Annual Report • Mar 30, 2009
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Läheinen Utelias Oppiva Rohkea Yhdistävä
Keskisuomalainen Oyj:n yhtiökokous pidetään keskiviikkona 29.4.2009 klo 12.00 Jyväskylän Paviljongissa osoitteessa Messukatu 10, Jyväskylä.
Osinkoon oikeuttavia A- ja K-sarja osakkeita on yhteensä 10736 960 kappaletta. Hallitus esittää, että osinkoa maksetaan 0,50 euroa osakkeelle. Hallitus ehdottaa, että yhtiökokous valtuuttaa hallituksen osakeyhtiölain 13 luvun 6 pykälän 2 momentin mukaisesti päättämään enintään 0,30 euron lisäosingosta osaketta kohden. Osingon täsmäytyspäivä on 5.5.2009 ja maksupäivä 12.5.2009, mikäli hallituksen ehdotus hyväksytään.
Yhtiön osaketietoja ylläpitää Euroclear Finland Oy, puhelin 020 770 6000, faksi 020 770 6658. Osaketietoja koskevia asioita hoitaa Keskisuomalainen Oyj:ssä taloushallinto, jonka osoite on Aholaidantie 3, Jyväskylä, puhelin (014) 622 000/osakeasiat.
Keskisuomalainen Oyj julkaisee vuonna 2009 osavuosikatsaukset neljännesvuosittain. Tammi-maaliskuun osavuosikatsaus julkaistaan 19.5.2009. Julkaisuja voi tilata osoitteesta: Keskisuomalainen Oyj, taloushallinto, PL 159, 40101 Jyväskylä tai (014) 622 000.
Keskisuomalainen Oyj on pörssinoteerattu, valtakunnallisesti merkittävä viestintäyhtymä, jonka juuret ulottuvat vuoteen 1871. Toimimme Savossa ja Keski-Suomessa. Levikkialueillamme asuu yli 500.000 ihmistä.
eskisuomalainen Oyj kustantaa kahta maakuntalehteä, kahta aluelehteä, 16 paikallislehteä ja kolmea kaupunkilehteä. Keskisuomalainen Oyj:n sanomalehtipainotoiminta käsittää kolme painoyksikköä, jotka sijaitsevat Jyväskylässä, Kuopiossa ja Pieksämäellä. Konserniin kuuluva Savon Jakelu Oy harjoittaa varhaisjakelua Savossa.
Keskisuomalainen Oyj:ssä sähköinen liiketoiminta tukee pääliiketoimintaa eli sanomalehtituotantoa. Sisältöä tuotetaan sanomalehtien lisäksi myös muihin kanaviin/
päätelaitteisiin ja ilmoittaja-asiakkaille tarjotaan näkyvyyttä sekä sanomalehdessä että verkossa.
Keskisuomalainen Oyj:n liikevaihto vuonna 2008 oli 105,3 Me ja liikevoitto oli 21,6 Me. Konsernissa on töissä lähes 1200 ihmistä.
| KESKEI SIÄ TUNNU SLUKUJA IFR |
S IFR | S IFR | S IFR | S IFR | S |
|---|---|---|---|---|---|
| 2008 | 2007 | 2006 | 2005 | 2004 | |
| Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut | |||||
| Liikevaihto, Me | 105,3 | 104,8 | 99,7 | 97,8 | 98,7 |
| Liikevoitto, Me | 21,6 | 21,4 | 22,0 | 19,1 | 20,9 |
| - % liikevaihdosta | 20,6 | 20,5 | 22,0 | 19,5 | 21,2 |
| Voitto ennen tilinpäätössiirtoja | |||||
| ja veroja, Me | 21,2 | 22,6 | 22,0 | 18,1 | 20,3 |
| - % liikevaihdosta | 20,1 | 21,5 | 22,1 | 18,5 | 20,5 |
| Tilikauden voitto | 17,2 | 16,3 | 15,8 | 13,5 | 14,5 |
| - % liikevaihdosta | 16,3 | 15,5 | 15,8 | 13,8 | 14,7 |
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | 38,7 | 40,2 | 43,9 | 41,8 | 40,6 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | 28,1 | 29,6 | 32,3 | 31,6 | 36,7 |
| Omavaraisuusaste, % | 45,1 | 43,2 | 36,9 | 45,2 | 36,5 |
| Bruttoinvestoinnit, Me | 13,0 | 6,0 | 35,2 | 10,4 | 5,8 |
| - % liikevaihdosta | 12,3 | 5,8 | 35,3 | 10,6 | 5,9 |
| Taseen loppusumma, Me | 102,3 | 108,7 | 102,5 | 83,6 | 83,6 |
| Henkilöstö keskimäärin | 856 | 856 | 848 | 847 | 848 |
Maakuntalehdet Keskisuomalainen Savon Sanomat
Aluelehdet Iisalmen Sanomat Warkauden Lehti
16 paikallislehteä
Kaupunkilehdet Suur-Jyväskylän Lehti Viikkosavo Töllötin
ja jakelutoiminta Lehtisepät Oy Savon Jakelu Oy Jakeluporras Oy
Kiinteistö Oy Tahko Twinhills 213 Kiinteistö Oy Kuopion Vuorikatu 21
Väli-Suomen Media Oy (40%) Jyväskylän Messut Oy (24,47%) Arena Partners Oy (25,98%)
Vuosi 2008 oli taloudellisesti yksi Keskisuomalainen Oyj:n parhaista. Liikevoitto oli 21,6 Me ja osakekohtainen tulos oli 1,60 euroa. Sanomalehtimainontaan käytettiin vuonna 2008 Suomessa 604,5 Me. Markkina oli vakaa, koska muutos oli 2.8 %. Merkittävimmin Suomessa vuonna 2008 kasvoi verkkomainonta, jonka kasvu oli 34,2 % eli 151,6 Me.
onsernimme lehdillä on vahva asema Savossa ja Keski-Suomessa. Lehdillämme on viikottain yhteensä yli 800.000 lukijaa, joista moni lukee lehtiämme päivittäin. Kaupunkilehdet tavoittavat lukijat 1-2 kertaa viikossa ja paikallislehdet yhdestä kolmeen kertaan viikossa.
Painoissamme painettiin 150 miljoonaa lehteä viime vuonna. Jyväskylän painossa käynnistettiin investointi, joka monipuolistaa painon palveluvalikoimaa ja nostaa sen käyttöastetta.
Kesällä 2008 aloitimme yhtiössä arvo- ja strategiatyön. Työhön osallistui yli 800 ihmistä. Työ tehtiin omin voimin ja se luo vahvan pohjan tuleville vuosille. Olemme määritelleet ja kirkastaneet menestyksemme kulmakivet, joita ovat osaava henkilöstö, tyytyväiset asiakkaat, lehdet ja palvelut sekä tuloksellisuus ja jatkuvuus. Tavoitteenamme on olla johtava yhtiö toimialueellamme ja aktiivinen toimija suomalaisessa mediakentässä.
Markkinatilanne lähti tiukentumaan syksyllä, jolloin reagoimme tilanteeseen johdon organisaation selkeyttämisellä ja yhdistämällä johtajien tehtäviä. Sisäistä tiedonkulkua ja laajaa osallistumista päätöksentekoon parannettiin perustetulla laajalla johtajistolla.
Maailmanlaajuisesta taantumasta on tulossa ennakoitua pidempi. Sen vaikutukset näkyvät vientiteollisuuden hiljentymisenä ja siitä johtuvina kasvavina työttömyyslukuina. Suomen kansantalouden tilanne on kuitenkin vakaa.
Vuoden 2009 alussa käynnistetty konsernin kehitysohjelma tulevaisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi on hyvässä vauhdissa ja olemme yhdessä tunnistaneet useita kehityskohteita. Arvojemme mukaisesti uskomme tulevaisuuteen ja menestyksemme kulmakiviin. Tulemme entistä enemmän panostamaan tulevaisuudessa asiakkaittemme inhimillisen uteliaisuuden palvelemiseen.
Arto Tiitinen Toimitusjohtaja
Haluamme kiittää yhtiön asiakkaita, henkilöstöä ja tässä yhteydessä erityisesti omistajia pitkäjänteisestä luottamuksesta yhtiöön ja sen vaalimiin arvoihin ja perinteeseen.
Vuosi 2008 oli taloudellisesti kaksijakoinen. Vuoden alkupuolisko meni erittäin hyvin, mutta loppuvuotta kohden maailman taloustilanteen ylle kasaantui enenevässä määrin synkkiä pilviä. Tämä kehitys on koskettanut luonnollisesti myös yhtiötämme. Vuoden 2008 tulos on kuitenkin olosuhteisiin nähden hyvä, mutta saavutetun tuloksen aikaansaaminen on vaatinut kaikilta meiltä kovaa työtä. Keskisuomalainen konsernin omistajien tottuman tuloskunnon ylläpitäminen tulevaisuudessa vaatii kaikilta yhä enemmän – yhtiön hallituksen tehtävä on vastata tähän haasteeseen.
eskisuomalainen konsernissa viime vuoden aikana ylimmässä johdossa tapahtui eläkkeelle siirtymisistä johtuen keskeisiä muutoksia. Arto Tiitinen aloitti kesäkuussa yhtiön toimitusjohtajana ja Pekka Mervola päätoimittajana sanomalehti Keskisuomalaisessa. Lisäksi monen muun avainpaikan haltija on vaihtunut.
Keskisuomalainen on määrätietoisesti kehittänyt ja uudistanut tuotteitaan ja jatkaa tällä tiellä edelleen. Sanomalehdet Savon Sanomat ja Keskisuomalainen lanseerasivat 2009 helmikuussa ulkoasu-uudistukset, joilla päätuotteemme – maakuntalehdet – ovat entistä valmiimpia kohtaamaan tulevat haasteet. Ilman jatkuvaa tuotekehitystä ja ajanhermolla olemista emme voi odottaa menestyvämme. Keskisuomalaisen tavoitteena on pysyä toimialansa kärjessä niin laadullisesti kuin tuloksellisestikin.
Konsernin tuloskunto on hyvällä tasolla, mutta sen jatkuvuuden turvaamiseksi yhtiön hallitus päätti käynnistää kehittämisohjelman, jolla yhdessä henkilöstön kanssa etsitään säästöjä sekä entistä parempia keinoja tulokselliseen toimintaan. Yhtiön hallitus on voimakkaasti sitoutunut yhtiön taloudellisen menestyksen turvaamiseen. Keskisuomalainen on uudistanut hallituksen ja toimitusjohtajan johdolla yhtiön arvoja. Uusilla arvoilla yhtiö pyrkii entistä vahvempana kohtaamaan tulevaisuuden.
Keskisuomalaisen hallituksen pitkän tähtäimen osinkolinjaus on maksaa vähintään puolet tuloksestaan osinkoina omistajille. Tämä linjaus on edelleen voimassa. Nyt hallituksen osinkoehdotus on puolet tuloksesta, mutta ehdollisena edellyttäen, että kuluvan vuoden aikana taloudellinen tilanne ei muutu liian haastavaksi. Poikkeuksellisen vaikea suhdannenäkymä edellyttää myös omistajilta ja hallitukselta tilanteen tarkkaa arviointia.
Vesa-Pekka Kangaskorpi Hallituksen puheenjohtaja
Palvelemme inhimillistä uteliaisuutta.
Kasvamme inhimillisestä uteliaisuudesta ja uskomme luovaan hulluuteen. Kokoamme ja kartutamme yhteisöjä. Toiminnastamme syntyy yhteistä menestystä.
Keskisuomalainen -konsernin toiminta nojaa kahteen vahvaan maakuntaan: Keski-Suomeen ja Savoon. Kauppapaikkainvestoinnit todistavat, että erilaisuuksista huolimatta maakuntien välillä on paljon yhtäläisyyksiä. Kummassakin maakunnassa on tehty isoja investointeja ja useita uusia hankkeita on juuri vireillä.
iljattain avattu Kodin Terra tuo Jyväskylään lisää rakentamisesta ja sisustamisesta kiinnostuneita asiakkaita. Vastaavanlaisen yksikön rakentaminen alkaa Kuopiossa huhtikuussa 2009.
Jyväskylän Eteläportin rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2010. Alue sijaitsee 9-tien varressa kaupungin eteläpuolella. Sinne on tarkoituksena rakentaa kauppakeskus, johon sijoittuu mm. hypermarket, erikoisliikkeitä ja ravintoloita. Kuopion eteläpuolella alkaa puolestaan IKEA-vetoisen kauppakeskuksen rakentaminen vuonna 2011.
Jyväskylässä on menossa tai suunnitteilla kauppahankkeita myös keskustassa, Seppälässä, Savelassa, Palokankeskuksessa ja Keljonkeskuksessa. Uudet investoinnit vahvistavat entisestäänkin Jyväskylän kauppapalvelujen hyvää vetovoimaa. Kuopiosta puolestaan tulee ainakin itäisen Suomen rautakaupan ja huonekalukaupan keskus: saksalaisen Bauhausin rakennustyöt tulevan
IKEA-keskuksen naapurissa alkavat näillä näkymin jo tänä vuonna eli rinnan S-ryhmän Terran kanssa. Entuudestaan kaupungissa toimivat Starkki, Carlson ja K-Rauta, joka laajentaa vahvasti toimintaansa.
Yliopistot ovat maakuntiensa vetureita ja vahvoja vaikuttajia. Kuopio pääsi vuoden 2008 aikana valtakunnallisen huomion kohteeksi, kun kaupunkiin alettiin puuhata lääkealan keskusta. Alueellistamishankkeesta syntynyt kohu nosti esille Kuopion yliopiston kansainvälisesti tunnustettuja vahvuuksia.
Jyväskylän yliopisto panostaa voimakkaasti tulevaisuuden kasvualoihin, mm. tieto- ja viestintäteknologiaan, energia- ja ympäristötekniikkaan sekä hyvinvointi- ja nanoteknologiaan. Sillä on myös valtakunnallisia koulutustehtäviä kuten liikuntatieteellinen tiedekunta.
Keski-Suomessa väki lisääntyy tasaisesti. Nuoria muuttaa Keski-Suomeen runsaasti myös maakunnan ulkopuolelta. Keski-Suomessa kivijalkoja ovat perinteinen teollisuus, mm. metsä-, paperi-, metalli-, puutuote- ja koneteollisuus ja palvelualat.
Pohjois-Savon elinkeinojen juuret ovat luonnossa: pelloilla ja metsissä. Ylä-Savosta ponnistaa Ponsse, Iisalmessa olutta panee Olvi, Kuopiossa Karelia-Upofloor tekee parkettia ja Varkaudessa Stora Enso paperia. Kotipaikkanaan Kuopiota pitävä Atria puolestaan kypsyttää
meetvurstinsa Kallaveden rannalla sijaitsevassa tehtaassaan.
Jääkiekko lienee muuten konsernin toimialueen kiintoisin urheilulaji juuri nyt. SM-liigan runkosarjan voitto meni JYPille ja KalPa ylsi tasaisen runkosarjan kuudenneksi.
Pekka Mervola Keskisuomalainen
138 vuotta on pitkä aika. Tai ei sittenkään Keski-Suomessa. Keskisuomalaiset ovat saaneet lukea omaa sanomalehteä jo tammikuun 7. päivästä 1871 saakka.
eskisuomalainen on maan vanhin suomenkielinen sanomalehti, mutta otteeltaan modernein. Keskisuomalainen uudistui sisällöltään ja ulkoasultaan ystävänpäivänä, 14. helmikuuta 2009.
Uudistus on jatkoa vuonna 2003 tehdyille ulkoasumuutoksille, joilla Keskisuomalainen nousi yhdessä Savon Sanomien ja Karjalaisen kanssa kansallisiksi suunnannäyttäjiksi. Syntyi suunta, joka on sittemmin saanut paljon seuraajia.
Kuuden vuoden takainen uudistus tuotti hyviä tuloksia. Levikit kehittyivät ja ilmoitusmyynti kasvoi.
Tämän vuoden alussa oli jälleen uuden luomisen aika. Keskisuomalaisen väki vei lehteä voimakkaasti eteenpäin yhdessä maailman johtavien ulkoasusuunnittelijoiden Ally Palmerin ja Terry Watsonin kanssa. Heihin luotettiin, sillä samalla tavalla uudistus tehtiin myös kuusi vuotta sitten.
Keskisuomalainen on tulevaisuudessa vahva paperinen sanomalehti. Tilaajien palvelua täydentää uutisvirtaa seuraava verkkolehti (ksml. fi). Tulevaisuudessa lehti leviää myös kännykkään ja liikkuvaan kuvaan.
Keskisuomalainen haluaa luoda tulevaisuutta. Moderni laatulehti kertoo rosoisen paikallisista asioista, tuo tilaajilleen ainutlaatuisia uutisia ja on monipuolisesti viihdyttävä. Hyvä sanomalehti on elinikäinen kumppani elämän iloissa ja suruissa.
Maailmassa painettiin viime vuonna enemmän sanomalehtiä kuin koskaan aiemmin. Sanomalehdistö kasvaa voimakkaasti kehittyvissä maissa – erityisesti Intiassa ja koko Aasiassa.
Sanomalehdet luovat lukijoilleen menestymisen edellytyksiä elämään. Sanomalehden lukeminen on kuin toinen koulu, se pitää kiinni elämässä ja asioissa.
Pisa-tutkimuksesta tiedämme, että suomalaiset nuoret ovat maailman kärjessä oppimistuloksissa. Sama aineisto myös kertoo, että sanomalehtiä lukevat nuoret ovat keskimäärin jopa puoli vuotta edellä oppimistuloksissa sanomalehtiä lukemattomiin luokkakavereihinsa verrattuna.
Sanomalehti on sivistyksen valo. Keskisuomalainen haluaa luoda entistä parempaa tulevaisuutta keskisuomalaisille.
Jyväskyläläinen abiturientti Eetu Jämsén, 18, lukee Keskisuomalaista päivittäin. Erityisen tarkkaan hän on seurannut viime aikoina maakuntalehden taloussivuja.
Ahkera taloussivujen tutkiminen ei mennyt hukkaan, sillä Jämsén sijoittui toiseksi lukiolaisten taloustaitoja mittaavassa valtakunnallisessa Talousguru-kilpailussa.
Tammikuun puolivälissä Suomen Pankissa järjestetty kilpailu toi hänelle rahapalkkion ohella palkinnoksi kansataloustieteen opiskelupaikan sekä Helsingin että Jyväskylän yliopistoon. Talousguru-menestyksestään huolimatta hän tähtää ensi sijassa lääkärin ammattiin.
– Talousasioita olen seurannut pääasiassa Keskisuomalaisen taloussivuilta. Lehteä lukemalla olen saanut selvennystä moniin minua askarruttaneisiin asioihin.
Jämsén on lukenut Keskisuomalaista yläasteikäisestä lähtien.
– Maakuntalehti on tiivis ja selkeä paketti, jossa kerrotaan kattavasti myös paikalliset Keski-Suomea koskevat uutiset, Jämsen kiittää.
Lehti antaa myös virikkeitä keskusteluihin, joita hän käy niin talous- kuin muistakin yhteiskunnallisista asioista sekä kotona vanhempien kanssa että koulussa luokkatovereiden kanssa.
Sanomalehti elää vahvaa vaihetta mediamurroksesta huolimatta. Se ei ole mikään ihme, sillä sanomalehti on käyttöliittymä koko maailmaan.
aakuntalehti Savon Sanomat on alueensa suurin painettu media ja Suomen kuudenneksi suurin seitsemänpäiväinen sanomalehti. Savon Sanomien levikki kasvoi jo toisena vuotena peräkkäin. Vuonna 2008 levikki oli 65056 kappaletta. Lehti ilmestyi 357 päivänä ja sivumäärä oli 11 834. Lehdellä oli noin 160 000 lukijaa.
Maailmantalouden kiristyneestä tilanteesta huolimatta Savon Sanomat teki edelleen hyvän tuloksen.
Vuosi 2008 oli Savon Sanomille journalistisesti erityisen menestyksekäs. Vuoden aikana Savon Sanomat nousi yhdeksi maan seuratuimmista sanomalehdistä järjestelmällisen ja ärhäkän uutishankinnan ja sitä seuranneiden lukuisten uutisvoittojen ansiosta.
Tavoitteemme on olla yksi maan tehokkaimmista uutisvälineistä ja maan paras maakuntalehti.
Savon Sanomien lukijatyytyväisyys ja huomioarvo ovat nousseet kaikissa ikäryhmissä. Lukijamme ovat ottaneet uudistuksemme myönteisesti vastaan. Tutkimusten mukaan Savon Sanomien tilaajat kokevat lehden läheiseksi ja kiinnostavaksi. Myös nuoret lukijat ovat tyytyväisiä Savon Sanomiin. Tämä tieto on tulevaisuutta ajatellen innostava.
Vuoden 2008 suurimpia hankkeita olivat verkkopalvelujen kehittäminen yhdessä sanomalehti Keskisuomalaisen kanssa sekä ulkoasu-uudistuksen valmistelu yhdessä Keskisuomalaisen ja Karjalaisen kanssa. Ulkoasu-uudistukseen liittyvät modernit järjestelmät, työskentelytavat sekä erityisesti ennakoiva taitto. Uusi ulkoasu
Jari Tourunen Savon Sanomat
lanseerattiin helmikuussa 2009.
Savon Sanomien ja konsernin muiden lehtien yhteistyötä kehitettiin edelleen. Myös maakuntalehtien kesken yli konsernirajojen ryhdyttiin hakemaan entistäkin määrätietoisemmin uusia synergioita, ja näkymät ovat vuodelle 2009 rohkaisevia ja jännittäviä.
Savon Sanomat pyrkii olemaan lukijoidensa kumppani kaikissa elämänvaiheissa. Olemme mukana arjessa ja juhlassa. Siksi emme tuijota strategiassamme ikään, vaan tavoittelemme pitkää, koko elämän kestävää lukijasuhdetta.
Teemme työtä lukijoidemme ja yhteistyökumppaniemme hyväksi sekä maakuntamme kilpailukyvyn vahvistamiseksi.
Savon Sanomat on ilmoitusvälineenä tukevan perinteinen, mutta notkeasti kehittyvä, uskoo kuopiolaisen autokaupan Avain Vaunu Oy:n toimitusjohtaja Matti Kröger.
– Ainahan me yrittäjät mietimme, miten esimerkiksi sähköiset välineet tulevat mukaan. Minulla on luja usko siihen, että perinteisyys on sittenkin vahvuus. Ihmiset haluavat lukea asioita lehdestä, sanoo Kröger.
Savon Sanomat säilyttää asemansa maakuntansa johtavana ilmoitusvälineenä erityisesti siksi, että se ei jää paikoilleen makaamaan. Savon Sanomien keväällä 2008 perustetun asiakasyhteistyöryhmän jäsenenä Matti Kröger on seurannut läheltä helmikuussa 2009 toteutetun lehtiuudistuksen suunnittelua ja odottanut tuloksia kiinnostuneena.
– Uusi lehti on nykyaikaisen näköinen. Siinä näkyy pirteyden leima, hän sanoo nyt ensikosketuksen perusteella.
Yrityksen ja Savon Sanomien välistä yhteistyötä Kröger kuvailee sujuvaksi ja rakentavaksi. Erityisen lähelle toimitustyötä hän on päässyt asiakasyhteistyöryhmässä, jonka jäsenet ovat tuoneet toimitukseen tärkeää tietoa siitä, miten
lehti heidän näkökulmasta palvelee alueen väestöä.
– Saimme ottaa kantaa myös konsernin arvoihin, visioon ja missioon, Kröger mainitsee. Autokaupan toimitusjohtaja ei usko, että maailmantalouden taantuma muuttaa pysyvästi ilmoitusmarkkinoiden asetelmia. Hän uskoo, että ilmoitusmyynti pääsee ylös siitä notkahduksesta, minkä koko yhteiskunta sen ympärillä on tehnyt.
– Sitten palataan entiselle tasolle. Sähköiselle puolelle tosin siirrytään jonkin verran, hän sanoo.
Verkkoilmoituksistakin Avain Vaunulla on jo kokemusta: yritys on mukana Savon Sanomien verkkolehden Autot-teemasivuilla. Kröger kuitenkin korostaa, että nimenomaan printtilehden lukijakunta on tulevaisuudessakin autokaupalle se houkuttelevin kohdeyleisö.
– Uskon siihen, että viesti menee perille lehden kautta. Lehdestä haetaan tietoa, Kröger kiteyttää.
Avain Vaunu Oy on vuonna 1964 perustettu yritys, jolla on myymälät Kuopiossa, Joensuussa, Iisalmessa ja Varkaudessa. Avain Vaunu edustaa automerkeistä Volvoa, Renaultia ja BMW:tä. Se työllistää noin 100 henkilöä.
Iisalmen Sanomat terävöitti vuoden 2008 alussa rooliaan Ylä-Savon omana aluelehtenä ja pää-äänenkannattajana. Valtakunnallisilta uutisilta raivattiin tilaa oman alueen ihmisistä ja asioista kertoville jutuille.
amalla tiivistettiin yhteistyötä ilmoittajien kanssa mm. kehittelemällä lisää teemanumeroita, joissa ilmoittajien on hyödyllistä olla mukana.
Myös lehden kannanotoissa keskityttiin entistä selkeämmin oman alueen edunvalvontaan ja kolumnisteiksi saatiin alueella tunnettuja henkilöitä.
Lehti myös lisäsi läsnäoloaan erilaisissa tapahtumissa ja kutsui ihmisiä tutustumaan lehden tekoon.
Kun samalla käytiin läpi ja toteutettiin kustannussäästöjä, saatiin aikaan entistä selvästi kannattavampi ja alueellisempi, mutta samalla toki entistä jonkin verran ohuempi lehti. Kun määrän sijasta satsattiin paikallisuuteen ja laatuun, lukijoiden enemmistön tyytyväisyys lehteä kohtaan kasvoi.
Vuoden merkkitapauksia oli yli satavuotiaan Salmetar-paikallislehden sulauttaminen osaksi Iisalmen Sanomien sunnuntainumeroa. Myös lehden verkkopalvelu uudistettiin.
Iisalmen Sanomien näkymät Ylä-Savon seitsenpäiväisenä äänenkannattajana ovat hyvät. Vuoropuhelua alueen toimijoiden ja asukkaiden kanssa lisäämällä lehden on edelleen mahdollista vahvistaa rooliaan. Tätä kehitystä auttaa lähivuosina myös useiden liikekeskushankkeiden vauhdittama Iisalmen kaupallisen vetovoiman vahvistuminen.
