AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Fortum Oyj

Earnings Release Feb 3, 2010

3217_er_2010-02-03_4c75816a-13a6-44fd-b11a-84faaa4eae1e.pdf

Earnings Release

Open in Viewer

Opens in native device viewer

Fortum Oyj Tilinpäätöstiedote 2009 3. helmikuuta 2010

Fortum Oyj Tilinpäätöstiedote 2009 3.2.2010 klo 9.00

Vakaa tuloskunto epävakaana aikana

  • Vertailukelpoinen liikevoitto 1 888 (1 845) miljoonaa euroa
  • Osakekohtainen tulos 1,48 (1,74) euroa
  • Vahva liiketoiminnan kassavirta, 2 264 (2 002) miljoonaa euroa
  • EU-maissa 91 % (92 %) Fortumin sähköntuotannosta oli hiilidioksiditonta
  • Kehitys Venäjällä hyvällä mallilla
  • Fortumin hallitus esittää osingoksi 1,00 euroa osaketta kohti
Tunnuslukuja IV/09 IV/08 2009 2008
Liikevaihto, milj. euroa 1 563 1 602 5 435 5 636
Liikevoitto, milj. euroa 522 611 1 782 1 963
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj.
euroa
570 508 1 888 1 845
Tulos ennen veroja, milj. euroa 505 605 1 636 1 850
Tulos/osake, euroa 0,46 0,64 1,48 1,74
Liiketoiminnan kassavirta, milj. euroa 396 562 2 264 2 002
Oma pääoma/osake, euroa 9,04 8,96
Korollinen nettovelka (kauden
lopussa), milj. euroa
5 969 6 179
Osakkeiden määrä keskimäärin,
tuhatta
888 230 887 256
Tunnuslukuja 2009 2008
Sijoitetun pääoman tuotto, % 12,1 15,0
Oman pääoman tuotto, % 16,0 18,7
Nettovelka/EBITDA 2,6 2,5

Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula Fortumin tilinpäätöksestä:

"Fortumin hyvä tuloskunto jatkui yli epävakaiden aikojen. Paransimme toiminnallista tulostamme vuoden takaisesta ja vertailukelpoinen liikevoittomme kasvoi selvästi vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Onnistuneiden ja johdonmukaisten suojausten ansiosta Fortumin saavuttama sähkön myyntihinta Power-divisioonassa ylitti selvästi Nord Poolin keskimääräisen systeemihinnan vuonna 2009. Power tuotti kuitenkin myös pettymyksen: ydinvoiman tuotantovolyymit olivat suunniteltua alhaisemmat. Tämä johtui huoltoaikataulujen venymisestä ruotsalaisissa, osaomistetuissa ydinvoimalaitosyksiköissä. Kaiken kaikkiaan Fortum menetti vuonna 2009 noin 4 terawattituntia (TWh) ydinvoimatuotantoa Ruotsissa suunniteltua pidempien tehonkorotus- ja modernisointiseisokkien vuoksi.

Olen erityisen ilahtunut siitä, että Marketsin tulos kääntyi voitolliseksi määrätietoisen uudelleenorganisoinnin ja kulusäästöjen ansiosta.

Russia-divisioona on edennyt hyvin tavoitteessaan saavuttaa 100 miljoonan euron tehokkuusparannukset vuonna 2011. Tavoitteessa pysyminen on hieno saavutus, kun huomioidaan vaikeat taloudelliset ajat. Lisäksi sähkön markkinahinta on noussut

neljännes neljännekseltä vuonna 2009. Tämä viestii siitä, että pahin on ohitettu myös Venäjän taloudessa.

Venäjän sähköreformi on edennyt suunnitelmien mukaan: kilpailluilla markkinoilla myydyn sähkön osuutta nostettiin Venäjällä 30 %:sta 50 %:iin heinäkuun 2009 alussa sekä edelleen 50 %:sta 60 %:iin vuoden 2010 alusta lähtien.

Sähkön kulutus Pohjoismaissa vuonna 2009 väheni noin 5 % edellisvuodesta. Tavanomaista kylmempi sää ja teollisuustuotannon vilkastuminen paransivat sähkön kysyntänäkymiä vuoden loppua kohti. Tällä hetkellä arvioimme, että pohjoismainen sähkön kysyntä elpyy vuoden 2008 tasolle vuosina 2012 - 2014.

Haluan kiittää kaikkia fortumlaisia hyvästä työstä vuonna 2009. Olemme yhdessä osoittaneet, että suoritusten jatkuva parantaminen on mahdollista. Uskon, että määrätietoinen työ tehokkuuden parantamiseksi, vastuiden selkiyttämiseksi ja toimintojen yksinkertaistamiseksi luovat hyvän perustan tulevaisuudelle."

Taloudelliset tulokset

Loka–joulukuu

Konsernin liikevaihto oli 1 563 (1 602) miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli 522 (611) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 570 (508) miljoonaa euroa.

Viimeisen vuosineljänneksen raportoituun liikevoittoon vaikuttivat negatiivisesti Fortumin sähköjohdannaisten suojaamiseen käytettyjen valuuttajohdannaisten käypään arvoon arvostamisen kirjanpitovaikutukset (IAS 39). Vuoden 2009 ja 2008 neljännen vuosineljänneksen välinen ero kertaluonteisissa erissä, sähköjohdannaisten tuloslaskelmaan kirjatussa käyvän arvon muutoksessa ja ydinjätehuoltorahastojen tulosvaikutteisissa kirjauksissa oli yhteensä -151 miljoonaa euroa, mikä selittää neljännen neljänneksen raportoidun liikevoiton laskua.

Viimeisen neljänneksen tulos laski 176 miljoonaa euroa vuotta aiemmasta. Osakekohtainen tulos oli 0,46 (0,64) euroa eli 28 % pienempi kuin viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Tuloksen supistuminen johtuu vuoden 2009 pienemmästä liikevoitosta sekä kertaluonteisista positiivisista verovaikutuksista ja myyntivoitoista, jotka kirjattiin pääasiassa vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä.

milj. euroa IV/09 IV/08 2009 2008
Power 679 736 2 596 2 892
Heat 457 463 1 394 1 466
Distribution* 227 206 800 789
Markets* 410 531 1 449 1 922
Russia 194 197 623 489
Muut 19 21 74 83
Nord Poolissa tehtyjen ostojen -325 -476 -1 095 -1 736
ja myyntien netotus
Eliminoinnit -98 -76 -406 -269
Yhteensä 1 563 1 602 5 435 5 636

Liikevaihto divisioonittain

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

milj. euroa IV/09 IV/08 2009 2008
Power 394 378 1 469 1 528
Heat 103 109 227 250
Distribution* 80 63 262 248
Markets* 11 0 22 -33
Russia 7 -20 -26 -92
Muut -25 -22 -66 -56
Yhteensä 570 508 1 888 1 845

Vertailukelpoinen liikevoitto divisioonittain

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Liikevoitto divisioonittain

milj. euroa IV/09 IV/08 2009 2008
Power 330 470 1 335 1 599
Heat 108 155 248 307
Distribution* 81 61 263 248
Markets* 19 -29 22 -35
Russia 7 -19 -26 -91
Muut -23 -27 -60 -65
Yhteensä 522 611 1 782 1 963

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Tammi–joulukuu

Konsernin liikevaihto oli 5 435 (5 636) miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli 1 782 (1 963) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 1 888 (1 845) miljoonaa euroa.

Ero, vuosille 2009 ja 2008 kirjatuissa kertaluonteisissa erissä, sähköjohdannaisten tuloslaskelmaan kirjatussa käyvän arvon muutoksessa ja ydinjätehuoltorahastojen tulosvaikutteisissa kirjauksissa, oli yhteensä -224 miljoonaa euroa, mikä selittää raportoidun liikevoiton laskua.

Ruotsin kruunun keskikurssi heikkeni vuonna 2009 noin 9 % edellisvuodesta. Heikkenemisestä aiheutunut muuntovaikutus oli noin -96 miljoonaa euroa vuoden 2009 vertailukelpoisessa liikevoitossa edellisvuoteen verrattuna.

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta/tappioista oli 21 miljoonaa euroa eli 105 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Tämä johtui lähinnä Hafslund ASA:n tuloksen pienenemisestä. Hafslundin vaikutus tuloksen pienenemiseen oli 52 miljoonaa euroa.

Fortumin maksuvalmius pysyi vahvana. Likvidit varat vuoden 2009 lopussa olivat yhteensä 890 miljoonaa euroa, ja nostamattomia valmiusluottoja oli noin 2,9 miljardia euroa.

Konsernin nettorahoituskulut supistuivat 167 (239) miljoonaan euroon. Syy nettorahoituskulujen pienenemiseen oli alemmat korkokulut. Rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutos oli -1 (-11) miljoonaa euroa.

Tulos ennen veroja oli 1 636 (1 850) miljoonaa euroa.

Kauden verot olivat 285 (254) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman mukainen veroprosentti oli 17,4 (13,7) %.

Kauden tulos oli 1 351 (1 596) miljoonaa euroa. Fortumin osakekohtainen tulos oli 1,48 euroa (1,74). Kuten vuosi sitten ilmoitettiin, vuoden 2008 tulokseen sisältyi 184 miljoonaa euroa kertaluonteisia verovaikutuksia ja myyntivoittoja, jotka kirjattiin pääasiassa vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä.

Vähemmistöosuus oli 39 (54) miljoonaa euroa. Se liittyy pääasiassa Fortum Värme Holding AB:hen, jossa Tukholman kaupungilla on 50 %:n taloudellinen omistusosuus.

Sijoitetun pääoman tuotto vuoden aikana oli 12,1 (15,0) % ja oman pääoman tuotto 16,0 (18,7) %.

Fortumin nettovelka/EBITDA vuonna 2009 oli 2,6 (2,5).

Markkinatilanne

POHJOISMAAT

Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä sähköä 103 (104) TWh, mikä on noin 1 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2009 Pohjoismaiden sähkönkulutus oli noin 372 (393) TWh. Supistumisen suurin syy oli taantuman aiheuttama teollisen kulutuksen väheneminen. Fortumin arvion mukaan teollinen kulutus Pohjoismaissa väheni liki 15 % vuodesta 2008.

Hiilen hinta pysyi jokseenkin ennallaan vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä, ja oli selvästi alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Hiilen (ICE Rotterdam) keskimääräinen markkinahinta viimeisellä vuosineljänneksellä oli 76 (101) Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja keskimääräinen markkinahinta koko vuonna 2009 oli 70 (146) Yhdysvaltain dollaria tonnilta. Vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä päästöoikeuksien keskimääräinen markkinahinta oli 13,8 euroa/hiilidioksiditonni ja koko vuonna 2009 13,4 euroa/hiilidioksiditonni.

Vuoden 2009 alussa pohjoismaiset vesivarannot olivat 5 TWh pitkän ajan keskiarvoa pienemmät. Viimeisen neljänneksen lopussa pohjoismaiset vesivarannot olivat 7 TWh pitkän ajan keskiarvoa pienemmät ja 2 TWh pienemmät kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.

Viimeisellä neljänneksellä sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 36,6 (50,8) euroa megawattitunnilta (euroa/MWh). Suomen ja Ruotsin aluehinnat olivat Nord Poolin systeemihintatasoa korkeammat: 40,0 (52,4) euroa/MWh Suomessa ja 40,0 (52,8) euroa/MWh Ruotsissa.

Vuonna 2009 sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 35,0 (44,7) euroa/MWh. Keskimääräinen aluehinta oli Suomessa 37,0 (51,0) ja Ruotsissa 37,0 (51,1) euroa/MWh.

Keskimääräinen spot-hinta Saksassa oli vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä 38,8 (68,0) euroa/MWh, eli korkeampi kuin Pohjoismaissa. Tämä johti sähkön nettovientiin Pohjoismaista Saksaan. Keskimääräinen spot-hinta Saksassa vuonna 2009 oli 38,9 (65,8) euroa/MWh. Tanskan ja Saksan välinen markkinoiden yhdenmukaistaminen (market coupling) tapahtui 9.11.2009.

VENÄJÄ

Alustavien tilastotietojen mukaan sähkön kysyntä Venäjällä vuonna 2009 väheni noin 5 % edellisvuoteen verrattuna.

Venäjällä sähkön kokonaiskysyntä kasvoi vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä 1 %:lla edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. OAO Fortum toimii Tjumenin ja Tseljabinskin alueilla, jotka sijaitsevat Uralin hinta-alueella. Sähkön kulutus Uralin alueella väheni vuonna 2009 noin 6 % edellisvuotisesta. Tjumenin alueella, jossa teollisuustuotanto painottuu öljy- ja kaasuteollisuuteen, sähkön kysyntä pysyi vuonna 2009 samalla tasolla kuin vuonna 2008. Metalliteollisuuteen painottuvalla Tseljabinskin alueella sähkön kysyntä osoittaa piristymisen merkkejä: neljännellä vuosineljänneksellä kysyntä kasvoi 6 % edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna, kun se oli supistunut kolmannella neljänneksellä noin 12 %.

Keskimääräinen sähkön spot-hinta ilman kapasiteettitariffia nousi Venäjän Euroopan ja Uralin alueilla 728 ruplaan/MWh edellisvuoden viimeisen neljänneksen 597 ruplasta/MWh. Keskimääräinen sähkön spot-hinta ilman kapasiteettitariffia Venäjän Euroopan ja Uralin alueilla vuonna 2009 oli 666 (708) ruplaa/MWh. Säännellyt sähkön hinnat nousivat edellisvuotisesta. Kapasiteettitariffit ovat edelleen pääosin säänneltyjä, ja ne olivat keskimäärin korkeammat kuin vuotta aiemmin.

Vapautetuilla markkinoilla myydyn sähkön osuutta nostettiin 50 %:sta 60 %:iin vuoden 2010 alussa.

Sähkön- ja lämmöntuotannon kokonaisluvut

Fortumin koko sähköntuotanto oli vuoden 2009 aikana 65,3 (64,2) TWh, mistä 48,1 (51,6) TWh tuotettiin Pohjoismaissa. Tämä oli 13 % (13 %) Pohjoismaiden koko sähkönkulutuksesta. Fortumin koko lämmöntuotanto oli vuoden 2009 aikana 48,8 (40,3) TWh, josta 19,0 (20,8) TWh tuotettiin Pohjoismaissa.

Sähkön- ja lämmöntuotantovolyymien kasvu johtuu pääasiassa OAO Fortumin yhdistämisestä Fortumiin huhtikuun 2008 alusta lähtien.

Pohjoismaisen vesivoimatuotannon supistuminen johtuu pääasiassa sademäärän ja virtaamien pienenemisestä vuoden 2009 alkupuoliskolla. Vertailuvuosi 2008 oli poikkeuksellisen hyvä vesivoimavuosi. Fortumin ydinvoimatuotannon väheneminen Pohjoismaissa johtui pääasiassa Oskarshamn 3:n pitkästä modernisointiseisokista vuonna 2009.

Vuoden lopussa Fortumin sähköntuotannon kokonaiskapasiteetti oli 13 940 (13 573) megawattia (MW), josta Pohjoismaissa oli 10 981 (10 643) MW. Vuoden lopussa Fortumin lämmöntuotannon kokonaiskapasiteetti oli 24 330 (24 263) MW, josta Pohjoismaiden osuus oli 8 414 (8 448) MW.

Alla esitetään Fortumin koko sähkön- ja lämmöntuotannon luvut. Tämän lisäksi divisioonakatsauksissa esitetään vastaavat divisioonakohtaiset luvut.

Fortumin koko sähkön- ja
lämmöntuotanto EU:ssa ja
Norjassa, TWh
IV/09 IV/08 2009 2008
Sähköntuotanto 13,1 13,1 49,3 52,6
Lämmöntuotanto 7,4 7,4 23,2 25,0
Fortumin koko sähkön- ja
lämmöntuotanto Venäjällä,
TWh
IV/09 IV/08 2009 2008
Sähköntuotanto 4,3 4,4 16,0 11,6
Lämmöntuotanto 8,4 8,1 25,6 15,3
Fortumin sähköntuotanto
Pohjoismaissa lähteittäin,
TWh
IV/09 IV/08 2009 2008
Vesivoima 5,9 6,0 22,1 22,9
Ydinvoima 5,1 5,3 21,4 23,7
Lämpövoima 1,8 1,6 4,6 5,0
Yhteensä 12,8 12,9 48,1 51,6
Fortumin sähköntuotanto IV/09 IV/08 2009 2008
Pohjoismaissa lähteittäin, %
Vesivoima 46 47 46 44
Ydinvoima 40 41 44 46
Lämpövoima 14 12 10 10
Yhteensä 100 100 100 100

Sähkön- ja lämmönmyynnin kokonaisluvut

Fortumin koko sähkönmyynti vuonna 2009 oli 75,7 (75,0) TWh, josta 54,9 (59,1) TWh myytiin Pohjoismaissa. Tämä on noin 15 % (15 %) Pohjoismaiden koko vuoden 2009 arvioidusta sähkönkulutuksesta. Fortumin koko lämmönmyynti vuonna 2009 oli 50,6 (42,2) TWh, josta 18,0 (20,0) TWh myytiin Pohjoismaissa.

