Annual Report • Mar 12, 2009
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
| Exel-konserni lyhyesti 6 | |
|---|---|
| Liiketoiminta-alueet 6 | |
| Maantieteellinen sijainti 6 | |
| Strategia 6 | |
| Visio 7 | |
| Taloudelliset tavoitteet 7 | |
| Vuosi 2008 lyhyesti 8 | |
| Tuloskehitys 8 | |
| Keskeiset tapahtumat vuonna 2008 8 | |
| Keskeiset tunnusluvut 9 | |
| Toimitusjohtajan katsaus 11 | |
| Liiketoimintakatsaus – Exel Composites 13 | |
| Exel Composites lyhyesti 13 | |
| Sovellukset ja markkinat 13 | |
| Henkilöstö 17 | |
| Liiketoimintakatsaus – Exel Sports Brands 19 | |
| Exel Sports Brands lyhyesti 19 | |
| Henkilöstö 19 | |
| Henkilöstö, laatu, ympäristö ja turvallisuus 21 | |
| Hallituksen toimintakertomus 25 | |
| Konsernitilinpäätös 30 | |
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 34 | |
| Emoyhtiön tilinpäätös ja liitetiedot 57 | |
| Tunnuslukujen laskentakaavat 69 | |
| Voitonjakoehdotus 70 | |
| Tilintarkastuskertomus 71 | |
| Hallituksen ja johtoryhmän esittely 72 | |
| Tytäryhtiöiden ja yksiköiden johtajat 74 | |
| Hallinnointikäytäntö 75 | |
| Riskienhallinta 79 | |
| Vuosikooste tilikauden 2008 aikana julkaistuista tiedoista 81 | |
| Sanasto 82 | |
| Tietoja sijoittajille 83 |
Exel Oyj
Kiihtelysvaara, Suomi Mäntyharju, Suomi
Exel GmbH Voerde, Saksa
Exel Composites N.V. Oudenaarde, Belgia
Melbourne, Australia Brisbane, Australia
Runcorn, Iso-Britannia
Exel Sports Oy Vantaa, Suomi
Exel Sports Sweden AB Piteå, Ruotsi
Exelin menestys komposiittisovellusten johtavana toimittajana perustuu henkilöstön osaamiseen, korkeaan teknologian tasoon ja itse kehitettyyn komposiittiteknologiaan.
Exel Oyj on teknologiayhtiö, joka suunnittelee, valmistaa ja markkinoi komposiittisia profiileja ja putkia teollisiin sovelluksiin. Konserni on maailman johtava komposiittiprofiilien valmistaja ja se keskittyy toiminnassaan kasvaviin, kapeisiin markkinasektoreihin.
Liiketoiminnan perustana on itse kehitetty komposiittiteknologia, siihen perustuva tuotteisto ja valittujen markkinasegmenttien hallinta vahvalla laatu- ja tuotemerkki-imagolla. Jatkuva uusien sovelluskohteiden etsiminen ja tuotekehitys yhteistyössä asiakkaiden kanssa mahdollistavat yrityksen kasvun. Exel keskittyy toiminnassaan valituille kapeille markkinasektoreille sekä kannattavaan kasvuun. Henkilöstön osaaminen ja korkea teknologian taso ovat avainasemassa Exel Oyj:n toiminnassa.
Yhtiön osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n listalla pienten yhtiöiden sarjassa.
Exelin liiketoiminta muodostuu kahdesta liiketoimintasegmentistä: Exel Compositesista ja Exel Sports Brandsista.
Exel Composites on konsernin suurin liiketoimintasegmentti. Sen osuus konsernin liikevaihdosta on 90 prosenttia. Exel Composites on kehittänyt komposiittituotteita yli 1 000 sovellukseen joita toimitetaan monilla eri markkinasegmenteillä toimiville asiakkaille. Lähes kaikki tuotteet ja profiilit suunnitellaan yhteistyössä asiakkaiden kanssa ja valmistetaan asiakaskohtaisesti.
Exel Sports Brandsin osuus konsernin liikevaihdosta on 10 prosenttia. Valtaosa Exel Sports Brandsista eli Exelin sauvaliiketoiminta myytiin vuonna 2008. Nyt liiketoiminta muodostuu yksinomaan salibandytuotteista.
Vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen osavuosikat-
sauksesta lähtien Exel raportoi ainoastaan yhden liiketoimintasegmentin tarkkuudella, joka on Exel Composites. Exelin segmenttiraportointi tulee noudattamaan vuoden 2009 alussa voimaan tullutta IFRS 8 -standardin muutosta.
Exel Composites on maailman merkittävin kansainvälinen pultruusiolan yritys, jolla on tuotantolaitoksia seitsemässä maassa: Suomessa, Isossa-Britanniassa, Saksassa, Belgiassa, Itävallassa, Australiassa ja Kiinassa.
Exel keskittyy valituissa markkinasegmenteissä teollisuudelle suunnattuihin, vaativiin, asiakaskohtaisesti räätälöityihin komposiittiprofiilituotteisiin. Exelin tavoitteena on kasvaa toimialan keskimääräistä markkinakasvua nopeammin säilyttäen kuitenkin samalla hyvä kannattavuustaso. Yritysostoin voidaan vahvistaa Exelin osaamisalueita tai markkina-asemaa maailmanlaajuisesti tai paikallisesti.
Strategiansa mukaisesti Exel keskittyy jatkuvatoimisiin tuotantomenetelmiin pultruusioon ja pull-windingiiin sekä laminointiin, joissa se on maailman markkinajohtaja.
Globaalien komposiittiprofiilimarkkinoiden koko on noin miljardi euroa. Exel Composites on maailman johtava komposiittiprofiilien valmistaja. Teollisuudenala on erittäin fragmentoitunut ja maailmassa on joitakin satoja valmistajia. Yritysten keskimääräinen koko on viidestä seitsemään miljoonaan euroon. Exel on ollut yksi harvoja alan konsolidoijia vuosien varrella.
Kannattavaan kasvuun pyritään keskittymällä kannattaviin ja kasvumahdollisuuksia tarjoaviin OEM-asiakkaisiin valituissa
markkinasegmenteissä. Tällä hetkellä Exel toimittaa tuotteita seuraaville teollisuudenaloille ja markkinasegmenteille: kuljetusvälineteollisuus, rakentaminen ja infrastruktuuri, energiantuotanto, telekommunikaatio, paperiteollisuus, sähköteollisuus, puhdistus ja kunnossapito, urheilu ja vapaa-aika, konerakennus sekä yleisteollisuus.
Kannattavan kasvun perustana on myös Exelin tarjoama kokonaispalvelu, asiakaslähtöinen toimintatapa sekä läheinen yhteistyö asiakkaiden kanssa. Edistyksellisten ja korkealaatuisten tuotteiden lisäksi Exelin kokonaispalvelu muodostuu asiantuntevasta myynnistä ja asiakaspalvelusta, teknisestä tuesta ja pitkäaikaisista asiakaskumppanuuksista.
Kasvustrategian tavoitteiden saavuttamiseksi Exel investoi vahvasti tuote- ja teknologiakehitykseen sekä tekniseen myyntiin. Innovatiivisen tuote- ja teknologiakehityksen tavoitteena on tuottaa kilpailuetua Exelin asiakkaille. Investoinneilla haetaan Exelin markkina-aseman vahvistusta valituissa markkinasegmenteissä. Kannattava kasvu edellyttää tuottavuuden ja tehokkuuden jatkuvaa parantamista soveltamalla parhaita käytäntöjä sekä optimoimalla tuotantolaitosten toimintaa.
Exel on vaativien komposiittiprofiilien johtava maailmanlaajuinen toimittaja valituissa markkinasegmenteissä. Exelin tavoitteena on tuottaa merkittävää lisäarvoa osakkeenomistajiensa sijoittamalle pääomalle. Exelin asiakkailleen tarjoama kokonaispalvelu, korkealaatuiset tuotteet ja pitkäaikaiset yhteistyösuhteet luovat pohjan yhtiön asiakkaiden luottamukselle. Näin toimimalla Exel tarjoaa myös työntekijöilleen kiintoisan ja palkitsevan työympäristön.
Exelin hallitus on hyväksynyt 12.2.2009 pitämässään kokouksessa uudet pitkän tähtäimen taloudelliset tavoitteet suhdannekierron aikana:
Kasvu: tavoitteena on, että Exel-konsernin keskimääräinen vuosittainen orgaaninen kasvu ylittää toimialan markkinoiden kasvuvauhdin. Kasvu yritysostojen kautta on osa Exelin strategiaa.
Liikevoitto: Exelin tavoitteena on saavuttaa vähintään 10 prosentin liikevoitto nettomyynnistä.
Osinkopolitiikka: Exel pyrkii jakamaan vuosittain osinkona vähintään 40 prosenttia nettotuloksesta sikäli kun yhtiön kulloinenkin taloudellinen tilanne ja kasvumahdollisuudet sen sallivat.
Maailmanlaajuinen taloudellinen taantuma vaikutti myös Exelin taloudelliseen tilanteeseen. Kannattavuuden turvaamiseksi tehtiin rakenteellisia muutoksia.
Exel-konsernin liikevaihto pieneni vuonna 2008 94,9 (113,5) miljoonaan euroon eli 16,4 prosenttia edellisvuodesta.
Exelin kannattavuus vuonna 2008 laski edellisvuoteen verrattuna eikä ollut tyydyttävällä tasolla. Konsernin liikevoitto oli -0,4 miljoonaa euroa. Kertaluonteiset erät olivat -7,8 miljoonaa euroa.
4.1.2008 Exel ilmoitti käynnistävänsä yt-neuvottelut Mäntyharjun tehtaalla. Neuvottelujen seurauksena irtisanottiin 13 henkilöä.
27.2.2008 yhtiö ilmoitti, että Vesa Korpimies nimitetään Exel Oyj:n toimitusjohtajaksi. Hän otti tehtävän vastaan 10.4.2008.
7.4.2008 yhtiö ilmoitti, että Exelin ensimmäisestä vuosineljänneksestä tulee heikko.
Exel myi Exel Sports Brandsin Outdoor-liiketoiminnan ESB Sportsille kesäkuussa 2008. Jäljelle jäänyt salibandyliiketoiminta organisoitiin omaksi liiketoiminnakseen Exel-konsernin sisällä.
30.10.2008 yhtiö ilmoitti käynnistävänsä yt-neuvottelut Exel Sports Oy:ssä ja Exel Sports Sweden AB:ssä. Lomautuksia Mäntyharjun tehtaalla.
Konsernin kassavirta oli vahva ollen +11,1 (+2,6) miljoonaa euroa.
Markkinat olivat yleisesti haasteelliset pultruusiobisneksessä.
| Keskeiset tunnusluvut | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Liikevaihto, milj. euroa | 94,9 | 113,5 |
| Liikevoitto, milj. euroa | -0,4 | 4,8 |
| % liikevaihdosta | -0,4 | 4,2 |
| Tilikauden tulos, milj. euroa | -3,0 | 2,0 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 0,0 | 7,3 |
| Velkaantumisaste, % | 123,9 | 118,4 |
| Omavaraisuusaste, % | 28,2 | 31,3 |
| Tulos/osake, euroa | -0,25 | 0,17 |
| Oma pääoma/osake, euroa | 1,40 | 1,98 |
Exel Composites: 86,7 milj. euroa Exel Sports Brands: 10,0 milj. euroa
Exel Composites: 9,2 milj. euroa Exel Sports Brands: -9,0 milj. euroa
Työskenneltyäni yhtiön palveluksessa 20 vuotta eri tehtävissä mm. Exel Composites -liiketoiminnan johdossa vuodesta 1998, otin vastaan toimitusjohtajan tehtävän 10.4.2008 huhtikuussa 2008 pidetyn yhtiökokouksen nimittäessä Göran Jönssonin yhtiön hallitukseen.
2008 oli Exelille tapahtumarikas vuosi sekä rakennemuutoksen vuosi. Exel Sports Brandsin Outdoor-liiketoiminta myytiin, mikä mahdollisti konsernin keskittymisen ydinliiketoimintaansa eli Exel Compositesiin.
Talouskriisi ja sitä seurannut maailmanlaajuinen taloudellinen taantuma pahenivat merkittävästi vuonna 2008 vaikuttaen kysyntään negatiivisesti myös pultruusiomarkkinoilla, erityisesti rakennus- ja kuljetussegmenteissä. Lisäksi Exel Compositesin tuulienergiasegmentin hankintakäytännöt muuttuivat vaikuttaen negatiivisesti sekä myyntiin että kannattavuuteen. Tämän vuoksi ryhdyttiin toimenpiteisiin konsernin kustannusten alentamiseksi globaalisti. Keskityimme voimakkaasti myös käyttöpääoman pienentämiseen konsernin kaikissa yksiköissä turvataksemme kassavirran ja parantaaksemme taloudellista asemaamme.
Konsernin rakennemuutos on nyt saatu pääosin päätökseen. Exel Sports Brands jaettiin kahteen liiketoiminta-alueeseen: Outdooriin ja salibandyliiketoimintaan. Outdoor-liiketoiminta myytiin ESB Sportsille kesäkuussa 2008. Jäljelle jäänyt salibandyliiketoiminta organisoitiin omaksi yksikökseen. Vuoden 2008 kannattavuus oli edelleen epätyydyttävä ja ryhdyimme toimenpiteisiin yksikön kannattavuuden palauttamiseksi.
Exel-konsernin liikevaihto pieneni 16,4 prosenttia 94,9 (113,5) miljoonaan euroon. Ilman kertaluonteisia eriä kertomusvuoden liikevoitto pieneni myös 7,4 (10,1) miljoonaan euroon. Keskittyminen kassavirran parantamiseen oli tuloksellinen. Liiketoiminnasta kertynyt rahavirta kasvoi 11,1 (2,6) miljoonaan euroon ja nettovelka pieneni 20,7 (27,9) miljoonaan euroon.
Näiden toimenpiteiden avulla voimme nyt keskittyä ydinliiketoimintaamme Exel Compositesiin. Näin vuoden alussa markkinakysyntä on epävarma ja varaudumme heikentyvän kehityssuunnan jatkumiseen. Ryhdymme lisätoimenpiteisiin karsiaksemme kustannuksia, pienentääksemme käyttöpääomaa ja lyhentääksemme velkaa. Olemme päättäneet selvitä tästä laskusuhdanteesta. Keskitymme myös voimallisesti myyntiin nykyisille ja uusille asiakkaille sekä etsimään synergioita tuotantolaitosten kesken tavoitteena varmistaa kriittinen massa myynnissä ja teknisessä myynnissä.
Exelillä on monipuolinen asiakaskunta. Tuotteitamme käytetään useissa markkinasegmenteissä ja markkina-asemamme on vahva. Mielenkiintoisia näkymiä on muun muassa sähköteollisuuden uusissa sovelluksissa. Tehdyillä toimenpiteillä ja keskittymällä edistyksellisten sovellusten kehittämiseen olemme hyvissä asemissa entistä haasteellisemmassa liiketoimintaympäristössä ja samalla hyödynnämme markkinoiden kasvumahdollisuuksia.
Uskon, että osaavan ja sitoutuneen henkilökunnan ja asiakaskuntamme luottamuksen avulla sekä osakkeenomistajiemme tuella pystymme kehittämään Exelistä maailman johtavan komposiittiprofiileja valmistavan yrityksen. Haluan kiittää kaikkia niitä henkilöitä, jotka ovat myötävaikuttaneet positiiviseen kehitykseen vuoden 2008 toisella puoliskolla.
Maaliskuussa 2009 Vesa Korpimies, Toimitusjohtaja
"Tehdyillä toimenpiteillä ja keskittymällä edistyksellisten sovellusten kehittämiseen olemme hyvissä asemissa toimimaan entistä haasteellisemmassa liiketoimintaympäristössä ja samalla hyödynnämme markkinoiden kasvumahdollisuuksia." vesa korpimies, toimitusjohtaja
Asiakaskohtaisen kehitystyön avulla pystymme valmistamaan edistyksellisiä, kevyitä komposiittiprofiileja, jotka haastavat perinteiset materiaalit. Tavoitteena on luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
| liikevaihto | 86,7 miljoonaa euroa |
|---|---|
| liikevoitto | 9,2 miljoonaa euroa |
| henkilöstö keskimäärin | 476 |
Exel Composites on jaettu kahteen maantieteelliseen alueeseen, Eurooppaan ja Aasiaan/Tyynenmeren alueeseen. Tuotteita toimitetaan kymmeneen markkinasegmenttiin. Markkinasegmentit ovat: kuljetusvälineteollisuus, rakentaminen ja infrastruktuuri, energiantuotanto, telekommunikaatio, paperiteollisuus, sähköteollisuus, puhdistus ja kunnossapito, urheilu ja vapaa-aika, koneenrakennus sekä yleisteollisuus.
Exel on erikoistunut jäykkien, kestävien, kevyiden ja suorituskykyisten komposiittiprofiilien kehittämiseen, valmistukseen ja markkinointiin. Lasi- ja hiilikuituisia sovelluksia on jo yli 1 000 ja ne kaikki ovat asiakaskohtaisen kehitystyön tulosta. Kehitystyö muiden materiaalien, kuten alumiinin, teräksen tai puun, korvaamiseksi komposiittimateriaaleilla on jatkuvaa ja uusia sovellusalueita löytyy koko ajan. Komposiittimateriaalien kiistattomat keveyteen ja jäykkyyteen perustuvat ominaisuudet tekevät niistä ylivoimaisia kestävyydeltään ja toimivuudeltaan. Exel panostaa merkittävästi sekä taloudellisia että henkilöstöresursseja yhteistyössä tärkeimpien yhteistyökumppanien kanssa tuotekehityksen strategisille alueille. Exelin tavoitteena on luoda ylivoimaista kilpailukykyä asiakkailleen.
Exel Compositesin liikevaihto pieneni 16,9 prosenttia 86,7 (104,3) miljoonaan euroon. Exel Compositesin liikevoitto oli 9,2 (15,2) miljoonaa euroa sisältäen -1,1 miljoonaa euroa kertaluonteisia eriä. Myynnin pieneneminen johtui lähinnä tuulienergiasegmentin hankintakäytäntöjen muutoksesta sekä Saksassa sijainneen Plastics-liiketoiminnan myynnistä. Lisäksi sisäinen myynti Exel Sports Brandsille pieneni vuonna 2008. Uusien asiakaskohtaisesti räätälöityjen komposiittiprofiilien markkinat kasvavat. Exel on ko. alan markkinajohtaja ja siten hyvässä asemassa hyötyäkseen alan kasvusta.
Exel toimittaa ulko- ja sisäpuolisia runkokomponentteja juniin, raitiovaunuihin ja linja-autoihin. Ulkopuoliset rungonosat kiinnitetään tyypillisesti liimaamalla bussien metallikehikoihin. Tuotteita ovat mm. erilaiset jäykistenurkkaprofiilit, helmaprofiilit ja tavaratilaluukkuprofiilit. Sisäpuolisia osia ovat mm. ilmastointi/ lämmityskanavat, katto- ja seinäprofiilit ja hattuhyllyrakenteet. Myös rekka- ja perävaunuteollisuudelle toimitetaan lukuisia tuotteita ja kylmäkuljetusvälineet ovat yksi tärkeimmistä komposiittisovellusalueista.
Kertomusvuoden aikana tuotantoon otettiin useita uusia profiileja sekä uusille että vanhoille asiakkaille. Laatuvaatimukset tässä markkinassa ovat tiukentuneet jatkuvasti, ja kustannuksissa on hintapaineita.
Junasektori on aktiivisin Euroopassa, missä moni valtiovalta
panostaa junaliikenteen kehittämiseen. Exelin asiakkaat ovat voittaneet suuria projekteja, joiden toimitukset jatkuvat useita vuosia eteenpäin.
Oudenaarden tehtaalle myönnettiin ISO 9001 -sertifikaatti, ja Runcornin tehdas sertifioitiin uutta lentokonesovellusta varten.
Vuonna 2008 Exel toimitti kaikki tarvittavat asiakaskohtaisesti räätälöidyt kaapelointijärjestelmät Lontoon Heathrow'n lentokentän Terminaali 5:n ULTraprojektiin (Urban Light Transport).
Kestävyys on ehdoton edellytys kaikissa rakentamiseen ja infrastruktuuriin liittyvissä sovelluksissa. Jo peruslasikuitulaminaattirakenteinen pultruusiolla valmistettu komposiittiprofiili on mekaanisilta ominaisuuksiltaan ylivoimainen muihin muovimateriaaleihin verrattuna. Hiilikuituvahvistetut profiilit ovat jopa yhtä kestäviä kuin metallit. Korroosionkestävyys, keveys ja sen mahdollistama helppo asennus sekä lämmön- ja sähköneristävyys ovat vain muutamia esimerkkejä komposiittiprofiilien eduista. Näiden ominaisuuksien yhdistäminen ja hyödyntäminen on johtanut erityisesti rakennusteollisuudessa laajaan valikoimaan erilaisia sovelluksia.
Segmenttiin kuuluvat mm. lentokenttätuotteet (lähestymisvalomastot, säämastot ja ILS-mastot), huolto- ja korjausrakentaminen (portaat, kaiteet ja kulkutasot), kaapelointijärjestelmät, geologiset stabilointijärjestelmät kaivos- ja maanrakennusteollisuudelle, satamien ritiläjärjestelmät, profiilit vedenkäsittely ja -puhdistuslaitoksiin sekä ikkuna- ja oviprofiilit.
Useat maantieteelliset alueet ja markkinasegmentit ovat kärsineet säästötoimenpiteistä. Tällaisia ovat mm. espanjalainen rakennussektori ja Saksan junainfrastruktuuri. Suurien projektien määrä näillä markkinoilla on vähentynyt. Talouskriisi ja rakennusmarkkinoilla yleisesti vallitseva varovaisuus rajoittavat uusien sovellusten syntyä.
Maailmanlaajuinen kilpailu on erityisen ankaraa yleisimmissä rakennusteollisuuden sovelluksissa.
Eräät niche-markkinasegmentit, kuten lentokenttätuotteet, vetivät kuitenkin hyvin vuonna 2008. Myynti koostui pääasiallisesti lähestymisvalomastoista kuten aiempina vuosina, mutta vuonna 2006 julkaistun Aerodrome Design Manual Part 6:n (mastojen rikkoutuvaisuus) vaikutus näkyi selkeästi myös muissa tuotteissa. Murtuvien säämastojen myynti oli aiempaa suurempi. ILS-antennimastojen sekä rikkoutuvien lentokenttäaitojen ensimmäiset toimitukset tapahtuivat kuluneena vuonna.
Muuttuvat säännökset energiansäästössä ja ympäristöasioissa avaavat uusia kasvunäkymiä vedenpuhdistuksessa sekä ovi- ja ikkunaprofiileissa. Useille konsernin tehtaille on saatu näistä segmenteistä uusia projekteja ja asiakkaita. »
436 Vuoden 2008 lopussa Exel
Composites työllisti 436 henkilöä.
15
KIM SJÖDAHL ja hänen tiiminsä kehittävät uusia sovelluksia teollisuuden tarpeisiin konsernin Suomen yksiköissä.
Millainen on toimenkuvasi? Vastaan Exel Composites Finlandin tuotekehityksestä. Työni koostuu uusien tuotteiden kehittämisestä sekä olemassa olevien tuotteiden ja projektien jatkuvasta parantamisesta. Tiimissämme työskentelee insinöörejä useista eri tuoteryhmistä. He soveltavat olemassa olevaa tietoa uusiin projekteihin ja kehittävät täysin uudenlaisia ratkaisuja teollisuuden tarpeisiin.
Kuinka asiakkaat hyötyvät tuotekehityksestä? Toimitamme asiakkaillemme heidän tarpeisiinsa räätälöityjä erikoissovelluksia. Autamme heitä saavuttamaan laadullisesti parhaan mahdollisen tuotteen kustannustehokkuutta unohtamatta.
Kuinka vastaatte erilaisiin vaatimuksiin? Tiimityöskentely on kaiken a ja o. Eri alueisiin erikoistuneet henkilöt panostavat projekteihin toimittaakseen asiakkaille heidän tarpeitaan parhaiten vastaavan tuotteen. Tämän vuoksi haluamme olla mukana projekteissa aivan alusta alkaen.
Miksi tuotekehitys on niin tärkeää? Kohtaamme työssämme haasteita päivittäin. Tuotteitamme käytetään niin monissa eri sovelluksissa, että meidän täytyy tehdä kovasti töitä pysyäksemme kehityksen mukana. Tänään toimitamme sellaisia tuotteita joita emme vielä puoli vuotta sitten uskoneet pystyvämme valmistamaan.
Maailman suurimman pultruusiolla valmistetun telekommunikaatiosovellukseen kehitetyn putken kehitystyö oli mielenkiintoista ja haastavaa. Erikoisen siitä teki se, että putki ei ollut ainoastaan suuri, mutta myös hyvin ohutseinämäinen. Sen seinämä oli vain 2,5 mm paksu ja halkaisija oli yli 500 mm. Tietoisuus siitä, että kyseessä oli suurin koskaan valmistettu pultruusioputki ja että valmistamme sitä nyt jatkuvasti, teki projektista erittäin mielekkään.
"Työn monipuolisuus ja se, että voin itse vaikuttaa tehtäviini, tekee työstäni mielekästä. Kehitämme jatkuvasti työskentelytapojamme tavoitteena mahdollisimman joustavat toimintatavat." liisa myller, varsi- ja teleskooppituotteiden kokoonpanija, exel oyj
Uusien ympäristöystävällisten ja kustannustehokkaiden energiamuotojen kehitystyö etenee nopeasti ympäri maailmaa. Exel on mukana kaikissa merkittävimmissä energiateollisuuden segmenteissä ja sovelluksissa. Tällä hetkellä Exel toimittaa profiileja tuuli- ja aurinkoenergiateollisuudelle. Meneillään on useita kansainvälisiä projekteja, joiden tavoitteena on aalto- ja vuorovesienergian hyödyntäminen. Komposiittien kiistattomia etuja ovat korroosionkesto, keveys, lujuus ja jäykkyys. Ne mahdollistavat kustannustehokkaan ja vain vähän huoltoa vaativan energian talteenoton.
