Annual Report • Feb 10, 2010
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Haluamme kertoa yrityksestä, joka on liikkeessä. Päämäärämme on Cargotec, joka palvelee asiakkaitaan entistä paremmin yhtenä yhtiönä. Hyppää mukaan, niin kerromme, miten tavoitteeseen päästään.
Vuosikertomus 2009
Tervetuloa Cargotecin maailmaan. Se on sinunkin maailmasi, sillä tavaravirrat pitävät maailman liikkeessä. Olemme lastinkäsittelyn globaali markkinajohtaja, ja tunnet meidät ehkä tytärbrändiemme Hiabin, Kalmarin tai MacGregorin kautta. Nyt olemme luoneet perustan yhdelle Cargotecille. Sen myötä voimme palvella entistä paremmin siellä, missä meitä tarvitaan. Lue eteenpäin ja näe, miksi yksi on enemmän.
korkeuksia
Yhteistyö on keskeinen arvomme. Tavoitteeseemme olla maailman johtava lastinkäsittelyratkaisujen tarjoaja päästään vain toimimalla tiiviisti yhdessä.
Kaikki tytärbrändimme kuuluvat nyt yhteen Cargoteciin One Company -toimintamallimme mukaisesti. Osien ja toimintatapojen yhdistäminen synnyttää lisäarvoa. Voimme kehittää teknologiaa tehokkaammin asiakkaidemme tarpeisiin, parantaa jakeluketjuamme, luoda yhteiset kestävän kehityksen pelisäännöt ja olla lähempänä asiakkaitamme kaikkialla maailmassa. Yksi Cargotec on luotettava markkinajohtaja ja suunnannäyttäjä. Hyödynnämme osaamistamme kokonaisvaltaisesti asiakkaidemme palvelemiseen – nyt ja tulevaisuudessa.
Cargotecin asiakkaina on maailman suurimpia satamaoperaattoreita, joiden tarpeisiin voi vastata vain johtava ratkaisujen toimittaja. Cargotecilla on markkinoiden paras valikoima tuotteita ja palveluja. Toisiaan täydentävien tuotemerkkiemme avulla voimme tarjota asiakkaillemme enemmän kuin muut.
Toimimme 120 maassa ja työllistämme maailmanlaajuisesti yli 9 500 ammattilaista. Suuri koko tekee meistä luotettavan ja asiantuntevan partnerin, joka tukee asiakasta tuotteidemme koko elinkaaren ajan. Tuotteiden pitkäikäisyydellä taataan myös niiden ympäristöystävällisyys. Ratkaisumme löytyvät läheltä – sieltä, missä asiakkaammekin ovat.
Maailmassa on harvoja paikkoja, joista Cargotecia ei löytäisi. Lastiluukkujamme käytetään -50 celsius asteen ääriolosuhteissa Jäämerellä. Karibianmeren trooppisessa kuumuudessa työskentelevät nosturimme seisovat järkäh tämättömästi jopa lähes 300 kilometriä tunnissa puhaltavissa hurrikaanituulissa.
Usein maailmantalouden kasvu tapahtuu etäisissä paikoissa. Mahdollisuuksien etsimisessä Cargotec on askeleen muita edellä, sillä olemme itse synnyttämässä kasvua. Olemme läsnä kaikkialla ja varmistamme oman menestyksemme tavaravirtojen kehityksen mukana.
Kehittyvät markkinat muokkaavat globaalia hyödykkeiden virtaa. Kasvavien talousalueiden tarpeiden tyydyttäminen vaatii tehokkaan logistiikkaketjun, jonka tärkeä osa Cargotec on. Nousevilla markkina-alueilla on lähitulevaisuudessa pulaa tavarankuljetuksessa käytettävistä korkean teknologian lastinkäsittelyratkaisuista. Tähän huutoon Cargotec vastaa.
4 CARGOTEC VUOSIKERTOMUS 2009
"Aina löytyy keino" on asenteemme. Tämä innokkuus erottaa meidät kilpailijoistamme. Olemme aidosti sitoutuneita ratkaisemaan asiakkaidemme ongelmia. Meidän on ylitettävä asiakkaidemme toiveet ja ymmärrettävä minkälaisia ratkaisuja meiltä odotetaan myös huomenna.
Tavarankuljetuksissa ylimääräiset seisonta-ajat voivat aiheuttaa mittavia taloudellisia menetyksiä. Siksi Cargotec tarjoaa tuotteidensa lisäksi varaosia ja tukipalveluja ympäri vuorokauden. Usein olemme kulman takana tai vähintään puhelinsoiton päässä, valmiina palvelemaan asiakkaan omalla kielellä.
Yksi yhtenäinen Cargotec luo pohjan maailmanlaajuiselle palveluverkostollemme. Maantieteellisessä kattavuudessa olemme ylivertaisia. Palvelemme asiakkaitamme saman laatulupauksen mukaisesti kaikkialla maailmassa.
Oletko ikinä kiertänyt katutyömaata kaukaa, koska siellä muriseva maansiirtokone näyttää liian uhkaavalta? Se on todennäköisesti ollut pieni tähän jättiin verrattuna. Saammeko esitellä, Active Heave Compensation -teknologialla toimiva MacGregor-offshore-nosturi: nostovoima 600 tonnia, laaja kääntösäde, vedenalainen toimintasyvyys reilusti yli kolme kilometriä.
Valtava työjuhta näyttää pelottavalta, mutta se on todellisuudessa lempeä jättiläinen, jonka ohjaimia pitelee aina ihminen. Tämä korvaamaton apuväline toimii rankoissa oloissa viisaasti ja voimakkaasti, aivan kuin Cargotecin tunnuksessa komeileva elefantti. Tällaisen offshore-nosturin voi löytää suuren offshore-aluksen kannelta.
Active Heave Compensation -teknologian ansiosta nosturin kuorma pysyy tasapainossa kovassakin merenkäynnissä. Pinnalla riehuvasta aallokosta huolimatta kuorma asettuu tarkasti halutulle paikalle meren pohjaan.
Vain markkinajohtaja pystyy tällaiseen suoritukseen.
Mitä tässä kuvassa tapahtuu? Joskus värien kyllästämästä ympäristöstä on vaikea nähdä yksityiskohtia. Cargotecin työ maailman tavaravirtojen mahdollistajana lähtee pienistä teoista, kuten tämän huvimajan pystyttämisestä.
Strategiamme avulla pyrimme turvaamaan oman kasvumme kehityksen kärjessä. Olemme tehneet harkittuja yritysostoja ja muuttaneet toimintatapaamme liiketoimintoja yhdistämällä. Toimimme ratkaisu- ja palvelulähtöisesti.
One Company -toimintamallimme myötä voimme yhtenä yhtiönä käyttää kaikki resurssimme uusien innovaatioiden synnyttämiseen ja asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja osakkeenomistajien palveluun.
Voittoon vie jatkuva liike ja uudistuminen. Siksi On the Move -muutosohjelmamme on ollut tärkeä osa strategiamme käytännön toimeenpanoa.
8 CARGOTEC VUOSIKERTOMUS 2009
Cargotecilla tehokkuus kulkee käsikkäin ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin kanssa.
Vastuullisuus kuuluu hyvän liiketoiminnan ytimeen. Vastuullinen ja kestävä toiminta on läsnä kaikkialla Cargotecissa. Arvioimme omaa toimintaamme kansainvälisten standardien avulla ja huomioimme ympäristömme kaikkialla, missä toimimme. Ratkaisujamme hyödynnetään ympäristöprojekteissa eri puolilla maailmaa. Kun me markkinajohtajana toimimme kestävästi, näytämme muille esimerkkiä.
Kestävän kehityksen perusperiaatteitamme on tarjota asiakkaille ratkaisuja ja palveluja, jotka tukevat ympäristöystävällistä toimintaa. Koulutamme asiakkaitamme käyttämään laitteitamme mahdollisimman taloudellisesti. Energiatehokkuus, laitteiden öljyvuotojen estäminen ja turvallisuus ovat merkittävä osa Cargotecin tuotekehitystä.
Cargotecin kestävän toiminnan konkreettinen esimerkki on tämä lastaussatamissa käytettävä Kalmar ESC W -lukki, joka toimii hyb ridi teknologialla. Sen ansiosta lukin poltto aineenkulutus on jopa 25 prosenttia perinteistä polttomoottorimallia pienempi ja hiilidioksidipäästöjä syntyy vuositasolla jopa 50 tonnia vähemmän. ESC W kuuluu Cargotecin
Cargotecin ratkaisujen avulla liikkuu joka neljäs kontti maailmassa. Me varmistamme globaalin kuljetusketjun pysymistä liikkeessä.
Cargotecin tuotteiden ja palvelujen tehokas jakeluketju mahdollistaa makrotalouden rattaiden pyörimisen. Olemme näköalapaikalla maailmantalouden keskipisteessä, ja meillä on mahdollisuus oman alamme ja asiakkaidemme toiminnan kehittämiseen.
Tällä hetkellä teollisuudessa vaikuttaa voimakas yhdentyminen, joka näkyy myös tavarankuljetuksessa. Kehityksen myötä syntyy toimijoita, jotka haluavat kokonaisvaltaisia palveluja. Niiden toimittamiseen pystyy vain Cargotecin kaltainen osaaja.
Cargotec on läsnä tavaraliikenteen solmukohdissa ja pitää lastin liikkeessä. We keep cargo on the move™ on lupauksemme asiakkaillemme.
Vahvan yhtiön luomiseksi tarvitsemme vahvan arvoperustan. Cargotecin kolme arvoa ovat globaali läsnäolo – paikallinen palvelu, yhteistyö ja kestävä toiminta. Nämä arvot ovat nousseet henkilökuntamme keskuudesta lukuisissa yhteisissä keskusteluissa. Ne edustavat asioita, joita henkilöstömme pitää tärkeinä. Yhteiset arvomme ovat vaikuttaneet yhtiössämme jo pitkään, mutta nyt ne on koottu edustamaan uutta yhtenäistä Cargotecia.
Arvomme muodostavat yhtiömme kivijalan, jolle cargoteclaiset perustavat toimintansa. Arvot näkyvät päivittäisissä keskusteluissamme ja toiminnassamme asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaniemme kanssa. Niin kauan kuin me kuljemme eteenpäin, kulkevat myös tavaravirrat mantereelta toiselle.
lupaamme.
...sen
Hyvä lukija, tänä vuonna voi olla vaikeaa löytää vuosikertomusta, jossa ei viitattaisi maailmantalouden tilanteeseen. Aihe voi kuulostaa kuluneelta, mutta se on vaikuttanut moniin yrityksiin niin merkittävästi, ettei sitä voida sivuuttaa.
Cargotecissa muuttunut markkinatilanne näkyi vuonna 2009 ennen kaikkea siinä, että päätimme nopeuttaa organisaatiomme uudistamiseen tähtäävien hankkeiden toteuttamista.
Strategiamme mukaisesti luomme liiketoimintojemme pohjalta yhtä yhtenäistä Cargotecia, joka on tehokas ja palvelee asiakkaitaan entistä paremmin jaettujen toimintatapojen avulla. Strategian toteutumista vauhdittava muutosohjelmamme otti vuoden aikana suuria harppauksia. Saimme vietyä sen huomattavasti alkuperäistä vuodelle 2009 asettamaamme tavoitetta pidemmälle. Uudistukset Cargotecin organisaatiossa toivat mukanaan sekä haasteita että mahdollisuuksia.
Cargotecin tunnetuimpien brändien Hiabin, Kalmarin ja MacGregorin lisäksi meillä on myös muita omissa segmenteissään erittäin arvostettuja brändejä. Usean kymmenen palasen liittäminen juridisesti ja toiminnallisesti yhdeksi yhtiöksi ei tapahdu yhdessä yössä.
Vuoden 2009 alussa käynnistimme arvoprosessin, jossa kutsuimme koko henkilöstön mukaan määrittelemään yhteisiä cargoteclaisten arvoja. Saimme mukaan tuhansia osallistujia innostavaan projektiin, jonka pohjalta yhteisiksi arvoiksemme valikoituivat globaali läsnäolo – paikallinen palvelu, yhteistyö ja kestävä toiminta. Arvopohjamme luomisen rinnalla aloitimme brändiuudistuksen, jonka myötä elefantista tuli uusi yritystunnuksemme. Se on vahvan Cargotecin symboli.
Toiminnallista muutosta edustavat useat vuoden 2009 aikana jatketut maaorganisaatiohankkeet, joissa tietys sä maassa toimivat Cargotecin juridiset yhtiöt liitettiin yhteen. Monilla paikkakunnilla yhdistyminen näkyy konkreettisesti esimerkiksi toimitilojen ja tukitoimintojen jakamisena. Jo nyt yli 80 prosenttia henkilöstöstämme työskentelee jossakin monista Cargotecin nimeä kantavista maaorganisaatioista.
Yhdistämällä yhtiömme erillisiä toimintoja onnistuimme karsimaan päällekkäisyyttä ja parantamaan tehokkuuttamme. Samalla jouduimme kuitenkin turvautumaan raskaisiin henkilöstöä koskeviin sopeuttamistoimiin. Vaikeisiin päätöksiin vaikuttivat myös maailmantalouden tilanteen aiheuttama kysynnän ja kannattavuuden lasku eräissä segmenteissämme ja tuotantomme siirtäminen lähelle kasvavia markkinaalueita. Uudistuminen oli ainoa keino kilpailukykymme turvaamiseksi.
Haluan kiittää koko henkilökuntaamme jaksamisesta haastavina aikoina. Henkilöstön tuki yhtenäiselle Cargotecille on ollut korvaamatonta.
Vuosi 2009 oli meille sisäisten muutosten vuosi, mutta viime kädessä uuden organisaatiomme eduista hyötyvät asiakkaat. Yhdessä yhtiössä voimme jakaa paremmin niin osaamistamme kuin tietoa eri markkina-alueilla tapahtuvasta kehityksestä. Näin voimme luoda entistä parempia ratkaisuja.
Jo nyt eri tytärbrändejämme edustavat työntekijämme ovat yhdessä räätälöineet Cargotecin laajasta valikoimasta asiakkaille parhaita mahdollisia kokonaisuuksia.
Vuonna 2009 nostimme Industrial and Terminal -liiketoiminta-alueemme aluejohtajat johtoryhmäämme, jotta asiakkaan ääni kuuluisi selvemmin Cargotecin päätöksenteossa. Aluejohtajat ovat tärkeässä asemassa välittämässä eri maissa olevien asiakkaiden viestejä muualle Cargoteciin.
Asiakaslähtöisyyden lisääminen on muutosohjelmamme keskeisiä tavoitteita. Asiakaslähtöisyys määrittää niin Cargotecin myyntityötä, tutkimusta ja tuotekehitystä kuin huoltopalveluja.
Kun sanomme olevamme lähellä asiakasta, tarkoitamme sitä kirjaimellisesti. Yhdelläkään Cargotecin kilpailijalla ei ole yhtä kattavaa maailmanlaajuista palveluverkostoa kuin meillä. Läsnäolomme vahvistuu siten,
että myös tuotantolaitoksemme sijaitsevat lähellä asiakkaitamme.
Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa sijaitsevat tehtaamme ovat keskeisessä osassa, kun toimitamme ratkaisujamme kasvavilla markkinoilla oleville asiakkaillemme. Vuoden 2009 tärkeimpiin hankkeisiimme kuului myös uuden tehtaan rakentamisen aloittaminen syyskuussa Pohjois-Puolassa.
Valmistuessaan vuonna 2010 Puolan tuotantolaitoksesta tulee Cargotecin Euroopan päätehdas ja koko organisaatiomme modernein ja energiatehokkain kokoonpanoyksikkö. Sijaintinsa puolesta Puola tarjoaa logistisesti erinomaiset maa- ja vesireitit Euroopan markkinoillemme.
Pysymme määrätietoisesti valitsemallamme tiellä jatkaessamme yhden Cargotecin kehittämistä myös vuonna 2010. Olemme jo monella osa-alueella pystyneet hyödyntämään yhtenäisten toimintatapojen tuomat edut, mutta uskon vahvasti, että löydämme vielä lisää uusia mahdollisuuksia.
Vuonna 2010 pyrimme ottamaan kaiken edun siitä tiedosta, mitä omilla aloillaan maailman parhaat ammattilaisemme kantavat. Panostamme toisiltamme oppimiseen ja yhdessä tekemiseen, sillä tulevaisuudessa odotamme asiakkaiden hyötyvän ostaessaan meiltä yksittäisten tuotteiden lisäksi yhä enemmän kokonaisvaltaisia ratkaisuja. Myös tuotteiden elinkaaren hallinta ja huoltotoiminnot ovat tulevaisuuden ajureita, joihin keskitymme myös jatkossa.
Tutkimuksessa ja tuotekehityksessä pelkkä teknologinen johtajuus ei riitä, vaan meidän on varmistettava, että teemme tuotteita, jotka vastaavat asiakkaidemme tarpeisiin.
Myös ympäristönäkökulmien korostuminen on yksi koko maailmassa vaikuttavista trendeistä. Cargotec on ollut jo pitkään ympäristöystävällisten ratkaisujen edelläkävijä. Tämä näkyi vuonna 2009 käynnissä olleissa tutkimus- ja tuotekehityshankkeissamme. Kestävän toimintatavan sisällyttäminen kaikkiin Cargotecin prosesseihin onnistuu nyt entistä tehokkaammin, kun toimimme yhtenä yhtiönä. Näin voimme myös paremmin edistää kestävää kehitystä YK:n globaalin yritysvastuun aloitteen Global Compactin mukaisesti.
Erityiskiitos vuodesta 2009 kuuluu asiakkaillemme, jotka olivat mukana haastamassa ja kannustamassa meitä jatkuvasti parempiin suorituksiin kaikilla liiketoiminnan osa-alueilla, sekä kaikille yhteistyökumppaneillemme.
Vuoden aikana Cargotecissa tapahtui paljon muutoksia, joista osa johtui suunnitelmamme mukaisista organisaatiouudistuksista, osa vaikeasta markkinatilanteesta. Uusi, aidosti asiakaslähtöinen organisaatiorakenteemme mahdollistaa tehokkuutemme ja ketteryytemme myös haastavina aikoina.
Yksi yhtenäisesti toimiva Cargotec on entistä toiminta kykyisempi, kun maailmantalouden purjeet ottavat uutta tuulta alleen.
Mikael Mäkinen Toimitusjohtaja
Cargotecin visio on olla maailman johtava lastinkäsittelynratkaisujen tarjoaja ja toimittaja. Tämän vision saavuttamiseksi Cargotec
| 2009 | 2008 | 2007 | 2006 | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Saadut tilaukset | MEUR | 1 828 | 3 769 | 4 106 | 2 910 |
| Tilauskanta | MEUR | 2 149 | 3 054 | 2 865 | 1 621 |
| Liikevaihto | MEUR | 2 581 | 3 399 | 3 018 | 2 597 |
| Liikevoitto | MEUR | 0,3 | 173,7 | 203,1 | 240,4 |
| Operatiivinen liikevoitto* | MEUR | 61,3 | 192,8 | 221,1 | 222,6 |
| Tilikauden voitto | MEUR | 7,1 | 120,8 | 138,4 | 166,1 |
| Oman pääoman tuotto | % | 0,8 | 13,7 | 15,6 | 20,2 |
| Sijoitetun pääoman tuotto | % | 0,2 | 12,7 | 16,8 | 23,1 |
| Nettovelkaantumisaste | % | 38,0 | 55,3 | 36,3 | 12,3 |
*Poislukien kertaluonteiset erät
Cargotecin strategia ja strategiset tavoitteet perustuvat kannattavaan kasvuun sekä kehittyvillä että konsolidoituvilla markkinoilla. Yhtiön tavoitteena on johtavan aseman saavuttaminen huoltoliiketoiminnassa sekä toimiminen One Company -toimintamallin mukaisesti.
Cargotecin vahvuus on sen maailmanlaajuinen läsnäolo koko tavaravirrassa, niin lähikuljetuksissa, terminaaleissa, satamissa, jakelukeskuksissa kuin laivoissakin.
Vuonna 2009 Cargotec panosti erityisesti asiakaslähtöisyyden lisäämiseen sekä toimiin, jotka edistävät sisäistä tehokkuutta ja luovat kestävän pohjan tulevalle kasvulle globaaleilla lastinkäsittelymarkkinoilla.
Cargotec paransi asiakaslähtöisyyttä kehittämällä alan johtavia, kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia ratkaisuja lastinkäsittelymarkkinoille, joilla kiinnitetään entistä enemmän huomiota ratkaisujen ympäristöystävällisyyteen ja energiatehokkuuteen. Yhtiön rakennetta kehitettiin ja käyttöön otettiin uusi toimintamalli, jotta asiakkaita voidaan palvella entistä paremmin ja heidän tarpeisiinsa voidaan vastata sekä kehittyneillä että kehittyvillä markkinoilla. Uusi toimintamalli tehostaa myös sisäistä päätöksentekoa.
Suurin organisaatiomuutos toteutettiin Hiabin ja Kalmarin organisaatioissa, jotka yhdistettiin Industrial and Terminal -liiketoiminta-alueeksi. Näin saatiin aikaan entistä matalampi ja ketterämpi organisaatiorakenne. Päätöksentekoa tuotiin entistä lähemmäksi asiakkaita perustamalla vahvat, alueellisesti toimivat myynti- ja huolto-organisaatiot, jotka palvelevat Cargotecin lastinkäsittelyasiakkaita eri teollisuudenaloilla ja terminaaleissa. Näin pystytään hyödyntämään täysipainoisesti Cargotecin globaalia ja ainutlaatuisen laajaa asiantuntijaverkostoa.
Marine-liiketoiminta-alueen toimintatapaa kehitettiin lisäämällä yhteistyötä niiden toimintojen välillä, jotka palvelevat samoja merialan asiakkaita, sekä tiivistämällä kaikkien yksiköiden välistä yhteistyötä asiakkaille tarjottavien elinkaaripalvelujen parantamiseksi.
Alkuvuonna 2008 käynnistetyn On the Move -muutosohjelman tavoitteena oli Cargotecin strategian tehokas toteuttaminen. Ohjelma koostui useista kehityshankkeista, joiden myötä olemme aloittaneet globaalin tuotanto- ja hankintastrategian jalkauttamisen, kehittäneet entistä parempia ja yhtenäisempiä tiedonhallintajärjestelmiä, yhdistäneet tukitoimintoja ja yhtiön juridista rakennetta sekä kehittäneet yhteisiä palvelukeskuksia, jotka hoitavat keskitetysti talousja laskenta-asioita. Näiden hankkeiden tavoitteena on toimintoja yhdistämällä ja mittakaavaetuja hyödyntämällä lisätä yhtiön sisäistä tehokkuutta.
Yhtiön juridisen rakenteen yksinkertaistamiseen ja maaorganisaatioiden perustamiseen liittyvät hankkeet etenivät suunnitelmien mukaisesti. Hankkeiden tarkoituksena on tukea yhtiön liiketoimintaa kustannustehokkaasti ja antaa asiakasrajapinnassa työskentelevälle henkilöstölle mahdollisuus keskittyä entistä enemmän asiakkaiden palvelemiseen.
Cargotec sai vuonna 2009 asiakkaakseen Englannin Kentissä toimivan Alan Firmin Limited -kuljetusyrityksen. Syksyllä asiakkaalle toimitetussa tilauksessa näkyivät konkreettisesti uuden Industrial and Terminal -liiketoiminta-alueemme vahvuudet, kun samassa kaupassa asiakas sai viisi Hiab-ajoneuvotrukkia ja yhden Kalmar-terminaalitraktorin.
Cargotec toimitti tilauksen lyhyessä kolmen kuukauden tavoiteajassa ja koulutti asiakkaan laitteiden käyttöön. Lisäksi asiakas solmi kanssamme viisivuotisen huoltosopimuksen.
Tutkittuaan pitkään laitetarpeitaan Alan Firmin Limited päätyi Cargoteciin. Päätökseen vaikuttivat monipuolinen valikoimamme, tuotteidemme hyvä hinta–laatusuhde ja laadukkaat tukipalvelut.
" Cargotecin myyjien ja teknisen henkilökunnan antama tuki herätti luottamuksemme. Kaikkien laitteiden ostaminen yhdeltä toimittajalta auttaa meitä hallitsemaan investointiamme paremmin. Kun tarvitsemme huoltoapua, saamme sitä yhdellä puhelinsoitolla", sanoo Alan Firminin tuotepäällikkö Stuart Joyce.
Cargotecin myyjille Hiabin ja Kalmarin toimintojen yhdistäminen on avannut uusia ovia:
"Enää en myy vain yhtä tuotelinjaa. Nyt voin konsulttina vierailla asiakkaiden luona ja suositella heidän lastinkäsittelyongelmiinsa parhaiten sopivia ratkaisuja", sanoo asiakkuuspäällikkö John Bailey Englannista.
Yhteinen myyntiorganisaatio mahdollistaa paremmin laaja-alaisen osaamisemme hyödyntämisen. Myös Alan Firmin Limitedin tilauksen täyttämiseen osallistui sekä Hiab- että Kalmar-tuotevalikoimien asiantuntijoita.
Vuoden 2009 lopussa jo yli 80 prosenttia Cargotecin työntekijöistä oli maaorganisaatioiden palveluksessa.
Vuoden aikana käynnistettiin prosessikehityshanke, jonka tarkoituksena on varmistaa kaikkien suunniteltujen muutosten ja uuden toimintamallin onnistunut toteutus. Hankkeen myötä määritellään ja kehitetään prosesseja ja yhteisiä toimintatapoja yli organisaatiorajojen.
Cargotec-brändin perustana ovat yhtiön kolmen tärkeimmän brändin – Hiabin, Kalmarin ja MacGregorin – vahvuudet ja arvopohja. Nämä brändit ovat omien alojensa markkinajohtajia. Vuonna 2009 laadittiin Cargotecin uusi brändistrategia ja toteutettiin mittava prosessi yhtiön arvojen määrittelemiseksi yhteistyössä henkilöstön kanssa. Kesäkuussa otettiin käyttöön uusi visuaalinen ilme ja yhteinen elefanttisymboli, jota käytetään strategisesti tärkeimpien brändien yhteydessä. Cargotec-brändi, elefanttisymboli ja uusi visuaalinen ilme tulevat tutuiksi kaikille sidosryhmille, kun ne otetaan käyttöön yhtiön toimipaikoissa, tuotteissa ja painomateriaaleissa.
Cargotecilla on myös muita arvokkaita brändejä, joilla on taktinen rooli osana yhtiön strategiaa ja brändisalkkua. Näitä ovat esimerkiksi Bromma-kontinkäsittelylaitteet ja Siwertell-irtolastinkäsittelylaitteet.
Cargotec toimii alalla, joka kehittyy hyvin nopeasti. Tämä koskee sekä maantieteellistä kehitystä eli sitä, missä lastinkäsittelyn keskukset sijaitsevat nyt ja tulevaisuudessa, että sitä, millaisia lastinkäsittely- ja kuormankäsittelyratkaisuja jatkossa tarvitaan. Myynnin kasvattaminen kehittyvillä markkinoilla ja huoltoliiketoiminnan kasvun vahvistaminen ovat Cargotecin strategian tärkeimmät elementit myös vuonna 2010.
Tutkimus- ja kehitystoiminnassa keskitytään edelleen turvallisuusasioihin, energiatehokkuuden lisäämiseen ja automaatioon. Tuotekehityshankkeet toteutetaan tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa, ja niissä ovat avainasemassa sähkökäyttöisyys ja hybriditeknologia.
Cargotecin globaali tuotanto-organisaatio Cargotec Product Supply jatkaa omalta osaltaan strategisen muutoksen toteuttamista lähellä markkinoita sijaitsevan tuotantorakenteen osalta. Muutoksen tavoitteena on synergiaetujen maksimointi ja asetettujen tehostamistavoitteiden saavuttaminen maailmanlaajuisesti. Cargotec Product Supply -organisaatioon kuuluvat yhtiön kokoonpanoyksiköt sekä hankinta-, laatu- ja logistiikkatoiminnot. Cargotecin tuotantostrategian mukaan tuotteiden kokoonpano tapahtuu lähellä asiakkaita ja ympäristönäkökohdat huomioiden. Yhtiön uusin kokoonpanoyksikkö aloittaa toimintansa Puolassa vuonna 2010. Sen nykyaikainen ja kestävän kehityksen periaatteiden mukainen tuotantoteknologia, prosessit ja laatu edustavat alansa terävintä kärkeä.
Tehokkaiden sisäisten toimintatapojensa, asiakaslähtöisten ratkaisujensa ja osaavan henkilöstönsä ansiosta Cargotec on saavuttanut erinomaisen aseman ja laajentaa toimintaansa edelleen uusiin maihin ja uusille markkinoille. Autamme asiakkaita kehittämään liiketoimintaansa, toimimme globaalina suunnannäyttäjänä lastin käsittelyn kehittämisessä ja toimitamme innovatiivisia, kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia ratkaisuja.
Vuonna 2009 Cargotecin On the Move -muutosohjelman maaorganisaatiohanke eteni useisiin maihin. Hankkeessa samassa maassa toimivat tytäryhtiöt yhdistetään niin juridisesti kuin tukitoimintojenkin osalta.
Singaporessa Hiab, Kalmar, MacGregor ja Bromma yhdistettiin Cargotec Singapore -maaorganisaatioksi. Synergiaedut näkyvät esimerkiksi siinä, että eri tytärbrändejä edustavat henkilöt istuvat fyysisesti saman katon alla ja jakavat varastojen, tietohallintopalvelujen ja henkilöstöhallinnon tukitoiminnot.
"Singapore on Cargotecille erittäin tärkeä maa. Se on portti idän ja lännen välillä ja siellä on yksi maailman suurimmista satamista. Kun lisäksi maassa olevia toimitilojamme oli tarve yhdistää ja uudenaikaistaa, yksi ensimmäisistä maaorganisaatioprojekteista oli luontevaa käynnistää sieltä", sanoo hallintojohtaja Jukka Heinonen.
Vuoden 2009 loppuun mennessä Cargotec on käynnistänyt 27 maaorganisaatiota, ja yli 80 prosenttia henkilöstöstämme työskentelee jo jossakin maaorganisaatiossa.
Kunkin maaorganisaation johtaja on linkki tietyn maan Cargotecin toimintojen välillä. Hän on Cargotecin lakisääteinen edustaja ja koordinoi toimintaperiaatteiden ja hallinnolliseen kehittämiseen tähtäävän strategian jalkauttamista omassa maassaan.
"Maajohtaja vastaa kyseisessä maassa tukitoimintojen tehostamisesta ja toimintojen yhdistämisestä saatavien synergiaetujen hyödyntämisestä. Kun maayhtiö huolehtii hallinnosta ja tukitoiminnoista, liiketoiminnot voivat keskittyä varsinaiseen leipätyöhönsä eli asiakkaiden palvelemiseen ja uusien ratkaisujen kehittämiseen", Heinonen sanoo.
Uusien maaorganisaatioiden odotetaan tuovan lisää etuja, kun vuonna 2010 Cargotecissa alkaa uuden asiakasprosessit yhdenmukaistavan toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto.
Maaorganisaatioissa monialaisen tiedon jakaminen helpottaa henkilöstön arkea. Asiakkaalle muutos tytäryhtiöistä yhdeksi kokonaisuudeksi näkyy toiminnan tehostumisena, asiakaslähtöisyyden lisääntymisenä, laajempana valikoimana ja korkeampana asiantuntemuksen tasona.
"Yhdessä olemme vahvempia", Heinonen kiteyttää.
Cargotec tehostaa tavaravirtojen kulkua tarjoamalla erilaisia ratkaisuja tavaroiden lastaamiseen ja purkamiseen maalla ja merellä – kaikkialla, missä tavara liikkuu. Cargotecin tärkeimmät tytärbrändit, Hiab, Kalmar ja MacGregor, ovat alansa johtavia kuorman- ja lastinkäsittelyratkaisuja.
Cargotecilla on yli 9 500 työntekijää yli 40 maassa, ja yhtiön liikevaihto vuonna 2009 oli 2,6 miljardia euroa. Cargotecin asiakkaita palvelee paikallisten lastinkäsittelyammattilaisten verkosto, joka toimii joko Cargotecin omien myyntiyhtiöiden tai vähittäismyyjien kautta yli 120 maassa. Verkoston vahvuutena ovat alansa globaalin markkinajohtajan taidot ja osaaminen.
Vuosi 2009 sujui Cargotecissa uudistumisen merkeissä. Vuoden kuluessa maailmantalouden heikko tilanne vaikutti tavaravirtojen volyymeihin ja sitä kautta myös lastin- ja kontinkäsittelyratkaisujen kysyntään. Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset saivat Cargotecin vauhdittamaan organisaation uudistamiseen tähtääviä hankkeita.
Cargotec tehosti toimintaansa kaikilla liiketoiminnan osa-alueilla. Uudistuksilla tähdättiin asiakaslähtöisyyden lisäämiseen, sisäisen tehokkuuden parantamiseen ja kilpailukyvyn turvaamiseen.
Strategisten uudistusten tärkeimpänä tavoitteena oli juridisesti ja toiminnallisesti yhden yhtenäisen Cargotecin luominen. Uusi asiakaslähtöinen organisaatio koostuu nyt kahdesta liiketoiminta-alueesta. Ne ovat "Industrial and Terminal" ja "Marine".
Tavoitteiden saavuttamiseksi tuotantolaitoksia ajettiin alas, mutta samalla Puolassa käynnistettiin uuden modernin kokoonpanotehtaan rakentaminen. Heikko maailman talouden tilanne kasvatti huoltopalvelujen ja energiatehokkaiden ratkaisujen kysyntää. Myös näille alueille Cargotec teki systemaattisia panostuksia esimerkiksi uusien tuotepäivitysten myötä.
Industrial and Terminal on Cargotecin aikaisemmat Hiab- ja Kalmar-liiketoiminta-alueet yhdistävä uusi liiketoiminta-alue, joka tarjoaa ratkaisuja ajoneuvojen kuormankäsittelyyn ja satamien lastinkäsittelyyn. Vuonna
2009 Cargotecissa toteutettiin monia hankkeita, joissa Hiab- ja Kalmar-tuotteita koskevaa osaamista yhdistettiin ja räätälöitiin asiakkaalle sopivaksi kokonaisuudeksi. Industrial and Terminal -liiketoiminta-alueen tuotekehityksessä kiinnitettiin vuonna 2009 huomiota automaation ja ympäristöystävällisyyden kasvattamiseen.
Marine-liiketoiminta-alue on erikoistunut merikuljetuksissa ja offshore-teollisuudessa käytettäviin monipuolisiin lastinkäsittelyratkaisuihin. MacGregor-tuotteita, kuten lastiluukkuja tai offshore-nostureita, käytetään maailman vaativimmissa merellisissä olosuhteissa. Vuonna 2009 Marine-liiketoiminta-alueessa panostettiin esimerkiksi huoltopalveluihin ja tuotteiden sähkökäyttöisyyden kasvattamiseen.
Seuraavilla sivuilla kerrotaan lisää Cargotecin toimintaympäristöstä ja liiketoiminta-alueista.
Cargotec panostaa myös jatkossa tekniseen kehitykseen asiakkaidensa eduksi. Teknisessä kehitystyössä keskitytään entistä tuottavampiin, turvallisempiin ja ympäristöystävällisempiin ratkaisuihin. Cargotec on tunnettu innovatiivisista ratkaisuistaan. Lisäämme tutkimus- ja tuotekehitysinvestointejamme parantaaksemme toimintaamme edelleen.
Asiakasrajapinnassa keskitymme asiakassuhteiden aktiiviseen hoitamiseen siten, että voimme solmia uusia huoltosopimuksia ja vahvistaa edelleen laitteiden myyntiin liittyviä markkinaosuuksiamme. Yksi Cargotecin kannalta kiinnostavimmista potentiaalisista segmenteistä on offshoreala, jolla on hyviä palveluihin liittyviä kasvumahdollisuuksia.
Toimimme aktiivisesti asiakasrajapinnassa saadaksemme uusia tilauksia kehittyvillä markkinoilla, joilla odotamme kasvua erityisesti uusien satamien ja konttivarastojen sekä satamien kehityshankkeiden kautta. Pyrimme edelleen vahvistamaan Cargotecin asemaa ajoneuvojen kuormankäsittelylaitteiden toimittajana ympäristösegmentissä.
Cargotecin tavoitteena on laajentaa toimintaansa erityisesti Aasian ja Tyynenmeren alueella sekä Amerikoissa, minkä lisäksi parannamme nykyisten jälleenmyyjiemme myynti- ja palveluosaamista. Jatkamme huoltoverkostomme kehittämistä myös Kalmar- ja Hiab-huoltohenkilöstön ristiinkoulutuksella.
Industrial and Terminal -liiketoiminta-alue tarjoaa ajoneuvojen kuormankäsittelyssä käytettäviä Hiab-ratkaisuja sekä konttien ja raskaan lastin käsittelyssä käytettäviä Kalmar-ratkaisuja.
Marine-liiketoiminta-alue on erikoistunut merikuljetuksissa ja offshoreteollisuudessa käytettäviin MacGregorlastinkäsittelyratkaisuihin.
Cargotec toimii tiiviissä yhteistyössä asiakkaidensa kanssa globaalien tavaravirtojen ytimessä. Yhtiön asiakkaita ovat varustamot, laivayhtiöt, satamaoperaattorit, telakat, jakelukeskukset, kuljetusyritykset, logistiikkayhtiöt ja kuorma-autoilijat sekä eri maiden puolustusvoimat. Muita tärkeitä käyttäjäryhmiä ovat raskas teollisuus, terminaalit ja kunnat. Cargotecin tärkeimmät tytärbrändit, Hiab, Kalmar ja MacGregor, ovat alansa johtavia kuorman- ja lastinkäsittelyratkaisuja.
Vuonna 2009 ennusteita korjattiin toistuvasti alaspäin niin BKT:n, maailmankaupan kuin konttiliikenteen volyymienkin osalta. Laivanrakennusteollisuudessa uusien laivatilausten määrä laski huomattavasti, minkä seurauksena myös lastinkäsittelyratkaisuja tilattiin hyvin vähän. Maailmankaupan hiljentyminen vähensi satamien käsittelemiä tavaramääriä merkittävästi, ja kontinkäsittelyratkaisujen kysyntä laski samassa suhteessa. Syvänmeren offshore-ratkaisujen kysyntä oli alkuvuonna laimeaa, mutta alkoi piristyä vuoden jälkipuoliskolla öljyn hinnannousun ja rahoituksen paremman saatavuuden ansiosta. Uusien, energiatehokkaiden ratkaisujen kysyntä kasvoi, kun kustannustietoisuus ja tietoisuus globaalista ilmastonmuutoksesta lisääntyi.
Kuormankäsittelyratkaisujen kysyntä oli vuoden aikana hyvin vähäistä kaikkialla maailmassa kuormaautojen myynnin ja rakennusalan supistumisen vuoksi. Myös haarukkatrukkien ja terminaalitraktoreiden kysyntä oli heikkoa teollisuustuotannon pienenemisen ja yleisen kulutuskysynnän laskun johdosta. Lähivuosina on kuitenkin odotettavissa selkeää tarvetta kehittää infrastruktuuria useilla markkinoilla eri puolilla maailmaa. Tämän uskotaan luovan uusia mahdollisuuksia tehokkaille kuormankäsittely- ja jätteenkäsittelyratkaisuille.
Yleinen taloudellinen epävarmuus sai asiakkaat lykkäämään investointipäätöksiään myös kaikissa muissa Cargotecin pääsegmenteissä. Liiketoiminnan yleinen supistuminen vaikutti huoltopalvelujen kysyntään useimmilla markkinoilla, ja lastinkäsittelylaitteiden käyttöasteen lasku vähensi myös varaosien myyntiä.
Cargotecin tuotantoyksiköt sijaitsevat Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Puolassa, Hollannissa, Irlannissa, Espanjassa, Yhdysvalloissa, Kiinassa, Intiassa, Koreassa, Malesiassa ja Singaporessa. Osa tuotannosta on ulkoistettu lähinnä Aasiassa toimiville yhteistyökumppaneille. Vuonna 2009 Cargotec jatkoi merkittävän strategisen muutoksen toteuttamista globaalissa tuotantoverkostossaan ja päätti sulkea tuotantoyksiköitä Yhdysvalloissa, Suomessa, Hollannissa, Ruotsissa ja Indonesiassa. Jäljelle jäävien tehtaiden toimintaa ja tuotantokapasiteetin käyttöastetta tehostetaan yhtiön kilpailukyvyn parantamiseksi. Tehostaakseen tuotantorakennettaan Euroopassa Cargotec päätti investoida uuteen kokoonpanoyksikköön. Puolaan perustettava yksikkö aloittaa toimintansa vuonna 2010. Kysynnän vähentymisen vuoksi kokoonpanokapasiteettia jouduttiin vähentämään useissa Cargotecin tuotantoyksiköissä eri puolilla maailmaa vuoden 2009 aikana.
Cargotecin johdon painopisteenä vuonna 2009 oli yhtiön toiminnan ja resurssien sopeuttaminen vallitsevan markkinatilanteen ja ennusteiden mukaisiksi. Johto ja henkilöstö panostivat huomattavasti myös myynnin tehostamiseen, toiminnan kehittämiseen ja uudelleenjärjestelyihin yhtiön kustannusrakenteen parantamiseksi sekä hyvän kassavirran varmistamiseen. Näihin toimiin liittyvää päätöksentekoa ovat ohjanneet Cargotecin pitkän aikavälin strategiset tavoitteet. Haastavan toimintaympäristön vuoksi yhtiössä myös nopeutettiin useiden sellaisten pitkän aikavälin suunnitelmien toteuttamista, joiden tavoitteena on sisäisen tehokkuuden ja kilpailukyvyn parantaminen.
Merkittävin muutos Cargotecin operatiivisessa toiminnassa vuonna 2009 oli Hiab- ja Kalmar-liiketoiminta-alueiden yhdistäminen maailmanlaajuisesti uudeksi Industrial and Terminal -liiketoiminta-alueeksi, joka aloitti toimintansa lokakuun alussa. Uuteen organisaatioon kuuluvat Product Solutions, joka vastaa tuotteiden globaalista kilpailukyvystä, Service Solutions, joka vastaa palvelujen globaalista kilpailukyvystä, ja kolme alueorganisaatiota, Amerikat, APAC (Aasian ja Tyynenmeren alue) ja EMEA (Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka), jotka vastaavat myynnistä ja huoltopalveluista.
Laajamittaiset toimenpiteet toiminnan sopeuttamiseksi vallitsevaan markkinatilanteeseen sekä strategiset pitkän aikavälin muutokset tuotannossa alkoivat parantaa yhtiön kannattavuutta vuoden loppua kohden.
Cargotec tehostaa tavaravirtojen kulkua tarjoamalla erilaisia ratkaisuja tavaroiden lastaamiseen ja purkamiseen maalla ja merellä – kaikkialla, missä tavara liikkuu.
Industrial and Terminal Cargotecin uuden brändistrategian mukaisesti ajoneuvojen kuormankäsittelylaitebrändit Multilift, Moffett, Loglift ja Jonsered muutettiin tuotenimiksi, joita markkinoidaan jatkossa osana Hiab-brändiä.
Asiakaslähtöisiä Hiab-tuotteita ja -ratkaisuja käytetään ajoneuvojen kuormankäsittelyssä tavaroiden ja materiaalien siirrossa esimerkiksi maanteillä, rakennuksilla, metsissä, teollisuudessa, jätteenkäsittelyssä ja kierrätyksessä sekä puolustusvoimissa.
Hiab on maailman johtava ajoneuvojen kuormankäsittelyratkaisujen brändi. Hiab-brändillä myydään kuormausnostureita, puutavara- ja kierrätysnostureita, vaihtolavalaitteita, takalaitanostimia ja ajoneuvotrukkeja. Huoltoverkosto varmistaa laitteiden luotettavan toiminnan niiden koko elinkaaren ajan.
Huoltoverkoston laajentamiseksi Kalmar-huolto henkilöstöä on alettu kouluttaa Hiab-tuotteisiin ja Hiab-huoltoa Kalmar-tuotteisiin. Yli organisaatiorajojen tapahtuva ristiinkoulutus sekä yhteisen toimintakonseptin kehittäminen ovat alkaneet tuottaa tulosta P ohjois-Euroopassa, ja uudenlainen yhteistyö on tuonut Cargotecille useita uusia huoltosopimuksia. Myös Hiab- ja MacGregor-huolto-organisaatiot ovat aloittaneet hedelmällisen yhteistyön hankkeessa, jossa toimitetaan Irakin sähköminis teriölle 95 Hiab-kuormausnosturia ja kuorma-auton lavaa asennettuina Iveco-kuorma-autoihin.
Kuormankäsittelymarkkinoilla vallitsi globaali taantuma vuonna 2009, ja kuormankäsittelylaitteiden
kysyntä pysyi heikkona. Markkinoiden hiljentyminen näkyi selvimmin yritysasiakassegmenteissä, kuten uusien kuorma-autojen myynnissä, rakennusalalla ja paikallisjakeluliikenteessä. Kilpailu jatkui kovana globaalien kuormankäsittelylaitemarkkinoiden ylikapasiteetin vuoksi. Cargotec sai kuitenkin paljon pieniä, yksittäisten kuormankäsittelylaitteiden tilauksia ja onnistui säilyttämään vahvan markkina-asemansa. Yhtiön neuvotteluasemaa paransivat voimakas panostus aktiivisiin asiakassuhteisiin sekä kilpailukykyiset toimitusajat.
Puolustusvoimien kuormankäsittelylaitteiden kysyntä pysyi korkealla tasolla, ja sekä Amerikoissa että EMEAn alueella saatiin uusia tilauksia. Kuorma-autoihin asennettavat Hiab-ratkaisut ovat suosittuja puolustussektorilla eri puolilla maailmaa, ja Cargotecilla on hyvä maine asiakkaan tarpeet huomioivana toimittajana. Niin eri maiden puolustusvoimat kuin järjestelmäintegraattoritkin arvostavat Cargotecin osaamista ja laajaa teknistä tuotevalikoimaa, johon kuuluu esimerkiksi koukkulaitteita, nostureita ja maastokäyttöön tarkoitettuja haarukkatrukkeja.
Kehittyvät markkinat, erityisesti Kiina, kasvavat edelleen myös kuormankäsittelylaitteiden osalta. Cargotec jatkoi suunniteltuja panostuksia Aasian ja Tyynenmeren alueella ympäristösegmenttiin sekä kuormankäsittelylaitteiden asennuspalveluihin.
Hiab-tuotteiden kehittämisessä painotettiin
Cargotec jatkoi suunniteltuja panostuksia Aasian ja Tyynenmeren alueella ympäristösegmenttiin sekä kuormankäsittelylaitteiden asennuspalveluihin.
tehokkuutta, tuottavuutta ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Tutkimus- ja kehitystiimit kehittivät edelleen vähäkulutuksisia laitteita, jotka aiheuttavat myös vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä. Nostureiden turvallisuutta parannettiin edelleen vuodenvaihteessa voimaan astuneen EU:n uuden konedirektiivin 2006/42/EC mukaisesti. Cargotec kehitti pienten nostureiden tuoteperheeseen useita uusia tuotteita, joiden suorituskyky on luokkansa kärkitasoa. Lisäksi Kiinan markkinoilla esiteltiin ensimmäinen jäykkäpuominen Hiab-nosturi. Vuonna 2009 Cargotec juhli 60-vuotiasta Hiab Multiliftiä työn merkeissä ja vahvisti Hiab-vaihtolavalaitevalikoimaansa uudella 30 tonnin vaihtolavalaitteella sekä kolmella uudella koukkulaitteella.
Cargotecin johtava markkina-asema jätehuollon kokonaisratkaisujen toimittajana vahvistui edelleen, kun yhtiö sopi merkittävästä yhteistyöstä Molok Oy:n kanssa. Molok on maailman johtava jätteiden syväkeräyssäiliöiden valmistaja. Tehokas paikalliseen ympäristöön suunniteltu jätehuolto parantaa perusinfrastruktuuria edistäen näin sekä luonnon että ihmisten hyvinvointia.
Yhtenäisen Cargotecin toimintatapaan kuuluu olennaisesti tytärbrändejä koskevan osaamisen jakaminen yrityksen sisällä. Kalmarin ja Hiabin yhdistäminen Industrial and Terminal -liiketoiminta-alueeksi on jo synnyttänyt synergiaetuja, joista hyötyvät myös asiakkaat.
Vuonna 2009 Saksassa järjestettiin yhteisiä koulutustilaisuuksia Kalmar- ja Hiab-tuotteiden huoltohenkilökunnalle. Hanke käynnistettiin syys kuussa, ja ensimmäisessä koulutuksessa Saksassa työskentelevät Kalmar-kenttä teknikot opiskelivat Hiabin Moffett-ajoneuvotrukin huoltamista vakiotyökaluillaan. Mukana oli myös Hiab-ratkaisujen asiantuntijoita. Kaikkia yhdistävä tekijä oli halu oppia korjaamaan uusia laitteita ja parantaa asiakkaiden tuotteiden turvallisuutta.
Jatkossa yhteistyötä pyritään laajentamaan uusiin tuoteryhmiin. Saksassa tälle on selvää tilausta, sillä Cargotecilla on maassa noin 50 kentällä toimivaa Kalmar- ja kolme Hiab-huoltoteknikkoa. Osaamisen laajentaminen yhteiskoulutuksilla näkyy Saksassa muun muassa siinä, että Kalmar-asiantuntijat voivat vastata myös Hiab-tuotteita käyttävien asiakkaiden huoltopyyntöihin. Näin asiakkaat pääsevät hyötymään tiivistyneestä palveluverkostosta.
Koulutettu yhteistyökumppani vastaa perinteisesti rutiinihuolloista silloin, kun Cargotecin oma henkilökunta on kiinni muissa tehtävissä. Uuden toimintamallin myötä huoltovastuussa on useammin asiantunteva Kalmar-huoltoteknikko, joka saa osan Hiab-huolloista vastuulleen. Huoltoteknikoillemme tämä tarkoittaa jatkuvaa työllistymistä ja mahdollisuuksia laajentaa omaa osaamistaan. Samalla Cargotec pääsee kiinni suurempaan osuuteen Saksan huoltopalvelumarkkinoista.
Asiakkaille muutos näkyy erityisesti asiantuntevan huoltopalvelun entistä parempana saatavuutena.
Kalmar-lastin- ja kuormankäsittelyratkaisuja käytetään satamissa, terminaaleissa ja jakelukeskuksissa sekä raskaassa teollisuudessa eri puolilla maailmaa. Kalmar-laitteet ovat alansa markkinajohtajia satamissa ja terminaaleissa, missä kontteja käsitellään satama- ja kenttänostureiden, kontti- ja kuljetuslukkien, konttikurottajien sekä tyhjien konttien käsittelyyn tarkoitettujen laitteiden avulla. Kalmar-haarukkatrukkeja ja puukurottajia puolestaan käytetään raskaassa teollisuudessa sekä puuja paperiteollisuudessa, ja terminaalitraktoreita jakelu- ja logistiikkakeskuksissa.
Markkinatilanteesta huolimatta Cargotec sai vuonna 2009 sekä uusia että jatkotilauksia eri puolilta maailmaa. Usein ratkaisevana valintakriteerinä oli Cargotecin kattava, maailmanlaajuinen huoltoverkosto sekä osaava ja helposti tavoitettava huoltohenkilöstö. Etelä-Amerikassa huoltoliiketoiminta kasvoi edelleen, kun Cargotec avasi Brasiliassa uuden, alansa ehdotonta kärkeä edustavan myynti- ja huoltokeskuksen keskeisellä paikalla Santosin satamassa. Keskuksessa on muun muassa kaksi kuljettajakoulutussimulaattoria, joista toinen on mobiilipukkinosturien ja toinen konttikurottajien kuljettajille. Argentiinassa uudistettiin onnistuneesti kaksi mobiilipukkinosturia BACTSSA (HPH):n terminaalissa, missä vaatimuksena oli kontinkäsittelykapasiteetin nostaminen kustannustehokkaasti. Näiden hankkeiden lisäksi Cargotec solmi suuret huoltosopimukset Tunisiassa, Albaniassa ja Etelä-Afrikassa.
Vuonna 2009 Cargotec keskittyi tuotekehityksessään hankkeisiin, jotka vastasivat asiakkaiden tarpeisiin niin kestävän kehityksen, tuottavuuden kuin turvallisuudenkin osalta. Sähkötoimisen Kalmar-mobiilipukkinosturin turvallisuusominaisuuksia ja ympäristöystävällisyyttä kehitettiin edelleen, ja näitä uusia Kalmar E-one2 -nostureita tilattiin sekä Turkkiin että Namibiaan. Cargotec toimitti useita mobiilipukkinostureita myös Kolumbiaan, Intiaan, Vietnamiin ja Etelä-Afrikkaan. Kalmar-konttija kuljetuslukkien seitsemännen sukupolven tuotevalikoima täydentyi uudella sähkökäyttöisellä kuljetuslukilla. Kuljetuslukkiin saa hybridiominaisuuden lisävarusteena. Tuotevalikoimaan kuuluvat myös hybridimalliset konttilukit, jotka ovat käytössä kolmessa eurooppalaisessa terminaalissa. Käytössä on päästy jopa 25 prosentin polttoainesäästöihin.
Tammikuussa Cargotec toi markkinoille lo-lo-toimintoihin (lift-on, lift-off ) tarkoitetun raskaan kokoluokan terminaalitraktorin, joka vastaa asiakkaiden ergonomisuuteen, ajomukavuuteen, nostovoimaan, taloudellisuuteen ja ympäristöystävällisyyteen liittyviin tarpeisiin. Cargotec myös toimitti kolme hybridikäyttöistä terminaalitraktoria koekäyttöön yhdysvaltalaiseen Long Beachin satamaan ja sopi Singapore Technologies Kinetics Ltd:n (ST Kinetics) kanssa yhteistyöstä, jossa saatetaan päätökseen kehitystyö ja tuodaan markkinoille hydraulinen hybridijärjestelmä optiona Kalmar-terminaalitraktoreihin.
Buenos Aires on tärkein konttiliikenteen keskittymä Argentiinassa. Kasvavalla 13 miljoonan asukkaan talousalueella konttikuljetukset lisääntyvät vuosittain, ja satamien infrastruktuurin on vastattava tähän haasteeseen.
Vuonna 2009 Cargotec teki sopimuksen Argentiinan pääkaupungin satamaa operoivan Buenos Aires Container Terminal Servicesin kanssa kahden kumipyöräisen Kalmar-mobiilipukkinosturin nostokorkeuden kasvattamisesta. Buenos Airesin terminaali on luottanut Cargoteciin jo kymmenen vuotta. Nyt ansiokkaasti palvelleiden laatunostureiden toimintakykyä kohotettiin yksi yli neljästä yksi yli viiteen konttiin.
Modernisoinnin perustana Cargotec käytti tarkkoja rakenteellisia ja mekaanisia laskelmia, jotta valmis ratkaisu täyttäisi kansainväliset laatu- ja turvallisuusvaatimukset.
Suunnittelun jälkeen paikallinen alihankkija valmisti nostureiden pilareihin 2,9-metriset jatkeet Cargotecin Argentiinan yksikön tarkassa valvonnassa. Lopullisesta asennustyöstä vastasivat Cargotecin insinöörit, mekaanikot, sähköteknikot ja tarkastajat satamaoperaattorin oman teknisen henkilökunnan avustuksella. Asennuksesta suoriuduttiin alle kahdessa kuukaudessa. Tänä aikana satama toimi normaalisti.
Nyt Buenos Airesin satamassa voidaan pinota useampia kontteja päällekkäin ja mahduttaa huomattavasti suurempi määrä tavaraa entisen kokoiselle alueelle.
Nostureiden toimintakorkeuden lisääminen vaati Cargotecilta laajaa tuntemusta tuotteidensa modernisoinnista. Lopputuloksena syntyi käyt tö kelpoinen ratkaisu, jolla asiakkaan toiminnan tehokkuus kasvoi välittömästi.
