AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Lindex Group

Annual Report Feb 19, 2010

3292_10-k_2010-02-19_2490252d-1a1d-434a-9275-db2b01be35d2.pdf

Annual Report

Open in Viewer

Opens in native device viewer

STOCKMANN Oyj Abp

Tilinpäätös 31.12.2009

11.2.2010

TILINPÄÄTÖS 31.12.2009

sivu
Hallituksen toimintakertomus 1
Osakepääoma ja osakkeet 17
Tunnusluvut 19
Konsernin tuloslaskelma 22
Konsernin tase 23
Oman pääoman muutoslaskelma 25
Konsernin rahavirtalaskelma 26
Konsernin laatimisperiaatteet 27
Konsernin liitetiedot 37
Emoyhtiön tuloslaskelma 55
Emoyhtiön tase 56
Emoyhtiön rahavirtalaskelma 58
Emoyhtiön liitetiedot 59
Omistetut osakkeet 67
Voiton käyttö 68

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Tilikauden myynti pieneni 9,6 prosenttia ja oli 2 048,2 Me (2 265,8 Me). Myynnin pienenemiseen vaikuttivat yleinen suhdannetilanne ja useiden valuuttojen voimakas heikentyminen. Vuoden 2008 myyntilukuun sisältyi myös toukokuussa 2008 toimintansa lopettaneen Smolenskajan tavaratalon sekä elokuun 2009 loppuun mennessä lopetettujen Hobby Hallin Baltian toimintojen myynti. Konsernin liikevoitto pieneni tilikaudella ja oli 85,3 Me (121,9 Me). Edellisen vuoden tulokseen sisältyi 4,2 Me kertaluontoisia myyntivoittoja ja Smolenskajan tavaratalon sulkemisesta aiheutuneita kustannuksia 6,0 miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut pienenivät odotetulla tavalla ja olivat 24,0 Me (50,1 Me). Valuuttalainan realisoitumattomasta kurssitappiosta kirjattu laskennallisen verovelan vähennys parantaa tilikauden tulosta. Tilikauden voitto oli 54,0 Me (39,1 Me). Tulos osaketta kohden oli 0,82 e (0,65 e). Hallitus esittää, että osinkoa maksetaan 0,72 euroa osakkeelta.

MYYNTI JA TULOS

Stockmann-konsernin myynti pieneni tilikaudella 9,6 prosenttia ja oli 2 048,2 miljoonaa euroa (2 265,8 miljoonaa euroa). Myynnin pienenemiseen vaikuttivat yleinen suhdannetilanne ja useiden valuuttojen voimakas heikentyminen. Vuoden 2008 myyntilukuun sisältyi myös toukokuussa 2008 toimintansa lopettaneen Smolenskajan tavaratalon sekä elokuun loppuun mennessä lopetettujen Hobby Hallin Baltian toimintojen myynti.

Tilikauden myynti Suomessa pieneni 7,6 prosenttia ja oli 1 132,2 miljoonaa euroa. Konsernin myynti ulkomailla oli 916,0 miljoonaa euroa, ja se pieneni 12,0 prosenttia. Ilman valuuttakurssien muutoksia konsernin myynti ulkomailla olisi pienentynyt 7 prosenttia. Ulkomaisen myynnin osuus konsernin myynnistä oli 45 prosenttia (46 prosenttia).

Osakkeiden myyntivoitosta kertyi liiketoiminnan muita tuottoja tilikaudella 0,3 miljoonaa euroa (4,2 miljoonaa euroa).

Taloudellisen taantuman alkaessa vaikuttaa syksyllä 2008 asetettiin yhdeksi konsernin keskeisimmistä tavoitteista suhteellisen myyntikatteen tason säilyttäminen sopeuttamalla ostot odotettavissa olevaan alentuvan kysynnän tasoon. Tässä onnistuttiin hyvin. Konsernin liiketoiminnan myyntikate pieneni 89,3 miljoonalla eurolla ja oli 817,7 miljoonaa euroa. Suhteellinen myyntikate oli 48,1 prosenttia (48,3 prosenttia). Seppälän suhteellinen myyntikate kasvoi hieman ja Lindexin suhteellinen myyntikate oli viime vuoden tasolla, mutta tavarataloryhmän ja Hobby Hallin suhteellinen myyntikate pieneni. Konsernin varastotaso laski 24,2 miljoonalla eurolla 196,1 miljoonaan euroon. Toiminnan kustannukset pienenivät 53,7 miljoonaa euroa ja poistot 3,0 miljoonaa euroa. Yhtiö on ylittänyt vuoden 2009 alkuperäisen 28 miljoonan euron kustannussäästötavoitteen, mikä johtuu osittain valuuttakurssien muutoksista. Kustannusten säästämiseen tähtääviä tehostamistoimia jatketaan edelleen.

Konsernin liikevoitto pieneni tilikaudella 36,6 miljoonaa euroa ja oli 85,3 miljoonaa euroa.

Nettorahoituskulut pienenivät 26,1 miljoonaa euroa ja olivat 24,0 miljoonaa euroa (50,1 miljoonaa euroa). Nettorahoituskuluja kasvatti syyskuussa myydyn Mannerheimintien pysäköintilaitoksen rakennusaikana aktivoitujen 2,8 miljoonan euron korkokustannusten purku. Tilikauden voitto ennen veroja oli 61,3 miljoonaa euroa eli 10,4 miljoonaa euroa pienempi kuin vuotta aiemmin. Tilikauden 7,3 miljoonan euron veroihin sisältyy valuuttalainan realisoitumattomasta kurssitappiosta kirjattu 10,9 miljoonan euron laskennallisen verovelan vähennys sekä 18,2 miljoonan euron suuruinen verokulujaksotus. Edellisen vuoden tulosta rasittavat verot olivat 32,7 miljoonaa euroa. Tilikauden voitto oli 54,0 miljoonaa euroa (39,1 Me).

Elo- ja syyskuussa yhtiö toteutti osakeannit, joissa osakemäärä kasvoi 9 390 617 kappaletta ja 15,2 prosenttia sekä oma pääoma 137 999 253,64 euroa ja 20,6 prosenttia. Tilikauden tulos osaketta kohden oli 0,82 euroa (0,65 euroa) ja optioiden vaikutuksella laimennettuna 0,82 euroa (0,65 euroa). Oma pääoma osaketta kohden oli 11,96 euroa (11,24 euroa).

MYYNTI JA TULOSKEHITYS LIIKETOIMINTASEGMENTEITTÄIN

Tavarataloryhmä

Tavarataloryhmän myynti pieneni tilikaudella 12,3 prosenttia ja oli 1 068,9 miljoonaa euroa. Myynti Suomessa pieneni 8,7 prosenttia. Ulkomaantoimintojen myynti pieneni 21,2 prosenttia ja sen osuus ryhmän myynnistä oli 26 prosenttia (29 prosenttia). Tavarataloryhmän myynnin pienenemiseen vaikuttivat yleisen suhdannetilanteen muutoksen ohella Venäjän ruplan voimakas heikentyminen, vuoden 2008 vertailuluvut, joihin sisältyi myös toukokuussa toimintansa lopettaneen Smolenskajan tavaratalon myynti, sekä voimakas kasvu Baltian tavarataloissa vuonna 2008. Vertailukelpoisten Venäjän tavaratalojen ruplamääräinen myynti oli edellisen vuoden tasolla. Moskovassa avattiin helmikuussa tavaratalo, jonka toiminta on käynnistynyt hyvin. Sen tulos on odotettua parempi mutta vielä tappiollinen. Tilikauden suhteellinen myyntikate pieneni hieman. Tavarataloryhmän varastotaso pieneni suunnitellulla tavalla ja oli selvästi pienempi kuin edellisenä vuonna. Tavarataloryhmän liikevoitto pieneni 29,5 miljoonaa euroa ja oli 24,5 miljoonaa euroa (54,0 miljoonaa euroa).

Lindex

Lindex teki erittäin vaikeassa markkinatilanteessa kaikkien aikojen parhaan tuloksensa. Myynti paikallisissa valuutoissa kasvoi tilikaudella 5 prosenttia, mutta Ruotsin ja Norjan kruunujen heikkenemisen takia euromääräinen myynti pieneni 2,6 prosenttia ja oli 655,1 miljoonaa euroa (672,5 miljoonaa euroa). Myynti Suomessa kasvoi 4,1 prosenttia ja muissa maissa pieneni 3,4 prosenttia. Suhteellinen myyntikate pysyi edellisen vuoden tasolla. Lindexin tilikauden liikevoitto oli 62,4 miljoonaa euroa (58,7 miljoonaa euroa). Ruotsin kruunun heikkeneminen euroon verrattuna pienentää laskennallisesti tilikauden liikevoittoa 6,8 miljoonaa euroa. Lindex on pystynyt kasvattamaan markkinaosuuttaan useimmilla päämarkkinaalueillaan.

Seppälä

Seppälän myynti pieneni tilikaudella 7,9 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajasta ja oli 168,1 miljoonaa euroa. Myynti pieneni Suomessa 5,1 prosenttia. Myynti ulkomailla pieneni 13,4 prosenttia, ja sen osuus Seppälän myynnistä oli 32 prosenttia (34 prosenttia). Ruplamääräinen myynti Venäjällä kasvoi 15 prosenttia. Hintakampanjoinnista huolimatta myynti Baltian maissa väheni huomattavasti.

Suhteellinen myyntikate parani, kiinteät kustannukset pienenivät ja poistot kasvoivat Seppälän laajenemisen vuoksi. Seppälän varastotaso pieneni suunnitellulla tavalla ja oli pienempi kuin edellisenä vuonna. Seppälän liikevoitto pieneni 6,6 miljoonaa euroa ja oli 8,0 miljoonaa euroa (14,6 miljoonaa euroa).

Hobby Hall

Hobby Hallin myynti pieneni tilikaudella 18,4 prosenttia ja oli 155,9 miljoonaa euroa (191,0 miljoonaa euroa). Myynti pieneni 8,4 prosenttia Suomessa. Ulkomailla myynti pieneni 65,3 prosenttia. Hobby Hall lopetti toimintansa Baltian maissa kannattamattomana asteittain elokuun loppuun mennessä. Myös Hobby Hallin suhteellinen myyntikate pieneni. Hobby Hallin varastotaso pieneni suunnitellulla tavalla ja oli selvästi pienempi kuin edellisenä vuonna. Hobby Hallin liiketulos pieneni 2,5 miljoonaa euroa ja oli -1,7 miljoonaa euroa (0,8 miljoonaa euroa). Hobby Hallin lopetettujen Baltian maiden toimintojen tulos oli merkittävästi tappiollinen.

RAHOITUS JA SITOUTUNUT PÄÄOMA

Likvidit varat olivat vuoden lopussa 176,4 miljoonaa euroa, kun ne vuotta aiemmin olivat 35,2 miljoonaa euroa.

Aikaisemmin kerrottua pääoman vapauttamisohjelmaa on toteutettu myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyillä sekä ei-strategisista omistuksista luopumisella, joilla on vapautunut pääomaa pysyvistä vastaavista yhteensä 84,4 miljoonaa euroa. Tähän sisältyy tilikaudella avatun Mannerheimintien pysäköintilaitoksen osakekannan myyminen syyskuussa myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyllä.

Stockmann toteutti tilikauden aikana suunnatun osakeannin sekä merkintäetuoikeusannin, joilla kerätty pääoma oli yhteensä 140,9 miljoonaa euroa. Näiden osakeantien järjestämispalkkioita ja takausprovisioita maksettiin yhteensä 4,0 miljoonaa euroa.

Osakeanneista saaduilla varoilla lyhennettiin pitkäaikaista vierasta pääomaa ennenaikaisesti. Korollisen vieraan pääoman määrä oli vuoden lopussa 789,2 miljoonaa euroa (775,7 miljoonaa euroa), josta pitkäaikaista oli 786,9 miljoonaa euroa (755,7 miljoonaa euroa). Investoinnit olivat tilikaudella 152,8 miljoonaa euroa. Nettokäyttöpääoma oli vuoden lopussa 110,6 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli 150,9 miljoonaa euroa.

Omavaraisuusaste kasvoi osakeantien myötä ja oli vuoden lopussa 44,1 prosenttia (39,0 prosenttia). Nettovelkaantumisaste oli vuoden lopussa 72,1 prosenttia (107,4 prosenttia).

Sijoitetun pääoman tuotto oli 5,8 prosenttia (8,3 prosenttia). Konsernin sijoitettu pääoma kasvoi 174,0 miljoonaa euroa ja oli tilikauden lopussa 1 640,9 miljoonaa euroa (1 466,8 miljoonaa euroa).

OSINGOT

Vuodelta 2008 maksettiin varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti osinkoa 0,62 euroa osakkeelta eli yhteensä 38,0 miljoonaa euroa. Stockmannin varsinainen yhtiökokous 17.3.2009 valtuutti yhtiön hallituksen päättämään 31.12.2009 mennessä enintään 0,38 euron suuruisen osakekohtaisen osingon maksamisesta yhtiökokouksessa päätetyn osingon lisäksi. Stockmannin hallitus päätti 14.12.2009 olla käyttämättä myönnettyä valtuutta.

Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkona vuodelta 2009 maksetaan 0,72 euroa osakkeelta. Esitetty osinko on 87,8 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta.

KONSERNIRAKENTEEN MUUTOKSET

Hobby Hallin liiketoiminta integroitiin tavarataloryhmän liiketoimintaan vuoden 2010 alusta lukien. Hobby Hall jatkoi itsenäisenä liiketoimintayksikkönä vuoden 2009 loppuun asti tavoitteenaan parantaa kannattavuuttaan ja valmistautua integraation toteuttamiseen vuoden aikana. Osana kannattavuuden parantamiseen tähtäävistä toimenpiteistä Hobby Hall lopetti toimintansa Venäjällä vuoden 2009 alusta ja Baltian maissa asteittain vuoden aikana. Stockmann Oyj Abp:n tytäryhtiö Oy Hobby Hall Ab

on suunniteltu fuusioitavaksi emoyhtiöön 30.6.2010. Integraation seurauksena vuonna 2010 raportoidaan kolme segmenttiä.

Stockmann myi syyskuussa tytäryhtiönsä Kiinteistö Oy Mannerheimintien Pysäköintilaitoksen koko osakekannan. Stockmann jatkaa Helsingin tavaratalon pysäköintilaitostoimintaa takaisinvuokrausjärjestelyllä käyttäen ulkopuolista operaattoria.

Venäjän toiminnan yhtiörakennetta on selkeytetty fuusioimalla pietarilainen ZAO Kalinka-Stockmann STP emoyhtiöönsä, moskovalaiseen ZAO Kalinka-Stockmanniin, lokakuussa 2009. Vuonna 2010 tullaan käynnistämään prosessi ZAO Kalinka-Stockmannin fuusioimiseksi sisaryhtiöönsä ZAO Stockmanniin.

INVESTOINNIT

Tilikauden investoinnit olivat yhteensä 152,8 miljoonaa euroa (182,3 miljoonaa euroa). Nettoinvestoinnit olivat käynnissä olevan pääoman vapauttamisohjelman jälkeen 68,4 miljoonaa euroa.

Tavarataloryhmä

Stockmann avasi 13.2.2009 uuden tavaratalon vuokratiloissa Metropoliskauppakeskuksessa Moskovan keskustan tuntumassa. Tavaratalon kokonaispintaala on noin 8 000 neliömetriä ja Stockmannin investointi kohteeseen 14,2 miljoonaa euroa, josta 2,8 miljoonaa euroa sitoutui vuonna 2009. Tavaratalon toiminta on käynnistynyt hyvin.

Helsingin keskustan tavaratalossa on käynnissä mittava laajennus- ja muutoshanke. Hankkeessa laajennetaan tavaratalon kaupallisia tiloja noin 10 000 neliömetrillä muuttamalla tiloja kaupalliseen käyttöön ja rakentamalla uusia tiloja. Tämän lisäksi hankkeeseen kuuluvat uudet tavarankäsittely- ja huoltotilat sekä pysäköintilaitos. Uusi pysäköintilaitos avattiin toukokuussa, ja se myytiin osana pääoman vapauttamishanketta myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyllä syyskuussa. Laajennuksen jälkeen Helsingin tavaratalon myyntipinta-ala tulee olemaan noin 50 000 neliömetriä. Tavaratalon laajennusosan kustannusarvio pysäköintilaitoksen

myymisen jälkeen on noin 200 miljoonaa euroa, minkä lisäksi hankkeen yhteydessä on toteutettu ja tullaan toteuttamaan merkittäviä vanhaan kiinteistöön kohdistuvia korjaus- ja perusparannustoimenpiteitä. Uusia ja uudistettuja tiloja otetaan käyttöön asteittain. Töiden arvioidaan valmistuvan vaiheittain vuoden 2010 loppuun mennessä. Hankkeeseen sitoutui tilikauden aikana 42,2 miljoonaa euroa.

Stockmann osti vuonna 2006 noin 10 000 neliömetrin suuruisen liiketontin Pietarin kaupungin pääkadulta Nevski Prospektilta. Tontti sijaitsee Vosstanija-aukion metroaseman vieressä ja Moskovan rautatieaseman välittömässä läheisyydessä. Stockmann rakennuttaa tontille bruttopinta-alaltaan noin 100 000 neliömetrin suuruisen Nevsky Centre -kauppakeskuksen, josta noin 50 000 neliömetriä on myymälä- ja toimistotilaa. Kauppakeskukseen tulee noin 20 000 neliömetrin suuruinen Stockmann-tavaratalo, muuta vähittäiskauppaa, toimistotiloja sekä maanalainen paikoituslaitos. Kokonaisinvestoinnin arvioidaan olevan noin 185 miljoonaa euroa. Hankkeen rakennustyöt ovat käynnissä ja etenevät aikataulun mukaisesti. Rakennuksen ennakoidaan valmistuvan kesän 2010 aikana ja kaupallisen toiminnan käynnistyvän marraskuussa 2010. Tilojen vuokraaminen ulkopuolisille toimijoille etenee suunnitellusti. Hankkeeseen sitoutui tilikauden aikana 35,3 miljoonaa euroa.

Moskovan viides tavaratalo avataan maaliskuussa 2010 Rostokinon kaupunginosassa Pohjois-Moskovassa sijaitsevaan Golden Babylon kauppakeskukseen. Tavaratalon myyntipinta-ala tulee olemaan noin 10 000 neliömetriä ja Stockmannin investointi siihen noin 16 miljoonaa euroa. Tilikauden aikana hankkeeseen sitoutui 7,7 miljoonaa euroa.

Suomessa avattiin tilikauden aikana yksi Stockmann Beauty -myymälä ja suljettiin yksi. Venäjällä avattiin kolme ja suljettiin kaksi Bestseller-myymälää.

Vuonna 2007 käynnistetty Nike-franchising-liiketoiminta ei täyttänyt sille asetettuja myynti- ja tuotto-odotuksia, ja loppuvuonna Stockmann luopui Nike-myymälöistä, joita oli Venäjällä seitsemän.

Tallinnassa avattiin syyskuussa Outlet-myymälä, ja Riian Outlet-myymälä suljettiin.

Tavarataloryhmän investoinnit olivat yhteensä 123,2 miljoonaa euroa.

Lindex

Lindex avasi tilikaudella 27 myymälää, joista yhdeksän Ruotsissa, viisi Venäjällä, kolme Suomessa ja Liettuassa, kaksi Tšekin tasavallassa, yksi Norjassa, Virossa ja Latviassa sekä kaksi Lindexin ja koko Stockmann-konsernin uudella markkinaalueella Slovakiassa. Norjassa ja Latviassa suljettiin yksi myymälä.

Franchising-yhteistyökumppani avasi kuusi uutta Lindex-myymälää Saudi-Arabiassa ja sulki yhden.

Lindex shop online -verkkokaupan menestyttyä hyvin Ruotsissa avasi Lindex loppuvuonna 2009 verkkokaupan myös tanskalaisille asiakkaille.

Lindexin investoinnit olivat yhteensä 22,2 miljoonaa euroa.

Seppälä

Seppälä avasi tilikauden aikana 14 myymälää, joista neljä Suomessa ja Venäjällä, kaksi Latviassa ja Liettuassa sekä yksi Virossa ja Ukrainassa. Suomessa suljettiin kaksi myymälää, Venäjällä ja Liettuassa kummassakin yksi.

Seppälän investoinnit olivat yhteensä 4,5 miljoonaa euroa.

Hobby Hall

Hobby Hallin uudistettu verkkokauppa otettiin käyttöön heinäkuussa.

Hobby Hallin investoinnit olivat yhteensä 2,5 miljoonaa euroa.

Osana taloutensa tervehdyttämistä Hobby Hall lopetti toimintansa Baltian maissa kannattamattomana vaiheittain elokuun loppuun mennessä. Myös Hobby Hallin myymälä Helsingin Hämeentiellä suljettiin joulukuussa.

Muut investoinnit

Konsernin muut investoinnit olivat yhteensä 0,4 miljoonaa euroa.

UUDET HANKKEET

Tavarataloryhmä

Jekaterinburgin tavarataloa koskevaa esisopimusta muokattiin. Vuokratuissa tiloissa on ensi vaiheessa avattu Stockmann-konsernin ketjumyymälöitä. Tavoitteena on tavaratalon avaaminen tiloissa vuonna 2011. Esisopimus tavaratalon avaamisesta Liettuan pääkaupungissa Vilnassa purettiin.

Hobby Hallin integroiduttua tavarataloryhmään vuoden 2010 alusta lukien se jatkaa toimintaansa osana tavarataloryhmää omana brändinään. Hobby Hallin etäkaupan osaamista ja siihen tehtyjä investointeja hyödynnetään rakentamalla Stockmannbrändin oma etäkauppa. Verkkokauppa www.stockmann.com avataan syksyllä 2010, ja sen profiili tulee poikkeamaan selvästi Hobby Hallista. Tavarataloryhmän organisaatiossa tulee näin toimimaan kolme etäkauppabrändiä: Hobby Hall, Stockmann ja Akateeminen Kirjakauppa.

Lindex

Lindex jatkaa laajentumista ja ennakoi avaavansa vuonna 2010 noin 40 uutta myymälää etupäässä Keski-Euroopassa ja Venäjällä, mukaan lukien franchisingmyymälät. Lindexin franchising-kumppanin tarkoituksena on laajentaa hyvin toimivaa franchising-myymäläketjua vuonna 2010 Egyptiin ja Dubaihin. Lindex on lisäksi solminut toisen franchising-sopimuksen, jonka franchising-kumppani tulee laajentamaan Lindex-ketjun Bosnia-Hertsegovinaan ja sen naapurimaihin.

Seppälä

Myös Seppälä laajentaa myymäläverkkoaan edelleen. Vuonna 2010 avataan yhteensä 5-8 uutta myymälää pääosin Suomeen ja Venäjälle.

OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA

Yhtiön osakekannan markkina-arvo vuoden 2009 lopussa oli 1 396,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2008 lopussa osakekannan markkina-arvo oli 611,6 miljoonaa euroa.

Stockmannin osakekurssit kehittyivät vuonna 2009 sekä OMX Helsinki Cap -indeksiä että OMX Helsinki -indeksiä paremmin. Vuoden 2009 lopussa A-osakkeen kurssi oli 20,50 euroa, kun se vuoden 2008 lopussa oli 10,10 euroa, ja B-osakkeen kurssi 19,00 euroa, kun se vuoden 2008 lopussa oli 9,77 euroa.

Vuoden 2007 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen viideksi vuodeksi päättämään yhtiön omien B-osakkeiden luovuttamisesta yhdessä tai useammassa erässä. Stockmann myi 3.6.2009 NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä hallussaan olleet 336 528 B-sarjan osaketta arvopaperinvälittäjän hankkimille sijoittajille osana edellä mainittua pääoman vapautusohjelmaa. Luovutuksen jälkeen yhtiöllä ei ole hallussaan omia osakkeitaan. Yhtiön hallituksella ei ole voimassa olevia valtuuksia omien osakkeiden ostamiseen.

Vuoden 2008 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista ja osakeyhtiölain 10. luvun 1. §:n mukaisten osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta yhdessä tai useammassa erässä. Hallitus valtuutettiin päättämään annettavien A- ja B-osakkeiden lukumäärästä. Tämän valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi kuitenkin olla yhteensä enintään 15 000 000 osaketta. Osakeanti ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen voidaan toteuttaa joko osakkeenomistajien merkintäetuoikeutta noudattaen tai siitä poiketen (suunnattu anti). Valtuutuksen perusteella hallituksella on oikeus päättää kaikista osakeannin sekä osakeyhtiölain 10. luvun 1. §:n mukaisten erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutus on voimassa korkeintaan kolme vuotta.

Stockmannin hallitus suuntasi 14.8.2009 yhtiökokouksen vuonna 2008 antaman valtuutuksen perusteella Hartwallin suvun omistamalle HTT Holdingille osakeannin, jossa laskettiin liikkeeseen 2 433 537 uutta A-sarjan ja 3 215 293 uutta B-sarjan osaketta. Annilla yhtiö sai 96,0 miljoonaa euroa uutta pääomaa. Uudet osakkeet

rekisteröitiin kaupparekisteriin 18.8.2009, ja ne tulivat julkisen kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä 19.8.2009 alkaen.

Yhtiön hallitus päätti 14.8.2009 yhtiökokouksen vuonna 2008 antaman valtuutuksen nojalla myös 31.8.-18.9.2009 toteutetusta merkintäoikeusannista, jossa merkittiin merkintäoikeuksilla 1 611 977 uutta A-sarjan osaketta ja 2 129 810 uutta B-sarjan osaketta eli yhteensä 3 741 787 osaketta. Tällä annilla yhtiö sai 42,0 miljoonaa euroa uutta pääomaa kulujen vähentämisen jälkeen. Osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin 28.9.2009, ja ne tulivat julkisen kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä yhdessä vanhojen osakkeiden kanssa 29.9.2009 alkaen.

Edellä mainittujen rekisteröintien seurauksena Stockmannin osakepääoma nousi 142 187 906 euroon. Stockmannin osakemäärä oli 30 627 563 A-sarjan osaketta ja 40 466 390 B-sarjan osaketta 31.12.2009. Yllä mainittujen osakeantien myötä hallituksen osakeantivaltuudet on käytetty kokonaan.

HALLITUKSEN EHDOTUS YHTIÖKOKOUKSELLE

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osakkeenomistajan merkintäetuoikeudesta poiketen Stockmannin ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöille annetaan 1 500 000 kappaletta optio-oikeuksia. Osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta ehdotetaan poikettavaksi, koska optio-oikeudet ovat osa konsernin avainhenkilöiden kannustinja sitouttamisjärjestelmää ja tärkeä osa yhtiön kilpailukyvyn ylläpitämistä kansainvälisillä rekrytointimarkkinoilla. Optio-oikeuksista 500 000 kappaletta merkitään tunnuksella 2010A, 500 000 kappaletta tunnuksella 2010B ja 500 000 kappaletta tunnuksella 2010C. Osakkeiden merkintäaika on optio-oikeudella 2010A 1.3.2013 - 31.3.2015, optio-oikeudella 2010B 1.3.2014 - 31.3.2016 ja optiooikeudella 2010C 1.3.2015 - 31.3.2017. Yhdellä optio-oikeudella voi merkitä yhden Stockmann Oyj Abp:n B-sarjan osakkeen, joten optio-oikeuksilla voidaan merkitä osakkeita yhteensä enintään 1 500 000 kappaletta. Osakkeen merkintähinta optiooikeuksilla 2010A on yhtiön B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin Pörssissä 1.2. – 28.2.2010 lisättynä vähintään 10 prosentilla, optiooikeuksilla 2010B yhtiön B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin Pörssissä 1.2. – 28.2.2011 lisättynä vähintään 10 prosentilla ja optio-oikeuksilla 2010C yhtiön B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin Pörssissä

1.2. – 29.2.2012 lisättynä vähintään 10 prosentilla. Optio-oikeuksilla merkittävän osakkeen merkintähintaa alennetaan merkintähinnan määräytymisjakson alkamisen jälkeen ja ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen määrällä kunkin osingonjaon täsmäytyspäivänä. Yhtiön osakepääoma voi merkintöjen seurauksena nousta enintään 3 000 000 eurolla.

