Annual Report • Jan 22, 2010
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Panostaja on suomalainen, vakavarainen, yrittäjyyteen perustuva monialakonserni, joka luo elinvoimaisia yrityksiä ja yrityskokonaisuuksia. Toteutamme sen yritysostoin ja kehitystyöllä.
Ostamaamme yritykseen tuomme uuden, sitoutuneen johdon sekä liiketaloudellista ja strategista osaamista. Päämäärä on nostaa panostettava yritys alansa vahvaksi tekijäksi 5–10 vuodessa, minkä jälkeen se jatkaa toimintaansa itsenäisenä. Toimintaamme ohjaavat Panostajan emoyhtiön arvot.
Panostaja tukee aktiivisesti kasvuyrittäjiä kehittämään yhdessä omistettuja pk-yrityksiä toimialansa johtaviksi yrityksiksi.
Panostajan tavoitteena on olla halutuin kumppani kasvuyrittäjille ja luopuville pk-yritysten omistajille. Panostaja tekee suomalaisia menestystarinoita ja kasvattaa sitä kautta omistaja-arvoa.
Arvostamme ja tuemme yritysten kasvua. Tuemme yrittäjien kehittymistä. Pyrimme kaikilla toimillamme nostamaan yrittämisen arvoa ja arvostusta koko Suomessa.
Hyödymme bisneksemme monimuotoisuudesta ja erilaisten ihmisten erilaisten taitojen yhdistämisestä.
Käyttäydymme ja viestimme painavasti, arvovaltaisesti, vilpittömästi ja avoimesti.
Panostaja Oyj hakee selvää kasvua yritysostojen kautta perustamalla uusia liiketoiminta-alueita ja täydentämällä yritysten jo olemassa olevia alueita.
Panostaja keskittyy erityisesti kasvu- tai uudelleenjärjestelyvaiheessa oleviin toimialoihin, joihin liittyy normaalia suurempi mahdollisuus saavuttaa synergiaetuja toimialan tai toiminnan kehittämisen kautta.
Panostajan tavoitteena on keskittää voimavarat 10–15 toisiaan tasapainottavaan liiketoiminta-alueeseen. Valittujen toimialojen kehittämisen tavoitteena on saavuttaa merkittävä markkina-asema omalla alalla. Vuosittain tavoitteena on hankkia 2–3 uutta liiketoiminta-aluetta ja täydentää nykyisiä alueita yritysostoin sekä saattaa yksi alue itsenäistymisvaiheeseen.
Pitkällä aikavälillä konsernin tavoitteena on keskimäärin yli 22 prosentin vuosittainen oman pääoman tuotto. Tavoitteena on myös yli 30 prosentin keskimääräinen liikevaihdon kasvu sisältäen uusien liiketoiminta-alueiden vaikutuksen.
Panostaja tavoittelee yli 40 prosentin omavaraisuusastetta. Omaan pääomaan sisällytetään pääomalainat. Pyrkimyksenä on jakaa osakkeenomistajille vähintään puolet konsernin tuloksesta joko osakkeiden takaisinostoina ja/tai osinkoina.
| 1 000 € | 2009 | 2008 | |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 120 050 | 121 133 | |
| Liikevoitto | 4 295 | 6 407 | |
| Voitto ennen veroja | 2 025 | 4 394 | |
| Voitto jatkuvista liiketoiminnoista | 1 345 | 2 759 | |
| Voitto myydyistä liiketoiminnoista | 0 | 11 038 | |
| Tilikauden voitto | 1 345 | 13 797 | |
| emoyhtiön osakkeenomistajille | 693 | 12 694 | |
| vähemmistölle | 652 | 1 103 | |
| Tulos/Osake, €, laimennettu | 0,02 | 0,25 | |
| Tulos/Osake, €, laimentamaton | 0,02 | 0,28 | |
| Oma pääoma / Osake, € | 0,80 | 0,93 | |
| Osinko / Osake, € | 1) 0,12 | 0,12 | |
| Omavaraisuusaste, % | 37,9 | 36,8 | |
| Bruttoinvestoinnit | 23,0 | 24,2 | |
| Osakkeiden lukumäärä tilik. lopussa, Tkpl | 47.403 | 46.076 | |
| Henkilöstö keskimäärin | 790 | 646 | |
69 135 121 133 120 050
05 06 07 08 09
36,4 1 735 75,9 50,7 65,9
Osakekannan
markkina-arv0, Milj. €
05 06 07 08 09
Henkilöstö keskimäärin
Omavaraisuusaste, %
Panostaja Oyj aloitti vuoden alussa mittavan kaksivuotisen sisäisen kehitysohjelman, "Panostetaan Porukalla". Kehitysohjelma koostuu tytäryhtiöiden strategisten kehityshankkeiden suunnittelusta ja toteutuksesta, henkilöstön osaamis- ja motivaatiotekijöiden kasvattamisesta ja johdolle suunnatusta Master-ohjelmasta. Ohjelmaan osallistuu sen eri vaiheissa tytäryhtiöiden koko henkilöstö.
Aidon palvelun luonteen ymmärtäminen on kasvanut Panostaja-yhtiöissä sitä mukaan, kun Panostetaan Porukalla -ohjelma on vuoden ajan edennyt. Mittava ja tulevaisuudessa konsernin kaikki 900 työntekijää tavalla tai toisella kattava ohjelma versoo jo. Yhtenäinen johtamisen käytäntö leviää konsernissa, kun johtamista on tarkasteltu kriittisesti.
– Kun katse on käännetty peruutuspeilin tarkastelusta tulevaisuuteen, johtoryhmä- ja hallitustyöskentelyyn on syntynyt uusia työkaluja. Palveluliiketoiminnan todellinen luonne on avautunut, ja sen jatkuvan kehittämisen merkitys valjennut niin, että olemme jo päässeet kehittämään
toimintatavoistamme entistä parempia niin konsernin johdossa kuin sen yhtiöissä, kehitysjohtaja Heikki Nuutila tiivistää.
Johtamiskulttuuri elää pienissä ja keskisuurissa yrityksissä muutosten aikaa. Tässä murroksessa Panostaja haluaa olla edelläkävijä. Mittavan koulutusohjelman kautta näkemykset kustannustehokkaasta liikkeenjohtamisesta ovat kirkastuneet. Tämän seurauksena keskeisiä toimintoja osataan johtaa kustannustehokkaasti; esimerkiksi logistiikka, tuotanto ja myynti elävät keskenään erilailla, ja kustannustehokkuuden saavuttaminen vaatii ymmärtämään kokonaisuutta, jossa nämä eri osa-alueet yhdistyvät.
– Tuotelähtöisestä ajattelusta ollaan siirtymässä nyt palvelukokonaisuuksiin. Asiakasratkaisujen kehittäminen on hyvässä vauhdissa. Tätä kykyä edelleen kehittämällä Panostajan toimialat ja niiden työntekijät valmistautuvat tulevaan nousukauteen.
Materiaalista pääomaa kuvaavien mittareiden rinnalla arvon ovat saaneet muun muassa luottamus-, osaamis-, verkosto- ja sosiaalinen pääoma.
Tuotelähtöisestä ajattelusta ollaan siirtymässä nyt palvelukokonaisuuksiin. Asiakasratkaisujen kehittäminen on hyvässä vauhdissa.
Uusia ajatuksia ja ideoita pursuaa ainakin Suomen Helaston talouspäällikkö Leena Malkamäki jokaisen Panostetaan Porukalla -ohjelman tapaamisen jälkeen. Kaksivuotinen Master-ohjelma johtaa hänen niin halutessaan MBA-tutkintoon.
– Nyt on kylvetty jyviä, joiden itäminen on menossa. Mielellään rysäyttäisi kaikki ideansa heti käytäntöön, mutta uudet ajatukset tarvitsevat kypsymisaikaa. Tulokset syntyvät aikanaan, Malkamäki kuvaa.
– Erityisen iloinen olen, että emoyhtiössä ajatellaan nykyaikaisesti ja tulevaisuutta varten. Yksittäisellä yrityksellä on harvoin varaa näin mit-
tavaan järjestelyyn. Samalla konsernin muiden yhtiöiden työntekijöistä saa itselle vertaisryhmän, joka keventää omassa työssä olevaa yksinäisyyttä. Tätä kautta uudet ajatuksetkin saavat kasvualustan.
Konsernin kannalta on erittäin merkittävää, että sen tytäryhtiöt tekevät yhteistyötä, ja siihen Panostetaan Porukalla -ohjelma antaa mahdollisuuden. Näin näkee Lämpö-Tukun maahantuontipäällikkö Jaakko Kovanen.
– Muut Panostaja-yhtiöt ovat tulleet tätä kautta tutuiksi, mikä auttaa syventämään myös konkreettista yhtiöiden välistä yhteistyötä, keskinäisen sparrauksen lisäksi. Potkua tällaisesta saa.
Kovasen mukaan yleisessä talouden alamäessä koulutuksen arvo korostuu erityisesti.
– Koulutusta ja kehitystyötä aliarvioidaan ihan liian usein. Nähdään
vain, että niille omistettu aika on pois jostain muusta. Eihän se tietenkään niin ole vaan tällainen poikii aina jotain uutta ja parhaimmillaan panostus tulee monenkertaisesti takaisin. Meilläkin on kehitetty ohessa omaa organisaatiota ja prosesseja. Monet ideat ja kehityshankkeet ovatkin lähteneet Panostetaan Porukalla -ohjelman myötä, Kovanen sanoo.
Panostetaan Porukalla ohjelman toteutus jatkuu. Liiketoiminnallisia tuloksia on jo nähty, mutta Heikki Nuutila odottaa varsinaisten tulosten kypsyvän vasta tulevaisuudessa.
– Uusien ajatusten ja oppien saaminen arkipäivän tekemiseksi vaatii vielä paljon töitä. Nyt juuri on aika pohtia seuraavaa siirtoa, mikä voisi liittyä tuottavuuden ja tehokkuuden kasvattamiseen, sanoo Nuutila.
Panostaja täytti 25 vuotta 5.12.2009. Edellisen laman aikana yhtiömme tärkeitä arvoja olivat kumppanuus, yrittäjyys, luottamus, valta ja vastuu sekä pitkäjänteisyys. Samat arvot ja lähtökohdat pätevät toiminnassamme edelleen.
Kulunut tilikausi oli meille poikkeuksellisen haastava. Aloitimme tilikauden marraskuussa 2008 tietoisena siitä, että rahoitusmarkkinoiden epävarmuus heijastuu reaalitalouteen ja sitä kautta myös Panostajan liiketoiminta-alueille. On kuitenkin myönnettävä, että ensimmäisen neljänneksen jälkeen, helmikuussa 2009, taantuman todellinen syvyys alkoi hahmottua kokonaisuudessaan. Lähes kaikilla liiketoiminta-alueilla tilanteeseen reagoitiin kulusäästöin, joihin kuuluivat myös henkilöstön sopeuttamista koskevat toimet.
Taantuma on vahvistanut käsitystäni siitä, että tavoitteemme hajauttaa omistuksiamme laajemmin eri toimialoille on oikea. Kykenimme tekemään heikossakin suhdannetilanteessa erittäin hyvää tulosta joillain toimialoilla.
Panostajan toimintamalli on yksi hyväksi havaittu keino saada aikaan kasvuyrityksiä ja -yrittäjiä. Tavoitteenamme on olla johtava suoma- laisten PK-yritysten lisäarvoa luova aktiivinen omistaja.
Tämän tilikauden alussa uskoimme, että rahoituskriisi on Panostajalle myös mahdollisuus. Näkemyksemme oli oikea. Toteutimme tilikauden aikana neljä yritysostoa, jotka kaikki olivat täydennysostoja olemassa oleviin liiketoiminta-alueisiin.
Tammikuussa 2009 täydensimme ympäristöliiketoiminta-aluetta Puztec Oy:n ostolla ja loimme laajan tuote- ja palveluntarjoajan, jolla on kykyä kasvaa ulkomailla.
Huhtikuussa 2009 täydensimme lukitus- ja turvallisuusliiketoiminta-aluetta Bewator Oy:n ostolla ja laajensimme ratkaisutarjontaamme kulunvalvontaan. Lopputilikauden aikana integroimme LukkoExpert Security Oy:n ja Bewatorin yhdeksi kokonaisuudeksi, joka aloitti toimintansa 1.11.2009 Flexim Security Oy:nä.
Sokonet Oy:n ostimme elokuussa 2009 ja pääsimme lähemmäksi tärkeitä valtakunnallisia asiakkaitamme. Kaupassa meille siirtyi myös Sokopro-projektipankki, jonka jatkokehitys on yksi mielenkiintoisimmista mahdollisuuksistamme digitaalisten painopalveluiden toimialalla.
Aivan tilikauden lopussa ostimme CLO Pakkaukset Oy:n osakekannan järjestelyssä, jossa CLO Pakkausten omistajasta tuli merkittävä omistaja uuteen Vallog Groupiin. Integraatiotyö on alkanut ja ensimmäisten asiakaspalautteiden perusteella näyttää siltä, että arviomme vahvemman toimijan rakentamisesta lisäarvologistiikan toimialalle on myös asiakkaidemme mieleen.
Strateginen tavoitteemme on, että kunkin liiketoiminta-alueen on pyrittävä kokonaistoimittajan asemaan omassa asiakaskunnassaan. Tätä strategiaa tukevia yritysostoja tulemme tarvittaessa jatkossakin toteuttamaan.
Lokakuussa 2009 saimme vietyä loppuun vuotta aikaisemmin aloittamamme konsernin kiinteistöomaisuuden myynnin. Toimimme pitkäjänteisesti valitun strategian mukaan ja löysimme ratkaisun, joka tukee kasvustrategiaamme. Voimme hyödyntää kiinteistöistä vapautuneet pääomat strategiamme mukaiseen toimintaan, ja samalla liiketoiminta-alueiden toimitusjohtajat saavat keskittyä oman liiketoimintansa johtamiseen.
Käynnistimme päättyneen tilikauden aikana kaksivuotisen sisäisen "Panostetaan porukalla" -kehitysohjelman, joka tähtää Panostajan yhteisen toimintatavan vahvistamiseen. Ohjelmaan osallistuu sen eri vaiheissa Panostajan yhtiöiden koko henkilöstö. Tavoitteenamme on mahdollistaa henkilöstön osaamisen kasvattaminen ja varmistaa, että yritystemme vetäjien käytössä on nykyjohtamisen viimeisin tieto. Voimme tarjota liiketoiminta-alueillemme jotain sellaista, jota PK-yrityksen on itsenäisesti vaikea hankkia.
Investointimme raportointijärjestelmiin sai tunnustusta, kun Oracle otti Panostajan kansainväliseksi esimerkkiyritykseksi Hyperion Financial Management -ohjelmiston käyttäjänä. Dokumentoitu ja ohjeistettu järjestelmä on parantanut olennaisesti riskienhallinnan tasoa koko konsernissa. Täysimittaisessa käytössä olevaa järjestelmää kehitetään jatkuvasti, ja se antaa vankan perustan koko Panostaja konsernin johtamisjärjestelmän kehittämiselle. Kuluvan vuoden teemat liittyvät liiketoiminta-alueiden ja johtoryhmien strategiatyön kehittämiseen sekä prosessien ja toimintojen parempaan analysointiin ja mittaamiseen. Tavoite on selvä: parempi kannattavuus ja parempi kyky palvella asiakkaita ja sitä kautta omistaja-arvon lisääminen.
Lähtökohdat vuodelle 2010 ovat haastavat. Olemme korostaneet tätä alkaneen vuoden suunnittelussa ja tavoitteiden asettamisessa. Vaikka merkkejä talouden käänteestä onkin jo ilmassa, niin mahdollinen nousu tulee olemaan hidas, ja eri toimialojen välillä tulee olemaan eroja käänteen ajankohdassa ja nopeudessa. Kaikessa tekemisessä pitää nyt entisestään korostua asiakaslähtöisyys, asiakkaan toiminnan syvempi ymmärtäminen ja oman tekemisen tehokkuus – tänä aikana on myös uskallettava rohkeasti investoida tulevaan. Uskon, että yrittäjätoimitusjohtajiemme määrätietoisella työllä ja emoyhtiön kannustavassa ohjauksessa saamme yhdessä aikaan tuloksia alkaneella tilikaudella.
Kansantaloutemme on jälleen kerran merkittävän murroksen edessä. Suomeen tarvitaan kasvuyrityksiä ja niihin sijoittavia pitkäjänteisiä omistajia. Panostajan toimintamalli on yksi hyväksi havaittu keino saada aikaan kasvuyrityksiä ja -yrittäjiä. Tavoitteenamme on olla johtava suomalaisten PK-yritysten lisäarvoa luova aktiivinen omistaja. Alkanut vuosi antaa siihen taas uusia mahdollisuuksia.
Panostajan osakkeenomistajien määrä on ollut voimakkaalla kasvu-uralla. Osakkaidemme määrä on noussut jo lähes 4000:een. Kiitos luottamuksesta kaikille osakkeenomistajillemme.
Haastava vuosi on mitannut myös yhteistyösuhteiden syvyyttä. Tässä kohdin haluan kiittää kaikkia toimitusjohtajiamme ja koko henkilöstöä hyvästä suorituksesta ja sinnikkäästä työstä yhteisten tavoitteiden hyväksi. Haluan myös esittää kiitokset muille yhteistyökumppaneillemme linjakkaasta ja sujuvasta yhteistyöstä haastavan vuoden 2009 aikana.
Tampereella 17. joulukuuta 2009
Juha Sarsama toimitusjohtaja
Kuvassa vasemmalta Panostajan yritysanalyytikko Tero Luoma, financial controller Taru Anero, hallintoassistentti Sari Tapiola, kirjanpitopäällikkö Riitta Jokela ja henkilöstöassistentti Jaana Laaksonen.
Panostaja perustetaan seitsemän ennakkoluulottoman kumppanin yhteisyrityksenä. Malli uudenlaiselle yhtiölle saadaan Pohjois-
Amerikasta.
Ostetaan ensimmäinen tytäryhtiö Matti-Ovi Oy.
1984 1985 1987 1989 1990 1993
Ostetaan Lämpö-Tukku Oy.
Panostaja listautuu pörssiin.
Ostetaan Toimex Oy.
Yrityssaneeraus ja toiminnan selkiyttäminen: keskitytään yrittäjävetoisten pk-yhtiöiden
kehittämiseen.
Sadan vuoden ensimmäinen kvartaali on ollut meille hyvä!
1996 1999 2003 2006 2009
Ostetaan Vallog Oy.
Päätetään kasvaa yritysten sukupolven-
vaihdosten toteuttajana. 2006–2008 ostetaan Alfa-Kem Oy, KL-Varaosat Oy, Heatmasters Group Oy, Lukko-Expert Security Oy, Suomen Kiinnikekeskus Oy, Suomen Helakeskus Oy, Kopijyvä Oy, Ecosir Oy ja Kospa Oy.
Muodostetaan Suomen Helasto Oyj:n pohjalta pörssinoteerattu konepajaryhmä Takoma Oyj. Myydään tytäryhtiöt Arme Oy ja Pajakulma Oy.
Ostetaan Puztec Oy, Bewator Oy, Sokonet Oy, CLO Pakkaukset Oy. Muodostetaan Ecosir Group Oy. Myydään konsernin kiinteistöt.
Tilamarkkinat-Yhtiöt Oyj myydään Cramo Oyj:lle. Talous saadaan kuntoon.
Panostaja maksaa ennakkoon saneerausohjelman mukaiset velat ensimmäisenä
yhtiönä Suomessa.
Heikki Nuutila, kehitysjohtaja kehittäminen "Autamme liiketoiminta-alueiden vetäjiä näkemään erityisesti palveluliiketoimintaa laajemmin ja syvemmin sekä kasvatamme liiketoimintaosaamista mahdollistamalla uusimpien johtamisen työkalujen käytön."
Juha Sarsama, toimitusjohtaja
itsenäistyminen "Seuraamme omistaja-arvon kehitystä jatkuvasti. Arvioimme yhdessä yrittäjiemme kanssa täydennysostojen tarpeen ja oikea-aikaisen irtautumisen omistuksista."
Panostaja etsii ja hankkii pääasiallisesti enemmistöomistukseensa pieniä ja keskisuuria kaupan, palvelualan ja teollisuuden yrityksiä, joiden liikevaihtotaso on 5–20 miljoonaa euroa. Tavoitteena on muodostaa näistä kullekin toimialalle oma liiketoiminta-alue. Panostajaa kiinnostavat erityisesti kasvu- ja uudelleenjärjestelyvaiheessa olevat yritykset, joihin liittyy normaalia suurempi mahdollisuus saavuttaa synergiaetuja toimialan/toiminnan kehittämisen kautta.
Panostaja osallistuu liiketoiminta-alueen kehitystyöhön aktiivisesti ottamalla kokonaisvastuun kyseisen alueen kehittämisestä. Pääomapanostuksen lisäksi Panostajan tuoma lisäarvo liittyy yleensä rahoituksen kokonaisjärjestelyihin, strategioiden luomiseen, hallitustyöskentelyyn, kasvuun yritysostojen kautta sekä talouden, markkinoinnin ja johtamisjärjestelmien kehittämiseen ja toimialatuntemukseen.
Panostajan tavoitteena on saattaa liiketoiminta-alue mahdollisimman nopeasti toimimaan pörssikonsernin itsenäisenä osana, joka voidaan myös irrottaa uudelle omistajalle.
Veli Ollila, talousjohtaja haltuunotto "Olemme rakentaneet liiketoimintaalueitamme varten maailman huippua edustavan raportointijärjestelmän, jonka uudet yhtiömme saavat korvauksetta käyttöönsä ensimmäisestä päivästä lähtien."
Tapio Tommila, sijoitusjohtaja valinta ja osto
"Etsimme aktiivisesti pk-yrityksiä, joilla on terve talous ja joissa on potentiaalia jalostua alansa kärkiyritysten joukkoon Panostajan tukemana. Kohteenamme ovat yritykset, joissa halutaan toteuttaa sukupolven- tai enemmistöomistajuuden vaihdos."
Panostajan tulonmuodostus koostuu vuotuisista tuotoista ja panostustoiminnan irtautumistuotoista. Vuotuiset tuotot muodostuvat konserniyhtiöiden vuosittain kertyvästä tuloksesta. Irtautumistuotot syntyvät osakkeiden myyntitulosta konserniyhtiöstä luovuttaessa. Tulonmuodostuksen merkittäväkin vuotuinen vaihtelu on tyypillistä panostustoiminnalle.
Panostajan tavoitteena on keskittää voimavarat 10–15:een toisiaan tasapainottavaan liiketoiminta-alueeseen, jotta vuosittaiset liiketoiminta-alueiden irtautumistuotot olisivat mahdollisia. Vallitseva markkinatilanne vaikuttaa irtautumisien ajoitukseen ja menestyksellisyyteen.
Valmistaa, kehittää ja markkinoi ammattikäyttöön tarkoitettuja teknokemian tuotteita kuten teollisuuskemikaaleja, siivous- ja suurkeittiöaineita.
Kierrätys-, jäte- ja kiinteistöhuollon laiteratkaisuihin erikoistunut ympäristöteknologiayritys, joka muodostettiin yhdistämällä Ecosir Oy, Kospa Oy ja Puztec Oy vuonna 2009.
Suomen johtava turvallisuusteknologiaan ja -palveluihin sekä lukitukseen ja oviautomatiikkaan erikoistunut asiantuntijayritys, joka muodostettiin yhdistämällä Lukko-Expert Security Oy ja Bewator Oy.
Lahden Lämpökäsittely -konserni tarjoaa metallien lämpökäsittelypalvelua Suomessa ja kansainvälisesti. Heatmasters Oy valmistaa, kehittää ja markkinoi lämpökäsittelyteknologiaa.
Mercedes Benz- ja BMW-henkilöautojen alkuperäisvaraosien ja tarvikkeiden maahantuoja, tukkukauppa ja jälleenmyyjä.
Suomen johtava digitaalisia kopiointi-, tulostus- ja painopalveluita sekä dokumentinhallintaratkaisuja tarjoava yritys, joka laajeni elokuussa 2009 pääkaupunkiseudulle Sokonet Oy:n hankinnalla.
Lämpö-Tukku
LVI-alan maahantuonti ja tukkumyynti. Palvelee oman
alansa ammattilaisia ja asennusliikkeitä laajan tuotevalikoiman noutotukkuna.
Suomen Helakeskus on Seinäjoella toimiva Suomen johtava rakennus- ja kalustehelojen tukkukauppa.
Kiinnittimien ja työvälineiden tukkukauppa, joka toimii Uudellamaalla, Pirkanmaalla sekä Satakunnassa ja palvelee jälleenmyyjiä valtakunnallisesti.
Valmistaa ja markkinoi massiivipuisia sisäovia ja portaita.
Pörssinoteerattu, yrittäjävetoiseen liiketoimintamalliin perustuva konepajaryhmä luotiin 2007 yhdistämällä Tampereen Laatukoneistus Oy ja Hervannan Koneistus Oy. Takoma tulee muodostumaan kolmesta toimialasta: hydrauliikka, alihankinta ja omien teknologiatuotteiden valmistaminen.
Valmistaa ja tuo maahan LVI-putkikannakkeita. Asiakkaina tekniset tukkuliikkeet ja käyttökohteina asuin-, julkis- ja teollisuusrakentaminen.
Lisäarvologistiikka- ja pakkauspalveluita sekä komponenttivalmistusta konepajateollisuudelle tarjoava yritys, joka vahvistui lokakuussa 2009 CLO Pakkaukset Oy:n hankinnalla.
Alfa-Kem keskittyy kokonaisratkaisujen tarjoamiseen asiakkaalle.
Alfa-Kemin linjaus keskittyä pelkästään teknokemian tuotteiden valmistamisesta enemmän erilaisten kokonaisratkaisujen tuottamiseen on edennyt kuluneella tilikaudella.
– Vuosi on entisestään korostanut asiakkaan todellisen tarpeen ymmärtämistä. Kyse ei ole yksin tuotemyynnistä vaan kokonaisratkaisun tarjoamisesta. Se tarkoittaa, että myymme osaamistamme, jolla varmistetaan, että asiakkaamme käyttää oikeita tuotteita, oikeassa paikassa ja oikein, toimitusjohtaja Jukkapekka Porali sanoo.
Poralin kuvaama periaate pätee yhtälailla konepajoilla kuin markettien puhtaanapidossa. Asiakas säästää, kun kokonaisuus on hallinnassa ja työ on tehokkaampaa ja nopeampaa.
Konepajateollisuudessakin toimiva Alfa-Kem sai tuta osansa tilikauden yllätyksistä. Yhtäkkinen talouden käänne iski heti tilikauden alussa, kun konepajat joutuivat ahtaalle. Teollisuustuotteiden ja -palveluiden osalta yhtiön liikevaihto jäikin noin neljänneksen heikommaksi kuin vuotta aiemmin.
– Yhtiön kokonaisliikevaihdosta leikkaantui 17 prosenttia. Liikevaihdon pudotus oli voimakkain tilikauden alussa, mutta kevättalvella lasku oli jo maltillisempaa, Porali kuvaa.
Yhtiön kiinteistönhoidon ja siivouksen tuoteryhmän liikevaihto laski. Tämä trendi on ollut nähtävissä kokonaismarkkinassa jo muutaman vuoden ajan.
– Suuret siivousliikkeet ovat siirtyneet keskitettyyn ostoon, mikä on asettanut Alfa-Kemin kokoisen yritykselle uusia haasteita erityisesti myynnin organisoinnissa, Porali toteaa.
Suurkeittiötuoteryhmän myynti pysyi ennallaan. Satsaus markettien puhtaanapidon palvelukokonaisuuden kehittämiseen kasvatti suurkeittiötuoteryhmän myyntiä lopputilikaudesta.
Raaka-aineiden hinnan kehitys on ollut oma huolenaiheensa. Alkuvuoden nousussa ollut hinta kääntyi kuitenkin laskuun keväällä. Loppuvuodesta tilanne helpottui lisää. Raaka-ainekustannukset nousivat tilikaudella noin seitsemän prosenttia.
Konepajateollisuus säilyy edelleen Alfa-Kemin keskeisenä tukijalkana ja lisämyyntiä on haettu koko ajan. Uusien asiakkaiden hankinta on onnistunut tyydyttävästi, mutta asiakkailla tehtävät tuotetestaukset vievät aina oman aikansa. Työstöön tarvittavien kemikaalien testijakso on nimittäin vähintään puoli vuotta.
Yhtiö on sitoutunut asiakkuuksiensa hoitoon, ja sen Porali uskoo kantavan jatkossakin.
– Kehitämme edelleen myös kauppakeskusten puhtaanapidon palvelukokonaisuutta. Asia korostuu entisestään ja on erittäin merkittävä osa Alfa-Kemin tarjoamia palveluja. Marketeissa liikkuu tuhansia ihmisiä, joten siellä pitää osata toimia monipuolisesti. Ja meillä on tämä osaaminen.
Vuoden aikana Alfa-Kem on keskittynyt voimakkaasti erityisesti myyntiin. Myyjistä puolet toimii itsenäisinä yrittäjinä. Samalla työsuhteisten myyjien määrä on laskenut kymmeneen.
– Vuoden 2010 budjetti perustuu kasvuun. Tavoittelemme vuoden 2008 liikevaihdon tasoa. Ja mikäli toimintojen tehostaminen onnistuu suunnitellusti, kannattavuus on edellisvuotta parempi, Porali toteaa.
| Liikevaihto | 1 735 | 2 895 | 3 017 | 2 498 |
|---|---|---|---|---|
| Liikevoitto | 472 | 223 | 148 | -430 |
| Henkilöstö | 38 | 41 | 24 | 21 |
| Omistusosuus 31.10.2009 | 80 % | |||
| * 6 kk |
** Sisältää konserniliikearvon alaskirjauksen 0,5 milj. euroa
Toimitusjohtaja Jukkapekka Porali
Toimitusjohtaja Mauri Leponen
Ympäristöliiketoiminta-alue sai uuden toimijan heti vuoden alettua, kun imukeräysjärjestelmiin erikoistuneesta Puztecista tuli osa Panostajaa. Yhdessä maanalaisiin keräysratkaisuihin erikoistuneen Ecosirin ja puristinteknologiaa valmistavan Kospan kanssa Panostajan ympäristöteknologian alan yhtiöistä syntyi kesäkuun alussa Ecosir Group.
– Saimme näin luotua toimijan, jonka tuote- ja palvelutarjonta on kotimaassa alansa laajin. Pohjoismaittenkin mittakaavassa Groupin tarjoamien ratkaisujen ja palvelujen valikoima on kattavin. Pystymme nyt palvelemaan asiakkaitamme todella kattavasti, toimitusjohtaja Mauri Leponen tiivistää.
Kierrätyksen ja jätteenkäsittelyn kokonaisuuksiin paneutuvana toimijana Ecosir Group on väistämättä sidoksissa myös rakentamisen suhdanneheilahteluihin, sillä se myy erilaisia ratkaisuja kauppakeskuksiin, julkisiin rakennuksiin, teollisuuden ja aluerakentamisen tarpeisiin.
Rakentamisen taantuma näkyi Ecosir Groupissa ja erityisesti projektiliiketoiminnassa. Kansainvälinen rahoituskriisi pysäytti ympäristöteknologian projektitoimitukset, mikä käänsi yhtiön raskaasti tappiolliseksi. Tilanteeseen on vastattu sopeuttamistoimenpiteillä, jotka tilikauden lopussa käsittivät koko henkilökunnan lomauttamisen.
– Yritysten ja toimintojen yhdistäminen on nyt kuitenkin pääosin toteutettu. Kehittäminen ja investoinnit mm. kansainväliseen markkinointiin jatkuvat taantumasta huolimatta. Kokonaisuuden rakentamiseen on laskettu kuluvan kolme vuotta, mikä on otettu huomioon yhtiön toimintasuunnitelmassa, Leponen toteaa.
Uutta lupaava ja luova suunta on ympäristöteknologian kannalta kauppakeskusten ja liikerakentamisen lisäksi tiheä aluerakentaminen. Tiiviiden asuinalueiden suunnittelussa jätteiden lajittelun ja keräämisen uudet isot mahdollisuudet ovat vasta tulossa. Syväkeräyssäiliöt, puristinteknologia, maanalaiset keräysratkaisut ja imukeräysjärjestelmät jatkavat siitä, mihin perinteinen jätteidenkeruu päättyy.
Euroopan unionin odotetaan määrittävän jätteen raaka-aineeksi, mikä korostaa kierrätyksen ja jätteenkäsittelyn tärkeyttä. Ecosir Groupin laaja tuotevalikoima merkitsee asiakkaan kannalta kustannustehokkuutta; tarkoituksenmukainen kohteeseen sopiva ratkaisu myös pienentää hiilijalanjälkeä ja parantaa energiatehokkuutta.
