Atria kasvaa ja kansainvälistyy

Atria Oyj on voimakkaasti kasvava ja kansainvälistyvä, suomalainen elintarvikealan yritys. Liikevaihdoltaan Atria-konserni on suurin lihanjalostaja Suomessa ja yksi johtavista ruoka-alan yrityksistä Pohjoismaissa, Venäjällä ja Baltian alueella.

Atrian1) liikevaihto vuonna 2008 oli 1 356,9 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa oli keskimäärin 6 135 henkilöä. Konserni jakaantuu neljään liiketoiminta-alueeseen. Ne ovat Atria Suomi, Atria Skandinavia, Atria Venäjä ja Atria Baltia.

Atrian asiakasryhmiä ovat päivittäistavarakauppa, Food Service –asiakkaat ja alan teollisuus. Lisäksi sillä on omiin tuotemerkkeihin perustuvaa Fast Food -konseptiliiketoimintaa.

Atrian juuret ulottuvat vuoteen 1903, jolloin perustettiin sen vanhin omistajaosuuskunta.

Atria Oyj:n osakkeet listataan Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä.

Sisältö

Atria-konsernin vuosi 2008

Taloudellinen yhteenveto
Liiketoiminta-alueet ja tuotemerkit 1
Keskeiset tapahtumat 2
Toimitusjohtajan katsaus 4
Strategia 6
Strategiset toimenpiteet 8

Toimintakatsaukset

Atrian liiketoimintaympäristö 12
Atria Suomi 14
Atria Skandinavia 18
Atria Venäjä 22
Atria Baltia 26

Yritysvastuu

Periaatteet 30
Ympäristövastuu 32
Atrian laatu-ja ympäristöjärjestelmät 33
Sosiaalinen vastuu 36
Tuotekehitys ja markkinointi 41

	Tilinpäätös ja toimintakertomus 44

Hallinnointi ja ohjaus

Hallinnointiperiaatteet 104
Atria Oyj:n hallinto 106
Atria-konsernin organisaatio ja johtoryhmä 108
Sijoittajasuhteet ja analyytikot 110
Yhteystiedot 112

konsernia. Konsernin emoyhtiö on Atria Oyj.

TA LOUDE LLI NEN YHT EENVE TO

Atria-konsernin avainluvut 2008

	2008	2007
Liikevaihto, milj. euroa	1356,9	1 272,2
Liikevoitto, milj. euroa	38,4	94,5
Operatiivinen liikevoitto*), milj. euroa	39,9	61,4
Operatiivinen liikevoitto, %	2,9	4,8
Voitto ennen veroja, milj. euroa	16,7	80,6
Osakekohtainen tulos, euroa	0,42	2,56
Omavaraisuusaste, %	38,4	47,6
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa	152,6	284,1
Bruttoinvestoinnit liikevaihdosta, %	11,2	22,3
Henkilöstö keskimäärin	6135	5 947

*) Operatiivinen liikevoitto = liiketoiminnasta muodostuva liikevoitto

ilman merkittäviä kertaluonteisia eriä.

Varsinainen yhtiökokous

Atria Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 29.4.2009 Helsingissä, Finlandia-talossa.

Taloudelliset raportit vuonna 2009

Atria Oyj julkaisee tulostietoja vuonna 2009 seuraavasti:
Tilinpäätöstiedote vuodelta 200825.2.2009
Vuosikertomus vuodelta 2008 viikolla 16
Osavuosikatsaus Q1 (3 kk)28.4.2009
Osavuosikatsaus Q2 (6 kk) 30.7.2009
Osavuosikatsaus Q3 (9 kk) 27.10.2009

Atrian taloudellinen informaatio julkaistaan ajantasaisesti yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.atria.fi/konserni.

Liikevaihto Liikevaihto liiketoiminta-alueittain

Liikevoitto Operatiivinen liikevoitto

Bruttoinvestoinnit Henkilöstö keskimäärin

Atrian liiketoiminta-alueet ja tuotantolaitokset

Atria Suomi

Nurmo (1), Karkkila (2), Kuopio (3), Kauhajoki (4), Forssa (5)

Atria Skandinavia

Sköllersta (6), Malmö/Fosie (7), Tukholma, 3 yksikköä (8), Tranås (9), Halmstad (10), Kinna (11), Moheda (12), Norrboda/Nässjö (13), Borås (14), Norrköping (15), Göteborg (16), Falköping (17), Horsens (18)

Atria Venäjä

Pietari (Sinyavino, Gorelovo) (19), Moskova (20)

Atria Baltia

Valga (21), Ahja (22), Vastse-Kuuste (23)

Atrian kotimarkkina-alueella Itämeren alueella ja Venäjän Euroopan puoleisissa osissa asuu yhteensä yli 50 miljoonaa kuluttajaa.

Atrian tuotemerkit 2008

Dolobore ea con hent adion velis at aut niat ad ex erit vullutpat, quisi. Exer illa conum inim am ad dolor sit lum • Liikevaihto kasvaa noin seitsemän prosenttia, mutta kannattavuus ei ole tyydyttävä. Atria Skandinavian, Atria Venäjän ja Atria Baltian tulokset ovat tappiollisia. Atria Suomen myynti onnistuu hyvin, ja operatiivinen liikevoitto kasvaa edellisvuodesta. Atria Suomen liikevoittoprosentti on 5,7.
• Atria Venäjän uusi logistiikkakeskus Pietarin alueella Gorelovossa otetaan käyttöön ja Pietarin keskustassa sijainneet kolme varastoa suljetaan. » s. 23
• Atria Viro keskittää teurastuksen ja lihanleikkuun Valgan tehtaalle. » s. 27
Liikevaihto kasvaa lähes 15 prosenttia.
Operatiivinen liikevoitto on 8,5 prosenttia pienempi kuin edellisvuonna.
• Kannattavuus Atria Suomen ja Atria Venäjän liiketoiminta-alueilla parantuu tuntuvasti alkuvuoteen verrattuna.
• Atria ostaa venäläisen OOO Campomos -lihanjalostusyhtiön, jonka päämarkkinaalue on Moskova. Yhtiön liikevaihto vuonna 2007 oli noin 75 miljoonaa euroa. » s. 23

^e^h ⁿⁱ ^k^ä

^s– ^y ^s^y ^u^k ^u

• Liikevaihto kasvaa noin 10 prosenttia.

^Q¹ ^tammikuu–maalisku^u

• Operatiivinen liikevoitto on 41 prosenttia pienempi kuin edellisvuoden vertailujaksolla.
• Raaka-aineiden epäedullinen hintakehitys heikentää merkittävästi kannattavuutta Atria Suomen ja Atria Venäjän liiketoiminta-alueilla.
• Atria Suomi aloittaa laajan tehostamisohjelman, jonka arvioitu kustannussäästö on neljä miljoonaa euroa vuodessa. » s. 14
• Liikevaihto laskee kolme prosenttia edellisvuoden vertailujaksosta, johon sisältyy myydyn Svensk Snabbmat för Storkök AB:n liikevaihtoa 38 miljoonaa euroa.
• Operatiivinen liikevoitto on 32 prosenttia pienempi kuin edellisvuonna.
• Raaka-ainehintojen nousu jatkuu.
• Atria ostaa herkuttelutuotteita valmistavan ruotsalaisen AB Ridderheims Delikatesser -yhtiön. Yhtiön liikevaihto on noin 50 miljoonaa euroa. » s. 19
• Atria ostaa Virossa AS Wõro Kommertsja AS Vastse-Kuutse Lihatööstus -lihanjalostusyhtiöt. Yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 20 miljoonaa euroa. » s. 26
• Atria Venäjä ilmoitti uuden lihanjalostustehtaan valmistumisen Pietarin Gorelovossa siirtyvän vuoteen 2009. » s. 23

Q4 lo

ka kuu

–joulukuu

Atria-konsernin liikevaihdon kehitys

Q1 Liikevaihto liiketoiminta-alueittain

Q2 Liikevaihto liiketoiminta-alueittain

Q3 Liikevaihto liiketoiminta-alueittain

Q4 Liikevaihto liiketoiminta-alueittain

Atria-konsernin operatiivisen liikevoiton kehitys kvartaaleittain

Q1 Operatiivinen liikevoitto

Q2 Operatiivinen liikevoitto

Q3 Operatiivinen liikevoitto

Q4 Operatiivinen liikevoitto

Operatiivinen liikevoitto = Liiketoiminnasta muodostuva liikevoitto ilman merkittäviä kertaluonteisia eriä

Q 2

h u ht ki u u

kesäkuu

Atria Suomi Atria Skandinavia Atria Venäjä Atria Baltia

Q1 Q2 Q3 Q4

Strategisen kasvun ja toimintaympäristön muutosten vuosi

Vuosi 2008 oli Atrian kasvun kannalta onnistunut. Kasvoimme strategiamme mukaisesti sekä orgaanisesti että yritysostojen kautta.

Kannattavuus sen sijaan ei vastannut odotuksiamme. Tuloksentekokykyämme heikensivät toimintaympäristössämme tapahtuneet voimakkaat muutokset. Näistä merkittävimpiä olivat liharaaka-aineen jyrkkä hinnannousu ja meille keskeisten valuuttojen tuntuva heikkeneminen. Alkuvuonna pääosin viljan ja rehujen kallistumisen aiheuttama liharaaka-aineen hinnannousu heikensi kannattavuuttamme kaikilla liiketoiminta-alueilla. Vuoden viimeisellä neljänneksellä Venäjän ruplan ja Ruotsin kruunun heikkeneminen nosti tuntuvasti kustannuksia Atria Venäjän ja Atria Skandinavian liiketoiminta-alueilla, joilla tuotantomme perustuu valtaosin tuontiraakaaineeseen. Toimintaympäristön kustannuspaineiden lisäksi Atria Venäjän tuloskuntoa heikensi ostamamme Campomosyhtiön tappiollisuus.

Kansainvälisen taloustaantuman vaikutus Atriaan – kuten koko elintarvikealaan – oli vähemmän dramaattinen kuin useimpiin muihin teollisuuden toimialoihin. Sen vaikutus oli kuitenkin sekä liikevaihdon että kannattavuuden kannalta merkittävä. Taantuma heikensi päivittäistavaroiden yleistä kulutuskysyntää ja suuntasi edustamiemme ruokailutuotteiden ostotottumuksia edullisemman hintaluokan tuotteisiin.

Strategiset yritysostot tukevat kansainvälistä kasvua

Atria toteutti vuoden 2008 aikana neljä strategiaa täydentävää yritysostoa. Ne kaikki tukevat kansainvälisten toimintojemme kasvua ja pyrkimystämme saavuttaa markkinajohtajuus tai markkinoiden toiseksi suurimman toimijan asema kaikilla Atrian neljällä liiketoiminta-alueella. Käytimme yritysostoihin noin 110 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi teolliset investoinnit

" Atria on tukenut kasvuaan strategisilla yritysostoilla, joihin se on investoinut merkittävästi kahden viime vuoden aikana. Vuonna 2009 keskitymme kannattavuutemme parantamiseen liittämällä ostetut yhtiöt onnistuneesti Atriaan ja hyödyntämällä synergiat täysimääräisesti. Erityisesti panostamme Atria Venäjän tuloskunnon parantamiseen. Taloustaantuman aiheuttamat kulutuskysynnän muutokset näemme toki haasteena, mutta myös kannattavaa kasvua lisäävänä mahdollisuutena."

Matti Tikkakoski Atria Oyj:n toimitusjohtaja

olivat 63 miljoonaa euroa, joka oli alle edellisen vuoden investointitason.

Strategisesti tärkeimmän yritysoston toteutimme Venäjällä. Campomos-yhtiön ostolla saimme merkittävän aseman Venäjän suurimmalla yksittäisellä markkina-alueella Moskovassa ja vahvistimme asemaamme myös Pietarissa. Uuden tytäryhtiömme ansiosta tuotantokapasiteettimme kasvoi tuntuvasti, brändisalkkumme monipuolistui vahvoilla tuotemerkeillä ja saimme myös omaa alkutuotantoa. Oma raaka-ainehuolto parantaa kilpailukykyämme Venäjällä. Campomos-kaupan ansiosta Atrian liikevaihto Venäjällä kasvoi merkittävästi ja Atriasta tuli maan johtava ulkomainen lihanjalostaja.

Ruotsisssa ostimme Ridderheims Delikatesser -yhtiön, jonka hankinta tukee Atria Skandinavian kasvustrategiaa korkean jalostusasteen tuoteryhmissä. Ridderheimsin toiminnot integroitiin Falbygdens Ost -yhtiöön, ja näistä muodostettiin uusi Atria Deli -liiketoiminta. Uskomme, että tuoreisiin herkuttelutuotteisiin erikoistuneella liiketoiminnalla on hyvät kasvumahdollisuudet myös vientimarkkinoilla. Herkuttelutuotteet muodostavat päivittäistavarakaupassa kapean erikoissegmentin, joka selvitystemme mukaan kasvaa pidemmällä aikavälillä merkittävästi.

Virossa olemme olleet liian pieni toimija. Ostamiemme yritysten, Wõro Kommertsin ja Vastse-Kuuste Lihatööstusin ansiosta olemme nyt maan toiseksi suurin alan yritys. Uusi asemamme antaa meille mahdollisuuden vaikuttaa toimialan kehitykseen Virossa ja luo meille vankan kaskuvalustan Viron lisäksi muuallakin Baltian alueella.

Atria Suomi kannattavan kasvun veturina

Atria-konsernin operatiivinen liikevoitto pieneni 20 miljoonalla eurolla noin 40 miljoonaan euroon. Tämä on noin kolme prosenttia liikevaihdostamme. Tulos oli epätyydyttävä tavoittelemaamme viiden prosentin liikevoittotasoon nähden.

Merkittävä osa tuloksestamme muodostui Atria Suomen liiketoiminta-alueella. Atria Suomi tehosti ja sopeutti alkuvuodesta toimintaansa kustannuspaineiden mukaisesti, ja lisääntyneen myynnin ja vahvistuneiden marginaalien ansiosta toisen vuosipuoliskon tulos oli jopa edellisvuotta parempi. Vahva Atria-brändi vauhditti ratkaisevasti myyntimme kasvua Suomessa.

Atria Skandinavian liiketoimintaalueella kehitys oli päinvastainen. Ensimmäisen vuosipuoliskon hyvä tuloskehitys taantui voimakkaasti loppuvuodesta. Emme kyenneet riittävän nopeasti siirtämään kohonneita raakaainekustannuksia lopputuotteiden hintoihin. Myös salaatti- ja voileipäliiketoiminnan heikko kannattavuus, tervehdyttämisohjelman kertaluonteiset erät sekä kruunun nopea heikkeneminen huononsivat tulostamme. Markkinaosuudet kehittyivät kuitenkin Ruotsissa myönteisesti.

Pit-Productin myynti ja markkinaosuudet kasvoivat Pietarin alueen kiristyneessä kilpailutilanteessa. Kesällä ostamamme Campomos-lihanjalostusyhtiön voimakas tappiollisuus kuitenkin heikensi ratkaisevasti paitsi Atria Venäjän, myös koko Atria-konsernin loppuvuoden tuloskehitystä.

Atria Baltian liiketoiminta-alueella kannattavuustavoitteemme eivät täyttyneet. Haastavan toimintaympäristön lisäksi tulosparannusta hidasti Valga Lihatööstus -yhtiön tappiollisuus. Loppuvuoden aikana tuloskehitys kääntyi myönteisempään suuntaan uusien yritysostojen ansiosta.

Vakautuksen vuosi 2009

Atria on investoinut kasvua tukeviin yritysostoihin kahden viime vuoden aikana yli 300 miljoonaa euroa. Omavaraisuusasteemme laski viime vuonna 38 prosenttiin, joka on hieman asettamamme 40 prosentin vähimmäistason alapuolella. Vuoden 2009 investoinnit jäävät pienemmiksi kuin vuonna 2008. Keskitymme kuluvana vuonna toimintamme kannattavuuden parantamiseen.

Kannattavuutemme parantamisessa on ratkaisevaa Atria Venäjän tuloskunnon kohentaminen. Tavoittelemme Campomos-yhtiössä voitollista tulosta vuoden 2010 aikana parantamalla Campomos-yhtiön kustannustehokkuutta, kasvattamalla myyntiä ja hakemalla maksimaaliset synergiaedut sen ja Pit-Product-yhtiön välillä. Pit-Productin tuloskehitys jatkuu edelleen myönteisenä.

Ostamiemme yhtiöiden onnistunut integrointi Atriaan on avainasemassa kannattavuutemme parantamisessa myös Baltian ja Skandinavian liiketoiminta-alueilla. Uudet tytäryhtiöt Virossa mahdollistavat liiketoimintojen kehittämisen aivan uudelle kannattavuustasolle. Ruotsissa keskitymme integraation lisäksi kustannusrakenteemme tuntuvaan keventämiseen. Suomessa kannattavuuden parantamistoimet ulottuvat koko atrialaiseen ruokaketjuun. Vain näin on mahdollista saavuttaa tasapaino kustannusten ja myyntihintojen välillä.

Taloustaantuman aiheuttama kulutuskysynnän vähentyminen ja ostotottumusten muutokset ovat Atrialle suuri haaste, mutta myös mahdollisuus. Kustannustehokkuutemme on alamme parhaita. Meillä on myös laaja tuotevalikoima eri kuluttajaryhmille ja hyvät edellytykset reagoida kysynnän muutoksiin. Voin hyvin luottavaisena sanoa, että Atrialla on myös tässä suhdanteessa erinomaisesti menestyviä tuotteita.

Haluan kiittää kaikkia atrialaisia ja kumppaneitamme kuluneesta vuodesta sekä hyvästä yhteistyöstä asiakkaidemme, omistajiemme ja yhtiömme hyväksi.

Nurmossa helmikuussa 2009

Matti Tikkakoski Atria Oyj:n toimitusjohtaja

Tuoreruoka-alan ykköseksi

Atrian strateginen tavoite on olla kuluttajien ja asiakkaiden ykkösvalinta tuoreruoka-alalla Itämeren alueella ja Venäjän Euroopan puoleisilla alueilla.

Visiotaan Atria toteuttaa kannattavan kasvun strategiallaan. Sen mukaisesti Atria hakee kasvua perinteisten lihanjalostusmarkkinoiden lisäksi myös laajemmin koko ruoka-alalla, erityisesti tuoretuotteiden segmenteissä.

Atria pyrkii kasvamaan ensisijassa orgaanisesti, mutta myös täydentävät yritysostot ovat mahdollisia.

Kasvua tukevat Ydinvahvuudet

Atrian kasvua kansainvälisillä elintarvikemarkkinoilla tukevat erityisesti seuraavat ydinvahvuudet, joita se hyödyntää ja kehittää aktiivisesti:

Vahva markkina-asema

Atria on markkinajohtaja Suomessa noin 30 prosentin toimittajaosuudellaan. Ruotsissa yhtiö on markkinoiden toiseksi suurin toimija, jonka asema vahvistui tuntuvasti vuonna 2007 toteutetun Sardusin ja vuonna 2008 toteutetun Ridderheimsin ostojen ansiosta. Kauppojen ansiosta Atria vahvisti asemaansa myös Tanskassa. Venäjällä Atria on markkinajohtaja nopeasti kasvavassa, modernissa päivittäistavarakaupassa Pietarin alueella. Moskovan alueelle Atria etabloitui vuonna 2008 toteutetulla Campomos-kaupalla.

Vahvat tuotemerkit

Atrialla on vahvat ja tunnetut tuotemerkit, joiden kehittämiseen se investoi johdonmukaisesti. Vahvojen brändien ansiosta Atrialla on hyvät edellytykset tuoda jatkuvasti markkinoille korkeamman jalostusasteen ja korkeamman kannattavuuden tuotteita.

Hyvä kuluttajatuntemus ja asiakkuuksien hallinta

Kuluttajien osto- ja ruokailutottumusten tunteminen on elintarviketeollisuuden keskeisin haaste, jonka Atria hallitsee hyvin.

Atria toimii yhteistyössä päivittäistavarakaupan johtavien toimijoiden kanssa kaikilla liiketoiminta-alueillaan. Konserni lujittaa strategisia asiakaskumppanuuksiaan kehittämällä uusia ja tuloksellisia yhteistyömalleja kunkin päivittäistavarakauppaketjun kanssa erikseen.

Tehokas tuotantorakenne sekä muutosprosessien ja toimitusketjun hyvä hallinta

Atria on vastannut päivittäistavarakaupan ja koko toimintaympäristön muutoshaasteisiin mittavilla investoinneilla, jotka tehostavat sen tuotanto-rakenteita. Kokemus tuotannon tehostamisesta sekä muutosprosessien ja toimitusketjun hyvä hallinta ovat Atrian keskeinen vahvuus sen kaikilla liiketoiminta-alueilla.

Taloudelliset tavoitteet

Atria on määritellyt toiminnalleen seuraavat viisi taloudellista tavoitetta:

Kansainvälisen toiminnan osuus

Atria pyrkii kasvamaan yritykseksi, jossa kansainvälisen toiminnan osuus on vähintään 50 prosenttia liikevaihdosta.

Kannattavuus

Atria pyrkii tasaiseen tuloskehitykseen; operatiivinen liikevoittotavoite on vähintään 5 prosenttia liikevaihdosta.

Oman pääoman tuotto

Atrian tavoite oman pääoman tuotoksi on 12 prosenttia.

Omavaraisuus

Atria pyrkii vähintään 40 prosentin omavaraisuusasteeseen.

Osingonjako

Atria pyrkii maksamaan osinkoina noin 50 prosenttia tilikauden voitosta.

Visio 2012

Atria on kuluttajien ja asiakkaiden ykkösvalinta tuoreruokaalalla Itämeren alueella ja Venäjän Euroopan puoleisilla alueilla.

• Olemme markkinajohtaja tai markkinakakkonen kaikilla liiketoiminta-alueillamme. Näin meillä on parhaat mahdollisuudet tuottaa kestävää omistaja-arvoa.
• Tuotemerkkimme ovat kahden tunnetuimman merkin joukossa kehittyneillä tuoreruokamarkkinoilla sekä kehittyvillä lihavalmisteiden ja liha-alan markkinoilla.
• Olemme asiakkaidemme halutuin yhteistyökumppani kehittyneillä tuoreruokamarkkinoilla sekä kehittyvillä lihavalmisteiden ja lihaalan markkinoilla.
• Olemme toimialan tehokkain ja virtaviivaisin yritys.
• Olemme paras työpaikka. Välineinämme ovat hyvä johtaminen ja Arvot järjestelmällinen, strategiaan pohjautuva osaamisen kehittäminen.

Tuloksellisuus ja edelläkävijyys

• Kuluttajalähtöisyys ja asiakasyhteistyö

Missio

Hyvä ruoka – parempi mieli.

muuttuva Toimintay m päristö

Atrian täsmennetty kasvustrategia on mukautettu toimintaympäristön voimakkaisiin muutoksiin. Kansainvälistä toimintaympäristöä ohjaavat erityisesti seuraavat muutosvoimat:

• Maailmanlaajuinen elintarvikkeiden kysynnän kasvu
• Elintarviketeollisuuden ja teollisten prosessien kansainvälistyminen
• Päivittäistavarakaupan ja ruoka-alan kansainvälistyminen
• Rajat ylittävä raaka-ainekauppa
• Eettisten kysymysten ja ympäristökysymysten kasvanut painoarvo
• Kuluttajakäyttäytymisen pirstaloituminen
• Verkostoitumiseen ja kumppanuuksiin perustuvat toimintamallit

Yritysostoilla merkittävää kansainvälistä kasvua

Strategiansa mukaisesti Atria pyrkii ensisijassa orgaaniseen kasvuun. Orgaanista kasvua tuetaan täydentävillä yritysostoilla.

Vuonna 2008 Atria toteutti neljä yritysostoa, jotka kasvattivat merkittävästi sen kansainvälistä toimintaa. Yritysostojen jälkeen kansainvälisen toiminnan osuus nousi noin 42 prosenttiin konsernin liikevaihdosta. Strategisena tavoitteena on kansainvälisen toiminnan osuuden nostaminen vähintään 50 prosenttiin liikevaihdosta.

Atria investoi yrityshankintoihin noin 110 miljoonaa euroa. Yritysostojen arvo laski noin puoleen edellisvuodesta.

Campomoksen osto laajentaa toimintaa Moskovaan

Atria kasvatti Venäjän toimintojaan kaksinkertaiseksi ostamalla OOO Campomos -lihanjalostusyhtiön. Yhtiön liikevaihto vuonna 2007 oli noin 75 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä noin 1 000. Campomoksen päätuotteita ovat lihavalmisteet ja pizzat.

Campomoksen päämarkkina-alue on Moskova, jonka alueella yhtiön tuotteista myydään hieman yli 50 prosenttia. Noin 20 prosenttia tuotteista myydään Pietarin alueella ja vajaa 30 prosenttia muissa suurkaupungeissa. Yhtiön tuotantolaitos ja logistiikkakeskus sijaitsevat Moskovassa ja jakelukeskus Pietarissa. Yhtiö jakelee tuotteensa pääasiakkaille omalla kuljetuskalustolla.

Campomos on mukana myös alkutuotannossa. Sillä on omaa viljelysmaata ja noin 2 500 emakon uusi yhdistelmäsikala, jonka tuotantotulokset ovat länsimaista tasoa.

Campomoksen ostolla Atria sai merkittävän aseman Moskovan nykyaikaisessa päivittäistavarakaupassa ja samalla se vahvisti markkinajohtajuuttaan Pietarissa. Campomos on panostanut pitkäjänteisesti markkinointiin ja sen CampoMos-päätuotemerkki tunnetaan Venäjällä hyvin. Yhtiön tuotevalikoima täydentää ja monipuolistaa tuntuvasti Atria Venäjän tuotetarjontaa.

Campomos-yhtiön kannattavuus on viime vuosina ollut heikko. Voitollisen tuloksen saavuttamiseksi yhtiössä aloitettiin ohjelma, jonka keskeisenä elementtinä ovat synergiahyödyt Pit-Product-yhtiön kanssa muun muassa ostoissa, logistiikassa ja markkinoinnissa.

OOO Campomos on perustettu vuonna 1989 ja se oli ensimmäinen ulkomainen liha-alan yritys Venäjällä. Atria osti yhtiön espanjalaiselta pörssiyhtiöltä Campofrio Alimentacion S.A.:lta, joka omisti yhtiön 100-prosenttisesti. Campomos-kaupan kokonaisarvo (Enterprise Value) oli 72 miljoonaa euroa.

Yhtiö konsolidoitiin Atriaan 15.10.2008 alkaen.

Ridderheimsin osto lisää korkean jalostusarvon tuotetarjontaa

Atria osti kesällä ruotsalaisen AB Ridderheims Delikatesser -yhtiön, joka on erikoistunut korkealuokkaisiin herkuttelutuotteisiin. Yhtiön liikevaihto viimeisellä tilikaudella oli hieman yli 50 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä 110.

Ridderheimsin ostolla Atria lisää korkean jalostusarvon tuotetarjontaansa. Yhtiön toiminnot liitettiin osaksi Atria Skandinavian Falbygdens Ost -toimintoja, ja näistä muodostettiin uusi, Atria Deli -liiketoiminta. Yksikön tarjoama tuoreiden herkuttelutuotteiden valikoima on Pohjoismaiden laajin, ja yksikön kasvumahdollisuudet myös vientimarkkinoilla ovat hyvät. Tuoreet herkuttelutuotteet ovat yksi päivittäistavarakaupan nopeimmin kasvavista segmenteistä.

Ridderheims-yhtiö on perustettu vuonna 1987, ja yhtiön brändi tunnetaan hyvin innovatiivisena. Ridderheimsin tuotteisiin kuuluvat muun muassa olutmakkarat, erikoisjuustot ja -kinkut sekä marinoidut tuotteet, kuten aurinkokuivatut tomaatit, oliivit ja valkosipulit. Yksittäisten tuotteiden sijaan Ridderheims tarjoaa aina asiakkailleen valmiin tuotekonseptin. Yhtiö tuottaa itse noin kolmanneksen valikoimastaan, loput se hankkii sopimusvalmistajilta tai ulkomaisilta toimittajilta. Yhtiön päätoimipaikka on Göteborgissa. Vuonna 2008 sen tuotteista lähes 40 prosenttia meni vientiin muihin Pohjoismaihin ja muun muassa Benelux-maihin.

Yhtiö konsolidoitiin Atriaan 1.7.2008 alkaen.

Kahden virolaisyhtiön ostot vauhdittavat kasvua Baltian alueella

Vauhdittaakseen kasvuaan Virossa ja koko Baltian alueella Atria osti kaksi virolaista lihajalostusyhtiötä, AS Wõro Kommerts- ja AS Vastse-Kuuste Lihatööstus -yhtiöt. Wõro Kommertsin liikevaihto vuonna 2007 oli 10 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä 170. Vastse-Kuuste Lihatööstusin liikevaihto oli 9 miljoona euroa ja henkilöstön määrä 140. Molempien yhtiöiden päätuotteet – erilaiset lihavalmisteet ja kuluttajapakattu liha – täydentävät ja laajentavat merkittävästi Atrian tarjontaa vähittäiskaupalle. Yrityskauppojen jälkeen Atria

ATRIAN KAS VU JA KANSAIN VÄLIST Y MINEN

Atrian strategiset toimenpiteet ja liikevaihdon kehitys 2005–2008

on Virossa alan toiseksi suurin toimija.

Wõro Kommerts on vuonna 1993 perustettu yhtiö, jonka tuotevalikoimaan kuuluvat muun muassa savustetut makkarat, lihavalmisteet, keittomakkarat ja nakit. Viime vuosina tuotelaatuun ja -merkkiin voimakkaasti panostanut yhtiö oli 13 prosentin arvomääräisellä markkinaosuudellaan Viron toiseksi suurin lihanjalostaja1). Yhtiön nykyaikainen tuotantolaitos sijaitsee Ahjassa Tarton läheisyydessä ja jakeluterminaali Tartossa.

Vastse-Kuuste Lihatööstusin päätuotteita ovat muun muassa erilaiset leivänpäälliset, ruokamakkarat ja kuluttajapakattu liha. Yhtiön arvomääräinen markkinaosuus oli 6 prosenttia. Yhtiö on investoinut viime vuosina erityisesti tuotantolaitoksensa modernisointiin ja kapasiteetin lisäämisen. Vuonna 1993 perustetun yhtiön tuotantolaitos sijaitsee Etelä-Virossa, Vastse-Kuustessa.

Yhtiöt konsolidoitiin Atriaan 1.8.2008 alkaen.

1) Markkinatietojen lähde: AC Nielsen, 2008, ellei toisin mainita.

MEGATRENDIT

Maku & herkullisuus

Kotona herkuttelu etenkin viikonloppuisin on säilyttänyt arvonsa. Vaikka heikentynyt taloustilanne on lisännyt kuluttajien hintatietoisuutta ja vähentänyt ulkona syömistä, viikonloppuisen ruokailutapahtuman sosiaaliseen arvoon se ei ole vaikuttanut. Ruokailu ei ole vain syömistä, vaan myös yhdessäoloa ja viihtymistä. Maku ja herkullisuus säilyttävät asemansa ruokailutuotemarkkinoiden megatrendinä.

hyvä ruoka 11

Kasvussa ja keskittymisessä suuria eroja liiketoiminta-alueiden välillä

Atrian liiketoiminta-alueilla Suomessa ja Skandinaviassa lihan kokonaiskulutus kasvaa vähän ja päivittäistavarakauppa on keskittynyttä.

Venäjällä ja Baltian alueella lihanjalostustuotteiden ja At-

rian muiden ruokailutuoteryhmien kokonaiskysyntä kasvaa pitkällä aikavälillä merkittävästi ja päivittäistavarakaupan keskittyminen on vasta alkuvaiheessa.

Yleistä Yleistä

Atria Suomi Atria Skandinavia Atria venäjä Atria baltia

• Markkinoiden määrällinen kasvu1) noin 2 %. • Arvomääräinen kasvu2) noin 8 %. • Markkinoiden koko3) noin 2 mrd. euroa. • Ruuan osuus kansalaisten kulutusmenoista 12 %. • Suomi on lihan nettoviejä, pääosin viedään sianlihaa. • Naudanlihan tuotanto ei riitä kattamaan kulutusta, kulutuksen kotimaisuusaste on 88 %. • Broilerin tuotanto ja kulutus ovat tasapainossa. Ruotsi • Markkinoiden määrällinen kasvu1) 1 %. • Arvomääräinen kasvu2) noin 5 %. • Markkinoiden koko3) noin 2,7 mrd. euroa • Ruuan osuus kansalaisten kulutusmenoista 11,5 %. • Ruotsi on lihan nettotuoja. Naudanlihasta tuodaan lähes 50 %, sianlihasta noin 25 % ja siipikarjasta yli 40 %. Tanska • Tanska on kansainvälisesti lihan merkittävä nettoviejä. Eniten viedään sianlihaa.

Toimintaympäristö Toimintaympäristö

• Päivittäistavarakauppa on voimakkaasti keskittynyt, kauppaa hallitsevat S-ryhmä ja K-ryhmä.

• S-ryhmän ja K-ryhmän yhteenlaskettu markkinaosuus Suomen päivittäistavarakaupassa on noin 75 %. Tradekan (Suomen Lähikauppa Oy:n) osuus on näitä tuntuvasti pienempi4).
• Kaupan omien merkkien osuus kaupan kokonaismyynnistä hieman kasvoi vuonna 2008. Niiden osuudet Atrian edustamissa tuoteryhmissä vaihtelivat 5 %:sta 15 %:iin.
• Päivittäistavarakauppa on Ruotsissa voimakkaasti keskittynyt. Kaupan ylivoimaisesti merkittävin toimija on ICA, Pohjoismaiden johtava päivittäistavarakaupan yritys, noin 46 %:n markkinaosuudella.
• Coopilla ja Axfoodilla on molemmilla noin 20 %:n markkinaosuudet Ruotsissa.
• Tanskassa päivittäistavarakauppaa hallitsevat Danske Supermarked, Coop ja SuperGros lähes 86 %:n osuudella.
• Kaupan omien merkkien osuus oli Ruotsissa 18 %, Tanskassa 21 % kokonaismyynnistä.

Kilpailuympäristö Kilpailuympäristö

• Suomessa toimii noin 300 lihanjalostamoa ja teurastamoa, joista 20 suurinta tuottaa yli 90 prosenttia tuotannon bruttoarvosta4).
• Markkinoiden ylivoimaisesti suurimmat toimijat ovat Atria Suomi Oy ja HK Ruokatalo Oy.
• Atria Suomi on teurastamoteollisuuden suurin toimija Suomessa. Sillä on yli 40 %:n markkinaosuus sianlihan käsittelijänä.
• Muita merkittäviä, keskisuuria toimijoita ovat yksityisomistuksessa olevat Saarioinen Oy, Oy Snellman Ab ja Pouttu Oy.
• Yli puolet Ruotsin lihanjalostusmarkkinoista on pienten, vuosiliikevaihdoltaan alle 50 miljoonan euron yritysten hallussa.
• Markkinoiden suurin toimija on Scan AB. Atria Skandinavia on toiseksi suurin.
• Toimialalla on käynnissä konsolidoituminen; HKScanin vuonna 2006 tekemä Swedish Meats -kauppa ja Atrian vuonna 2007 tekemä Sardus-kauppa ovat toimialan suurimmat yritysjärjestelyt Ruotsissa.

Tanska

• Tanskassa lihanjalostusmarkkinoita hallitsee Danish Crown, Euroopan suurin alan yritys ja maailman suurin

1) Päivittäistavarakaupan markkinat

2) Atrian edustamien tuoteryhmien kokonaiskasvu päivittäistavarakaupassa

lihanvientiyritys. 1) Lihajalostustuotteiden kokonaiskysyntä

²⁾ Atrian edustamien tuoteryhmien kokonaiskasvu päivittäistavarakaupassa

³⁾ Atrian edustamien ruokailutuotteiden kokonaismarkkina

⁴⁾ Lähde: Elintarviketeollisuusliitto, ETL, 2008

³⁾ Atrian edustamien ruokailutuotteiden kokonaismarkkina

• Elintarviketeollisuus on EU:n suurin teollisuudenala ja lihanjalostus sen suurin alasektori.
• Alan teollisuus ja sen tärkein asiakasryhmä, päivittäistavarakauppa, kansainvälistyvät ja keskittyvät.
• Kansainvälistymisestä huolimatta ruokailutottumukset ovat edelleen vahvasti kansallisia ja kulttuurisidonnaisia.
• Lihanjalostusteollisuuden tuotteiden keskimääräiset katteet ovat matalammat kuin useilla muilla teollisuudenaloilla, ja pitkällä aikavälillä tuotteiden hintataso harmonisoituu globaalisti.
• Elintarviketeollisuus on vähemmän suhdanneherkkä kuin useimmat muut teollisuudenalat.

