,2	0,4
Käyvät arvot yhteensä	0,2	0,4

20. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

M€	2008	2007
Korkorahastosijoitukset	25,3	42,6

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältävät korkorahastosijoituksia, jotka muodostuvat kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta. Korkorahastosijoitukset ovat julkisesti noteerattuja arvopapereita, joiden käypä arvo määräytyy markkinoilla ja joiden likviditeetti on hyvä. Sijoitukset kohdistuvat luottoriskiltään hyvien suomalaisessa valvonnassa olevien pankkien korkorahastoihin, jotka ovat euro määräisiä. Käyvän arvon muutos on kirjattu tuloslaskelmaan rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmään. Korkotason muutos 1 % ylös tai alaspäin vaikuttaisi sijoitusten arvoon vastaavasti n. 35,4 (63,9) tuhatta euroa.

21. Rahavarat

M€	2008	2007
Käteinen raha ja pankkitilit	36,5	24,8
Sijoitustodistukset
Pankkien määräaikaistalletukset	6,0	10,5
Pankkien sijoitustodistukset	18,7	20,4
Yritystodistukset	16,9	1,0
Sijoitustodistukset yhteensä	41,6	31,9
Rahavarat yhteensä	78,1	56,6

Rahavarojen käyvät arvot vastaavat niiden kirjanpitoarvoja. Sijoitustodistukset muodostuvat lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on yleensä alle 3 kuukautta ja jotka muodostuvat lähinnä kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta. Sijoitusten keskikorko vuonna 2008 oli 4,5 % (4,1 % vuonna 2007). Sijoitukset kohdistuvat luottoriskiltään hyvien suomalaisessa viranomaisvalvonnassa olevien pankkien välittämiin sijoitustodistuksiin ja ovat euromääräisiä. Mikäli sijoitusten korko olisi ollut vuodenvaihteessa 1 % korkeampi/matalampi olisi sijotusten arvo ollut 56,8/57,1 tuhatta euroa suurempi/pienempi (14,6/14,6 tuhatta euroa vuonna 2007).

22. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Vaisala noudattaa Helsingin Pörssin sisäpiiriohjetta.

Vaisalalla on 18.218.364 osakketta, joista 3.405.584 kuuluu sajaan K ja 14.812.780 sarjaan A. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Yhtiön enimmäispääoma on 28.800.000 euroa. Osakkeista enintään 68.490.017 kappaletta on K-osaketta ja enintään 68.490.017 kappaletta A-osaketta, kuitenkin siten, että osakkeita on yhteensä vähintään 17.122.505 ja enintään 68.490.017 kappaletta. K- ja A-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-osake tuottaa oikeuden yhtiökokouksessa äänestää kahdellakymmenellä (20) äänellä ja jokainen A-osake yhdellä (1) äänellä. Osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon. Yhtiöjärjestyksen mukaan K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi yhtiöjärjestyksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla.

Osakepääoma ja rahastot

	Osakkeiden		Ylikurssi		Omat
M€	lukumäärä 1000 kpl	Osakepääoma	rahasto	Vararahasto	osakkeet	Yhteesä
1.1.2007	18 209	7,7	16,6	0,1	-0,3	24,1
31.12.2007	18 209	7,7	16,6	0,1	-0,3	24,1
31.12.2008	18 209	7,7	16,6	0,1	-0,3	24,1
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet	9
	18 218

Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, vararahastosta, muuntoeroista sekä kertyneistä voittovaroista. Ylikurssirahastoon on kirjattu osakepääoman muutoksen nimellisarvon muutos vanhan osakeyhtiölain aikana. Lisäksi niissä tapauksissa, joissa optio-oikeuksista on päätetty vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978/734) aikana, optioihin perustuvista osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset on kirjattu osakepääomaan ja ylikurssirahastoon järjestelyn ehtojen mukaisesti, transaktiokuluilla vähennettynä.

Vararahasto 0,1 miljoonaa euroa sisältää muiden konserniyhtiöiden paikallisiin säännöksiin perustuvia eriä. Muuntoerot -rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Tilikauden voitto kirjataan kertyneisiin voittovaroihin. Ylikurssirahasto ei ole voitonjakokelpoinen rahasto. Vararahaston jakokelpoisuuteen liittyy paikallisiin säännöksiin perustuvia rajoituksia.

Omat osakkeet

Omat osakkeet -rahasto sisältää konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintamenon ja se esitetään oman pääoman vähennyksenä.

Ostetut omat osakkeet	Osakkeiden lukumäärä	Hankintahinta M€
Helmikuu 2006	13 000	0,4
Maaliskuu 2006	22 000	0,6
Yhteensä	35 000	1,0
Luovutetut osakkeet	-25 850	-0,7
Yhteensä omia osakkeita 31.12.2007	9 150	0,3
Luovutetut osakkeet	-	-
Yhteensä omia osakkeita 31.12.2008	9 150	0,3

Optio-ohjelma

Yhtiöllä ei ole voimassa olevia optio-ohjelmia.

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Vuoden 2007 järjestelmä

Vaisalan hallitus asetti vuonna 2007 yhtiön noin 50:lle avainhenkilölle osakepohjaisen kannustinjärjestelmän. Osa näistä henkilöistä kuuluu konsernin lähipiiriin. Kannustin on kestoltaan kaksivuotinen ja päättyy helmikuussa 2009. Kannustinjärjestelmän ansaintajakso oli tilikausi, joka alkoi 1.1.2007 ja päättyi 31.12.2007. Laskennallinen osakemäärä, johon henkilöt ovat oikeutettuja, perustuu asetettujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen, joita mitattiin osakekohtaisella tuloksella (EPS). Laskennallista osakemäärää vastaava palkkio maksetaan rahana ja osakekurssina käytetään tilinpäätöksen 2008 julkistamista seuraavan kaupankäyntipäivän keskikurssia. Henkilön tulee sijoittaa saamastaan rahasummasta verojen jälkeen jäävä osuus Vaisalan osakkeisiin. Avainhenkilöt sitoutuvat hankkimaan osakkeet itse markkinahintaan. Osakkeilla on lisäksi yhden vuoden myyntirajoitus. Maksimissaan kannustinjärjestelmän kustannukset vastaavat 130.000 osakkeeen arvoa. Koska asetettuja tavoitteita ei saavutettu, ei konsernissa ole kirjattu kuluja eikä velkaa järjestelmästä.

Vuoden 2006 järjestelmä

Vaisalan hallitus asetti vuonna 2006 yhtiön noin 50:lle avainhenkilölle uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän. Osa näistä henkilöistä kuuluu konsernin lähipiiriin. Kannustin oli kestoltaan kaksivuotinen ja päättyi helmikuussa 2008. Kannustinjärjestelmän ansaintajakso oli tilikausi, joka alkoi 1.1.2006 ja päättyi 31.12.2006. Laskennallinen osakemäärä, johon henkilöt ovat oikeutettuja, perustui asetettujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen, joita mitattiin osakekohtaisella tuloksella (EPS). Laskennallista osakemäärää vastaava palkkio maksettiin rahana ja osakekurssina käytettiin tilinpäätöksen 2007 julkistamista seuraavan kaupankäyntipäivän keskikurssia. Henkilön tuli sijoittaa saamastaan rahasummasta verojen jälkeen jäävä osuus Vaisalan osakkeisiin. Avainhenkilöt sitoutuivat hankkimaan osakkeet itse markkinahintaan. Osakkeilla on lisäksi yhden vuoden myyntirajoitus. Maksimissaan kannustinjärjestelmän kustannukset vastasivat 130.000 osakkeeen arvoa. Järjestelmästä kirjattiin konsernin tulokseen palkkakuluihin 0,3 miljoonan euron suuruinen kulu vuonna 2007. Järjestelmästä kirjattu velka konsernin taseessa 31.12.2007 oli 3.3 miljoonan euroa. Järjestelmä maksettiin helmikuussa 2008. Konsernin tulokseen vuonna 2008 ei aiheutunut järjestelmästä kulukirjauksia. Vaisala Oyj Tilinpäätös 2008 53Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Kannustinjärjestelmät ovat IFRS 2 mukaisia järjestelyjä. Palkkiona annettavien osakkeiden käypä arvo on määritetty käyttäen tilinpäätöpäivän kurssia. Koska kyseessä on osakkeiden antaminen vastikkeetta, ei option hinnoittelumallia ole käytetty.

