Annual Report • Mar 3, 2010
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Kotipaikka Espoo, Y-tunnus 1463611-4 Vuosikertomus 2009
Fortum on Pohjoismaihin, Venäjälle ja Itämeren alueelle keskittyvä johtava energiayhtiö. Liiketoimintaamme on sähkön ja lämmön tuotanto, myynti ja jakelu sekä voimalaitosten käyttö ja kunnossapito. Fortumin tavoitteena on olla ensiluokkainen sähkö- ja lämpöyhtiö ja kestävän kehityksen edelläkävijä.
Vuonna 2009 Fortumin myynti oli 5,4 miljardia euroa ja liikevoitto 1,8 miljardia euroa. Konsernissa työskentelee noin 11 500 henkilöä. Fortum Oyj:n osake noteerataan NASDAQ OMX Helsinki -pörssissä.
Sisäkansi: CO2 -päästötön* vesivoima on yksi Pohjoismaissa eniten käytetyistä energiamuodoista. Kansi: yksityiskohta uudesta Suomenojan CHP-laitoksesta, joka vihittiin käyttöön joulukuussa 2009.
| Fortum lyhyesti | 02 |
|---|---|
| Taloudelliset tunnusluvut | 04 |
| Osaamisemme '09 | 06 |
| LUKU 1: Fortum VUONNA 2009 | 15 |
| Toimitusjohtajan haastattelu | 16 |
| Strategia | 19 |
| LUKU 2: Maa ilma ympärillämme |
23 |
| Markkinoiden kehitys | 24 |
| LUKU 3: Inv estoinnit tulevaisuuteen |
31 |
| Investoinnit | 32 |
| Trendit | 36 |
| Tutkimus- ja kehitystoiminta | 38 |
| LUKU 4: Kestävä kehitys | 41 |
| Ympäristövastuu | 42 |
| Sosiaalinen vastuu | 46 |
| Henkilöstö | 48 |
| Taloudellinen vastuu | 50 |
| LUKU 5: Divisioonat | 53 |
|---|---|
| Power | 54 |
| Heat | 56 |
| Electricity Solutions and Distribution: Distribution | 58 |
| Electricity Solutions and Distribution: Markets | 60 |
| Russia | 62 |
| LUKU 6: Hall into ja johtaminen |
65 |
| Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä | 66 |
| Palkitseminen | 74 |
| Hallitus | 78 |
| Konsernin johtoryhmä | 80 |
| LUKU 7: Fortumin tilinpäätös 2009 | 82 |
| Hallituksen toimintakertomus | 84 |
| Konsernitilinpäätös | 108 |
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | 1113113 |
| Tunnusluvut | 174 |
| Emoyhtiön tilinpäätös (FAS) | 181 |
| Ehdotus voittovarojen käytöksi | 187 |
| Tilintarkastuskertomus | 188 |
| Hallintoneuvoston lausunto | 189 |
| Taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin | 190 |
Fortumin toiminta keskittyy Pohjoismaiden, Venäjän ja Itämeren alueille, jotka toimivat vankkana perustana yhtiön tulevalle kasvulle.
Verkkoalueet
Lämmön myynti 0,2 TWh Sähkönjakeluasiakkaita 99 500 Osuus sähkönmyyntiasiakkaista 2,7 % Henkilöstö 143
Venäjä OAO Fortum
Sähköntuotantokapasiteetti 5 885 MW Lämmön myynti 9,8 TWh Sähkönjakeluasiakkaita 894 700 Osuus sähkönmyyntiasiakkaista 11,4 % Henkilöstö 2 445
Sähköntuotantokapasiteetti 5 096 MW Lämmön myynti 8,0 TWh Sähkönjakeluasiakkaita 610 700 Osuus sähkönmyyntiasiakkaista 13,4 % Henkilöstö 2 700
| Lämmön myynti | 3,7 TWh |
|---|---|
| Henkilöstö | 756 |
| Sähköntuotantokapasiteetti | 2 785 MW |
|---|---|
| Lämmön myynti | 25,6 TWh |
| Henkilöstö | 4 853 |
| Lämmön myynti | 1,0 TWh |
|---|---|
| Sähkönjakeluasiakkaita | 24 100 |
| Henkilöstö | 357 |
| Lämmön myynti | 0,1 TWh |
|---|---|
| Henkilöstö | 72 |
| Lämmön myynti | 0,2 TWh |
|---|---|
| Henkilöstö | 98 |
Heat-
Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten käyttö, kunnossapito ja kehitys sekä asiantuntijapalvelut sähköntuottajille.
Heat-divisioona sisältää sähkön ja lämmön yhteistuotannon, kaukolämpötoiminnan sekä yritysten lämpöratkaisut.
Electricity Solutions and Distributiondivisioona vastaa Fortumin sähkön vähittäismyynnistä ja sähköratkaisuista sekä sähkönsiirrosta. Divisioona koostuu kahdesta liiketoimintaalueesta: Distribution ja Markets.
Russia-divisioona kattaa sähkön ja lämmön tuotannon ja myynnin Venäjällä. Divisioonaan kuuluvat OAO Fortum ja Fortumin yli 25 %:n osuus TGC-1:stä.
| 2009 | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| 5 435 | 5 636 | 4 479 |
| 2 292 | 2 478 | 2 298 |
| 1 782 | 1 963 | 1 847 |
| 1 888 | 1 845 | 1 564 |
| 1 312 | 1 542 | 1 552 |
| 15 350 | 15 911 13 544 | |
| 5 969 | 6 179 | 4 466 |
| 2,6 | 2,5 | 2,2 |
| 12,1 | 15,0 | 14,0 |
| 16,0 | 18,7 | 15,8 |
| 862 | 1 108 | 655 |
| 67 | 1 516 | 317 |
| 2 264 | 2 002 | 1 670 |
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, käyvän arvon muutoksia rahoitusinstrumenteista, joille ei saada suojauslaskentaa, ja ydinjätehuoltorahastoon liittyvää oikaisua.
Vertailukelpoinen liikevoitto, johon lisätty osakkuusyhtiötulokset, jaettuna vertailukelpoisella sidotulla pääomalla.
| Liikevaihto | Vertailukelpoinen liikevoitto | Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % |
||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa tai kuten merkitty | 2009 | 2008 | 2007 | 2009 | 2008 | 2007 | 2009 | 2008 | 2007 | |
| Power | 2 596 | 2 892 | 2 350 | 1 469 | 1 528 | 1 095 | 26,6 | 28,0 | 18,9 | |
| Heat | 1 394 | 1 466 | 1 356 | 227 | 250 | 290 | 7,2 | 7,3 | 9,2 | |
| Distribution | 800 | 789 | 769 | 262 | 248 | 231 | 8,6 | 8,2 | 7,6 | |
| Markets | 1 449 | 1 922 | 1 683 | 22 | –33 | –1 | 18,6 | –15,3 | –0,6 | |
| Russia | 623 | 489 | - | –26 | –92 | - | –0,3 | –3,8 | 0,0 | |
| Muut | 74 | 83 | 81 | –66 | –56 | –51 | –18,7 | –1,7 | –2,1 | |
| Eliminoinnit | –1 501 | –2 005 | –1 760 | - | - | - | ||||
| Yhteensä | 5 435 | 5 636 | 4 479 | 1 888 | 1 845 | 1 564 | ||||
1) Lenenergon ja RECin voitot oikaistu 2007
| Euroa tai kuten merkitty | 2009 | 2008 | 2007 |
|---|---|---|---|
| Tulos/osake | 1,48 | 1,74 | 1,74 |
| Kassavirta/osake | 2,55 | 2,26 | 1,88 |
| Oma pääoma /osake | 9,04 | 8,96 | 9,43 |
| Osinko/osake | 1,00 (1 | 1,00 | 1,35 |
| Osinko/ osake kohtainen tulos, % |
67,6 (1 | 57,5 | 77,6 |
| Efektiivinen osinko- tuotto, % |
5,3 (1 | 6,6 | 4,4 |
Liikevaihto, milj. euroa
1) Hallituksen esitys yhtiökokoukselle 25.3.2010
Luovutetut öljyliiketoiminnot RECin ja Lenenergon voitot
˭ Taloudelliset tunnusluvut vuosilta 1998–2009 löytyvät tilinpäätöksen sivuilta 174–175.
˭ Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty tilinpäätöksen sivuilla 179–180.
Luovutetut öljyliiketoiminnot RECin ja Lenenergon voitot
| Liiketoiminnan kassavirta, milj. euroa | |
|---|---|
Luovutetut öljyliiketoiminnot
Käyttöomaisuuden investoinnit ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin, milj. euroa
Luovutetut öljyliiketoiminnot
Korollinen nettovelka, milj. euroa
Jatkuvat toiminnot Lenenergon voitot oikaistu Koko Fortum, sis. luovutetut öljyliiketoiminnot
DJ European Utilities
OMX Helsinki Cap
6
Yksi Fortumin tärkeimmistä vahvuuksista on monipuolinen ja joustava tuotantorakenteemme. Sen ansiosta voimme suunnitella kaupankäyntiämme ja tuotantoamme tehokkaasti, taloudellisesti ja ympäristönäkökohdat parhaalla tavalla huomioiden. Kansainvälisesti vertailtuna voimalaitostemme käytettävyys on huippuluokkaa ja olemme erittäin ylpeitä siitä, että sähköntuotantomme päästöt ovat alan pienimpien joukossa: EU:n alueella 91 % Fortumin sähköntuotannosta oli CO2-päästötöntä vuonna 2009.
Ydinvoima-asiantuntemuksemme on saanut kansainvälistä tunnustusta. Perinpohjainen osaamisemme laitosten käytön, ydinturvallisuuden ja käytetyn ydinpolttoaineen hallinnassa – vain muutamia mainitakseni – on taannut Loviisan ydinvoimalaitoksen erinomaisen suorituskyvyn jo kolmen vuosikymmenen ajan. Nuclear Engineering -yksikön konsultointi- ja suunnittelupalvelut kaikilla ydinvoimateknologian aloilla ovat saavuttaneet arvostusta myös ydinvoimaosakkuusyhtiöidemme ja asiakkaidemme keskuudessa eri puolilla maailmaa.
Anni Nurmela, päällikkö, Nuclear Engineering
Fortumin menestyksen kulmakivenä ovat oikeat ratkaisut Pohjoismaiden ja Venäjän sähkömarkkinoilla. Siksi analysoimme huolellisesti polttoaineiden ja CO2-päästöoikeuksien hintoja sekä maailmantalouden kehitystä. Aktiivinen markkinoiden seuranta auttaa meitä menestymään niin kaupankäynnissä kuin Fortumin strategiakehityksessä ja investointien suunnittelussakin.
Uskomme, että avoin ja tehokas sähkömarkkina lisää energiaturvallisuutta ja kilpailua, jotka puolestaan mahdollistavat sähkön kilpailukykyisen hinnoittelun. Sen avulla myös Euroopan ilmastotavoitteet saavutetaan mahdollisimman kustannustehokkaasti. Fortum on ollut aktiivisesti mukana tukemassa pohjoismaisen sähkömarkkinan markkinalähtöistä kehitystä jo yli vuosikymmenen ajan ja osallistunut myös Venäjän sähkömarkkinan rakentamiseen ja kehittämiseen. Uskon, että voimme hyödyntää tätä kokemusta myös integroituvilla Euroopan sähkömarkkinoilla lähitulevaisuudessa.
Johan Linnarsson, pääanalyytikko, Trading and Industrial Intelligence
10
Velvollisuutemme energiayhtiönä on osallistua ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Siksi energiateknologiaosaamisemme kehittäminen ja CO2-päästöttömän energiajärjestelmän edistäminen on meille ensisijaisen tärkeää. Pitkän aikavälin tavoitteemme on olla täysin hiilidioksidipäästötön energiantuottaja. Uskon myös, että ilmastonmuutoksen hillitseminen tarjoaa mahdollisuuksia edelläkävijöille.
Kehitämme hiilidioksidin talteenottoa ja varastoimista (CCS) ja tutkimme mahdollisuuksia lisätä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä sekä lämmön ja sähkön yhteistuotantoa ydinvoimalaitoksissa. Myös kestävien kaupunkien kehittäminen on tärkeää ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. Tämän vuoksi älykkäät sähköverkot ja sähköajoneuvot ovat olennainen osa tutkimus- ja kehitystoimintaamme.
Mikko Iso-Tryykäri, päällikkö, Business Development
Fortumilla on kokemusta Venäjältä jo yli 50 vuoden ajalta ja viime vuosina yhtiö on aktiivisesti osallistunut Venäjän sähkömarkkinan uudistukseen. Osuuden luoteisvenäläisestä TGC-1:stä Fortum hankki jo yli vuosikymmen sitten, ja keväällä 2008 yhtiö osti Uralin alueella sijaitsevan OAO Fortumin, jossa minä työskentelen.
Sähkömarkkinoiden vapautuminen on edennyt suunnitelmien mukaisesti, ja olemme sitoutuneet tekemään Venäjän toiminnoistamme menestyksen. Tehostamisohjelmamme etenee hyvin ja vuosittaisten tehokkuusparannusten odotetaan kasvavan 100 miljoonaan euroon vuonna 2011. Olemme menestyksekkäästi omaksuneet Fortumin tavan toimia ja teemme tiivistä yhteistyötä pohjoismaisten ja Baltianalueen kollegojemme kanssa liiketoimintamme kehittämiseksi. Erityisesti olemme hyötyneet yhteisestä osaamisestamme sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Suuri ylpeydenaiheemme on, että OAO Fortumin myötä konsernimme on maailman neljänneksi suurin lämmöntuottaja.
Verena Gatina, rakentamisen ja teknisen kehityksen johtaja, Urals Heat Network, OAO Fortum
Reilu kolmasosa Fortumin sähköntuotannosta on vesivoimaa. Vesivoima on puhdas energiantuotantomuoto, josta ei aiheudu päästöjä ilmaan, veteen tai maaperään. Kuvassa on Fortumin vesivoimalaitos Mustionjoella. Sen sähköntuotantokapasiteetti on 6,5 MW.
Fortumin hyvä tuloskunto jatkui epävakaiden aikojen yli. Yhtiö keskittyi vuonna 2009 tuloksen tekemiseen ja käynnisti organisaatiomuutoksen uuden toimitusjohtajan, Tapio Kuulan, johdolla.
Toimitusjohtaja Tapio Kuula, mitkä ovat mielestäsi yhtiön vahvuudet uuden vuosikymmenen alkaessa?
Sähkön- ja lämmöntuotannossa vahvuutemme on erityisesti kestävää kehitystä tukeva, uusiutuvia ja vähähiilisiä energianlähteitä hyödyntävä tuotantoportfolio. Sen monipuolisuus ja vankka energiamarkkinaosaamisemme takaavat hintakilpailukyvyn ja joustavuuden vaihtuvissa markkinaolosuhteissa. OAO Fortumin hankinnan jälkeen korostuu myös Fortumin monia muita länsimaisia energiayhtiöitä pitkäaikaisempi kokemus Venäjällä toimimisesta. Se on jo osaltaan auttanut meitä etenemään tavoitteissamme suunnitelmien mukaisesti.
Olet pitkän linjan fortumlaisena ollut rakentamassa yhtiötä jo yli 10 vuotta – miten kehität yhtiöstä entistäkin paremman?
Uudessa roolissani olen pyrkinyt kehittämään organisaatiotamme yksinkertaisemmaksi ja tehokkaammaksi. Uusi organisaatiomme astui voimaan 1.10.2009 ja sen myötä meillä on paremmat lähtökohdat kohdata toimintaympäristössämme tapahtuvat muutokset. Uuden liiketoimintarakenteen neljä divisioonaa antavat eväät tehokkaampaan päätöksentekoon ja liiketoiminnan ohjaukseen, mikä puolestaan mahdollistaa joustavamman toimimisen markkinoilla.
Vuoden 2010 aikana tarkoituksenamme on arvioida huolellisesti, minkälaisia mahdollisuuksia ja haasteita energia-ala tarjoaa Fortumille tulevaisuudessa.
Vuosi 2009 näytti, että Suomi ja Eurooppa eivät ole eristettyjä pesäkkeitä globaalien taloussuhdanteiden ulkopuolella. Taantuman johdosta sähkönkulutus laski Pohjoismaissa noin 5 % vuonna 2009. Tässä tilanteessa teollisuuden kilpailukyvyn kehittäminen tulee entistäkin olennaisemmaksi. Energiamarkkinoiden tehokkuuden lisääminen ja ilmastonmuutoshaasteisiin vastaaminen vaativat markkinaehtoista integraatiota ja johdonmukaista energiapolitiikkaa koko Euroopan Unionissa. Keskeistä olisi muun muassa harmonisoida erilaiset kansalliset tukijärjestelmät, sillä energiamarkkina ei enää ole kansallinen tai alueellinen vaan yhä enemmän eurooppalainen. Euroopan laajuinen sähkön tukkumarkkina on kaikkien etu, sillä se lisää kilpailua, parantaa toimitusvarmuutta ja mahdollistaa ilmastotavoitteiden saavuttamisen alhaisimmin mahdollisin kustannuksin koko yhteiskunnan kannalta.
Fortumin vuoden 2009 taloudelliseen tulokseen voi olla tyytyväinen. Toimintaympäristössä tapahtuneista muutoksista huolimatta kannattavuutemme säilyi hyvällä tasolla. Paransimme toimin-
nallista tulostamme vuoden takaisesta ja vertailukelpoinen liikevoittomme kasvoi selvästi vuoden viimeisellä neljännek sellä. Fortumin tase oli vahva, käyttökate suhteessa nettovelkaan oli 2,6. Vahva tase ja hyvä kannattavuus ovat Fortumille tärkeitä – näiden avulla varmistamme, että voimme toteuttaa strategiaamme joustavasti, voimme tehdä suunnittele mamme investoinnit ja olemme valmiita myös tarttumaan uusiin mahdollisuuk siin, kun niiden aika koittaa.
Venäjän talous tulee elpymään nope ammin kuin monet Euroopan taloudet. Fortumin kannalta tärkeä tekijä on öljyn kysynnän ja hinnan kehitys, koska toimimme Venäjällä öljyä ja kaasua tuot tavalla Tjumenin aluella. Lisäksi raskaan metalliteollisuuden maailmanlaajuiset näkymät ovat huomattavasti positiivi semmat kuin syksyllä 2009, mikä piristää kysyntää toisella tärkeällä tuotantoalueel lamme Tšeljabinskissa. Tämä luo uskoa siihen, että Russia-divisioonamme tulos tulee olemaan aiemmin ilmoittamamme mukaisesti selkeästi positiivisella tasolla vuonna 2010.
Taantumasta huolimatta Venäjän sähköreformin toteutuminen on edennyt suunnitelmien mukaan. Vuoden vaih teessa sähkön tukkumarkkinoille vapau tettiin jälleen 10 prosentin osuus, ja nyt yhteensä 60 % sähköstä myydään vapaute - tuilla tukkumarkkinoilla. Venäjän viranomaisten mukaan tukkumarkkinat on määrä avata kokonaan kilpailulle vuoden 2011 alussa.
Kööpenhaminassa ei saavutettu konkreettisia sitoumuksia, mutta ilmastonmuutoksen hillitsemisen tärkeys on kuitenkin globaalisti tunnistettu. EU:n lisäksi suuret kasvihuonekaasujen päästäjät kuten Kiina ja Yhdysvallat ovat sitoutumassa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, jolloin määrätietoinen työ jatkuu entistä laajemmalla rintamalla. Tämä tulee muuttamaan myös energiasektorin toimintanäkymiä.
Yksi seurauksista on kasvava tarve tehostaa energian käyttöä. Sähkön suhteellinen osuus kokonaisenergiankulutuksesta tulee kasvamaan merkittävästi, kun se korvaa muuta energian käyttöä. Näin kokonaisenergian käyttö ja päästöt
pienenevät. Tässä suhteessa Fortumilla on hyvät lähtökohdat vastata tulevaisuuden haasteisiin, sillä kestävä kehitys on yksi kulmakivistämme. Sähköntuotannostamme EU:n alueella 91 % on hiilidioksidipäästötöntä.
Lisäydinvoimaa tarvitaan monestakin syystä. Ensinnäkin sähkön kysyntä tulee jatkamaan kasvuaan viime vuoden taantumasta huolimatta. Lyhyellä aikavälillä sähkön kulutuksen kasvuun vaikuttaa tuotannon toipuminen. Pitkällä aikavälillä kasvua vauhdittaa sähkön suhteellisen osuuden lisääntyminen kokonaisenergian kulutuksesta. Kysynnän kattamiseksi tarvitaan uusiutuvien energiamuotojen lisäksi myös muuta vähäpäästöistä sähköntuotantoa, kuten ydinvoimaa.
Toinen keskeinen syy on se, että
merkittävä osa ydinvoimalaitoksistamme tulee käyttöikänsä päähän ja niiden tuotanto täytyy korvata. Kasvihuonepäästöjen haitallisuuden vuoksi ydinvoima on erittäin houkutteleva ja kilpailukykyinen vaihtoehto. Loviisa 3:n toteuttaminen sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksena tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden vähentää hiilidioksidipäästöjä vieläkin enemmän. Mielestäni tätä mahdollisuutta ei tule jättää hyödyntämättä.
Uutena toimitusjohtajana sinulla on mahdollisuus kehittää yhtiön strategiaa ja vahvistaa Fortumin asemaa entisestään. Miten jatkat kehitystyötäsi?
Olen erittäin ilahtunut asiakastyytyväisyyslukujen positiivisesta kehittymisestä viime vuonna. Fortumin maine on kohentunut ja kestävän kehityksen panostuksemme ovat saaneet tunnustusta. Myös osakkaidemme lukumäärä nousi merkittävästi viime vuonna: Fortumilla on tällä hetkellä yhteensä jo lähes 90 000 osakkeenomistajaa. Tämä on mielestäni osoitus yhtiön kiinnostavuudesta, ja teemmekin kaikkemme sen eteen, että Fortumin osake on ja tulee olemaan ostamisen ja omistamisen arvoinen myös jatkossa.
Olemme käynnistäneet määrätietoisen kehitystyön uuden organisaation myötä ja paneudumme strategisiin kysymyksiin syvällisesti tämän vuoden aikana. Haluaisinkin kiittää sitoutunutta henkilöstöämme, joka on haastavassa toimintaympäristössä valmis kehittämään Fortumista entistä paremman yhtiön. Kiitos myös asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme menestyksekkäästä vuodesta. Tästä on hyvä jatkaa.
| Tavoite | 2009 | 2008 | |
|---|---|---|---|
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 12 | 12,1 | 15,0 |
| Oman pääoman tuotto, % | 14 | 16,0 | 18,7 |
| Pääomarakenne: nettovelka/käyttökate | 3,0–3,5 | 2,6 | 2,5 |
Lähde: PWC & Enerpresse, 2009, Changement climatique et Electricité.