Eläkkeellä oleva maalaistalon emäntä ja sairaanhoitaja Sirkka Kainulainen on lukenut Iisalmen Sanomia yli kaksi vuosikymmentä, aina siitä saakka kun muutti Ylä-Savoon, Iisalmen Soinlahteen.
– Aikanaan kun oli navettatyöt ja sairaanhoitajan vuorotyöt, ei ehtinyt paljon muuta harrastaa, mutta lehden avulla alue tuli tutuksi. Alkoi vähitellen tunnistaa ihmisiä ja asioita, hän muistelee.
Nyt eläkkeellä harrastuksia sitten riittää, ja niissäkin Iisalmen Sanomilla on tärkeä osa. Runonlausuntaa, lukemista, pakollista liikuntaa, mutta ennen muuta kulttuuria. Ja Ylä-Savon Kalevalaisia, joiden aktiivisena puheenjohtajana Sirkka Kainulainen toimii.
– Muistiopalsta ja menovinkit, niitä ilman ei tulisi toimeen kun asuu täällä kolmentoista kilometrin päässä keskustasta. Pitää aina katsoa mitä on tarjolla. Luen tietenkin lehdestä myös kaikki mainokset.
Lehden lukemisen Sirkka Kainulainen alkaa alusta ja lukee sen tarkkaan, eläkeläisellä kun on aikaa. Paikalliset uutiset ja haastattelut ovat tärkeitä, mutta myös pääkirjoitus ja Vasen suora -kolumnipalsta tulee aina luettua. Ja tietenkin lehden kulttuurisivut.
– No, urheilusivut hyppään kyllä aina yli, mutta mies lukee ne, kyllähän nekin on lehdessä oltava, hän sanoo. Iisalmen Sanomien viime aikojen kehittymiseen Sirkka Kainulainen on tyytyväinen.
– Valtakunnan politiikkaa ja maailman uutisia seuraan kyllä tarkasti, mutta Iisalmen Sanomissa ne voisi jättää vieläkin vähemmälle, niitähän tulee joka tuutista. Ja maakunnan uutisia saa maakunnan lehdestä.
Mielenkiintoista on ollut, että viime aikoina Iisalmen Sanomissa on entistä enemmän kerrottu paikallispolitiikasta.
Ja tietysti toivon, että Iisalmen Sanomista tulisi ajan mittaan vielä nykyistä tuhdimpi paikallinen paketti mainoksineen, haastatteluineen ja muine juttuineen.
Iisalmen Sanomat ja Warkauden Lehti
Sirkka Kainulainen
Warkauden Lehti jatkoi vuonna 2008 vahvaa työtään oman talousalueensa ykköslehtenä ja vaikuttajana. Lehti on värikäs alueen keskustelufoorumi, jonka sivut eivät tahdo aika-ajoin riittää paikalliselle mielipiteen vaihdolle. Lehti on myös alueensa selkeä markkinajohtaja paikallisissa ilmoituksissa.
ehden sisällön kehittämisessä vedettiin vuonna 2008 vähän henkeä muilta osin, mutta verkkopalvelu uudistui. Voimavaroja veivät myös kaksi päätoimittajan vaihdosta ja laatujärjestelmän kehittäminen ensimmäisenä konsernin lehdistä.
Syksyllä 2008 Suomeen rantautunut taantuma iski terävästi lähes pelkästään vientiteollisuudesta elävään kaupunkiin. Suhdannemielessä haastavan toiminta-alueen huomioon ottaen lehti onnistui kuitenkin hyvin: levikki laski vain muutamalla kymmenellä ja ilmoituseuroja pystyttiin keräämään edellisvuotta selvästi enemmän.
Lehti muutti syksyllä 2008 Kauppakadulta Forumin kauppakeskukseen toiminnallisesti entistä parempiin vuokratiloihin. Samalla käynnistyi yhteiselo Savon Voiman paikallisen asiakaspalvelukonttorin kanssa.
Vientiteollisuuden tilapäiset vaikeudet eivät hälvennä sitä tosiseikkaa, että Varkaudella ympäristökuntineen on sellaiset osaamisen eväät, että alueen tulevaisuus on valoisa. Loistavat näkymät on etenkin alueen vahvalla, osin kansainvälisellä konepaja- ja energiateollisuudella.
Varkaudessa toimiva Lauran Puoti Oy täytti vuonna 2008 kunnioitettavat 40 vuotta. Koko tuon ajan yrityksen päämedia on ollut vuonna 2009 jo 90 vuotta täyttävä Warkauden Lehti. Laura Olakivi perusti vaatekaupan 32 neliön pikkuruiseen liikehuoneistoon.
Tänä päivänä Lauran Puoti Oy:tä johtaa toisessa polvessa hänen poikansa Jorma Olakivi. Myymälöitä on Varkaudessa jo kolme ja neliöitä yhteensä 1300.
– Yhdessä Warkauden Lehden kanssa ja samalla sen avulla on kasvettu, aluelehti on ollut koko toimintamme ajan meille se merkittävin mainosväline. Lehti tavoittaa hyvin meidän asiakkaamme, Jorma Olakivi kiittää. Jorma Olakivi pitää Warkauden Lehden suu-
rena vahvuutena sen toimintatapaa: – Lehti on ennen muuta tinkimätön Varkauden ja tämän talousalueen äänenkannattaja. Se on
tärkein asia. Mutta samalla siitä on muodostunut instituutio. Ei täällä ole monta toimijaa, joka olisi ollut mukana aluetta kehittämässä yhtä kauan, onhan lehti vanhempi kuin nyt vasta 80 vuotta täyttävä kaupunki.
Warkauden Lehteen kohdistuu tietenkin paljon erilaisia odotuksia.
– Ei asioitten arvoa aina muista silloin kun ne ovat olemassa. Mutta ellei Warkauden Lehteä olisi, aika autiota täällä silloin olisi. Tiedotusrintamalla ja muutenkin. Ja mikä muu väline kertoisi tämän talousalueen asioista, tämän alueen näkövinkkelistä, Olakivi pohtii.
– Lehti on hirvittävän tärkeä asia koko alueemme identiteetin kannalta.
Sen palstoilla voidaan vaihtaa mielipiteitä, se on välttämätön keskinäisen kanssakäymisen väline, hän pohtii.
Jos jotakin saisi toivoa, Jorma Olakivi haluaisi lukea lehdestä vielä enemmän paikallisia uutisia ja asioita.
– Monet muut tiedotusvälineet, lehdet, radiot, teeveet ja netti kertovat maailman asioista liiankin kanssa. Mutta paikallisiin uutisiin Warkauden Lehti on ainoa väylä, hän tietää.
Osmo Kurki Maakunnan Sanomat Oy
Lähellä lukijoiden ja tätä kautta myös ilmoittajien arkea ovat Keskisuomalainen Oyj:n 16 paikallislehteä, jotka on ryhmitetty omaksi yhtiökseen Maakunnan Sanomiin. Pohjois-Savossa ja pohjoisessa Keski-Suomessa ilmestyvät lehdet tavoittavat käytännössä kaikki alueensa ihmiset. Vaikka lehtien uutiset ovat usein pieniä, ovat ne niin tärkeitä, että niitä luetaan myös ympäri maapalloa. Noin kolmasosa Maakunnan Sanomien paikallislehtien 90 000 kappaleen yhteislevikistä menee etätilauksina eri puolille Suomea ja maailmaa. Kaukaisimmillaan lehtiä lähetetään jopa Australiaan asti.
aikallislehti on odotettu tuttu jokaiseen sen tilanneeseen kotiin. Kyse on samasta asiasta kuin saisi käsin kirjoitetun kirjeen hyvältä ystävältä. Yhä useampi meistä huomaa tarttuvansa ensimmäisenä juuri paikallislehteen, vaikka muitakin lehtiä olisi tarjolla. Kannesta kanteen paikallislehden lukee 61 prosenttia sen käsiinsä saaneista. Myös ilmoitukset ovat erittäin luettuja. Huvittavaa, mutta paljon kertovaa on esimerkiksi se, että monessa tapauksissa ihmiset selvittävät jopa kuka minkin ilmoituksessa olevan puhelinnumeron takana on, jos sitä ei jo valmiiksi kerrota. Osa Maakunnan Sanomien lehdistä
tavoittaa lähes sata prosenttia alueensa ihmisistä.
Uutisten kertomisen lisäksi paikallislehti on myös hyväntekijä. Se taistelee alueensa ihmisten, yritysten ja yhteisöjen puolestapuhujana. Jokainen koulu, työpaikka ja hyvinvoiva lapsi ovat paikallislehdelle tärkeitä. Alueensa ihmisten puolesta taistellessaan paikallislehti ei pelkää suurempiaan. Sanansäilä heiluu vallanpitäjiä vastaan ja paikkakunnan puolesta aina kun on tarvetta. Paikallislehti on myös tärkeä osa alueensa identiteettiä. Paikkakuntien me-hengen luojina lehdillä on erittäin tärkeä tehtävä. Sen takia paikallislehti osallistuu aktiivisesti ilmestymiskuntiensa tapahtumiin muutenkin kuin kirjoittamalla ja kuvaamalla.
Suomen parhaita ja rakkaimpia paikallislehtiä ei pystytä tekemään ilman ammattitaitoista ja kunnianhimoista henkilökuntaa. Maakunnan Sanomien 115 lehdentekijää ovat omistautuneet sydänjuuriaan myöten juuri paikallislehden tekemiseen. Luotettavasti vuodesta toiseen.
Marianne Huhtala on elänyt paikallislehden vaikutuspiirissä lapsesta lähtien. Kun hän vuonna 2002 muutti Laukaaseen, tarjosi Laukaa-Konnevesi heti luontevan tavan tutustua uuteen asuinpaikkaan.
"Lehden kautta tunnen olevani osa tätä yhteisöä. On yleissivistystä tietää asioista, joita lähelläni tapahtuu. Laukaa-Konnevesi kartoittaa ympäristöä, jossa elän. Ilman sitä tuntisin itseni ehkä irtonaisemmaksi. Paikallislehti on todiste alueensa elinvoimaisuudesta ja ehdottomasti tunneasia."
Huhtalan toivat Laukaaseen Peurunka Centerin kehitysjohtajan tehtävät. Laukaasta löytyi muutakin kuin työ, muun muassa puoliso. Hän sanookin olevansa nyt sivutoiminen maatilan emäntä, joka vie eväitä pellolla ahertavalle isännälle. Toimelias nainen hoitaa myös MTK Laukaa ry:n sihteerin tehtävät.
"Työn, asumisen ja ihmisiin tutustumisen ansiosta suhde paikallislehteen on syventynyt. Pystyn nyt eri tavalla seuraamaan esimerkiksi yleisönosastokeskusteluja.
Torstaisin Marianne Huhtala hakee postilaatikosta paikallislehden, joka ennättää Äijälän kylälle aamuyhdeksän kieppeissä. Lehden hän lukee samantien kainalossa kehräävän kissan kanssa. Erityisen kiinnostunut kauppatieteiden maisteri Huhtala on kuntapolitiikasta, johon hän hakee näkökulmia sekä uutisista että Laukaa-Konneveden vilkkaasta yleisönosastosta.
"Parhaimmillaan paikallislehti herättää uteliaisuutta ja kysymyksiä ja antaa niihin myös vastauksia", Huhtala sanoo.
Laukaa-Konnevesi-lehdessä Marianne Huhtala arvostaa monipuolisuutta ja tasapuolisuutta sekä ammattimaista otetta, jonka hän tunnistaa lehden laadukkaassa jäljessä.
Kahden pitäjän paikallislehdessä Huhtala ei keskity vain kotikuntansa Laukaan uutisiin, vaan seuraa myös, mitä naapurissa Konnevedellä tapahtuu. Mainosilmoituksetkaan eivät jää häneltä lukematta, ja hän on omaan paikallislehteen tyytyväinen myös ilmoitusvälineenä.
Paikallislehtien tulevaisuuden haasteeksi Marianne Huhtala näkee kyvyn palvella lukijoita muuttuvassa maailmassa.
"Sisältöön, ulkoasuun ja journalistiseen linjaan on todella kiinnitettävä huomio", hän arvioi.
Tapani Markkanen Suur-Jyväskylän Lehti
Kaupunkilehden tulevaisuuden kannalta merkittävää on, että nuoret ovat tottuneet ilmaisviestintään, ja että kaupunkilehdet ovat vakiinnuttaneet asemansa maan ostovoimaisimmille alueille – kuten Keskisuomalainen Oyj:n kaupunkilehdet Suur-Jyväskylän Lehti Jyväskylän seudulle, Viikkosavo Kuopioon ja ympäristökuntiin sekä Töllötin Iisalmeen ja lähiympäristöön.
ykyaikainen kaupunkilehti – kuten Suur-Jyväskylän Lehti ja Viikkosavo – tarjoaa enemmän vaihtoehtoja niin lukijoilleen kuin ilmoittajilleenkin. Kumpikin on tehnyt vuosi vuodelta yhä enemmän erikoislehtiä, erikoisnumeroita ja erikoissivuja. Tutkitusti luetuimmat ja kattavimmat kaupunkilehdet ovat haluttuja ja toimivia mainosvälineitä.
Suur-Jyväskylän Lehti ja Viikkosavo kokoavat sivuilleen kaksi kertaa viikossa kunnalliselämän, talouden, kulttuurin, viihteen parhaat palat. Ne tuovat aiheensa julki ihmisten kautta, antavat asioille ja ilmiöille kasvot.
Ne luetaan kannesta kanteen, kun ne tarjoavat asiat sopivan tiiviissä paketissa. Ne ovat tutkitusti lukijoilleen läheisiä, tarpeellisia, hyödyllisiä ja kiinnostavia sekä luotettavia paikallisten uutisten tietolähteitä. Päiväkotien ja koulujen ruokalistat ovat tärkeää arkipäivän hyötytietoa siinä kuin ravintoloiden kuulumiset ja menovinkitkin. Viikonlopun erikoislehdet tarjoavat hyvät puitteet laajoille reportaaseille, henkilöhaastatteluille ja juttusarjoille.
Suur-Jyväskylän Lehti ja Viikkosavo eivät tyydy vain seurailemaan ilmestymisalueensa elämänmenoa, vaan haluavat edistää eri tavoin seutukuntansa hyvinvointia. Nyt haastavassa suhdannetilanteessa kumpikin lehti toteuttaa mittavan Taantuman Torjunta Talkoot –kampanjan yhdessä oman alueensa elinkeinoelämän toimijoiden kanssa.
Kampanjan ytimenä on laajentuneen kotitalousvähennyksen hyödyntämisen edistäminen, ja kaikenlaisen taloudellisen toimeliaisuuden lisääminen ruohonjuuritasolla.
Suur-Jyväskylän Lehdellä ja Midare Oy:llä on paljon yhteistä. Kumpikin lukeutuu kiistatta alansa johtotähtiin ja kumpikin tarjoaa asiakkailleen enemmän vaihtoehtoja kuin kilpailijansa.
Molemmat yritykset ovat myös alansa pioneereja. Maan vanhimpiin kaupunkilehtiin lukeutuva Suur-Jyväskylän Lehti tulee toimineeksi jo 50 vuotta, ja Keski-Suomen johtava ja tutkitusti arvostetuin matkapuhelintalo Midare kohta neljännesvuosisadan. Kauppaa on tehty puolin ja toisin pitkällä historialla.
Pitkän linjan menestyjä Midare on täyden palvelun matkapuhelintalo. Samasta osoitteesta löytyy täydellinen valikoima matkapuhelimia ja lisävarusteita, matkapuhelinliittymä, laajakaistat, radiopuhelimet sekä paikannustuotteet. Samassa talossa on myös ammattitaitoinen autosarjojen asennuspalvelu sekä valtuutettu Nokia matkapuhelinhuolto.
Tuomas Saarinen arvostaa myös sitä, että tuotteistamisessa kaupunkilehtien edelläkävijöihin lukeutuva Suur-Jyväskylän Lehti tarjoaa erilaisia ratkaisuja ja uusia ilmoitustuotteita asiakkaiden tarpeisiin, mahdollisuuksia muuhunkin kuin perinteiseen tuotemainontaan. Sellainen ilmoitustuote on muun muassa "Asiakkaan tarina", jota Midare aikoo hyödyntää ryhtyessään tekemään mielikuvamainontaa. Mielikuvamainonnan merkitys tulee korostumaan jatkossa.
Tuomas Saarinen
Erkki Summanen Lehtisepät Oy Savon Jakelu Oy
Jotta toimitusten ja mainososastojen huolellinen työ ei menisi hukkaan, vaatii se jatkokseen laadukkaan ja varman painamisen sekä luotettavan jakelun. Lehden on oltava ajoissa perillä, ja sen painojäljen on oltava tasalaatuista.
Jyväskylän paino painaa suuripainoksisia sanomalehtiä. Painoon tilattu jälkikäsittelylaitteisto otetaan tuotantokäyttöön keväällä 2009, jolloin sen tuotevalikoima laajenee kattamaan leikatun tabloidin. Tarvittaessa painetut lehdet voidaan jatkossa myös ns. neljännestaittaa, joka säästää niiden jakelukustannuksia.
Kuopion paino painoi pääasiassa konsernin omia kustanteita. Keväällä 2008 konserni
Pieksämäen paino on Suomen suurin paikallislehtipaino. Muita asiakasryhmiä ovat erilaiset kaupunki-, henkilöstö-, järjestö- sekä mainoslehdet. Kaikkiaan vakituisia asiakkaita on n. 100 kappaletta. Talvella 2008 päätettiin yhdistää Pieksämäen kaksi painokonetta yhteen, jotta pystytään painamaan asiakaslehtien suuretkin sivumäärät. Yhdistetty kahden taittolaitteen kone saatiin tuotantokäyttöön loppuvuodeksi.
Lehtisepät on tunnettu ja arvostettu laadusta, palvelusta ja toimintavarmuudesta. Kaikissa kolmessa painossa on käytössä sertifioitu ISO 9001 ja ISO 14001 laatu- ja ympäristöjärjestelmä ainoina suomalaisina sanomalehtipainoina. Jyväskylän paino palkittiin arvostetulla Recognised for Excellence –tunnustuksella Laatukeskuksen järjestämässä valtakunnallisessa laatukilpailussa.
Vaikka graafisen teollisuuden suhdannenäkymät heikkenivät loppuvuonna ja alan ylikapasiteetti näkyi edelleen aggressiivisena hintakilpailuna, Lehtisepät uskoo tulevaisuuteen. Laadulla, toimintavarmuudella ja palvelulla on aina kysyntää. Yhtiön jatkuva tuotekehitysprosessi takaa sen, että uusia ideoita ja lisäpalveluita riittää.
Toimitusjohtaja Heikki Laurinen listaa kilpailukykyisen hinnan ohella logistiikan toimivuuden, laadukkaan painojäljen, luotettavuuden ja joustavuuden Viestilehdet Oy:n käyttämien lehtipainojen tärkeimmiksi valintakriteereiksi.
Laurisen johtama Viestilehdet Oy julkaisee mm. Maaseudun Tulevaisuutta, Koneviestiä ja uutta Aarre -lehteä. Näistä Maaseudun Tulevaisuus on painettu vuodesta 2005 Keskisuomalainen-konserniin kuuluvan Lehtisepät Oy:n painossa Jyväskylässä.
Laatuvaatimuksiin hän sisällyttää hyvän painojäljen ohella luotettavuuden ja joustavuuden: se pidetään, mikä luvataan, mutta tarvittaessa joustoa löytyy puolin ja toisin.
ta liitteitä samaan lehteen ovat meille tänä päivänä ehdoton edellytys. Arvostamme myös kykyä painaa sekä broadsheetettä tabloid-kokoisia lehtiä samassa painossa.
Laurinen odottaa painolta lisäksi oma-aloitteisuutta esitellä uusia, asiakkaan liiketoimintaa hyödyttäviä ratkaisuja.
Hän arvostaa Lehtiseppien hankkimaa laatu- ja ympäristösertifikaattia. - Laadulla on selvä yhteys lukijan koke-
maan lukuelämykseen sekä ilmoitusasiakkaan kokemaan hyötyyn. Samoin ympäristöasioiden merkitys kasvaa jatkuvasti ihmisten ympäristötietoisuuden lisääntyessä. Me esimerkiksi painamme lehtemme vain PEFC-sertifioidulle paperille, hän sanoo.
Laurisen mukaan lähivuosista on tulossa lehtien kustantajille entistä haasteellisempia.
onserniin kuuluva Savon Jakelu Oy hoitaa Kuopion, Iisalmen, Kiuruveden, Varkauden ja Pieksämäen kaupungeissa sekä kuudessa muussa taajamassa jaettavien sanomalehtien yhteisjakelun.. Keskimäärin Savon Jakelu Oy jakoi päivittäin 59 072 lehteä ja 9250 erilaista painotuotetta. Toimintavuoden aikana yritys laajensi toimintaansa Ylä-Savoon. Uusi jakeluiden hallintajärjestelmä otettiin käyttöön ja jakelu- ja kuljetusreittien syöttäminen digitaaliseen karttaohjelmaan aloitettiin.
Jakeluporras Oy harjoittaa osoitteettomien suoramainostuotteiden, lehtien ja erilaisten mainosten, jakelua kaksi kertaa viikossa Jyväskylän seudulla. Jakelualue laajeni syyskuussa vuoden vaihteessa toteutunutta kuntaliitosta silmällä pitäen Korpilahden keskustaajamaan. Jakelupäivät ovat keskiviikko ja lauantai. Maan vanhimpiin kuuluva jakeluorganisaatio on perustettu vuonna 1966. Jakeluporras työllistää noin 250 lehtien ja mainosten jakajaa
Uutena mahdollisuutena Jakeluporras Oy on tarttunut julkisiksi tiedotteiksi luokiteltavien tuotteiden jakeluun myös "Ei mainoksia" – postilaatikoihin ja – luukkuihin sekä yhteistyössä Itella Oyj:n kanssa toteutettuihin täyspeittojakeluihin.
Maakuntalehtien Keskisuomalainen ja Savon Sanomat verkkopalvelut uusittiin vuonna 2007. Vuonna 2008 uudistettiin samaan tekniseen alustaan perustuen Iisalmen Sanomien ja Warkauden Lehden verkkopalvelut.
Tapio Moisio Keskisuomalainen Oyj
udistusten jälkeen ovat verkkopalveluiden viikkokävijämäärät olleet selkeässä kasvussa. Verkkopalvelut tarjoavatkin sekä lukijaettä ilmoittaja-asiakkaillemme sanomalehteä täydentävän kanavan.
Tutkimustoiminnan tärkeimmät osa-alueet ovat lehtien sisällön kehittäminen, tilausmarkkinoinnin kehittäminen ja tiedon tuottaminen ilmoitusmarkkinoinnin tarpeisiin.
ehtien sisältöä kehitetään seuraamalla tiiviisti ajankohtaisia mediankäyttötutkimuksia ja selvittämällä lukijoiden toiveita siitä, millaista sanomalehteä he haluavat lukea. Tilausmarkkinoinnille tutkimukset tarjoavat tietoa mm. lehdestä luopumisen syistä. Ilmoittaja-asiakkaalle tutkimustoiminta tuottaa tietoa mm. eri medioiden seuraamisesta, oman kohderyhmän tavoittamisesta, mainonnan toimivuudesta, kilpailu- ja markkinatilanteesta eri toimialoilla sekä tietoa markkina-alueesta ja sen väestöstä.
Konsernin henkilömäärä pysyi vakaana vuonna 2008 ja henkilöstöä oli keskimäärin kokopäiväisiksi muunnettuna 856 (856). Työsuhteita oli yhteensä vuoden lopussa 1206, kun niitä oli edellisenä vuonna 1186. Työsuhteiden määrää kasvatti Savon Jakelun toiminnan laajentuminen Ylä-Savoon syksyllä 2008.
Heikki Linnavirta Keskisuomalainen Oyj
enkilöstön kehittämisessä saatettiin päätökseen vuonna 2006 aloitettu esimiesakatemia, johon osallistui lähes 150 esimiestä, tiiminvetäjää ja luottamusmiestä. Ohjelmalla parannettiin esimies- ja yhteistoiminnan valmiuksia konsernissamme.
Konsernin laajuinen Priimus-kehityshanke laajeni kuluneen vuoden aikana sanomalehtiyhtiöihin ja tukitoimiin. Priimus-hankkeessa tavoitteenamme on määrätietoisesti ja systemaattisesti kehittää toimintatapojamme sekä tiivistää konsernin sisäistä yhteistyötä. Hanke on kolmivuotinen ja ulottuu vuoteen 2010 asti.
Syksyllä 2007 tehdyn ilmapiirikyselyn perusteella valittiin kehittämisen painopistealueeksi vuonna 2008 työn järjestelyt, ilmapiiri ja yhteistyö sekä johdon toiminta. Tärkeimmiksi koulutusalueiksi sovittiin työhyvinvointi, toimittajakoulutus ja myyntikoulutus. Lisäksi yhtiössä aloitettiin opinvaihto-ohjelma, joka kannustaa henkilöstöä hakeutumaan lyhytaikaiseen työharjoitteluun konsernin muissa yksiköissä.
Johdon sukupolvenvaihdos saatiin vietyä loppuun vuoden 2008 aikana, kun konsernin toimitusjohtaja, Sanomalehti Keskisuomalaisen päätoimittaja ja konsernin henkilöstöjohtaja jäivät eläkkeelle.
Kesällä 2008 käynnistettiin konsernissa määrätietoinen arvotyö, jossa koko henkilöstö haastettiin miettimään ja kehittämään yhtiön visiota, missiota ja arvoja. Koko syksyn kestäneen työn jälkeen yrityksen arvoiksi määritettiin Läheinen, Utelias, Oppiva, Rohkea ja Yhdistävä. Näiden arvojen toteuttamiseksi ja yleisen henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi päätettiin perustaa koko henkilöstön yhteinen yhdistys Luo Ry.
Keskisuomalainen Oyj:n hallitus eturivissä vas. Kalle Kautto, Antero Vesterinen, Leena Hautsalo, Vesa-Pekka Kangaskorpi, Jaakko Kurikka. Takana vas. Simo Kutinlahti, Jorma Nokkala ja Mikko Paananen.