Hallituksen valtuutukset

Vuoden 2008 lopussa hallituksella ei ollut valtuuksia osakepääoman korotukseen eikä uusien osakkeiden, erityisten oikeuksien tai optio-oikeuksien liikkeellelaskuun.

23. Muut velat

	Tase arvo	Tase arvo
M€	2008	2007
Pitkäaikaiset
Rahoitusleasing velat	0,2	0,2
	0,2	0,2
Lyhytaikaiset
Lainojen seuraavan vuoden lyhennykset	-	0,1
Muut korolliset lyhytaikaiset velat	-	0,4
Rahoitusleasingvelkojen seuraavan vuoden lyhennykset	0,2	0,3
	0,2	0,8
Korolliset velat yhteensä	0,4	0,9

Korollisten velkojen käyvät arvot vastaavat olennaisilta osiltaan niiden kirjanpitoarvoja. Vuoden 2008 lopussa yhtiöllä ei ollut korollisia lainoja. Korolliset lainat vuonna 2007 olivat Tekesin myöntämiä lainoja, joiden korko on Suomen valtiovarainministeriön vahvistama peruskorko vähennettynä kolmella prosenttiyksiköllä, kuitenkin vähintään yksi prosentti. Korko 31.12.2007 oli 1,25 %. Muu korollinen velka vuonna 2007 oli puhdashuoneen rakentamiseen liittyvä korollinen velka. Yhtiöllä ei ole lainoja, jotka erääntyisivät viiden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttua.

Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat

M€	2008	2007
Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
Yhden vuoden kuluessa	0,3	0,3
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	0,2	0,2
Yli viiden vuoden kuluttua	-	-
	0,5	0,5
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut	-0,1	-0,0
Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo	0,4	0,5
Rahotusleasingvelat- vähimmäisvuokrien nykyarvo
Yhden vuoden kuluessa	0,2	0,3
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	0,2	0,2
Yli viiden vuoden kuluttua	-	-
Yhteensä	0,4	0,5

24. Eläkevelvoitteet

Konsernilla on useita eläkejärjestelyjä, jotka on luokiteltu joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisista järjestelyistä suoritettavat maksut on kirjattu kuluksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat. Vakuutusyhtiössä hoidetut TyEL-eläkevakuutukset ovat maksupohjaisia järjestelyjä. Etuuspohjaiset järjestelyt ovat Suomessa. Konsernilla ei ole muita työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia. Vaisalan Eläkesäätiössä vuonna 2005 hoidetut lisäeläke-etuudet on käsitelty etuuspohjaisina eläkejärjestelyinä. Eläkesäätiön vastuu on siirretty eläkevakuutusyhtiölle 31.12.2005 ja säätiö on purettu vuonna 2006. Yhtiöllä säilyy kuitenkin IAS 19 mukainen vastuu tulevista indeksi- ja palkankorotuksista yhtiön palveluksessa olevien eläkesäätiön piiriin kuuluvien henkilöiden osalta.

Tuloslaskelmaan merkityt erät

M€	2008	2007
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	0,1	0,1
Maksupohjaiset eläkejärjestelyt	6,8	5,4
	6,9	5,5

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt on kirjattu tuloslaskelmaan hallinnon toiminnolle.

Taseen etuuspohjainen eläkevelka määräytyy seuraavasti

M€	2008	2007
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	1,9	1,8
Varojen käypä arvo	-1,5	-1,5
Ali- /Ylikate	0,4	0,4
Kirjaamattomat vakuutusmatemaatiset voitot (+) ja tappiot (-)	-0,1	-0,1
Eläkevelka taseessa	0,3	0,3

Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu määräytyy seuraavasti

M€	2008	2007
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	0,1	0,1
Korkomenot	0,1	0,1
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto	-0,1	-0,1
Tappiot/voitot järjetelyn supistamisesta	-0,0	-0,0
	0,1	0,1
Järjestelyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto	5,1 %	5,5 %

Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto määräytyy vakuutusyhtiön tuoton mukaan. Tietoja järjestelyyn kuuluvien varojen jakautumisesta omaisuusryhmittäin ei ole saatavilla. Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärejstelyihin 0,1 miljoonaa euroa vuonna 2008 (0,1 vuonna 2007).

Velvoitteen nykyarvon muutokset ovat seuraavat

M€	2008	2007
Velvoite tilikauden alussa	1,8	1,9
Työruorituksesta johtuvat menot	0,1	0,1
Korkomenot	0,1	0,1
Järjestelyjen supistamisesta johtuvat voitot (-) ja tappiot (+)	-0,1	-0,3
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+)	0,0	0,1
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	1,9	1,8

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset ovat seuraavat

Työruorituksesta johtuvat menot	0,1	0,1
Korkomenot	0,1	0,1
Järjestelyjen supistamisesta johtuvat voitot (-) ja tappiot (+)	-0,1	-0,3
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+)	0,0	0,1
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	1,9	1,8
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset ovat seuraavat
M€	2008	2007
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden alussa	1,5	1,7
Varojen odotettu tuotto	0,1	0,1
Vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (-)	-0,0	-0,1
Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn	0,1	0,1
Järjestelyjen supistamisesta johtuvat voitot (-) ja tappiot (+)	-0,1	-0,3
Järjestelyyn kuuluvien varojen nykyarvot	1,5	1,5
Taseessa esitetyn velan muutokset
M€	2008	2007
Tilikauden alussa	0,3	0,3
Maksetut kannatusmaksut	-0,1	-0,1
Eläkekulut tuloslaskelmassa	0,1	0,1
Tilikauden lopussa	0,3	0,3
Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset:
Diskonttokorko	5,25 %	5,00 %
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto	5,00 %	5,00 %
Tuleva palkankorotusolettama	3,25 %	3,25 %
Inflaatio olettama	2,00 %	2,00 %
Eläkkeiden muutos	2,10 %	2,10 %
Vaisala Oyj Tilinpäätös 2008

Taseessa esitetyn velan muutokset

M€	2008	2007
Tilikauden alussa	0,3	0,3
Maksetut kannatusmaksut	-0,1	-0,1
Eläkekulut tuloslaskelmassa	0,1	0,1
Tilikauden lopussa	0,3	0,3

Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset:

Diskonttokorko	5,25 %	5,00 %
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto	5,00 %	5,00 %
Tuleva palkankorotusolettama	3,25 %	3,25 %
Inflaatio olettama	2,00 %	2,00 %
Eläkkeiden muutos	2,10 %	2,10 %

25. Varaukset

	2008	2007
M€	Uudelleenjärjestelyvaraus	Uudelleenjärjestelyvaraus
Varaukset 1.1.	0,2	0,0
Varausten lisäys	0,5	0,2
Käytetyt varaukset	-0,2	-0,0
Varaukset 31.12	0,5	0,2

Vuoden 2008 ja 2007 varausten lisäykset liittyvät yhtiön organisaatiorakenteen uudistamiseen.

26. Ostovelat ja muut velat

M€
Korottomat	2008	2007
Ostovelat	13,0	10,4
Palkka- ja henkilösivukulujaksotukset	16,7	15,5
Muut siirtovelat	5,9	5,0
Muut lyhytaikaiset velat	1,8	1,9
Korottomat lyhytaikaiset velat yhteensä	37,3	32,9

Ostovelkojen ja muiden velkojen käyvät arvot vastaavat olennaisilta osiltaan niiden kirjanpitoarvoja.