Fortumin koko sähkön-*) ja
lämmönmyynti EU:ssa ja
Norjassa, milj. euroa
IV/09 IV/08 2009 2008
Sähkönmyynti 768 771 2 802 2 959
Lämmönmyynti 351 365 1 095 1 157

*) Nord Poolissa tehdyt ostot ja myynnit on netotettu tunneittain konsernitasolla.

Fortumin koko sähkön- ja
lämmönmyynti Venäjällä, milj.
euroa
IV/09 IV/08 2009 2008
Sähkönmyynti 109 115 390 332
Lämmönmyynti 76 75 219 141
Fortumin koko sähkönmyynti
*) alueittain, TWh
IV/09 IV/08 2009 2008
Suomi 7,1 7,7 26,1 28,7
Ruotsi 6,8 6,7 26,9 28,5
Venäjä 5,3 5,6 19,5 14,8
Muut maat 1,0 0,8 3,2 3,0
Yhteensä 20,2 20,8 75,7 75,0

*) Nord Poolissa tehdyt ostot ja myynnit on netotettu tunneittain konsernitasolla.

Fortumin koko lämmönmyynti
alueittain, TWh
IV/09 IV/08 2009 2008
Venäjä 8,9 8,6 25,6 15,3
Suomi 2,7 3,1 8,0 10,8
Ruotsi 3,2 3,0 9,8 9,1
Puola 1,4 1,3 3,7 3,6
Muut maat** 1,0 1,0 3,5 3,4
Yhteensä 17,2 17,0 50,6 42,2

**) Sisältää Iso-Britannian, joka raportoidaan Power-divisioonan muu myynti -rivillä.

Fortumin hiilidioksidipäästöt

Vuonna 2009 noin 91 % (92 %) Fortumin sähköntuotannosta EU-maissa oli hiilidioksiditonta.

Fortumin Euroopan päästökauppajärjestelmän (ETS) alaiset hiilidioksidipäästöt vuonna 2009 olivat 7,7 (7,2) miljoonaa tonnia.

Fortumin sähkön- ja lämmöntuotantolaitosten vuotuiset hiilidioksidipäästöoikeudet ovat yhteensä noin 5,5 miljoonaa tonnia vuosina 2009 – 2012.

Fortumin sähköntuotannon tavoite EU-maissa on alentaa hiilidioksidipäästöjen viiden vuoden keskiarvo alle 80 grammaan kilowattitunnilta vuoteen 2020 mennessä. Lämmöntuotannossa Fortumin tavoitteena on alentaa päästöjä kussakin maassa vähintään 10 prosenttia vuoden 2006 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Euroopan unionin ulkopuolella Fortum on sitoutunut parantamaan energiatehokkuutta ja vähentämään siten päästöjä.

Fortumin
kokonaishiilidioksidipäästöt
(miljoonaa tonnia)
IV/09 IV/08 2009 2008
Kokonaispäästöt 6,6 6,8 22,0 17,6
Päästökauppajärjestelmän alaiset
päästöt
Myönnetyt päästöoikeudet
Päästöt Venäjällä
2,7
-
3,9
2,7
-
4,0
7,7
5,5
13,8
7,2
5,9
9,8
Fortumin energiantuotannon
hiilidioksidin ominaispäästöt
(g/kWh)
2009 2008 2007
Päästökauppajärjestelmän alaiset

ominaispäästöt 41 41 64

FORTUMIN UUSI LIIKETOIMINTARAKENNE

Fortum organisoi lokakuussa 2009 liiketoimintarakenteensa uudelleen neljäksi liiketoimintadivisioonaksi ja neljäksi esikuntatoiminnoksi parantaakseen organisaation tehokkuutta, selkeyttääkseen tulosvastuullisuutta ja yksinkertaistaakseen rakennetta.

Uudet liiketoimintadivisioonat ovat Power, Heat, Russia ja Electricity Solutions and Distribution. Electricity Solutions and Distribution (ESD) -divisioonaan kuuluu kaksi liiketoiminta-aluetta: Distribution ja Markets. IFRS-standardien mukaisesti raportoitavat segmentit ovat nimetty vastaavasti.

DIVISIOONAKATSAUKSET

Power

Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten käyttö, kunnossapito ja kehitys sekä asiantuntijapalvelut sähköntuottajille.

milj. euroa IV/09 IV/08 2009 2008
Myynti 679 736 2 596 2 892
- sähkönmyynti 637 638 2 414 2 566
- muu myynti 42 98 182 326
Liikevoitto 330 470 1 335 1 599
Vertailukelpoinen liikevoitto 394 378 1 469 1 528
Sidottu pääoma (kauden lopussa) 5 512 5 331
Sidotun pääoman tuotto, % 23,9 29,6
Vertailukelpoinen sidotun pääoman
tuotto, % 26,6 28,0
Bruttoinvestoinnit 34 49 154 134
Henkilöstö 3 063 3 520

Divisioonan sähköntuotanto Pohjoismaissa oli vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä 11,1 (11,4) TWh.

Vuonna 2009 divisioonan sähköntuotanto Pohjoismaissa oli 43,7 (46,9) TWh. Siitä noin 97 % (97 %) oli hiilidioksiditonta.

Pohjoismaisen vesivoimatuotannon supistuminen johtuu pääasiassa sademäärän ja virtaamien pienenemisestä vuoden 2009 alkupuoliskolla.

Ydinvoimatuotannon väheneminen Pohjoismaissa johtui pääasiassa laajasta kapasiteetin lisäykseen ja turvallisuuden modernisointiin liittyvästä seisokista Oskarshamn 3:ssa. Seisokki alkoi maaliskuun 2009 alussa ja päättyi joulukuun 2009 puolivälissä. Oskarshamn 3:n tehoa on korotettu ~250 MW, josta Fortumin osuus on noin 110 MW. Tällä hetkellä kasvanut kapasiteetti on käytettävissä vain osittain, koska testausjakso on yhä meneillään.

Sähköntuotanto lähteittäin,
TWh
IV/09 IV/08 2009 2008
Vesivoima, Pohjoismaat 5,9 6,0 22,1 22,9
Ydinvoima, Pohjoismaat 5,1 5,3 21,4 23,7
Lämpövoima, Pohjoismaat 0,1 0,1 0,2 0,3
Yhteensä Pohjoismaissa 11,1 11,4 43,7 46,9
Lämpövoima muissa maissa 0,3 0,3 1,2 1,0
Yhteensä 11,4 11,7 44,9 47,9
Sähkön myynti
Pohjoismaissa, TWh 12,4 12,8 48,8 52,1
josta läpikulkueriä 1,0 0,8 3,6 3,7
Hinta, €/MWh IV/09 IV/08 2009 2008
Powerin sähkön
tukkumyyntihinta Pohjoismaissa* 51,5 49,1 49,8 49,3

*) Power-divisioona Pohjoismaissa, ilman läpikulkueriä.

Vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 36,6 euroa/MWh, kun taas Suomen ja Ruotsin aluehinnat olivat systeemihintatasoa korkeammat: 40,0 euroa/MWh. Samalla ajanjaksolla Powerdivisioonan toteutunut sähkön tukkumyyntihinta oli Pohjoismaissa 51,5 (49,1) euroa/MWh. Divisioonan myyntivolyymi Pohjoismaissa ilman läpikulkueriä oli jakson aikana 11,4 (12,0) TWh.

Vuonna 2009 sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 35,0 euroa/MWh, kun aluehinta Suomessa ja Ruotsissa oli 37,0 euroa/MWh. Power-divisioonan toteutunut sähkön tukkumyyntihinta oli Pohjoismaissa 49,8 euroa/MWh eli suunnilleen samalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

Viimeisellä neljänneksellä Powerin vertailukelpoinen liikevoitto oli hieman suurempi kuin viime vuoden vastaavalla jaksolla. Powerin toteutunut sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa kasvoi. Sekä vesivoiman että ydinvoiman tuotantomäärät olivat hieman pienemmät kuin samalla jaksolla vuotta aiemmin.

Vuonna 2009 Power-divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto oli pienempi kuin vuotta aiemmin. Tämä johtui pääasiassa vesivoima- ja ydinvoimatuotannon supistumisesta. Ruotsin kruunun heikkenemisestä aiheutunut muuntovaikutus oli noin -70 miljoonaa euroa divisioonan vuoden 2009 vertailukelpoisessa liikevoitossa.

Helmikuussa 2009 Fortum toimitti Suomen hallitukselle periaatepäätöshakemuksen uuden ydinvoimalalaitosyksikön rakentamisesta Loviisaan. Fortum on yksi kolmesta periaatepäätöstä hakeneesta hakijasta. Hallituksen odotetaan antavan esityksensä eduskunnalle vuonna 2010.

Fortum on osakkeenomistajana Teollisuuden Voima Oyj:ssä (TVO), jolla on kaksi ydinvoimalaitosyksikköä Olkiluodossa. TVO rakentaa parhaillaan kolmatta yksikköä, Olkiluoto 3:a. Voimalaitoksen toimittajan, AREVA-Siemensin, raportin perusteella TVO arvioi, että laitoksen toiminnan käynnistyminen saattaa lykkääntyä toimittajan vahvistaman aikataulun, kesäkuun 2012, jälkeiseen ajankohtaan.

Maaliskuun lopussa TVO:n osakkeenomistajat sitoutuivat antamaan TVO:lle 300 miljoonan euron osakaslainan. Fortumin osuus sitoumuksesta on enintään 75 miljoonaa euroa.

Heat

Heat-divisioona sisältää sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP), kaukolämpötoiminnan sekä yritysten lämpöratkaisut.

milj. euroa IV/09 IV/08 2009 2008
Myynti 457 463 1 394 1 466
- lämmön myynti 340 354 1 054 1 120
- sähkön myynti 84 76 224 228
- muu myynti 33 33 116 118
Liikevoitto 108 155 248 307
Vertailukelpoinen liikevoitto 103 109 227 250
Sidottu pääoma (kauden lopussa) 3 786 3 468
Sidotun pääoman tuotto, % 7,8 8,9
Vertailukelpoinen sidotun pääoman 7,2 7,3
tuotto, %
Bruttoinvestoinnit 101 144 359 431
Henkilöstö 2 246 2 318

Divisioonan lämmön myynti vuonna 2009 oli 22,9 (24,9) TWh, josta suurin osa tuotettiin Pohjoismaissa. Samalla ajanjaksolla sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten sähkön myynti oli yhteensä 4,4 (4,7) TWh.

Myyntivolyymin pieneneminen johtuu pääasiassa CHP-yhtiön myynnistä Jyväskylässä vuoden 2008 lopussa sekä teollisuusasiakkaiden kysynnän supistumisesta.

Heat-divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto vuoden viimeisellä neljänneksellä oli 103 miljoonaa euroa eli 6 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Väheneminen johtui pääasiassa sähkön hinnan laskusta Nord Poolissa sekä Ruotsin kruunun heikkenemisen muuntovaikutuksista. Kylmä sää kasvatti lämmöntuotantoa.

Vuonna 2009 Heat-divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto oli 227 miljoonaa euroa eli 23 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Väheneminen johtui pääasiassa Ruotsin kruunun ja Puolan zlotyn heikkenemisestä aiheutuvasta -17 miljoonan euron muuntovaikutuksesta pääasiassa vuoden ensimmäisellä puoliskolla.

Fortum käynnisti uuden CHP-yksikkönsä kaupallisen toiminnan Espoossa vuoden viimeisellä neljänneksellä. Uusien CHP-laitosten rakentaminen Puolan Czestochowassa ja Viron Pärnussa eteni.

Lämmönmyynti alueittain,
TWh
IV/09 IV/08 2009 2008
Suomi 2,7 3,1 8,0 10,8
Ruotsi 3,2 3,0 9,8 9,1
Puola 1,4 1,3 3,7 3,6
Muut maat 0,5 0,5 1,4 1,4
Yhteensä 7,8 7,9 22,9 24,9
Sähkönmyynti, TWh IV/09 IV/08 2009 2008
Yhteensä 1,6 1,4 4,4 4,7

Electricity Solutions and Distribution

Distribution

Fortum omistaa ja käyttää jakelu- ja alueverkkoja sekä siirtää sähköä kaikkiaan noin 1,6 miljoonalle asiakkaalle Ruotsissa, Suomessa, Norjassa ja Virossa.

milj. euroa IV/09 IV/08 2009 2008
Myynti 227 206 800 789
- jakeluverkot 192 175 685 669
- alueverkot 21 18 75 77
- muu myynti 14 13 40 43
Liikevoitto 81 61 263 248
Vertailukelpoinen liikevoitto 80 63 262 248
Sidottu pääoma (kauden lopussa) 3 299 3 032
Sidotun pääoman tuotto, % 8,7 8,1
Vertailukelpoinen sidotun pääoman
tuotto, % 8,6 8,2
Bruttoinvestoinnit 63 93 193 296
Henkilöstö 1 088 1 336

Vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä jakelu- ja alueverkkosiirron kokonaismäärät olivat 7,5 (7,2) TWh ja 4,4 (4,5) TWh.

Vuonna 2009 jakelu- ja alueverkkosiirron kokonaismäärät olivat 25,9 (25,8) TWh ja 16,4 (17,7) TWh.

Alueverkkosiirron määrä oli yhteensä 13,6 (14,8) TWh Ruotsissa ja 2,8 (2,9) TWh Suomessa.

Distributionin vertailukelpoinen liikevoitto oli vuoden viimeisellä neljänneksellä 80 miljoonaa euroa eli 17 miljoonaa euroa suurempi kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä liikevaihto kasvoi kylmemmän sään vuoksi verrattuna vuoden 2008 vastaavaan jaksoon. Vuoden 2008 tulosta rasittivat automaattisen mittarinhallinnan (AMM) käyttöönottoon liittyvät kustannukset Ruotsissa.

Distributionin vertailukelpoinen liikevoitto vuonna 2009 oli 262 miljoonaa euroa eli 14 miljoonaa euroa suurempi kuin vuotta aiemmin, vaikka tulosta painoi Ruotsin kruunun negatiivinen muuntovaikutus.

Ruotsin uusi laki kuukausittaisesta mittarinluennasta astui voimaan 1.7.2009. Fortum korvasi 844 000 sähkömittaria uusilla etäluettavilla mittareilla täyttääkseen lainsäädännön asettamat uudet vaatimukset.

Elokuussa 2009 allekirjoitettiin sopimus palveluntarjoaja Telventin kanssa automaattisen mittarinluennan hallinnasta Suomessa. Investoinnin kokonaisarvo on noin 170 miljoonaa euroa yhdeksän vuoden aikana, ja siihen sisältyy etäluettavien mittareiden hankinta, asennus ja käyttö, järjestelmän kehittäminen sekä järjestelmään liittyvät muut palvelut. Suomessa etäluettavat sähkömittarit on uuden asetuksen mukaisesti otettava käyttöön 1.1.2014.

Ruotsin energiamarkkinaviranomainen (EI) teki lokakuussa 2009 selvityksen uuden ex ante -sääntelymallin pääomakustannusten käsittelystä sekä perusperiaatteista ja otti käyttöön periaatteet siirtymäajan regulaatiolle 2008 – 2011. Ruotsin parlamentti teki

kesäkuussa 2009 virallisen päätöksen ex ante -sääntelyn alkamisesta Ruotsissa vuonna 2012. Uuden sääntelyn mukaisesti sähkönsiirtohinnoittelusta päätetään etukäteen.

