Martela Oyj

Annual Report • Jun 11, 2009

Martela lyhyesti

Martela suunnittelee ja toteuttaa työtilojen ja julkisten tilojen sisustusratkaisuja. Martelan tavoitteena on tarjota asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen alan parasta palvelua sekä laadukkaita, ergonomisia ja innovatiivisia tuotteita. Nopeat toimitukset ja toimiva jakeluverkosto tukevat näihin tavoitteisiin pääsemistä.

Suomessa Martela on toimialansa suurin yritys ja Pohjoismaissa kolmen suurimman joukossa. Martela tarjoaa myös alan laajimman valikoiman sisustusratkaisujen ylläpitoa ja muutoksia tukevia palveluja. Suomessa Martelan kokonaispalvelu kattaa tarvittaessa koko toimitilan muutoksen inventoinnista ja suunnittelusta muuttoon ja ylläpitoon saakka.

Martela on yli 60-vuotias perheyritys, jonka osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Yhtiöllä on tuotantoa Suomessa, Ruotsissa ja Puolassa. Päämarkkina-alueitamme ovat Itämeren alueen lisäksi Norja, Hollanti, Ukraina, Unkari ja Japani. Vuonna 2008 Martela-konsernin liikevaihto oli 141,2 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa työskenteli keskimäärin 681 henkilöä.

EXCEED Design Pekka Toivola & Iiro Viljanen SOFTX Design Julia Läufer & Marcus Keichel

Vuosi lyhyesti

		2008	2007
Liikevaihto	Meur	141,2	128,4
Liikevaihdon muutos	%	9,9	7,3
Liikevoitto	Meur	10,9	8,3
- suhteessa liikevaihtoon	%	7,7	6,4
Voitto ennen veroja	Meur	10,2	7,6
- suhteessa liikevaihtoon	%	7,2	5,9
Sijoitetun pääoman tuotto		25,2	19,6
Taseen loppusumma	Meur	64,9	63,8
Omavaraisuusaste	%	52,2	46,7
Tulos/osake	eur	1,89	1,32
Oma pääoma/osake	eur	8,47	7,22
Osinko/osake	eur	0,60*	0,50
Investoinnit	Meur	2,9	3,2
Henkilöstö keskimäärin		681	663

* hallituksen ehdotus CLASH

Design Samuli Naamanka

Toimitusjohtajan katsaus

Olemme nostaneet keskeisiksi strategisiksi tavoitteiksemme kannattavan kasvun kaikilla markkina-alueilla, korkean laadun jatkuva kehittämisen kaikessa toiminnassa sekä vahvaksi kansainväliseksi design-brändiksi kehittymisen. Vuosikertomus-vuoden aikana olemme ottaneet määrätietoisia askelia tavoitteitamme kohti.

Kannattava kasvu

Martelan myynti ja kannattavuus etenivät strategian mukaisesti vuonna 2008. Liikevaihtomme kasvoi 9,9 prosenttia (7,3) ja liikevoittoprosenttimme ilman kertaluonteisia eriä oli 7,2 prosenttia (4,5). Erityisesti olemme onnistuneet Suomessa ja itäisessä Euroopassa. Olemme pystyneet lisäämään tuottavuutta, kasvusta huolimatta kokonaishenkilömäärämme ei ole lisääntynyt merkittävästi. Kustannusten nousu alihankinnoissa on kuluneen vuoden aikana ollut merkittävä, mutta olemme onnistuneet kompensoimaan sen parantamalla tuottavuutta sekä kohtuullisin hinnan korotuksin.

Suomessa olemme perusliiketoimintamme lisäksi tehneet ennätyksellisen isoja asiakasprojekteja. Suomessa rakennettiin vuoden aikana runsaasti uudiskohteita, joihin Martela valittiin kumppaniksi. Monessa kohteessa asiakkaamme ovat valinneet Martela- kokonaisratkaisun, jossa Martela on kalustetoimituksen lisäksi huolehtinut myös muutosta, kierrätyksestä ja muista toimitilamuutoksessa tarvittavista palveluista.

Skandinaviassa markkinatilanne on ollut haasteellisempi. Vuonna 2007 kasvoimme 18 prosenttia, mutta kevään 2008 aikana kysyntä kääntyi laskuun. Toiminnallisesti kehitys Skandinaviassa oli myönteistä. Olemme vahvistaneet myynnin tehokkuutta, asiakaspalvelu- ja logistiikkatoimintaa sekä yhteistyötä arkkitehtien kanssa.

Puolassa ja itäisessä Keski-Euroopassa kannattavuus on parantunut ja kasvu on jatkunut. Kannattavuutta on parannettu muun muassa lisäämällä paikallisen alihankinnan osuutta.

Alkuvuodesta päätimme etabloitua Venäjän markkinoille ja olemme edenneet tässä suunnitelmien mukaisesti. Yleinen markkinatilanne vaikuttaa myös Venäjän toimintoihin, mutta siitä huolimatta tulemme jatkamaan panostuksiamme tällä markkina-alueella.

Korkean laadun jatkuva kehittäminen

Martela on tunnettu laadukkaasta mallistostaan ja tuotteistaan, mutta sen lisäksi haluamme tulla tunnetuksi laadukkaana kumppanina asiakkaillemme ratkaisujen tarjoajana. Tämä edellyttää jatkuvaa toiminnan laatuun panostamista kaikkialla organisaatiossa. Yhteisten laatutavoitteiden varmistamiseksi olemme kuluneen vuoden aikana toteuttaneet laatukriteerien määritysprojektin, jossa komponenttitason kriteeristö määritettiin, dokumentoitiin sekä luotiin vastaavat tarkastusmenettelyt. Lisäksi olemme muun muassa tarkentaneet laatumittareitamme ja niiden tavoitteita, aktivoineet reklamaatiokäytäntöjä sekä tiivistäneet alihankintayhteistyötä.

Osana laadukasta toimintaa otamme ympäristövastuumme vakavasti. Tavoitteemme on tarjota asiakkaillemme ympäristön kannalta kestäviä tuotteita, palveluita ja työympäristöjä.

Kansainvälisen design–brändin kehittäminen

"Olli Mannermaan suunnittelema Kilta– neuvottelutuoli on todellinen klassikko. Tuoli on ollut Martelan mallistossa jo vuodesta 1955 ja sai lanseerausvuotena kultamitalin Suomen suurmessuilla. Minulla on paljon lapsuuden muistoja Kilta-tuolista. Kun lapsena kävin isäni työpaikalla vierailulla, tuli Kiltalla pyörittyä paljonkin! Tänä päivänä tuolit ovat säännöllisessä käytössä Martelan johtoryhmän kokoushuoneessa. Kilta-tuolissa yhdistyy klassinen ja aikaa kestävä muotoilu sekä erinomainen istumamukavuus. "

Heikki Martela Toimitusjohtaja

Mallistomme on nyt vahvempi kuin koskaan, mikä vahvistaa kilpailukykyämme toimitilakalusteiden design–brändinä. Vuoden aikana lanseerasimme huippusuunnittelijoiden tuotteita kansainvälisillä messuilla Tukholmassa, Milanossa ja Moskovassa. Tuotteet saivat positiivisen vastaanoton sekä suunnittelijoilta että alan lehdistöltä; muun muassa Milanossa lanseerattu Eero Aarnion suunnittelema The Tree –tilanjakaja sai huomattavan näkyvyyden sekä kansainvälisessä että kotimaisessa mediassa vuoden aikana.

Vahvoista lähtökohdista vuoteen 2009

Olemme menestyneet kuluvan vuoden aikana hyvin kaikilla strategisilla tavoitealueillamme. Toimintamme on tehostunut, palvelujemme laatu on kehittynyt sekä tavoittelemamme asema kansainvälisenä design–brändinä on saanut hyvän alun.

Vaikea taloustilanne tulevana vuonna on yleinen huolenaihe, mutta se voi myös olla mahdollisuus. Martela–konserni on hyvässä asemassa kohtaamaan haasteellisemman markkinatilanteen. Mallistomme on vahvempi kuin koskaan ja olemme myös panostaneet uusiin, perinteistä toimistokalustamista lähellä oleviin toimialoihin, kuten koulut, vanhusten huolto, auditoriotilat sekä hotelli- ja ravintolatoimiala.

Myös taloutemme on vakaa. Meillä on erittäin vahva tase, velkaantumisasteemme on negatiivinen ja omavaraisuusasteemme on yli 50 prosenttia. Nämä taloudelliset tunnusluvut antavat meille erinomaisen aseman lähteä käsillä olevaan markkinatilanteeseen.

Haluan kiittää asiakkaitamme ja kumppaneitamme luottamuksesta sekä toimivasta yhteistyöstä. Osakkeenomistajia kiitän luottamuksesta ja henkilöstöä erittäin hyvästä yhteis-hengestä ja työilmapiiristä sekä määrätietoisesta työstä strategisten tavoitteidemme eteen. Olemme valmiit kohtaamaan tulevat vuodet!

Takkatiellä helmikuussa 2009

Heikki Martela Toimitusjohtaja

Markkinajohtajan kasvu tulee kokonaisratkaisuista

Martelan myynnin tavoitteena on tarjota asiakkaille toimivia ja laadukkaita kokonaisratkaisuja työympäristöihin sekä julkisiin tiloihin. Martela haluaa olla jatkossakin markkinajohtaja myös alansa asiakastyytyväisyydessä sekä kustannustehokkuudessa.

Martela on markkinajohtaja toiminnan painopistealueilla, joita ovat palveluiden ja kalusteiden yhdistelmästä koostuvat kokonaisratkaisut toimistoihin, vanhushuoltoon ja kouluihin sekä niiden kohtaamistiloihin. Olemme tavoitteidemme mukaisesti kasvussa myös hotelli- ja ravintolatoimialan kohtaamistilojen ratkaisuntarjoajana.

Tulosyksikön palveluksessa oli keskimäärin 295 henkilöä (299).

Toiminta kattaa koko Suomen

Martelalla on Suomessa koko maan kattava myynti- ja palvelu-verkosto. Kaikkiaan Suomessa on 24 palvelupistettä, joista yhdeksän on Martelan omia ja loput 14 yrittäjävetoisten Martela-keskusten.

Asiakasratkaisut toteutetaan myynnin ja asiakaspalvelun sekä Nummelan logistiikkakeskuksen välillä määritellyn laatu-prosessin mukaisesti. Asiakasratkaisujen rakentaminen on integroitu myynnin ja asiakaspalvelun sekä Nummelan logistiikkakeskuksen välille. Tarve määritellään asiakasrajapinnassa, kuvataan ja välitetään logistiikkakeskukseen, jossa tapahtuu tulevan tilauksen perusteella palvelutuotannon ohjaus, tuotteiden kokoonpano sekä kokonaisratkaisua täydentävien valmiiden tuotteiden logistiikan hallinta.

Tuotteiden kokoonpano on automatisoitu ja se perustuu komponenttien alihankintaan, omaan kokoonpanoon sekä laatukriteerit täyttäviin toimituksiin. Tuotannon ohjaus tapahtuu asiakastilausten mukaisesti, jolloin laaja varastointi ei ole tarpeellinen. Palvelutuotanto perustuu omaan 60 vuoden ajan kehitettyyn ydinosaamiseen sekä kumppaniverkoston hallintaan.

Kehityskohteina laatu ja tuottavuus

Kuluneen vuoden aikana toiminnan merkittävimmät kehitysalueet ovat olleet entistä parempi laatu ja tuottavuus. Toimintakertomusvuonna on tehty investointeja muun muassa tuotantokoneisiin sekä asiakasratkaisuja tuottavaan teknologiaan. Palveluiden tuotannossa, myynnissä ja asiakaspalveluorganisaatiossa on tehty merkittäviä koulutusinvestointeja ja näiden toimintojen ohjausta on kehitetty palvelemaan entistä paremmin eri toimialoja.

Martela tarjoaa kokonaisratkaisuja asiakkaan muutostilanteisiin

Martelan toimistokalustevalikoima on alansa laajimpia ja laadukkaimpia. Toimistoympäristöjen palvelutuotanto on huippuluokkaa sekä ISO 9001 laatustandardin mukaista. Näistä koostuu asiakkaiden työympäristön muutostilanteita tukeva Martelan kokonaisratkaisu.

Martelan kokonaisratkaisuja on edelleen kehitetty orgaanisella kasvulla sekä kumppaniverkoston hallintaa ja johtamista kehittämällä. Asiakkaalle pystytään tarjoamaan laadukkaita ja laajoja kokonaisratkaisuja, joilla työympäristön muutostilanteet eivät vaikuta negatiivisesti toiminnan tehokkuuteen. Myös laatu ja hankintojen helppous ovat kokonaisratkaisujen kehityksen painopisteitä.

"Martelan kokonaisratkaisut tarjoavat asiakkaille tehokkuutta ja laatua työympäristön tarpeisiin. Työympäristön viihtyvyydellä on suuri merkitys työn tuottavuuteen. Toimistokalusteet ovat vain osa työympäristön ratkaisuista. Kun Martelan palvelut yhdistetään kalusteratkaisuihin, saa asiakas parhaan mahdollisen työympäristön – myös tulevaisuudessa."

Panu Ala-Nikkola Johtaja, tulosyksikkö Suomi Martelan kokonaisratkaisut kattavat muun muassa toimitilasuunnitelman, nykytilan kartoituksen, vanhojen kalusteiden vastaanoton, ympäristönormit täyttävän kierrätyksen, muuttopalvelut sekä kalusteiden ylläpidon ja vuokrauksen, joka mahdollistaa kalusteiden joustavan vaihdon asiakkaan muuttuvien tarpeiden mukaan.

Maantieteellinen segmentti Suomi (meur)	2008		2007 Muutos %
Liikevaihto	103,2	85,5	20,7
Segmentin varat	58,3	52,3
Investoinnit	2,5	2,1
Henkilöstö keskimäärin (henk)	520	518	0,4

Kidex Oy:n vuosi 2008

Kidex Oy:n liikeideana on toimia levypohjaisten kalustekomponenttien, kuten kaappi- ja laatikosto-osien ja pöytien kansilevyjen sopimusvalmistajana.

Yhtiön asiakkaita ovat Martela–konserniin kuuluvat yhtiöt sekä konsernin ulkopuoliset kalustevalmistajat, erityisesti keittiö- ja myymäläkalusteiden valmistajat. Konsernin ulkopuolisten asiakkuuksien osuus yhtiön kokonaismyynnistä vuonna 2008 oli 18 prosenttia (24).

Kuluneen vuoden aikana yhtiössä nostettiin viilutettujen tuotteiden jalostusastetta investoimalla viilupinnoitus- sekä pintakäsittelylinjaan. Nämä toiminnot siirrettiin Martelan Nummelan tehtaalta Kidexiin keväällä 2008. Merkittävä kehityskohde on ollut myös tuotantokapasiteetin tarpeiden vaihtelujen entistä parempi hallinta. Tätä kehitettiin ottamalla käyttöön joustotuntimalli sekä aloittamalla vuokratyövoiman käyttö.

Yhtiön tavoitteena on toimia aktiivisena sopimusvalmistajana kaikille Martela–konsernin yhtiöille ja kasvaa niiden mukana sekä Martela-konsernin ulkopuolisissa asiakkuussegmenteissä.

Yhtiön palveluksessa oli keskimäärin 87 (84) henkeä.

P.O. Korhonen Oy:n vuosi 2008

P.O. Korhonen Oy toimii määrättyjen tuolimallien sopimusvalmistajana Martelalle, joustavana tuolien sovellusten tekijänä sekä uusien muotopuristeosiin perustuvien puutuolien valmistajana tuotteiden elinkaaren alkuvaiheessa. Se vastaa myös auditorioliiketoiminnasta ja sen kehittämisestä.

Yhtiön asiakkaita ovat Martela–konserniin kuuluvat yhtiöt sekä konsernin ulkopuoliset lähinnä auditorio-segmentin asiakkuudet.

Yhtiössä panostettiin valmistuksen laadun ja tehokkuuden lisäämiseen muun muassa investoimalla CNC-työstökeskukseen. Merkittävä panostus on tehty myös henkilöstön verhoilun ja viilupuristuksen ammattitaidon kehittämiseen.

Yhtiön palveluksessa oli keskimäärin 58 (57) henkeä.

Toimintaa koko Skandinaviassa jälleenmyyntiverkoston kautta

Tulosyksikkö muodostaa Martelan toiseksi suurimman markkina-alueen. Myynti Ruotsissa ja Norjassa tapahtuu noin 70 jälleenmyyjän kautta. Yksiköllä on omat myynti- ja näyttelytilat Tukholmassa, Bodaforsissa ja Oslossa. Yksikön logistiikkakeskus ja tilaustenkäsittely sijaitsee Ruotsin Bodaforsissa. Oslossa sijaitseva markkinointiyhtiö toimii norjalaisen myyntiverkoston tukiorganisaationa. Myynti Tanskan markkinoille tapahtuu paikallisen maahantuojan kautta, toiminta on organisoitu Helsingissä toimivan tulosyksikkö Internationalin vastuulle.

Tulosyksikön palveluksessa oli keskimäärin 71 henkilöä (71).

Kehityskohteina laatu ja tunnettuus

Vuoden 2008 aikana on panostettu toiminnan kehittämiseen ja tuotannon ja logistiikan tehokkuuden nostamiseen. Toimitusten laatua mitataan viikoittain ja siinä on saavutettu vuodelle 2008 asetetut tavoitteet. Jälleenmyyjäverkoston osalta toimivuutta mitataan jatkuvilla

kumppanihaastatteluilla. Tavoitteena on varmistaa jälleenmyyjäverkoston kautta yhtiön asettamien kriteerien mukainen laatutaso toimituksissa, joissa on saavutettu merkittäviä parannuksia vuoden aikana.

Markkina-alueella on panostettu markkina-aseman vahvistamiseen ja Martela–brändin tunnettuuden lisäämiseen. Yhteistyöhön arkkitehtien kanssa on panostettu. Sitä on kehitetty muun muassa suunnitelmallisella ja säännöllisellä yhteydenpidolla.

Maantieteellinen segmentti Skandinavia (meur)			2008 2007 Muutos %
Liikevaihto	20,5	26,6	-22,8
Segmentin varat	5,8	8,2
Investoinnit	0,2	0,8
Henkilöstö keskimäärin (henk)	71	71	0,0

"Martelan White Concept tarjoaa harmonisen ja modernin toimistoympäristön. Konsepti on kehitetty asiakastarvelähtöisesti ja jälleenmyyntiverkostomme sekä arkkitehtitoimistot ovat ihastuneet siihen. Mielestäni se luo levollisen ympäristön ja siksi se on käytössä meillä omassa toimistoympäristössämme. "

Anders Olsson Johtaja, tulosyksikkö Skandinavia

Merkittävä markkina-asema Puolassa

Martela on saavuttanut Puolassa merkittävän markkina-aseman. Myynti on organisoitu oman myyntiverkoston kautta. Yksikön palvelupisteet sijaitsevat Varsovassa, Wroclawissa, Katowicessa, Gdanskissa, Poznanissa, Krakóvassa ja Łódžissa. Tärkeimmät vientimaat ovat Ukraina, Unkari, Tsekki ja Slovakia, joissa vakiintuneet jälleenmyyjät vastaavat myynnistä. Tulosyksikön päätoimipaikka on Varsovassa, missä sijaitsee logistiikka ja hallinto sekä kaksi kolmannesta yksikön henkilöstöstä. Tulosyksikön palveluksessa oli keskimäärin 90 henkilöä (74).

Varsovan logistiikkakeskuksessa tapahtuu alueen tuotannon ohjaus, tuotteiden kokoonpano sekä logistiikan hallinta. Paikallisen kokoonpanon ja alihankintojen määrää on pyritty nostamaan toimintavuoden aikana. Tämä mahdollistaa paremman alueellisen kustannustehokkuuden ja palvelutarjonnan.

Kehityskohteina tehokkuus ja myynnin kasvu

Toimintakertomusvuonna tulosyksikön organisaatiossa on panostettu toiminnalliseen tehokkuuteen. Tehokkuutta on haettu muun muassa luomalla prosesseja myyntiin ja asiakaspalveluun. Operatiivisen toiminnan tehostaminen mahdollistaa organisaation kasvua voimakkaamman myynnin kasvun.

Myynnin prosesseihin panostamista jatkettiin.

Asiakkuudenhallintajärjestelmän käyttöä tehostettiin siten että asiakkuuksia pystytään hallinnoimaan ja johtamaan paremmin.

Myös yhteistyötä arkkitehtien kanssa syvennettiin. Alueella toteutettiin lähes tuhannen arkkitehdin tapaamiset, joissa esiteltiin Martelan uutuuksia ja kokonaisratkaisukonseptia.

Maantieteellinen segmentti Puola ja muut alueet (meur)	2008	2007	Muutos %
Liikevaihto	17,5	16,4	6,7
Segmentin varat	4,8	6,8
Investoinnit	0,3	0,3
Henkilöstö keskimäärin (henk)	90	74	21,6

" Pinta-työpöytä on lempituotteeni sen monipuolisuuden ansiosta. Kattavan jalkavalikoiman avulla Pinta-työpöydällä saa helposti vaihtelua toimiston ilmeeseen. Pekka Toivolan ja Iiro Viljasen suunnittelema sähkösäätöinen Pinta antaa mahdollisuuden aktiivisuutta ja hyvinvointia lisäävään työskentelyyn ja on aina oikealla korkeudella kaikissa työtehtävissä. Pöytä on käytössä toimistossamme, koska toimistomme on suunniteltu näyttelytilaksi asiakkaillemme, ja haluamme näyttää mahdollisimman monia eri vaihtoehtoja ergonomiseen ja viihtyisään työpistekalustukseen."

Piotr Fic Johtaja, tulosyksikkö Puola

Toiminta kansainvälisillä markkinoilla

Tulosyksikön päävientimarkkina-alueita ovat Venäjä, Viro, muut Baltian maat, Hollanti, Saksa ja Japani. Tulosyksikön vastuulla on myös myynti Tanskaan.

Myynti on organisoitu kaikilla markkinoilla paikallisilla valtuutetuilla maahantuojilla, jotka myyvät tuotteet ja palvelut loppuasiakkaille. Kaikkiaan maahantuojaverkostoon kuuluu yli 15 kumppania yli 15 maassa.

Tuotelinja Internationalin organisaatioon kuului vuonna 2008 keskimäärin 12 (12) henkilöä. Yksikkö vastaa myös konsernin kansainvälisten avainasiakkuuksien johtamista ja siihen liittyvästä sopimusten hallinnasta.

Kansainvälisen kasvun rakentamisessa

Vuoden 2008 aikana toiminnan pääpainopistealueet ovat olleet Venäjällä, Virossa ja Tanskassa. Näillä alueilla on panostettu erityisesti maahantuojien organisaatioiden toiminnan ohjaukseen, niiden integrointiin osaksi Martelan myynti-, markkinointi- ja toimitusketjua sekä logistiikan kehittämiseen. Yhteistyötä ja vuorovaikutusta arkkitehtien kanssa on lisätty.

Vuoden aikana Venäjälle perustetut yritykset tulevat hoitamaan Martelan malliston maahantuonnin, tullauksen ja logistiikan sekä Martela-brändin rakentamisen ja myynnin markkina-alueella sekä suoraan että jälleenmyyntiverkoston kautta. Jälleenmyyntiverkoston rakentamisen osalta ensimmäiset sopimukset on tehty.

Muilla vientimarkkinoilla on keskitytty olemassa olevien kumppaneiden tukemiseen. Kasvua on haettu muun muassa tehokkaammalla verkoston johtamisella ja yhteydenpidolla. Uusia vientimarkkinoita on haettu lähinnä kohtaamistilojen mallistolla.

Tulosyksikössä on myös fokusoitu kansainvälisten avainasiakkuuksien tukemiseen. On kehitetty esimerkiksi uusia logistisia ratkaisuja avainasiakkaille, joita voidaan nyt palvella entistä tehokkaammin.

"U-Turn -sohvassa on mielestäni upea ja ystävällinen design. Sohva suorastaan kutsuu tilaan ja istuutumaan sille. Sohva näyttää ystävälliseltä ja se ei työnnä ketään pois.Vaikka sohvassa on tilaa monelle, se on siro ja tarjoaa istujilleen oman intimiteetin. Lisäksi sohvassa on hyvä istumamukavuus. Lempituotteeni se on myös siksi, että se sopii moniin erilaisiin tiloihin; toimistojen ja hotellien aulatiloihin sekä kahviloihin."