27. Rahoitusvarat ja -velat

	Käypään arvoon
	tuloslaskelman		Jaksotettuun
M€	kautta kirjattavat		hankintamenoon	Kirjanpitoarvo
Rahoitusvarojen ja -velkojan	sekä suojaavat	Lainat ja	kirjattavat	tase-erän	Käypä
ryhmitellyt kirjanpitoarvot : 2008	johdannaiset	saamiset	rahoitusvelat	mukaan	arvo	Liitetieto
Rahoitusvarat
Pitkäaikaiset saamiset		0,4		0,4	0,4	18
Myyntisaamiset ja muut saamiset	0,2	51,5		51,8	51,8	20
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat	25,3			25,3	25,3	21
Rahavarat		78,1		78,1	78,1	22
Kirjanpitoarvo	25,5	130,0		155,6	155,6
Rahoitusvelat
Korollinen pitkäaikainen velka			0,2	0,2	0,2	24
Korolliset velat			0,2	0,2	0,2	24
Saadut ennakot			10,3	10,3	10,3
Ostovelat ja muut korottomat velat			37,3	37,3	37,3	27
	0,0	0,0	48,1	48,1	48,1
	Käypään arvoon
	tuloslaskelman		Jaksotettuun
M€	kautta kirjattavat		hankintamenoon	Kirjanpitoarvo
Rahoitusvarojen ja -velkojan ryhmitellyt kirjanpitoarvot : 2007	sekä suojaavat johdannaiset	Lainat ja saamiset	kirjattavat rahoitusvelat	tase-erän mukaan	Käypä arvo	Liitetieto
Rahoitusvarat
Pitkäaikaiset saamiset		0,1		0,1	0,1	18
Myyntisaamiset ja muut saamiset	0,5	52,9		53,4	53,4	20
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat	42,6			42,6	42,6	21
Rahavarat		56,6		56,6	56,6	22
Kirjanpitoarvo	43,0	109,7	0,0	152,7	152,7
Rahoitusvelat
Korollinen pitkäaikainen velka			0,2	0,2	0,2	24
Pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät			0,1	0,1	0,1	24
Korolliset velat			0,7	0,7	0,7	24
Saadut ennakot			12,0	12,0	12,0
Ostovelat ja muut korottomat velat			32,9	32,9	32,9	27
	0,0	0,0	45,8	45,8	45,8

28. Vastuusitoumukset ja annetut pantit

M€	2008	2007
Omasta velasta/sitoumuksesta
Takaukset	13,0	8,0
Muut omat vastuut
Annetut pantit	0,1	0,1
Muut vuokrasopimukset	0,3	0,2
Vastuusitoumukset ja annetut pantit yhteensä	13,4	8,3

Annetut pantit ovat vuokravakuustalletuksia.

Vuokrasopimuksista tilikaudelle kuluksi kirjattu määrä oli 224,9 tuhatta euroa (168,6 tuhatta euroa vuonna 2007).

29. Lähipiiritapahtumat

Vaisala-konsernin lähipiiriin kuuluvat tytäryhtiöt, osakkuusyhtiöt, hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja. Yhtiöllä ei ole olennaisia liiketapahtumia osakkuusyhtiön kanssa.

Konsernin emo ja tytäryhtiöt

	Konsernin	Osuus
Yhtiö	omistusosuus %	äänivallasta %
Emoyritys Vaisala Oyj, Vantaa, Suomi
Vaisala Limited, Birmingham, Iso-Britannia	100 %	100 %
Vaisala Pty Ltd., Hawthorn, Australia	100 %	100 %
Vaisala GmbH, Hamburg, Saksa	100 %	100 %
Vaisala KK, Tokio, Japani	100 %	100 %
Vaisala Holding Inc., Woburn, USA	100 %	100 %
Vaisala Inc., Woburn, USA	100 %	100 %
Vaisala China Ltd, Peking, Kiina	100 %	100 %
Tycho Technology Inc, Woburn., USA	100 %	100 %
WSDM LCC, Minneapolis, USA	100 %	100 %
Vaisala S.A., Argentiina	100 %	100 %
Vaisala SAS , Saint-Quentin-En-Yvelines, Ranska	100 %	100 %

Johdon työsuhde-etuudet

M€		2008	2007
Toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot
Forsén Kjell, toimitusjohtaja
Palkka		0,33	0,26
Palkkiot		0,07	0,02
Ketonen Pekka, toimitusjohtaja
Palkkiot		0,22	0,28
Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot
Gustavsson Stig	hallituksen jäsen	0,03	0,02
Neuvo Yrjö	hallituksen jäsen	0,03	0,02
Niinivaara Mikko	hallituksen jäsen	0,03	0,02
Torkko Maija	hallituksen jäsen	0,03	0,02
Voipio Mikko	hallituksen jäsen	0,03	0,02
Voipio Raimo	hallituksen puheenjohtaja	0,04	0,03
Yhteensä		0,77	0,69
Johdon osakkeenomistus
optioita 31.12.2008.	Vaisala Oyj:n hallituksen omistamien ja hallitsemien osakkeiden lukumäärä 31.12.2008 oli 1.353.425 kpl ja osuus kokonaisääni määrästä 15,6 % (vuonna 2007 1.394.601 kpl ja 16,6 % kokonaisäänimäärästä). Yhtiön toimitusjohtaja ei omistanut osakkeita tai
vastuusitoumuksia.	Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai
Vaisala Oyj Tilinpäätös 2008

Johdon osakkeenomistus

30. Tilintarkastajan palkkiot

M€	2008	2007
KHT-yhteiso PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastuspalkkiot	0,14	0,15
Veroneuvonta	0,04	0,07
Muut palkkiot	0,05	0,01
Yhteensä	0,23	0,23
Muut tilintarkastusyhteisöt
Tilintarkastuspalkkiot	0,04	0,05
Veroneuvonta	0,02	0,02
Muut palkkiot	-	0,02
Yhteensä	0,06	0,09

31. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Yrityshankinnat vuonna 2009

Tammikuussa 2009 Vaisala hankki yhdysvaltalaisen lentokenttäpalveluja tarjoavan Aviation System Maintenance Inc (ASMI) yrityksen koko osakekannan. Yhtiön palveluksessa on 10 henkilöä ja sen arvioitu liikevaihto vuodelle 2008 oli 1,8 miljoonaa euroa. Yhtiö sijaitsee Kansasin osavaltiossa ja sillä on laaja asiakaskunta ja yli 25 vuoden kokemus lentokenttien säälaitteiden asennuksista ja ylläpidosta. Yrityskauppa vahvistaa merkittävästi Vaisalan asemaa ylläpitopalvelujen tarjoajana Yhdysvaltojen lentokenttäsäämarkkinoilla, täydentäen Vaisalan nykyisiä palvelusopimuksia ja osaamista. Nämä synergiaedut ovat vaikuttaneet alustavien laskelmien mukaisen liikearvon 1,3 miljoonaa euroa syntymiseen. Hankintahinta oli 2,3 miljoonaa euroa.