Sähkönsiirto jakeluverkoissa,
TWh
IV/09 IV/08 2009 2008
Ruotsi 3,9 3,8 14,0 14,0
Suomi 2,8 2,6 9,4 9,3
Norja 0,7 0,7 2,3 2,3
Viro 0,1 0,1 0,2 0,2
Yhteensä 7,5 7,2 25,9 25,8
Sähkönjakeluasiakkaitten
lukumäärä alueittain, tuhansia
31 Dec 2009 31 Dec 2008
Ruotsi 895 877
Suomi 611 606
Muut maat 123 123
Yhteensä 1 629 1 606

Markets

Markets vastaa sähkön vähittäismyynnistä 1,2 miljoonalle kotitalous- ja yritysasiakkaalle sekä muille sähkön vähittäismyyjille Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa. Markets ostaa sähkönsä Nord Poolista. Markets myy noin 70 % volyymistaan yritysasiakkaille ja 30 % vähittäisasiakkaille.

milj. euroa IV/09 IV/08 2009 2008
Myynti 410 531 1 449 1 922
- sähkönmyynti 400 519 1 417 1 865
- muu myynti 10 12 32 57
Liikevoitto 19 -29 22 -35
Vertailukelpoinen liikevoitto 11 0 22 -33
Sidottu pääoma (kauden lopussa) 147 188
Sidotun pääoman tuotto, % 16,8 -14,0
Vertailukelpoinen sidotun pääoman 18,6 -15,3
tuotto, %
Bruttoinvestoinnit 0 0 1 3
Henkilöstö 611 635

Vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Marketsin sähkönmyynti oli 8,3 (9,6) TWh ja koko vuonna 2009 30,0 (36,6) TWh.

Myynnin pieneneminen jatkui pääasiassa yritysasiakkaiden kulutuksen supistumisen sekä joidenkin suurten yritysasiakassopimusten päättymisen vuoksi. Asiakasvaihtuvuus kuluttajasegmentissä lisääntyi selvästi vuonna 2009.

Marketsin parantunut suoritus vuonna 2009 perustuu menestyksekkääseen uudistusohjelmaan, johon sisältyy uusi hinnoittelumalli kuluttaja-asiakkaille, yritysasiakkaiden myyntisopimusten uudelleenneuvottelut, suojaustoimintojen uudistaminen ja tiukempi kulukontrolli. Marketsin vertailukelpoinen liikevoitto viimeisellä neljänneksellä parani edelleen vuotta aiemmasta.

Russia

Russia-divisioona kattaa sähkön ja lämmön tuotannon ja myynnin Venäjällä. Divisioonaan kuuluu OAO Fortum ja Fortumin yli 25 %:n osuus TGC-1:stä. OAO Fortum raportoidaan tytäryhtiönä, joka on yhdistelty konsernituloslaskelmaan 1.4.2008 alkaen. TGC-1 on osakkuusyhtiö, joka raportoidaan pääomaosuusmenetelmän mukaisesti.

milj. euroa IV/09 IV/08 2009 2008
Myynti 194 197 623 489
- sähkön myynti 109 115 390 332
- lämmön myynti 76 75 219 141
- muu myynti 9 7 14 16
EBITDA 27 3 49 -24
Liikevoitto 7 -19 -26 -91
Vertailukelpoinen liikevoitto 7 -20 -26 -92
Sidottu pääoma (kauden lopussa) 2 248 2 205
Sidotun pääoman tuotto, % -0,3 -3,7
Vertailukelpoinen sidotun pääoman -0,3 -3,8
tuotto, %
Bruttoinvestoinnit 98 126 218 1 748
Henkilöstö* 4 090 7 262

* Tammikuussa 2009 noin 1 100 OAO Fortumin työntekijää siirrettiin sisäisesti Russia-divisioonasta Powerdivisioonaan.

OAO Fortum toimii Uralin kehittyneillä teollisuusalueilla ja Länsi-Siperian öljyntuotantoalueilla.

Divisioonan sähkön myynti vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä oli 5,3 (5,6) TWh. Samana aikana lämmön myynti oli yhteensä 8,9 (8,6) TWh. Vuonna 2009 sähkön myynti oli 19,5 TWh (huhti-joulukuu 2008: 14,8 TWh) ja lämmön myynti 25,6 TWh (huhti-joulukuu 2008: 15,3 TWh). Divisioona myi noin 2/3 sähköstä Tjumenissa ja muilla OAO Fortumin toiminta-alueella sijaitsevilla öljyn- ja kaasuntuotantoalueilla. Loput 1/3 volyymeistä myytiin Tšeljabinskin alueella, jossa sähkön kysyntä painottuu metalliteollisuuteen.

Vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä OAO Fortum myi 37 % sähköntuotannostaan vapautetulla sähkön hinnalla. Vuonna 2009 OAO Fortum myi 34 % sähköntuotannostaan vapautetulla sähkön hinnalla.

OAO Fortumin keskeiset sähkön, IV/09 IV/08 Muutos, 2009 2008 Muutos,
kapasiteetin ja kaasun hinnat % %
Sähkön spot-hinta (markkinahinta),
Uralin alue, RUB/MWh 693 540 28 633 672 -6
OAO Fortumin keskimääräinen
säännelty sähkön hinta, RUB/MWh 536 476 13 533 475 12
Keskimääräinen säännelty
kapasiteettihinta, tRUB/MW/kk 186 160,8 16 187,3 167,8 12
Keskimääräinen kaasun rajahinta
Uralin alueella, RUB/1000m³ 1 937 1 560 24 1 782 1 560 14

Divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto oli 7 (-20) miljoonaa euroa vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä. Parannus johtui OAO Fortumin tehokkuusparannusohjelmasta ja sähkön myyntikatteen kasvusta.

Vuonna 2009 Russia-divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto oli -26 miljoonaa euroa eli 66 miljoonaa euroa parempi kuin edellisvuonna. Parannus johtuu pääasiassa OAO Fortumin tehokkuusparannusohjelmasta ja sähkön myyntikatteen kasvusta.

OAO Fortumin luvut on yhdistelty huhtikuusta 2008 lähtien.

OAO Fortumin liiketoiminta on yleensä hyvin kausiluonteista: sen tulos on yleensä vahvin vuoden ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä.

Venäjän sähköreformi etenee. Tammikuun 2009 alusta lähtien 30 % Venäjän kaikesta sähköntuotannosta on myyty kilpailluilla markkinoilla. Osuus kasvoi 50 %:iin heinäkuun 2009 alussa ja edelleen 60 %:iin tammikuun 2010 alussa. Sähkön tukkumarkkinoiden odotetaan vapautuvan kokonaan vuoden 2011 alussa. Pitkän aikavälin kapasiteettimarkkinoiden säännöt ovat parhaillaan Venäjän hallituksen käsiteltävinä, ja päätöstä odotetaan vuoden 2010 loppuun mennessä.

OAO Fortumin tehokkuusparannusohjelma etenee suunnitelmien mukaisesti. Vuosittaisten tehokkuusparannusten odotetaan kasvavan noin 100 miljoonaan euroon vuonna 2011.

Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin sekä osakkeiden myynnit

Investoinnit käyttöomaisuuteen tilikaudella 2009 olivat 929 (2 624) miljoonaa euroa. Investoinnit ilman ostoja olivat 862 (1 108) miljoonaa euroa.

Fortum arvioi, että uutta sähkön-/lämmöntuotantokapasiteettia otettaisiin vuonna 2010 käyttöön seuraavasti:

Tyyppi Kapasiteetti
sähkö, MW
Kapasiteetti
lämpö, MW
Käyttöönotto
Heat
Czestochowa, Puola CHP bio, hiili 65 120 III/2010
Pärnu, Viro CHP bio, turve vuoden 2010
20 45 lopussa
Power
Vesivoimalaitosten Vesivoima
perusparannus 20-30 2010
Russia
Tyumen 1 CCGT, kaasu 190 III/2010
Tobolsk CCGT, kaasu 210 III/2010
Chelyabinsk 3 CCGT, kaasu 220 IV/2010

POWER

Fortum ja norjalainen Hafslund Infratek ASA yhdistivät infrastruktuurin rakentamis- ja kunnossapitoliiketoimintonsa Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa 15.1.2009 alkaen.

HEAT

Heat jatkoi kehitysohjelmaansa kilpailukykynsä ja optimaalisen tuotantorakenteen varmistamiseksi.

Uusi CHP-laitos Viron Tartossa otettiin kaupalliseen käyttöön maaliskuun 2009 loppupuolella ja CHP-laitos Espoossa otettiin kaupalliseen käyttöön joulukuuussa 2009. Uusien CHP-laitosten rakentaminen Puolan Czestochowassa ja Viron Pärnussa eteni.

Elokuussa Fortum myi Kokkolan CHP-laitoksensa Kokkolan kaupungille. Kauppahinta oli noin 24 miljoonaa euroa.

Joulukuussa Fortum teki sopimuksen ruotsalaisen kaasunsiirtoyhtiön Swedegas AB:n osakkeidensa myynnistä. Kauppa toteutuu alkuvuonna 2010.

DISTRIBUTION

EU:n kolmas energiamarkkinapaketti saatettiin voimaan syyskuun alussa 2009. Tämän seurauksena Fortum joutuu myymään 25 %:n omistusosuutensa kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:ssä viimeistään vuoden 2012 alussa. Fortum tutkii vaihtoehtoja Fingridin osakkeiden myynnille. Fortumin tämänhetkisen arvion mukaan Fingridin osakkeiden myynti tapahtuu vuoden 2010 aikana.

RUSSIA

OAO Fortumin meneillään oleva investointiohjelma nostaa sähköntuotantokapasiteetin nykyisestä ~3 000 megawatista 5 300 megawattiin. Ohjelman loppuosan arvo tammikuusta 2010 eteenpäin vuoden 2009 lopun valuuttakursseilla laskettuna on arviolta 1,8 miljardia euroa.

Venäjän hallitus arvioi parhaillaan sähköntuotantoyhtiöiden investointiohjelmia sähkön vähentynyttä kysyntää silmällä pitäen. Fortum on vahvistanut sitoutuneensa OAO Fortumin investointiohjelman toteuttamiseen. Tällä hetkellä kuitenkin arvioidaan mahdollisuutta lykätä eräitä hankkeita 1 – 3 vuodella, ja näkymät ovat myönteiset.

Rahoitus

Vuoden lopussa korollinen nettovelka oli 5 969 miljoonaa euroa (vuoden 2008 lopussa: 6 179 miljoonaa euroa). Vuoden kokonaisnettovelan supistuminen oli siten 210 miljoonaa euroa.

Liiketoiminnan kassavirta vuoden aikana oli vahva, 2 264 (2 002) miljoonaa euroa. Kassavirta käytettiin pääasiassa investointeihin ja osingonjakoon. Investointien kassavirta vuonna 2009 oli 974 (2 282) miljoonaa euroa, ja osingonjako oli 888 (1 198) miljoonaa euroa.

Nettovelka/EBITDA edellisiltä 12 kuukaudelta oli 2,6 (2,5).

Konsernin nettorahoituskulut vuonna 2009 olivat 167 (239) miljoonaa euroa. Tärkein syy rahoituskulujen laskuun oli alemmat keskikorot vuonna 2009 edellisvuotiseen verrattuna. Nettorahoituskuluihin on kirjattu rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksia -1 (-11) miljoonaa euroa.

Fortumin korollisen bruttovelan (johdannaiset mukaan lukien) keskimääräinen vuosikorko vuonna 2009 oli noin 3,7 % (5,3 %).

Konsernin maksuvalmius säilyi vahvana. Likvidit varat olivat vuoden lopussa 890 (1 321) miljoonaa euroa, josta 632 (1 020) miljoonaa euroa kuului OAO Fortumille ja on korvamerkitty yhtiön investointiohjelmaan. Lisäksi konsernin käytettävissä oli yhteensä noin 2,9 (2,3) miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja.

Vuoden aikana Fortum hankki uutta pitkäaikaista rahoitusta yli 2 miljardia euroa laskemalla liikkeeseen noin 1,6 miljardin euron joukkolainan Fortumin Euro Medium Term Note -ohjelman osana sekä kahdenvälisillä pitkäaikaisilla lainoilla yli 0,5 miljardia euroa. Uusilla rahoitusjärjestelyillä hankitut varat käytettiin vuonna 2009 erääntyneen velan jälleenrahoittamiseen sekä osittain vuonna 2011 erääntyvien lainajärjestelyjen ja vuosina 2010 ja 2013 erääntyvien noin 8 miljardin ruplan (180 miljoonaa euroa) joukkolainojen takaisinmaksuun. Lyhytaikainen rahoitus (lähinnä yritystodistusten liikkeeseenlasku) supistui 308 (520) miljoonaan euroon vuoden lopussa.

Standard & Poor'sin Fortum Oyj:lle antama pitkän aikavälin luottoluokitus nousi vuoden aikana A-:sta A:han (vakaat näkymät) sen myötä, kun yhtiö teki luokitusmenettelyynsä "valtiosidonnaisia yhteisöjä" ("government-related entities") koskevan muutoksen. Moody'sin Fortum Oyj:lle antama pitkäaikainen luottoluokitus oli vuoden lopussa A2 (vakaat näkymät).

Osakkeet ja osakepääoma

Fortum Oyj:n osakkeen vaihto NASDAQ OMX Helsinki -pörssissä vuonna 2009 oli 580,9 (628,2) miljoonaa osaketta arvoltaan 9 244 miljoonaa euroa. Fortumin markkina-arvo vuoden viimeisen pörssipäivän päätöskurssin mukaan laskettuna oli 16 852 miljoonaa euroa. Vuoden 2009 korkein noteeraus Fortum Oyj:n osakkeille NASDAQ OMX Helsinki pörssissä oli 19,20 euroa ja alin 12,60 euroa. Osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi oli 15,95 euroa. Vuoden viimeisen päivän päätöskurssi oli 18,97 (15,23) euroa.

NASDAQ OMX Helsingin lisäksi Fortumin osakkeilla käytiin kauppaa useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla, lähinnä Chi-X Europessa ja Turquoisessa. Fortum Oyj:n osakkeen vaihto vuonna 2009 Chi-X Europessa oli 49,1 miljoonaa osaketta ja Turquoisessa 17,8 miljoonaa osaketta.

Vuoden 2009 lopussa Fortum Oyj ei omistanut omia osakkeitaan.

Vuoden 2009 lopussa Fortum Oyj:n osakepääoma oli 3 046 185 953 euroa ja rekisteriin merkittyjen osakkeiden kokonaismäärä oli 888 367 045.

Viimeisen jäljellä olleen optio-ohjelman merkintäaika päättyi 1.5.2009, jonka jälkeen optio-ohjelmien perusteella ei voida enää merkitä ja rekisteröidä uusia osakkeita.

Vuoden lopussa Suomen valtion omistusosuus Fortumista oli 50,8 %. Hallintarekisteröityjen ja suorien ulkomaisten osakkeenomistajien osuus oli 31,0 %.

Fortumin hallituksella ei ole yhtiökokouksen myöntämiä käyttämättömiä valtuuksia vaihtovelkakirjojen tai optiolainojen liikkeelle laskemiseksi tai uusien osakkeiden liikkeelle laskemiseksi.

Konsernin henkilöstö

Vuoden 2009 lopussa konsernin henkilöstön määrä oli 11 613 (2008: 15 579), joista 11 332 (2008: 15 264) oli vakinaisessa työsuhteessa.

Eräiden infrastruktuuripalvelutoimintojen ulkoistaminen Infratek ASA:lle tammikuussa 2009 vähensi henkilöstömäärää Powerissa ja Distributionissa.

Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä noin 1 100 OAO Fortumin työntekijää siirrettiin sisäisesti Russia-divisioonasta Power-divisioonaan.

OAO Fortum lopetti käyttö- ja kunnossapitosopimuksensa Tjumenin kaupungin kanssa kunnallisten kaukolämpöverkkojen käytöstä 1.7.2009 alkaen. Tämä vähensi OAO Fortumin työntekijöiden määrää noin 750 työntekijällä.

Emoyhtiö Fortum Oyj:n henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 409 (2008: 434).

2009 2008 2007
Henkilöstö 31.12. 11 613 15 579 8 303
Henkilöstö keskimäärin 13 278 14 077 8 304
Henkilöstökustannukset yhteensä,
miljoonaa euroa 491 587 495

Tutkimus ja kehitys

Fortumin pitkän aikavälin tavoitteena on tulla täysin hiilidioksidittomaksi energiayhtiöksi, joten suurin osa Fortumin tutkimus- ja kehitystoiminnasta on suunnattu tähän tavoitteeseen. Toimintojen perustana on verkostojen ja kumppanuussuhteiden rakentaminen johtavien tutkimusorganisaatioiden, suunnittelualan yritysten sekä laitteiden ja voimalaitosten toimittajien kanssa. Fortumilla on myös huomattava määrä sisäistä tutkimus- ja kehitystoimintaa strategisesti merkittävillä avainalueilla.