Keskittyminen sähkö- ja lämpöliiketoimintaan Pohjoismaiden, Venäjän ja Itämeren alueella sekä määrätietoinen hiilidioksidipäästöttömän ja joustavan tuotantoportfolion kehittäminen ovat olleet Fortumin strategian kulmakiviä kuluneella vuosikymmenellä. Markkinalähtöisenä toimijana olemme pyrkineet aktiivisesti vaikuttamaan avointen energiamarkkinoiden kehittämiseen.
Fortumin visio on olla ensiluokkainen sähkö- ja lämpöyhtiö ja kestävän kehityksen edelläkävijä. Visio kuvastaa vahvaa sitoutumistamme pyrkiä erinomaisiin tuloksiin kaikessa toiminnassamme sekä näkemystämme siitä, että kestävä kehitys – jossa taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristövastuu ovat tasapainossa – on yhtiölle menestystekijä. Tahtotila heijastuu suoraan myös Fortumin toiminnan tarkoitukseen: "Energiamme edesauttaa nykyisten ja tulevien sukupolvien elämää". Toimintamme tarkoitus ja arvomme ohjaavat kaikkea Fortumin toimintaa.
Ilmastonmuutos, rajalliset luonnonvarat ja kasvava kysyntä asettavat koko energiatoimialalle suuria haasteita, joihin myös Fortum vastuullisena toimijana aktiivisesti etsii ratkaisuja. Pitkäjänteisesti kehitetty tuotantoportfoliomme keskittyy hiilidioksidipäästöttömään ydinvoimaan ja vesivoimaan sekä energiatehokkaaseen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon (CHP). Näiden ansiosta sähköntuotantomme ominaispäästöt ovat toimialan alhaisimpien joukossa Euroopassa. Uskomme, että vähäpäästöinen ja joustava tuotantorakenne ovat menestyksen perusteita myös tulevaisuudessa. Meneillään oleva investointiohjelmamme EU:n
alueella on 95-prosenttisesti hiilidioksidipäästötön. Venäjällä, jossa Fortumin tuotanto perustuu pääosin maakaasuun, olemme sitoutuneet parantamaan laitostemme energiatehokkuutta ja näin vähentämään sähkön- ja lämmöntuotannon ympäristövaikutuksia tulevina vuosina.
Mielestämme vastuullisuuteen kuuluu myös, että energiaa tuotetaan ja päästöjä vähennetään keinoin, jotka ovat yhteiskunnan kokonaiskustannusten kannalta edullisimpia. Parhaiten tätä tavoitetta Fortumin näkemyksen mukaan tukevat kilpailukykyiset energian sisämarkkinat ja markkinalähtöiset tuotannon tukimekanismit, jotka edesauttavat tavoitteiden saavuttamista uusiutuvan energian osalta.
| Hankinta | X CO2-päästötöntä tuotantoa X 4 470 MW:n sähköntuotantokapasiteetti Pohjoismaissa X Birka Energi, E.ON Finland X Kasvualustoja Norjassa, Puolassa ja Baltian maissa X TGC-1 ja OAO Fortum Venäjällä |
11 miljardia euroa |
18 TWh lisää CO2-päästötöntä tuotantoa |
|
|---|---|---|---|---|
| Myynti | X Öljyliiketoiminta X Sähkö- ja lämpöliiketoiminta maantieteellisen ydinalueen ulkopuolella X Ydinliiketoimintaan kuulumattomat insinööripalvelut X Sähkönsiirto Venäjällä |
7 miljardia euroa |
70 % lisää CO2-päästötöntä kapasiteettia |
Fortum on ollut aktiivisesti mukana tukemassa pohjoismaisten sähkömarkki noiden markkinalähtöistä kehitystä jo yli vuosikymmenen ajan sekä osallistunut Venäjän sähkömarkkinoiden kehittämi seen. Uskomme, että tämä kokemus on yhtiölle menestystekijä Euroopan yhden tyvillä energiamarkkinoilla.
Fortum uskoo, että ilmastonmuutoksen hillintä tarjoaa myös mahdollisuuksia edelläkävijöille. Tutkimme tulevaisuuden päästöttömiä ja uusiutuvia tuotantomuo toja, kuten aaltovoimaa ja uusia biopolt toaineita, sekä mahdollisuuksia vähentää päästöjä nykyisessä tuotannossamme esimerkiksi hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologioilla. Uuden Lovii saan suunniteltavan ydinvoimalaitosyk sikön toteuttaminen sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksena tarjoaisi myös ainutlaatuisen tilaisuuden hiilidioksi dipäästöjen vähentämiseen. Loviisan sijainti pääkaupunkiseudun läheisyy dessä mahdollistaisi kaukolämmön laajan hyödyntämisen, ja uuden ydinvoimalaito syksikön valmistumisajankohta on sopiva 2020-luvulla ikääntyvien ja uusimispää töksiä edellyttävien hiili- ja maakaasuvoi malaitosten korvaamisen kannalta.
Energiatehokkuusvaatimusten tiuken tuminen kaikilla toimialoilla tekee sähköstä kilpailukykyisemmän vaih toehdon muihin energian muotoihin verrattuna ja kasvattaa myös sähkön suhteellista osuutta kokonaisenergian -
myös tulevaisuudessa. Fortumin visio kuvastaa vahvaa sitoutumistamme erinomaiseen suoritusta soon toiminnan kaikilla tasoilla. Visiosta ilmenee Fortumin usko siihen, että ilmastonmuutoksen hillit seminen on myös menes tystekijä edelläkävijöille.
egia määrit telee markkina-alueemme sekä elementit, joiden avulla Fortum pystyy jatka maan kannattavaa kasvua
saolon perimmäinen syy. Yhteiset arvot ohjaavat työskentelytapaamme ja sitä, miten toimimme vuo rovaikutuksessa keske nämme sekä yhteistyö kumppaneiden ja sidosryh mien kanssa. Fortumin strat
Toiminnan tark oituks essa kiteytyy Fortumin olemas -
Olla ensiluokkainen sähkö- ja lämpöyhtiö ja kestävän kehityksen edelläkävijä
X Fortumin kannattavan kasvun perustana on keskittyminen Pohjoismaiden, Venäjän ja Itämeren alueen ener giamarkkinoille
Energiamme edesauttaa nykyisten ja tulevien sukupolvien elämää
kulutuksesta tulevaisuudessa merkittävästi. Kun sähkö korvaa muuta energiankäyttöä, kokonaisenergian tarve ja päästöt pienenevät. Esimerkkinä tästä kehitystyöstä ovat matalaenergiarakennukset tai sähkön käyttö ajoneuvoliikenteessä. Fortumin tavoitteena on omalta osaltaan mahdollistaa sähköautojen laajamittainen käyttöönotto nopeassa aikataulussa tarjoamalla kuluttajille latauspisteitä ja tekemällä yhteistyötä laajalla rintamalla alan eri toimijoiden kanssa.
Fortumille on ominaista pyrkimys tehokkuuteen, tulosvastuullisuuteen ja
Fortumin osakkeen kurssikehitys vuodesta 2000, indeksi
Yhteensä 26 miljardia euroa
tammikuu 2000
Neste Oilin osakkeet 3,3 miljardia euroa,
2,8 miljardia euroa
Osingot yhteensä 9,1 miljardia euroa 16,9 miljardia euroa
toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Haluamme saavuttaa kaikissa liike- ja esikuntatoiminnoissamme huipputuloksia. Tämän tavoitteen edistämiseksi uudistimme ja yksinkertaistimme organisaatiomme rakennetta vuonna 2009. Uusi rakenne auttaa Fortumia kiinnittämään huomiota strategisiin prioriteetteihin ja valmistautumaan tulevaisuuden haastei-
siin ja kasvuun.
Markkina-arvo
osingot 5,8 miljardia
DJ European Utilities
1) Neste Oilin eriyttäminen huomioitu
Fortumin osakkeen suhteellinen kehitys on kuutena viimeisenä vuotena ollut parempaa kuin eurooppalaisen verrokkiryhmän. Vuonna 2009 Fortumin osake vahvistui noin 23 %, kun eurooppalaisten sähköyhtiöiden indeksi (DJ European Utilities) heikkeni 1 %:n. OMX Helsinki Cap -yleisindeksi vahvistui 31 %.
Strateginen agenda
Vuosittain päivitettävä, Fortumin kompassia täydentävä, strateginen agenda määrittelee toiminnan painopistealueet. Näin varmistetaan koko yhtiön samansuuntainen, strategian ja vision mukainen kehitys. Jokaisen divisioonan liiketoimintasuunnitelmat, päätökset ja toiminta heijastavat strategista agendaa kunkin divisioonan näkökulmasta.
X uuden organisaatiomallin viimeistely
Tukholman kaupunki on ryhtynyt useisiin kunnianhimoisiin kehityshankkeisiin ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Hammarby Sjöstadin kaupunginosa Tukholmassa on Fortumin ja Tukholman vesilaitoksen yhdessä kehittämä ekologisen asumisen mallialue, jossa on alusta saakka ollut tiukat rakennuksia, teknisiä asennuksia ja liikennettä koskevat ympäristövaatimukset.
Maailman suurimmat lämmöntuottajat, TWh/vuosi
Suurimmat sähkönmyyjät Pohjoismaissa ~350 aktiivista yritystä, 14 miljoonaa asiakasta ~350 aktiivista yritystä, 14 miljoonaa asiakasta
Suurimmat siirtoyhtiöt Pohjoismaissa, tuhatta asiakasta
~ 500 yritystä, 14 miljoonaa asiakasta
Öresundskraft
Muut
Maailmanlaajuinen finanssikriisi saavutti käännekohtansa keväällä 2009, mutta globaali kysyntä pysyi heikkona koko vuoden ajan. Vuoden jälkimmäisellä puoliskolla teollisuustuotannossa oli havaittavissa hienoista toipumista finanssipoliittisten elvytystoimien seurauksena.
Taantuma oli kova isku Euroopan vientivetoisille talouksille, kuten Suomelle, Ruotsille ja Saksalle. Myös Norja kärsi öljyn ja kaasun alentuneista vientihinnoista. Kriisin alkuvaiheessa Ruotsin ja Norjan valuutat heikkenivät euroon nähden, mikä paransi jonkin verran maiden kilpailukykyä vuonna 2009. Pohjoismaiden paljon sähköä kuluttavat teollisuudenalat kärsivät huonosta viennin kysynnästä koko vuoden. Tämä näkyi tuotannon heikkona kapasiteetin käyttöasteena. Erityisesti Suomessa teolliseen sähkönkulutukseen vaikutti voimakkaasti metsäteollisuuden rakennemuutos.
Sähkön kokonaiskulutus Nord Poolin alueella laski 5 % pääasiassa teollisen
kulutuksen vähenemisen vuoksi. Suurin lasku koettiin Suomessa, missä kysyntä väheni 7 %. Ruotsissa kysyntä väheni 5 % ja Norjassa 5 %. Tanskassa kysyntä heikkeni 4 %. Sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa vuonna 2009 oli 35 euroa megawattitunnilta (MWh), eli se laski 22 % edellisvuotisesta.
Venäjän talous osoittautui finanssikriisin aikana syklisemmäksi kuin Pohjoismaiden taloudet. Raaka-aineiden hintojen laskiessa Venäjän kokonaistuotanto heikkeni kymmenesosalla keväällä 2009. Lisäksi rupla devalvoitui lähes kolmanneksen alkukeväällä. Venäjän talous alkoi kuitenkin toipua nopeasti syksyllä 2009 raaka-aineiden hintojen ja
kysynnän vahvistumisen myötä.
Sähkönkulutus Venäjällä heikkeni vuonna 2009 5 % vuoteen 2008 verrattuna. Alueelliset erot sähkönkysynnässä olivat vuoden aikana huomattavat. Öljy- ja kaasuteollisuuteen painottuvalla Tjumenin alueella sähkön kokonaiskulutus pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2008, kun taas metalli- ja tehdasteollisuuteen painottuvalla Tšeljabinskin alueella kulutus laski 11 % vuonna 2009. Luoteis-Venäjällä sähkönkulutus heikkeni 3 % vuonna 2009. Keskimääräinen sähkön spot-hinta ilman kapasiteettitariffia laski Venäjän Euroopan ja Uralin alueilla 666 ruplaan MWh:lta vuonna 2009 (708 ruplaa/MWh vuonna 2008).
Lähde: IMF World Economic Outlook (lokakuu 2009) vuoteen 2014 ja keskimääräinen vuosi- kasvu 2013–2014 vuosille 2015–2020.
Lähde: IEA WEO 2009, skaala ei ole lineaarinen
Lähde: Fortumin analyysi
Palautuminen kriisiä edeltäneisiin tuotantotasoihin Fortumin markkinaalueilla riippuu maailmanlaajuisen elpymisen ja kysynnän edistymisestä. Vuonna 2009 vain muutamat suuret Aasian taloudet, kuten Kiina ja Intia, onnistuivat saavuttamaan hyviä kasvulukuja, mikä vahvisti raaka-aineiden kysynnän kasvua. Teollisuusmaat osoittivat varovaisia elpymisen merkkejä loppusyksyllä 2009.
Taantuman vuoksi maailmanlaajuinen primäärienergiankulutus laski vuonna 2009 ensimmäisen kerran sitten vuoden 1981. Kansainvälinen energiajärjestö (IEA) uskoo energiankysynnän lähtevän uudelleen kasvuun vuonna 2010. Tämän jälkeen kasvun oletetaan riippuvan Kioton jälkeiselle ajanjaksolle sovittujen ilmastonmuutoksen hillitsemistoimien laajuudesta. IEA arvioi referenssiennusteessaan, että maailman sähkönkysyntä kasvaa 2,5 prosenttia vuodessa vuoteen 2030. Jotta ilmastonmuutos voitaisiin rajoittaa kahteen celsiusasteeseen, sähköntuotannossa on siirryttävä vähähiiliseen tai täysin hiilidioksidittomaan tuotantoon.
Kansainväliset neuvottelut ilmastonmuutoksen hillitsemisestä huipentuivat YK:n ilmastokokoukseen Kööpenhaminassa joulukuussa 2009. Monien pettymykseksi kokouksen tuloksena saavutettiin vain poliittinen julistus, niin sanottu Kööpenhaminan yhteisymmärrys, Copenhagen Accord. Siinä maailman poliittiset johtajat panivat merkille tarpeen
rajoittaa ilmastonmuutos kahteen celsiusasteeseen, mutta sitovista päästörajoitustavoitteista ei sovittu. Maat sopivat sopimukseen liitettävistä vapaehtoisista kansallisista päästövähennystavoittesta, jotka piti ilmoittaa tammikuun 2010 loppuun mennessä. Aikarajan umpeutuessa 55 maata, jotka vastaavat 78 %:sta maailman energia-alan päästöistä, olivat ilmoittaneet vähennystavoitteensa. Neuvotteluja jatketaan vuonna 2010. Ilmastoneuvottelujen pitkittyminen merkitsee ilmastopolitiikan epävarmuuden jatkumista. Fortumin mielestä tarvitaan maailmanlaajuinen hinta hiilidioksidipäästöille sekä maailmanlaajuiset päästökauppamarkkinat, jotta päästövähennykset toteutuisivat tehokkaasti. Nykyisessä tilanteessa epävarmuus Kioton jälkeisistä mekanismeista vuodesta 2012 eteenpäin jatkuu.
Euroopan unionille edelläkävijyyden osoittaminen ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on edelleen tärkeää. Kööpenhaminan julistuksessa EU arvioi uudelleen aiempaa tavoitettaan vähentää päästöjä 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. EU on kuitenkin antanut ymmärtää, että jos muut merkittävät päästöjen aiheuttajat sopivat suuremmista päästövähennyksistä, EU harkitsee kiristävänsä vähennystavoitettaan 30 prosenttiin. Suurin osa lisääntyvästä taakasta kohdistuu päästökaupan piirissä oleville toimijoille.
EU:ssa ilmasto- ja energiapaketin direktiivien täytäntöönpano käynnistyi vuonna 2009. Käynnistyneisiin toimiin kuuluu päästöoikeuksien huutokaupan ja päästökauppajärjestelmän ilmaisten päästöoikeussääntöjen valmistelu kaudelle 2013–2020. Tarkistetun päästökauppadirektiivin perusteella kauppajärjestelmä harmonisoidaan koko EU:ssa. Suurin osa sähköntuotannosta on päästöoikeushuutokaupan piirissä vuodesta 2013 alkaen. Lämmöntuotanto saa osittain ilmaisia päästöoikeuksia vuoteen 2027 asti. Jotkin hiilivuodolle erityisen alttiit teollisuudenalat voivat saada ilmaisia päästöoikeuksia vuoteen 2020 asti.
Cap-and-Trade Systems (CTS) -mallin mukaan luotuja hiilidioksidipäästöjen hintoja pidetään taloudellisesti tehokkaimpana tapana vähentää päästöjä. EU on esittänyt OECD:n laajuisten CO2-markkinoiden perustamista yhdistämällä päästökauppa CTS-järjestelmiin vuoteen 2015 mennessä. Markkinat laajennettaisiin koskemaan myös nopeasti kehittyviä talouksia vuoteen 2020 mennessä. Yhdysvalloissa kansallinen CTS-lainsäädäntö hyväksyttäneen vuonna 2010. Ehdotuksia päästökaupasta on tehty myös muun muuassa Japanissa ja Australiassa.
Maaliskuussa 2009 päästökauppadirektiivin yhteydessä sovittiin, että 300 miljoonaa päästöoikeutta käytetään suurten hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin (CCS) liittyvien demonstraatiohankkeiden rahoitukseen sekä innovatiiviseen uusiutuvaan energiaan. Lokakuussa 2009 komissio ehdotti seitsemää CCS-hanketta EU:n elvytysrahastotuen saajaksi. Hankkeet EU:n CCSdemonstraatio-ohjelmaan (EU:n lippulaivaohjelmaan) valitaan vuonna 2011. Fortumin tavoitteena on saada Meri-Porin CCS-laitos mukaan ohjelmaan yhteistyössä TVO:n kanssa.
Myös Pohjoismaissa ryhdyttiin useisiin toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Ruotsin hallitus päivitti ilmasto- ja energiapolitiikkaansa helmikuussa 2009. Ruotsi muuttaa aiempaa ydinvoimavastaista kantaansa ja pyrkii painottamaan uusiutuvaa energiantuotantoa ja energiatehokkuutta. Ruotsin hallitus hylkäsi aiemman suunnitelman luopua ydinvoimasta ja harkitsee vanhojen, käyttöiän lopussa olevien ydinreaktorien korvaamista uusilla. Lakiesitykseen sisältyi myös energiaverotuksen muutoksia, jotka aikataulun mukaan astuvat voimaan vuonna 2010 tai 2011.
Syyskuussa 2009 Ruotsi ja Norja sopivat yhteisten sähkön ympäristösertifikaattimarkkinoiden luomisesta tammikuusta 2012 alkaen. Tämä uusi ns. vihreiden sertifikaattien järjestelmä on teknologiasta riippumaton, ja siihen liittyy uusien siirto- ja jakeluverkkojen mittavaa kehitystä, jolla pyritään vastaamaan uusiutuvan sähköntuotannon kasvun tarpeisiin. Fortum tukee hanketta, sillä markkinaehtoinen vihreiden sertifikaattijärjestelmä on ETSpäästökauppajärjestelmää lukuun ottamatta tehokkain ja kuluttajille sekä koko yhteiskunnalle edullisin tapa lisätä uusiutuvaa sähköntuotantoa.
Suomessa hallitus sen sijaan suunnittelee kiinteän syöttötariffijärjestelmän käyttöönottoa tuulivoimalle ja biokaasuenergialle. Tämä lähestymistapa tulee luultavasti kalliimmaksi yhteiskunnalle kuin vihreiden sertifikaattien malli. Työja elinkeinoministeriö esitti huhtikuussa 2009 tuulivoimalla ja biokaasulla tuotetulle sähkölle 12 vuoden ajalle markkinaehtoista takuuhintajärjestelmää, jonka kuluttajat maksaisivat. Lisäksi Suomen hallitus sopi maaliskuussa 2009 aloittavansa valmistelut energiayhtiöiden niin sanottujen windfall-voittojen verotuksesta. Tämä tarkoittaa, että vanhalle vesi- ja ydinvoimatuotannolle voitaisiin määrätä ylimääräinen vero vuodesta 2011.
Venäjällä laki energiatehokkuudesta hyväksyttiin lokakuussa 2009. Laki esittelee lainsäädännölliset, taloudelliset ja institutionaaliset säännökset energiaa säästävien tekniikoiden käytön edistämiseksi Venäjällä.
Koko vuoden 2009 ajan sähköntuottajat vahvistivat sitoutumisensa vähähiiliseen talouteen sekä halunsa olla mukana ilmastonmuutoksen torjumisessa vuoden 2012 jälkeenkin. Maaliskuussa 2009 Fortum allekirjoitti julistuksen ilmastonmuutoksesta, sähkömarkkinoista ja toimitusvarmuudesta yhdessä yritysten kanssa, jotka edustavat 70 %:a EU:n sähköntuotannosta. Julistuksessa todetaan, että sähkösektorin on saavutettava
hiilineutraali sähköntuotanto vuosisadan puoliväliin mennessä. Tehokasta sähkönkulutusta pidetään tärkeänä keinona vähentää hiilidioksidipäästöjä myös muilla sektoreilla, kuten liikenteessä.
Sähkömarkkinoiden integraatio Nord Poolin, Keski-Euroopan (EPEX:n) ja Baltian maiden kesken jatkui vuonna 2009. Markkinoiden yhdistämisen mahdollistavien sähkönsiirtoyhteysinvestointien tärkeys otettiin huomioon EU:n elvytyspaketissa. Vuonna 2009 Euroopan energia-alan elvytysohjelmassa, EEPRohjelmassa, myönnettiin rahoitusta
uusien yhteyksien luomiseen Suomen ja Viron (Estlink 2), Ruotsin ja Liettuan (NordBalt), Tanskan ja Alankomaiden (Cobra Cable) sekä Tanskan ja Saksan (Kriegers Flak) välille.
