AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Aktia Bank Abp

Annual Report Mar 17, 2009

3250_10-k_2009-03-17_f0070733-ffdc-4c6b-b864-8524e4cdd9ba.pdf

Annual Report

Open in Viewer

Opens in native device viewer

2008 Aktian vuosi

Vuosikertomus

Varsinainen yhtiökokous

Aktia Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen maanantaina 30.3.2009 kello 16.00 hotelli Scandic Grand Marinaan, Katajanokanlaituri 7, Helsinki. Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiön yhtiöjärjestyksen 5 §:n nojalla varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat. Lisäksi käsitellään hallituksen ehdotusta emissiovaltuutuksesta. Osakkeenomistajan, joka aikoo osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua viimeistään maanantaina 23.3.2009 ennen klo 16 joko sähköisesti osoitteessa www.aktia.com kohdassa Ilmoittautuminen yhtiökokoukseen, puhelimitse numeroon 0800 0 2474 (arkisin klo 8–20) tai faksilla numeroon 010 247 6568.

Aktian taloudelliset julkaisut

Vuonna 2009 Aktia julkaisee seuraavat tulostiedotteet

Tilinpäätöstiedote ajalta 1.1.–31.12.2008

– torstaina 12. helmikuuta

Osavuosikatsaus tammi–maaliskuu 2009

– tiistaina 12. toukokuuta

Osavuosikatsaus tammi–kesäkuu 2009

– torstaina 20. elokuuta

Osavuosikatsaus tammi–syyskuu 2009

– maanantaina 9. marraskuuta

Konsernin tulostiedotteet julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Julkaisut voi ladata Aktian verkkopalvelusta www.aktia.com, sähköpostilla osoitteesta [email protected] tai osoitteesta Aktia Oyj, Taloudelliset julkaisut, PL 207, 00101 Helsinki. Julkaisuja saa lisäksi kaikista Aktian konttoreista.

Osoitteenmuutokset

Pyydämme osakkeenomistajia ilmoittamaan mahdollisista osoitteenmuutoksista konttoriin, jossa heillä on arvo-osuustili.

Sisältö

  • 1 Tulostietoja 2008
  • 1 Tärkeimmät tapahtumat vuonna 2008
  • 2 Aktia lyhyesti
  • 3 Strategia ja tavoitteet
  • 5 Toimitusjohtajan katsaus
  • 7 Hallituksen toimintakertomus
  • 7 Vuoden toiminta
    • 7 Vuosi lyhyesti
    • 8 Tulos
    • 8 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset
    • 9 Vakavaraisuus
    • 9 Luottoluokitus
    • 9 Rahoitusvarojen arvostus
    • 10 Luotto- ja takaussaatavien arvonalentumiset
    • 10 Segmenttikatsaus
    • 10 Konttoritoiminta
    • 12 Aktia Vahinkovakuutus
    • 13 Segmenttijaon muutos 1.1.2009 alkaen
    • 13 Konsernin riskienhallinta
    • 16 Henkilöstö
    • 16 Henkilöstörahasto ja johdon kannusteohjelma vuonna 2008
  • 16 Talletussuojarahasto ja sijoittajien korvausrahasto
  • 16 Uusi konsernirakenne
  • 17 Osakepääoma ja omistajat
  • 18 Muutokset hallintoneuvostossa, hallituksessa ja johtoryhmässä
  • 18 Tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen
  • 19 Näkymät ja niihin mahdollisesti vaikuttavat riskit
  • 19 Hallituksen voitonjakoesitys
    • 20 Viisivuotiskatsaus
    • 21 Tunnuslukujen laskentaperusteet
  • 22 Hallinto- ja ohjausjärjestelmä (Corporate Governance)
  • 24 Aktia Oyj Konsernin tilinpäätös
  • 122 Tilintarkastuskertomus
  • 123 Hallintoneuvoston esitys
  • 124 Hallitus
  • 126 Konserninjohto Aktia Oyj ja Aktia Pankki Oyj
  • 128 Hallintoneuvosto
(1 000 euroa) 2008 2007
Liikevoitto
– Aktia-konserni 6 606 66 295
Kulu/tuotto-suhde
(pankkitoiminta) 0,65 0,67
Henkivakuutuskonsernin
liikekustannussuhde 99,0 110,0
Osakekohtainen tulos,
euroa 0,09 0,87
Oma pääoma/osake,
euroa 4,85 5,39
Osinko/osake, euroa 0,17 0,33
Oman pääoman tuotto
(ROE), % 1,8 17,9
Rahastopääoma 1 511 752 2 012 919
Ottolainaus yleisöltä 3 098 336 2 801 378
Antolainaus yleisölle 5 425 654 4 573 746
Taseen loppusumma 9 540 073 7 952 813
Henkivakuutustoiminta:
- sijoitukset käyvin arvoin 804 559 965 555
- laskuperustekorkoon
sidottujen vakuutusten
vastuuvelka 627 592 654 316
- sijoitussidonnaisten vakuu
tusten vastuuvelka 149 583 200 527
Osakkeiden lukumäärä

keskimäärin *) 60 167 835 59 812 898 *) Osakkeiden antioikaistu lukumäärä

Tulostietoja 2008 Tärkeimmät tapahtumat vuonna 2008

Tammikuussa Aktia ilmoitti yhtiön hallituksen ja toimitusjohtaja Mikael Ingbergin sopineen, että Ingberg eroaa toimestaan oltuaan kuusi vuotta yhtiön toimitusjohtajana. Uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin kauppatieteiden maisteri Jussi Laitinen. Hän astui toimeensa 4.4.2008.

Aktia laski Prime-korkonsa helmikuussa 4,25 prosenttiin ja nosti sen toukokuussa 4,50 prosenttiin ja heinäkuussa 5,00 prosenttiin. Marraskuussa Prime-korko laskettiin 4,50 prosenttiin ja joulukuussa 3,25 prosenttiin.

Aktian yhtiökokouksessa päätettiin perustaa uusi R-osakesarja ja nimetä pankin silloiset osakkeet A-sarjan osakkeiksi. Pankin osakasluetteloon täsmäytyspäivänä 4.4.2008 merkityt osakkeenomistajat saivat yhden uuden R-sarjan osakkeen kahta A-sarjan osaketta kohti. Kukin Rosake oikeuttaa kahteenkymmeneen ääneen ja kukin A-osake yhteen ääneen yhtiökokouksessa.

Huhtikuun alussa Aktian ja Veritas Vahinkovakuutuksen hallitukset allekirjoittivat sulautumissuunnitelman. Kesäkuun alussa Aktian ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi suunnitelman liiketoiminnan luovuttamisesta Aktia Säästöpankki Oyj:stä Aktia Pankki Oy:hyn. Lisäksi hyväksyttiin sulautumissuunnitelma Veritas Vahinkovakuutuksen kanssa. Aktian ja Veritas Vahinkovakuutuksen sulautuminen astui voimaan 1.1.2009. Samalla Veritas Vahinkovakuutuksen nimi muutettiin Aktia Vahinkovakuutukseksi.

Aktian hallitus nimitti elokuun puolivälissä varatoimitusjohtaja Stefan Björkmanin konsernin CFO:ksi.

Aktia Säästöpankki Oyj:n pankkitoiminta siirrettiin syyskuun puolivälissä Aktia Pankki Oyj:hin. Aktia Säästöpankki Oyj, joka omisti kaikki Aktia Pankki Oyj:n osakkeet, luopui pankkitoiminnasta ja jatkaa toimintaansa Aktia-konsernin emoyhtiönä toiminimellä Aktia Oyj.

Moody's Investors Service Ltd myönsi yhtiöittämisen yhteydessä Aktia Pankki Oyj:lle luottoluokituksen A1 pitkäaikaiselle varainhankinnalle, P-1 lyhytaikaiselle varainhankinnalle ja C taloudelliselle vahvuudelle, kaikki vakain näkymin. Luottoluokitus on sama kuin Aktia Säästöpankilla aiemmin.

Aktia Pankin osakeomistus Mannerheimintie 14-, Silvertärnan- ja Mercator-kiinteistöyhtiöissä siirrettiin lokakuussa kiinteistöpääomarahasto Forum Fastighet Ky:hyn. Aktialle tämä merkitsi sitä, että runsaan 6 miljoonan euron voitto realisoitiin vuoden 2008 viimeisen neljänneksen aikana. Siirto oli osa pankin pyrkimystä kiinteistöhallinnon tehostamiseksi ja omistuksen likviditeetin lisäämiseksi.

Joulukuussa Aktia Pankki ilmoitti ostaneensa Kaupthingin Suomen varainhoitoliiketoiminnan. Ostettu liiketoiminta vahvistaa Aktian varainhoidon palvelutarjontaa.

Aktia lyhyesti

Aktia-konserni tarjoaa asiakkailleen laajan valikoiman pankki-, varainhoito-, vakuutus- ja kiinteistönvälityspalveluja ja -tuotteita. Konsernin maantieteelliseen toiminta-alueeseen kuuluvat Suomen rannikko, pääkaupunkiseutu ja sisämaan kasvukeskukset.

Aktian perustukset valettiin jo 1825, kun vanhin Suomessa nykyisin toimivista talletuspankeista perustettiin. Toiminta aloitettiin seuraavana vuonna. Aktia Säästöpankki syntyi noin 15 vuotta sitten Helsingin Säästöpankin ja useiden rannikkoalueen säästöpankkien fuusiossa. Aktiasta tuli osakeyhtiö vuonna 1993. Vuonna 2008 konsernissa toteutettiin uudelleenjärjestely, jonka myötä toiminta sovitettiin vastaamaan paremmin laajentunutta tuote- ja palveluvalikoimaa. Syksyllä 2008 pankin nimeksi tuli Aktia Pankki Oyj ja konsernin emoyhtiön nimeksi Aktia Oyj.

Aktia-konsernin noin 300 000 asiakkaan palvelusta vastaavat noin 90 omaa konttoria sekä Internet- ja puhelinkanavat. Yhdessä yhteistyökumppaniensa, säästö- ja paikallisosuuspankkien, kanssa Aktialla on tiettyjen finanssipalvelujen osalta käytössään noin 430 konttorin verkosto. Automatia Oy:n kanssa tehdyn sopimuksen myötä koko maan kattava, noin 1 700 Ottoautomaatin verkosto on asiakkaidemme käytössä.

Aktian omistavat suomalaiset Aktia- ja säästöpankkisäätiöt, yhteisöt ja yksityishenkilöt. Aktia on ilmoittanut suunnitelmastaan listautua pörssiin. Tarkempaa aikataulua ei ole vahvistettu.

Segmentit 1.1.2009 alkaen

Aktian toiminta jakautuu viiteen segmenttiin, Pankkitoiminta, Varainhoito, Henkivakuutus ja Vahinkovakuutus sekä Muut.

Pankkitoiminnan muodostavat Aktia Pankki Oyj, Aktia Hypoteekkipankki Oyj, Aktia Kortti & Rahoitus Oy, Aktia Yritysrahoitus Oy ja Aktian kiinteistönvälitysyhtiöt.

Varainhoitoon kuuluvat yksityispankkitoiminta sekä tytäryhtiöt Aktia Rahastoyhtiö Oy, Aktia Asset Management Oy Ab ja Aktia Institutional Investment Services.

Henkivakuutussegmentti koostuu Aktia Henkivakuutuksesta.

Vahinkovakuutussegmentti käsittää Aktia Vahinkovakuutuksen. Aktia julkaisee tulostiedot vuodelta 2008 seuraavien segmenttien mukaan: Konttoritoiminta, Liikepankki & treasury, Varainhoito ja Henkivakuutus sekä Muut.

Strategia ja tavoitteet

Aktian missio ja visio perustuvat juuriimme ja perinteisiimme, joista olemme erittäin ylpeitä. Aktia on kehittynyt paikallisten säästöpankkien yhteenliittymästä maamme toiseksi suurimmaksi suomalaisomistuksessa olevaksi finanssiryhmäksi. Konserni tarjoaa kattavia pankki-, vakuutus- ja kiinteistönvälityspalveluja yksityis- ja yritysasiakkaille molemmilla kansalliskielillämme.

Missio

Kehitämme ja myymme asiakkaiden tarpeisiin räätälöityjä pankki- ja vakuutusratkaisuja ja luomme lisäarvoa asiakkaillemme, omistajillemme ja paikallisyhteisölle.

Visio

Olemme asiakkaidemme paras tuki heidän taloudellisen tilanteensa parantamisessa ja turvaamisessa sekä heidän ensisijainen valintansa finanssikumppaniksi toiminta-alueellamme.

Arvot

Arvomme ohjaavat toimintaamme. Ne luovat perustan käsityksellemme oikeasta ja väärästä sekä asioiden tärkeysjärjestyksestä.

Vastuullisuus

Kannamme vastuumme asiakkaitamme, omistajiamme ja lähiympäristöämme kohtaan toimimalla kannattavasti, luotettavasti ja eettisesti.

Asiakasläheisyys

Paikalliskonttoriemme henkilöstö palvelee asiakkaitamme kunnioittavasti ja henkilökohtaisesti.

Turvallisuus

Luomme asiakkaillemme turvallisuutta ja varmistamme hallitulla riskinotolla, että yhtiö on turvallinen työnantaja ja yhteistyökumppani.

Yksilöllinen palvelu

Kunnioitamme jokaista yksilöä, niin asiakasta kuin työtoveria. Yksi Aktia rakentuu yhteenkuuluvuudesta, osaamisesta ja työnilosta.

Aktiivinen yhteydenpito asiakkaisiin

Olemme ajanmukaisia, aktiivisia ja sitoutuneita.

Strategiset valinnat

Yksi Aktia

Olemme valinneet keskitetyn ohjausmallin tytäryhtiöiden integroimiseksi konsernin yhteisen tavaramerkin alle, synergiaetujen saavuttamiseksi ja kehittääksemme yhtenevän tavan kohdata asiakkaamme. Paikallistasolla tapahtuva päätöksenteko on edelleen vahvuutemme.

Toiminta-alue

Toiminta-alueemme käsittää kaksikielisen rannikon ja valitut kaupungit.

Orgaaninen kasvu

Pyrimme kasvuun toisaalta konsernin nykyisille asiakkaille suunnatun ristiin- ja lisämyynnin, toisaalta erityisesti suurissa kaupungeissa (Helsinki, Tampere, Oulu ja Turku) toteutettavan uusmyynnin avulla.

Tiiviit asiakassuhteet kilpailuetuna

Aktian kilpailuetuna on asiakkaan ja henkilöstön välinen vuoropuhelu ja markkinoiden paras tavoitettavuus. Tavoitteenamme on saavuttaa johtava asema asiakaspalvelussa molemmilla kansalliskielillä. Haluamme tarjota asiakkaillemme näiden tarpeisiin sovitettuja ratkaisuja.

Yhteistyö muiden alan toimijoiden kanssa

Säästö- ja paikallisosuuspankkien kanssa tavoitellaan mahdollisimman tiivistä ja kustannustehokkuutta parantavaa yhteistyötä. Muiden toimijoiden kanssa tehdään yhteistyötä tuotteiden jakeluun liittyen ja mittakaavaetujen saavuttamiseksi.

Listautuminen

Konsernin listautumista suunnitellaan tavoitteena likvidi markkinapaikka Aktian osakkeille.

Strategiset tavoitteet

2009

Aktia-konsernin strategiset tavoitteet perustuvat missioomme ja visioomme sekä strategisiin valintoihimme:

  • • Kannattava kasvu
  • • Asiakasläheinen palvelu
  • • Laaja osaaminen
  • • Kustannustehokkuus ja hallittu riskinotto

Osinkopolitiikka

Aktia harjoittaa aktiivista osinkopolitiikkaa ja pyrkii jakamaan 30–50 prosenttia nettotuloksestaan osinkona.

Talouden kehitystä on rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden vuoksi vaikea ennustaa, ja vuodesta 2009 tulee haasteiden vuosi finanssialalla. Aktiassa vuoden painopistealueita ovat Aktia Vahinkovakuutuksen integraatio, kustannustehokkuus, Internet-palvelut sekä rahoitusmarkkinakriisin vaikutusten minimoiminen.

Aktia on asiakkaidensa paras tuki heidän taloudellisen tilanteensa parantamisessa ja turvaamisessa sekä heidän ensisijainen valintansa finanssikumppankiksi toiminta-alueellaan. Asiakasläheinen palvelu Laaja osaaminen Kustannustehokkuus ja Kannattava

hallittu riskinotto

kasvu

Toimitusjohtajan katsaus

Vuosi 2008 oli epävakaa, ja yleisesti rahoitusmarkkinoiden kannalta erittäin vaikea. Talouden näkymät maassamme vaihtuivat varovaisesta optimismista syvään pessimismiin globaalien osakemarkkinoiden reagoidessa voimakkaasti heikentyneisiin näkymiin.

Aktia-konsernilla oli vaikeuksista huolimatta paljon ilonaiheita vuonna 2008. Pankkitoiminnan tulos oli parantuneen korkokatteen ansiosta hyvä niin yksityisasiakas- kuin yrityspuolellakin. Markkinaosuutemme kasvoivat kaikilla meille tärkeillä osa-alueilla.

Palveluvalikoimamme on parantunut ja monipuolistunut entisestään sulauduttuamme Veritas Vahinkovakuutuksen kanssa. Vuoden lopussa ostimme lisäksi Kaupthing Bankin instituutioille suunnatun varainhoitotoiminnon, joka lähes kaksinkertaisti yhteenlasketun rahastomarkkinaosuutemme. Aktia Invest -nimen saaneen yksikön palvelut on ensisijaisesti suunnattu institutionaalisille sijoittajille. Toivomme liiketoimintaoston syventävän varainhoidon tietämystämme ja osaamistamme myös yksityisasiakkaidemme eduksi. Laajentuneen tuotevalikoimamme myötä meille tarjoutuu erinomainen mahdollisuus pitkiin asiakassuhteisiin, jotka perustuvat vuoropuheluun asiakkaan kanssa säästämisen, vakuuttamisen sekä asumisen osa-alueista.

Konsernin sijoitustoiminnan tuloskehitys oli erityisesti henkivakuutusyhtiömme osalta suuri pettymys. Vaikka henkivakuutusyhtiön sijoitussalkun osakeallokaatio oli vuoden alussa suhteellisen varovainen, tulos jäi reilusti tappiolliseksi. Tämä heikensi selvästi konsernin operatiivista tulosta. Kysynnän lasku asuntomarkkinoilla vaikutti kielteisesti myös kiinteistönvälitystoimintaamme.

Aktian ainutlaatuinen omistusrakenne koostuu yleishyödyllisistä säätiöistä, 24 Aktia- ja säästöpankkisäätiöstä sekä yrityksistä ja yksityishenkilöistä. Omistajiemme enemmistö odottaa meiltä vakaata ja kasvavaa osinkoa. Tätä toivetta emme valitettavasti onnistuneet lunastamaan vuonna 2008, mikä oli minulle suuri henkilökohtainen pettymys. Sulautuminen Veritas Vahinkovakuutuksen, nykyisen Aktia Vahinkovakuutuksen, kanssa tuo konsernille 70 000 uutta osakkeenomistajaa. Toivotamme heidät tervetulleiksi konserniin ja toivomme, että heille on tulevina vuosina iloa omistuksestaan.

Asiakas on tärkein

Aktia on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Vuosituhannen alussa Aktia oli vielä paikallispankki, jonka konttoriverkosto levittäytyi maan kasvualueille. Olemme nyt yksi Suomen suurimmista suomalaisomistuksessa olevista finanssikonserneista. Konserniin kuuluu merkittävä henkivakuutusyhtiö ja vuoden 2009 alusta myös vahinkovakuutusyhtiö. Olemme kehittäneet varainhoitotoimintoamme, yksityispankkiamme, yritysrahoitus- ja luottokorttitoimintaamme sekä kiinteistönvälitysliiketoimintaamme. Yksi tärkeä liiketoiminta-alue on lisäksi roolimme itsenäisten säästö- ja paikallisosuuspankkien keskusrahalaitoksena. Perustimme viime vuoden aikana yhdessä säästö- ja paikallisosuuspankkien kanssa uuden Aktia Clearing House -nimisen yhtiön, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä maksujenvälitystoimintaamme.

Tuotevalikoimamme on erittäin laaja, ja olemme kehittäneet uuden Aktia Dialogi -konseptin, jonka avulla haluamme tarjota yli 300 000 asiakkaallemme juuri heille parhaiten sopivia ratkaisuja. Palveluneuvojamme käyvät asiakkaiden kanssa näiden elämäntilannetta, toiveita, unelmia ja mahdollisia pelkoja koskevan yleisluonteisen keskustelun, jonka avulla selvitetään, miten Aktia parhaiten voi auttaa asiakkaiden talouden kehittämisessä ja turvaamisessa. Velvollisuutemme on työskennellä asiakkaidemme parhaaksi!

Paikalliskonttorimme ovat toimintamme ydin. Aktian yli 90 toimipaikassa työskentelevillä pankinjohtajilla ja vakuutusasiantuntijoilla on laajat valtuudet hoitaa asiakkaiden pankki- ja vakuutusasioita ja tehdä niitä koskevat päätökset nopeasti itse, lähellä asiakasta. Parhaan asiakaspalvelun varmistamiseksi keskitetyt yksikkömme ja tuoteyhtiömme tarjoavat korkealaatuisia tuotteita ja tukipalveluja konttoreillemme. Konttorit toimivat läheisessä yhteistyössä myös paikallisten Aktia- ja säästöpankkisäätiöiden kanssa. Nämä palauttavat suuren osan Aktialta osinkoina saamistaan voitoista apurahoina ja lahjoituksina paikallisyhteisölle.

Yksi Aktia

Viime vuonna alkanut laskusuhdanne näyttää jatku van. Yleisiä tunnelmia leimaa pessimismi ja varovaisuus niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin keskuudes sa. Tämä merkitsee usein tuottojen vähenemistä ja luottotappioiden kasvua pankeille. Koska Aktian anto lainaus kohdistuu suurimmaksi osaksi kotitalouksiin, suhdannetilanteen ei pitäisi aiheuttaa meille suuria yk sittäisiä luottotappioita. On kuitenkin selvää, että jos asiakkaat kärsivät heikentyvästä suhdannetilanteesta, pankitkaan eivät voi hyvin.

Pidämme tänä vuonna taukoa pitkän aikavälin kas vustrategiastamme. Aktian tuotepohja on laaja, meillä on kymmeniätuhansia potentiaalisia asiakkaita sekä konserni, johon kuuluu useita uusia tytäryhtiöitä. Vii me vuosien investoinnit ovat lisänneet kustannuksiam me. Voidaksemme jatkossakin tarjota kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluja myös laskusuhdanteen vallitessa haluamme kehittää yhteisen, entistä tehokkaamman toimintatavan. Yksi Aktia -tunnuslauseen mukaisesti konsernin kaikki yhtiöt pyrkivät mahdollisimman sau mattomaan yhteistyöhön, jolloin luomme tehokkaan ja laadukkaan organisaation. Kun paremmat ajat koit tavat, olemme valmiita jatkamaan kasvuamme.

Aktiassa henkilöstö on ratkaisevassa roolissa. Viime vuosien nopea kasvu fuusioineen ja uusine yhtiöineen on vaatinut kaikilta paljon. Vuoden 2009 suurimpia haasteita, niin Aktialle kuin minulle henkilökohtai sesti, on pitää henkilöstömme motivoituneena yllä pitämään se hyvä asiakaspalvelun taso, josta he ovat kuuluja, vaikka suhdanteet vaativat meiltä edelleen venymistä.

Edeltäjäni Mikael Ingberg ansaitsee lämpimän kiitok sen panostuksistaan Aktian kehittämiseksi alueellisesta säästöpankista tämän päivän finanssikonserniksi.

Haluan lämpimästi kiittää henkilöstöä viime vuoden ponnistuksista ja olen varma, että onnistumme yhdes sä varmistamaan Aktian menestyksen jatkossakin.

Helsingissä maaliskuussa 2009 Jussi Laitinen

Hallituksen toimintakertomus

Vuoden toiminta

Vuosi lyhyesti

  • • Pankkitoiminnan tulos oli hyvä, mutta henkivakuutustoiminnan tulos kärsi sijoitussalkun arvon alentumisesta.
  • • Liikevoitto oli 6,6 (66,3) miljoonaa euroa.
  • • Korkokate nousi 13,6 prosenttia 101,0 (88,9) miljoonaan euroon.
  • • Maksuvalmius ja vakavaraisuus olivat hyvät, pääomarakenne vahva ja luottoluokitus pysyi muuttumattomana.
  • • Kaikkien segmenttien markkinaosuudet nousivat, talletukset kasvoivat 11 prosenttia.
  • • Uusi konsernirakenne ja sulautuminen Aktia Vahinkovakuutuksen kanssa.
  • • Rahoitusmarkkinoiden epävarmuus on johtanut yleisesti heikentyneeseen suhdannetilanteeseen.
  • • Vuonna 2009 pankkitoiminnan kannattavuus vakaa.

Tunnusluvut neljännesvuosittain

1–12 2008 1–9 2008 1–6 2008 1–3 2008 1–12 2007
Tulos/osake, euroa 0,09 0,47 0,37 0,17 0,87
Oma pääoma/osake, euroa 4,85 4,28 4,55 5,26 5,39
Oman pääoman tuotto (ROE), % 1,8 12,5 14,6 12,7 17,9
Kulu/tuotto-suhde (pankkitoiminta) 0,65 0,66 0,69 0,70 0,67
Henkivakuutustoiminnan liikekustannussuhde 99,0 99,1 104,1 97,7 110,0
Rahastopääoma, milj. euroa 1 512 1 709 1 858 1 884 2 013
Ottolainaus yleisöltä, milj. euroa 3 098 3 072 3 069 2 908 2 801
Antolainaus yleisölle, milj. euroa 5 426 5 287 5 082 4 797 4 574
Riskipainotetut sitoumukset, milj. euroa 3 313 3 247 3 229 3 052 2 875
Vakavaraisuusaste, % (pankkitoiminta) 13,7 12,0 12,8 14,2 15,4
Ensisijaisten omien varojen suhde, % (pankkitoiminta) 9,3 9,9 10,1 10,5 10,9
Vakavaraisuusaste, % (henkivakuutustoiminta) 8,5 8,4 12,5 14,6 18,1
Vakavaraisuusaste, % (konglomeraatti) 135,2 113,8 115,1 129,3 138,6
Henkivakuutustoiminta:
- sijoitukset käyvin arvoin, milj. euroa 804,6 879,0 921,8 941,3 965,6
- laskuperustekorkoon sidottujen vakuutusten vastuuvelka,
milj. euroa
627,6 654,9 655,8 653,2 654,3
- sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelka, milj. euroa 149,6 171,9 191,7 189,2 200,5
Tulos/osake pl. tuloutettu negatiivinen liikearvo, euroa 0,09 0,47 0,37 0,17 0,67
Oman pääoman tuotto (ROE) pl. tuloutettu negatiivinen liikearvo, % 1,8 12,5 14,6 12,7 13,8
Tulos/osake pl. tuloutettu negatiivinen liikearvo ja ml. käyvän arvon
rahasto, euroa
-0,22 -0,79 -0,54 -0,14 0,39
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, milj. kpl*) 60,2 60,2 60,2 60,2 59,8
Osakkeiden lukumäärä jakson lopussa, milj. kpl 60,2 60,2 60,2 60,2 60,2
Henkilöstö (kokopäiväresurssit) keskimäärin 1 009 993 972 956 940

*) Osakkeiden antioikaistu lukumäärä

Tulos

Konsernin liikevoitto 2008 oli 6,6 (66,3) miljoonaa euroa. Pankkitoiminnan tulos oli hyvä, mutta henkivakuutustoiminnan tulos kärsi sijoitussalkun arvon alentumisesta.

Konttoritoiminta-segmentin liikevoitto heikentyi ensimmäisellä vuosineljänneksellä tapahtuneen marginaalieroosion, uusiin konttoreihin liittyvien kustannusten ja palveluvalikoiman laajentamiseen tehtyjen investointien vuoksi. Liikepankki & treasury -segmentin liikevoitto parani luottokannan kasvun ja hyvän likviditeettiaseman hyödyntämisen ansiosta. Sijoitusmarkkinoiden tila vaikutti negatiivisesti Varainhoitosegmentin tulokseen, ja segmentin liikevoitto pieneni markkinaosuuden kasvusta huolimatta. Henkivakuutustoiminnan osuutta konsernin liikevoittoon rasittaa sijoitussalkun kehitys. Osakkuusyhtiöiden 0,2 (0,2) miljoonan euron tulos oli samalla tasolla kuin vuonna 2007.

Tilikauden voitto oli 5,8 (52,8) miljoonaa euroa.

Tuotot

Konsernin tuotot yhteensä pienenivät 27,1 prosenttia 202,9 (278,5) miljoonaan euroon. Suurin yksittäinen muutos tuotoissa verrattuna vuoteen 2007 oli Henkivakuutuksen sijoitustuotot, jotka jäivät negatiivisiksi realisaatiotappioiden ja arvonalentumisten vuoksi.

Korkokate parani 101,0 (88,9) miljoonaan euroon. Korkoriskin rajoittamiseksi toteutetut johdannaissopimukset rasittivat korkokatetta -8,3 (-4,1) miljoonalla eurolla katsauskaudella.

Nettomääräiset palkkiotuotot olivat 41,0 (47,3) miljoonaa euroa. Rahastoista, varainhoidosta ja arvopaperivälityksestä saatavat palkkiotuotot pienenivät haastavan markkinatilanteen vuoksi 22,9 (30,0) miljoonaan euroon. Kortti- ja maksujenvälityspalkkiot nousivat 11,0 (10,6) miljoonaan euroon. Kiinteistönvälitystoiminnan palkkiot vähenivät 7,1 (7,4) miljoonaan euroon. Luottokannan kasvun myötä säästö- ja paikallisosuuspankkien välittämistä hypoteekkilainoista maksetut palkkiot nostivat palkkiokulut 3,2 (2,1) miljoonaan euroon.

Henkivakuutustoiminnan tuotot olivat 41,9 (134,9) miljoonaa euroa. Vakuutusmaksutuotot olivat 91,0 (99,8) miljoonaa euroa. Laskuperustekorkoon sidottujen vakuutusten sijoitustoiminnan nettotuotot laskivat -49,1 (35,1) miljoonaan euroon.

Liiketoiminnan muut tuotot olivat yhteensä 19,0 (7,3) miljoonaa euroa. Parannusta oli 11,7 miljoonaa euroa, josta suurin osa tuli pankkitoiminnan kiinteistöomistuksen realisointivoitoista kauden aikana.

Kulut

Konsernin kulut yhteensä pienenivät 7,4 prosenttia 196,6 (212,2) miljoonaan euroon.

Kuluihin sisältyvät vakuutuskorvaukset ja vastuuvelan muutos. Suurin muutos kokonaiskuluissa johtui vastuuvelan muutoksesta.

Vuoden liikekulut kasvoivat 9,5 prosenttia 120,9 (110,4) miljoonaan euroon, kun edellisvuoden tuloutetun negatiivisen liikearvon vaikutus oli jätetty pois. Henkivakuutusyhtiön liikekustannussuhde parani 99,0 (110,0) prosenttiin vuoden aikana tehtyjen tehostustoimien ansiosta.

Henkilöstökulut olivat 60,6 (57,3) miljoonaa euroa ja muut hallintokulut 38,4 (35,5) miljoonaa euroa. Kulujen 2,9 miljoonan euron kasvu jakautuu lähinnä markkinoinnin, viestinnän ja IT:n kuluerien kesken.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset olivat 5,7 (5,1) miljoonaa euroa. Tästä Aktia Henkivakuutuksen oston yhteydessä syntyneet asiakaskohtaisiin aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät poistot olivat 1,3 (1,3) miljoonaa euroa.

Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset

Konsernin taseen loppusumma kasvoi edellisvuodesta 20,0 prosenttia 9 540 (31.12.2007; 7 953) miljoonaan euroon. Taseen saatavien nousu aiheutui lähinnä luottokannan ja myytävissä olevan, pankin likviditeettivarantona toimivan sijoitussalkun kasvusta. Sekä yleisön että säästö- ja paikallisosuuspankkien tekemät talletukset kasvoivat.

Konsernin antolainaus yleisölle oli kauden lopussa 5 426 (31.12.2007; 4 574) miljoonaa euroa, jossa oli kasvua 852 miljoonaa euroa (18,6 %). Kotitalouksien osuus koko luottokannasta oli 4 343 miljoonaa euroa eli 80 prosenttia. Kotitalouksille myönnetyistä lainoista 86,5 prosentilla oli turvaava asuntovakuus (Basel 2 -vakavaraisuussäännösten mukaisesti). Säästö- ja paikallisosuuspankkien välittämät hypoteekkilainat, jotka paikallispankit ovat sitoutuneet pääomittamaan, pois lukien konsernin luotonanto kasvoi 15,4 prosenttia.

Asuntolainakanta oli 4 036 (31.12.2007; 3 476) miljoonaa euroa, josta hypoteekkilainojen osuus oli 1 968 (31.12.2007; 1 573) miljoonaa euroa. Asuntolainat kasvoivat vuoden aikana yhteensä 16,1 prosenttia. Hypoteekkilainojen 458 miljoonan euron kasvusta 262 miljoonaa euroa oli säästö- ja paikallisosuuspankkien välittämiä lainoja. Antolainaus yrityksille kasvoi yritysasiakasstrategian mukaisesti 783 (31.12.2007; 557) miljoonaan euroon. Jälkimmäisellä vuosipuoliskolla yritysluottojen kasvua hidastettiin aktiivisesti.

Myytävissä olevat korolliset rahoitusvarat lisääntyivät 2 808 (31.12.2007; 2 072) miljoonaan euroon. Näitä varoja, jotka koostuvat pääasiassa pankkitoiminnan likviditeettivarannosta, voidaan käyttää jälleenrahoituksen vakuutena (repo-sopimukset). Aktia ei tilinpäätöksensä laadinnassa ole hyödyntänyt IFRS-säännöstössä sallittuja helpotuksia omaisuuserien arvostuksessa.

Yleisön ja julkisyhteisöjen tekemät talletukset lisääntyivät 10,6 prosenttia vuodesta 2007 yhteensä 3 098 miljoonaan euroon. Talletusten kasvu vahvisti Aktian likviditeettiasemaa epävakaassa markkinatilanteessa.

Aktian liikkeeseen laskemia sijoitustodistuksia oli kauden lopussa 262 miljoonaa euroa. Kauden aikana ne vähenivät 118 miljoonaa euroa. Lisäksi Aktia laski liikkeeseen uusia debentuuri- ja indeksilainoja yhteensä 80 miljoonaa euroa.

Henkivakuutuksen vastuuvelka laski 777 (31.2.2007; 855) miljoonaan euroon.

Vuodesta 2007 taseen ulkopuoliset sitoumukset vähenivät 101 miljoonaa euroa 529 (31.2.2007; 630) miljoonaan euroon. Tämä johtui pääasiassa siitä, että johdannaissopimusten luottovasta-arvo ei 31.12.2008 kuulu taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin, koska niiden markkina-arvo esitetään taseessa.

Konsernin oma pääoma oli tilikauden lopussa 317 (31.12.2007; 339) miljoonaa euroa. Konsernin käyvän arvon rahasto oli 36 miljoonaa euroa negatiivinen, kun se 31.12.2007 oli 18,0 miljoonaa euroa negatiivinen.

Vakavaraisuutta vahvistettiin 45 miljoonalla eurolla, kun Aktia Pankki laski marraskuussa liikkeeseen eräpäivättömän lainan (Upper Tier 2). Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n osakkuussopimuksen ehtoja on neuvottelujen jälkeen muutettu niin, että vähemmistön osuus Hypoteekkipankin omasta pääomasta voidaan lukea konsernin omaan pääomaan myös IFRS-sääntöjen mukaisesti.

Vakavaraisuus

Pankkikonsernin vakavaraisuus oli 13,7 prosenttia verrattuna 15,4 prosenttiin edellisvuonna.

Ensisijaisten omien varojen suhde oli 9,3 (31.12.2007; 10,9) prosenttia. Rahoitusmarkkinoilla jatkuvasta kriisistä, uudesta konsernirakenteesta ja luottokannan vuoden aikana toteutuneesta kasvusta huolimatta vakavaraisuus on hyvä ja ylittää vakavaraisuustavoitteen ja viranomaisten vaatimukset.

Henkivakuutusyhtiön vakavaraisuus oli 8,5 (18,1) prosenttia. Sijoitussalkun riskitasoa on laskettu voimakkaalla uudelleenallokoinnilla. Aktia on tarpeen tullen valmis lisäpääomittamaan Aktia Henkivakuutusta 20 miljoonalla eurolla.

Finanssi- ja vakuutuskonglomeraatin vakavaraisuus oli 135,2 (138,6) prosenttia. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain mukaan minimivaade on 100 prosenttia.

Luottoluokitus

Kansainvälisen luottoluokituslaitos Moody´s Investors Servicen Aktia Pankki Oyj:lle antama lyhytaikaisen varainhankinnan luottoluokitus on parhaassa P-1 luokassa. Pitkäaikaisen varainhankinnan luokitus on A1 ja taloudellisen vahvuuden C. Luottoluokitus on rahoitusmarkkinoiden epävakaudesta huolimatta pysynyt samana kuin Aktia Säästöpankki Oyj:llä ennen yhtiöittämistä.

Tytäryhtiö Aktia Hypoteekkipankki Oyj on laskenut liikkeeseen pitkäaikaisia kiinteistövakuudellisia joukkovelkakirjalainoja, jotka ovat saaneet Moody's Investors Serviceltä korkeimman Aaa-luottoluokituksen.

Rahoitusvarojen arvostus

Käyvän arvon rahastoon kirjatut arvonmuutokset

Korollisten arvopaperien, joiden liikkeeseenlaskijaa ei ole todettu maksukyvyttömäksi, arvon lasku ja osakkeiden ja osakeosuuksien arvon laskut, joita ei pidetä pysyvinä tai merkittävinä kirjataan käyvän arvon rahastoon, joka konsernin osalta rahavirtasuojaus mukaan lukien oli -36 miljoonaa euroa laskennallisten verojen jälkeen verrattuna -18 miljoonaan euroon 31.12.2007.

Vuoden lopussa käyvän arvon rahastosta 44 miljoonaa euroa liittyi korollisten arvopaperien negatiiviseen arvostuseroon, joka pääasiassa johtui edelleen jatkuneesta huonosta markkinalikviditeetistä ja sijoittajien korkeista tuottovaatimuksista rahamarkkinoiden yleisen epävarmuuden seurauksena. Korollisten arvopaperien negatiiviset arvonmuutokset eivät realisoidu, mikäli liikkeeseenlaskija ei menetä maksukykyään tai arvopaperia realisoida ennen sen erääntymistä.

Käyvän arvon rahaston erittely

Milj. euroa 31.12.2008 31.12.2007 Muutos
1–12/2008
Osakkeet ja osakeosuudet
Pankkitoiminta -1,5 5,7 -7,2
Vakuutustoiminta -2,9 3,3 -6,2
Suorat korolliset arvopaperit
Pankkitoiminta -26,2 -17,4 -8,8
Vakuutustoiminta -18,2 -8,7 -9,5
Rahavirran suojaus 12,4 -0,9 13,3
Käyvän arvon rahasto
yhteensä
-36,4 -18,0 -18,4

Tulokseen kirjattavat arvonmuutokset

Osakkeiden ja osakerahastojen sekä korollisten arvopapereiden, joiden liikkeeseenlaskija on todettu maksukyvyttömäksi, merkittävien tai pysyviksi arvioitujen arvonlaskujen seurauksena arvonalentumiset olivat -39,2 miljoonaa euroa. Merkittävän laskun raja on 25–45 prosenttia osakkeen volatiliteetista riippuen, ja lasku on pitkäaikainen, kun osakekurssi on ollut keskeytyksettä hankinta-arvoa alhaisempi 18 kuukauden ajan. Vuoden 2008 lopussa osake- ja osuussijoitusten arvonalentumisia oli -30,4 miljoonaa euroa, josta -29,4 miljoonaa euroa liittyi henkivakuutusyhtiön sijoitustoimintaan. Henkivakuutusyhtiön arvonalentumistappiot ovat merkittäviä konservatiivisesta sijoituspolitiikasta, salkkuhajautuksesta ja aktiivisesta suojauksesta huolimatta. Syksyn aikana osakepainoa laskettiin voimakkaasti, ja se oli vuodenvaihteessa noin 40 miljoonaa euroa.

Korollisten arvopapereiden arvonalentumistappiot olivat -8,8 miljoonaa euroa, josta -5,4 miljoonaa euroa liittyi konkurssiin ajautuneen investointipankki Lehman Brothersin kanssa tehtyihin sopimuksiin.

Rahoitusvarojen arvonalentumiset

Milj. euroa 1–12 2008
Korolliset arvopaperit
Pankkitoiminta 3,6
Henkivakuutustoiminta 5,1
Osakkeet ja osakeosuudet
Pankkitoiminta 1,0
Henkivakuutustoiminta 29,4
Yhteensä 39,2

Luotto- ja takaussaatavien arvonalentumiset

Luotto- ja takaussaatavien kohdistetut arvonalentumiset olivat -1,2 (-0,8) miljoonaa euroa. Aikaisempina vuosina kirjattujen tappioiden palautukset olivat 0,5 (0,6) miljoonaa euroa, joten kustannusvaikutus kauden tulokseen oli -0,7 (-0,2) miljoonaa euroa. Kohdistettujen arvonalentumisten lisäksi tehdään myös ryhmäkohtaisia arvonalentumiskirjauksia, kun on objektiivista näyttöä siitä, että saatavien takaisinmaksuun liittyy epävarmuutta tarkastelun kohteena olevissa luottosalkuissa. Kun ryhmäkohtaisia arvonalentumiskirjauksia koskevia periaatteita muutettiin koskemaan vain kotitalouksia ja pieniä yrityksiä, kuutta suurempaa yritystä koskevia yksittäisiä arvonalentumisia kirjattiin -4,1 miljoonan euron edestä. Kotitalouksia ja pienyrityksiä koskevat ryhmäkohtaiset arvonalentumiset olivat vuoden 2008 lopussa 7,4 miljoonaa euroa ja perustuvat suhdannetilanteen vuoksi odotettuihin tappioihin.

Segmenttikatsaus

Aktian vuoden 2008 tilinpäätös esitetään viidessä segmentissä. Aktian pääasiallinen liiketoiminta on jaettu neljään segmenttiin. Ne ovat Konttoritoiminta, Liikepankki & treasury, Varainhoito ja Henkivakuutus. Segmenttiin Muut kuuluvat Aktia Oyj:n konsernihallinto, tietyt Aktia Pankki Oyj:n hallinnolliset toiminnot, konsernin kiinteistöomistus sekä oman pääoman tuotto.

Konttoritoiminta

Konttoritoiminnan liikevoitto oli 13,6 (23,0) miljoonaa euroa.

Liiketoiminnan tuotot olivat 97,1 (95,1) miljoonaa euroa. Antolainauksen edelleen kaventuneen korkomarginaalin vuoksi korkokate jäi edellisvuoden tasolle luottokannan ja talletusten kasvusta huolimatta. Konttoritoiminnan korkokate on viitekorkoneutraali, eli korkotason nousu ei vaikuta korkokatteeseen. Kiinteäkorkoisten talletusten sisäisenä korkona käytetään 3,5 prosentin korkoa. Aktian markkinaosuus asuntolainoista oli 4,2 prosenttia ja ottolainauksesta 2,9 prosenttia. Palkkiotuotot pienenivät 1,7 prosenttia. Konttoritoiminta sai noin 21 000 uutta asiakasta vuoden aikana.

Liiketoiminnan kulut kasvoivat 82,8 (71,9) miljoonaan euroon. Konttoriverkostoon ja kiinteistönvälitykseen erityisesti uusilla paikkakunnilla tehdyt panostukset nostivat liiketoiminnan kuluja. Suuri osa konttoriverkkoon tehtyjen panostusten kuluista realisoitui vasta vuonna 2008. Kulujen kasvuun vaikuttivat myös liiketoiminnan kehittämiseen tehdyt järjestelmäinvestoinnit.

Hypoteekkilainojen välitys kasvoi 28,3 prosenttia vuodesta 2007. Säästö- ja paikallisosuuspankkien välittämät hypoteekkilainat pois lukien Aktian antolainaus kotitalouksille lisääntyi tilikauden aikana 10,0 prosenttia 3 353 (31.12.2007; 3 048) miljoonaan euroon. Aktian konttoreiden välittämät hypoteekkilainat olivat 1 069 (31.12.2007; 873) miljoonaa euroa.

Osake- ja yhdistelmärahastoista poistuneet varat näkyivät vaihtoehtoisten säästämisen muotojen, kuten määräaikaisten talletusten ja henkivakuutusten, kasvuna. Kotitalouksien säästäminen yhteensä oli 2 907 (31.12.2007; 3 152) miljoonaa euroa, josta kotitalouksien talletukset olivat 2 359 (31.12.2007; 2 156) miljoonaa euroa ja kotitalouksien rahastosäästöt 548 (31.12.2007; 997) miljoonaa euroa.

Kiinteistönvälityksen liikevaihto heikkeni 4,5 prosenttia 7,1 miljoonaan euroon. Toiminta ei yltänyt vuoden 2007 kannattavuustasolle.

Internet-pankkisopimusten lukumäärä nousi vuoden aikana 11,9 prosenttia 107 135:een.

Liikepankki & treasury

Liikepankki & treasuryn liikevoitto nousi 17,6 (11,3) miljoonaan euroon. Treasury ja Yrityspankki paransivat tuloksiaan vuoteen 2007 verrattuna.

Liiketoiminnan tuotot yhteensä olivat 29,6 (23,2) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan kulut kasvoivat 0,2 miljoonaa euroa 12,1 (11,9) miljoonaan euroon.

Yhä suuremman osan Yrityspankin ansainnasta tuovat laajaa palveluvalikoimaa käyttävät täysasiakkaat. Aktia Yritysrahoituksen kasvu perustuu Aktian sekä säästöja paikallisosuuspankkien asiakkaiden palveluun.

Koko vuoden 2008 ajan Yrityspankissa sovellettiin rahoitusmarkkinoiden tilanteen vuoksi aikaisempaa tiukempaa luottopolitiikkaa.

Uusi maksujenvälitysyhtiö ACH Finland Oyj perustettiin ja se anoi toimilupaa vuonna 2008. Yritys on perustettu yhdessä paikallispankkien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa, ja sen tavoitteena on varmistaa kilpailukykyinen maksuliikkeen selvitys- ja katteensiirto SEPA-alueella (yhtenäinen euromaksualue). Aktian omistusosuus ACH Finlandista on 25,8 prosenttia, ja Aktia on tehnyt sopimuksen palvelujen tuottamisesta yritykselle. ACH Finland aloittaa toimintansa 1.3.2009.

Treasuryn korkokate parani, joskin jakson tulosta rasittivat pankin korkoriskinhallintaan kuuluvien johdannaissopimusten -8,3 (-4,1) miljoonan euron kustannukset. Hyvä likviditeettiasema mahdollisti jälleenrahoituksen edullisin ehdoin. Haastavassa markkinatilanteessa likviditeettivarannon tuotto oli ennen arvonmuutosta ja arvonalentumista 4,7 prosenttia ja arvonmuutoksen ja arvonalentumisten jälkeen 4,1 prosenttia. Likviditeettivaranto oli suuruudeltaan keskimäärin 2,0 miljardia euroa ja 31.12.2008 markkina-arvoltaan 2,3 miljardia euroa.

Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n kasvu jatkui. Luottokanta yhteensä oli 2 072 miljoonaa euroa, jossa oli 28,3 prosenttia kasvua vuodesta 2007. Hypoteekkilainoista 1 003 miljoonaa euroa oli säästö- ja paikallisosuuspankkien välittämiä. Luottokannan 458 miljoonan euron kasvusta 42,8 prosenttia oli Aktian välittämiä lainoja.

Aktia Hypoteekkipankki laski elokuussa liikkeeseen 250 miljoonan euron asuntolainavakuudellisen joukkovelkakirjalainan. Lainan korko on vaihtuva ja lainaaika 2 vuotta.

Varainhoito

Aktian varainhoidon liikevoitto laski 3,2 (6,7) miljoonaan euroon. Erityisesti syksyllä markkinatilanne oli erittäin vaikea. Aktia selviytyi markkinatilanteesta suhteellisen hyvin ja onnistui vahvistamaan markkinaasemaansa.

Varainhoitosegmentin kilpailukyky vahvistui erityisesti institutionaalisten sijoittajien keskuudessa, kun Aktia joulukuussa osti Kaupthingin Suomen varainhoitotoiminnan. Ostettu liiketoiminta vahvistaa Aktian palvelutarjontaa ja osaamista, jota varainhoitopalveluja käyttävät yhteisöt arvostavat. Yksikössä on 16 työntekijää. Yksikkö konsolidoitiin Aktia-konserniin 1.12.2008 ja se toimii nimellä Aktia Invest.

Liiketoiminnan tuotot, eli tuotot muille konsernin yksiköille ja yhteistyökumppaneille suoritettujen palautusten jälkeen, olivat 12,5 (16,2) miljoonaa euroa. Toimintaympäristö oli erittäin haastava koko kauden ajan. Liiketoiminnan kulut pienenivät 0,3 miljoonaa euroa 9,3 miljoonaan euroon, josta henkilöstökulut olivat 4,8 miljoonaa euroa.

Aktian hallinnoimien ja välittämien rahastojen arvo oli 1 512 (31.12.2007; 2 013) miljoonaa euroa. Tilikauden lopussa Aktian markkinaosuus oli 3,7 (3,0) prosenttia. Aktian eli Aktia Asset Managementin ja Aktia Investin (ent. Kaupthing) hallinnoimat varat kasvoivat 23,2 prosenttia 4 538 (31.12.2007; 3 684) miljoonaan euroon. Yksityispankin asiakasvarat olivat 738 (31.12.2007; 1 181) miljoonaa euroa. Yksityispankin asiakasmäärä kasvoi noin 16 prosenttia vuoden aikana.

Henkivakuutus

Henkivakuutustoiminnan vaikutus konsernin liiketulokseen oli -47,7 (5,3) miljoonaa euroa.

Vuosien 2008 ja 2007 välisestä suuresta tuloserosta huolimatta segmentin operatiivinen kannattavuus oli samalla tasolla. Molempina vuosina segmentin liiketulokseen sisältyy vertailua vaikeuttavia suuria eriä, toisaalta sijoitussalkun arvonalentumisia, toisaalta kiinteistöomistuksen realisoinnista saatuja myyntivoittoja sekä laskuperustekorkosidonnaisten vakuutusten vastuuvelan diskonttokoron muutoksia.

Maksutulo oli 91,0 (99,8) miljoonaa euroa. Sekä riski-, eläke- että säästövakuutusten maksutulo parani. Sijoitusvakuutusten maksutulovolyymi oli hyvä ensimmäisen puolivuotiskauden aikana, mutta erityisesti suurempien kertasijoitusten myynti hidastui epäsuotuisassa markkinatilanteessa vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Sijoitussidonnaisissa vakuutuksissa yhtiön onnistui kasvattaa markkinaosuutensa 4,3 (3,2) prosenttiin.

Vakuutuskorvaukset olivat 86,7 (64,5) miljoonaa euroa. Vakuutuskorvaukset nousivat lähinnä lisääntyneiden takaisinostojen ja kasvaneiden eläke- ja kuolemantapauskorvausten vuoksi. Myös sairauskorvauksissa oli nousua. Riskivakuutusten vahinkosuhde pysyi entisellään 81 prosentissa.

Liikekulut olivat 13,4 (15,1) miljoonaa euroa. Henkivakuutussegmentti on onnistunut parantamaan kustannustehokkuuttaan. Liikekustannussuhde pieneni 11,0 prosenttiyksikköä 99,0 (110,0) prosenttiin. Tärkein syy tehokkuuden parantumiseen ovat jakelurakenteen uudistuksen aiheuttamat säästöt ja tietoinen pyrkimys alentaa hallinnon kuluja. Toiminnan tehostamiseksi yhtiö päätti lakkauttaa toimipisteensä Joensuussa, Jyväskylässä ja Porissa, jotka eivät kuulu Aktiakonsernin strategiseen markkina-alueeseen. Konttorit suljettiin joulukuussa.

Vuotta leimasi sijoitusmarkkinoiden vaikea tilanne. Yhtiön sijoitusten tuotto käyvin arvoin oli kauden aikana -9,5 (6,2) prosenttia.

Vastuuvelka oli 777,2 (31.12.2007; 854,8) miljoonaa euroa, josta sijoitussidonnaisten vakuutusten osuus oli 149,6 (31.12.2007; 200,5) miljoonaa euroa. Laskuperustekorkoon sidottu vastuuvelka oli 627,6 (654,3) miljoonaa euroa. Tiettyjen vastuuvelan osien diskonttokorkoa nostettiin ja koko laskuperustekorkosidonnaisen vastuuvelan diskonttokorko oli 3,2 prosenttia. Koronnosto pienensi vastuuvelkaa 20,2 miljoonaa euroa. Tuleviin asiakashyvityksiin tehdystä varauksesta purettiin 0,8 miljoonan euroa, ja se oli vuoden lopussa 3,7 (4,5) miljoonaa euroa.

Yhtiön vakavaraisuus oli 8,5 prosenttia verrattuna 18,1 prosenttiin vuotta aiemmin. Huonontuneen vakavaraisuustilanteen vuoksi yhtiön hallitus päätti, että vakuutuksista, joissa on oikeus lisäetuihin, vain eläkevakuutuksille annetaan asiakashyvitystä.

Muut

Segmentin Muut liikevoitto parani 10,4 miljoonasta eurosta 20,3 miljoonaan euroon. Segmenttiin sisältyy konsernin kiinteistöomistus. Kiinteistösijoittaminen tai kiinteistöjen omistaminen ei kuulu Aktian ydinliiketoimintaan. Tämän strategian mukaisesti kiinteistöomistusta on viime vuosina myyty asteittain. Vuonna 2008 suurin osa jäljellä olevasta kiinteistöomistuksesta on luokiteltu myyntitarkoituksessa pidettäväksi käyttöomaisuudeksi.