Ecosir Groupin toimintasuunnitelmaan kuuluu kansainvälistyminen. Se on oleellinen osa kotimarkkinoiden rinnalla, kun tavoitteena on kasvu.
– Maailmanlaajuisille markkinoille meno, toimintojen virtaviivaistaminen ja tuotekehitys vaativat molemmat nyt omat taloudelliset satsauksensa. Groupissa on kuluneen vuoden ajan keskitytty rakentamaan markkinointia, tuotevalikoimaa ja toimintatapoja. Ja tämä työ jatkuu vielä, Leponen huomauttaa.
Ecosir Groupin päämarkkina-alueet ovat Suomen lisäksi Skandinavia, Venäjä ja Lähi-Itä. Baltiassa yhtiöllä on huoltoyksikkö.
| Liikevaihto | 2 446 | 6 372 |
|---|---|---|
| Liikevoitto | -82 | -2 211 |
| Henkilöstö | 32 | 45 |
| Omistusosuus 31.10.2009 | 70,2 % | |
| * 6 kk |
Ecosir Groupin järjestelmät jatkavat siitä, mihin perinteinen jätteidenkeruu päättyy.
Kuvassa Aleksi Mäkelä
Lukituksen, oviautomatiikan ja turvallisuuden monitoimitalo kehittää innovatiivisia kokonaisratkaisuja asiakkaita kuunnellen.
LukkoExpert Security -nimi katosi päättyneen tilikauden myötä. Uusi tilikausi alkaa Flexim Security -nimellä. Lukituksen, oviautomatiikan ja turvallisuustekniikan sekä -palvelujen monitoimitalo nousee samalla alan raskaaseen sarjaan.
Toimitusjohtaja Jukka Laakso on hyvin tyytyväinen toteutuneeseen kauppaan, jossa Flexim Security sulautui LukkoExpertiin. Kaupan myötä asiakkaiksi siirtyi Suomen 15 suurimmasta yrityksestä 12 suurinta. Kansainvälisiä asiakkuuksia syntyi muun muassa Venäjälle ja Kiinaan.
– Keväällä toteutunut kauppa oli iso ratkaisu. Sen myötä pääsimme rakentamaan kokonaisurakoituja turvatekniikan ratkaisuja, Laakso kertoo.
Liikevaihdollisesti LukkoExpert Securityn vuosi on ollut varsin hyvä. Talouden heilahtelut eivät ole yltäneet turva-alalle. Vaikka uudisrakentaminen juuttui jäihin, saneerausrakentaminen on korvannut menetyksiä samalla, kun julkinen sektori on jatkanut investointeja. Isot valtakunnalliset asiakkuudet ovat pitäneet.
LukkoExpert kasvatti liikevaihtoaan muutaman prosentin. Flexim Security taas paransi kannattavuuttaan merkittävästi. Yhdessä yhtiöt hakevat kasvua paitsi orgaanisesti myös uusilta markkinoilta. Kotimaan markkinoilta yhtiö odottaa kasvua myös jatkossa. Esimerkiksi Jyväskylä on osoittautunut nopeasti kasvavaksi markkina-alueeksi. Myös Tampere ja Seinäjoki ovat olleet vahvoja.
Yhtiön omista investoinneista suurin on ollut toiminnanohjausjärjestelmän rakentaminen.
– Seuraavaksi pääsemme kehittämään järjestelmää siihen suuntaan, että voimme tarjota asiakkaille näkymät häntä koskeviin prosesseihin.
– Vuosi on mennyt toimintojen tehostamiseen. Olemme kuitenkin palveluyhtiö, ja nyt iskukykymme on erinomainen. Koulutamme osaajamme itse. Turvatekniikan, ovitekniikan ja ovien toimitukset ovat samassa paketissa. Se myös näkyy high security -tason asiakkaiden kanssa tehtyinä sopimuksina.
Laakso tähyää jo vuoden 2010 taakse, jolloin yhtiöllä on tarjota vahvoja uusia tuotteita ja palveluja, ja sen organisaatio on valmis. Edessä ovat työntäyteiset ajat.
– Moni on arvellut, että tulossa on kulunutta vuotta tiukemmat talouden ajat. Turvatekniikan myyjien ennusteet lupaavat alalle 10 – 15 prosentin kasvua. Itse olen tyytyväinen pieneenkin kasvuun. Ei tulevaisuus hirveän huonolta näytä. Vuosi 2010 on joka tapauksessa meillä yhtiön rakentamisen aikaa.
Laakso on ollut turva-alalla vuodesta 1986 lähtien. Ala on koko ajan pitänyt pintansa, vaikka on muuttanut muotoaan. Yrityksissä on paneuduttu riskienhallintaan. Turvallisuudesta on tullut osa liikkeenjohtoa. Kiinteän omaisuuden rinnalle on noussut tieto pääomana, joka on syytä turvata.
Uuden Flexim Securityn tuote- ja palvelutarjonnan suunnittelun lähtökohtana onkin tarjota asiakkaille uusia innovatiivisia turvallisuus- ja ajanhallinta- sekä oviympäristöratkaisuja.
| 2008 | 2009 | |
|---|---|---|
| Liikevaihto | 11 304 | 18 796 |
| Liikevoitto | 434 | 431 |
| Henkilöstö | 84 | 146 |
| Omistusosuus 31.10.2009 | 70 % |
Toimitusjohtaja Jukka Laakso
Toimitusjohtaja Juha Saarikunnas
Metallien lämpökäsittelypalveluihin ja niihin tarvittavien koneiden ja laitteiden toimituksiin keskittynyt Heatmasters Group joutui kokemaan asiakkaittensa taloudellisen ahdingon vuoden toisella puoliskolla. Tuolloin konekauppa ja kiinteät uunitukset vähenivät selvästi.
– Huolto- ja kunnossapitotoiminta pitivät Groupin pyörät pyörimässä. Energiasektorilla tapahtui koko ajan, ja sen ansiosta selvisimme tilikaudesta kohtuullisesti. Suuntasimme toimintamme kysynnän mukaan, toimitusjohtaja Juha Saarikunnas kertoo.
Myönteisin yllätys tuli Ruotsista, jossa konsernin tytäryhtiö teki ensimmäisenä itsenäisenä vuotenaan hyvän tuloksen.
Heatmasters Groupin voitollisesta tuloksesta huolimatta syksy oli raskas. Toimintojen sopeuttaminen markkinatilannetta vastaavaksi vaati lomautuksia ja irtisanomisia. Varsinkin tilikauden viimeinen neljännes pakotti ottamaan käyttöön raskaimmat keinot.
– Tottakai aika on ollut vaikeaa henkilökunnalle, mutta tehdyt toimenpiteet on ymmärretty. Kysynnän vähentymiseen on reagoitava kustannuksia leikkaamalla.
Markkinoiden yskähdellessä yhtiössä on keskitytty katsomaan tulevaisuuteen. Tilikauden aikana konsernissa on tehty mittavia markkinointi-investointeja, jotka näkyvät tuloksessa kertaerinä. Rahaa on kulunut myös Varkauden ja Lahden uusiin uuneihin sekä kone- ja laiteliiketoiminnan tarvitsemiin uusiin toimitiloihin.
– Näillä ratkaisuille tuemme yhtiön kansainvälistymistä, lämpökäsittelyratkaisujen viemistä maailmalle. Konekaupan ja sen vaatimien jakelukanavien ja huoltotoimintojen kehittäminen tätä silmällä pitäen on jatkossakin keskeistä Heatmasters Groupissa. Myös tuotekehitys on luonnollinen ja vahva osa viennin rakentamista.
– Kassatilanne on näiden toimien toteuttamiseksi vahva, sillä yhtiö myi omistamansa kiinteistöomaisuuden Panostaja-konsernissa toteutetun liikekiinteistöjärjestelyn yhteydessä. Muutos oli erinomainen näyttö Panostajan johdolta strategian mukaisesta muutoksesta vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, Saarikunnas kiittelee.
Vuoden 2010 näkymistä Saarikunnas poimii myös myönteisiä merkkejä. Tilikauden pohjakosketus koettiin Heatmastersissa loppukesästä. Kesälomakauden jälkeen tilauskanta alkoi jo vähän elpyä. Markkinoiden käynnistyminen ottaa kuitenkin aikaa.
– Nyt tarvitaan kärsivällisyyttä ja lujaa uskoa. Oma arvioni on, että talous lähtee loivaan nousuun. Milloin se näkyy tehdassaleissa, sitä on vaikea vielä sanoa, Saarikunnas pohtii.
| Avainluvut, 1 000 € | *2007 | 2008 | 2009 | Liikevaihto, 1 000 € | LiikeVoitto, 1 000 € |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 4 760 | 9 246 | 7 426 | 36,4 1 735 *4 760 9 246 7 426 |
36,4 1 735 *1 268 1 508 536 |
| Liikevoitto | 1 268 | 1 508 | 536 | ||
| Henkilöstö | 58 | 56 | 66 | ||
| Omistusosuus 31.10.2009 | 80 % | ||||
| * 6 kk |
Heatmastersin tekninen osaaminen varmistaa lämpökäsittelypalvelujen tehokkuuden.
KL-Varaosat luottaa osaamiseen ja asiakaspalveluun.
KL-Varaosien keskittyminen kahden automerkin alkuperäisvaraosien maahantuontiin ja jälleenmyyntiin osoitti kantavuutensa tilikauden yleisessä vuoristoradassa, vaikka Mercedes-Benz- ja BMW-henkilöautojen omistajat pitivät toimitusjohtaja Jarkko Iso-Eskeliä jännityksessä alkuvuoden. Tuolloin autonomistajien hämmennys talouden liikkeistä siirtyi suoraan varaosamarkkinoihin.
– Ihmiset jäivät odottamaan. Huhtikuulle asti myynti oli kiikankaakan. Olimme jäljessä budjetoidusta, mutta kesäkuusta eteenpäin kasvu oli hyvää, Iso-Eskeli kertaa vuotta mielessään.
Yhtiön koko tilikaudesta tuli lopulta myynnillisesti edellistä parempi. Kun uusien autojen myynti pysähtyy, vanhojen autojen huolto korostuu. Syke on tuttu koko varaosa-alalle. KL-Varaosille tämä merkitsi nyt selkeää liikevaihdon kasvua.
Kasvun perusta syntyy asiakkaiden tarpeiden kuulemisesta. Alkuperäisvaraosasarjojen rinnalle KL-Varaosat on nostanut tarvikevaraosasarjat, mikä palvelee vanhimpien automallien omistajia.
– Toiminnan on todella oltava kaikessa aina vaan asiakaslähtöisempää. Tuotteiden hinnat korostuvat, kun taloudessa on voimakkaita heilahduksia. Samalla periaatteemme on tarjota asiakkaalle aina parasta laatua. Joskus se on sitä, että alkuperäinen osasarja korvataan edullisemmalla tarvikevaraosalla. Kyse on tarkoituksenmukaisuudesta, Iso-Eskeli sanoo.
KL-Varaosien asiakkaita ovat autokorjaamot, jälleen- ja vähittäismyyjät sekä yksityiset kuluttajat kuin myös kunnat, pelastuslaitokset, ammattioppilaitokset ja vakuutuslaitokset. Monimuotoista asiakaskuntaa yhtiö haluaa palvella entistä paremmin. Sitä varten Iso-Eskeli on vienyt yhtiön tilausjärjestelmän nettikaupan rinnalle verkkoon. Näin toimitukset nopeutuvat ja omat myyjät saavat aikaa keskittyä itse myymiseen.
Toimitusjohtaja uskoo järjestelmän vahvistavan uuden tilikauden pohjaa. Samalla, kun KL-Varaosat on ajanmukaistanut perustyökalujaan, se on vahvistanut luottamusta vuoteen 2010.
– Nettikauppa ja sähköinen tilausjärjestelmä antavat yhdessä asiakkaillemme myös mahdollisuuden perehtyä rauhassa varaosavalikoimaamme ja vertailla tarjontaa. Se on samalla tilaisuus kartuttaa omaa asiantuntemusta alalta. Tällainen sähköinen palvelu korostuu entisestään. Asiakaskuntaan on tulossa jo seuraava sukupolvi, joka on kasvanut sähköisen palvelun maailmaan. Meidän tehtävä on tehdä tilaaminen asiakkaalle mahdollisimman helpoksi.
Iso-Eskeli ei usko taloudessa tapahtuvan suuria muutoksia ensi vuoden aikana. Omat tilausjärjestelmän, verkkokaupan ja fyysisen myyntityön tehostamisen ratkaisut pitäisi hänen mukaansa riittää siihen, että vuodesta 2010 tulee KL-Varaosille edelleen entistä parempi.
Toimitusjohtaja Jarkko Iso-Eskeli
| Liikevaihto, 1 000 € | LiikeVoitto, 1 000 € | Avainluvut, 1 000 € | *2007 | 2008 | 2009 |
|---|---|---|---|---|---|
| *3 580 7 347 6 795 |
36,4 *289 726 714 1 735 |
Liikevaihto | 3 580 | 6 795 | 7 347 |
| Liikevoitto | 289 | 726 | 714 | ||
| Henkilöstö | 26 | 28 | 30 | ||
| Omistusosuus 31.10.2009 | 75 % | ||||
| * 6 kk |
Toimitusjohtaja Heimo Viinanen
Digitaalinen painotalo Kopijyvä laajeni vuoden aikana valtakunnalliseksi toimijaksi. Samalla henkilökunnan määrä on kasvanut 180:aan ja yhtiö on noussut astetta isompaan kokoluokkaan.
Kasvun ovat tuoneet paitsi Metson dokumentointipalvelun siirtyminen Kopijyvälle myös espoolaisen perheyhtiö Sokonetin osto. Kaupan myötä Kopijyvälle siirtyi myös Sokoproprojektipankki. Yhtiöiden toimintakulttuurien yhdenmukaistaminen onkin uudella tilikaudella merkittävä työ.
Jyväskyläläisellä Kopijyvällä on toimipisteitä kuudessa kaupungissa, ja nyt siis myös pääkaupunkiseudulla. Kumppanuusverkoston kautta yhtiö palvelee 16 paikkakunnalla Suomessa, Pietarissa ja Tallinnassa.
– Koko vuoteen on hyvä olla tyytyväinen. Talouden yleinen tila näkyi tätä kautta meidänkin toiminnassamme. Tärkeämpää on, että oma asiakashankinta onnistui hyvin, toimitusjohtaja Heimo Viinanen luonnehtii tilikautta.
– Tosin edessä on pitkä talvi, joka ei ole ainakaan edellistä helpompi. Yleinen taloustilanne tuskin paranee ennen kesää.
Ala laajenee Viinasen mukaan suurkuvatuotantoon. Se onkin korvannut liikevaihtoon kuluneella kaudella tulleita notkahduksia. Samalla Kopijyvälle on avautunut uusia markkinoita.
– Toimiala keskittyy edelleen. Alalla on varmasti odotettavissa yrityskauppoja. Uudet laitteet maksavat jo sellaisia summia, ettei pienillä painotaloilla ole varaa lähteä kilpailuun mukaan.
Myynnin jatkuva tehostaminen pitää Kopijyvän kiinni markkinoissa. Toiminnan yhdenmukaistamista tukee loppuvuodesta valmistuneet uudet toimitilat Jyväskylän Savelassa. Myös Joensuussa yhtiön kaksi toimipistettä siirtyvät samaan osoitteeseen.
Lisäksi satojen tuhansien eurojen sijoitukset nykyaikaiseen laitekantaan tekee Kopijyvästä yhden Suomen uudenaikaisimmista digipainotaloista.
Kotimaan rajojen ulkopuolelta Kopijyvä haistelee maailmanmarkkinoita Tallinnassa ja Pietarissa. Näiden osakkuusyhtiöiden toiminnassa taantuma näkyi enemmän kuin Suomessa.
Viinanen pitää merkittävänä sitä, että koko vuoden aikana ei yhtiössä ole tarvinnut turvautua yhteistoimintamenettelyyn. Henkilökunta on omalta osaltaan mahdollistanut sen, että yhtiön kannattavuuskin on säilynyt hyvänä. Toimitusjohtaja puhuu torjuntavoitosta.
| Avainluvut, 1 000 € | *2008 | 2009 | Liikevaihto, 1 000 € | LiikeVoitto, 1 000 € |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 3 938 | 36,4 1 735 13 508 |
36,4 3 580 *3 938 13 508 |
1 735 3 580 *683 2 088 |
| Liikevoitto | 683 | 2 088 | ||
| Henkilöstö | 131 | 192 | ||
| Omistusosuus 31.10.2009 | 67,9 % | |||
| * 6 kk |
05 06 07 08 09
Kopijyvä rakentaa johtavaa ja valtakunnallisesti kiinnostavaa digitaalisen painamisen palvelukokonaisuutta.
Kuvassa Pekka Koski ja Hannu Kanerva
Lämpö-Tukku hakee kasvua LVI-korjaus- rakentamiseen sopivasta palvelumallista.
Lämpö-Tukun toimitusjohtaja Jouko Tyrkkö on kohtalaisen tyytyväinen; vuosi ei ollut katastrofi. Liikevaihto tippui, mutta vain vajaan 13 prosenttia. LVI-tukkumarkkinoiden alan yleinen kehitys antoi odottaa huomattavasti suurempaa alamäkeä.
– Pääsimme vähällä, vaikka alkuvuodesta näytti pahalta. Edellisvuoden isot investoinnit rasittivat vielä kulunutta kautta, mutta suojasivat myös pahimmalta. Liikevaihdon pudotusta hillitsi myös keskittymisemme saneerausrakentajien palvelemiseen, Tyrkkö mainitsee.
– Kesälomien jälkeen on ollut havaittavissa rakennustoiminnan elpymistä, joka on näkynyt myös myynnin hyvänä kehityksenä.
Jo valmiiksi rakennettu varastointi- ja kuljetusjärjestelmä omine kalustoineen ovat osoittautuneet arvokkaaksi ratkaisuksi. Ne ovat taanneet vahvan kilpailuaseman varsinkin saneerausrakentamisen saralla, jossa toimitusten on sujuttava joustavasti ja nopeasti.
Toistaiseksi Lämpö-Tukku on selvinnyt myös ilman lomautuksia tai irtisanomisia, mikä näkyy Tyrkön mukaan henkilökunnan motivaatiossa ja asenteessa.
– Meillä on ollut voimakas halu selviytyä, vaikka liikevaihto ja sitä kautta tulos ovat notkahtaneet. Työntekijöiden omistautuminen työlleen ja yhtiöön näkyvät suoraan tuloksissa. Yhteenkuuluvaisuuden tunne on kasvanut sitä myöden, kun olemme yhdessä etsineet ratkaisuja vaikeisiin tilanteisiin. Kyllä omistajan puolella on silloin myös halu pitää kiinni tällaisista ihmisistä, Tyrkkö kiittää.
Toiminnan tietoinen linjaus saneerausrakentamiseen on muuttanut tuotevalikoimaa samalla, kun yhtiö on kasvattanut omaa maahantuontia.
Uutena toimipisteenä Seinäjoen noutotukku on löytänyt asemansa Pohjanmaalla. Pääkaupunkiseudulla toiminta on säilynyt vakaana, eikä odotettua romahdusta koettu. Rakennusmarkkinoiden rauhallisinta seutua oli Pirkanmaa, jossa varsinkin uudisasuntotuotanto on ollut käytännössä pysähdyksissä.
– Kun myynti on notkahtanut, olemme keskittyneet oikeaan tuotevalikoimaan ja karsineet bulkkituotteista. Näin olemme säilyttäneet katteemme. Myös pitkillä kumppanuussopimuksilla on oma tärkeä osansa. Niiden ansiosta Lämpö-Tukun maahantuonti on vahvistunut ja kasvanut, Tyrkkö avaa.
Yli kolmanneksen kuluneena vuonna tipahtaneen uudisasuntotuotannon odotetaan elpyvän vähitellen vuoden 2010 loppupuolella. Uusien asuntojen rakentamisen ennustetaan nousevan kuluneen vuoden toteutuneista noin 20 000 asunnosta muutamalla tuhannella. Aikaisempien vuosien tasolle pääsemiseen mennee vielä useampi vuosi.
Saneerausrakentaminen kasvanee edelleen ensi vuonna 5–7 prosenttia. Varsinkin pääkaupunkiseudulla on odotettavissa piristystä. Myös Lämpö-Tukku tavoittelee kasvua.
– Tavoitteemme perustuu nimenomaan saneerausrakentamisen kasvulle, jossa logistiikkamme on vahvimmillaan, Tyrkkö linjaa.
| 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | **2009 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 12 229 | 12 560 | 15 281 | 19 692 | 17 347 |
| Liikevoitto | 369 | 240 | 478 | 392 | 1 569 |
| Henkilöstö | 29 | 31 | 31 | 38 | 38 |
| Omistusosuus 31.10.2009 | 63,3 % | ||||
| ** Sisältää myyntivoittoa kiinteistöstä 1,4 milj. euroa |
Toimitusjohtaja Jouko Tyrkkö
Toimitusjohtaja Pekka Koskenkorva
Suomen Helaston helayhtiöt sulautuivat tilikauden aikana yhdeksi kokonaisuudeksi. Suomen Helakeskus palvelee nyt sekä rakennuspuusepän- että kalusteteollisuutta keskitetysti ja yhdenmukaisesti.
Uudisrakentamisen tipahtaminen kymmeniä prosentteja vuoden 2007 tasosta ja lukkoliiketoiminnan myynti Flexim Securitylle leikkasivat yhtiön liikevaihtoa kokonaisuudessaan liki 20 prosenttia edelliseen tilikauteen verrattuna. Rakennushelapuolen menetyksiä on hieman korvannut korjausrakentamisen elpyminen. Kalusteheloissa keittiöhelojen menekki on sen sijaan jatkunut normaalina
– Talouden voimakas pudotus yllätti. Tästä huolimatta vuosi on ollut ihan hyvä. Kalusteheloja kysytään uudisrakentamisen taantumasta riippumatta, koska kuluttajat panostavat kodin kunnostamiseen ja sisustamiseen, toimitusjohtaja Pekka Koskenkorva ynnää.
Suomen Helakeskus on nuivasta yleisestä talouskehityksestä huolimatta kirjannut vuoden aikana myös onnistumisia. Asuntotuotanto ja –kauppa eivät lopu, joten Koskenkorva uskoo helamarkkinoiden mahdollisuuksiin.
– Yhtiöllä on uusia tuotteita ja palveluja, joissa olemme onnistuneet hyvin. Yksi tärkeä menestystekijä on tehokas toimitusketju, joka vain vahvistuu kesäkuussa 2010 valmistuvien uusien toimitilojen myötä.
Koskenkorva näkee logistiikkakeskuksen edelleen jämäköittävän helayhtiön toimintatapoja. Kaikki vanha jää taakse uuden tilikauden myötä, kun tilat valmistuvat ja muutto viimein toteutuu. Yhtiö on luopunut kiinteistöomaisuudestaan ja siirtynyt vuokratiloihin.
Toimitusjohtaja painottaa myös yhtiön työntekijöiden merkitystä menestyksen rakentamisessa. Pitkän kokemuksen tuoma osaaminen on tässä avaintekijä. Kokemusta yhtiössä on edelleen runsaasti, vaikka lukkoliiketoiminnan myynnin takia henkilökunnan määrä kutistui tilikauden aikana 49:stä 32:een.
Lähtö vuoteen 2010 on Suomen Helakeskukselle mielenkiintoinen. Vaikka talouden yleinen kehitys määrää paljon, Koskenkorva on luottavainen ja uskoo taloustilanteen myönteiseen kehitykseen varovaisesti. Helakeskus on nyt uusi yritys, joka elää helamarkkinoilla laajennetulla tuotevalikoimallaan ja palveluunsa luottaen.
– Olemme Suomessa hela-alan ainoa yritys, jonka tuotevalikoimassa on sekä ovi- ja ikkuna- että kalustehelat. Muut toimivat joko tai -valikoimalla, Koskenkorva muistuttaa.
| 2008 | **2009 | |
|---|---|---|
| Liikevaihto | 14 874 | 11 708 |
| Liikevoitto | 1 342 | 1 165 |
| Henkilöstö | 49 | 34 |
| Omistusosuus 31.10.2009 | 100 % | |
| ** Sisältää myyntivoittoa kiinteistöstä 0,1 milj. euroa |
14 874
Avainluvut, 1 000 € Liikevaihto, 1 000 € LiikeVoitto, 1 000 €
Suomen Helakeskus luottaa tehokkaasti johdettuun toimitusketjuun.
Kuvassa Antti Lehtonen
Suomen Kiinnikekeskus syntyi tilikauden aikana Ruuvi-Poikien, Porin Pultin ja Helsingin Laaturuuvin yhdistäessä toimintansa. Uusi yhtiö on joutunut kamppailemaan selvitäkseen yllättävän nopeasti alkaneesta ja erityisesti metalliteollisuutta koetelleesta taantumasta.
– Kannustavaa on kuitenkin ollut se, että asiakkaita emme ole tänä aikana juurikaan menettäneet. Taantuman aikana alalle syntyi kova hintakilpailu. Tässä emme välttämättä aina pärjänneet, mutta palvelumme, ammattitaitomme ja luottamus meihin ovat olleet ratkaisevia tekijöitä kauppojen syntymiselle. Asiakkaat tietävät, että pystymme toimittamaan tilatut tuotteet nopeasti ja varmasti sovittuna ajankohtana, toimitusjohtaja Ari Suomalainen kertoo.
Valittu toimintatapa on saanut kiitosta asiakastyytyväisyysmittauksissa. Kiinnikemarkkinoiden kylmä kyyti leikkasi silti yhtiön liikevaihdosta lähes 30 prosenttia. Pahin aallonpohja koetteli heti tilikauden alussa. Vasta loppuvuodesta näytti siltä, että markkinat alkaisivat vähitellen vetää. Valtion rakentamiseen kohdentamat elvytystoimet eivät kuitenkaan yltäneet metalliteollisuuteen, jonka vaikeudet jatkuivat.
Kiinnikekeskuksen ase taantumaa vastaa oli varastojen nopea järkeistäminen. Yhdistymisen myötä se oli myös hyvin perustelua, vaikka toiminnot jakaantuvat edelleen Uudellemaalle, Satakuntaan ja Pirkanmaalle.
– Etunamme oli, ettei ylisuuria varastoja ollut. Panostimme ostojen keskittämiseen ja varastojen yhdistämiseen. Samalla yhdenmukaistimme tuotevalikoimaa. Varastomuutoksista saimme näin myös rahaa kassaan. Yhtiön runko on nyt kunnossa ja valmiina nousuun.
– On oikeastaan onnekasta, että asiakaskuntaamme kuuluu myös paljon pieniä toimijoita. Laskutettavia tahoja on näin runsaasti, jolloin yhden isomman asiakkaan merkitys ei ole liikevaihdon kokonaisuutta ajatellen niin merkittävä, Suomalainen miettii.
Vuosi 2010 jatkunee synkkänä, arvioi Suomalainen. Hän luottaa kuitenkin Suomen Kiinnikekeskuksen tarjoamien kokonaisratkaisujen voimaan ja suoraan yhteydenpitoon asiakkaan kanssa.
– Asiakastyytyväisyyskysely vahvisti, että sähköpostilla halutaan entistä enemmän tietoa alan muutoksista ja uutuustuotteista, mutta asiakkaat haluavat edelleen tietoa myös myyntiedustajien kertomana. Myyntiedustajien tehtävänä onkin esitellä, myydä ja pitää asiakassuhteita yllä.
Myynnin, ostojen ja varastoinnin yhdenmukaistaminen jatkuu uudella tilikaudella samoin kuin toiminnan ohjausjärjestelmän rakentaminen. Suomalainen uskoo näillä eväillä pärjättävän edelleen.
Yhtiössä on yli 30 vuoden kokemus työkaluista ja kiinnikkeistä. Tähän kokemukseen toimitusjohtaja luottaa, kun yhtiö tarjoaa vuonna 2010 taattua laatua ammattilaisille. Yhteyttä asiakkaisiin vahvistavat keväällä avatut vähittäiskaupat Tampereella ja Helsingissä.
Toimitusjohtaja Ari Suomalainen
| 2008 | **2009 | |
|---|---|---|
| Liikevaihto | 4 075 | 2 865 |
| Liikevoitto | 383 | -52 |
| Henkilöstö | 30 | 26 |
| Omistusosuus 31.10.2009 | 100 % | |
| ** Sisältää myyntivoittoa kiinteistöstä 0,1 milj. euroa |
Toimitusjohtaja Tapani Harjunen
Suomen Puunjalostuksen vuotta ovat värittäneet muutokset. Kun rakentamisen ja sitä kautta rakennustarvikkeiden myynti reagoivat voimakkaasti talouden muutoksiin, on yhtiö muokkautunut entistä joustavammaksi.
– Epävarmuus lähitulevaisuudesta on hallinnut koko tilikautta. Siitä huolimatta olemme jatkuvasti kehittäneet toimintaamme, toimitusjohtaja Tapani Harjunen kuvaa yleistä tunnelmaa.
Alkuvuoden kysynnän lasku näkyi odotetusti yhtiön liikevaihdossa. Ovituotannon kannattavuus ja tehokkuus säilyivät hyvinä, kun taas porrastuotannon kulujen leikkaamista yhtiö on joutunut jatkamaan. Niinpä esimerkiksi Petikon myyntinäyttely on vuoden aikana suljettu.
Puun saatavuus kokeili toiminnan kestävyyttä kesän ja syksyn aikana. Harjunen kertoo puun saatavuudessa olleen yllättäviä vaikeuksia.
Asiakkaiden keskittyminen korjausrakentamiseen on vahvistanut omalta osaltaan yhtiön toimintoja ja tulosta. Valikoimaan on otettu korjausrakentamisen markkinoille suunnattuja uusia ja tilauksesta valmistettavia tuotteita.
Yhtäkkiä muuttunut toimintaympäristö on siis vaatinut joustamaan. Kun asiakkaat ovat esimerkiksi vähentäneet varastointiaan, on Suomen Puunjalostus keskittynyt oman varastotoiminnan kehittämiseen. Se on tarkoittanut oikeiden tuotteiden toimittamista oikeaan aikaan.
– Muutokset ovat vaatineet työntekijöiltä paljon, ja he ovatkin omaksuneet nopeasti uudenlaisia toimintatapoja. Kaikki ovat olleet yritteliäästi mukana kehittämässä yhtiötä, Harjunen kiittää.
Toiminnan ja tuotannon joustavuuden kehittämisen ohessa myös itse tuotteiden kehittäminen on merkittävää, jotta talouden laskukauden yli päästään asiallisesti. Matti-Ovi onkin tämän ansiosta saanut lisää huomiota vaativilla Saksan markkinoilla.
Odotukset uudesta tilikaudesta ovat varovaisen optimistisia. Kun kysynnän hiljaisin hetki koettiin vuoden 2009 alussa, on vuotta myöhemmin havaittavissa pientä virkistymistä. Viennin kysyntä on kääntynyt odotusten mukaisesti paremmaksi Norjassa, Saksassa ja Venäjällä.
Ovia ja puuportaita omakotitaloihin, rivitaloihin ja kesäasuntoihin valmistavan Suomen Puunjalostuksen asiakkaita ovat rakentajien lisäksi rautakaupat, rakennusliikkeet, talotehtaat ja tukkuliikkeet.
| Avainluvut, 1 000 € | Liikevaihto, 1 000 € | LiikeVoitto, 1 000 € | |||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | **2009 | 9 472 | 7 502 | 4 784 | 482 | 114 | 615 | |||
| Liikevaihto | 10 218 | 10 583 | 9 472 | 7 502 | 4 784 | 10 218 | 10 583 | ||||||
| Liikevoitto | 482 | 114 | 615 | 285 | 103 | ||||||||
| Henkilöstö | 82 | 92 | 82 | 59 | 41 | ||||||||
| Omistusosuus 31.10.2009 | 70 % | ||||||||||||
| ** Sisältää myyntivoittoa kiinteistöstä 0,1 milj. euroa |
Suomen Puunjalostus on tuotannon ja toimintojen ketterä kehittäjä.
Kuvassa äiti Benjamas Salonen ja tytär Hatairat Ojala
Uuden ajan konepaja tähtää kasvuyhtiöksi.
Konepajaryhmä Takoman vuosi sitten asettamat kasvutavoitteet kuluneelle tilikaudelle eivät toteutuneet. Yhtiö on kuitenkin pitänyt kiinni kehitysohjelmastaan, sillä kone- ja laiteinvestointien sekä toimintojen kehittämisen kautta saavutettu parempi tuottavuus vahvistaa yhtiön asemaa markkinoilla.
– Tosiasiat tunnustetaan ja eteenpäin jatketaan entistä vahvempana. Omaa suhteellista kilpailukykyä olemme parantaneet muun muassa investoinneilla, toimitusjohtaja Kimmo Korhonen sanoo.
