AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Viking Line Abp

Annual Report Jan 18, 2010

3300_10-k_2010-01-18_44c7b5bf-876f-4db7-8bc1-27021024d4f4.pdf

Annual Report

Open in Viewer

Opens in native device viewer

Vuosikertomus 2008–2009

  1. marraskuuta 2008–31.lokakuuta 2009

Sisällysluettelo

  • Tietoja osakkeenomistajille
  • Toimitusjohtajan katsaus
  • Yhteysliikenne ja myyntikonttorit
  • Liikeidea

3

4

6

7

  • Viking Linen laivasto 8
  • Viking Linen toiminta 10
  • Turvallisuus 13
  • Ympäristö 14
  • Henkilöstö 17
  • Hallinto ja johto 19
  • Hallituksen toimintakertomus 26
  • Konsernin tuloslaskelma 31
    • Konsernin tase 32
  • Konsernin rahavirtalaskelma 33
  • Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 34
  • Konsernin liitetiedot 35
    • Viisivuotiskatsaus 50
  • Konsernin tuloslaskelma vuosineljänneksittäin 51
    • Osaketietoja 52
    • Tunnuslukujen määritelmät 54
    • Emoyhtiön tuloslaskelma 55
      • Emoyhtiön tase 56
    • Emoyhtiön rahavirtalaskelma 58
    • Emoyhtiön liitetiedot 59
    • Hallituksen voitonjakoehdotus 63
    • Tilintarkastuskertomus 64
      • Osoitteet 65

Tietoja osakkeenomistajille

Yhtiökokous

Viking Line Abp:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 11. helmikuuta 2010 kello 12.00 Alandica Kultur och Kongressissa, osoitteessa Strandgatan 29, Maarianhamina.

Myös osakkailla, joiden osakkeita ei ole siirretty arvo-osuusjärjestelmään, on oikeus osallistua yhtiökokoukseen edellyttäen, että osakas on merkitty yhtiön osakeluetteloon ennen 12. maaliskuuta 1999. Tällöin osakkaan tulee esittää yhtiökokoukselle osakekirjansa tai muu selvitys siitä, ettei osakkeiden omistusoikeutta ole siirretty arvo-osuustilille.

Osakkaiden, jotka haluavat osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua yhtiön konttoriin Maarianhaminaan viimeistään tiistaina 9. helmikuuta 2010 kello 12.00. Kirjalliset ilmoittautumiset tulee lähettää osoi t te e seen Viking Line Abp, Norragatan 4, AX-22100 Marie hamn, sähköpostitse [email protected] tai puhe limitse voi ilmoittautua yhtiön sihteeristölle, puhelin +358 18 270 00.

Taloudellinen tiedotus 2009/2010

Viking Line Abp:n hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle yhtiöjärjestyksen 7 §:n muutosta siten, että yhtiön tilikausi muutetaan vastaamaan kalenterivuotta 1.1.2011 lähtien. Muutos toteutetaan tuolloin siten, että seuraava tilikausi (1.11.2009–31.10.2010) pidennetään kahdella kuukaudella 31.12.2010 asti.

Viking Line Abp julkaisee toimintavuonna neljä osavuosikatsausta ajalta 1.11.2009–31.1.2010,1.11.2009– 30.4.2010, 1.11.2009–31.7.2010 ja 1.11.2009–31.10.2009.

Osavuosikatsaukset julkaistaan 11. maaliskuuta, 15. kesäkuuta, 14. syyskuuta ja 14. joulukuuta 2010. Toimin tavuoden tilinpäätöstiedote, sisältäen 14 kuu kauden pituisen tilikauden, julkaistaan 17. helmi kuuta 2011. Vuosikertomus julkaistaan viikolla 12 2011.

Vuosikertomus ja osavuosikatsaukset julkaistaan ruotsin kielisinä sekä suomeksi ja englanniksi kään net tyinä. Raportit julkaistaan Viking Linen verkkosivuilla. Vuosi kertomuksen saa myös Viking Line Abp:n pääkonttorista; tilauksen voi tehdä puhelimitse +358 18 277 67 tai sähköpostitse [email protected].

Toimitusjohtajan k atsaus

Tuloskehitys

Keväällä 2008 toteutetut tonnistomuutokset, uudisrakennus Viking XPRS:n asettaminen Helsingin ja Tallinnan väliselle reitille ja Rosellan siirtäminen Kapellskär– Maarianhamina reitille, ovat toimintavuoden aikana vah vistaneet Viking Linen asemaa näillä reiteillä ja vaikut taneet voimakkaasti siihen, että yhtiö on pystynyt lisäämään matkustajamääriään noin neljännesmiljoonalla matkustajalla. Globaalin finanssikriisin seurauksena toimialan rahtimäärät ovat romahtaneet. Siitä huolimatta Viking Line on pystynyt lisäämään rahtimääriään ja merkittävästi vahvistamaan rahtimarkkinaosuuttaan.

Yhtiön taloudellinen tulos heikkeni odotetusti hieman edellisvuodesta, mm. koska Ruotsin kruunun heikko kurssikehitys ja kiristynyt hintakilpailu ovat johtaneet alentuneisiin matkustajakohtaisiin tuottoihin. Tulokseen ovat myös vaikuttaneet mittavat ylläpito- ja uudistustyöt telakointien yhteydessä. Ottaen huomioon vallitsevat kilpailuolosuhteet ja ympäröivä maailma tulos on kuitenkin tyydyttävä.

Alukset ja laadunkehitys

Huhtikuussa 2008 liikenteensä aloittaneen Viking XPRS:n ensimmäinen täysi toimintavuosi oli menestys; alus kuljetti Helsingin ja Tallinnan välillä yli 1,5 miljoonaa matkustajaa. Tämän Suomessa rakennetun aluksen palvelukonsepti ja aikataulu ovat osoittautuneet onnistuneiksi. Alukselle rakennettiin viime kevään aikana uusi tanssipaviljonki, joka tarjoaa matkustajille uuden viihdeulottuvuuden. Viking XPRS sai huhtikuussa arvostetun ShipPax Award 2009 –palkinnon kategoriassa Outstanding Exterior Design.

Täyden toimintavuoden uudella Maarianhamina– Kapellskär -reitillään liikennöinyt Rosella on paranta nut reitin palvelutasoa huomattavasti, mikä näkyy lisääntyneissä matkustajamäärissä. Reitille Espanjasta tilatun uudisrakennuksen, projektinimellä ADCC, toimitus on myöhästynyt. Myöhästymisellä ei ole vaikutusta liikenteeseen, sillä Rosella jatkaa reitillä uuden aluksen toimitukseen asti.

Muiden alusten yleisten tilojen ja hyttien uusiminen on jatkunut toimintavuoden aikana telakointien yhteydessä. Vuorossa ovat olleet Viking Cinderella ja Mariella. Molemmissa aluksissa on uusittu ravintolaja myymälätiloja. Mariellalla uusittiin myös jo aiemmin erittäin arvostettu kon ferenssiosasto.

Systemaattista laadunkehitystyötä on jatkettu toimintavuoden aikana. Yhtiön liiketoimintastrategiaa tukevat kaikille viikingeille jaetut kirjaset Henki lö stöstrategia ja Uusi Punainen 2009 , joissa on kuvattu yhtiön toiminta-ajatus, visio, arvot ja keskeinen strategia. Molemmat kirjaset päivitettiin keväällä 2009. Päämää ränä on antaa henkilöstölle työssään paremmat edellytykset saavuttaa asetetut tavoitteet ja palvella Viking Linen asiakkaita yhä paremmin. Johtamisen ja henkilöstön osaamisen kehittämiseksi luotu koulutusohjelma Viking Academy käynnistettiin vuoden 2009 alusta esimiehille suunnatulla koulutuksella.

Viking Line osallistui Laatukeskus-Excellence Finlandin järjestämään Suomen Laatupalkinto 2009–kil pai luun. Viking Line voitti kilpailun sekä suurten yritysten ja liiketoimintayksiköiden sarjassa että laatupalkinnon mat kailutoimialan sarjassa. Tämä on merkittävä tunnustus yhtiön johdonmukaiselle ja pitkä jänteiselle laadun kehittämistyölle, mutta samalla se myös velvoittaa Viking Linea jatkuvaan parantamiseen, jotta voimme vastata asiak kai demme kasvaviin odotuksiin.

Ympäristötyö

Viking Line vaalii ym pä ri stöä. Yhtiön sertifioidun ympä ri stö johtamisjärjestelmän puitteissa

työskennellään järjestelmällisesti toiminnan ympäristövaikutusten rajoittamiseksi ja erityisesti Itämeren suojelemiseksi. Toimintavuoden aikana on keskitytty erityisesti polttoaineen kulutusta hillitseviin projekteihin sekä aluksilla käytettävän veden kulutuksen mini moi ntiin.

Viking Line on monen vuoden aikana antanut talo udellista tukea Itämeren ympäristöä suojeleville järjestöille. Yhtiö on toimintavuoden aikana aloittanut yhteistyön Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kanssa ja tehnyt lahjoituksen Elävä Itämeri -säätiölle. BSAG työskentelee konkreettisten projektien parissa Helsinkikomission (HELCOM) toimenpideohjelman puitteissa Itämeren pelastamiseksi.

Kilpailuolosuhteet ja toimintaedellytykset

Pohjoisen Itämeren markkinoiden ennestään suurta kapasiteettia on vuoden aikana kasvatettu yhdellä suurella yksiköllä, mikä on lisännyt tarjontaa ja kiristänyt kilpailua erityisesti Ruotsista lähtevässä liikenteessä. Helsinki–Tallinna linjalla viime vuoden korkeasesongin jälkeen syksyllä 2008 lopettaneiden kahden pika-aluksia liiken nöineen varustamon poistuminen markkinoilta ei ole vaikuttanut reitin kokonaismatkustajamääriin, vaan markkinat on jaettu jäljellä olevien neljän toimijan kesken.

Uudet meriliikenteen päästövaatimukset erityisalueiksi määritellyillä Itämerellä ja Pohjanmerellä aset tavat merkittäviä haasteita kaikille alan toi mijoille. Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n meriympäristön suojelukomitean Itämerelle hyväksymä maaliskuun 1. päivänä 2010 voimaan tuleva polttoaineen rikkipitoisuuden enimmäismäärä 1,0 painoprosenttia ei ole Viking Linelle ongelma, sillä yhtiön alukset ovat jo 1990–luvun alusta vapaaehtoisesti käyttäneet korkeintaan 0,5 painoprosenttia rikkiä sisältävää polttoainetta.

Sen sijaan vuoden 2015 alusta voimaan tuleva uusi 0,1 painoprosentin raja vaatii uusia teknisiä ratkaisuja, joilla on huomattavat kustannusvaikutukset. Päätöksen vaikutuksia on valitettavasti huomitoitu EU:n piirissä sekä Suomessa ja Ruotsissa vasta jälkikäteen. Polttoainekustannusten nousun vuoksi päätös voi aiheuttaa sen, että huomattava osa nykyisistä merikuljetuksista siirtyy ympäristöä enemmän rasittaviin maantiekuljetuksiin.

Viking Line 50 vuotta

Kesäkuun 1. päivänä 2009 tuli kuluneeksi tasan 50 vuotta siitä, kun pohjoisen Itämeren ensimmäinen matkustajaautolautta, Rederi Ab Vikinglinjenin omistama S/S Viking aloitti liikenteensä Korppoosta Maarianhaminan kautta Gräddöhön Ruotsiin. Tästä alkoi uusi aikakausi matkustajaliikenteessä Suomen, Ahvenanmaan ja Ruotsin välillä. Viking Line on tähän mennessä kuljettanut yhteensä jo yli 168 miljoonaa matkustajaa.

Kuvaillakseen Viking Linen kehitystä ja monia niitä ihmisiä, jotka ovat olleet osallisia siihen, yhtiö on juhlavuotensa kunniaksi julkaissut kattavan historiikkinsa "Tie meren yli – ur anuurtajasta markkinajohtajaksi", jota suosittelen kaikille luettavaksi.

Toimitusjohtajan vaihdos

Syksyllä 2008 ilmoitin jättäväni toimitusjohtajan tehtäväni varsinaisen yhtiökokouksen 2010 yhteydessä. Hallitus valitsi toukokuussa 2009 Viking Linen tulevaksi toimitusjohtajaksi DI Mikael Backmanin. Risteilyvarustamon Royal Caribbean palveluksessa pitkään eri tehtävissä toiminut Mikael Backman aloitti perehtymisen tulevaan tehtäväänsä kesäkuussa 2009, jonka jälkeen olen tehnyt parhaani esitelläkseni hänelle yhtiön toimintaa.

Suuret kiitokset

Vuonna 1959 sain kolmetoistavuotiaana ensimmäisen työni Vikinglinjenin konttorista ja sen jälkeen minulla on ollut etuoikeus seurata läheltä yhtiön toimintaa. Jättäessäni tehtäväni 35 vuoden jälkeen konsernissa ja 20 vuoden jälkeen toimitusjohtajana, haluan esittää parhaimmat kiitokseni ennen kaikkea Viking Linen erinomaisen osaavalle henkilökunnalle, erittäin mukaville ja sitoutuneille ihmisille sekä kaikille uskollisille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme, jotka ovat rakentaneet Viking Linen siksi alansa johtavaksi yritykseksi, joka yhtiö tänään on. Viking Line on tänä päivänä vahva yritys, jolla on hyvät edellytykset tulevaisuudessakin olla johtava ja kannattava toimija Pohjois-Itämeren liikenteessä.

Vielä kerran, suuret kiitokset ja onnea jatkossa!

Nils-Erik Eklund Toimitusjohtaja

Liikeidea

Viking Linen liikeidea on tarjota laajassa mittakaavassa edullisia ja turvallisia matkustus- ja rahtipalveluja, korkeatasoista viihdettä, hyvää ruokaa ja houkuttelevia ostoselämyksiä. Liikennöintialueena on Itämeri ja pääasiallisina markkina-alueina Suomi, Ruotsi, Ahve nanmaa ja Baltia.

Matkustajatoiminta

Matkustajatoiminta käsittää reittimatkat, rentouttavat viihde- ja kokousristeilyt sekä matka- ja hotellipaketit, joita markkinoidaan niin yksittäisille kuluttajille kuin ryhmille. Laivoilla tarjotaan houkuttelevia ostoselämyksiä, hyvää ruokaa ja korkeatasoista viihdettä viihtyisässä ympäristössä.

Rahtitoiminta

Rahtitoiminta palvelee teollisuuden ja kaupan tarpeita ja tarjoaa varmoja, nopeita, säännöllisiä ja edullisia rahtikuljetuksia sekä huolintapalveluja tiheässä aikataulussa.

Tavoitteet ja arvot

Viking Line on koko kansan laivasto. Tärkein tavoitteemme on asiakastyytyväisyys ja sitä pyrimme jatkuvasti parantamaan sillä, että ylitämme asiakkai demme odotukset. Kunnioitamme työntekijöitämme ja arvostamme aloitteellisuutta, vastuuntuntoa ja avoimu utta. Nöyryys, yksinkertaisuus ja säästäväisyys ovat tavoittelemiamme ominaisuuksia; toisaalta olemme herkkiä havaitsemaan hyvät liiketoimintamahdollisuudet. Jatkuva pyrkimys parantaa ja kehittää itseään sekä motivoitunut henkilökunta ovat olennaisesti menestykseemme vaikuttavia tekijöitä. Viking Linen alukset ovat turvallisia, hyväkuntoisia ja ympäristö ystävällisiä.

Visio ja toimintasuunnitelma

Visiomme on, että markkinat rentoutumiselle, matkustamiselle ja rahtikuljetuksille ovat edelleen vakaat ja tietyillä osamarkkinoilla on kasvumahdollisuuksia. Uskomme että, Viking Line tulee vahvistamaan ja kehittämään asemaansa johtavan tuotemerkin omaavana, kas vavana ja kannattavana yrityksenä pohjoisella Itämerellä.

Perimmäinen toimintasuunnitelmamme on tarjo ta täysipainoinen matkakokemus edulliseen hintaan – eniten vastinetta rahoille. Tämä saavutetaan yh di s tämällä korkea kustannustehokkuus valikoivaan laatujohtajuuteen, mikä tarkoittaa, että Viking Line pyrkii olemaan laatujohtaja tietyillä, asiakkaiden tyytyväisyyteen eniten vaikuttavilla alueilla: Panostamme ystävälliseen palveluun, ehjään ja puhtaaseen kalustoon, houkutteleviin ostoselämyksiin, viihtyisässä ympäristössä tarjoiltuun hyvään ruokaan sekä asiakaskuntaa miellyttävään, moni puoliseen viih teeseen.

Kustannustehokkuus saavutetaan käyttämällä kapasi teettia tehokkaasti, tehokkain johtamisprosessein, kohtuullisin tonniston pääomakustannuksin, laajalle asiakaskunnalle suunnatulla tuotevalikoimalla sekä suurin sisäänostoerin ja edullisin sisäänostohinnoin. Hyvän kannattavuuden ja korkean kustannustehokkuuden yksi perusedellytys on miehityskustannukset, jotka eivät samalla osamarkkina-alueella ylitä kilpailevien varustamojen miehityskustannuksia.

Viking Linen laivasto

Viking Cinderella Toim. 1989, BRT 46 398, Pituus 191,0 m Jääluokka 1 A Super 2 560 matkustajaa, 306 henkilöautoa 2 500 vuodepaikkaa Tukholma–Maarianhamina Ruotsin lippu

Viking XPRS Rakennettu 2008, BRT 35 918, Pituus 185,0 m Jääluokka 1 A Super 2 500 matkustajaa, 230 henkilöautoa 728 vuodepaikkaa Helsinki–Tallinna Ruotsin lippu

Mariella

Toim. 1985, BRT 37 860, Pituus 176,9 m Jääluokka 1 A Super 2 500 matkustajaa, 430 henkilöautoa 2 500 vuodepaikkaa Helsinki–Maarianhamina–Tukholma Suomen lippu

Gabriella Rakennettu 1992, BRT 35 492, Pituus 171,2 m Jääluokka 1 A Super 2 420 matkustajaa, 400 henkilöautoa 2 402 vuodepaikkaa Helsinki–Maarianhamina–Tukholma Suomen lippu

Amorella

Toim. 1988, BRT 34 384, Pituus 169,4 m Jääluokka 1 A Super 2 480 matkustajaa, 450 henkilöautoa, 1 946 vuodepaikkaa Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma Suomen lippu

Isabella Toim. 1989, BRT 35 154, Pituus 171,2 m Jääluokka 1 A Super 2 480 matkustajaa, 364 henkilöautoa,

2 166 vuodepaikkaa Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma Suomen lippu

Rosella

Toim. 1980, BRT 16 879, Pituus 136,1 m Jääluokka 1 A 1 700 matkustajaa, 340 henkilöautoa, 1 184 vuodepaikkaa Maarianhamina–Kapellskär Ruotsin lippu

Viking Linen toiminta

Viking Line 50 vuotta

Kesäkuun 1. päivänä Viking Line juhli 50-vuotis juhlavuottaan eri paikkakunnilla juhlallisuuksilla ja vastaan o toilla. Maarianhaminassa järjestettiin yleisölle juhlavuosivastaanotto uudessa kongressi- ja kulttuuri talossa Alandicassa, mihin myös koti- ja ulko maiset tiedotusvälineet osallistuivat. Filateliasta kiin nostuneet saivat ostaa Viking Line -aiheisia juuri julkaistuja postimerkkejä paikalla olevan taiteilija Håkan Sjöströmin signeeraamina. Juhlallisuudet jatkuivat illalla juhla vuosiristeilyllä Rosellalla.