HENKILÖMÄÄRÄ

Konsernin henkilöstömäärä oli vuonna 2009 keskimäärin 14 656, mikä on 1 013 vähemmän kuin edellisenä vuonna (15 669 henkilöä vuonna 2008 ja 11 161 vuonna 2007). Henkilöstömäärä on koko vuoden pienentynyt vertailukaudesta vakiintuneen toiminnan osalta. Työtuntimääriä on sopeutettu kysynnän ja asiakasvirtojen mukaisesti. Henkilöstön määrä on kasvanut ainoastaan Liettuassa, Tsekin tasavallassa ja Ukrainassa Lindexin ja Seppälän avaamien uusien myymälöiden ansiosta. Konserniin tuli uusia työntekijöitä myös Lindexin ensimmäisten Slovakian myymälöiden avaamisen myötä.

Stockmannin kokoaikaiseksi muutettu keskimääräinen henkilömäärä pieneni 831 henkilöllä ja oli 11 133 henkilöä (11 964 henkilöä vuonna 2008 ja 8 979 vuonna 2007). Konsernin palkkasumma pieneni 18,6 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta ja oli 261,2 miljoonaa euroa ( 279,8 miljoonaa euroa vuonna 2008 ja 181,9 miljoonaa euroa vuonna 2007).

Ulkomailla työskenteli vuoden 2009 lopussa 7 683 henkilöä. Edellisen vuoden lopussa ulkomailla työskenteli 8 072 henkilöä. Ulkomailla työskentelevien osuus koko henkilöstöstä oli 52 prosenttia (51 prosenttia).

RISKITEKIJÖITÄ

Konserni harjoittaa liiketoimintaa Suomen, Ruotsin, Norjan sekä Venäjän ja Baltian maiden lisäksi Tšekissä, Slovakiassa ja Ukrainassa, joissa liiketoiminta on käynnistysvaiheessa. Stockmann-konsernin toimialueilla liiketoimintaympäristön riskitaso vaihtelee. Baltian maiden osalta liiketoimintariskien taso on merkittävästi pienentynyt maiden liityttyä Euroopan Unionin jäseniksi, eivätkä riskit valuuttakurssien epävarmuuteen ja talouksien taantumisen jatkumiseen liittyviä

riskitekijöitä lukuun ottamatta miltään olennaisilta osiltaan poikkea liiketoiminnan riskeistä Suomessa. Mahdollisesti pitkäkestoinen vaikea suhdannetilanne vaikuttaa myös vähittäiskaupan toimintaedellytyksiin Baltian maissa.

Liiketoiminnan riskit Venäjällä ovat Pohjoismaita ja Baltiaa korkeammat ja toimintaympäristö muun muassa liiketoimintakulttuurin ja maan infrastruktuurin kehittymättömyyden vuoksi epävakaampi. Harmaan talouden osuus erityisesti kulutustavaroiden tuonnissa on edelleen suuri, ja se vääristää osaltaan kilpailun toimivuutta. Maan pitkään jatkunut talouskasvu hidastui vuoden 2008 loppupuolella selvästi ja kääntyi vuonna 2009 taantumaksi energiasektorin vientitulojen pienentymisen ja valuutan devalvoitumisen myötä. Energian hinnan kehitys vaikuttaa olennaisella tavalla talouden kehitykseen Venäjällä lähivuosien aikana.

Vaikeana pysyvä suhdannetilanne vaikuttaa kuluttajien ostokäyttäytymiseen ja ostovoimaan kaikilla konsernin markkina-alueilla. Tilanteeseen reagoidaan kampanjoimalla ja pyrkimällä optimoimaan ostot kysyntää vastaavaksi ja tehostamalla toimintaa. Stockmannin pitkän aikavälin strategian mukaista investointiohjelmaa arvioitiin finanssikriisin seurauksena uudelleen. Ohjelmaan sisältyviä investointeja on osin viivästetty ja joiltain osin niistä on kokonaan luovuttu kasvunäkymien muututtua olennaisesti aikaisempaa heikommiksi. Uusien myymälöiden perustamista jatketaan, mutta alkuperäistä suunnitelmaa hitaammalla aikataululla. Helsingin tavaratalon meneillään oleva laajennus- ja saneerausinvestointi sekä Pietarin Nevsky Centre -tavaratalo- ja kauppakeskusinvestointi toteutetaan suunnitelmien mukaisesti.

Muodin osuus konsernin myynnistä on noin puolet. Muotikauppaan liittyvät olennaisesti tuotteiden lyhyt elinkaari ja trendiriippuvuus, kalenterista johtuva myynnin kausiluonteisuus sekä alttius säätilan tavanomaisesta poikkeaville muutoksille. Näihin tekijöihin reagoidaan osana konsernin jokapäiväistä liiketoiminnan johtamista. Merkittäviä poikkeustilanteita lukuun ottamatta näiden tekijöiden ei arvioida vaikuttavan olennaisesti konsernin myyntiin tai tulokseen.

Konsernin liiketoiminta perustuu joustavasti toimivaan logistiikkaan ja tehokkaisiin tavaravirtoihin. Tavara- tai tietoliikenteen viiveet tai häiriöt voivat vaikuttaa liiketoimintaan hetkellisesti haitallisesti. Näihin liittyviä operatiivisia riskejä pyritään

13

hallitsemaan kehittämällä tarkoituksenmukaisia varajärjestelmiä ja vaihtoehtoisia toimintatapoja sekä panostamalla tietojärjestelmien häiriöttömään toimintaan. Operatiivisia riskejä katetaan myös vakuutuksilla. Operatiivisten riskien ei arvioida vaikuttavan olennaisella tavalla Stockmannin liiketoimintaan.

Konsernin liikevaihtoon ja tulokseen vaikuttavat valuuttakurssien muutokset konsernin raportointivaluutan euron, Ruotsin kruunun, Norjan kruunun, Venäjän ruplan, Yhdysvaltojen dollarin sekä eräiden muiden valuuttojen välillä. Rahoitusriskejä, korkotason vaihtelusta johtuvat riskit mukaan lukien, hallinnoidaan hallituksen vahvistaman riskipolitiikan mukaisesti, eikä niiden arvioida vaikuttavan olennaisella tavalla konsernin liiketoimintaan.

AB Lindex (publ) on vaatinut oikeusteitse Lindex-konsernin Saksan-yhtiön noin 70 miljoonan euron suuruisten tappioiden vähennyskelpoisuutta Ruotsin verotuksessa. Göteborgin kamarioikeus kumosi AB Lindexin lääninoikeudessa saamat myönteiset päätökset, minkä seurauksena Lindex joutui palauttamaan veronsaajalle noin 23,8 miljoonaa euroa veroja ja korkoja. Takaisin maksettavalla verolla ei ollut vaikutusta Stockmann-konsernin tulokseen, sillä Stockmann kirjasi takaisin maksettavan veron korkoineen Lindexin omaa pääomaa pienentäen hankintamenolaskelmassa. AB Lindex valitti kamarioikeuden päätöksestä Ruotsin korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka päätti kesällä 2009 olla ottamatta juttua käsittelyyn. Yhtiön jatkotoimet tässä asiassa riippuvat jäljempänä kerrottavan AB Lindexin ja Lindex GmbH:n kaksinkertaisen verotuksen poistamista koskevan prosessin lopputuloksesta.

AB Lindex (publ) ja tämän saksalainen tytäryhtiö Lindex GmbH ovat pyytäneet EU:n arbitraatiosopimuksen sekä Saksan ja Ruotsin välisen verosopimuksen nojalla näiden maiden toimivaltaisia viranomaisia poistamaan konsernin sisäisen kaksinkertaisen verotuksen, joka koskee verovuosia 1997–2004. Kaksinkertainen verotus on seurausta Lindex GmbH:n harkintaverotuksesta, jolla Lindex GmbH:n verotettavaan tuloon lisättiin yhteensä 94 miljoonaa euroa. Viranomaisten päätöksestä riippuen AB Lindex voi saada palautuksena mainitun summan perusteella maksamansa verot eli noin 26 miljoonaa euroa tai osan niistä. Vaatimuksen verovaikutusta ei ole kirjattu tulosvaikutteisesti.

Moskovan kansainvälinen välitystuomioistuin (ICAC) ratkaisi Moskovan keskustassa sijaitsevan Stockmannin Smolenskajan tavaratalon vuokrakiistan Stockmannin eduksi. Oikeudenkäynti koski vuokrasopimuksen mukaisen 10 vuoden jatkovuokrakauden käyttämistä. Tästä huolimatta vuokranantajat lopettivat sähkönjakelun Stockmannille, minkä seurauksena Stockmann joutui sulkemaan tavaratalon. Sulkemisesta aiheutuvien kustannusten ja poistamattomien menojäännösten johdosta Stockmann teki vuoden 2008 toisen vuosineljänneksen tulokseen 14 miljoonan euron varauksen. Stockmann käynnisti vuonna 2008 Smolenskajan tavaratalon vuokraisäntiä vastaan Moskovan kansainvälisessä välitystuomioistuimessa (ICAC) vahingonkorvausoikeudenkäynnit, joissa vaadittiin noin 75 miljoonan dollarin vahingonkorvauksia tavaratalon Stockmannin johdon näkemyksen mukaan sopimuksenvastaisen sulkemisen vuoksi. Välimiesoikeus ratkaisi 14.4.2009 antamillaan päätöksillä asian Stockmannin hyväksi, pienentäen tuomitun vahingonkorvauksen määrän noin 7 miljoonaan dollariin, ja määräsi vuokranantajat korvaamaan Stockmannin oikeudenkäyntikulut. Stockmann-konserni ei ole kirjannut vahingonkorvausta tulosvaikutteisesti. Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuuden aikaansaamiseksi se on vahvistettava Venäjän yleisessä tuomioistuimessa. Heinäkuussa 2009 vuokranantajat toimittivat Moskovan alioikeudelle kanteet, joissa vaaditaan oikeutta kumoamaan kansainvälisen välitystuomioistuimen asiassa tekemä päätös. Moskovan kaupungin arbitraatiooikeus ja ensimmäisenä valitusasteena oleva kassaatio-oikeus ovat kumonneet kansainvälisen välitystuomioistuimen päätökset. Stockmann on valittanut viimeksi mainitusta päätöksestä Venäjän korkeimpaan arbitraatio-oikeuteen, jossa asia on edelleen vireillä.

Stockmann-konsernilla ei ole vireillä muita merkittäviä oikeudenkäyntejä.

VUODEN 2010 NÄKYMÄT

Haastavan suhdannetilanteen arvioidaan jatkuvan vuoden 2010 aikana. Kulutuskysynnän ennakointi on edelleen vaikeaa, mutta kulutuskysynnän kehityksessä on Pohjoismaissa ja Venäjällä nähtävissä merkkejä orastavasta hitaasta kasvusta. Venäjän osalta kehitys on suurelta osin riippuvainen raakaöljyn hinnasta. Baltian maissa kulutuskysynnän ei ennakoida kasvavan lähitulevaisuudessa.

Myynnin arvioidaan kääntyvän asteittain kasvu-uralle ja uusien liiketilojen avausten vauhdittavan myyntiä vuoden loppupuolella. Taantuman aikana käynnistettyjä sopeuttamistoimia jatketaan vuoden 2010 aikana. Tavoitteena on, että liikevoitto on parempi kuin vuonna 2009.

RAPORTOINTI

Tilinpäätöksessä käytetyt laatimisperiaatteet ja laskentamenetelmät ovat samat kuin vuoden 2008 tilinpäätöksessä.

HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ

Stockmann Oyj Abp:n selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) on nähtävillä yhtiön internetsivuilla www.stockmann.com ja vuosikertomuksen sivuilla 30-31.

Osakkeet ja osakepääoma

Stockmann Oyj Abp:n osakepääoma jakautuu A- ja B-osakkeisiin. A-sarjan osakkeella on kymmenen ääntä ja Bsarjan osakkeella yksi ääni. Molempien sarjojen osakkeiden nimellisarvo on 2,00 euroa, ja molemmilla on oikeus yhtä suureen osinkoon. A-osakkeen kaupankäyntitunnus on STCAS ja B-osakkeen STCBV.

Yhtiön osakkeet ovat arvo-osuusjärjestelmässä, ja ne ovat kaupankäynnin kohteena Helsingin pörssissä. Yhtiöllä oli 31.12.2009 rekisteröityjä osakkeenomistajia 43 929 (42 888 osakkeenomistajaa 31.12.2008), joiden omistus vastaa 99,9 prosenttia yhtiön koko osakemäärästä.

Osakkeet

Yleinen kurssikehitys

Osakekurssit nousivat tilikauden aikana Helsingin pörssissä mitattuna OMX Helsinki -indeksillä 19,5 prosenttia ja OMX Helsinki Cap -indeksillä mitattuna 36,2 prosenttia.

Stockmannin osakkeiden kurssikehitys

Päätöskurssit Päätöskurssit
31.12.2009 31.12.2008 muutos
%
euroa euroa
Sarja A 20,50 10,10 103,0
Sarja B 19,00 9,77 94,5

Stockmannin osakkeiden vaihto 2009

% osake- Keskihinta
Kpl määrästä euroa euroa
Sarja A 511 689 1,7 8 563 472 16,11
Sarja B 17 290 436 42,7 262 573 589 14,80
Yhteensä 17 802 125 271 137 061

Vaihdettujen Stockmannin osakkeiden osuus pörssin vaihdosta oli 0,2 prosenttia. Yhtiön osakekannan markkinaarvo 31.12.2009 oli 1 396,7 miljoonaa euroa. Markkina-arvo 31.12.2008 oli 611,6 miljoonaa euroa.

Stockmann Oyj Abp:n osakepääoma 31.12.2009

kpl à 2 euroa
Sarja A 30 627 563 = 61 255 126 euroa
kpl à 2 euroa
Sarja B 40 466 390 = 80 932 780 euroa
Yhteensä 71 093 953 142 187 906 euroa

Kanta-asiakasoptiot 2006

Varsinainen yhtiökokous hyväksyi 21.3.2006 hallituksen ehdotuksen optio-oikeuksien antamisesta Stockmannin kanta-asiakkaille. Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti kanta-asiakkaille, joiden ostot 1.1.2006 – 31.12.2007 yhdessä samaan tiliin kohdistuvien rinnakkaiskorttien ostojen kanssa olivat yhteensä vähintään 6 000 euroa, annetaan vastikkeetta yhteensä enintään 2 500 000 optio-oikeutta. Vähintään 6 000 euron suuruisilla ostoilla kanta-asiakkaalle annetaan vastikkeetta 20 optio-oikeutta. Lisäksi jokaista täyttä 500 euroa kohti, jolla ostot ylittivät 6 000 euroa, kanta-asiakas saa kaksi optio-oikeutta lisää. Kanta-asiakasostot 31.12.2007 mennessä oikeuttavat merkitsemään yhteensä 1 998 840 optiota. Jokainen optio oikeuttaa merkitsemään yhden Stockmannin Bosakkeen. Osakkeen merkintähinta on yhtiön B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin pörssissä ajanjaksolla 1.2. – 28.2.2006 eli 33,35 euroa. Optioilla merkittävän osakkeen merkintähintaa alennetaan merkintähinnan määräytymisjakson päättymisen jälkeisillä Stockmann Oyj Abp:n osingoilla osingonjaon täsmäytyspäivästä osakemerkintäpäivään saakka. Jäljellä oleva osakkeiden merkintäaika on 2.5.2010 – 31.5.2010. Merkintähinta on vuoden 2009 merkintäoikeusannin ja hallituksen vuodelta 2009 maksettavaksi esittämän osingon jälkeen 27,93 euroa. Keväällä 2008 merkittiin 1 373 846 Stockmann Oyj Abp:n kanta-asiakasoptiota. Vuoden 2008 merkintäaikana merkittiin kanta-asiakasoptioilla yhteensä 364 Stockmann Oyj Abp:n 2 euron nimellisarvoista Bosaketta. Vuoden 2009 merkintäaikana kanta-asiakasoptioilla ei merkitty osakkeita.

17

Varsinainen yhtiökokous hyväksyi 21.3.2006 hallituksen ehdotuksen optio-oikeuksien antamisesta Stockmannkonsernin avainhenkilöille. Stockmann-konsernin johtoon tai keskijohtoon kuuluville avainhenkilöille sekä Stockmannin kokonaan omistamalle tytäryhtiölle annetaan yhteensä 1 500 000 kappaletta optio-oikeuksia. Optiooikeuksista 375 000 merkitään tunnuksella 2006A, 375 000 tunnuksella 2006B, 375 000 tunnuksella 2006C ja 375 000 tunnuksella 2006D. Osakkeiden merkintäaika optio-oikeudella 2006A on 1.3.2008 – 31.3.2010, optiooikeudella 2006B 1.3.2009 – 31.3.2011, optio-oikeudella 2006C 1.3.2010 – 31.3.2012 ja optio-oikeudella 2006D 1.3.2011 – 31.3.2013. Osakkeiden merkintäaika ei kuitenkaan ala 2006B- ja 2006D-optio-oikeuksilla, elleivät hallituksen ennen näiden optio-oikeuksien jakamista määrittämät konsernin taloudellisiin tavoitteisiin sidotut kriteerit ole täyttyneet. Ne optio-oikeudet 2006B ja 2006D, joiden osalta hallituksen määrittämät kriteerit eivät ole täyttyneet, raukeavat hallituksen päättämällä tavalla. 2006B-optio-oikeuksista on rauennut 187 500 kappaletta. Yhdellä optiooikeudella voi merkitä yhden Stockmann Oyj Abp:n B-sarjan osakkeen. Osakkeen merkintähinta on optiooikeuksilla 2006A ja 2006B yhtiön B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin pörssissä 1.2. – 28.2.2006 lisättynä 10 prosentilla eli 36,69 euroa. Osakkeen merkintähinta optio-oikeuksilla 2006C ja 2006D on yhtiön B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin pörssissä 1.2. – 29.2.2008 lisättynä 10 prosentilla eli 31,02 euroa. Optio-oikeuksilla merkittävän osakkeen merkintähintaa alennetaan merkintähinnan määräytymisjakson alkamisen jälkeen ja ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen määrällä kunkin osingonjaon täsmäytyspäivänä. Merkintähinnat ovat vuoden 2009 merkintäoikeusannin ja hallituksen vuodelta 2009 maksettavaksi esittämän osingon jälkeen optio-oikeuksilla A ja optio-oikeuksilla B 31,27 euroa sekä optiooikeuksilla C ja optio-oikeuksilla D 28,00 euroa.

Kanta-asiakasoptiot 2008

Varsinainen yhtiökokous hyväksyi 18.3.2008 hallituksen ehdotuksen optio-oikeuksien antamisesta Stockmannin kanta-asiakkaille. Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti kanta-asiakkaille, joiden ostot 1.1.2008 – 31.12.2009 yhdessä samaan tiliin kohdistuvien rinnakkaiskorttien ostojen kanssa olivat yhteensä vähintään 6 000 euroa, annetaan vastikkeetta yhteensä enintään 2 500 000 optio-oikeutta. Vähintään 6 000 euron suuruisilla ostoilla kanta-asiakkaalle annetaan vastikkeetta 20 optio-oikeutta. Lisäksi jokaista täyttä 500 euroa kohti, jolla ostot ylittivät 6 000 euroa, kanta-asiakas saa kaksi optio-oikeutta lisää. Jokainen optio oikeuttaa merkitsemään yhden Stockmannin B-osakkeen. Osakkeen merkintähinta on varsinaisen yhtiökokouksen 17.3.2009 päätöksen mukaisesti yhtiön B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin pörssissä ajanjaksolla 1.2. – 28.2.2009 eli 11,28 euroa. Optioilla merkittävän osakkeen merkintähintaa alennetaan merkintähinnan määräytymisjakson päättymisen jälkeisillä Stockmann Oyj Abp:n osingoilla osingonjaon täsmäytyspäivästä osakemerkintäpäivään saakka. Osakkeiden merkintäajat ovat toukokuussa vuosina 2011 ja 2012. Merkintähinta on vuoden 2009 merkintäoikeusannin ja hallituksen vuodelta 2009 maksettavaksi esittämän osingon jälkeen 9,61 euroa.

Omat osakkeet

Yhtiön omistuksessa ei ole omia osakkeita 31.12.2009.

Osinkopolitiikka

Stockmannin hallitus on määritellyt osingonjakotavoitteeksi yli puolet varsinaisen liiketoiminnan tuottamasta voitosta.

Toiminnan kasvun vaatima rahoitus otetaan kuitenkin huomioon osingon tasossa.

Tunnuslukuja

2005 2006 2007 2008 2009
Myynti milj. euroa 1 851,3 1 552,6 1 668,3 2 265,8 2 048,2
Myynnin muutos % 6,7 -16,1 7,4 35,8 -9,6
Liikevaihto milj. euroa 1 542,6 1 300,7 1 398,2 1 878,7 1 698,5
Liikevaihdon muutos % 6,7 -15,7 7,5 34,4 -9,6
Liikevoitto milj. euroa 103,7 129,5 125,2 121,9 85,3
Liikevoiton muutos % 29,9 24,9 -3,4 -2,6 -30,0
Osuus liikevaihdosta % 6,7 10,0 9,0 6,5 5,0
Voitto ennen veroja milj. euroa 102,8 128,9 119,4 71,7 61,3
Voitto ennen veroja, muutos % 30,2 25,4 -7,4 -39,9 -14,6
Osuus liikevaihdosta % 6,7 9,9 8,5 3,8 3,6
Osakepääoma milj. euroa 109,0 111,7 112,2 123,4 142,2
A-osakkeet milj. euroa 49,1 49,1 49,1 53,2 61,3
B-osakkeet milj. euroa 59,8 62,6 63,1 70,2 80,9
Osingot * milj. euroa 59,5 72,1 75,2 38,0 51,2
Oman pääoman tuotto % 15,8 19,4 15,2 6,1 7,0
Sijoitetun pääoman tuotto % 19,6 22,9 12,1 8,3 5,8
Sijoitettu pääoma milj. euroa 544,2 573,8 1 047,2 1 482,1 1 552,1
Pääoman kiertonopeus 2,8 2,3 1,3 1,3 1,1
Vaihto-omaisuuden kiertonopeus 4,7 5,0 4,3 4,4 4,9
Omavaraisuusaste % 66,4 74,5 32,6 39,0 44,1
Nettovelkaantumisaste % 5,7 -6,3 146,9 107,4 72,1
Investoinnit käyttöomaisuuteen milj. euroa 57,0 125,5 977,4 182,3 152,8
Osuus liikevaihdosta % 3,7 9,6 69,9 9,7 9,0
Korolliset saatavat milj. euroa 111,8 98,9 98,8 52,2 44,5
Korollinen vieras pääoma milj. euroa 47,2 23,4 905,6 775,7 789,2
Korollinen nettovelka milj. euroa -83,3 -134,7 773,6 688,2 568,3
Taseen loppusumma milj. euroa 761,5 767,6 1 823,7 1 765,0 1 927,4
Henkilöstökulut milj. euroa 218,0 204,7 224,1 350,5 327,4
Osuus liikevaihdosta % 14,1 15,7 16,0 18,7 19,3
Henkilöstö keskimäärin hlöä 10 558 10 069 11 161 15 669 14 656
Liikevaihto/henkilö tuhatta euroa 146,1 129,2 125,3 119,9 115,9
Liikevoitto/henkilö tuhatta euroa 9 8, 12 9, 11 2, 7 8, 5 8,
Henkilöstökulut/henkilö tuhatta euroa 20,6 20,3 20,1 22,4 22,3

*) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle. Osinkoehdotus on 0,72 euroa/osake.

Osakekohtaisia tietoja 20

2005 2006 2007 2008 2009
Tulos/osake, osakeantikorjattu*** euroa 1,44 1,93 1,56 0,65 0,82
Tulos/osake, osakeantikorjattu, laimennettu*** euroa 1,42 1,90 1,55 0,65 0,82
Oma pääoma/osake euroa 9,34 10,34 10,66 11,24 11,96
Osinko/osake* euroa 1,10 1,30 1,35 0,62 0,72
Osinko tuloksesta /** % 76,4 67,4 86,5 94,7 87,6
Rahavirta/osake, osakeantikorjattu*** euroa 1,53 2,16 2,12 2,85 2,23
Efektiivinen osinkotuotto * %
- Sarja A 3,4 3,6 4,6 6,1 3,5
- Sarja B 3,4 3,6 4,6 6,3 3,8
Osakkeiden P/E luku***
- Sarja A 22,3 18,9 18,9 15,4 25,1 **
- Sarja B 22,6 18,9 19,0 14,9 23,2 **
Päätöskurssi 31.12. euroa
- Sarja A 32,11 36,40 29,50 10,10 20,50
- Sarja B 32,53 36,48 29,66 9,77 19,00
Tilikauden ylin kurssi euroa
- Sarja A 37,00 38,10 37,49 34,75 22,00
- Sarja B 35,82 38,44 37,84 32,00 20,00
Tilikauden alin kurssi euroa
- Sarja A 20,65 28,70 29,05 10,10 10,68
- Sarja B 21,51 28,11 29,47 9,33 9,63
Tilikauden keskikurssi euroa
- Sarja A 29,13 33,85 33,90 20,35 16,11
- Sarja B 28,67 33,15 33,77 20,90 14,80
Osakkeiden vaihto 1000 kpl
- Sarja A 825 819 695 859 512
- Sarja B 14 665 19 440 20 682 29 327 17 290
Osakkeiden vaihto %
- Sarja A 3,4 3,3 2,8 3,2 1,7
- Sarja B 49,1 62,5 65,6 83,5 42,7
Osakekannan markkina-arvo 31.12. milj. euroa 1 761,3 2 028,6 1 659,8 611,6 1 396,7
Osakkeiden lukumäärä 31.12. 1000 kpl 54 460 55 662 56 094 61 703 71 094
- Sarja A 24 564 24 564 24 564 26 582 30 628
- Sarja B 29 895 31 098 31 529 35 121 40 466
Osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä,
painotettu keskiarvo*** 1000 kpl 53 350 54 310 56 649 59 710 65 676
- Sarja A 24 564 24 564 25 046 27 103 28 373
- Sarja B 28 786 29 746 31 603 32 606 37 303
Osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä,
laimennettu painotettu keskiarvo*** 1000 kpl 54 129 55 178 56 861 59 710 65 995
Omat osakkeet 1000 kpl 397 383 370 364
- Sarja A
- Sarja B 397 383 370 364
Osakkeenomistajien lukumäärä 31.12. kpl 42 169 40 198 39 137 42 888 43 929

*) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle. Osinkoehdotus on 0,72 euroa/osake.