Toimintaa on jouduttu Takomassakin sopeuttamaan yleistä markkinatilannetta vastaavaksi. Investoinnit uusiin koneisiin ja laitteisiin ovat puolestaan auttaneet Takomaa tehostamaan tuotantoaan, mikä taas on mahdollistanut uusien asiakkaiden hankinnan. Samaan aikaan on menossa mittava johtamisjärjestelmän rakentaminen, mikä on osa toimintojen tehostamista sekin.
Takoman liikevaihto ja tulos laskivat vuoden aikana. Tilikauden ensimmäinen puolivuotta toteutui kasvutavoitteiden mukaan. Pudotus tapahtui loppukeväästä.
Takoman tavoitteena on nostaa liikevaihto 100 miljoonaan euroon vuoteen 2012 mennessä. Takoman vahva kassa ja listattu osake antavat hyvät mahdollisuudet yhtiölle toteuttaa kasvustrategiaansa myös yritysostoin.
– Yleinen talouden tilanne hiljensi yrityskauppaneuvotteluyhteydenottoja merkittävästi alkutilikaudesta. Enemmän yhteydenottoja alkoi tulla taas loppuvuodesta, jolloin yrityskauppoja ajatellen tilanne kääntyi jo meille edulliseksi. Muita ostajia on nimittäin vähän ja vuoden aikana yritysten kauppahinnat ovat tulleet maltillisemmiksi kuin mitä ne olivat esimerkiksi vielä vuotta aikaisemmin. Näyttääkin siltä, että Takomalle laadittu kasvusuunnitelma pystytään toteuttamaan vähemmin kustannuksin kuin alun perin oli ajatus, Korhonen ynnää.
Yhtiön hydrauliikkaliiketoiminta selviytyi tilikauden markkinatilanteessa hyvin. Voimakkaampi pudotus osui alihankintatoimialaan. Korhonen muistuttaa, että vertailuvuodet 2007 ja 2008 olivat sellaisia, joita Suomen taloudessa tuskin nähdään pitkään aikaan; päättyneen tilikauden tuloksia vertaillaan yleisesti siis poikkeuksellisen korkeisiin lukuihin.
– Elämme nyt eräänlaisen luovan tuhon aikaa, jonka vaikutukset eivät lyhyellä aikavälillä välttämättä vaikuta kovin dramaattisilta, mutta pidemmällä tarkastelujaksolla muutokset rakenteissa ovat varmasti huomattavat.
Toimitusjohtaja Kimmo Korhonen
08 09
| Liikevaihto, 1 000 € | LiikeVoitto, 1 000 € | Avainluvut, 1 000 € | ||
|---|---|---|---|---|
| 2008 | 2009 | |||
| 18 397 15 408 36,4 |
1 735 3 580 1 059 -328 |
Liikevaihto | 18 397 | 15 408 |
| Liikevoitto | 1 059 | -328 | ||
| Henkilöstö | 86 | 82 | ||
| Omistusosuus 31.10.2009 | 65,1 % |
Toimitusjohtaja Kalervo Pentti
Toimexissa on vuoden aikana etsitty muiden tavoin keinoja kannattavuuden ylläpitämiseen. Vaikka yhtiön liikevaihto laski, putkikannakkeiden valmistamisen kannattavuus on pysynyt kohtuullisena yleisestä talouden kiikkeryydestä huolimatta.
– Kun rakentaminen on koko Suomessa hiipunut dramaattisesti, on sopeutuminen tilanteeseen vaatinut työtä. Kaiken tehdyn jälkeen olemme voittajia enemmän kuin häviäjiä, toimitusjohtaja Kalervo Pentti sanoo.
Pentti kuvaa vuotta ennennäkemättömäksi. Pudotus alkoi heti tilikauden alussa, kun rekkajonot hävisivät Suomen maanteiltä. Varastoon sidotun pääoman muuttaminen rahaksi on luonnollisesti ollut hidasta, koska kaupankäynti rakennusalalla vaatii todellista kysyntää.
Asuin-, julkis- ja teollisuusrakentamisen LVI-putkikannakkeita valmistava Toimex kasvatti vuoden kuluessa markkinaosuuttaan kotimaan markkinoista.
Venäjällä ja Baltian maissa rakentamisen pudotus oli vielä jyrkempi kuin Suomessa. Pentin arvion mukaan Baltia tuskin vetää vielä vuonna 2010, mutta Venäjän kauppaan hän odottaa piristystä öljyn hinnan nousun myötä.
– Ennen nousua on edessä kuitenkin tiukka talvi Suomessakin. Kasvuun päästänee aikaisintaan tilikauden toisella puoliskolla. Viime vuoden tasolle päästään takaisin aikaisintaan vuonna 2012.
Pentti miettii jo talouden uutta nousua, sillä silloin yrityksen starttinopeus ratkaisee. Kun alla on varastojen alasajot, voittajaksi selviytyvät yritykset, jotka pystyvät vastaamaan elpyvään kysyntään nopeimmin.
Toimex suuntaakin tulevaisuuteen avoimin mielin ja pelotta. Luottamusta tähän antaa kiinteät asiakassuhteet.
– Kaikesta huolimatta asiakkaat ovat pysyneet uskollisina. Heidän varassaan me toimimme, ja kysyntä on se avaintekijä.
Yhtiön asiakkaina ovat LVI- ja teknisen alan tukkuliikkeet. Tätä kautta saneerausrakentamisen tarpeet tietävät myös Toimexille hyvää.
| Avainluvut, 1 000 € | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | **2009 | Liikevaihto, 1 000 € | LiikeVoitto, 1 000 € | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 3 931 | 4 533 | 4 860 | 5 189 | 3 301 | 10 218 10 583 9 472 |
7 502 | 4 784 | 590 | 618 | 756 |
| Liikevoitto | 590 | 618 | 756 | 764 | 1 058 | ||||||
| Henkilöstö | 17 | 17 | 17 | 17 | 16 | ||||||
| Omistusosuus 31.10.2009 | 70,4 % | ||||||||||
** Sisältää myyntivoittoa kiinteistöstä 0,8 milj. euroa
Kuvassa Jouni Leivo
Vallog vahvistaa asemaansa isojen toimijoiden konepajalogistiikan ja pakkaamisen kumppanina.
Teknologiateollisuuden varaosavalmistaja ja logistiikkapalvelutuottaja Vallog suuntaa toimintojaan yhä enemmän logistiikkaan. Toimitusjohtaja Risto Rouskun mukaan yleinen talouden kehitys painaa suuria teollisia toimijoita siirtämään tuotteittensa varastoinnin lisäksi muitakin logistisia toimintojaan ulkopuolisille toimijoille. Tästä kehityksestä Vallog on onnistunut ottamaankin jo osansa, ja aloittaa uuden tilikauden vahvana.
Vallogilla talouden käänne osui eritoten metalliteollisuuden pienosavalmistukseen. Yhtiö joutui lopettamaan keväällä töiden vähyyden takia pienosaverstaansa Tampereen Härmälässä.
– Tämä ratkaisu vaikutti Vallogin tilikauden tulokseen eniten. Kun lisäksi Hyvinkään toimipisteestä on jouduttu irtisanomaan ja lomauttamaan, sopeuttamistoimet ovat olleet kovat. Yhtiön liikevaihto on pudonnut tilikaudella noin neljänneksen, Rousku ynnää.
Vahvuuden uuteen tilikauteen tuo loppuvuodesta toteutunut yrityskauppa, jossa Vallog ja CLO Pakkaukset yhdistyivät. Näin Suomeen syntyi konepajalogistiikan ja teollisuuspakkaamisen johtava toimija.
– Saimme tätä kautta entistä laajemman palvelupaketin. Varastoinnin ja kuljetusten lisäksi pystymme jatkossa huolehtimaan myös pakkaamisesta. Asiakaskunnan kasvun lisäksi kasvaa myös liikevaihto kaksinkertaiseksi.
– CLO tuo uutta intoa ja mahdollisuuksia kasvuun. Kummankin yhtiön tavoitteena oli kansainvälistyminen ja nyt yhdessä meillä on siihen paremmat mahdollisuudet, Rousku luottaa uuden yhtiön tulevaisuuteen.
Uusi yritys aloittaa huhtikuun alussa uudella nimellä. Kulunut tilikausi jäi siis viimeiseksi Vallogina.
Vuoteen 2010 Rousku suuntaa varovaisin mielin. Kuluneen tilikauden tilausten notkahdus vaikuttaa viiveellä.
– Ensi vuodesta tullee parempi kuin kulunut vuosi on ollut. Kun isot toimijat tehostavat toimintojaan, se tietää meille lisää töitä. Toimimme nyt kattavasti Tampereen ja Helsingin välisellä alueella, ja joustavuus kasvaa koko ajan.
Toimitusjohtaja Risto Rousku
| 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 7 525 | 8 511 | 10 491 | 13 153 | 9 384 | |
| Liikevoitto | 233 | 372 | 410 | 762 | 309 | |
| Henkilöstö | 71 | 84 | 86 | 105 | 175 | |
| Omistusosuus 31.10.2009 | 66,1 % | |||||
| ** Sisältää myyntivoittoa kiinteistöstä 0,7 milj. euroa |
Panostaja Oyj noudattaa toiminnassaan ja hallintonsa järjestämisessä Suomen Listayhtiöiden Hallinnointikoodia (2008). Hallinnointikoodi on saatavilla arvopaperimarkkinayhdistyksen ylläpitämältä verkkosivulta internetosoitteesta www.cgfinland.fi.
Panostaja Oyj:n ylin päättävä elin on varsinainen yhtiökokous. Yhtiökokous vahvistaa vuosittain yhtiön tilinpäätöksen, päättää osingonjaosta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valitsemisesta ja heille maksettavista palkkioista. Varsinaisen yhtiökokouksen kutsuu koolle yhtiön hallitus. Varsinainen yhtiökokous on yhtiöjärjestyksen mukaan pidettävä vuosittain huhtikuun loppuun mennessä. Kutsu yhtiökokoukseen on toimitettava osakkeenomistajille aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään 21 päivää ennen kokousta julkaisemalla kokouskutsu yhtiökokouksen määräämässä vähintään yhdessä valtakunnallisen levikin omaavassa sanomalehdessä. Yhtiökokoukseen osallistuvat toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja sekä hallituksen jäseneksi ensimmäistä kertaa ehdolla oleva henkilö, ellei heidän poissaololleen ole painavia syitä.
Panostaja Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään kuusi varsinaista jäsentä. Hallitukseen on kuulunut tilikaudella 2008–2009 viisi jäsentä. Hallituksen jäsenet valitsee varsinainen yhtiökokous. Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy vaalia ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilikaudella 2008–2009 hallitus kokoontui 13 kertaa. Keskimääräinen osallistuminen hallituksen kokouksiin tilikaudella 2008–2009 oli 98,5 %.
Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallitus on laatinut toimintaansa varten kirjallisen työjärjestyksen. Hallitus käsittelee laissa ja yhtiöjärjestyksessä mainittujen tehtävien lisäksi yhtiön ja konsernin kannalta tärkeitä ja laajakantoisia asioita kuten pitkän aikavälin strategiset tavoitteet, konserniin kuuluvien yhtiöiden budjetit osana konsernin budjettia, konsernin olennaiset investoinnit, liiketoiminnan olennaiset laajentumiset tai supistumiset sekä merkittävät yritys- ja liiketoimintakaupat. Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työtapojaan. Hallituksella ei ole erillisiä valiokuntia ja siten hallitus vastaa tarkastusvaliokunnan tehtävistä Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaisesti.
Yhtiön hallituksen viidestä jäsenestä neljä on riippumattomia yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa hallitukseen valittiin
Hallituksen järjestäytymiskokous valitsi puheenjohtajaksi Matti Koskenkorvan ja varapuheenjohtajaksi Jukka Ala-Mellon.
Yhtiökokous vahvistaa hallituksen palkkiot vuosittain. Vuoden 2009 varsinainen yhtiökokous vahvisti hallitusten jäsenten palkkiot seuraavasti: Hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiota 3 000 euroa kuukaudessa, hallituksen varapuheenjohtajalle 2 250 euroa kuukaudessa ja jokaiselle hallituksen muulle jäsenelle 1 500 euroa kuukaudessa.
Noin 40 %:a hallituksen jäsenelle maksettavista palkkiosta maksetaan hallitukselle annetun osakeantivaltuutuksen perusteella antamalla hallituksen jäsenelle yhtiön osakkeita, mikäli hallituksen jäsen ei yhtiökokouspäivänä omista yli yhtä prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Mikäli hallituksen jäsenen omistusosuus yhtiökokouspäivänä on yli yksi prosentti yhtiön kaikista osakkeista, maksetaan palkkio kokonaisuudessaan rahana. Hallituksen puheenjohtajan palkkiot olivat tilikaudella yhteensä 36 000 euroa. Yhtiön hallituksen varapuheenjohtajalle ja jäsenille luovutettiin tilikauden aikana palkkioina yhteensä 28.239 yhtiön osaketta.
Yhtiön hallitus nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtajana toimii varatuomari Juha Sarsama (s. 1965, toimitusjohtaja vuodesta 2007, Varatuomari, M.S.M Boston University Brussel, aikaisempi työkokemus: toimitusjohtaja OpusCapita Oy, hallintojohtaja Saarioinen Oy, talousjohtaja OpusCapita Oyj). Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräyksien mukaisesti. Toimitusjohtaja toimii liiketoiminta-alueiden toimitusjohtajien sekä emoyhtön johtoryhmän jäsenten esimiehenä. Toimitusjohtaja valmistelee ja esittelee hallitukselle päätettäväksi pitkän aikavälin strategiset tavoitteet, konserniin kuuluvien yhtiöiden budjetit osana konsernin budjettia, konsernin olennaiset investoinnit, liiketoiminnan olennaiset laajentumiset tai supistumiset sekä merkittävät yritys- ja liiketoimintakaupat.
Toimitusjohtajan palkasta ja muista eduista päättää hallitus. Toimitusjohtajalla on kirjallinen toimitusjohtajasopimus, jonka mukainen palkka on kiinteä. Toimitusjohtajan eläke määräytyy työeläkelain (TEL) mukaan. Toimitusjohtajasopimuksen mukainen irtisanomisaika on 6 kuukautta ja eroraha vastaa 12 kuukauden palkkaa. Tilikaudella 2008–2009 toimitusjohtajan vuosiansiot ja muut etuudet olivat yhteensä 173 229,65 euroa. Toimitusjohtaja ei ole hallituksen jäsen. Toimitusjohtajan osake- ja optio-omistus selviää yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.panostaja.fi.
Panostaja-konsernin johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja Juha Sarsama, talousjohtaja Veli Ollila, sijoitusjohtaja Tapio Tommila ja kehitysjohtaja Heikki Nuutila. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja ja se kokoontuu säännöllisesti. Toimitusjohtaja vastaa lakisääteisten vastuidensa lisäksi Panostaja Oyj:n toiminnan organisoinnista, koko konsernin johtamisjärjestelmästä ja sen kehittämisestä sekä asioiden valmistelusta ja esittelystä yhtiön hallitukselle. Talousjohtaja vastaa talouden raportointiprosessista sekä riskienhallintaprosessista sekä näiden kehittämisestä. Sijoitusjohtaja vastaa yritysostoprosessista sekä siihen liittyvästä analyysi- ja arvonmääritysprosessista. Kehitysjohtaja vastaa konsernin kehityshankkeista sekä tukee liiketoiminta-alueita näiden omissa kehityshankkeissaan.
Johtoryhmä toimii toimitusjohtajan johdolla ja sen tehtävänä on Panostaja Oyj:n prosessien kehittäminen. Johtoryhmässä valmistellaan liiketoiminta-alueiden omistajaarvon kehittämiseen liittyvät toimenpiteet sekä konsernilaajuiset kehityshankkeet ja konsernin strategia.
Panostaja-konsernin operatiivinen liiketoiminta tapahtuu toimialoittain muodostetuissa liiketoiminta-alueissa (alakonserni). Johtoryhmän jäsenten osake- ja optio-omistus selviää yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.panostaja.fi. Kunkin liiketoiminta-alueen hallitukseen kuuluu liiketoiminta-alueen toimitusjohtajan lisäksi Panostaja Oyj:n kaksi johtoryhmän jäsentä, joista toinen toimii hallituksen puheenjohtajana, sekä useimmissa liiketoiminta-alueissa vähintään yksi konsernin ulkopuolinen asiantuntijajäsen. Liiketoimintaaluetta koskevat operatiiviset päätökset tehdään kussakin liiketoiminta-alueessa.
Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvällä sisäisellä valvonnalla on tavoitteena varmistaa, että Panostaja-konsernin toiminta on tuloksellista ja että päätöksenteko perustuu luotettavaan informaatioon ja riittävään liiketoimintariskien tunnistamiseen. Yhtiön liiketoiminta-alueet valmistelevat kukin oman budjettinsa, joka hyväksytään kyseisen liiketoiminta-alueen hallituksessa. Emoyhtiön budjetti yhdistettynä liiketoiminta-alueiden budjettiin muodostaa Panostaja Oyj:n budjetin. Liiketoiminta-alueet raportoivat emoyhtiölle tilikauden aikana kuukausittain etukäteen sovitun raportointiaikataulun mukaisesti. Kuukausittainen raportointi ja sen yhteydessä tehtävät analyysit ja vertailut ovat keskeinen osa taloudellisen raportoinnin avulla suoritettavaa ohjausta ja valvontaa. Jokaisen vuosineljänneksen jälkeen liiketoiminta-alueet päivittävät tarvittaessa lopputilikauden ennusteen. Panostaja Oyj:llä ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota. Emoyhtiön taloushallinnon organisaatio seuraa säännöllisesti liiketoiminta-alueiden raportointia sekä puuttuu raportoinnissa havaittuihin poikkeamiin ja tarvittaessa tekee joko omia tai teettää erillisiä sisäisen tarkastuksen selvityksiä ulkopuolisilla asiantuntijoilla. Panostaja Oyj:n taloushallinnon organisaation vastuulla on yhtenäisten laskenta- ja raportointiperiaatteideen määrittely ja ohjeistaminen, raportointijärjestelmän jatkuva kehittäminen sekä liiketoiminta-alueiden taloushallinnon organisaation kouluttaminen – sekä kehittämisessä että koulutuksessa otetaan huomioon sisäisen valvonnan tarpeet.
Panostaja-konserniin kuuluvien yhtiöiden lakisääteisestä tilintarkastuksesta vastaa yhtiökokouksen valitsemat tilintarkastajat. Tilikaudella 2008–2009 tilintarkastajana emoyhtiössä ja konsernissa ovat toimineet KHT Eero Suomela ja PricewaterhouseCoopers Oy, KHT-yhteisö.
Tilintarkastajat antavat yhtiön osakkeenomistajille lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen tilinpäätöksen yhteydessä. Panostaja Oyj:n hallitus saa tilinpäätöstä käsitellessään vastuulliselta tilintarkastajalta selostuksen tarkastuksen toteutumisesta ja havainnoista. Tarvittaessa tilintarkastajat osallistuvat hallituksen kokouksiin ja raportoivat muutoinkin hallitukselle. Tilikaudella 2008–2009 PricewaterhouseCoopersille maksetut palkkiot lakisääteisestä tilintarkastuksesta olivat 73 tuhatta euroa ja muista palveluista 41 tuhatta euroa.
Panostaja -konsernissa noudatetaan Arvopaperimarkkinalain mukaisia ohjeita sisäpiiri-ilmoituksista, sisäpiirirekisterin ja yrityskohtaisen sisäpiirirekisterin ylläpitämisestä sekä NASDAQ OMX Helsinki Oy:n hyväksymiä sisäpiiriohjeita.
Panostaja Oyj:n julkisiin sisäpiiriläisiin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, johtoryhmä sekä tilintarkastajat. Yhtiön pysyviä sisäpiiriläisiä ovat emoyhtiön koko henkilökunta ja ne yhteistyökumppanit, jotka yhteistyösuhteen perusteella on katsottu kuuluvan pysyvään sisäpiiriin, mutta heidän omistuksensa ei ole julkista. Merkittävistä hankkeista pidetään hankekohtaista sisäpiirirekisteriä. Panostaja Oyj:n sisäpiirirekisteri on nähtävillä Euroclear Finland Oy:n NetSire:ssä sekä yhtiön omilla www-sivuilla kohdassa sijoittajatietoa, sisäpiirirekisteri.
Panostaja Oyj:n riskienhallinnan tavoitteena on turvata liiketoiminnan jatkuvuus ja tukea Panostajaa ja sen omistamia liiketoiminta-alueita määritettyjen tavoitteiden ja strategioiden saavuttamisessa.
Riskiksi luokitellaan sellaiset tekijät, jotka saattavat vaarantaa tai estää Panostajan tai sen omistaman liiketoimintaalueen strategisten tavoitteiden saavuttamisen tai toiminnan jatkuvuuden tai muutoin aiheuttaa merkittäviä seuraamuksia Panostajalle, sen omistajille, liiketoiminta-alueelle, henkilöstölle tai muille sidosryhmille. Merkittävimpiä yhtiön hallituksen tietoon tulleita riskejä ja epävarmuustekijöitä on kuvattu yhtiön toimintakertomuksessa.
Riskienhallinta on olennainen osa osakeyhtiölain mukaista hallituksen ja toimitusjohtajan yleistoimivaltaa ja hyvää hallintotapaa sekä Panostajan liiketoiminnan suunnittelua ja johtamista.
Panostajassa riskienhallinta perustuu riskien tunnistamiseen, arviointiin ja raportointiin. Konsernitason riskien tunnistaminen, arviointi ja raportointi ovat emoyhtiön toimitusjohtajan vastuulla ja liiketoiminta-alueilla vastuu on kyseisen liiketoiminta-alueen toimitusjohtajalla. Kaikki olennaiset riskit raportoidaan konsernin emoyhtiön hallitukselle.
Riskien tunnistaminen, arviointi ja raportointi kunkin liiketoiminta-alueen omista tarpeista mahdollistavat tehokkaiden riskienhallinta-toimenpiteiden luomisen. Tavoitteena on luoda yhtenäinen malli riskien arvioimiseksi.
Riskejä tunnistetaan ja arvioidaan niiden todennäköisyyden, vakavuuden, mahdollisen kehityssuunnan ja hallittavuuden perusteella.
Riskianalyysit ja -arvioinnit toteutetaan itsearviointeina ja osaksi yhdessä vahinkovakuutusyhtiön riskienhallintapalveluiden kanssa.
Panostaja luokittelee keskeiset riskit neljään pääryhmää: strategisiin, operatiivisiin, taloudellisiin ja vahinkoriskeihin.
Panostajan hallitus vastaa yhtiön riskienhallinnasta ja valvoo sen toteutumista. Hallitus hyväksyy yhtiön riskienhallintapolitiikan.
Panostajan toimitusjohtaja ja johtoryhmä ovat vastuussa riskienhallintaperiaatteiden määrittämisestä ja käyttöönotosta ja siitä, että riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty. He myös vastaavat siitä, että riskit otetaan huomioon yhtiön suunnitteluprosesseissa ja että niistä raportoidaan riittävällä ja asianmukaisella tavalla hallitukselle. Lisäksi he vastaavat riskienhallinnan kehittämisestä sekä arvioivat jatkuvasti hallitustyöskentelyn kautta liiketoiminta-alueen johdon kyvykkyyttä myös riskienhallinnan osa-alueella.
Liiketoimintayhtiöiden toimitusjohtajat ja hallitus vastaavat oman vastuualueensa riskien tunnistamisesta, arvioinnista ja hallinnasta sekä riskienhallinnan kehitystoimenpiteiden toteutuksesta ja raportoinnista.
Panostajan talousjohtaja vastaa riskienhallinnan toimintamallista ja raportoinnista. Rahoitusriskeistä raportoidaan säännöllisesti Panostajan hallitukselle. Talousjohtaja vastaa myös siitä, että Panostajan riskienhallinta on yhtiön hallinnointikäytännön mukaista.
Jokainen työntekijä vastaa omaan työhönsä liittyvien ja muutoin havaitsemiensa riskien tunnistamisesta ja raportoinnista esimiehelle.
Tämä selvitys on saatavilla yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.panostaja.fi. Selvitys on annettu toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena.
Kuvassa vasemmalta Hannu Tarkkonen, Jukka Ala-Mello, Matti Koskenkorva, Hannu Martikainen ja Hannu Ketola
Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2002, hallituksen jäsen vuodesta 1999
Yrittäjäneuvos
Aikaisempi työkokemus: Panostaja Oyj:n toimitusjohtaja, Tilamarkkinat Oy:n toimitusjohtaja, Urepol Oy:n markkinointijohtaja
Muut luottamustehtävät: Vahinkovakuutusyhtiö Fennian hallintoneuvoston jäsen, Keskinäinen työeläkeyhtiö Eteran hallituksen jäsen
Hallituksen jäsen vuodesta 2006 Kauppatieteiden maisteri, KHT KONE Oyj:n johtaja ja hallituksen sihteeri Aikaisempi työkokemus: PricewaterhouseCoopers Oy:n osakas 1995–2006, KHT-tilintarkastaja 1993–2006 ja tilintarkastaja 1987–1990 sekä Panostaja Oyj:n talouspäällikkö 1990–1993.
Muut luottamustehtävät: Hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja Security Trading Oy:ssä ja Holding Manutas Oy:ssä sekä hallituksen puheenjohtaja OWH-Yhtiöt Oy:ssä. Riippumaton jäsen
Hallituksen jäsen vuodesta 2007 Valtiotieteiden maisteri Aikaisempi työkokemus: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennian toimitusjohtaja Muut luottamustehtävät: – Riippumaton jäsen
Hallituksen jäsen vuodesta 2007 Rakennusneuvos Aikaisempi työkokemus: Parma Oy:n toimitusjohtaja Muut luottamustehtävät: Muotolevy Oy:n hallituksen jäsen Riippumaton jäsen
Hallituksen jäsen vuodesta 2006 Yo-merkonomi
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteran toimitusjohtaja Aikaisempi työkokemus: Eteran sijoitusjohtaja 1997–2005 Muut luottamustehtävät: Raisio Oyj, hallintoneuvoston jäsen; Hypoteekkiyhdistys, hallintoneuvoston jäsen; Leverator Oyj, hallituksen jäsen ja Tornator Oyj, hallituksen jäsen.
Ylärivi vasemmalta Juha Sarsama ja Heikki Nuutila, alarivi vasemmalta Veli Ollila ja Tapio Tommila
Toimitusjohtaja vuodesta 2007 Varatuomari, M.S.M (Boston University Brussels) Aikaisempi työkokemus: Toimitusjohtaja OpusCapita Oy, hallintojohtaja Saarioinen Oy, talousjohtaja OpusCapita Oyj Muut luottamustehtävät: –
Talousjohtaja vuodesta 2006 KTM, OTK Aikaisempi työkokemus: Finance Director CRH Europe EPS Insulation, Northern Europe, Business Controller Machinium Oy, talouspäällikkö Lännen Engineering Oy Muut luottamustehtävät: –
Kehitysjohtaja vuodesta 2008 YTM Aikaisempi työkokemus: Toimitusjohtaja Tutor Partners Oy, johtaja Hermia Yrityskehitys Oy, johtaja Andersen Corporate Finance Muut luottamustehtävät: –
Sijoitusjohtaja vuodesta 2008 KTM Aikaisempi työkokemus: Deloitte Corporate Finance Oy, PricewaterhouseCoopers Oy Muut luottamustehtävät: –
Panostaja-konserni julkaisee tilikaudella 1.11.2009–31.10.2010 kolme osavuosikatsausta seuraavasti: Osavuosikatsaus ajalta 1.11.2009–31.1.2010 julkaistaan 10.3.2010 Osavuosikatsaus ajalta 1.11.2009–30.4.2010 julkaistaan 9.6.2010 Osavuosikatsaus ajalta 1.11.2009–31.7.2010 julkaistaan 8.9.2010
Osavuosikatsaukset, vuosikertomus ja tiedotteet ovat julkaisemisen jälkeen luettavissa yhtiön kotisivuilla www.panostaja.fi.
Panostaja Oyj:n osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään. Yhtiön omistajaluetteloa ylläpitää Euroclear Finland Oy.
Panostaja Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona tammikuun 27. päivänä 2010 kello 10.00 Museokeskus Vapriikissa, osoitteessa Alaverstaanraitti 5, Tampellan tehdasalue. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka viimeistään 15.1.2010 on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon.
Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on hallintarekisteröity ja joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, on ilmoitettava merkittäväksi tilapäisesti yhtiön osakasluetteloon viimeistään 22.1.2010 klo 10.00. Ilmoituksen edellytys on, että osakkeenomistajalla olisi samojen osakkeiden perusteella ollut oikeus tulla merkityksi yhtiön osakasluetteloon yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä 15.1.2010. Hallintarekisteröityä osakkeenomistajaa koskeva ilmoitus tilapäisestä merkitsemisestä yhtiön osakasluetteloon katsotaan samalla ilmoittautumiseksi yhtiökokoukseen.
Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, on ilmoittauduttava ennakolta yhtiölle viimeistään 22.1.2010 klo 10.00 mennessä kirjallisesti osoitteella Sari Tapiola / Panostaja Oyj, PL 783, 33101 Tampere, telefaxilla (010) 2173 232 tai puhelimitse Sari Tapiolalle puh. (010) 2173 211. Ilmoittautumiskirjeen tai -telefaxin on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan ilmoittautumisen yhteydessä.
Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.11.2008– 31.10.2009 jaetaan osinkoa 0,12 euroa/ osake. Hallitus ehdottaa osingonjaon täsmäytyspäiväksi 1.2.2010 ja osingon maksupäiväksi 8.2.2010. Oikeus osinkoon on sillä, joka osingonjaon täsmäytyspäivänä on merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon.
PANOSTAJA OYJ Postitorvenkatu 16, 33840 Tampere / PL 783, 33101 Tampere / Puhelin 010 217 3211 / Faksi 010 217 3232 / [email protected] / www.panostaja.fi
2 0 0 9 Tilinpäät ö s
Panostaja-konsernin liikevaihto oli 120,0 milj. euroa (121,1 milj. euroa).
Liikevaihtoa kasvattivat tilikauden aikana toteutetut yritysostot (8,0 milj. euroa). Edellisen tilikauden aikana toteutettujen yritysostojen vaikutus tilikauden liikevaihtoon oli 9,4 milj. euroa. Liikevaihtoa heikensi taloudellisen taantuman aiheuttama kysynnän lasku useilla toimialoilla, mistä syystä kokonaisliikevaihto pysyi viime vuoden tasolla.
Konsernin liikevoitto oli 4,3 milj. euroa (6,4 milj. euroa) ja tulos ennen veroja oli 2,1 milj. euroa (4,4 milj. euroa). Liikevoittoprosentti oli 3,6 % (5,3 %). Syksyllä 2008 alkanut yleisen taloustilanteen heikkeneminen heikensi konsernin kannattavuutta tehdyistä korjaavista toimenpiteistä huolimatta.
Liikevoitosta 4,2 milj. euroa muodostui lokakuussa toteutetusta konsernin kiinteistöjen myynnistä. Lisäksi konsernin kannattavuutta vahvisti Digitaaliset painopalvelut -segmentin 2,1 milj. euron liikevoitto. Kannattavuutta heikensivät erityisesti Muut liiketoiminnot-segmentissä ympäristöteknologialiiketoiminta-alueen -2,2 milj. euron liiketappio sekä Oy Alfa-Kem Ab:n liikearvosta tehty -0,5 milj. euron alaskirjaus.
Tilikauden voitto oli 1,3 milj. euroa (13,8 milj. euroa). Tilikauden voitosta emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva osuus oli 0,7 milj. euroa (12,7 milj. euroa).
Konsernin rahoitustuotot olivat noin 1,1 milj. euroa (1,9 milj. euroa) ja rahoituskulut noin 3,4 milj. euroa (3,9 milj. euroa). Konsernin nettorahoituskuluja on kasvattanut korkotason laskun aiheuttama rahoitustuottojen väheneminen ja lainamarginaalien nousu osassa konsernin vaihtuvakorkoisia lainoja. Konsernin henkilöstön määrä tilikaudella oli keskimäärin 790 (646) henkilöä. Tilikauden lopussa henkilöstöä oli 921 (727).
Katsauskauden veroihin sisältyy 0,1 milj. euroa edellisen tilikauden veroja.
Verotuksen oikaisulautakunta antoi elokuussa päätöksen Panostaja Oyj:n käyttöomaisuuden myyntivoittojen verotuksesta.
Takoma Oyj:n osakkeiden pääomanpalautukseen liittyvässä ennakkopäätöksessä keväällä 2008 konserniverokeskus katsoi kokonaisarvion perusteella Panostaja Oyj:n elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §:ssä tarkoitetuksi pääomasijoittajaksi. Pääomasijoittajalle käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoitot ovat veronalaista tuloa.