Atria Suomi Atria Skandinavia Atria venäjä Atria baltia • Viron suurin lihateollisuusyritys on Rakvere Lihakombinaat. Toteuttamiensa yrityskauppojen jälkeen Atria on maan toiseksi suurin toimija yli 20 %:n markkinaosuudellaan. • Lihanjalostusyritysten määrä on Virossa hieman vähentynyt, ja pienet, usein paikallisesti toimivat yritykset ovat keskittyneet enemmän toimintansa tehostamiseen kuin laajentamiseen. • Viron päivittäistavarakauppa on modernisoitunut nopeasti maan liityttyä EU:n jäseneksi vuonna 2004. • Päivittäistavarakaupan ketjuuntuminen on edennyt nopeasti koko Viron alueella. • Pohjoismaisilla kauppaketjuilla on maassa merkittävä asema, suurimpia näistä ovat ICAn omistuksessa oleva Rimi Baltic -ketju ja S-ryhmän omistama Prisma-ketju. Paikallisista toimijoista Selver ja VP-market ovat merkittävimpiä toimijoita. Pietari • Arvomääräinen kasvu1) noin 7 %. • Markkinoiden koko2) noin 0,9 mrd. euroa. Moskova • Ruokailutuotteiden arvomääräinen kasvu noin 7 %. • Markkinoiden koko2) noin 2 mrd. euroa. • Ruuan osuus kansalaisten kulutusmenoista Venäjällä 32 %. • Venäjä on maailman merkittävin lihan nettotuoja. Maan oma lihantuotanto ei kykene määrällisesti eikä laadullisesti tyydyttämään kasvavaa kysyntää. Viro • Arvomääräinen kasvu1) noin 7 %. • Markkinoiden koko2) noin 200 milj. euroa (koko Baltian alue). • Ruuan osuus kansalaisten kulutusmenoista Virossa 25 %. • Viron oma lihantuotanto riittää valtaosin tyydyttämään kasvaneen kysynnän, maa tuo jonkin verran sianlihaa. • Modernin päivittäistavarakaupan osuus Venäjällä kasvaa nopeasti, joskin perinteinen tori- ja hallimyynti hallitsee edelleen jakelutietä hieman yli 45 %:n osuudella. • Päivittäistavarakauppa on hyvin hajanainen, ketjuuntuminen kuitenkin jatkuu voimakkaana. • Viiden suurimman päivittäistavaraketjun yhteenlaskettu markkinaosuus Venäjän ruokailutuotemarkkinoilla on noin 12 %. Suurimmat ketjut ovat X5, Metro, Tander ja Auchan. • Lihanjalostusteollisuuden keskittyminen on Venäjällä vielä alkuvaiheessaan ja kansainvälisiä toimijoita on vähän. Atria on Venäjän suurin ulkomainen toimija Campomos-kaupan jälkeen. • Venäjän suurimmat lihanjalostusyritykset ovat pieniä toimialan suurimpiin eurooppalaisiin yrityksiin verrattuna. Suurimmat toimijat ovat Prodo, Cherkizovo, Mikoyain, Ostankino, Tsaritsyno ja Atria. Yleistä Yleistä Toimintaympäristö Toimintaympäristö Kilpailuympäristö Kilpailuympäristö

1) Lihanjalostustuotteiden kokonaiskysyntä modernissa päivittäistavarakaupassa 2) Atrian edustamien ruokailutuotteiden kokonaismarkkina

¹⁾ Lihanjalostustuotteiden kokonaiskysyntä modernissa päivittäistavarakaupassa 2) Atrian edustamien ruokailutuotteiden kokonaismarkkina

atria suomi

Atrian kasvu ylitti selvästi markkinakasvun

Atria Suomen myyntimäärät kasvoivat vakaasti, ja yhtiö pystyi vahvistamaan asemaansa markkinajohtajana. Toiminnan kannattavuutta kuitenkin heikensi raaka-aineiden, tarvikkeiden ja energian voimakas hinnanousu, ja tavoiteltu liikevoittotaso jäi saavuttamatta.

Atrian edustamien tuoteryhmien arvomääräinen myynti Suomen päivittäistavarakaupassa kasvoi hieman edellisvuotta enemmän. Kokonaiskasvu oli Atrian arvioiden mukaan noin kahdeksan prosenttia. Atrian omien tuotemerkkien kasvu oli kokonaiskasvua merkittävästi suurempi, noin 14 prosenttia1).

Atrian tavarantoimittajaosuus hieman pieneni edellisestä vuodesta, koska Atria ei lähtenyt mukaan kaupan omien merkkien voimakkaaseen hintakilpailuun. Tästä huolimatta Atria säilytti selvästi markkinajohtajan asemansa ruokailutuoteryhmissä.

Lisääntyneet myyntimäärät erityisesti toisella vuosipuoliskolla ja keväästä alkaen vahvistuneet hinnat kasvattivat Atria Suomen liikevaihtoa 6,4 prosenttia 798 miljoonaan euroon. Liikevaihdon kasvu oli lähes edellisvuoden tasolla.

Heikon alkuvuoden takia toiminnan kannattavuus ei ollut täysin tavoitteiden mukainen. Operatiivinen liikevoitto laski 34,4 miljoonaan euroon eli 4,3 prosenttiin liikevaihdosta. Kannattavuutta heikensi ratkaisevasti liharaaka-aineiden hintojen voimakas nousu, mutta myös muiden keskeisten tuotannontekijöiden kustannukset nousivat ennakoitua enemmän ja nopeammin. Myyntihintojen korotukset eivät täysin riittäneet kompensoimaan kasvaneita kustannuksia.

Suurkeittiöille suunnatun myynnin määrät jäivät edellisvuoden tasolle. Taloudellinen epävarmuus heikensi erityisesti hotelli- ja ravintolasektorin kysyntää loppuvuodesta.

Atrian viennin määrä ja kannatta-

vuus kehittyivät kansainvälisen lihamarkkinatilanteen mukaisesti. Alkuvuonna toiminnan kannattavuus oli heikko sianlihan runsaan ylitarjonnan takia. Kesällä markkinoiden elpynyt kysyntä vahvisti vientihintoja, mikä paransi kannattavuutta loppuvuodesta merkittävästi. Atrian viennin pääkohdemaita olivat Ruotsi ja Venäjä. Vuoden lopulla vientihinnat kääntyivät laskuun.

Toimintaa tehostettiin

Kustannustehokkuutensa parantamiseksi Atria Suomi käynnisti alkuvuodesta toimintojensa tehostamisohjelman. Sen tavoiteltu kustannussäästö on neljä miljoonaa euroa vuodessa.

Atria lopetti toimintansa vuokraamassaan Kannuksen tuotantolaitoksessa, jonka naudan- ja sianteurastus siirtyi Atrialle edellisenä vuonna toteutetun Liha-Pouttu Oy:n yritysoston yhteydessä. Yrityksen naudanteurastus ja -leikkuu siirrettiin Kauhajoen ja Kuopion tuotantolaitoksille, sianteurastus ja -leikkuu Nurmon tuotantolaitokselle. Liha-Poutun lihanhankintatoiminnot yhdistettiin A-Tuottajat Oy:n toimintoihin.

Atrian Forssan tuotantolaitosten logistiset toiminnot ja lihavalmisteiden tuotanto siirrettiin Nurmoon. Atria jatkaa Forssassa valmisruoka- ja ateriatuotantoa.

Tehostamisohjelman nettomääräinen henkilöstövaikutus on 170 henkilöä.

Atria-tuotemerkki vauhditti kasvua

Atrian Suomen myynnin veturina toimivat Atria-tuotemerkillä varustetut tuotteet. Niiden myynti kasvoi 14 prosenttia. Atrian valmistamien kaupan omien merkkien ja Forssan-tuotemerkin kasvu ei kaikilta osin vastannut odotuksia. Kaupan merkkien kilpailutilanne oli voimakkaan hintakilpailun takia erittäin kireä.

Atrian konsernitason ydintuoteryhmänä olevan Leivänpäälliset-tuoteryhmän myynti kasvoi lähes 12 prosenttia.

VUOSI 2008

Liikevaihto kasvoi 6,4 prosenttia 798 miljoonaan euroon
Vertailukelpoinen operatiiviinen liikevoitto laski 20,4 prosenttia 34,4 miljoonaan euroon
Toteutettiin laaja toimintojen tehostamisohjelma

ATRIA SUOMEN LIIKETOIMINNOT

• Lihaliiketoiminta
• Lihavalmisteliiketoiminta
• Valmisruokaliiketoiminta
• Siipikarjaliiketoiminta

ATRIA SUOMEN KESKEISIMMÄT YHTIÖT

Atria S uomi Oy

Yhtiö kehittää, valmistaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja
Tuotantolaitokset sijaitsevat Nurmossa, Forssassa. Kuopiossa, Kauhajoella ja Karkkilassa

A- Tuottajat Oy

• Lihanhankintaan keskittynyt yhtiö

A-Rehu Oy

Rehuliiketoimintaan keskittynyt yhtiö
Yhtiön tuotantolaitokset sijaitsevat Koskenkorvalla ja Varkaudessa

1) Esitetyt markkinatiedot perustuvat aiemmasta käytännöstä poiketen Atrian omiin sekä yhteistyökumppaneilta saatuihin tietoihin ja selvityksiin. Syynä muutokseen on päivittäistavarakaupan tiedonkeruukäytäntöjen muuttuminen. Atria vastaa tietojen oikeellisuudesta.

Kasvu ylitti tuntuvasti markkinoiden vajaan seitsemän prosentin keskimääräisen kasvun. Myös ruokamakkaroiden noin kahdeksan prosentin kasvu oli selvästi markkinoiden vajaan viiden prosentin kasvua suurempaa.

Kuluttajapakatun lihan markkinoilla Atria-tuotemerkillä myytävien tuotteiden myynti kasvoi voimakkaasti, mutta Atrian valmistamien kaupan merkkien myynnin kehitys ei vastannut odotuksia.

Valmisruokamarkkinoilla Atrian hieman yli kymmenen prosentin kasvu oli lähes markkinoiden keskimääräisen kasvun tasolla. Sen sijaan kuluttajapakattujen siipikarjatuotteiden myynnin kasvu jäi tuntuvasti pienemmäksi kuin markkinoiden noin kymmenen prosentin kasvu.

Siipikarjan kulutus ylitti naudanlihan kulutuksen

Siipikarjatuotteiden kulutus ylitti Suomessa ensimmäistä kertaa naudanlihan kulutuksen. Henkeä kohden laskettu siipikarjan kulutus oli 18,5 kiloa ja naudanlihan kulutus 18,2 kiloa. Naudanlihan kysyntää hillitsivät voimakkaasti kohonneet myyntihinnat. Hintatasoa nostivat erityisesti EU:n tuontirajoituksista johtunut tarjonnan vähentyminen ja alkutuotannon kohonneet kustannukset.

Sianlihan kulutus henkeä kohden kasvoi 1,8 prosenttia 35,6 kiloon. Atrian sianlihan käsittelymäärät kasvoivat kokonaiskasvua tuntuvasti enemmän, noin 15 prosenttia. Käsittelymäärä oli yhteensä 95 miljoonaa kiloa. Volyymeja kasvatti erityisesti Liha-Pouttu Oy:n toimintojen osto. Vuonna 2008 Atria Suomi vahvisti asemaansa maamme johtavana sianlihan tuottajana noin 44 prosentin markkinaosuudella.

Onnistunut sesonkimyynti

Atrian kasvun kannalta tärkeällä grillauskaudella myynti ja kannattavuus kehittyivät myönteisesti.

Grillauskaudella Atria vahvisti markkinajohtajuuttaan ja sen kaikkien tuoteryhmien markkinaosuus oli touko

–heinäkuun aikana noin 27 prosenttia.

Atrian kasvua erityisesti sesonkikautena edistivät onnistunut, kuluttajalähtöinen tuotteistus sekä lisätyt markkinointipanostukset. Atrian tilaustoimitus-prosessin erinomainen hallinta loi merkittävää kilpailuetua myös sesonkikausina.

Markkinaa suurempaa kasvua

Vuonna 2009 Atria Suomi pyrkii strategiansa mukaiseen kasvuun, joka ylittää markkinoiden keskimääräisen kasvun. Kannattavuuden keskeisin haaste on tasapainon saavuttaminen kustannusten ja myyntihintojen välillä.

Atria Suomella on hyvät toiminnalliset edellytykset kannattavaan kasvuun. Sen tuotanto- ja toimituskapasiteetti on kasvanut toteutetuilla investoinneilla merkittävästi ja toiminnan kustannustehokkuus parantui entisestään vuonna 2008 toteutetun tehostamisohjelman ansiosta.

"Atria Suomella on hyvät edellytykset jatkaa kasvuaan markkinoiden keskimääräistä kasvua nopeammin. Ruuan arvonlisäveron alentaminen syksyllä 2009 lisää osaltaan Atrian edustamien ruokailutuotteiden kysyntää, mihin koko atrialaisella toimitusketjulla on hyvät valmiudet vastata. Kustannuspaineet ovat kuitenkin suuri haaste, ja toimintamme kannattavuuden parantamiseksi kohennamme edelleen kustannustehokkuuttamme ja näin varaudumme mahdolliseen taantumaan myös ruoka-alalla."

Juha Gröhn

Atria-konsernin varatoimitusjohtaja ja toimitusjohtajan varamies Liiketoiminta-alueen johtaja, Atria Suomi ja Baltia Johtaja, Alkutuotanto

ATRIA SUOMI

Avainluvut 2008

	2008	2007
Liikevaihto, milj. EUR	797,9	749,6
Liikevoitto, milj. EUR	33,9	43,2
Operatiivinen liikevoitto, milj. EUR	34,4	43,2
Operatiivinen liikevoitto, %	4,3	5,8
Henkilöstö keskimäärin	2 378	2 394

Lähde: TNS Gallup, 2008

Lihan kokonaistuotanto ja

Lähde: TNS Gallup, 2008

Lähde: MMM, PTT, 2008

atria skandina v i a

Markkinaosuus vahvistui, kannattavuus heikkeni

Atria Skandinavian kannattavuus heilahteli vuoden 2008 aikana jyrkästi. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla tuloskehitys oli edellisvuotta parempi, mutta loppuvuodesta kannattavuus heikentyi nopeasti, ja yhtiön tulos jäi tuntuvasti edellisvuotta pienemmäksi. Myös myynnin kasvu heikentyi loppuvuodesta.

Heikentyneen Ruotsin kruunun takia Atria Skandinavian euromääräinen liikevaihto laski 0,6 prosenttia 455 miljoonaan euroon. Kruunumääräisesti liikevaihto kasvoi 3,9 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Liikevaihtoa kasvattivat sekä Atrian tuotemerkkien orgaaninen kasvu että Ridderheims Delikatesser -yhtiön osto. Yhtiö liitettiin Atriaan heinäkuun alussa1).

Atria Skandinavian operatiivinen liikevoitto väheni 5,1 miljoonalla eurolla 15,4 miljoonaan euroon. Tulostasoa heikensivät ennen muuta raaka-ainekustannusten voimakas kohoaminen, Ruotsin kruunun arvon heikentyminen sekä salaatti- ja voileipäliiketoiminnan tappiollisuus.

Markkinoiden kokonaiskasvu hiipui

Ruotsin päivittäistavarakaupan vuosia jatkunut tasainen kasvu heikkeni nollakasvuksi. Foodservice-sektorinkin kysynnän kasvu hidastui noin kahden prosentin vuosikasvuksi.

Atria Skandinavia käyttää tuotannossaan merkittävässä määrin tuontiraaka-aineita. Kansainvälistä raakaaineiden hinnannousua Ruotsissa voimisti kruunun arvon heikkeneminen erityisesti loppuvuodesta. Näiden yhteisvaikutuksesta Atria Skandinavian kustannukset kasvoivat yli 20 miljoonaa euroa. Huomattava osa kustannusten noususta kyettiin kompensoimaan myyntihintojen korottamisella ja toimintojen tehostamisohjelmalla, mutta ei kuitenkaan riittävästi tavoitellun tulostason saavuttamiseksi.

Atria Skandinavian tuoteryhmien myynti kasvoi, joskin toisella vuosipuoliskolla talouden laskusuhdanne alkoi jonkin verran vaikuttaa myös myynnin volyymeihin. Vaikutus oli voimakkainta herkuttelutuotteiden kategorioissa, joiden myynti laski. Parhaiten raaka-ainekustannusten nousua kyettiin kompensoimaan Atrian Tanskan toiminnoissa, joiden myynti päätyi toisella vuosipuoliskolla vahvaan kasvuun.

Markkina-asema vahvistui

Atria Skandinavian markkina-asema on vahvistunut merkittävästi viime vuosina. Vuonna 2007 toteutetun Sardus-kaupan ja Ridderheims Delikatesser -yhtiön oston ansiosta vuonna 2008 Atria on markkinajohtaja tai markkinoiden toiseksi suurin toimija strategisissa tuoteryhmissään.

Leivänpäälliset-tuoteryhmässä Atria on toisella sijalla sekä Ruotsissa että Tanskassa. Valmisruoka-tuoteryhmässä Atrialla on johtava asema useissa alakategorioissa, kuten valmiiden voileipien ja salaattien kategorioissa. Valmisruoka-tuoteryhmän asemaa vahvistaa Sibylla-tuotemerkki erityisesti Ruotsissa. Herkuttelutuotteiden tuoteryhmässä Atrian asema vahvistui Ridderheimsin oston ansiosta ja Atria on tuoteryhmän suurin toimija Ruotsissa. Makkaroiden tuoteryhmässä Atria on Ruotsin toiseksi suurin toimija, ja yhtiöllä on merkittävä asema Private label -tuotteiden toimittajana.

Atria Skandinavia lisäsi investointejaan tuotemerkkeihinsä. Muun muassa pasteijoiden ja leikkeleiden pakkausuudistukset onnistuivat hyvin. Yksittäisistä tuotemerkeistä vahvimmin etenivät Falbygdens Ost, Arboga, Lönneberga ja Sibylla. Atria vauhditti myös erityyppisten lisäarvotuotteiden innovointia, millä on merkittävä rooli yhtiön kasvustrategiassa.

VUOSI 2008

Liikevaihto laski 0,6 prosenttia 455 miljoonaan euroon
Operatiivinen liikevoitto väheni 24,9 prosenttia 15,4 miljoonaan euroon
Atria osti Ridderheims Delikatesser AB -yhtiön
Sardus AB:n integrointi saatiin päätökseen
Salaatti- ja voileipäliiketoimintoja rationalisoitiin
Investointeja strategisiin tuoteryhmiin ja tuotemerkkeihin lisättiin

ATRIA SKANDINAV IAN LIIKETOIMINNOT ASIAKASRYHMITTÄIN

Retail-asiakkuudet (leivänpäälliset, lihavalmisteet, pasteijat ja valmisruoka päivittäistavarakaupalle)
• Foodservice -asiakkuudet (lihavalmisteet ja valmisruoka suurkeittiöille)
• Concept-asiakkuudet (palvelukauppa- ja franchisingyrittäjäkonsepti)
Deli-asiakkuudet (päivittäistavarakaupan ja foodservice-markkinoiden delikatess-tuotteet, kuten olutmakkarat, erikoisleikkeleet, säilykkeet ja erikoisjuustot)
Denmark-asiakkuudet (leivänpäälliset päivittäistavarakaupalle erityisesti Tanskassa)

ATRIA SKANDINAV IAN KESKEISIMMÄT YHTIÖT

Atria Retail AB

kuluttajapakattu liha, lihavalmisteet ja valmisruoka
Atria Foodservice AB
suurkeittiöiden lihavalmisteet ja valmisruoka
Atria Concept AB
Sibylla pikaruokakonsepti
Falbygdens Ostnederlag AB
erikoisjuustot
Ridderheims Delikatesser AB

• tuoreet herkuttelutuotteet

3-Stjernet A/S, Tanska
leivänpäälliset

Merkittäviä uudelleenjärjestelyjä

Ridderheims Delikatesser -yhtiön osto tukee Atria Skandinavian strategista kasvutavoitetta korkean jalostusasteen tuoteryhmissä. Atria keskitti yrityskaupan jälkeen tuoreiden herkuttelutuotteiden tuoteryhmiään niin, että näistä luodaan Pohjoismaiden kattavin ja monipuolisin kokonaisuus. Herkuttelutuotteet ovat yksi päivittäistavarakaupan nopeimmin kasvavista segmenteistä.

Atria Skandinavia jäsensi uudelleen myös muita liiketoimintoja. Muun muassa kaksi erillistä Foodservice -toimintoa integroitiin yhdeksi toiminnoksi. Järjestelyjen jälkeen Atria Skandinavia toimii viitenä liiketoimintona, joita tukee yhteinen hallinto ja hankintayksikkö.

Uudelleenjärjestelyt liittyvät osittain vuonna 2007 toteutettuun Sarduskauppaan, jota seurannut integraatioprosessi saatiin kokonaisuudessaan päätökseen.

Merkittävimmät kustannustehokkuutta parantavat toimenpiteensä Atria Skandinavia suuntasi salaatti- ja voileipäliiketoimintoihin. Näitä tuotteita valmistanut Halmstadin tehdas suljettiin, ja koko tuotanto keskitettiin Norrköpingin tehtaalle.

Investointeja tehokkuuteen ja tuotemerkkeihin

Vuonna 2009 Atria Skandinavia jatkaa

tehostamisohjelmiaan, joilla pyritään palauttamaan kannattavuus tavoitellulle tasolle. Yritys suuntaa tehostamistoimet kaikkiin liiketoimintoihinsa. Toimenpiteiden seurauksena yhtiön tuotantopaikkojen määrä laskee edelleen. Jo vuonna 2008 yhtiö toteutti useissa tuotantoyksiköissään merkittäviä rationalisointitoimia.

Kasvunsa turvaamiseksi Atria Skandinavia investoi erityisesti tuotemerkkeihinsä ja uusiin tuotekonsepteihin. Yhtiö jatkaa esimerkiksi Leivänpäälliset-tuoteryhmässä aloitettuja lanseerauksia ja tuo markkinoille Ridderheims-tuotemerkillä uuden tuotekonseptin.

"Vahva markkina-asema mahdollistaa Atria Skandinavian kasvun ja kehittämisen haastavassakin suhdannetilanteessa. Laaja tuotemerkki- ja tuoteryhmävalikoimamme pystyy suuntamaan kuluttajien kysyntää toimialallamme, jolla suhdanteiden merkitys on tuntuvasti pienempää kuin useilla muilla aloilla. Vuonna 2009 Atria Skandinavian toiminnassa painottuu kustannustehokkuuden parantaminen. Kannattavaa kasvua haemme merkittävien, onnistuneiden lanseerausten kautta. Visiomme Skandinavian mielenkiintoisimmasta ruoka-alan yrityksestä toteutuu, kun lisäksi onnistumme jatkuvasti syventämään asiakas- ja kuluttajasuhteitamme.

Christer Åberg Liiketoiminta-alueen johtaja, Atria Skandinavia Johtaja, Concept- ja Deli -liiketoiminta

ATRIA SKANDINAV IA

Muu konserni ......... 67 %

Lihan kokonaistuotanto ja -kulutus Ruotsissa

Lähde: TNS Gallup, 2008

Avainluvut 2008

	2008	2007
Liikevaihto, milj. EUR	455,2	457,8
Liikevoitto, milj. EUR	14,4	54,9
Operatiivinen liikevoitto, milj. EUR	15,4	20,5
Operatiivinen liikevoitto, %	3,4	4,5
Henkilöstö keskimäärin	1 691	1 768

Atria Skandinavian ydintuoteryhmät 2008

	Volyymi	Markkinoiden vuosikasvu	Markkinaosuus (sis. kaupan omat merkit)	Markkina-asema
Leivänpäälliset, Ruotsi	-2 %	+4 %	15 %	2
Maksapasteijat, Ruotsi	-2 %	+3 %	65 %	1
Leivänpäälliset, Tanska	+/- 0 %	+2 %	13 %	2
Valmisruoat	+4 %	+10 %	10 %	2
Delicatess-tuotteet (erikoisjuustot)	-2 %	+1 %	30 %	1
Pikaruoka / Sibylla		+7 %	11 %	3
Kuluttajapakattu liha	+17 %	+17 %	10 %	2
Makkarat	+/-0 %	+5 %	20 %	2

Lähteet: Nielsen 2008, GFK 2008, HUI 2008, Delfi 2008

atria v enäjä

Kasvu vauhdittui, kannattavuus epätyydyttävä

Atria Venäjän toiminnot kasvoivat vuonna 2008 merkittävästi. Kasvua vauhditti erityisesti yrityskauppa, jolla Atria osti venäläisen OOO Campomos -lihanjalostusyhtiön. Toimintojen kannattavuus oli kuitenkin epätyydyttävää, ja ostetun yhtiön tappiollisuuden takia Atria Venäjän kokonaistuloskin jäi tappiolliseksi.

Atria Venäjän myynti kehittyi myönteisesti ja liikevaihto kasvoi 43 prosenttia 94 miljoonaan euroon. Tästä noin viidennes oli loppuvuodesta Atriaan liitetyn Campomoksen osuutta. Pit-Product-yhtiön myynti osin jopa ylitti tavoitteet. Erityisesti toisella vuosipuoliskolla sen myynti kasvoi voimakkaasti, mikä vahvistuneiden hintojen ohella kasvatti liikevaihtoa.

Pit-Product vahvisti tuoteryhmiensä markkinajohtajuutta Pietarin modernissa päivittäistavarakaupassa. Pit-Product-tuotemerkin arvomääräinen markkinaosuus kasvoi peräti 31 prosenttiin. Edellisvuoden lopulla osuus oli taantunut epäterveen hintakilpailun takia 21 prosenttiin. Markkinaosuuttaan vahvisti erityisesti Leivänpäällisettuoteryhmä, jonka tuotekehitykseen ja markkinointiin strategisena tuoteryhmänä yhtiö investoi merkittävästi. Campomos-tuotemerkin markkinaosuus Pietarissa oli 7 prosenttia1).

Pit-Product-yhtiön tuloskehitys oli voitollinen, mutta kannattavuus jäi ennakoitua heikommaksi liharaakaaineiden voimakkaan hinnannousun takia. Raaka-aineiden hinnat nousivat nopeammin ja voimakkaammin kuin lopputuotteiden myyntihinnat. Yhtiö hankki lähes kaiken liharaakaaineensa maailmanmarkkinoilta. Myös ruplan arvon jyrkkä heikentyminen ja kohonneet tuontimaksut heikensivät yhtiön tuloksentekokykyä.

Viimeisellä vuosineljänneksellä At-

riaan konsolidoidun Campomoksen kannattavuus oli heikko ja tulos tappiollinen. Yhtiön päämarkkina-alueella Moskovassa Campomos-tuotemerkin arvomääräinen markkinaosuus pysyi lähes viime vuoden tasolla.

Logistiikka tehostui Pietarissa

Atria Venäjä jatkoi noin 70 miljoonan euron investointiohjelmaa uuden lihavalmistetehtaan ja logistiikkakeskuksen rakentamiseksi Pietarin alueella sijaitsevaan Gorelovoon. Uusi logistiikkakeskus otettiin käyttöön lokakuussa, ja kaikki tavarantoimitukset Pietarin keskustassa sijainneista varastoista siirrettiin uuteen keskukseen. Jakelu- ja muut logistiikkatoiminnot Pietarin alueella tehostuivat merkittävästi.

Logistiikkakeskuksen yhteyteen sijoittuvan lihavalmistetehtaan käyttöönotto siirtyi vuodelle 2009. Syynä olivat vesi- ja viemäriliittymään liittyvät viivästykset. Viivästyminen heikensi Atria Venäjän kasvuedellytyksiä Pietarin alueella.

Leningradin oblastissa Sinyavinossa sijaitsevan tehtaan kapasiteetti ja kustannustehokkuus lisääntyivät tavoitteiden mukaisesti edellisvuonna aloitetun investointiohjelman ansiosta. Loppuvuodesta tehtaalla toteutettiin lisäinvestointi kestomakkarakapasiteetin lisäämiseksi.

Integrointi alkoi

Välittömästi Campomos-kaupan jälkeen Atria Venäjä aloitti ohjelman, jolla tavoitellaan merkittäviä synergiaetuja Campomoksen ja Pit-Productin välillä sekä tähdätään Campomoksen kannattavuuden parantamiseen. Organisaatioiden liittäminen aloitettiin ostotoimintojen ja taloushallinnon yhdistämisellä.

Atria Venäjä pyrkii parantamaan Campomoksen kannattavuutta niin,

VUOSI 2008

Liikevaihto kasvoi merkittävästi ja oli 93,8 miljoonaa euroa
Liiketulos oli negatiivinen Campomos-yrityskaupan seurauksena
Yrityskaupan ansiosta Atria Venäjä sai merkittävän markkina-aseman myös Moskovan alueella ja muissa miljoonakaupungeissa Venäjän Euroopan puoleisissa osissa
• Pit-Product- ja Campomos -yhtiöiden integrointi aloitettiin
Uusi logistiikkakeskus avattiin Pietarissa

ATRIA VENÄJÄN YHTIÖT

OOO Pit-Product

• Päätoimipaikka: Pietari
Yhtiö kehittää, valmistaa ja markkinoi pääosin lihavalmisteita, erityisesti makkaroita ja leivänpäällisiä
Yhtiön lihanjalostuslaitos sijaitsee Sinyavinossa, Leningradin oblastissa. Uusi tuotantolaitos (vuodesta 2009) ja sen yhteydessä oleva logistiikkakeskus sijaitsevat Gorelovossa, Leningradin oblastissa

OOO Campomos

• Päätoimipaikka: Moskova
Yhtiö kehittää, valmistaa ja markkinoi pääosin lihavalmisteita, leivänpäällisiä ja pizzoja
Yhtiön tuotantolaitos ja logistiikkakeskus sijaitsevat Moskovassa, jakeluterminaali Pietarissa. Yhtiön alkutuotanto (yhdistelmäsikala) sijaitsee Moskovan alueella.

OOO Campomos on esitelty tarkemmin sivulla 8.

¹⁾ Markkinatietojen lähde: ACNielsen 2007/2008, ellei toisin mainita.

että yhtiön tulos on voitollinen vuoden 2010 aikana. Tämä edellyttää yhtiön markkina-aseman vahvistamista Moskovan ja Pietarin sekä muiden Venäjän Euroopan puoleisten miljoonakaupunkien päivittäistavarakaupassa. Parempaa kannattavuutta haetaan myös kustannustehokkuuden parantamisen, kustannusten karsimisen ja alkutuotannon tehostamisen avulla.

Kysynnän kasvuvauhti hidastui

Yksityisen kulutuksen kasvu Venäjällä hidastui, ja tämä vaikutti myös Atrian edustamien tuotteiden kokonaiskysyntään. Aiemmin yli 10 prosentin arvomääräinen vuosikasvu hidastui noin seitsemään prosenttiin.

Kasvun hidastuminen kiristi lihanjalostusyhtiöiden välistä kilpailutilannetta ja lisäsi päivittäistavarakaupan neuvotteluvoimaa. Lihavalmisteiden kuluttajakaupassa tapahtui lievä muutos kohti edullisempia lihavalmisteita. Ruokailumarkkinoilla kokonaisuudessaan vahvistui edelleen länsimaisten osto- ja kulutustottumusten mukainen suuntaus, jossa korostuu muun muassa ruokailun helppous ja vaivattomuus.

Atrian tekemää yrityskauppaa lukuunottamatta toimialalla ei tapahtunut merkittävää yhdentymistä. Venäläisten lihanjalostusyritysten konsolidoituminen on vasta alkuvaiheessa. Kansainvälisten toimijoiden kiinnostus Venäjän markkinoita kohtaan kuitenkin lisääntyi.

Lisää kapasiteettia, merkittäviä synergiahyötyjä

Vuonna 2009 Atria Venäjän kasvun moottorina on Campomos-yrityskaupan lisäksi Pit-Productin voimakkaasti kasvava tuotantokapasiteetti. Uusi Gorelovon tehdas yli kaksinkertaistaa Pit-Productin lihavalmisteiden tuotantokyvyn. Myös Sinyavinon tehtaalle tehdyt investoinnit lisäävät tuotantomääriä.

Atria Venäjän tulostason parantaminen perustuu sekä Campomoksen kannattavuuden parantamiseen että Campomoksen ja Pit-Productin välisen integraation onnistumiseen. Yhdentymisen tuomat synergiahyödyt ovat mittavia. Alkuvaiheessa merkittävimmät hyödyt ovat saatavissa logistiikkatoiminnoista, osto-, hallinto- ja raaka-ainehankintoihin liittyvistä toiminnoista sekä markkinoinnin toiminnoista. Pitkän aikajänteen hyödyt liittyvät erityisesti jakelutiehen ja yksittäisiin asiakkuuksiin.

Campofarmin alkutuotanto on täydessä vauhdissa vuoden 2009 alusta lähtien, mikä parantaa raaka-aineen hankinnan kilpailukykyä ja riskienhallintaa sekä avaa mahdollisuuksia tuorelihan markkinointiin.

"Toimintamme Venäjällä on laajentunut merkittävästi Campomos-yrityskaupan ansiosta. Liikevaihtomme vuonna 2009 kasvaa tuntuvasti. Kannattavuutemme kohentamiseksi keskitymme Campomoksen kustannustehokkuuden parantamiseen sekä Campomoksen ja Pit-Productin välisten synergioiden nopeaan hyödyntämiseen. Vahvistunut asemamme Moskovan ja Pietarin alueilla luo meille hyvät kannattavan kasvun edellytykset. "

Juha Ruohola Liiketoiminta-alueen johtaja, Atria Venäjä Johtaja, Ostotoiminnot ja investoinnit

ATRIA V ENÄJÄ

Avainluvut 2008

	2008	2007
Liikevaihto, milj. EUR	93,8	65,6
Liikevoitto, milj. EUR	-3,4	4,3
Operatiivinen liikevoitto, milj. EUR	-3,4	4,3
Operatiivinen liikevoitto, %	-3,6	6,5
Henkilöstö keskimäärin	1 525	1 278

Lihatuotteiden (makkarat) kulutuksen kehittyminen

atria b altia

Atria kasvoi markkinoiden toiseksi suurimmaksi toimijaksi

Atria toteutti Baltian liiketoiminta-alueella kaksi yrityskauppaa, jotka vahvistivat merkittävästi sen asemaa Viron markkinoilla. Kesällä toteutetut AS Wõro Kommerts- ja AS Vastse-Kuuste Lihatööstus -lihanjalostusyhtiöiden ostot kasvattivat Atrian osuutta erityisesti lihavalmisteiden markkinoilla. Kauppojen ansiosta Atria Baltia kasvoi Viron lihanjalostusmarkkinoiden toiseksi suurimmaksi toimijaksi.

Ostettujen yhtiöiden ansiosta Atria Baltian liikevaihto kasvoi 21,0 prosenttia 32,3 miljoonaan euroon. Sekä uusien yhtiöiden että AS Valga Lihatööstus -yhtiön myynti kasvoi lähes tavoitteiden mukaisesti, ja kaikki kolme yhtiötä vahvistivat markkinaosuuksiaan. Niiden edustamien tuoteryhmien yhteenlaskettu, arvomääräinen markkinaosuus oli Virossa 22 prosenttia. Yksittäisissä tuoteryhmissä markkinaosuus oli tätäkin suurempi. Leivänpäälliset-tuoteryhmän markkinaosuus oli 23 prosenttia ja ruokamakkaroiden peräti 31 prosenttia1).

Toisin kuin myynti, Atria Baltian kannattavuus ei kehittynyt tavoitteiden mukaisesti. Liiketoiminnan operatiivinen tulos jäi tappiolliseksi -3,8 miljoonaa euroa. Tuloskehitystä heikensi erityisesti alkuvuodesta Valga Lihatööstus -yhtiön heikko kannattavuus. Yhtiöllä on merkittävää omaa alkutuotantoa, jonka kustannukset nousivat kallistuneiden rehujen takia jyrkästi. Ostettujen yhtiöiden kannattavuus oli Valgaa parempi, joskaan ei tyydyttävä.

Atria Baltian edustamien tuoteryhmien myyntihinnat Viron päivittäistavarakaupassa kohosivat 5–10 prosenttia. Hinnankorotukset eivät kuitenkaan riittäneet kompensoimaan alku- ja lihanjalostustuotannon kustannusten nousua. Viron kansantalouden heikentyneet näkymät vähensivät jonkin verran kulutuskysyntää loppuvuodesta.

Toiminta tehostui

Ostettujen yhtiöiden integroiminen Atria Baltiaan eteni suunnitelmien mukaisesti. Viron johto-organisaatio uudistettiin ja toimintojen tehosta-

1) Markkinatiedot: ACNielsen, 2007/2008, ellei toisin mainita.

minen aloitettiin siirtämällä Vastse-Kuuste -yhtiön teurastus- ja lihanleikkuutoimintoja Atrian Valgan tehtaalle. Sen teurastamo uudistettiin kokonaan vuonna 2002.

Atria Baltia jatkoi edellisenä vuonna aloitettua noin kahdeksan miljoonan euron investointiohjelmaansa. Valtaosa investoinneista suunnattiin alkutuotantoon raaka-aineen saannin ja laadun turvaamiseksi. Investoinneilla nostettiin myös Valgan tehtaan kapasiteettia ja kustannustehokkuutta.

Kasvuedellytykset vahvistuivat

Toteutetut yrityskaupat luovat hyvät edellytykset Atria Baltian kannattavalle kasvulle Virossa ja myös laajemmin Baltian alueella vuonna 2009. Yhtiön oma lihantuotanto ja teurastus turvaavat toiminnan kilpailukykyä epävakaassakin lihamarkkinatilanteessa. Atrian tuotantokapasiteetti on kasvanut merkittävästi. Tuotannon ja koko toiminnan kustannustehokkuus parantuu muun muassa tehtaiden välistä työnjakoa tarkentamalla ja yhtenäistämällä logistisia järjestelmiä. Liiketoimintojen yhdistämisestä saatavat kustannussäästöt ovat vuonna 2009 arviolta kaksi miljoonaa euroa.

Yrityskaupat vahvistivat myös Atria Baltian tuotekehityksen ja markkinoinnin mahdollisuuksia. Atria pystyy tarjoamaan päivittäistavarakaupalle hyvin kattavan tuotevalikoiman tunnettuja merkkituotteita. Tuoteryhmien ja brändien kehittämisessä Atria Baltia hyödyntää Atrian konsernitason brändiosaamista.