Kalmar-ratkaisut säilyttivät asemansa automaation edelläkävijöinä. Cargotec toi markkinoille Kalmar UniQ:n. Tämän räätälöidyn, älykkään alustan tarkoituksena on vahvistaa edelleen Kalmar-lastinkäsittelyratkaisujen ja älykkäiden järjestelmien valikoimaa. Lisäksi Cargotec sai päätökseen automaattisten Kalmar-konttikenttänostureiden järjestelmäkehityksen ja käyttökokeet Hampurin CTB-terminaalissa, ja ensimmäiset nosturit luovutettiin asiakkaalle käyttöönottoa varten. Australian Brisbanessa toimiva Patrick Terminals tilasi lisää automaattisia Kalmar-konttilukkeja. Cargotec on myös johtava satamien turvallisuusjärjestelmien kehittäjä. Nämä järjestelmät parantavat omalta osaltaan terminaalien tuottavuutta. Cargotec sai ensimmäisen kaupallisen tilauksen konttitarttujaan asennettavasta säteilymittausjärjestelmästä Yhdysvalloista, jossa turvallisuudesta vastaava ministeriö on myöntänyt järjestelmälle tunnustuksen terrorismin vastaisesta teknologiasta.
Cargotec teki valmisteluja satamanosturituotannon aloittamiseksi Aasiassa. Samalla nostureita muutettiin siten, että niiden loppuasennus asiakkaan luona on entistä helpompaa. Cargotec sai kaksi satamanosturitilausta, toisen Meksikosta ja toisen Guadeloupesta. Myös espanjalainen TTI Algeciras S.A. teki merkittävän satamalaitetilauksen tilaamalla terminaaliinsa 20 kuljetuslukkia.
Energiasegmentin erityistarpeisiin Cargotec vastasi toimittamalla erikoisvarusteltuja laitteita tuulivoimaloiden turbiinien osien sekä kaasuputkien nostamiseen.
MacGregor-ratkaisuja käytetään merikuljetuksissa ja offshore-teollisuudessa, missä nostureiden, lastiluukkujen, ro-ro- ja lastinkiinnityslaitteiden sekä irtolastinkäsittely- ja offshore-lastinkäsittelyjärjestelmien luotettava ja turvallinen toiminta on ensiarvoisen tärkeää. MacGregor-lastinkäsittelylaitteita käytetään myös merivoimien logistiikka-aluksissa. Satamiin ja terminaaleihin Cargotec toimittaa MacGregor-satamaramppeja ja Siwertell-irtolastinkäsittelylaitteita.
Vaikka maailmantalouden nopeat muutokset aiheuttivat haasteita Cargotecin toimintaympäristössä, yhtiön merenkulun ja offshore-alan asiantuntijat saavuttivat erittäin hyviä tuloksia. Toimitusprosessit hoidetaan ammattitaitoisesti ja niiden laatu- ja toimitusvarmuusodotusten mukaisesti, joita yhtiölle alansa markkinajohtajana asetetaan.
Cargotec on vahvasti sitoutunut kehittämään teknologiaa ja luomaan uusia, tehokkaita ja taloudellisia ratkaisuja siten, että yhtiö voi hyödyntää sekä perinteisiä että uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Cargotecin asiantuntijat kuuntelevat asiakkaita ja tuotteiden loppukäyttäjiä tarkasti ja tekevät heidän kanssaan läheistä yhteistyötä. Cargotec etsii ratkaisuja, joilla asiakkaan ongelmat ratkaistaan kaikkein järkevimmällä ja tehokkaimmalla tavalla.
Ympäristön hyvinvointi on tärkeää sekä Cargotecille että sen asiakkaille. Tavoitteenamme on kehittää ja toimittaa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia ratkaisuja, jotka auttavat omalta osaltaan suojelemaan ympäristöä. Cargotec on sitoutunut tarjoamaan asiakkailleen tehokkaita ja luotettavia ratkaisuja, jotka ovat sekä ympäristöystävällisiä että taloudellisia. Esimerkiksi eri laivatyyppeihin erikoistuneet asiantuntijamme tekevät läheistä yhteistyötä asiakkaiden kanssa löytääkseen uusia, innovatiivisia ratkaisuja, jotka vastaavat asiakkaiden tarpeisiin jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Cargotecin asiantuntijat ovat ylpeitä voidessaan olla mukana MacGregor-lastinkäsittelykonseptien kehityshankkeissa, joissa luodaan uusia ja entistä vaativampia ratkaisuja.
Cargotecin ympäristöystävällisten ratkaisujen määrä kasvoi myös vuonna 2009. Yhtiö toimitti japanilaisen autoteollisuuden tarpeisiin tehokkaita, sähkötoimisia MacGregor-ro-ro-laitteita. Lisäksi Cargotecin konversiotiimi kehitti ro-ro-aluksiin tarkoitettuja ratkaisuja, ja yhtiö toimitti Japaniin ensimmäisen konversioprojektin, joka sisälsi sähköllä toimivat autokannet. Palaute projektista oli myönteistä. Loppusyksystä Cargotec sai ensimmäisen tilauksen uudenlaisista sähkötoimisista nostureista. Ne perustuvat hyväksi havaittuihin MacGregor-ratkaisuihin, jotka lisäävät yleistä tehokkuutta ja vähentävät energiankulutusta. Syksyllä esiteltiin markkinoille toisen sukupolven täysin sähkökäyttöinen sivulle liukuva lastiluukku, MacRack.
Marine Maailmanlaajuiset MacGregor-huolto- ja tukipalvelut takaavat varaosien ja korjauspalvelujen saatavuuden suunnitellun aikataulun mukaisesti, tarvittaessa tai ennalta odottamattomissa tilanteissa.
Cargotec sai tilauksen neljän Siwertell-hiilipurkaimen toimittamisesta ja asentamisesta Etelä-Korean Taeanissa sijaitsevaan voimalaitokseen osana Hyundai Samho Heavy Industries -yhtiön kanssa toteutettavaa yhteistoimitusta. Asiakkaan toiveiden mukainen järjestelmä parantaa voimalaitoksen energiantuotantokapasiteettia. Uudet, jatkuvatoimiset, ruuvikuljetinteknologiaan perustuvat purkaimet ovat entistä tehokkaampia ja vähentävät kuivalastin käsittelyssä syntyvän pölyn määrää.
Irtolastisegmentin uusien laivojen tarve lisäsi myös näissä aluksissa käytettävien MacGregor-nostureiden ja -lastiluukkujen sekä kuivalastiterminaaleissa käytettävien Siwertell-purkaimien kysyntää. Heikentyneestä markkinatilanteesta huolimatta Cargotec sai merkittäviä tilauksia tässä segmentissä.
Alkukesällä Cargotec sai tilauksen 96 MacGregor-irtolastinosturin toimittamisesta laivoihin, jotka ovat rakenteilla Intiassa. Cargotec sai kesällä myös irtolastialuksiin liittyvän tilauksen, kun korealainen telakka tilasi kymmeneen alukseen MacGregor-lastiluukut.
Eri laivatyyppeihin erikoistuneet Cargotecin asiantuntijat osallistuivat useiden toimitusten toteutukseen kehittämällä optimoituja lastinkäsittelyratkaisuja erilaisiin yleislastialuksiin ja raskaan rahdin aluksiin. Tällaiset alukset edellyttävät teknisiä erityisratkaisuja, joiden kehittämiseen Cargotecilla on tarvittava tekninen osaaminen ja kokemus.
Cargotec on ollut mukana kehityshankkeessa, jossa se toimitti Yhdysvaltain laivastolle koekäyttöön kuljetusjärjestelmän, jolla voidaan siirtää ajoneuvoja aluksesta toiseen. Järjestelmä perustuu MacGregor-teknologiaan. Toimitettu erikoisratkaisu edellytti Cargotecin erityisosaamista: ramppiteknologiaan erikoistuneet asiantuntijat tekivät yhteistyötä offshore-sektorin asiantuntijoiden kanssa, joilla puolestaan on alusten merenkäynnin liikkeiden kompensointiin liittyvää erityisosaamista.
Cargotec toimittaa vaativia lastinkäsittelyjärjestelmiä myös Australian puolustusvoimien Canberra-luokan helikopteritukialuksiin. Nämä maalla, merellä ja ilmassa käytettävät amfibiojärjestelmät edustavat maailman terävintä kärkeä niin teknologialtaan kuin suorituskyvyltäänkin.
Cargotec on kehittänyt aktiivisesti offshore- sektorin kuormankäsittelyteknologiaa. Yhtiö esitteli keväällä innovatiivisen kuituvaijereilla toimivan käsittelyjärjestelmän, jolla voidaan käsitellä entistä painavampia lasteja entistä syvemmissä vesissä. Kesällä Cargotec sai kuuden MacGregor-nivelpuominosturin tilauksen. Nosturit on suunniteltu toimimaan vaativissa sääoloissa ja äärimmäisissä lämpötiloissa esimerkiksi arktisilla alueilla.
Cargotecin asiantuntijat kehittävät jatkuvasti teknologiaa yhtiön kaikkia tuoteryhmiä varten. Esimerkkinä tästä voidaan mainita kehittyneet, merenkäynnin kompensointijärjestelmällä varustetut vinssit, jotka on tarkoitettu miehittämättömien sukellusveneiden laskemiseen ja nostamiseen vedestä.
Uusien offshore-tukialusten kysynnän odotetaan kasvavan pitkällä aikavälillä. Tämä johtuu uusien merenalaisten öljy- ja kaasukenttien löytämisestä ja kehittämisestä Brasiliassa, Länsi-Afrikassa ja Pohjois-Venäjällä. Vuonna 2009 merenalaiseen öljynja kaasunetsintään ja -tuotantoon liittyvät investoinnit vähenivät kuitenkin selvästi edelliseen vuoteen verrattuna, koska globaali talous- ja rahoituskriisi on laskenut öljyn hintaa ja vaikeuttanut rahoituksen saamista.
Kauppamerenkulku- ja offshore-alalla menestyminen edellyttää maailmanlaajuista huoltoverkostoa. Cargotec on jo nyt alansa suurin toimija, mutta jatkaa edelleen huoltoverkostonsa vahvistamista. Tämä ei tarkoita pelkästään maantieteellistä laajentumista, vaan panostamista myös huoltohenkilöstön osaamiseen sekä palvelutarjooman laajentamista myös irtolastinkäsittely- ja offshore-kuormankäsittelyasiakkaisiin. Maailmanlaajuisen verkoston ja paikallisen palvelun ansiosta Cargotecin laaja tuotevalikoima ja räätälöidyt ratkaisut ovat entistä lähempänä asiakkaita. Cargotecin kaiken toiminnan tavoitteena on tehokkuus laitteiden koko elinkaaren ajan. Näin voimme palvella asiakkaitamme entistä paremmin myös tulevaisuudessa.
Irtolastinkäsittelyyn erikoistuneet Cargotecin asiantuntijat eivät ainoastaan vastaa hätähuoltokutsuihin, vaan he myös parantavat asiakasyritysten liiketoiminnan kannattavuutta pitkäjänteisesti tarjoamalla ratkaisuja, jotka tekevät irtolastin käsittelylaitteista entistä toimivampia, tehokkaampia ja ympäristöystävällisempiä.
Asiakasyrityksemme AES otti Cargoteciin yhteyttä kahden Siwertellpurkaimen johdosta, jotka Cargotec oli aiemmin toimittanut Filippiineillä sijaitsevaan voimalaitokseen. Cargotecin asiantuntijat menivät paikalle arvioimaan tilanteen ja ehdottivat ratkaisua, joka sopisi parhaiten asiakkaan tarpeisiin.
Voimayhtiö AES:llä on 132 voimalaitosta eri puolilla maailmaa. Filippiineillä sijaitsevan voimalaitoksen AES osti valtionyhtiö National Power Corporationilta (NPC). Osa kaupan rahoituksesta saatiin Aasian kehityspankista, joka edellytti laitoksen tehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden parantamista.
Cargotec ehdotti AES:n tarpeiden perusteella kahden Siwertell-purkaimen täydellistä modernisointia. Tavoitteena oli lyhentää Panamax-luokan irtolastialusten satama-aikaa kolmeen päivään, kun se voimalaitoksen edellisen omistajan, NPC:n, aikana oli keskimäärin 12 päivää. Alusten aiempi satama-aika perustui Siwertell-purkaimien tuoteominaisuuksiin, jotka oli määritelty aikanaan vuoden 1997 toimitukselle. Tavoitteena oli myös vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia. Hankkeen tulokset osoittivat, että Cargotec pystyy toteuttamaan suuria kokonaistoimituksia onnistuneesti myös hyvin syrjäisillä alueilla. Sujuvan muutostyön varmistamiseksi Cargotecin ammattitaitoiset huoltoinsinöörit työskentelivät voimalaitoksella koko kaksivuotisen hankkeen ajan.
Nyt AES:n käytössä on kaksi tehokasta Siwertell-purkainta, jotka on moder nisoitu sekä uusimman tekniikan mukaisiksi että ympäristöystävällisiksi.
Cargotecin menestys perustuu sen asiakkaiden menestykseen. Paras palkinto tehdystä työstä on tyytyväinen asiakas, kuten AES, jonka edustaja luonnehti hanketta näin: "Laitoksessamme hankkeen aikana työskennelleet Cargotecin työntekijät olivat erittäin ammattitaitoisia ja suorittivat tehtävänsä sopimuksen mukaisesti – tämän paremmin hanke ei olisi voinut mennä!"
Cargotecin tutkimus- ja tuotekehitystyön ytimessä on asiakkaan tarpeiden ja toimialan ymmärtäminen.
Asiakkaat ovat Cargotecin tutkimuksen ja tuotekehityksen tärkein liikkeelle paneva voima. Onnistuneiden hankkeiden taustalla on lähes aina pitkälle menevä yhteistyö asiakkaiden kanssa.
Asiakkaiden toimialoilla tapahtuvat muutokset synnyttävät tarpeita uudenlaisille tuotteille. Esimerkiksi kiristyvät kansainväliset ympäristövaatimukset asettavat vaatimuksia entistä energiatehokkaammille ratkaisuille.
Kyky ymmärtää asiakkaan sovelluksia on yksi Cargotecin merkittävimmistä kilpailueduista. Ymmärrys syntyy vuoropuhelusta asiakkaan kanssa sekä monen vuoden lastin- ja kuormankäsittelykokemuksesta. Cargotecin insinöörit perehtyvät asiakkaan luona tuotteen lopulliseen käyttöympäristöön ennen uusien ratkaisujen kehittämistä.
Johtajuus edellyttää, että innovaatioita kehitetään yksittäisten asiakkaiden lisäksi kokonaisten toimialojen tarpeisiin. Cargotec työskentelee usein asiakkaiden kanssa, jotka ovat edelläkävijöitä omilla aloillaan – oli kyse sitten laivan lastinkäsittelystä, konttiterminaalin toiminnasta tai kuormankäsittelystä maantiekuljetuksissa. Näin Cargotecin ratkaisut ovat mukana luomassa eri toimialojen tulevaisuuden standardeja.
Tutkimuksen ja tuotekehityksen asiantuntijat työskentelevät Cargotecissa muun muassa mekaniikan, hydrauliikan ja sähkö- ja ohjelmistosuunnittelun parissa. Teknisesti vaativien tuotteiden kehittämisessä
työvaiheita on monia – aina laboratoriokokeista mallikuvien suunnitteluun ja prototyyppien rakentamiseen.
Vuonna 2009 Cargotec lisäsi teknologiatutkimuksen osuutta tutkimus- ja tuotekehitystoiminnassaan. Cargotecin tutkimuksen ja tuotekehityksen painopiste on ympäristöystävällisissä, energiatehokkaissa ja turvallisissa teknologioissa. Nämä kolme näkökulmaa otetaan huomioon jo tutkimus ja tuotekehitys -prosessin alkuvaiheessa.
Osoitus Cargotecin kilpailukyvystä on se, että yhtiö kykenee tunnistamaan myös omista laitteistaan eri alueilla aiheutuvat ympäristövaikutukset. Osa laitteista on moottorikäyttöisiä työvälineitä, jotka palvelevat asiakkaiden lastinkäsittelytarpeita jopa ympärivuorokautisissa prosesseissa. Tällöin syntyy väistämättä päästöjä, jotka voidaan kuitenkin pitää kurissa kehittyneen teknologian avulla. Cargotec on ottanut aseman energiatehokkaiden ratkaisujen edelläkävijänä.
Ympäristöystävällisten teknologioiden kysynnän voidaan odottaa kasvavan entisestään lähitulevaisuudessa. Siksi Cargotec pyrkii tarjoamaan asiakkailleen laitteita, jotka ylittävät nykylainsäädännön asettamat ympäristöja turvallisuusvaatimukset.
Cargotec on antanut tietyille Kalmar-laitteille Pro Future™ -merkinnän, jonka saamiseksi laitteen on täytettävä tarkat kriteerit muun muassa energiatehokkuuden, kierrätyskelpoisuuden ja melusaasteen suhteen. Myös muita Kalmar-laitteita kehitetään parhaillaan Pro Future™ -vaatimukset täyttäviksi. Cargotecin
Tutkimus ja tuotekehitys Haastavassa offshore-toiminnassa kuormankäsittelyyn eivät useinkaan riitä pelkästään nosturit, vaan on käytettävä monenlaisia erikoisjärjestelmiä. Merenalaisissa nostoissa tarvitaan usein pitkälle kehittyneitä moduulikäsittelyjärjestelmiä, joilla vaativia kuormia voidaan nostaa tarkasti, erityisesti kun yksiköitä liitetään toisiinsa merenpohjassa tai muiden herkkien laitteiden läheisyydessä. Kovassa merenkäynnissä tarkkuusvaatimusten täyttäminen on entistäkin haastavampaa.
Cargotec tehostaa nykyaikaisten offshore-alusten ja merenalaisten alusten toimintaa ja niiden käyttömahdollisuuksia myös haastavissa sääolosuhteissa tarjoamalla MacGregor-offshoreratkaisuja.
tuotekehityksessä huomioidaan tarkasti, että laitteet ovat turvallisia paitsi ympäristölle myös niitä käyttäville ihmisille. Vuonna 2009 kehitimme eteenpäin esimerkiksi kuljettajaa avustavia sovelluksia, jotka vähentävät inhimillisten erehdysten mahdollisuutta.
Cargotecin One Company -toimintamallin myötä yhtiön yhtenäisyys on lisääntynyt, ja tutkimus- ja tuotekehitystyössäkin voidaan hyödyntää entistä paremmin yhtiössä olevaa asiantuntemusta.
Esimerkiksi laivojen rakentamisessa tapahtuvat muutokset vaikuttavat satamiin ja niiden laitevaatimuksiin. Kolmen tytärbrändin, Hiabin, Kalmarin ja MacGregorin myötä Cargotecilla on osaamista koko logistiikkaketjussa, ja tietoa markkinoiden ja asiakkaiden tarpeiden kehittymisestä voidaan jakaa sisäisesti.
Synergiaetujen löytämiseksi Cargotec käynnisti vuonna 2009 tutkimus ja tuotekehitys -prosessien yhtenäistämisen. Yhteisten koko konsernin kattavien alustojen rakentaminen on aloitettu, ja tätä vauhdittavat uudet ohjausjärjestelmät.
Cargotecin Intiassa toimiva tuotekehitysyksikkö on oiva esimerkki liiketoimintojen rajat ylittävästä yhteistyöstä. Intian yli 50 insinööriä työllistävä yksikkö palvelee kaikkia Cargotecin liiketoimintoja. Se on erikoistunut suunnitteluun, rakenneanalyyseihin ja ohjelmistokehitykseen. Omissa maissaan työskentelevät tiettyjen tuotteiden asiantuntijat hyödynsivät vuoden 2009 aikana tehokkaasti Intian yksikön osaamista.
Pysyäkseen teknologisen kehityksen aallonharjalla Cargotec solmii myös yhteistyökumppanuuksia. Kuluneena vuonna Cargotec hyödynsi osakkuuttaan metallija koneenrakennusalan huippuosaajien Finnish Metals and Engineering Competence Clusterissa (FIMECC), joka koostuu yrityksistä, yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Vuonna 2009 FIMECC:ssa aloitetut tutkimushankkeet liittyivät esimerkiksi ohjausjärjestelmiin, energiatehokkuuteen ja verkostossa tapahtuvaan innovaatiotoimintaan.
Vuonna 2009 Cargotecin tutkimus- ja tuotekehityshenkilökuntaa työllistivät muun muassa energialähteiden, energiantaltioinnin ja seuraavan sukupolven hydrauliikkajärjestelmien tutkiminen. Esimerkiksi sähkö- ja automaatioteknologioita kehitettiin edelleen.
Kalmar-ratkaisujen osalta Cargotec jatkoi ympäristöystävällisten teknologioiden eteenpäin viemistä. Tästä on esimerkkinä Cargotecin toiminta yhteistyössä VTT:n kanssa Tekesin Working Polymer Electrolyte Membrane -hankkeessa, jonka tavoitteena on synnyttää polttokennoteknologioita teollisuuden tarpeisiin. Cargotecin vastuulla oli toimittaa sähkökäyttöinen laitealusta tämän teknologiaprojektin sovellus- ja testausvaiheeseen. Lopputuloksena oli Suomen ensimmäinen polttokennolla käyvä haarukkatrukki, Kalmar ECF 50-90. Vuonna 2009 Cargotec toi markkinoille myös uuden sähköisen Kalmar-kuljetuslukin, jossa kuorman nostamisen ja ajoliikkeen voimansiirto tapahtuu sähköisesti. Tämän sovelluksen ansiosta hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet
merkittävästi perinteiseen malliin verrattuna. Kuljetuslukkiin saa hybridiominaisuuden lisävarusteena.
Sähkökäyttöisyyden lisääminen näkyi myös MacGregor-tuotteissa. Cargotec toi markkinoille uudentyyppisen, täysin sähköisen lastiluukkujen avaus- ja sulkemisjärjestelmän, nimeltään MacRack. Lisäksi Cargotecilta tilattiin irtolastialuksiin uusia sähkökäyttöisiä nostureita, joiden tehokkuus on entistä parempi ja energiankulutus entistä pienempi. Offshore-kuormankäsittelyssä Cargotecin uusista sähkötoimisista, merenkäynnin kompensointijärjestelmällä varustetuista vinsseistä tuli alansa esikuvia niin suorituskyvyn, melutason, luotettavuuden kuin energiankulutuksenkin osalta. Näitä korvaamattoman tärkeitä laitteita käytetään esimerkiksi sukellusrobottien ja sukellusveneiden käsittelyssä.
Kiina on maailman nopeimmin kasvava nostureiden markkina. Kuluneena vuonna Cargotec esitteli Kiinassa kokonaan uuden Hiab-jäykkäpuominosturin. Etenkin suorissa nostoissa vinssin kanssa käytettäviä nostureita valmistetaan Cargotecin Shanghain kokoonpanolinjastolla. Hiab-asiantuntijat olivat myös mukana suunnittelemassa joulukuussa 2009 voimaan astunutta EU:n konedirektiiviä 2006/42/EC ja uudistamassa turvallisuusstandardia EN12999. Nämä asettavat nostureille uudet turvallisuusvaatimukset koko EU:n alueelle ja heijastuvat eri puolille maailmaa.
Cargotecin johtavan aseman säilyttäminen edellyttää globaalia läsnäoloa. Yhtiön tulevaisuuden kannalta kasvavilla markkinoilla toimiminen on elintärkeää. Viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana Cargotec on määrätietoisesti perustanut tutkimus ja tuotekehitys -yksiköitä
etenkin Aasiaan, jotta maailmantalouden kasvualueilla olevia asiakkaita voitaisiin palvella entistä lähempänä.
Kehittyvillä talousalueilla kasvuun liittyy usein mittavia infrastruktuurihankkeita, kuten konttisatamien rakentamista tai jätteenkäsittelyratkaisujen kehittämistä. Jotta uudet kuljetusverkostot voisivat palvella tarkoitustaan kymmeniäkin vuosia, niiden suunnitellussa on panostettava erityisesti energiatehokkuuteen ja ympäristönäkökulmiin.
Näillä tutkimuksen ja tuotekehityksen osa-alueilla Cargotec on omimmillaan.
Viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana Cargotec on määrätietoisesti perustanut tutkimus ja tuotekehitys -yksiköitä etenkin Aasiaan, jotta maailmantalouden kasvualueilla olevia asiakkaita voitaisiin palvella entistä lähempänä.
Cargotecin omien toimintojen, eli kokoonpanotehtaiden, huoltoyksiköiden sekä toimistojen ympäristövaikutukset näkyvät enimmäkseen paikallisella tasolla, kun taas globaalisti merkittävimmät vaikutukset syntyvät Cargotecin tuotteiden käytöstä. Tuotteiden ympäristövaikutukset on tunnistettu, ja niistä on kerrottu tämän vuosikertomuksen tutkimus ja tuotekehitys -osiossa sekä liiketoimintakatsauksessa. Lisäksi ympäristövaikutuksia aiheuttavat Cargotecin toimintoihin liittyvät materiaalinkuljetukset sekä liikematkustaminen. Cargotecin omien toimintojen vaikutus globaaleihin ympäristöongelmiin on varsin pieni.
Cargotecin omissa toiminnoissa ympäristövaikutusten hallinta perustuu sertifioituihin ympäristö- ja laatujärjestelmiin. Sertifioidut ympäristönhallintajärjestelmät takaavat ympäristölainsäädännön seurannan sekä paikallisten ympäristötavoitteiden määrittämisen jokaisessa kokoonpanoyksikössä. Kokoonpanoyksiköistä noin puolet on sertifioitu ISO14001-standardin ja noin neljä viidesosaa ISO9001-standardin mukaisesti.
Ympäristövaikutusten hallinnalla ehkäistään toiminnan vaikutuksia maaperään, vesistöihin ja ilmakehään sekä ympäröivään luontoon ja asutukseen. Merkittävimmät vaikutukset ilmakehään aiheutuvat sisäisistä kuljetuksista, suoran ja epäsuoran energian käytöstä, metallien hitsaamisesta ja leikkaamisesta sekä maalaamisen aiheuttamista haihtuvista orgaanisista yhdisteistä.
Tuotteidemme ympäristökuormitus on suurimmillaan arvoketjun loppupäässä. Tästä syystä ympäristösuunnittelumme kattaa tuotteen koko elinkaaren.
Laitteiden pesusta sekä sadeviemäreihin valuvista vesistä voi aiheutua dieselin, öljyn, maalien, kemikaalien sekä jätevesien valumista maaperään ja vesistöihin, mikäli ehkäiseviä toimenpiteitä ei ole tehty. Jätteiden säilytys, lajittelu ja asianmukainen kierrätysjärjestelmä estävät jätteistä ilmeneviä valumia sekä edistävät materiaalitehokkuuden kasvamista.
Cargotec on ottanut käyttöön ympäristötunnuslukujen seurantajärjestelmän koko konsernissa. Seurantajärjestelmä on rakennettu kansainvälisten standardien pohjalta. Tällä hetkellä tunnuslukujärjestelmän seurannan piiriin kuuluu 16 kokoonpanolaitosta sekä yhdeksän muuta yksikköä. Konsernitason seurantajärjestelmän avulla tunnistetaan ympäristövaikutuksiltaan suurimmat toiminnot, etsitään parhaita käytäntöjä ja asetetaan konsernitason tavoitteita. Tunnuslukujen seurantaa huoltoyksiköissä laajennetaan ja yhtenäisten tavoitteiden asettamisen mahdollisuuksia niille arvioidaan. Omien toimintojen tunnusluvut julkaistaan Cargotecin internetsivuilla vuosittain, erillään vuosikertomuksesta. Vuoden 2009 ympäristötunnusluvut julkaistaan maaliskuussa 2010. Samassa raportissa julkaistaan myös liikematkustuksesta aiheutuvien ilmapäästöjen määrä.
Ympäristövaikutusten arviointi suoritetaan vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti aina, kun toiminnoissa tapahtuu merkittäviä muutoksia, kuten yritysostojen yhteydessä tai aloitettaessa kokonaan uusia toimintoja. Ympäristövaikutusten arvioinnissa analysoidaan yksiköiden operatiivisten toimintojen vaikutuksia paikallisella
Cargotecin Pro Future™ -konseptissa korostetaan kestävää kehitystä ja energiatehokkuutta. Laitteet luokitellaan viiden ympäristöja tehokkuusmittarin perusteella, jotka ovat voimanlähde, energiatehokkuus, päästöt, melu ja kierrätettävyys. Kalmar-sähkötrukeille on myönnetty Pro Future™ -merkintä, koska ne eivät aiheuta päästöjä, niiden melutaso on hyvin alhainen ja niiden tuottavuus ja kustannustehokkuus on hyvä.
Cargotec panostaa huolto- ja myyntiyksiköiden ympäristö- ja työterveystoiminnan kehittämiseen tunnistamalla parhaita käytäntöjä ja kartoittamalla niiden käyttöönottomahdollisuuksia. Cargotecin Aasian ja Tyynenmeren alueen terminaaliliiketoiminnassa on kehitetty ympäristö-, työterveys- ja turvallisuusasioiden hallintaa jo pitkään. Laatujärjestelmän lisäksi Cargotec on rakentanut ympäristö- sekä työterveys- ja turvallisuusjärjestelmät kahteen huoltoyksikköön, ja lisätoimenpiteitä on suunnitteilla. Tehokkaan laatujohtamisen lisäksi ympäristö- sekä työterveys- ja turvallisuusjohtaminen tukevat yksikköjä niiden tunnistaessa vaikutuksiaan ja mahdollisuuksiaan kehittyvillä markkinoilla. Hyvät johtamisjärjestelmät mahdollistavat myös edellä mainittujen asioiden laadukkaan hallinnan.
Vuonna 2009 Cargotecin Aasian ja Tyynenmeren Kalmar-ratkaisuihin keskittyvälle alueyksikölle myönnettiin "Asia Pacific Business Excellence Standard – Grand Award Winner of The Year 2008" -laatupalkinto. Palkinto myönnettiin yksikön erinomaisesta toiminnasta johtajuuden, asiakaslähtöisyyden, henkilöstöhallinnon, prosessien hallinnon sekä sosiaalisen vastuun arvioinnin perusteella. Lisäksi yksikkö nimitettiin alueen vuoden parhaaksi logistiikkayritykseksi. Palkinto perustuu eurooppalaisiin laatupalkintostandardeihin, ja sen tarkoitus on auttaa Aasian ja Tyynenmeren alueella toimivia yrityksiä parantamaan hallinnointiaan ja korkeatasoista toimintamallia.
"Asiakkaidemme vaatimukset kasvavat jatkuvasti, ja haluamme tarjota heille parasta mahdollista huoltopalvelua. Asiakkaillemme avainasia ei ole enää ainoastaan tuotteiden korkea laatu, vaan he edellyttävät myös ympäristö- ja turvallisuusasioiden huomioimista sekä nopeaa ja laadukasta palvelua", APAC-alueen prosessikehityksestä vastaava johtaja Eugene Che kommentoi laatupalkinnon taustoja.
tasolla maaperään, vesistöihin, luonnonympäristöön ja ilmakehään. Lisäksi tarvittaessa arvioidaan ja analysoidaan maaperässä tutkimushetkellä olevat mahdolliset haitta-ainepitoisuudet. Tutkimusten perusteella selvitetään paikallisten viranomaisten kanssa yhteistyössä mahdollisen maaperän puhdistuksen tai operatiivisten toimintojen tehostamisen tarpeet. Vuonna 2009 merkittävin ympäristövaikutusten arviointi tehtiin Puolaan rakenteilla olevan tehtaan ympäristössä. Tämän lisäksi arviointeja ja niistä aiheutuneita toimenpiteitä oli käynnissä muutamassa muussa maassa. Toimenpiteet olivat suurimmaksi osaksi maaperän puhdistusoperaatioita, joissa maaperän haitta-ainepitoisuudet ylittivät asetetut raja-arvot pääosin Cargotecin omista toiminnoista riippumattomista syistä.
Cargotecin uusi toimintamalli antaa entistä paremmat valmiudet keskittyä ympäristökysymyksiin ja kestävään kehitykseen osana kaikkia prosesseja. Cargotecin ympäristöpolitiikassa määritellään konsernin ympäristöasioiden toimintaperiaatteet. Ympäristöasioiden seurantaa ja implementointia tuetaan riskienhallinnan ja kestävän kehityksen funktioissa. Liiketoiminta-alueet ja -yksiköt tarkentavat ympäristöperiaatteita vastaamaan liiketoiminta-aluekohtaisia olosuhteita. Meneillään oleva toimintamallin muutos on tuonut mukanaan muutoksia myös ympäristövastuiden implementointiin sekä tukitoimintoihin.
Cargotec pyrkii edistämään merien hyvinvointia ennen kaikkea kehittämällä tuotteisiinsa uusia tekniikoita, joiden avulla estetään öljyvuotojen mahdollisuutta merillä ja rannikkoalueilla sekä kehitetään satamatoimintoja ympäristöystävällisemmiksi.
Vuonna 2009 Cargotec sitoutui itse asettamaan vaatimuksia Itämeren ympärillä sijaitseville toiminnoilleen edistääkseen tietoisuutta Itämeren tilasta paikallisesti.
Cargotec haluaa sitoumuksellaan nostaa esiin ilmastonmuutoksen hidastamisen tärkeyttä Itämeren suojelun näkökulmasta. Itämerta rasittavat ennen kaikkea paikalliset ja alueelliset kuormitukset. Globaalin ilmastonmuutoksen vaikutuksia Itämeren tilaan ei varmuudella tiedetä, mutta sen uskotaan tuovan lisähaasteita Itämeren parantamiselle.
Maailmanlaajuisen markkinatilanteen nopean heikkenemisen johdosta vuosi 2009 oli henkilöstölle haastava. Kannattavuuden alenemisen vuoksi jouduttiin aloittamaan useita sopeuttamistoimia ja mittavia toiminnan uudelleenjärjestelyjä, jotka heijastuivat koko organisaatioon.
Vuotta 2009 leimasi Cargotecin toimintamallin voimakas muutos. Henkilöstöhallinnon painopistealueita jouduttiin mukauttamaan nopeasti muuttuneeseen tilanteeseen. Keskeisenä tehtävänä oli muutosjohtamisen ja muutoksen hallinnan vahva tukeminen maailmanlaajuisesti. Suunniteltuja henkilöstön kehittämistoimenpiteitä supistettiin kustannussäästötavoitteiden saavuttamiseksi.
Toiminnan tehostaminen sekä toimintamallin ja organisaation muutokset johtivat henkilöstöresurssien kohdistamiseen uudelleen ja väistämättömiin työvoiman vähennyksiin.
Kysynnän ja kannattavuuden alenemisen takia jatkettiin vuoden 2008 lopussa käynnistettyjä tehostamistoimia, joiden tavoitteena oli kapasiteetin sopeuttaminen markkinatilanteeseen ja kannattavuuden parantaminen. Tuotantorakenteen uudelleenjärjestelyissä varmistettiin henkilöstöresurssien ja paikallisen osaamisen riittävyys tuotanto- ja kokoonpanolaitoksissa Cargotecin pitkän
aikavälin tuotantostrategian mukaisesti. Sopeuttamistoimet johtivat henkilöstövähennyksiin ja lomautuksiin useissa tuotantoyksiköissä.
Hiabin ja Kalmarin liiketoimintojen yhdistäminen uudeksi Industrial and Terminal -liiketoiminta-alueeksi käynnisti mittavat uudelleenjärjestelyt, joiden seurauksena toimintamallia ja organisaatiorakennetta tehostettiin maailmanlaajuisesti. Uudistustoimet aloitettiin EMEA:n myynti- ja huolto-organisaatioista, joiden integraatiotuloksia hyödynnettiin myös muilla alueilla. Yhdistymisprosessin seurauksena henkilöstöä vähennettiin päällekkäisistä toiminnoista. Marine-liiketoimintaalueella painopiste oli organisaation uusien yksiköiden sisäisessä integraatiossa.
Henkilöstöhallinnon yhtenäisen ja tehokkaan toimintamallin varmistaminen Cargotecin globaalien henkilöstöpolitiikkojen ja prosessien mukaisesti aloitettiin 14 maaorganisaatiossa, joista suurimmat ovat Suomi, Ruotsi ja Yhdysvallat. Cargotecin brändiuudistuksen yhteydessä organisaatiossa käynnistettiin laaja arvokeskustelu. Uusi yhtenäinen brändi selkeyttää rekrytointia ja mahdollistaa yhtenäisen työnantajakuvan jatkossa.
Cargotec on sitoutunut noudattamaan kansallisia ja kansainvälisiä lakeja ja säännöksiä sekä antamaan kaikille tasavertaiset mahdollisuudet työyhteisössään sekä työhön liittyvissä käytännöissä ja menettelytavoissa. Henkilöstön yhdistymisvapautta kunnioitetaan. Cargotecin eettiset toimintaohjeet (Code of Conduct) määrittelevät, miten henkilöstön on toimittava päivittäisessä työssään. Ohjeisiin voi tutustua Cargotecin internetsivuilla.
Sopeuttamistoimilla ja uudelleenjärjestelyillä oli merkittäviä henkilöstövaikutuksia. Vuoden 2009 lopussa Cargotecin palveluksessa työskenteli 9 606 henkilöä, ja henkilöstön määrä supistui 2 220 henkilöllä vuodesta 2008. Vähennystarve oli suurin Suomessa, Ruotsissa, Alankomaissa ja Yhdysvalloissa. Naispuolisen henkilöstön osuus oli 16 (2008: 15) prosenttia ja miespuolisen 84 (2008: 85) prosenttia. Osa-aikaisesti työskenteli kolme (2008:3) prosenttia henkilöstöstä.
Cargotec kannustaa henkilöstöään erilaisilla palkitsemisjärjestelmillä. Vuonna 2009 tehtävien vaativuusluokitusten yhdenmukaisuutta koko organisaatiossa kehitettiin edelleen ja suunniteltiin henkilöstön kokonaisvaltaisen palkitsemis- ja kannustinjärjestelmän strategia ja toimeenpano. Keskeisiä palkkaus- ja palkitsemisprosesseja, kuten palkantarkistus- sekä bonus- ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiä kehitettiin ja niiden käyttöönottoa laajennettiin maailmanlaajuisesti. Organisaatioon luotiin globaali tehtäväluokitus- ja arviointimenetelmä, jolla edistetään tasapuolisen palkitsemisen periaatetta sekä tasa-arvon toteutumista.
Konsernissa on käytössä ylimmän johdon kannustinjärjestelmä, jossa on määritelty sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteet. Kannustinjärjestelmä koostuu pitkän aikavälin tavoitteisiin sidotusta osakepohjaisesta kannustinohjelmasta sekä johdon bonusohjelmasta, jossa on taloudellisia ja henkilökohtaisia tavoitteita. Lisäksi käytössä on paikkakuntakohtaisia yksiköiden talous- ja
Cargotecin brändiuudistuksen yhteydessä organisaatiossa käynnistettiin laaja arvokeskustelu. Uusi yhtenäinen brändi selkeyttää rekrytointia ja mahdollistaa yhtenäisen työnantajakuvan jatkossa.
Vuonna 2009 Cargotecissa tehtiin monia tärkeitä uudistuksia. Yksi niistä oli yhteisten arvojen määrittäminen rakennettaessa uutta Cargotecbrändiä.
Käynnistimme arvoprosessin vuoden alussa järjestämällä arvotyöpajoja eri puolilla maailmaa. Ryhmäkeskusteluissa haettiin tähänastisessa toiminnassa arvokkaiksi havaittuja tekijöitä ja etsittiin yhteistä käsitystä Cargotecin henkilöstölle tärkeistä asioista nyt ja tulevaisuudessa. Työpajoista nousseiden arvoehdotusten jalostamiseen kutsuttiin mukaan koko organisaatio. Huhtikuussa toteutetun kyselyn avulla henkilöstö sai mahdollisuuden esittää oman näkemyksensä Cargotecin arvoista.
Yli 3 200 henkilöä vastasi kyselyyn. Saatujen tulosten pohjalta arvoehdotuksia tarkennettiin edelleen. Samalla haastattelimme asiakkaitamme ymmärtääksemme paremmin, mitä Cargotec heille edustaa.
Toukokuun aikana kaiken kerätyn ja analysoidun tiedon pohjalta nousi kolme arvoa ylitse muiden: globaali läsnäolo – paikallinen palvelu, yhteistyö ja kestävä toiminta.
Ensimmäinen arvoista kertoo siitä, että Cargotec on aidosti globaali yritys. Työllistämme erilaisista kulttuuritaustoista tulevia ihmisiä ja palvelemme paikallisesti siellä, missä toimimme.
Globaalin läsnäolon ja paikallisen palvelun ainutlaatuisen yhdistelmän voimme lunastaa vain toisella arvollamme, yhteistyöllä. Toimimme yhteistyössä niin toistemme kuin asiakkaidemmekin kanssa.
Kolmas arvo, kestävä toiminta, on mukana kaikessa Cargotecin toiminnassa – se kertoo asiakkaille ja muille sidosryhmillemme, mitä haluamme saada aikaan.
Syksyllä käynnistimme arvojen jalkauttamisen koko organisaatioon. Käytimme hyväksemme sisäisiä tiedotuskanaviamme ja panostimme vuoropuheluun. Järjestimme arvoseminaareja, joissa esimiehet ja tiimit konkretisoivat arvojen merkitystä jokapäiväiselle työlleen.
Arvojen jalkauttaminen jatkuu edelleen, mutta yhteiset arvot ovat jo nyt osa Cargotecin toimintatapaa. Yhteisten arvojemme mukaisella toiminnalla luomme lisäarvoa asiakkaillemme ja muille sidosryhmillemme.
tuottavuustavoitteisiin sidottuja kollektiivisia tulospalkkausjärjestelmiä. Vuonna 2009 henkilöstön palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma oli 351 (2008: 387) miljoonaa euroa.
Industrial and Terminal -liiketoiminta-alueen noin 5000:ta työntekijää koskevissa uudelleenjärjestelyissä noin 450:tä johto- ja avainhenkilöä arvioitiin määriteltäessä sopivimmat osaajat uuden organisaation avaintehtäviin. Arviointiprosessissa punnittiin hyvän johtamisen edellyttämät perusosaamisalueet strategisessa johtamisessa ja liiketoiminnan tuntemuksessa, henkilöstö- ja muutosjohtamisessa sekä operatiivisissa johtamistaidoissa. Rekrytoinnissa käytettiin pääasiassa sisäisiä siirtoja, mikä edisti sisäistä työkiertoa ja mahdollisti urakehitysmahdollisuuksia omille avainosaajille.
Uutta organisaatiota rakennettaessa panostettiin läpinäkyvyyteen ja sitoutettiin johtoa ja henkilöstöä muun muassa muutosseminaareissa. Organisaation muodostamisessa hyödynnettiin Management Review -kartoitusta, jota tehostettiin vuoden aikana. Prosessilla varmistetaan vuosittain avainosaajien ja seuraajasuunnitelmien riittävyys. Uudelleenjärjestelyjen haasteena oli puute koko globaalin organisaation kattavasta henkilöstötietojärjestelmästä, jonka suunnitteluun ja toteutukseen ryhdyttiin panostamaan.
Suorituksenjohtamisprosessi laajeni maailmanlaajuisesti lähes kaikkiin henkilöstöryhmiin, ja se toteutettiin yhteensä 46 paikkakunnalla 20 toimintamaassa. Muuttuvan toimintaympäristön ja organisaation tuomat haasteet heikensivät uuden prosessin kattavaa toteutusta, mihin
jatkossa pyritään vaikuttamaan tehostamalla koulutusta ja viestintää menetelmän eduista. Arvokeskustelu sisällytetään osaksi suorituksenjohtamisprosessia.
Vuoden aikana uudistettiin Cargotecin kaikki henkilöstöpolitiikat. Ne sääntelevät henkilöstöhallinnon toimintaperiaatteita ja työkäytäntöjä sekä rekrytointia, sisäisiä siirtoja, koulutusta, suorituksenjohtamista, ulkomaankomennuksia, johdon sopimuksia, palkkausta ja palkitsemista, titteleitä ja työntekijän kunnioittamista työssä. Henkilöstöpolitiikat päivitetään vuosittain, ja ne otetaan Cargotecin toimintamaissa käyttöön henkilöstöhallinnon globaalin asiantuntijaverkoston kautta.
Sisäisen viestinnän tehostamiseksi aloitettiin interaktiiviset henkilöstön webcastit, joihin kaikki työntekijät voivat osallistua reaaliajassa ympäri maailmaa. Tiimien välistä yhteistyötä parannettiin virtuaalikokouksiin soveltuvilla uusilla työkaluilla, joiden ansiosta pystyttiin tehokkaasti vähentämään matkustamista. Uuden konserninlaajuisen Flow-yhteistyöportaalin toiminnallisuutta kehitettiin muun muassa kattavalla verkkopohjaisella Flow Phonebook -henkilöhakemistolla ja käynnistämällä paikallisintranetien liittäminen osaksi Flowta. Vuonna 2010 toteutettavaa konserninlaajuista henkilöstön työtyytyväisyys- ja ilmapiiritutkimusta valmisteltiin uuden EMEA-alueen johto- ja avainhenkilöihin kohdennetulla ilmapiirikyselyllä.
Cargotecin henkilöstön osaamisen kehittäminen perustuu konsernitasolle keskitetyistä ja paikallisista koulutusohjelmista eri toimintamaissa työntekijöiden
ja liiketoimintojen tarpeiden mukaan. Globaalit koulutusohjelmat painottuvat johtamistaitojen ja strategisten ydinosaamisten kehittämiseen. Vuonna 2009 koulutusohjelmien järjestämistä rajoitettiin kustannussäästötavoitteiden saavuttamiseksi.
Kuluneen vuoden syksyllä Cargotec Experience -perehdytysohjelmaa järjestettiin Suomessa ja Puolassa, ja siihen osallistui yhteensä noin 60 työntekijää. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa Cargotecin yrityskulttuuria ja perehdyttää työntekijät yhtiön maailmanlaajuiseen toimintaan. Managerial Finance -koulutusohjelman avulla kasvatettiin yli 50 tulosvastuullisen johtajan osaamista päätöksenteon vaikutuksista yrityksen talouteen ja tuloksellisuuteen.
Cargotecilla on käytössä lakisääteiseen konserniyhteistyöhön perustuva osallistumisjärjestelmä, joka on
kehitetty ja neuvoteltu yhdessä henkilöstön kanssa. Cargotecin yhteistoiminta on organisoitu konserni- ja toimipaikkatasoille. Toimipaikoilla yhteistoiminta tapahtuu kansallisen lainsäädännön mukaan. Konsernitasolla Euroopassa toimii Cargotec Personnel Meeting, jossa on 19 henkilöstön edustajaa 11 eri maasta. Suomessa toimii Yhteistyökomitea ja Ruotsissa Koncerninformation. Jokainen elin kokoontuu kerran vuodessa johdon ja henkilöstön edustajien yhteiseen tapaamiseen. Yhteistoimintaelinten alaiset työvaliokunnat kokoontuvat useammin.
Sopeuttamistoimissa ja uudelleenjärjestelyissä toimittiin paikallisia lakeja ja säännöksiä noudattaen. Cargotecin toimintatavan mukaisesti päätökset tehdään yhdessä henkilöstön kanssa. Henkilöstön kannalta vaikeissakin ratkaisuissa aktiivisella vuorovaikutuksella edistettiin rakentavaa yhteistyötä ja henkilöstön mahdollisuutta osallistua strategiseen suunnitteluun ja toteutukseen.
Cargotecin tavoitteena on varmistaa työolosuhteiltaan turvallinen työpaikka. Työterveys- ja työturvallisuusasioiden hallinta perustuu konsernin eettisiin ohjeisiin, riskienhallinta- ja turvallisuuspolitiikkoihin sekä yksiköiden omiin työterveys- ja turvallisuusjärjestelmiin. Tavoitteena on vähentää työtapaturmien määrää ennaltaehkäisevällä toiminnalla. Cargotecin eettisissä toimintaohjeissa määritellään, että henkilöstö on vastuussa itsensä, työtovereidensa, työpaikkansa, yhteisönsä ja ympäristönsä suojelemisesta. Jokaisen on myös
eettisten toimintaohjeiden mukaan ilmoitettava työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä puutteista sekä ehkäistävä mahdollisia vahinkoja.
Vuonna 2009 ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämistä jatkettiin ja yksiköiden välistä yhteistyötä edistettiin parhaiden toimintatapojen löytämiseksi. Työterveys- ja turvallisuusasioiden sisäisiä sääntöjä ja ohjeita kehitettiin edelleen. Edellisen vuoden lopulla käynnistetyn OHSAS 18001 -standardin mukaisen työterveys- ja turvallisuusjärjestelmän rakentamista jatkettiin. Projektin aikana järjestelmään tehtiin organisaation uudelleenjärjestelyn vaatimia muutoksia. Järjestelmä sertifioidaan vuonna 2010. Tavoitteena on saada järjestelmän piiriin kaikki Cargotecin Suomessa sijaitsevat yksiköt. Tällä hetkellä kolmessa Cargotecin tuotantolaitoksessa on käytössä OHSAS 18001 -standardin mukainen sertifioitu työterveys- ja turvallisuusjärjestelmä.
Lähes kaikissa valmistavissa yksiköissä vuonna 2008 käyttöön otettu työterveys- ja työturvallisuustunnuslukujen raportointijärjestelmä laajeni pilottina huoltoyksiköihin. Ensimmäinen sisäinen raportti tunnusluvuista on valmistunut, ja raportin perusteella havaittuja kehitystarpeita viedään eteenpäin. Tiedonkeruujärjestelmiä pitää vielä yhtenäistää, uusia raportoinnin työkaluja kehittää edelleen ja henkilökuntaa kouluttaa raportointimenetelmien käyttöön ennen kuin järjestelmästä saatavat tunnusluvut ovat täysin vertailukelpoisia. Tunnuslukujen avulla saadaan tietoa työterveys- ja turvallisuustilanteesta yksikkökohtaisesti sekä koko konsernissa. Raportoinnin avulla saadaan tietoa poissaoloon johtaneiden tapaturmien syistä, tapaturmataajuudesta,
mihin tapaturma on kohdistunut ja mitä korjaavia toimenpiteitä on tehty. Näin voidaan paremmin kehittää eri yksiköiden turvallisuustoimintaa ja edistää yksiköiden välistä yhteistyötä.
Vuonna 2010 henkilöstöhallinnossa jatketaan Cargotecin muutoshankkeiden tukemista. Liiketoiminnoille keskeisiä henkilöstöprosesseja, kuten suorituksenjohtamis-, palkkaus- ja palkitsemisprosesseja kehitetään edelleen. Maaorganisaatioiden henkilöstöhallinnon harmonisointia jatketaan yhä useammissa toimintamaissa. Arvo- ja suorituspohjaista yrityskulttuuria voimistetaan ja hyvän johtamisen edellyttämiä perusosaamisalueiden sekä asiakasrajapinnassa toimivan myynti- ja huoltohenkilöstön kompetenssien kehittämistä jatketaan. Cargotecin arvojen omaksumista kiinteäksi osaksi liiketoimintojen ja koko henkilöstön toimintaa vahvistetaan sisäisellä viestinnällä, osana suorituksenjohtamisprosessia sekä asiakaskokemusten kautta.
Henkilöstöraportointia varten suunnitellaan kattava ja tarkoituksenmukainen henkilöstötietojärjestelmä. Koko henkilöstölle suunnatulla työtyytyväisyys- ja ilmapiiritutkimuksella pyritään parantamaan vuoropuhelua organisaatiossa ja edistämään avointa viestintäkulttuuria. Tulosten avulla käynnistetään kehittämishankkeita työtyytyväisyyden ja vuorovaikutuksen parantamiseksi. Haastavan vuoden jälkeen panostetaan työilmapiiriin ja yrittämisen halun kohottamiseen. Samalla luodaan uutta uskoa tulevaisuuteen ja jatketaan Cargotecin strategian toteuttamista koko henkilöstön voimin.
Cargotec tukee YK:n Global Compact -aloitteen kymmentä periaatetta, joissa yritysten toivotaan kunnioittavan ja tukevan tiettyjä kansainvälisesti määriteltyjä ihmisoikeuksien, työntekijöiden oikeuksien, ympäristönsuojelun ja kor rup tion vastustamisen perusarvoja ja panevan ne täytäntöön omassa vaikutuspiiris-
sään. Alla olevasta taulukosta käyvät ilmi YK:n Global Compactin kymmenen periaatetta. Niiden toteutumista Cargotecissa on käsitelty tässä vuosikertomuksessa ja Cargotecin internetsivuilla.
| Periaate 1 Yritysten tulee kunnioittaa ja tukea yleismaailmallisia ihmisoikeuksia. |
|
|---|---|
| Periaate 2 Yritysten tulee huolehtia, että ne eivät ole osallisina ihmisoikeuksien loukkauksissa. |
|
| Työntekijät | |
| Periaate 3 Yritysten tulee kunnioittaa ja tukea työntekijöiden järjestäytymisvapautta sekä edustuksellista neuvotteluoikeutta. |
|
| Periaate 4 Yritysten tulee estää kaikenlainen pakkotyö. | |
| Periaate 5 Yritysten tulee kokonaan pidättäytyä lapsityövoiman käytöstä. |
|
| Periaate 6 Yritysten tulee estää työntekijöiden syrjiminen. | |
| Ympäristö | |
| Periaate 7 Yritysten tulee noudattaa varovaisuusperiaatetta |
| Periaate 7 Yritysten tulee noudattaa varovaisuusperiaatetta |
|---|
| ympäristöön vaikuttavissa toimenpiteissä. |
| Periaate 8 Yritysten tulee tukea aloitteita, jotka edistävät suurempaa vastuullisuutta luonnonvarojen käytössä. |
| Periaate 9 Yritysten tulee edistää ympäristöystävällisen tekniikan kehittämistä ja käyttöönottoa. |
Periaate 10 Yritysten tulee vastustaa kaikkia korruption muotoja, mukaan lukien kiristys ja lahjonta.
Riskienhallinta on Cargotecissa osa sisäistä valvontaa. Sen tehtävänä on tukea liiketoimintaa ja tavoitteita ennakoimalla yhtiön toimintaan liittyviä mahdollisia uhkia sekä hallitsemalla niistä aiheutuvia riskejä. Keskeisenä periaatteena on jatkuva, järjestelmällinen ja ennaltaehkäisevä toiminta riskien tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja käsittelemiseksi sekä riskien toteutuessa niiden tehokas hoito.
Sisäinen valvonta, joka muodostaa kehyksen riskien hallinnalle, keskittyy varmistamaan, että johdon päätökset toteutuvat organisaatiossa, toiminnot ovat tehokkaita ja että liiketoimintaan liittyvä päätöksenteko on tarkoituksenmukaista. Lisäksi sisäisen valvonnan tehtävänä on varmistaa, että riskienhallinta on riittävällä tasolla ja että henkilöstö noudattaa yhtiön politiikkoja sekä ulkoisia säädöksiä ja lakeja. Sisäisellä valvonnalla ei ole erillistä raportointiprosessia, vaan sen raportointi perustuu taloudellisiin raportteihin, johdon raportteihin, riskiraportteihin sekä sisäisen tarkastuksen raportteihin. Sisäistä valvontaa on kuvattu tarkemmin sivuilla 52–58, "Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2009".
Cargotecissa riskiksi on määritelty mikä tahansa sisäinen tai ulkoinen uhka tai epävarmuus, joka voi estää tai vaarantaa toimintaa ja tavoitteiden saavuttamista. Cargotecin toiminnan laajuus edellyttää kokonaisvaltaista riskienhallintaa, joka käsittää liiketoimintariskien hallinnan, turvallisuus- ja vahinkoriskien hallinnan, jatkuvuuden varmistamisen sekä riskien siirron konsernitasoisilla vakuutusohjelmilla. Nämä osa-alueet sisältävät myös kestävän kehityksen näkökulmia, jotka otetaan huomioon riskienhallintaa kehitettäessä.