Pohjoismaissa, Baltian maissa ja Puolassa järjestelmistä vastaavat kantaverkkoyhtiöt tulivat kesällä 2009 yhteiseen johtopäätökseen siitä, että lisää yhteyksiä tarvitaan sekä Baltian maiden sisällä että eri alueiden välillä, jotta Itämeren alueen sähkömarkkinoiden toimintaa voitaisiin edelleen kehittää. Viro pyrkii uudeksi Nord Poolin hintaalueeksi vuonna 2010, mutta tämä edellyttää Viron parlamentilta vielä joitakin säädösmuutoksia, kuten luopumista
Lähde: Nord Pool, futuurit 30.12.2009
Sähkön hinta (1 seuraavan päivän kaupankäynnissä Venäjän Euroopan puoleisessa osassa, euroa/MWh
Öljyn hinta (ICE Brent), USD/bbl
Lähde: ICE, futuurit 31.12.2009
suurten teollisuusyritysten säännellyistä sähkön hinnoista. Liettualainen verkkoyhtiö Lietuvos Energija ja Nord Pool kehittivät Liettuan sähköpörssiä varten teknisen ratkaisun, jonka käyttö alkoi tammikuussa 2010. Pörssi perustuu pohjoismaiseen markkinamalliin ja mahdollistaa tulevaisuudessa pohjoismaisten ja Baltian maiden markkinoiden yhdistämisen.
Nykyisen verkon kasvava käyttöaste ja kaupankäynnin lisääntyvä likviditeetti ovat yhtä tärkeitä tekijöitä sähkömarkkinoiden yhdentymisen taustalla. Tanskan (Nord Pool) ja Saksan (EEX Spot) markkinoiden yhteenliittäminen käynnistettiin uudelleen marraskuussa 2009, ja tavoitteena on optimoida sähkövirta alueiden välillä. Syksyllä 2009 pohjoismaiset sekä keski- ja länsieurooppalaiset kantaverkkoyhtiöt sopivat markkinoiden yhteenliittämisestä niin sanotun price coupling -hintaperiaatteen pohjalta yhdeksän maan alueella.
Myös pohjoismaiset tasausmarkkinat kehittyivät vuoden aikana, kun Pohjoismaat ottivat käyttöön yhteiset tasausperiaatteet ja päivänsisäisen kaupankäynnin. Elbas-markkinat laajennettiin maaliskuussa 2009 myös Norjaan. Ne kattavat sen lisäksi Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Saksan.
Toukokuussa 2009 pohjoismaiset sääntelyviranomaiset ehdottivat yhteisesti,
että Pohjoismaihin olisi luotava harmonisoidut sähkön vähittäismyyntimarkkinat vuoteen 2015 mennessä. Pohjoismaiden energiaministerit hyväksyivät ehdotuksen lokakuussa 2009. Fortum tukee ehdotusta ja on täysin samaa mieltä eduista, joita tehokkuuden parantaminen ja asiakkaan valinnanvapauden lisääminen aiempaa kehittyneemmillä ja yhtenäisemmillä sähkön vähittäismyyntimarkkinoilla tuovat.
Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska Kraftnät, ehdotti marraskuussa 2009, että Ruotsi jaettaisiin neljään erilliseen hintaalueeseen Nord Poolissa. Ehdotusta on perusteltu tavoitteella hallita paremmin maan rajoitetun siirtokapasiteetin
Lähde: Nord Pool, futuurit 30.12.2009
aiheuttamia ruuhkia. Fortumin mielestä ehdotus vääristää kilpailua ja on ristiriidassa yhteisten eurooppalaisten sähkön tukkumarkkinoiden sekä integroitujen pohjoismaisten vähittäismyyntimarkki-
Lissabonin sopimus hyväksyttiin lopulta dännöllinen perusta, jota sillä ei aiemmin sanoen pyrkimystä sisäisiin energiamarkkinoihin. Lisäksi vuonna 2010 aloittavalla
Vuonna 2009 komissio varasi huomattavat määrärahat strategisiin energiahankkeisiin EU:n talouden elvytyspaketissa. Yhteensä 3,5 miljardia euroa on ehdotettu investointeihin hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin, merituulivoimahankkeisiin sekä kaasun ja sähkön yhteishankkeisiin.
Vuonna 2009 unionin käsiteltävänä ei ollut monia uusia politiikkaehdotuksia kesällä järjestettyjen europarlamenttivaalien vuoksi. Myös uuden komission neuvottelut veivät suurimman osan syksystä ja uusi komissio valittiin joulu-
Lähde: ICE
noiden luomispyrkimysten kanssa. EU:n sisäiset sähkömarkkinat
kuussa 2009. Joitakin EU:n politiikkoja pantiin kuitenkin täytäntöön vuonna 2009. Euroopan unionin sisämarkkinapaketti hyväksyttiin muodollisesti kesäkuussa 2009. Sisämarkkinoita koskevan lainsäädännön täytäntöönpano käynnistettiin perustamalla sähkön järjestelmästä vastaavien verkkoyhtiöiden (ENTSO-E) ja sääntelyelinten (ACER) kesken uusi yhteenliittymä, jolla on keskeinen rooli EU-paketin täytäntöönpanossa. ENTSO-E aloitti täyden toimintansa heinäkuussa 2009, ja se korvaa 34:ää maata edustavien 42 verkkoyhtiön aiemmat yhteenliittymät. Sisämarkkinapaketti edellyttää myös siirron ja tuotannon yhtyeenliittämisen purkamista. Tämän seurauksena Fortumin ja Pohjolan Voiman on vetäydyttävä suomalaisesta kantaverkkoyhtiöstä, Fingridistä, vuoden 2012 alkuun mennessä.
Ydinturvallisuutta koskeva direktiivi hyväksyttiin vuonna 2009. Siinä määritellään ydinturvallisuuteen liittyvät vähimmäisvaatimukset, jotka kaikkien jäsenvaltioiden on täytettävä. Komissio suunnittelee ehdotusta ydinjätehuoltodirektiiviksi vuoden 2010 aikana. Tämä on avaus EU-lainsäädännöstä ydinvoiman alueella, jolla EU-maat eivät ole aiemmin pystyneet sopimaan yhteisen lainsäädännön tarpeesta. Tämä on esimerkki markkinoiden integraation vaikutuksista, sillä yhteisiä sääntöjä tarvitaan.
Venäjän sähkömarkkinoiden vapauttaminen eteni suunnitelmien mukaan syvästä talouden taantumasta huolimatta. Kilpailluilla hinnoilla myydyn tukkusähkön osuus on vuodesta 2007 alkaen vähitellen korvannut tariffeihin perustuvaa osuutta. Vuoden 2009 alkupuoliskolla 30 % sähköstä myytiin kilpailluilla hinnoilla. Osuus kasvoi 50 %:iin heinäkuussa 2009 ja edelleen 60 %:iin vuoden 2010 alussa. Säännellyn osuuden sähkötariffien annettiin noudattaa polttoaineen hintojen ja inflaatiotason nousua. Sähkön tukkumarkkinoiden odotetaan vapautuvan kokonaan vuonna 2011. Myynti kotitalouksille säilyy kuitenkin säänneltynä vuoden 2011 jälkeenkin, jolloin tariffeja korotetaan vähitellen markkinoihin perustuvalle tasolle.
Vuodesta 2011 alkaen käytettävien pitkän aikavälin kapasiteettimarkkinoiden säännöt ovat valmisteilla, ja Venäjän hallituksen odotetaan hyväksyvän ne vuoden 2010 alussa. Tällä välin siirtymäajan kapasiteettimarkkinoiden säännöt pysyvät voimassa vuoteen 2011 asti. Kapasiteettimarkkinoiden luomisen tarkoituksena on tuottaa pitkäaikaista järjestelmävakautta, lisätä energiatehokkuutta ja luoda sähkömarkkinoille ennustettavissa olevat olosuhteet.
Venäjän futuurien sähköpörssi, ARENA, suunnittelee kaupankäyntiä sähkön rahoitusjohdannaisilla vuoden 2010 alkupuoliskolla. Myös jälkimarkkinoiden odotetaan käynnistyvän vuonna 2010. Palvelut, kuten ensisijainen ja toissijainen taajuussääntely, reaktiivinen sähkönsääntely ja hätäverkon valvonta,
myydään erillisissä huutokaupoissa, joita järjestelmistä vastaava systeemioperaattori hallinnoi.
Hallitus päätti tarkistaa pitkän aikavälin energiasuunnitelmaa, yleissuunnitelmaa, joka hyväksyttiin alun perin vuonna 2007. Asiakirjassa asetetaan energiasektorin kehitystavoitteet vuoteen 2020 asti, ja sen tavoitteena on varmistaa luotettava ja tehokas sähkön ja lämmön tuotanto. Tarkistus oli tarpeen todellisen kysynnän kehityksen ja alkuperäisten tavoitteiden merkittävän eron vuoksi. Päivitetyn yleissuunnitelman odotetaan valmistuvan vuonna 2010.
Lämmönjakelu Venäjällä on säänneltyä, ja tariffit asetetaan vuosittain kustannusmenetelmää käyttämällä. Tariffijärjestelmän muutos on valmisteilla, ja siirtymisestä RAB (Regulatory Asset Base) -järjestelmään vuonna 2012 keskustellaan. Lisääntyneet energiatehokkuusvaatimukset ovat lisänneet paineita muuttaa nykyistä sääntelyviitekehystä siten, että siihen voitaisiin sisällyttää tehokkuuden
| __ . |
||
|---|---|---|
| TWh | 2009 | |
| $M = -1$ , $-$ , $-$ , $-$ | $\sim$ |
Lähde: ENTSO-E, Kansalliset tilastot, vuoden 2009 luvut ennakkotietoja.
1) tuonti-vienti
| TWh | 2009 | 2008 | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|---|
| Vesivoma | 203 | 225 | 215 | 192 |
| Ydinvoima | 72 | 83 | 87 | 87 |
| Muu lämpövoima | 80 | 77 | 85 | 97 |
| Tuulivoima | 11 | 10 | 10 | 8 |
| Yhteensä | 366 | 395 | 397 | 384 |
| Nettotuonti (1 | 8 | –1 | 3 | 11 |
| TWh | 2009 | 2008 | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|---|
| Vesivoima | 176 | 166 | 179 | 173 |
| Ydinvoima | 164 | 164 | 160 | 156 |
| Muu lämpövoima | 652 | 706 | 676 | 665 |
| Yhteensä | 992 | 1 036 | 1 015 | 994 |
Lähde: 2006–2007 IEA, 2008-2009 luvut Venäjän ennakkotietoja.
parannushankkeita. Lisäksi asiakasryhmien sisäiset subventoinnit on tarkoitus poistaa vaiheittain tulevina vuosina.
Sähköyhtiöt olivat hyvässä kasvuvauhdissa talouskriisin iskiessä. Maailmanlaajuinen taantuma ja sitä seurannut kysynnän romahdus pakottivat yhtiöitä lykkäämään ja perumaan investointejaan ja keskittymään suorituskykyyn ja kannattavuuteen. Eurooppalaiset toimijat ovat ilmoittaneet erilaisista tehokkuustoimista ja -ohjelmista, joiden avulla ne ovat pureutuneet ongelmaan. Useat yhtiöt suunnittelevat toimintojensa ja organisaatioidensa tehostamista sekä joidenkin ydintoimintaan kuulumattomien omaisuuserien myymistä. Jotkin yhtiöt pyrkivät myös vakauttamaan tasettaan kokoamalla uutta omaa pääomaa markkinoilta.
Kaikkialla Euroopassa on erittäin suuri kapasiteetti-investointien tarve.
Sähkönkulutus Pohjoismaissa ja Venäjällä
Tulevina vuosikymmeninä merkittävä osa sähköntuotannon kapasiteetista vanhenee. Sähkön kysynnän odotetaan kasvavan taantuman jälkeen, tosin maltillisemmin kuin aikaisemmin ennustettiin.
Orgaaninen kasvu on edelleen useimpien sähköntuottajan suunnitelmissa markkinoiden yhdentyessä ja kasvaessa Euroopassa. Suuria yritysostoja ei ehkä lähitulevaisuudessa nähdä useimpien toimijoiden pidättäytyessä suurista velkarahoitteisista hankinnoista. Konsolidaation odotetaan kuitenkin jatkuvan pitkällä aikavälillä.
Kasvava poliittinen huomio ilmastonmuutokseen ja vähähiiliseen tuotantoon vauhdittavat orgaanista kasvua. EU:n jäsenmaiden pyrkiessä täyttämään uusiutuvaan energiaan liittyvät tavoitteensa tarvitaan runsaasti uutta uusiutuvaa sähköntuotantoa. Monissa maissa myös harkitaan suhtautumista ydinvoimaan uudelleen. Kansainvälinen energiajärjestö IEA vahvisti maailman energiamarkkinaa koskevassa vuosiraportissaan (World Energy Outlook 2009), että ydinvoimakapasiteetin on kaksinkertaistuttava vuoteen 2050 mennessä, jotta 80 prosentin CO2-vähennystavoite saavutettaisiin. Useissa Euroopan maissa suunnitellaankin nyt ydinvoiman rakentamista. Näihin maihin kuuluvat Suomi, Ranska, Liettua, Slovakia, Italia, Iso-Britannia, Bulgaria, Romania, Unkari, Puola ja Tšekki. Myös muun muassa Yhdysvalloilla, Kiinalla ja Etelä-Afrikalla on samankaltaisia suunnitelmia. Ruotsi ja Saksa ovat muuttaneet aiempia suunnitelmiaan vaiheittaisesta ydinvoimasta luopumisesta.
| TWh | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| POHJOISMAAT | 374 | 395 |
| Suomi | 81 | 87 |
| Ruotsi | 136 | 144 |
| Norja | 122 | 128 |
| Tanska | 35 | 36 |
| VENÄJÄ | 959 | 1 019 |
Lähde: ENTSO-E, kansalliset tilastot, vuoden 2009 luvut ennakkotietoja.
Lähde: APBE (Yleissuunnitelman päivittämisestä vastaava ennustelaitos)
Liikennesektori tuottaa jopa 14 % maailman kasvihuonepäästöistä. Sähkömoottorin korkeamman energiatehokkuuden ansiosta sähköauto vähentää primäärienergian kysyntää 75 %:lla tavalliseen polttomoottoriautoon verrattuna. Jos kaikista maailman autoista kolmasosa käyttäisi polttoaineenaan sähköä vuonna 2030, CO2-päästöt vähenisivät 1–3,5 gigatonnilla.
Energiayhtiöille lankeaa suuri vastuu. Niiden on turvattava riittävä sähkön ja lämmön tuotantokapasiteetti, häiriötön toimitus ja laadukkaat palvelut sekä yrityksille että kotitalouksille. Samalla energiayhtiöillä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, koska suurin osa kasvihuonekaasuista syntyy energian tuotannossa ja kulutuksessa. Nyt tehtävät päätökset vaikuttavat useiden sukupolvien elämään, sillä voimalaitosten keskimääräinen käyttöikä on 40–60 vuotta.
Euroopan energiajärjestelmä vuonna 2030 on hyvin samankaltainen kuin tänään. Täysin uusia, suuren mittaluokan tuotantomuotoja tuskin on otettu käyttöön, mutta uusia energiatehokkuuteen ja ilmastovaikutusten vähentämiseen tähtääviä innovaatioita sen sijaan hyödynnetään laajasti.
Fortumin investointien lähtökohtana on aina taloudellisesti kannattava tasapaino kapasiteetin lisäämistavoitteiden ja päästövähennystavoitteiden välillä. Fortum haluaa kehittää ja soveltaa uusia teknologioita, jotka tukevat kehitystä kohti hiilidioksiditonta energiajärjestelmää. Kaikki keinot ovat tarpeen, eikä kyse ole pelkästään teknologiasta. Paras tapa vähentää ympäristövaikutuksia on energian tehokas käyttö.
Eurooppalainen energiajärjestelmä vuonna 2030
Ydinvoimaa hyödynnetään laajalti sekä sähkön että lämmön tuotantoon. Nykyaikaiset ydinvoimalaitokset tuottavat CO2-päästötöntä peruskuormaa eurooppalaisen teollisuuden tarpeisiin ja ydinkaukolämmöllä on korvattu fossiilisia polttoaineita lämmöntuotannossa.
Aurinko-, tuuli- ja aaltovoima Euroopan länsirannikoilla tuotetaan laajalti energiaa tuulivoimalla ja etelässä hyödynnetään yhä enemmän aurinkoenergiaa. Rannikoilla energiaa tuotetaan myös aaltovoimalla.
Fossiiliset polttoaineet ovat merkittävä energianlähde vielä vuosikymmeniä eteenpäin. Niiden ilmastovaikutuksia voidaan vähentää ottamalla hiilidioksidipäästöt talteen. Jos hiilidioksidi otetaan talteen myös biopolttoaineita käyttävässä voimalaitoksessa, saadaan aikaan hiilinielu.
Vesivoima on laajalti käytössä varsinkin Pohjoismaissa. Vesivoimalla tuotettu sähkö on täysin hiilidioksidipäästötöntä, ja sillä on tärkeä rooli tuulivoimatuotantoa tasapainottamassa.
Biomassaa käytetään paljon Pohjolan metsäisillä alueilla, missä polttoainetta on saatavilla kustannustehokkaasti. Biomassa on hiilidioksidineutraali tapa tuottaa sähköä, lämpöä ja liikenteen polttoainetta.
Hajautettu energiantuotanto on nykypäivää. Älykkäät sähköverkot mahdollistavat pientuotannon sähkön syöttämisen verkkoon.
Eurooppalainen standardi sähköajoneuvojen lataukseen on otettu käyttöön. Sähköautojen määrä on kasvanut voimakkaasti, koska latausinfrastruktuuria on kehitetty ja liikenteen verotus perustuu päästöihin. Sähköautojen akkuja käytetään myös energian varastoimiseen.
Yhteiset eurooppalaiset sähkömarkkinat Parantuneiden siirtoyhteyksien ja yhteisten eurooppalaisten markkinoiden avulla sähkönkäyttäjä voi itse valita keneltä energiansa ostaa.
Fortum tarkisti investointiohjelmaansa talouskriisin aikana 0,8–1,2 miljardiin euroon vuodessa. Vahvan taseen ja vuotuisen investointiohjelman joustavuuden ansiosta Fortum on hyvissä asemissa markkinoiden elpyessä.
käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin olivat 929 miljoonaa euroa.
Maailmanlaajuinen talouskriisi vaimensi yleistä talouskasvua koko vuoden 2009 ajan, mikä vaikutti myös sähkön kysyntään. Fortum ylläpiti taloudellista joustavuuttaan ja panosti huomattavasti kustannusrakenteensa ja käyttöomaisuusinvestointiensa yksinkertaistamiseen. Yhtiö on hyvissä asemissa talouden alkaessa toipua syvästä taantumasta.
Fortumin investointisuunnitelman mukaan suurin osa kasvuinvestoinneista kohdistuu Heat- ja Russia-divisiooniin. Distributionissa Fortum investoi automaattiseen mittarinhallintaan (AMM) Suomessa. Ruotsissa AMM-projekti saatiin päätökseen vuonna 2009.
Vuonna 2009 Fortumin investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin olivat 929 miljoonaa euroa (2008: 2 624). Investoinnit ilman yrityshankintoja olivat 862 miljoonaa euroa (2008: 1 108).
Vuosittaisten kunnossapito- ja tuottavuusinvestointien määrä on noin 400–500 miljoonaa euroa. Kasvuinvestoinnit Venäjällä uuteen sähköntuotantokapasiteettiin jakautuvat epätasaisesti vuosille 2010–2015, ja niiden kokonaismäärän arvioidaan olevan noin 1,8 miljardia euroa. Keskimäärin tämä on 300 miljoonaa euroa vuodessa. Muut vuosittaiset käyttöomaisuusinvestoinnit kohdistuvat Pohjoismaiden ja Baltian alueen kasvuun, pääasiassa uuden sähkön ja lämmön yhteistuotantokapasiteetin (CHP) rakentamiseen.
Vuonna 2009 Fortum otti käyttöön kaksi uutta CHP-laitosta:
Vuonna 2010 otetaan kaupalliseen käyttöön kaksi uutta CHP-laitosta:
Tämän lisäksi Heat suunnittelee vähentävänsä merkittävästi hiilidioksidipäästöjä divisioonan sähkön- ja lämmöntuotannossa seuraavan vuosikymmenen aikana. Tukholmassa sijaitsevan Värtanin CHPlaitoksen uusiutuvan energian osuutta aiotaan kasvattaa nykyisissä yksiköissä 45 %:sta 70 %:iin vuoteen 2015 mennessä. Värtan on kaupungin suurin tuotantolaitos ja sen kapasiteetti on 389 MW sähköä, 1 700 MW lämpöä ja 125 MW kaukokylmää. Lisäksi Heat tutkii mahdollisuutta investoida useampiin uusiin tuotantoyksiköihin. Näihin kuuluu muun muassa uusi jätteenpolttoyksikkö Bristan CHP-laitoksella, joka voitaisiin ottaa käytöön vuonna 2013. Uuden yksikön
| Suunniteltu tuotantokapasiteetti (MW) |
||||
|---|---|---|---|---|
| Laitos | Polttoaine | Lämpö | Sähkö | Käyttöönotto |
| Tarto, Viro | Biomassa/turve | 50 | 25 | 2009 |
| Suomenoja, Suomi | Kaasu | 220 | 240 | 2009 |
| Oskarshamn 3, Ruotsi | Ydinvoima | 110(1 | 2009 | |
| Częstochowa, Puola | Biopolttoaine/hiili | 120 | 65 | 2010 |
| Pärnu, Viro | Biopolttoaine/turve | 45 | 20 | 2010 |
| Forsmark 1 ja 2, Ruotsi | Ydinvoima | 50(1 | 2009–2011 | |
| Oskarshamn 2, Ruotsi | Ydinvoima | 100(1 | 2011 | |
| Olkiluoto 3, Suomi | Ydinvoima | 400(1 | 2012 | |
| Forsmark 3, Ruotsi (2 | Ydinvoima | 30(1 | 2013 | |
| Brista, Ruotsi (2 | Jäte | 20 | 60 | 2013 |
| Klaipėda, Liettua | Biopolttoaine/jäte | 50 | 20 | 2013 |
| Vesivoiman tehonkorotukset, Suomi ja Ruotsi | Vesivoima | 100–150 | > 2015 |
1) Fortumin osuus
2) Investointipäätös tehdään myöhemmin
kapasiteetti olisi 20 MW sähköä ja 60 MW lämpöä. Alustavat suunnitelmat sisältävät myös uuden biopolttoaineella toimivan yksikön Värtanin CHP-laitoksella, joka otettaisiin kaupalliseen käyttöön vuonna 2016.