Avainluvut 2008

	2008	2007
Liikevaihto, milj. EUR	32,3	26,7
Liikevoitto, milj. EUR	-3,8	-4,4
Operatiivinen liikevoitto, milj. EUR	-3,8	-3,1
Operatiivinen liikevoitto, %	-11,8	-11,6
Henkilöstö keskimäärin	541	507

VUOSI 2008

Liikevaihto kasvoi merkittävästi ostettujen yritysten ansiosta ja oli 32,3 miljoonaa euroa
Liiketulos oli negatiivinen -3,8 miljoonaa euroa
Uusien yhtiöiden integrointi Atriaan aloitettiin
Investoinnit alkutuotantoon jatkuivat

ATRIA BALTIAN YHTIÖT

AS Valga L ihatööstus

Yhtiön päätuotteet ovat liha, makkarat ja leivänpäälliset
Yhtiön lihanjalostuslaitos sijaitsee Valgassa, Viron lounaisosassa
Yhtiöllä on kuusi omaa lihantuotantotilaa, pääosin Keski-Virossa

AS Wõro Kommerts

Yhtiön päätuotteet ovat makkarat ja lihavalmisteet
Yhtiön tuotantolaitos sijaitsee Ahjassa Tarton lähellä ja jakelukeskus Tartossa

As Va s t s e -Ku u s t e L ihatööstus

Yhtiön päätuotteet ovat leivänpäälliset, makkarat ja kuluttajapakattu liha
Yhtiön tuotantolaitos sijaitsee Vastse-Kuustessa Etelä-Virossa

Wõro Kommerts- ja Vastse-Kuuste Lihatööstus -yhtiöt on esitelty tarkemmin sivulla 8.

MEGATRENDIT

Helppous & vaivattomuus

Kuluttajat arvostavat helppoutta ja vaivattomuutta etenkin arkisin. Perheruokailussa yksilöllisyys nostaa päätään. Perheelle yhteisessä ruokailutapahtumassa voi olla useita eri ruokalajeja syöjien mieltymysten mukaan. Tämä asettaa haasteen elintarviketeollisuudelle: pienten raaka-ainepakkausten kysyntä kasvaa ja edullisten pakkauskokojen ostokynnys madaltuu.

hyvä ruoka 29

Atrian vastuullinen toiminta

Yritysvastuu on kiinteä osa Atrian yrityskulttuuria ja yritys tunnistaa vastuunsa kaikille sidosryhmilleen. Atria kytkee vastuullisuuden toimintansa kaikille tasoille: tavoitteisiin, arvoihin, toimintastrategioihin, johtamiseen ja jokapäiväiseen työhön.

Vastuullisella toiminnallaan Atria turvaa nykyiset ja tulevaisuuden toimintaedellytyksensä. Kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti Atria ottaa huomioon kaikilla liiketoiminta-alueillaan toimintansa taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät näkökohdat. Toimintansa ja menestyksensä tärkeimpinä edellytyksinä Atria näkee kuluttajien ja asiakkaiden tyytyväisyyden ja luottamuksen. Kestävän toiminnan edellytyksiä ovat myös liiketoiminnan kannattavuus ja kilpailukyky, vastuullinen johtaminen, henkilöstön osaaminen, sitoutuneisuus ja saatavuus sekä jatkuva parantaminen toiminnan kaikilla osa-alueilla.

Atrian yritysvastuu kiteytyy sen missiossa "Hyvä ruoka – parempi mieli". Atrialle hyvän ruoan käsite kattaa koko elintarvikeketjun alkutuotannosta kuluttajien ruokapöytään. Atrian hyvä ruoka on vastuullisesti ja eettisesti tuotettua, laadukasta ja turvallista. Hyvä ruoka tuottaa parempaa mieltä, turvallisuutta ja lisäarvoa Atrian kaikille sidosryhmille.

Periaatteiden kattavuus

Atrian yritysvastuun yleiset periaatteet kattavat kaikki Atrian konserniyritykset eri liiketoiminta-alueilla. Konsernin johtoryhmä on hyväksynyt ja vahvistanut periaatteet kokouksessaan 22.1.2009.

Yritysvastuun yleisten periaatteiden soveltamisessa eri liiketoiminta-alueilla Atria noudattaa hyviä toimintatapoja niin, että se kunnioittaa sidosryhmiensä erilaisia käsityksiä vastuullisuudesta ja eettisestä toiminnasta. Nämä eivät kuitenkaan voi olla ristiriidassa paikallisen tai kansainvälisen lainsäädännön, konsernihallinnon periaatteiden tai Atrian arvojen kanssa.

Yritysvastuun johtaminen

Atrian yritysvastuun seurannasta ja kehittämisestä vastaa Atrian yritysvastuun työryhmä, jossa on edustus Atrian kaikilta liiketoiminta-alueilta. Työryhmää johtaa konsernin ympäristö- ja laatuasioista vastaava johtaja, joka raportoi konsernin johtoryhmälle yritysvastuun tavoitteista ja tuloksista.

Vastuullista viestintää

Toiminnan läpinäkyvyys ja avoimuus ovat oleellinen osa Atrian vastuullista toimintaa. Tämän mukaisesti Atria viestii yritysvastuustaan sisäisille ja ulkoisille sidosryhmilleen avoimesti, kattavasti ja järjestelmällisesti. Viestintää koordinoi ja siitä vastaa konserniviestintä.

Sidosryhmilleen olennaisen ja kattavan informaation takaamiseksi Atria kehittää ja monipuolistaa yritysvastuunsa periaatteista, tavoitteista ja tuloksista raportointia. Raportointityön perustana Atria käyttää kansainvälistä Global Reporting Initiative (GRI) -ohjeistoa, jossa yritysvastuuta käsitellään kolmipilarimallin mukaisesti taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun näkökulmista. Raportti julkaistaan vuosittain tiivistettynä osana vuosikertomusta ja erillisenä sähköisenä julkaisuna.

Atria ja sidosryhmät

Atrian yritysvastuu konkretisoituu arkipäivän työssä sidosryhmien kanssa. Toiminnalleen merkitykselliset sidosryhmät Atria määrittelee liiketoimintastrategiasta käsin.

Atrian tärkeimmät sidosryhmät ovat

• kuluttajat
• asiakkaat
• henkilöstö
• alihankinta- ja yhteistyökumppanit
• omistajat ja sijoittajat
• viranomaiset
• lähiyhteisöt ja oppilaitokset
• media

Atrian vastuullisen toiminnan näkökulmat

Atrian taloudellinen vastuu

Taloudellisella vastuulla Atria tarkoittaa taloudellisten tavoitteidensa saavuttamista niin, että se voi tuottaa pitkäjänteisesti taloudellista lisäarvoa omistajille ja muille sidosryhmille sekä lisätä hyvinvointivaikutuksia lähiyhteisöissä ja yhteiskunnassa. Taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi Atrian toiminnalta edellytetään riittävää kannattavuutta, kilpailukykyä ja tehokkuutta sekä liiketoimintaan liittyvien riskien hallintaa.

Taloudellinen vastuu tarkoittaa Atrialla myös terveiden ja vastuullisten liiketoimintatapojen noudattamista. Liiketoiminnan vastuullisuutta ohjaavat kansalliset lainsäädännöt ja kansainväliset tilinpäätösstandardit sekä muun muassa suositukset listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä (Corporate Covernance).

Riittävä kannattavuus ja tehokkuus luovat edellytykset sosiaalisen vastuun ja ympäristövastuun kantamiselle. Atrialla nähdään, että sosiaalisen vastuun ja ympäristövastuun kantaminen toimii myös toiseen suuntaan, eli taloudellista vastuuta vahvistavana tekijänä.

Atrian sosiaalinen vastuu

Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi ovat Atrian sosiaalisen vastuun keskeisin ulottuvuus. Sen varaan rakentuu yrityksen kaikkien toimintojen ja tuotteiden laatu. Henkilöstön hyvinvointi on ratkaisevan tärkeä myös Atrian kestävän kasvun kannalta. Vain tyytyväinen henkilöstö luo työilmapiirin ja työnantajakuvan, jotka mahdollistavat osaavan ja motivoituneen henkilöstön palkkaamisen.

Sosiaalinen vastuu ulottuu Atrialla myös tuoteturvallisuuteen ja -vastuuseen sekä kuluttajansuojaan, kuten tuotemerkintöihin ja markkinointiviestintään liittyvien kansainvälisten ja kansallisten säädösten noudattamiseen ja mahdollisuuksien mukaan niiden ylittämiseen.

Asemaansa elintarvikeketjussa Atria käyttää vastuullisesti. Se toimii vain luotettaviksi ja rehellisiksi tiedettyjen alkutuottajien ja alihankkijoiden, asiakkaiden ja muiden liikekumppaneiden kanssa. Atria suosii yhteistyötahoja, jotka voivat hinta- ja laatuargumenttien ohella osoittaa toimivansa eettisesti hyväksyttävien toimintatapojen mukaisesti.

Atrian ympäristövastuu

Atrian ympäristövastuu rakentuu kolmesta pääelementistä: ekologisen ympäristön huomioonottamisesta toiminnan kaikilla tasoilla, välillisten ympäristövaikutusten tunnistamisesta toimintaketjun eri vaiheissa sekä välittömien ympäristövaikutusten vähentämisestä käytännön toiminnassa. Panostamalla elementtien tasapainoiseen hallintaan ja johtamiseen Atria tuottaa merkittävää lisäarvoa sekä liiketoiminnalleen että sidosryhmilleen ja ympäristölle.

Atria tarkastelee ympäristövastuutaan laajimmillaan koko elintarvikeketjun vastuullisuutena. Se kattaa koko toimintaketjun alkutuotannosta ja raaka-aineiden hankinnasta tuotteiden valmistukseen, kulutukseen, kierrätykseen ja hävittämiseen. Näkökulmassa korostuu ympäristönsuojelun lisäksi ympäristö- ja terveyshaittojen ennaltaehkäisy sekä kuluttajien ja henkilöstön turvallisuuden huomioonottaminen. Näkökulma kattaa tietyiltä osin myös raaka-ainetoimittajien ja muiden alihankkijoiden toimintatavat sekä eläinten hyvinvoinnin maatiloilla ja kuljetusten aikana.

Välittömien ympäristövaikutusten vähentämisessä Atrian keskeisiä näkökohtia ovat vesistön kuormitus, raakaaine- ja tuotehävikki, pakkausten ympäristöominaisuudet, kuljetusten ympäristövaikutukset sekä energianja vedenkulutus.

Kokonaisvaltaista laatu-, ympäristöja tuoteturvallisuusjohtamista

Ympäristön hyvinvointi on Atrian ja koko elintarviketeollisuuden toiminnan perusedellytys. Ympäristövastuunsa keskeisimpänä ulottuvuutena Atria pitääkin ekologisen ympäristön huomioonottamista toimintansa kaikilla tasoilla. Käytännössä tämä merkitsee välillisten ympäristövaikutusten tunnistamista toimintaketjun eri vaiheissa sekä välittömien ympäristövaikutusten hallintaa ja vähentämistä käytännön toiminnassa.

Atrian ympäristövastuun rooli sekä ympäristöasioiden hallinnointi- ja johtamiskäytännöt vaihtelevat eri liiketoiminta-alueilla. Viime vuosina tehtyjen lukuisten yrityskauppojen takia käytännöt vaihtelevat myös liiketoimintaalueiden sisällä yksikköjen ja yhtiöiden välillä. Yhtenäisin hallinnointi- ja johtamiskäytäntö on Atria Suomessa, jossa ympäristövastuun asiat ovat osa kokonaisvaltaista laatu-, ympäristö- ja tuoteturvallisuusjohtamista. Atria Suomi Oy:n ympäristönhallinta tukeutuu ISO 14001 -standardin mukaiseen ympäristöjärjestelmään. Muilla liiketoiminta-alueilla pyritään vastaavaan tasoon ottaen huomioon kansalliset säädökset ja käytännöt.

Atria auditoi materiaali- ja palvelutoimittajansa myös ympäristöasioiden osalta. Toimittajilta muun muassa edellytetään, että merkittävät ympäristönäkökohdat on tunnistettu ja kirjattu, ympäristölupamääräysten edellyttämät mittaustulokset ovat todennettavissa ja että toimittaja huolehtii jätelajien erottelusta ja kierrätyksestä sekä ongelmajätteiden asianmukaisesta käsittelystä.

Ympäristöjohtamista verkottumalla

Ympäristövisionsa mukaan Atria on tehokas ympäristöasioiden osaaja ja ympäristöjohtaminen tukee liiketoimintaa sekä kestävää kehitystä. Ympäristöjohtamista kehitetään konsernin arvojen mukaisesti verkottumalla. Verkottumalla muiden toimijoiden kanssa kehitetään parhaat ympäristöjohtamiskäytännöt jatkuvan parantamisen tueksi. Ympäristöjohtamisen taustalla Atria Suomella on ISO 14001 -standardin mukaan sertifioitu ympäristöjärjestelmä.

Atria Suomen ympäristöjohtamisesta vastaa johtoryhmän alaisuudessa toimiva ohjausryhmä, jonka tehtävä on ympäristöjohtamisen suunnittelu ja seuranta. Ohjausryhmässä on edustajia ostotoiminnosta, tuotannosta, tuotekehityksestä, pakkaussuunnittelusta sekä energiantuotannosta. Ryhmän kokoonpano varmistaa, että johtaminen kattaa kaikki alueet, joilla Atrian on mahdollista hallita ympäristövaikutuksia. Ryhmä analysoi edellisenä vuonna saavutetut tulokset, suunnittelee tarvittavat investoinnit ja asettaa tavoitteet tulevalle jaksolle.

Tuoteturvallisusjohtamista yhdenmukaistetaan

Atrian tuotteiden turvallisuus ja mikrobiologinen laatu perustuvat viranomaishyväksyttyihin, raaka-aineet, tuotantoprosessit ja jakeluketjut kattaviin omavalvontasuunnitelmiin. Suunnitelmat perustuvat HACCP (Hazard analysis and critical control point) -järjestelmän mukaiseen riskienhallintaan. Viranomaishyväksyntöjen ja säännöllisten auditointien kautta varmistetaan, että suunnitelmat vastaavat alan uusinta lainsäädäntöä, tuoteturvallisuusstandardeja ja muun muassa kansainvälisen kaupan vaatimuksia.

Konsernilla on laaja Turvallinen Atria-laatu (Safe Atria Quality) -ohjelma, joka kattaa tuotteiden turvallisuuden, terveellisyyden, helppokäyttöisyyden sekä ympäristövaikutukset niiden elinkaaren ajalta. Sen avulla Atria pyrkii harmonisoimaan tuoteturvallisuuskäytäntönsä kaikille liiketoiminta-alueille. Konkreettisena tavoitteena on kehittää Atrian kaikkia liiketoiminta-alueita koskevaa tuoteturvallisuusohjeistoa, jonka avulla kukin yksikkö voi kehittää edelleen omia, kansallisia määräyksiä ja standardeja noudattavia turvallisuuskäytäntöjään.

Atrian tavoite on toimia yhtenä tuoteturvallisuusosaamisen ja laadun kehittämisen johtavana yrityksenä toimialallaan.

Atrian laatu- ja ympäristöjärjestelmät

Liiketoiminta-alue	Laatujärjestelmä	Ympäristöjärjestelmä	Tehdas
Atria suomi
	ISO/IEC 17025:2005 (Labotatorio akkreditointi)		Nurmo, Kuopio, Kauhajoki
	SFS-EN ISO 9001:2000		Nurmo, Forssa, Kuopio, Kauhajoki, Karkkila
		SFS-EN ISO 14001:2004	Nurmo, Kuopio, Kauhajoki, Karkkila
	USDA - hyväksyntä sianlihan viennille USA:han		Nurmo
		Ilmanlaadunseuranta, Ympäristöhallinto: Seinäjoen ja Kuopion seudun ilmanlaadunseuranta, Bioindikaattoritutkimus	Seinäjoki, Kuopio
Atria Baltia
	ISO 22000:2005		Wõro Kommerts
	ISO 9001:2000		Valga
	ISO/IEC 17025:2005 (Labotatorio akkreditointi)		Valga
Atria venäjä
	ISO 9001:2000		Campomos
		GOST R 51705.1-2001, Euroopan parlamentin ja komission säädös (EC) Nro 852/2004, 29.4.2004 elintarvikkeiden hygieniasta.1)	Pit-Product
Atria skandinavia
		ISO 14001:2004	Sköllersta
	BRC Global Standard - Food (Numero4:tammikuu 2005) Luokka A		Tukholma, Tranås, Kinna, Moheda, Borås, Sköllersta, Malmö, Göteborg
		Luomutuotanto Euroopan komission säädösten mukaisesti (EEC) 2092/91	Tranås, Moheda, Borås, Kinna, Falkö ping, Göteborg
	The IKEA Way on Purchasing Food (IWAY)		Borås, Falköping
	BRC Global Standard - Food (Numero4:tammikuu 2005) Luokka B		Halmstad
	BRC Global Standard for Food Safety (Numero5:tammikuu 2008) Luokka A		Falköping, Horsens, Norrköping
	DS/EN ISO 9001:2000		Horsens, Tanska

1) Kirjallinen GOST R-sertifikaatti on vahvistus siitä, että tuote täyttää Venäjän turvallisuusvaatimukset.

Ohjelmakauden tulokset hyviä

Atria on määritellyt toimintojensa, tuotteidensa ja palvelujensa aiheuttamat ympäristövaikutukset ja -näkökohdat, jotka vaihtelevat liiketoiminta-alueittain. Keskeisimpiä kaikilla alueilla ovat energiankäyttö, vedenkäyttö, jäteveden aiheuttama hapenkulutus sekä yhdyskuntajäte. Keskeiset ympäristömittarit ovat energian- ja vedenkulutus sekä kaatopaikkajätteen ja pakkausmateriaalien määrä tuotetonnia kohden.

Vuonna 2008 päättyi Atria Suomen kolmivuotinen ohjelmakausi, jolle oli asetettu kuusi ympäristöpäämäärää:

• energian ja luonnonvarojen käytön vähentäminen
• jätteen määrän ja jäteveden aiheuttaman kuormituksen vähentäminen, lajittelun tehostaminen sekä jätteen uusien hyötykäyttömahdollisuuksien kartoitus
• ympäristöhaitallisten aineiden käyttöturvallisuuden takaaminen
• työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden ympäristötietouden lisääminen
• alkutuotannon ympäristövaikutusten tiedostaminen
• kuljetusten ympäristövaikutusten merkityksen tunnistamisen.

Numeerisiksi ympäristötavoitteiksi kolmivuotiskaudelle oli määritelty veden- ja energiankulutuksen sekä kaatopaikkajätteen vähentäminen kahdella prosentilla. Lämpöenergian käyttöä oli määrä tehostaa kahdella prosentilla ja lämmön talteenottoa kymmenellä prosentilla. Tavoiteindikaattorina oli myös jäteveden orgaanisen kuormituksen ilmaiseva BOD7 -arvo, jonka tuli pysyä ympäristöluvan mukaisena.

Keskeiset ympäristötavoitteensa Atria Suomi saavutti hyvin, viereisellä sivulla esitettyjen kuvaajien mukaisesti.

Vesistön kuormitus

Biologinen hapenkulutus kuvaa, kuinka paljon jätevesi kuluttaa vesistössä olevaa happea. Jäteveden laatu hallittiin vuoden aikana erittäin hyvin ja hapenkulutukselle asetettu tavoiteraja alitettiin selvästi.

Yhdyskuntajätteen määrä

Yhdyskuntajäte on kaatopaikalle vietyä sekajätettä. Yhdyskuntajätteen määrä nousi yli tavoiterajan. Nousu aiheutui energiaksi käytettävän jakeen laatuvaatimusten kiristymisestä. Kaatopaikalle jouduttiin viemään aiempaa enemmän muovijätettä, joka ei ollut riittävän puhdasta energiantuotantoon.

Sähkönkulutus

Sähköenergian suhteellista kulutusta on kyetty kolmen vuoden aikana vähentämään noin 5 prosenttia. Myönteinen kehitys on saatu aikaan tehokkaan tuotannon ohjauksen ja kapasiteetin käyttöasteen nostamisen avulla.

Vedenkulutus

Vettä käytetään runsaasti esimerkiksi ruokamakkaroiden jäähdytysprosessissa ja pesuissa. Tavoiteraja pystyttiin alittamaan, ja veden käytön tehokkuutta on parannettu kolmen vuoden aikana noin 15 prosenttia.

Lämmön talteenotto

Lämmön talteenotto tapahtuu jäähdytysprosessin yhteydessä sekä lämpöä tuottavien tuotantovaiheiden aikana. Tavoiterajaa ei saavutettu, koska uusia talteenottokohteita ei päästy ottamaan käyttöön.

Lämpöenergian käyttö

Lämpöenergian käyttö on parantunut ympäristöohjelmakauden aikana yli 12 prosenttia. Tehokkuuden paranemiseen on keskeisimmin vaikuttanut sianteurastuksen energiatalouden kehittyminen kapasiteetin käyttöastetta nostamalla.

Atria Suomen ympäristöpäämäärät 2009–2011

• Energiankäytön hallinta
• Vedenkäytön hallinta
• Jätevesiarvojen hallinta
• Yhdyskuntajätteen hallinta
• Pakkausmateriaalin määrän hallinta

Atria Suomen ympäristötavoitteet 2009–2011

• Energiankäytön hallinta; energiankulutuksen alentaminen energiatehokkuussopimuksen mukaisesti (-9 % vuoteen 2016 mennessä)
• Vedenkäytön hallinta; vedenkulutuksen alentaminen (-1 % vuoteen 2011 mennessä)
• Jätevesiarvojen hallinta ympäristölupamääräysten mukaisesti
• Yhdyskuntajätteeen hallinta; energiajakeen osuutta lisätään järjestelmällisesti syntypaikkalajittelun edellytyksiä parantamalla.
• Pakkausmateriaalin määrän hallinta merkitsee ympäristövaikutusten arvioinnin liittämistä kiinteästi osaksi innovaatioiden ja uuden sukupolven tuotteiden kehitysprojekteja.

y m päristöindikaattorit

Atria Suomi

Vedenkulutus

Jäteveden kuormitus BHK, kg

Toteutunut (Tavoite vaihtelee eri toimipaikoissa ympäristölupamääräysten mukaisesti)

Pakkausmateriaalit

Kaatopaikkajäte

Ekotehokkuus

Ympäristoindikaattorit suhteutettuna liikevaihtoon	2008	2007	2006	2005	2004
Sähkönkulutus, MWh/1 000 EUR	0,18	0,18	0,23	0,24	0,24
Vedenkulutus, m3 /1 000 EUR	2,04	2,03	2,90	3,09	2,90
Kaatopaikkajäte kg/1 000 EUR	3,73	3,65	3,98	4,10	3,97
Pakkausmateriaalit, tonnia/1 000 EUR	0,017	0,016	0,014	0,012	0,011
Jäteveden kuormitus, BHK7 kg/1 000 EUR	1,54	1,81	2,14	2,45	3,23

Tämän sivun graafiset kuvaajat ja taulukkotiedot koskevat vain Atria Suomi Oy:n tuotantolaitoksia. Atria-konsernin ympäristötietoja on esitetty tämän vuosikertomuksen tilinpäätösosiossa sivulla 50.

Konsernin henkilöstöstrategia paikalliselle tasolle

Atrian kasvustrategian toteuttamista tukee tehokas henkilöstösuunnittelu, toimiva ja oikea-aikainen rekrytointi, henkilöstön osaamisen järjestelmällinen kehittäminen ja onnistunut suoritusten johtamisjärjestelmä. Atrian konsernitason henkilöstöstrategia varmistaa henkilöstöjohtamiselle yhteisen tavoitteen ja yhdenmukaiset menetelmät eri liiketoiminta-alueilla. Atrian tavoitteena on olla alan paras ja halutuin työnantaja.

Syksyn 2008 aikana valmistui jokaiselle liiketoiminta-alueelle oma, sen liiketoimintastrategiaan ja konsernin henkilöstöstrategiaan perus-

Kehityskeskustelut*

** Vain Pit-Productin henkilöstö

tuva paikallinen henkilöstöstrategia. Näissä on määritelty ne konkreettiset toimintamallit, joilla liiketoiminnallisia tavoitteita viedään käytännön tasolle. Lisäksi maakohtaisesti on määritelty selkeät toiminnan mittarit, joilla voidaan säännöllisesti seurata henkilöstötyön onnistumista. Konsernitasolla henkilöstöstrategian onnistumista seurataan liiketoiminnassa saavutetuilla tuloksilla sekä laajan henkilöstökyselyn ja yksittäisten kehityskeskustelujen kautta.

Vuonna 2008 henkilöstötyön kentässä oli kaksi selkeätä painopistettä: toimintojen yhdistymisen tukeminen ja osaamisen kehittäminen. Lähes jokaisella liiketoiminta-alueella tapahtui merkittäviä toimintojen yhdistämisiä ja samalla isoja muutoksia organisaatioja henkilöstörakenteessa.

Henkilöstörakenne ja vaihtuvuus

Atrian henkilöstöstä suurin osa on Suomessa. Skandinavian ja Venäjän henkilömäärä on lähes yhtä suuri. Atria Baltian henkilöstömäärä on noin kahdeksan prosenttia koko konsernin henkilömäärästä. Vuonna 2008 koko konsernissa tehtiin yli 4 100 rekrytointia ja lähes 4 500 henkilöä lähti Atrialta. Henkilöstövaihtuvuus on korkeata erityisesti Suomessa ja Skandinaviassa toimintojen sesonkiluonteisuuden takia. Vakituisen henkilöstön ja toimihenkilöiden vaihtuvuus on tavoitellulla tasolla. Toimihenkilörekrytoinneissa keskityttiin yhtiön avainosaamisten hankkimiseen. Henkilöstön sisäinen liikkuvuus kasvoi merkittävästi.

Osaamisen johtaminen

Osaamisen kehittämisen aikajännettä pidennettiin ja maakohtaisesti aloitettiin useita hankkeita. Kehittämisohjelmien, avainosaajien rekrytoinnin ja vuosittaisen seuraajasuunnittelun avulla pyritään varmistamaan alan ylivertainen osaaminen myös jatkossa. Konsernin johtoryhmäläiset osallistuivat useisiin kehittämisohjelmiin, joilla pyritään vahvistamaan strategista johtamisosaamista. Esimerkiksi konsernin johto, hallitus ja joukko päälliköitä osallistui Atrialle räätälöityyn Venäjän liiketoimintakoulutukseen. Vuonna 2008 otettiin käyttöön järjestelmälliset lähtöhaastattelut. Näistä saatavan luottamuksellisen palautteen avulla toimintaa pyritään kehittämään niin, että sitoutuminen kasvaa.

henkilöstö

Naisten ja miesten osuudet

Henkilöstötilanne 31.12.2008.

Atria-konsernin ikärakenne*

2500 2000 henkilöä

1200 1000 800 600 400 200 0 Atria Suomi Atria Skandinavia alle 1 vuosi 1–5 vuotta 6–10 vuotta 11–15 vuotta 16–20 vuotta 21–25 vuotta 26–30 vuotta 31–35 vuotta 36–40 vuotta yli 40 vuotta henkilöä

Atria Venäjä / Vuoden 2008 luvut sisältävät sekä Pit-Productin että Campomoksen luvut.

Atria Baltia Vuoden 2008 luvut sisältävät sekä Valgan, Wõron että Vastse-Kuusten luvut.

*henkilöstötilanne 31.12.2008

Palvelusvuodet*

Rekrytoinnit

Pit-Productin luvut.

** Vuoden 2007 luvuissa on mukana Liettua.

Atria Suomi

Atria Suomen yhteiset osaamiset, johtamisosaamiset ja strategiset ammattiosaamiset kartoitettiin johtajien, esimiesten ja asiantuntijoiden osalta. Kaikki Atria Suomen toimihenkilöt täyttivät osaamiskartoituksen sekä kävivät esimiehen kanssa osaamiskeskustelun. Osaamisen kehittämisjärjestelmä toimii pohjana koko yhtiön ja henkilöstön pitkäjänteiselle ja liiketoimintalähtöiselle kehittämiselle. Koulutustarjontaa kehitettiin suunnitelmallisesti. Työnjohtajille ja linjaesimiehille tarkoitetut esimiesvalmennukset käynnistettiin syksyllä.

Atria Skandinavia

Henkilöstökoulutuksessa keskityttiin työprosesseja ja laatua parantavaan koulutukseen sekä työympäristön johtamiskoulutukseen. Tämä pääosin sisäisesti toteutettu koulutus sisälsi hygienia-, paloturvallisuus-, kemikaalien käsittely- ja ympäristöasioiden koulutuksen.

Atria Venäjä

Henkilöstökoulutuksen osalta tärkeimpiä hankkeita olivat esimieskoulutuksen järjestäminen, laatukoulutus, kulttuurikoulutus ja perehdyttämiskoulutukset kaikille uusille työntekijöille. Toimihenkilöiden kehityskeskustelukäytäntöä laajennettiin edelleen ja nyt suurin osa toimihenkilöistä käy vuosittaisen suoritusarviointi- ja kehityskeskustelun esimiehensä kanssa.

Atria Baltia

Henkilöstökoulutuksessa keskityttiin esimiesten kehityskeskustelukoulutukseen, koko henkilöstön hygieniakoulutukseen sekä työsuojelun kehittämiseen. Henkilöstökoulutuksen määrä nelinkertaistui edellisvuodesta.

Henkilöstökysely ja toimenpiteet

Atria toteutti koko konsernin henkilöstöä koskevan henkilöstökyselyn keväällä. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää henkilöstön näkemyksiä organisaation vahvuuksista ja kehittämis-

Koulutuspäivät henkilöstöryhmittäin 31.12.2008

	Johto			Toimihenkilöt		Työntekijät		Yhteensä
	2008	2007	2008	2007	2008	2007	2008	2007
Suomi1)	2 800		3 110		9 680		15 590	12 771
Skandinavia2)	16	40	221	16	800	1 209	1 021	1 265
Venäjä3)	126	161	576	347	308	99	1 010	607
Baltia4)	112	16	234	48	527	29	873	93

1)Vuoden 2007 yksityiskohtaisia tietoja ei ole saatavilla

2)Luku sisältää vain korkeimman johdon koulutuspäivät. Keskijohdon koulutuspäivät sisältyvät toimihenkilöiden lukuun. 3)Venäjän vuoden 2007 luku sisältää vain Pit-Productin tiedot.

4)Baltian vuoden 2007 tiedot sisältävät Liettuan tiedot. Vuoden 2008 tiedoissa on mukana Vastse-Kuuste, Wõro ja Valga.

kohteista, viestinnän toimivuudesta ja työtyytyväisyydestä. Yhteensä yli 4 500 atrialaista vastasi kyselyyn, ja vastausprosentti oli 73. Vastausten perusteella Atrian henkilöstö näkee yhtiön tavoitteet tärkeinä ja tavoittelemisen arvoisina. Atrialaiset ovat motivoituneita ja sitoutuneita. Eniten kehitettävää Atriassa on työolosuhteissa, tiedonkuluissa ja ihmisten johtamisessa.

Atria Suomi

Henkilöstökyselyn tulokset käsiteltiin henkilöstön kanssa ja sovituista kehitystoimista yli 80 prosenttia pantiin täytäntöön vuoden 2008 aikana. Keskeisiä kehittämisalueita Atria Suomen organisaatiossa ovat johtamisen kehittäminen, pitkäjänteinen alan perusosaamisen vahvistaminen ja palkitseminen. Esimerkiksi johtamisen kehittämiseksi esimiehille järjestetään vuosittain esimiesvalmennusta sekä neljä kertaa vuodessa esimiesinfo. Henkilöstön koulutustarpeita on yksilöity ja kokouskäytäntöjä kehitetty.

Atria Skandinavia

Henkilöstökyselyn tutkimustulokset käytiin läpi kaikkien työntekijöiden kanssa. Tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi Atria Skandinaviassa nousivat tiedonkulku, johtaminen ja osastojen välinen yhteistyö. Niitä on päätetty parantaa muun muassa lisäämällä henkilöstöviestintää, toteuttamalla erityinen viestintäsuunnitelma työntekijöille ja aloittamalla suunnitelmallinen johtajakoulutus.

Atria Venäjä

Henkilöstökyselyn tulokset esiteltiin koko organisaatiolle työntekijäryhmille pidetyissä tilaisuuksissa sekä omassa henkilöstölehdessä. Tulosten pohjalta osastojen johtajat ovat luoneet toimenpideohjelman. Kehittämisen kohteeksi nousivat Atria Venäjän työnantajakuva, osastojen välinen yhteistyö ja tiedonkulku.

Atria Baltia

Tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi nousivat työympäristö, koulutus, osastojen välinen yhteistyö, tiedottaminen sekä huomiointi ja palkitseminen. Kyselyn perusteella esimerkiksi henkilöstöviestintään panostettiin ja tuotantolaitoksilla aloitettiin kuukausittaiset osastokokoukset.

Työhyvinvointi ja työturvallisuus

Työturvallisuuden roolia nostettiin ja päätoiminen työsuojelupäällikkö aloitti alkuvuodesta Atria Suomen palveluksessa. Atria Venäjällä ja Virossa oli jo päätoimiset työsuojelupäälliköt. Atria Skandinaviassa henkilöstön sairauspoissaolot vähenivät huomattavasti. Atria Suomessa poissaolot hieman nousivat, muilla liiketoiminta-alueilla sairauspoissaolot pysyivät lähes edellisvuoden tasolla.

Uusien työntekijöiden järjestelmällinen perehdyttämiskoulutus aloitettiin jokaisella liiketoiminta-alueella. Työsuojelu- ja työhyvinvointikoulutusta lisättiin ja se sisällytettiin myös perehdyttämiskoulutuksiin. Työsuojelun toimintaohjelmissa määritettyihin riskien arviointiin ja läheltä piti -tilanteiden kartoittamiseen panostettiin Suomessa ja Baltiassa. Atria Suomessa käynnistettiin työnopastuksen kehittämisprojekti.

Työehtosopimukset

Atria Suomessa ja Skandinaviassa koko henkilöstö ylintä johtoa lukuun ottamatta kuuluu työehtosopimusten soveltamisen piiriin. Atria Venäjällä noin 4,5 prosenttia henkilöstöstä on työehtosopimuksen piirissä. Työehtosopimusjärjestelmää ei ole käytössä Atria Baltiassa. Uudelleenjärjestelytilanteiden, joihin sisältyvät henkilöstön irtisanomisen tai lomautuksen, minimi-ilmoitusajat vaihtelevat Atria-konsernin eri maissa kahdesta viikosta kahteen kuukauteen.

Henkilöstötyön tavoitteet 2009

Atria Oyj ja Atria Suomi

• optimaalista henkilöstörakennetta tukeva henkilöstösuunnittelu
• johtamisosaamisen kehittäminen; esimies- ja työnjohtajakoulutukset, Atrian kansainvälisen johtajakoulutuksen käynnistäminen ja Venäjän liiketoiminnan tuntemuksen lisääminen
• strategialähtöinen, osaamiskartoituksiin perustuva koulutus- ja kehittämistoiminta
• esimiestyötä tukevien toiminta- ja tietojärjestelmien kehittäminen
• työsuojelutoiminta ja henkilöstön hyvinvointi

Atria Skandinavia

• organisaatioiden toiminnan tehostamista tukeva henkilöstösuunnittelu
• Atria Deli- ja Atria Foodservice -toimintojen yhdistämistä tukevat henkilöstötoimenpiteet
• Sköllerstan tehtaan toiminnan tehostamiseen liittyvät henkilöstötoimenpiteet
• yhteisen logistiikan sekä talous- ja henkilöstöhallinnon toimintojen edelleen kehittäminen
• kehityskeskustelukulttuurin ja suoritusarviointien kehittäminen
• viestinnän ja palkitsemisen kehittäminen

Atria Venäjä

• Pit Productin ja Campomosin integraatiota tukeva henkilöstösuunnittelu
• tuotannon ja logistiikkakeskuksen työntekijöiden sitouttamisen edistäminen
• työntekijöiden perehdyttäminen ja laatukoulutus
• Gorelovon tuotantolaitoksen käyttöönoton suunnittelu
• henkilöstökyselyn kautta tulleiden toimenpiteiden edistäminen

Atria Baltia

• uusien yritysten integraatiota ja toimintojen tehostamista tukeva henkilöstösuunnittelu
• henkilöstöstrategian läpivienti kaikilla tuotantolaitoksilla
• työskentelyolosuhteiden kehittäminen
• osaamisen siirtäminen ja parhaiden käytäntöjen oppiminen työkierron ja ulkomaantyön kautta
• palkitsemisen, työsuojelun ja viestinnän kehittäminen
• kehityskeskustelujen ja sisäisen henkilöstökoulutuksen kehittäminen

Edellä olevat henkilökuvat on poimittu Meidän Atrium -lehdestä. Se on Atriakonsernin henkilöstölehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa suomeksi, ruotsiksi, tanskaksi, venäjäksi ja viroksi.

Kuluttajatuntemus suuntaa tuotekehitystä ja markkinointia

Kuluttajakäyttäytymisen tutkimuksen avulla saatava kuluttajatuntemus suuntaa Atrialla sekä tuotekehitystoimintaa että markkinointia. Tuotekehitys ja markkinointi eivät Atrialla olekaan erillisiä funktioita, vaan ne muodostavat kiinteän yhteisen toiminnon sekä strategisella että operatiivisella tasolla.

Vuonna 2008 Atria lisäsi kuluttajakäyttäytymisen tutkimuspanostustaan. Konsernin kaikki tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat yhteensä 9,9 miljoonaa euroa.

Atria toi markkinoille yhteensä 280 uutuustuotetta. Lukuun sisältyvät myös uudet pakkaukset ja tuotehuoltoon liittyvät uudet tuotteet. Määrä kasvoi tuntuvasti edellisvuoden 153 uutuudesta.

Kuluttajien osto- ja ruokailutottumusten tunteminen on elintarviketeollisuuden keskeisimpiä haasteita. Se on myös yksi Atrian ydinvahvuuksista. Kuluttajatutkimusten lisäksi Atria osallistui vuonna 2008 soveltavaan tutkimukseen muun muassa ravitsemustieteen sekä tuote- että pakkausteknologian alueilla. Perustutkimusta Atria toteuttaa yhteistyöverkoston kautta. Siihen kuuluu tutkimuslaitoksia, korkeakouluja ja yliopistoja.

Atrian tutkimus- ja tuotekehitystoiminta tähtää kuluttajalähtöiseen, tuotteiden ja konseptien onnistuneeseen kaupallistamiseen. Konsernitasolla Atria kehittää yhteistä T&K-prosessia ja yhtenäisiä toimintamalleja eri liiketoiminta-alueiden kesken. Jokaisella liiketoiminta-alueella on oma operatiivinen tuotekehitysyksikkönsä, koska liiketoiminta on valtaosin paikallista.