Helsingissä järjestettiin juhlavuosiristeily Tallinnaan Viking XRPS:llä. Risteilyn aikana 50-vuotiasta juhlivat yhteistyökumppanit, media ja asiakkaat. Tallinnassa satakunta virolaista vierasta liittyi mukaan juhlallisuuksiin. 50-vuotisjuhlaa vietettiin myös Turussa, jossa kaupungin asukkaille tarjottiin mukavaa ohjelmaa ja juhlallista viihdettä ostoskeskus Hansa Thaliassa.

Tukholmassa yhteistyökumppaneille ja asiakkaille tarjottiin juhlavuosilounas Gabriellalla. Juhlavuosiviikon aikana järjestettiin erityisiä tapahtumia yhtiön matkamyymälöissä. Niitä asiakkaita, jotka matkustivat Viking Linella kesäkuun 1. päivänä, huomioitiin eri tavoin. Mat kustajat ovat 1. kesäkuuta lähtien saaneet nauttia laivoilla nostalgisesta neljän ruokalajin juhla menusta. Yhtiön henkilökunnalle järjestettiin loppukesästä kaksi suurempaa juhlaa. Ensimmäinen 29. elokuuta Marieparkissa Maarianhaminassa ja toinen 5. syyskuuta Voima lassa Helsingissä.

Perusteellinen laadunkorotus

Viking Line on investoinut laajaan laadunkehitysohjelma an, jolla on kohennettu alusten yleisiä tiloja, myymälöitä, ravintoloita ja hyttejä. Hyttien uusimistyö valmistui toimintavuonna 2008/2009. Vuoden aikana laajoja parannustöitä on tehty Viking Cinderellalla ja Mariellalla. Viking Cinderellan telakoinnin yhteydessä Landskronassa aluksen taxfreemyymälä ja Viking Buffet uudistettiin kokonaan ja alus sai myös täysin uuden caféshopin. Mariellan telakoinnin yhteydessä Naantalissa uudistettiin aluksen taxfreemyymälä, Viking Buffee ja Fun Clubi. Nostaakseen laatu- ja palvelutasoaan vielä enemmän, Viking Line jatka laadunkehitysohjelmaa myös tulevan toimintavuoden aikana.

Matkust
aja Määrien kehity
s eri reiteillä
2008/2009 2007/2008 Muut os %
Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma/Kapellskär 3 630 488 3 628 102 + 0,1 %
Helsinki–Maarianhamina–Tukholma 1 148 240 1 129 954 + 1,6 %
– joista Ahvenanmaan liikenne 2 269 224 2 207 740 + 2,8 %
Suomi/Ruotsi–Baltia 1 611 485 1 413 217 + 14,0 %
yhteensä 6 390 213 6 171 273 + 3,5 %

Liikenne ja volyymit

Viking Linen matkustajien kokonaismäärä oli toimintavuoden aikana 6 390 213 matkustajaa liikennöintialueella Suomi–Ruotsi ja Suomi/Ruotsi–Baltian maat. Matkustajista 52,0 prosenttia oli suomalaisia ja 37,0 prosenttia ruotsalaisia. Muita kansalaisuuksia oli 11,0 prosenttia.

Reitillä Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma lii kennöivät sisaralukset Amorella ja Isabella. Toimintavuoden aikana sekä Amorellalla että Isabellalla oli kahdeksan seisontapäivää.

Viking Cinderella on risteilyliikenteessä Tukholman ja Maarianhaminan välillä. Toimintavuoden aikana se teki myös yksitoista risteilyä Tukholmasta Riikaan ja kaksi risteilyä Tukholmasta Tallinnaan. Viking Cinderella telakoitiin 31. toukokuuta 2009 ja se palasi liikenteeseen 18. kesäkuuta.

Toimintavuoden aikana Rosella liikennöi Maarianhamina–Kapellskär -reitillä. Aluksella oli kymmenen seisonta päivää.

Matkustajien kokonaismäärä oli yllä mainituilla reiteillä yhteensä 3 630 488 (3 628 102).

Alukset Gabriella ja Mariella liikennöivät reitillä Helsinki–Maarianhamina–Tukholma. Mariella telakoitiin 6. syyskuuta 2009 ja se palasi liikenteeseen 18. syyskuuta. Reitillä oli toimintavuoden aikana yhteensä 1 148 240 matkustajaa (1 129 954).

Uudisrakennus Viking XPRS on reittiliikenteessä Hels ingin ja Tallinnan välillä. Matkustajien kokonaismäärä oli Suomen/Ruotsin ja Baltian välisessä liikenteessä 1 611 485 matkustajaa (1 413 217).

Toimintavuoden aikana Viking Line kuljetti 102 670 lastiyksikköä (96 017).

Muut toiminta-alueet

Matkustaja- ja rahtitoiminnan lisäksi konserni ylläpitää Park Alandia Hotellia Maarianhaminassa. Viking Line omistaa hotellin kokonaan ja hotellissa on keskimäärin 18 työntekijää. Hotellissa on 79 kahden hengen huonetta sekä kokoustilat 100 henkilölle. Hotellissa on myös sauna ja allas-osasto sekä pubi ja 56 asiakaspaikkainen ravintola, joiden toiminnasta vastaa ulkopuolinen ravintoloitsija.

Konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Sundqvist Buss Ab, joka harjoittaa linjaliikennettä nimellä Viking Line Buss ja järjestää matkoja lähtökohtanaan Ahvenanmaa. Yhtiöllä on keskimäärin 22 työntekijää ja se omistaa 11 linja-autoa, joista 8 on pitkille matkoille tarkoitettuja.

Turvallisuus

Viking Linen pyrkimyksenä on tarjota asiakkailleen turvallisia ja luotettavia palveluja heidän matkustaessaan varustamon aluksilla, Viking Line Bussin linja-autoilla tai heidän asuessaan Park Alandia Hotellissa.

Kansainväliset ISM ja ISPS yleissopimukset varmis tavat Viking Linen turvallisuustyön laadun. Varustamo vastaa siitä, että alukset, niiden henkilökunta ja maissa toimiva organisaatio kaikilta osin täyttävät mat kustaja- ja rahtiliikenteelle asetetut säännöt. Meren kul ku viranomaiset vastaavat alusten turvallisuus varus tu sten, palotorjunnan, kommunikointivälineiden, vakauden ja turvallisuusorganisaation valvonnasta.

Luokituslaitokset Det Norske Veritas ja Lloyds Register tarkastavat alusten rungon vahvuuden sekä kone- ja sähköjärjestelmien tilan ja toimintavarmuuden. Aluksilla turvallisuusvalmiudesta vastaa turvallisuus organisaatio, jota säännöllisesti harjoitetaan, koulu tetaan ja trimmataan tehtäviinsä.

Maissa toimiva organisaatio ylläpitää kriisivalmiutta alusten, Viking Line Bussin sekä Park Alandia Hotellin tu kemiseksi mahdollisessa kriisitilanteessa täyttäen täten vaatimukset ISM säännöstöstä ja onnettomuuksia ehkäisevistä laeista. Maissa toimiva kriisivalmius organisaatio koostuu Maarianhaminan pää kontto rilta käsin toimivasta keskusjohdosta sekä terminaalien, Viking Line Bussin ja Park Alandia Hotellin paikallisista johdoista.

Vastuussa olevat johtajat ohjaavat keskus- ja pai ka l lista johtoa laadittujen toimintasuunnitelmien mu kaisesti. Kriisivalmiussuunnitelma on pantu täytäntöön Viking Linen organisaatiossa toimintavuoden aikana. Menettelytapoja ja yhteistoimintaa testataan sään nöllisesti realistisilla harjoituksilla sekä aluksilla että maissa.

Ympäristö

Viking Linen pyrkimyksenä on harjoittaa matkustajaalusliikennettä ympäristön huomioon ottavalla tavalla. Lähtökohtana varustamon ympäristötyölle ovat kan sainväliset sopimukset ja kansallinen lainsäädäntö. Pitkäjänteisen ja aktiivisen ympäristöpanostuksen avulla varustamo on kehittänyt ympäristötyön, joka ulottuu laajemmalle kuin voimassa olevat Itämeren mat kus ta jaliikennettä koskevat säännöt. Varustamon ym päri s tötyö keskittyy alustoimintaan, jossa ympäristön suojelemisen suhteen saavutetaan suurin hyöty.

Konsernin pääkonttori ja kaikki alukset ovat ympä-

ristösertifioituja ISO 14001 -standardin mukaisesti. Tämän lisäksi Viking Linen organisaatio ja kaikki alukset ovat serti fioituja ISM-koodin mukaisesti (International Safety Management, vaa ti muksia tur valli suusorganisaatiosta ja saa s tut tamisen ehkäisemisestä).

Lainsäädäntö

Useimmat merenkulkua koskevat ympäristön suo je lumääräykset ovat kansainvälisiä. Ympäristönsuojelussa kattavin kansainvälinen yleissopimus on MARPOL 73/78 (The International Convention for the Prevention of Pollution from Ships), jonka on laatinut YK:n alainen kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO (International Maritime Organization).

Energian kulutus ja päästöt ilmaan

Rikkioksidipäästöjen (SOx) vähentämiseksi Viking Linen aluksilla käytetään ainoastaan matalarikkistä polt toainetta, jossa on rikkiä korkeintaan 0,5 painopro senttia. MARPOL 73/78 liitteen mukaisesti 19. tou kokuuta 2006 lähtien Itämerellä käytettävässä dieselöljyssä ja raskaassa polttoöljyssä rikkipitoisuus ei saa ylittää 1,5 painoprosenttia.

Viking Line on panostanut typpioksidipäästöjen vähentämiseen. Varustamon kolmeen alukseen on ase nnettu katalysaattorit ja yhteen alukseen Humid Air Motor-tekniikka (HAM). HAM on maail man laajuisesti ainutlaatuinen menetelmä, joka vähentää typ pi oksidipäästöjä laskemalla moottoreiden palamis läm pö tilaa. Lämpötilaa lasketaan lisäämällä pala mis proses siin höyry stettyä merivettä.

Varustamo on käynnistänyt sisäisen ohjelman pako kaasupäästöjen vähentämiseksi. Ohjelman puitteissa alusten käyttöhenkilökunta ja varustamon tekni nen osasto työstävät keinoja operoida aluksia poltto ainetaloudellisesti.

Päästöt veteen

Viking Linen alukset eivät päästä jäte- eikä pilssivesiä mereen. Jokainen alus pumppaa maihin kaiken jäteveden, pilssivesi mukaan lukien, jotta Itämerta ei kuormitettaisi typellä, fosforilla ja öljyllä. Aluksilla muodostuu pääasiassa kahta erityyppistä jätevettä: harmaata ja mustaa vettä. Musta vesi on jätevettä käymälöistä ja harmaa vesi on suihku- ja muuta pesuvettä. Öljypitoista vettä, eli pilssivettä syntyy alusten konehuoneissa. MARPOL sääntelee mustan- ja pilssiveden käsittelyä. Mustan- ja pilssiveden päästäminen mereen on sallittua, mikäli tietyt vesille asetetut kriteerit täyttyvät. Harmaan veden päästöä mereen ei säännellä lainsäädännöllä.

Jätteiden käsittely

Kaikki aluksilla syntyvä jäte viedään maihin hyvä k sytylle vastaanottajalle edelleen kierrätettäväksi, uusiokäytettäväksi, poltettavaksi, kaatopaikalla käsi teltä väksi, kompostoitavaksi tai muulla tavalla loppu käsi teltäväksi. Viking XPRS:lle on asennettu laitteisto, joka mahdollistaa tehokkaan lajittelun ja biojätteen erilliskeräyksen.

Muut ympäristönäkökohdat

Ympäristölle haitallisten tinapohjaisten pohjamaalien käytön sijaan sukeltajat harjaavat alusten pohjaosat monta kertaa vuodessa. Kemikaalien hankintaa ja kä yt töä ohjaavat sisäiset ympäristövaatimukset. Luettelo varustamon sisäisesti hyväksymistä kemikaaleista tuotetaan keskitetysti. Ympäristöystävällisiä vaihto eh toja käytetään aina kun se on mahdollista.

Auditointi

Sisäisiä auditointeja suoritetaan säännöllisesti, jotta varmistettaisiin, että Viking Linen toiminta täyttää ympä ristösertifikaatin asettamat vaatimukset. Tämän lisäksi Det Norske Veritas suorittaa vuosittain ulkoisia auditointeja, joiden kohteena on varustamon ympäri s töjohta misjärjestelmä ja joiden päämääränä on tode n taa, että asetettuja tavoitteita noudatetaan. Ruotsin ja Suomen merenkulkulaitokset auditoivat lisäksi säännöllisesti ISM-koodin alaisia ympäristö- ja tur valli suustoimintoja.

Yhteistyö

Viking Line Abp osallistuu talkoisiin Itämeren pelastamiseksi liittymällä Baltic Sea Action Groupin (BSAG) tukijaksi ja yhteistyökumppaniksi. Yhteistyösitoumus julkistettiin toukokuussa Baltic Sea Action Summit – huippukokouksen lanseerauksen yhteydessä. Huippukokous järjestetään Helsingissä helmikuussa 2010. Yhteistyössä Helsinki-komission uuden Itämerelle kohdennetun toimintasuunnitelmaan, Baltic Sea Action Planin, kokonaisvaltaiset päämäärät toimivat lähtökohtana käytäntöön perustuville projekteille. Viking Line teki myös 50-vuotisjuhlien merkeissä lahjoituksen Elävä Itämeri-säätiölle.

Viking Line osallistui toisena peräkkäisenä vuotena Sveriges Redareföreningen (Ruotsin Varustamoyhdis tyksen) perinteiseen merenkulkunäyttelyyn Visbyssä Almedalin poliitikkoviikon aikana. Vuoden näyttely tee mana lanseerattiin Varustamoyhdistyksen projekti Östersjöpositionen (Itämeripositio), joka sisältää esi-

merkkejä varus ta moiden panostu k sista paremman turvallisuuden, ilman ja veden puolesta Itä merellä. Yhtenä esimerkkinä hyvästä ympä ristöpanostuksesta esiteltiin Viking Linen suljettu järjestelmä jätevesien käsittelylle.

a vainlukuja 2008/2009 2007/2008
Matkustajia 6 390 213 6 171 273
Henkilöautoja 601 254 521 393
Rahtiyksikköä 102 670 96 017
Kokonaismatka (tkm) 1 144 1 125
RESURSSIKULUTUS (m3
)
Polttoaine 121 453 119 301
Voiteluöljy 853 817
Urea 2 206 1 423
Makea vesi 384 152 379 705
PääSTÖT(tonnia)
Typpioksidit (NOx
)
4 399 4 467
Rikkioksidit (SOx
)
1 266 1 105
Hiilidioksidit (CO2
)
373 862 362 328
JäTTEET (tonnia)
Poltettava kiinteä jäte 1 793 1 881
Kaatopaikkajäte 1 667 1 662
Kierrätettävä jäte 1 537 1 459
Biojäte 163 68
Ongelmajäte 48 39
JäTEVEDET MAIHIN (m3
)
Harmaa- ja mustavesi 335 889 346 855
Pilssivesi 10 691 10 353
JäTEÖLJY (m3
)
2 460 2 521

Henkilöstö

Viking Line -konsernissa oli vuonna 2008/2009 keski määrin 3 091 työntekijää, mikä tarkoittaa lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna (2 994). Koko henkilöstöstä asui Suomessa 2 455 henkilöä (2 473), joista 640 (661) Ahvenanmaalla. Ruotsissa asuvien työntekijöiden määrä oli 547 henkilöä (440). Saksassa asui 6 (7) ja Virossa 83 (74) henkilöä.

Suurin osa Viking Linen työntekijöistä työskentelee merellä. Merihenkilöstön määrä oli 2 314 (2 232) ja maissa työskentelevän henkilöstön määrä oli 777 (762).

Viking Academy

Viking Linen koulutustoiminta koordinoidaan Viking Academyn kautta, mikä on yhtiön oma koulutusyksikkö. Viking Academy työskentelee tiiviisti sekä meri henkilöstö- että maahenkilöstöosaston kanssa.

Pitkä aikaisena tavoitteena on organisoida yhtiön koko koulutustoiminta Viking Academyn kautta. Aluksi toiminta suuntautuu välittämään koulutusta ensisijaisesti merihenkilöstölle, alueilla Johtaminen, Ammattitaito ja Kielitaito. Yksi tulevan vuoden suurista satsauksista on Trainee ohjelma esimiehille , millä pyritään kouluttamaan tulevia johtajia alusorganisaatioon.

IKäJAKAUTUMA

Hallinto ja johto

Emoyhtiö Viking Line Abp on noteerattu 5. heinäkuuta 1995 lähtien NASDAQ OMX Nordic, Helsingissä. Konserniin kuuluvat Viking Linen täydessä omistuksessa olevat tytäryhtiöt Viking Line Skandinavien AB tytäryhtiöineen, Viking Rederi AB, OÜ Viking Line Eesti, Viking Line Finnlandverkehr GmbH sekä Sundqvist Buss Ab. Viking Line Abp noudattaa NASDAQ OMX Nordic, Helsingin listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmiä koskevaa suositusta.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Viking Line on julkaissut listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen 51 mukaisen, arvopaperimarkkinalain 2. luvun 6 §:n tarkoitetun liikkeeseenlaskijan hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevan selvityksen (Corporate Governance Statment) internet-sivuillaan osoitteessa www.vikingline.fi.

