AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Olvi Oyj

Annual Report Mar 31, 2009

3280_10-k_2009-03-31_686808f0-2ba2-4a68-978b-024153263854.pdf

Annual Report

Open in Viewer

Opens in native device viewer

T I L I N P Ä Ä T Ö S 2 0 0 8

Sisällysluettelo

Hallituksen toimintakertomus 3

Konsernitilinpäätös 2008 (IFRS)

Konsernin tase 12
Konsernin tuloslaskelma 13
Konsernin rahavirtalaskelma 14
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 15
Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 16
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 27
Konsernin tunnusluvut 2004–2008 43
Osakekohtaiset tunnusluvut 43

Emoyhtiön tilinpäätös 2008 (FAS)

Emoyhtiön tase 44
Emoyhtiön tuloslaskelma 45
Emoyhtiön rahavirtalaskelma 46
Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 47
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 48
Osakkeenomistus 54
Emoyhtiön tunnusluvut 2004–2008 57
Osakekohtaiset tunnusluvut 57
Tunnuslukujen laskentaperusteet 58
Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä 59
Päiväys ja allekirjoitus 59
Tilinpäätösmerkintä 59
Olvi Oyj:n hallituksen jäsenet 60

T I L I N P Ä Ä T Ö S V U O D E L T A 2 0 0 8

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2008 oli suurten investointien ja laajentumisen vuosi Olvi-konsernille

Olvi-konserni jatkoi menestyksellisesti vahvaa kasvuaan kotimaassa ja Baltiassa vuonna 2008. Olvi-konserni teki uudet ennätyksensä liikevaihdossa ja kokonaismarkkina-asemassa. Olvi-konsernin liikevaihto kasvoi 8,3 prosenttia 222,1 miljoonaan euroon, mutta liikevoitto laski 17,5 miljoonaan euroon. Viidessä vuodessa Olvi-konsernin liikevaihto on kaksinkertaistunut ja liikevoitto on pysynyt hyvällä tasolla. Vuoden 2008 liikevaihdon ja kokonaismarkkina-aseman mahdollistivat Premium-tuotteiden osuuden kasvun pysyminen hyvällä tasolla kokonaismyynnistä, kokonaistuotevalikoiman kehittäminen kaikilla toimialueilla ja laajentuminen uusiin tuoteryhmiin.

Mittavat investoinnit kaikkiin Olvi-konsernin yhtiöihin parantavat yrityksen kilpailukykyä, lisäävät kapasiteettia ja mahdollistavat tehokkaan tuotannollisen toiminnan edellytykset kaikissa pakkaustyypeissä. Suomessa, Virossa ja Liettuassa investoitiin uusiin KMP-täyttölinjoihin. Latviassa ja Liettuassa laajennettiin varastotiloja, ja Suomeen investoitiin automaattinen korkeavarasto. Lisäksi Latviassa ja Suomessa investoitiin uusiin tölkkien täyttölinjoihin. Tuotannollisten investointien arvo oli yli 30 miljoonaa euroa.

Kotimaassa siirryttiin koko toimialalla asteittain uudelleen täytettävistä muovipuolloista kertakäyttöisiin kierrätettäviin muovipulloihin (KMP). Järjestelmään siirtyminen oli suunniteltua hitaampaa ja se aiheutti merkittäviä lisäkustannuksia ja investointeja. Uudelleentäytettävästä päällystekannasta luopuminen aiheutti 3,8 miljoonan euron edestä vaihto-omaisuuden alaskirjauksia toimintavuonna.

Olvi-konserni vahvisti ja laajensi konserniohjausta sekä kehitti konsernin ostoyhteistyötä kilpailukykyisten hankintaehtojen aikaansaamiseksi.

Vuonna 2007 aloitettua kansainvälistymiskartoi-

tusta laajennettiin Saksaan ja Englantiin. Tavoitteena on päästä siideri ja long drink –juomilla uusille markkina-alueille.

Kotimaassa Olvin kokonaismarkkina-asema oluissa, siidereissä, long drink –juomissa ja kivennäisvesissä nousi 20 prosenttiin. M&M:n Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan Olvi-olut valittiin Suomen arvostetuimmaksi olueksi vuonna 2008. Suurimman tuoteryhmän eli oluiden markkinaosuudet olivat kaikissa Olvi-konsernin yhtiöissä ennätyksellisen korkeat toimintavuonna 2008.

Baltiassa Olvi kehittyi selvästi yli keskimääräisen markkinakasvun vahvistaen ykkösasemaansa Viron juomamarkkinoilla ja vahvistaen edelleen kakkosasemaansa Latvian olut- ja long drink –markkinoilla. Myös Liettuan olutmarkkinoilla markkina-asema vahvistui ja uusista tuoteryhmistä kvassista ja viineistä saatiin lisävolyymia loppuvuodesta alkaen.

Loppuvuodesta 2008 Olvi laajentui uudelle markkina-alueelle, Valko-Venäjälle. Kauppa tapahtui Lidskoe Pivon toteuttamalla suunnatulla osakeannilla, jonka Olvi Oyj merkitsi. Olvi osti 51 prosentin osuuden Grodnon maakunnassa Lidan kaupungissa sijaitsevasta OAO Lidskoe Pivo –panimosta. Panimo on perustettu vuonna 1879 ja sen valmistusvolyymi vuonna 2008 oli 79,9 miljoonaa litraa. OAO Lidskoe Pivo on Valko-Venäjän toiseksi suurin juoma-alan toimija ja neljänneksi suurin panimo. Yrityksen pääbrändit ovat Lidskoe ja Tri Korolja.

Olutmyynti laskussa Suomessa, alkoholiveron korotuksista muodostumassa suuri riski panimoille

Koko toimialalla oluen myynti laski vuonna 2008 yhtensä 2,1 prosenttia. Olutta, siideriä, long drink -juomia, kivennäisvesiä ja virvoitusjuomia kulutettiin yhteensä 2,5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vain long drink -juomien myynti kasvoi. Tölkki juomapakkauksena kasvatti osuuttaan edelleen, ja oluesta yli puolet pakataan nyt tölkkeihin. Luvut perustuvat Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritysten myyntitilastoihin.

Alkoholiverojen korotus ja kiristyvä taloustilanne vaikuttivat juomien myyntiin vuonna 2008. Panimojuomien veroja korotettiin vuoden 2008 alussa kymmenen prosenttia, vuoden 2009 alussa jälleen toiset kymmenen prosenttia. Hallitus on vaalikauden välitarkastelun yhteydessä päätynyt esittämään jälleen uusia alkoholiveron korotuksia.

Suomen olutvero on jo nyt Euroopan Unionin korkein ja lähes viisinkertainen Viroon verrattuna. Julkisuudessa esillä olleet uudet alkoholiveron korotukset kasvattavat maiden välisen verotasojen eron sietämättömäksi.

Kotimaista olutta myytiin vuonna 2008 yhteensä 417,4 miljoonaa litraa. Edelliseen vuoteen verrattuna laskua oli 8,9 miljoonaa litraa, eli 2,1 prosenttia. Lähes 80 prosenttia oluesta myytiin vähittäiskaupan kautta. Ravintolamyynti oli vajaat 18 prosenttia. Alkon osuus oluen myynnistä oli 2,6 prosenttia. Yli puolet oluesta myydään jo tölkissä. Tölkin osuus olutpakkauksena nousi 38 prosentista 52 prosenttiin.

Panimoliiton jäsenyritykset myivät siideriä yhteensä 37,4 miljoonaa litraa. Siiderimyynti laski 9,1 prosenttia ja 3,7 miljoonaa litraa. Long drink -juomien kasvu sen sijaan jatkui, ja niiden myynti ylitti jo siiderimyynnin. Long drink -juomia myytiin yhteensä 38,0 miljoonaa litraa. Juomaryhmä kasvoi 12,3 prosenttia ja 4,2 miljoonaa litraa edellisestä vuodesta. Noin 40 % siidereistä ja long drink -juomista nautittiin tölkistä vuonna 2008.

Virvoitusjuomia myytiin yhteensä 270,1 miljoonaa litraa ja kivennäisvesiä 64,4, miljoonaa litraa. Kivennäisvesimyynti laski 6,3 prosenttia, eli 4,3 miljoonaa litraa. Virvoitusjuomamyynti laski 8,6 miljoonaa litraa eli 3,1 prosenttia edellisestä vuodesta. Sokerittomien virvoitusjuomien osuus virvoitusjuomamyynnistä kasvoi edelleen. Lähes 35 prosenttia virvoitusjuomien myynnistä oli sokerittomia juomia.

KOTIMAAN MYYNTI VUONNA 2008

Juoma 2008 2007 Muutos Muutos
milj. l milj. l. milj.l. %
Olut 417,4 426,3 -8,9 -2,1
Siideri 47,4 41,2 -3,7 -9,1
Long drinkit 38,0 33,8 4,2 12,3
Virvoitusjuomat 270,1 278,6 -8,6 -3,1
Kivennäisvedet 64,4 68,7 -4,3 -6,3
Myynti yhteensä 827,3 848,6 -21,4 -2,5

Lähde: Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritykset. Tilasto ei sisällä Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton ulkopuolisten toimijoiden myyntilukuja eikä panimotuotteiden tilastoimatonta yksityistuontia.

Vuosi 2008 lyhyesti

  • konsernin liikevaihto kasvoi 8,3 prosenttia
  • markkina-asema vahvistui Olvi-konsernin koko toimialueella
  • mittavat investoinnit toivat tarvittavaa lisäkapasiteettia
  • sateinen kesä rasitti tulosta sekä Suomessa että Baltiassa
  • käytöstä poistuvan päällystekannan romutuskulut 3,8 miljoonaa euroa rasittivat tulosta Suomessa koko toimialan siirtyessä kertapakkauksiin
  • Olvi-konserni laajeni Valko-Venäjälle
  • taloudellinen laskusuhdanne vaikutti Baltiassa Premium-tuotteiden kysyntään

KESKEISIMMÄT TUNNUSLUVUT:

1-12/
2008
1-12/
2007
Muutos
-%
222,1 205,2 +8,3
17,5 23,1 - 24,3
Bruttoinvestoinnit,
43,6 25,4 + 71,3
1,22 1,83 - 33,3
9,07 8,61 + 5,3
43,3 47,7
62,9 45,6

"Vahvistunut markkina-asema koko toimialueellamme ja laajentuminen Valko-Venäjälle antavat Olvi-konsernille hyvän kasvupohjan", kertoo Olvi Oyj:n toimitusjohtaja Lasse Aho.

KONSERNIRAKENTEEN MUUTOKSET

Olvi Oyj allekirjoitti 2.10.2008 sopimuksen, jolla se hankki enemmistöosuuden valkovenäläisen OAO Lidskoe Pivo -panimon osakekannasta. Kauppa toteutettiin OAO Lidskoe Pivon Olvi Oyj:lle suuntaamalla osakeannilla. Osakeannissa saadut osakkeet rekisteröitiin 24.12.2008, jolloin 51 prosenttia panimon osakekannasta ja äänivallasta siirtyi Olvi Oyj:lle. Loput 49 prosenttia panimon omistuksesta jakautuu panimon henkilökunnan kesken tasaisesti. Kauppahinta oli noin 16 miljoonaa USD eli 11,9 miljoonaa euroa.

OAO Lidskoe Pivo –panimo on yhdistelty Olvikonsernin taseeseen 31.12.2008. Yhtiön yhdistelemisellä Olvi-konserniin ei ole vaikutusta tuloslaskelmaan, koska määräysvalta yhtiöön siirtyi Olvi Oyj:lle vasta joulukuun 2008 lopussa. OAO Lidskoe Pivo –yhtiön liikevaihto vuonna 2008 oli 28,9 miljoonaa euroa ja myyntivolyymi 79,9 miljoonaa litraa (Belarus GAAP).

Olvi-konserni lisäsi vuonna 2008 omistustaan A/S Cēsu Alus -yhtiössä 385 osakkeella, 0,31 prosentilla. Olvi Oyj:n omistus A/S Cēsu Alus – yhtiössä oli joulukuun 2008 lopussa 98,2 prosenttia, AB Ragutis –yhtiössä 99,57 prosenttia ja AS A. Le Coq -yhtiössä 100,0 prosenttia.

MYYNTI, LIIKEVAIHTO JA TULOS VUONNA 2008

Olvi-konserni

Vuonna 2008 Olvi-konsernin myyntivolyymi oli edellisvuoden tasolla, 340,9 (341,8) miljoonaa litraa. Volyymi kasvoi kotimaassa 0,6 miljoonalla litralla, mutta laski Baltiassa yhteensä 7,1 miljoonalla litralla. Myyntivolyymien laskuun Baltiassa vaikuttivat kevään ja kesän sateiset ja kylmät säät sekä koko Baltian alueella jatkuvasti pahenevan taloudellisen laman aiheuttama kysynnän lasku.

Konserniyhtiöiden välinen sisäinen myynti väheni 5,6 miljoonalla litralla, koska vuonna 2008 toteutetut mittavat investoinnit toivat lisää kapasiteettia kaikkiin konserniyhtiöihin.

Konsernin vuoden 2008 liikevaihto oli 222,1 (205,8) miljoonaa euroa, kasvua 16,9 miljoonaa euroa, 8,3 prosenttia. Kotimaan liikevaihto kasvoi 9,7 miljoonaa euroa, 10,1 prosenttia. Liikevaihdon kasvu Baltiassa oli 5,9 miljoonaa euroa, 4,9 prosenttia. Liikevaihdon kasvuun vaikutti tuotteista saatu korkeampi keskihinta, joka taas on seurausta kulutuksen siirtymisestä entistä suuremmassa määrin tölkkeihin, pantillisiin kierrätysmuovipulloihin ja salkkuihin. Vastaavasti näiden pakkaustarvikkeiden kustannukset ovat selvästi korkeampia verrattuna aikaisemmin käytettyihin uudelleen täytettäviin pulloihin.

Olvi-konsernin liikevoitto vuonna 2008 oli 17,5 (23,1) miljoonaa euroa, joka on 7,9 (11,3) prosenttia liikevaihdosta. Liikevoitto pieneni edellisvuoteen verrattuna 5,6 miljoonaa euroa. Kotimaan liikevoitto oli 4,3 (8,5) miljoonaa euroa, jossa on muutosta edellisvuoteen verrattuna -4,3 miljoonaa euroa. Baltian liikevoitto oli 12,9 (14,7) miljoonaa euroa (ilman eliminointeja).

Tammi-joulukuun voitto verojen jälkeen oli 12,7 (18,9) miljoonaa euroa.

Emoyhtiö Olvi Oyj

Emoyhtiö Olvi Oyj:n myynti vuonna 2008 oli 138,2 (137,6) miljoonaa litraa, kasvua 0,6 miljoonaa litraa, 0,4 prosenttia. Myynti kasvoi sekä litramääräisesti että suhteellisesti eniten long drink –juomissa. Kotimaan oluiden myynti kasvoi miljoonalla litralla edellisvuoteen verrattuna. Kivennäisvesien ja siidereiden myynti oli edellisvuoden tasolla ja virvoitusjuomien myynti laski hieman. Verovapaata myyntiä oli vuonna 2008 3,4 (3,8) miljoonaa litraa ja Baltian tytäryhtiöille tehtyä rahtityötä 1,5 (6,0) miljoonaa litraa, yhteensä 3,6 (4,8) prosenttia kokonaismyynnistä.

Olvi Oyj:n myynnin kehitystä alkuvuonna vaikeuttanut tölkkikapasiteetin puute korjaantui merkittävästi elokuussa, kun uusi tölkkilinja saatiin tuotantokäyttöön. Tölkkituotteiden myynnin osuus Olvi Oyj:n koko kotimaan myynnistä on jo 36 prosenttia.

Olvi Oyj:n kotimaan markkina-asemaa on seurattu vuoden 2008 alusta lukien Panimoliiton tilastosta, koska Suomessa ei ole enää saatavilla AC Nielsenin markkinaosuusseurantaa. Tilaston mukaan Olvi Oyj:n kokonaismarkkina-asema päätuoteryhmissä vahvistui tammi-joulukuun aikana edelleen selvästi edellisvuoteen verrattuna. Olvi Oyj:n kokonaismarkkinaosuus alkoholituoteryhmissä: oluissa, siidereissä ja long drink –juomissa oli 20,0 (18,7) prosenttia. Kivennäisvesissä Olvi Oyj:n markkinaosuus oli 19,7 (18,0) prosenttia.

Olvi Oyj:n vuoden 2008 liikevaihto oli 106,3 (96,5) miljoonaa euroa, joka on 9,7 miljoonaa euroa, 10,1 prosenttia edellisvuotta suurempi. Liikevaihdon kasvu on koko vuoden ollut myyntivolyymin kasvua selvästi suurempi.

Olvi Oyj:n liikevoitto oli 4,3 (8,5) miljoonaa euroa eli 4,0 (8,8) prosenttia liikevaihdosta. Liikevoitto pieneni 4,3 miljoonalla eurolla.

Keskeisimmät tekijät kannattavuuden heikkenemisen taustalla ovat käytöstä poistettujen päällysteiden romutuskulut toimialan siirtyessä kertapäällysteisiin, tölkkituotteiden huomattavasti arvioitua suurempi kysyntä ja tölkkilinjan kapasiteetin puute kevään ja kesän aikana. Toiminnan tehokkuutta heikensivät yhtäaikaisten suurien investointien käyttöönotto, arvioitua hitaampi siirtyminen uuteen pantilliseen kierrätysmuovipullojärjestelmään ja kahden päällystejärjestelmän yhtäaikaiset kustannukset. Tilanteeseen vaikuttivat myös arvioitua suuremmat kustannusnousut raaka-aineissa, pakkaustarvikkeissa, energiassa ja logistiikassa, joita ei saatu täysimääräisinä hinnankorotuksiin toimintavuoden aikana.

Käytöstä poistuvan päällystekannan kertaluonteiset romutukset siirryttäessä kertapäällysteisiin aiheuttivat vaihto-omaisuuden alaskirjauksia tammi-joulukuun tulokseen 3,8 (1,8) miljoonaa euroa.

AS A. Le Coq

Virolaisen tytäryhtiön AS A. Le Coqin kokonaismyynti vuonna 2008 oli 125,5 (138,2) miljoonaa litraa, jossa on laskua 13 miljoonaa litraa, 9,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Muille konserniyhtiöille tehtyä rahtityötä sisältyy kokonaismyyntiin 17,7 (22,4) miljoonaa litraa ja verovapaata vientiä 0,7 (1,9) miljoonaa litraa. Myynnin laskusta kotimaan myynnin osuus oli 7,1 miljoonaa litraa ja muille konserniyhtiöille tehdyn rahtimyynnin osuus 4,7 miljoonaa litraa. Verovapaa vienti laski edellisvuoteen verrattuna 1,2 miljoonaa litraa.

Myyntivolyymi oluissa ja siidereissä oli edellisvuoden tasolla, mutta pienentyi selvästi kivennäisvesissä ja hyvinvointijuomissa sekä jonkin verran myös virvoitusjuomissa, long drink –juomissa ja energiajuomissa. Viron kotimaan myynnin pienentyminen on johtunut Viron juoma-alan kaikkien tuoteryhmien kokonaisvolyymien laskusta.

Myynnin pienentymisestä huolimatta AS A. Le Coq on vahvistanut markkina-asemaansa. AS A. Le Coqin markkinaosuus on oluissa noin 40 prosenttia. Siidereissä ja long drink –juomissa AS A. Le Coq on selvästi markkinaykkönen yli 55 prosentin osuudellaan. Myös muissa tuoteryhmissä kivennäisvesiä lukuun ottamatta AS A. Le Coqin markkina-asema on säilynyt hyvällä tasolla.

Vuoden 2008 liikevaihto oli 72,0 (72,5) miljoonaa euroa, jossa on laskua 0,5 miljoonaa euroa, 0,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

AS A. Le Coqin liikevoitto oli 11,6 (10,9) miljoonaa euroa, joka on 16,1 (15,0) prosenttia liikevaihdosta. Liikevoitto kasvoi 0,8 miljoonaa euroa, 7,2 prosenttia. Tuotannollinen tehokkuus, Premium-tuotteiden osuuden kasvu ja kustannusten hallinta mahdollistivat liikevoiton paranemisen.

A/S Cēsu Alus

Latviassa toimivan A/S Cēsu Alus -yhtiön vuoden 2008 kokonaismyynti oli 58,7 (54,1) miljoonaa litraa, kasvua 4,6 miljoonaa litraa, 8,6 prosenttia. Myynnin kasvusta 1,8 miljoonaa litraa oli konsernin sisäisen myynnin kasvua. Latvian kotimaan volyymikasvu tuli oluista, joiden osuus kokonaismyynnistä on noin 70 prosenttia. Virvoitusjuomien ja kivennäisvesien sekä siidereiden ja long drink -juomien myynti oli edellisvuoden tasolla, mutta mehujen myynti laski.