Veli-Matti Savo Johtaja, tulosyksikkö International

Office–työpistekalusteet

Tuotelinja Office vastaa konsernin työpistekalusteiden kehittämisestä, markkinoinnista, ylläpidosta ja malliston hallinnasta. Työpistekalusteisiin kuuluvat työpöydät ja –tuolit, säilytyskalusteet, tilanjakajat sekä työpisteiden erikoisratkaisut, kuten työpisteen hengitysilmaa puhdistava Zephyr–työpiste sekä avotoimiston Acu-työpistekaiutin.

Tuotelinjan tavoitteena on kehittää työpistekalusteita siten, että ne vastaavat työpisteympäristön uusiin haasteisiin, joita ovat muun muassa työpisteen ja toimitilojen tehokkuuden lisääminen. Työpistekalusteissa tuotekehitys painottuu ensisijaisesti ergonomiaan, laatuun ja yhteensopivuuteen, sekä tuotteen designiin.

Yritysten toimintaa tukevissa sisustusratkaisuissa avotilojen osuus kasvaa sekä uusissa toimitilahankkeissa että yritysmuutoissa. Tämän vuoksi tuotekehityksessä on panostettu tilanjakajiin ja niiden akustisiin ominaisuuksiin, työtuoleihin sekä sähkösäätöisiin ja monikäyttöisiin työpöytiin.

Merkittävimmät lanseeraukset

Kuluneen vuoden aikana merkittävimmät tuotelanseeraukset ovat olleet James–työtuolin lanseeraus, Pinta–työpöytäsarjan uudistus entistä monipuolisemmaksi ja helposti muunneltavaksi sekä Acu– työpistekaiuttimen tuotteistaminen konseptituotteesta testatuksi teolliseksi tuotteeksi.

Acu-työpistekaiutin on saanut positiivisen vastaanoton markkinoilla ja sen markkinointia vaativimpiinkin avotilan ratkaisuihin jatketaan vuoden 2009 aikana. Muita merkittäviä tuotelanseerauksia ovat olleet MyBox–työpöytä sekä Book-hyllykonsepti, jotka esiteltiin alkuvuodesta Tukholman kansainvälisillä huonekalumessuilla.

Tavoitteena on edelleen kehittää konsernin ydintuotteita pääsääntöisesti oman suunnittelun avulla. Lähtökohtana tuotesuunnittelulle on työpistekalusteiden innovatiivisuus ja laatu, mikä takaa tuotteiden pitkäikäisyyden sekä yhdisteltävyyden elinkaariajattelun ja ekologisen kehityksen kannalta.

Toimintakertomusvuonna tuotelinjassa on tehty investointeja tuotekehityksen lisäksi muun muassa myynnin ja tarjouslaskennan työkaluihin ja tuotannon tietojärjestelmien yhteensopivuuteen. Vuonna 2009 lanseerattavien uutuustuotteiden tuotekehitykseen on myös panostettu. Toimitilojen muunneltavuus, avotiloihin siirtyminen sekä henkilökunnan liikkuvuus asettavat uusia haasteita toimiville ja kestäville työpisteratkaisuille. Nämä haasteet Martela on valmistautunut ratkaisemaan uusilla tuotekehityshankkeilla.

"Acu-kaiutin on tulevaisuuden avotoimitilojen ja kansainvälistyvän liiketoimintaympäristön haasteisiin vastaava tuoteratkaisu. Tuote on Martelan oma innovaatio ja olemme löytäneet tavan teollisesti kehittää kaiutin osaksi työtilaratkaisuja. Tuote on myös omaa designiamme. Tuotteen avulla voi säätää avotoimitilan taustaäänitasoa, vähentää työpisteeseen kantautuvien häiritsevien äänten määrää ja lisätä siten työviihtyvyyttä. Olemme yhdessä asiantuntijoiden kanssa kehittäneet myös muita käyttöratkaisuja, kuten handsfree-puhuminen tai vaikka videoneuvottelu omalta työpisteeltä muita häiritsemättä. Kyllä, tuote on käytössä omassa työpisteessäni ja uudet ideat sen käyttöalueiden laajentamiseksi eivät vielä ole lähelläkään loppua."

Ilkka Koskimies Johtaja, Tuotelinja Office

Surroundings – kohtaamistilojen kalusteet

Tuotelinja Surroundings vastaa kohtaamistilojen mallistosta sekä sen kehittämisestä, markkinoinnista ja ylläpidosta. Kohtaamistilojen mallistoon kuuluu aula-, ideointi- ja neuvottelutilat sekä auditoriot, koulut, hotellit, ravintolat ja vanhushuollon tilat.

Tuotelinjan tavoitteena on kehittää näiden kohtaamis- ja sosiaalisten tilojen mallistoa vastaamaan asiakastarpeita sekä tulevaisuuden muuttuvia työtapoja.

Pohjoismaat ovat edelläkävijöitä toimitilojen käytössä verrattuna muuhun Eurooppaan. Trendinä on, että henkilökohtaiset työpisteet pienenevät ja muut julkiset ja sosiaaliset kohtaamistilat kasvavat. Yhteisesti käytössä oleviin tiloihin panostetaan entistä voimakkaammin. Tämä asettaa uusia haasteita toimistosuunnitteluun. Martela on pyrkinyt kehittämään kohtaamistilojen mallistoaan vastaamaan paremmin muuttuviin työtilatarpeisiin ja uusiin työskentelytapoihin.

Merkittävimmät lanseeraukset

Kuluneen vuoden aikana merkittävimmät lanseeraukset kohtaamistilojen mallistossa ovat olleet Eero Aarnion suunnittelema The Tree -tilanjakaja, Geir Sætveitin Skybar- tuoli aulatiloihin, Rane Vaskivuoren Movie–sohva ja Samuli Naamangan Clash-aulatuoli.

Tuotelinjan uudet lanseeraukset ovat saaneet menestyksekkään alun kansainvälisillä messuilla. Erityisen onnistunut lanseeraus oli Milanon messukonsepti "Under The Tree" . Martela saavutti merkittävän globaalin julkisuuden Eero Aarnion suunnittelemalla The Tree –tilanjakajalla. Tuotekehitys ja yhteistyö Eero Aarnion sekä muiden huippusuunnittelijoiden kanssa jatkuu.

Tavoitteena on jatkaa panostusta kansainvälisen malliston hallintaan sekä kehittämiseen. Lähtökohtana uusille tuotteille on se, että ne vaikuttavat työympäristön viihtyvyyteen ja tuovat inhimillisyyttä toimistotiloihin. Malliston tulee täyttää eri asiakassegmenttien erilaiset toimitilatarpeet ja työviihtyvyyden sekä ergonomian osa-alueet.

"The Tree on monikäyttöinen tilanjakaja. Se luo toimistoympäristössä viihtyvyyttä ja positiivista ilmapiiriä. Se on Martela lempituotteeni huippumuotoilunsa lisäksi myös siksi, että olen alusta alkaen päässyt seuraamaan sen tuotteistusta styroksisesta hahmomallista kansainväliseksi menestykseksi. The Tree on ympäristöystävällinen ja kierrätettävä. Suhteellisen vähän tilaa vievänä tuotteena The Tree kattaa koko avotilan positiivisella tavalla.

Petteri Kolinen Johtaja, tuotelinja Surroundings

Vuoden kohokohtia markkinoinnissa

Kansainväliset messut

Tukholman kansainvälisillä huonekalumessuilla helmikuussa osasto rakennettiin Iiro Viljasen Mybox –konseptin teemalla. Toisena kiinnostavana konseptina esittelimme Pekka Toivolan suunnittelema Book-hyllyn/ tilanjakajan/ penkin. Molempien konseptin herättämiä asiakasreaktioita testattiin; ne herättivät runsaasti positiivista huomiota monipuolisilla ja käyttöisillä ominaisuuksillaan. Kohtaamistilojen uutuuksina esittelimme Geir Sætveitin Skybar -aulatuolin ja Rane Vaskivuoren Movie-sohvan.

Milanon suosituilla huonekalumessuilla Martelan teemana oli 'Under The Tree'. Martelan messuilla järjestämä näyttely sai nimensä professori Eero Aarnion sunnitteleman The Tree -tilanjakajan mukaan. Martela esitteli näyttelyssä myös joukon muita mielenkiintoisia uutuuksia, muun muassa Clash-sarjan aulatuoli. Mukana oli myös klassikon maineen saanut Olli Mannermaan suunnittelema Kilta-tuoli, joka on ollut Martelan mallistossa jo vuodesta 1955.

Marraskuussa Moskovassa järjestettävillä Mebel-messuilla esiteltiin lukuisia ajankohtaisia Martelan uutuustuotteita. Osastolla oli muun muassa ensiesittelyssä Pekka Toivolan suunnittelema Big-kaappi sekä Pekka Toivolan ja Iiro Viljasen yhteistyössä suunnittelema Spot-sarjan seinäke. Nämä molemmat uutuudet ovat Martelan mallistossa vuoden 2009 alusta.

Aktiivista suunnittelijamarkkinointia

Martela toteutti kaikilla kotimarkkinoillaan aktiivista suunnittelijamarkkinointia järjestämällä erilaisia tilaisuuksia, tapahtumia ja näyttelyitä.

Suomessa kevään suunnittelijatilaisuudessa esittelimme messu-uutuudet Tukholmasta ja Milanosta. Helsinki Design Weekin aikana Martelatalossa avattiin Casual Martela –näyttely, jossa esiteltiin uudenlaisia ajatuksia työympäristön rennoista ratkaisuista. Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoiden toteuttamassa näyttelyssä pääsi muun muassa kokeilemaan kahvihetken viettoa kangaskanootissa tai istahtamaan tuoliin, jonka rakenne on lainattu hunajakennolta.

Ruotsissa järjestimme White Concept lanseeraustapahtumia yhteistyössä jälleenmyyjien kanssa. Puolassa lähes tuhat suunnittelijaa osallistui tilaisuuksiimme, joiden teemoina olivat muun muassa ajaton teollinen muotoilu, joustava ja toimiva sisustus sekä Martelan kokonaisratkaisukonsepti. Virossa järjestettiin Tallinnan design–yön yhteydessä Martela Design Event –tapahtuma ja Tanskassa suunnittelijatilaisuuksia muun muassa akustiikkateemalla.

Brändin uudistus käyntiin

Vuoden 2008 aikana käynnistettiin projekti Martela-brändin ja visuaalisen ilmeen uudistamiseksi. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa ja yhtenäistää Martelan brändimielikuvaa. Brändi-uudistuksen tuloksia nähdään vuoden 2009 aikana.

THE TREE Design Eero Aarnio

Kestävää laatua ympäristöä kunnioittaen

Martelassa kehitetään pitkäjänteisesti konsernin laatu- ja ympäristöjohtamiskulttuuria. Toiminta tähtää erinomaiseen asiakaspalveluun ja kestäviin sekä työympäristön turvallisuuden että laadun takaaviin tuotteisiin, joiden valmistuksen aiheuttama ympäristökuormitus on mahdollisimman vähäinen.

Martela hyödyntää toimintajärjestelmässään ISO 9001:2000-standardia ja ympäristöjohtamisessa ISO 14001:2004 -standardia. Yhtiön ympäristönhallintaohjelmien tavoitteena on tuotteiden elinkaarenaikaisen ympäristökuormituksen vähentäminen sekä uusiokäytön ja kierrätyksen lisääminen. Erityistä huomiota on kiinnitetty käytöstä poistettujen huonekalujen kierrätykseen ja uusiokäyttöön tarjoamalla asiakkaille kierrätyspalvelua.

Det Norske Veritas varmistaa asiakkaan puolesta konsernin eri yksiköissä laatu- ja ympäristöjohtamisen ISO 9001 ja ISO 14001 – standardien mukaisuutta jatkuvalla auditoinnilla. Martela Oyj:llä tehtiin vuoden 2008 aikana kolmen vuoden välein toistuva tarkempi toimintajärjestelmän uudelleenarviointi. Kidex Oy:n toimintajärjestelmä irrotettiin Martela Oyj:n kanssa olleesta yhteisestä toimintajärjestelmästä omaksi kokonaisuudekseen uudelleenarvioinnin yhteydessä. P.O. Korhonen Oy:llä oli vuorossa normaali vuosittainen määräaikaisarviointi. Martela Ab:lla määräaikaisarviointi tehtiin tavanomaiseen tapaan kahdessa erässä. Martela Ab:n toimintajärjestelmän sertifiointi kattaa ISO 9001 vaatimukset.

Vuoden 2009 laatujohtamisen tavoitteena on toimintajärjestelmän rakentaminen Martelan Puolan tytäryhtiölle ja ISO 14001 standardivaatimusten sisällyttäminen Martela Ab:n toimintajärjestelmään. Ympäristöjohtamisen tavoitteena on ympäristömittareiden sekä seurantamenettelyjen yhtenäistäminen eri yksiköissä.

PINTA ES Design Pekka Toivola & Iiro Viljanen SPOT Design Pekka Toivola & Iiro Viljanen JAMES Design Iiro Viljanen

Henkilöstö

Konsernin henkilöstötoiminnon tehtävänä on varmistaa henkilöstöön liittyvien linjausten, pelisääntöjen ja käytäntöjen avulla, että yrityksellä on tavoitteidensa kannalta oikea määrä osaavia henkilöitä, jotka tekevät töitä motivoituneena, sitoutuneena ja hyvinvoivana. Henkilöstötoiminto tarjoaa palveluita koko henkilöstölle. Henkilöstöjohtamista hoidetaan yhdessä esimiesten kanssa, jotka vastaavat arkipäivän johtamisesta.

Martela-konsernissa henkilöstö on merkittävässä roolissa. Motivoituneet, sitoutuneet ja osaavat työntekijät ovat menestyksemme ydin. Vuoden 2008 henkilöstöstrategian keskeisenä osa-alueena oli aloittaa työ Martelan kehittämiseksi markkinoiden parhaaksi työpaikaksi alan parhaille osaajille. Tavoitteena oli myös palveluksessa olevien osaajien entistä parempi motivoiminen ja sitouttaminen konserniin sekä työn tuottavuuden, laadun ja työnteon mielekkyyden lisääminen.

Kehittämishankkeet Suomessa

Tuloksen ja laadun tekeminen vaatii hyvien esimiesten lisäksi hyviä alaisia. Martelassa jatkettiin vuonna 2007 alkanutta alaistaitojen valmennusta myös toimintakertomusvuonna. Konsernissa järjestettiin alaistaitojen kehittämiseksi alaistaidon jatkokurssin pilotti ja alaistaidot olivat esillä myös tuotannon ja myynnin koulutuksissa. Myös esimiestyöhön ja sen mittarointiin panostamista jatkettiin. Johtamisen erityisammattitutkinto JET:iin osallistui lähes kymmenen esimiestä. Esimiestyöhön järjestettiin muun muassa "Haastavat Esimiestilanteet" –kurssi. Ensimmäiset osallistujat aloittivat syksyllä liikkeenjohdon valmennuksen, johon on tarkoitus lähettää jatkossa joka vuosi osallistujia Martelan esimieskunnasta. Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ViLoPaammattitutkintoon osallistui pitkälle toistakymmentä henkilöä lähinnä palvelutuotannosta. Koulutusohjelma vietiin loppuun vuoden 2008 aikana.

Työn tuottavuuden ja tehokkuuden vahvistamiseksi toimintakertomusvuoden aikana otettiin käyttöön Nummelan logistiikkatehtaalla joustotuntimalli, joka mahdollistaa yli- ja alikuormatilanteen tasaamisen tehtailla ja antaa joustoa työajan mitoittamisessa sekä työntekijöille että työnantajalle.

Kidexin tavoitteena on ollut parantaa työn tuottavuutta ja resurssien mitoitusta oikein kannattavuuden varmistamiseksi. Tämän vahvistukseksi otettiin käyttöön joustotuntimalli ja aloitettiin vuokratyövoiman käyttöönotto.

Uusien tuotteiden valmistamisen aloitus sekä auditoriotuolien valmistuksen osittainen siirto P.O. Korhosen tehtaalle edellyttää yhä suurempaa ammattitaitoa työntekijöiltä. Siksi P.O. Korhosella panostettiin vuonna 2008 erityisesti ammatilliseen koulutukseen. Työn tuottavuuden kehitys on ollut yksi keskeinen hanke työntekijöiden vuorovaikutuksen ja jatkuvan parantamisen eli JP-toiminnan kehittämisen lisäksi.

Kansainvälisten yksiköiden kehityshankkeet

Ruotsissa ja Norjassa tuotannon kehitysprojekti jatkui edelleen ja itseohjautuvien tiimien työskentelyä kehitettiin. Myös myynnin johtamisen ja työtyytyväisyyden kehittämiseen sekä esimiestaitoihin panostettiin. Tuotannon palkitsemisjärjestelmiin luotiin uusi malli tomintakertomusvuonna. Malli käyttöönotetaan vuoden 2009 aikana.

Puolassa liiketoiminta ja sen myötä henkilöstömäärä on viimeisten vuosien aikana kasvanut merkittävästi. Tästä syystä vuonna 2008 panostettiin erityisesti HR-prosessien tehostamiseen ja mallintamiseen. Puolassa jatkettiin suorituspohjaista ohjelmaa. Myyntiryhmissä toteutettiin laaja koulutusohjelma, joka pohjautuu Myynnin käsikirjaan.

"Fly Me –tuoli on tuotteena mielenkiintoinen. Tuote edustaa kaunista ja oivallista muotoilua; se on joka kulmasta katsottuna kiinnostava. Tuoli houkuttelee kokeilemaan - se vetää puoleensa. Tuoli sopii sekä tyylikkääseen kotiin, että aula- ja odotustiloihin luomaan positiivista ja odottavaa tunnelmaa. Fly Me saa ajatukseni lentoon ja jalat irti maasta, irti arjesta!"

Sirpa Ontronen Henkilöstöjohtaja

Hallinnointi

Martela Oyj on suomalainen osakeyhtiö, jonka päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen lainsäädäntöä, erityisesti osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Martela Oyj:n yhtiöjärjestystä. Yhtiö noudattaa NASDAQ OMX:n sisäpiiriohjetta ja NASDAQ OMX:n, Keskuskauppakamarin sekä Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton 1.7.2004 voimaantullutta suositusta listayhtiöiden hallinnointija ohjausjärjestelmistä (Corporate Governance).

Organisaatio

Konsernin toimialana on toimistojen ja julkisten tilojen kalustaminen sekä tähän liittyvien palvelujen tarjonta. Konsernin hallinnointi tapahtuu sekä operatiivisen että juridisen konserniorganisaation mukaan. Johtaminen perustuu ensisijaisesti operatiiviseen matriisiorganisaatioon. Myynti ja asiakaspalvelu on organisoitu markkina-alueittain seuraavasti:

• Suomi
• Ruotsi ja Norja
• Puola ja sen lähialueet
• Muut vientimarkkinat

Suomessa ja Puolassa myynti tapahtuu ensisijaisesti alueellisten suoramyyntiorganisaatioiden kautta. Suomessa suoramyyntiä vahvistavat yrittäjävetoiset, yksinomaan Martela-tuotteita ja -palveluja edustavat Martelakeskukset, jotka ovat pitkälle integroitu Martelan toimintaan.

Ruotsissa ja Norjassa myynti on organisoitu jälleenmyyjäverkoston kautta. Muilla vientimarkkinoilla käytetään ensisijaisesti paikallisia maahantuojia.

Markkina-aluekohtaisia organisaatioita yhdistävät konsernitason prosessit, joita ovat:

• Tuotetulosyksikkö Office; työpistekalusteiden tuotekehitys ja malliston hallinta
• Tuotetulosyksikkö Surroundings; kohtaamistilojen kalusteiden, koulukalusteiden, auditorioiden ja muiden julkisten tilojen kalusteiden tuotekehitys ja malliston hallinta
• Tuotanto- ja logistiikka; tuotannonohjauksen periaatteet, teknologia, konsernihankinnat, laatu ja ympäristö, P. O. Korhonen Oy:n ja Kidex Oy:n tuotantolaitokset Raisiossa ja Kiteellä
• Henkilöstö; henkilöstön kehittäminen,
• henkilöstötyytyväisyysmittaukset, rekrytointituki ● Talous ja IT; konsernin taloudellinen suunnittelu ja raportointi,
• konsernin IT-ratkaisut

Tuotanto toimii tilausohjatusti. Tilaustoimitusketjun ohjaus ja tuotteiden kokoonpano on keskitetty Suomen, Ruotsin ja Puolan logistiikkakeskuksiin, jotka kuuluvat päämarkkina-alueensa operatiiviseen organisaatioon. Logistiikkakeskukset tukeutuvat hankinnoissaan laajaan alihankintaverkostoon. Logistiikkakeskusten tarvitsemia komponentteja ja tuotteita valmistetaan myös konsernin omilla tehtailla Kiteellä ja Raisiossa.

Kidex Oy toimii puupohjaisten komponenttien sopimusvalmistajana ja noin 20 prosenttia sen toimituksista menee konsernin ulkopuolisille asiakkaille. P.O. Korhonen valmistaa muotopuristettuja puuhuonekaluja julkisiin tiloihin sekä auditoriokalusteita.

Yhtiökokous

Yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin. Varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Martelalla

COMBO Design Iiro Viljanen on kaksi osakesarjaa, joista jokainen K-osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä äänellä ja jokainen A-osake yhdellä äänellä.

Hallitus

Hallinnosta ja yhtiön toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä vastaa osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiökokouksen vuosittain valitsema hallitus. Hallituksen jäseniä tulee yhtiöjärjestyksen mukaan olla vähintään viisi ja enintään yhdeksän. Varajäseniä voi olla enintään kaksi. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallituksen kokoonpanoa sekä jäsenten taustatietoja on selvitetty kohdassa hallinnointi/hallitus. Hallitus on vahvistanut itselleen työjärjestyksen, jossa määritellään hallituksen tehtävät, kokouskäytäntö, kokouksissa käsiteltävät asiat, hallituksen toiminnalleen asettamansa tavoitteet, toiminnan itse arvioinnin sekä hallituksen valiokunnat.

Työjärjestyksen mukaisesti hallituksen käsiteltäviä asioita ovat mm.:

• konsernin, sen tulosyksiköiden ja prosessien strategiat
• konsernirakenne
• tilinpäätökset, välitilinpäätökset ja osavuosikatsaukset
• konsernin toimintasuunnitelmat, budjetit ja investoinnit
• liiketoiminnan laajennukset tai supistukset, yritys- ja liiketoimintakaupat
• riskienhallintapolitiikka ja sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet
• rahoituspolitiikka
• toimitusjohtajan nimittäminen ja erottaminen
• konsernin johtoryhmän kokoonpano
• johdon palkitsemis- ja kannustejärjestelmät
• hallintoperiaatteiden ja ohjausjärjestelmien hyväksyminen ja säännöllinen tarkistus
• valiokuntien nimittämien ja niiden raportointi

Tilikauden aikana hallitus kokoontui kymmenen kertaa. Jäsenten keskimääräinen läsnäoloprosentti oli 92.

Hallitus arvioi toimintaansa vuosittain. Hallituksen jäsenet toimittavat arvionsa hallituksen edellisen vuoden toiminnasta hallituksen puheenjohtajalle ja yhteenveto arvioinneista käsitellään hallituksen kokouksen yhteydessä.

Hallitus on arvioinut jäsentensä riippumattomuutta ja todennut, että yhtiöstä riippumattomia hallituksen jäseniä ovat Heikki Ala-Ilkka, Tapio Hakakari ja Jori Keckman. Tältä osin poiketaan suosituksen kohdasta 17, jonka mukaan hallituksen jäsenten enemmistön tulee olla yhtiöstä riippumattomia. Suurimmista osakkeenomistajista riippumattomia hallituksen jäseniä ovat Heikki Ala-Ilkka, Tapio Hakakari ja Jori Keckman.

Hallitus on keskuudestaan muodostanut palkitsemisvaliokunnan, jolla on myös kirjallinen työjärjestys. Työjärjestyksen mukaan palkitsemisvaliokunnan keskeisiä tehtäviä ovat mm.

• päättää toimitusjohtajan sekä konsernin johtoryhmän jäsenten
• palkkauksesta ja palkitsemisesta ● valmistella hallitukselle avainhenkilöiden kannustejärjestelmien
• perusteet
• valmistella hallitukselle konsernin koko henkilöstön palkkio- ja kannustejärjestelmien yleisperiaatteet

Hallituksen palkitsemisvaliokuntaan kuuluivat vuonna 2008 Heikki Ala-Ilkka, Jaakko Palsanen ja Tapio Hakakari. Valiokunta kokoontui vuonna 2008 viisi kertaa.