Yhtiökokous

Viking Line Abp on julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Suomessa ja joka toimii Suomen osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksensä mukaisesti. Osakeyhtiölain mukaan yhtiön korkein päättävä elin on yhtiökokous, jossa osakkeenomistajat käyttävät valtaansa.

Viking Line Abp:n kaikki osakkeet muodostavat yhden sarjan, jonka kaikki osakkeet ovat samanarvoisia ja jokainen osake antaa yhden äänen äänestyksissä ja vaaleissa. Kukaan läsnä olevista ei saa kuitenkaan äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin 1/4 kaikista yhtiö kokouksessa edustettuina olevista osakkeista. Yh tiöllä oli 31. lokakuuta 2009 2 487 osakke en omis tajaa.

Varsinainen yhtiökokous päättää muun muassa edellisen tilivuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta, yh tiön voittovarojen tai tappion käyttämisestä sekä vastuuvapa uden myöntämisestä hallitukselle ja toimitusjoh tajalle. Yhtiökokous valitsee niin ikään hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat sekä päättää heidän palkkioi staan.

Yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous pidetään Maarianhaminassa ennen huhtikuun päättymistä. Edellinen varsinainen yhtiökokous pidettiin 11. helmikuuta 2009. Kokousta koskevat tiedot ovat saatavilla yhtiön kotisivuilla. Seuraava varsinainen yhtiökokous pidetään 11. helmikuuta 2010.

Yhtiökokouskutsu julkaistaan kuulutuksena yhtiön kotipaikassa ilmestyvässä sanomalehdessä. Kutsu julkai s taan myös yhtiön internetsivustolla. Kutsu on annettava aikaisintaan kolme kuukautta ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää ja viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta.

Yhtiökokouksessa käsiteltävien asioiden lisäksi kokouskutsussa on mainittava hallituksen tiedossa olevat ehdokkaat hallitustehtäviin, jos ehdokkaat on nimennyt hallitus tai osakkeenomistajat, jotka yhdessä edustavat vähintään 10 %:a osakkeista, ja jos ehdokkaat ovat antaneet suostumuksensa tehtävään. Lisäksi on esitettävä ehdotus tilintarkastajiksi.

Toimitusjohtajan, hallituksen puheenjohtajan, hallituksen jäsenten enemmistön ja ensimmäistä kertaa hallitukseen ehdolla olevien henkilöiden tulee olla läsnä yhtiökokouksessa.

Lisätietoja yhtiökokouksesta sekä yhtiön yhtiö järjestys on saatavilla yhtiön kotisivuilla.

Hallitus

Yhtiön johto muodostuu hallituksesta ja toimitusjohtajasta. Toimitusjohtajalla on sijainen. Hallitus on nimittänyt johtoryhmän.

Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kuusi jäsentä sekä kolme varajäsentä. Varsinainen yhtiökokous valitsee puheenjohtajan, jäsenet ja varajäsenet toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen pää ttyessä. Hallituksen puheenjohtajan tai jäsenen ollessa estynyt, hänen tulee ensisijaisesti nimittää varajäsen, joka tulee kutsua hänen tilallensa. Hallitus ei ole asettanut mitään valiokuntia.

Hallitus huolehtii yhtiön asioiden hoidosta. Se johtaa ja valvoo yhtiön operatiivista johtoa, nimittää ja erottaa toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenet, hyväksyy yhtiön strategiset tavoitteet ja riskienhallintaperiaatteet ja huolehtii johtamisjärjestelmän toimivuudesta. Hallitus määrittelee yhtiön vision ja toimintaa ohjaavat arvot.

Varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidettävässä jär jestäytymiskokouksessaan hallitus vahvistaa toiminta vuoden työjärjestyksen. Työjärjestykseen on sisälly tettävä seuraavat tehtävät ja niiden ohjeellinen aika taulu:

  • yhtiön vision ja strategian käsittely
  • tilinpäätöksen ja osavuosikatsausten käsittely
  • tilintarkastajien raporttien käsittely
  • konsernin budjetin ja toimintasuunnitelman käsittely
  • mahdollisten hallituksen sisäisten valiokuntien asettaminen
  • hallituksen työskentelyn arviointi

Lisäksi hallitus huolehtii tarvittaessa seuraavista asioista:

  • muut asiat, jotka osakeyhtiölain, yhtiöjärjestyksen ja muiden säännöstöjen mukaan kuuluvat hallitukselle
  • merkittävät investoinnit ja divestoinnit
  • muut operatiivisen johdon tai yksittäisten hallituksen jäsenten vireille panemat asiat

Kussakin hallituksen kokouksessa toimitusjohtaja esittää katsauksen operatiivisesta toiminnasta. Lisäksi hal li tus saa jatkuvasti tietoa mm. määräajoin laadit ta vista taloudellisista katsauksista ja johtoryhmän kokouspöytäkirjoista. Hallituksen sihteerinä toimii yhtiön päälakimies.

Hallitus kokoontuu säännöllisesti kerran kuukaudessa. Kokouskutsu ja päätöksenteon edellyttämät asiakirjat toimitetaan jäsenille hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään kolme päivää ennen kokousta, ellei painavista syistä muuta johdu. Toimintakaudella 2008/2009 hallitus kokoontui 13 kertaa. Hallituksen jäsenten keski määräinen osallistumisprosentti oli 90,11 %.

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtajan nimittää ja erottaa hallitus. Toimisuhteen ehdoista määrätään kirjallisessa sopimuksessa, jonka hallitus hyväksyy. Toimitusjohtaja voidaan valita hallituksen jäseneksi, mutta ei sen puheenjohtajaksi. Yhtiön toimitusjohtajana on vuodesta 1990 toiminut Nils-Erik Eklund. Eklund on päättänyt jättää toimitusjohtajan tehtävänsä helmikuun 2010 varsinaisen yhtiökokouksen yhteydessä. Hallitus on nimittänyt DI Mikael Backmanin yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi.

Konsernin johto

Toimitusjohtajan lisäksi hallitus nimittää toimitusjohtajan

sijaisen sekä muut konsernin johtoryhmän jäsenet. Johtoryhmä vastaa toimitusjohtajan johdolla liiketoiminnan ohjauksesta sekä strategisesta ja taloudelli sesta suunnittelusta. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti kerran kuukaudessa.

Hallitukselle ja konsernijohdolle suoritettavien korvausten perusteet

Hallitustyöstä maksetaan palkkio, jonka suuruudesta päättää yhtiökokous. Yhtiökokouksen päätöksellä hallituksen jäsenille maksettavat palkkiot ovat seuraavat:

eur o a 2008/2009 2007/2008
Vuosipalkkio, hallituksen puheenjohtaja 20 000 20 000
Vuosipalkkio, hallituksen muut
varsinaiset jäsenet
17 000 17 000
Kokouspalkkio kokoukseen osallistuville,
hallituksen jäsenet ja varajäsenet
500 350

Toimintakaudella 2008/2009 hallituksen palkkiona maksettiin yhteensä 165 000 euroa (149 000 euroa 2007/2008).

Korvauksena toimitusjohtajan työstä maksetaan kuukausipalkka, josta hallitus päättää vuosittain. Tilikaudella 2008/2009 toimitusjohtajan palkka sekä ravinto- ja puhelinetu olivat yhteensä 255 000 euroa (202 000 euroa 2007/2008).

Toimitusjohtajan eläkkeeseen sovelletaan yleisiä eläke-ehtoja. Yksilöllisiä sopimuksia hallituksen, johdon tai muun henkilökunnan irtisanomisajan korvauksista ei ole tehty. Yhtiöllä ei ole mitään osakesidonnaista palkkiojärjestelmää.

Lisätietoja korvauksista konsernin johtotehtävissä toimiville avainhenkilöille on konsernin tilinpäätöksessä, liitetiedot kohta 24.

Tilintarkastajat

Yhtiöllä on kaksi varsinaista tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa. Tilintarkastajat valitsee varsinainen yhtiökokous toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastajat tarkastavat yhtiön kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon. Suoritetun tarkastuksen jälkeen hallitukselle toimitetaan tarkastusraportti ja yhtiökokoukselle esitetään tilintarkastuskertomus.

Yhtiön varsinaiset tilintarkastajat ovat: Leif Hermans, KHT, Hermans & Revisorernas Ab. Yhtiön tilintarkastaja vuodesta 1993. Erika Sjölund, HTM, Hermans & Revisorernas Ab. Yhtiön tilintarkastaja vuodesta 2008. Varatilintarkastajina toimivat Sven-Harry Boman (KHT) ja Sixten Söderström (HTM).

Tilintarkastajien palkkion vahvistaa yhtiökokous. Voimassa olevan päätöksen mukaan palkkio maksetaan laskua vastaan. Konsernin tilintarkastuskulut olivat 112 000 euroa tilikaudella 2008/2009 (109 000 euroa 2007/2008), josta 77 000 euroa (75 000 euroa vuonna 2007/2008) kohdistui emoyhtiöön. Kulut tilintarkastajien sekä tilintarkastusyhteisöjen muista konsulttipalveluista olivat 3 000 euroa tilikaudella 2008/2009 (7 000 euroa 2007/2008).

Sisäinen tarkastus ja riskienhallinta

Hallituksen ja operatiivisen johdon vastuulla olevan sisäisen tarkastustoimen tavoitteena on varmistaa tehokas ja tuloksellinen toiminta, luotettava tietopohja sekä määräysten ja toimintaperiaatteiden noudatta minen. Riskienhallinta on integroitu osa konsernin toiminnan kontrollia ja valvontaa. Liiketoiminnan riskit esitetään hallituksen toimintakertomuksessa ja taloudellisia riskejä käsitellään konsernin tilinpäätöksen yhteydessä, liitetiedot kohta 25.

Hallitus seuraa jatkuvasti konsernin tuloskehitystä ja taloudellista asemaa sisäisen raportointijärjestelmän avulla. Sisäinen valvontajärjestelmä koostuu yksityiskohtaisesta sisäisestä kirjanpidosta, jota täsmäytetään liikekirjanpitoon. Konsernin rahoitus- ja maksu valmiustilannetta arvioidaan jatkuvasti.

Tilintarkastajat arvioivat jatkuvasti sisäistä tarkastus järjestelmää hallitukselle toimittamissaan tarkastusraporteissa.

Sisäpiiriin kuuluvat

Viking Line noudattaa arvopaperimarkkinalain sisäpiirimääräyksiä ja NASDAQ OMX Nordic, Helsingin sisäpiiriohjeita. Yhtiön lakiasiainosasto vastaa tästä osa-alueesta. Viking Linen sisäpiiriläisiin kuuluvat arvopaperimarkkinalain 5 luvun 3 §:n mukaan hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa, tilintarkastajat sekä ne henkilöt ylimmässä johdossa, jotka säännöllisesti saavat sisäpiiritietoa ja joilla on oikeus päättää yhtiön tulevasta kehityksestä ja liiketoiminnan harjoittamisesta. Ilmoitusvelvolliset sisäpiiriläiset sisältävän virallisen sisäpiirirekisterin lisäksi Viking Line ylläpitää yhtiön sisäistä sisäpiirirekisteriä yhtiön palveluksessa olevista henkilöistä, jotka asemansa tai työtehtäviensä vuoksi saavat säännöllisesti sisäpiiritietoa. Viking Linen kotisivuilla on linkit yhtiön viralliseen sisäpiirirekisteriin, josta ilmenevät rekisteriin merkityt henkilöt ja heidän sekä heidän lähipiirinsä Viking Linen osakkeita koskevat omistukset.

Lisätietoa yhtiön hallinnosta ja johdosta löytyy Viking Linen verkkosivuilla.

Hallitus

Ben Lundqvist Toimitusjohtaja Ångfartygs Ab Alfa, Rederi Ab Hildegaard sekä Lundqvist Rederierna Ab Synt. 1943 Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 1995 Hallituksen jäsen vuodesta 1978

Carita Blomsterlund Nils-Erik Eklund Erik Grönberg Hallituksen puheenjohtaja Ab Rafael Synt. 1946 Hallituksen jäsen vuodesta 1997

Toimitusjohtaja Viking Line Abp yhtiökokoukseen helmikuu 2010 asti Synt. 1946 Hallituksen jäsen vuodesta 1997

Toimitusjohtaja Shopex Marketing AB Senior Advisor SDR Gruppen Synt. 1943 Hallituksen jäsen vuodesta 2004

Agneta Karlsson Taloustieteiden tohtori Associate Professor Synt. 1954 Hallituksen jäsen vuodesta 2006

Hallituksen puheenjohtaja Lundqvist Rederierna Ab sekä Rederi Ab Hildegaard Synt. 1946 Hallituksen jäsen vuodesta 2000

Dick Lundqvist Lars G Nordström Toimitusjohtaja sekä konserninjohtaja Posten Norden AB publ. Synt. 1943 Hallituksen jäsen vuodesta 2006

Hallituksen varajäsenet ovat Trygve Eriksson, Stefan Lundqvist ja Jesper Blomsterlund.

Konsernin johto

Nils-Erik Eklund Toimitusjohtaja yhtiökokoukseen helmikuu 2010 asti Synt. 1946 Yhtiön palveluksessa vuodesta 1974

Mikael Backman Toimitusjohtaja yhtiökokouksesta helmikuu 2010 alkaen Synt. 1966 Yhtiön palveluksessa vuodesta 2009

Toimitusjohtajan sijainen Varatoimitusjohtaja vuodesta 2005 Henkilöstö ja lakiasiat Synt. 1961 Yhtiön palveluksessa vuodesta 1988

Jan Hanses Kent Nyström Boris Ekman Varatoimitusjohtaja vuodesta 1990 Talous ja rahoitus Synt. 1948 Yhtiön palveluksessa vuodesta 1986

Varatoimitusjohtaja vuodesta 2005 Markkinointi Synt. 1947 Yhtiön palveluksessa vuodesta 1988

Operatiivinen johtaja Kaupalliset matkustajapalvelut Synt. 1952 Yhtiön palveluksessa vuodesta 1995

Johtaja Business Control Synt. 1948 Yhtiön palveluksessa vuodesta 1973 Harri Winter Bengt Lindberg

Lisätietoja hallituksen ja johtoryhmän jäsenistä on saatavissa yhtiön kotisivuilta.

Sisällysluettelo Tilinpäätös

1. marraskuuta 2008–31. lokakuuta 2009

  • 26 Hallituksen toimintakertomus
  • 31 Konsernin tuloslaskelma
    • 32 Konsernin tase
  • 33 Konsernin rahavirtalaskelma
  • 34 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
  • 35 Konsernin liitetiedot
    • 50 Viisivuotiskatsaus
  • 51 Konsernin tuloslaskelma vuosineljänneksittäin
    • 52 Osaketietoja
    • 54 Tunnuslukujen määritelmät
    • 55 Emoyhtiön tuloslaskelma
      • 56 Emoyhtiön tase
    • 58 Emoyhtiön rahavirtalaskelma
    • 59 Emoyhtiön liitetiedot
    • 63 Hallituksen voitonjakoehdotus
    • 64 Tilintarkastuskertomus

Hallituksen toimintakertomus

Liikevaihto ja tulos

Konsernin liikevaihto oli jaksolla 1. marraskuuta 2008–31. lokakuuta 2009 470,74 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 475,39 Meur). Liiketulos oli 17,34 miljoonaa euroa (23,26 Meur). Rahoitustuotot ja -kulut olivat -2,91 miljoonaa euroa (-3,46 Meur). Konsernin tulos ennen veroja oli 14,43 miljoonaa euroa (19,80 Meur). Tulos verojen jälkeen oli 10,56 miljoonaa euroa (14,76 Meur).

Suuremmasta matkustajamäärästä huolimatta konsernin liikevaihto väheni 1,0 %. Heikentynyt Ruotsin kruunu aiheutti matkustajakohtaisen tuoton alenemisen. Matkustajatoiminnan tuotot vähenivät 1,0 prosentilla 437,47 miljoonaan euroon samalla kun rahtitoiminnan tuotot nousivat 0,8 prosentilla 29,39 miljoonaan euroon.

Polttoainekulut vähenivät 27,5 % ja olivat 35,64 miljoonaa euroa huomattavasti alhaisempien polttoainehintojen johdosta. Poistot kasvoivat 4,74 mil joo nalla eurolla Viking XPRS:n ja muiden alus in ves tointien myötä. Vuonna 2005 Suomessa virheel lisesti veloi tettujen väylämaksujen palautukset, yh teensä 3,20 Meur, on vähennetty konsernin liike toiminnan kul uista. Nettohenkilöstökulut kasvoivat 5,10 miljo onalla eurolla. Kaikkiaan konsernin liike toi minnan kulut vähenivät 0,2 % 453,82 miljoonaan euroon.

Viisivuotiskatsauksessa esitetään tietoja konsernin taloudellisesta asemasta ja tuloksesta viideltä vuodelta.

Liikenne ja markkinat

Konserni harjoittaa matkustaja- ja rahtiliikennettä seitsemällä aluksella pohjoisella Itämerellä. Konsernin alukset liikennöivät samoilla linjoilla kuin 2007/2008.

Matkustajamäärät Viking Linen aluksilla nousivat tilikauden aikana 3,5 %, eli 6 390 213 matkustajaan, edellisvuoteen verrattuna. Suurin osa volyymien lisä yksestä saavutettiin Rosellan ansiosta linjalla Maarianhamina–Kapellskär ja uuden Viking XPRS:n ansiosta linjalla Helsinki–Tallinna. Matkustajamäärän lisäys saavutettiin myös linjalla Helsinki-Maarianhamina– Tukholma. Risteilyliikenteessä Tukholman ja Maarianhaminan välillä matkustajamäärä väheni johtuen pitkästä telakoinnista kesäkuussa. Matkustajamäärä linjalla Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma väheni kovenevassa kilpailussa. Huolimatta lisääntyneestä kilpailusta Viking Linen rahtimäärät kasvoivat 6,9 % 102 670 yksikkökuormaan, mikä vahvisti rahtimarkkinaosuutta 5,3 prosenttiyksiköllä. Rahti markkinaosuus oli 22,1 %.