Hallituksen toimintakertomus
Konsernitilinpäätös, IFRS Konsernin tuloslaskelma
Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat
Osakkeenomistuksen jakauma ja tiedot osakkeenomistajista
Tunnusluvut
Tunnuslukujen laskentakaavat
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
Konsernin liikevaihto oli 105,3 Me (104,8 Me), mikä on edellisen vuoden tasolla. Konserni käsittää samat liiketoiminnat kuin edellisenäkin vuonna, joten tältä osin luvut ovat vertailukelpoisia.
Liiketoiminnan muut tuotot 0,9 Me (0,7 Me) koostuvat pääosin vuokratuotoista.
Vuonna 2008 liikevoittoa kertyi 21,6 Me eli 20,6 % liikevaihdosta. Edellisen vuoden vastaava luku oli 21,4 Me eli 20,5 %.
Rahoituserät olivat –0,5 Me (1,1 Me). Edellisen vuoden rahoituseriä paransivat 1,6 Me myyntivoitot pörssiosakkeiden myynneistä.
Konsernin tilikauden voitoksi muodostui 17,2 Me (16,3 Me).
Emoyhtiö Keskisuomalainen Oyj:n vuoden 2008 luvut sisältävät pääosan konsernin holding-toiminnoista sekä konsernin keskitetyt hallintopalvelut. Yhtiön liikevaihto oli 4,0 Me (3,6 Me).
Keskisuomalainen -konserni julkaisi vuoden 2008 lopussa kahta maakuntalehteä ja kahta aluelehteä, 16 paikallislehteä ja kolmea kaupunkilehteä. Lehdet menestyivät kiristyneessä kilpailussa kohtuullisen hyvin, konsernin tilaustuotot kasvoivat 2,7 % ja ilmoitustuotot nousivat 1,3 % vuodesta 2007.
Sanomalehti Keskisuomalaisen ilmoitusmyyntituotot olivat 21,7 Me (22,0 Me) ja tilaustuotot olivat 15,6 Me (15,2 Me).
Savon Sanomat -lehden ilmoitusmyyntituotot olivat yhteensä 16,5 Me (17,2 Me). Lehden tilaustuotot olivat 13,6 Me (13,2 Me).
Iisalmen Sanomat -lehden ilmoitusmyyntituotot olivat 2,8 Me (2,7 Me) ja tilaustuotot 2,4 Me (2,3 Me).
Warkauden Lehden ilmoitusmyyntituotot olivat 2,3 Me (2,3 Me) ja lehden tilaustuotot olivat 1,6 Me (1,5 Me).
Konserni kustansi tilikauden aikana 16 paikallislehteä.
Keski-Suomessa yhtiön paikallislehtiä ovat: Hankasalmen Sanomat, Laukaa-Konnevesi, Viitasaaren Seutu, Viispiikkinen ja Sampo-lehti sekä kolme kertaa viikossa ilmestyvä Sisä-Suomen Lehti.
Savon lehdistä kerran viikossa ilmestyviä ovat Ylä-Savoon sijoittuvat Pielavesi-Keitele, Matti ja Liisa, Miilu sekä Itä-Savoon sijoittuva Heinäveden Lehti. Kaksipäiväisiä ovat Kuopion lähistöllä ilmestyvät Uutis-Jousi, Pitäjäläinen, Koillis-Savo, Sisä-Savon Sanomat ja Soisalon Seutu. Pieksämäen Lehti ilmestyy kolme kertaa viikossa. Paikallislehtien yhteenlaskettu vuoden 2008 kumulatiivinen liikevaihto oli 13,5 Me (12,9 Me ).
Konserni kustantaa kolmea kaupunkilehteä, Jyväskylässä ilmestyvää Suur-Jyväskylän Lehteä, Kuopiossa ilmestyvää Viikkosavoa sekä Iisalmessa ilmestyvää Töllötintä.
Suur-Jyväskylän Lehti Oy:n liikevaihto koostui Suur-Jyväskylän Lehden ja franchising-sopimuksen perusteella kustannetun City-lehden Keski-Suomen painoksen kustannustoiminnoista. Yhtiön liikevaihto oli 2,6 Me (2,3 Me). Suur-Jyväskylän Lehti ilmestyy kaksi kertaa viikossa.
Viikkosavo Oy kustansi Kuopiossa ilmestyvää Viikkosavo -nimistä kaupunkilehteä. Sen liikevaihto oli 1,6 Me (1,4 Me). Viikkosavo ilmestyi kaksi kertaa viikossa.
Keskisuomalainen Oyj osti Iisalmessa ilmestyvää Töllötin lehteä julkaisevan YS-Painos Oy:n 1.10.2007. Vuonna 2008 yhtiön liikevaihto oli 1,0 Me. Töllötin ilmestyi kerran viikossa.
Graafisen teollisuuden suhdannenäkymät heikentyivät vuonna 2008. Ylikapasiteetin takia kilpailutilanne on kova. Painoalan liikevaihtoon vaikutti vuoden aikana edelleen voimakas hintakilpailu.
Keskisuomalainen Oyj:n konsernin painopalvelut on keskitetty Lehtisepät Oy:öön. Yhtiöllä on yhteensä kolme painoyksikköä, jotka sijaitsevat Jyväskylässä, Kuopiossa ja Pieksämäellä.
Lehtisepät Oy:n painojen yhteenlaskettu liikevaihto oli 25,2 Me (26,6 Me). Konsernin sisäisen myynnin osuus tästä oli 17,7 Me (17,6 Me). Suurin syy liikevaihdon laskuun on ulkoisten painotöiden väheneminen.
Konserniin kuuluva Savon Jakelu Oy hoitaa Kuopion, Varkauden ja Pieksämäen kaupungeissa, sekä Siilinjärven, Maaningan, Joroisten ja Leppävirran taajamissa jaettavien sanomalehtien yhteisjakelun. Syyskuun alussa toiminta laajeni käsittämään Iisalmen, Kiuruveden, Lapinlahden ja Säyneisen varhaisjakelut. Yrityksen liikevaihto oli 5,2 Me (4,6 Me), josta noin 75 % tulee konsernin omien lehtien jakamisesta.
Jakeluporras Oy harjoittaa osoitteettomien suoramainostuotteiden, lehtien ja erilaisten mainosten jakelua Jyväskylän seudulla. Jakeluporras Oy:n liikevaihto oli 1,3 Me (1,1 Me).
Konsernirakenteessa ei ole tapahtunut muutoksia vuonna 2008. Tiedot konserniyhtiöistä ja osakkuusyhtiöistä sekä niiden omistusosuuksista löytyvät tilinpäätöksen liitetiedoista.
Keskisuomalainen Oyj:n osakkuusyhtiöt ovat Arena Partners Oy (26,0 %), Väli-Suomen Media Oy (40,0 %) ja Jyväskylän Messut Oy (24,5 %).
Väli-Suomen Media Oy tuottaa Väli-Suomen sanomalehdille yhteistä sunnuntaisivustoa, Sunnuntaisuomalaista. Lisäksi yhtiöllä on Helsingissä uutistoimitus yhdessä TS-Yhtymän kanssa, joka tuottaa politiikan ja talouden uutisia samoille lehdille. Sunnuntaisuomalaisen lukijamäärä on noin 715 000 henkilöä. Vuonna 2008 yhtiön liikevaihto oli 0,9 Me (0,9 Me).
Arena Partners Oy on kymmenen maakuntalehden yhteinen sähköisen liiketoiminnan kehitysyhtiö. Vuoden 2008 aikana yhtiön toiminta keskittyi edelleen luokiteltujen ilmoitusten kauppapaikkaan, Arena –palveluun ja sen kehittämiseen.
Arena Partners Oy:n tytäryhtiön (100 %) Arena Interactive Oy:n tavoitteena on nousta Pohjoismaiden johtavaksi mobiilijärjestelmien ja -osaamisen toimittajaksi mediatoimialalla.
Yhtiön strategian painopisteenä on uudistunut tuoteajattelu sekä vahva kumppanuusajattelu. Tilikauden aikana julkistettiin useita merkittäviä partneruuksia. Lisäksi avattiin uusia jälleenmyyntikanavia uusiin vientimaihin.
Tuotekehityksen osalta Arena Interactive Oy:ssä käynnistettiin mittava kehittämishanke, johon saatiin myös huomattava tuki Tekesiltä. Uudistettua tuoteperhettä otetaan käyttöön vaiheittain vuoden 2009 aikana.
Arena Partners Oy:n liikevaihto oli 2,0 Me (1,8 Me).
Jyväskylän Messut Oy:n liikevaihto oli tilikaudella 5,6 Me (4,2 Me). Yhtiö järjestää messuja ja tapahtumia Jyväskylässä.
Sähköiset mediat ovat merkittävä osa konsernin tuotekehitystoimintaa. Arena Partners Oy on kymmenen maakuntalehden yhteinen sähköisen liiketoiminnan kehitysyhtiö. Arena Partners Oy:n toiminnasta 50 % on uusien palvelujen kehittämistä.
Tutkimustoiminnassa Keskisuomalaisen ja Savon Sanomien kuluttajapaneelit ovat olleet aktiivisessa käytössä ja niitä on hyödynnetty sekä mediamarkkinoinnin että toimituksellisen sisällön kehittämisessä. Paneelien kautta pystytään tarjoamaan ilmoittaja-asiakkaille tietoa ilmoituksen tavoittavuudesta ja toimivuudesta kohderyhmätasolla lähes reaaliajassa. Paneelit ovat osa valtakunnallista Kärkimedia Paneelia.
Yhtiön hallitukseen ovat kuuluneet 23.4.2008 saakka seuraavat henkilöt:
kansainvälisten asiain neuvos Vesa-Pekka Kangaskorpi, puheenjohtaja maanviljelijä Antero Vesterinen, varapuheenjohtaja toimitusjohtaja Leena Hautsalo maatalousyrittäjä Kalle Kautto maanviljelijä Simo Kutinlahti toimitusjohtaja Jaakko Kurikka teollisuusneuvos Jorma Nokkala talousjohtaja Mikko Paananen agronomi Seppo Peltola
Yhtiön hallitukseen ovat kuuluneet 24.4.2008 alkaen seuraavat henkilöt:
kansainvälisten asiain neuvos Vesa-Pekka Kangaskorpi, puheenjohtaja maanviljelijä Antero Vesterinen, varapuheenjohtaja toimitusjohtaja Leena Hautsalo maatalousyrittäjä Kalle Kautto maanviljelijä Simo Kutinlahti toimitusjohtaja Jaakko Kurikka teollisuusneuvos Jorma Nokkala talousjohtaja Mikko Paananen
Yhtiön toimitusjohtajana ja konsernijohtajana on toiminut Erkki Poranen 1.6.2008 saakka ja 2.6.2008 alkaen Arto Tiitinen.
Tilintarkastajana on toiminut Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Jarmo Lohi.
Yhtiössä noudatetaan Suomen Arvopaperimarkkinayhdistyksen suosituksen mukaista hallinnointikoodia.
Osakkeet jakautuvat kahteen sarjaan. K-osakkeet ja A-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä (20) äänellä ja Aosake yhdellä (1) äänellä. 31.12.2008 K-osakkeita oli yhteensä 5.278.085 kpl ja A-osakkeita 5.458.875 kpl, yhteensä osakkeita on 10.736.960 kappaletta.
Muut tiedot osakkeista ja osakkeiden omistuksesta löytyvät tilinpäätöksen liitetiedoista.
Yhtiökokous päätti 24.4.2008 valtuuttaa hallituksen päättämään omien osakkeiden hankinnasta. Hallitus voi päättää hankkia A-sarjan osakkeita enintään 1.000.000 kappaletta ja K-sarjan osakkeita enintään 1.000.000 kappaletta, kuitenkin yhteensä enintään 1.000.000 osaketta. Enimmäismäärä vastaa 9,3 % yhtiön osakkeista ja enintään 18,0 % äänimäärästä. Omia osakkeita voidaan hankkia myös suunnattuna hankintana. Osakkeista maksettavan vastikkeen on oltava vähintään 12 euroa ja enintään 22 euroa osakkeelta. Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää omien osakkeiden hankkimisesta vain yhtiön vapaalla omalla pääomalla.
Hallitus voi päättää myös enintään 1.000.000 uuden A-sarjan osakkeen tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden antamisesta. Valtuutusta voidaan käyttää yhtiön kasvustrategian tukemiseksi yrityshankinnoissa tai muissa järjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisille osakkeenomistajille tai ne voidaan mitätöidä tai K-sarjan osakkeet voidaan muuntaa A-sarjan osakkeiksi ja myydä ne julkisessa kaupankäynnissä tai käyttää henkilöstön kannustusjärjestelmässä. Valtuutus sisältää myös oikeuden antaa osakkeita suunnatusti, osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen laissa säädetyin ehdoin.
Valtuutukset ovat voimassa seuraavaan yhtiökokoukseen, kuitenkin enintään 24.4.2009 saakka. Valtuutuksia ei ole käytetty.
Konsernin maksuvalmius on pysynyt vakaana. Konsernin omavaraisuusaste on jonkin verran vahvistunut vuoden aikana. Vuoden 2008 lopussa omavaraisuusaste oli 45,1 % (43,2 %). Tilikauden rahavarojen muutos oli –5,3 Me (7,8 Me).
Edellisen vuoden rahoitustuottoihin sisältyy 1,6 Me myyntivoitot pörssiosakkeista.
Konsernilla on pääomalainaa 15,0 Me. Pääomalainalle maksetaan 6,5 % kiinteää korkoa ja se on maksettavissa takaisin aikaisintaan 10.5.2009 ja viimeistään 10.5.2011. Pääomalaina on laskettu liikkeeseen 10.5.2004. Lainaehtojen mukaan pääoma ja korko saadaan maksaa yhtiön purkautuessa ja yhtiön konkurssissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella. Muuten pääoma saadaan palauttaa vain, jos emoyhtiön tai konsernin viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaiselle sidotulle omalle pääomalle ja muille jakokelvottomille erille jää täysi kate. Pääomalainalle voidaan maksaa korkoa vain, jos maksettava määrä voidaan käyttää voitonjakoon emoyhtiön ja konsernin viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaan. Pääomalainan kertyneet korot on kirjattu kuluksi.
Konsernin muu pitkäaikainen vieras pääoma on pääosin rahalaitoslainaa. Yritys on suojautunut korkoriskiltä tekemällä pitkäaikaisen korkosuojausjärjestelyn.
Konsernin bruttoinvestoinnit olivat 13,0 Me eli 12,3 % liikevaihdosta (6,0 Me ja 5,8 %). Suurimmat investoinnit tulivat pörssiosakkeiden hankinnasta. Muutoin investoinnit olivat pääsääntöisesti korvaus- ja ylläpitoinvestointeja.
Konsernin bruttoinvestoinnit ovat vuonna 2009 suunnitelmien mukaan pääosin korvaus- ja ylläpitoinvestointeja. Tärkein uusintainvestointi on Lehtisepät oy:n Jyväskylän painon postituksen konekannan laajennus. Laajennus parantaa painon tuote- ja palveluvalikoimaa.
Käyttöomaisuutta myytiin tilikauden aikana 0,1 Me (1,7 Me).
Konsernin liikevaihto vuonna 2008 kasvoi 0,5 % vuoteen 2007 verrattuna ja oli 105,3 Me. Kustannustoiminnan liikevaihto oli 95,7 Me (93,8 Me), painotoiminnan liikevaihto oli 25,2 Me (26,6 Me) ja muun toiminnan (sisältäen mm. jakeluliiketoiminnan) liikevaihto oli 10,4 Me (9,7 Me). Konsernin tulos kasvoi vuodesta 2007 ja oli 17,2 Me (16,3 Me).
Konsernin edellisen vuoden tulokseen sisältyy myyntivoittoja pörssiosakkeista 1,6 Me.
Kustannustoiminnan liikevaihto kasvoi 2,0 %. Kustannustoiminnan kannattavuus pysyi edellisen vuoden tasolla ja liikevoitto oli 20,5 Me (20,6 Me).
Painotoiminnassa ulkoinen liikevaihto laski ja sisäinen pysyi edellisen vuoden tasolla. Koko painotoiminnan liikevaihto laski 5,4 % ja oli 25,2 Me (26,6 Me). Painotoiminnan liikevoitto oli edellisen vuoden tasolla ollen 2,7 Me (2,8 Me).
| 2008 | 2007 | 2006 | |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 105,3 Me 104,8 Me 99,7 Me | ||
| Liikevoitto | 21,6 Me | 21,4 Me 22,0 Me | |
| Liikevoitto % | 20,6 % | 20,5 % | 22,0 % |
| Tilikauden tulos | 17,2 Me | 16,3 Me 15,8 Me | |
| Tulos/osake, Eur | 1,60 | 1,52 | 1,19 |
| Oman pääoman tuotto % | 38,7 % | 40,2 % | 43,9 % |
| Omavaraisuusaste % | 45,1 % | 43,2 % | 36,9 % |
Lisää tunnuslukuja ja tunnuslukujen laskentakaavat ovat tilinpäätöksen liitetiedoissa.
Liiketoiminnassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia tilikauden aikana.
Konsernissa on aloitettu koko konsernia koskeva kehitysohjelma, jonka tavoitteena on saada viiden miljoonan euron vuosisäästöt. Kehitysohjelma toteutetaan uusia toimintatapoja käyttöönottamalla, tekniikan mahdollisuuksia hyödyntämällä, rakenteita virtaviivaistamalla ja sisäisiä prosesseja tehostamalla. Yhtenä vaihtoehtona henkilöstölle tarjotaan eläkejärjestelyjä.
Kasvava kansainvälinen taantuma ja sen leviäminen myös Suomeen luo merkittävimmät riskit konsernin tämän hetken liiketoiminnalle. Ilmoittajien volyymin pieneneminen sekä tietyillä toimialueilla tapahtuva rakenteellinen muutos voi pienentää konsernin ilmoitusmyyntituloja. Ilmoitusten valtakunnallinen myynti Kärkimedian kautta reagoi paikallista myyntiä voimakkaammin taantumaan.
Voimakkaaseen taloudelliseen murrokseen liittyy aina myös riski muutoksista taloudellisessa toimintaympäristössä. Tilaustuottoihin liittyy riski tilaajien uskollisuuden heikkenemiseen, kestotilausten muuttumiseen määräaikaistilauksiksi sekä lukijoiden siirtymisen korvaavien medioiden käyttäjäksi. Tällaista muutosta ei kuitenkaan ole nähtävissä.
Ilmoitusmyyntivolyymi heijastaa yleistä taloudellista tilannetta toimialueellamme. Yleisen taantuman myötä on riski kuluttajien ostokäyttäytymisen muuttumisesta ja mediamainonnan vähenemisestä. Lisäksi on nähtävissä riski heikon suhdanteen pitkittymisestä useamman vuoden mittaiseksi.
Operatiivisista riskeistä merkittävimmät liittyvät tietotekniikkaan ja painoliiketoimintojen keskeytymiseen.
Tällaisessa tilanteessa on tärkeää aloittaa toiminnan tehostaminen välittömästi, jotta konsernin sopeutumiskyky on mahdollisimman hyvä.
Konsernin hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti Keskisuomalainen -konserni pyrkii yli 50 % omavaraisuuteen. Toimintaa rahoitetaan oman kassavirran lisäksi pääomalainalla sekä rahoituslaitosten lainoituksella.
Likvidien varojen sijoittamisessa pitäydytään maltillisen riskitason instrumenteissa kuten korkorahastoissa ja pitkäaikaistalletuksissa. Pörssiosakkeisiin sijoittamisesta hallitus on hyväksynyt erillisen periaatteen, jonka mukaan konserni tekee suoria sijoituksia pääsääntöisesti vain oman toimialan yhtiöihin.
Kaikki noteeratut sijoitukset arvostetaan tilinpäätöksessä käypään arvoon, muilta osin ne arvostetaan hankintahintaan.
Konsernin henkilömäärä pysyi edellisen vuoden tasolla. Työsuhteita oli vuoden lopussa 1206 (1186). Toimittajia on konsernin lehdissä yhteensä 260 (250). Tuotannollista henkilöstöä on 206 (218). Pääosin osa-aikaisia lehdenjakajia on 467 (430). Graafisten toimihenkilöiden ja teknisten toimihenkilöiden yhteinen määrä on 197 (198), johtoa ja ylempiä toimihenkilöitä on 86 (80). Kokopäiväiseksi muutettuna konsernin henkilömäärä oli keskimäärin 856 henkeä (856).
| 2008 | 2007 | 2006 | |
|---|---|---|---|
| Henkilöstön keskimääräinen | 855,8 | 855,6 848,6 | |
| lukumäärä tilikauden aikana | |||
| Palkkojen ja palkkioiden kokonais- | 32,3 Me 31,0 Me 30,6 Me | ||
| summa tilikaudella | |||
| Työsuhteita vuoden lopussa | 1206 | 1186 | 1166 |
Keskisuomalainen konserni toimii vastuullisesti ja ympäristötietoisesti. Ympäristöasiat ovat selkeä kehityksen painopistealue konsernissa ja tavoitteena on luoda konserniin yhtenäinen ympäristöjärjestelmä vuoden 2009 aikana.
Painoissa on pyritty jo vuosia käyttämään mahdollisimman ympäristöystävällisiä materiaaleja ja aineita. Lisäksi erityistä huomiota on kiinnitetty painojen ylijäämäpaperin vähentämiseen. Ympäristöasiat ovat olennainen osa painojen laatujärjestelmää. SFS on myöntänyt kaikille konsernin painoille SFS-EN ISO 14001:1996-sertifikaatin.
Maailmanlaajuisesta taantumasta on tulossa ennakoitua pidempi. Sen vaikutukset näkyvät Suomessa vientiteollisuuden hiljentymisenä ja siitä johtuvina kasvavina työttömyyslukuina. Suomen kansantalouden tilanne on kuitenkin vakaa.
Suomen sanomalehtimainonnan väheneminen jatkui tammikuussa 22,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Keskisuomalainen Oyj:n tuloksen ennakoidaan heikkenevän vuoden 2009 aikana mediamyynnin laskusta johtuen. Tilausmyyntituottojen ja painon myynnin uskotaan kuitenkin kehittyvän positiivisesti vuoden aikana. Tätä kehitystä tukee maakuntalehdissä vuoden alussa tehdyt lehtiuudistukset ja investoinnit painoliiketoimintaan.
Konserni on käynnistänyt kehitysohjelman, jonka avulla varaudutaan tiukkenevaan markkinatilanteeseen. Ohjelman tavoite on viiden miljoonan euron vuosisäästö. Ohjelman avulla parannetaan konsernin tulevaisuuden kilpailukykyä. Yhtiön tavoitteena on olla aktiivinen toimija suomalaisessa mediakentässä.
Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 28.503.918,27 euroa. Konsernin vapaa oma pääoma 31.12.2008 on 42.531.808,36 euroa, kun konsernin omasta pääomasta on vähennetty poistoerosta omaan pääomaan siirretty osuus.
A- ja K -osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoihin ja yhtiön varoihin. Osinkoon oikeuttavia K-sarjan osakkeita on 5.278.085 kpl ja A-sarjan osakkeita 5.458.875 kpl eli yhteensä 10.736.960 kpl.
Hallitus on OYL 13:2 §:n mukaisesti huomioinut osinkoesitystä tehdessään esitetyn osingonjaon vaikutuksen konsernin maksukykyisyyteen.