Toimitusjohtaja

Hallitus nimittää Martela Oyj:n toimitusjohtajan ja päättää tämän palvelussuhteen ehdoista, jotka määritellään kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa. Toimitusjohtajan tehtävänä on emoyhtiön ja konsernin operatiivinen johtaminen ja valvominen hallituksen antamien suuntaviivojen mukaisesti.

Konsernin johtoryhmä

Hallitus ja toimitusjohtaja nimittävät konsernin johtoryhmän jäsenet. Konsernin johtoryhmän puheenjohtajana toimii Martela Oyj:n toimitusjohtaja. Johtoryhmässä ovat lisäksi edustettuina päämarkkina-alueista ja konserniprosesseista vastaavat johtajat. Konsernin johtoryhmän tehtävänä on valmistella ja käsitellä strategioita, budjetteja ja investointiehdotuksia sekä valvoa konsernin ja sen yksiköiden ja prosessien tilaa sekä tavoitteiden ja suunnitelmien toteutumista. Konsernin johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa.

Konsernin taloudellinen raportointi

Martela Oyj:n hallitukselle toimitetaan kuukausittain raportit konsernin ja sen yksiköiden taloudellisesta kehityksestä ja ennusteista. Raportit ja ennusteet käydään lisäksi läpi hallituksen kokouksissa toimitusjohtajan esittäminä. Osavuosikatsausten ja vuositilinpäätösten läpikäynnin yhteydessä hallitus saa etukäteen tilinpäätösaineiston erittelyineen.

Konsernin johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa arvioimaan konsernin ja sen yksiköiden taloudellista kehitystä, näkymiä ja riskejä.

Tilintarkastus

Konsernin yhtiöiden tilintarkastus toteutetaan maakohtaisten ja asianomaisten lakien sekä yhtiöjärjestysten mukaan. Emoyhtiön päävastuullinen tilintarkastaja koordinoi konsernin tytäryhtiöiden tilintarkastusta yhdessä konsernin toimitusjohtajan sekä talousjohtajan kanssa. Martela Oyj:n ja konsernin tilintarkastajana toimii tilintarkastusyhteisö KPMG ja vastuullisena tilintarkastajana KHT Reino Tikkanen. Konsernin kaikkien yhtiöiden tilintarkastajat kuuluvat KPMGketjuun. Palkkioita konsernin varsinaisesta tilintarkastuksesta maksettiin vuonna 2008 yhteensä 117 teur (103) ja muista palveluista 20 teur (41).

Sisäinen valvonta ja riskien hallinta

Sisäinen valvonta on hallituksen ja operatiivisen johdon vastuulla. Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa toiminnan tehokkuus ja tuloksellisuus, informaation luotettavuus, säännösten ja toimintaperiaatteiden noudattaminen sekä tarkoituksenmukaisen sisäisen valvonnan menettelytapojen soveltaminen. Tätä valvontaa hallitus ja operatiivinen johto toteuttavat edellä kuvatun raportointijärjestelmän ja säännöllisten katselmointien kautta. Erillisen sisäisen tarkastuksen muodostamista ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena. Yhtiön tilintarkastajat ovat tarkastussuunnitelmissaan ottaneet huomioon sen, ettei yhtiöllä ole sisäistä tarkastusta ja laajentaneet tarkastuksen koskemaan myös sisäisen valvonnan toimivuutta.

Martelan hallitus on vahvistanut riskienhallinnan periaatteet. Riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa, seurata ja hallita riskejä, jotka voivat olla uhkana liiketoiminnalle ja sen tavoitteisiin pääsemiselle. Riskienhallinta on kiinteä osa normaalia liiketoimintaa ja johtamista.

Konsernissa analysoidaan riskejä ja tehdään päätöksiä niiden hallitsemiseksi osana edellä kuvattua hallituksen ja johtoryhmien säännöllistä seurantaa. Lisäksi riskejä arvioidaan suunniteltaessa ja päätettäessä merkittävistä hankkeista ja investoinneista. Riskienhallinta on myös kytketty erilliseksi analyysivaiheeksi osana strategiaprosessia. Riskienhallinnassa ei ole erillistä organisaatiota, vaan sen vastuut noudattavat muun liiketoiminnan ja organisaation mukaista vastuunjakoa. Yhtiön hallitus on sisällyttänyt vuosittaiseen työohjelmaansa riskienhallinnan läpikäynnin.

Johdon palkkiot, etuisuudet, ja palkitsemisjärjestelmät

Hallituksen puheenjohtajalle maksettiin palkkioita vuodelta 2008 yhteensä 29 t euroa ja varsinaisille jäsenille yhteensä 57 teur. Hallituksen jäsenyyteen perustuvia palkkioita ei kuitenkaan makseta yhtiön palveluksessa oleville henkilöille.

Martela Oyj:n toimitusjohtajalle maksetut palkat ja muut etuudet vuodelta 2008 olivat yhteensä 296 teur (224). Tämän lisäksi maksettiin tulos- ja osakepalkkioita yhteensä 52 teur (20). Toimitusjohtaja on oikeutettu halutessaan siirtymään täysimääräiselle eläkkeelle täytettyään 60 vuotta. Irtisanomisaika on puolin ja toisin kuusi kuukautta ja yhtiön puolesta tapahtuvan irtisanomisen johdosta toimitusjohtajalla on oikeus 18 kuukauden palkkaa vastaavaan kertakorvaukseen.

Konsernissa on käytössä lyhyen ajan tavoitteiden saavuttamista tukevia vuosittaiseen tai sitä lyhyempään suoritukseen perustuvia palkitsemis- ja kannustejärjestelmiä. Kannusteen määrään vaikuttavat pääosin tuloksen kehitykseen sidotut mittarit.

Toimitusjohtajalla, konsernin johdolla ja eräillä avainhenkilöillä on käytössä pitkän aikavälin osakepohjainen kannustejärjestelmä. Ohjelmassa on mahdollisuus saada palkkioina Martela Oyj:n A-sarjan osakkeita ansaintajaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Ansaintajaksoja ovat kalenterivuodet 2007, 2008 ja 2009. Osakepalkkiojärjestelmän perusteella maksettava palkkio maksetaan ansaintajakson päätyttyä osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Enimmäispalkkio koko järjestelmästä on yhteensä enintään 153 000 Martela Oyj:n A-osaketta sekä rahaa se määrä, joka tarvitaan verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseen, arviolta noin maksettavien osakkeiden arvo. Ansaintajaksolle asetettujen tavoitteiden

saavuttaminen määrää sen, kuinka suuri osa enimmäispalkkiosta maksetaan avainhenkilölle. Vuonna 2008 annettiin palkkioina avainhenkilöille 38 884 Martela Oyj:n A-sarjan osakkeita (ansaintajakso 2007). Tietoa osakepalkkiojärjestelmän vaikutuksesta tilikauden tulokseen löytyy tilinpäätöksen liitetiedoista.

Muita erillisiä johtoryhmän tai tytäryhtiöiden jäsenyyteen perustuvia korvauksia ei makseta.

Sisäpiirihallinto

Martela noudattaa NASDAQ OMX:n julkaisemaa sisäpiiriohjetta. Lisäksi hallitus on hyväksynyt konsernille oman sisäpiiriohjeen, joka joiltain osin asettaa tiukempia vaatimuksia sisäpiiritiedon käsittelylle kuin edellä mainittu sisäpiiriohje. Esimerkiksi ns. suljetun ikkunan pituus on Martelassa 21 päivää ja ylittää näin ollen vähimmäisvaatimukset.

Ilmoitusvelvolliset sisäpiiriläiset ovat emoyhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, tilintarkastaja sekä konsernin johtoryhmän jäsenet. Pysyviksi yrityskohtaisiksi sisäpiiriläisiksi ovat määritelty ne konsernissa esimies- tai asiantuntijatehtävissä toimivat henkilöt, joiden tehtävien hoitaminen edellyttää säännöllisen tiedon saantia konsernin ja sen yksiköiden taloudellisesta tilasta ja näkymistä. Tarvittaessa perustetaan hankekohtaisia sisäpiirirekisterejä.

Martela Oyj on liittynyt Suomen Arvopaperikeskus Oy:n ylläpitämään SIREjärjestelmään ja Martelan verkkosivuilla on nähtävissä ilmoitusvelvolliste

Martela-konsernin organisaatio

Martela-konsernin hallitus

PUHEENJOHTAJA

Ala-Ilkka Heikki, s. 1952, kauppat.maisteri Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2003, hallituksen jäsen vuodesta 2002. Onninen Oy:n talousjohtaja vuodesta 1996. Keskeisimmät muut tehtävät Design Combus Oy:n hallituksen jäsen. Omistaa 12 000 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

VARAPUHEENJOHTAJA

Martela Pekka, s. 1950, ekonomi Hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2003, hallituksen jäsen vuodesta 1981, puheenjohtaja 2002-2003, varapuheenjohtaja 1994-2001. Marfort Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 2002. Keskeisimmät muut tehtävät: Marfort Oy:n hallituksen jäsen. Omistaa 8 kpl Martela Oyj:n A-sarjan ja 69 274 kpl Martela Oyj:n K-sarjan osaketta.

Hakakari Tapio, s. 1953, oikeustieteiden kandidaatti Hallituksen jäsen vuodesta 2003. Keskeisimmät muut tehtävät: hallituksen jäsen, Cargotec Oyj, Etteplan Oy, Havator Oy, Suomen Autoteollisuus Oy sekä hallituksen puheenjohtaja Esperi Care Oy ja Enfo Oyj. Omistaa 25 200 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

Keckman Jori, s. 1961, kauppatieteiden maisteri Hallituksen jäsen vuodesta 2000. Lundia Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 2003. Keskeisimmät muut tehtävät: Oy Unicafe Ab:n hallituksen jäsen. Omistaa 1 000 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

Martela Heikki, s. 1956, kauppat.maisteri, MBA Hallituksen jäsen vuodesta 1986. Martela Oyj:n toimitusjohtaja vuodesta 2002. Keskeisimmät muut tehtävät: Marfort Oy:n hallituksen jäsen. Omistaa 111 328 kpl Martela Oyj:n A-sarjan ja 52 122 kpl Martela Oyj:n Ksarjan osaketta.

Palsanen Jaakko, s. 1944, dipl.insinööri Hallituksen jäsen vuodesta 1993. Keskeisimmät muut tehtävät: Coloured Wood Products Oy hallituksen jäsen. Omistaa 83 868 kpl Martela Oyj:n A-sarjan ja 1 600 kpl Martela Oyj:n Ksarjan osaketta.

HALLITUKSEN SIHTEERI Danielsson Mats, tiedot löytyvät Martela-konsernin johtoryhmän alta.

Martela-konsernin johtoryhmä

Martela Heikki, s. 1956, kauppat.maisteri, MBA

Toimitusjohtaja Vastuualue: Martela Oyj:n toimitusjohtaja. Martelan palveluksessa vuodesta 1993. Hallituksen jäsen vuodesta 1986, hallituksen puheenjohtaja 2000-2002, Martela Oyj:n toimitusjohtaja 1.3.2002 alkaen. Keskeinen työkokemus: Oy Crawford Door Ab, Myyntijohtaja, 1987-1993. Keskeisimmät muut tehtävät: Marfort Oy:n hallituksen jäsen. Omistaa 111 328 kpl Martela Oyj:n A-sarjan ja 52 122 kpl Martela Oyj:n K-sarjan osaketta.

Ala-Nikkola Panu, s. 1965, kauppat.maisteri Johtaja, Tulosyksikkö Suomi Vastuualue: Suomen alueen myynti, tuotanto sekä logistiikka. Martelan palveluksessa vuodesta 2001. Keskeinen työkokemus: Huhtamäki Oyj, pakkausliiketoiminnassa myynnin, markkinoinnin ja yleisjohdon tehtävissä 1990-2001. Keskeisimmät muut tehtävät: Aina Group Oyj:n hallituksen jäsen. Omistaa 6 796 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

Danielsson Mats, s. 1969, kauppat.maisteri Talousjohtaja Vastuualue: Konsernin taloushallinto ja IT. Martelan palveluksessa vuodesta 2007. Keskeinen työkokemus: Axfood Ab (Tukholma), Group Business Controller 2001-2007. Omistaa 2 000 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

Fic Piotr, s. 1968, M.Sc (Pharm) Johtaja, Tulosyksikkö Puola Vastuualue: Puola ja sen lähialueiden myynti, tuotanto ja logistiikka. Martelan palveluksessa vuodesta 2005. Keskeinentyökokoemus: Polpharma, Business Unit Head OTC, 2004-2005. Omistaa 2 547 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

Kolinen Petteri, s 1963, taiteen maisteri Muotoilujohtaja, Brand & Product Portfolio Vastuualue: Konsernin tuoteportfolio ja brändi. Martelan palveluksessa vuodesta 2007. Keskeinen työkokemus: Nokia Design, Design Manager 1993–1998, Senior Design Manager 1998–2007. Ei omista Martelan osakkeita.

Koskimies Ilkka, s. 1955, kauppat.maisteri Johtaja, Tuotekehitys ja markkinointi Vastuualue: Tuotekehitys ja markkinointi. Martelan palveluksessa vuodesta 1990 (poislukien v. 1999). Keskeinen työkokemus: Suomen 3M Oy, Terveydenhoitotuotteet, markkinointipäällikkö 1983-1989. Aarne Laaksonen Oy, Kaupallinen johtaja,1999. Omistaa 2 547 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

Luhtasela Jaakko, s. 1954, dipl.insinööri Tuotanto- ja logistiikkajohtaja. Vastuualue: Konsernin tuotanto-, logistiikka- sekä hankintatoiminnot. Martelan palveluksessa vuodesta 1985. Keskeinen työkokemus: Wärtsilä Oy:n Nuutajärven lasitehdas, Kehityspäällikkö 1981-1985. Omistaa 2 547 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

Olsson Anders, s. 1965, insinööri Johtaja, Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja Vastuualue: Ruotsin ja Norjan myynti, tuotanto ja logistiikka. Martelan palveluksessa vuodesta 2007. Keskeinen työkokemus: IBS Sweden, Sales and Marketing Director, 2005-2007. Ei omista Martelan osakkeita.

Ontronen Sirpa, s. 1961, psykologian maisteri Henkilöstöjohtaja Vastuualue: Konsernin henkilöstötoiminto. Martelan palveluksessa vuodesta 2002. Keskeinen työkokemus: Sonera Oyj, Henkilöstöpäällikkö, 2000-2002. Omistaa 2 747 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

Savo Veli-Matti, s. 1964, insinööri Johtaja, Tulosyksikkö International Vastuualue: Myynti muille alueille Eurooppaan, Venäjälle, Japaniin ja muille markkinoille. Martelan palveluksessa vuodesta 2002. Keskeinen työkokemus: Paroc Oy Ab; kansainvälisen kaupan eri johtotehtävissä Euroopassa ja Aasiassa, 1988-1997 ja 1999-2002. Keskeisimmät muut tehtävät: AR-Linja Oy:n (Suunnittelulinja Oy) hallituksen jäsen. Omistaa 2 547 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

Osake

Tammi-joulukuun 2008 aikana yhtiön A-osakkeita vaihtui NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 787 491 kappaletta (1 159 509), mikä vastaa 22,2 prosenttia (32,7) A-osakkeiden kokonaismäärästä. Vuoden 2007 vaihdon kasvuun vaikuttaa osaltaan Evli Alexander Management Oy:n ensimmäisen neljänneksen aikana kolmivuotisen osakepalkkiojärjestelmän puitteissa hankkimat osakkeet. Hankittujen osakkeiden määrä oli 143 166 kpl ja käytetty rahamäärä 1,2 milj. euroa.

Vaihdon arvo oli 6,5 milj. euroa (10,0) ja vuoden alussa osakkeen arvo oli 8,35 euroa ja kauden lopussa 5,29 euroa. Tammi-joulukuun aikana osakkeen kurssi on ollut ylimmillään 10,05 euroa ja alimmillaan 5,10 euroa. Joulukuun lopussa oma pääoma/osake oli 8,47 euroa (7,22).

Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy ilmoitti 23.5.2008 että sen osuus Martela Oyj:n osakkeista laski 22.5.2008 tehdyllä osakekaupalla 0,57 prosenttiin.

SUOMI Martela Oyj, pääkonttori Takkatie 1 PI 44 FI-00371 Helsinki puh. 010 345 50 fax 010 345 5744 www.martelafi	RUOTSI Martela AB Brogatan Box 7 SE-571 06 Bodafors puh. +46 (0) 380 37 19 00 fax +46 (0) 380 37 08 32 www.martela.se
P.O.Korhonen Oy Tuotekatu 13, FI-21200 Raisio puh. 010 345 7100 fax 010 345 7150 www.po-korhonen.fi	NORJA Martela AS Drammensveien 120 N-0277 Oslo puh. +47 23 28 38 50 fax +47 23 28 38 51 www.martela.no
Kidex Ov Savikontie 25 FI-82500 Kitee puh. 010 345 7211 fax 010 345 7244 www.kidex.fi	PUOLA Martela Sp. z o.o. UI Redutowa 25 PL-01-106 Warsaw puh. +48 (22) 837 09 95 fax +48 (22) 836 76 23 www.martela.pl

Tietoja osakkeenomistajille

Yhtiökokous

Martela Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 17.3.2009 klo 15.00 Martelatalossa osoitteessa Takkatie 1, 00370 Helsinki. Osakkaiden, jotka haluavat osallistua yhtiökokoukseen, on oltava merkittyinä Suomen Arvopaperikeskuksessa pidettävään osakasluetteloon viimeistään 6.3.2009 ja ilmoittauduttava viimeistään 12.3.2009 klo 16.30 mennessä yhtiön pääkonttoriin Johanna Suhoselle, puh. 010 345 5301, johanna.suhonen@martela.fi tai kirjeitse osoitteeseen Martela Oyj, PL 44, 00371 Helsinki.

Osinkojen maksu

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2008 päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkoa 0,60 euroa osakkeelta. Oikeus hallituksen ehdotuksen mukaiseen osinkoon on vain osakkeenomistajalla, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 20.3.2009 on merkitty osakkeenomistajaksi Suomen Arvopaperikeskuksen ylläpitämään yhtiön omistajaluetteloon. Osingon maksupäivä on 27.3.2009.

Tulosten julkistaminen

Martela julkaisee vuonna 2009 kolme osavuosikatsausta:

Tammi-maaliskuu (Q1) 29.04.2009 Tammi-kesäkuu (Q2) 05.08.2009 Tammi-syyskuu (Q3) 21.10.2009

Osavuosikatsaukset julkaistaan konsernin verkkosivuilla suomen- ja englanninkielisinä (www.martela.fi ja www.martela.com).

Vuosikertomus 2008 julkaistaan yhtiön verkkosivuilla, mistä se on ladattavissa myös pdf-muotoisena.

Pörssitiedotteet ovat heti julkistamisen jälkeen luettavissa konsernin verkkosivuilta, josta myös löytyvät kaikki vuoden aikana julkistetut pörssitiedotteet aikajärjestyksessä.

MENU Design Stefan Lindfors

Hallituksen toimintakertomus

Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 141,2 milj. euroa (128,4), jossa oli kasvua 9,9 prosenttia. Liiketulos oli 10,9 milj. euroa (8,3), johon sisältyy omaisuuden myynneistä saadut myyntivoitot yhteensä 0,7 milj. euroa (2,5). Omavaraisuusaste oli 52,2 prosenttia (46,7) ja nettovelkaantumisaste -11,0 prosenttia (16,0).

Markkinatilanne

Toimistokalustekysyntä jatkui vuoden aikana hyvänä. Toimistorakennuksia alettiin vuonna 2008 rakentaa vähemmän kuin vuonna 2007 ja myös rakennuslupia myönnettiin edellistä vuotta vähemmän.

Konsernirakenne

Konsernirakenteessa ei tapahtunut muutoksia tili- ja vertailukauden aikana.

Segmenttiraportointi

Martelalla on yksi ensisijainen segmentti, joka on toimistojen ja julkisten tilojen kalustaminen. Liikevaihto ja tulos ovat konsernitilinpäätöksen mukaiset. Konsernin toissijaiseksi segmentiksi on määritelty asiakkaat näiden maantieteellisen sijainnin mukaisesti.

Liikevaihto

Tammi-joulukuun liikevaihto nousi 141,2 milj. euroon (128,4), jossa oli kasvua 9,9 prosenttia. Liikevaihdon kasvuun vaikuttavat osaltaan vuoden aikana toteutuneet merkittävät projektit. Kasvu oli erityisen vahvaa Suomessa.

Kehitys Skandinavian alueella ei ole tänä vuonna kehittynyt suunnitelmien mukaisesti ja liikevaihto on laskenut 19,7 prosenttia.

Konsernin tulos

Koko vuoden tulos kehittyi hyvin ja liikevoitto oli 10,9 milj. euroa (8,3). Tulokseen sisältyy kertaluonteisia omaisuuden myynneistä saatuja tuottoja 0,7 milj. euroa (2,5). Myyntivoitto alkuvuonna 2008 liittyy maa-alueen myyntiin Puolassa. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 10,2 milj. euroa

(5,8). Tuloskehitys on tänä vuonna ollut myönteinen Suomessa sekä Puolassa ja sen lähialueilla. Laskenut liikevaihto Skandinavian alueella on vaikuttanut alueen tuloskehitykseen negatiivisesti.

Tulos ennen veroja nousi 10,2 milj. euroon (7,6) ja tulos verojen jälkeen oli 7,5 milj. euroa (5,4).

Liikevoittoprosentti ilman kertaluonteisia eriä oli 7,2 (4,5).

Rahoitusasema

Konsernin rahoitusasema on edelleen vahvistunut. Korolliset velat olivat kauden lopussa 10,9 milj. euroa (14,4) ja nettovelka oli -3,7 milj. euroa (4,7). Nettovelkaantumisaste kauden lopussa oli -11,0 prosenttia (16,0) ja omavaraisuusaste oli 52,2 prosenttia (46,7). Netto-rahoituskulut olivat -0,7 milj. euroa (-0,7). Liiketoiminnan rahavirta tammi-joulukuulta oli 11,8 milj. euroa (9,9).

Yhtiö on vuoden aikana käynnistänyt projektin käyttöpääoman vähentämiseksi. Projektin vaikutusten odotetaan näkyvän pääasiallisesti vuoden 2009 aikana.

Taseen loppusumma oli katsauskauden lopussa 64,9 milj. euroa (63,8).

Investoinnit

Konsernin bruttoinvestoinnit tammi-joulukuulta olivat 2,9 milj. euroa (3,2). Investoinnit olivat lähinnä tuotannon korvausinvestointeja ja tietotekniikkaa. Vuoden 2007 investoinneista 0,7 milj. euroa aiheutui Bodaforsin tehtaan omistusjärjestelystä, jolloin takaisinvuokratun osan pitkäaikainen vuokravelvoite on IFRS sääntöjen mukaisesti aktivoitu konsernitaseeseen.

Henkilöstö

Konsernin työskentelevien henkilöiden määrä oli keskimäärin 681 henkilöä (663), jossa oli kasvua 2,7 prosenttia.

Tuotekehitys ja mallisto

Tuotekehityksestä ja malliston hallinnasta vastaa kaksi konsernitason organisaatiota: tuotelinja Office vastuullaan työpistekalusteet sekä tuotelinja Surroundings vastuullaan kohtaamistilojen ja muiden julkisten tilojen kalusteet. Tuotekehityskulujen osuus liikevaihdosta oli 2,3 prosenttia (2,4).

Martelan osastolla Tukholman kansainvälisillä huonekalumessuilla helmikuussa esiteltiin molempien tuotelinjojen uutuustuotteita sekä kaksi mielenkiintoista uutta konseptia. Työpistekalusteista esillä olivat Iiro Viljasen suunnittelema James-työtuoli sekä Pekka Toivolan ja Iiro Viljasen uusin Pinta-sarjan tulokas Pinta ES. Kohtaamistilojen uutuuksista ensiesittelyssä olivat Geir Sætveitin Skybar –tuoli ja Rane Vaskivuoren Movie –sohva. Tukholmassa esittelemämme konseptit saivat positiivisen vastaanoton; sekä Iiro Viljasen suunnittelema Mybox -työpöytä että Pekka Toivolan Book -hylly-tilanjakaja herättivät toivottua keskustelua ja innostusta.