**) Vuoden 2009 luvuissa on huomioitu optioiden laimennusvaikutus.

***) Vuoden 2009 osakeannilla oikaistu vuosien 2008 ja 2007 esitettävät tunnusluvut.

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet 21

Voitto ennen veroja = liikevoitto + rahoitustuotot - rahoituskulut
Oman pääoman = 100 x tilikauden voitto
tuottoprosentti oma pääoma + vähemmistöosuus (keskimäärin vuoden aikana)
Sijoitetun pääoman
tuottoprosentti
= 100 x voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut
sijoitettu pääoma
Sijoitettu pääoma = taseen loppusumma - laskennallinen verovelka ja muut korottomat velat
(keskimäärin vuoden aikana)
Pääoman kiertonopeus = liikevaihto
taseen loppusumma - laskennallinen verovelka ja muut korottomat velat
(keskimäärin vuoden aikana)
Vaihto-omaisuuden kiertonopeus 365
vaihto-omaisuuden kiertoaika
Omavaraisuusaste = 100 x taseen oma pääoma + vähemmistöosuus
taseen loppusumma - saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste = 100 x korollinen vieras pääoma - rahavarat
oma pääoma yhteensä
Korollinen nettovelka = korollinen vieras pääoma - rahavarat - korolliset saamiset
Tulos/osake, osakeantikorjattu = voitto ennen veroja - vähemmistöosuus - tuloverot
osakkeiden osakeantikorjattu keskimääräinen lukumäärä 1)
Oma pääoma/osake = oma pääoma - omien osakkeiden rahasto
osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä 1)
Osinko/osake = osinko/osake
Osinko tuloksesta, % = 100 x osinko/osake
tulos/osake osakeanttikorjattu
Rahavirta/osake = liiketoiminnan rahavirta
osakkeiden osakeantikorjattu keskimääräinen lukumäärä 1)
Efektiivinen osinkotuotto, % = 100 x osinko/osake
pörssikurssi 31.12.
Osakkeiden P/E luku = pörssikurssi 31.12.
tulos/osake osakeantikorjattu
Päätöskurssi 31.12. = osakkeiden kurssi tilinpäätöspäivänä
Tilikauden ylin kurssi = osakkeiden ylin kurssi tilikauden aikana
Tilikauden alin kurssi = osakkeiden alin kurssi tilikauden aikana
Tilikauden keskikurssi = osakkeiden euromääräinen vaihto jaettuna vaihdettujen osakkeiden
keskimääräisellä lukumäärällä tilikauden aikana
Osakkeiden vaihto = osakkeiden osakeantien vaikutuksella korjattu kappalemääräinen vaihto
Osakekannan markkina-arvo 31.12.
1) Ilman yhtiön omistamia omia osakkeita
= osakkeiden lukumäärä kerrottuna tilinpäätöspäivän pörssikurssilla osakelajeittain
Prosenttia Prosenttia
Tuloslaskelma, konserni, euroa Viite 1-12/2009 liikevaihdosta
liikevaihdosta
1-12/2008
LIIKEVAIHTO 1 698 458 740,48 100,0 1 878 745 045,51 100,0
Liiketoiminnan muut tuotot 3 255 913,97 0,0 4 152 702,15 0,2
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö -852 823 844,42 -969 589 379,06
Varastojen muutos, lisäys (+), vähennys (-) -27 927 435,16 -2 108 573,56
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö yhteensä 4 -880 751 279,57 51,9 -971 697 952,62 51,7
Palkat ja muut työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut 5 -327 413 832,42 19,3 -350 495 305,09 18,7
Poistot ja arvonalentumiset 6 -58 413 891,84 3,4 -61 409 016,45 3,3
Liiketoiminnan muut kulut 7 -346 847 935,90 20,4 -377 412 657,16 20,1
Kulut yhteensä -1 613 426 939,74 95,0 -1 761 014 931,33 93,7
LIIKEVOITTO 85 287 714,71 5,0 121 882 816,33 6,5
Rahoitustuotot 8 4 402 144,47 0,3 1 572 825,54 0,1
Rahoituskulut 8 -28 391 953,77 1,7 -51 713 553,22 2,8
VOITTO ENNEN VEROJA 61 297 905,41 3,6 71 742 088,66 3,8
Tuloverot 9 -7 304 056,06 0,4 -32 660 347,14 1,7
TILIKAUDEN VOITTO 53 993 849,34 3,2 39 081 741,52 2,1
Tilikauden voiton jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille 53 993 933,41 39 081 667,05
Vähemmistöosakkaille -84,07 74,47
Tulos/osake, osakeantikorjattu, euroa 10 0,82 0,65 *
Tulos/osake, laimennettu, osakeantikorjattu, euroa 10 0,82 0,65 *
Laaja tuloslaskelma, konserni 1-12/2009 1-12/2008
TILIKAUDEN VOITTO 53 993 849,34 39 081 741,52
Muut laajan tuloksen erät 9
Muuntoerot ulkomaisista yksiköistä 1 866 259,78 -6 798 710,79
Rahavirran suojaus -1 351 833,79 906 562,68
Muut laajan tuloksen erät, netto 514 425,99 -5 892 148,11
Laaja tulos, konserni 54 508 275,33 33 189 593,41
Laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille
Vähemmistöosakkaille
54 508 359,40
-84,07
33 189 518,94
74,47

*) Oikaistu vuoden 2009 osakeannilla.

Tase, konserni, euroa Viite 31.12.2009 31.12.2008
VARAT
PITKÄAIKAISET VARAT
Aineettomat hyödykkeet 11
Tavaramerkki 89 188 640,85 84 389 512,11
Aineettomat oikeudet 17 837 300,90 24 457 587,50
Muut aineettomat hyödykkeet 1 269 671,69 3 231 662,34
Liikearvo 685 426 120,51 646 457 091,77
Aineettomat hyödykkeet yhteensä 793 721 733,96 758 535 853,72
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 12
Maa- ja vesialueet 40 082 139,93 36 951 208,59
Rakennukset ja rakennelmat 273 853 560,18 158 159 321,73
Koneet ja kalusto 92 001 879,65 96 175 402,41
Vuokrahuoneiston perusparannusmenot 49 964 925,69 49 370 486,71
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 163 577 019,99 246 892 440,83
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet yhteensä 619 479 525,44 587 548 860,27
Pitkäaikaiset saamiset 553 248,89 1 646 817,57
Myytävissä olevat sijoitukset 14 5 030 297,52 6 596 000,89
Laskennallinen verosaaminen 21 5 137 231,42 4 486 247,57
PITKÄAIKAISET VARAT YHTEENSÄ 1 423 922 037,22 1 358 813 780,02
LYHYTAIKAISET VARAT
Vaihto-omaisuus 15 196 070 702,31 220 320 934,39
Lyhytaikaiset saamiset 16, 22
Saamiset, korolliset 44 506 494,29 52 242 379,82
Tuloverosaamiset 503 159,27 15 187 687,15
Saamiset, korottomat 85 955 258,68 83 208 760,05
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 130 964 912,23 150 638 827,02
Rahavarat 17, 22 176 402 572,88 35 203 099,43
LYHYTAIKAISET VARAT YHTEENSÄ 503 438 187,42 406 162 860,84
VARAT YHTEENSÄ 1 927 360 224,64 1 764 976 640,86
Tase, konserni, euroa Viite 31.12.2009 31.12.2008
OMA PÄÄOMA JA VELAT
OMA PÄÄOMA 18
Osakepääoma 142 187 906,00 123 406 672,00
Ylikurssirahasto 186 051 043,65 186 051 043,65
Muut rahastot 287 444 412,55 169 581 932,36
Muuntoerot -4 923 451,01 -6 789 710,79
Kertyneet voittovarat 239 433 334,93 216 897 295,43
Emoyhtiön osakkeenomistajien oman pääoman osuus 850 193 246,12 689 147 232,65
Vähemmistöosuus -77,83 -161,91
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 850 193 168,29 689 147 070,74
PITKÄAIKAISET VELAT
Laskennallinen verovelka 21 70 107 182,12 78 052 716,44
Pitkäaikaiset velat, korolliset 19 786 927 093,74 755 668 859,64
Eläkevelvoitteet 23 1 128 542,53 1 420 733,21
Pitkäaikaiset varaukset 327 400,12 594 921,71
PITKÄAIKAISET VELAT YHTEENSÄ 858 490 218,50 835 737 231,00
LYHYTAIKAISET VELAT 20
Lyhytaikaiset velat, korollinen 22 2 281 361,19 20 002 374,68
Lyhytaikaiset velat, koroton 22
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat 213 307 930,27 219 014 646,09
Tuloverovelat 3 087 546,38 1 075 318,35
Lyhytaikaiset velat, koroton yhteensä 216 395 476,65 220 089 964,44
LYHYTAIKAISET VELAT YHTEENSÄ 218 676 837,84 240 092 339,12
VELAT YHTEENSÄ 1 077 167 056,35 1 075 829 570,12
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 1 927 360 224,64 1 764 976 640,86
Laskelma oman pääoman muutoksista, konserni milj. Suojaus
euroa 1 - 12 / 2008 intrument Vähem
Osake Ylikurssi tien SVOP Muuntoerot Kertyneet mistö
pääoma* rahasto rahasto** rahasto Muut rahastot ** voittovarat Yhteensä osuus Yhteensä
OMA PÄÄOMA KAUDEN ALUSSA 112,2 186,0 0,5 0,0 44,1 0,0 250,9 593,7 0,0 593,7
Oman pääoman muutokset
Osingonjako -75,2 -75,2 0,0 -75,2
Uusmerkintä 11,2 11,2 0,0 11,2
Käytetyt osakeoptiot 0,0 0,0 0,0 2,0 2,0 0,0 2,0
Emissiovoitto 0,0 126,2 126,2 0,0 126,2
Transaktiomenot omasta pääomasta ** 0,0 -2,1 -2,1 0,0 -2,1
Kokonaistulos yhteensä 0,0 0,9 0,0 0,0 -6,8 39,1 33,2 0,0 33,2
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 12 / 2008 123,4 186,1 1,4 124,1 44,1 -6,7 216,8 689,1 0,0 689,1
Laskelma oman pääoman muutoksista, konserni, milj. Suojaus
intrument
Vähem
euroa 1 - 12/ 2009 Osake Ylikurssi tien SVOP Muuntoerot Kertyneet mistö
pääoma* rahasto rahasto** rahasto Muut rahastot ** voittovarat Yhteensä osuus Yhteensä
OMA PÄÄOMA KAUDEN ALUSSA 123,4 186,1 1,4 124,1 44,1 -6,7 216,8 689,1 0,0 689,1
Oman pääoman muutokset
Osingonjako -38,0 -38,0 0,0 -38,0
Uusmerkintä 18,8 18,8 0,0 18,8
Käytetyt osakeoptiot 0,0 0,0 0,0 1,4 1,4 0,0 1,4
Emissiovoitto 0,0 122,2 122,2 0,0 122,2
Omien osakkeiden myynti 0,0 5,1 5,1 0,0 5,1
Transaktiomenot omasta pääomasta ** 0,0 -2,9 -2,9 0,0 -2,9
Kokonaistulos yhteensä 0,0 0,0 -1,4 0,0 0,0 1,9 54,0 54,5 0,0 54,5
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 12 / 2009 142,2 186,1 0,0 243,3 44,1 -4,9 239,4 850,2 0,0 850,2

*Sisältää osakeannin.

** Laskennallisilla veroilla vähennettynä.

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA, EUR Viite 12/2009 12/2008
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto 53 993 849,34 39 081 741,52
Oikaisut:
Poistot ja arvonalentumiset 58 413 891,84 61 409 016,45
Pysyvien vastaavien myyntivoitot (-) ja -tappiot (+) -254 551,29 -3 472 572,23
Korkokulut ja muut rahoituskulut 28 391 953,77 51 713 553,22
Korkotuotot -4 402 076,39 -1 572 825,54
Tuloverot 7 304 056,06 32 660 347,14
Muut oikaisut 18,28 -389 846,28 -1 439 557,39
Käyttöpääoman muutokset:
Vaihto-omaisuuden lisäys(-) / vähennys(+) 27 665 470,23 24 047 293,95
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) -1 781 055,30 75 568 216,63
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) 7 238 076,90 -12 677 837,30
Maksetut korot ja muut rahoituskulut -32 936 865,21 -47 747 630,51
Saadut korot liiketoiminnasta 2 114 906,86 825 015,91
Muut rahoituserät liiketoiminnasta 0,00 -0,00
Maksetut verot liiketoiminnasta 1 428 326,40 -48 264 065,88
Liiketoiminnan nettorahavirta 146 786 136,94 170 130 695,95
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -152 946 780,52 -181 076 162,58
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 71 136 504,30 6 130 015,84
Tytäryritysten hankinnat, vähennettynä hankintahetken rahavaroilla 0,00 -18 882 514,89
Tytäryritysten myynnit, vähennettynä luovutushetken rahavaroilla 5 600 781,85 -0,00
Investoinnit muihin sijoituksiin
Luovutustulot muista sijoituksista 1 803 473,65 0,55
Saadut osingot investoinneista 153 901,20 128 661,60
Investointien nettorahavirta -74 252 119,51 -193 699 998,82
Rahoituksen rahavirta
Maksullinen osakeanti 136 965 926,59 135 202 164,10
Omien osakkeiden myynti 5 130 789,80
Lyhytaikaisten lainojen nostot -0,00 20 002 404,68
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -19 283 700,62 -33 259 035,48
Pitkäaikaisten lainojen nostot 200 000 000,00 152 199 808,03
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -216 203 564,14 -157 309 714,57
Rahoitusleasing-velkojen takaisinmaksut -711 820,14
Maksetut osingot -38 017 700,31 -75 176 953,39
Rahoituksen nettorahavirta 67 879 931,18 41 658 673,37
Rahavarojen muutos 140 413 948,61 18 089 370,49
Rahavarat tilikauden alussa 34 484 425,37 18 636 399,77
Valuuttakurssien muutosten vaikutus 979 609,05 -2 241 313,86
Rahavarat tilikauden lopussa 176 402 572,88 35 203 099,43
Luotollinen shekkitili -524 657,92 -718 674,06
Rahavarat tilikauden lopussa 175 877 914,95 34 484 425,37

1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Yrityksen perustiedot

Konsernin emoyhtiö on suomalainen julkinen osakeyhtiö Stockmann Oyj Abp, jonka kotipaikka on Helsinki ja rekisteröity osoite Aleksanterinkatu 52, 00100 Helsinki. Konsernin päätoimiala on vähittäiskauppa. Emoyhtiön osakkeet on listattu Helsingin pörssissä. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteessa www.stockmann.com tai emoyhtiöstä.

Yleistä

Stockmannin konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2009 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä IFRIC- ja SIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen, IFRS-säännöksiä täydentävän kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset Tilinpäätöstiedot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, jollei laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu.

Konserni on soveltanut 1.1.2009 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja:

  • IFRS 8 Toimintasegmentit. Segmenttitiedot perustuvat johdolle toimitettuun raportointiin ja siinä noudatettuihin laatimisperiaatteisiin. Konsernin IFRS 8 -standardin mukaiset toimintasegmentit ovat samat kuin aikaisemmissa tilinpäätöksissä esitetyt liiketoiminnalliset segmentit.
  • Uudistettu IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen. Muutokset vaikuttavat lähinnä laajan tuloslaskelman ja oman pääoman muutoslaskelman esitystapaan.
  • Muutokset IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot Rahoitusinstrumentteja koskevien liitetietojen parantaminen. Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen esittämisessä on otettu käyttöön kolmitasoinen hierarkia ja standardin muutokset ovat lisänneet liitetietojen määrää.
  • Muutokset IFRS 2:een Osakeperusteiset maksut Oikeuden syntymisehdot ja peruutukset. Standardimuutokset edellyttävät, että kaikki lopullista oikeutta synnyttämättömät ehdot otetaan huomioon myönnettyjen oman pääomanehtoisten instrumenttien käypää arvoa määritettäessä.
  • IFRS-standardeihin tehdyt parannukset. Standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset on kerätty yhdeksi kokonaisuudeksi. Muutokset koskevat 34 standardia, mutta ne eivät ole olleet merkittäviä konsernitilinpäätöksen kannalta.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Kun konsernitilinpäätös laaditaan kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaan, joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia. Tilinpäätöksen sisältämät arviot ja oletukset perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Nämä arviot ja oletukset vaikuttavat taseen omaisuus- ja velkamääriin, esitettyihin ehdollisiin eriin sekä tilikauden tuottoihin ja kuluihin. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa, kun tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovelletaan, ja tekemään arvioita esimerkiksi poistoaikoihin, arvonalentumistestauksiin, laskennallisiin verosaamisiin ja varauksiin liittyen. Toteumat voivat poiketa arvioista ja oletuksista. Keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävimmät riskit konsernin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, koskevat liikearvoa, josta on tarkempi selvitys liitetiedossa 11.

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilipäätös sisältää emoyhtiön, Stockmann Oyj Abp:n, sekä kaikki tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli 50 prosentin osuus osakkeiden äänimäärästä tai joissa emoyhtiöllä on muutoin määräysvalta.

Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä, jonka mukaan hankitun yhtiön kaikki yksilöitävissä olevat varat, velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon. Tytäryhtiöosakkeiden hankintamenon käyvät arvot ylittävä määrä on kirjattu liikearvoksi. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, realisoitumattomat katteet ja sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilipäätöksessä. Tilikauden voitto jaetaan emoyhtiön omistajille ja vähemmistölle. Vähemmistön osuus esitetään omana eränä konsernin omassa pääomassa.

Yhteisyritykset, joiden toimintaan Stockmannilla ja toisella osapuolella on yhteinen määräysvalta sopimuksen tai yhtiöjärjestyksen perusteella, yhdistellään konsernitilinpäätökseen suhteellisen omistusosuuden mukaisesti. Konserniyhtiöiden omistamat osuudet keskinäisistä kiinteistöyhtiöistä on käsitelty konsernitilinpäätöksessä yhteisessä määräysvallassa olevina omaisuuserinä. Konsernitilinpäätös sisältää Stockmannin suhteellisen osuuden yhteisyrityksen varoista, veloista, tuotosta ja kuluista siitä päivästä lähtien, jona yhteinen määräysvalta on syntynyt, siihen päivään saakka, kun se päättyy. Vuoden aikana hankitut yhteisyritykset on otettu mukaan hankintaajankohdasta lähtien. Stockmann -konsernilla ei ole osakkuusyhtiöitä.

Segmenttiraportointi

Stockmann konsernilla on neljä raportoitavaa segmenttiä, jotka ovat konsernin liiketoimintayksiköitä: tavaratalo- ja erikoisliiketoimintaa harjoittava tavarataloryhmä, etäkauppaa harjoittava Hobby Hall sekä muotikauppaa harjoittavat Seppälä ja Lindex. Jakamaton-segmenttiin kuuluvat koko konsernia palvelevat toiminnot. IFRS 8:n käyttöönotto ei ole muuttanut konsernin raportoitavia toimintasegmenttejä, sillä jo konsernin aiemmin esittämä segmentti-informaatio perustui johdon sisäiseen raportointiin, jossa varojen ja velkojen arvostusperiaatteet ovat olleet ja ovat edelleen IFRS säännösten mukaiset. Hobby Hallin ja tavarataloryhmän integraation seurauksena vuonna 2010 raportoidaan vain kolme segmenttiä.

Ulkomaan rahan määräiset erät

Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kunkin yrityksen toimintavaluutan määräisinä käyttämällä tapahtumapäivän kurssia. Tilinpäätöshetkellä saamiset ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Muuntamisen aiheuttamat kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat ja laajat tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi tilikauden keskikurssin mukaan ja taseet tilinpäätöspäivän kurssin mukaan. Kurssiero, joka johtuu tuloslaskelmaerien muuttamisesta keskikurssin mukaan ja tase-erien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssin mukaan, on kirjattu omana eränään omaan pääomaan. Ulkomaisten tytäryhtiöiden hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot ja nettosijoitusta suojaavien rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan omaan pääomaan.

Venäläisten tytäryhtiöiden tilinpäätökset on muunnettu euroiksi IAS 21 -standardin mukaisesti. Venäläisten tytäryhtiöiden toimintavaluutaksi on määritelty euro, koska tavarahankinnat tehdään pääosin emoyhtiön toimesta Venäjän ulkopuolelta ja myyntihinnat asetetaan euromääräisen katetavoitteen perusteella. Lisäksi suuri osa venäläisten tytäryhtiöiden kuluista on sidottu euroon tai USA:n dollariin. IAS 21 -standardin mukaisesti venäläisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten monetaariset eli rahamääräiset erät muunnetaan euroiksi konsernitilinpäätöksessä käyttämällä tilinpäätöspäivän

kurssia ja ei-monetaariset erät kuten pitkäaikaiset varat, vaihto-omaisuus ja oma pääoma, käyttämällä liiketoimen toteutumispäivän kurssia.

Ulkomaisen yksikön hankinnasta syntyvä liikearvo ja ulkomaalaisen yksikön varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen käypien arvojen oikaisut, joita tehdään ulkomaalaisen yksikön hankinnan yhteydessä, on käsitelty ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina sekä muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin.

IFRS 1 -standardin salliman helpotuksen mukaisesti ennen IFRS-siirtymispäivää kertyneet kumulatiiviset muuntoerot on kirjattu kertyneisiin voittovaroihin. Siirtymispäivästä lähtien tytäryhtiöiden ja yhteisyritysten kurssimuutoksista johtuva oman pääoman muuntoero on kirjattu laajan tuloslaskelman eriin ja esitetään omana eränään konsernin oman pääoman muuntoeroissa. Kun ulkomainen tytäryhtiö tai yhteisyritys myydään, kertynyt muuntoero kirjataan tuloslaskelmaan myyntivoiton tai -tappion osaksi.

Tuloutusperiaatteet ja liikevaihto

Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamista koskevat merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Pääosa konsernin tuotoista muodostuu tavaroiden vähittäismyynnistä, jossa maksuvälineenä käytetään joko käteisestä tai luottokorttia. Tuotot kirjataan tavaran myyntihetkellä.

Etämyynnin palautuksiin varaudutaan tekemällä tilinpäätökseen kokemusperäisesti määritelty palautusjaksotus, jolla oikaistaan myyntiä. Hobby Hallin kertaluottoihin sisältyvä korko on osa myyntihintaa, ja se kirjataan liikevaihtoon. Käyttämättömistä asiakkaille kertyneistä Lindex Club pisteistä ja Venäjällä kertyneistä Stockmann Master Card -pisteistä kirjataan liikevaihtoa pienentäen varaus, jonka määrä perustuu kokemukseen ja myyntitilastoihin. Varaus kirjataan samalle tilikaudelle kuin myynti, jota se koskee.

Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu.

Kun liikevaihtoa lasketaan, myynnistä vähennetään välilliset verot ja myönnetyt alennukset.

Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muina tuottoina esitetään mm. käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot ja liiketoiminnan luovutuksista saatavat tuotot.

Liiketoiminnan muut kulut

Liiketoiminnan muut kulut sisältävät käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot sekä muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät kulut. Korollisista myyntisaamisista saadut korkotuotot ja kantaasiakasyhteistyöhön liittyvät tuotot kirjataan liiketoiminnan muiden kulujen vähennykseksi.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Suomessa ja useimmissa muissa Stockmann -konsernin toimintamaissa lakisääteiset ja vapaaehtoiset eläkejärjestelmät ovat maksupohjaisia.

Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä eläkemaksut suoritetaan eläkevakuutusyhtiölle. Suoritukset maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan kuluiksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt perustuvat vakuutusmatemaattisiin laskelmiin, jotka perustuvat oletuksiin diskonttokorosta, eläkejärjestelyyn liittyvien varojen odotettavissa olevista tuotoista, tulevista palkankorotuksista, inflaatiosta ja henkilöstön ikärakenteesta. Arviot, jotka on tehty näiden oletusten perusteella, vaikuttavat eläkevelvoitteen ja eläkejärjestelyyn kuuluvien varojen kokonaismäärään. Se osa vakuutusmatemaattisista voitoista ja tappioista, joka ylittää suuremman seuraavista arvoista: kymmenen prosenttia olemassa olevan eläkevelvoitteen määrästä tai kymmenen prosenttia eläkejärjestelyyn kuuluvien verojen käyvästä arvosta, kirjataan tuloslaskelmaan tulevina tilikausina eläkejärjestelyn piiriin kuuluvien henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle. Taseeseen kirjattavan eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetään eläkejärjestelyyn kuuluvat varat tilinpäätöspäivän käypään arvoon arvostettuina, kirjaamattomien vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden osuus sekä takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot.

Omaan pääomaan sidotut etuudet ja osakeperusteiset maksut

Konsernin avainhenkilöille ja kanta-asiakkaille myönnetyt osakeoptiot arvostetaan käypään arvoon optioiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisjakson kuluessa. Myönnettyjen avainhenkilöoptioiden käypää arvoa vastaava kulu kirjataan henkilöstökuluihin ja myönnettyjen kanta-asiakasoptioiden käypää arvoa vastaava kulu kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin, ja vastaavan suuruinen erä kirjataan omaan pääomaan. Myönnettyjen optioiden käypä arvo määritetään käyttäen Black–Scholes-mallia, joka huomioi myöntämishetken option hinnoitteluun vaikuttavat markkinaehdot. Lisäksi optioiden myöntämishetkellä arvioidaan lopullisesti toteutuvien optioiden määrä ja voimassaoloaika. Kuluksi kirjattava määrä oikaistaan myöhemmin vastaamaan lopullisesti myönnettyjen osakeoptioiden määrää.

Kun optio-oikeuksia käytetään, rahasuoritukset, jotka saadaan ennen uuden osakeyhtiölain voimaantuloa myönnettyihin optioihin perustuvista osakemerkinnöistä, kirjataan mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuina osakepääomaan ja ylikurssirahastoon. Varat, jotka saadaan sellaisista optiojärjestelyistä, joiden toteutuksesta on päätetty uuden osakeyhtiölain voimaantulon jälkeen, kirjataan mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuina järjestelyn ehtojen mukaisesti osakepääomaan ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Konsernin johdon osakepalkkiojärjestelmästä johtuvat kulut kirjataan tuloslaskelmaan henkilöstökuluiksi sille tilikaudelle, jonka tuloksen perusteella oikeus osakepalkkioon on syntynyt.

Tuloverot

Tuloslaskelman verokulut muodostuvat kauden verotettavaan tuloon perustuvista veroista ja laskennallisista veroista. Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot lasketaan verotettavasta tulosta kunkin konserniyhtiön sijaintimaan voimassa olevalla verokannalla. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin kohdistuvilla veroilla. Tuloverot esitetään tuloslaskelmassa, jollei verot aiheuttavaa liiketapahtumaa esitetä suoraan omassa pääomassa tai muissa laajan tuloksen erissä, jonka seurauksena myös verovaikutus esitetään omassa pääomassa tai muissa laajan tuloksen erissä.

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpidon ja verotuksellisten arvojen välisistä eroista, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista, liiketoimintojen yhdistämisessä varojen ja velkojen käypään arvoon arvostamisesta, johdannaissopimusten käypään arvoon arvostamisesta, pitkäaikaisen lainan realisoitumattomasta kurssierosta ja muista väliaikaisista eroista. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvon arvonalentumisesta ei kirjata laskennallista veroa.

Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä verokantoja, jotka ovat tulleet voimaan tilinpäätöspäivään mennessä.

Laskennalliset verovelat kirjataan täysimääräisesti. Laskennalliset verosaamiset kirjataan siihen määrään asti kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan laskennallinen verosaamisen voi hyödyntää.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti.

Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet

Yrityksen hankinnasta syntynyt liikearvo muodostuu hankintamenon sekä hankittujen käypiin arvoihin arvostettujen yksilöitävissä olevien nettovarojen erotuksena. Liikearvosta ja Lindex-tavaramerkistä ei tehdä poistoja. Tavaramerkillä katsotaan olevan rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sen tunnettuuden vuoksi. Muita aineettomia hyödykkeitä ovat toimittaja- ja asiakassuhteet, jotka on hankittu liiketoimintojen yhdistymisen yhteydessä käypään arvoon sekä aineettomat oikeudet ja ohjelmistot, jotka arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon. Muut aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoina niiden arvioituna taloudellisena vaikutusaikana.

Aineettomien hyödykkeiden poistoajat
toimittajasuhteet 2 vuotta
asiakassuhteet 5 vuotta
ohjelmistot 5–7 vuotta
muut aineettomat oikeudet 5 vuotta

Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät, myöhemmin toteutuvat menot aktivoidaan vain siinä tapauksessa, että ne kasvattavat hyödykkeen taloudellista hyötyä. Muussa tapauksessa menot kirjataan tuloslaskelmaan kuluiksi niiden syntymishetkellä.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Maa-alueet, rakennukset sekä koneet ja kalusto muodostavat suurimman osan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Maa-alueisiin ja rakennuksiin sisältyvät arvonkorotukset ovat olleet osa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, ja ne on katsottu osaksi IFRS:n mukaista hankintamenoa. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet sisältävät myös vuokratilojen muutos- ja perusparannusmenot, jotka muodostuvat mm. vuokratiloissa sijaisevien liikehuoneistojen sisätilojen viimeistelytöistä.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon, josta on vähennetty kertyneet poistot sekä mahdolliset arvonalentumiset. Itse valmistettujen hyödykkeiden hankintameno sisältää materiaalit ja välittömän työn. Jos käyttöomaisuushyödyke koostuu useista osista, joilla on eripituiset taloudelliset vaikutusajat, osat käsitellään erillisinä hyödykkeinä. Myöhemmin hyödykkeeseen kohdistuvat menot aktivoidaan silloin, kun ne lisäävät vastaista taloudellista hyötyä. Muut kulut, kuten normaalit huolto- ja korjaustoimenpiteet, kirjataan tuloslaskelmaan kuluiksi niiden syntyhetkellä.

Aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään tasapoistot taloudellisen vaikutusajan mukaisesti. Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoajat: rakennukset ja rakennelmat 20–50 vuotta

vuokratilojen muutos- ja perusparannusmenot 5–20 vuotta
koneet ja kalusto 4–10 vuotta
ATK-laitteet ja kevyt myymäläkalusto 3–5 vuotta

Vieraan pääoman menot

Jos omaisuuserän saattaminen valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen vaatii välttämättä huomattavan pitkän ajan sen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta, kyseisestä omaisuuserästä välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot muodostavat osan sen hankintamenosta. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi.

Arvonalentumiset

Omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan säännöllisesti mahdollisten arvonalentumisen viitteiden havaitsemiseksi. Jos viitteitä arvonalentumisesta havaitaan, määritetään omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Liikearvo ja tavaramerkki on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, ja ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Arvonalentumistappio syntyy, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvo ylittää omaisuuserän kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan.

Rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistappio kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa, toiseksi vähentämään tasasuhteisesti muita yksikön omaisuuseriä.

Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään niin, että se on joko käypä arvo vähennettynä hyödykkeen myynnistä aiheutuvilla menoilla tai tätä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa sellaisten diskonttauskorkojen perusteella, jotka kuvastavat kyseisen rahavirtaa tuottavan yksikön keskimääräistä pääomakustannusta ennen veroja.

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin, paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio peruutetaan, jos omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää määritettäessä käytetyt arviot ovat muuttuneet. Arvonalentumistappio peruutetaan korkeintaan siihen määrään asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty kirjanpitoarvoksi, jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota.

Vuokrasopimukset

IAS 17 Vuokrasopimukset -standardin periaatteiden mukaisesti vuokrasopimus, jossa yhtiölle siirtyvät olennaisilta osin hyödykkeen omistamiselle ominaiset riskit ja edut luokitellaan rahoitusleasingsopimukseksi. Rahoitusleasingsopimuksella vuokrattu omaisuus vähennettynä kertyneillä poistoilla kirjataan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin, ja sopimuksesta johtuvat velvoitteet kirjataan korollisiin velkoihin. Rahoitusleasingsopimuksesta johtuvat vuokrat jaetaan korkokuluun sekä velan vähennykseen.

IAS 17 -standardin mukainen rahoitusleasingsopimus merkitään taseeseen ja arvostetaan määrään, joka on yhtä suuri kuin hyödykkeen käypä arvo sopimuksen alkamisajankohtana tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeistä tehdään suunnitelman mukaiset poistot ja kirjataan mahdolliset arvonalentumistappiot. Poistot tehdään konsernin käyttöomaisuushyödykkeiden poistoaikojen mukaisesti tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan aikana.

Vuokrasopimus, jossa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, käsitellään muuna vuokrasopimuksena. Muun vuokrasopimuksen perusteella saadut tai maksetut vuokrat kirjataan tuotoiksi tai kuluiksi tuloslaskelmaan.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on vaihto-omaisuuden arvioitu myyntihinta, joka saadaan tavallisessa liiketoiminnassa ja josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.

Vaihto-omaisuuden arvo on määritetty FIFO-menetelmää, IAS 2 -standardin sallimaa vähittäishintamenetelmää tai painotetun keskihankintahinnan menetelmää käyttämällä, ja se sisältää hankinnasta aiheutuneet välittömät menot. IAS 2 -standardin mukaista vähittäishintamenetelmää käytetään vaihto-omaisuuden arvostukseen tavarataloryhmässä Suomessa ja muissa liiketoimintayksiköissä käytetään painotetun keskihankintahinnan menetelmää.

Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät arvostetaan IFRS 5 -standardin mukaisesti kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan käypään arvoon, vähennettynä menoilla, jotka arvioidaan syntyvät hyödykkeen myynnistä. Kun omaisuuserä on luokiteltu myytävänä olevaksi pitkäaikaiseksi omaisuuseräksi tai luovutettavien erien ryhmäksi, siitä ei tehdä poistoja. Myytävänä olevaksi luokiteltu pitkäaikainen omaisuuserä sekä luovutettavien erien ryhmään kuuluvat omaisuuserät esitetään taseessa oman eränään. Myös velat, jotka liittyvät luovutettavina olevien erien ryhmään esitetään taseessa omana eränään.

Konsernilla ei ole tilinpäätöshetkellä IFRS 5 -standardissa tarkoitettuja lopetettuja toimintoja eikä myytävänä olevia pitkäaikaisia omaisuuseriä.

Rahoitusinstrumentit

Rahoitusinstrumentit on luokiteltu IAS 39:n mukaisesti seuraaviin ryhmiin: lainat ja muut saamiset, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat, myytävissä olevat rahoitusvarat ja muut velat.

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno. Ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin. Laina tai saaminen on pitkäaikainen, jos se erääntyy yli 12 kuukauden kuluttua. Myyntisaamiset kirjataan taseeseen alun perin käypään arvoon. Epävarmojen saamisten määrä arvioidaan kokemusperäisen kertymän perusteella. Epävarmoina saamisina kirjataan arvonalennuksena kuluksi tuloslaskelmaan kunkin saatavakannan alkuperäisen arvon ja kerrytettävissä olevan diskontatun rahamäärän välinen erotus.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään on luokiteltu kaikki sijoitukset lukuun ottamatta myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltuja osakkeita. Ryhmän erät arvostetaan käypään arvoon käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja, kassavirtojen nykyarvomenetelmiä tai muita soveltuvia arvostusmalleja. Käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaan luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, jollei niitä ole tarkoitus pitää alle 12 kuukautta tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin osakesijoitukset, ja ne arvostetaan käypään arvoon. Julkisesti noteerattujen osakkeiden käypä arvo on tilinpäätöspäivän markkinahinta. Käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään käyvän arvon rahastossa omassa pääomassa. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta

tulee kirjata arvonalentumistappio. Noteeraamattomat osakkeet esitetään hankintahintaisena, mikäli niiden käypiä arvoja ei ole luotettavasti määritettävissä. Mikäli osakesijoituksen käypä arvo on merkittävästi tai pitkäaikaisesti alempi kuin hankintahinta, kirjataan arvonalentumistappio.

Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä eli päivänä, jona yhtiö sitoutuu ostamaan tai myymään omaisuuserän. Rahoitusvaroihin kuuluva erä kirjataan pois taseesta silloin, kun yhtiö luopuu erän sopimusperusteisista oikeuksista, oikeudet raukeavat tai kun yhtiö menettää erän määräysvallan.

Korolliset velat luokitellaan muihin velkoihin, ja ne merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Transaktiomenot sisällytetään korollisten velkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin korolliset velat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Pitkäaikaiset velat erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua, ja lyhytaikaisten velkojen maturiteetti on alle 12 kuukautta.

Johdannaissopimukset on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin tai -velkoihin, ja niiden käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti lukuun ottamatta johdannaisia, joihin sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa ja jotka täyttävät IAS 39:ssä määritellyt suojauslaskennan ehdot.

Koronvaihtosopimusten käypä arvo määritellään tulevien kassavirtojen nykyarvon perusteella käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Koronvaihtosopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin. Konsernissa ei tilinpäätöshetkellä ole ollut ulkona olevia koronvaihtosopimuksia.

Valuuttatermiinien ja valuutanvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan arvostamalla ne tilinpäätöshetken markkinahintoihin. Valuuttaoptioiden käypä arvo lasketaan käyttämällä Black & Scholes-mallia. Valuuttajohdannaisten arvostustulokset kirjataan tulosvaikutteisesti lukuun ottamatta niitä johdannaisia, joihin sovelletaan IAS 39:ssä määriteltyä rahavirran suojauslaskentaa.

Suojauslaskentaa sovelletaan valuuttajohdannaisiin, joilla suojataan ennakoituja valuuttamääräisiä myyntejä ja ostoja ja jotka täyttävät IAS 39:ssä määritellyt suojauslaskennan ehdot. Suojatun rahavirran täytyy olla erittäin todennäköinen, ja sillä täytyy viime kädessä olla tulosvaikutus. Rahavirtojen suojausta varten tehtyjen johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään käyvän arvon rahastossa omassa pääomassa ja mahdollinen tehoton osa kirjataan tulosvaikutteisesti. Omaan pääomaan kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti myynnin tai ostojen oikaisueriin samalla kaudella kun suojauslaskennan kohteena olevat ennakoidut tapahtumat kirjataan tuloslaskelmaan. Mikäli suojatun rahavirran ei enää odoteta toteutuvan, siihen liittyvä suojausinstrumentista omaan pääomaan kertynyt käyvän arvon muutos siirretään tuloslaskelmaan.

Suojauslaskentaa sovelletaan valuuttamääräisiin lainoihin, jotka suojaavat ulkomaisiin yksiköihin tehtyjä valuuttamääräisiä nettosijoituksia. Suojausinstrumentin käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman muuntoeroissa. Nettosijoituksen suojauksesta muuntoeroihin kirjatut voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan silloin, kun nettosijoituksesta luovutaan kokonaan tai osittain.

Suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välinen suojaussuhde dokumentoidaan suojaukseen ryhdyttäessä. Dokumentointi sisältää tiedot suojausinstrumentista ja suojattavasta erästä, suojattavan riskin luonteen, riskienhallinnan tavoitteet ja tehokkuuslaskelmat. Suojaussuhteen tulee olla tehokas, ja tehokkuutta tarkastellaan sekä etu- että jälkikäteen. Tehokkuuden testaus tehdään jokaisella tilinpäätöshetkellä

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta hankintaajankohdan jälkeen. Rahavarojen käyvän arvon oletetaan vastaavan kirjanpitoarvoa niiden lyhyen maturiteetin johdosta.

Luotollinen shekkitili, joka on vaadittaessa maksettavissa ja on osa konsernin kassanhallintaa on esitetty osana rahavaroja rahavirtalaskelmassa.

Omat osakkeet

Kun Stockmann Oyj Abp tai sen tytäryhtiöt hankkivat yhtiön omia osakkeita, vähennetään omaa pääomaa määrällä, joka muodostuu maksetusta vastikkeesta, mukaan lukien transaktiomenot verolla vähennettynä. Jos osakkeet, jotka on hankittu, myydään tai luovutetaan vastikkeena, merkitään saatu suorite omaan pääomaan.

Maksettavat osingot

Hallituksen ehdotusta osingonjaosta ei ole kirjattu tilinpäätökseen. Osingot kirjataan yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

Uusien tai muutettujen IFRS-standardien soveltaminen

Konserni ottaa käyttöön kunkin standardin, standardimuutoksen ja tulkinnan voimaantulopäivänä, tai jos voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen -standardi, joka on voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Standardimuutokset vaikuttavat tulevista liiketoimintojen hankinnoista kirjattavan liikearvon määrään sekä liiketoimintojen myyntituloksiin ja hankinnan yhteydessä tuloslaskelmaan kirjattaviin eriin. Standardin siirtymäsääntöjen mukaisesti liiketoimintojen yhdistämisiä, joissa hankinta-ajankohta on ennen standardin pakollista käyttöönottoa, ei oikaista.

IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös -standardi, joka on voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Muutettu standardi edellyttää tytäryrityksen omistusmuutosten vaikutusten kirjaamista suoraan konsernin omaan pääomaan silloin, kun emoyrityksen määräysvalta säilyy. Jos määräysvalta menetetään, jäljellä oleva sijoitus arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Vastaavaa kirjanpidollista käsittelytapaa sovelletaan jatkossa myös osakkuusyrityssijoituksiin (IAS 28) ja yhteisyritysosuuksiin (IAS 31).

IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin muutos, joka on voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Muutoksessa tarkennetaan IAS 39:n ohjeistusta suojauskohteen yksipuolisen riskin suojaamisesta sekä inflaatioriskin suojaamisesta, kun kyseessä on rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuuluva erä. Konserni arvioi, ettei standardimuutoksella ole merkittävää vaikutusta konsernin tuleviin tilinpäätöksiin.

Muutokset IFRS 2 Osakeperusteiset maksutKäteisvaroina maksettavat osakeperusteiset liiketoimet konsernissa -standardiin, jotka tulevat voimaan 1.1.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Muutosten tarkoituksena on selventää, että tavarantoimittajilta tai palveluntarjoajilta tavaroita tai palveluja vastaanottavan yrityksen täytyy soveltaa IFRS 2:ta, vaikkei sillä olisi velvollisuutta suorittaa vaadittavia osakeperusteisia käteismaksuja. Muutettua standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

Muutos IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapaClassification of Rights Issues -standardiin, joka tulee voimaan 1.2.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Muutos koskee muussa kuin liikkeenlaskijan toimintavaluutassa olevien osakkeiden, optioiden tai merkintäoikeuksien liikkeeseenlaskun kirjanpitokäsittelyä (luokittelua). Muutokset eivät ole merkittäviä tulevan konsernitilinpäätöksen kannalta. IAS 32:n muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Improvements to IFRSs), jotka tulevat voimaan pääsääntöisesti 1.1.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Annual Improvements -menettelyssä

standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireiset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat yhteensä 12 standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta konsernin arvion mukaan tulevat muutokset eivät ole merkittäviä

konsernitilinpäätöksen kannalta. Standardimuutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettaviksi EU:ssa. Uudistettu IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä -standardi, joka on voimassa 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla.

IFRS 9 Financial Instruments -standardi, joka on voimassa 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. IFRIC-tulkinnat IFRIC 17 Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille, IFRIC 18 Varojen siirrot asiakkailta. Tulkintojen käyttöönotolla ei arvioida olevan vaikutusta konsernin tuleviin tilinpäätöksiin. Tulkintoja ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. IFRIC 19 Extinguishing Financial Liabilities with Equity Instruments, joka on voimassa 1.7.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausialla. Muutokset IFRIC 14:ään IAS 19 –Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys – Prepayments of a Minimum Funding Requirements, joka on voimassa 1.1.2011 tai sen jälkeen alakavilla tilikausilla.

2. Segmenttitiedot

Toimintasegmentit

Stockmann-konsernin raportoitavat segmentit ovat tavarataloryhmä, Lindex, Hobby Hall ja Seppälä. Segmentit ovat konsernin liiketoimintayksiköitä, joita johdetaan ja seurataan erillisinä yksiköinä jotka myyvät erilaisia tuotteita ja palveluita. Konserni on soveltanut 1.1.2009 alkaen IFRS 8 Toimintasegmentit -standardia. Raportoitavat IFRS 8 -standardin mukaiset toimintasegmentit ovat samat kuin aikaisemmin esitetyt liiketoiminnalliset segmentit. Johdon arvio segmenttien tuloksellisuudesta perustuu segmenttien liikevoiton seurantaan. Hobby Hallin ja tavarataloryhmän integraation seurauksena vuonna 2010 raportoidaan kolme segmenttiä.

Tavarataloryhmä

Tavarataloryhmä harjoittaa tavaratalokauppaa Suomessa, Venäjällä, Virossa ja Latviassa. Sillä on Suomessa ja Venäjällä myös erikoisliikkeitä, kuten Akateeminen kirjakauppa, Zara muotikaupan myymälät, Stockmann Beauty myymälät sekä Bestseller- ja Nike -myymälät, joista osassa tavarataloryhmä harjoittaa liiketoimintaa franchising-toimintamallilla. Tavarataloryhmän Nikemyymälöistä on luovuttu vuoden 2009 lopussa. Ryhmän toiminta keskittyy kunkin toimintamaan merkittävimpiin kaupunkeihin.

Lindex

Lindex on Ruotsissa, Norjassa, Suomessa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Tsekissä, Slovakiassa ja Venäjällä toimiva muotikaupan ketju. Lisäksi Saudi-Arabiassa toimi viisi Lindexin franchisingmyymälää. Myynti franchising-yhteistyökumppanille sisältyy Lindexin Ruotsin myyntiin. Lindexin verkkokauppa toimittaa tuotteitaan Ruotsin lisäksi myös Tanskaan.

Hobby Hall

Hobby Hall harjoittaa kulutustavaroiden etäkauppaa Suomessa. Hobby Hallin toiminta on lopetettu Venäjällä vuonna 2008 ja Virossa, Latviassa ja Liettuassa vuonna 2009.

Seppälä

Seppälä on Suomessa, Venäjällä, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Ukrainassa toimiva muotikaupan ketju, jonka toiminta perustuu omaan suunnitteluun.

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot

Konserni toimii Suomen lisäksi kolmella maantieteellisellä alueella, jotka ovat Ruotsi ja Norja, Baltia, Tsekki ja Slovakia sekä Venäjä ja Ukraina.

Segmenttitiedot, konserni, euroa

Toimintasegmentit

Myynti 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008
Tavarataloryhmä 1 068 910 505,05 1 218 888 825,00
Lindex 655 147 999,98 672 518 000,00
Hobby Hall 155 912 572,00 191 012 318,00
Seppälä 168 144 074,00 182 585 536,00
Segmentit yhteensä 2 048 115 151,03 2 265 004 679,00
Jakamaton 85 634,12 761 623,73
Konserni yhteensä 2 048 200 785,15 2 265 766 302,73
Liikevaihto 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008
Tavarataloryhmä 900 127 858,01 1 025 947 102,28
Lindex 527 006 509,55 540 224 000,00
Hobby Hall 129 888 569,00 159 569 710,00
Seppälä 139 503 245,00 151 896 337,00
Segmentit yhteensä 1 696 526 181,56 1 877 637 149,28
Jakamaton 1 932 558,92 1 107 896,23
Konserni yhteensä 1 698 458 740,48 1 878 745 045,51
Liikevoitto 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008
Tavarataloryhmä 24 513 501,53 53 958 351,26
Lindex 62 382 786,42 58 676 644,00
Hobby Hall -1 719 053,00 807 555,00
Seppälä 7 975 514,00 14 601 378,00
Segmentit yhteensä 93 152 748,95 128 043 928,26
Jakamaton -7 865 034,24 -6 127 147,43
Eliminoinnit 0,00 -33 964,50
Liikevoitto, konserni yhteensä 85 287 714,71 121 882 816,33
Rahoitustuotot 4 402 144,47 1 572 825,54
Rahoituskulut -28 391 953,77 -51 713 553,22
Voitto ennen veroja, konserni yhteensä 61 297 905,41 71 742 088,66
Poistot 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008
Tavarataloryhmä 29 542 571,89 32 722 354,00
Lindex 20 316 583,39 20 239 246,00
Seppälä 5 538 971,83 4 736 806,00
Hobby Hall 1 841 539,39 2 429 000,00
Segmentit yhteensä 57 239 666,50 60 127 406,00
Jakamaton 1 174 225,44 1 281 610,45
Eliminoinnit 0,00 0,00
Konserni yhteensä 58 413 891,94 61 409 016,45
Investoinnit, brutto 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008
Tavarataloryhmä 123 226 834,86 146 016 857,17
Lindex 22 167 950,00 25 239 006,60
Hobby Hall 2 511 519,90 3 106 766,76
Seppälä 4 506 300,73 7 164 937,67
Segmentit yhteensä
Jakamaton
152 412 605,49
376 175,02
181 527 568,20
814 190,42
Konserni yhteensä 152 788 780,51 182 341 758,62
Varat 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008
Tavarataloryhmä 701 961 794,00 703 965 101,00
Lindex 870 446 211,74 805 987 924,00
Hobby Hall 62 851 105,00 90 359 235,00
Seppälä 119 764 285,00 116 530 428,00
Segmentit yhteensä 1 755 023 395,73 1 716 842 688,00
Jakamaton 172 336 828,91 48 133 953,00
Konserni yhteensä 1 927 360 224,64 1 764 976 641,00
Myynti 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008
Suomi 1) 1 132 217 022,59 1 224 788 936,07
Ruotsi ja Norja 2) 548 347 999,98 575 171 000,00
Baltia, Tsekki ja Slovakia 1) 154 941 778,00 211 737 207,01
Venäjä ja Ukraina 1) 212 693 984,58 254 069 159,65
Konserni yhteensä 2 048 200 785,15 2 265 766 302,73
Suomi, % 55,28 54,06
Ulkomaat, % 44,72 45,94
Liikevaihto 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008
Suomi 1) 947 971 251,43 1 021 775 610,75
Ruotsi ja Norja 2) 439 155 509,55 460 224 000,00
Baltia, Tsekki ja Slovakia 1) 129 568 833,00 179 773 398,00
Venäjä ja Ukraina 1) 181 763 146,50 216 972 036,76
Konserni yhteensä 1 698 458 740,48 1 878 745 045,51
Suomi, % 55,81 54,39
Ulkomaat, % 44,19 45,61
Liikevoitto 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008
Suomi 1) 54 285 363,18 71 149 698,31
Ruotsi ja Norja 2) 61 460 773,45 57 340 497,00
Baltia, Tsekki ja Slovakia 1) -4 435 602,84 10 739 484,01
Venäjä ja Ukraina1) -26 022 819,08 -17 346 862,99
Konserni yhteensä 85 287 714,71 121 882 816,33
Suomi, % 63,65 58,38
Ulkomaat, % 36,35 41,62
Pitkäaikaiset varat 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008
Suomi 1) 452 591 511,92 460 878 411,58
Ruotsi ja Norja 2) 734 041 239,83 683 643 094,23
Baltia, Tsekki ja Slovakia 1) 31 779 371,93 55 378 949,00
Venäjä ja Ukraina 1) 200 372 682,13 158 913 325,21
Konserni yhteensä 1 418 784 805,81 1 358 813 780,02
Suomi, % 31,90 33,92
Ulkomaat, % 68,10 66,08

1) Tavarataloryhmä, Lindex, Hobby Hall, Seppälä

2) Lindex

3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

euroa 2009 2008
Myyntivoitot aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä 255 914,07 4 152 702,15
Yhteensä 255 914,07 4 152 702,15

4. LIIKETOIMINNAN MYYNTIKATE

euroa 2009 2008
Liikevaihto 1 698 458 740,48 1 878 745 045,51
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö 852 823 844,42 969 589 379,07
Varaston muutos 27 927 435,16 2 108 573,56
Myyntikate 817 707 460,91 907 047 092,88
Myyntikateprosentti liikevaihdosta 48,1 48,3

5. PALKAT JA MUUT TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUNEET KULUT

euroa 2009 2008
Palkat 261 164 532,91 279 803 654,25
Eläkekulut
Maksupohjaiset järjestelyt 33 427 811,32 33 768 215,67
Etuuspohjaiset järjestelyt 4 701,69 -1 748 989,99
Muut henkilösivukulut 32 548 902,59 37 211 473,97
Kulut optioetuuksista 267 883,92 1 460 951,19
Yhteensä 327 413 832,42 350 495 305,09

Useimmissa ulkomaisissa tytäryrityksissä maksupohjaisten eläkejärjestelyjen eläkekulut sisältyvät muihin henkilösivukuluihin.

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa n:o 28. Lähipiiritapahtumat.

6. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

euroa 2009 2008
Tavaramerkki 147 906,58 121 892,83
Aineettomat hyödykkeet 7 382 479,52 9 203 941,23
Rakennukset ja rakennelmat 8 705 528,14 7 101 832,41
Koneet ja kalusto 29 636 330,02 31 362 932,90
Koneet ja kalusto, rahoitusleasing 806 826,24
Vuokratilojen muutos- ja perusparannusmenot 11 734 821,34 13 618 417,09
Poistot yhteensä 58 413 891,84 61 409 016,45

7. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

euroa 2009 2008
Liikepaikkakulut 196 955 397,99 192 930 566,25
Markkinointikulut 51 309 900,94 68 291 458,14
Tavarankäsittelykulut 22 562 999,29 24 299 055,28
Luottotappiot 2 112 001,37 1 910 239,98
Vapaaehtoiset henkilösivukulut 5 152 165,04 8 966 841,14
Korkotuotot myyntisaamisista -505 645,27 -5 041 422,17
Kanta-asiakaskorttien rahoitustuotot -9 595 157,18 -7 557 921,01
Muut kulut 78 856 273,71 93 613 839,55
Yhteensä 346 847 935,90 377 412 657,17
Tilintarkastajien palkkiot 2009 2008
euroa
Tilintarkastus 611 092,76 634 190,00
Todistukset ja lausunnot 4 998,01 54 700,00
Veroneuvonta 75 780,68 78 534,00
Muut palvelut 125 223,73 68 716,00
Yhteensä 817 095,17 836 140,00

8. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

euroa 2009 2008
Rahoitustuotot
Osinkotuotot myytävissä olevista sijoituksista 153 901,20 128 661,60
Korkotuotot pankkitalletuksista ja muista sijoituksista 1 501 039,91 1 439 758,10
Myyntivoitot myytävissä olevista sijoituksista 476,23
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien
rahoitusvarojen käyvän arvon muutos 15 786,35 4 405,84
Valuuttakurssierot 2 730 940,78
Yhteensä 4 402 144,48 1 572 825,54

Rahoituskulut

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -23 989 809,30 -50 140 727,67
Yhteensä -28 391 953,78 -51 713 553,21
Valuuttakurssierot -6 065 350,61
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien
rahoitusvarojen käyvän arvon muutos
-423 956,01 -275 047,10
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon
arvostetuista rahoitusveloista
-27 967 997,77 -45 373 155,50

9. TULOVEROT

euroa 2009 2008
Tuloverot tilikaudelta 15 397 315,48 7 645 762,71
Tuloverot edellisiltä tilikausilta -128 832,84 529 151,68
Laskennallisen verovelan /-saamisen muutos -7 964 426,57 24 485 432,75
Yhteensä 7 304 056,06 32 660 347,14

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla 26 % (26 % vuonna 2008) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

Voitto ennen veroja 61 297 905,41 71 742 089,66
Tuloverot voimassaolevalla verokannalla 15 937 455,41 18 652 943,31
Tuloverot edellisiltä tilikausilta -128 832,84 529 151,68
Verovapaat tulot -10 886 541,25 -1 449 708,05
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat verokannat 382 590,37 -2 642 378,94
Vähennyskelvottomat kulut 1 029 322,10 13 373 528,02
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset
verotuksellisista tappioista 970 062,27 4 196 811,12
Verot tuloslaskelmassa 7 304 056,06 32 660 347,14
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot
2009
2008
euroa Ennen veroja Verovaikutus Verojen jälkeen Ennen veroja Verovaikutus Verojen jälkeen
Muuntoerot ulkomaisista yksiköistä 1 525 745,58 340 514,20 1 866 259,78 -6 798 710,79 -6 798 710,79
Rahavirran suojaus -1 834 276,24 482 442,45 -1 351 833,79 1 284 299,57 -377 736,89 906 562,68
Yhteensä -308 530,66 822 956,65 514 425,99 -5 514 411,22 -377 736,89 -5 892 148,11

10. OSAKEKOHTAINEN TULOS

Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeen- omistajille kuuluva tilikauden voitto ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana. Ulkona olevat osakkeet eivät sisällä konsernin hallussa olevia omia osakkeita. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän l i i kk it L i ik t k ll ik i t k k ht i t t l t l k tt kk id l k ää ä painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien optioiden osakkeiksi muunnosta aiheutuva laimentava vaikutus. Optioilla on laimentava vaikutus, kun optioiden merkintähinta on alempi kuin osakkeen käypä arvo. Osakkeen käypä arvo perustuu osakkeiden kauden keskimääräiseen hintaan.

1.1.- 1.1.-
31.12.2009 31.12.2008
Tilikauden voitto, euroa 53 993 849,34 39 081 741,52
Ulkona olevien osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä,
painotettu keskiarvo / 1000 kpl* 65 676 130 59 709 550
Osakekohtainen tulos, euroa 0,82 0,65
Tilikauden voitto, milj. euroa 53 993 849,3 39 081 741,5
Ulkona olevien osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä,
painotettu keskiarvo / 1000 kpl* 65 676 130 59 709 550
Osakeoptioiden vaikutus 318 456
Osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä,
laimennettu painotettu keskiarvo / 1000 kpl* 65 994 586 59 709 550
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos 0,82 0,65
*) Vuoden 2009 osakeannilla oikaistu vuosien 2008 ja 2007 esitettävät tunnusluvut.

11. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Liikearvo
euroa 2009 2008
Hankintameno 1.1. 646 457 091,70 719 983 309,71
Muuntoero +/- 38 969 028,81 -94 617 861,81
Lisäykset 1.1.-31.12. 23 847 957,40
Muuntoero +/- -2 756 313,60
Hankintameno 31.12. 685 426 120,51 646 457 091,70
Kirjanpitoarvo 1.1. 646 457 091,70 719 983 309,71
Kirjanpitoarvo 31.12. 685 426 120,51 646 457 091,70

Tavaramerkki

2009 2008
84 487 401,72 96 410 406,58
5 101 416,04 -12 550 219,95
268 429,44
-119 721,71 358 785,65
89 469 096,05 84 487 401,72
97 889,60
34 659,02
-9 968,17
-14 035,06
147 906,58 121 892,83
280 455,20 97 889,60
84 389 512,12 96 410 406,58
89 188 640,85 84 389 512,12

Arvonalentumistestaus

Arvonalentumistestausta varten liikearvosta on kohdistettu Lindex-segmentille 595 miljoonaa euroa, Seppälä-segmentille 65 miljoonaa euroa ja Tavarataloryhmä-segmentille 25 miljoonaa euroa. Lindex-, Seppälä- ja Tavarataloryhmä-segmentit muodostavat erilliset rahavirtaa tuottavat yksiköt.

Tavaramerkki, 89 miljoonaa euroa, on kohdistettu kokonaisuudessaan Lindex-segmentille. Lindex-tavaramerkillä katsotaan olevan rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sen tunnettuuden vuoksi. Lindex-tavaramerkki on ollut olemassa yli 50 vuotta, ja konserni tulee käyttämään sitä jatkossakin sekä nykyisillä markkinoilla että Lindexin tuotevalikoiman ja liiketoimintamallin viemisessä uusille markkinoille.

Arvonalentumistestauksessa Lindexin, Tavarataloryhmän ja Seppälän rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin markkina-aluekohtaisiin ennusteisiin, jotka kattavat tulevien viiden vuoden ajanjakson. Tilikauden aikana päivitetyissä pitkän aikavälin ennusteissa on otettu huomioon yleisen suhdannetilanteen heikkeneminen edelliseen vuoteen verrattuna. Johdon hyväksymän ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu käyttämällä tasaista 2 prosentin kasvutekijää.

Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat:

  1. Volyymin kasvu, joka perustuu arvioon olemassa olevien ja uusien tavaratalojen ja myymälöiden myynnin kehityksestä.

    1. Diskonttauskorko, joka on määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen avulla, joka kuvaa oman ja
  2. vieraan pääoman kokonaiskustannusta. Diskonttauskoron osatekijät ovat:
  3. markkinakohtainen riskitön korko markkinariskipreemio
  4. toimialakohtainen beta, jonka arvioidaan kuvaavan markkinoiden näkemystä yksikön riskipreemiosta vieraan pääoman kustannus
  5. omavaraisuusaste

Di k tt k k ää it tt j Li d ti di k tt k k t R t i kki k k j Diskonttauskorko on määritetty ennen veroja. Lindex-segmentin diskonttauskorko perustuu Ruotsin markkinakorkoon ja maariskiin, diskonttauskorkona on Lindex-segmentillä käytetty 8,5 prosenttia (vuonna 2008 ennen veroja 8,8 %/verojen jälkeen 7,2%). Tavarataloryhmä- ja Seppälä-segmentin diskonttauskorko perustuu Suomen markkinakorkoon ja niiden toimintamaiden maariskiin. Diskonttauskorkona on käytetty tavarataloryhmä-segmentillä 8,4 prosenttia (vuonna 2008 ennen veroja 8,7%/ verojen jälkeen 7,0%) ja Seppälä-segmentillä 8,7 prosenttia (vuonna 2008 ennen veroja 8,7%/verojen jälkeen 7,0%).

Arvioitaessa Lindex-, tavarataloryhmä- ja Seppälä-segmentin kerrytettävissä olevia rahamääriä, johdon mielestä minkään käytetyn muuttujan jokseenkin mahdollinen muutos kohtuullisesti arvioituna ei johtaisi tilanteeseen, jossa kerrytettävissä olevat rahamäärät alittaisivat niiden kirjanpitoarvon.

Lindex-, Seppälä ja Tavarataloryhmäsegmentille on tehty herkkyysanalyysit käyttämällä downside-skenaariota. Skenaarioissa myynnin kasvua pienennettiin johdon arviosta tai korkokantaa korotettiin. Vaikka Lindex-segmentin myynti kasvaisi 40 prosenttia ennustettua vähemmän tai diskonttauskorko nousisi 7 prosenttiyksikköä, olisi kerrytettävissä oleva rahamäärä enemmän kuin yksikön pitkäaikaisten varojen kirjanpitoarvo ja käyttöpääoma yhteensä. Vaikka tavarataloryhmä-segmentin myynti kasvaisi 30 prosenttia ennustettua vähemmän tai diskonttauskorko nousisi 9 prosenttiyksikköä, olisi kerrytettävissä oleva rahamäärä enemmän kuin yksikön pitkäaikaisten varojen kirjanpitoarvo ja käyttöpääoma yhteensä. Vaikka Seppälä-segmentin myynti kasvaisi 50 prosenttia ennustettua vähemmän tai diskonttauskorko nousisi 10 prosenttiyksikköä, olisi kerrytettävissä oleva rahamäärä enemmän kuin yksikön pitkäaikaisten varojen kirjanpitoarvo ja käyttöpääoma yhteensä. Toteutettujen herkkyysanalyysien perusteella eivät edellä mainitut muutokset arvioidussa myynnin kasvussa tai diskonttauskorkokannan nousu johtaisi tilanteeseen, jossa yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät alittaisivat niiden kirjanpitoarvon. Arvonalentumistestausten ja toteutettujen herkkyysanalyysien perusteella ei ole tarvetta arvonalentumiskirjauksiin.

Aineettomat oikeudet

euroa 2009 2008
Hankintameno 1.1. 44 430 771,57 36 432 474,23
Muuntoero +/- 713 090,48 -1 427 655,80
Lisäykset 1.1.-31.12. 2 083 253,31 10 302 806,64
Vähennykset 1.1.-31.12. -9 648 441,68 -1 038 422,87
Siirrot erien välillä 1.1.-31.12. 1 779 976,97 161 569,36
Hankintameno 31.12. 39 358 650,65 44 430 771,57
Kertyneet poistot 1.1. 19 973 184,08 14 804 557,72
Muuntoero +/- 264 180,05 -382 610,85
Vähennysten poistot -3 893 497,68 -1 039 421,29
Tilikauden poisto 5 177 483,30 6 590 658,50
Kertyneet poistot 31.12. 21 521 349,75 19 973 184,08
Kirjanpitoarvo 1.1. 24 457 587,49 21 627 916,51
Kirjanpitoarvo 31.12. 17 837 300,90 24 457 587,49

Muut aineettomat hyödykkeet

euroa 2009 2008
Hankintameno 1.1. 5 682 405,86 6 679 990,11
Muuntoero +/- 349 757,59 -997 584,25
Siirrot erien välillä1.1.-31.12. 119 721,71
Hankintameno 31.12. 6 151 885,16 5 682 405,86
Kertyneet poistot 1.1. 2 450 743,53 159 294,98
Muuntoero +/- 226 473,72 -321 834,18
Tilikauden poisto 2 204 996,22 2 613 282,73
Kertyneet poistot 31.12. 4 882 213,47 2 450 743,53
Kirjanpitoarvo 1.1. 3 231 662,33 6 520 695,13
Kirjanpitoarvo 31.12. 1 269 671,69 3 231 662,33

Aineettomat hyödykkeet yhteensä 793 721 733,96 758 535 853,64

12. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Maa- ja vesialueet

euroa 2009 2008
Hankintameno 1.1. 36 951 208,59 38 845 826,50
Lisäykset 1.1.-31.12. 1 372 017,08
Vähennykset 1.1.-31.12. -1 894 617,91
Siirrot erien välillä 1.1.-31.12. 1 758 914,26
Hankintameno 31.12. 40 082 139,93 36 951 208,59
Kirjanpitoarvo 1.1. 36 951 208,59 38 845 826,50
Kirjanpitoarvo 31.12. 40 082 139,93 36 951 208,59

Rakennukset ja rakennelmat

euroa 2009 2008
Hankintameno 1.1. 225 297 456,88 199 931 673,04
Muuntoero +/- -22 410,78 -271 693,63
Lisäykset 1.1.-31.12. 2 211 547,89 29 126 961,47
Vähennykset 1.1.-31.12. -63 001 140,63 -4 462 484,02
Siirrot erien välillä 1.1.-31.12. 175 721 406,91 973 000,00
Hankintameno 31.12. 340 206 860,28 225 297 456,88
Kertyneet poistot 1.1. 67 138 135,16 63 795 054,07
Muuntoero +/- -6 436,97 -41 076,22
Vähennysten poistot -9 483 926,23 -3 717 675,10
Tilikauden poisto 8 705 528,14 7 101 832,41
Kertyneet poistot 31.12. 66 353 300,10 67 138 135,16
Kirjanpitoarvo 1.1. 158 159 321,72 136 136 618,97
Kirjanpitoarvo 31.12. 273 853 560,18 158 159 321,72

Koneet ja kalusto

euroa 2009 2008
Hankintameno 1.1. 203 782 304,03 189 542 672,46
Muuntoero +/- 6 005 891,85 -5 754 101,34
Lisäykset 1.1.-31.12. 26 323 166,80 34 089 918,02
Vähennykset 1.1.-31.12. -72 387 100,68 -14 035 636,41
Siirrot erien välillä 1.1.-31.12. 7 320 664,85 -60 548,69
Hankintameno 31.12. 171 044 926,85 203 782 304,03
Kertyneet poistot 1.1. 107 606 901,62 92 054 804,18
Muuntoero +/- 2 969 872,42 -1 862 510,76
Vähennysten poistot -53 908 620,77 -13 948 324,69
Tilikauden poisto 29 636 330,02 31 362 932,90
Kertyneet poistot 31.12. 86 304 483,29 107 606 901,62
Kirjanpitoarvo 1.1. 96 175 402,41 97 487 868,28
Kirjanpitoarvo 31.12. 84 740 443,55 96 175 402,41
Koneet ja kalusto, rahoitusleasing
euroa 2009 2008
Koneet ja kalusto yhteensä 92 001 879,65 96 175 402,41
Kirjanpitoarvo 31.12. 7 261 436,10
Kirjanpitoarvo 1.1.
Kertyneet poistot 31.12. 806 826,24
Tilikauden poisto 806 826,24
Hankintameno 31.12. 8 068 262,34
Lisäykset 1.1.-31.12. 8 068 262,34

Vuokratilojen muutos- ja perusparannusmenot

euroa 2009 2008
Hankintameno 1.1. 97 821 830,79 101 434 848,49
Muuntoero +/- 11 027,28 -1 423,03
Lisäykset 1.1.-31.12. 3 643 768,44 3 289 192,77
Vähennykset 1.1.-31.12. -3 528 446,70 -6 896 945,58
Siirrot erien välillä 1.1.-31.12. 8 861 688,01 -3 841,86
Hankintameno 31.12. 106 809 867,82 97 821 830,79
Kertyneet poistot 1.1. 48 451 344,06 41 627 215,35
Muuntoero +/- -95,16
Vähennysten poistot -3 341 128,10 -6 794 288,38
Tilikauden poisto 11 734 821,34 13 618 417,09
Kertyneet poistot 31.12. 56 844 942,13 48 451 344,06
Kirjanpitoarvo 1.1. 49 370 486,73 59 807 633,14
Kirjanpitoarvo 31.12. 49 964 925,69 49 370 486,73

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

euroa 2009 2008
Hankintameno 1.1. 246 892 440,84 144 523 226,31
Muuntoero +/- -2 356,97 -22 920,61
Lisäykset 1.1.-31.12. 117 151 026,99 104 534 904,72
Siirrot erien välillä -195 530 664,74 -1 452 125,43
Vähennykset -4 933 426,13 -690 644,15
Hankintameno 31.12. 163 577 019,99 246 892 440,84
Kirjanpitoarvo 1.1. 246 892 440,84 144 523 226,31
Kirjanpitoarvo 31.12. 163 577 019,99 246 892 440,84

Aineelliset hyödykkeet yhteensä 619 479 525,44 587 548 860,29

Vieraan pääoman menot, jotka on aktivoitu aineellisiin hyödykkeisiin

Helsingin tavaratalon Kasvu-projektiin ja Pietarin Nevski Centre -projektiin liittyviä korkokuluja on aktivoitu 2,7 milj. euroa (2008 5,5 milj. euroa) tilikauden aikana. Aktivoidut korot sisältyvät erien Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat tai Rakennukset ja rakennelmat lukuihin. Tilikauden nettorahoituskuluja kasvattaa syyskuussa myydyn Mannerheimintien pysäköintilaitoksen rakennusaikana aktivoitujen 2,8 miljoonan euron korkokustannusten purku.

euroa 2009 2008
Hankintameno 1.1. 7 212 000,00 1 734 000,00
Lisäykset 1.1.-31.12. 2 700 000,00 5 478 000,00
Vähennykset 1.1.-31.12. -2 834 000,00
Poistot 1.1.-31.12. 68 942,00
Hankintameno 31.12. 7 009 058,00 7 212 000,00
Ki j
Kirjanpitoarvo 1.1.
it
1 1
7 212 000 00 000,00 1 734 000 00 000,00
Kirjanpitoarvo 31.12. 7 009 058,00 7 212 000,00
13. YHTEISYRITYKSET 2009 2008
Osuus Osuus
osakkeista % osakkeista %
SIA Stockmann Centrs, Riika (kiinteistöyhtiö) 63,0 63,0
Kiinteistö Oy Tapiolan Säästötammi Fastighets Ab, Espoo 37,8 37,8

Kiinteistö Oy Raitinkartano, Espoo 15,6 15,6

Konsernitilinpäätökseen on sisällytetty konsernin omistusosuutta vastaava osuus sekä yhteisyritysten varoista ja veloista että tuotoista ja kuluista.

Yhteisyritysten varat ja velat

euroa 2009 2008
Pitkäaikaiset varat 26 575 744,88 24 086 147,22
Lyhytaikaiset varat 567 071,20 2 296 449,42
Pitkäaikaiset velat 16 723 774,01 16 218 514,67
Lyhytaikaiset velat 709 260,28 470 125,24

Yhteisyritysten tuotot ja kulut

euroa 2009 2008
Tuotot 4 376 249,37 4 317 213,55
Kulut 4 370 170,81 3 725 721,54

14. MYYTÄVISSÄ OLEVAT SIJOITUKSET

euroa 2009 2008
Kirjanpitoarvo 1.1. 6 596 000,89 6 511 181,10
Muuntoero 36,87
Lisäykset 1.1.-31.12. 84 075,83
Vähennykset 1.1.-31.12. -1 565 740,24 743,96
Kirjanpitoarvo 31.12. 5 030 297,52 6 596 000,89

Myytävissä olevat sijoitukset koostuvat noteeraamattomista osakkeista. Osakkeet esitetään hankintahintaisina, koska niiden käypiä arvoja ei ole luotettavasti määritettävissä.

15. VAIHTO-OMAISUUS

euroa 2009 2008
Aineet ja tarvikkeet 195 987 946,95 220 113 498,29
Ennakkomaksut vaihto-omaisuudesta 82 755,36 207 436,10
Yhteensä 196 070 702,31 220 320 934,39

Vaihto-omaisuuden arvoa on alennettu epäkurantin omaisuuden osalta 0,8 miljoonalla eurolla (2008 1,1 miljoonalla eurolla).

16. LYHYTAIKAISET SAAMISET

Kirjanpito- Käypä Kirjanpito- Käypä
arvo arvo arvo arvo
euroa 2009 2009 2008 2008
Korolliset myyntisaamiset 44 506 494,29 44 506 494,29 52 242 379,82 52 242 379,82
Korottomat myyntisaamiset 27 185 982,79 27 185 982,79 23 673 000,13 23 673 000,13
Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset 1 647 525,32 1 647 525,32 7 893 374,84 7 893 374,84
Muut saamiset 32 879 629,86 32 879 629,86 31 383 250,72 31 383 250,72
Siirtosaamiset 24 242 120,71 24 242 120,71 20 259 134,36 20 259 134,36
Tuloverosaamiset 503 159,27 503 159,27 15 187 687,15 15 187 687,15
Myytävissä olevat sijoitukset
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 130 964 912,23 130 964 912,23 150 638 827,02 150 638 827,02

Myyntisaamisten kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa. Myyntisaamisiin ja muihin lyhytaikaisiin saamisiin liittyvän luottoriskin enimmäismäärä on niiden kirjanpitoarvo.

Korolliset myyntisaamiset sisältävät postimyynnin kertaluottoja 41 568 256,13 euroa vuonna 2009 ja 49 962 828,50 euroa vuonna 2008. Näiden saamisten myyntihintaan sisältyvät osamaksulisät ja korkotuotot kirjataan korkotuottojen sijasta liikevaihtoon. Muut korolliset myyntisaamiset ovat Stockmann-tilin saamisia, joiden korkotuotot kirjataan muiden kulujen vähennykseksi.

Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät liittyvät jaksotettuihin vuosialennuksiin, henkilösivukuluihin ja korkoihin.

17. RAHAVARAT

euroa
2009
2008
Käteinen raha ja pankkitilit
23 968 632,07
24 866 829,34
Lyhytaikaiset talletukset
152 332 742,59
10 276 561,14
Rahasto
101 198,21
59 708,95
Yhteensä
176 402 572,88
35 203 099,43
Rahavarat rahavirtalaskelmassa
euroa
2009
2008
Rahavarat
176 402 572,88
35 203 099,43
L
Luotollinen shekkitili
t lli
h kkitili
-524 657,92 524 657 92
-718 674,06 718 674 06
Yhteensä
175 877 914,95
34 484 425,37

18. OMA PÄÄOMA

Sijoitetun va
Osakepääoma ja ylikurssirahasto Merkitty paan oman
kauppa- Osakkeiden Osake- Ylikurssi- pääoman
euroa rekisteriin lukumäärä pääoma rahasto rahasto Yhteensä
1.1.2008 56 093 612 112 187 224,00 186 040 997,25 298 228 221,25
Merkinnät kanta-asiakasoptioilla 2006 26.6. 364 728,00 10 046,40 10 774,40
Suunnattu osakeanti 26.6. 5 609 360 11 218 720,00 126 210 600,00 137 429 320,00
Osakeantimenot -2 122 889,32 -2 122 889,32
31.12.2008 61 703 336 123 406 672,00 186 051 043,65 124 087 710,68 433 545 426,33
Suunnattu osakeanti 18.8. 5 648 830 11 297 660,00 84 732 450,00 96 030 110,00
Merkintäetuoikeusanti 28.9. 3 741 787 7 483 574,00 37 417 870,00 44 901 444,00
Osakeantimenot -2 934 564,28 -2 934 564,28
31.12.2009 71 093 953 142 187 906,00 186 051 043,65 243 303 466,40 571 542 416,05
2009 2008
Yhtiön hallussa olevat omat B-osakkeet 0 364 321

Stockmann hankki vuonna 2000 yhteensä 413 000 omaa osaketta yhtiökokouksen 11.4.2000 antaman valtuutuksen nojalla. Osakkeita on käytetty 31.12.2009 mennessä yhteensä 76 472 kappaletta hallituksen ja johdon palkkioihin.

Stockmann myi 3.6.2009 NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä hallussaan olleet 336 528 B- sarjan

osaketta arvopaperinvälittäjän hankkimille sijoittajille. Luovutuksen jälkeen yhtiöllä ei ole hallussaan omia osakkeitaan. Yhtiön hallituksella ei ole voimassa olevia valtuuksia omien osakkeiden ostamiseen

Osakkeiden kokonaismäärä 31.12.2009,
rekisteröity 71 093 953
Osakkeet jakautuvat:
A-osakkeisiin 30 627 563
B-osakkeisiin 40 466 390

Hankintahinta, euroa 31.12. 0,00 5 493 960,68

Enimmäis- ja vähimmäisosakepääoma

Stockmann Oyj Abp:n yhtiöjärjestyksen mukainen vähimmäisosakepääoma on 75 000 000,00 euroa ja enimmäisosakepääoma on 300 000 000,00 euroa. Osakkeiden nimellisarvo on 2,00 euroa per osake. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

A- ja B-osakkeiden äänivaltaerot

Jokainen A-osake oikeuttaa yhtiökokouksessa äänestämään kymmenellä (10) äänellä ja B-osake yhdellä (1) äänellä.

Osakkeen muuntaminen

A-osake voidaan muuntaa B-osakkeeksi osakkeenomistajan vaatimuksesta, mikäli muuntaminen voi tapahtua osakelajien vähimmäis- ja enimmäismäärien puitteissa. Yhtiön osakkeiden muuntamista koskeva kirjallinen vaatimus on osoitettava yhtiön hallitukselle yhtiöjärjestyksessä määritellyllä tavalla.

Lunastusvelvollisuus

Osakkeenomistaja, jonka osuus yhtiön kaikista osakkeista tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä joko yksin tai yhdessä toisten osakkeenomistajien kanssa saavuttaa tai ylittää 33 1/3 prosenttia tai 50 prosenttia on velvollinen lunastamaan muiden osakkeenomistajien vaatimuksesta näiden osakkeet yhtiöjärjestyksessä määritellyllä tavalla.

Muut rahastot
euroa 2009 2008
Vararahasto 200 360,64 201 802,39
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 243 303 466,40 124 087 710,68
Muut rahastot 43 940 585,51 45 292 419,30
Yhteensä 287 444 412,55 169 581 932,37

Vararahasto sisältää paikallisiin säännöksiin perustuvan vapaasta omasta pääomasta siirretyn osuuden. Muut rahastot sisältävät yhtiökokouksen päätöksellä vapaasta omasta pääomasta muodostetun rahaston, joka on voitonjakokelpoista omaa pääomaa ja käyvän arvon rahaston, joka sisältää rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutokset laskennallisella verovelalla vähennettynä.

Muuntoerot

Muuntoerot sisältävät ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten konsolidoinnissa syntyneet oman pääoman muuntoerot ja ei-euromääräisten nettosijoitusten konsolidoinnista syntyneet muuntoerot.

Osingot

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on 11.2.2010 ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,72 euroa/osake.

Osakeperusteiset maksut

IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardia on sovellettu vuoden 2006 avainhenkilöiden optio-ohjelmaan ja vuosien 2006 ja 2008 kanta-asiakasoptio-ohjelmiin.

K t i k ti t 2006 Kanta-asiakasoptiot

Varsinainen yhtiökokous hyväksyi 21.3.2006 hallituksen ehdotuksen optio-oikeuksien antamisesta Stockmannin kanta-asiakkaille. Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti kanta-asiakkaille, joiden ostot 1.1.2006 – 31.12.2007 yhdessä samaan tiliin kohdistuvien rinnakkaiskorttien ostojen kanssa olivat yhteensä vähintään 6 000 euroa, annetaan vastikkeetta yhteensä enintään 2 500 000 optio-oikeutta. Vähintään 6 000 euron suuruisilla ostoilla kanta-asiakkaalle annetaan vastikkeetta 20 optio-oikeutta. Lisäksi jokaista täyttä 500 euroa kohti, jolla ostot ylittivät 6 000 euroa, kanta-asiakas saa kaksi optio-oikeutta lisää. Kanta-asiakasostot 31.12.2007 mennessä oikeuttavat merkitsemään yhteensä 1 998 840 optiota. Jokainen optio oikeuttaa merkitsemään yhden Stockmannin B- osakkeen. Osakkeen merkintähinta on yhtiön B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin pörssissä ajanjaksolla 1.2. – 28.2.2006 eli 33,35 euroa. Optioilla merkittävän osakkeen merkintähintaa alennetaan merkintähinnan määräytymisjakson päättymisen jälkeisillä Stockmann Oyj Abp:n osingoilla osingonjaon täsmäytyspäivästä osakemerkintäpäivään saakka. Jäljellä olevat osakkeiden merkintäaika on 2.5.2010 – 31.5.2010. Merkintähinta on vuoden 2009 merkintäoikeusannin ja hallituksen vuodelta 2009 maksettavaksi esittämän osingon jälkeen 27,93 euroa. Keväällä 2008 merkittiin 1 373 846 Stockmann Oyj Abp:n kanta-asiakasoptiota. Vuoden 2008 merkintäaikana merkittiin kanta-asiakasoptioilla yhteensä 364 Stockmann Oyj Abp:n 2 euron nimellisarvoista B-osaketta. Vuoden 2009 merkintäaikana kanta-asiakasoptioilla ei merkitty osakkeita.

Avainhenkilöoptiot 2006

Varsinainen yhtiökokous hyväksyi 21.3.2006 hallituksen ehdotuksen optio-oikeuksien antamisesta Stockmann-konsernin avainhenkilöille. Stockmann-konsernin johtoon tai keskijohtoon kuuluville avainhenkilöille sekä Stockmannin kokonaan omistamalle tytäryhtiölle annetaan yhteensä 1 500 000 kappaletta optio-oikeuksia. Optio-oikeuksista 375 000 merkitään tunnuksella 2006A, 375 000 tunnuksella 2006B, 375 000 tunnuksella 2006C ja 375 000 tunnuksella 2006D. Osakkeiden merkintäaika optio-oikeudella 2006A on 1.3.2008 – 31.3.2010, optio-oikeudella 2006B 1.3.2009 – 31.3.2011, optio-oikeudella 2006C 1.3.2010 – 31.3.2012 ja optio-oikeudella 2006D 1.3.2011 – 31.3.2013. Osakkeiden merkintäaika ei kuitenkaan ala 2006B- ja 2006D-optio-oikeuksilla, jolleivat hallituksen ennen näiden optio-oikeuksien jakamista määrittämät konsernin taloudellisiin tavoitteisiin sidotut kriteerit ole täyttyneet. Ne optio-oikeudet 2006B ja 2006D, joiden osalta hallituksen määrittämät kriteerit eivät ole täyttyneet, raukeavat hallituksen päättämällä tavalla. 2006B-optio-oikeuksista on rauennut 187 500 kappaletta. Yhdellä optio-oikeudella voi merkitä yhden Stockmann Oyj Abp:n B-sarjan osakkeen. Osakkeen merkintähinta on optio-oikeuksilla 2006A ja 2006B yhtiön B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin pörssissä 1.2. – 28.2.2006 lisättynä 10 prosentilla eli 36,69 euroa. Osakkeen merkintähinta optio-oikeuksilla 2006C ja 2006D on yhtiön B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin pörssissä 1.2. – 29.2.2008 lisättynä 10 prosentilla eli 31,02 euroa. Optio-oikeuksilla merkittävän osakkeen merkintähintaa alennetaan merkintähinnan määräytymisjakson alkamisen jälkeen ja ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen määrällä kunkin osingonjaon täsmäytyspäivänä. Merkintähinnat ovat vuoden 2009 merkintäoikeusannin ja hallituksen vuodelta 2009 maksettavaksi esittämän osingon jälkeen optio-oikeuksilla A ja optio-oikeuksilla B 31,27 euroa sekä optio-oikeuksilla C ja optio-oikeuksilla D 28,00 euroa.