Päätuoteryhmässä, oluessa, A/S Cēsu Alusin markkinaosuus on noin 27 prosenttia ja panimo on vahva markkinakakkonen. Siidereissä ja long drink –juomissa A/S Cēsu Alus -yhtiön markkinaosuus on noin 40 prosenttia. Latvian juomamarkkinoiden kokonaisvolyymit laskevat kaikissa tuoteryhmissä.

Vuoden 2008 liikevaihto oli 31,4 (26,7) miljoonaa euroa, kasvua 4,7 miljoonaa euroa, 17,5 prosenttia.

A/S Cēsu Alusin liikevoitto vuonna 2008 oli 1,3 (2,3) miljoonaa euroa, joka on 4,1 (8,6) prosenttia liikevaihdosta. Liikevoitto pieneni 1,0 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna.

AB Ragutis

Liettuassa toimivan tytäryhtiön AB Ragutisin kokonaismyynti vuonna 2008 oli 44,1 (42,8) miljoonaa litraa, kasvua 1,3 miljoonaa litraa, 3,1 prosenttia. Myynnin kasvu tulee konsernin sisäisestä myynnistä. Myynti konsernin muille yhtiöille oli 2,7 (1,0) miljoonaa litraa, kasvua 1,7 miljoonaa litraa. Verovapaa vienti kasvoi 0,2 miljoonaa litraa, kun taas Liettuan kotimaan myynti laski 0,6 miljoonaa litraa.

Virvoitusjuomien ja OAO Lidskoe Pivolta ostetun perhekalja Kvassin myynti lisääntyivät selvästi. Oluet ja long drink –juomat ovat pysyneet edellisvuoden tasolla, kun taas siidereiden ja mehujen myynti laski.

AB Ragutis –yhtiön oluiden markkina-osuus on vahvistunut 10,0 (9,2) prosenttiin ja long drink –juomien markkinaosuus noin 24 (21) prosenttiin. Siidereissä yhtiön markkinaosuus on noin 35 prosenttia.

Yhtiön liikevaihto vuonna 2008 oli 23,8 (22,1) miljoonaa euroa, kasvua 1,7 miljoona euroa, 8,0 prosenttia.

Liikevoitto oli 0,03 (1,5) miljoonaa euroa, 0,1 (7,0) prosenttia liikevaihdosta. Raaka-aineiden ja pakkaustarvikkeiden hintojen sekä henkilöstö- ja logistiikkakustannusten nousut heikensivät yhtiön tuottavuutta. Uuden muovipullojen täyttölinjan käynnistämisongelmat viivästyttivät tuotannon aloittamista ja investoinnin hyödyntämistä.

RAHOITUS JA INVESTOINNIT

Olvi-konsernin taseen loppusumma oli vuoden 2008 lopussa 244,2 (187,0) miljoonaa euroa. Oma pääoma per osake oli 9,07 (8,61) euroa. Korollisia velkoja oli 82,2 (45,0) miljoonaa euroa, josta lyhytaikaisten velkojen osuus oli 39,8 (16,4) miljoonaa euroa.

Olvi-konsernin bruttoinvestoinnit olivat vuonna 2008 poikkeuksellisen suuret. Investoinnit nousivat yhteensä 43,6 (25,4) miljoonaan euroon. Investoinneista 25,6 miljoonaa euroa kohdistui emoyhtiö Olvi Oyj:öön ja 18,0 miljoonaa euroa Baltian tytäryhtiöihin.

Emoyhtiö Olvi Oyj:n investointeihin sisältyy OAO Lidskoe Pivo -panimon osakkeiden hankintahinta 12,0 miljoonaa euroa. Emoyhtiön tuotannollisia investointeja vuonna 2008 olivat KMP- eli pantillisen kierrätysmuovipullon täyttölinja, automaattivarasto sekä uusi tölkkien täyttölinja.

Suurimmat investointikohteet Baltian tytäryhtiöissä olivat Latvian tölkkien täyttölinja ja varaston laajennus sekä Liettuan PET -muovipullojen täyttölinja ja käymiskellarin laajennus.

Omavaraisuusaste oli 43,3 (47,7) prosenttia ja se säilyi edelleen hyvällä tasolla Olvi-konsernin mittavista investoinneista ja Valko-Venäjän yritysostosta huolimatta.

TUOTEKEHITYS

Tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan kuuluvat uusien tuotteiden ja pakkausten sekä prosessien ja valmistusmenetelmien suunnittelu- ja kehittämishankkeet sekä olemassa olevien tuotteiden ja pakkausten edelleen kehittäminen. Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan menot vuonna 2008 olivat yhteensä 0,5 (0,4) miljoonaa euroa, joista 0,45 miljoonaa euroa on kirjattu kuluksi ja 0,08 miljoonaa euroa on aktivoitu taseeseen.

UUDET TUOTTEET

Vuosi 2008 oli aktiivinen tuotekehitysvuosi. Olvi Oyj toi markkinoille tuotteet hyvinvointi- ja urheilujuomien tuoteryhmiin. Kansainvälisesti ansioituneen muotoilija Harri Koskisen Olvi Oyj:lle suunnittelema KMP-pullo (pantillinen kierrätysmuovipullo) otettiin käyttöön ensin osittain, ja loppuvuonna 2008 se korvasi kokonaan vanhan uudelleentäytettävän refpet–muovipullon. Uusina pakkauskokoina otettiin käyttöön ns. pintti eli 0,568 litraa sekä virvoitusjuomiin ja kivennäisvesiin 0,95 litran KMP-pullo, joka sai kuluttajilta ja kaupalta hyvää palautetta. Uusia tuotteita tuli markkinoille yli kolmekymmentä.

1.1.2009 Olvi Oyj:ltä tuli kauppoihin runsaasti uutuuksia. Innovatiivisin niistä oli TEHO -energiajuomaporetabletti. Kuuden tabletin putkiloihin pakattu energiajuoma sai hyvän ja kattavan vastaanoton myymälöissä kautta maan. Muut uutuudet olivat OLVI Hedelmä –virvoitusjuoma, KevytOlo Makea –tuoteperheen Ananas ja Kuningatar 0,95 litran pakkauskoossa, OLVI Kevyt Greippilonkero 0,5 L tölkissä ja Sandels 5 litran tynnyri, joka toi hanaoluen kotikäyttöön.

1.4.2009 tulee useita uutuuksia myyntiin Suomessa. Virvoitusjuomia vahvistetaan neljällä 0,95 l pulloon pakatulla uutuudella, jotka on makeutettu hedelmäsokerilla. Näin päästään alhaisempaan kalorimäärään ilman keinotekoisia makeutusaineita.

Lisäksi Olvi Oyj tuo markkinoille OLVI KevytOlo –lähdeveden. Tuote on raikas luonnontuote Suomenselänharjun lähteestä. Luonnollisuus korostuu myös uudessa TEHO Omena-Sitrus Energiajuomassa, jonka piristävät ainesosat ovat sataprosenttisesti luonnollisia. Tuote on säilöntäaineeton. Alkoholittomalle puolelle tuodaan myös KevytOlo Mansikka-Sitruuna, joka saa makunsa aidoista luonnon marjoista ja hedelmistä. Vanha suosikki vuosien takaa, OLVI Vaakuna -olut, palaa noin 10 vuoden tauolta markkinoille. OLVI Lonkero –tuoteperhe täydentyy uudella maulla, karpalolla. FIZZ Cooler –tuoteperhe laajennee Tropical ja Perry&Grape mauilla.

Baltia

Vuonna 2008 tuotiin useita uutuuksia markkinoille kaikissa Baltian tytäryhtiöissä samalla sisällöllä, joko paikallisella tai konsernin yhteisessä käytössä olevalla tuotemerkillä. Näiden lisäksi oli joitakin paikallisia uutuuksia vastaamaan paikallisten kuluttajien tarpeisiin. Vuonna 2007 markkinoille tuotu Dynamite -energiajuoma vakiinnutti asemansa vuonna 2008 yhtenä Baltian merkittävimmistä energiajuomista kaikissa Baltian maissa.

Virolainen AS A. Le Coq lanseerasi loppuvuonna 2008 A. Le Coq X-mas Porter –oluen ja Limpa Wild Berry –pillimehun sekä helmikuussa 2009 Sweet Orange nektarin ja urheilujuoman, johon on lisätty omenamehua. Jouluksi tuotiin uutuuksia myös Latviassa, Cēsu Christmas Porter –olut ja Cēsu Dzins Winter Punch –lonkero ja jouluvirvoitusjuoma.

HALLINNOINTIPERIAATTEET

Olvi Oyj noudattaa 1.1.2009 voimaan tullutta Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2008.

Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin tavoitteena on, että suomalaiset listayhtiöt noudattavat korkeatasoista kansainvälistä hallinnointitapaa. Koodin tarkoituksena on yhtenäistää listayhtiöiden toimintatapoja sekä osakkeenomistajille ja muille sijoittajille annettavia tietoja samoin kuin lisätä avoimuutta yhtiön hallintoelimistä, johdon palkkioista ja palkitsemisjärjestelmistä.

Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin voimaantulosäännösten mukaan erillinen selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on annettava ensimmäisen kerran tilikaudelta, joka on alkanut 1.9.2008 tai sen jälkeen.

Olvi Oyj ylläpitää julkista ja yrityskohtaista sisäpiirirekisteriä sekä yksittäisissä hankkeissa hankekohtaisia sisäpiirirekistereitä. Julkiseen sisäpiiriin kuuluvat hallituksen ja johtoryhmän jäsenet, tilintarkastajat ja heidän lähipiirinsä.

HENKILÖSTÖ

Olvi-konsernin henkilöstöstrategian tavoitteena on edistää konsernin liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamista. Henkilöstöstrategian keskeisenä tavoitteena on hyvinvoiva henkilöstö, jolla on alan paras osaaminen ja jota johdetaan hallitusti jatkuvassa muutoksessa. Tärkeintä on taata yrityksen kiinnostavuus houkuttelevana työnantajana ja varmistaa henkilöstön saatavuus, yritykseen sitoutuminen ja jatkuva kehittäminen.

Olvin liiketoimintastrategiat ja tavoitteet jalkautetaan organisaatioon tuloskorttien, kehityskeskustelujen ja säännöllisen palautteen kautta. Henkilöstön osaamisesta huolehditaan jatkuvalla koulutuksella ja toiminnan kehittämisellä.

Olvi Oyj:n toiminta ankkuroituu neljään arvoon:

1. Suomalaisuus

Haluamme olla suomalaisten kuluttajien parhaita asiantuntijoita. Tarjoamme suomalaisen vaihtoehdon ja räätälöimme tuotteemme suomalaisia kuluttajia varten. Itsenäinen päätöksentekomme mahdollistaa tarvittaessa nopean reagoinnin.

2. Tuloksellisuus

Vain osaava ja hyvinvoiva henkilöstö voi tehdä hyviä tuloksia. Tehokas toiminta ja vankka talous takaavat itsenäisen toiminnan jatkuvuuden. Tekemällä asioita, jotka osaamme parhaiten, tuotamme voittoa ja pystymme täyttämään sitoumuksemme henkilöstölle, omistajille, yhteiskunnalle ja muille sidosryhmille.

3. Positiivisuus

Positiivisuus on tapamme toimia ja vastata haasteisiin. Positiivisuus, avoimuus ja Olvi-henki ovat asenteita, joiden avulla tavoitteemme muuttuvat tuloksiksi ja menestykseksi.

4. Asiakaskeskeisyys

Jokaisella olvilaisella on olemassa asiakas, jonka tarpeet ovat olemassaolomme perusta. Tunnistamme asiakkaidemme tarpeet ja ohjaamme toimintaamme näiden tarpeiden tyydyttämiseksi.

Olvi-konsernin henkilöstömäärä vuonna 2008 oli keskimäärin 1 256 (1 211), jossa on kasvua keskimäärin 45 henkilöä, 3,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Joulukuun lopussa henkilöstön määrä oli yhteensä 2 069 (1 204), josta OAO Lidskoe Pivo –panimon henkilökunnan määrä oli 927.

Olvi-konsernin henkilöstö keskimäärin tilikaudella:

2008 2007 2006
Olvi Oyj, Suomi 431 389 346
AS A. Le Coq, Viro 388 409 393
A/S Cēsu Alus, Latvia 231 211 195
AB Ragutis, Liettua 206 202 192
Yhteensä 1 256 1 211 1 126
2008 2007 2006
Palkat ja palkkiot
tilikaudella
(1000 EUR) 26 492 24 546 21 307

Palkitsemisjärjestelmät

Tavoitteiden saavuttamista tuetaan kannustavilla tulospalkkausjärjestelmillä.

Suomessa Olvi Oyj:llä on tulospalkkausjärjestelmä, jonka piiriin kuuluu koko henkilöstö. Lisäksi yhtiöllä on toimiva henkilöstörahasto. Myös kaikilla Baltian tytäryhtiöillä on olemassa tulospalkkausjärjestelmä, jonka piiriin kuuluu yhtiöiden avainhenkilöitä.

Olvi Oyj:n hallitus päätti 26.1.2006 Olvi-konsernin avainhenkilöitä koskevasta pitkäjänteisestä osakepohjaisesta kannustusjärjestelmästä. Järjestelmässä on kaksi ansaintajaksoa, joista ensimmäinen alkoi 1.1.2006 ja päättyi 31.12.2007 ja toinen alkoi 1.1.2008 ja päättyy 31.12.2010. Osakepalkkiojärjestelmä on osa Olvi-konsernin avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää ja sen tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi. Järjestelmästä maksettavien palkkioiden määrä on sidottu Olvi-konsernin liikevaihtoon ja liikevoittoprosenttiin liikevaihdosta laskettuna. Palkkiot maksetaan osittain yhtiön A-osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus käytetään osakkeista aiheutuviin veroihin ja veronluontoisiin maksuihin.

Ensimmäiseltä ansaintajaksolta vuosilta 2006— 2007 tuli maksettavaksi tavoitteiden täydellisen saavuttamisen perusteella 32 000 Olvi Oyj:n Aosaketta. Osakepalkkiot maksettiin järjestelmän ehtojen mukaisesti huhtikuussa 2008. Osakkeisiin liittyy kielto luovuttaa osakkeita kahden vuoden kuluessa osakkeiden saamisesta.

Olvi Oyj:n hallitus päätti 17.12.2007 toisen ansaintajakson tavoitteista ja järjestelmän piiriin kuuluvista henkilöistä. Samalla osakepalkkiojärjestelmän perusteella annettavien osakkeiden enimmäismäärä korotettiin 40 000 osakkeesta 80 000 osakkeeseen. Toisen ansaintajakson mahdolliset palkkiot maksetaan huhtikuussa 2011. Toiselta ansaintajaksolta palkkiona saaduista osakkeista saa luovuttaa 50 prosenttia yhden vuoden ja 100 prosenttia kahden vuoden kuluttua osakkeiden saamisesta. Osinko-oikeus alkaa sen jälkeen, kun osakkeet on siirretty avainhenkilöiden arvo-osuustileille.

Tämän kannustusjärjestelmän perusteella voi toiselta ansaintajaksolta vuonna 2011 tulla maksettavaksi tavoitteiden täydellisen saavuttamisen perusteella 48 000 Olvi Oyj:n A-osaketta. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu tällä hetkellä 21 avainhenkilöä.

Vuonna 2008 ei ole tehty ansaintajaksoon 2008-2011 liittyviä kirjauksia. Olvi-konsernilla ei ole optioita.

JOHTO JA TILINTARKASTAJAT

Olvi Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen 10.4.2008 valitsemina hallituksen jäseninä ovat tilikauden aikana toimineet kauppatieteiden maisteri Heikki Hortling Iisalmesta, talous- ja rahoitusjohtaja, oikeustieteiden kandidaatti, kauppatieteiden maisteri Esa Lager Kauniaisista, toimitusjohtaja, diplomi-insinööri Lauri Ratia Helsingistä, asianajaja, varatuomari Heikki Sinnemaa Iisalmesta ja hallintotieteiden maisteri Harri Sivula, Tuusulasta. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Heikki Hortling ja varapuheenjohtajana Esa Lager.

Yhtiön varsinaisena tilintarkastajana on toiminut tilikauden aikana KHT-yhteisö Pricewaterhouse-Coopers Oy, päävastuullisena tilintarkastajana Pekka Loikkanen, KHT, Kuopiosta ja varatilintarkastajana Silja Komulainen, KHT, Sotkamosta.

Olvi Oyj:n toimitusjohtajana on toiminut yhteiskuntatieteiden maisteri Lasse Aho.

HALLITUKSEN VALTUUTUKSET

Olvi Oyj:n yhtiökokous päätti 10.4.2008 valtuuttaa hallituksen yhden vuoden kuluessa yhtiökokouksesta lukien päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta voitonjakokelpoisilla varoilla enintään 245 000 A-osaketta. Hallitus voi myös päättää hankittujen osakkeiden mitätöimisestä osakepääomaa alentamalla. Olvi Oyj:n hallitus ei ole vuoden 2008 aikana käyttänyt yhtiökokouksen sille myöntämää valtuutusta hankkia omia osakkeita.

Olvi Oyj:n yhtiökokous päätti 10.4.2008 valtuuttaa hallituksen yhden vuoden kuluessa yhtiökokouksesta lukien päättämään yhtiön omien osakkeiden luovuttamisesta. Huhtikuussa 2008 yhtiön hallitus päätti yhtiökokouksen antamalla valtuutuksella luovuttaa vuosina 2006 ja 2007 hankittuja omia osakkeita käytettäväksi Olvikonsernin avainhenkilöiden osakepalkkiojärjestelmässä palkkioina vuosien 2006—2007 tavoitteiden saavuttamisesta. Omia osakkeita luovutettiin konsernin avainhenkilöille huhtikuussa 2008 yhteensä 29 600 kappaletta.

OMAT OSAKKEET

Olvi Oyj:n hallussa oli vuoden 2008 alussa yhteensä 32 000 omaa A-osaketta, joista vuoden 2008 huhtikuussa luovutettiin konsernin avainhenkilöille 29 600 kappaletta. Vuoden 2008 aikana ei hankittu lisää omia A-osakkeita.

Siten Olvi Oyj:n hallussa oli joulukuun 2008 lopussa yhteensä 2 400 omaa A-osaketta, joiden hankintahinta on 54 tuhatta euroa. Olvi Oyj:n hallussa olevien omien osakkeiden osuus osakepääomasta on 0,02 prosenttia ja osuus kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä 0,01 prosenttia. Hallussa olevien osakkeiden osuus A-osakkeista ja A-osakkeiden äänimäärästä on 0,03 prosenttia.

YMPÄRISTÖASIAT

Olvi Oyj on sitoutunut vahvasti ympäristöä säästäviin toimintatapoihin ja liiketoimintaansa liittyviin lakeihin ja suosituksiin. Olvi Oyj:n ympäristöpolitiikan päämäärät määritellään vuosittain.

Olvi-konsernin ympäristöperiaatteet:

  • Olvi suosii tehokasta pakkausten uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.
  • Olvi ohjaa tuotannosta syntyvät sivutuotteet ja jätteet hyötykäyttöön.
  • Olvi on sitoutunut tuote- ja toimintatapojen kehitystyössä raaka-aineiden ja energian tehokkaaseen käyttöön sekä ympäristövaikutusten vähentämiseen.
  • Olvi suosii yhteistyökumppaneita, jotka toimivat ympäristövastuullisesti.
  • Olvi jakaa avoimesti tietoa toiminnastaan ja tuotteiden ympäristövaikutuksista.
  • Olvi rohkaisee henkilöstöään vastuullisuuteen ja innovatiivisuuteen myös omaan työympäristöönsä liittyen.

Olvi Oyj liittyi vuonna 2007 teollisuuden vapaaehtoiseen energiansäästösopimukseen, jossa Olvi Oyj sitoutui vähentämään energian kulutustaan. Näin Olvi Oyj osallistuu kansallisen energiansäästötavoitteen toteuttamiseen. Iisalmen tuotantolaitokselle suoritettiin Motivan mallin mukainen energiakatselmus, jossa määritettiin energiakulutus käyttökohteittain ja energiansäästöön johtavia toimenpiteitä. Vuoden 2008 aikana Olvi Oyj on parantanut ilmastointikoneiden ja paineilmakompressorien ohjausjärjestelmiä ja lämmön talteenottoja. Kaukolämmön käyttöä tehostettiin kiinteistöjen lämmityksessä. Olvin ympäristölupa on myönnetty 30.9.2003 ja on voimassa vuoteen 2014 saakka.

Olvi-konserniin kuuluvat yritykset eivät ole olleet osallisena missään ympäristöasioita koskevissa oikeudellisissa tai hallinnollisissa menettelyissä eikä yhtiöllä ole tiedossaan mitään Olvikonsernin taloudelliseen asemaan merkittävästi vaikuttavia ympäristöriskejä.

PÄÄOMAN JA RISKIENHALLINTA

Pääoman ja riskienhallinnan perusperiaatteena on säilyttää Olvi-konsernin vahva taloudellinen asema ja varmistaa, että konsernin rahoitustarpeet voidaan tyydyttää kustannustehokkaasti kriittisissäkin rahoitusmarkkinaolosuhteissa. Olvi-konserni pyrkii lisäämään kustannus-rakenteidensa joustavuutta, jotta kilpailukyky säilyisi myös myyntivolyymien heilahdellessa ja muuttuessa. Konserni haluaa myös varmistaa, että maksuvalmius kattaa sekä lyhyen että pitkän

aikavälin rahoitustarpeet.