Vuonna 2008 Fortum otti merkittävän strategisen askeleen ostamalla venäläisen alueellisen sähköntuotantoyhtiön TGC-10:n, joka toimii Uralin ja Länsi-Siperian öljyn- ja kaasuntuotantoalueilla. Yritys sai uuden nimen OAO Fortum vuonna 2009. Vuoden 2009 lopussa Fortumin omistusosuus OAO Fortumista oli noin 95 %.
Fortum on sitoutunut toteuttamaan OAO Fortumin 2 300 MW:in investointiohjelman vuoteen 2015 mennessä. Silloin OAO Fortumin sähköntuotantokapasiteetti on kasvanut noin 80 % nykyisestä 2 800 MW:sta 5 050 MW:iin.
Investointiohjelma koskee seitsemää yksikköä. Fortum aikoo lykätä yhteensä kolmea seitsemästä yksiköstä 1–3 vuodella. Yksiköt, joiden käyttöönotto lykkääntyy, vastaavat yhteensä hieman yli puolta suunnitellusta 2 300 MW:n kapasiteettilisäyksestä.
Vuoden 2009 lopussa investointiohjelman arvioitu kokonaisarvo vuosille 2010–2015 oli 1,8 miljardia euroa. Seuraavien yksiköiden odotetaan
valmistuvan kaupalliseen käyttöön vuonna 2010:
Investointiohjelman toteutus eteni hyvin vuonna 2009. Vuonna 2010 kaupalliseen käyttöön otettavien kolmen yksikön lisäksi Njaganin uuden voimalaitoksen rakentaminen Pohjois-Uralin alueella jatkui. Kun voimalaitos on valmis, siinä on kolme maakaasulla toimivaa 400 MW:n sähköntuotantoyksikköä. Tjumenin CHP-2-laitoksessa jatkettiin viidennen yksikön suunnittelua. Tämän maakaasulla toimivan yksikön sähköntuotantokapasiteetiksi tulee 450 MW.
Power-divisioonassa Fortumin ydinvoimaosakkuusyhtiöt rakentavat uutta ydinvoimakapasiteettia Suomeen. Ruotsissa ydinvoimakapasiteettia lisätään nykyisten reaktorien perusparannuksilla Forsmarkissa ja Oskarshamnissa. Tähän liittyvät käyttöomaisuusinvestoinnit näkyvät pääasiassa Fortumin ydinvoimaosakkuusyhtiöissä, joita ei yhdistellä Fortumin tilinpäätöksessä.
| Sähköntuotantokapasiteetti (MW) | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Laitos | Polttoaine | Nykyinen Suunniteltu | Yhteensä | ||
| Tjumen CHP-1 | Kaasu | 472 | 190 | 662 | |
| Tobolsk CHP | Kaasu | 452 | 210 | 662 | |
| Tšeljabinsk CHP-3 | Kaasu | 360 | 220 | 580 | |
| Tjumen CHP-2 | Kaasu | 755 | 450 | 1 205 | |
| Njagan GRES | Kaasu | 3x400 | 1 200 | ||
| Argajaš CHP | Hiili, kaasu | 195 | 195 | ||
| Tšeljabinsk CHP-1 | Hiili, kaasu | 149 | 149 | ||
| Tšeljabinsk CHP-2 | Hiili, kaasu | 320 | 320 | ||
| Tšeljabinsk GRES | Kaasu | 82 | 82 | ||
| OAO Fortum | 2 785 | 2 270 | 5 055 |
Fortum osallistuu Suomen viidennen ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseen (Olkiluoto 3, 1 600 MW). Voimalaitosta rakentaa Teollisuuden Voima (TVO), jossa Fortumilla on noin 25 % omistusosuus. Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikön TVO:lle toimittava AREVA-Siemens on ilmoittanut, että laitoksen käynnistys siirtyy vuoteen 2012. TVO on arvioinut AREVA-Siemensin raporttien perusteella, että käyttöönotto voi siirtyä jopa vuotta 2012 myöhempään ajankohtaan.
TVO:n investointi on rahoitettu pääasiassa ulkopuolisilla lainoilla (noin 75 % kokonaisinvestoinnista), osakeanneilla ja TVO:n omistajien myöntämillä osakaslainoilla. Vuonna 2009 TVO:n yhtiökokous päätti nostaa yhtiön osakepääomaa 100 miljoonalla eurolla, josta Fortumin osuus oli 25 miljoonaa euroa. Pääomankorotus oli osa Fortumin 180 miljoonan euron kokonaissitoumusta Olkiluoto 3 -projektiin. Osakepääoman korotus maksettiin vuonna 2009. Lisäksi TVO:n osakkeenomistajat allekirjoittivat sitoumuksen 300 miljoonan euron osakaslainasta TVO:lle vuonna 2009. Laina on käytettävissä vuoden 2013 loppuun asti. Fortumin osuus tästä sitoumuksesta on enintään 75 miljoonaa euroa.
Helmikuussa 2009 Fortum toimitti Suomen hallitukselle hakemuksen periaatepäätöksestä rakentaa uusi ydinvoimalaitosyksikkö Loviisaan. Uudesta yksiköstä tulisi sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos ja se voitaisiin ottaa käyttöön vuoden 2020 alussa. Uuden yksikön suunniteltu käyttöikä on vähintään 60 vuotta. Hakemuksessa esitellään viisi erilaista laitosvaihtoehtoa, jotka kaikki täyttäisivät valmistuttuaan Suomen tiukat turvallisuusmääräykset. Fortum on yksi kolmesta periaatepäätöstä hakeneesta yhtiöstä Suomessa.
TVO, jossa Fortum on vähemmistöosakas, jätti vuonna 2008 periaatepäätöshakemuksensa neljännen ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta Eurajoen Olkiluotoon.
Suomen hallituksen odotetaan tekevän eduskunnalle esityksen vuoden 2010 aikana siitä, mitkä kolmesta hakijasta saavat myönteisen periaatepäätöksen. Eduskunnan odotetaan äänestävän esityksestä loppuvuodesta.
Ydinvoiman tehonkorotuksia Ruotsissa Oskarshamnin ja Forsmarkin voimalaitoksissa Ruotsissa on suunniteltu tehonkorotuksia lähitulevaisuudessa. Fortum omistaa noin 23 % Forsmarks Kraftgrupp AB:stä ja noin 43 % OKG AB:stä (Oskarshamn). Fortumin osuus lisäkapa-
120 80 40 0 Futuurit 29.1.2010 95 00 05 10 15
Arvioidut laitoksen eliniän aikaiset kustannukset 2014 nimellishinnoilla.
Uudessa vesivoimassa ja tuulivoimassa suuret vaihtelut johtuvat sijainnista ja olosuhteista.
siteetista olisi noin 290 MW. Osa näistä projekteista vaatii vielä viranomaisluvat. Fortumin ruotsalaiset ydinvoimaosakkuusyhtiöt rahoitetaan pääasiassa osakaslainoilla suhteessa kunkin osakkeenomistajan omistusosuuden mukaan.
Oskarshamn 3:ssa tehtiin perusparannus vuonna 2009, ja 1 152 MW:n yksikkö oli poissa käytöstä maaliskuun alusta joulukuun puoliväliin. Yksikön tehoa nostettiin 1 152 MW:sta noin 1 400 MW:iin. Fortumin osuus lisäyksestä oli noin 110 MW.
Ruotsin ydinvoimalaitosten tehonkorotusohjelman odotetaan etenevän seuraavasti:
Ruotsissa hallitus esitteli uuden ilmastoja energiastrategiansa, joka mahdollistaa keskustelun uusien ydinvoimareaktorien rakentamisesta vanhojen tilalle nykyisissä voimalaitospaikoissa.
Fortumin Power-divisioonan investointiohjelmaan sisältyy perusparannusinvestointeja useisiin vesivoimalaitoksiin kapasiteetin kasvattamiseksi, turvallisuuden parantamiseksi ja hyvän käytettävyyden säilyttämiseksi. Nämä sisältyvät kunnossapidon ja tuottavuuden käyttöomaisuusinvestointeihin konsernitasolla. Vesivoimalaitosten perusparannusohjelma parantaa Fortumin sähköntuotantokapasiteettia vuosittain keskimäärin 20–30 MW vuoteen 2015 mennessä.
Fortum tutkii mahdollisuutta investoida useisiin tuulivoimahankkeisiin Pohjoismaissa. Selvitykset koskevat tuulivoimapuistoja sekä rannikolla että merialueilla. Suomessa Fortum ja Metsähallitus ovat aloittaneet yhteisen tuulivoimahankkeen Kuolavaaran-Keulakkopään alueella, Kittilän ja Sodankylän kunnissa. Alustavien arvioiden mukaan alueelle voidaan rakentaa kahdeksantoista 2–3 MW:n tuulivoimalaa, jotka tuottavat uusiutuvaa energiaa 100–120 gigawattituntia vuodessa.
Lisäksi Fortum aloitti ympäristövaikutusten arviointimenettelyn viiden tuulivoimalaitoksen rakentamiseksi Bergön saarelle, joka sijaitsee Maalahden kunnassa Suomessa. Tuulivoimalaitosten kokonaiskapasiteetti olisi 15–20 MW.
Helmikuussa 2010 Ruotsin energiavirasto myönsi Fortumille ja aaltovoimalaitteiden toimittaja Seabeased Industrylle 14 miljoonaa euroa investointitukea täysimittaisen aaltovoimalaitoksen kehittämiseen ja rakentamiseen Ruotsin länsirannikolle. Valmistuessaan 10 MW:n tuotantoyksikkö on maailman suurin aaltovoimalaitos. Investoinnin kokonaissumman arvioidaan olevan noin 25 miljoonaa euroa. Investointipäätöstä ei vielä ole tehty.
Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää perustavanlaatuista muutosta kaupunkien rakentamisessa ja niissä asumisessa. Tulevaisuuden ekokaupungit perustuvat älykkäisiin sähköverkkoratkaisuihin, ekotehokkaaseen rakentamiseen, vähäpäästöiseen liikenteeseen ja kestäviin lämmitysratkaisuihin.
Kaupungeissa asuvien osuuden odotetaan kasvavan 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Maailman asukasmäärän nopeaa kasvua kuvataan YK:n raportissa (2005 Revision of the UN World Urbanization Prospects report). Maailmanlaajuisesti kaupungeissa asuvien osuus koko väestöstä kasvoi dramaattisesti 13 prosentista (220 milj.) 29 prosenttiin (732 milj.) vuosina 1900–1950 ja oli vuonna 2005 jo 49 prosenttia (3,2 miljardia). Vuonna 2008 kaupunkilaisten lukumäärä ylitti ensimmäistä kertaa maaseudulla asuvien määrän. YK:n mukaan kaupungeissa asuvien osuus väestöstä kasvaa edelleen kaikilla mantereilla, ja sen odotetaan kasvavan 60 prosenttiin (4,9 miljardia) vuoteen 2030 mennessä. Tämä kehitys on aiheuttanut kaupungeissa kestävän kehityksen ongelmia, kuten ilman ja veden saastumista, liikenneruuhkia sekä asumiseen liittyviä ja sosiaalisia haasteita.
Kestävä kaupunki eli ekokaupunki on suunniteltu ympäristövaikutukset huomioon ottaen. Sen asukkaat pyrkivät minimoimaan energian- ja vedenkäytön sekä ruoan tuonnin ja aiheuttamaan mahdollisimman vähän lämpöpäästöjä ja saasteita.
Kestävä kaupunki pystyy tuottamaan oman energiansa uusiutuvista energianlähteistä. Perusajatuksena on jättää pienin mahdollinen ekologinen jalanjälki, minimoida päästöt, käyttää maata tehokkaasti sekä kompostoida jätteet – kierrättää ne tai muuntaa energiaksi – vähentäen näin kaupungin ilmastovaikutuksia.
Fortum on ollut aktiivisesti mukana kestävien kaupunkien kehitystyössä. Yksi esimerkki kestävästi rakennetusta ympäristöstä on Hammarby Sjöstad Tukholmassa. Fortum on ollut mukana kehittämässä aluetta ja siihen liittyvää ekomallia yhdessä Tukholman vesilaitoksen ja jätteenkäsittelylaitoksen kanssa. Alueella on alusta asti ollut tiukat rakennuksia, teknisiä asennuksia ja liikennettä koskevat ympäristövaatimukset.
Fortumin tavoitteena on toimia yhä aktiivisemmin kumppanina hankkeissa, joissa edistetään kestävien kaupunkien kehitystä. Tulevaisuuden kestävien kaupunkien peruselementti on älykäs verkko, jonka kautta sähköntoimittajat siirtävät sähköä kuluttajille kaksisuuntaisella digitaalitekniikalla. Tämä tekniikka ohjaa myös kuluttajien kodeissa olevia sähkölaitteita. Älykkäämpien sähköverkkojen kehitystyön taustalla on tarve lisätä uusiutuvaa energiantuotantoa ja energiatehokkuutta. Energiatekniikan ja ICTalan nopea kehitys onkin edesauttanut uusien, älykkäämpien verkkoratkaisujen käyttöönottoa.
Fortum on keskittynyt tulevaisuuden älykkään verkon rakentamisessa erityisesti sähköverkon kehittämiseen, hajautettuihin energiajärjestelmiin (enemmän pienimuotoista, paikallista tuotantoa)
ja älykotisovelluksiin. Esimerkkinä Fortumin pioneerityöstä tällä alueella on joustava ja tehokas sähköverkko, jota yhtiö kehittää Tukholman Norra Djurgårdsstadenin alueella yhteistyössä ABB:n kanssa.
˭ Lue lisää sivulta 39.
Tulevaisuuden älykkäät kodit ovat erittäin energiatehokkaita rakennuksia, jotka mittaavat ja optimoivat energian käyttöä. Älykotien energianhallintaa ohjaavat älykkäät sähkömittarit, joiden avulla kuluttajat voivat kontrolloida energiankäyttöään itse. Automaattinen mittarinhallinta (AMM) antaa kuluttajille monenlaista tietoa kotitalouden sähkönkulutuksesta. Älykkäiden sähkömittarien ja niiden mahdollistamien uusien palvelujen avulla kuluttajat voivat seurata käyttämänsä sähkön määrää ja käyttöajankohtaa. Fortum on asentanut Ruotsissa jo 844 000 älykästä mittaria. Suomessa asennukset alkavat vuonna 2010.
Tulevaisuuden kestävät kaupungit tarjoavat paikalliselle, pienimuotoiselle sähköntuotannolle, kuten pienille tuulivoimalaitoksille tai katolla sijaitseville aurinkopaneeleille, täysin uusia liiketoimintamalleja. Toisinaan asiakas voi tuottaa sähköä yli oman tarpeen ja myydä sen takaisin sähköyhtiölle. Tällöin kuluttajista tulee yhä suuremmassa määrin myös sähkön tuottajia.
Kuvassa on käytännön esimerkki kestävän kaupungin toiminnasta verrattuna tämänhetkiseen järjestelmään, jossa sähköntuotanto on keskitetty ja sähkö kulkee vain yhteen suuntaan.
Älykotien kehitystyössä korostuu myös sähkön yleistyvä käyttö liikenteessä fossiilisten polttoaineiden tilalla. Fortum uskoo, että sähköajoneuvot tarjoavat hyvän mahdollisuuden vähentää päästöjä. Kun autoon ladataan hiilidioksidipäästöttömillä energiamuodoilla tuotettua sähköä, sen elinaikaiset hiilidioksidipäästöt laskevat lähelle nollaa. Tulevaisuudessa sähköautojen akut ladataan yleensä kotona joko sähköverkosta tai paikallisesti tuotetulla sähköllä.
Fortum on kehittänyt aktiivisesti yhdistettyä lämmön- ja sähköntuotantoa (CHP), jossa voimalaitos tuottaa samanaikaisesti sekä sähköä että lämpöä. CHP on yhteisön energiatehokkuuden kannalta erittäin hyvä vaihtoehto, sillä sen avulla polttoaineen sisältämästä energiasta hyödynnetään lähes 90 prosenttia.
Toinen esimerkki ekotehokkaasta lämmityksestä on sähkön ja kaukolämmön tai -kylmän tuottaminen jätteitä polttamalla. Jätteiden hyödyntäminen energianlähteenä korvaa muilla polttoaineilla tuotettua energiaa ja vähentää näin myös kasvihuonepäästöjä. Fortumin Tukholmassa sijaitseva CHP-voimalaitos Högdalen on tuottanut energiaa jätteestä vuodesta 1970 alkaen. Voimalaitos on yksi Euroopan uudenaikaisimmista jätteenpolttolaitoksista ja sitä kehitetään jatkuvasti.
Myös kalliosta saatava lämpö mahdollistaa asuntojen lämmittämisen edullisesti ja ympäristömyötäisesti. Fortum, YIT ja Uponor ovat kehittäneet alueellisen kalliolämpöratkaisun, joka otetaan ensimmäisenä Suomessa käyttöön Nupurinkartanon 500–600 asukkaan uudella asuinalueella Espoossa. Asunnot ja käyttövesi lämmitetään energiatehokkaasti ja ilman hiilidioksidipäästöjä.
Fortumin näkemyksen mukaan tulevaisuuden energiajärjestelmän tulisi perustua hiilidioksidipäästöttömään sähköntuotantoon ja hyvään energiatehokkuuteen. Tämä mainitaan myös Fortumin tutkimuksen ja kehityksen (T&K) visiossa, jonka tavoitteena on pyrkiä varmistamaan hiilidioksidipäästötön ja kestävään kehitykseen perustuva tulevaisuus.
Energiateknologiaosaaminen on keskeistä tehokkaan, luotettavan ja päästöttömän energiantuotannon ja uusien kestävien energiaratkaisujen kehittämisessä. Hiilidioksidipäästöttömään energiajärjestelmään siirtyminen tulisi tapahtua verrattain nopeasti, jotta ilmastonmuutosta hillitsevät tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Fortumin T&K-toiminnalla on neljä painopistealuetta, jotka kaikki tähtäävät visioon hiilidioksidipäästöttömästä ja kestävään kehitykseen perustuvasta tulevaisuudesta: nykyisen toiminnan jatkuva parantaminen, kasvumahdollisuuksien luominen, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja päästöttömän energiajärjestelmän kehittäminen pitkällä aikavälillä.
T&K-toiminnan perustana on verkostojen ja kumppanuussuhteiden rakentaminen johtavien tutkimusorganisaatioiden, suunnittelualan yritysten sekä voimalaitosten ja laitteiden toimittajien kanssa.
Vuonna 2009 Fortumin T&K-toiminta painottui voimakkaasti ydinvoimalla toimivan yhdistetyn lämmön- ja sähköntuotantolaitoskonseptin, älykkäiden verkkojen ja sähköajoneuvojen latausinfrastruktuurin kehittämiseen.
Ydinvoiman tutkimus ja kehitys on aina ollut tärkeä osa Fortumin tutkimus- ja kehitystoimintaa. Periaatepäätöshakemus Loviisa 3:sta jätettiin vuonna 2009, ja samaan aikaan tutkittiin aktiivisesti ydinvoimalaitoksen tuottaman lämmön hyödyntämistä kaukolämpönä.
Mahdollisuus korvata hiilellä ja maa kaasulla toimivia sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksia pääkaupunkiseudulla Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksiköllä tuotetulla kaukolämmöllä voisi vähentää Suomen CO2-päästöjä jopa 4 miljoonalla tonnilla vuodessa. Helsingin alueen CO2 päästöjä voitaisiin ydinkaukolämmön avulla vähentää noin 60 %. Ydinkaukolämpöratkaisu parantaisi myös ydinvoimalaitoksen yleistä tehokkuutta noin 40 %:sta 55–70 %:iin, voimalaitoksen koosta riippuen.
Kaikki ydinvoimalaitoksissa syntyvä höyry käytetään yleensä sähköntuotantoon, mutta ydinkaukolämpömallissa osa höyrystä hyödynnettäisiin prosessilämpönä teollisuuden tai kaukolämmön tarpeisiin.
Fortum kehittää yhteistyössä turbiinivalmistajien kanssa konsepteja höyryn erottamiseksi saavuttaakseen optimaalisen tasapainon sähkön- ja lämmöntuotannon välillä. Yksi suurimmista teknisistä haasteista on lämmönsiirtojärjestelmän rakentaminen. Alustavissa suunnitelmissa putket kulkisivat suuressa kalliotunnelissa, joka takaisi vakaat olosuhteet ja mahdollisuuden huoltotoimiin.
Fortum on mallintanut ja simuloinut lämmönsiirtojärjestelmää Apros-simulointiohjelmistolla, jota yhtiö on kehittänyt pitkäjänteisesti VTT:n kanssa.
Tuloksista saadaan tietoja turvajärjestelmien suunnittelua sekä lämmönsiirtojärjestelmän rakenteellisen toimivuuden laskelmia varten. Lämmönsiirron simulaatiomalli yhdistetään myöhemmin ydinvoimalaitosmalliin kattavia ydinturvallisuusanalyyseja varten. Näin voidaan varmistaa, ettei ydinturvallisuus vaarannu ydinkaukolämpösovelluksessa.
Älykkäistä sähköverkoista tuli Fortumin T&K-toiminnan keskeinen uusi osa-alue vuonna 2009. Älykäs verkko on sähköverkko, joka yhdistää sähkön tuottajat sekä loppukäyttäjät ja varmistaa siten ympäristömyötäisen, kustannustehokkaan ja turvallisen sähköntoimituksen.
Fortum käynnisti vuoden aikana useita konkreettisia älykkäisiin verkkoihin liittyviä kehityshankkeita. Yhteistyössä ABB:n kanssa käynnistettiin hanke, jossa suunnitellaan ja asennetaan Euroopan ensimmäinen laajamittainen, kaupunkiin suunnattu älykäs sähköverkko Tukholman uuteen kaupunginosaan. T&K-hankkeessa testataan joustavaa ja tehokasta sähköverkkoa Tukholman uudella Norra Djurgårdsstadenin alueella. Fortum ja ABB kehittävät erilaisia ratkaisuja varmistaakseen, että kaupunginosassa uusiutuvista energianlähteistä, kuten aurinkopaneeleista, tuotettu ylijäämäenergia voidaan syöttää sähköverkkoon. Lisäksi sähköautot voidaan ladata verkosta, ja niiden sähkö
on mahdollista myös syöttää takaisin verkkoon. Järjestelmä mahdollistaa energian varastoinnin, mikä puolestaan tekee jakeluverkosta aiempaa joustavamman ja auttaa näin vähentämään kulutusta ja päästöjä.
Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä Cleen Oy aloitti vuonna 2009 ensimmäisen älykkäisiin sähköverkkoihin ja energiamarkkinoihin (Smart grids and Energy Markets eli SGEM) liittyvän viisivuotisohjelman. Fortum osallistui aktiivisesti ohjelman valmisteluun ja on mukana useissa sen kehityshankkeissa. Älykkäiden sovellusten esitteleminen todellisissa ympäristöissä on keskeinen osa ohjelmaa ja siinä tutkitaan muun muassa, miten asiakaskäyttäytymisen trendit vaikuttavat verkkojen tulevaan kehitykseen. Toinen tärkeä osa-alue on kartoittaa ne vaiheet, joiden avulla nykyisestä verkosta siirrytään kohti tulevaisuuden älykkäitä verkkoja. Fortumilla on useita opinnäytetöiden tai väitöskirjojen laatijoita, joiden aihe liittyy SGEM-ohjelmaan.
Sähköautot ovat olennainen osa tulevaisuuden liikennettä. Jos sähköauto ladataan ilman CO2-päästöjä tuotetulla sähköllä, ajaminen on täysin päästötöntä. Fortum edistää ladattavien sähköautojen käyttöönottoa kehittämällä niiden tarvitsemaa infrastruktuuria ja luomalla niille kysyntää.
Vuonna 2009 Fortum jatkoi aktiivisesti
sähköajoneuvoihin liittyviä hankkeita. Yhteistyö Suomessa Espoon ja Ruotsissa Tukholman ja Karlstadin kaupunkien kanssa sähköautojen käyttöönoton edistämiseksi jatkui. Lisäksi Fortum käynnisti Valmet Automotiven (osa Metsokonsernia) kanssa yhteistyön, jonka tavoitteena on esitellä täysin sähköllä toimiva konseptiauto Geneven autonäyttelyssä maaliskuussa 2010. Vuonna 2009 Fortum teki yhteistyötä Mitsubishin kanssa markkinoimalla iMiEViä – ensimmäistä massamarkkinoille suunnattua täyssähköautoa. Fortum osallistui myös ruohonjuuritason pioneerityöhön tukemalla suomalaista Sähköautot – Nyt! -hanketta. Ruotsissa Fortum käynnisti
Fortum ja TVO kehittävät yhteistyössä Siemensin ja Maerskin kanssa hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia (CCS) koskevaa ratkaisua Meri-Porin voimalaitokseen vuoteen 2015 mennessä. Meri-Porin CCS-hankkeen, FINNCAPin, tavoitteena on päästä osaksi EU:n CCS-demonstraatio-ohjelmaa ottamalla talteen ja varastoimalla yli 1,2 megatonnia hiilidioksidia vuosittain.
Hanke pienentäisi Suomen kansallisia hiilidioksidipäästöjä noin 1,5 %. Myös rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöt vähenisivät merkittävästi. Hankkeella olisi huomattava vaikutus paikalliseen ja kansalliseen talouteen, ja se voisi edesauttaa uuden teknologiakeskittymän syntymistä Suomeen.
yhteistyön Preem-huoltoasemien kanssa liittyen latausinfrastruktuurin testaamiseen.
Konsernin tutkimus- ja kehitysmenot olivat vuonna 2009 yhteensä 30 miljoonaa euroa (2008: 27). Menojen kasvu johtuu pääasiassa hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin sekä sähköautoihin liittyvän toiminnan lisääntymisestä. Fortumin tutkimus- ja kehitysmenot vuonna 2009 olivat 0,5 % liikevaihdosta (2008: 0,5) ja 0,9 % kaikista kuluista (2008: 0,8).
˭ Lisätietoja on osoitteessa www.fortum.fi/tutkimus
Talvinen maisema Hästholmenissa, missä Loviisan ydinvoimalaitos sijaitsee. Ydinvoimalla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, sillä se on hiilidioksidipäästötön energiantuotannon muoto. Elinkaarivertailussa ydinvoiman hiilidioksidipäästöt ovat yhtä vähäiset kuin tuuli-, vesi- ja aurinkovoiman.
*Luku kertoo Fortumin energiantuotannon kokonaishiilidioksidipäästöt vuosina 1990 ja 2009 jaettuna vastaavan vuoden vertailukelpoisella sähkön- ja lämmöntuotannolla.
Kestävä kehitys on tärkeä osa Fortumin strategiaa ja visiota, ja Fortum uskoo vahvasti sen olevan yksi liiketoiminnan menestystekijöistä. Eettisyys, joka on yksi Fortumin yhteisistä arvoista, ilmaisee myös vahvaa sitoutumistamme kestävään kehitykseen.
Fortumin kestävän kehityksen politiikka ja siihen liittyvät toimintaperiaatteet, jotka löytyvät Fortumin verkkosivuilta, määrittelevät painopistealueet ja keinot, joilla yhtiö edistää kestävää kehitystä. Politiikkaa toteutetaan kestävän kehityksen ohjelman kautta. Ohjelmassa määritellään koko konsernin yhteiset pitkän ja keskipitkän aikavälin tavoitteet, jotka ohjaavat divisioonien vuosittaista tavoitteiden asettamista ja operatiivista suunnittelua. Tuloksista raportoidaan Fortumin verkkosivuilla (www.fortum.fi/ kestavakehitys) ja vuosikertomuksessa.
Fortumin toiminnan tarkoitus "Energiamme edesauttaa nykyisten ja tulevien sukupolvien elämää" luo perustan
yhtiön tavoitetilalle: haluamme olla hiiliniukan yhteiskunnan mahdollistaja, vastuullisena tunnettu energiayhtiö sekä toimittaa asiakkaillemme kestäviä energiaratkaisuja.
Fortumin toimintaohjeessa määritellään koko yhtiössä noudatettavat liiketoimintaperiaatteet. Kaikkien Fortumin työntekijöiden odotetaan noudattavan näitä periaatteita käyttäytymisessään ja työssään – poikkeuksetta. Toimintaohje perustuu Fortumin arvoihin ja sisältää
esimerkiksi työntekijöiden oikeuksiin, asiakkaiden ja liiketoimintakumppaneiden kanssa toimimiseen, yhteiskuntaja ympäristövastuullisuuteen sekä turvallisuuteen liittyviä periaatteita.
Fortumin sisäinen tarkastus varmistaa, että yhtiö noudattaa sen toimintaan liittyviä lakeja ja määräyksiä sekä yhtiön omia toimintaperiaatteita ja riskienhallintapolitiikkaa.
Fortumin tavoitteena on pysyä yhtenä toimialansa vähäpäästöisimmistä yhtiöistä. Ilmastonmuutoksen hillitseminen on keskeinen osa Fortumin strategiaa.
Koska suurin osa maailman kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin energian tuotannosta ja kulutuksesta, energiateollisuuden velvollisuutena on toimia aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ilmastonmuutos on Fortumille tärkeä liiketoimintatekijä, johon sisältyy sekä riskejä että mahdollisuuksia.
Fortumin perimmäisenä tavoitteena on olla hiilidioksidipäästötön sähköja lämpöyhtiö. Tämän saavuttaakseen yhtiö on asettanut tavoitteet sähkön- ja lämmöntuotannonsa hiilidioksidipäästöille. Näillä tavoitteilla Fortum pyrkii
jatkuvasti pitämään CO2-päästönsä energia-alan alhaisimpien joukossa. Vuonna 2009 yhteensä 69 % Fortumin sähköntuotannosta oli hiilidioksidipäästötöntä. EU-maissa CO2-päästöttömän sähköntuotannon määrä oli 91 %.
Fortumin hiilidioksidin ominaispäästöt vuonna 2009:
Fortumin muut ympäristötulokset vuonna 2009:
Fortumin energiantuotannon CO2-päästöt vuonna 2009:
Vuoden 2009 lopussa 99 % Fortumin toiminnoista EU:n alueella oli ympäristösertifioitu.
| 2009 | 2008 | |
|---|---|---|
| Hiilidioksidipäästöt, tuhatta tonnia | 21 796 | 17 600 |
| Rikkidioksidipäästöt, tuhatta tonnia | 14,3 | 16,8 |
| Typen oksidien päästöt, tuhatta tonnia | 30,8 | 29,5 |
| Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt, g/kWh (omat laitokset + osuudet) | 176 | 134 |
| Uusiutuvien energianlähteiden osuus sähköntuotannossa, % | 36 | 38 |
| Hiilidioksidipäästöttömien energianlähteiden osuus sähköntuotannossa, % | 69 | 75 |
| Uusiutuvien energianlähteiden osuus lämmöntuotannossa, % | 17 | 19 |
2005–2007: noin 8,7 vuodessa) • Sähköntuotannon ominaispäästöt (Venäjä mukaan lukien) 176 g/kWh (2008: 134)
EU-alueen ja sen ulkopuolisen tuotannon hiilidioksidipäästöille on asetettu erilliset tavoitteet.
˭ Lisätietoja on osoitteessa www.fortum.fi/ kestavakehitys
Fortumin tärkein keino ilmastonmuutoksen hillinnässä on CO2-päästöttömän energiantuotannon lisääminen. Uusiutuvat energianlähteet ovat tulevaisuuden energiaratkaisujen keskeinen osa, ja niiden käyttö luo Fortumille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Myös ydinvoima on merkittävä osa Fortumin hiilidioksidipäästötöntä energiantuotantoa. Yhtiö kehittää jatkuvasti vesivoimatuotantoaan ja pyrkii lisäämään biomassan, jäteperäisten polttoaineiden sekä tuulivoiman käyttöä. Fortum investoi myös tulevaisuuden uusiutuvan energiantuotannon teknologioihin, kuten aaltovoimaan. ˭ Lue lisää sivuilta 32–35.
Vuonna 2009 uusiutuvien energianlähteiden osuus oli 48 % (2008: 46) Fortumin sähköntuotannosta ja 36 % (2008: 32) lämmöntuotannosta EU-maissa.
X parantaa voimalaitosten energiatehokkuutta ja vähentää ominaispäästöjä
Fortumin ilmastotavoitteet EU:ssa vuoteen 2020 mennessä:
Graafit sivuilla 42–44: Ympäristötietoja ei ole varmennettu, ja ne voivat vielä muuttua hieman tarkistusvaiheessa. Kokonaispäästöluvuissa ovat mukana Meri-Porin ja Kirkniemen voimalaitokset, vaikka ne olivatkin vuokrattuna vuonna 2009.
Biomassan kokonaiskäyttö oli 8,0 terawattituntia (TWh) (2008: 8,1). Vuonna 2009 Fortumin käyttämistä polttoaineista biopolttoaineiden osuus oli sähköntuotannossa 2 % ja lämmöntuotannossa 11 %. Fortum käyttää myös jätteitä polttoaineena energiantuotannossa. Vuonna 2009 Fortum käytti jäteperäistä polttoainetta 1,4 TWh (2008: 1,7).
Fortum sitoutui maaliskuussa 2009 yhdessä 61 eurooppalaisen energiayhtiön kanssa allekirjoittamallaan julistuksella tavoittelemaan hiilineutraalia energiantuotantoa vuoteen 2050 mennessä. Allekirjoittaneet yhtiöt edustavat yli 70 prosenttia EU:n sähköntuotannosta. Julistuksessa sähköisten teknologioiden
hyödyntäminen nähdään tärkeänä myös muiden avainsektoreiden hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä.
Hiilidioksidipäästöjen vähentämisen lisäksi Fortum noudattaa EU-toiminnoissaan ympäristölupien vaatimuksia esimerkiksi rikkidioksidi- ja typen oksidipäästöissä sekä hiukkaspäästöissä. Fortumin tavoitteena on vähentää näitä päästöjä Venäjän toiminnoissa.
%
Kioton mekanismit ovat tärkeä osa Fortumin ilmastostrategiaa. Yhtiö on aktiivisesti parantanut osaamistaan ja hallintoa mekanismeihin liittyen ja tämän myötä kyennyt parantamaan päästövähennysten kustannustehokkuutta.
Vuonna 2009 Fortum jatkoi yhteistoteutusprojekteja Venäjällä. Hankesuunnitelma-asiakirjat (PDD) yhteensä neljästä TGC-1-hankkeesta ja yhdestä OAO Fortum -hankkeesta saatiin valmiiksi vuoden 2009 aikana. Fortumin arvion mukaan yhtiö saa Venäjältä noin 3,5 miljoonaa tonnia päästövähennyksiä (ERU) Kiotokaudella 2008–2012 aiemmin arvioidun 6,5 miljoonan tonnin sijasta.
Fortumin investoinnit kansainvälisiin hiilirahastoihin alkoivat tuottaa päästövähennyksiä vuonna 2009. Maailmanpankin Prototype Carbon Fund (PCF) -rahasto on myöntänyt sertifioituja päästövähennysyksikköjä (CER) tammikuusta 2009 lähtien. Itämeren alueella toimiva Testing Ground Facility -rahasto käynnisti päästövähennysten myöntämisen jäsenilleen joulukuussa 2009. Fortum odottaa saavansa hiilirahastoista yhteensä miljoona tonnia päästövähennyksiä.
Kattava ympäristösertifiointi on yksi tapa kehittää Fortumin toimintaa ympäristönäkökulmasta. Yhtiön tavoitteena on sertifioida kaikki operatiivinen toiminta ISO 14001 -standardin mukaisesti.
Vuoden 2009 lopussa noin 99 % (2008: 97) Fortumin liiketoiminnoista EU-alueella oli ympäristösertifioitu. Monilla toiminnoista on myös ISO
CO2 -päästöttömien energianlähteiden osuus lämmöntuotannossa Euroopassa, %
9001/9002- ja OHSAS 18001 -sertifiointi.
OAO Fortumissa Venäjällä tavoitteena on saada ISO 14001 -sertifiointi kaikille toiminnoille vuoteen 2012 mennessä. Puolan koko liiketoiminnan kattava ympäristö-, turvallisuus- ja laatusertifiointi saatiin päätökseen lokakuun 2009 lopussa. Puolan lämpöliiketoiminnalla on nyt OHSAS 18001 -turvallisuussertifikaatti, ISO 9001 -laatusertifikaatti ja ISO 14001 -ympäristösertifikaatti.
Vesivoiman tuotannon seurauksena vesistöjen vedenkorkeuden vaihteluväli ja -rytmi sekä virtaamat muuttuvat luonnontilaiseen verrattuna. Fortum pyrkii aktiivisesti lieventämään vesivoiman tuotannon ympäristövaikutuksia osallistumalla vesistöjen kunnostushankkeisiin Suomessa ja Ruotsissa. Lisäksi Fortum on aktiivisesti mukana Itämeren suojelussa.
Vuonna 2009 Fortum hyväksyi uudet toimintaohjeet, jotka tukevat luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Fortumin toiminnan suorat vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen liittyvät pääasiassa maa- ja vesialueiden käyttöön energian tuotannossa ja siirrossa.
Fortum pyrkii järjestelmällisesti tunnis-
Hiukkaspäästöt, tuhatta tonnia
tamaan toimintaansa liittyvät ympäristöriskit. Sisäistä kestävän kehityksen arviointimenettelyä sovelletaan kaikkiin merkittäviin yritysostoihin ja projekteihin. Fortum on arvioinut aikaisempiin toimintoihin liittyvät vastuut ja tehnyt asianmukaiset varaukset ympäristövahinkoihin liittyvien tulevien korjauskustannusten varalle. Vuoden 2009 tilinpäätökseen sisältyvistä vastuista ja varauksista 11 miljoonaa euroa koskee ympäristövastuita. Kyseiset vastuut liittyvät pääasiassa pilaantuneen maaperän puhdistushankkeisiin. Fortum on tehnyt ydinenergialain mukaiset varaukset tulevista ydinjätehuoltokustannuksista. ˭ Lue lisää sivulta 163.
Vuonna 2009 Fortum kirjasi 17 (2008: 16) ympäristömääräysten laiminlyöntiä. Useimmat niistä liittyivät vedenpintaa koskevien rajoitusten pieniin tilapäisiin ylittymisiin säännöstellyissä joissa ja järvissä. Tapauksista ei aiheutunut Fortumille seuraamuksia.
Fortumin tavoitteena on olla arvostettu yrityskansalainen. Fortumille yrityskansalaisuus merkitsee vastuullista liiketoiminnan harjoittamista, aktiivista vuoropuhelua tärkeimpien sidosryhmien kanssa sekä tukea valikoiduille hankkeille ja projekteille.
Aktiivinen vuoropuhelu ja kaikkien toimintojen kehittäminen on ensisijaisen tärkeää Fortumin strategiselle tavoitteelle olla vastuullinen energiayhtiö. Fortum haluaa kehittää toimintojaan yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi työntekijät, asiakkaat, sääntelyelimet, osakkeenomistajat, sijoittajat, liikekumppanit, kansalaisjärjestöt ja tiedotusvälineet.
˭ Lisätietoja on osoitteessa www.fortum.fi/ kestavakehitys
Fortumin tavoitteena on parantaa jatkuvasti työturvallisuutta. Lopullisena päämääränä on työpaikka, jossa ei satu lainkaan tapaturmia. Systemaattisella ja pitkäjänteisellä työskentelyllä tapaturmien määrää on saatu vähennettyä huomattavasti viime vuosina. Vuonna 2009 työturvallisuus nostettiin yhtiön strategiselle agendalle ja tavoitteena oli laskea poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus alle kahteen. Tämä tavoite lähes saavutettiin ja taajuusluku laski 2,4:ään, joka on Fortumin kaikkien aikojen paras tulos työturvallisuudessa. Omille työntekijöille ei vuoden aikana sattunut yhtään kuolemaan johtanut tapaturmaa. OAO Fortumin tiedot eivät sisälly tapaturmataajuuslukuun meneillään olevan integraatioprosessin vuoksi. OAO Fortumin ympäristö-, terveys-, ja
turvallisuusohjelman (EHS) tavoitteena on tehdä Venäjän toiminnoista Fortumin standardien mukaiset.
Urakoitsijoiden turvallisuus on Fortumille yhtä tärkeää kuin yhtiön oman henkilökunnan työturvallisuus. Vuonna 2009 siihen panostettiin erityisesti kehittämällä riskien arviointia, onnettomuustutkintaa ja koulutusta. Myös sitoutumista työturvallisuuteen alettiin käyttää alihankkijoiden valinnassa yhtenä keskeisenä valintaperusteena. Vuonna 2009 alihankkijoiden tapaturmataajuus laski 6,5:een (2008: 8,4). OAO Fortumilla sattui vuonna 2009 kaksi urakoitsijoiden työntekijöiden kuolemaan johtanutta työtapaturmaa. Nämä tapaturmat tutkittiin perusteellisesti, kuten kaikki muutkin tapaturmat Fortumilla. Tutkimuksen pohjalta tehtiin lukuisia parannuksia turvallisuuskäytäntöihin.
Vuoden 2009 positiivinen työturvallisuuskehitys johtuu useista tekijöistä, kuten johdon vahvasta sitoutumisesta asiaan, onnettomuustutkinnoista ja parannustoimista, riskien havainnoinneista ja riskiarvoinneista sekä sisäisistä turvallisuuskampanjoista ja -auditoinneista.
Vuonna 2010 tavoitteena on alentaa tapaturmataajuus alle yhteen ja välttää kuolemantapaukset kokonaan koko konsernissa, mukaan lukien urakoitsijat.
Taloudellisen ja laadullisen arvioinnin rinnalla kestävä kehitys on hankinnassa
Päämääränämme on työpaikka, jossa ei satu lainkaan tapaturmia.
| 2009 | 2008 | 2007 | |
|---|---|---|---|
| Tapaturmataajuus (1, oma henkilöstö | 2,4 | 4,3 | 2,9 |
| Tapaturmataajuus (1, urakoitsijat | 6,5 | 8,2 | 12,5 |
| Kaikki raportoitavat tapaturmat (kpl/milj. työtuntia) | 6,0 | 9,4 | 7,6 |
| Turvallisuuden havainnontikierroksia, kpl | 8 479 | 8 731 | 6 450 |
| Parannusehdotuksia ja läheltä piti -raportteja, kpl | 4 075 | 4 317 | 2 670 |
1) Enemmän kuin yhden päivän poissaoloon johtaneet tapaturmat miljoonaa työtuntia kohti.
| 2009 | 2008 | 2007 | |
|---|---|---|---|
| Poissaoloon johtaneet tapaturmat, oma henkilöstö | 37 | 63 | 40 |
| Poissaoloon johtaneet tapaturmat, urakoitsijat | 51 | 47 | 47 |
| Kuolemantapaukset, oma henkilöstö | 0 | 0 | 1 |
| Kuolemantapaukset, urakoitsijat | 2 | 1 | 0 |
Luvut ilman OAO Fortumia, paitsi työtapaturmat vuodelta 2009.
tiivis ja luonnollinen osa palvelun- ja tavarantoimittajien arviointia. Vuodesta 2008 lähtien tavoitteena on ollut liittää toimittajille suunnattu toimintaohje kaikkiin yli 50 000 euron suuruisiin hankintasopimuksiin. Vuoden 2009 aikana toimintaohje liitettiin 85 %:iin näistä sopimuksista Suomessa ja Ruotsissa. Lisäksi toimintaohje otettiin käyttöön Puolassa ja Baltian maissa.
Luotettava energiantoimitus on yksi toimivan yhteiskunnan edellytyksistä. Tämän vuoksi Fortumin tavoitteena on turvata asiakkailleen keskeytymätön sähkön- ja lämmöntoimitus. Fortumin sähköverkkojen luotettavuus oli 99,9 % vuonna 2009. Lämmönjakelun toimitusvarmuus Pohjoismaissa, Baltian maissa ja Puolassa oli erittäin hyvä ja suuria häiriöitä ei ilmennyt.
Myös investoinnit automaattiseen mittarinhallintaan (AMM) ovat Fortumille keskeinen hanke. Uusien sähkömittareiden ansiosta asiakkaat pystyvät hallitsemaan energiankäyttöään paremmin, kun sähkölasku perustuu todelliseen kulutukseen.
˭ Lue lisää sivulta 59.
Toimintaohjeensa mukaisesti Fortum noudattaa hyviä liiketoimintatapoja kaikessa toiminnassaan. Rehellisyys ja korkeat eettiset standardit määrittelevät yhtiön toimintaa kaikissa toimintamaissa. Fortumin markkinakäyttäytymissäännöillä varmistetaan, että yhtiön sähkön tukkumyynti tapahtuu sähkömarkkinalainsäädännön ja Nord Poolin ohjeiden mukaisesti sekä hyviä liiketoimintakäytäntöjä noudattaen. Vaatimustenmukaisuus on varmistettu lisäksi fyysisillä ja teknisillä rajoituksilla sekä jatkuvalla henkilöstön koulutuksella.
