Quarterly Report • Apr 28, 2009
Quarterly Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi–maaliskuu 2009 28. huhtikuuta 2009
| Tunnuslukuja | I/09 | I/08 | 2008 Edelliset | |
|---|---|---|---|---|
| 12 kk | ||||
| Liikevaihto, milj. euroa | 1 632 | 1 440 | 5 636 | 5 828 |
| Liikevoitto, milj. euroa | 599 | 609 | 1 963 | 1 953 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. | 602 | 581 | 1 845 | 1 866 |
| euroa | ||||
| Tulos ennen veroja, milj. euroa | 534 | 598 | 1 850 | 1 786 |
| Tulos/osake, euroa | 0,46 | 0,51 | 1,74 | 1,69 |
| Liiketoiminnan kassavirta, milj. euroa | 822 | 542 | 2 002 | 2 282 |
| Oma pääoma/osake, euroa | 9,34 | 9,53 | 8,96 | |
| Korollinen nettovelka (kauden | ||||
| lopussa), milj. euroa | 5 634 | 5 228 | 6 179 | |
| Osakkeiden määrä keskimäärin, | ||||
| tuhatta | 888 095 | 887 085 | 887 256 | 887 433 |
• TGC-10:n integraatio etenee suunnitelmien mukaisesti
| Tunnuslukuja | 2008 | Edell. 12 kk |
|---|---|---|
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 15,0 | 12,6 |
| Oman pääoman tuotto, % | 18,7 | 17,0 |
| Nettovelka/käyttökate | 2,5 | 2,3 |
Vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen tulos oli hyvä saavutus haastavissa markkinaolosuhteissa. Suurin segmentti, Sähköntuotanto, saavutti kaikkien aikojen suurimman neljännesvuosituloksensa ja korkeimman toteutuneen sähkön pohjoismaisen tukkumyyntihinnan. Tammi–maaliskuussa markkinaolosuhteet olivat tavallista vaikeammat. Pohjoismaissa sähkönkulutus supistui 3 % edellisvuotisesta. Lämpötilakorjattu sähkönkulutus supistui noin 6 % edellisvuotisesta. Lisäksi keskeiset tulokseen vaikuttavat valuuttakurssit, erityisesti Ruotsin kruunu, heikkenivät.
Tammi–maaliskuun vertailukelpoinen liikevoitto oli 602 miljoonaa euroa. Parannus edellisvuotisesta johtui pääasiassa Sähköntuotanto- ja Markets-segmenttien tulosten paranemisesta.
Ruotsin kruunun heikkeneminen pienensi liikevoittoa. Ruotsin kruunun keskikurssi vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä heikkeni noin 16 % edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Ruotsin kruunun keskikurssin heikkenemisestä aiheutunut negatiivinen muuntovaikutus oli noin 50 miljoonaa euroa vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen vertailukelpoisessa liikevoitossa edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Puolan, Norjan ja Venäjän valuuttojen heikkeneminen aiheutti 7 miljoonan euron negatiivisen muuntovaikutuksen. Yhteensä valuuttojen heikentymisen vaikutus vertailukelpoiseen liikevoittoon vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä oli -57 miljoonaa euroa.
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli -33 (+34) miljoonaa euroa, ja se liittyi pääasiassa norjalaiseen Hafslund ASA:han.
Fortumin liiketoiminnan kassavirta kasvoi ja oli 822 (542) miljoonaa euroa. Nettovelka väheni 545 miljoonaa euroa 5 634 miljoonaan euroon ensimmäisen neljänneksen aikana
Fortumin maksuvalmius on vahva, ja likvidit varat neljänneksen lopussa yhteensä 3 041 miljoonaa euroa. Nostamattomia valmiusluottoja oli noin 2,6 miljardia euroa maaliskuun lopussa. Maaliskuussa 2009 Fortum laski liikkeelle 750 miljoonan euron 5 vuoden Eurobondin ja 750 miljoonan euron 10 vuoden Eurobondin osana EMTN (Euro Medium Term Note) -ohjelmaansa. Viiden vuoden joukkolainan kuponkikorko on 4,625 % ja kymmenen vuoden joukkolainan 6 %.
TGC-10:n integraatio etenee suunnitelmien mukaisesti. Fortumin Venäjä-segmentti saavutti positiivisen liikevoiton, joka oli verrattavissa sen tulokseen viime vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Tämä oli hyvä saavutus vaikeassa ympäristössä – sähkön hinta Venäjällä, volyymit ja valuutta heikkenivät selvästi viime vuoden ensimmäisestä neljänneksestä.
Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Sähköntuotanto-segmentin toteutunut sähkön tukkumyyntihinta oli Pohjoismaissa 49,6 (44,6) euroa megawattitunnilta eli 11 % korkeampi kuin vuosi sitten. Sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 38,2 (38,0) euroa megawattitunnilta.
Konsernin liikevaihto oli 1 632 (1 440) miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli 599 (609) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 602 (581) miljoonaa euroa.
| milj. euroa | I/09 | I/08 | 2008 | Edell. |
|---|---|---|---|---|
| 12 kk | ||||
| Sähköntuotanto | 705 | 717 | 2 892 | 2 880 |
| Lämpö | 513 | 493 | 1 466 | 1 486 |
| Sähkönsiirto | 229 | 232 | 789 | 786 |
| Markets | 469 | 519 | 1 922 | 1 872 |
| Venäjä | 184 | - | 489 | 673 |
| Muut | 18 | 20 | 83 | 81 |
| Nord Poolissa tehtyjen ostojen | -358 | -426 | -1 736 | -1 668 |
| ja myyntien netotus | ||||
| Eliminoinnit | -128 | -115 | -269 | -282 |
| Yhteensä | 1 632 | 1 440 | 5 636 | 5 828 |
| milj. euroa | I/09 | I/08 | 2008 | Edell. 12 kk |
|---|---|---|---|---|
| Sähköntuotanto | 419 | 395 | 1 528 | 1 552 |
| Lämpö | 112 | 121 | 250 | 241 |
| Sähkönsiirto | 81 | 87 | 248 | 242 |
| Markets | -2 | -10 | -33 | -25 |
| Venäjä | 5 | - | -92 | -87 |
| Muut | -13 | -12 | -56 | -57 |
| Yhteensä | 602 | 581 | 1 845 | 1 866 |
| milj. euroa | I/09 | I/08 | 2008 | Edell. 12 kk |
|---|---|---|---|---|
| Sähköntuotanto | 423 | 431 | 1 599 | 1 591 |
| Lämpö | 113 | 130 | 307 | 290 |
| Sähkönsiirto | 81 | 86 | 248 | 243 |
| Markets | -11 | -20 | -35 | -26 |
| Venäjä | 5 | - | -91 | -86 |
| Muut | -12 | -18 | -65 | -59 |
| Yhteensä | 599 | 609 | 1 963 | 1 953 |
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta/tappiosta oli -33 miljoonaa euroa eli 67 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Tämä johtui lähinnä Hafslund ASA:n vuoden 2008 viimeisen neljänneksen tuloksen heikkenemisestä. Hafslundin vaikutus tuloksen pienenemiseen oli 61 miljoonaa euroa.
Konsernin nettorahoituskulut supistuivat 32 (45) miljoonaan euroon. Supistuminen johtui pääasiassa korkotuottojen kasvusta ja käyvän arvon muutoksista. Johdannaisten käyvän arvon muutos oli 11 (-2) miljoonaa euroa.
Tulos ennen veroja oli 534 (598) miljoonaa euroa.
Kauden verot olivat 111 (122) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman mukainen veroprosentti oli 20,8 % (20,4).
Kauden tulos oli 406 (452) miljoonaa euroa. Fortumin osakekohtainen tulos oli 0,46 euroa (0,51).
Vähemmistöosuus oli 17 (24) miljoonaa euroa. Se liittyy pääasiassa Fortum Värme Holding AB:hen, jossa Tukholman kaupungilla on 50 %:n taloudellinen omistusosuus.
Sijoitetun pääoman tuotto edellisiltä 12 kuukaudelta oli 12,6 % (15,0 % vuoden 2008 lopussa), ja oman pääoman tuotto edellisiltä 12 kuukaudelta oli 17,0 % (18,7 % vuoden 2008 lopussa).
Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä sähköä 112 (115) terawattituntia (TWh), mikä on noin 3 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lämpötilakorjattu sähkönkulutus oli noin 6 % pienempi kuin vuotta aiemmin – sää oli vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä kylmempi kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Supistumisen suurin syy oli taantuman aiheuttama teollisen kulutuksen väheneminen. Pohjoismaisen teollisuuden sähkönkulutus supistui noin 17 % edellisvuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna.
Hiilen hinta laski vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä ja oli selvästi alempi kuin vuotta aiemmin. Hiilen keskimääräinen markkinahinta (ICE API2) ensimmäisellä neljänneksellä oli 55 (92) euroa tonnilta. Öljyn hinta pysyi vakaana vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä, mutta oli selvästi alempi kuin vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä. Ensimmäisellä neljänneksellä vuoden 2009 päästöoikeuksien keskimääräinen markkinahinta oli 11,5 euroa hiilidioksiditonnia kohti. Vastaava vuoden 2008 päästöoikeuksien hinta oli 21,4 euroa hiilidioksiditonnia kohti.
Vuoden 2009 alussa Pohjoismaiden vesivarastot olivat 5 TWh pitkän ajan keskiarvoa pienemmät. Ensimmäisen neljänneksen lopussa pohjoismaiset vesivarastot olivat 8 TWh pitkän ajan keskiarvoa pienemmät ja 17 TWh pienemmät kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.
Ensimmäisellä neljänneksellä sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 38,2 (38,0) euroa megawattitunnilta. Suomen ja Ruotsin aluehinnat olivat lähellä systeemihintaa: 38,1 (39,3) euroa megawattitunnilta Suomessa ja 38,3 (39,2) euroa megawattitunnilta Ruotsissa.
Keskimääräinen spot-hinta Saksassa ensimmäisellä neljänneksellä oli 47,4 (56,2) euroa megawattitunnilta eli korkeampi kuin Pohjoismaissa. Tämä johti sähkön nettovientiin Pohjoismaista Saksaan.
Alustavien tilastotietojen mukaan sähkön kysyntä vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä väheni 6-7 % verrattuna vastaavaan jaksoon vuotta aiemmin. Uralin alueella sähkön kulutus väheni noin 8 % edellisvuotisesta. Tjumenin alueella, jossa teollisuustuotanto painottuu öljy- ja kaasuteollisuuteen, sähkön kysyntä kasvoi edelleen 1-2 %. Metalliteollisuuteen painottuvalla Tseljabinskin alueella sähkön kysyntä väheni yli 15 %.
Keskimääräinen sähkön spot-hinta ilman kapasiteettitariffia Venäjän Euroopan ja Uralin alueille laski 585 (761)ruplaan megawattitunnilta vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä. Säännellyt sähkön hinnat nousivat vuotta aiemmasta. Kapasiteettitariffit ovat edelleen pääosin säänneltyjä, ja ne olivat keskimäärin korkeammat kuin vuotta aiemmin.
Sähkömarkkinoiden vapauttamisaste nousi 25 prosentista 30 prosenttiin vuoden 2009 alussa. Pitkän aikavälin kapasiteettimarkkinoiden säännöt ovat parhaillaan Venäjän hallituksen käsiteltävinä.
Fortumin koko sähköntuotanto oli vuoden 2009 tammi–maaliskuussa 19,2 (15,2) TWh, mistä 13,7 (14,9) TWh tuotettiin Pohjoismaissa. Tämä oli 12 % (13 %) Pohjoismaiden koko sähkönkulutuksesta. Fortumin koko lämmöntuotanto vuoden 2009 tammi– maaliskuussa oli 19,1 (9,0) TWh, josta 7,7 (7,6) TWh tuotettiin Pohjoismaissa.
Sähkön- ja lämmöntuotantovolyymien kasvu johtuu pääasiassa siitä, että TGC-10 on yhdistelty Fortumiin huhtikuun 2008 alusta lähtien.
Pohjoismaisen vesivoimatuotannon supistuminen johtuu pääasiassa sademäärän ja virtaamien pienenemisestä. Vuosi 2008 oli poikkeuksellisen hyvä vesivuosi. Ydinvoimatuotannon väheneminen Pohjoismaissa johtui pääasiassa suunniteltujen huoltoseisokkien erilaisesta ajoituksesta Ruotsissa.
Seuraavassa esitetään Fortumin koko sähkön- ja lämmöntuotannon luvut. Tämän lisäksi segmenttikatsauksissa esitetään vastaavat segmenttikohtaiset luvut.
| Fortumin koko sähkön- ja lämmöntuotanto EU:ssa ja Norjassa, TWh |
I/09 | I/08 | 2008 | Edell. 12 kk |
|---|---|---|---|---|
| Sähköntuotanto | 14,0 | 15,2 | 52,6 | 51,4 |
| Lämmöntuotanto | 9,1 | 9,0 | 25,0 | 25,1 |
| Fortumin koko sähkön- ja lämmöntuotanto Venäjällä, TWh |
I/09 | I/08 | 2008 | Edell. 12 kk |
| Sähköntuotanto | 5,2 | - | 11,6 | 16,8 |
| Lämmöntuotanto | 10,0 | - | 15,3 | 25,3 |
| Fortumin sähköntuotanto | I/09 | I/08 | 2008 | Edell. |
| Pohjoismaissa lähteittäin, TWh | 12 kk | |||
| Vesivoima | 5,7 | 6,3 | 22,9 | 22,3 |
| Ydinvoima | 6,4 | 6,9 | 23,7 | 23,2 |
| Lämpövoima | 1,6 | 1,7 | 5,0 | 4,9 |
| Yhteensä | 13,7 | 14,9 | 51,6 | 50,4 |
| Fortumin sähköntuotanto | I/09 | I/08 | 2008 | Edell. |
| Pohjoismaissa lähteittäin, % | 12 kk | |||
| Vesivoima | 41 | 42 | 44 | 44 |
| Ydinvoima | 47 | 46 | 46 | 46 |
| Lämpövoima | 12 | 12 | 10 | 10 |
| Yhteensä | 100 | 100 | 100 | 100 |
Fortumin koko sähkönmyynti tammi–maaliskuussa 2009 oli 21,4 (17,1) TWh, josta 15,5 (16,8) TWh myytiin Pohjoismaissa. Tämä on noin 14 % (15 %) Pohjoismaiden koko tammi–maaliskuun 2009 arvioidusta sähkönkulutuksesta. Fortumin koko lämmönmyynti tammi–maaliskuussa 2009 oli 20,2 (9,7) TWh, josta 7,2 (7,2) TWh tuotettiin Pohjoismaissa.
| Fortumin koko sähkön-*) ja lämmönmyynti EU:ssa ja Norjassa, milj. euroa |
I/09 | I/08 | 2008 | Edell. 12 kk |
|---|---|---|---|---|
| Sähkönmyynti | 784 | 759 | 2 959 | 2 984 |
| Lämmönmyynti | 407 | 395 | 1 157 | 1 169 |
*) Nord Poolissa tehdyt ostot ja myynnit on netotettu tunneittain konsernitasolla.
| Fortumin koko sähkön- ja lämmönmyynti Venäjällä, milj. |
I/09 | I/08 | 2008 | Edell. 12 kk |
|---|---|---|---|---|
| euroa Sähkönmyynti |
103 | - | 332 | 435 |
| Lämmönmyynti | 81 | - | 141 | 222 |
| Fortumin koko sähkönmyynti *) alueittain, TWh |
I/09 | I/08 | 2008 | Edell. 12 kk |
|---|---|---|---|---|
| Suomi | 7,4 | 7,8 | 28,7 | 28,3 |
| Ruotsi | 7,5 | 8,4 | 28,5 | 27,6 |
| Venäjä | 5,6 | - | 14,8 | 20,4 |
| Muut maat | 0,9 | 0,9 | 3,0 | 3,0 |
| Yhteensä | 21,4 | 17,1 | 75,0 | 79,3 |
*) Nord Poolissa tehdyt ostot ja myynnit on netotettu tunneittain konsernitasolla.
| Fortumin koko lämmönmyynti alueittain, TWh |
I/09 | I/08 | 2008 | Edell. 12 kk |
|---|---|---|---|---|
| Venäjä | 10,2 | - | 15,3 | 25,5 |
| Suomi | 3,1 | 3,7 | 10,8 | 10,2 |
| Ruotsi | 4,0 | 3,4 | 9,1 | 9,7 |
| Puola | 1,8 | 1,5 | 3,6 | 3,9 |
| Muut maat** | 1,1 | 1,1 | 3,4 | 3,4 |
| Yhteensä | 20,2 | 9,7 | 42,2 | 52,7 |
**) Sisältää Iso-Britannian, joka raportoidaan Sähköntuotanto-segmentin muu myynti -rivillä.
Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä noin 90 prosenttia (90 %) Fortumin EUmaissa tuottamasta sähköstä ei aiheuttanut hiilidioksidipäästöjä.