Atria on kehittänyt tutkimushierarkiansa kolmitasoiseksi. Ensimmäisellä tasolla tunnistetaan ja tulkitaan ruokailutrendit makrotasolla, eli kuinka ruokailumarkkinat kehittyvät sekä kansainvälisesti että kunkin liiketoiminta-alueen sisällä. Seuraavaksi tulkitaan tuoteryhmätasolla markkinoiden kehitystä, kuluttajien osto- ja kulutustottumuksia sekä kuluttajien odotuksia ja toiveita yksittäisen tuoteryhmän ja sen eri tuotesegmenttien sisällä. Kolmas taso ovat tuotetason tutkimukset, eli kuinka tuoteominaisuudet vastaavat kuluttajien toiveita ja tarpeita.

Megatrendit suuntaavat tuotekehitystä

Ruokailumarkkinoilla on kansainvälisesti tunnistettavissa kolme megatrendiä: hyvinvointi & terveys, helppous & vaivattomuus sekä maku & herkullisuus. Atrian tuotekehitys ja markkinointi pyrkii vastaamaan kaikkien trendien asettamiin haasteisiin tasapainoisesti kaikilla liiketoimintaalueillaan.

Vuonna 2008 alkanut talouden taantuma vaikutti jonkin verran kuluttajien osto- ja ruokailutottumuksiin. Kuluttajien hintatietoisuus lisääntyi, ja osa kuluttajista siirsi ostoksiaan edullisemman hintakategorian tuotteisiin. Myös ravintoloissa syöminen hieman väheni. Tämä puolestaan kasvatti kotona ruokailua.

Hyvät valmiudet myös taantumassa

Vuonna 2009 Atria jatkaa johdonmukaisesti panostuksiaan tuotekehitystoimintaan ja markkinointiin. Samalla lisätään toiminnan kustannustehokkuutta konsernitason yhteistyöllä. Talouden taantuman aiheuttamiin kysynnän muutoksiin Atrialla on hyvät valmiudet vastata niin tuoteryhmien kuin tuotesegmenttienkin tasolla. Konserni tuo markkinoille useita merkittäviä uutuuksia kaikilla liiketoiminta-alueilla.

Osuus liikevaihdosta, %

MEGATRENDIT

Hyvinvointi & terveys

42 Hyvä ruoka

Terveyttä ja hyvinvointia lisäävät tuotteet kiinnostavat kuluttajaa, joskaan mausta ja herkullisuudesta ei haluta luopua. Esimerkiksi välipaloina syötävät, yksittäispakatut tuotteet, kuten salaatit ovat oleellinen osa terveelliseksi miellettyä ruokavaliota. Hyvinvoinnin ja terveyden megatrendiin liittyy vahvasti luottamus ruoan alkuperään ja tietoisuus siitä. "Luonnollinen elintarvike" ja "puhtaus" ovat ilmaisuja, jotka luonnehtivat ruokailun yhtä keskeistä ihannetta.

hyvä ruoka 43

Tilinpäätös ja toimintakertomus

Yhtiökokouskutsu 44
Hallituksen toimintakertomus 45
Osakkeet ja osakkeenomistajat 54
Konsernin tunnusluvut 56
Konsernin IFRS-tilinpäätös 2008 58
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 62
Emoyhtiön tase, tuloslaskelma
ja rahoituslaskelma (FAS) 96
Emoyhtiön liitetiedot 98
Allekirjoitukset ja tilintarkastuskertomus 103

Varsinainen yhtiökokous 29.4.2009

Atria Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 29. huhtikuuta 2009 Helsingissä, Finlandia-talossa.

Yhtiökokouksessa käsitellään mm. seuraavat asiat:

Yhtiöjärjestyksen 16 §:n mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat.

Yhtiökokouskutsu julkaistaan valtakunnallisissa lehdissä 3.4.2009. Yhtiökokousasiakirjat ovat nähtävillä Atrian verkkosivuilla osoitteessa www.atria.fi/ konserni.

Hallituksen toimintakertomus 1.1.–31.12.2008

Vakaata kasvua vaikeassa toimintaympäristössä

Vuosi 2008 jää historiaan haasteellisena kansainvälisten ruoka- ja finanssikriisien värittämänä ajanjaksona. Atrialle vuosi 2008 oli voimakkaan kansainvälistymisen ja kasvun vuosi, ja se toteutti kasvuhakuista liiketoimintastrategiaansa johdonmukaisesti. Sen mukaisesti Atria pyrkii ensisijassa kasvamaan orgaanisesti eli kasvattamaan nykyisiä toimintoja. Vuonna 2008 kasvua haettiin erityisesti strategiaa tukevilla yritysostoilla. Atrian tavoitteena on olla kuluttajan ja asiakkaan ykkösvalinta ruoka-alalla, erityisesti tuoretuotteissa, Itämeren alueella ja Venäjän Euroopan puoleisissa osissa. Päämäärän saavuttaminen edellyttää sitä, että Atria on markkinajohtaja tai markkinakakkonen Atrian liiketoiminta-alueilla, ja että sen tuotemerkit ovat kahden tunnetuimman merkin joukossa. Kuluneen tilikauden aikana toteutettujen yritysostojen ansiosta Atria on askeleen lähempänä tavoitettaan.

Markkinatilanteen ja toimintaympäristön muutoksista huolimatta Atria säilytti taloudelliset tavoitteensa seuraavasti:

• Liikevoitto	vähintään 5 %
• Omavaraisuusaste	40 %
• Kansainvälisen toiminnan osuus	50 %
• Oman pääoman tuotto (ROE)	12 %
• Osingonjako tilikauden voitosta	50 %

Vuosi 2008 käynnistyi vaikeassa lihamarkkinatilanteessa. Kysynnän ja tarjonnan epätasapaino painoivat lihan tuottajaja kuluttajahintoja alas, kun taas lihantuotannon raaka-aineena käytettävien rehujen hinnat nousivat voimakkaasti. Kansainvälinen koko elintarvikeketjua koskeva raaka-aineiden hintakehitys vaikeutti Atria-konsernin tuloskehitystä vuoden alkupuolella.

Kesällä lihamarkkinoiden tilanne kääntyi paremmaksi ja odotukset vuodelle 2009 olivat positiivisemmat. Syksyllä USA:n asuntomarkkinoilta alkaneen finanssikriisin levittyä Eurooppaan myös kansainvälisen lihamarkkinoiden suhdannetilanne muuttui epäselväksi ja vaikeammin ennustettavaksi. Vuoden lopulla talouskriisi eteni jo arkipäivän tasolle ja tiedotusvälineissä uutisoitiin talouden epävarmuudesta lähes kaikilla teollisuuden ja palvelujen aloilla. Epävarmassa tilanteessa kuluttajat harkitsevat entistä tarkemmin ostoksiaan ja päätyvät usein hankinnoissaan edullisemman hintaluokan tuotteisiin. Kulutustottumusten muutos näkyi jonkin verran Atrian tuotteiden kysynnässä, vaikka myyntivolyymit säilyivät hyvinä vuoden loppuun asti. Atria-konsernin kannattavuuteen vaikuttuvat pääasiassa raaka-aineiden voimakas hintojen nousu ja kuluttajahintojen korotusten jälkeen jääminen. Lisäksi Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan heikkeneminen söivät kannattavuutta.

Vuonna 2008 Atria vahvistui ja kasvoi merkittävästi Venäjällä,Ruotsissa jaVirossa. Atria osti kesällä neljä yritystä,joiden vaikutus yhtiön liikevaihtoon on vuositasolla noin 150 miljoonaa euroa. Heinäkuun alussa Atria hankki omistukseensa ruotsalaisen herkuttelutuotteita valmistavan AB Ridderheims Delikatesser yhtiön. Ridderheims on alallaan tunnettu, vahva ja innovatiivinen tuotemerkki. Atrian tavoitteena on rakentaa Ridderheimsin ja Falbygdens Ostin tuotevalikoimasta Pohjoismaiden suurin herkuttelutuotteiden valikoima.

Suomessa Atria-tuotemerkkiin kohdistetut panostukset näkyivät myynnin ja markkinaosuuksien kasvuna, mutta raakaaineiden ja muiden teollisten kustannusten nousu söi tulostasoa. Tavoitteet saavutettiin teollisten prosessien toiminnassa ja brändin arvostuksessa,ja ne ovatkin alansa huippua Suomessa. Lihaketjun vaikein tilanne oli lihaa tuottavilla maatiloilla,joiden tuotantokustannusten nousu oli kova ja tulotasoa heikentävä.

Suurin yritysosto toteutettiin Venäjällä, josta Atria osti heinäkuun lopulla Moskovassa ja Pietarissa toimivan OOO Campomos lihanjalostusyhtiön. Atriasta tuli maan johtava ulkomainen liha-alan yritys ja yksi suurimmista lihanjalostusyhtiöistä Venäjällä. Campomosilla on tuotantolaitos ja logistiikkakeskus Moskovassa ja jakeluterminaali Pietarissa.Lisäksi yhtiöllä on merkittävässä määrin omaa sianlihantuotantoa.

Atria Baltia alueella konserniin liitettiin kaksi virolaista lihanjalostusyritystä, AS Wõro Kommerts ja AS Vastse-Kuuste Lihatööstus. Uudet yritykset yhdessä AS Valga Lihatööstusin kanssa tekevät Atriasta Virossa alan toiseksi suurimman yrityksen. Uusi asema luo Atrialle uudenlaiset kehittymis- ja kasvunäkymät Viron lisäksi koko Baltian alueella.

Atrian myynti ja markkinaosuudet hyvällä tasolla haasteellisessa toimintaympäristössä

Atrian liikevaihto Suomessa oli 797,9 miljoonaa euroa (749,6 miljoonaa euroa), jossa oli kasvua 6,4 prosenttia edeltävään vuoteen verrattuna. Operatiivinen liikevoitto oli 34,4 miljoonaa euroa (43,2 miljoonaa euroa). Atria tuotemerkkiin kohdistetut panostukset näkyivät myynnin ja markkinaosuuksien kasvuna, mutta raaka-aineiden ja muiden teollisten kustannusten nousu söi kannattavuutta. Atria Suomen vahvuutena on tuotannollinen varmuus ja toimitusvarmuus, joilla on suuri merkitys erityisesti tuoreiden liha- ja siipikarjatuotteiden toimitusten ja sesonkien läpivientien onnistumisessa. Kustannustehokkuuden parantamiseksi Atria Suomi aloitti keväällä toimintojen tehostamisohjelman, jolla tavoitellaan neljän miljoonan euron vuotuista kustannussäästöä. Atria lopetti toimintansa Kannuksessa, ja Forssan tuotantolaitosten logistiset toiminnot ja lihavalmisteiden tuotanto siirrettiin Nurmoon. Lisäksi Liha-Poutun lihanhankintatoiminnot yhdistettiin A-Tuottajat Oy:n toimintoihin.

Atria Skandinavian liikevaihto oli 455,2 miljoonaa euroa (457,8 miljoonaa euroa). Ruotsin kruunun kurssin heikentymisen takia euromääräinen liikevaihto laski 0,6 prosenttia, kruunuissa liikevaihto kasvoi 3,9 prosenttia. Operatiivinen liikevoitto oli 15,4 miljoonaa euroa (20,5 miljoonaa euroa). Vuosi 2008 oli vakaan kasvun jakso Atria Skandinavialle. Kannattavuus ei kehittynyt tavoitteiden mukaisesti, erityisesti loppuvuoden aikana korkeana pysyneet raaka-ainekustannukset ja Lättä Måltider -yksikön heikko tulos painoivat Atria Skandinavian tulosta. Heikentynyt Ruotsin kruunu nosti tuontiraaka-aineiden hintaa vielä vuoden lopulla.

Kesällä 2008 Atria osti herkuttelutuotteita valmistavan AB Ridderheims Delikatesserin, mikä vahvisti entisestään Atrian markkina-asemaa Ruotsissa. Ridderheims liitettiin Atriaan 1.7.2008 alkaen.

Syksyllä Atria keskitti Lätta Måltider –yksikön tuotannon

Halmstadista Norrköpingiin.Järjestelyn seurauksena 50 Halmstadin tehtaan työntekijää irtisanottiin.

Atria Venäjän liikevaihto oli 93,8 miljoonaa euroa (65,6 miljoonaa euroa) ja operatiivinen liiketulos oli tappiollinen 3,4 miljoonaa euroa (+4,3 miljoonaa euroa). Vuoden 2008 liikevaihdon ja markkinaosuuksien kasvu oli tavoitteiden mukainen. Pietarissa toimiva OOO Pit-Product jäi tulostavoitteistaan, vaikka kasvu- ja markkinaosuustavoitteet ylittyivät. Pit-Product on Pietarin alueen markkinajohtaja modernissa päivittäistavarakaupassa noin 30 % markkinaosuudellaan (lähde: AC Nielsen).Yhtiön kannattavuus jäi hieman tavoitteista, mikä johtui pääosin voimakkaasta raaka-aineiden hintojen noususta. Myyntihintoja nostettiin, mutta raaka-aineiden hinnat nousivat nopeammin kuin lopputuotteiden myyntihinnat.

Yritysoston kautta Atria Venäjästä tuli entistä vahvempi toimija Venäjän Euroopan puoleisessa osassa. Atria osti Moskovan ja Pietarin alueilla toimivan OOO Campomos –lihajalostusyhtiön. Campomosin haltuunotto aloitettiin välittömästi kaupan vahvistumisen jälkeen lokakuussa, kauppa vahvistui 15.10.2008.Campomosin oston myötäAtriaVenäjän liikevaihto kaksinkertaistunee. Campomosin tulos oli tappiollinen, ja Atrian tavoitteena on saada yhtiön tulos voitolliseksi vuoden 2010 aikana. Tavoite edellyttää markkina-aseman edelleen vahvistamista Moskovassa, uusien tuoteryhmien lanseeramista, kustannusten karsintaa ja vuonna 2008 käyttöönotetun alkutuotannon tehostamista.

Baltiassa Atrian toimintojen painopiste on Virossa. Kesällä 2008 toteutettiin kaksi merkittävää yritysostoa: AS Wõro Kommerts ja ASVastse-Kuuste Lihatööstus.Uudet yritykset konsolidoitiinAtriaan 1.8.2008 lähtien. Atria Baltian liikevaihto oli 32,3 miljoonaa euroa (26,7 miljoonaa euroa) ja operatiivinen liiketulos oli tappiollinen 3,8 miljoonaa euroa (-3,1 miljoonaa euroa).

Tunnusluvut, milj. euroa	2008	2007	2006
Liikevaihto	1 356,9	1 272,2	1 103,3
Liikevoitto	38,4	94,5	41,5
Liikevoitto-%	2,8	7,4	3,8
Operatiivinen liikevoitto	39,9	61,4	33,5
Operatiivinen liikevoitto-%	2,9	4,8	3,0
Taseen loppusumma	1 134,5	1 000,7	731,6
Oman pääoman tuotto %	2,5	17,2	8,8
Sijoitetun pääoman tuotto %	5,3	15,2	8,7
Omavaraisuusaste %	38,4	47,6	42,8
Nettovelkaantumisaste %	94,6	60,1	66,8

Tulos

Konsernin liikevoitto oli 38,4 miljoonaa euroa (94,5 miljoonaa euroa).Operatiivinen liikevoitto oli 39,9 miljoonaa euroa (61,4 miljoonaa euroa).Vuoden 2008 liikevoitto sisältää kertaluonteisia kuluja. Ruotsissa Halmstadin tehtaan sulkemisesta 1,0 miljoonaa euroa ja Suomessa toiminnan lopettamisesta Kannuksessa ja logistiikkakeskuksen sulkemisesta Forssassa 0,5 miljoonaa euroa.

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Atria-konsernin tutkimus- ja tuotekehitystoiminta painottuu koko konsernin toiminta-alueella kuluttajakäyttäytymisen tutkimukseen. Lisäksi Atria osallistuu soveltavaan tutkimustoimintaan tuote- ja pakkausteknologian sekä ravitsemustieteen alueella.

Kuluttajat arvostavat maun ja herkullisuuden lisäksi helppoutta ja vaivattomuutta varsinkin arkisin, jolloin valmistetaan nopeasti syötävää koko perheelle. Tämä on mielenkiintoinen haaste elintarviketeollisuudelle, varsinkin pakkauskoot tulevat entistä tärkeämmäksi valintakriteeriksi kuluttajille.

Hyvinvointiin ja terveyteen kiinnitetään edelleen huomiota. Kuluttajat haluavat, että elintarvikkeista on tarjolla myös ns. terveellisempiä vaihtoehtoja. Tällaisia ovat tuotteet, joista on poistettu rasvaa tai ne sisältävät vain vähän suolaa tai niihin on lisätty terveysvaikutteisia aineita. Hyvinvointiin ja terveyteen liittyy vahvasti luottamus ja tietoisuus ruoan alkuperästä. Kuluttajien tietoisuus myös ympäristöä kuormittaviin asioihin kasvaa.

Vuonna 2008 Atria-konsernin tuotekehityksen pääpaino oli siivutettujen leivänpäällisten kehitystyö. Kaikissa maissa lanseerattiin uusia tuotteita tähän segmenttiin. Baltiassa erityisesti pienemmät pakkauskoot onnistuivat erinomaisesti. Ruotsin jaTanskan markkinoille tuotiin myös uusi leivänpäällispakkaus – kirjekuoripakkaus (envelope).

Valmisruokaan lanseerattiin myös paljon uutuuksia. Tuotteistuksessa painopiste oli valmiissa annoksissa, joita lanseerattiin keväällä Suomessa. Ruotsissa lanseerattiin uudentyyppisiä kaupanmerkin mikroaterioita. Tammikuussa 2008 uudistettiin Atria Suomen mikroateriapakkausmerkinnät. Pakkauksen yläkulmaan tuotiin selkeät merkinnät, joista kuluttaja näkee ravintosisältötietoja helposti ja nopeasti. Ensisijaisesti kuluttaja tarkistaa päiväyksen, mutta myös tuotteen terveellisyyteen (energian, rasvan ja suolan määrää) liittyvät asiat kiinnostavat kuluttajaa. Atria Suomen mikroaterioiden arvomääräinen nettomyynti kasvoi vuoden 2008 aikana 23 prosenttia. Uudet pakkausmerkinnät on otettu vuoden 2008 aikana käyttöön kaikkiin tuoteryhmiin.

Atria Venäjän nykyisen tuotevalikoiman hyvä menekki siirsi muutamien uusien tuotteiden lanseerausta vuodelle 2009.

Kaiken kaikkiaan Atria toi markkinoille 280 uutuutta vuonna 2008. Uutuustuotteet toivat Atrian kokonaisliikevaihdosta noin 4–5 %.Uutuuksien merkitys korostui tiettyjen tuoteryhmien tuloksessa, sillä uutuuksilla saavutettiin merkittävää valikoimamuutosta.

Vuoden 2008 ja lähitulevaisuuden merkittävämpänä kuluttamiseen vaikuttava tekijä on talouden taantuma. Se näkyi jo vuoden 2008 aikana, jolloin kuluttajien hintatietoisuus lisääntyi ja kuluttajat siirsivät ostoksiaan kalliimmista elintarvikkeista hieman edullisimpiin.

Tuoreus, maku, nopeus ovat ohjureina 2009 lanseerauksiin. Atria tuo markkinoille uusia kohtuuhintaisia konsepteja ja ratkaisuja, jotka helpottavat kuluttajan arkea joko nopeassa syömisessä tai hieman enemmän aikaa vaativissa perheen yhteisissä herkutteluhetkissä.

Atria-konsernin tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan käytettyjen varojen prosentuaalinen osuus liikevaihdosta vuosina 2006–2008 on ollut seuraavanlainen:

	2008	2007	2006
Tutkimus- ja tuotekehitystoiminta, milj. euroa	9,9	8,4	7,4
Osuus liikevaihdosta %	0,7	0,7	0,7

Rahoitus ja maksuvalmius

Rahoitusmarkkinoiden kriisi eteni vuoden 2008 aikana ja vähensi yrityksille yleisesti tarjolla olevien rahoitusvaihtoehtojen määrää. Joukkovelkakirja- ja yritystodistusmarkkinan likviditeetti oli erittäin huono varsinkin vuoden loppupuolella. Atria on tarvittaessa rahoittanut erääntyviä yritystodistuksia käyttämällä olemassa olevia luottolimiittejä. Perinteisen pankkirahoituksen saatavuus oli aiempaa epävarmempaa ja lainojen marginaalit olivat nousussa. Toisaalta syksyllä alkanut markkinakorkojen voimakas lasku pienentää omalta osaltaan rahoituskustannuksia.

Erittäin haasteellisesta toimintaympäristöstä huolimatta Atrian rahoitusasema kyettiin pitämään vahvana. Atria hankki uutta pitkäaikaista 5–7 vuoden pituista rahoitusta loka-joulukuun aikana 69 miljoonaa euroa,jostaTyEL-takaisinlainauksen osuus oli 39 miljoonaa euroa. Sen lisäksi allekirjoitettiin joulukuussa kaksi sitovaa luottolimiittiä, joiden määrä on yhteensä 32 miljoonaa euroa. Nostamattomia sitovia luottolimiittejä oli vuoden lopussa yhteensä 126 miljoonaa euroa.

Atria toteutti vuonna 2008 neljä merkittävää yritysostoa. Kolmannella kvartaalilla saatiin päätökseen AB Ridderheims Delikatesserin kauppa Ruotsissa sekäASWõro Kommertsin ja AS Vastse-Kuusten kaupat Virossa. Neljännellä kvartaalilla toteutettiin OOO Campomosin osto Venäjällä. Ostettujen yritysten velat siirtyivät yrityskauppojen mukana ja loput yritysten kauppahinnoista maksettiin kassavaroilla ja olemassa olevilla luottolimiiteillä.

OOO Campomosilla oli valuuttamääräistä velkaa noin 66 miljoonaa euroa, jota alettiin järjestellä uudelleen yrityskaupan jälkeen. Campomos lyhensi marraskuussa euromääräistä velkaa noin 35 miljoonaa euroa. Campomosin tilinpäätöshetkellä olleita euromääräisiä lainoja on maksettu pois 13 miljoonaa euroa tammikuussa 2009 ja niitä tullaan lyhentämään edelleen alkuvuoden aikana. Campomosin valuuttamääräisestä velasta syntyi noin 5 miljoonan euron kurssitappiot ruplan heikentymisen vuoksi.

Riskienhallinta Atrialla

Atria kohtaa liiketoiminnassaan erilaisia ulkoisia ja sisäisiä riskejä, joiden vaikutukset toiminnan tuloksiin voivat olla kielteisiä tai myönteisiä. Ennakoivan ja konsernissa yhtenäisesti toteutetun riskienhallintatyön tavoitteena on tukea Atrian strategian toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista sekä turvata liiketoiminnan jatkuvuutta riskien realisoituessa. Raportoinnissa Atrian riskit jaotellaan neljään luokkaan: liiketoimintariskit, operatiiviset riskit, rahoitusriskit sekä onnettomuusriskit.

Vuonna 2008 Atria-konsernin hallitus hyväksyi uuden riskienhallintapolitiikan ja sen sisältämät yhtenäiset riskikartoituksen ja -raportoinnin toimintamallit. Politiikan mukainen riskikartoitus toteutettiin kaikilla liiketoiminta-alueilla ja konsernitoiminnoissa. Havaitut merkittävimmät riskit priorisoitiin konserninlaajuisesti ja raportoitiin hallitukselle. Liiketoiminta-alueiden johtoryhmät ja konsernin johtoryhmä vastaavat tarvittavien riskinhallintatoimenpiteiden toteuttamisesta omilla vastuualueillaan. Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin Treasury-yksikköön. Atria-konsernin liiketoiminnan ohjauksessa on huomioitu mm. seuraavat keskeiset riskit ja niiden hallintatoimenpiteet

Liiketoimintariskit

Atrian liiketoiminnan kannattavuuteen vaikuttaa keskeisesti kansainvälinen liharaaka-aineen markkinahinnan muutoksiin liittyvä riski. Atria pyrkii suojautumaan epäsuotuisan hintakehityksen vaikutukselta tarvittaessa tuotannollisin sopeutuksin ja pyrkimällä ennakoimaan muutokset lopputuotteiden hinnoittelussa.Atria –tuotemerkillä myytävien tuotteiden valmistuksessa käytetään vain suomalaista lihaa. Muutokset suomalaisen liharaaka-aineen tuotantomäärissä ja saatavuudessa voivat vaikuttaa Atria Suomen kannattavuuteen. Atria Venäjän toiminnassa markkina-alueeseen liittyvänä erityispiirteenä ovat lihan tuontiin liittyvät vaihtuvat rajoitukset ja tuontitullit. Vuonna 2008 Atria-konserniin liitetty moskovalainen OOO Campomos on investoinut voimakkaasti alkutuotannon kehittämiseen.

Atrian kaikilla merkittävillä markkina-alueilla elintarvikealan vähittäiskauppa on hyvin keskittynyttä, mikä luo Atrialle mahdollisuuksia pitkäjänteisen ja monipuolisen yhteistyön kehittämiselle. Toisaalta riippuvuus yksittäisistä asiakkuuksista voi samalla olla suurempi. Atrian markkina-asema ja vahvat tuotemerkit parantavat neuvotteluasemaa.

Operatiiviset riskit

Kuluneen vuoden aikana Atria on tehnyt merkittäviä yritysostoja Ruotsissa, Venäjällä ja Virossa. Jokaista yrityskauppaa edelsi due diligence -tarkastelu. Kunkin uuden yrityksen toimintojen integroinnista vastaa erikseen nimetty integraatiotyöryhmä, jonka tehtävänä on varmistaa prosessin toteutuminen suunnitelmien mukaan.

Elintarvikkeita valmistavana yrityksenä Atrialle on erityisen tärkeää huolehtia raaka-aineiden ja valmisteiden laadusta ja turvallisuudesta koko tuotantoketjussa. Atrialla on käytössä nykyaikaiset menetelmät tuotanto-prosessien turvallisuuden varmistamiseksi ja erilaisten mikro-biologisten, kemiallisten ja fysikaalisten vaaranaiheuttajien eliminoimiseksi. Atrian alkutuotantoketjun kriittisessä pisteessä esiintyvä eläintauti voi aiheuttaa tuotannon keskeytymisen kyseisessä yksikössä ja häiritä koko ketjun toimintaa. Moniportaisella omavalvonnalla pyritään havaitsemaan mahdollinen vaaratekijä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Rahoitusriskit

Elintarviketeollisuuden toimialan riippuvuus talouden suhdanteista on keskimääräistä alhaisempaa ja Atrian vuotuiset myyntivolyymit ovat melko vakaat. Finanssikriisin vaikutukset voivat näkyä Atrialla lähinnä rahoituksen ja luottotappioriskin näkökulmasta.

Talouden taantuma lisää riskiä Atrian asiakkaiden maksuvalmiuden heikkenemisestä ja luottotappioiden syntymisestä erityisesti suhdanneherkillä toimialoilla, kuten hotelli- ja ravintola-alalla sekä kenkä- ja nahkateollisuudessa.

Merkittävä osuus Atrian myyntisaamisista Suomessa liittyy alkutuotannon rehu- ja eläinvälitykseen. Maataloustuotannon kannattavuutta ovat heikentäneet erityisesti rehun, lannoitteiden ja muiden tuotantopanosten voimakkaat hintamuutokset. Kun rahoitusjärjestelyt ovat samaan aikaan vaikeutuneet yleisen talouden tilanteen vuoksi, voi osa tiloista ajautua maksuvaikeuksiin.

Merkittävät muutokset energiakustannuksissa, kuten sähkön ja kaasun hinnassa, voivat vaikuttaa Atrian kannattavuuteen. Atria pyrkii suojautumaan epäsuotuisilta muutoksilta johdannaisten avulla. Lisäksi Atrialla on käynnissä energiakustannusten pienentämiseen tähtääviä hankkeita.

Atria- konsernin korko- ja valuuttariskit sekä maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski on kuvattu erikseen tilinpäätöksen liitetiedoissa sivulla 88.

Onnettomuusriskit

Elintarviketeollisuuden työtehtäville on ominaista alhainen työskentelylämpötila sekä toistuvat työliikkeet. Usein työ on fyysistä ja edellyttää esimerkiksi leikkaavien koneiden ja työkalujen käyttöä. Atria pyrkii ehkäisemään työtapaturma- ja ammattitautiriskejä ja näihin liittyviä kustannuksia panostamalla työturvallisuuteen ja työmenetelmien- ja välineiden jatkuvaan kehittämiseen.

Atrialla on yli 20 tuotantolaitosta Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Baltiassa ja Venäjällä. Kaikki tuotantolaitokset on vakuutettu aineellisten vahinkojen ja toiminnan keskeytymisen varalta.

Muutoksia hallinnossa ja operatiivisessa organisaatiossa

Atria Oyj:n hallintoneuvosto on yhtiökokouksen jälkeisessä järjestäytymiskokouksessaan valinnut hallituksen erovuorossa olleet jäsenet Matti Tikkakosken ja Martti Selinin uudelleen. Hallintoneuvoston puheenjohtajaksi valittiin Ari Pirkola ja hallituksen puheenjohtaja Martti Selin valittiin uudelleen.

Atria Oyj:n hallitus on kokonaisuudessaan seuraava: hallituksen puheenjohtaja Martti Selin, varapuheenjohtaja Timo Komulainen, jäsenet Tuomo Heikkilä, Runar Lillandt, Matti Tikkakoski ja Ilkka Yliluoma.

Atria Oyj:n hallinnoinnista on kerrottu tarkemmin kohdassa "Hallinnointiperiaatteet".

Tilintarkastajat

Atria Oyj:n vuoden 2008 varsinainen yhtiökokous valitsi yhtiön varsinaisiksi tilintarkastajiksi KHT Pekka Loikkasen ja KHT Eero Suomelan.

Henkilöstö keskimäärin	2008	2007	2006

Atria Suomi	2 378	2 394	2 325
Atria Skandinavia	1 691	1 768	1 206
Atria Venäjä	1 525	1 278	1 528
Atria Baltia	541	507	681
Atria-konserni yhteensä	6 135	5 947	5 740
Tilikauden palkat ja palkkiot, konserni yhteensä (milj. euroa)	181,0	169,9	144,8

Avainhenkilöiden osakepohjainen

kannustinjärjestelmä

Atria Oyj:n hallitus on päättänyt Atria-konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Järjestelmässä on kolme yhden vuoden ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2007, 2008 ja 2009. Palkkiot maksetaan vuosina 2008, 2009 ja 2010 osittain yhtiön A-osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veroluonteiset maksut. Osakkeita ei saa luovuttaa kahden vuoden kuluessa ansaintajakson päättymisestä. Järjestelmän mahdollinen tuotto ansaintajaksolta 2008 perustuu konsernin liikevoittoprosenttiin ja sitoutuneen pääoman tuottoon (ROCE). Järjestelmässä maksettavat osakepalkkiot olisivat vuodelta 2008 olleet enintään 100 100 Atria Oyj:n A-sarjan osaketta. Osakepalkkioita ei makseta vuodelta 2008. Vuodelta 2007 palkkiota maksettiin noin 40:lle yhtiön avainhenkilölle.

Ansaintajaksolta 2007 yhtiön hallussa olevia omia A-osakkeita luovutettiin maksutta yhteensä 35 260 kpl Atrian kannustinjärjestelmään kuuluville avainhenkilöille. Osakkeiden siirtopäivä oli 19.12.2008.

Ympäristövastuu

Atria konsernin ympäristövastuu rakentuu kolmesta pääelementistä:

• ekologisen ympäristön huomioonottamisesta toiminnan kaikilla tasoilla,
• välillisten ympäristövaikutusten tunnistamisesta toimintaketjun eri vaiheissa sekä
• välittömien ympäristövaikutusten vähentämisestä käytännön toiminnassa.

Panostamalla elementtien tasapainoiseen hallintaan ja johtamiseen Atria tuottaa merkittävää lisäarvoa sekä liiketoiminnalleen että sidosryhmilleen ja ympäristölle.

Ympäristövaikutukset on tunnistettu ja asetettu merkitsevyyden mukaan järjestykseen. Atrian keskeiset ympäristönäkökohdat ovat energian käyttö, veden käyttö, jäteveden aiheuttama kuormitus ja yhdyskuntajätteen synty. Välillisesti merkittäviä ovat kuljetukset sekä alkutuotanto. Näiden vaikutuksista ollaan tietoisia ja esimerkiksi kuljetusten osalta seurataan polttoaineen kulutusta ja alkutuotannossa ympäristötuen ehtoihin sitoutuneiden tuottajatilojen osuutta kaikista tiloista.

Konsernin tuotantolaitosten toiminta tapahtuu ympäristölainsäädännön sekä viranomaisten valvomien lupien ja velvoitteiden mukaisesti. Ympäristöasiat on sertifioitu ISO 14001- standardin mukaan Atria Suomi Oy:n Nurmon, Kauhajoen ja Kuopion tuotantolaitoksissa. Muilta osin noudatetaan vastaavaa ympäristöasioiden hoidon tasoa.

Atria-konserni Biologinen hapen kulutus

2006 2007 2008

Näkymät vuodelle 2009

Markkinatilanne jatkuu haasteellisena myös vuonna 2009. Liharaaka-aineen kansainvälistä hintakehitystä on vaikea arvioida. Atria käyttää Venäjällä ja Ruotsissa raaka-aineena myös tuontilihaa, jonka hintaan valuuttakurssien muutokset olennaisesti vaikuttavat. Venäjällä mahdollisesti tapahtuvat tuontitullien ja -sääntöjen muutokset vaikuttavat myös tuontilihan hintaan. Talouden taantuma vaikuttaa jonkin verran myyntivolyymeihin ja joidenkin tuoteryhmien kysyntään. Kalliimpien tuotteiden kysynnän arvioidaan taantuvan, mutta edullisten tuotteiden kysyntä vahvistuu.

Arvioimme Atria Suomen edelleen vahvistavan markkinaasemaansa. Erityisesti Atria-tuotemerkin myynti kasvaa vähittäiskaupassa. Atria Skandinavia aloitti vuoden 2009 alussa laajan tehostamisohjelman kannattavuuden parantamiseksi. Toimintojen tehostamisen lisäksi hintoja tullaan korottamaan, jotta heikentyneen kruunun aikaansaama kustannusnousu saadaan kompensoitua. Kannattamattomia liiketoimintoja tullaan tehostamaan ja karsimaan. Atria Skandinavia panostaa uusien innovatiivisten tuotteiden kehittelyyn ja erityisesti konseptiliiketoiminnan kasvuun.

Atria Venäjän tärkein tehtävä vuonna 2009 on Pietarin Gorelovossa sijaitsevan lihavalmistetehtaan valmistuminen ja toiminnan käynnistäminen. Uuden tytäryhtiön Campomosin haltuunottoon, kannattavuuden parantamiseen ja synergioiden hyödyntämiseen keskitetään resursseja erityisesti alkuvuoden aikana. Lisäksi panostetaan alkutuotannon tehokkuuden ja kapasiteetin lisäämiseen sekä tuotannon ja logististen toimintojen tehostamiseen.

Atria Baltian uusien tytäryhtiöiden toimintojen yhdistämistä jatketaan vuoden 2009 aikana. Tuotannon ja logistiikan tehostamisen kautta pyritään parantamaan yhtiön kannattavuutta.

Atria Oyj:n osakepääoma

Emoyhtiön osakepääoma jakaantuu seuraavasti: A- sarjan osakkeet (1 ääni / osake) 19 063 747 kpl KII-sarjan osakkeet (10 ääntä /osake) 9 203 981 kpl

• A-sarjan osakkeilla on etuoikeus 10 prosentin osinkoon osakkeen nimellisarvosta, minkä jälkeen
• KII-sarjan osakkeille suoritetaan osinkoa 10 prosenttiin nimellisarvosta. Mikäli osinkoa on vielä jaettavissa tämän jälkeen, A- ja KII-sarjan osakkeilla on samanlaiset oikeudet osinkoon.

Jos KII-sarjan osake siirtyy yhtiön ulkopuoliselle uudelle omistajalle tai jos KII-sarjan osake siirtyy sellaiselle yhtiön osakkeenomistajalle, joka ei ennestään omista KII-sarjan osakkeita, on siirronsaajan viipymättä ilmoitettava siitä yhtiön hallitukselle ja KII-sarjan osakkeenomistajalla on oikeus tietyin ehdoin lunastaa osake. KII-sarjan osakkeiden hankkimiseen luovutustoimin vaaditaan yhtiön suostumus. A-sarjan osakkeilla ei ole kumpaakaan rajoitetta.

Tietoja osakeomistuksen jakautumisesta, osakkeenomistajista ja johdon omistuksista on kerrottu kohdassa "Osakkeet ja osakkeenomistajat".

Hallituksen osakeantivaltuutus

Yhtiökokous 29.4.2008 päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhdessä tai useammassa erässä osakeannista, jossa voidaan antaa yhteensä enintään 10 000 000 kappaletta yhtiön 1,70 euron nimellisarvoisia uusia A-osakkeita. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2009 saakka. Yhtiökokous on aiemmin valtuuttanut hallituksen päättämään yhdestä tai useammasta rahastokorotuksesta, joilla voidaan korottaa osakepääomaa enintään 850 000 eurolla.Valtuutus on voimassa enintään viisi vuotta valtuutuspäätöksestä lukien.

Omien osakkeiden hankinta ja luovutus

Yhtiökokous 29.4.2008 valtuutti hallituksen päättämään enintään 2 800 000 yhtiön oman A-osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Hankittavien A-osakkeiden enimmäismäärä on alle 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2009 saakka.

Yhtiökokous 29.4.2008 valtuutti hallituksen päättämään yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta yhdessä tai useammassa erässä, siten että valtuutuksen kohteena on yhteensä enintään 2 800 000 kappaletta A-osakkeita. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2009 saakka.