Säännönmukaisessa verotuksessa 2007 ja 2008 konserniverokeskus on katsonut Panostaja Oyj:n edellä mainituksi pääomasijoittajaksi ja on verottanut Panostaja Oyj:tä eräistä käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoitoista. Panostaja Oyj teki vuoden 2007 verotuksesta oikaisuvaatimuksen oikaisulautakunnalle vaatien myytyjen käyttöomaisuusosakkeiden luovutuksen verovapautta.
Verotuksen oikaisulautakunta on antanut kielteisen päätöksen koskien Panostaja Oyj:n oikaisuvaatimusta ja katsonut Panostajan pääomasijoittajaksi. Panostaja Oyj on jättänyt joulukuun 2009 puolivälissä valituksen oikaisulautakunnan päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen.
Emoyhtiö Panostaja Oyj:n liikevaihto oli 0,05 milj. euroa (0,05 milj. euroa).
Liiketappio oli 1,5 milj. euroa (liikevoitto 16,0 milj. euroa). Emoyhtiön tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 1,9 milj. euroa (25,1 milj. euroa). Emoyhtiön tilikauden voitoksi muodostui 1,7 milj. euroa (21,5 milj. euroa).
Konsernilla on kolmetoista liiketoiminta-aluetta, jotka raportoidaan kuudessa eri segmentissä.
Tukkukauppa-segmentti muodostuu Eurotermo-konsernista, KL-Parts-konsernista, Suomen Helasto -konsernista ja Kiinnikekeskus Services -konsernista. Segmentin (Tukkukauppa) liikevaihto laski 6,1 milj. euroa (-13,5 %) 45,4 milj. eurosta 39,3 milj. euroon erityisesti rakentamisen volyymin supistumisen myötä. Liiketulos kasvoi 2,8 milj. eurosta 3,4 milj. euroon (+0,6 milj. euroa). Henkilöstömäärä laski 145:sta 127:een (-18 henkilöä).
Eurotermo on Helsingissä, Espoossa, Seinäjoella, Vantaalla ja Tampereella toimiva LVI-alan tukkukauppaa harjoittava konserni. Panostaja-konsernin omistus Eurotermo Oy:stä on 59,7 prosenttia. Varsinaista liiketoimintaa harjoittavana yhtiönä on Eurotermo Oy:n sataprosenttisesti omistama Lämpö-Tukku Oy. Lämpö-Tukun liikevaihto laski tilikaudella 12,0 %. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Jouko Tyrkkö.
KL-Parts -konserni on Tampereella, Jyväskylässä ja Rovaniemellä toimiva Mercedes-Benz ja BMW -henkilöautojen alkuperäisvaraosakauppaan erikoistunut konserni. Panostajakonsernin omistus KL-Parts Oy:stä on 75 prosenttia. Varsinaista liiketoimintaa harjoittavavana yhtiönä on KL-Parts Oy:n sataprosenttisesti omistama KL-Varaosat Oy. KL-Varaosat ylitti edellisen vuoden liikevaihdon (+8,0 %), koska uusien autojen kaupan hiljentyminen lisäsi käytettyjen autojen varaosien kysyntää. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Jarkko Iso-Eskeli.
Suomen Helasto -konserni on Seinäjoella toimiva helatuotteiden tukkukauppaan ja palveluihin erikoistunut konserni. Panostaja-konsernin omistus Suomen Helasto Oy:stä on 100 prosenttia. Varsinaista liiketoimintaa harjoittavana yhtiönä on Suomen Helasto Oy:n sataprosenttisesti omistama Suomen Helakeskus Oy. Suomen Helakeskuksen liikevaihto laski tilikaudella -21,3 %. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Pekka Koskenkorva.
Kiinnikekeskus Services -konserni on Helsingissä, Tampereeella ja Porissa toimiva kiinnitystarvikkeita ja niihin liittyviä palveluita tarjoava konserni. Panostaja-konsernin omistus Kiinnikekeskus Services Oy:stä on 100 prosenttia. Varsinaista liiketoimintaa konsernissa harjoittaa Kiinnikekeskus Services Oy:n sataprosenttisesti omistama Suomen Kiinnikekeskus Oy. Suomen Kiinnikekeskuksen liikevaihto laski tilikaudella -29,7 %. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Ari Suomalainen.
Puusepänteollisuus-segmentin emoyhtiönä toimii Suomen Puunjalostus Oy, josta Panostaja Oyj omistaa 100 prosenttia. Suomen Puunjalostus -konsernin kaikkien yhtiöiden toimitusjohtajana toimii Tapani Harjunen. Segmentin liikevaihto laski 2,7 milj. euroa (-36,2 %) 7,5 milj. eurosta 4,8 milj. euroon ja liikevoitto laski 0,3 milj. eurosta 0,1 milj. euroon (-0,2 milj. euroa). Ovien ja puuportaiden kysyntä laski pientalorakentamisen markkinoiden hiljentymisestä johtuen Suomessa ja tärkeimmissä vientimaissa Saksassa, Venäjällä ja Norjassa. Segmentin henkilöstömäärä laski 59:stä 41:een (-18 henkilöä).
Suomen Puuporras ja Matti-Ovi ovat Suomen Puunjalostus Oy:n 70 % omistamia tytäryhtiöitä. Suomen Puuporras -konserni on Tampereella ja Imatralla puuportaita valmistava ja markkinoiva konserni. Konserniin kuuluvat Suomen Puuporras Oy:n 100 % omistamat tytäryhtiöt Keiteleen Porras Oy, Kausalan Porras Oy sekä Kausalan Portaan 100 % omistama tytäryhtiö Nikkaristo Oy. Matti Ovi Oy on Laitilassa toimiva massiivisten sisäovien valmistusta ja markkinointia harjoittava yhtiö.
Teollisuuden palvelut -segmentti muodostuu Vallog Group -konsernista ja Heatmasters Group -konsernista. Segmentin liikevaihto laski 5,6 milj. euroa (-24,9 %) 22,4 milj. eurosta 16,8 milj. euroon teknologiateollisuuden yleisen kysynnän heikkenemisen seurauksena. Liiketulos heikkeni Teollisuuden palveluissa 2,3 milj. eurosta 0,8 milj. euroon (-1,4 milj. euroa). Henkilöstömäärä kasvoi 161:sta 241:een (+80 henkilöä), josta CLO Pakkaukset Oy:n hankinta lisäsi henkilöstömäärää 100 henkilöä ja sopeuttamistoimenpiteet vähensivät henkilöstöä 20 henkilöä.
Vallog Group -konserniin kuuluu kolme liiketoimintaa harjoittavaa yhtiötä. ValLog Oy toimii Hyvinkäällä pääosin varaosavalmistus- ja logistiikkatoimialalla. Vallog Logistiikkapalvelut Oy tuottaa logistiikka- ja lähetyspalveluja Hämeenlinnassa. CLO Pakkaukset Oy tarjoaa pakkaus- ja logistiikkapalveluita Helsingissä, Vantaalla, Järvenpäässä, Jokelassa ja Tampereella. Konsernin ydinosaamiseen kuuluu lisäksi metalliosien ja -komponenttien hankintapalvelut sekä lähetys- ja varastointipalvelut. Vallog Group Oy on Panostaja Oyj:n 66,1 % omistama tytäryhtiö. Vallog Groupin liikevaihto laski tilikaudella -28,7%. CLO Pakkaukset Oy:n yritysostolla ei ollut vaikutusta tilikauden liikevaihtoon. Vallog Group -konsernin kaikkien yhtiöiden toimitusjohtajana toimii Risto Rousku.
Heatmaster Group -konserniin kuuluu Suomessa kaksi liiketoimintaa harjoittavaa yhtiötä Lahden Lämpökäsittely Oy ja Heatmasters Oy, jotka toimivat Lahdessa ja Kouvolassa. Konsernilla on tytäryhtiöt Puolassa ja Ruotsissa sekä osakkuusyrityksiä Virossa, Saudi-Arabiassa ja Ukrainassa. Heatmasters Group -konserni tuottaa asiakkailleen metallien lämpökäsittelypalveluita sekä valmistaa lämpökäsitteleprosessiin ja sen hallintaan liityviä koneita ja laitteita. Heatmasters Group Oy on Panostaja Oyj:n 80 % omistama tytäryhtiö. Heatmasters Groupin liikevaihto laski tilikaudella -19,7 %. Heatmasters Group -konsernin kaikkien yhtiöiden toimitusjohtajana toimii Juha Saarikunnas.
Takoma-konserniin kuuluu kaksi konepajateollisuuden yhtiötä, Tampereen Laatukoneistus Oy (Takoma Hydraulics) ja Hervannan Koneistus Oy (Takoma Subcon). Molemmat yhtiöt toimivat Tampereella. Emoyhtiönä toimii Panostajan 65 prosenttisesti omistama Takoma Oyj. Kaikkien yhtiöiden toimitusjohtajana toimii Kimmo Korhonen.
Takoman liikevaihto laski 3,0 milj. euroa (-16,2 %) 18,4 milj. eurosta 15,4 milj. euroon. Volyymin laskuun johtivat Takoma Subconin päämiesten tuotantoseisokit ja tilauskertymän heikkeneminen sekä Takoma Hydraulicisin meripuolen asiakkaiden toimitusaikasiirrot ja muutamat tilausten peruutukset. Liiketulos laski Takomassa 1,1 milj. eurosta -0,3 milj. euroon (-1,4 milj. euroa). Takomassa henkilöstömäärä laski 86:sta 82:een (-4 henkilöä).
Digiprint Finland -konsernin liiketoimintaa harjoittavana yhtiönä toimivat digitaalisia painotuotteita ja -palveluita tarjoavat yritykset Kopijyvä Oy ja Sokonet Oy. Yhtiöiden palvelumuotoja ovat kopiointi, tulostus, CAD-päällepiirto, digitaalinen painaminen, skannaus, SokoPro-projektipankki ja lähettipalvelut. Yhtiön palvelevat toimipisteet sijaitsevat Etelä-, Keski- sekä Itä-Suomessa. Lisäksi yrityksellä on toimintaa Baltian maissa ja Pietarissa. Panostajan omistusosuus konsernista on 67,9 prosenttia. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Heimo Viinanen.
Digitaaliset painopalvelut segmentti kasvoi 5,9 milj. eurosta 13,5 milj. euroon. Kasvu tapahtui orgaanisesti uusasiakashankinnalla, Metson dokumentointipalvelun liittymisellä osaksi Kopijyvää sekä elokuussa tehdyn Sokonet-yritysoston myötä. Digitaaliset painopalvelut tulivat Panostaja-konserniin Kopijyvä Oy:n hankinnan myötä toukokuussa 2008. Digitaalisissa painopalveluissa henkilöstömäärä kasvoi 131:sta 192:een (+61 henkilöä) pääosin Metson dokumentointipalvelun ja Sokonet Oy:n hankintojen myötä.
Muut liiketoiminnot -segmentti muodotuu Kannake-, Annektor-, Novacausa I ja Ecosir Services -konserneista sekä emoyhtiö Panostaja Oyj:stä. Liiketoimintojen lisäksi muu liiketoiminnot -segmentin kohdassa on raportoitu lisäksi kohdistamattomat erät. Konsernieliminoinnit raportoidaan kohdassa Eliminoinnit. Muut liiketoiminnot-segmentti kasvoi 9,0 milj. euroa 22,0 milj. eurosta 31,0 milj. euroon. Kasvu selittyy turvallisuustekniikkaan erikoistuneen Bewator Oy:n ja ympäristöteknologiayritys Puztec Oy:n hankinnoilla. Liiketulos heikkeni -0,7 milj. eurosta -1,8 milj. euroon (-1,1 milj. euroa). Henkilöstömäärä kasvoi 165:sta 238:een (+73 henkilöä) Bewator Oy:n ja Puztec Oy:n hankintojen myötä.
Kannake-konserni on Tampereella ja Helsingissä toimiva, LVI-alan kannakkeita valmistava ja markkinoiva konserni, josta Panostajan omistusosuus on 70 prosenttia. Kannake Oy:n lisäksi konserniin kuuluu varsinaista liiketoimintaa harjoittavana yhtiönä Toimex Oy. Toimexin liikevaihto laski tilikaudella -36,4 % uudisrakentamisen hiljentymisestä johtuen. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Kalervo Pentti.
Annektor-konserni on Lahdessa toimiva, teknokemian konserni, josta Panostajan omistusosuus on 80 prosenttia. Annektor Oy:n lisäksi konserniin kuuluu varsinaista liiketoimintaa harjoittavana yhtiönä Oy Alfa-Kem Ab. Alfa-Kemin liikevaihto laski -17,2 % konepajateollisuudelle tarjottavien tuotteiden sekä kiinteistönhoidon ja siivouksen tuoteryhmien laskun myötä. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Jukkapekka Porali.
Novacausa I -konserni on Helsingissä, Tampereella, Turussa, Porissa, Seinäjoella, Jyväskylässä ja Oulussa toimiva turvallisuusteknologian ja -palveluiden, lukituksen, oviautomatiikan sekä kulunvalvontatuotteiden ja -ratkaisujen asiantuntijakonserni, josta Panostajan omistusosuus on 70 prosenttia. Novacausa I Oy:n lisäksi konserniin kuuluu varsinaista liiketoimintaa harjoittavana yhtiönä Flexim Security Oy. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Jukka Laakso.
Ecosir Services -konserni on Tampereella, Turussa ja Helsingissä toimiva ympäristöteknologia-alan yritys, joka on erikoistunut jäte- ja kiinteistöhuollon laiteratkaisuihin. Yhtiöllä on Suomen lisäksi toimintaa myös Tallinnassa. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Mauri Leponen.
Nettokäyttöpääoman muutos (+5,7 milj.euroa) ja maksetut verot (-5,6 milj. euroa) muodostivat tilikaudella suurimmat erät konsernin liiketoiminnan kassavirrasta, joka oli 2,0 milj. euroa positiivinen. Konsernin joka tasolla on kiinnitetty huomiota käyttöpääoman määrään. Panostaja Oyj maksoi helmikuussa 2009 edellisen tilikauden verot, jotka sisälsivät veron Arme Oy:n myyntivoitosta.
Konsernin maksuvalmius oli tehdyistä investoinneista huolimatta hyvä. Konsernin rahavarat ja rahoitusarvopaperit 28,3 milj. euroa (46,0 milj. euroa) mahdollistavat kasvustrategian toteuttamisen.
Konsernin omavaraisuusaste oli 37,9 % (36,8 %) ja korolliset nettovelat 30,2 milj. euroa (18,1 milj. euroa). Panostaja Oyj:n vaihdettavaa pääomalainaa oli nettoveloista 17,2 milj. euroa (17,2 milj. euroa).
Varsinainen yhtiökokous 26.1.2009 hyväksyi hallituksen ehdotuksen osingonjaosta. Osinkoa jaettiin 0,12 euroa per osake. Osingonjaon täsmäytyspäivä oli 29.1.2009 ja maksupäivä 5.2.2009 alkaen. Osinkoa maksettiin emoyhtiön osakkeenomistajille yhteensä 5,6 milj. euroa.
Nettovelkaantumisaste oli 58,9 prosenttia (33,7 %). Oman pääoman tuotto oli 2,6 prosenttia (29,6 %). Sijoitetun pääoma tuotto oli 4,7 prosenttia (18,5 %).
Konsernin bruttoinvestoinnit katsauskaudella olivat 23,0 milj. euroa (24,2 milj. euroa). Katsauskauden merkittävimmät investoinnit olivat Bewator Oy:n, Puztec Oy:n, Sokonet Oy:n sekä CLO Pakkaukset Oy:n hankinnat.
Tuotekehitysmenoja aktivoitiin tilikaudella 0,5 milj. euroa. Lisäksi yrityshankintojen hankintamenoa kohdistettiin tutkimusja kehitysmenoihin yhteensä 1,3 milj. euroa. Tutkimus-ja tuotekehitysmenojen osuus konsernin liikevaihdosta oli 1,5 prosenttia.
Konserni ottaa hallittuja riskejä hyödyntääkseen liiketoimintamahdollisuudet optimaalisella tavalla. Konsernin tavanomaiset liiketaloudelliset riskit liittyvät konsernin eri toimialojen markkina- ja kilpailutilanteeseen, asiakas- ja toimittajariskeihin sekä yrityskauppoihin liittyviin riskeihin.
Konsernin kolmetoista liiketoiminta-aluetta toimivat erilaisilla toimialoilla. Tavoitteena on, ettei konsernin taloudellinen tulos ole olennaisesti riippuvainen yksittäisen liiketoiminta-alueen kehityksestä ja tuloksesta, mutta liiketoiminta-alueen kasvaessa sen merkitys koko konsernin kannalta korostuu, jolloin riski voi olla olennainen. Konsernin taloudellinen tulos ja kehitys eivät ole normaalisti yksittäisestä asiakkaasta riippuvainen, mutta yksittäisen liiketoiminta-alueen tulokseen ja kehitykseen yhden tai useamman merkittävän asiakkaan menettämisellä voi olla taloudellisia vaikutuksia.
Konsernin taloudelliseen tulokseen ja kehitykseen yleisellä suhdannekehityksellä ja erityisesti Suomen talouden kehityksellä voi olla merkittävä vaikutus. Konsernin tulokseen ja kehitykseen vaikuttavat myös kausiluonteisuus. Liiketoimintojen kausivaihtelut vaikuttavat siten, että tavanomaisesti vuoden ensimmäinen vuosipuolisko on heikompi kuin vuoden jälkimmäinen vuosipuolisko. Kilpailutilanteen jatkuva muutos kuten hintakilpailu ja yksittäiselle liiketoiminta-alueelle tulevat uudet kilpailijat voivat vaikuttaa konsernin taloudelliseen tulokseen ja kehitykseen, vaikka konserni ja sen liiketoiminta-alueet kehittävät jatkuvasti toimintojaan kilpailutilanteen mukaisesti. Lisäksi konsernin eri toimialojen liiketoiminnassaan käyttämien raakaaineiden hinta- ja saatavuusriskit voivat vaikuttaa merkittävästi yksittäisen liiketoiminta-alueen taloudelliseen tulokseen ja kehitykseen, muttei normaalisti merkittävästi koko konsernin kehitykseen ja tulokseen.
Konsernin taloudelliseen tulokseen ja kehitykseen ei normaalisti ole merkittävää vaikutusta valuuttakurssi-, korko-, rahoitus- ja luottotappioriskillä, mutta yksittäisen liiketoimintaalueen taloudelliseen tulokseen ja kehitykseen näillä riskeillä voi olla merkittävä vaikutus. Konserni ja sen eri liiketoimintaalueet ovat pyrkineet suojautumaan näiltä riskeiltä eri tavoin, mutta aina suojaaminen ei ole mahdollista.
Konsernin henkilöstöön liittyvät riskit voivat vaikuttaa konsernin ja liiketoiminta-alueiden kehitykseen ja taloudelliseen tulokseen, mikäli avainhenkilöiden ja henkilöstön rekrytoinneissa epäonnistutaan.
Ympäristöön liittyvät riskit voivat vaikuttaa konsernin ja liiketoiminta-alueiden kehitykseen ja taloudelliseen tulokseen, mikäli kyseisten riskien hallinnassa epäonnistutaan. Konserni huomioi ympäristöasioihin liittyvän lainsäädännön ja sen mukanaan tuomat vastuut erityisen huolellisesti ja pyrkii toiminnassaan noudattamaan kestävän kehityksen periaatteita. Konsernin tiedossa ei ole mitään merkittäviä ympäristöasioihin liittyviä riskejä.
Konsernilla on laaja vakuutusturva, joka kattaa aineelliset vahingot vakuutusehtojen mukaisesti. Omaisuusriskien vakuutustasoa seurataan säännöllisesti. Takuu-, keskeytys-, tuotevastuu- ja korjausriskeihin liittyvät riskit voivat vaikuttaa konsernin ja liiketoiminta-alueiden kehitykseen ja taloudelliseen tulokseen, mikäli kyseisten riskien hallinnassa epäonnistutaan. Konsernin yhtiöt pyrkivät varautumaan näihin riskeihin panostamalla toimitusketjun hallintaan, oman toiminnan laatuun ja tuotekehitykseen. Mikäli mahdollista nämä riskit katetaan myös vakuutusturvalla.
Yrityskauppoihin liittyvät riskit voivat vaikuttaa konsernin ja liiketoiminta-alueiden kehitykseen ja taloudelliseen tulokseen, mikäli kyseisten riskien hallinnassa epäonnistutaan. Konsernin tavoitteena on kasvaa myös yritysostojen kautta. Yritysostoihin liittyvää konsernin taseeseen kirjattua liikearvoa on n. 36,4 milj. euroa. IFRS-raportointiin siirtymisen jälkeen liikearvoa ei poisteta säännöllisesti vuosittain, vaan poistojen sijaan tehdään arvonalentumistestaus vähintään vuosittain tai silloin, kun on viitteitä arvonalentumisesta. Arvoja tarkistetaan normaalisti viimeisen vuosipuoliskon aikana budjetointiprosessin yhteydessä. Kansainvälinen investointilama voi pitkittyessään johtaa joidenkin liiketoiminta-alueiden liikearvotestauksen perusteena olevien ennusteiden muuttumiseen. Tällaisesta muutoksesta saattaisi aiheutua liikearvojen alaskirjaustarvetta.
Viranomaisten määräykset voivat vaikuttaa konsernin ja liiketoiminta-alueiden kehitykseen ja taloudelliseen tulokseen. Konsernissa ja eri liiketoiminta-alueissa seurataan määräyksien muutoksia ja niihin pyritään reagoimaan ennakolta mikäli mahdollista.
Panostaja osti katsauskaudella putkikuljetusjärjestelmiä toimittavan Puztec Oy:n koko osakekannan. Osakekannasta 64 % siirtyi Panostajan omistukseen 2.1.2009 ja loppuosa 30.4.2009. Yrityskaupan myötä Panostaja laajensi ympäristöteknologiaan erikoistunutta liiketoiminta-aluettaan. Puztec Oy suunnittelee, valmistaa ja markkinoi yhdyskunta- ja biojätteen putkikuljetusjärjestelmiä ja kuilukeruujärjestelmiä. Yhtiön liikevaihto tilikaudelta 2008 oli noin 2 miljoonaa euroa ja sen toimitilat sijaitsevat Espoon Kivenlahdessa.
Panostaja osti 30.4.2009 kulunvalvontatuotteita ja -ratkaisuja tarjoavan Bewator Oy:n koko osakekannan Siemens Osakeyhtiöltä. Kaupan yhteydessä yhtiön nimi muutettiin Flexim Security Oy:ksi. Yhtiön asiakkaita ovat erityisesti suuryritykset ja julkinen sektori. Yhtiön pääkonttori on Helsingissä ja aluetoimistot Turussa ja Tampereella. Bewator Oy:n liikevaihto oli 11,6 milj. euroa ja liikevoitto 1,5 milj. euroa tilikaudelta 1.10.2007– 30.9.2008.
Yhtiöstä maksettava kauppahinta oli noin 8,0 milj. euroa, josta 1,2 milj. euroa sovittiin maksetavan kolmena ehdollisena maksueränä seuraavan kolmen vuoden aikana. Panostajan lukitus- ja turvallisuusliiketoiminta-alueeseen kuuluu entuudestaan lukituksen, oviautomatiikan ja turvallisuustekniikan palveluihin erikoistunut Lukkoexpert Security Oy.
Konsernirakennetta on yksinkertaistettu katsauskauden aikana tehdyillä konsernin sisäisillä yritysjärjestelyillä.
Panostaja Oyj:n ympäristöliiketoimintaryhmään kuuluvat EcoSir Oy, Puztec Oy ja Kospa Oy yhdistettiin 1.6.2009 alkaen uudeksi rakennetun ympäristön ratkaisutoimittajaksi nimeltään Ecosir Group Oy. Uuden yhtiön toimitusjohtajaksi ja osakkaaksi kutsuttiin DI Mauri Leponen (46). Leponen on toiminut aikaisemmin liiketoimintavastuullisena johtajana Glaston Oyj:ssä.
Panostaja osti elokuussa digitaalisia painopalveluja tarjoavan Sokonet Oy:n koko osakekannan. Yrityskaupan myötä Panostaja laajentaa digitaalisiin painopalveluihin erikoistunutta liiketoiminta-aluettaan.
Sokonet Oy on vuonna 1982 perustettu perheomisteinen digipainotalo. Yhtiön palvelumuotoja ovat kopiointi, tulostus, CAD-päällepiirto, digitaalinen painaminen, skannaus, SokoProprojektipankki ja lähettipalvelut. Yhtiön toimipiste sijaitsee Espoon Olarissa. Yhtiön liikevaihto vuonna 2008 oli 5,3 miljoonaa euroa ja yhtiö työllistää noin 50 henkilöä.
Panostaja Oyj raportoi tilikaudella 2009 uutena segmenttinä Digitaaliset painopalvelut -segmentin, joka muodostuu Kopijyvä-konsernista. Tilikaudella 2008 Kopijyvä-konserni raportoitiin osana Muu liiketoiminta -segmenttiä. Edellä mainitun muutoksen jälkeen Panostajan kuusi liiketoimintasegmenttiä ovat: Teollisuuden palvelut, Puusepänteollisuus, Tukkukauppa, Takoma, Digitaaliset painopalvelut ja Muu liiketoiminta.
Panostaja Oyj osti lokakuussa pakkaus- ja logistiikkapalveluita tarjoavan CLO Pakkaukset Oy:n osakekannan. Yrityskaupan myötä Panostaja laajensi lisäarvologistiikkaan erikoistunutta liiketoiminta-aluettaan, johon entuudestaan kuului logistiikkapalveluita tarjoava Vallog Oy.
CLO Pakkaukset Oy on vuonna 1994 perustettu Jouni Arolaisen omistama yritys. Yhtiön palvelumuotoja ovat erilaiset pakkaukset sekä pakkaus-, logistiikka- ja suunnittelupalvelut. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Jokelassa. Yhtiön liikevaihto vuonna 2008 oli 11,2 miljoonaa euroa ja yhtiö työllistää noin 100 henkilöä. Vallog Oy:n toimitusjohtaja Risto Rousku ja Jouni Arolainen jatkavat molemmat uuden kokonaisuuden palveluksessa ja merkittävinä omistajina.
Panostaja Oyj tiedotti 23.10.2008 selvittävänsä konsernin omistamien kiinteistöjen realisointia osana valittua kasvustrategiaa ja ydintoimintoihin keskittymistä. Selvitystyön tuloksena Panostaja myi 23.10.2009 konsernin yksitoista kiinteistöä 14,2 miljoonan euron velattomaan kauppahintaan PE Kiinteistörahasto I Ky:lle. Panostaja-konserni sai kaupasta 5,8 miljoonan euron myyntivoiton, josta 4,2 miljoonaa euroa tuloutettiin konsernin liikevoittoon päättyneellä tilikaudella.
Panostaja-konsernin yhtiöiden toiminta jatkuu myytävissä kiinteistöissä ennallaan ja yhtiöt jatkavat niissä vuokralaisina eripituisilla määräaikaisilla vuokrasopimuksilla. Myyty kokonaisuus koostuu kymmenestä tuotanto- ja logistiikkakiinteistöstä Keski- ja Etelä-Suomen alueella sekä 50 %:n osuudesta Tampereen Lahdesjärven alueella sijaitsevaan maa-alueeseen.
PE Kiinteistörahasto I Ky on kaupan yhteydessä perustettu logistiikka ja tuotantokiinteistöihin sijoittava kiinteistörahasto. Rahaston suurin sijoittaja on Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera. Osana järjestelyä Panostaja sijoitti PE Kiinteistörahasto I Ky:ön 3,2 miljoonaa euroa, joka vastaa 27 prosentin osuutta rahastosta. Panostaja yhdisteli kiinteistörahaston konsernitilinpäätökseen osakkuusyhtiönä, josta syystä se jätti myyntivoitosta omistusosuutensa verran tulouttamatta. Panostajan kiinteistörahastoon tekemä sijoitus 3,2 miljoonaa euroa puolestaan kirjattiin tuloutumattomalla myyntivoiton osuudella netotettuna konsernitaseeseen 1,6 miljoonan euron suuruisena.
Ylimääräinen yhtiökokous päätti 10.11.2008 A- ja B -osakesarjojen yhdistämisestä yhdeksi osakesarjaksi. Yhdistämisen yhteydessä Panostaja Oyj järjesti maksuttoman osakeannin A- sarjan osakkeenomistajille, jossa jokaista kolmeatoista (13) A-sarjan osaketta vastaan annettiin maksutta yksi (1) uusi Panostajan osake. Osakesarjojen yhdistämisen ja suunnatun osakeannin jälkeen A-sarjan osakkeenomistaja omistaa näin A-osakkeiden sijasta jokaista aikaisempaa kolmeatoista (13) A-osaketta kohden neljätoista (14) Panostajan osaketta. Osakesarjojen yhdistymisen jälkeen jokaisella osakkeella on yksi ääni ja samat osakasoikeudet. Uudet osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin 14.11.2008 ja kaupankäynti yhdistetyillä osakkeilla alkoi samana päivänä.
Ylimääräinen yhtiökokous 10.11.2008 päätti yhtiöjärjestyksen muuttamisesta. Uusi yhtiöjärjestys rekisteröitiin kaupparekisteriin 14.11.2008.
Panostaja Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 26. tammikuuta 2009 Tampereella. Panostaja Oyj:n hallitukseen valittiin edelleen Matti Koskenkorva, Jukka Ala-Mello, Hannu Tarkkonen, Hannu Martikainen ja Hannu Ketola. Välittömästi yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä hallituksen järjestäytymiskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Matti Koskenkorva ja varapuheenjohtajaksi Jukka Ala-Mello. Varsinaisiksi tilintarkastajiksi valittiin KHT Eero Suomela ja KHT-yhteisö Pricewaterhouse-Coopers Oy vastuullisena tilintarkastajana KHT Janne Rajalahti.
Yhtiökokous hyväksyi esitetyn tilinpäätöksen 1.11.2007– 31.10.2008 ja hallituksen ehdotuksen tilikauden voiton siirtämisestä voittovaroihin ja että osinkoa jaetaan 0,12 euroa per osake. Osingonjaon täsmäytyspäivä oli 29.1.2009 ja maksupäivä 5.2.2009 alkaen. Lisäksi yhtiökokous myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.
Lisäksi varsinainen yhtiökokous peruutti yhtiökokouksen 18.12.2007 antaman omien osakkeiden hankintaa koskevan valtuutuksen ja valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta siten, että omia osakkeita hankitaan enintään 4.740.311 kappaletta tai muu alhaisempi määrä, joka yhdessä yhtiön tai sen tytäryhtiöiden muiden hallussa tai panttina olevien omien osakkeiden kanssa on enintään yksi kymmenesosa kaikista yhtiön osakkeista eli 4.740.311 osaketta.
Osakkeet hankitaan muutoin kuin osakkeenomistajien omistusten mukaisessa suhteessa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä kulloinkin vallitsevaan markkinahintaan. Osakkeiden hankinnassa noudatetaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjä.
Valtuutus on voimassa 18 kuukautta valtuutuksen antamisesta lukien.
Hallitus käytti yhtiökokouksen 18.12.2007 antamaa valtuutusta, ja hankki katsauskaudella 222.109 kappaletta yhtiön omia osakkeita. Lisäksi yhtiö sai osakesarjojen yhdistämisen yhteydessä järjestetyssä maksuttomassa osakeannissa 37.160 kappaletta yhtiön omia osakkeita.
Lisäksi hallitus on käyttänyt yhtiökokouksen 26.1.2009 antamaa valtuutusta omien osakkeiden osto-ohjelman käynnistämisestä. Hankittava määrä on enintään 3.500.000 osaketta. Osto-ohjelma käynnistyi 18.5.2009 ja päättyi 31.10.2009.
Hallitus on käyttänyt yhtiökokouksen 26.1.2009 antamaa valtuutusta omien osakkeiden hankkimisesta, ja hankkinut katsauskaudella 318.428 kappaletta yhtiön omia osakkeita.
Omat osakkeet hankitaan yhtiölle käytettäväksi vastikkeena mahdollisissa yrityskaupoissa tai muissa rakennejärjestelyissä tai hankittaessa liiketoimintaan kuuluvaa omaisuutta yhtiölle, yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi tai osakkeiden mitätöimiseksi tai avainhenkilöstön kannustinjärjestelmän toteuttamiseksi.
Katsauskauden päättyessä Panostaja Oyj:n osakepääoma oli 5 529 081,60 euroa. Osakkeiden lukumäärä on yhteensä 47.403.110 kappaletta.