Toukokuussa 2008 tehdyn rahastosopimuksen mukaan Aktia siirsi osakeomistuksensa Mannerheimintie 14-, Silvertärnan- ja Mercator-kiinteistöyhtiöissä osakkeenluovutuksena kiinteistöpääomarahasto Forum Fastighets Ky:hyn. Myös muut niin kutsutun Forumkorttelin omistajat siirsivät kiinteistöomistuksensa rahastoon. Osakkeenluovutus tehtiin 1.10.2008. Aktialle se merkitsi runsaan 6 miljoonan voittoa. Rahasto-osuus myytiin joulukuussa.

Aktia Vahinkovakuutus

Sulautuminen Veritas Vakuutusvakuutuksen kanssa toteutettiin 1.1.2009 kesäkuussa 2008 pidetyn ylimääräisen yhtiökokouksen hyväksymän sulautumissuunnitelman mukaisesti. Vuoden 2009 alusta vahinkovakuutustoimintaa harjoittaa Aktia Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö Aktia Vahinkovakuutus Oy.

Aktia Vahinkovakuutus on vakuuttanut yksityishenkilöitä ja yrityksiä jo vuodesta 1925. Aktia Vahinkovakuutuksella on tällä hetkellä noin 90 000 asiakasta Asiakkaat ovat pääasiassa kotitalouksia, yrittäjiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Aktia Vahinkovakuutuksen suurimmat markkinaosuudet ovat kaksikielisellä rannikkoalueella.

Aktia Vahinkovakuutus on vuoden 2008 aikana ja sitä ennen noudattanut tilinpäätöksessään suomalaisia tilinpäätösperiaatteita (FAS). Siitä, mitä vaikutuksia yhtiön siirtymisestä IFRS-tilinpäätösperiaatteisiin ja IFRS:n mukaiseen avaavaan taseeseen 1.1.2009, ilmoitetaan vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana.

Tilikauden 2008 tulos (FAS) oli negatiivinen, -6,8 (4,1) miljoonaa euroa, lähinnä sijoitusarvojen kehityksen sekä osakkeiden ja muiden osakeriskialttiiden instrumenttien suurten arvonalentumisten seurauksena. Vuoden 2008 maksutulo oli 63,6 (62,6) miljoonaa euroa ja korvauskulut 50,7 (45,5) miljoonaa euroa. Yhtiön yhdistetty kulusuhde heikkeni 98 prosentista 111 prosenttiin. Osaltaan tämä johtui kirjanpitoperiaatteiden muutoksesta vuonna 2007. Vertailukelpoinen yhdistetty kulusuhde vuodelle 2007 olisi 102 prosenttia. Vastuunkantokyky laski 136 prosentista 105 prosenttiin. Vuoden 2008 taseen loppusumma oli 146,1 (149,8) miljoonaa euroa.

Segmenttijaon muutos 1.1.2009 alkaen

Segmenttijaon tulee olla sellainen, että samanlaista liiketoimintaa harjoittavat liiketoiminta-alueet kuuluvat samaan segmenttiin. Tästä johtuen nykyiset Konttoritoiminta- ja Liikepankki & treasury -segmentit yhdistetään yhdeksi yhteiseksi segmentiksi Pankkitoiminta. Vuoden 2009 alusta konserniin kuuluu myös Aktia Vahinkovakuutus, ja uusi segmenttiraportointi sisältyy ensimmäistä kertaa osavuosikatsaukseen kaudelta 1.1.–31.3.2009.

  • 1.1.2009 alkaen segmenttijako on seuraava:
    1. Pankkitoiminta
    1. Varainhoito
    1. Henkivakuutus
    1. Vahinkovakuutus
    1. Muut

Uuden segmenttijaon mukaiset, vuotta 2008 koskevat vertailuluvut julkaistaan ennen kauden 1.1.–31.3.2009 osavuosikatsauksen julkaisemista.

Konsernin riskienhallinta

Riskipositiot

Riskit ovat olennainen osa Aktian toimintaympäristöä ja liiketoimintaa. Konsernin riskinottopolitiikka on konservatiivinen. Pankkitoiminnassa olennaisimmat riskialueet ovat luotto-, korko- ja likviditeettiriskit. Henkivakuutustoiminnassa tärkeimmät ovat markkina- ja korkoriskit. Liiketoiminta- ja operatiiviset riskit koskevat kaikkea toimintaa. Liiketoimintariskejä vähennetään toiminnan hajautuksen ja ristiinmyynnin keinoin.

Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että omat varat ovat riittävät suhteessa riskipositioihin, että taloudellisen tuloksen ja arvostusten vaihtelut pysyvät vahvistetuissa tavoitteissa ja limiiteissä ja että riskit hinnoitellaan oikealla tavalla pitkän aikavälin kannattavuuden saavuttamiseksi. Kaikki riskinotto perustuu riittävään osaamiseen ja asianmukaisiin riskienhallinnan ja -valvonnan prosesseihin sekä pääoman allokointiin ja riskien hinnoitteluun.

Konsernistrategia ohjaa riskinottoa, ja konsernin hallitus on viime kädessä vastuussa konsernin riskienhallinnan ja -valvonnan oikeellisuudesta. Hallitus vahvistaa vuosittain liiketoiminnan hallinto-ohjeet, jotka käsittävät riskinoton tarkemmat periaatteet, säännöt ja limiitit sekä raportointirutiinien vaatimukset. Riskiasemat ja limiitit raportoidaan konsernin hallitukselle vuosineljänneksittäin.

Toimiva johto vastaa riskienhallintaprosessin organisaatiosta ja valvonnasta. Tase- ja markkinariskien hallinta, seuranta ja riskienhallinnan kehittäminen toteutetaan johdon nimeämissä valiokunnissa. Konsernin riskinkantokykyyn ja pääoman allokointiin liittyviä kysymyksiä varten on nimetty oma valiokunta. Valiokuntien tehtävänä on annetuissa puitteissa tehdä riskienhallintaan liittyviä päätöksiä, valmistella asioita korkeampien hallintoelinten käsittelyyn ja kehittää riskienhallintaprosessia yleisesti. Valiokuntien jäsenet ovat linjavastuullisia johtoryhmän ja riskienvalvonnan jäseniä sekä muita asiantuntijoita. Riskienvalvonta ei osallistu päätöksentekoon, johon liittyy riskinottoa.

Riskienhallintaprosessi koostuu toisistaan riippumattomista riskienvalvonnasta ja riskienhallinnasta. Riskienvalvonnan tehtävänä on riskinoton periaatteiden, ohjeiden ja limiittien laatiminen, riskipositioiden mittaaminen ja analysointi tai liiketoimintatason tekemien riskianalyysien validointi, pääoman allokointi sekä riskienhallinnan toteuttamisen valvonta linjaorganisaatiossa. Linjavastuullisen tehtäviin kuuluu riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan prosessien ja osaamisen rakentaminen, riskien tunnistaminen ja analyysi sekä riskienhallinnasta päättäminen liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti hinnoittelun, kovenanttien, vakuuksien tai muiden suojaustoimien avulla.

Konsernin hallinnossa toimii riippumaton riskienvalvontayksikkö, joka raportoi suoraan konsernin toimitusjohtajalle.

Pankkitoimintaan sisältyvät konttoritoiminta, ml. rahoitusyhtiötoiminta, yrityspankki, treasury sekä varainhoidon yksiköt. Henkivakuutustoiminta koostuu Veritas Henkivakuutus -konsernista, joka 1.1.2009 alkaen on Aktia Henkivakuutus.

Pankkitoiminnan luotonantoon liittyvät riskit

Luottosalkun koostumus ei muuttunut merkittävästi vuoden 2008 aikana. Kotitalouksille myönnettyjen luottojen osuus väheni hieman ollen 80,0 (82,7) prosenttia koko luottokannasta. Koko luottokannasta asuntolainoja oli 74,4 (76,0) prosenttia. Näistä asuntolainoista 86,5 prosentilla on turvaava vakuus (Basel 2 -vakavaraisuussäännösten mukaisesti). Vuonna 2008 hypoteekkiluottojen määrä oli 2 072 (31.12.2007; 1 614) miljoonaa euroa, josta 1 003 miljoonaa euroa oli säästöpankkien ja paikallisosuuspankkien välittämiä lainoja.

Yritysasiakasstrategian mukaisesti yritysrahoituksen osuus nousi 14,4 (12,0) prosenttiin. Aktia ei aio enää kasvattaa yritysrahoituksen osuutta kokonaisluotonannosta. Aktia Yritysrahoitus- ja Aktia Kortti & Rahoitus -rahoitusyhtiöiden kautta kohdevakuutta vastaan tai ilman vakuutta myönnettävä luotonanto yleisölle oli 54,2 miljoonaa euroa eli 1 prosentti koko antolainauksesta.

Luottokanta sektoreittain

Milj. euroa 31.12.2008 31.12.2007 Muutos Osuus
Yritykset 804 558 246 14,8 %
Asuntoyhteisöt 220 185 35 4,1 %
Julkisyhteisöt 12 10 2 0,2 %
Voittoa tavoit
telemattomat
yhteisöt 47 38 9 0,9 %
Kotitaloudet 4 343 3 782 561 80,0 %
Yhteensä 5 426 4 574 853 100,0 %

Luotot, joiden maksut olivat 1–30 päivää viivästyneitä, lisääntyivät vuoden aikana 3,2 prosentista 3,4 prosenttiin luottokannasta taseen ulkopuoliset takaussitoumukset mukaan lukien. Luotot, joiden maksut olivat 31–89 päivää viivästyneitä, lisääntyivät 0,60 prosentista 0,88 prosenttiin eli noin 48 miljoonaan euroon. Yli 90 päivää erääntyneet luotot, ml. perintäsaatavat, olivat noin 26 miljoonaa euroa, mikä vastaa 0,48 (31.12.2007; 0,38) prosenttia koko luottokannasta pankkitakaukset mukaan lukien.

Hoitamattomat luotot viivästyksen pituuden (vrk) mukaan

Vrk 31.12.2008
Milj. euroa
%
kannasta
31.12.2007
Milj. euroa
%
kannasta
1–30 186,6 3,44 145,5 3,18
31–89 47,8 0,88 27,6 0,60
90– 26,2 0,48 17,8 0,38

Rahoitus- ja likviditeettiriskit

Pankkitoiminnassa rahoitus- ja likviditeettiriski liittyy jälleenrahoituksen saantiin sekä varojen ja velkojen maturiteettieroihin. Rahoitus- ja likviditeettiriskejä hallitaan juridisella yhtiötasolla, eikä pankkikonsernin ja henkivakuutusyhtiön välillä ole rahoitusyhteyksiä. Pankkikonsernissa tavoitteena on maksuvalmiusasema, jossa likvidit varat kattavat vuoden jälleenrahoitustarpeen. Rahoitusmarkkinoiden epävarmuudesta huolimatta likviditeettitilanne oli hyvä ja tavoite saavutettiin.

Henkivakuutustoiminnassa likviditeettiriski tarkoittaa riskiä rahoituksen saatavuudesta korvausten, säästösummien ja takaisinostojen sekä eläkkeiden maksamiseksi. Likviditeetin tarve hoidetaan suurimmaksi osaksi kassavirralla ja vaihteleviin tarpeisiin sopeutetulla sijoitustodistussalkulla, kun taas odottamattomiin, suuriin rahavarojen tarpeisiin käytetään likvidiä joukkovelkakirja- ja osakesalkkua.

Vastapuoliriskit

Konsernirahoituksen likviditeetinhallinnan vastapuoliriskit

Konsernirahoituksen hoitama pankkitoiminnan likviditeettisalkku oli vuoden 2008 lopussa 2 290,4 (1 656,0) miljoonaa euroa. Likviditeetinhallinnan ja johdannaissopimusten tekemisen yhteydessä syntyviä vastapuoliriskejä hallitaan vaatimalla vastapuolilta korkeaa ulkopuolista luottoluokitusta (vähintään Moody'sin A3 tai vastaava), sijoitusvarojen konservatiivisella allokoinnilla ja aktiivisella valinnalla sekä määrittämällä vastapuolta ja omaisuuslajia koskevat maksimivastuut.

Myytävissä olevista rahoitusvaroista 49 (31.12.2007; 57) prosenttia oli sijoituksia vakuudellisiin joukkovelkakirjalainoihin (covered bonds), 45 (31.12.2007; 38) prosenttia sijoituksia pankkeihin, noin 3 (0) prosenttia sijoituksia valtion takaamiin joukkovelkakirjalainoihin sekä noin 3 (31.12.2007; 5) prosenttia sijoituksia julkiseen sektoriin ja yrityksiin. Rahoitusvaroista 0,9 prosenttia ei täyttänyt sisäisiä luottoluokitusvaatimuksia, ja kuusi yksittäistä, yhteiseltä markkina-arvoltaan 25 miljoonan euron sijoitusta eivät enää oikeuttaneet keskuspankkirahoitukseen.

Vuoden aikana vastapuolen heikentyneet luottokelpoisuuden seurauksena realisoidut tappiot olivat -3,6 miljoonaa euroa.

31.12.2008 31.12.2007
Aaa 49,4 % 50,5 %
Aa1–Aa3 42,3 % 42,6 %
A1–A3 4,9 % 4,9 %
Baa1–Baa3 0,9 % 0,7 %
Ba1–Ba3 0,0 % 0,0 %
B1–B3 0,0 % 0,0 %
Caa1 tai huonompi 0,0 % 0,0 %
Ei luottoluokitusta 2,5 % 1,4 %
Yhteensä 100,0 % 100,0 %

Henkivakuutustoiminnan vastapuoliriskit

Henkivakuutusyhtiön sijoitustoiminnassa suorat korkosijoitukset lisääntyivät lähinnä osakkeista kiinteistöihin tapahtuneen uudelleenallokoinnin seurauksena. Vuoden 2008 lopussa ne olivat 449 (352) miljoonaa euroa. Henkivakuutusyhtiön sijoitustoiminnan yhteydessä syntyviä vastapuoliriskejä hallitaan vaatimalla vähintään "Investment grade" -arvoinen ulkoinen luottoluokitus (Moody'sin Baa3 tai vastaava) sekä kullekin vastapuolelle ja omaisuuslajille määriteltyjen maksimikokonaisvastuita koskevien sääntöjen noudattamista.

Erityisesti vuoden jälkimmäisellä puoliskolla tapahtui voimakas uudelleenallokointi lähinnä osakesijoituksista suoriin korkosijoituksiin ja erityisesti julkiseen sektoriin tehtäviin sijoituksiin. Vuodenvaihteessa suorista korkosijoituksista 48 (31.12.2007; 18) prosenttia oli sijoituksia julkiseen sektoriin, 20 (31.12.2007; 34) prosenttia sijoituksia yrityksiin ja 32 (31.12.2007; 48) prosenttia sijoituksia pankkeihin ja vakuudellisiin joukkovelkakirjalainoihin (covered bonds).

Vuoden 2008 päättyessä 1,0 prosenttia suorista korkosijoituksista ei täyttänyt sisäistä luottoluokitusvaatimusta.

Vuoden aikana vastapuolen heikentyneet luottokelpoisuuden seurauksena realisoidut tappiot olivat -5,1 miljoonaa euroa.

Luottoluokitusten jakauma henkivakuutustoiminnassa

31.12.2008 31.12.2007
Aaa 53,7 % 26,7 %
Aa1–Aa3 17,3 % 29,4 %
A1–A3 14,8 % 25,1 %
Baa1–Baa3 5,7 % 10,2 %
Ba1–Ba3 0,8 % 0,3 %
B1–B3 0,2 % 0,0 %
Caa1 tai huonompi 0,0 % 0,0 %
Ei luottoluokituta 7,6 % 8,3 %
Yhteensä 100,0 % 100,0 %

Konsernilla on yksi vastapuoli, jonka kokonaisvastuut ovat yli 10 prosenttia finanssikonglomeraatin omista varoista viranomaisdirektiivin mukaisesti laskettuna.

Markkinariskit

Pankkitoiminnan rahoitusvarat ja henkivakuutustoiminnan sijoitusvarat on sijoitettu arvopapereihin, ja niiden arvo määritetään markkinoiden ja virallisen ostonoteerauksen mukaan. Viimeisen vuosineljänneksen aikana tarkennettujen rahoitusvaroja koskevien tilipäätösperiaatteiden mukaan osakkeita ja osakerahastoja koskien tulokseen kirjataan hankinta-arvon merkittävä tai pysyvä lasku verrattuna markkina-arvoon, kun taas kurssivaihtelut kirjataan käyvän arvon rahastoon laskennallisten verojen vähentämisen jälkeen.

Pankkitoiminnan hintariski ja rakenteellinen korkoriski

Hintariski on korkovaihteluiden seurauksena tapahtuva myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonalentuminen. Kauden aikana käyvän arvon rahastoon kirjattu hintariskiin liittyvä nettomuutos oli laskennallisten verojen vähentämisen jälkeen -8,8 miljoonaa euroa. Myytävissä olevien rahoitusvarojen yhden prosenttiyksikön koronnousu aiheuttaisi käyvän arvon rahastossa nettomuutoksen, joka 31.12.2008 oli -27,2 (31.12.2007: -23) miljoonaa euroa laskennallisten verojen vähennyksen jälkeen.

Rakenteellinen korkoriski syntyy saatavien ja velkojen korkosidonnaisuuksien ja uudelleenhinnoitteluajankohtien epätasapainosta ja vaikuttaa korkokatteeseen. Korkokatteen vaihtelun pienentämiseksi rakenteellista korkoriskiä vastaan suojaudutaan ensisijaisesti suojaavien johdannaissopimusten avulla.

Korkojen muuttuminen paralleelisti yhden prosenttiyksikön ylöspäin pienentäisi pankkitoiminnan korkokatetta seuraavien 12 kuukauden aikana -5,4 (31.12.2007; -4,3) prosenttia, kun rakenteellisen korkoriskinhallinnan tavoite on korkeintaan -6 prosenttia. Seuraavien 12–24 kuukauden aikana pankkitoiminnan korkokate heikentyisi -6 (31.12.2007; 0,0) prosenttia, kun rakenteellisen korkoriskinhallinnan tavoite on korkeintaan -8 prosenttia

Korkojen muuttuminen paralleelisti yhden prosenttiyksikön alaspäin kasvattaisi pankkitoiminnan korkokatetta seuraavien 12 kuukauden aikana 6,3 (31.12.2007; 4,4) prosenttia, kun rakenteellisen korkoriskinhallinnan tavoite on korkeintaan -6 prosenttia. Seuraavien 12–24 kuukauden aikana pankkitoiminnan korkokate paranisi 7,9 (31.12.2007; -1,7) prosenttia, kun rakenteellisen korkoriskinhallinnan tavoite on korkeintaan -8 prosenttia

Pankkitoiminnan ja emoyhtiön muut markkinariskit

Pankkitoiminnassa, emoyhtiö mukaan lukien, ei käydä osakekauppaa kaupankäyntitarkoituksessa eikä harjoiteta kiinteistösijoitusta tai -omistusta. Oman kiinteistökannan realisointi jatkui suunnitelmien mukaan, ja kiinteistöomistus oli vuoden lopussa 4,6 miljoonaa euroa. Toiminnalle välttämättömien tai strategisten osake- ja rahastosijoitusten määrä oli 21,9 miljoonaa euroa. Kauden aikana käyvän arvon rahastoon kirjattu muihin osake- ja rahastosijoituksiin liittyvä nettomuutos oli laskennallisten verojen vähentämisen jälkeen -7,2 miljoonaa euroa, kun taas osakkeiden ja osakeosuuksien pysyvän tai merkittävän arvon laskun aiheuttama arvonalentuminen oli -1 miljoona euroa.

Henkivakuutustoiminnan sijoitusriskit

Vakuutuksenottaja kantaa sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevien sijoitusten sijoitusriskin. Nämä sijoitukset arvostetaan juoksevasti käypään arvoon, ja arvonmuutokset kirjataan sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelkaan.

Vakuutusteknisen vastuuvelan katteena oleva sijoitussalkku arvostetaan juoksevasti käypään arvoon. Tilapäiset kurssivaihtelut kirjataan käyvän arvon rahastoon ja merkittävät tai pysyvät arvonmuutokset kirjataan tulokseen. Katsauskaudella kirjattiin tulokseen vaikuttavia, osakkeita ja osakeosuuksia koskevia arvonalentumisia yhteensä -29,4 miljoonaa euroa, kun katsauskaudella kirjattu käyvän arvon rahaston nettomuutos tehtyjen hankintaeliminointien jälkeen oli -6,2 miljoonaa euroa laskennallisten verojen vähentämisen jälkeen.

Sijoitussalkun riskejä, kuten luotto-, korko-, valuutta-, osake- ja kiinteistöriskejä mitataan ja rajoitetaan VaRmallin (Value at Risk) avulla perustuen 12 kuukauden enimmäistappioon 97,5 prosentin luottamustasolla.

Henkivakuutusyhtiön sijoitussalkun allokaatio

Milj. euroa 31.12.2008 31.12.2008 31.12.2007
Osakkeet 37,8 5,5 % 20,6 %
Korkosijoitukset 480,6 69,4 % 51,4 %
Rahamarkkinat 85,3 12,3 % 9,0 %
Kiinteistöt 42,8 6,2 % 9,9 %
Vaihtoehtoiset 46,1 6,6 % 9,2 %

Operatiiviset riskit

Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan tappion vaaraa, joka aiheutuu epäselvistä tai puutteellisista ohjeista, ohjeiden vastaisesta toiminnasta, tietojen epäluotettavuudesta, järjestelmien puutteista tai henkilöstön toimenpiteistä. Operativiisten riskien aiheuttamat vahingot voivat olla välittömiä tai välillisiä, taloudellisia tai sellaisia yrityskuvaan liittyviä vahinkoja, jotka heikentävät pankin uskottavuutta markkinoilla. Raportointikaudella ei kirjattu merkittäviä riskitapahtumia.

Henkilöstö

Kokopäiväresursseiksi muutettuna konsernin henkilöstömäärä oli kauden lopussa 1 052 (983), eli 69 resurssia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kokopäiväresurssien lukumäärä vuoden aikana keskimäärin oli 1 009 (940).

Henkilöstörahasto ja johdon kannusteohjelma vuonna 2008

Aktia-konsernin henkilöstörahastoon ei makseta voitto-osuutta vuodelta 2008. Toimitusjohtaja ja muut konserninjohdon jäsenet ovat konsernin henkilöstörahaston jäseniä.

Toimitusjohtajalle ja muille konsernin johtoryhmän jäsenille on laadittu toisaalta tuloksesta, toisaalta käyvän arvon rahaston tuloksesta riippuvainen palkitsemisjärjestelmä, joka voi tuottaa korkeintaan kolmen kuukausipalkan suuruisen vuosittaisen lisäpalkkion. Vuoden kehitys ei anna aihetta lisäpalkkion maksamiseen johtoryhmälle.

Vuoden 2008 osalta johtoryhmää koskee myös osakeperusteinen kannusteohjelma, jonka puitteissa johtoryhmän jäsenet voivat merkitä enintään 24 980 osaketta. Merkintäoikeuden suuruus on riippuvainen erillisistä tavoitteista, joiden suoritusehdot noudattavat yhtiön hallituksen päätöstä. Osakeperusteinen kannusteohjelma kasvatti henkilöstökuluja 0,1 miljoonalla eurolla kauden aikana.

Talletussuojarahasto ja sijoittajien korvausrahasto

Pankkien talletussuojarahasto

Aktia Pankin talletusasiakkaiden varat turvataan edelleen lakisääteisesti talletussuojarahastosta. Vuonna 1998 perustettuun talletussuojarahastoon kuuluminen on pakollista kaikille pankeille. Rahastosta korvataan tallettajan varat 50 000 euroon asti. Suomen valtio nosti vuonna 2008 suojattavien talletusvarojen määrän 25 000 eurosta 50 000 euroon. Muutos astui voimaan 8.10.2009. Vuonna 2008 Aktian kannatusmaksu rahastolle oli 1,2 (1,5) miljoonaa euroa. Vuoden 2008 lopussa rahaston varat olivat 548,9 miljoonaa euroa.

Sijoittajien korvausrahasto

Pankit ja pankkiiriliikkeet ovat sijoittajien korvausrahaston jäseniä. Rahaston tarkoituksena on suojata piensijoittajia pankin tai pankkiiriliikkeen menetettyä maksukykynsä. Yksittäiselle sijoittajalle voidaan korvata enintään 20 000 euroa. Rahaston varat olivat vuoden lopussa 5,3 miljoonaa euroa.

Uusi konsernirakenne

Aktia Säästöpankki Oyj:n yhtiökokouksen 5.6.2008 hyväksymä liiketoiminnan luovutus toteutettiin 30.9.2008. Aktia Säästöpankki Oyj:n pankkitoiminta siirrettiin liikkeenluovutuksella Aktia Pankki Oyj:hin, josta samalla muodostettiin julkinen osakeyhtiö.

Aktia Säästöpankki Oyj, joka omistaa kaikki Aktia Pankki Oyj:n osakkeet, luopui pankkitoiminnasta ja jatkaa toimintaansa Aktia-konsernin emoyhtiönä toiminimellä Aktia Oyj.

Aktia Pankki Oyj:n hallituksen jäseniksi nimettiin Kaj-Gustaf Bergh (puheenjohtaja), Dag Wallgren (varapuheenjohtaja), Hans Frantz, Lars-Olof Hammarén, Lars-Erik Kvist, Kjell Sundström, Marina Vahtola ja Nina Wilkman, jotka kaikki jatkavat myös Aktia Oyj:n hallituksen jäseninä. Aktia Pankki Oyj:n toimitusjohtajaksi nimettiin Jussi Laitinen ja toimitusjohtajan varamieheksi Jarl Sved. Molemmat jatkavat myös vastaavissa tehtävissä Aktia Oyj:ssä.

Osakepääoma ja omistajat Osake ja osakepääoma

Aktia Oyj:n osakkeet koostuvat kahdesta osakesarjasta. A-sarjan osakkeet oikeuttavat yhteen ääneen ja R-sarjan osakkeet 20 ääneen yhtiökokouksessa. A-osakkeiden lukumäärä oli 31.12.2008 yhteensä 40 124 418 kpl ja R-osakkeiden määrä yhteensä 20 050 850 kpl. Veritas keskinäisen vahinkovakuutusyhtiön ja Aktian sulautumisen yhteydessä 1.1.2009 rekisteröitiin 6 800 000 uutta A-sarjan osaketta, jotka on tarkoitus jakaa sulautumisvastikkeena vahinkovakuutusyhtiön osakkeenomistajille arvion mukaan vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen aikana. Jokainen osake oikeuttaa samaan osuuteen yhtiön varoista ja voitoista.

31.12.2008 Aktia Oyj:n osakepääoma oli 80 248 836 euroa. Osakepääoma kasvoi 13 600 000 eurolla 93 848 836 euroon edellä mainittujen 6 800 000 sulautumisvastikkeena jaettavien osakkeiden 1.1.2009 toteutetun rekisteröinnin jälkeen.

Hallituksella on voimassa olevat valtuudet laskea liikkeeseen korkeintaan 938 498 A-sarjan osaketta. Optio-oikeuksia ei ole annettu.

Aktian hallitus teki 30.4.2008 pankin yhtiökokouksen 21.12.2006 osakepohjaisten kannustusten perustamiseksi konsernin avainhenkilöille myöntämän emissiovaltuutuksen nojalla ja hallituksen vuonna 2007 vahvistaman korkeimman operatiivisen johdon kannustusohjelman ehtojen mukaisesti päätöksen suunnatusta osakeannista nimetyille pankin korkeimpaan operatiiviseen johtoon kuuluville henkilöille. Annissa laskettiin liikkeeseen 22 482 uutta A-sarjan 27.6.2008 rekisteröityä osaketta 8,67 euron merkintähintaan osaketta kohti.

Omistajat

Aktia Oyj:llä oli vuoden 2008 lopussa 659 osakkeenomistajaa. Suurimman omistajaryhmän muodostivat paikalliset Aktia- ja säästöpankkisäätiöt, jotka yhdessä omistivat 48,2 prosenttia kaikista osakkeista ja 48,5 prosenttia kaikista äänistä yhtiössä. Tähän ryhmään kuuluu myös Aktian suurin yksittäinen osakkeenomistaja, Sparbanksstiftelsen i Helsingfors, joka omisti 19,0 prosenttia yhtiön osakkeista ja 19,0 prosenttia yhtiön äänistä. Suomalaiset instituutiot omistivat 14,2 prosenttia osakkeista ja 14,2 prosenttia äänistä ja suomalaiset säästöpankit 4,7 prosenttia osakkeista ja 4,7 prosenttia äänistä. Yksityishenkilöiden omistusosuus oli 1,7 prosenttia osakkeista ja 1,5 prosenttia äänistä. Osuudet muuttuvat jonkin verran, kun 6 800 000 Aosakkeen sulautumisvastike Veritas keskinäisen vahinkovakuutusyhtiön entisille osakkeenomistajille jaetaan. Tämän odotetaan tapahtuvat vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen aikana.

Osakassopimukset

Aktia Oyj:n tiedossa on osakassopimus niiden osakkeenomistajien välillä, jotka yhdessä omistavat yli 2/3 yhtiön osakkeista ja äänistä. Sopimuksen mukaan osapuolen, joka haluaa myydä R-sarjan osakkeita tai niihin oikeuttavia merkintäoikeuksia, tulee ensin tarjota niitä muulle sopimuksen osapuolelle. Sopimuksen mukaan osapuolet pyrkivät edustamaan yksimielistä omistusintressiä.

Sopimusosapuolet:
Aktiastiftelsen i Ekenäs Sparbanksstiftelsen i Oravais
Pietarsaarenseudun Aktiasäätiö Sparbanksstiftelsen i Petalax
Aktiastiftelsen i Karlebynejden Sparbanksstiftelsen Aktia i Pörtom
Aktiastiftelsen på Kimitoön Sparbanksstiftelsen i Sibbo
Aktiastiftelsen i Korsholm Säästöpankkisäätiö Siuntio
Aktiasäätiö Keski-Uusimaa Sparbanksstiftelsen i Tenala
Sulvan-Sundomin Aktiasäätiö Säästöpankkisäätiö Vantaa
Aktiastiftelsen i Vallgrund Sparbanksstiftelsen i Åboland
Vaasan Aktiasäätiö Itä-Uudenmaan Säästöpankkisäätiö
Säästöpankkisäätiö Porvoo Elinkorkolaitos Hereditas
Sparbanksstiftelsen i Bromarf Svenska litteratursällskapet
i Finland r.f.
Sparbanksstiftelsen i Esbo-Grankulla Åbo Akademin säätiö
Sparbanksstiftelsen i Hangö Föreningen Konstsamfundet r.f.
Sparbanksstiftelsen i Helsingfors Ab Kelonia Oy
Sparbanksstiftelsen i Ingå Svenska folkskolans vänner r.f.
Sparbanksstiftelsen i Karis-Pojo Wintros Oy Ab
Sparbanksstiftelsen i Kyrkslätt Samfundet Folkhälsan i svenska
Finland r.f.

Aktia Sparbanksstiftelsen i Malax Kolster Oy Ab

Sopimuksesta on aikaisemmin tiedotettu mm. 19.12.1996. Ks. http://www.aktia.com/fi/konsernitieto/ corporategovernance-osakassopimukset.shtml

Hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten sekä toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan varamiehen osakeomistus

Aktia Oyj:n hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten sekä toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan varamiehen osakeomistus (sekä suoraan että ilmoitettujen määräysvaltayhteisöjen kautta) oli vuoden 2008 lopussa yhteensä 1 958 617 A-sarjan osaketta ja 978 122 R-sarjan osaketta, mikä vastasi 4,9:ää prosenttia osakkeiden ja äänten kokonaismäärästä.

Kaupankäynti ja noteeraus

Aktia Oyj:n osaketta ei noteerata julkisesti. Listautuminen kuuluu Aktian suunnitelmiin. Aktian osake on sopimuspohjaisen kaupankäynnin kohteena arvopaperinvälittäjien, kuten Aktia Yksityispankki, eQ ja Privanet, kauppapaikoilla. Osake on näiden arvopaperivälittäjien ylläpitämillä välitettävien osakkeiden listoilla.

Vakavaraisuustavoitteet

Oman pääoman tuoton on verojen jälkeen ylitettävä riskitön korko keskimäärin 3–5 prosentilla. Vakavaraisuusasteen on oltava vähintään 12 prosenttia ja ensisijaisen oman pääoman osuuden vähintään 9 prosenttia.

Osinkopolitiikka

Pääomasijoituksen Aktiaan tulee pitkällä aikavälillä osoittautua hyväksi sijoitukseksi. Tavoitteena on jakaa osinkona 30–50 prosenttia tuloksesta verojen jälkeen vaarantamatta kuitenkaan pankin liiketoiminnan kasvua.

Muutokset hallintoneuvostossa, hallituksessa ja johtoryhmässä

Aktia Oyj:n hallintoneuvosto valitsi kokouksessaan 8.12.2008 istuvan hallituksen kokonaisuudessaan uudelleen vuodeksi 2009. Uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin lisäksi Marcus H. Borgström. Aktian hallituksen puheenjohtajana jatkaa Kaj-Gustaf Bergh ja varapuheenjohtajana Dag Wallgren.

Aktian hallituksen kokoonpano toimikaudella 1.1.–31.12.2009:

  • • Puheenjohtaja Kaj-Gustaf Bergh, oikeustieteen kandidaatti, diplomiekonomi
  • • Varapuheenjohtaja Dag Wallgren, kauppatieteiden maisteri
  • • Marcus H. Borgström, maa- ja metsätaloustieteen maisteri, maanviljelysneuvos
  • • Hans Frantz, valtiotieteen lisensiaatti
  • • Lars-Olof Hammarén, insinööri
  • • Lars-Erik Kvist, ekonomi
  • • Kjell Sundström, kauppatieteiden maisteri
  • • Marina Vahtola, kauppatieteiden maisteri
  • • Nina Wilkman, varatuomari, asianajaja

Aktian hallitus valitsi 31.1.2008 KTM Jussi Laitisen uudeksi toimitusjohtajaksi. Hän astui toimeen 4.4.2008. Mikael Ingberg jatkoi toimitusjohtajana siihen saakka. Aktian varatoimitusjohtaja Stefan Björkman on 19.8.2008 alkaen toiminut Aktia-konsernin CFO:na (Chief Financial Officer). Hän vastasi lisäksi Liikepankki & treasury -segmentistä 31.12.2008 saakka.

Tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen

Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö sulautettiin Aktia Oyj:hin yhtiöiden yhtiökokousten hyväksymän sulautumissuunnitelman mukaisesti. Sulautuminen kirjattiin kaupparekisteriin 1.1.2009. Vahinkoyhtiön nimeksi tuli samassa yhteydessä Aktia Vahinkovakuutus Oy. Samalla rekisteröitiin 6 800 000 uutta Aktia Oyj:n A-sarjan osaketta sekä yhtiön osakepääoman lisäys 13 600 000 eurolla, jolloin Aktia Oyj:n A-osakkeiden yhteenlaskettu määrä nousi 46 924 418 kappaleeseen ja yhtiön yhteenlaskettu osakepääoma 93 848 836 euroon. Sulautumisvastikkeena jaettavien osakkeiden lopullinen määrä voi pienentyä Veritas keskinäisen vahinkovakuutusyhtiön mahdollisten epävarmojen osakkuuksien vuoksi. Aktia Vahinkovakuutus Oy omisti sulautumishetkellä yhteensä 536 287 Aktian osaketta, minkä vuoksi konsernin omien osakkeiden omistus on tällä hetkellä 0,9 prosenttia.

Sulautumissuunnitelman mukaan sulautumisvastikkeena annettavat uudet osakkeet kirjataan osakkaiden arvo-osuustileille niin nopeasti kuin se käytännössä on mahdollista, arviolta vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen aikana.

Aktia Vahinkovakuutuksen toimitusjohtaja Anders Nordman nimitettiin 1.1.2009 Aktia Oyj:n konsernin johtoryhmän jäseneksi vastuualueenaan Aktia Pankin Yrityspankki sekä Aktia Vahinkovakuutus.

Aktia Pankki Oyj suunnittelee siirtävänsä koko osakeomistuksensa Aktia Henkivakuutuksessa konsernin emoyhtiölle Aktia Oyj:lle vuoden 2009 aikana.

Kiinteistönvälitysyhtiöissä ja vakuutusmyyntiorganisaatiossa on aloitettu kustannussäästöohjelma.

Näkymät ja niihin mahdollisesti vaikuttavat riskit

Konsernin operatiivisen kannattavuuden odotetaan pysyvän vakaana vuonna 2009, joskin luottotappioihin ja yksittäisiin sijoituksiin liittyvä riski voi kasvaa.

Hyvänä pysyneen luottoluokituksen ja konsernin en tistä vahvemman pääomarakenteen ansiosta jälleen rahoitusta ja maltillista kasvua pidetään mahdollisina myös nykyisessä markkinatilanteessa. Valtiontakauk sien mahdollista käyttöä jälleenrahoituksessa voidaan harkita liiketaloudellisin perustein.

Kustannustehokkuuden merkitys kasvaa entisestään nykyisessä suhdanne- ja kilpailutilanteessa.

Rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden lisääntyminen voi myös johtaa tällä hetkellä hyvälaatuisiksi arvioitujen yksittäisten sijoitusten arvostuksen pysyvään laskuun. Tämä vaikuttaisi kielteisesti konsernin tulokseen. Si joittajien korkeammat tuottovaatimukset voivat lisäksi johtaa rahoitusvarojen arvon yleiseen laskuun ja Akti an vakavaraisuuden alenemiseen.

Sulautuminen Aktia Vahinkovakuutuksen kanssa ei ai heuta merkittäviä tulokseen vaikuttavia kertaluonteisia eriä.

Hallituksen voitonjakoesitys

Emoyhtiö Aktia Oyj:n voitonjakokelpoiset varat ovat 136 964 210,98 euroa, josta vuoden voitto on 22 600 427,21 euroa. Osinkoon oikeuttavien osakkei den lukumäärä on yhteensä 66 975 268, mihin kuulu vat myös uudet, vahinkovakuutustoiminnasta sulautu misvastikkeena annettavat osakkeet.

Hallitus ehdottaa Aktia Oyj:n varsinaiselle yhtiöko koukselle, että osakkeenomistajille jaetaan 0,15 euroa osakkeelta, yhteensä 10 046 290,20 euroa. Täsmäytys päivä on 2. huhtikuuta ja maksupäiväksi ehdotetaan 9. huhtikuuta 2009.

Aktia Oyj Hallitus

Viisivuotiskatsaus

(1 000 euroa) 2004 2005 2006 2006 2007 2008
(FAS) (FAS) (FAS) (IFRS) (IFRS) (IFRS)
Liikevaihto
- pankkitoiminta 159 859 186 697 234 982 233 639 327 094 154 948
- henkivakuutustoiminta - 192 507 103 815
+ / - tulokseen vaikuttavat eliminoinnit -54 125 -62 713
Konserni 159 859 186 697 234 982 233 639 465 477 196 050
Korkokate 73 928 79 698 84 238 84 134 88 877 100 953
Palkkiotuotot netto 30 298 32 553 40 061 40 061 47 346 41 034
Henkivakuutustoiminnan tuotot - 134 936 41 906
Liiketoiminnan muut tuotot 8 961 20 091 13 751 12 271 7 345 19 004
Liiketoiminnan tuotot yhteensä 113 187 132 341 138 050 136 466 278 504 202 897
Vakuutuskorvauskulut ja vastuuvelan muutos, netto - 113 857 -75 664
Liiketoiminnan muut kulut -75 530 -75 698 -83 952 -83 947 -98 329 -120 891
Liiketoiminnan kulut yhteensä -75 530 -75 698 -83 952 -83 947 -212 186 -196 554
Arvonalentumistappio, netto -1 970 -8 535 1 590 1 590 -218 34
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 151 1 030 711 711 195 230
Liikevoitto 35 839 49 138 56 399 54 820 66 295 6 606
Kulu/tuotto-suhde (pankkitoiminta) 0,67 0,57 0,61 0,62 0,67 0,65
Henkivakuutuskonsernin liikekustannussuhde - 110,0 99,0
Tulos / osake, euroa 0,40 0,67 0,76 0,74 0,87 0,09
Oma pääoma / osake, euroa 3,74 4,39 4,55 4,49 5,39 4,85
Osinko / osake, euroa 0,16 0,45 0,26 0,26 0,33 0,17
Osinko / tulos, % 39,7 66,8 35,1 36,0 38,6 194,3
Oman pääoman tuotto (ROE), % 11,2 16,3 16,8 16,8 17,9 1,8
Omavaraisuusaste, % 5,10 5,48 4,77 4,97 5,04 3,62
Vakavaraisuusaste, % (pankkitoiminta) 14,1 15,1 13,8 13,8 15,4 13,7
Ensisijaisten omien varojen suhde, % (pankkitoiminta) 9,4 9,8 9,2 9,2 10,9 9,3
Vakavaraisuusaste, % (henkivakuutustoiminta) - 18,1 8,5
Vakavaraisuusaste, % (konglomeraatti) - 138,6 135,2
Rahastopääoma 776 635 945 365 1 419 800 1 419 800 2 012 919 1 511 752
Ottolainaus yleisöltä 2 195 768 2 308 567 2 552 787 2 544 161 2 801 378 3 098 336
Antolainaus yleisölle 2 891 994 3 249 522 3 760 754 3 763 175 4 573 746 5 425 654
Riskipainotetut sitioumukset (pankkitoiminta) *) 2 082 360 2 285 710 2 654 800 2 654 800 2 875 192 3 313 174
Taseen loppusumma 4 076 206 4 553 469 5 490 380 5 491 668 7 952 813 9 540 073
Henkivakuutustoiminta:
- sijoitukset käyvin arvoin - 965 555 804 559
- laskuperustekorkoon sidottujen vakuutusten vastuu
velka
- sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelka
-
-
654 316
200 527
627 592
149 583
Osakekohtainen tulos pl. tuloutettu negatiivinen liikear
vo, euroa
0,40 0,67 0,76 0,74 0,67 0,09
Oman pääoman tuottio (ROE) pl. tuloutettu negatiivinen
liikearvo, % 11,2 16,3 16,8 16,8 13,8 1,8
Osakekohtainen tulos pl. tuloutettu negatiivinen
liikearvo ja
ml. käyvän arvon rahasto, euroa 0,40 0,81 0,61 0,59 0,39 -0,22
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin **) 55 348 900 55 348 900 55 506 842 55 506 842 59 812 898 60 167 835
Osakkeiden määrä kauden lopussa 55 348 900 55 348 900 55 348 900 55 348 900 60 152 786 60 175 268
Henkilöstö (kokopäiväresursit), keskimäärin 675 677 741 741 940 1 009

*) Vuosien 2004-2006 riskipainotetut sitoumukset ovat Basel 1:n mukaisesti, kun taas vuosien 2007-2008 riskipainonetut sitoumukset ovat Basel 2:n mukaisesti.

**) Osakkeiden antioikaistu lukumäärä

Tunnuslukujen laskentaperusteet

Liikevaihto

Pankkitoiminnan liikevaihto + henkivakuutustoiminnan liikevaihto +/- eliminointierät

Pankkitoiminnan liikevaihto = korkotuotot + osingot + palkkiotuotot netto + rahoitusvarojen nettotuotot + sijoituskiinteistöjen nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot

Henkivakuutustoiminnan liikevaihto = maksutulo ennen jälleenvakuuttajan osuutta + sijoitustoiminnan nettotuotot + muut tuotot

Kulu/tuotto-suhde (pankkitoiminta)

Liiketoiminnan kulut yhteensä Liiketoiminnan tuotot yhteensä

Henkivakuutuskonsernin liikekustannussuhde

(Liikekulut ennen vakuutusten aktivoitujen hankintamenojen muutosta + korvausten selvittelykulut) x 100 Kuormitustulo

Kuorimitustulo on erä, jonka on laskuperusteiden mukaan tarkoitus kattaa liikekulut. Liikekuluihin ei sisälly jälleenvakuuttajien palkkioita. Kaikki kuormituserät sisältyvät kuormitustuottoihin.

Osakekohtainen tulos, euroa

Aktia Oyj:n osakkeenomistajille luettava vuoden voitto verojen jälkeen Osakkeiden antioikaistu määrä tilikauden aikana keskimäärin

Oma pääoma/osake, euroa

Aktia Oyj:n osakkeenomistajille luettava oma pääoma Osakkeiden määrä tilikauden lopussa

Oman pääoman tuotto (ROE), %

Tilikauden voitto x 100 Oma pääoma keskimäärin

Vakavaraisuusaste, %

Omat varat x 100 Taseen loppusumma keskimäärin

Vakavaraisuusaste, % (pankkitoiminta)

Omat varat (ensisijaiset omat varat + toissijaiset omat varat) x 100 Riskipainotetut sitoumukset

Omat varat lasketaan Rahoitustarkastuksen standardin 4.3a mukaisesti.

Ensisijaisten omien varojen suhde, % (pankkitoiminta)

Ensisijaiset omat varat x 100 Riskipainotetut sitoumukset

Riskipainotetut sitoumukset (pankkitoiminta)

Taseen yhteenlasketut varat ja taseen ulkopuoliset sitoumukset johdannaiset mukaan lukien on arvostettu ja riskipainotettu Rahoitustarkastuksen standardikokoelman 4.3 standardimenetelmän mukaisesti. Toimintariskien pääomavaade on laskettu ja riskipainotettu Rahoitustarkastuksen standardin 4.3i mukaisesti.

Vakavaraisuusaste, % (henkivakuutustoiminta)

Vakavaraisuuspääoma x 100

Vakuutustekninen vastuuvelka - 75 % sijoitussidonnaisten rahastojen vastuuvelasta

Vakuutustekninen vastuuvelka lasketaan jälleenvakuuttajien osuuden vähentämisen jälkeen.

Vakavaraisuusaste, % (konglomeraatti)

Konglomeraatin omat varat yhteensä (omat varat ml. toimialakohtaiset varat ja vähennykset) x 100 Minimivaatimus konglomeraatin omille varoille (luottolaitos + vakuutustoiminta)

Konglomeraatin vakavaraisuudesta säädetään rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain 3 kappaleessa.

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä (Corporate Governance)

Arvopaperimarkkinayhdistyksen Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi

Aktia Oyj on ilmoittanut aikomuksestaan listauttaa yhtiön osake pörssiin ja on sitoutunut noudattamaan pörssiyhtiöitä koskevia tiedonjulkaisuun liittyviä sääntöjä. Yhtiö noudattaa näin ollen Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n listayhtiöiden hallinnointikoodia (nähtävillä osoitteessa www.cgfinland.fi) koskien tiedon julkistamista.

Aktia noudattaa muilta osin koodin säännöksiä, mutta Aktiassa hallintoneuvosto nimittää yhtiön hallituksen ja päättää lisäksi asioista, jotka koskevat toiminnan merkittävää supistamista tai laajenemista. Syynä poikkeukseen on se, että omistajat ovat vahvistaneet tämän päätösjärjestyksen voimassa olevaan yhtiöjärjestykseen. Toistaiseksi ei myöskään ole perustettu erillisiä tilintarkastus-, nimitys- tai kompensaatioasioita hoitavia elimiä, kuten hallituksen valiokuntia. Tämä johtuu siitä, että hallintoneuvoston sisällä toimii puheenjohtajisto, joka valmistelee hallintoneuvoston käsittelyyn tulevat nimitys- ja muut asiat, sekä tarkastusvaliokunta, joka valvoo hallituksen toimintaa lähemmin.

Jäljempänä esitetään Aktiaa koskevat, listayhtiöiden hallintokoodin mukaan julkistettavat tiedot.

Taloudellisen raportoinnin yhteydessä käytettävät sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan järjestelmät

Taloudellisen raportointiprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi on toteutettu järjestelmäpohjainen sisäinen valvonta sekä kaikkien olennaisten tiedonkirjausprosessien kaksijakoisuus ja täsmäytys. Konsernin sisäinen tarkastus varmistaa tiedon oikeellisuuden pistokokein. Konsernitasolla toimii liiketoiminnasta riippumaton riskienvalvontayksikkö, jonka tehtäviin kuuluu mm. riskinoton periaatteiden, ohjeiden ja limiittien laatiminen, riskipositioiden mittaaminen ja analysointi tai liiketoimintatason tekemien riskianalyysien validointi, pääoman allokointi sekä riskienhallinnan toteuttamisen valvonta linjaorganisaatiossa. Riippumaton riskienvalvonta on suoraan konsernin toimitusjohtajan alaisuudessa eikä osallistu liiketoimintaan liittyviin päätöksiin. Myös taloudellisen raportoinnin prosessiin kuuluu sisäisen valvonnan ja täsmäyttämisen toimintoja. Sisäisestä ja ulkoisesta taloudellisesta raportoinnista vastaava konserninjohdon jäsen ei osallistu suoriin liiketoiminnan päätöksiin, ja hänen kannusteensa ovat pääasiassa liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä riippumattomia. Konsernin ulkoiset tilintarkastajat tarkastavat osavuosikatsaukset ja vuosikertomuksen. Riippumattoman riskienvalvonnan tehtäviin kuuluu lisäksi säännöllinen konsernin riskipositioita koskeva raportointi operatiiviselle johdolle ja konsernin hallitukselle.

Hallintoneuvosto

Tehtävät

Hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa yhtiön hallintoa ja antaa yhtiön varsinaiselle yhtiökokoukselle lausunto yhtiön tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja tilintarkastuskertomuksesta. Hallintoneuvosto päättää asioista, jotka koskevat toiminnan merkittävää supistamista tai laajentamista. Hallintoneuvosto nimittää yhtiön hallituksen ja voi antaa hallitukselle ohjeita merkittävissä tai periaatteellisesti tärkeissä kysymyksissä.

Kokoonpano

Yhtiön varsinainen yhtiökokous nimittää hallintoneuvoston yhteensä korkeintaan kolmekymmentäkuusi jäsentä kolmen vuoden toimikaudeksi kerrallaan. Henkilöä, joka on täyttänyt 67 vuotta ennen toimikauden alkua, ei voida valita hallintoneuvoston jäseneksi.

Hallintoneuvoston kolmekymmentä jäsentä:

  • • Henry Wiklund (puheenjohtaja, toimikausi päättyy 2009), kauppatieteiden maisteri, kamarineuvos
  • • Johan Bardy (varapuheenjohtaja; 2011), asianajaja, oikeustieteen kandidaatti
  • • Christina Gestrin (varapuheenjohtaja; 2011), kansanedustaja, maatalous- ja metsätieteiden maisteri
  • • Henrik Sundbäck (varapuheenjohtaja; 2009), konsultti, maatalous- ja metsätieteiden maisteri
  • • Lorenz Uthardt (varapuheenjohtaja; 2011), agrologi, valtiotieteen maisteri, eräneuvos
  • • Bo-Gustav Wilson (varapuheenjohtaja; 2010), tarkastuspäällikkö, kauppatieteiden maisteri
  • • Harriet Ahlnäs (2009), rehtori, diplomi-insinööri
  • • Roger Broo (2009), hallintojohtaja, valtiotieteen maisteri, kanslianeuvos
  • • Sten Eklundh (2010), kauppatieteiden maisteri
  • • Agneta Eriksson (2010), filosofian maisteri
  • • Håkan Fagerström (2011), toimitusjohtaja, metsänhoitaja
  • • Christoffer Grönholm (2009), kansliapäällikkö, valtiotieteen tohtori
  • • Peter Heinström (2010), konsuli
  • • Erik Karls (2010), maanviljelijä
  • • Kari Kyttälä (2009), varatuomari

  • • Patrik Lerche (2011), toimitusjohtaja, kauppatieteiden maisteri

  • • Per Lindgård (2009), opettaja
  • • Kristina Lyytikäinen (2011), yksityisyrittäjä, sosionomi
  • • Håkan Mattlin (2011), ylijohtaja, valtiotieteen lisensiaatti, kanslianeuvos
  • • Clas Nyberg (2010), diplomi-insinööri
  • • Jorma J. Pitkämäki (2011), kehitysjohtaja
  • • Henrik Rehnberg (2009), maanviljelijä, insinööri
  • • Gunvor Sarelin-Sjöblom (2010), filosofian maisteri
  • • Peter Simberg (2011), agrologi
  • • Carl Eric Stålberg (2010), Swedbank AB:n hallituksen puheenjohtaja, ekonomi
  • • Sture Söderholm (2009), odontologian lisensiaatti
  • • Maj-Britt Vääriskoski (2010), talouspäällikkö
  • • Lars Wallin (2010), konttoripäällikkö, ylioppilasmerkonomi
  • • Ann-Marie Åberg (2010), fysioterapeutti
  • • Marianne Österberg (2011), varatuomari

Toiminta

Hallintoneuvostossa toimii puheenjohtajisto sekä tarkastusvaliokunta. Hallintoneuvosto kokoontui 4 kertaa, sen puheenjohtajisto 5 kertaa ja tarkastusvaliokunta 1 kerran vuonna 2008. Hallintoneuvoston puheenjohtajistoon kuuluvat Henry Wiklund (puheenjohtaja), Johan Bardy, Christina Gestrin, Henrik Sundbäck, Lorenz Uthardt ja Bo-Gustav Wilson. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokuntaan kuuluvat Henry Wiklund (puheenjohtaja), Roger Broo, Agneta Eriksson, Håkan Fagerström, Peter Heinström, Erik Karls, Sture Söderholm, Lars Wallin ja Marianne Österberg.

Hallintoneuvoston jäsenet osallistuivat vuonna 2008 hallintoneuvoston kokouksiin keskimäärin 83-prosenttisesti.