Atria Oyj:n hallitus päätti yhtiökokouksen myöntämän valtuutuksen nojalla hankkia enintään 300 000 kappaletta yhtiön omia A-osakkeita. Valtuutuksen mukaisesti osakkeet hankitaan käytettäväksi vastikkeena yrityskaupoissa tai muissa yhtiön liiketoimintaan kuuluvissa järjestelyissä, investointien rahoittamiseksi, osana yhtiön kannustinjärjestelmää, yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, tai yhtiöllä pidettäväksi, muutoin luovutettavaksi tai mitätöitäväksi. Osakkeiden hankinta alkoi 29.9.2008 ja päättyy viimeistään 30.6.2009.

Yhtiön hallussa olevia omia A-osakkeita luovutettiin maksutta yhteensä 35 260 kpl Atrian kannustinjärjestelmään kuuluville avainhenkilöille ansaintajaksolta 2007. Osakkeiden siirtopäivä oli 19.12.2008. Yhtiön hallussa oli 31.12.2008 yhteensä 47 157 kpl omia osakkeita, mikä vastaa 0,17 % osakkeista ja 0,04 % osakkeiden tuomasta äänivallasta. Omien osakkeiden hankinnalla ei ollut merkittävää vaikutusta omistuksen ja äänivallan jakautumiseen yhtiössä.

Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 74 531 673 euroa, josta tilikauden voitto on 23 292 962 euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

• osinkona jaetaan 0,20 euroa /
osake eli yhteensä	5 653 546 euroa
• jätetään omaan pääomaan	68 878 127 euroa
	74 531 673 euroa

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voiton jako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

OSAKEOMISTUKSEN JAKAUMAT

Osakkaat osakeomistuksen mukaan 31.12.2008	Osakkaita		Osakkeita
Osakkeiden lukumäärä	kpl	%	1 000 kpl	%
1-100	4 432	44,91	216	0,76
101-1 000	4 581	46,42	1 663	5,88
1 001-10 000	769	7,79	1 971	6,97
10 001-100 000	66	0,67	1 864	6,60
100 001-1 000 000	16	0,16	4 673	16,53
1 000 001-999 999 999 999	4	0,04	17 881	63,26
Yhteensä	9 868	100,00	28 268	100,00

Osakkaat elinkeinoryhmittäin 31.12.2008	Osakkaita		Osakkeita
Elinkeinoryhmä	kpl	%	1 000 kpl	%

Yritykset	465	4,71	16 421	58,09
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	56	0,57	1 761	6,23
Julkisyhteisöt	21	0,21	912	3,23
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	143	1,45	836	2,96
Kotitaloudet	9 152	92,74	3 439	12,17
Ulkomaat	31	0,31	2 535	8,97
Yhteensä	9 868	100,00	25 904	91,64
Hallintarekisterissä yhteensä	11		2 364	8,37

TIEDOT OSAKKEENOMISTAJISTA

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2008	K II	A	Yhteensä	%

Itikka osuuskunta	4 914 281	2 457 801	7 372 082	26,08
Lihakunta	4 020 200	3 351 797	7 371 997	26,08
Odin Norden		1 687 300	1 687 300	5,97
Skandinaviska Enskilda Banken		1 449 436	1 449 436	5,13
Nordea Pankki Suomi Oyj		754 733	754 733	2,67
Osuuskunta Pohjanmaan Liha	269 500	480 038	749 538	2,65
Odin Finland		695 214	695 214	2,46
OP-Suomi Arvo		404 922	404 922	1,43
Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas		309 000	309 000	1,09
Nordea Henkivakuutus Suomi Oy		225 000	225 000	0,80


Suurimmat osakkeenomistajat äänimäärän mukaan 31.12.2008	K II	A	Yhteensä	%

Itikka osuuskunta	49 142 810	2 457 801	51 600 611	46,44
Lihakunta	40 202 000	3 351 797	43 553 797	39,20
Osuuskunta Pohjanmaan Liha	2 695 000	480 038	3 175 038	2,86
Odin Norden		1 687 300	1 687 300	1,52
Skandinaviska Enskilda Banken		1 449 436	1 449 436	1,30
Nordea Pankki Suomi Oyj		754 733	754 733	0,68
Odin Finland		695 214	695 214	0,63
OP-Suomi Arvo		404 922	404 922	0,36
Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas		309 000	309 000	0,28

JOHDON OMISTUS

Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet sekä toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen omistivat 31.12.2008 A-sarjan osakkeita yhteensä 41 661 kpl, mikä vastaa 0,15 % osakkeista ja 0,04 % osakkeiden tuomasta äänivallasta.

A-SARJAN OSAKKEIDEN KUUKAUSITTAINEN VAIHTO 2008

			Kuukauden	Kuukauden
Kuukausi	Vaihto, euro	Vaihto, kpl	alin	ylin

Tammikuu	7 178 687	443 343	14,00	18,29
Helmikuu	3 115 659	198 719	15,08	16,89
Maaliskuu	1 918 243	124 978	14,93	16,00
Huhtikuu	12 785 774	835 101	13,90	18,09
Toukokuu	4 891 815	347 306	13,30	14,85
Kesäkuu	2 274 875	156 317	13,45	15,05
Heinäkuu	2 678 557	203 183	12,38	14,19
Elokuu	8 903 810	652 547	11,52	14,50
Syyskuu	2 426 919	182 493	11,65	14,60
Lokakuu	2 923 154	247 036	10,73	13,32
Marraskuu	2 901 305	236 989	11,15	13,25
Joulukuu	4 942 232	448 913	10,51	11,70
Yhteensä	56 941 030	4 076 925

A-SARJAN OSAKKEEN KURSSIKEHITYS 2004–2008 (keskikurssi)

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

	IFRS	IFRS	IFRS	IFRS	IFRS
	31.12.2008	31.12.2007	31.12.2006	31.12.2005	31.12.2004
Liikevaihto, milj.euroa	1 356,9	1 272,2	1 103,3	976,9	833,7

Liikevoitto, milj.euroa	38,4	94,5	41,5	40,2	49,3
% lv:sta	2,8	7,4	3,8	4,1	5,9
Rahoitustuotot ja -kulut, milj.euroa	-22,3	-14,3	-7,3	-3,2	-5,2
% lv:sta	1,6	1,1	0,6	0,3	0,6
Voitto ennen veroja, milj.euroa	16,7	80,6	34,6	37,8	44,6
% lv:sta	1,2	6,3	3,1	3,9	5,3
Oman pääoman tuotto (ROE) %	2,5	17,2	8,8	10,0	13,9
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) %	5,3	15,2	8,7	10,3	13,9
Omavaraisuusaste, %	38,4	47,6	42,8	43,0	50,9
Korolliset velat, milj.euroa	448,4	321,9	244,2	206,9	116,1
Velkaantumisaste, %	103,1	67,6	78,1	75,2	44,6
Nettovelkaantumisaste, %	94,6	60,1	66,8	68,9	39,7
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, milj.euroa	152,6	284,1	89,0	107,3	37,3
% lv:sta	11,2	22,3	8,1	11,0	4,5
Henkilöstö keskimäärin	6 135	5 947	5 740	4 433	3 638
Tutkimus ja kehitysmenot, milj.euroa	9,9	8,4	7,4	6,7	7,0
lv:sta % *	0,7	0,7	0,7	0,7	0,8
Tilauskanta **	-	-	-	-	-

* Kirjattu kokonaisuudessaan tilivuoden kuluksi

** Ei merkitsevä luku, koska tilaukset toimitetaan pääosin tilausta seuraavana päivänä.

Tunnuslukujen laskentaperusteet:

Oman pääoman tuotto (%) =		Tilikauden voitto/tappio
		Oma pääoma keskimäärin	x	100
Sijoitetun pääoman tuotto (%)	=	Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut	x	100
		Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat keskimäärin
Omavaraisuusaste (%)	=	Oma pääoma	x	100
		Taseen loppusumma - saadut ennakot
	=	Korolliset rahoitusvelat
Velkaantumisaste (%)		Oma pääoma	x	100
	=	Korolliset rahoitusvelat - rahavarat
Nettovelkaantumisaste (%)		Oma pääoma	x	100
		Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto
Laimentamaton tulos/osake	=	Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä tilikaudella
		Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Oma pääoma/osake	=	Osakkeiden laimentamaton lukumäärä 31.12.

OSAKEKOHTAISET OSAKEANTIOIKAISTUT TUNNUSLUVUT

		IFRS	IFRS	IFRS	IFRS	IFRS
		31.12.2008	31.12.2007	31.12.2006	31.12.2005	31.12.2004
Tulos/osake (EPS), euroa		0,42	2,56	1,15	1,24	1,58
Oma pääoma/osake, euroa		15,34	16,77	13,28	12,08	11,58
Osinko/osake, euroa *		0,20	0,70	0,595	0,595	0,595
Osinko/tulos % *		48,1	27,4	51,7	48,0	37,7
Efektiivinen osinkotuotto *		1,7	4,0	3,3	3,3	5,3
Hinta/voitto-suhde (P/E)		27,9	6,8	15,9	14,5	7,2
Osakekannan markkina-arvo, milj.euroa		327,9	490,4	422,4	379,5	238,3
Osakkeiden vaihto/1000 kpl	A	4 077	7 933	3 899	5 704	3 800
Osakkeiden vaihto %	A	21,4	41,6	28,1	48,0	32,0
Osakkeiden lukumäärä milj.kpl yht.		28,3	28,3	23,1	21,1	21,1
Osakkeiden lukumäärä	A	19,1	19,1	13,9	11,9	11,9
	KII	9,2	9,2	9,2	9,2	9,2
Osakkeiden osakeantioikaistu luku
määrä keskimäärin		28,3	26,1	21,8	21,1	21,1
Osakkeiden osakeantioikaistu luku
määrä 31.12.		28,3	28,3	23,1	21,1	21,1
OSAKKEIDEN KURSSIKEHITYS
Kauden alin	A	10,51	16,90	15,00	11,50	8,55
Kauden ylin	A	18,29	28,77	21,50	18,18	11,75
Kauden lopussa	A	11,60	17,35	18,29	17,99	11,30
Tilikauden keskikurssi	A	14,04	22,18	18,31	15,33	9,42

* Hallituksen ehdotus

		Tilikauden osingonjako
Osakekohtainen osinko	=	Osakkeiden laimentamaton lukumäärä 31.12.
		Osinko/osake
Osinko/tulos (%)	=	Tulos/osake (EPS)	x	100
		Osinko/osake
Efektiivinen osinkotuotto (%)	=	Tilikauden päätöskurssi	x	100
		Tilikauden päätöskurssi
Hinta/voittosuhde (P/E)	=	Tulos/osake
		Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto
Keskikurssi	=	Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden laimentamaton keskimääräinen lukumäärä
Osakekannan markkina-arvo	=	Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa x viimeinen pörssikurssi 31.12.
Osakkeiden vaihto %	=	Osakkeen vaihtomäärä tilikauden aikana	x	100
		Osakkeiden laimentamaton keskimääräinen lukumäärä

KONSERNITASE, 1 000 euroa

Varat	Liitetieto	31.12.2008	31.12.2007

Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	1, 32	493 562	455 624
Liikearvo	2	151 054	151 810
Muut aineettomat hyödykkeet	2	70 499	64 247
Osuudet yhteis- ja osakkuusyrityksissä	3	6 137	5 728
Muut rahoitusvarat	4, 28	2 111	2 959
Laina- ja muut saamiset	5, 28	15 461	12 090
Laskennalliset verosaamiset	6	2 194	625
Yhteensä		741 018	693 083

Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	7, 32	113 265	87 313
Myyntisaamiset ja muut saamiset	8, 28	231 821	184 750
Rahavarat	9, 28	37 138	35 592
Yhteensä		382 224	307 655

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät	1	11 257

Varat yhteensä	14, 15, 16	1 134 499	1 000 738



Oma pääoma ja velat	Liitetieto	31.12.2008	31.12.2007

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma		48 055	48 055
Ylikurssirahasto		138 502	138 502
Omat osakkeet		-542
Käyvän arvon rahasto		81	1 890
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		110 336	110 489
Muuntoerot		-33 424	-3 304
Kertyneet voittovarat		170 499	178 521
Yhteensä	10, 11	433 507	474 153

Vähemmistön osuus		1 363	1 872

Oma pääoma yhteensä		434 870	476 025

Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	6	42 400	42 766
Muut velat	13	154	252
Korolliset rahoitusvelat	12, 28	320 812	194 081
Yhteensä		363 366	237 099

Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat	11, 13, 28	207 878	157 252
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat		796	2 573
Korolliset rahoitusvelat	12, 28	127 588	127 789
Yhteensä		336 263	287 614

Velat yhteensä		699 629	524 713

Oma pääoma ja velat yhteensä	14, 15, 16	1 134 499	1 000 738

KONSERNITULOSLASKELMA, 1 000 euroa

	Liitetieto	1.1. - 31.12. 2008	1.1. - 31.12. 2007

Liikevaihto	14, 15, 16, 17	1 356 936	1 272 187
Liiketoiminnan muut tuotot	16,18	3 685	38 068
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos		10 109	7 511
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö	19	-861 875	-768 637
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	13, 20	-240 583	-227 480
Poistot ja arvonalentumiset	14, 21	-47 535	-44 529
Liiketoiminnan muut kulut	22, 23, 24	-182 320	-182 574

Liikevoitto	14	38 417	94 546
Rahoitustuotot	25	44 361	8 312
Rahoituskulut	25	-66 678	-22 637
Osuus yhteis- ja osakkuusyhtiöiden tuloksista	3	573	384

Voitto ennen veroja		16 673	80 605
Tuloverot	26	-7 971	-14 243
Laskennalliset verot	6, 26	2 711	1 283

Tilikauden voitto		11 413	67 645

Tilikauden voiton jakautuminen:

Emoyhtiön omistajille		11 765	66 695
Vähemmistölle		-352	950
Yhteensä		11 413	67 645

Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tilikauden voitosta laskettu osakekohtainen tulos:
Laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake, euroa	27	0,42	2,56

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA, 1 000 euroa

					Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma				Vähemmis tön osuus	Oma pääoma yhteensä
					Sijoitetun
					vapaan
				Käyvän	oman		Kertyneet
	Osake	Ylikurssi	Omat	arvon	pääoman	Muunto	voitto
	pääoma	rahasto	osakkeet	rahasto	rahasto	erot	varat	Yhteensä

Oma pääoma 1.1.2007	39 258	138 502				808	128 080	306 648	5 828	312 476
Muuntoerot						-4 112		-4 112	-198	-4 310
Muut muutokset				1 890	262			2 152	-4 708	-2 556
Tilikauden voitto							66 695	66 695	950	67 645
Osingonjako							-13 740	-13 740		-13 740
Osakeanti	8 797				110 227		-2 514	116 510		116 510

Oma pääoma 31.12.2007	48 055	138 502	0	1 890	110 489	-3 304	178 521	474 153	1 872	476 025

Muuntoerot						-30 120		-30 120	-157	-30 277
Muut muutokset			-542	-1 809	-153			-2 504		-2 504
Tilikauden voitto							11 765	11 765	-352	11 413
Osingonjako							-19 787	-19 787		-19 787

Oma pääoma 31.12.2008	48 055	138 502	-542	81	110 336	-33 424	170 499	433 507	1 363	434 870

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA, 1 000 euroa

	Liitetieto	1.1. - 31.12.2008	1.1. - 31.12.2007

Liiketoiminnan rahavirta
Myynnistä saadut maksut		1 347 986	1 260 453
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut		3 685	3 392
Maksut liiketoiminnan kuluista		-1 281 823	-1 172 415
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista		-65 009	-21 634
Saadut osingot		26	68
Saadut korot ja muut rahoitustuotot		42 525	7 851
Maksetut välittömät verot		-9 828	-14 684

Liiketoiminnan rahavirta		37 562	63 031

Investointien rahavirta
Tytäryritysten hankinta vähennettynä sen hankintahetken rahavaroilla	15	-41 261	-124 631
Tytäryrityksen myynti vähennettynä sen myyntihetken rahavaroilla	16		39 117
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin		-65 433	-92 202
Sijoitukset		3 623	-459

Investointien rahavirta		-103 071	-178 175

Rahoituksen rahavirta
Osakeannista saadut maksut			116 511
Pitkäaikaisten lainojen nostot		171 691	304 125
Pitkäaikaisten lainojen maksut		-86 067	-292 074
Osinkojen maksut		-19 787	-13 740
Omat osakkeet		-967

Rahoituksen rahavirta		64 870	114 822


Rahavarojen muutos		-639	-322
Rahavarat tilikauden alussa		35 592	35 427
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		2 185	487
Rahavarat tilikauden lopussa		37 138	35 592

Yrityksen perustiedot

Atria-konsernin emoyhtiö, Atria Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Kuopio. Yhtiö on listattuna Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä vuodesta 1991 alkaen. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-sivuilta www.atria.fi tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Atriantie 1, Nurmo; postiosoite PL 900, 60060 ATRIA.

Atria Oyj ja sen tytäryhtiöt valmistavat ja markkinoivat elintarvikkeita, erityisesti liha-alan tuotteita, lihavalmisteita, siipikarjatuotteita, ateriakokonaisuuksia ja ruokakonsepteja. Atrian markkina-alueeksi on määritelty Suomi, Ruotsi, Tanska, Venäjän Euroopan puoleiset osat ja Baltian maat. Atrian tytäryhtiöt sijaitsevat myös tällä alueella. Konserni jakaantuu neljään liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat Atria Suomi, Atria Skandinavia, Atria Venäjä ja Atria Baltia.

Julkaistava tilinpäätös on hyväksytty hallituksessa 25. helmikuuta 2009. Suomen Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajille on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2008 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina, ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin ellei laadintaperiaatteissa ole muuta kerrottu.

Vuoden 2008 aikana voimaan tulleet tulkinnat:

• IAS 39 (Muutos) ja IFRS 7 (Muutos), Reclassification of Financial assets. Muutos mahdollistaa tiettyjen rahoitusvarojen luokittelun pois kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusvaroista tai myytävissä olevista rahoitusvaroista tiettyjen ehtojen täyttyessä. Tällaisessa tapauksessa on annettava tilinpäätöksessä lisätietoja. Muutos on ollut sovellettavissa 1.7.2008 alkaen.

Konsernin liiketoiminnan ja liiketapahtumien luonteen vuoksi yllä mainitulla tulkinnailla ei ole ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS- standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Atria Oyj ja sen kaikki tytäryritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja siihen asti, kun määräysvalta lakkaa.

Keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoimattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja vähemmistölle esitetään tuloslaskelman yhteydessä ja vähemmistölle kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Vähemmistön osuus kertyneistä tappioista kirjataan konsernitilinpäätökseen enintään sijoituksen määrään saakka.

Saman määräysvallan alaisten yritysten väliset liiketoimintojen yhdistämiset

Saman määräysvallan alaisten yhteisöjen liiketoimintojen yhdistämiset on käsitelty kirjanpidossa alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, sillä nämä hankinnat eivät sisälly IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistämiset –standardin soveltamisalaan. Vähemmistöosuuksien hankinnoissa hankintamenon ja hankitun oman pääoman välinen erotus kirjataan liikearvoksi.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyritysten tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Osakkuusyrityssijoitus sisältää investoinnit hankintaajankohtana ja osakkuusyritysten oman pääoman muutokset hankinta-ajankohdan jälkeen. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksista on esitetty omana eränään liikevoiton jälkeen.

Yhteisyritykset

Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa konserni käyttää toisten osapuolten kanssa yhteistä, sopimukseen perustuvaa määräysvaltaa. Konsernissa yhteisyritykset on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuttaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat:

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräiseksi käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Käytännössä käytetään usein kurssia, joka vastaa likimain tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen arvostuspäivän valuuttakursseja. Muutoin ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin.

Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan, paitsi kun on kysymys ehdot täyttävästä nettosijoituksesta, jolloin ne kirjataan omaan pääomaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja –tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja –tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja –kuluihin. Ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen ehdot täyttävien nettosijoitusten kurssierot kirjataan oman pääoman muuntoeroihin.

Ulkomaisten konserniyritysten tilinpäätösten muuttaminen:

Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muutettu euroiksi käyttäen tilikauden keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan omaan pääomaan. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien ja nettosijoitusten muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan omaan pääomaan. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Ulkomaisten yksiköiden hankinnasta syntyvä liikearvo ja kyseisten ulkomaisten yksikköjen varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käyvän arvon oikaisut on käsitelty kyseisten ulkomaisten yksiköiden varoina ja velkoina ja muutettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet esitetään alkuperäisten hankintahintojen ja kertyneiden poistojen erotuksena vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla.

Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määriteltävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.

Poistot lasketaan tasapoistoina arvioidun taloudellisen vaikutusajan mukaan seuraavasti:

• Rakennukset 25–40 vuotta
• Koneet ja kalusto 5–10 vuotta

Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja.

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan niin, että kirjanpitoarvo vastaa enintään kerrytettävissä olevaa rahamäärää.

Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Vieraan pääoman menot:

Vieraan pääoman menot on kirjattu kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Vuoden 2009 alusta alkaen IAS 23:n muutos edellyttää, että ehdot täyttävän hyödykkeen hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta aiheutuvat vieraan pääoman menot.

Julkiset avustukset:

Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserniyritys täyttää avustuksen saamisen edellytykset. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvaukseksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Vuokrasopimukset – konserni vuokralle ottajana:

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että jäljellä olevalle velalle muodostuu kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin.

Vuokrasopimukset, joissa on omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo:

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Konserni on soveltanut IFRS 3 –standardia kaikkiin niihin liiketoimintojen yhdistämisiin, jotka ovat tapahtuneet syyskuun 2003 jälkeen. Näissä liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Tätä aikaisempien liiketoimintojen yhdistämisestä syntynyt liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa.

Liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Konsernin rahavirtaa tuottavat yksiköt on luokiteltu liiketoimintasegmenttien mukaisesti tytäryhtiöiden toimintaan ja sijaintiin perustuen. Ne ovat vuonna 2008 Atria Suomi, Atria Skandinavia, Atria Venäjä ja Atria Viro. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Tutkimus- ja kehittämismenot:

Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Yksittäisiin projekteihin liittyvät kehittämismenot aktivoidaan taseeseen, kun on saatu riittävä varmuus siitä, että kyseessä oleva hyödyke on teknisesti toteutettavissa ja se tulee todennäköisesti tuottamaan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut kehittämismenot kirjataan kuluksi projektikohtaisesti hyödykkeen taloudellisena vaikutusaikana. Hyödykettä poistetaan siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi.

Muut aineettomat hyödykkeet:

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi.

Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.

Poistoajat ovat:

Asiakassuhteet	3–8 vuotta
Tavaramerkit	5–10 vuotta
Muut aineettomat	5–10 vuotta

Arvonalentumiset

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin aineellisen tai aineettoman omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan vuosittain liikearvosta ja aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttokorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritellään FIFO-menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot. Vaihto-omaisuuteen sisältyvät biologiset hyödykkeet on arvostettu käypään arvoon vähennettynä myyntiin liittyvillä menoilla.

Biologiset hyödykkeet

Konsernin biologiset hyödykkeet ovat elävät eläimet ja kasvava vilja. Biologiset hyödykkeet arvostetaan käypään arvoon vähennettynä arvioiduilla myyntiin liittyvillä menoilla. Tuottavat eläimet sisältyvät muihin aineellisiin hyödykkeisiin ja muut biologiset hyödykkeet vaihto-omaisuuteen.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat

Rahoitusvarat:

Konserni luokittelee rahoitusvaransa seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan tähän ryhmään, kun se on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi tai se luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Yhtiön käyttämät johdannaiset eivät täytä IAS 39:n suojauslaskennan ehtoja, joten ne ovat luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Lainat ja muut saamiset

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määriteltävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä yritys pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin rahoitusvarat, jotka on aikaansaatu luovuttamalla rahaa, tavaroita tai palveluita velallisille. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, ja ne sisältyvät lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin; pitkäaikaisiin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat voivat koostua osakkeista ja korollisista sijoituksista. Ne arvostetaan käypään arvoon, tai milloin käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä, hankintahintaan. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset merkitään arvonmuutosrahastoon omaan pääomaan verovaikutus huomioon ottaen. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio.

Rahavarat:

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankintaajankohdasta lukien. Käytössä olevat luottolimiitit sisältyvät

lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin.

Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Rahoitusvelat:

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen:

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta.

Myyntisaamisista kirjataan arvonalentumistappio, kun on arvioitavissa, että myyntisaaminen on menetetty. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella, ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.

Johdannaissopimukset

Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon sinä päivänä jona konsernista tulee sopimusosapuoli ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla.

Konsernissa ei ole sovellettu IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa.

Tuloutusperiaatteet

Liikevaihto sisältää tuotteiden ja palveluiden sekä raakaaineiden ja tarvikkeiden myynnistä saadut tuotot oikaistuna välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla.

Tavarat ja palvelut:

Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu.

Korot ja osingot:

Korot kirjataan ajan kulumisen perusteella ottaen huomioon omaisuuserän efektiivisen tuoton. Osinkotuotot kirjataan, kun osakkeenomistajien oikeus maksun saamiseen on syntynyt.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet:

Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Konsernin eläkejärjestelyt ovat suurelta osin maksupohjaisia.

Osakeperusteiset maksut:

Konsernilla on johdon kannustinjärjestelmä, jossa maksut suoritetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Järjestelyssä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan tuloslaskelmaan työsuhde-etuuksista aiheutuvaksi kuluksi tasaisesti oikeuden ansainta- ja sitouttamisjakson aikana. Järjestelyssä maksettavan rahan määrä arvioidaan uudelleen tilinpäätöshetken osakekurssin mukaan ja jaksotetaan tuloslaskelmaan työsuhdeetuuksista aiheutuvaksi kuluksi tasaisesti myöntämispäivästä siihen asti, kun raha siirtyy saajalle.

Liikevoitto

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen –standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut oikaistuna valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella.

Tuloverot

Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta, aikaisempien tilikausien verojen oikaisusta ja laskennallisesta verosta. Verokulu kirjataan tuloslaskelmaan, paitsi suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien osalta, jolloin verovaikutus kirjataan myös vastaavasti osaksi omaa pääomaa. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla.

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa ja tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden soveltamisessa. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Konsernissa ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset tilinpäätöspäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, ovat seuraavat:

Yritysten yhteenliittymissä hankittujen hyödykkeiden käyvän arvon määrittäminen:

Merkittävissä yritysten yhteenliittymissä konserni on käyttänyt ulkopuolista neuvonantajaa arvioitaessa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja. Aineellisten hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioitu hankittujen hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuva arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista. Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi.

Arvonalentumistestaus:

Konsernissa testataan vuosittain liikearvo ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Nämä laskelmat edellyttävät arvioiden käyttämistä.

Päästöoikeudet:

Päästöoikeudet ovat aineettomia oikeuksia, jotka arvostetaan hankintamenoon. Vastikkeetta saatujen päästöoikeuksien kirjanpitoarvo on nolla. Päästöoikeuksien palautusvelvollisuuden kattamiseksi kirjataan velka, jos ilmaiseksi saadut päästöoikeudet eivät kata toteutuneista päästöistä aiheutuvia velvoitteita. Tilinpäätöspäivänä velka arvioidaan todennäköiseen arvoon velvoitteen toteutumisajankohtana. Toteutuneista päästöistä aiheutuvien velvoitteiden ja saatujen päästöoikeuksien arvon erotus sekä velan todennäköisessä arvossa tapahtuneet muutokset sisältyvät liikevoittoon.

Uusien tai muutettujen IFRS-standardien ja IFRIC-tulkintojen soveltaminen

IASB on julkistanut alla luetellut uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, jotka eivät ole vielä voimassa ja joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

Konserni ottaa käyttöön vuonna 2009 seuraavat IASB:n julkistamat standardit:

• IAS 23 Vieraan pääoman menot (uudistettu 2007 ja voimassa 1.1.2009 alkaen).Uudistettu standardi edellyttää,että ehdot täyttäviin hyödykkeisiin liittyvät vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi hyödykkeen hankintamenoa. Näiden menojen kirjaaminen suoraan kuluksi kielletään. Konserni on kirjannut aiemmin sallitulla tavalla vieraan pääoman menot kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.
• IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen (uudistettu 2007 ja voimassa 1.1.2009 alkaen). Standardin muutoksen tarkoituksena on parantaa tilinpäätöksen käyttäjien mahdollisuuksia analysoida ja vertailla tilinpäätöslaskelmissa annettavia tietoja erottamalla yrityksen omassa pääomassa tapahtuvat muutokset, jotka liittyvät liiketoimiin yrityksen omistajien kanssa muista oman pääoman muutoksista. Uudistettu standardi muuttaa laajasti myös muissa standardeissa käytettyä terminologiaa, ja myös joidenkin tilinpäätöslaskelmien nimet muuttuvat.
• IFRS 8, Toimintasegmentit (voimassa 1.1.2009 alkaen). Standardi korvaa IAS 14 -standardin. Sen mukaan segmenttitietojen esittämisessä on käytettävä "johdon lähestymistapaa", jolloin tiedot esitetään samalla tavalla kuin sisäisessä raportoinnissa. Uusi standardi ei tule olennaisesti muuttamaan segmenteistä esitettävää informaatiota, koska konsernin aikaisemmin julkaisemat segmenttitiedot perustuivat konsernin sisäiseen raportointiin.
• IFRIC 13, Kanta-asiakasohjelmat (voimassa 1.7.2008 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).Tulkinta määrittelee liike-

toimet, joissa tavaroita tai palveluita myydään asiakasuskollisuutta kannustavalla tavalla myyntisopimuksiksi, joissa on erotettavia osia. Asiakkaalta saatava suoritus kohdistetaan myyntisopimuksen eri komponenteille niiden käypiin arvoihin perustuen. IFRIC 13 -tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen, sillä konserniyhtiöillä ei ole kanta-asiakasohjelmia.

• IFRS 2:n Osakeperusteiset maksut- standardin muutokset –Vesting Conditions and Cancellations (voimassa 1.1.2009 alkaen). Standardimuutos edellyttää, että kaikki lopullista oikeutta synnyttämättömät ehdot otetaan huomioon myönnettyjen oman pääoman ehtoisten instrumenttien käypää arvoa määritettäessä. Lisäksi standardimuutoksessa tarkennetaan peruutusten käsittelyä koskevaa ohjeistusta. Tulkinnalla ei ole merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
• IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen ja IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa -standardien muutokset – Puttable Financial Instruments and Obligations Arising on Liquidation (voimassa 1.1.2009 alkaen). Standardien muutokset edellyttävät tietyt ominaisuudet täyttävien, lunastusvelvoitteisten oman pääoman ehtoisten rahoitusinstrumenttien (puttable financial instruments) luokittelua omaksi pääomaksi, kun ne tähän asti on käsitelty velkoina. Muutettujen standardien käyttöönotolla ei odoteta olevan vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
• Improvements to IFRSs – (Annual Improvements 2007) (voimaan pääsääntöisesti 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).Annual Improvements –menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireiset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat yhteensä 34 standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain ja konsernin arvion mukaan tulevat muutokset eivät ole merkittäviä konsernitilinpäätöksen kannalta.
• Muutokset standardeihin IFRS 1 Ensimmäinen IFRSstandardien käyttöönotto ja IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös – Cost of an Investment in a Subsidiary, Jointly Controlled Entity orAssociate (voimaan 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardimuutokset koskevat IFRS-ensisiirtyjiä, eikä niillä siten ole vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
• IFRIC 11, IFRS 2 – Konserniyhtiöiden osakkeita ja omia osakkeita koskevat liiketoimet. Tulkinta selventää omia osakkeita tai konserniyhtiöitä koskevien liiketoimien käsittelyä emoyhtiön ja konserniyhtiöiden tilinpäätöksissä ohjeistamalla näiden luokittelua omana pääomana maksettaviin tai käteisvaroina maksettaviin osakeperusteisiin liiketoimiin. Tällä tulkinnalla ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
• IFRIC 14, IAS 19 – Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys. Tulkintaa sovelletaan IAS 19 -standardin mukaisiin työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuspohjaisiin järjestelyihin ja muihin pitkäaikaisiin etuuspohjaisiin työsuhde-etuuksiin silloin, kun järjestelyyn liittyy vähimmäisrahastointivaatimus. Tulkinta myös tarkentaa tulevien palautusten tai vastaisten järjestelyyn suoritettavien maksujen vähennysten kautta taseeseen merkittävän omaisuuserän kirjaamisedellytyksiä. Tulkinnalla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
• IFRIC 15 Agreements for Contructions of Real Estate (voimaan 1.1.2009). Tulkinnassa annetaan ohjeistusta siihen, miten standardia kiinteistöjen rakentamisesta syntyvien tuottojen kirjaamisessa on sovellettava, ja milloin tuotot kiinteistön rakentamishankkeesta voidaan tulouttaa. Tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen, koska konserni ei toimi rakennusalalla.
• IFRIC 16 "Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset" (voimassa 1.10.2008 tai sen jälkeen alkavilla tilikausillaalkaen).Tulkinta selventää nettosijoituksen suojauksen kirjanpitokäsittelyä. Sen mukaan suojauslaskentaa voidaan soveltaa valuuttakurssiriskiin joka syntyy ulkomaisen yksikön ja sen emoyhtiön toimintavaluuttojen välillä, mutta ei riskiin, joka syntyy esittämisvaluuttojen välillä. Lisäksi suojausinstrumentin haltija voi olla mikä tahansa konserniyhtiö. Suojauskohteeseen sovelletaan IAS 21:n "Valuuttakurssien muutosten vaikutukset" vaatimuksia. Konserni soveltaa IFRIC 16:ta 1.1.2009 alkaen.Tulkinnalla ei odoteta olevan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Konserni ottaa käyttöön vuonna 2010 seuraavat IASB:n julkistamat standardit:

• IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen (uudistettu 2008 ja voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla.). Uudistettu standardi edellyttää edelleen hankintamenomenetelmän käyttöä yritysten yhteenliittymien käsittelyssä, kuitenkin eräillä merkittävillä muutoksilla. Esimerkiksi kaikki yritysten hankkimiseen liittyvät maksut tulee kirjata käypään arvoon hankinta-ajankohtana ja eräät ehdolliset vastikkeet arvostetaan hankinnan jälkeen käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Liikearvo voidaan laskea perustuen emoyhtiön osuuteen nettovarallisuudesta tai se voi sisältää vähemmistöosuudelle kohdistetun liikearvon. Kaikki transaktiomenot kirjataan kuluksi. Standardin siirtymäsääntöjen mukaisesti liiketoimintojen yhdistämisiä, joissa hankinta-ajankohta on ennen standardin pakollista käyttöönottoa ei oikaista.
• IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös (muutettu 2008 ja voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikau-

silla). Muutettu standardi edellyttää kaikkien vähemmistötransaktioiden kirjaamista omaan pääomaan, jos määräysvalta ei siirry. Näin ollen vähemmistötransaktiot eivät enää johda liikearvon eivätkä tulosvaikutteisen voiton tai tappion kirjaamiseen. Standardi määrittelee transaktioiden käsittelyn myös silloin, kun määräysvalta menetetään. Mahdollisesti jäljelle jäävä osuus hankinnan kohteessa arvostetaan käypään arvoon ja syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Vastaava kirjauskäytäntöä sovelletaan jatkossa myös osakkuusyrityssijoituksiin (IAS 28) ja yhteisyrityssijoituksiin (IAS 31). Standardimuutoksen seurauksena tytäryrityksen tappiota voidaan kohdistaa vähemmistölle silloinkin, kun ne ylittävät vähemmistön sijoituksen määrän.

• IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen – standardin muutos (Eligible Hedged Itemns, voimaan 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset koskevat suojauslaskentaa ja koska konsernissa ei sovelleta suojauslaskentaa ei standardimuutoksella ole vaikutusta konsernin tuleviin tilinpäätöksiin.
• IFRIC 12, Palvelutoimilupajärjestelyt. Tulkinta koskee sopimusjärjestelyjä, joissa yksityinen taho osallistuu julkisten palveluiden kehittämiseen, rahoittamiseen, toteuttamiseen tai infrastruktuurin ylläpitoon. Tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tuleviin tilinpäätöksiin.