Milanon huonekalumessujen yhteydessä huhtikuussa Martela järjesti oman näyttelyn teemalla under THE Tree. Näyttely sai nimensä professori Eero Aarnion sunnitteleman The Tree -tilanjakajan mukaan.

Ympäristö ja laatu

Martelassa kehitetään pitkäjänteisesti konsernin laatu- ja ympäristöjohtamiskulttuuria. Toiminta tähtää erinomaiseen asiakaspalveluun ja kestäviin sekä työympäristön turvallisuuden että laadun takaaviin

tuotteisiin, joiden valmistuksen aiheuttama ympäristökuormitus on mahdollisimman vähäinen.

Martela hyödyntää toimintajärjestelmässään ISO 9001:2000-standardia ja ympäristöjohtamisessa ISO 14001:2004 -standardia. Yhtiön ympäristönhallintaohjelmien tavoitteena on tuotteiden elinkaaren aikaisen ympäristökuormituksen vähentäminen sekä uusiokäytön ja kierrätyksen lisääminen. Erityistä huomiota on kiinnitetty käytöstä poistettujen huonekalujen kierrätykseen ja uusiokäyttöön tarjoamalla asiakkaille kierrätyspalvelua.

Osake

Tammi-joulukuun aikana yhtiön A-osakkeita vaihtui NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 787 491 kappaletta (1 159 509), mikä vastaa 22,2 prosenttia (32,7) A-osakkeiden kokonaismäärästä. Viime vuoden vaihdon kasvuun vaikuttaa osaltaan Evli Alexander Management Oy:n ensimmäisen neljänneksen aikana kolmivuotisen osakepalkkiojärjestelmän puitteissa hankkimat osakkeet. Hankittujen osakkeiden määrä oli 143 166 kpl ja käytetty rahamäärä 1,2 milj. euroa.

Vaihdon arvo oli 6,5 milj. euroa (10,0) ja vuoden alussa osakkeen arvo oli 8,35 euroa ja kauden lopussa 5,29 euroa. Tammi-joulukuun aikana osakkeen kurssi on ollut ylimmillään 10,05 euroa ja alimmillaan 5,10 euroa. Joulukuun lopussa oma pääoma/osake oli 8,47 euroa (7,22).

Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy ilmoitti 23.5.2008 että sen osuus Martela Oyj:n osakkeista laski 22.5.2008 tehdyllä osakekaupalla 0,57 prosenttiin.

Osakassopimukset

K-osakkeen henkilöomistajilla on voimassa oleva osakassopimus joka rajoittaa K-osakkeiden myyntiä nykyisten K-osakkeenomistajien piirin ulkopuolelle.

Omat osakkeet

Tammi-joulukuun aikana yhtiö ei ole ostanut omia osakkeitaan. Omia Aosakkeita omistettiin 31.12.2008 yhteensä 67 700 kappaletta ja ne on ostettu 10,65 euron keskihintaan. Omien osakkeiden määrä vastaa 1,6 prosenttia kaikista osakkeista ja 0,4 prosenttia kaikista äänistä.

Osakepalkkiojärjestelmään liittyvien osakkeiden hankinta ja järjestelmän hallinnointi on ulkoistettu ulkopuoliselle palveluntuottajalle Evli Alexander Management Oy:lle. Osakkeet ovat Evli Alexander Management Oy:n omaisuutta kunnes osakkeet kannustinjärjestelmän puitteissa luovutetaan avainhenkilöille. Menettelyn juridisesta muodosta riippumatta ne on vuonna 2008 konsernitilinpäätöksessä käsitelty omassa pääomassa ikään kuin Martela olisi hankkinut omia osakkeita. Vuonna 2007 ne käsiteltiin lainasaamisena Evli Alexander Management Oy:ltä. Järjestelmään liittyviä jakamattomia osakkeita on 31.12.2008 jäljellä 104.282 kpl.

Vuoden 2008 varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous pidettiin 1.4.2008. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti jakaa osinkoa 0,50 euroa osakkeelta, yhteensä 2 043 950 euroa. Seuraavan kauden hallituksen jäseniksi valittiin Heikki Ala-Ilkka, Tapio Hakakari, Heikki Martela, Pekka Martela, Jori Keckman ja Jaakko Palsanen. Yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö KPMG Oy Ab.

Yhtiökokous hyväksyi hallituksen kokouskutsussa mainitut ehdotukset koskien valtuuksien antamista hallitukselle omien osakkeiden hankinnasta ja/tai niiden luovuttamisesta.

Yhtiökokous päätti myös hallituksen ehdotuksen mukaisesti yhtiön yhtiöjärjestyksen muuttamisesta 1. syyskuuta 2006 voimaan tulleen uuden osakeyhtiölain johdosta.

Uusi hallitus kokoontui yhtiökokouksen jälkeen ja valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Heikki Ala-Ilkan ja varapuheenjohtajaksi Pekka Martelan.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Martela on käynnistänyt yhteistoimintaneuvottelut emoyhtiön työntekijöiden ja toimihenkilöiden henkilöresurssien sopeuttamiseksi alentuneeseen kysyntätilanteeseen. Vähennykset tultaisiin toteuttamaan koko henkilöstöä koskevina määräaikaisina lomautuksina sekä irtisanomisina. Irtisanomisten määrän arvioidaan olevan yhteensä noin 30 henkilöä. Lomautus- ja irtisanomistarpeen aiheuttaa yleinen taloudellinen epävarmuus joka on merkittävästi lisääntynyt.

Lähiajan riskit

Suurin riski tuloskehitykselle liittyy maailman talouden epävarmuuteen ja sen myötä toimistokalusteiden kokonaiskysynnän kehittymiseen.

Näkymät vuodelle 2009

Yleinen taloudellinen epävarmuus on merkittävästi lisääntynyt ja tämä tulee vaikuttamaan yhtiön kehitykseen vuonna 2009. Liikevaihto tulee supistumaan viime vuodesta, ja myös liikevoitto tulee olemaan alhaisempi kuin vuonna 2008. Kuluvan vuoden aikana yhtiö tulee käymään läpi kulurakennettaan ja tehostamaan toimintojaan.

Helsingissä, 11.2.2009

Martela Oyj Hallitus

Laskutuksen muutos ja osuus konsernin laskutuksesta

meur	1-12 2008	1-12 2007	Muutos%		Osuus% 1-12 2007	Osuus
Suomi	104,1	85,8	21,3 %	73,2 %	85,8	66,7 %
Skandinavia	20,6	26,4	-21,9 %	14,5 %	26,4	20,5 %
Puola ja lähialueet	12,3	11,1	10,4 %	8,6 %	11,1	8,6 %
Muut alueet	5,2	5,4	-1,0 %	3,7 %	5,4	4,2 %
Yhteensä	142,2	128,7	10,6 %	100,0 %	128,7	100,0 %

Henkilöstö keskimäärin alueittain

	1-12/08	1-12/07	Muutos
Suomi	520	518	2
Skandinavia	71	71	0
Puola	90	74	16
Konserni yhteensä	681	663	18

Konsernituloslaskelma

(1 000 eur)	Viite	1.1.-31.12.2008	1.1.-31.12.2007
Liikevaihto	1	141 153	128 445
Liiketoiminnan muut tuotot	2	1 422	3 023
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden
varaston muutos		-952	466
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö		-65 657	-63 136
Valmistus omaan käytöön		80	42
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	3	-31 452	-28 723
Poistot ja arvonalentumiset	4	-3 115	-3 231
Muut liiketoiminnan kulut	5	-30 626	-28 608
Liikevoitto (-tappio)		10 854	8 278
Rahoitustuotot	7	319	165
Rahoituskulut	7	-970	-891
Voitto (tappio) ennen veroja		10 202	7 552
Tuloverot	8	-2 665	-2 165
Tilikauden voitto (tappio)		7 537	5 387
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		7 537	5 387
Vähemmistölle		0	0
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos:
Laimentamaton tulos/osake, €	9	1,89	1,32
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake, €	9	1,89	1,32

Konsernin rahavirtalaskelma

(1 000 eur)	1.1.-31.12.2008	1.1.-31.12.2007
Liiketoiminnan rahavirta
Myynnistä saadut maksut	138 477	130 833
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut	687	550
Maksut liiketoiminnan kuluista	-124 654	-121 090
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	14 510	10 294
Maksetut korot	-844	-842
Saadut korot	268	82
Muut rahoituserät	-60	-21
Saadut osingot	0	1
Maksetut verot	-2 116	382
Liiketoiminnan rahavirta (A)	11 758	9 895
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-2 205	-2 256
Tytäryhtiöosakkeiden luovutustulot	0	2 150
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	1 489	2 028
Myönnetyt lainat	0	-1 193
Lainasaamisten takaisinmaksut	22	11
Investointien rahavirta (B)	-694	740
Rahoituksen rahavirta
Lyhytaikaisten lainojen nostot	129	976
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-795	-1 704
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-3 365	-3 108
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-1 972	-1 022
Rahoituksen rahavirta (C)	-6 003	-4 858
Rahavarojen muutos	5 061	5 778
Rahavarat tilikauden alussa 1)	9 691	3 911
Rahavarojen muuntoero	-132	2
Rahavarat tilikauden lopussa 1)	14 620	9 691

1. Likvidit varat sisältävät rahat, pankkisaamiset ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahavarat (ks. liitetiedot kohdat 20 ja 21)

Konsernitase

(1 000 eur)	Viite	31.12.2008	31.12.2007
VARAT
Pikäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	10	724	633
Aineelliset hyödykkeet	11	13 461	14 151
Sijoitukset osakkuusyhtiöihin	12	22	22
Myytävissä olevat sijoitukset	14,15	17	31
Sijoituskiinteistöt	13	600	1 203
Saamiset	14,16	0	623
Eläkesaaminen	26	72	35
Laskennalliset verosaamiset	17	304	240
Pitkäaikaiset varat yhteensä		15 200	16 938
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	18	10 825	13 635
Myyntisaamiset	14,19	23 651	21 443
Lainasaamiset	14,19	0	25
Siirtosaamiset	14,19	596	2 064
Tuloverosaamiset		5	4
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahavarat	14,20	1 038	2 004
Rahavarat	21	13 581	7 686
Lyhytaikaiset varat yhteensä		49 696	46 861
Varat yhteensä		64 895	63 800
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma	23	7 000	7 000
Ylikurssirahasto		1 116	1 116
Muut rahastot		117	117
Omat osakkeet *		-1 610	-721
Muuntoerot		-486	-129
Kertyneet voittovarat		27 605	22 127
Oma pääoma yhteensä		33 742	29 510
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	17	1 403	1 553
Korolliset velat	14,25	8 024	10 453
Pitkäaikaiset velat yhteensä		9 427	12 006
Lyhytaikaiset velat Korollinen
Korolliset velat	14,25	2 740	3 831
Luottolimiitit	14,25	129	137
Korolliset lyhytaikaiset velat yhteensä		2 869	3 969
Koroton
Saadut ennakot	14,27	246	545
Ostovelat	14,27	6 997	7 718
Siirtovelat	14,27	5 197	5 516
Kauden tulokseen perustuva verovelka		1 319	556
Muut lyhytaikaiset velat	14,27	5 099	3 980
Korottomat lyhytaikaiset velat yhteensä		18 858	18 315
Velat yhteensä		31 154	34 290
Oma pääoma ja velat yhteensä		64 895	63 800

* Osakepalkkiojärjestelmään hankitut ja luovutetut osakkeet näytetään kirjanpidollisesti omissa osakkeissa. Katso liitetiedot kohta 23.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

(1000 eur)

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Muut rahastot	Omat osakkeet	Muuntoerot	Kertyneet voittovarat	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2007	7 000	1 116	117	-721	-129	17 542	24 925
Muuntoerot							0
Muu muutos						153	153
Omaan pääomaan kirjattuihin tai sieltä pois siirrettyjen erien verot							0
Suoraan omaan pääomaan kirjatut nettotuotot	0	0	0	0	0	153	153
Tilikauden voitto						5 387	5 387
Kaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä	0	0	0	0	0	5 540	5 540
Osingonjako						-1 022	-1 022
Osakeperusteinen palkitseminen	0	0				67	67
	0	0	0	0	0	4 585	4 585
Oma pääoma 31.12.2007	7 000	1 116	117	-721	-129	22 127	29 510
Rahavirran suojaukset							0
Muuntoerot	0	0	0	0	-357	0	-357
Muu muutos				-889		-325	-1 214
Omaan pääomaan kirjattuihin tai sieltä pois siirrettyjen erien verot							0
Suoraan omaan pääomaan kirjatut nettotuotot	0	0	0	-889	-357	-325	-1 571
Tilikauden voitto						7 537	7 537
Kaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä	0	0	0	-889	-357	7 212	5 966
Osingonjako						-1 937	-1 937
Osakeperusteinen palkitseminen						203	203
	0	0	0	-889	-357	5 478	4 232
Oma pääoma 31.12.2008	7 000	1 116	117	-1 610	-486	27 605	33 742

Yrityksen perustiedot

Martela-konserni valmistaa toimistokalusteita sekä suunnittelee ja toteuttaa erilaisia työympäristöratkaisuja.

Konsernin emoyhtiö on Martela Oyj. Emoyhtiö on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki, osoite Takkatie 1, 00370 Helsinki.

Kopio konsernin tilinpäätöksestä on saatavissa osoitteesta Takkatie 1, Helsinki 00370 ja sähköisenä versiona verkkosivuilta www.martela.fi.

1. Segmentti-informaatio

Konsernin ensisijainen segmentti on toimistojen ja julkisten tilojen kalustaminen. Konsernin toissijainen segmentti on maantieteelliset segmentit. Maantieteellisten segmenttien liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin mukaan ja varat varojen sijaintipaikan mukaan. Segmentin varoihin kuuluvat aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, vaihto-omaisuus ja saamiset lukuunottamatta veroihin liittyviä eriä ja rahoitusomaisuusarvopapereita. Investoinnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään useammalla kuin yhdellä kaudella.

Maantieteellinen segmentti esitetään kolmelta alueelta: Suomi, Skandinavia, Muut alueet.

2008 (1000 eur)

Maantieteelliset segmentit	Suomi	Skandinavia Muut alueet			Eliminoinnit Kohdentamaton	Yhteensä
Liikevaihto	103 161	20 501	17 491	0	0	141 153
Segmentin varat	58 290	5 784	4 779	-6 216	2 259	64 896
Investoinnit	2 506	161	258	0	0	2 925

2007 (1000 eur)

Maantieteelliset segmentit	Suomi	Skandinavia Muut alueet			Eliminoinnit Kohdentamaton	Yhteensä
Liikevaihto	85 503	26 551	16 391			128 445
Segmentin varat	52 337	8 197	6 791	-8 197	4 672	63 800
Investoinnit	2 088	843	317	0	0	3 248

2. Liiketoiminnan muut tuotot

(1 000 eur)	1.1.-31.12.2008	1.1.-31.12.2007
Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot	736	2 473
Vuokratuotot	267	190
Julkiset avustukset	51	139
Muut liiketoiminnan tuotot	368	221
Yhteensä	1 422	3 023

Emoyhtiö Martela Oyj myi kesäkuussa 2007 ydinliiketoimintaan kuulumattoman tytäryhtiön Kiinteistöyhtiö Oy Oulun Kaarnatie 14:n koko osakekannan. Kauppahinta oli 2.150 teur ja kokonaismyyntivoittona kirjattiin konsernissa 879 teur. Kiinteistön Martela on vuokrannut omaan käyttöönsä pitkäaikaisella vuokrasopimuksella, joka on luokiteltu operatiiviseksi vuokrasopimukseksi.

Tytäryhtiö Martela Ab myi 2007 Bodaforsin tehdaskiinteistön ja osa vuokrattiin takaisin pitkäaikaisella vuokrasopimuksella, joka luokiteltiin rahoitusleasingsopimukseksi. Näiden omistusjärjestelyiden johdosta kirjattiin konsernin tulokseen myyntivoittoa 980 teur.

3. Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut

	1.1.-31.12.2008	1.1.-31.12.2007
Palkat ja palkkiot	24 723	22 617
Eläkekulut, maksupohjaiset	3 589	3 642
Eläkekulut, etuuspohjaiset	355	147
Osakepalkkioina maksettava osuus	203	67
Käteisvaroina maksettava osuus	230	89
Muut henkilösivukulut	2 352	2 160
Henkilöstökulut tuloslaskelmassa	31 452	28 723
Luontoisedut	808	481
Yhteensä	32 260	29 203

Kannustejärjestelmiin liittyviä palkkioita sivukuluineen on kirjattu tulokseen yhteensä 1 069 teur vuonna 2008 ja 419 teur vuonna 2007. Johdon palkat ja palkkiot sekä osakeperusteiset maksut esitetään tarkemmin liitetietokohdassa 31 Lähipiiritapahtumat.

	2 008	2 007
Henkilökunta
Henkilökunta keskimäärin; työntekijät	340	341
Henkilökunta keskimäärin; toimihenkilöt	341	322
Henkilökunta vuoden lopussa	670	655
Henkilökunta Suomessa keskimäärin	520	518
Henkilökunta Ruotsissa keskimäärin	67	67
Henkilökunta Norjassa keskimäärin	4	4
Henkilökunta Puolassa keskimäärin	90	74
Yhteensä	681	663

4. Poistot ja arvonalentumiset

(1 000 eur)	1.1.-31.12.2008	1.1.-31.12.2007
Poistot
Aineettomat hyödykkeet	364	295
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat	746	791
Koneet ja kalusto	1 519	1 812
Rahoitusleasingpoistot	486	334
Poistot yhteensä	3 115	3 231

5. Liiketoiminnan muut kulut

Liiketoiminnan muut kulut esitetään kululajeittain.Liiketoiminnan muut kulut sisältävät kaikki varsinaiseen liiketoimintaan kohdistuvat myynnin, markkinoinnin, hallinnon, valmistuksen ja tuotekehityksen kiinteät kulut.

Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyy tilintarkastajan palkkiota tilintarkastuksesta 117 teur (103 teur 2007), veroneuvonnasta 12 teur (4 teur 2007) ja muusta 8 teur (37 teur 2007).

6. Tutkimus- ja kehittämismenot

Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja 3 203 teur (3 098 teur 2007)

7. Rahoitustuotot ja -kulut

(1 000 eur)	1.1.-31.12.2008	1.1.-31.12.2007
Rahoitustuotot
Osinkotuotot muista rahoitusvaroista	0	1
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista	304	82
Valuuttakurssivoitot lainoista ja muista saamisista	0	21
Muut rahoitustuotot	0	0
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen
arvon muutos	15	61
Yhteensä	319	165
Rahoituskulut
Korkokulut korollisista veloista	-817	-813
Valuuttakurssitappiot lainoista ja muista saamisista	-81	-5
Korkojohdannaisten arvon muutokset- ei
suojauslaskennassa	-29	15
Muut rahoituskulut	-43	-87
Yhteensä	-970	-891
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-651	-726
Tulosvaikutteisia kurssieroja kirjattu yhteensä seuraavasti:
Myynnin kurssierot	-975	-98
Oston kurssierot	561	-21
Rahoituserien kurssiero	-81	16
Kurssierot yhteensä	-495	-103

8. Tuloverot

(1 000 eur)	1.1.-31.12.2008	1.1.-31.12.2007
Tilikauden tulovero	3 156	650
Edellisten tilikausien verot	-277	-399
Laskennallisten verojen muutos	-214	1 914
Yhteensä	2 665	2 165

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla 26% ( 2007 26%) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma.

Tulos ennen veroja	10 202	7 552
Verot laskettuna kotimaan verokannalla	2 653	1 964
Edellisten tilikausien verot	-254	-305
Verokannan muutos	0	0
Verovapaat tulot	0	-8
Vähennyskelvottomat kulut	447	535
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista	-181	-21
Verot tuloslaskelmassa	2 665	2 165

9. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvan kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

(1 000 eur)	1.1.-31.12.2008	1.1.-31.12.2007
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto	7 537	5 387
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo (1000)	3 984	4 088
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto	1,89	1,32

Yrityksellä ei ole laimentavia instrumenttejä

10. Aineettomat hyödykkeet

(1 000 eur)		1.1.2008 - 31.12.2008			1.1.2007 - 31.12.2007
	Aineettomat	Keskeneräiset		Aineettomat	Keskeneräiset
	hyödykkeet	hankinnat	Yhteensä	hyödykkeet	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	2 283	60	2 343	1 927	182	2 109
Lisäykset	477	33	510	400	99	499
Vähennykset	-35	-48	-83	-12	-221	-233
Uudelleen ryhmittelyt	0	0	0	0	0	0
Kurssierot	-74	0	-74	-32	0	-32
Hankintameno 31.12.	2 651	45	2 696	2 283	60	2 343
Kertyneet poistot 1.1.	-1 710	0	-1 710	-1 447	0	-1 447
Vähennysten kertyneet
poistot	28	0	28	0	0	0
Tilikauden poistot 1.1.-31.12.	-364	0	-364	-295	0	-295
Kurssierot	74	0	74	31	0	31
Kertyneet poistot 31.12.	-1 972	0	-1 972	-1 710	0	-1 710
Kirjanpitoarvo 1.1.	573	60	633	480	182	662
Kirjanpitoarvo 31.12.	679	45	724	573	60	633

11. Aineelliset hyödykkeet

(1 000 eur)

1.1.2008 - 31.12.2008	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	93	28 350	43 233	370	609	72 655
Lisäykset	0	157	2 540	17	966	3 680
Vähennykset	0	-513	-1 768	-12	-1 218	-3 511
Uudelleen ryhmittelyt	0	0	0	0	0	0
Kurssierot	6	-182	-758	-47	-18	-999
Hankintameno 31.12.	99	27 812	43 247	328	339	71 825
Kertyneet poistot 1.1.	0	-19 254	-39 152	-100	0	-58 505
Vähennysten kertyneet poistot	0	505	1 569	9	0	2 083
Tilikauden poistot 1.1.- 31.12.	0	-810	-1 889	-51	0	-2 750
Kurssierot	0	14	772	22	0	808
Kertyneet poistot 31.12.	0	-19 545	-38 700	-120	0	-58 364
Kirjanpitoarvo 1.1.	93	9 096	4 082	270	609	14 150
Kirjanpitoarvo 31.12.	99	8 267	4 548	208	339	13 461
1.1.2007 - 31.12.2007	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	692	32 239	42 087	215	410	75 643
Lisäykset	0	1 057	1 559	157	962	3 735
Vähennykset	-604	-4 817	-230	-16	-765	-6 431
Uudelleen ryhmittelyt	26	0	0	0	0	26
Kurssierot	-22	-130	-183	14	1	-319
Hankintameno 31.12.	93	28 350	43 233	370	609	72 655
Kertyneet poistot 1.1.	0	-22 325	-37 456	-78	0	-59 859
Vähennysten kertyneet poistot	0	3 840	185	16	0	4 041
Tilikauden poistot 1.1.- 31.12.	0	-844	-2 066	-30	0	-2 940
Kurssierot	0	75	186	-8	0	253
Kertyneet poistot 31.12.	0	-19 254	-39 152	-100	0	-58 505
Kirjanpitoarvo 1.1.	692	9 914	4 631	137	410	15 784
Kirjanpitoarvo 31.12.	93	9 096	4 082	270	609	14 150
					31.12.2008	31.12.2007
Tuotannollisten koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo					2 798	2 833

Aineelliset hyödykkeet, rahoitusleasingsopimukset

Aineellisiin hyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksella hankittua omaisuutta seuraavasti:

			1.1.2008 - 31.12.2008			1.1.2007 - 31.12.2007
	Koneet ja kalusto	Rakennukset	Yhteensä	Koneet ja	Rakennukset	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	1 300	662	1 962	790	0	790
Lisäykset	535	0	535	512	662	1 174

Vähennykset	0		0	-2	0	-2
Kurssierot	0	-87	-87	0	0	0
Hankintameno 31.12.	1 835	575	2 410	1 300	662	1 962
Kertyneet poistot 1.1.	-791	-51	-842	-522	0	-522
Vähennysten kertyneet poistot	0	0	0	0	0	0
Tilikauden poistot 1.1.- 31.12.	-416	-65	-481	-269	-51	-320
Kurssierot	0	8	8	0	0	0
Kertyneet poistot 31.12.	-1 207	-108	-1 315	-791	-51	-842
Kirjanpitoarvo 1.1.	509	612	1 121	269	0	268
Kirjanpitoarvo 31.12.	628	468	1 096	509	612	1 121

Vuonna 2007 on myyty Ruotsin Bodaforsin tehdaskiinteistö ja osa tiloista on vuokrattu takaisin pitkäaikaisella vuokrasopimuksella, joka on luokiteltu rahoitusleasingsopimukseksi.