Vuonna 2008 Exel toimitti British Petroleumille (BP) profiileja DELOS-projektiin (Deep Ocean Environmental Long-term Observatory System). Tällä järjestelmällä BP tutkii syvänmeren elinoloja ja eläimiä. Projekti kestää yli 25 vuotta.
Telekommunikaatioteollisuudelle toimitettavia tuotteita ovat mm. antennisuojaprofiilit, putket sekä optisten kaapeleiden suojat. Vaikka tukimastojen antennien suojaamiseksi on useita eri vaihtoehtoja, on tehokkain ratkaisu pultruusioteknologialla valmistetut lasikuituiset komposiittiprofiilit ja -putket.
Exel on maailman markkinajohtaja tässä segmentissä valmistaen tarkkojen spesifikaatioiden mukaisia profiileja. Exelin edistyksellinen teknologia mahdollistaa ohutseinämäisten mutta kestävien ja jäykkien tuotteiden valmistuksen. Nämä ominaisuudet ovat antennisuojaprofiilien keskeisimmät vaatimukset. Lisäksi tuotteiden tulee läpäistä hyvin radioaaltoja ja kestää erinomaisesti erilaisia sääolosuhteita sekä UV-säteilyä.
Komposiittiset optisten kaapeleiden suojakuoret toimivat optisten kaapeleiden vahvikkeena tuotannon, asennuksen ja kaapeleiden käytön aikana.
Exelillä on yli 10 vuoden kokemus komposiittisista paperikonesovelluksista. Paperiteollisuudelle on kehitetty laaja valikoima erilaisia tuotteita, kuten kaavinteriä ja viiranvaihtosalkoja. Uusia sovelluksia kehitetään jatkuvasti sekä kaavarointiin että muille sovellusalueille, joilla komposiittien erikoisominaisuuksia kuten lujuutta suhteutettuna painoon, hyvää kulumiskestoa, keveyttä tai korroosionkestoa voidaan hyödyntää.
Lasikuidusta valmistetuilla profiileilla on erinomaiset sähköneristämisominaisuudet.
Sähköteollisuuden tuotteita ovat mm. sähköeriste- ja epoksitangot, eristesidekiskot rautateille ja metroille, profiilit erilaisiin sähkölaitteisiin kuten muuntajiin, sähkögeneraattoreihin ja -moottoreihin sekä sähkökaapeleiden syöttötangot.
Teollisuuslaitosten puhdistus ja kunnossapito on haasteellista erityisesti kohteissa, joiden saavuttaminen on vaikeaa tai ulottuvuus on ongelma. Koska terveys- ja turvallisuuskysymys-
1000 erilaista lasi- ja hiilikuitusovellusta
ovat asiakaskohtaisen kehitystyön tulosta.
kansainvälisesti tunnustettu "red dot: best of the best" -muotoilupalkinto vuonna 2008.
ten huomioonottaminen on välttämätöntä korkeanpaikan työskentelyssä, Exel tarjoaa kokonaisen tuoteperheen komposiittisia teleskooppeja, joiden avulla voidaan työskennellä turvallisesti maantasolta. Xtel SystemTM -teleskooppiperheelle myönnettiin kansainvälisesti tunnustettu "red dot: best of the best" -muotoilupalkinto vuonna 2008.
Exel suunnittelee ja valmistaa komposiittisia profiileja, putkia ja laminaatteja moniin urheilu- ja vapaa-ajan sovelluksiin. Exelillä on pitkä kokemus putkien valmistamisesta maastohiihto-, kävely-, vaellus- ja rullaluistelusauvoihin. Exelin valmistamia profiileja käytetään myös mm. purjelautojen ja purjeveneiden mastoissa, matkailuvaunujen katoksissa sekä teltoissa. Exelin laminaatteja käytetään suksissa, lumilaudoissa, jääkiekkomailoissa sekä rulla- ja vesilaudoissa.
Exelillä on yli 30 vuoden kokemus vaativien pultruusiolla valmistettujen komposiittiprofiilien suunnittelusta ja valmistamisesta koneteollisuuden eri aloille. Komposiittiprofiilien ylivoimaisia ominaisuuksia hyödynnetään yhä enemmän mm. tekstiilikoneissa, painokoneissa, roboteissa, manipulaattoreissa sekä pakkauskoneissa ja mittauslaitteissa.
Komposiittimateriaaleja voidaan käyttää monissa eri käyttökohteissa. Niiden erinomaiset ominaisuudet kuten korroosionkestävyys, keveys ja jäykkyys tekevät niistä ylivoimaisia perinteisiin materiaaleihin verrattuna. Exelillä on pitkä kokemus erilaisten tuotteiden kehittämisestä puolustusvälineteollisuudelle. Tällaisia ovat mm. sektorivarjot, joita käytetään suurten, kiinteiden kohteiden suojaamiseen, miinanetsintälaitteet sekä teleskooppiset naamiotuet. Tuotteistoon kuuluvat myös System 30:n lasikuituputket ja liitoskappaleet, joiden avulla voidaan rakentaa helposti mm. erilaisia kehikkoja ja muita kevytrakenteita. Kevyitä ja ruostumattomia osia voi käyttää sekä sisällä että ulkona, esimerkiksi autotalleissa, venepressujen tukirakenteina, marketeissa tai messuosastojen rakentamisessa. Lisäksi segmentti toimittaa erilaisia sovelluksia maatalous- ja metsäsektoreille.
Vuoden 2008 lopussa Exel Compositesin palveluksessa oli 436 henkilöä: 178 Suomessa, 55 Isossa-Britanniassa, 43 Belgiassa, 35 Saksassa, 33 Itävallassa, 47 Australiassa ja 46 Kiinassa.
Exelin salibandytuotteilla on vahva markkina-asema. Outdoor-liiketoiminta myytiin ESB Sportsille tavoitteena keskittyä teollisuuden avainliiketoimintoihin.
| liikevaihto | 10,0 milj. euroa |
|---|---|
| liikevoitto | -9,0 milj. euroa |
| henkilöstö keskimäärin | 33 |
Vuonna 2008 Exel solmi sopimuksen Exel Sports Brandsin Outdoor-liiketoiminnan myynnistä ESB Sportsille. ESB Sports osti liiketoimintakaupalla Outdoor-liiketoiminnan, Outdoorliiketoimintaan liittyvät varastot sekä tilauskannan. Kauppaan sisältyi myös pitkäaikainen lisenssisopimus, johon kuuluu Exeltuotemerkin lisäksi mm. Nordic WalkerTM- ja Nordic BladerTM -tuotemerkkien käyttö tietyissä tuoteryhmissä. Outdoor-liiketoiminnan Suomen ja Saksan työntekijät (9 henkilöä Suomessa ja 18 Saksassa) siirtyivät ESB Sportsin palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Liiketoiminnan siirto selkeytti Exel-konsernin liiketoimintarakennetta ja tukee keskittymistä teollisuuden avainliiketoimintoihin.
Exel Sports Brands on myös lopettanut Björn Dählie -hiihtotekstiilien, Lars Kjus -alppihiihtotekstiilien, Tubbs-lumikenkien ja Swany-käsineiden maahantuonnin.
Exel Sports Brandsin liiketappio oli -9,0 miljoonaa euroa sisältäen -7,1 miljoonaa euroa kertaluonteisia eriä verrattuna edellisvuoden -10,7 miljoonaan euroon sisältäen -3,5 miljoonaa euroa kertaluonteisia eriä. Exel Sports Brandsin uudelleenjärjestely jatkui vuonna 2008 ja se saatiin pääosin päätökseen mukaan lukien USA:ssa sijainneen Exel USA, Inc:in toiminnan lakkauttaminen toukokuussa 2008 sekä Kiinassa sijainneen Nordic Sports Products (Beijing) Co., Ltd:n osakekannan myynti ESB Sports Oy:lle syyskuussa 2008.
Tällä hetkellä Exel Sports Brandsin toiminta muodostuu ainoastaan salibandyliiketoiminnasta, missä sillä on vahva brändi ja markkina-asema. Monet kansalliset joukkueet ja huippuseurat käyttävät Exelin salibandymailoja ja -varusteita, kuten joukkueasuja ja maalivahdin välineitä. Exelillä on vahva näkyvyys salibandyn maailmanmestaruuskilpailuissa ja muissa kilpailuissa sekä kotimaassa että ulkomailla. Suomessa salibandy on jo toiseksi suosituin joukkueurheilulaji ja pelaajia on noin 390 000. Laji on erittäin suosittu myös Ruotsissa ja harrastajamäärät kasvavat edelleen esimerkiksi Sveitsissä ja Tšekin tasavallassa.
Salibandytuotteita markkinoidaan Exel-, Canadien-, Prostickja Precision -tuotemerkeillä.
Vuoden 2008 lopussa Exel Sports Brandsin palveluksessa oli 19 henkilöä, joista 14 Suomessa ja 5 Ruotsissa.
Motivoituneen ja osaavan henkilöstön avulla pystymme saavuttamaan laadulle, kasvulle ja kannattavuudelle asettamamme tavoitteet. Henkilökunta on Exelin kansainvälisen menestyksen perusta.
"Asiakkaidemme tuotteiden korkea laatu varmistetaan laboratoriossamme monipuolisilla ja nykyaikaisilla testauslaitteilla. Laboratoriomme on myös miellyttävä paikka työskennellä." jani laiste, laboratorioassistentti, exel oyj
Henkilöstön osaaminen ja korkea teknologian taso ovat avainasemassa Exelin toiminnassa. Osaava henkilöstö on Exelin tärkein käyttövara ja olemassaolon, kasvun ja kehityksen edellytys. Henkilöstön kehittäminen onkin eräs keskeisimmistä Exelin henkilöstöpolitiikan kulmakivistä. Vuosittain pidettävien kehityskeskustelujen ja koulutuskartoitusten avulla selvitetään osaamistarpeita sekä tuetaan henkilökohtaista kehittymistä.
Exelille on laadittu yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa tasa-arvosuunnitelma, joka painottaa esimiestoiminnan vastuuta tasa-arvokysymyksissä, tukee henkilöstön tasavertaista kehittymistä ja tehtäväkiertoa sekä perhevapaiden käyttöä. Rekrytoinnissa etusijalla on nykyinen henkilöstö. Palkkauspolitiikalla kannustetaan henkilöstöä tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.
Kertomusvuoden aikana henkilökuntaa opastettiin uuden toiminnanohjausjärjestelmän käytössä. Se otettiin käyttöön Suomen yksiköissä vuoden 2008 alussa Mäntyharjun tehtaalla. Koulutusta järjestettiin myös hätäensiavussa, hätäsammutuksessa sekä ympäristöasioissa. Lisäksi Kiihtelysvaaran tehtaalla järjestettiin yhteistoimintaharjoitus yhteistyössä paikallisen pelastuslaitoksen kanssa.
Koko Exel Oyj:n henkilöstö on tulospalkkauksen piirissä. Toimihenkilöillä on kuukausipalkka sekä vuosibonus, joka on sidottu vuosittain sovittujen tavoitteiden saavuttamiseen painottaen kasvua ja kannattavuutta. Työntekijät ovat myös tulospalkkauksen piirissä, mutta heille palkkio maksetaan tilikausittain työn tuottavuuden perusteella. Lisäksi yhtiön ylimmällä johdolla on pitkän tähtäimen kannustusjärjestelmä. »
tekninen johtaja JOHN HARTLEY saattaa asiakkaiden toiveet toimiviksi tuotteiksi.
Millainen on toimenkuvasi? Minulla on kaksi vastuualuetta: vastaan teknisen osaston tiimin tuotekehityksen koordinoinnista Exel Composites UK:ssa uusien ja olemassa olevien tuotteiden osalta. Lisäksi vastaan myyntiosaston toiminnan koordinoinnista ja myynnin kehittämisestä. Osallistun myös useisiin tutkimusprojekteihin.
Kuinka asiakkaat hyötyvät tuotekehityksestä? Valtaosa uusista sovelluksista vaatii tuotekehitystä, jotta pystymme vastaamaan tuotespesifikaatioihin. Yleensä tämä tarkoittaa sitä, että erilaisten rakenteiden tai hartsireseptuurien tulee olla asiakkaan vaatimusten mukaisia. Monien asiakkaiden sovelluksissa komposiitit tuovat etuja perinteisiin materiaaleihin nähden. Tällaisia ovat esimerkiksi korroosionkestävyys, sähkönjohtavuus tai lämpöresistanssi.
Kuinka vastaatte erilaisiin vaatimuksiin? On ensiarvoisen tärkeää ymmärtää asiakkaiden tarpeet. Tuotteen tulee täyttää asiakkaiden vaatimukset. Jotkut tuotteet ovat suunnittelun kannalta helppoja ja toiset taas hyvinkin vaikeita riippuen tuotteen loppukäytöstä.
Miksi tuotekehitys on niin tärkeää? Kilpailu on muuttunut globaaliksi. Pysyäksemme askeleen edellä kilpailijoitamme meidän täytyy kehittää jo tuotannossa olevia tuotteita.
Minkälaisia haasteita olet kohdannut? Haasteet tulevat yleensä asiakkailtamme ja ne voivat olla hyvinkin erilaisia. Se tekee tästä työstä erittäin mielenkiintoista.
Konsernin henkilöstön määrä oli vuoden 2008 lopussa 472 (579). Keskimäärin se oli kauden aikana 526 (568). Kotimaassa työskentelevän henkilöstön määrä oli 208 (240) ja ulkomailla 264 (327). Exel Composites työllisti vuoden 2008 lopussa 436 (511) henkilöä ja Exel Sports Brands 19 (48). Vähennys sekä kotimaassa että ulkomailla viime vuoteen verrattuna johtuu Exel Sports Brandsin Outdoor-liiketoiminnan ja Nordic Sports Products (Beijing) Co., Ltd:n osakkeiden myynnistä.
Exel-konsernissa laatu, ympäristö ja turvallisuus ovat olennainen osa johtamista, jonka kehittäminen perustuu toimintapolitiikan pohjalta asetettuihin tavoitteisiin.
Exel-konsernilla on Bureau Veritas Certificationin myöntämä konsernisertifikaatti, joka kattaa kaikki konsernin yksiköt. Vuonna 2008 konsernisertifikaatti laajeni käsittämään Belgian ja Kiinan yksiköt. Exel-konserni arvioi yksiköiden tehokkuutta yhtenäisillä arviointiperusteilla. Johto seuraa arviointiperusteita ja määrittelee korjaavat toimenpiteet.
Toiminnanohjausjärjestelmä on keskeinen osa laatujärjestelmää, ja sillä on merkittävä rooli tiedonkulun hallinnassa liiketoimintaprosessien sisällä ja niiden välillä. Exel-konsernissa otettiin käyttöön yhteinen toiminnanohjausjärjestelmä vuoden 2008 alussa. Järjestelmä otettiin käyttöön Suomen yksiköissä vuonna 2008 ja sen käyttöönotto ulkomaan yksiköissä on aloitettu.
Bureau Veritas Certification on myöntänyt Exel-konsernin Suomen yksiköille, Kivaran ja Mäntyharjun tehtaille, ISO 14001 -ympäristösertifikaatin. Sertifioidun ympäristönhallintajärjestelmän käytäntöjä noudatetaan myös konsernin ulkomaan yksiköissä.
Exel on tunnistanut tärkeät ympäristönäkökohdat ja riskit. Niiden ja lainsäädännöllisten vaatimusten phjalta on rakennettu ympäristöohjelma. Ympäristönäkökohtia seurataan ja mitataan lähestulkoon kaikissa yksiköissä. Säännölliset auditoinnit ja seuranta ovat tärkeä osa arviointiprosessia tavoitteena jatkuva systemaattinen parantaminen.
Työsuojelu ja työturvallisuusasiat ovat osa jokapäiväistä johtamista, ja niitä arvioidaan erilaisilla indikaattoreilla. Kaikissa yksiköissä on turvallisuusorganisaatio, jonka vastuut on määritelty.
ISO 9001 -sertifikaatti kattaa kaikki
Exel-konsernin yksiköt.
EXEL OYJ ON johtava kansainvälinen komposiittiteknologiaan keskittynyt konserni, joka on erikoistunut pultruusioon, pullwindingiin ja jatkuvaan laminointiin. Konserni suunnittelee, valmistaa ja markkinoi komposiittisia putkia ja profiileja teollisiin sovelluksiin. Exelillä oli kaksi liiketoiminta-aluetta: Exel Composites ja Exel Sports Brands.
Vuonna 2008 konsernin liikevaihto pieneni 94,9 miljoonaan euroon edellisvuoden 113,5 miljoonasta eurosta. Pienentynyt myynti johtui pääasiallisesti tuulienergiasegmentin hankintakäytäntöjen muutoksesta, Exel Sports Brandsin Outdoor-liiketoiminnan myynnistä, Saksassa sijainneen Plastics-liiketoiminnan myynnistä toukokuussa 2007 ja Exel Compositesin yleensä ottaen heikommasta markkinatilanteesta.
Exelin pääliiketoiminta-alueen, Exel Compositesin, liikevaihto oli 86,7 (104,3) miljoonaa euroa eli 16,9 prosenttia edellisvuotta pienempi. Exel Compositesin osuus konsernin liikevaihdosta oli 90 (88) prosenttia vuonna 2008. Exel Sports Brandsin liikevaihto pieneni 26,6 prosenttia edellisvuodesta ja oli 10,0 (13,6) miljoonaa euroa.
Exelin liikevoitto vuonna 2008 pieneni edellisvuoteen verrattuna -0,4 miljoonaan euroon (sisältäen -7,8 miljoonaa euroa kertaluonteisia eriä) verrattuna 4,8 miljoonaan euroon edellisvuonna (sisältäen -5,3 miljoonaa euroa kertaluonteisia eriä). Liikevoitto pieneni johtuen edelleen jatkuneista uudelleenjärjestelykustannuksista Exel Sports Brandsissa sekä Exel Compositesin pienemmästä myynnistä. Kuljetusvälineteollisuus on kärsinyt vuoden toisella puoliskolla merkittävästi, missä eräs asiakkaistamme ajautui konkurssiin aiheuttaen huomattavan, -0,3 miljoonan euron, kertaluonteisen erän kirjaamisen kyseisessä segmentissä.
Mittava rationalisointiprojekti on aloitettu kannattavuuden
palauttamiseksi tyydyttävälle tasolle pienentämällä operatiivisia kustannuksia.
Konsernin nettorahoituskulut olivat 3,4 (2,4) miljoonaa euroa vuonna 2008. Pääsyy nettorahoituskulujen kasvuun oli AUD:n heikentymisestä johtuneet realisoitumattomat kurssitappiot, jotka aiheutuvat helmikuussa 2006 Pacific Composites Pty. Ltd:n hankintaan kohdistuvasta Australian dollarimääräisestä sisäisestä lainasta. Konsernin tulos ennen veroja oli –3,7 (2,4) miljoonaa euroa ja tilikauden tulos verojen jälkeen -3,0 (2,0) miljoonaa euroa.
Osakekohtainen tulos oli -0,25 (0,17) euroa. Sijoitetun pääoman tuotto oli 0,0 (7,3) prosenttia.
Käyttöpääoman pienentämiseksi ryhdyttiin tarkoin kohdennettuihin toimenpiteisiin vuonna 2008. Liiketoiminnasta kertynyt rahavirta oli positiivinen ollen +11,1 (+2,6) miljoonaa euroa.
Investoinnit rahoitettiin liiketoiminnasta kertyneellä rahavirralla. Vuoden 2008 lopussa konsernin rahavarat olivat 8,0 (4,9) miljoonaa euroa.
Liiketoiminnasta kertynyt rahavirta ennen rahoitusta, mutta investointien jälkeen oli +9,4 (+2,1) miljoonaa euroa. Vuonna 2008 yhtiö maksoi osinkoja 2,4 (2,4) miljoonaa euroa. Osinko per osake oli 0,20 (0,20) euroa.
Konsernin taseen loppusumma vuoden 2008 lopussa oli 59,3 (75,2) miljoonaa euroa.
Konsernin oma pääoma oli 16,7 (23,5) miljoonaa euroa ja omavaraisuusaste 28,2 (31,3) prosenttia vuoden 2008 lopussa. Korollista vierasta pääomaa oli 28,7 (32,8) miljoonaa euroa, josta lyhytaikaisen vieraan pääoman osuus oli 6,6 (11,0) miljoonaa euroa. Kesäkuussa järjesteltiin pitkäaikainen rahoitus uudelleen ja luottojen erääntymistä pidennettiin 22 kuukaudesta 38 kuukauteen.
Korolliset nettovelat olivat 20,7 (27,9) miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste oli 123,9 (118,4) prosenttia.
Konsernin bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen olivat 1,8 (2,5) miljoonaa euroa.
Käyttöomaisuuden poistot tilikauden aikana olivat 3,7 (4,2) miljoonaa euroa. Arvonalentumiskirjauksia, jotka kohdistuivat sekä aineettomiin että aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin, on tehty 0,3 (2,0) miljoonan euron arvosta.
Exel-konsernin palveluksessa 31.12.2008 oli yhteensä 472 (579) henkilöä, joista 208 (240) kotimaassa ja 264 (327) ulkomailla. Keskimääräinen henkilöstömäärä katsauskauden aikana oli 526 (568). Henkilökunnan määrän pieneneminen sekä kotimaassa että ulkomailla johtuu Exel Sports Brandsin Outdoor-liiketoiminnan myynnistä sekä henkilökunnan vähenemisestä Exel Compositesissa erityisesti Suomen, Ison-Britannian ja Kiinan yksiköissä.
Tuotekehitysmenot olivat 1,9 (2,8) miljoonaa euroa eli 2,0 (2,5) prosenttia liikevaihdosta. Keskeiset projektit liittyivät uusien tuotteiden ja asiakassovellusten, mm. kuljetusvälineprofiilien kehittämiseen sekä pääraaka-aineiden, polyesteri- ja epoksihartsit sekä lasi- ja hiilikuidut, ominaisuuksien testaamiseen ja kehittämiseen.
Exelin keskeinen lyhyen tähtäimen tavoite on parantaa kannattavuutta ja kilpailukykyä merkittävästi sekä varmistaa liiketoiminnan vaatimusten taloudellinen tilanne. Exelin yritysriskienhallintakonseptin ensisijainen tehtävä on tukea näiden tavoitteiden toteutumista. Osana hallinnointikäytäntöä riskienhallinta on hallituksen systemaattinen väline, jolla se seuraa ja arvioi näiden tavoitteiden toteutumista sekä liiketoimintaa koskevia uhkia ja mahdollisuuksia.
Riskit ovat seikkoja, jotka ovat uhka yrityksen tavoitteiden saavuttamiselle. Niitä mitataan niiden vaikutuksilla sekä niiden toteutumisen todennäköisyydellä.
Exel on jakanut riskit neljään ryhmään: strategiset, operatiiviset ja taloudelliset riskit sekä uhat. Strategisia ja operatiivisia riskejä tarkastellaan yksikkö-, divisioona- ja konsernitasolla. Strategisissa riskeissä Exel altistuu markkinatilanteelle ja kuluttajien käyttäytymiselle kuluttajatuotteiden markkinoilla, missä urheiluvälineitä myydään. Liiketoimintamalli saattaa ajan mittaan muuttua mukaan lukien esimerkiksi toimitusketjun vertikaalinen integraatio. Keskeisiä raaka-aineita, erityisesti hiilikuitua, tuottaa vain muutama toimittaja, ja tasapaino kysynnän ja tarjonnan välillä saattaa aiheuttaa pitkiä ajanjaksoja, jolloin raaka-aineesta on pulaa. Myös akvisitioihin liittyy riskejä, joissa hyötyjen ja synergioiden toteutunut taso saattaa erota suunnitellusta.
Operatiivisessa liiketoiminnassa riskit tunnistetaan raakaaineiden hintojen vaihtelussa sekä absoluuttisesti että suhteessa kilpaileviin materiaaleihin. Ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuuden vähäisyys saattaa paikallisesti vaikuttaa liiketoiminnan laatuun ja tuottavuuteen. Itse kehitetyn teknologian suojaaminen on tärkeää ja riskit immateriaalioikeuksien loukkauksille kasvavat kun liiketoiminta laajenee globaalisti. Lisäksi toimittajien ja alihankkijoiden merkitys ja niihin liittyvät riskit ovat kasvaneet.
Riskienhallinta on jatkuva prosessi, mikä on integroitu yhtiön strategiaprosessiin, operatiiviseen suunnitteluun, päivittäiseen päätöksentekoon ja toimintojen seuraamiseen. Riskienhallinta on myös osa sisäistä valvontaa.
Rahoitusriskit koostuvat valuutta-, korko-, likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskeistä sekä luotto- ja vastapuoliriskeistä. Valuuttaja korkoriskejä hallinnoidaan erilaisilla suojausinstrumenteilla. Konsernin myyntisaamisia turvataan luottovakuutuksella.
Merkittävimmät lähiajan liiketoimintariskit koskevat markkinakysyntää eräissä Exel Compositesin markkinasegmenteissä kuten rakennusteollisuudessa, telekommunikaatiossa ja tuulienergiassa. Raaka-aine- ja energiakustannusten nousu ja muut hinnannousut saattavat vaikuttaa kannattavuuteen negatiivisesti. Valuuttakurssivaihteluilla, erityisesti heikkenevällä Australian dollarilla ja vahvistuvalla Yhdysvaltain dollarilla ja lisääntyvällä hintakilpailulla saattaa myös olla negatiivinen tulosvaikutus. Pankkirahoituksen heikko saatavuus voi myös heikentää kysyntää markkinoilla ja näin kasvattaa luottotappioriskiä ja voi siten vaikuttaa Exel-konserniin.
Erityistä huomiota on edelleen kiinnitetty lainsäädännöllisten vaatimusten täyttämiseen ja turvallisen ympäristön turvaamiseen työntekijöillemme ja naapurustolle kaikissa yksiköissämme.
Exel osallistuu myös aktiivisesti komposiittijätteen hyödyntämisprojekteihin eurooppalaisen ECRC-yhtiön osakkaana. Yhtiön tavoitteena on kehittää uusia sovellutuksia komposiittijätteen hyödyntämiseksi ja vaikuttaa eurooppalaiseen lainsäädäntöön osana Euroopan komposiittiteollisuutta.