Fortumin Euroopan päästökauppajärjestelmän (ETS) alaiset hiilidioksidipäästöt ensimmäisellä neljänneksellä olivat noin 2,6 miljoonaa tonnia.
Fortumin sähkön- ja lämmöntuotantolaitoksille on myönnetty yhteensä noin 5,9 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöoikeuksia vuosille 2008–2012. Suomessa Fortumille on myönnetty noin 4,1 miljoonaa tonnia päästöoikeuksia vuodessa, mikä on 11 % Suomen kansallisesta kiintiöstä. Ruotsissa Fortumille on myönnetty päästöoikeuksia noin 0,2 miljoonaa tonnia vuodessa eli 0,7 % Ruotsin kansallisesta kiintiöstä.
| CO2-päästöt yhteensä | I/09 | I/08 | 2008 | Edell. |
|---|---|---|---|---|
| (miljoonaa tonnia) | 12 kk | |||
| Kokonaispäästöt | 7,0 | 2,4 | 17,6 | 22,2 |
| Päästökauppajärjestelmän alaiset päästöt |
2,6 | 2,2 | 7,2 | 7,6 |
| Myönnetyt päästöoikeudet | 5,9 | |||
| Päästöt Venäjällä | 4,1 | - | 9,8 | 13,9 |
Segmentin toimintaan kuuluu sähköntuotanto ja -myynti Pohjoismaissa sekä käyttö- ja kunnossapitopalvelut Pohjoismaissa ja valituilla kansainvälisillä markkinoilla. Segmentti myy tuottamansa sähkön Nord Pooliin. Segmenttiin kuuluvat liiketoimintayksiköt Generation, Portfolio Management and Trading (PMT) sekä Service.
| milj. euroa | I/09 | I/08 | 2008 | Edell. 12 kk |
|---|---|---|---|---|
| Myynti | 705 | 717 | 2 892 | 2 880 |
| - sähkönmyynti | 658 | 646 | 2 566 | 2 578 |
| - muu myynti | 47 | 71 | 326 | 302 |
| Liikevoitto | 423 | 431 | 1 599 | 1 591 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 419 | 395 | 1 528 | 1 552 |
| Sidottu pääoma (kauden lopussa) | 5 392 | 5 633 | 5 331 | |
| Sidotun pääoman tuotto, % | 29,6 | 29,7 | ||
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman | 28,0 | 28,7 | ||
| tuotto, % | ||||
| Bruttoinvestoinnit | 52 | 18 | 134 | 168 |
| Henkilöstö | 3 511 | 3 544 | 3 520 |
Tammi–maaliskuussa segmentin sähköntuotanto Pohjoismaissa oli 12,1 (13,2) TWh. Noin 98 % (97 %) segmentin sähköntuotannosta ei aiheuttanut hiilidioksidipäästöjä.
| Sähköntuotanto lähteittäin, TWh |
I/09 | I/08 | 2008 | Edell. 12 kk |
|---|---|---|---|---|
| Vesivoima Pohjoismaissa | 5,7 | 6,3 | 22,9 | 22,3 |
| Ydinvoima Pohjoismaissa | 6,4 | 6,9 | 23,7 | 23,2 |
| Lämpövoima Pohjoismaissa | 0,0 | 0,0 | 0,3 | 0,3 |
| Yhteensä Pohjoismaissa | 12,1 | 13,2 | 46,9 | 45,8 |
| Lämpövoima muissa maissa. | 0,3 | 0,4 | 1,0 | 0,9 |
| Yhteensä | 12,4 | 13,6 | 47,9 | 46,7 |
| Sähkönmyynti Pohjoismaissa, TWh |
13,4 | 14,6 | 52,1 | 50,9 |
| josta läpikulkueriä | 0,9 | 1,1 | 3,7 | 3,5 |
| Hinta, €/MWh | I/09 | I/08 | 2008 | Edell. 12 kk |
| Sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa* |
49,6 | 44,6 | 49,3 | 50,7 |
*) Sähköntuotanto-segmentti Pohjoismaissa, ilman läpikulkueriä.
Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 38,2 euroa megawattitunnilta, kun aluehinta Suomessa oli 38,1 euroa ja Ruotsissa 38,3 euroa megawattitunnilta. Ensimmäisellä neljänneksellä Sähköntuotantosegmentin toteutunut sähkön tukkumyyntihinta oli Pohjoismaissa 49,6 euroa megawattitunnilta eli 11 % korkeampi kuin vuotta aiemmin. Sähköntuotannon myyntivolyymi Pohjoismaissa ilman läpikulkueriä oli jakson aikana 12,5 (13,5) TWh.
Ensimmäisellä neljänneksellä Sähköntuotanto-segmentin vertailukelpoinen liikevoitto oli hieman suurempi kuin viime vuoden vastaavalla jaksolla. Parannus johtui pääasiassa toteutuneen sähkön pohjoismaisen tukkumyyntihinnan kasvusta, mikä johtui paremmista suojaushinnoista. Sähkön pohjoismaisen tukkumyyntihinnan nousun positiivista vaikutusta pienensi osittain vesi- ja ydinvoimatuotantovolyymien supistuminen.
Ruotsin kruunun keskikurssin heikkenemisestä aiheutunut negatiivinen muuntovaikutus oli noin -35 miljoonaa euroa segmentin ensimmäisen neljänneksen vertailukelpoisessa liikevoitossa viime vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna.
Helmikuussa Fortum toimitti Suomen hallitukselle periaatepäätöshakemuksen uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseksi Hästholmenin saareen Loviisan. Suunnitelman mukaan uusi yksikkö on käytössä vuonna 2020, ja sen suunniteltu käyttöaika on vähintään 60 vuotta. Hakemuksessa esitellään viisi erilaista voimalavaihtoehtoa.
Helmikuussa Ruotsin hallitus julkisti uuden ilmasto- ja energiastrategiansa, joka mahdollistaa käytöstä poistettavien ydinvoimalaitosyksiköiden korvaamisen uusilla. Päätös tarjoaa uusia mahdollisuuksia suunnitella Fortumin osittain omistamien Oskarshamnin ja Forsmarkin ydinvoimalaitosten tulevaisuutta.
Segmentin toimintaan kuuluu lämmöntuotanto ja -myynti Pohjoismaissa ja muualla Itämeren alueella. Fortum on Pohjoismaiden johtava lämmöntuottaja. Segmentti tuottaa sähköä myös sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissaan (CHP) ja myy sitä loppuasiakkaille pääasiassa pitkäaikaisin sopimuksin sekä Nord Pooliin. Segmenttiin kuuluvat liiketoimintayksiköt Värme, joka toimii Ruotsissa, sekä Heat, joka toimii pääasiassa muilla markkinoilla.
| milj. euroa | I/09 | I/08 | 2008 | Edell. 12 kk |
|---|---|---|---|---|
| Myynti | 513 | 493 | 1 466 | 1 486 |
| - lämmönmyynti | 397 | 386 | 1 120 | 1 131 |
| - sähkönmyynti | 84 | 77 | 228 | 235 |
| - muu myynti | 32 | 30 | 118 | 120 |
| Liikevoitto | 113 | 130 | 307 | 290 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 112 | 121 | 250 | 241 |
| Sidottu pääoma (kauden lopussa) | 3 484 | 3 617 | 3 468 | |
| Sidotun pääoman tuotto, % | 8,9 | 8,4 | ||
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % |
7,3 | 7,0 | ||
| Bruttoinvestoinnit | 70 | 112 | 431 | 389 |
| Henkilöstö | 2 223 | 2 445 | 2 318 |
Segmentin lämmönmyynti tammi–maaliskuussa 2009 oli 9,4 (9,2) TWh, josta suurin osa tuotettiin Pohjoismaissa. Samana aikana sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten sähkönmyynti oli yhteensä 1,6 (1,7) TWh.
Lämpö-segmentin ensimmäisen neljänneksen vertailukelpoinen liikevoitto oli 9 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Väheneminen johtui 12 miljoonan euron negatiivisesta muuntovaikutuksesta, joka johtui valuuttojen, lähinnä Ruotsin kruunun ja
Puolan zlotyn, heikkenemisestä. Tilapäiset häiriöt käytettävyydessä heikensivät tulosta Ruotsissa. Useimmilla muilla markkinoilla vertailukelpoinen liikevoitto parani.
Virossa otettiin kaupalliseen käyttöön uusi CHP-laitos maaliskuun 2009 loppupuolella. Kolmen uuden CHP-laitoksen rakentaminen jatkui edelleen Suomessa, Puolassa ja Virossa.
Myynnin volyymin lasku Suomessa on pääosin seurausta Jyväskylä Energiantuotanto Oy:n myynnistä vuoden 2008 lopussa.
| Lämmönmyynti alueittain, | I/09 | I/08 | 2008 | Edell. |
|---|---|---|---|---|
| TWh | 12 kk | |||
| Suomi | 3,1 | 3,7 | 10,8 | 10,2 |
| Ruotsi | 4,0 | 3,4 | 9,1 | 9,7 |
| Puola | 1,8 | 1,5 | 3,6 | 3,9 |
| Muut maat | 0,5 | 0,6 | 1,4 | 1,3 |
| Yhteensä | 9,4 | 9,2 | 24,9 | 25,1 |
| Sähkönmyynti, TWh | I/09 | I/08 | 2008 | Edell. |
| 12 kk | ||||
| Yhteensä | 1,6 | 1,7 | 4,7 | 4,6 |
Fortum omistaa ja käyttää jakelu- ja alueverkkoja sekä jakaa sähköä kaikkiaan noin 1,6 miljoonalle asiakkaalle Ruotsissa, Suomessa, Norjassa ja Virossa.
| Milj. euroa | I/09 | I/08 | 2008 | Edell. 12 kk |
|---|---|---|---|---|
| Myynti | 229 | 232 | 789 | 786 |
| - jakeluverkot | 199 | 199 | 669 | 669 |
| - alueverkot | 21 | 23 | 77 | 75 |
| - muu myynti | 9 | 10 | 43 | 42 |
| Liikevoitto | 81 | 86 | 248 | 243 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 81 | 87 | 248 | 242 |
| Sidottu pääoma (kauden lopussa) | 3 090 | 3 332 | 3 032 | |
| Sidotun pääoman tuotto, % | 8,1 | 7,9 | ||
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % |
8,2 | 7,9 | ||
| Bruttoinvestoinnit | 36 | 61 | 296 | 271 |
| Henkilöstö | 1 184 | 1 175 | 1 336 |
Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä jakelu- ja alueverkkosiirron kokonaismäärät olivat 8,2 (7,9) TWh ja 4,8 (5,0) TWh.
Alueverkkosiirron määrä oli yhteensä 4,0 (4,1) TWh Ruotsissa ja 0,8 (0,9) TWh Suomessa.
Sähkönsiirto-segmentin vertailukelpoinen liikevoitto oli ensimmäisellä neljänneksellä 81 miljoonaa euroa eli 6 miljoonaa euroa pienempi kuin vuotta aiemmin. Suurin syy sen supistumiseen oli Ruotsin kruunun keskikurssin heikkenemisestä aiheutunut noin 7 miljoonan euron negatiivinen muuntovaikutus.
Uusien etäluettavien mittarien (AMM) käyttöönoton päävaihe Ruotsissa saatiin valmiiksi joulukuussa 2008. Vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä noin 820 000 yhteensä 844 000 mittarista oli asennettu. Loput mittarit asennetaan lähikuukausina. Kuukausittaista mittarinluentaa koskeva lainsäädäntö tulee voimaan 1.7.2009. Fortum on Ruotsissa etäluettavien mittarien käyttöönottoprojektin loppuvaiheessa ja neuvottelee parhaillaan palveluntuottajan kanssa loppujen mittareiden asennuksesta ja käytöstä.
Maaliskuussa Fortum ja ruotsalainen Karlstadin kunta allekirjoittivat yhteistyösopimuksen sähköautojen latausinfrastruktuurista. Fortum on tehnyt sopimukset latausinfrastruktuurista kolmen kunnan kanssa (Espoo, Tukholma ja Karlstad). Yhteistyön tavoitteena on analysoida ladattavien hybridiautojen ja sähköautojen latausinfrastruktuurille asettamia vaatimuksia ja koekäyttää latauspisteitä kyseisissä kaupungeissa.
| Sähkönsiirto jakeluverkoissa, TWh |
I/09 | I/08 | 2008 | Edell. 12 kk |
|---|---|---|---|---|
| Ruotsi | 4,4 | 4,3 | 14,0 | 14,1 |
| Suomi | 2,9 | 2,8 | 9,3 | 9,4 |
| Norja | 0,8 | 0,7 | 2,3 | 2,4 |
| Viro | 0,1 | 0,1 | 0,2 | 0,2 |
| Yhteensä | 8,2 | 7,9 | 25,8 | 26,1 |
| Sähkönjakeluasiakkaitten lukumäärä alueittain, tuhansia |
31.3.2009 | 31.3.2008 |
|---|---|---|
| Ruotsi | 880 | 873 |
| Suomi | 606 | 599 |
| Muut maat | 123 | 123 |
| Yhteensä | 1 609 | 1 595 |
Markets vastaa sähkön vähittäismyynnistä 1,3 miljoonalle kotitalous- ja yritysasiakkaalle sekä muille sähkön vähittäismyyjille Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa. Markets ostaa sähkönsä Nord Poolista. Markets myy noin 70 % volyymistaan yritysasiakkaille ja 30 % vähittäisasiakkaille.
| milj. euroa | I/09 | I/08 | 2008 | Edell. 12 kk |
|---|---|---|---|---|
| Myynti | 469 | 519 | 1 922 | 1 872 |
| - sähkönmyynti | 462 | 501 | 1 865 | 1 826 |
| - muu myynti | 7 | 18 | 57 | 46 |
| Liikevoitto | -11 | -20 | -35 | -26 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | -2 | -10 | -33 | -25 |
| Sidottu pääoma (kauden lopussa) | 128 | 169 | 188 | |
| Sidotun pääoman tuotto, % | -14,0 | -11,1 | ||
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman | -15,3 | -12,4 | ||
| tuotto, % | ||||
| Bruttoinvestoinnit | 1 | 1 | 3 | 3 |
| Henkilöstö | 626 | 814 | 635 |
Ensimmäisellä neljänneksellä Markets-segmentin sähkönmyynti oli 9,7 (11,2) TWh. Myyntivolyymin pieneneminen johtui pääasiassa kannattamattomien yritysasiakassopimusten uudelleenjärjestelyistä sekä kulutuksen supistumisesta yritysasiakassegmentissä talouden taantuman takia.