Kokonaisvaltaisen riskienhallinnan tavoitteena on systemaattisten ja käytännönläheisten riskienhallintajärjestelmien kehittäminen ja yhdenmukainen käyttö koko organisaatiossa sekä soveltaminen kumppanuusverkostossa keskeisten riskien osalta. Näin saadaan analysoitua tietoa riskeistä eri toiminnoissa, mikä mahdollistaa keskeisiksi todettujen riskien tehokkaan ja jatkuvan hallinnan sekä toimenpiteiden seurannan osana liiketoiminnan johtamista ja päätöksentekoa. Vertailukelpoinen riskitietous mahdollistaa riskeistä viestimisen, raportoinnin ja yhteistyön konsernin eri tasoilla toiminnan jatkuvaksi parantamiseksi.
Cargotecin riskienhallinnan vastuut on kuvattu tarkemmin sivuilla 52–58, "Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2009". Cargotec edellyttää toimitusketjunsa
yrityksiltä Cargotecin riskienhallintaperiaatteiden ja -käytäntöjen tuntemista sekä vastaavien periaatteiden noudattamista. Toimittajille ja alihankkijoille on laadittu riskienhallintaa koskevat ohjeistukset sekä ohjeet itsearvioinnista. Cargotecin omat yksiköt, jotka vastaavat osaltaan riskienhallinnasta, kehittävät riskienhallintaansa itsenäisesti ja kouluttavat henkilöstöään.
Konsernin riskienhallintatoiminnon vastuulla on kokonaisvaltaisen riskienhallinnan kehitys, jonka tueksi luodaan konserninlaajuisia riskienhallintaperiaatteita, toimintatapoja ja riskiraportteja. Lisäksi kehitetään työkaluja konsernin kannalta keskeisten riskien hallinnoimiseksi ja tuetaan niiden soveltamista ja käyttöönottoa yksiköissä ja toiminnoissa. Konsernin riskienhallintaryhmä on koostunut konsernin riskienhallintajohtajasta ja liiketoimintojen riskienhallinnasta vastaavista henkilöistä. Riskienhallintaryhmä on arvioinut riskienhallintaprosessin tehokkuutta ja käsitellyt kehitystarpeita, suunnitelmia sekä toimenpiteitä ja seurannut niiden toteutumista. Uudelleenjärjestelyjen ja organisaatiomuutoksen johdosta vuoden lopussa käynnistettiin riskienhallintavastuiden ja käytännön työn uudelleen määrittely vastaamaan uutta organisaatiorakennetta ja toimintatapaa.
Cargotecissa riskit on luokiteltu strategisiin ja liiketoimintariskeihin, rahoitusriskeihin sekä toiminnallisiin ja vahinkoriskeihin. Luokittelun tarkoituksena on selkeyttää riskien ja käsittelytoimenpiteiden organisointia ja vastuiden määrittelyä.
Strategiset ja liiketoimintariskit liittyvät maailmantalouden ja Cargotecin asiakastoimialojen suhdannevaihteluihin, raaka-aineiden ja komponenttien saatavuuteen ja hintojen kehitykseen, yritysostoihin sekä jälleenmyyjien ja alihankkijoiden toimintaan. Riskeihin on varauduttu pyrkimällä tunnistamaan niitä ja valmistautumalla niihin etukäteen. Riskeihin varaudutaan myös tekemällä pitkäaikaisia toimitussopimuksia ja selvittämällä vaihtoehtoisia toimittajia. Koska ulkoistetun tuotannon osuus on merkittävä ja toimittajat globaaleja, ovat tiivis yhteistyö tärkeimpien toimittajien kanssa (Vendor Management), auditoinnit sekä säännönmukaiset ennusteet raaka-aineiden ja komponenttien tarpeesta ja saatavuudesta entistä tärkeämpiä keinoja toimitusriskien hallitsemiseksi.
Rahoitusriskejä on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedossa 3 ja sivuilla 52–58, "Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2009".
Toiminnalliset riskit liittyvät henkilöihin, omaisuuteen, prosesseihin, tuotteisiin, tietotekniikkaan sekä toimintatapoihin. Toiminnallisten riskien toteutuminen voi johtaa henkilö- ja omaisuusvahinkoihin, liiketoiminnan keskeytymiseen tai tuotevastuisiin. Näiden riskien hallinnassa keskeiset toimenpiteet liittyvät ennen kaikkea tuoteturvallisuuden lisäämiseen ja liiketoimintaprosesseihin liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi.
Avainhenkilöriskien osalta päivitetään vuosittain johtoja avaintehtävien seuraajasuunnitelmat osana toiminnan jatkuvuuden varmistamista.
Cargotecin kannalta merkittävimpiä vahinkoriskejä ovat henkilöstöön, omaisuuteen, toiminnan keskeytymiseen sekä logistiikkaan liittyvät riskit. Niitä vastaan suojautumisessa käytetään ennakoivien riskienkäsittelytoimenpiteiden lisäksi kaikki yksiköt kattavia maailmanlaajuisia vakuutusohjelmia. Myös tehokas vahinkojen käsittely on tärkeä osa vahinkoriskien hallintaa.
Riskienhallintaprosessin toteuttamisessa Cargotecin pääperiaatteena on, että riskienhallinta tapahtuu järjestelmällisesti ja jatkuvana prosessina osana päivittäistä liiketoimintaa. Tavoitteena on, että ongelmiin reagoimisen lisäksi siirrytään yhä enemmän yhtenäiseen, ennakoivaan ja systemaattisesti riskejä tunnistavaan ja arvioivaan toimintatapaan, jolloin korjaavat toimenpiteet voidaan tehdä jo suunnitteluvaiheessa. Tämä edellyttää, että riskienhallinnan menetelmät ja työkalut ovat osa operatiivisia toimintaprosesseja ja henkilöstön koulutusta.
Strategia- ja liiketoimintariskejä sekä toiminnallisia riskejä tarkastellaan osana strategista suunnittelua ja vuosisuunnittelua. Keskeisiksi todettujen liiketoiminnan jatkuvuuteen vaikuttavien riippuvuus- ja keskeytysriskien osalta on tehty yhtenäiset, keskitetysti ohjatut menettelytavat ja työkalut riskien tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja hallintatoimenpiteiden toteuttamiseksi.
Yhtenäiset menettelytavat ja työkalut yksiköissä mahdollistavat konsernitasoiset yhteenvetoraportit sekä konsernin kannalta keskeisten riippuvuusriskien löytymisen ja siten hallintatoimenpiteiden kohdistamisen tärkeimpiin kohteisiin sekä seurannan. Järjestelmästä saadaan myös tietoa vakuutussuojan kehittämiseen.
Jatkuvuuteen vaikuttavien riskien tunnistamiseksi ja analysoimiseksi toteutettiin vuonna 2009 kokoonpanoyksiköiden riskianalyysi. Tarkastelukohteina olivat niin ulkoiset kuin sisäiset toimittajat sekä yksiköiden avaintoiminnot. Saadun aineiston pohjalta laadittiin konsernitasoinen riippuvuusriskiprofiili, jossa tunnistettiin kriittiset toimittajat ja toiminnot. Tulosten pohjalta kukin yksikkö laatii ja tarkistaa omat jatkuvuussuunnitelmansa. Kriittisimpien toimittajien osalta laaditaan toimenpidesuunnitelmat ja menettelytavat yhdessä Product Supply -organisaation kanssa toimittajayhteistyön kehittämiseksi ja tiivistämiseksi niin, että jatkuvuuteen kohdistuvien uhkien ja riskien tunnistaminen ja niihin ennakointi voi tapahtua nopeammin ja aikaisemmassa vaiheessa.
Valmistavat yksiköt tunnistavat, arvioivat ja käsittelevät vahinkoriskejä ja turvallisuusasioita omien menettelytapojensa ja käytäntöjensä mukaisesti. Tuotantoyksiköiden sisäisten valmistus- ja kokoonpanoprosessien hallintaan on kehitetty työkalu, joka mahdollistaa riskien tunnistamisen ja arvioinnin toiminnoittain ja valmistusvaiheittain sekä raportoinnin, jonka pohjalta jatkuva ja määrätietoinen riskienhallinta on mahdollista.
Konsernin riskienhallintatoiminto suorittaa riskienhallintatason auditointeja yksiköissä. Auditointien kohteena on yksiköissä tehtävä riskienhallintatyö konsernin riskikartan mukaisten toiminnallisten ja vahinkoriskien osalta. Valmistavissa yksiköissä vuosina 2007 ja 2008 tehtyjen riskienhallinta-auditointien pohjalta laadittujen kehityssuunnitelmien ja parannustoimenpiteiden toteutusta jatkettiin. Konsernin riskienhallinnan toteuttaman seurannan perusteella voidaan todeta, että kehitystä on tapahtunut kaikilla auditointien yhteydessä käsitellyillä riskienhallinnan osa-alueilla.
Toimittaja-auditointien yhteydessä on esillä myös riskienhallintaan ja ympäristöön liittyviä asioita laatu- ja toimitusasioiden lisäksi. Auditointeja suoritetaan myös yritysostojen ja yritysjärjestelyjen yhteydessä.
Yksiköiden sertifioidut ISO-järjestelmät, laatu- ja ympäristöjärjestelmät sekä terveys- ja turvallisuusjärjestelmät ja niiden auditoinnit tukevat myös omalta osaltaan yksiköissä tehtävää riskienhallintatyötä ja turvallisuustoimintaa.
Riskienhallinnan toimenpiteet ovat tuoteturvallisuuden kehittämisessä sekä ennakoivia että reaktiivisia. Vahinkotapausten yhteydessä tehdään selvitykset ja analyysit tapahtumaan johtaneista syistä tuotteen kehittämiseksi ja vastaavien tapahtumien välttämiseksi. Havaittujen laatupoikkeamien ilmetessä selvitetään niiden mahdolliset vaikutukset tuotteen turvallisuuteen ja määritetään korjaustoimenpiteet ja aikataulut. Tuoteturvallisuuden parantamisessa on kiinnitetty yhä enemmän huomiota myös käyttäjäturvallisuuden kehittämiseen jo tuotteiden kehitysvaiheessa.
Projektitoiminnan analysointia riskienhallinnan näkökulmasta on jatkettu. Lisäksi on selvitetty, millaisia järjestelmä- ja työkalumahdollisuuksia voitaisiin sisällyttää prosesseihin aina projektin tarjousvaiheesta sen toteutusvaiheen hallinnointiin.
Tietoturvallisuutta on kehitetty jatkamalla tietoturvatarkastuksia yksiköissä ja palvelukeskuksissa. Lisäksi on kehitetty ohjeistusta havaittujen epäkohtien korjaamiseksi. Yleistä tietoturvatietoisuuden tasoa koko henkilöstön keskuudessa on pyritty nostamaan muun muassa perehdytyskoulutusten yhteydessä ja IT-teknisillä toimenpiteillä tietoverkon turvallisuuden lisäämiseksi ja toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi.
Riskienhallinnan kehitystä jatketaan konsernin riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Työkalujen käytössä ja jatkokehityksessä painotetaan jatkuvuutta ja aiemmin tehtyjen toimenpidesuositusten seurantaa. Tavoitteena on, että organisaation riskitietoutta parannetaan koulutuksilla, kehittämällä sisäistä tiedonvälitystä ja yksiköiden tarkastusten avulla.
Riskikartoituksen perusteella kehityksen painopistealueiksi on valittu alihankkijoihin, tuotekehitykseen, tietoturvaan, henkilöstöön ja kestävään kehitykseen liittyvät riskit. Yleinen taloudellinen tilanne lisää alihankkijoiden toiminnan jatkuvuuteen kohdistuvia riskejä, joiden seurantaa kehitetään ja joiden aiheuttamia häiriöitä pyritään ennakoimaan. Tuotevastuun merkitys liiketoiminnassa on yleisesti kasvussa, joten tuotteiden turvallisuutta parannetaan kehittämällä menetelmiä riskien tunnistamiseen ja käsittelyyn jo tuotekehitysvaiheessa sekä uusien tuotteiden toimitusprosesseissa.
Uuden tietotekniikan käyttöönoton ja organisaatiomuutosten on todettu vaativan lisääntyvää panostusta tietoturvaan. Tietoturvastrategiaa kehitetään osana riskien- ja tiedonhallintaa. Erityistä huomiota kohdistetaan toiminnan jatkuvuuteen, henkilökunnan tietoturvaosaamiseen ja käyttöoikeuksien hallintaan.
Yhteiskuntavastuu on tärkeä osa Cargotecin arvoja. Työntekijöiden työturvallisuuteen, terveyteen ja jaksamiseen panostetaan erilaisilla projekteilla ja seurantamenetelmillä. Suuret organisaatiomuutokset vaativat riskienhallinnan vastuiden ja prosessien uudelleenmäärittelyä ja tarkistamista. Myös ympäristönsuojelulla ja riskienhallinnalla on useita yhteisiä vastuualueita, ja näitä toimintoja ja raportointia kehitetään yhteistyössä.
Edellä mainittujen painopistealueiden kehitystyötä ohjaavaa riskienhallinnan työryhmää laajennetaan tukitoimintojen edustajilla, jotka nimetään valittujen painopistealueiden mukaisesti. Työryhmän toimintaa ohjaa Cargotecin johtoryhmä.
Cargotecin toiminnan laajuus edellyttää kokonaisvaltaista riskienhallintaa, joka käsittää liiketoimintariskien hallinnan, turvallisuus- ja vahinkoriskien hallinnan, jatkuvuuden varmistamisen sekä riskien siirron konsernitasoisilla vakuutusohjelmilla.
Cargotecin hallinto ja johtaminen perustuvat Suomen osakeyhtiö- ja arvopaperimarkkinalakiin, yhtiön yhtiöjärjestykseen ja NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöihin ja ohjeisiin. Cargotec noudattaa Suomen lista yhtiöiden hallinnointikoodia, joka on saatavilla Arvopaperimarkkina yhdistyksen internetsivuilta osoitteesta www.cgfinland.fi. Cargotecin ylintä päätösvaltaa käyttävät osakkeenomistajat yhtiökokouksessa. Yhtiötä johtavat hallitus ja toimitusjohtaja.
Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan erillisenä kertomuksena ja julkistetaan yhdessä tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen kanssa.
Yhtiökokouksen kutsuu koolle hallitus. Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Ylimääräinen yhtiökokous voidaan kutsua koolle käsittelemään jotain tiettyä asiaa, kun hallitus katsoo sen aiheelliseksi tai jos yhtiön tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, jotka edustavat vähintään 10:tä prosenttia yhtiön kaikista osakkeista, sitä kirjallisesti vaativat.
Yhtiökokous päättää muun muassa tilinpäätöksen vahvistamisesta ja voitonjaosta, yhtiöjärjestyksen muutoksista, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä yhtiön hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valitsemisesta ja heidän palkkioistaan.
Kutsu yhtiökokoukseen julkaistaan yhtiön internetsivuilla sekä ainakin kahdessa hallituksen määräämässä Helsingin seudulla ilmestyvässä päivälehdessä. Kutsussa ilmoitetaan kokouksessa käsiteltävät asiat ja hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle. Yhtiökokoukseen on ilmoittauduttava kokouskutsussa esitetyllä tavalla.
Hallitukselle ilmoitetut hallituksen jäsenehdokkaat ilmoitetaan yhtiökokouskutsussa, jos ehdokkaat ovat antaneet suostumuksensa valintaan ja ehdotus on hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tekemä tai ehdotusta kannattavat osakkeenomistajat, joilla on vähintään 10 prosenttia yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Yhtiökokouskutsun julkistamisen jälkeen asetetut ehdokkaat julkistetaan erikseen, mikäli edellä mainitut edellytykset täyttyvät. Hallituksen tarkastusvaliokunnan ehdotus yhtiön tilintarkastajaksi julkistetaan vastaavalla tavalla ennen yhtiökokousta.
Yhtiön tavoitteena on, että kaikki hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja tilintarkastaja ovat läsnä yhtiökokouksessa ja että hallituksen jäseneksi ensimmäistä kertaa ehdolla oleva henkilö osallistuu valinnasta päättävään yhtiökokoukseen, ellei poissaololle ole erityisen painavaa syytä.
Varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 5.3.2009. Kokouksessa oli edustettuna 402 osakkeenomistajaa, jotka edustivat 79:ää prosenttia yhtiön osakkeiden kokonaisäänimäärästä. Varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvien vuotuisten päätösten lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta ja osakeannista, jossa luovutetaan yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.
Osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen, jos hänet on kahdeksan arkipäivää ennen yhtiökokousta merkitty osakkeenomistajaksi yhtiön osakasluetteloon ja jos hän on ilmoittanut osallistumisestaan yhtiölle yhtiökokouskutsussa mainitulla tavalla. Myös hallintarekisteröityjen osakkeiden omistaja saa oikeuden osallistua yhtiökokoukseen ilmoittautumalla tilapäisesti yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja voi osallistua yhtiökokoukseen itse tai valtuuttamansa asiamiehen välityksellä.
Osakkeenomistajalla on oikeus saada haluamansa asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää yhtiökokouskutsuun.
Yhtiökokouksessa kaikilla osakkeenomistajilla on oikeus esittää kysymyksiä ja päätösehdotuksia käsiteltävinä olevista asioista.
Oikeus osinkoon on osakkeenomistajalla, joka on osingonjaon täsmäytyspäivänä merkitty osakkeenomistajaksi yhtiön osakasluetteloon.
Cargotecin osakkeenomistajien määrä kasvoi vuoden
2009 aikana 2 000:lla, ja vuoden lopussa yhtiöllä oli noin 18 000 omistajaa. Cargotecin suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2009 on lueteltu vuosikertomuksen sivulla 148, ja kuukausittain päivitettävä luettelo on internetsivuilla osoitteessa www. cargotec.fi/sijoittajat.
Cargotecin hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja enintään kahdeksan varsinaista jäsentä sekä enintään kolme varajäsentä. Hallituksen jäsenet valitaan varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy vaalia ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen jäsenten enemmistön tulee olla riippumattomia yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista. Jäsenten valinnassa kiinnitetään huomiota jäsenten toisiaan täydentävään kokemukseen ja asiantuntemukseen yhtiön toimialalla ja kehitysvaiheessa.
Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä edustaa yhtiötä. Hallituksen tehtävät määräytyvät yhtiöjärjestyksen ja osakeyhtiölain perusteella. Hallitus on laatinut itselleen kirjallisen työjärjestyksen, jossa määritellään sen keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet. Työjärjestyksen mukaan hallitus kokoontuu säännöllisesti seitsemän kertaa vuodessa sekä tarvittaessa puheenjohtajan kutsusta.
Hallituksen tehtäviin kuuluu vahvistaa yhtiön tilinpäätös ja osavuosikatsaukset, valvoa kirjanpidon asianmukaisuutta ja yhtiön taloudellisia asioita sekä
valmistella yhtiökokoukselle esiteltäviä asioita. Hallituksen vastuualueisiin kuuluvat myös yhtiön lahjoitusvaroista, lainoista ja takauksista päättäminen. Hallitus valitsee Cargotecin toimitusjohtajan ja päättää hänen palvelussuhteensa ehdoista. Lisäksi hallitus vahvistaa strategiset suunnitelmat, vuotuiset toimintasuunnitelmat, merkittävät yrityskaupat ja investoinnit sekä hyväksyy riskienhallinnan periaatteet.
Cargotecin hallituksen jäseniksi valittiin 5.3.2009 pidetyssä yhtiökokouksessa oikeustieteen maisteri Tapio Hakakari (s. 1953), filosofian tohtori Ilkka Herlin (s. 1959), kauppatieteiden maisteri Peter Immonen (s. 1959), oikeustieteen lisensiaatti Karri Kaitue (s. 1964), oikeustieteen lisensiaatti Antti Lagerroos (s. 1945) ja diplomi-insinööri, MBA Anja Silvennoinen (s. 1960). Ilkka Herlin toimi hallituksen puheenjohtajana ja Tapio Hakakari varapuheenjohtajana. Hallituksen sihteerinä toimi varatoimitusjohtaja Kari Heinistö. Hallituksen jäsenten esittely on vuosikertomuksen sivuilla 62–63.
Hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan vuosittain sisäisenä itsearviointina. Lisäksi hallitus arvioi jäsentensä riippumattomuutta vuosittain. Hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja Ilkka Herliniä lukuun ottamatta riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista. Hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin on yksi yhtiön suurimmista omistajista, ja hän hallitsee yli 20:tä prosenttia yhtiön äänivallasta ja yli 10:tä prosenttia yhtiön osakkeista.
Hallitus piti kahdeksan kokousta vuonna 2009. Kaikki hallituksen jäsenet osallistuivat kaikkiin kokouksiin.
Hallitusta avustaa sen työssä kaksi valiokuntaa: tarkastusvaliokunta ja nimitys- ja palkitsemisvaliokunta. Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain valiokuntien jäsenet ja puheenjohtajan sekä vahvistaa valiokuntien työjärjestykset. Valiokunnilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, ne pitävät kokouksistaan pöytäkirjaa ja raportoivat säännöllisesti hallitukselle.
Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on avustaa hallitusta tilinpäätösraportoinnin prosessin seurannassa ja johdon toimeenpaneman konsernin taloudellisen raportointiprosessin valvonnassa. Tarkastusvaliokunta valvoo työjärjestyksensä mukaisesti yhtiön sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan riittävyyttä ja asianmukaisuutta sekä käsittelee sisäisen tarkastuksen suunnitelmat ja raportit. Lisäksi tarkastusvaliokunta valmistelee yhtiökokoukselle esityksen tilintarkastajan valinnasta ja palkkioista, määrittelee ja seuraa tilintarkastusyhteisön suorittamien neuvontapalvelujen laajuutta tilintarkastusyhteisön riippumattomuuden varmistamiseksi sekä seuraa tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tilintarkastusta. Tarkastusvaliokunta myös valmistelee yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annettavan selvityksen. Kokouksissa ovat läsnä valiokunnan jäsenten lisäksi valiokunnan sihteeri, konsernin sisäisen tarkastuksen johtaja, toimitusjohtaja sekä tilintarkastusyhteisön edustajat. Valiokunta kokoontuu ilman toimivan johdon läsnäoloa, mikäli käsiteltävät asiat sitä edellyttävät.
Tarkastusvaliokuntaan kuuluu vähintään kolme hallituksen jäsentä. Vuonna 2009 tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimi Karri Kaitue ja jäseninä Ilkka Herlin ja Anja Silvennoinen. Valiokunnan jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja Ilkka Herliniä lukuun ottamatta riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista. Valiokunnan jäsenillä on vuosien kokemus liikkeenjohdollisista tehtävistä.
Vuonna 2009 tarkastusvaliokunta kokoontui neljä kertaa. Kaikki valiokunnan jäsenet osallistuivat kaikkiin kokouksiin.
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on valmistella Cargotecin yhtiökokoukselle ehdotus yhtiön hallituksen jäsenistä ja heidän palkkioistaan. Lisäksi valiokunta tekee hallitukselle ehdotuksen toimitusjohtajasta ja hänen työsuhteensa ehdoista. Valiokunnan tehtävänä on myös varmistaa, että yhtiön johdon resursointi on asianmukainen ja palkkaus- ja muut ehdot ovat kilpailukykyiset. Johdolla tarkoitetaan tässä toimitusjohtajaa, johtoryhmää sekä pääsääntöisesti johtoryhmän jäsenille raportoivia henkilöitä. Valiokunta vahvistaa kohderyhmään kuuluvat henkilöt ja käsittelee pääsääntöisesti kerran vuodessa edellä mainittujen henkilöiden palkantarkistukset, bonusperiaatteet ja toteutuneet bonukset sekä seuraajasuunnittelun. Lisäksi valiokunnan tehtäviin kuuluu valmistella ja esittää hallitukselle optio-, osake- tai muut henkilöstön kannustinohjelmat sekä päätökset yhtiön vapaaehtoisista eläkejärjestelmistä.
Nimitys- ja palkitsemisvaliokuntaan kuuluu vähintään
kolme hallituksen jäsentä. Valiokunta kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolme kertaa vuodessa. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana vuonna 2009 toimi Ilkka Herlin ja jäseninä olivat Tapio Hakakari, Peter Immonen ja Antti Lagerroos. Valiokunnan jäsenet ovat yhtiöstä riippumattomia.
Vuonna 2009 nimitys- ja palkitsemisvaliokunta kokoontui kuusi kertaa. Jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 92.
Hallitus valitsee Cargotecin toimitusjohtajan ja päättää hänen palvelussuhteensa ehdoista. Toimitusjohtajana on vuodesta 2006 toiminut diplomi-insinööri Mikael Mäkinen (s. 1956). Toimitusjohtaja vastaa hallituksen asettamien tavoitteiden, suunnitelmien, linjausten ja päämäärien toteutumisesta yhtiössä. Lisäksi toimitusjohtaja huolehtii yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja siitä, että varainhoito on järjestetty luotettavasti. Toimitusjohtajan palvelussuhteen ehdot on määritelty kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa.
Toimitusjohtajan tukena toimiva johtoryhmä seuraa liiketoiminnan kehitystä, vastaa konsernin operatiivisesta toiminnasta ja määrittelee toimintaperiaatteet ja menettelytavat hallituksen antamien suuntaviivojen mukaisesti. Johtoryhmä kokoontuu kuukausittain sekä aina tarvittaessa.
Cargotecin johtoryhmän muodostavat toimitusjohtaja, Industrial and Terminal -liiketoiminta-alueen johtaja
sekä sen tuote-, huolto- ja aluejohtajat, Marine-liiketoiminta-alueen johtaja, tuotantojohtaja sekä konsernihallinnon keskeisten toimintojen johtajat. Johtoryhmän kokoonpano muuttui vuonna 2009, kun Hiab- ja Kalmar -liiketoiminta-alueet yhdistettiin Industrial and Terminal -nimiseksi kokonaisuudeksi, johtoryhmään nimitettiin neljä uutta jäsentä ja jäsenten vastuualueita täsmennettiin.
Toimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten esittely on vuosikertomuksen sivuilla 64–65.
Lakisääteinen tilintarkastus sisältää tilikauden kirjanpidon, tilinpäätöksen sekä hallinnon tarkastuksen. Vuosittain annettavan tilintarkastuskertomuksen lisäksi tilintarkastajat raportoivat hallitukselle säännöllisesti tarkastushavainnoistaan. Cargotecin tilikausi on kalenterivuosi.
Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiössä on vähintään yksi ja enintään kolme tilintarkastajaa. Tilintarkastajan tulee olla Keskuskauppakamarin tilintarkastajaksi hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastaja valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. PricewaterhouseCoopers Oy on toiminut Cargotecin tilintarkastajana yhtiön ensimmäisen tilikauden alusta 1. kesäkuuta 2005 lähtien.
Varsinainen yhtiökokous valitsi 5.3.2009 Cargotec Oyj:n tilintarkastajiksi hallituksen tarkastusvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti KHT Johan Kronbergin ja KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n.
PricewaterhouseCoopers nimesi KHT Jouko Malisen yhteisön osalta päävastuulliseksi tilintarkastajaksi. Tilintarkastajien palkkiot maksetaan laskun mukaan.
Konserniyhtiöiden tilintarkastuspalkkiot tilikaudelta olivat yhteensä 2,4 (2008: 2,3) miljoonaa euroa. Tilintarkastusyhteisön suorittamista neuvontapalveluista maksettiin palkkioita yhteensä 1,4 (2008: 1,5) miljoonaa euroa.
Cargotec laatii taloudellisen raportointinsa kansainvälisten IFRS-raportointistandardien, arvopaperimarkkinalain, Suomen kirjanpitolain ja kirjanpitolautakunnan ohjeiden ja lausuntojen mukaisesti noudattaen samalla Finanssivalvonnan standardeja ja NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöjä. Yhtiön taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeet ja käytännöt on suunniteltu varmistamaan, että yhtiön julkistamat taloudelliset raportit antavat olennaisesti oikeat tiedot yhtiön taloudellisesta tilanteesta.
Cargotecin talousraportointia seurataan kuukausittain liiketoimintayksiköissä, liiketoiminta-alueiden johtoryhmissä ja konsernin johtoryhmässä (monthly review). Myös hallitukselle raportoidaan talousinformaatio kuukausittain. Raportointiaikataulut on suunniteltu siten, että raportointi käydään ensin läpi yksikkötasolla, minkä jälkeen se kootaan yhteen asianomaisen liiketoimintaalueen johtoryhmän seurantakokoukseen. Konsernin
johtoryhmän kokouksissa toteutetaan valvonnan kolmas taso. Talousvastaavat raportoivat johdolle suunnitelmista poikkeavista tuloksista ja analysoivat poikkeamien syitä. Kuukausiseurannalla varmistetaan myös vuositavoitteiden toteutumisen seuranta ja tarvittavat toimenpiteet sekä sisäinen valvonta.
Taloudellisen raportoinnin ohjeet ovat koko henkilöstön saatavilla yhtiön Flow-yhteistyöportaalissa. Ohjeet koostuvat konsernitason standardien ( Cargotec Accounting Standards) lisäksi liiketoiminta-aluekohtaisista alemman tason ohjeista. Taloustoiminnossa järjestetään säännöllisesti controllereille kokouksia, joissa ohjeistetaan työskentelyä sekä varmistetaan yhteiset toimintatavat ja ohjeiden yhtenäinen tulkinta.
Konsernissa otettiin vuoden 2009 aikana käyttöön uusi, yhteinen raportointijärjestelmä, joka parantaa merkittävästi taloudellisen tiedon luotettavuutta ja luo konserniraportoinnille läpinäkyvyyden kunkin tulosyksikön lukuihin. Järjestelmän myötä on täsmennetty ja yhtenäistetty tilikarttatason talousinformaatiota. Uuden järjestelmän käyttöönoton jälkeen siihen on riskiarvioinnin perusteella laadittu taloudellisen raportointiprosessin kontrollipisteet.
Cargotecissa on käynnissä taloudellisen raportoinnin harmonisointi, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa raportointia ja vähentää liiketoiminta-aluekohtaisia eroja ohjeistuksissa. On the Move -muutosohjelman osana yhtiön taloushallinnon järjestelmiä pyritään kehittämään ja niiden lukumäärää vähentämään. Muutosohjelman mukaisesti yhtiössä on laajennettu tiettyjen yksiköiden käytössä ollutta palvelukeskusmallia niin, että
kaikkien Suomen yksiköiden kirjanpito on siirretty vuoden 2009 aikana palvelukeskukseen, ja Ruotsin yksiköissä palvelukeskusmalli on otettu käyttöön vuoden 2010 alusta. Pääosassa yhtiön taloushallintoa otettiin lokakuun alussa 2009 käyttöön funktionaalinen rakenne, jossa talousvastaavat raportoivat linjaesimiehen sijaan talousorganisaatiolle.
Vuoden 2009 aikana määriteltiin taloudellisen raportointiprosessin keskeiset riskit ja kontrollitavoitteet sekä kontrollipisteet. Kontrollipisteitä on määritelty tytäryhtiön raportointiprosessista konsernilaskentaan, ja ne sisältävät hyväksymismenettelyitä, täsmäytyksiä, kirjanpitoon liittyvien toimintaketjujen tehtävien eriyttämisiä sekä talousinformaatioon kohdistuvaa analysointia virheellisyyksien havaitsemiseksi. Vuoden lopulla niistä tiedotettiin sisäisesti kaikille konserniyhtiöille ja ensimmäisissä yksiköissä käynnistettiin implementointi sekä itsearviointi. Arvioinnin tulokset on raportoitu hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Kontrollitavoitteiden implementointi koko konsernissa toteutetaan kuluvan vuoden aikana.
Taloudellisen tiedon julkaisemista koskevat ohjeet sisältyvät yhtiön viestintäohjeisiin, ja niiden ajantasaisuutta ja noudattamista valvoo sijoittajasuhdetoiminto.
Cargotecin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että konsernin toiminta on tehokasta ja tuloksellista, liiketoimintariskien hallinta on riittävää ja asianmukaista ja tuotettava informaatio on luotettavaa. Cargotecin sisäinen valvonta pohjautuu yhtiön arvoihin ja eettisiin toimintaohjeisiin (Code of Conduct), joita taloudellisen raportointiprosessin osalta tukevat politiikat, ohjeistukset sekä selvästi määritelty sisäinen taloudellinen raportointi ja viestintä. Cargotecin sisäisen valvonnan politiikassa (Internal Control Policy) määritellään valvonnan periaatteet ja menetelmät. Kuten kaiken muunkin toiminnan osalta, myös taloudellisessa raportoinnissa sisäisen valvonnan vastuu on jaettu kolmelle tasolle. Ensisijaisesti sisäisestä valvonnasta on vastuussa linjajohto. Sitä tukevat konsernin tukifunktiot, joissa määritellään politiikat sekä ohjeistetaan ja valvotaan riskienhallintaa. Kolmannen tason sisäisestä valvonnasta muodostavat sisäinen ja ulkoinen tarkastus, ja niiden tehtävänä on varmistaa, että kaksi ensimmäistä tasoa toimivat tehokkaasti.
Sisäinen tarkastus toimii toimitusjohtajan ja hallituksen tarkastusvaliokunnan alaisuudessa, ja yksikön vastuuhenkilöt raportoivat tarkastusvaliokunnalle säännöllisesti tarkastustoiminnasta ja tarkastuksen tuloksista. Tarkastuksen avulla myös valvotaan toimintaperiaatteiden ja ohjeiden noudattamista. Sisäinen tarkastus tarkastaa säännöllisesti tärkeimpien tytäryritysten ja konsernin muiden yksiköiden toimintaa. Sisäinen tarkastus tarkastaa myös taloudellisen raportoinnin prosesseja ja niiden noudattamista yksiköissä ja raportoi havainnoistaan yhtiön johdolle ja hallitukselle. Lisäksi se vastaa sisäisen valvonnan ja liiketoimintariskien tarkastuksesta.
Cargotecin hallitus on hyväksynyt riskienhallintapolitiikan, jossa määritellään riskienhallinnan tavoitteet, periaatteet, toiminta ja vastuualueet. Keskeisenä periaatteena on jatkuva, järjestelmällinen ja ennaltaehkäisevä toiminta riskien tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja käsittelemiseksi sekä riskien toteutuessa niiden tehokas hoito. Taloudelliset riskit ovat yksi tunnistettu riskialue. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä vastaavat riskienhallinnan toimintatavoista, toimeenpanosta sekä valvonnasta ja raportoivat edelleen hallitukselle. Cargotecin riskienhallinta on hajautettu liiketoiminta-alueille ja yksiköihin. Kukin yksikkö vastaa osaltaan riskienhallinnan vastuutuksesta, riskien tunnistamisesta, hallinnasta ja raportoinnista. Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernirahoitukseen, ja niistä raportoidaan säännöllisesti konsernijohdolle ja hallitukselle.
Yhtiökokous päättää hallituksen jäsenten palkkioista. Hallituksen jäsenet eivät ole Cargotecin osakepohjaisen kannustinohjelman piirissä.
Varsinaisen yhtiökokouksen 5.3.2009 päätöksen mukaisesti hallituksen vuosipalkkiot ovat seuraavat:
Hallituksen ja valiokuntien kokouksista maksetaan lisäksi 500 euron kokouspalkkio. Vuosipalkkioista 30 prosenttia suoritetaan Cargotecin B-sarjan osakkeina ja loput rahana. Vuonna 2009 palkkioita maksettiin yhteensä 321 312 euroa ja osana kokonaispalkkioita hallituksen jäsenet saivat yhteensä 4 079 B-osaketta. Erittely palkoista ja palkkioista on tilinpäätöksen liitetiedossa 34.
Toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkasta, kannustinjärjestelmästä sekä muista eduista päättää hallitus nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan esityksen pohjalta. Palkat koostuvat kiinteästä peruspalkasta ja tulospalkkiosta, joka perustuu Cargotecin taloudellisten ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Toimitusjohtajalla vuosittaisen tulospalkkion enimmäismäärä on 70 ja muilla johtoryhmän jäsenillä 60 prosenttia vuosipalkasta.
Toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet kuuluvat konsernin avainhenkilöiden osakepohjaiseen kannustinohjelmaan vuosille 2007–2011. Kannustin ohjelmassa
on neljä ansaintajaksoa, joista ensimmäinen oli pituudeltaan kaksi vuotta eli 2007–2008 ja seuraavat kolme ansaintajaksoa ovat yhden vuoden mittaisia. Hallitus päättää ansaintajakson kohderyhmästä ja kohderyhmään kuuluvien avainhenkilöiden enimmäispalkkioista kunkin ansaintajakson alkaessa. Kannustin ohjelman mahdolliset palkkiot vuosilta 2007–2011 perustuvat Cargotecin strategiassa määriteltyihin viiden vuoden liikevaihto- ja liikevoittotavoitteiden saavuttamiseen. Osakkeisiin liittyy viimeistä ansaintajaksoa lukuun ottamatta kielto luovuttaa osakkeita vuoden kuluessa ansaintajakson päättymisestä. Mahdolliset palkkiot maksetaan osittain yhtiön B-sarjan osakkeina ja osittain rahana. Osakkeina maksettavan osuuden kokonaismäärä on korkeintaan 387 500 Cargotecin B-osaketta, jotka ovat yhtiön hallussa. Tilikaudella 2009 luovutettiin yhteensä 31 356 yhtiön hallussa ollutta B-sarjan osaketta ensimmäiseltä ansaintajaksolta ohjelman piirissä olleille 61 avainhenkilölle. Luovutetuista osakkeista 118 palautui yhtiölle. Toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän osuus palkkioista oli yhteensä 14 429 osaketta.
Toimitusjohtaja Mikael Mäkisen peruspalkka luontoisetuineen tilikaudella 2009 oli 513 477 euroa. Mäkiselle vuonna 2009 maksettu tulospalkkio oli 406 430 euroa. Hän kuuluu yhtiön avainhenkilöiden osakepohjaiseen kannustinohjelmaan vuosille 2007–2011, ja hänelle luovutettiin ensimmäisen ansaintajakson palkkiona 2 820 B-sarjan osaketta ja 42 608 euroa. Erittely toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen palkoista ja palkkioista on tilinpäätöksen liitetiedossa 34.
Suorat ja määräysvaltayhtiöiden osake-omistukset 31.12.2009 sekä muutokset tilikaudella tai hallitusjäsenyyden aikana.
| A-sarjan osake | Muutos | B-sarjan osake | Muutos | |
|---|---|---|---|---|
| Ilkka Herlin | 2 940 067 | 4 751 106 | 201 106 | |
| Tapio Hakakari | 153 642 | 1 642 | ||
| Peter Immonen | 66 553 | 18 553 | ||
| Karri Kaitue | 553 | 553 | ||
| Antti Lagerroos | 553 | 553 | ||
| Anja Silvennoinen* | 553 | 553 | ||
| *Hallituksen jäsen 5.3.2009 alkaen |
Johtoryhmä
Suorat osake- ja optio-omistukset ja Moving Cargo Oy:n omistus 31.12.2009 sekä muutokset tilikaudella tai johtoryhmän jäsenyyden aikana.
| B-sarjan osake | Muutos | 2005B-optio-oikeus | Muutos | |
|---|---|---|---|---|
| Mikael Mäkinen | 13 820 | 2 820 | 0 | -1 000 |
| Pekka Vauramo | 1 410 | 1 410 | ||
| Olli Isotalo | 1 610 | 1 610 | ||
| Kari Heinistö | 15 410 | 1 410 | ||
| Axel Leijonhufvud | 470 | 470 | ||
| Eeva Sipilä | 6 540 | 940 | ||
| Unto Ahtola* | ||||
| Stefan Gleuel** | 235 | |||
| Harald de Graaf | 10 910 | 1 410 | ||
| Lennart Brelin** | 564 | |||
| Ken Loh** | 1 970 | |||
| Kirsi Nuotto | 940 | 940 | ||
| Matti Sommarberg | 940 | 940 | ||
| Pekka Vartiainen | 6 910 | -4 090 | ||
| Moving Cargo Oy*** | 226 694 |
*Johtoryhmän jäsen 2.11.2009 alkaen
**Johtoryhmän jäsen 1.10.2009 alkaen
***Moving Cargo Oy:n omistavat johtoryhmän jäsenet Mäkinen, Vauramo, Isotalo, Heinistö, Sipilä, Leijonhufvud, de Graaf, Nuotto, Sommarberg ja Vartiainen
Toimitusjohtajalla on kuuden kuukauden irtisanomisaika sekä oikeus irtisanomistilanteessa 12 kuukauden erorahaan. Hänellä on oikeus lakisääteiseen eläkkeeseen. Muilla johtoryhmän jäsenillä irtisanomisaika on 6–12 kuukautta, ja yhtä lukuun ottamatta heillä on oikeus 6–12 kuukauden erorahaan. Yhdellä johtoryhmän jäsenellä on oikeus jäädä eläkkeelle 60 vuoden iässä. Eläke on tällöin 60 prosenttia viimeisen kymmenen kalenterivuoden keskimääräisestä vuosiansiosta ilman osakeperusteisia kannustinpalkkioita. Järjestely on katettu yhtiön ottamalla vakuutuksella.
Cargotecin Moving Cargo Oy:lle antamat lainat ylimmälle johdolle suunnatun kannustinohjelman rahoittamiseen olivat 3,5 miljoonaa euroa 31.12.2009. Moving Cargo Oy:n omistajat kuuluivat 31.12.2009 Cargotecin johtoryhmään. Lainan ehdoista on esitetty lisätietoja tilinpäätöksen liitetiedossa 34. Cargotec ei ole antanut lähipiirille muita erityisiä etuuksia tai tehnyt lähipiirin kanssa muita vastaavia järjestelyjä.
Cargotec noudattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Lisäksi yhtiön hallitus on hyväksynyt yhtiölle sisäisen sisäpiiriohjeen, joka perustuu OMX:n ohjeeseen. Yhtiön pysyvään julkiseen sisäpiiriin kuuluvat arvopaperimarkkinalain mukaisesti asemansa perusteella hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja tilintarkastajat sekä yhtiön määritteleminä johtoryhmän jäsenet. Yhtiön pysyvään yrityskohtaiseen sisäpiiriin kuuluvat ne yhtiön palveluksessa olevat henkilöt ja sopimuksen perusteella yhtiölle työtä tekevät henkilöt, jotka
tehtäviensä johdosta saavat säännöllisesti sisäpiiritietoa. Yhtiön hankekohtaiseen sisäpiiriin puolestaan kuuluvat ne henkilöt, jotka työ- tai muun sopimuksen perusteella työskentelevät yhtiölle ja saavat tiettyä hanketta koskevaa sisäpiiritietoa. Pysyvät sisäpiiriläiset eivät saa tehdä kauppaa Cargotecin arvopapereilla 21 päivän aikana ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteiden julkaisemista. Hankekohtaisilta sisäpiiriläisiltä on kaupankäynti yhtiön arvopapereilla kielletty hankkeen raukeamiseen tai julkistamiseen saakka. Sisäpiiriohjeen noudattamisesta, ilmoitusvelvollisuuden seurannasta ja sisäpiirirekisterien ylläpidosta vastaa Cargotecin lakiasiainosasto. Cargotec pitää sisäpiirirekistereitään Euroclear Finland Oy:n SIRE-järjestelmässä, ja julkisen sisäpiirirekisterin tiedot ovat nähtävillä yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.cargotec.fi/sijoittajat.
Hallituksen ja johtoryhmän omistukset Cargotecissa ovat nähtävissä viereisen sivun taulukoissa.
Hallituksen jäsen ja puheenjohtaja vuodesta 2005, nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja, tarkastusvaliokunnan jäsen, merkittävä osakkeenomistaja, riippumaton yhtiöstä. Wipunen varainhallinta oy:n ja Elävä Itämeri -säätiön hallituksen puheenjohtaja, D-sijoitus Oy:n ja Mariatorp Oy:n hallituksen jäsen.
Hallituksen jäsen vuodesta 2005, tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja, riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Outokumpu Oyj:n varatoimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen, Destia Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja Outotec Oyj:n ja Okmetic Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja.
Hallituksen jäsen vuodesta 2005, varapuheenjohtaja vuodesta 2009, nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen, riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Enfo Oyj:n ja Esperi Care Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Etteplan Oyj:n, Martela Oyj:n ja Sofia Pankki Oyj:n hallituksen jäsen.
Hallituksen jäsen vuodesta 2009, tarkastusvaliokunnan jäsen, riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. UPM-Kymmene Oyj:n energialiiketoiminnasta vastaava johtaja, Kemijoki Oy:n hallintoneuvoston jäsen, Fingrid Oyj:n hallituksen jäsen.
3 Antti Lagerroos (S. 1945, OTL, MERENKULKUNEUVOS)
Hallituksen jäsen vuodesta 2008, nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen, riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Wärtsilä Oyj:n hallituksen puheenjohtaja.
Hallituksen jäsen vuodesta 2005, nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen, riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. WIP Asset Management Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Elävä Itämeri -säätiön hallituksen varapuheenjohtaja, Wipunen varainhallinta oy:n ja Mariatorp Oy:n hallituksen jäsen.
Hallituksen omistukset Cargotecissa 31.12.2009 on esitetty taulukossa sivulla 60. Ajantasaiset osakeomistukset sekä laajemmat CV-tiedot löytyvät osoitteesta ➜ www. cargotec.fi
Cargotecin palveluksessa vuodesta 2006. Mäkinen on työskennellyt Wärtsilän palveluksessa 1982−2006, mm. varatoimitusjohtajana sekä Ship Power -liiketoiminnasta vastaavana johtajana. Hän on Lemminkäinen Oyj:n ja Teknologiateollisuus ry:n hallituksen jäsen.
Cargotecin palveluksessa vuodesta 2007. Vauramo on työskennellyt Sandvikin palveluksessa 1985−2007 Suomessa, Kaukoidässä ja Pohjois-Amerikassa.
Cargotecin palveluksessa vuodesta 1993, mm. Bromma Conquip AB:n ja Velsa Oy:n toimitusjohtajana.
Cargotecin palveluksessa vuodesta 1983, mm. talousjohtajana. Heinistö on Suomen puolustus- ja ilmailuteollisuusyhdistyksen ja Partiosäätiön hallituksen jäsen.
5 Axel Leijonhufvud (S.1961, RUOTSIN KANSALAINEN, DI)
Cargotecin palveluksessa vuodesta 2007. Leijonhufvud on työskennellyt aiemmin Ruukki Engineeringin toimitusjohtajana 2005−2006 ja Weibulls Groupin palveluksessa 1996−2005.
Cargotecin palveluksessa vuodesta 2005. Sipilä on aiemmin työskennellyt sijoittajasuhdejohtajana Metso Oyj:ssä ja osakeanalyytikkona Mandatum Pankkiiriliikkeessä.
Cargotecin palveluksessa vuodesta 2009. Hän on työskennellyt Sandvikin palveluksessa 1982−2009, viimeksi tuotekehitys- ja suunnittelujohtajana.
8 Stefan Gleuel (S.1966, SAKSAN KANSALAINEN, DI, KTM) JOHTAJA, SERVICE SOLUTIONS,
INDUSTRIAL AND TERMINAL
Cargotecin palveluksessa yli kymmenen vuotta, viimeksi MacGregor Service -divisioonasta vastaavana johtajana.
JOHTAJA, EMEA
Cargotecin palveluksessa vuodesta 2006. De Graaf on työskennellyt KONEen palveluksessa 1987−2006 Irlannissa, Belgiassa ja Hollannissa.
10 Lennart Brelin (S.1949, RUOTSIN KANSALAINEN, MBA)
Cargotecin palveluksessa yli 20 vuotta, viimeksi Hiab-liiketoiminta-alueen Amerikan alueen johtajana.
11 Ken Loh (S.1964, SINGAPOREN KANSALAINEN, INS.)
Cargotecin palveluksessa vuodesta 1989, mm. Kalmar-liiketoiminta-alueen Aasian alueen johtajana.
Cargotecin palveluksessa vuodesta 2006. Nuotto on työskennellyt henkilöstöjohtajana ja viestintäjohtajana GlaxoSmithKline Finlandin palveluksessa 2001−2006.
Cargotecin palveluksessa vuodesta 1985, mm. Kalmar-liiketoimintaalueen liiketoiminnan kehittämisestä vastaavana johtajana. Hän on FIMECC Oy:n hallituksen jäsen.
Cargotecin palveluksessa vuodesta 2003, Hiab-liiketoiminta-alueen toimitusjohtajana vuoteen 2009. Vartiainen on työskennellyt ESABkonsernin palveluksessa johto teh tävissä 1983−2003.
*Johtoryhmässä 22.1.2010 saakka
Johtoryhmän omistukset Cargotecissa 31.12.2009 on esitetty taulukossa sivulla 60. Ajantasaiset omistukset sekä laajemmat CV-tiedot löytyvät osoitteesta ➜ www. cargotec.fi
11
| Hallituksen toimintakertomus | 68 |
|---|---|
| Konsernitilinpäätös (IFRS) | 77 |
| Konsernin tuloslaskelma | 77 |
| Konsernin laaja tuloslaskelma | 77 |
| Konsernitase | 78 |
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista |
79 |
| Konsernin rahavirtalaskelma | 80 |
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot |
81 |
| 1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet |
81 |
| 2. Johdon arviot | 87 |
| 3. Rahoitusriskien hallinta | 88 |
| 4. Segmentti-informaatio | 93 |
| 5. Yrityshankinnat ja -myynnit | 98 |
| 6. Pitkäaikaishankkeet | 99 |
| 7. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut |
100 |
| 8. Uudelleenjärjestelykulut | 100 |
| 9. Henkilöstökulut | 101 |
| 10. Poistot ja arvonalentumiset | 101 |
| 11. Rahoitustuotot ja -kulut | 102 |
| 12. Tuloverot | 103 |
| 13. Osakekohtainen tulos | 103 |
| 14. Liikearvo | 104 |
| 15. Muut aineettomat hyödykkeet | 105 |
| 16. Aineelliset hyödykkeet | 106 |
| 17. Osuudet osakkuusyrityksissä | 110 |
| 18. Osuudet yhteisyrityksissä | 111 |
| 19. Myytävissä olevat sijoitukset | 112 |
| 20. Laskennalliset verosaamiset | |
|---|---|
| ja -velat | 113 |
| 21. Vaihto-omaisuus | 115 |
| 22. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin |
116 |
| 23. Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset |
118 |
| 24. Rahavarat | 118 |
| 25. Oma pääoma | 119 |
| 26. Optio-oikeudet ja | |
| osakeperusteiset maksut | 120 |
| 27. Korolliset velat | 121 |
| 28. Eläkevelvoitteet | 122 |
| 29. Varaukset | 124 |
| 30. Ostovelat ja muut | |
| korottomat velat | 125 |
| 31. Vastuut | 125 |
| 32. Johdannaissopimukset | 126 |
| 33. Konserni vuokralleantajana | 127 |
| 34. Lähipiiritapahtumat | 128 |
| 35. Tytäryritykset | 129 |
| 36. Tilinpäätöspäivän jälkeiset | |
| tapahtumat | 131 |
| Emoyhtiön tilinpäätös (FAS) | 132 |
|---|---|
| Emoyhtiön tuloslaskelma | 132 |
| Emoyhtiön tase | 133 |
| Emoyhtiön rahavirtalaskelma | 134 |
| Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot |
135 |
| 1. Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet |
135 |
| 2. Henkilöstökulut | 136 |
| 3. Poistot ja arvonalentumiset | 136 |
| 4. Liiketoiminnan muut tuotot | 136 |
| 5. Liiketoiminnan muut kulut | 136 |
| 6. Tilintarkastajan palkkiot | 136 |
| 7. Rahoitustuotot ja -kulut | 137 |
| 8. Tuloverot | 137 |
| 9. Aineettomat hyödykkeet | 137 |
| 10. Aineelliset hyödykkeet | 138 |
| 11. Sijoitukset | 139 |
| 12. Saamiset saman konsernin yrityksiltä |
140 |
| 13. Siirtosaamiset ulkopuolisilta | 140 |
| 14. Oma pääoma | 140 |
| 15. Pitkäaikaiset velat | 141 |
| 16. Velat saman konsernin yrityksille 141 | |
| 17. Siirtovelat ulkopuolisille | 141 |
| 18. Vastuut | 141 |
| 19. Johdannaissopimukset | 142 |
| Tunnusluvut | 143 |
|---|---|
| Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut |
143 |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | 144 |
| Tunnuslukujen laskentaperusteet |
145 |
| Osakkeet ja osakkeenomistajat |
146 |
| Tilinpäätöksen ja toiminta - kertomuksen allekirjoitukset |
149 |
| Tilintarkastuskertomus | 150 |
Kuormankäsittelylaitteiden kysyntä oli heikkoa. Rakentamisen ja uusien kuormaautojen myynnin voimakas pudotus vähensi merkittävästi kuormankäsittelylaitteiden kysyntää. Asiakkaiden kalusto oli vajaakäytössä, ja he siirsivät investointipäätöksiään. Alhainen kysyntä näkyi osalla markkinoista hintakilpailuna laitevalmistajien kesken. Vuoden lopulla kysyntä muissa kuin rakentamiseen liittyvissä asiakassegmenteissä osoitti varovaisia elpymisen merkkejä.
Maailman satamissa käsiteltyjen konttien määrä laski selvästi vuonna 2009. Kontinkäsittelylaitteiden alentuneet käyttöasteet vähensivät korvausinvestointeja ja konttiliikenteen yleinen epävarmuus lykkäsi asiakkaiden investointipäätöksiä. Markkina-alueista Aasiassa ja Tyynenmeren alueella aktiviteetti oli muuta maailmaa vilkkaampaa julkisilla varoilla käynnistettyjen infrastruktuurihankkeiden ansiosta. Haarukkatrukkien ja terminaalitraktoreiden kysyntä oli edellisvuotta alhaisempi teollisuustuotannon laskun ja jakelukeskusten toiminnan hiljenemisen seurauksena.
Laivojen lastinkäsittelylaitteiden markkinat putosivat muutaman edellisen vuoden ennätyksellisten laivatilausmäärien jälkeen, joskin vuoden loppua kohden näkyi lievää positiivista virettä offshore-laitteiden markkinoilla. Laivojen ylikapasiteetti on johtanut laivojen seisottamisiin, laivojen käyttöön varastointitarkoituksiin sekä lisääntyneeseen romuttamiseen. Laivojen lastinkäsittelylaitteiden tilausten peruutusten määrä on kuitenkin toistaiseksi ollut kohtuullinen.
Huoltopalvelujen kysyntää alensi osittain käyttämättömänä seisova laitekanta. Alentunut lastinkäsittelylaitteiden käyttöaste vaikutti myös varaosamyyntiin. Huoltopalvelujen markkinat olivat kuitenkin laitemarkkinoita paremmat.
Konsernin vuoden 2009 saadut tilaukset olivat 1 828 (3 769) miljoonaa euroa eli 51 prosenttia edellistä tilikautta vähemmän. On huomioitava, että vertailukauden tilauskertymä oli ennätyksellinen sekä Kalmarissa että MacGregorissa. MacGregorissa saatuja tilauksia peruuntui vuoden 2009 aikana 175 miljoonaa euroa. Nämä tilausten peruuntumiset on vähennetty tilauskannasta.
Tilauskanta vuoden 2009 lopussa oli 2 149 (3 054) miljoonaa euroa, mikä on 30 prosenttia vuoden 2008 lopun tilauskantaa pienempi. Vuoden lopun tilauskannassa on noin 300 miljoonan euron arvosta MacGregorin saamia tilauksia, joihin johto arvioi sisältyvän peruutusriskin.
Hiabin saadut tilaukset vuonna 2009 olivat 525 (818) miljoonaa euroa, mikä oli 36 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Saadut tilaukset olivat pääosin liiketoiminnalle tyypillisiä pienehköjä yksittäisiä tilauksia. Suurin yksittäinen tilaus saatiin helmikuussa, kun Hiab sopi 292 kuormausnosturin toimituksesta yhdysvaltalaiselle BAE Systemsille. Hiabin tilauskanta vuoden 2009 lopussa, 119 (164) miljoonaa euroa, oli 27 prosenttia pienempi kuin vuoden 2008 lopussa.