Hallitus esittää, että osinkoa maksetaan 0,50 euroa osakkeelle. Esityksen mukainen osinkojen määrä on yhteensä 5.368.480 euroa. Hallitus ehdottaa myös, että yhtiökokous valtuuttaa hallituksen osakeyhtiölain 13 luvun 6 pykälän 2 momentin mukaisesti päättämään enintään 0,30 euron lisäosingosta osaketta kohden. Lisäksi hallitus ehdottaa, että yleishyödyllisiin lahjoituksiin varataan 50.000 euroa. Yhtiö pyrkii jakamaan osinkoina vähintään puolet tilikauden tuloksesta.
| liitetieto | 1.1.-31.12.2008 | 1.1.-31.12.2007 | |
|---|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 105 261 | 104 784 | |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastonmuutos | 1 | 2 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 4 | 875 | 690 |
| Materiaalit ja palvelut | -26 738 | -27 261 | |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut | 6 | -39 507 | -37 925 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -4 828 | -4 921 | |
| Liiketoiminnan muut kulut | 5 | -13 416 | -13 923 |
| LIIKEVOITTO | 21 649 | 21 447 | |
| Rahoitustuotot | 8 | 1 597 | 3 087 |
| Rahoituskulut | 9 | -2 311 | -2 162 |
| Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista | 258 | 205 | |
| VOITTO /TAPPIO ENNEN VEROJA |
21 193 | 22 577 | |
| Tuloverot | 10 | -4 036 | -6 293 |
| TILIKAUDEN VOITTO /TAPPIO |
17 157 | 16 284 | |
| TILIKAUDEN VOITON /TAPPION JAKAUTUMINEN : |
|||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille | 17 157 | 16 284 | |
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu | |||
| osakekohtainen tulos | 11 | ||
| Tulos/osake, laimentamaton | 1,60 | 1,52 | |
| Tulos/osake, laimennusvaikutuksella oikaistu | 1,60 | 1,52 | |
| Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä: | |||
| -laimentamaton | 10 736 960 | 10 736 960 | |
| -laimennettu | 10 736 960 | 10 736 960 |
| liitetieto | 31.12.2008 | 31.12.2007 | |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| PITKÄAIKAI SET VARAT |
|||
| Aineettomat hyödykkeet | 12 | 1 724 | 1 532 |
| Liikearvo | 12 | 37 214 | 37 214 |
| Aineelliset hyödykkeet | 14 | 30 594 | 31 579 |
| Osuudet osakkuusyhtiöissä | 15 | 1 392 | 1 243 |
| Myytävissä olevat sijoitukset | 16 | 12 899 | 13 835 |
| Muut pitkäaikaiset saamiset | 17 | 23 | 46 |
| Laskennalliset verosaamiset | 18 | 2 338 | 481 |
| PITKÄAIKAI SET VARAT |
86 183 | 85 928 | |
| LYHYTAIKAI SET VARAT |
|||
| Vaihto-omaisuus | 19 | 1 317 | 803 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 20 | 6 526 | 8 627 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 354 | 197 | |
| Rahavarat | 7 881 | 13 177 | |
| LYHYTAIKAI SET VARAT |
16 078 | 22 804 | |
| VARAT | 102 261 | 108 732 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT |
|||
| OMA PÄÄOMA |
|||
| Osakepääoma | 21 | 2 257 | 2 257 |
| Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot | 21 | -4 777 | 3 041 |
| Kertyneet voittovarat | 46 399 | 39 571 | |
| Emoyhtiön osakkeenomistajien oma pääoma | 43 879 | 44 869 | |
| PITKÄAIKAI SET VELAT |
|||
| Laskennalliset verovelat | 18 | 1 554 | 2 794 |
| Pitkäaikaiset korolliset velat | 24 | 33 144 | 35 733 |
| Eläkevelvoitteet | 22 | 670 | 691 |
| Pitkäaikaiset varaukset PITKÄAIKAI SET VELAT |
23 | 56 35 425 |
89 39 307 |
| LYHYTAIKAI SET VELAT |
|||
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 24 | 3 712 | 4 268 |
| Ostovelat ja muut velat | 25 | 18 595 | 19 270 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 650 | 1 018 | |
| LYHYTAIKAI SET VELAT |
22 956 | 24 556 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT |
102 261 | 108 732 |
| liitetieto | 31.12.2008 | 31.12.2007 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirrat | ||
| Asiakkailta saadut maksut | 107 642 | 105 856 |
| Tavaroiden ja palvelujen toimittajille ja henkilöstölle suoritetut maksut | -80 445 | -79 641 |
| Maksetut korot | -2 031 | -1 930 |
| Saadut korot | 562 | 374 |
| Maksetut verot | -4 910 | -6 489 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 20 818 | 18 170 |
| Investointien rahavirrat | ||
| Investoinnit tytäryrityksiin | -492 | |
| Tytäryrityksen hankinta vähennettynä sen | ||
| hankintahetken rahavaroilla 3 |
-479 | |
| Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin | -2 976 | -2 358 |
| Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin | -977 | -539 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti | 250 | 249 |
| Investoinnit myytävissä oleviin sijoituksiin | -9 011 | -2 168 |
| Luovutustulot myytävissä olevisa sijoituksista | 57 | 4 849 |
| Saadut osingot | 1 099 | 1 157 |
| Investointien rahavirrat | -11 558 | 222 |
| Rahoituksen rahavirrat | ||
| Lainojen nostot | 478 | 767 |
| Lainojen takaisinmaksut | -4 268 | -3 333 |
| Maksetut osingot | -10 737 | -8 053 |
| Rahoituksen rahavirta | -14 527 | -10 619 |
| Rahavarojen muutos | -5 267 | 7 772 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 13 147 | 5 375 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 7 880 | 13 147 |
| Rahavarat taseessa sisältyvät seuraaviin eriin: | ||
| Rahavarat | 7 880 | 13 147 |
| Rahavarojen käyvän arvon muutos | 30 | |
| Myytävänä olevat pitkäaikaiset varat | ||
| Rahavarat tilikauden lopussa | 7 880 | 13 177 |
| E | moyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| K | äyvän | ||||
| O | sake- | arvon M | uut V | oitto | |
| Oman pääoman muutos 2007 | pääoma | rahasto | rahastot | varat | Yhteensä |
| OMA PÄÄOMA 1.1. |
2 257 | 2 168 | 270 | 31 395 | 36 090 |
| IAS 8 mukaiset oikaisut | -55 | -55 | |||
| Osinkojen palautuminen konsernille | 0 | ||||
| Rahavirran suojaukset | |||||
| Omaan pääomaan tilikaudella | |||||
| siirretty määrä | 243 | 243 | |||
| Laskennallisen veron osuus | -63 | -63 | |||
| Myytävissä olevat sijoitukset | |||||
| Voitto/tappio käypään | |||||
| arvoon arvostamisesta | 2 102 | 2 102 | |||
| Tuloslaskelmaan siirretty määrä | -1 529 | -1 529 | |||
| Laskennallisen veron osuus | -149 | -149 | |||
| Omaan pääomaan suoraan | |||||
| kirjatut nettovoitot ja -tappiot | 603 | -55 | 548 | ||
| Tilikauden voitto | 16 284 | 16 284 | |||
| Kokonaisvoitot ja -tappiot | 603 | 16 229 | 16 832 | ||
| Osingonjako | -8 053 | -8 053 | |||
| OMA PÄÄOMA YHTEEN SÄ 31.12. |
2 257 | 2 771 | 270 | 39 571 | 44 869 |
| E | moyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| K | äyvän | ||||
| O | sake- | arvon M | uut V | oitto | |
| Oman pääoman muutos 2008 | pääoma | rahasto | rahastot | varat | Yhteensä |
| OMA PÄÄOMA 1.1. |
2 257 | 2 771 | 270 | 39 571 | 44 869 |
| IAS 8 mukaiset oikaisut *) | 390 | 390 | |||
| Osinkojen palautuminen konsernille | 18 | 18 | |||
| Rahavirran suojaukset | |||||
| Omaan pääomaan tilikaudella | |||||
| siirretty määrä | -617 | -617 | |||
| Laskennallisen veron osuus | 160 | 160 | |||
| Myytävissä olevat sijoitukset | |||||
| Voitto/tappio käypään | |||||
| arvoon arvostamisesta | -9 948 | -9 948 | |||
| Tuloslaskelmaan siirretty määrä | 0 | ||||
| Laskennallisen veron osuus | 2 586 | 2 586 | |||
| Omaan pääomaan suoraan | |||||
| kirjatut nettovoitot ja -tappiot | -7 818 | 408 | -7 410 | ||
| Tilikauden voitto | 17 157 | 17 157 | |||
| Kokonaisvoitot ja -tappiot | -7 818 | 17 565 | 9 747 | ||
| Osingonjako | -10 737 | -10 737 | |||
| OMA PÄÄOMA YHTEEN SÄ 31.12. |
2 257 | -5 047 | 270 | 46 399 | 43 879 |
*) Myytävissä olevien osakkeiden myyntivoiton oikaisu
Keskisuomalainen konserni kustantaa ja julkaisee sanomalehtiä sekä harjoittaa paino- ja jakelutoimintaa sekä sähköistä viestintää usealla paikkakunnalla Keski-Suomessa ja Savossa.
Konsernin emoyritys on Keskisuomalainen Oyj, joka on noteerattu Helsingin pörssin päälistalla vuodesta 1999 alkaen. Emoyrityksen kotipaikka on Jyväskylä ja sen rekisteröity osoite on PL 159, 40101 Jyväskylä.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www.keskisuomalainen. com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Aholaidantie 3, 40100 Jyväskylä.
Keskisuomalainen Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 3.3.2009 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2008 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IF-RIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".
Tilinpäätöksen tiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin ellei laadintaperiaatteissa ole muuta kerrottu.
Konserni on soveltanut 1.1.2008 alkaen seuraavia IASB:n julkistamia tulkintoja ja standardimuutoksia:
IFRIC 11 IFRS 2 – konserniyhtiöiden osakkeita ja omia osakkeita koskevat liiketoimet
IFRIC 14 IAS 19 – etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys - muutetut IAS 39 ja IFRS 7 Rahoitusvarojen uudelleen luokittelu
Uusilla tulkinnoilla ei ole ollut vaikutusta konsernin tulokseen ja taseen.
Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Hankitut tytäryhtiöt sisällytetään tilinpäätökseen hankintamenomenetelmää käyttäen, jonka mukaan hankitun yhtiön varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä ja jäljelle jäänyt osuus hankintahinnan ja hankitun nettovarallisuuden erotuksesta on liikearvoa. IFRS 1 –standardin salliman helpotuksen mukaisesti IFRS-siirtymispäivää aikaisempia yrityshankintoja ei ole oikaistu IFRS-periaatteiden mukaisiksi, vaan ne on jätetty suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisiin arvoihin. Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja voitot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa yli 20% yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää kirjanpitoarvon, ei kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen.
Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa konserni käyttää toisten osapuolten kanssa yhteistä määräysvaltaa. Keskisuomalainen –konsernissa keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt ovat tällaisia yhteisyrityksiä. Osuudet keskinäisissä kiinteistöosakeyhtiöissä on käsitelty IAS 31 Osuudet yhteisyrityksissä –standardin mukaisesti yhteisessä määräysvallassa olevina omaisuuserinä suhteellista menetelmää käyttäen.
Konsernin kaikissa yksiköissä valuutta on euro. Myös konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Konsernin kaikki liiketapahtumat ovat euroissa ja konserni toimii vain Suomessa.
Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät edut ja riskit ovat siirtyneet ostajalle. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu. Liikevaihtoon kirjataan myyntituotot vähennettyinä välillisillä veroilla ja alennuksilla. Myyntituotot muodostuvat enimmäkseen ilmoitusmyynnistä, lehtimyynnistä, painotoiminnan myynnistä sekä jakelu- ja kuljetustuotoista.
Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolloin ne syntyvät. Tuotteiden kehitystoimintaan liittyviä kuluja ei ole aktivoitu, koska niistä saatavat tulevaisuuden tuotot varmistuvat vasta kun tuotteet tulevat markkinoille.
Liiketoiminnan muina tuottoina kirjataan omaisuuden myyntivoitot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät tuotot, kuten vuokratuotot.
Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät kaikki muut liiketoiminnan kulut kuin materiaalista, alihankinnoista, poistoista ja työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut. Merkittävimmät kuluerät muodostuvat mainonnan ja markkinoinnin sekä toimitilojen kuluista.
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen –standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut vaihto-omaisuuden varaston muutoksella, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella.
Tuloveroihin kirjataan tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisten verojen muutos. Suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien verovaikutus kirjataan vastaavasti suoraan omaan pääomaan.
Laskennalliset verot lasketaan tilinpäätöspäivään mennessä säädetyllä verokannalla kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoeroista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, myytävissä olevien sijoitusten arvostamisesta käypään arvoon ja johdannaissopimusten käyvän arvon muutoksista. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisesta ei kirjata laskennallista veroa.
Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.
Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Tätä aiempien liiketoimintojen yhdistämisten liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty oletushankintamenona. Näiden hankintojen luokittelua tai tilinpäätöskäsittelyä ei ole oikaistu konsernin avaavaa IFRS-tasetta laadittaessa.
Liikearvosta ei tehdä poistoja vaan liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille tai niiden muodostamalle ryhmälle. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Aineettomia hyödykkeitä ovat atk-ohjelmat, tuotemerkit ja asiakkuuksiin liittyvät aineettomat hyödykkeet. Aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Hankittujen liiketoimintojen yhteydessä syntyneet aineettomat hyödykkeet merkitään käypään arvoon ja tämän jälkeen arvostetaan alkuperäiseen käypään arvoon vähennettynä kertyneillä poistoilla.
Poistoajat ovat seuraavat: Atk-ohjelmat 5 vuotta Tuotemerkit 15 vuotta Asiakkuudet 10 vuotta
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.
Kun käyttöomaisuushyödykkeen osaa käsitellään erillisenä hyödykkeenä, osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.
Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat: Rakennukset 30 - 40 vuotta Rakennusten koneet ja laiteet 10 vuotta Rakennusten perusparannukset 10 – 20 vuotta Rakennelmat ja muut rakennukset 10 – 20 vuotta Painon ja postituksen koneet 10 – 15 vuotta Muut tuotantokoneet 5 – 8 vuotta Muut koneet ja kalusto 3 – 5 vuotta
Hyödykkeen taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Käyttöomaisuushyödykkeen myynnistä tai luovutuksesta syntyvät voitot tai tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot –standardin mukaisesti.
Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella kuin ne ovat syntyneet.
Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain liikearvosta riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä.
Arvonalentumisen arviointi tapahtuu rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla tai niiden muodostaman ryhmän tasolla. Rahavirtaa tuottavalla yksiköllä tarkoitetaan pienintä omaisuuserien ryhmää, jonka jatkuvasta käytöstä kertyy rahavirtaa ja joka on pitkälti riippumaton muiden omaisuuserien tuottamasta rahavirrasta. Konsernin rahavirtaa tuottavia yksiköitä ovat jokainen sanomalehti, paikallislehti ja kaupunkilehti sekä kolme eri painoa kukin erikseen.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Rahavirtaennusteissa otetaan huomioon kaikki korvausinvestoinnit ja uusinvestoinnit silloin, kun niihin on sitouduttu. Kustannustoiminnan osalta on oletettu, että liiketoiminta jatkuu myös ennustettujen rahavirtojen jälkeen, jolloin kustannustoiminnalle on laskettu jäännösarvo.
Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Arvonalentumistappio perutaan kun on olemassa viitteitä että arvonalentumistappiota ei ole tai se on pienentynyt ja olosuhteissa on tapahtunut muutos sekä hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.
Rahoitusvarojen kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko käypä arvo tai odotettavissa olevien vastaisten, alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen rahavirtojen nykyarvo. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvonalentumistappiota ei peruuteta tuloksen kautta. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan kun arvonalentuminen on pitkäaikaista ja merkittävää. Jaksotettuun hankintahintaan IAS 39:n mukaisesti käsiteltävistä saamisista kerrytetään arvonalennuskirjauksen jälkeen korkotuottoa sillä korolla, jota on käytetty diskonttokorkona arvonalennuskirjausta laskettaessa.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO -menetelmää käyttäen.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä yhtiö pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin rahoitusvarat, jotka on aikaansaatu luovuttamalla rahaa, tavaroita tai palveluja velalliselle. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, ja ne sisältyvät lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin; viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.
Myyntisaamiset arvostetaan niiden odotettuun realisointiarvoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä näiden saatavien arvioidulla arvonalennuksella. Myyntisaamisista tehdään arvonalennus, kun on olemassa perusteltu näyttö, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin. Arvonalentumiset kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan.
Kaupankäyntitarkoituksessa olevat johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon ja arvostusvoitot ja –tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Myytävissä olevat sijoitukset arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset kirjataan käyvän arvon rahastoon omaan pääomaan. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio. Noteeraamattomat osakkeet on kirjattu hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla, koska näiden osakkeiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää.
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon.
Yhtiöllä on koronvaihtosopimuksia, jotka on solmittu suojaamistarkoituksessa, mutta joista osaan sovelletaan suojauslaskentaa ja muut kaupankäyntitarkoituksessa oleviin rahoitusvaroihin. Koronvaihtosopimukset arvostetaan käypään arvoon.
IAS 39:n mukaista rahavirran suojausta sovelletaan vaihtuvakorkoisen velan muuttamisessa kiinteäkorkoiseksi suojattavan määrän osalta.
Konserni on dokumentoinut suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välisen suhteen. Konserni myös dokumentoi ja arvioi, suojausta aloittaessa ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä, suojaussuhteen tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän rahavirtojen muutokset.
Johdannaisinstrumentin tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan suoraan omaan pääomaan arvonmuutosrahastoon sisältyvään suojausrahastoon. Omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jolla suojattu erä merkitään tuloslaskelmaan. Arvonmuutosrahaston muutokset on esitetty laskelmassa konsernin oman pääoman muutoksista.
Johdannaissopimusten käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 26.
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa.
Konsernilla on maksu- ja etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona valtion velkasitoumusten korkoa, joka vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevelvoitteen maturiteettia.
IFRS-standardeihin siirtymispäivänä 1.1.2004 kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot on kirjattu avaavaan omaan pääomaan IFRS 1 –standardin salliman helpotuksen mukaisesti. Tämän jälkeen syntyneet vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle siltä osin kuin ne ylittävät suuremman seuraavista: 10% eläkevelvoitteesta tai 10% varojen käyvästä arvosta.
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottama osinko kirjataan velaksi kun yhtiökokous on päättänyt osingonmäärän.
Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin.
Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet olennaisilta osilta vuokralle ottajalle, käsitellään rahoitusleasingsopimuksina ja kirjataan taseeseen saamisena. Saaminen kirjataan nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksen rahoitustuotto määritetään siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa saman tuottoprosentin vuokra-ajan kuluessa. Muilla kuin rahoitusleasingsopimuksella vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin tai sijoituskiinteistöihin taseessa.
Konsernilla ei ole vuokrasopimuksia, jotka luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi.
Liiketoimintasegmentit koostuvat liiketoiminnoista, joiden tuotteisiin tai palveluihin liittyvät riskit ja kannattavuus ovat erilaiset kuin muissa liiketoiminnoissa. Keskisuomalaisen ensisijaiset raportointisegmentit ovat liiketoimintasegmentit: kustannustoiminta, painotoiminta ja muut toiminta.
Keskisuomalainen konsernilla ei ole toimintaa maantieteellisillä alueilla, joiden riskit ja kannattavuus eroavat merkittävästi toisistaan. Tämän vuoksi ei esitetä maantieteellisiin segmentteihin perustuvaa informaatiota.
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arvioita tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.
Konsernissa ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset tilinpäätöspäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, ovat seuraavat:
Konsernilla on erilaisia etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Työsuhde-etuuksiin kuuluvien kulujen ja velkojen laskennassa käytetään useita tilastollisia ja muita vakuutusmatemaattisia tekijöitä kuten diskonttokorko, eläkejärjestelyjen varojen odotettu tuotto, arvioidut tulevat palkkatason muutokset ja lähtövaihtuvuus. Käytetyt tilastolliset tekijät voivat poiketa huomattavasti toteutuneesta kehityksestä johtuen mm. muuttuneesta yleisestä taloudellisesta tilanteesta ja henkilökunnan palvelusajan pituudesta. Vakuutusmatemaattisten muutosten vaikutusta ei kirjata suoraan konsernin tulokseen, millä voisi olla merkittävä vaikutus konsernin tilikauden tulokseen. Muutoksen vaikutus jaksotetaan jäljellä olevalle arvioidulle palvelusajalle vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella.
Konsernissa testataan vuosittain liikearvot mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Nämä laskelmat edellyttävät arvioiden käyttämistä. Rahavirtaa tuottavan yksikön kassavirtoja ennustettaessa käytetään arvioita EBITDAsta, tulevien vuosien korvausinvestoinneista, pitkän ajan kasvukertoimesta ja diskonttokorosta. Herkkyysanalyysin kannalta merkittävimmät arvonalentumistestaukseen vaikuttavat tekijät ovat pitkän ajan kasvukerroin sekä rahavirtaa tuottavan yksikön EBITDA. Näiden tekijöiden olennainen muutoskaan ei aiheuta liikearvojen alaskirjausta.
Johto joutuu käyttämään harkintaa arvioidessaan myytävissä olevien oman pääomanehtoisten instrumenttien arvostustappion merkittävyyttä ja pitkäaikaisuutta. Arvio tehdään tapauskohtaisesti ottamalla osakekurssikehitys huomioon.
Konserni ottaa käyttöön vuonna 2009 seuraavat IASB:n julkistaman uuden standardin ja standardimuutokset:
Konsernin alustavan arvion mukaan uusi IFRS 8 –standardi saattaa vaikuttaa jonkin verran liitetietoihin ja muutettu IAS 1 –standardi tilinpäätöslaskelmien sekä liitetietojen esittämiseen. IAS 23 –standardilla ei alustavien arvioiden mukaan ole vaikutusta tuloslaskelmaan ja taseeseen. Muilla voimaan tulevilla standardimuutoksilla ei ole vaikutusta konsernin toiminnan luonteen vuoksi.
Konserni ottaa käyttöön vuonna 2010 seuraavat IASB:n julkistaman uuden standardimuutokset:
Muutoksilla on vaikutusta konsernin tilinpäätökseen ja liitetietoihin mikäli toteutetaan liiketoimintojen yhteenliittymiä tai vähemmistöosuuksien muutoksia.
Segmentti-informaatio esitetään konsernin liiketoiminnallisen segmenttijaon mukaisesti, mikä on konsernin ensisijainen segmenttiraportointimuoto. Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin. Keskisuomalainen-konserni toimii vain Suomessa: Keski-Suomessa ja Savossa. Näiden alueiden riskit ja kannattavuus eivät poikkea merkittävästi toisistaan. Sen takia maantieteellisiin segmentteihin perustavaa segmentti-informaatiota ei esitetä.
Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.
Segmentin varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Kohdistamattomat erät sisältävät vero- ja rahoituseriä. Investoinnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään useammalla kuin yhdellä kaudella.
Keskisuomalainen-konserni kustantaa kolmea seitsenpäivästä lehteä, yhtä kuusipäivästä lehteä, 16 paikallislehteä sekä kolmea kaupunkilehteä. Seitsenpäiväiset lehdet ovat Keskisuomalainen, Savon Sanomat sekä Iisalmen Sanomat. Warkauden Lehti ilmestyy kuutena päivänä viikossa. Paikallislehtiä ovat Keski-Suomen alueella kerran viikossa ilmestyvät Hankasalmen Sanomat, Laukaa-Konnevesi, Viitasaaren Seutu, Viispiikkinen ja Sampo sekä kolme kertaa viikossa ilmestyvä Sisä-Suomen Lehti. Savon paikallislehdistä kerran viikossa ilmestyviä ovat Ylä-Savoon sijoittuvat Pielavesi-Keitele, Salmetar, Matti ja Liisa, Miilu sekä Itä-Savossa ilmestyvä Heinäveden Lehti. Kaksipäiväisiä ovat Kuopion lähistöllä ilmestyvät Uutis-Jousi, Pitäjäläinen, Koillis-Savo, Sisä-Savon Sanomat sekä Soisalon Seutu. Pieksämäen lehti ilmestyy kolmena päivänä viikossa. Salmetar lehden julkaiseminen itsenäisenä lopetettiin 31.12.2007 ja siitä tuli Iisalmen Sanomien sunnuntaisivusto. Konsernin kustantamat kaupunkilehdet ovat Jyväskylässä ilmestyvä Suur-Jyväskylän Lehti, City-lehden Jyväskylän aluepainos sekä Kuopiossa ilmestyvä Viikkosavo. Lisäksi konserni hankki 1.10.2007 YS-Painos Oy:n kaikki osakkeet. YS-Painos Oy kustantaa Iisalmen seudulla ilmestyvää Töllötin -kaupunkilehteä. Suur-Jyväskylän Lehti ja Viikkosavo ilmestyivät kaksi kertaa viikossa ja Töllötin kerran viikossa.
Keskisuomalainen-konsernin painotoiminta käsittää kolme lehtipainoa, jotka sijaitsevat Jyväskylässä, Kuopiossa ja Pieksämäellä. Jyväskylässä toimivan painon merkittävimmät painotuotteet ovat konsernin oma kustanne sanomalehti Keskisuomalainen sekä asiakaslehti Maaseudun Tulevaisuus. Kuopion paino painaa pääasiassa konsernin omia kustanteita: Savon Sanomia, Iisalmen Sanomia sekä Viikkosavoa. Pieksämäen paino on keskittynyt pienipainoksisiin sanomalehtiin, joita ovat paikallislehdet, erilaiset kaupunkilehdet, henkilöstö-, järjestö- sekä mainoslehdet.
Muut toiminnot käsittää konsernin jakelutoiminnan sekä liiketoiminnan tuen, kuten konsernin johdon, henkilöstöhallinnon, taloushallinnon, tietohallinnon sekä tutkimustoiminnan. Savon Jakelu Oy hoitaa sanomalehtien yhteisjakelun Kuopiossa, Varkaudessa, Pieksämäellä, Siilinjärvellä, Maaningalla, Joroisissa ja Leppävirralla sekä syyskuun 2008 alusta lähtien myös Iisalmessa, Kiuruvedellä, Lapinlahdessa ja Säyneisissä. Savon Jakelu jakaa päivittäin 68 322 lehteä, esitettä ja liitettä. Jakeluporras Oy harjoittaa osoitteettomien suoramainostuotteiden, lehtien ja erilaisten mainosten jakelua Jyväskylän seudulla.
| Kustannus- | Paino- M | uut | K | ohdista- K | onserni | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| toiminta | toiminta | toiminnot E | liminoinnit | mattomat | yhteensä | |
| TULO SLASKELMATIEDOT |
||||||
| Ulkoinen liikevaihto | 95 428 | 7 509 | 2 324 | 105 261 | ||
| Sisäinen liikevaihto | 227 | 17 698 | 8 034 | -25 959 | 0 | |
| Liikevaihto | 95 655 | 25 207 | 10 358 | -25 959 | 105 261 | |
| Segmentin liikevoitto | 20 459 | 2 727 | -1 537 | 21 649 | ||
| Liikevoitto | 20 459 | 2 727 | -1 537 | 0 | 0 | 21 649 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -714 | -714 | ||||
| Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista | 258 | 258 | ||||
| Tuloverot | -4 036 | -4 036 | ||||
| Tilikauden tulos | 20 460 | 2 727 | -1 279 | -4 773 | 17 157 | |
| TASETIEDOT | ||||||
| Segmentin varat | 49 976 | 23 138 | 7 841 | -3 535 | 23 448 | 100 868 |
| Osuudet osakkuusyhtiöissä | 1 392 | 1 392 | ||||
| Kohdistamattomat varat | 0 | |||||
| Varat yhteensä | 49 976 | 23 138 | 9 233 | -3 535 | 23 448 | 102 260 |
| Segmentin velat | 14 125 | 2 283 | 13 345 | -11 276 | 39 904 | 58 381 |
| Kohdistamattomat velat | 0 | |||||
| Velat yhteensä | 14 125 | 2 283 | 13 345 | -11 276 | 39 904 | 58 381 |
| MUUT TIEDOT |
||||||
| Liikevaihto, tavarat | 38 524 | 7 509 | 46 033 | |||
| Liikevaihto, palvelut | 56 904 | 2 324 | 59 228 | |||
| Investoinnit | 2 035 | 1 218 | 700 | 3 953 | ||
| Poistot | -1 200 | -2 385 | -1 243 | -4 828 |
| Kustannus- | Paino- M | uut | K | ohdista- K | onserni | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| toiminta | toiminta | toiminnot E | liminoinnit | mattomat | yhteensä | |
| TULO SLASKELMATIEDOT |
||||||
| Ulkoinen liikevaihto | 93 619 | 9 069 | 2 096 | 104 784 | ||
| Sisäinen liikevaihto | 170 | 17 578 | 7 603 | -25 351 | 0 | |
| Liikevaihto | 93 789 | 26 647 | 9 699 | -25 351 | 104 784 | |
| Segmentin liikevoitto | 20 599 | 2 759 | -1 911 | 21 447 | ||
| Liikevoitto | 20 599 | 2 759 | -1 911 | 0 | 0 | 21 447 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 925 | 925 | ||||
| Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista | 205 | 205 | ||||
| Tuloverot | -6 293 | -6 293 | ||||
| Tilikauden tulos | 20 599 | 2 759 | -1 706 | -5 368 | 16 284 | |
| TASETIEDOT | ||||||
| Segmentin varat | 54 648 | 23 660 | 8 682 | -7 458 | 79 532 | |
| Osuudet osakkuusyhtiöissä | 1 243 | 1 243 | ||||
| Kohdistamattomat varat | 27 957 | 27 957 | ||||
| Varat yhteensä | 54 648 | 23 660 | 9 925 | -7 458 | 27 957 | 108 732 |
| Segmentin velat | 13 691 | 2 472 | 21 083 | -18 096 | 19 150 | |
| Kohdistamattomat velat | 44 713 | 44 713 | ||||
| Velat yhteensä | 13 691 | 2 472 | 21 083 | -18 096 | 44 713 | 63 863 |
| MUUT TIEDOT |
||||||
| Liikevaihto, tavarat | 37 697 | 9 069 | 46 766 | |||
| Liikevaihto, palvelut | 55 922 | 2 096 | 58 018 | |||
| Investoinnit | 1 507 | 832 | 3 695 | 6 034 | ||
| Poistot | -1 122 | -2 538 | -1 260 | -4 920 | ||
| Arvonalentumiset | 0 |
Konserni hankki 1.10.2007 YS-Painos Oy:n kaikki osakkeet. YS-Painos Oy kustantaa Iisalmen seudulla ilmestyvää Töllötin -kaupunkilehteä. Hankintahinta oli 831 tuhatta euroa ja se on maksettu käteisellä. YS-Painos Oy:n kolmen kuukauden tulos 37 tuhatta euroa, sisältyy konsernin vuoden 2007 tuloslaskelmaan.