Vuonna 2009 Fortumin T&K-toiminta painottui voimakkaasti ydinvoimalla toimivan lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoskonseptin kehittämiseen, älykkäisiin verkkoihin ja sähköajoneuvoihin. Myös hiilidioksidin talteenotossa ja varastoinnissa saavutettiin merkittäviä edistysaskeleita.

Mahdollisuus korvata hiilellä ja maakaasulla toimivia CHP-laitoksia pääkaupunkiseudulla Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksiköllä tuotetulla kaukolämmöllä voisi vähentää Suomen CO2-päästöjä jopa 4 miljoonalla tonnilla vuodessa. Vuonna 2009 Fortum kehitti konsepteja höyryn erottamiseen turbiineista yhdessä turbiinivalmistajien kanssa, selvitti vaihtoehtoja kaukolämmön siirtämiseen, mallinsi kaukolämmönsiirtojärjestelmän sekä analysoi järjestelmään liittyviä turvallisuustekijöitä APROS-simulointiohjelmistolla.

Älykkäistä sähköverkoista tuli Fortumin T&K-toiminnan keskeinen uusi osa-alue vuonna 2009. Älykäs verkko on sähköverkko, joka yhdistää sähkön tuottajat sekä loppukäyttäjät ja varmistaa siten ympäristömyötäisen, kustannustehokkaan ja turvallisen sähköntoimituksen. Fortum käynnisti vuoden aikana useita konkreettisia älykkäisiin verkkoihin sekä sähköiseen liikenteeseen liittyviä kehityshankkeita.

Fortum ja TVO ilmoittivat aloittavansa yhteistyön Siemens Energyn sekä Maersk Oilin ja Maersk Tankersin kanssa hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin alalla. Siemens Energy on valittu talteenottotekniikan yhteistyökumppaniksi Meri-Porin hiilidioksidin talteenotto- ja varastointitekniikan FINNCAP-projektiin. Kumppanit pyrkivät yhdistämään hiilidioksidin

talteenoton Meri-Porin voimalassa Maersk Tankersin laivakuljetuksiin ja Maersk Oilin geologiseen varastointiratkaisuun.

Konsernin tutkimus- ja kehitysmenot olivat vuonna 2009 yhteensä 30 (27) miljoonaa euroa.

Fortumin T&K-investoinnit ovat 0,5 % liikevaihdosta (0,5 % vuonna 2008) ja 0,9 % (0,8 %) kaikista kuluista.

Fortumin tutkimus- ja kehitysmenot 2009 2008 2007
T&K-menot, milj. euroa 30 27 21
T&K-menot, % liikevaihdosta 0,5 0,5 0,5
T&K-menot, % kaikista kuluista 0,9 0,8 0,8

Katsauskauden jälkeisiä tapahtumia

Tammikuussa 2010 Fortum osti Nokialla sijaitsevan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen.

Kilpailluilla markkinoilla myydyn sähkön osuutta nostettiin Venäjällä 50 %:sta 60 %:iin tammikuun 2010 alussa.

Näkymät

AVAINTEKIJÄT JA RISKIT

Fortumin tuloksen kannalta tärkein tekijä on sähkön tukkuhinta. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä ovat tarjonnan ja kysynnän tasapaino, polttoaineiden ja hiilidioksidin päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne. Lisäksi Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan vaihtokurssit vaikuttavat Fortumin tulokseen. Valuuttakurssien mahdollisesta vaihtelusta aiheutuvat muuntovaikutukset taseessa kirjataan Fortumin omaan pääomaan.

Fortumin taloudellinen tulos on alttiina useille strategisille, taloudellisille ja operatiivisille riskeille. Lisätietoja Fortumin riskeistä ja riskienhallinnasta on esitetty Fortumin vuoden 2008 toimintakertomuksessa sekä konsernin tilinpäätöksessä ja Fortumin verkkosivuilla. Vuosikertomus tilikaudelta 2009 julkaistaan viikon 9 loppuun mennessä.

MARKKINAKYSYNTÄ

Talouden taantuma on vaikuttanut markkinoihin Fortumin toiminta-alueella. Tämä saattaa kasvattaa Fortumin vastapuoliriskiä. Sähkönkulutus Pohjoismaissa ja Venäjällä saattaa jatkossakin pysyä alhaisella tasolla. Tällä hetkellä Fortum arvioi pohjoismaisen sähkön kysynnän palaavan vuoden 2008 tasolle vuosina 2012–2014. Sähkön osuus energian kokonaiskulutuksesta jatkaa kasvuaan.

VENÄJÄ

Yksi tärkeimmistä OAO Fortumin hankintaan liittyvistä oletuksista on Venäjän sähkömarkkinoiden uudistuksen jatkuminen. Kilpailluilla hinnoilla myydyn sähkön osuutta nostettiin suunnitelman mukaan 30 %:sta 50 %:iin 1.7.2009 ja 50 %:sta 60 %:iin tammikuun 2010 alusta lähtien. Osuutta on tarkoitus nostaa 60 %:sta 80 %iin heinäkuun 2010 alusta lähtien. Sähkön tukkumarkkinoiden odotetaan vapautuvan kokonaan vuoteen 2011 mennessä.

Pitkän aikavälin kapasiteettimarkkinoiden säännöt ovat parhaillaan Venäjän hallituksen käsiteltävinä, ja päätöstä odotetaan vuoden 2010 loppuun mennessä.

Kaasun keskimääräinen säännelty hinta nousee 15 % vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä. Suunniteltu hinnankorotus koko vuodelle on 24 %:ia. Säännelty sähkön hinta on vuositasolla sidottu säänneltyyn kaasun hintaan ja inflaatioon.

Sopimukset velvoittavat OAO Fortumia toteuttamaan merkittävän investointiohjelman, jonka arvo on noin 1,8 miljardia euroa vuodesta 2010 eteenpäin. Venäjän hallitus arvioi parhaillaan sähköntuotantoyhtiöiden investointiohjelmia, koska sähkön kysyntä on taantuman vuoksi vähentynyt. Fortum on vahvistanut sitoutuneensa OAO Fortumin investointiohjelman toteuttamiseen. Tällä hetkellä kuitenkin arvioidaan mahdollisuutta lykätä eräitä hankkeita 1 – 3 vuodella, ja näkymät ovat myönteiset.

Vuosittaisten tehokkuusparannusten odotetaan kasvavan noin 100 miljoonaan euroon vuonna 2011.

KÄYTTÖOMAISUUSINVESTOINNIT

Fortum arvioi vuotuisten käyttöomaisuusinvestointiensa olevan noin 0,8 - 1,2 miljardia euroa seuraavien 4 - 5 vuoden aikana.

SUOJAUS

Tammikuun 2010 loppupuolella sähkön hinta Nord Poolin futuurimarkkinoilla loppuvuodelle 2010 oli noin 44 euroa/MWh. Sähkön futuurihinta vuodelle 2011 oli noin 42 euroa/MWh ja vuodelle 2012 noin 41 euroa/MWh. Hiilen (ICE Rotterdam) futuurihinta loppuvuodelle 2010 puolestaan oli noin 84 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja päästöoikeuksien (EUA) markkinahinta loppuvuodelle 2010 noin 13 euroa hiilidioksiditonnia kohti.

Tammikuun 2010 loppupuolella Pohjoismaiden vesivarannot olivat noin 14 TWh keskimääräistä pienemmät ja 6 TWh alle vuoden 2009 vastaavan tason.

Fortumin Power-divisioonan toteutuneeseen sähkön tukkumyyntihintaan Pohjoismaissa vaikuttavat muun muassa suojaustasot, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttojen kurssivaihtelut. Jos sähköntuotantolähteiden suhteellisissa osuuksissa tapahtuvien muutosten potentiaalisia vaikutuksia ei oteta huomioon, 1 euron muutos megawattituntia kohti Power-divisioonan toteutuneessa sähköntukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa johtaa noin 50 miljoonan euron muutokseen Fortumin vuotuisessa liikevoitossa.

Joulukuun 2009 lopussa Power-divisioonan arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa noin 70 % oli suojattu noin 44 euroon/MWh loppuvuodeksi 2010. Kalenterivuodeksi 2011 divisioonan arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 40 % noin 42 euroon/MWh.

Raportoidut suojaukset voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimien mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla. Näistä useimmat ovat Nord Poolissa kaupankäynnin kohteena olevia forward-sopimuksia tai vakioituja futuureja, joihin kuuluu useita erilaisia tuotteita ja maturiteetteja.

Sähkö- ja lämpöliiketoiminnan tulos on yleensä paras vuoden ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä.

Fortumin vuoden 2009 tulos oli hyvä haastavasta taloudellisesta ympäristöstä huolimatta. Yhtiöllä on joustava, kustannustehokas ja ilmastomyötäinen tuotantorakenne. Fortumin taloudellinen asema ja maksuvalmius ovat vahvoja.

Osingonjakoehdotus

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2009 olivat 4 052 miljoonaa euroa. Tilikauden päättymisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.

Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että Fortum Oyj jakaa vuodelta 2009 osinkoa 1,00 euroa osaketta kohti eli 2.2.2010 rekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärän perusteella yhteensä 888 miljoonaa euroa.

Espoo, 2.2.2010 Fortum Oyj Hallitus

Lisätietoja: Tapio Kuula, toimitusjohtaja, puhelin: +358 10 452 4112 Juha Laaksonen, talousjohtaja, puhelin: +358 10 452 4519

Fortumin sijoittajasuhteet, puh. +358 10 452 4138 / [email protected]

Hallitus on 2.2.2010 hyväksynyt Fortumin tilinpäätöksen vuodelta 2009 ja tilintarkastajat ovat antaneet vakiomuotoisen tilintarkastuskertomuksen tilikaudelta 2009. Tiivistetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS 34, osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti.

Fortumin varsinainen yhtiökokous pidetään 25.3.2010, ja ehdotettuun osinkoon liittyvät päivämäärät ovat seuraavat:

  • Osingon irtoamispäivä 26.3.2010
  • Osingonmaksun täsmäytyspäivä 30.3.2010
  • Osingonmaksupäivä 8.4.2010

Vuosikertomus tilikaudelta 2009 julkaistaan viikon 9 loppuun mennessä.

Tulostiedotus vuonna 2010:

  • Osavuosikatsaus tammi–maaliskuulta julkaistaan 27.4.2010 noin klo 9.00
  • Osavuosikatsaus tammi–kesäkuulta julkaistaan 16.7.2010 noin klo 9.00.
  • Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta julkaistaan 21.10.2010 noin klo 9.00

Jakelu: NASDAQ OMX Helsinki Keskeiset tiedotusvälineet www.fortum.fi

Tilinpäätökseen liittyvää lisätietoa, mukaan lukien vuosineljännestaulukot, on Fortumin verkkosivuilla osoitteessa www.fortum.fi/sijoittajat.

FORTUM-KONSERNI

TAMMIKUU-JOULUKUU 2009

Osavuosikatsaustiedot perustuvat vuoden 2009 tilintarkastettuun tilinpäätökseen, jonka hallitus vahvisti 2.2.2010.

LYHENNETTY KONSERNIN TULOSLASKELMA

MEUR Liite IV/2009 IV/2008 2009 2008
Liikevaihto 4 1 563 1 602 5 435 5 636
Muut tuotot 13 155 34 230
Materiaalit ja palvelut -608 -652 -2 027 -2 117
Henkilöstökulut -123 -158 -491 -587
Poistot ja arvonalentumiset 4, 12 -136 -132 -510 -515
Muut kulut -187 -204 -659 -684
Liikevoitto 522 611 1 782 1 963
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 4, 13 22 48 21 126
Korkokulut -53 -96 -241 -351
Korkotuotot 22 66 98 143
Johdannaisten käyvän arvon muutokset -6 -16 -1 -11
Muut rahoituserät - netto -2 -8 -23 -20
Rahoitustuotot ja -kulut -39 -54 -167 -239
Voitto ennen veroja 505 605 1 636 1 850
Tuloverot 9 -74 2 -285 -254
Kauden voitto 431 607 1 351 1 596
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille 406 563 1 312 1 542
Määräysvallattomille omistajille 25 44 39 54
431 607 1 351 1 596
Osakekohtainen tulos (euroa per osake) 10
Laimentamaton 0.46 0.64 1.48 1.74
Laimennettu 0.46 0.64 1.48 1.74

Lyhennetty konsernin laaja tuloslaskelma

MEUR IV/2009 IV/2008 2009 2008 2007
Tilikauden voitto 431 607 1 351 1 596 1 608
Muut laajan tuloksen erät
Kassavirran suojaukset
Käyvän arvon muutokset -326 542 -195 453 -167
Siirrot tuloslaskelmaan -64 71 -218 160 -69
Siirrot vaihto-omaisuuteen/aineellisiin hyödykkeisiin -2 -4 -4 -4 -
Verot 100 -168 108 -168 64
Nettosijoitusten suojaus
Käyvän arvon muutokset -17 - -25 - 2
Verot 4 - 6 - -
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Käyvän arvon muutokset 0 -1 0 -1 -
Muuntoerot 73 -568 21 -621 -36
Osuus osakkuusyritysten muista laajan tuloksen eristä 1) -38 -110 -37 -628 366
Muut muutokset 7 1 1 1 6
Muut laajan tuloksen erät, verojen jälkeen -263 -237 -343 -808 166
Laaja tulos yhteensä 168 370 1 008 788 1 774
Laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille 139 375 971 797 1 731
Määräysvallattomille omistajille 29 -5 37 -9 43
168 370 1 008 788 1 774
1) Josta Hafslund ASA:n omistamien REC:n
osakkeiden käyvän arvon muutosta ml. muuntoerot -41 -140 -37 -667 353

LYHENNETTY KONSERNIN TASE

MEUR Liite 31.12.2009 31.12.2008
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet 12 391 395
Rakennukset, koneet ja kalusto 12 12 855 12 138
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 4, 13 2 188 2 112
Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 16 570 566
Eläkesaamiset 59 59
Muut pitkäaikaiset sijoitukset 69 58
Laskennalliset verosaamiset 47 2
Johdannaisinstrumentit 6 195 445
Pitkäaikaiset korolliset saamiset 918 742
Pitkäaikaiset varat yhteensä 17 292 16 517
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 447 444
Johdannaisinstrumentit 6 182 761
Myyntisaamiset ja muut saamiset 1 030 1 235
Pankkitalletukset 397 588
Rahat ja pankkisaamiset 493 733
Likvidit varat 15 890 1 321
Lyhytaikaiset varat yhteensä 2 549 3 761
Varat yhteensä 19 841 20 278
OMA PÄÄOMA
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma 14 3 046 3 044
Ylikurssirahasto 73 73
Kertyneet voittovarat 4 762 4 312
Muut oman pääoman erät 153 525
Yhteensä 8 034 7 954
Määräysvallattomat omistajat
Oma pääoma yhteensä
457
8 491
457
8 411
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Korollinen pitkäaikainen vieras pääoma 15 6 002 6 520
Johdannaisinstrumentit 6 191 120
Laskennalliset verovelat 1 750 1 851
Ydinvoimaan liittyvät varaukset 16 570 566
Muut varaukset 209 199
Eläkevelvoitteet 23 51
Muu pitkäaikainen vieras pääoma 472 470
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 9 217 9 777
Lyhytaikainen vieras pääoma
Korollinen lyhytaikainen vieras pääoma 15 857 980
Johdannaisinstrumentit 6 276 126
Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 1 000
2 133
984
2 090
Vieras pääoma yhteensä 11 350 11 867
Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä 19 841 20 278

LYHENNETTY LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

Osake Ylikurssi
Kertyneet voittovarat
Muut oman pääoman erät Emoyhtiön Määräys Oma
pääoma rahasto omistajat vallattomat pääoma
omistajat yhteensä
Kertyneet Muuntoerot Kassavirt Muut laajan Muut laajan
voittovarat a tuloksen tuloksen
suojaukse erät erät
MEUR t osakkuus
yhtiöissä
Oma pääoma 31.12.2008 3 044 73 4 888 -576 321 36 168 7 954 457 8 411
Kauden tulos 1 312 1 312 39 1 351
Muuntoerot 9 -4 28 33 12 45
Kauden muut laajan tuloksen erät 6 -296 -19 -65 -374 -14 -388
Laaja tulos yhteensä 1 318 9 -300 -19 -37 971 37 1 008
Osingonjako 1) -888 -888 -888
Osingonjako määräysvallattomille omistajille 0 -19 -19
Muutokset yrityshankintojen yhteydessä -5 -5 -18 -23
Käytetyt optio-oikeudet 2) 2 16 -16 2 2
Oma pääoma 31.12.2009 3 046 73 5 329 -567 21 1 131 8 034 457 8 491
Oma pääoma 31.12.2007 3 040 73 4 552 -21 -120 35 800 8 359 292 8 651
Tilikauden tulos 1 542 1 542 54 1 596
Muuntoerot -555 -148 -703 -66 -769
Kauden muut laajan tuloksen erät 441 1 -484 -42 3 -39
Laaja tulos yhteensä 1 542 -555 441 1 -632 797 -9 788
Osingonjako 1) -1 198 -1 198 -1 198
Osingonjako määräysvallattomille omistajille 0 -18 -18
Muutokset yrityshankintojen yhteydessä -8 -8 192 184
Käytetyt optio-oikeudet 4 4 4
Oma pääoma 31.12.2008 3 044 73 4 888 -576 321 36 168 7 954 457 8 411

1) Katso liite 11 Osakekohtainen osinko.