32. Vuosikooste

Vaisalan edellisen tilikauden aikana julkistetut tiedot löytyvät Vaisalan nettisivuilta: www.vaisala.com/fi/sijoittajat

Emoyhtiön tuloslaskelma

Laadittu suomalaisen kirjanpitokäytännön (FAS) mukaan

M€	Liite		1.1. - 31.12.2008		1.1. - 31.12.2007
Liikevaihto	2		183,7		160,7
Hankinnan ja valmistuksen kulut			-92,3		-82,6
Bruttokate			91,4		78,1
Myynnin ja markkinoinnin kulut			-24,5		-20,1
Hallinnon kulut
Kehitystoiminnan kulut		-20,5		-18,5
Muut hallinnon kulut		-17,4	-37,9	-15,1	-33,6
Liiketoiminnan muut tuotot	3		0,1		0,0
Liikevoitto			29,2		24,5
Rahoitustuotot ja -kulut	5		4,9		5,5
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja			34,0		29,9
Tilinpäätössiirtojen kertymä			0,1		-0,1
Välittömät verot	6		9,3		7,2
Tilikauden voitto			24,8		22,7

Emoyhtiön tase

Laadittu suomalaisen kirjanpitokäytännön (FAS) mukaan

M€ Vastaavaa	Liite		31.12.2008		31.12.2007
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	7
Aineettomat oikeudet		1,5		1,9
Muut pitkävaikutteiset menot		0,4	1,9	0,3	2,2
Aineelliset hyödykkeet	7
Maa- ja vesialueet		1,3		1,3
Rakennukset ja rakennelmat		17,9		19,3
Koneet ja kalusto		8,1		7,0
Muut aineelliset hyödykkeet		0,0		0,0
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat		9,2	36,5	4,0	31,6
Sijoitukset	7
Tytäryhtiöosakkeet		21,4		21,4
Muut osakkeet ja osuudet		0,0		0,0
Saamiset konserniyrityksiltä		8,8	30,4	9,7	31,1
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet		10,2		6,0
Keskeneräiset tuotteet		3,5		3,8
Valmisteet / Tavarat		3,1	16,8	2,9	12,8
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset		32,5		28,8
Lainasaamiset	17	1,4		1,4
Rahoitusarvopaperit	9	25,3		42,6
Muut saamiset	10	0,4		1,0
Siirtosaamiset	8	2,7	62,5	7,9	81,6
Rahat ja pankkisaamiset	11		60,2		39,3
Vastaavaa yhteensä			208,2		198,6

Laadittu suomalaisen kirjanpitokäytännön (FAS) mukaan

Oma pääoma 13 Osakepääoma 7,7 7,7 Ylikurssirahasto 22,3 22,3 Voitto edellisiltä tilikausilta 115,5 108,3 Tilikauden voitto 24,8 170,3 22,7 Tilinpäätössiirtojen kertymä Kertynyt poistoero 12 1,5 Pakolliset varaukset 14 0,5 Vieras pääoma Pitkäaikainen Muut pitkäaikaiset velat 15 - Lyhytaikainen Saadut ennakot 7,0 9,8 Ostovelat 12,1 11,0 Muut lyhytaikaiset velat 1,2 1,5 Siirtovelat 16 15,7 36,0 13,5 Vastattavaa yhteensä 208,2	M€ Vastattavaa	Liite	31.12.2008	31.12.2007
				161,0
				198,6

Emoyhtiön rahavirtalaskelma

M€	Liite	Emoyhtiö 1.1.-31.12.2008	Emoyhtiö 1.1.-31.12.2007
Liiketoiminnan rahavirta
Myynnistä saadut maksut		180,1	162,6
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut	3	0,1	0,0
Maksut liiketoiminnan kuluista		-149,3	-132,6
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja		30,9	30,0
Saadut korot	5	0,2	3,5
Maksetut korot	5	-0,0	-0,2
Muut rahoituserät, netto	5	0,6	-0,5
Saadut osingot liiketoiminnasta	5	4,0	3,7
Maksetut tuloverot	6	-8,2	-8,5
Liiketoiminnan rahavirta yhteensä ( A )		27,3	27,9
Investointien rahavirta
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin	7	-0,5	-0,4
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuus hyödykkeisiin	7	-9,2	-4,5
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	7	0,0	0,0
Investoinnit muihin sijoituksiin	7	-0,1	0,0
Rahoitusarvopaperien muutos	9	17,3	-1,4
Lainasaamisten takaisinmaksut		1,4	1,5
Investointien rahavirta yhteensä ( B )		8,9	-4,7
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut		0,1	-0,2
Maksetut osingot ja muu voitonjako	13	-15,5	-15,5
Rahoituksen rahavirta yhteensä ( C )		-15,4	-15,7
Rahavarojen muutos ( A + B + C ) lisäys ( + ) / vähennys ( - )		20,9	7,5
Rahavarat tilikauden alussa	11	39,3	31,8
Rahavarat tilikauden lopussa	11	60,2	39,3

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen nettomuutos on siirretty rahoituslaskelmalla rahavaroista investointien rahavirtaan ja vertailukauden tiedot on muutettu vastaavasti.

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

1. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Vaisala Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS). Tilinpäätösten erät on arvostettu alkuperäisen hankintamenon perusteella, ellei alla olevissa laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu. Niissä ei ole otettu huomioon arvonkorotuksia, ellei niistä ole erikseen mainittu.

Pysyvät vastaavat

Käyttöomaisuuden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, vähennettynä kertyneillä poistoilla, lukuunottamatta Vantaan toimisto- ja tehdas kiinteistöä, johon on tehty arvonkorotuksia vuosina 1981-1988 yhteensä 5,7 milj. euroa. Tehtyjen arvonkorotusten jälkeenkin kiinteistöjen kirjanpitoarvo alittaa merkittävästi kiinteistöjen käyvän markkina-arvon. Itse valmistetun käyttöomaisuuden hankintamenoon sisältyy myös osuus valmistustyölle kohdistettavista kiinteistä menoista. Käyttöomaisuuden hankintamenoon ei sisälly korkomenoja. Käyttöomaisuuden suunnitelman mukaiset poistot lasketaan tasapoistoina ja ne perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset pitoajat eri hyödykeryhmille ovat :

Aineettomat oikeudet	3 – 5 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat	5 – 40 vuotta
Koneet ja kalusto	3 – 10 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	5 – 15 vuotta

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus esitetään hankintamenon tai sitä alemman jälleenhankinta- tai todennäköisen myyntihinnan määräisenä. Hankintamenoon on sisällytetty välittömän hankintamenon lisäksi myös osuus hankinnan ja tuotannon välillisistä kustannuksista. Hankintameno määritetään keskimääräisenä hankintamenona.

Rahoitusomaisuusarvopaperit

Rahoitusomaisuusarvopaperit sisältävät kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta muodostuvat korkorahastosijoitukset, jotka arvostetaan käypään arvoon. Käypä arvo on määritetty toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten, eli tilinpäätöspäivän ostonoteerausten pohjalta. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin. Valuutta- määräisten saamisten ja velkojen muuntamisessa on käytetty tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin noteeraamia kursseja. Myyntisaamisten ja ostovelkojen muuntamisesta syntyvät kurssierot, samoin kuin muut kurssivoitot ja tappiot, kirjataan kurssieroiksi rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmään.

Eläkekulut

Eläkekulut on esitetty noudattaen Suomen lainsäädäntöä. Emoyhtiön henkilöstön lisäeläketurva on vakuutettu Vaisalan Eläkesäätiö s.r:ssä (suljettu 1.1.1983). Säätiön eläkevastuu on katettu täysimääräisesti.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu sen tilikauden kuluiksi, jolloin ne ovat syntyneet lukuunottamatta kone- ja laitehankintoja, jotka poistetaan suunnitelman mukaisesti viidessä vuodessa.

Tuloverot

Tuloverot koostuvat tilikauden veroista ja laskennallisista veroista. Tilikauden verot sisältävät tilikauden tulosta vastaavat arvioidut verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten nettomuutos tilikauden aikana kirjataan laskennallisen veron muutokseksi tuloslaskelmaan.

Liikevaihto ja tuloustusperiaatteet

Myydyt tavarat ja tuotetut palvelut

Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Yleensä tuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Tuotot palveluista kirjataan silloin kun palvelu on suoritettu. Liikevaihtoa kirjattaessa myyntituotoista on vähennetty mm. välilliset verot ja alennukset. Mahdolliset kurssierot kirjataan rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmään.