Lyhyen aikavälin maksuvalmiuden varmistamiseksi käyttöpääomaa seurataan säännöllisesti ja käyttöpääomaan sitoutuneen rahan määrää pyritään vähentämään. Taantuman aiheuttamassa taloudellisessa tilanteessa saamisten kiertonopeuden seuraaminen ja luotonvalvonnan tehostaminen ovat avainasioita.

Pitkän aikavälin rahoitus on turvattu olemassa olevilla lainasopimuksilla.

Olvi-konsernin liiketoiminnot ovat alttiita riskeille, jotka voivat johtua toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista tai operatiivisesta toiminnasta aiheutuvista tapahtumista. Merkittävimpiä riskejä ovat raaka-aine- ja pakkaustarvike-, henkilöstö- ja logistiikkakustannusten nousut sekä muutokset juoma-alan kokonaismarkkinoilla.

Taloudellinen taantuma voi vaikuttaa konsernin asiakkaiden maksukykyyn ja –aikatauluun ja lisätä siten luottotappioriskejä. Luottoriskejä pyritään hallitsemaan asiakkaiden maksukäyttäytymisen ja luottokelpoisuuden jatkuvalla seurannalla.

Kansainvälisenä konsernina Olvi on altis ulkomaisten valuuttakurssien heilahteluille. Olvi Oyj:llä on ulkomaisia tytäryhtiösijoituksia Viroon, Latviaan, Liettuaan ja Valko-Venäjälle. Viron kruunu ja Liettua liti on sidottu kiinteästi euroon, mutta Latvian ja Valko-Venäjän sijoitusten osalta konserni on altistunut riskeille, joka syntyy, kun LVL- ja BYR- määräiset tytäryhtiösijoitukset muunnetaan emoyhtiön toimintavaluuttaan.

Olvi-konsernin tuloskehitys voi vaarantua myös sen johdosta, jos tuotanto-, henkilöstö- tai logistiikkakustannusten nousuja ei saada siirrettyä tuotteiden hintoihin oikea-aikaisesti tai jos tuottavuustavoitteita ei saavuteta.

LÄHIAJAN RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT LIIKETOIMINNASSA

Baltian maiden talous on lamassa. Rakentaminen ja investoinnit teollisuuteen ovat vähentyneet ja työttömyys kasvanut merkittävästi. Valuuttojen devalvaatio uhkaa kaikkia Baltian maita, mikä heikentäisi selvästi Baltian maiden euromääräistä tuloksentekokykyä. Myös Suomessa talous on taantumassa, joka heijastuu kulutuskäyttäytymiseen.

Panimoalan markkinoiden arvioidaan laskevan sekä Suomessa että Baltiassa. Kuluttajien ostovoiman vähentyessä ja inflaation lisääntyessä suositaan edullisempia tuotteita Premium –tuotteiden sijaan.

Yleismaailmallinen finanssikriisi ja sitä seurannut talouden taantuma ovat nostaneet rahoituksen kustannuksia.

LÄHIAJAN NÄKYMÄT

Juoma-alan kokonaismarkkinat laskevat sekä Suomessa että Baltiassa. Olvi-konsernin yhtiöillä on kuitenkin hyvät mahdollisuudet säilyttää kokonaismarkkina-asemansa myös vallitsevassa vaikeassa taloustilanteessa. Toteutuneet investoinnit takaavat riittävän kapasiteetin ja mahdollistavat kustannustehokkaan tuotannon monipuolisille tuotevalikoimille ja pakkausvaihtoehdoille. Keskeisenä tavoitteena on hyödyntää valmistunut lisäkapasiteetti ja parantaa koko Olvikonsernin kannattavuutta ja kilpailukykyä.

Odotamme Olvi-konsernin kannattavuuden säilyvän tai paranevan hieman vuonna 2009.

HALLITUKSEN ESITYS VOITTOA KOSKEVIKSI TOIMENPITEIKSI

Olvi Oyj on harrastanut aktiivista ja tulokseen perustuvaa osingonjakopolitiikkaa. Tavoitteena on ollut jakaa noin 40 prosenttia Olvi-konsernin vuotuisesta osakekohtaisesta tuloksesta osinkona osakkeenomistajille.

Emoyhtiö Olvi Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2008 olivat 39,9 (45,3) miljoonaa euroa, josta tilikauden voitto oli 2,2 (8,5) miljoonaa euroa.

Olvi Oyj:n hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle voitonjakokelpoisten varojen käyttämistä seuraavasti:

  • osinkona jaetaan 0,50 euroa vuodelta 2008 sekä K- että A-sarjan osakkeelle eli yhteensä 5,2 miljoonaa euroa. Osinko on 41,0 prosenttia Olvi-konsernin osakekohtaisesta tuloksesta. Osinko esitetään maksettavaksi huhtikuussa 2009.
  • emoyhtiön vapaaseen pääomaan jätetään 34,7 miljoonaa euroa.

Vuodelta 2007 maksettiin varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti osinkoa 0,80 euroa sekä K- että A-sarjan osakkeelle eli yhteensä 8,3 miljoonaa euroa.

Osakeyhtiölain ja Valtiovarainministeriön asetuksen arvopaperin liikkeeseenlaskijan säännöllisestä tiedonantovelvollisuudesta edellyttämiä tietoja, kuten osakelajeja, osakkeenomistajia, lähipiiriä sekä taloudellisia tunnuslukuja, on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Vuosikooste yhtiön vuoden 2008 aikana julkaisemista tiedotteista löytyy osoitteesta www.olvi. fi/taloudelliset tiedotteet.

TALOUDELLISET TIEDOTTEET VUONNA 2009

Olvi-konsernin vuoden 2008 tilinpäätös ja toimintakertomus julkaistaan yhtiön internetsivuilla 31.3.2009. Olvi Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 7.4.2009 Iisalmessa. Yhtiökokouskutsu julkaistaan maaliskuussa 2009.

Vuoden 2009 osavuosikatsausten julkaisuajankohdat:

  • osavuosikatsaus I Q tammi-maaliskuulta 30.4.2009
  • osavuosikatsaus II Q tammi-kesäkuulta 27.8.2009
  • osavuosikatsaus III Q tammi-syyskuulta 29.10.2009

KONSERNITILINPÄÄTÖS 2008

KONSERNIN TASE

31.12.2008 31.12.2007
Liitetieto 1000 EUR % 1000 EUR %
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset hyödykkeet 12 132 028 97 706
Liikearvo 13 10 743 10 679
Aineettomat hyödykkeet 13 1 023 1 002
Myytävissä olevat sijoitukset
Myytävänä olevat pitkä
15 288 284
aikaiset omaisuuserät 2 429 63
Lainasaamiset ja muut
pitkäaikaiset saamiset 16 350 118
Laskennalliset verosaamiset 19 1 042 362
Pitkäaikaiset varat yhteensä 145 903 59,7 110 215 59,0
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 17 33 699 30 159
Myyntisaamiset ja muut saamiset 18 48 839 42 181
Laskennalliset verosaamiset 19 23
Rahavarat 20 15 748 4 332
Lyhytaikaiset varat yhteensä 98 309 40,3 76 672 41,0
VARAT YHTEENSÄ 244 213 100,0 186 887 100,0
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille
kuuluva oma pääoma
Osakepääoma 21 20 759 20 759
Muut rahastot 1 092 1 092
Omat osakkeet 21 -63 -722
Kertyneet voittovarat 59 632 48 978
Tilikauden voitto
Emoyhtiön omistajille
12 684 18 944
kuuluva oma pääoma yhteensä 94 104 38,5 89 051 47,6
Vähemmistön osuus 11 618 4,8 136 0,1
Oma pääoma yhteensä 105 722 43,3 89 188 47,7
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat 23 42 361 28 592
Korottomat velat 4 0
Laskennalliset verovelat 19 1 421 1 113
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat 23 39 840 16 383
Korottomat velat 24 54 864 51 721
Velat yhteensä 138 490 56,7 97 809 52,3
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 244 212 100,0 186 997 100,0

KONSERNIN TULOSLASKELMA

Liitetieto 1.1. - 31.12.2008
1000 EUR
% 1.1. - 31.12.2007
1000 EUR
%
LIIKEVAIHTO
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden
1 222 124 100,0 205 188 100,0
varastojen lisäys(+)/vähennys(-)
Valmistus omaan käyttöön
1 092
106
0,5
0,0
607
75
0,3
0,0
Liiketoiminnan muut tuotot 3 1 005 0,5 894 0,4
Materiaalit ja palvelut 96 459 43,4 82 656 40,3
Henkilöstökulut 6 31 983 14,4 29 857 14,6
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
5
4
14 155
64 251
6,4
28,9
11 759
59 392
5,7
28,9
LIIKEVOITTO 17 478 7,9 23 101 11,3
Rahoitustuotot 8 247 0,1 186 0,1
Rahoituskulut 9 -3 420 -1,5 -1 953 -1,0
VOITTO ENNEN VEROJA 14 305 6,4 21 334 10,4
Tuloverot 10 -1 631 -0,7 -2 354 -1,1
TILIKAUDEN VOITTO 12 674 5,7 18 979 9,2
Jakautuminen
- emoyhtiön omistajille
- vähemmistölle
12 684
-10
5,7
-0,0
18 943
36
9,2
0,0
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta
laskettu osakekohtainen tulos:
Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR) 1,22 1,83

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

Liitetieto 2008
1000 EUR
2007
1000 EUR
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto
Oikaisut:
27 12 674 18 980
Poistot ja arvonalentumiset 5 14 156 11 759
Rahoitustuotot 8 -247 -186
Rahoituskulut 9 3 420 1 953
Tuloverot 10 1 631 2 354
Muut oikaisut 11 -339
Käyttöpääoman muutos:
Lyhytaikaisten korottomien myynti- ja
muiden saamisten lisäys (-)/vähennys (+) 884 -9 925
Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+) 102 -4 986
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-) -6 268 13 314
Maksetut korot -2 959 -1 806
Saadut korot 234 72
Maksetut verot -3 054 -3 307
Liiketoiminnan rahavirta (A) 20 584 27 884
Investointien rahavirta
Tytäryrityksen hankinta vähennettynä hankituilla rahavaroilla -1 601 0
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -30 558 -25 140
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 245 308
Investoinnit muihin sijoituksiin -1
Investointien rahavirta (B) -31 915 -24 832
Rahoituksen rahavirta
Lainojen nostot 78 000 16 000
Lainojen takaisinmaksut -46 965 -9 665
Omien osakkeiden hankinta 21 0 -432
Maksetut osingot -8 288 -6 725
Rahoituksen rahavirta (C) 22 747 -822
Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-) (A+B+C) 11 416 2 230
Rahavarat 1.1. 4 332 2 102
Rahavarat 31.12. 20 15 748 4 332
Rahavarojen muutos 11 416 2 230

Konsernin rahavaroihin 31.12.2008 sisältyy hankitun tytäryhtiön OAO Lidskoe Pivon rahavarat hankintahetkellä 31.12.2008.

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

EMOYHTIÖN OSAKKEENOMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA
1000 EUR A B C D E F G H I
Oma pääoma
1.1.2007
Rahaston siirto
20 759 857 127 -290 143 -18 55 688 101 77 367
voittovaroihin -35 35 0
Omien osakkeiden
hankinta
Muuntoeron muutos
Osingonmaksu
Tilikauden voitto
Vähemmistölle
kuuluva osuus
-432 9 -6 736
18 980
-432
9
-6 736
18 980
voitosta -35 35 0
Oma pääoma
31.12.2007
20 759 857 127 -722 108 -9 67 932 136 89 188
EMOYHTIÖN OSAKKEENOMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA
1000 EUR A B C D E F G H I
Oma pääoma
1.1.2008
Muuntoeron
20 759 857 127 -722 108 -9 67 932 136 89 188
muutos -14 -1 -15
Omien osakkeiden
luovutus
Osingonmaksu
Tilikauden voitto
Tytäryhtiön
hankinnasta
aiheutunut
659 -8 291
12 674
659
-8 291
12 674
vähemmistöosuuden
muutos
11 507 11 507
Muut vähemmistöosuuden
muutokset
Vähemmistölle kuuluva
osuus voitosta
14
10
-14
-10
0
0
Oma pääoma
31.12.2008
20 759 857 127 -63 108 -23 72 339 11 618105 722

A = Osakepääoma

B = Ylikurssirahasto

C = Vararahasto

D = Omien osakkeiden rahasto

E = Muut rahastot

F = Muuntoerot

G = Voittovarat

H = Vähemmistöosuus

I = Yhteensä

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Konsernin perustiedot

Olvi-konserni valmistaa oluita, siidereitä, long drink –juomia, kivennäisvesiä, mehuja, virvoitus- ja energiajuomia ym. muita juomia. Olvilla on toimintaa Suomessa sekä Baltiassa Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Vuoden 2008 lopussa Olvi Oyj hankki tytäryhtiön myös Valko-Venäjältä.

Konsernin emoyhtiö on Olvi Oyj (Y-tunnus 0170318-9), jonka A-osakkeet noteerataan OMX Helsinki Oyj:n päälistalla Helsingissä. Emoyhtiön kotipaikka on Iisalmi ja sen rekisteröity osoite on PL 16, 74101 Iisalmi.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internet-osoitteesta www.olvi.fi tai Olvi-konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Olvitie I-IV, 74100 Iisalmi.

Kaikkien konserniyhtiöiden tilikausi on kalenterivuosi ja se päättyi 31.12.2008.

Olvi Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 24.2.2009 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksessa on myös mahdollista tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2008 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IF-RIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, lukuun ottamatta myytävissä olevia sijoituksia, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja – velkoja, johdannaissopimuksia ja käteisvaroina suoritettavia osakeperusteisia liiketoimia, jotka on arvostettu käypään arvoon. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina (1 000) euroina. Esittämistä varten yksittäiset luvut ja loppusummat on pyöristetty täysiksi tuhansiksi, mikä aiheuttaa pyöristyseroja yhteenlaskuissa.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Olvi Oyj:n lisäksi kaikki ne kotimaiset ja ulkomaiset tytäyritykset, joiden osakkeiden äänimäärästä konserni hallitsee joko suoraan tai välillisesti yli 50 prosenttia tai sillä on oikeus muutoin määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista.

Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja vähemmistölle esitetään tuloslaskelman yhteydessä ja vähemmistölle kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Vähemmistön osuus kertyneistä tappioista kirjataan konsernitilinpäätökseen enintään sijoituksen määrään saakka.

Saman määräysvallan alaisten yritysten väliset liiketoimintojen yhdistämiset

Saman määräysvallan alaisten yhteisöjen väliset liiketoimintojen yhdistämiset on käsitelty kirjanpidossa alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen. Vähemmistöosuuksien hankinnoissa sovelletaan ns. Parent Company –mallia, jolloin hankintamenon ja hankitun oman pääoman välinen erotus kirjataan liikearvoksi.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta on euro.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Emoyhtiön ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin keskikurssin mukaan. Ulkomaisten konserniyritysten ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat on muutettu asianomaisen maan tilinpäätöspäivän valuuttakurssiin. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja –kuluihin.

Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi käyttäen tilikauden keski-kursseja, jotka ovat kunkin kuukauden viimeisen päivän Euroopan keskuspankin noteeraamien keskikurssien keskiarvoja. Tase-erät on muutettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivänä Euroopan keskuspankin noteeraamaa keskikurssia. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan omaan pääomaan. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista ja hankinnan jälkeen kertyneistä oman pääoman eristä syntyvät muuntoerot kirjataan omaan pääomaan. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on kirjattu taseeseen kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.

Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Rakennukset 20—40 vuotta
Väestönsuoja 4 vuotta
Tehdaskoneet ja laitteet 7—10 vuotta
Muu käyttöomaisuus 5 vuotta

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja –tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osuutta hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen käyvästä arvosta hankintaajankohtana. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisistä syntynyt liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS:n mukaisena oletushankintamenona.

Liikearvoista ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan vuosittain tai tarvittaessa useammin mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, jotka vastaavat johdon tapaa seurata liiketoimintaa ja siihen liittyvää liikearvoa. Konsernissa rahavirtaa tuottavat yksiköt vastaavat raportoitavia segmenttejä. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin. Hyödykkeestä kirjataan poistot siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeen hankintameno on määriteltävissä luotettavasti ja jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi. Patentit, tavaramerkit ja lisenssit, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa ja kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Konsernilla ei ole tällä hetkellä aineettomia hyödykkeitä, joilla olisi rajaton taloudellinen vaikutusaika.

Muiden aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat:

ATK-ohjelmistot 5 vuotta
Muut 5 vuotta

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät

korollisiin velkoihin.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Konserni vuokralle antajana

Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet olennaisilta osilta vuokralle ottajalle, käsitellään rahoitusleasingsopimuksina ja kirjataan taseeseen saamisena. Saaminen kirjataan nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksen rahoitustuotto tuloutetaan vuokra-aikana siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa tilikausittain saman tuottoprosentin vuokra-ajan kuluessa. Konsernilla ei tällä hetkellä ole olennaisia rahoitusleasingsopimuksia vuokralle antajana.

Muilla kuin rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät taseessa aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokraajan kuluessa.

Arvonalentumiset

Pitkäaikaisten aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden omaisuuserien tasearvoja arvioidaan mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi tilinpäätöshetkellä ja aina, kun on viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Arvonalentumistesteissä arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo.

Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Arvonalentumistestaus

Olvi-konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvot ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet, sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.

Rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat kolmen vuoden ajanjakson. Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat ovat budjetoitu myyntivolyymi, budjetoitu liikevaihto ja liikevoitto. Arvioidut myynti- ja tuotantomäärät perustuvat olemassa olevaan käyttöomaisuuteen.

Vieraan pääoman menot

Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, kirjataan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla, kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään raaka- ja tarveaineiden osalta painotetun keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden standardikustannuslaskennan mukainen hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Konsernin eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia järjestelyitä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee.

Osakeperusteiset maksut

Konserni soveltaa IFRS 2 Osakeperusteiset maksut –standardia kaikkiin osakeperusteisesti maksettaviin liiketoimiin.

Oman pääomanehtoisina instrumentteina maksettavat järjestelyt arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden sitovuusaikana. Käteisvaroina maksettavat järjestelyt arvostetaan käypään arvoon joka tilinpäätöksessä ja velan käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.

Varaukset

Varaus kirjataan taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta, tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon.

Toiminnan uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. Uudelleenjärjestelyä koskeva suunnitelma sisältää vähintään seuraavat tiedot: järjestelyä koskeva liiketoiminta, pääasialliset toimipaikat, joihin järjestely vaikuttaa, niiden henkilöiden toimipaikkojen sijainti, työtehtävät ja arvioitu lukumäärä, joille tullaan suorittamaan korvauksia työsuhteen päättymisestä, toteutuvat menot ja suunnitelman toimeenpanoaika. Konsernin jatkuvaan toimintaan liittyvistä menoista ei kirjata varauksia.

Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.

Käytöstä poistamista ja alkuperäiseen tilaan palauttamista koskevista velvoitteista kirjataan varaus silloin, kun konsernilla on ympäristölainsäädännön ja konsernin ympäristövastuuperiaatteiden perusteella velvoite, joka liittyy tuotantolaitoksen käytöstä poistamiseen, ympäristövahingon korjaamiseen tai laitteiston paikasta toiseen siirtämiseen.

Olvi-konsernin IFRS tilinpäätökseen ei ole kirjattu mainitunlaisia varauksia.

Verot

Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisen veron muutoksesta. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla.

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa ja tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, oman pääomanehtoisina instrumentteina maksettavista järjestelyistä sekä johdannaissopimusten käypään arvoon arvostamisesta.

Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja.

Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Laskennallisen verosaamisen määrää ja hyödyntämisen todennäköisyyttä arvioidaan jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä.

Laskennalliset verosaamiset ja –velat esitetään taseessa omina erinään pitkäaikaisissa tai lyhytaikaisissa varoissa tai veloissa.

Tuloutusperiaatteet

Myydyt tavarat ja tuotetut palvelut

Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu.

Vuokratuotot

Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle.

Osingot ja korot

Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät sekä lopetettuun toimintoon liittyvät omaisuuserät luokitellaan myytävänä oleviksi ja ne arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelun edellytyksien katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin, kun johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin mukaisesti. Konsernin rahoitusvarat ovat tällä hetkellä sellaisia, että ne luokitellaan joko lainat ja muut saamiset -ryhmään tai myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivän perusteella. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon.

Lainat ja muut saamiset

Lainat ja muut saamiset –ryhmään on luokiteltu konsernin myynti- ja muut saamiset. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Lyhytaikaiset myyntisaamiset on merkitty kirjanpitoon alkuperäisen laskutetun määrän mukaisesti vähennettynä epävarmoilla saamisilla. Saamisiin liittyvää epävarmuutta arvioidaan säännöllisesti ja luottotappiot kirjataan kuluksi siinä vaiheessa, kun suoritusten saaminen näyttää epätodennäköiseltä.