Viking Line on vahvistanut markkinaosuuksiaan toimintavuoden aikana linjalla Helsinki–Tallinna 3,0 prosenttiyksiköllä 24,9 prosenttiin. Linjalla Helsinki– Maarianhamina–Tukholma markkinaosuus supistui 0,3 prosenttiyksiköllä 47,1 prosenttiin. Linjalla Turku– Maarianhamina/Långnäs–Tukholma markkinaosuus su pistui 2,6 prosenttiyksiköllä 49,4 pro sent tiin. Risteily liikenteessä Tukholman ja Maa rian ha minan välillä markkinaosuus supistui 1,9 prose ntti yksiköllä 48,4 prosenttiin, samalla kun markkinaosuus lyhyessä reit tiliikenteessä Ahvenanmerellä vahvistui 4,6 pro senttiyksiköllä 44,2 prosenttiin. Konsernin koko naismarkkinaosuus liiken nöintialueella oli täten 36,1 %.

Investoinnit ja rahoitus

Panostukset alusten ravintoloihin ja hyttien standardien korotuksiin saatettiin loppuun pääasiassa toimintavuoden aikana. Konsernin investoinnit olivat 30,58 miljoonaa euroa (148,12 Meur), mistä 14,10 miljoonaa euroa koskee ennakkomaksuja aluksesta, joka on tilattu Astilleros de Sevilla, S.A. -telakalta Espanjasta. Aluksen toimitus on myöhästynyt tärkeiden komponenttien myöhäisen toimituksen vuoksi ja toimitus myöhästyy edelleen telakan taloudellisen tilanteen vuoksi. Koska alus tullaan toimittamaan myöhässä, on Viking Line Abp:lla ehdoton oikeus irtisanoa sopimus. Viking Line Abp:lla on riittävät pankkitakaukset ennakkomaksujen palautusten vaku u deksi siinä tapauksessa, että sopimus irtisanottaisiin. Tässä tapauksessa arviolta 4 miljoonan euron aktivoidut suunnittelu- ja valvontatehtävistä ja muista ai heutuneet kulut tulevat rasittamaan konsernin tulosta 2009/2010. Yhtiön hallitus seuraa tilannetta ja arvioi telakan mahdollisuutta saada alus raken nusprojekti päätökseen.

  1. lokakuuta 2009 konsernin pitkäaikaiset korolliset velat olivat 114,41 Meur (108,98 Meur). Oma varaisuusaste oli 41,6 %, kun se vastaavana ajankohtana edellisvuonna oli 42,8 %.

Konsernin likvidit varat olivat toimintavuoden lopussa 46,96 Meur (30,62 Meur). Liiketoiminnan nettorahavirta oli 52,21 Meur (31,17 Meur).

Liiketoiminnan riskit

Risteilyjen ja lauttaliikenteen markkinat Itämerellä ovat vakaat mutta alttiina kovalle kilpailulle. Poliittiset päätökset voivat muuttaa Viking Linen toimintaedellytyksiä mahdollisilla negatiivisilla seura uksilla liiketoiminnalle. Ahvenanmaan veropoikkeus, joka mah dollistaa verottoman myynnin Ahvenanmaan liikenteessä, on kuitenkin pysyvä. EU-komission suun taviivat merenkulun edistämiseksi, mitkä mahdollistavat merimiesten nettopalkkajärjestelmän, ovat voimassa vuoteen 2011. Tällä hetkellä ei ole viitteitä siitä, että komissiolla olisi aikomus muuttaa suuntaviivoja.

Konsernin liiketoiminta on riippuvainen toimivista logistiikka- ja tietojärjestelmistä. Häiriöillä liikenteessä tai tietoyhteyksissä voi olla negatiivinen vaikutus konsernin tulokselle. Viking Line pyrkii minimoimaan suunnittelemattomien liikennekatkosten riskiä hyvin kehitetyllä turvajärjestelmällä, asianmukaisella koulutuksella ja säännöllisillä harjoituksilla. Tietojenkäsitte lyn riskit minimoidaan kehittämällä tarkoituksenmukaisia turvajärjestelmiä ja vaihtoehtoisia työtapoja sekä panostamalla tietojärjestelmien luotettavuuteen.

Konsernin alusten kirjanpitoarvo on 240,69 milj o onaa euroa (254,04 Meur). Alukset on vakuutet tu kasko- ja kaskoetuusvakuutuksissa 488,50 miljoonan euron arvosta (488,50 Meur). Kaikille aluksille on lisäksi otettu lakko- ja P&I-vakuutus.

Polttoainehintojen vaihtelulla on suora vaikutus konsernin tulokseen. Konserni on myös alttiina eri laisille rahoitusriskeille, mm. valuuttakurssien vaihte luille. Tuotot muodostuvat euroina ja ruotsin kruunuina. Suurin osa operatiivisesta kassavirrasta tulee euroina. Myyntitavaroiden ja polttoaineen hintoihin vaikuttavat ulkomaiset valuutat, pääasiassa US-dollarit. Konsernin pyrkimyksenä on ylläpitää hyvää likviditeettiä ollakseen valmiina kohtaamaan negatiivisia muutoksia liiketoiminnan kassavirroissa.

Yhtiön uudisrakennusten rahoituksen johdosta Viking Linen korolliset velat ovat lisääntyneet. Kon sernin pääomarakenne on siten muuttunut ja korkoja maksuvalmiusriskit ovat lisääntyneet. Uudis ra ken nusten rahoittamiseksi otetut lainat ovat euro määräisiä ja vaihtuvakorkoisia. Laina-aika on 14 vuotta. Käyttämättömien luottolimiittien määrä on 39 Meur. Osa lainoista on sidottu lainaehtoihin, jotka sisältävät vaatimuksen tietystä omavaraisuusasteesta. Jos ehtoja ei täytetä, voivat rahoittajat vaatia ennen aikaista takaisinmaksua.

Lisätietoja rahoitusriskien hallinnasta löytyy konsernin liitteestä 25.

Ympäristö ja turvallisuus

Viking Linen pyrkimyksenä on harjoittaa matkustajaalusliikennettä ympäristön ja turvallisuuden huomioon ottavalla tavalla. Lähtökohtana varustamon ympäristötyölle ovat kansainväliset sopimukset ja kansallinen lainsäädäntö. Pitkäjänteisen ja aktiivisen ym päristöpanostuksen avulla varustamo on kehittänyt ympäristötyön, joka ulottuu laajemmalle kuin voimassa olevat Itämeren matkustajaliikennettä koskevat säännöt. Varustamon ympäristötyö keskittyy alustoimintaan, jossa ympäristön suojelemisen su hteen saavutetaan suurin hyöty.

Konsernin pääkonttori ja kaikki alukset ovat ympäristösertifioituja ISO 14001 -standardin mukaisesti. Tämän lisäksi Viking Linen organisaatio ja kaikki alukset ovat sertifioituja ISM -koodin mukaisesti (International Safety Management, vaatimuksia turvallisuusorganisaatiosta ja saastuttamisen ehkäi semisestä).

Kansainväliset ISM (International Safety Management Code) ja ISPS (International Ship and Port Facility Security Code) yleissopimukset var mis tavat Viking Linen turvallisuustyön laadun. Varu s tamo vastaa siitä, että alukset, niiden henki lökun ta ja maissa toimiva organisaatio kaikilta osin täyttävät matkustaja- ja rahtiliikenteelle ase te tut säännöt. Merenkulkuviranomaiset vastaavat alusten turvallisuusvarustusten, palo tor junnan, kom muni ko i n tivälineiden, vakauden ja tur vallisuus orga ni sa a tion valvonnasta. Aluksilla turvalli suus valmiudesta vastaa turvallisuusorganisaatio, jota säännöllisesti harjoitetaan, koulutetaan ja trimmataan tehtäviinsä. Viking Linellä on myös erityinen turvallisuus- ja kriis inhallintasuunnitelma, jota päivitetään ja kehitetään jatkuvasti. Suunnitelmaa testataan säännöllisesti sekä maissa että aluksilla järjestettävillä realistisilla harjoituksilla.

Organisaatio ja henkilöstö

Viking Line -konsernissa oli vuonna 2008/2009 keskimäärin 3 091 työntekijää, mikä tarkoittaa lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna (2 994). Koko henkilöstöstä asui Suomessa 2 455 henkilöä (2 473), joista 640 (661) Ahvenanmaalla. Ruotsissa asuvien työntekijöiden määrä oli 547 henkilöä (440). Saksassa asui 6 (7) ja Virossa 83 (74) henkilöä.

Suurin osa Viking Linen työntekijöistä työskentelee merellä. Merihenkilöstön määrä oli 2 314 (2 232) ja maissa työskentelevän henkilöstön määrä oli 777 (762).

Viking Line Abp:llä ei ole ulkomaisia sivuliikkeitä. Ulkomaiset tytäryhtiöt ilmenevät konsernin liitteestä 24.

Hallitus, johto ja tilintarkastajat

Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja Ben Lundqvist sekä jäsenet Carita Blomsterlund, Nils-Erik Eklund, Erik Grönberg, Agneta Karlsson, Dick Lundqvist ja Lars G Nordström. Hallituksen varajäsenet ovat Trygve Eriksson, Stefan Lundqvist ja Jesper Blom sterlund.

Yhtiön toimitusjohtaja vuodesta 1990 lähtien on Nils-Erik Eklund. Eklund jättää tehtävänsä toimitusjohtajana varsinaisessa yhtiökokouksessa vuonna 2010. Hallitus on nimittänyt DI Mikael Backmanin yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi. Toimitusjohtajan sijainen on Jan Hanses.

Tilintarkastajina toimivat Leif Hermans (KHT) ja Erika Sjölund (HTM). Varatilintarkastajat ovat Sven-Harry Boman (KHT) ja Sixten Söderström (HTM).

Konsernilla ei ole avainhenkilöitä tai lähipiiriyhtiöitä koskevia lainoja, takuita, annettuja tai saatuja vastuusitoumuksia tai muita vastuita. Yksilöllisiä sopimuksia hallituksen, johdon tai muun henkilökun nan irtisanomisajan korvauksista ei ole tehty. Lisä tietoja lähipiiritapahtumista löytyy konsernin liitteestä 24. Tietoja yhtiön hallinnosta ja johdosta löytyy Viking Linen verkkosivuilta.

Osakkeet

Viking Line Abp:n kaikki 10 800 000 osaketta muodostavat yhden sarjan, jossa kaikki osakkeet ovat samanarvoisia ja jokainen osake antaa yhden äänen äänestyksissä ja vaaleissa. Yhtiö ei ole laskenut liikkeeseen optio- tai joukkovelkakirjalainoja. Hallitus ei ole pyytänyt valtuuksia osakepääoman muu ttamiseksi tai optio- tai joukkovelkakirjojen liikkeelle laskemiseksi tai omien osakkeiden hank kimiseksi. Yhtiö tai sen tytäryhtiöt eivät omista omia osakkeita. Lisätietoja Viking Linen osakkeesta löytyy kohdasta "Osaketietoja".

Näkymät vuodelle 2010

Viking Line varautuu vähäiseen kokonais matkus tajamäärän lisäykseen. Matkustajakohtaisen tuoton ei kuitenkaan odoteta lisääntyvän johtuen mm. meneillään olevasta laskusuhdanteesta sekä sen negatiivisista vaikutuksista ostovoimaan. Sen lisäksi kova kilpailutilanne painaa edelleen lippujen hintoja alas. Ruotsin kruunu on edelleen suhteellisen heikko ja polttoaineiden hintataso on nousussa. Edellä mainittua taustaa vasten sekä vallitsevissa suhdanteissa, yhtiön hallitus arvioi, että vuoden 2009/2010 tulos ei tule täysin saavuttamaan vuoden 2008/2009 tuloksen tasoa.

Hallituksen voitonjakoehdotus

Viking Line Abp:n tase per 31.10.2009 osoittaa, että vapaa oma pääoma on 60 927 431,00 euroa.

Hallitus esittää yhtiökokoukselle:

Osinkona jaetaan 0,70 euroa/osake 7 560 000,00 euroa

Vapaaseen omaan pääomaan jätetään 53 367 431,00 euroa

konsernin tuloslaskelma

MEUR Liite 1.11.2008–
31.10.2009
1.11.2007–
31.10.2008
LIIKEVAIHTO 2 470,74 475,39
Liiketoiminnan muut tuotot 3 0,41 2,46
Kulut
Tavarat ja palvelut 4 135,15 132,22
Henkilöstökulut 5 111,26 106,16
Poistot ja arvonalentumiset 6 29,33 24,63
Liiketoiminnan muut kulut 7 178,07 191,58
453,82 454,60
LIIKETULOS 17,34 23,26
Rahoitustuotot 8 3,96 1,76
Rahoituskulut 8 -6,87 -5,22
TULOS ENNEN VEROJA 14,43 19,80
Tuloverot 9 -3,87 -5,04
TILIKAUDEN TULOS 10,56 14,76
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille 10,56 14,76
Vähemmistölle - -
Tulos per osake, euroa 10 0,98 1,37

konsernin tase

MEUR Liite 31.10.2009 31.10.2008
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet 11 1,06 0,63
Maa-alueet 12 1,10 1,10
Rakennukset ja rakennelmat 12 5,08 5,38
Vuokrakiinteistöjen perusparannusmenot 12 0,66 0,54
Alukset 12 240,69 254,04
Koneet ja kalusto 12 5,73 5,63
Ennakkomaksut 12 42,71 28,60
Rahoitusvarat 13 0,07 0,07
Saamiset 14 0,02 0,03
Pitkäaikaiset varat yhteensä 297,12 296,02
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 15 11,23 10,79
Tuloverosaamiset 1,81 5,05
Myyntisaamiset ja muut saamiset 16 33,17 37,86
Rahavarat 17 46,96 30,62
Lyhytaikaiset varat yhteensä 93,18 84,31
VARAT YHTEENSÄ 390,30 380,33
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma 18
Osakepääoma 1,82 1,82
Rahastot 0,02 0,02
Muuntoerot -0,10 -0,10
Kertyneet voittovarat 160,63 160,86
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 162,37 162,60
Vähemmistöosuus - -
Oma pääoma yhteensä 162,37 162,60
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat 19 34,80 32,50
Korolliset velat 20 114,41 108,98
Pitkäaikaiset velat yhteensä 149,21 141,48
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat 20 10,74 10,88
Tuloverovelat - 0,01
Ostovelat ja muut velat 21 67,98 65,37
Lyhytaikaiset velat yhteensä 78,72 76,25
Velat yhteensä 227,93 217,73
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 390,30 380,33

konsernin rahavirtalaskelma

MEUR 1.11.2008–
31.10.2009
1.11.2007–
31.10.2008
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Tilikauden tulos 10,56 14,76
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset 29,33 24,63
Muut erät, joihin ei liity rahavirtaa -0,02 -1,98
Korkokulut ja muut rahoituskulut 3,55 4,02
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot -0,43 -1,21
Osinkotuotot 0,00 0,00
Tuloverot 3,87 5,04
Käyttöpääoman muutokset
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos 4,68 -6,04
Vaihto-omaisuuden muutos -0,45 -1,18
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos 2,19 6,57
Maksetut korot -3,14 -3,64
Maksetut muut rahoituskulut -0,02 -0,35
Saadut korot 0,35 1,12
Saadut muut rahoitustuotot 0,08 0,14
Maksetut verot 1,66 -10,69
LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA 52,21 31,17
INVESTOINNIT
Alusinvestoinnit -13,52 -122,15
Muut käyttöomaisuusinvestoinnit -2,95 -3,58
Ennakkomaksut -14,10 -22,31
Vähemmistöosuuden hankinta - -0,08
Alusten myynti - 2,63
Käyttöomaisuuden myynti 0,17 0,09
Pitkäaikaisten saamisten muutos 0,01 0,00
Saadut osingot 0,00 0,00
INVESTOINTIEN NETTORAHAVIRTA -30,40 -145,39
RAHOITUS
Pitkäaikaisten velkojen nostot 12,00 115,34
Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset -6,67 -2,23
Maksetut osingot -10,80 -10,80
RAHOITUKSEN NETTORAHAVIRTA -5,47 102,30
RAHAVAROJEN MUUTOS 16,34 -11,92
Rahavarat tilikauden alussa 30,62 42,53
RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA 46,96 30,62

laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
MEUR Osake
pääoma
Rahastot Muuntoerot Kertyneet
voittovarat
Yhteensä Vähemmistö
osuus
Oma pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.11.2007 1,82 0,02 0,02 156,80 158,65 0,04 158,69
Muuntoerot 0,00 -0,12 0,10 -0,01 -0,01
Osingonjako -10,80 -10,80 -10,80
Vähemmistöosuuden hankinta - -0,04 -0,04
Tilikauden tulos 14,76 14,76 14,76
Oma pääoma 31.10.2008 1,82 0,02 -0,10 160,86 162,60 - 162,60
Muuntoerot 0,00 0,00 0,01 0,01 0,01
Osingonjako -10,80 -10,80 -10,80
Tilikauden tulos 10,56 10,56 10,56
Oma pääoma 31.10.2009 1,82 0,02 -0,10 160,63 162,37 - 162,37

konsernin liitetiedot

1. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Yleistietoa yrityksestä

Viking Line konserni harjoittaa matkustaja- ja rahtitoimintaa pohjoisen Itämeren liikennöintialueella päämarkkinoiden ollessa Suomi, Ruotsi, Ahvenanmaa ja Baltia. Konserniin kuuluu lisäksi tulosyksikkö Park Alandia Hotell ja Sundqvist Buss Ab. Konsernin emoyhtiö on Viking Line Abp kotipaikkanaan Maarianhamina. Emoyhtiön osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Nordic, Helsingissä. Emoyhtiön rekisteröity osoite on Norragatan 4, AX-22100 Maarianhamina. Tilinpäätös on saatavissa osoitteessa www.vikingline.fi ja konsernin pääkonttorissa.

Yhtiön hallitus on allekirjoittanut ja hyväksynyt kokouksessaan 16.12.2009 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Tilinpäätös esitetään yhtiökokouksen hyväksyttäväksi.

Yleistä

Konsernin tilinpäätös on laadittu noudattaen IFRS -standardeja (International Financial Reporting Standards). Tilinpäätöksen laadinnassa on noudatettu per 31.10.2009 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC -tulkintoja. IFRS -standardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja.

Tilivuoden aikana voimaantulleilla IAS-, IFRS- ja IFRIC -tulkinnoilla ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Konsernitilinpäätös perustuu alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei muuta ilmene alla olevista laadin taperiaatteista tai muista liitetiedoista.