Pitkäaikaishankkeet

Liiketoiminnan muut tuot ja kulut

2. Liikevaihto markkina-alueittain

		ot
		päätöksen liitetied
		ön tilin
		moyhti
		E
Emoyhtiö	Emoyhtiö
2008	2007
0,01	0,00
0,07	0,00
0,08	0,00
	Vaisala Oyj Tilinpäätös 2008	67
	kirjataan kuluksi välittömästi. liittyvät kulut. Emoyhtiö 2008 72,8 13,3 35,7 62,7 12,4 183,7 -2,3	tavissa. Kun on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saattamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hank keesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio Liiketoiminnan muut tuot ja kulut Liiketoiminnan muina tuottoina kirjataan omaisuuden myyntivoitot ja muut kuin varsinaiseen varsinaiseen suo ritemyyntiin liityvät tuotot kuten vuokratuotot. Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät omaisuuden myyntitappiot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin Emoyhtiö 2007 67,2 9,3 36,1 48,7 8,6 160,7 -0,4

3. Liiketoiminnan muut tuotot

	Emoyhtiö	Emoyhtiö
M€	2008	2007
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	0,01	0,00
Liiketoiminnan muut tuotot	0,07	0,00
Yhteensä	0,08	0,00
Liiketoiminnan muut kulut
Suojaustoimintaan liittyvien johdannaisten kurssitappiot	-2,3	-0,4

4. Henkilöstö

M€	Emoyhtiö	Emoyhtiö
Henkilöstökulut	2008	2007
Palkat	38,2	34,2
Eläkekulut	6,0	4,7
Muut henkilösivukulut	3,4	3,0
Yhteensä	47,6	41,9
Henkilöstö keskimäärin vuoden aikana (henkilöä)
Suomessa	724	669
Suomen ulkopuolella	10	8
Yhteensä	734	677
Henkilöstö 31.12.
Suomessa	735	687
Suomen ulkopuolella	12	7
Yhteensä	747	694

Palkat

Henkilöstökulut		2008	2007
Palkat		38,2	34,2
Eläkekulut		6,0	4,7
Muut henkilösivukulut		3,4	3,0
Yhteensä		47,6	41,9
Henkilöstö keskimäärin vuoden aikana (henkilöä)
Suomessa		724	669
Suomen ulkopuolella		10	8
Yhteensä		734	677
Henkilöstö 31.12.
Suomessa		735	687
Suomen ulkopuolella		12	7
Yhteensä		747	694
Palkat
		Emoyhtiö	Emoyhtiö
M€		2008	2007
Toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot
Forsén Kjell	toimitusjohtaja
Palkka		0,33	0,26
Palkkiot		0,07	0,02
Ketonen Pekka	toimitusjohtaja
Palkkiot		0,22	0,28
Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot
Gustavsson Stig	hallituksen jäsen	0,03	0,02
Neuvo Yrjö	hallituksen jäsen	0,03	0,02
Niinivaara Mikko	hallituksen jäsen	0,03	0,02
Torkko Maija	hallituksen jäsen	0,03	0,02
Voipio Mikko	hallituksen jäsen	0,03	0,02
	hallituksen
Voipio Raimo	puheenjohtaja	0,04	0,03
Yhteensä		0,77	0,69
Muulle henkilökunnalle maksetut palkat		35,0	32,4
Yhteensä		35,8	33,1
lisäeläkejärjestely.	Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuu sitoumuksia. Toimitusjohtajan eläkeikä ja eläkkeen määräytymisperusteet: 62 vuotta. Toimitusjohtajalla on maksupohjainen

5. Rahoitustuotot ja -kulut

M€	Emoyhtiö 2008	Emoyhtiö 2007	ot
Osinkotuotot
Konserniyhtiöiltä	4,0	3,7	päätöksen liitetied
Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista
Konserniyhtiöiltä	0,6	0,8
Muut korko- ja rahoitustuotot
Muilta	3,9	2,8
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen käyvän arvon muutos	-2,2	1,5
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Muilta	-2,4	-0,6	ön tilin
Kurssivoitot ja -tappiot
Konserniyhtiöiltä	0,1	-1,4
Muilta	0,8	-1,1	moyhti
Yhteensä	4,9	5,5
			E
6. Välittömät verot
M€	Emoyhtiö 2008	Emoyhtiö 2007
Tilikauden verot	8,0	7,0
Verot aikaisemmilta vuosilta	0,3	0,0
Ulkomaille maksetut muut verot	1,0	0,2
Yhteensä	9,3	7,2
		Vaisala Oyj Tilinpäätös 2008	69

6. Välittömät verot

	Emoyhtiö	Emoyhtiö
M€	2008	2007
Tilikauden verot	8,0	7,0
Verot aikaisemmilta vuosilta	0,3	0,0
Ulkomaille maksetut muut verot	1,0	0,2
Yhteensä	9,3	7,2

7. Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset

Emoyhtiö 2008

oikeudet menot Yhteensä 13,9 0,8 0,5 0,1 -0,4 -0,0 0,1 - 14,0 0,9 12,0 0,5 -0,4 -0,0 0,9 0,0 12,5 0,5	14,7 0,6 -0,5 0,1 14,8 12,5 -0,5
	0,9
	12,9
1,5 0,4	1,9
Aineettomat Muut pitkävaikutteiset
oikeudet menot Yhteensä
13,2 0,8	14,0
0,4 -	0,4
-0,3 -	-0,3
0,6 -	0,6
13,9 0,8	14,7
11,6 0,4	12,1
-0,3 -	-0,3
0,7 0,0	0,8
12,0 0,5	12,5
1,9 0,3	2,1

Emoyhtiö 2007

M€	Aineettomat	Muut pitkävaikutteiset
Aineettomat hyödykkeet	oikeudet	menot	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	13,2	0,8	14,0
Lisäykset	0,4	-	0,4
Vähennykset	-0,3	-	-0,3
Siirrot erien välillä	0,6	-	0,6
Hankintameno 31.12.	13,9	0,8	14,7
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	11,6	0,4	12,1
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-0,3	-	-0,3
Tilikauden poistot	0,7	0,0	0,8
Kertyneet poistot 31.12.	12,0	0,5	12,5
Kirjanpitoarvo 31.12.2007	1,9	0,3	2,1

Emoyhtiö 2008

M€	Maa- ja	Rakennukset ja	Koneet ja	Muut aineelliset	Ennakkomaksut ja
Aineelliset hyödykkeet	vesialueet	rakennelmat	Kalusto	hyödykkeet	keskeneräiset inv.	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	1,2	28,4	34,6	0,0	4,0	68,2
Lisäykset	-	-	2,5	-	6,4	8,9
Vähennykset	-	-	-0,7	-	-	-0,7
Siirrot erien välillä	-	0,1	1,1	-	-1,3	-0,1
Hankintameno 31.12.	1,2	28,5	37,5	0,0	9,2	76,3
Kertyneet poistot ja
arvonalennukset 1.1.	-	14,7	27,6	-	-	42,3
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	-	-	-0,7	-	-	-0,7
Tilikauden poistot	-	1,5	2,5	-	-	4,0
Kertyneet poistot 31.12.	-	16,2	29,4	-	-	45,5
Arvonkorotukset	0,1	5,6	-	-	-	5,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2008	1,3	17,9	8,1	0,0	9,2	36,5