Marketsin vertailukelpoinen liikevoitto ensimmäiseltä neljännekseltä oli lievästi negatiivinen mutta selvästi parempi kuin vuotta aiemmin. Aiempaa alemmat tukkumyyntihinnat ja hintavaihtelun väheneminen, uudelleenneuvotellut myyntisopimukset ja suojaustoimintojen uudistaminen yhdessä parantuneen kustannustehokkuuden kanssa johtivat tulosparannukseen.
Ensimmäisellä neljänneksellä Markets julkisti uuden hinnoittelumekanismin toistaiseksi voimassa olevaan hintaan perustuvaan Kesto-tuotteeseensa Suomessa. Hintauudistus tuo säännöllisyyttä ja avoimuutta kuluttajahinnoitteluun Suomessa. Hinnat päivittyvät vastaisuudessa automaattisesti toteutuneiden futuurihintojen perusteella neljästi vuodessa.
Segmentin toimintaan kuuluu sähkön- ja lämmöntuotanto ja myynti Venäjällä. Segmentti sisältää TGC-10-yhtiön ja Fortumin omistusosuuden TGC-1:ssä. TGC-10 raportoidaan tytäryhtiönä, joka on yhdistelty konsernituloslaskelmaan 1.4.2008 alkaen. TGC-1 on osakkuusyhtiö, joka raportoidaan pääomaosuusmenetelmän mukaisesti.
| milj. euroa | I/09 | I/08 | 2008 | Edell. |
|---|---|---|---|---|
| 12 kk | ||||
| Myynti | 184 | - | 489 | 673 |
| - sähkönmyynti | 103 | - | 332 | 435 |
| - lämmönmyynti | 81 | - | 141 | 222 |
| - muu myynti | 0 | - | 16 | 16 |
| EBITDA | 24 | - | -24 | 0 |
| Liikevoitto | 5 | - | -91 | -86 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 5 | - | -92 | -87 |
| Sidottu pääoma (kauden lopussa) | 2 000 | 2 264 | 2 205 | |
| Sidotun pääoman tuotto, % | -3,7 | -3,0 | ||
| Vertailukelpoinen sidotun | -3,8 | -3,0 | ||
| pääoman tuotto, % | ||||
| Bruttoinvestoinnit | 21 | 1 031 | 1 748 | 738 |
| Henkilöstö | 6 192 | 7 187 | 7 262 |
TGC-10 toimii Uralin ja Länsi-Siperian kehittyneillä teollisuusalueilla. Segmentin sähkönmyynti ensimmäisellä neljänneksellä oli 5,6 TWh. Samana aikana segmentin lämmönmyynti oli yhteensä 10,2 TWh. Segmentti myi noin 2/3 volyymeistään Tjumenissa ja muilla TGC-10:n öljyn- ja kaasuntuotantoalueilla. Loput 1/3 volyymeistä myytiin Tseljabinskin alueella, jossa sähkönkysyntä painottuu metalliteollisuuteen.
Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä keskimääräinen sähkön spot-hinta Venäjän Uralin alueella oli 24 % alempi kuin vuotta aiemmin, 535 (705) ruplaa megawattitunnilta. Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä TGC-10 myi 31 % sähköntuotannostaan vapaasti kilpaillulla sähkönhinnalla.
TGC-10:n keskimääräinen säännelty sähkön hinta oli 541 (479) ruplaa megawattitunnilta eli 13 % korkeampi kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Keskimääräinen säännelty kapasiteettihinta vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä oli 20 % korkeampi kuin vuotta aiemmin eli 189 500 ruplaa megawatilta kuukaudessa. Vastaavalla jaksolla vuonna 2008 hinta oli 157 900 ruplaa megawatilta kuukaudessa.
Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä keskimääräinen kaasun hinta Uralin alueella oli 1 750 ruplaa tuhatta kuutiota kohden, eli 5 % korkeampi kuin edellisvuoden vastaavana aikana.
| TGC-10:n keskeiset sähkön, kapasiteetin ja kaasun hinnat |
I/09 | I/08 | muutos , %. |
|---|---|---|---|
| Sähkön spot-hinta (markkinahinta), Uralin alue, RUB/MWh |
535 | 705 | -32 |
| TGC-10:n keskimääräinen säännelty sähkön hinta, RUB/MWh |
541 | 479 | +13 |
| TGC-10:n keskimääräinen säännelty kapasiteettihinta, RUB/MW/kk |
189 500 | 157 900 | +20 |
| Keskimääräinen kaasun säännelty hinta Uralin alueella, RUB/1000 m3 |
1 750 | 1 660 | +5 |
Segmentin käyttökate oli samalla tasolla kuin pro forma käyttökate vastaavalla ajanjaksolla edellisvuonna.
Segmentin vertailukelpoinen liikevoitto oli 5 miljoonaa euroa vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä. Voitto muodostuu TGC-10:n 18 miljoonan euron voitosta, 11 miljoonan euron poistosta käypiin arvoihin kohdistamisesta sekä 2 miljoonan euron integraatiokustannuksista
TGC-10:n liiketoiminta on tyypillisesti hyvin kausiluonteista: sen tulos on yleensä vahvin vuoden ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä. TGC-10:n luvut on yhdistelty huhtikuusta 2008 lähtien.
Venäjän sähköreformi jatkuu. Tammikuun 2009 alusta lähtien 30 % Venäjän kaikesta sähköntuotannosta myydään kilpailluilla markkinoilla. Sähkön tukkumarkkinoiden odotetaan vapautuvan kokonaan vuoteen 2011 mennessä.
Fortum panostaa huomattavasti TGC-10:n integroimiseen osaksi Fortumia. Integraatioprosessi aloitettiin huhtikuussa 2008. Uusi organisaatiorakenne ja Fortumin johtamismalli ovat olleet käytössä syyskuun 2008 alusta lähtien. Integraatio on sujunut hyvin, ja useita tehokkuutta parantavia tavoitteita on yksilöity. Näin ollen tehokkuusparannusten odotetaan kasvavan noin 100 miljoonaan euroon vuoteen 2011 mennessä.
Konsernin sisäisesti noin 1 100 TGC-10:n työntekijää siirrettiin Sähköntuotantosegmentin Service-liiketoimintayksikköön.
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin tammi–maaliskuussa olivat 181 (1 227) miljoonaa euroa. Investoinnit ilman yrityskauppoja olivat 150 (175) miljoonaa euroa.
Uusi sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos Tartossa Virossa otettiin kaupalliseen käyttöön maaliskuun 2009 loppupuolella. Uusi kaasulla toimiva CHP-laitos Jelgavassa Latviassa vihittiin käyttöön tammikuussa 2009. Uusien CHP-laitosten rakentaminen Espoossa sekä Puolan Czestochovassa ja Viron Pärnussa eteni.
TGC-10:llä on laaja investointiohjelma, jolla se pyrkii kasvattamaan sähköntuotantokapasiteettiaan 5 300 megawattiin. Ohjelman loppuosan arvo tammikuusta 2009 eteenpäin vuodenvaihteen valuuttakursseilla laskettuna on arviolta 2,0 miljardia euroa.
Venäjän hallitus arvioi parhaillaan sähköntuotantoyhtiöiden investointiohjelmia sähkön vähentynyttä kysyntää silmällä pitäen. Fortum on vahvistanut sitoutuneensa TGC-10:n investointiohjelman toteuttamiseen. Tällä hetkellä kuitenkin arvioidaan mahdollisuutta lykätä eräitä hankkeita 1-3 vuodella.
Nettovelka supistui ensimmäisen neljänneksen aikana 545 miljoonalla eurolla 5 634 miljoonaan euroon (vuoden 2008 lopussa: 6 179 miljoonaa euroa). Nettovelan supistuminen johtuu pääasiassa vahvasta liiketoiminnan kassavirrasta ja realisoituneista valuuttakurssivoitoista.
Maksuvalmius parani edelleen, ja konsernin likvidit varat olivat neljänneksen lopussa yhteensä 3 041 miljoonaa euroa (vuoden 2008 lopussa 1 321 miljoonaa euroa). Likvideihin varoihin kuuluvat TGC-10:n käteisvarat ja pankkitalletukset, noin 841 miljoonaa euroa (vuoden 2008 lopussa 1 020 miljoonaa euroa), joista noin 572 miljoonaa euroa oli euromääräisiä ja 269 miljoonaa euroa Venäjän ruplan määräisiä. TGC-10:n käteisvarat pienenivät neljänneksen aikana 112 miljoonan joukkolainojen takaisinmaksun, investointiohjelmaan kuuluvien maksujen ja 40 miljoonan euron muuntoeron vuoksi, joka aiheutui TGC-10:n ruplatalletusten yhdistelystä takaisin Fortumin raportointivaluuttaan euroon.
Maaliskuussa Fortum toteutti menestyksekkäästi suuren rahoitusjärjestelyn. Fortumin EMTN (Euro Medium Term Note) -lainaohjelman puitteissa liikkeelle laskettiin kaksiosainen Eurobond-joukkolaina, josta erääntyy 750 miljoonaa euroa vuonna 2014 ja 750 miljoonaa euroa vuonna 2019.
Neljänneksen lopun käteisvarat pienenivät huhtikuussa, jolloin Fortum maksoi 888 miljoonaa euroa osinkoja ja 229 miljoonaa euroa erääntyviä lainoja. Lisäksi Fortum maksoi 500 miljoonaa euroa 3-vuotisesta 2,0 miljardin euron lainasta. Fortum maksoi myös kaikki lainasummat, jotka se oli nostanut (300 miljoonaa euroa) 5-vuotisesta 1,5 miljardin euron valmiusluotosta, joka otettiin maaliskuussa 2008 TGC-10:n ostamista varten.
Huhtikuun maksujen jälkeen Fortumin likvidit varat olivat noin 1,1 miljardia euroa. Lisäksi Fortumilla oli käytettävissään noin 2,9 miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja.
Konsernin nettorahoituskulut ensimmäisellä neljänneksellä olivat 32 (45) miljoonaa euroa. Nettorahoituskuluihin on kirjattu johdannaisten käyvän arvon muutoksia 11 (-2) miljoonaa euroa. Ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia rahoituskulut olivat samalla tasolla
kuin vastaavalla jaksolla viime vuonna siitä huolimatta, että vuonna 2009 nettovelka oli noin 1,3 miljardia euroa suurempi kuin edellisvuonna.
Nettovelan suhde käyttökatteeseen (EBITDA) edellisiltä 12 kuukaudelta oli 2,3 (2,5 vuoden 2008 lopussa).
Moody'sin ja Standard & Poor'sin Fortumille antamat pitkän aikavälin luottoluokitukset olivat A2 (vakaat näkymät) ja A- (vakaat näkymät).
Fortum Oyj:n osakkeen vaihto vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä oli 155,1 (159,4) miljoonaa osaketta arvoltaan 2 295 miljoonaa euroa. Fortumin markkina-arvo neljänneksen viimeisen pörssipäivän päätöskurssin mukaan laskettuna oli 12 745 miljoonaa euroa. Neljänneksen korkein noteeraus Fortum Oyj:n osakkeille NASDAQ OMX Helsinki -pörssissä oli 17,73 euroa ja alin 12,60 euroa. Osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi oli 14,80 euroa. Neljänneksen viimeisen pörssipäivän päätöskurssi oli 14,35 (25,81) euroa.
Yhteensä 528 087 optiojärjestelyjen perusteella merkittyä osaketta vietiin kaupparekisteriin vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä. Neljänneksen lopussa Fortum Oyj ei omistanut omia osakkeitaan.
Merkintöjen jälkeen neljänneksen lopussa Fortum Oyj:n osakepääoma on 3 045 502 967,80 euroa ja rekisteriin merkittyjen osakkeiden kokonaismäärä 888 166 167. Fortumin osakepääoma kasvoi yhteensä 1 795 495,80 eurolla.
Optio-ohjelmien mukaisesti merkittäviksi tarjotut ja neljänneksen lopussa merkitsemättömät osakkeet oikeuttavat enintään 0,02 % osuuteen (200 878 osaketta) Fortumin neljänneksen lopun osakepääomasta ja äänioikeudesta.
Vuoden 2009 ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa Suomen valtio omisti 50,8 % Fortumista. Hallintarekisteröityjen ja suorien ulkomaisten osakkeenomistajien osuus oli 34,9 %.
Hallituksella ei ole tällä hetkellä yhtiökokouksen myöntämiä käyttämättömiä valtuuksia vaihtovelkakirjojen tai optiolainojen liikkeelle laskemiseksi tai uusien osakkeiden liikkeelle laskemiseksi.
Konsernin henkilöstön lukumäärä tammi-maaliskuussa oli keskimäärin 14 644 (8 356). Henkilöstömäärän kasvu johtui TGC-10:n hankinnasta. Neljänneksen lopussa henkilöstömäärä oli 14 267 (15 689).
Eräiden infrastruktuuripalvelutoimintojen ulkoistaminen Infratek ASA:lle vähensi Sähköntuotanto- ja Sähkönsiirto-segmenttien henkilöstömäärää.
TGC-10:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 15.4.2009. Muiden tehtyjen päätösten ohella osakkeenomistajat hyväksyivät yhtiön nimenvaihdoksen. Yhtiöjärjestyksen virallisen
rekisteröinnin jälkeen (arviolta huhtikuun loppuun mennessä) yhtiön uusi nimi on OAO Fortum.
Huhtikuussa EU:n parlamentti äänesti kolmannen energiamarkkinapaketin puolesta. Mikäli paketti saatetaan voimaan nykyisessä muodossaan, voi Fortum joutua myymään 25 prosentin omistusosuutensa kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:ssä viimeistään vuonna 2012. Tästä johtuen Fortum on aloittanut valmistelut osakkeiden myymiseksi.
7.4.2009 Fortumin johtoryhmän jäsen Tapio Kuula nimitettiin Fortum Oyj:n toimitusjohtajaksi 1.5.2009 alkaen. Tapio Kuula on työskennellyt Fortumissa vuodesta 1996 alkaen ja on ollut johtoryhmän jäsen vuodesta 1997.
Nykyinen toimitusjohtaja Mikael Lilius jää eläkkeelle joulukuussa 2009 saavuttaessaan 60 vuoden iän. Eläkkeelle jäämiseensä saakka Lilius jatkaa työtään hallituksen ja Fortumin johtoryhmän toimeksiantojen perusteella keskittyen erityisesti Venäjän toimintoihin.