Arvioinnit ja oletukset

Laadittaessa konsernitilinpäätöstä IFRS -standardien mukaisesti yritysjohto joutuu arvioinneissaan ja laskelmissaan turvautumaan tulevaisuuden arviointeihin, joilla on vaikutusta tilinpäätöksessä esitettyjen varojen ja velkojen, tuottojen ja kulujen sekä muun informaation lukuihin. Toteutumat voivat poiketa tehdyistä arvioinneista ja oletuksista. Tulevat tapahtumat voivat muuttaa tehtyjen arvioiden ja oletusten perusteita.

Konsernin alusten arvostus kuuluu tärkeimpään arviointeja vaativaan alueeseen. Alusten jäännösarvojen tai taloudellisen vaikutusajan arvioiden muuttuminen vaikuttaa poistojen määrään, mikä puolestaan vaikuttaa tulokseen.

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiön Viking Line Abp ja kaikki tytäryhtiöt. Konserniyhtiöiden tilinpäätökset on laadittu kaudelta 1. marraskuuta 2008 – 31. lokakuuta 2009.

Tytäryhtiöt sisällytetään tilinpäätökseen käyttäen hankintamenomenetelmää. Menetelmän mukaisesti kaikki hankitut varat, vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Tytäryhtiöosakkeiden hankintahinnan ja käypiin arvoihin arvostettujen hankittujen varojen, vastattaviksi otettujen velkojen sekä ehdollisten velkojen välinen erotus muodostaa konserniliikearvon. IFRS 1:n helpotussäännön nojalla IFRS 3:a ei ole noudatettu ennen IFRS -standardeihin siirtymistä tapahtuneisiin liiketoimintojen yhdistämisiin. Tällaiset on esitetty noudattaen aikaisempia kotimaisia tilinpäätösperiaatteita.

Vuonna 2007/2008 hankittiin vähemmistön omistamat osakkeet (7 %) Sundqvist Buss Ab:sta. Viking Line Abp omistaa siten 100 % yhtiöstä.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat sekä saamiset ja velat on eliminoitu.

Ulkomaan rahan määräiset erät

Konsernitilinpäätös laaditaan euroissa, mikä on emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Pyöristyksistä syntyy +/– 0,01 miljoonan euron pyöristyseroja.

Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja, kun taas ei-monetaariset erät on muunnettu euroiksi käyttäen transaktiopäivän kursseja. Muuntamisen yhteydessä syntyneet kurssierot esitetään tuloslaskelmassa.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi käyttäen kunkin kuukauden keskikurssia, kun taas taseet on muunnettu käyttäen tilinpäätöspäivän kurssia. Tästä aiheutuvat muuntoerot esitetään oman pääoman yhteydessä. IFRS -standardeihin siirtymisen jälkeen syntyneet muuntoerot esitetään omassa pääomassa omana eränään.

Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen kun (1) ei-monetaarinen aineeton hyödyke on yksilöitävissä, (2) on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi ja (3) hyödykkeen hankintameno on laskettavissa luotettavalla tavalla.

Liikearvon muodostaa se osa, joka 1.11.2004 jälkeen hankitun tytäryhtiön hankintamenosta ylittää konsernin osuuden tytäryhtiön nettovaroista hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Ennen 1.11.2004 toteutuneiden hankintojen osalta liikearvon oletushankintamenona on käytetty arvoa, joka vastaa suomalaisen kirjanpitokäytännön mukaista jäännösarvoa. Liikearvoa testataan joka vuosi mahdollisen arvonalentumisen varalta.

Vuonna 2007/2008 hankittiin vähemmistön omistamat osakkeet (7 %) Sundqvist Buss Ab:sta. Viking Line Abp omistaa siten 100 % yhtiöstä. Tehdyn arvonalentumistestin perusteella Sundqvist Buss Ab:sta hankitun osuuden liikearvo on kirjattu arvonalentumisena kuluksi tilikaudella 2007/2008.

Muut aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa ohjelmistojen käyttöoikeuksia. Nämä arvostetaan alkuperäisiin hankintamenoihin, joista vähennetään yhtä suuret vuotuiset poistot arvioituna taloudellisena vaikutusaikana, joka on 5 vuotta.

Alusten teknologiaan liittyvä tutkimus- ja kehitystoiminta tapahtuu pääasiassa valmistajien toimesta. Konsernilla ei ole varsinaisia tutkimus- ja kehitysmenoja.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet merkitään taseeseen kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettyyn historialliseen hankintamenoon. Hyödykkeiden jäännösarvoa ja arvioitua taloudellista vaikutusaikaa tarkastellaan vuosittain ja niitä korjataan, mikäli niissä tapahtuu oleellisia muutoksia.

Konsernin alukset muodostavat huomattavimman osan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Poistolaskentaa varten aluksille on määritelty jäännösarvo arvioidun taloudellisen vaikutusajan lopussa. Alu kset on jaettu merkittäviin osakokonaisuuksiin. Poistot tehdään pääasiassa tasapoistoina kunkin osakokonaisuuden arvioituna taloudellisena vaikutusaikana. Vuonna 2007/2008 on uusien alusten poistosääntöjä tarkistettu. Laivan runko, koneet ja muut pitkäaikaiset osakokonaisuudet poistetaan 25 vuoden tasapoistoina, kun taas lyhytaikaiset osakokonaisuudet poistetaan 15 vuoden tasapoistoina. Tavanomaiset korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan juoksevasti kuluksi. Merkittävät perusparannusmenot merkitään taseen varoihin, mikäli on todennäköistä, että niistä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Perusparannusmenoista tehdään poisto sen hyödykkeen yhteydessä, johon meno liittyy, hyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana, kuitenkin vähintään viitenä vuotena. Rahoitusmenot, jotka liittyvät keskeneräisten alushankintojen ennakkomaksuihin, merkitään taseen varoihin.

Taseen varoihin merkityistä vuokralle otettujen kiinteistöjen perusparannusmenoista tehdään tasapoistot. Muista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään alenevat jäännösarvopoistot. Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistot lasketaan seuraavilla säännöillä:

Alukset 20–25 vuoden tasapoisto
Alukset, lyhytaikaiset osakokonaisuudet 15 vuoden tasapoisto
Alukset, telakointimenot 2–3 vuoden tasapoisto
Alukset, koneet ja kalusto 25 % jäännösarvopoisto
Rakennukset 4–7 % jäännösarvopoisto
Rakennelmat 20–25 % jäännösarvopoisto
Vuokrakiinteistöjen perusparannusmenot 5–10 vuoden tasapoisto
Koneet ja kalusto 25 % jäännösarvopoisto

Käyttöomaisuushyödykkeiden myynneistä ja luovutuksista syntyvät voitot tai tappiot esitetään tuloslaskelmassa.

Arvonalentumiset

Omaisuuserien kirjanpitoarvot ovat säännönmukaisen tarkastelun kohteena sen havaitsemiseksi, onko ulkoisia tai sisäisiä viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Mikäli jonkun omaisuuserän osalta havaitaan tällaisia viitteitä, silloin määritellään kyseisen erän kerrytettävissä oleva rahamäärä. Liikearvon ja sellaisen aineettoman hyödykkeen osalta, jonka taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton, määritellään kerrytettävissä oleva rahamäärä vuosittain, siitä riippumatta, onko havaittu arvonalentumista osoittavia viitteitä vaiko ei.

Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kerrytettävissä olevalla rahamäärällä tarkoitetaan niiden käypää arvoa vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampaa käyttöarvoa. Käyttöarvoa laskettaessa vastaisuudessa saatavat rahavirrat diskontataan nykyarvoon diskonttauskoroilla, jotka vastaavat kyseisen omaisuuserän keskimääräisiä pääomakustannuksia ennen veroja.

Mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän, erotus esitetään tuloslaskelmassa arvonalentumisena.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvoista tehdyt arvonalentumiset peruutetaan, liikearvosta tehtyä arvonalentumista lukuun ottamatta, jos arvoissa, joita on käytetty omaisuuserän kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämiseen, on tapahtunut muutos. Arvonalentuminen peruutetaan siten, että kirjanpitoarvo vastaa kerrytettävissä olevaa rahamäärää, kuitenkin korkeintaan siihen määrään asti, joka vastaisi omaisuuserän kirjanpitoarvoa, mikä se olisi ollut, mikäli arvonalentumista ei olisi tehty, ottaen huomioon omaisuuserästä tehtävät poistot.

Tehdyn arvonalentumistestin perusteella Sundqvist Buss Ab:sta hankitun osuuden liikearvo on kirjattu arvonalentumisena kuluksi tilikaudella 2007/2008. Tilikaudella 2008/2009 ei ole löytynyt viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut.

Rahoitusvarat ja -velat

IAS 39:n mukaan rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin luokkiin: 1) käypiin arvoihin tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin, 2) eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin, 3) lainasaamisiin ja muihin saamisiin, sekä 4) myytävissä oleviin rahoitusvaroihin.

Konsernin kaikki rahoitusvaroihin luettavat sijoitukset luokitellaan myytävissä oleviksi. Noteeraamattomat osakkeet ja osuudet, joiden käypiä arvoja ei voi luotettavalla tavalla määritellä, esitetään taseessa hankintamenon määräisinä. Rahoitusvarojen hankinnat ja myynnit kirjataan maksuajankohtana.

Rahoitusvelat esitetään lähtökohtaisesti niiden alkuperäisiin käypiin arvoihin velkaa nostettaessa. Järjestelymenot sisällytetään rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Hankintahetken jälkeen velat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Pitkäaikaiset velat erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua, kun taas lyhytaikaisten velkojen juoksuaika on alle 12 kuukautta. Konsernin korolliset velat ovat vaihtuvakorkoisia.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus on arvostettu painotettuun keskihankintahintaan tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon.

Rahavarat

Rahavarat muodostuvat käteisistä rahoista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista erittäin likvideistä rahavaroista, joiden juoksuaika on enintään kolme kuukautta. Lyhyen juoksuajan omaavien rahavarojen kirjanpitoarvojen katsotaan vastaavan niiden käypiä arvoja.

Segmenttiraportointi

Viking Linen liikeideana on tarjota henkilö- ja rahtikuljetuksia pohjoisen Itämeren alueella sisältäen viihdettä, ruokaa ja ostoselämyksiä. Näitä tuotteita ja palveluita on saatavilla kaikilla Viking Linen aluksilla. Henkilö- ja rahtikuljetukset täydentävät toinen toistaan eikä niitä voida erotella mitä tulee riskeihin ja mahdollisuuksiin. Kaikki alukset liikennöivät yhdellä ainoalla maantieteellisellä alueella. Tuottoja ja kuluja tai varoja ja velkoja ei voi kohdistaa tietyille asiakasryhmille tai markkinoille. Viking Linella on suuri määrä asiakkaita eikä yksikään yksittäinen asiakas vastaa olennaista osuutta tuotoista.

Konserniin kuuluu myös tulosyksikkö Park Alandia Hotell ja Sundqvist Buss Ab. Näiden liiketoiminnat ovat matkustajaliikennettä tukevia toimintoja ja ne kerryttävät vähemmän kuin 10 % konsernin tuotoista, tuloksesta ja varoista.

Edellä mainituista syistä ei ole tarkoituksenmukaista tehdä jakoa toimintasegmentteihin.

Tuloutusperiaatteet

Liikevaihtoon sisällytetään myyntituotot, joista on vähennetty annetut alennukset ja välilliset verot, ja joita on korjattu kurssieroilla. Myyntituottoina esitetään myyntitulot tavaroista ja palveluista, jotka on luovutettu asiakkaille ja joiden omistamisesta tai palveluiden käytöstä koituvat edut ovat siirtyneet asiakkaille ja konserni näin ollen on luovuttanut sen suoritteen, josta asiakkaat maksavat. Saadut ennakkomaksut esitetään taseessa muissa lyhytaikaisissa veloissa. Mahdolliset luottotappiot tai muiden saamisten arvonalentumiset esitetään kuluina tuloslaskelmassa.

Työsuhde-etuudet

Viking Linellä on erilaisia eläkejärjestelyjä niissä maissa, joissa konserni toimii. Konsernin henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa vakuutusyhtiöissä, jotka siis vastaavat konserniyhtiöiden lakisääteisistä eläkevelvoitteista. Kaikki konsernin eläkeratkaisut on tällä hetkellä luokiteltu maksupohjaisiksi. Eläkevakuutusmaksut esitetään kuluina tuloslaskelmassa sinä tilikautena, jota veloitus koskee.

Konsernilla ei ole etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä tai muita työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia. Konsernilla ei ole osakeperusteisia palkitsemisjärjestelmiä. Konsernin johtohenkilöiden kanssa ei ole solmittu erityisiä eläkesopimuksia.

Valtion palautus

Konserni nauttii EU:n suuntaviivojen mukaista valtiollista tukea Suomesta ja Ruotsista koskien merihenkilöstön veroja ja sosiaalimenoja. Saadut palautukset esitetään tuloslaskelman henkilöstömenojen yhteydessä, katso konsernin liite 5.

Koska merimiesten verojen ja sosiaalimaksujen palautusjärjestelmä Suomessa ei ollut pysyvä, ei yhtiö ole aiemmin huomioinut mahdollista tulevaisuudessa saatavaa palautusta, joka koskee konsernin suomalaisten alusten miehistön lomapalkkavelkaa. Tätä menettelyä muutettiin vuoden 2007/2008 aikana, koska palau tusjärjestelmän voimassaoloaika ei nykyisin ole rajoitettu Suomessa. Lomapalkkavelkaan 31.1.2008 sisältyvät tulevaisuudessa palautettavat verot ja sosiaalimaksut olivat yhteensä noin 3,17 miljoonaa euroa ja ne kirjattiin henkilöstökustannusten vähennykseksi 2007/2008.

Vuokrasopimukset

Konsernin leasing- ja vuokrasopimukset on luokiteltu muiksi kuin rahoitusleasingsopimuksiksi. Tästä seuraa, että vuokratulot ja -menot esitetään tuloslaskelmassa tasaerinä vuokrakaudelta.

Tuloverot

Tuloslaskelmassa esitettävät tuloverot muodostuvat tilikauden verotettavan tulon perusteella määräytyvistä veroista, aikaisempien tilikausien verojen korjauksista ja laskennallisista veroista. Tilikauden verotettavan tulon perusteella määräytyvät verot on laskettu kussakin maassa vallitsevan verokannan mukaan. Tuloverot esitetään tuloslaskelmassa paitsi niissä tapauksissa, joissa alla oleva liiketapahtuma esitetään oman pääoman muutoksena, jolloin myös siihen kohdistuva verovaikutus esitetään oman pääoman yhteydessä.

Laskennalliset verot lasketaan kaikille kirjanpidon ja verotuksen arvojen väliaikaisille eroille. Suurimmat erot kohdistuvat kertyneille poistoeroille. Laskennalliset verot lasketaan ennen tilinpäätöspäivää vahvistettujen verokantojen mukaan. Tytäryhtiöiden jakamattomille voittovaroille ei ole huomioitu laskennallista verovelkaa, silloin kun niitä ei ole tarkoitus jakaa näköpiirissä olevan tulevaisuuden aikana. Laskennallisia verosaamisia vahvistetuista tappioista esitetään taseessa vain kun voidaan pitää todennäköisenä, että kyseiseen yhtiöön syntyy verotettavia tuloja ennen tappioiden vähennysoikeuden menettämistä. Konsernin taseessa ei ole esitetty tytäryhtiöiden tappioihin liittyviä laskennallisia verosaamisia.

Uusien ja uudistettujen IFRS -standardien soveltaminen

Konserni ottaa käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

Viking Line ottaa vuonna 2009/2010 käyttöön uudistuneen IAS 1:n, "Tilinpäätöstietojen esittäminen". Konserni arvioi muutoksen vaikuttavan lähinnä tuloslaskelman ja oman pääoman muutoslaskelman esittämistapaan.

Vuodesta 2009/2010 lähtien otetaan myös käyttöön IFRS 8, "Toiminnalliset segmentit". Standardi korvaa IAS 14 Segmenttiraportointistandardin. IFRS 8:n mukaan segmenttiraportointi perustuu johdon sisäiseen raportointiin. Konserni arvioi, että uusi standardi ei muuta olennaisesti nykyistä segmenttiraportointia.

Muiden EU:n hyväksymien myöhemmin voimaantulevien IAS tai IFRS standardien tai IFRIC tulkintojen muutoksilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätöksiin.