Kalmarin saadut tilaukset vuonna 2009 olivat 738 (1 566) miljoonaa euroa, mikä oli 53 prosenttia vertailukautta vähemmän. Maailman satamissa käsiteltyjen konttien määrän selvä väheneminen sekä hiljentynyt teollisuustuotanto alensivat kysyntää. Merkittävimpiä kauppoja olivat E-One mobiilipukkinosturien tilaukset Namibiasta, Portugalista, Puolasta, Turkista ja Vietnamista, kahden satamanosturin tilaukset Latinalaisesta Amerikasta, 20 kuljetuslukin tilaus Espanjasta sekä terminaalitraktoritilaukset Kiinasta, Tunisiasta ja Venäjältä. Lisäksi Yhdysvaltojen puolustusministeriön alaisen TACOMin (Tank Automotive Armament Command) kanssa sovittiin yli sadan maastoajoon tarkoitetun konttikurottajan toimittamisesta. Kalmariin kuuluva Cargotec Port Security sai ensimmäisen kaupallisen tilauksensa konttitarttujiin asennettavasta säteilyarvoja mittaavasta teknologiasta yhdysvaltalaiselta Lockheed Martinilta. Kalmarin vuoden 2009 lopun tilauskanta, 427 (704) miljoonaa euroa, oli 39 prosenttia pienempi kuin vuoden 2008 lopussa.
MacGregorin saadut tilaukset vuonna 2009 olivat 569 (1 393) miljoonaa euroa eli 59 prosenttia vuotta 2008 alhaisemmat. Saatujen tilausten määrän pudotus vertailukaudesta on seurausta muutaman viime vuoden ennätyksellisten laivatilausmäärien voimakkaasta hiljentymisestä. Muiden laitetoimittajien toimitusvaikeuksilla oli myönteistä vaikutusta, kun telakat halusivat varmistaa MacGregorin avulla projektiensa pysymisen aikataulussa.
MacGregor sai vuoden aikana useita tärkeitä tilauksia. Eteläkorealaiselta telakalta saatiin lastiluukkutilaus kymmeneen irtolastialukseen. Japanissa ja Etelä-Koreassa rakenteilla oleviin 32 konttilaivaan toimitetaan lastiluukut vuosina 2010–2012 ja kiinalaisella telakalla rakenteilla oleviin kuuteen konttilaivaan toimitetaan 30 lastinkäsittelynosturia ja lastiluukut. Lisäksi sovittiin 120 nosturin toimittamisesta Kiinassa ja Intiassa rakenteilla oleviin 32 irtolastialukseen, kahden kaksipuomisen lastinkäsittelynosturin toimittamisesta Yhdysvaltain laivastolle sekä vaativien lastinkäsittelyratkaisujen toimittamisesta kahteen tukialukseen Australian laivastolle. MacGregor teki myös sopimukset kuuden nosturin toimittamisesta STX Europelle ja lastiluukkujen toimittamisesta saksalaiselle varustamolle kahteen uuden sukupolven raskaslastialukseen.
Merkittäviä ro-ro-laitteiden tilauksia saatiin Irlannista, Japanista, Jordaniasta, Marokosta, Ranskasta, sekä Saksasta. Japaniin toimitetaan sähkötoimisia ro-ro-laitteita kahteen autonkuljetusalukseen ja Saksasta saatu tilaus sisältää ro-ro-laitteet seitsemään alukseen.
MacGregor sai myös 28 letkunkäsittely- ja muonanosturitilauksen korealaiselta Daewoo Shipbuilding & Marine Engineering Co -telakalta sekä itsepurkavien sementinkäsittelylaitteiden tilauksen kahteen sementinkuljetusalukseen japanilaiselta asiakkaalta.
Joulukuussa solmittiin merkittävä sopimus offshore-ratkaisujen ja vedenalaisten kuormankäsittelyjärjestelmien toimittamisesta japanilaisella telakalla rakennettavaan syvänmeren tutkimusalukseen. Aktiivisella aallonkorkeuden kompensointijärjestelmällä varustettu offshore-nosturi toimitetaan yhdysvaltalaiselle asiakkaalle vuoden 2010 alkupuolella. Kaksi nivelpuominosturia toimitetaan ja asennetaan venäläisellä telakalla rakenteilla olevaan tutkimusalukseen vuonna 2010 ja yksi laivanosturi toimitetaan Kanadassa rakenteilla olevaan offshore-tukialukseen 2010 alkuvuoden aikana. Lisäksi heinäkuussa allekirjoitettiin sopimus kivihiilen käsittelyyn tarkoitetun lastinpurkaimen toimittamisesta Brasiliaan.
MacGregorin tilauskanta vuoden 2009 lopussa oli 1 604 (2 187) miljoonaa euroa, mikä oli 27 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2008 lopussa. Reilu 60 prosenttia tilauskannasta liittyy irto- ja yleislastialuksiin sekä konttilaivoihin. Offshore-tilauksien osuus oli reilu 10 prosenttia tilauskannasta. Tilikauden aikana toteutuneet tilausten peruuntumiset, 175 miljoonaa euroa, on vähennetty tilauskannasta.
Huoltoliiketoiminnan saadut tilaukset alenivat vertailukauteen verrattuna, mutta vaikutus oli pienempi kuin laitemarkkinoilla. Huoltoliiketoiminnalle tyypillisiä pieniä sopimuksia solmittiin paljon, mutta asiakkaat lykkäsivät päätöksentekoa isojen sopimusten osalta. Vuoden aikana saadut merkittävimmät tilaukset olivat 27 aluksen ro-ro-laitteiden huoltosopimuksen jatkaminen Grimaldin kanssa kolmeksi vuodeksi, 13 konttilukin kunnostustyö tunisialaiselle satamaoperaattorille sekä viisivuotinen huoltosopimus albanialaisen satamaoperaattorin kanssa.
Vuoden 2009 liikevaihto laski 24 prosenttia vertailukaudesta ja oli 2 581 (3 399) miljoonaa euroa. Ainoastaan laivojen lastinkäsittelylaitteiden toimitukset kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Liikevaihdolla mitattuna suurin markkina-alue oli EMEA (Eurooppa, Lähi-itä, Afrikka), jonka osuus laski 46 (56) prosenttiin koko liikevaihdosta. Amerikkojen osuus liikevaihdosta oli 18 (16) prosenttia ja Aasian ja Tyynenmeren alueen osuus 36 (28) prosenttia.
Hiabin vuoden 2009 liikevaihto oli 568 (907) miljoonaa euroa, mikä oli 37 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Liikevaihto oli koko vuoden alhaisella tasolla johtuen kuormankäsittelylaitteiden kysynnän heikkoudesta.
Kalmarin vuoden 2009 liikevaihto oli 1 008 (1 515) miljoonaa euroa. Laskua edellisestä tilikaudesta oli 34 prosenttia. Toimitusvolyymit alenivat selvästi toisella vuosipuoliskolla koko vuoden jatkuneen alhaisen tilauskertymän seurauksena.
MacGregorin liikevaihto vuonna 2009 oli 1 009 (985) miljoonaa euroa. Kasvua oli 2 prosenttia vuodesta 2008. Liikevaihdon kasvu on viime vuosien vahvan tilauskertymän ja onnistuneiden projektitoimitusten ansiota.
Huoltoliiketoiminnan liikevaihto tilikaudella oli 690 (871) miljoonaan euroon, mikä vastaa 27:ää (26) prosenttia koko konsernin liikevaihdosta. Liikevaihto laski 21 prosenttia edellisvuodesta. Lasku oli seurausta alhaisemmasta kysynnästä huoltoliiketoiminnan kaikilla osa-alueilla. Hiabissa huoltoliiketoiminnan osuus liikevaihdosta oli 30 (23) prosenttia, Kalmarissa 33 (29) prosenttia ja MacGregorissa 19 (23) prosenttia.
Vuoden 2009 liikevoitto heikkeni vuoteen 2008 verrattuna ja oli 0,3 (173,7) miljoonaa euroa. Liikevoitto sisältää 61,1 (19,1) miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja. Kuluista 26,8 (14,1) miljoonaa euroa kohdistui Hiabiin, 16,4 (4,5) miljoonaa euroa Kalmariin ja 1,9 (-) miljoonaa euroa MacGregoriin, minkä lisäksi konsernitasolla kirjattiin alaskirjauksia ja henkilöstöön liittyviä uudelleenjärjestelykuluja yhteensä 15,9 (0,3) miljoonaa euroa.
Ilman uudelleenjärjestelykuluja vuoden 2009 liikevoitto oli 61,3 (192,8) miljoonaa euroa eli 2,4 (5,7) prosenttia liikevaihdosta. Liikevoitto sisältää lisäksi 4,8 (8,3) miljoonan euron kustannusvaikutuksen yritysostojen hankintamenolaskelmista ja 12,2 (9,4) miljoonaa euroa On the Move -muutosohjelman toteutuneita kuluja. Hiabin liikevoitto vuonna 2009 ilman uudelleenjärjestelykuluja oli -35,0 (49,4) miljoonaa euroa, Kalmarin 24,6 (89,6) miljoonaa euroa ja MacGregorin 105,2 (83,6) miljoonaa euroa.
MacGregorin kannattavuus parani jokaisella vuosineljänneksellä. Liikevoittoa rasitti Hiabissa ja Kalmarissa tuotantokapasiteetin alhainen käyttöaste. Alkuvuonna tuotekannattavuutta heikensivät toimitukset, joiden materiaalikustannukset olivat vielä osin aiemman korkeasuhdanteen hintatasolla. Tilikauden loppua kohden materiaalikustannusten hinnanlasku alkoi vaikuttaa positiivisesti. Lisäksi merkittävistä uudelleenjärjestelytoimista toteutui vuoden aikana 90 miljoonaa euroa kustannussäästöjä.
Nettorahoituskulut vuonna 2009 olivat 27,0 (28,5) miljoonaa euroa.
Tilikauden tulos oli 7,1 (120,8) miljoonaa euroa ja osakekohtainen tulos 0,05 (1,91) euroa.
Konsernin taseen loppusumma laski tilikauden aikana 352 miljoonalla eurolla 2 687 miljoonaan euroon. Oma pääoma vuoden 2009 lopussa oli 871 (855) miljoonaa euroa eli 14,20 (13,95) euroa osaketta kohden. Oman pääoman tuotto (ROE) oli 0,8 (13,7) prosenttia, sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) 0,2 (12,7) prosenttia ja omavaraisuusaste 37,5 (33,0) prosenttia. Aineellinen käyttöomaisuus taseessa oli 301 (284) miljoonaa euroa ja aineeton käyttöomaisuus 784 (754) miljoonaa euroa.
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja vuonna 2009 oli 290 (134) miljoonaa euroa. Rahavirtaan vaikutti myönteisesti liiketoiminnan nettokäyttöpääoman aleneminen 201 miljoonalla eurolla vuoden aikana. Vuoden 2009 lopussa nettokäyttöpääoma oli 123 (324) miljoonaa euroa. Aleneminen johtuu komponenttija materiaalivarastojen sekä saatavien määrän pienenemisestä. Lisäksi vuoden alun taseessa oli huomattava määrä keskeneräistä tuotantoa, joka alentui vuoden aikana Kalmarin ja MacGregorin toimitusten myötä.
Cargotecin likviditeetti on hyvä. Osinkoja maksettiin 37,4 (66,0) miljoonaa euroa.
Nettovelka oli vuoden 2009 lopussa 335 (478) miljoonaa euroa, johon sisältyy 612 (565) miljoonaa euroa korollista velkaa. Nettovelkaantumisaste oli 38,0 (55,3) prosenttia.
Cargotecin rahoitusrakenne on hyvä. Korolliset nettovelat koostuvat pääasiassa pitkäaikaisista lainoista, jotka erääntyvät vuodesta 2012 alkaen. Vahvistaakseen rahoitusasemaansa yhtiö nosti maalis- ja kesäkuussa yhteensä 100 miljoonaa euroa viisivuotista TyEL-lainaa. Lisäksi yhtiöllä oli tilikauden lopussa käyttämättömiä pitkäaikaisia rahoituslimiittejä 585 miljoonaa euroa.
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut esitetään kokonaisuudessaan vertailutietoineen tilinpäätöksen osassa Tunnusluvut.
Tutkimus- ja kehitysmenot vuonna 2009 olivat 36,5 (47,0) miljoonaa euroa, mikä on 1,4 (1,4) prosenttia liikevaihdosta. Heikosta markkinatilanteesta huolimatta Cargotec jatkaa panostamista tuotekehitykseen.
Hiab esitteli tilikaudella uuden keskiraskaan kokoluokan kuormausnosturin, joka on suunnittelu erityisesti rakennusteollisuuden tarpeisiin, sekä useamman uuden tuotteen pienten kuormausnosturien tuoteperheeseen. Kiinan markkinoille lanseerattiin uuden sukupolven ensimmäinen jäykkäpuominosturi. Myös vaihtolavatuoteperhe kasvoi uudella 30 tonnin vaihtolavalaitteella ja kolmella uudella koukkulaitteella. Nostureiden turvallisuutta parannettiin edelleen vuodenvaihteessa voimaan astuneen EU:n uuden konedirektiivin 2006/42/EC mukaisesti.
Tilikauden aikana Kalmar jatkoi tuotteidensa kehittämistä ja esitteli useita erityisesti energiatehokkuutta parantavia uusia laitteita. Uusi perustason konttikurottaja tarjoaa kustannustehokkaan ja joustavan tavan kontinkäsittelyyn keskikokoisille satamille. Sähkökäyttöisissä kuljetuslukeissa käyttöönotetun uuden teknologian ansiosta kuljetuslukin polttoainekulutus on alhaisempi ja hiilidioksidipäästöt vähäisemmät. Sähkökäyttöistä mobiilipukkinosturia kehitettiin aikaisempaa turvallisemmaksi ja ympäristöystävällisemmäksi. Lisäksi Long Beachin satamaan, Yhdysvaltoihin, toimitettiin kolme uutta hybriditerminaalitraktoria teknisiin testeihin. Kalmar esitteli myös uuden kontinkäsittelylaitteiden automaatioalustan satamille ja terminaaleille sekä toi markkinoille uuden konttisatamien lo-lo-toimintoihin (lift-on, lift-off) tarkoitetun raskaan kokoluokan terminaalitraktorin. Yhteistyössä asiakkaiden kanssa suunnitellussa laitteessa on panostettu erityisesti ergonomiaan ja ajomukavuuteen, energiatehokkuuteen sekä ympäristöystävällisyyteen.
Kalmarin automaattisen konttikenttänosturin testaukset saatiin päätökseen Hampurin CTB terminaalissa ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Automaattinen konttivarasto saavutti turvajärjestelmien osalta Saksan viranomaishyväksynnän. Integraatiotestaus asiakkaan terminaalijärjestelmän kanssa jatkuu vuonna 2010.
Lisäksi Kalmar valmisteli satamanostureiden valmistuksen aloittamista Aasiassa. Samalla nosturimallia kehitettiin siten, että loppuasennus on helpompi tehdä satamassa, johon nosturi sijoitetaan. Tämän ansiosta nosturin kuljetus helpottuu ja kuljetuskustannukset alenevat. Uudet toimitettavat satamanosturit varustetaan Kalmarin uudella nostureiden ohjausjärjestelmällä, joka sisältää nosturin hallinnan ja vianetsinnän.
Marraskuussa markkinoille esiteltiin sähkökäyttöinen järjestelmä MacRack, jonka avulla voidaan yksinkertaistaa sivulle avautuvien lastiluukkujen toimintaa.
Toukokuussa MacGregor esitteli uuden erittäin syviin vesiin tarkoitetun nostojärjestelmän, joka sisältää sivulle asennettavan kehysrakenteen kuorman siirtämiseksi teräsvaijerivinssillä varustetulta standardinosturilta pystysuorasti laskettaviin kuituvaijereihin. Kehitys on jatkoa tammikuussa toimitetulle ensimmäiselle syvänmeren nivelpuominosturille, joka sisältää mahdollisuuden käyttää kuituvaijeria. Teknologialla, joka mahdollistaa kevyen kuituvaijerin käytön perinteisen teräsvaijerin sijaan, on monia etuja: painavampia lasteja voidaan käsitellä rajoittamattomissa syvyyksissä rasittamatta nosturia ja näin ollen kokonaisturvallisuutta voidaan parantaa kevyemmän laitteen ansiosta, joka kuitenkin pystyy raskaisiin työtehtäviin.
Investoinnit ilman yritysostoja ja asiakasrahoitusta tilikaudella olivat 87,8 (76,8) miljoonaa euroa. Investoinnit asiakasrahoitukseen olivat 19,0 (35,9) miljoonaa euroa. Poistot vuonna 2009 olivat 58,7 (57,4) miljoonaa euroa.
Cargotec päätti edetä suunnitelmassaan perustaa kokoonpanoyksikkö Pohjois-Puolaan, Stargard Szczecinskin kaupunkiin. Investoinnin tavoitteena on kehittää Cargotecin globaalia tuotantorakennetta. Stargard Szczecinskissa sijaitsevan uuden kokoonpanoyksikön on tarkoitus tukea laajalti Cargotecin tuotevalikoiman tuotantoa. Tuotanto alkoi vuokratiloissa kolmannen vuosineljänneksen lopussa. Omissa tuotantotiloissa tapahtuva kokoonpano on suunniteltu alkavaksi vuoden 2010 toisella vuosineljänneksellä. Investoinnin kassavirtavaikutus vuonna 2009 oli 19,1 miljoonaa euroa.
Kapasiteetin laajennukset konttitarttujatehtaassa Malesiassa saatiin päätökseen neljännellä vuosineljänneksellä. Maastoajoon tarkoitettujen konttikurottajien uusi tuotantolaitos Teksasissa, Yhdysvalloissa, otettiin käyttöön tilikaudella. Lisäksi Narvassa, Virossa sijaitsevan komponenttien tuotantoyksikön kapasiteetin laajennusinvestointi ja Shanghaissa, Kiinassa sijaitsevan tehtaan kapasiteetin kaksinkertaistaminen saatiin päätökseen ensimmäisellä vuosipuoliskolla.
Cargotec ilmoitti tammikuussa 2008 aloittavansa mittavan On the Move -muutosohjelman. Muutosohjelman tavoitteena oli toiminnan asiakaslähtöisyyttä ja tehokkuutta lisäämällä luoda pohja kannattavalle kasvulle. On the Move -muutosohjelman arvioidusta 80–100 miljoonan euron säästötavoitteesta noin puolet liittyy kustannusrakenteen keventämiseen ja tuotantorakenteen muutokseen, ja ne on sisällytetty konsernin yli 150 miljoonan euron vuotuiseen volyymista riippumattomaan kokonaissäästöarvioon. Alkuperäisestä On the Move -säästötavoitteesta puolet taas on volyymista riippuvaista, jonka toteutuminen edellyttää markkinatilanteen paranemista. Erillinen muutosohjelma päättyi vuoden lopussa ja vielä kesken olevat asiat siirrettiin osaksi operatiivisia vastuualueita.
On the Move -muutosohjelman alkuvaiheen projektit keskittyivät tukitoimintojen ja yhtiörakenteen yksinkertaistamiseen ja tehokkuutta parantavien tietojärjestelmähankkeiden käynnistämiseen. Pääosa yhtiörakenteen muutoksesta saatiin valmiiksi vuonna 2009. Tietojärjestelmähankkeet jatkuvat vuonna 2010.
Vuoden 2009 alussa muodostettu Cargotecin ostoista ja tehdaskapasiteetista vastaava tuotanto-organisaatio kehittää globaalia toimitusketjua sekä lähemmäs asiakkaita että kohti alemman kustannustason toimintaympäristöä. Vuoden 2009 aikana toteutettiin merkittävä tuotantorakenteen muutos. Vuonna 2008 päätettiin sulkea tehdas Yhdysvalloissa ja Suomessa. Näiden lisäksi vuoden 2009 aikana suljettiin tehtaat Hollannissa, Indonesiassa ja Ruotsissa. Tehtaiden sulkemisen seurauksena ja tehokkuuden lisäämiseksi kehitetään jäljelle jäävien tehtaiden toimintaa ja kapasiteetin käyttöä.
Osana On the Move -muutosohjelmaa, Cargotec yhdisti Hiabin ja Kalmarin liiketoiminta-alueet maailmanlaajuisesti. Yhdistymisen seurauksena uusi liiketoiminta-alue Industrial and Terminal, joka sisältää Hiab- ja Kalmar-liiketoiminta-alueet, aloitti lokakuun alussa, mutta talousraportointi jatkui vuoden loppuun aiemmalla rakenteella. Uuteen Industrial and Terminal -organisaatioon kuuluvat Product Solutions, joka vastaa tuotteiden globaalista kilpailukyvystä, Service Solutions, joka vastaa palvelujen globaalista kilpailukyvystä ja kolme markkina-aluetta, EMEA, Amerikat ja Aasian ja Tyynenmeren alue, jotka vastaavat myynnistä ja palveluista.
Cargotec teki tilikauden aikana kaksi yrityskauppaa. Joulukuussa ostettiin satamien huoltoliiketoimintaan ja laitteisiin liittyvä osa marokkolaisen Société Maghrepic S.A.:n liiketoiminnasta. Maghrepic on ollut Cargotecin laitteiden jälleenmyyjä Marokossa, ja yhtiöllä on pitkä kokemus huoltopalvelujen ja varaosien tarjoajana. Sopimuksen mukaisesti Cargotec työllisti 44 henkilöä, joista suurin osa on huoltoteknikkoja. Elokuussa ostettiin tanskalaisen myynti- ja huoltoyhtiön Arne Holst & Co. A/S:n varat. Kauppa kattoi yhtiön liikeomaisuuden ja asiakaskontaktit. Kaupan myötä yhtiön neljä työntekijää siirtyivät Cargoteciin. Lisäksi Cargotec osti 18 prosentin vähemmistön Kalmar España S.A.:sta sekä 20 prosentin vähemmistöt italialaisista Officine Cargotec Ferrari Genova S.r.l.:stä ja Officine Cargotec Ferrari Prato S.r.l.:stä sekä australialaisesta Hiab Australia Pty Ltd:stä. Kauppojen jälkeen Cargotec omistaa edellä mainittujen yhtiöiden koko osakekannat.
Marraskuussa Cargotec sopi kiinalaisen Goodwayn kanssa vuonna 2006 solmitun yhteistyösopimuksen päättämisestä vuoden 2010 alkupuolella.
Lokakuussa Cargotec sopi off-road-metsänostureiden liiketoiminnan siirtämisestä suomalaiselle Mesera Salo Oy:lle. Sopimus kattoi myös off-road-pohjaiset kiinteästi asennettavat nosturit. Osana sopimusta avainhenkilöstöä siirtyi Meseran palvelukseen. Liiketoimintaan liittyvät Salossa sijaitsevat kiinteistöt myytiin joulukuussa Rakennus-Järvi Oy:lle.
Cargotecissa työskenteli vuoden lopussa 9 606 (11 826) henkilöä, mikä on 2 220 henkilöä vähemmän kuin vuoden 2008 lopussa. Henkilömäärä väheni eniten Ruotsissa ja Suomessa uudelleenjärjestelytoimien seurauksena. Hiabissa työskenteli 3 127 (4 308), Kalmarissa 3 862 (4 766) ja MacGregorissa 2 286 (2 577) henkilöä. Vuoden 2009 keskimääräinen henkilömäärä oli 10 785 (11 777). Osa-aikaisesti työskenteli 3 (3) prosenttia henkilöstöstä. Naispuolisen henkilöstön osuus oli 16 (15) prosenttia ja miespuolisen 84 (85) prosenttia. Yhteisissä tukitoiminnoissa työskentelevien henkilöiden määrä kasvoi tilikauden aikana taloushallinnon palvelukeskuksen käyttöönoton sekä yhteisen tuotanto-organisaation ja maayhtiöiden perustamisen myötä.
Vuoden 2009 lopussa Cargotecin henkilöstöstä 19 (20) prosenttia työskenteli Ruotsissa, 11 (13) prosenttia Suomessa ja 30 (30) prosenttia muualla Euroopassa. Amerikoissa konsernin henkilöstöstä työskenteli 11 (11) prosenttia, Aasian ja Tyynenmeren alueella 26 (24) prosenttia ja muualla maailmassa 2 (2) prosenttia.
Henkilöstön palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma oli tilikaudella 351 (387) miljoonaa euroa.
Vuoden aikana uudistettiin Cargotecin kaikki henkilöstöpolitiikat. Ne sääntelevät henkilöstöhallinnon toimintaperiaatteita ja työkäytäntöjä sekä rekrytointia, sisäisiä siirtoja, koulutusta, suorituksenjohtamista, ulkomaankomennuksia, johdon sopimuksia, palkkausta ja palkitsemista, titteleitä ja työntekijän kunnioittamista työssä. Henkilöstöpolitiikat päivitetään vuosittain, ja ne otetaan Cargotecin toimintamaissa käyttöön henkilöstöhallinnon globaalin asiantuntijaverkoston kautta.
Vuotta 2009 leimasi Cargotecin toimintamallin voimakas muutos. Henkilöstöhallinnon painopistealueita jouduttiin mukauttamaan nopeasti muuttuneeseen tilanteeseen. Keskeisenä tehtävänä oli muutosjohtamisen ja muutoksen hallinnan vahva tukeminen maailmanlaajuisesti.
Kapasiteetin sopeuttamistoimenpiteet aloitettiin kysynnän ja kannattavuuden alenemisen takia syyskuussa 2008 pääosin Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Vuoden 2009 aikana sopeuttamistoimenpiteet laajenivat koskemaan Cargotecin yksiköitä kaikkialla maailmassa. Toimenpiteiden tavoitteena oli parantaa yhtiön kannattavuutta ja turvata kilpailukyky.
Sopeuttaminen aloitettiin vähentämällä tilapäisen henkilöstön ja alihankkijoiden määrää. Osana pitkän aikavälin suunnitelmaa Cargotec toteutti vuoden 2009 aikana merkittävän tuotantorakenteen muutoksen. Vuonna 2008 päätettiin sulkea tehdas Yhdysvalloissa ja Suomessa ja vuonna 2009 suljettiin lisäksi tehtaat Hollannissa, Indonesiassa sekä Ruotsissa. Tehtaiden sulkemispäätöksistä seuranneiden irtisanomisten lisäksi pysyviä henkilöstövähennyksiä tehtiin myös muissa yksiköissä. Lisäksi useissa tuotantoyksiköissä oli henkilöstön lomautuksia tai lyhennettyjä työviikkoja maiden työlainsäädäntöjen tarjoamien joustomahdollisuuksien mukaan.
Osana On the Move -muutosohjelmaa Cargotec päätti yhdistää Hiab- ja Kalmarliiketoiminta-alueet maailmanlaajuisesti. Päällekkäisten toimintojen karsiminen johti henkilöstön vähentämiseen useissa yksiköissä.
Cargotec alkoi myös suunnitella Tampereen yksikön muuttamista osaamis- ja teknologiakeskukseksi, joka vahvistaa yrityksen tuotteiden kilpailukykyä maailmanlaajuisesti. Toiminnan painopisteen suunnitellaan muuttuvan perinteisestä tuotannosta uusien tuotteiden ja konseptien kehittäjäksi ja sarjatuotantovalmiuksien tekijäksi. Noin kolme vuotta kestävän muutosprosessin jälkeen Tampereen yksikössä arvioidaan työskentelevän noin 250 henkilöä nykyisten 550 sijaan.
Kapasiteetin sopeuttamistoimien ja muiden uudelleenjärjestelyjen seurauksena henkilömäärä aleni vuoden 2009 loppuun mennessä 2 867 henkilöllä: Hiabissa 1 497, Kalmarissa 1 079, MacGregorissa 281 ja konsernihallinnossa 10 henkilöllä. Ruotsissa henkilöstö väheni 595 henkilöllä, Suomessa 550 ja muissa maissa yhteensä 1 722 henkilöllä. Henkilömäärän arvioidaan vähenevän edelleen noin 400 henkilöllä vuoden 2010 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana, kun kaikki käynnissä olevat sopeuttamistoimet ja uudelleenjärjestelyt saadaan päätökseen.
Jo toteutettujen ja käynnissä olevien kustannusrakenteen keventämistoimien arvioidaan tuovan vuositasolla yli 150 miljoonan euron säästöt mukaan lukien tuotantorakenteen sopeuttamistoimenpiteet. Säästöarvio sisältää kaikki vuoden 2008 alun jälkeen tiedotetut kustannusrakenteen keventämistoimenpiteet. Vuoden vaihteeseen mennessä saavutettu säästövauhti oli 140 miljoonaa euroa.
Cargotecin ympäristöpolitiikassa määritellään konsernin ympäristöasioiden toimintaperiaatteet. Cargotecin omien toimintojen, eli kokoonpanotehtaiden, huoltoyksiköiden sekä toimistojen ympäristövaikutukset näkyvät enimmäkseen paikallisella tasolla, kun taas globaalisti merkittävimmät vaikutukset syntyvät Cargotecin tuotteiden käytöstä. Lisäksi ympäristövaikutuksia aiheuttavat Cargotecin toimintoihin liittyvät materiaalin kuljetukset sekä liikematkustaminen.
Cargotec on ottanut käyttöön ympäristötunnuslukujen seurantajärjestelmän koko konsernissa. Seurantajärjestelmä on rakennettu kansainvälisten standardien pohjalta. Tällä hetkellä tunnuslukujärjestelmän seurannan piiriin kuuluu 16 kokoonpanolaitosta sekä yhdeksän muuta yksikköä. Omien toimintojen tunnusluvut julkaistaan Cargotecin internetsivuilla vuosittain.
Ympäristövaikutusten arviointi suoritetaan vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti aina kun toiminnoissa tapahtuu merkittäviä muutoksia, kuten yritysostojen yhteydessä tai aloitettaessa kokonaan uusia toimintoja. Ympäristövaikutusten arvioinnissa analysoidaan yksiköiden operatiivisten toimintojen vaikutuksia paikallisella tasolla maaperään, vesistöihin, luonnonympäristöön ja ilmakehään. Vuonna 2009 merkittävin ympäristövaikutusten arviointi tehtiin Puolaan rakenteilla olevan tehtaan ympäristössä.
Sisäinen valvonta keskittyy varmistamaan, että johdon päätökset toteutuvat organisaatiossa, toiminnot ovat tehokkaita ja että liiketoimintaan liittyvä päätöksenteko on tarkoituksenmukaista. Lisäksi sisäisen valvonnan tehtävänä on varmistaa, että riskienhallinta on riittävällä tasolla ja että henkilöstö noudattaa yhtiön politiikkoja sekä ulkoisia säädöksiä ja lakeja.
Cargotecin hallitus on hyväksynyt riskienhallintapolitiikan, jossa keskeisenä periaatteena on toiminta riskien tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja käsittelemiseksi sekä riskien toteutuessa niiden tehokas hoito. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä vastaavat riskienhallinnan toimintatavoista, toimeenpanosta sekä valvonnasta ja raportoivat edelleen hallitukselle. Riskienhallinta on hajautettu liiketoiminta-alueille ja yksiköihin. Kukin yksikkö vastaa osaltaan riskienhallinnan vastuutuksesta, riskien tunnistamisesta, hallinnasta ja raportoinnista. Konsernin riskienhallintatoiminnon vastuulla on
kokonaisvaltaisen riskienhallinnan kehitys, jonka tueksi luodaan konserninlaajuisia riskienhallintaperiaatteita, toimintatapoja ja riskiraportteja. Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernirahoitukseen.
Strategiset ja liiketoimintariskit liittyvät maailmantalouden ja Cargotecin asiakastoimialojen suhdannevaihteluihin, raaka-aineiden ja komponenttien saatavuuteen ja hintojen kehitykseen, yritysostoihin sekä jälleenmyyjien ja alihankkijoiden toimintaan. Riskeihin varaudutaan tekemällä pitkäaikaisia toimitussopimuksia ja selvittämällä vaihtoehtoisia toimittajia. Toimitusketjunsa yrityksiltä Cargotec edellyttää riskienhallintaperiaatteiden ja käytäntöjen tuntemista sekä vastaavien periaatteiden noudattamista. Toimittajille ja alihankkijoille on laadittu riskienhallintaa koskevat ohjeistukset sekä ohjeet itsearvioinnista.
Toiminnalliset riskit liittyvät henkilöihin, omaisuuteen, prosesseihin, tuotteisiin, tietotekniikkaan sekä toimintatapoihin. Toiminnallisten riskien toteutuminen voi johtaa henkilö- ja omaisuusvahinkoihin, liiketoiminnan keskeytymiseen tai tuotevastuisiin. Näiden riskien hallinnassa keskeiset toimenpiteet liittyvät ennen kaikkea tuoteturvallisuuden lisäämiseen ja liiketoimintaprosesseihin liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Avainhenkilöriskien osalta päivitetään vuosittain johto- ja avaintehtävien seuraajasuunnitelmat osana toiminnan jatkuvuuden varmistamista.
Merkittävimpiä vahinkoriskejä ovat henkilöstöön, omaisuuteen, toiminnan keskeytymiseen sekä logistiikkaan liittyvät riskit. Niitä vastaan suojautumisessa käytetään ennakoivien riskienkäsittelytoimenpiteiden lisäksi kaikki yksiköt kattavia maailmanlaajuisia vakuutusohjelmia.
Riskienhallinnan kehitystä jatketaan konsernin riskienhallintapolitiikan mukaisesti.
Rahoitusriskeistä on tarkempi kuvaus tilinpäätöksen liitetiedossa 3, "Rahoitusriskien hallinta".
Cargotec ilmoitti kesäkuussa 2009 Hiab- ja Kalmar-liiketoiminta-alueiden toimintojen yhdistämisestä. Yhdistymisen seurauksena Cargotecissa muodostettiin kaksi liiketoiminta-aluetta: Marine, joka sisältää aikaisemman MacGregor-liiketoiminta-alueen, ja Industrial and Terminal, joka sisältää aikaisemmat Hiab- ja Kalmar-liiketoiminta-alueet. Olli Isotalo jatkaa Marine-liiketoiminnan johtajana ja Pekka Vauramo johtaa Industrial and Terminal -liiketoimintaa. Pekka Vauramo jatkaa myös toimitusjohtajan sijaisena. Nämä muutokset eivät vaikuttaneet yhtiön vuoden 2009 ulkoiseen taloudelliseen raportointiin. 1.1.2010 alkaen Cargotecin raportoinnissa on kaksi raportoitavaa segmenttiä: Industrial and Terminal ja Marine.
Uuteen Industrial and Terminal -organisaatioon kuuluvat Product Solutions, joka
vastaa tuotteiden globaalista kilpailukyvystä, Service Solutions, joka vastaa palvelujen globaalista kilpailukyvystä ja kolme markkina-aluetta, EMEA, Amerikat, Aasian ja Tyynenmeren alue, jotka vastaavat myynnistä ja palveluista.
Unto Ahtola nimitettiin Product Solutions -toiminnan johtajaksi ja Cargotecin johtoryhmän jäseneksi. Ahtola aloitti Cargotecissa 2.11.2009. Stefan Gleuel nimitettiin 1.10.2009 alkaen Service Solutions -toiminnan johtajaksi ja Cargotecin johtoryhmän jäseneksi. Gleuel on työskennellyt aikaisemmin MacGregor Service -divisioonasta vastaavana johtajana.
Cargotecin johtoryhmän jäsen Harald de Graaf nimitettiin 1.7.2009 alkaen EMEAmarkkina-alueen johtajaksi. Ken Loh nimitettiin 1.10.2009 alkaen Aasian ja Tyynenmeren markkina-alueen johtajaksi ja Cargotecin johtoryhmän jäseneksi. Loh on työskennellyt aikaisemmin Kalmarin Aasian johtajana. Amerikan markkina-alueen johtajaksi ja Cargotecin johtoryhmän jäseneksi nimitettiin 1.10.2009 alkaen Lennart Brelin. Brelin on työskennellyt Hiabin Amerikan johtajana.
Lisäksi Cargotecin johtoryhmän jäsen Kirsi Nuotto nimitettiin henkilöstöhallinnosta ja viestinnästä vastaavaksi johtajaksi 1.7.2009 alkaen.
Cargotec määritteli uuden konserninlaajuisen brändistrategian ja lanseerasi yhtiön uuden visuaalisen ilmeen. Tavoitteena on vahvistaa sekä Cargotecin että sen strategisesti tärkeimpien tuotemerkkien Hiabin, Kalmarin ja MacGregorin asemaa. Uusi brändistrategia tukee Cargotecin One Company -toimintatapaa ja perustuu Hiabin, Kalmarin ja MacGregorin vahvaan maineeseen. Hiab, Kalmar ja MacGregor ovat toimialojensa johtavia brändejä.
Uudessa, kaikille näille tuotemerkeille yhteisessä visuaalisessa ilmeessä Cargotec on aiempaa näkyvämmin esillä. Kaikkia tuotemerkkejä yhdistää jatkossa yhteinen elefanttisymboli. Cargotec-elefantti on näkyvissä suurimmassa osaa materiaaleja Hiab, Kalmar ja MacGregor -tuotemerkkien kanssa, jotka tunnetaan kattavasti asiakkaiden keskuudessa, ja joiden mukaan tuotteet nimetään myös jatkossa.
Cargotec Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 5.3.2009 Helsingissä. Kokous vahvisti tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille tilikaudelta 1.1.–31.12.2008.
Yhtiökokous vahvisti osingoksi 0,59 euroa kutakin A-sarjan osaketta kohden ja 0,60 euroa kutakin ulkona olevaa B-sarjan osaketta kohden.
Hallituksen jäsenmääräksi vahvistettiin kuusi varsinaista jäsentä. Hallitukseen valittiin uudelleen Tapio Hakakari, Ilkka Herlin, Peter Immonen, Karri Kaitue ja Antti Lagerroos. Uudeksi jäseneksi valittiin Anja Silvennoinen. Hallituksen puheenjohtajalle päätettiin maksettavan vuosipalkkiona 80 000 euroa, varapuheenjohtajalle vuosipalkkiona 55 000 euroa ja muille jäsenille vuosipalkkiona 40 000 euroa. Tämän lisäksi päätettiin, että hallituksen ja valiokuntien kokouspalkkiona maksetaan 500 euroa/kokous ja että 30 prosenttia vuosipalkkiosta suoritetaan Cargotec Oyj:n B-sarjan osakkeina ja loput rahana.
Tilintarkastajina valittiin jatkamaan KHT Johan Kronberg ja KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy.
Yhtiökokouksen antamat valtuutukset Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Osakkeita voidaan hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, yrityskauppojen ja muiden järjestelyiden rahoittamiseen ja toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisten kannustinjärjestelmien toteuttamiseen tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Hankittavien osakkeiden enimmäismäärä on yhteensä enintään 6 400 000 omaa osaketta niin, että A-sarjan osakkeita voidaan hankkia enintään 952 000 kappaletta ja B-sarjan osakkeita enintään 5 448 000 kappaletta. Edellä mainitusta enimmäismäärästä vähennetään yhtiön hallussa olleet, vuosina 2005–2008 hankitut omat B-sarjan osakkeet, joita oli yhtiökokouspäivänä 2 990 725 kappaletta.
Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta osakeannilla yhdessä tai useammassa erässä siten, että A-sarjan osakkeita voidaan luovuttaa enintään 952 000 kappaletta ja B-sarjan osakkeita enintään 5 448 000 kappaletta. Omien osakkeiden luovuttaminen voi tapahtua suunnatusti ja niitä voidaan luovuttaa esimerkiksi vastikkeena mahdollisissa yrityskaupoissa tai muissa järjestelyissä, yritysostojen rahoittamiseksi tai henkilöstön kannustamiseen.
Molemmat valtuutukset ovat voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.
Hallituksen järjestäytyminen Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan Ilkka Herlinin jatkamaan hallituksen puheenjohtajana. Varapuheenjohtajaksi valittiin Tapio Hakakari. Hallituksen sihteerinä jatkaa Cargotecin varatoimitusjohtaja Kari Heinistö.
Hallitus päätti, että sen työtä avustavat tarkastusvaliokunta sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokunta. Hallitus valitsi keskuudestaan tarkastusvaliokunnan jäseniksi Ilkka Herlinin, Karri Kaitueen (puheenjohtaja) ja Anja Silvennoisen. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäseniksi valittiin Tapio Hakakari, Ilkka Herlin (puheenjohtaja), Peter Immonen ja Antti Lagerroos.
Cargotecin osakepääoma 31.12.2009 oli 64 304 880 euroa. Osakepääoma nousi 600 eurolla tilikauden aikana, kun Cargotecin osakkeita merkittiin yhtiön 2005B-optiooikeuksilla. NASDAQ OMX Helsingissä noteerattujen B-sarjan osakkeiden määrä tilikauden lopussa oli 54 778 791 kappaletta ja noteeraamattomien A-sarjan osakkeiden määrä 9 526 089 kappaletta. B-sarjan osakkeiden osuus osakkeiden kokonaismäärästä oli 85,2 (85,2) prosenttia ja äänimäärästä 36,5 (36,5) prosenttia. A-sarjan osakkeiden osuus osakkeiden kokonaismäärästä oli 14,8 (14,8) prosenttia ja äänimäärästä 63,5 (63,5) prosenttia. Kaikkien osakkeiden tuottama yhteenlaskettu äänimäärä vuoden lopussa oli 15 002 624 (15 002 744).
Osingonjaossa on B-sarjan osakkeille maksettava osinkoa enemmän kuin A-sarjan osakkeille. Eri osakesarjoille maksettavan osingon erotus on vähintään yksi (1) prosentti ja enintään kaksi ja puoli (2,5) prosenttia laskettuna osakkeen kirjanpidollisesta vasta-arvosta.
Omat osakkeet Cargotecin hallussa oli vuoden 2009 lopussa yhteensä 2 959 487 yhtiön B-sarjan osaketta, mikä vastaa 4,60:tä prosenttia kaikkien osakkeiden määrästä ja 1,97:ää prosenttia äänimäärästä. Osakkeet on hankittu vuosina 2005–2008.
Hallitus päätti 5.3.2009 pitämässään kokouksessa käyttää varsinaisen yhtiökokouksen antamaa valtuutusta omien osakkeiden hankintaan. Valtuutuksen mukaisesti osakkeet hankitaan yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, yrityskauppojen ja muiden järjestelyjen rahoittamiseen ja toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisen kannustinjärjestelmän toteuttamiseen tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Osakeostoja ei tehty vuonna 2009.
Lisätietoja omien osakkeiden hankinnasta ja hallituksen valtuuksista on esitetty "Osakkeet ja osakkeenomistajat" -osiossa.
Osakepohjainen kannustinohjelma – omien osakkeiden luovutus Hallitus päätti 5.3.2009 luovuttaa maksutta yhteensä 31 356 yhtiön hallussa ollutta B-sarjan osaketta konsernin osakepohjaisen kannustinohjelman ansaintajaksolta 2007–2008 maksettavan palkkion osakeosuutena ohjelman piirissä olleille 61 avainhenkilölle. Luovutetuista osakkeista 118 palautui yhtiölle eli yhteensä luovutettiin 31 238 osaketta. Omien osakkeiden luovuttaminen suunnatulla maksuttomalla osakeannilla perustuu varsinaisen yhtiökokouksen 5.3.2009 antamaan valtuutukseen. Osakkeina maksettavan osuuden kokonaismäärä kannustinohjelmasta vuosina 2007–2011 on korkeintaan 387 500 B-sarjan osaketta.
Optiot Yhtiöllä ei ole voimassa olevaa optio-ohjelmaa. Osakemerkintäaika 2005B-optio-oikeuksilla päättyi 31.3.2009. Merkintäaikana 2005B-optio-oikeuksilla merkittiin yhteensä 333 570 Cargotecin B-sarjan osaketta. Osakemerkintäajan päätyttyä käyttämättä jääneet optio-oikeudet ovat rauenneet ja ne on poistettu haltijoiden arvo-osuustileiltä.
Markkina-arvo ja kaupankäynti B-sarjan osakkeiden markkina-arvo vuoden 2009 lopussa ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli 1 001 miljoonaa euroa. Kaikkien osakkeiden markkina-arvo, jossa pörssissä noteeraamattomat A-sarjan osakkeet on arvostettu B-sarjan osakkeiden vuoden viimeisen kaupankäyntipäivän keskikurssiin, oli vuoden lopussa ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita 1 183 miljoonaa euroa.
B-sarjan osakkeen vuoden 2009 päätöskurssi oli 19,31 euroa. Vuoden 2009 keskikurssi oli 11,55 euroa. Ylin kurssi vuonna 2009 oli 19,31 euroa ja alin 6,37 euroa. Osakkeen arvo nousi 139 prosenttia vuoden aikana. Osakkeita vaihdettiin NASDAQ OMX Helsingissä vuonna 2009 noin 55 miljoonaa kappaletta, mikä vastasi noin 630 miljoonan euron vaihtoa. Osakkeen keskimääräinen päivävaihto oli 218 255 kappaletta eli 2 509 293 euroa.
Cargotecin antamat lainat yhtiön johdon (Mäkinen,Vauramo, Isotalo, Heinistö, Sipilä, Leijonhufvud, de Graaf, Nuotto, Sommarberg ja Vartiainen) yhteisesti omistamalle Moving Cargo Oy:lle johdolle suunnatun kannustinohjelman rahoittamiseen olivat 3,5 miljoonaa euroa 31.12.2009. Cargotec ei ole antanut lähipiirille muita erityisiä etuuksia tai tehnyt lähipiirin kanssa muita vastaavia järjestelyjä.
Lainan ehdoista on esitetty lisätietoja liitetiedossa 34, "Lähipiiritapahtumat".
Yhtiön hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valitsemisesta ja heidän palkkioistaan sekä yhtiöjärjestyksen muutoksesta päättää yhtiökokous. Hallitus valitsee toimitusjohtajan ja päättää hänen palvelussuhteensa ehdoista. Toimitusjohtajalla on kuuden kuukauden irtisanomisaika sekä oikeus irtisanomistilanteessa 12 kuukauden erorahaan.
Vaikka maailmantalous ja finanssimarkkinat osoittivat elpymisen merkkejä, sisältyy talouskehitykseen edelleen epävarmuutta. Epävarmuus liittyy Cargotecin tuotteiden ja huoltopalvelujen kysynnän kehitykseen ja Cargotecin asiakkaiden investointihalukkuuteen vuonna 2010.
Epävarma markkinatilanne saattaa edelleen siirtää investointipäätöksiä tai johtaa tilausten lykkääntymisiin ja peruutuksiin. Lisäksi asiakkaiden rahoitustilanteella on vaikutusta saamisten perintään ja luottotappioiden määrään. Markkinatilanne rasittaa myös toimittajia ja alihankkijoita, joiden ongelmilla voi olla vaikutusta Cargotecin toimitusketjuun.
Cargotec arvioi, että noin 300 miljoonaan euroon MacGregorin vuoden 2010 alun tilauskannasta sisältyy peruutusriski. Laivojen ylikapasiteettitilanteen jatkuminen voi johtaa siihen, että varustamot uudelleenarvioivat tilattujen laivojen peruutustarvetta.
Tammikuussa 2010 Cargotec myi Yhdysvalloissa hydraulisten sylintereiden valmistukseen erikoistuneen Waltco Hydraulicsin liiketoiminnan Ligon Industries, LLC:lle. Ohiossa sijaitseva Waltco Hydraulics työllisti 25 ihmistä ja oli osa Waltco Lift Corp. -yhtiötä, joka kuuluu Cargotecin Industrial and Terminal -liiketoiminta-alueeseen.
Tammikuussa 2010 yhtiö ilmoitti, että sen johtoryhmä uudistuu. Johtoryhmän muodostavat seuraavat henkilöt: Mikael Mäkinen, toimitusjohtaja; Pekka Vauramo, toimitusjohtajan sijainen ja varatoimitusjohtaja ja Industrial and Terminal -liiketoiminta-alueen johtaja; Olli Isotalo, Marine-liiketoiminta-alueen johtaja; Axel Leijonhufvud, tuotantojohtaja; Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja; Kirsi Nuotto, henkilöstö- ja viestintäjohtaja, Matti Sommarberg, teknologiajohtaja; Harald de Graaf, EMEA-markkina-alueen johtaja; Ken Loh, Aasian ja Tyynenmeren markkina-alueen johtaja; Lennart Brelin, Amerikatmarkkina-alueen johtaja, Unto Ahtola, Product Solutions, Industrial and Terminal ja Stefan Gleuel, Service Solutions, Industrial and Terminal.
Cargotecin varatoimitusjohtaja Kari Heinistö ja Hiab-liiketoiminta-alueen johtaja Pekka Vartiainen jäävät pois johtoryhmästä. Kari Heinistö siirtyy toisen työnantajan palvelukseen 1.4.2010 alkaen. Pekka Vartiainen vastaa yhtenäisen toimintamallin kehittämisestä Cargotecin puolustusteollisuuden asiakkaille.
Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2009 oli 875 129 857,79 euroa, johon sisältyy tilikauden tappio -48 369 672,04 euroa. Hallitus ehdottaa 5.3.2010 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että käytettävissä olevista voittovaroista jaetaan osinkoa 0,39 euroa kutakin 9 526 089 A-sarjan ja 0,40 euroa kutakin 51 819 304 ulkona olevaa B-sarjan osaketta kohden, eli yhteensä 24 442 896,31 euroa. Jäljelle jäävät jakokelpoiset varat 850 686 961,48 euroa jätetään vapaaseen omaan pääomaan.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.
Industrial-liiketoiminnan tilauksissa on nähtävissä varovaisia elpymisen merkkejä, kun taas satamissa terminaalioperaattori-liiketoiminnan epävarmuus jatkuu. Vahvan tilauskannan ansiosta laivojen lastinkäsittely -liiketoiminnan liikevaihdon arvioidaan pysyvän hyvällä tasolla vuonna 2010. Cargotecin vuoden 2010 liikevaihdon arvioidaan olevan 2009 tasolla, ja liikevoiton ylittävän 100 miljoonaa euroa. Alkuvuodelle arvioidaan kirjattavan vielä muutama miljoona euroa uudelleenjärjestelykuluja käynnissä olevien uudelleenjärjestelytoimien seurauksena.
Cargotec Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään perjantaina 5.3.2010 klo 11.00 alkaen Marina Congress Centerissä Helsingissä.
Helsingissä 3.2.2010 Cargotec Oyj Hallitus
| MEUR | Liite | 1.1.–31.12. 2009 |
% | 1.1.–31.12. 2008 |
% |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 4, 6 | 2 580,9 | 3 399,2 | ||
| Myytyjä suoritteita vastaavat kulut |
-2 158,7 | -2 762,5 | |||
| Bruttokate | 422,2 | 16,4 | 636,7 | 18,7 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 7 | 42,7 | 39,1 | ||
| Myynnin ja markkinoinnin kulut | -144,5 | -189,9 | |||
| Tutkimus- ja kehitystoiminnan kulut |
-34,4 | -43,6 | |||
| Hallinnon kulut | -179,0 | -212,0 | |||
| Uudelleenjärjestelykulut | 8 | -61,1 | -19,1 | ||
| Liiketoiminnan muut kulut | 7 | -46,5 | -38,0 | ||
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta |
0,8 | 0,6 | |||
| Liikevoitto | 4, 9, 10 | 0,3 | 0,0 | 173,7 | 5,1 |
| Rahoitustuotot | 11 | 14,5 | 16,0 | ||
| Rahoituskulut | 11 | -41,6 | -44,5 | ||
| Voitto ennen veroja | -26,7 | -1,0 | 145,2 | 4,3 | |
| Verot | 12 | 33,9 | -24,4 | ||
| Tilikauden voitto | 7,1 | 0,3 | 120,8 | 3,6 | |
| Tilikauden voiton jakautuminen: |
|||||
| Emoyhtiön omistajille | 3,1 | 118,4 | |||
| Vähemmistölle | 4,0 | 2,4 | |||
| Yhteensä | 7,1 | 120,8 | |||
| Yhtiön osakkeen omistajille kuuluva osake kohtainen tulos: |
13 | ||||
| Laimentamaton osakekohtainen tulos, EUR |
0,05 | 1,91 | |||
| Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, EUR |
0,05 | 1,91 |
| MEUR | 1.1.–31.12. 2009 |
1.1.–31.12. 2008 |
|---|---|---|
| Tilikauden voitto | 7,1 | 120,8 |
| Voitot/tappiot rahavirran suojauksista |
6,9 | -131,1 |
| Tulokseen siirretyt voitot/ tappiot rahavirran suojauksista |
36,2 | 29,2 |
| Muuntoerot | 20,5 | 9,8 |
| Verot laajan tuloksen eristä | -14,6 | 27,9 |
| Tilikauden laaja tulos | 56,1 | 56,6 |
| Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: |
||
| Emoyhtiön omistajille | 52,1 | 53,2 |
| Vähemmistölle | 4,0 | 3,4 |
| Yhteensä | 56,1 | 56,6 |
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
| MEUR | Liite | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Liikearvo | 14 | 689,6 | 669,2 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 15 | 94,7 | 85,0 |
| Aineelliset hyödykkeet | 16 | 301,2 | 283,5 |
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä | 17,18 | 7,5 | 7,0 |
| Myytävissä olevat sijoitukset | 19, 22 | 1,5 | 2,0 |
| Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset 1) |
22 | 7,4 | 7,7 |
| Laskennalliset verosaamiset | 20 | 113,9 | 97,2 |
| Johdannaisvarat | 32 | 9,1 | 55,0 |
| Muut korottomat saamiset | 23, 24 | 8,0 | 8,1 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 1 233,0 | 1 214,6 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 21 | 609,3 | 881,9 |
| Lainasaamiset ja muut korolliset | |||
| saamiset 1) | 22 | 2,9 | 0,2 |
| Tuloverosaamiset | 30,6 | 18,5 | |
| Johdannaisvarat | 32 | 38,8 | 130,4 |
| Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset |
23, 24 | 506,1 | 714,0 |
| Rahavarat 1) | 22, 24 | 266,6 | 79,2 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 1 454,5 | 1 824,3 | |
| Varat yhteensä | 2 687,4 | 3 038,9 |
1) Sisältyvät korolliseen nettovelkaan.
MEUR Liite 31.12.2009 31.12.2008
OMA PÄÄOMA JA VELAT
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma | |||
|---|---|---|---|
| -- | ----------------------------------- | -- | -- |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 2 687,4 | 3 038,9 | |
|---|---|---|---|
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 1 151,3 | 1 512,0 | |
| Ostovelat ja muut korottomat velat | 22, 30 | 564,8 | 724,0 |
| Johdannaisvelat | 32 | 58,0 | 129,3 |
| Tuloverovelat | 40,1 | 53,2 | |
| Saadut ennakot | 339,0 | 420,4 | |
| Varaukset | 29 | 66,2 | 70,4 |
| Muut korolliset velat 1) | 22, 27 | 60,1 | 110,6 |
| Pitkäaikaisten lainojen seuraavan vuoden lyhennykset 1) |
22, 27 | 23,0 | 4,0 |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 654,7 | 662,5 | |
| Muut velvoitteet ja korottomat velat | 22, 30 | 28,6 | 26,6 |
| Johdannaisvelat | 32 | 28,4 | 84,5 |
| Varaukset | 29 | 19,0 | 34,6 |
| Eläkevelvoitteet | 28 | 37,8 | 33,5 |
| Laskennalliset verovelat | 20 | 29,7 | 43,0 |
| Lainat 1) | 22, 27 | 511,2 | 440,2 |
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Oma pääoma yhteensä | 881,5 | 864,4 | |
| Vähemmistön osuus | 10,6 | 9,1 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä |
25, 26 | 870,8 | 855,3 |
| Kertyneet voittovarat | 734,6 | 768,0 | |
| Arvonmuutosrahasto | -24,9 | -54,5 | |
| Muuntoerot | -1,1 | -20,4 | |
| Ylikurssirahasto | 98,0 | 98,0 | |
| Osakepääoma | 64,3 | 64,3 | |
| pääoma |
1) Sisältyvät korolliseen nettovelkaan. Nettovelka sisaltää lisäksi 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin Private Placement -joukkovelkakirjalainan valuuttakurssiriskisuojauksen, joka oli
31.12.2009 17,5 (31.12.2008: 10,2) miljoonaa euroa. Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Muunto erot |
Arvon muutos rahasto |
Kertyneet voittovarat |
Yhteensä | Vähemmis tön osuus |
Oma pääoma yhteensä |
| Oma pääoma 1.1.2008 | 64,2 | 97,4 | -29,6 | 19,9 | 738,7 | 890,6 | 6,1 | 896,7 |
| Tilikauden laaja tulos* | 9,2 | -74,5 | 118,4 | 53,2 | 3,4 | 56,6 | ||
| Osingonjako | -65,3 | -65,3 | -0,6 | -66,0 | ||||
| Optioilla merkityt osakkeet | 0,1 | 0,6 | 0,7 | 0,7 | ||||
| Omien osakkeiden hankinta | -23,6 | -23,6 | -23,6 | |||||
| Osakeperusteisten palkkioiden kulukirjaus* | -0,2 | -0,2 | -0,2 | |||||
| Muut muutokset | 0,2 | 0,2 | ||||||
| Oma pääoma 31.12.2008 | 64,3 | 98,0 | -20,4 | -54,6 | 768,0 | 855,3 | 9,1 | 864,4 |
| Oma pääoma 1.1.2009 | 64,3 | 98,0 | -20,4 | -54,6 | 768,0 | 855,3 | 9,1 | 864,4 |
| Tilikauden laaja tulos* | 19,3 | 29,6 | 3,1 | 52,1 | 4,0 | 56,1 | ||
| Osingonjako | -36,7 | -36,7 | -1,5 | -38,2 | ||||
| Optioilla merkityt osakkeet | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | ||||
| Osakeperusteisten palkkioiden kulukirjaus* | 0,1 | 0,1 | 0,1 | |||||
| Muut muutokset | -1,0 | -1,0 | ||||||
| Oma pääoma 31.12.2009 | 64,3 | 98,0 | -1,1 | -24,9 | 734,6 | 870,9 | 10,6 | 881,5 |
*Netto verojen jälkeen.