Fortumin 7.4.2009 Helsingissä pidetty varsinainen yhtiökokous hyväksyi emoyhtiön ja konsernin tilinpäätöksen tilivuodelta 2008, myönsi Fortumin hallintoneuvostolle, hallitukselle ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden tilivuodelta 2008 sekä päätti maksaa osinkoa 1,00 euroa osakkeelta tilivuodelta 2008. Osingonmaksupäivä oli 21.4.2009.
Yhtiökokous valitsi hallituksen jäseniksi uudelleen seuraavat henkilöt: Matti Lehti, Esko Aho, Ilona Ervasti-Vaintola, Birgitta Johansson-Hedberg ja Christian Ramm-Schmidt. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Sari Baldauf. Matti Lehti valittiin hallituksen puheenjohtajaksi ja Sari Baldauf varapuheenjohtajaksi. Nyt valitun hallituksen toimikausi kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti.
Fortumin tuloksen kannalta tärkein tekijä on sähkön tukkuhinta. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä ovat tarjonnan ja kysynnän tasapaino, polttoaineiden ja hiilidioksidin päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne. Lisäksi Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan vaihtokurssit vaikuttavat Fortumin tulokseen. Valuuttakurssien mahdollisesta vaihtelusta aiheutuvat muuntovaikutukset taseessa kirjataan Fortumin omaan pääomaan.
Fortumin taloudellinen tulos on alttiina useille strategisille, taloudellisille ja operatiivisille riskeille. Lisätietoja Fortumin riskeistä ja riskienhallinnasta on esitetty Fortumin vuoden 2008 toimintakertomuksessa sekä konsernin tilinpäätöksessä.
Tämänhetkinen talouden ja rahoitusmarkkinoiden vaimeneminen vaikuttaa Fortumin toiminta-alueen markkinoihin. Tämä saattaa kasvattaa Fortumin vastapuoliriskiä. Talouden taantuma saattaa vähentää sähkönkulutusta edelleen Pohjoismaissa. Fortum odottaa sähkönkulutuksen palautuvan kasvu-uralle taantuman jälkeen.
Venäjän virallisten ennusteiden mukaan sähkön kysyntä Venäjällä vuonna 2009 on arviolta 4–8 % pienempi kuin vuonna 2008.
Venäjällä yksi tärkeimmistä TGC-10:n hankintaan liittyvistä oletuksista on Venäjän sähkösektorin uudistuksen jatkuminen. Suunnitelman mukaisesti kilpailuilla markkinoilla myydyn sähkön osuutta nostettiin 25 prosentista 30 prosenttiin 1.1.2009. Se on tarkoitus nostaa 50 prosenttiin heinäkuun 2009 alussa. Vuonna 2011 käynnistyvien pitkän aikavälin kapasiteettimarkkinoiden säännöt ovat valmisteilla. Sähkön tukkumarkkinoiden odotetaan vapautuvan kokonaan vuonna 2011.
Kaasun keskimääräinen säännelty hinta nousee 7 % vuoden 2009 toisella neljänneksellä, 7 % kolmannella neljänneksellä ja 6,2 % neljännellä neljänneksellä.
Sopimukset velvoittavat TGC-10:n toteuttamaan merkittävän investointiohjelman, jonka jäljellä oleva arvo on noin 2,0 miljardia euroa vuodesta 2009 eteenpäin. Talouden taantuma kuitenkin luultavasti vaikuttaa edelleen sähkön kysynnän ja tarjonnan tasapainoon Venäjällä. Venäjän hallitus arvioi parhaillaan sähköntuotantoyhtiöiden investointiohjelmia sähkön vähentynyttä kysyntää silmällä pitäen. Fortum on vahvistanut sitoutuneensa TGC-10:n investointiohjelman toteuttamiseen. Tällä hetkellä kuitenkin arvioidaan mahdollisuutta lykätä eräitä hankkeita 1-3 vuodella.
TGC-10:n hankinnan odotetaan laimentavan hieman Fortumin osakekohtaista tulosta vuonna 2009. Vuotuisten tehokkuusparannusten odotetaan kasvavan yli 100 miljoonaan euroon vuonna 2011.
Maaliskuun lopussa Suomen hallitus alkoi valmistella veroa ennen vuotta 1997 rakennetulle vesi- ja ydinvoimatuotantokapasiteetille. Veron on tarkoitus tulla voimaan viimeistään vuoden 2011 alussa. Hallitus tavoittelee uudella verolla 33–330 miljoonan euron verotuloja. Veroa valmistellessaan hallituksen on arvioitava sen yhteensopivuutta niin eurooppalaisen kuin kansallisenkin lainsäädännön kanssa.
Fortum arvioi vuotuisten käyttöomaisuusinvestointiensa seuraavien 4–5 vuoden aikana olevan noin 0,8-1,2 miljardia euroa.
Huhtikuun loppupuolella sähkön hinta futuurimarkkinoilla loppuvuodelle 2009 oli noin 36– 37 euroa megawattitunnilta ja vuodelle 2010 noin 37–39 euroa megawattitunnilta. Sähkön futuurihinta vuodelle 2011 oli noin 38–40 euroa megawattitunnilta. Samaan aikaan hiilen (ICE API2) futuurihinta loppuvuodelle 2009 oli noin 50 euroa tonnilta ja päästöoikeuksien (EUA) markkinahinta loppuvuodelle 2009 noin 13–14 euroa hiilidioksiditonnia kohti.
Huhtikuun loppupuolella Pohjoismaiden vesivarastot olivat noin 4 TWh keskimääräistä pienemmät ja 11 TWh alle vuoden 2008 vastaavan tason.
Sähkö- ja lämpöliiketoiminnan tulos on yleensä paras vuoden ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä.
Fortumin Sähköntuotanto-segmentin toteutuneeseen sähkön tukkumyyntihintaan Pohjoismaissa vaikuttavat muun muassa suojaustasot, suojaushinta, spot-hinta, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttojen kurssivaihtelut. Jos sähköntuotantolähteiden suhteellisissa osuuksissa tapahtuvien muutosten potentiaalisia vaikutuksia ei oteta huomioon, 1 euron muutos megawattituntia kohti Sähköntuotantosegmentin toteutuneessa sähköntukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa johtaa noin 50 miljoonan euron muutokseen Fortumin vuotuisessa liikevoitossa.
Huhtikuun puolivälissä 2009 Sähköntuotanto-segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 75 % noin 51 euroon megawattitunnilta loppuvuodeksi 2009. Kalenterivuodeksi 2010 Sähköntuotanto-segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 65 % noin 43 euroon megawattitunnilta. Kalenterivuodeksi 2011 Sähköntuotanto-segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 30 % noin 42 euroon megawattitunnilta.
Raportoidut suojaukset voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimien mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa rahoitussopimuksilla, joista useimmat ovat Nord Poolissa kaupankäynnin kohteena olevia forward-sopimuksia tai vakioituja futuureja, jotka koostuvat useista erilaisista tuotteista ja maturiteeteista.
Fortumin ensimmäisen neljänneksen tulos oli hyvä haastavasta ympäristöstä huolimatta. Joustavan ja ilmastomyötäisen tuotantorakenteensa sekä vahvan taloudellisen asemansa ja maksuvalmiutensa ansiosta Fortum kykenee kohtaamaan taantuman asettamat haasteet. Fortum on vahvassa asemassa tässä epävakaassa tilanteessa.
Espoo, 27.4.2009 Fortum Oyj Hallitus
Lisätietoja: Mikael Lilius, toimitusjohtaja, puhelin: +358 10 452 9100 Juha Laaksonen, talousjohtaja, puhelin: +358 10 452 4519
Fortumin sijoittajasuhteet, puh. +358 10 452 4138 / [email protected]
Tiivistetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS 34, osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti. Osavuosikatsaus ei ole tilintarkastettu.
Tulostiedotus vuonna 2009: Osavuosikatsaus tammi–kesäkuulta julkaistaan 17.7.2009 noin klo 9.00. Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta julkaistaan 22.10.2009 noin klo 9.00
Jakelu: NASDAQ OMX Helsinki Keskeiset tiedotusvälineet www.fortum.fi
Tilinpäätökseen liittyvää lisätietoa, mukaan lukien vuosineljännestaulukot, on Fortumin verkkosivuilla osoitteessa www.fortum.fi/sijoittajat.
TAMMIKUU-MAALISKUU 2009
Tilintarkastamaton
| Edelliset | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | Liite | I/2009 | I/2008 | 2008 | 12 kk |
| Liikevaihto | 4 | 1 632 | 1 440 | 5 636 | 5 828 |
| Muut tuotot | 27 | 61 | 230 | 196 | |
| Materiaalit ja palvelut | -656 | -521 | -2 117 | -2 252 | |
| Henkilöstökulut | -128 | -136 | -587 | -579 | |
| Poistot ja arvonalentumiset | 4, 12 | -122 | -111 | -515 | -526 |
| Muut kulut | -154 | -124 | -684 | -714 | |
| Liikevoitto | 599 | 609 | 1 963 | 1 953 | |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 4, 13 | -33 | 34 | 126 | 59 |
| Korkokulut | -68 | -60 | -351 | -359 | |
| Korkotuotot | 31 | 17 | 143 | 157 | |
| Johdannaisten käyvän arvon muutokset | 11 | -2 | -11 | 2 | |
| Muut rahoituserät - netto | -6 | 0 | -20 | -26 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -32 | -45 | -239 | -226 | |
| Voitto ennen veroja | 534 | 598 | 1 850 | 1 786 | |
| Tuloverot | 9 | -111 | -122 | -254 | -243 |
| Kauden voitto | 423 | 476 | 1 596 | 1 543 | |
| Jakautuminen: | |||||
| Emoyhtiön omistajille | 406 | 452 | 1 542 | 1 496 | |
| Määräysvallattomille omistajille | 17 | 24 | 54 | 47 | |
| 423 | 476 | 1 596 | 1 543 | ||
| Osakekohtainen tulos (euroa per osake) | 10 | ||||
| Laimentamaton | 0,46 | 0,51 | 1,74 | 1,69 | |
| Laimennettu | 0,46 | 0,51 | 1,74 | 1,69 |
| I/2009 | I/2008 | 2008 | 2007 | |
|---|---|---|---|---|
| Tilikauden voitto | 423 | 476 | 1 596 | 1 608 |
| Muut kirjatut tuotot ja kulut: | ||||
| Kassavirran suojaukset | ||||
| Käyvän arvon muutokset | 192 | 92 | 453 | -167 |
| Siirrot tuloslaskelmaan | -23 | 46 | 160 | -69 |
| Siirrot vaihto-omaisuuteen/aineellisiin hyödykkeisiin | 5 | - | -4 | - |
| Verot | -43 | -38 | -168 | 64 |
| Nettosijoitusten suojaus | ||||
| Käyvän arvon muutokset | -1 | - | - | 2 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | ||||
| Käyvän arvon muutokset | - | - | -1 | - |
| Muuntoerot | -214 | -62 | -621 | -36 |
| Osuus osakkuusyritysten muista kirjatuista tuotoista ja kuluista 1) | -3 | -411 | -628 | 366 |
| Muut muutokset (verojen jälkeen) | -4 | - | 1 | 6 |
| Muut kirjatut tuotot ja kulut, verojen jälkeen | -91 | -373 | -808 | 166 |
| Kirjatut tuotot ja kulut yhteensä | 332 | 103 | 788 | 1 774 |
| Kirjattujen tuottojen ja kulujen jakautuminen: | ||||
| Emoyhtiön omistajille | 342 | 90 | 797 | 1 731 |
| Määräysvallattomille omistajille | -10 | 13 | -9 | 43 |
| 332 | 103 | 788 | 1 774 | |
| 1) Josta Hafslund ASA:n omistamien REC:n osakkeiden käyvän arvon muutosta ml. muuntoerot | -4 | -409 | -667 | 353 |
| MEUR | Liite | 31.3.2009 | 31.3.2008 | 31.12.2008 |
|---|---|---|---|---|
| VARAT | ||||
| Pitkäaikaiset varat | ||||
| Aineettomat hyödykkeet | 12 | 370 | 416 | 395 |
| Rakennukset, koneet ja kalusto | 12 | 11 954 | 12 970 | 12 138 |
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä | 4, 13 | 2 100 | 2 511 | 2 112 |
| Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 16 | 571 | 522 | 566 |
| Muut pitkäaikaiset sijoitukset | 119 | 73 | 117 | |
| Laskennalliset verosaamiset | 3 | 1 | 2 | |
| Johdannaisinstrumentit | 6 | 516 | 172 | 445 |
| Pitkäaikaiset korolliset saamiset | 753 | 767 | 742 | |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 16 386 | 17 432 | 16 517 | |
| Lyhytaikaiset varat | ||||
| Vaihto-omaisuus | 388 | 297 | 444 | |
| Johdannaisinstrumentit | 6 | 718 | 185 | 761 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 1 176 | 1 340 | 1 235 | |
| Pankkitalletukset | 835 | - | 588 | |
| Rahat ja pankkisaamiset | 2 206 | 2 237 | 733 | |
| Likvidit varat | 15 | 3 041 | 2 237 | 1 321 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 5 323 | 4 059 | 3 761 | |
| Varat yhteensä | 21 709 | 21 491 | 20 278 | |
| OMA PÄÄOMA | ||||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | ||||
| Osakepääoma | 14 | 3 045 | 3 042 | 3 044 |
| Muu sidottu pääoma | 81 | 83 | 90 | |
| Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot | 661 | 407 | 525 | |
| Kertyneet voittovarat | 4 504 | 4 923 | 4 295 | |
| Yhteensä | 8 291 | 8 455 | 7 954 | |
| Määräysvallattomat omistajat | 438 | 948 | 457 | |
| Oma pääoma yhteensä | 8 729 | 9 403 | 8 411 | |
| VIERAS PÄÄOMA | ||||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | ||||
| Korollinen pitkäaikainen vieras pääoma | 15 | 6 978 | 6 633 | 6 520 |
| Johdannaisinstrumentit | 6 | 128 | 119 | 120 |
| Laskennalliset verovelat | 1 830 | 1 899 | 1 851 | |
| Ydinvoimaan liittyvät varaukset | 16 | 571 | 522 | 566 |
| Eläkevaraukset ja muut varaukset | 240 | 343 | 250 | |
| Muu pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä |
459 10 206 |
459 9 975 |
470 9 777 |
|
| Lyhytaikainen vieras pääoma | ||||
| Korollinen lyhytaikainen vieras pääoma | 15 | 1 697 | 832 | 980 |
| Johdannaisinstrumentit | 6 | 115 | 165 | 126 |
| Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma | 962 | 1 116 | 984 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 2 774 | 2 113 | 2 090 | |
| Vieras pääoma yhteensä | 12 980 | 12 088 | 11 867 | |
| Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä | 21 709 | 21 491 | 20 278 |
| MEUR | Osake pääoma |
Muu sidottu pääoma |
Kertyneet voittovarat |
Muuntoerot Kassavirta | suojaukset | Muut suoraan omaan pääomaan kirjatut nettotuotot |
Suoraan omaan pääomaan kirjatut nettotuotot osakkuus yhtiöissä |
Emoyhtiön omistajat |
Määräysval lattomat omistajat |
Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 31.12.2008 | 3 044 | 73 | 4 888 | -576 | 321 | 36 | 168 | 7 954 | 457 | 8 411 |
| Kauden tulos | 406 | 406 | 17 | 423 | ||||||
| Muuntoerot | -200 | 0 | 13 | -187 | -14 | -201 | ||||
| Suoraan omaan pääomaan kirjatut nettotuotot | 140 | -1 | -16 | 123 | -13 | 110 | ||||
| Kirjatut tuotot ja kulut yhteensä | 406 | -200 | 140 | -1 | -3 | 342 | -10 | 332 | ||
| Muutokset yrityshankintojen yhteydessä | -6 | -6 | -9 | -15 | ||||||
| Käytetyt optio-oikeudet | 1 | 1 | 1 | |||||||
| Oma pääoma 31.3.2009 | 3 045 | 73 | 5 288 | -776 | 461 | 35 | 165 | 8 291 | 438 | 8 729 |
| Oma pääoma 31.12.2007 | 3 040 | 73 | 4 552 | -21 | -120 | 35 | 800 | 8 359 | 292 | 8 651 |
| Kauden tulos | 452 | 452 | 24 | 476 | ||||||
| Muuntoerot | -50 | -11 | -61 | -12 | -73 | |||||
| Suoraan omaan pääomaan kirjatut nettotuotot | 99 | -400 | -301 | 1 | -300 | |||||
| Kirjatut tuotot ja kulut yhteensä | 452 | -50 | 99 | 0 | -411 | 90 | 13 | 103 | ||
| Muutokset yrityshankintojen yhteydessä | 4 | 4 | 643 | 647 | ||||||
| Käytetyt optio-oikeudet | 2 | 2 | 2 | |||||||
| Oma pääoma 31.3.2008 | 3 042 | 73 | 5 004 | -71 | -21 | 39 | 389 | 8 455 | 948 | 9 403 |
| Oma pääoma 31.12.2007 | 3 040 | 73 | 4 552 | -21 | -120 | 35 | 800 | 8 359 | 292 | 8 651 |
| Tilikauden tulos | 1 542 | 1 542 | 54 | 1 596 | ||||||
| Muuntoerot | -555 | -148 | -703 | -66 | -769 | |||||
| Suoraan omaan pääomaan kirjatut nettotuotot | 441 | 1 | -484 | -42 | 3 | -39 | ||||
| Kirjatut tuotot ja kulut yhteensä | 1 542 | -555 | 441 | 1 | -632 | 797 | -9 | 788 | ||
| Osingonjako 1) | -1 198 | -1 198 | -1 198 | |||||||
| Osingonjako vähemmistölle | 0 | -18 | -18 | |||||||
| Muutokset yrityshankintojen yhteydessä | -8 | -8 | 192 | 184 | ||||||
| Käytetyt optio-oikeudet | 4 | 4 | 4 | |||||||
| Oma pääoma 31.12.2008 | 3 044 | 73 | 4 888 | -576 | 321 | 36 | 168 | 7 954 | 457 | 8 411 |
1) Katso liite 11 Osakekohtainen osinko.