Emoyhtiö 2007

Hankintameno 1.1.	1,2	28,4	34,6	0,0	4,0	68,2
Lisäykset	-	-	2,5	-	6,4	8,9
Vähennykset	-	-	-0,7	-	-	-0,7
Siirrot erien välillä	-	0,1	1,1	-	-1,3	-0,1
Hankintameno 31.12.	1,2	28,5	37,5	0,0	9,2	76,3
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	-	14,7	27,6	-	-	42,3
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	-	-0,7	-	-	-0,7
Tilikauden poistot	-	1,5	2,5	-	-	4,0
Kertyneet poistot 31.12.	-	16,2	29,4	-	-	45,5
Arvonkorotukset	0,1	5,6	-	-	-	5,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2008	1,3	17,9	8,1	0,0	9,2	36,5
Emoyhtiö 2007
M€ Aineelliset hyödykkeet	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja Kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset inv.	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	1,2	28,4	32,7	0,0	3,0	65,3
Lisäykset	-	-	1,6	-	3,0	4,6
Vähennykset	-	-	-1,0	-	-	-1,0
Siirrot erien välillä	-	-	1,5	-	-2,1	-0,6
Hankintameno 31.12.	1,2	28,4	34,6	0,0	4,0	68,2
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	-	13,2	26,1	-	-	39,3
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	-	-	-1,0	-	-	-1,0
Tilikauden poistot	-	1,5	2,5	-	-	4,0
Kertyneet poistot 31.12.	-	14,7	27,6	-	-	42,3
Arvonkorotukset	0,1	5,6	-	-	-	5,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2007	1,3	19,3	7,0	0,0	4,0	31,6
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvien koneiden ja laitteiden poistamaton hankintameno 31.12.2008 oli 26,3 miljoo naa euroa (24,7 miljoonaa euroa 31.12.2007).

Emoyhtiö 2008

M€ Sijoitukset	Tytäryhtiö osakkeet	Muut osakkeet ja osuudet	Pitkäaikaiset saamiset konserniyhtiöiltä	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	21,4	0,0	9,7	31,1
Lisäykset	-	0,1	-	0,1
Vähennykset	-	-0,0	-0,9	-0,9
Kirjanpitoarvo 31.12.2008	21,4	0,1	8,8	30,4

Emoyhtiö 2007

	21,4	0,0	9,7	31,1
Lisäykset	-	0,1	-	0,1
Vähennykset	-	-0,0	-0,9	-0,9
Kirjanpitoarvo 31.12.2008	21,4	0,1	8,8	30,4
Emoyhtiö 2007
M€	Tytäryhtiö	Muut osakkeet ja	Pitkäaikaiset saamiset
Sijoitukset	osakkeet	osuudet	konserniyhtiöiltä	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	21,4	0,0	12,4	33,8
Vähennykset	-	-0,0	-2,7	-2,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2007	21,4	0,0	9,7	31,1
8. Siirtosaamiset
M€			2008	2007
				2,9
Verosaamiset			1,0
			1,8	4,9
Muut siirtosaamiset 9. Rahoitusarvopaperit			2,7	7,9
			2008
M€ Korkorahastosijoitukset			25,3
Korkorahastosijoitukset, jotka muodostuvat kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta, on kirjattu käypään arvoon tulos vaikutteisesti. Näiden korkorahastojen korkopapereiden maturiteetti on enimmillään yksi vuosi. Korkorahastosijoitukset ovat jul kisesti noteerattuja arvopapereita, joiden käypä arvo määräytyy markkinoilla. Käyvän arvon muutos on kirjattu tuloslaskelmaan rahoitustuottojen ja kulujen ryhmään.				2007 42,6
10. Muut saamiset
M€			2008	2007
Maksetut ennakkomaksut			0,3	0,8
Muut			0,1	0,2

8. Siirtosaamiset

M€	2008	2007
Verosaamiset	1,0	2,9
Muut siirtosaamiset	1,8	4,9
	2,7	7,9

9. Rahoitusarvopaperit

M€	2008	2007
Korkorahastosijoitukset	25,3	42,6

10. Muut saamiset

M€	2008	2007
Maksetut ennakkomaksut	0,3	0,8
Muut	0,1	0,2
	0,4	1,0

11. Rahavarat

M€
Rahat ja pankkisaamiset	2008	2007
Käteinen raha ja pankkitilien saldot	18,6	7,5
Sijoitustodistukset	41,6	31,9
	60,2	39,3

Sijoitustodistukset muodostuvat lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on alle 3 kuukautta ja jotka muodostuvat lähinnä kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta.

M€

Valuutta- ja korkoriskien suojaamiseksi tehtyjen
johdannaissopimusten käyvät arvot	2008	2007
Valuuttatermiinit	0,2	0,4
Käyvät arvot yhteensä	0,2	0,4

Käyvän arvon muutos on kirjattu tuloslaskelmaan rahoitustuottojen ja kulujen ryhmään.

12. Laskennalliset verosaamiset- ja velat

M€	2008	2007
Poistoeron laskennallinen verovelka*	0,4	0,4

*Postoeron laskennallista verovelkaa ei ole kirjattu emoyhtiön taseeseen.

Arvonkorotusten laskennallista verovelkaa ei ole huomioitu. Realisoituessaan arvonkorotusten verovaikutus nykyisen verokannan 26 % vallitessa olisi 1.482,5 tuhatta euroa.

13. Oma pääoma

Emoyhtiön osakkeet jakautuvat osakelajeittain siten, että K-sarjan osakkeita (20 ääntä/osake) on 3.405.584 kpl ja A-sarjan osakkeita (1 ääni/osake) 14.812.780 kpl. Yhtiöjärjestyksen mukaan K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi yhtiöjärjestyksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla.

M€
Osakepääoma	2008
Sarja A 1.1.	6,2
Konvertoitu K -osakkeista	0,0
Sarja A 31.12.	6,2
Sarja K	1,4
Konvertoitu A -osakkeiksi	-0,0
Osakepääoma 31.12.	7,7
Ylikurssirahasto 1.1.	22,3
Ylikurssirahasto 31.12	22,3
Voittovarat edellisiltä tilikausilta 1.1.	131,2
Osingonjako	-15,5
Omat osakkeet	-0,3
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	115,5
Tilikauden tulos	24,8
Oma pääoma yhteensä 14. Pakolliset varaukset	170,3
M€	2008
Muut pakolliset varaukset	0,5
Vuoden 2008 ja 2007 varaukset liittyvät yhtiön organisaatiorakenteen uudistamiseen.	0,5
15. Pitkäaikainen vieras pääoma
Yhtiollä ei ole pitkäaikaisia lainoja, jotka erääntyvät yli 5 vuoden kuluttua.
16. Siirtovelat
M€	2008
Palkka- ja sosiaalikuluvelat	11,3
Verovelat	0,9
Muut siirtovelat	3,5

14. Pakolliset varaukset

M€	2008	2007
Muut pakolliset varaukset	0,5	0,2
	0,5	0,2

15. Pitkäaikainen vieras pääoma

16. Siirtovelat

M€	2008	2007
Palkka- ja sosiaalikuluvelat	11,3	11,3
Verovelat	0,9	0,0
Muut siirtovelat	3,5	2,2
	15,7	13,5

17. Saamiset ja velat muilta Vaisala-konsernin yhtiöiltä

M€	2008	2007
Pitkäaikaiset lainasaamiset	8,8	9,7
Lyhytaikaiset lainasaamiset	1,4	1,4
Myyntisaamiset	8,9	8,6
Siirtosaamiset	0,0	0,0
Saamiset yhteensä	19,2	19,7
Ostovelat	1,7	0,9
Siirtovelat	0,3	0,0
Velat yhteensä	1,9	0,9