Panostaja Oyj luovutti 19.12.2008 hallituksen jäsenille 7.430 kappaletta osakkeita kokouspalkkioiden maksuna yhtiökokouksen 18.12.2007 ja hallituksen päätösten mukaisesti. Lisäksi yhtiö luovutti 13.3.2009 yhteensä 8.614 kappaletta, 12.6.2009 yhteensä 6.327 kappaletta ja 11.9.2009 yhteensä 5.868 kappaletta osakkeita yhtiökokouksen 26.1.2009 ja hallituksen päätösten mukaisesti.
Yhtiön hallussa oleva omien osakkeiden määrä katsauskauden lopussa oli 1.289.209 kappaletta. Omien osakkeiden määrä vastasi 2,7 prosenttia koko katsauskauden lopun osakemäärästä ja äänimäärästä.
Vaihdettavan pääomalainan 2006 velkamäärä oli katsauskauden lopussa 17 212 500 euroa ja se oikeuttaa yhteensä 10.125.000 uuden osakkeen merkitsemiseen. Katsauskaudella pääomalainalla ei merkitty uusia osakkeita.
Hallitus ehdottaa, että tilikauden voitto siirretään kertyneiden voittovarojen tilille lisäykseksi, ja että osinkoa jaetaan voittovaroista 0,12 euroa/osake.
Tilikauden jälkeisiä tapahtumia ei ollut.
Panostaja-konserni tulee edelleen keskittymään perusliiketoimintastrategiansa mukaiseen liikeideaan ja nykyisten liiketoiminta-alueiden kehittämiseen. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen, jatkuvasti voimistuvat muutokset yritysten liiketoimintaympäristössä ja kansainvälistyminen, tuovat markkinoille lähivuosina suuren joukon ostettavia yrityksiä. Panostajan toimintaedellytykset, käytettävissä olevat pääomat ja likvidit varat luovat hyvän perustan toiminnan voimakkaalle laajentamiselle. Lisääntyvä yritystarjonta perinteisillä toimialoilla toimivissa pkyrityksissä mahdollistaa sekä laajentumisen jatkamisen uusille liiketoiminta-alueille että nykyisten liiketoiminta-alueiden kasvattamisen.
Suhdanneodotukset nykyisten liiketoiminta-alueiden toimialoilla ovat voimakkaasti sidoksissa asiakasyritysten näkymiin. Vaikka suhdanneodotukset ovat muuttuneet monella toimialalla positiiviseen suuntaan, niin talouden käänteestä pysyvään kasvuun on edelleen olemassa epävarmuutta. Panostaja-konsernin eri liiketoiminta-alueilla näkymät vaihtelevat edelleenkin heikkenevistä varovaisen positiivisiin. Vaikka suhdannetilanteessa tapahtuisikin pysyvä käänne parempaan, niin markkinoilla on myös riittävästi mahdollisuuksia yritysostoihin ja Panostaja-konsernin kasvustrategiaa on tarkoitus toteuttaa hallituilla yritysostoilla erityisesti olemassa oleville liiketoiminta-alueille. Suhdannekäänteen tapahtuessa myös joistain liiketoiminta-alueista luopuminen saattaa tulla ajankohtaiseksi.
Panostaja-konsernin tilikauden liikevaihdon ja tilikauden liikevoiton odotetaan ylittävän edellisen tilikauden tason.
| (1 000 €) | Liitetieto | 1.11.2008 – 31.10.2009 | 1.11.2007 – 31.10.2008 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 120 050 | 121 133 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 9 | 5 040 | 757 |
| Materiaalit ja palvelut | 64 826 | 68 970 | |
| Henkilöstökulut | 11 | 32 560 | 27 289 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 12 | 4 087 | 3 602 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 13 | 19 322 | 15 622 |
| Liikevoitto | 4 295 | 6 407 | |
| Rahoitustuotot | 14 | 1 096 | 1 858 |
| Rahoituskulut | 15 | -3 362 | -3 916 |
| Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta | 10 | 23 | 45 |
| Voitto ennen veroja | 2 052 | 4 394 | |
| Tuloverot | 16 | 707 | 1 635 |
| Voitto jatkuvista liiketoiminnoista | 1 345 | 2 759 | |
| Voitto myydyistä liiketoiminnoista | 7 | 0 | 11 038 |
| Tilikauden voitto | 1 345 | 13 797 | |
| Jakautuminen | |||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille | 693 | 12 694 | |
| Vähemmistölle | 652 | 1 103 | |
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta | |||
| voitosta laskettu osakekohtainen tulos: | |||
| Tulos/osake jatkuvista liiketoiminnoista, € | 17 | ||
| Laimentamaton | 0,015 | 0,037 | |
| Laimennettu | 0,015 | 0,046 | |
| Tulos/osake myydyistä liiketoiminnoista, € | 17 | ||
| Laimentamaton | 0,000 | 0,247 | |
| Laimennettu | 0,000 | 0,201 | |
| Tulos/osake jatkuvista ja myydyistä liiketoiminnoista, € | 17 | ||
| Laimentamaton | 0,015 | 0,284 | |
| Laimennettu | 0,015 | 0,247 |
| (1 000 €) | Liitetieto | 31.10.2009 | 31.10.2008 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Liikearvo | 18 | 36 414 | 27 329 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 18 | 5 358 | 2 190 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 19 | 11 140 | 18 770 |
| Osuudet osakkuusyhtiöissä | 21 | 2 835 | 1 787 |
| Muut pitkäaikaiset varat | 22 | 4 209 | 4 169 |
| Korolliset saamiset | 40 | 65 | |
| Laskennalliset verosaamiset | 23 | 2 102 | 628 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 62 098 | 54 938 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 24 | 23 021 | 22 991 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 25 | 21 344 | 22 279 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 657 | 273 | |
| Rahoitusarvopaperit | 26 | 1 979 | 0 |
| Rahavarat | 27 | 26 322 | 46 018 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 73 323 | 91 561 | |
| Varat yhteensä | 135 421 | 146 499 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma |
|||
| Osakepääoma | 28 | 5 529 | 5 529 |
| Ylikurssirahasto Muuntoero |
28 | 4 646 -123 |
4 646 -6 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 28 | 11 876 | 12 403 |
| Kertyneet voittovarat | 14 792 | 19 669 | |
| Yhteensä | 36 720 | 42 241 | |
| Vähemmistön osuus | 14 560 | 11 562 | |
| Oma pääoma yhteensä | 51 280 | 53 803 | |
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Laskennalliset verovelat | 23 | 1 730 | 1 729 |
| Rahoitusvelat | 30 | 50 290 | 57 997 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 52 020 | 59 726 | |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | 30 | 9 173 | 6 470 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | |||
| Ostovelat ja muut velat | 31 | 22 948 | 26 500 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 32 121 | 32 970 | |
| Velat yhteensä | 84 141 | 92 696 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 135 421 | 146 499 |
| (1 000 €) | Liitetieto | 2009 | 2008 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminta | |||
| Liikevoitto | 4 295 | 6 407 | |
| Oikaisut liikevoittoon | 330 | 3 648 | |
| Nettokäyttöpääoman muutos | 5 694 | -3 294 | |
| Maksetut korot | -3 815 | -3 624 | |
| Saadut korot | 1 137 | 1 870 | |
| Verot | -5 601 | -1 256 | |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 2 040 | 3 751 | |
| Investoinnit | |||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -4 730 | -3 986 | |
| Osakkuusyritysten hankinta | -3 281 | ||
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti | 10 049 | 417 | |
| Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla | 6 | -15 002 | -13 729 |
| Tytäryritysten myynti vähennettynä myyntihetken rahavaroilla | 450 | 12 828 | |
| Lainasaamisten muutos | 44 | ||
| Investointien nettorahavirta | -12 470 | -4 470 | |
| Rahoitus | |||
| Tytäryhtiöiden osakeanti vähemmistölle | 2 803 | 0 | |
| Lainojen nostot | 6 520 | 30 400 | |
| Lainojen takaisinmaksut | -10 094 | -20 574 | |
| Omien osakkeiden hankinta | -675 | -458 | |
| Omien osakkeiden myynti | 33 | 359 | |
| Maksetut osingot | -5 875 | -4 263 | |
| Rahoituksen nettorahavirta | -7 288 | 5 464 | |
| Rahavarojen muutos | -17 718 | 4 745 | |
| Rahavarat kauden alussa | 46 018 | 41 274 | |
| Rahavarat kauden lopussa | 28 300 | 46 019 |
| Sijoitetun | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Yli | vapaan | Vähem | ||||||
| Osake | kurssi | pääoman | Muunto | Voitto | mistö | |||
| (1 000 €) | Liitetieto | pääoma | rahasto | rahasto | erot | varat | osuus | Yhteensä |
| Oma pääoma 1.11.2007 | 5 424 | 4 646 | 14 219 | 35 | 10 945 | 4 290 | 39 560 | |
| Osakeperusteisten maksujen kustannus | 29 | 89 | 89 | |||||
| Tilikauden voitto | 12 694 | 1 103 | 13 797 | |||||
| Tilikaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä | 0 | 0 | 89 | 0 | 12 694 | 1 103 | 13 886 | |
| Osakepääoman korotus liittyen vaihdettavan | ||||||||
| pääomalainan vaihtoihin | 105 | 1383 | 1 488 | |||||
| Oman pääoman osuus vaihdettavasta pääoma | ||||||||
| lainasta | -132 | -132 | ||||||
| Osingonjako | -3 970 | -469 | -4 439 | |||||
| Pääoman palautus | -3 081 | 2 722 | -359 | |||||
| Omien osakkeiden hankinta | -458 | -458 | ||||||
| Omien osakkeiden myynti | 383 | 383 | ||||||
| Myydyt liiketoiminnot | -2 099 | -2 099 | ||||||
| Muuntoerot | -41 | -41 | ||||||
| Vähemmistöosuus | 6 015 | 6 015 | ||||||
| Muut oman pääoman muutokset yhteensä | 105 | 0 | -1 905 | -41 | -3 970 | 6 169 | 358 | |
| Oma pääoma 31.10.2008 | 5 529 | 4 646 | 12 403 | -6 | 19 669 | 11 562 | 53 803 | |
| Oma pääoma 1.11.2008 | 5 529 | 4 646 | 12 403 | -6 | 19 669 | 11 562 | 53 803 | |
| Osakeperusteisten maksujen kustannus | 29 | 95 | 95 | |||||
| Tilikauden voitto | 692 | 652 | 1 344 | |||||
| Tilikaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä | 0 | 0 | 95 | 0 | 692 | 652 | 1 439 | |
| Oman pääoman osuus vaihdettavasta pääoma | ||||||||
| lainasta | 20 | 20 | ||||||
| Osingonjako | -5 569 | -320 | -5 889 | |||||
| Omien osakkeiden hankinta | -675 | -675 | ||||||
| Omien osakkeiden myynti | 33 | 33 | ||||||
| Muuntoerot | -117 | -117 | ||||||
| Vähemmistöosuus | 2 666 | 2 666 | ||||||
| Muut oman pääoman muutokset yhteensä | 0 | 0 | -622 | -117 | -5 569 | 2 346 | -3 962 | |
| Oma pääoma 31.10.2009 | 5 529 | 4 646 | 11 876 | -123 | 14 792 | 14 560 | 51 280 |
Panostaja Oyj yhdessä sen tytäryritysten kanssa ("Panostaja" tai "konserni") muodostavat monialakonsernin, jonka päämarkkina alue on Suomi. Konserni toimii tällä hetkellä kolmellatoista liiketoiminta-alueella. Emoyhtiö Panostaja Oyj panostaa suomalaisiin perinteisten toimialojen pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ensisijassa yritysostoin.
Panostaja Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, joka toimii Suomen valtion lainsäädännön alaisena. Yhtiön osakkeet noteerattiin vuodesta 1989 vuoteen 1998 meklarilistalla sekä vuodesta 1998 Helsingin Pörssin I -listalla. Listauudistuksen 2.10.2006 jälkeen yhtiön osakkeet on NASDAQ OMX Helsingissä. Yhtiön kotipaikka on Tampere ja sen pääkonttorin osoite on Postitorvenkatu 16, 33840 Tampere, mistä jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa.
Panostaja Oyj:n hallitus on kokouksessaan 16. joulukuuta 2009 hyväksynyt tämän konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi.
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.10.2009 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja. Ennen 1.11.2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisten osalta liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS:n mukaisena oletushankintamenona. Näiden hankintojen luokittelua tai tilinpäätöskäsittelyä ei ole oikaistu avaavaa IFRS-tasetta laadittaessa.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamien tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".
Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Panostaja Oyj ja kaikki sen tytäryritykset.
Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot, sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja vähemmistölle esitetään tuloslaskelman yhteydessä ja vähemmistölle kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana.
Liiketapahtumat vähemmistöomistajien kanssa käsitellään kuten liiketapahtumat emoyrityksen omistajien kanssa. Kun kyseessä on osto vähemmistöltä, maksetun vastikkeen ja tytäryrityksen nettovarallisuuden asianomaisen hankitun osuuden kirjanpitoarvon välinen erotus vähennetään omasta pääomasta. Myös voitot tai tappiot vähemmistölle tapahtuneista myynneistä kirjataan omaan pääomaan. Kun kyseessä on myynti vähemmistölle, saadun myyntitulon ja vastaavan vähemmistöosuuden erotus kirjataan myös omaan pääomaan.
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen.
Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyrityksen välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksista on esitetty omana eränään liikevoiton jälkeen.
Konsernin ensisijainen segmenttiraportointi perustuu liiketoiminnallisiin segmentteihin. Konsernilla ei ole toissijaista segmenttijakoa.
Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Valuuttamääräiset liiketapahtumat merkitään toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän kurssia. Tilinpäätöshetkellä monetaariset saamiset ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Muuntamisesta syntyneet kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin.
Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmien tuotto- ja kuluerät on muunnettu euroiksi liiketoimien toteutumispäivien kursseihin ja taseet tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan omaan pääomaan. Ulkomaiseen yksikköön tehdystä sijoituksesta aiheutuneet muuntoerot kirjataan omaan pääomaan. Kun ulkomainen yksikkö myydään osittain tai kokonaan, kirjataan kumulatiiviset muuntoerot omasta pääomasta tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.
Tuotot kirjataan saadun tai saatavan vastikkeen käyvän arvon perusteella. Yleensä tuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Pitkien projektien osalta yritys noudattaa pitkäaikaishankkeiden kirjaussääntöjä. Pitkäaikaishankkeen tuotot ja kulut kirjataan hankkeen valmistusasteen mukaisesti. Valmistusaste määritetään perustuen tilinpäätöspäivän toteutuneiden menojen osuuteen hankkeen arvioiduista kokonaismenoista.
Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista on vähennetty mm. välilliset verot ja alennukset.
Konsernin tuloslaskelman veroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden tuloksia vastaavat suoriteperusteiset verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut samoin kuin laskennallisten verojen muutokset. Suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin liittyvä verovaikutus kirjataan vastaavasti osaksi omaa pääomaa.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan väliaikaisista eroista omaisuus- ja velkaerien verotusarvojen sekä kirjanpitoarvojen väliltä velkamenetelmän mukaisesti. Laskennallinen vero on kirjattu tilinpäätöspäivään mennessä säädetyillä verokannoilla. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, kun kyseessä on alun perin kirjanpitoon merkittävä omaisuuserä tai velka eikä kyseessä ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä tällaisen omaisuus- tai velkaerän kirjaaminen vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon liiketoimen toteutumisajankohtana.
Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät käyttöomaisuudesta, tilinpäätössiirroista ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Laskennallista veroa ei kirjata liikearvosta, joka ei ole verotuksessa vähennyskelpoista.
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmä) luokitellaan myytävänä oleviksi ja arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.
Myyty toiminto on konsernin osa, josta on luovuttu tai joka on luokiteltu myytävänä olevaksi ja joka edustaa erillistä merkittävää liiketoiminta-aluetta tai maantieteellistä toiminta-aluetta, on osa yhtä koordinoitua suunnitelmaa, joka koskee luopumista erillisestä merkittävästä liiketoiminta-alueesta tai maantieteellisestä toiminta-alueesta, tai on tytäryritys, joka on hankittu yksinomaan tarkoituksena myydä se edelleen. Myytyjen toimintojen tulos esitetään omalla rivillään konsernin tuloslaskelmassa.
Liikearvo, joka on aiheutunut 1. marraskuuta 2004 jälkeen tehdyistä hankinnoista, vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Ennen 1. marraskuuta 2004 syntynyt liikearvo vastaa aiemman kirjanpitokäytännön mukaista kirjanpitoarvoa siirtymäpäivänä. Tätä arvoa on käytetty IFRS -siirtymäpäivän liikearvon oletushankintamenona.
Liikearvo testataan vuosittain arvonalentumisen varalta ja se arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Arvonalentumistestausta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille.
Tutkimusmenot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan kaudelle, jolla ne syntyvät. Kehittämismenot aktivoidaan, kun yritys pystyy todentamaan kehitettävän tuotteen teknisen toteutettavuuden ja kaupalliset hyödyntämismahdollisuudet sekä kun hankintameno pystytään luotettavasti määrittämään. Muut kehittämismenot kirjataan kuluksi. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida myöhempinä tilikausina.
Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, merkitään taseeseen ja kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa
Aineettomien hyödykkeiden poistoajat: Aineettomat oikeudet 3 vuotta Muut aineettomat hyödykkeet 5–10 vuotta
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat: Rakennukset 20–25 vuotta Koneet ja kalusto 3–5 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet 3–10 vuotta
Hyödykkeiden arvioitu jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, niitä muutetaan vastaavasti.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot määritetään vertaamalla myyntihintaa kirjanpitoarvoon, ja ne esitetään tuloslaskelmassa liiketoiminnan muina tuottoina tai kuluina.
Vuokrasopimukset, joissa olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista jää vuokranantajan kannettavaksi, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Ne vuokrasopimukset, joissa vuokralle ottajalla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi.
Omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan tilinpäätöshetkellä mahdollisten arvonalentumisen viitteiden havaitsemiseksi. Jos viitteitä havaitaan, arvio omaisuuserästä kerrytettävissä olevasta rahamäärästä määritetään. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonlentumisesta viitteitä: liikearvo, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla.
Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistappio kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja sen jälkeen vähentämään tasasuhteisesti muita yksikön omaisuuseriä. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen.
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään joko niin, että se on käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai tätä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa perustuen diskonttauskorkoihin, jotka kuvastavat kyseisen rahavirtaa tuottavan yksikön keskimääräistä pääomakustannusta ennen veroja. Käytetyt diskonttauskorot on määritelty ennen veroja ja niissä on otettu huomioon myös kyseisten rahavirtaa tuottavien yksiköiden erityinen riski.
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio peruutetaan, jos omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää määritettäessä käytetyissä arvioissa on tapahtunut muutos. Arvonalentumistappio peruutetaan korkeintaan siihen määrään asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty kirjanpitoarvoksi (poistoilla vähennettynä), jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta.
Aineettomiin hyödykkeiden tai aineellisten hyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset vähennetään asianomaisen omaisuuserän kirjanpitoarvosta silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen edellytykset. Sellaiset avustukset, jotka on saatu korvauksiksi syntyneistä menoista, on tuloutettu sillä kaudella kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Valtion myöntämät korottomat tai matalakorkoiset lainat kirjataan saadun lainan määräisinä.
Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.
Vaihto-omaisuuden arvo on määritetty FIFO-menetelmää käyttäen ja se sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät menot sekä muut välilliset kohdistettavat menot. Valmistetun vaihto-omaisuuden hankintamenoon luetaan materiaalien ostomenon, välittömän työn ja muiden välittömien menojen lisäksi myös osuus tuotannon yleiskustannuksista, mutta ei myynnin tai rahoituksen kustannuksia. Vaihto-omaisuuden arvoa on alennettu epäkurantin omaisuuden osalta.
Konserni käyttää johdannaissopimuksia korkoriskiltä suojautumiseen. Rahoitusjohdannaiset kirjataan sopimushetkellä taseeseen niiden hankintamenoon, jonka jälkeen ne arvostetaan tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Johdannaissopimukset on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi rahoitusvaroiksi ja -veloiksi, koska konserni ei sovella niihin IAS 39 mukaista suojauslaskentaa. Tällaisten johdannaissopimusten käypien arvojen muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.
Rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat sijoitukset. Luokittelu tapahtuu alkuperäisen hankinnan yhteydessä rahoitusvarojen käyttötarkoituksen perusteella.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvaroja. Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Tähän ryhmään kuuluvat omaisuuserät kuuluvat lyhytaikaisiin varoihin, paitsi milloin niiden erääntymiseen on yli 12 kuukautta. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat kirjataan alun perin käypään arvoon. käyvän arvon muutoksista johtuvat voitot ja tappiot esitetään tuloslaskelmassa sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin, elleivät ne eräänny yli 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä lukien. Lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen ja ne, joilla ei ole kiinteää eräpäivää, arvostetaan hankintahintaan. Lainasaamisille tehdään arvonalennus, mikäli niiden tasearvo on suurempi kuin arvioitu kerrytettävissä oleva rahamäärä.
Myytävissä olevat sijoitukset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, jotka on joko nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu mihinkään muuhun ryhmään. Ne kuuluvat lyhytaikaisiin varoihin, ellei johdolla ole aikomusta pitää kyseistä sijoitusta kauemmin kuin 12 kuukautta tilinpäätöspäivästä lukien. Myytävissä olevat sijoitukset arvostetaan käypään arvoon ja käyvän arvon muutos kirjataan omaan pääomaan. Listaamattomat arvopaperit, joiden käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä, merkitään taseeseen hankinta-arvoon. Kun myytävissä olevat arvopaperit myydään tai niiden arvo on alentunut, kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan rahoitusvaroista syntyneisiin realisoituneisiin nettovoittoihin tai tappioihin.
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko jonkin rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta objektiivista näyttöä. Jos tällaista näyttöä on myytävissä olevia sijoituksia koskien, kertynyt tappio – joka määritetään hankintamenon ja senhetkisen käyvän arvon erotuksena, josta vähennetään kyseisestä rahoitusvaroihin kuuluvasta erästä aiemmin tulosvaikutteisesti kirjattu arvonalentumistappio – siirretään pois omasta pääomasta ja kirjataan tuloslaskelmaan.
Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sijoituksen rahavirtoihin ovat lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja konserni on siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin toiselle osapuolelle.
Myyntisaamiset arvostetaan alkuperäisen laskutetun määrän mukaisesti vähennettynä arvonalentumisella. Myyntisaamisista kirjataan arvonalennus, kun on olemassa perusteltu näyttö, että konserni ei tule saamaan yksittäistä saamista alkuperäisin ehdoin. Aiemmin kirjatuista arvonalentumistappioista myöhemmin takaisinsaadut määrät kirjataan tulosvaikutteisesti tuloslaskelmaan.
Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden alkuperäinen maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta. Shekkitililuotot on esitetty muissa lyhytaikaisissa veloissa.
Lainat kirjataan alun perin kirjanpitoon käypään arvoon transaktiomenoilla vähennettynä. Tämän jälkeen ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää; saadun maksun (transaktiomenoilla vähennettynä) ja takaisin maksettavan määrän välinen erotus kirjataan korkokuluksi laina-aikana.
Vaihdettavan lainan ja vaihtovelkakirjalainan velkakomponentin käypä arvo määritetään käyttäen vastaavan vaihtooikeudettoman lainan markkinakorkoa. Tämä määrä esitetään jaksotettuun hankintamenoon perustuvaan määrään velkana, kunnes sen voimassaolo lakkaa vaihdon tapahtuessa tai lainan erääntyessä. Jäljelle jäävä osa kohdistetaan vaihto-oikeuteen. Se kirjataan omaan pääomaan verovaikutuksilla vähennettynä.
Lainat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta lykätä niiden suorittamista vähintään 12 kuukauden päähän tilinpäätöspäivästä.
Vieraan pääoman menot kirjataan kuluiksi, kun ne toteutuvat.
Konsernin eläkejärjestelyt on luokiteltu maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisella eläkejärjestelyllä tarkoitetaan järjestelyä, jossa yhtiö suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yhteisölle. Yhtiöllä ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, jos kyseisellä erillisellä yhteisöllä ei ole riittävästi varoja suorittaakseen kaikille henkilöille heidän kuluvalla tai aikaisemmalla tilikaudella suorittamaansa työhön liittyviä etuuksia. Maksupohjaiseen järjestelyyn suoritettavat maksut kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolta maksu suoritetaan.
Konsernilla on kannustinjärjestelyjä, joissa maksut suoritetaan oman pääoman ehtoisina instrumentteina. Omana pääomana maksettavista liiketoimista aiheutuva meno määritetään myöntämispäivän käyvän arvon perusteella. Yhtiö määrittää käyvän arvon asianmukaista hinnoittelumenetelmää käyttäen. Omana pääomana maksettavista liiketoimista johtuva meno ja vastaava oman pääoman lisäys kirjataan sen ajanjakson kuluessa, jona työtä suoritetaan ja/tai työn suorittamiseen perustuvat ehdot täyttyvät. Kyseinen ajanjakso päättyy päivänä, jona asianomaiset henkilöt ovat täysin oikeutettuja palkitsemiseen ("oikeuden syntymisajankohta"). Omana pääomana maksettavista liiketoimista kuhunkin tilinpäätöspäivään mennessä kirjatut kertyneet kulut kuvastavat sitä, miltä osin oikeuden syntymisajanjakso on kulunut loppuun, sekä konsernin parasta arviota niiden oman pääoman ehtoisten instrumenttien lukumäärästä, joihin lopulta syntyy oikeus. Tulosvaikutus esitetään konsernin tuloslaskelmassa henkilöstökuluissa.
Varaukset kirjataan kun yrityksellä on aikaisempien tapahtumien seurauksena laillinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä.
Konserni on soveltanut 1.11.2008 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja sekä tulkintoja:
IASB on julkistanut seuraavat standardit ja tulkinnat, jotka eivät ole vielä voimassa ja joita Konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.
IFRS 8 Toimintasegmentit (voimassa 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 8:n mukaan esitettävien segmenttitietojen on perustuttava johdolle toimitettuun yhteisön sisäiseen raportointiin ja siinä noudatettuihin laskentaperiaatteisiin. Konsernin johto on selvittämässä standardin vaikutusta konsernin segmenttiraportointiin.
Muutokset IFRS 2:een Osakeperusteiset maksut oikeuden syntymisehdot ja peruutukset (tulee voimaan 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta, aikaisempi käyttöönotto sallittua). Standardimuutokset edellyttävät, että kaikki lopullista oikeutta synnyttämättömät ehdot otetaan huomioon myönnettyjen oman pääoman ehtoisten instrumenttien käypää arvoa määritettäessä. Lisäksi standardimuutoksilla tarkennetaan peruutusten kirjanpitokäsittelyä koskevaa ohjeistusta. Muutoksilla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
joitus arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Vastaavaa kirjanpidollista käsittelytapaa sovelletaan jatkossa myös osakkuusyrityssijoituksiin (IAS 28) ja yhteisyritysosuuksiin (IAS 31). Standardimuutoksen seurauksena tytäryrityksen tappioita voidaan kohdistaa vähemmistölle silloinkin, kun ne ylittävät vähemmistön sijoituksen määrän.
2:een tehdyn muutoksen tarkoituksena on selventää, että tavarantoimittajilta tai palveluntarjoajilta tavaroita tai palveluja vastaanottavan yrityksen täytyy soveltaa IFRS 2:ta, vaikkei sillä olisi velvollisuutta suorittaa vaadittavia osakeperusteisia käteismaksuja. Johto arvioi muutosten vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Standardin muutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
Konserni altistuu toimintansa seurauksena useille rahoitusriskeille. Konsernin riskienhallinnan tavoite on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus, ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa emoyritys yhdessä tytäryritysten kanssa.
Konserni toimii pääosin euroalueella ja on siten vain vähäisessä määrin alttiina valuuttakurssimuutoksista johtuvalle valuuttariskille.
Konsernin tulot sekä operatiiviset kassavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihtelusta. Konsernin korkoriski muodostuu pääosin lainanotosta, jotka ovat hajautettu vaihtuva- ja kiinteäkorkoisiin lainoihin. Tilikauden lopussa veloista vaihtuvakorkoisia oli 42 215 tuhatta euroa (47 589 tuhatta euroa) ja kiinteäkorkoisia 17 006 tuhatta euroa (16 878 tuhatta euroa).
Osa konsernin tytäryhtiöistä käyttää koronvaihtosopimuksia, joilla on suojattu 17,9 milj. euroa vaihtuvakorkoisista lainoista. Konserni ei sovella suojauslaskentaa.
Konserni hankki tilikaudella 2008 korkokattosopimuksen, jolla suojattiin konserniyhtiöiden tilikaudella 2007 nostamat luotot, yhteensä 24,8 milj. euroa.
Korkokattosopimus hyvittää korkoja, mikäli kyseisten luottojen viitekorkona käytetty euribor 6 kk ylittää 4,85 prosentin tason.
Seuraava taulukko havainnollistaa, miten korkojen kohtuullisen mahdollinen muutos, muiden muuttujien pysyessä vakiona, vaikuttaa konsernin tulokseen vaihtuvakorkoisten velkojen korkokustannuksen muutosten seurauksena.
| (1 000 €) | 1 %-yksikön korkeampi Tuloslaskelma |
1 %-yksikön matalampi Tuloslaskelma |
|---|---|---|
| Korkomuutoksen vaikutus | ||
| 2009 | -438 | 438 |
| 2008 | -352 | 352 |
Konserniyritykset tarkistavat asiakkaiden luottokelpoisuuden asiakassuhdetta perustettaessa. Luottoriskin minimoimiseksi pyritään saamaan turvaava vakuus asiakkaan luottokelpoisuuden niin edellyttäessä. Konsernilla on merkittävimpien asiakkaidensa kanssa pitkään jatkuneet vakiintuneet liikesuhteet. Konsernilla ei ole merkittävää luottoriskikeskittymää.
Konsernissa arvioidaan ja seurataan jatkuvasti liiketoiminnan edellyttämän rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan riittävillä luottolimiiteillä sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoittajia ja eri rahoitusmuotoja.
Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa liiketoiminnan normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa osakkeen arvoa pitkällä aikavälillä. Pääomarakenteeseen vaikutetaan osingonjaon, omien osakkeiden oston, pääomanpalautusten sekä osakeantien kautta. Konserniin ei sovelleta ulkopuolisia pääomavaatimuksia.
Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan omavaraisuusasteella ja nettovelkaantumisasteella. Konsernin omavaraisuusaste oli 37,9 prosenttia (36,8 %) ja nettovelkaantumisaste oli 58,9 prosenttia (33,7 %).
| (1 000 €) | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Korolliset rahoitusvelat | 59 221 | 64 189 |
| Korolliset saamiset | 709 | |
| Rahavarat | 28 301 | 46 081 |
| Nettovelat | 30 211 | 18 108 |
| Oma pääoma yhteensä | 51 280 | 53 803 |
| Nettovelkaantumisaste | 58,9 | 33,7 |
Tehdyt arviot ja käytetty harkinta perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja muihin tekijöihin, kuten oletuksiin tulevaisuuden tapahtumista. Tehtyjä arvioita ja käytettyä harkintaa tarkastellaan säännöllisesti. Alla on kuvattu tärkeimpiä alueita, joissa arvioita ja harkintaa on käytetty.
IFRS 3 edellyttää hankkijaa kirjaamaan aineettoman hyödykkeen erikseen liikearvosta, mikäli kirjauskriteerit täyttyvät. Aineettoman oikeuden kirjaaminen käypään arvoon edellyttää johdon arvioita tulevista kassavirroista. Johto on mahdollisuuksien mukaan käyttänyt hankintamenon kohdistamisen perusteena saatavilla olevia markkina-arvoja käypien arvojen määrittämisessä. Kun tämä ei ole mahdollista, mikä on tyypillistä erityisesti aineettomien hyödykkeiden kohdalla, arvostaminen perustuu omaisuuserän historialliseen tuottoon ja sen aiottuun käyttöön tulevassa liiketoiminnassa. Arvostukset perustuvat diskontattuihin kassavirtoihin sekä arvioituihin luovutus- tai jälleenhankintahintoihin ja edellyttävät johdon arvioita ja oletuksia omaisuuserien tulevasta käytöstä ja vaikutuksesta yhtiön taloudelliseen asemaan. Muutokset yhtiön liiketoimintojen painotuksissa ja suuntaamisessa voivat tulevaisuudessa aiheuttaa muutoksia alkuperäiseen arvostukseen (Tilinpäätöksen liitetieto 18.).
Konserni testaa vuosittain liikearvon sekä niiden aineettomien hyödykkeiden arvon, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, mahdollista arvonalentumista. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvolaskelmiin. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä. Vaikka yhtiön johdon näkemyksen mukaan käytetyt oletukset ovat asianmukaisia, saattavat arvioidut kerrytettävissä olevat rahamäärät erota olennaisesti tulevaisuudessa toteutuvista (Tilinpäätöksen liitetieto 18).