Osavuosikatsauksessa on otettu käyttöön uudistettu IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi, katso liite 2 Laadintaperiaatteet. Konsernin oman pääoman muutoksista esitettävän laskelman muotoa on muutettu. Vertailukauden luvut on uudelleenluokiteltu uuden esittämistavan mukaisesti.
Muuntoerot vaikuttivat emoyhtiön omistajille kuuluvaan osuuteen omasta pääomasta -187 miljoonaa euroa vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä. Muutos johtui pääosin heikentyneestä Venäjän ruplasta. Osa tästä muuntoerosta syntyy kun Hafslundin omistamat NOK määräiset RECin osakkeet arvostetaan käypään arvoon. Arvostuksen vaikutus +12 miljoonaa näytetään yhdessä muiden osakkuusyhtiöiden suoraan omaan pääomaan kirjaamien nettotuottojen kanssa.
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus kassavirtasuojausten käyvän arvon muutoksista oli +140 miljoonaa euroa vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä, liittyen lähinnä sähkön hinnan suojaamiseen. Kun sähkön hinta on alempi kuin suojaushinta, vaikutus omaan pääomaan on positiivinen.
*) Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätöstiedot muunnetaan euroiksi käyttäen tuloslaskelman osalta keskikurssia ja taseen osalta tilinpäätöspäivän kurssia. Kurssiero, joka syntyy muunnosta euroiksi, kirjataan omaan pääomaan. Lisätietoja käytetyistä kursseista katso liite 8 Valuuttakurssit.
| Edelliset | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | Liite | I/2009 | I/2008 | 2008 | 12 kk |
| Liiketoiminnan kassavirta | |||||
| Liikevoitto ennen poistoja (Käyttökate) | 721 | 720 | 2 478 | 2 479 | |
| Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua | 1 | -37 | -275 | -237 | |
| Rahoituserät ja toteutuneet kurssierot | 139 | -45 | 233 | 417 | |
| Maksetut välittömät verot | -14 | -77 | -332 | -269 | |
| Kassavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 847 | 561 | 2 104 | 2 390 | |
| Käyttöpääoman muutos | -25 | -19 | -102 | -108 | |
| Liiketoiminnan kassavirta yhteensä | 822 | 542 | 2 002 | 2 282 | |
| Investointien kassavirta | |||||
| Käyttöomaisuusinvestoinnit1) | 4, 12 | -180 | -164 | -1 018 | -1 034 |
| Ostetut tytäryhtiöosakkeet pl. ostettujen yhtiöiden rahavarat | 7 | -19 | -764 | -1 210 | -465 |
| Ostetut osakkuusyritysosakkeet 2) | 13 | -31 | -8 | -32 | -55 |
| Muiden osakkeiden ostot | 0 | 0 | -1 | -1 | |
| Käyttöomaisuuden myynnit | 1 | 4 | 37 | 34 | |
| Myydyt tytäryhtiöosakkeet pl. myytyjen yhtiöiden rahavarat | 7 | 11 | 0 | 44 | 55 |
| Myydyt osakkuusyritysosakkeet | 13 | 0 | - | 34 | 34 |
| Muiden sijoitusten muutos | -19 | -30 | -136 | -125 | |
| Investointien kassavirta yhteensä | -237 | -962 | -2 282 | -1 557 | |
| Kassavirta ennen rahoitusta | 585 | -420 | -280 | 725 | |
| Rahoituksen kassavirta | |||||
| Velkojen muutos | 1 207 | 2 257 | 2 621 | 1 571 | |
| Osingonjako yhtiön osakkeenomistajille | - | - | -1 198 | -1 198 | |
| Muut rahoituserät | 13 | 1 | -103 | -91 | |
| Rahoituksen kassavirta yhteensä | 1 220 | 2 258 | 1 320 | 282 | |
| Laskelman mukainen likvidien | |||||
| varojen muutos | 1 805 | 1 838 | 1 040 | 1 007 |
1) Maksamattomat investoinnit eivät sisälly käyttöomaisuusinvestointeihin.
Aktivoidut vieraan pääoman kulut sisältyvät maksettuihin korkokuluihin.
2) Ostetut osakkuusyhtiöosakkeet sisältävät osakeannin.
| Edelliset | ||||
|---|---|---|---|---|
| Nettovelan muutokset | I/2009 | I/2008 | 2008 | 12 kk |
| Nettovelka 1.1. | 6 179 | 4 466 | 4 466 | 5 228 |
| Muuntoerot | 37 | 38 | -203 | -204 |
| Käyttökate | 721 | 720 | 2 478 | 2 479 |
| Maksetut rahoituskulut, verot ja muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua | 126 | -159 | -374 | -89 |
| Käyttöpääoman muutokset | -25 | -19 | -102 | -108 |
| Käyttöomaisuusinvestoinnit | -180 | -164 | -1 018 | -1 034 |
| Yrityshankinnat | -50 | -772 | -1 243 | -521 |
| Yritysmyynnit | 12 | 4 | 115 | 123 |
| Muutos korollisissa saamisissa | -19 | -30 | -136 | -125 |
| Osingot ja omien osakkeiden hankinta | - | 0 | -1 198 | -1 198 |
| Muut rahoitustoiminnot | 13 | 1 | -103 | -91 |
| Nettokassavirta (- nettovelan kasvu) | 598 | -419 | -1 581 | -564 |
| Lainat hankituissa yhtiöissä | - | 276 | 272 | -4 |
| Joukkovelkakirjojen käypien arvojen muutos ja | ||||
| arvostukset jaksotettuun hankintamenoon | 16 | 29 | 63 | 50 |
| Nettovelka kauden lopussa | 5 634 | 5 228 | 6 179 | 5 634 |
| 31.3.2009 | 31.12.2008 | 30.9.2008 | 30.6.2008 | 31.3.2008 | Edelliset 12 kk |
|---|---|---|---|---|---|
| 721 | 2 478 | 1 735 | 1 203 | 720 | 2 479 |
| 0,46 | 1,74 | 1,10 | 0,78 | 0,51 | 1,69 |
| 17 404 5 634 |
15 911 6 179 |
15 756 6 520 |
15 593 6 254 |
16 868 5 228 |
17 404 N/A |
| 181 150 |
2 624 1 108 |
2 210 716 |
1 459 408 |
1 227 175 |
1 578 1 083 |
| 14,5 | 15,0 | 13,7 | 14,6 | 17,3 | 12,6 |
| 19,6 | 18,7 | 15,7 | 17,2 | 21,0 | 17,0 |
| 2,0 | 2,5 | 2,8 | 2,6 | 1,8 | 2,3 |
| 16,0 | 9,4 | 7,6 | 8,6 | 14,1 | 9,6 |
| 45,1 | 34,1 | 27,1 | 30,1 | 42,9 | 42,4 |
| 65 | 73 | 81 | 77 | 56 | N/A |
| 40 | 41 | 39 | 39 | 44 | N/A N/A |
| 14 644 | 14 077 | 13 585 | 12 603 | 8 356 | N/A |
| N/A | |||||
| 888 095 | 887 256 | 887 241 | 887 131 | 887 085 | 887 433 |
| 888 250 | 887 839 | 887 986 | 888 165 | 888 177 | 887 603 N/A |
| 9,34 14 267 888 166 |
8,96 15 579 887 638 |
8,49 15 785 887 517 |
8,08 16 069 887 191 |
9,53 15 689 887 123 |
1) Neljänneksen luvut on muutettu vastaamaan vuositason lukuja. Tunnuslukujen laskentakaavat ovat liitteessä 24.
Konsernin lyhennetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa käyttöönotettua kansainvälistä (IAS) 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen. Osavuosikatsausta tulee lukea yhdessä vuoden 2008 tilinpäätöksen kanssa.
Noudatetut laadintaperiaatteet ovat yhtenevät konsernin tilinpäätöksessä 2008 noudattamien periaatteiden kanssa lukuunottamatta alla listattuja muutoksia:
Uudistettu standardi edellyttää, että ehdot täyttävän hyödykkeen hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot. Standardiin aiemmin sisältynyt vaihtoehto kirjata vieraan pääoman menot kuluksi on poistettu. Uudistetun standardin käyttöönotto on aiheuttanut Fortum -konsernissa konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteiden tarkennuksia vieraan pääoman menojen aktivoinnin osalta. Fortum on soveltanu uudistettua standardia niihin ehdot täyttäviin hyödykkeisiin, joihin liittyvien vieraan pääoman menojen aktivointi alkaa standardin voimaantulopäivänä 1.1.2009 tai sen jälkeen. Muutoksella ei ollut olennaista vaikutusta ensimmäisen vuosineljänneksen tulokseen tai taloudelliseen asemaan.
Uudistettu standardi muuttaa lähinnä tuloslaskelman ja oman pääoman muutoksia kuvaavan laskelman esittämistapaa. Standardi edellyttää omistajien kanssa tehdyistä liiketoimista syntyneiden yhteisön oman pääoman muutosten esittämistä erillään muista oman pääoman muutoksista. Standardin käyttöönotolla ei ole vaikutusta Fortumin tulokseen tai taloudelliseen asemaan.
Osavuosikatsauksen laatiminen edellyttää, että yhtiön johto tekee arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat raportoitujen varojen ja velkojen sekä tuottojen ja kulujen määriin. Toteutuneet tulokset saattavat olla erilaisia näihin arvioihin verrattuna.
Tämän osavuosikatsauksen laatimisen yhteydessä johdon tekemät merkittävät konsernin laadintaperiaatteisiin ja keskeisimpiin epävarmuustekijöihin liittyneet arviot ovat samoja, joita sovellettiin vuositilinpäätöksessä 2008.
| Edelliset | ||||
|---|---|---|---|---|
| MEUR | I/2009 | I/2008 | 2008 | 12 kk |
| Sähkönmyynti ilman välillisiä veroja | 887 | 759 | 3 291 | 3 419 |
| Lämmön myynti | 488 | 395 | 1 298 | 1 391 |
| Sähkönsiirto | 220 | 222 | 746 | 744 |
| Muut myynnit | 37 | 64 | 301 | 274 |
| Yhteensä | 1 632 | 1 440 | 5 636 | 5 828 |
| Edelliset | ||||
|---|---|---|---|---|
| MEUR | I/2009 | I/2008 | 2008 | 12 kk |
| Sähköntuotanto | 705 | 717 | 2 892 | 2 880 |
| - josta sisäistä | 79 | 53 | 0 | 26 |
| Lämpö | 513 | 493 | 1 466 | 1 486 |
| - josta sisäistä | 9 | 7 | 0 | 2 |
| Sähkönsiirto | 229 | 232 | 789 | 786 |
| - josta sisäistä | 1 | 3 | 10 | 8 |
| Markets | 469 | 519 | 1 922 | 1 872 |
| - josta sisäistä | 22 | 32 | 177 | 167 |
| Venäjä | 184 | - | 489 | 673 |
| - josta sisäistä | 0 | - | 0 | 0 |
| Muut | 18 | 20 | 83 | 81 |
| - josta sisäistä | 17 | 20 | 82 | 79 |
| Nord Pool netotus 1) | -358 | -426 | -1 736 | -1 668 |
| Eliminoinnit | -128 | -115 | -269 | -282 |
| Yhteensä | 1 632 | 1 440 | 5 636 | 5 828 |
1) Tuntiperusteiset myynnit ja ostot Nord Poolilta netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai netto-ostaja.
| Edelliset | ||||
|---|---|---|---|---|
| MEUR | I/2009 | I/2008 | 2008 | 12 kk |
| Sähköntuotanto | 423 | 431 | 1 599 | 1 591 |
| Lämpö | 113 | 130 | 307 | 290 |
| Sähkönsiirto | 81 | 86 | 248 | 243 |
| Markets | -11 | -20 | -35 | -26 |
| Venäjä | 5 | - | -91 | -86 |
| Muut | -12 | -18 | -65 | -59 |
| Yhteensä | 599 | 609 | 1 963 | 1 953 |
| Edelliset | ||||
|---|---|---|---|---|
| MEUR | I/2009 | I/2008 | 2008 | 12 kk |
| Sähköntuotanto | 419 | 395 | 1 528 | 1 552 |
| Lämpö | 112 | 121 | 250 | 241 |
| Sähkönsiirto | 81 | 87 | 248 | 242 |
| Markets | -2 | -10 | -33 | -25 |
| Venäjä | 5 | - | -92 | -87 |
| Muut | -13 | -12 | -56 | -57 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 602 | 581 | 1 845 | 1 866 |
| Kertaluonteiset erät | 4 | 2 | 85 | 87 |
| Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | -7 | 26 | 33 | 0 |
| Liikevoitto | 599 | 609 | 1 963 | 1 953 |
| Edelliset | ||||
|---|---|---|---|---|
| MEUR | I/2009 | I/2008 | 2008 | 12 kk |
| Sähköntuotanto | 4 | 0 | 18 | 22 |
| Lämpö | 0 | 2 | 64 | 62 |
| Sähkönsiirto | 0 | 0 | 2 | 2 |
| Markets | 0 | - | - | 0 |
| Venäjä | 0 | - | 1 | 1 |
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Yhteensä | 4 | 2 | 85 | 87 |
Kertaluonteiset erät sisältävät pääasiassa myyntivoittoja ja -tappioita.