Exel Compositesin liikevaihto vuonna 2008 pieneni 16,9 prosenttia edellisvuoteen verrattuna 86,7 (104,3) miljoonaan euroon. Pienentynyt myynti johtui pääasiallisesti tuulienergiasegmentin hankintakäytäntöjen muutoksesta sekä Saksassa sijainneen Plastics-liiketoiminnan myynnistä. Lisäksi sisäinen myynti Exel Sports Oy:lle pieneni katsauskauden aikana.
Lisäksi yhtiö kärsi heikommista markkinaolosuhteista segmenteissä, jotka kärsivät maailmanlaajuisista heikoista markkinaolosuhteista eli kuljetus- ja rakennusteollisuudessa. Toisaalta myynti energia- ja telekommunikaatiosegmenteissä oli vahvaa johtuen uusien sovellusten onnistuneesta lanseerauksesta.
Liikevoitto pieneni 39,1 prosenttia 9,2 (15,2) miljoonaan
euroon sisältäen -1,1 (-0,7) miljoonaa euroa kertaluonteisia eriä. Myynnin pie neneminen vaikutti negatiivisesti Exel Compositesin liikevoittoon.
Mm. energia- ja raaka-ainekustannukset ovat nousseet. Exel on pystynyt siir tämään osan noususta tuotehintoihin. Exel tulee nostamaan tuotehintoja myös jatkossa vastatakseen kohonneisiin kustannuksiin.
Exel Sports Brandsin liikevaihto vuonna 2008 pieneni 26,6 prosenttia edellisvuo desta 10,0 (13,6) miljoonaan euroon. Pienentynyt myynti johtui pääasiallisesti Exel Sports Brandsin Outdoor-liiketoiminnan myynnistä ESB Sports Oy:lle kesä kuussa 2008. Tällä hetkellä yhtiön toiminta muodostuu ainoastaan salibandyliike toiminnasta, missä yhtiöllä on vahva brändi ja markkina-asema.
Exel Sports Brandsin liiketappio oli -9,0 miljoonaa euroa sisältäen -7,1 miljoo naa euroa kertaluonteisia eriä verrattuna edellisvuoden -10,7 miljoonaan euroon sisältäen -3,5 miljoonaa euroa kertaluonteisia eriä. Exel Sports Brandsin toiminnan rationalisointi jatkui vuonna 2008, mutta kannattavuus oli edelleen epätyydyttävä ja toimenpiteisiin on ryhdytty sen parantamiseksi.
Timo Lepistö nimitettiin Exel Sportsin toimitusjohtajaksi 4.6.2008.
Toukokuussa 2008 Exel solmi sopimuksen Exel Sports Brandsin Outdoorliiketoiminnan myynnistä ESB Sportsille, joka osti liiketoimintakaupalla Outdoorliiketoiminnan, Outdoor-liiketoimintaan liittyvät varastot sekä tilauskannan. Kauppaan sisältyi myös pitkäaikainen lisenssisopimus, johon kuuluu Exel-tuotemerkin lisäksi mm. Nordic WalkerTM- ja Nordic BladerTM -tuotemerkkien käyttö tietyissä tuoteryhmissä. Outdoor-liiketoiminnan Suomen ja Saksan työntekijät (9 henkilöä Suomessa ja 18 Saksassa) siirtyivät ESB Sportsin palvelukseen vanhoina työn tekijöinä. Liiketoiminnan siirto selkeytti Exel-konsernin liiketoimintarakennetta ja tukee keskittymistä teollisuuden avainliiketoimintoihin.
Jäljelle jääneen Exel Sports Oy:n salibandyliiketoimintaa hallinnoidaan nyt erillisenä yksikkönä.
Yhdysvalloissa sijainneen Exel USA, Inc:in toiminta lakkautettiin toukokuussa 2008. Kiinassa sijainnen Nordic Sports Products (Beijing) Co., Ltd:n osakekanta myytiin ESB Sports Oy:lle syyskuussa 2008.
Konserni koostui vuodenvaihteessa Suomessa toimivasta emoyhtiöstä, Exel Oyj:stä ja sen Suomessa toimivasta tytäryhtiöstä Exel Sports Oy:stä, sekä seitsemästä ulkomaisesta tytäryhtiöstä: Saksassa toimivasta Exel GmbHsta, Bel giassa toimivasta Exel Composites N.V:stä, Itävallassa toimivasta Exel Composites GmbH:sta, Ruotsissa toimivasta Exel Sports Sweden AB:sta, Exel Composites Australiasta Australiassa, Exel Composites Chinasta Kiinassa ja Exel Composites UK:sta Isossa-Britanniassa. Exel Oyj omistaa kaikki yhtiöt sataprosenttisesti. Emo yhtiö omistaa myös Pro Stick Oy -nimisen tytäryhtiön. Kyseisellä yhtiöllä ei ollut liiketoimintaa kertomusvuonna.
Vesa Korpimies nimitettiin Exel Oyj:n toimitusjohtajaksi 10.4.2008.
Koko Exel Oyj:n henkilöstö on tulospalkkauksen piirissä. Toimihenkilöillä on kuu kausipalkka sekä vuosibonus, joka on sidottu vuosittain sovittujen tavoitteiden saavuttamiseen painottaen kasvua ja kannattavuutta. Työntekijät ovat myös tulos palkkion piirissä, mutta heille palkkio maksetaan tilikausittain työn tuottavuuden perusteella.
© finnchain
Vuonna 2007 Exel Oyj:n hallitus päätti yhtiön ylimmälle johdolle suunnatusta uudesta pitkäaikaisesta kannustusohjelmasta. Ohjelman tarkoitus on kannustaa ohjelmaan kuuluvia henkilöitä parantamaan Exelin pitkäaikaista kannattavuutta ja arvoa, ja palkita heitä näiden tavoitteiden saavuttamisesta. Ohjelma koostuu kolmesta alaohjelmasta (yksi per vuosi vuosille 2007, 2008 ja 2009). Jokainen alaohjelma kestää kolme vuotta.
Osallistujat palkitaan jokaisessa alaohjelmassa jos ja kun hallituksen määrittelemät taloudelliset tavoitteet on saavutettu. Hallitus päättää tulos/osake (EPS) sekä sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) -tunnuslukujen kasvua koskevat tavoitteet erikseen jokaiselle alaohjelmalle ennen alaohjelman alkamista. Hallitus päättää jokaisen alaohjelman palkitsemisen maksimimäärästä ja se voidaan antaa käteisenä tai vastaavana määränä yhtiön osakkeita. Vuonna 2008 maksimimääräksi määriteltiin miljoona euroa. Osallistujan tulee käyttää palkitseminen Exelin osakkeiden hankkimiseen ja pitää niitä kahden vuoden ajan. Ohjelman kustannus kirjataan liiketoiminnan kuluihin ja se lisätään tilinpäätökseen. Vuodelta 2008 palkkiota ei maksettu.
Exelin osake noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä Perusteollisuus-toimialassa pienten yhtiöiden sarjassa.
Exel Oyj:n 10.4.2008 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti jakaa osinkoa vuodelta 2007 hallituksen esityksen mukaisesti 0,20 euroa osakkeelta eli yhteensä 2,4 miljoonaa euroa.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 594 842 yhtiön oman osakkeen antamisesta sekä enintään 594 842 yhtiön oman osakkeen luovuttamisesta maksua vastaan. Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta. Yhtiökokous valtuutti hallituksen hankkimaan enintään 594 842 yhtiön omaa osaketta.
Lisäksi yhtiökokous päätti alentaa yhtiön taseen mukaista ylikurssirahastoa 8 487 699,84 eurolla sekä siirtää alentamismäärä sijoitetun vapaan pääoman rahastoon. Ylikurssirahaston suuruus on alentamisen jälkeen nolla.
Yhtiön osakepääoma ei ole muuttunut vuoden aikana ja on 11 896 843 kappaletta, jokainen kirjanpidolliselta vasta-arvoltaan 0,18 euroa. Osakelajeja on yksi ja osakkeet ovat Suomen lain mukaisesti vapaita.
Vuonna 2008 yhtiön osakkeen ylin kurssi oli 12,20 (17,45) euroa, alin kurssi 2,41 (10,55) euroa ja päätöskurssi 2,72 (11,90) euroa. Katsauskauden keskikurssi oli 5,92 (14,14) euroa.
Osakkeita vaihdettiin katsauskauden aikana 1 654 322 (4 907 765) kappaletta mikä vastaa 13,9 (41,3) prosenttia keskimääräisestä osakemäärästä. Osakekannan markkina-arvo katsauskauden päätöskurssilla oli 32,6 (141,6) milj. euroa.
31.12.2008 toimitusjohtaja ja hallitus omistivat joko suoraan tai epäsuoraan 0,8 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänimäärästä.
Exelin suurin omistaja on ruotsalainen sijoitusyhtiö Nordstjernan AB, jonka omistusosuus vuoden 2008 lopussa oli 29,4 prosenttia. Muita merkittäviä omistajia olivat Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen (5,8 %) ja Berling Capital Oy (3,2 %). Yhtiöllä oli vuoden 2008 lopussa 1 673 osakkeenomistajaa (1 675 vuoden 2007 lopussa).
Tilikauden aikana yhtiölle ei tehty liputusilmoituksia.
Yhtiö noudattaa Helsingin Pörssin 1.1.2006 voimaantullutta sisäpiiriohjetta sekä suositusta listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä (Corporate Governance). Hallintoperiaatteet ovat luettavissa yhtiön internetsivustolla www.exel.net sekä konsernin vuosikertomuksessa.
Varsinainen yhtiökokous valitsi 10.4.2008 Kari Haaviston, Peter Hofvenstamin ja Vesa Kainun jatkamaan hallituksessa. Göran Jönsson ja Heikki Mairinoja nimitettiin hallituksen uusiksi jäseniksi. Peter Hofvenstam valittiin hallituksen puheenjohtajaksi.
Vuonna 2008 hallitus kokoontui 16 kertaa. Hallituksen jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 95 prosenttia. Hallitukselle maksettiin palkkioita yhteensä 164 tuhatta euroa vuodelta 2008.
Hallitus on arvioinut jäsentensä riippumattomuutta listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä annetun suosituksen 18 mukaisesti. Kari Haavisto, Vesa Kainu ja Heikki Mairinoja ovat riippumattomia hallituksen jäseniä. Peter Hofvenstam on riippumaton yhtiöstä, mutta ei riippumaton suurimmista osakkeenomistajista, koska hän on Nordstjernan AB:n varatoimitusjohtaja. Göran Jönsson ei ole riippumaton yhtiöstä, sillä hän on yhtiön entinen toimitusjohtaja. Hallitus on listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä annetun riippumattomuussuosituksen mukainen.
Yhtiöllä on nimeämisvaliokunta, joka muodostuu hallituksen puheenjohtajasta sekä neljän suurimman osakkeenomistajan (yhtiökokousta edeltävän marraskuun 1. päivän omistajaluettelon mukaan) valitsemista henkilöistä. Nimeämisvaliokuntaan kuuluivat vuonna 2008 Tomas Billing (Nordstjernan AB) puheenjohtajana, Mikko Mursula (Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Ilmarinen), Esa Karppinen (Berling Capital Oy), Pertti Laine (Veikko Laine Oy) sekä Peter Hofvenstam. Valiokunta kokoontui kaksi kertaa vuonna 2008.
Vuoden 2008 varsinainen yhtiökokous valitsi KHT-yhteisö Ernst & Young Oy:n päävastuullisena tilintarkastajana KHT Eija Niemi-Nikkola yhtiön tilintarkastajaksi.
Tilintarkastajille maksettiin palkkiota 206 tuhatta euroa vuonna 2008.
Johtuen epävakaasta taloudellisesta tilanteesta ja Exelin tuotteiden heikommista markkinanäkymistä ei ole realistista asettaa taloudellisia tavoitteita lähitulevaisuudelle vaan ainoastaan normalisoidulle suhdannekierrolle. Exelin hallitus on hyväksynyt 12.2.2009 pidetyssä kokouksessaan uudet pitkän tähtäimen taloudelliset tavoitteet suhdannekierron aikana:
Kasvu: tavoitteena on, että Exel-konsernin keskimääräinen vuosittainen orgaaninen kasvu ylittää toimialan markkinoiden kasvuvauhdin. Kasvu yritysostojen kautta on osa Exelin strategiaa.
Liikevoitto: Exelin tavoitteena on saavuttaa vähintään 10 prosentin liikevoitto nettomyynnistä.
Osinkopolitiikka: Exel pyrkii jakamaan vuosittain osinkona vähintään 40 prosenttia nettotuloksesta sikäli kun yhtiön kulloinenkin taloudellinen tilanne ja kasvumahdollisuudet sen sallivat.
Maailmanlaajuinen talouden hiljentyminen vaikuttaa pultruusiomarkkinaan. Kysyntä on vähentynyt erityisesti rakennus- ja kuljetusteollisuudessa.
Tämän vuoksi ryhdytään lisätoimenpiteisiin kassavirran ohjaamiseksi, käyttöpääoman pienentämiseksi ja lainojen takaisinmaksamiseksi. Markkinakehityksen heikon ennustettavuuden vuoksi konserni on tehnyt varasuunnitelman sekä laatinut mittavan kustannusten ja käyttöpääoman pienentämiseen tähtäävän ohjelman kannattavuuden ja kassavirran turvaamiseksi.
Konserni keskittyy voimallisesti myynnin kehittämiseen ja kehittää jatkuvasti uusia sovelluksia kasvumahdollisuuksien saamiseksi edistyneessä komposiittiteollisuudessa.
Markkinoilla vallitsevan epävarmuuden ja markkinakehityksen heikon ennustettavuuden vuoksi Exel ei anna tulosennustetta.
31.12.2008 päättyneeltä tilikaudelta
| 1 000 EUR | Viite | 1.1. –31.12.2008 | 1.1. –31.12.2007 |
|---|---|---|---|
| liikevaihto | 6 | 94 925 | 113 489 |
| Valmiiden ja keskeneräisten | |||
| tuotteiden varaston muutos | -5 689 | 1 868 | |
| Valmistus omaan käyttöön | 278 | 328 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 9 | 298 | 854 |
| Aineiden ja tarvikkeiden käyttö | -40 376 | -55 114 | |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut | 11 | -22 598 | -25 360 |
| Poistot | 13 | -3 686 | -4 162 |
| Arvonalentumiset | -281 | -1 956 | |
| Liiketoiminnan muut kulut | 10, 12 | -23 255 | -25 167 |
| liikevoitto | -384 | 4 780 | |
| Rahoitustuotot | 14 | 1 178 | 678 |
| Rahoituskulut | 15 | -4 529 | -3 038 |
| voitto ennen veroja | -3 735 | 2 420 | |
| Tuloverot | 16 | 779 | -410 |
| tilikauden voitto/tappio | -2 956 | 2 010 | |
| jakautuminen: | |||
| Emoyhtiön omistajille | -2 956 | 2 010 | |
| Vähemmistölle | 0 | ||
| Emoyhtiön omistajille | |||
| kuuluvasta voitosta laskettu (euroa/osake): |
|||
| Laimentamaton osakekohtainen tulos | 17 | -0,25 | 0,17 |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos | 17 | -0,25 | 0,17 |
31.12.2008
| 1 000 EUR | VIITE | 31.12.2008 | 31.12.2007 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| pitkäaikaiset varat | |||
| Liikearvo | 19 | 8 362 | 9 627 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 19 | 2 514 | 2 689 |
| Aineelliset hyödykkeet | 20 | 11 823 | 14 796 |
| Muut pitkäaikaiset varat | 21 | 68 | 76 |
| Laskennalliset verosaamiset | 27 | 3 207 | 2 521 |
| pitkäaikaiset varat | 25 975 | 29 710 | |
| lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 22 | 12 408 | 22 155 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 23 | 12 856 | 18 426 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 24 | 8 035 | 4 901 |
| lyhytaikaiset varat | 33 300 | 45 482 | |
| varat yhteensä | 59 275 | 75 192 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| oma pääoma | 33 | ||
| Osakepääoma | 2 141 | 2 141 | |
| Ylikurssirahasto | 5 | 8 492 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 8 488 | ||
| Kertyneet voittovarat | 6 046 | 12 900 | |
| emoyhtiön osakkeenomistajien | |||
| oman pääoman osuus | 16 680 | 23 533 | |
| Vähemmistöosuus | 0 | 0 | |
| oma pääoma yhteensä | 16 680 | 23 533 | |
| pitkäaikaiset velat | |||
| Pitkäaikaiset korolliset velat | 26, 31 | 22 057 | 21 755 |
| Pitkäaikaiset korottomat velat | 348 | 345 | |
| Laskennallinen verovelka | 27 | 353 | 753 |
| pitkäaikaiset velat yhteensä | 22 758 | 22 852 | |
| lyhytaikaiset velat | |||
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 26 | 6 648 | 11 008 |
| Ostovelat ja muut velat | 25 | 12 968 | 17 152 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 220 | 647 | |
| lyhytaikaiset velat yhteensä | 19 836 | 28 806 | |
| oma pääoma ja velat yhteensä | 59 275 | 75 192 |
31.12.2008
| 1 000 EUR | Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Muunto erot |
Kertyneet voitto varat |
Vähem mistö osuus |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| oma pääoma 1.1.2007 | 2 141 | 8 492 | 0 | -451 | 14 181 | 0 | 24 363 |
| Muuntoerot | -429 | -429 | |||||
| Muut erät | -32 | -32 | |||||
| Tilikauden tulos | 2 010 | 0 | 2 010 | ||||
| Suoraan omaan pääomaan kirjatut nettotulot |
-32 | -32 | |||||
| Tilikaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä |
-429 | 2 010 | 0 | 1 581 | |||
| Osingonjako | -2 379 | 0 | -2 379 | ||||
| oma pääoma 31.12.2007 | 2 141 | 8 492 | 0 | -880 | 13 780 | 0 | 23 533 |
| oma pääoma 1.1.2008 | 2 141 | 8 492 | 0 | -880 | 13 780 | 0 | 23 533 |
| Muuntoerot | -1 513 | -1 513 | |||||
| Muut erät | -5 | -5 | |||||
| Tilikauden tulos | -2 956 | -2 956 | |||||
| Suoraan omaan pääomaan kirjatut nettotulot |
-5 | -5 | |||||
| Tilikaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä |
-1 513 | -2 956 | -4 469 | ||||
| Osingonjako | -2 379 | -2 379 | |||||
| Muut erät | -8 488 | 8 488 | 0 | ||||
| oma pääoma 31.12.2008 | 2 141 | 5 | 8 488 | -2 393 | 8 440 | 0 | 16 680 |
31.12.2008 päättyneeltä tilikaudelta
| 1 000 EUR | Viite | 1.1.–31.12.2008 | 1.1.–31.12.2007 |
|---|---|---|---|
| LIIKETOIMINNAN RAHAVIRRAT | |||
| Tilikauden voitto | -2 956 | 2 010 | |
| Oikaisut tilikauden tulokseen | 36 | 6 182 | 9 676 |
| Käyttöpääoman muutos | 11 815 | -5 903 | |
| Maksetut korot | -1 876 | -1 687 | |
| Saadut korot | 259 | 137 | |
| Muut rahoituserät | -763 | -388 | |
| Maksetut verot | -1 572 | -1 250 | |
| liiketoiminnasta kertyneet rahavirrat | 11 089 | 2 595 | |
| INVESTOINTIEN RAHAVIRRAT | |||
| Myydyt liiketoiminnot | 25 | 672 | |
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -1 765 | -2 469 | |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 90 | 1 306 | |
| investointien nettorahavirrat | -1 650 | -491 | |
| rahavirta ennen rahoitusta | 9 439 | 2 104 | |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 10 000 | ||
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -8 973 | -1 600 | |
| Lyhytaikaisten lainojen nostot ja takaisinmaksut | -4 563 | 958 | |
| Rahoitusleasingvelkojen takaisinmaksut | -390 | -381 | |
| Maksetut osingot | -2 379 | -2 379 | |
| rahoituksen rahavirrat | -6 305 | -3 402 | |
| rahavirtalaskelman mukainen rahavarojen muutos | 3 134 | -1 298 | |
| Rahavarat tilikauden alussa | 4 901 | 6 199 | |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 8 035 | 4 901 |
(Liitetiedoissa kaikki luvut ovat tuhansia euroja, ellei toisin ilmoiteta.)
Exel Oyj:n hallitus on kokouksessaan 12.2.2009 hyväksynyt tämän 31.12.2008 päättyneeltä tilikaudelta olevan tilinpäätöksen julkistettavaksi.
Exel Oyj on vuonna 1960 perustettu komposiittiteknologiayritys. Konsernin toiminta-alueita ovat teolliset sovellukset sekä urheilu- ja vapaa-ajan tuotteet. Exelin tunnetuimpia sovellusalueita ovat teollisuusprofiilit, paperikonesovellukset, työkaluvarret ja ristikkomastot. Urheilutuotteisiin kuuluvat salibandytuotteet. Yrityksen tehtaat sijaitsevat Suomessa, Belgiassa, Isossa-Britanniassa, Itävallassa, Saksassa, Australiassa ja Kiinassa. Yhtiön osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Oy:n Pohjoismaisella listalla (pienet yritykset) Perusteollisuus-toimialaluokassa. Yhtiön kotipaikka on Mäntyharju ja sen rekisteröity osoite on Uutelantie 24 B, 52700 Mäntyharju.
Tilinpäätös on laadittu historiallisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia listattuja osakkeita, lyhytaikaisia korkotalletuksia ja velkoja, jotka arvostetaan käypään arvoon. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja kaikki arvot on pyöristetty lähimpään tuhanteen, ellei toisin ole ilmoitettu.
Exel Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2008 voimassaolevia IAS- ja IFRS -standardeja sekä SIC- ja IFRIC -tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Exelin konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Exel Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden tilinpäätökset vuosittain 31.12. Tytäryhtiöiksi katsotaan ne yhtiöt, joiden äänimääristä Exel Oyj:llä on joko suoraan tai välillisesti enemmän kuin 50 prosenttia tai sillä muuten on oikeus määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista. Tytäryritykset on yhdistelty siitä päivästä lähtien, jona konserni on saanut määräysvallan, ja yhdisteleminen on lopetettu sinä päivänä, jona konsernin määräysvalta on lakannut. Tytäryritysten tilinpäätösten laatimisperiaatteita on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin tilinpäätöksen laatimisperiaatteita. Tytäryhtiöiden tilinpäätökset laaditaan samalla raportointimenetelmällä kuin emoyhtiön tilinpäätös käyttäen yhtenäisiä kirjanpidon säännöksiä.
Keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankintameno määritetään perustuen hankittujen varojen hankintahetken käypään arvoon ja vastattavaksi otettuihin velkoihin ja ehdollisiin velkoihin lisättynä hankintaan liittyvillä välittömillä kuluilla. Liikearvona käsitellään hankintamenon osa, joka ylittää yhtiön nettovarallisuuden käyvän arvon.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäiset saamiset ja velat, sisäisen myynnin realisoitumattomat katteet sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä.
Exel on aloittavaa IFRS–tasetta laatiessaan soveltanut IFRS 1 -standardin sallimaa helpotusta koskien yritysten yhteenliittymiä. Aikaisemmin hankittujen tytäryhtiöiden varoja ja velkoja ei ole arvostettu takautuvasti käypään arvoon, vaan sisällytetty siirtymäajankohdan taseeseen aikaisemman tilinpäätöskäytännön mukaisiin arvoihin.
Konsernilla ei ole osakkuus- eikä yhteisyrityksiä.
Vähemmistöosuus erotetaan omasta pääomasta ja esitetään taseessa omana eränään. Samoin se esitetään omana eränään myös konsernin tuloslaskelmassa. Vähemmistön osuus kertyneistä tappioista kirjataan konsernitaseeseen enintään sijoituksen määrään saakka. Konsernilla ei ollut vähemmistöosuuksia vuoden 2008 lopussa.
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ovat samat kuin edellisvuonna. Konserni on ottanut käyttöön seuraavat pakolliset IAS- ja IFS-standardit sekä IFRIC-tulkinnat, jotka astuivat voimaan vuonna 2008. Näiden standardien ja tulkintojen käyttöönotolla ei ollut vaikutusta konsernin tuloskehitykseen tai asemaan.
IFRIC 11 "Konserniyhtiön osakkeita ja omia osakkeita koskevat liiketoimet" sisältää ohjeistusta siitä, käsitelläänkö osakeperusteisia maksuja, joihin liittyy omia osakkeita tai joissa on osallisena konserniin kuuluvia yrityksiä, emoyrityksen ja konserniin kuuluvien yritysten erillistilinpäätöksissä omana pääomana maksettavina vai käteisvaroina maksettavina osakeperusteisina liiketoimina.
IFRIC 12 Palveluja koskeviin toimilupiin liittyvät järjestelyt Tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IFRIC 14/IAS 19 – "Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys" sisältää ohjeistusta siitä, miten arvioidaan IAS 19 mukaan taseeseen omaisuuseräksi merkittävän ylijäämän yläraja.
Alla on lueteltu standardit, tulkinnat ja niiden muutokset jotka on julkaistu ennen tilinpäätöksen julkistamispäivää, mutta joita konserni ei ole vielä ottanut käyttöön. Konserni arvioi myöhemmin näiden standardien ja tulkintojen vaikutuksen tuleviin tilinpäätöksiin.
IFRS 1 Siirtyminen kansainväliseen tilinpäätöskäytäntöön (IFRS) – Tytäryrityksiin, yhteisessä määräysvallassa oleviin yksikköihin ja osakkuusyrityksiin tehtyjen sijoitusten alkuperäinen hankintameno (muutos). Muutokset astuvat voimaan 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta. Konserni on siirtynyt kansainväliseen tilinpäätöskäytäntöön aiemmin eikä näillä muutoksilla ole vaikutusta konserniin.
IASB:n tammikuussa 2008 tehty muutos IFRS 2 -standardiin selventää oikeuden syntymisehtoja ja määrittelee peruutetun oikeuden käsittelyn. Muutos astuu voimaan 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta. Konserni soveltaa sitä vuodesta 2009 alkaen.