Fortum tukee EU:n sähkömarkkinadirektiivin mukaan määriteltyä, säänneltyjen liiketoimintojen eriyttämistä kilpailun piirissä olevista liiketoiminnoista. Se tarkoittaa, että verkkoliiketoiminta on Fortumissa juridisesti, organisatorisesti ja päätöksenteoltaan riippumatonta konsernin muista, jakeluun liittymättömistä toiminnoista. Fortumilla uskotaan, että juridinen ja toiminnallinen eriyttäminen lisää kilpailua sähkömarkkinoilla, mikä hyödyttää asiakasta. Periaatteiden mukainen toiminta varmistetaan henkilöstön koulutuksella, alihankkijoiden salassapitovaatimuksilla ja IT-järjestelmien eriyttämisellä teknisten mahdollisuuksien mukaisesti.
Fortum uudisti sponsorointiohjelmansa vuonna 2009. Uusi ohjelma tukee
Fortum tekee yhteistyötä useiden kaupunkien ja maakuntien kanssa Pohjoismaissa. Yksi yhteistyömuoto on julkisten paikkojen, kuten puistojen ja tunneleiden, valaiseminen. Tällä pyritään lisäämään alueen turvallisuutta ja mukavuutta. Kaikki valaistushankkeet toteutetaan mahdollisimman energiatehokkaasti. Paikalliset asukkaat pääsevät vaikuttamaan valaistavien paikkojen valintaan äänestämällä kohteita sähköisesti. Vuonna 2009 toteutettiin valaistushankkeita muun muassa Tapiolan linja-autoterminaalissa Espoossa, Ahdinpuiston alueella Joensuussa sekä Mariatorgetin alueella Tukholmassa.
Fortumin visiota olla kestävän kehityksen edelläkävijä ja tulevien sukupolvien energiantarjoaja. Siksi sponsorointiohjelmassa panostetaan erityisesti lapsiin ja nuoriin sekä ympäristöön ja yhteiskuntaan.
Ruotsissa Fortum tukee maajoukkuetasoisia yleisurheilijoita, jotka on koulutettu kestävän energiankäytön sanansaattajiksi. Suomessa Fortum aloitti Palloliiton kanssa Fortum Tutor -yhteishankkeen, jonka tavoitteena on kehittää juniorijalkapalloilijoiden valmennusta. Ohjelmassa jalkapallon ja kasvatuksen asiantuntijat tukevat kokemattomampia juniorijalkapallon valmentajia ja ohjaajia. Venäjällä OAO Fortum tukee Traktorjääkiekkokoulua.
Kulttuurin puolella Fortumin taidesäätiö jatkaa aktiivista työtään lainaamalla useita arvokkaita taide-esineitään eri taidenäyttelyihin. Fortum omistaa myös Jean Baptiste Vuillaume -viulun, jota lainataan Suomessa Sibelius-akatemian edistyneille opiskelijoille. Ruotsissa Fortum tekee Skansen-ulkoilmamuseon
kanssa yhteistyötä, jonka tavoitteena on tuottaa viihdyttäviä ja opettavaisia, kestävään kehitykseen liittyviä tapahtumia koululaisille ja muille museon vierailijoille.
Urheilun ja kulttuurin lisäksi Fortum on mukana useissa yhteiskunnallisissa hankkeissa. Fortum tekee oppilaitosyhteistyötä ala- ja yläasteiden, lukioiden, ammattikoulujen sekä korkeakoulujen kanssa. Toisen asteen oppilaitosten opiskelijat pääsevät opiskelemaan energiaasioita Suomessa Energiakompassin ja Ruotsissa Enegisnackis-ohjelman kautta. Ne ovat lukiolaisille ja ammattikoululaisille suunnattuja opetusohjelmia, joiden tarkoituksena on herättää keskustelua energia- ja ympäristöasioista sekä edistää kestävää energiankäyttöä.
Lisäksi Fortum on lahjoittanut varoja John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeeseen, jonka tavoitteena on tehostaa fosforinpoistoa Puolan yhdyskuntajätevesistä.
Fortumin henkilöstön osaamisen ja suorituskyvyn kehittäminen pohjautuu säännölliseen palautteeseen, vuosittaisiin kehitys- ja suorituskeskusteluihin sekä toimintaa tukevien työkalujen ja prosessien kehittämiseen.
Fortumin työntekijöiden määrä väheni vuonna 2009 ja oli keskimäärin 13 278 (2008: 14 077). Merkittävä osuus vähennyksistä tapahtui Venäjän toiminnoissa, joissa muun muassa käyttö- ja kunnossapitosopimuksen päättyminen Tjumenin kaupungin kanssa johti noin 750 henkilön vähennykseen. Pohjoismaissa suurin henkilöstön määrään vaikuttanut toimenpide oli infrastruktuuripalvelujen ulkoistaminen Infratek ASA:lle tammikuussa 2009. Tämän myötä konsernista siirtyi pois Ruotsissa 646 henkilöä, Norjassa 139 henkilöä ja Suomessa 147 henkilöä. Vuonna 2009 yrityskaupat ja tehostamistoimenpiteet vähensivät henkilöstön määrää yhteensä 4 055
henkilöllä (2008: 318).
Vuonna 2009 Fortumin henkilöstöstä vakituisessa työsuhteessa oli 11 332 henkeä (2008:15 064). Vallitsevin työaikamuoto oli kokoaikatyö, henkilöstöstä osaaikaisia oli 2,1 % (2008: 2,2). Osa-aikaisuus perustui pääsääntöisesti henkilöiden omaan valintaan. Naisten osuus koko Fortumin henkilöstöstä oli 30,5 %. Konsernin ja divisioonien johtotehtävissä toimivista henkilöistä naisia oli 32,3 %.
Fortumin palveluksessa olevien henkilöiden keski-ikä oli 46 ja yli 50-vuotiaiden osuus henkilöstöstä oli 38 %. Uusia rekrytointeja tehtiin 451 kappaletta. Eläköityminen on konsernille haaste, mutta siihen on varauduttu panostamalla määrätietoisesti työnantajakuvan, resurssointisuunnittelun, tiedon- ja osaamisen siirron sekä henkilöstön osaamisen kehittämiseen.
Vuonna 2008 alkanut OAO Fortumin henkilöstön integrointi Fortumiin eteni suunnitelmien mukaisesti, ja Fortumin erityisasiantuntijoista koottu integraatioryhmä sai työnsä päätökseen alkuvuoden 2009 aikana. Kuluneen vuoden aikana erityishuomiota Venäjän toiminnoissa kiinnitettiin johdon ja henkilöstön kehittämiseen.
Fortumin panostukset työnantajakuvan kehittämiseen ovat tuottaneet erin-
Konsernin ja divisioonien johtotehtävissä naisia oli 32 %.
| 2009 | 2008 | Muutos % | |
|---|---|---|---|
| Henkilöstö keskimäärin | 13 278 | 14 077 | –5,7 |
| Henkilöstö 31.12. | 11 613 | 15 579 | –25,5 |
| joista vakinaisessa työsuhteessa | 11 332 | 15 064 | –25,8 |
| Työsuhteen kesto, vuosia | 14 | 15 | –6,7 |
| Henkilöstön keski-ikä | 46 | 44 | 4,5 |
| Naisia, % | 31 | 29 | 6,9 |
| Naisia johtotehtävissä, % | 32 | 33 | –3,0 |
| Terveydenhoitokulut,euroa henkilöä kohti (1 | 484 | 428 | 13,1 |
| Virkistyskulut, % työajan palkoista (1 | 0,4 | 0,4 | 0,0 |
1) Suomi
omaista tulosta. Fortum paransi vuonna 2009 merkittävästi sijoitustaan erilaisissa työnantajakuvakyselyissä Suomessa ja Ruotsissa. Lisäksi Hallvarsson & Halvarsson Employer Branding -tutkimuksissa Fortumin urasivusto valittiin Euroopan parhaaksi.
Vuonna 2009 Suomessa ja Ruotsissa käynnistettiin positiivista työnantajamielikuvaa luotsaava Fortum Ambassador -toiminta noin 70 aktiivisen fortumlaisen voimin. Fortum Ambassadorit osallistuvat muun muassa opiskelijatapahtumiin ja messuille, joissa he kertovat uramahdollisuuksista ja työskentelystä Fortumissa.
Kuluneen vuoden aikana Fortum otti käyttöön useita uusia verkkotyökaluja, jotka tukevat esimiehiä henkilöstöhallintoon liittyvässä työssä, parantavat resurssien suunnittelun tehokkuutta ja auttavat valmistautumaan ajoissa tuleviin työvoimatarpeisiin.
Ensimmäinen Fortumin traineeohjelma, Fortum Forerunner, käynnistyi tammikuussa 2009. Ohjelma kestää 18 kuukautta, ja siihen osallistuu 13 nuorta traineeta Suomesta, Ruotsista, Puolasta, Latviasta ja Venäjältä. Ohjelman aikana heillä on mahdollisuus työskennellä erilaisissa tehtävissä kahdessa eri divisioonassa tai liiketoiminta-alueessa. Käynnissä olevalla ohjelmalla on kaksi pääteemaa; menestyksekäs liiketoiminta Venäjällä ja itsensä johtamisen kehittäminen. Ohjelma täydentää myös jo olemassa olevia yhteistyökanavia ja -projekteja Fortumin ja oppilaitosten välillä.
Fortumin henkilöstön osaamisen ja suorituskyvyn kehittäminen pohjautuu vakioituihin palauteprosesseihin, vuosittaisiin kehitys- ja suorituskeskusteluihin ja toimintaa tukevien työkalujen ja prosessien kehittämiseen. Henkilö- tai tiimikohtaiset tavoitteet asetetaan tukemaan strategiaa, ja niiden saavuttaminen muodostaa pohjan maksettaville tulospalkkioille.
˭ Lue lisää sivuilta 74–77.
Tehtäväkierto on perinteisesti ollut Fortumissa aktiivisesti hyödynnetty tapa kehittää sekä organisaation että henkilöstön osaamista. Vuonna 2009 Fortumin sisäisessä haussa oli Suomessa ja Ruotsissa haettavana 418 avointa työpaikkaa (2008: 573). Työkomennuksella ulkomailla oli vuonna 2009 81 fortumlaista. Lokakuun alussa voimaan astunut organisaatiomuutos tarjosi monelle fortumlaiselle mahdollisuuden kehittää ammattitaitoaan uusien tehtävien ja tehtäväkierron kautta.
Johtamisosaamista kehitettiin pitkäkestoisilla Fortum Challenger- ja Manager -ohjelmilla. Näiden rinnalle luotiin uusi koulutusohjelma, asiantuntijatehtävissä toimiville henkilöille suunnattu Fortum Expert. Samalla asiantuntijoille otettiin käyttöön oma 360 asteen
palauteprosessi, Fortum Expert Profile. Esimiesten toimintaa mittaava Fortum Leader Profilen 360 asteen palauteprosessi toteutettiin myös vuonna 2009. Perustaitoja eri esimiestoiminnan alueilla vahvistettiin Fortumin sisäisillä Masterkursseilla. Fortumin koulutusohjelmiin osallistui 353 henkeä.
Fortumilla on pitkät perinteet henkilöstötutkimuksissa, ja uudistettu Fortum Sound henkilöstötutkimus toteutettiin myös vuonna 2009. Kyselyn vastausprosentti oli 81 %. Tulosten perusteella on linjattu, että sisäistä viestintää tehostamalla voidaan kehittää erityisesti sosiaalista vastuuta, yksikkörajat ylittävää yhteistyötä ja henkilöstön arvostuksen kokemista.
Henkilöstön, HR-toimintojen ja organisaation aktiivisen kehittämisen avulla Fortum kohtaa alkavan vuosikymmenen haasteet entistä yhtenäisempänä, tehokkaampana ja kyvykkäämpänä.
| 2009 | 2008 | Muutos % | |
|---|---|---|---|
| Power | 3 063 | 3 520 | –13,0 |
| Heat | 2 246 | 2 318 | –3,1 |
| Distribution | 1 088 | 1 336 | –18,6 |
| Markets | 611 | 635 | –3,8 |
| Russia | 4 090 | 7 262 | –43,7 |
| Muut toiminnot | 515 | 508 | 1,4 |
| Yhteensä | 11 613 | 15 579 | –25,5 |
| 2009 | 2008 | Muutos % | |
|---|---|---|---|
| Venäjä | 4 853 | 7 262 | –33,2 |
| Ruotsi | 2 445 | 3 436 | –28,8 |
| Suomi | 2 700 | 3 045 | –11,3 |
| Puola | 756 | 767 | –1,4 |
| Viro | 357 | 333 | 7,2 |
| Norja | 143 | 292 | –51,0 |
| Muut maat | 359 | 444 | –19,1 |
| Yhteensä | 11 613 | 15 579 | –25,5 |
Fortumille taloudellinen vastuu tarkoittaa taloudellisen hyvinvoinnin luomista, kaikkien toiminta-alueiden tukemista sekä lisäarvon tuottamista osakkeenomistajille, asiakkaille, työntekijöille, toimittajille ja muille tärkeille sidosryhmille.
Vahva taloudellinen tulos ja toiminnan kannattavuus pitkällä tähtäimellä ovat edellytyksiä sille, että Fortum pystyy huolehtimaan velvollisuuksistaan ympäristöä ja yhteiskuntaa kohtaan sekä tukemaan toiminnallaan kestävää kehitystä. Toisaalta kestävän kehityksen mukainen liiketoiminta on Fortumille menestystekijä.
Fortum on yksi vähäpäästöisimmistä energiayhtiöistä omalla toiminta-alueellaan. Lisäksi 95 % Fortumin tämän hetkisestä investointiohjelmasta EU:n alueella suuntautuu hiilidioksidipäästöttömään tuotantoon. Investointien ansiosta yhtiön Euroopan toiminnoissa, joissa hiilidioksidilla on taloudellista arvoa, CO2-päästöttömästä energiantuotannosta on selvää taloudellista hyötyä Fortumille. Tämä on yksi esimerkki siitä, miten kestävä kehitys ja menestyksekäs liiketoiminta voivat kulkea käsi kädessä.
Fortum on suurin ympäristömerkityn sähkön myyjä Pohjoismaissa. Vuoden 2009 aikana yhtiö alkoi toimittaa vain ympäristömerkittyä sähköä yritys- ja kotitalousasiakkailleen Suomessa ja Ruotsissa. Norjassa muilta myyjiltä sähkönsä ostavat asiakkaat voivat myös pienentää hiilidioksidipäästöjään ostamalla CO2-päästöttömiä alkuperätakuita Fortumilta.
Hiilidioksidipäästöttömän sähkön alkuperä on varmennettu kansallisten luonnonsuojelujärjestöjen sertifikaateilla tai eurooppalaisen alkuperätakuujärjestelmän mukaisesti.
Yrityksille on tarjolla ilman hiilidioksidipäästöjä tuotettua Fortum Carbon Free -sähköä ja kokonaan uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua Fortum Renewable -sähköä.
˭ Lue lisää sivulta 61.
Vuoden 2009 alussa Fortum alkoi ensimmäisenä kaukolämpöyhtiönä tarjota Ruotsissa Tukholman alueen asiakkailleen myös ilmastoneutraalia kauko-
lämpöä, jossa Fortum kompensoi lämmöntuotannon aiheuttamat CO2-päästöt. Suomessa Fortumin kaukolämpötoiminnoille on myönnetty Energiateollisuus ry:n Reilu kaukolämpö -laatumerkintä.
Fortum tarjoaa yritysasiakkailleen myös energiatehokkuuspalveluja. Ekotuunaus™-palvelun tavoitteena on parantaa voimalaitosten käyttötaloutta lisäämällä niiden tehoja ja vähentämällä päästöjä. Palveluun sisältyy voimalaitoksen prosessien optimointi ja henkilöstön koulutus. Vuonna 2009 Ekotuunaus™-hankkeita toteutettiin esimerkiksi Göteborg Energin kanssa. Fortum tarjosi asiakkailleen myös energiatehokkuusselvityksiä ja laitosten käytettävyyden parantamiseen tähtääviä palveluja. Yhtiö pyrkii jatkuvasti parantamaan myös omien laitostensa energiatehokkuutta ja minimoimaan sähkönjakelun energiahävikin.
Kotitalousasiakkaidensa ja henkilökuntansa energiansäästöä Fortum pyrkii tukemaan aktiivisella tiedotuksella ja tarjoamalla neuvoja energian tehokkaampaan käyttöön niin kotona kuin työpaikallakin.
Fortumin tutkimus- ja kehitystoiminnan tavoitteena on mahdollistaa hiilidioksidipäästötön ja kestävän kehityksen periaatteiden mukainen tulevaisuus. Ilmastonmuutosta hillitsevät tekniikat ovatkin Fortumin T&K-toiminnan tärkeä osaalue. Fortumin T&K-ohjelmissa keskitytään hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin, uusiin bioenergiatekniikoihin sekä kestäviin energiajärjestelmiin. Myös ydinvoiman tutkimus ja kehitys ovat tärkeä osa T&K-toimintaa. Fortum osallistuu lisäksi sähköisen liikenteen kehittämiseen, mikä tukee yhtiön kestävän kehityksen tavoitteita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Fortumin roolina on tutkia ja luoda edellytyksiä sähköautoilun laajamittaiselle käyttöönotolle. ˭ Lue lisää sivuilta 38–39.
Fortum sai useita merkittäviä ulkoisia tunnustuksia kestävän kehityksen toiminnastaan vuonna 2009. Jo seitsemäntenä perättäisenä vuotena yhtiö varmisti paikkansa maailmanlaajuisessa Dow Jones Sustainability World -indeksissä. Toisena perättäisenä vuotena Fortum valittiin myös Dow Jones STOXX Sustainability -indeksiin.
Lisäksi Fortum on jo kolmatta kertaa mukana arvostetussa Climate Disclosure Leadership -indeksissä (CDLI), johon pääsevät parhaiten ilmastonmuutoksen asettamiin haasteisiin vastanneet kansainväliset yritykset. Fortum paransi sijoitustaan indeksissä edellisvuotiseen verrattuna. Carbon Disclosure Projectin tutkimuksessa Fortum sijoittui parhaiten pohjoismaisista sähköntuottajista ja
suomalaisista yrityksistä.
Lisäksi Fortum on mukana Storebrandin maailmanlaajuisessa Best in Class -vertailussa vastuullisimpana energiayhtiönä. Fortum valittiin myös parhaaksi pohjoismaiseksi yhtiöksi ilmastonmuutoksen hillitsemisessä Ethix SRI Advisors and Insight Investmentin julkaisemassa raportissa.
OAO Fortum toimii Uralilla sijaitsevien Tjumenin ja Tšeljabinskin alueilla. Yhtiö on alueen tärkein lämmöntoimittaja, ja sen vuotuinen kokonaismyynti on 25,6 TWh vuodessa. Lämpö tuotetaan pääasiassa sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa (CHP).
Fortum on uudelleenjärjestänyt liiketoimintarakenteensa neljäksi liiketoimintadivisioonaksi ja neljäksi esikuntatoiminnoksi parantaakseen organisaation tehokkuutta, vastuullisuutta ja yksinkertaisuutta. Muutos astui voimaan 1.10.2009.
Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten käyttö, kunnossapito ja kehitys sekä asiantuntijapalvelut sähköntuottajille.
Heat-divisioona sisältää sähkön ja lämmön yhteistuotannon, kaukolämpötoiminnan sekä yritysten lämpöratkaisut.
Electricity Solutions and Distribution -divisioona vastaa Fortumin sähkön vähittäismyynnistä ja sähköratkaisuista sekä sähkönsiirrosta. Divisioona koostuu kahdesta liiketoiminta-alueesta: Distribution ja Markets.
Russia-divisioona kattaa sähkön ja lämmön tuotannon ja myynnin Venäjällä. Divisioonaan kuuluu OAO Fortum ja Fortumin yli 25 %:n osuus TGC-1:stä.
Fortumin sähkön kokonaishankinta lajeittain, TWh
Ostot Tuonti pohjoismaisille markkinoille Oma tuotanto Venäjällä Tuotanto osittain omistetuissa laitoksissa Euroopassa Oma tuotanto Euroopassa
TWh
| MW | Suomi | Ruotsi | Venäjä | Muut | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Vesivoima | 1 505 | 3 161 | - | - | 4 666 |
| Ydinvoima | 1 433 | 1 779 | - | - | 3 212 |
| Sähkön ja lämmön yhteistuotanto | 776 | 536 | 2 785 | 174 | 4 271 |
| Lauhdevoima | 1 376 | 297 | - | - | 1 673 |
| Muut | 6 | 112 | - | - | 118 |
| Yhteensä | 5 096 | 5 885 | 2 785 | 174 | 13 940 |
| MW | Suomi | Ruotsi | Venäjä | Muut | Yhtensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Lämpö | 3 540 | 4 667 | 13 796 | 2 327 | 24 330 |
| 60 | |||
|---|---|---|---|
| 50 | |||
| 40 | |||
| 30 | |||
| 20 | |||
| 10 | |||
| 0 | |||
| 05 06 07 08 09 |
| 2009 | 2008 |
|---|---|
| 22,1 | 22,9 |
| 21,4 | 23,7 |
| 5,8 | 6,0 |
| 49,3 | 52,6 |
| 16,0 | 11,6 |
| 65,3 | 64,2 |
1) Power, Heat ja Markets myyvät sähköä Nord Pooliin tai ulkopuolisille asiakkaille ja ostavat sähköä Nord Poolista tai muista ulkopuolisista lähteistä. Fortumin Nord Poolissa tekemät ostot ja myynnit on netotettu tunneittain konsernitasolla. Russia-divisioona myy sähkön Venäjän tukkumarkkinalle.
Muut maat Venäjä Ruotsi Suomi
Power-divisioonan ydinliiketoimintaa ovat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja tradingtoiminta, uuden sähköntuotantokapasiteetin kehittäminen, voimalaitosten käyttö, kunnossapito ja kehitys sekä asiantuntijapalvelut sähköntuottajille. Power-divisioona toimii Pohjoismaissa ja valikoiden muilla sellaisilla markkinoilla, joilla divisioonan vahvuutta voidaan hyödyntää. Power on myös aktiivisesti mukana muokkaamassa Euroopan avoimia energiamarkkinoita. Divisioonan tavoitteena on olla alan paras toimija – nyt ja tulevaisuudessa.