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
| MEUR | Liite | 1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 |
|---|---|---|---|
| Tilikauden voitto | 7,1 | 120,8 | |
| Poistot ja arvonalentumiset | 60,0 | 60,1 | |
| Rahoituserät ja verot | -6,9 | 52,9 | |
| Saamisten muutos | 243,9 | -171,2 | |
| Velkojen muutos | -301,6 | 309,3 | |
| Vaihto-omaisuuden muutos | 287,9 | -237,5 | |
| Muut oikaisut | -0,8 | -0,6 | |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 289,7 | 133,8 | |
| Saadut korot | 1,8 | 4,9 | |
| Maksetut korot | -25,3* | -25,5 | |
| Saadut osingot | 0,0 | 0,0 | |
| Muut rahoituserät | 36,6 | 11,2 | |
| Maksetut verot | -38,6 | -30,7 | |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 264,2 | 93,7 | |
| Käyttöomaisuushankinnat | -106,8 | -113,2 | |
| Käyttöomaisuusmyynnit | 16 | 29,7 | 15,0 |
| Yrityshankinnat vähennettynä hankintahetken rahavaroilla | 5 | -7,6 | -46,5 |
| Investointien nettorahavirta, muut erät | -2,5 | -10,5 | |
| Investointien nettorahavirta | -87,2 | -155,1 | |
| Osakemerkinnöistä saadut maksut | 0,0 | 0,7 | |
| Omien osakkeiden hankinta | 0,0 | -23,6 | |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 100,6 | 0,7 | |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -4,2 | -2,4 | |
| Lyhytaikaisten lainojen nostot | 16,5 | 61,3 | |
| Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut | -46,9 | -32,0 | |
| Maksetut osingot | -37,4 | -66,6 | |
| Rahoituksen nettorahavirta | 28,6 | -61,9 | |
| Rahavarojen muutos | 205,6 | -123,3 | |
| Rahavarat ja käytetyt pankkitililimiitit 1.1. | 24 | 45,9 | 167,5 |
| Valuuttakurssien muutosten vaikutus | 0,9 | 1,7 | |
| Rahavarat ja käytetyt pankkitililimiitit 31.12. | 24 | 252,5 | 45,9 |
| Käytetyt pankkitililimiitit 31.12. | 14,2 | 33,3 | |
| Rahavarat 31.12. | 266,6 | 79,2 |
*Maksetut korot sisältävät 0,1 miljoonaa euroa pysyviin vastaaviin aktivoituja korkoja.
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
Cargotec Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki ja rekisteröity osoite Sörnäisten rantatie 23, 00500 Helsinki. Cargotec on maailman johtava lastinkäsittelyratkaisujen toimittaja. Cargotecin tuotteita käytetään tavaravirran eri vaiheissa laivoissa, satamissa, terminaaleissa, jakelukeskuksissa ja lähikuljetuksissa.
Cargotecin B-osake on noteerattu NASDAQ OMX Helsingissä 1.6.2005 lähtien. Cargotec on 31.12.2009 saakka ollut toiminnallisesti jaettu kolmeen liiketoiminta-alueeseen: Hiab, Kalmar ja MacGregor. Alkaen 1.1.2010 toiminta on uudelleen ryhmitelty ja koostuu jatkossa kahdesta liiketoiminta-alueesta: Industrial and Terminal ja Marine. Cargotecia on kehitelty viime vuosina voimakkaasti vahvistamalla huoltopalvelujen globaalia verkostoa ja tarjontaa, kehittämällä tuotantorakennetta kilpailukykyisemmäksi sekä yritysostoin.
Cargotec Oyj:n hallitus on kokouksessaan 3.2.2010 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä. Jäljennös vuosikertomuksesta on saatavilla internet-osoitteessa www. cargotec.fi ja tilinpäätöksestä Cargotec Oyj:n pääkonttorista osoitteesta Sörnäisten rantatie 23, 00500 Helsinki.
Cargotec Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaan.
Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina ja ne perustuvat liiketapahtumien alkuperäisiin hankintamenoihin ellei laatimisperiaatteissa ole erikseen toisin mainittu. Kaikki esitetyt luvut ovat pyöristettyjä, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.
Konserni on soveltanut 1.1.2009 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja:
vastaanottavan yhteisön velvollisuutta noudattaa IFRS 2 -määräyksiä, vaikka yhteisö ei olisi velvollinen luovuttamaan käteisvaroja osakeperusteisesti. Muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Cargotec Oyj:n ja sen kaikki suoraan tai välillisesti omistamat tytäryritykset (yli 50 prosenttia äänivallasta tai muutoin määräysvalta). Keskinäinen osakkeenomistus eliminoidaan hankintamenomenetelmällä. Sijoitukset osakkuusyrityksiin (konsernin osuus yleensä 20–50 prosenttia äänivallasta tai huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa) ja yhteisyrityksiin (yhteinen määräysvalta toisten osapuolten kanssa) on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat katteet sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Tilikauden voiton jakautuminen emoyhtiön omistajille ja vähemmistölle esitetään tuloslaskelman yhteydessä ja vähemmistölle kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana.
Vähemmistöomistajien kanssa toteutuneita liiketoimia käsitellään samalla tavalla kuin konsernin ulkopuolisten osapuolten kanssa toteutuneita. Luovutuksista vähemmistöosakkaille syntyy voittoja ja tappioita, jotka merkitään tuloslaskelmaan. Kun vähemmistöomistajilta ostetaan osakkeita, syntyy liikearvoa, joka on luovutetun vastikkeen ja tytäryrityksen nettovarallisuudesta hankitun osuuden kirjanpitoarvon välinen erotus.
Tilikauden aikana hankitut tytäryhtiöt sisällytetään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja myydyt siihen hetkeen asti, jolloin määräysvalta lakkaa.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat konsernin sisäiset ja ulkoiset ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Myynnin ja ostojen varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot käsitellään myynnin tai ostojen oikaisuerinä. Suojauslaskennan piirissä olevien, myyntiin ja ostoihin kohdistettujen valuuttasuojausten kurssivoitot ja tappiot kirjataan oman pääoman arvonmuutosrahastoon ja tuloutetaan myynnin ja ostojen oikaisuerinä samanaikaisesti allaolevien liiketapahtumien kanssa. Muiden varsinaiseen liiketoimintaan liittyvien suojausten kurssivoitot ja -tappiot kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.
Eräitä konsernin sisäisiä lainasopimuksia käsitellään osana nettoinvestointia, koska niiden suorittamista ei ole suunniteltu, eikä se ole todennäköistä ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Niihin liittyvät valuuttakurssierot käsitellään oman pääoman muuntoerona ja kirjataan omasta pääomasta tulokseen nettoinvestoinnista luovuttaessa. Ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten muuntamisesta ja tällaisten nettosijoitusten suojaukseksi määritetyistä lainoista ja muista valuuttainstrumenteista syntyvät valuuttakurssierot kirjataan omaan pääomaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan osaksi tai kun se myydään, omaan pääomaan kirjatut valuuttakurssierot kirjataan tulosvaikutteisesti osana myyntivoittoa tai -tappiota.
Konserniyritysten tilinpäätökseen sisältyvät luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yrityksen pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.
Konserniyritysten, joiden toimintavaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat muunnetaan euroon käyttäen tilikauden keskikurssia. Kaikki tase-erät tilikauden tulosta lukuun ottamatta muunnetaan euroiksi käyttämällä tilinpäätöspäivän valuuttakursseja. Eri kurssien käytöstä syntyvät muuntoerot kirjataan konsernin omaan pääomaan.
Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista ja hankinnan jälkeen kertyneistä oman pääoman eristä syntyvät muuntoerot kirjataan erilliseksi eräksi omaan pääomaan. Kun ulkomainen tytäryritys myydään, kumulatiiviset muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.
Konsernin ylin operatiivinen päätöksentekijä on strategisia päätöksiä tekevä hallitus, joka vastaa toimintasegmenttien resurssien kohdentamisesta sekä niiden tuloksellisuuden arvioinnista. Toimintasegmentit perustuvat hallitukselle toimitettaviin sisäisiin raportteihin ja niissä noudatettaviin laadintaperiaatteisiin. Raportoitavat segmentit ovat konsernin liiketoiminta-alueita. Konsernin sisäisen ja ulkoisen raportoinnin laadintaperiaatteiden välillä ei ole eroja.
Liikevaihto sisältää tuotteiden ja palvelujen myynnistä saadut tuotot oikaistuna välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla. Tuotot tavaroiden myynnistä tuloutetaan tuotteeseen liittyvien merkittävien riskien ja etujen siirryttyä ostajalle, jolloin konsernilla ei ole enää tuotteeseen liittyvää valvonta- eikä määräysvaltaa. Yleensä tämä tarkoittaa hetkeä, jolloin tuote on toimitettu asiakkaalle toimitussopimuksen mukaisesti.
Myyntitulot korjaustöistä tuloutetaan, kun työ on suoritettu ja myyntitulot lyhytaikaisista palveluista, kun palvelu on tuotettu. Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle.
Myyntitulot erikseen määritellyistä pitkäaikaisista hankkeista tuloutetaan niiden valmistusasteen mukaan silloin, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmistusastetta mitataan syntyneiden kustannusten osuudella hankkeen arvioiduista kokonaiskustannuksista. Kun pitkäaikaishankkeen lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti, hankkeesta aiheutuvat menot kirjataan kuluksi samalla kaudella, jolla ne ovat syntyneet, ja hankkeesta saatavia tuottoja kirjataan vain toteutuneita menoja vastaava määrä. Pitkäaikaishankkeesta odotettavissa oleva tappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.
Tutkimusmenot merkitään kuluiksi tulosvaikutteisesti. Tuotekehitysmenot aktivoidaan kuitenkin tiettyjen kaupalliseen ja tekniseen toteutettavuuteen liittyvien kriteerien täyttyessä, jonka lisäksi tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut tuotekehitysmenot sisältävät pääasiassa aineita, tarvikkeita ja työvoimakustannuksia, jotka johtuvat välittömästi hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin. Aktivoitu hyödyke poistetaan systemaattisesti vaikutusaikanaan. Keskeneräiset kehityshankkeet testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.
Tuloslaskelman verokulu sisältää konserniyhtiöiden tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutoksen. Suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien verovaikutus kirjataan vastaavasti suoraan omaan pääomaan. Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista kulloinkin voimassaolevia verokantoja käyttäen. Väliaikaisia eroja syntyy muun muassa etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, varauksista, konsernin sisäisen varastokatteen eliminoinnista, aineellisten hyödykkeiden poistoeroista, verottamattomista varauksista, vahvistetuista tappioista ja hankittujen yhtiöiden nettovarallisuuden arvostamisesta käypään arvoon. Laskennallinen verosaaminen kirjataan vahvistetuista tappioista ja muista väliaikaisista eroista siltä osin kuin on todennäköistä, että niitä voidaan käyttää hyväksi tulevien vuosien verotettavaa tuloa vastaan.
Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen käyttäen hankintamenomenetelmää, jonka mukaan hankitun yhtiön varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä. Liikearvon hankintameno on määrä, jolla tytäryhtiön hankintameno ylittää hankitun yhtiön yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen käyvän nettoarvon. Liikearvolle suoritetaan arvonalentumistestaus vähintään vuosittain käyttöarvoon perustuvalla arvonalentumistestillä. Arvonalentumistestausta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
Muita aineettomia hyödykkeitä ovat patentit, tavaramerkit, lisenssit, ohjelmistot sekä hankittu tilauskanta ja asiakassuhteet. Yritysten yhteenliittymisissä hankitut aineettomat hyödykkeet arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon. Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, arvostetaan alkuperäiseen hankintahintaan, josta vähennetään kumulatiiviset poistot sekä mahdollinen arvonalentuminen. Nämä aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoina taloudellisena vaikutusaikanaan, joka ei yleensä ylitä kymmentä vuotta. Määrittelemättömän pitoajan omaavia tavaramerkkejä ei poisteta, mutta niille suoritetaan arvonalentumistestaus vähintään vuosittain käyttöarvoon perustuvalla arvonalentumistestillä. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
Aineelliset hyödykkeet esitetään alkuperäisten hankintahintojen ja kumulatiivisten poistojen erotuksena vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla. Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan ja tarvittaessa oikaistaan jokaisena tilinpäätöspäivänä. Suunnitelman mukaiset tasapoistot lasketaan todennäköisen käyttöiän perusteella seuraavasti:
Tavanomaiset kunnossapito- ja korjauskulut kirjataan tilikauden kuluksi. Kooltaan merkittävät perusparannusmenot aktivoidaan ja poistetaan vaikutusaikanaan.
Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät liikevoittoon.
Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet, lukuun ottamatta pysyviin vastaaviin kuuluvien, tietyt edellytykset täyttävien omaisuuserien hankintaan otettujen lainojen korkoa, joka on aktivoitu osana asianomaisen omaisuuserän hankintamenoa.
Konserni arvioi vuosittain pitkäaikaisten aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä muiden omaisuuserien kirjanpitoarvoista, onko viitteitä jonkin omaisuuserän arvon alentumisesta. Mikäli viitteitä ilmenee, suoritetaan kyseiselle omaisuuserälle arvonalentumistesti. Arvonalentumistestissä arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähenenttynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi kassavirtaperusteinen käyttöarvo. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin kerrytettävissä oleva rahamäärä.
Mikäli kerrytettävissä olevaa rahamäärää ei pystytä määrittämään yksittäisen omaisuuserän tasolla, arvonalentumistarvetta tarkastetaan sillä alimmalla rahavirtaa tuottavan yksikön (GPU) tasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälti riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista.
Aiemmin tuloslaskelmaan kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat olennaisesti. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ollut ilman aikaisempien vuosien arvonalentumistappion kirjaamista.
Liikearvolle ja aineettomille hyödykkeille, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, suoritetaan arvonalentumistesti aina kun on viitteitä arvonalentumisesta, kuitenkin vähintään vuosittain. Liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU), jotka on identifioitu sen mukaan, missä yksikössä tai yksiköiden ryhmässä liiketoimintojen yhdistämisen odotetaan hyödyttävän konsernia, ja miten johto seuraa liikearvoa sisäisessä raportoinnissa. CGU:n kerrytettävissä oleva rahamäärä lasketaan käyttöarvolaskelmien avulla. Kassavirtaperusteinen käyttöarvo määritellään laskemalla ennustettujen kassavirtojen diskontattu nykyarvo. Käyttöarvolaskelmien diskonttokorot on määritetty ennen veroja ja ne kuvastavat markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja testattavaan yksikköön liittyvistä erityisriskeistä. Aiemmin tuloslaskelmaan kirjattua liikearvon arvonalentumistappiota ei palauteta.
Konserni on vuokrannut käyttöönsä koneita ja kalustoa sekä rakennuksia. Vuokrasopimukset, joissa omistamiseen liittyvät riskit ja edut jäävät vuokranantajalle käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muihin vuokrasopimuksiin liittyvät vuokrakulut jaksotetaan tuloslaskelmaan vuokra-ajan perusteella.
Ne vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimukset merkitään taseeseen varoiksi ja veloiksi vuokra-ajan alkamisajankohtana hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksilla hankitut hyödykkeet poistetaan joko käyttöaikanaan tai vuokrasopimuksen aikana siten, että poistoajaksi valitaan näistä lyhyempi. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet rahoituskuluilla vähennettynä sisältyvät korollisiin velkoihin.
Konserni vuokraa kontinkäsittelylaiteitta ehdoiltaan vaihtelevilla muilla vuokrasopimuksilla. Näissä sopimuksissa omistamisen riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle. Vuokrattu hyödyke merkitään taseeseen sen luonteen mukaiseen luokkaan. Muihin vuokrasopimuksiin liittyvät vuokratuotot jaksotetaan tuloslaskelmaan vuokra-ajan perusteella. Vuokratusta hyödykkeestä tehdään poistot noudattaen vastaavien hyödykkeiden normaalia poisto-ohjelmaa.
Rahoitusleasingsopimuksissa omistamiseen liittyvät riskit ja edut ovat siirtyneet vuokralle ottajalle. Sopimukseen liittyvä myyntivoitto tuloutetaan samoin periaattein kuin hyödykkeen myynnissä. Rahoitusleasing -saamiset kirjataan taseeseen nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimukseen liittyvä rahoitustuotto tuloutetaan vuokra-aikana siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa tilikausittain saman tuottoprosentin vuokra-ajan kuluessa.
Asiakasrahoitussopimuksia käytetään konsernissa joillakin asiakassegmenteillä, jakelukanavilla sekä markkina-alueilla. Näissä sopimuksissa konserni on yhteistyössä rahoituspalveluntarjoajan kanssa järjestämässä rahoitusta asiakkaalle ja/tai jälleenmyyjälle. Sopimukset on luokiteltu muiksi vuokrasopimuksiksi, rahoitusleasingsopimuksiksi, osamaksusopimuksiksi tai lainoiksi.
Loppuasiakkaan tai jälleenmyyjän rahoitusta sisältävän asiakasrahoitussopimuksen tuloutusperiaate ja merkitseminen taseeseen riippuvat liiketapahtuman tosiasiallisesta sisällöstä, muun muassa siitä kuinka omistamiseen liittyvät riskit ja edut jakaantuvat konsernin, asiakkaan ja rahoituspalveluntarjoajan välillä.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään noudattaen standardikustannuslaskentaa, joka vastaa FIFO-periaatteen mukaisesti laskettua hankintamenoa. Valmiiden ja keskeneräisten töiden hankintameno sisältää raaka-aineet, välittömät valmistuspalkat ja muut välittömät menot sekä suhteellisen osuuden valmistuksen muuttuvista kustannuksista ja kiinteistä yleismenoista. Vaihto-omaisuuden arvossa huomioidaan epäkuranttiudesta johtuva arvonalentuminen. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta vähennettynä arvioiduilla tuotteen valmiiksi saattamisesta ja myynnistä johtuvilla menoilla.
Rahoitusvarat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin, laina- ja muihin saamisiin, eräpäivään asti pidettäviin sekä myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Varat luokitellaan hankinnan yhteydessä niiden käyttötarkoituksen perusteella. Taseessa yli 12 kuukauden pituiset sijoitukset sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin ja alle 12 kuukauden pituiset lyhytaikaisiin varoihin.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ovat johdannaisinstrumentit, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Ne arvostetaan käypään arvoon ilman mahdollisten kaupankäyntikustannusten vaikutusta. Muutokset käyvässä arvossa kirjataan tuloslaskelmaan.
Hankintamenoon kirjattavia laina- ja muita saamisia ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä niitä pidetä kaupankäyntitarkoituksessa. Lainasaamiset arvostetaan hankintamenoon käyttäen efektiivisen korkokannan menetelmää. Lainasaamisesta suoraan johtuvat kulut sisällytetään hankintamenoon. Lainasaamisista kirjataan arvonalentuminen tuloslaskelmaan niissä tapauksissa, joissa kirjanpitoarvo on korkeampi kuin niistä arvioitu kerrytettävissä oleva rahamäärä.
Myyntisaamiset arvostetaan alkuperäisen laskutetun määrän mukaisesti vähennettynä arvioiduilla arvonalentumisilla. Arvonalentumistappio kirjataan, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti.
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Eräpäivään asti pidettäviä sijoituksia ei ollut tilinpäätöshetkellä.
Myytävissä olevat rahoitusvarat voivat koostua osakkeista tai korollisista sijoituksista. Myytävissä olevat lyhytaikaiset rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset merkitään oman pääoman käyvän arvon rahastoon, verovaikutus huomioon ottaen. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan, kun sijoitus myydään tai sen arvo on objektiivisesti tarkastellen alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio. Korollisten sijoitusten arvonalentumistappio voidaan perua tulosvaikutteisesti, mikäli sijoituksen arvo nousee tappion kirjaamisen jälkeisistä tapahtumista johtuen. Osakesijoituksiin liittyvää arvonalentumistappiota ei voi peruuttaa. Myytävissä olevat pitkäaikaiset rahoitusvarat on arvostettu hankintahintaan, koska luotettavat käyvät arvot eivät ole selvitettävissä tai ne eivät olennaisesti
Johdannaisinstrumenttien ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivän perusteella, ja muiden rahoitusvarojen ryhmät selvityspäivän mukaan.
Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sijoituksen rahavirtoihin ovat lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja konsernin on siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut oleellisilta osin.
Rahavarat Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta. Käytetyt pankkitililimiitit on esitetty muissa lyhytaikaisissa veloissa. Rahavirtalaskelmassa käytetyt pankkitililimiitit on vähennetty rahavaroista.
Rahoitusvelat Rahoitusvelat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin ja hankintamenoon kirjattaviin velkoihin. Taseessa yli 12 kuukauden pituiset velat sisältyvät pitkäaikaisiin ja alle 12 kuukauden pituiset lyhytaikaisiin velkoihin, lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia johdannaisinstrumentteja, jotka sisältyvät maturiteetista riippumatta lyhytaikaisiin velkoihin.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvelkoja ovat johdannaisinstrumentit, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Ne arvostetaan käypään arvoon ilman mahdollisten kaupankäyntikustannusten vaikutusta. Muutokset käyvässä arvossa kirjataan tuloslaskelmaan.
Hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat merkitään taseeseen alun perin käypään arvoon transaktiokustannuksilla vähennettynä. Rahoitusvelkoja sisältyy sekä pitkä- että lyhytaikaisiin velkoihin ja ryhmä sisältää sekä korollisia että korottomia velkoja. Korot ja transaktiokustannukset jaksotetaan tuloslaskelmaan velan juoksuajalle käyttäen efektiivisen koron menetelmää.
Johdannaisinstrumentit ja suojauslaskenta Sopimuksentekohetkellä johdannaissopimus luokitellaan joko a) ennakoidun erittäin todennäköisen liiketoiminnan rahavirran tai sitovan sopimuksen rahavirran suojaukseksi, b) ulkomaanrahan määräisen lainan tai talletuksen, muun tase-erän tai sitovan sopimuksen käyvän arvon suojaukseksi, c) ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukseksi tai d) johdannaissopimukseksi, joka ei täytä suojauslaskennan kriteerejä. Tilikaudella sekä vertailutilikaudella konsernilla oli liiketoiminnan rahavirran tai sitovaan sopimukseen liittyvän rahavirran suojauksiksi luokiteltavia johdannaissopimuksia sekä johdannaissopimuksia, jotka eivät täytä suojauslaskennan kriteerejä. Johdannaisinstrumentit, joiden suojattavan kohteen maturiteetti on yli 12 kuukautta, kirjataan taseen pitkäaikaisiin varoihin ja velkoihin, muut johdannaisinstrumentit kirjataan lyhytaikaisiin varoihin ja velkoihin.
Sopimuksentekohetkellä johdannaisinstrumentit kirjataan taseeseen hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa. Tilinpäätöksessä johdannaisinstrumentit arvostetaan käypään arvoon. Valuuttatermiinien käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivänä noteerattuihin termiinikursseihin, ja korkotermiinit arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän korkonoteerauksia. Koron- ja valuutanvaihtosopimukset arvostetaan odotettujen kassavirtojen nykyarvojen perusteella. Optiot arvostetaan käyttämällä yleisesti hyväksyttyjä arvonmääritysmalleja. Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut avoimia korkotermiinejä eikä optiosopimuksia.
IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa sovelletaan liiketoiminnan rahavirtojen suojauksiin sekä valuuttamääräisen lainan rahavirtojen suojauksiin. Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välisen suhteen, sekä konsernin riskienhallintatavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta aloittaessaan ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen ja välitilinpäätösten yhteydessä, suojaussuhteiden tehokkuuden mittaamalla suojausinstrumentin kykyä kumota suojauskohteen käyvän arvon tai rahavirtojen arvon muutokset.
Suojauslaskennan kriteerit täyttävien rahavirtojen suojausinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutokset kirjataan oman pääoman arvonmuutosrahastoon. Tehoton osa kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Oman pääoman arvonmuutosrahastoon kirjattu johdannaisten kumulatiivinen voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan suojatun erän oikaisuna samalla kaudella kuin suojattu erä kirjataan tuloslaskelmaan. Mikäli ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, siirretään kyseisen suojausinstrumentin kumulatiivinen käyvän arvon muutos välittömästi tuloslaskelmaan. Kun suojausinstrumentti erääntyy, myydään, sopimus puretaan tai toteutetaan tai suojaussuhde keskeytetään, aiemmin omaan pääomaan kirjattu arvonmuutosten kertymä jää omaan pääomaan erilliseksi eräksi ja tuloutetaan vasta, kun ennakoitu liiketoimi toteutuu.
Käyvän arvon suojauksen ehdot täyttävien johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti samoin kuin suojauksen kohteena olevan omaisuus- tai velkaerän käyvän arvon muutokset suojatun riskin osalta. Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen tehokkaista suojauksista kirjataan suoraan omaan pääomaan suojausinstrumentin voitto tai tappio oman pääoman muutoksia osoittavan laskelman kautta. Suojausinstrumentin tehokkaan osan suoraan omaan pääomaan kirjattu voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti ulkomaisesta yksiköstä luovuttaessa.
Suojauslaskennan ulkopuolella olevien suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan tuloslaskelmaan, suojatun kohteen mukaisesti joko liiketoiminnan kuluihin ja tuottoihin tai rahoituskuluihin ja -tuottoihin.
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osingonjakoa ei kirjata tilinpäätökseen ennen kuin yhtiön osakkeenomistajat ovat vahvistaneet sen yhtiökokouksessa.
Rahoitusvelat merkitään taseen lyhyt- tai pitkäaikaisiin velkoihin alun perin käypään arvoon transaktiokustannuksilla vähennettynä. Myöhemmin lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Korot ja transaktiokustannukset jaksotetaan tuloslaskelmaan velan juoksuajalle käyttäen efektiivisen koron menetelmää.
Konsernin eläkejärjestelyt noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Nämä eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Konsernin suoritukset maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan kuluksi sille tilikaudelle, jota veloitus koskee.
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt rahoitetaan suorituksina eläkevakuutusyhtiöille tai eläkevakuutusrahastoille vakuutusmatemaattisiin eläkevastuulaskelmiin perustuen. Etuuspohjaisissa järjestelyissä eläkevastuuna esitetään tulevien eläkemaksujen nykyarvo tilinpäätöspäivänä vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen tilinpäätöspäivän käyvällä arvolla ja oikaistuna kirjaamattomilla vakuutusmatemaattisilla voitoilla tai tappioilla. Eläkemenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi jaksottaen kustannukset työntekijöiden palvelusajalle vuosittain tehtävien vakuutusmatemaattisten laskelmien perusteella. Etuuspohjaisen järjestelyn eläkevastuu määritetään käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeelle laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tai valtion velkasitoumusten korkoa. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle siltä osin kuin ne ylittävät suuremman seuraavista: 10 prosenttia eläkevelvoitteesta tai 10 prosenttia varojen käyvästä arvosta.
Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen. Lisäksi velvoitteen määrän on oltava luotettavasti arvioitavissa. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä. Jos rahan aika-arvon vaikutus on olennainen, varauksen määränä kirjataan odotettujen menojen nykyarvo.
Takuuvaraukset sisältävät tuotteiden korjaamisesta tai korvaamisesta aiheutuvat kustannukset, mikäli takuuaikaa on tilinpäätöspäivänä jäljellä. Takuuvaraukset määritellään historiallisen kokemuksen perusteella.
Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman, aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai asianmukaisesti tiedottanut asiasta. Uudelleenjärjestelyä koskeva suunnitelma sisältää vähintään seuraavat tiedot: liiketoiminta, jota järjestely koskee; pääasialliset toimipaikat, joihin järjestely vaikuttaa; niiden henkilöiden toimipaikkojen sijainti, työtehtävät ja arvioitu lukumäärä, joille tullaan suorittamaan korvauksia työsuhteen päättymisestä; toteutuvat menot ja suunnitelman toimeenpanoaika. Konsernin jatkuvaan toimintaan liittyvistä menoista ei kirjata varausta.
Kun konserni ostaa Cargotec Oyj:n osakkeita, osakkeista maksettu vastike sekä hankintaan liittyvät kustannukset vähentävät omaa pääomaa. Kun nämä osakkeet myydään, merkitään omaan pääomaan osakkeista saatu vastike, josta on vähennetty suorat transaktiokustannukset sekä tuloverojen vaikutus.
Konsernilla on kannustinjärjestelyjä, joissa maksut suoritetaan joko oman pääoman ehtoisina instrumentteina tai käteisvaroina. Järjestelyissä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana.
Osakkeina maksettavan etuuden käypä arvo on osakkeen arvo myöntämishetkellä. Optioiden käypä arvo määritetään Black-Scholes-optiohinnoittelumallin perusteella. Näistä omana pääomana maksettavista osakeperusteisista liiketoimista kirjataan omaan pääomaan vastaava lisäys. Rahana maksettava etuus arvostetaan käypään arvoon kunkin tilikauden päättyessä velan suorittamishetkeen asti sekä kirjataan velaksi taseeseen.
Etuuksien kuluksi kirjattava määrä perustuu konsernin arvioon tulevien osakkeina maksettavien etuuksien määrästä syntymisajanjakson lopussa. Ei-markkinaperusteisia ehtoja, kuten kannattavuus tai liikevaihdon kasvu, ei oteta huomioon määritettäessä käypää arvoa, vaan ne vaikuttavat arvioon etuuksien lopullisesta määrästä. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä ja arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.
Kun optio-oikeuksia käytetään osakkeiden merkitsemiseen, merkittiin osakepääomaan saadun vastikkeen määrä kirjanpidolliseen vasta-arvoon ja loput ylikurssirahastoon. Saadun vastikkeen määrästä vähennetään mahdolliset transaktiokustannukset.
Konserni ottaa vuonna 2010 käyttöön seuraavat IASB:n julkistamat uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat:
IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen. Uudistetun standardin soveltamisala on aikaisempaa laajempi. Uudistettu standardi sisältää useita konsernin kannalta merkittäviä muutoksia. Standardimuutokset vaikuttavat hankinnoista kirjattavan liikearvon määrään sekä liiketoimintojen myyntituloksiin. Standardimuutoksilla on vaikutusta myös tuloslaskelmaan kirjattaviin eriin sekä hankintatilikaudella että niillä tilikausilla, joilla suoritetaan lisäkauppahintaa tai toteutetaan lisähankintoja. Standardin siirtymäsääntöjen mukaisesti liiketoimintojen yhdistämisiä, joissa hankinta-ajankohta on ennen standardin pakollista käyttöönottoa, ei oikaista.
• IFRIC 9 ja IAS 39 (muutos)*: Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi luokittelun muutoksen yhteydessä. Muutokset selventävät, että siirrettäessä rahoitusvaroja pois käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien ryhmästä, tulee kaikki kytketyt johdannaiset arvioida uudelleen ja tarvittaessa käsitellä tilinpäätöksessä erillään pääsopimuksesta. Muutoksilla ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Konserni ottaa käyttöön vuonna 2011 tai myöhemmin seuraavat standardit, tulkinnat ja muutokset olemassa oleviin standardeihin:
Yllämainittujen standardien ja tulkintojen vaikutusta konsernitilinpäätökseen selvitetään.
*Kyseistä standardia/tulkintaa tai muutosta ei vielä ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
Laadittaessa konsernitilinpäätöstä yhtiön johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksessä tilinpäätöspäivänä raportoituihin varoihin ja velkoihin, ehdollisten varojen ja velkojen esittämiseen liitetiedoissa sekä tilikaudelta raportoituihin tuottoihin ja kuluihin. Nämä arviot perustuvat johdon aikaisempaan kokemukseen, parhaaseen tietoon tapahtumista ja muista tekijöistä, kuten tulevaisuuden tapahtumia koskevista odotuksista, joiden katsotaan olevan olosuhteet huomioon ottaen järkeviä. Siten lopulliset toteumat voivat poiketa tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista. Laskenta-arvioita on käytetty määritettäessä tilinpäätöksessä raportoitujen erien suuruutta, muun muassa liikearvon ja muiden omaisuuserien mahdollisia arvonalentumisia sekä varauksia ja veroja.
Erikseen määritellyt pitkäaikaishankkeet tuloutetaan valmiusasteen mukaisesti. Valmiusasteen mukainen tulouttaminen edellyttää arviota tilinpäätöspäivään mennessä kertyneistä kustannuksista verrattuna pitkäaikaishankkeen arvioituihin kokonaiskustannuksiin. Mikäli arviot hankkeen lopputulemasta muuttuvat, muutetaan tuloutettua myyntiä ja voittoa sillä tilikaudella, jolloin muutos oli ensi kertaa tiedossa ja arvioitavissa. Pitkäaikaishankkeesta odotettavissa oleva tappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.
Tuloverojen sekä laskennallisten verosaamisten ja -velkojen määrittämiseen sekä siihen, mihin määrään asti laskennallista verosaamista kirjataan, tarvitaan johdon harkintaa. Yhtiön taseeseen 31.12.2009 sisältyy vahvistetuista tappioista kirjattua laskennallista verosaamista 65,7 (2008: 23,3) miljoonaa euroa.
Konserni on tuloverotuksen kohteena useassa eri maassa. Tuloverojen kokonaismäärän arvioiminen koko konsernin tasolla edellyttää merkittävää harkintaa. Useiden liiketoimien ja laskelmien osalta lopullisen veron määrä on epävarma. Konsernissa ennakoidaan tulevia verotarkastuksia ja kirjataan velkoja, jotka perustuvat arvioihin siitä, joudutaanko maksamaan lisää veroja. Jos näihin liittyvä lopullinen vero poikkeaa alun perin kirjatuista määristä, erot vaikuttavat sekä kauden verotettavaan tuloon perustuviin verosaamisiin ja velkoihin että laskennallisiin verosaamisiin ja -velkoihin kaudella, jolla ne todetaan.
Varaus kirjataan, kun yhtiöllä on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä. Varaus voidaan kirjata vain, kun varauksen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Kirjattava määrä on tilinpäätöspäivän paras arvio vaateen täyttämiseksi vaadittavasta kustannuksesta. Arvio tapahtuman taloudellisesta vaikutuksesta edellyttää yhtiön johdon harkintaa, joka perustuu aiempiin samankaltaisiin tapahtumiin ja joissakin tapauksissa ulkopuolisen asiantuntijan lausuntoihin. Varauksia tarkastellaan säännöllisesti ja korjataan tarpeen mukaan vastaamaan tarkasteluhetken parasta arviota. Merkittävimmät säännöllisesti kirjattavat varaukset aiheutuvat tuotteiden korjaamisesta tai korvaamisesta takuuaikana. Uudelleenjärjestelyvaraus tehdään silloin, kun yhtiö on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja tiedottanut asiasta. Kirjattu varaus kuvastaa johdon parasta arviota tulevien menojen nykyarvosta. Toteutuvat menot voivat poiketa arviosta. Varausten määrä Cargotecin taseessa 31.12.2009 oli 85,2 (2008: 105,0) miljoonaa euroa, josta 9,9 (2008: 3,6) miljoonaa euroa liittyi uudelleenjärjestelyihin.
Yritysten yhteenliittymissä hankittujen hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu joko vastaavien hyödykkeiden markkinahintaan (aineelliset hyödykkeet) tai arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista (aineettomat hyödykkeet). Rahavirtojen määrittäminen vaatii johdon arvioita ja oletuksia. Johto uskoo arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi. Lisätietoa liiketoimintojen yhteydessä hankittujen aineettomien hyödykkeiden arvostamisesta on esitetty liitetiedossa 5 Yrityshankinnat ja myynnit.
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet testataan arvonalentumisen varalta aina, kun on viitteitä siitä, että niiden arvo saattaa olla alentunut. Viitteinä arvioidaan sekä ulkoiset lähteet, kuten merkittävä lasku markkina-arvossa, joka ei johdu ajan kulumisesta, normaalikäytöstä tai korkotasosta, että sisäiset lähteet, kuten todiste varojen epäkuranttiudesta tai fyysisestä vauriosta. Jos varojen arvo käytössä tai myytynä on pienempi kuin niiden arvo taseessa, kirjataan arvonalentumistappio välittömästi siten, että kirjanpitoarvo vastaa varojen käyttö- tai myyntiarvoa.
Liikearvo ja muut taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet testataan kuitenkin vähintään vuosittain. Rahavirtaa tuottavien yksikköjen kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttöarvolaskelmiin. Nämä laskelmat edellyttävät arvioiden tekemistä (liitetieto 14. Liikearvo). Cargotecin taseessa oli 31.12.2009 liikearvoa 689,6 (2008: 669,2) miljoonaa euroa ja taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomia pitkäaikaisia aineettomia hyödykkeitä 40,0 (2008: 41,2) miljoonaa euroa. Lisätietoja kerrytettävissä olevan rahamäärän herkkyydestä käytettyjen oletusten muutoksille on annettu liitetietojen kohdassa 14. Liikearvo.
Konsernin rahoitus ja rahoitusriskien hallinta hoidetaan Cargotecin hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan (Treasury Policy) mukaisesti. Rahoituspolitiikassa määritellään rahoitusorganisaation vastuujako, rahoitusriskien hallintaperiaatteet sekä valvonta- ja raportointiperiaatteet. Hallituksen nimittämä rahoituskomitea "Treasury Committee" on vastuussa rahoituspolitiikan noudattamisesta sekä konsernirahoituksen organisoinnista ja valvonnasta. Rahoituskomitea hyväksyy rahoitusohjeiston (Treasury Instructions), joka sisältää yksityiskohtaisemman ohjeistuksen rahoituspolitiikan mukaiseen rahoituksen hallintaan.
Rahoitushallinnon tavoitteena on varmistaa, että yhtiöillä on tarpeeksi varoja harjoittaa liiketoimintaa ilman rajoitteita kaikkina aikoina, tuottaa tarpeellisia rahoituspalveluja liiketoimintayksiköille, minimoida rahoituskustannukset, hallita rahoitusriskejä (valuutta-, korko-, maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskit, luotto- ja vastapuoliriskit sekä operationaalinen riski) sekä tuottaa johdolle säännöllisesti informaatiota koskien konsernin ja sen liiketoimintayksiköiden rahoituksellista tilannetta ja riskejä.
Cargotecin konsernirahoitusyksikkö vastaa konsernitasolla varainhankinnasta, likviditeetin ja rahoitusriskien hallinnasta, luo puitteet rahoituksen hoidon tehokkaalle organisoinnille ja valvoo liiketoimintayksiköiden rahoitusta. Konsernirahoitusyksikkö raportoi edellä mainituista aiheista kuukausittain Cargotecin hallitukselle. Liiketoimintayksiköt suojaavat omat rahoitusriskinsä rahoituspolitiikan ja konsernirahoituksen ohjeiden mukaisesti.
Cargotecilla on liiketoimintaa noin 120 maassa, ja kansainvälisen liiketoimintansa vuoksi konserni altistuu valuuttakurssivaihteluista aiheutuville riskeille. Huomattava osa liikevaihdosta ja tuotannon kuluista on euron lisäksi Yhdysvaltain dollareissa ja Ruotsin kruunuissa. Cargotecilla on toimintaa myös maissa, joissa valuuttariskeiltä suojautumista on valuuttasäännöksillä rajoitettu. Tällaisia maita ovat muun muassa Kiina ja Etelä-Korea.
Valuuttariskien hallinnan tavoitteena on suojata konsernin liiketoiminta valuuttakurssien muutoksilta ja antaa liiketoimintayksiköille aikaa reagoida ja mukautua valuuttakurssitason vaihteluun. Valuuttapositiot, jotka muodostuvat sitovista myynti-, osto- ja rahoitussopimusten kassavirroista sekä erittäin todennäköisistä ennustetuista kassavirroista (transaktiopositio), suojataan termiinisopimuksilla. Liiketoimintayksiköt raportoivat riskipositionsa ja suojausasteensa konsernirahoitukselle. Maissa, joissa valuuttariskeiltä suojautumista on valuuttasäännöksin rajoitettu, valuuttariskeiltä voidaan suojautua myös valuuttamääräisillä lainoilla ja talletuksilla.
Valuuttasuojauksiin sovelletaan pääsääntöisesti IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa, jossa tulevaan rahavirtaan liittyvän suojauksen tulos rahastoidaan, kunnes sen kumulatiivinen voitto/tappio tuloutetaan samanaikaisesti suojauksen kohteen kanssa. Suojauslaskentaa ei kuitenkaan sovelleta niissä tapauksissa, joissa konsernirahoitus arvioi laskentatavan vaikutukset tilikauden tulokseen konsernin kannalta merkityksettömiksi.
Helmikuussa 2007 nostetun ja vuosina 2014–2019 erääntyvän kiinteäkorkoisen 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin Private Placement -joukkovelkakirjalainan rahavirrat on muunnettu pitkäaikaisilla koron- ja valuutanvaihtosopimuksilla euromääräisiksi. Näiden suojaustoimenpiteiden jälkeen Cargotecilla on pitkäaikainen 225 miljoonan euron kiinteäkorkoinen velka.
IFRS 7 -standardin mukaisen herkkyysanalyysin tarkoitus on havainnollistaa konsernin tuloksen ja oman pääoman herkkyyttä valuuttakurssien muutokselle. Tuloksen herkkyyteen vaikuttavat tilinpäätöshetkellä konserniyhtiöiden taseissa olevat vierasvaluuttamääräiset rahoitussaatavat ja -velat, näihin kohdistetut suojaukset, sekä ne johdannaiset, jotka eivät ole suojauslaskennassa ja joiden käyvän arvon muutos kirjataan siten suoraan tulokseen. Suoraan omaan pääomaan vaikuttavat rahastoidut valuuttakurssierot suojauslaskennan piirissä olevista johdannaisista. Näiden vaikutusten odotetaan kumoutuvan ajan myötä suojauskohteena olevien erittäin todennäköisten ennustettujen rahavirtojen vastakkaisen arvon muutoksen realisoituessa. Suojaukset sekä suojauskohteena olevat rahavirrat erääntyvät pääsääntöisesti kahden vuoden kuluessa, lukuun ottamatta Yhdysvaltain dollari -määräisten joukkovelkakirjalainojen korkovirtoja sekä niitä suojaavien koron- ja valuutanvaihtosopimusten rahavirtoja, jotka erääntyvät kymmenen vuoden kuluessa.
Valuuttariskin määrällistä esitystapaa on muutettu siten että avoimet riskipositiot esitetään valuuttapareittain. Herkkyyttä laskettaessa on käytetty kunkin valuuttaparin historiallista volatiliteettia. Vuoden 2008 vertailulukuja laskettaessa on käytetty vuoden 2009 volatiliteetteja. Jos Yhdysvaltain dollari olisi ollut tilinpäätöshetkellä euroon nähden 12 prosenttia vahvempi/heikompi, olisi konsernin tulos ennen veroja ollut 1,6 miljoonaa euroa suurempi/pienempi (31.12.2008: 0,3 miljoonaa euroa pienempi/suurempi), sekä muut oman pääoman erät 3,2 miljoonaa euroa suuremmat/pienemmät (31.12.2008: 0,7 miljoonaa euroa pienemmät/suuremmat).
Jos Ruotsin kruunu olisi ollut tilinpäätöshetkellä euroon nähden 12 prosenttia vahvempi/heikompi, olisi konsernin tulos ennen veroja ollut 1,9 (31.12.2008: 0,8) miljoonaa euroa pienempi/suurempi, sekä muut oman pääoman erät 39,8 (31.12.2008: 49,4) miljoonaa euroa suuremmat/pienemmät.
Jos Ruotsin kruunu olisi ollut tilinpäätöshetkellä Yhdysvaltain dollariin nähden 20 prosenttia vahvempi/heikompi, olisi konsernin tulos ennen veroja ollut 0,5 (31.12.2008: 1,1) miljoonaa euroa pienempi/suurempi, sekä muut oman pääoman erät 40,8 (31.12.2008: 77,2) miljoonaa euroa suuremmat/pienemmät.
Konsernin nettoinvestoinneista euroalueen ulkopuolisiin tytäryhtiöihin aiheutuu laskennallisia muuntoeroja konsernin oman pääoman määrään (translaatioriski). Tytäryhtiöosakkeiden lisäksi konsernissa on nettoinvestoinniksi luokiteltavia konsernin sisäisiä lainasopimuksia, joihin liittyvät valuuttakurssierot käsitellään muuntoeroina. Vuoden 2009 aikana konsernin sisäisiä lainasopimuksia muunnettiin nettoinvestointilainoiksi 535 miljoonaa euroa ja samalla niitä suojanneet valuuttatermiinisopimukset suljettiin. Tilinpäätöshetkellä Ruotsin kruunumääräisiä nettoinvestointilainoja oli yhteensä 740 (31.12.2008: 238) miljoonaa euroa sekä Norjan kruunumääräisiä 62 (31.12.2008: 0) miljoonaa euroa.
Translaatioposition hallinnan tarkoituksena on suojata taserakenne siten, että valuuttakurssien muutoksen vaikutus velkaan ja omaan pääomaan on tasapainossa. Ulkomaisten tytäryhtiöiden taserakennetta voidaan suojata käyttämällä valuutan- ja koronvaihtosopimuksia sekä valuuttamääräisiä lainoja. Konsernin nykyinen tase- ja rahoitusrakenne ei ole antanut aihetta suojaustoimiin.
Markkinakorkojen muutokset vaikuttavat konsernin nettokorkoihin sekä korollisten velkojen, saamisten ja johdannaissopimusten käypiin arvoihin. Cargotecin korkoriskin hallinnan tavoitteena on vähentää korkojen muutoksen vaikutus tuloslaskelmaan, taseeseen ja kassavirtaan ottaen myös huomioon nettovelkaposition markkina-arvo. Korkoriskiä hallitaan pitämällä rahoituserien keskimääräinen korkosidonnaisuus (korkoduraatio) rahoituskomitean määrittämien minimi- ja maksimitasojen rajoissa muuttamalla laina- ja sijoitussalkun kiinteä- ja vaihtuvakorkoisten lainojen suhdetta sekä käyttämällä johdannaisinstrumentteja.
Tilinpäätöshetkellä konsernin korolliset velat olivat yhteensä 594,3 (31.12.2008: 554,8) miljoonaa euroa, josta 307,6 (31.12.2008: 314,7) miljoonaa euroa oli kiinteäkorkoisia joukkovelkakirjalainoja, 99,9 (31.12.2008: 0,8) miljoonaa euroa muita pitkäaikaisia kiinteäkorkoisia lainoja, 5,7 (31.12.2008: 8,9) miljoonaa euroa rahoitusleasingsopimuksia ja loput 181,1 (31.12.2008: 230,3) miljoonaa euroa vaihtuvakorkoisia pankkilainoja, lyhytaikaisia lainoja tai käytettyjä pankkilimiittejä. Tilinpäätöshetkellä korollisen velkojen, pois lukien pankkitililimiitit, keskimääräinen korkosidonnaisuusaika oli 42 (31.12.2008: 50) kuukautta
Konsernin 277,0 (31.12.2008: 87,2) miljoonan euron sijoitussalkku koostui pääosin lyhytaikaisista talletuksista ja pankkitileillä olevista rahavaroista. Korollisia lainasaatavia oli yhteensä 10,4 (31.12.2008: 7,9) miljoonaa euroa. Lyhytaikaisten talletusten keskimääräinen korkosidonnaisuusaika oli alle kuukauden ja korollisten lainasaatavien 15 (31.12.2008: 21) kuukautta.
IFRS 7 -standardin mukaisen herkkyysanalyysin perusteella, konsernin nettokorkokustannus vuositasolla laskettuna olisi 0,4 (31.12.2008: 0,7) miljoonaa euroa suurempi/pienempi korkotason yhden prosenttiyksikön nousua/laskua kohti. Tuloksen herkkyyteen vaikuttavat vaihtuvakorkoiset lainat ja lainasaatavat sekä pankkitilit ja tililimiittien käyttö.
| Korkojen sidonnaisuusjaksot 31.12.2009 |
Myöhem - | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | 0–6 kk | 6–12 kk 12–24 kk 24–36 kk | min Yhteensä | |||
| Korolliset saatavat | 267,8 | 5,2 | 0,4 | 3,5 | - | 277,0 |
| Pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta |
-100,0 | -16,9 | -33,3 | -50,5 | -200,7 | |
| Joukkovelkakirja lainat |
- | - | - | -99,9 | -207,7 | -307,6 |
| Rahoitusleasing velat |
-2,3 | -0,5 | -0,7 | -1,0 | -1,2 | -5,7 |
| Lyhytaikaiset lainat* |
-76,3 | -4,1 | - | - | - | -80,3 |
| Netto | 89,3 | 0,7 | -17,2 | -130,8 | -259,3 | -317,3 |
| Korkojen sidonnaisuusjaksot | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2008 MEUR |
0–6 kk | 6–12 kk 12–24 kk 24–36 kk | Myöhem | min Yhteensä | ||
| Korolliset saatavat | 79,5 | 4,2 | - | - | 3,5 | 87,2 |
| Pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta |
-118,8 | -0,8 | -0,1 | -0,1 | -0,7 | -120,6 |
| Joukkovelkakirja lainat |
- | - | - | - | -314,7 | -314,7 |
| Rahoitusleasing velat |
-1,7 | -1,6 | -1,3 | -0,7 | -3,7 | -8,9 |
| Lyhytaikaiset lainat* |
-107,7 | -2,9 | - | - | - | -110,6 |
| Netto | -148,7 | -1,2 | -1,4 | -0,8 | -315,6 | -467,6 |
*Sisältää pankkitililimiitit.
Joukkovelkakirjalainojen korkosidonnaisuusjaksot tilinpäätöshetkellä vaihtelivat välillä 3–10 vuotta.
Varsinaisten rahoitusriskien lisäksi Cargotec altistuu lähinnä raaka-aineiden ja komponenttien hankinnasta johtuville hinta- ja saatavuusriskeille. Liiketoimintayksiköt ovat vastuussa näiden riskien tunnistamisesta ja suojausasteen määrittämisestä. Riskejä pyritään hallitsemaan huolellisella toimittajien valinnalla ja pitkäaikaisilla yhteistyöllä keskeisten toimittajien kanssa.
Maksuvalmiusriskiä hallitaan pitämällä pitkäaikainen likviditeettivaranto yli lyhytaikaisen likviditeettitarpeen. Konsernin likviditeettivaranto, sisältäen kassavarat, rahamarkkinasijoitukset sekä pitkäaikaiset nostamattomat valmiusluottolimiitit, oli tilinpäätöshetkellä yhteensä 852 (31.12.2008: 714) miljoonaa euroa. Konsernin lyhytaikaiseen likviditeettitarpeeseen luetaan lyhyt- ja pitkäaikaisten korollisten lainojen lyhennykset seuraavan 12 kuukauden aikana, sekä rahoituskomitean erikseen määrittelemä niin sanottu strateginen likviditeettitarve, jossa huomioidaan myös juoksevan liiketoiminnan tarpeet seuraavan 12 kuukauden aikana. Tilinpäätöshetkellä lyhytaikaisten lainojen sekä pitkäaikaisten lainojen seuraavan 12 kuukauden lyhennysten yhteismäärä oli 68,9 (31.12.2008: 80,9) miljoonaa euroa.
Likviditeettivarantoon sisältyvien pitkäaikaisten (yli 12 kk) vahvistettujen ja nostamattomien luottolimiittien kokonaismäärä tilinpäätöshetkellä oli 585 (31.12.2008: 635) miljoonaa euroa, joista 535 miljoonaa erääntyy vuonna 2012 ja 50 miljoonaa vuonna 2013. Limiittien puitteissa Cargotecilla on oikeus nostaa lyhytaikaisia lainoja 3 päivän varoitusajalla lainasopimuksissa määritellyin ehdoin. Cargotecilla on lisäksi käytettävissään lyhytaikaisia kassalimiittejä yhteensä 188 (31.12.2008: 113) miljoonaa euroa sekä kotimainen 150 miljoonan euron yritystodistusohjelma, joka ei ollut tilinpäätöshetkellä käytössä (31.12.2008 käytössä 36,2 miljoonaa euroa).
Lainojen jälleenrahoitusriskiä eli riskiä siitä, että liian suuri osa konsernin lainoista tai luottolimiiteistä erääntyy ajanjaksona, jolloin lainojen jälleenrahoitus on taloudellisesti tai sopimuksellisesti mahdotonta, minimoidaan tasapainottamalla lainojen tai luottolimiittien erääntymisaikatauluja sekä pitämällä lainojen sopimusehdot riittävän joustavina. Cargotecin lainasopimukset sisältävät yhtiön pääomarakennetta rajoittavan ehdon. Tämän mukaan konsernin nettovelkojen suhteessa omaan pääomaan (nettovelkaantumisaste) tulee olla alle 125 prosenttia. Tilinpäätöshetkellä nettovelkaantumisaste oli 38,0 (31.12.2008: 55,3) prosenttia. Johdon näkemyksen mukaan konsernin likviditeettitilanne on hyvä, eikä konsernilla ole merkittäviä rahoituksen saatavuuteen tai jälleenrahoitukseen liittyviä riskikeskittymiä.