IASB julkaisi uudistetun Liiketoimintojen yhdistäminen -standardin tammikuussa 2008. Se astuu voimaan 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta. Standardi tuo muutoksia liiketoimintojen yhdistämiseen liittyviin kirjauksiin joilla on vaikutusta liikearvoon, hankinnan aikaiseen tulokseen sekä tuleviin tuloksiin. Konserni soveltaa standardia seuraavasta hankinnasta alkaen.
Vähäisempiä muutoksia on tehty standardeihin IFRS 5 "Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot", IFRS 7 "Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot", IAS 8 "Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet", IAS 10 "Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat", IAS 18 "Tuotot", IAS 19 "Työsuhde-etuudet", IAS 28 "Osuudet osakkuusyrityksissä", IAS 29 "Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen", IAS 34 "Osavuosikatsaukset", IAS 36 "Omaisuuserien arvon alentuminen", IAS 38 "Aineettomat hyödykkeet", jotka kuuluvat IASB:n toukokuussa 2008 julkaisemiin vuosittaisiin parannuksiin. Näillä muutoksilla ei todennäköisesti ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen, eikä niitä sen vuoksi käsitellä tarkemmin.
IASB julkaisi IFRS 8:n marraskuussa 2006 ja se astuu voimaan 1.1.2009 tai myöhemmin alkavalta tilikaudelta. Standardi korvaa IAS 14:n "Segmenttiraportointi". Konserni ottaa standardin käyttöön vuonna 2009. 1.1.2009 lähtien konserni raportoi ainoastaan yhden segmentin tarkkuudella.
IASB on julkistanut muutetun IAS 1 -standardin, joka astuu voimaan joko 1.1.2009 tai myöhemmin alkavalta tilikaudelta. Standardi erottaa omistajiin liittymättömät pääoman muutokset omistajiin liittyvistä oman pääoman muutoksista. Konserni ryhtyy soveltamaan standardia vuonna 2009.
IASB julkaisi muutoksen IAS 23:n huhtikuussa 2007. Muuttuneen standardin mukaan vieraan pääoman menot, jotka johtuvat ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta, on aktivoitava osana kyseisen omaisuuserän hankintamenoa. Uudistettu IAS 23 astuu voimaan 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta. Konserni ryhtyy soveltamaan standardia vuonna 2009.
– Tytäryrityksiin, yhteisessä määräysvallassa oleviin yksikköihin ja osakkuusyrityksiin tehtyjen sijoitusten alkuperäinen hankintameno (muutos).
Muutokset astuvat voimaan 1.1.2010 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta. Uudistetun standardin mukaan määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneiden liiketoimien vaikutukset on kirjattava omaan pääomaan, ellei määräysvalta muutu, eikä näistä liiketoimista enää synny liikearvoa tai voittoja ja tappioita. Konserni aikoo soveltaa muutoksia vuodesta 2010 alkaen.
IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa ja IAS 1:n mukainen tilinpäätöksen esittämistapa – Lunastusvelvoitteiset rahoitusinstrumentit ja yhteisön purkautuessa syntyvät velvoitteet.
Muutos astuu voimaan 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta. Muuttuneen standardin mukaan yhtiön on tietyissä tapauksissa luokiteltava omaksi pääomaksi lunastusvelvoitteiset rahoitusinstrumentit ja sellaiset instrumentit tai instrumenttien komponentit, jotka velvoittavat yhtiön luovuttamaan toiselle osapuolelle suhteellisen osuuden yhtiön nettovarallisuudesta vain yhtiön purkautuessa. Ehtona on, että rahoitusinstrumenteilla on tietyt ominaisuudet ja ne täyttävät tietyt ehdot. Konserni aikoo soveltaa muutosta vuodesta 2009 alkaen.
IASB julkaisi standardin kesäkuussa 2007. Tulkinnan mukaan kanta-asiakasedut on jaettava järjestelyn eri osien kesken niiden käypien arvojen perusteella. Tulkinta astuu voimaan 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta. Konsernilla ei ole kantaasiakasohjelmia.
Tämä tulkinta astuu voimaan 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta. Tulkinnassa selvennetään, sovelletaanko tiettyihin transaktioihin IAS 18:aa "Tuotot" vai IAS 11:tä "Pitkäaikaishankkeet". Tulkinta ei koske konsernin toimintaa.
IASB julkaisi IFRIC 16:n heinäkuussa 2008. Tulkinta selventää nettosijoituksen suojauksen kirjanpitokäsittelyä. Tulkinta astuu voimaan 1.10.2008 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta. Konserni aikoo soveltaa muutosta vuodesta 2009 alkaen.
Tilinpäätöksen laadinta saattaa edellyttää arvioiden ja olettamusten käyttöä, jotka vaikuttavat taseen laadintahetken varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä tuottojen ja kulujen määriin raportointikaudella. Arviot perustuvat tällöin johdon parhaaseen näkemykseen, mutta on mahdollista, että toteutumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvoista. Arvonalentumistestausten laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.
Konserni on solminut kaupallisia vuokrasopimuksia. Arvioituaan näiden järjestelyjen ehdot konserni on määrittänyt, että sille on siirtynyt kaikki omistukselle olennaiset riskit ja edut ja näin ollen se vastaa sopimuksista rahoitusleasingsopimuksina.
Alla arvioidaan sellaisia keskeisiä, tulevaisuutta ja muita epävarmuustekijöitä koskevia olettamuksia tilinpäätöspäivänä, jotka saattavat aiheuttaa merkittäviä olennaisia oikaisuja varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin tulevana tilikautena.
Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta kaikki pysyvät vastaavat raportointipäivänä. Liikearvo ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, testataan vuosittain sekä silloin, kun viitteitä arvonalentumisesta on. Muut pysyvät vastaavat testataan arvonalentumisen varalta kun on viitteitä siitä, että kerrytettävissä oleva rahamäärä on kirjanpitoarvoa pienempi.
Kun tehdään käyvän arvon laskelmia, johdon on tehtävä arvioita tulevaisuudessa odotettavista varojen tai kassavirtaa tuottavien yksiköiden kassavirroista ja valittava soveltuva diskonttokorkokanta kassavirtojen nykyarvojen laskemiseksi. Tarkemmat yksityiskohdat pääolettamusten herkkyysanalyysi mukaan lukien on esitetty kohdassa 19.
Laskennallinen verosaaminen kirjataan kaikista verotuksessa käyttämättömistä tappioista siinä määrin kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tulosta, jota voidaan käyttää tappioita vastaan. Johdon on tehtävä olennaisia tulevan verotettavan tulon tasoon ja ajoitukseen sekä verosuunnittelustrategiaan liittyviä arvioita ja olettamuksia laskennallisen verosaamisen määrittämiseksi. Tarkemmat yksityiskohdat annetaan liitetiedossa 27.
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen kustannukset määritetään vakuutusmatemaattisten oletusten perusteella. Vakuutusmatemaattisessa arvioinnissa määritetään diskonttauskorot, varojen oletettu tuotto, tulevat palkankorotukset, kuolleisuusaste sekä eläkejärjestelyjen lisääntyminen tulevaisuudessa. Nämä olettamukset ovat epävarmoja, sillä ne ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen.
Merkittävissä yritysten yhteenliittymissä konserni on käyttänyt ulkopuolista neuvonantajaa arvioitaessa aineellisten hyödykkeiden käypiä arvoja. Aineellisten hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioitu hankittujen hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuvan arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeeseen liittyvistä rahavirroista. Lisätietoa yritysten yhteenliittymissä hankittujen aineettomien hyödykkeiden arvostamisesta on esitetty liitetiedossa 7.
Suoritteiden myynti tuloutetaan, kun myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle ja konsernilla ei ole enää tuotteiden hallintaoikeutta eikä todellista määräysvaltaa. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu. Outdoor-liiketoimintakaupan tuotto käsitellään IFRSstandardin 8 mukaisesti perustuen toteutuvaan rahavirtaan. Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan välillisillä veroilla, myynnin oikaisuerillä sekä valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla. Myytävien tuotteiden jakelukustannukset kirjataan tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin. Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot kun oikeus osinkoon on syntynyt.
Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.
Itsenäisten ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat on muunnettu konsernin toimintavaluuttaan tilikauden painotettua keskikurssia käyttäen ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Kurssierot, jotka syntyvät ulkomaisiin tytäryrityksiin tehtyjen nettosijoitusten muuntamisesta on kirjattu omaan pääomaan. Itsenäisestä ulkomaisesta yksiköstä luovuttaessa merkitään kertyneet muuntoerot tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.
Ulkomaisten yksiköiden hankinnasta syntyvä liikearvo ja kyseisten ulkomaisten yksiköiden varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käyvän arvon oikaisut on käsitelty ulkomaisten yksiköiden varoina ja velkoina ja muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan euroiksi toteutumispäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on muunnettu euroiksi käyttäen arvostuspäivän kursseja. Muutoin ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Liiketapahtumista aiheutuvat kurssierot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Valuuttamääräisten lainojen ja pankkisaamisten kurssierot sisältyvät rahoituseriin.
Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Tätä aikaisempien liiketoimintojen yhdistämisten liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS:n mukaisena oletushankintamenona.
Liikearvo sekä hankintahetkellä tehty käypään arvoon arvostaminen käsitellään hankkivan yhtiön omaisuutena ja arvostetaan hankintahetken kurssilla. Liikearvosta ei tehdä poistoja. Liikearvojen tasearvo testataan vuosittain arvonalentumistesteillä. Jos jonkin rahavirtaa tuottavan yksikön tulevaisuudessa odotettava liiketoiminnan kassavirta on alhaisempi kuin vastaava kassavirtaa tuottavan yksikön tasearvo, arvonalentuminen kirjataan kuluna tuloslaskelmaan.
Tutkimusmenot kirjataan kuluiksi toteutumishetkellä. Kehittämishankkeista aiheutuneet menot, jotka liittyvät uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnitteluun ja testaukseen, merkitään taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Muut kehittämismenot kirjataan suoraan kuluksi. Aktivoidut kehittämismenot kirjataan kuluiksi tasapoistoina tuotteen kaupallisen tuotannon aloittamisajankohdasta alkaen niiden vaikutusaikana, kuitenkin enintään viiden vuoden aikana. Vuonna 2008 ei taseeseen ole merkitty kehitysmenoja.
Tietokoneohjelmistojen kehittämiseen ja ylläpitoon liittyvät menot kirjataan yleensä suoraan kuluksi. Menot, jotka parantavat tai laajentavat tietokoneohjelmistojen suorituskykyä niin, että se tulee alkuperäistä tasoa korkeammaksi, käsitellään omaisuuserän parannuksena ja lisätään ohjelmiston alkuperäiseen hankintamenoon. Taseeseen merkityt tietokoneohjelmistojen kehittämismenot kirjataan kuluksi tasapoistoina taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Patenttien, tavaramerkkien ja lisenssien hankintamenot merkitään taseeseen aineettomiin hyödykkeisiin ja poistetaan tasapoistoina taloudellisen pitoajan kuluessa.
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi. Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalennuksilla vähennettynä.
Aineettomien hyödykkeiden poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin:
| Kehitysmenot | 3–5 vuotta |
|---|---|
| Muut pitkävaikutteiset menot | 3–8 vuotta |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 3–8 vuotta |
| Asiakassuhteet | 10 vuotta |
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä, suunnitelman mukaisilla poistoilla, saaduilla avustuksilla sekä mahdollisilla arvonalentumisilla.
Poistot on laskettu tasapoistoina kunkin omaisuuserän hankintamenon määrään asti sen arvioituna taloudellisena vaikutusaikana. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Muilta osin poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin pitoaikoihin:
| Rakennukset | 5–20 vuotta |
|---|---|
| Koneet | 5–15 vuotta |
| Kalusto | 3–5 vuotta |
Jos hyödykkeen kirjanpitoarvo on suurempi kuin rahamäärä, joka siitä arvioidaan olevan kerrytettävissä, sen kirjanpitoarvo alennetaan välittömästi kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaavaksi.
Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi. Kooltaan merkittävien parannushankkeiden menot merkitään taseeseen, jos on todennäköistä, että niistä koituva taloudellinen hyöty ylittää omaisuudesta alun perin saataviksi arvioidut tuotot. Parannushankkeet poistetaan tasapoistoin hyödykkeiden jäljellä olevan taloudellisen pitoajan kuluessa.
Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 "Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot" -standardin mukaisesti.
Käyttöomaisuuden luovutuksista ja käytöstä poistamisesta johtuvat voitot ja tappiot lasketaan saatujen nettotuottojen ja tasearvon erotuksena. Myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät tuloslaskelmassa liikevoittoon.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden valmistuksen rahoittamiseksi otettujen lainojen korkomenot sekä muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluiksi.
Pitkäaikaiset omaisuuserät luokitellaan myytävänä oleviksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelun edellytyksien katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin, kun johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta.
Välittömästi ennen luokittelua myytävänä olevaksi omaisuuserät arvostetaan niihin sovellettavien IFRS-standardien mukaisesti. Luokitteluhetkestä lähtien myytävänä olevat omaisuuserät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.
Julkiset avustukset kirjataan, kun on riittävä varmuus siitä, että avustus saadaan ja kun kaikki siihen liittyvät ehdot on täytetty. Julkiset avustukset on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen pitoajan kuluessa. Muut julkiset avustukset kirjataan tuloslaskelmaan tuottoina niille tilikausille, joilla avustuksia vastaavat kulut syntyvät.
Vieraan pääoman kulut kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.
Rahoitusinstrumenttien luokittelu tapahtuu niiden hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tuloksen kautta.
Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmä on jaettu kahteen alaryhmään: kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät varat ja alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määrätyt varat. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on hankittu pääasiassa voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät sekä 12 kuukauden sisällä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin. Ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon ja kaikkien tämän ryhmän sijoitusten käypä arvo on määritetty toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten, eli tilinpäätöspäivän ostonoteerausten pohjalta. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä yritys pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno. Ne sisältyvät taseessa myyntisaamiset ja muut saamiset -ryhmään luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat voivat koostua osakkeista ja korollisista sijoituksista, ja ne arvostetaan käypään arvoon. Tämän ryhmän sijoitusten käypä arvo on pääsääntöisesti määritetty toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten, eli tilinpäätöspäivän ostonoteerausten pohjalta.
Taseessa rahavarat ja lyhytaikaiset talletukset koostuvat rahasta ja pankkisaamisista sekä lyhytaikaisista pankkitalletuksista, millä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Konsernitileihin liittyvät luottolimiitit sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin ja ne on esitetty netotettuina, sillä konsernilla on sopimukseen perustuva laillinen kuittausoikeus suorittaa tai muutoin eliminoida velkojalle suoritettava määrä kokonaan tai osaksi.
Rahavaroista rahat ja pankkisaamiset merkitään alkuperäiseen arvoonsa. Taseessa käytetyt luottolimiitit sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin.
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Rahoitusleasingvelat merkitään kirjanpitoon käypään arvoon. Myöhemmissä tilinpäätöksissä kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.
Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa. Hankinnan jälkeen johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Konserni ei sovella IAS 39 -standardin tarkoittamaa suojauslaskentaa. Siten kaikki arvonmuutokset johdannaissopimuksista kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernilla on korkojohdannaisia, joilla pitkäaikaisia rahoitusvelkoja on muutettu kiinteäkorkoisiksi sekä valuuttajohdannaisia. Johdannaiset on esitetty liitetietojen kohdassa 31. Johdannaiset merkitään taseen siirtovelkoihin ja siirtosaamisiin.
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset käsitellään kirjanpidossa samalla tavalla kuin rahavirran suojaukset. Ulkomaisen yhtiön omaan pääomaan kohdistuva suojaus kirjataan omaan pääomaan samalla tavoin kuin oman pääoman muuntoero.
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo saattaa olla alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumista tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa.
Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Osakesijoitusten merkittävä ja pitkään jatkunut arvonalentuminen, jolloin käypä arvo alittaa hankintahinnan, on osoitus myytävissä olevan osakkeen arvonalentumisesta.
Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa
konsernilla on olennainen osa omistukseen liittyvistä riskeistä ja hyödyistä, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana määrään, joka vastaa pienempää seuraavista: vuokratun hyödykkeen käypä arvo tai vähimmäisvuokrien nykyarvo. Jokainen leasingmaksu jaetaan lyhennykseen ja rahoituskuluun siten, että jäljellä olevan velan korkoprosentti pysyy muuttumattomana. Vastaavat vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin rahoituskustannuksilla vähennettynä. Koron osuus maksuista merkitään kuluksi tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa. Rahoitusleasingsopimuksella hankituista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa.
Vuokrasopimukset, joissa merkittävä osa omistukseen liittyvistä riskeistä ja hyödyistä säilyy vuokranantajalla, käsitellään muina vuokrasopimuksina (käyttöleasing). Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat maksut merkitään tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet olennaisilta osilta vuokralleottajalle, käsitellään rahoitusleasingsopimuksina ja kirjataan taseeseen saamisena. Saaminen kirjataan nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksen rahoitustuotto määritetään siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa saman tuottoprosentin vuokra-ajan kuluessa.
Muilla kuin rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin taseessa. Niissä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotto kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Vaihto-omaisuus arvostetaan taseessa hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään painotetulla keskihintamenetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, työsuorituksesta johtuvista välittömistä menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisista valmistuksen kiinteistä ja muuttuvista yleismenoista, mutta se ei sisällä vieraan pääoman menoja. Nettorealisointiarvona käytetään arvioitua myyntihintaa normaalissa liiketoiminnassa vähennettynä valmiiksi saattamisesta ja myynnistä johtuvilla menoilla.
Myyntisaamiset merkitään taseeseen alkuperäisiä laskuja vastaavaan määrään. Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen viivästyminen merkittävästi ovat näyttöjä myyntisaamisten arvonalentumisesta. Kaikkien yli 90 päivän ikäisten myyntisaatavien kassavirta arvioidaan nollaksi. Tuloslaskelmaan kirjattavan arvonalentumistappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella, ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeisiin tapahtumaan, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.
Kantaosakkeet sisältyvät omaan pääomaan. Uudesta osakeannista välittömästi johtuvat menot lukuun ottamatta yritysfuusioita esitetään saatujen maksujen vähennyksenä omassa pääomassa.
Konsernin verot sisältävät konserniyhtiöiden verot, jotka perustuvat tilikauden verotettavaan tuloon sekä aikaisempien tilikausien veroihin liittyvät oikaisut ja laskennallisten verojen muutoksen.
Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verokulu kirjataan tuloslaskelmaan, paitsi suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien osalta, jolloin verovaikutus kirjataan myös vastaavasti osaksi omaa pääomaa. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.
Laskennalliset verot lasketaan taselähtöisen velkamenetelmän mukaisesti kaikista väliaikaisista eroista omaisuus- ja velkaerien verotuksellisten arvojen ja kirjanpitoarvojen välillä. Väliaikaisia eroja syntyy ensisijaisesti aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, hankittujen yritysten hankintahetken taseiden käypiin arvoihin arvostuksesta, eläkkeitä ja muita eläkkeelle jäämisen jälkeisiä etuuksia koskevista varauksista, myöhemmin vähennettävistä verotuksellisista tappioista ja lisäksi hankintojen yhteydessä nettovarallisuuden käyvän arvon ja verotuksellisen arvon välisistä eroista.
Laskennallisia verosaamisia on kirjattu siihen määrään asti kun tulevaisuudessa todennäköisesti syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikaiset erot voidaan hyödyntää. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä tai pääkohdittain säädettyjä verokantoja.
Konsernilla on eri maissa erilaisia eläkejärjestelmiä, jotka noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Osa näistä järjestelyistä on etuuspohjaisia, jolloin niissä määritellään eläketurvaa koskevat etuudet, työkyvyttömyyskorvaukset ja työsuhteen irtisanomisen yhteydessä maksettavat etuudet. Eläke-edut määräytyvät yleensä henkilöstön palvelusajan ja tietyn ajanjakson palkan perusteella. Eläkejärjestelyt rahoitetaan suorituksina eläkevakuutusyhtiöille. Lisäksi konsernilla on maksupohjaisia järjestelmiä.
Etuuspohjaisissa järjestelmissä eläkevastuuna esitetään tulevien eläkemaksujen nykyarvo tilinpäätöspäivänä vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen tilinpäätöspäivän käyvällä arvolla ja oikaistuna vakuutusmatemaattisilla voitoilla ja tappioilla sekä takautuvaan työsuoritukseen perustuvilla menoilla. Eläkevastuun laskevat riippumattomat vakuutusmatemaatikot. Vastuu määritellään käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method): eläkevastuu saadaan laskemalla arvioitujen kassavirtojen nykyarvo käyttäen korkona vastuuajaltaan vastaavien valtion velkasitoumusten korkoa. Eläkemenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi jaksottaen kustannukset työntekijöiden palvelusajalle perustuen vuosittain tehtäviin vakuutusmatemaattisiin laskelmiin. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, tietyn vaihteluvälin ylittävältä osalta, kirjataan työntekijöiden jäljellä olevalle keskimääräiselle palvelusajalle.
Maksupohjaisissa järjestelmissä eläkemaksut suoritetaan vakuutusyhtiöille, jonka jälkeen konsernilla ei ole enää muita maksuvelvoitteita. Konsernin suoritukset maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan kuluksi sille kaudelle, jota veloitus koskee.
Vuonna 2007 Exel Oyj:n hallitus päätti yhtiön ylimmälle johdolle suunnatusta uudesta pitkäaikaisesta kannustusohjelmasta. Ohjelman tarkoitus on kannustaa ohjelmaan kuuluvia henkilöitä parantamaan Exelin pitkäaikaista kannattavuutta ja arvoa ja palkita heitä näiden tavoitteiden saavuttamisesta. Ohjelma koostuu kolmesta alaohjelmasta (yksi per vuosi vuosille 2007, 2008 ja 2009). Jokainen alaohjelma kestää kolme vuotta.
Osallistujat palkitaan jokaisessa alaohjelmassa, jos hallituksen määrittelemät taloudelliset tavoitteet on saavutettu. Hallitus päättää tulos/osake (EPS) sekä sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) -tunnuslukujen kasvua koskevat tavoitteet erikseen jokaiselle alaohjelmalle ennen alaohjelman alkamista. Hallitus päättää jokaisen alaohjelman palkitsemisen maksimimäärästä ja se voidaan antaa käteisenä tai vastaavana määränä yhtiön osakkeita. Osallistujan tulee käyttää palkitseminen Exelin osakkeiden hankkimiseen ja pitää niitä kahden vuoden ajan. Ohjelman kustannus kirjataan liiketoiminnan kuluihin ja se lisätään tilinpäätökseen. Vuonna 2008 maksimimääräksi määriteltiin miljoona euroa. Vuodelta 2008 ei palkkiota maksettu sillä tavoitteita ei saavutettu.
Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena lakisääteinen tai tosiasiallinen olemassa oleva velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti sekä edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen. Mikäli konserni odottaa varauksen tulevan katetuksi, saatava korvaus merkitään taseeseen erillisenä saatavana, mutta vain, jos korvauksen saaminen on käytännöllisesti katsoen varmaa.
Henkilöstön oikeus vuosilomaan ja pitkään palvelusaikaan perustuvaan lomaan merkitään kirjanpitoon oikeuden syntyessä. Kirjattava varaus vastaa velvoitetta, joka koskee tilinpäätöspäivään mennessä suoritettuun työhön perustuvaa vuosilomaa ja pitkään palvelusaikaan perustuvaa lomaa.
Konserni kirjaa tappiollisten sopimusten varalta varauksen, jos sopimuksen odotettavissa olevat hyödyt ovat pienemmät kuin sopimusten mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat väistämättömät kustannukset.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen ja virallisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon.
Konsernin maksamat osingot kirjataan sille tilikaudelle, jonka aikana osakkeenomistajat ovat hyväksyneet osingon maksettavaksi.
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla tilikauden emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla, lukuun ottamatta osakkeita, jotka yritys itse on ostanut ja jotka esitetään omina osakkeina. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa otetaan osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa huomioon laimentava vaikutus, joka olisi kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden muuttamisella osakkeiksi. Osakeoptioiden vaikutusta huomioitaessa lasketaan se osakemäärä, joka olisi ulkona oleviin osakeoptioihin liittyvien merkintäoikeuksien rahallisen arvon perusteella voitu hankkia markkinahintaan, ja näin saadaan määritetyksi vastikkeettomien osakkeiden määrä, joka lisätään ulkona oleviin osakkeisiin. Tilikauden tulosta ei oikaista, koska osakkeiden kokonaismäärä on lisätty vain niillä osakkeilla, jotka on oletettu lasketun liikkeelle vastikkeettomina.
Segmentti-informaatio esitetään konsernin liiketoiminnallisen ja maantieteellisen segmenttijaon mukaisesti. Konsernin ensisijainen segmenttiraportointimuoto on liiketoimintasegmenttien mukainen. Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin.
Liiketoimintasegmentit koostuvat varojen ryhmistä ja liiketoiminnoista, joiden tuotteisiin tai palveluihin liittyvät riskit ja kannattavuus poikkeavat muista liiketoimintasegmenteistä. Maantieteellisten segmenttien tuotteita tai palveluita tuotetaan tietyssä taloudellisessa ympäristössä, jonka riskit ja kannattavuus poikkeavat muiden maantieteellisten segmenttien taloudellisen ympäristön riskeistä ja kannattavuudesta.
Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.
Segmenttien varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Kohdistamattomat erät sisältävät vero- ja rahoituseriä sekä koko yritykselle yhteisiä eriä. Investoinnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään useammalla kuin yhdellä tilikaudella.
Konsernin liiketoimintasegmentit ovat Exel Composites ja Exel Sports Brands. Yrityksellä ei ole lopetettuja toimintoja. Exel Composites on sisältänyt kaikki tuotantotoiminnot 1.1.2007 lähtien. Exel Sports Brands -segmenttiin kuuluu ainoastaan salibandyliiketoiminta, sillä Outdoor-liiketoiminta myytiin 1.6.2008. 1.1.2009 lähtien konserni muodostuu vain yhdestä segmentistä, sillä salibandyliiketoiminta integroidaan osaksi Compositesliiketoimintaa.