1. Aineelliset hyödykkeet, 1 000 euroa

	Maa- ja	Rakennukset	Koneet ja	Muut aineelliset	Keskeneräiset
	vesialueet	ja rakennelmat	kalusto	hyödykkeet	hankinnat	Yhteensä

Hankintameno 1.1.2008	7 766	368 385	440 469	3 490	44 978	865 088
Yritysten yhteenliittymät	29	38 660	33 809	5 601	3 750	81 849
Lisäykset	44	24 048	45 167	2 683	25 262	97 204
Vähennykset		-10 803	-16 149	-947	-23 088	-50 987
Kurssierot	-444	-6 887	-25 259	-59	-4 842	-37 491
Hankintameno 31.12.2008	7 395	413 403	478 037	10 768	46 060	955 663
Kertyneet poistot ja arvon
alentumiset 1.1.2008		-139 450	-268 811	-1 203		-409 464
Yritysten yhteenliittymät		-7 424	-22 773	-3 655		-33 852
Vähennykset		2 431	4 435	55		6 921
Poistot		-10 970	-33 624	-671		-45 265
Arvonalentumiset		-400				-400
Kurssierot		3 233	16 667	59		19 959
Kertyneet poistot ja arvon
alentumiset 31.12.2008		-152 580	-304 106	-5 415		-462 101
Kirjanpitoarvo 1.1.2008	7 766	228 935	171 658	2 287	44 978	455 624
Kirjanpitoarvo 31.12.2008	7 395	260 823	173 931	5 353	46 060	493 562
	Maa- ja	Rakennukset	Koneet ja	Muut aineelliset	Keskeneräiset
	vesialueet	ja rakennelmat	kalusto	hyödykkeet	hankinnat	Yhteensä

Hankintameno 1.1.2007	5 778	296 265	325 155	3 148	39 815	670 161
Yritysten yhteenliittymät	2 028	42 035	78 559		863	123 485
Lisäykset	61	31 288	52 601	844	50 252	135 046
Vähennykset	-7	-573	-13 418	-491	-45 764	-60 253
Kurssierot	-94	-630	-2 428	-11	-188	-3 351
Hankintameno 31.12.2007	7 766	368 385	440 469	3 490	44 978	865 088
Kertyneet poistot ja arvon
alentumiset 1.1.2007		-111 506	-194 742	-1 143		-307 391
Yritysten yhteenliittymät		-18 668	-51 561			-70 229
Vähennykset		112	6 765	159		7 036
Poistot		-9 615	-30 592	-224		-40 431
Kurssierot		227	1 319	5		1 551

Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuus sisältyy koneet ja kalusto -ryhmään, omaisuuden kirjanpitoarvo oli 3,4 milj. euroa (11,9 milj. euroa).

alentumiset 31.12.2007 -139 450 -268 811 -1 203 -409 464 Kirjanpitoarvo 1.1.2007 5 778 184 759 130 413 2 005 39 815 362 770 Kirjanpitoarvo 31.12.2007 7 766 228 935 171 658 2 287 44 978 455 624

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät	2008	2007

Rakennukset ja rakennelmat	10 687
Koneet ja kalusto	570
Yhteensä	11 257

Kertyneet poistot ja arvon-

2. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet, 1 000 euroa

			Muut
		Tavara	aineettomat
Aineettomat hyödykkeet	Liikearvo	merkit	hyödykkeet	Yhteensä

Hankintameno 1.1.2008	168 829	60 241	17 809	246 879
Yritysten yhteenliittymät	18 386	12 164	2 320	32 870
Lisäykset			1 778	1 778
Vähennykset			-5 560	-5 560
Kurssierot	-20 924	-4 882	-177	-25 983
Hankintameno 31.12.2008	166 291	67 523	16 170	249 984
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.2008	-17 019	-2 356	-11 447	-30 822
Yritysten yhteenliittymät			-1 066	-1 066
Vähennysten poistot			3 843	3 843
Poistot		-531	-2 177	-2 708
Kurssierot	1 782	366	174	2 322
Kertyneet poistot 31.12.2008	-15 237	-2 521	-10 673	-28 431
Kirjanpitoarvo 1.1.2008	151 810	57 885	6 362	216 057
Kirjanpitoarvo 31.12.2008	151 054	65 002	5 497	221 553

			Muut
		Tavara	aineettomat
Aineettomat hyödykkeet	Liikearvo	merkit	hyödykkeet	Yhteensä

Hankintameno 1.1.2007	74 918	31 860	13 210	119 988
Yritysten yhteenliittymät	95 071	49 142	2 998	147 211
Lisäykset		5	1 696	1 701
Vähennykset		-19 669	-93	-19 762
Kurssierot	-1 160	-1 097	-2	-2 259
Hankintameno 31.12.2007	168 829	60 241	17 809	246 879
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.2007	-17 265	-5 046	-6 707	-29 018
Yritysten yhteenliittymät			-2 516	-2 516
Vähennysten poistot		3 570	50	3 620
Poistot		-997	-2 274	-3 271
Kurssierot	246	117		363
Kertyneet poistot 31.12.2007	-17 019	-2 356	-11 447	-30 822
Kirjanpitoarvo 1.1.2007	57 653	26 814	6 503	90 970
Kirjanpitoarvo 31.12.2007	151 810	57 885	6 362	216 057

Liikearvon kohdistaminen

Liikearvon ja tavaramerkkien, joiden vaikutusaika on	Liikearvo	Tavaramerkit
arvioitu rajoittamattomaksi, kohdistaminen	2008	2007	2008	2007

Atria Suomi	3 722	3 722
Atria Skandinavia	124 524	130 134	48 666	47 874
Atria Venäjä	10 746	12 054	5 188	5 952
Atria Viro	12 062	5 900	3 935	2 857
Yhteensä	151 054	151 810	57 789	56 683

jatkuu »

konserni t ilinpää t öksen lii t e t iedo t

» jatkuu

Arvonalentumistestaus

Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevan rahamäärän arvo perustuu käyttöarvolaskelmiin. Näissä laskelmissa käytetyt rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat ovat myyntituotot, ainemarginaali ja liikevoitto, jotka ovat määritelty edellisten vuosien toteutumaan ja viiden vuoden suunnitelmaan pohjautuen.

Käytetty, ennen veroja määritetty diskonttokorko on Suomessa 6,0 % (5,6%), Skandinaviassa 6,1 % (5,6%), Venäjällä 10,8 % (9,9 %) ja Baltiassa 8,1 % (5,6 %).

Diskonttauskorko ennen veroja on määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC, weighted average cost of capital) avulla. Johdon hyväksymän ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu käyttämällä Venäjällä tasaista 5 %:n ja muualla 1 %:n kasvutekijää. Käytetty kasvutekijä ei ylitä toimialan pitkän aikajänteen toteutunutta kasvua.

Arvonalentumistestausten perusteella ei ole ollut tarvetta arvonalentumiskirjauksiin.

Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysien perusteella ei ole odotettavissa merkittäviä arvonalentumistappioita.

3. Osuudet yhteis- ja osakkuusyrityksissä, 1 000 euroa

Osuudet yhteis- ja osakkuusyrityksissä		2008	2007

Yhteisyrityksissä:
Tilikauden alussa		746	524
Osuus kauden tuloksesta		143	-105
Lisäykset			354
Saadut osingot			-27
Tilikauden lopussa		889	746
Osakkuusyrityksissä:
Tilikauden alussa		4 982	4 472
Osuus kauden tuloksesta		430	488
Muut muutokset		-95	120
Saadut osingot		-69	-98
Tilikauden lopussa		5 248	4 982
Yhteensä		6 137	5 728
Yhteis- ja					Voitto/	Omistus
osakkuusyritykset	Kotipaikka	Varat	Velat	Liikevaihto	Tappio	osuus (%)

2008
Best-In Oy	Kuopio	1 693	925	4 778	64	50,0
Findest Protein Oy	Kaustinen	3 862	2 343	4 470	63	16,6
Finnpig Oy -konserni	Seinäjoki	2 467	2 001	2 771	142	50,0
Foodwest Oy	Seinäjoki	996	278	1 783	15	33,5
Honkajoki Oy -konserni	Honkajoki	12 944	9 233	18 298	428	47,8
OÜ LKT Invest	Valga Viro	11	3			26,0
LTK osuuskunta	Hämeenlinna	9 648	2 077	23 735	505	40,7
Länsi-Kalkkuna Oy	Säkylä	3 647	3 148	27 039	79	50,0
Tuoretie Oy	Helsinki	6 454	5 526	48 367	23	33,3
2007
Best-In Oy	Kuopio	1 083	378	4 610	143	50,0
Findest Protein Oy	Kaustinen	4 201	2 913	3 775	112	40,6
Finnpig Oy -konserni	Seinäjoki	2 854	1 909	2 033	-371	50,0
Foodwest Oy	Seinäjoki	891	187	1 625	27	33,5
Honkajoki Oy	Honkajoki	10 248	7 586	16 204	190	47,8
OÜ LKT Invest	Valga Viro	11	3			26,0
LTK osuuskunta	Hämeenlinna	9 225	1 982	22 149	834	40,7
Länsi-Kalkkuna Oy	Säkylä	3 406	2 986	22 952	9	50,0
Tuoretie Oy	Helsinki	6 646	5 741	45 111	1	33,3

4. muut rahoitusvarat, 1 000 euroa

	2008	2007
Myytävissä olevat rahoitusvarat	2 111	2 959

Sisältää noteraamattomia ja noteerattuja osakkeita euromääräisenä.

Myytävissä olevista rahoitusvaroista on kirjattu realisoituneita myyntivoittoja rahoitustuottoihin 1,7 miljoonaa euroa. Käyvän arvon muutokset on esitetty laskelmassa konsernin oman pääoman muutoksista.

5. Lainasaamiset ja muut pitkäaikaiset saamiset, 1 000 euroa

	Tasearvot 2008	Tasearvot 2007
Lainasaamiset	9 302	11 744
Muut saamiset	6 157	346
Siirtosaamiset	2
Yhteensä	15 461	12 090
Pitkäaikaiset saamiset jakaantuivat valuuttoihin seuraavasti:
EUR	9 345	11 787
SEK	527	303
RUR	5 589
Yhteensä	15 461	12 090

Käyvät arvot eivät poikkea olennaisesti tasearvoista.

6. Laskennalliset verosaamiset ja -velat, 1 000 euroa

Laskennallisten verojen		Kirjattu tulos		Ostetut /myydyt
muutokset vuonna 2008	1.1.2008	laskelmaan	Kurssierot	tytäryritykset	31.12.2008

Laskennalliset verosaamiset:
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate	213	-213			0
Vahvistetut tappiot		386			386
Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet	65	-32			33
Poistoerot ja vapaaeht. varaukset	347	939	-45		1 241
Muut erät	443	18		73	534
Yhteensä	1 068	1 098	-45	73	2 194
Laskennalliset verovelat:
Aineettomien ja aineellisten
hyödykkeiden arvostaminen
käypään arvoon hankinnassa	-14 949	1 293	1 536	-4 364	-16 484
Poistoerot ja vaapaaehtoiset varaukset	-27 817	-73	1 777	-120	-26 233
Muut erät		393	45	-121	317
Yhteensä	-42 766	1 613	3 358	-4 605	-42 400

Laskennallisten verojen		Kirjattu tulos		Ostetut /myydyt
muutokset vuonna 2007	1.1.2007	laskelmaan	Kurssierot	tytäryritykset	31.12.2007
Laskennalliset verosaamiset:
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate	31	182			213
Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet	88	-23			65

jatkuu »

» jatkuu

Laskennallisten verojen		Kirjattu tulos		Ostetut /myydyt
muutokset vuonna 2007	1.1.2007	laskelmaan	Kurssierot	tytäryritykset	31.12.2007

Poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset	3	346	-2		347
Käyvän arvon muutokset	377	-380	3		0
Muut erät		-1 018	28	1 433	443
Yhteensä	499	-893	29	1 433	1 068

Laskennalliset verovelat:
Aineettomien ja aineellisten
hyödykkeiden arvostaminen
käypään arvoon hankinnassa	-6 938	76	68	-8 155	-14 949
Poistoerot ja varaukset	-19 968	2 100	-10	-9 939	-27 817
Yhteensä	-26 906	2 176	58	-18 094	-42 766

7. Vaihto-omaisuus, 1 000 euroa

	2008	2007

Aineet ja tarvikkeet	37 203	27 491
Biologiset hyödykkeet	6 156	2 872
Keskeneräiset tuotteet	17 988	14 560
Valmiit tuotteet	48 871	41 894
Muu vaihto-omaisuus	3 047	496
Yhteensä	113 265	87 313

8. Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset 1 000 euroa

	2008	2007

Myyntisaamiset	186 734	166 358
Lainasaamiset	386	4 496
Laskennalliset verosaamiset		443
Muut saamiset	21 085	4 722
Siirtosaamiset	16 961	6 487
Yhteensä	225 166	182 506

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa	6 655	2 244

Yhteensä	231 821	184 750

Myyntisaamiset sisältävät eläintilityksistä kuitattavia rehu- ja eläinvälityssaatavia 45 miljoonaa euroa. Muilta osin myyntisaatavat ovat pääosin keskusliikkeiltä, eikä niihin sisälly merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät muodostuvat ostolaskujen menoennakoista, vuokrasaatavista ja verojaksotuksista.

Myyntisaamisten ikäjakauma ja
luottotappioksi kirjatut erät:	2008	Luottotappiot	Netto 2008

Erääntymättömät	158 810		158 810
Erääntyneet
Alle 30 päivää	21 073	-1 097	19 976
30 - 60 päivää	2 478	-179	2 299
61 - 90 päivää	1 157	-32	1 125
Yli 90 päivää	6 347	-1 823	4 524
Yhteensä	189 865	-3 131	186 734

luottotappioksi kirjatut erät: 2007 Luottotappiot Erääntymättömät 139 722 Erääntyneet Alle 30 päivää 18 881 30–60 päivää 1 991 -5 61–90 päivää 1 376 -196 Yli 90 päivää 5 307 -718 Yhteensä 167 277 -919 Lyhytaikaiset saamiset jakautuivat valuuttoihin seuraavasti: 2008 2007 EUR 132 743 112 437 SEK 50 023 51 072 RUR 37 035 10 191 DKK 5 860 4 605 PLN 687 2 968 EEK 3 986 2 393 USD 1 389 1 068 Muut 98 16 Yhteensä 231 821 184 750	Myyntisaamisten ikäjakauma ja
			Netto 2007

			139 722

			18 881
			1 986
			1 180
			4 589
			166 358

9. Rahavarat, 1 000 euroa

	2008	2007
Käteinen raha ja pankkitilit	37 138	35 592

10. Oma pääoma, 1 000 euroa

Osakkeet ja osakepääoma

Osakkeet jakautuvat A- ja KII -sarjoihin, jotka eroavat toisistaan äänimäärällä. A-sarjan osakkeilla on yksi ääni per osake ja KII-sarjan osakkeella kymmenen ääntä per osake. A-sarjan osakkeilla on etuoikeus 10 prosentin osinkoon osakkeen nimellisarvosta, minkä jälkeen KII-sarjan osakkeille suoritetaan osinkoa 10 prosenttiin asti nimellisarvosta. Mikäli osinkoa on vielä jaettavissa tämän jälkeen A- ja KII-sarjan osakkeilla on samanlaiset oikeudet osinkoon. Osakkeiden nimellisarvo on 1,70 euroa per osake. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä (1 000 kpl)	A-sarja	KII-sarja	Yhteensä

1.1.2007	13 889	9 204	23 093
Osakeanti 18.5.2007 ja 30.5.2007	5 175		5 175
31.12.2007	19 064	9 204	28 268

31.12.2008	19 064	9 204	28 268

Omaan pääomaan sisältyvät rahastot:

Ylikurssirahasto:

Ennen uuden osakeyhtiölain (21.7.2006/624) voimaantuloa osakemerkinnöistä saatujen rahasuoritusten järjestelyn ehtojen mukaan ylikurssirahastoon kirjattu osuus.

Omat osakkeet:

Omat osakkeet -rahasto sisältää konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintamenon. Konsernin emoyhtiö Atria Oyj osti vuoden 2008 aikana pörssistä 82 417 osaketta, joiden hankintameno oli 0,9 miljoonaa euroa. Hankituista osakkeista 35 260 kappaletta luovutettiin konsernin avainhenkilöille osana konsernin osakepalkkiojärjestelmää.

jatkuu »

Käyvän arvon rahasto:

Käyvän arvon rahasto sisältää myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (SVOP):

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan sekä osakepalkkiojärjestelmän perusteella ansaittujen osakkeiden arvon myöntämispäivän mukaisella kurssilla.

Muuntoerot:

Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten ja kyseisten yhtiöiden hankinnan yhteydessä syntyneiden liikearvojen, varojen ja velkojen käypien arvojen oikaisujen muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

Emoyhtiön voitonjakokelpoinen oma pääoma	2008	2007

Voitto edellisiltä tilikausilta	51 781	46 488
Omat osakkeet	-542
Tilikauden voitto	23 293	25 080
Yhteensä	74 532	71 568

Tilikaudella jaettu osakekohtainen osinko	2008	2007

Osinko/osake, EUR	0,70	0,595
Emoyhtiön jakama osinko	19 787	13 740

29.4.2009 pidettävässä yhtiökokouksessa hallitus ehdottaa osinkoa jaettavaksi 0,20 euroa osakkeelta yhteensä 5 653 546 euroa.

11. Osakeperusteiset maksut, 1 000 euroa

Atria Yhtymä Oyj:n hallitus on 27.6.2007 päättänyt ottaa käyttöön osakepalkkiojärjestelmän osaksi yhtiön ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä. Järjestelmässä on kolme yhden vuoden pituista ansaintajaksoa, jotka alkavat 1.1.2007, 1.1.2008 ja 1.1.2009 ja päättyvät 31.12. mainittuina vuosina. Ansaintajaksolta ansaitun palkkion määrä todetaan ansaittujen tavoitteiden toteutumisen perusteella ansaintajakson päättymisen jälkeen huhtikuun loppuun mennessä. Koko järjestelmän perusteella annetaan enintään 300.300 osaketta ja rahaa se määrä, joka tarvitaan osakkeista aiheutuviin veroihin ja veroluonteisiin maksuihin osakkeiden antamishetkellä. Hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet vuosittain erikseen kullekin ansaintajaksolle. Järjestelmän perusteella ansaittuja osakkeita ei saa luovuttaa tai muutoin käyttää kahden vuoden kuluessa ansaintajakson päättymisestä (sitouttamisjakso). Avainhenkilön on palautettava palkkiona maksetut osakkeet vastikkeetta viipymättä yhtiölle, jos hänen työsuhteensa konserniin kuuluvaan yhtiöön päättyy sitouttamisjakson aikana.

Ansaintajaksot	2008	2007

Myöntämispäivä	14.2.2008	27.6.2007
Ansaintajakso alkaa	1.1.2008	1.1.2007
Ansaintajakso päättyy	31.12.2008	31.12.2007
Palkkiona osakkeita enintään, kpl	100 100	100 100
Osakkeiden vapautuminen	31.12.2010	31.12.2009
Henkilöitä, kpl	42	36
Ansaintakriteerit:
- Operatiivinen liikevoitto-%	50 %	50 %
- ROCE	50 %	50 %
Ansaintakriteerien toteuma, %	0 %	43 %

Osakepalkkioita jaettu, kpl	0	35 260
Osakkeen hinta myöntämishetkellä, €	15,30	25,22
Osakkeen hinta tilinpäätöspäivänä, €	11,60	17,35


Osakepalkkiojärjestelmän vaikutus tilikauden tulokseen	2008	2007

Järjestelyn vaikutukset tilikauden voittoon	272	903
Rahana suoritettavien osakeperusteisen järjestelyn velat	221	642

12. Korolliset rahoitusvelat, 1 000 euroa

	2008	2007
	Tasearvot	Tasearvot
Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat
Joukkovelkakirjalainat	80 000	90 000
Lainat rahoituslaitoksilta	195 614	82 160
Eläkelainat	40 107	4 582
Muut velat	3 000	6 954
Rahoitusleasingvelat	2 091	10 385
Yhteensä	320 812	194 081
Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat

Joukkovelkakirjalainat	10 000	10 000
Lainat rahoituslaitoksilta	45 434	77 165
Yritystodistukset	64 800	30 000
Eläkelainat Muut velat	2 857 3 349	21 7 859
Rahoitusleasingvelat	1 148	2 744
Yhteensä	127 588	127 789

Korolliset velat yhteensä	448 400	321 870
Kiinteäkorkoisia	24,6 %	17,5 %
Vaihtuvakorkoisia	75,4 %	82,5 %
Keskikorko	4,86%	4,52%

Pitkäaikaiset velat erääntyvät seuraavasti	2008	2007

2009		28 351
2010	30 698	20 556
2011	30 800	8 050
2012	124 752	6 247
2013	77 933	75 150
2014	44 498
Myöhemmin	12 131	55 727
Yhteensä	320 812	194 081
Korolliset velat jakaantuvat valuuttoihin seuraavasti	2008	2007

EUR	229 675	106 073
SEK	156 066	149 957
DKK	25 169	25 649
RUB	2 626	15 198
EEK	30 730	20 902
USD	2 155	4 091
LTL	1 979
Yhteensä	448 400	321 870

EUR, SEK ja EEK vertailutiedot vuodelta 2007 on korjattu vastaamaan 2008 laskentatapaa, joka kuvaa korollisten velkojen määrää valuutoittain valuutanvaihtosopimukset huomioiden.

konserni t ilinpää t öksen lii t e t iedo t

» jatkuu

Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien kokonaismäärä	2008	2007

Alle vuoden kuluessa	1 080	3 221
Yli yhden, mutta alle viiden vuoden kuluessa	2 346	8 532
Yli viiden vuoden kuluttua		3 249
Yhteensä	3 426	15 002
Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien nykyarvo	2008	2007

Alle vuoden kuluessa	1 148	2 744
Yli yhden, mutta alle viiden vuoden kuluessa	2 091	7 321
Yli viiden vuoden kuluttua		3 064
Yhteensä	3 239	13 129
Tulevaisuudessa kertyvä korko	187	1 873
Yhteensä	3 426	15 002


13. Ostovelat ja muut velat , 1 000 EUR
	2008	2007

Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvelat
Eläkevelvoitteet	129	252
Muut velat	25
Yhteensä	154	252
Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
Ostovelat	117 103	79 315
Saadut ennakot	955	510
Muut velat	39 435	24 878
Siirtovelat	49 738	52 448

Lyhytaikaiset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa	648	101

Yhteensä	207 879	157 252
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät muodostuvat henkilöstökuluista ja velkojen korkojaksotuksista.

Pitkäaikaiset velat jakautuivat valuuttoihin seuraavasti:	2008	2007
EUR	129	252
EEK	25
Yhteensä	154	252

Lyhytaikaiset velat jakautuivat valuuttoihin seuraavasti:	2008	2007

EUR SEK	102 956 57 050	86 719 51 327
RUR	19 932	7 276
EEK	6 122	3 988
DKK	5 922	3 623
LTL	16	1 596
PLN	259	1 516
USD	15 565	1 205

GBP 7 2 Yhteensä 207 829 157 252

14. Segmentti-informaatio, 1 000 euroa

Konserni raportoi ensisijaisena segmenttiraporttinaan maantieteelliset segmentit, jotka perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin. Konsernilla on tunnistettavissa neljä maantieteellistä segmenttiä, jotka poikkeavat markkinoiden toiminnan kannalta olennaisesti toisistaan. Nämä ovat Atria Suomi, Atria Skandinavia, Atria Venäjä sekä Atria Baltia. Lisäksi konsernikulut ilmoitetaan erikseen erässä kohdistamattomat. Konsernikuluihin sisältyy pääasiassa henkilöstö- ja hallintokuluja sekä osakepalkkiojärjestelmästä aiheutuvia kustannuksia. Segmentin varoina ja velkoina on käsitelty sellaiset erät, jotka ovat välittömästi osoitettavissa tai järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Atrian luovuttua tukkukaupasta Ruotsissa vuonna 2007 konsernilla on vain yksi liiketoimintasegmentti, lihateollisuus. Segmenttien välinen kauppa tapahtuu käypään markkinahintaa.

31.12.2008 päättynyt tilikausi					Kohdista
Maantieteelliset segmentit	Suomi	Skandinavia	Venäjä	Baltia	mattomat	Eliminoinnit	Konserni

Liikevaihto
Ulkoinen	781 873	448 933	93 849	32 281			1 356 936
Sisäinen	16 017	6 269				-22 286	0
Liikevaihto yhteensä	797 890	455 202	93 849	32 281		-22 286	1 356 936

Liikevoitto	33 870	14 403	-3 374	-3 815	-2 667		38 417
Rahoitustuotot ja -kulut							-22 317
Osuus yhteis- ja osakkuusyritysten
tuloksesta	573						573
Tuloverot							-5 260
Tilikauden voitto							11 413

Varat
Segmentin varat	527 448	368 478	187 185	68 556		-23 305	1 128 362
Osuus yhteis- ja osakkuusyrityksissä	6 135			2			6 137

Varat yhteensä	533 583	368 478	187 185	68 558		-23 305	1 134 499

Velat	263 706	268 252	144 091	44 309		-20 729	699 629

Investoinnit	23 856	41 783	68 587	18 411			152 637
Poistot	29 353	11 706	3 246	2 761			47 066
Arvonalentumiset	400	55		14			469

31.12.2007 päättynyt tilikausi					Kohdista
Maantieteelliset segmentit	Suomi	Skandinavia	Venäjä	Baltia	mattomat	Eliminoinnit	Konserni

Liikevaihto
Ulkoinen	731 644	448 263	65 566	26 714			1 272 187
Sisäinen	17 927	9 561		17		-27 505	0
Liikevaihto yhteensä	749 571	457 824	65 566	26 731		-27 505	1 272 187

Liikevoitto	43 128	54 941	4 319	-4 353	-3 489		94 546
Rahoitustuotot ja -kulut							-14 325
Osuus yhteis- ja osakkuusyritysten
tuloksesta
	384						384
Tuloverot							-12 960
Tilikauden voitto							67 645

Varat
Segmentin varat	504 249	373 356	78 750	48 078		-9 424	995 009
Osuus yhteis- ja osakkuusyrityksissä	5 726			2			5 728
Varat yhteensä	509 975	373 356	78 750	48 080		-9 424	1 000 737

Velat	186 575	259 780	54 427	34 086		-10 155	524 713

Investoinnit	28 579	213 925	32 965	8 623			284 092
Poistot	27 347	12 171	2 275	2 031			43 824

15. Hankitut liiketoiminnot

2008	Hankintapäivä	Omistusosuus, %	Kotipaikka

AB Ridderheim & Grönvall	1.7.2008	100	Ruotsi
Tytäryhtiöt:
Ridderheims Delikatesser AB		100	Ruotsi
Smakfabriken i Göterborg AB		100	Ruotsi
KB Joddlaren		100	Ruotsi
Ridderheims Delikatesser i Norge AS	1.7.2008	100	Norja

Atria Skandinavia keskittyy strategiansa mukaisesti korkeamman jalostusasteen tuotteisiin, mihin myös Ridderheimsin yritysosto tähtää. Yrityshankinnan myötä Atria vahvistaa asemaansa tuoreissa herkuttelutuotteissa, joka on tällä hetkellä yksi päivittäistavarakaupan nopeimmin kasvavista segmenteistä.

AB Ridderheims Delikatesser on perustettu vuonna 1987 ja yhtiön tuotevalikoimaan kuuluvat mm. olutmakkarat, kinkut, juustot, säilykkeet ja tapaslisukkeet. Ridderheims on alallaan tunnettu, vahva ja innovatiivinen tuotemerkki. Yhtiö toimii Göteborgissa ja sillä on 110 työntekijää.

Tavoitteena on yhdistää Ridderheimsin ja Falbygdens Ostin tuotevalikoimat Atria Deliksi. Yhdistyminen luo Pohjoismaiden monipuolisimman ja laadukkaimman tuoreiden herkuttelutuotteiden valikoiman ja kasvattaa molempien yritysten asemaa vientimarkkinoilla. Nykyisin Ridderheims vie tuotteitaan yhteentoista maahan, mutta kaupan myötä yrityksen edellytykset myynnin kasvuun Ruotsissa ja viennin lisäämiseen paranevat, sillä Atrialla on vahva asema ja jakeluverkosto Suomessa, Tanskassa, Baltian maissa ja Venäjällä. Samalla Ridderheimsin jakeluverkosto mahdollistaa Falbygdens Ostin tuotteiden viennin kasvun.

Yrityskaupan myötä saavutetaan myös säästöjä, kun Ridderheimsin alihankkijoilta ostettavien tuotteiden valmistusta siirretään Atrian tehtaisiin.

Ridderheims liikevaihto edellisellä tilikaudella oli 54,4 miljoonaa euroa ja liikevoitto 1,9 miljoonaa euroa.

	Yhdistämisessä	Kirjanpitoarvot
	kirjatut	ennen
1 000 EUR	käyvät arvot	yhdistämistä

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	5 887	5 887
Liikearvo	13 918
Muut aineettomat hyödykkeet	8 131
Sijoitukset	76	76
Vaihto-omaisuus	2 979	2 979
Saamiset	5 532	5 720
Rahavarat	2 565	2 565
Varat yhteensä	39 088	17 227
Laskennallinen verovelka	3 670	1 393
Korolliset rahoitusvelat	2 691	2 691
Muut velat	7 041	7 041
Velat yhteensä	13 402	11 125
Nettovarat	25 686	6 102
Kauppahinta	25 686
Hankittujen yritysten rahavarat	2 565
Rahavirtavaikutus	23 121

2008	Hankintapäivä	Omistusosuus, %	Kotipaikka

AS Vastse-Kuuste Lihatööstus	31.7.2008	100	Viro
AS Wõro Kommerts	31.7.2008	100	Viro

AS Vastse-Kuuste Lihatööstus valmistaa erilaisia leivänpäällisiä, ruokamakkaroita, kestomakkaroita ja kuluttajapakattua lihaa. Yhtiöllä on oma teurastamo ja lihanleikkaamo. Vastse-Kuusten liikevaihto vuonna 2007 oli 8,8 miljoonaa euroa ja se on perustettu vuonna 1994. Sen kokonaismarkkinaosuus on arvossa mitattun 6 % (lähde: AC Nielsen 2008). Työntekijöitä yrityksellä on noin 140. Vastse-Kuuste on viime vuosina investoinut tuotantolaitoksen modernisointiin ja kapasiteetin lisäämiseen. Myös markkina-asema on vahvistunut uusien investointien myötä. Erityisesti leivänpäällisissä yrityksellä on vahva asema Viron markkinoilla. Tuotantolaitos sijaitsee Etelä-Virossa, Vastse-Kuustessa.

AS Wõro Kommerts on vuonna 1993 perustettu lihavalmisteiden tuotantoon erikoistunut yritys. Wõron tuotevalikoimaan kuuluvat savustetut makkarat ja lihavalmisteet, keittomakkarat, grillimakkarat ja nakit. Yhtiön kokonaismarkkinaosuus arvossa mitattuna on 13 % (lähde: AC Nielsen 2008). Wõro on kokonaismarkkinaosuudeltaan Viron toiseksi suurin lihanjalostusyhtiö. Se on viime vuosina aktiivisesti panostanut tuotelaadun ja brändien kehittämiseen. Vuonna 2007 sen liikevaihto oli 9,9 miljoonaa euroa ja työntekijöitä on noin 170. Yhtiöllä on tuotanantolaitos Ahjassa Tarton läheisyydessä ja jakelukeskus Tartossa.Tuotantolaitos on rakennettu vuosituhannen vaihteessa ja tuotantokalusto on moderni.

Yritysostoilla Atria täydentää ja laajentaa nykyistä tuotevalikoimaansa vähittäiskaupan asiakkailleen Virossa. AS Valga Lihatööstusin liiketoiminnat yhdessä Wõron ja Vastse-Kuusten kanssa muodostavat Viron lihanjalostusmarkkinoiden toiseksi suurimman toimijan, jonka liikevaihto on noin 42 miljoonaa euroa. Toimintojen yhdistämisellä saavutetaan merkittäviä synergiahyötyjä ja vahvempi jalansija markkinoilla.

Yhtiöiden liikevaihto edellisellä tilikaudella oli 18,7 miljoonaa euroa ja liikevoitto 0,9 miljoonaa euroa.

	Yhdistämisessä	Kirjanpitoarvot
	kirjatut	ennen
1 000 EUR	käyvät arvot	yhdistämistä

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	4 814	4 814
Liikearvo	6 163
Muut aineettomat hyödykkeet	3 537
Vaihto-omaisuus	1 134	1 134
Saamiset	1 965	1 965
Rahavarat	2 630	2 630
Varat yhteensä	20 243	10 543

Laskennallinen verovelka	743
Korolliset rahoitusvelat	1 135	1 135
Muut velat	2 873	2 873
Velat yhteensä	4 751	4 008
Netto varat	15 492	6 535
Kauppahinta	15 492
Hankittujen yritysten rahavarat	2 630
Rahavirtavaikutus	12 862

2008	Hankintapäivä	Omistusosuus, %	Kotipaikka
OOO MPZ Campomos	15.10.2008	100	Venäjä
Tytäryhtiöt: OOO CampoFerma OOO CampoFoods St. Petersburg OOO CampoFoods Moscow		100 100 100	Venäjä Venäjä Venäjä

Atria laajensi liiketoimintaansa Venäjällä ostamalla Moskovan ja Pietarin alueilla toimivan OOO MPZ Campomos lihanjalostusyhtiön. Campomosin päätuotteita ovat lihavalmisteet ja pizzat. Yhtiö on myös laajentamassa tuotevalikoimaansa kuluttajapakattuun lihaan. Campomosilla on tuotantolaitos ja logistiikkakeskus Moskovassa ja jakeluterminaali Pietarissa. Lisäksi yhtiöllä on uusi 2.500 emakon yhdistelmäsikala. Campomosin päämarkkina-alue on Moskova, mutta sillä on myös hyvä asema Pietarissa ja eräissä muissa suurkaupungeissa. Campomosin liikevaihto vuonna 2007 oli noin 75 miljoonaa euroa. Yhtiön 2000-luvun alun hyvä tuloskehitys on taantunut ja yhtiö on tehnyt tappiota viime vuosina. Yhtiöllä on moderni ja hyvässä kunnossa oleva tuotantolaitteisto.

jatkuu »

konserni t ilinpää t öksen lii t e t iedo t

» jatkuu

Campomosin oston myötä Atria saa merkittävän osuuden Moskovan alueen modernissa vähittäiskaupassa ja vahvistaa edelleen markkinajohtajuuttaan Pietarissa. Campomos on perustettu vuonna 1989 ja yrityksellä on noin 1.000 työntekijää. Runsas puolet myynnistä tulee Moskovan alueelta ja loput Pietarista ja muista suurkaupungeista. Campomos oli espanjalaisen julkisesti noteeratun Campofrio Alimentacion S.A.:n tytäryhtiö ja se oli ensimmäinen Venäjälle etabloitunut lihanjalostusyhtiö.

Yhtiön päätuotemerkki on CampoMos ja sen tunnettuus Venäjällä on hyvä. Erityisesti CampoMos-nakit ovat tunnettu tuote Venäjällä. Lisäksi yhtiöllä on valikoimassaan erilaisia premium-luokan lihavalmisteita. Viime vuosina Campomos on laajentanut tuotevalikoimaansa valmisruokiin ja palvelutiskituotteisiin.

Moskovan alueen yli 17 miljoonaa kuluttajaa ja modernin vähittäiskaupan nopea kasvu yhdistettynä Campomosin tunnettuihin ja korkealaatuisiin tuotteisiin sekä hyvään markkina-asemaan modernissa vähittäiskaupassa tarjoavat Atrialle erinomaisen jalansijan Moskovan alueen kasvavilla markkinoilla

kirjatut ennen 1 000 EUR käyvät arvot yhdistämistä Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 44 074 44 074 Liikearvo 276 1 310 Muut aineettomat hyödykkeet 2 365 576 Vaihto-omaisuus 13 589 13 589 Myyntisaamiset 15 404 15 404 Muut saamiset 15 920 15 920 Rahavarat 1 000 1 000 Varat yhteensä 92 628 91 873 Laskennallinen verovelka 1 041 612 Korolliset rahoitusvelat 51 687 51 687 Muut velat 33 622 33 622 Velat yhteensä 86 350 85 921 Netto varat 6 278 5 952 Kauppahinta 6 278 Hankittujen yritysten rahavarat 1 000 Rahavirtavaikutus 5 278	Yhdistämisessä	Kirjanpitoarvot

2007	Hankintapäivä	Omistusosuus, %	Kotipaikka
AB Sardus	1.4.2007	100	Ruotsi
Tytäryhtiöt:
3-Stjernet A/S		100	Tanska
Alf Eliassons Kött & Chark AB		100	Ruotsi
AB Carl A Carlson Charkuterier		100	Ruotsi
Charkdelikatesser Produktion AB		100	Ruotsi
Delikatess Skinkor AB		100	Ruotsi
Falbygdens Ostnederlag AB		100	Ruotsi
Filos AB		100	Ruotsi
G A Carlsson AB, Gea´s		100	Ruotsi
Gourmet Service i Årsta AB		100	Ruotsi
Moheda Chark AB		100	Ruotsi
Norrboda Charkuterifabrik AB		100	Ruotsi
Pastejköket Produktion AB		100	Ruotsi
Sardus Chark & Deli AB		100	Ruotsi
Sardus Foodpartner AB		100	Ruotsi
Sardus Inköp AB		100	Ruotsi
Sardus International A/S		100	Tanska
Sardus IT AB		100	Ruotsi
Sardus Lätta Måltider Halmstad AB		100	Ruotsi
Sardus Lätta Måltider Holding AB		100	Ruotsi

Sardus Lätta Måltider Stockholm AB	100	Ruotsi
Sardus Lätta Måltider Östersund AB	100	Ruotsi
AB Sven Lindbergs Charkuterifabrik	100	Ruotsi

Atria Lithells Meat & Fast Food AB hankki omistukseensa 1.4.2007 ruotsalaisen AB Sardusin. Hankinta liittyy osana Atrian pyrkimykseen kehittyä Itämeren alueen johtavaksi elintarvikeyritykseksi. Elintarviketeollisuus on parhaillaan rakennemuutoksen ja yhdentymiskehityksen kohteena, ja suuria toimijoita on rajallinen määrä. Atrian ja Sardusin yhdistäminen vahvistaa molempien yhtiöiden kykyä vastata yhdentyvien markkinoiden asettamiin uusiin haasteisiin. Yhdessä yhtiöt muodostavat vahvemman ja toisiaan täydentävän toimijan, jolla on laaja valikoima vahvoja tuotemerkkejä. Yhdistymisen odotetaan tuottavan synergiaetuja mm. tuotekehityksessä, hankinnassa, logistiikassa, tuotannossa ja markkinoinnissa. Laajempi tuotevalikoima ja synergiaedut muodostavat kasvun päätekijät, jotka vahvistavat kummankin yhtiön tuotemerkkejä ja tuoteryhmiä. Sardusin liikevaihto vuonna 2006 oli noin 230 miljoonaa euroa, liikevoitto 9 miljoonaa euroa ja henkilökunnan määrä noin 1 000.

		Yhdistämisessä	Kirjanpitoarvot
		kirjatut käyvät	ennen yhdistä
1 000 EUR		arvot	mistä

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet		53 037	53 037
Liikearvo		93 659	42 036
Muut aineettomat hyödykkeet		48 329	3 379
Sijoitukset		906	906
Vaihto-omaisuus		25 300	25 300
Saamiset		30 403	30 403
Rahavarat		3 904	3 904
Varat yhteensä		255 538	158 965

Laskennallinen verovelka		20 402	9 187
Korolliset velat		80 219	79 366
Muut velat		30 401	30 401
Velat yhteensä		131 022	118 954
Netto varat		124 516	40 011
Kauppahinta		124 515
Hankittujen yritysten rahavarat		3 904
Rahavirtavaikutus		120 611

2007	Hankintapäivä	Omistusosuus, %	Kotipaikka
Stam Sp Z.o.o	30.5.2007	100	Puola
Liha-Pouttu Oy	1.10.2007	100	Suomi

Ruotsissa Atria Concept AB hankki omistukseensa puolalaisen agentuuriyhtiö Stamin, jonka kanssa Atria on jo pitkään tehnyt yhteistyötä Puolassa. Atria Concept AB haluaa edelleen vahvistaa asemaansa sekä Puolassa että naapurimaissa Tsekin tasavallassa ja Slovakiassa. Tavoitteena on paikallisen asiantuntemuksen paremmalla hyödyntämisellä kaksinkertaistaa liikevaihto 6 miljoonaan euroon vuoden 2009 loppuun mennessä.