Seuraavissa taulukoissa on esitetty rahoitusvelkojen ja johdannaisinstrumenttien sopimusperusteinen maturiteettianalyysi. Luvut kuvaavat diskonttaamattomia kassavirtoja. Cargotecin konsernirahoitus raportoi kassavirroista sekä likviditeetin riittävyydestä kuukausittain Cargotecin hallitukselle.
| Rahoitusvelkojen takaisinmaksuaikataulu 31.12.2009 |
|||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | Myöhemmin | Yhteensä |
| Johdannaiset | |||||||
| Valuuttatermiinit, kassasta maksut | -2 012,7 | -341,0 | -31,8 | -1,7 | 0,0 | 0,0 | -2 387,2 |
| Valuuttatermiinit, kassaan maksut | 1 992,2 | 332,0 | 31,3 | 1,8 | 0,0 | 0,0 | 2 357,3 |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset, kassasta maksut | -10,5 | -10,5 | -10,5 | -10,5 | -79,0 | -175,1 | -296,0 |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset, kassaan maksut | 11,6 | 11,6 | 11,6 | 11,6 | 74,3 | 165,3 | 285,9 |
| Johdannaiset, netto | -19,4 | -7,9 | 0,6 | 1,2 | -4,8 | -9,8 | -40,0 |
| Ostovelat ja muut korottomat velat | -507,4 | -41,0 | -11,9 | -5,0 | -2,2 | -2,1 | -569,6 |
| Rahoituslaitoslainojen lyhennykset | -66,1 | -36,9 | -83,3 | -33,3 | -16,7 | -30,6 | -267,0 |
| Rahoituslaitoslainoihin liittyvät rahoituskulut | -4,8 | -4,0 | -2,9 | -1,6 | -0,7 | -0,8 | -14,9 |
| Joukkovelkakirjalainojen lyhennykset | - | - | -100,0 | - | -65,9 | -142,3 | -308,2 |
| Joukkovelkakirjalainoihin liittyvät rahoituskulut | -15,4 | -15,4 | -13,4 | -11,6 | -8,5 | -23,9 | -88,2 |
| Rahoitusleasingvelkojen lyhennykset | -2,8 | -0,8 | -0,9 | -0,3 | -0,1 | -0,8 | -5,7 |
| Rahoitusleasingvelkoihin liittyvät rahoituskulut | -0,1 | -0,1 | -0,1 | -0,1 | 0,0 | -0,2 | -0,6 |
| Yhteensä | -616,1 | -106,1 | -212,0 | -50,7 | -99,0 | -210,4 | -1 294,2 |
Joukkovelkakirjalainat erääntyvät vuosina 2012–2019.
| Rahoitusvelkojen takaisinmaksuaikataulu 31.12.2008 |
|||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | Myöhemmin | Yhteensä |
| Johdannaiset | |||||||
| Valuuttatermiinit, kassasta maksut | -2 689,6 | -694,6 | -219,1 | -14,7 | -0,2 | - | -3 618,2 |
| Valuuttatermiinit, kassaan maksut | 2 684,0 | 653,3 | 205,0 | 13,7 | 0,2 | - | 3 556,2 |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset, kassasta maksut | -10,5 | -10,5 | -10,5 | -10,5 | -10,5 | -255,0 | -307,4 |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset, kassaan maksut | 12,0 | 12,0 | 12,0 | 12,0 | 12,0 | 249,0 | 309,0 |
| Johdannaiset, netto | -4,0 | -39,8 | -12,6 | 0,5 | 1,5 | -6,0 | -60,4 |
| Ostovelat ja muut korottomat velat | -678,1 | -5,6 | -5,3 | -5,3 | -5,9 | -4,6 | -704,7 |
| Rahoituslaitoslainojen lyhennykset | -77,7 | -19,2 | -20,2 | -50,6 | -0,1 | -30,0 | -197,8 |
| Rahoituslaitoslainoihin liittyvät rahoituskulut | -5,8 | -5,8 | -3,9 | -2,7 | -1,4 | -3,4 | -23,0 |
| Joukkovelkakirjalainojen lyhennykset | - | - | - | -100,0 | - | -215,6 | -315,6 |
| Joukkovelkakirjalainoihin liittyvät rahoituskulut | -15,8 | -15,8 | -15,8 | -13,8 | -12,0 | -34,0 | -107,2 |
| Rahoitusleasingvelkojen lyhennykset | -3,3 | -1,3 | -0,7 | -1,4 | -0,3 | -2,0 | -8,9 |
| Rahoitusleasingvelkoihin liittyvät rahoituskulut | -0,4 | -0,3 | -0,2 | -0,2 | -0,2 | -0,9 | -2,1 |
| Yhteensä | -785,1 | -87,8 | -58,6 | -173,5 | -18,3 | -296,4 | -1 419,8 |
Joukkovelkakirjalainat erääntyvät vuosina 2012–2019.
Operatiiviseen toimintaan liittyvistä luottoriskeistä ja niiden hallinnasta vastaavat liiketoimintayksiköt. Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska sillä on monipuolinen ja laaja asiakaskunta, joka on maantieteellisesti jakautunut eri puolille maailmaa. Luottoriskejä vastaan suojaudutaan käyttämällä myyntisopimuksissa maksuehtoja, jotka perustuvat ennakkomaksuihin, pankkitakauksiin ja muihin takauksiin. Luottotappio- ja väärinkäytösriskejä seurataan käyttämällä hyväksi asiakasyrityksistä saatavia luottokelpoisuustietoja. Suuriin kauppoihin liittyvät luottoriskit pyritään jakamaan pankkien, vakuutusyhtiöiden ja vientitakuulaitosten kanssa. Myyntisaamisista, saamisten ikäjakaumasta sekä luottotappiovarauksista on esitetty lisätietoja liitetiedossa 23.
Konsernilla ei ole merkittäviä määriä konsernin ulkopuolisia lainasaatavia. Kassavarojen sijoittamisessa ja rahoitusinstrumenttien kaupankäynnissä hyväksytään ainoastaan rahoituskomitean vahvistamat vastapuolet. Rahoituskomitea valitsee vastapuolet ja niille asetettavat enimmäissijoitusmäärät yhtiöiden vakavaraisuuden ja luottokelpoisuuden perusteella. Konsernirahoitusyksikkö seuraa vastapuoliriskejä aktiivisesti ja voi poistaa vastapuolen hyväksyttävien listalta tarvittaessa välittömästi. Tilinpäätöshetkellä hyväksyttyjä vastapuolia olivat ainoastaan konsernin merkittävimmät yhteistyöpankit.
Sijoitettuihin kassavaroihin liittyvä maksimiluottotappioriski vastaa sijoitusten kirjanpitoarvoa. Johdon näkemyksen mukaan kassavarojen sijoittamisesta ei kuitenkaan ole odotettavissa luottotappioita.
Rahoitushallinnon operationaalisen riskienhallinnan tavoitteena on eliminoida tilanteet, joissa puutteellisista rahoituksen valvontajärjestelmistä tai toimintavoista aiheutuu konsernille tappioita tai jotka lisäävät rahoitusriskien kokonaismäärää. Cargotecissa riskiä minimoidaan pitämällä konsernirahoitusyksikön ammattitaito korkealla tasolla, kuvaamalla ja dokumentoimalla rutiinit sekä työtehtävien organisoinnilla.
Transaktioihin liittyviä riskejä minimoidaan limiittiseurannalla, markkina-arvostuksilla, päivittäisellä kauppojen vahvistusten seurannalla sekä säännöllisellä kokonaisarvioinnilla.
Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa konsernin toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa ja säilyttää pääomakustannusten kannalta optimaalinen pääomarakenne. Osakkeenomistajat päättävät pääomarakenteen tavoitteista, ja hallitus seuraa pääomarakennetta säännöllisesti.
Kokonaispääomaan lasketaan taseen oma pääoma ja korollinen nettovelka. Pääomarakenteen tunnuslukuna seurataan nettovelkaantumisastetta eli korollisen nettovelan suhdetta omaan pääomaan. Korollinen nettovelka lasketaan vähentämällä korollisten velkojen summasta korolliset saatavat, mukaan lukien rahat ja pankkisaamiset. Konsernin pitkän aikavälin tavoitteena on pitää nettovelkaantumisaste alle 50 prosentissa. Tunnusluvun arvot on esitetty viereisessä taulukossa.
| MEUR | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|
| Korolliset velat* | 611,8 | 565,0 |
| Korolliset lainasaatavat | -10,4 | -7,9 |
| Rahat ja pankkisaamiset | -266,6 | -79,2 |
| Korollinen nettovelka | 334,8 | 477,8 |
| Oma pääoma | 881,5 | 864,4 |
| Nettovelkaantumisaste | 38,0 % | 55,3 % |
*Nettovelkaantumisastetta laskettaessa korollisissa veloissa on huomioitu US Private Placement -joukkovelkakirjalainoihin liittyvät suojaustoimenpiteet, joilla valuuttakurssista aiheutuva muutos on eliminoitu.
Toimintasegmentit perustuvat hallitukselle toimitettaviin sisäisiin raportteihin ja niissä noudatettaviin laadintaperiaatteisiin. Hallitus seuraa liiketoimintaa Hiab, Kalmar ja MacGregor liiketoiminta-alueilla. Toimintasegmenttejä ei ole yhdistelty alla mainittujen raportoitavien segmenttien muodostamiseksi. Liiketoiminta-alueiden välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan ja konsernin sisäisen ja ulkoisen raportoinnin laadintaperiaatteiden välillä ei ole eroja.
Hiab on maailman johtava ajoneuvojen kuormankäsittelyratkaisujen toimittaja, jonka laitteita käytetään, kun tuotteita, tavaroita tai raaka-aineita siirretään, nostetaan, lastataan tai puretaan ajoneuvoista. Kalmar on maailman johtava kontinkäsittelyratkaisujen ja muiden raskaiden tavarankäsittelylaitteiden ja -palvelujen toimittaja. Kalmar on läsnä terminaaleissa, satamissa, raskaassa teollisuudessa ja jakelukeskuksissa. MacGregor on maailmanlaajuinen markkinajohtaja laivojen lastinkäsittely- ja offshore-ratkaisuissa ja niihin liittyvissä huoltopalveluissa. Sen ratkaisuja käytetään yleislasti-, irtolasti- ja konttialuksissa, tankkereissa, ro-ro-aluksissa, irtolastiterminaaleissa ja offshore-teollisuudessa.
Segmenttien tulos Raportoitavien toimintasegmenttien liikevaihto syntyy toimintasegmenttien tuotteiden myynnistä sekä tuotteisiin liittyvien palvelujen myynnistä. Segmenttien taloudellista suorituskykyä seurataan liikevoiton (ilman uudelleenjärjestelykuluja) avulla. Rahoitustuottoja ja -kuluja, veroja ja osaa konsernihallinnon kuluista ei kohdisteta niille.
| 1.1.–31.12.2009 MEUR |
Hiab | Kalmar | MacGregor | Segmentit yhteensä | Eliminoinnit ja allokoimattomat erät |
Konserni yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | ||||||
| Palvelut | 169,5 | 330,9 | 190,0 | 690,3 | - | 690,3 |
| Tavarat | 396,1 | 676,2 | 818,2 | 1 890,5 | - | 1 890,5 |
| Ulkoinen liikevaihto yhteensä | 565,5 | 1 007,1 | 1 008,2 | 2 580,9 | - | 2 580,9 |
| Sisäinen liikevaihto | 2,7 | 0,5 | 0,4 | 3,6 | -3,6 | 0,0 |
| Liikevaihto yhteensä | 568,3 | 1 007,6 | 1 008,6 | 2 584,5 | -3,6 | 2 580,9 |
| Poistot | 15,8 | 32,1 | 9,0 | 56,9 | 1,8 | 58,7 |
| Arvonalentumiset | - | 1,3 | - | 1,3 | - | 1,3 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta |
0,1 | 0,3 | 0,4 | 0,8 | - | 0,8 |
| Liikevoitto ilman uudelleenjärjestelykuluja |
-35,0 | 24,6 | 105,2 | 94,9 | -33,5 | 61,3 |
| % liikevaihdosta | -6,2 % | 2,4 % | 10,4 % | - | - | 2,4 % |
| Uudelleenjärjestelykulut* | 61,1 | 61,1 | ||||
| Liikevoitto | -61,8 | 8,2 | 103,3 | 49,7 | -49,4 | 0,3 |
| % liikevaihdosta | -10,9 % | 0,8 % | 10,2 % | - | - | 0,0 % |
| Rahoituserät | - | - | - | - | - | -27,0 |
| Voitto ennen veroja | - | - | - | - | - | -26,7 |
*Uudelleenjärjestelykulut jakautuivat seuraavasti: Hiab 26,8, Kalmar 16,4, MacGregor 1,9 ja konsernihallinto 15,9 miljoonaa euroa.
| 1.1.–31.12.2008 MEUR |
Hiab | Kalmar | MacGregor | Segmentit yhteensä | Eliminoinnit ja allokoimattomat erät |
Konserni yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | ||||||
| Palvelut | 211,8 | 436,9 | 222,1 | 870,8 | - | 870,8 |
| Tavarat | 687,1 | 1 078,3 | 763,0 | 2 528,4 | - | 2 528,4 |
| Ulkoinen liikevaihto yhteensä | 898,9 | 1 515,3 | 985,1 | 3 399,2 | - | 3 399,2 |
| Sisäinen liikevaihto | 8,1 | 0,2 | 0,0 | 8,3 | -8,3 | 0,0 |
| Liikevaihto yhteensä | 907,0 | 1 515,5 | 985,1 | 3 407,5 | -8,3 | 3 399,2 |
| Poistot | 15,1 | 33,0 | 8,7 | 56,8 | 0,6 | 57,4 |
| Arvonalentumiset | 0,7 | 2,0 | - | 2,7 | - | 2,7 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta |
0,1 | 0,2 | 0,2 | 0,6 | - | 0,6 |
| Liikevoitto ilman uudelleenjärjestelykuluja |
49,4 | 89,6 | 83,6 | 222,6 | -29,8 | 192,8 |
| % liikevaihdosta | 5,4 % | 5,9 % | 8,5 % | - | - | 5,7 % |
| Uudelleenjärjestelykulut* | 19,1 | 19,1 | ||||
| Liikevoitto | 35,2 | 85,1 | 83,6 | 203,9 | -30,1 | 173,7 |
| % liikevaihdosta | 3,9 % | 5,6 % | 8,5 % | - | - | 5,1 % |
| Rahoituserät ja verot | - | - | - | - | - | -28,5 |
| Voitto ennen veroja | - | - | - | - | - | 145,2 |
*Uudelleenjärjestelykulut jakautuivat seuraavasti: Hiab 14,1, Kalmar 4,5 ja konsernihallinto 0,3 miljoonaa euroa.
Segmenttien varat ja velat Segmentin varat ja velat ovat eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmentille. Kohdistamattomat varat sisältävät lainasaamiset ja muut korolliset saamiset, rahavarat, tuloverosaamiset, laskennalliset verosaamiset, korkosaamiset ja rahoituksen tulevien kassavirtojen suojaukseen käytetyt johdannaisvarat. Kohdistamattomat velat sisältävät lainat ja muut korolliset velat, tuloverovelat, laskennalliset verovelat, korkovelat ja rahoituksen tulevien kassavirtojen suojaukseen käytetyt johdannaisvelat.
| 31.12.2009 MEUR |
Hiab | Kalmar | MacGregor | Segmentit yhteensä | Eliminoinnit ja allokoimattomat erät |
Konserni yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Korottomat varat | 585,1 | 783,9 | 862,9 | 2 231,8 | 16,4 | 2 248,3 |
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä |
0,6 | 4,1 | 2,8 | 7,5 | - | 7,5 |
| Allokoimattomat varat, korolliset | - | - | - | - | 277,0 | 277,0 |
| Allokoimattomat varat, korottomat | - | - | - | - | 154,7 | 154,7 |
| Varat yhteensä | 585,7 | 787,9 | 865,7 | 2 239,3 | 448,1 | 2 687,4 |
| Korottomat velat | 137,2 | 292,2 | 637,8 | 1 067,1 | 3,2 | 1 070,3 |
| Allokoimattomat velat, korolliset* | - | - | - | - | 611,8 | 611,8 |
| Allokoimattomat velat, korottomat | - | - | - | - | 123,9 | 123,9 |
| Velat yhteensä | 137,2 | 292,2 | 637,8 | 1 067,1 | 738,8 | 1 806,0 |
| Sitoutunut pääoma | 448,5 | 495,7 | 227,9 | 1 172,2 | 13,3 | 1 185,5 |
| Investoinnit | 23,2 | 54,5 | 11,6 | 89,3 | 17,5 | 106,8 |
| 31.12.2008 MEUR |
Hiab | Kalmar | MacGregor | Segmentit yhteensä | Eliminoinnit ja allokoimattomat erät |
Konserni yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Korottomat varat | 697,9 | 1 081,8 | 933,9 | 2 713,6 | 6,9 | 2 720,6 |
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä |
0,5 | 3,9 | 2,5 | 7,0 | - | 7,0 |
| Allokoimattomat varat, korolliset | - | - | - | - | 87,2 | 87,2 |
| Allokoimattomat varat, korottomat | - | - | - | - | 224,2 | 224,2 |
| Varat yhteensä | 698,5 | 1 085,7 | 936,5 | 2 720,6 | 318,3 | 3 038,9 |
| Korottomat velat | 173,6 | 512,7 | 713,7 | 1 400,0 | -12,6 | 1 387,4 |
| Allokoimattomat velat, korolliset* | - | - | - | - | 565,0 | 565,0 |
| Allokoimattomat velat, korottomat | - | - | - | - | 222,1 | 222,1 |
| Velat yhteensä | 173,6 | 512,7 | 713,7 | 1 400,0 | 774,5 | 2 174,5 |
| Sitoutunut pääoma | 524,9 | 572,9 | 222,8 | 1 320,6 | 19,5 | 1 340,1 |
| Investoinnit | 25,0 | 65,3 | 18,0 | 108,4 | 4,4 | 112,8 |
*Allokoimaton korollinen velka sisältää 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin Private Placement -joukkovelkakirjalainan valuuttakurssiriskisuojauksen, joka oli 31.12.2009 17,5 (31.12.2008: 10,2) miljoonaa euroa.
| Tilaukset | Saadut tilaukset | Tilauskanta | ||
|---|---|---|---|---|
| MEUR | 1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
| Hiab | 524,8 | 818,1 | 119,2 | 164,2 |
| Kalmar | 737,8 | 1 565,8 | 427,0 | 704,2 |
| MacGregor | 569,1 | 1 393,4 | 1 603,6 | 2 186,5 |
| Eliminoinnit | -3,3 | -8,6 | -0,5 | -0,5 |
| Yhteensä | 1 828,4 | 3 768,7 | 2 149,3 | 3 054,4 |
| Henkilöstö | Keskimäärin | Vuoden lopussa | ||
|---|---|---|---|---|
| 1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 | 31.12.2009 | 31.12.2008 | |
| Hiab | 3 746 | 4 509 | 3 127 | 4 308 |
| Kalmar | 4 277 | 4 680 | 3 862 | 4 766 |
| MacGregor | 2 476 | 2 449 | 2 286 | 2 577 |
| Konsernihallinto ja tukitoiminnot | 285 | 139 | 331 | 175 |
| Yhteensä | 10 785 | 11 777 | 9 606 | 11 826 |
Liikevaihto on esitetty asiakkaan sijaintimaan mukaan ja varat sekä investoinnit niiden sijaintimaan mukaan. Maantieteelliset alueet perustuvat päämarkkina-alueisiin.
| 1.1.–31.12.2009 MEUR |
Hiab | Kalmar | MacGregor | Segmentit yhteensä | Eliminoinnit ja allokoimattomat erät |
Konserni yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Suomi | 28,1 | 16,3 | 8,2 | 52,6 | -1,4 | 51,2 |
| Muu EMEA | 340,8 | 562,2 | 238,9 | 1 141,9 | -0,5 | 1 141,4 |
| Amerikat | 130,6 | 264,3 | 63,4 | 458,4 | -1,0 | 457,3 |
| Aasia ja Tyynenmeren alue | 68,7 | 164,8 | 698,1 | 931,6 | -0,7 | 930,9 |
| Yhteensä | 568,3 | 1 007,6 | 1 008,6 | 2 584,5 | -3,6 | 2 580,9 |
| 1.1.–31.12.2008 MEUR |
Hiab | Kalmar | MacGregor | Segmentit yhteensä | Eliminoinnit ja allokoimattomat erät |
Konserni yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Suomi | 44,1 | 70,8 | 9,3 | 124,2 | -5,4 | 118,8 |
| Muu EMEA | 600,2 | 816,8 | 365,3 | 1 782,2 | -0,2 | 1 782,0 |
| Amerikat | 159,6 | 361,1 | 37,5 | 558,2 | -1,8 | 556,4 |
| Aasia ja Tyynenmeren alue | 103,1 | 266,8 | 573,0 | 942,9 | -1,0 | 941,9 |
| Yhteensä | 907,0 | 1 515,5 | 985,1 | 3 407,5 | -8,3 | 3 399,2 |
| Pitkäaikaiset varat* | ||
|---|---|---|
| MEUR | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
| Suomi | 51,4 | 49,0 |
| Muu EMEA | 257,9 | 245,8 |
| Amerikat | 35,2 | 35,6 |
| Aasia ja Tyynenmeren alue | 58,9 | 45,0 |
| Liikearvo | 689,6 | 669,2 |
| Yhteensä | 1 093,0 | 1 044,6 |
*Lukuun ottamatta rahoitusinstrumentteja ja laskennallisia verovelkoja. Liikearvoa ei ole kohdistettu markkina-alueille.
| Investoinnit MEUR |
1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 |
|---|---|---|
| Suomi | 12,8 | 16,3 |
| Muu EMEA | 63,5 | 64,5 |
| Amerikat | 7,5 | 13,9 |
| Aasia ja Tyynenmeren alue | 23,0 | 18,1 |
| Yhteensä | 106,8 | 112,8 |
| Henkilöstö | ||
|---|---|---|
| 31.12.2009 | 31.12.2008 | |
| Suomi | 1 040 | 1 548 |
| Muu EMEA | 4 976 | 6 145 |
| Amerikat | 1 080 | 1 246 |
| Aasia ja Tyynenmeren alue | 2 510 | 2 887 |
| Yhteensä | 9 606 | 11 826 |
Vuonna 2009 Cargotec teki kaksi yritysostoa. Joulukuussa ostettiin satamien huoltoliiketoimintaan ja laitteisiin liittyvä osa marokkolaisen Société Maghrepic S.A:n liiketoiminnasta. Maghrepic on ollut Cargotecin laitteiden jälleenmyyjä Marokossa, ja yhtiöllä on pitkä kokemus huoltopalvelujen ja varaosien tarjoajana. Sopimuksen mukaisesti Cargotec työllisti 44 henkilöä, joista suurin osa on huoltoteknikkoja. Elokuussa ostettiin tanskalaisen myynti- ja huoltoyhtiön Arne Holst & Co. A/S:n varat. Kauppa kattoi yhtiön liikeomaisuuden ja asiakaskontaktit. Kaupan myötä yhtiön neljä työntekijää siirtyivät Cargoteciin.
Lisäksi Cargotec osti 18 prosentin vähemmistön Kalmar España S.A.:sta sekä 20 prosentin vähemmistöt italialaisista Officine Carogtec Ferrari Genova S.r.l.:stä ja Officine Cargotec Ferrari Prato S.r.l.:stä sekä australialaisesta Hiab Australia Pty Ltd:stä. Kauppojen jälkeen Cargotec omistaa edellä mainittujen yhtiöiden koko osakekannat.
Hiab on perustajaosakkaana pienessä kiinalaisessa ympäristöteknologiaan keskittyvässä yhteisyrityksessä.
Yrityshankinnoista vuonna 2009 maksettu kauppahinta oli yhteensä 7,2 miljoonaa euroa ja niistä taseeseen kirjattu liikearvo oli 3,1 miljoonaa euroa. Tästä liikearvosta 2,2 miljoonaa euroa kertyi vähemmistöosuuksien hankinnasta.
Yhtiön johto arvioi, että konsernin liikevaihto vuonna 2009 olisi ollut 2 588 miljoonaa euroa, jos yrityskaupat olisi toteutettu 1.1.2009.
Liiketoimintojen yhdistely on tehty alustavana Société Maghrebic S.A:n ja Arne Holst & Co A/S:n osalta, koska hankinnan kohteiden nettovarojen käypien arvojen määrittäminen on vielä kesken.
Equipos y Servicios Terminales y Puertos SRL:n, CVS Technoports S.r.l.:n sekä CVS Service S.r.l:n liiiketoimintojen yhdistely esitettiin tilinpäätöksessä 2008 alustavana, koska käypien arvojen määrittely oli kesken. Niiden laskenta saatiin päätökseen vuonna 2009. Laskennalla ei ole vaikutusta vuoden 2008 vertailulukuihin.
Marraskuussa Cargotec sopi kiinalaisen Goodwayn kanssa vuonna 2006 solmitun yhteistyösopimuksen päättämisestä vuoden 2010 alkupuolella. Lokakuussa Cargotec sopi off-road-metsänostureiden liiketoiminnan siirtämisestä suomalaiselle Mesera Salo Oy:lle. Sopimus kattoi myös off-road-pohjaiset kiinteästi asennettavat nosturit. Osana sopimusta avainhenkilöstöä siirtyi Meseran palvelukseen. Liiketoimintaan liittyvät Salossa sijaitsevat kiinteistöt myytiin joulukuussa Rakennus-Järvi Oy:lle. Myynneillä ei ollut merkittävää tulos- tai rahavirtavaikutusta.
Vuonna 2008 Cargotec teki kahdeksan yritysostoa, joista neljä Hiabin liiketoimintaalueella.
Helmikuussa Cargotec osti 60 prosenttia italialaisesta Idea Designing & Consulting S.r.l. yhtiöstä Cargotecin tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistamiseksi. Hankinnan käsittelyssä on otettu huomioon myös vähemmistön osuus, johon liittyy lunastusvelvollisuus. Kauppa saatiin päätökseen helmikuussa.
Helmikuussa Hiab sopi englantilaisen Del Equipment (UK) Limitedin ja yhdysvaltalaisen Ultron Lift Corporationin hankkimisesta. Yhtiöt valmistavat takalaitanostimia Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Kaupat saatiin päätökseen maaliskuun lopussa. Hiab allekirjoitti helmikuussa myös sopimuksen australialaisen O'Leary Material Handling Services Pty Ltd:n liiketoiminnan ostamisesta. Yhtiö on Länsi-Australian johtava takalaitanostimia toimittava yritys. Hiabin osuus hankitusta yhtiöstä on 70 prosenttia. Kauppa saatiin päätökseen huhtikuussa. Maaliskuun lopussa Hiab allekirjoitti sopimuksen eteläafrikkalaisen Bowman Cranes (Pty) Limitedin liiketoiminnan enemmistön hankkimisesta. Yhtiö toimittaa, asentaa ja huoltaa lastinkäsittelylaitteita kuorma-autoihin. Kauppa saatiin päätökseen kesäkuussa. Kesäkuussa Hiab allekirjoitti sopimuksen uusiseelantilaisen Zepro Tailgate (1987) Limitedin liiketoiminnan ostamisesta. Yhtiön liiketoiminta koostuu takalaitanostimien myynnistä, asennuksista, korjauksista, huollosta ja varaosamyynnistä. Kauppa saatiin päätökseen heinäkuussa.
MacGregor allekirjoitti huhtikuussa sopimuksen yhdysvaltalaisen Platform Crane Service, Inc:in ostamisesta. Kauppa saatiin päätökseen toukokuussa.
Kalmar hankki elokuussa allekirjoitetulla sopimuksella argentiinalaisen Equipos y Servicios Terminales y Puertos SRL (ESTP) -yhtiön. Uusien laitteiden myynnin lisäksi yhtiö tarjoaa laitteiden kokoonpanoa, teknistä tukea ja varaosia sekä laitteiden korjausta ja kunnostusta Etelä-Amerikassa. Lokakuussa Kalmar hankki 80 prosenttia kahdesta italialaisesta huoltoyhtiöstä, CVS Technoports S.r.l.:stä ja CVS Service S.r.l.:stä.
Johto arvioi, että konsernin liikevaihto vuonna 2008 olisi ollut 3 426 miljoonaa euroa, jos yrityskaupat olisi suoritettu 1.1.2008.
Seuraavan sivun taulukossa on esitetty vuoden 2008 yritysostot yhteen laskettuna. Liiketoimintojen yhdistely on tehty alustavana Equipos y Servicios Terminales y Puertos SRL:n, CVS Technoports S.r.l.:n sekä CVS Service S.r.l:n osalta, koska hankinnan kohteiden nettovarojen käypien arvojen määrittäminen on vielä kesken.
| MEUR | Yhdistämisessä kirjatut käyvät arvot |
Kirjanpitoarvot ennen yhdistämistä |
|---|---|---|
| Muut aineettomat hyödykkeet | 4,3 | 0,0 |
| Aineelliset hyödykkeet | 3,5 | 3,3 |
| Vaihto-omaisuus | 12,9 | 12,7 |
| Korottomat saamiset | 14,3 | 14,3 |
| Korolliset saamiset ja rahavarat | 0,9 | 0,9 |
| Korolliset lainat | -6,3 | -6,3 |
| Muut korottomat velat | -21,7 | -19,9 |
| Hankittu nettovarallisuus | 7,8 | 5,0 |
| Hankintahinta | 52,0 | |
| Hankintaan liittyvät kulut | 2,6 | |
| Liikearvo | 46,8 | |
| Rahana maksettu hankintahinta | 45,7 | |
| Hankintaan liittyvät kulut | 2,4 | |
| Hankittujen yhtiöiden rahavarat | -0,9 | |
| Rahavirtavaikutus | 47,2 |
Hydramarine AS:n, Indital Construction Machinery Ltd:n, Bay Equipment Repairs Inc:in ja Balti ES:n liiiketoimintojen yhdistely esitettiin tilinpäätöksessä 2007 alustavana, koska käypien arvojen määrittely oli kesken. Vuonna 2008 niiden laskenta on saatu päätökseen.
Liikevaihtoon sisältyy 203,6 (2008: 214,0) miljoonaa euroa pitkäaikaisten projektien tuottoja, jotka on tuloutettu valmistusasteen perusteella. Tase sisältää valmistusasteen mukaiseen tuloutukseen liittyviä laskuttamattomia myyntisaamisia 95,6 (31.12.2008: 86,7) miljoonaa euroa ja saatuja ennakkomaksuja 76,8 (2008: 15,5) miljoonaa euroa.
| Liiketoiminnan muut tuotot MEUR |
1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 |
|---|---|---|
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyvntivoitot |
1,6 | 0,7 |
| Asiakasrahoitukseen liittyvät muut tuotot |
26,4 | 22,9 |
| Vuokratuotot | 1,6 | 2,3 |
| Tilausten peruutuksista aiheutuvat tuotot |
6,1 | 5,9 |
| Muut tuotot | 7,0 | 7,3 |
| Yhteensä | 42,7 | 39,1 |
| Liiketoiminnan muut kulut | ||
|---|---|---|
| MEUR | 1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntitappiot |
0,4 | 0,1 |
| Asiakasrahoitukseen liittyvät muut kulut |
26,1 | 21,8 |
| Tilausten peruutuksista aiheutuvat kulut |
7,1 | 5,9 |
| Muut kulut | 12,9 | 10,2 |
| Yhteensä | 46,5 | 38,0 |
| Tilintarkastajan palkkiot MEUR |
1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 |
|---|---|---|
| Tilintarkastus | 2,4 | 2,3 |
| Todistukset ja lausunnot | 0,0 | 0,0 |
| Veroneuvonta | 0,7 | 0,8 |
| Muut palvelut | 0,7 | 0,7 |
| Yhteensä | 3,8 | 3,8 |
| 1.1.–31.12.2009 MEUR |
Hiab | Kalmar | MacGregor | Muut | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Työsuhteiden päättämiseen liittyvät kulut |
22,1 | 14,0 | 1,7 | 1,1 | 38,9 |
| Pysyvien vastaavien arvon alentuminen |
0,2 | 0,3 | - | - | 0,5 |
| Vaihto-omaisuuden arvon alentuminen |
2,2 | 0,1 | - | - | 2,2 |
| Muut uudelleenjär jestelykulut* |
2,4 | 2,1 | 0,2 | 14,8** | 19,5 |
| Yhteensä | 26,8 | 16,4 | 1,9 | 15,9 | 61,1 |
| 1.1.–31.12.2008 MEUR |
Hiab | Kalmar | MacGregor | Muut | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Työsuhteiden päättämiseen liittyvät kulut |
9,9 | 2,4 | - | 0,3 | 12,6 |
| Pysyvien vastaavien arvon alentuminen |
0,7 | 2,0 | - | - | 2,7 |
| Vaihto-omaisuuden arvon alentuminen |
0,8 | - | - | - | 0,8 |
| Muut uudelleenjär jestelykulut* |
2,8 | 0,1 | - | 0,1 | 3,0 |
| Yhteensä | 14,1 | 4,5 | - | 0,3 | 19,1 |
*Sisältää mm. sopimusten (pl. työsopimukset) päättämisestä aiheutuvat kulut. **Muut uudelleenjärjestelykulut sisältävät toteutumatta jääneeseen yrityskauppaan liittyvien saamisten kulukirjauksia yhteensä 9,8 miljoonaa euroa.
Uudelleenjärjestelykuluja on kirjattu niiden luonteesta riippuen joko taseen uudelleenjärjestelyvarauksiin tai siirtovelkoihin. Osa kuluista on maksettu tilikauden aikana.
Kapasiteetin sopeuttamistoimenpiteet aloitettiin kysynnän ja kannattavuuden alenemisen takia syyskuussa 2008 pääosin Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Vuoden 2009 aikana sopeuttamistoimenpiteet laajenivat koskemaan Cargotecin yksiköitä kaikkialla maailmassa. Vuonna 2009 suljettiin tehtaat Suomessa, Yhdysvalloissa, Hollannissa, Indonesiassa sekä Ruotsissa. Tehtaiden sulkemispäätöksistä seuranneiden irtisanomisten lisäksi pysyviä henkilöstövähennyksiä tehtiin myös muissa yksiköissä. Cargotec alkoi myös suunnitella Tampereen yksikön painopisteen muuttamista perinteisestä tuotannosta uusien tuotteiden ja konseptien kehittäjäksi ja sarjatuotantovalmiuksien tekijäksi.
| MEUR | 1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | 350,9 | 387,5 |
| Osakeperusteiset maksut, osakkeina maksettavat |
0,4 | -0,2 |
| Osakeperusteiset maksut, rahana maksettavat |
0,1 | -0,8 |
| Eläkekulut* | 33,6 | 27,1 |
| Muut henkilösivukulut | 83,2 | 108,6 |
| Yhteensä | 468,2 | 522,2 |
*Tuloslaskelmaan kirjatut eläkekulut on jaoteltu tarkemmin liitteessä 28. Eläkevelvoitteet. Tiedot ylimmän johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 34. Lähipiiritapahtumat ja tiedot myönnetyistä optioista liitetiedossa 26. Optio-oikeudet ja osakeperusteiset maksut.
| Poistot ja arvonalentumiset toiminnoittain | ||
|---|---|---|
| MEUR | 1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 |
| Myydyt suoritteet | 35,4 | 38,2 |
| Myynti ja markkinointi | 10,8 | 9,7 |
| Tutkimus- ja kehitystoiminta | 1,2 | 1,4 |
| Hallinto | 7,4 | 5,0 |
| Muut | 5,2 | 5,8 |
| Yhteensä | 60,0 | 60,1 |
| Poistot hyödykeryhmittäin | ||
|---|---|---|
| MEUR | 1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 |
| Aineettomat hyödykkeet | 9,1 | 8,3 |
| Rakennukset | 9,1 | 8,0 |
| Koneet ja kalusto | 21,5 | 21,0 |
| Rahoitusleasingsopimukset | 0,9 | 0,7 |
| Asiakasrahoitusopimukset | 18,1 | 19,4 |
| Yhteensä | 58,7 | 57,4 |
| Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin | ||
|---|---|---|
| MEUR | 1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 |
| Liikearvo | - | - |
| Muut aineettomat hyödykkeet | - | 0,0 |
| Aineelliset hyödykkeet | 1,3 | 2,7 |
| Yhteensä | 1,3 | 2,7 |
| Rahoitustuotot MEUR |
1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 |
|---|---|---|
| Korkotuotot lainasaatavista ja rahavaroista |
2,0 | 4,2 |
| Korkotuotot rahavirran suojauksiksi määritellyistä johdannaissopimuksista |
12,2 | 11,5 |
| Muut rahoitustuotot | 0,3 | 0,3 |
| Osinkotuotot myytävissä olevista sijoituksista |
0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 14,5 | 16,0 |
| Rahoituskulut MEUR |
1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 |
|---|---|---|
| Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoituslainoista |
25,1 | 31,1 |
| Aktivoidut vieraan pääoman menot | -0,1 | - |
| Korkokulut rahavirran suojauksiksi määritellyistä johdannaissopimuksista |
10,5 | 10,5 |
| Korollisiin velkoihin liittyvät järjestely ja varauspalkkiot |
0,8 | 0,8 |
| Muut rahoituskulut | 1,9 | 1,2 |
| Valuuttakurssierot, netto | 3,4 | 0,9 |
| Yhteensä | 41,6 | 44,5 |
| Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyvät valuuttakurssierot | ||
|---|---|---|
| MEUR | 1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 |
| Valuuttakurssierot korollisista rahoitussaatavista ja -veloista |
22,2 | -75,1 |
| Valuuttakurssierot rahavirran suojauksiksi määritellyistä johdannaisista |
-7,3 | 11,8 |
| Valuuttakurssierot suojauslaskennan ulkopuolisista johdannaisista |
-18,2 | 62,4 |
| Yhteensä | -3,4 | -0,9 |
Liikevoittoon sisältyy valuuttakurssieroja -11,2 (2008: 20,4) miljoonaa euroa hankintamenoon arvostettavista tilisaatavista ja -veloista, sekä -0,5 (2008: -0,3) miljoonaa euroa käypään arvoon arvostettavista, suojauslaskennan ulkopuolisista johdannaisista.
Lisäksi liikevoittoon sisältyy valuuttakurssieroja rahavirran suojauksiksi määritellyistä johdannaisista yhteensä -36,2 (2008: -29,2) miljoonaa euroa, joista liikevaihtoon sisältyy -28,8 (2008: -18,7) miljoonaa euroa, myytyjä suoritteita vastaaviin kuluihin -1,4 (2008: -5,4) miljoonaa euroa, sekä liiketoiminnan muihin kuluihin -5,9 (2008; -5,1) miljoonaa euroa liittyen suojausten tehottomaan osuuteen sekä peruutettujen projektien purettuihin rahavirran suojauksiin.
| Tuloslaskelman tuloverot MEUR |
1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 |
|---|---|---|
| Tilikauden verot | 20,9 | 46,3 |
| Laskennallisten verosaatavien ja -velkojen muutos |
-44,5 | -8,9 |
| Verot edellisiltä tilikausilta | -10,3 | -13,0 |
| Yhteensä | -33,9 | 24,4 |
| Efektiivisen veroasteen täsmäytyslaskelma MEUR |
1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 |
|---|---|---|
| Voitto ennen veroja | -26,7 | 145,2 |
| Suomalaisen verokannan mukainen vero (26 %) |
-7,0 | 37,8 |
| Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus |
0,4 | -6,1 |
| Verot edellisiltä tilikausilta | -10,3 | -13,0 |
| Verovapaat tuotot ja vähennyskelvottomat menot |
-16,0 | 0,0 |
| Aiemmin kirjaamattomien tappioiden ja väliaikaisten erojen käyttö |
0,0 | -2,4 |
| Tuloveroihin kirjaamattomat tilikauden tappiot ja väliaikaiset erot |
4,9 | 10,7 |
| Edellisinä vuosina muodostettujen laskennallisten verosaamisten muutokset |
-6,3 | -2,5 |
| Verokantojen muutosten vaikutus laskennallisiin veroihin |
0,3 | 0,0 |
| Tuloslaskelman verot yhteensä | -33,9 | 24,4 |
| Efektiivinen veroaste, % | 126,7 % | 16,8 % |
| Laajan tuloksen eriin liittyvät verot | 1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | Ennen veroja |
Vero | Verojen jälkeen |
Ennen veroja |
Vero | Verojen jälkeen |
| Rahavirran suojaukset |
43,1 | -13,5 | 29,6 | -102,0 | 27,9 | -74,0 |
| Muuntoerot | 20,5 | -1,2 | 19,3 | 9,8 | - | 9,8 |
| Muut laajan tuloksen erät yhteensä |
63,6 | -14,6 | 49,0 | -92,1 | 27,9 | -64,2 |
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden tulos kauden aikana ulkona olleiden osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemisessa on otettu huomioon kaikkien potentiaalisten osakkeiden laimentava vaikutus. Osakeoptioilla on laimentava vaikutus, kun osakkeen merkintähinta optioilla on alempi kuin osakkeen käypä arvo. Laimennusvaikutukseksi tulee se osakkeiden määrä, joka joudutaan laskemaan liikkeelle vastikkeettomana, koska optioiden käytöstä saatavilla varoilla konserni ei voisi laskea liikkeelle samaa määrää osakkeita käypään arvoon. Osakkeen käypä arvo perustuu osakkeiden kauden keskimääräiseen hankintahintaan. Konsernilla oli optio-ohjelma 31.3.2009 asti.
| 1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 | |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, MEUR |
3,1 | 118,4 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikaudella, 1 000 kpl |
61 338 | 61 893 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos, EUR |
0,05 | 1,91 |
| 1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 | |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, MEUR |
3,1 | 118,4 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikaudella, 1 000 kpl |
61 338 | 61 893 |
| Osakeoptioiden vaikutus, 1 000 kpl | - | 89 |
| Osakkeiden lukumäärän laimennusvaikutuksella oikaistu painotettu keskiarvo tilikaudella, 1 000 kpl |
61 338 | 61 982 |
| Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR |
0,05 | 1,91 |
| MEUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 669,2 | 670,2 |
| Kurssierot | 26,1 | -47,8 |
| Yrityshankinnat | 3,1* | 46,8* |
| Muut muutokset | -8,8 | - |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 689,6 | 669,2 |
*Sisältää vähemmistöosuuksien hankinnasta syntyneen liikearvon 2,2 (10,2) miljoonaa euroa.
Liikearvojen arvonalentumistestaukset Arvonalentumistestausta varten liikearvo on kohdistettu liiketoimintasegmenteille, jotka muodostavat erilliset rahavirtaa tuottavat yksiköt.
| MEUR | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|
| Hiab | 197,6 | 195,8 |
| Kalmar | 224,9 | 218,9 |
| MacGregor | 267,1* | 254,5* |
| Yhteensä | 689,6 | 669,2 |
* MacGregorin liiketoimintasegmenttiin sisältyy Offshore-divisioonan liikearvo 121,8 (31.12.2008: 128,6) miljoonaa euroa, joka on testattu erikseen.
Liikearvoa arvioidaan mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi aina kun on viitteitä siitä, että sen arvo on alentunut, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Testauksessa käytetään tulevien rahavirtojen diskonttausmenetelmää. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärät perustuvat laskelmiin niiden käyttöarvoista. Tulevaisuuden rahavirtaennusteet perustuvat johdon ja hallituksen hyväksymiin seuraavan vuoden budjetteihin ja sitä seuraavien kolmen vuoden ajanjaksolta strategia-arviointeihin. Ennustejaksoon lisätään yksi vuosi ekstrapoloimalla se keskimääräisen toteutuneen ja ennusteajanjakson kehityksen perusteella ja huomioiden rahavirtaa tuottavien yksiköiden syklisyys. Tärkeimmät olettamukset liittyvät markkina- ja kannattavuusnäkymiin.
Tulevien vuosien kasvun määrityksen pohjana ovat saatavilla olevat ulkopuolisten markkinalaitosten arviot markkinakasvusta ja oletuksena on käytetty, että markkinaosuuksissa ei tapahtuisi olennaisia muutoksia nykytilanteesta. Keskeiset kannattavuuteen vaikuttavat tekijät ovat myyntivolyymi, kilpailukyky ja kustannustehokkuus. Huoltoliiketoiminnan keskimääräisen paremman kannattavuuden johdosta sen suhteellisella osuudella liikevaihdosta on myös merkitystä kannattavuudelle. Lisäksi Hiabin, Kalmarin ja MacGregorin offshoreliiketoiminnassa tehtaiden käyntiaste ja niiden kustannuskilpailukyvyllä on olennainen merkitys kannattavuuteen. Kannattavuutta ennustettaessa on otettu huomioon yhtiössä toteutetut merkittävät uudelleenjärjestelyt.
Ennustejaksojen jälkeiset kassavirrat on arvioitu käyttäen 2 prosentin pitkän aikavälin kasvuvauhtia. Kasvuprosentti ei ylitä ennustettua pitkän aikavälin kasvua. Laskelmissa käytetty diskonttokorko oli Hiabille 9,8 (2008: 10,5), Kalmarille 10,8 (2008:10,5) ja MacGregorille 9,7 (2008: 10,5) prosenttia. Käytetyt diskonttokorot on määritetty ennen veroja ja ne kuvastavat asianomaisiin segmentteihin liittyviä riskejä. Käytetty korkotaso määräytyy useamman eri tekijän yhteisvaikutuksena, mutta riskittömän koron lasku ja luottoriskipreemion nousu vaikuttivat erityisesti diskonttokoron muutokseen edelliseen vuoteen verrattuna. Suoritettujen arvonalennustestien perusteella ei ole tehty arvonalennuksia vuosien 2009 ja 2008 aikana.
Osana arvonalentumistestausta yhtiö on tehnyt herkkyyslaskelmat keskeisten oletusten osalta kullekin rahavirtaa tuottavalle yksikölle erikseen. Ensimmäisessä herkkyyslaskelmassa herkkyyttä arvonalennukselle testattiin muuttamalla diskonttokorko 2 %-yksikköä korkeammaksi. Toisessa laskelmassa jokaiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle laadittiin perusoletuksia selvästi liikevaihdon, kannattavuuden että kassavirran osalta matalampiin ennusteisiin perustuva skenaario. Yhtiö teki myös herkkyyslaskelman näiden kahden eri skenaarioiden todennäköisyyksien mukaan painotetuilla kassavirtaennusteilla. Kolmanneksi yhtiö on laski herkkyyden mikäli molemmat edellä mainitut muutokset, diskonttokoron nousu ja todennäköisyyksillä arvioidut skenaariot, toteutuvat yhtä aikaa. Herkkyysanalyyseissa kirjanpitoarvot eivät ylittäneet käyttöarvoa yhdessäkään rahavirtaa tuottavassa yksikössä, eikä yhtiön arvion mukaan mikään jokseenkin todennäköinen muutos oletuksessa aiheuta arvonalentumista.
| MEUR | Kehittämis menot |
Tavara merkit |
Patentit ja lisenssit |
Muut* Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno | |||||
| 1.1.2009 | 12,6 | 43,4 | 21,1 | 39,3 | 116,5 |
| Kurssierot | 0,0 | 0,2 | -0,2 | 1,1 | 1,1 |
| Lisäykset | 5,8 | - | 7,0 | 1,7 | 14,6 |
| Vähennykset | -0,1 | - | -0,2 | -2,9 | -3,2 |
| Uudelleenryhmittelyt | 1,6 | - | 0,5 | 0,5 | 2,5 |
| Yrityshankinnat | - | - | -0,1 | 2,9 | 2,8 |
| Hankintameno 31.12.2009 |
19,9 | 43,6 | 28,1 | 42,7 | 134,2 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset |
|||||
| 1.1.2009 | -0,7 | -1,0 | -8,7 | -21,1 | -31,5 |
| Kurssierot | - | -0,4 | 0,0 | -0,7 | -1,2 |
| Tilikauden poistot | -1,1 | -0,6 | -3,2 | -4,1 | -9,1 |
| Arvonalentumiset | - | - | - | - | 0,0 |
| Vähennykset | 0,0 | - | 0,3 | 2,2 | 2,5 |
| Uudelleenryhmittelyt | 0,0 | - | -0,1 | 0,0 | -0,2 |
| Yrityshankinnat | - | - | 0,0 | -0,2 | -0,1 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset |
|||||
| 31.12.2009 | -1,8 | -2,0 | -11,7 | -24,0 | -39,5 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2009 |
11,9 | 42,4 | 12,4 | 18,2 | 85,0 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 |
18,1 | 41,6 | 16,3 | 18,7 | 94,7 |
| MEUR | Kehittämis menot |
Tavara merkit |
Patentit ja lisenssit |
Muut* Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno | |||||
| 1.1.2008 | 9,2 | 42,7 | 17,9 | 35,5 | 105,3 |
| Kurssierot | 0,0 | -0,5 | 0,6 | -1,6 | -1,5 |
| Lisäykset | 3,7 | - | 2,8 | 2,1 | 8,6 |
| Vähennykset | -0,4 | - | -0,1 | -0,1 | -0,6 |
| Uudelleenryhmittelyt | - | - | 0,0 | -0,2 | -0,3 |
| Yrityshankinnat | - | 1,2 | - | 3,6 | 4,8 |
| Hankintameno 31.12.2008 |
12,6 | 43,4 | 21,1 | 39,3 | 116,5 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset |
|||||
| 1.1.2008 | -0,7 | -0,4 | -7,6 | -15,6 | -24,3 |
| Kurssierot | 0,0 | - | 0,0 | 0,8 | 0,8 |
| Tilikauden poistot | -0,3 | -0,6 | -1,1 | -6,3 | -8,3 |
| Arvonalentumiset | - | - | - | 0,0 | 0,0 |
| Vähennykset | 0,4 | - | - | - | 0,4 |
| Uudelleenryhmittelyt | - | - | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Yrityshankinnat | - | - | 0,0 | - | 0,0 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset |
|||||
| 31.12.2008 | -0,7 | -1,0 | -8,7 | -21,1 | -31,5 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2008 |
8,5 | 42,3 | 10,3 | 20,0 | 81,0 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 |
11,9 | 42,4 | 12,4 | 18,2 | 85,0 |
*Ryhmä Muut sisältää muun muassa huoltosopimuksia, asiakaskantaa sekä muita yrityshankintojen yhteydessä aktivoituja aineettomia hyödykkeitä.
Tavaramerkit on arvostettu yrityshankintojen yhteydessä käypään arvoon (kts. liitetieto 5 Yrityshankinnat ja -myynnit). Osa tavaramerkeistä on määritelty taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomiksi hyödykkeiksi, mukaan lukien MacGregor. Niiden on arvioitu kerryttävän nettorahavirtaa rajoittamattoman ajan. Arvio perustuu niiden maailmanlaajuiseen, markkina-alue- tai asiakassegmenttikohtaiseen markkinajohtajuuteen ja pitkään historiaan. MacGregor-tavaramerkkiä on käytetty 1930-luvulta lähtien ja sitä kehitetään edelleen. Tavaramerkkien arvoa arvioidaan mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi aina kun on viitteitä siitä, että arvo on alentunut, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Taloudelliselta pitoajaltaan rajoittamattomien aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvo oli 31.12.2009 40,0 (2008: 41,2) miljoonaa euroa.
Muiden tavaramerkkien on arvioitu kerryttävän nettorahavirtaa taloudellisena vaikutusaikanaan, joka on määritelty noin 5 vuodeksi. Nämä tavaramerkit poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan tasapoistoin.
| MEUR | Maa-alueet | Rakennukset | Koneet ja kalusto |
Keskeneräiset investoinnit |
Maksetut ennakot |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2009 | 13,6 | 171,2 | 446,7 | 16,4 | 1,2 | 649,2 |
| Kurssierot | 0,3 | 1,2 | 9,9 | 0,0 | 0,0 | 11,4 |
| Lisäykset | 0,5 | 7,5 | 37,8 | 45,6 | 2,3 | 93,7 |
| Vähennykset | -0,4 | -24,4 | -68,4 | -0,7 | -0,7 | -94,6 |
| Uudelleenryhmittelyt | 0,0 | 24,7 | 6,5 | -32,7 | -0,5 | -2,1 |
| Yrityshankinnat | -0,1 | - | 0,1 | - | - | 0,0 |
| Hankintameno 31.12.2009 | 14,0 | 180,2 | 432,6 | 28,6 | 2,3 | 657,6 |
| Kertyneet poistot ja | ||||||
| arvonalentumiset 1.1.2009 | -1,2 | -80,6 | -283,9 | - | - | -365,7 |
| Kurssierot | -0,1 | -0,9 | -6,3 | - | - | -7,3 |
| Tilikauden poistot | -0,1 | -9,6 | -40,0 | - | - | -49,6 |
| Arvonalentumiset | - | -1,0 | -0,3 | - | - | -1,3 |
| Vähennykset | 0,0 | 21,8 | 45,9 | - | - | 67,7 |
| Uudelleenryhmittelyt | 0,0 | 0,0 | -0,2 | - | - | -0,2 |
| Yrityshankinnat | - | - | 0,0 | - | - | 0,0 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2009 |
-1,5 | -70,3 | -284,7 | - | - | -356,4 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2009 | 12,4 | 90,7 | 162,8 | 16,4 | 1,2 | 283,5 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 12,6 | 109,9 | 147,9 | 28,6 | 2,3 | 301,2 |
| MEUR | Maa-alueet | Rakennukset | Koneet ja kalusto |
Keskeneräiset investoinnit |
Maksetut ennakot |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2008 | 12,9 | 143,3 | 428,1 | 11,5 | 0,1 | 595,9 |
| Kurssierot | -0,1 | -3,1 | -24,0 | -0,3 | 0,0 | -27,5 |
| Lisäykset | 0,8 | 20,1 | 63,7 | 18,8 | 0,7 | 104,1 |
| Vähennykset | 0,0 | -0,4 | -29,5 | 0,0 | 0,0 | -29,9 |
| Uudelleenryhmittelyt | - | 10,8 | 2,7 | -13,6 | -0,1 | -0,2 |
| Yrityshankinnat | - | 0,6 | 5,7 | - | 0,5 | 6,8 |
| Hankintameno 31.12.2008 | 13,6 | 171,2 | 446,7 | 16,4 | 1,2 | 649,1 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2008 |
-0,7 | -72,4 | -269,1 | - | - | -342,2 |
| Kurssierot | -0,5 | 2,3 | 16,2 | - | - | 18,1 |
| Tilikauden poistot | - | -8,3 | -40,8 | - | - | -49,1 |
| Arvonalentumiset | - | -2,0 | -0,7 | - | - | -2,7 |
| Vähennykset | - | 0,1 | 13,2 | - | - | 13,3 |
| Uudelleenryhmittelyt | - | - | 0,2 | - | - | 0,2 |
| Yrityshankinnat | - | -0,3 | -3,0 | - | - | -3,3 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2008 |
-1,2 | -80,6 | -283,9 | - | - | -365,7 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2008 | 12,2 | 70,9 | 159,0 | 11,5 | 0,1 | 253,7 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 12,4 | 90,7 | 162,8 | 16,4 | 1,2 | 283,5 |
| Aktivoidut vieraan pääoman kulut MEUR |
Koneet ja kalusto |
Ennakkomaksut ja keskeneräiset investoinnit |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| 1.1.2009 | - | - | - |
| Lisäykset | - | 0,1 | 0,1 |
| 31.12.2009 | - | 0,1 | 0,1 |
Rahoitusleasingsopimukset Aineellisiin hyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti:
| MEUR | Rakennukset | Koneet ja kalusto |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2009 | 6,0 | 4,2 | 10,2 |
| Kurssierot | 0,1 | 0,3 | 0,4 |
| Lisäykset | 1,9 | 0,3 | 2,1 |
| Vähennykset | -2,2 | -0,4 | -2,6 |
| Uudelleenryhmittelyt | 0,0 | -0,7 | -0,7 |
| Yrityshankinnat | - | - | - |
| Hankintameno 31.12.2009 | 5,7 | 3,6 | 9,4 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2009 |
-2,9 | -1,9 | -4,9 |
| Kurssierot | 0,0 | -0,2 | -0,2 |
| Tilikauden poistot | -0,6 | -0,3 | -0,9 |
| Arvonalentumiset | -1,0 | - | -1,0 |
| Vähennykset | 1,5 | 0,1 | 1,6 |
| Yrityshankinnat | - | - | - |
| Uudelleenryhmittelyt | 0,0 | 0,1 | 0,1 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2009 |
-3,0 | -2,2 | -5,2 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2009 | 3,1 | 2,2 | 5,4 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 2,7 | 1,4 | 4,2 |
| MEUR | Rakennukset | Koneet ja kalusto |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2008 | 6,2 | 4,2 | 10,4 |
| Kurssierot | -0,4 | -0,2 | -0,6 |
| Lisäykset | 0,2 | 0,9 | 1,1 |
| Vähennykset | - | -0,3 | -0,3 |
| Uudelleenryhmittelyt | - | -1,3 | -1,3 |
| Yrityshankinnat | 0,0 | 0,8 | 0,8 |
| Hankintameno 31.12.2008 | 6,0 | 4,2 | 10,2 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2008 |
-2,7 | -2,0 | -4,7 |
| Kurssierot | 0,1 | 0,2 | 0,3 |
| Tilikauden poistot | -0,3 | -0,4 | -0,7 |
| Vähennykset | - | 0,2 | 0,2 |
| Yrityshankinnat | - | 0,1 | 0,1 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2008 |
-2,9 | -1,9 | -4,9 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2008 | 3,5 | 2,2 | 5,7 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 3,1 | 2,2 | 5,4 |
Asiakasrahoitussopimukset Aineellisiin hyödykkeisiin sisältyy muiksi vuokrasopimuksiksi luokitelluilla asiakasrahoitussopimuksilla vuokralle annettua omaisuutta seuraavasti:
| MEUR | Koneet ja kalusto |
|---|---|
| Hankintameno 1.1.2009 | 167,7 |
| Kurssierot | 3,1 |
| Lisäykset | 19,1 |
| Vähennykset | -26,8 |
| Uudelleenryhmittelyt | 0,5 |
| Yrityshankinnat | - |
| Hankintameno 31.12.2009 | 163,6 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2009 | -87,0 |
| Kurssierot | -1,8 |
| Tilikauden poistot | -18,1 |
| Vähennykset | 10,0 |
| Uudelleenryhmittelyt | - |
| Yrityshankinnat | - |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2009 | -96,9 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2009 | 80,7 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 66,7 |
| MEUR | Koneet ja kalusto |
|---|---|
| Hankintameno 1.1.2008 | 156,9 |
| Kurssierot | -8,8 |
| Lisäykset | 35,9 |
| Vähennykset | -16,4 |
| Uudelleenryhmittelyt | 0,1 |
| Yrityshankinnat | - |
| Hankintameno 31.12.2008 | 167,7 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2008 | -75,8 |
| Kurssierot | 5,0 |
| Tilikauden poistot | -19,4 |
| Vähennykset | 3,2 |
| Uudelleenryhmittelyt | -0,1 |
| Yrityshankinnat | - |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2008 | -87,0 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2008 | 81,2 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 80,7 |
| MEUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 6,5 | 4,5 |
| Kurssierot | -0,3 | -0,1 |
| Osuus kauden tuloksesta | 0,8 | 0,3 |
| Lisäykset | - | 1,3 |
| Uudelleenryhmittelyt | - | 0,6 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 7,1 | 6,5 |
Osakkuusyritysten kirjanpitoarvoon 31.12.2009 sisältyy liikearvoa 2,8 (31.12.2008: 2,8) miljoonaa euroa. Osakkuusyritysten kirjanpitoarvoon kauden lopussa ei sisälly julkisesti noteerattujen yritysten osakkeita.
| Omistusosuus (%) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Maa | Varat | Velat | Liikevaihto | Tilikauden voitto | Emoyhtiö | Konserni |
| Ranska | 7,1 | 5,6 | 16,4 | 0,2 | - | 40,0 |
| Kiina | 5,2 | 1,1 | 8,0 | 0,9 | - | 25,0 |
| Espanja | 7,0 | 4,2 | 14,7 | 0,8 | - | 30,0 |
| Espanja | 0,7 | 0,4 | 0,0 | 0,1 | - | 30,0 |
| Kiina | 7,6 | 0,9 | 8,3 | 0,8 | 25,0 | 25,0 |
| 25,0 | ||||||
| Kiina 0,2 0,0 0,6 |
0,0 - |
Konsernilla oli 31.12.2009 edellä mainittujen lisäksi osuuksia 2 osakkuusyrityksessä.
| 31.12.2008 | Omistusosuus (%) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | Maa | Varat | Velat | Liikevaihto | Tilikauden voitto | Emoyhtiö | Konserni |
| Hymetal S.A. | Ranska | 7,7 | 6,3 | 15,6 | 0,3 | - | 40,0 |
| Haida- MacGREGOR Jiangyin Sealing Co., Ltd |
Kiina | 5,0 | 1,5 | 9,2 | 0,7 | - | 25,0 |
| Montaje, Mantenimiento y Reformas de Instalaciones Portuarias, S.A. |
Espanja | 9,8 | 7,3 | 10,2 | 0,3 | - | 30,0 |
| Processiones, Superficiales y Aplicaciones, S.L. |
Espanja | 0,4 | 0,2 | 1,3 | 0,0 | - | 30,0 |
| Dalian Nurmi Hydraulics Co., Ltd. | Kiina | 5,6 | 0,0 | 5,2 | 0,2 | 25,0 | 25,0 |
Konsernilla oli 31.12.2008 edellä mainittujen lisäksi osuuksia 4 osakkuusyrityksessä.