| SEGMENTEITTÄIN | Edelliset | |||
|---|---|---|---|---|
| MEUR | I/2009 | I/2008 | 2008 | 12 kk |
| Sähköntuotanto 1) | 0 | 36 | 53 | 17 |
| Lämpö | 1 | 7 | -7 | -13 |
| Sähkönsiirto | 0 | -1 | -2 | -1 |
| Markets | -9 | -10 | -2 | -1 |
| Venäjä | - | - | - | - |
| Muut | 1 | -6 | -9 | -2 |
| Yhteensä | -7 | 26 | 33 | 0 |
| 1) Sisältää kirjanpitokäsittelyn vaikutukset, jotka johtuvat Fortumin osuudesta | ||||
| Valtion ydinjätehuoltorahastoon, yhteensä milj. euroa: | -11 | -9 | -19 | -21 |
Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältävät pääasiassa niiden tulevaisuuden rahavirtoja suojaavien johdannaisintrumenttien vaikutuksen, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa IAS 39 mukaisesti. Sähköntuotanto -segmentti sisältää vaikutukset, jotka johtuvat Fortumin osuudesta Valtion ydinjätehuoltorahastoon, jossa IFRIC 5 tulkinnan mukaisesti taseen varat eivät voi ylittää niihin liittyviä taseeseen kirjattuja velkoja.
| Edelliset | ||||
|---|---|---|---|---|
| MEUR | I/2009 | I/2008 | 2008 | 12 kk |
| Sähköntuotanto | 23 | 24 | 97 | 96 |
| Lämpö | 38 | 42 | 169 | 165 |
| Sähkönsiirto | 39 | 41 | 165 | 163 |
| Markets | 1 | 2 | 7 | 6 |
| Venäjä | 19 | - | 67 | 86 |
| Muut | 2 | 2 | 10 | 10 |
| Yhteensä | 122 | 111 | 515 | 526 |
| Edelliset | ||||
|---|---|---|---|---|
| MEUR | I/2009 | I/2008 | 2008 | 12 kk |
| Sähköntuotanto 1), 2) | -6 | -8 | 26 | 28 |
| Lämpö | 5 | 7 | 12 | 10 |
| Sähkönsiirto | 4 | 10 | 16 | 10 |
| Markets | 0 | 0 | 5 | 5 |
| Venäjä | - | - | 19 | 19 |
| Muut | -36 | 25 | 48 | -13 |
| Yhteensä | -33 | 34 | 126 | 59 |
| 1) Sisältää kirjanpitokäsittelyn vaikutukset, jotka johtuvat Fortumin osakkuusyhtiöiden osuuksista |
suomalaisissa ja ruotsalaisissa ydinjätehuoltorahastoissa, yhteensä milj. euroa: -3 -3 9 9
2) Suurin osa Sähköntuotanto -segmentin osakkuusyhtiöistä on tuotantoyhtiöitä, joilta Fortum ostaa sähköä omakustannushintaan, johon sisältyvät korot ja välittömät verot.
| MEUR | 31.3.2009 | 31.3.2008 | 31.12.2008 |
|---|---|---|---|
| Sähköntuotanto | 840 | 800 | 818 |
| Lämpö | 162 | 172 | 160 |
| Sähkönsiirto | 217 | 233 | 210 |
| Markets | 12 | 8 | 12 |
| Venäjä | 390 | 490 | 429 |
| Muut | 479 | 808 | 483 |
| Yhteensä | 2 100 | 2 511 | 2 112 |
| SEGMENTEITTÄIN | Edelliset | |||
|---|---|---|---|---|
| I/2009 | I/2008 | 2008 | 12 kk | |
| Sähköntuotanto | 21 | 18 | 134 | 137 |
| Lämpö 1) | 70 | 91 | 408 | 387 |
| Sähkönsiirto 2) | 36 | 61 | 296 | 271 |
| Markets | 1 | 1 | 3 | 3 |
| Venäjä | 21 | - | 256 | 277 |
| Muut | 1 | 4 | 11 | 8 |
| Yhteensä | 150 | 175 | 1 108 | 1 083 |
| Josta aktivoituja vieraan pääoman menoja | 9 | 1 | 21 | 29 |
1) Vähennys johtuu pääasiassa siitä, että osa CHP-voimalaitosten rakentamisprojekteista on valmistumassa.
2) Vähennys johtuu pääasiassa uusien automaattisesti luettavien mittareiden asennnustöiden valmistumisesta Ruotsin jakelualueella.
| Edelliset | ||||
|---|---|---|---|---|
| MEUR | I/2009 | I/2008 | 2008 | 12 kk |
| Sähköntuotanto | 31 | - | 0 | 31 |
| Lämpö | - | 21 | 23 | 2 |
| Sähkönsiirto | - | - | 0 | 0 |
| Markets | - | 0 | 0 | 0 |
| Venäjä | 0 | 1 031 | 1 492 | 461 |
| Muut | - | 0 | 1 | 1 |
| Yhteensä | 31 | 1 052 | 1 516 | 495 |
Bruttoinvestoinnit osakkeisiin ensimmäisellä neljänneksellä sisältää tammikuussa 2009 hankitut Hafslund Infratek ASA:n osakkeet. Katso liite 13.
| MEUR | 31.3.2009 | 31.3.2008 | 31.12.2008 |
|---|---|---|---|
| Sähköntuotanto | 5 392 | 5 633 | 5 331 |
| Lämpö | 3 484 | 3 617 | 3 468 |
| Sähkönsiirto | 3 090 | 3 332 | 3 032 |
| Markets | 128 | 169 | 188 |
| Venäjä | 2 000 | 2 264 | 2 205 |
| Muut | 659 | 822 | 796 |
| Yhteensä | 14 753 | 15 837 | 15 020 |
| Edelliset | ||
|---|---|---|
| % | 12 kk | 31.12.2008 |
| Sähköntuotanto | 29,7 | 29,6 |
| Lämpö | 8,4 | 8,9 |
| Sähkönsiirto | 7,9 | 8,1 |
| Markets | -11,1 | -14,0 |
| Venäjä | -3,0 | -3,7 |
| Muut | -9,0 | -1,8 |
| SEGMENTEITTÄIN | Edelliset | |
|---|---|---|
| % | 12 kk | 31.12.2008 |
| Sähköntuotanto | 28,7 | 28,0 |
| Lämpö | 7,0 | 7,3 |
| Sähkönsiirto | 7,9 | 8,2 |
| Markets | -12,4 | -15,3 |
| Venäjä | -3,0 | -3,8 |
| Muut | -16,9 | -1,7 |
pääomalla. Keskimääräinen sidottu pääoma on laskettu käyttämällä avaavan taseen ja kunkin neljänneksen lopun arvoja. Sidotun pääoman tuotto on laskettu jakamalla vuotuisen liikevoiton ja 'Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta' -erän summa keskimääräisellä sidotulla
| MEUR | 31.3.2009 | 31.3.2008 | 31.12.2008 |
|---|---|---|---|
| Sähköntuotanto | 5 631 | 6 155 | 5 732 |
| Lämpö | 3 885 | 4 033 | 3 923 |
| Sähkönsiirto | 3 595 | 3 874 | 3 546 |
| Markets | 766 | 612 | 663 |
| Venäjä | 2 257 | 2 541 | 2 476 |
| Muut | 820 | 934 | 997 |
| Sidottuun pääomaan sisältyvät varat | 16 954 | 18 149 | 17 337 |
| Korolliset saamiset | 815 | 792 | 799 |
| Laskennalliset verosaamiset | 3 | 1 | 2 |
| Muut varat | 896 | 312 | 819 |
| Likvidit varat | 3 041 | 2 237 | 1 321 |
| Varat yhteensä | 21 709 | 21 491 | 20 278 |
| MEUR | 31.3.2009 | 31.3.2008 | 31.12.2008 |
|---|---|---|---|
| Sähköntuotanto | 239 | 522 | 401 |
| Lämpö | 401 | 416 | 455 |
| Sähkönsiirto | 505 | 542 | 514 |
| Markets | 638 | 443 | 475 |
| Venäjä | 257 | 277 | 271 |
| Muut | 161 | 112 | 201 |
| Sidottuun pääomaan sisältyvä vieras pääoma | 2 201 | 2 312 | 2 317 |
| Laskennalliset verovelat | 1 830 | 1 899 | 1 851 |
| Muu vieras pääoma | 274 | 412 | 199 |
| Sijoitettuun pääomaan sisältyvä vieras pääoma | 4 305 | 4 623 | 4 367 |
| Korollinen vieras pääoma | 8 675 | 7 465 | 7 500 |
| Oma pääoma | 8 729 | 9 403 | 8 411 |
| Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä | 21 709 | 21 491 | 20 278 |
Muut varat ja muu vieras pääoma, jotka eivät sisälly sidottuun pääomaan segmentteittäin sisältävät pääasiassa tuloverosaamiset ja -velat, jaksotetut korkokulut sekä suojauksista ja korkojohdannaisista, joihin sovelletaan suojauslaskentaa, johtuvat saamiset ja velat
| HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ | 31.3.2009 | 31.3.2008 | 31.12.2008 |
|---|---|---|---|
| Sähköntuotanto | 3 511 | 3 544 | 3 520 |
| Lämpö | 2 223 | 2 445 | 2 318 |
| Sähkönsiirto | 1 184 | 1 175 | 1 336 |
| Markets | 626 | 814 | 635 |
| Venäjä | 6 192 | 7 187 | 7 262 |
| Muut | 531 | 524 | 508 |
| Yhteensä | 14 267 | 15 689 | 15 579 |
Henkilöstön väheneminen vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä johtuu pääasiassa joidenkin infrastruktuuritoimintojen ulkoistamisesta Sähköntuotanto -segmentin palveluliiketoimintayksikössä sekä Sähkönsiirto -segmentissä Hafslund Infratek ASA:lle. Konsernin sisällä osa TGC-10:n henkilöstöstä siirrettiin Sähköntuotanto -segmentin palveluliiketoimintayksikköön.
| HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN | I/2009 | I/2008 | 2008 |
|---|---|---|---|
| Sähköntuotanto | 3 519 | 3 523 | 3 591 |
| Lämpö | 2 255 | 2 324 | 2 422 |
| Sähkönsiirto | 1 227 | 1 144 | 1 222 |
| Markets | 631 | 846 | 766 |
| Venäjä | 6 494 | - | 5 566 |
| Muut | 518 | 519 | 510 |
| Yhteensä | 14 644 | 8 356 | 14 077 |
Henkilöstö keskimäärin lasketaan käyttäen koko raportointikauden kuukausittaisia keskiarvoja.
Lisätietoja vuosineljänneksittäin on saatavissa Fortumin www-sivuilta www.fortum.fi/sijoittajat/taloudellista tietoa.
| MEUR | I/2009 | IV/2008 | III/2008 | II/2008 | I/2008 |
|---|---|---|---|---|---|
| Sähköntuotanto | 705 | 736 | 718 | 721 | 717 |
| - josta sisäistä | 79 | 5 | -79 | 21 | 53 |
| Lämpö | 513 | 463 | 226 | 284 | 493 |
| - josta sisäistä | 9 | -3 | -4 | - | 7 |
| Sähkönsiirto | 229 | 206 | 171 | 180 | 232 |
| - josta sisäistä | 1 | 3 | 2 | 2 | 3 |
| Markets | 469 | 531 | 461 | 411 | 519 |
| - josta sisäistä | 22 | 50 | 61 | 34 | 32 |
| Venäjä | 184 | 197 | 140 | 152 | - |
| - josta sisäistä | 0 | - | - | - | - |
| Muut | 18 | 21 | 21 | 21 | 20 |
| - josta sisäistä | 17 | 21 | 20 | 21 | 20 |
| Nord Pool netotus | -358 | -476 | -465 | -369 | -426 |
| Eliminoinnit | -128 | -76 | 0 | -78 | -115 |
| Yhteensä | 1 632 | 1 602 | 1 272 | 1 322 | 1 440 |
| MEUR | I/2009 | IV/2008 | III/2008 | II/2008 | I/2008 |
|---|---|---|---|---|---|
| Sähköntuotanto | 423 | 470 | 438 | 260 | 431 |
| Lämpö | 113 | 155 | -15 | 37 | 130 |
| Sähkönsiirto | 81 | 61 | 50 | 51 | 86 |
| Markets | -11 | -29 | -17 | 31 | -20 |
| Venäjä | 5 | -19 | -39 | -33 | 0 |
| Muut | -12 | -27 | -22 | 2 | -18 |
| Total | 599 | 611 | 395 | 348 | 609 |
| NELJÄNNEKSITTÄIN | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| I/2009 | IV/2008 | III/2008 | II/2008 | I/2008 | |
| Sähköntuotanto | 419 | 378 | 371 | 384 | 395 |
| Lämpö | 112 | 109 | -7 | 27 | 121 |
| Sähkönsiirto | 81 | 63 | 49 | 49 | 87 |
| Markets | -2 | 0 | -8 | -15 | -10 |
| Venäjä | 5 | -20 | -39 | -33 | - |
| Muut | -13 | -22 | -13 | -9 | -12 |
| Total | 602 | 508 | 353 | 403 | 581 |
| MEUR | I/2009 | IV/2008 | III/2008 | II/2008 | I/2008 |
|---|---|---|---|---|---|
| Sähköntuotanto | 4 | 7 | 11 | 0 | 0 |
| Lämpö | 0 | 60 | 2 | 0 | 2 |
| Sähkönsiirto | 0 | 0 | 2 | 0 | 0 |
| Markets | 0 | - | 0 | 0 | - |
| Venäjä | 0 | 1 | 0 | - | - |
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Yhteensä | 4 | 68 | 15 | 0 | 2 |
| NELJÄNNEKSITTÄIN | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | I/2009 | IV/2008 | III/2008 | II/2008 | I/2008 |
| Sähköntuontanto 1) | 0 | 85 | 56 | -124 | 36 |
| Lämpö | 1 | -14 | -10 | 10 | 7 |
| Sähkönsiirto | 0 | -2 | -1 | 2 | -1 |
| Markets | -9 | -29 | -9 | 46 | -10 |
| Venäjä | - | - | - | - | - |
| Muut | 1 | -5 | -9 | 11 | -6 |
| Yhteensä | -7 | 35 | 27 | -55 | 26 |
| 1) Sisältää kirjanpitokäsittelyn vaikutukset, jotka johtuvat Fortumin osuudesta |
Valtion ydinjätehuoltorahastoon, yhteensä miljoonaa euroa: -11 -12 10 -8 -9
Konsernin riskienhallinnan periaatteisiin ei ole tehty merkittäviä muutoksia raportointikaudella. Riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet ovat yhdenmukaisia vuoden 2008 konsernin vuosikertomuksessa esitettyjen tietojen kanssa.