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Konsernin muut rahoitusvarat on luokiteltu myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi. Myytävissä olevat rahoitusvarat voivat koostua osakkeista ja korollisista sijoituksista. Ne arvostetaan käypään arvoon, tai milloin käypä arvo ei ole määritettävissä luotettavasti, hankintahintaan. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset merkitään käyvän arvon rahastoon omaan pääomaan verovaikutus huomioon ottaen. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio.

Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lukien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Shekkitililuotot on esitetty muissa lyhytaikaisissa veloissa.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Mikäli näyttöä mahdollisesta arvonalentumisesta on, tappion suuruus määritetään omaisuuserän kirjanpitoarvon ja kyseisen erän käyvän arvon tai odotettavissa olevien vastaisten, alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Arvonalentuminen kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin.

Rahoitusvelat

Konsernin rahoitusvelat muodostuvat muista rahoitusveloista. Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon velan hankinnasta aiheutuvilla transaktiomenoilla lisättynä. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.

Rahoitusvelat esitetään jaettuna pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin niiden realisointiajan perusteella ja ne voivat olla korollisia tai korottomia velkoja.

Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta silloin, kun velka tai velan osa on lakannut olemasta olemassa, toisin sanoen kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Olvi-konserni käsittelee johdannaissopimukset IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen määräämällä tavalla. Kaikki johdannaiset on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, koska konserni ei sovella IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset ovat korkoswapeja, jotka arvostetaan käypään arvoon. Koronvaihtosopimusten käypä arvo kirjataan muihin lyhytaikaisiin varoihin tai velkoihin. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Osakepääoma ja omat osakkeet

Ulkona olevat K- ja A –sarjan osakkeet esitetään osakepääomana. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseen laskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Jos Olvi Oyj hankkii takaisin omia oman pääoman ehtoisia instrumenttejaan, näiden instrumenttien hankintameno vähennetään omasta pääomasta.

Osingonjako

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei tilinpäätöksessä ole tehty kirjausta, vaan osingot otetaan huomioon vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

Liikevoitto

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen –standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla oikaistuina, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelman erät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä; muuten ne on kirjattu rahoituseriin.

Osakekohtainen tulos

Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden keskimääräisellä painotetulla osakemäärällä, jota laskettaessa on vähennetty kulloinkin yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden määrä.

Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemiseen käytetyssä painotetussa keskimääräisessä osakkeiden määrässä otetaan huomioon kauden aikana ulkona olevien optioiden laimentava vaikutus. Laimennusvaikutusta laskettaessa otetaan huomioon optioiden vaihdolla saatavilla varoilla hankittavien omien osakkeiden määrä. Olvi-konsernilla ei ole optioita 31.12.2008.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaan ja soveltamiseen liittyvä harkinta

Konsernin johto käyttää harkintaa tehdessään päätöksiä tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valinnassa ja näiden soveltamisessa. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassa olevassa IFRS –normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja. Johto on käyttänyt harkintaa mm. leasingsopimusten ja rahoitusvarojen luokittelussa sekä tilinpäätöksen esittämistavassa.

Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Arvioiden taustalla ovat aikaisemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen myynnin ja kustannustason kannalta. Konsernissa seurataan arvioiden ja olettamusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännöllisesti yhdessä liiketoimintayksiköiden kanssa käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arvioita ja olettamusta korjataan.

Laskenta-arvioita ja johdon harkintaa on käytetty mm. määritettäessä tiettyjen omaisuuserien realisoitavuutta, aineellisen ja aineettoman käyttöomaisuuden taloudellista vaikutusaikaa, laskennallisia verosaamisia, yritysten yhteenliittymiseen liittyvää hankintamenon kohdistamista ja suoritettaessa arvonalentumistestausta, missä rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen, mutta on mahdollista, että toteumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista.

Uusien tai muutettujen IFRSstandardien ja IFRIC-tulkintojen soveltaminen

IASB on julkistanut alla luetellut standardit ja tulkinnat, jotka tulevat voimaan vuonna 2009 tai myöhemmin. Konserni on päättänyt olla soveltamatta näitä standardeja ja tulkintoja ennenaikaisesti ja ottaa ne käyttöön tulevina tilikausina.

Konserni ottaa käyttöön vuonna 2009 seuraavat standardit ja tulkinnat*:

IAS 1 (uudistettu), Tilinpäätöksen esittäminen. Standardin muutoksen tarkoituksena on parantaa tilinpäätöksen käyttäjien mahdollisuuksia analysoida ja vertailla tilinpäätöslaskelmissa annettavia tietoja muun muassa erottamalla yrityksen omassa pääomassa tapahtuvat muutokset, jotka liittyvät liiketoimiin yrityksen omistajien kanssa muista oman pääoman muutoksista. Omistajiin liittymättömät muutokset esitetään laajassa tuloslaskelmassa. Konserni tulee jatkossa todennäköisesti esittämään sekä tuloslaskelman että laajan tuloslaskelman. IAS 23 (uudistettu), Vieraan pääoman menot. Standardin muutos edellyttää ehdot täyttäviin hyödykkeisiin liittyvien vieraan pääoman menojen aktivoimista osaksi hyödykkeen hankintamenoa. Näiden menojen kirjaaminen suoraan kuluksi kielletään. Konserni ryhtyy aktivoimaan vieraan pääoman menoja vuonna 2009 alkavissa, standardin ehdot täyttävissä hankkeissa.

IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardin muutokset. Standardimuutos edellyttää, että ainoastaan palvelun suorittamista koskevat ehdot ja tulokseen perustuvat ehdot ovat oikeuden syntymisehtoja. Kaikki lopullista oikeutta synnyttämättömät ehdot tulee ottaa huomioon myönnettyjen oman pääoman ehtoisten instrumenttien myöntämispäivän käypää arvoa määritettäessä. Lisäksi standardimuutoksessa tarkennetaan peruutusten käsittelyä koskevaa ohjeistusta. Konserni selvittää parhaillaan näiden standardimuutosten vaikutuksia sen tulevaan tilinpäätökseen.

IFRS 8, Toiminnalliset segmentit. Standardi korvaa IAS 14 -standardin. Sen mukaan segmenttitietojen esittämisessä on käytettävä "johdon lähestymistapaa", jolloin tiedot esitetään samalla tavalla kuin sisäisessä raportoinnissa. Konsernin raportoitavat maantieteelliset segmentit tulevat jatkossakin olemaan samat kuin IAS 14 -standardin mukaiset liiketoimintasegmentit, mutta niistä annettavien segmenttitietojen esittämistapaa tullaan muuttamaan yhtiön sisäistä raportointia vastaavaksi.

IFRIC 11, IFRS 2 – Konsernin ja omia osakkeita koskevat liiketoimet. Tulkinta selventää omia osakkeita tai konserniyhtiöitä koskevien liiketoimien käsittelyä emoyhtiön ja konserniyhtiöiden tilinpäätöksissä ohjeistamalla näiden luokittelua omana pääomana maksettaviin tai käteisvaroina maksettaviin osakeperusteisiin liiketoimiin. Tällä tulkinnalla ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IFRIC 14, IAS 19 – Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäis-rahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys. Tulkintaa sovelletaan IAS 19 -standardin mukaisiin työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuspohjaisiin järjestelyihin ja muihin pitkäaikaisiin etuuspohjaisiin työsuhde-etuuksiin silloin, kun järjestelyyn liittyy vähimmäisrahastointivaatimus. Tulkinta myös tarkentaa tulevien palautusten tai vastaisten järjestelyyn suoritettavien maksujen vähennysten kautta taseeseen merkittävän omaisuuserän kirjaamisedellytyksiä. Konsernin johto arvioi, ettei tulkinnalla todennäköisesti tule olemaan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IASB julkaisi toukokuussa 2008 parannuksia 34 standardiin osana vuosittaisia parannuksia standardeihin (Improvements to IFRSs). Seuraavassa on esitetty ne muutokset, jotka konserni ottaa käyttöön vuonna 2009 ja joilla konsernin johto arvioi voivan olla vaikutusta konsernin tilinpäätökseen:

IAS 1 (muutos) Tilinpäätöksen esittäminen. Muutoksella selvennetään, että vain osa IAS 39:n mukaisesti kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi luokiteltavista rahoitusvaroista kuuluu lyhytaikaisiin varoihin. Konsernin johto arvioi, että muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IAS 16 (muutos) Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet (ja siitä johtuva muutos IAS 7:ään "Rahavirtalaskelmat"). Yhtiöt, joiden tavanomaiseen toimintaan kuuluu omaisuuserien antamista vuokralle ja niiden myöhemmin tapahtuvaa myyntiä, esittävät näistä omaisuuseristä saadut myyntituotot liikevaihtona ja siirtävät omaisuuserän kirjanpitoarvon vaihto-omaisuuteen, kun omaisuuserä tulee myytäväksi. Tästä aiheutuu IAS 7:ään muutos, jonka mukaan tällaisten omaisuuserien ostamisesta, vuokralle antamisesta ja myynnistä johtuvat rahavirrat luokitellaan liiketoiminnan rahavirroiksi. Konsernin johto arvioi, että standardin muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IAS 19 (muutos) Työsuhde-etuudet. Muutoksilla selvennetään muun muassa, että järjestelyn muutos, joka muuttaa tulevien palkankorotusten vaikutusta luvattuihin etuuksiin, on järjestelyn supistaminen. Takautuvaan työsuoritukseen kohdistuvien etuuksien muutos aiheuttaa negatiivisen takautuvaan työsuoritukseen perustuvan menon, jos se pienentää etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan velvoitteen nykyarvoa. Konsernin johto arvioi, että muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IAS 20 (muutos) Julkisten avustusten kirjanpidollinen käsittely ja julkisesta tuesta tilinpäätöksessä esitettävät tiedot. Hyöty, joka koituu markkinakorkoa pienemmällä korolla julkiselta vallalta saadusta lainasta, määritetään IAS 39 -standardin mukaisen kirjanpitoarvon ja saatujen maksujen erotuksena, ja hyöty käsitellään IAS 20:n mukaisesti. Konsernin johto arvioi, että muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IAS 23 (muutos) Vieraan pääoman menot. Vieraan pääoman menojen määritelmää on muutettu siten, että korkokulut lasketaan käyttäen IAS 39:ssä määriteltyä efektiivisen koron menetelmää. Konsernin johto arvioi, että muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IAS 27 (muutos) Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös. Kun IAS 39:n mukaisesti kirjanpidossa käsitelty tytäryhtiösijoitus luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5:n mukaisesti, IAS 39:n soveltamista jatketaan. Konsernin johto arvioi, että muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IAS 36 (muutos) Omaisuuserien arvon alentuminen. Jos käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla on laskettu diskontattujen rahavirtojen perusteella, tilinpäätöksessä esitetään samat tiedot kuin käyttöarvolaskelmia käytettäessä. Standardin muutos tulee lisäämään arvon alentumistestauksesta liitetiedoissa annettavia tietoja.

IAS 38 (muutos) Aineettomat hyödykkeet. Ennakkomaksu saadaan merkitä taseeseen vain silloin, kun maksu on suoritettu ennen kuin tavaroihin on saatu oikeus tai palvelut on vastaanotettu. Muutoksella ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IAS 38 (muutos) Aineettomat hyödykkeet. Muutoksella poistetaan sanamuoto, jonka mukaan menetelmä, joka johtaa tasapoistoja pienempään poistoon, on perusteltu "vain harvoin jos koskaan". Konsernin johto arvioi, että muutoksella ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IAS 39 (muutos) Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen. Muutokset muun muassa selventävät johdannaisten luokittelua suojauslaskennan muutostilanteissa, kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien instrumenttien määritelmää sekä edellyttävät tarkistetun efektiivisen koron käyttöä vieraan pääoman ehtoisen instrumentin uuden kirjanpitoarvon määrittämiseen, kun käyvän arvon suojauslaskenta lopetetaan. Konsernin johto arvioi, että muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Seuraavilla vuonna 2009 voimaan tulevilla uusilla standardeilla ja tulkinnoilla ei tule olemaan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen*:

IAS 32 (muutos), Rahoitusinstrumentit: esittämistapa ja IAS 1 (Muutos), Tilinpäätöksen esittäminen – Lunastusvelvoittei- set rahoitusinstrumentit ja yhteisön purkautuessa syntyvät velvoitteet. Standardien muutokset edellyttävät tietyt ominaisuudet täyttävien, lunastusvelvoitteisten oman pääoman ehtoisten rahoitusinstrumenttien luokittelua omaksi pääomaksi, kun ne tähän asti on käsitelty velkoina. Tällä standardien muutoksella ei tule omaan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IFRIC 13, Kanta-asiakasohjelmat. Konsernilla ei ole tulkinnassa tarkoitettuja kanta-asiakasohjelmia, joten tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.

IFRIC 15, Kiinteistöjen rakentamissopimukset. Tulkinta selventää käsitelläänkö kiinteistöjen rakentamissopimuksia IAS 11 "Pitkäaikaishankkeet" vai IAS 18 "Tuotot" -standardin mukaisesti ja milloin tällaisia rakennusprojekteja voidaan osatulouttaa. Tällä tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. **

IFRIC 16, Hedges of a Net Investment in a Foreign Operation. IFRIC 16 selventää ulkomaisen nettoinvestoinnin suojauksen kirjanpitokäsittelyä. Tämä tarkoittaa, että ulkomaisen nettoinvestoinnin suojaus liittyy eroihin toimintavaluutassa, eikä esittämisvaluutassa. Lisäksi suojausinstrumentin haltija voi olla mikä tahansa konserniyhtiö. IAS 21, 'Valuuttakurssien muutosten vaikutukset' -standardin määräykset soveltuvat suojattavaan erään. Tällä tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. **

IFRS 1 (muutos), Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto ja IAS 27 (muutos), Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös. IFRS-tilinpäätöksen ensilaatijat saavat muutetun standardin mukaan käyttää erillistilinpäätöksissään joko käypää arvoa tai aiemman tilinpäätöskäytännön mukaista kirjanpitoarvoa oletushankintamenona määritellessään tytäryrityksiin, yhteisessä määräysvallassa oleviin yksikköihin ja osakkuusyrityksiin tehtyjen sijoitusten alkuperäistä hankintamenoa. Muutoksen seurauksena IAS 27:stä myös poistetaan "hankintamenoon perustuvan kirjaamisen" määritelmä ja siihen lisätään vaatimus osinkojen esittämisestä tuottoina sijoittajayrityksen erillistilinpäätöksessä. Standardin muutoksella ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen, eivätkä konsernin tytäryhtiöt sovella IFRS-standardeja erillistilin-päätöksissään.

Seuraavilla IASB:n toukokuussa 2008 julkaisemilla parannuksilla 34 standardiin (Improvements to IFRSs) ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen:

IAS 28 (muutos) Sijoitukset osakkuusyrityksiin (ja siitä aiheutuvat muutokset IAS 32:een "Rahoitusinstrumentit: esittämistapa" ja IFRS 7:ään "Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot"). Jos sijoitusta osakkuusyritykseen käsitellään kirjanpidossa IAS 39:n mukaisesti, siitä tarvitsee esittää vain osa IAS 28:n edellyttämistä tiedoista IAS 32:n ja IFRS 7:n edellyttämien tietojen lisäksi. Konsernilla ei ole osakkuusyrityksiä.

IAS 28 (muutos) Sijoitukset osakkuusyrityksiin (ja siitä aiheutuvat muutokset IAS 32:een) "Rahoitusinstrumentit: esittämistapa" ja IFRS 7:ään "Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot". Sijoitusta osakkuusyritykseen käsitellään arvonalentumistestauksessa yhtenä omaisuuseränä, eikä arvonalentumistappiota kohdisteta sijoitukseen sisältyviin yksittäisiin omaisuuseriin, esimerkiksi liikearvoon. Arvonalentumisten peruutukset kirjataan sijoituksen kirjanpitoarvon oikaisuiksi siihen määrään asti kuin osakkuusyrityksestä kerrytettävissä oleva rahamäärä kasvaa. Konsernilla ei ole osakkuusyrityksiä.

IAS 31 (muutos) Osuudet yhteisyrityksissä (ja siihen liittyvät muutokset IAS 32:een ja IFRS 7:ään). Jos sijoitusta yhteisyritykseen käsitellään kirjanpidossa IAS 39:n mukaisesti, siitä vaaditaan esitettäväksi vain osa IAS 31:n edellyttämistä tiedoista IAS 32:n ja IFRS 7:n edellyttämien tietojen lisäksi. Konsernilla ei ole osuuksia yhteisyrityksissä.

IAS 40 (muutos) Sijoituskiinteistöt (ja siitä johtuvat muutokset IAS 16:een). Kiinteistö, jota parhaillaan rakennetaan tai kunnostetaan käytettäväksi sijoituskiinteistönä tulevaisuudessa, kuuluu IAS 40:n soveltamisalaan. Näin ollen tällainen kiinteistö arvostetaan käypään arvoon, jos sovelletaan käyvän arvon mallia. Jos rakenteilla olevan sijoituskiinteistön käypä arvo ei kuitenkaan ole luotettavasti määritettävissä, kiinteistö arvostetaan hankintamenoon, kunnes rakennustyö valmistuu tai käyvän arvon luotettava määrittäminen tulee mahdolliseksi. Muutoksella ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. IAS 41 (muutos) Maatalous. Muutetun standardin mukaan diskontattuihin rahavirtoihin perustuvissa käypää arvoa koskevissa laskelmissa on käytettävä markkinoilla määräytyvää diskonttauskorkoa, ja standardista poistetaan kielto, jonka mukaan biologista muuttumista ei saanut ottaa huomioon käypää arvoa laskettaessa. Ei vaikuta konsernin tilinpäätökseen.

Konserni ottaa käyttöön vuonna 2010 seuraavat IASB:n julkistamat standardit ja tulkinnan:

IFRS 3 (Uudistettu), Liiketoimintojen yhdistäminen. Uudistettu standardi edellyttää edelleen hankintamenomenetelmän käyttöä yritysten yhteenliittymien käsittelyssä, kuitenkin eräillä merkittävillä muutoksilla. Esimerkiksi kaikki yritysten hankkimiseen liittyvät maksut tulee kirjata käypään arvoon hankinta-ajankohtana ja eräät ehdolliset vastikkeet arvostetaan hankinnan jälkeen käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Liikearvo voidaan laskea perustuen emoyhtiön osuuteen nettovarallisuudesta tai se voi sisältää vähemmistöosuudelle kohdistetun liikearvon. Kaikki transaktiomenot kirjataan kuluksi. Konsernin johto on selvittämässä standardin muutoksen vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. **

IAS 27 (Uudistettu), Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös. Uudistettu standardi edellyttää kaikkien vähemmistötransaktioiden kirjaamista omaan pääomaan, jos määräysvalta ei siirry. Näin ollen vähemmistötransaktiot eivät enää johda liikearvon eivätkä tulosvaikutteisen voiton tai tappion kirjaamiseen. Standardi määrittelee transaktioiden käsittelyn myös silloin, kun määräysvalta siirtyy. Mahdollisesti jäljelle jäävä osuus hankinnan kohteessa arvostetaan käypään arvoon ja syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin johto on selvittämässä standardin muutoksen vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. **

IAS 39 (Muutos) Financial instruments: Recognition and measurement – Eligible Hedged Items. Sen mukaan inflaatiota ei voida erikseen määrittää suojattavaksi komponentiksi kiinteäkorkoisessa velassa. Lisäksi silloin, kun optioihin sovelletaan suojauslaskentaa, ei option aika-arvoa voida enää sisällyttää suojaussuhteeseen. Tällä standardimuutoksella ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. **

IFRS 5 (muutos) Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot (ja siihen liittyvä muutos IFRS 1:een "Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto"). Muutos kuuluu IASB:n toukokuussa 2008 julkaisemiin vuosittaisiin parannuksiin. Siinä selvennetään, että jos osittaista luovutusta koskeva suunnitelma johtaa määräysvallan menettämiseen, tytäryrityksen kaikki varat ja velat luokitellaan myytävänä oleviksi, ja lopetetun toiminnon määritelmän mukaisten kriteerien täyttyessä esitetään asiaankuuluvat tiedot. Tästä aiheutuu IFRS 1:een muutos, jonka mukaan näitä muutoksia sovelletaan IFRS-standardeihin siirtymispäivästä alkaen. Konsernin johto on selvittämässä standardin muutoksen vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. **

IFRIC 17, Distributions of Non-cash Assets to Owners. Tulkinta selventää kuinka varojen jakaminen arvostetaan tilanteessa, jossa yhtiö jakaa muuta varallisuutta kuin rahaa osinkoina omistajilleen. Konsernin johto on selvittämässä standardin muutoksen vaikutusta konsernin ti linpäätökseen. **

IFRIC 18, Transfers of Assets from Custom ers. Tulkinta selvittää IFRS-standardien vaati muksia koskien sellaisia sopimuksia, joissa yh teisö saa asiakkailta aineellisen käyttöomaisuus hyödykkeen, jota yhteisön on käytettävä liit tääkseen asiakas johonkin verkkoon tai mah dollistaakseen asiakkaalle joidenkin tavaroiden tai palveluiden toimituksen. Konsernin johto on selvittämässä standardin muutoksen vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. **

Seuraavilla vuonna 2010 voimaan tulevilla uu silla standardeilla ja tulkinnoilla ei tule olemaan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen*:

IFRIC 12, Service Concession Arrange ments. Tulkinta koskee sopimusjärjestelyjä, joissa yksityinen taho osallistuu julkisten palve luiden kehittämiseen, rahoittamiseen, toteutta miseen tai infrastruktuurin ylläpitoon.**

* Ne standardien ja tulkintojen nimet, joista ei ole olemassa virallista käännöstä, esitetään eng lanninkielisinä.