18. Vastuusitoumukset ja annetut pantit

Lyhytaikaiset lainasaamiset 1,4 Myyntisaamiset 8,9 Siirtosaamiset 0,0 19,2 Saamiset yhteensä Ostovelat 1,7 Siirtovelat 0,3 Velat yhteensä 1,9 18. Vastuusitoumukset ja annetut pantit M€ 2008 Omasta velasta/sitoumuksesta Takaukset 13,0 Konserniyhtiöiden puolesta Takaukset 1,7 Muut omat vastuut Annetut pantit 0,1 Leasingvastuut Tilikaudella maksettavat 0,4 Myöhemmin maksettavat 0,5 0,9 Vastuusitoumukset ja annetut pantit yhteensä 15,7 Johdannaissopimukset M€ 2008 Valuutta- ja korkoriskien suojaamiseksi tehtyjen johdannaissopimusten pääoma-arvot; Valuuttatermiinit 14,8 Pääoma-arvot yhteensä 14,8	1,4 8,6 0,0 19,7 0,9 0,0 0,9 2007 8,0 1,6 0,1 0,4 0,4 0,8	päätöksen liitetied ön tilin moyhti E
	10,5
	2007
	14,3
	14,3
19. Tilintarkastajan palkkiot
M€ 2008	2007
KHT-yhteiso PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastuspalkkiot 0,06	0,07
Veroneuvonta 0,02	0,05
Muut palkkiot 0,05	0,01
Yhteensä 0,13	0,12
Vaisala Oyj Tilinpäätös 2008

Johdannaissopimukset

M€	2008	2007
Valuutta- ja korkoriskien suojaamiseksi tehtyjen
johdannaissopimusten pääoma-arvot;
Valuuttatermiinit	14,8	14,3
Pääoma-arvot yhteensä	14,8	14,3

19. Tilintarkastajan palkkiot

M€	2008	2007
KHT-yhteiso PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastuspalkkiot	0,06	0,07
Veroneuvonta	0,02	0,05
Muut palkkiot	0,05	0,01
Yhteensä	0,13	0,12

Suurimmat osakkeenomistajat

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2008		% äänistä	% K-osakkeista	% A-osakkeista	% osakk.yht.
Suomalainen Tiedeakatemia		21,7	25,8	3,1	7,3
Novametor Oy		12,8	13,5	9,4	10,1
Mikko Voipio		7,7	8,8	2,2	3,4
Anja Caspers		7,0	8,3	1,3	2,6
Raimo Voipio		5,8	6,7	1,7	2,6
Tauno Voipio		4,2	4,6	2,0	2,5
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö		4,1	4,0	4,2	4,2
Inkeri Voipio		2,2		12,3	10,0
Minna Luokkanen		2,0	2,4	0,1	0,5
Jaakko Väisälä kuolinpesä		1,6	1,8	1,1	1,2
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen		1,2		6,6	5,4
Hallintarekisteröidyt:		4,4	0,0	24,4	19,8
	kpl	% äänistä	% K-osakkeista	% A-osakkeista	% osakk.yht.
Yritykset	195	13,2	13,5	11,5	11,9
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	15	5,0	4,0	9,2	8,2
Julkisyhteisöt	5	1,7		9,4	7,7
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	63	22,1	25,8	4,8	8,7
Kotitaloudet	4 249	53,6	56,6	39,5	42,7
Ulkomaat ja hallintarekisteröidyt	37	4,6	0,0	25,5	20,7
Arvo-osuusjärjestelmään siirtämättä		0,0	0,0	0,1	0,0
Yhteensä	4 564	100,0	100,0	100,0	100,0

Omistuksen jakautuminen osakemäärän suhteessa 31.12.2008

Osakkeiden lkm	Omistajia	% omistajista	% äänistä	% osakk.yht.	K-osakkeen omistajia	% K-osakkeista	A-osakkeen omistajia	% A-osakkeista
1-100	1 767	38,7	0,1	0,6	2,0	0,0	1 767	0,7
101-1000	2 347	51,4	1,1	4,6	19,0	0,3	2 345	5,6
1001-10000	364	8,0	2,9	5,3	25,0	3,8	357	6,4
10001-100000	65	1,4	18,1	12,6	24,0	24,1	56	12,3
100001-	21	0,5	77,7	76,9	7,0	71,8	18	75,0
Arvo osuusjärjestelmään siirtämättä	-	-	0,0	0,0	-	0,0	-	0,1
Yhteensä	4 564	100,0	100,0	100,0	77	100,0	4 543	100,0

Vaisala Oyj:n hallituksen jäsenten omistamien ja hallitsemien osakkeiden lukumäärä 31.12.2008 oli 1.353.425 kpl ja osuus kokonaisäänimäärästä 15,6 % (vuonna 2007 1.394.601 kpl ja 16,6 % kokonaisäänimäärästä). Yhtiön toimitusjohtaja ei omistanut osakkeita tai optioita 31.12.2008.

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Vantaalla helmikuun 12. päivänä 2009

puheenjohtaja

Raimo Voipio Stig Gustavson Mikko Niinivaara

Yrjö Neuvo Mikko Voipio Maija Torkko

Kjell Forsén toimitusjohtaja

Tilintarkastuskertomus

Vaisala Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tarkastaneet Vaisala Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2008. Tilinpäätös sisältää

konsernin taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti.

Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita.

Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Vantaa 12. päivänä helmikuuta 2009

PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö

Mikko Nieminen Hannu Pellinen KHT KHT

Tietoa osakkeenomistajille

Yhtiökokous

Vaisala Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään Vaisala Oyj:n pääkonttorissa, Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa, torstaina 26.3.2009 alkaen klo 18.00.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat

Yhtiökokouksessa käsitellään seuraavat asiat: Yhtiöjärjestyksen 13§:n ja osakeyhtiölain mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat. Kokouksen esityslistalla ei ole muita päätösasioita. Esityslistaan sisällytetään normaalin yhtiökokouskäytännön mukaiset kokouksen järjestäytymiseen liittyvät asiakohdat.

Kokouksessa asialistaan sisältyy muuna kuin päätösasiana tilinpäätöksen esittelyn yhteydessä annettava toimitusjohtajan katsaus.

Voitonjakoa ja hallituksen palkkioita koskeva ehdotus: Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2008 maksetaan osinkoa 0,90 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on täsmäytyspäivänä 31.3.2009 merkittynä Euroclear Finland Oy:n (ent. Suomen Arvopaperikeskus Oy) pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus esittää, että osinko maksetaan 7.4.2009.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että valittaville hallituksen jäsenille maksetaan vuoden 2010 varsinaisen yhtiökokoukseen päättyvältä toimikaudelta seuraavat vuosipalkkiot: hallituksen puheenjohtaja 35.000 euroa ja muut hallituksen jäsenet 25.000 euroa kukin. Ehdotetut palkkiot ovat samat kuin päättyvältä toimikaudelta maksetut.

Osakkeenomistajien hallituksen jäsenten valintaa koskeva päätösehdotus: Hallituksen jäsenistä erovuorossa ovat Stig Gustavson ja Mikko Voipio. Osakkeenomistajat, jotka edustavat yli 10 prosenttia kaikista yhtiön äänistä, ovat ilmoittaneet esittävänsä Vaisala Oyj:n 26.3.2009 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle Stig Gustavsonin ja Mikko Voipion uudelleenvalintaa.

Tilintarkastajan valintaa ja palkkioita koskeva ehdotus: Hallitus ehdottaa, että nykyinen tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy ja Hannu Pellinen KHT, valittaisiin uudelleen seuraavaksi, yhtiöjärjestyksen mukaiseksi toimikaudeksi. Hallitus ehdottaa edelleen, että tilintarkastajan palkkio maksetaan yhtiölle esitetyn kohtuullisen laskun mukaisesti.

Yhtiökokousasiakirjat

Tilinpäätösasiakirjat ja muut yhtiökokousasiakirjat ovat saatavilla 5.3.2009 lukien yhtiön pääkonttorissa Vantaalla, osoitteessa Vanha Nurmijärventie 21, ja niistä lähetetään pyynnöstä jäljennökset osakkeenomistajille. Asiakirjat ovat saatavilla myös yhtiön internet-sivuilla www.vaisala.fi/sijoittajat viimeistään 5.3.2009 alkaen.