2) Viimeisen optio-ohjelman (2002B) merkintäajan päättymisen 1.5.2009 kirjanpitokäsittelyn vaikutus omassa pääomassa.

Vuoden 2009 alussa on otettu käyttöön uudistettu IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi, katso liitetieto 2 Laadintaperiaatteet. Konsernin oman pääoman muutoksista esitettävän laskelman muotoa on muutettu. Vertailukauden luvut on uudelleenluokiteltu uuden esittämistavan mukaisesti.

Muuntoerot *)

Muuntoerot vaikuttivat emoyhtiön omistajille kuuluvaan osuuteen omasta pääomasta 33 miljoonaa euroa vuonna 2009 (2008: -703), sisältäen SEK:n, NOK:n ja RUB:n nettovaikutuksen yhteensä 27 miljoonaa euroa (2008: -680). Osa muuntoerosta syntyy, kun Hafslundin omistamat NOK -määräiset RECin osakkeet arvostetaan käypään arvoon. Arvostuksen vaikutus +22 miljoonaa euroa (2008: -148) näytetään yhdessä osakkuusyhtiöiden muiden laajan tuloksen erien kanssa.

Kassavirtasuojaukset

Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus kassavirtasuojausten käyvän arvon muutoksista oli -296 miljoonaa euroa vuoden 2009 aikana (2008: 441), ja se liittyi lähinnä sähkön hinnan suojaamiseen. Kun sähkön hinta on korkeampi kuin suojaushinta, vaikutus omaan pääomaan on negatiivinen.

*) Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätöstiedot muunnetaan euroiksi käyttäen tuloslaskelman osalta keskikurssia ja taseen osalta tilinpäätöspäivän kurssia. Kurssiero, joka syntyy muunnosta euroiksi, kirjataan omaan pääomaan. Lisätietoja käytetyistä kursseista katso liitetieto 8 Valuuttakurssit.

LYHENNETTY KONSERNIN KASSAVIRTALASKELMA

MEUR Liite IV/2009 IV/2008 2009 2008
Liiketoiminnan kassavirta
Liikevoitto ennen poistoja (Käyttökate) 658 743 2 292 2 478
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua -4 -237 46 -275
Rahoituserät ja toteutuneet kurssierot -102 326 146 233
Maksetut välittömät verot -34 -53 -239 -332
Kassavirta ennen käyttöpääoman muutosta 518 779 2 245 2 104
Käyttöpääoman muutos -122 -217 19 -102
Liiketoiminnan kassavirta yhteensä 396 562 2 264 2 002
Investointien kassavirta
Käyttöomaisuusinvestoinnit 1) 4, 12 -266 -338 -845 -1 018
Hankitut tytäryhtiöosakkeet pl. hankittujen yhtiöiden rahavarat 7 -2 -4 -27 -1 210
Hankitut osakkuusyritysosakkeet 2) 13 -26 -24 -58 -32
Muiden osakkeiden hankinnat 0 0 -2 -1
Käyttöomaisuuden myynnit 10 28 48 37
Myydyt tytäryhtiöosakkeet pl. myytyjen yhtiöiden rahavarat 7 1 43 11 44
Myydyt osakkuusyritysosakkeet 13 1 10 2 34
Muiden osakkeiden myynnit 0 0 1 0
Muiden sijoitusten muutos -39 -58 -104 -136
Investointien kassavirta yhteensä -321 -343 -974 -2 282
Kassavirta ennen rahoitusta 75 219 1 290 -280
Rahoituksen kassavirta
Velkojen muutos -1 44 -758 2 622
Osingonjako yhtiön osakkeenomistajille - - -888 -1 198
Muut rahoituserät -13 30 -25 -104
Rahoituksen kassavirta yhteensä
Laskelman mukainen likvidien
-14 74 -1 671 1 320
varojen muutos 61 293 -381 1 040
Likvidit varat kauden alussa 815 1 179 1 321 427
Valuuttakurssierot likvideissa varoissa 14 -151 -50 -146
Likvidit varat kauden lopussa 890 1 321 890 1 321

1) Maksamattomat investoinnit eivät sisälly käyttöomaisuusinvestointeihin. Aktivoidut vieraan pääoman kulut sisältyvät maksettuihin korkokuluihin.

2) Ostetut osakkuusyhtiöosakkeet sisältävät osakeannin.

Nettovelan muutokset IV/2009 IV/2008 2009 2008
Nettovelka kauden alussa 6 041 6 520 6 179 4 466
Muuntoerot -7 -109 144 -203
Käyttökate 658 743 2 292 2 478
Maksetut rahoituskulut ja verot sekä muut tuotot ja kulut,
joihin ei liity maksua -140 36 -47 -374
Käyttöpääoman muutos -122 -217 19 -102
Käyttöomaisuusinvestoinnit -266 -338 -845 -1 018
Yrityshankinnat -28 -28 -87 -1 243
Yritysmyynnit 12 81 62 115
Muutos korollisissa saamisissa -39 -58 -104 -136
Osingot - - -888 -1 198
Muut rahoitustoiminnot -13 31 -25 -103
Nettokassavirta (- nettovelan kasvu) 62 250 377 -1 581
Lainat hankituissa yhtiöissä - 0 - 272
Joukkovelkakirjojen käypien arvojen muutos ja
arvostukset jaksotettuun hankintamenoon -3 18 23 63
Nettovelka kauden lopussa 5 969 6 179 5 969 6 179

TUNNUSLUVUT

MEUR 31.12.2009 30.9.2009 30.6.2009 31.3.2009 31.12.2008 30.9.2008 30.6.2008 31.3.2008
Käyttökate, MEUR 2 292 1 634 1 220 721 2 478 1 735 1 203 720
Tulos/osake (laimentamaton), EUR 1,48 1,02 0,78 0,46 1,74 1,10 0,78 0,51
Sijoitettu pääoma, MEUR
Korollinen nettovelka, MEUR
15 350
5 969
15 184
6 041
15 347
6 004
17 404
5 634
15 911
6 179
15 756
6 520
15 593
6 254
16 868
5 228
Käyttöomaisuus- ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin, MEUR
Käyttöomaisuusinvestoinnit, MEUR
929
862
634
571
412
352
181
150
2 624
1 108
2 210
716
1 459
408
1 227
175
Sijoitetun pääoman tuotto, % 1) 12,1 11,4 13,1 14,5 15,0 13,7 14,6 17,3
Oman pääoman tuotto, % 1) 16,0 14,6 17,4 19,6 18,7 15,7 17,2 21,0
Nettovelka/käyttökate 1) 2,6 2,8 2,5 2,0 2,5 2,8 2,6 1,8
Korkokate
Korkokate sisältäen aktivoidut vieraan pääoman menot
Kassavirta ennen käyttöpääoman
muutosta/korollinen nettovelka, % 1)
12,4
10,3
37,6
11,3
9,5
35,7
12,3
10,5
38,9
16,0
12,9
45,1
9,4
8,6
34,1
7,6
7,1
27,1
8,6
8,1
30,1
14,1
13,8
42,9
Velkaantumisaste, %
Oma pääoma/osake, EUR
Omavaraisuusaste, %
70
9,04
43
73
8,89
43
76
8,42
41
65
9,34
40
73
8,96
41
81
8,49
39
77
8,08
39
56
9,53
44
Henkilöstön lukumäärä
Henkilöstö keskimäärin
11 613
13 278
12 054
13 737
13 586
14 310
14 267
14 644
15 579
14 077
15 785
13 585
16 069
12 603
15 689
8 356
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 osaketta
Laimennettu osakkeiden keskimääräinen
888 230 888 230 888 230 888 095 887 256 887 241 887 131 887 085
lukumäärä, 1 000 osaketta
Rekisteröityjen osakkeiden määrä, 1 000 osaketta
888 230
888 367
888 230
888 367
888 230
888 367
888 250
888 166
887 839
887 638
887 986
887 517
888 165
887 191
888 177
887 123

1) Neljänneksen luvut on muutettu vastaamaan vuositason lukuja.

Tunnuslukujen laskentakaavat ovat liitteessä 24.

KONSERNIN LYHENNETYN OSAVUOSIKATSAUKSEN LIITETIEDOT

1. LAADINTAPERUSTA

Osavuosikatsaustiedot perustuvat vuoden 2009 tilintarkastettuun tilinpäätökseen, jonka hallitus vahvisti 2.2.2010. Konsernin lyhennetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa käyttöönotettua kansainvälistä IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen. Osavuosikatsausta tulee lukea vuoden 2008 tilinpäätöksen kanssa.

2. LAADINTAPERIAATTEET

Noudatetut laadintaperiaatteet ovat yhtenevät konsernin tilinpäätöksessä 2008 noudattamien periaatteiden kanssa lukuunottamatta alla listattuja muutoksia:

• IAS 23 (uudistettu) Vieraan pääoman menot

Uudistettu standardi edellyttää, että ehdot täyttävän hyödykkeen hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot. Standardiin aiemmin sisältynyt vaihtoehto kirjata vieraan pääoman menot kuluksi on poistettu. Uudistetun standardin käyttöönotto on aiheuttanut Fortum -konsernissa konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteiden tarkennuksia vieraan pääoman menojen aktivoinnin osalta. Fortum on soveltanut uudistettua standardia niihin ehdot täyttäviin hyödykkeisiin, joihin liittyvien vieraan pääoman menojen aktivointi alkaa standardin voimaantulopäivänä 1.1.2009 tai sen jälkeen. Muutoksella ei ollut olennaista vaikutusta katsauskauden tulokseen tai taloudelliseen asemaan.

• IAS 1 (uudistettu) Tilinpäätöksen esittäminen

Uudistettu standardi muuttaa lähinnä tuloslaskelman ja oman pääoman muutoksia kuvaavan laskelman esittämistapaa. Standardi edellyttää omistajien kanssa tehdyistä liiketoimista syntyneiden yhteisön oman pääoman muutosten esittämistä erillään muista oman pääoman muutoksista. Standardin käyttöönotolla ei ole vaikutusta Fortumin tulokseen tai taloudelliseen asemaan.

3. KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA HARKINNAT

Osavuosikatsauksen laatiminen edellyttää, että yhtiön johto tekee arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat raportoitujen varojen ja velkojen sekä tuottojen ja kulujen määriin. Toteutuneet tulokset saattavat olla erilaisia näihin arvioihin verrattuna.

Tämän osavuosikatsauksen laatimisen yhteydessä johdon tekemät merkittävät konsernin laadintaperiaatteisiin ja keskeisimpiin epävarmuustekijöihin liittyneet arviot ovat samoja, joita sovellettiin vuositilinpäätöksessä 2008.

4. TIEDOT LIIKETOIMINTASEGMENTEITTÄIN

LIIKEVAIHTO

MEUR IV/2009 IV/2008 2009 2008
Sähkönmyynti ilman välillisiä veroja 877 886 3 192 3 291
Lämmön myynti 427 440 1 314 1 298
Sähkönsiirto 213 193 760 746
Muut myynnit 46 83 169 301
Yhteensä 1 563 1 602 5 435 5 636

LIIKEVAIHTO SEGMENTEITTÄIN

MEUR IV/2009 IV/2008 2009 2008
Power 679 736 2 596 2 892
- josta sisäistä 35 5 231 0
Heat 457 463 1 394 1 466
- josta sisäistä 8 -3 22 0
Distribution 227 206 800 789
- josta sisäistä 7 3 13 10
Markets 410 531 1 449 1 922
- josta sisäistä 29 50 68 177
Russia 194 197 623 489
- josta sisäistä - - - -
Muut 19 21 74 83
- josta sisäistä 19 21 72 82
Nord Pool netotus 1) -325 -476 -1 095 -1 736
Eliminoinnit -98 -76 -406 -269
Yhteensä 1 563 1 602 5 435 5 636

1) Tuntiperusteiset myynnit ja ostot Nord Poolilta netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai netto-ostaja.

LIIKEVOITTO SEGMENTEITTÄIN

MEUR IV/2009 IV/2008 2009 2008
Power 330 470 1 335 1 599
Heat 108 155 248 307
Distribution 81 61 263 248
Markets 19 -29 22 -35
Russia 7 -19 -26 -91
Muut -23 -27 -60 -65
Yhteensä 522 611 1 782 1 963

VERTAILUKELPOINEN LIIKEVOITTO SEGMENTEITTÄIN

MEUR IV/2009 IV/2008 2009 2008
Power 394 378 1 469 1 528
Heat 103 109 227 250
Distribution 80 63 262 248
Markets 11 0 22 -33
Russia 7 -20 -26 -92
Muut -25 -22 -66 -56
Vertailukelpoinen liikevoitto 570 508 1 888 1 845
Kertaluonteiset erät 8 68 29 85
Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät -56 35 -135 33
Liikevoitto 522 611 1 782 1 963

KERTALUONTEISET ERÄT SEGMENTEITTÄIN

MEUR IV/2009 IV/2008 2009 2008
Power 0 7 6 18
Heat 6 60 21 64
Distribution 1 0 1 2
Markets 0 - 0 -
Russia 0 1 0 1
Muut 1 0 1 0
Yhteensä 8 68 29 85

Kertaluonteiset erät sisältävät pääasiassa luovutusvoittoja ja -tappioita.

MUUT VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERÄT SEGMENTEITTÄIN

IV/2009 IV/2008 2009 2008
Power 1) -64 85 -140 53
Heat -1 -14 0 -7
Distribution 0 -2 0 -2
Markets 8 -29 0 -2
Russia - - - -
Muut 1 -5 5 -9
Yhteensä -56 35 -135 33
1) Sisältää kirjanpitokäsittelyn vaikutukset, jotka johtuvat Fortumin osuudesta

Valtion ydinjätehuoltorahastoon, yhteensä milj. euroa: -33 -12 -59 -19

Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältävät pääasiassa niiden tulevaisuuden rahavirtoja suojaavien johdannaisintrumenttien vaikutuksen, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa IAS 39 mukaisesti. Power -segmentti sisältää vaikutukset, jotka johtuvat Fortumin osuudesta Valtion ydinjätehuoltorahastoon, jossa IFRIC 5 tulkinnan mukaisesti taseen varat eivät voi ylittää niihin liittyviä taseeseen kirjattuja velkoja.

POISTOT JA ARVONALENTUMISET SEGMENTEITTÄIN

MEUR IV/2009 IV/2008 2009 2008
Power 24 24 93 97
Heat 45 41 162 169
Distribution 42 41 164 165
Markets 2 1 6 7
Russia 20 22 75 67
Muut 3 3 10 10
Yhteensä 136 132 510 515

OSUUS OSAKKUUS- JA YHTEISYRITYSTEN TULOKSESTA SEGMENTEITTÄIN

IV/2009 IV/2008 2009 2008
Power 1), 2) -15 39 -35 26
Heat 12 4 30 12
Distribution 2 3 10 16
Markets -1 0 0 5
Russia 14 0 20 19
Muut 10 2 -4 48
Yhteensä 22 48 21 126
1) Sisältää kirjanpitokäsittelyn vaikutukset, jotka johtuvat Fortumin osakkuusyhtiöiden
osuuksista suomalaisissa ja ruotsalaisissa ydinjätehuoltorahastoissa,
yhteensä milj. euroa:
0 14 -5 9

2) Suurin osa Power -segmentin osakkuusyhtiöistä on tuotantoyhtiöitä, joilta Fortum ostaa sähköä omakustannushintaan, johon sisältyvät korot, valmisteverot ja välittömät verot.