MEUR 2007/2008
2. LIIKEVAIHTO
Matkustajatoiminnan tuotot 437,47 441,73
Rahtitoiminnan tuotot 29,39 29,16
Muut tuotot
Yhteensä
3,89
470,74
4,50
475,39
3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
Myyntivoitot aluksista - 1,96
Vuokratuotot kiinteistöistä 0,35 0,39
Muut tuotot 0,06 0,11
Yhteensä 0,41 2,46
4. TAVARAT JA PALVELUT
Tavarat 111,70 109,34
Ulkopuolisilta ostetut palvelut 23,46 22,88
Yhteensä 135,15 132,22
5. HENKILÖSTÖKULUT
Palkat 115,10 112,68
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt 13,04 12,80
Muut henkilöstökulut 17,00
145,15
19,54
145,01
Valtion palautus -33,89 -38,85
Yhteensä 111,26 106,16
HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN
Merihenkilöstö 2 314 2 232
Maissa oleva henkilöstö 777 762
Yhteensä 3 091 2 994
Tiedot korvauksista konsernin johtotehtävissä toimiville avainhenkilöille löytyvät
liitteestä 24.
6. POISTOT JA ARVONALENTUMISET
Poistot
Muut aineettomat hyödykkeet 0,21 0,20
Rakennukset ja rakennelmat 0,32 0,35
Vuokrakiinteistöjen perusparannusmenot 0,21 0,17
Alukset 26,87 22,13
Koneet ja kalusto 1,71 1,73
Yhteensä 29,33 24,59
Arvonalentumiset
Osakkeet - 0,00
Liikearvo - 0,05
Yhteensä - 0,05
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä 29,33 24,63
MEUR 2007/2008
7. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
Myynti- ja markkinointikulut 33,04 32,70
Julkiset satama- ja alusmaksut 31,40 33,20
Polttoainekulut 35,64 49,17
Vuokrakulut 2,21 2,17
Muut kulut 75,78 74,34
Yhteensä 178,07 191,58
Julkisiin satama- ja alusmaksuihin 2008/2009 sisältyy 3,20 Meur vuonna 2005
Suomessa virheellisesti veloitettujen väylämaksujen palautuksia.
Tilintarkastajien palkkiot
Tilintarkastus 0,11 0,11
Muut palvelut 0,00 0,01
Yhteensä 0,11 0,12
8. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
Osinkotuotot myytävissä olevista sijoituksista 0,00 0,00
Korkotuotot rahavaroista ja pitkäaikaisista saamisista 0,35 1,07
Valuuttakurssivoitot 3,54 0,55
Muut rahoitustuotot 0,08 0,14
Rahoitustuotot yhteensä 3,96 1,76
Korkokulut jaksotettuun hankintahintaan arvostetuista rahoitusveloista 3,52 3,66
Valuuttakurssitappiot 3,32 1,21
Muut rahoituskulut
Rahoituskulut yhteensä
0,02
6,87
0,35
5,22
Liiketulokseen sisältyy valuuttakurssieroja yhteensä 0,11 Meur (0,35 Meur).
9. TULOVEROT
Tilikauden verot 1,56 0,19
Edellisten tilikausien verot 0,00 0,00
Laskennalliset verot 2,30 4,84
Yhteensä 3,87 5,04
Täsmäytyslaskelma tuloslaskelmassa esitettyjen verokulujen ja
konsernin kotimaan verokannan mukaan laskettujen verojen välillä
Tulos ennen veroja 14,43 19,80
Suomen verokannan mukaan lasketut verot (26 %) 3,75 5,15
Edellisten tilikausien verot 0,00 0,00
Muut veroihin vaikuttavat erät
ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat verokannat 0,01 0,02
verovapaat tuotot ja vähennyskelvottomat kulut 0,15 0,18
aiemmin vahvistettujen verotuksellisten tappioiden käyttö -0,04 -0,31
väliaikaiset erot
muut
0,01
-0,01
0,00
0,00
Tuloslaskelman verot 3,87 5,04

10. TULOS PER OSAKE

Tulos per osake on laskettu 10 800 000 kappaleen samanarvoiselle osakkeelle. Viking Linella ei ole optio-, vaihtovelkakirja- tai osakeohjelmia, minkä vuoksi laimennusta ei voi esiintyä.

MEUR

Muut
aineettomat
11. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Liikearvo hyödykkeet Yhteensä
Hankintameno 1.11.08 2,95 2,95
Muuntoero 0,00 0,00
Lisäykset 0,65 0,65
Hankintameno 31.10.09 3,59 3,59
Kertyneet poistot 1.11.08 -2,32 -2,32
Muuntoero 0,00 0,00
Tilikauden poistot -0,21 -0,21
Kertyneet poistot 31.10.09 -2,53 -2,53
Kirjanpitoarvo 1.11.08 - 0,63 0,63
Kirjanpitoarvo 31.10.09 - 1,06 1,06
Hankintameno 1.11.07 2,80 2,80
Muuntoero -0,01 -0,01
Lisäykset 0,05 *) 0,15 0,20
Hankintameno 31.10.08 0,05 *) 2,95 2,99
Kertyneet poistot 1.11.07 -2,11 -2,11
Muuntoero 0,00 0,00
Tilikauden poistot -0,20 -0,20
Kertyneet poistot 31.10.08 -2,32 -2,32
Tilikauden arvonalentumiset -0,05 *) -0,05
Kirjanpitoarvo 1.11.07 - 0,68 0,68
Kirjanpitoarvo 31.10.08 - 0,63 0,63

*) Kirjanpitoarvo

Muut aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa ohjelmistojen käyttöoikeuksia.

Liikearvon lisäys vuonna 2007/2008 kuuluu vähemmistöosuuden hankintaan rahavirtaa tuottavasta yksikösta Sundqvist Buss Ab. Tilikauden 2007/2008 arvonalentumistestin perusteella liikearvo on kirjattu arvonalentumisena kuluksi.

MEUR

12. AINEELLISET
KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET
Maa
alueet
Raken
nukset
ja raken
nelmat
Vuokra
kiinteistöjen
perusparan
nusmenot
Alukset Koneet
ja kalusto
Ennakko
maksut
Yhteensä
Hankintameno 1.11.08 1,10 17,21 10,33 608,47 29,66 28,60 695,38
Muuntoero 0,00 -0,01 -0,01 -0,02
Lisäykset 0,02 0,34 13,52 1,95 14,10 29,93
Vähennykset -5,27 -0,65 -5,92
Hankintameno 31.10.09 1,10 17,23 10,66 616,72 30,96 42,71 719,37
Kertyneet poistot 1.11.08 -11,83 -9,79 -354,43 -24,03 -400,08
Muuntoero 0,01 0,01 0,01
Vähennysten kertyneet poistot 5,27 0,51 5,78
Tilikauden poistot -0,32 -0,21 -26,87 -1,71 -29,11
Kertyneet poistot 31.10.09 -12,15 -10,00 -376,03 -25,22 -423,40
Kirjanpitoarvo 1.11.08 1,10 5,38 0,54 254,04 5,63 28,60 295,29
Kirjanpitoarvo 31.10.09 1,10 5,08 0,66 240,69 5,73 42,71 295,97
Hankintameno 1.11.07 1,10 17,20 9,92 473,49 26,97 34,54 563,23
Muuntoero 0,00 -0,01 -0,43 -0,01 -0,46
Siirto 28,25 -28,25 -
Lisäykset 0,02 0,41 122,15 2,99 22,31 147,89
Vähennykset -14,99 -0,29 -15,28
Hankintameno 31.10.08 1,10 17,21 10,33 608,47 29,66 28,60 695,38
Kertyneet poistot 1.11.07 -11,49 -9,62 -347,05 -22,53 -390,69
Muuntoero 0,01 0,38 0,01 0,41
Vähennysten kertyneet poistot 14,36 0,22 14,58
Tilikauden poistot -0,35 -0,17 -22,13 -1,73 -24,38
Kertyneet poistot 31.10.08 -11,83 -9,79 -354,43 -24,03 -400,08
Kirjanpitoarvo 1.11.07 1,10 5,71 0,30 126,45 4,45 34,54 172,54
Kirjanpitoarvo 31.10.08 1,10 5,38 0,54 254,04 5,63 28,60 295,29

Ennakkomaksut koskevat rakenteilla olevia aluksia. Ennakkomaksuihin sisältyy taseeseen merkittyjä rahoitusmenoja 0,27 Meur (0,02 Meur).

Viking Linella ei ole aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevia rahoitusleasingsopimuksia.

13. RAHOITUSVARAT 31.10.2009 31.10.2008
Noteeraamattomat osakkeet ja osuudet 0,07 0,07
Myytävissä olevat rahoitusvarat 0,07 0,07
Noteeraamattomat osakkeet ja osuudet merkitään taseeseen hankintamenoihin,
koska niiden käypiä arvoja ei voi luotettavalla tavalla määritellä.
14. SAAMISET 31.10.2009 31.10.2008
Lainasaamiset 0,02 0,03

Lainasaamisten kirjanpitoarvon ei katsota olennaisesti poikkeavan käyvästä arvosta.

MEUR 31.10.2009 31.10.2008
15. VAIHTO-OMAISUUS
Myyntitavaravarasto 10,20 9,58
Tarvikevarasto 0,17 0,21
Polttoainevarasto 0,86 1,00
Yhteensä 11,23 10,79
16. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET
Myyntisaamiset 13,29 15,32
Siirtosaamiset 18,84 21,55
Muut saamiset 1,05 0,99
Yhteensä 33,17 37,86
Siirtosaamiset
Henkilöstöön liittyvät erät 13,76 18,35
Julkiset satama- ja alusmaksut 3,93 0,56
Muut siirtosaamiset 1,14 2,64
Yhteensä 18,84 21,55
Myyntisaamisten ikäanalyysi
Erääntymättömät 11,73 13,61
1-30 päivää erääntyneet 1,54 1,42
Yli 30 päivää erääntyneet 0,02 0,29
Yhteensä 13,29 15,32
Myyntisaamiset ja muut saamiset valuutoittain
EUR, EEK 25,73 30,52
SEK 7,30 7,03
CHF 0,06 0,06
DKK 0,03 0,04
GBP 0,03 0,21
NOK 0,01 0,01
USD 0,00 -
Yhteensä 33,17 37,86
Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvot vastaavat niiden käypiä arvoja.
Myyntisaamisiin ja muihin saamisiin liittyvän luottoriskin enimmäismäärä on niiden
kirjanpitoarvo.
EUR ja EEK -määräiset erät esitetään yhdessä, koska valuuttojen välinen kurssi on
kiinteä.
17. RAHAVARAT
Rahat ja pankkisaamiset 7,92 5,68
Rahoitusarvopaperit 39,04 24,94
Yhteensä 46,96 30,62

Rahavaroja ovat enintään 3 kuukauden kuluttua erääntyvät sijoitukset.

MEUR

18. OMA PÄÄOMA

Osakepääoma

Viking Line Abp:n minimiosakepääoma on 605 476,54 euroa ja maksimiosakepääoma 2 421 906,14 euroa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa ja alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta. Yhtiön osakepääoma on ollut 1 816 429,61 euroa 12. huhtikuuta 1995alkaen. Osakkeen nimellisarvo on 0,17 euroa osakkeelta. Nimellisarvo ei ole tarkka arvo. Kaikki 10 800 000 osaketta muodostavat yhden sarjan, jossa kaikki osakkeet ovat samanarvoisia ja jokainen osake antaa yhden äänen äänestyksissä ja vaaleissa. Kukaanläsnä olevista ei kuitenkaan saa äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin 1/4 kaikista yhtiökokouksessa edustettuina olevista osakkeista. Yhtiö ei ole laskenut liikkeeseen optio- tai joukkovelkakirjalainoja. Hallitus ei ole pyytänyt valtuuksia osakepääoman muuttamiseksi tai optio- tai joukkovelkakirjojen liikkeelle laskemiseksi tai omien osakkeiden hankkimiseksi. Yhtiö tai sen tytäryhtiöt eivät omista omia osakkeita.

Rahastot 31.10.2009 31.10.2008
Vararahasto 0,02 0,02
Ylikurssirahasto 0,01 0,01
Yhteensä 0,02 0,02

Muuntoerot

Muuntoerot muodostuvat ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten konsolidoinnin yhteydessä syntyvistä eroista.

Osingonjako

Hallitus on tilinpäätöspäivän jälkeen ehdottanut 0,70 euron osakekohtaisen osingon jakamista. Jaettavaksi päätetty osinko merkitään taseen velkoihin, kun siitä on olemassa yhtiökokouksen päätös.

19. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

Merkitty
tulos
Laskennalliset verovelat 1.11.2008 laskelmaan 31.10.2009
Kertyneet poistoerot 32,50 2,29 34,79
Muut väliaikaiset erot 0,00 0,01 0,01
Yhteensä 32,50 2,29 34,80
Merkitty
tulos
Laskennalliset verovelat 1.11.2007 laskelmaan 31.10.2008
Kertyneet poistoerot 27,65 4,85 32,50
Muut väliaikaiset erot - 0,00 0,00
Yhteensä 27,65 4,84 32,50

Konsernilla ei ole käyttämättömiä kertyneitä veroalijäämiä per 31.10.2009 (0,04 Meur per 31.10.2008).

Laskennallisia verosaamisia tytäryhtiöiden vahvistetuista tappioista esitetään taseessa vain kun voidaan pitää todennäköisenä, että kyseiseen tytäryhtiöön syntyy verotettavia tuloja ennen tappioiden vähennysoikeuden menettämistä. Konsernin taseessa ei ole esitetty tytäryhtiöiden tappioihin liittyviä laskennallisia verosaamisia.

Tytäryhtiöiden jakamattomille voittovaroille ei ole huomioitu laskennallista verovelkaa, koska niitä ei ole tarkoitus jakaa näköpiirissä olevan tulevaisuuden aikana.

MEUR 31.10.2009 31.10.2008
20. KOROLLISET VELAT
Pitkäaikaiset velat
Lainat rahoituslaitoksilta 114,41 108,98
Lyhytaikaiset velat
Rahoituslaitoslainojen lyhennykset 10,74 10,88
Korolliset velat erääntyvät maksuun seuraavasti:
Yhden vuoden kuluessa 10,74 10,88
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua 37,68 36,50
Yli viiden vuoden kuluttua 76,73 72,48
Yhteensä 125,15 119,86
Konsernin korolliset velat ovat euromääräisiä ja vaihtuvakorkoisia. Kokonaiskorko
muodostuu markkinakorosta ja yrityskohtaisesta marginaalista.
21. OSTOVELAT JA MUUT VELAT
Ostovelat 28,19 27,82
Siirtovelat 29,35 27,42
Muut velat 10,44 10,13
Yhteensä 67,98 65,37
Siirtovelat
Henkilöstöön liittyvät erät 21,31 20,29
Muut siirtovelat 8,04 7,13
Yhteensä 29,35 27,42
Ostovelat ja muut velat valuutoittain
EUR, EEK 47,01 44,66
SEK 20,60 20,21
DKK 0,05 0,03
GBP 0,05 0,03
NOK 0,04 0,10
USD 0,22 0,34
Yhteensä 67,98 65,37

Ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvot vastaavat niiden käypiä arvoja.

EUR ja EEK -määräiset erät esitetään yhdessä, koska valuuttojen välinen kurssi on kiinteä.

22. VUOKRASOPIMUKSET

Konsernilla ei ole rahoitusleasingsopimuksiksi luokiteltavia sopimuksia. Konserni on ottanut vuokralle joitakin tiloja myyntija hallintotoimintoja varten. Sen lisäksi on erinäisiä merkitykseltään vähäisempiä ei rahoitusleasingsopimuksiksi katsottavia leasingsopimuksiakoskien koneita ja kalustoa. Sopimusten kestoajat ovat yhdestä kahteenkymmeneenyhteen vuoteen. Sopimuksiin sisältyy yleensämahdollisuus vuokrakauden pidentämiseen sopimuskauden jälkeen. Sopimusten sisältö vaihtelee mitä tulee indeksiehtoihin, uudistamiseen ja muihin ehtoihin.

Ei irtisanottavissa olevien muiden kuin rahoitusleasingsopimusten vähimmäisleasingmaksut ja -vuokrat

Yhden vuoden kuluessa erääntyvät 1,94 1,90
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät 3,90 1,98
Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät 0,39 0,19
Yhteensä 6,23 4,06

MEUR

ANNETUT VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET 31.10.2009 31.10.2008
Vastuusitoumukset
Lainat ja limiitit, joiden vakuudeksi on annettu alus- ja ajoneuvokiinnityksiä 125,29 119,86
Muut vastuut, joita ei ole merkitty taseeseen
Katettu ajoneuvokiinnityksillä 0,22 0,22
Katettu talletuksilla 1,22 1,44
Yhteensä 126,73 121,52
Omasta puolesta annetut vakuudet
Aluskiinnitykset 139,08 139,08
Ajoneuvokiinnitykset 0,91 0,91
Pantatut takaisinmaksutakuut 27,16 -
Talletukset 1,22 1,44
Pantatut osakkeet 0,06 0,06
Yhteensä 168,43 141,49
Investointisitoumukset, joita ei kirjattu kirjanpitoon
Sitoumukset, alustilaukset 21,36 33,34
– Kokonaisarvo 60,98 60,81

Espanjalaiselta Astilleros de Sevilla, S.A. -telakalta tilatun aluksen rahoittamiseksi on olemassa sitova luottosopimus. Käyttämättömien luottolimiittien määrä on 39 Meur.

24. LÄHIPIIRI

Omistus Osuus
Konserniyhtiöt Kotipaikka osuus äänistä
Emoyhtiön Viking Line Abp:n omistamat Maarianhamina
Viking Rederi AB Norrtälje, Ruotsi 100% 100%
OÜ Viking Line Eesti Tallinna, Viro 100% 100%
Sundqvist Buss Ab Saltvik 100% 100%
Viking Line Skandinavien AB Tukholma, Ruotsi 100% 100%
Viking Line Finnlandverkehr GmbH Lyypekki, Saksa 100% 100%
Oy Viking Tours Ruotsinmatkat - Sverigecenter Ab Maarianhamina 100% 100%
Oy Ruotsinsatama - Sverigehamnen Ab Naantali 100% 100%
Tytäryhtiöiden omistamat
Finlandshamnen Stuveri AB Tukholma, Ruotsi 100% 100%
Korvaukset konsernin johtotehtävissä toimiville avainhenkilöille
Palkat ja palkkiot 2008/2009 2007/2008
Nils-Erik Eklund, toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen 0,28 0,22
Toimitusjohtajan sijainen 0,16 0,14
Muut johtotehtävissä toimivat avainhenkilöt 0,65 0,78
Ben Lundqvist, hallituksen puheenjohtaja 0,03 0,02
Carita Blomsterlund, hallituksen jäsen 0,02 0,02
Erik Grönberg, hallituksen jäsen 0,02 0,02
Agneta Karlsson, hallituksen jäsen 0,02 0,02
Dick Lundqvist, hallituksen jäsen 0,02 0,02
Lars G Nordström, hallituksen jäsen 0,02 0,02
Yhteensä 1,23 1,27

Toimitusjohtajan sijaisena on Kent Nyström toiminut 31. lokakuuta 2008 asti. 1. marraskuuta 2008 alkaen toimitusjohtajan sijainen on Jan Hanses.

Konsernilla ei ole osakeperusteisia palkitsemisjärjestelmiä. Konsernin johtohenkilöiden kanssa ei ole solmittu erityisiä eläkesopimuksia.

Liiketoimet konsernin johtotehtävissä toimivien avainhenkilöiden huomattavan vaikutusvallan alaisten yhtiöiden kanssa

2008/2009 2007/2008
Palvelujen myynti 0,05 0,06
Palvelujen osto 1,08 1,78
31.10.2009 31.10.2008
Maksamattomat saamiset 0,01 0,00
Maksamattomat velat 0,06 0,08

Konsernilla ei ole avainhenkilöitä tai lähipiiriyhtiöitä koskevia lainoja, takuita, annettuja tai saatuja vastuusitoumuksia tai muita vastuita.

25. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Konsernin säännönmukaiseen liiketoimintaan kohdistuu useita rahoitusriskejä. Pääasiassa rahoitusriskit muodostuvat valuuttariskeistä, korkoriskeistä, luottoriskeistä, maksuvalmiusriskeistä sekä öljyn hintaan liittyvistä riskeistä. Konsernin rahoitus ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty emoyhtiön pääkonttorissa sijaitsevalle rahoitusosastolle. Konsernin valuuttapositiot ja sijoitukset raportoidaan säännöllisesti yhtiön hallitukselle.