Power-divisioonan taloudellinen tulos pysyi hyvällä tasolla, vaikka sen vertailukelpoinen liikevoitto oli pienempi kuin viime vuonna. Tämä johtui pääasiassa vesivoima- ja ydinvoimatuotannon supistumisesta. Divisioonan toteutunut sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa oli 49,8
euroa megawattitunnilta (MWh) (2008: 49,3) eli suunnilleen samalla tasolla kuin viime vuonna, pääasiassa suojauksen ansiosta. Vastaava myyntivolyymi oli 45,2 TWh (2008: 48,4).
Vuoden 2009 lopussa divisioonan sähköntuotannon kokonaiskapasiteetti oli 9 709 megawattia (MW) (2008: 9 575), josta 9 569 MW (2008: 9 435) oli Pohjoismaissa ja 140 MW (2008: 140) Isossa-Britanniassa.
Power-divisioona keskittyy ydin- ja vesivoimaan sekä uusiin energiaratkaisuihin. Sillä on Suomessa ja Ruotsissa noin 300
voimalaitosta, jotka tuottivat 43,7 terawattituntia (TWh) (2008: 46,9) sähköä Pohjoismaiden markkinoille vuonna 2009. Vuoden aikana noin 97 % divisioonan tuotannosta oli hiilidioksidipäästötöntä ja 49 % perustui uusiutuviin energianlähteisiin.
Edellisvuoteen verrattuna vesivoimatuotanto supistui sademäärän ja pohjoismaisten vesivarantojen virtaamien pienenemisen vuoksi. Vuosi 2008 oli poikkeuksellisen hyvä vesivoimavuosi. Lämpövoimatuotanto pieneni alhaisen spot-hintatason sekä korkeiden polttoaine- ja CO2-päästöoikeuksien hintojen vuoksi. Ydinvoimatuotannon väheneminen Pohjoismaissa johtui pääasiassa
| milj. euroa | 2009 | 2008 | Muutos % |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 2 596 | 2 892 | –10,2 |
| sähkönmyynti | 2 414 | 2 566 | –5,9 |
| muu myynti | 182 | 326 | –44,2 |
| Liikevoitto | 1 335 | 1 599 | –16,5 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 1 469 | 1 528 | –3,9 |
| Sidottu pääoma (kauden lopussa) | 5 512 | 5 331 | 3,4 |
| Sidotun pääoman tuotto, % | 23,9 | 29,6 | –19,3 |
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | 26,6 | 28,0 | –5,0 |
| Bruttoinvestoinnit | 154 | 134 | 14,9 |
| Henkilöstön lukumäärä, 31.12. | 3 063 | 3 520 | –13,0 |
| TWh | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Vesivoima | 22,1 | 22,9 |
| Ydinvoima | 21,4 | 23,7 |
| Lämpövoima | 0,2 | 0,3 |
| Yhteensä Pohjoismaissa | 43,7 | 46,9 |
| Lämpövoima muissa maissa | 1,2 | 1,0 |
| Yhteensä | 44,9 | 47,9 |
| TWh | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Myynti | 48,8 | 52,1 |
| joista läpikulkueriä | 3,6 | 3,7 |
| euroa/MWh | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Sähkön tukkumyyntihinta Poh | ||
| joismaissa (1 | 49,8 | 49,3 |
1) Power-divisioona Pohjoismaissa, ilman läpikulkueriä.
laajasta kapasiteetin lisäykseen ja turvallisuuden modernisointiin liittyvästä seisokista Fortumin osittain omistamassa Oskarshamn 3:n ydinvoimalaitosyksikössä. Suunnitelmien mukaisia vuotuisia seisokkeja toteutettiin kaikissa yksiköissä. Erityisesti Loviisan ydinvoimalaitoksen käytettävyys säilyi ennätyksellisen hyvänä.
Sähköntuotannon investoinnit tähtäävät turvallisuuden lisäämiseen, nykyisten laitosten perusparannuksiin, tuotannon laajentamiseen sekä kapasiteetin lisäämiseen keskittymällä hiilidioksidipäästöttömään sähköntuotantoon. ˭ Lue lisää Power-divisioonan investoinneista sivuilta 33-34.
Fortum teki Trianel Power Kohlekraftwerk Lünen GmbH & Co. KG:n kanssa pitkäaikaisen käyttö- ja kunnossapitosopimuksen, joka kattaa uuden 750 megawatin hiilivoimalaitoksen Lünenissä. Voimalaitos otetaan käyttöön syksyllä 2012. Laitoksessa on käytetty uutta ultraylikriittistä tekniikkaa, jonka ansiosta hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää 30 % vanhoihin voimalaitoksiin verrattuna. Japanissa kehitetty tekniikka otetaan nyt ensimmäistä kertaa käyttöön Euroopassa. Käytön ja kunnossapidon toteutus etenee suunnitelmien mukaan, ja ensimmäiset yhteensä 60 hankkeeseen rekrytoitavasta henkilöstä on palkattu.
Power-divisioona tarjoaa käyttö- ja kunnossapitopalveluja sekä monipuolisia asiantuntijapalveluja sähkö- ja lämpöyhtiöille sekä teollisuusyrityksille, joilla on omaa sähköntuotantoa. Divisioonan tavoitteena on tarjota näitä palveluja Fortumin kotimarkkinoilla sekä valituilla kansainvälisillä markkinoilla.
Fortumin pitkälle erikoistuneet turbiinien huoltopalvelut tunnetaan markkinoilla hyvin. Vuonna 2009 Fortum sai useita merkittäviä turbiinien huoltoja perusparannussopimuksia. Suomalaisten asiakkaiden; Rautaruukin, UPM-Kymmenen ja Stora Enson; sekä saksa-
laisen Kraftwerk Burghause GmbH:n projektit toteutetaan vuosina 2010 ja 2011. Itävallassa Fortum toteutti huollon Linz Strom GmbH:lle kesällä 2009.
Fortum on myös tukenut ulkoisia asiakkaita useissa muissa merkittävissä hankkeissa vuonna 2009. Fortum vastasi polttotekniikan muutostöistä Krakovan voimalaitoksessa Puolassa ja suoritti voimalaitosauditointeja Lukoilin omistamassa TGC-8:ssa Venäjällä. Lisäksi Fortum on tehnyt yhteistyötä Göteborg Energin sähkön- ja lämmöntuotantolaitosten toiminnan tehostamiseksi uuden Fortum Ekotuunaus™ -tuotteen muodossa.
oonassa. Työn tavoitteena on varmistaa voimalaitosten jatkuva ja tehokas käyttö sekä kehittää kestäviä ratkaisuja uuteen sähköntuotantoon.
Päätavoitteena on ollut kehittää ja parantaa nykyisten voimalaitosten käytettävyyttä sekä seurata uusien tuotantotekniikoiden kehitystä. Ydinvoiman osalta tutkimus- ja kehitystoiminta on keskittynyt ydinturvallisuuteen ja ydinjätehuoltoon. Uusia tutkimuksen ja kehityksen osa-alueita ovat ydinkaukolämmön kehittäminen, hiilen talteenotto- ja varastointiteknologiaa hyödyntävän täysimittaisen koevoimalaitoksen valmisteleminen sekä aaltovoimahankkeisiin valmistautuminen. ˭ Lue lisää sivuilta 38–39.
Heat-divisioona sai valmiiksi kolme sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoshanketta vuonna 2009. Uudet laitokset toimivat täydellä teholla.
Heat-divisioona keskittyy sähkön ja lämmön yhteistuotantoon (CHP), kaukolämpöön sekä yritysten lämpöratkaisuihin. Divisioona omistaa ja käyttää 22 (2008: 20) CHP-laitosta ja useita satoja lämpölaitoksia Pohjoismaissa, Baltian maissa sekä Puolassa. Heat-divisioona on myös jätteiden energiahyötykäytön ja kaukokylmän osaamiskeskus. Divisioonan asiakkaat ovat teollisuusyrityksiä, kuntia ja kaukolämmön loppukuluttajia. Divisioonan tavoitteena on tulla ensiluokkaiseksi lämpöyhtiöksi. Kun Heat- ja Venäjädivisioonat lasketaan yhteen, Fortum on maailman neljänneksi suurin lämmöntuottaja.
Divisioonan lämmönmyynti oli yhteensä 22,9 terawattituntia (TWh) (2008: 24,9), josta Suomen osuus oli 8,0 TWh (2008: 10,8), Ruotsin osuus 9,8 TWh (2008: 9,1) ja muiden maiden osuus 5,1 TWh (2008: 5,0). Toimintojen karsiminen ja teollisuussegmentin heikompi kysyntä Suomessa alensivat myyntimääriä. Pohjoismaissa teollisuushöyryn osuus oli 2,6 (2008: 4,4) TWh ja kaukolämmön 15,3 TWh (2008: 15,6). Sähköntuotanto CHPlaitoksissa oli 4,4 TWh 2008: 4,7).
Divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto oli 227 miljoonaa euroa (2008: 250). Väheneminen johtui pääasiassa
Ruotsin ja Puolan valuuttojen heikkenemisestä erityisesti ensimmäisen puolen vuoden aikana.
Heat-divisioona uskoo, että ilmastomyötäinen sähkön- ja lämmönyhteistuotanto on kilpailukykyinen tulevaisuuden energiantuotantoratkaisu. Sillä on useita etuja niin ympäristön kuin taloudellisuudenkin kannalta. CHP-tuotannossa hyödynnetään lähes 90 % polttoaineen sisältämästä energiasta ja sillä on tärkeä rooli ympäristökuormituksen vähentämisessä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamisessa. Divi-
| milj. euroa | 2009 | 2008 | Muutos % |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 394 | 1 466 | –4,9 |
| lämmön myynti | 1 054 | 1 120 | –5,9 |
| sähkön myynti | 224 | 228 | –1,8 |
| muu myynti | 116 | 118 | –1,7 |
| Liikevoitto | 248 | 307 | –19,2 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 227 | 250 | –9,2 |
| Sidottu pääoma (kauden lopussa) | 3 786 | 3 468 | 9,2 |
| Sidotun pääoman tuotto, % | 7,8 | 8,9 | –12,4 |
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | 7,2 | 7,3 | –1,4 |
| Bruttoinvestoinnit | 359 | 431 | –16,7 |
| Henkilöstön lukumäärä, 31.12. | 2 246 | 2 318 | –3,1 |
sioonalla onkin pitkän aikavälin investointiohjelma, joka painottuu vanhojen pelkästään lämpöä tuottavien laitosten korvaamiseen uusilla CHP-laitoksilla ja sähköntuotannon lisäämiseen.
Vuoden 2009 aikana Fortum otti käyttöön kolme uutta CHP-laitosta. Espoossa sijaitsevan voimalaitoksen yhteyteen avattu uusi maakaasulla toimiva CHP-yksikkö otettiin kaupalliseen käyttöön joulukuussa 2009. Uuden voimalaitoksen kapasiteetti on 234 MW lämpöä ja 214 MW sähköä. Investoinnin ansiosta laitoksen CO2-ominaispäästöt ovat pienentyneet 10 %:lla. Laitos kasvattaa divisioonan vuosittaista sähköntuotantoa noin 1 TWh:lla. Samanaikaisesti voimalaitosprojektin kanssa Fortum investoi myös uuteen 13 kilometrin pituiseen kaukolämmön siirtoputkeen Espoossa.
Uusi turpeella ja biopolttoaineella toimiva CHP-laitos otettiin käyttöön Viron Tartossa maaliskuussa. Voimalaitoksen kapasiteetti on 50 MW lämpöä ja 25 MW sähköä. Lisäksi maakaasulla toimivan CHP-laitoksen kaupallinen käyttö käynnistyi kesäkuussa Latvian Jelgavassa. Voimalaitoksen kapasiteetti on 5 MW lämpöä ja 4 MW sähköä. Nämä kaksi uutta laitosta lisäävät divisioonan vuosittaista sähköntuotantoa noin 0,1 TWh:lla.
Heat rakentaa parhaillaan uusia CHPlaitoksia Puolan Częstochowassa ja Viron Pärnussa sekä sunnittelee uusia investointeja Ruotsiin.
˭ Lue lisää sivuilta 32–33.
Heat-divisioona on tehnyt järjestelmällisesti toimenpiteitä luodakseen ja ylläpitääkseen optimaalisia lämpötoimintoja ja omaisuuspohjaa. Jo vuonna 2008 tehtyihin toimiin lukeutuvat Suomessa luopuminen tuotantolaitoksista Jyväskylässä, kaasuturbiinista Hyvinkäällä ja lämpöliiketoiminnoista Torniossa.
Ohjelma jatkui vuonna 2009 joidenkin jäljellä olleiden muuhun kuin ydintoimintaan kuuluneiden omaisuuserien myynnillä. Toukokuussa Jyväskylässä sijaitsevat turvesuot myytiin Vapo Oy:lle ja elokuussa Kokkolassa sijaitseva CHPlaitos myytiin Kokkolan kaupungille.
Kestävä energiantuotanto ja turvallinen toiminta ovat kilpailukykyisen liiketoiminnan edellytyksiä. Divisioonan pitkän aikavälin tavoite on vähentää lämmöntuotannon CO2-ominaispäästöjä vuoden 2006 tasosta 10 % tuotettua energiayksikköä kohden vuoteen 2020 mennessä. Divisioona osallistuu ilmastonmuutoksen hillitsemiseen edistämällä CHP-tuotantoa ja kaukolämmön tuotantoa sekä lisäämällä uusiutuvien polttoaineiden käyttöä tuotannossaan.
Puolan koko liiketoiminnan kattava ympäristö-, turvallisuus- ja laatusertifiointi saatettiin päätökseen lokakuun lopussa. Puolan lämpöliiketoiminnalla
on nyt OHSAS 18001 -turvallisuussertifikaatti, ISO 9001 -laatusertifikaatti ja ISO 14001 -ympäristösertifikaatti. Heatin liiketoiminta on nyt täysin sertifioitua Suomessa, Puolassa ja Latviassa.
Tulevina vuosina Heat-divisioona keskittyy kannattavan kasvun varmistamiseen, kestävän kehityksen mukaisiin toimintoihin, asiakastyytyväisyyteen avainalueillaan ja pitkän aikavälin CHPinvestointiohjelman loppuun saattamiseen. Uusia kasvumahdollisuuksia tutkitaan aktiivisesti.
Lämpö
Marraskuussa 2009 Fortum ilmoitti osallistumisestaan bioöljyn kehityshankkeeseen yhdessä suomalaisten kumppanien kanssa. Osana hanketta kehitetään uusi integroitu bioöljyliiketoimintakonsepti. Bioöljytuotannon yhdistäminen osaksi sähkön ja lämmönyhteistuotantoa sekä bioöljyn käyttö hiilidioksidipäästöttömänä polttoaineena on yksi lupaava vaihtoehto lämmöntuotannon CO2 päästöjen vähentämiseksi.
heat
Kauko-ohjattavat erottimet ja uudet etäluettavat mittarit ovat konkreettisia esimerkkejä yhä automaattisemmasta, joustavammasta ja luotettavammasta sähköverkosta - ne ovat osa tulevaisuuden älykästä verkkoa. Sähköverkon kehittämisessä otetaan huomioon asiakkaiden tarpeet ja pitkän aikavälin kestävä yhteiskuntasuunnittelu.
Distribution omistaa, käyttää ja kehittää jakelu- ja alueverkkoja sekä toimittaa sähköä 99,9 %:n luotettavuudella kaikkiaan noin 1,6 miljoonalle asiakkaalle Ruotsissa, Suomessa, Norjassa ja Virossa. Fortumin omistamien sähköverkkojen yhteenlaskettu pituus on 156 100 kilometriä, eli ne yltäisivät 3,5 kertaa maapallon ympäri.
Vuonna 2009 paikallis- ja alueverkkosiirron kokonaismäärät olivat 25,9 terawattituntia (TWh) (2008: 25,8) ja 16,4 TWh (2008: 17,7). Alueverkossa siirretyn sähkön määrä oli yhteensä 13,6 TWh Ruotsissa (2008: 14,8) ja 2,8 TWh (2008: 2,9) Suomessa.
Alle 20 kV:n jakeluverkoissa siirretyn
Tunnusluvut
| milj. euroa | 2009 | 2008 | Muutos % |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 800 | 789 | 1,4 |
| jakeluverkot | 685 | 669 | 2,4 |
| alueverkot | 75 | 77 | –2,6 |
| muu myynti | 40 | 43 | –7,0 |
| Liikevoitto | 263 | 248 | 6,0 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 262 | 248 | 5,6 |
| Sidottu pääoma (kauden lopussa) | 3 299 | 3 032 | 8,8 |
| Sidotun pääoman tuotto, % | 8,7 | 8,1 | 7,4 |
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | 8,6 | 8,2 | 4,9 |
| Bruttoinvestoinnit | 193 | 296 | –34,8 |
| Henkilöstön lukumäärä, 31.12. | 1 088 | 1 336 | –18,6 |
sähkön määrän perusteella sähkönsiirron markkinaosuus oli 20 % Suomessa (2008: 19), 15 % Ruotsissa (2008: 14), 3 % Norjassa (2008: 3) ja 3 % Virossa (2008: 3). Suomen sähkömarkkinoilla yhdelle toimijalle sallitaan enintään 25 %:n markkinaosuus maan 0,4 kV:n sähköverkossa siirretystä sähköstä. Vuoden 2009 lopussa Fortumin osuus oli 20 %.
Distributionin vertailukelpoinen liikevoitto oli 262 miljoonaa euroa (2008: 248). Kylmä sää kasvatti vuoden 2009 liikevaihtoa vuoteen 2008 verrattuna. Tulosta heikensi Ruotsin kruunun
| tuhatta | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Ruotsi | 895 | 877 |
| Suomi | 611 | 606 |
| Norja | 99 | 99 |
| Viro | 24 | 24 |
| Yhteensä | 1 629 | 1 606 |
| TWh | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Ruotsi | 14,0 | 14,0 |
| Suomi | 9,4 | 9,3 |
| Norja | 2,3 | 2,3 |
| Viro | 0,2 | 0,2 |
| Yhteensä | 25,9 | 25,8 |
heikentynyt keskikurssi. Pääosa Ruotsin automaattisen mittarinhallintaprojektin loppukustannuksista kirjattiin vuodelle 2008, eivätkä ne siten vaikuttaneet vuoden 2009 tulokseen.
Distribution pyrkii pitkän aikavälin tehokkuuteen ja kannattavuuteen kehittämällä toimintojaan. Vuonna 2008 käynnistetty tehokkuusohjelma saatettiin loppuun vuonna 2009. Tavoitteena oli parantaa asiakaspalvelua, lisätä sisäisten prosessien tehokkuutta ja taata liiketoiminnan kilpailukyky pitkällä aikavälillä. Ohjelman osana jatkettiin toimintojen keskittämistä Suomen pääkonttoriin sekä Tukholmaan ja Karlstadiin Ruotsissa. Tehokkuusohjelman positiiviset vaikutukset ovat jo nähtävissä.
Vuoden aikana Ruotsissa toteutettiin verkonrakennustoiminnan ulkoistamisen toinen vaihe suunnitelmien mukaisesti. Eltel Networksin kanssa solmittiin 65 työntekijää koskeva sopimus elokuussa 2009. Tämän myötä Fortum on mukana kehittämässä toimivampia ulkoisia markkinoita verkonrakennustoiminnassa.
Sähkön luotettava toimittaminen asiakkaille on Distributionin tärkein tehtävä. Distribution ylläpitää ja kehittää sähköverkkojensa luotettavuutta ja laatua investoimalla niihin jatkuvasti.
Sähköverkon kehittämisessä otetaan huomioon asiakkaiden tarpeet ja pitkän aikavälin kestävä yhteiskuntasuunnittelu. Vuoden 2009 aikana yhteensä 900
kilometriä keskijännitelinjaa vahvistettiin kaapeloinneilla tai muilla tavoin, kuten asentamalla kauko-ohjattavia erottimia. Erottimien avulla käyttökeskus voi paikantaa ja eristää viat nopeasti ja vähentää siten sähkökatkon piirissä olevien asiakkaiden määrää sekä katkojen keskimääräistä kestoa. Myös uudet etäluettavat sähkömittarit auttavat Fortumia paikantamaan viat entistä nopeammin. Mittarien kaksisuuntaisen viestinnän ansiosta käyttökeskus voi paikantaa viat käyttöpaikkakohtaisesti. Kauko-ohjattavat erottimet ja uudet etäluettavat mittarit ovat konkreettisia esimerkkejä yhä automaattisemmasta, joustavammasta ja luotettavammasta sähköverkosta – tulevaisuuden älykkäästä verkosta.
Etäluettavien mittareiden käyttöönotto saatettiin loppuun Ruotsissa vuonna 2009. Nyt Ruotsissa on asennettu yhteensä 844 000 verkkoasiakkaalle uusi etäluettava sähkömittari, jonka avulla asiakkaat saavat todelliseen kulutukseen perustuvia sähkölaskuja. Asiakkailla on nyt aiempaa paremmat mahdollisuudet seurata sähkönkulutustaan ja parantaa siten energiatehokkuutta. Tästä on hyötyä sekä asiakkaalle että ympäristölle. Ruotsin uusi kuukausittaista mittarinluentaa koskeva lainsäädäntö astui voimaan 1.7.2009.
Etäluettavien sähkömittareiden asennukset alkavat Suomessa vuoden 2010
puolivälissä. Elokuun 2009 lopussa Fortum allekirjoitti sopimuksen automaattisesta mittarinhallinnasta vastaavan palveluntarjoajan, Telventin, kanssa. Investointiin sisältyy etäluettavien mittareiden hankinta, asennus ja käyttö, järjestelmän kehittäminen sekä järjestelmään liittyvät muut palvelut. Investoinnin kokonaisarvo on noin 170 miljoonaa euroa yhdeksän vuoden aikana. Uudet mittarit tullaan asentamaan 550 000 verkkoasiakkaalle. Suomessa vuonna 2009 annettu mittausasetus edellyttää tuntimittauksen käyttöönottoa 1.1.2014 mennessä.
Etäluettavien mittareiden käyttöönoton suunnittelu Norjassa jatkuu. Alustava lainsäädännön aikaraja on vuosi 2016.
Sähkönsiirtoliiketoiminta on säänneltyä ja kansallisten viranomaisten valvomaa. Fortumin tavoitteena on varmistaa tulevan sääntelyviitekehyksen johdonmukainen kehitys.