12. Sijoitukset osakkuusyhtiöihin

	Emoyhtiön osuus %	Osakkeiden kpl	Osakkeiden nimellisarvo (tchf)	Osakkeiden kirjanpitoarvo (teur)
Essa Office Systems AG, Sveitsi	30	34	34	22

13. Sijoituskiinteistöt

Kiinteistö Oy Ylähangan maa-alue on luokiteltu sijoituskiinteistöksi ja sen käypä arvo on 31.12.2008 600 teur (600 teur 2007). Puolan sijoituskiinteistöksi luokiteltu maa-alue myytiin 2008 ja siitä kirjattiin tulokseen myyntivoittona 634,7 teur. Sen käypä arvo oli 31.12.2007 603 teur. Arvot on määritelty ulkopuolisen arvioitsijan mukaan.

14. Rahoitusvarojen ja –velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin

(1 000 eur)	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja velat	Lainat ja muut saamiset	Myytävissä olevat rahoitusvarat	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat	Tase-erien kirjanpitoarvot	Käypä arvo	Liite
2008 Tase-erät
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Pitkäaikaiset korottomat saamiset		0			0	0	16
Muut rahoitusvarat			17		17	17	15
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset		24 228				24 228 24 228	19
Valuuttatemiinit	24				24	24	22
Rahasto-osuudet	1 038				1 038	1 038	20
Kirjanpitoarvo	1 062	24 228	17			25 307 25 307
arvostusryhmittäin
Pitkäaikaiset rahoitusvelat Korolliset velat				8 024	8 024	8 024	25
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat				2 869	2 869	2 869	25
Koronvaihtosopimukset	29			0	29	29	22
Ostovelat ja muut velat				18 539		18 539 18 539	27
Kirjanpitoarvo	29			29 432		29 461 29 461
arvostusryhmittäin
2007 Tase-erät
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Pitkäaikaiset korottomat		623			623	623	16
saamiset
Muut rahoitusvarat Lyhytaikaiset rahoitusvarat			31		31	31	15
Myyntisaamiset ja muut		23 488				23 488 23 488	19
saamiset
Koronvaihtosopimukset	48				48	48	22
Rahasto-osuudet	2 004				2 004	2 004	20
Kirjanpitoarvo	2 052	24 111	31			26 194 26 194
arvostusryhmittäin
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat				10 453		10 453 10 453	25
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat				3 969	3 969	3 969	25
Valuuttatermiinit	96				96	96	22
Ostovelat ja muut velat				18 219		18 219 18 219	27
Kirjanpitoarvo	96			32 641		32 737 32 737
arvostusryhmittäin

Käyvät arvot jokaisesta rahoitusvarojen ja - velkojen luokasta on esitetty yksityiskohtaisemmin taulukossa ilmoitetun liitenumeron mukaisessa kohdassa.

Johdannaiset (koronvaihtosopimus ja valuuttatermiinit) on arvostettu käypiin arvoihin, jotka perustuvat tilinpäätöshetken markkinakursseihin. Niihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja käypien arvojen muutokset on kirjattu tulosvaikutteisesti.

15. Muut rahoitusvarat

(1 000 eur)
-------------	--

Myytävissä olevat sijoitukset	31.12.2008	31.12.2007
Tasearvo kauden alussa	31	40
Vähennykset	-14	-9
Tasearvo kauden lopussa	17	31

Myytävissä olevat sijoitukset sisältää noteeraamattomia osakesijoituksia. Ne on arvostettu hankintamenoon, koska niiden käypää arvoa ei voi luotettavasti arvioida.

16. Pitkäaikaiset korottomat saamiset

(1 000 eur)	31.12.2008	31.12.2007
Lainasaamiset	0	623

Lainasaaminen liittyy voimassa olevaan kannustejärjestelmän hallinnointiin, joka on ulkoistettu Evli Alexander Management Oy:lle. Evli Aleksander Management Oy:lle on vuonna 2007 myönnetty 1.200 teur:n laina, jolla yritys on hankkinut Martela Oyj:n A-osakkeita käytettäväksi kannustejärjestelmän suojaamiseen ja toteuttamiseen. (Ks. liitetiedot kohta 24.). Osakkeet ovat ulkopuolisen omaisuutta kunnes osakkeet kannustinjärjestelmän puitteissa luovutetaan avainhenkilöille. Menettelyn juridisesta muodosta riippumatta ne on vuonna 2008 alkaen konsernitilinpäätöksessä käsitelty ikään kuin Martela olisi hankkinut omia osakkeita.

17. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

(1 000 eur)
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2008 aikana		1.1.2008 Kirjattu tulos laskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Kurssierot	31.12.2008
Laskennalliset verosaamiset
Verotukselliset tappiot	319	100	0	5	424
Muut väliaikaiset erot	-5	5	0	0	0
Yhteensä	314	105	0	5	424
Laskennalliset verovelat
Siirtymähetkellä käypään arvoon
arvostetuista rakennuksista	1 448	-93	0	0	1 355
Käyttöomaisuuden kumulatiivinen	42	6	0	0	48
poistoero
Eläkevelvoitteet	9	10	0	0	19
Muut väliaikaiset erot	128	-27	0	0	101
Yhteensä	1 627	-104	0	0	1 523
Laskennalliset verosaamiset ja -velat yhteensä	-1 313	209	0	5	-1 099
Netotuksesta johtuen jakautuu taseeseen seuraavasti:
Laskennallinen verosaaminen	240				304
Laskennallinen verovelka	1 553				1 403
Laskennalliset verosaamiset ja -velat yhteensä	-1 313				-1 099
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2007 aikana		1.1.2007 Kirjattu tulos laskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Kurssierot	31.12.2007
Laskennalliset verosaamiset
Verotukselliset tappiot	2 239	-1 920	0	0	319
Muut väliaikaiset erot	0	-5	0	0	-5
Yhteensä	2 239	-1 925	0	0	314
Laskennalliset verovelat
Siirtymähetkellä käypään arvoon
arvostetuista rakennuksista	1 540	-92	0	0	1 448
Käyttöomaisuuden kumulatiivinen	92	-50	0	0	42
poistoero
Eläkevelvoitteet	5	4	0	0	9
Muut väliaikaiset erot	0	128	0	0	128
Yhteensä	1 637	-10	0	0	1 627
Laskennalliset verosaamiset ja -velat yhteensä	602	-1 915	0	0	-1 313
Netotuksesta johtuen jakautuu taseeseen seuraavasti:
Laskennallinen verosaaminen	776				240
Laskennallinen verovelka	174				1 553
Laskennalliset verosaamiset ja -velat yhteensä	602				-1 313

Laskennallisia saamisia ei ole kirjattu verotuksellisista tappioista, joita ei todennäköisesti voida hyödyntää tulevaisuudessa verotettavaa tuloa vastaan. Tällaisia tappiota oli vuoden 2008 tulokset huomioon otettuna n. 9 meur. Näillä tappiolla ei tämän hetkisten tietojen mukaan ole vanhenemisaikaa.

18. Vaihto-omaisuus

(1 000 eur)	31.12.2008	31.12.2007
Aineet ja tarvikkeet	7 614	8 703
Keskeneräiset tuotteet	1 214	1 708
Valmiit tuotteet	1 997	3 189
Ennakkomaksut	0	35
	10 825	13 635

Vaihto-omaisuuden arvoa on alennettu epäkurantin omaisuuden osalta 2 126 teur (1 104 teur vuonna 2007).

19. Lyhytaikaiset myyntisaamiset ja muut saamiset

(1 000 eur)	31.12.2008	31.12.2007
Myyntisaamiset	23 651	21 443
Lainasaamiset	1	25
Siirtosaamiset
Henkilöstökuluista	194	822
Rojalteista	0	0
Korkotuotoista	35	0
Johdannaisista	24	48
Muista rahoitussaamisista	7	484
Menoennakoista	172	361
Muista	163	350
Siirtosaamiset yhteensä	595	2 064
Tuloverosaamiset	5	4
Saamiset yhteensä	24 252	23 536

Myyntisaamisten ja muiden kuin johdannaisiin perustuvien saamisten kirjanpitoarvojen arvioidaan vastaavan käypää arvoa.

20. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

(1 000 eur)	31.12.2008	31.12.2007
Rahasto-osuudet	1 038	2 004

21. Rahavarat

(1 000 eur)	31.12.2008	31.12.2007
Käteinen raha ja pankkitilit	3 081	4 686
Talletukset	10 500	3 000
	13 581	7 686

22. Johdannaissopimukset

Martela käyttää johdannaisia taloudelliseen suojautumiseen, mutta ei sovella IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa.

Konserni on suojannut osittain ennakoitujen tulojen ja menojen yhteensovittamisen jälkeen jäävää valuuttojen nettopositiota 3-12 kk pituisilla valuuttatermiineillä.

Johdannaissopimuksien nimellisarvot	2008 Voimassaoloaika			2007 Voimassaoloaika
	< 1 vuosi	1-6 vuotta	Yhteensä	< 1 vuosi	1-6 vuotta	Yhteensä
Koronvaihtosopimukset, teur	0	2 258	2 258	0	3 375	3 375
Valuuttatermiinit, teur	2 299	0	2 299	4 268	0	4 268
Käyvät arvot	2008 Voimassaoloaika			2007 Voimassaoloaika
	< 1 vuosi	1-6 vuotta	Yhteensä	< 1 vuosi	1-6 vuotta	Yhteensä
Koronvaihtosopimukset, teur	0	-29	-29	0	48	48
Valuuttatermiinit, teur	24	0	24	-96	0	-96
	24	-29	-5	-96	48	-48

Johdannaisten käyvät arvot sisältyvät lyhytaikaisiin siirtosaamisiin ja -velkoihin. (Ks. liitetiedot kohta 14)

23. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Osakepääoma

Maksettu kaupparekisteriin merkitty osakepääoma on 7.000.000 eur.

Yhtiöjärjestyksen mukainen enimmäispääoma on 14.000.000 eur ja vähimmäispääoma on 3.500.000 eur. Osakkeen kirjanpidollinen vasta-arvo on 1.68 eur. K-osakkeilla on yhtiökokouksessa 20 ääntä ja A-osakkeilla 1 ääni. Molemmilla osakesarjoilla on samat osinko-oikeudet.

Osakepääoman muutokset	Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kpl	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Omat osakkeet	Omat osakkeet Osakepalkkio järjestelmä	Yhteensä
01.01.2007	4 087 900	7 000	1 116	-721		7 395
Osakeanti	0	0	0	0		0
31.12.2007	4 087 900	7 000	1 116	-721		7 395
Osakepalkkiojärjestelmää varten	-143 166				-1 200	-1 200
hankitut osakkeet *
Luovutetut osakkeet *	38 884				311	311
Osakeanti	0	0	0	0		0
31.12.2008	3 983 618	7 000	1 116	-721	-889	6 506

Martela Oyj omistaa 67 700 kpl A-sarjan osaketta ja ne on ostettu 10.65 euron keskihintaan. Omien osakkeiden määrä vastaa 1.6 % kaikista osakkeista ja 0.4 % kaikista äänistä.

* Osakepalkkiojärjestelmään liittyvien osakkeiden hankinta ja järjestelmän hallinnointi on ulkoistettu ulkopuoliselle palveluntuottajalle Evli Alexander Management Oy:lle. Osakkeet ovat Evli Alexander Management Oy:n omaisuutta kunnes osakkeet kannustinjärjestelmän puitteissa luovutetaan avainhenkilöille. Menettelyn juridisesta muodosta riippumatta ne on vuonna 2008 konserni-tilinpäätöksessä käsitelty omassa pääomassa ikään kuin Martela olisi hankkinut omia osakkeita. Vuonna 2007 ne käsiteltiin lainasaamisena Evli Alexander Management Oy:ltä. Järjestelmään liittyviä jakamattomia osakkeita on 31.12.2008 jäljellä 104 282 kpl.

Oman pääoman muuntoerot sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot ja ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen sijoitusten muuntoerot. Muut rahastot koostuvat vararahastoista.

Konsernin emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2008 ovat yhteensä 37 969 142,88 €.

24. Osakeperusteiset maksut

Martelan hallitus on 14.2.2007 päättänyt ottaa käyttöön osakepalkkiojärjestelmän osaksi yhtiön avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Osakepalkkiojärjestelmä tarjoaa kohderyhmälle mahdollisuuden saada palkkiona Martelan osakkeita kolmelta erilliseltä ansaintajaksolta niille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Hallitus päättää kriteerit ja niille asetettavat tavoitteet sekä kullekin henkilölle hänen enimmäispalkkionsa määrän vuosittain erikseen kullekin ansaintajaksolle. Ansaintajaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen määrää sen, kuinka suuri osa enimmäispalkkiosta maksetaan avainhenkilöille.

Ansaintajaksot ovat kalenterivuodet 2007, 2008 ja 2009. Osakepalkkiojärjestelmän perusteella maksettava palkkio maksetaan ansaintajakson päätyttyä osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Koko järjestelmän perusteella annetaan yhteensä enintään 153.000 osaketta ja rahaa se määrä, joka tarvitaan jaettavista osakkeista aiheutuviin veroihin ja veroluontoisiin maksuihin osakkeiden antamishetkellä, kuitenkin enintään annettavien osakkeiden antamishetken arvoa vastaava määrä.

Ansaintajaksolle 2007 myönnettiin enintään 96.717 osaketta vastaava määrä osakkeiden ja rahan yhdistelmänä: 45.800 osaketta ja 50.917 osakkeen arvosta rahana. Maksettavan palkkion määrä ansaintajaksolla 2007 on sidottu konsernin liikevoittoon (€ ; painoarvo 70 %) ja konsernin liikevaihtoon (€ ; painoarvo 30%). Enimmäismäärästä maksettiin lopulta 84,9% ja avainhenkilöille siirrettiin 16.4.2008 yhteensä 38.884 osaketta, minkä lisäksi yhtiö maksoi osakkeista aiheutuvat verot ja veroluonteiset maksut.

Ansaintajaksolle 2008 myönnettiin enintään 106.064 osaketta vastaava määrä osakkeiden ja rahan yhdistelmänä: 49.850osaketta ja 56.214 osakkeen arvosta rahana. Maksettavan palkkion määrä ansaintajaksolla 2008 on sidottu konsernin liikevoittoon (€ ; painoarvo 70 %) ja konsernin liikevaihtoon (€ ; painoarvo 30%).

Palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy ennen palkkion maksua. Lisäksi henkilön on omistettava ansaitut osakkeet vähintään kahden vuoden ajan ansaintajakson päättymisestä (sitouttamisjakso).

Osakepalkkiojärjestelmän perustiedot ja tilikauden tapahtumat on koottu seuraavaan taulukkoon:

Osakepalkkiojärjestelmän perustiedot

31.12.2008	Ansaintajakso 2007	Ansaintajakso 2008
Myöntämispäivä	14.2.2007	30.1.2008
Järjestelyn luonne	rahaa	rahaa
Osakepalkkiota osakkeina enintään kpl	45 800	49 850
Osakepalkkion rahaosuus, osakkeina ilmaistuna (kpl enint.)*	50 917	56 214
Ansaintajakso alkaa, pvm	1.1.2007	1.1.2008
Ansaintajakso päättyy, pvm	31.12.2007	31.12.2008
Osakkeiden vapautuminen, pvm	1.1.2010	1.1.2011
Oikeuden syntymäehdot	Ei-markkinaperusteisten ansaintaehtojen (liikevoitto 70% ja liikevaihto 30%) toteutuminen vuoden ansaintajakson aikana, jonka jälkeen kahden vuoden työssäoloehto	Ei-markkinaperusteisten ansaintaehtojen (liikevoitto 70% ja liikevaihto 30%) toteutuminen vuoden ansaintajakson aikana, jonka jälkeen kahden vuoden työssäoloehto
Osakeomistusvelvollisuus, vuotta	2	2
Jäljellä oleva sitovuusaika, vuotta	1,0	2,0
Henkilöitä (31.12.2008)	22	22

* Osakkeiden lisäksi yhtiö on sitoutunut maksamaan rahaa osakepalkkioista aiheutuviin veroihin.

Tilikauden 2008 tapahtumat	Ansaintajakso	Ansaintajakso	Yhteensä
Bruttomäärät** 1.1.2008	2007	2008
Osakepalkkioita myönnetty	96 717	0	96 717
Osakepalkkioita maksettu	0	0	0
Osakepalkkioita palautunut	0	0	0

Osakepalkkioita rauennut (sisältää palautuneet)	0	0	0
Tilikauden muutokset
Osakepalkkioita myönnetty	0	106 064	106 064
Osakepalkkioita palautunut	0	0	0
Osakepalkkioita maksettu	82 113	0	82 113
Osakepalkkioita rauennut (sisältää palautuneet)	14 604	0	14 604
Bruttomäärät** 31.12.2008
Osakepalkkioita myönnetty	96 717	106 064	202 781
Osakepalkkioita maksettu	82 113	0	82 113
Osakepalkkioita palautunut	0	0	0
Osakepalkkioita rauennut (sisältää palautuneet)	14 604	0	14 604
** Määrät sisältävät osakejärjestelmän puitteissa myönnetyn rahaosuuden (osakkeina)
Tilikauden 2007 tapahtumat		Ansaintajakso 2007	Yhteensä
Bruttomäärät** 1.1.2007
Osakepalkkioita myönnetty		0	0
Osakepalkkioita palautunut		0	0
Tilikauden muutokset
Osakepalkkioita myönnetty		96 717	96 717
Osakepalkkioita palautunut		0	0
Osakepalkkioita maksettu		0	0
Osakepalkkioita rauennut (sisältää palautuneet)		0	0
Bruttomäärät** 31.12.2007
Osakepalkkioita myönnetty		96 717	96 717
Osakepalkkioita maksettu		0	0
Osakepalkkioita palautunut		0	0
Osakepalkkioita rauennut (sisältää palautuneet)		0	0

** Määrät sisältävät osakejärjestelmän puitteissa myönnetyn rahaosuuden (osakkeina)

Käyvän arvon määrittäminen

Osakepalkkio arvostetaan käypään arvoon myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan oikeuden syntymisjakson ajan. Oikeuden syntymisehdot otetaan huomioon osakkeiden lukumäärissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus sitovuusajan lopussa. Arviota oikaistaan tarvittaessa jokaisena raportointiajankohtana. Koska osakepalkkio maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä, jakautuu palkkion käyvän arvon määrittäminen IFRS 2 -standardin mukaisesti kahteen osaan: osakkeina selvitettävään ja käteisenä selvitettävään osuuteen. Osakkeina selvitettävä osuus kirjataan omaan pääomaan ja käteisenä selvitettävä maksu vieraaseen pääomaan.

Osakeperusteisten maksujen käypä arvo palkkion myöntämishetkellä oli Martelan osakkeen kurssi palkkion myöntöhetkellä vähennettynä ansaintajaksolla odotettavissa olevilla osingoilla. Vastaavasti käteisenä selvitettävän maksuosuuden käypää arvoa tarkistetaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä ansaintajakson päättymiseen tai palkkion maksuun asti ja velan käypä arvo muuttuu täten Martelan osakkeen hinnan mukaisesti. Osakepalkkiojärjestelmästä aiheutuva vastuu omassa pääomassa oli tilikauden päättyessä 202 887 euroa (2007: 67 254 euroa) ja osakepalkkion käteisosuus vieraassa pääomassa 229 548 euroa (2007: 89 004 euroa). Osakepalkkiojärjestelmän kuluvaikutus tilikaudella oli 432 435 euroa (2007: 156 258).

Tilikaudella 2008 voimassaolleiden osakepalkkioiden käyvän arvon keskeiset parametrit:

Osakepalkkion käyvän arvon laskenta	Ansaintajakso	Ansaintajakso
	2007	2008
Osakepalkkioita myönnetty osakkeina, kpl	45 800	49 850
Osakepalkkioita myönnetyt osakeperusteisena	50 917	56 214
käteismaksuna, kpl
Osakkeen kurssi myöntämishetkellä	6,86 €	7,81 €
Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä***	6,61 €	6,81 €
Osakkeen kurssi 31.12.2008 tai siirtopäivänä	8,11 €	5,29 €
(rahaosuus)
Ansaintakriteerien toteumaoletus	84,9 %	95,6 %
Arvio palautuvista osakepalkkioista ennen maksua	0,0 %	0,0 %
Arvio palautuvista osakepalkkioista maksun jälkeen	0,0 %	0,0 %
Osakepalkkion käypä arvo myöntämishetkellä, €	512 087	722 295
Palkkion käypä arvo 31.12.2008	607 606	608 828
Vaikutus tilikauden tulokseen, €	240 534	191 901

*** Osakkeen kurssi myöntämishetkellä vähennettynä ansaintajaksolla odotettavissa olevilla osingoilla:ansaintajaksolla 2007 0,25€ ja ansaintajaksolla 2008 1,00€

25. Korolliset velat

(1 000 eur)	31.12.2008	31.12.2007
Pitkäaikainen
Pankkilainat	7 347	9 621
Eläkelainat	0	0
Rahoitusleasingvelat	677	833
Yhteensä	8 024	10 453
Lyhytaikainen
Pankkilainat	2 278	3 379
Eläkelainat	0	147
Käytetyt pankkitililimiitit	129	137
Rahoitusleasingvelat	461	306
Yhteensä	2 869	3 969

Velkojen kirjanpitoarvojen arvioidaan vastaavan käypää arvoa. Diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen.

Pankkilainojen ja eläkelainojen vakuutena on kiinteistökiinnityksiä ja rahoituslaitosten antamia takauksia sekä vähäiseltä osin pantattuja osakkeita, jotka kohdistuvat yhtiön omistamiin asunto-osakkeisiin.

	31.12.2008	31.12.2007
Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat
Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
Yhden vuoden kuluessa	576	419
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua	819	931
Yli viiden vuoden kuluttua	470	709
	1 865	2 059
Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien nykyarvo
Yhden vuoden kuluessa	461	305
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua	457	508
Yli viiden vuoden kuluttua	220	325
	1 138	1 138
Liittyy pääosin pitkäaikaiseen kiinteistön vuokrasopimukseen	727	921

Rahoitusleasingvelkojen keskikorko oli vuonna 2008 4,97% ja vuonna 2007 5,12%

Rahalaitoslainojen lainaehdot

Konsernin pankkilainat ovat vaihtuva- ja kiinteäkorkoisia. Konsernin keskimääräinen korkoprosentti on 4,51 % (4,67 % vuonna 2007). Lainojen lyhennysosuudet esitetään tarkemmin liitetietokohdassa 28 Rahoitusriskien hallinta

26. Eläkevelvoitteet

Ulkomaisten yritysten eläkejärjestelyt on tehty paikallisten säännösten mukaisesti, jotka on luokiteltu maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Lisäksi kotimaassa konsernilla on yksi lisäeläkejärjestely, joka on luokiteltu etuuspohjaiseksi järjestelyksi.

Seuraavassa esitetään konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vaikutus konsernin tulokseen ja taseeseen IAS 19 standardin mukaisesti laskettuna.

(1 000 eur)

Taseen etuuspohjainen eläkevelka määräytyy	1.1.2008 -	1.1.2007 -
seuraavasti:	31.12.2008	31.12.2007
Rahastoimattomien velvotteiden nykyarvo	0	0
Rahastoitujen velvotteiden nykyarvo	1 185	1 033
Varojen käypä arvo	-983	-776
Ali-/Ylikate	202	257
Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset
voitot (+) ja tappiot (-)	-274	-292
Kirjaamattomat takautuvaan työsuoritukseen
perustuvat menot	0	0
Eläkesaaminen taseessa	-72	-35
Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu määräytyy seuraavasti:
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	138	133
Korkomenot	61	52
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto	-46	-40
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+)	25	9
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot	0	0
Tappiot/voitot järjestelyn supistamisesta	-27	0
Yhteensä	151	154
Toteutunut tuotto (teur)	39	-154
Velvoitteen nykyarvon muutokset ovat seuraavat:
Rahastoitujen velvotteiden nykyarvo tilikauden alussa	1 033	954
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	137	133
Korkomenot	61	52
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+)	1	-106
Tappiot/voitot järjestelyn supistamisesta	-47	0
Maksetut etuudet	0	0
Rahastoitujen velvotteiden nykyarvo tilikauden lopussa	1 185	1 033
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset ovat seuraavat:
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot	776	759
tilikauden alussa
Varojen odotettu tuotto	45	40
Vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (-)	-6	-194
Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn	188	171
Tappiot/voitot järjestelyn supistamisesta	-20	0
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden lopussa	983	776
Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset

etuuspohjaisissa järjestelyissä:

Diskonttauskorko	6,25%	5,25%
Varojen odotettu tuotto	6,25%	5,25%
Palkankorotusolettamus	3,30%	3,30%
Eläkkeiden korotusolettama	1,75%	1,75%

Inflaatio-olettama	2,00%		2,00%
Velvoitteiden nykyarvot ja käyvät arvot:	31.12.2008	31.12.2007	31.12.2006	31.12.2005
Velvoitteen nykyarvo	1185	1033	954	705
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	-983	-776	-759	-622
Ali-/Ylikate	202	257	195	83
Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyyn kuuluviin varoihin	120	-170	-42	-99
Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyn velkoihin	196	81	-138	57

Konserni ennakoi maksavansa järjestelyyn kuuluvaa maksua 229 teur vuonna 2009.