** Kyseistä standardia/tulkintaa ei vielä ole hy väksytty sovellettavaksi EU:ssa.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. Segmentti-informaatio

Segmentti-informaatio esitetään konsernin maantieteellisen ja liiketoiminnallisen segmenttijaon mukaisesti. Konsernin ensisijainen segmenttiraportointimuoto on maantieteellisten segmenttien mukainen. Maantieteelliset segmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin.

Maantieteellisten segmenttien tuotteita tai palveluita tuotetaan tietyssä taloudellisessa ympäristössä, jonka riskit ja kannattavuus poikkeavat muiden maantieteellisten segmenttien taloudellisen ympäristön riskeistä ja kannattavuudesta. Liiketoimintasegmentit koostuvat varojen ryhmistä ja liiketoiminnoista, joiden tuotteisiin tai palveluihin liittyvät riskit ja kannattavuus poikkeavat muista liiketoimintasegmenteistä.

Segmentin varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Kohdistamattomat erät sisältävät vero- ja rahoituseriä sekä koko yritykselle yhteisiä eriä. Investoinnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään useammalla kuin yhdellä kaudella.

Maantieteelliset segmentit

Konsernin maantieteelliset segmentit ovat: Suomi, Viro, Latvia, Liettua ja Valko-Venäjä. Maantieteelliset segmentit esitetään varojen sijainnin lisäksi asiakkaiden sijainnin mukaan.

Liiketoimintasegmentit

Konsernin liiketoimintasegmentit ovat: alkoholilliset juomat ja alkoholittomat juomat. Alkoholillisiin juomiin sisältyvät konserniyhtiöiden valmistamat ja myymät oluet, siiderit, viinit, long drink -juomat ym. alkoholliset juomat. Alkoholittomia juomia ovat kivennäisvedet, virvoitusjuomat, energiajuomat, hyvinvointijuomat , mehut ym. alkoholittomat juomat.

Siirtohinnoittelu

Segmenttien välinen liiketoiminta hinnoitellaan markkinaehtoperiaatteen mukaisesti. Siirtohinnoittelumenetelmänä käytetään pääasiassa kustannusvoittolisämenetelmää, jossa tuotteen tai palvelun siirtohinta määritellään lisäämällä tuotannosta aiheutuviin kustannuksiin tarkoituksenmukainen voittolisä.

Maantieteellisten segmenttien myynnit vuonna 2008 ja 2007
----------------------------------------------------------- -- -- -- --
1000 litraa Suomi Viro Latvia Liettua Valko- Eliminointi
Venäjä
Konserni
Myynti
vuonna 2008
Myynti
138 155 125 170 58 753 44 085 -25 225 340 938
vuonna 2007 137 586 138 163 54 124 42 778 -30 886 341 765

Maantieteelliset segmentit 2008 varojen sijainnin mukaan

1000 EUR Suomi Viro Latvia Liettua Venäjä Valko- Eliminointi Konserni
TUOTOT
Ulkoinen myynti
Sisäinen myynti
Liikevaihto
105 445
846
64 113
7 882
29 951
1 415
22 615
1 209
0 -11 352 222 124
0
yhteensä 106 291 71 995 31 366 23 825 0 -11 352 222 124
TULOS
Segmentin
liikevoitto
Korkotuotot
Korkokulut
Tuloverot
4 252 11 618 1 281 32 0 295 17 478
247
-3 420
-1 631
Tilikauden voitto 12 674
MUUT TIEDOT
Segmentin varat
Kohdistamattomat
118 349 98 418 39 405 29 178 38 627 -163 878 160 100
yritystason varat 84 112
Konsernin varat yhteensä 244 212
Segmentin velat
Kohdistamattomat
28 767 9 258 4 332 3 341 9 918 -1 645 53 972
yritystason velat
Konsernin velat yhteensä
84 518
138 490
Investoinnit
Poistot
25 572
5 573
3 361
4 523
10 066
2 193
4 557
1 936
0
0
0
-70
43 557
14 155
Maantieteelliset segmentit 2007 varojen sijainnin mukaan
1000 EUR Suomi Viro Latvia Liettua Eliminointi Konserni
TUOTOT
Ulkoinen myynti 93 551 63 885 26 126 21 626 205 188
Sisäinen myynti
Liikevaihto yhteensä
2 995
96 546
8 609
72 494
560
26 686
443
22 069
-12 607
-12 607
0
205 188
TULOS
Segmentin liikevoitto 8 514 10 838 2 294 1 553 -98 23 101
Korkotuotot
Korkokulut
186
-1 953
Tuloverot -2 354
Tilikauden voitto 18 980
MUUT TIEDOT
Segmentin varat
77 406 124 525 31 473 26 212 -159 431 100 185
Kohdistamattomat
yritystason varat 86 812
Konsernin varat yhteensä 186 997
Segmentin velat 33 151 11 893 4 412 3 715 -2 306 50 865
Kohdistamattomat
yritystason velat 46 944
Konsernin velat yhteensä 97 809
Investoinnit 8 565 8 026 5 422 3 413 25 426
Poistot 4 796 3 409 1 831 1 666 57 11 759
Maantieteelliset segmentit 2008 asiakkaan sijainnin mukaan
1000 EUR Suomi Viro Latvia Liettua Eliminointi Konserni
Ulkoinen myynti 105 445 64 113 29 951 22 615 222 124
Sisäinen myynti
Liikevaihto yhteensä
846
106 291
7 883
71 996
1 415
31 366
1 208
23 824
-11 352
-11 352
0
222 124
Maantieteelliset segmentit 2007 asiakkaan sijainnin mukaan
1000 EUR Suomi Viro Latvia Liettua Eliminointi Konserni
Ulkoinen myynti 90 884 63 169 26 112 22 203 2 820 205 188
Sisäinen myynti 81 3 547 5 639 3 340 -12 607 0
Liikevaihto yhteensä 90 965 66 716 31 751 25 543 -9 787 205 188

Liiketoimintasegmentit 2008

1000 EUR Alkoholilliset
juomat
Alkoholittomat
juomat
Eliminointi Konserni
Ulkoinen myynti 177 272 56 205 -11 352 222 124
Segmentin varat
Kohdistamattomat
244 251 79 727 -163 878 160 100
yritystason varat 84 112
Konsernin varat yhteensä 244212
Investoinnit 32 260 11 297 43 557

Liiketoimintasegmentit 2007

1000 EUR Alkoholilliset
juomat
Alkoholittomat
juomat
Eliminointi Konserni
Ulkoinen myynti 161 613 56 182 -12 607 205 188
Segmentin varat
Kohdistamattomat
190 911 68 705 -159 431 100 185
yritystason varat 86 812
Konsernin varat yhteensä 186 997
Investoinnit 16 913 8 513 25 426
2. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät, 1000 EUR 2008 2007
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät 429 63
Yhteensä 429 63

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät muodostuvat pääosin emoyhtiön käytöstä poistetusta täyttölinjasta.

3. Liiketoiminnan muut tuotot, 1000 EUR 2008 2007
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot
Vuokratuotot
Muut
-16
100
921
38
90
766
Yhteensä 1 005 894

Muut liiketoiminnan tuotot sisältävät lähinnä saatuja markkinointitukia, projektiavustuksia ja tuotannon jätteiden myynnistä saatuja avustuksia.

4. Liiketoiminnan muut kulut, 1000 EUR 2008 2007
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot
ja romutukset
4 0
Vuokrakulut 2 542 2 590
Ulkopuoliset palvelut 36 425 33 565
Muut 25 281 23 236
Yhteensä 64 251 59 392

Muut liiketoiminnan kulut koostuvat pääasiassa energia- ja korjauskuluista sekä hallinnon, markkinoinnin ja kiinteistöjen hoitokuluista sekä muista sosiaalikuluista.

5. Poistot ja arvonalentumiset, 1000 EUR 2008 2007
Poistot aineellisista hyödykkeistä:
Rakennukset
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Poistot aineellisista hyödykkeistä yhteensä
Poistot aineettomista hyödykkeistä:
Aineettomat oikeudet
2 814
10 183
787
13 784
0
2 622
7 473
739
10 835
0
Muut aineettomat hyödykkeet 372 924
Poistot aineettomista hyödykkeistä yhteensä
Yhteensä
372
14 155
924
11 759
6. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, 1000 EUR 2008 2007
Palkat 26 492 24 546
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt 2 482 2 219
Muut henkilösivukulut
Yhteensä
3 009
31 983
3 091
29 857
Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella 2008 2007
Suomi
Viro
431
388
389
409
Latvia 231 211
Liettua
Yhteensä
206
1 256
202
1 211

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista ja lainoista esitetään liitetiedoissa 30 Lähipiiritapahtumat.

7. Tutkimus- ja kehittämismenot

Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja 451 tuhatta euroa vuonna 2008 (377 tuhatta euroa vuonna 2007), joka on 0,2 % (0,2 %) liikevaihdosta laskettuna.

8. Rahoitustuotot, 1000 EUR 2008 2007
Osinkotuotot
Muut korko- ja rahoitustuotot
Yhteensä
5
242
247
6
180
186
9. Rahoituskulut, 1000 EUR 2008 2007
Korkokulut
Muut rahoituskulut
3 339
81
1 914
39

Korkokuluihin on kirjattu korkoriskiltä suojaavien koronvaihtosopimusten käyvän arvon muutokset 88 tuhatta euroa.

Yhteensä 3 420 1 953

10. Tuloverot, 1000 EUR Liitetieto 2008 2007
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero 882 3 062
Laskennalliset verot, AB Ragutis -yhtiön kertyneistä
tappioista kirjatun verosaamisen purkaminen 362 -362
Laskennalliset verot, johdannaisten käyvän arvon muutos 19 -24 3
Laskennalliset verot, poistoeron muutos 19 305 -292
Laskennalliset verot, vaihto-omaisuuden sisäinen kate -2 0
Laskennalliset verot, osakepalkkiot, veron purku 111 -49
Laskennalliset verot, rahoitusleasing 19 -4 -8
Yhteensä 1 631 2 354

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (26 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

1000 EUR 2008 2007
Tulos ennen veroja 14 305 21 333
Verot laskettuna kotimaan verokannalla 3 719 5 547
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavien verokantojen vaikutus -2 111 -3 222
Vähennyskelvottomien erien verovaikutus 26 24
Verot edelliseltä tilikaudelta -3 5
Verot tuloslaskelmassa 1 631 2 354

11. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Painotettua keskiarvoa laskettaessa osakkeiden lukumäärästä vähennetään yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden lukumäärä.

Olvi Oyj:n hallussa oli 31.12.2007 yhteensä 32 000 omaa A-osaketta. Huhtikuussa 2008 Olvi Oyj:n hallitus päätti yhtiökokouksen 10.4.2008 antamalla valtuutuksella luovuttaa Olvi Oyj:n omia A-osakkeita käytettäväksi Olvi-konsernin avainhenkilöiden osakepalkkiojärjestelmässä palkkioina vuosien 2006-2007 tavoitteiden saavuttamisesta. Omia osakkeita luovutettiin konsernin avainhenkilöille huhtikuussa 2008 yhteensä 29 600 kappaletta. 31.12.2008 Olvi Oyj:n hallussa oli 2 400 kappaletta omia A-osakkeita.

2007
12 684 18 944
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1000)
10 379
10 379
-11 -21
10 368 10 358
1,22 1,83
2008

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien kauden aikana ulkona olevien potentiaalisten optioiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakkeiden painotettua keskiarvoa laskettaessa osakkeiden lukumäärästä vähennetään yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden lukumäärä. Laimennusvaikutusta laskettaessa otetaan huomioon myös optioiden vaihdolla saatavilla varoilla hankittavien omien osakkeiden määrä. Olvikonsernilla ei ollut optioita vuosien 2007 ja 2008 aikana, joten laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta ei esitetä näiltä vuosilta.

12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

1000 EUR Maa- ja
vesialueet
Raken-
nukset
Koneet
ja kalusto
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Ennakko-
maksut ja
keskener.
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2008 1 854 65 102 121 401 5 741 13 471 207 569
Lisäykset 0 11 652 46 818 5 843 12 450 76 762
Siirto myytävänä oleviksi
luokiteltuihin pitkäaikaisiin
varoihin 0 0 -429 0 0 -429
Vähennykset 0 0 -483 -223 -19 192 -19 898
Kurssierot -2 -155 -273 -47 -69 -547
Hankintameno 31.12.2008 1 851 76 599 167 033 11 314 6 660 263 457
Kertyneet poistot ja arvon
alentumiset 1.1.2008
Poistot
Vähennykset
Kurssierot
Kertyneet poistot ja arvon
0
0
0
0
23 540
2 814
440
-15
82 643
10 183
5 072
-95
3 679
787
2 406
-24
0
0
0
0
109 862
13 784
7 918
-134
alentumiset 31.12.2008 0 26 778 97 802 6 849 0 131 430
Kirjanpitoarvo 1.1.2008 1 854 41 562 38 758 2 062 13 471 97 706
Kirjanpitoarvo 31.12.2008 1 851 49 821 69 230 4 465 6 660 132 027

Muut aineelliset hyödykkeet ovat pääasiassa autoja, laitepalvelun laitteita ja toimistokalusteita.

1000 EUR Maa- ja
vesialueet
Raken-
nukset
Koneet
ja kalusto
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Ennakko-
maksut ja
keskener.
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2007
Lisäykset
Siirto myytävänä oleviksi
luokiteltuihin pitkäaikaisiin
1 854
0
60 679
4 409
108 277
13 620
5 523
948
7 338
10 053
183 671
29 031
varoihin
Vähennykset
Kurssierot
0
0
0
0
0
13
0
-519
23
-26
-707
4
0
-3 931
10
-26
-5 158
50
Hankintameno 31.12.2007 1 854 65 102 121 401 5 741 13 471 207 568
Kertyneet poistot ja arvon
alentumiset 1.1.2007
Poistot
Vähennykset
Kurssierot
Kertyneet poistot ja arvon
alentumiset 31.12.2007
0
0
0
0
0
20 916
2 622
0
2
23 540
75 645
7 473
-485
10
82 643
3 636
739
-698
2
3 679
0
0
0
0
0
100 197
10 835
-1 183
13
109 862
Kirjanpitoarvo 1.1.2007
Kirjanpitoarvo 31.12.2007
1 854
1 854
39 763
41 562
32 632
38 758
1 886
2 062
7 338
13 471
83 474
97 706

Muut aineelliset hyödykkeet ovat pääasiassa autoja, laitepalvelun laitteita ja toimistokalusteita.

Rahoitusleasingsopimukset

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti:

Muut
Koneet aineelliset
31.12.2008, 1000 EUR ja kalusto hyödykkeet Yhteensä
Hankintameno 2 625 3 806 6 431
Kertyneet poistot -1 212 -2 082 -3 294
Kirjanpitoarvo 1 413 1 724 3 137
Muut
Koneet aineelliset
31.12.2007, 1000 EUR ja kalusto hyödykkeet Yhteensä
Hankintameno 2 862 1 990 4 852
Kertyneet poistot -1 113 -1 100 -2 213
Kirjanpitoarvo 1 749 890 2 639

13. Aineettomat hyödykkeet

Muut
Kehittämis- Aineettomat aineettomat
1000 EUR Liikearvot menot oikeudet hyödykkeet Yhteensä
Hankintameno 1.1.2008 15 655 59 9 543 8 282 33 539
Lisäykset 68 52 4 524 648
Vähennykset -3 0 -1 -183 -187
Kurssierot 0 0 0 -7 -7
Hankintameno 31.12.2008 15 720 111 9 546 8 616 33 993
Kertyneet poistot ja arvon
alentumiset 1.1.2008 4 977 59 9 213 7 610 21 859
Poistot 0 1 0 371 372
Kurssierot 0 0 0 -4 -4
Kertyneet poistot ja arvon
alentumiset 31.12.2008 4 977 60 9 213 7 976 22 227
Kirjanpitoarvo 1.1.2008 10 679 0 330 673 11 681
Kirjanpitoarvo 31.12.2008 10 743 51 333 639 11 766

Aineettomat oikeudet koostuvat lähinnä tavaramerkeistä.

Muut aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa tietokoneohjelmia.

1000 EUR Liikearvot Aineettomat
oikeudet
Muut
aineettomat
hyödykkeet
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2007
Lisäykset
Vähennykset
Kurssierot
15 652
3
0
0
9 543
0
0
0
8 054
286
0
0
33 249
289
0
0
Hankintameno 31.12.2007 15 655 9 543 8 341 33 539
Kertyneet poistot ja arvon
alentumiset 1.1.2007
Poistot
Kurssierot
Kertyneet poistot ja arvon
4 977
0
0
9 213
0
0
6 745
924
0
20 935
924
0
alentumiset 31.12.2007 4 977 9 213 7 669 21 859
Kirjanpitoarvo 1.1.2007
Kirjanpitoarvo 31.12.2007
10 675
10 679
330
330
1 310
673
12 314
11 681

Aineettomat oikeudet koostuvat lähinnä tavaramerkeistä.

Muut aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa tietokoneohjelmia.

14. Liikearvon arvonalentumistestaus

Liikearvoista merkittävin on Viron segmentille kohdistuva liikearvo, jonka kirjanpitoarvo on 8 146 tuhatta euroa. Liettuan segmentille kohdistetun liikearvon kirjanpitoarvo on 2 241 tuhatta euroa, Latvian segmentille on kohdistettu 288 tuhatta euroa ja Valko-Venäjän segmentille 68 tuhatta euroa.

Arvonalentumistestauksessa käytetyt tulevaisuuden rahavirta-arviot perustuvat konsernin johdon hyväksymiin maantieteellisten segmenttien taloudellisiin suunnitelmiin. Ottaen huomioon vallitsevan taloudellisen epävarmuuden käytetyt rahavirta-arviot perustuvat lähtökohtaisesti seuraavan vuoden taloudellisiin suunnitelmiin. Arvioidessaan tulevia rahavirtoja johto on myös verrannut aikaisempia taloudellisia suunnitelmia sekä toteutunutta kehitystä. Diskonttauskorkona on käytetty pääoman tuottovaatimusta (WACC) ennen veroja Virossa ja Liettuassa 11,82 prosenttia (2007 10,2 prosenttia) sekä Latviassa 11,82 prosenttia (2007 11,3 prosenttia).

Arvioidut myynti- ja tuotantomäärät perustuvat olemassa olevaan käyttöomaisuuteen.

Arvonalentumistestauksien herkkyysanalyysien perusteella ei tällä hetkellä ole tarvetta arvonalentumiskirjauksiin.

Hallitus seuraa aktiivisesti Baltian maiden tilanteen kehitystä ja sen mahdollisia vaikutuksia.

15. Myytävissä olevat sijoitukset

Muut rahoitusvarat sisältävät pääasiassa konserniyhtiön toimintaa palvelevia noteeraamattomia yritysosakkeita. Myytävissä olevat sijoitukset arvostetaan käypään arvoon. Jos käypää arvoa ei ole luotettavasti saatavissa, arvostus tehdään hankintamenoon.

Liitetieto 2008 2007
285 253
31
26 288 285
3
16. Saamiset, 1000 EUR Liitetieto 2008 2007
Lainasaamiset
Muut pitkäaikaiset saamiset
26 14
336
14
104
Yhteensä 350 118

Muut pitkäaikaiset saamiset koostuvat pääosin pankkitakaustalletuksista.

17. Vaihto-omaisuus, 1000 EUR 2008 2007
Aineet ja tarvikkeet 24 065 21 019
Keskeneräiset tuotteet 1 772 1 382
Valmiit tuotteet / tavarat
Muu vaihto-omaisuus
6 607
1 256
6 967
791
Yhteensä 33 700 30 159

Epäkuranttiusvähennyksiä vaihto-omaisuudesta vuonna 2008 on tehty 4 175 tuhatta euroa (2 457 tuhatta euroa vuonna 2007).

18. Myyntisaamiset ja muut saamiset, 1000 EUR Liitetieto 2008 2007
Myyntisaamiset 26 42 635 38 402
Siirtosaamiset 26 3 477 3 304
Muut saamiset 26 2 727 475
Yhteensä 48 839 42 181

Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät liittyvät vuokrien, markkinoinnin ja myynnin, vakuutusten ja hallinnon kulujen jaksottamiseen sekä alennus- ja markkinarahapanostuksiin. Konserni on kirjannut tilikauden aikana luottotappioita myyntisaamisista 199 tuhatta euroa ( 66 tuhatta euroa vuonna 2007). Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä.