Yllä olevissa taulukoissa esitetyt tiedot perustuvat uusimpiin saatavilla oleviin tilinpäätöksiin.
| MEUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 0,5 | 0,4 |
| Kurssierot | 0,0 | 0,0 |
| Osuus kauden tuloksesta | -0,1 | 0,1 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 0,4 | 0,5 |
Yhteisyritysten kirjanpitoarvoon kauden lopussa ei sisälly julkisesti noteerattujen yritysten osakkeita.
| Yhteisyritykset | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2009 | Omistusosuus (%) | ||||||
| MEUR | Maa | Varat | Velat | Liikevaihto | Tilikauden voitto | Emoyhtiö | Konserni |
| Kalmar (Malaysia) Sdn. Bhd. | Malesia | 0,3 | 0,3 | 0,5 | 0,0 | - | 50,0 |
| Starmax V.O.F | Alankomaat | 1,9 | 2,2 | 8,5 | -0,1 | - | 50,0 |
| MacGREGOR Vinashing Marine Equipment Company Limited |
Vietnam | 0,2 | - | - | 0,0 | - | 49,0 |
| 31.12.2008 | Omistusosuus (%) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | Maa | Varat | Velat | Liikevaihto | Tilikauden voitto | Emoyhtiö | Konserni |
| Kalmar (Malaysia) Sdn. Bhd. | Malesia | 0,3 | 0,3 | 0,5 | 0,0 | - | 50,0 |
| Starmax V.O.F | Alankomaat | 3,0 | 2,7 | 7,4 | 0,3 | - | 50,0 |
Yllä olevissa taulukoissa esitetyt tiedot perustuvat uusimpiin saatavilla oleviin tilinpäätöksiin.
| MEUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 2,0 | 2,3 |
| Kurssierot | 0,1 | -0,1 |
| Lisäykset | 0,0 | 0,4 |
| Vähennykset | -0,6 | -0,1 |
| Uudelleenryhmittelyt | - | -0,6 |
| Yrityshankinnat | - | 0,0 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 1,5 | 2,0 |
Myytävissä olevat sijoitukset koostuvat noteeraamattomien yhtiöiden osakkeista (pääasiassa loma-, tennis-, golf- ja muista vastaavista osakkeista), ja ne on arvostettu hankintahintaan, koska luotettavat käyvät arvot eivät ole selvitettävissä tai ne eivät olennaisesti poikkeaisi hankinta-arvoista.
| Laskennalliset verosaamiset MEUR |
1.1.2009 | Kirjattu tuloslaskelmaan |
Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin |
Kurssierot | Yrityshankinnat/ -myynnit |
31.12.2009 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Vahvistetut tappiot | 23,3 | 41,2 | - | 1,3 | - | 65,7 |
| Varaukset | 18,1 | -7,0 | - | -0,3 | - | 10,8 |
| Poistoero | 1,4 | 0,9 | - | -0,1 | - | 2,2 |
| Eläkevelvoitteet | 3,7 | -0,5 | - | 0,2 | - | 3,3 |
| Sisäisten katteiden eliminointi | 7,0 | -1,7 | - | 0,0 | - | 5,3 |
| Käyvän arvon muutokset | 34,4 | -0,1 | -19,9 | 0,0 | - | 14,4 |
| Muut väliaikaiset erot | 13,9 | 14,8 | - | -0,5 | - | 28,1 |
| Yhteensä | 101,7 | 47,5 | -19,9 | 0,4 | - | 129,7 |
| Netotettu laskennallisesta verovelasta | -4,5 | -10,6 | - | -0,8 | - | -15,8 |
| Yhteensä, netto | 97,2 | 36,9 | -19,9 | -0,3 | - | 113,9 |
| Laskennalliset verovelat MEUR |
1.1.2009 | Kirjattu tuloslaskelmaan |
Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin |
Kurssierot | Yrityshankinnat/ -myynnit |
31.12.2009 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Poistoero | 2,7 | -0,2 | - | 0,7 | - | 3,2 |
| Liikearvon poistot | 4,6 | 3,1 | - | -0,5 | - | 7,2 |
| Käyvän arvon kohdistus yrityshankinnoista | 8,9 | -1,0 | - | 1,0 | 0,7 | 9,6 |
| Tutkimus ja tuotekehitys | 2,8 | 0,1 | - | 0,0 | - | 2,9 |
| Käyvän arvon muutokset | 13,2 | 0,3 | -6,4 | 0,0 | - | 7,0 |
| Muut väliaikaiset erot | 15,2 | 0,7 | 1,2 | -1,5 | - | 15,6 |
| Yhteensä | 47,4 | 3,0 | -5,2 | -0,3 | 0,7 | 45,5 |
| Netotettu laskennallisesta verosaatavasta | -4,5 | -10,6 | - | -0,8 | - | -15,8 |
| Yhteensä, netto | 43,0 | -7,6 | -5,2 | -1,1 | 0,7 | 29,7 |
| Laskennalliset verosaamiset MEUR |
1.1.2008 | Kirjattu tuloslaskelmaan |
Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin |
Kurssierot | Yrityshankinnat/ -myynnit |
31.12.2008 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Vahvistetut tappiot | 14,9 | 10,0 | - | -1,7 | - | 23,3 |
| Varaukset | 15,2 | 2,3 | - | 0,5 | 0,1 | 18,1 |
| Poistoero | 1,6 | -0,3 | - | -0,1 | 0,1 | 1,4 |
| Eläkevelvoitteet | 3,9 | 0,0 | - | -0,3 | - | 3,7 |
| Sisäisten katteiden eliminointi | 7,7 | -0,7 | - | -0,1 | 0,1 | 7,0 |
| Käyvän arvon muutokset | 1,8 | - | 32,6 | 0,0 | 0,0 | 34,4 |
| Muut väliaikaiset erot | 10,4 | 3,4 | - | 0,0 | 0,1 | 13,9 |
| Yhteensä | 55,5 | 14,7 | 32,6 | -1,6 | 0,4 | 101,7 |
| Netotettu laskennallisesta verovelasta | - | -4,5 | - | - | - | -4,5 |
| Yhteensä, netto | 55,5 | 10,3 | 32,6 | -1,6 | 0,4 | 97,2 |
| Laskennalliset verovelat MEUR |
1.1.2008 | Kirjattu tuloslaskelmaan |
Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin |
Kurssierot | Yrityshankinnat/ -myynnit |
31.12.2008 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Poistoero | 3,9 | -0,7 | - | -0,4 | 0,0 | 2,7 |
| Liikearvon poistot | 3,4 | 0,5 | - | 0,2 | 0,5 | 4,6 |
| Käyvän arvon kohdistus yrityshankinnoista | 12,7 | -3,1 | - | -1,0 | 0,2 | 8,9 |
| Tutkimus ja tuotekehitys | 1,1 | 1,7 | - | - | - | 2,8 |
| Käyvän arvon muutokset | 8,4 | - | 4,7 | 0,0 | 0,0 | 13,2 |
| Muut väliaikaiset erot | 9,0 | 6,0 | - | -0,5 | 0,8 | 15,2 |
| Yhteensä | 38,5 | 4,5 | 4,7 | -1,8 | 1,5 | 47,4 |
| Netotettu laskennallisesta verosaatavasta | - | -4,5 | - | - | - | -4,5 |
| Yhteensä, netto | 38,5 | 0,0 | 4,7 | -1,8 | 1,5 | 43,0 |
Käyttämättömistä verotuksellisista tappioista kirjataan laskennallisia verosaamisia siihen määrään asti kun verohyödyn saaminen verotettavan tulon perusteella on todennäköistä. Konsernissa oli vuoden 2009 lopussa 45,3 (31.12.2008: 68,1) miljoonaa euroa verotuksessa vähennyskelpoisia käyttämättömiä tappioita, joista ei ole kirjattu verosaamista, koska verohyödyn realisoituminen ei ole todennäköistä. Näistä tappioista 14,2 (31.12.2008: 6,0) miljoonaa euroa vanhenee viiden vuoden kuluessa ja 31,1 (31.12.2008: 62,1) miljoonan euron tappioilla ei ole vanhenemisaikaa tai se on yli viisi vuotta.
Ulkomaisten tytäryritysten jakamattomista voittovaroista ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, koska voitonjako on konsernin päätäntävallassa ja voitonjako ei ole todennäköistä lähitulevaisuudessa.
| MEUR | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 194,3 | 274,6 |
| Keskeneräiset tuotteet | 256,2 | 355,4 |
| Valmiit tuotteet | 138,5 | 198,5 |
| Vaihto-omaisuudesta maksetut ennakkomaksut |
20,3 | 53,5 |
| Yhteensä | 609,3 | 881,9 |
Vaihto-omaisuuden arvoa on alennettu nettorealisointiarvoa vastaavaksi 59,0 (31.12.2008: 49,9) miljoonan euron epäkuranttiuskirjauksilla.
| Rahoitusvarojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin 31.12.2009 |
Myytävissä | Käypään arvoon | Rahavirran | ||
|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | Lainat ja muut saamiset |
olevat rahoitusvarat |
tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat |
suojauksiksi määritetyt johdannaiset |
Yhteensä |
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||
| Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset | 7,4 | 7,4 | |||
| Myytävissä olevat sijoitukset | 1,5 | 1,5 | |||
| Johdannaisvarat | 9,1 | 9,1 | |||
| Muut korottomat saamiset | 8,0 | 8,0 | |||
| Yhteensä | 15,4 | 1,5 | - | 9,1 | 26,0 |
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||
| Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset | 2,9 | 2,9 | |||
| Johdannaisvarat | 5,9 | 32,9 | 38,8 | ||
| Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset |
506,1 | 506,1 | |||
| Rahavarat | 266,6 | 266,6 | |||
| Yhteensä | 775,7 | - | 5,9 | 32,9 | 814,5 |
| Rahoitusvarat yhteensä | 791,1 | 1,5 | 5,9 | 42,0 | 840,5 |
| Rahoitusvelkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin 31.12.2009 |
Jaksotettuun hankinta | Käypään arvoon tulos | Rahavirran | |
|---|---|---|---|---|
| MEUR | menoon kirjattavat rahoitusvelat |
vaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat |
suojauksiksi määritetyt johdannaiset |
Yhteensä |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | ||||
| Korolliset velat | 511,2 | 511,2 | ||
| Johdannaisvelat | 28,4 | 28,4 | ||
| Muut korottomat velat | 28,6 | 28,6 | ||
| Yhteensä | 539,9 | - | 28,4 | 568,2 |
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | ||||
| Korolliset velat | 83,0 | 83,0 | ||
| Johdannaisvelat | 4,3 | 53,7 | 58,0 | |
| Ostovelat ja muut korottomat velat | 541,0 | 541,0 | ||
| Yhteensä | 624,0 | 4,3 | 53,7 | 682,1 |
| Rahoitusvelat yhteensä | 1 163,9 | 4,3 | 82,1 | 1 250,3 |
| Rahoitusvarojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin 31.12.2008 |
Myytävissä | Käypään arvoon | Rahavirran | ||
|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | Lainat ja muut saamiset |
olevat rahoitusvarat |
tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat |
suojauksiksi määritetyt johdannaiset |
Yhteensä |
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||
| Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset | 7,7 | 7,7 | |||
| Myytävissä olevat sijoitukset | 2,0 | 2,0 | |||
| Johdannaisvarat | 55,0 | 55,0 | |||
| Muut korottomat saamiset | 8,1 | 8,1 | |||
| Yhteensä | 15,8 | 2,0 | - | 55,0 | 72,8 |
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||
| Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset | 0,2 | 0,2 | |||
| Johdannaisvarat | 82,1 | 48,3 | 130,4 | ||
| Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset |
714,0 | 714,0 | |||
| Rahavarat | 79,2 | 79,2 | |||
| Yhteensä | 793,5 | - | 82,1 | 48,3 | 923,9 |
| Rahoitusvarat yhteensä | 809,3 | 2,0 | 82,1 | 103,3 | 996,7 |
| Rahoitusvelkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin 31.12.2008 |
Jaksotettuun hankinta | Käypään arvoon tulos | Rahavirran | |
|---|---|---|---|---|
| MEUR | menoon kirjattavat rahoitusvelat |
vaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat |
suojauksiksi määritetyt johdannaiset |
Yhteensä |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | ||||
| Korolliset velat | 440,2 | 440,2 | ||
| Johdannaisvelat | 84,5 | 84,5 | ||
| Muut korottomat velat | 26,6 | 26,6 | ||
| Yhteensä | 466,9 | - | 84,5 | 551,4 |
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | ||||
| Korolliset velat | 114,6 | 114,6 | ||
| Johdannaisvelat | 14,9 | 114,5 | 129,3 | |
| Ostovelat ja muut korottomat velat | 695,2 | 695,2 | ||
| Yhteensä | 809,8 | 14,9 | 114,5 | 939,1 |
| Rahoitusvelat yhteensä | 1 276,6 | 14,9 | 199,0 | 1 490,5 |
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat sekä suojauslaskennassa olevat johdannaiset koostuvat yksinomaan valuuttatermiineistä sekä koron- ja valuutanvaihtosopimuksista, jotka luokitellaan IFRS 7.27 mukaisesti käypien arvojen hierarkiassa tasolle 2 – todettavissa olevat syöttötiedot.
Muut erät on kirjattu taseeseen jaksotettuun hankintamenoon ja erien käyvistä arvoista on annettu lisätietoja kutakin erää koskevan erillisen liitetiedon yhteydessä.
| Pitkäaikaiset saamiset MEUR |
31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset korottomat saamiset | 8,0 | 8,1 |
| Lyhytaikaiset saamiset MEUR |
31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 349,6 | 535,9 |
| Saamiset pitkäaikaishankkeista | 73,9 | 77,7 |
| Korkojaksotukset | 4,3 | 4,5 |
| Muut siirtosaamiset | 78,3 | 96,0 |
| Yhteensä | 506,1 | 714,0 |
Konserni on kirjannut myyntisaamisten vähennykseksi 18,8 (31.12.2008: 15,5) miljoonaa euroa luottotappiota.
| Myyntisaamisten ikäjakauma | ||
|---|---|---|
| MEUR | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
| Erääntymättömät myyntisaatavat | 251,0 | 367,7 |
| 1–90 päivää erääntyneet myyntisaatavat |
79,0 | 146,4 |
| 91–360 päivää erääntyneet myyntisaatavat |
19,1 | 22,9 |
| Yli 360 päivää erääntyneet myyntisaatavat |
0,5 | -1,0 |
| Yhteensä | 349,6 | 535,9 |
| Luottotappiovaraukset, kohdistettu myyntisaamisten ikäjakaumaan | ||
|---|---|---|
| MEUR | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
| Erääntymättömät myyntisaatavat | - | - |
| 1–90 päivää erääntyneet myyntisaatavat |
0,7 | 1,0 |
| 91–360 päivää erääntyneet myyntisaatavat |
7,9 | 6,5 |
| Yli 360 päivää erääntyneet myyntisaatavat |
10,2 | 7,9 |
| Yhteensä | 18,8 | 15,5 |
| MEUR | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|
| Käteinen raha ja pankkitilit | 86,9 | 78,2 |
| Lyhytaikaiset talletukset | 179,8 | 1,1 |
| Yhteensä | 266,6 | 79,2 |
| Rahavarat rahavirtalaskelmassa MEUR |
31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|
| Rahavarat | 266,6 | 79,2 |
| Pankkitililimiittien käyttö | -14,1 | -33,3 |
| Rahavarat rahavirtalaskelmassa | 252,5 | 45,9 |
Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, muuntoeroista, arvonmuutosrahastosta, kertyneistä voittovaroista ja vähemmistön osuudesta. Ylikurssirahastoon kirjataan osakepääoman muutoksen kirjanpidollisen vasta-arvon ylittävä osa. Muuntoerot sisältävät ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Myös valuuttakurssierot niistä lainasopimuksista, jotka käsitellään nettoinvestointina ulkomaiseen tytäryhtiöön, kirjataan muuntoeroihin. Arvonmuutosrahasto sisältää rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutokset sekä myytävissä olevien sijoitusten käyvän arvon muutokset. Tilikauden voitto sekä muutokset yhtiön omien osakkeiden omistuksessa kirjataan kertyneisiin voittovaroihin.
Osakkeet ja osakepääoma Cargotecin yhtiöjärjestyksen mukaan osakekanta jakaantuu A- ja B-sarjan osakkeisiin, joita on yhteensä enintään 260 miljoonaa kappaletta. A-sarjan osakkeita voi olla enintään 260 miljoonaa kappaletta ja B-sarjan osakkeita enintään 260 miljoonaa kappaletta. Cargotecin B-sarjan osake on noteerattu NASDAQ OMX Helsingissä. Sekä A- että B-sarjan osakkeiden kirjanpidollinen vasta-arvo on 1,00 euroa osakkeelta. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Cargotecin yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön osakepääoma on vähintään 60 miljoonaa euroa ja enintään 260 miljoonaa euroa. Osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa näissä rajoissa yhtiöjärjestystä muuttamatta. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.
Yhtiökokouksessa jokaisella A-sarjan osakkeella on yksi ääni ja kymmenellä B-sarjan osakkeella on yksi ääni kuitenkin niin, että jokaisella osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni. Yhtiöjärjestyksen mukaan B-sarjan osakkeilla on oikeus vähintään yksi ja enintään 2,5 prosenttia korkeampaan osinkoon kuin A-sarjan osakkeilla laskettuna osakkeen kirjanpidollisesta vasta-arvosta.
Vuoden 2009 lopussa Cargotecilla oli hallussaan 2 959 487 (31.12.2008: 2 990 725) kappaletta B-sarjan osakkeita. Tilikaudella 2009 ei hankittu omia osakkeita ja tilikaudella 2008 hankittujen osakkeiden hankintameno oli 23,6 miljoonaa euroa. Tilikaudella 2009 luovutettiin maksutta yhtiön hallussa olleista omista osakkeista 31 238 kappaletta osana osakeperusteista kannustinohjelmaa. Hallituksen valtuudet omien osakkeiden hankkimiseen ja luovuttamiseen sekä osakepääoman korottamiseen uusmerkinnällä on esitetty kohdassa Osakkeet ja osakkeenomistajat.
| Osakkeiden lukumäärä, kpl | |||
|---|---|---|---|
| A-sarjan osakkeet |
B-sarjan osakkeet |
Yhteensä | |
| Osakkeiden lukumäärä 1.1.2008 | 9 526 089 | 54 694 284 | 64 220 373 |
| Osakemerkintä optio-oikeuksilla | 83 907 | 83 907 | |
| Osakkeiden lukumäärä 31.12.2008 |
9 526 089 | 54 778 191 | 64 304 280 |
| Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2008 |
-2 990 725 | -2 990 725 | |
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 31.12.2008 |
9 526 089 | 51 787 466 | 61 313 555 |
| Osakkeiden lukumäärä 1.1.2009 | 9 526 089 | 54 778 191 | 64 304 280 |
| Osakemerkintä optio-oikeuksilla | 600 | 600 | |
| Osakkeiden lukumäärä 31.12.2009 |
9 526 089 | 54 778 791 | 64 304 280 |
| Luovutetut omat osakkeet | 31 238 | 31 238 | |
| Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2009 |
-2 959 487 | -2 959 487 | |
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 31.12.2009 |
9 526 089 | 51 819 304 | 61 345 393 |
Osingonjako Tilinpäätöspäivän 31.12.2009 jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,39 euroa kutakin A-sarjan osaketta kohden ja 0,40 euroa kutakin ulkona olevaa B-sarjan osaketta kohden eli yhteensä 24 442 896,31 euroa.
Optio-ohjelma Yhtiöllä ei ole voimassa olevaa optio-ohjelmaa. Osakemerkintäaika Cargotecin 2005Aoptio-oikeuksilla päättyi 30.3.2008 ja 2005B-optio-oikeuksilla 30.3.2009. Merkintäaikana 2005A-optio-oikeuksilla merkittiin yhteensä 216 555 ja 2005B-optio-oikeuksilla 333 570 kappaletta Cargotecin B-sarjan osaketta. Osakemerkintäajan päätyttyä käyttämättä jääneet optio-oikeudet raukesivat, ja ne on poistettu haltijoiden arvo-osuustileiltä.
| Optio-oikeuksien lukumäärä, kpl | ||
|---|---|---|
| 2005A-optio oikeudet |
2005B-optio oikeudet |
|
| Optio-oikeuksien lukumäärä 1.1.2008 | 12 725 | 50 154 |
| Toteutetut optiot | -12 725 | -15 244 |
| Optio-oikeuksien lukumäärä 31.12.2008 |
- | 34 910 |
| Toteutettavissa olevat optiot 31.12.2008 | - | 34 910 |
| Optio-oikeuksien lukumäärä 1.1.2009 | 34 910 | |
| Toteutetut optiot | -200 | |
| Rauenneet optiot | -34 710 | |
| Optio-oikeuksien lukumäärä 31.12.2009 |
- | |
| Toteutettavissa olevat optiot 31.12.2009 | - |
Tilikauden aikana optioiden toteuttamispäivien osakehinnan painotettu keskiarvo oli 7,27 (2008: 20,38) euroa.
Osakepohjainen kannustinohjelma Konsernilla on osakeperusteinen ylimmän johdon kannustinohjelma. Tammikuussa 2007 julkistetun kannustinohjelman piiriin kuuluu vuosina 2007–2011 kuuluu noin 60 henkilöä. Kannustinohjelma käsittää neljä ansaintajaksoa. Mahdollinen palkkio maksetaan vuosina 2009–2012 yhtiön B-sarjan osakkeina sekä rahana siltä osin, mikä tarvitaan kattamaan verot ja veroluonteiset maksut kokonaispalkkiosta. Palkkio määräytyy ansaintajaksottain liikevaihto- ja liikevoittotavoitteiden saavuttamisen perusteella. Järjestelmään liittyy viimeistä ansaintajaksoa lukuun ottamatta kielto luovuttaa osakkeita vuoden kuluessa ansaintajakson päättymisestä. Osakkeet myös menetetään henkilön lähtiessä yrityksestä ennen luovutuskiellon päättymistä. Osakkeina maksettavan osuuden kokonaismäärä kannustinohjelmasta on korkeintaan 387 500 B-sarjan osaketta.
Maaliskuussa 2009 johdolle luovutettiin ansaintajakson 2007–2008 tavoitteiden saavuttamisesta 31 356 osaketta enimmäispalkkiomäärän ollessa 135 825 kappaletta. 118 osaketta palautui tilikauden loppuun mennessä yhtiölle. Osakepalkkiojärjestelmän myöntämishetkellä osakkeen arvo oli 45,14 euroa.
Koska ansaintajaksolle 2009 asetettuja tavoitteita ei saavutettu, ei vuonna 2010 luovuteta osakkeita. Kannustinohjelman kolmas ansaintajakso on vuosi 2010.
| Korollisten velkojen kirjanpitoarvot MEUR |
31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|
| Pitkäaikainen | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 200,7 | 120,2 |
| Joukkovelkakirjalainat | 307,6 | 314,7 |
| Rahoitusleasingvelat | 2,9 | 5,3 |
| Yhteensä | 511,2 | 440,2 |
| Seuraavan vuoden lyhennykset | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 20,2 | 0,4 |
| Rahoitusleasingvelat | 2,7 | 3,6 |
| Yhteensä | 23,0 | 4,0 |
| Lyhytaikainen | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 45,9 | 77,3 |
| Käytetyt pankkitililimiitit | 14,2 | 33,3 |
| Yhteensä | 60,1 | 110,6 |
| Korolliset velat yhteensä | 594,3 | 554,8 |
Pitkäaikaisten lainojen keskikorko, jonka laskennassa on otettu huomioon Yhdysvaltain dollari -määräisten joukkovelkakirjalainojen suojaus eurokorkoisiksi, oli 3,4 (31.12.2008: 4,4) prosenttia. Lyhytaikaisten lainojen keskikorko oli 4,6 (31.12.2008: 4,3) prosenttia.
Alla olevassa taulukossa esitetyt joukkovelkakirjalainojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla lainojen kassavirrat käyttäen korkokantana markkinakorkoja. Muiden korollisten velkojen käyvät arvot eivät poikkea olennaisesti kirjanpitoarvoista.
| Joukkovelkakirjalainat | Käypä arvo, MEUR |
Kirjanpitoarvo, MEUR |
||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kuponki korko, % |
Nimellis - arvo |
31.12. 2009 |
31.12. 2008 |
31.12. 2009 |
31.12. 2008 |
|
| 2005–2012 | 3,80 | 100 MEUR | 104,5 | 100,1 | 99,9 | 99,8 |
| 2007–2014 | 5,44 | 95 MUSD | 65,9 | 79,6 | 65,8 | 68,1 |
| 2007–2017 | 5,58 | 120 MUSD | 95,7 | 107,5 | 83,1 | 86,0 |
| 2007–2019 | 5,68 | 85 MUSD | 68,7 | 79,1 | 58,8 | 60,9 |
| Korolliset velat valuutoittain MEUR |
31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|
| USD* | 208,2 | 217,9 |
| EUR | 307,5 | 260,4 |
| CNY | 41,6 | 31,7 |
| SEK | 20,4 | 19,9 |
| Muut | 16,5 | 25,0 |
| Yhteensä | 594,3 | 554,8 |
*Yhdysvaltain dollari -määräiset Private Placement -joukkovelkakirjalainat on suojattu IAS 39 mukaisesti rahavirran suojauksiksi määritetyillä valuutan- ja koronvaihtosopimuksilla.
Rahoitusleasingvelat Konsernilla on rahoitusleasingsopimuksiksi luokiteltavia vuokrasopimuksia koneisiin ja kalustoon sekä kiinteistöihin. Sopimusehdot vaihtelevat tapauskohtaisesti.
| Vähimmäisvuokrien kokonaismäärä MEUR |
31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|
| Vähimmäisvuokrat | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 2,9 | 3,6 |
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua |
2,4 | 4,5 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 1,0 | 2,9 |
| Yhteensä | 6,3 | 11,1 |
| Kertymättömät rahoituskulut | -0,6 | -2,1 |
| Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo | 5,7 | 8,9 |
| Vähimmäisvuokrien nykyarvo | ||
|---|---|---|
| MEUR | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
| Yhden vuoden kuluessa | 2,7 | 3,6 |
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden | ||
| kuluttua | 2,2 | 3,3 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 0,8 | 2,0 |
| Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo | 5,7 | 8,9 |
Konsernilla on lukuisia työntekijöiden eläketurvan kattamiseksi tehtyjä eläkejärjestelyjä eri puolilla maailmaa. Eläkejärjestelyt on tehty paikallisten lakien ja vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti maksu- tai etuuspohjaisten järjestelyjen puitteissa. Etuuspohjaisissa järjestelyissä on määritelty maksettava eläke, mahdolliset työkyvyttömyyskorvaukset ja työsuhteen irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet. Eläke-edut määräytyvät näissä järjestelyissä yleensä perustuen työvuosien määrään ja loppupalkkaan.
Suomessa eläketurva hoidetaan eläkevakuutusyhtiöiden kautta TyEL-järjestelmän puitteissa, joka on luonteeltaan pääosin maksupohjainen järjestely. Ruotsissa eläketurva on useissa yhtiöissä järjestetty sekä eläkevakuutusyhtiöiden kautta että tekemällä kirjanpidossa taseeseen varaus eläkkeitä varten FGP/PRI-järjestelmän mukaisesti.
Suurin osa konsernin rahastoiduista etuuspohjaisista järjestelyistä on Englannissa, Norjassa ja Ruotsissa. Konsernin etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin maksamat ja rahastoidut erät vastaavat kunkin maan paikallisten viranomaisten vaatimuksia. Työsuhteen päättymisen jälkeisistä etuuksista johtuvia velvoitteita (sekä rahastoituja että rahastoimattomia) diskontattaessa käytettävä korko on määritettävä yrityksten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen raportointikauden päättymispäivän markkinatuoton perusteella. Maissa, joissa tällaisille joukkovelkakirjalainoille ei ole syviä markkinoita, on käytettävä valtion joukkolainojen (raportointikauden päättymispäivän) markkinatuottoa. Yritysten joukkovelkakirjalainojen ja valtion joukkolainojen on oltava saman valuutan määräisiä kuin työsuhteen päättymisen jälkeisestä etuudesta johtuva velvoite ja niiden juoksuajan tulee olla sama kuin työsuhteen päättymisen jälkeisestä etuudesta johtuvan velvoitteen arvioitu kestoaika.
| Eläkevelvoitteet taseessa | Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt |
Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet |
Yhteensä | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | 31.12.2009 | 31.12.2008 | 31.12.2009 | 31.12.2008 | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
| Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo | 24,0 | 21,1 | - | - | 24,0 | 21,1 |
| Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo | 45,6 | 32,0 | - | - | 45,6 | 32,0 |
| Varojen käypä arvo | -24,2 | -18,3 | - | - | -24,2 | -18,3 |
| Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot (+) tai tappiot (-) |
-7,6 | -1,3 | - | - | -7,6 | -1,3 |
| Yhteensä | 37,8 | 33,5 | - | - | 37,8 | 33,5 |
| Velvoitteen käyvän arvon muutokset kauden aikana | Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt |
Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet |
Yhteensä | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | 2009 | 2008 | 2009 | 2008 | 2009 | 2008 |
| Velvoitteen käypä arvo 1.1. | 53,1 | 68,0 | - | - | 53,1 | 68,0 |
| Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot | 4,8 | 1,5 | - | - | 4,8 | 1,5 |
| Korkomenot | 3,0 | 2,6 | - | - | 3,0 | 2,6 |
| Järjestelyyn osallistuvien suorittamat maksut | -0,7 | -2,2 | - | - | -0,7 | -2,2 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot | 2,1 | -1,0 | - | - | 2,1 | -1,0 |
| Kurssierot | 10,4 | -10,3 | - | - | 10,4 | -10,3 |
| Maksetut etuudet | -3,1 | -4,3 | - | - | -3,1 | -4,3 |
| Järjestelyn supistaminen | 0,0 | -1,1 | - | - | 0,0 | -1,1 |
| Velvoitteen käypä arvo 31.12. | 69,5 | 53,1 | - | - | 69,5 | 53,1 |
| Varojen käyvän arvon muutokset kauden aikana | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Etuuspohjaiset Muut työsuhteen päättymisen eläkejärjestelyt |
jälkeiset etuudet | Yhteensä | |||||
| MEUR | 2009 | 2008 | 2009 | 2008 | 2009 | 2008 | |
| Varojen käypä arvo 1.1. | 18,3 | 27,1 | - | - | 18,3 | 27,1 | |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto | 1,8 | 1,1 | - | - | 1,8 | 1,1 | |
| Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot | 0,3 | -2,3 | - | - | 0,3 | -2,3 | |
| Kurssierot | 4,0 | -5,1 | - | - | 4,0 | -5,1 | |
| Työnantajan suorittamat maksut | 1,3 | 0,8 | - | - | 1,3 | 0,8 | |
| Järjestelyyn osallistuvien maksamat maksut | -0,2 | - | - | - | -0,2 | - | |
| Maksetut etuudet | -1,3 | -1,7 | - | - | -1,3 | -1,7 | |
| Velvoitteen täyttäminen | - | -1,5 | - | - | - | -1,5 | |
| Varojen käypä arvo 31.12. | 24,2 | 18,3 | - | - | 24,2 | 18,3 |
| Tuloslaskelmaan kirjatut eläkekulut MEUR |
1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 |
|---|---|---|
| Maksupohjaiset eläkejärjestelyt | 25,4 | 21,3 |
| Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt | 8,3 | 3,0 |
| Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet |
- | - |
| Yhteensä | 33,6 | 24,3 |
| Etuuspohjaiset järjestelyt: käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset | 2009 | 2008 | ||
|---|---|---|---|---|
| MEUR | Eurooppa | Yhdysvallat | Eurooppa | Yhdysvallat |
| Diskonttokorko (%) | 3,75–6,0 | 5,0–6,25 | 4,3–6,6 | 6,25–6,5 |
| Varojen odotettu tuotto (%) |
4,0–5,6 | 7,0 | 4,0–6,6 | 7,0 |
| Tuleva palkankorotus olettamus (%) |
2,0–4,0 | 0,0 | 2,0–4,5 | 0,0 |
| Eläkkeiden korotusolettamus (%) |
1,5–4,0 | 2,5–4,25 | ||
| Odotettu keskimää räinen jäljellä oleva työssäoloaika (vuotta) |
3–17 | 5–23 |
| Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt MEUR |
1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 |
|---|---|---|
| Tilikauden työsuoritukseen | ||
| perustuvat menot | 4,8 | 1,3 |
| Korkomenot | 3,0 | 2,4 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto |
-1,8 | -1,1 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot (-) tai tappiot (+) |
1,8 | 0,3 |
| Aikaisempien kausien työsuoritukseen perustuvat menot |
0,6 | 0,0 |
| Tappiot/voitot järjestelyn supistamisesta |
0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 8,3 | 3,0 |
| MEUR | Takuut | Tuotevastuut | Toiminnan uudelleenjärjestelyt |
Tappiolliset sopimukset |
Muut | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Varaukset 1.1.2009 | 68,0 | 2,3 | 3,6 | 7,0 | 24,0 | 105,0 |
| Kurssierot | 1,7 | -0,1 | - | 0,0 | 0,0 | 1,6 |
| Lisäykset | 19,4 | 2,4 | 16,5 | 6,1 | 1,2 | 45,6 |
| Käytetyt varaukset | -28,2 | -0,9 | -9,2 | -3,0 | -1,1 | -42,5 |
| Varausten peruutukset | -8,1 | -0,1 | -1,0 | -2,1 | -13,2 | -24,5 |
| Yrityshankinnat/-myynnit | - | - | - | - | - | - |
| Varaukset 31.12.2009 | 52,9 | 3,6 | 9,9 | 8,0 | 10,8 | 85,2 |
| MEUR | Takuut | Tuotevastuut | Toiminnan uudelleenjärjestelyt |
Tappiolliset sopimukset |
Muut | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Varaukset 1.1.2008 | 70,2 | 0,5 | 2,1 | 5,7 | 30,7 | 109,1 |
| Kurssierot | -4,6 | 0,0 | - | 0,0 | -3,8 | -8,4 |
| Lisäykset | 32,3 | 2,2 | 3,3 | 6,1 | 16,7 | 60,6 |
| Käytetyt varaukset | -20,5 | -0,2 | -1,5 | -0,3 | -0,2 | -22,8 |
| Varausten peruutukset | -10,0 | -0,1 | -0,3 | -4,5 | -20,1 | -35,0 |
| Yrityshankinnat/-myynnit | 0,6 | - | - | - | 0,7 | 1,4 |
| Varaukset 31.12.2008 | 68,0 | 2,3 | 3,6 | 7,0 | 24,0 | 105,0 |
| MEUR | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset varaukset | 19,0 | 34,6 |
| Lyhytaikaiset varaukset | 66,2 | 70,4 |
| Yhteensä | 85,2 | 105,0 |
Tuotetakuita koskevat varaukset kattavat takuuvaateisiin liittyvät kustannukset tuotteista, jotka on myyty tilikauden aikana tai aiemmin ja joissa tuotetakuu on voimassa. Korvausvaatimuksia koskeva varaus tehdään, mikäli vaatimuksen määrä, todennäköisyys ja toteutuminen voidaan arvioida. Tappiollisista sopimuksista tehdään varaus, kun on todennäköistä, että sopimuksen kustannukset ylittävät arvioidun sopimuksen kokonaismyyntihinnan. Odotettu tappio kirjataan kuluksi välittömästi. Muut varaukset sisältävät eriä, jotka liittyvät muun muassa irtisanomis-, työttömyys- ja muihin työsuhteisiin liittyviin eriin, veroihin sekä myytyihin liiketoimintoihin.
| Pitkäaikaiset velat MEUR |
31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|
| Muut velvoitteet ja korottomat velat | 28,6 | 26,6 |
| Lyhytaikaiset velat | ||
|---|---|---|
| MEUR | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
| Ostovelat | 198,4 | 344,8 |
| Korkojaksotukset | 15,9 | 17,1 |
| Osakeperusteiset kannustinpalkkiot | 0,0 | 0,2 |
| Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset | 70,0 | 73,5 |
| Asiakasrahoituksen vuokraennakot | 22,9 | 29,0 |
| Projektivelat | 96,2 | 70,7 |
| Muut siirtovelat | 161,5 | 188,8 |
| Yhteensä | 564,8 | 724,0 |
| MEUR | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|
| Takaukset | 0,5 | 0,2 |
| Jälleenmyyjärahoitus | 0,1 | 0,2 |
| Loppuasiakasrahoitus | 10,3 | 11,5 |
| Muut vuokrasopimukset | 49,1 | 48,0 |
| Muut vastuut | 3,7 | 4,0 |
| Yhteensä | 63,7 | 63,9 |
Cargotec Oyj on antanut takauksia konserniyhtiöiden normaaliin liiketoimintaan liittyvien sitoumusten vakuudeksi 554,7 (2008: 599,3) miljoonaa euroa.
Konserni vuokraa koneita ja kalustoa sekä kiinteistöjä ehdoiltaan vaihtelevilla muilla vuokrasopimuksilla.
Asiakasrahoitusvastuista ei odoteta aiheutuvan oleellisia velvoitteita.
| 31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|
| 13,1 | 14,9 |
| 26,5 | |
| 13,1 | 6,7 |
| 49,1 | 48,0 |
| Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten vähimmäisvuokrat 23,0 |
Tilikauden tulokseen sisältyy 14,7 (2008: 15,6) miljoonaa euroa vuokrakuluja.
| Johdannaissopimusten käyvät arvot 31.12.2009 |
|||
|---|---|---|---|
| MEUR | Positiivinen käypä arvo | Negatiivinen käypä arvo | Netto käypä arvo |
| Valuuttatermiinit, rahavirran suojaus | 42,0 | 72,2 | -30,1 |
| Valuuttatermiinit, suojauslaskennan ulkopuolella | 5,9 | 4,3 | 1,6 |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset, rahavirran | |||
| suojaus | - | 9,9 | -9,9 |
| Yhteensä | 47,9 | 86,4 | -38,5 |
| Pitkäaikaisten johdannaissopimusten osuus | |||
| Valuuttatermiinit, rahavirran suojaus | 9,1 | 18,4 | -9,4 |
| Valuuttatermiinit, suojauslaskennan ulkopuolella | - | - | - |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset, rahavirran | |||
| suojaus | - | 9,9 | -9,9 |
| Pitkäaikaisten johdannaissopimusten osuus | 9,1 | 28,4 | -19,3 |
| Lyhytaikaisten johdannaissopimusten osuus | 38,8 | 58,0 | -19,2 |
| 31.12.2008 MEUR |
Positiivinen käypä arvo | Negatiivinen käypä arvo | Netto käypä arvo |
|---|---|---|---|
| Valuuttatermiinit, rahavirran suojaus | 79,6 | 199,0 | -119,4 |
| Valuuttatermiinit, suojauslaskennan ulkopuolella | 82,1 | 14,9 | 67,2 |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset, rahavirran suojaus |
23,7 | - | 23,7 |
| Yhteensä | 185,4 | 213,8 | -28,4 |
| Pitkäaikaisten johdannaissopimusten osuus | |||
| Valuuttatermiinit, rahavirran suojaus | 31,3 | 84,5 | -53,2 |
| Valuuttatermiinit, suojauslaskennan ulkopuolella | - | 0,0 | 0,0 |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset, rahavirran suojaus |
23,7 | - | 23,7 |
| Pitkäaikaisten johdannaissopimusten osuus | 55,0 | 84,5 | -29,5 |
| Lyhytaikaisten johdannaissopimusten osuus | 130,4 | 129,3 | 1,1 |
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset suojaavat helmikuussa 2007 liikkeellelaskettua US Private Placement -joukkovelkakirjalainaa, joka erääntyy vuosina 2014–2019. Rahavirran suojauksiksi määriteltyjen valuuttatermiinien suojauskohteena olevat erittäin todennäköiset rahavirrat toteutuvat pääosin seuraavan kahden vuoden kuluessa.
| Johdannaissopimusten nimellisarvot | ||
|---|---|---|
| MEUR | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
| Valuuttatermiinit | 2 386,5 | 3 617,5 |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset | 225,7 | 225,7 |
| Yhteensä | 2 612,3 | 3 843,3 |
Konserni vuokraa kontinkäsittelylaitteita ehdoiltaan vaihtelevilla muilla vuokrasopimuksilla.
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella saatavat
| vähimmäisvuokrat MEUR |
31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa | 9,5 | 10,5 |
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua |
13,4 | 15,0 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 0,8 | 0,8 |
| Yhteensä | 23,7 | 26,3 |
Tilikauden liikevaihtoon sisältyy 10,5 (2008: 13,9) miljoonaa euroa vuokratuottoja.
Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys sekä tytär-, osakkuus- ja yhteisyritykset. Lähipiiriin luetaan myös hallituksen ja johtoryhmän jäsenet mukaan lukien toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen. Ilkka Herlin ja hänen määräysvallassaan oleva Wipunen varainhallinta oy, Mariatorp Oy (Niklas Herlinin määräysvallassa) ja D-sijoitus Oy (Ilona Herlinin määräysvallassa) omistavat yhtiöstä osuuden, joka tuottaa heille huomattavan vaikutusvallan yhtiössä.
| Liiketapahtumat osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Osakkuusyritykset | Yhteisyritykset | Yhteensä | ||||
| MEUR | 1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 | 1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 | 1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 |
| Tavaroiden myynnit | 4,7 | 6,0 | 7,0 | 7,2 | 11,7 | 13,2 |
| Palvelujen myynnit | 0,2 | 2,0 | - | - | 0,2 | 2,0 |
| Tavaroiden ostot | 9,8 | 10,4 | - | 0,0 | 9,8 | 10,4 |
| Palvelujen ostot | 4,7 | 7,2 | - | - | 4,7 | 7,2 |
| Osakkuus- ja yhteisyrityssaamiset ja -velat | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Osakkuusyritykset | Yhteisyritykset | Yhteensä | ||||
| MEUR | 1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 | 1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 | 1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 |
| Lyhytaikaiset lainasaatavat | - | - | 0,2 | 0,2 | 0,2 | 0,2 |
| Myyntisaamiset | 0,4 | 2,0 | 0,6 | 3,9 | 1,0 | 5,9 |
| Ostovelat | 2,2 | 2,3 | - | 0,0 | 2,2 | 2,3 |
Liiketapahtumat osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa tapahtuvat käyvin markkinahinnoin.
| Ylimmän johdon työsuhde-etuudet | ||
|---|---|---|
| MEUR | 1.1.–31.12.2009 1.1.–31.12.2008 | |
| Palkat ja palkkiot | 6,0 | 4,2 |
| Osakeperusteinen kannustinohjelma | 0,2 | -0,4 |
| Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet | 0,8 | - |
| Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet | 0,3 | 0,1 |
| Yhteensä | 7,3 | 3,9 |
Ylin johto koostuu hallituksesta ja johtoryhmästä. Johtoryhmä kuuluu konsernin avainhenkilöiden osakeperusteiseen kannustinohjelmaan vuosille 2007–2011. Johtoryhmälle maksettiin maaliskuussa 2009 ansaintajaksolta 2007–2008 14 429 kappaletta Cargotecin B-sarjan osaketta. Lisätietoa kannustinohjelmasta on liitetiedossa 26. Optio-oikeudet ja osakeperusteiset maksut.
Toimitusjohtajalla on kuuden kuukauden irtisanomisaika sekä oikeus irtisanomistilanteessa 12 kuukauden erorahaan. Hänellä on oikeus lakisääteiseen eläkkeeseen. Muilla johtoryhmän jäsenillä irtisanomisaika on 6–12 kuukautta, ja yhtä lukuunottamatta heillä on oikeus 6–12 kuukauden erorahaan. Yhdellä vuoden 2009 lopun johtoryhmän jäsenellä on oikeus jäädä eläkkeelle 60 vuoden iässä. Eläke määritellään 60 prosenttina viimeisen kymmenen kalenterivuoden keskimääräisestä vuosiansiosta ilman osakeperusteisia kannustinpalkkioita. Järjestely on katettu yhtiön ottamalla vakuutuksella.
Cargotecin antamat lainat yhtiön ylimmän johdon yhteisesti omistamalle Moving Cargo Oy:lle johdolle suunnatun kannustinjärjestelmän rahoittamiseen olivat 31.12.2009 3,5 (31.12.2008: 3,5) miljoonaa euroa. Lainoista 0,5 miljoonaa euroa on vaihtovelkakirjaehtoista lainaa, joka on koroton ja erääntyy yhtenä eränä 31.3.2012. Muiden lainojen vuotuinen korko on 4,78 %, ja lainan pääoma maksetaan kokonaisuudessaan takaisin viimeistään lainan eräpäivänä 31.3.2012. Vaihtovelkakirjalaina on vakuudeton, muiden lainojen vakuutena on Cargotec Oyj:n osakkeita. Cargotec ei ole antanut lähipiirille muita erityisiä etuuksia tai tehnyt lähipiirin kanssa muita vastaavia järjestelyjä.
| Maksetut palkat, palkkiot ja luontoisedut | ||
|---|---|---|
| 1 000 EUR | 1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 |
| Mikael Mäkinen | ||
| Toimitusjohtaja | 962,5* | 772,1 |
| Pekka Vauramo | ||
| Toimitusjohtajan sijainen (18.12.2008 alkaen) | 490,8* | 12,3 |
| Kari Heinistö | ||
| Toimitusjohtajan sijainen (18.12.2008 asti) | - | 455,1 |
| Ilkka Herlin | ||
| Hallituksen puheenjohtaja | 85,9 | 73,7 |
| Tapio Hakakari | ||
| Hallituksen varapuheenjohtaja (5.3.2009 alkaen) | 58,1 | 41,7 |
| Henrik Ehrnrooth Hallituksen varapuheenjohtaja (5.3.2009 asti) |
7,5 | 46,5 |
| Peter Immonen Hallituksen jäsen |
45,3 | 42,0 |
| Karri Kaitue | ||
| Hallituksen jäsen | 43,8 | 35,0 |
| Antti Lagerroos | ||
| Hallituksen jäsen (29.2.2008 alkaen) | 42,8 | 30,0 |
| Anja Silvennoinen | ||
| Hallituksen jäsen (5.3.2009 alkaen) | 37,8 | - |
| Carl-Gustaf Bergström | ||
| Hallituksen jäsen (29.2.2008 asti) | - | 5,5 |
*Toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen kuuluvat konsernin osakeperusteiseen kannustinohjelmaan vuosille 2007–2011. Toimitusjohtajalle luovutettiin ensimmäisen ansaintajakson palkkiona 2 820 kappaletta ja toimitusjohtajan sijaiselle 1 410 kappaletta B-sarjan osakkeita.
Lisätietoa hallituksen ja johdon osake- ja optio-omistuksista on esitetty "Osakkeet ja osakkeenomistajat" -osiossa.
| 31.12.2009 | Maa | Konsernin omistusosuus (%) |
|---|---|---|
| Cargotec Sweden AB | Ruotsi | 100 |
| Cargotec Finland Oy | Suomi | 100 |
| MacGREGOR-Kayaba Ltd | Japani | 75 |
| Cargotec Solutions LLC | Yhdysvallat | 100 |
| Cargotec Netherlands B.V. | Alankomaat | 100 |
| Cargotec USA Inc. | Yhdysvallat | 100 |
| Cargotec Germany Gmbh | Saksa | 100 |
| MacGREGOR Hydramarine AS | Norja | 90 * |
| Kalmar RT Center LLC | Yhdysvallat | 100 |
| MacGREGOR Plimsoll Pte Ltd | Singapore | 90 * |
| Cargotec UK Ltd. | Iso-Britannia | 100 |
| Cargotec France SAS | Ranska | 100 |
| Kalmar Industries South Africa (Pty) Ltd | Etelä-Afrikka | 100 |
| Cargotec Asia Limited | Hong Kong | 100 |
| Kalmar Belgium NV | Belgia | 100 |
| Cargotec CHS Asia Pacific Pte Ltd. | Singapore | 100 |
| Cargotec Iberia SA | Espanja | 100 |
| Waltco Lift Corp. | Yhdysvallat | 100 |
| Cargotec (ARE) LLC | Arabiemiiri kuntien liitto |
49 * |
| MacGREGOR (DEU) GmbH | Saksa | 100 |
| Hiab Australia Pty. Ltd. | Australia | 100 |
| MacGREGOR Shanghai Trading Co., Ltd. | Kiina | 100 |
| Kalmar Hebefahrzeuge Handelges.m.b.H. | Itävalta | 100 |
| Hiab AS | Norja | 100 |
| Kalmar Norge AS | Norja | 100 |
| Z-Lyften Produktion AB | Ruotsi | 100 |
| Catracom NV | Belgia | 100 |
| Cargotec RUS LLC | Venäjä | 100 |
| MacGREGOR (NOR) AS | Norja | 100 |
| Hiab K.K. | Japani | 100 |
| Hiab S.A. de C.V. | Meksiko | 64 |
| Servicios Hiab S.A. de C.V. | Meksiko | 64 |
| Hiab SA/NV | Belgia | 100 |
| Kalmar Port Machinery Shanghai Ltd | Kiina | 100 |
| Cargotec Italia S.r.l. | Italia | 100 |
| Cargotec India Private Limited | Intia | 100 |
| Hiab (Pty) Ltd. | Etelä-Afrikka | 74 |
| 31.12.2009 | Maa | Konsernin omistusosuus (%) |
|---|---|---|
| Kalmar Equipment (Australia) Pty. Ltd. | Australia | 100 |
| Zepro Danmark A/S | Tanska | 100 |
| MacGREGOR Plimsoll Offshore Services Pte Ltd | Singapore | 90 * |
| Hiab Sp. Z o.o. | Puola | 100 |
| DEL Equipment (UK) Ltd. | Iso-Britannia | 100 |
| Moffett Engineering Ltd | Irlanti | 100 |
| Moffett Research & Development Ltd | Irlanti | 100 |
| Bransdale Limited | Irlanti | 100 |
| Kalmar Port Machinery (Shenzhen) Co., Ltd | Kiina | 100 |
| Cargotec Brazil Indústria e Comércio de Equipamentos para Movimentacao de Cargas Ltda |
Brasilia | 100 |
| Officine Cargotec Ferrari Prato S.r.l. | Italia | 100 |
| MacGREGOR (KOR) Ltd | Korean tasavalta | 100 |
| Hiab Chile S.A. | Chile | 100 |
| Cargotec Industries (China) Co., Ltd | Kiina | 100 |
| Hiab Load Handling Equipment (Shanghai) Co., Ltd |
Kiina | 100 |
| MacGREGOR (GRC) EPE | Kreikka | 100 |
| Interhydraulik Zepro GmbH | Itävalta | 100 |
| MacGREGOR (DNK) A/S | Tanska | 100 |
| Hiab Sdn Bhd | Malesia | 100 |
| Kalmar Danmark A/S | Tanska | 100 |
| Officine Cargotec Ferrari Genova S.r.l. | Italia | 100 |
| Platform Crane Services Mexico S. de. R.L. | Meksiko | 100 |
| Hiab spol s.r.o. | Slovakia | 100 |
| SRMP - Societe Reunionaise de Maintenance Portuaire |
Ranska | 51 |
| O'Leary's Material Handling Services Pty Ltd | Australia | 70 |
| Cargotec Poland Sp. Z.o.o. | Puola | 100 |
| Tagros d.o.o. | Slovenia | 100 |
| Hiab New Zealand Ltd | Uusi-Seelanti | 100 |
| MacGREGOR (HRV) d.o.o. | Kroatia | 100 |
| MacGREGOR Plimsoll Sdn Bhd | Malesia | 90 * |
| Cargotec ACT B.V. | Alankomaat | 100 |
| Hiab Kft. | Unkari | 100 |
| Hiab s.r.o | Tsekin tasavalta | 100 |
| MacGREGOR BLRT Baltic OÜ | Viro | 51 |
| 31.12.2009 | Maa | Konsernin omistusosuus (%) |
|---|---|---|
| Arabiemiiri | ||
| MacGREGOR (ARE) GULF LLC | kuntien liitto | 49 * |
| Shanghai Huaguan Hiab Special Purpose Vehicle Co., Ltd. |
Kiina | 33 ** |
| Cargotec Argentina S.R.L. | Argentiina | 100 |
| Hiab d.o.o. | Kroatia | 100 |
| MacGREGOR (POL) Sp. Z o.o | Puola | 100 |
| PT MacGREGOR Plimsoll Indonesia | Indonesia | 90 * |
| MacGREGOR Qatar Navigation Company WLL | Qatar | 49 * |
| Cargotec Port Security LLC | Yhdysvallat | 100 |
| Cargotec de México, S.A. de C.V. | Meksiko | 100 |
| Moffett B.V. | Alankomaat | 100 |
| Cargotec Albania SHPK | Albania | 100 |
| Cargotec Maghreb SA | Marokko | 100 |
| MacGREGOR (BRA) Ltda | Brasilia | 100 |
| Cargotec Estonia AS | Viro | 100 |
| Hiab Cranes, S.L. | Espanja | 100 |
| OOO MacGREGOR (RUS) | Venäjä | 100 |
| Cargotec Ukraine, LLC | Ukraina | 100 |
| MacGREGOR Plimsoll (Tianjin) Co., Ltd | Kiina | 90 * |
| Kalmar Nederland C.V. | Alankomaat | 100 |
| Cargotec Holding Sweden AB | Ruotsi | 100 |
| Cargotec Holding, Inc. | Yhdysvallat | 100 |
| Bromma (Malaysia) Sdn. Bhd. | Malesia | 100 |
| MacGREGOR Beteiligungs GmbH | Saksa | 100 |
| MacGREGOR (SGP) Pte Ltd. | Singapore | 100 |
| Zeteco AB | Ruotsi | 100 |
| Cargotec FZCO | Arabiemiiri kuntien liitto |
100 |
| Cargotec Swizerland S.A. | Sveitsi | 100 |
| Cargotec Holding Netherlands B.V. | Alankomaat | 100 |
| Cargotec Patenter AB | Ruotsi | 100 |
| Cargotec Engineering Italy S.r.l. | Italia | 60 * |
| Waltco Lift Inc. | Kanada | 100 |
| Forastar Oy Ab | Suomi | 100 |
| Oy Sisu Ab | Suomi | 100 |
| Cargotec Solutions Oy | Suomi | 100 |
| Kiinteistö Oy Kalasatama | Suomi | 100 |
| MacGREGOR Goodway (Shanghai) Marine Engineering Consulting Co., Ltd. |
Kiina | 67 |
| 31.12.2009 | Maa | Konsernin omistusosuus (%) |
|---|---|---|
| MacGREGOR (CYPRUS) Ltd. | Kypros | 100 |
| Bromma Far East Pte. Ltd. | Singapore | 100 |
| MacGREGOR (HKG) Ltd | Hong Kong | 100 |
| All Set Marine Lashing AB | Ruotsi | 100 |
| Cargotec Holding (Ireland) Ltd. | Irlanti | 100 |
| Cargotec Holding Finland Oy | Suomi | 100 |
| Kalmar South East Asia Pte. Ltd | Singapore | 100 |
| Cargotec Norway AS | Norja | 100 |
| Societe Immobiliere Mavivray S.a.r.l. | Ranska | 100 |
| Conver Ingenieurtechnik GmbH & Co KG | Saksa | 100 |
| Cargotec Patenter HB | Ruotsi | 100 |
| MacGREGOR (CHN) Ltd | Hong Kong | 100 |
| Zepro Hebebühnen GmbH | Saksa | 100 |
| Cargotec U.S. Sales Oy | Suomi | 100 |
| Cargotec U.S. Manufacturing Oy | Suomi | 100 |
| MacGREGOR (UKR) | Ukraina | 99 |
| Conver Ingenieurtechnik GmbH | Saksa | 100 |
| Bringeven Ltd. | Iso-Britannia | 100 |
| International MacGREGOR-Navire Holding BV | Alankomaat | 100 |
| Koffert Sverige AB | Ruotsi | 100 |
| Kalmar B.V. | Alankomaat | 100 |
| Kalmar RT Holding LLC | Yhdysvallat | 100 |
| Kalmar Nevada Inc. | Yhdysvallat | 100 |
| MacGREGOR BLRT Baltic UAB | Liettua | 51 |
| Hiab Ltd. | Iso-Britannia | 100 |
| Cargotec Carribbean Services Ltd. | Bahama | 100 |
| Hiab Hana Ltd. | Korean tasavalta | 99 |
| Kalmar Ltd. (dormant) | Iso-Britannia | 100 |
| Cargotec Panama S.A. | Panama | 100 |
| MacGREGOR (GBR) Ltd | Iso-Britannia | 100 |
| Grampian Hydraulics Limited | Iso-Britannia | 100 |
| Moffett Ltd | Iso-Britannia | 100 |
| MacGREGOR Navire P Equipamentos Portuários e Para Construcão Naval Unipessoal, Lda. |
Portugali | 100 |
| Cargotec Sweden AB, Taiwan Branch | Taiwan | 100 |
** Cargotecilla on 66 prosentin määräysvalta yrityksessä.
Tammikuussa 2010 Cargotec myi Yhdysvalloissa sijaitsevan Waltco Hydraulics'in sylinteriliiketoiminnan Ligon Industries, LLC:lle.