Järjestelyn varoista ei ole saatavissa erittelyä.

27. Lyhytaikaiset korottomat velat

(1 000 eur)	31.12.2008	31.12.2007
Saadut ennakot	246	545
Ostovelat	6 997	7 718
Siirtovelat
Henkilöstökulujen siirtovelat	3 657	3 307
Johdannaiset	29	96
Korot	96	123
Muut rahoituskulut	0	0
Rojaltyt	147	110
Menojäämät	459	1 528
Muu siirtovelat	809	352
Siirtovelat yhteensä	5 197	5 516
Verovelat	1 319	556
Muut lyhytaikaiset velat	5 099	3 980
	18 858	18 315

Ostovelkojen ja muiden korottomien velkojen kirjanpitoarvojen arvioidaan vastaavan myös käypää arvoa. Diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen.

28. Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskeillä tarkoitetaan odottamattomia poikkeamia, jotka johtuvat valuutoista, maksuvalmiudesta, asiakkaan maksukyvystä, sijoituksista sekä koroista. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa yhtiölle riittävä rahoitus kustannustehokkaasti ja vähentää rahoitusmarkkinoiden muutosten haitallisia vaikutuksia konsernin varallisuuteen. Riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus, ja rahoitusriskien käytännön toteutuksesta vastaa konsernin emoyhtiön taloushallinto.

Markkinariski

Markkinariski koostuu seuraavista kolmesta riskistä: valuuttariski, käyvän arvon korkoriski ja hintariski. Niistä johtuvat valuuttakurssien, markkinakorkojen tai markkinahintojen vaihtelut voivat aiheuttaa muutoksen rahoitusinstrumenttien arvoissa ja siten näillä muutoksilla voi olla vaikutus konsernin tulokseen, taseeseen ja rahavirtoihin. Konserni ei sovella IAS 39 mukaista suojauslaskentaa.

Valuuttariski

Konsernilla on toimintaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Puolassa ja se on alttiina valuuttariskeille, joita syntyy konsernin sisäisestä kaupasta, viennistä ja tuonnista, ulkomaisten tytäryhtiöiden rahoituksesta ja valuuttamääräisistä omista pääomista. Transaktioriski kuvaa sitä vaikutusta, joka syntyy, kun tietyn ajankohdan valuuttakursseilla tehdyn sopimuksen kassavirrat toteutuvat muuttuneilla kursseilla. Translaatioriski kuvaa sitä vaikutusta, joka syntyy, kun emoyhtiön ulkomaisiin tytäryhtiöihin sijoittamien pääomien, vuositulosten ja lainojen arvot muuttuvat valuuttakurssivaihtelujen seurauksena.

Transaktioriski

Merkittävimmät kaupalliset valuutat ovat EUR, SEK, NOK ja PLN. SEK, NOK ja PLN valuuttapositioita tarkastellaan pääsääntöisesti puolenvuoden tähtäimellä. Konsernin politiikkana on suojata ennakoitujen tulojen ja menojen yhteensovittamisen jälkeen jäljelle jäävää nettopositiota. Suojausinstrumentteina käytetään pääsääntöisesti 3-12 kk pituisia valuuttatermiinejä. Konserni ei sovella suojauslaskentaa.

Translaatioriski

Merkittävimmät translaatioriskit aiheutuvat Ruotsissa ja Puolassa sijaitsevien tytäryhtiöiden pääomista ja lainoista emoyhtiöltä jotka sisällöltään ovat rinnastettavissa omaan pääomaan. Yhtiö suojautuu valikoidusti translaatioriskiltä käyttämällä valuuttalainoja ja -optioita. Suojauspäätökset perustuvat kunkin valuutan arvioituun vaikutukseen konsernin tulokseen, kassavirtaan, omaan pääomaan sekä suojauskustannukseen. Tilinpäätöshetkellä ei ole voimassaolevia suojauksia.

Seuraavassa taulukossa on esitetty instrumenteittain ja valuutoittain altistuminen valuuttariskille.

Altistuminen valuuttariskille instrumenteittain ja valuutoittain

31.12.2008 (teur)
	EUR	SEK	PLN	NOK
Myyntisaamiset	888	3 277	1 728	854
Ostovelat	-735	-743	-1	-1
Valuuttatermiinit		-2 299
Yhteensä	153	235	1 727	853

Altistuminen valuuttariskille instrumenteittain ja valuutoittain

31.12.2007 (teur)
	EUR	SEK	PLN	NOK
Myyntisaamiset	923	4 324	3 543	1 229
Ostovelat	-773	-615	-21	0
Valuuttatermiinit			1 002	3 267
Yhteensä	150	3 709	4 524	4 496

Muiden valuuttojen vaikutus on vähäinen.

Herkkyysanalyysi valuuttakurssiriskille

Seuraavassa taulukossa on esitetty miten 10 % valuuttakurssimuutos 31.12 vaikuttaisi keskimäärin yhtiön tulokseen ja pääomaan 2008 (2007). Laskelma perustuu oletuksiin että kaikki muut muuttujat pysyvät samoina.

Herkkyysanalyysi valuuttakurssiriskeille (teur)	Muutosvaikutus omaan pääomaan	Muutosvaikutus tulokseen
31.12.2008
EUR	0	+/- 15
SEK	0	+/- 23
PLN	0	+/- 173
NOK	0	+/- 85

Herkkyysanalyysi valuuttakurssiriskeille (teur)	Muutosvaikutus omaan pääomaan	Muutosvaikutus tulokseen
31.12.2007
EUR	0	+/- 15
SEK	0	+/- 371
PLN	0	+/- 452
NOK	0	+/- 450

Korkoriski

Konsernin korkoriski liittyy konsernin lainasalkkuun sekä kassareservin arvonmuutoksiin korko-vaihtelujen seurauksena. Lainakannasta noin puolet on kiinteäkorkoista ja noin puolet vaihtuvakorkoista. Lainojen duraatio on noin puolella lainoista 6 kk ja lopuilla välillä 3-6 vuotta. Konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää koronvaihtosopimuksia. Ylimääräiset kassavarat sijoitetaan sekä lyhyen että pitkän koron rahastoihin.

Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli avoinna euromääräisiä koronvaihtosopimuksia nimellisarvoltaan 2.258 teur, joiden perusteella konserni saa keskimäärin 3,68 %:n kiinteää korkoa ja maksaa keskimäärin 6 kk:n euriborkorkoa. Koronvaihtosopimus on tehty vaihtuvakorkoisen lainan muuttamisesta kiinteäkorkoiseksi.

Konserni sijoittaa ylimääräiset varat lyhytaikaisiin pankkitalletuksiin yhteistyöpankeissa sekä likvideihin alhaisen riskin korkorahastoihin jotka perustuvat valtioiden velkasitoumuksiin ja yritystodistuksiin.

Sijoituksia on tehty korkorahastoihin, joiden arvot määräytyvät toimivilla markkinoilla julkaistujen hinta-noteerauksien pohjalta. Nämä käyvän arvon muutokset kirjataan tilinpäätöksen yhteydessä tuloslaskelmaan.

Seuraavassa taulukossa esitetään konsernin rahoitusinstrumenttien jako kiinteäkorkoiseen ja vaihtuva-korkoiseen tilinpäätöspäivänä.

Rahoitusinstrumentit (teur)	31.12.2008	31.12.2007
Kiinteäkorkoinen
Rahoitusvelat ml. johdannaiset	4 841	6 532
Vaihtuvakorkoinen
Rahoitusvelat	6 052	7 891
Yhteensä	10 893	14 423

Herkkyysanalyysi korkoriskille

1 % koronnousun muutosvaikutus tulokseen ja pääomaan tilinpäätöspäivänä 31.12. Koronlaskulla olisi ollut samansuuruinen päinvastainen vaikutus.

Herkkyysanalyysi korkoriskille (teur)	Muutosvaikutus omaan pääomaan	Muutosvaikutus tulokseen
31.12.2008
Rahoitusvelat
Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit	0	-83
Johdannaiset
Koronvaihtosopimukset	0	+23
Herkkyysanalyysi korkoriskille (teur)	Muutosvaikutus omaan pääomaan	Muutosvaikutus tulokseen
31.12.2007
Rahoitusvelat
Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit	0	-111
Johdannaiset
Koronvaihtosopimukset	0	+33

Hintariski

Rahoitusinstrumentit

Rahavaroihin kuuluviin myytävissä oleviin osakkeisiin ei arvioida liittyvän hintariskiä jälleenmyynnistä. Näiden kirjanpitoarvo on alkuperäinen hankintahinta ja niiden tämän hetkinen myyntihinta on arvioitu korkeammaksi kuin ostohinta. Osakkeet ovat noteeraamattomia osakkeita ja niitä ei arvosteta käypää arvoon.

Luottoriski

Luottoriski syntyy siitä mahdollisuudesta että vastapuoli jättää sopimuksen mukaiset maksuvelvoitteensa täyttämättä. Riskin suuruus määräytyy näin ollen vastapuolen luottokelpoisuuden mukaan. Luottoriskin hallinnan tavoitteena on minimoida tappiot, jotka syntyvät vastapuolen jättäessä velvoitteensa suorittamatta.

Konsernin politiikka määrittelee asiakkaiden, sijoitustransaktioiden ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoituspolitiikan. Konserniyhtiöiden myyntisaatavien kierto ja ikärakenne raportoidaan kuukausittain ja seurataan mm. emoyhtiön taloushallinnon toimesta

Martelan hallitus vahvistaa luottoriskien hallinnan periaatteet. Riskienhallinta toimii organisaatiolle myönnettyjen valtuuksien kautta.

Yhtiön myynti- ja muihin saamisiin liittyviä luottoriskejä minimoidaan lyhyillä maksuehdoilla, tehokkailla perintätoimilla ja huomioimalla vastapuolen luottokelpoisuus. Hankintasopimusta käytetään silloin kun asiakasyritys on tuntematon ja siitä saatavat luottotiedot eivät ole riittävät. Hankintasopimuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä sopimusta, jolla varmistetaan tilauksesta syntyvät saatavat pidättämällä omistusoikeus Martela Oyj:llä kunnes asiakas on maksanut kauppahinnan kokonaisuudessaan. Hankintasopimusta käytetään vain kotimaan kaupassa. Asiakkaalta voidaan myös vaatia ennakkomaksu ennen myytyjen tuotteiden luovuttamista, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi asiakkaaseen liittyvä potentiaalinen luottoriski huomioon ottaen. Vastapuolelle voidaan myös myöntää luottolimiittejä. Vanhojen asiakkaiden luottokelpoisuutta seurataan säännöllisesti maksukäyttäytymishistoriaa sekä luottoluokituksia avuksi käyttäen.

Asiakkaan luottokelpoisuuden perusteella voidaan joiltakin asiakkailta vaatia vakuuksia ja esim. viennissä voi tulla kysymykseen vahvistettu peruuttamaton remburssi.

Rahoitusvarojen kirjanpitoarvo vastaa luottoriskin maksimimäärää.

Rahoitusvarojen luottoriskin maksimimäärä tilinpäätöspäivänä 31.12 on esitetty alla olevassa taulukossa:

Rahoitusvarojen luottoriskin maksimimäärä (teur)	2008	2007
Myytävissä olevat rahoitusvarat	17	31
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahavarat	1 062	2 052
Lainat ja muut saamiset	24 228	24 111
Rahavarat	13 581	7 686
Yhteensä	38 888	33 880

Konsernin myyntisaamisten ikäjakauma tilinpäätöspäivänä 31.12 on esitetty seuraavassa taulukossa.

Myyntisaamisten ikäjakauma (teur)	2008	2007
Erääntymättömät	20 616	16 643
Erääntynyt 1-30 päivää	2 058	2 664
Erääntynyt 31-60 päivää	399	745
Erääntynyt yli 60 päivää	578	1 391
Yhteensä	23 651	21 443

Myyntisaamisten luottoriskin maksimimäärä tilinpäätöspäivänä 31.12 niiden maantieteellisen sijainnin mukaan.

2008	2007
	13 404
	3 932
3 125	4 042
319	65
28	21 443
	17 666 2 541

Myyntisaamisten luottoriskikeskittymät ovat vähäisiä.

Maksuvalmiusriskit

Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Lisäksi konsernissa ylläpidetään jatkuvasti riittävät likvidit varat tehokkaiden kassanhallintaratkaisujen kuten kassareservin ja luottotililimiittien avulla. Jälleenrahoitusriskiä hallitaan hajauttamalla lainojen ja luottolimiittien maturiteettia oletetun kassavirran mukaisesti sekä käyttämällä rahoitustoiminnassa useita pankkeja.

Rahavarat kauden lopussa olivat 14 619 teur ja käyttämättömät luottolimiitit 918 teur.

Velat ja maksut erääntyvät seuraavasti:

Velat ja maksut erääntyvät

seuraavasti:

	2009	2010	2011	2012	2013	myöhemmin	Yhteensä
Pankkilainat	2 273	4 507	1 316	1 016	508	0	9 620
Eläkelainat	0	0	0	0	0	0	0
Rahoitusleasingvelat	461	284	54	57	60	220	1 136
Ostovelat	6 997	0	0	0	0	0	6 997
Luottolimiitti	129	0	0	0	0	0	129
Lainojen korko- ja takausmaksut	431	326	134	70	13	0	974
Yhteensä	10 291	5 117	1 504	1 143	581	220	18 856

Pääomarakenteen hallinta

Konsernin tavoitteena pääomarakenteen hallinnassa on varmistaa tehokas pääomarakenne, joka varmistaa konsernin toimintaedellytykset pääomamarkkinoilla kaikissa olosuhteissa volatilisuudesta riippumatta. Yhtiön hallitus arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti. Konserni seuraa pääomarakenteensa kehitystä omavaraisuusasteella. Konsernin pääomahallintaan ei kohdistu ulkoisia vaatimuksia kuten esim. kovenantteja. Omavaraisuusasteen laskentakaava on esitetty seuraavassa taulukossa.

Omavaraisuusaste	31.12.2008	31.12.2007
Oma pääoma Taseen loppusumma - saadut ennakot	33 742 64 650	29 510 63 255
Omavaraisuusaste %	52,2	46,7

29. Muut vuokrasopimukset

(1 000 eur)	31.12.2008	31.12.2007
Ei- purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettava vähimmäisvuokrat

Yhden vuoden kuluessa	2 620	2 545
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	5 466	6 859
Yli viiden vuoden kuluttua	877	1 270
	8 963	10 674

Konserni on vuokrannut useat käyttämänsä toimistotilat. Vuokrasopimusten pituudet ovat yhdestä kymmeneen vuoteen ja normaalisti niihin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Vuoden 2008 tuloslaskelmaan sisältyy muiden vuokrasopimusten perusteella maksettuja vuokria 3 206 teur (2007 3 077 teur).

30. Annetut pantit ja vastuusitoumukset

(1 000 eur)	31.12.2008	31.12.2007
Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä
Pankkilainat	9 621	12 894
Annetut kiinteistökiinnitykset	8 101	11 801
Annetut yrityskiinnitykset	6 460	7 046
Pantatut osakkeet	4	4
Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä	14 565	18 851
Muut annetut vakuudet
Takaukset vuokran vakuudeksi	182	167
Muiden puolesta annetut vakuudet
Takaukset	0	0
Takaisinostovastuut	150	150

31. Lähipiiritapahtumat

Konsernin emoyhtiö- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat:

		Kotimaa Omistusosuus (%)	Osuus äänivallasta (%)
		31.12.2008	31.12.2008
Emoyhtiö
Martela Oyj	Suomi
Tytäryhtiöt
Kidex Oy	Suomi	100	100
P.O. Korhonen Oy	Suomi	100	100
Kiinteistö Oy Ylähanka	Suomi	100	100
Martela AB, Bodafors	Ruotsi	100	100
Aski Inredningscenter AB, Malmö	Ruotsi	100	100
Martela AS, Oslo	Norja	100	100
Martela Sp.z o.o., Varsova	Puola	100	100
000 Martela, Moskova	Venäjä	100	100
000 Martela SP, Pietari	Venäjä	100	100

Martela-konsernin lähipiiriin kuuluvat toimitusjohtaja, hallituksen jäsenet ja konsernin johtoryhmä. Yhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistavat yhteensä Martela Oyj:n osakekannasta 8,4 % ja äänivallasta 17,2 %.

Johdon työsuhde-etuudet (1 000 eur):	2008	2007
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	1 515	1 231
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	63	55
Osakeperusteiset etuudet	294	85
	1 872	1 371
Palkat ja palkkiot	2008	2007
Hallituksen jäsenet	85	72
Toimitusjohtaja	347	244
Konsernin johtoryhmän jäsenet (ei sis. toimitusjohtajan palkkaa)	1 377	1 000

Hallituksen jäsenyyteen perustuvia palkkioita ei makseta yhtiön palveluksessa olevilla jäsenille

Toimitusjohtaja on oikeutettu halutessaan siirtymään täysimääräiselle eläkkeelle täytettyään 60 vuotta. Eläke-etuus sisältyy etuusjärjestelypohjaisiin kuluihin, jotka on esitetty kohdassa 4. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on puolin ja toisin 6 kuukautta ja yhtiön puolesta tapahtuva irtisanomisen johdosta toimitusjohtajalla on oikeus kahdeksantoista kuukauden palkkaa vastaavaan kertakorvaukseen.

Toimitusjohtajalla, konsernin johdolla ja eräillä avainhenkilöillä on käytössä pitkän aikavälin kannustejärjestelmä, joka ulottuu vuodesta 2007 vuoden 2009 loppuun. Kannustejärjestelmä perustuu konsernin yhteenlaskettuun tuloskehitykseen ajalta 2007-2009. Tämän järjestelmän perusteella maksettava palkkio maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Tästä järjestelmästä on vuoden 2008 tulokseen kirjattu palkkiovarauksena sivukuluineen yhteensä 432 teur (156 teur 2007).

32. Viiden vuoden lukusarjat

Martela-konserni 2004-2008

KONSERNIN TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

		IFRS	IFRS	IFRS	IFRS	IFRS	FAS
		2008	2007	2006	2005	2004	2004
Liikevaihto	meur	141,2	128,4	119,7	102,2	100,7	100,7
Liikevaihdon muutos	%	9,9	7,3	17,1	1,5	-1,4	-1,4
Vienti ja ulkomaan toiminnot	meur	38,1	42,8	36,7	31,6	31,0	31,0
Suhteessa liikevaihtoon	%	27,0	33,3	30,7	30,9	30,8	30,8
Vienti Suomesta	meur	14,4	16,2	16,2	13,8	13,2	13,2
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	meur	2,9	3,2	1,8	1,6	0,9	0,9
Suhteessa liikevaihtoon	%	2,1	2,5	1,5	1,6	0,9	0,9
Poistot	meur	3,1	3,2	3,3	3,8	4,6	4,9
Tutkimus- ja kehitysmenot	meur	3,2	3,1	2,5	2,0	2,7	2,7
Suhteessa liikevaihtoon	%	2,3	2,4	2,1	2,0	2,7	2,7
Henkilöstö keskimäärin		681	663	626	610	662	662
Henkilöstön muutos	%	2,7	5,9	2,6	-7,9	-13,7	-13,7
Henkilöstö tilikauden lopussa		670	655	632	604	613	613
Josta Suomessa		512	515	508	478	488	488
KANNATTAVUUS
Liikevoitto	meur	10,9	8,3	4,5	1,5	-1,6	-2,2
Suhteessa liikevaihtoon	%	7,7	6,4	3,8	1,5	-1,5	-2,2
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	meur	10,2	7,6	3,7	1,0	-2,1	-3,0
Suhteessa liikevaihtoon	%	7,2	5,9	3,1	1,0	-2,0	-3,0
Tilikauden tulos *)	meur	7,5	5,4	2,7	-0,1	-2,0	-2,7
Suhteessa liikevaihtoon	%	5,3	4,2	2,3	-0,1	-2,0	-2,7
Liikevaihto/henkilö	teur	207,3	193,7	191,3	167,6	152,2	152,2
Oman pääoman tuotto (ROE)	%	23,8	19,8	11,4	-0,5	-8,1	-13,3
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI)	%	25,2	19,6	11,0	4,3	-2,2	-4,7
RAHOITUS JA TALOUDELLINEN ASEMA
Taseen loppusumma	meur	64,9	63,8	59,1	56,1	59,9	55,2
Oma pääoma	meur	33,7	29,5	24,9	22,8	23,5	19,1
Korolliset nettovelat	meur	-3,7	4,7	13,2	14,3	13,3	13,1
Suhteessa liikevaihtoon	%	-2,6	3,7	11,0	14,0	13,2	13,0
Omavaraisuusaste	%	52,2	46,7	42,4	40,8	39,3	33,8
Nettovelkaantumisaste	%	-11,0	16,0	53,0	62,8	56,4	71,1
Liiketoiminnan kassavirta	meur	11,8	9,9	0,9	1,0	2,5	2,5
Maksetut osingot	meur	2,0	1,0	0,6	0,6	0,5	0,5

*) Tilikauden tuloksessa huomioitu laskennallisen verovelan muutos

33. Osakekohtaiset tunnusluvut

		IFRS	IFRS	IFRS	IFRS	IFRS	FAS
		2008	2007	2006	2005	2004	2004
Tulos osaketta kohti	EUR	1,89	1,32	0,67	-0,03	-0,50	-0,70
Tulos osaketta kohti (laimennettu)	EUR	1,89	1,32	0,67	-0,03	-0,50	-0,70
Osakkeen nimellisarvo	EUR	1,7	1,7	1,7	1,7	1,7	1,7
Osinko	EUR *)	0,60	0,50	0,25	0,15	0,15	0,15
Osinko/tulos osaketta kohti	%	31,7	37,9	37,3	-500,0	-30,4	-23,1
Efektiivinen osinkotuotto	%	11,3	6,0	3,8	2,1	2,4	2,4
Oma pääoma osaketta kohti	EUR	8,47	7,22	6,10	5,59	5,80	4,50
A-osakkeen kurssi 31.12.	EUR	5,29	8,35	6,50	7,26	6,35	6,35
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä	tkpl	4155,6		4155,6 4155,6	4155,6	4155,6	4155,6
Osakkeiden keskimääräinen	tkpl	4155,6		4155,6 4155,6	4155,6	4155,6	4155,6
osakeantioikaistu lukumäärä
Hinta/voittosuhde, P/E luku		2,8	6,3	9,8	-265,2	-12,8	-9,8
Osakkeiden markkina-arvo **)	MEUR	21,1	34,1	26,6	29,7	26,0	26,0

*) Hallituksen ehdotus

**) K-osakkeiden arvona käytetty A-osakkeiden kurssia

34. Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakepääoma

Martela Oyj:n osakkeiden rekisteröity lukumäärä 31.12.2008 oli 4 155 600. Osakkeet jakautuvat A- ja K-osakkeisiin. A-osakkeella on 1 ääni ja K-osakkeella on 20 ääntä yhtiökokouksessa. Molemmilla osake-sarjoilla on samat osinkooikeudet. Yhtiön enimmäispääoma on 14 000 000 eur ja vähimmäispääoma 3 500 000 eur.

Martela Oyj:n osakkeet on liitetty arvo-osuusrekisteriin 10.2.1995. Osakkeiden vasta-arvo on 1.68 eur. A-osakkeet noteerataan OMX Pohjoismaisessa Pörsissä Helsingissä Pienet yhtiöt-listalla. Pörssierä on 100 osaketta. Martela Oyj on tehnyt "Liquidity Providing" (LP) markkinatakaussopimuksen Nordea Pankki Suomi Oyj:n kanssa.