Konsernin maantieteelliset segmentit ovat pohjoismaat, muu Eurooppa ja muu maailma. Maantieteellisten segmenttien liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin mukaan ja varat esitetään varojen sijainnin mukaan.
1.1. – 31.12.2008
| 1 000 EUR | Exel Composites |
Exel Sports Brands |
Muut ja eliminoinnit |
Konserni |
|---|---|---|---|---|
| Myynti konsernin ulkopuolelle | 84 929 | 9 996 | 94 925 | |
| Konsernin sisäinen myynti | 1 746 | 8 | -1 754 | 0 |
| myynti yhteensä | 86 675 | 10 004 | -1 754 | 94 925 |
| Segmentin liikevoitto | 9 243 | -8 977 | -650 | -384 |
| Rahoituskulut, netto | -3 351 | |||
| Tuloverot | 779 | |||
| Tilikauden voitto | -2 956 | |||
| Segmentin varat | 47 425 | 2 852 | -3 666 | 46 611 |
| Kohdistamattomat varat | 12 664 | |||
| varat yhteensä | 59 275 | |||
| Segmentin velat | 26 867 | 4 327 | -17 409 | 13 785 |
| Kohdistamattomat velat | 28 810 | |||
| velat yhteensä | 42 595 | |||
| Investoinnit | 1 525 | 0 | 240 | 1 765 |
| Poistot | -3 527 | 0 | -159 | -3 686 |
| Arvonalentumiset | -281 | -281 |
1.1.– 31.12.2007
| 1 000 EUR | Exel Composites |
Exel Sports Brands |
Muut ja eliminoinnit |
Konserni |
|---|---|---|---|---|
| Myynti konsernin ulkopuolelle | 99 872 | 13 617 | 113 489 | |
| Konsernin sisäinen myynti | 4 390 | 17 | -4 407 | 0 |
| myynti yhteensä | 104 261 | 13 634 | -4 407 | 113 489 |
| Segmentin liikevoitto | 15 170 | -10 651 | 261 | 4 780 |
| Rahoituskulut, netto | -2 360 | |||
| Tuloverot | -410 | |||
| Tilikauden voitto | 2 010 | |||
| Segmentin varat | 61 194 | 9 160 | -3 231 | 67 123 |
| Kohdistamattomat varat | 8 068 | 8 068 | ||
| varat yhteensä | 75 192 | |||
| Segmentin velat | 13 455 | 4 065 | 124 | 17 644 |
| Kohdistamattomat velat | 34 014 | 34 014 | ||
| velat yhteensä | 51 658 | |||
| Investoinnit | 2 344 | 125 | 2 469 | |
| Poistot | -3 937 | -224 | -4 162 | |
| Arvonalentumiset | -690 | -1 266 | -1 956 |
Segmenttien varat sisältävät muut varat paitsi rahavarat, verosaamiset ja muut pitkäaikaiset varat. Segmenttien velat sisältävät muut korottomat velat paitsi verovelat.
myynti konsernin ulkopuolelle asiakkaan sijainnin mukaan
| 1 000 EUR | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Pohjoismaat | 22 456 | 21 701 |
| Muu Eurooppa | 57 947 | 71 936 |
| Muu maailma | 14 522 | 19 852 |
| yhteensä | 94 925 | 113 489 |
| 1 000 EUR | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Pohjoismaat | 19 347 | 25 923 |
| Muu Eurooppa | 12 916 | 21 413 |
| Muu maailma | 14 347 | 19 787 |
| yhteensä | 46 611 | 67 123 |
| 1 000 EUR | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Pohjoismaat | 1 058 | 1 112 |
| Muu Eurooppa | 503 | 663 |
| Muu maailma | 204 | 694 |
| yhteensä | 1 765 | 2 469 |
Konserni ei hankkinut liiketoimintoja vuosina 2007 eikä 2008.
Niiden tytäryhtiöiden, joiden toiminta- ja raportointivaluuttana ei ole euro, tuloslaskelmat on muunnettu konsernin toimintavaluuttaan tilikauden painotettua keskikurssia käyttäen, kun taas taseet on muunnettu tilinpäätöspäivän kurssiin. Taseen muuntokursseina on käytetty Euroopan keskuspankin julkaisemia tilinpäätöspäivän päätöskursseja. Keskimääräiset kurssit on laskettu Euroopan keskuspankin julkaisemien kuukausien keskikurssien keskiarvona. Käytetyt päävaluuttojen muuntokurssit ovat seuraavat:
| Maa | Valuutta | Keskikurssi 2008 |
Keskikurssi 2007 |
Tilinpäätöspäivän kurssi 2008 |
Tilinpäätöspäivän kurssi 2007 |
|---|---|---|---|---|---|
| Australia | AUD | 1,74160 | 1,6356 | 2,02740 | 1,67570 |
| Iso-Britannia | GBP | 0,79654 | 0,6846 | 0,95250 | 0,73335 |
| Kiina | RMB | 10,22471 | 10,4189 | 9,49560 | 10,75240 |
| Ruotsi | SEK | 9,61688 | 9,2521 | 10,87000 | 9,44150 |
| USA | USD | 1,47059 | 1,3706 | 1,39170 | 1,47210 |
| 1 000 EUR | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Vuokratuotot | 6 | 9 |
| Muut liiketoiminnan tuotot | 267 | 275 |
| Myyntivoitot pysyvistä vastaavista | 25 | 570 |
| yhteensä | 298 | 854 |
| 1 000 EUR | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Vuokrakulut | 1 504 | 1 625 |
| Romutukset | 0 | 545 |
| Muut liiketoiminnan kulut | 21 751 | 22 997 |
| yhteensä | 23 255 | 25 167 |
| 1 000 EUR | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Palkat | 19 243 | 22 216 |
| Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt | 2 038 | 1 947 |
| Eläkekulut – etuuspohjaiset järjestelyt | 41 | 167 |
| Muut henkilösivukulut | 1 277 | 1 030 |
| yhteensä | 22 598 | 25 360 |
| Henkilöstö keskimäärin | ||
| Exel Composites | 476 | 500 |
| Exel Sports Brands | 33 | 49 |
| Muut | 17 | 20 |
| yhteensä | 526 | 568 |
Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja 1 918 tuhatta euroa vuonna 2008 (2 824 tuhatta euroa vuonna 2007). Kulut sisältyvät tuloslaskelman palkkoihin ja liiketoiminnan muihin kuluihin.
| Poistot käyttöomaisuuslajeittain 1 000 EUR | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet | 496 | 601 |
| Aineelliset hyödykkeet | ||
| Rakennukset | 525 | 469 |
| Koneet ja laitteet | 2 665 | 3 092 |
| yhteensä | 3 686 | 4 162 |
| Arvonalennukset käyttöomaisuuslajeittain 1 000 EUR | ||
| Aineettomat hyödykkeet | 0 | 691 |
| Liikearvo Aineelliset hyödykkeet |
0 | 458 |
| Rakennukset | 9 | 6 |
| Koneet ja laitteet | 273 | 802 |
| yhteensä | 281 | 1 956 |
| 1 000 EUR | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Korkotuotot | 391 | 136 |
| Osinkotuotot | 2 | 2 |
| Valuuttakurssivoitot | 704 | 435 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen käyvän arvon muutos (johdannaisista) |
79 | 42 |
| Muut rahoitustuotot | 2 | 63 |
| rahoitustuotot yhteensä | 1 178 | 678 |
| 1 000 EUR | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Korkokulut | 1 731 | 1 669 |
| Valuuttakurssitappiot | 2 777 | 1 044 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien | ||
| varojen käyvän arvon muutos (johdannaisista) | 0 | 245 |
| Muut rahoituskulut | 21 | 80 |
| rahoituskulut yhteensä | 4 529 | 3 038 |
Myynnin kurssierot (kurssitappio -2 tuhatta euroa) ja ostojen kurssierot (kurssivoitto +43 tuhatta euroa) on kirjattu tulosvaikutteisesti asianomaisille myynti- ja ostotileille.
| 1 000 EUR | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero | -277 | 1 284 |
| Edellisten tilikausien verot | -111 | -260 |
| Laskennalliset verot | 1 167 | -614 |
| tuloverot yhteensä | 779 | 410 |
| Tuloveron täsmäytyslaskelma | ||
| Voitto(+)/Tappio(-) ennen veroja | -3 735 | 2 420 |
| Suomen lakisääteisen verokannan 26 % mukaan laskettu vero | -971 | 629 |
| Suomen ja ulkomaiden verokantojen välinen ero | 274 | -235 |
| Vähennyskelvottomat kulut ja verovapaat tulot | 81 | 16 |
| Muut | -163 | 0 |
| Tuloverot yhteensä | -779 | 410 |
| Efektiivinen verokanta | 20,9 % | 16,9 % |
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Exelin osakkeilla ei ole laimennusvaikutusta.
| 2008 | 2007 | |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (1 000 EUR), jatkuvat toiminnot |
-2 956 | 2 010 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl) | 11 897 | 11 897 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR/osake), jatkuvat toiminnot | -0,25 | 0,17 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi, 1 000 kpl |
11 897 | 11 897 |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euroa/osake), jatkuvat toiminnot |
-0,25 | 0,17 |
10.4.2008 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hyväksyttiin maksettavaksi vuodelta 2007 osinkoa 0,20 euroa osaketta kohti, jolloin osinko kokonaisuudessaan oli 2 379 tuhatta euroa.
Vuonna 2007 osinkoa jaettiin yhteensä 0,20 euroa osaketta kohti eli yhteensä 2 379 tuhatta euroa.
Konsernissa ei ole sisäisesti aikaansaatuja aineettomia hyödykkeitä.
| Liikearvo 1 000 EUR | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 13 731 | 13 760 |
| Lisäykset | 0 | 0 |
| Kurssierot | -1 265 | -29 |
| Hankintameno 31.12. | 12 466 | 13 731 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -4 104 | -3 653 |
| Arvonalentumiset | 0 | -451 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -4 104 | -4 104 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 9 627 | 10 107 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 8 362 | 9 627 |
Liikearvo on allokoitu rahavirtaa kerryttäville yksiköille seuraavasti:
| Liikearvon jakautuminen, 1 000 EUR | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Exel Sports Brands -liiketoiminta | 0 | 0 |
| Exel Composites, Suomi | 135 | 135 |
| Exel Composites, Saksa | 1 305 | 1 305 |
| Exel Composites, Belgia | 209 | 209 |
| Exel Composites, Itävalta | 688 | 688 |
| Exel Composites | 6 026 | 7 291 |
| yhteensä | 8 362 | 9 627 |
ARVONALENTUMISTESTIT TEHDÄÄN vuosittain liikearvolle ja rajattoman taloudellisen vaikutusajan omaaville aineettomille hyödykkeille. Exel-konsernilla ei ollut tilinpäätöshetkellä muita rajattoman vaikutusajan omaavia aineettomia hyödykkeitä kuin liikearvo.
Konserni on kohdistanut liikearvot rahavirtaa tuottaville yksiköille. Rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumista testataan vertaamalla kerrytettävissä olevaa rahamäärää sen taseen kirjanpitoarvoon. Kaikkien rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty käyttöarvon avulla, joka muodostuu nykyhetkeen diskontatuista tulevaisuudessa saatavista rahavirroista. Rahavirtoja koskevat arviot perustuvat omaisuuserän jatkuvalle käytölle ja liiketoimintajohdon laatimille seuraavan viiden vuoden ennusteille. Tämän jälkeen pitkän aikavälin arviot perustuvat 0 prosentin vuosittaiseen kasvuun. Myyntikatetason on ennusteissa arvioitu säilyvän keskimäärin nykytasolla.
Diskonttokorot on määritetty liiketoimintayksikölle erikseen siten, että ne heijastavat eri liiketoimintojen riskin vaikutusta oman pääoman tuottovaatimukseen. Vieraan pääoman kustannus on määritelty olemassa olevan luottokannan mukaisesti. Pääoman keskimääräiskustannusta laskettaessa on huomioitu konsernin tavoitteellinen pääomarakenne sekä velkaisuuden vaikutus konsernin oman pääoman kustannukseen. Laskelmissa käytetty diskonttokorko ennen veroja vaihteli rahavirtaa tuottavasta yksiköstä riippuen 7,2–8,9 prosentin välillä.
Johto arvioi, että liikevaihto voi laskea 15 prosenttia ennen kuin syntyisi tilanne, jossa kerrytettävissä oleva kassavirta alittaisi vastaavat tasearvot.
Arvonalentumistestin perusteella kaikkien rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät ylittävät vastaavat tasearvot muilta osin paitsi Exel Sports Brandsin osalta, josta konserni kirjasi arvonalentumistappiota liikearvosta yhteensä 451 tuhatta euroa vuonna 2007. Arvonalentumistappion keskeisenä aiheuttajana oli sauvojen myyntivolyymin lasku ja sauvojen kilpailutilanteesta johtunut kokoonpanon ja viimeistelyn siirtäminen alihankintana Kiinaan. Arvonalentumistappion kirjaamisen jälkeen Exel Sports Brands -liiketoimintaan ei kohdistu lainkaan liikearvoa. Vuonna 2008 ei arvonalentumistappioita kirjattu.
| Aineettomat oikeudet 1 000 EUR | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 4 617 | 3 893 |
| Lisäykset | 10 | 37 |
| Vähennykset | 0 | -16 |
| Siirrot erien välillä | 7 | 716 |
| Kurssierot | -528 | -13 |
| Hankintameno 31.12. | 4 106 | 4 617 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -2 174 | -1 085 |
| Poistot | -323 | -411 |
| Arvonalentumiset | 0 | -691 |
| Vähennykset | 0 | 6 |
| Kurssierot | 166 | 7 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -2 331 | -2 174 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 2 443 | 2 806 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 1 775 | 2 443 |
Kaikki aineettomat hyödykkeet ovat muita kuin sisäisesti aikaansaatuja.
| Muut pitkävaikutteiset menot 1 000 EUR | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 2 276 | 2 205 |
| Lisäykset | 210 | 72 |
| Vähennykset | 0 | -12 |
| Siirrot erien välillä | 456 | 11 |
| Muuntoerot | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.12. | 2 942 | 2 276 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -2 029 | -1 851 |
| Poistot | -173 | -190 |
| Vähennykset | 0 | 0 |
| Muuntoerot | 0 | 12 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -2 202 | -2 029 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 246 | 352 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 739 | 246 |
| Maa- ja vesialueet 1 000 EUR | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 853 | 910 |
| Lisäykset | 8 | 0 |
| Vähennykset | 0 | -102 |
| Siirrot erien välillä | 0 | 95 |
| Kurssierot | -63 | -50 |
| Hankintameno 31.12. | 797 | 853 |
| Arvonalennukset | -20 | -5 |
| Muuntoerot | -1 | -6 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 842 | 905 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 776 | 842 |
| Rakennukset ja rakennelmat 1 000 EUR | ||
| Hankintameno 1.1. | 6 175 | 6 250 |
| Lisäykset | 0 | 96 |
| Vähennykset | -18 | -699 |
| Siirrot erien välillä | 0 | 617 |
| Kurssierot | -112 | -89 |
| Hankintameno 31.12. | 6 045 | 6 175 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -2 695 | -2 475 |
| Poistot | -365 | -307 |
| Vähennykset | 0 | 82 |
| Muuntoerot | 28 | 5 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -3 032 | -2 695 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 3 481 | 3 777 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 3 014 | 3 481 |
| Koneet ja kalusto 1 000 EUR | ||
| Hankintameno 1.1. | 29 912 | 29 324 |
| Lisäykset | 901 | 1 721 |
| Vähennykset | -122 | -1 667 |
| Siirrot erien välillä | 195 | 661 |
| Kurssierot | -509 | -127 |
| Hankintameno 31.12. | 30 377 | 29 912 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -21 333 | -18 991 |
| Poistot | -2 632 | -2 936 |
| Arvonalentumiset | -173 | -117 |
| Vähennykset Muuntoerot |
3 279 |
669 42 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -23 856 | -21 333 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 8 577 | 10 331 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 6 519 | 8 577 |
| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1 000 EUR | ||
| Hankintameno 1.1. | 725 | 1 581 |
| Lisäykset | 671 | 543 |
| Siirrot erien välillä | -718 | -1 399 |
| Vähennykset | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.12. | -41 | |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 636 | 725 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 725 636 |
1 581 725 |
| Rahoitusleasingsopimuksilla vuokratut hyödykkeet | ||
| rakennukset | ||
| Hankintameno 1.1. | 1 677 | 1 677 |
| Lisäykset | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.12. | 1 677 | 1 677 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -639 | -479 |
| 2008 | 2007 | |
|---|---|---|
| Poistot | -160 | -160 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -799 | -639 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 1 038 | 1 198 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 878 | 1 038 |
| Rahoitusleasingsopimuksilla vuokratut hyödykkeet | ||
| koneet ja kalusto | ||
| Hankintameno 1.1. | 1 760 | 1 760 |
| Lisäykset | 0 | 0 |
| Vähennykset | 0 | 0 |
| Kurssierot | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.12 | 1 760 | 1 760 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -1 626 | -786 |
| Poistot | -33 | -156 |
| Arvonalentumiset | -101 | -684 |
| Vähennykset | 0 | 0 |
| Kurssierot | 0 | 0 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -1 760 | -1 626 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 133 | 973 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 0 | 133 |
Konsernilla ei ollut myytävänä olevia omaisuuseriä.
Pitkäaikaiset varat koostuvat pääasiassa liittymismaksuista ja puhelinosakkeista.
| 1 000 EUR | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Tasearvo 1.1. | 76 | 76 |
| Vähennykset | 0 | 0 |
| Käyvän arvon muutos | -8 | 0 |
| Tasearvo 31.12. | 68 | 76 |
| 1 000 EUR | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Raaka-aineet | 6 417 | 9 797 |
| Puolivalmisteet | 797 | 1 366 |
| Valmisteet ja tavarat | 5 195 | 10 992 |
| vaihto-omaisuus yhteensä | 12 408 | 22 155 |
Tilikaudella kirjattiin kuluksi 1,5 miljoonaa euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa (2,8 miljoonaa euroa vuonna 2007).
| 1 000 EUR | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 10 667 | 16 235 |
| Siirtosaamiset | 1 656 | 1 591 |
| Muut saamiset | 533 | 600 |
| saamiset yhteensä | 12 856 | 18 426 |
Vuoden 2008 aikana kirjattiin myyntisaamisista luottotappiota 1 117 tuhatta euroa (118 tuhatta euroa vuonna 2007) koostuen luottotappioista, yhteensä 423 tuhatta euroa, sekä luottotappiovarauksesta, yhteensä 694 tuhatta euroa, joka koostuu yli 90 päivää vanhoista erääntyneistä myyntisaamisista.
Joulukuun 2008 lopussa myyntisaamisten ikäjakautuma oli seuraava (luvut tuhansia euroja):
| Yhteensä | Erääntymättömät | < 30 pv |
30–60 pv |
61–90 pv |
91–180 pv |
181–365 pv |
Yli 1 vuosi |
|
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2008 | 10 667 | 8 021 | 1 835 | 689 | 123 | 0 | 0 | 0 |
| 2007 | 16 235 | 10 896 | 3 703 | 1 078 | 298 | 185 | 73 | 0 |
Kaikki yli 90 päivää myöhässä olevat myyntisaamiset on poistettu ja tuloslaskelmaan on tehty vastaava varaus.
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja pankkitileistä, joiden määrä oli 8 034 (4 901) tuhatta euroa.
| 1 000 EUR | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Ostovelat | 5 777 | 10 095 |
| Siirtovelat | 5 646 | 4 551 |
| Ennakkomaksut | 27 | 90 |
| Muut korottomat velat | 1 739 | 2 416 |
| Pitkäaikaiset korottomat velat | 348 | 345 |
| yhteensä | 13 537 | 17 497 |
| Pitkäaikaiset korolliset velat 1000 EUR | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Tasearvot | Tasearvot | |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 20 074 | 19 412 |
| Eläkelainat | 469 | 428 |
| Rahoitusleasingvelat | 1 515 | 1 915 |
| Muut | 0 | 0 |
| yhteensä | 22 057 | 21 754 |
| Lyhytaikaiset korolliset velat 1 000 EUR | ||
| Lyhtyaikaiset lainat rahoituslaitoksilta | 1 496 | 5 796 |
| Pitkäaikaisten velkojen lyhytaikainen osuus (lyhennykset) | 4 752 | 4 815 |
| Rahoitusleasingvelat | 401 | 396 |
| yhteensä | 6 648 | 11 008 |
| Pitkäaikaisten velkojen erääntyminen 1 000 EUR | ||
| 2008 | 4 815 | |
| 2009 | 4 752 | 7 538 |
| 2010 | 4 314 | 4 674 |
| 2011 | 7 914 | 7 200 |
| 2012 | 714 | 0 |
| 2013 | 714 | 0 |
| Myöhemmin | 6,418 | 0 |
| yhteensä | 24 826 | 24 227 |
| Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat, 1 000 EUR | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien kokonaismäärä | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 444 | 444 |
| Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluessa | 879 | 1 323 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | ||
| Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien nykyarvo | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 423 | 375 |
| Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluessa | 845 | 1 266 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 0 | 0 |
| Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut | 101 | 154 |
| rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä | 1 916 | 2 311 |
Pitkäaikaisista veloista 3 667 tuhatta euroa on koronvaihtosopimuksilla muutettu kiinteäkorkoisiksi.
| Laskennalliset verosaamiset 1 000 EUR |
1.1.2008 | Kirjattu tulos laskelmaan |
Kirjattu omaan pääomaan |
Kurssierot | 31.12.2008 |
|---|---|---|---|---|---|
| Vaihto-omaisuuden sisäinen kate | 402 | -306 | 96 | ||
| Tappiot | 1 007 | -152 | 855 | ||
| Muut väliaikaiset erot | 2 056 | 1 110 | 3 166 | ||
| Netotettu laskennallisista veroveloista | -944 | 34 | -910 | ||
| laskennallinen verosaaminen | 2 521 | 686 | 3 207 |
| Laskennalliset verovelat 1 000 EUR |
1.1.2008 | Kirjattu tulos laskelmaan |
Kirjattu omaan pääomaan |
Kurssierot | 31.12.2008 |
|---|---|---|---|---|---|
| Kertyneet poistoerot | |||||
| Muut väliaikaiset erot | 1 697 | -434 | 1 263 | ||
| Netotettu laskennallisesta verosaatavasta | -944 | 34 | -910 | ||
| Laskennallinen verovelka netto | 753 | 400 | 353 |
| Laskennalliset verosaamiset 1 000 EUR |
1.1.2007 | Kirjattu tulos laskelmaan |
Kirjattu omaan pääomaan |
Kurssierot | 31.12.2007 |
|---|---|---|---|---|---|
| Vaihto-omaisuuden sisäinen kate | 479 | -77 | 402 | ||
| Tappiot | 1 445 | -438 | 1 007 | ||
| Muut väliaikaiset erot | 947 | 1 109 | 2 056 | ||
| Netotettu laskennallisista veroveloista | -671 | -273 | -944 | ||
| laskennallinen verosaaminen | 2 200 | 321 | 2 521 |
| Laskennalliset verovelat 1 000 EUR |
1.1.2007 | Kirjattu tulos laskelmaan |
Kirjattu omaan pääomaan |
Kurssierot | 31.12.2007 |
|---|---|---|---|---|---|
| Kertyneet poistoerot | |||||
| Muut väliaikaiset erot | 1 762 | -65 | 1 697 | ||
| Netotettu laskennallisesta verosaatavasta | -671 | -273 | -944 | ||
| laskennallinen verovelka netto | 1 091 | -338 | 753 |
Konsernilla oli 31.12.2008 verotuksellisia nettotappioita -4 702 (4 615) tuhatta euroa, joista yhtiö on kirjannut laskennallista verosaamista 855 (1 007) tuhatta euroa.
Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on suojata konsernia rahoitusmarkkinoiden muutosten haitallisilta vaikutuksilta ja siten turvata omalta osaltaan konsernin tuloskehitys. Pääasialliset rahoitusriskit ovat valuuttariski, korkoriski, likviditeetti- ja varainhankintariski sekä luottoriski. Konserni käyttää riskienhallinnassaan valuuttatermiinejä ja -optioita, valuuttalainoja, korko-optioita ja koronvaihto-sopimuksia.
Konserni toimii kansainvälisesti ja on siten altistunut eri valuuttapositioista aiheutuville transaktioriskeille ja riskeille, jotka syntyvät kun eri valuutoissa olevat investoinnit muunnetaan emoyrityksen toimintavaluuttaan. Euron (EUR) lisäksi merkittävimmät valuutat ovat Australian dollari (AUD), Ison-Britannian punta (GBP), Yhdysvaltain dollari (USD) sekä Ruotsin kruunu (SEK). Valuuttakurssiriskit syntyvät kaupallisista transaktioista, taseen monetaarisista eristä ja nettoinvestoinneista ulkomaisiin tytäryrityksiin. Valuuttariskien hallinnan tavoitteena on liiketoiminnan tuloksen ja oman pääoman suojaaminen valuuttakurssien vaihteluilta.
Laskutusvaluuttana käytetään vain joko yksikön toimintavaluuttaa tai yleisesti käytössä olevia valuuttoja. Tytäryhtiöiden valuuttavirrat suojataan yhtiökohtaisesti kunkin yhtiön perusvaluuttaa vastaan. Liiketoimintayksiköt ovat vastuussa omien valuuttariskiensä suojaamisesta.
Valuuttapositiota tarkastellaan nettomääräisenä valuutoittain pääsääntöisesti vuoden tähtäimellä. Valuuttavirtoja suojataan termiinisopimuksilla ja optiojärjestelyillä. Konsernin transaktiopositio on USD:ssa ja sen määrä oli 6 miljoonaa dollaria vuoden 2008 lopussa.