Hankitusta tytäryhtiöstä on konsernitaseeseen arvostettu asiakkuuksiin liittyvä aineeton hyödyke. Liikearvon 231 tuhatta euroa syntymiseen vaikuttivat YS-Painos Oy:n hankinnasta odotettavissa olevat synergiaedut sekä markkinaosuuden kasvattaminen Iisalmen alueella. Konsernin liikevaihto vuonna 2007 olisi ollut 105.551 tuhatta euroa ja tilikauden tulos 16.443 tuhatta euroa, jos YS-Painos Oy olisi yhdistelty konsernitilinpäätökseen kauden 2007 alusta lähtien. Vuonna 2008 ei ole hankittu vastaavia liiketoimintoja.
| Hankitun nettovarallisuuden erittely | Yhdistämisessä | Kirjanpitoarvot |
|---|---|---|
| 1000 eur | kirjatut käyvät arvot | ennen yhdistämistä |
| Aineettomat hyödykkeet | 316 | 5 |
| Aineelliset käyttöomaisuus hyödykkeet | 7 | 7 |
| Sijoitukset | 25 | 15 |
| Vaihto-omaisuus | 4 | 4 |
| Myyntisaamiset | 61 | 61 |
| Muut saamiset | 9 | 9 |
| Rahavarat | 352 | 352 |
| Varat yhteensä | 774 | 453 |
| Muut velat | 91 | 91 |
| Laskennallinen verovelka | 84 | 0 |
| Velat yhteensä | 174 | 91 |
| Nettovarat | 600 | 362 |
| Hankintameno | 831 | 831 |
| Liikearvo | 231 | 469 |
| Rahana maksettu kauppahinta | 831 | 831 |
| Hankitun tytäryrityksen rahavarat | -352 | -352 |
| Rahavirtavaikutus | 479 | 479 |
| 1000 eur | 1.1.-31.12.2008 | 1.1.-31.12.2007 |
|---|---|---|
| Vuokratuotot | 482 | 514 |
| Muut tuotot | 294 | 55 |
| Myyntivoitot käyttöomaisuudesta | 99 | 122 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 875 | 690 |
| 1000 eur | 1.1.-31.12.2008 | 1.1.-31.12.2007 |
|---|---|---|
| Tilakulut | -2 295 | -2 370 |
| Tietoliikenne-, konttori- ja atk-kulut | -2 669 | -2 545 |
| Luovutustappiot käyttöomaisuudesta | -33 | -7 |
| Muut kulut | -8 418 | -9 002 |
| Liiketoiminnan muut kulut yhteensä | -13 416 | -13 923 |
| 1000 eur | 1.1.-31.12.2008 | 1.1.-31.12.2007 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | -32 317 | -31 008 |
| Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt | -5 049 | -4 678 |
| Eläkekulut, etuuspohjaiset järjestelyt | -282 | -307 |
| Muut henkilösivukulut | -1 858 | -1 932 |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut yhteensä | -39 507 | -37 925 |
| Henkilöstö keskimäärin | 2008 | 2007 |
| Kustannustoiminta | 524 | 524 |
| Painotoiminta | 128 | 131 |
| Muut | 205 | 200 |
| Yhteensä | 856 | 856 |
Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehitysmenoja 119 tuhatta euroa vuonna 2008 (126 tuhatta euroa vuonna 2007).
| 1000 eur | 1.1.-31.12.2008 | 1.1.-31.12.2007 |
|---|---|---|
| Osinkotuotot, myytävissä olevista sijoituksista | 992 | 1 049 |
| Luovutusvoitot, myytävissä olevat | 2 | 1 622 |
| Muut korkotuotot, lainat ja muut saamiset | 603 | 415 |
| Rahoitustuotot yhteensä | 1 597 | 3 087 |
| 1000 eur | 1.1.-31.12.2008 | 1.1.-31.12.2007 |
|---|---|---|
| Korkokulut, jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista rahoitusveloista | -1 994 | -2 158 |
| Realisoitumattomat tappiot käypään arvoon arvostamisesta | -311 | |
| Muut rahoituskulut | -5 | -4 |
| Rahoituskulut yhteensä | -2 311 | -2 162 |
| Rahoitustuotot ja kulut yhteensä | -714 | 925 |
| 2008 | 2007 | |
|---|---|---|
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero | 4 372 | 6 384 |
| Edellisen tilkausien verot | 13 | 9 |
| Laskennalliset verot | -350 | -99 |
| Yhteensä | 4 035 | 6 293 |
| Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla | ||
| laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma: | ||
| Tulos ennen veroja | 21 193 | 22 577 |
| Verot laskettuna kotimaan verokannalla | 5 510 | 5 870 |
| Verovapaat tulot | -254 | -273 |
| Vähennyskelvottomat kulut | 46 | 11 |
| Aikaisempien tilikausien verot | 13 | 9 |
| Tappioista kirjaamaton vero | 41 | 736 |
| Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö | -1 215 | -28 |
| Muut erät | -107 | -32 |
| Verot tuloslaskelmassa | 4 035 | 6 293 |
| 11. Osakekohtainen tulos | ||
| Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. |
||
| 2008 | 2007 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (1000 eur) | 17 157 | 16 284 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana | 10 736 960 | 10 736 960 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (eur/osake) | 1,60 | 1,52 |
Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Konsernilla ei ole laimentavia instrumentteja, jolloin laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osaske on sama kuin laimentamaton tulos.
| Muut | ||||
|---|---|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet 2008 | Aineettomat | aineettomat | ||
| 1000 eur | oikeudet | hyödykkeet E | nn.maks. | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 2 794 | 448 | 30 | 3 272 |
| Lisäykset | 593 | 27 | 620 | |
| Vähennykset | 0 | 0 | ||
| Siirrot erien välillä | 57 | -57 | 0 | |
| Hankintameno 31.12 | 3 443 | 448 | 0 | 3 891 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -1 705 | -35 | 0 | -1 740 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0 | 0 | ||
| Tilikauden poisto | -384 | -44 | -427 | |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12 | -2 089 | -79 | 0 | -2 167 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 1 355 | 370 | 0 | 1 724 |
| Muut | ||||
|---|---|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet 2007 | Aineettomat | aineettomat | ||
| 1000 eur | oikeudet | hyödykkeet E | nn.maks. | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 2 687 | 137 | 54 | 2 879 |
| Tytäryritysten hankinta | 5 | 311 | 316 | |
| Lisäykset | 670 | 58 | 728 | |
| Vähennykset | -651 | -651 | ||
| Siirrot erien välillä | 83 | -83 | 0 | |
| Hankintameno 31.12 | 2 794 | 448 | 30 | 3 272 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -1 832 | -14 | 0 | -1 847 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 462 | 462 | ||
| Tilikauden poisto | -335 | -20 | -355 | |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12 | -1 705 | -35 | 0 | -1 740 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2007 | 1 089 | 413 | 30 | 1 532 |
| Liikearvot | ||||
| 1000 eur | 2008 | 2007 | ||
| Hankintameno 1.1. | 41 874 | 41 649 | ||
| Tytäryritysten vähemmistöosuuden hankinta | ||||
| Vähennykset | -6 | |||
| Tytäryritysten hankinta | 231 | |||
| Hankintameno 31.12 | 41 874 | 41 874 | ||
| Kertyneet arvonalennukset 1.1. | -4 661 | -4 661 | ||
| Arvonalennukset | ||||
| Kertyneet arvonalennukset 31.12 | -4 661 | -4 661 | ||
Kirjanpitoarvo 31.12. 37 214 37 214
Arvonalentumisen arviointi tapahtuu pääosin rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla. Rahavirtaa tuottavia yksiköitä, joille liikearvoa on kohdistettu, ovat Savon Sanomat, Iisalmen Sanomat, Warkauden Lehti, Koillis-Savo, Heinäveden Lehti, Matti ja Liisa, Pieksämäen Lehti, Pielavesi-Keitele, Pitäjäläinen, Sisä-Savon Sanomat, Soisalon Seutu, Uutis-Jousi, Sampo, YS-Painos, Lehtisepät Oy:n Pieksämäen paino sekä Lehtisepät Oy:n Kuopion paino.
Lisäksi arvonalentumista arvioidaan Maakunnan Sanomat Oy: n rahavirtaa tuottavan paikallislehtiryhmän tasolla. YS-Painos Oy:n hankinnasta 1.10.2007 syntyi liikearvoa 231 tuhatta euroa.
Merkittävin osuus liikearvosta on kohdistettu seuraaville yksiköille:
| 1000 eur | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Savon Sanomat | 21 746 | 21 746 |
| Lehtisepät Oy Pieksämäen paino | 3 745 | 3 745 |
| Yhteensä | 25 491 | 25 491 |
| Muut rahavirtaa tuottavat yksiköt | ||
| ja niiden ryhmä | 11 723 | 11 723 |
| Liikearvot yhteensä | 37 214 | 37 214 |
Savon Sanomat kuuluu kustannustoiminnan liiketoimintasegmenttiin. Laskelmissa käytetyt rahavirtaennusteet pohjautuvat toteutuneisiin liikevoittoihin ja viiden vuoden ennnusteisiin, jotka johto on hyväksynyt. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty käyttöarvoon perustuen. Kustannustoiminnan tuottovaatimuksena on käytetty 7,52%:a (7,48 %), joka perustuu pääoman tuottovaatimukseen (WACC) riskikertoimen ollessa 0,8. Johdon hyväksymän ennustejakson jälkeiset rahavirrat on laskettu jäännösarvomenetelmällä. Jäännösarvoa määritettäessä on kasvuprosenttina käytetty 0 %:a (2 %).
Lehtisepät Oy:n Pieksämäen paino kuuluu painotoiminta-segmenttiin. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on laskettu käyttöarvoon perustuen. Perusteena ovat toteutuneet liikevoitot ja johdon viiden vuoden ennusteet, jonka jälkeen rahavirrat on ekstrapoloitu 0 %:n (2 %) kasvulla niin pitkälle kuin nykyisen konekannan arvioidaan toimivan. Tämän ajanjakson jälkeen painotoiminnan jäännösarvo on määritetty käyttöomaisuuden arvioidun myyntihinnan perusteella. Painotoiminnassa diskonttokorkona on käytetty 8,82 %:a (8,70 %), joka perustuu painotoiminnan pääoman tuottovaatimukseen (WACC) riskikertoimen ollessa 1,2. Rahavirtaennusteissa on otettu huomioon vain korvausinvestoinnit, uusinvestoinnit otetaan mukaan laskelmiin vasta kun niihin on sitouduttu.
Vuosina 2007 ja 2008 ei ole kirjattu arvonalentumistappioita.
Rahavirtaa tuottavan yksikön kassavirtoja ennustettaessa on oletuksena käytetty seuraavia tekijöitä:
EBITDA (liikevoitto ennen poistoja) ennusteet perustuvat historialliseen kokemukseen ja viiden vuoden ennusteisiin, jotka johto on hyväksynyt.
Yleisen taloudellisen tilanteen johdosta johdon ennusteisiin perustuvia EBITDA- ennusteita on testauslaskelmissa heikennetty kautta linjan kaikissa rahavirtaa tuottavissa yksiköissä.
Investointien kassavirta perustuu historialliseen kokemukseen ja viiden vuoden ennustettuihin investointeihin. Ennusteissa on otettu huomioon vain korvausinvestoinnit ja painojen on oletettu toimivan nykyisellä konekannalla.
Pitkän ajan kasvukertoimena ennustejakson jälkeisiä jäännösarvoja määritettäessä on kasvukertoimena käytetty 0 %:a (2007 pääsääntöisesti 2 %:a).
Diskonttauskorkona käytetään konsernin pääoman tuottovaatimusta (WACC).
Kustannustoiminnassa diskonttauskorkona käytetään 7,52 % (7,48 %) ja painotoiminnassa 8,82 % (8,70 %). Pääoman tuottovaatimusta määriteltäessä on omavaraisuusasteen tavoitteeksi asetettu 50 % ja riskitön korko on konsernin tekemä 10 vuoden koronvaihtosopimus vieraalle pääomalle. Oman pääoman tuottovaatimuksena on käytetty emoyhtiössä olevan pääomalainan korkoa 6,5 %.
Riskikertoimeksi on määritelty painotoiminnalle 1,2 ja kustannustoiminnalle 0,8.
Herkkyysanalyysin kannalta merkittävimmät arvonalentumistestaukseen vaikuttavat tekijät ovat pitkän tähtäimen kasvukerroin (0 %), rahavirtaa tuottavan yksikön EBITDA sekä diskonttauskorko. Käytettäessä kasvukertoimena 0 % vuoden 2013 jälkeen, EBITDA -tasona johdon ennusteita alempia lukuja sekä nostamalla diskonttauskorkoa 2 %:lla, ei siltikään ilmennyt liikearvon arvonalentumiskirjaustarvetta.
| Aineelliset hyödykkeet 2008 | Muut E | nn.maks. | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Maa- ja R | akennukset ja K | oneet ja | aineelliset | ja kesk.eräis | ||
| 1000 eur | vesialueet | rakennelmat | kalusto | hyödykkeet | hankinnat | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 1 823 | 29 015 | 23 552 | 359 | 131 | 54 880 |
| Lisäykset | 603 | 1 460 | 43 | 1 229 | 3 335 | |
| Vähennykset | -21 | -421 | -442 | |||
| Siirrot erien välillä | 392 | 746 | -1 | -826 | 310 | |
| Hankintameno 31.12. | 1 823 | 29 989 | 25 336 | 401 | 533 | 58 082 |
| Kertyneet poistot 1.1. | 0 | -12 945 | -10 356 | 0 | 0 | -23 301 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 213 | 213 | ||||
| Tilikauden poisto | -958 | -3 443 | -4 401 | |||
| Kertyneet poistot 31.12. | 0 | -13 903 | -13 586 | 0 | 0 | -27 488 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 1 823 | 16 086 | 11 751 | 401 | 533 | 30 594 |
| Aineelliset hyödykkeet 2007 | Muut E | nn.maks. | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Maa- ja R | akennukset ja K | oneet ja | aineelliset | ja kesk.eräis | ||
| 1000 eur | vesialueet | rakennelmat | kalusto | hyödykkeet | hankinnat | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 1 823 | 30 552 | 29 289 | 317 | 30 | 62 011 |
| Tytäryritysten hankinta | 7 | 7 | ||||
| Lisäykset | 25 | 1 926 | 42 | 432 | 2 426 | |
| Lisäykset, konsernin sisäiset yritysjärjestelyt | 76 | 1 720 | 8 715 | 35 | 102 | 10 649 |
| Vähennykset | -18 | -1 158 | -1 176 | |||
| Vähennykset, konsernin sisäiset yritysjärjeselyt | -76 | -3 264 | -15 559 | -35 | -102 | -19 037 |
| Siirrot erien välillä | 332 | -332 | 0 | |||
| Hankintameno 31.12. | 1 823 | 29 015 | 23 552 | 359 | 131 | 54 880 |
| Kertyneet poistot 1.1. | 0 | -13 529 | -14 589 | 0 | 0 | -28 117 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0 | 994 | 994 | |||
| Konsernin sis. yritysjärj. kertyneet poistot | 1 545 | 6 843 | 8 388 | |||
| Tilikauden poisto | -961 | -3 604 | -4 566 | |||
| Kertyneet poistot 31.12. | 0 | -12 945 | -10 356 | 0 | 0 | -23 301 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2007 | 1 823 | 16 070 | 13 196 | 359 | 131 | 31 579 |
| 2007 | |
|---|---|
| 1 243 | 1 061 |
| 258 | 205 |
| -108 | -108 |
| 84 | |
| 1 392 | 1 243 |
| 2008 |
Konsernin osakkuusyhtiöistä Väli-Suomen Media tuottaa Väli-Suomen sanomalehdille sunnuntaisivustoa sekä politiikan ja talouden uutisia. Arena Partners tuottaa mobiilipalveluja ja omistajayhtiöille sähköistä kauppapaikkaa internetissä. Jyväskylän Messut järjestää messuja Jyväskylässä.
Tiedot konsernin osakkuusyrityksistä sekä niiden yhteenlasketut varat, velat, liikevaihto ja voitto/tappio
| 2008 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Voitto/ | Omistus | |||||
| 1000 eur | Kotipaikka | Varat | Velat | Liikevaihto | tappio | osuus % |
| Väli-Suomen Media Oy | Jyväskylä | 215 | 119 | 890 | 4 | 40,00 |
| Arena Partners Oy | Kuopio | 2 079 | 292 | 2 004 | 142 | 25,98 |
| Jyväskylän Messut Oy | Jyväskylä | 4 111 | 509 | 5 633 | 896 | 24,47 |
| 2007 | ||||||
| Voitto/ | Omistus | |||||
| 1000 eur | Kotipaikka | Varat | Velat | Liikevaihto | tappio | osuus % |
| Väli-Suomen Media Oy | Jyväskylä | 218 | 126 | 859 | 8 | 40,00 |
| Arena Partners Oy | Kuopio | 1 968 | 260 | 1 752 | 81 | 25,98 |
| Jyväskylän Messut Oy | Jyväskylä | 4 316 | 1 172 | 4 226 | 741 | 24,47 |
| Myytävissä olevat | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| osakkeet ja osuudet, | |||||
| 1000 eur | noteeratut noteeraamatt. | Yhteensä | |||
| Hankintameno 1.1.2008 | 12 396 | 1 438 | 13 835 | ||
| Tytäryritysten hankinta | 0 | ||||
| Lisäykset | 8 923 | 608 | 9 530 | ||
| Vähennykset | -238 | -238 | |||
| Käypään arvoon arvostaminen | -9 918 | -9 918 | |||
| Siirrot erien välillä | -310 | -310 | |||
| Hankintameno 31.12 | 11 401 | 1 498 | 12 899 | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 11 401 | 1 498 | 12 899 |
| Myytävissä olevat | |||
|---|---|---|---|
| osakkeet ja osuudet, | |||
| 1000 eur | noteeratut noteeraamatt. | Yhteensä | |
| Hankintameno 1.1.2007 | 13 015 | 1 388 | 14 404 |
| Tytäryritysten hankinta | 21 | 3 | 25 |
| Lisäykset | 2 035 | 141 | 2 176 |
| Lisäykset, konsernin sisäiset yritysjärjestelyt | 142 | 611 | 753 |
| Vähennykset | -3 227 | -8 | -3 235 |
| Vähennykset, konsernin sisäiset yritysjärjestelyt | -142 | -611 | -753 |
| Käypään arvoon arvostaminen | 550 | 550 | |
| Siirrot erien välillä | 2 | -86 | -84 |
| Hankintameno 31.12 | 12 396 | 1 438 | 13 835 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2007 | 12 396 | 1 438 | 13 835 |
Myytävissä olevista sijoituksista noteeratut osakkeet arvostetaan käypään arvoon. Noteeraamattomat osakkeet on kirjattu hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla, koska näidän osakkeiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää.
Konsernin pitkäaikaiset saamiset 23 tuhatta euroa ovat arvonlisäverosaamisia. Kiinteistö Oy Tahko Twinhills 213 hakeutui arvonlisäverovelliseksi liiketoiminnastaan ja vähentää rakennuksen hankintahinnan arvonlisäverojen viimeisen erän vuonna 2010.
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2008 aikana: K | irjattu tulos- |
Kirjattu omaan |
Kirjattu aineettomiin |
||
|---|---|---|---|---|---|
| 1000 eur | 1.1.2008 | laskelmaan | pääomaan | hyödykkeisiin | 31.12.2008 |
| Laskennalliset verosaamiset: | |||||
| Varaukset | 23 | -9 | 15 | ||
| Työsuhde-etuudet | 180 | -5 | 174 | ||
| Aineelliset hyödykkeet | 277 | -26 | 251 | ||
| Muiden sijoitusten arvostaminen | |||||
| käypään arvoon | 1 719 | 1 719 | |||
| Johdannaisten arvostaminen | |||||
| käypään arvoon | 81 | 97 | 178 | ||
| Muut erät | 1 | 1 | |||
| Yhteensä | 481 | 41 | 1 817 | 0 | 2 338 |
| Laskennalliset verovelat: | |||||
| Kertyneet poistoerot | 1 359 | -281 | 1 078 | ||
| Muiden sijoitusten arvostaminen | |||||
| käypään arvoon | 910 | -867 | 43 | ||
| Johdannaisten arvostaminen | |||||
| käypään arvoon | 63 | -63 | 0 | ||
| Aineelliset hyödykkeet | 331 | -21 | 310 | ||
| Muut erät | 131 | -7 | 123 | ||
| Yhteensä | 2 794 | -309 | -930 | 0 | 1 554 |
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2007 aikana: K | irjattu tulos- |
Kirjattu omaan |
Kirjattu aineettomiin |
||
|---|---|---|---|---|---|
| 1000 eur | 1.1.2007 | laskelmaan | pääomaan | hyödykkeisiin | 31.12.2007 |
| Laskennalliset verosaamiset: | |||||
| Varaukset | 36 | -13 | 23 | ||
| Työsuhde-etuudet | 194 | -15 | 180 | ||
| Aineelliset hyödykkeet | 407 | -130 | 277 | ||
| Muut erät | 4 | -4 | 1 | ||
| Yhteensä | 642 | -162 | 0 | 0 | 481 |
| Laskennalliset verovelat: | |||||
| Kertyneet poistoerot | 1 603 | -244 | 1 359 | ||
| Muiden sijoitusten arvostaminen | |||||
| käypään arvoon | 762 | 149 | 910 | ||
| Johdannaisten arvostaminen | |||||
| käypään arvoon | 63 | 63 | |||
| Aineelliset hyödykkeet | 352 | -21 | 331 | ||
| Muut erät | 44 | 3 | 84 | 131 | |
| Yhteensä | 2 760 | -262 | 212 | 84 | 2 794 |
Hyllypoistot ja tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista ovat 852 tuhatta euroa. Verosaamisia ei ole kirjattu, koska todennäköisesti kaikkia hyllypoistoja ja tappioita ei pystytä hyödyntämään.
Vaihto-omaisuus koostuu aineista ja tarvikkeista.
| 1000 eur Myyntisaamiset |
2008 5 838 |
2007 7 684 |
Myyntisaamisten ikäjakautuma | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Saamiset osakkuusyrityksiltä | 2 | 9 | 1000 eur | 2008 | 2007 |
| Johdannaissaamiset, suojauslaskennassa | 268 | Tasearvo | 5 840 | 7 684 | |
| Muut saamiset | 128 | 110 | Erääntyneet 31 - 60 päivää | 94 | 118 |
| Siirtosaamiset | 558 | 556 | Erääntyneet 61 - 90 päivää | 46 | 39 |
| Yhteensä | 6 526 | 8 627 | Erääntyneet yli 90 päivää | 68 | 66 |
Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät liittyvät henkilöstökuluihin ja verojaksotuksiin. Konserni on kirjannut tilikauden aikana luottotappioita myyntisaamisista 152 tuhatta euroa (71 tuhatta euroa vuonna 2007).
Osakkeiden enimmäismäärä on 21.493.760 kappaletta (21.493.760 kappaletta vuonna 2007). Osakkeiden nimellisarvo on 0,21 euroa per osake, ja konsernin enimmäisosakepääoma on 4.519 tuhatta euroa (4.519 tuhatta euroa vuonna 2007). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu.
Osakkeet jakautuvat kahteen sarjaan. K-osakkeet ja A-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä (20) äänellä ja A-osake yhdellä (1) äänellä.
Osakkeiden kokonaismäärä on ollut molempina tilikausina 10.736.960, josta ulkona olevien osakkeiden määrä on 10.736.960. Tilinpäätöksessä 31.12.2008 K-osakkeita oli 5.278.085 kpl ja A-osakkeita 5.458.875 kpl.
Vararahasto on voittovarojen luonteinen rahasto, jota on käytetty 1950 - 1970 -luvuilla. Sen jälkeen rahaston suuruus on pysynyt ennallaan. Vararahasto ei ole jakokelpoisia varoja.
Käyvän arvon rahasto sisältää myytävissä olevien sijoitusten ja rahoitusarvopapereiden käypien arvojen muutokset vähennettynä laskennallisilla veroilla.
Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,50 euroa/osake. Hallitus on myös ehdottanut yhtiökokoukselle valtuuttamaan hallituksen päättämään enintään 0,30 euron lisäosingosta osaketta kohden. Vuonna 2007 jaettiin osinkoa 1,00 euroa/osake.
| 2008 | 2007 | |
|---|---|---|
| Osakepääoma | 2 257 | 2 257 |
| Rahastot | -4 777 | 3 041 |
| Sidottu oma pääoma | -2 520 | 5 298 |
| Edellisten tilikausien voitto | 25 375 | 18 726 |
| Tilikauden voitto/tappio | 17 157 | 16 284 |
| Poistoerosta omaan pääomaan kirjattu osuus | 3 867 | 4 561 |
| Vapaa oma pääoma | 46 399 | 39 571 |
| Oma pääoma | 43 879 | 44 869 |
Konsernin merkittävimmät etuuspohjaiset eläkkeet ovat vapaaehtoisia ryhmäeläkejärjestelyjä, jotka oikeuttavat alennettuun vanhuuseläkkeeseen. Etuuspohjaiset eläkeet on järjestetty eläkevakuutusyhtiön kautta.
| Taseeseen merkityt erät | Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt | ||
|---|---|---|---|
| 2008 | 2007 | ||
| Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo | 1 790 | 2 903 | |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo | -960 | -1 693 | |
| Alikate (+) / ylikate (-) | 830 | 1 210 | |
| Velvoitteen täyttäminen | -55 | ||
| Kirjaamaton vakuutusmatemaattinen voitto/tappio | -105 | -519 | |
| Eläkevelka taseessa | 670 | 691 | |
| Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu | |||
| 2008 | 2007 | ||
| Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot | 244 | 249 | |
| Korkomenot | 140 | 128 | |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto | -76 | -75 | |
| Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot | 34 | 5 | |
| Velvoitteen täyttäminen | -60 | ||
| Eläkekulu(+)/-tuotto(-) yhteensä | 282 | 307 | |
| Varojen toteutunut tuotto | -45 | -190 | |
| Velvoitteen nykyarvon muutokset | |||
| 2008 | 2007 | ||
| Velvoite tilikauden alussa | 2 903 | 2 580 | |
| Työsuorituksesta johtuvat menot | 244 | 249 | |
| Korkomenot | 140 | 128 | |
| Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot(+) | -501 | -54 | |
| Velvoitteen täyttäminen | -995 | ||
| Maksetut etuudet | -1 | ||
| Velvoite tilikauden lopussa | 1 790 | 2 903 | |
| Järjestelyyn kuuluvien varjojen käypien arvojen muutokset | |||
| 2008 | 2007 | ||
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden alussa | 1 693 | 1 520 | |
| Varojen odotettu tuotto | 76 | 75 | |
| Vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot(-) | -121 | -265 | |
| Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn | 303 | 363 | |
| Maksetut etuudet | -1 | ||
| Velvoitteen täyttäminen | -990 | ||
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden lopussa | 960 | 1 693 |
Järjestelyn varoihin sisältyy tilinpäätöspäivään mennessä vakuutusyhtiölle suoritetut maksut. Varat ovat vakuutusyhtiön vastuulla ja ne ovat osa vakuutusyhtiön omaisuutta. Täten varojen jakautumista omaisuusryhmittäin ei ole mahdollista esittää.
| 2008 | 2007 | |
|---|---|---|
| Nettomääräinen velka 1.1. | 691 | 748 |
| Tuloslaskelmaan merkityt eläkekulut | 282 | 307 |
| Maksusuoritukset järjestelyyn | -303 | -364 |
| IAS 8 mukainen oman pääoman oikaisu | ||
| Nettomääräinen velka 31.12. | 670 | 691 |
| Tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset | ||
| 2008 | 2007 | |
| Diskonttauskorko | 5,00 % | 4,50 % |
| Varojen tuotto-odotus | 4,50 % | 4,00 % |
| Palkankorotusoletus | 3,50 % | 3,00 % |
| 2008 | 2007 | |
|---|---|---|
| Velvoitteen nykyarvo | -1790 | -2903 |
| Järjestelyihin kuuluvien varojen käypä arvo | 960 | 1693 |
| Ylikate (+) / Alikate (-) | -830 | -1210 |
| Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyihin kuuluviin varoihin | ||
| Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyjen velkoihin | 317 | 171 |
Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin 239 tuhatta euroa vuonna 2009.
| T | yöttömyys- M | uut | |
|---|---|---|---|
| 1000 eur | eläkevaraukset | varaukset | Yhteensä |
| Varaukset 1.1.2008 | 43 | 47 | 89 |
| Varausten lisäykset | 16 | 16 | |
| Käytetyt varaukset | -2 | -47 | -49 |
| Varaukset 31.12.2008 | 56 | 0 | 56 |
| Työttömyys- M | uut | ||
|---|---|---|---|
| 1000 eur | eläkevaraukset | varaukset | Yhteensä |
| Varaukset 1.1.2007 | 93 | 47 | 140 |
| Varausten lisäykset | 22 | 22 | |
| Käytetyt varaukset | -73 | -73 | |
| Varaukset 31.12.2007 | 43 | 47 | 89 |
| 31.12.2008 | 31.12.2007 | |||
|---|---|---|---|---|
| Tasearvot K | äyvät arvot | Tasearvot K | äyvät arvot | |
| Pitkäaikaiset velat | ||||
| Rahalaitoslainat | 18 144 | 17 425 | 20 733 | 18 879 |
| Pääomalainat | 15 000 | 15 406 | 15 000 | 14 777 |
| Pitkäaikaiset korolliset velat | 33 144 | 32 831 | 35 733 | 33 656 |
| Lyhytaikaiset velat | ||||
| Rahalaitoslainat | 3 067 | 3 839 | 4 268 | 5 157 |
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 3 067 | 3 839 | 4 268 | 5 157 |
Korollisten velkojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla velkaan liittyvät rahavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorolla. Kaikki korolliset velat kuuluvat jaksottettuun hankintamenoon arvostettuihin rahoitusvelkoihin ja valuutta on euro.
Pääomalaina on laskettu liikeeseen 10.5.2004. Lainaehtojen mukaan pääoma ja korko saadaan maksaa yhtiön purkautuessa ja yhtiön konkursissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella. Muuten pääoma saadaan palauttaa vain, jos emoyhtiön tai konsernin viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaiselle sidotulle omalle pääomalle ja muille jakokelvottomille erille jää täysi kate. Pääomalainalle voidaan maksaa korkoa vain, jos maksettava määrä voidaan käyttää voitonjakoon emoyhtiön ja konsernin viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaan.
| 1000 eur | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Ostovelat | 2 260 | 2 454 |
| Saadut ennakot | 4 921 | 4 774 |
| Velat osakkuusyrityksille | 6 | 1 |
| Siirtovelat | 9 308 | 9 582 |
| Muut velat | 2 099 | 2 458 |
| 18 595 | 19 270 |
Lyhytaikaisiin siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät ovat koroista ja työsuhde-etuuksista johtuvia jaksotuksia. Ostovelat kuuluvat jaksotettuun hankintamenoon arvostettuihin rahoitusvelkoihin.
Keskisuomalainen konserni toimii pääasiassa kotimaisilla markkinoilla, joten sen pääasialliset rahoitusriskit ovat korkoriski, luottoriski sekä likviditeettiriski. Konsernin riskienhallinnan tavoite on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen sekä turvata konsernin likviditeetti.
Riskienhallinta- sekä rahoitusperiaatteet hyväksyy ja niistä vastaa konsernin hallitus ja periaatteiden käytännön toteutuksesta vastaavat konsernin toimitusjohtaja ja talousjohtaja sekä konsernin keskitetty talousosasto.
Konsernin korkoriskin katsotaan liittyvän lähinnä konsernin lainasalkkuun sekä varainhankintaan. Hallituksen määrittämien periaatteiden mukaisesti konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää koronvaihtosopimuksia tai vastaavia järjestelyjä päästäkseen rahoitusperiaatteiden mukaiseen tavoitteeseen. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli avoinna 15 milj. euron koronvaihtosopimus, jonka perusteella konserni vaihtaa vaihtuvan koron kiinteään korkoon sekä 17 milj. euron koronvaihtosopimus, joka on voimassa syyskuuhun 2009. Pääomarakenteen hallinnassa käytetään myös pääomalainoitusta.
Konserni analysoi korkopositionsa laatimalla säännöllisesti herkkyysanalyysin pohjalta arvion mahdollisten ympäristömuutosten sekä vaihtoehtoisten rahoitusmuotojen aiheuttamien korkomuutosten vaikutuksesta konsernin tulokseen. Simulointien perusteella 1 korkoprosentin nousu vaihtuvissa koroissa vaikuttaisi konsernin tulokseen vuositasolla –0,1 milj. euroa (-0,1 milj. euroa vuonna 2007) tai vastaavasti laskun vaikutus olisi 0,1 milj. euroa (0,1 milj. euroa vuonna 2007). Simulaatio tehdään neljännesvuosittain.
Konserni altistuu toiminnassaan noteerattujen osakkeiden markkinahintojen vaihtelusta aiheutuvalle hintariskille. Konsernin hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti osa varoista saa olla sijoitettuna noteerattuihin osakkeisiin. Pääsääntöisesti konserni sijoittaa vain oman toimialansa yritysten osakkeisiin. Tilinpäätöksessä 31.12.2008 konsernin merkittävimmät sijoitukset ovat Alma Media Oyj:n, Ikka-yhtymä Oyj ja Sanoma WSOY:n osakkeissa.
Sijoitusten hintariskiä arvioidaan säännöllisesti. Vuoden 2008 aikana osana kansainvälistä rahoitusmarkkinoiden epävarmuutta myös Keskisuomalainen Oyj:n sijoitusten käypä arvo on laskenut. Tilinpäätöksessä on käyvän arvon rahastoon omaan pääomaan kirjattu - 4,8 milj. euroa muutosta. Osakeindekseissä tapahtuva 15 %:n vahvistuminen tai heikkeneminen kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina aiheuttaisi konsernissa 1,3 milj. euron (v. 2007 1,4 milj. euron) vaikutuksen omaan pääomaan, koska sijoitukset ovat myytävänä olevia. Myytävänä olevien sijoitusten arvonmuutokset vaikuttavat omaan pääomaan. Laskelma on tehty olettaen, että konsernin sijoitukset muuttuvat kyseisten indeksien mukaisesti.
Konsernin periaatteet määrittelevät asiakkaiden, sijoitustransaktioiden ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoituspolitiikan. Tuotteita myydään velaksi vain sellaisille yrityksille, joilla ei ole merkintöjä luottotiedoissa. Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä asiakassaamisissa ja sillä on laaja asiakaskunta. Tilikausien aikana kirjattujen luottotappioiden määrä ei ole ollut merkittävä. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty kohdassa 20.
Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Ylimääräiset likvidit varat sijoitetaan rahoitusperiaatteiden mukaisesti. Rahoituksen saatavuutta ja joustavuutta pyritään takaamaan nostamattomilla luottolimiiteillä sekä likvideillä sijoituksilla. Nostamattomien luottolimiittien määrä 31.12.2008 oli kolme miljoonaa euroa.
Seuraava taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysia. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut.
| 2008 1000 eur |
tase- arvo |
raha- virta |
alle 1 vuosi |
1-2 vuotta |
2-5 vuotta |
yli 5 vuotta |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Pankkilainat, vaihtuvakorkoiset | 8 461 | 9 997 | 1 978 | 2 024 | 4 027 | 1 969 |
| Pankkilainat, kiinteäkorkoiset | 12 750 | 15 229 | 2 020 | 1 959 | 5 510 | 5 740 |
| Pääomalaina | 15 000 | 16 381 | 975 | 15 406 | ||
| Ostovelat ja muut velat | 18 595 | 18 595 | 18 595 | |||
| Johdannaisinstrumentit | ||||||
| Koronvaihtosopimus | -645 | -330 | 116 | -19 | -42 | -30 |
| 2007 | tase- | raha- | alle 1 | 1-2 | 2-5 | yli 5 |
| 1000 eur | arvo | virta | vuosi | vuotta | vuotta | vuotta |
| Pankkilainat, vaihtuvakorkoiset | 9 550 | 11 419 | 2 031 | 1 955 | 4 876 | 2 558 |
| Pankkilainat, kiinteäkorkoiset | 15 451 | 18 566 | 3 337 | 2 020 | 5 693 | 7 515 |
| Pääomalaina | 15 000 | 16 381 | 975 | 15 406 | ||
| Ostovelat ja muut velat | 19 270 | 19 270 | 19 270 | |||
| Johdannaisinstrumentit | ||||||
| Koronvaihtosopimus | 268 | -155 | -28 | -27 | -62 | -37 |
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on ylläpitää pitkällä aikavälillä riittävää n. 50 % omavaraisuutta ja likvidiä vakautta ja täten luoda pohja liiketoiminnan kehittymiselle. Konsernilla tulee olla myös riittävää liikkumavaraa investointien ja yritysostojen rahoittamiseksi. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset ja siten paremman tuoton sijoitetulle pääomalle.
Haluttuun pääomarakenteeseen päästään kestävällä osinkopolitiikalla sekä tehokkaalla taseen hallinnalla. Konserni pyrkii jakamaan vähintään 50% tilikauden tuloksesta osinkona.
Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan jatkuvasti mm. omavaraisuusasteen perusteella. Konsernin korolliset nettovelat olivat vuoden 2008 lopussa 28,3 milj. euroa (31.12.2007 26,8 milj. euroa) ja omavaraisuusaste 45 % (31.12.2007 43%).
Omavaraisuusaste on kehittynyt konsernissa seuraavasti:
| 1000 euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Korolliset velat | 36 211 | 40 001 |
| Korolliset saamiset | 0 | 0 |
| Rahavarat | 7 881 | 13 177 |
| Nettovelat | 28 330 | 26 824 |
| Oma pääoma yhteensä | 43 867 | 44 869 |
| Omavaraisuusaste | 45 % | 43 % |
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:
| 1000 euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa | 53 | |
| Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua | 212 | |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 186 | |
| Yhteensä | 451 | 0 |
Vähimmäisvuokrat pitävät sisällään maksuja myös muista järjestelyn osatekijöistä, koska niitä ei ole voitu erottaa toisistaan. Lisäksi konsernilla on muita vuokrasopimuksia, jotka ovat purettavissa irtisanomisajan puitteissa.
Konsernilla ei ole merkittäviä ei-purettavissa olevia vuokrasopimuksia. Konserni on vuokrannut sille tarpettomat toimisto- ja hallitilat sekä asuinhuoneistot. Vuokrasopimukset on tehty toistaiseksi voimassaoleviksi. Vuokrasopimukset ovat purettavissa irtisanomisajan puitteissa.
| 28. Vakuudet ja vastuusitoumukset | ||
|---|---|---|
| 2008 | 2007 | |
| Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä kiinteistöihin | ||
| tai yrityskiinnityksiä | ||
| Rahalaitos- ja eläkelainat | 21 211 | 25 001 |
| Omasta puolesta annetut vakuudet | ||
| Kiinteistökiinnitykset | 16 468 | 17 645 |
| Yrityskiinnitykset | 15 068 | 15 068 |
Muiden puolesta annetut vakuudet Takaus muiden velasta 0 28
Lähipiiriin kuuluvat konsernin johto, Keskisuomalainen Oyj:n hallitus, osakkuusyritykset ja yhteisyritykset. Johtoon kuuluivat 30.11.2008 saakka konsernin toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja, painotoiminnan johtaja sekä konsernin talousjohtaja. Konsernin hallitus nimitti uuden kahdeksanjäsenisen johtoryhmän 25.11.2008. Joulukuun alusta konsernin johtoon on katsottu kuuluvaksi uusi johtoryhmä.
| K | otimaa O | mistus- | Osuus |
|---|---|---|---|
| Emoyritys: | osuus | äänivallasta | |
| Keskisuomalainen Oyj | Suomi | ||
| Tytäryritykset: | |||
| Sanomalehti Keskisuomalainen Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| Savon Sanomat Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| Iisalmen Sanomat Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| Warkauden Lehti Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| Maakunnan Sanomat Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| Suur-Jyväskylän Lehti Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| Viikkosavo Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| YS-Painos Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| Lehtisepät Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| Jakeluporras Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| Savon Jakelu Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| Kiinteistö Oy Kuopion Vuorikatu 21 | Suomi | 100 % | 100 % |
| Kiinteistö Oy Tahko Twinhills 213 | Suomi | 100 % | 100 % |
| Mai Digital Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| Jyväskylän Seudun Uutiset Oy | Suomi | 100 % | 100 % |
| Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat: | |||
| 1000 eur | 2008 | 2007 | |
| Tavaroiden myynti | |||
| Osakkuusyritykset | 3 | 3 | |
| Palveluiden myynti | |||
| Osakkuusyritykset | 93 | 89 |
Palveluiden ostot Osakkuusyritykset 807 794
Osakkuusyrityksistä Arena Partners Oy ja Väli-Suomen Media Oy ovat vuokranneet tilat emoyhtiöltä Jyväskylässä.
Lähipiiri on merkinnyt vuonna 2004 liikkkeellelaskettua pääomalainaa 1.147 teur. Lainalle on maksettu 6,5%:n kiinteää vuotuista korkoa.
| Johdon työsuhde-etuudet | |||
|---|---|---|---|
| 1000 eur | 2008 | 2007 | |
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 1 422 | 1 081 | |
| Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet | 110 | 137 | |
| Johdon kompensaatiot yhteensä | 1 532 | 1 219 | |
| Palkat ja palkkiot luontoisetuineen | |||
| (ei sisällä henkilösivukuluja) | |||
| 1000 eur | 2008 | 2007 | |
| Toimitusjohtaja | 317 | 200 | |
| Keskisuomalainen Oyj:n hallitus: | |||
| Vesa-Pekka Kangaskorpi | 43 | 40 | |
| Leena Hautsalo | 19 | 17 | |
| Jaakko Kurikka | 19 | 17 | |
| Simo Kutinlahti | 20 | 19 | |
| Jorma Nokkala | 19 | 17 | |
| Mikko Paananen | 19 | 18 | |
| Seppo Peltola | 7 | 17 | |
| Antero Vesterinen | 26 | 25 | |
| Kalle Kautto | 19 | 16 | |
| Yhteensä | 191 | 186 |
Toimitusjohtajan eläkeikä on 62 vuotta. Toimitusjohtaja on tulospalkkiojärjestelmän piirissä, tulospalkkio perustuu hallituksen hyväksymiin periaatteisiin. Toimitusjohtajan irtisanomismisaika yhtiön puolelta on 6 kk ja irtisanoutumisaika 3 kk. Mikäli Keskisuomalainen Oyj irtisanoo toimitusjohtajan, hänelle maksetaan 12 kk peruspalkkaa vastaava korvaus normaalin irtisanomisajanpalkan lisäksi. Itse irtisanoutuessa tätä lisäkorvausta ei makseta. Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot on määritelty kirjallisessa hallituksen hyväksymässä toimitusjohtajasopimuksessa.
Konsernissa on aloitettu koko konsernia koskeva kehitysohjelma, jonka tavoitteena on saada viiden miljoonan euron vuosisäästöt. Kehitysohjelma toteutetaan uusia toimintatapoja käyttöönottamalla, tekniikan mahdollisuuksia hyödyntämällä, rakenteita virtaviivaistamalla ja sisäisiä prosesseja tehostamalla. Yhtenä vaihtoehtona henkilöstölle tarjotaan eläkejärjestelyjä.
Osakkeet jakautuvat kahteen sarjaan. K-osakkeet ja A-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä (20) äänellä ja A-osake yhdellä (1) äänellä.
Vuonna 2008 muunnettiin K-osakkeita pörssissä noteeratuiksi A-osakkeiksi 9.973 kpl. Kumulatiivisesti muuntojen määrä on 61.271 kpl. 31.12.2008 K-osakkeita oli yhteensä 5.278.085 kpl ja A-osakkeita 5.458.875 kpl. Yhtiökokokous teki 28.4.2004 päätöksen myydä yhteisellä arvo-osuustilillä olevat Keskisuomalainen Oyj:n osakkeet niiden omistajien lukuun. Päätös koskee niitä Keskisuomalainen Oyj:n A- ja K-sarjan osakkeita, joita ei ole siirretty arvo-osuusjärjestelmään. Yhteensä 42.080 K- osaketta myytiin huutokaupalla 29.11.2005. A-osakkeita myytiin pörssissä 2.3. - 16.4.2007 välisenä aikana yhteensä 42.080.
Hallituksella ei ollut vuoden 2008 aikana voimassa olevia osakepääoman korotus-, optiolaina- tai vaihtovelkakirjalainan hankintaan liittyviä valtuutuksia.
Yhtiökokous päätti 24.4.2008 valtuuttaa hallituksen päättämään omien osakkeiden hankinnasta. Hallitus voi päättä hankkia Asarjan osakkeita enintään 1.000.000 kappaletta ja K-sarjan osakkeita enintään 1.000.000 kappaletta, kuitenkin yhteensä enintään 1.000.000 osaketta. Enimmäismäärä vastaa 9,3 % yhtiön osakkeista ja enintään 18,0 % äänimäärästä. Omia osakkeita voidaan hankkia myös suunnattuna hankintana ja vastikkeen on oltava vähintään 12 euroa ja enintään 22 euroa osakkeelta. Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää omien osakkeiden hankkimisesta vain yhtiön vapaalla omalla pääomalla.
Hallitus voi päättää myös enintään 1.000.000 uuden A-sarjan osakkeiden antamisesta. Valtuutusta voidaan käyttää yhtiön kasvustrategian tukemiseksi yrityshankinnoissa tai muissa järjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisille osakkeenomistajille tai ne voidaan mitätöidä tai K-sarjan osakkeet voidaan muuntaa A-sarjan osakkeiksi ja myydä ne julkisessa kaupankäynnissä tai käyttää henkilöstön kannustusjärjestelmässä. Valtuutus sisältää myös oikeuden antaa osakkeita suunnatusti, osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen laissa säädetyin ehdoin.
Valtuutus on voimassa seuraavaan yhtiökokoukseen, kuitenkin enintään 24.4.2009 saakka.
Osakkeenomistuksen jakauma sektoreittain 31.12.2008 Hallituksen, toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan
| % osakkeista | |
|---|---|
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 0,31 |
| Odotusluettelolla | 0,01 |
| Yhteistilillä | 0,00 |
| Kaikki yhteensä | 100,00 |
osakkeenomistus 31.12.2008
| Yksityiset yritykset | 2,46 | Kpl | Osuus-% | Osuus-% | |
|---|---|---|---|---|---|
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 0,24 | osakkeista | äänistä | ||
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 0,31 | ||||
| Kotitaloudet | 96,40 | K-osakkeet | 189 234 | 3,59 | 3,59 |
| Ulkomaat | 0,56 | A-osakkeet | 190 832 | 3,50 | 3,50 |
| Yhteensä | 99,97 | Yhteensä | 380 066 | 3,54 | 3,58 |
| Osakkeita | Osakkaiden lukumäärä kpl |
Osuus osakkaista % |
Osakkeita yhteensä kpl |
Osuus osakkeista % |
Äänimäärä kpl |
Osuus äänimäärästä % |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 - 100 | 374 | 21,61 | 21 528 | 0,20 | 42 143 | 0,04 |
| 101 - 1 000 | 683 | 39,46 | 270 018 | 2,52 | 1 438 347 | 1,30 |
| 1 001 - 10 000 | 461 | 26,63 | 1 660 846 | 15,47 | 16 824 480 | 15,15 |
| 10 001 - 100 000 | 200 | 11,55 | 6 016 047 | 56,03 | 62 963 721 | 56,71 |
| 100 001 - 999 999 | 13 | 0,75 | 2 767 959 | 25,78 | 29 740 644 | 26,79 |
| Yhteensä | 1731 | 100,00 | 10 736 398 | 100,00 111 009 335 | 99,99 | |
| Odotusluettelolla yhteensä | 4 | 562 | 0,01 | 11 240 | 0,01 | |
| Liikkeeseen laskettu määrä | 10 736 960 | 100,00 111 020 575 | 100,00 |
Suurimmat osakkeenomistajat osakkeiden lukumäärän mukaan
| Osakas | K-osakkeita kpl |
A-osakkeita kpl |
% kaikista osakkeista |
% kaikista äänistä |
|
|---|---|---|---|---|---|
| Kalevi Takalan kuolinpesä | 223 328 | 311 064 | 4,98 | 4,30 | |
| Kangaskorpi Pekka | 216 481 | 184 608 | 3,74 | 4,07 | |
| Pekkala Kyösti | 151 436 | 143 936 | 2,75 | 2,86 | |
| Kangaskorpi Vesa-Pekka | 105 556 | 109 776 | 2,00 | 2,00 | |
| Kangaskorpi Inkeri | 91 560 | 90 560 | 1,70 | 1,73 | |
| Moisio Lauri | 90 424 | 88 284 | 1,66 | 1,71 | |
| Jalkanen Matti | 89 050 | 78 924 | 1,56 | 1,68 | |
| Kurikka Maija-Leena | 77 400 | 75 200 | 1,42 | 1,46 | |
| Kinnunen Immo | 69 400 | 66 000 | 1,26 | 1,31 | |
| Kangaskorpi Soili | 68 896 | 60 712 | 1,21 | 1,30 | |
| Yhteensä | 1 183 531 | 1 209 064 | 22,28 | 22,41 | |
| K-osakkeita yhteensä | 5 278 085 | ||||
| A-osakkeita yhteensä | 5 458 875 | ||||
| Osakkeet yhteensä | 10 736 960 |
| Osakas | K-osakkeita | A-osakkeita | % kaikista | % kaikista | |
|---|---|---|---|---|---|
| kpl | kpl | äänistä | osakkeista | ||
| Kalevi Takalan kuolinpesä | 223 328 | 311 064 | 4,30 | 4,98 | |
| Kangaskorpi Pekka | 216 481 | 184 608 | 4,07 | 3,74 | |
| Pekkala Kyösti | 151 436 | 143 936 | 2,86 | 2,75 | |
| Kangaskorpi Vesa-Pekka | 105 556 | 109 776 | 2,00 | 2,00 | |
| Kautto Anna-Liisa | 107 076 | 21 472 | 1,95 | 1,20 | |
| Kangaskorpi Inkeri | 91 560 | 90 560 | 1,73 | 1,70 | |
| Moisio Lauri | 90 424 | 88 284 | 1,71 | 1,66 | |
| Jalkanen Matti | 89 050 | 78 924 | 1,68 | 1,56 | |
| Kurikka Maija-Leena | 77 400 | 75 200 | 1,46 | 1,42 | |
| Kinnunen Immo Artturi | 69 400 | 66 000 | 1,31 | 1,26 | |
| Yhteensä | 1 221 711 | 1 169 824 | 23,06 | 22,27 | |
| K-osakkeita yhteensä | 5 278 085 | ||||
| A-osakkeita yhteensä | 5 458 875 | ||||
| Osakkeet yhteensä | 10 736 960 |
| IFR S IFR 2008 |
S IFR 2007 |
S IFR 2006 |
S IFR 2005 |
S 2004 |
|
|---|---|---|---|---|---|
| Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut | |||||
| Liikevaihto, Me | 105,3 | 104,8 | 99,7 | 97,8 | 98,7 |
| Liikevoitto, Me | 21,6 | 21,4 | 22,0 | 19,1 | 20,9 |
| - % liikevaihdosta | 20,6 | 20,5 | 22,0 | 19,5 | 21,2 |
| Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja, Me | 21,2 | 22,6 | 22,0 | 18,1 | 20,3 |
| - % liikevaihdosta | 20,1 | 21,5 | 22,1 | 18,5 | 20,5 |
| Tilikauden voitto | 17,2 | 16,3 | 15,8 | 13,5 | 14,5 |
| - % liikevaihdosta | 16,3 | 15,5 | 15,8 | 13,8 | 14,7 |
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | 38,7 | 40,2 | 43,9 | 41,8 | 40,6 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | 28,1 | 29,6 | 32,3 | 31,6 | 36,7 |
| Omavaraisuusaste, % | 45,1 | 43,2 | 36,9 | 45,2 | 36,5 |
| Bruttoinvestoinnit, Me | 13,0 | 6,0 | 35,2 | 10,4 | 5,8 |
| - % liikevaihdosta | 12,3 | 5,8 | 35,3 | 10,6 | 5,9 |
| Taseen loppusumma, Me | 102,3 | 108,7 | 102,5 | 83,6 | 83,6 |
| Henkilöstö keskimäärin | 856 | 856 | 848 | 847 | 848 |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | |||||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos/Osake, eur | 1,6 | 1,52 | 1,19 | 1,05 | 1,14 |
| Oma pääoma/osake, eur | 4,09 | 4,18 | 3,36 | 2,58 | 2,08 |
| Osakekohtainen osinko, eur | *) 0,50 |
1,00 | 0,75 | 0,60 | 0,60 |
| Osakekohtainen osinko, eur (lisäosinko mukaan lukien) | *) 0,80 |
||||
| Osinko/emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos, % | 31,3 | 65,9 | 63,0 | 57,1 | 52,6 |
| Osinko/emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos, % | |||||
| (lisäosinko mukaan lukien) | 50,1 | ||||
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 3,8 | 5,5 | 4,1 | 2,7 | 3,4 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % (lisäosinko mukaan lukien) | 6,0 | ||||
| Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) | 8,3 | 11,9 | 15,3 | 21,4 | 15,6 |
| Osakkeen osakeantioikaistu kurssikehitys | |||||
| - alin, eur |
13,25 | 17,61 | 15,74 | 18,3 | 13,00 |
| - ylin, eur |
19,90 | 19,70 | 22,40 | 29,83 | 20,75 |
| - keskikurssi, eur |
17,42 | 18,45 | 19,22 | 23,17 | 16,65 |
| Osakekannan markkina-arvo A-osakkeille, Me | 72,3 | 98,2 | 98,7 | 122,0 | 96,4 |
| Koko osakekannan markkina-arvo, Me | 142,3 | 194,4 | 195,4 | 241,6 | 191,0 |
| Osakkeiden vaihdon kehitys koko osakek. | |||||
| osakkeiden lukumäärä | 109 845 | 310 583 | 176 586 | 201 063 | 146 231 |
| % A-sarjan osakkeista | 2,0 | 5,7 | 3,3 | 3,7 | 2,7 |
| Osakkeiden osakeantioikaistu lkm 1000 kpl | 10.737 | 10.737 | 10.737 | 10.737 | 10.737 |
Bruttoinvestointeihin sisältyy myös investointien ennakkomaksut.
*) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle osingon määrästä.
| (Tilikauden tulos) x 100 | ||
|---|---|---|
| Oman pääoman tuotto-% (ROE ) |
= | Oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana) |
| Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI | ) = | (Voitto ennen veroja + rahoituskulut) x 100 |
| Taseen loppusumma – korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana) | ||
| Oma pääoma x 100 | ||
| Omavaraisuusaste-% | = | |
| Taseen loppusumma – saadut ennakot (=tilausvastuu) | ||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos x 100 | ||
| Tulos/ osake | = | Keskimääräinen osakeantioikaistu osakkaiden lkm |
| Oma pääoma/osake | = | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma |
| Osakkeiden osakeantioikaistu lkm 31.12. | ||
| Osinko/ tulos, % | = | (Osakeantioikaistu osinko /osake) x 100 |
| Tulos/osake | ||
| (Osakeantioikaistu osinko/osake) x 100 | ||
| Efektiivinen osinkotuotto-% | = | Osakeantioikaistu pörssikurssi 31.12. |
| Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) | = | Osakeantioikaistu pörssikurssi 31.12. |
| Tulos/osake | ||
| Osakekannan markkina-arvo | = | Osakkeiden lkm x tilikauden päätöskurssi |
| 1.1. -31.12.2008 | 1.1. -31.12.2007 | |
|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 3 988 | 3 593 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 1 686 | 3 080 |
| Henkilöstökulut | -4 080 | -3 714 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -1 102 | -1 034 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -2 298 | -2 216 |
| LIIKEVOITTO | -1 806 | -291 |
| Rahoitustuotot | 20 376 | 21 246 |
| Rahoituskulut | -9 141 | -2 589 |
| VOITTO ENNEN SATUNNAI SIA ERIÄ JA VEROJA |
9 430 | 18 367 |
| Satunnaiset tuotot | 9 350 | |
| VOITTO ENNEN |
||
| TILIN PÄÄTÖ SSIIRTOJA JA VEROJA |
18 780 | 18 367 |
| Tilinpäätössiirrot | 397 | 271 |
| Tuloverot | -319 | 0 |
| TILIKAUDEN VOITTO |
18 858 | 18 637 |
| Vastaavaa | 31.12.2008 | 31.12.2007 |
|---|---|---|
| PYSYVÄT VASTAAVAT |
||
| Aineettomat hyödykkeet | 464 | 509 |
| Aineelliset hyödykkeet | 9 613 | 10 274 |
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | 56 542 | 56 537 |
| Osuudet omistusyhteysyrityksissä | 510 | 510 |
| Muut sijoitukset | 14 071 | 11 281 |
| PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEEN SÄ |
81 198 | 79 111 |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT |
||
| Pitkäaikaiset saamiset | 4 057 | 4 061 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 394 | 268 |
| Rahoitusarvopaperit | 0 | 5 000 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 2 147 | 2 810 |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEEN SÄ |
6 597 | 12 139 |
| Vastaavaa yhteensä | 87 796 | 91 250 |
| Vastattavaa | ||
| OMA PÄÄOMA |
||
| Osakepääoma | 2 257 | 2 257 |
| Vararahasto | 269 | 269 |
| Edellisten tilikausien voitto | 9 646 | 1 364 |
| Tilikauden voitto | 18 858 | 18 637 |
| OMA PÄÄOMA YHTEEN SÄ |
31 030 | 22 527 |
| TILIN PÄÄTÖ SSIIRTOJEN KERT YMÄ |
1 894 | 2 292 |
| PAKOLLI SET VARAUK SET |
5 | 53 |
| VIERA S PÄÄOMA |
||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 37 666 | 40 733 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 17 200 | 25 645 |
| VIERA S PÄÄOMA YHTEEN SÄ |
54 866 | 66 378 |
| Vastattavaa yhteensä | 87 796 | 91 250 |
| 2008 | 2007 | |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Myynnistä saadut maksut | 3 973 | 5 116 |
| Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut | 1 657 | 1 427 |
| Maksut liiketoiminnan kuluista | -6 229 | -6 119 |
| L iiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja |
-599 | 424 |
| Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista | -2 054 | -2 289 |
| Saadut korot liiketoiminnasta | 491 | 84 |
| Saadut osingot liiketoiminnasta | 18 972 | 14 998 |
| Maksetut välittömät verot | -77 | |
| R ahavirta ennen satunnaisia eriä |
16 810 | 13 140 |
| Liiketoiminnan satunnaisia eristä johtuva rahavirta (netto) | 9 350 | |
| Liiketoiminnan rahavirta (A) | 26 160 | 13 140 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -438 | -606 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 27 | 33 |
| Investoinnit muihin sijoituksiin | -9 051 | -3 413 |
| Luovutustulot muista sijoituksista | 2 | 4 894 |
| Saadut osingot investoinneista | 921 | 854 |
| Investointien rahavirta (B) | -8 539 | 1 762 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Lainasaamiset konserniyhtiöiltä | -231 | |
| Lyhytaikaisten lainojen nostot | 2 767 | |
| Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut | -8 048 | |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -4 268 | -3 268 |
| Maksetut osingot ja muu voitonjako | -10 737 | -8 052 |
| Rahoituksen rahavirta (C) | -23 284 | -8 553 |
| Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys+/vähennys - | -5 663 | 6 349 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 7 810 | 1 030 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 2 147 | 7 810 |
| Yhtiön Savon Mediat Oy:n fuusiossa saadut rahavarat | -431 |
Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Konsernissa osassa käyttöomaisuudesta hankintamenoon ja kertyneisiin poistoihin sisältyvät vain ne hankintamenot, joita ei ole vielä poistettu kokonaan.
| Suunnitelman mukaiset pitoajat ovat: | |
|---|---|
| ATK-ohjelmat | 5 vuotta |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 10 vuotta |
| Rakennukset | 30 vuotta |
| Rakennusten koneet ja laitteet | 10 vuotta |
| Rakennusten perusparannukset | 10 vuotta |
| Rakennelmat ja muut rakennukset | 10 vuotta |
| Muut koneet ja kalusto | 4 - 5 vuotta |
Vaihto-omaisuus ja sijoitukset arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen myyntihintaan.
Tilikauden suunnitelman mukaisten ja kokonaispoistojen erotus tilinpäätöksessä esitetään tuloslaskelman tilinpäätössiirroissa ja kertynyt poistoero taseen vastattavien tilinpäätössiirtojen kertymässä.
Konsernitilinpäätöksessä kertynyt poistoero jaetaan omaan pääomaan ja verovelkaan.
Savon Mediat Oy sulautui 30.9.2007 Keskisuomalainen Oyj:n. Siitä johtuen vertailuvuoden tiedot eivät ole vertailukelpoisia.
| 1.1.-31.12.2008 | 1.1.-31.12.2007 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| (1000 eur) | |||||||
| Hallintopalvelut | 3 985 | 3 582 | |||||
| Muu myynti | 3 | 11 | |||||
| Yhteensä | 3 988 | 3 593 | |||||
| 3. Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä | |||||||
| 1.1.-31.12.2008 | 1.1.-31.12.2007 | ||||||
| (1000 eur) | |||||||
| Vuokratuotot | 1 379 | 1 389 | |||||
| Liiketoiminnan muut tuotot | 278 | 38 | |||||
| Myyntivoitot pysyvistä vastaavista | 30 | 1 653 | |||||
| Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä | 1 686 | 3 080 | |||||
| 4. Henkilöstö keskimäärin tilikaudella | |||||||
| 2008 | 2007 | ||||||
| Toimihenkilöitä | 57 | 55 | |||||
| Työntekijöitä | 10 | 10 | |||||
| Yhteensä | 67 | 65 | |||||
| 5. Henkilöstökulut |
| 1.1.-31.12.2008 | 1.1.-31.12.2007 | ||
|---|---|---|---|
| (1000 eur) | |||
| Palkat ja palkkiot | 3 234 | 2 927 | |
| Eläkekulut | 604 | 610 | |
| Muut henkilösivukulut | 242 | 176 | |
| Henkilöstökulut | 4 080 | 3 714 |
Emoyhtiön toimitusjohtajan eläkeikä on 62 vuotta ja eräiden muiden johtoryhmän jäsenten eläkeikä on 60 - 65 vuotta.
| 1.1.-31.12.2007 |
|---|
| 200 |
| 186 |
| 386 |
| (1000 eur) | ||
|---|---|---|
| Rahoitustuotot | 1.1.-31.12.2008 | 1.1.-31.12.2007 |
| Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä | 18 864 | 20 114 |
| Osinkotuotot omistusyhteysyrityksiltä | 108 | 108 |
| Osinkotuotot muilta | 921 | 854 |
| Tuotot osuuksista | 19 894 | 21 077 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä | 158 | 132 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot muilta | 325 | 38 |
| Muut rahoitustuotot | 483 | 170 |
| Rahoitustuotot yhteensä | 20 376 | 21 246 |
| Rahoituskulut | ||
| (1000 eur) | 1.1.-31.12.2008 | 1.1.-31.12.2007 |
| Muut korko- ja rahoituskulut konserniyrityksille | -571 | -421 |
| Muut korko- ja rahoituskulut muille | -8 570 | -2 168 |
| Muut korko- ja rahoituskulut yhteensä | -9 141 | -2 589 |
| Rahoituskulut yhteensä | -9 141 | -2 589 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | 11 235 | 18 657 |
| M | uut | |||
|---|---|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet 2008 | Aineettomat | pitkävaikut- E | nnakko- | |
| (1000 eur) | oikeudet | teiset menot | maksut | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 842 | 251 | 1 094 | |
| Lisäykset | 64 | 11 | 74 | |
| Hankintameno 31.12. | 906 | 262 | 0 | 1 168 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -464 | -121 | -585 | |
| Tilikauden poisto | -115 | -5 | -120 | |
| Kertyneet poistot 31.12. | -578 | -126 | -704 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 328 | 136 | 0 | 464 |
| Aineettomat hyödykkeet 2007 (1000 eur) |
M Aineettomat oikeudet |
uut pitkävaikut- E teiset menot |
nnakko- maksut |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 592 | 251 | 54 | 898 |
| Lisäykset | 19 | 29 | 48 | |
| Kons. sisäiset yritysjärj. lisäykset | 148 | 148 | ||
| Siirrot erien välillä | 83 | -83 | ||
| Hankintameno 31.12. | 842 | 251 | 0 | 1 094 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -372 | -112 | -483 | |
| Tilikauden poisto | -92 | -9 | -101 | |
| Kertyneet poistot 31.12. | -464 | -121 | -585 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 378 | 131 | 0 | 509 |
| R | akennukset | M | uut E | nn.maks. | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| ja K | oneet | aineelliset | ja kesk.eräis | |||
| Aineelliset hyödykkeet 2008 M | aa-alueet | rakennelmat | ja kalusto | hyödykkeet | hankinnat | Yhteensä |
| (1000 eur) | ||||||
| Hankintameno 1.1. | 1 451 | 18 530 | 4 169 | 294 | 42 | 24 486 |
| Lisäykset | 68 | 190 | 41 | 65 | 364 | |
| Siirrot erien välillä | 107 | -107 | 0 | |||
| Vähennykset | -55 | -55 | ||||
| Hankintameno 31.12. | 1 451 | 18 598 | 4 411 | 335 | 0 | 24 794 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -11 033 | -3 178 | -14 212 | |||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 12 | 12 | ||||
| Tilikauden poisto | -647 | -335 | -982 | |||
| Kertyneet poistot 31.12. | -11 681 | -3 501 | -15 182 | |||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 1 451 | 6 918 | 910 | 335 | 0 | 9 613 |
| Aineelliset hyödykkeet 2007 (1000 eur) |
R Maa-alueet |
akennukset ja K rakennelmat |
M oneet ja kalusto |
uut E aineelliset hyödykkeet |
nn.maks. ja kesk.eräis hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 1 200 | 18 519 | 3 628 | 222 | 23 569 | |
| Lisäykset | 11 | 464 | 41 | 42 | 559 | |
| Kons. sisäiset yritysjärj. lisäykset | 251 | 131 | 30 | 412 | ||
| Vähennykset | -54 | -54 | ||||
| Hankintameno 31.12. | 1 451 | 18 530 | 4 169 | 294 | 42 | 24 486 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -10 371 | -2 932 | -13 304 | |||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 25 | 25 | ||||
| Tilikauden poisto | -662 | -271 | -933 | |||
| Kertyneet poistot 31.12. | -11 033 | -3 178 | -14 212 | |||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 1 451 | 7 497 | 991 | 294 | 42 | 10 274 |
| Saman O | suudet M | uut | ||
|---|---|---|---|---|
| Sijoitukset 2008 (1000 eur) |
konsernin yrityksissä |
osakkuus- yhtiöissä |
osakkeet ja osuudet |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 56 537 | 510 | 11 281 | 68 327 |
| Lisäykset | 5 | 9 629 | 9 634 | |
| Vähennykset | -238 | -238 | ||
| Arvonalennukset | -6 601 | -6 601 | ||
| Hankintameno 31.12. | 56 542 | 510 | 14 071 | 71 122 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 56 542 | 510 | 14 071 | 71 122 |
| Saman O | suudet M | uut | ||
| Sijoitukset 2007 | konsernin | osakkuus- | osakkeet | Yhteensä |
| (1000 eur) | yrityksissä | yhtiöissä | ja osuudet | |
| Hankintameno 1.1. | 52 117 | 409 | 11 399 | 63 924 |
| Lisäykset | 831 | 2 084 | 2 915 | |
| Vähennykset | -6 | -3 245 | -3 250 | |
| Siirrot erien välillä | 84 | -84 | ||
| Kons. sisäiset yritysjärj. lisäykset | 47 065 | 17 | 1 127 | 48 208 |
| Kons. sisäiset yritysjärj. vähennykset | -43 470 | -43 470 | ||
| Hankintameno 31.12. | 56 537 | 510 | 11 281 | 68 327 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 56 537 | 510 | 11 281 | 68 327 |
| 2008 | 2007 | |
|---|---|---|
| Iisalmen Sanomat Oy, Iisalmi | 100,0 | 100,0 |
| Jakeluporras Oy, Jyväskylä | 100,0 | 100,0 |
| Kiinteistö Oy Kuopion Vuorikatu 21-23, Kuopio | 100,0 | 100,0 |
| Kiinteistö Oy Tahko Twinhills 213, Nilsiä | 100,0 | 100,0 |
| Jyväskylän Seudun Uutiset Oy, Jyväskylä | 100,0 | |
| Kuopion Oikea Asema Oy, Kuopio | 100,0 | 100,0 |
| Lehtisepät Oy, Jyväskylä | 100,0 | 100,0 |
| Maakunnan Sanomat Oy, Jyväskylä | 100,0 | 100,0 |
| Savon Jakelu Oy, Kuopio | 100,0 | 100,0 |
| Mai Digital Oy, Jyväskylä | 100,0 | |
| Savon Sanomat Oy, Kuopio | 100,0 | 100,0 |
| Suur-Jyväskylän Lehti Oy, Jyväskylä | 100,0 | 100,0 |
| Warkauden Lehti Oy, Varkaus | 100,0 | 100,0 |
| Viikkosavo Oy, Kuopio | 100,0 | 100,0 |
| YS-Painos Oy, Iisalmi | 100,0 | 100,0 |
| Sanomalehti Keskisuomalainen Oy, Jyväskylä | 100,0 | 100,0 |
| 2008 | 2007 | |
|---|---|---|
| Väli-Suomen Media Oy, Jyväskylä | 40,00 | 40,00 |
| Arena Partners Oy, Kuopio | 25,98 | 25,98 |
| Jyväskylän Messut Oy, Jyväskylä | 24,47 | 24,47 |
| 2008 | 2007 |
|---|---|
| 11 148 | 8 827 |
| 11 148 | 12 000 |
| 3 173 | |
| (1000 eur) | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
| Lainasaamiset | 4 037 | 4 037 |
| Laskennalliset verosaamiset | 19 | 24 |
| Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 4 057 | 4 061 |
| (1000 eur) | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 6 | 15 |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
| Myyntisaamiset | 67 | 51 |
| Muut saamiset | 8 | 0 |
| Siirtosaamiset | 231 | 48 |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä yhteensä | 306 | 100 |
| Saamiset omistusyhteysyrityksiltä | ||
| Myyntisaamiset | 2 | 2 |
| Muut saamiset | 16 | 88 |
| Siirtosaamiset | 24 | 64 |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 354 | 268 |
| (1000 eur) | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Työterveysmenojen korvausjaksotus | 11 | 33 |
| Muut | 24 | 31 |
| Yhteensä | 34 | 64 |
| Oman pääoman muutos 2008 | Osake- | Muut | ||
|---|---|---|---|---|
| (1000 eur) | pääoma | rahastot V | oittovarat | Yhteensä |
| OMA PÄÄOMA 1.1. |
2 257 | 269 | 20 001 | 22 527 |
| Osingonjako | -10 737 | -10 737 | ||
| Menon oikaisu aikaisemmalta tilikaudelta | 382 | 382 | ||
| Tilikauden voitto | 18 858 | 18 858 | ||
| OMA PÄÄOMA YHTEEN SÄ 31.12.2008 |
2 257 | 269 | 28 504 | 31 030 |
| Oman pääoman muutos 2007 | Osake- | Muut | ||
| (1000 eur) | pääoma | rahastot V | oittovarat | Yhteensä |
| OMA PÄÄOMA 1.1. |
2 257 | 269 | 9 417 | 11 943 |
| Osingonjako | -8 053 | -8 053 | ||
| Tilikauden voitto | 18 637 | 18 637 | ||
| OMA PÄÄOMA YHTEEN SÄ 31.12.2007 |
2 257 | 269 | 20 001 | 22 527 |
| 17. Voitonjakokelpoiset varat | ||||
| (1000 eur) | 31.12.2008 | 31.12.2007 | ||
| Edellisten tilikausien voitto | 9 646 | 1 364 | ||
| Tilikauden voitto/tappio | 18 858 | 18 637 |
Pääomalainan korkojen ja lainapääoman takaisin maksuun sovelletaan OYL:n 5 luvun säännöksiä. Lainalle maksetaan 6,5 % kiinteää vuotuista korkoa 10.5.2009 asti. 10.5.2009 alkaen lainalle maksetaan vaihtuvaa korkoa, joka on Suomen Pankin tuona päivänä julkaisema kahdentoista kuukauden Euribor-korko lisättynä 5 % p.s. marginaalilla. Mahdollisesti maksamatta jäänyt korko jää yhtiön velaksi ja sille maksetaan vuotuista korkoa määrä, joka on 2 prosentti- yksikköä yli lainalle maksettavan normaaalin koron. Pääomalainan korko on kirjattu tuloslaskelmaan korkokuluihin. Lainan pääoma maksetaan takaisin kokonaisuudessaan laina-ajan päätyttyä 10.5.2011, jos OYL:n säännökset sen sallii.
Voitonjakokelpoiset varat 28 504 20 001
| 18. Pääomavelat | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| (1000 eur) | 2008 | 2007 | |||||
| Pääomavelat, korollinen | 15 000 | 15 000 | |||||
| Pääomavelat | 15 000 | 15 000 | |||||
| 19. Pakolliset varaukset | |||||||
| (1000 eur) | 2008 | 2007 | |||||
| Eläkevaraukset | 5 | 7 | |||||
| Muut pakolliset varaukset | 0 | 47 | |||||
| Pakolliset varaukset | 5 | 53 | |||||
| 20. Poistot ja arvonalentumiset | |||||||
| (1000 eur) | 2008 | 2007 | |||||
| Suunnitelman mukaiset poistot | |||||||
| Aineettomat hyödykkeet | 115 | 101 | |||||
| Muut pitkävaikutteiset menot | 5 | ||||||
| Rakennukset ja rakennelmat | 647 | 662 | |||||
| Koneet ja kalusto | 335 | 271 | |||||
| Yhteensä | 1 102 | 1 034 | |||||
| Poistoeron muutos: | |||||||
| Aineettomat hyödykkeet | 9 | -7 | |||||
| Rakennukset ja rakennelmat | 388 | 290 | |||||
| Koneista ja kalustosta | 0 | -13 | |||||
| Yhteensä | 397 | 271 | |||||
| 21. Tilinpäätössiirtojen kertymä | |||||||
| (1000 eur) | 2008 | 2007 | |||||
| Poistoero | 1 894 | 2 292 | |||||
| Tilinpäätössiirrot yhteensä | 1 894 | 2 292 |
| Pitkäaikaiset velat | ||||
|---|---|---|---|---|
| (1000 eur) | 2008 | 2007 | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 17 666 | 20 733 | ||
| Muut velat | 20 000 | 20 000 | ||
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 37 666 | 40 733 | ||
| Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua | ||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | ||||
| (1000 eur) | 2008 | 2007 | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta Yhteensä |
7 000 7 000 |
9 000 9 000 |
||
| 23. Laskennalliset verovelat ja -saamiset | 2008 | 2007 | ||
| (1000 eur) | ||||
| Poistoeroa vastaavat verovelat | 492 | 596 | ||
| 24. Lyhytaikainen vieras pääoma | ||||
| (1000 eur) | 2008 | 2007 | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 3 067 | 4 268 | ||
| Ostovelat | 227 | 203 | ||
| Siirtovelat Muut velat |
3 726 578 |
3 459 591 |
||
| Yhteensä | 7 598 | 8 522 | ||
| Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille: Ostovelat |
28 | 45 | ||
| Siirtovelat | 826 | 283 | ||
| Muut velat | 8 748 | 16 795 | ||
| Yhteensä | 9 602 | 17 123 | ||
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 17 200 | 25 645 | ||
| 25. Siirtovelkojen olennaiset erät | ||||
| (1000 eur) | 2008 | 2007 | ||
| Jaksotetut henkilöstökulut | 708 | 702 | ||
| Jaksotetut korkokulut | 843 | 900 | ||
| Osakehuutokauppavelka Muut siirtovelat |
1 626 549 |
1 626 231 |
||
| Yhteensä | 3 726 | 3 459 | ||
| 26. Pantit, vastuut, takaukset | 2008 | 2007 | ||
| (1000 eur) | ||||
| Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä kiinteistöihin | ||||
| tai yrityskiinnityksiä | ||||
| Rahalaitos- ja eläkelainat | 20 733 | 25 001 | ||
| Kiinteistökiinnitykset | 17 645 | 17 645 | ||
| Yrityskiinnitykset Takaukset muiden puolesta |
15 068 | 15 068 28 |
||
| 27. Leasingvastuut | ||||
| 2008 | 2007 |
| (1000 eur) | ||
|---|---|---|
| Seuraavan vuoden maksut | 37 | 6 |
| Sitä seuraavien vuosien maksut | 39 | 16 |
Jyväskylässä 3. päivänä maaliskuuta 2009
| Hallitus | |
|---|---|
| Vesa-Pekka Kangaskorpi puheenjohtaja |
Antero Vesterinen varapuheenjohtaja |
| Leena Hautsalo | Simo Kutinlahti |
| Kalle Kautto | Jorma Nokkala |
| Mikko Paananen | Jaakko Kurikka |
Arto Tiitinen
Toimintakertomus ja tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti.