Osakekannan jakautuminen 31.12.2008

	Lukumäärä kpl	Yhteensä eur	Osuus osake pääomasta		Ääniä Osuus äänistä %
K-osakkeet	604 800	1 018 500	15	12 096 000	77
A-osakkeet	3 550 800	5 981 500	85	3 550 800	23
Yhteensä	4 155 600	7 000 000	100	15 646 800	100

Suurimmat osakkeenomistajat osakemäärän mukaan 31.12.2008

	K-sarja kpl	A-sarja kpl	Yhteensä kpl	%	Ääniä kpl	% ääni määrästä
Marfort Oy	292 000	232 574	524 574	12,6	6 072 574	38,8
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	0	335 400	335 400	8,1	335 400	2,1
OP-Suomi Arvo	0	273 700	273 700	6,6	273 700	1,7
Odin Finland	0	218 400	218 400	5,3	218 400	1,4
Fondita Nordic Micro Cap Placeringsfond	0	205 000	205 000	4,9	205 000	1,3
Palsanen Leena	68 486	131 148	199 634	4,8	1 500 868	9,6
FIM Fenno sijoitusrahasto	0	188 897	188 897	4,5	188 897	1,2
Martela Heikki	52 122	111 328	163 450	3,9	1 153 768	7,4
Pohjola Vakuutus Oy	0	160 294	160 294	3,9	160 294	1,0
Martela Matti T	58 256	56 982	115 238	2,8	1 222 102	7,8
Suomen Argentor Oy	0	112 735	112 735	2,7	112 735	0,7
Oy Autocarrera Ab		111820	111820	2,7	111820	0,7
Evli Alexander Management Oy	0	104 282	104 282	2,5	104 282	0,7
Lindholm Tuija	43 122	43 832	86 954	2,1	906 272	5,8
Palsanen Jaakko	1 600	83 868	85 468	2,1	115 868	0,7
Martela Pekka	69 274	8	69 282	1,7	1 385 488	8,9
Muut osakkeenomistajat	19 940	1 180 532	1 200 472	28,9	1 579 332	10,1
Yhteensä	604 800	3 550 800	4 155 600	100,0	15 646 800	100,0

Luettelo sisältää kaikki yli 5% osakkeista ja äänivallasta omistavat osakkeenomistajat. Yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja omistavat yhteensä 8,6% osakkeista ja 17,2% äänivallasta.

Martela Oyj omistaa 67 700 kpl A-sarjan osaketta. 33.850 kpl on aikanaan ostettu 10.65 euron keskihintaan ja 33.850 kpl on tullut osakeannin yhteydessä. Omien osakkeiden määrä vastaa 1.6 % kaikista osakkeista ja 0.4 % kaikista äänistä.

Yhtiökokous on myöntänyt 2008 hallitukselle vuodeksi eteenpäin valtuudet, jotka koskevat osake-pääoman korottamista, vaihtovelkakirjalainan ottamista sekä päättämistä omien osakkeiden hankinnasta ja/tai niiden luovuttamisesta osakeenomistajien etuoikeudesta poiketen.

Omistuksen jakautuminen suurusluokittain 31.12.2008

Osakkeita		Osakkaita	Osakkeita	%	Ääniä	% ääni
kpl	kpl	%	kpl		kpl	määrästä
1-500	763	69,4	131 150	3,2	141 790	1,0
501-1000	137	12,5	109 154	2,6	158 174	1,0
1001-5000	134	12,2	294 539	7,1	435 139	2,8
yli 5000	65	5,9	3 619 709	87,1	14 910 649	95,3

Yhteensä,	1099	100,0	4 154 552	100,0	15 645 752	100,0
joista hallintarekisteröityjä	7		74 675
Odotusluettelolla ja yhteistilillä			1 048	0,0	1 048	0,0
Yhteensä			4 155 600	100,0	15 646 800	100,0

Omistuksen jakautuminen sektorikohtaisen luokituksen perusteella 31.12.2008

	Omistajia	Osakkeita			Ääniä
	kpl	%	kpl	%	kpl	%
Yksityiset yritykset	73	6,6	1 056 883	25,4	6 605 783	42,2
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	11	1,0	683 901	16,5	746 880	4,8
Julkisyhteisöt	1	0,1	335 400	8,1	335 400	2,1
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	9	0,8	196 064	4,7	196 064	1,3
Kotitaloudet	993	90,4	1 518 659	36,5	7 461 859	47,7
Ulkomaiset sijoittajat	12	1,1	288 970	7,0	299 766	1,9
Yhteensä	1 099	100,0	4 079 877	98,2	15 645 752	100,0
joista hallintarekisteröityjä	7		74 675	1,8
Odotusluettelolla ja yhteistilillä			1 048	0,0	1 048	0,0
Yhteensä			4 155 600	100,0	15 646 800	100,0

Laatimisperusta

Martelan konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksissa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin ellei laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu.

Martela on soveltanut 1.1.2008 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja:

• · IFRIC 11 IFRS 2 Konserniyhtiöiden osakkeita ja omia osakkeita koskevat liiketoimet. Tulkinnassa annetaan lisäohjeistusta osakeperusteisten maksujen kirjanpitokäsittelyyn erillistilinpäätöksissä. Tulkinnalla ei ole ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen. IFRIC 11 on hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
• · IFRIC 12 Palvelutoimilupajärjestelyt. Martelalla ei ole tulkinnassa tarkoitettuja sopimuksia julkisen sektorin kanssa, joten tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. IFRIC 12:ta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
• · IFRIC 14 IAS 19 Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys. Tulkinta koskee IAS 19 -standardin mukaisia työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuspohjaisia järjestelyjä ja muita pitkäaikaisia etuuspohjaisia työsuhdeetuuksia, mikäli järjestelyyn liittyy vähimmäisrahastointivaatimus. Tulkinnassa tarkennetaan myös em. järjestelyihin liittyvän omaisuuserän kirjaamisedellytyksiä. IFRIC 14:llä ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Tulkinta on hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
• · Muutokset standardeihin IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen sekä IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot – Rahoitusvarojen uudelleenluokittelu (voimassa 1.7.2008 lähtien). Kansainvälisen rahoituskriisin vuoksi lokakuussa 2008 annetut standardimuutokset mahdollistavat tiettyjen rahoitusvarojen uudelleenluokittelun tietyissä tilanteissa. Martela-konsernilla ei ole ollut tilikauden 2008 aikana tai sen päättyessä sellaisia standardimuutosten tarkoittamia rahoitusvaroja, joiden uudelleenluokittelu olisi ollut konsernin arvion mukaan tarpeellista. Siten standardimuutoksilla ei ole vaikutusta Martelan vuoden 2008 konsernitilinpäätökseen tai tuleviin konsernitilinpäätöksiin. Standardimuutokset on hyväksytty sovellettaviksi EU:ssa.

Arvioiden käyttö

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä, samoin kuin harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa 'Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät'.

Yhdistelyperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön, Martela Oyj:n, sekä kaikki tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli 50 %:n osuus osakkeiden äänivallasta tai muuten määräysvalta.

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa.

Tytäryhtiöt sisällytetään konsernitilinpäätökseen hankintamenomenetelmää käyttäen. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäisten toimitusten realisoitumattomat katteet, sisäiset saamiset ja velat samoin kuin sisäinen voitonjako on eliminoitu.

IFRS 1 -standardin salliman helpotuksen mukaisesti IFRS-siirtymispäivää (1.1.2004) aikaisempia yrityshankintoja ei ole oikaistu IFRS-periaatteiden mukaiseksi. Aiemman suomalaisen käytännön mukaisesti hankintamenon ja hankintahetken oman pääoman välinen erotus on kohdistettu rakennuksiin. Rakennuksiin kohdistettu osuus poistetaan rakennuksen poistosuunnitelman mukaisesti.

Ulkomaanrahan määräiset erät

Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin: käytännössä kuukauden aikaisiin

liiketapahtumiin käytetään kurssia, joka vastaa likimain tapahtumapäivän kurssia. Tilinpäätöshetkellä monetaariset saamiset ja velat muunnetaan toimintavaluutaksi tilinpäätöspäivän kurssin mukaan. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja –tappiot kirjataan myynnin ja ostojen oikaisuerinä. Rahoituksen kurssivoitot ja –tappiot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi tilikauden painotettua keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin keskikurssia käyttäen. Kauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan omaan pääomaan. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinneista syntyvät kurssierot ja hankinnan jälkeisistä omista pääomista syntyvät kurssierot kirjataan omaan pääomaan. Samalla tavalla on käsitelty konsernin sisäisiä pitkäaikaisia lainoja, jotka tosiasialliselta sisällöltään ovat rinnastettavissa omaan pääomaan ja katsotaan osaksi nettosijoitusta. Kun tytäryhtiö myydään, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai –tappiota.

Julkiset avustukset

Valtioilta tai muilta vastaavilta tahoilta saadut julkiset avustukset tuloutetaan tuloslaskelmaan muihin liiketoiminnan tuottoihin, kun ne ovat tuotoiksi kirjattavissa. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset kirjataan kyseisten hyödykkeiden hankintamenojen vähennyksiksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen vaikutusaikana.

Aineettomat hyödykkeet

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitystoiminta konsernissa on aktiivista ja jatkuvaa, mutta yksittäiset kehitysprojektit ovat sen laajuisia toimintaan nähden, että kyseisten menojen aktivointikriteerit eivät täyty. Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan kuluiksi toteutumishetkellä.

Tutkimustoimintaan liittyvät laitteet on aktivoitu koneisiin ja laitteisiin.

Muut aineettomat hyödykkeet

Muita aineettomia hyödykkeitä ovat ohjelmistolisenssit, patentit ja muut vastaavat oikeudet. Patentit, lisenssit ja muut oikeudet on arvostettu poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.

Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat:
Lisenssit	3 – 5	vuotta
Patentit ja muut vastaavat oikeudet	10	vuotta

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Maa-alueet, rakennukset, koneet ja kalusto muodostavat suurimman osan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Ne on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon tai oletushankintamenoon. Tämän jälkeen ne on arvostettu kertyneillä poistoilla sekä mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä. IFRS 1 -siirtymästandardin antaman helpotuksen mukaan kiinteistöt on siirtymävaiheessa arvostettu käypiin arvoihin, joita käytetään oletushankintamenona. Kun aineellisen hyödykkeen erillisenä hyödykkeenä käsitelty osa uusitaan, uuteen osaan liittyvät kulut aktivoidaan. Muut myöhemmin syntyvät menot aktivoidaan vain silloin, kun ne lisäävät hyödykkeestä konsernille koituvaa taloudellista hyötyä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet. Poistot lasketaan todennäköisen vaikutusajan perusteella tasapoistoina. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut vaikutusajat ovat seuraavat:

Rakennukset	15 - 30 vuotta
Koneet ja kalusto	3 - 8 vuotta

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä tai luovutuksesta syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Sijoituskiinteistöt

Sijoituskiinteistöiksi on määritelty ne maa-alueet, joita pidetään toistaiseksi määrittelemätöntä käyttöä varten. Ne on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Arvonalentumiset

Omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan tilinpäätöshetkellä mahdollisten arvonalentumisen viitteiden havaitsemiseksi. Jos viitteitä havaitaan, arvio omaisuuserästä kerrytettävissä olevasta rahamäärästä määritetään käypään arvoon vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai tätä korkeampaan käyttöarvoon. Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Kun on olemassa viitteitä siitä, että arvonalentumistappioita ei mahdollisesti enää ole tai ne saattavat olla pienentyneet, arvioidaan kerrytettävissä oleva rahamäärä. Aiemmin tuloslaskelmaan kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat olennaisesti. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää kuin mikä omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista.

Vuokrasopimukset

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingilla hankitut omaisuuserät vähennettynä kertyneillä poistoilla on merkitty aineellisiin hyödykkeisiin. Nämä omaisuuserät poistetaan aineellisia hyödykkeitä

koskevien poistosuunnitelmien mukaan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina, joihin liittyvät maksut kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Vaihto-omaisuuden arvo määritetään FIFO-menetelmää käyttäen ja se sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät menot sekä lisäksi myös osuuden valmistuksen muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Konsernilla on maksu- ja etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee.

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen. Laskenta on suoritettu ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää käyttäen. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilökunnan palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tai valtion velkasitoumusten korkoa. Näiden maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevastuun maturiteettia.

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen kumulatiiviset vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle siltä osin kuin ne ylittävät suuremman seuraavista: 10 % eläkevelvoitteesta tai 10 % varojen käyvästä arvosta.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on yksi osakeperusteinen kannustejärjestelmä, jossa maksut suoritetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Osakepalkkiot arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisajanjakson ajan. Oikeuden syntymisehdot otetaan huomioon osakkeiden lukumäärissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus sitovuusajan lopussa. Arvioita oikaistaan jokaisena raportointiajankohtana. Palkkion käyvän arvon määrittäminen jakautuu IFRS 2 –standardin mukaisesti kahteen osaan: osakkeina ja käteisenä selvitettävään osuuteen. Osakkeina selvitettävä osuus kirjataan omaan pääomaan ja käteisenä selvitettävä osuus vieraaseen pääomaan. Osakepalkkioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon niiden osakkeiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus syntymisjakson lopussa. Oletettuun oikeuteen on huomioitu osakepalkkion maksimimäärä, oletettu ei-markkinaperusteisten tavoitteiden toteutuminen ja henkilöiden vähentymä. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta osakkeiden määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Näiden tulosvaikutus esitetään tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus arvioitavissa luotettavasti. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Konsernilla ei ollut varauksia tilikausien 2008 tai 2007 päättyessä.

Tuloverot

Konsernin tuloslaskelman veroihin kirjataan yhtiöiden tilikauden tuloon perustuvat verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut samoin kuin laskennallisten verojen muutokset.

Omaisuus- ja velkaerien verotusarvojen sekä IFRS-kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista kirjataan laskennalliset verosaamiset ja –velat.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan vain siihen määrään asti kun on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa verotettavaa tuloa vastaan.

Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät Martela Oyj:n käyttämättömistä verotuksellisista tappioista sekä IFRS 1 siirtymästandardin antaman helpotuksen mukaisesti tehdyistä kiinteistöjen käypiin arvoihin arvostamisista.

Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja.

Tuloutusperiaatteet

Tavaroiden myyntituotot tuloutetaan, kun myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajille. Pääsääntöisesti tavaroiden myyntituotot tuloutetaan tuotteiden luovutuksen yhteydessä sopimusehtojen mukaisesti. Myyntituotot palveluista tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu.

Liikevoitto

Liikevoitto on konsernin toiminnan tulos ennen rahoituseriä ja veroja. Myyntisaamisten ja ostovelkojen arvostamisesta kirjatut kurssierot on kirjattu osaksi liikevoittoa.

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat sijoitukset. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin on luokiteltu johdannaiset ja sijoitukset sijoitusrahastoosuuksiin. Sijoitukset arvostetaan toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Johdannaiset, jotka eivät täytä IAS 39:n suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Johdannaisten käyvät arvot perustuvat tilinpäätöshetken markkinakursseihin. ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Lainat ja muut saamiset sisältävät johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määriteltävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin rahoitusvarat, jotka on aikaansaatu luovuttamalla rahaa, tavaroita, tai palveluja velalliselle. Ne on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon ja ne sisältyvät lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin; viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Ryhmään luokitellaan lainasaamisten ohella myyntisaamiset ja muut saamiset. Myyntisaamiset kirjataan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Myytävissä oleviin sijoituksiin on luokiteltu erilaisia listaamattomien yhtiöiden osakkeita, jotka arvostetaan hankintamenoon, koska niiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määritellä ja hankintamenon katsotaan olevan paras arvio käyvästä hinnasta. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin.

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Konserni arvioi tilinpäätöspäivänä onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Arvonalentumiset kirjataan tulosvaikutteisesti.

Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Muun muassa velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys sekä maksujen laiminlyönti ovat viitteitä arvonalentumisesta. Saamisen arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä kaudella, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon ja ne arvostetaan myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Luottolimiitit sisältyvät korollisiin lyhytaikaisiin velkoihin. Ryhmään luokitellaan rahoitusvelkojen ohella ostovelat ja muut velat. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno. Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Osakepääoma

Ulkona olevat kantaosakkeet esitetään osakepääomana. Osakepääoma jakautuu K- ja A-osakkeisiin. Molemmilla osakesarjoilla on samat osinko-oikeudet, mutta K-osakkeella on yhtiökokouksessa 10 ääntä ja A-osakkeella 1 ääni. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseen laskuun ja hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Jos Martela Oyj hankkii takaisin omia oman pääoman ehtoisia instrumenttejaan, näiden hankintameno vähennetään omasta pääomasta.

Osingonjako

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei ole tehty kirjausta tilinpäätökseen, vaan osingot kirjataan osingonjakovelkoihin vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot liittyvät lähinnä laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan ja omaisuuserien arvostuksiin. Arviot ja oletukset perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Niiden taustalla ovat aikaisemmat kokemukset ja muut perusteltavissa olevat oletukset.

Uudet ja muutetut standardit sekä tulkinnat

IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, jotka eivät ole vielä voimassa ja joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

Martela aloittaa seuraavien säännösten soveltamisen tilikaudella 2009:

• · IAS 23 Vieraan pääoman menot (uudistettu 2007) (voimassa 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu IAS 23 -standardi edellyttää, että ehdot täyttävän hyödykkeen hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot. Martela on kirjannut aiemmin sallitulla tavalla vieraan pääoman menot kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Muutetun standardin käyttöönotolla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta tulevaan konsernitilinpäätökseen. Muutettu standardi on hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. · IFRIC 13 Kanta-asiakasohjelmat (voimassa 1.7.2008 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Konsernilla ei ole
• tulkinnassa tarkoitettuja kanta-asiakasjärjestelyjä, joten tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tulevaan

tilinpäätökseen. IFRIC 13 on hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

• · IFRS 8 Toimintasegmentit (voimassa 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) IFRS 8 korvaa IAS 14 Segmenttiraportointi -standardin. IFRS 8:n käyttöönotto vaikuttaa lähinnä tapaan, jolla segmentti-informaatio esitetään konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa. IFRS 8 on hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
• · IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen (uudistettu 2007) (voimassa 1.1.2009 tai jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi muuttaa lähinnä tilinpäätöslaskelmien esitystapaa. Konsernin arvion mukaan muutoksilla ei ole merkittäviä vaikutuksia konsernitilinpäätökseen. Uudistettu standardi on hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
• · IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardin muutokset Vesting Conditions and Cancellations (voimassa 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardimuutos edellyttää, että myönnettyjen oman pääoman ehtoisten instrumenttien käypää arvoa määritettäessä on otettava huomioon kaikki lopullista oikeutta synnyttämättömät ehdot. Lisäksi standardimuutoksella tarkennetaan järjestelyjen peruutusten kirjanpitokäsittelyä. Konsernin arvion mukaan muutoksilla ei ole merkittäviä vaikutuksia sen tulevaan tilinpäätökseen. Standardin muutokset on hyväksytty sovellettaviksi EU:ssa.
• · Muutokset standardeihin IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen ja IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa -– Puttable Financial Instruments and Obligations Arising on Liquidation (voimassa 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset koskevat tiettyjä oman pääoman ehtoisia rahoitusinstrumentteja, joihin liittyy lunastusvelvoite, ja näiden luokittelua omaksi pääomaksi tietyissä tilanteissa. Muutettujen standardien käyttöönotolla ei ole vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen, sillä Martela ei ole käyttänyt tällaisia instrumentteja. Standardimuutokset on hyväksytty sovellettaviksi EU:ssa.
• · Improvements to IFRSs -muutokset (Annual Improvements 2007) (voimaan pääsääntöisesti 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset koskevat yhteensä 34 standardia. Tämän menettelytavan puitteissa IFRS-standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireiset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Martelan arvion mukaan tulevat muutokset eivät ole merkittäviä konsernitilinpäätöksen kannalta. Nämä muutokset on hyväksytty sovellettaviksi EU:ssa.
• · Muutokset standardeihin IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto ja IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös – Cost of an Investment in a Subsidiary, Jointly Controlled Entity or Associate (voimaan 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Koska nämä muutokset koskevat vain IFRS-ensisiirtyjiä, niillä ei ole vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen, Standardimuutokset on hyväksytty sovellettaviksi EU:ssa.
• · IFRIC 15 Agreements for the Construction of Real Estates (voimaan 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRIC 15 antaa ohjeistusta siihen, sovelletaanko kiinteistöjen rakentamisesta syntyvien tuottojen kirjaamisessa IAS 18 Tuotot- vai IAS 11 Pitkäaikaishankkeet-standardia, sekä toisaalta siihen, milloin kiinteistön rakentamishankkeeseen liittyvät tuotot ja kulut kirjataan. Martelan arvion mukaan IFRIC 15:llä ei ole vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen. Tulkintaa ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
• · IFRIC 16 Hedges of a Net Investment in a Foreign Operation (voimaan 1.10.2008 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRIC 16 selventää ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksen kirjanpitokäsittelyä. Martelan arvion mukaan IFRIC 16:lla ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.Tulkintaa ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

Martela aloittaa seuraavien säännösten soveltamisen vuonna 2010:

• · IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen (uudistettu 2008) (voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardiin on tehty merkittäviä muutoksia. Muutokset vaikuttavat mm. hankinnoista kirjattavan liikearvon määrään sekä liiketoimintojen myyntituloksiin. Jatkossa määräysvallattomien omistajien osuus (aiemmin vähemmistöosuus) voidaan arvostaa transaktiokohtaisesti joko käypään arvoon tai suhteellisena osuutena kohteen nettovaroista. Hankintaan liittyvät menot, kuten asiantuntijapalkkiot, kirjataan jatkossa kuluksi, eikä niitä aktivoida osaksi hankintamenoa. Ehdollinen kauppahinta arvostetaan käypään arvoon ja sen myöhempi muutos kirjataan tulosvaikutteisesti. Standardin siirtymäsäännösten nojalla niitä liiketoimintojen yhdistämisiä, joissa määräysvalta siirtyy ennen 1.7.2009, ei oikaista uusien säännösten mukaisiksi. Martela arvioi standardimuutosten vaikutuksia sen tuleviin konsernitilinpäätöksiin. Uudistettua standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
• · IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös (muutettu 2008) (voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardimuutokset vaikuttavat vaiheittaisten yrityshankintojen sekä vaiheittaisten yritysmyyntien kirjanpitokäsittelyyn. Mikäli emoyrityksen määräysvalta säilyy, tytäryrityksen omistusosuuden muutoksista syntyvät vaikutukset kirjataan suoraan konsernin omaan pääomaan, eli näistä järjestelyistä ei synny liikearvoa tai tulosvaikutteisesti kirjattavia tuottoja tai kuluja. Mikäli määräysvalta tytäryrityksessä menetetään, mahdollinen jäljelle jäänyt omistusosuus arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Vastaavaa kirjanpidollista käsittelytapaa sovelletaan myös osakkuusyrityssijoituksiin ja yhteisyritysosuuksiin. Jatkossa tytäryrityksen tappioita voidaan kohdistaa määräysvallattomien omistajien (vähemmistön) osuuteen, vaikka tappiot ylittäisivät sijoituksen määrän. Martela arvioi standardimuutosten vaikutuksia sen tuleviin konsernitilinpäätöksiin. Muutettua standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
• · Muutokset standardiin IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen Eligible Hedged Items (voimaan 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset liittyvät suojauslaskentaan ja koskevat suojauskohteen yksipuolisen riskin sekä inflaatioriskin suojaamista. Martelan arvion mukaan standardimuutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen. Muutettua standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
• · IFRIC 17 Distributions of Non-cash Assets to Owners (voimaan 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinnassa annetaan ohjeistusta siihen, miten yhteisön tulisi käsitellä kirjanpidossaan sellainen omistajille jaettava osinko, joka jaetaan muina kuin käteisvaroina. IFRIC 17:llä ei arvioida olevan vaikutusta konsernin tuleviin konsernitilinpäätöksiin. Tulkintaa ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

Emoyhtiön tuloslaskelma

(1 000 eur)	Viite	1.1.-31.12.2008	1.1.-31.12.2007
Liikevaihto	1	113 106	96 225
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos		-541	200
Valmistus omaan käyttöön		67	39
Liiketoiminnan muut tuotot	2	331	898
Materiaalit ja palvelut	3	-64 303	-56 596
Henkilöstökulut	4	-19 460	-17 979
Poistot ja arvonalennukset	5	-1 341	-1 410
Liiketoiminnan muut kulut		-15 756	-14 196
Liikevoitto (-tappio)		12 103	7 182
Rahoitustuotot ja -kulut	6	-314	-458
Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä		11 789	6 724
Satunnaiset kulut		-650	0
Satunnaiset tuotot	7	0	774
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		11 139	7 498
Tuloverot	8	-2 588	-144
Tilikauden voitto (tappio)		8 551	7 355

Emoyhtiön tase

(1 000 eur)	Viite	31.12.2008	31.12.2007
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet	9
Aineettomat oikeudet		527	479
Muut pitkävaikutteiset menot		394	409
Ennakkomaksut		44	60
		965	948
Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet	10	84	84
Rakennukset ja rakennelmat		2 719	2 815
Koneet ja kalusto		1 619	1 872
Muut aineelliset hyödykkeet		20	20
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat		325	272
		4 767	5 063
Sijoitukset	11
Tytäryhtiöosakkeet		5 018	4 833
Osuudet osakkuusyrityksissä		22	22
Muut osakkeet ja osuudet		94	102
Lainasaamiset		12 919	12 919
		18 053	17 875
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet		5 058	5 243
Keskeneräiset tuotteet		472	860
Valmiit tuotteet / tavarat		949	1 712
		6 479	7 815
Pitkäaikaiset saamiset	12
Lainasaamiset		400	623
Lyhytaikaiset saamiset	12
Myyntisaamiset		23 453	21 186
Lainasaamiset		3 538	3 451
Siirtosaamiset		330	1 131
		27 321	25 768
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahavarat	13	1 038	2 004
Rahat ja pankkisaamiset		11 947 70 971	5 118 65 214
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Oma pääoma	14
Osakepääoma		7 000	7 000
Ylikurssirahasto		1 116	1 116
Vararahasto		11	11
Edellisten tilikausien tulokset		29 418	24 310
Tilikauden tulos		8 551	7 355
Yhteensä		46 096	39 792
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma	15
Lainat rahoituslaitoksilta		7 347	9 621
Lyhytaikainen vieras pääoma	16
Korollinen
Lainat rahoituslaitoksilta		2 273	3 273

Koroton
Saadut ennakot	30	30
Ostovelat	6 090	5 798
Siirtovelat	5 587	3 906
Muut lyhytaikaiset velat	3 548	2 796
	15 255	12 529
Vieras pääoma yhteensä	24 875	25 423
	70 971	65 215

Emoyhtiön rahavirtalaskelma

1.1.-31.12.2008	1.1.-31.12.2007
	96 928
	224
	-89 990
13 819	7 162
-315	-550
-1 833	406
11 671	7 018
11 671	7 018
-1 106	-1 173
0	2 150
249	717
-51	0
-164	-1 605
494	339
-578	427
	0
	-2 273
	-1 022
-5 245	-3 295
5 848	4 150
7 122	2 911
15	62
12 985	7 122
	111 610 289 -98 080 -1 000 -2 273 -1 972

1. Likvidit varat sisältävät rahat, pankkisaamiset ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahavarat.

Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Martela Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS). Tilin päätösten erät on arvostettu alkuperäisen hankintamenon perusteella. Niissä ei ole otettu huomioon arvonkorotuksia, ellei niistä ole erikseen mainittu.