Hallitus

Tehtävät

Hallitus vastaa yhtiön johtamisesta lain, yhtiöjärjestyksen ja hallintoneuvoston antamien ohjeiden mukaisesti. Hallituksen yksittäistapauksissa jäsenilleen antamia tehtäviä lukuun ottamatta hallituksen jäsenillä ei ole henkilökohtaisia yhtiön hallintoon liittyviä tehtäviä.

Kokoonpano

Hallintoneuvosto nimittää hallituksen jäsenet kalenterivuodeksi kerrallaan. Henkilöä, joka on täyttänyt 67 vuotta ennen toimikauden alkua, ei voida valita hallituksen jäseneksi.

Vuonna 2008 hallitukseen kuuluivat seuraavat kahdeksan jäsentä:

  • • Kaj-Gustaf Bergh (puheenjohtaja), toimitusjohtaja, oikeustieteen kandidaatti, diplomiekonomi
  • • Dag Wallgren (varapuheenjohtaja), toimitusjohtaja, kauppatieteiden maisteri
  • • Hans Frantz, yliopettaja, valtiotieteen lisensiaatti
  • • Lars-Olof Hammarén, insinööri
  • • Lars-Erik Kvist, ekonomi
  • • Kjell Sundström, toimitusjohtaja, kauppatieteiden maisteri
  • • Marina Vahtola, toimitusjohtaja, kauppatieteiden maisteri
  • • Nina Wilkman, asianajaja, varatuomari

Kaikki hallituksen jäsenet on valittu uudelleen vuodeksi 2009, minkä lisäksi uudeksi, yhdeksänneksi hallituksen jäseneksi on valittu maa- ja metsätaloustieteen maisteri, maanviljelyneuvos Marcus H. Borgström.

Toiminta

Hallitus kokoontui 15 kertaa vuonna 2008 ja hallituksen jäsenten osallistumisprosentti oli keskimäärin 93. Lisäksi hallitus teki 16 kertaa erillispäätöksen hallitukselle kuuluvassa asiassa.

Hallituksen jäsenten riippumattomuus

Hallituksen arvion mukaan kaikki hallituksen jäsenet ovat Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n listayhtiöiden hallinnointikoodin tarkoittamalla tavalla riippumattomia suhteessaan yhtiöön. Kartoitettaessa riippuvuussuhteita tärkeisiin hallinnointikoodissa tarkoitettuihin osakkeenomistajiin (vähintään 10 %:n omistus osakkeiden tai äänten kokonaismäärästä) on todettu, että hallituksen jäsenet Dag Wallgren ja Nina Wilkman ovat Sparbanksstiftelsen i Helsingfors -säätiön hallituksen jäseniä ja hallituksen jäsen Lars Hammarén Elinkorkolaitos Hereditaksen hallituksen jäsen.

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtaja

Yhtiön toimitusjohtajana toimii kauppatieteiden maisteri Jussi Laitinen.

Tiedot

Toimitusjohtaja huolehtii yhtiön juoksevasta hallinnosta hallituksen antamien ohjeiden mukaan.

Aktia Oyj – Konsernin tilinpäätös

Aktia Säästöpankki Oyj:n yhtiökokouksen 5.6.2008 hyväksymä liiketoiminnan luovutus toteutettiin 30.9.2008. Aktia Säästöpankki Oyj:n pankkitoiminta siirrettiin liikkeenluovutuksella Aktia Pankki Oyj:hin, josta samalla muodostettiin julkinen osakeyhtiö. Aktia Säästöpankki, joka omistaa kaikki Aktia Pankki Oyj:n osakkeet, luopui pankkitoiminnasta ja jatkaa Aktia-konsernin emoyhtiönä toiminimellä Aktia Oyj.

Muut Aktia-konserniin suoraan kuuluvat yhtiöt ovat Aktia Vahinkovakuutus Oy (1.1.2009 alkaen) 13 kiinteistönvälitysyhtiötä, Vasp-Invest Oy, HSp-Rahoitus Oy, Robur Invest Oy (lepäävä) sekä liitteestä 55 ilmenevät osakkuusyritykset.

Konsernin tuloslaskelma26
Konsernin tase 27
Konsernin taseen ulkopuoliset sitoumukset28
Konsernin rahavirtalaskelma 28
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksesta30
Konserni neljännesvuosittain 31
Konsernin tilipäätöksen liitetiedot32
Liite 1. Yhteenveto konsernin merkittävistä
tilinpäätöksen laatimisperiaatteista 32
Liite 2. Konsernin riskienhallinta40
Liite 3. Konsernin segmenttiraportointi60
Liite 4. Hankitut liiketoiminnot 62
Konsernin tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot63
Liite 5. Korkotuotot ja korkokulut63
Liite 6. Osinkotuotot63
Liite 7. Palkkiotuotot ja palkkiokulut63
Liite 8. Henkivakuutustoiminnan
vakuutusmaksutulo64
Liite 9. Sijoitustoiminnan nettotuotot64
Liite 10. Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot65
Liite 11. Sijoituskiinteistöjen nettotuotot67
Liite 12. Liiketoiminnan muut tuotot67
Liite 13. Maksetut vakuutuskorvaukset67
Liite 14. Vastuuvelan muutos, korkosidonnaiset
vakuutukset68
Liite 15. Vastuuvelan muutos netto,
rahastosidonnaiset vakuutukset68
Liite 16. Henkilöstökulut68
Liite 17. Muut hallintokulut69
Liite 18. Poistot aineellisista ja aineettomista
hyödykkeistä 69
Liite 19. Liiketoiminnan muut kulut69
Liite 20. Arvonalentumistappiot ja
arvonalentumistappioiden peruutukset
aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 69
Liite 21. Verot69
Liite 22. Osakekohtainen tulos70

Konsernin tasetta koskevat liitetiedot ja konsernin muut

liitetiedot70
Liite 23. Käteiset varat70
Liite 24. Tuloksen kautta arvostettava
rahoitusvarat70
Liite 25. Myytävissä olevat rahoitusvarat70
Liite 26. Lainat ja muut saamiset71
Liite 27. Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset72
Liite 28. Aineettomat hyödykkeet73
Liite 29. Aineelliset hyödykkeet73
Liite 30. Sijoitukset osakkuusyrityksiin75
Liite 31. Muut varat yhteensä76
Liite 32. Laskennalliset verot76
Liite 33. Myytävissä olevat varat ja velat 77
Liite 34. Rahoitusvarojen maturiteettijakauma
tase-erittäin77
Liite 35. Rahoitusvarojen käyvät arvot78
Liite 36. Talletukset79
Liite 37. Liikkeeseen lasketut velkakirjat79
Liite 38. Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin
muilla veloilla79
Liite 39. Muut velat luottolaitoksille80
Liite 40. Muut velat yleisölle ja julkisyhteisöille 80
Liite 41. Vastuuvelka80
Liite 42. Varaukset82
Liite 43. Muut velat yhteensä83
Liite 44.
Liite 45.
Velkojen maturiteetijakauma tase-erittäin83
Rahoitusvelkojen käyvät arvot84
Liite 46. Osakepääoma ja sijoitetun vapaan oman
pääoman rahasto84
Liite 47. Käyvän arvon rahasto85
Liite 48. Voitonjakokelpoiset varat85
Liite 49. Osingonjako86
Liite 50. Johdannaiset86
Liite 51. Annetut ja saadut vakuudet88
Liite 52. Taseen ulkopuoliset sitoumukset
eriteltyinä 89
Liite 53. Vuokravastuut90
Liite 54. Henkilöstön määrä 31.1290
Liite 55. Tietoja lähipiiristä 91
Liite 56. Hallinnoitavat asiakasvarat94
Liite 57. Tapahtumia tilikauden päättymisen
jälkeen94
Aktia Oyj – Emoyhtiön tuloslaskelma95
Aktia Oyj – Emoyhtiön tase 96
Aktia Oyj – Emoyhtiön rahavirtalaskelma 97

Aktia Oyj – Emoyhtiön tilipäätöksen liitetiedot............................ 9 8

Liite 101. Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet...... 9 8

Aktia Oyj – Emoyhtiön tuloslaskelman liitetiedot 10 0
Liite 102. Korkotuotot ja korkokulut10 0
Liite 103. Tuotot oman pääoman ehtoisista
sijoituksista10 1
Liite 104. Palkkiotuotot ja palkkiokulut10 1
Liite 105. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan
nettotuotot10 1
Liite 106. Myytävissä olevien rahoitusvarojen
nettotuotot10 2
Liite 107. Sijoituskiinteistöjen nettotuotot10 2
Liite 108. Liiketoiminnan muut tuotot10 2
Liite 109. Henkilöstökulut10 3
Liite 110. Muut hallintokulut10 3
Liite 111. Poistot ja arvonalentumistappiot
aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 10 3
Liite 112. Liiketoiminnan muut kulut10 3
Liite 113. Arvonalentumistappiot luotoista ja
muista sitoumuksista10 3
Liite 114. Jaottelu liiketoiminta
-alueittain10
4

Aktia Oyj – Emoyhtiön taseen liitetiedot ja emoyhtiön muut

liitetiedot 10 4
Liite 116. Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat
saamistodistukset 10 4
Liite 117. Saamiset luottolaitoksilta 10 4
Liite 118. Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä10 5
Liite 119. Saamistodistukset
rahoitusinstrumenttiryhmittäin 10 5
Liite 120. Osakkeet ja osuudet10 6
Liite 121. Aineettomat hyödykkeet10 6
Liite 122. Aineelliset hyödykkeet10 7
Liite 123. Muut varat10 9
Liite 124. Siirtosaamiset ja maksetut ennakot10 9
Liite 125. Laskennalliset verosaamiset10 9
Liite 126. Saamisten maturitettiijakauma tase
erittäin10 9
Liite 127. Kotimaan ja ulkomaan rahan määräiset
omaisuuserät11 0
Liite 128. Rahoitusvarojen käyvät arvot11 0
Liite129. Varat yhteensä liiketoiminta
-alueittain11
1
Liite 130. Saamiset, joilla on huonompi etuoikeus
kuin velallisen muilla veloilla11 1
Liite 131. Velat luottolaitoksille11 1
Liite 132. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille11 1
Liite 133. Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat11 1
Liite 134. Muut velat11 2
Liite 135. Siirtovelat ja saadut ennakot11 2
Not 136. Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin
muilla veloilla11 2
Liite 137. Laskennalliset verovelat11 2
Liite 138. Velkojen maturitettijakauma tase
-erittäin11
3
Liite 139. Velkaerät kotimaan ja ulkomaan rahana 11 3
Liite 140. Rahoitusvelkojen käyvät arvot11 4
Liite 141. Velat yhteensä liiketoiminta
-alueittain 11
4
Liite 142. Oman pääoman erittely11 4
Liite 144. Osakkeiden omistus 31.1211 5
Liite 145. Vakuudet 11 6
Liite 146. Eläkevastuut11 6
Liite 147. Taseen ulkopuoliset sitoumukset
eriteltyinä 11 7
Liite 148. Vuokravastuut11 7
Liite 149. Henkilöstön määrä 31.1211 7
Liite 150. Hallinnoitavat asiakasvarat11 7
Liite 151. Johdannaissopimukset11 8
Liite 152. Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhtiöt11 9
Liite 153. Lähipiiri12 1

Konsernin tuloslaskelma

(1 000 euroa) Liite 2008 2007
Korkotuotot 5 386 129 272 404
Korkokulut 5 -285 176 -183 526
Korkokate 100 953 88 877
Osinkotuotot 6 1 395 1 541
Palkkiotuotot 7 50 809 57 182
Palkkiokulut 7 -9 775 -9 836
Palkkiotuotot netto 41 034 47 346
Vakuutusmaksutulo 8 91 037 99 817
Sijoitustoiminnan nettotuotot 9 -49 131 35 119
Henkivakuutustoiminnan tuotot 41 906 134 936
Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot 10 -3 359 2 257
Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 11 6 010 480
Liiketoiminnan muut tuotot 12 14 958 3 067
Liiketoiminnan tuotot yhteensä 202 897 278 504
Maksetut vakuutuskorvaukset 13 -86 702 -64 479
Vastuuvelan muutos, korkosidonnaiset vakuutukset 14 26 724 -20 160
Vastuuvelan nettomuutos, rahastosidonnaiset vakuutukset 15 -15 686 -29 219
Vakuutuskorvauskulut ja vastuuvelan muutos, netto -75 664 -113 857
Henkilöstökulut 16 -60 605 -57 325
Muut hallintokulut 17 -38 419 -35 501
Negatiivisen liikearvon tuloutus 4 - 12 082
Poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 18 -5 682 -5 121
Liiketoiminnan muut kulut 19 -16 186 -12 464
Liiketoiminnan kulut yhteensä -196 554 -212 186
Arvonalentumistappiot ja arvonalentumisenperuutus aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 20 743
Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista 26 -708 -218
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 230 195
Liikevoitto 6 606 66 295
Verot 21 -812 -13 450
Tilikauden voitto 5 795 52 845
Josta:
Aktia Oyj:n osakkeenomistajien osuus 5 170 51 951
Vähemmistön osuus 624 894
Yhteensä 5 795 52 845
Osakekohtainen tulos, josta Aktia Oyj:n osakkeenomistajien osuus, euroa 22 0,09 0,87

Osakekohtaisessa tuloksessa ei ole laimennusvaikutusta.

Konsernin tase

Varat
Käteiset varat 23 506 311 235 273
Tuloksen kautta arvostettava rahoitusvarat 24 19 492
Saamistodistukset 25 2 808 472 2 072 235
Osakkeet ja osuudet 25 228 856 406 484
Myytävissä olevat rahoitusvarat 3 037 328 2 478 719
Saamiset luottolaitoksilta 26 100 540 183 265
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 26 5 425 654 4 573 746
Lainat ja muut saamiset 5 526 194 4 757 011
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset 27 35 885 45 840
Johdannaissopimukset 50 137 014 35 648
Sijoitussidonnainen vastuuvelan sijoitukset 148 119 203 134
Aineettomat hyödykkeet 28 10 406 7 426
Aineelliset hyödykkeet 29 9 769 111 184
Sijoitukset osakkuusyrityksiin 30 4 497 3 556
Siirtosaamiset ja maksetut ennakot yhteensä 31 79 124 52 191
Muut varat 31 7 189 13 236
Muut varat yhteensä 86 312 65 427
Tuloverosaamiset 2 389 3 738
Laskennalliset verosaamiset 32 15 597 5 857
Verosaamiset 17 986 9 594
Myytävissä olevat varat 33 761
Varat yhteensä 9 540 073 7 952 813
Velat
Tuloksen kautta arvostettava rahoitusvelat 4 586
Velat luottolaitoksille 36 1 916 941 928 614
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 36 3 098 336 2 801 378
Talletukset 5 015 277 3 729 991
Liikkeeseen lasketut velkakirjat 37 2 118 733 1 980 478
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 38 246 851 190 637
Muut velat luottolaitoksilta 39 502 138 429 124
Muut velat yleisölle ja julkisyhteisöille 40 262 761 140 653
Muut rahoitusvelat 3 130 482 2 740 892
Johdannaissopimukset 50 84 725 35 181
Vastuuvelka korkosidonnaisille vakuutuksille 41 627 592 654 316
Vastuuvelka rahastovakuutuksille 41 149 583 200 527
Varaukset 42 936 259
Siirtovelat ja saadut ennakot yhteensä 43 81 179 67 205
Muut velat 43 87 797 130 920
Muut velat yhteensä 168 977 198 125
Tuloverovelat 2 964 8 602
Laskennalliset verovelat 32 37 970 45 911
Verovelat 40 934 54 513
Myytävinä oleviin varojen liityvät velat 33 204
Velat yhteensä 9 223 298 7 613 804
Oma pääoma
Sidottu oma pääoma 54 277 72 211
Vapaa oma pääoma 237 541 252 298
Osakkeenomistajien osuus emoyhtiön omasta pääomasta 291 818 324 510
Vähemmistön osuus omasta pääomasta 24 957 14 499
Oma pääoma 316 775 339 009
Velat ja oma pääoma yhteensä 9 540 073 7 952 813

Konsernin taseen ulkopuoliset sitoumukset

(1 000 euroa) Liite 2008 2007
Taseen ulkopuoliset sitoumukset 52
Takaukset 54 843 57 232
Muut sitoumukset 7 450 27 060
Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 62 293 84 292
Käyttämättömät luottojärjestelyt 454 489 418 254
Muut sitoumukset 12 050 127 064
Asiakkaan hyväksi tehdyt peruuttamattomat sitoumukset 466 539 545 318
Taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä 528 833 629 610

Konsernin rahavirtalaskelma

(1 000 euroa) 2008 2007
Liiketoiminnan rahavirta
Liikevoitto 6 606 66 295
Rahavirtaan vaikuttamattomien erien oikaisut:
Arvonalentumiset rahoitusvaroista 39 203
Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista 708 243
Käyvän arvon muutokset 1 953 1 136
Poistot ja arvonalentumiset aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä 5 955 5 171
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta -167 -195
Myyntivoitot ja -tappiot aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä -12 458 -463
Negatiivisen liikearvon tuloutus - 12 082
Muut oikaisut -985 -80
Maksetut tuloverot -16 129 -20 055
Liiketoiminnan rahavirta ennen liiketoiminnan saamisten ja velkojen muutosta 24 687 39 969
Liiketoiminnan saamisten lisäys (-) tai vähennys (+) -1 331 029 -1 592 650
Tuloksen kautta arvostettava rahoitusvarat 2 909 7 777
Myytävissä olevat rahoitusvarat -663 227 -635 390
Henkivakuutustoiminnan sijoituskiinteistöt 64 503 67 426
Lainat ja muut saamiset -769 344 -956 565
Sijoitussidonnainen vastuuvelan sijoitukset 55 015 -37 515
Muut varat -20 885 -38 382
Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) 1 514 973 1 518 791
Tuloksen kautta arvostettava rahoitusvelat 4 586
Talletukset 1 268 355 389 535
Liikkeeseen lasketut velkakirjat 119 326 659 221
Muut rahoitusvelat 195 122 355 814
Vastuuvelka -77 667 51 074
Muut velat 5 251 63 147
Investointien rahavirta
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lisäys 10 000 2 000
Tytär- ja osakkuusyritysten hankinta *) -28 219 -30 008
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -24 377 -13 416
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset 66 313 1 479
Hypoteekkipankin emissio vähemmistölle 3 803 10 524
Investointien rahavirta yhteensä 27 519 -29 421
Rahoituksen rahavirta
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla, lisäys 113 508 59 089
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla, vähennys -58 218 -61 943
Osakepääoman lisäys 45 3 608
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston lisäys 150 12 254
Maksetut osingot -20 051 -25 415
Rahoituksen rahavirta yhteensä 35 434 -12 407
Rahavarojen nettomuutos 271 585 -75 717
Rahavarat vuoden alussa 240 766 316 484
Rahavarat vuoden lopussa 512 351 240 766
Rahoituslaskelmassa esiintyvät rahavarat muodostuvat seuraavista tase-eristä:
Kassa 9 970 10 866
Vakuutustoiminnan kassa ja pankkisaamiset 3 708 6 864
Suomen Pankin sekkitili 492 632 217 543
Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta 6 040 5 493
Yhteensä 512 351 240 766

*) Vuoden 2008 lukuun sisältyy Aktia Henkivakuutus Oy:n ostoon liittyvä lisäkauppasumma.

ksesta
o
ut
u
m
n
ma
o
pää
n
ma
o
n
nserni
ma ko
kel
Las
(1 000 euroa) Osake
pääoma
Vararahasto Ylikurssi-
rahasto
Muu sidottu
oma pääoma
Käyvän arvon
rahasto
peusteisten
korvausten
Osake
rahasto
Sijoitetun
vapaan
pääoman
rahasto
Voittovarat omistajien
osuus omasta
Osakkeen
pääomasta
tön osuus
omasta
Vähemmis
pääomasta
Oma pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2007 70 596 8 079 1 893 0 -1 697 0 0 169 919 248 790 1 090 249 880
Myytävissä olevien rahoitusvarojen
Kassavirtasuojausten arvostuksen muutos
arvostuksen muutos käypään arvoon
-21 358 -21 358 -21 358
käypään arvoon -100 -100 -100
Myytävissä olevien rahoitusvarojen
kirjaus tuloslaskelmaan -889 -889 -889
kirjaus tuloslaskelmaan
Kassavirtasuojausten
0 0
Laskennallisten verojen osuus omasta
pääomasta 6 079 6 079 6 079
Tuotot ja kulut kirjattuna suoraan omaan
Osakeantikulut
-530 -530 -530
pääomaan - 16 268 - 530 - 16 797 - 16 797
Tilikauden voitto 51 951 51 951 894 52 845
Tilikauden aikana kirjatut tuotot ja
kulut
-16 268 -530 51 951 35 154 894 36 048
Osakeanti -
9 608
- - - - 45 783 55 391 55 391
Osingonjako -14 825 -14 825 -14 825
Muu muutos omassa pääomassa 0 12 515 12 515
Oma pääoma 1.1.2008 80 204 8 079 1 893 0 -17 965 0 45 254 207 045 324 510 14 499 339 009
arvostuksen muutos käypään arvoon
Myytävissä olevien rahoitusvarojen
-77 327 -77 327 -77 327
Kassavirtasuojausten arvostuksen muutos
käypään arvoon 18 339 18 339 18 339
Myytävissä olevien rahoitusvarojen
kirjaus tuloslaskelmaan
Kassavirtasuojausten
34 314 34 314 34 314
kirjaus tuloslaskelmaan -379 -379 -379
Laskennallisten verojen osuus omasta
pääomasta 6 653 6 653 6 653
Tuotot ja kulut kirjattuna suoraan omaan
Osakeantikulut
0 0
pääomaan - 18 400 - 18 400 - 18 400
Tilikauden voitto 5 170 5 170 624 5 795
Tilikauden aikana kirjatut tuotot ja
Osakeanti
kulut
-
45
- - - -18 400 - -
150
5 170 -13 229
195
624 -12 605
195
Osingonjako -20 051 -20 051 -20 051
Muu muutos omassa pääomassa 317 103 -26 394 9 833 10 227
Oma pääoma 31.12.2008 80 249 8 079 1 893 317 -36 365 103 45 404 192 138 291 818 24 957 316 775

Oman pääoman muutoksesta 8 969 (2007; 12 456) tuhatta euroa liittyy omistajasopimuksen mukaisesti Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n pääomitusta koskevaan vähemmistön osuuteen.

Konserni neljännesvuosittain

(1 000 euroa) Q4 2008 Q3 2008 Q2 2008 Q1 2008 Q4 2007
Korkokate 26 655 25 179 25 265 23 854 23 760
Osinkotuotot 53 9 1 275 57 375
Palkkiotuotot netto 9 303 9 362 11 763 10 607 12 636
Henkivakuutustoiminnan tuotot -37 981 17 243 30 428 32 215 42 819
Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot -3 172 -3 043 1 681 1 174 -362
Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 3 073 1 316 356 1 265 62
Liiketoiminnan muut tuotot 7 994 3 049 2 107 1 809 1 009
Liiketoiminnan tuotot yhteensä 5 924 53 116 72 875 70 982 80 298
Vakuutuskorvauskulut ja vastuuvelan muutos, netto -4 947 -19 230 -25 309 -26 178 -40 874
Henkilöstökulut -15 207 -12 703 -16 729 -15 965 -15 748
Muut hallintokulut -10 128 -8 801 -10 236 -9 254 -10 249
Negatiivisen liikearvon tuloutus - 1 921
Poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä -1 276 -1 604 -1 456 -1 346 -1 205
Muut liikekulut -4 385 -3 633 -4 432 -3 736 -3 156
Liiketoiminnan kulut yhteensä -35 943 -45 970 -58 162 -56 479 -73 154
Arvonalentumistappiot ja arvonalentumisen peruutus aineellisista ja
aineettomista hyödykkeistä
-260 250 752
Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista -438 -267 45 -48 -213
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 6 299 143 -218 -290
Liikevoitto -30 711 7 428 15 653 14 237 6 640

Konsernin tilipäätöksen liitetiedot

Liite 1. Yhteenveto konsernin merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista

Hallitus hyväksyi 31.12.2008 päättyneen tilikauden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen 27.2.2009 ja yhtiökokous vahvistaa sen 30.3.2009. Vuosikertomus julkaistaan 16.3.2009.

Konsernin emoyhtiö on Aktia Oyj, jonka kotipaikka on Helsinki. Kopio konsernin tilinpäätöksestä on saatavilla Aktia Oyj:ssä, Mannerheimintie 14 A, 00100 Helsinki.

Laatimisperusteet

Aktian konsernitilinpäätös on laadittu EU:n hyväksymien, kansainvälisten IFRS-kirjanpitostandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti siten kuin EU on standardit hyväksynyt. Konsernin tilinpäätöksen liitetietojen laadinnassa on huomioitu myös suomalainen kirjanpito- ja osakeyhtiölainsäädäntö sekä viranomaismääräykset. Konsernin tilinpäätös esitetään tuhansina euroina, ellei toisin mainita. Konsernin tilinpäätöksen arvostamisperusteena on alkuperäinen hankintameno, ellei tilinpäätösperiaatteissa toisin mainita.

IAS 39- ja IFRS 7 -standardeja koskevat helpotukset

Aktia ei ole soveltanut helpotuksia, jotka olisivat mahdollistaneet rahoitusvarojen takautuvan uudelleenluokittelun 1.7.2008 (Reclassification Amendments to IAS 39/IFRS 7).

Konserni ottaa käyttöön seuraavat IASBstandardit tilikaudella 2009:

IAS 1 Tilinpäätöstietojen esittäminen (muutettu)

Standardia on muutettu, jotta se antaisi enemmän tietoja yhtiöiden analysointia ja vertailua varten. Konserni käyttää uudistettua IAS 1:tä 1.1.2009 alkavalla tilikaudella. Tämä voi merkitä sitä, että konserni antaa sekä tuloslaskelman että laajennetun tuloslaskelman.

IFRIC 13 Kanta-asiakasohjelma

Tulkinta käsittelee kanta-asiakasohjelmien käsittelyä tilinpäätöksessä. Standardin soveltamisella ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tulokseen tai taloudelliseen asemaan. Konsernissa on käytössä Aktia Korttibonus -bonusohjelma. Tätä standardia sovelletaan 1.1.2009 alkavalla tilikaudella.

IAS 23 Vieraan pääoman menot (muutettu)

Konsernissa ei tällä hetkellä ole pitkäaikaisia investointeja koskevia vieraan pääoman menoja. Konsernissa sovelletaan tätä standardia 1.1.2009 alkavalla tilikaudella.

Konserni ottaa käyttöön seuraavat IASBstandardit tilikaudella 2010: IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen

(muutettu)

1.1.2010 alkaen liiketoimintojen yhdistäminen kirjataan muutetun IFRS 3 -standardin mukaisesti. 1.1.2010 alkaen liiketoimintojen yhdistäminen lisää sekä tuloslaskelman että oman pääoman volatiliteettia.

IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös (muutettu)

Tässä muutetussa standardissa käsitellään vähemmistön osuutta koskevia tilinpäätösperiaatteita. Standardin soveltamisella ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tulokseen tai taloudelliseen asemaan.

Konsolidointiperiaatteet

Yhdistelty tilinpäätös käsittää emoyhtiö Aktia Oyj:n ja kaikki sen tytäryhtiöt, joihin emoyhtiöllä on määräysvalta. Konsernilla katsotaan olevan määräysvalta, jos osakeomistus on yli 50 prosenttia äänistä (ml. potentiaaliset äänet) tai jos sillä muutoin on oikeus vaikuttaa yrityksen taloudelliseen asemaan ja toiminnallisiin strategioihin hyötyäkseen sen toiminnasta. Tytäryhtiöt yhdistellään hankintapäivästä myyntipäivään. Ennen 1.1.2004 hankitut tytäryhtiöt yhdistellään alun perin sovellettujen konsolidointiperiaatteiden mukaan viitaten IFRS 1 -standardin Ensimmäinen IFRS-standardin käyttöönotto sallimaan poikkeukseen. 1.1.2004 jälkeen hankitut tytäryhtiöt yhdistellään IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen mukaisesti.

Konsernitilinpäätös käsittää tytäryhtiöt, joiden äänimäärästä yhtiö omistaa suoraan tai epäsuorasti yli 50 prosenttia tai joissa yhtiöllä muutoin on määräysvalta (yli 50 prosenttia äänioikeutetuista osakkeista). Eliminoinnissa on käytetty hankintamenomenetelmää. Hankintamenomenetelmän mukaisesti ostetun yrityksen varat, velat, ehdolliset varat ja velvoitteet hankintahetkellä arvostetaan käypään arvoon. Käypään arvoon arvostuksen jälkeen syntyy joko liikearvo tai negatiivinen liikearvo. Liikearvo testataan ainakin tilinpäätöksen yhteydessä. Negatiivinen liikearvo tuloutetaan kokonaisuudessaan hankintahetkellä.

Konsernitilinpäätös käsittää osakkuusyhtiöt, joissa konserni omistaa 20–50 prosenttia äänistä tai joissa konsernilla muutoin on merkittävä vaikutusvalta. Osakkuusyhtiöt on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä. Pääomaosuusmenetelmässä konsernin osuus osakkuusyrityksen omasta pääomasta ja tuloksesta kasvattaa tai pienentää kirjattujen osakkeiden arvoa tilinpäätöshetkellä.

Konsernitilinpäätöksessä eliminoidaan kaikki sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, osingot ja voitot.

Vähemmistön osuus esitetään erikseen yhdistellyssä omassa pääomassa. Se osa vähemmistön osuudesta, jota ei voi kirjata omaan pääomaan, kirjataan muihin velkoihin.

Segmenttiraportointi

Konserni noudattaa segmenttiraportoinnissa IFRS 8 -standardia. Konsernin toiminta on jaettu neljään liiketoiminta-alueeseen. Ne ovat Konttoritoiminta, Liikepankki & treasury, Varainhoito ja Henkivakuutus. Segmenttijaon tulee olla sellainen, että samanlaista liiketoimintaa harjoittavat liiketoiminta-alueet kuuluvat samaan segmenttiin. Tästä johtuen nykyiset Konttoritoiminta- ja Liikepankki & treasury -segmentit yhdistettiin 1.1.2009 alkaen yhteiseksi Pankkitoimintasegmentiksi. Konserniin kuuluu 1.1.2009 alkaen myös Aktia Vahinkovakuutus, joka muodostaa oman Vahinkovakuutus-segmentin. Kullakin liiketoiminta-alueella on oma tulosvastuullinen johtaja.

Konttoritoimintaan kuuluvat Aktia Pankki Oyj:n konttoritoiminta, Aktian Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n kautta välittämät hypoteekkilainat, Aktia Kortti & Rahoitus Oy ja kiinteistönvälitysyhtiöt.

Liikepankki & treasury koostuu Aktia Pankki Oyj:n liikepankista ja treasurystä sekä tytäryhtiö Aktia Hypoteekkipankki Oyj:stä, lukuun ottamatta Aktian omia Aktia Hypoteekkipankin kautta välitettyjä lainoja, sekä tytäryhtiö Aktia Yritysrahoitus Oy:tä.

Varainhoitoon kuuluvat Aktia Pankki Oyj:n Helsingin yksityispankki, Aktia Pankki Oyj:n yhteisömyynti sekä tytäryhtiöt Aktia Rahastoyhtiö Oy ja Aktia Asset Management Oy Ab.

Henkivakuutus-segmentti koostuu Aktia Henkivakuutus Oy:stä.

Segmentti Muut sisältää Aktia Pankki Oyj:n kiinteistötoiminnan ja tietyt hallinnolliset toiminnot, joita ei ole allokoitu liiketoiminta-alueille. Tähän segmenttiin kuuluu myös tytäryhtiö Vasp-Invest Oy.

Allokointiperiaatteet

Eri segmenttien, erityisesti konttoritoiminnan, korkokatteisiin sisältyvät otto- ja antolainauksen marginaalit. Otto- ja antolainauksen viitekorkojen ja uudelleenhinnoitteluajankohtien eroavaisuudesta aiheutuva korkoriski siirretään konsernin sisäisten hinnoitteluperiaatteiden mukaisesti treasuryyn. Treasury vastaa johdon valtuuttamana konsernin korkoriskistä, likviditeetistä ja taseensuojaustoimenpiteistä. Keskitettyjen tukitoimintojen kulut allokoidaan liiketoiminta-alueille eri jakoperusteiden mukaisesti.

Aktia Oyj ja Aktia Pankki Oyj eivät toistaiseksi allokoi omaa pääomaa liiketoiminta-alueille. Muut koostuu tuloslaskelman ja taseen eristä, joita ei allokoida liiketoiminta-alueille.

Konsernin sisäiset transaktiot juridisten yksiköiden välillä eliminoidaan ja ilmoitetaan kunkin liiketoiminta-alueen sisällä, jos yksiköt kuuluvat samaan liiketoiminta-alueeseen. Konsernin sisäiset, eri segmentteihin kuuluvien juridisten yksiköiden väliset transaktiot kuuluvat eliminointeihin.

Osuus osakkuusyritysten tuloksesta, hankintaeliminoinnit, vähemmistön osuus ja muut konsernijärjestelyt sisältyvät eliminointeihin.

Segmenttien välinen hinnoittelu perustuu markkinahintoihin.

Valuutan muuntaminen

Euroalueeseen kuulumattomiin valuuttoihin sidotut ulkomaan rahan määräiset varat ja velat on muunnettu euroiksi Euroopan keskuspankin noteeraamaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Arvostuksen yhteydessä syntyneet kurssierot on tuloslaskelmassa kirjattu valuuttatoiminnan nettotuotoiksi. Vakuutustoiminnasta syntyneet kurssierot sisältyvät sijoitustoiminnan nettotuottoihin.

Tuottojen ja kulujen tuloutusperiaatteet Korot ja osingot

Korkotuotot ja -kulut jaksotetaan efektiivisen koron menetelmällä sopimuksen juoksuajalle. Tällä menetelmällä korkotuotot ja -kulut jaksotetaan rahoitusvälineen juoksuajalle tasaisesti suhteessa instrumentin taseessa olevaan pääomaan. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin rahoitusvaroihin liittyvät korkotuotot ja -kulut kirjataan tuloslaskelman erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot.

Kun rahoitusvaroihin kuuluvasta sopimuksesta on kirjattu arvonalentumistappio, koron kerryttämistä jatketaan alennetulle kirjanpitosaldolle sopimuksen alkuperäisellä efektiivisellä korolla.

Osingot ja osuudet kirjataan tuotoksi sinä tilikautena, jona oikeus niiden saamiseen on syntynyt.

Palkkiot

Palkkiotuotot ja -kulut kirjataan pääsääntöisesti jaksotusperiaatteen mukaisesti. Uusien tai uudistettujen vakuutusten hankintakulut kirjataan vakuutustoiminnassa palkkiokuluiksi, jotka sisältyvät muihin hallintokuluihin.

Vakuutusmaksut

Saatu maksutulo kirjataan tuloslaskelmaan. Maksut kirjataan maksutuloon vakuutuslajista riippuen joko veloitus- tai maksuperiaatteen mukaan. Maksusaatava kirjataan vain siinä tapauksessa, että vakuutusturva on voimassa tilinpäätöspäivänä, kuitenkin niin, että se osa vakuutusmaksuista, joka kokemuksen mukaan jää maksamatta, vähennetään maksutulosta.

Sijoitussidonnaiset sopimukset kirjataan kansallisten tilinpäätösperiaatteiden mukaan lähtökohtana sopimuksiin sisältyvä vakuutusriski tai vakuutuksenottajan oikeus vaihtaa sijoitussidonnaisten säästöjen tuottorakenne sellaiseksi, joka muodostuu korkotakuusta ja oikeudesta harkinnanvaraiseen osuuteen ylijäämästä.

Maksetut korvaukset kirjataan tuloslaskelmaan korvauskuluina.

Muut tuotot ja kulut

Taseensuojauksena säästöpankeille ja paikallisosuuspankeille välitettyjen johdannaisten tuotot on vuoden 2008 toisesta neljänneksestä alkaen tuloutettu suoraan. Aikaisemmin nämä tuotot jaksotettiin johdannaisten maturiteetin mukaan. Muutoksen vaikutus vuoteen 2008 oli 1,3 miljoonaa euroa, josta 1,2 miljoonaa euroa koskee vuotta 2007 ja sitä aikaisempia vuosia.

Poistot

Aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä tehdään lineaarisia suunnitelman mukaisia poistoja hankintahinnasta hyödykkeen taloudellisen eliniän mukaan. Yleensä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden jäännösarvoksi oletetaan nolla. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Hyödykelajien mukaiset arvioidut taloudelliset eliniät

Rakennukset 40 vuotta
Rakennusten peruskorjaukset 5–10 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet 3–5 vuotta
Aineettomat oikeudet (IT-lisenssit) 3–5 vuotta
Aineettomat oikeudet (hankittu asiakaskanta,
Aktia Henkivakuutus Oy) 2 vuotta

Jos käyttöomaisuus luokitellaan IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetettavat toiminnot -standardin mukaisesti, poistoja ei tehdä.

Korvaukset henkilökunnalle Eläkejärjestelyt

Konserni kirjaa kaikki eläkejärjestelyt maksuperusteisina. Maksuperusteisissa eläkejärjestelyissä konserni maksaa kiinteät maksut eläkevakuutusyhtiöille. Konsernilla ei tämän jälkeen ole juridista tai todellista velvollisuutta maksaa muita maksuja, jos eläkevakuutusyhtiöllä ei ole riittäviä varoja maksaa henkilöstön eläkkeitä kuluvalta tai aiemmilta jaksoilta. Merkittävin maksuperusteinen järjestely on työntekijän eläkelain mukainen perusvakuutus. Ulkopuoliset eläkevakuutusyhtiöt vastaavat tästä eläketurvasta konserniyhtiöissä. Maksuperusteisiksi luokiteltujen järjestelyjen eläkevakuutusmaksut on tilinpäätöksessä jaksotettu vastaamaan suorituspalkkoja.

Konsernissa on myös tiettyjä vapaaehtoisia etuuspohjaisia järjestelyjä. Etuuspohjaisissa järjestelyissä konsernille jää velvoitteita tilikauden maksujen jälkeen ja konserni kantaa näiden vakuutusmatemaattisen ja/ tai sijoitusriskin. Konsernin etuuspohjaiset järjestelyt ovat konsernin sisäisiä ja sisältyvät vakuutustoiminnan vastuuvelkaan, eikä näillä järjestelyillä ole merkittävää vaikutusta konsernin tulokseen tai taloudelliseen asemaan.

Osakeperusteiset korvaukset

Osakeperusteiset korvaukset koskevat työntekijöille tehdystä työstä korvauksena maksettavien oman pääoman ehtoisten instrumenttien siirtämistä. Konsernissa on johtavassa asemassa olevien avainhenkilöiden kanssa tehty kolmevuotinen kannustesopimus, jonka mukaisten tavoitteiden on täytyttävä, jotta maksu suoritetaan. Konsernissa tehdään juoksevasti kannustesopimuksen todennäköisen toteuman arviointia ja kirjataan jaksotettu oman pääoman lisäys (osakeperusteisten korvausten rahasto). Tuloslaskelmaan oman pääoman muutos kirjataan palkkakuluina.

Verot

Tuloslaskelman verot koostuvat vuoden ja aikaisempien vuosien tuloveroista ja laskennallisista veroista. Verokulu kirjataan tuloslaskelmaan, paitsi koskien eriä, jotka kirjataan suoraan omaan pääomaan, jolloin myös verovaikutus kirjataan osaksi omaa pääomaa. Tuloverot kirjataan vuoden arvioidun verotettavan tulon perusteella. Laskennalliset verot kirjataan varojen ja velkojen kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välisen eron mukaan. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Rahoitusvarat

Rahoitusvaroiksi kirjataan saamistodistukset (velkakirjat), saamiset luottolaitoksilta, saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä sekä osakkeet ja osuudet. Aktia soveltaa rahoitusvaroihin IFRS-sääntöjä, jotka tulivat voimaan 1.1.2005 ja joissa rahoitusvarat jaetaan neljään arvostusluokkaan.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Luokkaan Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältyvät kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat. Luokkaan on kirjattu saamistodistukset ja muut julkisesti noteeratut kotimaiset ja ulkomaiset arvopaperit, joilla käydään aktiivisesti kauppaa ja jotka on hankittu lyhyen aikavälin ansaintatarkoituksessa. Ne on merkitty käypään arvoon siten, että arvonmuutokset kirjataan juoksevasti tuloslaskelmaan. Strukturoidut joukkovelkakirjalainat, kytkettyjä johdannaisia sisältävät sijoitukset, luokitellaan vuoden 2008 toisesta neljänneksestä alkaen kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin rahoitusvaroihin, mikä merkitsee sitä, että arvonmuutos kirjataan juoksevasti suoraan tuloslaskelmaan.

Vakuutustoiminnassa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi on luokiteltu sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset, jotka esitetään taseessa omana eränään.

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokitellaan saamistodistukset sekä osakkeet ja osuudet, joita ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa eikä eräpäivään asti. Realisoitumaton arvonmuutos kirjataan omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon vähennettynä laskennallisilla veroilla, kunnes myynti tapahtuu tai realisoitumaton tappio katsotaan pysyväksi. Myynnin tai arvonalentumistappion sattuessa kertynyt realisoimaton voitto tai tappio siirretään tuloslaskelman erään Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot. Vakuutustoiminnassa nämä voitot tai tappiot kirjataan Sijoitustoiminnan nettotuottoihin.

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset

Eräpäivään asti pidettäviin sijoitusarvopapereihin kirjataan saamistodistukset, jotka on tarkoitus pitää eräpäivään saakka. Nämä arvopaperit kirjataan jaksotettuun hankintamenoon. Jos on objektiivista näyttöä siitä, että tällaisesta arvopaperista ei saada täyttä takaisinmaksua tilikauden lopussa, ero hankintamenoon on kirjattu kuluna. Hankintamenon ja nimellisarvon välinen erotus on jaksotettu korkotuotoiksi tai niiden vähennyksiksi.

Jos ryhmään Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset kuuluvia sijoitusarvopapereita myydään ennen eräpäivää, ne luokitellaan uudelleen ryhmään Myytävissä olevat rahoitusvarat. Syynä uudelleenluokitteluun on se, että sijoituksia (merkittävä summa) koskeva tarkoitus tai kyky muuttuu niin, että tämän ryhmän käyttöön oikeuttavat ehdot eivät enää täyty. Tällaisen uudelleenluokittelun jälkeen arvopaperit kirjataan Myytävissä olevat rahoitusvarat -luokkaan ainakin kahtena peräkkäisenä tilikautena.

Lainat ja muut saamiset

Lainoiksi ja muiksi saamisiksi luokitellaan saamiset luottolaitoksilta sekä saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Nämä saamiset kirjataan jaksotettuun hankintamenoon.

Käypään arvoon arvostamisen määritelmä

Noteerattujen osakkeiden ja rahoitusmarkkinavälineiden käypä arvo on niiden viimeksi noteerattu ostokurssi tilinpäätöspäivänä. Instrumenteista, joiden ostokurssia ei ole noteerattu tilinpäätöspäivänä, on käytetty viimeisintä noteerattua ostokurssia. Jos tietyn rahoitusvälineen markkina ei ole aktiivinen, käypä arvo saadaan markkinatoimijoiden hinnoittelussaan yleisesti käyttämillä arvostustekniikoilla.

Arvostustekniikoissa yhdistetään markkinatoimijoiden hinnoittelussa käyttämiä tekijöitä, ja ne perustuvat yleisesti hyväksyttyihin rahoitusvälineiden hinnoittelumenetelmiin.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelmaan, jos yrityksen, johon sijoitus on tehty, taloudellinen tilanne on huonontunut merkittävästi. Kriteerit ovat seuraavat:

  • • yritys on asetettu konkurssiin tai se on maksukyvytön
  • • yritys on tehnyt yrityssaneeraussopimuksen tai hakenut suojaa velkojiaan vastaan tai on keskellä velkojiin vaikuttavan laajan uudelleenjärjestelyn.

Kun jokin yllä mainituista kriteereistä täyttyy, arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelmaan. Arvonalentuminen on markkina-arvon ja hankinta-arvon välinen erotus tilinpäätöshetkellä. Jos markkina-arvoa ei ole tai on erityistä syytä olettaa, että markkina-arvo ei edusta arvopaperin todellista arvoa tai konsernilla on määräysvaltaa yhtiössä, arvonalentumispäätös tehdään konsernin hallituksen vahvistaman erillisen arvion perusteella.

Osakkeista ja osakerahastosijoituksista tehdään arvonalentumiskirjaus myös siinä tapauksessa, että sijoituksen arvo on laskenut merkittävästi tai pitkäaikaisesti. Lasku on merkittävä, kun arvostusajankohdan ympärillä olevien 10 pankkipäivän keskikurssin (5 pankkipäivää ennen ja 5 pankkipäivää jälkeen) ja hankinta-arvon välinen ero ylittää tietyt volatiliteettirajat.

Volatiliteettia kvantifioidaan beetakertoimilla, jotka mittaavat osakkeiden riskiä suhteessa markkinoihin (vertailuindeksi). Osakerahastojen osalta indeksi on sama kuin osakerahastojen vertailuindeksi. Erillisten osakkeiden indeksi on toimialaindeksin ja maantieteellisen indeksin yhdistelmä. Näiden kahden indeksin painot lasketaan erikseen kullekin osakkeelle sovittamalla ne historialliseen arvonkehitykseen ja maksimoimalla osakkeen ja indeksin välinen korrelaatio. Samaa menetelmää käytetään konsernin Value-at-Risk-mallissa.

Jos jokin yllä mainituista kriteereistä täyttyy, arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelmaan. Arvonalentumisen määrä on tilinpäätöshetken markkina-arvon ja hankinta-arvon välinen erotus.

Rahoitusvarojen oston tai myynnin kirjaus

Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivän mukaan (trade date).

Saamistodistukset

Saamistodistukset kuuluvat kaikkiin kolmeen luokkaan (Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, Myytävissä olevat rahoitusvarat ja Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset) ja ne luokitellaan hankinnan yhteydessä käyttötarkoituksen mukaan. Luokittelua ei muuteta sen jälkeen.

Muut rahoitusvelat

Muut rahoitusvelat merkitään taseeseen sopimuksentekohetkellä hankintamenoon ja sen jälkeen jaksotettuun hankintamenoon. Liikkeeseen laskettujen velkojen katsotaan kuuluvan pankin perusliiketoimintaan, ja ne sisältyvät juoksevaan toimintaan, kun taas velkojen, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla, katsotaan kuuluvan rahoitustoimintaan.

Johdannaissopimukset

Kaikki johdannaissopimukset kirjataan taseeseen ja arvostetaan käypään arvoon. Johdannaiset, joiden käypä arvo on positiivinen, kirjataan varoiksi erään Johdannaiset. Johdannaiset, joiden käypä arvo on negatiivinen, kirjataan veloiksi erään Johdannaiset.

Suojauslaskenta

IAS 39 käsittää suojaavien johdannaisten ja kohdeetuutena olevan suojattavan erän kirjaamisen periaatteet ja säännöt, ns. suojauslaskennan. IAS 39 voimaantulon myötä kaikki johdannaiset arvostetaan käypään arvoon. Aktia on IFRS-säännösten mukaan kirjannut suojauslaskennan joko käyvän arvon tai rahavirran suojauksena. Aktiassa sovelletaan Euroopan unionin hyväksymää IAS 39:n "carve out" -mallia, minkä ansiosta suojauslaskentaa voidaan soveltaa myös vaadittaessa maksettaviin tase-eriin sekä niin varojen kuin velkojenkin salkunsuojauksiin. Tavoitteena on neutraloida käyvän arvon potentiaalinen muutos.

Aktian suojauslaskentapolitiikan tarkoituksena on täyttää IAS 39:n vaatimukset. Suojaavan johdannaisen ja suojattavan erän suojaussuhde sekä riskienhallinnan tavoitteet ja strategia dokumentoidaan suojauksen alkaessa. Suojauslaskentaa sovellettaessa suojauksen tulee olla erittäin tehokas. Suojausta pidetään tehokkaana, jos suojaavan johdannaisen käyvän arvon muutosten voidaan suojauksen alussa ja koko juoksuaikana odottaa neutraloivan suojattavan erän käyvän arvon muutokset. Toteutuman tulee olla 80–125 prosenttia. Suojauksen tehokkuutta jälkikäteen arvioitaessa Aktia arvostaa suojaavan johdannaisen käypään arvoon ja vertaa tämän arvon muutosta suojattavan erän käyvän arvon muutokseen. Tehokkuutta mitataan kumulatiivisesti.

Jos suojaussuhde ei täytä vaatimuksia, suojauslaskenta lopetetaan. Johdannaisten realisoimattoman arvon muutos kirjataan käypään arvoon tuloslaskelman korkokatteeseen siitä alkaen, kun suojausta viimeksi pidettiin tehokkaana.

Käyvän arvon suojaus

Käyvän arvon suojausta sovelletaan johdannaisiin, joita käytetään tiettyyn riskiin liittyvän varan tai velan käyvän arvon muutosten suojaukseen. Aktiassa varojen ja velkojen käyvän arvon muutoksiin liittyvä riski koskee pääasiassa lainoja, arvopapereita ja kiinteäkorkoista ottolainausta, joka aiheuttaa korkoriskin. Johdannaisten käyvän arvon muutokset ja suojattavan erän käyvän arvon muutokset on kirjattu erikseen tuloslaskelman erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot. Jos suojaus on tehokas, käyvän arvon muutokset kumoavat toisensa, mikä merkitsee sitä, että nettotulos on lähellä nollaa. Suojaavina johdannaisina käytetään koronvaihtosopimuksia ja korkotermiinejä.

Rahavirran suojaus

Rahavirran suojausta sovelletaan tulevien korkovirtojen, kuten vaihtuvakorkoisten varojen ja velkojen koronmaksun suojaamiseksi. Käyvän arvon muutoksen tehokkaan suojauksen osuus kirjataan omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon ja tehoton osuus tuloslaskelman erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot. Omaan pääomaan kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan sille kaudelle, jona suojauksen kohteena olevat rahavirrat tuloutuvat. Suojaavina johdannaisina käytetään koronvaihtosopimuksia, korkotermiinejä ja korko-optioita. Korko-optioiden osalta vuoden 2007 tilinpäätösperiaatteita on muutettu koskien aika-arvon kirjausta. Korko-optioiden aika-arvon muutos on vuoden 2008 tilinpäätöksestä alkaen kirjattu tuloslaskelmaan. Tämän vaikutus vuoden 2008 tulokseen oli 0,4 miljoonaa euroa.

37

Muut tulosvaikutteisesti arvostetut johdannaissopimukset (back-to-backsuojaus kolmansien osapuolten kanssa)

Muut johdannaissopimukset ovat lähinnä paikallispankeille välitettyjä korkojohdannaisia, jotka on suojattu back-to-back kolmannen osapuolen kanssa. Nämä korkojohdannaiset arvostetaan käypään arvoon, ja tulosmuutos kirjataan erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot. Johdannaissopimusten vastapuoliriskiä on rajoitettu paikallispankkien kanssa tehdyillä keskinäisillä panttaussopimuksilla ja kolmansien vastapuolten kanssa sovelletaan yksilöllisten ISDA/CSAvakuusmenetelmien (Credit Support Annex) ehtoja.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusjohdannaiset

Johdannaiset, joita ei ole luokiteltu suojaaviksi johdannaisiksi ja jotka eivät ole tehokkaita sellaisinaan, luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi johdannaisiksi

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusjohdannaiset arvostetaan ensin käypään arvoon, mutta transaktionkulut kirjataan suoraan tuloslaskelmaan, ja uudelleenarvioidaan jatkuvasti käypään arvoon. Johdannaiset kirjataan taseeseen varoina, kun niiden käypä arvo on positiivinen, ja velkoina, kun niiden käypä arvo on negatiivinen. Käyvän arvon muutokset ja realisoidut voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Vakuutustoiminnan tulosvaikutteisesti käypään arvoon arvostettavat johdannaiset sisältyvät erään Sijoitustoiminnan nettotuotot, laskuperustekorkosidonnaiset vakuutukset, kun taas vastaavat pankkitoiminnan johdannaiset sisältyvät erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot.

Takaisinostosopimukset

Aidolla takaisinostosopimuksella, nk. repolla (repurchase agreement), tarkoitetaan sopimusta, jossa osapuolet sopivat arvopapereiden myynnistä sekä vastaavien varojen takaisinostosta määrättyyn hintaan. Takaisinoston yhteydessä myyty arvopaperi kirjataan edelleen taseeseen ja saadut likvidit varat kirjataan rahoitusvelaksi. Myyty arvopaperi kirjataan myös asetetuksi pantiksi. Ostetusta arvopaperista maksetut likvidit varat kirjataan myyvän osapuolen antolainauksena.

Käteiset varat

Käteiset varat koostuvat kassasta, pankkisaamisista, Suomen Pankin sekkitilistä ja alle 3 kuukauden lyhytaikaisista talletuksista. Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta sisältyvät Lainoihin ja muihin saamisiin. Rahavirtalaskelman rahavaroihin sisältyvät käteiset varat ja vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

Konsernin kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet on käyttötarkoituksen mukaisesti jaettu konsernin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja sijoituskiinteistöihin. Sijoituskiinteistöjen tarkoituksena on tuoda vuokratuloja ja tuottaa pääomalle arvonnousua. Jos vain osa kiinteistöstä on konsernin omassa käytössä, jaottelu on tehty kuhunkin käyttötarkoitukseen tarkoitettujen neliömetrien mukaan. Sekä omassa käytössä olevat kiinteistöt että sijoituskiinteistöt on arvostettu hankintamenoon. Rakennukset poistetaan niiden taloudellisen eliniän mukaan lineaarisesti 40 vuoden aikana. Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Sijoituskiinteistöjen käyvän arvon arvioinnissa on käytetty rahavirtalaskelman mukaan tehtyä ulkopuolista arviota tai markkinoilta saatavien vuokratulojen perusteella tehtyä sisäistä arviota. Kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvoja ei ole korotettu. Jos kiinteistön tai kiinteistöosakkeiden todennäköinen luovutushinta on olennaisesti ja pysyvästi hankintamenoa alhaisempi, arvonalentuminen on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan. Jos on todennäköistä objektiivista näyttöä arvonalentamistarpeesta, hyödykkeen arvo tutkitaan.