Konserni käyttää valmistusasteen mukaista tuloutusta pitkäaikaishankkeille. Valmistusasteen mukainen tuloutus nojautuu arvioihin hankkeen odotetuista tuloista ja menoista samoin kuin valmistusasteen etenemisen määrittämiseen. Kirjattuihin tuottoihin ja voittoon voi tulla muutoksia mikäli arviota projektin kokonaismenoista ja kokonaistuloista tarkistetaan. Tarkistettujen arvioiden kumulatiivinen vaikutus kirjataan kaudella, jolla muutos tulee todennäköiseksi ja se voidaan luotettavasti arvioida.
Johdon periaatteena on kirjata arvonalentumisvähennys hitaasti liikkuvasta ja vanhentuneesta vaihto-omaisuudesta perustuen johdon parhaaseen arvioon tilinpäätöshetkellä hallussa olevasta mahdollisesti käyttökelvottomasta vaihto-omaisuudesta. Johto perustaa arvionsa systemaattiselle ja jatkuvalle seurannalle ja arvioinnille.
Konsernin segmenttiraportoinnissa liiketoiminnallinen segmentti on määritelty ensisijaiseksi segmenttiraportointimuodoksi. Liiketoimintasegmentti tuottaa tuotteita ja palveluja, joiden riskit ja kannattavuus eroavat toisten liiketoimintasegmenttien riskeistä ja kannattavuudesta. Konserni raportoi päättyneeltä tilikaudelta kuusi liiketoiminnallista segmenttiä. Segmenttien väliset liiketoimet ovat tapahtuneet normaalein kaupallisin ehdoin. Konsernilla ei ole toissijaista segmenttijakoa, koska liiketoimintaa harjoitetaan vähäisissä määrin ulkomailla.
| Liiketoimintasegmentit 2009 | Digitaaliset | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Teollisuuden | Puusepän | Tukku | paino | Konserni | ||||
| (1 000 €) | palvelut | teollisuus | Takoma | kauppa | palvelut | Muu | Eliminoinnit | yhteensä |
| Liikevaihto yhteensä | 16 810 | 4 784 | 15 408 | 39 264 | 13 508 | 30 980 | 120 754 | |
| Sisäinen liikevaihto | 260 | 56 | 388 | -704 | 0 | |||
| Ulkoinen liikevaihto | 16 810 | 4 784 | 15 408 | 39 004 | 13 452 | 30 592 | 120 050 | |
| Liikevoitto | 845 | 103 | -328 | 3 396 | 2 088 | -1 809 | 4 295 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -2 266 | |||||||
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | -8 | 31 | 23 | |||||
| Tuloverot | -707 | |||||||
| Tilikauden tulos jatkuvista | ||||||||
| toiminnoista | 1 345 | |||||||
| Tilikauden tulos myydyistä | ||||||||
| toiminnoista | 0 | |||||||
| Varat | 13 758 | 3 610 | 23 056 | 28 003 | 19 227 | 54 185 | -6 418 | 135 421 |
| Velat | 7 855 | 5 105 | 4 036 | 24 359 | 10 026 | 38 880 | -6 418 | 83 843 |
| Investoinnit | 1 635 | 54 | 1 144 | 329 | 688 | 609 | 4 459 | |
| Poistot | -559 | -336 | -947 | -415 | -617 | -1 213 | -4 087 | |
| Henkilöstö | 241 | 41 | 82 | 127 | 192 | 238 | 921 |
| Liiketoimintasegmentit 2008 | Digitaaliset | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Teollisuuden | Puusepän | Tukku | paino | Konserni | ||||
| (1 000 €) | palvelut | teollisuus | Takoma | kauppa | palvelut | Muu | Eliminoinnit | yhteensä |
| Liikevaihto yhteensä | 22 399 | 7 502 | 18 397 | 45 398 | 5 938 | 21 980 | 121 614 | |
| Sisäinen liikevaihto | 3 | 192 | 3 | 281 | -479 | 0 | ||
| Ulkoinen liikevaihto | 22 396 | 7 502 | 18 397 | 45 206 | 5 935 | 21 697 | 121 133 | |
| Liikevoitto | 2 270 | 285 | 1 059 | 2 843 | 683 | -733 | 6 407 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -2 058 | |||||||
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | -9 | 54 | 45 | |||||
| Tuloverot | -1 635 | |||||||
| Tilikauden tulos jatkuvista | ||||||||
| toiminnoista | 2 759 | |||||||
| Tilikauden tulos myydyistä | ||||||||
| toiminnoista | 11 038 | |||||||
| Varat | 12 286 | 5 322 | 32 616 | 25 758 | 9 280 | 67 537 | -6 300 | 146 499 |
| Velat | 8 260 | 6 773 | 6 031 | 30 647 | 8 460 | 38 825 | -6 300 | 92 696 |
| Investoinnit | 760 | 47 | 4 938 | 366 | 516 | 569 | 7 196 | |
| Poistot | -682 | -451 | -922 | -434 | -619 | -494 | -3 602 | |
| Henkilöstö | 161 | 59 | 86 | 145 | 131 | 165 | 747 |
2.1.2009 Panostaja Oyj allekirjoitti sopimuksen jätteiden putkikuljetusjärjestelmiä toimittavan Puztec Oy:n koko osakekannan hankinnasta. Osakekannasta 64 % siirtyi Panostajan omistukseen heti ja loppuosa 1.5.2009 mennessä. Kauppahinta oli 1,7 milj. euroa. Yrityskaupalla Panostaja laajensi ympäristöteknologiaan erikoistunutta liiketoiminta-aluettaan, jossa aikaisemmin sen yhtiöstä toimivat EcoSir Oy Tampere ja Kospa Oy Marttila. Nämä kolme yhtiötä yhdistettiin 1.6.2009 alkaen uudeksi rakennetun ympäristön ratkaisutoimittajaksi nimeltään Ecosir Group Oy.
30.4.2009 Panostaja Oyj allekirjoitti sopimuksen kulunvalvontatuotteita ja -ratkaisuja tarjoavan Bewator Oy:n koko osakekannan hankkimiseksi Siemens Osakeyhtiöltä. Kauppahinta oli 8,0 milj euroa, josta 1,2 milj. euroa sovittiin maksettavan kolmena ehdollisena maksueränä seuraavan kolmen vuoden aikana. Kaupan yhteydessä yhtiön nimi muutettiin Flexim Security Oy:ksi. Panostajan lukitus- ja turvallisuusliiketoimintaalueeseen kuului entuudestaan lukituksen, oviautomatiikan ja turvallisuustekniikan palveluihin erikoistunut Lukkoexpert Security Oy.
20.8.2009 Panostaja Oyj osti digitaalisia painopalveluja tarjoavan Sokonet Oy:n koko osakekannan. Yrityskaupan myötä Panostaja laajensi digitaalisiin painopalveluihin erikoistunutta liiketoiminta-aluettaan, johon entuudestaan kuului Kopijyvä Oy. Kauppahinta oli 4,1 milj. euroa.
15.10.2009 Panostaja Oyj allekirjoitti kauppakirjan pakkaus- ja logistiikkapalveluita tarjoavan CLO Pakkaukset Oy:n koko osakekannan ostosta. Kaupan lopullinen toteutuminen edellytti Panostaja Oyj:n hallituksen hyväksynnän ja kauppa hyväksyttiin lopulliseksi 23.10.2009. Kauppahinta oli 4,4 milj. euroa. Yrityskaupalla Panostaja laajensi lisäarvologistiikkaan erikoistunutta liiketoiminta-aluettaan, johon entuudestaan kuului logistiikkaja varastointipalveluita tarjoava Vallog Oy.
Puztec Oy on yhdistelty konsernitilinpäätökseen 1.2.2009 lukien, Bewator Oy 01.05.2009 lukien, Sokonet Oy 01.09.2009 lukien ja CLO Pakkaukset Oy 31.10.2009 lukien. Mikäli hankitut yritykset olisivat yhdistelty konsernitilinpäätökseen tilikauden 2008/2009 alusta lähtien, konsernin tilikauden liikevaihto olisi ollut arviolta 138,1 milj. euroa ja liikevoitto 4,4 milj. euroa.
Hankintojen IFRS-3 mukaiset kauppahintojen allokoinnit ovat alustavia.
Tilikaudella tehdyt yrityshankinnat kohdistettiin liiketoimintasegmenteille seuraavasti:
| Puztec Oy:n hankinta | Yhdistä | IFRS kirjan |
|---|---|---|
| misessä | pitoarvot | |
| Hankitun nettovarallisuuden erittely | kirjatut | ennen |
| (1 000 €) | käyvät arvot | yhdistämistä |
| Aineettomat hyödykkeet | 0 | 0 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 27 | 27 |
| Vaihto-omaisuus | 59 | 59 |
| Saamiset | 583 | 583 |
| Rahavarat | 3 | 3 |
| Velat | -461 | -461 |
| Hankittu nettovarallisuus | 211 | 211 |
| Hankintamenon muodostuminen (1 000 €) | ||
| Maksettu rahana | 1 730 | |
| Hankinnoista välittömästi johtuneet | ||
| kulut | 92 | |
| Hankintameno yhteensä | 1 822 | |
| Hankitun nettovarallisuuden käypä | ||
| arvo | -211 | |
| Liikearvo | 1 611 | |
| Rahana maksetut vastikkeet | 1 822 | |
| Hankittujen tytäryritysten rahavarat | 3 | |
| Rahavirtavaikutus | 1 825 |
| Bewator Oy:n hankinta (Flexim Security Oy) Hankitun nettovarallisuuden erittely (1 000 €) |
Yhdistä misessä kirjatut käyvät arvot |
IFRS kirjan pitoarvot ennen yhdistämistä |
|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet | 2 004 | 274 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 50 | 50 |
| Vaihto-omaisuus | 838 | 610 |
| Saamiset | 1 287 | 1 287 |
| Rahavarat | 1 888 | 1 888 |
| Velat | -1 982 | -1 473 |
| Hankittu nettovarallisuus | 4 085 | 2 636 |
| Hankintamenon muodostuminen (1 000 €) | ||
| Maksettu rahana | 6 825 | |
| Ehdollinen lisäkauppahinta | 1 200 | |
| Hankinnoista välittömästi johtuneet | ||
| kulut | 313 | |
| Hankintameno yhteensä | 8 338 | |
| Hankitun nettovarallisuuden käypä | ||
| arvo | -4 085 | |
| Liikearvo | 4 253 | |
| Rahana maksetut vastikkeet | -7 138 |
| Rahavirtavaikutus | -5 250 |
|---|---|
| Hankittujen tytäryritysten rahavarat | 1 888 |
| Rahana maksetut vastikkeet | -7 138 |
| Sokonet Oy:n hankinta | Yhdistä | IFRS kirjan |
|---|---|---|
| misessä | pitoarvot | |
| Hankitun nettovarallisuuden erittely | kirjatut | ennen |
| (1 000 €) | käyvät arvot | yhdistämistä |
| Aineettomat hyödykkeet | 609 | 48 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 683 | 830 |
| Vaihto-omaisuus | 34 | 34 |
| Saamiset | 976 | 976 |
| Rahavarat | 907 | 907 |
| Velat | -502 | -394 |
| Hankittu nettovarallisuus | 2 707 | 2 401 |
| Hankintamenon muodostuminen (1 000 €) | ||
| Maksettu rahana | 4 128 | |
| Hankinnoista välittömästi johtuneet | ||
| kulut | 38 | |
| Hankintameno yhteensä | 4 166 | |
| Hankitun nettovarallisuuden käypä | ||
| arvo | -2 707 | |
| Liikearvo | 1 459 | |
| Rahana maksetut vastikkeet | -4 166 | |
| Hankittujen tytäryritysten rahavarat | 907 | |
| Rahavirtavaikutus | -3 259 | |
| CLO Pakkaukset Oy:n hankinta |
Yhdistä | IFRS kirjan |
|---|---|---|
| misessä | pitoarvot | |
| Hankitun nettovarallisuuden erittely | kirjatut | ennen |
| (1 000 €) | käyvät arvot | yhdistämistä |
| Aineettomat hyödykkeet | 439 | 3 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 333 | 333 |
| Vaihto-omaisuus | 193 | 193 |
| Saamiset | 1 980 | 1 980 |
| Rahavarat | 146 | 146 |
| Velat | -1 626 | -1 513 |
| Hankittu nettovarallisuus | 1 465 | 1 142 |
| Hankintamenon muodostuminen (1 000 €) | ||
| Maksettu rahana | 4 393 | |
| Hankinnoista välittömästi johtuneet | ||
| kulut | 93 | |
| Hankintameno yhteensä | 4 486 | |
| Hankitun nettovarallisuuden käypä | ||
| arvo | -1 465 | |
| Liikearvo | 3 021 | |
| Rahana maksetut vastikkeet | -4 486 | |
| Hankittujen tytäryritysten rahavarat | 146 | |
| Rahavirtavaikutus | -4 340 |
Tilikaudella 2007/2008 tehtyjen yrityshankintojen kauppahintojen erittelyt on tilikaudella 2008/2009 tehty lopulliseen muotoon.
Tässä yhteydessä on muutettu EcoSir-yhtiön ehdollista lisäkauppahintaa 1 150 000 eurosta 920 000 euroon.
Hankintojen lopulliset allokoinnit sisältyvät seuraaviin laskelmiin.
| Hervannan Koneistus Oy:n hankinta | Yhdistä | IFRS kirjan |
|---|---|---|
| misessä | pitoarvot | |
| Hankitun nettovarallisuuden erittely | kirjatut | ennen |
| (1 000 €) | käyvät arvot | yhdistämistä |
| Aineettomat hyödykkeet | 464 | 464 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 3 492 | 3 492 |
| Vaihto-omaisuus | 2 021 | 1 963 |
| Saamiset | 1 503 | 1 503 |
| Rahavarat | 17 | 17 |
| Velat | -6 422 | -6 289 |
| Hankittu nettovarallisuus | 1 075 | 1 150 |
| Hankintamenon muodostuminen (1 000 €) | ||
| Maksettu rahana | ||
| Maksettu Takoma Oyj:n osakkeina | 4 900 | |
| Hankinnoista välittömästi johtuneet | ||
| kulut | 83 | |
| Hankintameno yhteensä | 4 983 | |
| Hankitun nettovarallisuuden käypä | ||
| arvo | -1 075 | |
| Vähemmistöosuuden muutos Panostaja | ||
| konsernissa | -1 280 | |
| Liikearvo | 2 628 | |
| Rahana maksetut vastikkeet | -83 | |
| Hankittujen tytäryritysten rahavarat | 17 | |
| Rahavirtavaikutus | -66 |
| Kopijyvä-konsernin hankinta | Yhdistä misessä |
IFRS kirjan pitoarvot |
|---|---|---|
| Hankitun nettovarallisuuden erittely | kirjatut | ennen |
| (1 000 €) | käyvät arvot | yhdistämistä |
| Aineettomat hyödykkeet | 1 920 | 1 817 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 1 415 | 165 |
| Vaihto-omaisuus | 350 | 350 |
| Saamiset | 1 687 | 1 687 |
| Rahavarat | 5 480 | 5 480 |
| Velat | -2 121 | -1 566 |
| Hankittu nettovarallisuus | 8 731 | 7 933 |
| Hankintamenon muodostuminen (1 000 €) | ||
| Maksettu rahana | 16 983 | |
| Hankinnoista välittömästi johtuneet | ||
| kulut | 185 | |
| Hankintameno yhteensä | 17 168 | |
| Hankitun nettovarallisuuden käypä | ||
| arvo | -8 731 | |
| Liikearvo | 8 437 | |
| Rahana maksetut vastikkeet | -17 168 | |
| Hankittujen tytäryritysten rahavarat | 5 480 | |
| Rahavirtavaikutus | -11 688 |
| EcoSir liiketoiminnan hankinta | Yhdistä | IFRS kirjan |
|---|---|---|
| misessä | pitoarvot | |
| Hankitun nettovarallisuuden erittely | kirjatut | ennen |
| (1 000 €) | käyvät arvot | yhdistämistä |
| Aineettomat hyödykkeet | 71 | 71 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 39 | 39 |
| Vaihto-omaisuus | 260 | 260 |
| Hankittu nettovarallisuus | 370 | 370 |
| Hankintamenon muodostuminen (1 000 €) | ||
| Maksettu rahana | 1 350 | |
| Ehdollinen lisäkauppahinta | 920 | |
| Hankinnoista välittömästi johtuneet | ||
| kulut | 134 | |
| Hankintameno yhteensä | 2 404 | |
| Hankitun nettovarallisuuden käypä | ||
| arvo | -370 | |
| Liikearvo | 2 034 | |
| Rahana maksetut vastikkeet | -1 484 | |
| Hankittujen tytäryritysten rahavarat | 0 | |
| Rahavirtavaikutus | -1 484 |
| Kospa Oy:n hankinta | Yhdistä | IFRS kirjan |
|---|---|---|
| misessä | pitoarvot | |
| Hankitun nettovarallisuuden erittely | kirjatut | ennen |
| (1 000 €) | käyvät arvot | yhdistämistä |
| Aineettomat hyödykkeet | 29 | 151 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 98 | 98 |
| Vaihto-omaisuus | 326 | 326 |
| Saamiset | 520 | 520 |
| Velat | -1 223 | -1 223 |
| Hankittu nettovarallisuus | -250 | -128 |
| Hankintamenon muodostuminen (1 000 €) | ||
| Maksettu rahana | 450 | |
| Hankinnoista välittömästi johtuneet | ||
| kulut | 41 | |
| Hankintameno yhteensä | 491 | |
| Hankitun nettovarallisuuden käypä | ||
| arvo | 250 | |
| Liikearvo | 741 | |
| Rahana maksetut vastikkeet | -491 | |
| Hankittujen tytäryritysten rahavarat | 0 | |
| Rahavirtavaikutus | -491 |
Kiinteistöyhtiöiden myynnit on käsitelty käyttöomaisuushyödykkeiden myyntinä, koska yhtiöiden omistamat kiinteistöt ovat olleet konsernin liiketoiminnan käytössä.
Panostaja Oyj myi tilikaudella 2008 Arme Oy:n osakkeet (69,9 % osakekannasta) Sentica Partners Oy:n hallinnoimalle rahastolle.
Myynnin vaikutus konsernin tase-eriin käy ilmi seuraavasta taulukosta:
| Myytyjen | |
|---|---|
| (1 000 €) | tase-erien kirjanpitoarvot |
| Aineettomat hyödykkeet | |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 3 934 |
| Sijoitukset | 257 |
| Vaihto-omaisuus | 1 402 |
| Saamiset | 4 778 |
| Rahavarat | 3 694 |
| Velat | -5 333 |
| Myyty nettovarallisuus | 8 732 |
| Rahana saatu kauppahinta | 20 022 |
| Luotto ostajalle | -3 500 |
| Myydyn liiketoiminnan rahavarat | -3 694 |
| Rahavirtavaikutus | 12 828 |
Arme Oy:n myynnin vaikutus on esitetty konsernin tuloslaskelman rivillä voitto myydyistä liiketoiminnoista.
Arme Oy:n vaikutus vertailuvuoden tuloslaskelmaan (4,3 milj. euroa) on esitetty samalla rivillä.
Jatkuviin liiketoimintoihin ei sisälly pitkäaikaisia hankkeita tilikausina 2008 ja 2009.
| (1 000 €) | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Aineellisten hyödykkeiden myynti | ||
| voitot | 4 242 | 110 |
| Vuokratuotot | 0 | 303 |
| Vakuutuskorvaukset | 1 | 2 |
| Muut tuotot | 797 | 342 |
| Yhteensä | 5 040 | 757 |
Konsernin kiinteistöjen kaupasta saatiin 5,8 milj. euron myyntivoitto, josta 4,2 milj. euro tuloutettiin liiketoiminnan muihin tuottoihin tilikaudella 2009. Loppuosa myyntivoitosta (1,6 milj. euroa) on kirjattu konsernitaseeseen pienentämään Panostajan kiinteistörahastoon tekemän 3,2 milj. euron osakkuusyhtiösijoituksen arvoa. Loppuosa myyntivoitosta tuloutuu mikäli kiinteistörahasto-osuutta ei enää käsiteltäisi konsernin osakkuusyhtiönä.
Tiedot yhtiön osakkuusyhtiöistä on esitetty liitetieto kohdassa 21. Sijoitukset osakkuusyhtiöihin.
| (1 000 €) | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | 26 419 | 21 904 |
| Osakeperusteiset maksut | 94 | 89 |
| Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt | 4 578 | 3 776 |
| Muut henkilösivukulut | 1 469 | 1 520 |
| Yhteensä | 32 560 | 27 289 |
Konsernilla on maksupohjaisia eläkejärjestelyjä, joiden suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee.
Tiedot lähipiiriin luettavan johdon työsuhde-etuuksista on esitetty liitetieto kohdassa 36. Lähipiiritapahtumat.
Tiedot myönnetyistä osakeperusteisista maksuista on esitetty liitetiedossa 29. Osakeperusteiset maksut.
Konsernin palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 790 (646) henkilöä. Tilikauden lopussa henkilöstöä oli 921 (727).
| (1 000 €) | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Poistot hyödykeryhmittäin: | ||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | ||
| Maa- ja vesialueet | 2 | 0 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 367 | 533 |
| Koneet ja kalusto | 2 298 | 2 301 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 14 | 11 |
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Tutkimus ja kehitysmenot | 56 | |
| Aineettomat oikeudet | 619 | 546 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 238 | 211 |
| Arvonalentumiset | ||
| Koneet ja kalusto | 10 | 0 |
| Liikearvo | 483 | 0 |
| Yhteensä | 4 087 | 3 602 |
| (1 000 €) | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Aineellisten ja aineettomien | ||
| hyödykkeiden myyntitappiot | 24 | 89 |
| Vuokrakulut | 4 383 | 2 948 |
| Muut kuluerät | 14 915 | 12 585 |
| Yhteensä | 19 322 | 15 622 |
Muut kuluerät sisältävät mm. markkinointi- ja myynninedistämiskuluja sekä asiantuntijapalkkioita.
| (1 000 €) | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Osinkotuotot | 5 | 9 |
| Valuuttakurssivoitot | 0 | 72 |
| Korkotuotot | 1 091 | 1 777 |
| Yhteensä | 1 096 | 1 858 |
| (1 000 €) | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Valuuttakurssitappiot | 7 | 0 |
| Korkokulut | 3 355 | 3 916 |
| Yhteensä | 3 362 | 3 916 |
| (1 000 €) | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Tilikauden verotettavaan tuloon perus | ||
| tuva vero | -2 354 | -1 304 |
| Edellisten tilikausien verot | -149 | |
| Laskennalliset verot | 1 796 | -331 |
| Tuloverot yhteensä | -707 | -1 635 |
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (2008 ja 2009: 26 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:
| Tulos ennen veroja | 2 052 | 4 394 |
|---|---|---|
| Suomen verokannan mukainen | ||
| tulovero konsernin tuloksesta ennen | ||
| veroja | 534 | 1 142 |
| Kiinteistöjen myynnistä aiheutuneiden | ||
| konsernikirjausten vaikutus | -320 | 0 |
| Vähennyskelvottomat kulut | 310 | 298 |
| Kirjaamattomat laskennalliset verosaa | ||
| miset verotuksellisista tappioista | 57 | 92 |
| Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta | -23 | -12 |
| Verot aikaisemmilta tilikausilta | 149 | 115 |
| Verovapaiden tuottojen ja verotuk | ||
| sessa vähennyskelvottomien kulujen | ||
| nettovaikutus | 173 | 493 |
| Verot tuloslaskelmassa | 707 | 1 635 |
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa on otettu huomioon laimentavana tekijänä emoyhtiön vaihtovelkakirjalaina sekä osakeoptiot. Osakeoptioilla on laimentava vaikutus, kun osakeoptioiden merkintähinta on alempi kuin osakkeen käypä arvo. Laimennusvaikutukseksi tulee se määrä osakkeita, joka joudutaan laskemaan liikkeeseen vastikkeettomana, koska optioiden käytöstä saatavilla varoilla konserni ei voisi laskea liikkeeseen samaa määrää osakkeita käypään arvoon. Osakkeen käypä arvo perustuu osakkeiden tilikauden keskimääräiseen hintaan. Vaihtovelkakirjalainan osalta osuudet on katsottu vaihdettavaksi kaupparekisteriin merkitsemisajankohdasta. Kauden tulosta on oikaistu vaihtovelkakirjalainan verovaikutuksella vähennetyillä korkokuluilla.
| (1 000 €) | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva | ||
| tilikauden voitto, | ||
| jatkuvat toiminnot | 693 | 1 656 |
| myydyt toiminnot | 0 | 11 038 |
| Vaihtovelkakirjalainan korko | 828 | 852 |
| Tilikauden tulos laimennusvaikutuksella | ||
| oikaistun osakekohtaisen tuloksen | ||
| laskemiseksi | 1 521 | 13 546 |
| (1 000 €) | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Osakkeiden lukumäärä tilikauden | ||
| lopussa | 47 403 | 46 076 |
| josta yhtiön hallussa | 1 289 | 740 |
| Ulkona olevien osakkeiden painotettu | ||
| keskim. lukumäärä, 1 000 kpl | 46 324 | 44 760 |
| Vaihtovelkakirjalainan muunto osak | ||
| keiksi, 1000 kpl | 10 125 | 10 125 |
| Laimennettu ulkona olevien osakkeiden | ||
| painotettu keskiarvo | 56 449 | 54 885 |
| Tulos/osake jatkuvista liiketoiminnoista | ||
| Laimentamaton | 0,015 | 0,037 |
| Laimennettu | 0,015 | 0,046 |
| Tulos/osake myydyistä liiketoiminnoista | ||
| Laimentamaton | 0,000 | 0,247 |
| Laimennettu | 0,000 | 0,201 |
| Tulos/osake jatkuvista ja myydyistä | ||
| liiketoiminnoista | ||
| Laimentamaton | 0,015 | 0,284 |
| Laimennettu | 0,015 | 0,247 |
| Muut | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Aineettomat | Tutkimus- ja | pitkävaik. | |||
| (1 000 €) | Liikearvo | oikeudet | kehitys | menot | Yhteensä |
| Hankintameno 1.11.2008 | 28 334 | 2 168 | 1 704 | 32 206 | |
| Lisäykset | 151 | 691 | 458 | 1 300 | |
| Yrityksen hankinnan vaikutus | 9 850 | 1 546 | 1 311 | 33 | 12 740 |
| Yrityksen myynnin vaikutus | -1 231 | -1 231 | |||
| Vähennykset | -39 | -114 | -153 | ||
| Liiketoimintakauppa | -197 | -197 | |||
| Muut muutokset | -71 | -18 | -120 | 71 | -138 |
| Hankintameno 31.10.2009 | 36 685 | 3 808 | 1 882 | 2 152 | 44 527 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.11.2008 | -1 005 | -507 | -1 174 | -2 686 | |
| Tilikauden poistot | -619 | -56 | -238 | -913 | |
| Tilikauden arvonalentumiset | -483 | -483 | |||
| Muut muutokset | 5 | -58 | -53 | ||
| Yrityksen hankinnan vaikutus | 163 | 163 | |||
| Yrityksen myynnin vaikutus | 1 217 | 1 217 | |||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.10.2009 | -271 | -958 | -56 | -1 470 | -2 755 |
| Kirjanpitoarvo 31.10.2009 | 36 414 | 2 850 | 1 826 | 682 | 41 772 |
| Muut | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Aineettomat | Tutkimus- ja | pitkävaik. | |||
| (1 000 €) | Liikearvo | oikeudet | kehitys | menot | Yhteensä |
| Hankintameno 1.11.2007 | 13 844 | 76 | 1 309 | 15 229 | |
| Lisäykset | 98 | 346 | 444 | ||
| Liiketoimintojen yhdistäminen | 14 490 | 1 994 | 49 | 16 533 | |
| Yrityksen myynnin vaikutus | 0 | ||||
| Vähennykset | 0 | ||||
| Hankintameno 31.10.2008 | 28 334 | 2 168 | 1 704 | 32 206 | |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.11.2007 | -1 005 | 38 | -963 | -1 930 | |
| Tilikauden poistot | -546 | -211 | -757 | ||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.10.2008 | -1 005 | -508 | -1 174 | -2 687 | |
| Kirjanpitoarvo 31.10.2008 | 27 329 | 1 660 | 530 | 29 519 |
Seuraaville rahavirtaa tuottaville yksiköille (tai yksikköjen ryhmille) on kohdistettu liikearvoa:
| Milj. EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Alfa-Kem (muun liiketoiminnan segmentti) | 1,0 | 1,4 |
| Heatmasters Group (teollisuuden palvelut -segmentti) | 0,3 | 0,3 |
| Kiinnitin-yhtiöt (tukkukauppa-segmentti) | 0,6 | 0,6 |
| KL-Varaosat (tukkukauppa-segmentti) | 1,9 | 1,9 |
| Kopijyvä (muun liiketoiminnan segmentti) | 9,9 | 8,4 |
| LukkoexpertSecurity (muun liiketoiminnan segmentti) | 5,9 | 1,7 |
| Suomen Helasto (tukkukauppa-segmentti) | 5,6 | 5,6 |
| Takoma | 3,7 | 3,7 |
| Vallog (teollisuuden palvelut -segmentti) | 3,1 | 0,6 |
| Ympäristöteknologia (muun liiketoiminnan segmentti) | 4,3 | 3,1 |
| Yhteensä | 36,4 | 27,3 |
Liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä on arvonalentumistestauksessa määritetty käyttöarvon avulla. Määritetyt ennakoidut rahavirrat perustuvat yksiköiden johdon näkemykseen seuraavan 3–4 vuoden kehityksestä. Ennustejakson jälkeiset vuodet on ekstrapoloitu 2 %:n kasvuarviota käyttäen.
Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat ovat budjetoitu liikevaihto ja budjetoitu liikevoitto. Liikevoiton osalta on huomioitu myös sellaisten uudelleenjärjestelyjen, jotka on jo toteutettu tai joihin on sitouduttu, tuottamat kustannussäästöt ja muut hyödyt. Näihin uudelleenjärjestelyihin ei liity merkittävässä määrin tarkasteluhetken jälkeisiä vastaisia lähteviä rahavirtoja.
Laskelmissa käytetyt diskonttokorot ennen veroja ovat (vertailuvuonna käytetty diskonttokorko-%): Alfa-Kem 12,4 % (10,2 %), Heatmasters Group 13,0 % (10,2 %), Kiinnitin-yhtiöt 11,7 % (10,4 %), KL-Varaosat 12,0 % (10,1%), Kopijyvä 10,4 % (10,3 %), LukkoExpertSecurity 10,6 % (10,2%), Suomen Helasto 10,7 % (10,4 %), Takoma 12,5 % (10,2 %), Vallog 13,0 % (10,2 %) ja Ympäristöteknologia 11,9 % (10,1 %).
Testattujen yksiköiden testin mukainen käyttöarvo on niiden kirjanpitoarvoa suurempi Alfa-Kemiä lukuun ottamatta, jossa kirjanpitoarvo on 0,5 miljoonaa euroa käyttöarvoa korkeampi. Yhtiö kirjaa tätä erotusta vastaavan alaskirjauksen liikearvosta. Alfa-Kem Oy:n liikearvon alaskirjaus johtuu yhtiön heikentyneistä näkymistä teollisuus- ja siivoustuoteryhmissä. Teollisuustuotteissa ja -palveluissa konepaja-asiakkaiden volyymien pienentyminen vähensi työstönesteiden käyttöä ja siten kysyntää. Kiinteistönhoidon ja siivouksen tuoteryhmässä yleinen markkinatrendi on laskeva. Suurkeittiötuoteryhmän myynti on säilynyt ennallaan.
Liikearvon arvonalentumistestauksissa havaittiin herkkyyttä kolmen tuloa tuottavan yksikön osalta. Diskonttokoron kasvaminen yhdellä prosenttiyksiköllä johtaisi Alfa-Kemissä yhteensä 0,6 miljoonan euron, Takomassa yhteensä 0,9 miljoonan euron ja Ympäristöteknologiassa yhteensä 0,6 miljoonan euron alaskirjauksiin liikearvosta. Vastaavasti käyttökateprosentin yhden prosenttiyksikön aleneminen tarkoittaisi Alfa-Kemissä yhteensä 0,7 miljoonan euron, Takomassa yhteensä 1,2 miljoonan euron ja Ympäristöteknologiassa yhteensä 0,9 miljoonan euron alaskirjauksia liikearvosta. Takomassa käyttöarvon ja kirjanpitoarvon välinen erotus tehtyjen laskelmien mukaan oli 7 tuhatta euroa. Muissa rahavirtaa tuottavissa yksiköissä kohtuulliset muutokset laskelmissa käytetyissä keskeisissä oletuksissa eivät johda siihen, että omaisuuserien kirjanpitoarvo ylittäisi niistä kerrytettävissä olevan rahamäärän.