Atria Suomi Oy hankki omistukseensa Liha-Pouttu Oy:n koko osakekannan. Kaupan kohteena olivat Liha-Pouttu Oy:n lihanhankinta-, teurastus- ja lihaleikkuutoiminnot. Kilpailuvirasto hyväksyi yrityskaupan 21.9.2007 ja osakekauppa vahvistettiin 1.10.2007.

Kaupan ulkopuolelle jäi kuluttajapakatun lihan pakkaaminen. Kaupan yhteydessä Atria ja Pouttu tekivät yhteistyösopimuksen koskien lihan toimituksia Atrialta Jaloste-Pouttu Oy:lle. Kaupan myötä Atria lisää kustannustehokkuutta lihanhankinnassa ja leikkuutoiminnoissa hankintavolyymien kasvaessa 140 miljoonasta kilosta noin 155 miljoonaan kiloon. Liha-Poutun hankinnasta johtuen Atria Suomi Oy:n liikevaihdon ennakoidaan kasvavan noin 25 miljoonaa euroa vuodessa.

konserni t ilinpää t öksen lii t e t iedo t

» jatkuu

Stam ja Liha-Pouttu yhteensä:

	Yhdistämisessä kirjatut käyvät	Kirjanpitoarvot ennen yhdistä
1 000 EUR	arvot	mistä

Aineelliset hyödykkeet	219	219
Liikearvo	1 413
Muut aineettomat hyödykkeet	1 295	26
Sijoitukset	153	153
Vaihto-omaisuus	460	460
Lyhytaikaiset saamiset	5 199	5 199
Rahavarat	201	201
Varat yhteensä	8 940	6 258
Laskennallinen verovelka	330
Muut velat	4 389	4 396
Velat yhteensä	4 719	4 396
Nettovarat	4 221	1 862
Kauppahinta	4 221
Hankittujen yritysten rahavarat	201
Rahavirtavaikutus	4 020

16. Myydyt liiketoiminnot

		Omistus
2007	Myyntipäivä	osuus %	Kotipaikka
Svensk Snabbmat för Storkök AB	31.5.2007	57,2	Ruotsi
Tytäryhtiöt: Hedmans AB
Fruk och Matgrossisten i Söderhamn AB
Matgrossisten i Skellefteå AB
Norrsäljarna AB

Atria myi omistusosuutensa ruotsalaisesta tytäryhtiöstään Svensk Snabbmat för Storkök AB:sta Euro Cater A/S:lle. Snabbmat on HoReCa-lähtitukkuliike, jonka osakkeista Atria omisti 57,2 prosenttia. Atria kirjasi kaupasta lähes 35 miljoonan euron myyntivoiton.

Snabbmat on mukana konsernin luvuissa 31.5.2007 saakka.

Svensk Snabbmat för Storkök AB:n tulos	1.1 - 31.5.2007	1.1 - 31.12.2006

Liikevaihto	85 073	146 879
Liikevoitto	1 658	4 562
Tulos ennen veroja	1 387	4 547

Varat ja velat myyntihetkellä:	31.5.2007

Varat	54 028
Velat	43 465

17. LIIKEVAIHTO, 1 000 euroa

	2008	2007
Tuotot tavaroiden myynnistä	1 341 547	1 257 498
Tuotot palveluista	7 382	6 380
Muut tuotot	8 007	8 309
Yhteensä	1 356 936	1 272 187

18. Liiketoiminnan muut tuotot, 1 000 euroa

	2008	2007

Vuokratuotot	176	167
Käyttöomaisuuden myyntituotot		35 185
Muut	3 509	2 716
Yhteensä	3 685	38 068

19. Aineiden ja tarvikkeiden käyttö, 1 000 euroa

	2008	2007

Aineet ja tarvikkeet	833 786	746 271
Varaston muutos	2 087	-2 345
Ulkopuoliset palvelut	26 002	24 711
Yhteensä	861 875	768 637

20. Työsuhde-etuudet, 1 000 euroa

2008	2007

181 035	169 866
26 263	22 627
-123	-89
33 408	35 076
240 583	227 480

2008	2007

2 378	2 394
1 691	1 768
1 525	1 278
541	507
6 135	5 947

21. Poistot ja arvonalentumiset, 1 000 euroa

Poistot ja arvonalentumiset hyödykeryhmittäin	2008	2007

Poistot
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Rakennukset	10 605	9 655
Koneet ja kalusto	33 137	30 699
Muut aineelliset hyödykkeet	686	176
Yhteensä	44 428	40 530
Aineettomat hyödykkeet
Tavaramerkit	374	1 019
Muut aineettomat hyödykkeet	2 264	2 275
Yhteensä	2 638	3 294
Yhteensä	47 066	43 824
Arvonalentumiset
Rakennukset	469
Muut aineelliset hyödykkeet		129
Vaihto-omaisuus		576
Yhteensä	469	705
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	47 535	44 529

22. Liiketoiminnan muut kulut, 1 000 euroa

	2008	2007
Vuokrat	8 045	7 741
Energiakustannukset	26 682	22 743
Kuljetuskustannukset	17 992	17 951
Muut	129 601	134 139
Yhteensä	182 320	182 574

23. TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT, 1 000 euroa

	2008	2007

Tilintarkastuspalkkiot	491	384
Todistukset ja lausunnot		78
Veroneuvonta	21	12
Muut palkkiot	19	239
Yhteensä	531	713

24. Tutkimus - ja kehittämismenot , 1 000 euroa

	2008	2007

Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja 9 905 8 428

25. Rahoitustuotot ja -kulut, 1 000 euroa

	2008	2007

Rahoitustuotot:
Korkotuotot lainasaamisista	4 931	4 915
Valuuttakurssivoitot lainasaamisista	31 852	845
Osinkotuotot myytävissä olevista rahoitusvaroista	25	68
Muut rahoitustuotot	898	240
Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista
- Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa	6 655	2 244
Yhteensä	44 361	8 312
Rahoituskulut:
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoituslainoista	- 20 741	-16 508
Valuuttakurssitappiot jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista	-41 149	-4 036
Muut rahoituskulut	-4 140	-1 992
Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista
- Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa	-648	-101
Yhteensä	-66 678	-22 637

26. Tuloverot, 1 000 euroa

Tuloslaskelman verot	2008	2007

Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	7 890	13 701
Verot edellisiltä tilikausilta	81	542
Laskennalliset verot	-2 711	-1 283
Yhteensä	5 260	12 960

Tuloslaskelman verojen täsmäytys voittoon ennen veroja

Voitto ennen veroja	16 673	80 605
Verot laskettuna emoyhtiön 26 %:n verokannalla	4 335	20 957
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavien verokantojen vaikutus	-1 336	504
Osakkuusyhtiöiden tuloksen vaikutus	-149	-100
Verot edellisiltä tilikausilta	81	551
Verovapaiden tulojen vaikutus	-125	-12 076
Verotuksessa vähennyskelvottomien kulujen vaikutus	1 494	337
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset	960	2 787
Yhteensä	5 260	12 960

27. Osakekohtainen tulos, 1 000 euroa

	2008	2007
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto	11 765	66 695
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikaudella (1 000 kpl)	28 268	26 082
Laimentamaton osakekohtainen tulos	0,42	2,56

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden muuttumisesta johtuva laimentava vaikutus. Konsernilla ei ole instrumentteja, joilla olisi laimentava vaikutus.

28. Rahoitusriskien hallinta

Atrian hallitus on 25.6.2008 hyväksymässään rahoituspolitiikassa hyväksynyt riskienhallinnan yleiset periaatteet. Hallitus on delegoinut rahoitusriskien hallinnan rahoituskomitealle, ja rahoitusriskien käytännön hoito on keskitetty konsernin Treasury-yksikköön. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on vähentää rahoitusmarkkinoiden hintavaihteluista ja muista epävarmuustekijöistä aiheutuvia tulos-, tase- ja rahavirtavaikutuksia sekä varmistaa riittävä maksuvalmius. Pääasialliset rahoitukseen liittyvät riskit ovat korkoriski, valuuttariski, maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski sekä luottoriski.

Korkoriski

Korkoriskiä hallitaan jakamalla rahoitusta vaihtuvakorkoisiin ja kiinteäkorkoisiin instrumentteihin sekä suojautumalla korkojohdannaisten avulla. Korkoriski kohdistuu lähinnä konsernin korollisiin velkoihin, koska lyhytaikaisten rahamarkkinasijoitusten määrä ja niihin liittyvä korkoriski on vähäinen. Kassavarat pidetään kuitenkin hyvän maksuvalmiuden edellyttämällä tasolla. Konsernin liiketoiminnan rahavirrat ovat pääosin riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli avoinna yksi 10 miljoonan euron määräinen koronvaihtosopimus, jossa konserni maksaa kiinteää 4,42 % korkoa ja saa 6 kuukauden euribor-korkoa, joka oli 4,93 %. Konsernin korollinen velka 31.12.2008 oli 448,4 miljoonaa (31.12.2007: 321,9 milj.), josta kiinteäkorkoista oli 110,3 miljoonaa euroa (31.12.2007: 56,4) eli 24,6 % (31.12.2007 17,5 %).

Rahoitusinstrumenttien korkoriskin IFRS 7:n mukainen herkkyysanalyysi

Korkoriskianalyysi perustuu seuraaville olettamuksille: Herkkyysanalyysissa on käytetty kohtuullisen mahdollisena pidetyn 1 % korkotason muutosta, joka lasketaan vuoden lopun korollisen vaihtuvakorkoisen nettovelan määrälle, jonka on oletettu pysyvän samana koko tilivuoden ajan. Vaihtuvakorkoinen nettovelka 31.12.2008 oli 301,0 miljoonaa euroa (31.12.2007: 230 milj.). Vuoden 2008 lopussa korkotason +/-1 % muutos merkitsisi +/- 2,9 miljoonan euron muutosta konsernin korkokustannuksiin vuositasolla (31.12.2007: +/-2,2 milj.).

Valuuttariski

Atria altistuu sekä transaktioriskeille että muuntoeroriskeille. Transaktioriskillä tarkoitetaan valuuttakurssivaihteluiden mahdollista haitallista vaikutusta konsernin tulokseen. Muuntoeroriski vaikuttaa puolestaan konsernin taseeseen, vaikuttaen mahdollisesti haitallisesti konsernin netto-omaisuuteen ts. Atria-konsernin omaan pääomaan. Transaktioriskiä aiheutuu mm. Atrian Ruotsin yhtiöiden liharaaka-aineen euromääräisestä tuonnista sekä Venäjän yhtiöiden euro- ja dollarimääräisestä tuonnista. Suomen liiketoimintojen valuuttavirrat ja -riskit ovat melko vähäisiä. Valuuttariskiä suojataan valuuttalainoilla ja -johdannaisilla. Ulkomaisten tytäryhtiöiden omia pääomia ei pääsääntöisesti ole suojattu (translaatioriski). Tytäryhtiöiden ottamat lainat ovat pääasiassa niiden omassa kotivaluutassa, joskin Venäjän tytäryhtiöillä oli 31.12.2008 euromääräistä lainaa yhteensä 26,7 miljoonaa euroa, jota on tammikuussa lyhennetty 13 miljoonaa euroa ja tullaan edelleen lyhentämään alkuvuoden aikana.

Rahoitusinstrumenttien valuuttariskien herkkyysanalyysi IFRS 7:n mukaan

Valuuttojen herkkyysanalyysi perustuu muissa kuin kunkin konserniyhtiön omassa toimintavaluutassa tilinpäätöshetkellä taseessa oleviin rahoitusinstrumentteihin ja niistä johtuviin riskeihin. Valuuttamääräiset erät, jotka eivät ole rahoitusinstrumenttejä, kuten ennustetut todennäköiset ostot tai myynnit eivät ole mukana herkkyysanalyysissa.

		31.12.2008			31.12.2007
1 000 EUR	EUR	SEK	USD	EUR	SEK	USD
Nettopositio	-44 304	470	185	-25 592	576	-320
Valuuttakurssin 5 %:n vahvistumisen
vaikutus tulokseen ennen veroja	-2 215	24	9	-1 280	29	-16

31.12.2008 olevassa -44,3 miljoonan euron nettopositiossa on 26,7 miljoonaa euroa Venäjän yhtiöiden lainoja sekä ostovelkoja ja muita korottomia velkoja 9.5 miljoonaa euroa (EUR/RUB-riski) sekä Ruotsin tytäryhtiöiden euromääräisiä ostovelkoja 7,5 miljoonaa euroa (EUR/SEK riski). 31.12.2007 olevassa -25,6 miljoonan euron nettopositiossa on noin 18 miljoonan euron sisäinen laina OOO Atria Groupille (EUR/RUB riski). Herkkyysanalyysissa on oletettu kohtuullisen mahdolliseksi valuuttakurssimuutokseksi 5 % muutos.

Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski

Atria Oyj:n Treasury hankkii pääosan konsernin korollisesta vieraasta pääomasta. Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskiä hallitaan lainojen tasapainoisella maturiteettijakautumalla sekä pitämällä käytettävissä riittävä määrä sitovia luottolimiittejä ja kassavaroja. Atria käyttää myös yritystodistuksia likviditeetin hallinnassa. Nostamattomia sitovia luottolimiittejä oli vuoden lopussa 126,4 miljoonaa euroa (vuonna 2007 151,6 miljoonaa euroa). 200 miljoonan euron yritystodistusohjelmista oli käyttämättä 135,2 miljoonaa euroa (vuonna 2007 120 miljoonan euron yritystodistusohjelmista oli käyttämättä 90 miljoonaa euroa). Tilinpäätöshetkellä konsernin nostettujen lainojen keskimaturiteetti oli 3 vuotta 1 kuukautta sekä sitovien luottolimiittien keskimaturiteetti 3 vuotta. Niissä lainasopimuksissa, joissa on käytössä kovenantteja, tärkein kovenantti on vähintään 30 % omavaraisuusastekovenantti.

Alla oleva taulukko kuvaa rahoitusvelkojen ja johdannaisinstrumenttien maturiteettianalyysia (luvut diskonttaamattomia).

Rahoitusvelvoitteiden erääntymisanalyysi

		Erääntyminen 31.12.2008
		< 1	1-5	> 5
1 000 EUR		vuotta	vuotta	vuotta	Yhteensä
Lainat	Lyhennykset	124 241	264 183	53 628	442 052
	Koronmaksut	15 020	52 549	3 980	71 549
Johdannaisvelat ja -varat	Pääomamaksut	121 917			121 917
	Pääomatulot	-128 482			-128 482
	Koronmaksut	442			442
	Korkotulot	-500			-500
Muut velat	Lyhennykset/maksut	34 510		3 000	37 510
	Koronmaksut	301		145	446
Ostovelat	Maksut	117 103			117 103
Siirtovelat	Maksut	50 386			50 386
Yhteensä	Maksut yhteensä	463 920	316 732	60 753	841 405
	Tulot yhteensä	-128 982	0	0	-128 982
	Nettomaksut	334 938	316 732	60 753	712 423

Rahoitusvelvoitteiden erääntymisanalyysi

		Erääntyminen 31.12.2007
		< 1	1-5	> 5
1 000 EUR		vuotta	vuotta	vuotta	Yhteensä
Lainat	Lyhennykset	119 949	106 489	80 619	307 057
	Koronmaksut	12 953	33 020	4 078	50 051
Johdannaisvelat ja -varat	Pääomamaksut	105 270			105 270
	Pääomatulot	-107 359			-107 359
	Koronmaksut	442	368		810
	Korkotulot	-459	-383		-842
Muut velat	Lyhennykset/maksut	26 765	2 454	4 500	33 719
	Koronmaksut	354	1 174	218	1 746
Ostovelat	Maksut	79 315			79 315
Siirtovelat	Maksut	52 448			52 448
Yhteensä	Maksut yhteensä	397 496	143 505	89 415	630 416
	Tulot yhteensä	-107 818	-383	0	-108 201
	Nettomaksut	289 678	143 122	89 415	522 215

jatkuu »

konserni t ilinpää t öksen lii t e t iedo t

Luottoriski

Rahoitukseen liittyvää luottoriskiä eli vastapuoliriskiä hallitaan siten, että valitaan vastapuoliksi vain vakavaraisia ja hyvän luottokelpoisuuden omaavia sopimusosapuolia. Konsernin likvidejä varoja sijoitetaan ainoastaan em. kriteerit täyttäviin vastapuoliin. Näin menetellään myös solmittaessa rahoitusja johdannaissopimuksia. Konsernin operatiivisen liiketoiminnan luottoriski liittyy asiakkaisiimme, joista tärkeimmät ovat suuria kaupan keskusliikkeitä. Muilta asiakkailta olevat saamiset ovat huomattavasti pienempiä ja hajautuvat laajemmin.

Hyödykeriski

Hyödykeriskeistä sähkön hintataso on suojattu ostamalla sähköä kiinteään hintaan. Liharaaka-aineen hintavaihtelut vaikuttavat lyhyellä tähtäyksellä konsernin kannattavuuteen, mutta kustannusten nousu pyritään siirtämään myyntihintoihin mahdollisimman nopeasti.

Pääomarakenteen hallinta

Konsernin tavoitteena pääomarakenteen hallinnassa on varmistaa normaalit toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa ja säilyttää pääomakustannusten kannalta optimaalinen pääomarakenne. Pääomarakenteeseen pyritään vaikuttamaan mm. osingonjaon ja osakeantien kautta sekä pitämällä korollisen velan määrä sellaisena, että 40 %:n omavaraisuusastetavoite voitaisiin saavuttaa.

Omavaraisuusaste (tavoite vähintään 40%)

Toteutunut:	31.12.2008	31.12.2007
	38.4 %	47.6 %

Rahoitusvarojen ja -velkojen arvot luokittain

1 000 EUR	Käypään arvoon
	tulosvaikutteisesti
	kirjattavat rahoitus	Lainat ja muut	Myytävissä olevat		Tasearvo
2008 tase-erä	varat ja -velat	saamiset	rahoitusvarat	Rahoitusvelat	yhteensä

Pitkäaikaiset varat
Muut rahoitusvarat			2 111		2 111
Lainasaamiset		7 857			7 857
Muut saamiset		6 159			6 159
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset		188 179			188 179
Lainasaamiset		386			386
Muut saamiset *)		7 953			7 953
Siirtosaamiset *)		17 882			17 882
Johdannaissopimukset	6 655				6 655
Rahavarat					37 138
Rahoitusvarat yhteensä	6 655	228 416	2 111		274 320

Pitkäaikaiset velat
Korolliset rahoitusvelat				320 812	320 812
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat				127 588	127 588
Ostovelat				117 103	117 103
Muut velat **)				31 169	31 169
Siirtovelat **)				50 386	50 386
Johdannaissopimukset	648				648
Rahoitusvelat yhteensä	648			647 058	647 706

Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot eivät oleellisesti poikkea niiden tasearvoista.

*) Eivät sisällä arvonlisä- tai tuloverosaamisia.

**) Eivät sisällä arvonlisä- tai tuloverovelkoja.

1 000 EUR	Käypään arvoon
	tulosvaikutteisesti
	kirjattavat rahoitus	Lainat ja muut	Myytävissä olevat		Tasearvo
2007 tase-erä	varat ja -velat	saamiset	rahoitusvarat	Rahoitusvelat	yhteensä
Pitkäaikaiset varat
Muut rahoitusvarat			2 959		2 959
Lainasaamiset		11 744			11 744
Muut saamiset		346			346
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset		166 358			166 358
Lainasaamiset		4 496			4 496
Muut saamiset *)		1 819			1 819
Siirtosaamiset *)		6 487			6 487
Johdannaissopimukset	2 244				2 244
Rahavarat					35 592
Rahoitusvarat yhteensä	2 244	191 250	2 959		232 045
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat				194 081	194 081
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat				127 789	127 789
Ostovelat				79 315	79 315
Muut velat **)				18 904	18 904
Siirtovelat **)				52 448	52 448
Johdannaissopimukset	101				101
Rahoitusvelat yhteensä	101			472 537	472 638

*) Eivät sisällä arvonlisä- tai tuloverosaamisia.

**) Eivät sisällä arvonlisä- tai tuloverovelkoja.

29. Muut vuokrasopimukset , 1 000 euroa

Konserni vuokralle ottajana	2008	2007

Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat
Yhden vuoden kuluessa	4 949	3 445
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua	11 408	8 379
Yli viiden vuoden kuluttua	20 658	17 991
Yhteensä	37 015	29 815


30. Vastuusitoumukset , 1 000 euroa

Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä tai muita vakuuksia	2008	2007

Lainat rahoituslaitoksilta	9 557	13 521
Eläkelainat	3 867	4 603
Yhteensä	13 424	18 124

Yleisvakuutena annetut kiinnitykset ja muut vakuudet
Kiinteistökiinnitykset	6 651	21 957
Yrityskiinnitykset	7 884	2 225
Yhteensä	14 535	24 182

Taseeseen sisältymättömät vastuusitoumukset
Takaukset	886	907

31. Lähipiiritapahtumat, 1 000 euroa

Konserniyritykset liiketoiminta-alueiden mukaisesti	Kotimaa	Omistusosuus ( %)	Osuusäänivallasta (%)

Atria Suomi:
Ab Botnia-Food Oy	Suomi	100,0	100,0
A-Logistiikka Oy	Suomi	100,0	100,0
A-Pekoni Nurmo Oy	Suomi	100,0	100,0
A-Pihvi Kauhajoki Oy	Suomi	100,0	100,0
A-Pihvi Kuopio Oy	Suomi	100,0	100,0
A-Rehu Oy	Suomi	51,0	51,0
A-Sikateurastamo Oy	Suomi	100,0	100,0
Atria Concept Oy	Suomi	100,0	100,0
Atria Meat AB	Ruotsi	100,0	100,0
Atria Suomi Oy	Suomi	100,0	100,0
Atria Oyj	Suomi
Atria-Chick Oy	Suomi	100,0	100,0
Atria-Lihavalmiste Oy	Suomi	100,0	100,0
Atria-Meetvursti Oy	Suomi	100,0	100,0
Atria-Tekniikka Oy	Suomi	100,0	100,0
Atria-Tuoreliha Oy	Suomi	100,0	100,0
Atria-Valmisruoka Oy	Suomi	100,0	100,0
A-Tuottajat Oy	Suomi	97,9	99,0
F-Logistiikka Oy	Suomi	100,0	100,0
Itikka-Lihapolar Oy	Suomi	100,0	100,0
Kiinteistö Oy Tievapolku 3	Suomi	100,0	100,0
Liha ja Säilyke Oy	Suomi	100,0	100,0
Liha-Pouttu Oy	Suomi	100,0	100,0
Rokes Oy	Suomi	100,0	100,0
Suomen Kalkkuna Oy	Suomi	100,0	100,0
Atria Skandinavia:
3-Stjernet A/S	Tanska	100,0	100,0
AB Ridderheim & Grönwall	Ruotsi	100,0	100,0
AB Sardus	Ruotsi	100,0	100,0
Atria Chark & Deli AB	Ruotsi	100,0	100,0
Atria Concept AB	Ruotsi	100,0	100,0
Atria Concept SP Z.o.o	Puola	100,0	100,0
Atria Foodservice & Concept AB	Ruotsi	100,0	100,0
Atria Foodservice AB	Ruotsi	100,0	100,0
Atria Lätta Måltider AB	Ruotsi	100,0	100,0
Atria Lätta Måltider Halmstad AB	Ruotsi	100,0	100,0
Atria Lätta Måltider Holding AB	Ruotsi	100,0	100,0
Atria Lätta Måltider Östersund AB	Ruotsi	100,0	100,0
Atria Meat & Fast Food AB	Ruotsi	100,0	100,0
Atria Scandinavia AB	Ruotsi	100,0	100,0
Falbygdens Ostnederlag AB	Ruotsi	100,0	100,0
Gourmet Service i Årsta AB	Ruotsi	100,0	100,0
KB Joddlaren	Ruotsi	100,0	100,0
Lithells AB	Ruotsi	100,0	100,0
Nordic Fastfood AB	Ruotsi	51,0	51,0
Nordic Fastfood Etablerings AB	Ruotsi	51,0	51,0
Ridderheims Delikatesser AB	Ruotsi	100,0	100,0
Ridderheims Delikatesser i Norge AS	Norja	100,0	100,0
Samfood Fastighet AB	Ruotsi	100,0	100,0
Sardus Chark & Deli AB Sardus Foodpartner AB	Ruotsi Ruotsi	100,0 100,0	100,0 100,0
Sardus Inköp AB	Ruotsi	100,0	100,0
Sardus International A/S	Tanska	100,0	100,0
Sardus IT AB	Ruotsi	100,0	100,0
Smakfabriken i Göterborg AB	Ruotsi	100,0	100,0

Atria Venäjä:
Atria-Invest Oy	Suomi	100,0	100,0
OOO Atria Group	Venäjä	100,0	100,0
OOO CampoFerma	Venäjä	100,0	100,0
OOO CampoFoods Moscow	Venäjä	100,0	100,0
OOO CampoFoods St. Petersburg	Venäjä	100,0	100,0
OOO MPZ Campomos	Venäjä	100,0	100,0
OOO Pit-Product	Venäjä	100,0	100,0
Atria Baltia:
AS Alle	Viro	100,0	100,0
AS Valga Lihatööstus	Viro	100,0	100,0
AS Vastse-Kuuste Lihatööstus	Viro	100,0	100,0
AS Wõro Kommerts	Viro	100,0	100,0
OÜ Atria	Viro	100,0	100,0
OÜ Carmex Invest	Viro	100,0	100,0
OÜ Linnamäe Peekon	Viro	100,0	100,0
OÜ Puidukaubandus	Viro	100,0	100,0
UAB Vilniaus Mesa	Liettua	100,0	100,0


Konsernin yhteis- ja osakkuusyritykset ja muu lähipiiri	Kotimaa	Omistusosuus ( %)	Osuus äänivallasta (%)

Konsernin yhteissyritykset:
Best-In Oy	Suomi	50,0	50,0
Länsi-Kalkkuna Oy	Suomi	50,0	50,0
Konsernin osakkuusyritykset:
Finnpig Oy	Suomi	49,0	49,0
Findest Protein Oy	Suomi	40,6	40,6
Foodwest Oy	Suomi	33,5	33,5
Honkajoki Oy	Suomi	47,8	47,8
OÜ LKT Invest	Viro	26,0	26,0
Lihateollisuuden Tutkimuskeskus, LTK osuuskunta	Suomi	40,7	40,7
Tuoretie Oy	Suomi	33,3	33,3
Muu lähipiiri:
Hallituksen ja Hallintoneuvoston jäsenet

Itikka osuuskunta -konserni

Lihakunta

Osuuskunta Pohjanmaan Liha -konserni

jatkuu »

konserni t ilinpää t öksen lii t e t iedo t

» jatkuu

Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat:	2008	2007

Tavaroiden myynnit
Yhteis- / osakkuusyhtiöt	772	644
Muu lähipiiri Yhteensä	4 669 5 441	3 904 4 548

Palveluiden myynnit
Osakkuusyhtiöt	419	350
Muu lähipiiri	26
Yhteensä	445	350

Vuokratuotot
Yhteis- / osakkuusyhtiöt	273	264

Tavaroiden ostot
Yhteis- / osakkuusyhtiöt	20 402	17 643
Muu lähipiiri	5 029	4 056
Yhteensä	25 431	21 699

Palveluiden ostot
Yhteis- / osakkuusyhtiöt	32 684	28 497

Vuokrakulut
Muu lähipiiri	2 259	2 096

Myyntisaamiset
Yhteis- / osakkuusyhtiöt	60	47
Muu lähipiiri	1 441	1 469
Yhteensä	1 501	1 516

Ostovelat
Yhteis- / osakkuusyhtiöt	3 045	1 881
Velat lähipiirille
Muu lähipiiri (velat omistajille)	893	10 723

Lähipiirin kanssa toteutuneet tavaroiden ja palveluiden myynnit perustuvat konsernin voimassaoleviin hinnastoihin. Palveluiden ostoissa suurimman erän muodostavat Tuoretie Oy:lta ostettavat logistiikkapalvelut. Velat lähipiirille ovat heti irtisanottavissa olevia lainoja, joiden korkokanta on sidottu 6 kk:n euriborkorkoon.

Johdon työsuhde-etuudet	2008	2007
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	3 802	2 934
Toimitusjohtajalla ja toimitusjohtajan sijaisella eläkeikä on 62 vuotta.

Johdon palkat, palkkiot ja muut työsuhde-etuudet	2008	2007
Toimitusjohtaja, hallituksen jäsen Tikkakoski Matti	863	616
Toimitusjohtajan sijainen Gröhn Juha	461	305
Hallituksen jäsenet Selin Martti, puheenjohtaja Komulainen Timo, varapuheenjohtaja Heikkilä Tuomo Lillandt Runar	57 72 28 35	54 71 28 34
Tikkakoski Matti, toimitusjohtaja Saarinen Leena, hallituksen jäsen 10/2007 asti Yliluoma Ilkka Hallintoneuvoston jäsenet	47	23 48
Pirkola Ari, puheenjohtaja 7/2008 alkaen Vornanen Ahti-Pekka, puheenjohtaja 6/2008 asti Kaarto Esa, varapuheenjohtaja 7/2007 alkaen Panula Heikki, varapuheenjohtaja 6/2007 asti Hallintoneuvoston muut jäsenet yhteensä	20 29 32 25	46 18 15 37

32. Biologiset hyödykkeet, 1 000 euroa

	2008	2007

Biologiset hyödykkeet sisältyvät seuraaviin eriin:
Aineelliset hyödykkeet (tuottavat eläimet)	1 742	807
Vaihto-omaisuus (muut biologiset hyödykkeet)	6 156	2 872
Yhteensä	7 898	3 679
Biologiset hyödykkeet:
Kauden alussa	3 679	3 075
Yritysten yhteenliittymät	3 009
Tilikauden muutos	1 210	604
Kauden lopussa	7 898	3 679
Tuotanto:
Broileruntuvikot / 1 000 kpl	20 008	19 416
Broiler- ja kalkkunanuorikot / 1 000 kpl		156
Sian liha / 1 000 kg	6 252	4 947
Naudan liha / 1 000 kg	2 370	1 797
Maito / 1 000 kg	4 319	2 837

33. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Yhtiön johdolla ei ole tiedossa sellaisia olennaisia tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet esitettävään tilinpäätökseen.

emo y h t iön t ase (fas)

TASE, 1 000 euroa

V a s t a a v a a	Liitetieto	31.12.2008	31.12.2007

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet	2.1
Aineettomat oikeudet		140	186
Muut pitkävaikutteiset menot		4 816	5 302
Aineettomat hyödykkeet yhteensä		4 956	5 488

Aineelliset hyödykkeet	2.1	269 182	262 597

Sijoitukset	2.2
Osuudet saman konsernin yrityksissä		181 067	132 662
Osuudet omistusyhteysyrityksissä		2 805	2 805
Muut osakkeet ja osuudet		1 983	1 024
Sijoitukset yhteensä		185 855	136 491
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ		459 993	404 576

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Pitkäaikaiset saamiset	2.3	231 393	167 071
Lyhytaikaiset saamiset	2.3	118 320	88 262
Rahat ja pankkisaamiset		983	1 461
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ		350 696	256 794

V a s t a a v a a y h t e e n s ä		810 689	661 370


V a s t a t t a v a a	Liitetieto	31.12.2008	31.12.2007

OMA PÄÄOMA	2.4

Osakepääoma		48 055	48 055
Ylikurssirahasto		138 502	138 502
Omat osakkeet		-542	0
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		110 228	110 228
Edellisten tilikausien voitto		51 781	46 488
Tilikauden voitto		23 293	25 080
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ		371 316	368 353

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ	2.5
Poistoero		52 440	52 440

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen vieras pääoma	2.6	275 492	129 951
Lyhytaikainen vieras pääoma	2.7	111 440	110 626
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ		386 932	240 577

V a s t a t t a v a a y h t e e n s ä		810 689	661 370

TULOSLASKELMA, 1 000 euroa

	Liite	1.1. - 31.12.	1.1. - 31.12.
	tieto	2008	2007

LIIKEVAIHTO	3.1	46 503	40 991
Liiketoiminnan muut tuotot	3.2	2 398	2 334

Henkilöstökulut	3.3	-2 712	-1 689
Poistot ja arvonalentumiset	3.4
Suunnitelman mukaiset
poistot		-25 950	-23 396
Liiketoiminnan muut kulut	3.5	-5 006	-6 204

LIIKEVOITTO		15 233	12 036

Rahoitustuotot ja -kulut	3.6	8 342	197

VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ		23 575	12 233

Satunnaiset erät	3.7	5 500	19 950

VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖS
SIIRTOJA JA VEROJA		29 075	32 183

Tuloverot	3.8	-5 782	-7 103


TILIKAUDEN VOITTO		23 293	25 080

RAHOITUSLASKELMA, 1 000 euroa

	1.1. - 31.12. 2008	1.1. - 31.12. 2007

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Myynnistä saadut maksut	46 580	40 934
Maksut liiketoiminnan kuluista	-8 567	-6 797
Liiketoiminnan rahavirta
ennen rahoituseriä ja veroja	38 013	34 137
Rahoitustuotot ja -kulut netto	10 293	-1 851
Maksetut verot	-7 590	-6 933
Liiketoiminnan rahavirta	40 716	25 353
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineetto
miin hyödykkeisiin sekä sijoituksiin	-85 717	-16 326
Investointien rahavirta	-85 717	-16 326

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Maksullinen osakeanti	0	119 025
Lainojen maksut / nostot	59 312	-134 721
Osinkojen maksut	-19 787	-13 740
Omat osakkeet	-502	0
Saadut/maksetut
konserniavustukset	5 500	19 950
Rahoituksen rahavirta	44 523	-9 486
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA	40 716	25 353
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA	-85 717	-16 326
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA	44 523	-9 486
YHTEENSÄ	-478	-459

Rahavarojen muutos
Rahavarat 1.1.	-1 461	-1 920
Rahavarat 31.12.	983	1 461
Muutos	-478	-459

1. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Yleiset tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Atria Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti (FAS).

Konsernia koskevat tiedot

Atria Oyj on Atria Oyj -konsernin emoyhtiö, kotipaikka Kuopio. Atria Oyj -konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Atriantie 1, Nurmo,postiosoite PL 900, 60060 ATRIA.

Arvostusperiaatteet

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalennuskirjauksilla. Poistot tehdään tasapoistoina käytössäoloajalta. Aineellisten hyödykkeiden hankintaan saadut avustukset on kirjattu hankintamenon vähennykseksi. Saadut avustukset eivät ole olennaisia. Rahoitusvälineet on arvostettu taseessa hankintamenoon vähennettynä arvonalennuskirjauksilla. Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla.

Poistoajat ovat
Rakennukset	Nurmo	40 vuotta
	muut paikkakunnat	25 vuotta
Koneet ja kalusto	Nurmo	10 vuotta
	muut paikkakunnat	7 vuotta
Atk-ohjelmat		5 vuotta
Muut pitkävaikutteiset		10 vuotta

Yhtiön pysyvien vastaavien sijoituksissa olevat julkisesti noteerattujen yhtiöiden osakkeet on arvostettu hankintamenoon. Osakkeiden kirjanpitoarvo 31.12.2008 oli 31 913,66 euroa ja käypä arvo 82 907,30 euroa.

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset erät on muutettu Suomen rahaksi tilinpäätöspäivän Euroopan Keskuspankin noteeraamaan kurssiin. Realisoituneiden valuuttamääräisten lainojen kurssierot on esitetty rahoituserissä.

2 . TASEEN LIITETIEDOT, 1000 EURO

2.1. AINEETTOMAT JA AINEELLISET
HYÖDYKKEET	31.12.2008	31.12.2007

Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1.	1 443	1 437
Lisäykset	1	6
Vähennykset	0	0
Hankintameno 31.12.	1 444	1 443
Kertyneet poistot 1.1	-1 256	-1 209
Vähennysten poistot	0	0
Tilikauden poisto	-48	-47
Kertyneet poistot 31.12	-1 304	-1 256
Kirjanpitoarvo 31.12	140	187

Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno 1.1.	11 873	10 395
Lisäykset	1 396	1 478
Vähennykset	0	0
Hankintameno 31.12.	13 269	11 873
Kertyneet poistot 1.1	-6 572	-4 698
Vähennysten poistot	0	0
Tilikauden poisto	-1 881	-1 874
Kertyneet poistot 31.12	-8 453	-6 572
Kirjanpitoarvo 31.12	4 816	5 302

Aineettomat hyödykkeet yhteensä	4 956	5 488
Aineelliset hyödykkeet:
Maa- ja vesialueet
Hankintameno 1.1.	2 182	2 147
Lisäykset	0	35
Hankintameno 31.12.	2 182	2 182
Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1.	264 816	243 758
Lisäykset	6 567	21 059
Vähennykset	0	0
Hankintameno 31.12.	271 383	264 816
Kertyneet poistot 1.1	-102 970	-96 786
Vähennysten poistot	0	0
Tilikauden poisto	-6 541	-6 184
Kertyneet poistot 31.12	-109 510	-102 970
Kirjanpitoarvo 31.12	161 872	161 846

Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.	238 942	205 347
Lisäykset	25 569	33 595
Vähennykset	0	0
Hankintameno 31.12.	264 511	238 942
Kertyneet poistot 1.1	-145 524	-130 310
Vähennysten poistot	0	0
Tilikauden poisto	-17 403	-15 214
Kertyneet poistot 31.12	-162 927	-145 524
Kirjanpitoarvo 31.12	101 584	93 418

Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	1 182	1 102
Lisäykset	114	80
Vähennykset	0	0
Hankintameno 31.12.	1 295	1 182
Kertyneet poistot 1.1	-552	-476
Vähennysten poistot	0	0
Tilikauden poisto	-77	-76
Kertyneet poistot 31.12	-629	-552
Kirjanpitoarvo 31.12	666	630
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Hankintameno 1.1.	4 521	33 540
Muutokset +/-	-1 643	-29 019
Hankintameno 31.12.	2 878	4 521
Aineelliset hyödykkeet yhteensä	269 182	262 597
Koneiden ja laitteiden
poistamaton hankintameno	101 584	93 418

2.3. SAAMISET	31.12.2008	31.12.2007
Pitkäaikaiset saamiset
Saamiset samaan konserniin
kuuluvilta yrityksiltä
Lainasaamiset	231 393	167 071
Lyhytaikaiset saamiset
Lainasaamiset	441	441
Myyntisaamiset	110	312
Muut saamiset	17	7
Siirtosaamiset	9 061	1 826

Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Myyntisaamiset	407	283
Muut saamiset	106 218	84 088
Siirtosaamiset	2 067	1 306
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	118 321	88 262
Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät:
- korkojaksotus	3 492	1 410
- kurssiero termiineistä	6 609	1 557
- verojaksotus	873	0
- muut	154	164
Yhteensä	11 128	3 131

Muun kuin tuotannon koneiden ja laitteiden osuus ei ole olennainen erä.