Muut aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon määräisinä. Suunnitelman mukaiset poistot tehdään hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella.

Myyntitarkoituksessa pidettävät varat

Käyttöomaisuus tai myyntiryhmä luokitellaan Myyntitarkoituksessa pidettäviin varoihin, jos hyödyke voidaan myydä välittömästi noudattaen tavallisia, tällaisten hyödykkeiden myynnissä noudatettavia ehtoja. On myös oltava hyvin todennäköistä, että myynti tapahtuu. Jotta myynti olisi hyvin todennäköinen, tulee johtoryhmän olla tehnyt päätös hyödykkeen myyntisuunnitelmasta ja aktiivisen työn ostajan löytämiseksi ja suunnitelman toteuttamiseksi tulee olla aloitettu.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen tulee ajankohtaiseksi ja konserni voi luotettavalla tavalla arvioida velvoitteen määrän. Jos osasta velvoitetta on mahdollisuus saada korvausta kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erillisenä eränä, kun on käytännössä varmaa, että korvaus saadaan. Varaukset tarkistetaan jokaisena tasepäivänä ja korjataan tarvittaessa. Varaus arvostetaan sen määrän nykyarvoon, joka odotetaan vaadittavan velvoitteen täyttämiseksi.

Konserni vuokralle antajana Rahoitusleasingsopimukset

Sellaisten hyödykkeiden vuokraaminen, joissa kohteen omistamiseen liittyvät taloudelliset riskit ja edut olennaisilta osin siirtyvät konsernilta vuokralle ottajalle, luokitellaan rahoitusleasingiksi ja hyödykkeet kirjataan vuokralle ottajan taseeseen. Leasingjakson alussa konsernille muodostuu vuokralle ottajalta saaminen, joka maksetaan takaisin leasingjakson pituuden mukaisesti. Kukin leasingmaksu jakautuu korkoon ja saamisen osamaksuun. Korkotuotto jakautuu vuokra-ajalle niin, että jokaiselle tilikaudelle tulee kiinteää korkokantaa vastaava määrä kunakin tilikautena kirjatuista saatavista.

Konserni vuokralle ottajana Käyttöleasingsopimukset

Käyttöleasingiksi luokitellaan leasing, jossa vuokralle antaja pitää itsellään kohteen omistamiseen liittyvät olennaiset taloudelliset riskit ja edut, kun taas hyödykkeet kirjataan vuokralle antajan taseeseen. Käyttöleasingsopimusten leasingvuokrat kirjataan tuloslaskelmaan vuokrakuluina.

Vakuutus- ja sijoitussopimukset Vakuutus- ja sijoitussopimusten luokittelu

Vakuutussopimukset kirjataan IFRS 4:n mukaan ja luokitellaan joko vakuutussopimuksiksi tai sijoitussopimuksiksi. Vakuutussopimuksissa merkittäviä vakuutusriskejä siirretään vakuutuksenottajalta vakuutuksenantajalle. Jos sopimuksen nojalla siirtyvä riski on luonteeltaan rahoitusriski eikä merkittävä vakuutusriski, sopimus luokitellaan sijoitussopimukseksi. Sijoitussopimuksiiin, joissa on oikeus harkinnanvaraisiin etuihin (asiakashyvityksiin) tai jotka voidaan vaihtaa tällaisiin sopimuksiin, sovelletaan IFRS 4:n antamaa mahdollisuutta kirjata ne vakuutussopimuksiksi. Kapitalisaatiosopimuksiin ei liity vakuutusriskiä, minkä vuoksi ne on luokiteltu sijoitussopimuksiksi.

Sijoitussidonnaisissa sopimuksissa vakuutuksenottaja valitsee sopimukseen liittyvät sijoituskohteet.

Jälleenvakuutus

Jälleenvakuutussopimukset täyttävät IFRS 4:n vakuutussopimuksille asettamat vaatimukset. Jälleenvakuutussopimuksilla tarkoitetan sopimuksia, joiden mukaan vakuutustoiminta voi saada korvauksia toiselta vakuutusyhtiöltä, jos se itse on korvausvelvollinen tehdyn vakuutussopimuksen perusteella. Maksetut vakuutusmaksut jälleenvakuuttajille tai jälleenvakuutuksesta saadut maksut kirjataan maksutuloon ja korvauksiin liittyviin kuluihin erään Maksetut korvaukset. Jälleenvakuutussopimusten perusteella saatavat korvaukset kirjataan taseen varoihin. Jälleenvakuuttajille maksamattomat maksut kirjataan taseen velkoihin. Jälleenvakuutussopimuksiin liittyvät saamiset ja velat arvostetaan samoin kuin jälleenvakuutettuihin vakuutussopimuksiin liittyvät saamiset ja velat.

Velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista

Vakuutussopimusten velat käsitellään IFRS 4 -standardin ensimmäisessä vaiheessa aikaisempien kansallisten laskentaperiaatteiden mukaan, tasoitusmäärää ja sijoitussopimuksiksi luokiteltuja sopimuksia lukuun ottamatta. Korvauskulujen vuosittaisten poikkeusten tasoittamiseen tarkoitettua tasoitusmäärää ei IFRS:n mukaan voi kirjata velaksi. IFRS-konsernitilinpäätöksessä tasausmäärä on siirretty omaan pääomaan ja laskennallisiin verovelkoihin. Tasoitusmäärän vuosittainen vaihtelu kirjataan tulososuutena ja laskennallisten verojen muutoksena.

Kapitalisaatiosopimusten velkoja ei kirjata vakuutusteknisinä varauksina vaan rahoitusvelkoina.

Vastuuvelkakäsitettä käytetään tilinpäätöksessä samassa merkityksessä kuin vakuutus- ja sijoitussopimusten velkoja. Vakuutussopimusten, joihin liittyy oikeus harkinnanvaraiseen osuuteen ylijäämästä, vastuuvelkaa nimitetään laskuperustekorkosidonnaisten vakuutusten vastuuvelaksi. Sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelka koostuu sijoitussidonnaisten vakuutussopimusten vastuuvelasta.

Vastuuvelka lasketaan siten, että tulevat edut diskontataan nykyarvoon vähennettynä tulevilla maksuilla, tai siten, että maksetut vakuutusmaksut hyvitetään laskentakoroilla ja eri hyvityksillä ja niistä veloitetaan kulut ja riskipreemiot. Laskelmissa käytetään oletuksia laskentakorosta, kuolevuudesta sekä kunkin tuotteen laskentaperiaatteissa mainituista rasitteista. Tiettyjen tuotteiden osalta käytetään kuitenkin turvaavampaa korkoa ja kuolevuusoletusta tilinpäätöksen perusteiden mukaisesti. Vakuutusvastuuseen tehdään tunnettuja ja tuntemattomia vahinkoja koskeva varaus. Vahvistetut asiakashyvitykset sisältyvät kokonaisuudessaan vastuuvelkaan.

Sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelka lasketaan vakuutukseen liittyvien rahastojen kurssien pohjalta.

Riskivakuutuksissa yhtiön omakustannusmäärän ylittävä osa jälleenvakuutetaan.

Vakuutustoiminnan velan riittävyystesti

Arvio siitä, onko taseeseen kirjattu vastuuvelka riittävä, tehdään tilinpäätöshetkellä. Jos testi osoittaa, että vastuuvelka on riittämätön, vastuuvelkaa kasvatetaan.

Vakuutustoiminnan kohtuusperiaate

Vakuutusyhtiölain 13 luvun 3 §:n mukaan vakuutuksessa on noudatettava ns. kohtuusperiaatetta sellaisten vakuutusten kohdalla, jotka vakuutussopimuksen mukaan oikeuttavat lisäetuihin.

Vakuutustoiminnan tavoitteena on, että laskuperustekoron ja laskuperustekorkosidonnaisten eläkevakuutussäästöjen vuosittain vahvistettujen asiakashyvitysten summa on korkeampi kuin Suomen valtion 10-vuotisen joukkovelkakirjalainan tuotto ja että laskuperustekorkosidonnaisten säästö- ja sijoitusvakuutussäästöjen tuotto on samalla tasolla kuin Suomen valtion 5-vuotinen joukkovelkakirjalaina. Lisäksi yhtiön vakavaraisuuden tulee pysyä tasolla, joka mahdollistaa asiakashyvitysten maksun ja voitonjaon osakkeenomistajille.

Aktia Henkivakuutuksen hallitus päättää asiakashyvityksistä vuosittain.

Oma pääoma

Liikkeeseenlaskukulut, jotka ovat suoraan kohdistettavissa uusien osakkeiden liikkeeseen laskemiseen tai uuden liiketoiminnan hankkimiseen, esitetään omassa pääomassa vapaan oman pääoman rahaston saadun tulon vähennyksenä.

Osingot osakkeenomistajille kirjataan omaan pääomaan silloin kun yhtiökokous päättää niistä.

Vähemmistön osuus

Joulukuussa 2008 Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n vähemmistöomistajien sopimukset neuvoteltiin uudelleen niin, että koko vähemmistön osuus kirjataan osaksi konsernin omaa pääomaa. Tytäryhtiöiden Aktia Kortti & Rahoitus Oy, Aktia Yritysrahoitus Oy ja Aktia Asset Management Oy Ab vähemmistöomistajien sopimuksissa on lunastuslausekkeita ja niiden vähemmistöosuudet kirjattiin IAS 32.25(a):n mukaisesti velaksi 31.12.2008. Tuloslaskelmassa tämän velan muutos kirjataan luokitusmuutoksen päivämäärästä alkaen henkilöstökuluiksi.

Johdon harkintaa edellyttävät tilinpäätösperiaatteet

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaan edellyttää tiettyjä johdon tekemiä arvioita ja oletuksia, jotka ovat vaikuttaneet tilinpäätöksessä esitettäviin tuottoihin, kuluihin, varoihin ja velkoihin sekä ehdollisiin velkoihin.

Konsernin keskeiset oletukset koskevat tulevaisuutta ja tilinpäätöspäivän arvioihin liittyviä keskeisiä epävarmuustekijöitä ja liittyvät mm. käyvän arvon arviointiin, rahoitusvarojen, lainojen ja saamisten sekä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisiin ja vakuutusmatemaattisissa laskelmissa käytettyihin oletuksiin.

Käyvän arvon arviointi

Markkinahintatiedon ollessa rajoitettua julkisesti noteeraamattomien rahoitusvarojen tai muiden rahoitusvarojen arviointi edellyttää johdon harkintaa. Käypään arvoon arvostamisen periaatteet kuvataan kohdassa "Käypään arvoon arvostamisen määritelmä". Eräpäivään saakka pidettävien rahoitusvarojen käyvät arvot ovat alttiita korkotason muutoksille, instrumenttien likviditeetille ja riskipreemioille.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Konsernissa arvioidaan kunkin tasepäivän osalta, onko olemassa objektiivista näyttöä, että muiden kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattujen rahoitusvarojen arvo on alentunut. Periaatteet esitetään kohdassa Rahoitusvarojen arvonalentuminen.

Arvonalentumistappiot lainoista ja saamisista

Lainojen ja saamisten arvonalentumisia kirjataan kohdistettuina ja ryhmäkohtaisesti. Arvonalentuminen kirjataan kohdistettuna vain, jos on objektiivista näyttöä siitä, että asiakkaan maksukyky on heikentynyt sen jälkeen, kun saaminen alunperin kirjattiin taseeseen. Objektiivista näyttöä ovat velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, taloudellisista tai juridisista syistä annettu lievennys, jota lainantaja ei olisi muutoin harkinnut tai velallisen konkurssi tai muu taloudellinen uudelleenjärjestely.

Saamisen arvo on laskenut, jos arvioitu saamisen tuoma rahavirta - vakuuden käypä arvo huomioon ottaen - on pienempi kuin luoton kirjanpitoarvon ja luoton maksamattomien korkojen summa. Arvioitu tuleva rahavirta diskontataan luoton alkuperäisellä todellisella korolla. Jos luoton korko on vaihtuva, diskonttauskorkona käytetään tarkistushetken sopimuskorkoa. Arvonalentumiseksi kirjataan luoton kirjanpitoarvoa alemman rahavirran palautusten ja peruutusten nykyarvon ja luoton kirjapitoarvon erotus.

Ryhmäkohtainen arvonalentumiskirjaus on perusteltu, jos on objektiivista näyttöä siitä, että luottosalkkujen saamisten takaisinmaksuun liittyy epävarmuutta. Analyysi perustuu historialliseen analyysiin maksukyvyttömyystilanteen todennäköisyydestä ja sen aiheuttamasta tappiosta makro- ja mikrotalouden tapahtumat sekä kokemusperäinen arvio huomioon ottaen. Odotettujen tappioiden arviointi ryhmäkohtaisista arvonalentumisista päätettäessä tehdään 12 kuukauden aikahorisontilla. Pankin yritystoiminnan asiakassaatavien arvonalentumiskirjauksia tehdään vain kohdistetusti, kun on kysymys rajoitetusta määrästä tietyn toimialan asiakkaita.

Vakuutusmatemaattiset laskelmat

Vastuuvelan laskeminen on aina epävarmaa, koska vastuuvelka perustuu oletuksiin tulevasta korkotilanteesta, kuolevuudesta, sairastuvuudesta ja kulutasosta. Tämä selostetaan tarkemmin kohdassa Velat vakuutusja sijoitussopimuksista.

1. Yleistä 41
2. Riskienhallinta 41
3. Konsernin pääomanhallinta ja riskinkantokyky 41
3.1 Viranomaismääritelmän mukainen vakavaraisuus ja vakavaraisuusaste 41
3.2 Kattava pääoma-arvio 42
3.3 Viranomaisvakavaraisuuden vaikutukset epäsuotuisassa markkinatilanteessa 43
3.4 Pääomavaateiden alustava sisäinen arviointi (taloudellinen pääoma) 43
3.5 Kattava riski- ja pääoma-arvio mukaan lukien vähimmäisvakavaraisuusvaateen ulkopuoliset riskit 43
3.6 Vakavaraisuustavoitteet 43
4. Luotto- ja vastapuoliriskit 43
4.1 Luotto- ja vastapuoliriskienhallinta ja raportointi 44
4.1.1 Pankkitoiminnan luottoriskit44
4.1.2 Luotonanto kotitalouksille44
4.1.3 Luotonanto yrityksille 45
4.1.4 Luotonannon keskittymäriskit46
4.1.6 Luotto- ja takaussaatavien arvonalentumiset 47
4.1.7 Luotonanto paikallispankeille47
4.2 Pankkikonsernin sijoitustoiminnan vastapuoliriskit 47
4.3 Henkivakuutusyhtiön sijoitustoiminnan vastapuoliriskit 48
4.4 Maariskit 49
5. Rahoitus- ja maksuvalmiusriskienhallinta 49
5.1 Pankkitoiminnan rahoitus- ja maksuvalmiusriskit 49
5.2 Henkivakuutustoiminnan maksuvalmiusriskit 50
6. Markkinariskien hallinta 50
6.1 Pankkitoiminnan markkinariskit 50
6.1.1 Hintariski 51
6.1.2 Rakenteellinen korkoriski51
6.1.3 Valuuttakurssiriski 51
6.1.4 Osakeriski51
6.1.5 Kiinteistöriski51
6.2 Henkivakuutusyhtiön markkinariskit 52
6.2.1 Vastuuvelan korkoriski52
6.2.2 Osakeriski52
6.2.3 Kiinteistöriski53
6.2.4 Valuuttakurssiriski 53
7. Vakuutustekniset riskit 53
8. Operatiivisten riskien hallinta 54
8.1 Oikeudelliset riskit 54

1. Yleistä

Riskillä tarkoitetaan odotettua tai odottamatonta tapahtumaa, jolla on negatiivinen vaikutus tulokseen (tappio). Käsitteeseen kuuluu toisaalta tietyn tapahtuman todennäköisyys, toisaalta tapahtuman mahdolliset seuraukset.

Konserni harjoittaa pankki-, pääomamarkkina- ja henkivakuutustoimintaa, minkä vuoksi sekä riskit että aktiivinen riskienhallinta ovat toiminnan olennaisia osia. Suurimmat konsernin toimintaa koskevat riskit ovat pankkitoiminnan luottoriski ja henkivakuutustoimnnan markkinariski. Operatiivinen riski ja liiketoimintariski koskevat kaikkia toiminta-alueita. Myös pankki- ja vakuutustoiminnan rakenteellinen korkoriski sekä pankkitoiminnan maksuvalmiusriski ovat merkittäviä. Konsernin riskipolitiikka on konservatiivista.

Pankkitoiminnan tulokseen vaikuttavat pääasiassa liiketoiminnan volyymi, otto- ja antolainausmarginaalit, taseen rakenne, yleinen korkotaso ja arvonalentumiset sekä kustannustehokkuus. Yllättävät luottoriskin tai operatiivisen riskin toteumat aiheuttavat tulosvaihtelua pankkitoiminnassa. Volyymin ja korkomarginaalin muutoksiin liittyvät liiketoimintariskit vaikuttavat hitaasti ja niitä hallitaan hajautuksella ja sopeuttamistoimilla.

Varainhoitotoiminnan tulokseen vaikuttaa liiketoiminnan, palkkioiden ja kustannustehokkuuden negatiivinen kehitys. Tehostaminen, sopeuttaminen ja vaihtoehtoisten tuotteiden ja prosessien kehittäminen vähentävät pääomamarkkinatoiminnan liiketoimintariskejä.

Henkivakuutustoiminta perustuu vahinkotapahtumien aiheuttaman riskin sekä varojen ja velkojen rahoitusriskien kantamiseen ja hallitsemiseen. Henkivakuutustoiminnan tulosvaihtelut liittyvät pääasiassa sijoitustoiminnan markkinariskeihin ja vastuuvelan korkoriskiin. Vakuutuksenottaja kantaa itse sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevien sijoitusten markkinariskin, kun taas yhtiö kantaa markkinariskin sijoitussalkusta, jolla katetaan laskuperustekorkoon sidottujen vakuutusten vastuuvelka.

Konsernistrategia ohjaa riskinottoa, ja konsernin hallitus on viime kädessä vastuussa konsernin riskienhallinnan ja -valvonnan oikeellisuudesta. Hallitus vahvistaa vuosittain liiketoiminnan hallinto-ohjeet, jotka käsittävät riskinoton tarkemmat periaatteet, säännöt ja limiitit sekä raportointirutiinien vaatimukset. Riskipositiot ja limiitit raportoidaan konsernin hallitukselle vuosineljänneksittäin.

2. Riskienhallinta

Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että omat varat ovat riittävät suhteessa riskipositioihin, että taloudellisen tuloksen ja arvostusten vaihtelut pysyvät vahvistetuissa tavoitteissa ja limiiteissä ja että riskit hinnoitellaan oikealla tavalla pitkän aikavälin kannattavuuden saavuttamiseksi. Kaikki riskinotto perustuu riittävään osaamiseen ja asianmukaisiin riskienhallinnan ja -valvonnan prosesseihin sekä pääoman allokointiin ja riskien hinnoitteluun.

Toimiva johto vastaa riskienhallintaprosessin organisaatiosta ja valvonnasta. Tase- ja markkinariskien hallinta, seuranta ja riskienhallinnan kehittäminen toteutetaan johdon nimeämissä valiokunnissa. Konsernin riskinkantokykyyn ja pääoman allokointiin liittyviä kysymyksiä varten on nimetty oma valiokunta. Valiokuntien tehtävänä on annetuissa puitteissa tehdä riskienhallintaan liittyviä päätöksiä, valmistella asioita korkeampien hallintoelinten käsittelyyn ja kehittää riskienhallintaprosessia yleisesti. Valiokuntien jäsenet ovat linjavastuullisia johtoryhmän ja riskienvalvonnan jäseniä sekä muita asiantuntijoita. Riskienvalvonta ei osallistu päätöksentekoon, johon liittyy riskinottoa.

Riskienhallintaprosessi koostuu toisistaan riippumattomista riskienvalvonnasta ja riskienhallinnasta. Riskienvalvonnan tehtävänä on laatia riskinoton periaatteet, tuottaa ohjeet ja limiitit, mitata ja analysoida riskipositiot, arvioida taloudellisen pääoman tarve, hoitaa pääoman allokointi sekä valvoa riskinhallinnan käytäntöjä linjaorganisaatiossa. Linjavastuullisen konserninjohdon jäsenen tehtäviin kuuluu riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan prosessien ja osaamisen rakentaminen, riskien tunnistaminen ja analyysi sekä riskienhallinnasta päättäminen liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti hinnoittelun, kovenanttien, vakuuksien tai muiden suojaustoimien avulla.

Konsernin hallinnossa toimii riippumaton riskienvalvontayksikkö, joka raportoi suoraan konsernin toimitusjohtajalle.

3. Konsernin pääomanhallinta ja riskinkantokyky

Konsernin ja sen juridisten tytäryhtiöiden pääomavaateiden arvioinnissa lähdetään viranomaisten määrittelemistä vakavaraisuuslaskentasäännöistä ottaen huomioon ns. pilari 2:n riskit eli riskit, jotka eivät kuulu vahimmäisvakavaraisuussääntelyn piiriin. Lisäksi otetaan huomioon eri suhdannetilanteiden vaikutukset, toisaalta poikkeukset oletetusta markkinakehityksestä, toisaalta rahoitusmarkkinakriisiskenaariot.

3.1 Viranomaismääritelmän mukainen vakavaraisuus ja vakavaraisuusaste

Pankkikonsernin vakavaraisuutta laskettaessa sovelletaan luottoriskeihin standardimenetelmää ja operatiivisiin riskeihin perusmenetelmää. Pienen kaupankäyntivaraston ja pienten valuuttapositioiden vuoksi markkinariskeille ei lasketa pääomavaadetta. Henkivakuutusyhtiön vakavaraisuus lasketaan vakuutusyhtiölain määräysten mukaan. Henkviakuutusyhtiön tilinpäätös on tehty kansallisten tilinpäätösperiaatteiden (FAS) mukaisesti. Rahoitus- ja vakuutuskonglomeraatin vakavaraisuus lasketaan konsolidointimenetelmällä. Pankkikonsernin omia varoja laskettaessa vähennetään henkivakuutustoiminnan vähimmäispääomavaade, kun taas sijoituksen kirjanpitoarvon ja vähimmäispääomavaateen välinen ero kirjataan riskipainotettuihin sitoumuksiin.

Konsernin rakennemuutosten jälkeen pankkikonsernin omat varat ovat 452 (443) miljoonaa euroa, josta 309 (313) miljoonaa euroa on ensisijaisia omia varoja. Viimeisellä vuosineljänneksellä omia varoja vahvistettiin 45 miljoonan euron ylempiin toissijaisiin omiin varoihin luettavalla eräpäivättömällä lainalla. Vuoden aikana Aktia Pankki laski liikkeeseen 53 miljoonaa euroa ja Aktia Hypoteekkipankki 10 miljoonaa euroa debentuurilainoina, jotka lasketaan alempiin toissijaisiin omiin varoihin. Toissijaisia omia varoja raisttaa lisäksi käyvän arvon rahaston negatiivinen kehitys, -48,8 miljoonaa euroa, kun rahavirtasuojausta ei oteta huomioon. Kaiken kaikkiaan toissijaiset omat varat, jotka voidaan ottaa huomioon vakavaraisuuslaskelmassa, olivat 143 miljoonaa euroa. Pankkikonsernin vakavaraisuus oli 13,7 prosenttia verrattuna 15,4 prosenttiin vuotta aiemmin. Ensisijaisten omien varojen suhde oli 9,3 (31.12.2007; 10,9) prosenttia. Vakavaraisuuden heikentymisen syitä ovat rahoitusvarojen arvonalentuminen ja käyvän arvon rahaston muutos, yhteensä -70 miljoonaa euroa vuoden alusta, luottokannan kasvu ensimmäisen puolivuotiskauden aikana sekä uuden

Konglomeraatin pääomatilanne

pankkikonsernin yhtiöittämisestä seuranneet omien varojen muutokset. Rahoitusmarkkinakriisin jatkumisesta huolimatta pankkikonsernin vakavaraisuus pysyy hyvänä. Se ylittää vakavaraisuustavoitteet ja viranomaisten vaatimukset.

Vuonna 2008 vakuutusyhtiölakiin on aikaisempien vakavaraisuusmääräysten lisäksi otettu määräys henkivakuutusyhtiön vakavaraisuusaseman ennakoivasta valvonnasta. Vakavaraisuusaseman ennakoivalla valvonnalla arvioidaan henkivakuutusyhtiön riskiasemaa testaamalla yhtiön laajennetun toimintapääoman riittävyyttä. Mittauksissa tulee ottaa huomioon yhtiön vakuutustekniset riskit, sijoituksiin ja vastuuvelkaan liittyvät markkinariskit sekä yhtiön vastapuoliriskit ja operatiiviset riskit. Ennakoiva valvonta on askel kohti Solvenssi II:ta. Yhtiön laskelmat osoittavat, että ennakoivasta valvonnasta annettujen määräysten mukainen pääomavaade täyttyy tilinpäätöshetkellä.

Henkivakuutusyhtiön toimintapääoma oli 50,4 (121,7) miljoonaa euroa ja vähimmäistoimintapääoma 34,2 (35,4) miljoonaa euroa. Vakavaraisuuspääoma oli 56,6 (127,7) miljoonaa euroa, ja vakavaraisuusaste oli vuodenvaihteessa 8,5 prosenttia verrattuna 18,1 prosenttiin vuotta aiemmin. Sijoitussalkun riskitasoa on laskettu voimakkaalla uudelleenallokoinnilla korkoinstrumentteihin. Vakavaraisuuden tasoa seurataan säännöllisesti, ja Aktia on valmis lisäpääomittamaan yhtiötä 20 miljoonaan euroon saakka, jos rahoitusmarkkinakriisi heikentää sijoitusvarojen arvoa entisestään.

Finanssi- ja vakuutuskonglomeraatin vakavaraisuus (konglomeraatin omat varat suhteessa vähimmäisvaateeseen) oli 135,2 prosenttia, kun se edellisvuoden lopussa oli 138,6 prosenttia. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain mukaan vähimmäisvaade on 100 prosenttia. Vakavaraisuus on hyvällä tasolla ja toimii puskurina odottamattomien tappioiden varalta eikä rajoita liiketoiminnan selektiivistä kasvua.

3.2 Kattava pääoma-arvio

Pääomanhallintaprosessin (ICAAP) tavoitteena on kattava olennaisten riskien ja niiden edellyttämien pääomavaateiden tunnistaminen ja arvioiminen sekä pääoman allokointi- ja riskienhinnoittelusystematiikan kehittäminen. Pääomanhallintaprosessin pääomasuunnittelun lähtökohtana on vuosittain toteutettava 3–4 vuoden strategiasuunnitelma, jonka numero-osio perustuu markkinaskenaarioon, ottaa huomioon suunnitellut investoinnit ja kasvutavoitteet. Laskelman tuloksena on arvio keskeisistä kannattavuus- ja tulostunnusluvuista, vaikutuksista omiin varoihin, osingonjakokykyyn ja vakavaraisuuteen.

Siinä arvioidaan suunnitellun kasvun ja investointien vaikutusta viranomaisvakavaraisuuteen ja epäsuotuisten markkinatilanteiden vaikutusta suhteessa strategisen suunnittelun pohjana olleeseen markkinatilanteeseen. Lisäksi tehdään arvio vähimmäisvakavaraisuuden ulkopuolisten riskien pääomavaateesta sekä arvio kokonaispääomatarpeesta sisäisten mallien perusteella.

3.3 Viranomaisvakavaraisuuden

vaikutukset epäsuotuisassa markkinatilanteessa

Vuoden 2008 pääomanhallintaprosessin tulokset osoittavat, että edelleen laskeva suhdanne ei aiheuttaisi sellaista viranomaisvakavaraisuuden heikennystä, joka vaikuttaisi konsernin jälleenrahoitukseen tai muuhun toimintaan. Sopeuttamistoimien ja aktiivisen osinkopolitiikan avulla vakavaraisuus voidaan pitää selvästi minimvaateita korkeammalla tasolla.

3.4 Pääomavaateiden alustava sisäinen arviointi (taloudellinen pääoma)

Konsernin kaikkien riskien pääomavaateen arviointi yhdistyy taloudellisen pääoman käsitteessä, joka perustuu riskien alustavaan sisäiseen mittausmenetelmään ja ilmaisee vakavan makrotalouden kriisin aikana tapahtuneet yhteenlasketut tappiot. Tällainen vakava kriisi koettiin esimerkiksi Suomessa 1990-luvun alussa. Riskien toteutumat kerätään viiden vuoden jaksolta ja ne summataan ottamatta huomioon hajautusvaikutuksia tai johdon ennakoivia sopeuttamistoimia. Sisäinen pääoman allokointi ja riskeihin perustuva hinnoittelu perustuu taloudelliseen pääomaan.

Tämänhetkiset omat varat finanssikonglomeraatin sääntöjen mukaan laskettuina antavat taloudellista pääomaa vastaan puskurin, joka vastaa noin 30 prosenttiyksikköä ja konsernin yhteenlaskettuihin omiin varoihin verrattuna reilut 60 prosenttiyksikköä. Sisäisten riskienmittausmenetelmien kehittämis- ja parantamisprosessi jatkuu. Sisäisellä mittausmenetelmällä saadaan alhaisempi pääomavaadearvio erityisesti kotitalouksien luotoille, mikä pääosin selittää sen, että kaikki riskit käsittävä taloudellisen pääoman arvio on alhaisempi kuin viranomaisten asettama minimivaade pilari 2 -riskien huomioimisen jälkeen.

3.5 Kattava riski- ja pääomaarvio mukaan lukien vähimmäisvakavaraisuusvaateen ulkopuoliset riskit

Viranomaisvakavaraisuus ottaa huomioon luotto- ja vastapuoliriskien sekä pankkitoiminnan operatiivisten riskien pääomavaateet sekä henkivakuutustoiminnan standardivakavaraisuusvaateen. Muun konsernin osalta oleelliset vähimmäisvakavaraisuusvaateen ulkopuolelle jäävät riskit ovat pankkitoiminnan osalta luotonannon keskittymäriskit sekä rakenteellinen korkoriski ja saamistodistusten hintariski. Lisäksi viranomaisvakavaraisuusvaade aliarvio markkinariskien (osakkeet, kiinteistöt) pääomavaadetta. Likviditeettiriskille ei lasketa erillistä pääomavaadetta, ja strategisten ja liiketoiminnan riskien osalta laskelmissa sovelletaan konservatiivista arviota tulevien voittojen nykyarvoista. Hajautusvaikutuksia ei ole otettu huomioon laskelmissa. Henkivakutuustoiminnan osalta sovelletaan sisäistä menetelmää markkina- ja korkoriskien arvioimiseksi, koska viranomaisten säätelemä minimitoimintapääoman laskutapa aliarvioi riskejä. Riskien kvantifiointi, joka ei sisälly viranomaisvakavaraisuuteen, tapahtuu erilaisten vakavien markkinatilanteiden muutoksia kuvaavien skenaarioiden avulla.

Edellä esitetty riskien arviointi kasvattaa pääomavaadetta noin 25 prosenttiyksiköllä ja kertoo konsernin omia varoja vastaavan, finanssikonglomeraatin sääntöjen mukaisen todellisen puskurin olevan 10–15 prosenttiyksikköä ja suhteessa kaikkiin omiin varoihin noin 50 prosenttiyksikköä. Pääomavaateen kasvu liittyy lähinnä henkivakuutustoiminnan markkinariskeihin.

3.6 Vakavaraisuustavoitteet

Konsernin hallitus on vahvistanut pankkikonsernin vakavaraisuutta koskevan tavoitteen 12 prosentiksi yli suhdannesyklin. Ensisijaisen vakavaraisuuden tavoite on 9 prosenttia. Konglomeraatille ei määritellä erillisiä vakavaraisuustavoitteita, vaan lähtökohtana on se, että kukin konglomeraatin vakavaraisuuslaskentasääntöjen piiriin kuuluva yhtiö täyttää tavoitteet tai minimivaatimukset. Vakavaraisuustavoitteiden asettamisessa huomioidaan valitun riskiprofiilin ja liiketoimintastrategian, panostusten ja kasvutavoitteiden lisäksi mm. ulkoisen luottokelpoisuuden vaikutukset.

4. Luotto- ja vastapuoliriskit

Luottoriski määritellään tulosvaihteluna, joka aiheutuu, kun velallinen ei täytä sitoumuksiaan, kun taas vastapuoliriski määritellään tulosvaihteluna tai negatiivisena arvostuserona, joka johtuu siitä, että vastapuolen luottokelpoisuus on huonontunut. Luotto- ja vastapuoliriskien mittauksessa arvioidaan maksukyvyttömyystilanteen todennäköisyyttä ja siitä aiheutuvia tappioita. Maksukyvyttömyystodennäköisyyttä mitataan scoring- tai ratingmalleilla ja maksukyvyttömyyden aiheuttamaa tappiota vakuuksien realisointiarvon ja odotetun takaisinsaannin avulla. Konsernin hallitus päättää vuosittain luotto- ja vastapuoliriskistrategiasta ja vahvistaa näitä riskejä koskevat ohjeet ja limiitit.

Seuraavalla sivulla oleva taulukko kuvaan konsernin vastuita toimialoittain. Tietoihin sisältyvät kertyneet korot, konsernin sisäiset saamiset ja velat on eliminoitu ja hyväksyttäviä vakuuksia ei ole vähennetty. Rahastosidonnaisen vastuuvelan kattavat sijoitukset eivät ole taulukossa mukana.

Konsernin enimmäisvastuut toimialoittain 31.12.2008

Pankki Henki
vakuutus
Konserni
Milj. euroa toiminta toiminta yhteensä
Käteiset varat ja
rahamarkkinat
1 019 39 1 058
Joukkovelka
kirjalainat
2 022 415 2 437
Julkinen sektori 20 216 236
Pankit 817 78 894
Vakuudelliset joukko
velkakirjalainat (covered
bond)
1 125 31 1 156
Yritykset 61 91 151
Muut 0 0 0
Osakkeet
ja sijoitusrahastot 41 207 248
Lainat ja muut
saamiset
5 449 0 5 449
Julkisyhteisöt 12 0 12
Asuntoyhteisöt 222 0 222
Yritykset 811 0 811
Kotitaloudet 4 357 0 4 357
Voittoa tavoittelemat
tomat yhteisöt
47 0 4
Aineelliset
hyödykkeet
8 1 9
Pankkitakaukset 62 0 62
Luottolupaukset
ja käyttämättömät
limiitit
455 12 467
Johdannaiset
(luottovasta-arvo)
197 1 198
Muut saamiset 36 9 45
Yhteensä 9 289 684 9 973

Luottoriski syntyy pankkitoiminnassa, kun taas vastapuoliriski liittyy sekä pankki- että vakuutustoimintaan.

Limiittirakenne rajoittaa luotto- ja vastapuoliriskejä pankki- ja vakuutustoiminnassa erikseen sekä konglomeraattitasolla kokonaisvastuun rajoina yksittäisiin vastapuoliin nähden.

Konglomeraatilla on yksi asiakaskokonaisuus, jonka vastuut ylittävät 10 prosenttia omista varoista viranomaisdirektiivin mukaisesti laskettuna.

4.1 Luotto- ja vastapuoliriskienhallinta ja raportointi

Linjaorganisaatio vastaa riskienhallinnasta ja arvioi riskipositioiden taloudellista merkitystä ja tekee tarpeen mukaan korjaavia päätöksiä. Konsernin riskienvalvonta analysoi riskipositiot ja seuraa riskienhallinnan toteuttamista.

Luottokannan riskiasemasta annetaan neljännesvuosittain raportti konsernin hallitukselle ja kuukausittain konserninjohdon luottovaliokunnalle.

4.1.1 Pankkitoiminnan luottoriskit

Pankkitoiminnassa harjoitetaan luotonantoa kotitalouksille (86 %), joka pääasiassa tapahtuu asuntovakuutta vastaan toisaalta suoraan pankin taseesta, toisaalta Aktia Hypoteekkipankin välitettyjen luottojen kautta. Myös paikallisosuus- ja säästöpankit välittävät Aktia Hypoteekkipankin luottoja. Kotitalouksien kulutusja osamaksurahoitusta varten on oma tytäryhtiö, Aktia Kortti & Rahoitus. Kaikki konttorit tarjoavat rahoitusratkaisuja paikallisille yritysasiakkailleen, mutta erityisosaamista edellyttävät yritysrahoitusjärjestelyt hoidetaan Yrityspankin kautta. Yritysten osamaksu-, leasing- ja käyttöpääomarahoitus hoidetaan erillisen tytäryhtiön, Aktia Yritysrahoituksen, kautta. Riskipääomarahoitusta harjoitetaan hyvin pienessä mittakaavassa osakkuusyritys Unicuksen tai Yrityspankin kautta.

Luottokannan sektorijakauma
Milj. euroa 31.12.2008 31.12.2007 Muutos Osuus
Yritykset 783 547 236 14,4 %
Asuntoyhteisöt 220 185 35 4,1 %
Rahoitus ja va
kuutus
21 10 10 0,4 %
Julkisyhteisöt 12 10 2 0,2 %
Voittoa tavoittele
mattomat yhteisöt
47 38 9 0,9 %
Kotitaloudet 4 343 3 782 561 80,0 %
Yhteensä 5 426 4 574 714 100,0 %

Aktia soveltaa matalan riskin luotonantopolitiikkaa, mikä merkitsee sitä, että riskinotto perustuu aina terveisiin liiketaloudellisiin periaatteisiin, suurin osa luottosalkusta koostuu kotitalouksille myönnetyistä luotoista, suuria yksittäisiä riskikeskittymiä vältetään ja luottosalkku on riittävän hajautettu.

4.1.2 Luotonanto kotitalouksille

Luottosalkun koostumus ei muuttunut merkittävästi vuoden 2008 aikana. Kotitalouksille myönnettyjen luottojen osuus väheni hieman ollen 80,0 (82,7) prosenttia koko luottokannasta. Koko luottokannasta asuntolainoja oli 74,4 (76,0) prosenttia. Näistä asuntolainoista 86 prosentilla on turvaava vakuus (Basel 2 -vakavaraisuusmääräysten mukaan). Vuonna 2008 hypoteekkiluottojen määrä oli 2 072 (31.12.2007; 1 614) miljoonaa euroa, josta 1 003 miljoonaa euroa oli säästöpankkien ja paikallisosuuspankkien välittämiä lainoja.

Luotonannon edellytyksenä on asiakkaan riittävä maksukyky ja yleensä turvaavat vakuudet. Asiakkaan maksukyvyn arvioinnissa huomioidaan myös mahdollisesti nousevan korkotason vaikutukset. Päätöksenteon tueksi ja maksukyvyttömyyden todennäköisyyden arvioinnin perustaksi käytetään tilastollista credit scoring -mallia. Hinnoittelussa otetaan huomioon kokonaisvaltaisen asiakastuoton suhde riskiperusteiseen pääomavaateeseen (taloudellinen pääoma). Riskeihin perustuvan luottohinnoittelun edelleen kehittämiseksi konttoreiden käytössä on hinnoittelumalli.

Aktia Kortti & Rahoituksen kohdevakuutta vastaan annettavat kulutusluotot (osamaksu ja leasing) sekä vakuudettomat kulutusluotot (vakuudettomat ja korttiluotot) olivat 9,6 miljoonaa euroa.

Kotitalouksien luotoista 60 prosenttia kuului kahteen pienimmäin maksukyvyttömyystodennäköisyyden luokkaan. Suhteellisen merkittävän osuuden saatavista, joilla ei ole scoringluokkaa, muodostavat ennen vuonna 2007 käyttöön otettua scoringmallia myönnetyt luotot.

Kotitalousluottokannan scoringjakauma 31.12.2008

Scoringluokka Osuus kotitalouksien luottokannasta
AA 40 %
A 20 %
BB 9 %
B 7 %
C 2 %
D 1 %
Puuttuu 21 %
Yhteensä 100 %

Vakuuksien arvostus ja hallinta on tärkeä osa luottoriskien hallintaa. Vakuuksien arvostusta ja vakuusarvojen päivitystä varten on laadittu säännöt ja valtuutukset, ja riskipositioiden laskennassa otetaan huomioon varovaisuusperiaatteen mukainen turvaava arvo, joka on vakuuden markkina-arvoa alhaisempi. Arvonalennuksen suuruus kertoo vakuuden markkina-arvon volatiliteetista ja vakuuden likviditeetistä. Vakavaraisuuslaskelmassa huomioidaan vain asuntovakuudet sekä tietyt takaukset ja rahoitusvakuudet.

Kotitalousluottokannan vakuusjakauma 31.12.2008

Vakuustyyppi Basel 2:n mukaan Osuus kotitalouksien
luottokannasta 2008
Valtio, kunta tai rahoitusvakuus,
riskipaino 0 %
3,7 %
Talletusvakuus, riskipaino 20 % 0,2 %
Asuntovakuus, riskipaino 35 % 86,2 %
Saatava, jonka vakuutta ei ole huomioitu
vakavaraisuuslaskelmassa
9,9 %

Basel 2 -säännösten mukainen riskipaino määrittää riskiposition pääomavaateen vastapuolen ja vakuuden mukaisesti. Lainalla, jolla on riskiluokan 35 % mukainen turvaava vakuus, on korkeintaan 70 %:n luototusaste vakuuden käyvästä arvosta, eli asunnon arvon tulee laskea yli 30 % ennen kuin luottotappioriski on todellinen.

Kotitalouksien luotot myönnetään pääasiassa turvaavaa vakuutta vastaan, minkä vuoksi reaaliarvon mahdollinen lasku (lähinnä asunnon hinta) ei suoraan kasvata riskiasemaa. Kotitalouksien yhteenlasketuista luotoista noin 4 prosentilla on valtion antama vakuus tai talletus, kun noin 86 prosentilla on turvaava vakuus asunnon muodossa (Basel 2 -säännösten mukaisesti). Tämä merkitsee sitä, että vain 10 prosentilla saatavista on muu vakuus, jota ei voida ottaa huomioon vakavaraisuuslaskelmassa (esim. se osa asunnosta, joka ylittää 70 prosenttia, joka lasketaan turvaavaksi vakuudeksi tai on vakuudeton).

4.1.3 Luotonanto yrityksille

Yritysrahoituksen osuus kasvoi 14,4 (12,0) prosenttiin. Vuoden 2007 aikana implementoitiin uusi pankin yrityksille suunnattua toimintaa koskeva liiketoimintastrategia, ja vuosina 2007–2008 volyymit ja ansainta kasvoivat laajemman tuotetarjooman, ristiinmyynnin ja ennen kaikkea erikoistumisen ja osaamisen kehittämisen avulla. Aktia ei vallitsevassa markkinatilanteessa suunnittele yritysrahoituksen osuuden lisäämistä luotonannosta vaan keskittyy nykyisen asiakaskannan kehittämiseen.

Konttoreissa toteutettava perinteinen yritysrahoitus suuntautuu pääasiassa ammatinharjoittajille, elinkeinonharjoittajille sekä pienille ja keskikokoisille yrityksille. Asiantuntemuksen korkean tason takaavat paikalliset yrityskonttorit ja paikalliset yritysasiantuntijat sekä Yrityspankin asiantuntijaorganisaatio. Toiminnan keskeisiä kulmakiviä ovat lisäksi asiakas- ja paikallistuntemus.

Yrityspankki tarjoaa asiakasyrityksille ja näiden omistajille kattavia rahoitus- ja maksuliikepalveluja sekä sijoitus- ja varainhoitopalveluja. Osaamista ja palveluvalikoimaa on laajennettu vakuutus- ja eläketuotteiden osalta.

Yritysrahoituksen erityisosaamista on vahvistettu erityisesti rakennus- ja kiinteistöalalla sekä yritysjärjestelyjen osalta. Liikepankin ja konttoreiden kanssa läheistä yhteistyötä tekevä Aktia Yritysrahoitus on erikoistunut osamaksu-, leasing- ja käyttöpääomarahoituksen palveluihin. Aktia Yritysrahoituksen rahoituspäätökset tehdään huomioiden hankekohtainen riski ja konsernin kokonaisvastuut asiakasta kohtaan.

Asiakasarviointi perustuu tilinpäätösanalyysiin ja luottokelpoisuusluokitukseen. Lisäksi selvitetään mm. kassavirta, kilpailuasema, suunnitellun investoinnin vaikutukset ja muut ennusteet. Luottoluokitusmallien kehittämistä jatketaan.

Yritysluottokannan luottoluokitusjakauma 31.12.2008 (Suomen Asiakastieto)

Luottoluokka Osuus yritysluottokannasta
AAA 10 %
AA+ 26 %
AA 13 %
A+ 31 %
A 14 %
B 3 %
C 2 %
Puuttuu 1 %
Yhteensä 100 %

Noin 50 prosenttia saamisista yrityksiltä on kolmessa alimman maksukykyvyttömyystodennäköisyyden ryhmässä, kun taas 5 prosenttia saamisista kuuluu kahteen huonoimpaan luottoluokkaan.

Yritysrahoituksessa vakuuksien arvostus toteutetaan erillisten ohjeiden mukaisesti huomioiden vakuuskohtainen arvonalentumispuskuri turvaavan arvon määrittelemiseksi. Käyttöomaisuuden arvioinnissa otetaan erityisesti huomioon käyttöomaisuuden arvon ja yrityksen toimintaedellytysten yhteisvaikutus. Vakavaraisuuslaskelmassa ei oteta huomioon yrityskohtaisia vakuuksia.

Yritysluottokannan vakuusjakauma 31.12.2008

Vakuustyyppi
Basel 2:n mukaan
Osuus yritysluottokannasta 2008
asunto-osakeyhtiöt ja yhteisöt mukaan
lukien
Valtio, kunta tai rahoitusvakuus, riskipaino 0 % 12,0 %
Talletusvakuus, riskipaino 20 % 1,7 %
Asuntovakuus, riskipaino 35 % 24,6 %
laskelmassa Saatava, jonka vakuutta ei ole huomioitu vakavaraisuus 61,8 %

Vajaat 15 prosenttia yritysten saatavista taataan valtion tai kunnan vakuudella tai talletuksella, kun noin 25 prosenttia taataan turvaavalla asuntovakuudella. Jäljelle jäävät 60 prosenttia myönnetään vakavaraisuuslaskelmassa kelpaamattomia vakuuksia (esim. liikekiinteistöt), yrityskohtaisia vakuuksia tai yrityksen toimintaa ja rahavirtaa vastaan. Konttoritoiminnassa luotot myönnetään yleensä turvaavaa vakuutta vastaan, kun taas Yrityspankin saatavat suuremmassa määrin myönnetään yrityskohtaisia vakuuksia ja rahavirtaa vastaan.

4.1.4 Luotonannon keskittymäriskit

Paikallisesti toimiva pankki altistuu välttämättä tietyille keskittymäriskeille. Tämän vuoksi hyvä asiakas- ja markkinatuntemus paikallisessa toiminnassa (asiakasvalinnat ja vakuuksien arviointi), riskinarviointia varten laaditut säännöt ja menetelmät sekä suurten yksittäisten riskipositioiden välttäminen ovat ratkaisevassa asemassa. Lisäksi on laadittu sääntöjä, joiden avulla keskittymäriskejä vähennetään rajoittamalla enimmäisvastuita, riskinottoa, sektorijakaumaa ja keskittymistä tiettyyn toimialaan.

Noin 80 prosenttia luottosalkusta muodostuu suomalaisille kotitalouksille pääasiassa asuntovakuutta vastaan myönnetyistä luotoista, kun muuta kiinteistövakuutta vastaan myönnetyt luotot ovat noin 550 miljoonaa euroa. Aktian luottoriskitaso reagoi näin ollen herkästi kotimaisen työllisyyden ja asuntojen hinnankehityksen muutoksiin. Aktialla on tietyillä alueilla vahva markkina-asema, mikä aiheuttaa maantieteellisen keskittymäriskin, mutta näiden konttorien volyymit ovat koko salkkuun nähden pieniä, ja koska Aktialla ei ole toimintaa paikkakunnilla, jotka ovat erityisen riippuvaisia yksittäisistä työnantajista, maantieteellisen keskittymäriskin vaikutuksia kotitalouksien luotonantoon ei voida pitää merkittävinä. Aktian koko yritysluottosalkkuun nähden rakennus- ja kiinteistörahoitus muodostaa keskittymäriskin, joka perustuu strategiseen valintaan luoda erityisosaamisen myötä arvoketju, johon kuuluvat kohde- ja yritysrahoituksen lisäksi myös välityspalvelut, vakuutukset ja loppuasiakkaiden rahoitus.

Yritysluottokannan toimialajakauma

Toimiala 31.12.2008 31.12.2007
Peruselinkeinot, kalastus, kaivosteollisuus 1,4 % 1,6 %
Teollisuus, energia 10,6 % 8,4 %
Rakennus 8,1 % 8,9 %
Kauppa 16,3 % 18,5 %
Hotelli ja ravintola 2,9 % 2,1 %
Kuljetus 3,7 % 4,3 %
Rahoitus 8,8 % 11,0 %
Kiinteistö 31,8 % 25,5 %
Tutkimus, konsultointi, palvelut 10,9 % 14,1 %
Muut palvelut 5,5 % 5,6 %
Yhteensä 100,0 % 100,0 %

Asuntoyhtiöiden saamiset eivät sisälly yllä olevaan taulukkoon.

4.1.5 Viivästyneet maksut

Luotot, joiden maksut olivat 1–30 päivää viivästyneitä, lisääntyivät vuoden aikana 3,2 prosentista 3,4 prosenttiin luottokannasta taseen ulkopuoliset takaussitoumukset mukaan lukien. Luotot, joiden maksut olivat 31–89 päivää viivästyneitä, lisääntyivät 0,60 prosentista 0,88 prosenttiin eli noin 48 miljoonaan euroon. Yli 90 päivää erääntyneet luotot, ml. perintäsaatavat, olivat noin 26 miljoonaa euroa, mikä vastaa 0,48:aa (31.12.2007; 0,38) prosenttia koko luottokannasta pankkitakaukset mukaan lukien.

Hoitamattomat luotot viivästyksen pituuden (vrk) mukaan

Vrk 31.12.2008
(milj. euroa)
%
kannasta
31.12.2007
(milj. euroa)
%
kannasta
1–30 187 3,4 146 3,2
31–89 48 0,9 28 0,6
90– 26 0,6 18 0,4

4.1.6 Luotto- ja takaussaatavien arvonalentumiset

Luotto- ja takaussaatavien kohdistetut arvonalentumiset olivat -1,2 (-0,8) miljoonaa euroa. Aikaisempina vuosina kirjattujen tappioiden palautukset olivat 0,5 (0,6) miljoonaa euroa, joten kustannusvaikutus kauden tulokseen oli -0,7 (-0,2) miljoonaa euroa. Kohdistettujen arvonalentumisten lisäksi tehdään myös ryhmäkohtaisia arvonalentumiskirjauksia, kun on objektiivista näyttöä siitä, että saatavien takaisinmaksuun liittyy epävarmuutta tarkastelun kohteena olevissa luottosalkuissa. Kun ryhmäkohtaisia arvonalentumiskirjauksia koskevia periaatteita muutettiin koskemaan vain kotitalouksia ja pieniä yrityksiä, on kuutta suurempaa yritystä koskevia yksittäisiä arvonalentumisia kirjattu -4,1 miljoonan euron edestä. Kotitalouksia ja pienyrityksiä koskevat ryhmäkohtaiset arvonalentumiset olivat vuoden 2008 lopussa 7,4 miljoonaa euroa, ja ne perustuvat suhdannetilanteen vuoksi odotettuihin tappioihin.

4.1.7 Luotonanto paikallispankeille

Pankkiasiakkaiden rahoitus pohjautuu yksilölliseen luottoarvioon ja päätöksentekoon. Konsernin hallituksen vuosittain määrittelemät paikallispankkien lyhytja pitkäaikaisen rahoituksen limiitit perustuvat paikallispankin vakavaraisuuteen ja mahdollisiin vakuuksiin. Vuodenvaihteessa likviditeettirahoitusta koskevia sitovia luottolupauksia oli yhteensä 258,4 (150) miljoonaa euroa, ja ne jakautuivat 49 säästö- ja paikallisosuuspankin kesken. Likviditeettirahoitusta oli käytössä 36 (11) miljoonaa euroa.

Limiittien puitteissa voidaan käyttää myös muita vastapuoliriskillisiä instrumentteja (lähinnä johdannaisia). Johdannaissopimuksiin liittyvien riskien pienentämiseksi on tehty kahdenvälisiä sopimuksia lisävakuuksien asettamisesta. Lisävakuuksien tarve määräytyy paikallispankin vakavaraisuuden ja omien varojen perusteella.

4.2 Pankkikonsernin sijoitustoiminnan vastapuoliriskit

Pankkikonsernin omasta sijoitustoiminnasta vastaa treasury-yksikkö. Sijoitustoiminnan tehtävänä on turvata pankin maksuvalmius. Vastapuoliriskit syntyvät toisaalta likviditeettisijoitusten yhteydessä, toisaalta suojaavien johdannaissopimusten tekemisen yhteydessä. Vastapuoliriskin lisäksi treasuryssä säädellään ja hallitaan myös maa- ja selvitysriskejä. Korkealaatuisella ulkoisen luottoluokituksen (Moody's tai vastaava) vaateella, konservatiivisella allokaatiolla ja sijoitusvarojen aktiivisella valinnalla sekä maksimirajoituksilla kutakin vastapuolta ja omaisuuslajia kohti pyritään vastapuoliriskin minimoimiseen. Konsernin hallitus päättää vuosittain pankkikonsernin sijoitustoiminnan limiiteistä, jotka perustuvat vastapuolen tai pankkikonsernin omiin varoihin. Positioiden markkina-arvoa seurataan päivittäin.