Osakkeiden ja äänioikeuksien kokonaismäärä osakelajeittain

Vaisala Oyj:llä on kokouskutsun päivämäärällä 13.2.2009 yhteensä 18.218.364 osaketta, jotka jakautuvat 3.405.584 K-sarjaan kuuluvaan osakkeeseen ja 14.812.780 A-sarjaan kuuluvaan osakkeeseen. Kullakin K-sarjan osakkeella on yhtiökokouksessa 20 ääntä ja kullakin A-sarjan osakkeella 1 ääni. Kaikkien osakkeiden yhteensä tuottama äänioikeuksien määrä on 82.924.460, josta K-sarjan osakkeet tuottavat 68.111.680 äänioikeutta ja A-sarjan osakkeet 14.812.780 äänioikeutta.

Ohjeita kokoukseen osallistujille

1. Osallistumisoikeus ja ilmoittautuminen

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on 16.3.2009 merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n (ent. Suomen Arvopaperikeskus Oy) pitämään yhtiön osakasluetteloon. Myös osakkeenomistajalla, jonka osakkeita ei ole siirretty arvo-osuusjärjestelmään, on oikeus osallistua yhtiökokoukseen edellyttäen, että osakkeenomistaja oli rekisteröity yhtiön osakasrekisteriin ennen 21.10.1994. Tässä tapauksessa osakkeenomistajan on esitettävä yhtiökokouksessa osakekirjansa tai muu selvitys siitä, että osakkeiden omistusoikeutta ei ole siirretty arvo-osuustilille.

Saadakseen osallistua yhtiökokoukseen osakkeenomistajan on ilmoittauduttava yhtiölle viimeistään tiistaina 17.3.2009 klo 16.00 mennessä. Ilmoittautuminen voi määräaikaan mennessä tapahtua joko kirjallisesti osoitteella Vaisala Oyj, Nina Andersin, PL 26, 00421 Helsinki, faxilla numeroon (09) 8949 2206, sähköpostilla osoitteeseen nina.andersin@vaisala.com tai arkisin klo 9.00-11.00 puhelimitse numeroon (09) 8949 2201. Valtakirja, jonka nojalla valtuutettu haluaa käyttää osakkeenomistajan äänivaltaa kokouksessa, pyydetään toimittamaan yhtiölle ennen ilmoittautumisajan päättymistä.

2. Hallintarekisteröidyn osakkeen omistaja

Osakkeenomistajan, jonka osakkeet on hallintarekisteröity ja joka haluaa osallistua varsinaiseen yhtiökokoukseen, tulee olla yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä 16.3.2009 merkittynä yhtiön osakasluetteloon.

Vantaalla 13.2.2009

Vaisala Oyj Hallitus

Sijoittajakalenteri

Vaisala Oyj julkaisee vuonna 2009 kolme osavuosikatsausta suomeksi ja englanniksi seuraavasti:

8.5.2009	Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2009
11.8.2009	Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2009
5.11.2009	Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2009

Yhtiökokous 2009

26.3. 2009 Vanha Nurmijärventie 21, Vantaa

Silent time

Vaisala ei järjestä sijoittaja- eikä analyytikkotapaamisia kolmea viikkoa ennen tulostietojen julkistamista.

Vaisalan Tilinpäätös 2008 -esite painetaan suomeksi ja englanniksi. Se postitetaan kaikille Vaisala Oyj:n osakkeenomistajille viikolla 11/2009. Osavuosikatsaukset sekä muut pörssi- ja lehdistötiedotteet julkaistaan yhtiön kotisivuilla www.vaisala.com.

Tilinpäätöksen voi tilata osoitteesta:

Vaisala Oyj Konserniviestintä PL 26, 00421 Helsinki tai sähköpostitse: info@vaisala.com

Vaisala maailmalla

Suomi

Vaisala Oyj

PL 26, 00421 Helsinki Katuosoite: Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa Puh. +358 9 894 91 s-posti: info@vaisala.com Y-tunnus: 0124416-2

Ruotsi

Vaisala Oyj Malmö Office

Drottninggatan 1 D, S-212 11 Malmö, Sweden Puh. +46 40 298 991

Vaisala Oyj Stockholm Office

Isafjordsgatan 22, B 5tr S-16440 Kista, Sweden

Saksa

Vaisala GmbH Hamburg Office

Schnackenburgallee 41, D-22525 Hamburg, Germany Puh. +49-40-839 03-0

Vaisala GmbH Uhingen Office

Bahnhofstr.3 D-73066 Uhingen, Germany Puh: +49 7161 654 9440

Vaisala GmbH Bonn Office

Adenauerallee 15 D-53111 Bonn, Germany Puh. +49 228 249 710

Ranska

Vaisala SAS Paris Office

2, rue Stéphenson (escalier 2bis) F-78181 Saint-Quentin-en-Yvelines Cedex, France Puh. +33 1 3057 2728

Iso-Britannia

Vaisala Ltd Birmingham Office

Vaisala House 349 Bristol Road Birmingham B5 7SW, UK Puh. +44 121 683 1200

Vaisala Ltd Newmarket Office

Unit 9, Swan Lane, Exning, Newmarket Suffolk CB8 7FN, UK Puh. +44 1638 576 200

Yhdysvallat

Vaisala Inc. Boston Office

10-D Gill Street Woburn, MA 01801, USA Puh. +1 781 933 4500

Vaisala Inc. Boulder Operations

194 South Taylor Avenue, Louisville, CO, 80027, USA Puh. +1 303 499 1701

Vaisala Inc. Houston Office

1120 NASA Road, Suite 220-E Houston, TX 77058, USA Puh. +1 281 335 9955

Vaisala Inc. Minneapolis Operations

6300 34th Avenue South Minneapolis, Minnesota 55450, USA Puh. +1 612 727 1084

Vaisala Inc. San Jose Office

6980 Santa Teresa Blvd, Suite 203 San Jose, CA 95119-1393, USA Puh. +1 408 578 3671

Vaisala Inc. Tucson Operations

2705 East Medina Road Tucson, Arizona 85706, USA Puh. +1 520 806 7300

Vaisala Inc. Westford Office

7A Lyberty Way Westford, MA 01886 USA Puh: +1 978 692 9234

Kanada

Vaisala Inc. Canada Office

37 De Tarascon Blainville, Quebec J7B 6B7, Canada Puh. +1 450 430 0880

arabiemiirikunnat International Aeradio (Emirates) LLC \Vaisala Dubai office

P.O.Box: 9197 Khalifa Al Naboodah Building, 1st Floor Sheikh Zayed Road , Dubai United Arab Emirates Puh. +971 4 3219112

Intia Vaisala Oyj Liaison office in India

Block E - 7/8, 2nd floor Vasant Vihar New Delhi 110057 , India Puh. + 91 11 4601 6268

Japani

Vaisala KK Tokyo Office

42 Kagurazaka 6-Chome Shinjuku-Ku Tokyo 162-0825, Japan Puh. +81 3 3266 9611

Kiina

Vaisala China Ltd. Beijing Office

Floor 2, EAS Building No. 21, Xiao Yun Road, Dongsanhuan Beilu Chaoyang District, Beijing, P.R. China 100027 Puh. +86 10 85261199

Vaisala China Ltd. Shenzhen Branch

Building 1 17B China Phoenix Building Shennan Avenue Futian District Schenzhen C-518026 P.R. China Puh. +86 755 8279 2442

Vaisala China Ltd. Shanghai Contact

6F 780 Cailun Lu Pudong New Area 201203 Shanghai P.R. China Puh. + 86 21 5132 0656

Malesia

Vaisala Oyj Regional Office Malaysia

Level 9, West Block Wisma Selangor Dredging 142-C Jalan Ampang 50450 Kuala Lumpur Malaysia Puh. + 60 3 2163 3363

Australia

Vaisala Pty Ltd Melbourne Office

3 Guest Street Hawthorn, VIC 3122 Australia Puh. +61 3 9818 4200

www.vaisala.com

www.vaisala.com