OSUUDET OSAKKUUS- JA YHTEISYRITYKSISSÄ SEGMENTEITTÄIN

MEUR
31.12.2009
31.12.2008
Power
863
818
Heat
178
160
Distribution
230
210
Markets
12
12
Russia
425
429
Muut
480
483
Yhteensä
2 188
2 112

INVESTOINNIT KÄYTTÖOMAISUUTEEN SEGMENTEITTÄIN

MEUR IV/2009 IV/2008 2009 2008
Power 33 49 97 134
Heat 100 144 358 408
Distribution 1) 61 93 188 296
Markets 0 0 1 3
Russia 98 104 215 256
Muut -1 2 3 11
Yhteensä 291 392 862 1 108
Josta aktivoituja vieraan pääoman menoja 9 8 30 21

1) Vähennys johtuu pääasiassa uusien automaattisesti luettavien mittareiden asennnustöiden valmistumisesta Ruotsin jakelualueella.

BRUTTOINVESTOINNIT OSAKKEISIIN SEGMENTEITTÄIN

MEUR IV/2009 IV/2008 2009 2008
Power 1 0 57 0
Heat 1 0 1 23
Distribution 2 - 5 -
Markets - 0 - 0
Russia 0 22 3 1 492
Muut 0 0 1 1
Yhteensä 4 22 67 1 516

Bruttoinvestoinnit osakkeisiin tilikauden 2009 aikana koostuvat pääosin tammikuussa 2009 hankituista Hafslund Infratek ASA:n osakkeista ja Teollisuuden Voima Oyj:lle (TVO) annetusta osakepääoman lisäyksestä. Katso liite 13.

SIDOTTU PÄÄOMA SEGMENTEITTÄIN

MEUR 31.12.2009 31.12.2008
Power 5 512 5 331
Heat 3 786 3 468
Distribution 3 299 3 032
Markets 147 188
Russia 2 248 2 205
Muut 355 796
Yhteensä 15 347 15 020

SIDOTUN PÄÄOMAN TUOTTO SEGMENTEITTÄIN

% 31.12.2009 31.12.2008
Power 23,9 29,6
Heat 7,8 8,9
Distribution 8,7 8,1
Markets 16,8 -14,0
Russia -0,3 -3,7
Muut -12,2 -1,8

VERTAILUKELPOINEN SIDOTUN PÄÄOMAN TUOTTO SEGMENTEITTÄIN

% 31.12.2009 31.12.2008
Power 26,6 28,0
Heat 7,2 7,3
Distribution 8,6 8,2
Markets 18,6 -15,3
Russia -0,3 -3,8
Muut -18,7 -1,7

Sidotun pääoman tuotto on laskettu jakamalla vuotuisen liikevoiton ja 'Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta' -erän summa keskimääräisellä sidotulla pääomalla. Keskimääräinen sidottu pääoma on laskettu käyttämällä avaavan taseen ja kunkin neljänneksen lopun arvoja.

VARAT SEGMENTEITTÄIN

MEUR 31.12.2009 31.12.2008
Power 5 976 5 732
Heat 4 240 3 923
Distribution 3 765 3 546
Markets 497 663
Russia 2 529 2 476
Muut 607 997
Sidottuun pääomaan sisältyvät varat 17 614 17 337
Korolliset saamiset 943 799
Laskennalliset verosaamiset 47 2
Muut varat 347 819
Likvidit varat 890 1 321
Varat yhteensä 19 841 20 278

VIERAS PÄÄOMA SEGMENTEITTÄIN

MEUR 31.12.2009 31.12.2008
Power 464 401
Heat 454 455
Distribution 466 514
Markets 350 475
Russia 281 271
Muut 252 201
Sidottuun pääomaan sisältyvä vieras pääoma 2 267 2 317
Laskennalliset verovelat 1 750 1 851
Muu vieras pääoma 474 199
Sijoitettuun pääomaan sisältyvä vieras pääoma 4 491 4 367
Korollinen vieras pääoma 6 859 7 500
Oma pääoma 8 491 8 411
Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä 19 841 20 278

Muut varat ja muu vieras pääoma, jotka eivät sisälly sidottuun pääomaan segmentteittäin sisältävät pääasiassa tuloverosaamiset ja velat, jaksotetut korkokulut sekä suojauksista ja korkojohdannaisista, joihin sovelletaan suojauslaskentaa, johtuvat saamiset ja velat.

HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ 31.12.2009 31.12.2008
Power 3 063 3 520
Heat 2 246 2 318
Distribution 1 088 1 336
Markets 611 635
Russia 4 090 7 262
Muut 515 508
Yhteensä 11 613 15 579

Henkilöstön väheneminen vuoden 2009 aikana johtuu pääasiassa joidenkin infrastruktuuritoimintojen ulkoistamisesta Power segmentin palveluliiketoimintayksikössä ja Distribution -segmentissä Hafslund Infratek ASA:lle vuoden alussa sekä Russia segmentissä tapahtuneista uudelleenjärjestelyistä. Konsernin sisällä osa OAO Fortumin (entinen TGC-10) henkilöstöstä siirrettiin ensimmäisen neljänneksen 2009 aikana Power -segmentin palveluliiketoimintayksikköön.

HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN 2009 2008
Power 3 373 3 591
Heat 2 208 2 422
Distribution 1 166 1 222
Markets 629 766
Russia 5 380 5 566
Muut 522 510
Yhteensä 13 278 14 077

Henkilöstö keskimäärin lasketaan käyttäen koko raportointikauden kuukausittaisia keskiarvoja.

5. LIIKETOIMINTASEGMENTTITIEDOT NELJÄNNEKSITTÄIN

Lisätietoja vuosineljänneksittäin on saatavissa Fortumin www-sivuilta www.fortum.fi (Fortum yrityksenä/sijoittajat/taloudellista tietoa).

LIIKEVAIHTO NELJÄNNEKSITTÄIN

MEUR IV/2009 III/2009 II/2009 I/2009 IV/2008 III/2008 II/2008 I/2008
Power 679 587 625 705 736 718 721 717
- josta sisäistä 35 53 64 79 5 -79 21 53
Heat 457 176 248 513 463 226 284 493
- josta sisäistä 8 2 3 9 -3 -4 0 7
Distribution 227 168 176 229 206 171 180 232
- josta sisäistä 7 2 3 1 3 2 2 3
Markets 410 272 298 469 531 461 411 519
- josta sisäistä 29 9 8 22 50 61 34 32
Russia 194 109 136 184 197 140 152 -
- josta sisäistä - - - - - - - -
Muut 19 18 19 18 21 21 21 20
- josta sisäistä 19 18 18 17 21 20 21 20
Nord Pool netotus -325 -200 -212 -358 -476 -465 -369 -426
Eliminoinnit -98 -84 -96 -128 -76 0 -78 -115
Yhteensä 1 563 1 046 1 194 1 632 1 602 1 272 1 322 1 440

LIIKEVOITTO NELJÄNNEKSITTÄIN

MEUR IV/2009 III/2009 II/2009 I/2009 IV/2008 III/2008 II/2008 I/2008
Power 330 278 304 423 470 438 260 431
Heat 108 -12 39 113 155 -15 37 130
Distribution 81 47 54 81 61 50 51 86
Markets 19 7 7 -11 -29 -17 31 -20
Russia 7 -22 -16 5 -19 -39 -33 -
Muut -23 -12 -13 -12 -27 -22 2 -18
Yhteensä 522 286 375 599 611 395 348 609

VERTAILUKELPOINEN LIIKEVOITTO NELJÄNNEKSITTÄIN

MEUR IV/2009 III/2009 II/2009 I/2009 IV/2008 III/2008 II/2008 I/2008
Power 394 310 346 419 378 371 384 395
Heat 103 -14 26 112 109 -7 27 121
Distribution 80 47 54 81 63 49 49 87
Markets 11 7 6 -2 0 -8 -15 -10
Russia 7 -22 -16 5 -20 -39 -33 -
Muut -25 -12 -16 -13 -22 -13 -9 -12
Yhteensä 570 316 400 602 508 353 403 581

KERTALUONTEISET ERÄT

NELJÄNNEKSITTÄIN

MEUR IV/2009 III/2009 II/2009 I/2009 IV/2008 III/2008 II/2008 I/2008
Power 0 1 1 4 7 11 0 0
Heat 6 6 9 0 60 2 0 2
Distribution 1 0 0 0 0 2 0 0
Markets 0 0 0 0 - - - -
Russia 0 0 0 0 1 0 - -
Muut 1 0 0 0 0 0 0 0
Yhteensä 8 7 10 4 68 15 0 2

MUUT VERTAILUKELPOISUUTEEN

VAIKUTTAVAT ERÄT NELJÄNNEKSITTÄIN
MEUR IV/2009 III/2009 II/2009 I/2009 IV/2008 III/2008 II/2008 I/2008
Power 1) -64 -33 -43 0 85 56 -124 36
Heat -1 -4 4 1 -14 -10 10 7
Distribution 0 0 0 0 -2 -1 2 -1
Markets 8 0 1 -9 -29 -9 46 -10
Russia - - - - - - - -
Muut 1 0 3 1 -5 -9 11 -6
Yhteensä -56 -37 -35 -7 35 27 -55 26

1) Sisältää kirjanpitokäsittelyn vaikutukset, jotka johtuvat Fortumin osuudesta

Valtion ydinjätehuoltorahastoon,
yhteensä miljoonaa euroa: -33 -5 -10 -11 -12 10 -8 -9

6. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Konsernin riskienhallinnan periaatteisiin ei ole tehty merkittäviä muutoksia katsauskaudella. Riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet ovat yhdenmukaisia vuoden 2008 konsernin vuosikertomuksessa esitettyjen tietojen kanssa.

Alla olevat taulukot esittävät konsernin suojauslaskennassa käytettävien johdannaissopimusten nimellisarvon tai määrän ja käyvän nettoarvon.

JOHDANNAISET

MEUR 31.12.2009 31.12.2008
Nimellis Käypä Nimellis Käypä
Korko- ja valuuttajohdannaiset arvo nettoarvo arvo nettoarvo
MEUR MEUR MEUR MEUR
Koronvaihtosopimukset 3 995 41 2 993 -12
Valuuttatermiinit 6 334 -123 4 521 370
Korkotermiinit - - 230 0
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 1 454 65 2 240 218
Käypä Käypä
Sähköjohdannaiset Määrä nettoarvo Määrä nettoarvo
TWh MEUR TWh MEUR
Myyntisopimukset 157 9 165 2 102
Ostosopimukset 102 -79 123 -1 692
Ostetut optiot 1 -1 2 0
Asetetut optiot 3 1 4 -14
Käypä
Määrä nettoarvo Määrä Käypä
nettoarvo
Öljyjohdannaiset 1000 bbl MEUR 1000 bbl MEUR
Myyntisopimukset ja -termiinit 1 555 -4 1 047 -14
Ostosopimukset ja -termiinit 1 450 4 1 230 11
Käypä Käypä
Hiilijohdannaiset Määrä nettoarvo Määrä nettoarvo
kt MEUR kt MEUR
Myyntisopimukset 1 259 -3 276 7
Ostosopimukset 1 762 -1 641 -16
Käypä Käypä
CO2 päästöoikeusjohdannaiset Määrä nettoarvo Määrä nettoarvo
ktCO2 MEUR ktCO2 MEUR
Myyntisopimukset 366 1 592 4
Ostosopimukset 686 -2 592 -4
Nimellis Käypä Nimellis Käypä
Osakejohdannaiset arvo nettoarvo arvo nettoarvo
MEUR MEUR MEUR MEUR
Osaketermiinit 1) 24 21 37 24

1) Käteisvaroina toteutettavia osaketermiinejä käytetään Fortum -konsernin osakekannustinohjelman suojaukseen.

7. YRITYSHANKINNAT JA -MYYNNIT

Vuoden 2009 aikana tehdyt sijoitukset tytäryhtiöosakkeisiin oli 8 miljoonaa euroa (2008:1 506). Kesäkuun 2009 aikana OAO Fortum lunasti osakkeita, noin 0,2 %, takaisinosto-ohjelman puitteissa. Joulukuun 2009 lopussa, Fortumin omistusosuus OAO Fortumissa oli 94,51 % sisältäen omat osakkeet ja OAO Fortumin sataprosentttisesti omistaman tytäryhtiön hallussa olevat osakkeet. Viimeisen vuosipuoliskon aikana Fortum hankki jäljellä olleen vähemmistöosuuden Ekerö Energy -konsernista.

OAO Fortumin lopullisen hankintahinnan kohdentaminen

Alkuperäinen 31.3.2008 tehty hankintamenolaskelma on saatettu loppuun vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen aikana kuten IFRS sallii. Olennaisia muutoksia ei ole tehty vuoden 2008 tilinpäätöksessä julkaistuihin tietoihin verrattuna. Alkuperäinen ruplissa tehty hankintamenolaskelma on käännetty euroiksi käyttäen hankintapäivän valuuttakurssia. Vuoden 2009 aikana lunastetut osakkeet eivät sisälly kokonaisvastikkeeseen alla olevassa taulukossa.

MEUR OAO Fortum
Vastikkeen muodostuminen
Maksettu rahana 2 533
Hankinnalle kohdistettavat välittömät kulut 8
Kokonaisvastike 2 541
Hankittujen nettovarojen käypä arvo 2 211
Muuntoerot -9
Liikearvo 339
Hankitun Käypien
omaisuuden arvojen
Hankittujen nettovarojen käypä arvo kirjanpitoarvo kohdistukset Yhteensä
Rahavarat 1 321 1 321
Rakennukset, koneet ja kalusto 625 1 005 1 630
Muut varat 182 182
Koroton vieras pääoma -107 -388 -495
Korollinen vieras pääoma -272 -272
Hankitut nettovarat 1 749 617 2 366
Hankittu vähemmistöosuus -117 -38 -155
Yhteensä 1 632 579 2 211
Bruttoinvestointi OAO Fortumiin
Rahana suoritettu vastike 2 541
Rahavarat hankituissa tytäryrityksissä 1 321
Hankinnan rahavirta 1 220
Korollinen velka hankituissa tytäryrityksissä 272
Yhteensä 1 492

Myynnit

Tammikuussa 2009 Fortum ja norjalainen Hafslund Infratek ASA yhdistivät infrastruktuurin rakentamis- ja kunnossapitoliiketoimintansa Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa. Transaktiossa Fortum sai 33 % omistusosuuden uudesta yhdistetystä yhtiöstä. Lisätietoa liitteessä 13.

Joulukuussa 2008 Fortum myi 60 % osuutensa Jyväskylän Energiatuotanto Oy:stä Jyväskylän Energialle. Tytäryhtiöosakkeiden lisäksi myytiin myös voimalaitoksen maa-alue, ja myytyyn liiketoimintaan liittyvä muu omaisuus. Heinäkuussa 2008 Fortum myi 100 % osuutensa Recotech AB:stä Tellestate AB:lle.

8. VALUUTTAKURSSIT

Kauden lopun valuuttakurssit perustuvat Euroopan keskuspankin julkaisemiin tilinpäätöshetken kursseihin. Keskimääräinen valuuttakurssi on laskettu kunkin kuukauden lopun Euroopan keskuspankin kurssien ja edellisen vuoden viimeisen päivän kurssien keskiarvona.

Keskeisimmät Fortum -konsernissa käytetyt kurssit ovat:

Keskimääräinen valuuttakurssi 1-12/2009 1-9/2009 1-6/2009 1-3/2009 1-12/2008 1-9/2008 1-6/2008 1-3/2008
Ruotsi (SEK) 10,6092 10,6830 10,8633 10,9679 9,6647 9,4559 9,4088 9,4265
Norja (NOK) 8,7708 8,8817 9,0049 9,1034 8,2605 8,0187 7,9843 7,9998
Puola (PLN) 4,3321 4,3827 4,4764 4,5018 3,5328 3,4402 3,4926 3,5676
Venäjä (RUB) 44,0684 44,2745 44,1087 44,3928 36,6905 36,5670 36,6348 36,4660
Kauden lopun valuuttakurssi 31.12.2009 30.9.2009 30.6.2009 31.3.2009 31.12.2008 30.9.2008 30.6.2008 31.3.2008
Ruotsi (SEK) 10,2520 10,2320 10,8125 10,9400 10,8700 9,7943 9,4703 9,3970
Norja (NOK) 8,3000 8,4600 9,0180 8,8900 9,7500 8,3330 8,0090 8,0510
Puola (PLN) 4,1045 4,2295 4,4520 4,6885 4,1535 3,3967 3,3513 3,5220
Venäjä (RUB) 43,1540 43,9800 43,8810 45,0320 41,2830 36,4095 36,9477 37,1130

9. TULOVEROT

Tuloslaskelman mukainen veroprosentti vuonna 2009 oli 17,4 % (2008: 13,7 %). Vuoden 2009 veroprosentti on korkeampi kuin vertailuvuoden 2008 veroprosentti johtuen pääasiassa vuonna 2008 aiheutuneesta Ruotsin ja Venäjän yhteisöverokantojen laskusta, mikä aiheutti 113 miljoonan euron positiivisen kertaluontoisen vaikutuksen laskennallisiin veroihin.