Sijoituksia tehdään lähinnä arvopapereihin, joiden riski on matala ja luottokelpoisuus korkea. Lisäksi niiden tulee oikeuttaa keskuspankkirahoitukseen. Sijoitusten markkina-arvo 31.12.2008 oli 2 290,4 (1 656,0) miljoonaa euroa. Myytävissä olevista rahoitusvaroista 49 (31.12.2007; 57) prosenttia oli sijoituksia vakuudellisiin joukkovelkakirjalainoihin (covered bond), 45 (31.12.2007; 38) prosenttia sijoituksia pankkeihin, noin 3 (0) prosenttia sijoituksia valtion takaamiin joukkovelkakirjalainoihin sekä noin 3 (31.12.2007; 5) prosenttia sijoituksia julkiseen sektoriin ja yrityksiin. Rahoitusvaroista 0,9 prosenttia ei täyttänyt sisäisiä luottoluokitusvaatimuksia, ja kuusi, yhteenlasketulta markkina-arvoltaan 25 miljoonaa euroa, arvopaperia eivät oikeuttaneet keskuspankkirahoitukseen.

Vuoden aikana vastapuolen heikentyneet luottokelpoisuuden seurauksena realisoidut tappiot olivat -3,6 miljoonaa euroa.

Likviditeettisalkun luottoluokitusjakauma – pankkitoiminta

Moody'sin luottoluokka 31.12.2008 31.12.2007
Aaa 49,4 % 50,5 %
Aa1-Aa3 42,3 % 42,6 %
A1-A3 4,9 % 4,9 %
Baa1-Baa3 0,9 % 0,7 %
Ba1-Ba3 0,0 % 0,0 %
B1-B3 0,0 % 0,0 %
Caa1 tai huonompi 0,0 % 0,0 %
Ei luottoluokitusta 2,5 % 1,4 %
Yhteensä 100,0 % 100,0 %

Likviditeettisalkun sektorijakauma – pankkitoiminta

31.12.2008
2 290 milj. euroa
31.12.2007
1 643 milj. euroa
Pankit 44 % 38 %
Vakuudelliset joukkovelkakirjalainat
(covered bond)
49 % 57 %
Valtion takaamat joukkovelkakirj
alainat
3 % 0 %
Yritykset 3 % 4 %
Julkinen sektori 1 % 1 %

Aluejako; vastuut rahoituslaitoksille – pankkitoiminta

31.12.2008
1 089 milj. euroa
31.12.2007
627 milj. euroa
Euromaat 64 % 78 %
Pohjois-Amerikka 1 % 2 %
Oseania 1 % 2 %
Muut Euroopan maat 34 % 18 %

Aluejako; sijoitukset vakuudellisiin joukkovelkakirjalainoihin (covered bond) – pankkitoiminta

31.12.2008
1 121 milj. euroa
31.12.2007
943 milj. euroa
Euromaat 74 % 77 %
Pohjois-Amerikka 4 % 2 %
Muut Euroopan maat 22 % 21 %

Yritystodistuksiin ja julkisen sektorin liikkeeseen laskemiin joukkovelkakirjoihin sijoitetaan vain euroalueella.

Suojaavia johdannaisia käytetään myös korkokatteen volatiilisuuden vähentämiseksi. Pankkitoiminnan korkokatteen suojaamisen lisäksi johdannaisia välitetään myös paikallispankeille tarkoituksena auttaa niitä niiden oman korkokatteen volatiliteetin hallinnassa.

Johdannaissopimusten aiheuttamien vastapuoliriskien rajoittamiseksi vastapuolilta edellytetään korkeaa ulkoista luottoluokitusta (Moody's A3 tai vastaava). Konsernin riskienvalvonta määrittelee mm. johdannaistuotteiden luottoriskivasta-arvot sekä mittaa ja valvoo vastapuoliriskejä.

Vastapuoliriskien vähentämiseksi sovelletaan yksilöllisiä ISDA/CSA-ehtoja (Credit Support Annex). Vuodenvaihteessa johdannaissopimusten positiivisen markkina-arvon vakuudeksi saadut vakuudet olivat yhteensä 93,3 miljoonaa euroa. Johdannaissopimusten negatiivisille markkina-arvoille ei ollut asetettu vakuuksia. Saadut vakuudet olivat noin 87 prosenttia johdannaissopimusten yhteensä 107,3 miljoonan euron positiivisesta markkina-arvosta.

4.3 Henkivakuutusyhtiön sijoitustoiminnan vastapuoliriskit

Henkivakuutustoiminnan sijoitusstrategia perustuu eri markkinoiden, omaisuuslajien ja vastapuolten väliseen hajautukseen. Korollisten sijoitusten paino neutraalissa ja todellisessa allokaatiossa on suhteellisen merkittävä, ja riskin ja tuoton lisäksi otetaan huomioon myös mahdollisuus kattaa vastuuvelan korkoriski korkosidonnaisilla sijoituksilla. Korkosijoituksiin liittyy vastapuoliriski, mikä merkitsee sitä, että jos vastapuoli ei pysty vastaamaan sitoumuksistaan, koko arvopaperin arvo vaarantuu. Limiittirakenteessa otetaan vastapuoliriskin määrittämiseksi huomioon riittävä ulkoinen luottoluokitus (Moody'sin Baa3 tai vastaava) ja kunkin vastapuolen kokonaisvastuut omaisuuslajia kohti sekä vastapuolen kokonaisvastuut yhteensä. Positioiden markkina-arvoa seurataan päivittäin.

Vuodenvaihteessa suorista korkosijoituksista 48 (31.12.2007; 18) prosenttia oli sijoituksia julkiseen sektoriin, 20 (31.12.2007; 34) prosenttia sijoituksia yrityksiin ja 32 (31.12.2007; 18) prosenttia sijoituksia pankkeihin ja vakuudellisiin joukkovelkakirjalainoihin (covered bond). Vuoden 2008 päättyessä 1,0 prosenttia suorista korkosijoituksista ei täyttänyt sisäistä luottoluokitusvaatimusta.

Vuoden aikana vastapuolen heikentyneet luottokelpoisuuden seurauksena realisoidut tappiot olivat -5,1 miljoonaa euroa.

Sijoitussalkun suorien korkosijoitusten luotto
luokitusjakauma – henkivakuutustoiminta
Moody'sin luottoluokka 31.12.2008 31.12.2007
Aaa 53,7 % 26,7 %
Aa1-Aa3 17,3 % 29,4 %
A1-A3 14,8 % 25,1 %
Baa1-Baa3 5,7 % 10,2 %
Ba1-Ba3 0,8 % 0,3 %
B1-B3 0,2 % 0,0 %
Caa1 tai huonompi 0,0 % 0,0 %
Ei luottoluokitusta 7,6 % 8,3 %
Yhteensä 100,0 % 100,0 %

Sijoitussalkun suorien korkosijoitusten sektorijako – henkivakuutustoiminta

31.12.2008
449 milj. euroa
31.12.2007
352 milj. euroa
Julkinen sektori 48 % 18 %
Pankit ja vakuudelliset
joukkovelkakirjalainat
(covered bond)
20 % 48 %
Yritykset 32 % 34 %

Sijoitussalkun alueellinen jako, pankit ja vakuudelliset joukkovelkakirjalainat (covered bond) – henkivakuutustoiminta

31.12.2008
144 milj. euroa
31.12.2007
168 milj. euroa
Euromaat 76 % 70 %
Muut Euroopan maat 24 % 30 %

Sijoitussalkun alueellinen jako, julkinen sektori – henkivakuutustoiminta

31.12.2008
216 milj. euroa
31.12.2007
64 milj. euroa
Euromaat 98 % 88 %
Muut Euroopan maat 2 % 12 %

Sijoitussalkun alueellinen jako, yritykset – henkivakuutustoiminta

31.12.2008
89 milj. euroa
31.12.2007
120 milj. euroa
Euromaat 78 % 70 %
Muut Euroopan maat 20 % 29 %
Muut maat 2 % 1 %

4.4 Maariskit

Pankkitoiminnan luotonanto rajoittuu käytännössä kotimaahan. Pankkikonsernin maksuvalmiuden hoidon yhteydessä varoja voidaan sijoittaa vain sellaisista maista olevien liikkeeseenlaskijoiden sitoumuksiin, joilla on vähintään luokituslaitos Moody'sin A3-luottokelpoisuus.

Henkivakuutusyhtiön varat sijoitetaan pääasiassa OECD-maihin. Vastuuvelan kattamisesta annettujen sääntöjen mukaan rajallinen määrä varoja voidaan sijoittaa OECD:n ulkopuolisiin maihin. Tämä tapahtuu käyttäen instrumentteja, jotka on noteerattu jossakin OECD-maassa.

5. Rahoitus- ja maksuvalmiusriskienhallinta

Rahoitus- ja likviditeettiriski liittyy jälleenrahoituksen saantiin ja kustannuksiin sekä varojen ja velkojen maturiteettieroihin. Rahoitusriski syntyy myös silloin, kun varainhankinta on suuressa määrin keskittynyt yksittäisille vastapuolille, yksittäisiin instrumentteihin tai markkinoihin. Jälleenrahoitusriskienhallinnalla varmistetaan, että konserni pystyy vastaamaan rahoitussitoumuksistaan.

Rahoitus- ja likviditeettiriskejä hallitaan juridisella yhtiötasolla, eikä pankkikonsernin ja henkivakuutusyhtiön välillä ole niiden osalta vastuita.

5.1 Pankkitoiminnan rahoitus- ja maksuvalmiusriskit

Vakaa kotitalouksien ottolainaus- ja talletuskanta, hypoteekkipankin joukkovelkakirjalainat, keskusrahalaitoksena vastaanotetut talletukset sekä riittävä maksuvalmiuspuskuri ovat pankkitoiminnan likviditeettiriskienhallinnan kulmakiviä.

Pankin antolainaus rahoitetaan yleisön talletuksilla ja sijoituksilla sekä varainhankinnalla raha- ja pääomamarkkinoilta. Lyhytaikaisen rahoitustarpeen kattamiseksi pankki voi lisäksi laskea liikkeeseen sijoitustodistuksia kotimaan rahamarkkinoille.

Yleisön tekemät talletukset kasvoivat vakaasti, ja ne muodostavat edelleen merkittävän osan kokonaisrahoituksesta. Vuonna 2008 talletukset kasvoivat 297 miljoonaa euroa 3 098 miljoonaan euroon.

Jälleenrahoitusriskien hallinnassa Aktia ottaa oman antolainaustoimintansa lisäksi huomioon sitoumuksensa säästö- ja paikallisosuuspankeille, joiden keskusrahalaitoksena se toimii. Paikallispankit ovat myös tärkeä rahoituslähde Aktialle. Myös paikallispankkien tekemät talletukset ovat lisääntyneet, kun kotitaloudet ovat suosineet perinteisiä pankkitalletuksia.

Tasehallintavaliokunta vastaa jälleenrahoitusriskien hallinnan periaatteista. Konsernin riskienvalvonta seuraa jatkuvasti likviditeettiriskejä ja niihin liittyviä limiittejä. Yksikkö raportoi tasehallintavaliokunnalle. Treasury-yksikkö vastaa käytännön toimenpiteistä likviditeettiaseman muuttamiseksi tasehallintavaliokunnan antamien ohjeiden mukaan. Treasury vastaa myös pankin päivittäisen maksuvalmiuden ylläpidosta ja seuraa jatkuvasti saatavien ja velkojen erääntymistä tukkumarkkinoilla. Myös talletuskannan kehitystä ja hinnanmuodostusta seurataan huolellisesti. Vuodesta 2009 alkaen konsernin jälleenrahoitus- ja maksuvalmiusriskien valvonta ja käsittely siirtyy tasehallintavaliokunnasta konsernin pääomanhallintavaliokunnan vastuulle.

Markkinaehtoisessa jälleenrahoituksessa käytetään monipuolisia rahoituslähteitä ja noudatetaan riittävää hajautusta eri markkinoille. Aktia Hypoteekkipankki Oyj on strategisesti tärkeä kanava kilpailukykyisen ja pitkäaikaisen rahoituksen hankinnalle. Merkittävä osa pitkäaikaisesta jälleenrahoituksesta muodostuu Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n liikkeeseen laskemista asuntovakuudellisista joukkovelkakirjalainoista. Neljän miljardin euron emissio-ohjelman puitteissa on laskettu liikkeeseen 1 750 miljoonaa euroa asuntovakuudellisia joukkovelkakirjalainoja. Lisäksi Aktialla on 500 miljoonan euron joukkovelkakirjalainaohjelma, jonka puitteissa on laskettu liikkeeseen 336,6 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisten rahoitustarpeiden kattamiseksi pankki voi lisäksi laskea liikkeeseen sijoitustodistuksia kotimaan rahamarkkinoille. Liikkeeseen laskettuja sijoitustodistuksia oli vuoden 2008 lopussa vajaat 270 miljoonaa euroa.

Korkealaatuisista arvopapereista koostuvan likviditeettisalkun tarkoituksena on tarjota suojaa lyhytaikaisia likviditeetinvaihteluita vastaan muun muassa niin sanottujen repo-sopimusten (repurchase agreement) avulla. Näitä arvopapereita voidaan käyttää myös keskuspankkirahoituksen vakuuksina mahdollisissa markkinahäiriötilanteissa. Likviditeettisalkun rakenne esitellään lähemmin kohdassa 4.2, jossa käsitellään pankin sijoitustoiminnan vastapuoliriskejä.

Markkinaehtoisen varainhankinnan turvaamiseksi hyödynnetään kansainvälisesti tunnetun luottoluokituslaitoksen luokitusta. Aktia-konserni on vuodesta 1999 käyttänyt Moody'sia, ja syksyllä 2007 Aktian luottoluokitukseksi vahvistettiin A1/P1/C vakain näkymin. Hypoteekkipankin viimeisin emissio sai parhaan Aaa-luokituksen.

Pankkikonsernissa tavoitteena on maksuvalmiusasema, jossa likvidit varat kattavat vuoden jälleenrahoitustarpeen. Rahoitusmarkkinoiden epävarmuudesta huolimatta likviditeettitilanne oli hyvä ja tavoite saavutettiin.

5.2 Henkivakuutustoiminnan maksuvalmiusriskit

Henkivakuutustoiminnassa maksuvalmiusriski tarkoittaa riskiä rahoituksen saatavuudesta vakuutuskorvausten maksamiseksi eri riskivakuutuslajeista, säästösummien ja takaisinostojen maksamiseksi säästövakuutuksista sekä takaisinostojen ja eläkkeiden maksamiseksi vapaaehtoisista eläkevakuutuksista. Likviditeetin saatavuus suunnitellaan näistä lähtökohdista sekä sijoitustoiminnan käteisten varojen vaateesta sijoitussalkun tehokkaan ja parhaan mahdollisen hoidon varmistamiseksi. Suurimmaksi osaksi maksuvalmiutta voidaan hoitaa kassavirralla ja vaihteleviin tarpeisiin sopeutetulla sijoitustodistussalkulla. Odottamattomiin, suuriin rahavarojen tarpeisiin käytetään likvidiä joukkovelkakirja- ja osakesalkkua.

6. Markkinariskien hallinta

Markkinariskillä tarkoitetaan korko-, kurssi- tai markkina-arvonvaihteluiden vaikutusta konsernin tulokseen. Markkinariskien hallinnalla tavoitellaan pitkällä aikavälillä vakaata korkokatteen ja tuloksen kehitystä. Konsernin hallitus on määrittänyt markkinariskien riskinottorajat ja -periaatteet. Markkinariskit liittyvät joko pankkitoimintaan (rakenteellinen korkoriski), yksittäisiin tapahtumiin tai henkivakuutusyhtiön sijoitustoimintaan. Pankki ei ota aktiivisesti markkinariskejä kaupankäyntitarkoituksessa. Henkivakuutusyhtiön sijoitustoiminnassa riskinotolla sen sijaan on keskeinen osa.

Vakuutuksenottaja kantaa sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevien sijoitusten sijoitusriskin. Laskuperustekorkosidonnaisten vakuutusten vakuutusteknisen vastuuvelan katteena oleva sijoitussalkku arvostetaan juoksevasti käypään arvoon. Tilapäiset kurssivaihtelut kirjataan käyvän arvon rahastoon ja merkittävät tai pysyvät arvonmuutokset kirjataan tulokseen. Henkivakuutustoiminnassa pyritään siihen, että vastuuvelan katteena olevat varat ovat vakuutustoiminnan riskinkantokyvyn ja tuottovaatimusten mukaisia ja ne voidaan muuntaa käteisiksi varoiksi. Suurimmat henkivakuutustoiminnan sijoitustoimintaan liittyvät riskit ovat markkina-arvon lasku sekä riittämätön tuotto suhteessa vastuuvelan vaatimuksiin. Näitä riskejä vähennetään ja hallitaan omaisuuslajien, markkinoiden ja vastapuolien hajautuksella salkussa.

Markkina-arvoherkkyys

Riski
Milj. euroa Korko Spread Osakkeet Kiinteistöt
1 %:n paralleeli
muutos alaspäin
1 %:n paralleeli
muutos ylöspäin
0,1 %:n
muutos ylöspäin
10 %:n kurssilasku 10 %:n
hinnanlasku
Pankkitoiminta 26,0 -27,2 -4,4 -1,7 -0,3
Henkivakuutustoiminta 20,2 -22,3 -2,2 -6,1 -3,2
Yhteensä 46,2 -49,5 -6,6 -7,8 -3,5

Taulukosta näkyy rahoitusvarojen markkina-arvoherkkyys eri markkinariskiskenaarioissa. Oman pääoman tai tuloksen vaikutukset ilmoitetaan verojen jälkeen. Korkotason paralleelimuutos alaspäin tuottaa positiivisen arvonmuutoksen korollisissa arvopapereissa, kun taas korkojen nousu tuottaa negatiivisen muutoksen. Spread-riski kuvaa yleisen tuottovaatimuksen 0,1 prosenttiyksikön nousun vaikutuksia. Osakeriski kuvaa osakkeiden ja osakerahastojen 10 prosentin kurssilaskun vaikutuksia, ja kiinteistöriski kuvaa kiinteistönhintojen 10 prosentin laskun vaikutuksia.

6.1 Pankkitoiminnan markkinariskit

Konserninjohto vastaa pankkitoiminnan markkinariskien hallinnasta konsernin hallitukselta saamansa valtuutuksen turvin. Johto on asettanut tasehallintavaliokunnan käsittelemään hintariskiä ja rakenteellisia korkoriskejä hallituksen antamissa puitteissa. Vuodesta 2009 alkaen konsernin sijoitusvaliokunta vastaa konsernin sijoitusvarojen hallinnoinnista ja riskienhallinnasta. Konsernin riskienvalvonta valvoo riskipositioita ja limiittejä.

6.1.1 Hintariski

Hintariskillä tarkoitetaan korollisten rahoitusvarojen markkina-arvon muutosta korkovaihteluiden seurauksena. Muutokset kirjataan omaan pääomaan kuuluvan käyvän arvon rahastoon vähennettynä laskennallisilla veroveloilla. Hintariskiä mitataan simuloimalla 1 prosenttiyksikön korkotason muutoksen vaikutusta. Myytävissä olevien rahoitusvarojen markkina-arvon muutos saa yhden prosentin korkomuutoksen vuoksi, kun laskennalliset verovelat tai -saamiset lasketaan pois, olla korkeintaan 10 prosenttia pankkikonsernin omista varoista. Tasehallintavaliokunta määrittelee tarkemmat limiitit riskinotolle hallituksen antamissa puitteissa.

Kauden aikana käyvän arvon rahastoon kirjattu hintariskiin liittyvä nettomuutos oli laskennallisten verojen vähentämisen jälkeen -8,8 miljoonaa euroa. Myytävissä olevien rahoitusvarojen yhden prosenttiyksikön koronnousu aiheuttaisi käyvän arvon rahastossa nettomuutoksen, joka 31.12.2008 oli -27,2 (31.12.2007: -23) miljoonaa euroa laskennallisten verojen vähennyksen jälkeen.

6.1.2 Rakenteellinen korkoriski

Rakenteellisella korkoriskillä tarkoitetaan pankkitoiminnan saatavien ja velkojen korkosidonnaisuuksien ja uudelleenhinnoitteluajankohtien epätasapainosta aiheutuvaa korkokatekehityksen epävarmuutta.

Rakenteellista korkoriskiä hallitaan aktiivisin suojaustoimenpitein johdannaissopimuksilla ja likviditeettisijoituksilla, joiden tavoitteena on pitää korkokate vakaana sekä suojata tulosta alhaista korkotasoa vastaan. Pankin treasury suorittaa tarpeelliset toimenpiteet rakenteellisen korkoriskin kattamiseksi konsernin hallituksen ja johdon vahvistamien limiittien ja ohjeiden mukaisesti. Pankin rakenteellisen korkoriskin suojaamiseksi tehdyt johdannaissopimukset esitellään tarkemmin liitteessä 50.

Erilaisten korkoskenaarioiden vaikutusta korkokatteeseen taserakenteen ja tilivarojen muuttuessa mitataan dynaamisen tasehallintamallin avulla. Rakenteellisen korkoriskin mittaamiseen käytetään erilaisia stressiskenaarioita.

Rakenteellisen korkoriskin limiitti on määritelty suhteessa budjetoituun korkokatteeseen sekä kahden seuraavan vuoden ennustettuun korkokatteeseen. Korkojen yhden prosenttiyksikön paralleelimuutoksen aiheuttama laskennallinen negatiivinen muutos korkokatteeseen saa aiheuttaa korkeintaan 8 prosentin laskennallisen huononnuksen kyseisen tilikauden budjetoituun korkokatteeseen (kiinteä tavoite), ja se saa huonontaa seuraavien 12 kuukauden ennustettua korkokatetta korkeintaan 6 prosenttia ja seuraavien 12–24 kuukauden korkokatetta korkeintaan 8 prosenttia (vaihtuva tavoite).

Vuodenvaihteessa korkokäyrän 1 prosenttiyksikön paralleeli nousu olisi pienentänyt pankkitoiminnan lähimpien 12 kuukauden korkokatetta -5,4 (31.12.2007; -4,3) prosenttia (enimmäistavoite -6 %). Seuraavien 12–24 kuukauden aikana pankkitoiminnan korkokate pienenisi -6 (31.12.2007; 0,0) prosenttia (enimmäistavoite -8 %).

Korkojen muuttuminen paralleelisti yhden prosenttiyksikön alaspäin kasvattaisi pankkitoiminnan korkokatetta seuraavien 12 kuukauden aikana 6,3 (31.12.2007; 4,4) prosenttia (enimmäistavoite -6 %). Seuraavien 12–24 kuukauden aikana pankkitoiminnan korkokate paranisi 7,9 (31.12.2007; -1,7) prosenttia (enimmäistavoite -8 %).

6.1.3 Valuuttakurssiriski

Valuuttakurssiriskillä tarkoitetaan valuuttakurssivaihteluiden aiheuttamaa pankin valuuttapositioiden negatiivista arvonmuutosta.

Pankkitoiminnan valuuttakaupankäynnin lähtökohtana ovat asiakkaiden tarpeet, joten kaupankäynti kohdistuu ensisijaisesti Pohjoismaiden valuuttoihin ja Yhdysvaltain dollariin. Valuuttariskien hallinnassa noudatetaan matching-periaatetta. Treasury-yksikkö vastaa pankin päivittäisen valuuttaposition hoidosta tasehallintavaliokunnan antamien valtuuksien puitteissa. Toimintaa ohjaavat konsernin johdon asettamat limiitit. Positiolimiitit on määritelty suhteessa pankkikonsernin omiin varoihin.

Vuodenvaihteessa pankkikonsernin yhteenlasketut valuuttavastuut olivat 0,2 miljoonaa euroa.

6.1.4 Osakeriski

Osakekurssiriskillä tarkoitetaan osakkeiden kurssimuutoksista aiheutuvia arvonmuutoksia. Osakeriskeille on määritelty limiitit suhteensa pankkikonsernin omiin varoihin.

Pankkitoiminnassa, emoyhtiö mukaan lukien, ei harjoiteta osakekauppaa kaupankäyntitarkoituksessa. Toiminnalle välttämättömien tai strategisten osakeja rahastosijoitusten määrä oli 21,9 miljoonaa euroa. Kauden aikana käyvän arvon rahastoon kirjattu muihin osake- ja rahastosijoituksiin liittyvä nettomuutos oli laskennallisten verojen vähentämisen jälkeen -7,2 miljoonaa euroa, kun taas osakkeiden ja osakeosuuksien pysyvän tai merkittävän arvon laskun aiheuttama arvonalentuminen oli -1 miljoona euroa.

6.1.5 Kiinteistöriski

Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomistuksen markkina-arvon alenemiseen liittyvää riskiä. Kiinteistösijoittaminen tai kiinteistöjen omistaminen ei kuulu konsernin ydinliiketoimintaan. Kiinteistöriskien vähentämiseksi kiinteistöomistusta pienennettiin vuoden aikana aktiivisesti, ja samalla pyrittiin omien kiinteistöjen käytön tehostamiseen ja niistä saatavan tuoton kasvattamiseen. Pankin kiinteistöomistus yhteensä oli vuoden lopussa 4,6 miljoonaa euroa. Kiinteistöt on pääasiassa vakuutettu täydestä arvostaan.

6.2 Henkivakuutustoiminnan markkinariskit

Aktian konserninjohto ja henkivakuutusyhtiön operatiivinen johto vastaavat markkinariskeistä konsernin hallituksen ja yhtiön oman hallituksen valtuuttamina. Henkivakuutusyhtiön hallitus vahvistaa vuosittain sijoitussuunnitelman, johon sisältyvät neutraalin allokaation rajat, instrumenttikohtaiset limiitit, päätösvaltuudet sekä sijoitustoiminnan organisaatio. Konserninjohto on asettanut sijoitusvaliokunnan toteuttamaan markkinariskien hallintaa. Vuodesta 2009 alkaen konsernin sijoitusvaliokunta vastaa konsernin sisäisten sijoitusvarojen hallinnoinnista ja riskienhallinnasta. Konsernin riskienvalvonta valvoo riskipositioita ja limiittejä.

Vakuutuksenottaja kantaa sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevien sijoitusten markkinariskin. Nämä sijoitukset arvostetaan juoksevasti käypään arvoon, ja arvonmuutokset kirjataan sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelkaan.

Laskuperustekorkosidonnaisten vakuutusten vakuutusteknisen vastuuvelan katteena oleva sijoitussalkku arvostetaan juoksevasti käypään arvoon. Tilapäiset kurssivaihtelut kirjataan käyvän arvon rahastoon ja merkittävät tai pysyvät arvonmuutokset kirjataan tulokseen. Katsauskaudella kirjattiin tulokseen vaikuttavia, osakkeita ja osakeosuuksia koskevia arvonalentumisia yhteensä -29,4 miljoonaa euroa, kun katsauskaudella kirjattu käyvän arvon rahaston nettomuutos tehtyjen hankintaeliminointien jälkeen oli -6,2 miljoonaa euroa laskennallisten verojen vähentämisen jälkeen.

Sijoitussalkun riskejä, kuten luotto-, korko-, valuutta-, osake- ja kiinteistöriskejä mitataan ja rajoitetaan myös VaR-mallin (Value at Risk) avulla perustuen 12 kuukauden enimmäistappioon 97,5 prosentin luottamustasolla.

Sijoitussalkun allokaatio omaisuuslajeittain – henkivakuutustoiminta

Milj. euroa 31.12.2008 31.12.2008 31.12.2007
Osakkeet 38 5,5 % 20,6 %
Korkosijoitukset 481 69,4 % 51,4 %
Rahamarkkinat 85 12,3 % 9,0 %
Kiinteistöt 43 6,2 % 9,9 %
Vaihtoehtoiset 46 6,6 % 9,2 %

6.2.1 Vastuuvelan korkoriski

Merkittävin vastuuvelkaan liittyvä riski koskee takuukoron korkoriskiä, joka johtuu takuukoron ja vastaavan riskittömän koron erosta. Jos asiakkaalle taattu korko on riskitöntä korko korkeampi, vaaditaan sijoitustoiminnalta korkeampaa riskinottoa. Vakuutusyhtiöiden siirtyessä vakavaraisuuslaskennassa uusiin sääntöihin syntyy lisäksi vaatimus arvostaa vastuuvelka markkinaarvoon, mikä alhaisten korkojen aikaan vaikuttaisi negatiivisesti yhtiön talouteen. Uusien vakavaraisuussäännösten myötä konsernitasolla on ryhdytty suojaustoimiin vastuuvelan korkoriskin hallitsemiseksi.

Vastuuvelan jakauma laskuperustekoron mukaan – henkivakuutustoiminta

31.12.2008
milj. euroa
% 31.12.2007
milj. euroa
%
4,50 % 133 21 % 130 20 %
3,50 % 157 25 % 104 16 %
2,75 % 214 34 % 0 0 %
2,50 % 109 17 % 174 27 %
2,20 % 0,0 0 % 230 35 %
0,00 % 15 2 % 16 2 %
Yhteensä 628 100 % 654 100 %
Korko keskimäärin 3,2 % 2,9 %

Vuoden aikana laskuperustekorkoa nostettiin noin 20 miljoonan euron korkovarausten purkamiseksi.

6.2.2 Osakeriski

Osakeriskeille on määritelty maantieteelliset limiitit suhteessa yhtiön koko sijoitussalkkuun. Osakeriskiä hajautetaan edelleen allokoimalla osakeomistukset eli sektoreihin. Hajautuksesta ja konservatiivisesta allokaatiosta huolimatta osakeriski oli suurin vuonna 2008 realisoitunut yksittäinen riski. Tilinpäätöksessä osakkeiden ja osakerahasto-osuuksien arvostus on tehty konsernin hankinta-arvoon, eli arvoon 1.1.2007, jolloin Aktia osti henkivakuutusyhtiön. Henkivakuutusyhtiön osakeomistuksen yhteenlasketuista arvonalentumisista 21,3 miljoonaa euroa liittyy osakkeisiin ja 8,1 miljoonaa euroa osakerahastoihin.

Sijoitussalkun maantieteellinen jakauma – henkivakuutustoiminta

Milj. euroa Suora osa
keomistus
Markkina
arvo
Osake
rahastot
Markkina
arvo
Yhteensä
Markkina
arvo
Suomi 12,9 0,3 13,1
Eurooppa 13,4 2,7 16,1
USA 0,6 2,6 3,2
Kehittyvät markkinat 0,9 2,1 3,0
Japani 0,0 3,1 3,1
Yhteensä 27,8 10,7 38,5

53

Henkivakuutustoiminnan osakeriski on vähentynyt huomattavasti, ja se oli vuodenvaihteessa noin 38,5 miljoonaa euroa.

Salkun markkinaherkkyyttä mitataan mm. betakertoimella, joka ilmaisee yksittäisen osakkeen tai osakerahaston volatiliteetin ja markkinoiden volatiliteetin suhdetta. Jokaista osaketta verrataan yksilölliseen vertailuindeksiin, joka kuvaa markkinoita, joihin osake lähinnä voidaan luokitella. Betakerroin on laskettu kullekin osakkeelle ja osakerahastolle. Vuodenvaihteessa 31.12.2008 salkku oli hyvin hajautettu ja se noudatti yleisiä markkinaliikkeitä.

6.2.3 Kiinteistöriski

Henkivakuutustoiminnan kiinteistöriskiä hallitaan sijoittamalla hajautetusti erilaisiin kiinteistötyyppeihin niin kotimaassa kuin ulkomailla ennen kaikkea epäsuorien kiinteistöinstrumenttien, kuten noteerattujen ja noteeraamattomien kiinteistörahastojen ja kiinteistöyhtiöiden osakkeiden, avulla. Kiinteistöriskiä rajoitetaan maantieteellisesti ja vastapuoliriskilimiittien avulla.

6.2.4 Valuuttakurssiriski

Vastuuvelka koostuu käytännössä kokonaan euromääräisistä vastuista, minkä vuoksi sen kattamiseksi ei tarvita valuuttasijoituksia. Suoramyyntiä harjoittava vakuutusyhtiö voi vakuutusyhtiölain mukaan kattaa tietyn valuutan määräistä vastuuvelkaa muun valuutan määräisillä sijoituksilla korkeintaan 20 prosenttia. Valuuttariskiä otetaan pääasiassa osakemarkkinoilta, ja yhtiön hallitus rajoittaa eri valuuttojen kokonaisvastuita.

Henkivakuutustoiminnan sijoitukset ovat pääosin euromääräisiä ja valuuttariskejä säädellään sekä sisäisin että viranomaisten asettamin limiitein. Valuuttariskit ovat pienentyneet selvästi verrattuna vuoteen 2007 lähinnä sijoitussalkun huomattavasti alhaisemman osakepainon vuoksi.

Valuuttapositiot – henkivakuutustoiminta

Milj. euroa 2008 2007
Avoin
positio
5 %:n kurssi
lasku euroon
nähden
Avoin
positio
5 %:n kurssi
lasku euroon
nähden
SEK 2,5 -0,1 12,0 -0,6
USD 3,2 -0,2 11,1 -0,6
NOK 1,8 -0,1 28,4 -1,4
CHF 0,9 0,0 4,2 -0,2
GBP 0,2 0,0 0,3 0,0
JPY 3,3 -0,2 5,0 -0,3
Muut 2,7 -0,1 23,6 -1,2
Yhteensä 14,4 -0,7 84,6 -4,2

7. Vakuutustekniset riskit

Aktia Henkivakuutus myöntää vapaaehtoisia eläke-, henki- ja säästövakuutuksia. Vakuutussopimuksista annetun lain mukaan yhtiöllä on hyvin rajatut mahdollisuudet vaikuttaa vanhojen voimassa olevien vakuutusten maksuihin ja ehtoihin. Maksujen riittävyyttä seurataan vuositasolla. Uusien vakuutusten maksutason yhtiö voi päättää vapaasti. Päätökset tekee hallitus pääaktuaarin ehdotuksesta.

Korvausvastuuta voidaan rajoittaa ottamalla jälleenvakuutusta omaan lukuun niin, että yhtiön vakavaraisuuspääoma on riittävä eikä tulos vaihtele liikaa. Henkivakuutusyhtiön hallitus on määrittänyt rajat niille riskeille, jotka yhtiö kantaa itse ilman jälleenvakuutusta.

Olennaisin säästö- ja eläkevakuutuksiin, joissa on oikeus harkinnanvaraiseen osuuteen ylijäämästä, liittyvä riski on korkoriski. Toisin sanoen se, että sijoitusten tuotto ei riitä kattamaan vakuutusten korkovaadetta, joka vastaa ainakin vakuutuksen laskuperustekorkoa (takuukorko). Vuoden 2008 lopussa henkivakuutusyhtiön vastuuvelan keskimääräinen laskuperustekorko sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelka pois lukien oli noin 3,2 prosenttia. Myös odotetun eliniän kasvu on riski, erityisesti elinikäisten eläkevakuutusten osalta.

Sijoitussidonnaisten vakuutusten osalta vakuutussäästö kasvaa tai vähenee riippuen niiden sijoitusrahastojen arvonkehityksestä, joihin vakuutuksenottaja on valinnut säästönsä sitoa. Henkivakuutusyhtiö ostaa vastaavat rahasto-osuudet vastuuvelan sijoitussidonnaisen osan katteeksi ja suojaa näin itseään sen vastuuvelan osan muutoksilta, joka liittyy asiakkaan valitsemien rahastojen arvonmuutoksiin.

Riskivakuutuksiin liittyvät olennaisimmat riskit liittyvät kuolevuuteen, sairauskulukorvauksiin, pysyvään työkyvyttömyyteen ja sairaustapausten päiväkorvauksiin. Riskivakuutuksiin liittyvän riskin hallinnan tärkeimmät metodit ovat vastuuvalinta, hinnoittelu, riskien jälleenvakuutus sekä korvauskulujen seuranta. Sairausvakuutusten osalta henkivakuutusyhtiö voi tietyin rajoituksin nostaa vakuutusmaksuja kattaakseen kasvavat sairauskorvaukset. Alla olevasta taulukosta ilmenevät vuonna 2008 edellä mainituille riskiryhmille maksetut riskikorvaukset sekä se, mitä 50 prosenttia korkeampi korvauskulu merkitsisi.

Vastuuvelan herkkyys vakuutusteknisille riskeille – henkivakuutustoiminta

Milj. euroa 2008 +50 %
Kuolevuus 3,0 1,5
Sairauskulu 7,3 3,6
Pysyvä työkyvyttömyys 0,3 0,2
Päiväkorvaukset ym. 0,7 0,3
Yhteensä 11,3 5,6

Tasoitusmäärää ja jälleenvakuutusta ei ole huomioitu.

8. Operatiivisten riskien hallinta

Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan tappion vaaraa, joka aiheutuu epäselvistä tai puutteellisista ohjeista, ohjeiden vastaisesta toiminnasta, tietojen epäluotettavuudesta, järjestelmien puutteista tai henkilöstön toimenpiteistä. Riskeistä aiheutuvat vahingot voivat olla välittömiä tai välillisiä, taloudellisia tai sellaisia yrityskuvaan liittyviä vahinkoja, jotka heikentävät konsernin uskottavuutta markkinoilla.

Konsernilla on hallituksen vahvistama operatiivisten riskien hallintapolitiikka. Sen mukaisesti konsernin tärkeimpiin toimintoihin liittyvät riskit, ulkoistetut toiminnot mukaan lukien, on kartoitettava säännöllisesti. Riskikartoituksen tuloksena on todennäköisyys- ja vaikutusarvio, jonka perusteella asianomaiset toimielimet ottavat kantaa siihen, miten riskejä on hallittava. Säännöllisen riskikartoituksen ohella on ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa laadittava riittävät toimintaohjeet operatiivisten riskien vähentämiseksi keskeisillä ja riskialttiilla alueilla. Ohjeiden tulee kattaa mm. oikeudelliset riskit, henkilöstöriskit ja jatkuvuussuunnittelun periaatteet.

Riskikartoituksen luotettavuuden todentamiseksi ja riskitason kehittymisen seurantaa varten kaikki merkittävät riskitapahtumat on kirjattava ja raportoitava järjestelmällisesti.

Vastuu operatiivisten riskien hallinnasta kuuluu liiketoiminta-alueille ja linjaorganisaatiolle. Riskien hallintaan kuuluu koko organisaation sisäisten prosessien ja sisäisen valvonnan laadun jatkuva kehittäminen. Kunkin liiketoiminta-alueen johto vastaa prosessien ja menettelytapojen mukauttamisesta konsernin johdon asettamiin tavoitteisiin sekä ohjeiden riittävyydestä. Prosessikuvauksia laaditaan tarpeen mukaan.

Kukin esimies vastaa siitä, että ohjeita noudatetaan. Sisäinen tarkastus analysoi prosesseja säännöllisin väliajoin ja arvioi yksiköiden sisäisen valvonnan luotettavuutta. Sisäinen tarkastus raportoi suoraan hallitukselle.

Operatiivisten riskien välttämiseksi tehtävän ennaltaehkäisevän työn ohella konsernissa pyritään ylläpitämään riittävää vakuutussuojaa esimerkiksi väärinkäytöksistä, tietojärjestelmiin tunkeutumisesta tai muusta rikollisesta toiminnasta aiheutuvien vahinkojen varalta.

Vuoden aikana konsernissa on kirjattu operatiivisista riskeistä seuraavia tappiota yhteensä 0,5 miljoonaa euroa. Toiminnan laajuuteen (konsernin taseen loppusumma) nähden operatiivisten riskien aiheuttamat tappiot olivat vuonna 2008 samalla tasolla kuin vuosina 2005, 2006 ja 2007.

8.1 Oikeudelliset riskit

Oikeudellisilla riskeillä tarkoitetaan pätemättömistä sopimuksista tai puutteellisesta dokumentaatiosta aiheutuvaa tappiota ja lain tai viranomaismääräysten rikkomisesta aiheutuvaa sanktioiden tai menetetyn liikearvon riskiä. Konserni pyrkii rajoittamaan heikkolaatuisen sopimusdokumentaation riskiä noudattamalla jokapäiväiseen toimintaansa kuuluvissa sopimussuhteissa pankki- ja vakuutusalan vakioehtoja. Muita kuin vakiomuotoisia sopimuksia laadittaessa konttorien ja liiketoimintayksiköiden tulee kääntyä konsernin lakiasiantuntijoiden puoleen. Tarvittaessa käytetään myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Konsernissa on varattu erityisiä asiantuntijaresursseja tukemaan määräysten noudattamista (compliance) konsernissa, erityisesti sijoituspalvelujen tarjonnan yhteydessä.

Liite 2. Konsernin pankkitoiminnan vakavaraisuus ja vastuut

(1 000 euroa)
Yhteenveto 12/2008 9/2008 6/2008 3/2008 12/2007
Ensisijaiset omat varat 308 959 319 846 327 268 319 816 312 744
Toissijaiset omat varat 143 438 68 908 84 653 114 825 130 474
Omat varat 452 396 388 754 411 922 434 641 443 217
Luotto- ja vastapuoliriskien riskipainotettu määrä 3 040 519 2 983 465 2 965 226 2 788 835 2 611 799
Markkinariskien riskipainotettu määrä 1)
Operatiivisten riskien riskipainotettu määrä 2) 272 655 263 393 263 393 263 393 263 393
Riskipainotetut erät yhteensä 3 313 174 3 246 858 3 228 620 3 052 228 2 875 192
Vakavaraisuusaste, % 13,7 12,0 12,8 14,2 15,4
Ensisijaisten omien varojen suhde, % 9,3 9,9 10,1 10,5 10,9
Minimipääomavaade 265 054 259 749 258 290 244 178 230 015
Pääomapuskuri (omien varojen ja minimivaateen erotus) 187 343 129 005 153 632 190 463 213 202

1) Ei pääomavaadetta pienen kaupankäyntivaraston vuoksi ja koska nettovaluuttapositioiden yhteenlaskettu määrä on vähemmän kuin 2 % omista varoista.

2) 15 %:n pääomavaade on laskettu määritelmästä viimeisten komen vuoden bruttotuotot keskimäärin (140,5 milj. euroa) x riskipainokerroin 12,5.

Omat varat 12/2008 9/2008 6/2008 3/2008 12/2007
Osakepääoma 163 000 163 000 80 249 80 204 80 204
Rahastot 44 570 44 838 59 390 55 226 55 226
Vähemmistön osuus 24 934 14 414 14 287 14 608 14 499
Edellisten tilikausien voitto 93 520 118 622 184 845 186 994 155 094
Tilikauden voitto josta Aktia Oyj:n osakkeenomistajien osuus 9 244 3 503 22 196 11 131 50 671
./. osinkovaraus -611 - 10 031 -5 013 -20 138
Yhteensä 334 657 344 376 350 936 343 150 335 556
./. aineettomat hyödykkeet -8 598 -6 831 -5 918 -5 634 -5 162
./. vakuutusyhtiöomistus -17 100 -17 700 -17 750 -17 700 -17 650
Ensisijaiset omat varat 308 959 319 846 327 268 319 816 312 744
Käyvän arvon rahasto -47 492 -94 325 -70 106 -36 232 -17 073
Muut toissijaiset omat varat 45 000 12 160
Vastuudebentuurit 163 029 168 773 172 509 168 758 165 197
./. vakuutusyhtiöomistus -17 100 -17 700 -17 750 -17 700 -17 650
Toissijaiset omat varat 143 438 68 908 84 653 114 825 130 474
Omat varat yhteensä 452 396 388 754 411 922 434 641 443 217
Taseen
varat
Taseen
ulkopuoli
set sitou
mukset
Yhteensä Riskipainotettu määrä, Basel 2
Riskipaino 12/2008 9/2008 6/2008 3/2008 12/2007
0 % 908 353 26 120 934 473
10 % 803 488 - 803 488 80 349 80 654 78 239 66 718 67 812
20 % 1 627 687 237 821 1 865 507 335 341 271 519 296 318 294 413 251 390
35 % 4 027 665 84 504 4 112 170 1 421 429 1 379 726 1 343 648 1 274 000 1 232 151
50 % 4 850 192 5 042 2 473 2 935 2 863 3 404 1 889
75 % 537 993 65 102 603 095 426 716 424 305 420 273 410 930 391 497
100 % 666 012 106 524 772 536 720 800 780 735 783 155 702 594 631 252
150 % 6 933 1 158 8 091 11 268 16 584 15 888 15 468 15 608
Yhteensä 8 582 981 521 421 9 104 402 2 998 376 2 956 457 2 940 383 2 767 527 2 591 598
Johdannaiset *) - 197 005 197 005 42 142 27 007 24 843 21 308 20 200
Yhteensä 8 582 981 718 426 9 301 408 3 040 519 2 983 465 2 965 226 2 788 835 2 611 799

*) koskee johdannaissopimusten luottovasta-arvoa

Operatiivisten riskien riskipainotettu määrä Riskipainotettu määrä, Basel 2
Vuosi 2006 2007 2008 12/2008 9/2008 6/2008 3/2008 12/2007
Bruttotuotot 140 581 145 150 150 517
- 3 vuoden keskiarvo 145 416
Indikaattori 15 % 21 812
Operatiivisen riskin pääomavaade 21 812 272 655 263 393 263 393 263 393 263 393

Finanssi- ja vakuutuskonglomeraatin vakavaraisuus 31.12.2008

Yhteenveto 12/2008 9/2008 6/2008 3/2008 12/2007
Konsernin ensisijaiset omat varat 359 711 344 535 365 811 373 103 360 890
Toimialakohtaiset varat 161 361 103 184 101 850 134 280 149 357
Aineettomat hyödykkeet ja erityiset vähennykset -101 922 -84 281 -104 433 -119 164 -114 809
Muut toimialakohtaiset varat, joita ei voi siirtää - 14 414 -14 287 -14 608 -14 499
Konglomeraatin omat varat yhteensä 419 150 349 024 348 941 373 611 380 939
Pankkitoiminnan pääomavaade 266 588 261 915 258 289 244 178 230 015
Vakuutustoiminnan pääomavaade 43 505 44 705 44 805 44 705 44 912
Omien varojen minimimäärä 310 093 306 620 303 094 288 883 274 927
Konglomeraatin vakavaraisuus 109 057 42 404 45 847 84 728 106 012
Vakavaraisuusaste, % 135,2 % 113,8 % 115,1 % 129,3 % 138,6 %

Finanssi- ja vakuutuskonglomeraatin vakavaraisuus on laadittu konsolidointimenetelmää käyttäen ja perustuu voimassa olevaan FICO-lainsäädäntöön sekä Rahoitustarkastuksen ohjeisiin.

Vastuiden kokonaismäärä vastuuryhmittäin ennen riskien vähentämistekniikkojen vaikutusta ja sen jälkeen Tase-erät ja taseen ulkopuoliset erät sisältäen johdannaiset luottovasta-arvon mukaan

Vastuuryhmä Sopimuksen
mukainen
vastuu
Arvonalentu
minen
Nettovastuu Takaukset ja
muu substi
tuutio
Vastuu substi-
tuution jälkeen
Rahoitusvakuu- det Vastuu vakuuk-
sien jälkeen
Riskipainotettu
määrä
Pääomavaade
1 Valtiot ja keskuspankit 586 531 - 586 531 187 817 774 348 - 774 348
2 Aluehallinnot ja paikallisviranomaiset 23 540 - 23 540 15 348 38 888 - 38 888
3 Julkisyhteisöt 6 168 - 6 168 2 351 8 519 - 8 519 505 40
4 Kansainväliset kehityspankit
5 Kansainväliset organisaatiot
6 Luottolaitokset 1 997 101 - 1 997 101 19 629 2 016 730 - 2 016 730 364 007 29 121
7 Yritykset 846 727 -2 146 844 581 -41 663 802 918 -65 249 737 669 679 207 54 337
8 Kotitaloudet 816 423 -1 913 814 510 -181 873 632 637 -29 477 603 160 426 764 34 141
9 Kiinteistövakuudelliset 4 112 212 - 4 112 212 - 4 112 212 - 4 112 212 1 421 450 113 716
10 Erääntyneet saamiset 40 650 -18 090 22 560 -1 609 20 951 -262 20 689 23 132 1 851
11 Korkean riskin erät 3 171 - 3 171 - 3 171 - 3 171 3 897 312
12 Katetut joukkolainat 804 200 - 804 200 - 804 200 - 804 200 80 349 6 428
13 Arvopaperistetut erät 30 084 - 30 084 - 30 084 - 30 084 6 017 481
14 Lyhytaikaiset yrityssaamiset
15 Sijoitusrahastosijoitukset 18 636 - 18 636 - 18 636 - 18 636 11 562 925
16 Muut erät 85 644 -47 528 38 116 - 38 116 - 38 116 23 629 1 890
371 087
9
-69 677 9 301 410 0 9 301 410 -94 988 9 206 422 3 040 519 243 242

Vastuiden kirjanpidollista netotusta ei ole tehty.

Vastuiden arvonalennusperiaatteet ilmenevät erillisestä taulukosta Saamisten arvonalennukset.

Saamisryhmä Kiinteistövakuudelliset kuvaa saamisia, joilla on määräysten mukainen kattava asuntovakuus (Rahoitustarkastuksen standardi 4.3c).

Takaukset ja muu substituutio tarkoittaa hyväksyttäviä riskien vähentämistoimenpiteitä (Rahoitustarkastuksen standardi 4.3e), joilla sopimuksenmukaisen vastuuryhmän ulosvirtauksella (-) vastuu siirretään alhaisemman riskipainon ja pääomavaateen vastuuryhmään (sisäänvirtaus +).

Rahoitusvakuudet huomioidan kattavan menetelmän mukaisesti, niinkuin määräyksissä hyväksyttävät vakuudet on määritelty (Rahoitustarkastuksen standardi 4.3e).

Keskimääräiset kokonaisvastuut ennen riskien vähentämistekniikkojen vaikutusta

Vastuuryhmä 31.3. 30.6. 30.9. 31.12. Keski
määrin
2008
1 Valtiot ja keskuspankit 302 790 269 075 362 868 586 531 380 316
2 Aluehallinnot ja paikallisviranomaiset 15 273 16 847 16 108 23 540 17 942
3 Julkisyhteisöt 179 234 214 6 168 1 699
4 Kansainväliset kehityspankit
5 Kansainväliset organisaatiot
6 Luottolaitokset 1 647 518 1 727 537 1 584 730 1 997 101 1 739 222
7 Yritykset 765 547 842 534 881 483 844 581 833 536
8 Kotitaloudet 779 072 791 215 797 387 814 510 795 546
9 Kiinteistövakuudelliset 3 709 631 3 911 071 4 004 497 4 112 212 3 934 353
10 Erääntyneet saamiset 20 525 18 651 20 843 22 560 20 645
11 Korkean riskin erät 3 171 3 170 3 171 3 171 3 171
12 Katetut joukkolainat 667 184 782 388 806 536 804 200 765 077
13 Arvopaperistetut erät 34 909 33 430 32 315 30 084 32 685
14 Lyhytaikaiset yrityssaamiset
15 Sijoitusrahastosijoitukset 21 594 21 342 20 405 18 636 20 494
16 Muut erät 164 105 182 288 136 783 38 116 130 323
8 131 498 8 599 782 8 667 340 9 301 410 8 675 008

Kokonaisvastuut ennen vähentämistekiniikkojen vaikutusta

Määrät kattavat tase-erät sekä taseen ulkopuoliset erät, sisältäen johdannaiset luottovasta-arvon mukaan.

Kokonaisvastuut maturiteeteittain ennen riskien vähentämistekniikkojen vaikutusta

Vastuuryhmä alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta 5-10
vuotta
yli 10
vuotta
Yhteensä
1 Valtiot ja keskuspankit 505 847 1 566 72 507 3 004 3 606 586 531
2 Aluehallinnot ja paikallisviranomaiset 6 996 - 2 584 2 757 11 204 23 540
3 Julkisyhteisöt 5 995 52 - 32 88 6 168
4 Kansainväliset kehityspankit
5 Kansainväliset organisaatiot
6 Luottolaitokset 520 783 373 256 896 460 177 150 29 451 1 997 101
7 Yritykset 66 493 108 331 173 344 155 879 340 534 844 581
8 Kotitaloudet 24 253 33 659 118 614 133 611 504 373 814 510
9 Kiinteistövakuudelliset 48 588 79 358 249 261 483 321 3 251 684 4 112 212
10 Erääntyneet saamiset 2 583 1 123 3 354 2 172 13 328 22 560
11 Korkean riskin erät - 3 171 - 3 171
12 Katetut joukkolainat 10 247 61 500 602 661 129 792 - 804 200
13 Arvopaperistetut erät - 17 202 9 333 3 549 30 084
14 Lyhytaikaiset yrityssaamiset
15 Sijoitusrahastosijoitukset - 18 636 18 636
16 Muut erät 4 913 - 60 - 33 142 38 116
1 196 699 658 846 2 139 218 1 097 050 4 209 596 9 301 410

Määrät kattavat tase-erät sekä taseen ulkopuoliset erät, sisältäen johdannaiset luottovasta-arvon mukaan.

Kokonaisvastuut ennen riskien vähentämistekniikkojen vaikutusta jaoteltuna alueittain

Vastuuryhmä Suomi Muut Poh
joismaat
Muu
Eurooppa
Muut Yhteensä
1 Valtiot ja keskuspankit 516 029 10 121 60 382 - 586 531
2 Aluehallinnot ja paikallisviranomaiset 23 540 - 23 540
3 Julkisyhteisöt 6 168 - 6 168
4 Kansainväliset kehityspankit
5 Kansainväliset organisaatiot
6 Luottolaitokset 735 896 255 943 942 479 62 784 1 997 101
7 Yritykset 844 168 103 311 - 844 581
8 Kotitaloudet 814 186 141 107 76 814 510
9 Kiinteistövakuudelliset 4 107 815 788 3 327 283 4 112 212
10 Erääntyneet saamiset 22 560 - 22 560
11 Korkean riskin erät 3 171 - 3 171
12 Katetut joukkolainat 6 694 107 114 690 392 - 804 200
13 Arvopaperistetut erät - 30 084 - 30 084
14 Lyhytaikaiset yrityssaamiset
15 Sijoitusrahastosijoitukset 1 686 1 676 13 039 2 235 18 636
16 Muut erät 32 665 1 186 3 792 473 38 116
7 114 575 377 072 1 743 913 65 851 9 301 410

Määrät kattavat tase-erät sekä taseen ulkopuoliset erät, sisältäen johdannaiset luottovasta-arvon mukaan.