Konsernin oman pääoman positio päävaluutoissa oli seuraava:
| Nettosijoitus | 31.12.2008 | 31.12.2007 |
|---|---|---|
| AUD | 7 451 | 8 504 |
| GBP | 4 897 | 5 963 |
| RMB | 3 379 | 3 197 |
| USD | -1 844 | -1 531 |
| SEK | -115 | 139 |
Kaikkien muiden muuttujien ollessa vakioita altistuu konserni päävaluutoille seuraavasti:
| 31.12. 2008 | AUD | GBP | RMB | USD | SEK |
|---|---|---|---|---|---|
| Kurssin vahvistuminen euroa vastaan Vaikutus tulokseen ennen veroja euroissa |
5 % | 5 % | 5 % | 5 % 242 |
5 % |
| Vaikutus omaan pääomaan euroissa | -373 | -245 | -169 | 92 | 6 |
| 31.12. 2007 | AUD | GBP | RMB | USD | SEK |
| Kurssin vahvistuminen euroa vastaan Vaikutus tulokseen ennen veroja euroissa |
5 % | 5 % | 5 % | 5 % 373 |
5 % |
| Vaikutus omaan pääomaan euroissa | -425 | -298 | -160 | 77 | -7 |
Konsernin lainavaluutat ovat konserniyhtiöiden kotivaluutassa. Korollisten velkojen nimellisarvot jakaantuivat 31.12.2008 valuutoittain seuraavasti:
| Valuutta | Määrä 1 000 EUR | % |
|---|---|---|
| EUR | 28 164 | 98,1 |
| AUD | 345 | 1,2 |
| USD | 196 | 0,7 |
| yhteensä | 28 706 | 100,0 |
Pitkäaikaiset lainat ovat vaihtuvakorkoisia, mutta ne on osittain suojattu korkoriskiä vastaan muuttamalla koronvaihtosopimuksilla kiinteäkorkoisiksi. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli koronvaihtosopimuksia ja optioita 3 667 tuhannen euron arvosta, joissa konserni maksaa 3,52–3,75 % kiinteää korkoa. Lisäksi konsernilla on arvoltaan 9 643 tuhannen euron arvosta koronvaihtosopimuksia, joilla korkokantaa on alennettu 0,248 prosentilla. Konserni ei käytä suojauslaskentaa koronvaihto- tai optiosopimuksissa.
Konsernin korkoriski liittyy lähinnä konsernin lainoihin. Yhden prosenttiyksikön muutos korkokannassa vaikuttaa vuoden 2008 lopun tilanteen mukaan 286 tuhatta euroa tulokseen.
Konserni pyrkii säilyttämään hyvän likviditeetin kaikissa olosuhteissa ja optimoimaan likvidien varojen käytön liiketoiminnan rahoittamisessa. Lisäksi tavoitteena on minimoida nettokorkokulut ja pankkikustannukset. Kassavaroja sijoitetaan vain kohteisiin, jotka voidaan realisoida nopeasti. Kassavarojen ja korkosijoitusten lisäksi konsernilla oli 31.12.2008 käyttämättömiä sitovia luottolimiittejä 9 miljoonaa eroa.
Talousosasto huolehtii siitä, että riittävä määrä erilaisia rahoituslähteitä on käytettävissä ja että ulkoisten lainojen erääntymisaikataulu on hallittu. Emoyhtiön talousosasto hoitaa keskitetysti konsernin varainhankinnan ja -hallinnan. Konsernin sisäiset velkasuhteet ovat pääasiassa suoraan emoyhtiön ja tytäryhtiöiden välillä.
Likviditeetinhallinnan välineinä käytetään luotollisia konsernitilejä ja rahoituslimiittejä.
Alla oleva taulukko osoittaa konsernin vieraan pääoman maturiteetin diskonttaamattomin arvoin tilinpäätöspäivänä. Taulukko ei sisällä eläke- ja leasingvelvoitteita. Luvut ovat tuhansissa euroissa.
| 31.12.2008 | Vaadittaessa | Alle 3 kuukautta |
3–12 kuukautta |
1–5 vuotta | > 5 vuotta | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Korolliset velat Osto- ja muut lyhytaikaiset velat |
541 | 2 019 13 162 |
4 033 | 13 656 | 6 071 | 26 322 13 162 |
| 31.12.2007 | Vaadittaessa | Alle 3 kuukautta |
3–12 kuukautta |
1–5 vuotta | > 5 vuotta | Yhteensä |
| Korolliset velat Osto- ja muut lyhytaikaiset velat |
496 | 6 058 17 062 |
3 958 | 19 511 | 0 | 30 023 17 062 |
.
Valtaosa konsernin liiketoiminnasta perustuu vakiintuneisiin, luotettaviin asiakassuhteisiin ja alalla yleisesti noudatettaviin sopimusehtoihin. Laskujen maksuaika on pääsääntöisesti 14–60 päivää. Uusien asiakkaiden tausta selvitetään hankkimalla muun muassa luottotiedot. Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska asiakaskunta on laaja ja jakautunut maantieteellisesti konsernin eri toimintamaihin. Myyntisaamisiin liittyvää luottoriskiä hallinnoivat liiketoimintayksiköt. Konsernin myyntisaamisia turvataan luottovakuutuksella.
Vastapuoliriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään tehdyn sopimuksen mukaisia velvollisuuksiaan. Johdannaisinstrumentteja ja kassavarojen sijoituksia tehdään vain luottokelpoisuuden omaavien vastapuolten kanssa. Vuoden 2008 lopussa vastapuolina oli vain rahoituslaitoksia.
Konsernin maksimiriski on rahoitusvarojen määrä vuoden lopussa. Myyntisaamisten ikäjakautuma on esitetty kohdassa 23.
Konsernin pääomahallinnan tavoitteena on varmistaa että konsernin luottokelpoisuus ja terve pääomarakenne säilyvät liiketoiminnan tukemisen varmistamiseksi ja omistaja-arvon maksimoimiseksi.
Konserni tarkastelee pääomaansa nettovelkaantumisasteen avulla, joka lasketaan korollisten nettovelkojen prosentuaalisella osuudella omasta pääomasta. Konsernin tavoitteena on pitää nettovelkaantumisaste alle 100 %. Konserni laskee nettovelkansa vähentämällä korollisista veloista likvidit varat.
| 1 000 EUR | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Korolliset velat | 28 706 | 32 762 |
| Likvidit varat | 8 035 | 4 901 |
| Korolliset nettovelat | 20 671 | 27 861 |
| Oma pääoma | 16 680 | 23 533 |
| Nettovelkaantumisaste % | 123,9 | 118,4 |
Konsernilla on eri maissa etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä ja maksupohjaisia eläkejärjestelyjä.
Suomen merkittävin eläkejärjestelmä on TyEL, jossa etuudet määräytyvät suoraan etuudensaajan ansioiden mukaan. TyEL-eläkevakuutus on järjestetty pääosin eläkevakuutusyhtiöiden kautta. Työkyvyttömyysosa Suomen TyEL-järjestelmässä on käsitelty kirjanpidossa etuuspohjaisena järjestelynä.
Ulkomaiset eläkejärjestelyt sisältävät sekä etuuspohjaisia että maksupohjaisia järjestelyjä. Etuuspohjaiset järjestelyt eivät ole merkittäviä.
| Tuloslaskelmaan merkityt erät 1 000 EUR | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen muutokset |
2 038 41 |
1 686 428 |
| yhteensä sisältyy henkilöstökuluihin | 2 079 | 2 113 |
| Taseessa esitetyn velan muutokset 1 000 EUR | ||
| Tilikauden alussa | 428 | 260 |
| Eläkekulut tuloslaskelmassa | 41 | 167 |
| tilikauden lopussa | 468 | 428 |
Konsernilla on Exel Sports Brandsin rakennemuutokseen liittyvä 0,9 miljoonan euron varaus, mikä kattaa vuonna 2008 tehdyn rakennemuutoksen arvioitujen jäljellä olevien kustannusten määrän.
Johdannaissopimukset kirjataan taseeseen käypään arvoon, joka määritellään arvoksi, jolla instrumentti voitaisiin vaihtaa asiaa tuntevien, liiketoimeen halukkaiden välisessä kaupassa muutoin kuin selvitystilassa tai pakkohuutokaupassa.
Rahoitusjohdannaisten käyvät arvot on arvioitu seuraavasti:
Rahalaitoslainat on diskontattu tilinpäätöspäivään laina-ajan riskitöntä korkokantaa lisättynä lainan korkomarginaalilla. Diskonttauskorkona on käytetty korkoa, jolla yritys saisi vastaavaa lainaa ulkopuolelta tilinpäätöshetkellä.
Muiden kuin johdannaissopimuksiin perustuvien saamisten samoin kuin osto- ja muiden korottomien velkojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen.
Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät nettoarvot ja nimellisarvot:
| 1000 EUR | 2008 | 2008 | 2007 | 2007 |
|---|---|---|---|---|
| Käypä arvo | Nimellisarvo | Käypä arvo | Nimellisarvo | |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 12 856 | 12 856 | 18 426 | 18 426 |
| Muut rahoitusvarat | 8 035 | 8 035 | 4 901 | 4 901 |
| Koronvaihtosopimukset | 46 | 13 310 | 4 | 333 |
| Ostetut korko-optiot | 34 | 4 667 | ||
| Valuuttatermiinisopimukset | 33 | 1 770 | 18 | 8 372 |
| Ostetut valuuttaoptiot | -103 | 5 078 | ||
| Myydyt valuuttaoptiot | -172 | 4 297 | ||
| Myydyt valuutanvaihtosopimukset | 7 | 1 352 | ||
| Ostetut valuutanvaihtosopimukset | -5 | 265 | ||
| Rahalaitoslainat | 24 554 | 24 551 | 24 354 | 24 277 |
| Rahoitusleasingsopimukset | 1 268 | 1 323 | 1 641 | 1 765 |
| Lyhtyaikaiset limiitit | 1 496 | 1 496 | 5 796 | 5 796 |
| Ostovelat ja muut velat | 13 189 | 13 189 | 17 152 | 17 152 |
Johdannaisten käyvän arvon muutokset esitetään tuloslaskelmassa rahoitustuotoissa tai -kuluissa.
| 1 000 EUR | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Omasta puolesta ut uudet Kiinteistökiinnitykset Yrityskiinnitykset |
2 783 12 500 |
2 783 12 500 |
| Muista vuokrasopim uksista utuvat uut |
||
| Yhden vuoden kuluessa Vuotta pidemmän ajan, alle viiden vuoden kuluessa Yli viiden vuoden kuluttua |
492 1 756 |
726 2 299 |
| muut vastuut | 92 | 552 |
| 1 000 EUR | Osakkeiden lukumäärä (1 000) |
Osakepääoma | Ylikurssi rahasto |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| 1.1.2007 | 11 897 | 2 141 | 8 492 | 10 633 |
| Osakeanti | ||||
| 31.12.2007 | 11 897 | 2 141 | 8 492 | 10 633 |
| Osakeanti | ||||
| Siirretty sijoitetun vapaan | ||||
| pääoman rahastoon | -8 488 | -8 488 | ||
| 31.12.2008 | 11 897 | 2 141 | 5 | 2 146 |
Exel Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukainen vähimmäispääoma on 1 750 000 euroa ja enimmäispääoma 7 000 000 euroa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.
Varsinainen yhtiökokous päätti 10.4.2008 valtuuttaa yhtiön hallituksen päättämään osakepääoman korottamisesta siten, että osakepääomaa voidaan korottaa yhdellä tai useammalla osakeannilla enintään 1 189 684 osakkeella.
Varsinainen yhtiökokous päätti 10.4.2008 valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta voitonjakoon käytettävissä olevilla varoilla tai niiden luovuttamisesta siten, että yhtiölle tai sen tytäryhteisöille kuuluvien yhtiön omien osakkeiden yhteenlaskettu määrä hankinnan jälkeen ei ylitä 1 189 684 osaketta.
Valtuutukset ovat voimassa 10.4.2009 asti. Valtuutuksia ei ole käytetty vuoden aikana.
Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut, että vuodelta 2008 ei jaeta osinkoa.
Vuonna 2007 Exel Oyj:n hallitus päätti yhtiön ylimmälle johdolle suunnatusta uudesta pitkäaikaisesta kannustusohjelmasta. Ohjelman tarkoitus on kannustaa ohjelmaan kuuluvia henkilöitä parantamaan Exelin pitkäaikaista kannattavuutta ja arvoa ja palkita heitä näiden tavoitteiden saavuttamisesta. Ohjelma koostuu kolmesta alaohjelmasta (yksi per vuosi vuosille 2007, 2008 ja 2009). Jokainen alaohjelma kestää kolme vuotta.
Osallistujat palkitaan jokaisessa alaohjelmassa jos ja kun hallituksen määrittelemät taloudelliset tavoitteet on saavutettu. Hallitus päättää tulos/osake (EPS) sekä sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) –tunnuslukujen kasvua koskevat tavoitteet erikseen jokaiselle alaohjelmalle ennen alaohjelman alkamista. Hallitus päättää jokaisen alaohjelman palkitsemisen maksimimäärästä ja se voidaan antaa käteisenä tai vastaavana määränä yhtiön osakkeita. Osallistujan tulee käyttää koko määrä Exelin osakkeiden hankkimiseen ja pitää niitä kahden vuoden ajan. Ohjelman kustannus kirjataan liiketoiminnan kuluihin ja ne lisätään tilinpäätökseen. Vuonna 2008 maksimimääräksi määriteltiin miljoona euroa. Vuodelta 2008 ei palkkiota maksettu sillä tavoitteita ei saavutettu.
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2008 olivat 14 626 tuhatta euroa.
| Oikaisut tilikauden tulokseen – erittely | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Poistot ja arvonalentumiset ja romutukset | 3 968 | 6 662 |
| Verot | -779 | 410 |
| Rahoituskulut | 4 529 | 3 038 |
| Korkotuotot | -1 178 | -678 |
| Muut oikaisut | -358 | 244 |
| yhteensä | 6 182 | 9 676 |
Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat:
| Tytäryrityksen nimi | Rekisteröintimaa | Konsernin omistusosuus |
|---|---|---|
| Exel Sports Oy | Suomi | 100 |
| Exel GmbH | Saksa | 100 |
| Exel Composites N.V. | Belgia | 100 |
| Exel Composites GmbH | Itävalta | 100 |
| Exel USA, Inc. | USA | 100 |
| Exel Sports Sweden AB | Ruotsi | 100 |
| Exel Composites (Nanjing) Ltd | Kiina | 100 |
| Exel Composite Materials (Shenzhen) Ltd | Kiina | 100 |
| Exel Composites (Australia) Pty Ltd | Australia | 100 |
| Pacific Composites Ltd | Australia | 100 |
| Pacific Composites (Europe) Ltd | Iso-Britannia | 100 |
| Fibreforce Composites Ltd | Iso-Britannia | 100 |
| Pacific Composites (Clacton) Ltd | Iso-Britannia | 100 |
| Pacific Composites Ltd | Uusi-Seelanti | 100 |
| Pro Stick Oy | Suomi | 100 |
| Ylimmän johdon palkat, palkkiot ja luontoisedut 1 000 EUR | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Toimitusjohtajat | 226 | 239 |
| Hallituksen jäsenet | 164 | 123 |
| yhteensä | 390 | 362 |
| Palkat ja palkkiot henkilöittäin | 1 000 EUR |
|---|---|
| Toimitusjohtaja Vesa Korpimies (10.4. alkaen) | 166 |
| Toimitusjohtaja Göran Jönsson (10.4. asti) | 60 |
| Hallituksen puheenjohtaja Peter Hofvenstam (10.4. alkaen) | 49 |
| Hallituksen puheenjohtaja Ove Mattsson (10.4.asti) | 15 |
| Hallituksen jäsenet | |
| Kari Haavisto | 30 |
| Göran Jönsson (10.4. alkaen) | 21 |
| Vesa Kainu | 26 |
| Esa Karppinen (10.4. asti) | 6 |
| Heikki Mairinoja (10.4.alkaen) | 19 |
Exelin hallitus on hyväksynyt 12.2.2009 pitämässään kokouksessa uudet pitkän tähtäimen taloudelliset tavoitteet suhdannekierron aikana:
Kasvu: tavoitteena on, että Exel-konsernin keskimääräinen vuosittainen orgaaninen kasvu ylittää toimialan markkinoiden kasvuvauhdin. Kasvu yritysostojen kautta on osa Exelin strategiaa.
Liikevoitto: Exelin tavoitteena on saavuttaa vähintään 10 prosentin liikevoitto nettomyynnistä.
Osinkopolitiikka: Exel pyrkii jakamaan vuosittain osinkona vähintään 40 prosenttia nettotuloksesta sikäli kun yhtiön kulloinenkin taloudellinen tilanne ja kasvumahdollisuudet sen sallivat.
9.1.2009 Exel vastaanotti liputusilmoituksen Veikko Laine Oy:ltä. Sen mukaan Veikko Laine Oy:n osuus Exel Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä on ylittänyt kahdeskymmenesosan (1/20).
| Viite | 1.1.–31.12.2008 | 1.1.–31.12.2007 | |
|---|---|---|---|
| liikevaihto | 1 | 46 143 | 44 957 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Liiketoiminnan muut tuotot |
-1 254 242 |
-192 459 |
|
| Materiaalit ja palvelut | -20 501 | -16 620 | |
| Ulkopuoliset palvelut | -700 | -126 | |
| Henkilöstökulut | 2 | -10 347 | -10 386 |
| Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot |
3 | -1 434 | -1 737 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 4 | -11 167 | -8 137 |
| liikevoitto | 983 | 8 219 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 5 | ||
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | -2 273 | -173 | |
| voitto ennen satunnaisia eriä | -1 289 | 8 046 | |
| Konserniavustus | 6 | -3 500 | -7 800 |
| voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | -4 789 | 246 | |
| Välittömät verot | 7 | -158 | -21 |
| tilikauden voitto/tappio | -4 948 | 225 |
| Viite | 31.12.2008 | 31.12.2007 |
|---|---|---|
| VASTAAVAA | ||
| 8 pysyvät vastaavat |
||
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Aineettomat oikeudet | 92 | 130 |
| Muut pitkävaikutteidet menot | 755 | 236 |
| aineelliset hyödykkeet | 847 | 367 |
| Maa- ja vesialueet | 116 | 116 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 1 511 | 1 754 |
| Koneet ja kalusto | 1 744 | 2 537 |
| Keskeneräiset hankinnat | 630 | 684 |
| 4 001 | 5 091 | |
| sijoitukset | ||
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | 21 031 | 15 833 |
| Muut osakkeet ja osuudet | 61 | 61 |
| pysyvät vastaavat yhteensä | 25 940 | 21 352 |
| vaihtuvat vastaavat | ||
| Vaihto-omaisuus | ||
| Aineet ja tarvikkeet | 3 359 | 4 551 |
| Keskeneräiset tuotteet | 678 | 1 217 |
| Valmiit tuotteet | 1 061 | 1 776 |
| Lyhytaikaiset saamiset 10 |
5 098 | 7 544 |
| Myyntisaamiset | 3 827 | 3 610 |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 8 662 | 19 722 |
| Muut saamiset | 223 | 159 |
| Siirtosaamiset | 1 912 | 808 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 3 496 | 3 564 |
| vaihtuvat vastaavat yhteensä | 49 157 | 56 758 |
| VASTATTAVAA | ||
| 11 oma pääoma |
||
| Osakepääoma | 2 141 | 2 141 |
| Ylikurssirahasto | 0 | 8 488 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 8 488 | 0 |
| Edellisten tilikausien voitto | 11 086 | 13 241 |
| Tilikauden voitto/tappio | -4 948 | 225 |
| oma pääoma yhteensä | 16 767 | 24 094 |
| VIERAS PÄÄOMA | ||
| 12 pitkäaikainen vieras pääoma |
||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 19 729 | 18 338 |
| 13 | ||
| lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta |
4 752 | 8 515 |
| Saadut ennakot | 10 | 50 |
| Ostovelat | 1 989 | 2 025 |
| Velat saman konsernin yrityksille | 1 473 | 19 |
| Muut velat | 1 143 | 535 |
| Siirtovelat | 3 296 | 3 182 |
| vieras pääoma yhteensä | 32 390 | 14 326 |
| vastattavaa yhteensä | 49 157 | 56 758 |
| 2008 | 2007 | |
|---|---|---|
| liiketoiminnan rahavirta | ||
| Tilikauden voitto | -4 948 | 225 |
| Oikaisut tilikauden tulokseen | 12 286 | 9 414 |
| Käyttöpääoman muutos | 8 405 | 4 913 |
| Maksetut korot ja maksut | -2 472 | -1 819 |
| Saadut korot | 920 | 831 |
| Verot | -746 | 169 |
| liiketoiminnan rahavirta | 13 445 | 13 733 |
| investointien rahavirta | ||
| Myydyt liiketoiminnot | 25 | 0 |
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -1 004 | -1 002 |
| Sijoitukset tytäryhtiöiden osakkeisiin | -5 663 | -4 200 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 30 | 617 |
| investointien rahavirta | -6 612 | -4 585 |
| kassavirta ennen rahoitusta | 6 833 | 9 148 |
| rahavirta | ||
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 10 000 | 0 |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -8 673 | -1 600 |
| Lyhytaikaisten lainojen nostot/takaisinmaksut | -2 850 | 700 |
| Maksetut konserniavustukset | -3 000 | -11 300 |
| Maksetut osingot | -2 379 | -2 379 |
| rahoituksen rahavirta | -6 902 | -14 579 |
| rahavarojen muutos | -69 | -5 431 |
| Rahavarat 1.1. | 3 564 | 8 995 |
| rahavarat 31.12. | 3 496 | 3 564 |
| Emoyhtiö 2008 |
Emoyhtiö 2007 |
|
|---|---|---|
| markkina-alueittain | ||
| Pohjoismaat | 17 952 | 19 094 |
| Muu Eurooppa | 24 842 | 22 951 |
| Muu maailma | 3 349 | 2 912 |
| yhteensä | 46 143 | 44 957 |
| Johdon palkat ja palkkiot | Emoyhtiö 2008 |
Emoyhtiö 2007 |
|---|---|---|
| Toimitusjohtajat | 226 | 239 |
| Hallituksen jäsenet | 164 | 123 |
| yhteensä | 390 | 362 |
| Henkilöstön keskimääräinen luku tilikauden aikana | ||
| Toimihenkilöt | 66 | 64 |
| Työntekijät | 142 | 155 |
| yhteensä | 208 | 219 |
Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuusesineiden taloudellisen pitoajan perusteella.
| Suunnitelman mukaiset poistoajat | Vuotta |
|---|---|
| Rakennukset | 5–20 |
| Koneet ja kalusto | 3–8 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 3–8 |
| Liikearvo | 10 |
| Aineettomat oikeudet | 3–5 |
Emoyhtiön liiketoimintojen ja Fiberspar Inc. Performance Productsin hankinnoista johtuvat liikearvot poistetaan 10 vuodessa, koska tulonodotusajat on arvioitu 10 vuodeksi. Emoyhtiön liiketoimintojen liikearvoista on tehty arvonalennuskirjauksia 496 tuhatta euroa (2007).
| Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset 1 000 EUR |
Emoyhtiö 2008 |
Emoyhtiö 2007 |
|---|---|---|
| Aineettomat oikeudet | 44 | 23 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 147 | 186 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 243 | 249 |
| Koneet ja kalusto | 1 000 | 1 279 |
| yhteensä | 1 434 | 1 737 |
| 1 000 EUR | Emoyhtiö 2008 |
Emoyhtiö 2007 |
|---|---|---|
| Vuokrat | 664 | 730 |
| Markkinointikulut | 312 | 352 |
| Muut kulut | 10 191 | 7 055 |
| yhteensä | 11 167 | 8 137 |
| Emoyhtiö 2008 |
Emoyhtiö 2007 |
|
|---|---|---|
| Tilintarkastajan palkkiot | 37 | 24 |
| Veroneuvonta | 3 | 1 |
| Muut palkkiot | 51 | 44 |
| yhteensä | 91 | 70 |
| 1 000 EUR | Emoyhtiö 2008 |
Emoyhtiö 2007 |
|---|---|---|
| muut korko- ja rahoitustuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 1 075 | 1 673 |
| Muilta | 318 | 64 |
| yhteensä | 1 394 | 1 737 |
| korkokulut ja muut rahoituskulut | ||
| Saman konsernin yrityksillle | -8 | 0 |
| Muille | -3 666 | -1 910 |
| yhteensä | -3 674 | -1 910 |
| rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -2 273 | -173 |
| 1 000 EUR | Emoyhtiö 2008 |
Emoyhtiö 2007 |
|---|---|---|
| Satunnaiset kulut/konserniavustus | 3 500 | 7 800 |
| 1 000 EUR | Emoyhtiö 2008 |
Emoyhtiö 2007 |
|---|---|---|
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | 158 | 22 |
| 1 000 EUR | Emoyhtiö 2008 |
Emoyhtiö 2007 |
|---|---|---|
| aineettomat oikeudet | ||
| Hankintameno 1.1. Lisäykset 1.1.–31.12. Vähennykset 1.1.–31.12. Siirto erien välillä Hankintameno 31.12. Kertyneet sumupoistot 1.1. Sumupoistot 1.1.–31.12. Vähennysten sumupoistot 1.1.–31.12. Kertyneet sumupoistot 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. pitkävaikutteiset menot |
637 0 -1 7 643 -506 -44 1 -549 92 |
527 110 0 0 637 -483 -23 0 -506 130 |
| Hankintameno 1.1. Lisäykset 1.1.–31.12. Vähennykset 1.1.–31.12. Siirto erien välillä Hankintameno 31.12. Kertyneet sumupoistot 1.1. Sumupoistot 1.1.–31.12. Vähennysten sumupoistot 1.1.–31.12. Kertyneet sumupoistot 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. |
2 171 672 0 -7 2 836 -1 934 -147 0 -2 081 755 |
2 101 82 -12 0 2 171 -1 760 -186 12 -1 934 236 |
| maa-alueet Hankintameno 1.1. Vähennykset 1.1.–31.12. Hankintameno 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. rakennukset ja rakennelmat |
116 0 116 116 |
123 -7 116 116 |
| Hankintameno 1.1. Lisäykset 1.1.–31.12. Vähennykset 1.1.–31.12. Hankintameno 31.12. Kertyneet sumupoistot 1.1. Sumupoistot 1.1.–31.12. Vähennysten sumupoistot 1.1.–31.12. Kertyneet sumupoistot 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. |
4 284 0 0 4 284 -2 530 -243 0 -2 773 1 511 |
4 549 11 -276 4 284 -2 376 -250 96 -2 530 1 754 |
| koneet ja kalusto Hankintameno 1.1. Lisäykset 1.1.–31.12. Vähennykset 1.1.–31.12. Hankintameno 31.12. Kertyneet sumupoistot 1.1. Sumupoistot 1.1.–31.12. Vähennysten sumupoistot 1.1.–31.12. Kertyneet sumupoistot 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. Tuotantokoneiden ja -laitteiden poistamaton hankintameno |
17 952 384 -553 17 783 -15 415 -1 000 375 -16 040 1 744 1 703 |
17 317 896 -261 17 952 -14 281 -1 279 145 -15 415 2 537 2 439 |
| Osakkeet | Emoyhtiö 2008 |
Emoyhtiö 2007 |
|---|---|---|
| konserniyritykset | ||
| Hankintameno 1.1. Lisäykset 31.12. Vähennykset 31.12. Hankintameno 31.12. |
15 833 5 663 -465 21 031 |
11 633 4 200 0 15 833 |
| muut osakkeet ja osuudet | ||
| Hankintameno 1.1. Hankintameno 31.12. |
61 61 |
61 61 |
| Tytäryhtiöosakkeet | Emoyhtiön |
|---|---|
| Yhtiön nimi | omistamat % |
| Exel Sports Oy, Suomi | 100 |
| Exel GmbH, Saksa | 100 |
| Exel Composites N.V., Belgia | 100 |
| Exel Composites GmbH, Itävalta | 100 |
| Exel USA, Inc., USA | 100 |
| Exel Sports Sweden AB, Ruotsi | 100 |
| Exel Composites (Nanjing) Ltd, Kiina | 100 |
| Exel Composite Materials (Shenzhen) Ltd, Kiina | 100 |
| Pacific Composites (Australia) Pty Ltd, Australia | 100 |
| Pacific Composites Ltd, Australia | 100 |
| Pacific Composites (Europe) Ltd, Iso-Britannia | 100 |
| Fibreforce Composites Ltd, Iso-Britannia | 100 |
| Pacific Composites (Clacton) Ltd, Iso-Britannia | 100 |
| Pacific Composites Ltd, Uusi-Seelanti | 100 |
| Pro Stick Oy, Suomi | 100 |
| Lyhytaikaiset saamiset, 1 000 EUR | Emoyhtiö 2008 |
Emoyhtiö 2007 |
|---|---|---|
| saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä | ||
| Myyntisaamiset | 7 | 1 018 |
| Lainasaamiset | 5 820 | 16 339 |
| Siirtosaamiset | 2 834 | 2 365 |
| yhteensä | 8 662 | 19 722 |
| saamiset muilta | ||
| Myyntisaamiset | 3 827 | 3 610 |
| Muut saamiset | 223 | 159 |
| Siirtosaamiset | 1 912 | 808 |
| yhteensä | 5 962 | 4 577 |
| lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 14 623 | 24 299 |
Kumulatiivisistä hyllypoistoista 1,3 (1,2) miljoonaa euroa ei ole kirjattu laskennallisia verosaamisia 371 (310) tuhatta euroa.
| 1 000 EUR | Emoyhtiö 2008 |
Emoyhtiö 2007 |
|---|---|---|
| Osakepääoma 1.1. | 2 141 | 2 141 |
| osakepääoma 31.12. | 2 141 | 2 141 |
| Ylikurssirahasto 1.1. | 8 488 | 8 488 |
| Siirto sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon | -8 488 | 0 |
| ylikurssirahasto 31.12. | 0 | 8 488 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. | 0 | 0 |
| Siirto ylikurssirahastosta | 8 488 | 0 |
| sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. | 8 488 | 0 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. | 13 465 | 15 620 |
| Osingonjako | -2 379 | -2 379 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. | 11 086 | 13 241 |
| Tilikauden tappio | -4 948 | 225 |
| oma pääoma yhteensä | 16 767 | 24 094 |
| Laskelma 31.12. |
||
| Voitto edellisiltä tilikausilta | 11 086 | 13 241 |
| Tilikauden tappio | -4 948 | 225 |
| yhteensä | 6 138 | 13 465 |
| 1 000 EUR | Emoyhtiö 2008 |
Emoyhtiö 2007 |
|---|---|---|
| Velat muille | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 19 729 | 18 338 |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 19 729 | 18 338 |
| Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua | 6 071 | 0 |
| 1 000 EUR | Emoyhtiö | Emoyhtiö |
|---|---|---|
| 2008 | 2007 | |
| velat samaan konserniin kuuluville yrityksille | ||
| Ostovelat | 120 | 19 |
| Siirtovelat | 1 353 | 0 |
| yhteensä | 1 473 | 19 |
| velat muille | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 4 752 | 8 515 |
| Ennakkomaksut | 10 | 50 |
| Ostovelat | 1 989 | 2 025 |
| Muut velat | 1 143 | 535 |
| Siirtovelat | 3 296 | 3 182 |
| yhteensä | 11 190 | 14 307 |
| lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 12 661 | 14 326 |
| siirtovelkojen erittely | ||
| Palkat ja lomapalkat sosiaalikuluineen | 2 144 | 2 158 |
| Muut siirtovelat | 1 152 | 1 024 |
| yhteensä | 3 296 | 3 182 |
Yhtiön pitkäaikaiset lainat ovat alttiita korkoriskille, minkä vuoksi yhtiö on sitonut osan lainoistaan kiinteään korkoon koronvaihtosopimuksilla, jotka päättyvät vuosina 2007–2009.
| 1 000 EUR | nimellisarvo | käypä arvo |
|---|---|---|
| Korkojohdannaiset (nettonykyarvo) | ||
| Koronvaihtosopimukset | 9 810 | 22 |
| Korko-osto-optiot | 3 500 | 25 |
| Valuuttatermiinisopimukset | 1 770 | 33 |
| Velat, joiden vakuudeksi on annettu yrityskiinnitys ja kiinteistökiinnitykset | ||
| Rahalaitoslainat | 24 480 | 26 853 |
| Annetut kiinnitykset maa-alueisiin ja rakennuksiin | 2 783 | 2 783 |
| Annettu yrityskiinnitys | 12 500 | 12 500 |
| Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta annetut vakuudet | ||
| Luottolimiitin takaus | 196 | 322 |
| Eläkevastuut on katettu lakisääteisesti vakuutusyhtiön kautta. |
| 1 000 EUR | Emoyhtiö 2008 |
Emoyhtiö 2007 |
|---|---|---|
| leasingvastuut Alkaneella tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat |
352 867 |
387 1 166 |
| Vuokravastuut Alkaneella tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat |
195 568 |
195 763 |
| Muut vastuut | 11 | 874 |
| Osakkeenomistuksen sektorijakauma 31.12.2008 | % |
|---|---|
| Yksityiset yritykset | 14,9 |
| Rahoitus -ja vakuutuslaitokset | 21,1 |
| Julkisyhteisöt | 14,7 |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 4,1 |
| Kotitaloudet | 13,4 |
| Ulkomaat | 29,6 |
| Joista hallintarekisteröityjä | 2,3 |
| Osakkeita | Osakkaiden | Osuus | Osakkeita | Osuus |
|---|---|---|---|---|
| lukumäärä | osakkaista | yhteensä kpl | osakkeista % | |
| 1–1 000 | 1 390 | 83,08 | 453 637 | 3,81 |
| 1 001–10 000 | 223 | 13,33 | 660 400 | 5,55 |
| 10 001–50 000 | 25 | 1,49 | 562 117 | 4,73 |
| yli 50 000 | 35 | 2,09 | 10 220 689 | 85,90 |
| Osakkeenomistaja | Osakkeiden lukumäärä kpl |
Osuus osakkeista ja äänimäärästä % |
|
|---|---|---|---|
| Nordstjernan AB | 3 496 506 | 29,4 | |
| Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 689 400 | 5,8 | |
| Berling Capital Oy | 381 210 | 3,2 | |
| OP-Suomi Pienyhtiöt | 380 900 | 3,2 | |
| Veikko Laine Oy | 378 800 | 3,2 | |
| Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma | 363 600 | 3,1 | |
| Ulkomarkkinat Oy | 346 600 | 2,9 | |
| Alfred Berg Finland Sijoitusrahasto | 343 325 | 2,9 | |
| Fondita Nordic Small Cap Placeringsfond | 330 000 | 2,8 | |
| Hallintarekisteröidyt | 267 951 | 2,3 | |
| Muut | 4 918,551 | 41,3 | |
| yhteensä | 11 896 843 | 100,0 |
Exel Oyj:n hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2008 yhteensä 105 300 osaketta. Nämä vastaavat 0,88 % yhtiön osakkeista ja 0,88 % osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Hallituksen jäsenillä ja toimitusjohtajalla ei ole merkitsemättömiä optiotodistuksia.
Varsinainen yhtiökokous päätti 10.4.2008 valtuuttaa yhtiön hallituksen päättämään osakeannista10.4.2009 mennessä. Valtuutuksen nojalla voidaan antaa enintään 1 189 684 kappaletta osaketta. Osakeantivaltuutusta ei ole käytetty vuoden aikana.
| Osakkeen kurssikehitys (euroa) | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Keskikurssi | 18,04 | 12,73 | 12,86 | 14,14 | 5,92 | |
| Alin kurssi | 11,75 | 11,35 | 10,50 | 10,55 | 2,41 | |
| Ylin kurssi | 24,00 | 14,80 | 15,13 | 17,45 | 12,20 | |
| Kurssi kauden lopussa | 23,00 | 13,05 | 13,60 | 11,90 | 2,72 | |
| Osakkeiden markkina-arvo, milj. euroa | 127,0 | 150,0 | 161,8 | 141,6 | 32,4 | |
| Osakkeiden vaihdon kehitys | ||||||
| Vaihtomäärä, kpl | 3 962,470 | 4 114 242 | 5 172 938 | 4 907 765 | 1 653 992 | |
| % kokonaismäärästä | 73,2 | 35,7 | 43,5 | 41,3 | 13,9 | |
| Osakkeiden osakeantioikaistut lukumäärät | ||||||
| Keskimäärin, kpl | 5 412 764 | 11 549 554 | 11 846 725 | 11 896 843 | 11 896 843 | |
| Kauden lopussa, kpl | 5 520 800 | 11 498 900 | 11 896 843 | 11 896 843 | 11 896 843 |
Exel Oyj:n osake on noteerattu Helsingin Pörssin I-listalla 19.10.1998 lähtien 1.5.2000 asti. Exel Oyj:n osake on noteerattu Helsingin Pörssin päälistalla 2.5.2000 lähtien. Exel Oyj:n osake on splitattu 21.04.2005 alkaen.
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
| Luvut 1 000 euroa, ellei muuta ole mainittu |
2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 83 857 | 91 288 | 112 395 | 113 489 | 94 925 |
| Liikevoitto | 13 702 | 12 388 | 386 | 4 780 | -384 |
| % liikevaihdosta | 16,3 | 13,6 | 0,3 | 4,2 | -0,4 |
| Tulos ennen satunnaisia eriä | 13 236 | 12 046 | -681 | 2 420 | -3 735 |
| % liikevaihdosta | 15,8 | 13,2 | -0,6 | 2,1 | -3,9 |
| Tulos ennen varauksia ja veroja | 13 236 | 12 046 | -681 | 2 420 | -3 735 |
| % liikevaihdosta | 15,8 | 13,2 | -0,6 | 2,0 | -3,9 |
| Taseen loppusumma | 46 253 | 54 621 | 81 924 | 75 192 | 59 275 |
| Oman pääoman tuotto, % | 47,8 | 37,3 | -2,9 | 8,4 | -14,7 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 45,2 | 34,0 | 1,2 | 7,3 | 0,0 |
| Omavaraisuusaste, % | 44,9 | 50,0 | 29,9 | 31,3 | 28,2 |
| Nettovelkaantumisaste, % | 36,0 | 30,2 | 112,8 | 118,4 | 123,9 |
| Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen | 5 803 | 4 119 | 19 863 | 2 469 | 1 765 |
| % liikevaihdosta | 6,9 | 4,5 | 17,7 | 2,2 | 1,9 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot | 1 956 | 2 323 | 2 169 | 2 824 | 1 918 |
| % liikevaihdosta | 2,3 | 2,5 | 1,9 | 2,5 | 2,0 |
| Henkilöstö keskimäärin | 441 | 467 | 600 | 568 | 527 |
| Henkilöstö kauden lopussa | 419 | 466 | 555 | 579 | 470 |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | |||||
| Tulos/osake (EPS), euroa | 0,84 | 0,78 | -0,06 | 0,17 | -0,25 |
| Oikaistu tulos/osake (EPS), euroa* | 0,80 | 0,76 | -0,06 | 0,17 | -0,25 |
| Oma pääoma/osake, euroa | 1,84 | 2,34 | 2,05 | 1,98 | 1,40 |
| Osinko/osake, euroa | 0,35 | 0,40 | 0,20 | 0,20 | 0 |
| Osinko/tulos, % | 41,5 | 53,0 | -322,70 | 118,40 | 0 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 3,04 | 3,07 | 1,47 | 1,68 | 0 |
| Hinta/voitto (P/E), % | 13,64 | 16,65 | -219,41 | 70,44 | -6,54 |
*Optio-oikeuksien laimennusvaikutuksella oikaistuna
| Oman pääoman tuotto, % | |
|---|---|
| tulos ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja - verot | |
| oma pääoma + vähemmistöosuus + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä (keskiarvo) | x100 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | |
| tulos ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja + korko- ja muut rahoituskulut | |
| taseen loppusumma - korottomat velat (keskiarvo) | x100 |
| Omavaraisuusaste, % | |
| oma pääoma + vähemmistöosuus + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä | |
| taseen loppusumma - saadut ennakot | x100 |
| Nettovelkaantumisaste, % | |
| korolliset nettovelat (=korolliset velat - likvidit varat) | x100 |
| oma pääoma | |
| Tulos/osake (EPS), euroa | |
| tulos ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja - verot +/- vähemmistöosuus | |
| osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana | x100 |
| Oma pääoma/osake, euroa | |
| oma pääoma + vapaaehtoiset varaukset + poistoero laskennallisella verovelalla ja vähemmistöosuudella vähennettynä | |
| osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä | |
| Osinko/osake, euroa | |
| tilikauden osinko | |
| osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä | |
| Osinko/tulos, % | |
| osakekohtainen osinko | |
| osakekohtainen tulos (laskettu kuten tunnusluvussa tulos/osake) | x100 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | |
| osinko/osake x 100 | x100 |
| osakeantioikaistu keskikurssi tilikauden lopussa | |
| Hinta/voitto (P/E), % | |
| osakeantioikaistu keskikurssi tilikauden lopussa | x100 |
tulos/osake
Exel Oyj:n voitonjakokelpoiset varat ovat 14 625 649,07 euroa, josta tilikauden tappio on -4 947 868,37 euroa.
Hallitus ehdottaa,
Vantaalla 12. päivänä helmikuuta 2009
Peter Hofvenstam Kari Haavisto Göran Jönsson puheenjohtaja
Vesa Kainu Heikki Mairinoja
Vesa Korpimies toimitusjohtaja
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus.
Vantaalla 17. päivänä helmikuuta 2009 Ernst & Young Oy KHT-yhteisö
Eija Niemi-Nikkola KHT
Olemme tarkastaneet Exel Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2008. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.
Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti.
Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita.
Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Vantaalla 17. päivänä helmikuuta 2009
Ernst & Young Oy KHT-yhteisö
Eija Niemi-Nikkola KHT
luottamustehtävät:
Ylärivissä vasemmalta: Peter Hofvenstam, Kari Haavisto ja Göran Jönsson. Alarivissä vasemmalta: Vesa Kainu ja Heikki Mairinoja.
Keskeisimmät samanaikaiset
luottamustehtävät:
Vastuualueet:
Vastuualueet:
Ylärivissä vasemmalta: Vesa Korpimies ja Grant Pearce. Alarivissä vasemmalta: Callum Gough ja Ilkka Silvanto.
segmenttien kartoittaminen Työkokemus:
• Exel Composites UK • Exel Composites GmbH • Exel Composites N.V.
• Exel Composites Australia • Exel Composites Finland • Exel Composites UK
• Exel Composites China • Exel Kunststoff GmbH • Exel Sports Oy
Callum Gough Josef Lanzmaier Eric Moussiaux
Grant Pearce Tarmo Karhapää Richard Thomas
Ken Smith Michael Lorenz Timo Lepistö
• Exel Sports Sweden AB
EXEL Composites on maailman merkittävin ja ensimmäinen kansainvälinen pultruusioalan yritys.
EXEL OYJ ("EXEL" TAI "YHTIÖ"), Exel-konsernin emoyhtiö, on suomalainen listattu yhtiö. Exelin pääkonttori sijaitsee Mäntyharjulla.
Exelin konsernihallinnoinnissa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, arvopaperimarkkinalainsäädäntöä sekä muita julkisen osakeyhtiön hallinnointiin liittyviä viranomaismääräyksiä. Tässä kirjatut periaatteet ainoastaan täydentävät lain säännöksiä.
Lisäksi Exel noudattaa Helsingin Pörssin, Keskuskauppakamarin ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n antamia suosituksia pörssiyhtiöiden hallinnoinnista, jotka astuivat voimaan 20.10.2008 (Suositus listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä) poikkeuksena hallituksen valiokunnat. Tarkempi selvitys poikkeuksista löytyy kyseisen aiheen kohdasta myöhemmin tässä asiakirjassa.
Yhtiön hallintoelimet ovat yhtiökokous, hallitus sekä toimitusjohtaja. Yhtiön johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa Yhtiön operatiivisessa johtamisessa.
Ylintä päätösvaltaa Yhtiössä käyttävät osakkeenomistajat yhtiökokouksissa, jotka Yhtiön hallitus kutsuu koolle. Nämä kokoukset koostuvat varsinaisista yhtiökokouksista sekä tarvittaessa ylimääräisistä yhtiökokouksista. Yhtiökokoukset pidetään joko Mäntyharjulla, Helsingissä tai Vantaalla.
Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä kesäkuun loppuun mennessä. Varsinaisen yhtiökokouksen tehtävänä on käsitellä sille yhtiöjärjestyksessä määrätyt asiat kuten tilinpäätöksen hyväksyminen, voitonjaosta päättäminen, yhtiöjärjestyksen muuttaminen sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valinta. Se myös vahvistaa hallituksen jäsenille maksettavat palkkiot ja käsittelee yhtiökokoukselle tehdyt muut ehdotukset.
Tarvittaessa kutsutaan koolle ylimääräinen yhtiökokous käsittelemään hallitukselle tehtyä erityistä ehdotusta.
Yleensä yhtiökokous käsittelee asiat, jotka hallitus on asettanut asialistalle. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistaja voi esittää kirjallisen pyynnön Yhtiön hallitukselle erityisen asian asettamiseksi seuraavan yhtiökokouksen asialistalle. Mikäli osakkeenomistaja tai osakkeenomistajat, jotka yhdessä edustavat vähintään 10 prosenttia kaikista osakkeista, tai Yhtiön tilintarkastaja kirjallisesti vaativat erityisen asian käsittelemistä yhtiökokouksessa, tulee hallituksen viipymättä kutsua koolle ylimääräinen yhtiökokous asian käsittelemiseksi.
Yhtiökokouskutsu julkaistaan hallituksen määräämissä sanomalehdissä aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään 17 päivää ennen yhtiökokousta.
Henkilöt, joita osakkeenomistajien nimitysvaliokunta ehdottaa valittavaksi hallituksen jäseniksi julkaistaan yhtiökokouskutsussa tai muulla tavoin ennen varsinaista yhtiökokousta edellyttäen, että henkilöt ovat antaneet suostumuksensa valintaan. Lisäksi muut jäsenehdokkaat, joita vähintään 10 prosenttia Yhtiön osakkeenomistajista kannattaa, ja jotka ovat antaneet suostumuksensa valintaan, tulee julkaista yhtiökokouskutsussa. Yhtiökokouskutsun toimittamisen jälkeen asetetut ehdokkaat on julkistettava erikseen. Lisäksi suurimman osakkeenomistajan ehdotus ulkopuolisen tilintarkastajan valinnaksi tulee julkaista yhtiökokouskutsussa.
Hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle sekä vaadittava taloudellinen informaatio tulee olla osakkeenomistajien saatavilla vähintään viikkoa ennen yhtiökokousta Yhtiön internetsivuilla.
Voidakseen käyttää puhe- ja äänestysvaltaansa yhtiökokouksessa osakkeenomistajan on ilmoittauduttava Yhtiölle viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä, joka voi olla aikaisintaan kymmenen päivää ennen kokousta.
Yhtiön tavoitteena on, että kaikki hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja osallistuvat yhtiökokouksiin ellei heidän poissaololleen ole perusteltua syytä. Yhtiön tavoitteena on myös, että hallituksen jäseneksi ensimmäistä kertaa ehdolla oleva henkilö osallistuu valinnasta päättävään yhtiökokoukseen, ellei hänen poissaololleen ole perusteltua syytä.
Exelillä on vain yksi osakesarja. Yhtiökokouksessa kaikki osakkeet tuottavat yhtäläisen äänioikeuden. Exelin yhtiöjärjestyksessä ei ole lunastuslausekkeita. Yhtiön tiedossa ei ole osakkeenomistajien sopimuksia koskien Yhtiön osakkeiden omistusta tai yhdistettyjen äänioikeuksien käyttöä.
Tarvittaessa yhtiökokous voi tehdä päätöksen nimeämisvaliokunnan nimittämisestä tekemään esitys yhtiökokoukselle seuraavan vuoden hallituksesta. Nimeämisvaliokunta muodostuu hallituksen puheenjohtajasta sekä neljän suurimman osakkeenomistajan (yhtiökokousta edeltävän marraskuun 1. päivän mukaan) valitsemista henkilöistä.
Poikkeus listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän suosituksesta: Listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän suosituksen kohdasta 33 poiketen hallitus ei ole perustanut nimeämisvaliokuntaa avustamaan hallituksen jäseniä yhtiökokouksen nimeämisprosessissa. Sen sijaan Yhtiön osakkeenomistajat ovat pitäneet tärkeänä sitä, että yhtiökokous perustaa osakkeenomistajien nimeämisvaliokunnan tekemään esityksen yhtiökokoukselle hallituksen jäsenten valinnasta.
Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään kahdeksan varsinaista jäsentä. Hallitus valitaan varsinaisessa yhtiökokouksessa vuodeksi kerrallaan. Yhtiökokous nimeää hallituksen jäsenistä yhden puheenjohtajaksi.
Exel Oyj:n hallitus on 26.4.2004 vahvistanut kirjalliset menettelytapaohjeet hallituksen tehtävistä, käsiteltävistä asioista, kokouskäytännöstä ja päätöksentekomenettelystä. Ne käydään läpi ja päivitetään vuosittain ensimmäisessä varsinaista yhtiökokousta seuraavassa hallituksen kokouksessa.
Hallituksen kokouksissa ovat läsnä toimitusjohtaja sekä talousjohtaja, joka toimii kokousten sihteerinä.
Listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmäsuosituksen mukaan valtaosan hallituksen jäsenistä tulee olla riippumattomia Yhtiöstä. Lisäksi vähintään kahden hallituksen jäsenen tulee olla riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista.
Yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus. Hallitus vastaa sille osakeyhtiölaissa ja Yhtiön yhtiöjärjestyksessä määritellyistä tehtävistä. Hallituksen keskeisiin tehtäviin kuuluu vahvistaa Yhtiön strategia ja toimintokohtainen budjetti sekä päättää rahoitussopimuksista sekä taloudellisesti merkittävistä investoinneista tai omaisuuden ostoista ja myynneistä. Hallitus laatii osavuosikatsaukset ja tilinpäätöksen sekä toimintakertomuksen, nimittää Yhtiön toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan sekä päättää toimitusjohtajan palkkiosta. Hallitus seuraa Yhtiön taloudellista kehitystä Yhtiön johtoryhmän toimittaman informaation avulla.
Hallitus tarkastelee toimintaansa ja työmenetelmiään vuosittain ensimmäisessä kokouksessaan varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen.
Hallitus arvioi jäsenten riippumattomuuden ensimmäisessä kokouksessaan varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen.
Hallitus kokoontuu noin 10 kertaa vuodessa. Yhtiökokous määrittelee hallituksen jäsenten palkkiot.
Exelin hallitus on suorittanut Corporate Governance -suosituksen kohdan 18 mukaisesti hallituksen jäsenten riippumattomuusarvioinnin suhteessa Yhtiöön. Hallituksen jäsenten arvioidaan olevan riippumattomia Yhtiöstä. Kari Haavisto, Göran Jönsson, Vesa Kainu ja Heikki Mairinoja ovat riippumattomia suurimmista osakkeenomistajista. Peter Hofvenstam ei ole riippumaton suurimmista osakkeenomistajista, koska hän on Nordstjernan AB:n varatoimitusjohtaja. Göran Jönsson ei ole riippumaton yhtiöstä, sillä hän on yhtiön entinen toimitusjohtaja. Hallitus on listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä annetun riippumattomuussuosituksen mukainen.
Exelin varsinainen yhtiökokous valitsi 10.4.2008 uudestaan Yhtiön hallitukseen Kari Haaviston, Peter Hofvenstamin ja Vesa Kainun. Göran Jönsson ja Heikki Mairinoja valittiin hallituksen uusiksi jäseniksi. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Peter Hofvenstam.
Tieto hallituksen jäsenistä (henkilö- ja omistustiedot) on esitetty kohdassa "Hallituksen jäsenet".
Vuonna 2008 hallitus kokoontui 16 kertaa. Hallituksen jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 95 prosenttia.