Kohtuulliset muutokset keskeisissä muuttujissa eivät olisi vertailuvuonna johtaneet arvonalentumiskirjauksiin.
| Ennakko | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| maksut | ||||||
| Koneet ja | Muut | käyttö | ||||
| (1 000 €) | Maa-alueet Rakennukset | kalusto | aineelliset | omaisuus | Yhteensä | |
| Hankintameno 1.11.2008 | 761 | 13 257 | 19 342 | 220 | 118 | 33 698 |
| Lisäykset | 460 | 483 | 1 706 | 511 | 3 160 | |
| Yrityksen hankinnan vaikutus | -147 | 877 | 70 | 800 | ||
| Yrityksen myynnin vaikutus | -303 | -4 926 | -97 | -34 | -5 360 | |
| Vähennykset | -700 | -1 317 | -332 | -9 | -140 | -2 498 |
| Kurssierot | -3 | -10 | -138 | -3 | -154 | |
| Hankintameno 31.10.2009 | 215 | 7 340 | 21 358 | 247 | 486 | 29 646 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.11.2008 | -6 | -5 515 | -9 298 | -111 | -14 930 | |
| Tilikauden poistot | -2 | -367 | -2 298 | -14 | -2 681 | |
| Yrityksen myynnin vaikutus | -171 | -1 373 | 57 | -16 | -1 503 | |
| Yrityksen hankinnan vaikutus | 487 | 10 | 497 | |||
| Kurssierot | 23 | 23 | ||||
| Muut muutokset | 93 | -5 | 88 | |||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.10.2009 | -179 | -7 162 | -11 034 | -131 | -18 506 | |
| Kirjanpitoarvo 31.10.2009 | 36 | 178 | 10 324 | 116 | 486 | 11 140 |
| Hankintameno 1.11.2007 | 931 | 13 619 | 18 290 | 344 | 92 | 33 276 |
| Lisäykset | 0 | 142 | 2 934 | 23 | 26 | 3 125 |
| Liiketoimintojen yhdistäminen | 0 | 148 | 3 941 | 21 | 4 110 | |
| Yrityksen myynnin vaikutus | -170 | -652 | -5 406 | -168 | -6 396 | |
| Vähennykset | 0 | -417 | -417 | |||
| Hankintameno 31.10.2008 | 761 | 13 257 | 19 342 | 220 | 118 | 33 698 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.11.2007 | -5 312 | -9 914 | -224 | 0 | -15 450 | |
| Tilikauden poistot | -6 | -530 | -2 301 | -8 | 0 | -2 845 |
| Yrityksen myynnin vaikutus | 0 | 327 | 2 917 | 122 | 3 366 | |
| Muut muutokset | 0 | |||||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.10.2008 | -6 | -5 515 | -9 298 | -110 | 0 | -14 929 |
| Kirjanpitoarvo 31.10.2008 | 755 | 7 742 | 10 044 | 110 | 118 | 18 770 |
| (1 000 €) | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.11. | 3 401 | 3 401 |
| Yrityksen myynnin vaikutus | -3 401 | 0 |
| Hankintameno 31.10. | 0 | 3 401 |
| Kertyneet poistot 1.11. | 1 531 | 1 481 |
| Poistot | 0 | 50 |
| Yrityksen myynnin vaikutus | -1 531 | 0 |
| Kertyneet poistot 31.10. | 0 | 1 531 |
| Kirjanpitoarvo 1.11. | 1 870 | 1 920 |
| Kirjanpitoarvo 31.10. | 0 | 1 870 |
Panostaja-konsernin sijoituskiinteistöt olivat Panostaja Oyj:n ja YIT-yhtymän tasaosuuksin omistama osakkuusyhtiö Tampereen Portti Oy sekä Panostaja Oyj:n täysin omistama tytäryhtiö Kiinteistö Oy Lakalaivan Teollisuustalo I. Panostaja Oyj myi tilikaudella molemmat sijoituskiinteistöt.
| (1 000 €) | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Tuloslaskelmaan kirjatut erät | ||
| Vuokratuotot | 0 | 303 |
| Välittömät hoitokulut | 0 | -101 |
Tuleviin korjauksiin liittyviä sopimusvelvoitteita ei ole.
| (1 000 €) | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 1.11. | 1 787 | 975 |
| Osuus tilikauden tuloksesta | 23 | 45 |
| Lisäykset | 1 783 | 775 |
| Vähennykset | -758 | -8 |
| Kirjanpitoarvo 31.10. | 2 835 | 1 787 |
| Osakkuusyritys 31.10.2009 | Omistus | Oma | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| (1 000 €) | Kotipaikka | osuus | Varat | pääoma | Velat | Liikevaihto | Tulos |
| Ki Oy Levin Lumipilvi | Kittilä | 33,3 % | 410 | 409 | 1 | 5 | 0 |
| Keski-Suomen Painotuote Oy | Äänekoski | 22,5 % | 502 | 135 | 367 | 926 | 60 |
| Domus Print Oy | Tampere | 37,5 % | 2 348 | 490 | 1858 | 4890 | 41 |
| As Koopia Kolm | Tallinna, Viro | 45,0 % | 1 662 | 346 | 1316 | 1336 | 17 |
| Copynet Finland Oy | Espoo | 32,0 % | 250 | -179 | 429 | 129 | -17 |
| PE Kiinteistörahasto I Ky | Helsinki | 27,1 % |
Keski-Suomen Painotuote Oy, Domus Print Oy, As Koopia Kolm ja Copynet Finland Oy ovat Kopijyvä Oy:n osakkuusyhtiöitä. Luvut ovat esitetty tilinpäätöshetken 31.12.2008 mukaisina.
Kiiinteistö Oy Levin Lumipilvi on Eurotermo Oy:n 33,3 prosenttisesti omistama osakkuusyhtiö. Luvut on esitetty tilinpäätöshetken 31.12.2008 mukaisina.
PE Kiinteistörahasto I Ky Panostaja Oyj:n 27,1 prosenttisesti omistama osakkuusyhtiö, joka on konsernin kiinteistöjen kaupan 23.10.2009 yhteydessä perustettu logistiikka ja tuotantokiinteistöihin sijoittava kiinteistörahasto. Rahaston ensimmäinen tilikausi päättyy 31.12.2010.
| (1 000 €) | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Lainasaaminen | 3 500 | 3 500 |
| Muut pitkäaikaiset varat | 709 | 669 |
| Yhteensä | 4 209 | 4 169 |
Muut pitkäaikaiset varat esitetään hankintahintaan, koska niiden käypiä arvoja ei ole luotettavasti saatavilla.
| Laskennallisten verojen muutoksettilikauden 2009 aikana | |
|---|---|
| --------------------------------------------------------- | -- |
| Laskennallisten verojen muutoksettilikauden 2009 aikana | Kirjattu tulos |
Ostetut liike |
||
|---|---|---|---|---|
| (1 000 €) | 1.11.2008 | laskelmaan | toiminnot | 31.10.2009 |
| Laskennalliset verosaamiset: | ||||
| Aineelliset ja aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet | 102 | -102 | 0 | 0 |
| Vaihto-omaisuuden sisäinen kate | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Verotuksessa vahvistetut ja vahvistettavat tappiot | 0 | 1 695 | 0 | 1 695 |
| Muut väliaikaiset erot | 526 | -119 | 0 | 407 |
| Yhteensä | 628 | 1 474 | 0 | 2 102 |
| Laskennalliset verovelat: | ||||
| Aineelliset ja aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet | 1 368 | -616 | 730 | 1 482 |
| Muut väliaikaiset erot | 361 | -113 | 248 | |
| Yhteensä | 1 729 | -729 | 730 | 1 730 |
| Laskennallisten verojen muutoksettilikauden 2008 aikana | Kirjattu tulos |
Ostetut liike |
||
|---|---|---|---|---|
| (1 000 €) | 1.11.2007 | laskelmaan | toiminnot | 31.10.2008 |
| Laskennalliset verosaamiset: | ||||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 102 | 0 | 0 | 102 |
| Vaihto-omaisuuden sisäinen kate | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Verotuksessa vahvistetut tappiot | 527 | -527 | 0 | 0 |
| Muut väliaikaiset erot | 623 | -97 | 0 | 526 |
| Yhteensä | 1 252 | -624 | 0 | 628 |
| Laskennalliset verovelat: | ||||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 1 091 | 293 | -16 | 1 368 |
| Muut väliaikaiset erot | 361 | 361 | ||
| Yhteensä | 1 452 | 293 | -16 | 1 729 |
Konsernissa on kertyneitä tappioita, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista.
| (1 000 €) | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet |
5 409 2 265 |
3 811 1 704 |
| Valmiit tuotteet ja tavarat | 15 049 | 17 194 |
| Muu vaihto-omaisuus | 5 | |
| Ennakkomaksut | 298 | 277 |
| Yhteensä | 23 021 | 22 991 |
Tilikaudella kirjattiin kuluksi 308 tuhatta euroa, jolla vaihtoomaisuuden kirjanpitoarvo alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa. Tilikaudella 2008 kirjattiin 22 tuhannen euron arvonalentuminen.
| (1 000 €) | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 18 243 | 18 496 |
| Lainasaamiset | 196 | 110 |
| Siirtosaamiset | 2 351 | 2 399 |
| Muut saamiset | 554 | 1 274 |
| Yhteensä | 21 344 | 22 279 |
Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärää tilinpäätöshetkellä. Myyntisaamisten ja muiden saamisten käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 34. Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot.
| (1 000 €) | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Erääntymättömät | 14 001 | 10 794 |
| 1–30 päivää erääntyneet | 2 196 | 5 614 |
| 31–180 päivää erääntyneet | 1 091 | 1 772 |
| 181–360 päivää erääntyneet | 614 | 198 |
| Yli vuoden päivää erääntyneet | 341 | 118 |
| Myyntisaamisten tasearvo | 18 243 | 18 496 |
| (1 000 €) | 2009 | 2008 | |
|---|---|---|---|
| Rahoitusarvopaperit | 1 979 | 0 | |
| Yhteensä | 1 979 | 0 |
(1 000 €) 2009 2008
Käteinen raha ja pankkitilit 26 322 46 018 Yhteensä 26 322 46 018
Rahoitusarvopaperit koostuvat korkorahasto-osuuksista.
Konserni on kirjannut tilikaudella myyntisaamisista arvonalennustappioita 212 tuhatta euroa (7 tuhatta euroa vuonna 2008).
| (1 000 €) | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Palkat ja sosiaalimaksut | 204 | 173 |
| Vuosialennukset | 838 | 858 |
| Ennakot | 409 | 386 |
| Muut | 900 | 982 |
| Yhteensä | 2 351 | 2 399 |
Saamisten tasearvon vastaavat olennaisilta osin niiden käypää arvoa.
| Osakkeiden | Sijoitetun | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| lukumäärä tilik. | Osake | Ylikurssi | vapaan pää | ||
| lopussa | pääoma | rahasto | oman rahasto | Yhteensä | |
| 1000 kpl | 1 000 € | 1 000 € | 1 000 € | 1000 € | |
| 1.11.2007 | 45 201 | 5 424 | 4 647 | 14 219 | 24 290 |
| Vaihdettavien pääomalainojen vaihto osakkeiksi | 875 | 105 | 1 383 | 1 488 | |
| Vaihtovelkakirjalainasta erotettu oman pääoman komponentti | -132 | -132 | |||
| Osakeperusteisten maksujen kustannus | 89 | 89 | |||
| Omien osakkeiden hankinta | -458 | -458 | |||
| Omien osakkeiden myynti | 383 | 383 | |||
| Pääoman palautus | -3 081 | ||||
| 31.10.2008 | 46 076 | 5 529 | 4 647 | 12 403 | 22 579 |
| Osakeannit | 1 327 | ||||
| Vaihtovelkakirjalainasta erotettu oman pääoman komponentti | 20 | 20 | |||
| Osakeperusteisten maksujen kustannus | 95 | 95 | |||
| Omien osakkeiden hankinta | -675 | -675 | |||
| Omien osakkeiden myynti | 33 | 33 | |||
| Muut muutokset | |||||
| 31.10.2009 | 47 403 | 5 529 | 4 647 | 11 876 | 22 052 |
Tilikauden lopussa Panostaja Oyj:n osakepääoma oli 5.529.081,60 euroa ja osakkeiden lukumäärä on 47.403.110 kappaletta.
Ylikurssirahastoon kirjataan osakeantien yhteydessä osakkeenomistajien maksama määrä, joka ylittää osakkeiden nimellisarvon. Ylikurssirahastoon kirjatut määrät liittyvät aikaisemman, 31.8.2006 saakka voimassa olleen osakeyhtiölain (29.9.1978/734) mukaisiin osakeanteihin.
Niissä tapauksissa, joissa optio-oikeuksista on päätetty vanhan osakeyhtiölain aikana, optioihin perustuvista osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset on kirjattu osakepääomaan ja ylikurssirahastoon järjestelyn ehtojen mukaisesti.
Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää oman pääoman luonteiset sijoitukset ja uuden osakeyhtiölain (21.7.2006/624) voimaantulon jälkeen (1.9.2006) päätettyjen osakeantien yhteydessä osakkeenomistajien maksama määrä siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan kirjata osakepääomaan.
Ostettujen osakkeiden hankintahinta transaktiokuluineen esitetään sijoitetun vapaan pääoman vähennyksenä. Tilikauden 2009 lopussa omia osakkeita oli 1 289 209 kappaletta (739 751 kappaletta).
Tilikaudelta 2008 maksetut osingot olivat yhteensä 5,57 milj. euroa (0,12 euroa osakkeelta) emoyhtiön osakkeenomistajille (tytäryhtiöiden vähemmistöosakkeenomistajille maksetut osingot 0,30 milj. euroa). Tilikaudelta 2007 maksetut osingot olivat yhteensä 4,44 milj. euroa (0,09 senttiä osakkeelta).
Yhtiökokous 15.12.2006 valtuutti hallituksen päättämään optio-oikeuksien antamisesta yhtiön avainhenkilöille osana avainhenkilöiden kannustinjärjestelmää. Optio-oikeuksien määrä on yhteensä enintään 1.380.000 kappaletta, ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 1.380.000 yhtiön uutta B-sarjan osaketta. Optio-oikeuksista 460.000 kuuluvat sarjaan 2006A, 460.000 sarjaan 2006B ja 460.000 sarjaan 2006C.
Optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintäaika on
Osakkeen merkintähinta on
Mikäli yhtiö jakaa osinkoa tai varoja vapaan oman pääoman rahastosta, optio-oikeudella merkittävän osakkeen merkintähintaa alennetaan merkintähinnan määräytymisjakson alkamisen jälkeen ja ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen tai jaettavan vapaan oman pääoman määrällä kunkin osingonjaon tai pääoman palautuksen täsmäytyspäivänä. Yhtiö on jakanut 31.10.2009 mennessä optio-ohjelmaan vaikuttavina osinkoina ja pääomanpalautuksena yhteensä 42,3 senttiä/osake. Optio-oikeudella 2006A merkittävän osakkeen merkintähinta oli siten tilinpäätöshetkellä 1,077 euroa/osake.
Hallitus käytti valtuutustaan ja myönsi tilikaudella 2006/2007 460.000 kappaletta 2006A optio-oikeutta yhtiön avainhenkilöille ja yhtiön kokonaan omistamalle tytäryhtiölle. Tilikaudella 2007/2008 tytäryhtiön hallussa olleet 80.000 kappaletta 2006A optio-oikeutta siirrettiin yhtiön avainhenkilölle.
Optioehtojen mukaan Panostajan hallitus voi päättää, että optio-oikeudet menetetään henkilön lähtiessä yrityksestä ennen optiooikeuden lopullista syntymistä.
Alla olevassa taulukossa on kuvattu Panostajan optioiden perustiedot sekä tilikauden aikaiset tapahtumat.
| Perustiedot | 2006A | 2006B | 2006C |
|---|---|---|---|
| Optioiden maksimimäärä, kpl | 460 000 | 460 000 | 460 000 |
| Merkittäviä osakkeita per optio, kpl | 1 | 1 | 1 |
| Alkuperäinen merkintähinta, € | 1,50 | 2,45 | 3,40 |
| Osinko-oikaisu | Kyllä | Kyllä | Kyllä |
| Merkintäaika alkaa, pvm (vapautuminen) | 1/1/2010 | 1/1/2011 | 1/1/2012 |
| Merkintäaika päättyy, pvm (raukeaminen) | 12/31/2011 | 12/31/2012 | 12/31/2013 |
| Jäljellä oleva juoksuaika 31.10.2009, vuotta | 2,2 | 3,2 | 4,2 |
| Henkilöitä 31.10.2009 | 6 | ei jaettu | ei jaettu |
| Optioiden määrät 31.10.2009 | 2006A | 2006B | 2006C | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Jaetut | 460 000 | 460 000 | ||
| Varastossa | 460 000 | 460 000 | 920 000 | |
| Jaetuista optioista sitouttavia 31.10.2009 | 460 000 | 460 000 | ||
| Merkintähinta painotettuna |
Merkintähinta painotettuna |
|||
| keskiarvona | Optioiden | keskiarvona | Optioiden | |
| euroa/osake | määrä | euroa/osake | määrä | |
| Tilikauden alussa | 1,50 | 460 000 | 1,50 | 460 000 |
| Myönnetyt uudet optiot | 0,00 | 0 | ||
| Menetetyt optiot | 0,00 | 0 | ||
| Toteutetut optiot | 0,00 | 0 | ||
| Rauenneet optiot | 0,00 | 0 | ||
| Tilikauden lopussa | 1,50 | 460 000 | 1,50 | 460 000 |
| Toteutettavissa olevat optiot tilikauden lopussa | 0,00 | 0 |
Edellisessä taulukossa ei ole huomioitu optio-ohjelmaan vaikuttavia osinkoja ja pääomanpalautuksia.
Optioille määritellään niiden myöntämishetkellä käypä arvo, joka kirjataan henkilöstökuluihin optioiden sitouttamisajanjaksolle. Myöntämishetkion päivä jolloin hallitus päätti optioiden jakamisesta.
Optioiden käypä arvo on määritetty Black–Scholes -optiohinnoittelumallilla, ja tilikaudella 2008 ja 2009 jaettujen 2006A-optioiden käyvän arvon määrittämisessä käytetyt keskeiset oletukset on koottu alla olevaan taulukkoon. Odotettavissa oleva volatiliteetti on määritetty emoyrityksen osakkeen emoyrityksen osakkeen toteutuneen kurssikehityksen perusteella ottaen huomioon optioiden jäljellä olevan voimassaoloajan.
Näiden optioiden käypä arvo oli yhteensä 279 tuhatta euroa ja niiden kuluvaikutus tilikaudella 2009 oli 95 tuhatta euroa. Tilikautena 2010 kuluvaikutuksen arvioidaan olevan 17 tuhatta euroa.
| Tilikaudella | |
|---|---|
| Black–Scholes -mallin keskeisimmät oletukset | 2009 |
| Jaetut optiot, kpl | 460 000 |
| Osakkeen keskikurssi antohetkellä | 1,52 |
| Merkintähinta | 1,50 |
| Korko | 4,1 % |
| Juoksuaika, vuotta | 4,9 |
| Volatiliteetti | 42 % |
| Palautuvat optiot | 0 |
| Osinkotuotto-oletus (* | |
| Option painotettu käypä arvo, €/kpl | 0,65 |
Käypä arvo yhteensä, € 279 000
*) Merkintähinnasta vähennetään jaettavat osingot, jolloin osinkoja ei tarvitse erikseen huomioida käyvän arvon laskennassa.
| (1 000 €) | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset jaksotettuun hankinta | ||
| menoon arvostetut rahoitusvelat | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 32 494 | 40 841 |
| Vaihtovelkakirjalaina | 17 006 | 16 878 |
| Eläkelainat | 0 | 0 |
| Rahoitusleasingvelat | 420 | 0 |
| Muut lainat | 370 | 278 |
| Yhteensä | 50 290 | 57 997 |
| Yhteensä | 9 301 | 6 470 |
|---|---|---|
| Rahoitusleasingvelat | 128 | |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 4 919 | 2 527 |
| Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset | 4 254 | 3 943 |
Velkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 34. Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot.
Konsernin lainat ovat sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisia. Korkokantojen painotettu keskiarvo 31.10.2009 oli 5,66 % (31.10.2008: 6,10 %). Rahoitusveloista kiinteäkorkoisia on 17 006 tuhatta euroa ja muut velat ovat vaihtuvakorkoisia.
Korolliset pitkäaikaiset- ja lyhytaikaiset velat ovat euromääräisiä.
Yhtiökokouksen 15.12.2006 päätöksellä yhtiö tarjosi kotimaisille institutionaalisille sijoittajille vaihdettavaa pääomalainaa yhteensä enintään 21 250 000 eurolla, josta koko summa tuli merkityksi.
Kukin 106 250 euron velkakirja oikeuttaa vaihtamaan lainaosuuden 62.500 Panostajan osakkeeseen. Tilikaudella vaihdettavalla pääomalainalla 2006 ei merkitty osakkeita. Lainan jäljellä oleva määrä on 17 212 500 euroa.
Lainan korko on 6,5 % ja laina-aika on 15.1.2007– 1.3.2012. Laina maksetaan takaisin yhtenä eränä 1.3.2012 edellyttäen, että osakeyhtiölain 5 luvun mukaiset ja lainaehdoissa mainitut takaisinmaksuedellytykset täyttyvät.
Lainaehdoissa määritellyin edellytyksin Panostajalla on 1.1.2008 lukien oikeus maksaa lainan pääoma kokonaisuudessaan ennenaikaisesti takaisin kurssiin sata (100) prosenttia lisättynä maksupäivään saakka kertyneillä koroilla.
Mikäli lainaa ei voida maksaa takaisin lainan eräpäivänä, lainan maksamatta olevalle pääomalle maksetaan korkoa määrä, joka on kaksi (2) prosenttiyksikköä yli lainalle vahvistetun vuotuisen koron.
Osakkeen vaihtokurssi on 1,70 euroa. Lainaosuuksien vaihtoaika on alkanut 1.7.2007 ja päättyy 31.1.2012. Yhtiön osakepääoma voi vaihtojen seurauksena nousta 1 500 000 eurolla ja osakkeiden lukumäärä 12.500.000 uudella osakkeella.
Uudet osakkeet oikeuttavat osinkoon ensimmäisen kerran siltä tilikaudelta, jona vaihto on tapahtunut. Muut osakasoikeudet alkavat vaihdon edellyttämän osakepääoman korotuksen tultua merkityksi kaupparekisteriin.
Vaihdettavan pääomalainan perusteella vaihdettavien osakkeiden osuus on 17,6 % yhtiön osakkeista ja äänistä.
Katsauskaudella pääomalainalla ei ole merkitty uusia osakkeita.
Vaihtovelkakirjalaina on jaettu omaan ja vieraaseen pääomaan tilinpäätöksessä. Lainan vieraan pääoman komponentti on kirjattu alun perin taseeseen käypään arvoon, joka on määritelty käyttämällä vastaavan velan markkinakorkoa lainan liikkeellelaskuhetkellä. Oman pääoman komponentti on laskettu lainan liikkeellelaskusta saadun rahamäärän ja velan käyvän arvon erotuksena. Vaihtovelkakirjalaina muotoisen pääomalainan oman pääoman komponentti 890 tuhatta euroa, on kirjattu sijoitetun vapaan pääoman rahastoon.
| (1 000 €) | Rahalaitoslainat | Muut lainat | |||
|---|---|---|---|---|---|
| Lyhennykset | 2009 | 2008 | 2009 | 2008 | |
| Tilikaudella | |||||
| 2009/2010 | 4 254 | 3 943 | 0 | 0 | |
| Tilikaudella | |||||
| 2010/2011 | 5 692 | 5 305 | 0 | 0 | |
| Tilikaudella | |||||
| 2011/2012 | 6 788 | 5 019 | 0 | 0 | |
| Tilikaudella | |||||
| 2012/2013 | 4 438 | 4 726 | 0 | 0 | |
| 1.11.2013– | 15 576 | 25 791 | 17 397 | 17 156 | |
| (1 000 €) | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Ostovelat | 9 588 | 10 194 |
| Siirtovelat | 9 101 | 10 450 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 4 131 | 5 856 |
| Yhteensä | 22 820 | 26 500 |
| Vuosilomapalkka sosiaalikuluineen | 3 975 | 2 637 |
|---|---|---|
| Palkkajaksotukset | 700 | 1 032 |
| Korkojaksotukset | 810 | 1 413 |
| Verojaksotukset | 1 609 | 4 326 |
| Tel-jaksotukset | 241 | 332 |
| Muut erät | 1 766 | 710 |
| Yhteensä | 9 101 | 10 450 |
| (1 000 €) | Takuu varaukset |
Uudelleen järjestely- varaukset |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| 1.11.2008 | 0 | 0 | 0 |
| Varausten lisäykset | 258 | 258 | |
| Käyttämättömien | |||
| varausten peruutukset | 39 | 39 | |
| 31.10.2009 | 258 | 39 | 297 |
| Pitkäaikaiset varaukset | 0 | 0 | 0 |
| Lyhytaikaiset varaukset | 211 | 86 | 297 |
| Yhteensä | 211 | 86 | 297 |
Liiketoiminta-alueet antavat tietyille tuotteilleen 1–3 vuoden tuotekohtaisen takuun. Takuun aikana tuotteissa havaitut viat korjataan yhtiön kustannuksella tai asiakkaalle lähetetään vastaava tuote.
Takuuvaraus kirjataan todennäköisten takuukustannusten arvion perusteella.
Takuuvaraukset odotetaan käytettävän seuraavan vuoden aikana.
Heikentyneen kysynnän ja kiristyneen hintakilpailun johdosta Takoma on aloittanut toiminnan sopeuttamisen.
Operatiivisten yksiköiden yhteistoimintaneuvottelut ovat johtaneet lomautuksiin ja Takoma Subconissa lopputilikaudesta myös irtisanomisiin. Arvioitu kokonaiskustannus on kirjattu kuluksi tilikaudelle 2009 ja tilinpäätös sisältää uudelleenjärjestelyvarauksen 39 tuhatta euroa. Varaus odotetaan käytettävän tilikauden 2010 ensimmäisten kuuden kuukauden aikana.
| (1 000 €) | 2009 |
|---|---|
| Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien | |
| kokonaismäärä | |
| Yhden vuoden kuluessa | 128 |
| Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden | |
| kuluttua | 420 |
| Yhteensä | 548 |
| Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien | |
| nykyarvo | |
| Yhden vuoden kuluessa | 146 |
| Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden | |
| kuluttua | 442 |
| Yhteensä | 588 |
| Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut | -40 |
| Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä | 548 |
| Käypään | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| arvoon tulos | Jaksotettuun | ||||||
| vaikutteisesti | hankinta | ||||||
| 2009 Tase-erä | kirjattavat | Lainat ja | Myytävissä | menoon | Tase-erien | ||
| rahoitusvarat | muut | olevat | arvostetut | kirjanpito | |||
| (1 000 €) | Liite | ja velat | saamiset | sijoitukset | rahoitusvelat | arvot | Käypä arvo |
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Pitkäaikaiset saamiset | 40 | 40 | 40 | ||||
| Lainasaaminen | 22 | 3 500 | 3 500 | 3 500 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 25 | 21 344 | 21 344 | 21 344 | |||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat | |||||||
| rahoitusvarat | 1 979 | 1 979 | 1 979 | ||||
| Rahoitusvarat yhteensä | 1 979 | 24 884 | 0 | 0 | 26 863 | 26 863 | |
| Pitkäaikaiset velat | |||||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 30 | 32 494 | 32 494 | 32 494 | |||
| Vaihtovelkakirjalaina | 30 | 17 006 | 17 006 | 17 330 | |||
| Muut pitkäaikaiset velat | 498 | 498 | 498 | ||||
| Lyhytaikaiset velat | |||||||
| Korolliset velat | 30 | 9 301 | 9 301 | 9 301 | |||
| Ostovelat | 31 | 9 588 | 9 588 | 9 588 | |||
| Muut velat | 31 | 4 131 | 4 131 | 4 131 | |||
| Siirtovelat | 31 | 7 492 | 7 492 | 7 492 | |||
| Rahoitusvelat yhteensä | 0 | 0 | 0 | 80 510 | 80 510 | 80 834 |
| Käypään | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| arvoon tulos | Jaksotettuun | ||||||
| vaikutteisesti | hankinta | ||||||
| 2008 Tase-erä | kirjattavat | Lainat ja | Myytävissä | menoon | Tase-erien | ||
| rahoitusvarat | muut | olevat | arvostetut | kirjanpito | |||
| (1 000 €) | Liite | ja velat | saamiset | sijoitukset | rahoitusvelat | arvot | Käypä arvo |
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Pitkäaikaiset saamiset | 65 | 65 | 65 | ||||
| Lainasaaminen | 22 | 3 500 | 3 500 | 3 500 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 25 | 22 278 | 22 278 | 22 278 | |||
| Rahoitusvarat yhteensä | 0 | 25 843 | 0 | 0 | 25 843 | 25 843 | |
| Pitkäaikaiset velat | |||||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 30 | 40 841 | 40 841 | 40 841 | |||
| Vaihtovelkakirjalaina | 30 | 16 878 | 16 878 | 16 878 | |||
| Muut pitkäaikaiset velat | 278 | 278 | 278 | ||||
| Lyhytaikaiset velat | |||||||
| Korolliset velat | 30 | 6 470 | 6 470 | 6 470 | |||
| Ostovelat | 31 | 10 194 | 10 194 | 10 194 | |||
| Muut velat | 31 | 5 856 | 5 856 | 5 856 | |||
| Siirtovelat | 31 | 6 124 | 6 124 | 6 124 | |||
| Rahoitusvelat yhteensä | 0 | 0 | 0 | 86 641 | 86 641 | 86 641 |
| (1 000 €) | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Konserniyhtiöiden puolesta annetut vakuudet | ||
| Kiinteistökiinnitykset | 0 | 8 621 |
| Yrityskiinnitykset | 30 748 | 30 905 |
| Annetut pantit | 52 162 | 48 734 |
| Muut vastuut | 166 | 93 |
Annetut pantit sisältää pantatut tytäryhtiöosakkeet 47,3 milj. euroa. Koronvaihtosopimukset on esitetty tilinpäätöshetkellä nimellisarvoisena, koska käyvän arvon vaikutus olisi ollut vähäinen.
Vastuiden arvona on käytetty vakuuden nimellis- tai kirjanpitoarvoa.
| Muut vuokrasopimukset | ||
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa | 4 537 | 1 716 |
| Yli vuoden mutta enintään viiden | ||
| vuoden kuluttua | 13 450 | 4 505 |
| Yhteensä | 17 987 | 6 221 |
| Rahalaitoslainojen yhteismäärä | 41 667 | 47 311 |
Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys sekä tytär-, osakkuusja yhteisyritykset. Lähipiiriin kuuluvat myös hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja johtoryhmä.
Panostajalla ei ole tilikaudella ollut lähipiiriliiketoimia poislukien alla eritellyt johdon työsuhde-etuudet.
Lähipiiriin kuuluville ei ole myönnetty lainoja tai takauksia eikä muita vakuuksia.
| (1 000 €) | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde | ||
| etuudet | 572 | 536 |
| Osakeperusteiset etuudet | 95 | 71 |
| Yhteensä | 667 | 607 |
| Palkat ja palkkiot | ||
| Toimitusjohtaja | 173 | 227 |
| Hallituksen jäsenet | ||
| Koskenkorva Matti | 36 | 78 |
| Ala-Mello Jukka | 27 | 22 |
| Ketola Hannu | 18 | 13 |
| Martikainen Hannu | 18 | 13 |
| Tarkkonen Hannu | 18 | 15 |
| Halmevuo Olli | 0 | 77 |
Tilikaudella 2008 toimitusjohtajan vuosiansioihin ja etuuksiin sisältyy myös entisen toimitusjohtajan Halmevuon irtisanomisajan palkkoja 1.11.2007–31.3.2008 väliseltä ajalta. Yhtiökokouksen vahvistama palkkio hallituksen puheenjohtajalle on 3 000 euroa kuukaudessa, varapuheenjohtajalle 2 250 euroa kuukaudessa ja jokaiselle muulle jäsenellä 1 500 euroa kuukaudessa. Noin 40 %:a hallituksen jäsenelle maksettavista palkkioista maksetaan yhtiön osakkeina. Jos hallituksen jäsen omisti yhtiökokouspäivänä 26.1.2009 yli yhden prosentin yhtiön kaikista osakkeista, maksetaan palkkio kokonaisuudessaan rahana.