Saamisten arvonalentuminen Luottokan
ta ennen
arvonalen
tumisia
Kohdis
tetut
arvonalen
tumiset
Ryhmä
kohtaiset
arvonalen
tumiset
Luotto
kanta
arvonalen
tumisten
jälkeen
Arvonalen
tumiset
vuonna
2008
Palautuk
set vuonna
2008
Erään
tyneet
saamiset
Kotitaloudet 4 349 056 2 954 3 000 4 343 102 - 17 178
Yritykset 823 579 15 351 4 435 803 793 - 5 278
Asuntoyhteisöt 220 367 196 - 220 171 - 104
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 46 863 - 46 863
Julkisyhteisöt 11 724 - 11 724
Yhteensä 5 451 590 18 501 7 435 5 425 654 0 0 22 560

Lopulliset luottotappiot, kirjattu ennen vuotta 2007, eivät ole mukana historiallisissa arvonalentumismäärissä.

Vuoden 2007 aikana kirjattiin yksinomaan kohdistettuja arvonalentumisia.

Erääntyneet saamiset ovat yli 90 päivää maksamatta olleita saamisia.

Liite 3. Konsernin segmenttiraportointi

Segmentit

Konttoritoiminta-segmenttiin kuuluvat Aktia Pankki Oyj:n konttoritoiminta, Aktian Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n kautta välittämät lainat, Aktia Kortti & Rahoitus Oy ja kiinteistönvälitysyhtiöt. Varainhoitoon sisältyvät Aktia Pankki Oyj:n Helsingin yksityispankki ja tytäryhtiöt Aktia Rahastoyhtiö Oy ja Aktia Asset Management Oy Ab. Liikepankki & treasury käsittää Aktia Pankki Oyj:n liikepankin ja treasuryn sekä tytäryhtiö Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n, lukuun ottamatta Aktian omia Hypoteekkipankin kautta välitettyjä lainoja, sekä tytäryhtiö Aktia Yritysrahoitus Oy:n. Henkivakuutukseen kuuluu Henkivakuutusosakeyhtiö Veritas -konserni. Muut sisältää Aktian kiinteistötoiminnan ja tietyt hallinnolliset toiminnot, joita ei ole allokoitu liiketoiminta-alueille. Tähän segmenttiin kuuluu myös Vasp-Invest Oy.

Allokointiperiaatteet

Eri segmenttien, erityisesti konttoritoiminnan, korkokatteisiin sisältyvät otto- ja antolainauksen marginaalit. Otto- ja antolainauksen viitekorkojen ja uudelleenhinnoitteluajankohtien eroavaisuudesta aiheutuva korkoriski siirretään konsernin sisäisten hinnoitteluperiaatteiden mukaisesti treasuryyn. Treasury vastaa johdon valtuuttamana konsernin korkoriskistä, likviditeetistä ja taseensuojaustoimenpiteistä. Segmentit saavat hyväkseen tai niitä rasittaa sisäinen korko keskimääräisen likviditeettiylijäämän tai -vajeen mukaan jakson aikana. Keskitettyjen tukitoimintojen kulut allokoidaan segmenteille eri jakoperusteiden mukaisesti. Aktia ei toistaiseksi allokoi omia varoja segmenteille. Muut koostuu tuloslaskelman ja taseen eristä, joita ei allokoida segmenteille. Konsernin sisäiset transaktiot juridisten yksiköiden välillä eliminoidaan ja ilmoitetaan kunkin segmentin sisällä, jos yksiköt kuuluvat samaan segmentiin. Konsernin sisäiset eri segmentteihin kuuluvien juridisten yksiköiden väliset transaktiot kuuluvat eliminointeihin. Osakkuusyhtiöiden osuus tuloksesta ja vähemmistön osuus kuuluvat eliminointeihin.

Uudet segmentit 1.1.2009 alkaen

Raportoitavat segmentit ovat:

  • 1 Pankkitoiminta
  • 2 Varainhoito
  • 3 Henkivakuutus
  • 4 Vahinkovakuutus
  • 5 Muut

Uuden segmenttijaon mukaiset, vuotta 2008 koskevat vertailuluvut julkaistaan ennen kauden 1.1.–31.3.2009 osavuosikatsauksen julkaisemista.

menttiraportointi
Konsernin seg
Tuloslaskelma 31.12 Konttoritoiminta Liikepankki & treasury Varainhoito Henkivakuutus Muut Eliminoinnit Konserni yhteensä
(1 000 euroa) 2008 2007 2008 2007 2008 2007 2008 2007 2008 2007 2008 2007 2008 2007
Korkokate 62 673 61 985 34 525 24 178 1 777 1 728 - 5 058 3 579 -3 079 -2 593 100 953 88 877
Osinkotuotot 112 15 228 426 119 89 - 2 331 3 475 -1 395 -2 464 1 395 1 541
Palkkiotuotot netto 30 615 31 288 -4 800 -3 589 11 053 13 699 - 3 292 4 501 874 1 448 41 034 47 346
Henkivakuutustoiminnan tuotot - 103 501 189 157 - 61 596 -54 221 41 906 134 936
Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot 0 0 -2 852 552 -624 441 - 117 1 834 - 569 -3 359 2 257
Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 50 10 - 6 176 551 -216 -81 6 010 480
Liiketoiminnan muut tuotot 3 604 1 809 2 546 1 607 142 223 - 12 351 5 473 -3 685 -6 046 14 958 3 067
Liiketoiminnan tuotot yhteensä 97 053 95 107 29 647 23 174 12 467 16 180 103 501 189 157 29 325 19 413 -69 097 -64 526 202 897 278 504
Vakuutuskorvauskulut ja vastuuvelan
muutos - 75 664 -133 757 - 19 900 -75 664 -113 857
Henkilöstökulut -30 142 -28 113 -4 523 -4 508 -4 755 -4 863 -7 129 -7 794 -12 855 -12 047 -1 200 - 60 605 -57 325
Muut hallintokulut -43 272 -37 337 -6 003 -6 101 -3 466 -3 658 -5 833 -6 653 11 282 9 777 8 874 8 471 -38 419 -35 501
Negatiivisen liikearvon tuloutus - 12 082 - 12 082
Poistot -1 642 -1 398 -319 -250 -430 -401 -433 -641 -1 577 -954 -1 280 -1 478 -5 682 -5 121
Liiketoiminnan muut kulut -7 731 -5 077 -1 226 -1 013 -607 -603 - 6 862 -5 852 240 81 -16 186 -12 464
Liiketoiminnan kulut yhteensä -82 788 -71 924 -12 071 -11 872 -9 258 -9 525 -89 059 -148 846 -10 012 -9 076 6 634 39 057 -196 554 -212 186
Arvonalentumistappiot ja
arvonalentumisenperuutus aineellisista
ja aineettomista hyödykkeistä - 1 002 - 260 - 743
Arvonalentumistappiot luotoista ja muista
sitoumuksista -708 -231 - 33 - 46 - 708 -218
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta - 191 - 230 5 230 195
Liikevoitto 13 557 22 951 17 576 11 269 3 209 6 655 14 442 40 502 20 316 10 383 -62 493 -25 465 6 606 66 295
Vakuutustoiminnan vaikutus konsernin liikevoittoon -47 669 5 258
Tase Konttoritoiminta Liikepankki & treasury Varainhoito Henkivakuutus Muut Eliminoinnit Konserni yhteensä
(1 000 euroa) 31.12.2008 31.12.2007 31.12.2008 31.12.2007 31.12.2008 31.12.2007 31.12.2008 31.12.2007 31.12.2008 31.12.2007 31.12.2008 31.12.2007 31.12.2008 31.12.2007
Käteiset varat 9 138 10 054 493 365 218 286 100 69 13 406 6 864 - 9 698 - 506 311 235 273
Tuloksen kautta arvostettava
rahoitusvarat - 4 547 - 14 946 - 19 492
Myytävissä olevat rahoitusvarat 914 878 2 354 039 1 716 199 13 235 13 295 648 601 713 004 36 957 51 024 -16 419 -15 680 3 037 328 2 478 719
Lainat ja muut saamiset 3 868 684 3 353 811 1 660 905 1 396 172 17 644 18 223 - 86 478 -21 124 -11 674 5 526 194 4 757 011
Sijoitusidonnaisen vastuuvelan sijoitukset - 148 119 203 134 - 148 119 203 134
Muut varat 20 256 16 854 445 926 245 299 7 164 3 645 21 530 58 104 120 398 66 370 -312 646 -111 597 302 629 278 675
Varat yhteensä 3 898 993 3 381 597 4 958 781 3 575 957 38 142 35 232 846 602 981 106 157 442 117 872 -359 887 -138 951 9 540 073 7 952 813
Talletukset 2 805 024 2 464 938 2 103 157 1 136 759 130 126 135 886 - 1 592 - 24 622 -7 593 5 015 277 3 729 991
Liikkeeseen lasketut velkakirjat - 2 134 057 1 994 664 - 15 324 -14 185 2 118 733 1 980 478
Vastuuvelka - 777 176 854 843 - 777 176 854 843
Muut velat 31 196 25 979 1 143 635 881 566 15 930 6 742 11 143 31 964 227 971 183 334 -117 763 -81 093 1 312 112 1 048 492

61

Liite 4. Hankitut liiketoiminnot

Tilikauden aikana hankitut liiketoiminnot

Aktia Pankki Oyj osti Kaupthing AUM -toiminnan 1.12.2008. Liikkeenluovutukseen ei sisälly osakkeiden osto.

Ostohetkellä tutkittiin aineettomien hyödykkeiden esiintyminen. Tässä yhteydessä tunnistettiin seuraavat 5 vuodessa poistettavat erät:

Aineettomat hyödykkeet (1 000 euroa) 1.12.2008
IT-sovellukset koskien salkunhoitoa, kvantitatiivista ja kvalitatiivista analyysiä. 700
Asiakassuhteet, suomalaiset institutionaaliset sijoittajat. 800
Hankinta-arvo, maksettu käteisellä. 1 500

Tilikauden jälkeen hankitut liiketoiminnot

Sulautuminen Veritas Vakuutusvakuutuksen kanssa toteutettiin sulautumissuunnitelman mukaisesti 1.1.2009, minkä jälkeen vakuutustoimintaa harjoittaa Aktia Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö Aktia Vahinkovakuutus Oy.

1.1.2009
Varat Veritas
Vahinkovakuutus
Käyvän arvon
oikaisu
Veritas Vahinko
vakuutuksen han
kintahetken tase
Kassa ja pankkisaamiset 12 979 12 979
Sijoitukset 134 424 134 424
Aineettomat hyödykkeet 1 488 1 400 2 888
Aineelliset hyödykkeet 793 793
Muut varat 14 127 14 127
Varat yhteensä 163 811 1 400 165 211
Velat
Vastuuvelka 94 031 11 975 106 006
Muut velat 5 573 700 6 273
Laskennalliset verovelat 13 310 -2 932 10 378
Velat yhteensä 112 914 9 743 122 657
Varat netto IFRS:n mukaan 42 554
Sulautumisvastike 40 800
Aktivoidut hankintamenot 1 630
Hankinta-arvo 42 430
- joista on maksettu kätäisellä 1 630
- joista sulautumisvastikkeena maksettu 6 800 000 Aktia
Oyj:n osaketta á 6 euroa
40 800

Erotus = negatiivinen liikearvo 124

Aktia Oyj on sulautumissuunnitelman mukaisesti laskenut sulautumisvastikkeena liikkeeseen 6 800 000 uutta osaketta. Liikkeeseen laskettujen osakkeiden arvostus on tehty vuodenvaihteessa tehtyjen kauppojen perusteella.

Hankintahetken taseen laadinnan yhteydessä tutkittiin myös asiakaskohtaisen aineettomien hyödykkeiden esiintyminen. Veritas Vahinkovakuutuksen asiakaskanta oli sulautumishetkellä 70 000. Kunkin asiakkaan arvoksi määriteltin 20 euroa, jolloin hankitun aineettoman oikeuden arvoksi tuli 1 400 000 euroa, joka poistetaan kahden vuoden aikana. Muilla aineettomilla hyödykkeillä ei katsottu olevan arvoa hankintahetken taseessa.

Vakuutusteknisen vastuuvelan nykyarvoa on tarkistettu käyvän arvon arvion mukaan IFRS-sääntöjen 4.32 ja 4.31 mukaisesti. Myös vastuuvelkaan sisältyvä tasoitusmäärä on IFRS-sääntöjen mukaan laskennallisten verojen vähentämisen jälkeen kirjattu omaan pääomaan.

Koska alustavan hankintahetken taseen mukaiset nettovarat ylittivät yhteenlasketun hankinta-arvon, syntyi hankintahetkellä 124 000 euroa negatiivista liikearvoa, joka tuloutetaan vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen aikana.

Konsernin tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot

(1 000 euroa)

Liite 5. Korkotuotot ja korkokulut

Korkotuotot 2008 2007
Korkotuotot käteisistä varoista 9 320 8 065
Korkotuotot kaupankäyntitarkoituksessa pidettävista rahoitusvaroista 497 306
Korkotuotot myytävissä olevista rahoitusvaroista 92 901 54 192
Korkotuotot saamisista luottolaitoksilta 6 138 3 661
Korkotuotot saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöltä 273 469 205 138
Korkotuotot rahoitusleasing saamisista 516
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista 280 123 208 798
Korkotuotot eräpäivään asti pidettävistä sijoituksista 2 467 2 290
Korkotuotot suojaamistarkoituksessa tehdyistä johdannaissopimuksista 691 -1 526
Muut korkotuotot 130 279
Yhteensä 386 129 272 404
Korkokulut
Korkokulut talletuksista, luottolaitokset -77 034 -42 304
Korkokulut talletuksista, muut julkisyhteisöt -94 174 -64 848
Korkokulut talletuksista -171 208 -107 152
Korkokulut yleiseen liikkeeseen lasketuista velkakirjoista -97 100 -66 826
Korkokulut veloista, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla -8 099 -6 302
Korkokulut yleiseen liikkeeseen lasketuista velkakirjoista ja veloista, joilla on huonompi etuoikeus -105 199 -73 128
Korkokulut suojaustarkoituksessa tehdyistä johdannaissopimuksista -8 811 -2 612
Korkokulut korkojohdannaisista, jotka sisältyvät liikkeeseen laskettuihin velkakirjoihin 109 -295
Muut korkokulut -68 -340
Yhteensä -285 176 -183 526
Korkokate 100 953 88 877

Liite 6. Osinkotuotot

2008 2007
Osinkotuotot myytävissä olevista osakkeista 482 1 541
Osinkotuotot kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä osakkeista 913
Yhteensä 1 395 1 541
Henkivakuutustoiminnan osingot sisältyvät sijoitustoiminnan nettotuottoihin, ks. liite 9.

Liite 7. Palkkiotuotot ja palkkiokulut

Palkkiotuotot 2008 2007
Antolainauksesta 5 381 4 511
Ottolainauksesta 126 120
Maksuliikenteestä 11 047 10 638
Omaisuudenhoitopalveluista 23 970 31 076
Vakuutusten välityksestä 1 734 1 857
Takauksista ja muista taseen ulkopuolisista sitoumuksista 633 598
Kiinteistönvälityksestä 7 077 7 432
Muut palkkiotuotot 842 950
Yhteensä 50 809 57 182
Palkkiotuotot netto 41 034 47 346
Yhteensä -9 775 -9 836
Muut palkkiokulut -9 109 -9 186
Maksetut toimitusmaksut -666 -651
Palkkiokulut
Liite 8. Henkivakuutustoiminnan vakuutusmaksutulo
Vakutuusmaksutulo vakuutussopimuksista 2008 2007
Vakuutussopimukset 91 325 99 967
Jälleenvakuutussopimukset 26 58
Bruttovakuutusmaksutulo yhteensä ennen jälleenvakuuttajien osuutta 91 350 100 025
Jälleenvakuuttajien osuus -313 -207
Vakuutusmaksutulo yhteensä 91 037 99 817
Vakuutusmaksutulo vakuutuksista, jotka oikeuttavat harkinnanvaraiseen osuuteen ylijäämästä
Säästövakuutus 8 783 12 465
Yksilöllinen eläkevakuutus 15 907 16 865
Ryhmäeläkevakuutus 4 067 3 961
Yksilöllinen vakuutus 18 686 18 582
Työntekijän ryhmähenkivakuutus 777 783
Muu ryhmähenkivakuutus 51 104
Riskivakuutukset 19 514 19 469
Yhteensä 48 271 52 761
Vakutuusmaksutulo rahastosidonnaisista sopimuksista
Säästövakuutus 32 524 38 364
Yksilöllinen eläkevakuutus 9 763 8 512
Ryhmäeläkevakuutus 479 181
Yhteensä 42 766 47 057
Vakuutusmaksutulo yhteensä 91 037 99 817
Jatkuvat ja kertamaksut ensivakuutuksista
Jatkuvat vakuutusmaksut 60 435 60 851
Kertamaksut 30 602 38 966
Vakuutusmaksutulo yhteensä 91 037 99 817

Liite 9. Sijoitustoiminnan nettotuotot

Vakuutustoiminnan nettotuotot sijoitustoiminnasta

Nettotuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määrätyistä rahoitusvaroista

Johdannaissopimukset 2008 2007
Voitot ja tappiot 2 387 -364
Yhteensä 2 387 -364
Saamistodistukset
Korkotuotot 837 0
Voitot ja tappiot -1 198 0
Muut tuotot ja kulut - 0
Yhteensä -361 0
Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot
Korkotuotot 20 273 16 843
Myyntivoitot ja -tappiot -359 -1 563
Arvonalemtumiset -4 871
Muut tuotot ja kulut -212 -431
Saamistodistukset 14 831 14 849
Osinkotuotot 4 747 3 552
Myyntivoitot ja -tappiot -39 936 12 485
Arvonalemtumiset -29 423
Muut tuotot ja kulut -1 282 -423
Osakkeet ja osuudet -65 894 15 614
Yhteensä -51 062 30 463
Sijoituskiinteistöjen nettotuotot
Vuokratuotot 34 9 986
Välittömät hoitokulut sijoituskiinteistöistä, jotka ovat kerryttäneet vuokratuottoa
kaudella -20 -4 779
Yhteensä 14 5 206
Rahoitusvelkojen kulut
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla -109 -186
Yhteensä -109 -186
Vakuutustoiminnan nettotuotot sijoitustoiminnasta yhteensä -49 131 35 119
Sijoitustoiminnan nettotuottoihin sisältyvät valuuttakurssierot -2 832 -1 427

Liite 10. Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot

Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot

Saamistodistukset 2008 2007
Myyntivoitot ja myyntitappiot 90 83
Yhteensä 90 83
Johdannaissopimukset
Kayvän arvon muutokset -178
Rahavirtasuojauksen tehoton osuus 79 -44
Yhteensä -100 -44
Muut
Myyntivoitot ja myyntitappiot 3 -5
Yhteensä 3 -5

65

Yhteensä
Myyntivoitot ja myyntitappiot 93 79
Kayvän arvon muutokset -178
Rahavirtasuojauksen tehoton osuus 79 -44
Nettotuotot kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusvaroista
ja -veloista sekä rahavirtasuojaus, netto
-7 35
Valuuttatoiminnan nettotuotot 1 248 1 094
Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 1 241 1 129
Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot
Saamistodistukset
Myyntivoitot ja myyntitappiot 365 132
Käyvän arvon rahastosta siirretty -358 -455
Arvonalentumistappiot -1 786
Yhteensä -1 779 -323
Osakkeet ja osuudet
Myyntivoitot ja myyntitappiot 451 2 119
Käyvän arvon rahastosta siirretty 398 -434
Arvonalentumistappiot -1 014
Yhteensä -165 1 685
Muut
Myyntivoitot ja myyntitappiot 1 038 -112
Arvonalentumistappiot
Yhteensä
-1 796
-758

-112
Yhteensä
Myyntivoitot ja myyntitappiot 1 854 2 139
Käyvän arvon rahastosta siirretty 40 -889
Arvonalentumistappiot -4 596
Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot -2 702 1 250
Suojauslaskennan nettotulos
Käyvän arvon suojaus
Vaadittaessa maksettavia velkaeriä suojaavat rahoitusjohdannaiset 16 093 -8 762
Liikkeeseen laskettuja velkakirjoja suojaavat rahoitusjohdannaiset 16 875 -1 511
Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset netto 32 968 -10 273
Vaadittaessa maksettavia velkaerät -16 993 8 616
Liikkeeseen lasketut velkakirjat -17 873 1 536
Suojattavien erien käyvän arvon muutokset netto -34 866 10 152
Yhteensä -1 898 -121
Tehoton osa esitetään tuloslaskelman erässä 'suojauslaskennan nettotulos'.

Liite 11. Sijoituskiinteistöjen nettotuotot

2007
1 618
248
37
-56
-50
-1 317
480

Liite 12. Liiketoiminnan muut tuotot

2008 2007
Vuokratuotot 22 17
Aineellisten ja aineettomien myyntivoitot 8 198 214
Muut luottolaitoksen varsinaisesta toiminnasta johtuvat tuotot 4 713 1 861
Liiketoiminnan muut tuotot 2 025 974
Yhteensä 14 958 3 067

Liite 13. Maksetut vakuutuskorvaukset

Harkinnanvaraiseen voitonjakoon oikeuttavista vakuutussopimuksista maksetut korvaukset

Säästövakuutus 2008 2007
Säästösummien takaisinmaksut -14 653 -11 312
Kuolemantapauskorvaukset -3 180 -2 237
Takaisinostot -11 705 -5 028
Yhteensä -29 539 -18 577
Yksilöllinen eläkevakuutus
Eläkkeet -17 350 -14 287
Kuolemantapauskorvaukset -765 -114
Takaisinostot -442 -410
Yhteensä -18 556 -14 810
Ryhmäeläkevakuutus
Eläkkeet -2 468 -1 988
Takaisinostot - 40
Muut -27 -22
Yhteensä -2 495 -2 050
Riskivakuutukset
Yksilöllinen vakuutus -12 675 -11 981
Työntekijän ryhmähenkivakuutus -568 -555
Muu ryhmähenkivakuutus -47 -33
Yhteensä -13 290 -12 568
Maksetut korvaukset yhteensä sopimuksista, jotka oikeuttavat harkinnanvaraiseen voitonja
koon, yhteensä
-63 880 -48 006

Maksetut korvaukset sijoitussinonnaisista vakuutuksista

Säästövakuutus
Säästösummien takaisinmaksut -3 007 -1 890
Kuolemantapauskorvaukset -4 964 -2 921
Takaisinostot -14 565 -11 373
Yhteensä -22 535 -16 184
Yksilöllinen eläkevakuutus
Eläkkeet -132 -91
Kuolemantapauskorvaukset -60 -127
Takaisinostot -94 -71
Yhteensä -286 -289
Ryhmäeläkevakuutus
Eläkkeet
Kuolemantapauskorvaukset
Takaisinostot
Yhteensä 0 0
Maksetut korvaukset sijoitussidonnaisista vakuutuksista yhteensä -22 822 -16 473
Maksetut korvaukset yhteensä -86 702 -64 478
Liite 14.
Vastuuvelan muutos, korkosidonnaiset vakuutukset
2008 2007
Korvausvastuun muutos, korkosidonnainen -5 648 -11 622
Vakuutusmaksuvastuun muutos, korkosidonnainen 32 372 -8 537
Vastuuvelan muutos, korkosidonnaiset vakuutukset 26 724 -20 160
Liite 15.
Vastuuvelan muutos netto, rahastosidonnaiset vakuutukset
2008 2007
Korvausvastuun muutos, sijouitussidonnainen 275 -576
Vakuutusmaksuvastuun muutos, sijoitussidonnainen 50 669 -33 062
Arvomuutos, rahastosidonnaiset sijoitukset, netto -66 629 4 419
Vastuuvelan nettomuutos, rahastosidonnaiset vakuutukset -15 686 -29 219
Liite 16.
Henkilöstökulut
2008 2007
Palkat ja palkkiot -49 651 -47 635
Eläkekulut -8 340 -6 969
Muut henkilösivukulut -2 614 -2 720
Henkilösivukulut -10 954 -9 690
Yhteensä -60 605 -57 325

Liite 17. Muut hallintokulut

2008 2007
Muut henkilöstökulut
-4 833
-4 299
Toimistokulut
-3 675
-3 102
IT-kulut
-16 406
-14 821
Yhteyskulut
-3 893
-3 396
Edustus- ja markkinointikulut
-7 890
-6 961
Muut hallintokulut
-1 722
-2 922
Yhteensä
-38 419
-35 501

Liite 18. Poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä

2008 2007
Poisto aineellisista hyödykkeistä -1 910 -2 117
Poisto aineettomista hyödykkeistä -3 772 -3 004
Yhteensä -5 682 -5 121

Liite 19. Liiketoiminnan muut kulut 2008 2007 Vuokrakulut -5 447 -3 560 Kulut kiinteistöistä ja kiinteistöyhtiöistä omassa käytössä -3 500 -3 528 Vakuutus- ja varmuusmenot -1 610 -2 027 Valvonta-, tarkastus- ja jäsenmaksut -903 -775 Omassa käytössä olevan käyttöomaisuuden myyntitappiot -199 -Liiketoiminnan muut kulut -4 527 -2 573

Yhteensä -16 186 -12 464

Liite 20. Arvonalentumistappiot ja arvonalentumistappioiden peruutukset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä

2008 2007
Arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä -260
Arvonalentumenen sijoituskiinteistöosakkeista ja -osuuksista
Arvonalentumistappiot yhteensä -260 -
Arvonalentumistappiden peruutukset aineellisista ja aineettomista
hyödykkeistäot osakkeista 112
Arvonalentumisentappioiden peruutukset muista sijoituskiinteistöosakkeista ja -osuuksista 890
Arvonalentumistappiden peruutukset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 1 002 -
Yhteensä 743 -

Liite 21. Verot 2008 2007 Tuloverot varsinaisesta toiminnasta -11 716 -16 273 Aikaisempien tilikausien verot -124 60 Laskennallisten verojen muutos 11 028 2 763 Yhteensä -812 -13 450

Lisätietoja laskennallisista veroista ilmenee liittestä 32. Konsernin tulokseen ennen veroja kohdistuva vero eroaa teoreettisesta arvosta, joka syntyisi jos käytettäisiin emoyhtiön verokantaa seuraavasti:

Tulos ennen veroja 6 606 66 295
Verot laskettuna 26 %:n verokannalla 1 718 17 237
Vähennyskelvottomat kulut 327 261
Verottomat tuotot -1 082 -3 917
Verotuksessa käyttämätön poisto -602 -178
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö
Veron osuus osakkuusyhtiöiden nettotulosta -60 -51
Aikaisempien tilikausien verot 124 -60
Muut 388 158
Tuloverot 812 13 450

Ainoat verot, jotka kirjataan suoraan omaan pääomaan, kuuluvat käyvän arvon rahastoon ja eritellään liitteessä 47.

Liite 22.
Osakekohtainen tulos
2008 2007
Tilikauden voitto josta Aktia Oyj:n osakkeenomistajien osuus 5 170 51 951
A-osakkeiden lukumäärän keskiarvo 40 116 985 39 762 048
B-osakkeiden lukumäärän keskiarvo 20 050 850 20 050 850
Osakkeiden lukumäärän keskiarvo 60 167 835 59 812 898
Osakekohtainen tulos 0,09 0,87
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos 0,09 0,87

Konsernin tasetta koskevat liitetiedot ja konsernin muut liitetiedot

Liite 23.
Käteiset varat
2008 2007
Kassa 9 970 10 866
Henkivakuutustoiminnan kassa ja pankkitilit 3 708 6 864
Suomen Pankin sekkitili 492 632 217 543
Yhteensä 506 311 235 273
Liite 24. Tuloksen kautta arvostettava rahoitusvarat
2008 2007
Pankkitoiminnan kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat 4 547
Henkivakuutustoiminnan tuloksen kautta arvostettavat rahoitusvarat 14 946
Yhteensä 19 492 -

Liite 25. Myytävissä olevat rahoitusvarat

2008 2007
Saamistodistukset, valtiot ja kunnat 21 717 17 539
Saamistodistukset, luottolaitokset 2 305 738 1 681 763
Saamistodistukset, muut 55 220 27 081
Pankkitoiminnan saamistodistukset 2 382 675 1 726 383
Saamistodistukset, valtiot ja kunnat 211 650 62 897
Saamistodistukset, luottolaitokset 125 866 165 381
Saamistodistukset, muut 88 281 117 574
Henkivakuutustoiminnan saamistodistukset 425 797 345 852
Saamistodistukset yhteensä 2 808 472 2 072 235
Julkisesti noteeratut osakkeet ja osuudet 18 530 51 186
Muut kuin julkisesti noteeratut osakkeet ja osuudet 3 346 3 231
Pankkitoiminnan osakkeet ja osuudet 21 876 54 418
Julkisesti noteeratut osakkeet ja osuudet 151 148 324 856
Muut kuin julkisesti noteeratut osakkeet ja osuudet 55 832 27 210
Henkivakuutustoiminnan osakkeet ja osuudet 206 980 352 066
Osakkeet ja osuudet yhteensä 228 856 406 484
Myytävissä olevat rahoitusvarat yhteensä 3 037 328 2 478 719

Myytävissä olevia rahoitusvaroja koskevat arvonalentumiset olivat 39,2 miljoonaa euroa ja johtuivat osakkeiden tai osakerahastojen sekä korollisten arvopapereiden, joiden liikkeeseenlaskija on todettu maksukyvyttömäksi, merkittävästä tai pysyvästä arvonalentumisesta. Merkittävän laskun raja on 25–45 riippuen osakkeen volatiliteetista, ja lasku on pitkäaikainen, kun osakekurssi on ollut keskeytyksettä hankinta-arvoa alhaisempi 18 kuukauden ajan

Per 31.12.2008 yllä mainittuja osake- ja osuussijoitusten arvonalentumisia oli 30,4 miljoonaa euroa, josta 29,4 miljoonaa euroa liittyi henkivakuutusyhtiön sijoitustoimintaan. Henkivakuutusyhtiön arvonalentumistappiot ovat merkittäviä konservatiivisesta sijoituspolitiikasta, salkkuhajautuksesta ja aktiivisesta suojauksesta huolimatta. Syksyn aikana osakepainoa laskettiin voimakkaasti, ja se oli vuodenvaihteessa noin 40 miljoonaa euroa.

Korollisten arvopapereiden arvonalentumistappiot olivat 8,8 miljoonaa euroa, josta 5,4 miljoonaa euroa liittyi konkurssiin ajautuneen investointipankki Lehman Brothersin kanssa tehtyihin sopimuksiin.

Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista 2008
Saamistodistukset
Pankkitoiminta 3 629
Henkivakuutustoiminta 5 138
Osakkeet ja osuudet
Pankkitoiminta 1 014
Henkivakuutustoiminta 29 423
Yhteensä 39 203

Yllämainitut tuloslaskelmaan kirjatut arvonalentumiset ovat liitteissä 9 ja 10.

Liite 26. Lainat ja muut saamiset

2008 2007
Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta 6 040 5 493
Muut kuin vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta 94 500 177 772
Saamiset luottolaitoksilta 100 540 183 265
Käyttelytililuotot, yleisö ja yritykset 91 147 63 773
Velkakirjaluotot 5 304 956 4 501 497
Rahoitusleasing saamiset 13 288
Lainat 5 409 391 4 565 269
Saamisryhmäkohtaiset arvonalentumiset -7 435 -11 500
Syndikoidut lainat ja reposopimukset, kotimainen/ulkomainen 23 523 19 787
Pankkitakaussaamiset 175 190
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 5 425 654 4 573 746
Yhteensä 5 526 194 4 757 011

Pankilla on ryhmässä saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä vain muita kuin vaadittaessa maksettavia saamisia.

Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä sektoreittain sekä niihin kohdistetut arvonalentumiset ja niiden peruutukset

Yhteensä 5 425 654 4 573 746
Voittoa taivottelemattomat yhteisöt 46 863 37 977
Julkisyhteisöt 11 724 10 026
Asuntoyhteisöt 220 171 185 221
Yritykset 803 793 557 959
Kotitaloudet 4 343 102 3 782 563

Tilikauden aikana kirjatut arvonalentumiset

Arvonalentumiset tilikauden alussa 26 644 26 862
Arvonalentumiset tilikauden lopussa -5 230 -779
Muiden sitoumusten kohdistettu arvonalentuminen -10
Arvonalentumistappioiden peruutukset ryhmäkohtaiset luotoista 4 065
Arvonalentumistappioiden peruutukset kohdistettu luotoista 391 536
Arvonalentumistappioiden peruutukset muista kohdistettu sitoumuksista 1 3
Palautuneet luottotappiot luotoista 75 21
Yhteensä -708 -218
Arvonalentumiset tilikauden lopussa 25 935 26 644

Arvonalentumiset koskevat vain lainoja ja muita saamisia.

Saatujen vakuuksien kuvaus ja käypiä arvoja koskevien tietojen yleiset kommentit liitteessä 2, Riskienhallinta.

Rahoitusleasingsaamisten maturiteettijakauma
Alle 1 vuosi 2 323
1-5 vuotta 8 327
Yli 5 vuotta 6 654
Bruttosijoitus 17 304 -
Tulevat rahoitustuotot -4 016
Nettosijoitus 13 288 -
Rahoitusleasingsaamisten nykyarvo
Alle 1 vuosi 1 565
1-5 vuotta 5 719
Yli 5 vuotta 6 005
Yhteensä 13 288 -
Liite 27.
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset
2008 2007
Saamistodistukset, valtiot
Saamistodistukset, muut julkisyhteistöt
Saamistodistukset, muut 35 885 45 840
Yhteensä 35 885 45 840

Liite 28. Aineettomat hyödykkeet

31.12.2008 Aineettomat
oikeudet
Muut
pitkävaikut
teiset
menot
Yhteensä
Hankintameno 1.1. 11 128 9 154 20 283
Lisäykset 4 702 2 378 7 080
Vähennykset -4 499 -4 511 -9 011
Hankintameno 31.12. 11 330 7 021 18 352
Kertyneet sumu-poistot ja arvonalentumiset 1.1. -6 289 -6 568 -12 857
Vähennyksen kertyneet sumu-poistot 4 471 4 471 8 942
Suunnitelman mukaiset poistot -2 772 -999 -3 772
Arvonalentumiset - 260 -260
Kertyneet sumu-poistot ja arvonalentumiset 31.12. -4 590 -3 356 -7 946
Kirjanpitoarvo 31.12. 6 741 3 665 10 406
Muut
pitkävaikut
Aineettomat teiset
31.12.2007 oikeudet menot Yhteensä
Hankintameno 1.1. 4 797 7 782 12 579
Hankinnat 3 733 - 3 733
Lisäykset 2 689 1 617 4 306
Vähennykset -90 -245 -336
Hankintameno 31.12. 11 128 9 154 20 283
Kertyneet sumu-poistot ja arvonalentumiset 1.1. -4 387 -5 504 -9 891
Vähennyksen kertyneet sumu-poistot 34 4 38
Suunnitelman mukaiset poistot -1 936 -870 -2 806
Arvonalentumiset - 198 -198
Kertyneet sumu-poistot ja arvonalentumiset 31.12. -6 289 -6 568 -12 857
Kirjanpitoarvo 31.12. 4 840 2 586 7 426

Liite 29. Aineelliset hyödykkeet

Sijoituskiinteistöt

31.12.2008 Maa- ja
vesialueet
Rakennukset Sijoituskiin
teistöosak
keet ja
-osuudet
Yhteensä
Hankintameno 1.1. 16 390 42 046 30 375 88 811
Lisäykset 13 - 5 266 5 280
Vähennykset -16 278 -42 296 -27 579 -86 153
Hankintameno 31.12. 125 -250 8 062 7 938
Kertyneet sumu-poistot ja arvonalentumiset 1.1. -32 -4 465 -5 151 -9 648
Vähennyksen kertyneet sumu-poistot - 4 747 267 5 014
Suunnitelman mukaiset poistot - 13 - 13
Arvonalentumisten palautus 2 19 320 341
Kertyneet sumu-poistot ja arvonalentumiset 31.12. -30 287 -4 564 -4 307
Kirjanpitoarvo 31.12. 95 37 3 498 3 631
Käypä arvo 31.12. 95 37 3 995 4 128
Maa- ja Sijoituskiin
teistöosak
keet ja
31.12.2007 vesialueet Rakennukset -osuudet Yhteensä
Hankintameno 1.1. 664 3 439 15 010 19 114
Hankinnat 28 717 69 914 20 380 119 011
Lisäykset - 139 3 486 3 626
Vähennykset -12 991 -31 447 -8 502 -52 940
Hankintameno 31.12. 16 390 42 046 30 375 88 811
Kertyneet sumu-poistot ja arvonalentumiset 1.1. -32 -2 611 -4 884 -7 527
Vähennyksen kertyneet sumu-poistot - 368 - 368
Suunnitelman mukaiset poistot - 2 222 -267 -2 489
Kertyneet sumu-poistot ja arvonalentumiset 31.12. -32 -4 465 -5 151 -9 648
Kirjanpitoarvo 31.12. 16 358 37 581 25 224 79 163
Käypä arvo 31.12. 16 479 38 064 27 315 81 858

Omassa käytössä olevat kiinteistöt

31.12.2008 Maa- ja
vesialueet
Rakennukset Sijoituskiin
teistöosak
keet ja
-osuudet
Yhteensä
Hankintameno 1.1. 458 3 620 28 680 32 758
Lisäykset - 9 427 9 427
Vähennykset -458 -4 199 -35 645 -40 302
Hankintameno 31.12. 0 -579 2 463 1 883
Kertyneet sumu-poistot ja arvonalentumiset 1.1. -8 -2 717 -3 763 -6 487
Vähennyksen kertyneet sumu-poistot - 3 204 - 3 204
Suunnitelman mukaiset poistot - 12 - 12
Arvonalentumisten palautus 8 104 1 300 1 412
Kertyneet sumu-poistot ja arvonalentumiset 31.12. 0 579 -2 463 -1 883
Kirjanpitoarvo 31.12. 0 0 0 0
31.12.2007 Maa- ja
vesialueet
Rakennukset Sijoituskiin
teistöosak
keet ja
-osuudet
Yhteensä
Hankintameno 1.1. 458 3 962 25 524 29 944
Hankinnat - 3 221 3 221
Lisäykset - 3 3 421 3 424
Vähennykset - 345 -3 486 -3 831
Hankintameno 31.12. 458 3 620 28 680 32 758
Kertyneet sumu-poistot ja arvonalentumiset 1.1. -8 -3 011 -3 763 -6 782
Vähennyksen kertyneet sumu-poistot - 345 - 345
Suunnitelman mukaiset poistot - 51 - 51
Kertyneet sumu-poistot ja arvonalentumiset 31.12. -8 -2 717 -3 763 -6 487
Kirjanpitoarvo 31.12. 450 903 24 918 26 271

Muut aineelliset hyödykkeet

Vakuutusliike
31.12.2008 Koneet ja
kalusto
toiminta,
koneet
ja kalusto
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Aineelliset
hyödykkeet
yhteensä
Hankintameno 1.1. 27 797 389 15 650 165 405
Lisäykset 1 682 542 113 17 044
Vähennykset -24 546 -44 -12 873 -163 917
Hankintameno 31.12. 4 933 887 2 890 18 532
Kertyneet sumu-poistot ja arvonalentumiset 1.1. -25 113 -166 -12 807 -54 221
Vähennyksen kertyneet sumu-poistot 24 520 18 12 873 45 628
Suunnitelman mukaiset poistot -1 128 -111 -660 -1 924
Arvonalentumisten palautus - 1 753
Kertyneet sumu-poistot ja arvonalentumiset 31.12. -1 720 -259 -594 -8 763
Kirjanpitoarvo 31.12. 3 213 628 2 296 9 769
Vakuutusliike
31.12.2007 Koneet ja
kalusto
toiminta,
koneet
ja kalusto
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Aineelliset
hyödykkeet
yhteensä
Hankintameno 1.1. 26 862 - 14 907 90 827
Hankinnat - 447 32 122 712
Lisäykset 1 424 63 710 9 248
Vähennykset -489 -122 - 57 382
Hankintameno 31.12. 27 797 389 15 650 165 405
Kertyneet sumu-poistot ja arvonalentumiset 1.1. -24 561 - 11 980 -50 850
Vähennyksen kertyneet sumu-poistot 477 45 - 1 235
Suunnitelman mukaiset poistot -1 029 -211 -827 -4 606
Kertyneet sumu-poistot ja arvonalentumiset 31.12. -25 113 -166 -12 807 -54 221
Kirjanpitoarvo 31.12. 2 685 223 2 843 111 184

Liite 30. Sijoitukset osakkuusyrityksiin

2008 2007
Hankintameno 1.1. 3 764 2 097
Pääomaosuusoikaisut 1.1. -208 130
Investoinnit 784 1 667
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 230 5
Tilikauden aikana saadut osingot -72 -343
Kirjanpitoarvo 31.12. 4 497 3 556
Osakkuusyritykset 31.12.2008 Varat Velat Liikevoitto Tilikauden
voitto
Oy Samlink Ab, Helsinki 16 957 9 048 1 889 1 205
Unicus Oy, Helsinki 350 287 -291 -287
ACH Finland Oyj, Espoo 2 836 44 -281 -209
Muut osakkuusyritykset 16 374 11 268 -3 -2
Yhteensä 36 517 20 647 1 314 707
Tilikauden
Osakkuusyritykset 31.12.2007 Varat Velat Liikevoitto voitto
Oy Samlink Ab, Helsinki 17 500 10 900 700 400
Unicus Oy, Helsinki 600 400 -200 -200
Kiint. Oy Mannerheimintie 14, Helsinki 84 800 24 400 0 0
Kiint. Oy Luna, Helsinki 5 109 2 091 468 0
Muut omistusyhteysyritykset 16 400 11 300 0 100
Yhteensä 124 409 49 091 968 300

Liite 31. Muut varat yhteensä

2008 2007
Pankkitoiminnan siirtosaamiset ja maksetut ennakot 66 974 43 989
Henkivakuutustoiminnan siirtosaamiset ja maksetut ennakot 12 150 8 203
Siirtosaamiset ja maksetut ennakot yhteensä 79 124 52 191
Maksujenvälityssaamiset 161 159
Muut 2 602 11 454
Saamiset ensivakuutuksesta 196 344
Saamiset jälleenvakuutuksesta 65 199
Muut saamiset 4 164 1 080
Muut varat 7 189 13 236
Yhteensä 86 312 65 427

Liite 32. Laskennalliset verot

Laskennalliset verovelat/saamiset, netto 2008 2007
Laskennalliset verovelat/saamiset, netto 1.1. 40 055 22 347
Yritysostot - 26 551
Tuloslaskelman kautta kirjattu kauden muutos -11 028 -2 763
Myytävissä olevat rahoitusvarat:
- Arvostus omaan pääoman käypään arvoon -20 245 -5 822
- Tuloslaskelmaan siirretty määrä 8 922 -231
Rahavirran suojaukset:
- Arvostus omaan pääoman käypään arvoon 4 670 -26
- Tuloslaskelmaan siirretty määrä 0 0
Laskennalliset verovelat/saamiset, netto 31.12. 22 373 40 055
Laskennalliset verovelat
Tilinpäätössiirot 33 602 29 986
Myytävissä olevat rahoitusvarat 7 11 310
Rahavirran suojaukset 3 785
Ryhmäkohtaiset arvonalentumiset 572 -2 990
Hankitun henkivakuutustoiminnan kiinteistöjen arvonkorotukset - 4 645
Henkivakuutustoiminnan palautetut arvonalennukset, IFRS - 1 384
Henkivakuutustoiminnan tasausvastuut - 1 552
Muut 4 26
Yhteensä 37 970 45 911
Laskennalliset verosaamiset
Sijoituskiinteistöjen arvonalentumiset 126 583
Myytävissä olevat rahoitusvarat 12 007 4 614
Rahavirran suojaukset 0 366
Ryhmäkohtaiset arvonalentumiset 2 505
Negatiivinen vuoden tulos 466
Muut 493 294
Yhteensä 15 597 5 857
Erittely tulosvaikutteisesti kirjatusta muutoksesta
tilikaudella
Tilinpäätössiirot -3 900 -3 386
Sijoituskiinteistöjen arvonalentumiset -457 -2
Rahoitusvarojen alaskirjaus 7 913
Rahoitusvarojen realisointi 7 393 5 981
Rahavirran suojaukset 519 43
Ryhmäkohtaiset arvonalentumiset -1 057
Negatiivinen vuoden tulos 466
Henkivakuutustoiminnan tasausvastuut -70 -56
Muut 220 183
Yhteensä 11 028 2 763

Liite 33. Myytävissä olevat varat ja velat

2008 2007
Rakennukset 679
Muut aineelliset hyödykkeet 35
Saamiset sekä rahat ja pankkisaamiset 48
Myytävissä olevat varat 761 -
Velat luottolaitoksille 194
Muut velat 10
Myytävinä oleviin varojen liityvät velat 204 -

Liite 34. Rahoitusvarojen maturiteettijakauma tase-erittäin

31.12.2008 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta
Käteiset varat 506 311
Tuloksen kautta arvostettavat rahoitusvarat 4 535 2 618 7 846
Myytävissä olevat rahoitusvarat 301 282 466 484 1 600 839
Lainat ja muut saamiset 449 895 347 029 1 341 342
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset - 8 004 11 168
Yhteensä 1 262 022 824 134 2 961 195
31.12.2008 5-10 vuotta yli 10 vuotta Yhteensä
Käteiset varat - 506 311
Tuloksen kautta arvostettavat rahoitusvarat 4 494 - 19 492
Myytävissä olevat rahoitusvarat 358 965 309 758 3 037 328
Lainat ja muut saamiset 1 159 316 2 228 612 5 526 194
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset 16 712 - 35 885
Yhteensä 1 539 487 2 538 370 9 125 210

77

31.12.2007 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta
Käteiset varat 235 273
Tuloksen kautta arvostettavat rahoitusvarat
Myytävissä olevat rahoitusvarat 257 283 321 218 963 177
Lainat ja muut saamiset 363 806 353 284 1 152 332
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset - 9 953 21 499
Yhteensä 621 090 684 455 2 137 009
31.12.2007 5-10 vuotta yli 10 vuotta Yhteensä
Käteiset varat - 235 273
Tuloksen kautta arvostettavat rahoitusvarat
Myytävissä olevat rahoitusvarat 475 283 461 757 2 478 719
Lainat ja muut saamiset 966 878 1 920 711 4 757 011
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset 14 388 - 45 840

Liite 35. Rahoitusvarojen käyvät arvot

2008 2007
Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo
Käteiset varat 506 311 506 311 235 273 235 273
Tuloksen kautta arvostettavat rahoitusvarat 19 492 19 492
Myytävissä olevat rahoitusvarat 3 037 328 3 037 328 2 478 719 2 478 719
Lainat ja muut saamiset 5 526 194 5 557 376 4 757 011 4 747 269
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset 35 885 32 800 45 840 45 245
Johdannaissopimukset 137 014 137 014 35 648 35 648
Yhteensä 9 262 224 9 290 322 7 552 492 7 542 155

Taulukossa esitetään rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot kirjanpitoarvot tase-erittäin.

Tiedot esitetään myös niistä rahoitusvaroista ja -veloista, jotka kirjataan käypään arvoon.

Käypien arvojen arviointiperiaatteet esitetään tilinpäätösperiaatteissa.

Sijoitusvarojen käyvät arvot määritetään käyttämällä toimivilla markkinoilla noteerattuja markkinahintoja.

Jos noteerattuja markkinahintoja ei ole saatavilla, arvo määritetään diskontattujen kassavirtojen perusteella. Diskottokorko saadaan markkinoilta saatavalta korkokäyrältä. Pääomarahastot arvostetaan hankintamenoon, jos ei ole objektiivista näyttöä niiden arvonalentumisesta.

Rahoitusjohdannaisten käypä arvo määritellään käyttäen toimivilla markkinoilla noteerattuja markkinahintoja.

Lainojen ja muiden vastaavien rahoitusinstrumenttien, joilla ei ole hintanoteerausta toimivilla markkinoilla, käypä arvo määritellään diskontattujen kassavirtojen perusteella markkinanoteerauksien avulla. Diskonttaustekijä ottaa lisäksi huomioon luottoriskin.

Kirjanpitoarvoa käytetään vaadittaessa maksettavien saamisten ja velkojen sekä lyhytaikaisten saamisten ja velkojen (alle 12 kk seuraavaan korontarkistukseen) käypänä arvona.

Käyvät arvot ovat ns. puhtaita käypiä arvoja eli ilman siirtyvien korkojen osuutta.

Liite 36. Talletukset

2008 2007
Vaadittaessa maksettavat velat luottolaitoksilta 1 122 584 139 382
Muut kuin vaadittaessa maksettavat talletukset luottolaitoksilta 794 358 789 231
Velat luottolaitoksille 1 916 941 928 614
Vaadittaessa maksettavat talletukset 1 729 767 1 671 950
Muut kuin vaadittaessa maksettavat talletukset 1 368 569 1 129 428
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 3 098 336 2 801 378
Yhteensä 5 015 277 3 729 991

Liite 37. Liikkeeseen lasketut velkakirjat

2008 2007
Kirjanpitoarvo Nimellisarvo Kirjanpitoarvo Nimellisarvo
Sijoitustodistukset 262 239 264 960 380 583 386 600
Joukkovelkakirjalainat 1 856 494 1 861 599 1 599 896 1 606 008
Yhteensä 2 118 733 2 126 559 1 980 478 1 992 608
alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta
Kiinteäkorkoiset sijoitustodistukset 171 130 93 830
Aktia Hypoteekkipankin EMTCN-ohjelma, kiinteä korko - 250 000 500 000
Aktia Hypoteekkipankin EMTCN-ohjelma, vaihtuva korko - 500 000
Yhteensä 171 130 343 830 1 000 000
5-10 vuotta yli 10 vuotta Yhteensä
Kiinteäkorkoiset sijoitustodistukset - 264 960
Aktia Hypoteekkipankin EMTCN-ohjelma, kiinteä korko - 750 000
Aktia Hypoteekkipankin EMTCN-ohjelma, vaihtuva korko 250 000 - 750 000
Yhteensä 250 000 0 1 764 960

Muut joukkovelkakirjalainat kuuluvat samaan ohjelmaan kuin lainat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla lainoilla. Katso liite 38.

Liite 38. Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla

2008 2007
Pääomalainat 2 143 2 168
Debentuurit 199 708 188 469
Lainat ilman eräpäivää 45 000
Yhteensä 246 851 190 637
Nimellisarvo 246 783 191 118
Ylempiin toissijaisiin omiin varoihin luettava määrä 45 000
Alempiin toissijaisiin omiin varoihin luettava määrä 163 029 165 197

Pankilla on juokkovelkakirjaohjelma, jonka hallitus päivittää ja hyväksyy vuosittain. Ohjelman laajuus on tällä hetkellä 500 miljoonaa euroa. Ohjelman puitteissa lasketaan liikkeeseen muita joukkovelkakirjalainoja (sisältyvät liitteeseen 37) ja debentuurilainoja. Debentuurit lasketaan liikkeeseen kiinteään korkoon 5 vuoden maturiteetilla.

Vakuutustoiminta otti vuonna 2002 yhteensä 13 300 000 euron pääomalainan. Lainaa on lyhennetty 9,1 miljoonaa euroa vuonna 2005 ja 2,1 miljoonaa euroa 2007. Jäljellä olevan pääomalainan saldo oli 2,1 miljoonaa euroa vuoden 2008 lopussa. Jäljellä olevan pääomalainan lainanantaja on Eschnerska Frilasarettet -säätioö. Yhtiö on irtisanonut pääomalainan 30.9.2006. Irtisanomisaika on 5 vuotta.

Konserni on vuonna 2008 laskenut liikkeeseen eräpäivättömän lainan (Upper Tier 2).

Mikään yksittäinen debentuurilaina ei ylitä 10 %:a kaikista veloista, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla.

Liite 39. Muut velat luottolaitoksille

2008 2007
Muut velat talletuspankeille 88 615 54 000
Muut velat luottolaitoksille 413 522 375 124
Yhteensä 502 138 429 124

Muut velat talletuspankeille sisältävät vaihtuvakorkoisen velan ruotsalaiselle vientiluotolle 25 (35) miljoonaa euroa ja kiinteäkorkoisen velan eurooppalaiselle investointipankille 25 (19) miljoonaa euroa.

Muut velat luottolaitoksille liittyvät takaisinostosopimuksiin ja kolmeen erilliseen pitkäaikaiseen, yhteensä 60 miljoonan euron lainaan Nordiska Investeringsbankenista 2008.