Myyntisaamisten ikäjakauma, 1000 EUR 2008 2007
Erääntymättömät 39 342 36 895
Alle 1 kk erääntyneet 2 452 1 126
Yli 1 alle 3 kk erääntyneet 454 211
Yli 3 alle 6 kkk erääntyneet 107 59
Yli 6 kk erääntyneet 281 110
Yhteensä 42 635 38 402
Myyntisaamiset valuutoittain 2008 2007
EUR 22 876 23 428
EEK 105 443 115 382
LVL 2 413 2 852
LTL 4 513 13 619
BYR 15 293 391 0
19. Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Pitkäaikaiset laskennalliset verosaamiset, 1000 EUR 2008 2007
Laskennalliset verosaamiset 1.1. 362 65
AB Ragutis -yhtiön kertyneistä tappioista kirjatun
verosaamisen purkaminen -362 362
Siirto lyhytaikaisiin verosaamisiin 0 -65
OAO Lidskoe Pivo -yhtiön laskennallinen vero 1 036 0
Vaihto-omaisuuden sisäisen katteen laskennallinen vero 6 0
Pitkäaikaiset laskennalliset verosaamiset 31.12. 1 042 362
Lyhytaikaiset laskennalliset verosaamiset, 1000 EUR 2008 2007
Laskennalliset verosaamiset 1.1. 110 0
Johdon osakepalkkiot, laskennallisen veron muutos -111 49
Johdannaisten arvostaminen käypään arvoon,
laskennallisen veron muutos 24 -3
Siirto pitkäaikaisista verosaamisista 0 65
Lyhytaikaiset laskennalliset verosaamiset 31.12. 23 110

Konsernin käyttämättömät verotukselliset tappiot, joista ei ole kirjattu verosaamista, olivat tilikauden lopussa 9 291 tuhatta euroa (6 705 tuhatta euroa vuonna 2007).

Pitkäaikaiset laskennalliset verovelat, 1000 EUR 2008 2007
Laskennalliset verovelat 1.1. 1 113 1 413
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, laskennallisen veron muutos 305 -292
Rahoitusleasing, laskennallisen veron muutos 3 -8
Pitkäaikaiset laskennalliset verovelat 31.12. 1 421 1 113

Laskennallisista veroveloista 1 416 tuhatta euroa on aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden laskennallista veroa. AS A. Le Coqin jakamattomista voittovaroista 60 254 tuhatta euroa vuonna 2008 ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, sillä IAS 12, 39 mukaiset kriteerit täyttyvät.

20. Rahavarat,1000 EUR Liitetieto 2008 2007
Käteinen raha ja pankkitilit 26 15 748 4 332
Yhteensä 15 748 4 332

Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat muodostuvat käteisvaroista ja pankkitileillä olevista varoista.

Konsernin rahavaroihin sisältyy hankitun tytäryhtiön OAO Lidskoe Pivon rahavarat 10 444 tuhatta euroa hankintahetkellä 31.12.2008.

21. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Alla on esitetty osakkeiden lukumäärien täsmäytyslaskelma:

1000 EUR K-osak-
keiden
(1000)
A-osak-
keiden
lukumäärä lukumäärä
(1000)
Osake-
pääoma
Ylikurssi-
rahasto
Omat
osakkeet
Yhteensä
1.1.2007 1 866 8 498 20 759 857 -290 21 326
Omien osakkeiden hankinta -16 -432 -432
31.12.2007 1 866 8 482 20 759 857 -722 20 895
Omien osakkeiden luovutus 29 659 659
31.12.2008 1 866 8 511 20 759 857 -63 21 553

Osakkeiden enimmäismäärä on 6,0 miljoonaa K- ja 24,0 miljoonaa A-osaketta (6,0 miljoonaa K- ja 24,0 miljoonaa A-osaketta 2007). K-osakkeiden vähimmäismäärä on 1,5 miljoonaa kappaletta. Osakkeiden nimellisarvo on 2,00 euroa per osake. Konsernin enimmäisosakepääoma on 60,0 miljoonaa euroa (60,0 miljoonaa euroa vuonna 2007) ja vähimmäispääoma 15,0 (15,0) miljoonaa euroa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset:

Ylikurssirahasto

Ylikurssirahasto muodostuu osakeantien yhteydessä osakkeiden nimellisarvon ylittävästä merkintähinnasta.

Vararahasto

Vararahasto on muodostunut yhtiöjärjestykseen aiemmin sisältyneen velvoitteen vuoksi tehdyistä rahastosiirroista.

Muuntoerot

Muuntoerot -rahasto sisältää ulkomaisten tytäryritysten tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

Osingot

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,50 euroa/osake vuodelta 2008 sekä K- että A-sarjan osakkeelle, yhteensä 5,2 miljoonaa euroa. Osinko esitetään maksettavaksi huhtikuussa 2009. Osinkoa vuodelta 2007 maksettiin 0,80 euroa/osake, yhteensä 8,3 miljoonaa euroa. Osinko maksettiin 22.4.2008.

22. Osakeperusteiset maksut

Olvi Oyj:n hallitus päätti 26.1.2006 Olvi-konsernin avainhenkilöitä koskevasta osakepohjaisesta kannustusjärjestelmästä. Osakepalkkiojärjestelmä on osa konsernin avainhenkilöiden kannustusja sitouttamisjärjestelmää ja sen tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi. Järjestelmässä on kaksi ansaintajaksoa, joista ensimmäinen alkoi 1.1.2006 ja päättyi 31.12.2007 ja toinen alkoi 1.1.2008 ja päättyy 31.12.2010. Järjestelmästä maksettavien palkkioiden määrä on sidottu Olvi-konsernin liikevaihtoon ja liikevoittoprosenttiin liikevaihdosta laskettuna.

Palkkiot maksetaan osittain Olvi Oyj:n A-osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattaa osakepalkkioista aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Ensimmäisen ansaintajakson palkkiot maksettiin huhtikuussa 2008. Osakkeisiin liittyy kielto luovuttaa osakkeita kahden vuoden kuluessa osakkeiden saamisesta.

Olvi Oyj:n hallitus päätti 17.12.2007 toisen ansaintajakson tavoitteista ja järjestelmän piiriin kuuluvista henkilöistä. Samalla osakepalkkiojärjestelmän perusteella annettavien osakkeiden enimmäismäärä korotettiin 40 000 osakkeesta 80 000 osakkeeseen. Toisen ansaintajakson mahdolliset palkkiot maksetaan huhtikuussa 2011. Toiselta ansaintajaksolta palkkiona saaduista osakkeista saa luovuttaa 50 prosenttia yhden vuoden ja 100 prosenttia kahden vuoden kuluttua osakkeiden saamisesta. Osinko-oikeus alkaa sen jälkeen, kun osakkeet on siirretty avainhenkilöiden arvoosuustileille.

Tämän kannustusjärjestelmän perusteella voi toiselta ansaintajaksolta vuonna 2011 tulla maksettavaksi tavoitteiden täydellisen saavuttamisen perusteella 48 000 Olvi Oyj:n A-osaketta. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu tällä hetkellä 21 avainhenkilöä. Tammi-joulukuussa 2008 ei ole tehty ansaintajaksoon 2008-2010 liittyviä kirjauksia. Olvi-konsernilla ei ole optioita.

23. Korolliset velat

1000 EUR Liitetieto Tasearvot
2008
Tasearvot
2007
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta
Rahoitusleasingvelat
Muut velat
26
26
26
39 864
2 468
29
26 867
1 697
29
Yhteensä 42 362 28 592
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta
Rahoitusleasingvelat
26
26
38 243
1 598
15 439
943
Yhteensä 39 840 16 383

Velat ovat pääosin vaihtuvakorkoisia. 31.12.2008 tasearvoltaan 5,1 (9,8) milj. euron määräiset vuosina 2009 - 2017 erääntyvät lainat on muutettu koronvaihtosopimuksilla kiinteäkorkoisiksi.

Korollisten velkojen korkojen vaihteluvälit 2008 2007
Lainat rahoituslaitoksilta 3,55% - 6,27% 3,29% - 5,76%
Koronvaihtosopimukset 4,38% - 4,99% 4,01% - 4,38%
Rahoitusleasingvelat 4,00% - 6,50% 4,00% - 5,80%
Muut velat 2,39% - 4,78% 3,42% - 4,29%

Pitkäaikaiset velat erääntyvät seuraavasti:

1000 EUR 2008 2007
v. 2009 0 8 331
v. 2010 9 288 6 403
v. 2011 6 033 3 250
v. 2012 4 995 2 201
v. 2013 4 799 7 007
Myöhemmin 17 247 1 401
Yhteensä 42 362 28 592
Rahoitusleasingvelat, 1000 EUR Liitetieto 2008 2007
Rahoitusleasingvelat erääntyvät seuraavasti:
Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
Yhden vuoden kuluessa
Yli yhden vuoden, mutta alle viiden vuoden kuluessa
Yli viiden vuoden kuluessa
1 689
2 686
1
943
1 692
5
26 4 377 2 641
Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien nykyarvo
Yhden vuoden kuluessa
Yli yhden vuoden, mutta alle viiden vuoden kuluessa
Yli viiden vuoden kuluessa
1 689
2 686
1
943
1 692
5
26 4 377 2 641
Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä 26 4 377 2 641
24. Ostovelat ja muut velat, 1000 EUR Liitetieto 2008 2007
Lyhytaikaiset
Ostovelat 26 23 065 22 935
Siirtovelat 26 9 249 8 655
Muut velat 26 24 147 20 132
Yhteensä 56 461 51 721

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät liittyvät jälkihyvitteisiin ja palkanmaksuvelvoitteisiin.

Ostovelkojen jakaantuminen valuutoittain

1000 EUR 2008 2007
EUR 13 887 17 219
EEK 67 599 51 481
LVL 690 694
LTL 1 227 4 111
DKK 0 37
USD 251 20
CHF 1 8
BYR 7 602 300 0

25. Rahoitusriskien hallinta

Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Olvi-konsernin riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen, omaan pääomaan ja maksuvalmiuteen.

Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy emoyhtiön hallitus ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa emoyhtiön johto yhdessä tytäryhtiöiden johdon kanssa.

Olvi-konsernin rahoitukseen liittyvät asiat hoidetaan keskitetysti emoyhtiö Olvi Oyj:n toimesta.

Valuuttariski

Olvi- konserni toimii kansainvälisesti ja sen liiketoimintaan liittyy valuuttakurssivaihteluista aiheutuvia riskejä. Valuuttakurssiriskit syntyvät kaupallisista transaktioista eli ostojen ja myyntien rahavirroista sekä ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehdyistä sijoituksista ja niiden tase-erien muuntamisesta euroiksi. Konsernin pääasialliset kaupankäyntivaluutat ovat EUR, EEK, LVL, LTL ja vuoden 2009 alusta lähtien myös BYR.

Liiketoiminnan luonteen vuoksi tilauksen ja toimituksen välinen aika on lyhyt ja valuuttariski jää sen vuoksi pieneksi. Konsernin syntyneet valuuttakurssitappiot vuonna 2008 olivat 74 tuhatta euroa (6 tuhatta euroa vuonna 2007). Konsernilla on ulkomaisia tytäryhtiösijoituksia Viroon, Latviaan, Liettuaan ja Valko-Venäjälle. Viron kruunu ja Liettuan liti on sidottu kiinteästi euroon, mutta Latvian ja Valko-Venäjän sijoitusten osalta konserni on altistunut riskille, joka syntyy, kun LVL- ja BYR -määräiset tytäryhtiösijoitukset muunnetaan emoyhtiön toimintavaluuttaan.

Konserni ei ole vuosien 2008 ja 2007 aikana tehnyt aktiivista valuuttasuojausta. Valuuttasuojauksen tarvetta arvioidaan säännöllisesti.

Korkoriski

Konsernin lyhyet rahamarkkinasijoitukset altistavat sen rahavirran korkoriskille, mutta niiden vaikutus ei ole merkittävä kokonaisuudessaan. Konsernin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista. Konserni on pääasiallisesti altistunut käyvän arvon korkoriskille ja se liittyy lähinnä lainasalkkuun. Konserni on hajauttanut lainanottonsa kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin lainoihin. Lisäksi konserni käyttää koronvaihtosopimuksia korkoriskin vähentämiseksi korkomarkkinatilanteen niin edellyttäessä.

Tilinpäätöspäivänä kiinteäkorkoisten lainojen osuus korollisista lainoista oli 15,9 prosenttia. Vaihtuvakorkoisista lainoista oli koronvaihtosopimuksilla muutettu kiinteäkorkoisiksi 5,9 prosenttia. Vaihtuvakorkoisten lainojen osuus kaikista korollisista lainoista oli 78,2 prosenttia. Korollisten lainojen pääomilla painotettu keskimääräinen maturiteetti oli 5,3 vuotta.

Rahoitusleasingsopimusten maksuvelvoitteiden määrä 31.12.2008 oli 4,4 miljoonaa euroa (vuonna 2007 2,6 miljoonaa euroa).

Korkoriskien herkkyysanalyysi IFRS 7:n mukaan

Korkoriskianalyysia laadittaessa on käytetty seuraavia oletuksia:

Herkkyysanalyysi edustaa kohtuullisen mahdollisena pidetyn muutoksen (+/- 1 %) vaikutusta nettovoittoon ennen veroja. Korkotason muutoksen vaikutus on laskettu vuoden lopun korollisen vaihtuvakorkoisen lainan määrälle, ts. nettovelan on oletettu pysyvän vuoden lopun tasolla koko tilikauden ajan.

Vaihtuvakorkoinen nettovelka oli 31.12.2008 oli 59 767 tuhatta euroa. Korkotason yhden (1) prosentin muutos merkitsisi +/- 598 tuhannen euron muutosta rahoituskuluihin. Muutoksella ei ole oleellista merkitystä konsernin nettotulokseen ennen veroja eikä konsernin taseeseen.

Luottoriski

Konsernin asiakkaiden luottokelpoisuusvaatimukset tarkistetaan säännöllisesti vuosittain ja aina uusien asiakkaiden sopimusten solmimisvaiheessa. Konserni luotottaa vain sellaisia yrityksiä, joiden luottotiedot ovat moitteettomat. Konsernilla ei ole merkittäviä saatavien luottoriskikeskittymiä, koska sen myyntisaamiset hajaantuvat laajan asiakaskunnan kesken eri maantieteellisille alueille. Suurin asiakas muodostaa 17,1 prosenttia (16,4 vuonna 2007) konsernin kokonaismyynnistä.

Tilikauden 2008 aikana kirjattujen luottotappioiden määrä oli 199 tuhatta euroa (66 tuhatta euroa vuonna 2007).

Kassanhalliintaan liittyyvät sijoitukset ovat likvideissä ja lähtökohtaisesti alhaisen riskin omaavissa rahamarkkinainstrumenteissa.

Maksuvalmiusriski

Olvi-konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja operatiivisen toiminnan ja investointien rahoittamiseksi sekä erääntyvien lainojen takaisinmaksamiseksi. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan keskittämällä konsernin rahavarojen hoito emoyhtiölle. Konserni käyttää rahoituksen hankinnassa useita pankkeja ja rahoitusmuotoja. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan shekkitililimiitin ja luottolimiittien avulla.

Emoyhtiö Olvi Oyj on vuonna 2002 laskenut liikkeelle 20 miljoonan euron yritystodistusohjelman, jolla lyhytaikainen tarve maksuvalmiuden varmistamiseksi voidaan myös turvata nopeasti ja kustannustehokkaasti. Olvi Oyj:llä ei ollut yritystodistusohjelmalla nostettua lyhytaikaista lainaa tilinpäätösvaiheessa (v. 2007 oli 7,0 miljoonaa euroa).

Konsernilla oli 31.12.2008 rahavaroja 15 748 tuhatta euroa (vuonna 2007 4 332 tuhatta euroa). Konsernin maksuvalmius tilinpäätösajankohtana oli hyvä. Current ratio 31.12.2008 oli 1,0 (1,1 vuonna 2007).

Konserni ei sovella IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa.

Hyödykeriski

Olvi-konserni altistuu toiminnassaan hyödykeriskille, joka liittyy tuotantopanosten saatavuuteen ja hinnanvaihteluihin. Konserni pyrkii vähentämään näitä riskejä solmimalla sekä konsernitasolla että paikallisesti vuosisopimuksia kriittisimmistä raaka-aineista, pakkaustarvikkeista sekä palveluista tunnettujen ja pitkäaikaisten sopimuskumppaneiden kanssa.

26. Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot

Olvi-konsernin rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot eivät poikkea oleellisesti niiden kirjanpitoarvoista. Koronvaihtosopimusten nimellisarvot olivat vuonna 2008 5,1 miljoonaa euroa ja vuonna 2007 9,8 miljoonaa euroa.

Rahoitusvarat

Noteeraamattomat osakesijoitukset on kirjattu hankintahintaan, koska niiden arvostaminen käypään arvoon arvostusmenetelmiä käyttäen ei ole ollut mahdollista. Saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.

Rahoitusvelat

Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien kassavirtojen nykyarvomenetelmällä, jonka tukena ovat tilinpäätöspäivän markkinakorot ja muu markkinainformaatio. Rahalaitoslainojen, rahoitusleasingvelkojen, ostovelkojen ja muiden velkojen käyvät arvot eivät oleellisesti poikkea niiden tasearvoista.

27. Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut, 1000 EUR 2008 2007
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa:
Poistot
Muut oikaisut
14 156
4 815
11 759
3 783
Yhteensä 18 971 15 542

Muut oikaisut sisältävät lähinnä tuloverot ja rahoitustuotot ja -kulut.

28. Muut vuokrasopimukset
Konserni vuokralle ottajana, 1000 EUR 2008 2007
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten
perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:
Yhden vuoden kuluessa 945 1 099
Yli yhden vuoden, mutta alle viiden vuoden kuluessa 1 431 1 576
Yli viiden vuoden kuluttua 170 213
Yhteensä 2 545 2 888

Konserni on vuokrannut toimitiloja ja varastoterminaalitiloja eri puolilta Suomea sekä tuotantokoneita ja -laitteita.

Konserni vuokralle antajana, 1000 EUR 2008 2007
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten
perusteella saatavat vähimmäisvuokrat:
Yhden vuoden kuluessa 929 913
Yhteensä 929 913

Konserni vuokraa asiakkailleen juomien jakelu- ja kylmälaitteita.

Saatujen vuokratuottojen määrä ei ole merkittävä koko konsernin liiketoiminnalle.

29. Vakuudet ja vastuusitoumukset, 1000 EUR 2008 2007
Annetut pantit ja vastuusitoumukset
Omasta puolesta
Muiden puolesta
Päällystevastuut
6 227
5
6 402
1 134
0
4 604
Muut vastuut 1 980 1 980
Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä
Rahalaitoslainat
Omasta puolesta
Muiden puolesta
1 594
0
0
0

Päällystevastuu on Olvi Oyj:n osuus kierrätettävien juomapakkausten koko kannasta Ekopulloyhdistys ry:n määrittelemien osuuksien mukaan, vähennettynä Olvi Oyj:n varastossa olevilla päällysteillä 31.12.2008. Ekopulloyhdistys ry hallinnoi uudelleentäytettävien juomapakkausten kantaa. Jokainen järjestelmään kuuluva jäsen ylläpitää Ekopulloyhdistys ry:lle ilmoittamansa tarpeen edellyttämää päällystekantaa kunkin käyttämänsä päällystetyypin osalta.

30. Lähipiiritapahtumat

Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat:

Omistusosuus
(%)
Osuus
äänivallasta
(%)
Emoyhtiö Olvi Oyj, Iisalmi, Suomi
Olvin Juomaa Oy, Iisalmi, Suomi 100,00 100,00
AS A. Le Coq Group, Tartto, Viro 100,00 100,00
AS A. Le Coq, Tartto, Viro 100,00 100,00
AS Saare Ölu, Saarenmaa, Viro 100,00 100,00
A/S Cēsu Alus, Cēsis, Latvia 98,20 98,20
AB Ragutis, Kaunas, Liettua 99,57 99,57
OAO Lidskoe Pivo, Lida, Valko-Venäjä 51,00 51,00

Johdon työsuhde-etuudet

Hallituksen ja konserniin kuuluvien yhtiöiden toimitusjohtajien palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet

1000 EUR 2008 2007
Toimitusjohtajat 995 577
Hallituksen puheenjohtaja 209 203
Muut hallituksen jäsenet 109 106
Yhteensä 1 313 886

Olvi Oyj:n hallitus on päättänyt Olvi-konsernin avainhenkilöitä koskevasta osakepohjaisesta kannustusjärjestelmästä. Tämä on selitetty tarkemmin liitetiedossa 22.

Johdolle ei ole myönnetty lainoja.