Kanta-asiakasoptiot 2008

Varsinainen yhtiökokous hyväksyi 18.3.2008 hallituksen ehdotuksen optio-oikeuksien antamisesta Stockmannin kanta-asiakkaille. Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti kanta-asiakkaille, joiden ostot 1.1.2008 – 31.12.2009 yhdessä samaan tiliin kohdistuvien rinnakkaiskorttien ostojen kanssa olivat yhteensä vähintään 6 000 euroa, annetaan vastikkeetta yhteensä enintään 2 500 000 optio-oikeutta. Vähintään 6 000 euron suuruisilla ostoilla kanta-asiakkaalle annetaan vastikkeetta 20 optio-oikeutta. Lisäksi jokaista täyttä 500 euroa kohti, jolla ostot ylittivät 6 000 euroa, kanta-asiakas saa kaksi optio-oikeutta lisää. Jokainen optio oikeuttaa merkitsemään yhden Stockmannin B-osakkeen. Osakkeen merkintähinta varsinaisen yhtiökokouksen 17.3.2009 päätöksen mukaisesti on yhtiön B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin pörssissä ajanjaksolla 1.2. – 28.2.2009 eli 11,28 euroa. Optioilla merkittävän osakkeen merkintähintaa alennetaan merkintähinnan määräytymisjakson päättymisen jälkeisillä Stockmann Oyj Abp:n osingoilla osingonjaon täsmäytyspäivästä osakemerkintäpäivään saakka. Osakkeiden merkintäajat ovat toukokuussa vuosina 2011 ja 2012. Merkintähinta on vuoden 2009 merkintäoikeusannin ja hallituksen vuodelta 2009 maksettavaksi esittämän osingon jälkeen 9,61 euroa.

Optioiden kauden aikaiset muutokset

2009 Merkintä- Merkintäjak- 2008 Merkintä- Merkintäjak
Optioiden hinta son vaihdolla Optioiden hinta son vaihdolla
määrä painotettuna painotettu määrä painotettuna painotettu
keskiarvona keskikurssi keskiarvona keskikurssi
euroa/osake euroa/osake euroa/osake euroa/osake
Avainhenkilöoptiot 2006 Sarja A
Optioita ulkona tilikauden alussa 375 000 375 000
Optioita ulkona tilikauden lopussa 375 000 375 000
Avainhenkilöoptiot 2006 Sarja B
Optioita ulkona tilikauden alussa 375 000 375 000
Optioita rauennut tilikauden aikana 187 500
Optioita ulkona tilikauden lopussa 187 500 375 000
Avainhenkilöoptiot 2006 Sarja C
Optioita ulkona tilikauden alussa 360 000
Optioita myönnetty tilikauden aikana 360 000
Optioita ulkona tilikauden lopussa 360 000 360 000
Avainhenkilöoptiot 2006 Sarja D
Optioita ulkona tilikauden alussa 360 000
Optioita myönnetty tilikauden aikana 360 000
Optioita ulkona tilikauden lopussa 360 000 360 000
Kanta-asiakasoptiot 2006
Optioita ulkona tilikauden alussa 1 373 482
Optioilla merkitty osakkeita tilikauden aikana 364 29,60 24,75
O ti it
Optioita myönnetty tilikauden aikana
ö
tt tilik
d
ik
1 373 846
Optioita ulkona tilikauden lopussa 1 373 482 1 373 482
Optiot yhteensä
Optioita ulkona tilikauden alussa 2 843 482 750 000
Optioilla merkitty osakkeita tilikauden aikana 364
Optioita myönnetty tilikauden aikana 2 093 846
Optioita rauennut tilikauden aikana 187 500
Optioita ulkona tilikauden lopussa 2 655 982 2 843 482

Vuoden 2006 avainhenkilöiden optio-ohjelman ja vuosien 2006 ja 2008 kanta-asiakasoptioiden keskeiset ehdot on esitetty seuraavassa taulukossa:

Kanta-
asiakas-
Kanta
asiakas
2006A 2006B 2006C 2006D optiot 2006 optiot 2008
Merkintäaika 1.3.08-31.3.10 1.3.09-31.3.11 1.3.10-31.3.12 1.3.11-31.3.13 2.5.10-31.5.10 2.5.11-31.5.11
2.5.12-31.5.12
Optioiden maksimimäärä 375 000 375 000 375 000 375 000 2 500 000 2 500 000
Myönnettyjen optioiden määrä 31.12.09 375 000 187 500 360 000 360 000 1 373 846 2)
Merkintähinta, euroa 1) 31,27 31,27 28,00 28,00 27,93 9,61
Oikeuden syntymisjakso 13.6.06- 13.6.06- 21.4.08- 21.4.08- 1.1.06- 1.1.08-
28.2.08 28.2.09 28.2.10 28.2.11 31.12.07 31.12.09
Sopimuksen syntymisehdot - Vuosien - Vuosien - -
2006-2008 2008-2010
ROCE- ja ROCE- ja
EBIT- EBIT
tavoitteet tavoitteet

1) Vähennetty maksetut osingot, vuoden 2009 merkintäoikeusannin vaikutus ja hallituksen vuodelta 2009 maksettavaksi esittämä osinko.

2) 2008 kanta-asiakasoptioita ei ole vielä annettu.

Myönnettyjen optioiden käypä arvo myöntämispäivänä on määritelty Black-Scholes -optiohinnoittelumallilla. Optio-ohjelman keskeiset ehdot on huomioitu arvostuksessa. Käypä arvo kirjataan kuluksi oikeuden syntymisjaksolle. Tilikaudella 1.1.-31.12.2009 optioiden vaikutus konsernin tulokseen oli 1,1 miljoonaa euroa. Arvioidut kulut, joita ei vielä ole kirjattu tulokseen, ovat 0,4 miljoonaa euroa.

Seuraavassa taulukossa esitetään Black-Scholes -arvonmääritysmallissa käytetyt keskeiset oletukset: Kanta- Kanta-

asiakas- asiakas
2006A I 2006B I 2006A II 2006B II optiot 2006 2006C 2006D optiot 2008
Myönnetty 13.6.2006 13.6.2006 tilikaudella 2007 tilikaudella 2007 1.4.2008 21.4.2008 21.4.2008 1)
Riskitön korko, % 3,3% 3,4% 4,1 % 4,1 % 3,1 % 3,9 % 4,0 % 3,7 %
Volatiliteetti, % 23,4% 22,7% 24,0 % 23,7 % 23,0 % 27,9 % 27,1 % 28,3 %
Arvioitu optioiden keskimääräinen voimassaoloaika
(vuosina) 2,2 3,2 1,1 2,1 1,8 2,4 3,4 1,8
Osakehinta myöntämishetkellä, euroa 29,39 29,39 31,61 31,61 32,75 24,40 24,40 28,30
Myöntämispäivänä määritetty option käypä arvo,
euroa 2,74 3,79 2,70 4,40 4,54 3,17 4,19 5,11

Volatiliteetti on arvioitu osakkeen historiallisesta volatiliteetista option voimassaoloaikaa vastaavalta ajalta.

1) 2008 kanta-asiakasoptioita ei ole vielä annettu

19. PITKÄAIKAISET VELAT, KOROLLINEN

Pitkäaikaiset velat Kirjanpito- Käypä Kirjanpito- Käypä
arvo arvo arvo arvo
euroa 2009 2009 2008 2008
Lainat rahoituslaitoksilta 620 556 956,87 620 843 914,03 755 668 859,64 755 668 859,64
Eläkelainat 159 743 951,27 162 417 583,27
Rahoitusleasingvelat 5 873 458,04 5 873 458,04
Muut lainat 752 727,55 752 727,55
Yhteensä 786 927 093,74 789 887 682,90 755 668 859,64 755 668 859,64

Pitkäaikaisten velkojen kirjanpitoarvo on laskettu käyttämällä efektiivisen koron menetelmää ja käypä arvo on määritelty diskontatun kassavirran menetelmällä diskonttaamalla tilinpäätöshetken markkinakorolla.

20. LYHYTAIKAISET VELAT

Kirjanpito- Käypä Kirjanpito- Käypä
arvo arvo arvo arvo
euroa 2009 2009 2008 2008
Luotollinen shekkitili 524 657,92 524 657,92 718 674,06 718 674,06
Muut korolliset velat 1 756 703,27 1 756 703,27 19 283 700,62 19 283 700,62
Ostovelat 91 747 696,32 91 747 696,32 95 246 482,53 95 246 482,53
Muut lyhytaikaiset velat 42 446 062,01 42 446 062,01 43 282 099,37 43 282 099,37
Siirtovelat 73 789 489,53 73 789 489,53 79 623 479,26 79 623 479,26
Johdannaiset 5 324 682,42 5 324 682,42 862 579,64 862 579,64
Tuloverovelka 3 087 546,38 3 087 546,38 1 075 318,35 1 075 318,35
Yhteensä 218 676 837,85 218 676 837,85 240 092 333,83 240 092 333,83
joista korollisia 2 281 361 19 2 281 361,19 20 002 374 68 20 002 374,68

Lyhytaikaisten velkojen käypä arvo vastaa niiden kirjanpitoarvoa

Siirtovelkojen olennaisimmat erät ovat jaksotetut henkilökulut ja postimyynnin palautusjaksotukset.

RAHOITUSLEASINGVELKOJEN ERÄÄNTYMISAJAT

euroa 31.12.2009 31.12.2008
Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrat nimelliarvoon
Yhden vuoden kuluessa 1 830 277,08
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua 6 405 969,78
8 236 246,86
Rahoitusleasingvelkojen - vähimmäisvuokrien nykyarvo
Yhden vuoden kuluessa 1 482 984,15
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua 5 873 458,03
7 356 442,18
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut leasingsopimuksista 879 804,68
Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä 8 236 246,86

Vuonna 2009 myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyllä vuokratut käyttöomaisuushyödykkeet, joihin liittyvät omistamiselle ominaiset riskit ja edut olennaisilta osin ovat konsernilla on luokiteltu rahoitusleasingsopimuksella vuokratuiksi. Korko perustuu sopimuksen mukaisesti viiden vuoden koronvaihtosopimukseen.

21. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2009 aikana Kirjattu Kirjattu
tulos- omaan Kurssi
euroa 1.1.2009 laskelmaan pääomaan erot 31.12.2009
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut tappiot 2 152 922,00 -35 673,00 2 117 249,00
Johdannaisten ja muiden rahoitusinstrumenttien
arvostaminen käypään arvoon
14 231,27 121 530,14 135 761,41
Käyttöomaisuuden kirjanpidon ja verotuksen arvojen
erot 1 146 251,62 125 073,07 162 770,13 1 434 094,82
Rahoitusleasing 24 701,60 24 701,60
Muut väliaikaiset erot 1 172 842,68 91 212,18 161 369,73 1 425 424,59
Yhteensä 4 486 247,57 326 843,99 324 139,86 5 137 231,42
Laskennalliset verovelat
Kertyneet poistoerot 25 478 949,98 1 641 369,00 310 843,36 27 431 162,34
Käyttöomaisuuden kirjanpidon ja verotuksen arvojen
erot
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden
5 706 755,40 -446 558,41 287,85 5 260 484,84
arvostaminen käypään arvoon liiketoimintojen
yhdistämisissä
18 676 013,28 -548 654,82 1 106 223,51 19 233 581,97
Pitkäaikaisen valuuttalainan realisoitumaton kurssiero 27 189 783,41 -10 886 838,22 16 302 945,19
Muut väliaikaiset erot 1 001 214,37 2 603 099,86 -1 854 060,23 128 753,78 1 879 007,78
Yhteensä 78 052 716,44 -7 637 582,59 -1 854 060,23 1 546 108,50 70 107 182,12

Vahvistetut tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaatavaa, ovat 18,1 milj.euroa ( 2008 8,7 milj. euroa). Viron tytäryhtiön voitot, joista ei IAS 12 -standardin 52 A kohdan mukaan ole kirjattu laskennallista verovelkaa, ovat 23,2 milj.euroa ( 2008 24,5 milj. euroa).

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2008 aikana Kirjattu Kirjattu
tulos- omaan Kurssi
euroa 1.1.2008 laskelmaan pääomaan erot 31.12.2008
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut tappiot 2 152 922,00 2 152 922,00
Johdannaisten ja muiden rahoitusinstrumenttien
arvostaminen käypään arvoon 38 803,20 -24 571,93 14 231,27
Käyttöomaisuuden kirjanpidon ja verotuksen arvojen
erot 1 533 031,35 -146 238,57 -240 541,16 1 146 251,62
Muut väliaikaiset erot 1 559 657,58 -145 909,81 -240 905,09 1 172 842,68
Yhteensä 5 284 414,13 -316 720,31 -481 446,24 4 486 247,57
Laskennalliset verovelat
Kertyneet poistoerot 21 710 837,68 4 559 828,50 -791 716,21 25 478 949,98
Jälleenhankintavaraus 5 226 450,98 -5 226 450,98
Käyttöomaisuuden kirjanpidon ja verotuksen arvojen
erot 5 325 138,07 389 334,97 -7 717,64 5 706 755,40
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden
arvostaminen käypään arvoon liiketoimintojen
yhdistämisissä 23 680 643,67 -2 138 866,21 -2 865 764,18 18 676 013,28
Vaihto-omaisuuden arvostaminen käypään arvoon
liiketoimintojen yhdistämisessä 1 079 334,46 -1 059 581,56 -19 752,90
Pitkäaikaisen valuuttalainan realisoitumaton kurssiero 27 189 783,41 27 189 783,41
Muut väliaikaiset erot 259 042,73 454 664,31 377 736,89 -90 229,56 1 001 214,37
Yhteensä 57 281 447,60 24 168 712,45 377 736,89 -3 775 180,49 78 052 716,44

22. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KIRJANPITOARVOT JA KÄYVÄT ARVOT IAS 39:N MUKAISESTI RYHMITELTYNÄ RAHOITUSVAROJEN JA VELKOJEN KIRJANPITOARVOT JA KÄYVÄT ARVOT IAS 39:N MUKAISESTI

Kirjanpito- Käypä Kirjanpito- Käypä
arvo arvo arvo arvo
euroa 2009 2009 2008 2008
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Rahavarat 176 402 572,88 176 402 572,88 35 203 099,43 35 203 099,43
Johdannaissopimukset 1 838 810,30 1 838 810,30 8 297 765,92 8 297 765,92
Lainat ja muut saamiset
Pitkäaikaiset saamiset 361 963,91 361 963,91 1 646 817,57 1 646 817,57
Lyhytaikaiset saamiset, korolliset 44 506 494,29 44 506 494,29 52 242 379,82 52 242 379,82
Lyhytaikaiset saamiset, korottomat 85 955 258,68 85 955 258,68 74 910 994,13 74 910 994,13
Myytävissä olevat rahoitusvarat 5 030 297,52 5 030 297,52 6 596 000,89 6 596 000,89
Rahoitusvarat yhteensä 314 095 397,57 314 095 397,57 178 897 057,76 178 897 057,76
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Johdannaissopimukset 5 324 682,42 5 324 682,42 901 168,97 901 168,97
Jaksotettuun hankintamenoon kirjatut rahoitusvelat
Pitkäaikaiset velat, korolliset 786 927 093,74 789 887 682,90 755 668 859,64 755 668 859,64
Lyhytaikaiset velat, korolliset 2 281 361,19 2 281 361,19 20 002 374,68 20 002 374,68
Lyhytaikaiset velat, korottomat 211 070 794,23 211 070 794,23 218 113 471,84 218 113 471,84
Rahoitusvelat yhteensä 1 005 603 931,58 1 008 564 520,74 994 685 875,13 994 685 875,13

Taseessa johdannaissopimukset sisältyvät seuraaviin ryhmiin: pitkä- ja lyhytaikaiset saamiset, korottomat sekä lyhytaikaiset velat, korottomat.

23. ELÄKEVELVOITTEET

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt

AB Lindexin norjalaisella tytäryhtiöllä Lindex AS:llä on etuuspohjaisia eläkejärjestelyitä. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt kattavat pääasiassa vanhuuseläkkeet ja leskeneläkkeet, joissa työnantajalla on velvoite maksaa elinikäinen eläke, joka on joko jokin prosenttiosuus palkasta tai määrätty summa. Vanhuuseläkeoikeus perustuu työsuhteen kestoon. Työntekijän on pitänyt olla mukana järjestelyssä tietyn ajan ansaitakseen oikeuden täyteen vanhuuseläkkeeseen. Joka vuosi työntekijä ansaitsee lisää eläkeoikeutta, mikä ilmoitetaan kauden aikana ansaittuina eläkkeinä ja eläkevelvoitteen lisäyksenä. Eläkejärjestely rahoitetaan työnantajan maksusuorituksilla. Konserni ei ennakoi maksavansa mitään etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin vuonna 2010.

euroa 2009 2008
Taseen etuuspohjainen eläkevelka määräytyy seuraavasti:
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo 510 007,94 302 569,57
Ali-/Ylikate 510 007,94 302 569,57
Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja
tappiot (–) 404 908,94 929 427,81
Sosiaaliturvamaksuvelka 213 625,65 188 735,83
Nettomääräinen velka 1 128 542,53 1 420 733,21
Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu määräytyy seuraavasti:
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot 39 911,75 162 432,15
Korkomenot 18 674,81 60 892,20
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+) -62 145,68
Tappiot/voitot järjestelyn supistamisesta -2 003 803,1
Sosiaaliturvamaksu 8 260,81 31 488,78
Yhteensä 4 701,69 -1 748 989,99
Järjestelyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto
Velvoitteen nykyarvon muutokset ovat seuraavat:
Velvoite tilikauden alussa 302 569,57 3 892 719,38
Työsuorituksesta johtuvat menot
Korkomenot
41 337,01
19 341,69
143 729,29
53 880,92
Vakuutusmatemaattiset tappiot (+) ja voitot (-) 30 308,62 -957 406,08
Järjestelyjen supistamisesta johtuvat voitot (-) ja tappiot (+) -1 948 650,63
Kurssierot 178 023,43 -824 835,92
Maksetut etuudet -61 572,38 -56 867,39
Velvoite tilikauden lopussa 510 007,94 302 569,57
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset ovat seuraavat:
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden alussa 1 362 085,58
Järjestelyjen supistamisesta johtuvat voitot (-) ja tappiot (+) -1 110 754,66
Kurssierot -251 330,92
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden lopussa
Vakuutusmatemaattiset olettamukset (%) 31.12.2009 31.12.2008
Diskonttauskorko 4,4 % 4,3 %
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto 6,4 % 6,3 %
Tuleva palkankorotusolettamus 4,3 % 4,5 %
Henkilöstön vaihtuvuus
Inflaatio
0,5-8,0 %
4,0 %
0,5-8,0 %
4,3 %
Määrät tilikaudelta, euroa 2009 2008
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo 510 007,94 409 124,16
Ylikate (+) /Alikate (-) 510 007,94 409 124,16
Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyihin
kuuluviin varoihin -16 039,53 -763 388,05
Tilikauden 2008 aikana Norjan kolmesta etuuspohjaisesta eläkejärjestelystä kaksi on päättynyt.

24. MUUT VUOKRASOPIMUKSET

Konserni vuokralleottajana

Sitovien liiketilojen vuokrasopimusten perusteella

maksettavat minimivuokrat

euroa 2009 2008
Yhden vuoden kuluessa 155 643 358,85 143 228 876,69
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluessa 408 070 473,11 353 816 229,04
Yli viiden vuoden kuluttua 217 714 827,46 125 061 765,48
Yhteensä 781 428 659,42 622 106 871,21
Leasingsopimusten maksut
Yhden vuoden kuluessa
7 485 729,58
1 129 118,37
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluessa
19 111 006,69
901 002,41
Yhteensä
26 596 736,27
2 030 120,77

25. VASTUUSITOUMUKSET

euroa 2009 2008
Omasta puolesta annetut vakuudet
Annetut kiinnitykset 201 681 879,26 1 681 879,00
Takaukset 333 637,59 333 637,59
Pantatut arvopaperit 590 473,52 1 018 716,16
Yhteensä 202 605 990,37 3 034 232,75
Vastuut yhteensä
Kiinnitykset 201 681 879,26 1 681 879,00
Takaukset 333 637,59 333 637,59
Pantit 590 473,52 1 018 716,16
Yhteensä 202 605 990,37 3 034 232,75

AB Lindex (publ) on vaatinut oikeusteitse Lindex-konsernin Saksan-yhtiön noin 70 miljoonan euron suuruisten tappioiden vähennyskelpoisuutta Ruotsin verotuksessa. Toukokuussa 2008 Göteborgin kamarioikeus kumosi AB Lindexin lääninoikeudessa saamat myönteiset päätökset, minkä seurauksena Lindex joutui palauttamaan veronsaajalle noin 23,8 miljoonaa euroa veroja ja korkoja. Takaisin maksetulla verolla ei ollut vaikutusta Stockmannin tulokseen, sillä Stockmann kirjasi takaisin maksettavan veron korkoineen Lindexin omaa pääomaa pienentäen hankintamenolaskelmassa. AB Lindex valitti kamarioikeuden päätöksestä Ruotsin korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka päätti kesällä 2009 olla ottamatta juttua käsittelyyn. Yhtiön jatkotoimet riippuvat AB Lindexin ja Lindex GmbH:n kaksinkertaisen verotuksen poistamista koskevan prosessin lopputuloksesta.

Kiinteistöinvestoinnit

Stockmann-konserniin kuuluvat yhtiöt ovat velvollisia tarkistamaan vuosia 2006-2009 valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään vähennyksiä, jos kiinteistön arvonlisäverovelvollinen käyttö vähenee tarkistuskauden aikana. Viimeinen tarkistusvuosi on 2017. Vastuun enimmäismäärä on 33,8 milj. euroa.

26. JOHDANNAISSOPIMUKSET

Johdannaissopimusten nimellisarvot
euroa 2009 2008
Rahavirran suojaukseen määritellyt johdannaissopimukset
tai ulkomaiseen tytäryhtiöön tehdyn nettosijoituksen suojaukset
Valuuttatermiinit 28 862 535,70 36 174 340,48
Valuuttaoptiot
- ostetut 557 497,70
- asetetut 557 497,70
Sähkötermiinit 2 987 938,21 2 369 741,12
Yhteensä 31 850 473,91 39 659 077,00
Ilman suojauslaskentaa olevat johdannaissopimukset
V l
Valuutanvaihtosopimukset
t
iht
i
k
t
23 830 897,74 897 74 9 824 748 39 748,39
Valuuttatermiinit 243 756 763,86 157 276 063,81
Sähkötermiinit 231 822,79 134 211,88
Yhteensä 267 819 484,39 167 235 024,08

Johdannaissopimusten käyvät arvot 2009

euroa Positiivinen Negatiivinen Netto
Rahavirran suojaukseen määritellyt johdannaissopimukset
tai ulkomaiseen tytäryhtiöön tehdyn nettosijoituksen suojaukset
Valuuttatermiinit 616 746,59 -341 467,71 275 278,87
Sähkötermiinit 191 284,98 -285 958,00 -94 673,02
Yhteensä 808 031,57 -627 425,71 180 605,85
Ilman suojauslaskentaa olevat johdannaissopimukset
Valuutanvaihtosopimukset 94 968,40 -55 736,89 39 231,50
Valuuttatermiinit 935 810,34 -4 634 173,81 -3 698 363,47
Sähkötermiinit -7 346,00 -7 346,00
Yhteensä 1 030 778,74 -4 697 256,70 -3 666 477,97

Johdannaissopimusten käyvät arvot 2008

euroa Positiivinen Negatiivinen Netto
Rahavirran suojaukseen määritellyt johdannaissopimukset
tai ulkomaiseen tytäryhtiöön tehdyn nettosijoituksen suojaukset
Valuuttatermiinit 2 426 733,39 -135 290,89 2 291 442,50
Valuuttaoptiot
- ostetut 153 892,27 153 892,27
Sähkötermiinit -545 037,26 -545 037,26
Yhteensä 2 580 625,67 -680 328,15 1 900 297,52
Ilman suojauslaskentaa olevat johdannaissopimukset
Valuutanvaihtosopimukset 404 379,67 -38 627,69 365 751,98
Valuuttatermiinit 5 312 760,58 -151 341,65 5 161 418,93
Sähkötermiinit -30 871,48 -30 871,48
Yhteensä 5 717 140,25 -220 840,82 5 496 299,43

Kaikki tilinpäätöshetkellä 31.12.2009 avoinna olevat johdannaiset, paitsi sähköjohdannaiset, erääntyvät 1 vuoden kuluessa.

Valuutanvaihtosopimukset ja valuuttatermiinit on arvostettu käypään arvoon tilinpäätöspäivän markkinahintoihin. Valuutta- optioiden käyvät arvot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinanoteerauksia ja Black&Scholes -optioarvostusmallia. Valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutokset on kirjattu joko omaan pääomaan tai tuloslaskelmaan riippuen siitä, onko niihin sovellettu suojauslaskentaa. Sähköjohdannaisten käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän markkinahintoihin. Valuuttajohdannaissopimuksista ei aiheutunut tulosvaikutteisesti kirjattavaa suojauslaskentaan liittyvää tehottomuutta vuonna 2009. 0,01 miljoonaa euroa sähkötermiinien käyvistä arvoista on kirjattu tuloslaskelmaan suojauslaskentaan liittyvän tehottomuuden takia.

27. KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETTUJEN RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN HIERARKKINEN LUOKITUS

Konserni käyttää seuraavaa hierarkiaa rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittämiseen ja esittämiseen arvostusmenetelmittäin:

Taso 1: vastaavanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivilla markkinoilla Taso 2: muut menetelmät, joissa kaikki kirjattuun käypään arvoon merkittävästi vaikuttavat tekijät ovat todettavissa suoraan tai epäsuorasti Taso 3: menetelmät, joissa käytettävillä tekijöillä on merkittävä vaikutus kirjattuun käypään arvoon, mutta tekijät eivät perustu todettavissa oleviin markkinatietoihin

Käyvän arvon hierarkia 31.12.2009:

euroa Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Rahoitusvarat
Myytävissä olevat sijoitukset 5 030 297,52 5 030 297,52
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Rahasto 101 198,21 101 198,21
Rahavirran suojaukseen määritellyt johdannaissopimukset
tai ulkomaiseen tytäryhtiöön tehdyn nettoinvestoinnin suojaukset
Valuuttatermiinit 616 746,59 616 746,59
Sähkötermiinit 191 284,98 191 284,98
Ilman suojauslaskentaa olevat johdannaissopimukset
Valuutanvaihtosopimukset 94 968,40 94 968,40
Valuuttatermiinit 935 810,34 935 810,34
Yhteensä 292 483,19 1 647 525,32 5 030 297,52 6 970 306,03
euroa Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Rahoitusvelat
Rahavirran suojaukseen määritellyt johdannaissopimukset
tai ulkomaiseen tytäryhtiöön tehdyn nettoinvestoinnin suojaukset
Valuuttatermiinit -341 467,71
,
-341 467,71
Sähkötermiinit -285 958,00 -285 958,00
Ilman suojauslaskentaa olevat johdannaissopimukset
Valuutanvaihtosopimukset -55 736,89 -55 736,89
Valuuttatermiinit -4 634 173,81 -4 634 173,81
Sähkötermiinit -7 346,00 -7 346,00
Yhteensä -293 304,00 -5 031 378,42 -5 324 682,42
1) Myytävissä olevat sijoitukset
Kirjanpitoarvo 1.1. 6 596 000,89
Osakkeiden myynti -1 556 579,26
Arvonalennus ja muuntoero -9 124,11
Kirjanpitoarvo 31.12. 5 030 297,52

Myytävissä olevat sijoitukset koostuvat noteeraamattomista osakkeista. Osakkeet esitetään hankintahintaisina, koska niiden käypiä arvoja ei ole luotettavasti määritettävissä.

31.12.2009 päättyneellä tilikaudella ei tehty siirtoja käypien arvojen hierarkian tasojen 1 ja 2 välillä eikä siirtoja tasolle 3 tai siltä pois.

28. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Konsernin lähipiiriin kuuluvat hallituksen ja johtoryhmän jäsenet sekä emoyritys ja tytär- ja yhteisyritykset. Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet on esitetty emoyhtiön liitetietojen osakkeet ja osuudet -osiossa.

Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat:

Johdon työsuhde-etuudet
euroa 2009 2008
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet
Toimitusjohtaja 564 780,00 617 128,00
Varatoimitusjohtaja 320 751,37
Muut konsernin johtoryhmän jäsenet 2 022 450,55 1 826 475,48
Hallituksen jäsenten palkat ja palkkiot 367 000,00 353 500,00
Yhteensä 2 954 230,55 3 117 854,85
Palkat ja palkkiot*
euroa 2009 2008
Hallituksen jäsenille ja varajäsenille
Bergh Kaj-Gustaf 45 000,00 42 500,00
Etola Erkki 56 500,00 54 500,00
Liljeblom Eva 46 000,00 44 000,00
Niemistö Kari 45 000,00 43 500,00
Taxell Christoffer 84 000,00 82 000,00
Teir-Lehtinen Carola 45 000,00 43 000,00
Wiklund Henry 45 500,00 44 000,00
Yhteensä 367 000,00 353 500,00

*osakkeina maksettu 13 227 kpl vuonna 2009 ( 5 239 kpl vuonna 2008).

Avainhenkilöoptiot 2006

Konsernin johdolla oli 31.12.2009 236 000 kpl myönnettyjä optioita, joista 62 000 kpl oli toteutettavissa.

Kanta-asiakasoptiot 2006

Konsernin johdolla oli 31.12.2009 1 446 kpl vuoden 2006 kanta-asiakasoptioita, joista kaikki olivat toteutettavissa.

Johdon eläkesitoumukset

Konserniin johtoon kuuluvien yhtiöiden toimitusjohtajien eläkeiäksi on sovittu 60-63 vuotta. Konsernin johtoryhmän jäsenillä on oikeus jäädä eläkkeelle 60-63-vuotiaana. Näihin sitoumuksiin varaudutaan vuotuisilla maksuilla.

M
Muut lähipiiritapahtumat
t lähi ii it
ht
t
euroa 2009 2008
Maksetut vuokrat hallituksen jäsenten
määräämisvallassa oleville yhtiöille 826 502,40 826 502,40

Maksetut vuokrat ovat markkinavuokria eikä vuokrasopimuksiin liity muitakaan poikkeuksellisia ehtoja.

29. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Konsernin rahoitus ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty Stockmann Oyj Abp:n rahoitustoimintoon hallituksen hyväksymän ohjeiston mukaisesti. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa konsernille kohtuuhintainen rahoitus kaikissa olosuhteissa sekä vähentää markkinariskien vaikutuksia konsernin tulokseen ja taseeseen. Konsernin rahoitustoiminto vastaa Stockmann Oyj Abp:n toimitusjohtajan alaisuudessa konsernin rahoituriskien hallinnasta ja suojaustoimenpiteistä. Stockmannin rahoitustoiminto toimii myös konsernin sisäisenä pankkina. Rahoitusjohdolle on määritetty yksityiskohtaiset toimintaohjeet, jotka sisältävät rahoitusriskien hallinnan periaatteet sekä likviditeetin ja rahoituksen hallinnan. Liiketoimintaryhmillä on erillinen ohje valuuttaposition suojauksesta.

Konsernin pääasialliset rahoitusriskit ovat valuuttariski, korkoriski, likviditeetti- ja maksuvalmiusriski sekä vastapuoliriski. Ruotsalaisyritys AB Lindexin hankinnan jälkeen joulukuussa 2007 Stockmannin pääomarakenne muuttui olennaisesti, minkä seurauksena korko- ja valuuttapositiot kasvoivat merkittävästi.

Konsernin taseessa olevat rahoitusriskit ja kaupallisiin rahavirtoihin liittyvät rahoitusriskit sekä valitut suojausstrategiat raportoidaan hallitukselle neljännesvuosittain ja konsernijohdolle kuukausittain.

VALUUTTARISKI

Konsernin valuuttariski muodostuu ulkomaan valuuttamääräisistä myynneistä ja ostoista sekä tase-eristä, kuten myös ulkomaan yksiköihin tehdyistä valuuttamääräisistä nettoinvestoinneista.

Transaktioriski

Stockmannin transaktioriski muodostuu konsernin liiketoimintayksiköiden myyntiin ja ostoihin liittyvistä valuuttavirroista sekä ulkomaan valuuttamääräisistä veloista ja saamisista. Tärkeimmät myyntivaluutat ovat euro, Ruotsin kruunu, Venäjän rupla, Norjan kruunu, Viron kruunu ja Latvian lati ja tärkeimmät ostovaluutat euro, Yhdysvaltain dollari, Ruotsin kruunu, Hongkongin dollari, Norjan kruunu ja Ison-Britannian punta. Vuonna 2009 valuuttamääräisen myynnin osuus konsernin koko myynnistä oli 45 prosenttia ja valuuttamääräisten ostojen osuus konsernin ostoista 21 prosenttia.

Liiketoimintayksiköt vastaavat tulevien valuuttamääräisten nettokassavirtojen ennustamisesta ja niihin liittyvän valuuttariskin hallinnasta. Liiketoiminnan kassavirtoihin liittyvän valuuttariskin hallinta perustuu 6 kuukauden ennakoituihin kassavirtoihin. Suojausaika on yleensä enintään 6 kuukautta, ja yksittäisten valuuttojen suojausaste voi vaihdella välillä 0–100 %. Sopimuksiin perustuvia kassavirtoja voidaan suojata pidemmiksi ajoiksi. Ennakoitujen kassavirtojen suojaamiseen käytetyt valuuttajohdannaiset luokitellaan IAS 39:ssä määritellyt suojauslaskennan ehdot täyttäviksi. Kaikki konsernin kassavirtojen suojauksiksi luokiteltavat sopimukset erääntyvät vuoden 2010 alkupuoliskolla. Näistä suojausinstrumenteista aiheutuva voitto tai tappio vaikuttaa konsernin liikevoittoon samalla jaksolla, jolla ennakoidut suojatut erät vaikuttavat tuottoon, eli noin 4 kuukautena erääntymisen jälkeen. Tietoja näiden suojausten käyvästä arvosta on liitteessä 26. Alla olevassa taulukossa on esitetty kassavirtoja suojaavat johdannaiset valuutoittain.

Kassavirtoja suojaavat valuuttajohdannaiset

euroa 2009 2008
USD 27 083 333,00 33 053 101,00
NOK -6 251 494,00 -11 186 179,00
HKD 2 058 921,00 6 080 495,00
Yhteensä 22 890 760,00 27 947 417,00

Tilikauden lopussa Yhdysvaltain dollarimääräiset kassavirran suojaukset kattoivat noin 54 % tuleville 6 kuukaudelle ennakoiduista dollarimääräisistä nettokassavirroista.

Ulkomaiset tytäryhtiöt rahoitetaan ensisijaisesti paikallisessa valuutassa, joten ulkomaisille tytäryhtiöille ei synny merkittävää transaktioriskiä. Stockmannin taseessa oleviin valuuttamääräisiin saamisiin ja velkoihin liittyvän valuuttariskin hallinnasta vastaa rahoitusjohto. Suojausaste voi vaihdella välillä 0–100 %.

Translaatioriski

Stockmann-konsernille aiheutuu translaatioriskiä, kun ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätökset muunnetaan euromääräisiksi konsernitilinpäätöksessä. Valuuttakurssimuutosten vaikutukset näkyvät valuuttamääräisten nettoinvestointien osalta konsernin oman pääoman muuntoeroina. Stockmann suojautuu oman pääoman translaatioriskiltä valikoidusti valuuttamääräisillä lainoilla tai johdannaisilla. Suojauspäätökset tekee Stockmann Oyj Abp:n toimitusjohtaja rahoitusjohdon esityksestä, jossa on huomioitu mahdollisen suojaustoimen vaikutus konsernin tulokseen, taseeseen ja kassavirtoihin sekä suojauskustannukset.

Konsernin valuuttapositiot

2009, euroa SEK LVL EEK RUB LTL NOK
Saamiset 743 793 577,00 8 887 631,00 1 162 000,00 21 539 139,00 10 085 882,00 21 063 253,00
Lainat rahoituslaitoksilta -518 540 055,00 -499 000,00 -21 000,00 -6 531 687,00
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat -16 085 996,00 -240 624,00 -24 797 135,00 -7 695 694,00 -217 605,00
Valuuttapositio taseessa 209 167 526,00 8 148 007,00 -23 656 135,00 13 843 445,00 10 085 882,00 14 313 961,00
Tase-eriä suojaavat valuuttajohdannaiset -242 349 279,00 -4 229 522,00 -9 036 145,00
Nettosijoitusta suojaavat valuuttalainat 43 268 923,00
Nettopositio taseessa 10 087 170,00 3 918 485,00 -23 656 135,00 13 843 445,00 10 085 882,00 5 277 816,00
2008, euroa SEK LVL EEK RUB LTL NOK
Saamiset 701 529 268,00 9 205 233,00 3 015 742,00 25 201 681,00 6 319 127,00 10 702 769,00
Lainat rahoituslaitoksilta -655 118 436,00 -261 000,00 -202,00 -393 538,00
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat -2 503 329,00 -3 966 708,00 -15 435 215,00 -7 213 429,00 -232 700,00 -1 079 417,00
Valuuttapositio taseessa 43 907 503,00 4 977 525,00 -12 419 473,00 17 988 252,00 6 086 225,00 9 229 814,00
Tase-eriä suojaavat valuuttajohdannaiset -76 581 156,00 -4 235 493,00 -5 128 205,00
Nettosijoitusta suojaavat valuuttalainat 42 318 307,00
Nettopositio taseessa 9 644 654,00 742 032,00 -12 419 473,00 17 988 252,00 6 086 225,00 4 101 609,00

Euron vaihtokurssin vahvistuminen 5 prosenttiyksikköä muihin valuuttoihin nähden vaikuttaisi laskennallisesti tilinpäätöshetkellä 31.12.2009 Stockmannin tulokseen verojen jälkeen -0,5 miljoonaa euroa (2008: -0,7 miljoonaa euroa) ja omaan pääomaan verojen jälkeen -1,9 miljoonaa euroa (2008: -2,4 miljoonaa euroa). Euron vaihtokurssin heikentyminen 5 prosenttiyksiköllä muihin valuuttoihin nähden vaikuttaisi laskennallisesti tilinpäätöshetkellä 31.12.2009 Stockmannin tulokseen verojen jälkeen +0,5 miljoonaa euroa (2008: +0,8 miljoonaa euroa) ja omaan pääomaan verojen jälkeen +2,1 miljoonaa euroa (2008: +2,7 miljoonaa euroa). Vaikutuksessa omaan pääomaan on huomioitu ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehdyt nettoinvestoinnit.

KORKORISKI

Korkotason vaihtelut vaikuttavat konsernin korkokuluihin ja -tuottoihin. Lindexin hankinnan jälkeen konsernin korkoriski on kasvanut merkittävästi korollisen velan kasvun takia. Konsernin korkoriskin hallinnan tavoitteena on vähentää korkotason muutosten aiheuttamaa epävarmuutta Stockmannin tulokseen. Korkoriskiä hallitaan hajauttamalla konsernin lainanottoa ja sijoituksia toisaalta eri maturiteetteihin ja toisaalta vaihtuva- ja kiinteäkorkoisiin instrumentteihin. Laina- ja sijoitussalkun koronmääritysjakson keskimääräinen pituus on enintään viisi vuotta. Korkoriskin hallinnassa voidaan käyttää. korkojohdannaisia. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2009 Stockmannin korollisten lainojen ja pankkisaamisten koronmääräytymisjakso oli 9 kuukautta. Korkojohdannaisia ei ollut käytössä.

Seuraavassa taulukossa on yhteenveto konsernin korollisen velan ja pankkisaamisten koronmuutoksen ajankohdasta tilinpäätöshetkellä 31.12.2009:

Ajankohta, jona koronmuutos tapahtuu, euroa < 1 kuukausi 1-12 kuukautta 1-3 vuotta 3-5 vuotta Yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta 515 759 246,53 105 322 368,23 621 081 614,76
Eläkelainat 159 743 951,27 159 743 951,27
Rahoitusleasingvelat 7 356 442,20 7 356 442,20
Muut korolliset velat 273 719,11 752 727,59 1 026 446,70
Yhteensä 515 759 246,53 105 596 087,34 167 853 121,06 789 208 454,93
Rahat ja pankkisaamiset -176 402 572,88 -176 402 572,88
Yhteensä 339 356 673,66 105 596 087,34 167 853 121,06 612 805 882,05

Seuraavassa taulukossa on yhteenveto konsernin korollisen velan ja pankkisaamisten koronmuutoksen ajankohdasta tilinpäätöshetkellä 31.12.2008:

Ajankohta, jona koronmuutos tapahtuu, euroa < 1 kuukausi 1-12 kuukautta 1-3 vuotta 3-5 vuotta Yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta 691 043 596,88 65 343 936,82 756 387 533,70
Muut korolliset velat 16 326 297,38 2 957 403,24 19 283 700,62
Yhteensä 707 369 894,26 68 301 340,06 775 671 234,32
Rahat ja pankkisaamiset -35 203 099,43 -35 203 099,43
Yhteensä 672 166 794,83 68 301 340,06 740 468 134,89

Markkinakorkojen nousu yhdellä prosenttiyksiköllä vaikuttaisi laskennallisesti tilinpäätöshetkellä 31.2.2009 Stockmannin tulokseen verojen jälkeen -2,4 miljoonaa euroa (2008: -4,1 miljoonaa euroa). Vastaavasti markkinakorkojen lasku yhdellä prosenttiyksiköllä vaikuttaisi tilinpäätöshetkellä 31.12.2009 Stockmannin tulokseen verojen jälkeen +2,4 miljoonaa euroa (2008: +4,1 miljoonaa euroa). Konsernilla ei tilinpäätöshetkellä ollut suoraan omaan pääomaan kirjattavia eriä.

SÄHKÖN HINTARISKI

Lindex käyttää sähköjohdannaisia pienentääkseen tuleviin sähköhankintoihinsa liittyvää hintariskiä. Lindexin rahoituspolitiikan mukaan tulevien sähköhankintojen suojausaste on enintään 100 % seuraavan kolmen vuoden aikana. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2009 sähkön markkinahinnan 10 prosenttiyksikön muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta Stockmannin tulokseen tai omaan pääomaan verojen jälkeen.

LIKVIDITEETTI- JA MAKSUVALMIUSRISKI

Maksuvalmiusriski tarkoittaa yrityksen riskiä joutua maksukyvyttömäksi likvidien varojen riittämättömyyden tai rahoituksen hankkimisvaikeuksien seurauksena. Rahoitusriskin minimoimiseksi konsernin lähivuosien rahoitustarpeet on katettu pitkäaikaisilla luottolimiiteillä. Lisäksi Stockmannilla on oltava riittävän suuri maksuvaranto. Stockmannin maksuvarannon tulee olla vähintään keskimääräisesti kuukauden liiketoiminnan kassastamaksuja vastaava määrä. Maksuvarantoon lasketaan kassavarat sekä käyttämättömät sitovat ja ei-sitovat rahoitusresurssit.

Stockmann järjesti joulukuussa 2008 pitkäaikaisen rahoituksensa tuleville vuosille. 1 000 miljoonan euron suuruisen lainarahoituspaketin muut osapuolet olivat Varma, Pohjoismaiden investointipankki NIB sekä pankkien konsortio. Rahoituspaketti koostuu osista, joiden maturiteetit ovat 3, 5 ja 7 vuotta. Konsernilla on myös sitovia pitkäaikaisia kahdenkeskisiä rahoituslimiittejä yhteensä 66 miljoonan euron edestä. Nämä rahoituslimiitit erääntyvät vuosina 2011 ja 2013. Näiden rahoituslimiittien lisäksi Stockmannilla on lyhytaikaisia sitovia luottosopimuksia yhteensä 63,8 miljoonan euron edestä sekä 362,5 miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma.

Stockmannin lainat ovat pääasiassa vakuudettomia. Varmalta otettuihin eläkelainoihin on kuitenkin annettu lainmukainen vakuus. Joulukuussa 2008 järjestettyyn pankkirahoitukseen sisältyy kovenantti. Lainasopimusten ehdot ovat tilikaudella täyttyneet.

Rahat ja pankkisaamiset sekä käyttämättömät

sitovat luottolimiittisopimukset
euroa 2009 2008
Rahat ja pankkisaamiset 176 402 572,88 35 203 099,43
Luottolimiitti, erääntyy 2010 50 000 000,00 10 000 000,00
Luottolimiitti, erääntyy 2011 281 459 944,86 198 214 897,70
Luottolimiitti, erääntyy 2012 62 222 222,22
Luottolimiitti, erääntyy 2013 710 559,71 62 933 785,12
Luottolimiitti, erääntyy 2014 8 888 888,89
Luottolimiitti, erääntyy 2015 8 888 888,89
Luottolimiitti, erääntyy 2016 4 444 444,44
Muut rahoituslimiitit 37 477 298,12 58 727 308,65
Yhteensä 546 050 375,56 449 523 535,33

Rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuvat kassavirrat, jotka sisältävät rahoituskulut, olivat 31.12.2009 seuraavat:

euroa 2010 2011 2012 2013 2014+ Yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta 13 025 124,30 580 449 040,98 11 412 662,05 25 651 356,55 23 012 488,17 653 550 672,06
Eläkelainat 5 060 000,00 57 971 666,33 56 285 000,33 54 598 333,34 173 915 000,00
Rahoitusleasingvelat 1 830 277,08 1 830 277,08 1 830 277,08 1 830 277,08 915 138,54 8 236 246,86
M
Muut korolliset velat
t k
lli
t
l t
329 147 23 147,23 312 724,08
724 08
296 300,94
300 94
211 448,01
448 01
1 149 620,26
620 26
Ostovelat ja muut velat 207 983 247,86 207 983 247,86
Johdannaiset 5 324 682,42 5 324 682,42
Yhteensä 233 552 478,88 640 563 708,48 69 824 240,40 82 291 414,98 23 927 626,71 1 050 159 469,45

Rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuvat kassavirrat, jotka sisältävät rahoituskulut, olivat 31.12.2008 seuraavat:

euroa 2009 2010 2011 2012 2013+ Yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta 64 441 505,08 23 682 877,52 727 676 414,40 3 196 049,21 16 943 094,79 835 939 941,00
Muut korolliset velat 19 500 000,00 19 500 000,00
Ostovelat ja muut velat 218 052 123,18 218 052 123,18
Johdannaiset 547 318,27 321 366,39 32 484,31 901 168,97
Yhteensä 302 540 946,53 24 004 243,91 727 708 898,71 3 196 049,21 16 943 094,79 1 074 393 233,15

LUOTTO- JA VASTAPUOLIRISKI

Myyntisaamiset sekä sijoituksiin ja johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset altistavat konsernin luottoriskille. Sijoituksiin ja johdannaissopimuksiin liittyvää vastapuoliriskiä hallitaan hallituksen hyväksymien vastapuolilimiittien avulla. Johdannaissopimuksia tehdään vain vakavaraisiksi ja luottokelpoisuudeltaan hyviksi arvioitujen vastapuolten kanssa. Kassavarojen sijoituksia tehdään rahoitusinstrumentteihin, joiden arvioidaan olevan likvidejä ja joihin liittyvän riskin katsotaan olevan alhainen. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2009 konsernin likvidit varat koostuivat pääasiassa pohjoismaisissa pankeissa olevista talletuksista, joiden maturiteetti on erittäin lyhyt. Nämä käytetään velan takaisinmaksuun tammikuussa 2010. Konsernilla ei ole merkittävää kaupallisiin myyntisaataviin liittyvää luottoriskiä, koska saatavakannat koostuvat suuresta määrästä pieniä saatavia ja asiakkaat ovat pääosin yksityishenkilöitä, joiden luottokelpoisuus on tarkistettu.

MYYNTISAAMISTEN IKÄANALYYSI

euroa 2009 2008
Erääntymättömät myyntisaamiset 56 505 068,80 62 055 287,90
1-30 päivää erääntyneet myyntisaamiset 10 156 964,80 8 779 378,58
31-120 päivää erääntyneet myyntisaamiset 1 615 081,38 1 330 715,33
yli 120 päivää erääntyneet myyntisaamiset 3 415 362,07 3 749 998,13
Yhteensä 71 692 477,05 75 915 379,95

Myyntisaamisten kirjanpitoarvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärää. Myyntisaamisista on vuonna 2009 kirjattu arvonalentumista 2,1 milj. euroa (2008: 1,9 miljoonaa euroa), joka kohdistui yli 120 päivää erääntyneisiin myyntisaamisiin. Kokemuksen perusteella Stockmann arvioi, että erääntymättömiin myyntisaamisiin ei ole tarvetta tehdä arvonalentumista.

PÄÄOMARAKENTEEN HALLINTA

Konsernin tavoitteena pääomarakenteen hallinnassa on tehokas pääomarakenne, joka varmistaa konsernin toimintaedellytykset pääomamarkkinoilla kaikissa olosuhteissa toimialan volatilisuudesta riippumatta. Vaikka konsernilla ei ole luottolaitoksen antamaa julkista luottoluokitusta, konsernin tavoitteena on ylläpitää samantapainen pääomarakenne kuin muilla hyvän luottoluokituksen omaavilla vähittäiskauppaa harjoittavilla yhtiöillä. Konserni seuraa pääomarakenteensa kehitystä oman pääoman osuudella kokonaispääomasta (equity ratio). Vuoden 2008 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista ja osakeyhtiölain 10. luvun 1. §:n mukaisten osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta yhdessä tai useammassa erässä. Stockmannin hallitus suuntasi 14.8.2009 yhtiökokouksen vuonna 2008 antaman valtuutuksen perusteella Hartwallin suvun omistamalle HTT Holdingille osakeannin, jossa laskettiin liikkeeseen 2 433 537 uutta A-sarjan ja 3 215 293 uutta B-sarjan osaketta. Annilla yhtiö sai 96,0 miljoonaa euroa uutta pääomaa. Yhtiön hallitus päätti 14.8.2009 yhtiökokouksen vuonna 2008 antaman valtuutuksen nojalla myös 31.8.-18.9.2009 toteutetusta merkintäoikeusannista, jossa merkittiin merkintäoikeuksilla 1 611 977 uutta A-sarjan osaketta ja 2 129 810 uutta B-sarjan osaketta eli yhteensä 3 741 787 osaketta. Tällä annilla yhtiö sai 42,0 miljoonaa euroa uutta pääomaa kulujen vähentämisen jälkeen. Strategisena tavoitteena on vähintään 40 prosentin omavaraisuusaste. Oman pääoman osuus kokonaispääomasta 31.12.2009 oli 44,1 % (31.12.2008 39,0 %).

30. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Yhtiön johdolla ei ole tiedossa sellaisia olennaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet tilinpäätöksen laadintaan.

Stockmann Oyj Abp 55

Tuloslaskelma, FAS
Viite 1.1.-31.12.2009 % 1.1.-31.12.2008 %
euroa Lv euroa Lv
LIIKEVAIHTO 651 823 231,49 100,0 711 341 596,55 100,0
Liiketoiminnan muut tuotot 2 20 670 103,00 3,2 35 855 208,49 5,0
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat:
Ostot tilikauden aikana 376 842 374,52 411 307 362,72
Varastojen muutos, lisäys (-), vähennys (+) 6 662 799,69 2 547 935,88
Materiaalit ja palvelut yhteensä 383 505 174,21 58,8 413 855 298,60 58,2
Henkilöstökulut 3 135 583 705,00 20,8 143 121 608,01 20,1
Poistot ja arvonalentumiset 4 11 620 024,87 1,8 11 614 843,89 1,6
Liiketoiminnan muut kulut 5 100 013 475,61 15,3 107 202 154,21 15,1
630 722 379,69 96,8 675 793 904,71 95,0
LIIKEVOITTO 41 770 954,80 6,4 71 402 900,33 10,0
Rahoitustuotot ja -kulut 6 50 302 405,44 7,7 20 884 867,68 2,9
VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 92 073 360,24 14,1 92 287 768,01 13,0
Satunnaiset erät 7
Satunnaiset tuotot 21 220 000,00 14 854 802,00
Satunnaiset kulut -36 298 000,00 -36 795 000,00
Satunnaiset erät yhteensä -15 078 000,00 -2,3 -21 940 198,00 -3,1
VOITTO ENNEN
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 76 995 360,24 11,8 70 347 570,01 9,9
Tilinpäätössiirrot 8 -10 447 350,45 -1,6 386 974,36 0,1
Tuloverot
Tilikaudelta 8 330 136,42 5 106 015,45
Edellisiltä tilikausilta -46 297,18 327 331,91
Tuloverot yhteensä 8 283 839,24 1,3 5 433 347,36 0,8
TILIKAUDEN VOITTO 58 264 170,55 8,9 65 301 197,01 9,2

Stockmann Oyj Abp 56 Tase, FAS

VASTAAVAA Viite 31.12.2009 31.12.2008
euroa euroa
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet 9
Aineettomat oikeudet 4 632 897,38 4 812 423,80
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 649 404,08 489 027,11
Aineettomat hyödykkeet yhteensä 5 282 301,46 5 301 450,91
Aineelliset hyödykkeet 10
Maa- ja vesialueet 10 862 158,95 10 862 158,95
Rakennukset ja rakennelmat 262 100 461,60 148 432 171,79
Koneet ja kalusto 4 334 435,29 4 024 208,01
Vuokratilojen muutos- ja perusparannusmenot 7 523 812,69 8 780 698,92
Muut aineelliset hyödykkeet 55 173,49 55 173,49
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 47 196 170,45 117 963 602,20
Aineelliset hyödykkeet yhteensä 332 072 212,47 290 118 013,36
Sijoitukset 11
Osuudet saman konsernin yrityksissä 132 124 134,69 90 508 036,69
Muut osakkeet ja osuudet 15 989 824,72 17 546 403,98
Sijoitukset yhteensä 148 113 959,41 108 054 440,67
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 485 468 473,34 403 473 904,94
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet 66 154 129,38 72 816 929,07
Vaihto-omaisuus yhteensä 66 154 129,38 72 816 929,07
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä 971 690 505,31 932 051 622,07
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 971 690 505,31 932 051 622,07
Lyhytaikaiset saamiset 12
Myyntisaamiset 18 508 464,60 16 021 824,34
Saamiset saman konsernin yrityksiltä 94 291 239,66 145 847 135,64
Muut saamiset 4 560 838,49 6 429 186,05
Siirtosaamiset 3 776 810,21 20 722 182,63
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 121 137 352,96 189 020 328,66
Saamiset yhteensä 1 092 827 858,27 1 121 071 950,73
Rahavarat 13 153 622 909,18 8 270 784,49
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 1 312 604 896,83 1 202 159 664,29
VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 798 073 370,17 1 605 633 569,23

Stockmann Oyj Abp 57 Tase, FAS

VASTATTAVAA Viite 31.12.2009 31.12.2008
euroa euroa
OMA PÄÄOMA 14-15
Osakepääoma 142 187 906,00 123 406 672,00
Ylikurssirahasto 186 346 445,72 186 346 445,72
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 248 360 920,00 126 210 600,00
Muut rahastot 43 728 921,17 43 728 921,17
Edellisten tilikausien voitto 124 609 821,96 91 823 735,63
Tilikauden voitto 58 264 170,55 65 301 197,01
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 803 498 185,40 636 817 571,53
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 16 78 039 158,70 67 497 787,37
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta 608 540 055,14 745 118 435,63
Eläkelainat 133 000 000,00
Velat saman konsernin yrityksille 64 104 261,32
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 805 644 316,46 745 118 435,63
Lyhytaikainen vieras pääoma 17-18
Lainat rahoituslaitoksilta 2 476 420,48 20 367 737,76
Ostovelat 50 981 640,35 49 685 064,04
Velat saman konsernin yrityksille 4 875 971,23 30 849 113,75
Muut velat 25 007 522,55 25 954 414,47
Siirtovelat 27 550 155,00 29 343 444,68
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 110 891 709,61 156 199 774,70
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 916 536 026,07 901 318 210,33
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 798 073 370,17 1 605 633 569,23

Stockmann Oyj Abp Rahavirtalaskelma

2009 2008
euroa euroa
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Tilikauden voitto 58 264 170,55 65 301 197,01
Oikaisut:
Poistot 11 620 024,87 11 614 843,89
Liiketoiminnan muut tuotot -250 109,20 -18 630 639,04
Muut oikaisut 16 982 119,60 22 168 864,70
Rahoitustuotot ja -kulut -50 302 405,44 -20 884 867,68
Tilinpäätössiirrot 10 447 350,45 -386 974,36
Verot 8 283 839,24 5 433 347,36
Käyttöpääoman muutokset:
Myynti- ja muiden saamisten muutos 6 267 264,48 109 728 149,71
Vaihto-omaisuuden muutos 6 662 799,69 2 547 935,88
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos -350 294,51 -3 335 608,22
Maksetut korot ja muut rahoituskulut -25 537 940,95 -46 131 849,95
Saadut korot 52 588 569,36 56 260 821,82
Maksetut verot 5 278 140,50 -20 122 793,86
LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA 99 953 528,64 163 562 427,26
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -55 047 832,05 -69 877 808,05
Sijoitukset tytäryhtiöihin -44 646 098,00
Luovutustulot tytäryhtiöosakkeista 5 600 000,00
Aineellisten hyödykkeiden luovutustulot 20 400,00 5 324 436,00
Investoinnit muihin sijoituksiin -10 000,00
Luovutustulot muista sijoituksista 1 800 200,00 15 000 000,00
Myönnetyt lainat -51 276 339,45 -16 780 643,46
Lainasaamisten takaisinmaksut 48 182 437,86
Saadut osingot 36 470 086,19 122 068,60
INVESTOINTIEN NETTORAHAVIRTA -58 897 145,45 -66 221 946,91
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Myönnettyjen lainojen muutos lisäys (-), vähennys (+) 45 010 720,39 -106 275 934,85
Maksullinen osakeanti 136 965 926,59 134 571 325,05
Omien osakkeiden myynti 5 130 789,80
Lyhytaikaisten lainojen nostot (+) ja takaisinmaksut (-) -17 891 317,28 -9 271 855,47
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -216 203 564,14 -135 063 277,68
Pitkäaikaisten lainojen nostot 209 251 084,45 117 617 505,12
Maksetut osingot -38 017 700,31 -75 176 953,39
Saadut ja maksetut konserniavustukset -19 950 198,00 -20 165 000,00
RAHOITUKSEN NETTORAHAVIRTA 104 295 741,50 -93 764 191,22
Rahavarojen muutos 145 352 124,69 3 576 289,13
Rahavarat tilikauden alussa 8 270 784,49 4 694 495,36
Rahavarat tilikauden lopussa 153 622 909,18 8 270 784,49

1. LAATIMISPERIAATTEET

Stockmann Oyj Abp:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön mukaisesti.