Liite 40.
Muut velat yleisölle ja julkisyhteisöille
2008 2007
Vaadittaessa maksettavat muut velat 245 249
Muut kuin vaadittaessa maksettavat muut velat 262 516 140 405
Yhteensä 262 761 140 653

Liite 41. Vastuuvelka

Vakuutussopimukset

Vastuuvelka korkosidonnaisille vakuutuksille 2008 2007
Vastuuvelka 1.1. 654 316 634 156
Vakuutusmaksutulo 48 271 52 968
Maksetut korvaukset -63 880 -48 041
Säästön siirto laskuperustekorkosidonnaiseen vakuutukseen 1 651 -436
Hyvitetty korko säästöihin 17 523 18 666
Asiakashyvitykset säästöihin 1 005 4 593
Koronlasku ja asiakashyvitysvaraus -20 948 4 848
Kuormitus -9 795 -9 787
Muut erät -551 -2 652
Vastuuvelka 31.12. 627 592 654 316
Vastuuvelka rahastovakuutuksille
Vastuuvelka 1.1. 200 527 166 889
Vakuutusmaksutulo 42 766 47 057
Maksetut korvaukset -22 822 -16 473
Säästön siirto laskuperustekorkosidonnaiseen vakuutukseen -1 651 436
Kuormitus -2 627 -2 696
Arvonnousu ja muut erät -66 609 5 315
Vastuuvelka 31.12. 149 583 200 527

Vastuuvelan muutos vakuutuslajeittain

31.12.2008 Kuormitus
Vastuuvelka korkosidonnaisille vakuutuksille 1.1.2008 Maksutulo Korvaukset tulo
Säästövakuutus 169 608 8 783 -29 539 -1 212
Yksilöllinen eläkevakuutus 386 396 15 907 -18 556 -1 751
Ryhmäeläkevakuutus 50 455 4 067 -2 495 -345
Riskivakuutus 47 858 19 514 -13 290 -6 487
Yhteensä 654 316 48 271 -63 880 -9 795
31.12.2008 Takuu-
tuotot
Asiakas
hyvitykset
Muut 31.12.2008
Säästövakuutus 4 500 65 1 307 153 512
Yksilöllinen eläkevakuutus -3 975 - 2 080 380 101
Ryhmäeläkevakuutus -4 960 - 448 47 169
Riskivakuutus 1 771 180 -2 735 46 810
Yhteensä -2 665 245 1 100 627 592
Keskimääräinen laskuperustekorko
Säästövakuutus 3,1 %
Yksilöllinen eläkevakuutus 3,2 %
Ryhmäeläkevakuutus 3,4 %
Riskivakuutus 3,3 %
Yhteensä 3,2 %
Vastuuvelka rahastovakuutuksille 1.1.2008 Maksutulo Korvaukset
Säästövakuutus 144 922 32 524 -22 535
Yksilöllinen eläkevakuutus 55 241 9 763 -286
Ryhmäeläkevakuutus 363 479
Yhteensä 200 527 42 766 -22 822
Kuormitus
Vastuuvelka rahastovakuutuksille tulo Muut 31.12.2008
Säästövakuutus -1 684 -42 126 111 101
Yksilöllinen eläkevakuutus -917 -25 748 38 052
Ryhmäeläkevakuutus -28 -384 430
Yhteensä -2 629 -68 258 149 583
1.1.2008 Vuoden
muutos
31.12.2008
Vastuuvelka korkosidonnaisille vakuutuksille 654 316 -26 724 627 592
Vastuuvelka rahastovakuutuksille 200 527 -50 943 149 583
Yhteensä 854 843 -77 667 777 176
31.12.2007 Kuormitus
Vastuuvelka korkosidonnaisille vakuutuksille 1.1.2008 Maksutulo Korvaukset tulo
Säästövakuutus 171 195 12 454 -18 255 -1 429
Yksilöllinen eläkevakuutus 348 422 17 197 -15 074 -1 861
Ryhmäeläkevakuutus 47 577 3 961 -2 050 -316
Riskivakuutus 47 063 19 148 -12 700 -6 180
Yhteensä 614 256 52 761 -48 078 -9 787
Takuu- Asiakas
Vastuuvelka korkosidonnaisille vakuutuksille tuotot hyvitykset Muut 31.12.2007
Säästövakuutus 4 995 2 029 -1 381 169 608
Yksilöllinen eläkevakuutus 31 220 5 384 1 107 386 396
Ryhmäeläkevakuutus 881 1 572 -1 170 50 455
Riskivakuutus 1 818 108 -1 400 47 858
Yhteensä 38 914 9 093 -2 844 654 316
Keskimääräinen laskuperustekorko
Säästövakuutus 3,0 %
Yksilöllinen eläkevakuutus 3,4 %
Ryhmäeläkevakuutus 2,8 %
Riskivakuutus 2,6 %
Yhteensä 2,9 %
Vastuuvelka rahastovakuutuksille 1.1.2008 Maksutulo Korvaukset
Säästövakuutus 120 231 38 364 -16 165
Yksilöllinen eläkevakuutus 46 526 8 512 -308
Ryhmäeläkevakuutus 132 181 0
Yhteensä 166 889 47 057 -16 473
Kuormitus
Vastuuvelka rahastovakuutuksille tulo Muut 31.12.2007
Säästövakuutus -1 803 4 296 144 922
Yksilöllinen eläkevakuutus -880 1 390 55 241
Ryhmäeläkevakuutus -14 65 363
Yhteensä -2 696 5 751 200 527
1.1.2008 Vuoden
muutos
31.12.2008
Vastuuvelka korkosidonnaisille vakuutuksille 634 156 20 160 654 316
Yhteensä 801 045 53 798 854 843
Vastuuvelka rahastovakuutuksille 166 889 33 638 200 527
Vastuuvelka korkosidonnaisille vakuutuksille 634 156 20 160 654 316

Liite 42. Varaukset

2008 2007
Varaukset 1.1. 259 826
Käyttämättömien varausten palautus
Tuloutetut varaukset 1 153
Vuoden aikana käytetyt varaukset -475 -567
Varaukset 31.12. 936 259

Yllä mainitut henkilöstökuluja koskevat poistot liittyvät sopimuksiin vuodelta 2008. Arvioidut kulut juoksevat kesäkuuhun 2010, jolloin ne poistetaan lopullisesti.

Liite 43. Muut velat yhteensä

2008 2007
Korkovelat talletuksista 18 395 13 070
Muut korojen siirtovelat ja korojen maksetut ennakot 48 271 33 313
Saadut korkoennakot 30 1 125
Siirtyvät korkovelat ja saadut korkoennakot 66 696 47 509
Muut siirtovelat ja maksetut ennakot 14 484 19 697
Siirtovelat ja saadut ennakot 81 179 67 205
Maksujenvälitysvelat 79 855 85 350
Pankkitoiminnan muut velat 5 187 40 839
Henkivakuutustoiminnan muut velat 2 755 4 731
Muut velat 87 797 130 920
Muut velat yhteensä 168 977 198 125

Liite 44. Velkojen maturiteetijakauma tase-erittäin

31.12.2008 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta
Talletukset 4 176 694 831 914 6 669
Liikkeeseen lasketut velkakirjat 205 467 358 958 1 251 795
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 17 244 7 417 212 190
Muut velat luottolaitoksilta 362 138 - 94 500
Muut velat yleisölle ja julkisyhteisöille 206 945 49 540
Yhteensä 4 968 487 1 247 830 1 565 155
31.12.2008 5-10 vuotta yli 10 vuotta Yhteensä
Talletukset - 5 015 277
Liikkeeseen lasketut velkakirjat 302 512 - 2 118 733
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 10 000 - 246 851
Muut velat luottolaitoksilta 45 500 - 502 138
Muut velat yleisölle ja julkisyhteisöille - 6 276 262 761
Yhteensä 358 012 6 276 8 145 760
31.12.2007 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta
Talletukset 3 265 053 454 762 10 176
Liikkeeseen lasketut velkakirjat 181 490 208 601 1 044 003
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 8 951 45 883 132 459
Muut velat luottolaitoksilta 345 124 15 000 69 000
Muut velat yleisölle ja julkisyhteisöille 107 884 25 400
Yhteensä 3 908 502 749 646 1 255 638
31.12.2007 5-10 vuotta yli 10 vuotta Yhteensä
Talletukset - 3 729 991
Liikkeeseen lasketut velkakirjat 546 384 - 1 980 478
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 3 344 - 190 637
Muut velat luottolaitoksilta - 429 124
Muut velat yleisölle ja julkisyhteisöille - 7 370 140 653
Yhteensä 549 728 7 370 6 470 884

Liite 45. Rahoitusvelkojen käyvät arvot

2008 2007
Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo
Talletukset 5 015 277 5 015 410 3 729 991 3 729 747
Liikkeeseen lasketut velkakirjat 2 118 733 2 118 733 1 980 478 1 980 478
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 246 851 254 800 190 637 189 189
Muut velat luottolaitoksilta 502 138 504 603 429 124 429 218
Muut velat yleisölle ja julkisyhteisöille 262 761 262 761 140 653 140 653
Johdannaissopimukset 84 725 84 725 35 181 35 181
Yhteensä 8 230 485 8 241 032 6 506 065 6 504 467

Käypä arvo määritellään liitteessä 35.

Liite 46. Osakepääoma ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Osakkeiden
kappalemäärä
Osakepääoma Sijoitetun
vapaan
oman
pääoman
rahasto
Yhteensä
1.1.2007 55 348 900 70 596 0 70 596
Suunnattu osakeanti Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritakselle 17.1.2007, 3 000 000 6 000 33 000 39 000
13 euroa/osake
Kuponkianti 6.-23.2.2007, merkintähinta 9 euroa/osake 1 764 865 3 530 12 354 15 884
Muut suunnatut annit (29.3.2007 ja 24.5.2007), 13 euroa/osake 39 021 78 429 507
Emissiokulut -530 -530
31.12.2007 60 152 786 80 204 45 254 125 458
Suunnattu osakeanti pankin korkeimmalle pankin operatiivi
selle johdolle 30.4.2008 á 8,67 euroa/osake
22 482 45 150 195
31.12.2008 60 175 268 80 249 45 404 125 653

Vararahastoon kuuluu omasta pääomasta yhtiöjärjestyksen mukaan tai yhtiökokouksen päätöksellä siirrettyjä komponentteja. Vararahastossa ei ole tapahtunut muutoksia tilikausilla 2007 ja 2008.

Tilikauden lopussa pankin maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli 80 248 836 euroa. Pääoma jakautuu 40 124 418 A-osakkeelle ja 20 050 850 R-osakkeelle. Tilikauden päättyessä osakkeenomistajien lukumäärä oli 659. Aktia Säästöpankki Oyj:n yhtiöjärjestyksen muutoksia ja uuden R- osakesarjan perustamista koskeva yhtiökokouksen päätös kirjattiin kaupparekisteriin 7.4.2008. R-osakkeiden anti toteutettiin vastikkeettomana, pankin silloisille omistajille suunnattuna osakeantina. Anti käsitti korkeintaan 20 050 968 R-osaketta siten, että 2 vanhaa osaketta (Asarja) oikeutti 1 uuteen R-sarjan silloisille omistajille suunnattuna osakeantina. Anti käsitti korkeintaan 20 050 968 R-osaketta siten, että 2 vanhaa osaketta (A-sarja) oikeutti 1 uuteen R-sarjan osakkeeseen. Jokainen R-osake tuottaa 20 ääntä. Anti toteutettiin niin, että pankin osakepääomaa ei korotettu.

Aktias styrelse beslöt 30.4.2008 att med stöd av de emissionsfullmkater som bolagsstämman utfärdat 21.12.2006 för inrättande av aktiebaserade incentiv för nyckelpersoner och i enlighet med villkoren i ett av styrelsen 2007 fastställt incentivprogram för den högsta ledningen, om en riktad aktieemission till namngivna personer i bankens högsta operativa ledning. Vid emissionen utgavs 22 482 nya aktier av serie A till ett teckningspris om 8,67 euro som registrerades 27.6.2008.

Osakkeiden määrä kauden lopussa oli 60.175.268 (31.12.2007; 60.152.786).

Liite 47. Käyvän arvon rahasto

2008 2007
-17 965 -1 697
-49 896 5 788
-27 431 -27 146
20 245 5 822
33 160 -434
-8 622 113
1 154 -455
-300 118
18 339 -265
-4 768 69
-379 165
98 -43
-36 365 -17 965

Käyvän arvon rahasto sisältää myytävissä olevien rahoitusvarojen ja kassavirtaa suojaavien rahoitusjohdannaisten käyvän arvon muutoksen verojen jälkeen.

Liite 48. Voitonjakokelpoiset varat

2008 2007
Jakokelvottomat vapaan oman pääoman varat
Osuus tilinpäätössiirtojen kertymästä, joka on kirjattu konsernin edillisten tilikausien voittoon 1.1. 84 538 75 706
Osuus tilinpäätössiirtojen kertymästä, joka on kirjattu konsernin tilikauden voittoon 8 832
Yhteensä 84 538 84 538
Vapaaseen omaan pääoman kuuluvat voitonjakokelpoiset varat
Edellisten tilikausien voitto 1.1. 122 507 94 213
Osingonjako -20 051 -14 825
Muut muutokset edellisten tilikausien voittoon -26
Tilikauden voitto josta Aktia Oyj:n osakkeenomistajien osuus 5 170 43 119
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 45 404 45 254
Yhteensä 153 004 167 761
Vapaa omaa pääoma yhteensä
Edellisten tilikausien voitto 1.1. 207 045 169 919
Osingonjako -20 051 -14 825
Muut muutokset edellisten tilikausien voittoon -26
Tilikauden voitto josta Aktia Oyj:n osakkeenomistajien osuus 5 170 51 951
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 45 404 45 254
Yhteensä 237 541 252 298

Liite 49. Osingonjako

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle 30.3.2009, että osakkeenomistajille jaetaan 0,15 euroa osinkona osakkeelta eli 10 046 290,20 euroa. Osakkeenomistajille jaettava osinko kirjataan vuonna 2009 omaan pääomaan edellisten tilikausien voiton vähentymisenä.

Liite 50. Johdannaiset

Johdannaissopimukset, kirjanpitoarvo

2008 2008 2007 2007
Varat Velat Varat Velat
Korkojohdannaiset 38 135 11 762 6 484 6 195
Käypää arvoa suojaavat 38 135 11 762 6 484 6 195
Korkojohdannaiset 25 406 1 186 777 2 061
Rahavirtaa suojaavat 25 406 1 186 777 2 061
Korkojohdannaiset 66 985 65 599 19 436 17 936
Valuuttajohdannaiset 4 072 4 607 217 255
Osakejohdannaiset 1 772 927 7 718 7 718
Muut johdannaiset 644 644 1 016 1 016
Muut johdannaissopimukset 73 473 71 777 28 387 26 925
Yhteensä 137 014 84 725 35 648 35 181

Rahavirtasuojauksista tulevasta rahavirrasta odotetaan vuonna 2009 noin 5–6 miljoonaa euroa, vuonna 2010 noin 6–7 miljoonaa euroa ja loput vuosina 2011-2014.

Kohde-etuuksien nimellisarvot ja käyvät arvot

31.12.2008

Suojaavat johdannaiset

Nimellisarvot/jäljellä oleva juoksuaika Käyvät arvot
Alle 1 Yli 5
vuosi 1-5 vuotta vuotta Yhteensä Varat Velat
Käyvän arvon suojaus
Koronvaihtosopimukset 470 000 899 500 219 000 1 588 500 38 135 -11 762
Yhteensä 470 000 899 500 219 000 1 588 500 38 135 -11 762
Kassavirran suojaus
Korko-optiot - 170 000 790 000 960 000 25 406 -1 186
Ostetut - 170 000 550 000 720 000 25 406
Asetetut - 240 000 240 000 - 1 186
Yhteensä 0 170 000 790 000 960 000 25 406 -1 186
Korkojohdannaiset yhteensä 470 000 1 069 500 1 009 000 2 548 500 63 541 -12 948
Suojaavat johdannaiset yhteensä 470 000 1 069 500 1 009 000 2 548 500 63 541 -12 948

Muut johdannaissopimukset

Koronvaihtosopimukset 336 000 1 679 400 255 300 2 270 700 37 719 -36 859
Korko-optiot 9 200 2 715 000 1 667 342 4 391 542 29 266 -28 740
Ostetut 4 600 1 357 500 953 671 2 315 771 24 993 -4 273
Asetetut 4 600 1 357 500 713 671 2 075 771 4 273 -24 467
Korkojohdannaiset yhteensä 345 200 4 394 400 1 922 642 6 662 242 66 985 -65 599
Valuuttatermiinit 255 932 - 255 932 4 072 -4 607
Valuuttajohdannaiset yhteensä 255 932 0 0 255 932 4 072 -4 607
Osake-optiot 92 678 52 804 47 300 192 782 1 772 -927
Ostetut 75 089 26 402 23 650 125 141 1 772
Asetetut 17 589 26 402 23 650 67 641 - 927
Osakejohdannaiset yhteensä 92 678 52 804 47 300 192 782 1 772 -927
Optiosopimukset - 8 608 - 8 608 644 -644
Ostetut - 4304 - 4 304 644
Asetetut - 4304 - 4 304 - 644
Muut johdannaissopimukset 0 8 608 0 8 608 644 -644
Muut johdannaissopimukset yhteensä 693 810 4 455 812 1 969 942 7 119 564 73 473 -71 777
Johdannaissopimukset yhteensä 1 163 810 5 525 312 2 978 942 9 668 064 137 014 -84 725

31.12.2007

Suojaavat johdannaiset

Nimellisarvot/jäljellä oleva juoksuaika Käyvät arvot
Alle 1
vuosi
1-5 vuotta Yli 5
vuotta
Yhteensä Varat Velat
Käyvän arvon suojaus
Koronvaihtosopimukset 50 000 1 307 000 79 000 1 436 000 6 484 -6 195
Yhteensä 50 000 1 307 000 79 000 1 436 000 6 484 -6 195
Kassavirran suojaus
Korkotermiinit 400 000 - 400 000 379
Korko-optiot 1 000 000 - 480 000 1 480 000 398 -2 061
Ostetut 500 000 - 240 000 740 000 398
Asetetut 500 000 - 240 000 740 000 - 2 061
Yhteensä 1 400 000 0 480 000 1 880 000 777 -2 061
Korkojohdannaiset yhteensä 1 450 000 1 307 000 559 000 3 316 000 7 261 -8 256
Suojaavat johdannaiset yhteensä 1 450 000 1 307 000 559 000 3 316 000 7 261 -8 256

87

Muut johdannaissopimukset

Johdannaissopimukset yhteensä 1 647 072 5 730 680 2 459 748 9 837 500 35 648 -35 181
Muut johdannaissopimukset yhteensä 197 072 4 423 680 1 900 748 6 521 500 28 387 -26 925
Muut johdannaissopimukset 0 8 608 0 8 608 1 016 -1 016
Asetetut - 4304 - 4 304 - 1016
Ostetut - 4304 - 4 304 1016
Optiosopimukset - 8 608 - 8 608 1 016 -1 016
Osakejohdannaiset yhteensä 50 294 65 472 47 900 163 666 7 718 -7 718
Asetetut 25 147 32 736 23 950 81 833 - 7 718
Ostetut 25 147 32 736 23 950 81 833 7 718
Osake-optiot 50 294 65 472 47 900 163 666 7 718 -7 718
Valuuttajohdannaiset yhteensä 136 778 0 0 136 778 217 -255
Valuuttatermiinit 136 778 - 136 778 217 -255
Korkojohdannaiset yhteensä 10 000 4 349 600 1 852 848 6 212 448 19 436 -17 936
Asetetut - 1 337 100 653 774 1 990 874 - 2 492
Ostetut - 1 337 100 893 774 2 230 874 3 054
Korko-optiot - 2 674 200 1 547 548 4 221 748 3 054 -2 492
Koronvaihtosopimukset - 1 675 400 305 300 1 980 700 16 297 -15 360
Korkotermiinit 10 000 - 10 000 85 -84

Liite 51. Annetut ja saadut vakuudet

Annetut vakuudet
------------------ -- --
Omasta velasta 31.12.2008 Vakuuslaji Velan
nimellisarvo
Vakuuden
arvo
Velat luottolaitoksille Saamistodistukset 1 058 409 1 056 254
Takaisinostosopimusten yhteydessä annetut vakuudet Saamistodistukset 362 138 362 138
Panttaussopimusten yhteydessä annetut vakuudet Käteiset varat 8 500 8 500
Yhteensä 1 429 047 1 426 892
Omasta velasta 31.12.2007
Velat luottolaitoksille Saamistodistukset 79 826 79 850
Takaisinostosopimusten yhteydessä annetut vakuudet Saamistodistukset 345 124 345 124
Yhteensä 424 950 424 973

Pankin samaan konserniin kuuluvan yrityksen velan vakuudeksi antamat vakuudet

Per 31.12.2008
Per 31.12.2007

Muiden velasta

Pankki ei ole asettanut vakuuksia muiden velasta.

Velkoihin luottolaitoksille sisältyy Suomen Pankin ja Euroopan Investointipankin vakuuksia. Takaisinostosopimuksiin sovelletaan vakioituja GMRA-ehtoja (Global Master Repurchase Agreement).

Saadut vakuudet

Velan Vakuuden
Omasta velasta 31.12.2008 Vakuuslaji nimellisarvo arvo
Velat luottolaitoksille Saamistodistukset 93 250 93 250
Liite 52.
Taseen ulkopuoliset sitoumukset eriteltyinä
2008 2007
Takaukset 54 843 57 232
Muut kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 7 450 27 060
Käyttämättömät luottojärjestelyt 454 489 418 254
Tytäryhtiöiden puolesta annetut
Osakkuusyhtiöiden puolesta annetut
Muut peruuttamattomat sitoumukset 12 050 127 064
Tytäryhtiöiden puolesta annetut
Yhteensä 528 833 629 610

Vuokrasitoumukset eivät kuulu taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin.

Johdannaisten luottovasta-arvoa ei 31.12.2008 alkaen kirjata taseen ulkopuolisiin eriin, vaan niiden markkina-arvo sisältyy taseeseen.

31.12.2008 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta
Takaukset 9 398 12 308 13 821
Muut kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 121 67 3 630
Käyttämättömät luottojärjestelyt 156 896 272 025 22 851
Tytäryhtiöiden puolesta annetut
Osakkuusyhtiöiden puolesta annetut
Muut peruuttamattomat sitoumukset - 10 583
Tytäryhtiöiden puolesta annetut
Yhteensä 166 414 284 410 40 885
31.12.2008 5-10 vuotta yli 10 vuotta Yhteensä
Takaukset 17 184 2 133 54 843
Muut kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 3 632 - 7 450
Käyttämättömät luottojärjestelyt 2 2 716 454 489
Tytäryhtiöiden puolesta annetut
Osakkuusyhtiöiden puolesta annetut
Muut peruuttamattomat sitoumukset 11 457 - 12 050
Tytäryhtiöiden puolesta annetut
Yhteensä 32 275 4 849 528 833
31.12.2007 5-10 vuotta yli 10 vuotta Yhteensä
Yhteensä 190 937 233 104 104 264
Tytäryhtiöiden puolesta annetut
Muut peruuttamattomat sitoumukset 4 004 5 982 52 820
Osakkuusyhtiöiden puolesta annetut
Tytäryhtiöiden puolesta annetut
Käyttämättömät luottojärjestelyt 178 215 213 607 20 445
Muut kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 2 799 4 339 9 952
Takaukset 5 919 9 176 21 048
31.12.2007 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta
Takaukset 19 482 1 606 57 232
Muut kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 9 211 759 27 060
Käyttämättömät luottojärjestelyt 2 5 985 418 254
Tytäryhtiöiden puolesta annetut
Osakkuusyhtiöiden puolesta annetut
Muut peruuttamattomat sitoumukset 47 656 16 601 127 064
Tytäryhtiöiden puolesta annetut
Yhteensä 76 352 24 952 629 610
Liite 53. Vuokravastuut
2008 2007
Alle 1 vuosi 7 910 2 030
1-5 vuotta 27 511 4 901
Yli 5 vuotta 24 847 2 581
Yhteensä 60 268 9 513

Vuokrasitoumuksiin lasketaan määräaikaiset vuokrasopimukset, joita ei voi lopettaa ilman vuokranantajan hyväksyntää tai merkittävän lisämaksun maksamista. Sisäisiä vuokrasitoumuksia ei huomioida. Vuokrasopimukset koskevat pääasiassa toimitiloja (lähinnä pankkikonttoreita) ja vuokrataso on yleensä sidottu elinkustannusindeksiin. Pääasiassa sopimukset ovat voimassa toistaiseksi.

Liite 54. Henkilöstön määrä 31.12.
2008 2007
Kokopäiväiset 1 027 966
Osa-aikaiset 99 90
Määräaikaiset 126 100
Yhteensä 1 252 1 156
Henkilöstön määrä kokonaisresursseiksi muutettuna 1 052 983
Kokonaisresurssien määrä keskimäärin 1 009 940

Liite 55. Tietoja lähipiiristä

Konsernin avainhenkilöt

Lähipiiriin kuuluvat johtavassa asemassa olevat avainhenkilöt, näiden perheenjäsenet sekä yhtiöt, joissa avainhenkilöllä on määräysvalta. Aktia-konsernin avainhenkilöitä ovat Aktia Oyj:n hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet sekä konsernin johto, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan varamies.

Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden saama korvaus 2008 2007
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 1) 1 152 1 221
- josta muut pitkäaikaiset etuudet 2) 125 125
- josta osakeperusteiset maksut 2) 176 149
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet 3) 384

1) Sisältää palkat ja tulospalkat tilikauden palkkasivukulut ml.

2) Tilikauden aikana maksetut korvaukset johdon pitkän aikavälin kannusteohjelman mukaisesti.

Hallituksella on kannustetarkoituksessa valtuutus laskea johdolle liikkeeseen korkeintaan 938 498 A-osaketta. Optio-oikeuksia ei ole annettu. 3) Sisältää tilikauden aikana kirjatut perustyöeläkkeet ja vapaaehtoiset eläkesitoumukset.

Syntyneet ja sovitut palkat ja palkkiot sekä eläkesitoumukset 2008 2007
Hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet 189 195
Hallituksen jäsenet:
Kaj-Gustaf Bergh, puheenjohtaja 40 36
Dag Wallgren, varapuheenjohtaja 25 22
Hans Frantz 21 19
Lars-Olof Hammarén 21 19
Lars-Erik Kvist 21 19
Kjell Sundström 21
Marina Vahtola 21 18
Nina Wilkman 20 19
Toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan varamies:
Mikael Ingberg, toimitusjohtaja 3.4.2008 asti 124 391
Jussi Laitinen, toimitusjohtaja 4.4.2008 lähtien 185
Jarl Sved, toimitusjohtajan sijainen 251 254

Toimitusjohtajan irtisanomisaika on työnantajan puolelta 18 kuukautta. Muiden johtoryhmän jäsenten irtisanomisaika vaihtelee 12 ja 18 kuukauden välillä. Johtoryhmän jäsenet voivat jäädä eläkkeele 60 vuoden iässä.

Liiketapahtumat konsernin avainhenkilöiden kanssa

Lisäys /
1.1.2008 vähennys 31.12.2008
Lähipiirin luotot ja takaukset 2 898 2 062 4 959
Lähipiirin talletukset 5 755 1 201 6 956
Lisäys /
1.1.2007 vähennys 31.12.2007
Lähipiirin luotot ja takaukset 2 060 837 2 898
Lähipiirin talletukset 2 757 2 998 5 755

Luotonanto lähipiirille tapahtuu normaalien asiakasehtojen mukaisesti, normaalin velallisriskin puitteissa ja samojen vakuus- ja tuottovaatimusten mukaisesti kuin pankin muillekin asiakkaille.

Vuoden 2008 lopussa konsernin avainhenkilöillä on yhteensä 1 958 617 Aktia Oyj:n A-sarjan osaketta ja 978 122 Aktia Oyj:n R-sarjan osaketta. Tämä vastaa 4,9 % osakkeiden yhteismäärästä ja 4,9 % äänistä

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhtiöt (osuus yli 50 %)

2008 2008 2007 2007
Osuus
kaikista
osakkeista
Kirjanpito
arvo
Osuus
kaikista
osakkeista
Kirjanpito
arvo
Rahoitustoiminta
Aktia Pankki Oyj, Helsinki 100,0 207 558
Aktia Hypoteekkipankki Oyj, Helsinki 53,7 25 080 55,9 23 836
Aktia Kortti & Rahoitus Oy, Helsinki 82,0 26 82,0 26
Aktia Yritysrahoitus Oy, Helsinki 80,0 240 80,0 160
Hsp-Rahoitus Oy (lepäävä), Helsinki 100,0 589 100,0 589
Sijoitusrahastotoiminta
Aktia Rahastoyhtiö Oy, Helsinki 100,0 2 507 100,0 2 507
Aktia Fund Management S A (lepäävä), Luxemburg 100,0 111
Sijoituspalveluyritykset
Aktia Asset Management Oy Ab, Helsinki 81,0 347 81,0 347
Kiinteistövälitystominta
Aktia Kiinteistönvälitys Helsinki-Espoo Oy, Helsinki 80,0 80 80,0 80
Aktia Kiinteistönvälitys ISKL Oy, Kirkkonummi 90,0 72 90,0 72
Aktia Kiinteistönvälitys Pietarsaari Oy, Pietarsaari 80,0 80 100,0 100
Aktia Kiinteistönvälitys Kokkolanseutu Oy, Kokkola 100,0 100 100,0 100
Aktia Kiinteistönvälitys Keski-Uusimaa - Vantaa Oy, Vantaa 100,0 80 100,0 80
Aktia Kiinteistönvälitys Parainen-Turunmaa Oy, Parainen (fuusioitunut) 88,6 62
Aktia Kiinteistönvälitys Raasepori Oy, Tammisaari 100,0 73 100,0 73
Aktia Kiinteistönvälitys Sipoo Oy, Helsinki 60,0 71 60,0 61
Aktia Kiinteistönvälitys Tampere Oy, Tampere 87,3 227 67,0 67
Aktia Kiinteistönvälitys Vaasa Oy, Vaasa 80,0 517 60,0 313
Aktia Kiinteistönvälitys Oulu Oy, Oulu 90,6 290 100,0 100
Aktia Kiinteistönvälitys Turku Oy, Turku 90,0 119 90,0 119
Aktia Kiinteistönvälitys Itä-Uusimaa Oy, Porvoo 80,0 80 80,0 80
Magnus Nyman LKV Oy, Kemiö 51,0 155 51,0 125
Vakuutustoiminta
Henkivakuutusosakeyhtiö Veritas, Turku 100,0 58 286 100,0 97 301
Asunto Oy Espoon Nurmilintu, Espoo 100,0 1 072
Asunto Oy Vantaan Korupuisto, Vantaa 100,0 3 190
Asunto Oy Vantaan Vihvilätie 3, Vantaa 100,0 1 335
Kiint Oy Ridalintie 3, Vihti 100,0 3 495
Kiint Oy Jauhokilo Ab, Espoo 100,0 10 099
Kiint Oy Tamteva, Tampere 100,0 10 867
Virastotalo Brahe, Raahe 100,0 8 001
Muut
Robur Invest Oy (lepäävä) 100,0 8 100,0 8
Vas-Invest Oy, Helsinki 100,0 325 75,0 101
Muut kiinteistöyhtiöt 254 5 925
Yhteensä 297 164 170 404

Omistus osakkuusyhtiössä (osuus 20-50 %)

2008 2008 2007 2007
Osuus
kaikista
osakkeista
Kirjanpito
arvo
Osuus
kaikista
osakkeista
Kirjanpito
arvo
Tietojenkäsittely
Oy Samlink Ab, Helsinki 24,0 1 697 24,0 1 697
Pääomasijoitusyhtiö
Unicus Oy, Helsinki 33,3 100 33,3 100
Kiinteistötoiminta
Kiinteistö Oyj Mannerheimintie 14, Helsinki 50,0 18 194
Vakuutustoiminta
Kiint Oy Luna, Helsinki 28,0 7 662
Muut
ACH Finland Oyj 25,8 775
Investmentbolaget Torggatan 14 Oy, Maarianhamina 33,3 376 33,3 376
Järsö Invest Oy, Maarianhamina 33,3 376 33,3 376
Mike Alpha Oy, Maarianhamina 33,3 1 33,3 1
Mike Bravo Oy, Maarianhamina 33,3 1 33,3 1
Mike Charlie Oy, Maarianhamina 33,3 1 33,3 1
Mike Whiskey Oy, Maarianhamina 33,3 160 33,3 160
November Sierra Oy, Maarianhamina 33,3 1 33,3 1
Tenala Buccaneers Oy, Maarianhamina 33,3 376 33,3 376
Tenala Invest Oy, Maarianhamina 33,3 376 33,3 376
Yhteensä 4 239 29 320

Toukokuussa 2008 tehdyn rahastosopimuksen mukaan Aktia siirsi osakeomistuksensa Mannerheimintie 14-, Silvertärnan- ja Mercator-kiinteistöyhtiöissä osakkeenluovutuksena kiinteistöpääomarahasto Forum Fastighets Ky:hyn. Osakkeenluovutus tehtiin 1.10.2008. Aktialle se merkitsi runsaan 6 miljoonan voittoa. Rahasto-osuus myytiin joulukuussa.

Liiketapahtumat osakkuusyhtiöiden kanssa 1.1.2008 Lisäys / 31.12.2008
vähennys
Luotot ja takaukset 65 - 65
Talletukset 1 245 158 1 403

Liite 56. Hallinnoitavat asiakasvarat

Aktia Pankki Oyj tarjoaa yksityshenkilöille ja instituutioille täyden valtakirjan omaisuudenhoitoa. Asiakasvaroja ei välitetä luottoina toisille asiakkaille. Aktia Asset Management Oy Ab tarjoaa instituutioille täyden valtakirjan omaisuudenhoitoa.

Hallinnoitavat asiakasvarat 2008 2007
Asiakaspääomatileillä olevat varat
Täydellä valtakirjalla hallonnoitavat varat 2 592 473 3 113 555
Sijoitusneuvonnan puitteissa erillisin sopimuksin hallinnoitavat varat 2 276 510 1 178 918
Varainhoidon varat yhteensä 4 868 983 4 292 474

Liite 57. Tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen

Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö sulautettiin Aktia Oyj:hin yhtiöiden yhtiökokousten hyväksymän sulautumissuunnitelman mukaisesti. Sulautuminen kirjattiin kaupparekisteriin 1.1.2009. Vahinkoyhtiön nimeksi tuli samassa yhteydessä Aktia Vahinkovakuutus Oy. Samalla rekisteröitiin 6 800 000 uutta Aktia Oyj:n A-sarjan osaketta sekä yhtiön osakepääoman lisäys 13 600 000 eurolla, jolloin Aktia Oyj:n A-osakkeiden yhteenlaskettu määrä nousi 46 924 418 kappaleeseen ja yhtiön yhteenlaskettu osakepääoma 93 848 836 euroon. Sulautumisvastikkeena jaettavien osakkeiden lopullinen määrä voi pienentyä Veritas keskinäisen vahinkovakuutusyhtiön mahdollisten epävarmojen osakkuuksien vuoksi. Aktia vahinkovakuutus Oy omisti sulautumishetkellä yhteensä 536 287 Aktian osaketta, minkä vuoksi konsernin omien osakkeiden omistus on tällä hetkellä 0,9 prosenttia.

Sulautumissuunnitelman mukaan sulautumisvastikkeena annettavat uudet osakkeet kirjataan osakkaiden arvo-osuustileille niin nopeasti kuin se käytännössä on mahdollista, arviolta vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen aikana.

Aktia Vahinkovakuutuksen toimitusjohtaja Anders Nordman nimitettiin 1.1.2009 Aktia Oyj:n konsernin johtoryhmän jäseneksi vastuualueenaan Aktia Pankin Yrityspankki sekä Aktia Vahinkovakuutus.

Aktia Pankki Oyj suunnittelee siirtävänsä koko osakeomistuksensa Aktia Henkivakuutuksessa konsernin emoyhtiölle Aktia Oyj:lle vuoden 2009 aikana. Kiinteistövälitysyhtiöissä ja vakuutusmyyntiorganisaatiossa on aloitettu tehostamisohjelma.

Aktia Oyj – Emoyhtiön tuloslaskelma

(1 000 euroa) Liite 2008 2007
Korkotuotot 102 220 013 214 809
Korkokulut 102 -154 928 -136 830
Korkokate 65 085 77 980
Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 103 2 550 3 846
Palkkiotuotot 104 26 959 38 384
Palkkiokulut 104 -2 474 -3 908
Palkkiotuotot netto 24 485 34 476
Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 105 904 1 146
Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 106 -2 031 1 407
Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 107 2 484 79
Liiketoiminnan muut tuotot 108 6 699 3 012
Henkilöstökulut 109 -35 387 -41 266
Muut hallintokulut 110 -22 245 -25 435
Hallintokulut -57 632 -66 701
Poistot ja arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 111 -2 431 -2 597
Liiketoiminnan muut kulut 112 -9 838 -10 709
Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista 113 -165 -218
Liikevoitto 30 113 41 721
Tilinpäätössiirrot - 17 300
Verot -7 512 -5 141
Tilikauden voitto 22 600 19 280

95

Aktia Oyj – Emoyhtiön tase

(1 000 euroa) Liite 2008 2007
Varat
Käteiset varat - 228 317
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 116 - 1 621 886
Saamiset luottolaitoksilta 117 16 313 255
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 118 - 2 960 204
Saamistodistukset julkisyhteisöiltä
Muut saamistodistukset - 72 812
Saamistodistukset yhteensä - 72 812
Osakkeet ja osuudet 120 228 538 183 792
Johdannaissopimukset 152 - 10 976
Aineettomat hyödykkeet 121 - 3 994
Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet
ja -osuudet 122 - 11 410
Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen
osakkeet ja osuudet 122 - 27 701
Muut aineelliset hyödykkeet 122 103 5 216
Aineelliset hyödykkeet 103 44 327
Muut varat 123 1 024 11 200
Siirtosaamiset ja maksetut ennakot yhteensä 124 633 80 509
Laskennalliset verosaamiset 125 449 4 614
Varat yhteensä 230 762 5 535 887
Velat
Velat luottolaitoksille 131 1 390 1 366 118
Talletukset - 2 820 525
Muut velat - 142 253
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 132 0 2 962 778
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 133 - 520 964
Jahdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat 152 - 7 424
Muut velat 134 1 209 114 490
Siirtovelat ja saadut ennakot yhteensä 135 2 163 58 354
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 136 - 180 221
Laskennalliset verovelat 137
Velat yhteensä 4 762 5 210 350
Tilinpäätössiirtojen kertymä - 114 240
Oma pääoma
Osakepääoma 143 80 249 80 204
Vararahasto 8 067 8 067
Ylikurssirahasto 1 893 1 893
Muu sidottu oma pääoma 103
Käyvän arvon rahasto 142 -1 277 -13 132
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 45 404 45 254
Edellisten tilikausien voitto 1.1. 89 011 84 557
Osingonjako -20 051 -14 825
Tilikauden voitto josta Aktia Oyj:n osakkeenomistajien osuus 22 600 19 280
Oma pääoma yhteensä 142 226 000 211 297
Velat ja oma pääoma yhteensä 230 762 5 535 887

Aktia Oyj – Emoyhtiön taseen ulkopuoliset sitoumukset

(1 000 euroa) Liite 2008 2007
Taseen ulkopuoliset sitoumukset 151
Takaukset ja pantit - 57 232
Muut - 27 060
Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset - 84 292
Arvopapereiden takaisinostositoumukset
Muut - 674 622
Asiakkaan hyväksi tehdyt peruuttamattomat sitoumukset - 674 622
Taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä - 758 914

Aktia Oyj – Emoyhtiön rahavirtalaskelma

(1 000 euroa) 2008 2007
Liiketoiminnan rahavirta
Liikevoitto 30 113 41 721
Rahavirtaan vaikuttamattomien erien oikaisut:
Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista 2 440 243
Käyvän arvon muutokset - 2 172
Poistot ja arvonalentumiset aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä - 2 645
Muut oikaisut 23 341 -80
Liiketoiminnan saamisten lisäys (-) tai vähennys (+) 5 061 490 -1 057 948
Saamistodistukset 1 666 605 -503 057
Saamiset luottolaitoksilta 307 772 -139 506
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 2 960 204 -364 098
Osakkeet ja osuudet 33 034 1 193
Muut varat 93 875 -52 481
Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) -5 026 729 1 010 746
Velat luottolaitoksille -1 364 728 476 630
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille -2 962 778 279 846
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat -520 964 197 287
Muut velat -178 259 56 982
Maksetut tuloverot -2 962 -17 197
Liiketoiminnan rahavirta yhteensä 87 693 -17 699
Investointien rahavirta
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, vähennys - 2 003
Tytär- ja osakkuusyritysten hankinta - 60 771
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -19 185 -11 730
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset 70 554
Investointien rahavirta yhteensä 51 369 -70 498

97

Rahoituksen rahavirta

Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla, lisäys - 5 276
Osakepääoman lisäys 45 3 608
Maksetut osingot -20 051 -14 825
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston lisäys 150 12 254
Rahoituksen rahavirta yhteensä -19 856 6 313
Rahavarojen nettomuutos 119 205 -81 885
Rahavarat vuoden alussa 233 800 315 684
Rahavarat vuoden lopussa 16 233 800
Liiketoimintasiirrossa siirtyneet rahavarat -352 989
Rahoituslaskelmassa esiintyvät rahavarat muodostuvat seuraavista tase-eristä:
Kassa - 10 774
Suomen Pankin sekkitili - 217 543
Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta 16 5 483
Yhteensä 16 233 800

Aktia Oyj – Emoyhtiön tilipäätöksen liitetiedot

Liite 101. Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Aktia Oyj:n tilinpäätös on laadittu kirjanpito- ja luottolaitoslain säännösten, valtiovarainministeriön luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä antaman määräyksen (150/2007) sekä Rahoitustarkastuksen standardin 3.1 mukaisesti. Aktia Oyj.n tilinpäätös on laadittu suomalaisen tilinpäätösstandardin (FAS) mukaisesti.

Ulkomaan rahan määräiset erät

Euroalueeseen kuulumattomiin valuuttoihin sidotut ulkomaan rahan määräiset varat ja velat on muunnettu euroiksi Euroopan keskuspankin noteeraamaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Arvostuksen yhteydessä syntyneet kurssierot on tuloslaskelmassa kirjattu valuuttatoiminnan nettotuotoiksi.

Tuloutusperiaatteet

Tuotot ja kulut kirjataan jaksotusperiaatten mukaisesti.

Poistot

Aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä tehdään lineaarisia suunnitelman mukaisia poistoja hyödykkeen taloudellisen eliniän mukaan. Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Rakennukset 40 vuotta
Peruskorjaukset rakennuksissa,
jotka eivät ole pankin omistuksessa 5–10 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet 3–5 vuotta
IT-lisenssit 3–5 vuotta

Johdannaissopimukset

Saamisten suojaamiseksi tehdyistä koronvaihtosopimuksista, korkotermiinisopimuksista ja korko-optiosopimuksista saatavat tuotot tai niistä aiheutuvat kulut merkitään tuloslaskelmaan korkotuottoihin. Velkojen suojaamiseksi tehdyistä koronvaihto-, korkotermiinija korko-optiosopimuksista saatavat tuotot tai niistä aiheutuvat kulut merkitään korkokuluihin.

Suojaavien johdannaissopimusten arvonmuutoksia on tuloslaskelmassa käsitelty samalla tavoin kuin suojattavien tase-erien arvonmuutoksia.

Kaupankäyntivarastoon kuuluvista muussa kuin suojaamistarkoituksessa tehdyistä sopimuksista saatavat tuotot, kulut ja arvonmuutokset on merkitty tilinpäätöksen arvopaperikaupan nettotuottoihin.

Valuutanmääräisten johdannaissopimusten tuotto- ja kuluerät merkitään tuloslaskelman kohtaan valuuttatoiminnan nettotuotot, lukuun ottamatta termiini- ja avistakurssin välistä erotusta, joka merkitään korkotuottoihin tai -kuluihin.

Arvonalentumistappiot lainoista ja muista saamisista

Lainojen ja saamisten arvonalentumisia kirjataan kohdistettuina ja ryhmäkohtaisesti. Arvonalentuminen kirjataan kohdistettuna vain, jos on objektiivista näyttöä siitä, että asiakkaan maksukyky on heikentynyt sen jälkeen, kun saaminen alun perin kirjattiin taseeseen. Objektiivista näyttöä ovat velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, taloudellisista tai juridisista syistä annettu lievennys, jota lainantaja ei olisi muutoin harkinnut tai velallisen konkurssi tai muu taloudellinen uudelleenjärjestely.

Saamisen arvo on laskenut, jos arvioitu saamisen tuoma rahavirta – vakuuden käypä arvo huomioon ottaen – on pienempi kuin luoton kirjanpitoarvon ja luoton maksamattomien korkojen summa. Arvioitu tuleva rahavirta diskontataan luoton alkuperäisellä todellisella korolla. Jos luoton korko on vaihtuva, diskonttauskorkona käytetään tarkistushetken sopimuskorkoa. Arvonalentumiseksi kirjataan luoton kirjanpitoarvoa alemman rahavirran palautusten ja peruutusten nykyarvon ja luoton kirjapitoarvon erotus.

Ryhmäkohtainen arvonalentumiskirjaus on perusteltu, jos on objektiivista näyttöä siitä, että luottosalkkujen saamisten takaisinmaksuun liittyy epävarmuutta. Analyysi perustuu historialliseen analyysiin maksukyvyttömyystilanteen todennäköisyydestä ja sen aiheuttamasta tappiosta makro- ja mikrotalouden tapahtumat sekä kokemusperäinen arvio huomioon ottaen. Odotettujen tappioiden arviointi ryhmäkohtaisista arvonalentumisista päätettäessä tehdään 12 kuukauden aikahorisontilla. Pankin yritystoiminnan asiakassaatavien arvonalentumiskirjauksia tehdään vain kohdistetusti, kun on kysymys rajoitetusta määrästä tietyn toimialan asiakkaita.

Verot

Tuloslaskelman verot koostuvat vuoden ja aikaisempien vuosien veroista ja laskennallisista veroista. Verokulu kirjataan tuloslaskelmaan, paitsi koskien eriä, jotka kirjataan suoraan omaan pääomaan, jolloin myös verovaikutus kirjataan osaksi omaa pääomaa. Tuloverot kirjataan vuoden arvioidun verotettavan tulon perusteella. Laskennalliset verot kirjataan varojen ja velkojen kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välisen tilapäisen eron mukaan. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Rahoitusvarat

Rahoitusvaroiksi kirjataan saamistodistukset (velkakirjat), saamiset luottolaitoksilta, saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä sekä osakkeet ja osuudet. Aktia soveltaa rahoitusvaroihin IFRS-sääntöjä, IAS 39, jotka tulivat voimaan 1.1.2005 ja joissa rahoitusvarat jaetaan neljään arvostusluokkaan.

Luokkaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältyvät kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat. Luokkaan on kirjattu saamistodistukset ja muut julkisesti noteeratut kotimaiset ja ulkomaiset arvopaperit, joilla pankki käy aktiivisesti kauppaa ja jotka on hankittu lyhyen aikavälin ansaintatarkoituksessa. Ne on merkitty käypään arvoon siten, että arvonmuutokset kirjataan juoksevasti tuloslaskelmaan.

Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kirjataan saamistodistukset sekä osakkeet ja osuudet, joita ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa tai eräpäivään asti. Realisoimaton arvonmuutos kirjataan omaan pääomaan käyvän arvon rahastona vähennettynä laskennallisella verovelalla, kunnes myynti tapahtuu tai realisoimaton tappio katsotaan pysyväksi. Myynnin tai arvonalentumistappion sattuessa kertynyt realisoimaton voitto tai tappio siirretään tuloslaskelman erään Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot.

Eräpäivään asti pidettäviin sijoitusarvopapereihin kirjataan saamistodistukset, jotka on tarkoitus pitää eräpäivään saakka. Nämä arvopaperit kirjataan jaksotettuun hankintamenoon. Jos tällaisen arvopaperin todennäköinen luovutushinta tilikauden päättyessä on pysyvästi hankintamenoa alhaisempi, on erotus kirjattu kuluksi. Hankintamenon ja nimellisarvon välinen erotus on jaksotettu korkotuotoiksi tai niiden vähennyksiksi.

Lainoiksi ja muiksi saamisiksi luokitellaan saamiset luottolaitoksilta sekä saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Nämä saamiset kirjataan jaksotettuun hankintamenoon.

Muut rahoitusvelat

Muut rahoitusvelat merkitään taseeseen sopimuksentekohetkellä hankintamenoon ja sen jälkeen jaksotettuun hankintamenoon.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

Kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet on käyttötarkoituksen mukaisesti jaettu omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja sijoituskiinteistöihin. Sijoituskiinteistöt ovat konsernin omassa käytössä olevia kiinteistöjä. Sijoituskiinteistöjen tarkoituksena on tuoda vuokratuloja ja tuottaa pääomalle arvonnousua. Jos vain osa kiinteistöstä on konsernin omassa käytössä, jaottelu on tehty kuhunkin käyttötarkoitukseen tarkoitettujen neliömetrien mukaan. Sekä omassa käytössä olevat kiinteistöt että sijoituskiinteistöt on arvostettu hankintamenoon. Rakennukset poistetaan niiden taloudellisen eliniän mukaan lineaarisesti 40 vuoden aikana. Maaalueista ei tehdä poistoja.

Sijoituskiinteistöjen käyvän arvon arvioinnissa on käytetty rahavirtalaskelman mukaan tehtyä ulkopuolista arviota tai markkinoilta saatavien vuokratulojen perusteella tehtyä sisäistä arviota. Jos kiinteistön tai kiinteistöosakkeiden todennäköinen luovutushinta on olennaisesti ja pysyvästi hankintamenoa alhaisempi, arvonalentuminen on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan. Jos on todennäköistä objektiivista näyttöä arvonalentamistarpeesta, hyödykkeen arvo tutkitaan.

Muut aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon määräisinä. Suunnitelman mukaiset poistot tehdään hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella.

Aktia Oyj – Emoyhtiön tuloslaskelman liitetiedot

(1 000 euroa)
Liite 102.
Korkotuotot ja korkokulut
Korkotuotot 2008 2007
Saamiset luottolaitoksilta 22 397 20 902
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöltä 129 880 140 181
Saamistodistukset 66 691 54 947
Johdannaissopimukset 1 038 -1 526
Muut korkotuotot 8 305
Yhteensä 220 013 214 809
Korkokulut
Velat luottolaitoksille -56 223 -42 911
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille -69 720 -64 930
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat -18 086 -17 347
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset ja muut velat -5 735 -4 368
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla -5 111 -5 994
Muut korkokulut -53 -1 280
Yhteensä -154 928 -136 830
Korkokate 65 085 77 980

Liite 103. Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista

Yhteensä 2 550 3 846
Tuotot kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä osakkeista ja osuuksista 913 1 255
Tuotot myytävissä olevista osakkeista 242 1 382
Tuotot omistusyhteysyrityksistä 72 343
Tuotot samaan konserniin kuuluvista yrityksistä 1 323 866
2008 2007

Liite 104. Palkkiotuotot ja palkkiokulut

Palkkiotuotot 2008 2007
Antolainauksesta 6 010 7 648
Ottolainauksesta 93 120
Maksuliikenteestä 6 723 8 717
Omaisuudenhoitopalveluista 8 729 15 535
Vakuutusten välityksestä 2 666 3 552
Takauksista ja muista taseen ulkopuolisista sitoumuksista 510 598
Muut palkkiotuotot 2 229 2 216
Yhteensä 26 959 38 384
Palkkiokulut
Maksetut toimitusmaksut -498 -651
Muut palkkiokulut -1 976 -3 257
Yhteensä -2 474 -3 908
Palkkiotuotot netto 24 485 34 476
Liite 105. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot
Saamistodistukset 2008 2007
Myyntivoitot ja myyntitappiot 54 57
Yhteensä 54 57
Muut
Myyntivoitot ja myyntitappiot 0 -5
Yhteensä 0 -5
Yhteensä
Myyntivoitot ja myyntitappiot 54 53
Arvopaperikaupan nettotuotot 54 53
Valuuttatoiminnan nettotuotot 850 1094
Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 904 1146
Liite 106. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot
-- -- -- -- -- -----------------------------------------------------------
Saamistodistukset 2008 2007
Myyntivoitot ja myyntitappiot -1 883 -319
Yhteensä -1 883 -319
Osakkeet ja osuudet
Myyntivoitot ja myyntitappiot 98 1 243
Arvonalentumisten peruutukset 19 595
Yhteensä 117 1 838
Muut
Myyntivoitot ja myyntitappiot 806 -112
Arvonalentumistappiot -1 795
Välitettyjen johdannaissopimusten nettotuotot 725
Yhteensä -264 -112
Yhteensä
Myyntivoitot ja myyntitappiot -979 812
Arvonalentumistappiot -1 795
Välitettyjen johdannaissopimusten nettotuotot 725
Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot -2 031 1 407

Arvonalentumisten peruutukset 19 595

Liite 107. Sijoituskiinteistöjen nettotuotot
2008 2007
Vuokratuotot 1 254 1 017
Myyntivoitot 1 942
Myyntitappiot -32
Poistot -10 -48
Sijoituskiinteistöjen muut tuotot 23 37
Sijoituskiinteistöjen muut kulut -694 -927
Yhteensä 2 484 79
Liite 108. Liiketoiminnan muut tuotot
2008 2007
Vuokratuotot omassa käytössä olevasta kiinteistöistä 242 47
Aineellisten ja aineettomien myyntivoitot 3 682 214
Liiketoiminnan muut tuotot 2 776 2 752
Yhteensä 6 699 3 012

Liite 109. Henkilöstökulut

2008 2007
Palkat ja palkkiot -28 240 -32 343
Siirto henkilöstörahastoon -614 -2 152
Eläkekulut -4 862 -4 751
Muut henkilösivukulut -1 671 -2 020
Henkilösivukulut -6 533 -6 771
Yhteensä -35 387 -41 266

Liite 110. Muut hallintokulut

2008 2007
Muut henkilöstökulut -2 714 -3 052
Toimistokulut -2 067 -2 368
IT-kulut -11 321 -12 938
Yhteyskulut -2 341 -2 958
Edustus- ja markkinointikulut -3 790 -3 977
Muut hallintokulut -12 -143
Yhteensä -22 245 -25 435
Liite 111. Poistot ja arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä
2008 2007
Poisto aineellisista hyödykkeistä -1 249 -1 811
Poisto aineettomista hyödykkeistä -1 182 -786
Yhteensä -2 431 -2 597

Liite 112. Liiketoiminnan muut kulut

2008 2007
Vuokrakulut -3 273 -3 015
Kulut kiinteistöistä ja kiinteistöyhtiöistä omassa käytössä -2 384 -3 430
Vakuutus- ja varmuusmenot -1 229 -1 985
Valvonta- tarkastus- ja jäsenmaksut -422 -472
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntitappiot -164
Muut kulut -2 366 -1 807
Yhteensä -9 838 -10 709

Liite 113. Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista

Saamista yleisöltä ja julkisyhteisöltä 2008 2007
Kohdistetut arvonalentumistappiot -504 -779
Arvonalentumisten peruutukset ja palautukset 338 557
Yhteensä -166 -222
Takauksista ja muista taseen ulkopuolisista eristä
Arvonalentumisten peruutukset ja palautukset 1 3
Yhteensä 1 3
Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista yhteensä -165 -218

Liite 114. Jaottelu liiketoiminta-alueittain

Tuotot liiketoiminta-alueittain 2008 2007
Sijoitukset 2 484 79
Konsernihallinto 465
Pankkitoiminta 99 702 125 775
Yhteensä 102 651 125 854
Liikevoitto liiketoiminta-alueittain
Sijoitukset 2 484 79
Konsernihallinto -4 758
Pankkitoiminta 32 387 41 642
Yhteensä 30 113 41 721
Henkilöstö toimialoittain
Konsernihallinto 98
Pankkitoiminta - 839
Yhteensä 98 839

Pankki harjoittaa liiketoimintaa vain Suomessa.