2.2. SIJOITUKSET	Emoyhtiön omistus osuus-% 2008	Emoyhtiön omistus osuus-% 2007
Konserniyritykset
Ab Botnia-Food Oy, Seinäjoki A-Tuottajat Oy, Seinäjoki Atria Concept Oy, Seinäjoki Atria Meat AB, Tukholma Atria Suomi Oy, Kuopio Atria-Invest Oy, Seinäjoki Itikka-Lihapolar Oy, Seinäjoki Kiinteistö Oy Tievapolku 3, Helsinki Liha ja Säilyke Oy, Forssa Atria Scandinavia AB, Sköllersta Rokes Oy, Forssa Suomen Kalkkuna Oy, Seinäjoki AS Valga Lihatööstus, Valga	100 97,9 100 100 100 100 100 100 63,2 100 100 100 100	100 97,9 100 100 100 100 100 100 63,2 100 100 100 100
OU Atria, Tallinna UAB Vilniaus Mesa, Vilna	100 100	100 100
Osakkuusyritykset
Best-In Oy, Kuopio Foodwest Oy, Seinäjoki Honkajoki Oy, Honkajoki Lihateollisuuden Tutkimuskeskus, LTK osuuskunta, Hämeenlinna	50,0 33,5 47,8 40,7	50,0 33,5 47,8 40,7
Länsi-Kalkkuna Oy, Säkylä Tuoretie Oy, Helsinki	50,0 33,3	50,0 33,3

2.4. OMA PÄÄOMA		31.12.2008		31.12.2007

Osakepääoma 1.1		48 055		39 258
Osakeanti 5.6.2007		0		7 650
Osakeanti 11.6.2007		0		1 148

Osakepääoma 31.12.		48 055		48 055

Ylikurssirahasto 1.1.		138 502		138 502
Ylikurssirahasto 31.12.		138 502		138 502

Omat osakkeet 1.1.		0		0
Omien osakkeiden hankinta		-542		0
Omat osakkeet 31.12.		-542		0

Sidottu oma pääoma yhteensä		186 015		186 557

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.		110 228		0
Osakeanti 5.6.2007		0		95 850
Osakeanti 11.6.2007		0		14 378
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.		110 228		110 228

Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.		71 568		60 229
Osingonjako		-19 787		-13 740
Voittovarat 31.12.		51 781		46 489
Tilikauden voitto		23 293		25 080
Voittovarat 31.12.		75 074		71 568

Vapaa oma pääoma yhteensä		185 301		181 796

Oma pääoma yhteensä		371 316		368 353


Laskelma voitonjakokelpoisista varoista
Voitto edellisiltä tilikausilta		51 781		46 489
Tilikauden voitto		23 293		25 080
Omat osakkeet		-542		0
Yhteensä		74 532		71 568


Osakepääoma jakautuu osakelajeittain seuraavasti:
	2008		2007

	kpl	euro	kpl	euro
A-sarja (1 ääni/osake)	19 063 747	32 408	19 063 747	32 408
KII-sarja (10 ääntä/osake)	9 203 981	15 647	9 203 981	15 647
Yhteensä	28 267 728	48 055	28 267 728	48 055

2.5. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ	31.12.2008	31.12.2007
Poistoero	52 440	52 440
2.6. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoituslaitoksilta Eläkelainat Yhteensä	80 000 181 146 14 300 275 446	90 000 39 896 0 129 896
Velat saman konsernin yrityksille Muut pitkäaikaiset velat	46	55
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	275 492	129 951
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoituslaitoksilta Muut pitkäaikaiset velat Yhteensä	40 000 7 143 55 47 198	80 000 4 286 55 84 340
2.7. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat	10 000 91 355 51 2 506 1 604 5 628	10 000 90 013 45 3 428 837 4 136
Velat saman konsernin yrityksille Ostovelat Muut velat Siirtovelat	0 293 3	2 2 163 2
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	111 440	110 626
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät: - palkka- ja sosiaalikulujaksotukset - osakepalkkiot - henkilöstörahasto - korkojaksotukset - verojaksotukset - muut Yhteensä	682 0 5 4 236 0 707 5 631	527 105 4 2 453 936 113 4 138

3 . TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT, 1000 EURO

	1.1.–31.12. 2008	1.1.–31.12. 2007
3.1. LIIKEVAIHTO	46 503	40 991

Yhtiön vuokratuotot esitetään liikevaihtona, koska se vastaa yhtiön toiminnan nykyistä luonnetta.

3.2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

Palveluveloitukset konsernilta	2 311	2 252
Palveluveloitukset muilta	2	0
Muut	85	82
Yhteensä	2 398	2 334

3.3. HENKILÖSTÖKULUT

Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin Toimihenkilöt Suomessa	10	7
Henkilöstökulut
Palkat:
Toimitusjohtaja, toimitusjohtajan
sijainen ja hallituksen jäsenet	910	627
Hallintoneuvoston jäsenet	95	131
Muut palkat	891	543
Yhteensä	1 896	1 300
Eläkekulut	659	291
Muut henkilösivukulut	156	97
Yhteensä	815	388
Henkilöstökulut yhteensä	2 712	1 689

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan eläkesitoumukset

Yhtiön lakisääteiset eläkkeet ovat maksuperusteisia ja ne on hoidettu vakuutusyhtiössä. Yhtiöllä ei ole toimitusjohtajaan ja hallituksen sekä hallintoneuvoston jäseniin kohdistuvia eläkesitoumuksia.

3.4. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

Poistot aineellisista ja
aineettomista hyödykkeistä	25 950	23 396

Tase-eräkohtainen poistoerittely sis. kohtaan 2.1.

	1.1.–31.12.	1.1.–31.12.
3.5. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT	2008	2007

Liiketoiminnan muut kulut	5 006	6 204
Sisältää hallinto-, markkinointi-,
energia-, siivous-,käyttö- ja muita kuluja sekä tilintarkastajien palkkiot.

Tilintarkastajien palkkiot
Tilintarkastuspalkkiot	126	102
Todistukset ja lausunnot	0	12
Veroneuvonta	11	12
Muut palkkiot	2	171
Yhteensä	139	297

3.6. RAHOITUSTUOTOT JA KULUT

Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista
Osinkotuotot Saman konsernin yrityksiltä	13 621	6 569
Muilta	88	185
Yhteensä	13 710	6 754

Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	16 108	7 327
Muilta	40 683	2 821
Yhteensä	56 791	10 148

Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille	25	152
Muille	55 380	16 552
Yhteensä	55 405	16 704

Arvonalentumiset pysyvien vastaavien
sijoituksista
Arvonalentumiset konserniyhtiö
osakkeista	6 755	0

Rahoitustuotot ja kulut yhteensä	8 341	197
Erään korko- ja muut rahoituskulut
sisältyy kurssitappioita (netto)	927	1 160


3.7. SATUNNAISET ERÄT

Saatu konserniavustus	12 500	20 800
Maksettu konserniavustus Yhteensä	-7 000 5 500	-850 19 950


3.8. TULOVEROT
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	5 782	7 103

4 . MUUT LIITETIEDOT, 1000 EURO

	31.12.2008	31.12.2007
4.1. ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT
Taseeseen sisältymättömät vastuusitoumukset ja vastuut
Takaukset Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta Yhteensä	72 533 72 533	86 931 86 931
Leasingvastuut Seuraavan 12 kk:n aikana maksettavat Myöhemmin maksettavat	0 0	1 675 9 697
Yhteensä	0	11 373

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus

Seinäjoella 19. päivänä maaliskuuta 2009

Martti Selin Timo Komulainen puheenjohtaja

Tuomo Heikkilä Runar Lillandt

Ilkka Yliluoma Matti Tikkakoski

toimitusjohtaja

Tilintarkastusmerkintä

Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus.

Seinäjoella 19. päivänä maaliskuuta 2009

KHT KHT

Eero Suomela Pekka Loikkanen

Atria Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tarkastaneet Atria Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2008. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet sekä toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti.

Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita.

Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Seinäjoella, 19. maaliskuuta 2009

KHT KHT

Eero Suomela Pekka Loikkanen

Corporate Governance Principles

Atria Plc ("Atria" or the "company") is a Finnish public company, and the responsibilities and obligations of its governing bodies are determined by Finnish law. The parent company, Atria Plc, and its subsidiaries constitute the international Atria Group. The company is domiciled in Kuopio.

Responsibility for the administration and operations of Atria Group lies with the governing bodies of the parent, Atria Plc. These are the General Meeting, Supervisory Board, Board of Directors and the President and CEO.

Atria's decision-making and corporate governance are in compliance with the Finnish Companies Act, regulations applied to publicly quoted companies, Atria Plc' Articles of Association and Nasdaq OMX Helsinki Ltd's rules and guidelines. As of 1 January 2009, Atria shall also follow the Finnish Corporate Governance Code issued by the Securities Market Association on 20 October 2008 ("Corporate Governance Code"). The full Corporate Governance Code may be viewed at www.cgfinland.fi. In accordance with the Comply or Explain principle, the company departs from the recommendations of the Code as follows:

• The company has a Supervisory Board
• The Board of Directors is appointed by the Supervisory Board
• The term of members of the Board of Directors is three years
• The company has no audit committee The deviations and the reasons for

them are presented in more detail in the relevant sections.

General Meeting

The General Meeting is Atria Plc's supreme decision-making body. At the General Meeting, shareholders decide on the approval of the financial statements and the use of the profit shown on the balance sheet; discharging the members of the Board of Directors, of the Supervisory Board and the CEO from liability; the number of members on the Supervisory Board, their election and remuneration; and on the election of an auditor and the fees of the auditor.

Share classes

The company's shares are divided into KII and A series, which differ in terms of the voting rights carried by them. Each Series KII share entitles the holder to ten (10) votes at a General Meeting and each A share to one (1) vote.

Supervisory Board

As an exception to the recommendations and in accordance with Atria Plc's Articles of Association, the company has a Supervisory Board. Shareholders of the company representing more than 50% of the votes have expressed their contentment with the current model based on the Supervisory Board, because it brings a farreaching aspect to the company's operation and decision-making.

The Supervisory Board is elected by the General Meeting, and it consists of a minimum of 18 and a maximum of 21 members, who are elected for terms of three years. The Supervisory Board meets three times a year on average. The names and ownership data of the members of the Supervisory Board are available on the Atria website at www.atria.fi/Corporate Governance/Supervisory Board.

The duties of the Supervisory Board are specified in the Finnish Companies Act and Atria Plc's Articles of Association. The key duties of the Supervisory Board are to:

• Supervise the administration of the company by the Board of Directors and the CEO.
• Elect the members of the Board of Directors as well as decide which of the members shall act as the Chairman and Vice Chairman of the Board of Directors and decide on their remuneration.
• Issue instructions to the Board of Directors on matters that are of farreaching consequence or important in principle.

• Submit its statement on the financial statements and auditors' report to the Annual General Meeting.

Board of Directors

In accordance with the Articles of Association, Atria's Board of Directors shall have a minimum of 5 and a maximum of 7 members. As an exception to the recommendations and in line with the Articles of Association, the Supervisory Board elects the members of the Board of Directors as well as decides which of the members shall act as the Chairman and Vice Chairman of the Board of Directors and decides on their remuneration. Shareholders of the company representing more than 50% of the votes have expressed their content with the current practice, complying with the Articles of Association, whereby the Board of Directors is appointed by the Supervisory Board.

The term of office of a member of Atria's Board of Directors differs from the term of one year specified in the recommendations. As per the Articles of Association, the term of a member of the Board of Directors is three (3) years. Shareholders representing more than 50% of the votes have stated that the term of three (3) years is appropriate for the long-term development of the company and have not seen the need to shorten the term specified in the Articles of Association. The names and ownership data of the members of the Board of Directors are available on the Atria website at www.atria.fi/Corporate Governance/Board of Directors.

Duties of the Board of Directors

Atria's Board of Directors shall ensure the appropriate organisation of the company's administration, operations, accounting and supervision of asset management.

Atria's Board of Directors has adopted written rules of procedure for the duties of the Board, the matters to be dealt with, meeting practices and the decision-making procedure. According to these rules, the Board of Directors discusses and decides on significant matters related to the company's strategy, investments, organisation and financing. The rules of procedure lay down the following key duties for the Board of Directors:

• Approve the strategic goals and guidelines for the Group and business areas
• Approve the budgets and business plans for the Group and business areas
• Decide on the investment plan for each calendar year and approve major investments (exceeding one million euros)
• Approve major M&As and restructurings
• Approve the Group's operating principles for important areas of management and supervision
• Discuss and adopt interim reports and financial statements
• Prepare the matters to be dealt with at General Meetings and ensure that decisions are implemented
• Approve the audit plan of internal audit
• Appoint the CEO and decide on his or her remuneration and other benefits
• At the CEO's proposal, approve the hiring of his or her direct subordinates and the principal terms of their employment contracts
• Approve the organisational structure and the key principles of incentive programmes
• Monitor and evaluate the CEO's performance
• Decide on other matters that are important considering the size of the Group and are not part of the day-to-day operations, such as considerable expansion or contraction of business or other material changes in operations, as well as the sale and pledging of fixed assets
• Decide on other matters which, under the Finnish Companies Act, fall within the remit of the Board of Directors

Board committees

The committees of Atria's Board of Directors are the Nomination Committee and the Remuneration Committee. The Nomination Committee consists of the Chairmen of the Board of Directors and the Supervisory Board and one member of the Board of Directors. The purpose of the Nomination Committee is to find new members to the Board of Directors and make proposals to the Supervisory Board. The Nomination Committee also makes the preparations for the election of the CEO and Deputy CEO. All members of the Nomination Committee are independent of the company. The Committee met four (4) times in 2008.

The Remuneration Committee has two members. The Remuneration Committee consists of the Chairman and Vice Chairman of the Board of Directors. All members of the Remuneration Committee are independent of the company. The purpose of the Remuneration Committee is to prepare matters related to the remuneration of management and bonus schemes for employees. The Committee met two (2) times in 2008.

The Board of Directors has no audit committee; the duties of such committee are performed by the Board of Directors.

The committees have no autonomous decision-making power. Decisions are made by the Board of Directors based on the committees' preparations. The committees report on their work to the Board of Directors.

CEO

The company has a CEO in charge of managing the company's operations in accordance with the instructions and orders issued by the Board of Directors, as well as informing the Board of Directors of the development of the company's operations and financial performance. The CEO also sees to the organisation of the company's day-to-day administration and ensures reliable asset management. The CEO is appointed by the Board of Directors, which decides on the terms of the President's employment.

The personal and ownership data of the CEO are available on the Atria website at www.atria.fi/Corporate Governance/Board of Directors. The CEO's ownership data can be found in the section "Insider Register".

Management Team

Atria Group has a Management Team chaired by the CEO. The Management Team assists the CEO in planning the operations and in operational management.

The names of the members of the Management Team are available on the Atria website at www.atria.fi/Corporate Governance/Atria Group Management Team. The ownership data of the members can be found at www.atria.fi/ Corporate Governance/Insider Register/ Members and Share Ownership.

Risk management

The purpose of risk management is to support the execution of Atria's strategy and the achievement of targets, as well as to secure business continuity. Atria Group's risk management goals, principles, responsibilities and powers are specified in its Risk Management Policy, the aim of which is to contribute to the identification and understanding of risks and to ensure that management receive relevant and sufficient information in support of business decisions. In compliance with the policy, the Group has in place an operating model for risk identification and reporting in all business areas. The model forms an integral part of annual strategic planning. In reporting, Atria's risks are divided into four categories: business risks, operational risks, financial risks and accident risks.

Internal audit and control

The operating principles of internal control are confirmed by the company's Board of Directors. The Board of Directors is in charge of the publication of interim reports and financial > statement releases, and the CEO of reporting to the Board of Directors. The Group's operations are divided into four independently accountable business areas, whose accountable executives report to the Group CEO.

The purpose of internal audit is to ensure that all of the company's business areas comply with the Group's rules and guidelines and that the operations are managed effectively. The results of internal auditing are documented, and they are discussed with the management of the audited entity before the report and suggestions for improvement are presented to the Group CEO.

The entities to be audited are defined in cooperation with Group management. The audit plan is also based on annual Group-wide risk assessment. The company's Board of Directors approves the annual plan for internal audit.

Insider policy

Atria complies with Nasdaq OMX Helsinki Ltd (Helsinki Stock Exchange) Guidelines for Insiders confirmed on 2 June 2008. Atria's Board of Directors has approved insider guidelines for the company, which include instructions for permanent and project-specific insiders. The company's guidelines have been distributed to all insiders.

Auditing

In accordance with the Articles of Association, the company shall have at least one (1) and no more than four (4) regular auditors; the number of deputy auditors shall not exceed this. The auditors and deputy auditors shall be public accountants or firms of independent public accountants authorised by the Central Chamber of Commerce. The term of office of the auditors shall end at the conclusion of the next Annual General Meeting following their election.

In 2008, Atria Plc's Annual General Meeting elected Authorised Public Accountants Eero Suomela and Pekka Loikkanen as the company's regular auditors.

Supervisory Board

	since
Chairman of the Supervisory Board
Ari Pirkola (born 1956), Farmer	2008
Member of the Supervisory Board
as from 25 June 2008	2008

Ahti-Pekka Vornanen (born 1959),
Farmer, graduate of a commercial institute	1999
Until 25 June 2008

Vice Chairman of the Supervisory Board	2007
Esa Kaarto (born 1959), Farmer, M.Sc. (Agric.)
Member of the Supervisory Board	2002

Members of the Supervisory Board
Juha-Matti Alaranta (born 1965), Farmer	2000
Mika Asunmaa (born 1970), Farmer	2005
Lassi-Antti Haarala (born 1966), Farmer,
Bachelor on Natural Resources	2006
Juhani Herrala (born 1956), Farmer	2002
Henrik Holm (born 1966), Farmer	2002
Pasi Ingalsuo (born 1966), Farmer,
Bachelor on Natural Resources	2004
Veli Koivisto (born 1952), Farmer	2006
Olavi Kuja-Lipasti (born 1957), Farmer, M.Sc. (Agric.)	1997
Teuvo Mutanen (born 1965), Farmer	2007
Seppo Paavola (born 1962), Farmer	2006
Pekka Parikka (born 1951), Farmer	2008
Heikki Panula (born 1955), Farmer, M.Sc. (Agric.)	2005
Pentti Pirhonen (born 1954), Farmer	1999
Jouni Sikanen (born 1962), Farmer	2006
Juho Tervonen (born 1950), Farmer	2001
Timo Tuhkasaari (born 1965), Farmer	2002
Ahti-Pekka Vornanen (born 1959), Farmer	1998
graduate of a commercial institute

The following members of the Supervisory Board of Directros are due to resign Henrik Holm, Juha-Matti Alaranta, Esa Kaarto, Juho Tervonen, Pentti Pirhonen, Seppo Paavola and Jouni Sikanen.

Auditors proper

Eero Suomela, Authorised Public Accountant Pekka Loikkanen, Authorised Public Accountant

Deputy auditors

PricewaterhouseCoopers Oy, firm of Chartered Public Accountants Markku Tynjälä, Authorised Public Accountant

First row CEO Matti Tikkakoski (left), Vice Chairman of the Board Timo Komulainen, Chairman of the Board Martti Selin, Chairman of the Supervisory Board Ari Pirkola and Ilkka Yliluoma. Second row Vice Chairman of the supervisory Board Esa Kaarto (left), Tuomo Heikkilä and Runar Lillandt.

Board of Directors

	since		since
Chairman of the Board		Members of the Board of Directors
Martti Selin (born 1946), Farmer	2005	Tuomo Heikkilä (born 1948), Farmer	1996
		Runar Lillandt (born 1944), Agricultural Counsellor	2003
Vice Chairman of the Board	1996	Matti Tikkakoski (born 1953), CEO, B.Sc. (Econ.)	2006
Timo Komulainen (born 1953),		Ilkka Yliluoma (born 1946), Agricultural Counsellor	2002
Farmer, Bachelor of Natural Resources
Member of the Board of Directors	1993	Secretary of the Board of Directors
		Sirpa Huopalainen (born 1965), Master of Laws	2008

ATRIA G RO U P 'S or g ani s ation an d TOP M ANA G E M ENT 31 d e c e mb er 2008

1. Matti Tikkakoski

President and CEO B.Sc. (Econ.), born 1953 Employed since 2006

2. Juha Gröhn

Deputy CEO Executive Vice President, Atria Finland and Baltic Director, Primary Production M.Sc. (Food Sc.), born 1963 Employed since 1990

3. Juha Ruohola

Executive Vice President, Atria Russia Director, Procurement and Investments M.Sc. (Agr. & For.), eMBA, born 1965 Employed since 1999

4. Chister Åberg

Executive Vice President, Atria Scandinavia Director, Concept & Deli born 1966 Employed since 2006

5. Tomas Back CFO M.Sc. (Econ.) born 1964 Employed since 2007

Merja Leino

Group Vice President, Quality and Product Safety Director, Convenience Food and Poultry Business PhD. (Phil.) born 1960 Employed since 1996

7. Jarmo Lindholm

Group Vice President, Product Development and Product Group Management M.Sc. (Econ.) born 1973 Employed since 2002

8. Pasi Luostarinen

Group Vice President, Brand Management Director, Cold Cuts M.Sc. (Econ.) born 1966 Employed since 2000

9. Jukka Mäntykivi

Group Vice President, Steering, Logistics and IT M.Sc. (Sos. Sc.) born 1961 Employed since 2001

10. Seija Pietilä

Group Vice President, Human Resources M.Sc. (Econ.) born 1973 Employed since 2006

Management Team 2008

Financial reporting

The aim of Atria's investor reporting is to ensure that the market has at all times correct and sufficient information available to determine the value of Atria's share. In addition the aim is to provide the financial markets with versatile information, based on which those active in the capital markets can form a justified image of Atria as an investment object.

Atria has determined a silent period in its investor relation communication that is three weeks prior to the publication of interim and annual reports. During this period Atria gives no statements on its financial status.

Investor information

Atria publishes financial information in real time on its web pages at www.atria.fi/konserni. Here you can find annual reports, interim reports and press and stock exchange releases. The company's largest shareholders and insiders as well as their holdings are updated regularly to the web pages.

Atria Plc's IR contact person: Hanne Kortesoja Communication and IR manager Tel: + 358 6 416 8763 Fax +358 6 416 8440 E-mail: [email protected]

Stock Exchange releases

Atria Plc published a total of 72 stock exchange releases in 2008. The releases can be found on the Atria Group website at www.atria.fi/Latest news/Corporate Releases/Release Archive 2008.

Stock exChange release subjects 2008

27 Feb. Atria Group Plc's financial statement bulletin 1 January - 31 December 2007
03 Mar. Annual summary of stock exchange releases 2007
31 Mar. Atria to restructure operations in Finland
3 Apr. Invitation to the annual general meeting
15 Apr. Atria Group Plc's Annual Report 2007 has been published
15 Apr. global meat market situation slows Atria's profit growth in Finland
29 Apr. Decisions taken by Atria Group Plc's Annual General Meeting
6 May Situation in global meat market hampered Atria's performance
26 May Atria's collective redundancy consultation completed
2 Jun. Atria to acquire Ridderheims specialist in delicatessen
23 Jun. The Swedish Competition Authorities have approved Atria and AB Ridderheims Delikatesser transaction
25 Jun. Atria Plc election of the Board members and the Chairmen
26 Jun. Atria to expand in Estonia through acquisition of two meat processing companies
21 Jul. The Estonian Competition Board has approved Atria's Estonian transactions
25 Jul. Delays in the opening of Atria Russia's new meat product plant
31 Jul. Atria to expand to Moscow and acquire meat processing company OOO Campomos
1 Aug. Atria boosts its growth through acquisitions in Sweden and Estonia, situation in the global meat market hampered performance
18 Sep. Atria Scandinavia to restructure its operations
18 Sep. Atria Plc to purchase company's own shares
7 Oct. The Russian Competition Authorities have approved Atria and OOO Campomos transaction
24 Oct. Improved meat market situation - satisfactory performance by Atria
18 Dec. Atria Plc's Interim Reports in 2009 and preliminary report 2008
18 Dec. Atria Plc conveys own shares as reward payment
1 Oct.–31 Dec. 2008 Pohjola Pankki Oyj: Purchase of treasure shares, 48 Company Announcements

Analysts

Analysts from at least the following firms of brokers have monitored Atria Group as an investment object during 2008:

FIM Corporation

Jaakko Tyrväinen Tel. +358 9 613 46 376 E-mail: [email protected]

Carnegie Investment Bank AB Tel. +358 9 618 711 E-mail: [email protected]

Evli Pankki Oyj Tuomo Kangasaho Tel. +358 9 4766 9635 E-mail: [email protected]

SEB Enskilda Jutta Rahikainen Tel. +358 9 616 287 13 E-mail: [email protected]

Pohjola Bank Plc

Matias Rautionmaa Tel. 010 252 4408 E-mail: [email protected]

Nordea Markets

Rauli Juva Tel. +358 9 165 59944 E-mail: [email protected]

eQ Pankki Oy Jarkko Soikkeli Tel. +358 9 6817 8654 E-mail: [email protected]

Handelsbanken Capital Markets

Maria Wikström Tel. +358 10 444 2425 E-mail: [email protected]

Sofia Pankki Oyj Martin Sundman Tel. +358 10 241 5166 E-mail: [email protected]

Danske Markets Equities

Kalle Karppinen Tel. +358 10 236 4794 E-mail: [email protected]

E. Öhman J:or Fondkommission AB Elina Pennala Tel. +358 9 8866 6043 E-mail: [email protected]

ICECAPITAL Securities Ltd.

Robin Santavirta Tel. +358 9 6220 5092 E-mail: [email protected]

c onta c t d etail s

Atria Plc

Head office: Atriantie 1, Nurmo P.O. Box 900, FI-60060 ATRIA, FINLAND Tel. +358 20 472 8111 Fax +358 6 416 8440

Atria Group administration: Läkkisepäntie 23 FI-006300 Helsinki, FINLAND Fax +358 9 774 1035

Atria Finland

Telephone number for all of Atria Finland's offices: +358 20 472 8111.

Atria Finland Ltd. Head office Atriantie 1, Nurmo P.O. Box 900, FI-60060 ATRIA, FINLAND Fax +358 6 416 8440

Invoicing address: P.O. Box 1000 FI-60061 ATRIA, FINLAND

[email protected] www.atria.fi

Customer Service Center: Varastotie 9, Seinäjoki P.O. Box 900, FI-60060 ATRIA, FINLAND Fax +358 6 416 8202

Financial Administration: Vaasantie 1, Seinäjoki P.O. Box 900, FI-60060 ATRIA, FINLAND Fax +358 6 416 8207

Commercial Functions: Läkkisepäntie 23 FI-006300 Helsinki, FINLAND Fax +358 9 774 1035

Other locations:

Yrittäjäntie 60 FI-03600 Karkkila, FINLAND Fax +358 9 387 2732

Rahikkatie 95 FI-61850 Kauhajoki, FINLAND Fax +358 6 231 3377

Ankkuritie 2 P.O. Box 147, FI-70101 Kuopio, FINLAND Fax +358 17 262 7776

Pusurinkatu 48 FI-30100 Forssa, FINLAND Tel. +358 3 41 541 Fax +358 3 415 4244

A-Logistics Ltd Atriantie 1, Nurmo P.O. Box 900, FI- 60060 ATRIA, FINLAND Fax +358 6 416 8038

Tesomanvaltatie 24 FI-33310 Tampere, FINLAND Fax +358 3 345 1297

Atria-Tekniikka Oy Atriantie 1, Nurmo P.O. Box 900, FI-60060 ATRIA, FINLAND Fax +358 6 416 8038

Atria Scandinavia

ATRIA SCANDINAVIA AB Office: Augustendalsvägen 19 P.O. Box 1229 SE-131 28 NACKA STRAND, SWEDEN Tel. +46 19 300 300 Fax +46 19 230 022

SE-697 80 SKÖLLERSTA, SWEDEN Tel. +46 19 300 300 Fax +46 19 230 022

Drottninggatan 14 SE-252 21 HELSINGBORG, SWEDEN Tel. +46 19 300 300 Fax +46 42 38 14 61

[email protected] www.atria.se

Atria Concept Oy Office: Augustendalsvägen 19 P.O. Box 1229 SE-131 28 NACKA STRAND, SWEDEN Tel. +46 19 300 300 Fax +46 8 556 306 60

Atria Foodservice AB Drottninggatan 14 SE-252 21 HELSINGBORG SWEDEN Tel. +46 19 300 300 Fax +46 42 38 14 61

Augustendalsvägen 19 P.O. Box 1229 SE-131 28 NACKA STRAND SWEDEN Tel. +46 19 300 300 Fax +46 8 556 306 60

Vindkraftsvägen 5 SE-135 70 STOCKHOLM, SWEDEN Tel. +46 19 300 300 Fax +46 8 566 490 99

Atria RETAIL AB Office/production: SE-697 80 SKÖLLERSTA, SWEDEN Tel. +46 19 300 300 Fax +46 19 230 022

Other locations: Skogholmsgatan 12 P.O. Box 446 SE-201 24 MALMÖ, SWEDEN Tel. +46 19 300 300 Fax +46 40 224 273

Grosshandlarvägen 1 P.O. Box 42075 SE-126 13 STOCKHOLM, SWEDEN Tel. +46 19 300 300 Fax +46 8 685 4263

Hjälmarydsvägen 2 P.O. Box 1018 SE-573 28 TRANÅS, SWEDEN Tel. +46 19 300 300 Fax +46 140 573 97

Maskingatan 1 SE-511 62 SKENE, SWEDEN Tel. +46 19 300 300 Fax +46 320 20 58 10

Svetsaregatan 6 SE-302 50 HALMSTAD, SWEDEN Tel. +46 19 300 300 Fax +46 35 17 26 00

Johannelundsgatan 44 P.O. Box 44069 SE-506 03 BORÅS, SWEDEN Tel. +46 19 300 300 Fax +46 33 16 95 59

Östanåkravägen 2 SE-340 36 MOHEDA, SWEDEN Tel. +46 19 300 300 Fax +46 472 726 61

Tryckerigatan 12 SE-571 34 NÄSSJÖ, SWEDEN Tel. +46 19 300 300 Fax +46 380 153 75

Prästkragens väg 9 P.O. Box 188 SE-132 26 SALTSJÖ-BOO, SWEDEN Tel. +46 19 300 300

Falbygdens Ost AB Göteborgsvägen 19 SE-521 30 FALKÖPING, SWEDEN Tel. +46 515 77 66 00 Fax +46 515 77 66 80

Sardus Lätta Måltider AB Hanholmsvägen 25 P.O. Box 6015 SE-600 06 NORRKÖPING, SWEDEN Tel. +46 19 300 300 Fax +46 11 36 67 00

Speditionsvägen 25 SE-142 50 SKOGÅS Tel. +46 19 300 300 Fax +46 8 771 59 89

Hagvägen 5 SE-831 48 ÖSTERSUND, SWEDEN Tel. +46 19 300 300 Fax +46 63 852 31

Ridderheims

Delikatesser Södra Långebergsgatan 12 SE-421 32 Västrä Frölunda, SWEDEN Tel. +46 31 722 5500 Fax +46-31-722 5505

3-Stjernet A/S

Langmarksvej 1 DK-8700 HORSENS, DENMARK Tel. +45 76 28 25 00 Fax +45 76 28 25 01

Atria Russia

OOO PIT-PRODUCT

pr. Obukhovskoy Oborony 70 RUS-192029, Saint-Petersburg, RUSSIA Tel. + 7 812 33-66-888 Fax + 7 812 346 6176 [email protected] www.pitproduct.ru

OOO MPZ Campomos

Ryabinovaya street, 32 RUS-121471 Moscow, RUSSIA Tel. +7 495 448 6704 Fax +7 495 4448 4503

Atria Baltic

AS Valga Lihatööstus

Metsa str.19 EE-68206 Valga, ESTONIA Tel. +372 76 79 900 Fax +372 76 79 901 [email protected] [email protected] www.atria.ee

AS Wõro Kommerts Vilja 14b, 65605 Võru, ESTONIA Tel. +372 782 8830 Fax +372 782 8836 www.woro.ee [email protected]

AS Vastse-Kuuste Lihatööstus

Vastse-kuuste vald Pölva maakond 63601 Vastse-Kuuste, ESTONIA Tel. +372 7970 216 Fax +372 7970 215 www.vklt.ee [email protected] [email protected]

Atria Oyj:n painettuja vuosikertomuksia voi tilata sähköpostitse osoitteesta [email protected] tai puhelimitse numerosta (06) 416 8763.

Vuosikertomus 2008 julkaistaan internetissä osoitteessa www.atria.fi/konserni.

Sivuilla voi myös antaa palautetta vuosikertomuksesta.

Suunnittelu ja tuotanto: Viestintätoimisto Selander & Co. Oy Visuaalinen suunnittelu: Vanto Design Oy Valokuvat: Studio Sami Helenius (henkilökuvat), Atria Oyj, iStockphoto Painotyö: Hämeen Kirjapaino Oy, 4/2009

Atria OYJ PL 900, 60060 ATRIA Puh. 020 472 8111 Faksi: 06 416 8440 www.atria.fi

AI Terminal

Atria Oyj

3256_10-k_2009-04-14_9fe082f7-1ade-4d2e-8ebe-2b0d24bc542d.pdf

Atria kasvaa ja kansainvälistyy

Sisältö

Atria-konsernin vuosi 2008

Toimintakatsaukset

Yritysvastuu

Hallinnointi ja ohjaus

TA LOUDE LLI NEN YHT EENVE TO

Atria-konsernin avainluvut 2008

Varsinainen yhtiökokous

Taloudelliset raportit vuonna 2009

Liikevaihto Liikevaihto liiketoiminta-alueittain

Atrian liiketoiminta-alueet ja tuotantolaitokset

Atria Suomi

Atria Skandinavia

Atria Venäjä

Atria Baltia

Atrian tuotemerkit 2008

Q3 Operatiivinen liikevoitto

Strategisen kasvun ja toimintaympäristön muutosten vuosi

Strategiset yritysostot tukevat kansainvälistä kasvua

Atria Suomi kannattavan kasvun veturina

Vakautuksen vuosi 2009

Tuoreruoka-alan ykköseksi

Kasvua tukevat Ydinvahvuudet

Vahva markkina-asema

Vahvat tuotemerkit

Hyvä kuluttajatuntemus ja asiakkuuksien hallinta

Tehokas tuotantorakenne sekä muutosprosessien ja toimitusketjun hyvä hallinta

Taloudelliset tavoitteet

Kansainvälisen toiminnan osuus

Kannattavuus

Oman pääoman tuotto

Omavaraisuus

Osingonjako

Visio 2012

Tuloksellisuus ja edelläkävijyys

Missio

muuttuva Toimintay m päristö

Yritysostoilla merkittävää kansainvälistä kasvua

Campomoksen osto laajentaa toimintaa Moskovaan

Ridderheimsin osto lisää korkean jalostusarvon tuotetarjontaa

Kahden virolaisyhtiön ostot vauhdittavat kasvua Baltian alueella

ATRIAN KAS VU JA KANSAIN VÄLIST Y MINEN

MEGATRENDIT

Maku & herkullisuus

Kasvussa ja keskittymisessä suuria eroja liiketoiminta-alueiden välillä

Toimintaympäristö Toimintaympäristö

Kilpailuympäristö Kilpailuympäristö

Tanska

atria suomi

Atrian kasvu ylitti selvästi markkinakasvun

Toimintaa tehostettiin

Atria-tuotemerkki vauhditti kasvua

VUOSI 2008

ATRIA SUOMEN LIIKETOIMINNOT

ATRIA SUOMEN KESKEISIMMÄT YHTIÖT

Atria S uomi Oy

A- Tuottajat Oy

A-Rehu Oy

Siipikarjan kulutus ylitti naudanlihan kulutuksen

Onnistunut sesonkimyynti

Markkinaa suurempaa kasvua

Juha Gröhn

ATRIA SUOMI

Avainluvut 2008

atria skandina v i a

Markkinaosuus vahvistui, kannattavuus heikkeni

Markkinoiden kokonaiskasvu hiipui

Markkina-asema vahvistui

VUOSI 2008

ATRIA SKANDINAV IAN LIIKETOIMINNOT ASIAKASRYHMITTÄIN

ATRIA SKANDINAV IAN KESKEISIMMÄT YHTIÖT

Atria Retail AB

• tuoreet herkuttelutuotteet

Merkittäviä uudelleenjärjestelyjä

Investointeja tehokkuuteen ja tuotemerkkeihin

ATRIA SKANDINAV IA