Ulkomaanrahan määräiset erät:

Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin ja tilinpäätöshetkellä taseessa olevat saamiset ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Myyntisaamisten arvostamisesta syntyneet kurssierot kirjataan liikevaihtoon ja ostovelkojen kurssierot kirjataan ostojen oikaisueriin. Taseen rahoituserien, kuten lainojen arvostamisesta syntyneet kurssierot, kirjataan rahoituksen kurssieroihin.

Aineettomat hyödykkeet:

Aineettomat hyödykkeet poistetaan arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan joko 5 tai 10 vuoden aikana.

Aineelliset hyödykkeet:

Rakennukset, koneet ja kalusto ja muut aineelliset hyödykkeet on esitetty taseessa hankintamenoon. Rakennuksiin tehdyistä arvonkorotuksista ei tehdä poistoja. Poistoja ei tehdä myöskään maa-alueista. Muuten poistot on laskettu tasapoistoina arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan.

Aineellisten hyödykkeiden poistoajat:

Rakennukset ja rakennelmat	20 - 30 vuotta
Koneet ja kalusto	4 - 8 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	3 - 5 vuotta

Sijoitukset:

Pörssinoteeratut osakkeet arvostetaan markkina-arvoon ja muutokset kirjataan rahoituseriin. Muut osakkeet on arvostettu hankintamenoon. Martela Oyj:llä ei ole tilinpäätöshetkellä omistuksessaan pörssinoteerattuja osakkeita. Sijoitukset tytäryhtiöihin ja osakkuusyhtiöön on arvostettu hankintamenoon ja pysyvät arvonalennukset on vähennetty hankintamenosta.

Vaihto-omaisuus:

Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon FIFO-menetelmää käyttäen. Vaihto-omaisuuden arvoa on alennettu epäkurantin omaisuuden osalta. Valmistetun vaihto-omaisuuden hankintamenoon luetaan välittömien kustannusten lisäksi myös osuus tuotannon yleiskustannuksista.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahavarat:

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahavaroihin on luokiteltu sijoitukset rahasto-osuuksiin. Sijoitukset arvostetaan toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Johdannaiset:

Yhtiön johdannaiset sisältävät valuuttatermiinejä ja korkosopimuksen. Valuuttatermiineillä suojaudutaan ennakoitujen tulojen ja menojen yhteensovittamisen jälkeen jäljelle jäävää nettopositioita. Koronvaihtosopimus on tehty vaihtuvakorkoisen lainan muuttamisesta kiinteäkorkoiseksi. Johdannaisten käyvät arvot perustuvat tilinpäätöshetken markkinakursseihin ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella , jonka aikana ne syntyvät. Tarkemmat tiedot johdannaisista on mainittu konsernin liitetiedoissa kohdassa 22 ja 14.

Tulovero:

Yhtiön veroihin kirjataan tulosta vastaava suoriteperusteinen vero, perustuen paikallisen verosäännöstön mukaisesti laskettavaan verotettavaan tuloon sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Laskennalliset verovelat esitetään liitetiedoissa.

Liikevaihto ja tuloutusperiaatteet:

Tuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Liikevaihtoa laskiessa myyntitulosta on vähennetty mm. välilliset verot ja alennukset sekä myynnin valuuttakurssierot.

Tutkimus ja tuotekehitys:

Tutkimus ja tuotekehitysmenot kirjataan pääsääntöisesti tulosvaikutteisesti niiden syntymisvuonna. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen liittyvät laitteet on aktivoitu koneisiin ja kalustoon.

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut:

Liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjataan omaisuuden myyntivoitot, julkiset avustukset ja muut kuin varsinaiseen toimintaan liittyvät tuotot mm. vuokratuotot. Liiketoiminnan muihin kuluihin kirjataan omaisuuden myyntitappiot ja muut kuin varsinaiseen suoritteeseen liittyvät kulut.

Satunnaiset tuotot ja kulut:

Satunnaisiksi katsotaan sellaiset tuotot ja kulut, jotka perustuvat yrityksen tavanomaisesta toiminnasta poikkeaviin, kertaluonteisiin ja olennaisiin tapahtumiin: kuten konserniavustukset ja yritysjärjestelyihin liittyvät erät.

Vuokrasopimukset:

Kaikki leasingmaksut käsitellään vuokrakuluina.

Eläkejärjestelyt:

Yhtiöiden eläketurva on järjestetty eläkeyhtiöiden kautta. Martela Oyj:n toimitusjohtaja on oikeutettu siirtymään täysimääräiselle eläkkeelle täytettyään 60 vuotta.

Omat osakkeet:

Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden hankintameno sisältyy vähennyksenä vapaasta omasta pääomasta.

1. Liikevaihdon jakautuma markkina-alueittain, % liikevaihdosta

	2008	2007
Suomi	89	86
Skandinavia	5	7
Muut	6	7
Yhteensä	100	100

2. Liiketoiminnan muut tuotot

(1 000 eur)	2008	2007
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	43	646
Vuokratuotot	266	159
Julkiset avustukset	22	59
Muut liiketoiminnan tuotot	0	34
Yhteensä	331	898

3. Materiaalit ja palvelut

2008	2 007
59 306	54 114
795	-941
4 202	3 423
64 303	56 596
61	59
8	0
6	28
75	87

4. Henkilöstökulut ja henkilöstömäärä

(1 000 eur)	2008	2 007
Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot	337	233
Hallituksen palkat ja palkkiot	85	72
Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot yhteensä	422	305
Muut palkat ja palkkiot	15 096	14 108
Eläkekulut	2 965	2 620
Muut henkilösivukulut	977	945
Henkilöstökulut tuloslaskelmassa	19 460	17 979
Luontoisedut	659	408
Yhteensä	20 119	18 386
Henkilökunta
Henkilökunta keskimäärin; työntekijät	169	176
Henkilökunta keskimäärin; toimihenkilöt	206	201
Henkilökunta vuoden lopussa	373	399

5. Poistot ja arvonalentumiset

(1 000 eur)	2008	2007
Suunnitelman mukaiset poistot
Aineettomat hyödykkeet	491	412
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat	96	104
Koneet ja kalusto	754	895
Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä	1 341	1 410

6. Rahoitustuotot ja -kulut

(1 000 eur)	2008	2007
Rahoitustuotot ja -kulut
Osinkotuotot	0	0
Korkotuotot lyhytaikaisista sijoituksista	260	51
Korkotuotot lyhytaikaisista sijoituksista konserniyhtiöiltä	148	137
Valuuttakurssivoitot	0	21
Korkokulut	-618	-675
Valuuttakurssitappiot	-75	-2
Muut rahoituskulut	-44	-51
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavien varojen arvon muutos	15	62
Yhteensä	-314	-458

7. Satunnaiset erät

(1 000 eur)	2008	2007
Satunnaiset kulut
Konserniavustus	650	0
Satunnaiset tuotot
Oulun kiinteistöyhtiön myyntiin liittyvä järjestelyerä emon ja kiinteistöyhtiön keskinäisistä saatavista ja veloista	0	774

8. Tuloverot

(1 000 eur)	2008	2007
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	2 849	549
Edellisten tilikausien verot	-261	-406
Yhteensä	2 588	143

Laskennallisia verovelkoja ja -saamisia ei ole sisällytetty tuloslaskelmaan eikä taseeseen. Jaksotuseroista ja tappioista johtuvaa laskennallista verosaamista ei ollut vuonna 2008 (15 teur 2007).

9. Aineettomat hyödykkeet

(1 000 eur)

1.1.2008 - 31.12.2008	Aineettomat	Muut pikävaik.	Keskeneräiset	Aineettomat
	oikeudet	menot	hankinnat	hyödykkeet yht.
Hankintameno 1.1.	485	5 016	60	5 562
Siirto	825	-825
Lisäykset	402	137	33	572
Vähennykset	-8	-513	-48	-569
Hankintameno 31.12.	1 704	3 815	45	5 565
Kertyneet poistot 1.1.	-310	-4 304	0	-4 614
Siirto	-522	522
Vähennysten kertyneet poistot	0	505	0	505
Tilikauden poistot 1.1.-31.12.	-345	-146	0	-491
Kertyneet poistot 31.12.	-1 177	-3 423	0	-4 600
Kirjanpitoarvo 1.1.	175	713	60	948
Kirjanpitoarvo 31.12.	527	393	45	965
1.1.2007 - 31.12.2007	Aineettomat oikeudet	Muut pikävaik. menot	Keskeneräiset hankinnat	Aineettomat hyödykkeet yht.
Hankintameno 1.1.	436	4 457	182	5 074
Lisäykset	62	631	99	791
Vähennykset	-12	-71	-221	-304
Hankintameno 31.12.	485	5 016	60	5 561
Kertyneet poistot 1.1.	-287	-3 965	0	-4 252
Vähennysten kertyneet poistot	0	50	0	50
Tilikauden poistot 1.1.-31.12.	-24	-388	0	-412
Kertyneet poistot 31.12.	-310	-4 304	0	-4 614
Kirjanpitoarvo 1.1.	149	492	182	823
Kirjanpitoarvo 31.12.	175	713	60	948

10. Aineelliset hyödykkeet

(1 000 eur)

1.1.2008 - 31.12.2008	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	84	11 036	24 504	20	272	35 915
Lisäykset	0	0	627	0	395	1 022
Vähennykset	0	0	-1 392	0	-342	-1 734
Hankintameno 31.12.	84	11 036	23 739	20	325	35 203
Kertyneet poistot 1.1.	0	-8 221	-22 632	0	0	-30 853
Vähennysten kertyneet poistot	0	0	1 201	0	0	1 201
Tilikauden poistot 1.1.-31.12.	0	-96	-689	0	0	-785
Kertyneet poistot 31.12.	0	-8 317	-22 120	0	0	-30 437
Kirjanpitoarvo 1.1.	84	2 815	1 872	20	272	5 063
Kirjanpitoarvo 31.12.	84	2 719	1 619	20	325	4 767
1.1.2007 - 31.12.2007	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	163	11 687	23 828	20	383	36 081
Lisäykset	0	68	725	0	478	1 271
Vähennykset	-79	-719	-49	0	-589	-1 437
Hankintameno 31.12.	84	11 036	24 504	20	272	35 915
Kertyneet poistot 1.1.	0	-8 714	-21 762	0	0	-30 476
Vähennysten kertyneet poistot	0	597	25	0	0	622
Tilikauden poistot 1.1.-31.12.	0	-104	-895	0	0	-999
Kertyneet poistot 31.12.	0	-8 221	-22 632	0	0	-30 853
Kirjanpitoarvo 1.1.	163	2 973	2 067	20	383	5 606
Kirjanpitoarvo 31.12.	84	2 815	1 872	20	272	5 063

Rakennusten sisältämät rakennusten arvonkorotukset 2008 ovat 1 850 teur ( 1 850 teur 2007). Tuotannollisten koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo 2008 oli 1 155 teur ( 1 547 teur 2007).

11. Sijoitukset

(1 000 eur)

1.1.2008 - 31.12.2008		osakkeet	Tytäryhtiö- Osakkuusyhtiö- Muut osakkeet osakkeet	ja osuudet	Pääoma- lainasaamiset	Yhteensä
Tasearvo kauden alussa		4 833	22	102	12 919	17 876
Lisäykset		186	0	0	0	186
Vähennykset		0	0	-8	0	-8
Tasearvo kauden lopussa		5 019	22	94	12 919	18 053
1.1.2007 - 31.12.2007			Tytäryhtiö- Osakkuusyhtiö- Muut osakkeet		Pääoma-	Yhteensä
		osakkeet	osakkeet	ja osuudet	lainasaamiset
Tasearvo kauden alussa		6 484	22	111	12 889	19 506
Lisäykset		0	0	0	30	30
Vähennykset		-1 651	0	-9	0	-1 660
Tasearvo kauden lopussa		4 833	22	102	12 919	17 875
Tytäryhtiöosakkeet:		Emoyhtiön	Osuus osuus % äänivallasta %	Osakkeiden kpl	Osakkeiden nimellisarvo	Osakkeiden kirjanpitoarvo
Kidex Oy	Suomi	100	100	200	2.208 teur	teur 2 208
P.O. Korhonen Oy	Suomi	100	100	50 000	967 teur	976
Kiinteistö Oy Ylähanka	Suomi	100	100	12 500	9 teur	8
Martela AB, Bodafors	Ruotsi	100	100	150	5.000 tsek	550
Aski Inredningscenter AB, Malmö	Ruotsi	100	100	510	1.250 tsek	132
Martela AS, Oslo	Norja	100	100	5 720	200 tnok	24
Martela Sp.z o.o., Varsova	Puola	100	100	3 483	3.483 tpln	935
000 Martela, Moskova	Venäjä	100	100		3.700 trub	90
000 Martela Sp, Pietari	Venäjä	100	100		3.700 trub	96
Yhteensä						5 019
Osakkuusyhtiöosakkeet:
Essa Office Systems AG, Sveitsi		30	30	34	34 tchf	22
Muut osakkeet ja osuudet:
As.Oy Kivipellonpolku				287	1 teur	21
As.Oy Kivipellonpiha				2 590	1 teur	30
Muut osakkeet ja osuudet						43
Yhteensä						94

12. Saamiset

(1 000 eur)	2008	2007
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset	400	623
Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yhtiöiltä
Myyntisaamiset	5 045	7 724
Lainasaamiset	3 538	3 428
Siirtosaamiset	0	13
Muut saamiset
Myyntisaamiset	18 409	13 463
Lainasaamiset	0	22
Siirtosaamiset	330	1 119
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	27 322	25 768

Siirtosaamiset ja menoennakot sisältävät rojalti- ja kuluennakoita sekä henkilöstökulujen että muiden sekalaisten kulujen jaksotuksia.

13. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahavarat

(1 000 eur)	2008	2007
Rahasto-osuudet	1 038	2 004

14. Oman pääoman muutokset

Osakekannan jakautuminen 31.12.2008	Lukumäärä kpl	eur	Yhteensä Osuus osake- pääomasta	Ääniä	Osuus äänistä %
K-osakkeet (20 ääntä/osake)	604 800	1 018 500	15	12 096 000	77
A-osakkeet (1 ääni/osake)	3 550 800	5 981 500	85	3 550 800	23
Yhteensä	4 155 600	7 000 000	100	15 646 800	100
Omat osakkeet	67 700
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä	4 087 900
Oma pääoma	2 008		2 007
Osakepääoma 1.1. ja 31.12.	7 000		7 000
Ylikurssirahasto 1.1. ja 31.12.	1 116		1 116
Vararahasto 1.1. ja 31.12.	11		11
Voittovarat 1.1.	31 665		25 332
Osingonjako	-1 936		-1 022
Tilikauden voitto	8 551		7 355
Osaskejärjestelmän perusteella
vuonna 2008 luovutetut osakkeet*	-311		0
Voittovarat 31.12.	37 969		31 665
Oma pääoma yhteensä	46 096		39 792

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 37.969 teur vuonna 2008 ( 31.665 teur 2007)

Martela Oyj:n hallussa olevat omat osakkeet esitetään voittovarojen vähennyksenä. Martela Oyj omistaa 67 700 kpl A-sarjan osaketta ja ne on ostettu 10,65 euron keskihintaan. Omien osakkeiden markkina-arvo 31.12.2008 oli 5,29 € /osake (8,35 € 2007), yhteensä 358 teur (565 teur 2007).

* Osakepalkkiojärjestelmää varten hankittujen osakkeiden käsittelyä on muutettu vuoden 2008 IFRS-

konsernitilinpäätökseen. Vuonna 2007 osakkeiden hankintameno käsiteltiin saatavana Evli Alexander Management Oy:ltä, jolle järjestelmän hallinnointi on ulkoistettu. Vuonna 2008 hankintameno on IFRS-konsernitilinpäätöksessä käsitelty omien osakkeiden kaltaisena eränä. Emoyhtiön taseessa osakkeiden hankintaa varten annettu laina on käsitelty lainasaamisena ja luovutettujen osakkeiden osalta hankintameno on kirjattu saatavien vähennyksenä ja pois omasta pääomasta.

15. Pitkäaikainen vieras pääoma

(1 000 eur)	2008	2007
Lainat rahoituslaitoksilta	7 347	9 621

Pikäaikaisten lainojen muutokset ja lyhennykset

	2 008		2 007
	Rahoituslaitos		Rahoituslaitos
	lainat		lainat
Lainat 1.1.	9 621		11 894
Lyhennykset	-2 273		-2 273
Lainat 31.12.	7 347		9 621
Lyhennykset	2009	2010	2011	2012	2 013	2014-
Rahoituslaitoslainat	2 273	4 507	1 316	1 016	508	0

16. Lyhytaikainen vieras pääoma

(1 000 eur)	2008	2007
Lyhytaikainen vieras pääoma
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Ostovelat konserniyhtiöille	1 579	1 245
Siirtovelat konserniyhtiöille	784	0
Yhteensä	2 363	1 245
Muu vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta	2 273	3 273
Saadut ennakot	30	30
Ostovelat	4 512	4 553
Muut lyhytaikaiset velat	3 548	2 796
Siirtovelat	4 802	3 906
Yhteensä	15 165	14 557
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	17 528	15 802

Lyhytaikainen vieras pääoma on eritelty liitetiedoissa, koska erät on yhdistelty taseessa

	2008	2007
Siirtovelkojen olennaiset erät
Henkilöstökulujen siirtovelat	2 691	2 483
Korko- ja rahoitusjaksotukset	96	123
Rojaltit	115	92
Menojäämät	566	602
Verot	1 304	549
Muut siirtovelat	30	57
Siirtovelat yhteensä	4 802	3 905

17. Annetut pantit ja vastuusitoumukset

(1 000 eur)	2008	2007
Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä
Pankkilainat	9 620	12 894
Annetut kiinteistökiinnitykset	7 848	11 548
Annetut yrityskiinnitykset	3 700	3 869
Pantatut osakkeet	4	4
Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä	11 553	15 421
Muut annetut vakuudet
Takaukset vuokran vakuudeksi	112	97
Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta
annetut takaukset	1 559	2 284
Leasing-sopimukset
Alkavalle tilikaudelle kuuluvat	827	619
Myöhemmin maksettavat	1 158	1 077
Yhteensä	1 985	1 696
Takaisinostovastuut	150	150
Muut vastuut
Vuokravastuut	8 120	8 727

Tunnuslukujen laskentakaavat

Tulos / osake		Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos
	$\equiv$	Osakkeiden osakeantikorjattu keskimääräinen kappalemäärä
	車	Osakeantikorjattu kurssi tilikauden lopussa
Hinta / voittosuhde (P/E)		Tulos / osake
		Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Oma pääoma / osake, eur	$\equiv$	Osakkeiden osakeantikorjattu kappalemäärä tilikauden päättyessä
	$=$	Tilikaudelta jaettu osinko
Osinko / osake, eur		Osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä tilikauden päättyessä
	$=$	Osinko / osake $\times 100$
Osinko / tulos, %		Tulos / osake
		Osakeantikorjattu osinko / osake $\times 100$
Efektiivinen osinkotuotto. %	$=$	Osakeantikorjattu kurssi tilikauden päättyessä
Osakekannan	$\equiv$	Kaikkien osakkeiden lukumäärä tilikauden päättyessä
markkina-arvo, eur		X osakkeen kurssi tilinpäätöspäivänä
		Tilikauden tulos x 100
Oman pääoman tuotto-%	$\equiv$	Oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana)
		(Tilikauden tulos ennen veroja + korkokulut + muut rahoituskulut)	$x$ 10
Sijoitetun pääoman tuotto-%	$=$	Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana)
		Oma pääoma
Omavaraisuusaste, %	$=$	x 100 Taseen loppusumma - saadut ennakot
		Korolliset velat-rahat, pankkisaamiset ja rahoitusarvopaperit x 100
Nettovelkaantumisaste, %	$=$	Oma pääoma
	$=$	Keskiarvo kuukausien lopussa työssäolevan
Henkilöstö keskimäärin		henkilöstön lukumääristä
Korolliset nettovelat	$\equiv$	Korolliset velat - rahavarat ja muu likvidi rahoitusomaisuus

Hallituksen ehdotus voittovarojen käytöstä

Emoyhtiö voitonjakokelpoiset varat ovat 37.969.142,88 euroa, joista tilikauden voitto on 8.551.568,31 euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

• osinkona jaetaan 0,60 euroa ulkona olevalta osakkeelta eli 2.452.740,00 euroa - jätetään omaan pääomaan 35.516.402,88 euroa

Helsingissä 11. helmikuuta 2009

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Heikki Ala-Ilkka Pekka Martela Heikki Martela

hallituksen puheenjohtaja hallituksen varapuheenjohtaja toimitusjohtaja

Jaakko Palsanen Jori Keckman

Tapio Hakakari

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 12. helmikuuta 2009

KPMG Oy Ab

Reino Tikkanen KHT

Tilintarkastuskertomus

Martela Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tarkastaneet Martela Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.2008 – 31.12.2008. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti.

Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita.

Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsinki 12. helmikuuta 2009

KPMG Oy Ab

Reino Tikkanen KHT