Vuoden 2009 veroprosentti, lukuun ottamatta osuuksia osakkuusyritysten voitoista, verovapaita myyntivoittoja sekä muita kertaluontoisia eriä, oli 18,5 % (2008: 22,1 %). Tuloslaskelman verokantaan vaikuttaa aina se, että osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta lasketaan verojen jälkeen.

10. OSAKEKOHTAINEN TULOS

Laskelma laimentamattomasta ja laimennetusta osakekohtaisesta tuloksesta perustuu alla oleviin lukuihin:

2009 2008
Tuotot (MEUR):
Emoyhtiön omistajille kuuluva voitto 1 312 1 542
Osakkeiden lukumäärä (1000 kpl):
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä
osakekohtaista tulosta laskettaessa 888 230 887 256
Optioiden laimennusvaikutus - 583
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä
laimennettua osakekohtaista tulosta laskettaessa 888 230 887 839

11. OSAKEKOHTAINEN OSINKO

Yhtiökokoukselle 25.3.2010 on ehdotettu jaettavaksi vuodelta 2009 osinkoa 1,00 euroa osakkeelta, yhteensä 888 miljoonaa euroa, mikä perustuu 2.2.2010 rekisteröityjen osakkeiden lukumäärään. Ehdotettua osinkoa ei ole kirjattu osinkovelaksi tässä tilinpäätöksessä.

Yhtiökokous päätti 7.4.2009 jakaa osinkoa tilikaudelta 2008 1,00 euroa osaketta kohti, yhteensä 888 miljoonaa euroa perustuen rekisteröityjen osakkeiden määrään 14.4.2009. Osingot maksettiin 21.4.2009.

Yhtiökokous päätti 1.4.2008 jakaa osinkoa tilikaudelta 2007 1,35 euroa osaketta kohti. Tästä osingosta 0,77 euroa osakkeelta maksettiin konsernin tuloksesta ilman kertaluonteisia eriä. Lisäksi yhtiökokous päätti jakaa 0,58 euron suuruisen lisäosingon osakkeelta yhtiön pääomarakenteen ohjaamiseksi kohti sovittua tavoitetasoa. Kokonaisosingon määrä, 1 198 miljoonaa euroa, perustui rekisteröityjen osakkeiden määrään 4.4.2008. Osingot maksettiin 11.4.2008.

12. AINEETTOMIEN JA AINEELLISTEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOS

MEUR 31.12.2009 31.12.2008
Kirjanpitoarvo kauden alussa 12 533 11 428
Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta 2 1 980
Käyttöomaisuusinvestoinnit 862 1 108
Ydinvoiman käytöstäpoistamiskulut -7 22
Päästöoikeuksien muutokset 0 14
Vähennykset -26 -14
Poistot ja arvonalentumiset -510 -515
Vähennykset tytäryritysten myyntien kautta -5 -31
Muuntoerot ja muut muutokset 397 -1 459
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 13 246 12 533
Kirjanpitoarvoon sisältyvä liikearvo kauden lopussa 285 298
Muuntoerokirjausten vaikutus liikearvon määrään -13 -41

13. MUUTOKSET OSUUKSISSA OSAKKUUS- JA YHTEISYRITYKSISSÄ

MEUR 31.12.2009 31.12.2008
Kirjanpitoarvo kauden alussa 2 112 2 853
Osuus osakkuus-ja yhteisyritysten tuloksesta 21 126
Hankinnat 33 7
Osakeannit ja muut sijoitukset 25 1
Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta - 36
Uudelleenluokittelut -7 -3
Myynnit -1 -13
Saadut osingot -32 -51
Osakkuusyritysten muut laajan tuloksen erät -36 -628
Muuntoerot 73 -216
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 2 188 2 112

Osuus osakkuus - ja yhteisyritysten voitosta

Vuoden viimeisen neljänneksen osuus osakkuusyritysten voitosta oli 22 miljoonaa euroa (2008: 48), josta osakkuustulos Hafslund ASA:sta oli 10 miljoonaa euroa (2008: 2). Hafslund myi 18 miljoonaa REC:n osaketta marraskuussa 2009. Laskentaperiaatteiden mukaisesti Fortum kirjasi viimeisellä neljänneksellä 13 miljoonaa euroa liittyen Hafslundin myymiin REC:n osakkeisiin osana osuuksiin osakkuus- ja yhteisyrityksissä. Fortumin osuus osakkuusyritysten voitosta vuonna 2009 oli 21 miljoonaa euroa (2008: 126), josta Hafslundin osuus oli -4 miljoonaa euroa (2008: 48). Fortumin laadintaperiaatteiden mukaisesti Hafslundin osakkuusyritystulos on sisällytetty konsernin lukuihin Hafslundin edellisen neljänneksen tietoihin perustuen, sillä päivitettyjä osavuosikatsaustietoja ei yleensä ole käytettävissä.

Vuoden viimeisen neljänneksen osuus osakkuusyritysten tuloksesta sisältää 14 miljoonaa euroa (2008: 0) Fortumin osuudesta osakkuusyrityksen TGC-1:n tuloksesta. Kokonaisuudessaan TGC-1:n osakkuustulos vuonna 2009 oli 19 miljoonaa euroa (2008: 17). Yhtiö julkaisi IFRS tilinpäätöksensä vuodelta 2008 heinäkuussa 2009 ja vuoden 2009 ensimmäiseltä vuosipuoliskolta vastaavasti lokakuussa 2009. Fortum kirjasi osakkuustuloksensa vuodelta 2008 kolmannella neljänneksellä 2009 ja ensimmäisen vuosipuoliskon viimeisellä neljänneksellä 2009. Fortumin laskentaperiaatteiden mukaisesti osuus TGC-1:n osakkuustuloksesta kirjataan perustuen viimeisimpään julkistettuun IFRS tilinpäätökseen.

Hankinnat ja osakeannit

Fortum ja norjalainen Hafslund Infratek ASA yhdistivät infrastruktuurin rakentamis- ja kunnossapitoliiketoimintansa Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa vuoden 2009 alussa. Transaktiossa Fortum sai uusia osakkeita Hafslund Infratek ASA:ssa ja näin ollen 33 % omistusosuuden uudesta yhdistetystä yhtiöstä.

Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) varsinainen yhtiökokous päätti nostaa yhtiön osakepääomaa 100 miljoonaa euroa, josta Fortumin osuus on 25 miljoonaa euroa. Lisäsijoitus kirjattiin vuoden 2009 toisella neljänneksellä.

Myynnit

Fortum on sopinut myyvänsä Swedegas AB:n osakkeet vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä.

Saadut osingot

Vuoden 2009 aikana Fortum sai yhteensä 32 miljoonaa euroa (2008: 51) osinkoa osakkuusyhtiöiltä, josta 17 miljoonaa euroa (2008: 24) saatiin Hafslundilta.

Osakkuusyritysten muut laajan tuloksen erät

Osakkuusyritysten muut laajan tuloksen erät koostuvat pääosin Hafslundin omistamien RECin osakkeiden käyvän arvon muutoksesta. Vuoden viimeisellä neljänneksellä jäljellä olevien RECin osakkeiden käyvän arvon muutos oli -17 miljoonaa euroa (2008: -140) ja käyvän arvon muutos vuoden alusta -17 miljoonaa euroa (2008: -667). Hafslundin ilmoittamiin jäljellä olevien osakkeiden lukumäärään perustuen käyvän arvon muutosten kumulatiivinen vaikutus Fortumin omaan pääomaan vuoden 2009 lopussa oli 89 miljoonaa euroa, mikä sisältää 17 miljoonan euron alenemisen vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä.

14. OSAKEPÄÄOMA

Osakkeiden Osakepää Osakkeiden Osakepää
määrä oma määrä oma
MEUR 31.12.2009 31.12.2009 31.12.2008 31.12.2008
Rekisteröidyt osakkeet 1.1. 887 638 080 3 044 886 683 058 3 040
Optioilla merkityt ja rekisteröidyt osakkeet raportointikauden lopussa 728 965 2 955 022 4
Rekisteröidyt osakkeet raportointikauden lopussa 888 367 045 3 046 887 638 080 3 044
Rekisteröimättömät osakkeet - 56 000

Vuoden 2009 lopussa ei ole jäljellä käyttämättömiä optio-oikeuksia.

15. KOROLLINEN VIERAS PÄÄOMA

Ensimmäisen neljänneksen aikana Fortum laski liikkeelle kaksi 750 miljoonan euron joukkovelkakirjalainaa Fortumin EMTN (Euro Medium Term Note) -ohjelman puitteissa. Valtion ydinjätehuoltorahaston jälleenlainausta nostettiin 66 miljoonalla eurolla 774 miljoonaan euroon. Ensimmäisen neljänneksen aikana maksettiin takaisin 300 miljoonaa euroa 1,5 miljardin euron viiden vuoden luottolimiitistä. Lisäksi OAO Fortumin maksoi lähes kokonaan takaisin 5 miljardin ruplan joukkovelkakirjalainan (112 miljoona euroa).

Toisen neljänneksen aikana Fortum sopi kolme merkittävää pitkäaikaista rahoitustransaktiota. Fortum otti kaksi 500 miljoonan norjan kruunumääräistä erillislainaa (Private Placement), jotka erääntyvät vuosina 2014 ja 2017 (yhteensä 110 miljoonaa euroa). Fortum Oyj sopi myös 10 vuoden, 250 miljoonan euron lainan Euroopan Investointipankilta rahoittaakseen investointiprojekteja Ruotsissa ja Puolassa. Lisäksi Fortum Oyj tytäyhtiöineen (pääasiassa Fortum Power and Heat Oy) sopi 10 vuoden, 240 miljoonan euron lainan Keskinäisen Vakuutusyhtiö Varman kanssa.

Toisen kvartaalin aikana Fortum Oyj maksoi takaisin 2006 liikkeelle lasketun 2 500 miljoonan ruotsin kruunumääräisen (231 miljoonaa euroa) joukkovelkakirjalainan sekä lyhensi 1 miljardin kolmen vuoden 2 miljardin euron pankkilainasta ja maksoi takaisin kaikki nostetut erät (300 miljoonaa euroa) 1,5 miljardin euron viiden vuoden luottolimiitistä. Molemmat lainat otettiin maaliskuussa 2008, OAO Fortum (TGC-10) hankinnan yhteydessä. Kesäkuussa OAO Fortum maksoi takaisin 2 937 miljoonaa ruplaa (67 miljoonaa euroa) paikallisesta joukkovelkakirjalainasta.

Kolmannen neljänneksen aikana Fortum Oyj lyhensi kaksi kertaa kolmen vuoden 2 miljardin euron pankkilainaa, lyhennykset olivat 400 miljoonaa euroa ja 250 miljoonaa euroa. Kaikkien lyhennysten jälkeen 2 miljardin euron pankkilainaa on jäljellä 350 miljoonaa euroa.

Viimeisen neljänneksen aikana konsernissa ei tehty merkittäviä uusia rahoitustapahtumia.

Fortum Oyj käyttää rahoituksessaan myös lyhytaikaista velkaa laskemalla liikkeelle yritystodistuksia Suomen ja Ruotsin markkinoilla. Liikkeelle laskettujen yritystodistusten määrä vuoden 2009 lopussa oli 250 miljoonaa euroa.

Viimeisen vuosineljänneksen aikana raportoitu korollinen velka lisääntyi 3 miljoonaa euroa, 6 856 miljoonasta eurosta 6 859 miljoonaan euroon. Likvidit varat lisääntyivät 75 miljoonaa euroa 815 miljoonasta eurosta 890 miljoonaan euroon, sisältäen 632 miljoonaa euroa rahaa ja pankkisaamisia OAO Fortumissa.

Fortum on osakkaana ydinvoimaa tuottavassa Teollisuuden Voima Oyj:ssä (TVO), joka toimii kahdella reaktorilla Olkiluodossa, Suomessa. TVO on rakentamassa kolmatta reaktoria, Olkiluoto 3, jonka on suunniteltu aloittavan toimintansa vuonna 2012. Maaliskuun lopussa, TVO:n osakkeenomistajat allekirjoittivat 300 miljoonan euron osakaslainasitoumuksen TVO:lle. Sitoumus on käytettävissä vuoden 2013 loppuun asti. Fortumin osuus sitoumuksesta on korkeintaan 75 miljoonaa euroa.

Osingot vuonna 2009 (888 miljoonaa euroa) ja vuonna 2008 (1 198 miljoonaa euroa) maksettiin molempina vuosina toisella neljänneksellä.

16. YDINVOIMAAN LIITTYVÄT VARAT JA VELAT

MEUR 31.12.2009 31.12.2008
Taseeseen sisältyvät erät:
Ydinvoimaan liittyvät varaukset 570 566
Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 570 566
Lainmukainen vastuu ja osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta:
Ydinjätehuoltovastuu Suomen ydinenergialain mukaan 913 895
Rahastotavoite 830 767
Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 786 728

Ydinvoimaan liittyvät varaukset

Fortum toimitti Työ- ja elinkeinoministeriölle vuotuisen esityksen Loviisan ydinvoimalaitoksen ydinjätehuoltovastuusta syyskuussa. Työ-ja elinkeinoministeriö päätti Suomen ydinenergialain mukaisesti lasketun vastuun määrän tammikuussa 2010. Vastuu perustuu vuosittain päivitettävään kustannusennusteeseen, sekä joka kolmas vuosi tehtävään uuteen tekniseen suunnitelmaan. Vuosittaisen päivityksen mukaan diskontattu vastuu pieneni päivitetyn kustannusennusteen ja käytetyn polttoaineen loppusijoitusaikataulun takia. Tekninen suunnitelma päivitettiin edellisen kerran vuonna 2007. Uuteen tekniseen suunnitelmaan perustuva kustannusarvio päivitetään vuonna 2010.

Lain mukainen vastuu vuoden 2009 lopussa, perustuen Työ-ja elinkeinoministeriön päätökseen, on 913 miljoonaa euroa. Taseeseen kirjattu ydinjätehuoltovaraus perustuu kassavirtaan tulevaisuuden kustannuksista, jotka pohjautuvat samoihin selvityksiin kuin lainmukainen vastuu. Ydinvoimavarauksen käypä arvo, joka on laskettu IAS37:n mukaisesti, on kasvanut 4 miljoonalla eurolla edellisen vuoden lopun arvosta, ja oli yhteensä 570 miljoonaa euroa 31.12.2009. Viimeisen neljänneksen aikana ydinjätehuoltovastuu pieneni 18 miljoonalla eurolla uuden kustannusennusteen vuoksi. Suurin syy lainmukaisen vastuun ja taseeseen kirjatun varauksen väliseen eroavuuteen on se, että lainmukaista vastuuta ei diskontata nykyarvoon.

Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta

Viranomaiset päättävät vuotuisen rahastotavoitteen ja lainmukaisen vastuun määrän vuosittain tammikuussa. Fortum suorittaa ydinjätehuoltomaksuja Valtion ydinjätehuoltorahastoon kyseessä olevien päätösten mukaisesti. Rahastotavoite, joka vastaa uutta lainmukaista vastuuta ja päätettyä ydinjätehuoltorahaston maksujen jaksottamista, on yhteensä 830 miljoonaa euroa. Rahastossa on IFRS:n näkökulmasta 216 miljoonan euron ylijäämä, koska Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta oli 786 miljoonaa euroa 31.12.2009, kun taas rahasto-osuuden tasearvo oli 570 miljoonaa euroa.

Vaikutukset vertailukelpoiseen liikevoittoon sekä liikevoittoon

Päivitetyn kustannusennusteen seurauksena Fortum kirjasi viimeisellä neljänneksellä kertaluonteisen 7 miljoonan euron positiivisen vaikutuksen vertailukelpoiseen liikevoittoon Power segmentissä, johtuen pääasiassa jo käytetyn ydinpolttoaineen pienemmistä loppusijoituskuluista. Vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä vastaavasti kirjattiin kertaluonteinen 3 miljoonan euron negatiivinen vaikutus. Kaikki jo käytettyyn polttoaineeseen liittyvät kulujen lisäykset kirjataan aina välittömästi vertailukelpoiseen liikevoittoon.