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin.

Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat on arvostettu tilinpäätöspäivän kurssiin. Rahoituksen kurssivoitot ja kurssitappiot on kirjattu nettomääräisinä muihin rahoitustuottoihin tai muihin rahoituskuluihin.

Liikevaihto

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista on vähennetty välilliset verot, myönnetyt alennukset ja valuuttakurssierot.

Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muina tuottoina esitetään liiketoimintaan liittyvien pysyvien vastaavien myyntivoitot, liiketoimintojen myynnistä saadut korvaukset, ulkomaisille tytäryhtiöille toimitettujen palvelujen veloitukset sekä luottokorttiyhteistyöstä saadut tuotot.

Satunnaiset tuotot ja kulut

Satunnaisina tuottoina ja kuluina esitetään saadut ja annetut konserniavustukset.

Tuloverot

Tuloslaskelmaan on välittöminä veroina kirjattu tilikauden tulosta vastaavat verot sekä aikaisemmilta tilikausilta maksuunpannut tai palautetut verot. Laskennallisia veroja ei sisällytetä emoyhtiön tuloslaskelmaan ja taseeseen.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon, josta on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot. Tasearvoihin sisältyy lisäksi maa-alueiden ja rakennusten arvonkorotuksia. Arvonkorotukset on tehty vuosien 1950 ja 1984 välisenä aikana, ja ne perustuvat kiinteistöarvioijien silloisiin arvioihin. Arvonkorotuksista ei tehdä poistoja.

Suunnitelman mukaiset poistot perustuvat aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden alkuperäiseen hankintamenoon ja arvioituun taloudelliseen käyttöaikaan seuraavasti:

- Aineettomat hyödykkeet 5 vuotta
- Liikearvo 5 vuotta
- Vuokratilojen muutos- ja perusparannusmenot 5-10 vuotta
- Rakennukset 20-50 vuotta
- Koneet ja kalusto 4-10 vuotta
- Autot ja ATK-laitteet 3-5 vuotta

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuuden arvostuksessa on käytetty alimman arvon periaatetta eli varasto on merkitty taseeseen hankintamenon tai sitä alemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisen luovutushinnan mukaiseen alimpaan arvoon. Vaihto-omaisuuden arvo on määritelty FIFO-menetelmää, painotetun keskihankintahinnan menetelmää tai vähittäishintamenetelmää käyttäen ja se sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet muuttuvat menot.

Rahoitusvälineet

Pysyvien vastaavien sijoitukset on arvostettu hankintahintaan tai, mikäli niiden käypä arvo on pysyvästi alentunut, tähän alempaan arvoon.

Muut rahavarat on arvostettu hankintahintaan sitä alempaan markkina-arvoon.

Valuuttariskin suojaamiseksi tehtyihin johdannaissopimuksiin liittyvät kurssi- ja korkoerot on jaksotettu suoriteperiaatteen mukaisesti rahoitustuotoiksi ja -kuluiksi.

2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

euroa 2009 2008
Konsernin sisäiset luovutusvoitot 244 261,68 14 886 420,00
Muut luovutusvoitot 6 488,46 3 744 219,06
Luottokorttiyhteistyöstä saadut tuotot 5 113 987,56 2 430 249,05
Liiketoiminnan muut tuotot 154 392,07 110 934,01
Vuokratuotot tytäryhtiöiltä 4 056 842,67 3 812 464,52
Konserniyrityksiltä laskutetut palvelut 11 094 130,56 10 870 921,85
Yhteensä 20 670 103,00 35 855 208,49

3. HENKILÖSTÖKULUT

euroa 2009 2008
Toimitusjohtajan ja hänen sijaisensa palkat ja palkkiot 564 780,00 937 879,37
Hallituksen jäsenten palkat ja palkkiot 367 000,00 353 500,00
Muun henkilökunnan palkat 106 613 623,91 112 357 570,31
Sairasajan palkat 3 696 378,50 4 112 949,75
Eläkekulut 18 562 334,48 18 216 208,59
Muut henkilösivukulut 5 779 588,11 7 143 499,99
Yhteensä 135 583 705,00 143 121 608,01
Henkilöstö keskimäärin 4 757 5 238
Johdon eläkesitoumukset
Emoyhtiön toimitusjohtajan eläkeiäksi on sovittu 60 vuotta.
Näihin sitoumuksiin varaudutaan vuotuisin maksuin.
4. POISTOT JA ARVONALENTUMISET
euroa 2009 2008
Aineettomat oikeudet 1 183 476,29 1 124 256,70
Vuokratilojen muutos- ja perusparannusmenot 1 631 538,11 1 800 815,84
Rakennukset ja rakennelmat 6 744 325,10 5 539 658,30
Koneet ja kalusto 2 060 685,37 3 150 113,05
Yhteensä 11 620 024,87 11 614 843,89
5. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
euroa 2009 2008
Liikepaikkakulut 61 020 027,09 60 681 260,73
Markkinointikulut 11 596 633,78 13 519 312,99
Tavarankäsittelykulut 3 983 460,29 4 838 951,88
Vapaaehtoiset henkilösivukulut 1 408 947,47 2 549 153,29
Luottotappiot 7 534,94 266 644,69
Muut kulut 21 996 872,04 25 346 830,63

Tilintarkastajien palkkiot

euroa 2009 2008
Tilintarkastus 151 762,00 154 700,00
Veroneuvonta 37 920,00 57 800,00
Kirjalliset todistukset ja lausunnot 2 361,00 54 700,00
Muut neuvontapalvelut 97 622,00 7 100,00
Yhteensä 289 665,00 274 300,00

Yhteensä 100 013 475,61 107 202 154,21

euroa 2009 2008
Ennakko-osingot saman konsernin yrityksiltä 34 139 680,06 36 320 147,19
Osinkotuotot 149 939,00 122 068,60
Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä 52 200 195,88 51 330 693,37
Korkotuotot korollista myyntisaamisista 100 614,02 4 549 259,15
Muut korko- ja rahoitustuotot konsernin ulkopuolisilta 912 082,99 209 494,09
Korkokulut saman konsernin yrityksille -1 591 876,56 -1 907 441,38
Korkokulut konsernin ulkopuolisille -23 995 240,40 -47 324 590,92
Muut rahoituskulut konsernin ulkopuolisille -3 972 311,88 -3 129 401,22
Kurssitappiot ja kurssivoitot (netto) -7 640 677,67 -19 285 361,20
Yhteensä 50 302 405,44 20 884 867,68

7. SATUNNAISET ERÄT

euroa 2009 2008
Saadut konserniavustukset 21 220 000,00 14 854 802,00
Annetut konserniavustukset -36 298 000,00 -36 795 000,00
Yhteensä -15 078 000,00 -21 940 198,00

8. TILINPÄÄTÖSSIIRROT

euroa 2009 2008
Suunnitelman mukaisten ja kirjattujen poistojen välinen erotus
Aineettomat oikeudet -32 052,62 -57 630,91
Vuokratilojen muutos- ja perusparannusmenot 297 265,10 129 282,29
Rakennukset -10 599 689,34 -21 122 872,42
Koneet ja kalusto -112 873,59 1 334 922,40
Jälleenhankintavarauksen muutos 20 103 273,00
Yhteensä -10 447 350,45 386 974,36

PYSYVÄT VASTAAVAT

9. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
euroa 2009 2008
Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1. 9 299 152,38 7 188 654,78
Lisäykset 529 248,02
Siirrot erien välillä 474 701,85 3 134 314,93
Vähennykset -3 004 060,39 -1 023 817,33
Hankintameno 31.12. 7 299 041,86 9 299 152,38
Kertyneet poistot 1.1. 4 486 728,58 4 386 289,18
Vähennysten poistot -3 004 060,39 -1 023 817,33
Tilikauden poisto 1 183 476,29 1 124 256,73
Kertyneet poistot 31.12. 2 666 144,48 4 486 728,58
Kirjanpitoarvo 31.12. 4 632 897,38 4 812 423,80

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

euroa 2009 2008
Hankintameno 1.1. 489 027,11 1 738 759,39
Lisäykset 635 078,82 3 134 314,93
Siirrot erien välillä -474 701,85 -3 134 314,93
Vähennykset -1 249 732,28
Kirjanpitoarvo 31.12. 649 404,08 489 027,11
Aineettomat hyödykkeet yhteensä 5 282 301,46 5 301 450,91

10. AINEELLISET HYÖDYKKEET

euroa 2009 2008
Maa- ja vesialueet
Hankintameno 1.1. 4 963 808,37 6 497 543,76
Vähennykset -1 533 735,39
Hankintameno 31.12. 4 963 808,37 4 963 808,37
Arvonkorotukset 1.1. ja 31.12. 5 898 350,58 5 898 350,58
Kirjanpitoarvo 31.12. 10 862 158,95 10 862 158,95

Rakennukset ja rakennelmat

euroa 2009 2008
Hankintameno 1.1. 161 787 884,72 136 282 202,55
Siirrot erien välillä 120 412 614,91 29 118 683,33
Vähennykset -934 980,76 -3 613 001,16
Hankintameno 31.12. 281 265 518,87 161 787 884,72
Kertyneet poistot 1.1. 39 886 422,53 37 959 765,39
Vähennysten kertyneet poistot -934 980,76 -3 613 001,16
Tilikauden poisto 6 744 325,10 5 539 658,30
Kertyneet poistot 31.12. 45 695 766,87 39 886 422,53
Arvonkorotukset 1.1. ja 31.12. 26 530 709,60 26 530 709,60
Kirjanpitoarvo 31.12. 262 100 461,60 148 432 171,79

Koneet ja kalusto

euroa 2009 2008
Hankintameno 1.1. 26 203 448,54 34 033 406,92
Lisäykset 79 237,55
Siirrot erien välillä 2 305 586,64 409 376,72
Vähennykset -16 210 891,52 -8 239 335,10
Hankintameno 31.12. 12 377 381,21 26 203 448,54
Kertyneet poistot 1.1. 22 179 240,53 27 268 462,58
Vähennysten kertyneet poistot -16 196 979,98 -8 239 335,10
Tilikauden poisto 2 060 685,37 3 150 113,05
Kertyneet poistot 31.12. 8 042 945,92 22 179 240,53
Kirjanpitoarvo 31.12. 4 334 435,29 4 024 208,01

Vuokratilojen muutos- ja perusparannusmenot

euroa 2009 2008
Hankintameno 1.1. 17 913 104,73 21 041 019,87
Lisäykset 374 651,86 282 581,56
Vähennykset -3 304 523,85 -3 410 496,70
Hankintameno 31.12. 14 983 232,74 17 913 104,73
Kertyneet poistot 1.1. 9 132 405,81 10 742 086,67
Vähennysten kertyneet poistot -3 304 523,85 -3 410 496,70
Tilikauden poisto 1 631 538,09 1 800 815,84
Kertyneet poistot 31.12. 7 459 420,05 9 132 405,81
Kirjanpitoarvo 31.12. 7 523 812,69 8 780 698,92
Muut aineelliset hyödykkeet
euroa 2009 2008
Hankintameno 1.1. 55 173,49 50 173,49
Lisäykset 5 000,00
Hankintameno 31.12. 55 173,49 55 173,49
Kirjanpitoarvo 31.12. 55 173,49 55 173,49

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

euroa 2009 2008
Hankintameno 1.1. 117 963 602,20 80 450 198,28
Lisäykset 52 072 031,61 67 041 463,97
Siirrot erien välillä -122 718 201,55 -29 528 060,05
Vähennykset -121 261,81
Hankintameno 31.12. 47 196 170,45 117 963 602,20
Kirjanpitoarvo 31.12. 47 196 170,45 117 963 602,20
Aineelliset hyödykkeet yhteensä 332 072 212,47 290 118 013,36

Tasearvoihin sisältyvät arvonkorotukset

euroa 2009 2008
Tontit ja maa-alueet 5 898 350,58 5 898 350,58
Rakennukset 26 530 709,60 26 530 709,60
Yhteensä 32 429 060,18 32 429 060,18

Kiinteistöjen arvonkorotukset on tehty vuosien 1950 ja 1984 välisenä aikana ja ne perustuvat kiinteistöarvioijien silloisiin arvioihin.

11. SIJOITUKSET
euroa 2009 2008
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Hankintameno 1.1. 90 508 036,69 87 621 616,69
Lisäykset 49 071 707,05 3 000 000,00
Vähennykset -7 455 609,05 -113 580,00
Kirjanpitoarvo 31.12. 132 124 134,69 90 508 036,69
Muut osakkeet ja osuudet
euroa 2009 2008
Hankintameno 1.1. 17 546 403,98 17 536 403,98
Lisäykset 10 000,00
Vähennykset -1 556 579,26
Kirjanpitoarvo 31.12. 15 989 824,72 17 546 403,98
Sijoitukset yhteensä 148 113 959,41 108 054 440,67
SAAMISET
12. LYHYTAIKAISET SAAMISET
euroa 2009 2008
Korolliset myyntisaamiset 329 046,11 2 279 551,32
Korolliset myyntisaamiset 329 046,11 2 279 551,32
Korottomat myyntisaamiset 18 179 418,49 13 742 273,02
Myyntisaamiset yhteensä 18 508 464,60 16 021 824,34
Saamiset saman konsernin yrityksiltä 94 291 239,66 145 847 135,64
Muut saamiset 4 560 838,49 6 429 186,05
Siirtosaamiset 3 776 810,21 20 722 182,63
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 121 137 352,96 189 020 328,66
euroa 2009 2008
Myyntisaamiset 2 117 556,58 2 026 521,19
Osinkosaamiset 34 139 680,06 36 320 147,25
Lainasaamiset 22 387 807,40 76 294 841,01
Tilisaamiset 13 594 560,42 15 953 577,82
Konserniavustussaamiset 21 220 000,00 14 854 802,00
Siirtosaamiset 499 277,09 261 634,09
Muut lyhytaikaiset saamiset 332 358,11 135 612,28
Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä yhteensä 94 291 239,66 145 847 135,64

Siirtosaamisten olennaiset erät

euroa 2009 2008
Jaksotetut rahoitustuotot 990 185,50 5 308 354,74
Jaksotetut henkilösivukulut 720 000,00 650 000,00
Jaksotetut vuosialennukset 624 705,70 343 135,15
Tuloverosaamiset 12 788 380,55
Muut siirtosaamiset 1 441 919,01 1 632 312,19
Yhteensä 3 776 810,21 20 722 182,63

13. RAHAVARAT

Rahavarat sisältävät pankkitalletuksia ja käteisvaroja. Rahavarojen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.

14. OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET

euroa 2009 2008
Osakepääoma
A-osakkeet 1.1. 53 164 098,00 49 128 486,00
Osakeanti 8 091 028,00 4 035 612,00
A-osakkeet 31.12. 61 255 126,00 53 164 098,00
B-osakkeet 1.1. 70 242 574,00 63 058 738,00
Osakeanti 10 690 206,00 7 183 108,00
Merkintä optiotodistuksilla 728,00
B-osakkeet 31.12. 80 932 780,00 70 242 574,00
Osakepääoma yhteensä 142 187 906,00 123 406 672,00
Ylikurssirahasto 1.1. 186 346 445,72 186 336 399,32
Merkintä optiotodistuksilla 10 046,40
Ylikurssirahasto 31.12. 186 346 445,72 186 346 445,72
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 126 210 600,00
Osakeanti 122 150 320,00 126 210 600,00
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 248 360 920,00 126 210 600,00
Muut rahastot 1.1. ja 31.12. 43 728 921,17 43 728 921,17
Edellisten tilikausien voitto 1.1. 157 124 932,64 166 922 539,13
Osingonjako -38 039 220,22 -75 227 470,20
Nostamattomien osinkojen palautus omaan pääomaan 78 410,03
Omien osakkeiden myynti 5 130 789,80
Osakepalkkiot 314 909,71 128 666,70
Yhteensä 124 609 821,96 91 823 735,63
Tilikauden voitto 58 264 170,55 65 301 197,01
Oma pääoma yhteensä 803 498 185,40 636 817 571,53

Laskelma voitonjakokelpoisista varoista 31.12.

euroa 2009 2008
Muut rahastot 292 089 841,17 169 939 521,17
Voitto edellisiltä tilikausilta 124 609 821,96 91 823 735,63
Tilikauden voitto 58 264 170,55 65 301 197,01
Yhteensä 474 963 833,68 327 064 453,81

15. EMOYHTIÖN OSAKKEET

Nimellisarvo 2,00 euroa kpl kpl
A-osakkeita (à 10 ääntä) 30 627 563 26 582 049
B-osakkeita (à 1 ääni) 40 466 390 34 756 966
Omat B-osakkeet 364 321
Yhteensä 71 093 953 61 703 336

16. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

Tilinpäätössiirtojen kertymä yhtiössä muodostuu kertyneestä poistoerosta. 474963833,68

17. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

euroa 2009 2008
Lyhytaikaiset korolliset velat 2 476 420,48 48 220 914,63
Lyhytaikaiset korottomat velat 108 415 289,13 107 978 860,07
Yhteensä 110 891 709,61 156 199 774,70
Velat saman konsernin yrityksille
euroa 2009 2008
Lyhytaikaiset muut velat konserniyrityksille, korollinen 27 853 176,87
Lyhytaikaiset ostovelat konserniyrityksille, koroton 1 334 551,91 267 298,99
Lyhytaikaiset muut velat konserniyrityksille, koroton 1 134 224,76 1 167 321,58
Konserniavustusvelat 2 398 000,00 905 000,00
Lyhytaikaiset siirtovelat konserniyrityksille, koroton 9 194,56 656 316,31
Yhteensä 4 875 971,23 30 849 113,75

18. SIIRTOVELKOJEN OLENNAISET ERÄT

euroa 2009 2008
Henkilöstökulut 21 104 607,58 22 204 041,77
Korkokulut 953 877,40 1 240 658,52
Lainanjärjestelykulut 4 847 372,50
Muut rahoituskulut 4 115 162,66 94 627,64
Verovelat 926 636,43 153 037,24
Osinkovelat 289 943,79 346 833,91
Muut siirtovelat 159 927,14 456 873,10
Yhteensä 27 550 155,00 29 343 444,68

19. ANNETUT VAKUUDET

euroa 2009 2008
Omasta puolesta annetut vakuudet Velka Vakuuden arvo Velka Vakuuden arvo
Kiinnitykset pitkäaikaisen eläkelainan vakuudeksi 100 000 000,00 200 000 000,00
Muut kiinnitykset 1 681 879,26 1 681 879,00
Omasta puolesta annetut vakuudet yhteensä 201 681 879,26 1 681 879,00
2009 2008
Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta annetut vakuudet
Vuokratakaukset 39 580 482,96 40 183 037,79
Muut takaukset 26 743 108,48 26 267 806,42
Yhteensä 66 323 591,44 66 450 844,21
Annetut vakuudet yhteensä
Kiinnitykset 201 681 879,26 1 681 879,00
Takaukset 66 323 591,44 66 450 844,21
Yhteensä 268 005 470,70 68 132 723,21
20. MUUT VASTUUT
euroa 2009 2008
Leasingvastuut
Yhden vuoden kuluessa maksettavat 5 092 184,81 5 921 677,13
Myöhemmin maksettavat 13 075 736,42 14 487 630,18
Yhteensä 18 167 921,23 20 409 307,31

Kiinteistöinvestoinnit

Yhtiö on velvollinen tarkistamaan vuosia 2005-2009 valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään vähennyksiä, jos kiinteistön arvonlisäverovelvollinen käyttö vähenee tarkistuskauden aikana. Viimeinen tarkistusvuosi on 2018. Vastuun enimmäismäärä on 33.766.370,00 euroa, Vuonna 2008 vastuun enimmäismäärä oli 23.186.906,00 euroa.

21. ELÄKEVASTUUT

Emoyhtiön eläkevastuut on vakuutettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkevastuut on kokonaan katettu.

Osakkeet ja osuudet

Konserniyritykset Luku- Osuus Osuus Va- Kirjanpito- Oma
määrä osakkeista äänivallasta luutta arvo pääoma
Emoyhtiön omistamat % % euroa euroa
Oy Hobby Hall Ab, Helsinki 120 000 100 100 EUR 18 801 825,71 16 146 190,71
Seppälä Oy, Helsinki 30 000 100 100 EUR 5 046 000,00 13 274 307,56
Stockmann AS, Tallinna 16 200 100 100 EEK 1 022 193,07 24 187 161,64
SIA Stockmann, Riika 1 615 500 100 100 LVL 4 830 564,93 2 928 071,24
SIA Stockmann Centrs, Riika 31 500 63 63 LVL 115 577,78 1 390 251,25
Oy Stockmann Russia Holding Ab, Helsinki 4 000 100 100 EUR 45 442 300,36 1 071 787,88
Z-Fashion Finland Oy, Helsinki 50 100 100 EUR 8 483,18 366 236,77
Oy Suomen Pääomarahoitus
Finlands Kapitalfinans Ab, Helsinki 1 000 100 100 EUR 1 682 000,00 2 254 987,12
UAB Stockmann, Vilna 52 000 100 100 LTL 1 509 852,43 -4 625 803,70
Stockmann Sverige AB, Tukholma 100 000 100 100 SEK 48 843 170,23 26 593 774,21
Kiinteistö Oy Friisinkeskus II, Espoo 1 948 97 97 EUR 612 348,47 732 054,31
Kiinteistö Oy Muuntajankatu 4, Helsinki 50 100 100 EUR 3 271 810,81 2 190 129,19
Kiinteistö Oy Stävö, Helsinki 50 100 100 EUR 8 500,00 8 552,53
Oy Hullut Päivät-Galna Dagar Ab, Helsinki 40 100 100 EUR 11 000,00 10 998,49
Espoon Autotalo Oy, Espoo 400 100 100 EUR 463 038,09 35 018,01
TF-Autokeskus Oy, Vantaa 600 100 100 EUR 455 469,63 293 760,06
Emoyhtiön omistamat konserniyritykset yhteensä 132 124 134,69 86 857 477,27
Luku- Osuus Osuus Va- Kirjanpito- Oma
määrä osakkeista äänivallasta luutta arvo pääoma
Tytäryhtiöiden omistamat % % euroa euroa
ZAO Kalinka-Stockmann, Moskova 583 450 100 100 RUB 3 560 924,57 3 735 243,64
ZAO Stockmann, Moskova 2 000 100 100 RUB 587 082,46 -1 004 972,99
Oy Stockmann Russia Finance Ab, Helsinki 40 000 100 100 EUR 783 594,10 2 948 753,82
Hobby Hall AB, Tukholma 1 000 100 100 SEK 21 998,15 5 891,62
OOO Stockmann Stp Centre, Pietari 5 100 100 RUB 13 037 388,43 8 426 481,57
TOV Stockmann, Kiova 1 100 100 EUR 106 258,62 -1 118 037,82
AB Lindex, Göteborg 68 750 000 100 100 SEK 782 546 022,36 94 123 116,76
AB Lindexin omistamat tytäryhtiöt
Lindex Sverige AB, Göteborg 36 000 100 100 SEK (2871895,36)
Lindex AS, Oslo 200 000 100 100 NOK (9920987,13)
Lindex Oy, Helsinki 13 000 100 100 EUR (4643753,64)
Lindex Oü, Tallinna 100 100 EEK
Lindex SIA, Riika 100 100 LVL
Lindex UAB, Vilna 100 100 LTL
Lindex s.r.o, Praha 200 100 100 CZK (7519,99)
AB E
Espevik, Alingsås
ik Ali
å
1 000 100 100 SEK 100 (2720,44) (2720 44)
Espevik i Sverige AB, Göteborg 400 000 100 100 SEK (10580,95)
Lindex H.K. Ltd, Hong Kong 9 900 99 99 HKD (2672774,45)
Shanghai Lindex Consulting Company Ltd, Shanghai 100 100 CNY (141397,02)
Lindex Financial Services AB, Göteborg 13 230 100 100 SEK (829423,29)
Lindex India Private Ltd, New Delhi 10 000 100 100 INR (5719,43)
It will be fit AB, Göteborg 1 000 100 100 SEK (82508,08)
Lindex, Slovakia 100 100 SEK (7625,91)
Tytäryhtiöiden omistamat konserniyritykset yhteensä 800 643 268,69 107 116 476,60
Konserniyritykset yhteensä 932 767 403,38 193 973 953,87
Yhteisyritykset % euroa
Kiinteistö Oy Raitinkartano, Espoo 1 029 15,6 EUR 5 014 643,18
Kiinteistö Oy Tapiolan Säästötammi Fastighets Ab, Espoo 3 125 37,8 EUR 5 656 970,70

Yhteisyritykset yhteensä 10 671 613,88

Yhteisyritysten osakkeet esitetään konsernissa siten, että osakkeiden sijaan konsernin omistusosuutta vastaava osuus

yhteisyritysten varoista ja veloista yhdistellään konsernitaseeseen.

Muut yritykset
Luku- Osuus Va- Kirjanpito
määrä osakkeista luutta arvo
Emoyhtiön omistamat % euroa
Kiinteistö Oy Raitinkartano, Espoo 1 029 15,6 EUR 5 532 884,94
Kiinteistö Oy Tapiolan Säästötammi Fastighets Ab, Espoo 3 125 37,8 EUR 6 241 944,22
Tuko Logistics Oy, Kerava 600 10,0 EUR 3 763 117,75
Muut 451 877,81
Muut emoyhtiön omistamat yritykset yhteensä 15 989 824,72
$\overline{\phantom{a}}$ edellisten vuosien käytettävissä olevat voittovarat, jotka sisältävät
käyttörahaston sekä sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston 416 699 663,13
tilikauden voitto 58 264 170,55
474 963 833,68
Hallitus ehdottaa, että mainittu määrä käytetään seuraavasti:
ulkopuolisessa omistuksessa oleville 71 093 953 osakkeelle maksetaan
vuodelta 2009 osinkoa 0,72 euroa osakkeelta 51 187 646,16
käyttörahastoon, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon ja voittovarojen
tilille jätetään 423 776 187,52
474 963 833 68

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.