Aktia Oyj – Emoyhtiön taseen liitetiedot ja emoyhtiön muut liitetiedot

(1 000 euroa)
Liite 116. Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset
2008 2007
Valtion liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjalainat - 199
Pankkien sijoitustodistukset - 255 606
Muut - 1 366 082
Yhteensä - 1 621 886
Liite 117. Saamiset luottolaitoksilta
Vaadittaessa maksettavat 2008 2007
Kotimaisilta luottolaitoksilta 16 5 483
Ulkomaisilta luottolaitoksilta
Yhteensä 16 5 483
Muut kuin vaadittaessa maksettavat
Saamiset luottolaitoksilta yhteensä 16 313 255
Yhteensä 0 307 772
Ulkomaisilta luottolaitoksilta - 150 000
Kotimaisilta luottolaitoksilta - 157 772

Liite 118. Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä

Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä sektoreittain 2008 2007
Kotitaloudet - 2 177 738
Yritykset - 550 678
Asuntoyhteisöt - 183 784
Julkisyhteisöt - 10 026
Voittoa taivottelemattomat yhteisöt - 37 977
Yhteensä - 2 960 204
Pankilla on ryhmässä saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä vain muita kuin vaadittaessa maksettavia saamisia.
Tilikauden aikana kirjatut arvonalentumiset
Arvonalennukset tilikauden alussa 36 803 37 021
Saamista yleisöltä ja julkisyhteisöltä
Tilikauden aikana kirjatut saamiskohtaiset arvonalennukset -504 -779
Tilikauden aikana peruutetut saamiskohtaiset arvonalennukset 338 557
Tilikauden aikana toteutuneet luottotappiot, joista on aikaisemmin kirjattu saamiskohtainen arvonalennus
Takauksista ja muista taseen ulkopuolisista eristä
Tilikauden aikana kirjatut palautetut arvonalentumiset 1 3
Tilikauden aikana toteutuneet luottotappiot, joista on aikaisemmin tehty kohdistettuja arvonalentumisia
Siirretty Aktia Pankki Oyj:lle -36 638
Arvonalennukset tilikauden lopussa 0 36 803
2008 2007
Yhteensä
2008
Joista
keskus
pankkira
hoitukseen
oikeuttavia
saamisto
distuksia
Yhteensä
2007
Joista
keskus
pankkira
hoitukseen
oikeuttavia
saamisto
distuksia
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät saamistodistukset
Julkisesti noteeratut - 1 310 119 1 305 102
Muut - 338 740 316 784
Yhteensä - - 1 648 859 1 621 886
Myytävissä olevat saamistodistukset
Julkisesti noteeratut
Muut
Yhteensä - - - -
Eräpäivään asti pidettävät saamistodistukset
Julkisesti noteeratut - 45 840
Muut
Yhteensä - - 45 840 0
Saamistodistukset yhteensä - - 1 694 699 1 621 886

Liite 120. Osakkeet ja osuudet

Myytävissä olevat osakkeet ja osuudet 2008 2007
Julkisesti noteeratut 15 605 47 838
Muut 500 3 220
Yhteensä 16 105 51 057
Osakkeet ja osuudet yhteensä 16 105 51 057
joista luottolaitoksissa - 25 707
Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä
Luottolaitokset
Muut yritykset 1 667 3 764
Yhteensä 1 667 3 764
Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä
Luottolaitokset - 24 021
Muut yritykset 210 766 104 950
Yhteensä 210 766 128 971
Osakkeet ja osuudet yhteensä 228 538 183 792

Omistukset omistusyhteys- ja samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä on arvostettu hankintamenoon.

Liite 121. Aineettomat hyödykkeet

31.12.2008 Aineetto
mat
oikeudet
(IT-kulut)
Muut
pitkä
vaikutteiset
menot
Yhteensä
Hankintameno 1.1. 6 525 6 098 12 623
Siirretyt varat -2 870 -2 786 -5 655
Investoinnit 1 510 1 373 2 884
Vähennykset -4 460 -4 511 -8 971
Hankintameno 31.12. 706 174 880
Kertyneet sumu-poistot ja arvonalennukset 1.1. -4 460 -4 169 -8 628
Vähennyksen kertyneet sumu-poistot 4 460 4 471 8 931
Suunnitelman mukaiset poistot -706 -476 -1 182
Kertyneet sumu-poistot ja arvonalennukset 31.12. -706 -174 -880
Kirjanpitoarvo 31.12. 0 0 0
Aineetto
mat
Muut
pitkä
31.12.2007 oikeudet
(IT-kulut)
vaikutteiset
menot
Yhteensä
Hankintameno 1.1. 4 601 4 952 9 553
Investoinnit 1 924 1 387 3 311
Vähennykset - 241 -241
Hankintameno 31.12. 6 525 6 098 12 623
Kertyneet sumu-poistot ja arvonalennukset 1.1. -4 251 -3 592 -7 843
Suunnitelman mukaiset poistot -208 -577 -786
Kertyneet sumu-poistot ja arvonalennukset 31.12. -4 460 -4 169 -8 628
Kirjanpitoarvo 31.12. 2 065 1 929 3 994

Liite 122. Aineelliset hyödykkeet

Sijoituskiinteistöt

Sijoitus
kiinteistö
31.12.2008 Maa- ja
vesialueet
Rakennuk
set
osakkeet
ja-osuudet
Yhteensä
Hankintameno 1.1. 506 3 005 14 255 17 766
Siirretyt varat -10 -50 -13 003 -13 063
Investoinnit - 5 572 5 572
Vähennykset -495 -2 945 -2 715 -6 156
Hankintameno 31.12. 0 10 4 110 4 119
Kertyneet sumu-poistot ja arvonalennukset 1.1. - 2 246 -4 110 -6 355
Vähennyksen kertyneet sumu-poistot - 2 246 - 2 246
Suunnitelman mukaiset poistot - 10 - 10
Kertyneet sumu-poistot ja arvonalennukset 31.12. 0 -10 -4 110 -4 119
Kirjanpitoarvo 31.12. 0 0 0 0
Käypä arvo 31.12. 0 0 0 0
31.12.2007 Maa- ja
vesialueet
Rakennuk
set
Sijoitus
kiinteistö
osakkeet
ja-osuudet
Yhteensä
Hankintameno 1.1. 506 3 003 10 772 14 281
Investoinnit - 1 3 486 3 488
Vähennykset - 3 -3
Hankintameno 31.12. 506 3 005 14 255 17 766
Kertyneet sumu-poistot ja arvonalennukset 1.1. - 2 198 -4 110 -6 308
Suunnitelman mukaiset poistot - 48 - 48
Kertyneet sumu-poistot ja arvonalennukset 31.12. - 2 246 -4 110 -6 355
Kirjanpitoarvo 31.12. 506 759 10 146 11 410
Käypä arvo 31.12. 707 943 11 101 12 751

Omassa käytössä olevat kiinteistöt

31.12.2008 Maa- ja
vesialueet
Rakennuk
set
Sijoitus
kiinteistö
osakkeet
ja-osuudet
Yhteensä
Hankintameno 1.1. 458 3 620 28 695 32 773
Siirretyt varat -13 -99 -22 699 -22 810
Investoinnit - 9 427 9 427
Vähennykset -445 -3 508 -12 961 -16 914
Hankintameno 31.12. 0 13 2 463 2 476
Kertyneet sumu-poistot ja arvonalennukset 1.1. - 2 610 -2 463 -5 073
Vähennyksen kertyneet sumu-poistot - 2 610 - 2 610
Suunnitelman mukaiset poistot - 13 - 13
Kertyneet sumu-poistot ja arvonalennukset 31.12. 0 -13 -2 463 -2 476
Kirjanpitoarvo 31.12. 0 -0 0 0
31.12.2007 Maa- ja
vesialueet
Rakennuk
set
Sijoitus
kiinteistö
osakkeet
ja-osuudet
Yhteensä
Hankintameno 1.1. 458 3 616 25 539 29 614
Investoinnit - 3 3 421 3 424
Vähennykset - 265 -265
Hankintameno 31.12. 458 3 620 28 695 32 773
Kertyneet sumu-poistot ja arvonalennukset 1.1. - 2 554 -2 463 -5 017
Suunnitelman mukaiset poistot - 56 - 56
Kertyneet sumu-poistot ja arvonalennukset 31.12. - 2 610 -2 463 -5 073
Kirjanpitoarvo 31.12. 458 1 010 26 232 27 701

Muut aineelliset hyödykkeet

31.12.2008 Koneet ja
kalusto
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Aineelliset
hyödykkeet
yhteensä
Hankintameno 1.1. 26 918 15 613 93 070
Siirretyt varat -2 755 -2 424 -41 053
Investoinnit 1 193 109 16 302
Vähennykset -24 511 -12 873 -60 453
Hankintameno 31.12. 845 425 7 865
Kertyneet sumu-poistot ja arvonalennukset 1.1. -24 511 -12 804 -48 743
Vähennyksen kertyneet sumu-poistot 24 511 12 873 42 239
Suunnitelman mukaiset poistot -742 -494 -1 258
Kertyneet sumu-poistot ja arvonalennukset 31.12. -742 -425 -7 762
Kirjanpitoarvo 31.12. 103 0 103
31.12.2007 Koneet ja
kalusto
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Aineelliset
hyödykkeet
yhteensä
Hankintameno 1.1. 26 094 14 904 84 892
Investoinnit 1 311 709 8 932
Vähennykset -487 - 755
Hankintameno 31.12. 26 918 15 613 93 070
Kertyneet sumu-poistot ja arvonalennukset 1.1. -24 062 -11 980 -47 367
Vähennyksen kertyneet sumu-poistot 483 - 483
Suunnitelman mukaiset poistot -932 -824 -1 859
Kertyneet sumu-poistot ja arvonalennukset 31.12. -24 511 -12 804 -48 743
Kirjanpitoarvo 31.12. 2 407 2 809 44 327
Liite 123. Muut varat
2008 2007
Maksujenvälityssaamiset - 159
Muut 1 024 11 042
Yhteensä 1 024 11 200
Liite 124. Siirtosaamiset ja maksetut ennakot
2008 2007
Korot - 72 015
Muut 633 8 493
Yhteensä 633 80 509
Liite 125. Laskennalliset verosaamiset
2008 2007
Laskennalliset verosaamiset 1.1. 4 614 0
Myytävissä olevat rahoitusvarat:
- Arvostus käypään arvoon -4 165 4 496
-Tuloslaskelmaan siirretty määrä - 118
Laskennalliset verosaamiset 31.12. 449 4 614

Laskennalliset verosaamiset syntyvät vain rahoitusvarojen ja -velkojen arvostamisesta käypään arvoon.

Liite 126. Saamisten maturitettiijakauma tase-erittäin
31.12.2008 Alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta
Saamiset luottolaitoksilta 16
Yhteensä 16 0 0
31.12.2008 5-10 vuotta Yli 10
vuotta
Yhteensä
Saamiset luottolaitoksilta - 16
Yhteensä 0 0 16
31.12.2007 5-10 vuotta Yli 10
vuotta
Yhteensä
Yhteensä 548 007 684 254 1 691 067
Saamistodistukset 26 972 9 953 21 499
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 201 811 250 192 862 789
Saamiset luottolaitoksilta 173 255 140 000
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 145 969 284 109 806 779
31.12.2007 Alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta
Yhteensä 1 004 631 1 040 199 4 968 158
Saamistodistukset 14 388 - 72 812
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 605 214 1 040 199 2 960 204
Saamiset luottolaitoksilta - 313 255
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 385 029 - 1 621 886

Liite 127. Kotimaan ja ulkomaan rahan määräiset omaisuuserät

31.12.2008
Varat Kotimaan
raha
Ulkomaan
raha
Yhteensä
Saamistodistukset
Saamiset luottolaitoksilta 16 - 16
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
Osakkeet ja osuudet 228 538 - 228 538
Johdannaissopimukset
Muut varat 2 209 - 2 209
Yhteensä 230 762 0 230 762

31.12.2007

Kotimaan Ulkomaan
Varat raha raha Yhteensä
Saamistodistukset 1 694 699 - 1 694 699
Saamiset luottolaitoksilta 296 568 16 687 313 255
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 2 961 796 -1 592 2 960 204
Osakkeet ja osuudet 183 792 - 183 792
Johdannaissopimukset 10 976 - 10 976
Muut varat 383 198 738 383 937
Yhteensä 5 531 030 15 833 5 546 863

Liite 128. Rahoitusvarojen käyvät arvot

2008 2008 2007 2007
Kirjanpito
arvo
Käypä arvo Kirjanpito
arvo
Käypä arvo
Käteiset varat - 228 317 228 317
Saamistodistukset - 1 694 699 1 694 104
Saamiset luottolaitoksilta 16 16 313 255 313 255
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä - 2 960 204 2 950 462
Osakkeet ja osuudet 16 105 16 105 51 057 51 057
Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä 1 667 1 667 3 764 3 764
Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa
yrityksissä
210 766 210 766 128 971 128 971
Johdannaissopimukset - 10 976 10 976
Yhteensä 228 553 228 553 5 391 243 5 380 906

Taulukossa esitetään rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot kirjanpitoarvot tase-erittäin. Tiedot esitetään myös niistä rahoitusvaroista ja -veloista, jotka kirjataan käypään arvoon. Käypien arvojen arviointiperiaatteet esitetään tilinpäätösperiaatteissa.

Sijoitusvarojen käyvät arvot määritetään käyttämällä toimivilla markkinoilla noteerattuja markkinahintoja. Jos noteerattuja markkinahintoja ei ole saatavilla, arvo määritetään diskontattujen kassavirtojen perusteella. Diskottokorko saadaan markkinoilta saatavalta korkokäyrältä. Pääomarahastot arvostetaan hankintamenoon, jos ei ole objektiivista näyttöä niiden arvonalentumisesta.

Rahoitusjohdannaisten käypä arvo määritellään käyttäen toimivilla markkinoilla noteerattuja markkinahintoja.

Lainojen ja muiden vastaavien rahoitusinstrumenttien, joilla ei ole hintanoteerausta toimivilla markkinoilla, käypä arvo määritellään diskontattujen kassavirtojen perusteella markkinanoteerauksien avulla. Diskonttaustekijä ottaa lisäksi huomioon luottoriskin.

Kirjanpitoarvoa käytetään vaadittaessa maksettavien saamisten ja velkojen sekä lyhytaikaisten saamisten ja velkojen (alle 12 kk seuraavaan korontarkistukseen) käypänä arvona.

Käyvät arvot ovat puhtaita arvoja ilman siirtyvien korkojen osuutta.

Liite129. Varat yhteensä liiketoiminta-alueittain

2008 2007
Sijoitukset - 11 410
Konsernihallinto 230 762
Pankkitoiminta - 5 524 477
Yhteensä 230 762 5 535 887
Liite 130. Saamiset, joilla on huonompi etuoikeus kuin velallisen muilla veloilla
2008 2007
Osakkeet ja osuudet konserniyhtiöissä ja omistusyhteysyrityksissä 342 2 920
Yhteensä 342 2 920
Liite 131. Velat luottolaitoksille
2008 2007
Vaadittaessa maksettavat talletukset yhteensä 1 390 144 376
Muut kuin vaadittaessa maksettavat talletukset luottolaitoksilta - 1 221 742
Yhteensä 1 390 1 366 118

Liite 132. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille

2008 2007
Vaadittaessa maksettavat - 1 691 097
Muut kuin vaadittaessa maksettavat - 1 129 428
Talletukset - 2 820 525
Vaadittaessa maksettavat - 249
Muut kuin vaadittaessa maksettavat - 142 005
Muut velat - 142 253
Yhteensä - 2 962 778
Liite 133. Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
2008 2007
Kirjanpito Nimellis Kirjanpito Nimellis
arvo arvo arvo arvo
Sijoitustodistukset - 390 879 397 150
Joukkovelkakirjalainat - 130 086 132 236
Yhteensä 0 0 520 964 529 386

Liite 134. Muut velat

2008 2007
Maksujenvälitysvelat 243 85 231
Varaukset 912 259
Muut 55 29 000
Yhteensä 1 209 114 490

Varauksiin merkityt erät eritelyinä

Kirjanpito-
arvo
tilikauden
alussa
Lisäys Vähennys Palautus Kirjanpito
arvo
tilikauden
lopussa
Henkilöstökulut 259 1 153 -475 -24 912
Muut - 0
Yhteensä 259 1 153 -475 -24 912
Liite 135. Siirtovelat ja saadut ennakot
2008 2007
Korot - 46 882
Muut 2 163 11 472
Yhteensä 2 163 58 354

Not 136. Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla

Mikään yksittäinen debentuurilaina ei ylitä 10 %:a
kaikista veloista, joilla on huonompi etuoikeus kuin
muilla veloilla.
Velan
määrä
Nimellis
arvo
Omaan
pääomaan
laskettava
määrä
Lainat
ilman erä
päivää
Debentuurit 31.12.2008
Debentuurit 31.12.2007 180 221 180 718 142 461

Kaikki velat ovat euromääräisiä. Velat lasketaan vakavaraisuuslaskennassa luottolaitoksen alempiin toissijaisiin omiin varoihin ottaen huomioon, että nämä varat voivat olla enintään 50 % ensisijaisista omista varoista. Samaan konserniin kuuluville yrityksille tai omistusyhteysyrityksille annettuja lainoja ei ole.

Ennenaikaisen takaisinmaksun ehdot:

Aktia tai sen konserni ei saa lunastaa debentuureja ennen laina-ajan päättymistä ilman Rahoitustarkastuksen lupaa.

Velkojilla ei ole oikeutta vaatia ennenaikaista takaisinmaksua.

Liite 137. Laskennalliset verovelat
2008 2007
Laskennalliset verovelat 1.1. 0 -551
Myytävissä olevat rahoitusvarat:
- Arvostus käypään arvoon - 551
Laskennalliset verovelat 31.12. 0 0

Liite 138. Velkojen maturitettijakauma tase-erittäin

31.12.2008 Alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta
Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 1 390
Yhteensä 1 390 0 0
31.12.2008 5-10 vuotta Yli 10
vuotta
Yhteensä
Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille - 1 390
Yhteensä 0 0 1 390
31.12.2007 Alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta
Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 1 229 413 67 705 69 000
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 2 517 375 427 857 10 176
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 193 275 208 601 70 318
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 8 951 46 283 124 987
Yhteensä 3 949 015 750 446 274 481
31.12.2007 5-10 vuotta Yli 10
vuotta
Yhteensä
Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille - 1 366 118
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 7 370 - 2 962 778
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 48 770 - 520 964
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla - 180 221
Yhteensä 56 140 0 5 030 082

Liite 139. Velkaerät kotimaan ja ulkomaan rahana

31.12.2008

Kotimaan Ulkomaan
Velat raha raha Yhteensä
Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 1 390 - 1 390
Muut velat 3 372 - 3 372
Yhteensä 4 762 - 4 762

31.12.2007

Kotimaan Ulkomaan
Velat raha raha Yhteensä
Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 1 365 236 882 1 366 118
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 2 951 730 11 048 2 962 778
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 520 964 - 520 964
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 180 221 - 180 221
Muut velat 178 406 1 862 180 268
Yhteensä 5 196 558 13 792 5 210 350

Liite 140. Rahoitusvelkojen käyvät arvot

2008 2008 2007 2007
Kirjanpito
arvo
Käypä arvo Kirjanpito
arvo
Käypä arvo
Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 1 390 1 390 1 366 118 1 366 212
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille - 2 962 778 2 962 534
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat - 520 964 520 964
Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituk
sessa pidettävät velat
- 7 424 7 424
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla - 180 221 178 774
Yhteensä 1 390 1 390 5 037 506 5 035 908

Käyvän arvon määritelmä on liitteessä 128.

Liite 141. Velat yhteensä liiketoiminta-alueittain
2008 2007
Konsernihallinto 4 762
Pankkitoiminta - 5 210 350
Yhteensä 4 762 5 210 350

Liite 142. Oman pääoman erittely

Tilikauden
alussa
Lisäys Vähennys Tilikauden
lopussa
Osakepääoma 80 204 45 - 80 249
Vararahasto 8 067 - 8 067
Ylikurssirahasto 1 893 - 1 893
Muu sidottu oma pääoma - 103 - 103
Käyvän arvon rahasto -13 132 11 856 - 1 277
Sidottu oma pääoma 77 032 12 004 0 89 036
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 45 254 150 - 45 404
Edellisten tilikausien voitto 1.1. 89 011 89 011
Osingonjako 20 051 -20 051
Tilikauden voitto josta Aktia Oyj:n osakkeenomistajien osuus 22 600 - 22 600
Vapaa oma pääoma 134 265 22 750 20 051 136 964
Oma pääoma yhteensä 211 297 34 754 20 051 226 000
2008 2007
Käyvän arvon rahasto 1.1. -13 132 -1 569
Käypään arvoon arvostamisesta tilikauden aikana 16 021 -15 170
Laskennalliset verot käyvään arvoon arvostamisesta tilikauden aikana -4 165 4 063
Tuloslaskelmaan siirretty määrä tilikauden aikana - 455
Käyvän arvon rahasto 31.12. -1 277 -13 132

Käyvän arvon rahastoon on kirjattu vain myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset

Vapaaseen omaan pääoman kuuluvat voitonjakokelpoiset varat 2008 2007
Edellisten tilikausien voitto 1.1. 89 011 84 557
Osingonjako -20 051 -14 825
Tilikauden voitto josta Aktia Oyj:n osakkeenomistajien osuus 22 600 19 280
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 45 404 45 254
Yhteensä 136 964 134 265

Omassa vapaassa pääomassa ei ole jakokelvottomia varoja.

Tilikauden lopussa pankin maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli 80 248 836 euroa. Pääoma jakautuu 40 124 418 A-osakkeelle ja 20 050 850 R-osakkeelle. Tilikauden päättyessä osakkeenomistajien lukumäärä oli 659. Aktia Säästöpankki Oyj:n yhtiöjärjestyksen muutoksia ja uuden R-osakesarjan perustamista koskeva yhtiökokouksen päätös kirjattiin kaupparekisteriin 7.4.2008. R-osakkeiden anti toteutettiin vastikkeettomana, pankin silloisille omistajille suunnattuna osakeantina. Anti käsitti korkeintaan 20 050 968 R-osaketta siten, että 2 vanhaa osaketta (A-sarja) oikeutti 1 uuteen R-sarjan osakkeeseen. Jokainen R-osake tuottaa 20 ääntä. Anti toteutettiin niin, että pankin osakepääomaa ei korotettu.

Liite 144. Osakkeiden omistus 31.12.

2008 2007
Osakkeenomistajien omistus Osakkeiden
lukumäärä
Osuus osak
keista, %
Osuus
äänistä, %
Osakkeiden
lukumäärä
Osuus osak
keista ja
äänistä, %
15 suurinta osakkeenomistajaa:
Sparbanksstiftelsen i Helsingfors 11 406 145 19,0 19,0 7 604 097 19,0
Elinkorkolaitos Hereditas 6 231 318 10,4 10,4 4 154 212 10,4
Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas 6 063 192 10,1 10,1 4 028 795 10,0
Sparbanksstiftelsen i Esbo-Grankulla 3 519 877 5,8 5,9 2 346 585 5,9
Oy Hammarén & Co Ab 2 835 000 4,7 4,7 1 890 000 4,7
Sparbanksstiftelsen i Vanda 2 427 912 4,0 4,1 1 614 900 4,0
Svenska litteratursällskapet i Finland rf 2 367 687 3,9 3,9 1 578 458 3,9
Säästöpankkisäätiö Porvoo 1 954 575 3,2 3,2 1 303 050 3,2
Åbo Akademin säätiö 1 953 000 3,2 3,2 1 302 000 3,2
Vaasan Aktiasäätiö 1 515 787 2,5 2,7 1 014 525 2,5
Sparbanksstiftelsen i Kyrkslätt 1 314 793 2,2 2,2 876 529 2,2
Sparbanksstiftelsen i Karis-Pojo 1 181 025 2,0 2,0 787 350 2,0
Sparbanksstiftelsen i Ingå 969 354 1,6 1,6 646 236 1,6
Föreningen Konstsamfundet rf 952 882 1,6 1,6 635 255 1,6
Ab Kelonia Oy 914 917 1,5 1,5 609 945 1,5
Osakkeenomistajat sektoreittain 2008: Omistajien
lukumäärä
% Osakkeiden
lukumäärä
%
Yritykset 35 5,3 11 109 695 18,5
Rahoitus- ja vakuutusyritykset 37 5,6 3 540 503 5,9
Julkisyhteisöt 2 0,3 6 138 192 10,2
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 58 8,8 37 745 098 62,7
Kotitaloudet 525 79,8 1 041 780 1,7
Ulkomaiset omistajat 1 0,2 600 000 1,0
Yhteensä 658 100,0 60 175 268 100,0
joista hallintarekisteröity 1 8 268
Osakekannan rakenne 2008:
Osakkeiden lukumäärä
Omistajien
lukumäärä
% Osakkeiden
lukumäärä
%
1-100 143 21,7 9 944 0,0
101-1 000 238 36,1 108 712 0,2
1 001 - 10 000 165 25,0 503 322 0,8
10 001 - 100 000 101 15,3 16 782 979 27,9
100 000 - 12 1,8 42 770 311 71,1
Totalt 659 100,0 60 175 268 100,0

Aktia Oyj:n hallituksella on voimassa olevat valtuudet laskea liikeeseen korkeintaan 938 498 A-sarjan osaketta. Optio-oikeuksia ei ole annettu.

Liite 145. Vakuudet

Omasta velasta 31.12.2008 Vakuuslaji Velan
nimellis
arvo
Vakuuden
arvo
Velat luottolaitoksille Saamistodistukset 1 058 409 1 056 254
Takaisinostosopimusten yhteydessä annetut vakuudet Saamistodistukset 362 138 362 138
Panttaussopimusten yhteydessä annetut vakuudet, CSA-sopimukset Käteiset varat 8 500 8 500
Yhteensä 1 429 047 1 426 892
Velan
Omasta velasta 31.12.2007 Vakuuslaji nimellis
arvo
Vakuuden
arvo
Velat luottolaitoksille Saamistodistukset 79 826 79 850
Takaisinostosopimusten yhteydessä annetut vakuudet Saamistodistukset 345 124 345 124
Yhteensä 424 950 424 973

Saadut vakuudet

Velan
nimellis Vakuuden
Omasta velasta 31.12.2007 Vakuuslaji arvo arvo
Panttaussopimusten yhteydessä annetut vakuudet, CSA-sopimukset Käteiset varat 93 250 93 250

Muiden velasta

Pankki ei ole asettanut vakuuksia muiden velasta.

Liite 146. Eläkevastuut

Henkilöstön eläketurva on järjestetty Eläkevakuutusyhtiö Veritaksen kautta, eikä katteettomia eläkesitoumuksia ole.

Liite 147. Taseen ulkopuoliset sitoumukset eriteltyinä

2008 2007
Takaukset - 57 232
Muut kolmannen hyväksi annetut sitoumukset - 27 060
Käyttämättömät luottojärjestelyt - 556 034
Tytäryhtiöiden puolesta annetut - 109 495
Osakkuusyhtiöiden puolesta annetut
Muut peruuttamattomat sitoumukset - 118 588
Tytäryhtiöiden puolesta annetut - 20 883
Yhteensä - 758 914

Liite 148. Vuokravastuut

2008 2007
Alle 1 vuosi - 1 851
1-5 vuotta - 4 688
Yli 5 vuotta - 2 581
Yhteensä 0 9 120

Vuokrasitoumuksiin lasketaan määräaikaiset vuokrasopimukset, joita ei voi lopettaa ilman vuokranantajan hyväksyntää tai merkittävän lisämaksun maksamista.

Sisäisiä vuokrasitoumuksia ei huomioida.

Vuokrasopimukset koskevat pääasiassa toimitiloja ja vuokrataso on yleensä sidottu elinkustannusindeksiin.

Liite 149. Henkilöstön määrä 31.12.
2008 2007
Kokopäiväiset 90 700
Osa-aikaiset 1 66
Määräaikaiset 7 73
Yhteensä 98 839
Liite 150.
Hallinnoitavat asiakasvarat
2008 2007
Aktia Oyj tarjoaa yksityshenkilöille ja instituutioille täyden valtakirjan omaisuudenhoitoa. Asiakasvaroja ei välitetä
luottoina toisille asiakkaille.
Hallinnoitavat asiakasvarat
Asiakaspääomatileillä olevat varat
Täydellä valtakirjalla hallonnoitavat varat - 4 115
Sijoitusneuvonnan puitteissa erillisin sopimuksin hallonnoitavat varat - 567 601
Varainhoidon varat yhteensä - 571 716

117

Johdannaissopimukset, kirjanpitoarvo
2008
Varat
2008
Velat
2007
Varat
2007
Velat
Korkojohdannaiset - 3 416
Muut johdannaiset - 7 560 7 424
Käypää arvoa suojaavat 0 0 10 976 7 424

Yhteensä 0 0 10 976 7 424

Kohde-etuuksien nimellisarvot ja johdannaissopimusten käyvät arvot

31.12.2007
Nimellisarvot/jäljellä oleva juoksuaika
Käyvät arvot
Alle 1 vuosi 1–5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä Varat Velat
Korkotermiinit 400 000 - 400 000 379
Koronvaihtosopimukset 50 000 1 307 000 79 000 1 436 000 6 484 -6 195
Korko-optiot 1 000 000 - 480 000 1 480 000 398 -2 061
Ostetut 500 000 - 240 000 740 000 398
Asetetut 500 000 - 240 000 740 000 - 2 061
Korkojohdannaiset yhteensä 1 450 000 1 307 000 559 000 3 316 000 7 261 -8 256
Suojaavat johdannaissopimukset
yhteensä
1 450 000 1 307 000 559 000 3 316 000 7 261 -8 256
Korkotermiinit 15 000 - 15 000 137 -84
Koronvaihtosopimukset 23 000 2 880 000 851 800 3 754 800 23 918 -16 134
Korko-optiot - 2 790 361 1 547 548 4 337 909 3 054 -3 254
Ostetut - 1 337 100 893 774 2 230 874 3 054
Asetetut - 1 453 261 653 774 2 107 035 - 3 254
Korkojohdannaiset yhteensä 38 000 5 670 361 2 399 348 8 107 709 27 109 -19 472
Valuuttatermiinit 136 778 - 136 778 217 -255
Valuuttajohdannaiset yhteensä 136 778 - - 136 778 217 -255
Osake-optiot 50 294 65 472 47 900 163 666 7 718 -7 718
Ostetut 25 147 32 736 23 950 81 833 7 718
Asetetut 25 147 32 736 23 950 81 833 - 7 718
Osakejohdannaiset yhteensä 50 294 65 472 47 900 163 666 7 718 -7 718
Optiosopimukset - 8 608 - 8 608 1 016 -1 016
Ostetut - 4 304 - 4 304 1 016
Asetetut - 4 304 - 4 304 - 1 016
Muut johdannaissopimukset - 8 608 - 8 608 1 016 -1 016
Muut johdannaissopimukset
yhteensä
225 072 5 744 441 2 447 248 8 416 761 36 060 -28 461

Omistukset muissa yrityksissä

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhtiöt (osuus yli 50 %)

2008 2008 2007 2007
Osuus
kaikista
Kirjanpito
osakkeista
arvo
osakkeista Osuus
kaikista
Kirjanpito
arvo
Rahoitustoiminta
Aktia Pankki Oyj 100,0 163 000
Kiinteistövälitystominta
Aktia Kiinteistönvälitys Helsinki-Espoo Oy, Helsinki 80,0 80 80,0 80
Aktia Kiinteistönvälitys ISKL Oy, Kirkkonummi 90,0 72 90,0 72
Aktia Kiinteistönvälitys Pietarsaari Oy, Pietarsaari 80,0 80 100,0 100
Aktia Kiinteistönvälitys Kokkola Oy, Kokkola 100,0 100 100,0 100
Aktia Kiinteistönvälitys Keski-Uusimaa - Vantaa Oy, Vantaa 100,0 80 100,0 80
Aktia Kiinteistönvälitys Parainen-Turunmaa Oy, Parainen (fuusioitunut) 88,6 62
Aktia Kiinteistönvälitys Raasepori Oy, Tammisaari 100,0 73 100,0 73
Aktia Kiinteistövälitys Sipoo Oy, Helsinki 60,0 71 60,0 61
Aktia Kiinteistövälitus Tampere Oy, Tampere 87,3 227 67,0 67
Aktia Kiinteistönvälitys Vaasa Oy, Vaasa 80,0 517 60,0 313
Aktia Kiinteistönvälitys Oulu Oy, Oulu 90,6 290 100,0 100
Aktia Kiinteistönvälitys Turku Oy, Turku 90,0 119 90,0 119
Aktia Kiinteistönvälitys Itä-Uusimaa Oy, porvoo 80,0 80 80,0 80
Magnus Nyman LKV Oy, Kemiö 51,0 155 51,0 125
Robur Invest Oy (lepäävä), Helsinki 100,0 8 100,0 8
Vas-Invest Oy, Helsinki 100,0 325 75,0 101
Yhteensä 165 277 1 542
2008 2008 2007 2007
Osuus
kaikista
osakkeista
Kirjanpito
arvo
Osuus
kaikista
osakkeista
Kirjanpito
arvo
Muut
Investmentbolaget Torggatan 14 Oy, Maarianhamina 33,3 376 33,3 376
Järsö Invest Oy, Maarianhamina 33,3 376 33,3 376
Mike Alpha Oy, Maarianhamina 33,3 1 33,3 1
Mike Bravo Oy, Maarianhamina 33,3 1 33,3 1
Mike Charlie Oy, Maarianhamina 33,3 1 33,3 1
Mike Whiskey Oy, Maarianhamina 33,3 160 33,3 160
November Sierra Oy, Maarianhamina 33,3 1 33,3 1
Tenala Buccaneers Oy, Maarianhamina 33,3 376 33,3 376
Tenala Invest Oy, Maarianhamina 33,3 376 33,3 376
Yhteensä 1 667 1 667
Muilta konserniyhtiöiltä saadut rahoitustuotot sekä niille suoritetut rahoituskulut 2008 2007
Korkotuotot - 10 356
Osinkotuotot 196 1 209
Korkokulut - 691
Rahoitustuotot, netto 196 10 874
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä ja velat näille 2008 2007
Saamiset luottolaitoksilta 16 130 000
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 342 11 590
Saamistodistukset - 28 032
Osakkeet ja osuudet konserni- ja omistusyhteysyrityksissä - 2 852
Muut varat
Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 396 18 713
Saamiset yhteensä 754 191 187
Velat luottolaitoksille 1 390 7 824
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille - 12 749
Liikkeeseen lasketut velkakirjat - 14 185
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla - 900
Muut velat
Siirtovelat ja saadut ennakot - 7 655
Velat yhteensä 1 390 43 314

Liite 153. Lähipiiri

Aktia-konsernin johtavassa asemassa olevilla avainhenkilöillä tarkoitetaan Aktia Oyj:n hallintoneuvostoa ja hallituksen jäseniä sekä Aktia Oyj:n johtoa (toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtajat). Lähipiiriin kuuluvat em. johtavassa asemassa olevat avainhenkilöt, näiden perheenjäsenet sekä yhtiöt, joissa avainhenkilöillä on määräysvalta (yli 20 % osakkeista).

Hallinto- ja valvontaelinten jäsenille maksetut palkat ja palkkiot 2008 2007
Hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet 189 195
Puheenjohtaja Kaj-Gustaf Bergh, puheenjohtaja 40 36
Dag Wallgren, varapuheenjohtaja 25 22
Hallituksen jäsenet:
Hans Frantz 21 19
Lars-Olof Hammarén 21 19
Lars-Erik Kvist 21 19
Kjell Sundström 21
Marina Vahtola 21 18
Nina Wilkman 20 19
Mikael Ingberg, toimitusjohtaja 3.4.2008 asti 124 391
Jussi Laitinen, toimitusjohtaja 4.4.2008 lähtien 185
Jarl Sved, toimitusjohtajan sijainen 251 254
Yhteensä 937 992

Johtoryhmän jäsenet voivat jäädä eläkkeelle 60 vuoden iässä.

Pankin hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten sekä toimitusjohtajan ja hänen varamiehensä osakeomistus

2008 2007
Osakkeiden lukumäärä 123 776 100 164
Osakkeiden osuus koko osakekannasta 0,31 % 0,17 %

Tilintarkastuskertomus

Aktia Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tarkastaneet Aktia Oyj:n (ent. Aktia Säästöpankki Oyj:n) kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilivuodelta 1.1.-31.12.2008. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti.

Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita.

Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä 5. maaliskuuta 2009

PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö

Jan Holmberg KHT

Hallintoneuvoston esitys

Hyväksytty hallintoneuvoston kokouksessa 10. maaliskuuta 2009.

Hallintoneuvosto on tutustunut tilinpäätökseen, konsernitilinpäätökseen, hallituksen toimintakertomukseen ja tilintarkastajien kertomukseen vuodelta 2008 ja puoltaa tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen vahvistamista.

Henry Wiklund

puheenjohtaja (toimikausi päättyy 2009), kauppatieteiden maisteri, kamarineuvos

Johan Bardy varapuheenjohtaja (2009), asianajaja, oikeustieteen kandidaatti

Christina Gestrin varapuheenjohtaja (2011), kansanedustaja, maatalous- ja metsätieteiden maisteri

Henrik Sundbäck varapuheenjohtaja (2009), konsultti, maatalous- ja metsätieteiden maisteri

Lorenz Uthardt varapuheenjohtaja (2011), agrologi, valtiotieteen maisteri, eräneuvos

Bo-Gustav Wilson varapuheenjohtaja (2010), tarkastuspäällikkö, kauppatieteiden maisteri

Harriet Ahlnäs (2009), rehtori, diplomi-insinööri

Roger Broo (2009), hallintojohtaja, valtiotieteen maisteri, kanslianeuvos

Sten Eklundh (2010), kauppatieteiden maisteri

Agneta Eriksson (2010), filosofian maisteri

Håkan Fagerström (2011), toimitusjohtaja, metsänhoitaja

Christoffer Grönholm (2009), kansliapäällikkö, valtiotieteen tohtori

Peter Heinström (2010), konsuli

Erik Karls (2010), maanviljelijä Kari Kyttälä (2009), varatuomari

Patrik Lerche (2011), toimitusjohtaja, kauppatieteiden maisteri

Per Lindgård (2009), opettaja

Kristina Lyytikäinen (2011), yksityisyrittäjä, sosionomi

Håkan Mattlin (2011), ylijohtaja, valtiotieteen lisensiaatti, kanslianeuvos

Clas Nyberg (2010), diplomi-insinööri

Jorma J. Pitkämäki (2011), kehitysjohtaja

Henrik Rehnberg (2009), maanviljelijä, insinööri

Gunvor Sarelin-Sjöblom (2010), filosofian maisteri

Peter Simberg (2011), agrologi

Carl Eric Stålberg (2010), Swedbank AB:n hallituksen puheenjohtaja, ekonomi

Sture Söderholm (2009), odontologian lisensiaatti

Maj-Britt Vääriskoski (2010), talouspäällikkö

Lars Wallin (2010), konttoripäällikkö, ylioppilasmerkonomi

Ann-Marie Åberg (2010), fysioterapeutti

Marianne Österberg (2011), varatuomari

Hallitus

Kaj-Gustaf Bergh

s. 1955 oikeustieteen kandidaatti, diplomiekonomi toimitusjohtaja, Föreningen Konstsamfundet r.f. Hallituksen jäsen vuo desta 2003 (puheenjohtaja 2005–)

Omistus Aktiassa: 15 750 osaketta

Luottamustehtävät:

  • • Fiskars Oyj Abp, hallituk sen puheenjohtaja
  • • Ab Forum Capita Oy, hal lituksen puheenjohtaja
  • • KSF Media Holding Ab, hallituksen puheenjoh taja
  • • Ab Kelonia Oy, hallituk sen jäsen
  • • Oy Julius Tallberg Ab, hal lituksen jäsen
  • • Ramirent Oyj, hallituksen jäsen
  • • Stockmann Oyj Abp, hallituksen jäsen
  • • Wärtsilä Oyj Abp, hal lituksen jäsen

Dag Wallgren

s. 1961 kauppatieteiden maisteri toimitusjohtaja, Svenska litteratursällskapet i Finland r.f.

Hallituksen jäsen vuodesta 2003 (varapuheenjohtaja 2006–)

Omistus Aktiassa: 1 575 osaketta

Luottamustehtävät:

  • • Ab Kelonia Placering Oy, hallituksen puheenjoh taja
  • • Sparbanksstiftelsen i Helsingfors, hallituksen jäsen
  • • Unicus Oy, hallituksen jäsen

Lars-Olof Hammarén

s. 1942 insinööri Hallituksen jäsen vuodesta 2006

Luottamustehtävät:

• Oy Armala Ab, hallituk sen puheenjohtaja

  • • Oy Gripmarine Ab, hal lituksen puheenjohtaja
  • • Oy Hammarén & Co Ab, hallituksen puheenjoh taja
  • • Elinkorkolaitos Hereditas, hallituksen jäsen

Marina Vahtola

s. 1963 kauppatieteiden maisteri toimitusjohtaja, Bauhaus Finland Oy Hallituksen jäsen vuodesta 2007

Luottamustehtävät:

• Osuuskunta Suomen Asuntomessut, hallituk sen jäsen

Marcus H. Borgström

s. 1946 maatalous - ja metsätietei den maisteri, maatalous neuvos Hallituksen jäsen 1.1.2009 alkaen

Luottamustehtävät:

  • • Scan AB, hallituksen puheenjohtaja
  • • Svenska småbruk och egna hem Ab, hallituksen puheenjohtaja
  • • Finnvacum Oy Ab, hal lituksen puheenjohtaja
  • • Pellervo -seura, hallituk sen puheenjohtaja
  • • Finlands Svenska Andels förbund rf, puheenjoh taja
  • • Oy Gustav Paulig Ab, hallituksen jäsen
  • • Osuuskunta Varubo den, hallintoneuvoston puheenjohtaja
  • • SOK, hallintoneuvoston jäsen

124

Lars-Erik Kvist

s. 1945 ekonomi Hallituksen jäsen vuodesta 1998

Omistus Aktiassa: 3 150 osaketta

Luottamustehtävät:

  • • Backahill AB, hallituksen jäsen
  • • Bergslagens Sparbank, hallituksen jäsen
  • • Föreningssparbankens Pensionsstiftelse I, hal lituksen jäsen
  • • Föreningssparbanken Öland AB, hallituksen jäsen
  • • Tjustbygdens Sparbank, hallituksen jäsen

Hans Frantz

s. 1948 valtiotieteen lisensiaatti sosiaali - ja terveyshallinnon yliopettaja, Vaasan ammat tikorkeakoulu Hallituksen jäsen vuodesta 2003

Omistus Aktiassa: 787 osaketta

Luottamustehtävät:

  • • Sanapalvelu - Ordtjänst H. Frantz öppet bolag, toimitusjohtaja
  • • Fadderortsstiftelsen i Österbotten, hallituksen puheenjohtaja
  • • Vaasan Aktiasäätiö, valtuuskunnan puheen johtaja
  • • Vaasan ammattikorke akoulu, hallituksen jäsen
  • • Vaasan opiskelija asuntosäätiö, hallituksen puheenjohtaja

Osakeomistus 2.1.2009

Yllä hallituksen jäsenten tärkeimmät luottamustehtävät. Täydellinen luettelo yhteisöistä ja yrityk sistä, joissa hallituksen jäsenillä on päätäntä valtaa tai merkittävää vaikutusvaltaa, on yhtiön sisäpiiriläisten rekisterissä.

Tietoja hallituksen palkkioista saa osoit teesta www.aktia.com.

Kjell Sundström

s. 1960 kauppatieteiden maisteri toimitusjohtaja Hallituksen jäsen vuodesta 2008

Luottamustehtävät:

  • • Akademiföreningen Åbo Akademiker r.f., hallituk sen puheenjohtaja
  • • Förlagsaktiebolaget Syd västkusten, hallituksen puheenjohtaja
  • • Eläkevakuutusosakey htiö Veritas, hallituksen puheenjohtaja
  • • Gustaf Packaléns Minde fond, hallituksen jäsen
  • • Ab Kelonia Oy, hallituk sen jäsen
  • • Ab Kelonia Placering Oy, hallituksen jäsen
  • • Stiftelsen Academica, hallituksen jäsen
  • • Forum Marinum -säätiö, hallituksen jäsen

Nina Wilkman

s. 1958 varatuomari asianajaja, Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen Oy Hallituksen jäsen vuodesta 2006

Luottamustehtävät:

  • • Oy NW Holding Ab, hal lituksen jäsen
  • • Sparbanksstiftelsen i Helsingfors, hallituksen jäsen

Konserninjohto – Aktia Oyj ja Aktia Pankki Oyj

Jussi Laitinen s. 1956 toimitusjohtaja kauppatieteiden maisteri Aktiassa 4.4.2008 alkaen

Luottamustehtävät:

  • • Sigrid Juséliuksen Säätiö, raha-asiainvaliokunnan apujäsen
  • • Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, peruspääoman sijoitustoiminnan asiantuntijajäsen
  • • Syöpäsäätiö ja Syöpätautien Tutkimussäätiö, hallituksen jäsen
  • • Suomen Kulttuurirahaston Kannatusyhdistys, jäsen
  • • Finanssialan Keskusliitto, hallituksen jäsen
  • • Lastentautien tutkimussäätiö, varatilintarkastaja

Jarl Sved s. 1954 varatoimitusjohtaja, toimitusjohtajan varamies varatuomari Aktian palveluksessa vuodesta 1980

Omistus Aktiassa: 61 343 osaketta

Luottamustehtävät:

• Luottokunta, hallituksen jäsen

Robert Sergelius s. 1960 varatoimitusjohtaja diplomi-insinööri Aktian palveluksessa vuo-

Omistus Aktiassa: 71 753 osaketta

desta 2003

Luottamustehtävät:

• Unicus Oy, hallituksen jäsen

Stefan Björkman

s. 1963 varatoimitusjohtaja, CFO diplomi-insinööri Aktian palveluksessa vuodesta 2006

Omistus Aktiassa: 17 367 osaketta

Luottamustehtävät:

  • • ACH Finland Oyj, hallituksen puheenjohtaja
  • • Oy Samlink Ab, hallituksen jäsen
  • • Cor Group Oy, hallituksen jäsen

Olav Uppgård s. 1955

johtaja

kauppatieteiden maisteri Aktian palveluksessa vuodesta 2003

Omistus Aktiassa: 28 442 osaketta

Merja Hellberg

s. 1965 johtaja Aktian palveluksessa vuodesta 1986

Omistus Aktiassa: 18 052 osaketta

Luottamustehtävät:

  • • Stiftelsen för Österbottens högskola, hallituksen jäsen
  • • Vaasan Kauppakamari, hallituksen jäsen
  • • Pohjanmaan Kauppakamari, valtuuskunnan jäsen
  • • Korkeakoulujen arviointineuvosto, jäsen

Anders Nordman

s. 1955

Aktia Vahinkovakuutus Oy:n toimitusjohtaja kauppatieteiden maisteri Aktian palveluksessa vuodesta 2009

Luottamustehtävät:

  • • Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas, hallituksen jäsen
  • • Finanssialan Keskusliitto, Vahinkovakuutuksen johtokunnan jäsen
  • • WWF Suomi, hallintoneuvoston jäsen

Taru Narvanmaa s. 1963 Aktia Henkivakuutus Oy:n toimitusjohtaja kauppatieteiden maisteri

Aktian palveluksessa vuodesta 2007

Omistus Aktiassa: 22 367 osaketta

Luottamustehtävät:

  • • Henkivakuutusosakeyhtiö Retro, hallituksen jäsen
  • • Puutarhaliike Helle Oy, hallituksen jäsen
  • • TYKS:n koulutus- ja tutkimussäätiö, hallituksen jäsen

Gösta Råholm

s. 1955 johtaja merkonomi Aktian palveluksessa vuodesta 1988

Omistus Aktiassa: 2 602 osaketta

Luottamustehtävät:

  • • Fastighetsaktiebolaget Svenska Gården i Åbo, hallituksen puheenjohtaja
  • • Svenska Klubben i Åbo rf., hallituksen jäsen

Marit Leinonen s. 1958

henkilöstön edustaja Aktian palveluksessa vuodesta 1994

Omistus Aktiassa: 472 osaketta

Täydellinen luettelo yhteisöistä ja yrityksistä, joissa konserninjohdon jäsenillä on päätäntävaltaa tai merkittävää vaikutusvaltaa, on yhtiön sisäpiiriläisten rekisterissä.

Tietoja konserninjohdon vastuualueista, palkkausjärjestelmästä sekä toimitusjohtajan työsuhteesta saa osoitteesta www.aktia.com.

Konserninjohdon tiedot perustuvat tilanteeseen 2.1.2009.

Hallintoneuvosto

Henry Wiklund puheenjohtaja

Johan Bardy varapuheenjohtaja

Christina Gestrin varapuheenjohtaja

Henrik Sundbäck varapuheenjohtaja

Lorenz Uthardt varapuheenjohtaja

Bo-Gustav Wilson varapuheenjohtaja

Henry Wiklund puheenjohtaja (toimikausi päättyy 2009), kauppatieteiden maisteri, kamarineuvos

Johan Bardy varapuheenjohtaja (2009), asianajaja, oikeustieteen kandidaatti

Christina Gestrin varapuheenjohtaja (2011), kansanedustaja, maatalous- ja metsätieteiden maisteri

Henrik Sundbäck varapuheenjohtaja (2009), konsultti, maatalous- ja metsätieteiden maisteri

Lorenz Uthardt varapuheenjohtaja (2011), agrologi, valtiotieteen maisteri, eräneuvos

Bo-Gustav Wilson varapuheenjohtaja (2010), tarkastuspäällikkö, kauppatieteiden maisteri

Harriet Ahlnäs (2009), rehtori, diplomi-insinööri

Roger Broo (2009), hallintojohtaja, valtiotieteen maisteri, kanslianeuvos

Sten Eklundh (2010), kauppatieteiden maisteri

Agneta Eriksson (2010), filosofian maisteri

Håkan Fagerström (2011), toimitusjohtaja, metsänhoitaja

Christoffer Grönholm (2009), kansliapäällikkö, valtiotieteen tohtori

Peter Heinström (2010), konsuli

Erik Karls (2010), maanviljelijä Kari Kyttälä (2009), varatuomari

Patrik Lerche (2011), toimitusjohtaja, kauppatieteiden maisteri

Per Lindgård (2009), opettaja

Kristina Lyytikäinen (2011), yksityisyrittäjä, sosionomi

Håkan Mattlin (2011), ylijohtaja, valtiotieteen lisensiaatti, kanslianeuvos

Clas Nyberg (2010), diplomi-insinööri

Jorma J. Pitkämäki (2011), kehitysjohtaja

Henrik Rehnberg (2009), maanviljelijä, insinööri

Gunvor Sarelin-Sjöblom (2010), filosofian maisteri

Peter Simberg (2011), agrologi

Carl Eric Stålberg (2010), Swedbank AB:n hallituksen puheenjohtaja, ekonomi

Sture Söderholm (2009), odontologian lisensiaatti

Maj-Britt Vääriskoski (2010), talouspäällikkö

Lars Wallin (2010), konttoripäällikkö, ylioppilasmerkonomi

Ann-Marie Åberg (2010), fysioterapeutti

Marianne Österberg (2011), varatuomari

Aktia Oyj

PL 207 Mannerheimintie 14 00101 Helsinki Puh. 010 247 5000 Faksi 010 247 6356 Toimitusjohtaja Jussi Laitinen

Y-tunnus 0108664-3 BIC/SWIFT: HELSFIHH

Verkkopalvelu: www.aktia.fi Tietoja konsernista: www.aktia.com Yhteydenotot: [email protected] Sähköposti: [email protected]

Viestintä & IR

PL 207 Mannerheimintie 14 A 00101 Helsinki Puh. 010 247 5000 Viestintäpäällikkö Malin Pettersson

Tuotanto: Aktia Viestintä Graafinen suunnitelu ja taitto: ADD – graafinen toimisto Valokuvat: Cata Portin Paino: Erweko

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.