Tilikauden 2010 alusta lähtien Cargotecilla on kaksi liiketoimintasegmenttiä; Industrial and Terminal sekä Marine. Industrial and Terminal koostuu aikaisemmista Hiab- ja Kalmar-liiketoimintasegmenteistä. Marine koostuu aikaisemmasta MacGregorliiketoimintasegmentistä.
| MEUR | Liite 1.1.–31.12.2009 1.1.–31.12.2008 | ||
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 79,1 | 26,1 | |
| Hallinnon kulut | 2, 3 | -100,0 | -34,7 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 4 | 0,0 | 0,0 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 5 | 0,0 | - |
| Liikevoitto/-tappio | -20,9 | -8,6 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 7 | ||
| Korko- ja rahoitustuotot | |||
| Saman konsernin yrityksiltä | 36,9 | 364,1 | |
| Muilta | 291,4 | 208,0 | |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | |||
| Saman konsernin yrityksille | -18,8 | -50,6 | |
| Muille | -339,7 | -370,6 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -30,2 | 150,8 | |
| Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja |
-51,2 | 142,3 | |
| Tuloverot | 8 | 2,8 | 16,2 |
| Tilikauden voitto | -48,4 | 158,5 |
Luvut on esitetty suomalaisen tilinpäätöskäytännön (FAS) mukaisesti.
| MEUR | Liite | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | |||
| Aineettomat oikeudet | 1,1 | 0,1 | |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 4,8 | 1,6 | |
| Aineettomat hyödykkeet yhteensä | 9 | 5,9 | 1,6 |
| Aineelliset hyödykkeet | |||
| Maa-alueet | 0,4 | 0,4 | |
| Rakennukset | 0,4 | 0,4 | |
| Koneet ja kalusto | 0,3 | 0,3 | |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 0,0 | 0,0 | |
| Keskeneräiset investoinnit | 2,9 | 1,0 | |
| Aineelliset hyödykkeet yhteensä | 10 | 4,0 | 2,1 |
| Sijoitukset | |||
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | 1 478,1 | 1 508,2 | |
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä | 1,4 | 1,4 | |
| Muut osakkeet ja osuudet | 1,1 | 1,1 | |
| Sijoitukset yhteensä | 11 | 1 480,6 | 1 510,7 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 1 490,5 | 1 514,4 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Saamiset | |||
| Pitkäaikaiset saamiset | |||
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 12 | 309,3 | 281,0 |
| Johdannaisvarat | 19 | - | 23,7 |
| Laskennallinen verosaaminen | 22,2 | 19,4 | |
| Muut saamiset | 7,0 | 7,7 | |
| Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 338,5 | 331,9 | |
| Lyhytaikaiset saamiset | |||
| Myyntisaamiset | 0,0 | 0,0 | |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 12 | 1 124,3 | 1 006,6 |
| Johdannaisvarat | 19 | 6,7 | 5,0 |
| Muut saamiset | - | 6,5 | |
| Siirtosaamiset | 13 | 5,5 | 7,1 |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 1 136,5 | 1 025,3 | |
| Saamiset yhteensä | 1 475,0 | 1 357,2 | |
| Rahavarat | 206,8 | 15,2 | |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 1 681,9 | 1 372,4 | |
| Vastaavaa yhteensä | 3 172,4 | 2 886,8 |
| MEUR | Liite 31.12.2009 | 31.12.2008 | |
|---|---|---|---|
| OMA PÄÄOMA JA VELAT Oma pääoma |
|||
| Osakepääoma | 64,3 | 64,3 | |
| Ylikurssirahasto | 98,0 | 98,0 | |
| Käyvän arvon rahasto | 5,6 | 25,1 | |
| Edellisten tilikausien voitto | 923,5 | 801,4 | |
| Tilikauden voitto | -48,4 | 158,5 | |
| Oma pääoma yhteensä | 14 | 1 043,0 | 1 147,3 |
| Velat | |||
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Joukkovelkakirjalainat | 307,6 | 314,7 | |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 191,9 | 118,8 | |
| Velat saman konsernin yrityksille | 16 | 50,0 | 50,0 |
| Johdannaisvelat | 9,9 | - | |
| Laskennallinen verovelka | 2,0 | 8,8 | |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 15 | 561,3 | 492,4 |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 25,8 | 49,5 | |
| Ostovelat | 2,1 | 3,2 | |
| Velat saman konsernin yrityksille | 16 | 1 508,8 | 1 154,6 |
| Johdannaisvelat | 19 | 3,6 | 11,1 |
| Muut velat | - | 5,2 | |
| Siirtovelat | 17 | 27,7 | 23,5 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 1 568,0 | 1 247,1 | |
| Velat yhteensä | 2 129,3 | 1 739,4 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 3 172,4 | 2 886,8 |
Luvut on esitetty suomalaisen tilinpäätöskäytännön (FAS) mukaisesti.
| MEUR | 1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 |
|---|---|---|
| Tilikauden voitto | -20,9 | -8,6 |
| Oikaisut tilikauden voittoon | 1,2 | 0,3 |
| Käyttöpääoman muutos | 4,2 | 9,3 |
| Maksetut korot ja valuuttakurssierät | -49,6 | -77,4 |
| Saadut osingot | - | 308,9 |
| Saadut korot ja valuuttakurssierät | 41,5 | 56,4 |
| Maksetut verot | - | - |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | -23,6 | 288,9 |
| Käyttöomaisuushankinnat | -7,4 | -3,0 |
| Investoinnit tytäryhtiösijoituksiin | -14,1 | -57,8 |
| Luovutustulot tytäryhtiösijoituksista | 1,0 | 0,0 |
| Käyttöomaisuusmyynnit | - | 0,2 |
| Investointien rahavirta, muut erät | - | -1,0 |
| Investointien nettorahavirta | -20,6 | -61,6 |
| Omien osakkeiden hankinta | - | -23,6 |
| Optio-oikeuksilla tehdyt osakemerkinnät | 0,0 | 0,7 |
| Myönnetyt lainat | -424,5 | -678,7 |
| Lainasaamisten takaisinmaksut | 279,1 | 149,3 |
| Lyhytaikaisten lainojen nostot | 563,2 | 122,6 |
| Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut | -237,3 | - |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 92,0 | 570,8 |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | - | -420,1 |
| Maksetut osingot | -36,7 | -65,3 |
| Saadut ja maksetut konserniavustukset | - | 12,8 |
| Rahoituksen nettorahavirta | 235,9 | -331,6 |
| Rahavarojen muutos | 191,7 | -104,3 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 15,2 | 119,5 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 206,8 | 15,2 |
| Käyttöpääoman muutos | ||
| Lyhytaikaisten liikesaamisten lisäys | - | 5,1 |
| Lyhytaikaisten liikesaamisten vähennys | -5,2 | - |
| Lyhytaikaisten velkojen lisäys | 9,4 | 4,2 |
| Käyttöpääoman muutos | 4,2 | 9,3 |
Luvut on esitetty suomalaisen tilinpäätöskäytännön (FAS) mukaisesti.
Cargotec Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön periaatteiden mukaisesti.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot käsitellään myynnin tai ostojen oikaisuerinä. Rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.
Laskennallinen verovelka ja -saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena.
Veroihin sisältyy verotettavan tulon perusteella laskettu vero. Helmikuussa 2007 nostetun valuuttamääräisen joukkovelkakirjalainan rahavirtojen suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutoksista aiheutuvat laskennalliset verovelat ja -saamiset on kirjattu taseeseen.
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalennuksilla. Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Arvioituihin taloudellisiin käyttöaikoihin perustuvat poistoajat ovat seuraavat:
Pakolliset varaukset ovat vastaisia menoja, joiden suorittamiseen emoyhtiö on sitoutunut ja joista ei todennäköisesti kerry niitä vastaavaa tuloa, tai vastaisia menetyksiä, joiden toteutumista on pidettävä ilmeisenä.
Sopimuksentekohetkellä johdannaisinstrumentit kirjataan taseeseen hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa, jonka jälkeen ne arvostetaan tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Valuuttatermiinien käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivänä noteerattuihin termiinikursseihin ja korkotermiinit arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän korkonoteerauksia. Koron- ja valuutanvaihtosopimukset arvostetaan odotettujen kassavirtojen nykyarvojen perusteella. Optiot arvostetaan käyttämällä yleisesti hyväksyttyjä arvonmääritysmalleja. Tilinpäätöshetkellä emoyhtiöllä ei ollut avoimia korkotermiinejä eikä optiosopimuksia.
Suojauslaskennan piirissä olevat johdannaisinstrumentit, joiden suojattavan kohteen maturiteetti on yli 12 kuukautta, kirjataan taseen pitkäaikaisiin varoihin ja velkoihin, muut johdannaisinstrumentit lyhytaikaisiin varoihin ja velkoihin.
IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa sovelletaan valuuttamääräisen lainan rahavirtojen suojauksiin. Emoyhtiö dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välisen suhteen sekä emoyhtiön riskienhallintatavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Emoyhtiö dokumentoi ja arvioi, suojausta aloittaessaan ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen ja välitilinpäätösten yhteydessä, suojaussuhteiden tehokkuuden mittaamalla suojausinstrumentin kykyä kumota suojauskohteen käyvän arvon tai rahavirtojen arvon muutokset. Suojauslaskennan kriteerit täyttävien rahavirtojen suojausinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutokset kirjataan oman pääoman käyvän arvon rahastoon. Tehoton osa kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Oman pääomaan käyvän arvon rahastoon kirjattu johdannaisten kumulatiivinen voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan suojatun erän oikaisuna samalla kaudella kuin suojattu erä kirjataan tuloslaskelmaan. Mikäli ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, siirretään kyseisen suojausinstrumentin kumulatiivinen käyvän arvon muutos välittömästi tuloslaskelmaan. Kun suojausinstrumentti erääntyy, myydään, sopimus puretaan tai toteutetaan tai suojaussuhde keskeytetään, aiemmin omaan pääomaan kirjattu arvonmuutosten kertymä jää omaan pääomaan erilliseksi eräksi ja tuloutetaan vasta, kun ennakoitu liiketoimi toteutuu.
Suojauslaskennan ulkopuolella olevien suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan tuloslaskelmaan, suojatun kohteen mukaisesti joko liiketoiminnan kuluihin tai rahoituskuluihin ja -tuottoihin.
Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, käyvän arvon rahastosta sekä edellisten tilikausien voitosta, josta on vähennetty maksetut osingot. Ylikurssirahastoon kirjataan osakepääoman muutoksen kirjanpidollisen vasta-arvon ylittävä osa. Käyvän arvon rahasto sisältää rahavirtojen suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutokset. Tilikauden voitto sekä muutokset yhtiön omistamissa osakkeissa kirjataan edellisten tilikausien voittoihin.
| MEUR | 1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | 17,0 | 9,7 |
| Eläkekulut | 2,5 | 1,3 |
| Muut henkilösivukulut | 1,4 | 0,4 |
| Yhteensä | 21,0 | 11,3 |
Hallituksen jäsenille tilikauden aikana maksetut palkat ja palkkiot sekä heille myönnetyt luontoisedut olivat yhteensä 0,3 (2008: 0,3) miljoonaa euroa.
Toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaiselle tilikauden aikana maksetut palkat ja palkkiot sekä heille myönnetyt luontoisedut olivat yhteensä 1,5 (2008: 1,2) miljoonaa euroa.
| Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin | 1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 |
|---|---|---|
| Toimihenkilöt | 148 | 97 |
Henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkeyhtiössä.
Johdon eläkesitoumukset Yhdellä johtoryhmän jäsenellä on oikeus jäädä eläkkeelle 60 vuoden iässä. Eläke määritellään 60 prosenttia viimeisen kymmenen kalenterivuoden keskimääräisestä vuosiansiosta ilman osakeperusteisia kannustepalkkioita. Järjestely on katettu yhtiön ottamalla vakuutuksella.
| MEUR | 1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 |
|---|---|---|
| Aineettomat oikeudet | 0,2 | 0,0 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 0,9 | 0,1 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 0,0 | 0,0 |
| Koneet ja kalusto | 0,2 | 0,1 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 1,2 | 0,3 |
| MEUR | 1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 |
|---|---|---|
| Käyttöomaisuuden luovutusvoitot | - | 0,0 |
| Muut tuotot | 0,0 | - |
| Yhteensä | 0,0 | 0,0 |
| MEUR | 1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 |
|---|---|---|
| Käyttöomaisuuden luovutustappiot | 0,0 | - |
| Yhteensä | 0,0 | - |
| MEUR | 1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 |
|---|---|---|
| Tilintarkastus | 0,4 | 0,3 |
| Todistukset ja lausunnot | 0,0 | 0,1 |
| Veroneuvonta | 0,1 | 0,1 |
| Muut palvelut | 0,4 | 0,3 |
| Yhteensä | 0,8 | 0,7 |
| Korko- ja rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä MEUR |
1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 |
|---|---|---|
| Korkotuotot | 32,5 | 52,9 |
| Osinkotuotot | - | 308,9 |
| Valuuttakurssierot | 2,7 | 1,1 |
| Muut rahoitustuotot | 1,8 | 1,1 |
| Yhteensä | 36,9 | 364,1 |
| Korko- ja rahoitustuotot muilta MEUR |
1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 |
|---|---|---|
| Korkotuotot | 0,7 | 2,2 |
| Valuuttakurssierot | 290,6 | 205,8 |
| Yhteensä | 291,4 | 208,0 |
| MEUR | Korkokulut ja muut rahoituskulut saman konsernin yrityksille 1.1.–31.12.2009 |
1.1.–31.12.2008 |
|---|---|---|
| Korkokulut | 15,8 | 49,6 |
| Valuuttakurssierot | 3,0 | 0,9 |
| Yhteensä | 18,8 | 50,6 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut muille MEUR |
1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 |
|---|---|---|
| Korkokulut | 19,5 | 21,4 |
| Valuuttakurssierot | 278,1 | 243,4 |
| Arvonalentumiset tytäryhtiöosakkeista | 40,3 | 105,0 |
| Muut rahoituskulut | 1,9 | 0,9 |
| Yhteensä | 339,7 | 370,6 |
| MEUR | 1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 |
|---|---|---|
| Laskennallisten verojen muutos | -2,8 | -16,2 |
| Yhteensä | -2,8 | -16,2 |
| MEUR | Aineettomat oikeudet |
Muut pitkävai kutteiset menot |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2009 | 0,2 | 1,7 | 1,9 |
| Lisäykset | 1,2 | 4,1 | 5,3 |
| Vähennykset | - | -0,1 | -0,1 |
| Hankintameno 31.12.2009 | 1,4 | 5,8 | 7,2 |
| Kertyneet poistot 1.1.2009 | 0,1 | 0,2 | 0,3 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot |
- | 0,0 | 0,0 |
| Tilikauden poisto | 0,2 | 0,9 | 1,0 |
| Kertyneet poistot 31.12.2009 | 0,3 | 1,0 | 1,3 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 1,1 | 4,8 | 5,9 |
| Hankintameno 1.1.2008 | 0,1 | 0,1 | 0,2 |
| Lisäykset | 0,1 | 1,6 | 1,7 |
| Hankintameno 31.12.2008 | 0,2 | 1,7 | 1,9 |
| Kertyneet poistot 1.1.2008 | 0,0 | 0,1 | 0,2 |
| Tilikauden poisto | 0,0 | 0,1 | 0,1 |
| Kertyneet poistot 31.12.2008 | 0,1 | 0,2 | 0,3 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 0,1 | 1,6 | 1,6 |
| MEUR | Rakennukset | Koneet ja kalusto | Muut aineelliset hyödykkeet |
Keskeneräiset investoinnit |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2009 | 0,4 | 0,5 | 0,1 | 1,0 | 2,1 |
| Lisäykset | - | 0,2 | - | 1,9 | 2,1 |
| Vähennykset | - | 0,0 | - | - | 0,0 |
| Hankintameno 31.12.2009 | 0,4 | 0,7 | 0,1 | 2,9 | 4,2 |
| Kertyneet poistot 1.1.2009 | 0,0 | 0,2 | 0,1 | - | 0,3 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | - | 0,0 | - | - | 0,0 |
| Tilikauden poisto | 0,0 | 0,2 | 0,0 | - | 0,2 |
| Kertyneet poistot 31.12.2009 | 0,0 | 0,4 | 0,1 | - | 0,5 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 0,4 | 0,3 | 0,0 | 2,9 | 3,7 |
| Hankintameno 1.1.2008 | 0,6 | 0,3 | 0,1 | - | 1,0 |
| Lisäykset | - | 0,2 | - | 1,0 | 1,3 |
| Vähennykset | -0,2 | 0,0 | 0,0 | - | -0,2 |
| Hankintameno 31.12.2008 | 0,4 | 0,5 | 0,1 | 1,0 | 2,1 |
| Kertyneet poistot 1.1.2008 | 0,0 | 0,1 | 0,1 | - | 0,2 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0,0 | - | - | - | 0,0 |
| Tilikauden poisto | 0,0 | 0,1 | 0,0 | - | 0,2 |
| Kertyneet poistot 31.12.2008 | 0,0 | 0,2 | 0,1 | - | 0,3 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 0,4 | 0,3 | 0,0 | 1,0 | 1,8 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 |
Kirjanpitoarvo 31.12.2008 |
|||
|---|---|---|---|---|
| Konserniyritykset | Maa | Omistusosuus (%) | MEUR | MEUR |
| Hiab SA/NV | Belgia | 100,0 | 749,4 | 749,4 |
| Cargotec Sweden AB | Ruotsi | 100,0 | 223,4 | 223,4 |
| Cargotec Holding, Inc. | Yhdysvallat | 100,0 | 208,0 | 208,0 |
| Cargotec Holding Sweden AB | Ruotsi | 100,0 | 103,3 | 103,3 |
| Cargotec Holding Netherlands B.V. | Alankomaat | 100,0 | 98,9 | 98,9 |
| Cargotec UK Ltd | Iso-Britannia | 100,0 | 44,5 | 0,0 |
| Cargotec France SAS | Ranska | 100,0 | 16,5 | 16,5 |
| Cargotec Norway AS | Norja | 100,0 | 13,3 | 13,3 |
| Kalmar Belgium NV | Belgia | 100,0 | 11,2 | 11,2 |
| Cargotec Estonia AS | Viro | 100,0 | 6,0 | 16,5 |
| Kalmar Danmark A/S | Tanska | 100,0 | 1,4 | 0,1 |
| Tagros d.o.o. | Slovenia | 100,0 | 1,2 | 1,2 |
| Kalmar Industries South Africa (Pty) Ltd | Etelä-Afrikka | 100,0 | 0,7 | 0,7 |
| Kiinteistö Oy Kalasatama | Suomi | 100,0 | 0,1 | 0,1 |
| Forastar Oy Ab | Suomi | 100,0 | 0,0 | 0,0 |
| Oy Sisu Ab | Suomi | 100,0 | 0,0 | 0,0 |
| Cargotec Holding Finland Oy | Suomi | 100,0 | 0,0 | 0,0 |
| Cargotec Solutions Oy | Suomi | 100,0 | 0,0 | 0,0 |
| Hiab Kft. | Unkari | 100,0 | 0,0 | 2,7 |
| Hiab s.r.o. | Tsekin tasavalta | 100,0 | 0,0 | 1,0 |
| Hiab spol. s.r.o. | Slovakia | 100,0 | 0,0 | 0,8 |
| Hiab d.o.o. | Kroatia | 100,0 | 0,0 | 0,3 |
| Catracom NV | Belgia | 0,2 | 0,0 | 0,0 |
| Kalmar UK Holding AB | Ruotsi | - | - | 59,6 |
| Cargotec Engineering Italy S.r.l. | Italia | - | - | 1,1 |
| Yhteensä | 1 478,1 | 1 508,2 | ||
| Osakkuusyritykset | ||||
| Dalian Nurmi Hydraulics Co. Ltd | Kiina | 25,0 | 1,4 | 1,4 |
| Yhteensä | 1,4 | 1,4 | ||
| Muut osakkeet ja osuudet | ||||
| Muut | 1,1 | 1,1 | ||
| Yhteensä | 1,1 | 1,1 |
| MEUR | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 22,5 | 14,5 |
| Muut saamiset | 1 092,6 | 974,0 |
| Siirtosaamiset | 9,2 | 18,1 |
| Yhteensä | 1 124,3 | 1 006,6 |
| MEUR | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|
| Arvonlisäverosaatavat | 0,0 | 0,0 |
| Maksetut ennakot, sijoitukset | 0,7 | 0,4 |
| Muut siirtosaamiset | 4,8 | 6,7 |
| Yhteensä | 5,5 | 7,1 |
| MEUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| SIDOTTU OMA PÄÄOMA | ||
| Osakepääoma 1.1. | 64,3 | 64,2 |
| Optioilla merkityt osakkeet | 0,0 | 0,1 |
| Osakepääoma 31.12. | 64,3 | 64,3 |
| Ylikurssirahasto 1.1. | 98,0 | 97,4 |
| Optioilla merkityt osakkeet | 0,0 | 0,6 |
| Ylikurssirahasto 31.12. | 98,0 | 98,0 |
| Käyvän arvon rahasto 1.1. | 25,1 | 12,6 |
| Rahavirran suojaukset | -26,3 | 16,9 |
| Laskennallisen verovelan/-saatavan muutos | 6,8 | -4,4 |
| Käyvän arvon rahasto 31.12. | 5,6 | 25,1 |
| Sidottu oma pääoma yhteensä | 167,9 | 187,4 |
| VAPAA OMA PÄÄOMA | ||
| Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. | 960,0 | 890,4 |
| Omien osakkeiden hankinta | - | -23,6 |
| Omien osakkeiden käyttö | 0,2 | - |
| Maksetut osingot | -36,7 | -65,3 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. | 923,5 | 801,4 |
| Tilikauden voitto | -48,4 | 158,5 |
| Oma pääoma yhteensä | 1 043,0 | 1 147,3 |
| Vapaa oma pääoma yhteensä | 875,1 | 960,0 |
| MEUR | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|
| Erääntyy yli 5 vuoden kuluttua | ||
| Joukkovelkakirjalaina | 307,6 | 314,7 |
| Velat saman konsernin yrityksille | 50,0 | 50,0 |
| Muut pitkäaikaiset velat | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 191,9 | 118,8 |
| Johdannaisvelat | 9,9 | - |
| Laskennallinen verovelka | 2,0 | 8,8 |
| Yhteensä | 561,3 | 492,4 |
| MEUR | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|
| Ostovelat | 3,5 | 0,6 |
| Muut velat | 1 499,2 | 1 202,1 |
| Siirtovelat | 6,1 | 1,9 |
| Yhteensä | 1 508,8 | 1 204,6 |
| MEUR | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|
| Palkat ja sosiaalikuluvaraukset | 5,7 | 2,3 |
| Korkojaksotukset | 15,7 | 16,3 |
| Muut siirtovelat | 6,3 | 4,8 |
| Yhteensä | 27,7 | 23,5 |
| MEUR | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|
| Saman konsernin yritysten puolesta annetut takaukset |
554,7 | 599,3 |
| Osakkuusyritysten puolesta annetut takaukset |
- | 0,2 |
| Muiden puolesta annetut takaukset | 0,4 | - |
| Yhteensä | 555,1 | 599,5 |
| Vuokravastuut muiden puolesta | 3,5 | 3,7 |
| Leasingvastuut | ||
| Seuraavalla tilikaudella maksettavat | 0,4 | 0,3 |
| Myöhemmin maksettavat | 0,4 | 0,4 |
| Yhteensä | 4,2 | 4,4 |
| Johdannaissopimusten käyvät arvot | Positiivinen käypä arvo | Negatiivinen käypä arvo | Netto käypä arvo | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | 31.12.2009 | 31.12.2008 | 31.12.2009 | 31.12.2008 | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
| Valuuttatermiinit | 4,6 | 3,9 | 3,5 | 10,2 | 1,1 | -6,3 |
| Konsernin sisäiset valuuttatermiinit | 2,1 | 1,1 | 0,1 | 0,9 | 2,0 | 0,2 |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset | - | 23,7 | 9,9 | - | -9,9 | 23,7 |
| Yhteensä | 6,7 | 28,8 | 13,5 | 11,1 | -6,8 | 17,7 |
| Johdannaissopimusten nimellisarvot | ||
|---|---|---|
| MEUR | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
| Valuuttatermiinit | 483,6 | 399,1 |
| Konsernin sisäiset valuuttatermiinit | 85,0 | 79,7 |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset | 225,7 | 225,7 |
| Yhteensä | 794,3 | 704,5 |
| Konsernin tuloslaskelma | 2009 | 2008 | 2007 | 2006 | 1.6.–31.12.2005 | Pro forma 2005 | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | MEUR | 2 581 | 3 399 | 3 018 | 2 597 | 1 419 | 2 358 |
| Vienti ja ulkomaan toiminta | MEUR | 2 530 | 3 280 | 2 919 | 2 528 | 1 374 | 2 288 |
| Liikevoitto | MEUR | 0 | 174 | 203 | 240 | 124 | 195 |
| % liikevaihdosta | % | 0,0 | 5,1 | 6,7 | 9,3 | 8,8 | 8,3 |
| Operatiivinen liikevoitto | MEUR | 61 1) |
193 1) |
221 2) |
223 3) |
113 4) |
180 4) |
| % liikevaihdosta | % | 2,4 1) |
5,7 1) |
7,3 2) |
8,6 3) |
8,0 4) |
7,6 4) |
| Voitto ennen veroja | MEUR | -27 | 145 | 184 | 232 | 126 | 191 |
| % liikevaihdosta | % | -1,0 | 4,3 | 6,1 | 8,9 | 8,8 | 8,1 |
| Tilikauden voitto | MEUR | 7 | 121 | 138 | 166 | 87 | 137 |
| % liikevaihdosta | % | 0,3 | 3,6 | 4,6 | 6,4 | 6,2 | 5,8 |
| Muut tunnusluvut | 2009 | 2008 | 2007 | 2006 | 1.6.–31.12.2005 | Pro forma 2005 | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | MEUR | 351 | 387 | 353 | 297 | 160 | 280 |
| Poistot ja arvonalentumiset | MEUR | 60 | 60 | 60 | 41 | 24 | 38 |
| Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin |
MEUR | 88 | 77 | 53 | 47 | 18 | 29 |
| Investoinnit asiakasrahoitussopimuksiin | MEUR | 19 | 36 | 38 | 22 | 21 | 28 |
| Investoinnit yhteensä % liikevaihdosta | % | 4,1 | 3,3 | 3,0 | 2,6 | 2,8 | 2,4 |
| Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot | MEUR | 37 | 47 | 46 | 31 | 18 | 30 |
| % liikevaihdosta | % | 1,4 | 1,4 | 1,5 | 1,2 | 1,2 | 1,3 |
| Oma pääoma | MEUR | 881 | 864 | 897 | 877 | 767 | 767 |
| Taseen loppusumma | MEUR | 2 687 | 3 039 | 2 583 | 1 988 | 1 781 | 1 781 |
| Korolliset nettovelat | MEUR | 335 5) |
478 5) |
326 5) |
107 | 121 | 121 |
| Oman pääoman tuotto | % | 0,8 | 13,7 | 15,6 | 20,2 | 20,8 6) |
19,2 |
| Sijoitetun pääoman tuotto | % | 0,2 | 12,7 | 16,8 | 23,1 | 21,9 6) |
20,9 |
| Omavaraisuusaste | % | 37,5 | 33,0 | 38,3 | 47,6 | 46,2 | 46,2 |
| Nettovelkaantumisaste | % | 38,0 5) |
55,3 5) |
36,3 5) |
12,3 | 15,7 | 15,7 |
| Saadut tilaukset | MEUR | 1 828 | 3 769 | 4 106 | 2 910 | 1 366 | 2 385 |
| Tilauskanta | MEUR | 2 149 | 3 054 | 2 865 | 1 621 | 1 257 | 1 257 |
| Henkilöstö keskimäärin | 10 785 | 11 777 | 10 276 | 8 026 | 7 446 | 7 388 | |
| Henkilöstö 31.12. | 9 606 | 11 826 | 11 187 | 8 516 | 7 571 | 7 571 | |
| Osingot | MEUR | 24 7) |
37 | 65 | 63 | 41 | 41 |
Pro forma -lukujen laatimisperiaatteet on esitetty Cargotec Oyj:n aikaisempien vuosien tilinpäätösten yhteydessä (www. cargotec.fi)
1) Ilman toiminnan uudelleenjärjestelykuluja.
2) Ilman konttitarttujien tarkastus- ja korjausohjelmasta johtuvaa kertaluonteista kulua.
3) Ilman kiinteistöjen myyntivoittoa.
4) Ilman Consoliksen myyntivoittoa ja MacGregorin hankinnan lopullisen kirjanpitokäsittelyn vaikutusta.
5) Sisältää 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin Private Placement -joukkovelkakirjalainan valuuttakurssiriskisuojauksen.
6) Vuositasolla laskettuna.
7) Hallituksen ehdotus.
| 2009 | 2008 | 2007 | 2006 | 1.6.–31.12.2005 | Pro forma 2005 | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osakekohtainen tulos | |||||||
| Laimentamaton osakekohtainen tulos | EUR | 0,05 | 1,91 | 2,17 | 2,57 | 1,35 2) |
2,11 |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos |
EUR | 0,05 | 1,91 | 2,16 | 2,56 | 1,34 3) |
2,10 |
| Oma pääoma/osake | EUR | 14,20 | 13,95 | 14,29 | 13,72 | 11,93 | 11,93 |
| Osinko/osake, B-sarjan osake | EUR | 0,40 1) |
0,60 | 1,05 | 1,00 | 0,65 | - |
| Osinko/osake, A-sarjan osake | EUR | 0,39 1) |
0,59 | 1,04 | 0,99 | 0,64 | - |
| Osinko/tulos, B-sarjan osake | % | 782,8 1) |
31,4 | 48,4 | 38,9 | 48,2 | - |
| Osinko/tulos, A-sarjan osake | % | 763,2 1) |
30,8 | 47,9 | 38,5 | 47,5 | - |
| Efektiivinen osinkotuotto, B-sarjan osake | % | 2,1 1) |
7,4 | 3,3 | 2,4 | 2,2 | - |
| Hinta/voitto (P/E), B-sarjan osake | EUR | 377,9 | 13,5 | 14,6 | 16,4 | 21,7 | - |
| Osakkeen kurssikehitys, B-sarjan osake | |||||||
| Keskikurssi | EUR | 11,55 | 21,47 | 40,55 | 34,62 | 24,59 | - |
| Kauden ylin kurssi | EUR | 19,31 | 36,49 | 49,83 | 43,50 | 30,40 | - |
| Kauden alin kurssi | EUR | 6,37 | 7,63 | 29,78 | 28,84 | 21,84 | - |
| Kauden päätöskurssi | EUR | 19,31 | 8,09 | 31,65 | 42,10 | 29,29 | - |
| Osakkeiden markkina-arvo 31.12. 4) | MEUR | 1 183 | 495 | 1 971 | 2 667 | 1 866 | - |
| B-sarjan osakkeiden markkina-arvo 31.12. 5) |
MEUR | 1 001 | 419 | 1 671 | 2 266 | 1 593 | - |
| Osakevaihto, B-sarjan osake | 1 000 kpl | 54 782 | 85 697 | 70 945 | 52 909 | 43 423 | - |
| Osakevaihto, B-sarjan osake | % | 92,2 | 156,6 | 130,0 | 97,2 | 80,0 | - |
| A-sarjan osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo 6) |
1 000 kpl | 9 526 | 9 526 | 9 526 | 9 526 | 9 526 | 9 526 |
| A-sarjan osakkeiden lukumäärä 31.12. 6) | 1 000 kpl | 9 526 | 9 526 | 9 526 | 9 526 | 9 526 | 9 526 |
| B-sarjan osakkeiden lukumäärän laimentamaton painotettu keskiarvo 5) |
1 000 kpl | 51 812 | 52 367 | 53 439 | 54 169 | 54 222 | 54 225 |
| B-sarjan osakkeiden laimentamaton lukumäärä 31.12. 5) |
1 000 kpl | 51 819 | 51 787 | 52 790 | 53 816 | 54 191 | 54 191 |
| B-sarjan osakkeiden lukumäärän laimennusvaikutuksella oikaistu painotettu keskiarvo 5) |
1 000 kpl | 51 812 | 52 456 | 53 669 | 54 502 | 54 613 | 54 630 |
Pro forma -lukujen laatimisperiaatteet on esitetty Cargotec Oyj:n aikaisempien vuosien tilinpäätösten yhteydessä (www. cargotec.fi)
1) Hallituksen ehdotus.
2) Vuositasolla laskettuna 2,31 euroa.
3) Vuositasolla laskettuna 2,30 euroa.
4) Sisältää A- ja B-sarjan osakkeet, omat osakkeet vähennetty.
5) Ei sisällä hankittuja omia osakkeita.
6) A-sarjan osakkeisiin ei kohdistu laimennusvaikutusta.
| Oman pääoman tuotto (%) = | 100 x | Tilikauden voitto Oma pääoma (keskimäärin kauden aikana) |
|---|---|---|
| Sijoitetun pääoman tuotto (%) = |
100 x | Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut Taseen loppusumma – korottomat velat (keskimäärin kauden aikana) |
| Omavaraisuusaste (%) = |
100 x | Oma pääoma Taseen loppusumma – saadut ennakot |
| Nettovelkaantumisaste (%) = |
100 x | Korolliset velat* – korolliset varat Oma pääoma |
| Osakekohtainen tulos = |
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo kauden aikana |
|
| Oma pääoma / osake = |
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kauden lopussa |
|
| Osinko / osake = |
Tilikaudelta jaettava osinko Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kauden lopussa |
|
| Osinko / tulos (%) = |
100 x | Tilikaudelta jaettava osinko / osake Osakekohtainen tulos |
| Efektiivinen osinkotuotto (%) = |
100 x | Osinko / osake B-sarjan osakkeen osakeantioikaistu kauden päätöskurssi |
| Hinta / voitto (P/E) = |
B-sarjan osakkeen osakeantioikaistu kauden päätöskurssi Osakekohtainen tulos |
|
| Keskikurssi = |
B-sarjan osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto kauden aikana Vaihdettujen B-sarjan osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kauden aikana |
|
| Osakkeiden markkina-arvo = kauden lopussa |
Ulkona olevien B-sarjan osakkeiden määrä kauden lopussa x B-sarjan osakkeen kauden päätöskurssi + Ulkona olevien A-sarjan osakkeiden määrä kauden lopussa x B-sarjan osakkeen kauden päätöspäivän keskikurssi |
|
| Osakevaihto = |
Vaihdettujen B-sarjan osakkeiden lukumäärä kauden aikana | |
| Osakevaihto (%) = |
100 x | Vaihdettujen B-sarjan osakkeiden lukumäärä kauden aikana B-sarjan osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo kauden aikana |
*Sisältää 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin Private Placement -joukkovelkakirjalainan valuuttakurssiriskisuojauksen.
Cargotec Oyj:n maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma 31.12.2009 oli 64 304 880 euroa, ja osakekanta koostui 54 778 791 B-sarjan osakkeesta, jotka on noteerattu NASDAQ OMX Helsingissä, sekä 9 526 089 noteeraamattomasta A-sarjan osakkeesta. Osakkeet ovat rekisterissä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämässä arvoosuusjärjestelmässä.
Kaupparekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärä nousi vuoden 2009 aikana 600 osakkeella, kun osakkeita merkittiin 2005B-optio-oikeuksilla.
Cargotec ei hankkinut omia osakkeita tilikauden aikana. Yhtiön hallussa oli vuoden lopussa 2 959 487 yhtiön B-sarjan osaketta, mikä vastaa 4,60:tä prosenttia osakepääomasta ja 1,97:ää prosenttia kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä. Liikkeeseenlaskettujen B-sarjan osakkeiden lukumäärä ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli 51 819 304 vuoden 2009 lopussa.
Yhtiökokouksessa jokaisella A-sarjan osakkeella on yksi ääni ja kymmenellä B-sarjan osakkeella on yksi ääni kuitenkin niin, että jokaisella osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni. Kaikkien osakkeiden tuottama yhteenlaskettu äänimäärä oli vuoden 2009 lopussa 15 002 624.
Yhtiön B-sarjan osakkeiden markkina-arvo 31.12.2009 ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli 1 001 miljoonaa euroa. Kaikkien osakkeiden markkina-arvo, jossa pörssissä noteeraamattomat A-sarjan osakkeet on arvostettu B-sarjan osakkeiden vuoden viimeisen kaupankäyntipäivän keskikurssiin, oli tilikauden lopussa 1 183 miljoonaa euroa ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.
Cargotecin B-sarjan osakkeen päätöskurssi 31.12.2009 oli 19,31 euroa. Tilikauden
ylin kurssi oli 19,31 euroa ja alin kurssi 6,37 euroa. Tilikauden keskikurssi oli 11,55 euroa. Osakekurssi nousi vuoden aikana 139 prosenttia. Samaan aikaan OMX Helsinki Benchmark Cap -indeksi nousi 38 prosenttia.
Tilikauden aikana B-sarjan osakkeita vaihdettiin NASDAQ OMX Helsingissä noin 55 miljoonaa kappaletta, mikä vastasi noin 630 miljoonan euron vaihtoa. B-sarjan osakkeiden keskimääräinen päivävaihto oli 218 255 kappaletta eli 2 509 293 euroa.
B-sarjan osakkeen pörssikurssitiedot ovat luettavissa yhtiön internetsivuilla osoitteessa www. cargotec.fi/sijoittajat.
Vuoden 2009 varsinainen yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta vapaalla pääomalla. Osakkeita voidaan hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, yrityskauppojen ja muiden järjestelyiden rahoittamiseksi ja toteuttamiseksi, yhtiön osakepohjaisen kannustinjärjestelmän toteuttamiseksi tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Hankittavien osakkeiden enimmäismäärä on yhteensä enintään 6 400 000 omaa osaketta niin, että A-sarjan osakkeita voidaan hankkia enintään 952 000 kappaletta ja B-sarjan osakkeita enintään 5 448 000 kappaletta. Edellä mainittuihin enimmäismääriin sisältyvät yhtiön hallussa maaliskuussa 2009 jo olleet 2 990 725 B-sarjan osaketta. Valtuutusta ei käytetty tilikauden aikana.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen myös päättämään yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta osakeannilla yhdessä tai useammassa erässä siten, että A-sarjan osakkeita voidaan luovuttaa enintään 952 000 kappaletta ja B-sarjan osakkeita enintään 5 448 000 kappaletta. Omien osakkeiden luovuttaminen voi tapahtua suunnatusti, ja niitä voidaan luovuttaa esimerkiksi vastikkeena mahdollisissa yrityskaupoissa
EUR Hallintarekisteröidyt 18,40 %
* Omistustiedot sisältävät suorat omistukset sekä määräysvaltayhtiöiden omistukset.
Perustuu Euroclear Finland Oy:n omistajarekisteriin.
tai muissa järjestelyissä, yritysostojen rahoittamiseksi tai henkilöstön kannustamiseen.
Molemmat valtuutukset ovat voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.
Tilikauden päättyessä hallituksella ei ollut voimassa olevaa valtuutusta optio-oikeuksien tai muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamiseen eikä osakepääoman korottamiseen.
Yhtiöllä ei ollut voimassa olevaa optio-ohjelmaa tilikauden lopussa. Osakemerkintäaika 2005B-optio-oikeuksilla päättyi 31.3.2009. Merkintäaikana 2005B-optio-oikeuksilla merkittiin yhteensä 333 570 B-sarjan osaketta. Osakemerkintäajan päätyttyä käyttämättä jääneet optio-oikeudet raukesivat, ja ne on poistettu haltijoiden arvo-osuustileiltä.
Yhtiöllä on käytössä osakepohjainen kannustinohjelma, jonka piiriin kuuluu noin 60 avainhenkilöä. Kannustinohjelman mahdolliset tuotot vuosilta 2007–2011 perustuvat yhtiön strategiassa määriteltyihin viiden vuoden liikevaihto- ja liikevoittotavoitteiden saavuttamiseen. Mahdolliset palkkiot maksetaan osittain yhtiön B-sarjan osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus käytetään palkkiosta aiheutuviin veroihin ja veroluonteisiin maksuihin. Osakkeisiin liittyy viimeistä ansaintajaksoa lukuun ottamatta kielto luovuttaa osakkeita vuoden kuluessa ansaintajakson päättymisestä. Osakkeina maksettavan osuuden kokonaismäärä kannustinohjelmasta vuosina 2007–2011 on korkeintaan 387 500 B-sarjan osaketta.
Maaliskuussa luovutettiin 31 356 B-sarjan osaketta ansaintajaksolta 2007–2008. Luovutetuista B-sarjan osakkeista 118 palautui yhtiölle. Koska vuodelle 2009 asetettuja tavoitteita ei saavutettu, ei vuonna 2010 luovuteta osakkeita. Kannustinohjelman kolmas ansaintajakso on vuosi 2010.
Yhtiöllä oli vuoden 2009 lopussa yli 18 000 osakkeenomistajaa. Suurin yksittäinen omistaja on Wipunen varainhallinta oy. Ilkka Herlin oli suurin omistaja, kun omistukseen lasketaan sekä henkilökohtainen että määräysvaltayhtiöiden omistus. Hallintarekisteröityjen osakkeiden lukumäärä oli 11 286 140 ja osuus kaikista osakkeista ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita 18,40 prosenttia, mikä vastasi noin 7,52:ta prosenttia äänimäärästä. Kuukausittain päivitettävä luettelo suurimmista osakkeenomistajista on nähtävillä yhtiön internetsivuilla osoitteessa www. cargotec.fi/sijoittajat.
Yhtiön hallituksen, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen sekä heidän määräysvallassaan olevien yhteisöjen yhteenlaskettu osakeomistus 31.12.2009 oli 2 940 067 A-sarjan osaketta ja 5 214 884 B-sarjan osaketta, mikä vastasi 12,68:aa prosenttia A- ja B-sarjan osakkeiden yhteismäärästä ja 23,07:ää prosenttia äänistä.
Yhtiön internetsivuilla osoitteessa www. cargotec.fi/sijoittajat on nähtävillä ajantasainen tieto hallituksen ja johdon osakeomistuksista.
| Osakkeita | Omistajien lukumäärä |
%-osuus omistajista |
Osakemäärä, kpl | %-osuus osake kannasta ilman omia osakkeita |
|---|---|---|---|---|
| 1–100 | 6 592 | 36,60 | 408 295 | 0,67 |
| 101–500 | 7 385 | 41,01 | 1 971 444 | 3,21 |
| 501–1 000 | 2 018 | 11,21 | 1 565 386 | 2,55 |
| 1 001–10 000 | 1 823 | 10,12 | 4 906 777 | 8,00 |
| 10 001–100 000 | 150 | 0,83 | 4 629 713 | 7,55 |
| 100 001–1 000 000 | 32 | 0,18 | 8 369 491 | 13,64 |
| yli 1 000 000 | 9 | 0,05 | 39 488 851 | 64,37 |
| Yhteensä | 18 009 | 100,00 | 61 339 957 | 99,99 |
| joista hallintarekisteröityjä | 12 | 11 286 140 | 18,40 | |
| Yhteistilillä | 5 436 | 0,01 | ||
| Ulkona olevat osakkeet yhteensä 31.12.2009 | 61 345 393 | 100,00 | ||
| Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2009 | 1 | 2 959 487 | ||
| Liikkeeseen laskettu osakemäärä yhteensä 31.12.2009 | 64 304 880 |
Perustuu Euroclear Finland Oy:n omistajarekisteriin.
| Osakkeenomistaja | A-sarjan osakkeet |
B-sarjan osakkeet |
Osakkeet yhteensä |
Osakkeet yhteensä, % |
Äänet yhteensä |
Äänet yhteensä, % |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 Ilkka Herlinin määräysvallassa olevat osakkeet yhteensä | 2 940 067 | 4 751 106 | 7 691 173 | 11,96 | 3 415 177 | 22,76 |
| Wipunen varainhallinta oy | 2 940 067 | 4 750 000 | 7 690 067 | 11,96 | 3 415 067 | 22,76 |
| Ilkka Herlinin suora omistus | 1 106 | 1 106 | 0,00 | 110 | 0,00 | |
| 2 Mariatorp Oy (Niklas Herlinin määräysvallassa) | 2 940 067 | 4 650 000 | 7 590 067 | 11,80 | 3 405 067 | 22,70 |
| 3 D-sijoitus Oy (Ilona Herlinin määräysvallassa) | 2 940 067 | 3 850 000 | 6 790 067 | 10,56 | 3 325 067 | 22,16 |
| 4 Toshiba Elevator And Building Systems Corporation | 3 023 340 | 3 023 340 | 4,70 | 302 334 | 2,02 | |
| 5 Cargotec Oyj | 2 959 487 | 2 959 487 | 4,60 | 295 948 | 1,97 | |
| 6 Koneen Säätiö | 705 888 | 1 232 454 | 1 938 342 | 3,01 | 829 133 | 5,53 |
| 7 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma | 1 314 378 | 1 314 378 | 2,04 | 131 437 | 0,88 | |
| 8 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 914 455 | 914 455 | 1,42 | 91 445 | 0,61 | |
| 9 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola | 708 865 | 708 865 | 1,10 | 70 886 | 0,47 | |
| 10 Valtion Eläkerahasto | 500 000 | 500 000 | 0,78 | 50 000 | 0,33 | |
| 11 Veritas Eläkevakuutus | 460 000 | 460 000 | 0,72 | 46 000 | 0,31 | |
| 12 Göran Sundholm | 400 001 | 400 001 | 0,62 | 40 000 | 0,27 | |
| 13 Heikki Herlin | 400 000 | 400 000 | 0,62 | 40 000 | 0,27 | |
| 14 Hanna Nurminen | 390 001 | 390 001 | 0,61 | 39 000 | 0,26 | |
| 15 Sijoitusrahasto OP-Suomi Arvo | 350 000 | 350 000 | 0,54 | 35 000 | 0,23 | |
| 16 Fondita Nordic Small Cap Fund | 310 000 | 310 000 | 0,48 | 31 000 | 0,21 | |
| 17 Sijoitusrahasto Danske Invest Suomi Osake | 249 339 | 249 339 | 0,39 | 24 933 | 0,17 | |
| 18 Sijoitusrahasto Alfred Berg Finland | 241 410 | 241 410 | 0,38 | 24 141 | 0,16 | |
| 19 Moving Cargo Oy | 226 694 | 226 694 | 0,35 | 22 669 | 0,15 | |
| 20 Sijoitusrahasto Gyllenberg Finlandia | 220 000 | 220 000 | 0,34 | 22 000 | 0,15 | |
| Yhteensä | 9 526 089 | 27 151 530 | 36 677 619 | 57,02 | 12 241 237 | 81,59 |
| Hallintarekisteröidyt | 11 286 140 | |||||
| Muut osakkeenomistajat | 16 341 121 | |||||
| Liikeeseen laskettu osakemäärä yhteensä 31.12.2009 | 64 304 880 |
Perustuu Euroclear Finland Oy:n omistajarekisteriin.
Helsinki, 3. helmikuuta 2010
Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja Tapio Hakakari Hallituksen varapuheenjohtaja
Peter Immonen Hallituksen jäsen Karri Kaitue Hallituksen jäsen
Antti Lagerroos Hallituksen jäsen Anja Silvennoinen Hallituksen jäsen
Mikael Mäkinen Toimitusjohtaja
CARGOTEC TILINPÄÄTÖS 2009 149
Olemme tarkastaneet Cargotec Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2009. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.
Tilintarkastajan velvollisuudet Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti.
Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita.
Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.
Lausunto konsernitilinpäätöksestä Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Helsingissä 3. päivänä helmikuuta 2010
PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö
| Jouko Malinen | Johan Kronberg |
|---|---|
| KHT | KHT |
Cargotec Oyj:n vuoden 2010 varsinainen yhtiökokous pidetään perjantaina 5.3.2010 klo 11.00 alkaen Marina Congress Centerissä osoitteessa Katajanokanlaituri 6, Helsinki.
Osakkeenomistajien, jotka haluavat osallistua yhtiökokoukseen, on oltava rekisteröityinä Euroclear Finland Oy:n pitämässä osakasluettelossa yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä 23.2.2010. Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on merkitty hänen henkilökohtaiselle arvo-osuustililleen Euroclear Finland Oy:hyn, on automaattisesti rekisteröity yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistajan, jonka osakkeet on hallintarekisteröity ja joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee tilapäisesti rekisteröityä osakasluetteloon viimeistään tiistaina 2.3.2010 klo 10.00 mennessä. Hallintarekisteröityä osakkeenomistajaa kehotetaan pyytämään omaisuudenhoitajaltaan tarvittavat ohjeet osakasluetteloon rekisteröitymistä ja valtakirjojen antamista varten. Tilapäiseen osakasluetteloon rekisteröitymistä pidetään myös ilmoittautumisena yhtiökokoukseen.
Yhtiökokoukseen tulee ilmoittautua 2.3.2010 klo 16.00 mennessä joko:
Valtakirjat tulee toimittaa ilmoittautumisen yhteydessä.
Cargotec Oyj:n hallitus esittää 5.3.2010 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että käytettävissä olevista voittovaroista jaetaan osinkoa 0,39 euroa kutakin A-sarjan osaketta kohden ja 0,40 euroa kutakin ulkona olevaa B-sarjan osaketta kohden. Osinko maksetaan osakkaalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 10.3.2010 merkittynä osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään Cargotec Oyj:n osakasluetteloon. Hallituksen ehdotuksen mukainen osingonmaksupäivä on 17.3.2010.
Cargotec Oyj julkaisee taloudelliset raportit ja pörssi- sekä lehdistötiedotteet suomeksi ja englanniksi. Taloudelliset raportit ja tiedotteet ovat saatavilla yhtiön internetsivuilla osoitteessa www. cargotec.fi, josta ne voi myös tilata omaan sähköpostiosoitteeseen. Materiaaleja voi myös tilata kirjeitse osoitteesta Cargotec Oyj, sijoittajasuhteet, PL 61, 00501 Helsinki, sähköpostitse osoitteesta [email protected], puhelimitse numerosta 0204 55 4284 tai faksitse numerosta 0204 55 4275. Vuosikertomus postitetaan osakkeenomistajille, jotka ovat ilmoittaneet halustaan vastaanottaa painetun vuosikertomuksen.
Osakkeenomistajien osoitteenmuutokset pyydämme ilmoittamaan arvo-osuustiliä hoitavaan pankkiin tai pankkiiriliikkeeseen.
Cargotec Oyj:n sijoittajasuhdetoiminnon tehtävänä on välittää tietoa yhtiöstä sijoituskohteena sekä palvella Cargotecin osakkeenomistajia ja muita pääomamarkkinaosapuolia. Tavoitteena on tarjota luotettavaa ja ajankohtaista tietoa säännöllisesti ja tasapuolisesti yhtiön osakkeiden oikean arvostuksen edesauttamiseksi. Cargotec ei tapaa pääomamarkkinoiden edustajia kolmeen viikkoon ennen vuosituloksen tai osavuosikatsausten julkaisua.
Tiedot Cargotec Oyj:tä seuraavista analyytikoista löytyvät yhtiön internetsivuilta osoitteesta www. cargotec.fi/sijoittajat.
Tällainen oli Cargotecin vuosi 2009. Jatkamme edelleen toimintamme kehittämistä yhtenä yhtiönä – maanteillä, satamissa ja merillä.
Pysy mukana matkallamme. Tavoitteemme on tarjota entistäkin parempaa palvelua vuonna 2010.
Cargotec Oyj Sörnäisten rantatie 23, PL 61 00501 Helsinki Puh. 0204 5511 [email protected] www.cargotec.fi
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.