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Jyväskylässä 3. päivänä maaliskuuta 2009
Ernst & Young Oy KHT-yhteisö Jarmo Lohi KHT
Olemme tarkastaneet Keskisuomalainen Oyj:n kirjanpidon,tilinpäätöksen,toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. – 31.12.2008. Tilinpäätös sisältää konsernin tuloslaskelman, taseen, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot sekä emoyhtiön tuloslaskelman,taseen,rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilin-päätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että emoyhtiön tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.
Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti.
Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilin-päätöksessä on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita.
Tilintarkastus on toteutettu Suomessa nouda-
tettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta, toiminnan tuloksesta ja rahavirroista. Emoyhtiön tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Jyväskylässä 3. päivänä maaliskuuta 2009
Ernst & Young Oy KHT-yhteisö
Jarmo Lohi KHT
Keskisuomalainen Oyj on Helsingin Pörssissä noteerattu viestintäyhtymä, joka harjoittaa viestintää Keski-Suomessa ja Savossa. Yhtiön kotipaikka on Jyväskylä.
Yhtiön päätoimialana on sanomalehtien kustantaminen, sanomalehtien ja muiden painotuotteiden painaminen ja jakelu sekä sähköinen liiketoiminta.
Keskisuomalainen Oyj:hin kuuluvat tytäryhtiöt Sanomalehti Keskisuomalainen Oy, Savon Sanomat Oy, Iisalmen Sanomat Oy, Warkauden Lehti Oy, Lehtisepät Oy, Maakunnan Sanomat Oy, Suur-Jyväskylän Lehti Oy, Viikkosavo Oy, YS-Painos Oy, Jakeluporras Oy, Savon Jakelu Oy, Mai Digital Oy sekä kiinteistöyhtiöt Kiinteistö Oy Kuopion Vuorikatu 21 ja Kiinteistö Oy Tahko Twinhills 213.
Keskisuomalainen Oyj –konserniin kuuluvat lisäksi myös seuraavat osakkuusyhtiöt:
Väli-Suomen Media Oy (40 %), Arena Partners Oy (25,98 %) sekä Jyväskylän Messut Oy (24,47 %).
Keskisuomalainen Oyj:n hallitus on vahvistanut yhtiölle hallinnointikoodin 1.1.2009 alkaen. Sen tavoitteena on varmistaa, että yhtiötä johdetaan ammattitaitoisesti ja että käytössä ovat eettisesti ja ammatillisesti korkeatasoiset liiketoimintaperiaatteet ja käytännöt.
Hyvän hallinnointikoodin keskeisiä ominaisuuksia ovat:
Keskisuomalainen Oyj:n hallinnointikoodi edellyttää, että
Konsernin hallinnointikoodi noudattaa Suomen Arvopaperimarkkinayhdistyksen lokakuussa 2008 antamaa suositusta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodista jäljellä esitetyin poikkeuksin, sekä toimialoja valvovien viranomaisten määräyksiä ja ohjeita.
Yhtiön tavoitteena on antaa osakkeenomistajille riittävästi etukäteen tietoja yhtiökokouksessa käsiteltävistä asioista. Yhtiökokouskutsu ja seuraavat tiedot ovat saatavilla yhtiön internet-sivuilla (www.keskisuomalainen.com) vähintään 17 päivää ennen yhtiökokousta:
Yhtiön internet-sivuilla www.keskisuomalainen.com -> sijoittajatieto on kahden viikon kuluessa yhtiökokouksesta nähtävissä yhtiökokouksen pöytäkirja äänestystuloksineen ja ne pöytäkirjan liitteet, jotka ovat osa yhtiökokouksen päätöstä.
Keskisuomalainen Oyj:n yhtiökokous kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Yhtiön hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle sekä valmistelee kokoukselle esityslistan.
Varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain hallituksen määräämänä päivänä kesäkuun loppuun mennessä. Yhtiökokous päättää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen edellyttämistä asioista.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään mm.
Yhtiön tavoitteena on, että kaikki hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat läsnä yhtiökokouksessa. Tilintarkastajan on osallistuttava yhtiökokoukseen.
Hallitukseen ensimmäistä kertaa ehdolla olevan jäsenen on osallistuttava yhtiökokoukseen, jotta hänet voidaan esitellä osakkeenomistajille.
Yhtiöllä ei ole hallintoneuvostoa.
Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen kokoukset järjestetään noudattaen osakeyhtiölakia, yhtiöjärjestystä sekä listayhtiöiden hallinnointikoodia.
Keskisuomalainen Oyj:n hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus, johon kuuluu vähintään viisi (5) ja enintään yhdeksän (9) yhtiökokouksen osakkeenomistajien keskuudesta valitsemaa jäsentä. Yhtiön hallitukseen valitaan
henkilöitä, joilla on tehtävän edellyttämä pätevyys. Hallituksen jäsenet valitaan siten, että he edustavat monipuolista asiantuntemusta ja omistajien näkökulmaa ja he edustavat molempia sukupuolia.
Yhtiön hallitus on vahvistanut itselleen työjärjestyksen.
Hallituksen toiminnassa noudatetaan yhtiöjärjestyksen määräyksiä, voimassa olevaa Suomen lainsäädäntöä, osakeyhtiölakia ja arvopaperilakia. Samoin noudatetaan arvopaperipörssin antamia ohjeita.
Hallituksen tehtävänä on suunnata yhtiön toimintaa niin, että se tuottaa pitkällä aikavälillä mahdollisimman suuren lisäarvon sijoitetulle pääomalle, ottaen huomioon eri sidosryhmien odotukset. Tehtävänsä toteuttamiseksi hallitus:
Hallitus vahvistaa vuosittain itselleen kokousaikataulunsa. Vuoden 2008 aikana hallitus kokoontui 17 kertaa. Hallituksen jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 92,6 %.
Hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan sisäisenä itsearviointina kerran vuodessa.
Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan.
Selitys: Yhtiön liiketoiminnan luonne edellyttää hallituksen jäseniltä yhtä vuotta pitkäaikaisempaa perehtymistä ja sitoutumista
toimintaan. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vaalia seuraavan kolmannen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen jäsenistä on kunakin vuonna erovuorossa kolme jäsentä. Hallituksen jäseneksi ei voida valita henkilöä, joka on täyttänyt 65 vuotta.
Hallituksen jäsenehdokkaita ei ilmoiteta yhtiökokouskutsussa, koska hallitus valmistellessaan yhtiökokousta käy keskustelua mahdollisista uusista jäsenistä, mutta jättää esityksen teon yhtiökokoukselle.
Yhtiöjärjestyksen mukaan hallituksen jäsenillä ei ole erityistä asettamisjärjestystä.
Keskisuomalainen Oyj:n hallitus suorittaa hallituksen jäsenten riippumattomuusarvioinnin kerran vuodessa. Tämän hetkisen arvioinnin perusteella todettiin kaikki hallituksen jäsenet yhtiöstä ja listayhtiöiden hallinnointikoodi -suosituksessa tarkoitetusta merkittävästä osakkeenomistajasta riippumattomiksi.
Nykyisessä 24.4.2008 yhtiökokouksen valitsemassa hallituksessa on kahdeksan jäsentä.
Hallituksen jäsenet esitellään vuosikertomuksessa ja yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www. keskisuomalainen.com.
Emoyhtiön hallitus nimeää tytäryhtiöiden hallitukset.
Keskisuomalainen Oyj:n hallitus on valinnut keskuudestaan seuraavat valiokunnat: palkitsemisvaliokunta ja nimitysvaliokuntana toimiva rekrytointiryhmä. Yhtiöllä ei ole tarkastusvaliokuntaa, vaan koko hallitus osallistuu yhtiön taloudellista raportointia ja valvontaa koskevien asioiden käsittelyyn.
Keskisuomalainen Oyj:n hallituksella on palkitsemisvaliokunta, joka raportoi säännöllisesti työstään hallitukselle. Palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on valmistella konsernijohdon palkkaukseen ja palkitsemiseen sekä henkilöstön palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmien valmisteluun liittyviä asioita. Palkitsemisvaliokuntaan kuuluvat puheenjohtajana hallituksen puheenjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi sekä jäseninä varapuheenjohtaja Antero Vesterinen ja Simo Kutinlahti. Valiokunta kokoontui vuonna 2008 kolme kertaa ja osallistujat osallistuivat kokouksiin 100 %:sti.
Keskisuomalainen Oyj:n hallituksella on konsernin merkittävien rekrytointien valmisteluun osallistuva rekrytointiryhmä, johon kuuluvat Vesa-Pekka Kangaskorpi, Antero Vesterinen, Simo Kutinlahti ja varajäsenenä Mikko Paananen. Rekrytointiryhmä tekee strategisista nimityksistä ehdotuksen hallitukselle päätöstä varten. Rekrytointiryhmä raportoi säännöllisesti työstään hallitukselle. Rekrytointiryhmä kokoontui vuoden 2008 aikana viisi kertaa.
Keskisuomalainen Oyj:n hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja vastaa koko konsernin toiminnasta konsernin hallituksen hyväksymien strategisten tavoitteiden, budjettien ja yleisperiaatteiden mukaisesti. Toimitusjohtaja hoitaa Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtajana yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antaminen ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajalla on apunaan konsernin johtoryhmä, jonka hallitus nimeää.
Toimitusjohtaja toimii hallituksen kokouksissa esittelijänä. Hän voi halutessaan kutsua myös muita yhtiön johtoon kuuluvia henkilöitä hallituksen kokouksiin esittelemään omaan asiantuntijatehtäväänsä kuuluvia asioita.
Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtajana on toiminut Erkki Poranen 1.6.2008 saakka. Arto Tiitinen aloitti yhtiön toimitusjohtajana 2.6.2008 alkaen. Toimitusjohtajan sijaisena toimi Sanomalehti Keskisuomalainen Oy:n toimitusjohtaja Erkki Laatikainen 10.11.2008 saakka ja siitä lähtien Keskisuomalainen Oyj:n henkilöstö- ja talousjohtaja Heikki Linnavirta.
Konsernin johtoryhmän keskeiset tehtävät ovat:
Liiketoiminta-alueista ja merkittävimmistä tulosyksiköistä vastaavat johtajat.
Toimitusjohtaja Arto Tiitinen, puheenjohtaja Henkilöstö- ja talousjohtaja Heikki Linnavirta Toimitusjohtaja Pekka Mervola, Sanomalehti Keskisuomalainen Oy Toimitusjohtaja Jari Tourunen, Savon Sanomat Oy Toimitusjohtaja Mai Koivula, Warkauden Lehti Oy ja Iisalmen Sanomat Oy Toimitusjohtaja Erkki Summanen, Lehtisepät Oy Toimitusjohtaja Osmo Kurki, Maakunnan Sanomat Oy Toimitusjohtaja Tapani Markkanen, Suur-Jyväskylän Lehti Oy
Konsernin johtoryhmän assistenttina toimii Anneli Siimes.
Konsernin johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten henkilö- ja omistustiedot esitellään yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www. keskisuomalainen.com.
Emoyhtiön yhtiökokouksesta, hallituksesta, toimitusjohtajasta sekä johtoryhmistä todettu pätee myös soveltuvin osin tytäryhtiöissä ja tulosyksiköissä.
Yhtiökokous päätti kokouksessaan 24.4.2008 Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen palkkioiksi vuodelle 2008:
Puheenjohtajan palkkio on 3000 € kuukaudessa ja kokouspalkkio 350 € kokoukselta. Varapuheenjohtajan palkkio on 1600 € kuukaudessa ja kokouspalkkio on 350 € kokoukselta. Jäsenen palkkio on 1200 € kuukaudessa ja kokouspalkkio on 350 € kokoukselta.
Hallitukselle maksetut palkkiot vuonna 2008
| kiinteä | kokous- | Edelliset | |
|---|---|---|---|
| palkkio € | palkkio € yhteensä € | ||
| Leena Hautsalo | 14400 | 4900 | 19300 |
| Vesa-Pekka Kangaskorpi | 36000 | 7350 | 43590 |
| Kalle Kautto | 14400 | 4550 | 18950 |
| Jaakko Kurikka | 14400 | 4200 | 18600 |
| Simo Kutinlahti | 14400 | 5950 | 20350 |
| Jorma Nokkala | 14400 | 4900 | 19300 |
| Mikko Paananen | 14400 | 4200 | 18600 |
| Seppo Peltola | 4800 | 1750 | 6550 |
| Antero Vesterinen | 19200 | 7000 | 26200 |
Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsenille maksettiin vuonna 2008 kuukausi- ja kokouspalkkioita yhteensä 191 440 euroa.
Toimitusjohtaja Erkki Poraselle maksettiin vuonna 2008 palkkaa ja luontoisetuja yhteensä 191 272,64 euroa. Arto Tiitiselle on vuonna 2008 maksettu palkkaa ja luontoisetuja 125 797,00 euroa. Toimitusjohtaja ja ylin johto kuuluvat hallituksen hyväksymän tulospalkkiojärjestelmän piiriin. Tulospalkkio perustuu hallituksen hyväksymään tuloskorttitavoitteeseen.
Toimitusjohtajan ja ylimmän johdon eläkeikä on 62 vuotta. Vakuutetut kuuluvat lisäeläkejärjestelmän piiriin.
Toimitusjohtajan irtisanomisaika yhtiön puolelta on 6 kuukautta. Toimitusjohtajan irtisanoutumisaika on kolme kuukautta. Mikäli yhtiö irtisanoo toimitusjohtajan, maksetaan irtisanomisajan palkan lisäksi erokorvauksena 12 kuukauden palkka. Toimitusjohtaja itse irtisanoutuessa lisäpalkkiota ei makseta. Toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot on määritelty kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa, jonka hallitus on hyväksynyt.
Muille johtoryhmän jäsenille maksettujen palkkojen, palkkioiden ja luontoisetujen yhteismäärä oli 1.001.734,29 euroa. Toimitusjohtajan ja hänen suorien alaistensa palkoista ja palkitsemisjärjestelmästä päättää Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen palkitsemisvaliokunta.
Konsernissa on tulospalkkiojärjestelmä, jonka perusteet hallitus määrittelee vuosittain. Yhtiössä ei ole käytössä kannustejärjestelmää, jossa yhtiö antaa johdolle omia osakkeita.
Keskisuomalainen Oyj:n julkiseen sisäpiirirekisteriin luetaan hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen sekä johtoryhmän jäsenet, tilintarkastaja ja varatilintarkastaja sekä sellainen toimihenkilö, jolla on päävastuu yhtiön tilintarkastuksesta. Lisäksi yrityksellä on käytössä yrityskohtainen sisäpiirirekisteri. Tilapäisesti tai hankekohtaisesti sisäpiiriin kuuluvien henkilöiden sisäpiirirekistereiden tarve arvioidaan tapauskohtaisesti.
Sisäpiirirekisteriin kuuluvat eivät saa käydä kauppaa Keskisuomalainen Oyj:n osakkeilla 14 vuorokautta ennen tilinpäätöstiedotteen ja osavuosikatsauksen julkistamista.
Sisäpiiriläiset ovat velvollisia ilmoittamaan sisäpiirirekisteriin merkittyihin tietoihin tulevista muutoksista viipymättä Keskisuomalainen Oyj:n sisäpiirirekisteristä vastaavalle. Keskisuomalainen Oyj:n internet – sivuilla on luettelo sisäpiiriläisistä ja heidän omistustiedoistaan.
Konsernin riskienhallinta ja markkinamuutosten ennakointi on Keskisuomalainen –konsernin johdon jokapäiväistä työtä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.
Keskisuomalainen Oyj:n hallitus käsittelee ja vahvistaa konsernin strategian, jonka yhteydessä kartoitetaan vuosittain liiketoimintariskejä. Hallitus on vahvistanut konsernin ja tytäryhtiöiden toimintaohjeet, jotka ovat myös liiketoiminnan riskien hallinnan välineitä.
Konsernin suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä sisältää mm. vuosittaisen strategiaprosessin, toimintasuunnitelmat ja seurannan.
Seuranta sisältää mm. toteutuneet tulostiedot ja muut tunnusluvut sekä määräajoin tapahtuvan ennustamisen. Konsernin taloudellista kehitystä ja riskejä seurataan kuukausittain hallituksessa ja konsernin johtoryhmässä.
Konsernin riskienhallinta tukee pyrkimyksiä saavuttaa päätetyt tavoitteet välttäen ei-toivottuja operatiivisia ja taloudellisia yllätyksiä. Tämän ohella riskienhallinnassa pyritään myös tunnistamaan ja käyttämään hyväksi liiketoiminnassa esiin tulevat mahdollisuudet.
Riskienhallinnassa pyritään ennakoivaan toimintatapaan, kokonaisvaltaisuuteen sekä liiketoimintastrategialähtöisyyteen. Tässä toimintamallissa konsernin hallituksella ja ylimmällä johdolla on keskeinen rooli. Konsernin liiketoiminnan keskeisimmät riskialueet ovat toimialariskit ja operatiiviset riskit. Konsernin operatiivisia riskejä ovat mm. tuotantolaitoksiin ja tuotantoon liittyvät riskit, henkilöstöriskit ja tietoturvariskit.
Tuotannolliset riskit konserni pyrkii minimoimaan selkeällä prosessien dokumentoinnilla, niiden automatisoinnilla, laatujärjestelmillä sekä erilaisilla päätöksenteon ja valvonnan menettelytavoilla. Omaisuusvahinkoihin ja liiketoiminnan keskeytymiseen on varauduttu vakuutuksin. Henkilöriskien toteutumista Keskisuomalaisessa ehkäistään varahenkilöjärjestelmällä ja henkilökunnan kierrättämisellä sekä huolehtimalla työilmapiiristä. Tietoturvariskien hallinta ja valvonta on keskitetty konsernin toimitusjohtajan alaisuudessa toimivalle tietohallinnolle.
Keskisuomalainen Oyj:ssä ei liiketoiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi järjestää erityistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota, vaan sen tehtävät sisältyvät Keskisuomalainen Oyj:n liiketoimintaorganisaation tehtäviin ja ne on myös otettu huomioon tilintarkastajien tilintarkastussuunnitelmissa.
Yhtiöjärjestyksen mukaan Keskisuomalainen Oyj:ssä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö.
Keskisuomalainen Oyj:n vuoden 2008 varsinainen yhtiökokous valitsi varsinaiseksi tilintarkastajaksi Ernst & Young Oy:n, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Jarmo Lohi.
Ernst & Young Oy:lle maksettiin vuonna 2008 tilintarkastuksesta 52.532 euroa ja muista palveluista 22.538 euroa.
Keskisuomalainen –konsernin ulkoisesta tiedottamisesta vastaa Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtaja. Talousosasto vastaa sijoittajainformaatiosta verkossa.
Yhtiö antaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yhteydessä selvityksen hallinnointikoodista erillisenä kertomuksena.
Selvitys yhtiön hallinnointikoodista löytyy yhtiön internetsivuilta osoitteessa www.keskisuomalainen.com kohdasta Sijoittajainformaatio.
Antero Vesterinen, s. 1949, ylioppilas, maanviljelijä
• ENSO myyntijohtaja 1989-1993
Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2008 A- osake 109 776 kpl
K-osake 104 844 kpl Pääomalainaa 510 000 €
• Savon Sanomat Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja 2006-
• Keskinäinen vakuutusyhtiö Tapiola, alueellisen neuvottelukunnan jäsen 2007- • Sanomalehti Keskisuomalainen Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja 2006-
Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2008: A-osake 15 988 kpl K-osake 20 272 kpl
Pääomalainaa 45 000 €
Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 1991 lähtien, varapuheenjohtaja vuodesta 2006 lähtien
• opettaja, 1988-2001
Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2008: A-osake 400 kpl K-osake 400 kpl
Työtehtävä: Maatalousyrittäjä
Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2008 A-osake 11 988 kpl K-osake 20 558 kpl
Pääomalainaa 40 000 €
Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2008: A-osake 2 300 kpl K-osake 8.060 kpl
Pääomalainaa 200 000 €
Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 24.6.2008: A- osake 20 400 kpl
K-osake 22 108 kpl Pääomalainaa 70 000 €
Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2000 lähtien
Työtehtävät:
• Nokka-Yhtiöt Oy, hallituksen puheenjohtaja
Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2008: A-osake 200 kpl
• Sunit Oy, hallituksen jäsen 2003-2006 • Ponsse AB, Ponsse AS, Ponssé SAS, Ponsse UK Ltd ja Ponsse North America Inc, hallituksen jäsen 2002- Työtehtävät: • Ponsse AB, Ponsse AS, Ponssé SAS, Ponsse UK Ltd ja Ponsse North America Inc, hallituksen jäsen 2002-
Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.1.2008: A- osake 8 280 kpl K-osake 12 280 kpl Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.1.2008 : A- osake 8 280 kpl
Pääomalainaa 15 000 € K-osake 12 280 kpl Pääomalainaa 15 000 €
Aiemmat työtehtävät: Ponsse Oyj:n toimitusjohtaja 2004-2008 Valtra Oy:ssä myynnin ja markkinoinnin johtotehtäviä 1986-2004 Lukuisia kansainvälisten yhtiöiden hallitusten jäsenyyksiä ja puheenjohtajuuksia vuosina 1998-2008 Keski-Suomen kauppakamari, I. varapuheenjohtaja 2009- Sanomalehtien Liiton hallituksen jäsen 2009- Metsähallituksen hallituksen puheenjohtaja 2008-
Keskisuomalainen Oyj:n osakeomistus: A-sarja 21.500 kpl
Arto Tiitinen toimitusjohtaja 1.6.2008 alkaen, synt. 1959, MBA
Heikki Linnavirta talousjohtaja vuodesta 2005 lähtien, KTM, synt.1965. 1.11.2008 lähtien toimitusjohtajan sijainen. Konsernin henkilöstöjohtaja 25.11.2008 lähtien.
aluejohtaja Elisa Oyj 2005 talous- ja hallintojohtaja Yomi Oyj 2003-2004 johtaja Flexlink Automation Oy 2001-2003 Business Controller Metso Paper Oy 2000-2001 projektijohtaja, laskentapäällikkö, Valmet Oyj 1990-2000 Keskeiset luottamustoimet:
Sanomalehtien Liiton Palvelujaoston jäsen 2007- Keskisuomalainen Oyj:n osakeomistus: -
Pekka Mervola toimitusjohtaja-päätoimittaja, 1.9.2008 alkaen, fil.tohtori, synt. 1965
Sanomalehti Karjalaisen II päätoimittajana 2001 ja vastaavana päätoimittajana ja toimitusjohtajana 2002-2008.
Väli-Suomen Median tuottajana ja toimitusjohtajana vuosina 1998-2000 toimittajana sanomalehti Keskisuomalaisessa 1994-1997 Keskeiset luottamustoimet: Sanomalehtien Liiton hallituksen jäsen 2005 - Kärkimedia Oy:n hallituksen jäsen 2005- Keskisuomalainen Oyj:n osakeomistus: -
toimitusjohtaja-päätoimittaja vuodesta 2006 lähtien, FM, synt. 1963
Iltalehdessä uutispäällikkönä sekä politiikan ja talouden toimituksen päällikkönä vuosina 1995-2005. Keskisuomalainen Oyj:n osakeomistus: -
toimitusjohtaja-päätoimittaja vuodesta 1994 alkaen, Iisalmen Sanomat Oy:n päätoimittaja ja toimitusjohtaja vuodesta 2008 alkaen. Yo, synt. 1951
Uusi Suomi ja Helsingin Sanomat, Warkauden Lehdessä kunnallistoimituksen esimiehenä vuodet 1985-1994.
Ylä-Savon kauppakamariosaston hallitus, varapuheenjohtaja 2009 - Keskisuomalainen Oyj:n osakeomistus: -
Maakunnan Sanomat Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 2005 lähtien, FM, synt. 1960
Väli-Suomen Media Oy:n toimitusjohtajana 2001-2005 Viestintäpäällikkö, Posiva Oy:n 1996-2000 toimitusjohtaja, Suomen Papricon Oy, 1990-1995
Paikallislehtien Liitto ry:n hallituksen ja Paikallislehtineuvottelukunnan jäsen 2005-
Keskisuomalainen Oyj:n osakeomistus: A-sarja 100 kpl
LEHTISEPÄT OY SAVON JAKELU OY JAKELUPORRAS OY
Lehtisepät Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 2006 lähtien, DI, synt. 1961
Toiminut Keskisuomalainen -konsernissa erilaisissa tehtävissä vuodesta 1983 (tuotantopäällikkö, tuotantojohtaja, Savon Mediat Oy:n toimitusjohtaja, Savon Jakelu Oy:n toimitusjohtaja)
Sanomalehtien Liiton jakelujaoston jäsen 2008-, EK:n aluejohtokunnan jäsen 2005- Keskisuomalainen Oyj:n osakeomistus: -
Suur-Jyväskylän Lehti Oy VIIKKOSAVO OY YS-PAINOS OY
Suur-Jyväskylän Lehti Oy:n toimitusjohtaja-päätoimittaja vuodesta 1989 lähtien ja Jakeluporras Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 2000 lähtien
Keskisuomalainen -konsernin palveluksessa vuodesta 1977 lähtien Keskisuomalaisen aluetoimittajana ja erikoistoimittajana sekä Muuramen -Säynätsalon Paikallisuutisten ja Jyväskylän Maalaiskuntauutisten tulosvastuullisena päätoimittajana.
Kaupunkiplus Oy:n hallituksen jäsen 2008 - Keskisuomalainen Oyj:n osakeomistus: -
Tiina Happonen Heikki Linnavirta Anneli Siimes
Mainostoimisto Dot Design Oy
Keskisuomalainen Oyj:n lehtikuvaajat, kansikuva: Getty Images
Kirjapaino Kari Ky
Kansi: Galerie Art Silk 250 g Sisus: Galerie Art Silk 150 g
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.