Alla olevat taulukot esittävät konsernin suojauslaskennassa käytettävien johdannaissopimusten nimellisarvon tai määrän ja käyvän nettoarvon.
| MEUR | 31.3.2009 | 31.3.2008 | 31.12.2008 | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Nimellis | Käypä | Nimellis | Käypä | Nimellis | Käypä | |
| Korko- ja valuuttajohdannaiset | arvo | nettoarvo | arvo | nettoarvo | arvo | nettoarvo |
| Koronvaihtosopimukset | 4 080 | 3 | 2 856 | 20 | 2 993 | -12 |
| Valuuttatermiinit | 5 440 | 226 | 5 020 | -5 | 4 521 | 370 |
| Korkotermiinit | 137 | - | 745 | - | 230 | 0 |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset | 2 241 | 230 | 3 131 | 49 | 2 240 | 218 |
| Käypä | Käypä | Käypä | ||||
| Sähköjohdannaiset | Määrä | nettoarvo | Määrä | nettoarvo | Määrä | nettoarvo |
| TWh | MEUR | TWh | MEUR | TWh | MEUR | |
| Myyntisopimukset | 175 | 2 400 | 121 | 61 | 165 | 2 102 |
| Ostosopimukset | 115 | -1 842 | 96 | -61 | 123 | -1 692 |
| Ostetut optiot | 6 | 6 | 0 | 0 | 2 | 0 |
| Asetetut optiot | 6 | -19 | 4 | 2 | 4 | -14 |
| Käypä | Käypä | Käypä | ||||
| Öljyjohdannaiset | Määrä | nettoarvo | Määrä | nettoarvo | Määrä | nettoarvo |
| 1000 bbl | MEUR | 1000 bbl | MEUR | 1000 bbl | MEUR | |
| Myyntisopimukset ja -termiinit | 1 112 | 12 | 464 | -4 | 1 047 | -14 |
| Ostosopimukset ja -termiinit | 1 140 | -13 | 692 | 9 | 1 230 | 11 |
| Käypä | Käypä | Käypä | ||||
| Hiilijohdannaiset | Määrä | nettoarvo | Määrä | nettoarvo | Määrä | nettoarvo |
| kt | MEUR | kt | MEUR | kt | MEUR | |
| Myyntisopimukset | 399 | 4 | 105 | -1 | 276 | 7 |
| Ostosopimukset | 713 | -16 | 330 | 4 | 641 | -16 |
| Käypä | Käypä | Käypä | ||||
| CO2 päästöoikeusjohdannaiset | Määrä | nettoarvo | Määrä | nettoarvo | Määrä | nettoarvo |
| ktCO2 | MEUR | ktCO2 | MEUR | ktCO2 | MEUR | |
| Myyntisopimukset | 1 016 | 6 | 3 951 | -13 | 592 | 4 |
| Ostosopimukset | 1 011 | -6 | 3 896 | 14 | 592 | -4 |
| Nimellis | Käypä | Nimellis | Käypä | Nimellis | Käypä | |
| Osakejohdannaiset | arvo | nettoarvo | arvo | nettoarvo | arvo | nettoarvo |
| MEUR | MEUR | MEUR | MEUR | MEUR | MEUR | |
| Osaketermiinit 1) | 24 | 15 | 35 | 40 | 37 | 24 |
1) Käteisvaroina toteutettavia osaketermiinejä käytetään Fortum -konsernin osakekannustinjärjestelmän suojaukseen.
Ensimmäisen neljänneksen aikana ei tapahtunut sijoituksia tytäryhtiöosakkeisiin. Vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä sijoitukset tytäryhtiöosakkeisiin olivat 1 045 miljoonaa euroa.
Alkuperäinen 31.3.2008 tehty hankintamenolaskelma on saatettu loppuun. Olennaisia muutoksia ei ole tehty vuoden 2008 tilinpäätöksessä julkaistuihin tietoihin verrattuna. Alkuperäinen ruplissa tehty hankintamenolaskelma on käännetty euroiksi käyttäen hankintapäivän valuuttakurssia.
| MEUR | TGC-10 | ||
|---|---|---|---|
| Vastikkeen muodostuminen | |||
| Maksettu rahana | 2 533 | ||
| Hankinnalle kohdistettavat välittömät kulut | 8 | ||
| Kokonaisvastike | 2 541 | ||
| Hankittujen nettovarojen käypä arvo | 2 211 | ||
| Muuntoerot | -9 | ||
| Liikearvo | 339 | ||
| Hankitun | Käypien | ||
| omaisuuden | arvojen | ||
| Hankittujen nettovarojen käypä arvo | kirjanpitoarvo | kohdistukset | Yhteensä |
| Rahavarat | 1 321 | 1 321 | |
| Rakennukset, koneet ja kalusto | 625 | 1 005 | 1 630 |
| Muut varat | 182 | 182 | |
| Koroton vieras pääoma | -107 | -388 | -495 |
| Korollinen vieras pääoma | -272 | -272 | |
| Hankitut nettovarat | 1 749 | 617 | 2 366 |
| Hankittu vähemmistöosuus | -117 | -38 | -155 |
| Yhteensä | 1 632 | 579 | 2 211 |
| Bruttoinvestointi TGC-10 -yhtiöön | |||
| Rahana suoritettu vastike | 2 541 | ||
| Rahavarat hankituissa tytäryrityksissä | 1 321 | ||
| Hankinnan rahavirta | 1 220 | ||
| Korollinen velka hankituissa tytäryrityksissä | 272 | ||
| Yhteensä | 1 492 |
Tammikuussa 2009 Fortum ja (norjalainen) Hafslund Infratek ASA yhdistivät infrastruktuurin rakentamis- ja kunnossapitoliiketoimintansa Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa. Transaktiossa Fortum sai 33 % omistusosuuden uudesta yhdistetystä yhtiöstä. Lisätietoa liitteessä 13.
Kauden lopun valuuttakurssit perustuvat Euroopan keskuspankin julkaisemiin tilinpäätöshetken kursseihin. Keskimääräinen valuuttakurssi on laskettu kunkin kuukauden lopun Euroopan keskuspankin kurssien ja edellisen vuoden viimeisen päivän kurssien keskiarvona.
Keskeisimmät Fortum -konsernissa käytetyt kurssit ovat:
| Keskimääräinen valuuttakurssi | 1-3/2009 | 1-12/2008 | 1-9/2008 | 1-6/2008 | 1-3/2008 |
|---|---|---|---|---|---|
| Ruotsi (SEK) | 10,9679 | 9,6647 | 9,4559 | 9,4088 | 9,4265 |
| Norja (NOK) | 9,1034 | 8,2605 | 8,0187 | 7,9843 | 7,9998 |
| Puola (PLN) | 4,5018 | 3,5328 | 3,4402 | 3,4926 | 3,5676 |
| Venäjä (RUB) | 44,3928 | 36,6905 | 36,5670 | 36,6348 | 36,4660 |
| Kauden lopun valuuttakurssi | 31.3.2009 | 31.12.2008 | 30.9.2008 | 30.6.2008 | 31.3.2008 |
| Ruotsi (SEK) | 10,9400 | 10,8700 | 9,7943 | 9,4703 | 9,3970 |
| Norja (NOK) | 8,8900 | 9,7500 | 8,3330 | 8,0090 | 8,0510 |
| Puola (PLN) | 4,6885 | 4,1535 | 3,3967 | 3,3513 | 3,5220 |
| Venäjä (RUB) | 45,0320 | 41,2830 | 36,4095 | 36,9477 | 37,1130 |
Tuloslaskelman mukainen verokanta raportointikaudella oli 20,8 % (20,4 %). Kauden verokanta on korkeampi vuoden 2008 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna johtuen pääasiassa pienemmästä osuudesta osakkuusyhtiöiden tuloksista.
Tuloslaskelman verokantaan vaikuttaa aina se, että osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta lasketaan verojen jälkeen. Laskennallinen verokanta, josta on vähennetty osakkuus- ja yhteisyritysten osuudet tuloksesta, oli 19,6 % (21,6 %). Verokantaan vaikuttaa alennetut yhtiöverokannat Ruotsissa ja Venäjällä.
Vuoden 2008 verokanta, lukuun ottamatta verokantojen muutosten vaikutusta, verovapaita myyntivoittoja sekä osuuksia osakkuusyritysten voitosta, oli 22,1 %.
| Laskelma laimentamattomasta ja laimennetusta osakekohtaisesta tuloksesta perustuu alla oleviin lukuihin: | |||
|---|---|---|---|
| I/2009 | I/2008 | 2008 | |
| Tuotot (MEUR): | |||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva voitto | 406 | 452 | 1 542 |
| Osakkeiden lukumäärä (1000 kpl): | |||
| Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä | |||
| osakekohtaista tulosta laskettaessa | 888 095 | 887 085 | 887 256 |
| Optioiden laimennusvaikutus | 155 | 1 092 | 583 |
| Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä | |||
| laimennettua osakekohtaista tulosta laskettaessa | 888 250 | 888 177 | 887 839 |
Yhtiökokous päätti 7.4.2009 jakaa osinkoa tilikaudelta 2008 1,00 euroa osaketta kohti, yhteensä 888 miljoonaa euroa perustuen rekisteröityjen osakkeiden määrään 14.4.2009. Ehdotettua osinkoa ei ole kirjattu osinkovelaksi tässä tilinpäätöksessä. Osingot maksettiin 21.4.2009.
Yhtiökokous päätti 1.4.2008 jakaa osinkoa 1,35 euroa osaketta kohti. Tästä osingosta 0,77 euroa osakkeelta maksettiin konsernin tuloksesta ilman kertaluonteisia eriä. Lisäksi yhtiökokous päätti jakaa 0,58 euron suuruisen lisäosingon osakkeelta yhtiön pääomarakenteen ohjaamiseksi kohti sovittua tavoitetasoa. Kokonaisosingon määrä, 1 198 miljoonaa euroa, perustui rekisteröityjen osakkeiden määrään 4.4.2008. Osingot maksettiin 11.4.2008.
| MEUR | 31.3.2009 | 31.3.2008 | 31.12.2008 |
|---|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo kauden alussa | 12 533 | 11 428 | 11 428 |
| Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta | - | 1 857 | 1 980 |
| Käyttöomaisuusinvestoinnit | 141 | 174 | 1 087 |
| Aktivoidut vieraan pääoman menot | 9 | 1 | 21 |
| Ydinvoiman käytöstäpoistamiskulut | 0 | - | 22 |
| Päästöoikeuksien muutokset | 0 | 0 | 14 |
| Vähennykset | -1 | -2 | -14 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -122 | -111 | -515 |
| Vähennykset tytäryritysten myyntien kautta | -5 | - | -31 |
| Muuntoerot ja muut muutokset | -231 | 39 | -1 459 |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 12 324 | 13 386 | 12 533 |
| MEUR | 31.3.2009 | 31.3.2008 | 31.12.2008 |
|---|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo kauden alussa | 2 112 | 2 853 | 2 853 |
| Osuus osakkuus-ja yhteisyritysten tuloksesta | -33 | 34 | 126 |
| Hankinnat | 31 | 7 | 7 |
| Osakeannit ja muut sijoitukset | - | 1 | 1 |
| Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta | - | 35 | 36 |
| Uudelleenluokittelut | -4 | -1 | -3 |
| Myynnit | - | - | -13 |
| Saadut osingot | -2 | -2 | -51 |
| Käyvän arvon ja muut oman pääoman muutokset | -3 | -411 | -628 |
| Muuntoerot | -1 | -5 | -216 |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 2 100 | 2 511 | 2 112 |
Vuoden ensimmäisen neljänneksen osuus osakkuusyritysten tuloksesta, -33 (34) miljoonaa euroa, sisältää pääasiassa Fortumin osuuden osakkuusyrityksen Hafslund ASA:n tuloksesta -36 (25) miljoonaa euroa. Fortumin osuus osakkuusyritysten tuloksesta vuonna 2008 oli 126 miljoonaa euroa, josta Hafslundin osuus oli 48 miljoonaa euroa. Fortumin laadintaperiaatteiden mukaisesti Hafslundin osakkuusyritystulos on sisällytetty konsernin lukuihin Hafslundin edellisen neljänneksen tietoihin perustuen, sillä Hafslun raportoi osavuosikatsauksensa Fortumia myöhemmin. Hafslund julkaisee tammi-maaliskuun tuloksensa 6.5.2009.
Fortum ja (norjalainen) Hafslund Infratek ASA yhdistivät infrastruktuurin rakentamis- ja kunnossapitoliiketoimintansa Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa vuoden 2009 alussa. Transaktiossa Fortum sai uusia osakkeita Hafslund ASA:ssa ja 33 % omistusosuuden uudesta yhdistetystä yhtiöstä.
Käyvän arvon ja muut oman pääoman muutokset sisältävät pääasiassa Hafslundin omistamien REC -yhtiön osakkeiden käyvän arvon muutoksen. Ensimmäisen neljänneksen aikana REC -osakkeiden käyvän arvon muutos oli -4 (-409) miljoonaa euroa. Kumulatiivinen käyvän arvon muutos Fortumin omassa pääomassa, perustuen Hafslundin raportoimiin jäljellä olevien osakkeiden lukumäärään, oli 122 miljoonaa euroa maaliskuun 2009 lopussa. Tämä sisältää 4 miljoonan euron vähennyksen ensimmäisen neljänneksen aikana.
| Osakkeiden | Osakkeiden | |||
|---|---|---|---|---|
| määrä | Osakepääom | määrä | Osakepääom | |
| MEUR | 31.3.2009 | a 31.3.2009 | 31.12.2008 | a 31.12.2008 |
| Rekisteröidyt osakkeet 1.1. | 887 638 080 | 3 044 | 886 683 058 | 3 040 |
| Optioilla merkityt ja rekisteröidyt osakkeet raportointikauden lopussa | 528 087 | 1 | 955 022 | 4 |
| Rekisteröidyt osakkeet raportointikauden lopussa | 888 166 167 | 3 045 | 887 638 080 | 3 044 |
| Rekisteröimättömät osakkeet | - | 56 000 |
Ensimmäisen neljänneksen aikana Fortum laski liikkeelle kaksi 750 miljoonan euron joukkovelkakirjalainaa Fortumin EMTN (Euro Medium Term Note) -ohjelman puitteissa. Lainat erääntyvät vuosina 2014 ja 2019. Tämä uusi rahoitus käytettiin osittain huhtikuussa kun lyhennettiin 500 miljoonaa euroa 2 miljardin kolmen vuoden pankkilainaa ja maksettiin takaisin kaikki nostetut erät (300 miljoonaa euroa) 1,5 miljardin euron viiden vuoden luottolimiitistä. Molemmat lyhennetyt lainat otettiin maaliskuussa 2008, TGC-10 hankinnan yhteydessä. Tästä syystä 800 miljoonaa euroa on siirretty pitkäaikaisten lainojen lyhytaikaiseen osuuteen.