Power -segmentin liikevoittoon vaikuttaa Fortumin laskentaperiaatteiden mukaisesti Valtion ydinjätehuoltorahaston käsittelystä syntyvät erät, sillä Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuuden tasearvo ei saa ylittää IFRS:n mukaisesti laskettua varauksen määrää taseessa. Niin kauan kuin ydinjätehuoltorahasto pysyy ylirahoitettuna IFRS:n näkökulmasta, kirjataan positiivinen vaikutus liikevoittoon, kun varaus kasvaa enemmän kuin nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon. Negatiivinen kirjaus kirjataan liikevoittoon aina, kun nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon ovat suuremmat kuin varauksen kasvu. Edellämainittua kirjausta ei sisällytetä Fortumin vertailukelpoiseen liikevoittoon, katso 'muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät', liitetieto 4. Kirjauksen vaikutus Fortumin viimeisen neljänneksen tulokseen oli -33 miljoonan euroa. Viime vuonna vastaava luku viimeisellä neljänneksellä oli - 12 miljoonaa euroa. Kumulatiivinen vaikutus 2009 oli -59 miljoonaa euroa ja vastaavasti -19 miljoonaa euroa vuonna 2008.

Osakkuusyhtiöt

Fortumilla on vähemmistöosuuksia suomalaisissa ja ruotsalaisissa ydinvoimaa tuottavissa osakkuusyhtiöissä. Fortum on näiden yhtiöiden osalta käsitellyt osuutensa ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen vaikutuksista laatimisperiaatteidensa mukaisesti.

Fortum on saanut vuoden lopulla päivitetyt ydinjätehuollon kustannusennusteet ydinvoimaa tuottavista osakkuusyhtiöistä Teollisuuden Voima Oyj:stä, OKG AB:stä ja Forsmarks Kraftgrupp AB:stä. Päivitettyjen kustannusennusteiden mukaan vaikutus osuuteen osakkuusyhtiöiden tuloksesta oli -13 miljoonaa euroa vuonna 2009, joka sisälsi -5 miljoonaa euroa ydinjätehuoltorahaston tasearvon pienenemistä. Vuonna 2008 vaikutus osuuteen osakkuusyhtiöiden tuloksesta oli 42 miljoonaa euroa, joka sisälsi +9 miljoonaa euroa tasearvojen muutosta suomalaisessa (-7 miljoonaa euroa) ja ruotsalaisessa (+16 miljoonaa euroa) ydinjätehuoltorahastoissa. Suomen ydinjätehuoltorahasto on ylirahoitettu, kun taas Ruotsin ydinjätehuoltorahaston on arvioitu olevan hieman alle varauksen määrän vuoden 2009 lopussa.

17. PANTATUT VARAT

MEUR 31.12.2009 31.12.2008
Omasta puolesta annetut
Lainat
Pantit 293 229
Kiinteistökiinnitykset 137 137
Muut sitoumukset
Kiinteistökiinnitykset 220 206
Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta annetut
Pantit ja kiinteistökiinnitykset 2 2

Lainojen vakuudeksi pantatut varat

Suomalaisilla Valtion ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastolta. Ensimmäisellä neljänneksellä Fortum on nostanut lisää lainaa rahastolta (katso liitetieto 15) ja pantannut vastaavasti lisää Kemijoki Oy:n osakkeita. Vuoden 2009 lopussa pantattujen osakkeiden arvo oli 263 miljoonaa euroa (2008: 208).

Muiden sitoumusten vakuudeksi pantatut varat

Fortum on antanut Valtion ydinjätehuoltorahastolle vakuudeksi Naantalin ja Inkoon voimalaitoksiin liittyviä kiinteistökiinnityksiä arvoltaan 220 miljoonaa euroa turvaamaan kattamattomat lainmukaiset vastuut ja mahdolliset odottamattomat tapahtumat.

18. VUOKRASOPIMUKSIIN LIITTYVÄT SITOUMUKSET

MEUR 31.12.2009 31.12.2008
Vuoden sisällä erääntyvät 23 28
Yli vuoden, mutta viiden vuoden sisällä erääntyvät 35 47
Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät 93 86
Yhteensä 151 161

Vuokrasopimuksiin liittyvien sitoumusten pieneneminen vuoden 2008 lopusta johtuu pääasiassa infrastruktuurin rakentamis- ja kunnossapitoyhtiöiden myynnistä sekä valuuttakurssimuutoksista.

19. INVESTOINTISITOUMUKSET

MEUR 31.12.2009 31.12.2008
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1 326 1 321
Aineettomat hyödykkeet 5 7
Yhteensä 1 331 1 328

Investointisitoumukset ovat kasvaneet vuoden 2008 lopusta johtuen automaattisen mittarinluentaprojektin alkamisesta Distribution segmentissä Suomessa sekä OAO Fortumin investointiohjelman etenemisestä. Samalla automaattisen mittarinluentaprojektin loppuunsaattaminen Distribution -segmentissä Ruotsissa, Venäjän ruplan heikkeneminen sekä CHP-voimalaitosten rakentamisen eteneminen Heat segmentissä Suomessa, Virossa ja Puolassa ovat pienentäneet investointisitoumuksia vuoden 2008 lopusta.

20. VASTUUT

MEUR 31.12.2009 31.12.2008
Omasta puolesta annetut
Muut vastuut 321 362
Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta annetut
Takaukset 592 565
Muut vastuut 125 125
Muiden puolesta annetut
Takaukset 12 10
Muut vastuut 1 1

Omasta puolesta annetut vastuut

Omasta puolesta annetut muut vastuut, 321 miljoonaa euroa, ovat pienentyneet vuoden 2008 lopusta 41 miljoonalla eurolla. Vastuiden määrän pieneneminen johtuu pääasiassa muutoksista sopimusvelvoitteissa liittyen Venäjään ja Fortumin liiketoimintaan Iso-Britannissa sekä valuuttakurssimuutoksista.

Vastuut osakkuusyritysten puolesta

Lainsäädäntö edellyttää, että Suomessa ja Ruotsissa toimivien ydinvoimayhtiöiden on annettava vakuuksia Suomen ja Ruotsin ydinjätehuoltorahastoille, joilla taataan, että voimalaitosten käytöstäpoistoon ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamiseen on riittävät varat.

Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) puolesta annettu takaus väheni vuoden 2008 lopussa olleesta 70 miljoonasta eurosta 67 miljoonaan euroon 31.12.2009. Takauksen arvo päivitetään vuosittain toisen neljänneksen aikana perustuen lainmukaiseen vastuuseen ja rahastotavoitteeseen, jotka on päätetty vuoden vaihteessa.

21. OIKEUDENKÄYNNIT JA VIRANOMAISMENETTELYT

Konserniyhtiöt

Kaksi Fortumin tytäryhtiötä, Grangemouth CHP Limited ja Fortum O&M (UK) Limited, ovat vastaajina Lontoon High Court of Justice:ssa käytävässä riidassa, joka koskee hiilidioksidikaasujen päästöoikeuksia. Grangemouth CHP Limited:llä on Ineos Manufacturing Scotland Limited:n kanssa sähkön toimitusta koskeva sopimus, jonka mukaan Grangemouth CHP Limited toimittaa sähköä CHP-laitokseltaan Grangemouthin alueelle Skotlannissa huhtikuuhun 2016 asti. Ineos Manufacturing Scotland Limited väittää, että se on oikeutettu kaikkiin päästöoikeuksiin, jotka kyseinen CHP-laitos on saanut EU:n hiilidioksidikaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän puitteissa. Grangemouth CHP Limited kiistää vaateen. Oikeuskäsittelyä lykättiin vuonna 2008, mutta nostettiin taas esiin vuoden 2009 lopussa. Oikeuden päätös tullaan todennäköisesti saamaan vuoden 2010 lopussa tai vuoden 2011 alussa.

Kilpailuvirasto antoi 2.6.2006 ehdollisen hyväksynnän yrityskaupalle, jossa Fortum hankkii määräysvallan E.ON Finland Oyj:ssä. Fortum valitti päätöksestä markkinaoikeuteen 3.7.2006. Maaliskuussa 2008 markkinaoikeuden päätös kumosi Kilpailuviraston kesäkuussa 2006 tekemän ehdollisen päätöksen E.ON Finlandin ostosta. Päätöksessään markkinaoikeus totesi, ettei Kilpailuvirastolla ollut perusteita ehtojen asettamiseen, koska Fortumin ei voida katsoa olevan määräävässä markkina-asemassa sähkön tuotanto- ja tukkumarkkinoilla. Markkinaoikeuden mukaan sähköntuotannon ja tukkukaupan merkittävä maantieteellinen markkina-alue sisältää vähintään Suomen ja Ruotsin. Kilpailuvirasto on valittanut päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Osakkuusyhtiöt

Suomessa Fortum on osakkaana maan viidennessä ydinvoimalaitosyksikössä, Olkiluoto 3:ssa, omistamiensa TVO-osakkeiden (Teollisuuden Voima Oyj) kautta. Fortumin 25 %:n omistusosuus vastaa noin 400 MW:n kapasiteettia. Tammikuussa 2009 laitoksen rakennuttaja TVO ilmoitti laitostoimittaja AREVA-Siemens -konsortion vahvistuksella, että yksikön rakentaminen on viivästynyt ja että yksikön arvioidaan käynnistyvän kesäkuussa 2012. Lokakuussa 2009 TVO ilmoitti, että laitoksen käynnistymistä voidaan lykätä jopa kesäkuun 2012 jälkeen. TVO on pyytänyt AREVA-Siemensiltä uutta arviota aikataulusta. Kesäkuussa 2009 TVO ilmoitti, että joulukuussa 2008 AREVA-Siemensin toimittama välimiesmenettelyn rahamääräinen vaatimus, liittyen Olkiluoto 3 viivästymiseen ja siihen liittyviin kuluihin on 1 000 miljoonaa euroa. Vastaavasti TVO toimitti huhtikuussa 2009 vastavaatimuksen kuluista ja tappioista, joita TVO kärsii viivästymisestä ja muista virheistä toimittajan takia. TVO:n vastavaatimuksen arvo on tällä hetkellä noin 1 400 miljoonaa euroa.

22. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Lähipiiritapahtumat on esitetty Fortumin vuoden 2008 vuosikertomuksessa. Tilinpäätöshetken 31.12.2008 jälkeen ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.

Suomen valtion omistusosuus Fortumin osakkeista vuoden 2008 lopussa oli 50,80%. Vuoden 2009 aikana osakkeiden määrä muuttui viimeisen optioohjelman 2002B merkintöjen johdosta ja 31.12.2009 Suomen valtion omistusosuus oli 50,76%.

LIIKETOIMET OSAKKUUSYRITYSTEN KANSSA

MEUR 2009 2008
Myynnit osakkuusyrityksille 86 113
Korot osakkuusyritysten lainasaamisista 37 34
Ostot osakkuusyrityksiltä 555 563

AVOIMET SALDOT OSAKKUUSYRITYSTEN KANSSA

MEUR 31.12.2009 31.12.2008
Pitkäaikaiset korolliset lainasaamiset 852 659
Myyntisaamiset 14 24
Muut saamiset 5 5
Pitkäaikaiset velat 199 184
Ostovelat 23 26
Muut velat 22 18

LIIKETAPAHTUMAT JA SALDOT YHTEISYRITYSTEN KANSSA

Liiketapahtumat vuonna 2009 ja avoimet saldot 31.12.2009 yhteisyritysten kanssa olivat merkitykseltään vähäisiä.

23.KATSAUSKAUDEN JÄLKEISIÄ TAPAHTUMIA

Joulukuussa Fortum teki sopimuksen ruotsalaisen kaasunsiirtoyhtiö Swedegas AB:n osakkeidensa myynnistä. Kauppa toteutuu alkuvuonna 2010.

Tammikuussa 2010 Fortum hankki sähkön ja lämmön yhteistuotantovoimalaitoksen Nokian Lämpövoima Oy:ltä, Nokian kaupungissa Suomessa. Samaan aikaan Fortum myi Nokian Lämpövoima Oy:n osakkeensa PVO Oy:lle.

Helmikuussa Fortum myi 49 prosentin osakeosuutensa Karlskoga Energi & Miljö AB:stä Karlskogan kunnalle 435 miljoonalla kruunulla (noin 42 miljoonaa euroa).

24. TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Käyttökate (EBITDA =Tulos ennen korkoja,
veroja sekä poistoja ja arvonalentumisia)
= Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Vertailukelpoinen liikevoitto = Liikevoitto - kertaluonteiset erät - muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Kertaluonteiset erät = Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja tappiot mm.
Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät = Sisältää ne tulevaisuuden kassavirtoja suojaavat rahoitusinstrumentit,
joihin ei voida soveltaa IAS 39:n mukaisesti suojauslaskentaa sekä
IFRIC tulkinnan nro 5 mukaisen vaikutuksen, joka aiheutuu siitä, että
taseen saamisiin kirjattu Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta
ei voi ylittää vastaavaa velkaa.
Kassavirta ennen käyttöpääoman muutosta = Liiketoiminnan kassavirta ennen käyttöpääoman muutosta
Investoinnit käyttöomaisuuteen = Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin tehdyt investoinnit mukaan lukien
kunnossapito-, tuottavuus- ja kasvuinvestoinnit sekä lainsäädännön edellyttämät
investoinnit. Investointeihin kuuluvat myös investointien rakennusaikana taseeseen
aktivoidut korkokulut. Kunnossapitoinvestoinnit pidentävät olemassaolevan
omaisuuserän vaikutusaikaa, ylläpitävät käytettävyyttä sekä/tai ylläpitävät
luotettavuutta. Tuottavuusinvestoinnit parantavat olemassaolevan hyödykkeen
tuottavuutta. Kasvuinvestointien tarkoitus on rakentaa uutta kapasiteettia ja/tai lisätä
olemassaolevien liiketoimintojen asiakaskantaa. Lainsäädännön edellyttämät
investoinnit tehdään tiettyinä ajankohtina lakien vaatimusten mukaan.
Bruttoinvestoinnit osakkeisiin = Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin, osakkuusyritysosakkeisiin ja muihin myytävissä
oleviin sijoituksiin. Investoitujen tytäryhtiöosakkeiden hankintahintaan on lisätty
hankittavan yhtiön nettovelka.
Oman pääoman tuotto, % = Kauden voitto
x 100
Oma pääoma keskimäärin
Sijoitetun pääoman tuotto, % = Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut
x 100
Sijoitettu pääoma keskimäärin
Sidotun pääoman tuotto, % = Liikevoitto + osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta
x 100
Sidottu pääoma keskimäärin
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % = Vertailukelpoinen liikevoitto + osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta
(IAS 39 oikaistu sekä pois lukien merkittävimmät myyntivoitot ja -tappiot)
x 100
Vertailukelpoinen sidottu pääoma keskimäärin
Sijoitettu pääoma = Taseen loppusumma - korottomat velat - laskennallinen verovelka -
varaukset
Sidottu pääoma = Korottomat varat + Valtion ydinjätehuoltorahastoon liittyvät korolliset varat -
korottomat velat - varaukset
(korottomat varat ja velat eivät sisällä rahoitukseen, veroihin ja
laskennallisiin veroihin liittyviä eriä sekä varoja ja velkoja, jotka
syntyvät suojauslaskennan soveltamisedellytykset täyttävien
johdannaissopimusten käypien arvojen muutoksista)
Vertailukelpoinen sidottu pääoma = Sidottu pääoma oikaistuna niillä korottomilla varoilla ja veloilla, jotka
aiheutuvat niistä tulevaisuuden kassavirtaa suojaavista johdannais
sopimuksista, joihin ei voida soveltaa IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa
Korolliset nettovelat = Korolliset velat - likvidit varat
Velkaantumisaste, % = Korolliset nettovelat
x 100
Oma pääoma
Omavaraisuusaste, % = Oma pääoma sisältäen määräysvallattomat omistajat
x 100
Taseen loppusumma
Nettovelka/käyttökate = Korollinen nettovelka
Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Korkokate = Liikevoitto
Nettokorkokulut
Korkokate sisältäen aktivoitut vieraan pääoman menot = Liikevoitto
Nettokorkokulut - aktivoidut vieraan pääoman menot
Tulos/osake (EPS) = Kauden voitto - määräysvallattomat omistajat
Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden aikana
Oma pääoma/osake, EUR = Oma pääoma
Osakkeiden lukumäärä ilman omia osakkeita kauden lopussa
Edelliset 12 kk = Raportointihetkeä edeltävät 12 kuukautta

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.