31. Tilintarkastuksesta aiheutuneet kulut, 1000 EUR 2008 2007
Varsinaisesta tilintarkastuksesta johtuvat palkkiot
Muut palvelut
Yhteensä
131
51
182
129
43
173

32. Hankitut liiketoiminnot

Tilikauden 2008 hankinnat

Olvi-konserni hankki lokakuun alussa 2008 suunnatulla osakeannilla enemmistöosuuden OAO Lidskoe Pivo -panimosta Valko-Venäjältä. Osakkeet rekisteröitiin Olvi Oyj:n nimiin 24.12.2008. Kaupan jälkeen Olvi Oyj omistaa 51 prosenttia OAO Lidskoe Pivo -panimon osakepääomasta ja äänivallasta. Osakkeiden kauppahinta oli 11, 9 miljoonaa euroa, minkä lisäksi osakkeiden hankintamenoon sisällytettiin asianajajien ja muiden asiantuntijoiden palkkiot 0,1 miljoonaa euroa. Hankinta on kirjattu alustavana IFRS 3:n vuoden aikarajaa noudattaen.

1000 EUR
Osakkeiden hinta suunnatussa osakeannissa 11 926
Hankinnasta aiheutuneet menot 119
Kokonaishankintameno yhteensä 12 045

Hankinnasta syntyi 68 tEUR:n liikearvo, joka perustuu OAO Lidskoe Pivo -panimon hankinnasta odotettavissa oleviin synergiahyötyihin.

OAO Lidskoe Pivo -panimo on yhdistelty Olvi-konserniin 31.12.2008, joten hankinnalla ei ole ollut vaikutusta Olvi-konsernin tuloslaskelmaan eikä vuoden 2008 tulokseen. OAO Lidskoe Pivo -panimon tase on yhdistelty Olvi-konserniin 31.12.2008 tilanteessa hankintamenomenetelmällä.

OAO Lidskoe Pivo -panimon myyntivolyymi vuonna 2008 oli 79 928 tuhattta litraa. Panimon liikevaihto vuonna 2008 oli 28 893 tuhatta euroa ja liikevoitto 4 512 tuhatta euroa (Belarus GAAP). Valko-Venäjä muodostaa Olvi-konsernin raportoinnissa oman maantieteellisen segmentin 1.1.2009 lähtien.

1000 EUR Yhdistämisessä
kirjatut käyvät
arvot
Kirjanpitoarvot
ennen
yhdistämistä
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Myytävissä olevat sijoitukset
Aineettomat hyödykkeet
Laskennalliset verosaatavat
Vaihto-omaisuus
Lyhytaikaiset saatavat
Rahavarat
18 230
2
3
1 036
3 995
5 885
10 444
16 997
1
8 931
1 827
10 444
Pitkäaikaiset korottomat velat
Pitkäaikaiset korolliset velat
Lyhytaikaiset korottomat velat
Lyhytaikaiset korolliset velat
Nettovarat
Vähemmistöosuus 49 %
Konsernin osuus nettovaroista
-4
-1 337
-9 914
-4 854
23 486
-11 509
11 977
-4 687
-5 503
-1 616
26 394
Hankintameno
Liikearvo
12 045
68
Rahana maksettu kauppahinta
Hankitun tytäryrityksen rahavarat
Rahavirtavaikutus
12 045
-10 444
1 601

Hankittujen varojen ja vastaanotettujen velkojen arvot hankintapäivänä olivat seuraavat:

Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2004-2008

TOIMINNAN LAAJUUS JA KANNATTAVUUS
2008
IFRS
2007
IFRS
2006
IFRS
2005
IFRS
2004
IFRS
2004
FAS
128 894
12,5
7 925
6,1
-3 702
4 222
3,3
132 369
10,7
7,9
13,0 22,8 20,5 15,0 9,8 4,5
43,3 47,7 49,6 47,9 45,1 45,3
Maksuvalmius (current ratio)
1,0
1,1 1,2 1,4 1,4 1,4
Velkaantumisaste (gearing), % 62,9 45,6 47,3 49,6 66,7 66,6
43 557 25 426 20 933 17 442 18 361 18 361
19,6 12,4 12,4 11,8 14,2 14,2
43 112 23 416 19 751 16 627 17 424 17 424
19,4 11,4 11,7 11,3 13,5 13,5
434 389 346 333 334 334
Viron, Latvian ja Liettuan
835 822 780 741 698 698
1 269 1 211 1 126 1 074 1 032 1 032
222 124
8,3
17 478
7,9
-3 172
14 305
6,4
244 212
12,1
11,0
205 188
21,1
23 101
11,3
-1 767
21 334
10,4
186 997
15,0
18,7
169 434
14,9
18 481
10,9
-1 244
17 237
10,2
155 993
15,1
16,7
147 519
14,4
12 962
8,8
-1 726
11 236
7,6
140 396
14,5
12,4
128 894
12,5
9 274
7,2
-1 996
7 279
5,6
132 753
12,4
9,3

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

2008
IFRS
2007
IFRS
2006
IFRS
2005
IFRS
2004
IFRS
2004
FAS
Tulos/osake (EPS), euroa
Optiolainan laimennus
vaikutuksella
1,22 1,83 1,43 0,95 0,58 0,29
oikaistu tulos/osake, euroa 1,22 1,83 1,42 0,95 0,56 0,29
Oma pääoma/osake, euroa 9,07 8,61 7,46 6,48 5,94 5,95
*) Osinko/tulos, %
Hinta/voitto-suhde (P/E)
40,9
12,7
43,7
13,1
45,5
14,0
89,2
22,1
56,1
22,7
110,7
44,9

Osakekohtaisia tunnuslukuja laskettaessa on huomioitu rahastoannin aiheuttama osakemäärän kaksinkertaistuminen vuonna 2006.

*) Vuoden 2008 tunnuslukua laskettaessa on osinkona käytetty hallituksen yhtiökokoukselle tekemää esitystä.

**) Vuoden 2006 liikevaihto on muutettu vertailukelpoiseksi vuoden 2007 kanssa.

OLVI OYJ EMOYHTIÖN TASE (FAS)

Liitetieto 31.12.2008
1000 EUR
% 31.12.2007
1000 EUR
%
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
13 768 631
Aineelliset hyödykkeet
Osuudet saman konsernin yrityksissä
13
14
30 960
47 292
23 768
11 791
Muut sijoitukset
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
14 278
79 299
46,5 278
36 468
24,5
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Pitkäaikaiset saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
16
17
17
9 970
52 575
24 881
11 511
72 967
25 463
Rahoitusarvopaperit
Rahat ja pankkisaamiset
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ
0
3 766
91 193
53,5 0
2 588
112 529
75,5
VASTAAVAA YHTEENSÄ 170 492 100,0 148 996 100,0
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
Ylikurssirahasto
20 759
857
20 759
857
Vararahasto
Muut rahastot
127
0
127
0
Edellisten tilikausien voitto 37 714 36 794
Tilikauden voitto
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
18 2 164
61 620
36,1 8 468
67 005
45,0
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 19 6 125 3,6 4 952 3,3
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lyhytaikainen vieras pääoma
39 277
63 470
27 593
49 447
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 20 102 746 60,3 77 040 51,7
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 170 492 100,0 148 996 100,0

44

OLVI OYJ EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA (FAS)

1.1. - 31.12.2008
Liitetieto
1000 EUR
%
1.1. - 31.12.2007
1000 EUR
%
LIIKEVAIHTO 1 106 291 100,0 96 546 100,0
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden
varastojen lisäys(+)/vähennys(-)
Valmistus omaan käyttöön
Liiketoiminnan muut tuotot
2 352
106
596
0,3
0,1
0,6
55
75
511
0,1
0,1
0,5
Materiaalit ja palvelut
Henkilöstökulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
3
4
8
9
40 040
19 014
5 106
38 980
37,7
17,9
4,8
36,7
31 154
17 694
4 478
35 372
32,3
18,3
4,6
36,6
LIIKEVOITTO 4 205 4,0 8 490 8,8
Rahoitustuotot ja -kulut 10 101 0,1 1 869 1,9
VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA
JA VEROJA
4 306 4,1 10 359 10,7
Tilinpäätössiirrot
Tuloverot
11
12
-1 173
-969
-1,1
-0,9
1 125
-3 017
1,2
-3,1
TILIKAUDEN VOITTO 2 164 2,0 8 468 8,8

45

OLVI OYJ EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA

Liitetieto 2008
1000 EUR
2007
1000 EUR
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto ennen satunnaisia eriä 4 306 10 359
Oikaisut:
Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset
8
5 106 4 478
Rahoitustuotot ja -kulut
10
-101 -1 869
Muut oikaisut -35 33
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 9 276 13 001
Käyttöpääoman muutos:
Lyhytaikaisten korottomien myynti- ja
muiden saamisten lisäys (-)/vähennys (+) 2 175 -6 959
Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+) 1 540 -559
Lyhytaikaisten korottomien
velkojen lisäys (+)/vähennys (-)
-3 897 10 057
Maksetut korot -2 692 -1 743
Saadut korot 171 54
Maksetut verot -3 054 -3 307
Liiketoiminnan rahavirta (A) 3 519 10 546
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -12 533 -7 712
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 117 35
Investoinnit muihin sijoituksiin -35 502 -30
Investointien rahavirta (B) -47 918 -7 707
Rahoituksen rahavirta
Lainojen nostot 78 005 16 000
Lainojen takaisinmaksut -44 875 -10 150
Omien osakkeiden hankinta
18
343 -432
Maksetut osingot
18
Pitkäaikaisten lainasaamisten vähennys (+)
-8 288
20 392
-6 725
0
Rahoituksen rahavirta (C) 45 577 -1 306
Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-) (A+B+C) 1 178 1 533
Rahavarat 1.1. 2 588 1 056
Rahavarat 31.12. 3 766 2 588
Rahavarojen muutos 1 178 1 533

Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Olvi Oyj:n tilikausi on 1.1.— 31.12. Tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS).

Pysyvät vastaavat

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä tehdyillä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen vaikutusajan perusteella.

Suunnitelman mukaiset poistoajat:
Rakennukset 20 vuotta
Väestönsuoja 4 vuotta
Tehdaskoneet ja laitteet 8 vuotta
Muu käyttöomaisuus 5 vuotta

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus on arvostettu fifo-periaatteen mukaisesti hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Hankintameno määritetään raaka- ja tarveaineiden osalta painotetun keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden arvoon on sisällytetty muuttuvien menojen lisäksi niiden osuus hankinnan ja valmistuksen kiinteistä menoista.

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluiksi. Uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin. Hyödykkeestä kirjataan poistot siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi.

Henkilöstön eläketurva

Henkilöstön eläketurva on järjestetty lainmukaisella TEL-vakuutuksella ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkevakuutusmaksut on jaksotettu vastaamaan tilinpäätöksen suoriteperusteisia palkkoja.

Johdannaissopimukset

Emoyhtiön johdannaissopimukset ovat koronvaihtosopimuksia, jotka arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin.

Laskennalliset verot

Laskennallinen verovelka tai –saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena.

Ulkomaan rahan määräiset erät

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tilikauden aikana tapahtumapäivän kurssiin ja tilinpäätöshetkenä olevat ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat on arvostettu tilinpäätöspäivän keskikurssiin.

Omat osakkeet

Hankitut omat osakkeet kirjataan edellisten tilikausien kertyneiden voittovarojen vähennykseksi.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Tuloslaskelman ja taseen liitetiedot (1000 eur)

1. Liikevaihto markkina-alueittain 2008 2007
Suomi 102 967 90 830
Viro 1 444 3 304
Muu vienti 1 880 2 412
Yhteensä 106 291 96 546
2. Liiketoiminnan muut tuotot 2008 2007
Käyttöomaisuuden myyntivoitot
Muut
9
586
22
489
Yhteensä 596 511
3. Materiaalit ja palvelut 2008 2007
Aineet ja tarvikkeet (tavarat):
Ostot tilikauden aikana 34 402 28 655
Varaston muutos 1 892 -503
Ulkopuolisilta ostetut palvelut 3 746 3 002
Yhteensä 40 040 31 154
4. Henkilöstökulut 2008 2007
Palkat ja palkkiot 15 160 13 998
Henkilöstörahaston voittopalkkio 0 0
Eläkekulut 2 482 2 219
Muut henkilösivukulut 1 372 1 477
Yhteensä 19 014 17 694
5. Johdon palkat ja palkkiot 2008 2007
Toimitusjohtaja 406 257
Hallituksen puheenjohtaja
Muut hallituksen jäsenet
209
109
203
106
Yhteensä 724 566
6. Emoyhtiön henkilökunta keskimäärin tilikaudella 2008 2007
Kokopäiväiset toimihenkilöt
työntekijät
122
230
119
202
Osa-aikaiset toimihenkilöt 1 1
työntekijät 78 67
Yhteensä 431 389
7. Tilintarkastajien palkkiot 2008 2007
Varsinaisesta tilintarkastuksesta
johtuvat palkkiot 60 61
Muut palvelut 47 42
Yhteensä 107 103
8. Poistot ja arvonalentumiset 2008 2007
Suunnitelman mukaiset poistot aineellisista
ja aineettomista hyödykkeistä
Yhteensä
5 106
5 106
4 478
4 478
9. Liiketoiminnan muut kulut 2008 2007
Myyntirahdit
Markkinoinnin ja myynnin kulut
Muut muuttuvat kulut
Muut
Yhteensä
15 788
11 627
4 779
6 786
38 980
14 073
10 566
4 143
6 590
35 372
10. Rahoitustuotot ja -kulut 2008 2007
Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista
yhteensä
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä
5
3 069
6
3 516
Muilta
Yhteensä
180
3 249
140
3 655
Osinkotuotot sekä muut korko- ja
rahoitustuotot yhteensä
3 254 3 661
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Muille
Yhteensä
3 152
3 152
1 792
1 792
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 101 1 869
11. Tilinpäätössiirrot 2008 2007
Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa
tehtyjen poistojen erotus
Yhteensä
1 173
1 173
-1 125
-1 125
12. Tuloverot 2008 2007
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta
Edellisten tilikausien verot
Laskennallisen verovelan muutos
Yhteensä
885
-3
87
969
3 057
5
-45
3 017

13. Pysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykkeet

Muut
menot oikeudet menot hyödykkeet Yhteensä
6
0
8 774
0
0
52
7 580
479
16 361
532
Hankintameno 31.12.2008
6
8 774 52 8 059 16 892
6 8 774 0 6 949 15 730
0 0 1 393 394
Kertyneet poistot 31.12.2008
6
8 774 1 7 343 16 124
0 0 0 631 631
Kirjanpitoarvo 31.12.2008
0
0 51 717 768
Perustamis-
Kertyneet poistot ja arvon
Aineettomat Kehittämis- aineettomat
Aineelliset hyödykkeet Ennakko-
maksut
Maa- ja
vesialueet
Raken-
nukset
Koneet
ja kalusto
Muut
aineelliset
hyödykkeet
ja kesken-
eräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2008 1 078 22 667 62 839 28 6 819 93 431
Lisäykset 0 1 669 15 009 1 2 108 18 787
Vähennykset 0 0 -111 0 -6 772 -6 883
Hankintameno 31.12.2008 1 078 24 336 77 736 28 2 156 105 334
Kertyneet poistot ja arvon
alentumiset 1.1.2008 0 15 091 54 571 0 0 69 663
Poistot 0 1 101 3 611 0 0 4 712
Kertyneet poistot 31.12.2008 0 16 193 58 182 0 0 74 374
Kirjanpitoarvo 1.1.2008 1 078 7 576 8 267 28 6 819 23 768
Kirjanpitoarvo 31.12.2008 1 078 8 143 19 555 28 2 156 30 960
Tuotantotoimintaan liittyvien konei-
den ja laitteiden tasearvo 31.12.
31.12.2008 18 642 31.12.2007
7 312

14. Sijoitukset

Osakkeet
konserni-
yrityksissä
Muut
osakkeet
Sijoitukset
yhteensä
Hankintameno 1.1.2008
Lisäykset
13 409
35 502
278
35 502
13 687
Hankintameno 31.12.2008 48 910 278 49 188
Arvonalentumiset 1.1.2008 1 618 0 1 618
Arvonalentumiset 31.12.2008 1 618 0 1 618
Kirjanpitoarvo 31.12.2008 47 292 278 47 570

15. Konserniyritykset

Konsernin
omistus-
osuus-%
Emoyhtiön
omistus-
osuus-%
Olvin Juomaa Oy, Iisalmi, Suomi 100,00 100,00
AS A. Le Coq Group, Tartto, Viro 100,00 100,00
AS A. Le Coq, Tartto, Viro 100,00
AS Ösel Foods, Reola, Viro 100,00
AS Saare Ölu, Saarenmaa, Viro 100,00
A/S Cēsu Alus, Cēsis, Latvia 98,20
AB Ragutis, Kaunas, Liettua 99,57
OAO Lidskoe Pivo, Lida, Valko-Venäjä 51,00
16. Vaihto-omaisuus 2008 2007
Aineet ja tarvikkeet 7 795 9 687
Keskeneräiset tuotteet 497 611
Valmiit tuotteet / tavarat
Yhteensä
1 678
9 970
1 212
11 511
17. Saamiset 2008 2007
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä 52 470 72 863
Vakuudeksi annettuja talletuksia 105 104
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 52 575 72 967
Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Myyntisaamiset
Yhteensä
73
73
439
439
Saamiset muilta kuin konserniyhtiöiltä
Myyntisaamiset
Muut saamiset
22 126
1
23 237
1
Siirtosaamiset
Laskennalliset verosaamiset
2 658
23
1 676
110
Yhteensä 24 808 25 024
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 24 881 25 463
Saamiset yhteensä 77 457 98 430
Laskennalliset verosaamiset
Laskennalliset verosaamiset 1.1.
Johdon osakepalkkiot, laskennallisen veron muutos
110
-111
65
49
Johdannaisten arvostaminen käypään arvoon, laskennallisen veron muutos
Laskennalliset verosaamiset 31.12.
24
23
-3
110
18. Oma pääoma 2008 2007
Osakepääoma 1.1. 20 759 20 759
Osakepääoman korotus 0 0
Osakepääoma 31.12. 20 759 20 759
Ylikurssirahasto 1.1. 857 857
Rahastoanti 0 0
Ylikurssirahasto 31.12. 857 857
Vararahasto 1.1. ja 31.12. 127 127
Muut rahastot 1.1. 0 290
Omien osakkeiden hankinta 0 -290
Muut rahastot 31.12. 0 0
Edellisten tilikausien voitto 1.1. 45 262 43 962
Osingonjako -8 291 -6 736
Omien osakkeiden hankinta / luovutus 743 -432
Edellisten tilikausien voitto 31.12. 37 714 36 794
Tilikauden voitto 2 164 8 468
Oma pääoma yhteensä 61 620 67 005

Olvi Oyj:n osakepääoma jakautuu osakelajeittain seuraavasti:

2008
kpl
2008
1000
euroa
2008
ääniä
2007
kpl
2007
1000
euroa
2007
ääniä
K-sarja (20 ääntä/osake),
rekisteröity 1 866 128 3 732 37 322 560 1 866 128 3 732 37 322 560
K-osakkeet yhteensä 1 866 128 3 732 37 322 560 1 866 128 3 732 37 322 560
A-sarja (1 ääni/osake),
rekisteröity 8 513 276 17 027 8 513 276 8 513 276 17 027 8 513 276
A-osakkeet yhteensä 8 513 276 17 027 8 513 276 8 513 276 17 027 8 513 276
Yhteensä 31.12. 10 379 404 20 759 45 835 836 10 379 404 20 759 45 835 836

Omat osakkeet

Huhtikuussa 2008 yhtiön hallitus päätti yhtiökokouksen 10.4.2008 antamalla valtuutuksella luovuttaa vuosina 2006 ja 2007 hankittuja omia osakkeita käytettäväksi Olvi-konsernin avainhenkilöiden osakepalkkiojärjestelmässä palkkioina vuosien 2006-2007 tavoitteiden saavuttamisesta. Omia osakkeita luovutettiin konsernin avainhenkilöille 29 600 kappaletta huhtikuussa 2008.

Olvi Oyj:n yhtiökokous päätti 10.4.2008 valtuuttaa Olvi Oyj:n hallituksen yhden vuoden kuluessa yhtiökokouksesta päättämään yhtiön omien A-osakkeiden hankkimisesta voitonjakokelpoisilla varoilla enintään 245 000 A-osaketta. Olvi Oyj:n hallitus ei ole vuoden 2008 aikana käyttänyt yhtiökokouksen sille myöntämää valtuutusta hankkia omia osakkeita.

Olvi Oyj:n hallussa oli joulukuun 2008 lopussa yhteensä 2 400 omaa A-osaketta, joiden hankintahinta on 54 tuhatta euroa. Olvi Oyj:n hallussa olevien omien osakkeiden osuus osakepääomasta on 0,02 prosenttia ja osuus kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä 0,01 prosenttia. Hallussa olevien osakkeiden osuus A-osakkeista ja A-osakkeiden äänimäärästä on 0,03 prosenttia. Omien osakkeiden hankintahinnat esitetään oman pääoman vähennyksenä ja luovutukset oman pääoman lisäyksenä.