Osan Panostaja-konserniin kuuluvien liiketoimintaa harjoittavien yhtiöiden toimitusjohtajien kanssa on sovittu eläkeiästä, että he voivat halutessaan jäädä eläkkeelle 55–60 vuotiaina.
Varhennettuun eläkeoikeuteen liittyvä vastuu kertyy, kirjataan ja maksetaan tilikausittain. Panostaja Oyj:n toimitusjohtajan eläkeikä määräytyy työeläkelain (TEL) mukaan.
| Emoyri | ||||
|---|---|---|---|---|
| Konsernin | Osuus | tyksen | ||
| Konsernin emo- ja | Koti | omistus | ääni | omistus |
| tytäryrityssuhteet | paikka | osuus-% | vallasta | osuus-% |
| Emoyritys | ||||
| Panostaja Oyj | Tampere | |||
| Tytäryritykset | ||||
| Eurotermo Holding Oy | Helsinki | 63,3 | 63,3 | 63,3 |
| Digiprint Finland Oy | Tampere | 67,9 | 67,9 | 67,9 |
| Kannake Oy | Tampere | 70,4 | 70,4 | 70,4 |
| Vallog Group Oy | Tampere | 66,1 | 66,1 | 66,1 |
| Annektor Oy | Tampere | 80,0 | 80,0 | 80,0 |
| Suomen Puunjalostus Oy | Tampere | 100,0 | 100,0 | 100,0 |
| Panostaja Real Estate Oy | Tampere | 100,0 | 100,0 | 100,0 |
| Heatmasters Group Oy | Tampere | 80,0 | 80,0 | 80,0 |
| Kiinnikekeskus Services Oy Tampere | 100,0 | 100,0 | 100,0 | |
| KL-Parts Oy | Tampere | 75,0 | 75,0 | 75,0 |
| Novacausa I Oy | Tampere | 70,0 | 70,0 | 70,0 |
| Suomen Helasto Oy | Tampere | 100,0 | 100,0 | 100,0 |
| Ecosir Services Oy | Tampere | 70,2 | 70,2 | 70,2 |
| Takoma Oyj | Tampere | 65,1 | 65,1 | 65,1 |
| Muut konsernin omistamat liike | ||||
| toimintaa harjoittavat yhtiöt | Konsernin omistusosuus % | |||
| Heatmasters Oy, Lahti | 80,0 | |||
| Heatmasters Sp.zoo, Puola | 80,0 | |||
| Hervannan Koneistus Oy, Tampere | 65,1 | |||
| Keiteleen Porras Oy, Tampere | 70,0 | |||
| KL-Varaosat Oy, Tampere | 75,0 | |||
| Kopijyvä Oy, Jyväskylä | 67,9 | |||
| Sokonet Oy, Espoo | 67,9 | |||
| Ecosir Group Oy, Marttila | 70,2 | |||
| Lahden Lämpökäsittely Oy | 80,0 | |||
| Flexim Security Oy, Helsinki | 70,0 | |||
| Lämpö-Tukku Oy, Helsinki | 59,7 | |||
| Matti-Ovi Oy, Laitila | 70,0 |
Nikkaristo Oy, Imatra 70,0 Oy Alfa-Kem Ab, Lahti 80,0 Suomen Kiinnikekeskus Oy, Tampere 100,0 Suomen Helakeskus Oy, Seinäjoki 100,0 Suomen Puuporras Oy, Tampere 70,0 Tampereen Laatukoneistus Oy, Tampere 65,1 Toimex Oy, Tampere 70,4 Vallog Logistiikkapalvelut Oy, Hyvinkää 66,1 Vallog Oy, Hyvinkää 66,1 CLO Pakkaukset Oy, Tuusula 66,1
Tilikauden jälkeisiä tapahtumia ei ollut.
| (milj. euroa) | 2009 | 2008 | 1) 2007 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto, M€ | 120,1 | 121,1 | 69,1 |
| Liikevoitto, M€ | 4,3 | 6,5 | 3,3 |
| % liikevaihdosta | 3,6 | 5,3 | 1,7 |
| Tilikauden voitto | 1,3 | 13,8 | 5,9 |
| Oman pääoman tuotto (ROE ) ,% | 2,6 | 29,6 | 18,6 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | 4,7 | 18,5 | 14,8 |
| Omavaraisuusaste, % | 37,9 | 36,8 | 34,9 |
| Gearing, % | 4) 58,9 | 4) 33,7 | 4) 23,7 |
| Current ratio | 2,26 | 2,78 | 2,0 |
| Bruttoinvestoinnit, M€ | 23,0 | 24,2 | 21,9 |
| % liikevaihdosta | 19,2 | 19,9 | 31,7 |
| Konsernin henkilökunnan lukumäärä keskim. | 790 | 646 | 571 |
| Tulos/Osake (EPS), €, laimennettu | 0,02 | 0,25 | 0,10 |
| Tulos/Osake (EPS), €, laimentamaton | 0,02 | 0,28 | 0,12 |
| Oma pääoma / Osake, € | 0,80 | 0,93 | 0,78 |
| Osinko/Osake, € | 2) 0,12 | 3) 0,12 | 0,09 |
| Osinko/Tulos % laimennettu | 444,4 | 48,6 | 86,5 |
| Osinko/Tulos % laimentamaton | 800,0 | 42,3 | 75,0 |
| Efektiivinen osinkotuotto % | 8,6 | ||
| Efektiivinen osinkotuotto %, (vanha A-osake) | 10,4 | 5,3 | |
| Efektiivinen osinkotuotto %, (vanha B-osake) | 11,2 | 5,4 | |
| Hinta/Voitto-suhde | 51,5 | ||
| Hinta/Voitto-suhde (vanha A-osake) | 4,7 | 16,3 | |
| Hinta/Voitto-suhde (vanha B-osake) | 4,3 | 16,2 | |
| Tilikauden keskimäär. osakemäärä, Tkpl | 46.324 | 44.760 | 35.782 |
| Osakkeiden lukumäärä tilik. lopussa, Tkpl | 47.403 | 46.076 | 45.201 |
| Tilikauden lopun noteeraus, € | 1,39 | ||
| Tilikauden lopun noteeraus, (vanha A-osake), € | 1,15 | 1,69 | |
| Tilikauden lopun noteeraus, (vanha B-osake), € | 1,07 | 1,68 | |
| Osakkeen keskikurssi tilikaudella, € | 1,19 | ||
| A-osakkeen keskikurssi tilikaudella, € | 1,29 | 1,57 | |
| B-osakkeen keskikurssi tilikaudella, € | 1,23 | 1,56 | |
| Osakekannan markkina-arvo, M€ | 65,9 | 50,7 | 75,9 |
1) Arme-konsernin vaikutus vertailukausien tuloslaskelmaan on esitetty rivillä Tilikauden voitto
2) Hallituksen esitys
3) Lisäksi Panostaja teki tilikaudella 2008 pääomanpalautuksen Takoma Oyj:n osakkeina. Pääomanpalautuksen arvo oli Takoman osakkeiden luovutushetkellä 8,3 senttiä/osake.
4) Velat sisältävät vaihdettavan pääomalainan
| Tulos ennen veroja + rahoituskulut x 100 | ||
|---|---|---|
| Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROI) | = | Taseen loppusumma - koroton vieras pääoma (keskimäärin tiilikauden aikana) |
| Oman pääoman tuotto, % (ROE) | = | Tilikauden tulos x 100 Oma pääoma (keskimäärin tilikauden aikana) |
| Omavaraisuusaste, % | = | Oma pääoma x 100 Taseen loppusumma - saadut ennakot |
| Korolliset nettovelat | = | Korolliset velat - rahavarat |
| Nettovelkaantumisaste (gearing), % = | Korolliset nettovelat Oma pääoma |
|
| Oma pääoma / Osake | = | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden oikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä |
| Tulos / Osake (EPS) | = | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos Osakkeiden oikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana |
| Current Ratio | = | Lyhytaikaiset varat Lyhytaikainen vieras pääoma |
| Osinko / Osake | = | Tilikaudella jaettu osinko Osakkeiden oikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä |
| Osinko / Tulos, % | = | Osinko / osake x 100 Tulos / osake (EPS) |
| Effektiivinen osinkotuotto, % | = | Osinko / osake Osakkeen kurssi tilinpäätöspäivänä |
| Hinta / Voitto (P/E) | = | Osakkeen kurssi tilinpäätöspäivänä Tulos / osake |
Vastaavaa
| (1 000 €) | 1.11.2008– 31.10.2009 |
1.11.2007– 31.10.2008 |
|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 53 | 48 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 1 301 | 17 832 |
| Henkilöstökulut | 949 | 882 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 62 | 55 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 1 880 | 941 |
| LIIKEVOITTO/-TAPPIO | -1 537 | 16 003 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 1 306 | 3 674 |
| VOITTO/-TAPPIO ENNEN | ||
| SATUNNAISIA ERIÄ | -231 | 19 677 |
| Satunnaiset erät | 2 127 | 5 432 |
| VOITTO/-TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖS | ||
| SIIRTOJA JA VEROJA | 1 896 | 25 109 |
| Tilinpäätössiirrot | 1 | -13 |
| Tuloverot | -188 | -3 556 |
| TILIKAUDEN VOITTO/-TAPPIO | 1 708 | 21 539 |
| (1 000 €) | 31.10.2009 | 31.10.2008 |
|---|---|---|
| PYSYVÄT VASTAAVAT | ||
| Aineettomat hyödykkeet | 157 | 134 |
| Aineelliset hyödykkeet | 83 | 107 |
| Sijoitukset | 34 774 | 26 776 |
| Pysyvät vastaavat yhteensä | 35 014 | 27 017 |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT | ||
| Pitkäaikaiset saamiset | 21 250 | 17 517 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 1 621 | 1 962 |
| Rahoitusarvopaperit | 1 006 | 22 557 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 8 507 | 3 558 |
| Vaihtuvat vastaavat yhteensä | 32 385 | 45 594 |
| VASTAAVAA YHTEENSÄ | 67 399 | 72 611 |
| VastaTTavaa | ||
| (1 000 €) | 31.10.2009 | 31.10.2008 |
| OMA PÄÄOMA | ||
| Osakepääoma | 5 529 | 5 529 |
| Ylikurssirahasto | 4 691 | 4 691 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman | ||
| rahasto | 15 205 | 15 848 |
| Edellisten tilikausien voitto/-tappio | 18 755 | 2 785 |
| Tilikauden voitto/-tappio | 1 708 | 21 539 |
| Oma pääoma yhteensä | 45 889 | 50 392 |
| TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ | 12 | 13 |
| VIERAS PÄÄOMA | ||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 17 255 | 17 268 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 4 244 | 4 937 |
| Vieras pääoma yhteensä | 21 499 | 22 206 |
| VASTATTAVAA YHTEENSÄ | 67 399 | 72 611 |
| 1.11.2008– | 1.11.2007– | ||
|---|---|---|---|
| (1 000 €) | 31.10.2009 | 31.10.2008 | 31.10.2009 |
| Liiketoiminnan rahavirta |
|||
| Liikevoitto/-tappio | -1 537 | 16 003 | |
| Oikaisut liikevoittoon/-tappioon | -190 | -17 718 | |
| Nettokäyttöpääoman muutos | -352 | 11 868 | |
| Rahoituserät yhteensä | 1 306 | 3 674 | |
| Satunnaiset erät | 2 127 | 5 432 | Poistot |
| Verot | -188 | -3 556 | |
| Liiketoiminnan rahavirta | 1 164 | 15 703 | |
| tahinnasta. | |||
| Investointien rahavirta |
|||
| Osakkeiden ostot/lisäys | -10 716 | -10 256 | |
| Muut käyttöomaisuuden ostot | -61 | -233 | |
| Osakkeiden myynti/vähennys | 2 970 | 23 169 | |
| Muut käyttöomaisuuden myynnit/ | |||
| vähennys | 0 | 86 | |
| Investointien rahavirta | -7 807 | 12 766 | |
| Kassavirta ennen rahoitusta |
-6 642 | 28 469 | |
| Rahoituksen rahavirta |
|||
| Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset | -14 | -2 | |
| Pitkäaikaisten saamisten lisäys/vähennys | -3 733 | -5 197 | |
| Pääomalainan lisäys/vähennys | 0 | -1 488 | |
| Osingonjako | -5 569 | -3 970 | |
| Pääomanpalautus | 0 | -3 081 | |
| Osakeanti | 0 | 1 488 | |
| Omien osakkeiden hankinta | -675 | -458 | |
| Omien osakkeiden myynti | 32 | 383 | |
| Rahoituksen rahavirta | -9 959 | -12 325 | |
| Rahavarojen muutos |
-16 601 | 16 144 | |
| Rahavarat tilikauden alussa |
26 115 | 9 971 | |
| Rahavarat tilikauden lopussa |
9 514 | 26 115 | |
Kuluva käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Käyttöomaisuusosakkeet arvostetaan hankintahintaan.
Suunnitelman mukaiset poistot pysyvistä vastaavista on laskettu todennäköisen käyttöiän perusteella alkuperäisestä hankintahinnasta.
Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat: Aineettomat oikeudet 5 v Muut pitkävaikutteiset menot 5 v Koneet ja kalusto 5 v
| Liikevaihto | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Hallintokuluveloitukset | ||
| konserniyhtiöiltä | 53 | 48 |
| Liiketoiminnan muuttuotot | 2009 | 2008 |
| Käyttöomaisuuden myyntituotot | 970 | 17 787 |
| Muut | 331 | 46 |
| 1 301 | 17 832 |
| Henkilöstökulut | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | 797 | 777 |
| Eläkekulut | 124 | 75 |
| Muut henkilösivukulut | 28 | 30 |
| 949 | 882 |
| Yhtiön palveluksessa oli tilikauden | ||
|---|---|---|
| aikana keskimäärin toimihenkilöitä | 10 | 8 |
Yhtiön henkilökunnan eläketurva on vakuutettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna.
| Poistotja arvonalentumiset | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Suunnitelman mukaiset poistot | ||
| Aineettomat oikeudet | 4 | 3 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 34 | 28 |
| Koneet ja kalusto Arvonalentumiset |
24 0 |
23 0 |
| 62 | 55 | |
| Liiketoiminnan muut kulut | 2009 | 2008 |
| Liiketoiminnan muut kulut sisäinen | 30 | 0 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 1 066 | 875 |
| Käyttöomaisuuden myyntitappiot | 0 | 11 |
| Käyttöomaisuusosakkeiden myynti | ||
| tappio | 717 | 3 |
| Vuokrakulut | 66 | 51 |
| Liiketoiminnan muut kulut yhteensä | 1 880 | 941 |
| Tilintarkastajan palkkiot | ||
| Tilintarkastuspalkkiot | 18 | 28 |
| Oheispalvelut | 8 | 0 |
| 26 | 28 | |
| Rahoitustuototja -kulut | 2009 | 2008 |
| Osinkotuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 655 | 2 758 |
| Muilta | 0 | 402 |
| Osinkotuotot yhteensä | 655 | 3 160 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 1 340 | 1 115 |
| Muilta | 597 | 746 |
| Korkotuotot yhteensä | 1 635 | 0 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä | 1 937 | 1 861 |
| Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista | ||
| ja muut korkotuotot yhteensä | 1 937 | 1 861 |
| Rahoitusarvopapereiden | ||
| arvonalentumiset | 0 | 0 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | ||
| Saman konsernin yrityksille | 1 | 0 |
| Muille | 1 286 | 1 347 |
| Korkokulut yhteensä | 1 141 | 0 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | ||
| yhteensä | 1 286 | 1 347 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | 1 306 | 3 674 |
| Satunnaiset erät | 2009 | 2008 |
| Satunnaiset tuotot/konserniavustus | 0 | 700 |
| Satunnaiset tuotot/fuusiovoitot | 2 127 | 4 103 |
| Satunnaiset tuotot/kulukirjauksen | ||
| palautus | 0 | 629 |
| 2 127 | 5 432 |
| Tilinpäätössiirrot | 2009 | 2008 | |
|---|---|---|---|
| Suunnitelman mukaisten ja verotuk | |||
| sessa tehtyjen poistojen erotus | 1 | -13 | |
| Tuloverot | 2009 | 2008 | |
| Tuloverot tilikaudelta | 0 | 3 556 | |
| Tuloverot edelliseltä tilikaudelta | -188 | 0 | |
| -188 | 3 556 |
| Aineettomat hyödykkeet | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Aineettomat oikeudet | ||
| Hankintameno 1.11. | 16 | 9 |
| Lisäykset 1.11.–31.10. | 2 | 7 |
| Vähennykset 1.11.–31.10. | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.10. | 18 | 16 |
| Kertyneet sumu-poistot 1.11. | -6 | -3 |
| Sumu-poistot 1.11.–31.10. | -4 | -3 |
| Kirjanpitoarvo 31.10. | 8 | 10 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | ||
| Hankintameno 1.11. | 181 | 68 |
| Lisäykset 1.11.–31.10. | 59 | 113 |
| Vähennykset 1.11.–31.10. | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.10. | 241 | 181 |
| Kertyneet sumu-poistot 1.11. | -57 | -34 |
| Sumu-poistot 1.11.–31.10. | -34 | -23 |
| Kirjanpitoarvo 31.10. | 149 | 124 |
| Aineettomat hyödykkeet yhteensä | ||
| Hankintameno 1.11. | 197 | 77 |
| Lisäykset 1.11.–31.10. | 61 | 120 |
| Vähennykset 1.11.–31.10. | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.10. | 258 | 197 |
| Kertyneet sumu-poistot 1.11. | -63 | -37 |
| Sumu-poistot 1.11.–31.10. | -38 | -26 |
| Kirjanpitoarvo 31.10. | 157 | 134 |
| Aineelliset hyödykkeet | 2009 | 2008 |
| Koneet ja kalusto | ||
| Hankintameno 1.11. | 481 | 510 |
| Lisäykset 1.11.–31.10. | 0 | 114 |
| Vähennykset 1.11.–31.10. | 0 | -143 |
| Hankintameno 31.10. | 481 | 481 |
| Kertyneet sumu-poistot 1.11. | -374 | -346 |
| Sumu-poistot 1.11.–31.10. | -24 | -28 |
| Kirjanpitoarvo 31.10. | 83 | 107 |
| Kokonais- ja suunnitelmapoistojen | ||
| kertynyt erotus 1.11. | 13 | 60 |
| Poistoeron lisäys 1.11.–31.10. | 0 | 13 |
| Poistoeron vähennys 1.11.–31.10. | -1 | -60 |
| Kokonais- ja suunnitelmapoistojen | ||
| kertynyt erotus 31.10. | 12 | 13 |
| 2009 | 2008 | |
|---|---|---|
| Aineelliset hyödykkeet yhteensä | ||
| Hankintameno 1.11. | 481 | 510 |
| Lisäykset 1.11.–31.10. | 0 | 114 |
| Vähennykset 1.11.–31.10. | 0 | -143 |
| Hankintameno 31.10. | 481 | 481 |
| Kertyneet sumu-poistot 1.11. | -374 | -346 |
| Sumu-poistot 1.11.–31.10. | -24 | -28 |
| Kirjanpitoarvo 31.10. | 83 | 107 |
| Sijoitukset | 2009 | 2008 |
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | ||
| Hankintameno 1.11. | 26 043 | 21 186 |
| Lisäykset 1.11.–31.10. | 7 458 | 10 246 |
| Vähennykset 1.11.–31.10. | -2 001 | -5 389 |
| Hankintameno 31.10. | 31 500 | 26 043 |
| Osuudet omistusyhteysyrityksissä | ||
| Hankintameno 1.11. | 717 | 717 |
| Lisäykset 1.11.–31.10. | 3 250 | 0 |
| Vähennykset 1.11.–31.10. | -717 | 0 |
| Muut osakkeet ja osuudet | ||
|---|---|---|
| Hankintameno 1.11. | 16 | 16 |
| Lisäykset 1.11.–31.10. | 8 | 10 |
| Vähennykset 1.11.–31.10. | -0 | -10 |
| Hankintameno 31.10. | 24 | 16 |
Hankintameno 31.10. 3 250 717
| Hankintameno 1.11. | 26 776 | 21 919 |
|---|---|---|
| Lisäykset 1.11.–31.10. | 10 716 | 10 256 |
| Vähennykset 1.11.–31.10. | -2 718 | -5 399 |
| Hankintameno 31.10. | 34 774 | 26 776 |
| Pitkäaikaiset saamiset | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Pääomalainasaamiset saman | ||
| konsernin yrityksiltä | 3 128 | 1 483 |
| Lainasaamiset saman konsernin | ||
| yrityksiltä | 14 622 | 12 492 |
| Muut saamiset | 3 500 | 3 543 |
21 250 17 517
| Lyhytaikaiset saamiset | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset saman konsernin | ||
| yrityksiltä | 1 264 | 1 019 |
| Lainasaamiset saman konsernin | ||
| yrityksiltä | 113 | 700 |
| Muut saamiset | 185 | 176 |
| Korkosaaminen saman konsernin | ||
| yrityksiltä | 27 | 55 |
| Korkosaaminen, ulkoinen | 26 | 0 |
| Siirtosaamiset | 7 | 12 |
| 1 621 | 1 962 |
| 2009 | 2008 | |
|---|---|---|
| Siirtosaamisten oleelliset erät | ||
| Ennakot | 7 | 11 246 |
| Muut | 0 | 376 |
| 7 | 11 621 | |
| Rahoitusarvopaperit | ||
| Rahoitusarvopaperit kirjattu/arvostettu | ||
| tilinpäätöspäivän kurssiin | 1 006 | 22 557 |
| Oma pääoma | 2009 | 2008 |
| Osakepääoma 1.11. | 5 529 | 5 424 |
| Osakepääoman korotus ja osakeanti | 0 | 105 |
| Osakepääoma 31.10. | 5 529 | 5 529 |
| Ylikurssirahasto 1.11.–31.10. | 4 691 | 4 691 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman | ||
| rahasto 1.11. | 15 848 | 17 621 |
| Osakepääoman korotus ja osakeanti | 0 | 1 383 |
| Omien osakkeiden osto/myynti | -675 | -99 |
| Hallituspalkkiot omina osakkeina | 32 | 24 |
| Pääomanpalautus | 0 | -3 081 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman | ||
| rahasto 31.10. | 15 205 | 15 848 |
| Edellisten tilikausien voitto/-tappio 1.11. | 24 324 | 6 755 |
| Osingonjako | -5 569 | -3 970 |
| Edellisten tilikausien voitto/-tappio 31.10. | 18 755 | 2 785 |
| Tilikauden voitto/-tappio | 1 708 | 21 539 |
| Oma pääoma yhteensä | 45 889 | 50 392 |
| Jakokelpoinen vapaa oma pääoma | ||
| 31.10. | 35 668 | 40 172 |
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | ||
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | ||
| muodostuu kertyneestä poistoerosta | 12 | 13 |
| Vieras pääoma | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset velat | ||
| Vaihdettava pääomalaina 2006 | 17 213 | 17 213 |
| Laskennallinen verovelka | 0 | 0 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 42 | 42 |
| 17 255 | 17 255 | |
| Velat saman konsernin yrityksille | ||
| Muut velat | 0 | 14 |
| 0 | 14 | |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 17 255 | 17 268 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 3 039 | 0 |
| Ostovelat | 118 | 32 |
| Muut velat | 173 | 143 |
| Siirtovelat | 846 | 4 254 |
| 4 175 | 4 429 | |
| Velat saman konsernin yrityksille | ||
| Ostovelat | 0 | 1 |
| Muut velat | 69 | 508 |
| 69 | 508 | |
| Siirtovelkoihin sisältyvät | ||
| olennaiset erät | ||
| Vuosilomapalkat sosiaalikuluineen | 79 | 70 |
| Palkat sosiaalikuluineen | 0 | 19 |
| Eläkevakuutusmaksujaksotukset | 13 | 12 |
| Korkojaksotukset | 748 | 745 |
| Verojaksotukset | 5 | 3 404 |
| Muut erät | 913 | 4 |
| 1 758 | 4 254 | |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 4 244 | 4 937 |
| Vakuudetja vastuusitoumukset | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Konserniyhtiöiden puolesta | ||
| Annetut takaukset | 17 648 | 13 602 |
| Konserniyhtiöiden puolesta | ||
| konsernille | ||
| Annetut takaukset | 0 | 673 |
| Vuokravastuut | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 2 | 0 |
| Yli yhden enint. 5 vuoden kuluessa | 3 | 0 |
| Yli viiden vuoden kuluessa | 0 | 0 |
Tilikauden lopussa yhtiön osakepääoma oli 5 529 081,60 euroa. Osakkeiden liikkeelle laskettu osakemäärä oli tilikauden lopussa 47.403.110 kappaletta.
Ylimääräinen yhtiökokous päätti 10.11.2008 A- ja B-osakesarjojen yhdistämisestä yhdeksi osakesarjaksi. Osakesarjojen yhdistymisen jälkeen jokaisella osakkeella on yksi ääni ja samat osakasoikeudet.
Yhtiön osakkeet noteerattiin vuodesta 1989 vuoteen 1998 meklarilistalla sekä vuodesta 1998 Helsingin Pörssin I-listalla. Tällä hetkellä yhtiön osakkeet ovat noteerattu NASDAQ OMX Helsingissä.
Yhtiöllä on osakasluettelon 31.10.2009 mukaan 3 910 (2 396) osakkeenomistajaa. Yhtiön hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan yhteenlaskettu omistusosuus yhtiön osakkeista on 6 237 428 osaketta. Omistus edustaa 13,2 % osakemäärästä.
Yhtiökokouksen 15.12.2006 päätöksellä yhtiö tarjosi yleisölle vaihdettavaa pääomalainaa yhteensä enintään 21 250 000 eurolla. Kukin 106 250,00 euron velkakirja oikeuttaa vaihtamaan lainaosuuden 62.500 Panostajan osakkeeseen. Tilikaudella vaihdettavalla pääomalainalla 2006 ei merkitty Panostajan osakkeita.
Yhtiö luovutti 19.12.2008 hallituksen jäsenille 7.430 kappaletta osakkeita kokouspalkkioiden maksuna yhtiökokouk-
Osakkeen vaihto sekä kurssit
sen 18.12.2007 ja hallituksen päätösten mukaisesti. Lisäksi yhtiö luovutti 13.3.2009 yhteensä 8.614 kappaletta, 12.6.2009 yhteensä 6.327 kappaletta ja 11.9.2009 yhteensä 5.868 kappaletta osakkeita yhtiökokouksen 26.1.2009 ja hallituksen päätösten mukaisesti.
Hallitus käynnisti 18.5.2009 omien osakkeiden osto-ohjelman yhtiökokouksen 26.1.2009 tekemällä päätöksellä. Hankittava määrä oli enintään 4.740.311 kappaletta tai muu alhaisempi määrä, joka yhdessä yhtiön tai sen tytäryhtiöiden muiden hallussa tai panttina olevien omien osakkeiden kanssa on enintään yksi kymmenesosa kaikista yhtiön osakkeista eli 4.740.311 osaketta. Osto-ohjelma päättyi 31.10.2009.
Yhtiön hallussa oleva omien osakkeiden määrä katsauskauden lopussa oli 1.289.209 kappaletta. Omien osakkeiden määrä vastasi 2,7 prosenttia koko katsauskauden lopun osakemäärästä.
Panostaja Oyj:n osakkeen kurssi vaihteli tilikauden aikana 0,89 euron ja 1,40 euron välillä. Osakkeiden osakevaihto oli 8.108.040 kappaletta, mikä edustaa 17,5 %:a osakekannasta. Osakkeen lokakuun päätöskurssi oli 1,39 euroa. Yhtiön osakekannan markkina-arvo oli heinäkuun lopussa 65,9 milj. euroa.
| osakeanti- oikaistu |
||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| alin, € | ylin, € | vaihto, kpl | %-osakkeista | |||||
| 2009 | 0,89 | 1,40 | 8.108.040 | 17,5 | ||||
| osakeanti- | osakeanti | |||||||
| A-osake | oikaistu | B-osake | oikaistu | |||||
| alin, € | ylin, € | vaihto, kpl | %-osakkeista | alin, € | ylin, € | vaihto, kpl | %-osakkeista | |
| 2008 | 1,02 | 1,75 | 1.230.729 | 2,7 | 1,00 | 1,73 | 4.185.846 | 9,4 |
| 2007 | 1,21 | 1,83 | 1.646.454 | 9,5 | 1,20 | 1,79 | 4.317.106 | 23,3 |
| 2006 | 0,94 | 1,24 | 507.956 | 2,9 | 0,92 | 1,20 | 999.167 | 8,7 |
| 2005 | 0,59 | 1,06 | 1.353.791 | 7,8 | 0,65 | 1,09 | 949.059 | 9,3 |
| 2004 | 0,35 | 0,85 | 2.410.488 | 13,4 | 0,37 | 0,76 | 2.213.432 | 23,7 |
| Osakkeet | % | ||
|---|---|---|---|
| kpl | osakkeista | ||
| 1 | Matti Koskenkorva, Tampere | 6 124 452 | 12,92 |
| 2 | Maija Koskenkorva, Tampere | 5 071 742 | 10,70 |
| 3 | Mauno Koskenkorva, Seinäjoki | 2 443 873 | 5,16 |
| 4 | Keskinäinen vakuutusyhtiö Fennia, Hki | 2 262 076 | 4,77 |
| 5 | Etera, Helsinki | 1 500 000 | 3,16 |
| 6 | Panostaja Oyj | 1 282 908 | 2,71 |
| 7 | Mikko Koskenkorva, Tampere | 1 245 139 | 2,63 |
| 8 | Johtopanostus Oy | 1 000 000 | 2,11 |
| 9 | Tampereen Seudun Osuuspankki | 985 334 | 2,08 |
| 10 Minna Kumpu, Tampere | 982 207 | 2,07 | |
| 22 897 731 | 48,30 | ||
| Muut osakkeenomistajat | 24 505 379 | 51,70 | |
| Yhteensä | 47 403 110 | 100,00 |
| Omistajia kpl |
Osakkeita/ääniä | |||
|---|---|---|---|---|
| Osakemäärä | % | kpl | % | |
| 1–1000 | 2 070 | 52,94 | 1 071 560 | 2,26 |
| 1001–10000 | 1 567 | 40,08 | 5 200 237 | 10,97 |
| 10001–100000 | 235 | 6,01 | 6 283 121 | 13,26 |
| 100001–1000000 | 31 | 0,79 | 14 717 420 | 31,05 |
| 1000001– | 7 | 0,18 | 19 930 190 | 42,04 |
| Yhteensä | 3 910 | 100,00 | 47 202 528 | 99,58 |
| joista hallintarekisteröityjä | 6 | 42 887 | 0,09 | |
| Yhteistilillä | 200 582 | 0,42 | ||
| Liikkeeseenlaskettu määrä | 47 403 110 | 100,00 |
| Sektoriluokka | Omistajia kpl |
|||
|---|---|---|---|---|
| % | Osakkeita/ääniä kpl |
% | ||
| Yritykset | 171 | 4,37 | 4 217 373 | 8,90 |
| Rahoitus-ja vakuutuslaitokset | 13 | 0,33 | 4 377 719 | 9,23 |
| Julkisyhteisöt | 1 | 0,03 | 1 500 000 | 3,16 |
| Kotitaloudet | 3703 | 94,71 | 36 706 481 | 77,44 |
| Voittoa tavoittelemattomat | ||||
| yhteisöt | 12 | 0,31 | 310 162 | 0,66 |
| Ulkomaat | 10 | 0,25 | 47 906 | 0,10 |
| Yhteensä | 3910 | 100,00 | 47 159 641 | 99,49 |
| joista hallintarekisteröityjä | 6 | 42 887 | 0,09 | |
| Yhteistilillä | 200 582 | 0,42 | ||
| Liikkeeseenlaskettu määrä | 47 403 110 | 100,00 |
Panostaja Oyj:n jakokelpoiset varat, joihin on lisätty tilikauden voitto 1 707 941,39 euroa ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 15 205 192,79 euroa ovat 35 668 038,95 euroa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että
Hallitus on arvioinut, ettei osingonmaksu vaaranna yhtiön maksukykyä.
Helsingissä 16. päivänä joulukuuta 2009
| Matti Koskenkorva puheenjohtaja |
Jukka Ala-Mello varapuheenjohtaja |
|---|---|
| Hannu Ketola | Hannu Tarkkonen |
| Hannu Martikainen | Juha Sarsama toimitusjohtaja |
Olemme tarkastaneet Panostaja Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.11.2008 – 31.10.2009. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.
Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti.
Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita.
Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Tampereella 16. päivänä joulukuuta 2009
PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö
KHT KHT
Eero Suomela Janne Rajalahti
PANOSTAJA OYJ Postitorvenkatu 16, 33840 Tampere / PL 783, 33101 Tampere / Puhelin 010 217 3211 / Faksi 010 217 3232 / [email protected] / www.panostaja.fi
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.