Konsernilla ei ole johdannaissopimuksia.

Valuuttariski

Konsernin valuuttariski koostuu valuuttamääräisistä myynneistä ja ostoista ja tase-eristä sekä nettosijoituksista ulkomaisiin tytäryhtiöihin. Valuuttakurssimuutosten vaikutus nettosijoituksiin ulkomaisista tytäryhtiöistä näkyy muuntoerona konsernin omassa pääomassa.

Konsernille tärkeimmät vieraat valuutat ovat ruotsin kruunu (SEK) ja yhdysvaltain dollari (USD). Toimintavuoden 2008/2009 liikevaihto ruotsin kruunuissa oli noin 33 % konsernin koko liikevaihdosta. Henkilöstökulut ja ostot ruotsin kruunuissa olivat noin 34 % konsernin kaikista henkilöstökustannuksista ja ostoista. USD -kurssi vaikuttaa konsernin tulokseen ensisijaisesti polttoaineiden hintoihin sisältyvän valuuttakomponentin kautta.

Konsernin taseen valuuttapositiot ilmenevät liitteistä 16 ja 21. Konsernin lainat ovat euromääräisiä. Valuuttapositioiden seuranta on jatkuvaa ja valuuttavirtoja pyritään sovittamaan yhteen. Konsernin SEK -määräisten kassavirtojen syntynyttä epätasapainoa hallitaan etupäässä säännöllisellä ruotsin kruunujen myymisellä. Konsernilla ei ole mitään valuuttojen suojausinstrumentteja.

Euron valuuttakurssin muutos viidellä prosentilla kaikkiin muihin valuuttoihin nähden vaikuttaisi laskennallisesti tilinpäätöshetkellä 31.10.2009 konsernin tulokseen +/- 0,13 miljoonaa euroa (+/- 0,03 Meur 31.10.2008). Koska euron ja viron kruunun välinen valuuttakurssi on kiinteä, mitään muutosta tässä kurssissa ei ole laskettu.

Korkoriski

Korkotason vaihtuvuus vaikuttaa konsernin korkokuluihin ja -tuottoihin. Konsernin kahden uudisrakennuksen rahoituksen johdosta konsernin korkoriski on lisääntynyt korollisten velkojen lisääntyessä. Konsernin korolliset velat ovat vaihtuvakorkoisia. Kokonaiskorko muodostuu markkinakorosta ja yrityskohtaisesta marginaalista. Korkojohdannaisia ei ole.

Yhden prosenttiyksikön nousu markkinakoroissa vaikuttaisi korollisiin velkoihin per 31.10.2009 laskennallisesti -1,20 miljoonaa euroa (-1,18 Meur 31.10.2008). Markkinakorkojen maksimaalinen lasku (nollaan prosenttiin) antaisi laskennallisen +1,04 miljoona euron vaikutuksen (+1,18 Meur 31.10.2008 laskettuna yhden prosenttiyksikön laskuna).

Maksuvalmiusriski

Liiketoiminnan rahoittamiseksi tarvittavaa rahoitusta arvioidaan ja seurataan Viking Linessä jatkuvasti, jotta konsernilla olisi kaikissa tilanteissa riittävästi rahavaroja juoksevan toiminnan, lainojen lyhennysten ja investointien rahoittamiseksi. Maksuvalmiusriskiä hallinnoidaan lisäksi tehokkaalla rahavarojen hallinnolla, varmistamalla kohtuuhintaisten rahoituslähteiden saanti sekä hajottamalla riittävässä määrin sijoituksia lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin. Alushankinnat rahoitetaan pitkäaikaisilla luottosopimuksilla. Espanjalaiselta Astilleros de Sevilla, S.a. –telakalta tilatun aluksen rahoittamiseksi on olemassa sitova luottosopimus. Käyttämättömien luottolimiittien määrä on 39 Meur. Osa lainoista on sidottu lainaehtoihin, jotka sisältävät vaatimuksen tietystä omavaraisuusasteesta. Jos ehtoja ei täytetä, voivat rahoittajat vaatia ennenaikaista takaisinmaksua. Konsernin pitkäaikaiset korolliset velat olivat 114,41 Meur per 31.10.2009 (108,98 Meur per 31.10.2008). Tiedot korollisten velkojen maksuun erääntymisestä löytyy konsernin liitteestä 20. Konsernin likvidit varat olivat 46,96 Meur per 31.10.2009 (30,62 Meur per 31.10.2008).

Luotto- ja vastapuoliriskit

Myyntisaamiset ja muut saamiset altistavat konsernin luottoriskille. Operatiiviseen toimintaan liittyviä luottoriskejä seurataan jatkuvasti. Konsernin myyntisaamisten ja muiden saamisten luottoriskiä pidetään alhaisena, koska nämä ovat jakautuneet suurelle asiakasmäärälle. Konsernilla ei ole ollut olennaisia luottotappioita tilikauden aikana. Konsernin myyntisaamisiin ja muihin saamisiin liittyvän luottoriskin enimmäismäärä on niiden kirjanpitoarvo. Myyntisaamisten ikäanalyysi löytyy konsernin liitteestä 16.

Viking Linen osalta maksetut oleelliset ennakkomaksut, esimerkiksi alushankintojen yhteydessä, on varmistettu vastapuolen antamien turvaavien vakuuksien muodossa. Espanjalaiselta Astilleros de Sevilla, S.A -telakalta tilatun aluksen toimitus on myöhästynyt. Viking Line Abp:lla on riittävät pankkitakaukset ennakkomaksujen palautusten vakuudeksi siinä tapauksessa, että sopimus irtisanottaisiin. Tässä tapauksessa arviolta 4 miljoonan euron aktivoidut suunnittelu- ja valvontatehtävistä ja muista aiheutuneet kulut tulevat rasittamaan konsernin tulosta 2009/2010. Yhtiön hallitus seuraa tilannetta ja arvioi telakan mahdollisuutta saada alusrakennusprojekti päätökseen.

Rahavaroja sijoitetaan likvideihin ja vähäriskisiin rahoitusinstrumentteihin. Rahoitusinstrumentteja koskevia sopimuksia tehdään vain sellaisten vastapuolten kanssa, joilla arvioidaan olevan hyvä vakavaraisuus ja luottokelpoisuus.

Öljyn hintariski

Polttoainekustannukset muodostavat olennaisen riskin konsernille. Konsernin polttoaineiden ostohinnoista pääosa on riippuvainen maailmanmarkkinahinnasta. Polttoaineiden hinnan muuttuva komponentti on yhdistelmä kyseisen öljylaadun ostokuukauden keskihinnasta ja kuukauden keskivaluuttakurssista USD/SEK. Konserni ei ole suojautunut polttoainehintojen vaihtelulle.

Alusten polttoainekulut olivat 35,44 Meur vuonna 2008/2009 (48,86 Meur vuonna 2007/2008), mikä on 7,5 % (10 %) konsernin liikevaihdosta. Polttoainekulutus oli noin 121 000 m3 vuonna 2008/2009 (noin 119 000 m3 vuonna 20072008).

Arvioituun polttoainekulutukseen 2009/2010 10 % muutos polttoainehintoihin per 31.10.2009 vaikuttaisi laskennallisesti konsernin tulokseen +/- 3,94 Meur.

Pääoman hallinta

Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on pääomarakenteen avulla varmistaa normaalit toimintaedellytykset. Yhtiön hallitus arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti oman pääoman osuudella kokonaispääomasta (omavaraisuusaste). Omavaraisuusaste oli 31.10.2009 41,6 %, kun se vastaavana ajankohtana edellisvuonna oli 42,8 %.

26. OIKEUDENKÄYNNIT JA RIIDAT

Tilinpäätökseen ei ole merkitty oikeudenkäynteihin tai riitoihin liittyviä varauksia.

27. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Yritysjohto ei ole tietoinen sellaisista oleellisista tilinpäätöspäivän jälkeisistä tapahtumista, joilla voisi olla vaikutuksia tilinpäätökseen.

viisivuotiskatsaus

KONSERNI 2004/2005 2005/2006 2006/2007 2007/2008 2008/2009
Liikevaihto, Meur 382,69 405,95 436,02 475,39 470,74
Liiketulos, Meur 5,02 13,65 32,80 23,26 17,34
– % liikevaihdosta 1,3 % 3,4 % 7,5 % 4,9 % 3,7 %
Tulos ennen veroja, Meur 4,22 14,25 33,78 19,80 14,43
– % liikevaihdosta 1,1 % 3,5 % 7,7 % 4,2 % 3,1 %
Oman pääoman tuotto (ROE) 2,2 % 7,8 % 16,6 % 9,2 % 6,5 %
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) 3,1 % 9,7 % 21,5 % 10,6 % 6,3 %
Omavaraisuusaste 54,6 % 57,6 % 61,7 % 42,8 % 41,6 %
Nettovelkaantumisaste (gearing) -11,2 % -21,6 % -22,6 % 54,9 % 48,2 %
Bruttoinvestoinnit, Meur 5,93 18,83 26,37 148,12 30,58
– % liikevaihdosta 1,6 % 4,6 % 6,0 % 31,2 % 6,5 %
Henkilöstö keskimäärin 2 886 2 900 2 911 2 994 3 091
– mistä merihenkilöstö 2 156 2 182 2 178 2 232 2 314
– mistä maissa oleva henkilöstö 730 718 733 762 777
Palkat, Meur 97,52 99,43 102,98 112,68 115,10

konsernin tuloslaskelma vuosineljänneksittäin

MEUR 2008/2009
Q4
2008/2009
Q3
2008/2009
Q2
2008/2009
Q1
LIIKEVAIHTO 122,14 142,15 102,96 103,49
Liiketoiminnan muut tuotot 0,09 0,09 0,14 0,09
Kulut
Tavarat ja palvelut 35,60 39,58 30,14 29,83
Henkilöstökulut 28,20 28,49 27,94 26,64
Poistot ja arvonalentumiset 7,76 7,24 7,21 7,11
Liiketoiminnan muut kulut 49,70 45,76 42,23 40,38
121,27 121,08 107,52 103,95
LIIKETULOS 0,96 21,17 -4,43 -0,37
Rahoitustuotot 0,42 1,13 1,35 1,06
Rahoituskulut -0,88 -1,23 -2,11 -2,64
TULOS ENNEN VEROJA 0,49 21,07 -5,19 -1,95
Tuloverot -0,17 -5,51 1,33 0,49
TILIKAUDEN TULOS 0,33 15,56 -3,86 -1,46
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille 0,33 15,56 -3,86 -1,46
Vähemmistölle - - - -
Tulos per osake, euroa 0,03 1,44 -0,36 -0,14

osaketietoja

Osakepääoma ja osakkeet

Viking Line Abp:n vähimmäisosakepääoma on 605 476,54 euroa ja enimmäisosakepääoma 2 421 906,14 euroa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta. Viking Line Abp:n osakepääoma on ollut 12.4.1995 lähtien 1 816 429,61 euroa. Osakkeiden nimellisarvo on 0,17 euroa osaketta kohti. Nimellisarvo ei ole tarkka arvo. Viking Line Abp:n osakkeet on noteerattu NASDAQ OMX Nordic, Helsingissä 5.7.1995 alkaen.

Siirtyminen arvo-osuusjärjestelmään

Viking Line Abp:n osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään 15.2.–12.3.1999.

Optio- ja joukkovelkakirjalainat

Yhtiö ei ole laskenut liikkeeseen optio- eikä joukkovelkakirjalainoja.

Äänirajoitukset

Kaikki osakkeet muodostavat yhden sarjan, jonka kaikki osakkeet ovat samanarvoisia ja jokainen osake antaa yhden äänen äänestyksissä ja vaaleissa. Kukaan läsnä olevista ei saa kuitenkaan äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin 1/4 kaikista yhtiökokouksessa edustettuina olevista osakkeista.

Valtuudet

Hallitus ei ole pyytänyt valtuuksia osakepääoman muuttamiseksi tai optio- tai joukkovelkakirjalainojen liikkeelle laskemiseksi tai omien osakkeiden hankkimiseksi.

Osakkaat

Yhtiöllä oli tilikauden lopussa 2 487 rekisteröityä osakkeenomistajaa.

SUURIMMAT OSAKKAAT 31.10.2009 Osakkeiden lukumäärä Osuus osakkeista
1. Ångfartygs Ab Alfa 1 645 500 15,2 %
2. Ab Rafael 1 476 944 13,7 %
3. Rederi Ab Hildegaard 1 104 803 10,2 %
4. Lundqvist Ben 290 000 2,7 %
5. Sundman Per-Sune 287 880 2,7 %
6. Eklund Nils-Erik 243 365 2,3 %
7. Sviberg Marie-Louise 227 165 2,1 %
8. Mattsson Rafael Dödsbo 171 820 1,6 %
9. Ålands Ömsesidiga Försäkringsbolag 118 525 1,1 %
10. Lundqvist Dick 118 000 1,1 %
VIKING LINE ABP:N OSAKKAAT ALOITTAIN Osakkaiden
lukumäärä
Osuus Osakkeiden
lukumäära
Osuus
Yritykset 110 4,4 % 4 646 760 43,0 %
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 8 0,3 % 291 916 2,7 %
Julkisyhteisöt 4 0,2 % 177 291 1,6 %
Kotitaloudet 2 191 88,1 % 5 061 621 46,9 %
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 20 0,8 % 64 704 0,6 %
Ulkomaalaiset 146 5,9 % 440 672 4,1 %
Hallintarekisteröidyt 8 0,3 % 116 840 1,1 %
Arvo-osuusjärjestelmään siirtymättömät 196 0,0 %
YHTEENSÄ 2 487 100,0 % 10 800 000 100,0 %
OSAKEKANNAN JAKAUTUMINEN Osakkaiden lukumäärä Osuus Osakkeiden lukumäärä Osuus
1–99 995 40,0 % 29 190 0,3 %
100–999 840 33,8 % 189 990 1,8 %
1 000–9 999 527 21,2 % 1 466 453 13,6 %
10 000–99 999 112 4,5 % 3 098 739 28,7 %
100 000–999 999 10 0,4 % 1 788 185 16,6 %
1 000 000– 3 0,1 % 4 227 247 39,1 %

Johdon osakkeenomistus

Hallituksen jäsenet ja varajäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen omistavat tai heidän määräysvallassaan on arvopaperimarkkinalain 1. luvun 5 §:n tarkoittamalla tavalla 865 897 osaketta, joiden osuus äänistä on 8,0 prosenttia. Viking Line soveltaa arvopaperimarkkinalain sisäpiiriä koskevia säännöksiä sekä NASDAQ OMX Nordic, Helsingin sisäpiiriohjeita.

Vaihto ja kurssikehitys

NASDAQ OMX Nordic, Helsingissä vaihdettiin toimintavuoden aikana 179 881 Viking Linen osaketta, mikä vastaa 1,7 prosenttia osakekannasta. Ylin päätetty kauppa oli 33,90 euroa ja alin 29,00 euroa. Osakkeen päätöskurssi oli 33,00 euroa 31.10.2009. Osakekannan markkina-arvo oli tuolloin 356,40 miljoonaa euroa.

OSAKKEIDEN VAIHTO

AKTIEOMSÄTTNING marraskuu 2008–lokakuu 2009

november 2008 – oktober 2009 KURSSIKEHITYS

OSAKEKOHTAISIA TUNNUSLUKUJA 2004/2005 2005/2006 2006/2007 2007/2008 2008/2009
Tulos/osake, euroa 0,27 0,97 2,30 1,37 0,98
Oma pääoma/osake, euroa 11,97 12,94 14,69 15,06 15,03
Osinko/osake, euroa* - 0,55 1,00 1,00 0,70
Osinko/tulos - 56,9 % 43,5 % 73,2 % 71,6 %
Efektiivinen osinkotuotto - 2,5 % 2,4 % 3,2 % 2,1 %
P/E-luku (Price/Earning) 78 22 18 23 34
Pörssikurssi 31.10., euroa 20,90 21,70 42,00 31,10 33,00
Ylin päätetty kauppa, euroa 28,00 23,50 42,00 42,50 33,90
Alin päätetty kauppa, euroa 20,50 19,83 21,18 30,99 29,00
Keskikurssi, euroa 23,50 21,86 29,02 39,28 30,44
Osakekannan markkina-arvo, milj.euroa 225,72 234,36 453,60 335,88 356,40
Osakkeiden vaihto, kpl 243 106 223 426 151 861 99 438 179 881
Osakkeiden vaihto, % 2,3 % 2,1 % 1,4 % 0,9 % 1,7 %
Osingonjako, milj.euroa* - 5,94 10,80 10,80 7,56
Osakkeiden määrä, keskiarvo 10 800 000 10 800 000 10 800 000 10 800 000 10 800 000
Osakkeiden määrä 31.10. 10 800 000 10 800 000 10 800 000 10 800 000 10 800 000

* Vuodelta 2008/2009 hallituksen esitys yhtiökokoukselle.

tunnuslukujen määritelmät

Oman pääoman tuotto (ROE), % = (Tulos ennen veroja – tuloverot) / Oma pääoma mukaan luettuna vähemmistöosuus (keskiarvo)

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % = (Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut) / (Taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo))

Omavaraisuusaste, % = Oma pääoma mukaan luettuna vähemmistöosuus / (Taseen loppusumma – saadut ennakot)

Nettovelkaantumisaste (gearing), % = (Korolliset velat - rahavarat) / Oma pääoma mukaan luettuna vähemmistöosuus

Tulos / osake = (Tulos ennen veroja – tuloverot +/- vähemmistöosuus) / Osakkeiden lukumäärä keskimäärin

Oma pääoma / osake = Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma / Osakkeiden lukumäärä 31.10.

Osinko / tulos, % = (Osinko/osake) / (Tulos/osake)

Efektiivinen osinkotuotto, % = (Osinko/osake) / Osakkeiden kaupantekokurssi 31.10.