19. Tilinpäätössiirtojen kertymä

Tilinpäätössiirtojen kertymä muodostuu kertyneestä poistoerosta.

20. Vieras pääoma 2008 2007
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta
Eläkelainat
Muut velat
Yhteensä
30 000
8 550
29
38 579
26 867
0
29
26 895
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille:
Muut velat
Yhteensä
698
698
698
698
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 39 277 27 593
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta
Ostovelat
Siirtovelat
Muut velat
Yhteensä
33 817
11 687
4 701
13 224
63 429
15 439
13 104
6 587
14 286
49 415
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille:
Ostovelat
40 31
Yhteensä 40 31
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 63 470 49 447
Vieras pääoma yhteensä 102 746 77 040
Siirtovelat
Henkilöstökuluvaraukset
Tuloverovaraus
Lainojen korkovaraus
Muut siirtovelat
3 502
0
826
374
4 744
491
365
986
Siirtovelat yhteensä 4 701 6 587
Korottomien velkojen määrä 31.12. 30 351 34 945

Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua: Lainat rahoituslaitoksilta 16 950 8 200

21. Osakeperusteiset maksut

Olvi Oyj:n hallitus päätti 26.1.2006 Olvi-konsernin avainhenkilöitä koskevasta osakepohjaisesta kannustusjärjestelmästä.

Osakepalkkiojärjestelmä on osa konsernin avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää ja sen tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi.

Järjestelmässä on kaksi ansaintajaksoa, joista ensimmäinen alkoi 1.1.2006 ja päättyi 31.12.2007 ja toinen alkoi 1.1.2008 ja päättyy 31.12.2010. Järjestelmästä maksettavien palkkioiden määrä on sidottu Olvi-konsernin liikevaihtoon ja liikevoittoprosenttiin liikevaihdosta laskettuna.

Palkkiot maksetaan osittain Olvi Oyj:n A-osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattaa osakepalkkiosta aiheutuvat verot ja veronluontoiset maksut. Ensimmäisen ansaintajakson palkkioit maksettiin huhtikuussa 2008. Olvi-konsernin avainhenkilöille maksettiin palkkioina yhteensä 29 600 Olvi Oyj:n A-osaketta. Osakkeisiin liittyy kielto luovuttaa osakkeita kahden vuoden kuluessa osakkeiden saamisesta.

Olvi Oyj:n hallitus päätti 17.12.2007 toisen ansaintajakson tavoitteista ja järjestelmän piiriin kuuluvista henkilöistä. Samalla osakepalkkiojärjestelmän perusteella annettavien osakkeiden enimmäismäärä korotettiin 40 000 osakkeesta 80 000 osakkeeseen. Toisen ansaintajakson mahdolliset palkkiot maksetaan huhtikuussa 2011. Toiselta ansaintajaksolta palkkiona saaduista osakkeista saa luovuttaa 50 prosenttia yhden vuoden ja 100 prosenttia kahden vuoden kuluttua osakkeiden saamisesta.Osinko-oikeus alkaa sen jälkeen, kun osakkeet on siirretty avainhenkilöiden arvo-osuustileille. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu tällä hetkellä 21 avainhenkilöä.

Tämän kannustusjärjestelmän perusteella voi toiselta ansaintajaksolta vuonna 2011 tulla maksettavaksi tavoitteiden täydellisen saavuttamisen perusteella 48 000 Olvi Oyj:n A-osaketta.

Vuonna 2008 ei ole tehty ansaintajaksoon 2008-2011 liittyviä kirjauksia. Olvi Oyj:llä ei ole optioita.

22. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut 2008 2007
Annetut pantit ja vastuusitoumukset
Omasta puolesta
Kiinnitykset maa-alueisiin ja rakennuksiin 1 134 1 134
Muut taseen ulkopuoliset vastuut
Päällystevastuut 6 402 4 604
Muut vastuut 2 477 1 980
Annetut pantit ja vastuusitoumukset yhteensä 10 014 7 718
23. Leasing-vastuut 2008 2007
Yhden vuoden kuluessa erääntyvät 929 909
Myöhemmin erääntyvät 1 643 1 403
Yhteensä 2 572 2 312
24. Johdannaissopimukset Nimellisarvo Käypä arvo Käypä arvo
Johdannaiset 5 100 88 3

Johdannaissopimusten merkitys liiketoiminnalle on vähäinen. Johdannaissopimukset ovat lainojen koronvaihtosopimuksia ja ne päättyvät vuosina 2008 ja 2010.

OLVI OYJ

Osakkeet ja osakepääoma 31.12.2008
Osakkeita % Ääniä %
K-sarjan osakkeet, rekisteröity 1 866 128 18,0 37 322 560 81,4
A-sarja osakkeet, rekisteröity 8 513 276 82,0 8 513 276 18,6
Yhteensä 10 379 404 100,0 45 835 836 100,0
Rekisteröity osakepääoma, 1000 EUR 20 759

A- ja K-sarjan osakkeelle maksettiin osinkoa vuodelta 2007 0,80 euroa/osake (vuodelta 2006 0,65), yhteensä 8,3 (6,7) miljoonaa euroa. Osinko maksettiin 21.4.2008.

A- ja K-osakkeen nimellisarvo/EUR 2,00
Ääniä / A-sarjan osake 1
Ääniä / K-sarjan osake 20

Osakkeilla on sama oikeus osinkoon.

Yhtiöjärjestykseen sisältyy K-sarjan osakkeita koskeva lunastuslauseke.

OSAKKEENOMISTUKSEN JAKAUMA JA TIEDOT OSAKKEENOMISTAJISTA

Suurimmat omistajat 31.12.2008
K-sarja A-sarja Yhteensä % Äänimäärä %
1.
2.
Olvi-säätiö
Hortling Heikki
1 181 952 421 286 1 603 238 15,45 24 060 326 52,49
3. Wilhelm *)
Hortling Kalle
450 712 85 380 536 092 5,09 9 099 620 19,85
Einari kuolinpesä 93 552 12 624 106 176 1,02 1 883 664 4,11
4. Hortling Timo Einari 82 912 17 304 100 216 0,97 1 675 544 3,66
5. Hortling-Rinne Marit 51 144 1 050 52 194 0,50 1 023 930 2,23
6. Skandinaviska Enskilda
Banken hall.rek. 1 283 944 1 283 944 12,37 1 283 944 2,80
7. Nordea Pankki Suomi Oyj
hall.rek. 516 393 516 393 4,98 516 393 1,13
8. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö
Ilmarinen 515 748 515 748 4,97 515 748 1,13
9. Oy AutoCarrera Ab 221 891 221 891 2,14 221 891 0,48
10. Pensionsförsäkringsaktiebolaget
Veritas
Eläkevakuutus
osakeyhtiö 208 000 208 000 2,00 208 000 0,45
11. Odin Finland 172 330 172 330 1,66 172 330 0,38
12. Kamprad Ingvar 162 099 162 099 1,56 162 099 0,35
13. Vidgren Einari 158 113 158 113 1,52 158 113 0,34
14. Säästöpankki Kotimaa
-sijoitusrahasto 111 800 111 800 1,08 111 800 0,24
15. Svenska Handesbanken Ab (Publ)
Filialverksamheten i Finland
hall.rek. 105 159 105 159 1,01 105 159 0,23
16. Fondita Nordic Mocro
Cap Placeringsf 90 000 90 000 0,87 90 000 0,20
17. Lahti Ari Juhani 90 000 90 000 0,87 90 000 0,20
18. Sijoitusrahasto Nordea
Vakaa Tuotto
19. Sijoitusrahasto
87 313 87 313 0,84 87 313 0,19
Evli Select 70 014 70 014 0,67 70 014 0,15
20. Yleisradion Eläkesäätiö 63 000 63 000 0,61 63 000 0,14
Muut 5 856 4 119 828 4 125 684 39,75 4 236 948 9,24
Yhteensä 1 866 128 8 513 276 10 379 404 99,92 45 835 836 100,00

*) Osakkeenomistus sisältää omissa ja määräysvallassa olevien nimissä olevat osakkeet.

Olvi Oyj:llä oli arvo-osuusjärjestelmässä 31.12.2008 6 427 (5 667) osakkeenomistajaa, joista 7 (10) hallintarekisteröityjä.

Sisäpiiri

Olvi Oyj on ottanut Helsingin Pörssin laatiman ja suositteleman sisäpiiriohjeen käyttöön 1.9.2005.

Yhtiön johdon omistus

Olvi Oyj:n hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2008 yhteensä 450 712 K-osaketta ja 97 380 A-osaketta, jotka edustavat 5,3 prosenttia kaikista osakkeista ja 20,1 prosenttia äänimäärästä.

Yhtiön johdolla ei ole optioita.

Omistusmääräjakauma 31.12.2008

Arvo-osuuksien
lukumäärä
Omistajien
lukumäärä
%
omistajista
Arvo
osuus-
määrä
% arvo-
osuuksista
Ääni-
määrä
%
äänistä
1-1000 5 688 88,50 1 453 575 14,00 1 458 439 3,18
1 001-10 000 670 10,42 1 694 695 16,33 1 801 095 3,93
10 001-100 000 55 0,86 1 419 854 13,68 2 391 590 5,22
100 001-1 000 000 12 0,19 2 905 418 27,99 14 821 762 32,34
1000001-999999999999 2 0,03 2 887 182 27,82 25 344 270 55,29
Yhteistilillä 18 680 0,18 18 680 0,04
Yhteensä 6 427 100,00 10 379 404 100,00 45 835 836 100,00

Sektorijakauma 31.12.2008

% % Hallinta-
rekisteröity
Omistajia
lukumäärä
omis-
tajista
Arvo-osuus- arvo-
määrä osuuksista
arvo-osuus-
määrä
% arvo-
osuuksista
Ääni-
määrä
%
äänistä
Yritykset 327 5,09 2 331 378 22,46 304 0,00 24 788 770 54,08
Rahoitus- ja
vakuutus
laitokset 37 0,58 414 704 4,00 1 908 186 18,38 2 322 890 5,07
Julkisyhteisöt 7 0,11 852 864 8,22 852 864 1,86
Voittoa
tavoittelemattomat
yhteisöt 70 1,09 321 101 3,09 321 101 0,70
Kotitaloudet 5 952 92,61 4 255 798 41,00 16 283 406 35,53
Ulkomaat 34 0,53 275 389 2,65 1 000 1 248 125 2,72
Yhteistilillä 0,00 18 680 0,18 18 680 0,04
Yhteensä 6 427 100,00 8 469 914 81,60 1 909 490 18,40 45 835 836 100,00

Ulkomaiset ja hallintarekisteröidyt omistukset 31.12.2008

Omistajia
lukumäärä
%
omistajista
Arvo-osuus-
määrä
% arvo-
osuuksista
Ääni-
määrä
%
äänistä
Ulkomaiset yhteensä
Hallintarekisteröidyt
33 0,51 275 389 2,65 1 247 125 2,72
(ulkom.) yhteensä
Hallintarekisteröidyt
1 0,02 1 000 1 000 0,00
(kotim.) yhteensä 6 0,09 1 908 490 18,39 1 908 490 4,16
Yhteensä 40 0,62 2 184 879 21,05 3 156 615 6,89

OLVI OYJ

Emoyhtiön taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2004-2008

TOIMINNAN LAAJUUS JA KANNATTAVUUS
1000 EUR 2008 2007 2006 2005 2004
Liikevaihto 106 291 96 546 79 458 73 509 69 299
Muutos, % 10,1 21,5 8,1 6,1 -1,4
Liikevoitto 4 205 8 490 7 012 4 120 3 278
% liikevaihdosta 4,0 8,8 8,8 5,6 4,7
Rahoitustuotot ja -kulut 101 1 869 2 099 1 557 2 406
Tulos ennen satunnaisia eriä 4 306 10 359 9 111 5 678 5 684
% liikevaihdosta 4,1 10,7 11,5 7,7 8,2
Tulos ennen varauksia ja veroja 4 306 10 359 9 111 5 678 5 684
% liikevaihdosta 4,1 10,7 11,5 7,7 8,2
Taseen loppusumma 170 492 148 996 131 862 126 186 124 000
Tulorahoitus-% 7,9 12,2 13,9 12,0 12,5
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI) 5,8 10,9 9,7 6,8 6,7
Oman pääoman tuotto-% (ROE) 4,9 10,4 9,5 6,1 5,6
Omavaraisuusaste, % 38,8 47,4 53,5 54,0 53,3
Maksuvalmius (current ratio) 0,6 0,8 0,9 1,2 1,2
Velkaantumisaste (gearing), % 103,7 56,2 48,1 43,7 51,8
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen 25 572 7 786 1 562 4 106 4 732
% liikevaihdosta 24,1 8,1 2,0 5,6 6,8
Nettoinvestoinnit käyttöomaisuuteen 25 683 7 773 1 522 4 002 4 727
% liikevaihdosta 24,2 8,1 1,9 5,4 6,8
Henkilöstö keskimäärin 434 389 346 333 334
OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT 2008 2007 2006 2005 2004
Tulos/osake (EPS), euroa 0,32 0,71 0,63 0,40 0,37
Optiolainan laimennusvaikutuksella
oikaistu tulos/osake, euroa 0,32 0,71 0,63 0,40 0,36
Oma pääoma/osake, euroa 6,37 6,83 7,11 6,91 6,96
*) Nimellisosinko/osake, euroa 0,50 0,80 0,65 0,85 0,65
*) Efektiivinen osinkotuotto, % 2,6 3,3 3,3 4,0 4,9
*) Osinko/tulos, % 155,4 112,9 103,3 214,1 177,0
Hinta/voitto-suhde (P/E) 48,4 33,9 31,7 53,1 35,9
A-osakkeen kurssi
- kauden lopussa, euroa 15,59 24,00 20,00 21,10 13,17
- ylin kurssi, euroa 27,00 30,80 20,19 21,60 14,18
- alin kurssi, euroa 12,50 19,50 10,50 13,30 11,56
- keskikurssi, euroa 20,82 24,14 14,70 16,43 12,81
A-osakkeiden vaihto, kpl 1 622 708 2 286 279 3 052 970 1 912 335 1 767 881
A-osakekannasta, % 19,1 26,9 35,9 44,9 43,3
A-osakekannan markkina-arvo
31.12., MEUR 132,7 204,3 170,3 89,8 53,6
K-osakekannan markkina-arvo
31.12., MEUR 29,1 44,8 37,3 19,7 12,3
Yhtiön markkina-arvo yhteensä,
MEUR 161,8 249,1 207,6 109,5 65,9
Osakkeiden lukumäärä
- osakeantioikaistu
keskimääräinen lukumäärä
tilikauden aikana**) 10 368 444 10 358 296 10 376 311 10 292 806 9 916 982
- optiolainan laimennusvaikutuksella
oikaistu keskimääräinen
lukumäärä **)
- osakeantioikaistu lukumäärä
10 368 444 10 358 296 10 413 050 10 378 178 10 210 004
tilikauden lopussa **) 10 377 004 10 347 404 10 363 404 10 379 404 10 028 204

*) Nimellisosingon määrää ei ole muutettu vertailukelpoiseksi rahastoannin vaikutuksesta.

Nimellisosinko on maksettu osinko kulloisenkin vuoden osakemäärälle. Vuoden 2008 tunnuslukuja laskettaessa on osinkona käytetty hallituksen yhtiökokoukselle tekemää esitystä. Osakekohtaisia tunnuslukuja laskettaessa on huomioitu rahastoannin aiheuttama osakemäärän kaksinkertaistuminen vuonna 2006.

**) Olvi Oyj:n hallussa olevat omat osakkeet on vähennetty

Tunnuslukujen laskentaperusteet

Liikevoitto+poistot+rahoitustuotot ja -kulut+satunnaiset tuotot
ja kulut-verot
Tulorahoitus-% = 100 x Liikevaihto
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI) = 100 x Voitto ennen veroja+korko- ja muut rahoituskulut
Taseen loppusumma-korottomat velat (keskimäärin)
Oman pääoman tuotto-% (ROE) = 100 x Voitto ennen veroja-verot
Oma pääoma+vähemmistöosuus+vapaaehtoiset varaukset ja
poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä (keskimäärin
vuoden aikana)
Omavaraisuusaste, % = 100 x Oma pääoma+vähemmistöosuus+vapaaehtoiset varaukset ja
poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä
Taseen loppusumma-saadut ennakot
Maksuvalmius (current ratio) = Rahoitusomaisuus+vaihto-omaisuus
Lyhytaikainen vieras pääoma
Velkaantumisaste (gearing), % = 100 x Korolliset velat+saadut ennakkomaksut-rahat ja muut likvidit
varat
Oma pääoma+vapaaehtoiset varaukset ja poistoero
Tulos/osake (EPS) = laskennallisella verovelalla vähennettynä
Voitto ennen veroja-verot+/- vähemmistöosuus
Tilikauden keskimääräinen, osakeantioikaistu osakkeiden
lukumäärä
Oma pääoma/osake = Oma pääoma+vapaaehtoiset varaukset ja poistoero
laskennallisella verovelalla ja vähemmistöosuudella
vähennettynä
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12.
Osinko/osake = Tilikauden osinko/osake
Osakeantien oikaisukerroin
Efektiivinen osinkotuotto, % = 100 x Osakeantioikaistu osinko/osake
Osakkeen osakeantioikaistu tilikauden viimeinen
kaupantekokurssi
Hinta/voitto-suhde (P/E) = Osakkeen osakeantioikaistu tilikauden viimeinen
kaupantekokurssi
Tulos/osake
Osinko/tulos, % = 100 x Osakekohtainen osinko
Osakekohtainen tulos
Osakekannan markkina-arvo
tilikauden lopussa
= Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa x
A-osakkeen kurssi tilikauden lopussa

Hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi

Emoyhtiö Olvi Oyj:n jakokelpoiset varat olivat 39,9 miljoonaa euroa, josta tilikauden 1.1.— 31.12.2008 voitto oli 2,2 miljoonaa euroa.

Yhtiön hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle voitonjakokelpoisten varojen käyttämistä seuraavasti:

  • osinkona jaetaan vuodelta 2008 0,50 euroa sekä K- että A-sarjan osakkeelle eli yhteensä 5,2 miljoonaa euroa. Osinko on 41,0 prosenttia Olvi-konsernin osakekohtaisesta tuloksesta. Osinko esitetään maksettavaksi huhtikuussa 2009.
  • emoyhtiön vapaaseen omaan pääomaan jätetään 34,7 miljoonaa euroa.

Päiväys ja allekirjoitus

Iisalmessa 24. päivänä helmikuuta 2009

Heikki Hortling Esa Lager hallituksen hallituksen puheenjohtaja varapuheenjohtaja

Lauri Ratia Heikki Sinnemaa

Harri Sivula Lasse Aho hallituksen jäsen toimitusjohtaja

hallituksen jäsen hallituksen jäsen

59

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Iisalmessa 10. päivänä maaliskuuta 2009

Pekka Loikkanen KHT

Olvi Oyj:n hallituksen jäsenet 2008

Heikki Hortling, s. 1951

  • kauppatieteiden maisteri
  • Olvi Oyj:n hallituksen puheenjohtaja vuodesta 1998 lähtien
  • Olvi Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja 1987 – 1997
  • Iisalmen Puhelin Oy:n hallituksen jäsen
  • Ylä-Savon Pääomarahasto Oy, hallituksen jäsen

Esa Lager, s. 1959

  • oikeustieteen kandidaatti
  • kauppatieteiden maisteri
  • Outokumpu Oyj:n talous- ja rahoitusjohtaja
  • Olvi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2002
  • Olvi Oyj:n hallituksen varapuheenjohtajana 14.4.2004 alkaen

Lauri Ratia, s. 1946

  • diplomi-insinööri
  • Olvi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 1999 alkaen
  • Tecnomen Oyj, hallituksen puheenjohtaja 2001 alkaen
  • Edita Oyj, hallituksen puheenjohtaja 2005 alkaen
  • Sponda Oyj, hallituksen puheenjohtaja 2007 alkaen
  • Medisize Oy, hallituksen puheenjohtaja 2007 alkaen
  • OJSC LSR Group, Pietari, Venäjä, hallituksen jäsen 2007 alkaen
  • Inspecta Oy, hallituksen jäsen 2007 alkaen
  • Samesor Oy, hallituksen jäsen 2008 alkaen
  • VR-Yhtymä Oy, hallituksen puheenjohtaja 2008 alkaen

Heikki Sinnemaa, s. 1949

  • varatuomari
  • Olvi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2004 alkaen
  • Olvi-Säätiön hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2006 alkaen
  • Olvi-Säätiön hallituksen jäsen 2000 2005
  • Iisalmen Puhelin Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja
  • T. Makkonen, hallituksen jäsen

Harri Sivula, s. 1962

  • HTM
  • Onninen Oy:n toimitusjohtaja
  • Olvi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2007 alkaen

Lasse Aho, s. 1958

  • YTM
  • Olvi Oyj:n toimitusjohtaja vuodesta 2004 lähtien
  • Olvi Oyj:n hallituksen sihteeri

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.