Valtion ydinjätehuoltorahaston jälleenlainausta nostettiin 66 miljoonalla eurolla 774 miljoonaan euroon. Fortum käyttää myös lyhytaikaista velkaa laskemalla liikkeelle yritystodistuksia Suomen ja Ruotsin markkinoilla. Liikkeelle laskettujen yritystodistusten määrä oli ensimmäisen neljänneksen lopussa 485 miljoonaa euroa. Ensimmäisen neljänneksen aikana maksettiin takaisin 300 miljoonaa euroa 1,5 miljardin euron viiden vuoden luottolimiitistä ja TGC-10:n 5 miljardin ruplan joukkovelkakirjalaina (112 miljoona euroa). Neljänneksen aikana korollinen velka kasvoi 1 175 miljoonaa euroa 7 500 miljoonasta eurosta 8 675 miljoonaan euroon. Likvidit varat kasvoivat 1 720 miljoonaa euroa 1 321 miljoonasta eurosta 3 041 miljoonaan euroon sisältäen 841 miljoonaa euroa rahaa ja pankkisaamisia TGC-10:ssä. Osingot maksettiin vuosina 2008 ja 2009 maaliskuun lopun jälkeen.
| MEUR | 31.3.2009 | 31.3.2008 | 31.12.2008 |
|---|---|---|---|
| Taseeseen sisältyvät erät: | |||
| Ydinvoimaan liittyvät varaukset | 571 | 522 | 566 |
| Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 571 | 522 | 566 |
| Lainmukainen vastuu ja osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta: | |||
| Ydinjätehuoltovastuu Suomen ydinenergialain mukaan | 895 | 816 | 895 |
| Rahastotavoite | 767 | 698 | 767 |
| Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 767 | 698 | 728 |
Loviisan ydinvoimalaitoksen ydinjätehuoltovastuu on laskettu Suomen ydinenergialain mukaisesti ja vastuun määrän on päättänyt Työ- ja elinkeinoministeriö tammikuussa 2009. Vastuu perustuu vuosittain päivitettävään kustannusennusteeseen, sekä joka kolmas vuosi tehtävään uuteen tekniseen suunnitelmaan. Tekninen suunnitelma päivitettiin edellisen kerran vuonna 2007. Lain mukainen vastuu 31.3.2009, joka perustuu Työ- ja elinkeinoministeriön päätökseen ja on laskettu ydinenergialain mukaisesti, oli 895 miljoonaa euroa.
Taseeseen kirjattu ydinjätehuoltovaraus perustuu kassavirtaan tulevaisuuden kustannuksista, jotka pohjautuvat samoihin selvityksiin kuin lainmukainen vastuu. Ydinvoimavarauksen käypä arvo, joka on laskettu IAS37:n mukaisesti, on kasvanut 5 miljoonalla eurolla edellisen vuoden lopun arvosta, ja se oli yhteensä 571 miljoonaa euroa 31.3.2009. Suurin syy lainmukaisen vastuun ja taseeseen kirjatun varauksen välillä on se, että lainmukaista vastuuta ei diskontata nykyarvoon.
Viranomaiset päättävät vuotuisen rahastotavoitteen ja lainmukaisen vastuun määrän vuosittain tammikuussa. Fortum suorittaa ydinjätehuoltomaksuja Valtion ydinjätehuoltorahastoon kyseessä olevien päätösten mukaisesti. Rahastotavoite, joka vastaa uutta lainmukaista vastuuta ja päätettyä ydinjätehuoltorahaston maksujen jaksottamista, on yhteensä 767 miljoonaa euroa. Rahastossa on IFRS:n näkökulmasta 196 miljoonan euron yliljäämä, koska Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta o 767 miljoonaa euroa 31.3.2009, kun taas rahasto-osuuden tasearvo oli 571 miljoonaa euroa.
Sähköntuotanto -segmentin liikevoittoon vaikuttaa Fortumin laskentaperiaatteiden mukaisesti Valtion ydinjätehuoltorahaston käsittelystä syntyvät erät, sillä Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuuden tasearvo ei saa ylittää IFRS:n mukaisesti laskettua varauksen määrää taseessa. Niin kauan kuin ydinjätehuoltorahasto pysyy ylirahoitettuna IFRS:n näkökulmasta, kirjataan positiivinen vaikutus liikevoittoon, kun varaus kasvaa enemmän kuin nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon. Negatiivinen kirjaus kirjataan liikevoittoon aina, kun nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon ovat suuremmat kuin varauksen kasvu. Edellämainittua kirjausta ei sisällytetä Fortumin vertailukelpoiseen liikevoittoon, katso 'muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät', liite 4. Fortum kirjasi tästä johtuen ensimmäisen neljänneksen tulokseen -11 miljoonan euron vaikutuksen. Viim vuonna vastaava luku ensimmäisellä neljänneksellä oli -9 miljoonaa euroa ja koko vuoden osalta -19 miljoonaa euroa.
Fortumilla on vähemmistöosuuksia suomalaisissa ja ruotsalaisissa ydinvoimaa tuottavissa osakkuusyhtiöissä. Fortum on näiden yhtiöiden osalta käsitellyt osuutensa ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen vaikutuksista laatimisperiaatteidensa mukaisesti.
| MEUR | 31.3.2009 | 31.3.2008 | 31.12.2008 |
|---|---|---|---|
| Omasta puolesta annetut | |||
| Lainat | |||
| Pantit | 291 | 230 | 229 |
| Kiinteistökiinnitykset | 137 | 138 | 137 |
| Muut sitoumukset | |||
| Kiinteistökiinnitykset | 206 | 102 | 206 |
| Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta annetut | |||
| Pantit ja kiinteistökiinnitykset | 2 | 3 | 2 |
Suomalaisilla Valtion ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastolta. Ensimmäisellä neljänneksellä Fortum on nostanut lisää lainaa rahastolta (katso liite 15) ja pantannut vastaavasti lisää Kemijoki Oy:n osakkeita. Pantattujen osakkeiden tasearvo oli 263 miljoonaa euroa (208) 31.3.2009 (ja vastaavasti 31.12.2008).
Fortum on antanut Valtion ydinjätehuoltorahastolle vakuudeksi Naantalin ja Inkoon voimalaitoksiin liittyviä kiinteistökiinnityksiä arvoltaan 206 miljoonaa euroa, turvaamaan kattamattomat lainmukaiset vastuut ja mahdolliset odottamattomat tapahtumat. Kiinnitysten arvo päivitetään vuosittain toisen neljänneksen aikana perustuen lainmukaiseen vastuuseen ja rahastotavoitteeseen, jotka päätetään vuoden vaihteessa. Fortum arvioi kiinteistökiinnitysten kasvavan toisella neljänneksellä noin 14 miljoonaa euroa.
| MEUR | 31.3.2009 | 31.3.2008 | 31.12.2008 |
|---|---|---|---|
| Vuoden sisällä erääntyvät | 22 | 24 | 28 |
| Yli vuoden, mutta viiden vuoden sisällä erääntyvät | 38 | 44 | 47 |
| Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät | 83 | 92 | 86 |
| Yhteensä | 143 | 160 | 161 |
Vuokrasopimuksiin liittyvien sitoumusten pieneneminen vuoden 2008 lopusta johtuu pääasiassa infrastruktuuriyhtiöiden myynnistä sekä valuuttakurssimuutoksista.
| MEUR | 31.3.2009 | 31.3.2008 | 31.12.2008 |
|---|---|---|---|
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 1 130 | 458 | 1 321 |
| Aineettomat hyödykkeet | 7 | 9 | 7 |
| Yhteensä | 1 137 | 467 | 1 328 |
Investointisitoumusten pieneneminen vuoden 2008 lopusta johtuu pääasiassa automaattisen mittarinluentaprojektin loppuunsaattamisesta Sähkönsiirto -segmentissä Ruotsissa, Venäjän ruplan heikkenemisestä sekä CHP-voimalaitosten rakentamisen etenemisestä Suomessa, Virossa ja Puolassa.
| MEUR | 31.3.2009 | 31.3.2008 | 31.12.2008 |
|---|---|---|---|
| Omasta puolesta annetut | |||
| Muut vastuut | 356 | 213 | 362 |
| Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta annetut | |||
| Takaukset | 562 | 235 | 565 |
| Muut vastuut | 125 | 125 | 125 |
| Muiden puolesta annetut | |||
| Takaukset | 14 | 10 | 10 |
| Muut vastuut | 1 | 1 | 1 |
Omasta puolesta annetut muut vastuut, 356 miljoonaa euroa, ovat pienentyneet vuoden 2008 lopusta 6 miljoonalla eurolla. Vastuiden määrän pieneneminen johtuu pääasiassa niiden vastuiden valuuttakurssieroista, jotka on otettu kattamaan useita sopimusvelvoitteita.
Lainsäädäntö edellyttää, että Suomessa ja Ruotsissa toimivien ydinvoimayhtiöiden on annettava vakuuksia Suomen ja Ruotsin ydinjätehuoltorahastoille, joilla taataan, että voimalaitosten käytöstäpoistoon ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamiseen on riittävät varat.
Fortum arvioi, että Teollisuuden Voima Oy:n (TVO) puolesta antamansa takauksen määrä tulee vähenemään nykyisestä 70 miljoonasta eurosta 67 miljoonaan euroon vuoden 2009 toisen neljänneksen aikana. Takauksen arvo päivitetään vuosittain toisen neljänneksen aikana perustuen lainmukaiseen vastuuseen ja rahastotavoitteeseen, jotka on päätetty vuoden vaihteessa.
Ensimmäisen neljänneksen aikana ei tapahtunut merkittäviä muutoksia oikeudenkäynneissä ja viranomaismenettelyissä.
Lähipiiritapahtumat on esitetty Fortumin vuoden 2008 vuosikertomuksessa. Tilinpäätöshetken 31.12.2008 jälkeen ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.
Suomen valtion omistusosuus Fortumin osakkeista vuoden 2008 lopussa oli 50,80%. Vuoden 2009 aikana osakkeiden määrä muuttui optiomerkintöjen johdosta, 31.3.2009 Suomen valtion omistusosuus oli 50,77%.
| MEUR | I/2009 | I/2008 | 2008 |
|---|---|---|---|
| Myynnit osakkuusyrityksille | 27 | 35 | 113 |
| Korot osakkuusyritysten lainasaamisista | 8 | 8 | 34 |
| Ostot osakkuusyrityksiltä | 141 | 134 | 563 |
| AVOIMET SALDOT OSAKKUUSYRITYSTEN KANSSA | |||
| MEUR | I/2009 | I/2008 | 2008 |
| Pitkäaikaiset korolliset lainasaamiset | 681 | 671 | 659 |
| Myyntisaamiset | 11 | 14 | 24 |
| Muut saamiset | 6 | 7 | 5 |
| Pitkäaikaiset velat | 199 | 184 | 184 |
| Ostovelat | 25 | 22 | 26 |
| Muut velat | 8 | 34 | 18 |
Liiketapahtumat ja avoimet saldot yhteisyritysten kanssa olivat raportointikaudella merkitykseltään vähäisiä.
Fortum Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 7.4.2009. Osingonjakoon liittyen katso liite 11.
TGC-10:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 15.4.2009. Muiden päätösten lisäksi osakkeenomistajat hyväksyivät yhtiön uudelleennimeämisen. Yhtiöjärjestyksen muutosten virallisen rekisteröimisen jälkeen (arvioitu huhtikuun loppuun mennessä) yhtiön uusi nimi tulee olemaan OAO Fortum.
| Käyttökate (EBITDA =Tulos ennen korkoja, veroja sekä poistoja ja arvonalentumisia) |
= | Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset | |
|---|---|---|---|
| Vertailukelpoinen liikevoitto | = | Liikevoitto - kertaluonteiset erät - muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | |
| Kertaluonteiset erät | = | Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja tappiot mm. | |
| Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | = | Sisältää ne tulevaisuuden kassavirtoja suojaavat rahoitusinstrumentit, joihin ei voida soveltaa IAS 39:n mukaisesti suojauslaskentaa sekä IFRIC tulkinnan nro 5 mukaisen vaikutuksen, joka aiheutuu siitä, että taseen saamisiin kirjattu Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta ei voi ylittää vastaavaa velkaa. |
|
| Kassavirta ennen käyttöpääoman muutosta (FFO) | = | Liiketoiminan kassavirta ennen käyttöpääoman muutosta | |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen | = | Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin tehdyt investoinnit mukaan lukien kunnossapito-, tuottavuus- ja kasvuinvestoinnit sekä lainsäädännön edellyttämät investoinnit. Investointeihin kuuluvat myös investointien rakennusaikana taseeseen aktivoidut korkokulut. Kunnossapitoinvestoinnit pidentävät olemassaolevan omaisuuserän vaikutusaikaa, ylläpitävät käytettävyyttä sekä/tai ylläpitävät luotettavuutta. Tuottavuusinvestoinnit parantavat olemassaolevan hyödykkeen tuottavuutta. Kasvuinvestointien tarkoitus on rakentaa uutta kapasiteettia ja/tai lisätä olemassaolevien liiketoimintojen asiakaskantaa. Lainsäädännön edellyttämät investoinnit tehdään tiettyinä ajankohtina lakien vaatimusten mukaan. |
|
| Bruttoinvestoinnit osakkeisiin | = | Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin, osakkuusyritysosakkeisiin ja muihin myytävissä oleviin sijoituksiin. Investoitujen tytäryhtiöosakkeiden hankintahintaan on lisätty hankittavan yhtiön nettovelka. |
|
| Oman pääoman tuotto, % | = | Kauden voitto Oma pääoma keskimäärin |
x 100 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | = | Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut Sijoitettu pääoma keskimäärin |
x 100 |
| Sidotun pääoman tuotto, % | = | Liikevoitto + osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta Sidottu pääoma keskimäärin |
x 100 |
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | = | Vertailukelpoinen liikevoitto + osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta (IAS 39 oikaistu sekä pois lukien merkittävimmät myyntivoitot ja -tappiot) Vertailukelpoinen sidottu pääoma keskimäärin |
x 100 |
| Sijoitettu pääoma | = | Taseen loppusumma - korottomat velat - laskennallinen verovelka - varaukset |
|
| Sidottu pääoma | = | Korottomat varat + Valtion ydinjätehuoltorahastoon liittyvät korolliset varat - korottomat velat - varaukset (korottomat varat ja velat eivät sisällä rahoitukseen, veroihin ja laskennallisiin veroihin liittyviä eriä sekä varoja ja velkoja, jotka syntyvät suojauslaskennan soveltamisedellytykset täyttävien johdannaissopimusten käypien arvojen muutoksista) |
|
| Vertailukelpoinen sidottu pääoma | = | Sidottu pääoma oikaistuna niillä korottomilla varoilla ja veloilla, jotka aiheutuvat niistä tulevaisuuden kassavirtaa suojaavista johdannais sopimuksista, joihin ei voida soveltaa IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa |
|
| Korolliset nettovelat | = | Korolliset velat - likvidit varat | |
| Velkaantumisaste, % | = | Korolliset nettovelat Oma pääoma |
x 100 |
| Omavaraisuusaste, % | = | Oma pääoma sisältäen vähemmistöosuuden Taseen loppusumma |
x 100 |
| Nettovelka/käyttökate | = | Korollinen nettovelka Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset |
|
| Korkokate | = | Liikevoitto Nettokorkokulut |
|
| Tulos/osake (EPS) | = | Kauden voitto - vähemmistöosuus Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden aikana |
|
| Oma pääoma/osake, EUR | = | Oma pääoma Osakkeiden lukumäärä ilman omia osakkeita kauden lopussa |
|
| Edelliset 12 kk | = | Raportointihetkeä edeltävät 12 kuukautta |
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.