P/E-luku (Price/Earning) = Osakkeiden kaupantekokurssi 31.10. / (Tulos/osake)

emoyhtiön tuloslaskelma

MEUR Liite 1.11.2008–
31.10.2009
1.11.2007–
31.10.2008
LIIKEVAIHTO 481,64 475,31
Liiketoiminnan muut tuotot 2 0,45 0,51
Kulut
Tavarat ja palvelut 3 134,05 128,55
Henkilöstökulut 4 74,30 71,02
Poistot 5 29,09 24,35
Liiketoiminnan muut kulut 6 228,35 229,53
465,79 453,45
LIIKETULOS 16,30 22,37
Rahoitustuotot ja -kulut 7 -2,96 -3,57
TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 13,34 18,80
Tilinpäätössiirrot 8 -8,74 -18,64
Tuloverot 9 -1,32 -0,16
TILIKAUDEN TULOS 3,28 0,00

emoyhtiön tase

MEUR Liite 31.10.2009 31.10.2008
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet 10 1,60 1,08
Aineelliset hyödykkeet 10
Maa-alueet 1,91 1,91
Rakennukset ja rakennelmat 5,04 5,34
Alukset 240,69 254,04
Koneet ja kalusto 4,48 4,60
Ennakkomaksut 42,71 28,60
294,83 294,49
Sijoitukset 11
Osakkeet saman konsernin yrityksissä 1,52 1,52
Muut osakkeet ja osuudet 0,01 0,01
1,53 1,53
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 297,97 297,11
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus 12 11,19 10,79
Pitkäaikaiset saamiset
Konsernisaamiset 0,41 -
Lainasaamiset 0,02 0,03
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset 12,78 14,65
Konsernisaamiset 0,03 -
Muut saamiset 0,27 0,18
Siirtosaamiset 13 16,74 23,10
29,83 37,93
Rahavarat 46,26 29,43
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 87,70 78,17
TASEEN LOPPUSUMMA 385,67 375,27
MEUR Liite 31.10.2009 31.10.2008
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA 14
Osakepääoma 1,82 1,82
Edellisten tilikausien tulos 57,65 68,45
Tilikauden tulos 3,28 0,00
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 62,74 70,27
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
Kertyneet poistoerot 133,81 125,07
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma 15
Lainat rahoituslaitoksilta 114,22 108,58
Lyhytaikainen vieras pääoma
Rahoituslaitoslainojen lyhennykset 10,62 10,62
Ostovelat 26,34 26,06
Velat saman konsernin yrityksille 7,57 5,93
Muut lyhytaikaiset velat 7,96 7,91
Siirtovelat 16 22,40 20,84
74,89 71,35
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 189,11 179,93
TASEEN LOPPUSUMMA 385,67 375,27

emoyhtiön rahavirtalaskelma

MEUR 1.11.2008–
31.10.2009
1.11.2007–
31.10.2008
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Tilikauden tulos 3,28 0,00
Oikaisut
Poistot 29,09 24,35
Muut erät, joihin ei liity rahavirtaa 8,77 18,61
Korkokulut ja muut rahoituskulut 3,61 4,10
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot -0,42 -1,18
Osinkotuotot 0,00 0,00
Tuloverot 1,32 0,16
Käyttöpääoman muutokset
Lyhytaikaisten saamisten muutos 4,85 -4,96
Vaihto-omaisuuden muutos -0,40 -1,50
Korottomien velkojen muutos 3,12 7,82
Maksetut korot -3,13 -3,61
Maksetut muut rahoituskulut -0,06 -0,48
Saadut korot 0,35 1,09
Saadut muut rahoitustuotot 0,08 0,14
Maksetut verot 1,92 -10,67
LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA 52,37 33,87
INVESTOINNIT
Alusinvestoinnit -13,52 -122,16
Muut käyttöomaisuusinvestoinnit -2,46 -3,25
Ennakkomaksut -14,10 -22,31
Investoinnit sijoituksiin - -0,08
Käyttöomaisuuden myynti 0,11 0,09
Pitkäaikaisten saamisten muutos -0,40 0,00
Saadut osingot 0,00 0,00
INVESTOINTIEN NETTORAHAVIRTA -30,37 -147,70
RAHOITUS
Pitkäaikaisten velkojen lisäykset 12,00 115,00
Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset -6,36 -2,10
Maksetut osingot -10,80 -10,80
RAHOITUKSEN NETTORAHAVIRTA -5,16 102,10
RAHAVAROJEN MUUTOS 16,83 -11,74
Rahavarat tilikauden alussa 29,43 41,17
RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA 46,26 29,43

emoyhtiön liitetiedot

1. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Yleistä

Viking Line Abp on Viking Line -konsernin emoyhtiö kotipaikkanaan Maarianhamina. Yhtiön Y-tunnus on 0144983-8.

Viking Line Abp:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain ja muiden kansallisten sääntöjen ja tilinpäätöstä koskevien määräysten mukaisesti.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet sekä poistot

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on arvostettu alkuperäisiin hankinta-arvoihin, joista on vähennetty kertyneet suunnitelman mukaiset poistot. Suunnitelman mukaiset poistot perustuvat hyödykkeiden todennäköiseen taloudelliseen vaikutusaikaan. Tasearvoihin sisältyy lisäksi maa-alueiden arvonkorotuksia, jotka perustuvat ulkopuolisten arvioijien tekemiin arvostuksiin. Rahoitusmenot, jotka liittyvät keskeneräisten alushankintojen ennakkomaksuihin, merkitään taseen varoihin.

Alukset, jotka muodostavat huomattavimman osan taseen varoista, poistetaan tasapoistoin. Poistolaskentaa varten aluksille on määritelty jäännösarvo taloudellisen vaikutusajan lopussa. Aluksiin kohdistuvat lisäinvestoinnit poistetaan aluksen jäljellä olevana suunnitelman mukaisen pitoaikana, kuitenkin vähintään viitenä vuotena. Vuonna 2007/2008 on uusien alusten poistosääntöjä tarkistettu. Laivan runko, koneet ja muut pitkäaikaiset osakokonaisuudet poistetaan 25 vuoden tasapoistoina, kun taas lyhytaikaiset osakokonaisuudet poistetaan 15 vuoden tasapoistoina. Muut aineelliset hyödykkeet poistetaan jäännösarvopoistoina.

Aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa ohjelmistojen käyttöoikeuksia sekä vuokrakiinteistöjen perusparannusmenoja. Aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoina.

Käyttöomaisuushyödykkeiden poistot lasketaan seuraavilla säännöillä:

Alukset 20–25 vuoden tasapoisto
Alukset, lyhytaikaiset osakokonaisuudet 15 vuoden tasapoisto
Alukset, telakointimenot 2–3 vuoden tasapoisto
Alukset, koneet ja kalusto 25 % jäännösarvopoisto
Rakennukset 4–7 % jäännösarvopoisto
Rakennelmat 20–25 % jäännösarvopoisto
Koneet ja kalusto 25 % jäännösarvopoisto
Aineettomat hyödykkeet 5–10 vuoden tasapoisto

Verot

Tuloslaskelmassa esitettävät tuloverot muodostuvat tilikauden verotettavan tulon perusteella määräytyvistä veroista sekä aikaisempien tilikausien veroista.

MEUR 2008/2009 2007/2008
2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
Vuokratulot kiinteistöstä 0,44 0,46
Muut tuotot
Yhteensä
0,00
0,45
0,05
0,51
3. TAVARAT JA PALVELUT
Ostot tilikauden aikana 111,57 107,79
Myyntitavaravaraston muutos -0,58 -1,22
Ulkopuolisilta ostetut palvelut 23,06 21,97
Yhteensä 134,05 128,55
4. HENKILÖSTÖKULUT
Palkat 78,71 78,66
Eläkekulut 10,05 10,14
Muut henkilöstökulut 5,57 8,06
94,33 96,86
Valtion palautus -20,03 -25,84
Yhteensä 74,30 71,02
HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN
Merihenkilöstö 1 422 1 514
Maissa oleva henkilöstö 490 475
Yhteensä 1 912 1 989
5. POISTOT
Aineettomat hyödykkeet 0,40 0,35
Rakennukset ja rakennelmat 0,32 0,35
Alukset 26,87 22,12
Koneet ja kalusto 1,49 1,53
Yhteensä 29,09 24,35
6. TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT
Tilintarkastus 0,08 0,07
Muut palvelut 0,00 0,00
Yhteensä 0,08 0,08
7. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
Osinkotuotot
0,00 0,00
Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä 0,00 -
Korkotuotot muilta 0,34 1,04
Valuuttakurssivoitot 3,52 0,55
Muut rahoitustuotot 0,07 0,14
Rahoitustuotot yhteensä 3,94 1,73
Korkokulut saman konsernin yrityksille 0,05 0,13
Korkokulut muille 3,55 3,62
Valuuttakurssitappiot 3,30 1,20
Muut rahoituskulut
Rahoituskulut yhteensä
0,02
6,91
0,35
5,30
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -2,96 -3,57
8. TILINPÄÄTÖSSIIRROT
Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen postojen erotus -8,74 -18,64

MEUR

9. TULOVEROT 2008/2009 2007/2008
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta 1,32 0,16

10. KÄYTTÖOMAISUUS

Muut pitkä
Aineettomat vaikutteiset
Aineettomat hyödykkeet oikeudet menot Yhteensä
Hankintameno 1.11.08 2,81 10,32 13,12
Lisäykset 0,59 0,34 0,92
Hankintameno 31.10.09 3,39 10,65 14,04
Kertyneet poistot 1.11.08 -2,25 -9,79 -12,04
Tilikauden poistot -0,19 -0,21 -0,40
Kertyneet poistot 31.10.09 -2,45 -10,00 -12,44
Kirjanpitoarvo 31.10.09 0,95 0,65 1,60
Raken
nukset ja Koneet Ennakko
Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet rakennelmat Alukset ja kalusto maksut Yhteensä
Hankintameno 1.11.08 1,07 17,02 608,47 27,04 28,60 682,21
Lisäykset 0,02 13,52 1,51 14,10 29,16
Vähennykset -5,27 -0,31 -5,58
Hankintameno 31.10.09 1,07 17,05 616,72 28,25 42,71 705,79
Kertyneet poistot 1.11.08 -11,68 -354,43 -22,44 -388,56
Vähennysten kertyneet poistot 5,27 0,17 5,44
Tilikauden poistot -0,32 -26,87 -1,49 -28,68
Kertyneet poistot 31.10.09 -12,00 -376,03 -23,77 -411,80
Arvonkorotukset 0,84 0,84
Kirjanpitoarvo 31.10.09 1,91 5,04 240,69 4,48 42,71 294,83
Osakkeet Muut
11. SIJOITUKSET konserniyritykset osakkeet Yhteensä
Hankintameno 1.11.08 1,08 0,01 1,09
Lisäykset -
Hankintameno 31.10.09 1,08 0,01 1,09
Pääomalaina, Ruotsin lainsäädännön mukainen 0,44 0,44
Kirjanpitoarvo 31.10.09 1,52 0,01 1,53
12. VAIHTO-OMAISUUS 31.10.2009 31.10.2008
Myyntitavaravarasto 10,16 9,58
Tarvikevarasto 0,17 0,21
Polttoainevarasto 0,86 1,00
Yhteensä 11,19 10,79
13. SIIRTOSAAMISET 31.10.2009 31.10.2008
Henkilöstöön liittyvät erät 10,52 15,18
Julkiset satama- ja alusmaksut 3,76 0,56
Muut siirtosaamiset 2,46 7,36
Yhteensä 16,74 23,10
MEUR
14. OMA PÄÄOMA 2008/2009 2007/2008
Osakepääoma 1.11. 1,82 1,82
Osakepääoma 31.10. 1,82 1,82
Edellisten tilikausien tulos 1.11. 68,45 46,59
Edellisen tilikauden tulos 0,00 32,66
Osingonjako -10,80 -10,80
Edellisten tilikausien tulos 31.10. 57,65 68,45
Tilikauden tulos 3,28 0,00
Oma pääoma yhteensä 62,74 70,27
15. VELAT, JOTKA ERÄÄNTYVÄT MYÖHEMMIN KUIN VIIDEN VUODEN
KULUTTUA
31.10.2009 31.10.2008
Lainat rahoituslaitoksilta 76,72 72,41
16. SIIRTOVELAT 31.10.2009 31.10.2008
Henkilöstöön liittyvät erät 14,52 13,77
Muut siirtovelat 7,88 7,07
Yhteensä 22,40 20,84
17. ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT
VASTUUT
31.10.2009 31.10.2008
Vastuusitoumukset
Lainat ja limiitit, joiden vakuudeksi annettu aluskiinnityksiä 124,84 119,20
Muut vastuut, joita ei ole merkitty taseeseen
Katettu talletuksilla 0,84 0,84
Tytäryhtiön puolesta annettu takaussitoumus 0,18 0,21
Yhteensä 125,86 120,25
Omasta puolesta annetut vakuudet
Aluskiinnitykset 139,08 139,08
Pantatut takaisinmaksutakuut 27,16 -
Talletukset 0,84 0,84
Yhteensä 167,08 139,92
Leasingvastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat 0,63 0,65
Myöhemmin maksettavat 2,42 0,35
Yhteensä 3,05 1,00
Investointisitoumukset, joita ei kirjattu kirjanpitoon
Sitoumukset, alustilaukset 21,36 33,34
– Kokonaisarvo 60,98 60,81

Espanjalaiselta Astilleros de Sevilla, S.A -telakalta tilatun aluksen rahoitukseksi on olemassa sitova luottosopimus. Käyttämättömien luottolimiittien määrä on yhteensä 39 Meur.

Hallituksen voitonjakoehdotus

Viking Line Abp:n tase per 31.10.2009 osoittaa, että vapaa oma pääoma on 60 927 431,00 euroa.

Hallitus esittää yhtiökokoukselle:

Osinkona jaetaan 0,70 euroa/osake 7 560 000,00 euroa Vapaaseen omaan pääomaan jätetään 53 367 431,00 euroa

Maarianhaminassa 16. joulukuuta 2009

Ben Lundqvist, hallituksen puheenjohtaja Carita Blomsterlund Erik Grönberg Agneta Karlsson Dick Lundqvist Lars G Nordström Nils-Erik Eklund, toimitusjohtaja

tilintarkastuskertomus

Viking Line Abp:n yhtiökokoukselle

Olemme tarkastaneet Viking Line Abp:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tili kau delta 01.11.2008–31.10.2009. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että kon se rnitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilin pää tösstan dardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti.

Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastus toimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvo ntaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita.

Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta, toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilin päätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön taloudellisesta asemasta ja toiminnan tuloksesta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Maarianhamina 17. joulukuuta 2009

Leif Hermans, KHT Erika Sjölund, HTM

Osoitteet

VIKING LINE ABP

Norragatan 4/PB 166 AX-22101 Mariehamn Åland, Finland Puh +358 18 270 00 Fax +358 18 169 44

Storagatan 2 AX-22100 Mariehamn Åland, Finland Puh +358 18 260 11 Fax +358 18 158 11

AHVENANMAAN ALUE

Storagatan 2 AX-22100 Mariehamn Åland, Finland Puh +358 18 262 11 Fax +358 18 261 16

PARK ALANDIA HOTELL Norra Esplanadgatan 3 AX-22100 Mariehamn Åland, Finland Puh +358 18 141 30 Fax +358 18 171 30

SUOMEN YKSIKKÖ

Mastokatu 1/PL 119 FI-00161 Helsinki Puh +358 9 123 51 Fax +358 9 175 551

1.linja/PL 265 FI-20101 Turku Puh +358 2 333 11 Fax +358 2 333 1317

MATKAMYYMÄLÄT

HELSINKI Lönnrotinkatu 2 FI-00100 Helsinki Puh +358 9 123 51 Fax +358 9 647 075

TURKU Hansa-Thalia Aurakatu 10 FI-20100 Turku Puh +358 2 333 11 Fax +358 2 333 1319

TAMPERE Hämeenkatu 14 FI-33100 Tampere Puh +358 3 249 0011 Fax +358 3 249 0150

LYYPEKKI Matkamyymälä ja rahtikonttori Große Altefähre 20–22 DE-23552 Lübeck Puh +49 451 38 46 30 Fax +49 451 38 46 399

TALLINNA Matkavaraukset World Trade Center Ahtri 12 EE-10151 Tallinn Puh +372 666 3966 Fax +372 666 3939

SKANDINAVIAN YKSIKKÖ

Danvik Center Hästholmsvägen 28 SE-131 30 Nacka Puh +46 8 452 41 00 Fax +46 8 452 41 10

MATKAMYYMÄLÄT

TUKHOLMA Cityterminalen Klarabergsviadukten 72 SE-111 64 Stockholm Puh +46 8 452 40 00 Fax +46 8 452 40 75

VÄSTERÅS Köpmangatan 3 SE-722 15 Västerås Puh +46 21 15 83 00 Fax +46 21 15 83 05

UPPSALA Dragarbrunnsgatan 37 SE-753 20 Uppsala Puh +46 18 18 84 00 Fax +46 18 18 84 11

NORRKÖPING Drottninggatan 53, Box 2263 SE-600 02 Norrköping Puh +46 11 24 86 00 Fax +46 11 24 86 16

RAHTIYKSIKKÖ

Mastokatu 1/PL 119 FI-00161 Helsinki Puh +358 9 123 51 Fax +358 9 631 895

RAHTIKONTTORIT

TURKU PL 265 FI-20101 Turku Puh +358 2 333 1446 Fax +358 2 333 1452

TUKHOLMA VL Stadsgården SE-116 30 Stockholm Puh +46 8 452 42 52 Fax +46 8 452 42 60

TALLINNA Sadama 25 A-Terminal EE-15051 Tallinn Puh+372 666 3985 Fax +372 666 3984

TYTÄRYHTIÖT

VIKING LINE SKANDINAVIEN AB Stadsgården, Tegelvikshamnen SE-116 30 Stockholm Puh +46 8 452 41 00 Fax +46 8 452 42 85

VIKING REDERI AB Stadsgården, Tegelvikshamnen SE-116 30 Stockholm Puh +46 8 452 41 00 Fax +46 8 452 42 85

OÜ VIKING LINE EESTI World Trade Center Ahtri 12 EE-10151 Tallinn Puh +372 666 3966 Fax +372 666 3939

VIKING LINE FINNLANDVERKEHR GMBH Große Altefähre 20-22 DE-23552 Lübeck Puh +49 451 38 46 30 Fax +49 451 38 46 399

SUNDQVIST BUSS AB Storagatan 2 AX-22100 Mariehamn Åland, Finland Puh +358 18 263 11 Fax +358 18 165 77

www.vikingline.fi www.vikingline.ax www.vikingline.se www.vikingline.ee www.vikingline.de www.vikingline.dk

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.