Vuoden 2008 varsinaisen yhtiökokouksen päättämät kuukausi- ja kokouspalkkiot hallituksen jäsenille vuodelle 2008 olivat:
Puheenjohtajan vuosipalkkio 32 000 euroa Jäsenen vuosipalkkio 14 000 euroa Puheenjohtajan kokouspalkkio 1 500 euroa/kokous Jäsenen kokouspalkkio 1 000 euroa/kokous
Hallituksen jäsenet saivat vuoden 2008 aikana toimestaan konsernissa palkkioita yhteensä 164 tuhatta euroa. Lisäksi hallituksen jäsenet ovat oikeutettuja matkakustannusten ja muiden hallitustyöskentelystä aiheutuvien kustannusten korvaukseen Yhtiön vakiintuneen käytännön ja matkustussäännön mukaisesti.
Tieto kullekin hallituksen jäsenelle annetuista palkkioista vuonna 2008 on esitetty kohdassa "Hallituksen jäsenet".
Hallituksen jäsenille ei ole annettu palkkiona Exelin hallitustyöskentelystä optioita tai Yhtiön omia osakkeita.
Yhtiöllä on yksi pysyvä valiokunta, nimeämisvaliokunta. Hallitus valvoo sen toimintaa ja on hyväksynyt sille kirjallisen työjärjestyksen. Nimeämisvaliokunta muodostuu hallituksen puheenjohtajasta sekä neljän suurimman osakkeenomistajan (yhtiökokousta edeltävän marraskuun 1. päivän omistajaluettelon mukaan) valitsemista henkilöistä.
Nimeämisvaliokuntaan kuuluivat vuonna 2008 Tomas Billing (Nordstjernan AB) puheenjohtajana, Mikko Mursula (Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Ilmarinen), Esa Karppinen (Berling Capital Oy), Pertti Laine (Veikko Laine Oy) sekä Peter Hofvenstam. Valiokunta kokoontui kaksi kertaa vuonna 2008.
Toimitusjohtajan nimittää hallitus. Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa Yhtiön juoksevaa hallintoa lakien ja määräysten sekä hallituksen antamien ohjeiden ja päätösten mukaisesti. Toimitusjohtajan vastuulla on yllä mainittujen lakien ja määräysten ja hallituksen antamien päätösten lisäksi mm. varmistaa liiketoiminnan kasvu, akvisitiot ja muut strategiset projektit, omistajaarvon kasvu, kannattavuus ja toiminnan tehokkuus sekä investoinnit hallituksen määrittelemissä rajoissa.
Toimitusjohtajalla on hallituksen hyväksymä toimitusjohtajasopimus, jossa määritellään toimitusjohtajan vastuut, valtuudet, kompensaatiot ja irtisanomiskäytäntö. Toimitusjohtajalla ei ole erillistä eläkesopimusta. Kuukausipalkan ja luontoisetujen lisäksi toimitusjohtaja on oikeutettu vuosibonukseen ja pitkäaikaiseen kannustusohjelmaan.
Toimitusjohtajaa avustaa johtoryhmä, johon kuuluu toimitusjohtajan lisäksi Businessalue Aasia/Tyynenmeren alueen johtaja, Senior Vice President, Operaatiot sekä talousjohtaja. Toimitusjohtaja valitsee johtoryhmän ja johtaa sen toimintaa. Johtoryhmä kokoontuu kuudesta kymmeneen kertaan vuodessa ja sen tehtäviin kuuluvat liiketoiminnan juoksevan hallinnon hoitamisen ja kaikkien liiketoiminta-alueiden kehittämisen lisäksi mm. liiketoiminta- ja strategisten suunnitelmien laadinta ja niiden toimeenpano.
Exelin toimitusjohtaja on KTM Vesa Korpimies.
Toimitusjohtaja Vesa Korpimiehen palkat ja luontoisedut vuonna 2008 olivat 166 tuhatta euroa. Rahapalkan lisäksi hänellä on puhelinetu ja autoetu, joka sisältyy yllä mainittuun summaan.
Tietoa toimitusjohtajasta vuodelta 2008 (henkilötiedot ja osakkeenomistus) on esitetty kohdassa "Johtoryhmän jäsenet".
Toimitusjohtaja tekee ehdotuksen muiden johtoryhmän jäsenten palkitsemisesta hallitukselle, joka päättää palkitsemisesta.
Hallitus on hyväksynyt Yhtiön ylimmälle johdolle suunnatun pitkän aikajänteen kannustusohjelman periaatteet.
Vuonna 2007 Exel Oyj:n hallitus päätti Yhtiön ylimmälle johdolle suunnatusta uudesta pitkäaikaisesta kannustusohjelmasta. Ohjelman tarkoitus on kannustaa ohjelmaan kuuluvia henkilöitä parantamaan Exelin pitkäaikaista kannattavuutta ja arvoa ja palkita heitä näiden tavoitteiden saavuttamisesta. Ohjelma koostuu kolmesta alaohjelmasta (yksi per vuosi vuosille 2007, 2008 ja 2009). Jokainen alaohjelma kestää kolme vuotta.
Osallistujat palkitaan jokaisessa alaohjelmassa jos hallituksen määrittelemät taloudelliset tavoitteet on saavutettu. Hallitus päättää tulos/osake (EPS) sekä sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) -tunnuslukujen kasvua koskevat tavoitteet erikseen jokaiselle alaohjelmalle ennen alaohjelman alkamista Hallitus päättää jokaisen alaohjelman palkitsemisen maksimimäärästä ja se voidaan antaa käteisenä tai vastaavana määränä yhtiön osakkeita. Ohjelman kustannus kirjataan liiketoiminnan kuluihin ja se lisätään tilinpäätökseen. Vuonna 2008 maksimimääräksi määriteltiin miljoona euroa. Vuodelta 2008 ei palkkiota maksettu.
Yhtiöllä on varsinaisen yhtiökokouksen valitsema yksi tilintarkastaja. Tilintarkastajan tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajan tehtävä päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Ylin vastuu kirjanpidosta ja varainhoidon valvonnasta kuuluu Yhtiön hallitukselle. Tilintarkastajat antavat Yhtiön osakkeenomistajille lakisääteisen tilintarkastuskertomuksen Yhtiön vuositilinpäätöksen yhteydessä. Tilintarkastuksen tehtävänä läpi vuoden on todistaa, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot konsernin tuloksesta ja taloudellisesta asemasta tilikaudella. Ulkomaiset tytäryhtiöt kuuluvat vuosittaisen tilintarkastusohjelman piiriin. Hallitus tapaa tilintarkastajaa vähintään kerran vuodessa.
Lisäksi tilintarkastaja suorittaa tilikauden aikana valvontatilintarkastusta harkintansa ja Yhtiön kanssa sovitun käytännön mukaisesti.
Vuoden 2008 varsinainen yhtiökokous valitsi Yhtiölle yhden tilintarkastajan, joka on KHT-yhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Eija Niemi-Nikkola. Vuodelta 2008 ulkopuoliselle tilintarkastajalle maksettiin palkkiota 206 tuhatta euroa Exel-konserniin kuuluvien yhtiöiden tilintarkastuksesta. Tilintarkastuksen ulkopuolisista palveluksista maksettiin palkkiota 170 tuhatta euroa.
Exelin liiketoimintoja johdetaan ja valvotaan yllä esitetyn hallinto- ja johtamisjärjestelmän mukaisesti.
Ylin vastuu Yhtiön sisäisen valvonnan järjestämisestä koskien Yhtiön kirjanpitoa ja taloutta on hallituksella. Toimitusjohtaja on vastuussa siitä, että Yhtiön kirjanpito vastaa lain määräyksiä ja että talousasiat on järjestetty luotettavalla tavalla.
Taloudellisten tavoitteiden toteutumista ja valvontaa ja muita liiketoiminnallisia tavoitteita seurataan koko konsernin kattavalla taloudellisella raportoinnilla sekä systemaattisilla johdon kokouksilla kaikissa liiketoimintayksiköissä. Taloudellisiin raportteihin sisältyvät toteutuneet tiedot, suunnitelmat ja ajantasaiset ennusteet kuluvalle vuodelle. Johdon kokouksissa käydään läpi taloudelliset raportit, liiketoimintasuunnitelmien seuranta, uusien suunnitelmien laatiminen, sisäisten ja ulkoisten projektien seuranta sekä laatu- ja henkilöstöasiat.
Exelin keskeinen lyhyen tähtäimen tavoite on parantaa kannattavuutta ja kilpailukykyä merkittävästi sekä varmistaa liiketoiminnan vaatimusten taloudellinen tilanne. Exelin riskienhallintakonseptin ensisijainen tehtävä on tukea näiden tavoitteiden toteutumista. Osana hallinnointikäytäntöä riskienhallinta on hallituksen ja operatiivisen johdon systemaattinen väline, jolla se seuraa ja arvioi näiden tavoitteiden toteutumista sekä liiketoimintaa koskevia uhkia ja mahdollisuuksia.
Exelin riskienhallintakonseptin tehtävänä on myös auttaa sopeutumaan liiketoiminnassa ja riskiympäristössä tapahtuviin muutoksiin.
Yhtiön johtoryhmä on vahvistanut riskienhallintaa koskevat ohjeet hallituksen hyväksymien periaatteiden pohjalta. Liiketoimintayksiköt vastaavat riskienhallinnan toteutuksesta ja riskien tunnistamisesta. Johtoryhmä valvoo riskien ja riskikeskittymien kehitystä. Liiketoiminnasta aiheutuviin omaisuus-, keskeytys- ja vastuuvahinkoriskeihin on varauduttu asianmukaisin vakuutuksin.
Konsernin tehokkaasti toimivan taloudellisen valvonnan ja perustetun controller-toiminnon vuoksi Yhtiöllä ei ole erillistä sisäistä tarkastustoimintoa.
Exelin ajantasainen hallinnointikäytäntö on luettavissa yhtiön internetsivulta. Exelin internetsivut ovat saatavilla suomeksi ja englanniksi.
EXELIN KESKEINEN LYHYEN TÄHTÄIMEN TAVOITE on parantaa kannattavuutta ja kilpailukykyä merkittävästi sekä varmistaa liiketoiminnan vaatimusten taloudellinen tilanne. Exelin riskienhallintakonseptin ensisijainen tehtävä on tukea näiden tavoitteiden toteutumista. Osana hallinnointikäytäntöä riskienhallinta on hallituksen systemaattinen väline, jolla se seuraa ja arvioi näiden tavoitteiden toteutumista sekä liiketoimintaa koskevia uhkia ja mahdollisuuksia.
Exelin riskienhallintakonseptin tehtävänä on myös auttaa sopeutumaan liiketoiminnassa ja riskiympäristössä tapahtuviin muutoksiin.
Riskit ovat seikkoja, jotka ovat uhka yrityksen tavoitteiden saavuttamiselle. Niitä mitataan niiden vaikutuksilla sekä niiden toteutumisen todennäköisyydellä.
Liiketoimintayksiköt ja konsernitoiminnot tunnistavat ja arvioivat riskinsä.
Riskienhallinta on jatkuva prosessi, joka on integroitu yhtiön strategiaprosessiin, operatiiviseen suunnitteluun, päivittäiseen päätöksentekoon ja toimintojen seuraamiseen. Riskienhallinta on myös osa sisäistä valvontaa.
Exel harkitsee riskinottoa vasta arvioituaan huolellisesti riskiä mahdollisen tuoton kannalta. Riskienhallinnan tavoitteena on systemaattisesti tunnistaa ja arvioida riskejä ja hallita niitä kustannustehokkaasti seuraavasti:
Exelin hallitus on vahvistanut riskienhallinnan periaatteet. Niitä arvioidaan vuosittain, jotta varmistutaan siitä, että ne vastaavat olemassa olevaan tilanteeseen ja muutoksiin, jotka ovat tapahtuneet liiketoimintaympäristössä.
Vuonna 2007 Exel tunnisti ja arvioi riskit. Liiketoimintaa koskevat riskit voidaan jakaa strategisiin, operatiivisiin ja rahoitusriskeihin sekä vahinkoriskeihin. Ne voivat olla seurausta sekä organisaation sisäisistä että ulkoisista tekijöistä. Eräät erityisriskit voivat olla seurausta sekä ulkoisista että sisäisistä tekijöistä. Strategisia ja operatiivisia riskejä tarkastellaan yksikkö-, divisioona- ja konsernitasolla.
Strategisissa riskeissä Exel altistuu markkinatilanteelle ja kuluttajien käyttäytymiselle kuluttajatuotteiden markkinoilla, joilla urheiluvälineitä myydään. Keskeisiä raaka-aineita, erityisesti hiilikuitua, tuottaa vain muutama toimittaja, ja tasapaino kysynnän ja tarjonnan välillä saattaa aiheuttaa pitkiä ajanjaksoja, jolloin raaka-aineesta on pulaa. Myös akvisitioihin liittyy riskejä, joissa hyötyjen ja synergioiden toteutunut taso saattaa erota suunnitellusta.
Operatiivisessa liiketoiminnassa riskit tunnistetaan raaka-aineiden hintojen vaihtelussa sekä absoluuttisesti että suhteessa kilpaileviin materiaaleihin. Ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuuden vähäisyys saattaa paikallisesti vaikuttaa liiketoiminnan laatuun ja tuottavuuteen. Itse kehitetyn teknologian suojaaminen on tärkeää ja riski immateriaalioikeuksien loukkauksille kasvaa, kun liiketoiminta laajenee globaalisti. Lisäksi toimittajien ja alihankkijoiden merkitys ja niihin liittyvät riskit ovat kasvaneet.
Rahoitusriskit koostuvat valuutta-, korko-, likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskeistä sekä luotto- ja vastapuoliriskeistä. Valuutta- ja korkoriskejä hallinnoidaan erilaisilla suojausinstrumenteilla. Konsernin myyntisaamisia turvataan luottovakuutuksella.
Valtaosa laskutuksesta ja ostoista tapahtuu euroissa. Yhdysvaltain dollarin, Ison-Britannian punnan, Australian dollarin tai Ruotsin kruunun kurssimuutokset saattavat vaikuttaa yhtiön tulokseen. Yhtiö pyrkii suojautumaan kurssimuutosriskeiltä käyttämällä osto- ja myyntisopimuksissa valuuttalausekkeita sekä suojausinstrumenttien avulla.
Exelin rahoituspolitiikka perustuu yhteistyöhön muutamien pankkien kanssa pitkäaikaisen lainapääoman saannin turvaamiseksi. Exelin likviditeetti perustuu pitkäaikaisiin rahoitussopimuksiin ja lyhytaikaisiin rahoitustuotteisiin, kuten luottolimiitteihin ja luotollisiin tileihin. Korkoriskien hallitsemiseksi yhtiön lainat pyritään hajauttamaan vaihtuva- ja kiinteäkorkoisiin instrumentteihin. Lisäksi yhtiö käyttää koronvaihtosopimuksia.
Exel altistuu luottoriskeille lähinnä myyntisaatavista. Yhtiöllä on globaali asiakaskunta eikä merkittäviä riskikeskittymiä ole. Yleensä Exel käyttää luottovakuutusta.
Vaaroilla tarkoitetaan työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyviä äkillisiä onnettomuuksia, henkilöstön turvallisuuden vaarantavia onnettomuuksia, ympäristöriskejä, tulipaloja ja muita onnettomuuksia, luonnonkatastrofeja ja turvallisuusriskejä. Exel on varautunut näihin riskeihin laatimalla turvallisuusohjeita, sertifiointiperiaatteita, pelastautumissuunnitelmia ja turvallisuusohjeita. Riskien toteutuminen on otettu huomioon vakuutusperiaatteissa.
Vastuu sisäisestä valvonnasta kuuluu yhtiön hallitukselle.
Yhtiön johtoryhmä on vahvistanut riskienhallintaa koskevat ohjeet hallituksen hyväksymien periaatteiden pohjalta. Liiketoimintayksiköt vastaavat riskienhallinnan toteutuksesta ja riskien tunnistamisesta. Johtoryhmä valvoo riskien ja riskikeskittymien kehitystä.
Liiketoiminnasta aiheutuviin omaisuus-, keskeytys- ja vastuuvahinkoriskeihin on varauduttu asianmukaisin vakuutuksin.
4.1.2008 klo 14.00 Yt-neuvottelut käynnistetään Exel Oyj:n Mäntyharjun tehtaalla
22.2.2008 klo 13.45 Exel Oyj:n Mäntyharjun tehtaan yt-neuvottelut päättyivät
27.2.2008 klo 11.00 Exel Oyj:n neljäs vuosineljännes ja tilinpäätöstiedote 2007
27.2.2008 klo 11.05 Vesa Korpimiehestä Exel Oyj:n uusi toimitusjohtaja
27.2.2008 klo 11.20 Exel Oyj:n nimitysvaliokunnan ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle
13.3.2008 klo 8.51 Kutsu Exel Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen
13.3.2008 klo 13.00 Exel Oyj:n vuosikooste vuodelta 2007
14.3.2008 klo 13.00 Muutos Exel Oyj:n tammi–maaliskuun 2008 osavuosikatsauksen julkaisuajankohtaan
7.4.2008 klo 9.00 Exelin ensimmäisestä vuosineljänneksestä tulossa heikko
10.4.2008 klo 14.00 Exel Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen päätökset
2.5.2008 klo 13.30 Exel myy Outdoor-liiketoimintansa Karhu Sportsille
2.5.2008 klo 13.30 Exel Oyj:n osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2008
30.5.2008 klo 16.00 Exel Sportsin Outdoor-liiketoiminnan myynti Karhu Sportsille saatu päätökseen
24.7.2008 klo 11.00 Exel Oyj:n osavuosikatsaus 1.1.–30.6.2008
30.10.2008 klo 11.00 Yt-neuvottelut käynnistetään Exel Sports Oy:ssä ja Exel Sports Sweden AB:ssa. Mäntyharjun tehtaalla lomautuksia.
30.10.2008 klo 11.00 Exel Oyj:n osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2008
21.11.2008 klo 15.15 Exel Sports Oy:n yt-neuvottelut päättyivät
23.12.2008 klo 10.00 Exel Oyj:n yhtiökokous ja tulosjulkistukset vuonna 2009 ANTENNISUOJAPROFIILI langattomien tietoverkkojen antennien (GSM, 2G, 3G, jne.) runkorakenne, jonka sisälle itse antenni sijoitetaan. Suojaa antennia sääolosuhteilta, toimii antennin runkorakenteena ja sallii radioaaltojen vapaan kulun profiilin läpi.
HARTSI-INJEKTIO (RESIN INFUSION) valmistusmenetelmä, jossa hartsi injektoidaan lujitteisiin muotissa ali- ja/tai ylipaineen avulla.
ILS-MASTO osa mittarilähestymislaitteistoa (ILS), jonka avulla lentokoneet pystyvät laskeutumaan huonon näkyvyyden vallitessa.
KAAVINTERÄ paperiradan ohjauksessa ja paperikoneiden telojen kunnossapidossa käytettävä tuote.
KOMPOSIITTI yleisnimi kaikille kahden tai useamman materiaalin yhdistelmille, joissa materiaalit toimivat yhdessä, mutta eivät ole liuenneet tai sulautuneet toisiinsa. Muovikomposiitit ovat yksi komposiittien tärkeimmistä alaryhmistä. Lujien kuitujen ja muoviaineen muodostamia komposiitteja kutsutaan lujitemuoveiksi. Se on erittäin kevyt ja erityisen luja materiaali. Komposiittia käytetään rakenteissa, joilta vaaditaan suurta lujuutta ja keveyttä. Tyypillisiä käyttökohteita ovat esimerkiksi lentokoneiden ja veneiden rakenteet. Komposiitti kestää erittäin hyvin myös auringonvaloa, ultraviolettisäteilyä ja lämpötilan vaihteluja. Sillä on korkea iskunkestävyys ja se kestää erinomaisesti mekaanista rasitusta. Komposiitti on lisäksi kierrätyskelpoista.
KOMPOSIITTIPROFIILI pultruusiomenetelmällä tuotettu, asiakaskohtaisesti suunniteltu komposiittinen tuoterakenne.
KUITUKELAUS (FILAMENT WINDING) laminointimenetelmiin lukeutuva kuitulujitettujen tuotteiden valmistusmenetelmä, jossa muoviaineella kyllästetyt kuidut kelataan pyörivän muotin ympärille.
KÄSINLAMINOINTI (HAND LAY-UP) laminointimenetelmiin lukeutuva kuitulujitettujen tuotteiden valmistusmenetelmä, jossa lujitteet asetellaan käsin muottiin. Laminoitavat lujitteet voidaan kyllästää hartsilla etukäteen tai vasta muotissa.
NICHE-MARKKINSEGMENTTI kapea markkinasegmentti; erikoistuminen tarkkaan valittuihin kapeisiin erikoisalueisiin, joissa pyritään saavuttamaan markkinajohtajuus.
PULL-WINDING Exelin itse kehittämä jatkuvatoiminen tuotantomenetelmä, jossa on yhdistetty pultruusio- ja kelausmenetelmät.
PULTRUUSIO (suulakeveto) Pultruusioprosessi on jatkuvatoiminen valmistusmenetelmä, jolla tuotetaan korkeatasoisia komposiittiprofiileja, joiden mekaaniset ominaisuudet ovat toistettavissa. Pultruusiolla valmistetut tuotteet koostuvat pääasiassa kuiduista (hiili- tai lasikuidut tai aramidi) joko yksin tai yhdessä yhdistettynä sideaineeseen (polyesteri, vinyyliesteri, epoksi tai fenoli).
Pultruusioprosessissa jatkuvat kuidut impregnoidaan hartsilla. Sen jälkeen kuidut ohjataan ohjaimen läpi tavoitteena lujuuden suuntaaminen ja muodon antaminen. Tämän jälkeen hartsilla kostutetut lujitteet vedetään muottina toimivan, lämmitetyn suulakkeen läpi, jossa kappale saa muotonsa ja hartsi kovettuu. Kovettunut tuote voidaan joko katkaista määrämittaan tai toimittaa kelalla. Teknisesti kappaleen koolle ei ole olemassa ylärajaa, vaan määrämittana toimitettavien tuotteiden kokoa rajoittavat ainoastaan varastointiin ja kuljetukseen liittyvät seikat.
PULTRUUDERI pultruusioteknologian avulla tuotteita valmistava yritys.
RESPONSIBLE CARE kemianteollisuuden omaehtoinen, maailmanlaajuinen ympäristö- ja turvallisuusohjelma.
RISTIKKOMASTO lähinnä lentokenttien lähestymisvalomastojen tukirakenteena käytettävä komposiittinen, Exelin patentoima tuote.
RUISKULAMINOINTI (SPRAY UP) laminaattien valmistusmenetelmä, jossa avoimeen muottiin ruiskutetaan hartsia ja katkottuja lujitekuituja.
VIIRANVAIHTOSALKO paperikoneen viiran vaihdossa käytettävä tankomainen komposiittiprofiili.
Exel Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 16.4.2009 klo 10.00 Kansallissalissa osoitteessa Aleksanterinkatu 44, Helsinki.
Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan yhtiölle viimeistään 9.4.2009 klo 16.00 kirjallisesti osoitteeseen Exel Oyj, PL 29, 52701 Mäntyharju, puhelimitse numeroon 020 7541 225, telefaksilla numeroon 020 7541 202 tai sähköpostilla [email protected]. Kirjeitse ilmoittauduttaessa on kirjeen oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan edellä mainittuun osoitteeseen ilmoittautumisen yhteydessä.
Hallitus on päättänyt ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2008 ei makseta osinkoa.
Osakkaan henkilö- ja osoitetietojen muutokset pyydämme ilmoittamaan siihen arvo-osuusrekisteriin, jossa arvo-osuustili on.
Vuoden 2008 vuosikertomuksen lisäksi Exel julkaisee kolme osavuosikatsausta. Ne ilmestyvät 7.5.2009, 23.7.2009 ja 29.10.2009. Vuosikertomus ja osavuosikatsaukset sekä pörssitiedotteet julkaistaan suomeksi ja englanniksi, ja ne ovat saatavissa konsernin internetsivuilta osoitteessa www.exel.net. Pörssitiedotteista, vuosikertomuksista ja osavuosikatsauksista voi tilata sähköisen version ilmoittautumalla sähköpostilistalle yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.exel.net.
Exel Oyj Uutelantie 24 B, PL 29 52701 Mäntyharju Puh. 020 7541 200 Fax 020 7541 202 Sähköposti: [email protected]
Kivaran tehdas Muovilaaksontie 2 82110 Heinävaara Puh. 020 7541 200 Fax 020 7541 330 Sähköposti: [email protected]
Vantaan toimisto Mäkituvantie 5 01510 Vantaa Puh. 020 7541 200 Fax 020 7541 201 Sähköposti: [email protected]
Alte Hünxer Strasse 139 46562 Voerde, Germany Puh. +49 281 16412 10 Fax +49 281 16412 20 Sähköposti: [email protected]
Industriepark De Bruwaan 2 9700 Oudenaarde, Belgium Puh. +32 55 33 30 11 Fax +32 55 33 30 40 Sähköposti: offiice.oudenaarde@ exelcomposites.com
Industriestrasse - West 8 8605 Kapfenberg, Austria Puh. +43 3863 33 180 Fax +43 3862 33 180 25 Sähköposti: [email protected]
991 Mountain Highway Boronia, Victoria 3155, Australia Puh. +61 (9)3 8727 9600 Fax +61 (0)3 8727 9688 Sähköposti: [email protected]
15 Ada Street Coopers Plains, Queensland 4108, Australia Puh. +61 (0)7 3274 1099 Fax +61 (0)7 3274 2041 Sähköposti: [email protected]
No 2120 Cheng Xin Da Dao Science Park, Jiangning Nanjing 31112, China Puh. +86 25 52 1216 4669 Fax +86 25 5216 4993 Sähköposti: [email protected]
Fairoak Lane, Whitehouse Runcorn, Chesire WA7 3DU United Kingdom Puh. +44 1928 701 515 Fax +44 1928 713 572 Sähköposti: [email protected]
Valimotie 5 01510 Vantaa Puh. 020 7541 200 Fax 020 7541 214 Sähköposti: [email protected] www.exelsports.net
Furunäsvägen 105 S-941 52 Piteå, Sverige Puh. +46 (911) 66 501 Fax +46 (911) 66 142 Sähköposti: [email protected]
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.