Vuonna 2009 otettiin askel kohti entistä yhdenmukaisempaa pohjoismaista viitekehystä Ruotsin parlamentin tehtyä päätöksen ex ante -sääntelystä vuodesta 2012 alkaen. Sääntelyssä siirtohinnoista päätetään etukäteen. Ruotsin energiamarkkinaviranomainen (EI) teki selvityksen uuden sääntelymallin pääomakustannusten käsittelystä ja perusperiaatteista. Selvitys esiteltiin hallitukselle ja päätöstä odotetaan
vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla. EI julkaisi myös raportin periaatteista siirtymäajalle 2008-2011. Tavoitteena on saumaton siirtyminen nykyisestä ex post -sääntelystä tulevaan ex ante -sääntelyyn. Fortum odottaa uuden sääntelyn antavan aiempaa vakaammat ja ennakoitavammat edellytykset sähkönjakelulle Ruotsissa tulevina vuosina.
Suomessa valvontamallin kehittäminen ja hienosäätö jatkuu. Energiamarkkinavirasto (EMV) käynnisti Tiekartta 2020 -hankkeen, jossa arvioidaan nykyistä valvontamallia ja sen parametreja kokonaisuudessaan. Nykyinen valvontajakso päättyy vuoden 2011 lopussa.
Distribution käynnisti vuonna 2008 konserninlaajuisen tutkimushankkeen, jossa selvitetään sähköajoneuvojen käyttöönottoa Suomessa ja Ruotsissa. Hanke jatkui vuonna 2009 testaamalla erilaisia tekniikoita ja sähköajoneuvojen latausratkaisuja.
Vuonna 2009 Fortum teki yhteistyötä Mitsubishin kanssa markkinoimalla iMiEViä – ensimmäistä massamarkkinoille suunniteltua täyssähköautoa. Fortum kehittää myös uutta konseptisähköautoa suomalaisen Valmet Automotiven kanssa. Vuoden aikana Tukholmaan asennettiin noin 100 latauspistettä yhdessä Tukholman kaupungin, Stockholm Parkeringin, Skanskan ja Preem-huoltoasemien kanssa.
Norjassa parlamentti muutti energialakia ja vaati selvitystä siitä, miten sähköverkkoliiketoimintaa valvotaan. Parlamentti käynnisti tutkimuksen nykyisestä sääntelystä selvittääkseen valvontamallin ohjausvaikutuksia ja taloudellisia kannustimia.
Norjan energiamarkkinaviranomaiselta (NVE) odotetaan myös yksityiskohtaisia määräyksiä liiketoiminnan ulkoistamismahdollisuuksien rajoittamisesta.
Asiakkaat hyötyvät Fortumin laajasta pohjoismaisten kuluttajamarkkinoiden tuntemuksesta sekä yhtiön kyvystä kehittää kansalliset rajat ylittäviä tuotteita ja palveluja.
Fortum on johtavia sähkön vähittäismyyjiä pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Yhteensä noin 1,2 miljoonaa (2008: 1,3) kotitalous- ja yritysasiakasta Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa käyttää yhtiön ilmastomyötäisiä tuotteita ja palveluja.
Markets ostaa kaiken myymänsä fyysisen sähkön Nord Pool -sähköpörssistä. Tämän lisäksi Markets hankkii ympäristöarvoja pohjoismaisilta ympäristösähkön tuottajilta ja on johtava ympäristömerkityn ja hiilidioksidipäästöttömän sähkön myyjä Pohjoismaissa.
Kilpailu kiristyi pohjoismaisilla vähittäismyyntimarkkinoilla Vuonna 2009 Marketsin sähkön myynti oli 30,0 terawattituntia (TWh) (2008: 36,6). Myyntiä laski kireänä jatkunut kilpailu pohjoismaisilla vähittäismarkkinoilla sekä teollisuuden pienentynyt sähkönkulutus. Sähkön kokonaisvolyymista 70 % myytiin yritysasiakkaille ja 30 % kotitalouksille. Lisäksi Marketsilla on asiakkaina suomalaisia ja ruotsalaisia sähkön jälleenmyyjiä.
Kuluttaja-asiakkaiden aktiivisuus on selvästi kasvussa kaikilla pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla, ja esimerkiksi Suomessa noin 200 000 asiakasta vaihtoi sähkönmyyjää vuoden aikana. Tämä on merkinnyt tiukempaa kilpailua asiakkaista. Markets on kuitenkin tietoisesti asettanut sopimusten kannattavuuden
asiakasmäärien kasvattamisen edelle.
Myös taantuma näkyi Marketsin sähkön myyntimäärissä. Myyntivolyymit pienenivät vuoden aikana etenkin yritysasiakkaiden keskuudessa. Tämä johtui huomattavasti supistuneesta sähkönkulutuksesta teollisuudessa ja joidenkin suurten yritysasiakkaiden sähkösopimusten päättymisestä.
Marketsin taloudellinen tulos parani merkittävästi ja vertailukelpoinen liikevoitto nousi 22 miljoonaan euroon vuonna 2009 (2008: –33). Vuonna 2008 käynnistetyn laajan tehostamisohjelman mukaiset toimenpiteet purivat ja kään-
Fortum on asettanut ilmastonmuutoksen hillitsemisen yhdeksi tärkeimmistä tulevaisuuden tavoitteistaan. Tavoitetta tukee myös yhtiön pyrkimys saada asiakkaat siirtämään asiointiaan internettiin, ja siten vähentämään paperin käyttöä.
Vuonna 2009 Markets tarjosi uutena palveluna asiakkailleen sähköistä Kuluttajan e-laskutusta, jonka avulla pyritään paperilaskujen määrää vähentämällä säästämään luontoa. Arvion mukaan Marketsin asiakasviestintään ja laskutukseen käytettiin aikaisemmin vuoden aikana paperia määrä, joka päällekkäin asetettuna ulottuisi kahden kilometrin korkeuteen.
Tunnusluvut
sivät Marketsin tuloksen selvästi positiiviseksi. Tuloksen kääntämiseen myötävaikuttivat merkittävästi uudistetut tuotteet, hinnoittelun selkeyttäminen sekä tiukka kustannusten seuranta.
Tuoteuudistuksen myötä Markets kytki Suomessa alkuvuodesta 2009 kotitalouksien toistaiseksi voimassa olevat Kesto-sopimukset entistä kiinteämmin tukkusähkön hintakehitykseen. Sopimusten hinnat päivittyvät nyt säännöllisesti vuosineljänneksittäin ja hinnoittelu on näin aiempaa läpinäkyvämpää. Läpinäkyvyyttä lisätään myös kertomalla asiakkaille etukäteen kunkin hankintaja hintajakson ajankohta. Asiakas voi itse päivittäin seurata seuraavan hintajakson hinnan muodostumista Fortumin internet-palvelussa.
Myös uudet määräaikaiset Takuusopimukset ja pörssisähkötuote Tarkka seuraavat kiinteästi ja loogisesti tukkusähkön hinnan vaihteluita. Hinnoittelun muuttaminen paransi Kesto-sopimusten kannattavuutta selvästi.
Hinnan lisäksi sähkön tuotantomuoto nousi kuluneen vuoden aikana uudeksi kilpailutekijäksi. Yhä useampi kotitalousja yritysasiakas edellyttää sähkönmyyjiltä tietoa myytävän sähkön alkuperästä. Asiakkaiden kiinnostus tuotantomuotoon on vaikuttanut sähkönmyyjien tuotekehitystyöhön.
Vuonna 2009 Markets alkoi myydä
kotitalousasiakkailleen ainoastaan CO2-päästötöntä sähköä. Kaikki Suomessa kuluttajille myytävä sähkö tuotetaan vesivoimalla. Asiakkailla on myös mahdollisuus ostaa tuulivoimalla tuotettua sähköä pientä lisämaksua vastaan. Ruotsissa asiakkaat saavat automaattisesti ilman hiilidioksidipäästöjä tuotettua sähköä. Lisämaksusta asiakkaat voivat valita vesivoimalla tai tuulivoimalla tuotettua sähköä.
Norjassa Fortumilta ostettuun sähköön liittyy automaattisesti alkuperätakuu. Lisäksi sähköä muilta myyjiltä ostavat norjalaiset voivat pienentää hiilijalanjälkeään ostamalla Fortumilta CO2-päästöttömiä alkuperätakuita.
Myös yritysasiakkaiden tuotetarjonta uudistettiin vuonna 2009, ja nyt kaikki Fortumin yritysasiakkailleen myymä sähkö on hiilidioksidipäästötöntä. Ympäristötietoisimmat yritysasiakkaat voivat lisäksi halutessaan valita uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua sähköä.
Korkean asiakastyytyväisyyden saavuttamiseksi ja vaalimiseksi Marketsille on ensiarvoisen tärkeää kuunnella asiakkaitaan ja keskustella heidän kanssaan avoimesti kaikista yhtiön palveluihin liittyvistä asioista. Tätä varten Fortum on jo useamman vuoden ajan järjestänyt asiakasraateja eri paikkakunnilla Suomessa. Raadeissa käsitellään sähkönkäyttöön liittyviä ajankohtaisia asioita, kuten
sähkön hinnoittelua, hinnan kehitystä ja tuoteuudistuksia. Lisäksi raatilaisilta kerätään suoraa palautetta Fortumin toiminnasta.
Vuoden 2009 aikana raatilaiset antoivat arvokkaan panoksensa myös useisiin Fortumin kehityshankkeisiin. Yksi mielenkiintoisimmista oli Kestosopimuksen hinnoittelumallin uudistaminen.
Asiakkaiden mielipiteitä kartoitetaan myös useissa maakohtaisissa kyselytutkimuksissa ja laajassa Suomessa ja Ruotsissa vuosittain tehtävässä EPSI/ SKI -asiakastyytyväisyystutkimuksessa. Tässä puolueettoman tutkimuslaitoksen säännöllisesti tekemässä tutkimuksessa seurataan koko sähköalan asiakastyytyväisyyden kehitystä, ja verrataan alan keskeisten toimijoiden tuloksia koko alan tuloksiin.
Etäluettavat mittarit, älyverkot, pienimuotoinen paikallinen sähköntuotanto, yhteiset pohjoismaiset kuluttajamarkkinat ja sähköinen laskutus ovat esimerkkejä kehityshankkeista, jotka muuttavat sähkömarkkinoita tulevina vuosina ja antavat sähkönmyyjille mahdollisuuden tarjota asiakkaille uudenlaisia palveluja. Esimerkiksi tuntikohtainen, reaaliaikainen sähkönkulutuksen mittaus mahdollistaa sähkönmyyjille täysin uudenlaiseen hinnoitteluun perustuvien sähkösopimusten kehittämisen.
OAO Fortumin tehokkuusparannusohjelma etenee suunnitelmien mukaisesti. Muun muassa teknisten toimenpiteiden, salkunhoito- ja trading-toiminnan käynnistämisen sekä ostoprosessien optimoinnin ansiosta yhtiö on edennyt hyvin tavoitteessaan saavuttaa 100 miljoonan euron vuosittaiset tehokkuusparannukset vuonna 2011.
Russia-divisioona kattaa sähkön ja lämmön tuotannon ja myynnin Venäjällä. Divisioonaan kuuluu OAO Fortum (aiemmin TGC-10) ja Fortumin yli 25 %:n osuus TGC-1:stä. Vuoden 2009 lopussa Fortumin omistusosuus OAO Fortumista oli hieman yli 94,5 %. Osuuteen kuuluu myös OAO Fortumin täysin omistaman tytäryhtiön osakkeet. OAO Fortum on yhdistetty konsernitilinpäätökseen 1.4.2008 alkaen.
OAO Fortumin ja sen osakkuusyhtiöiden tuotantokapasiteetti on yhteensä noin 2 800* megawattia (MW) sähköä ja noin 15 800 MW lämpöä. Vuotuinen tuotanto on 16,0 terawattituntia (TWh) sähköä ja 25,6 TWh lämpöä. Lämpö
tuotetaan pääasiassa sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa (CHP) ja lisäksi lämpökattiloissa. Yhtiö omistaa ja käyttää kaukolämpöverkkoja useissa Venäjän kaupungeissa.
TGC-1 on alueellinen sähköntuotantoyhtiö, joka toimii Venäjän luoteisosassa, Pietarin ja Kuolan niemimaan välisellä alueella. TGC-1:n tuotantokapasiteetti on yli 6 200 MW sähköä ja noin 17 200 MW lämpöä. TGC-1:ssä on meneillään investointiohjelma, joka kasvattaa yhtiön sähköntuotantokapasiteettia 1 600 MW:lla. Fortum on yhtiön toiseksi suurin omistaja.
Vuonna 2009 Russia-divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto oli –26 miljoonaa euroa eli 66 miljoonaa euroa parempi kuin edellisvuonna. Parannus johtuu pääasiassa OAO Fortumin tehokkuusparannusohjelmasta ja sähkön myyntikatteen kasvusta.
OAO Fortum toimii Tjumenin ja Tšeljabinskin alueilla Uralilla ja Länsi-Siperiassa, jossa teollisuuden ja rakentamisen nopea kehitys on lisännyt sähkön kysyntää. Kun talous taantui Venäjällä vuoden 2008 lopussa, sähkönkulutus alueella romahti. Tjumenin alueella, jossa teollisuustuotanto painottuu öljy- ja kaasuteollisuuteen, sähkön kysyntä pysyi vuonna 2009 samalla tasolla kuin vuonna
1) Tammikuussa 2009 noin 1 100 Russia-divisioonan työntekijää siirrettiin sisäisesti Power-divisioonaan.
* Ei sisällä Kurganissa Venäjällä sijaitsevaa OJSC Kurgan Generating Company:ia, josta Fortum on sopinut myyvänsä osuutensa. Fortum odottaa saavansa kaupan päätökseen ja omistuksen siirtyvän vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla.
Fortum ja Tšeljabinskin aluehallinto ovat sopineet laajan energiatehokkuusyhteistyön käynnistämisestä. Ohjelman mittavin toimenpide on Tšeljabinskin kaukolämpöjärjestelmän automaatio- ja perusparannusprojekti, jonka tuloksena energian hävikki alueella laskee yli 30 prosenttia ja polttoaineen käyttö sekä päästöt vähenevät merkittävästi. Hanke on mittaluokassaan ainutlaatuinen Venäjällä ja se rahoitetaan osin korottamalla aluehallinnon säätelemiä kaukolämpötariffeja. Parannusten myötä kuluttajille voidaan taata keskeytymätön ja edullisempi kaukolämmön toimitus.
Lämmön hinta on säännelty, ja paikalliset viranomaiset asettavat hinnan liittovaltion tasolla hyväksytyissä rajoissa. Talouskriisin yhteiskunnallisten vaikutusten vuoksi paikalliset lämpötariffit pidettiin OAO Fortumin toiminta-alueilla kestämättömän alhaisella tasolla.
Näissä olosuhteissa OAO Fortumin oli ryhdyttävä toimenpiteisiin kustannusten pienentämiseksi ja toiminnan tehostamiseksi. Yhtiön toimintoja uudistetaan Fortumin strategian mukaisesti, ja tästä johtuen OAO Fortum irtisanoi kunnallisten lämpöverkkojen käyttöä koskevan kannattamattoman sopimuksensa Tjumenin kaupungin kanssa 1.7.2009 alkaen. Yhteensä 750 työntekijää siirrettiin uuden toimijan palvelukseen Tjumenissa, ja OAO Fortumin kaikkien yksiköiden ja tytäryhtiöiden henkilöstömäärä väheni yhteensä 2 000 henkilöllä. Tämä tapahtui keskittämällä useita toimintoja sekä optimoimalla ja yksinkertaistamalla prosesseja.
OAO Fortumin meneillään oleva investointiohjelma nostaa sähköntuotantokapasiteetin nykyisestä noin 2 800 MW:sta 5 050 MW:iin. Ohjelman kolme projektia valmistuvat vuonna 2010. Ohjelman loppuosan arvo tammikuusta 2010 eteenpäin vuoden 2009 lopun valuuttakursseilla laskettuna on arviolta 1,8 miljardia euroa.
Venäjän hallitus arvioi parhaillaan sähköntuotantoyhtiöiden investointiohjelmia sähkön vähentynyttä kysyntää silmällä pitäen. Fortum on vahvistanut sitoutuneensa OAO Fortumin investointiohjelman toteuttamiseen. Tällä hetkellä kuitenkin arvioidaan mahdollisuutta lykätä eräitä hankkeita 1–3 vuodella, ja näkymät ovat myönteiset.
˭ Lue lisää sivulta 33.
OAO Fortum pyrkii nostamaan ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioiden (EHS) tasoa lähemmäksi Fortumin Euroopassa sijaitsevien laitosten tasoa. OAO Fortumiin perustettiin uusi EHSorganisaatio vuonna 2009. Organisaation tehtävänä on hankkia ISO 14001 -sertifiointi vuoteen 2012 mennessä.
Teknisen kehityksen alueella kaukolämmön tehokkuusparannuksia on pidetty erittäin tärkeinä, koska ne mahdollistavat valtavat energiansäästöt ja pienemmät päästöt. Myös toimet työntekijöiden asbestialtistuksen vähentämiseksi on aloitettu. Kaikki asbesti aiotaan poistaa tai eristää vuoden 2015 loppuun mennessä. Toisena painopistealueena on savukaasu-, hiukkas- ja rikkidioksidipäästöjen vähentäminen.
Vuonna 2009 OAO Fortumissa käyn-
nistettiin kunnianhimoinen työterveys- ja turvallisuusohjelma, joka kattaa kaikki laitokset ja työntekijät. Ohjelman tavoitteena on saada Fortumin turvallisuusstandardit käyttöön vuoteen 2012 mennessä. Vuoden aikana kaikki OAO Fortumin työntekijät saivat tarvittavat suojavarusteet ja uudet työvaatteet, jotka täyttävät Fortumin turvallisuusstandardit. Säännöllisen, Fortumin malliin perustuvan EHS-raportoinnin kehitystyö aloitettiin. Lisäksi yhtiössä on kehitetty laaja koulutusohjelma, joka koskee kaikkia työntekijöitä.
Yksi tärkeimmistä OAO Fortumin hankintaan liittyvistä oletuksista on Venäjän sähkömarkkinauudistuksen jatkuminen. Kilpailluilla hinnoilla myydyn sähkön osuutta nostettiin suunnitelman mukaan 30 %:sta 50 %:iin 1.7.2009 ja 50 %:sta 60 %:iin tammikuun 2010 alusta lähtien. Osuutta on tarkoitus nostaa 60 %:sta 80 %iin heinäkuun 2010 alusta lähtien. Sähkön tukkumarkkinoiden odotetaan vapautuvan kokonaan vuoteen 2011 mennessä.
Pitkän aikavälin kapasiteettimarkkinoiden säännöt ovat parhaillaan Venäjän hallituksen käsiteltävinä, ja päätöstä odotetaan vuoden 2010 loppuun mennessä.
Fortum panostaa Venäjällä edelleen OAO
Fortumin kehittämiseen ja pyrkii nostamaan paikallisten tuotantolaitostensa tason lähemmäksi yhtiön pohjoismaisia laitoksia. Fortum uskoo, että pystyy osaamisellaan parantamaan voimalaitosten ja kaukolämmön energia- ja ympäristötehokkuutta Venäjällä.
OAO Fortumin hankinta loi kasvualustan maailman neljänneksi suurimmilla energiamarkkinoilla. Fortum on sitoutunut toimintoihinsa Venäjällä pitkällä aikavälillä.
Tarkasti määritelty ja läpinäkyvä hallinto ja johtaminen (Corporate Governance) luo perustan yhtiön vastuulliselle, arvosuuntautuneelle suoritukselle sekä hallintotoiminnoille. Se on välttämättömyys, joka palvelee niin Fortumin osakkeenomistajia, finanssimarkkinoita, yhteistyökumppaneita, henkilöstöä kuin myös suurta yleisöä. Yhtiön hallinto- ja johtamismalli pyrkii suojelemaan osakkeenomistajien oikeuksia, parantamaan tiedonkulkua ja läpinäkyvyyttä, edesauttamaan hallituksen tehokasta toimintaa ja tarjoamaan puitteet lakien ja sääntelyn toimeenpanolle.
Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuus huolehtia yhtiön hallinnosta ja johtamisesta perustuu osakeyhtiölakiin, jota täydentää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi. Seuraavilla sivuilla on Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen mukainen Fortumin selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement), tietoa johdon palkitsemisesta sekä hallituksen ja johtoryhmän esittelyt.
˭ Kuvaus Fortumin sisäpiirihallinnosta löytyy osoitteesta www.fortum.fi/sisapiirihallinto
Fortumin hallinto perustuu lakiin, yhtiön yhtiöjärjestykseen sekä listayhtiöiden hallinnointikoodiin, joka julkaistiin 2008. Tämä selvitys hallintoja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) on laadittu uuden hallinnointikoodin suosituksen 51 ja arvopaperimarkkinalain 2 luvun 6 §:n mukaisesti. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä.
Lisäksi Fortum noudattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n, jossa se on listattuna, sääntöjä sekä Finanssivalvonnan sääntöjä ja määräyksiä. Fortumin pääkonttori sijaitsee Espoossa.
Fortum noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia sellaisin poikkeuksin, että tarkastus- ja riskivaliokunnan jäsen Ilona Ervasti-Vaintola ei ole ollut riippumaton yhtiöstä syksystä 2009 alkaen (ristikkäinen valvontasuhde), ja että hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunta ei osallistu hallituksen jäsenten nimittämiseen vaan siitä huolehtii yhtiökokouksen asettama osakkeenomistajien nimitysvaliokunta.
˭ Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi on saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistyksen verkkosivuilta (www.cgfinland.fi).
Fortum laatii konsernitilinpäätöksen ja osavuosikatsaukset kansainvälisten EU:n hyväksymien IFRS-raportointistandardien, arvopaperimarkkinalain ja soveltuvien Finanssivalvonnan standardien sekä NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöjen mukaisesti. Yhtiön toimintakertomus ja emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain ja kirjanpitolautakunnan ohjeiden ja lausuntojen mukaisesti. Tilintarkastuskertomus kattaa toimintakertomuksen, konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen.
Fortum-konsernin hallinnosta ja toiminnasta vastaavat yhtiökokous, hallintoneuvosto, hallitus ja sen kaksi valiokuntaa sekä toimitusjohtaja konsernin johtoryhmän avustamana. Hallitus valvoo yhtiön tuloskehitystä, hallintoa ja organisaatiota. Hallintoneuvosto, hallitus ja konsernin johtoryhmä ovat erillisiä hallintoelimiä, eikä yksittäinen henkilö voi olla jäsen kuin yhdessä näistä.
Operatiivisesta toiminnasta konsernitasolla vastaa toimitusjohtaja konsernin johtoryhmän avustamana. Divisioonatasolla toiminnasta vastaavat divisioonien johtajat johtoryhmiensä avustamina.
Fortumin raportointirakenne
Osakkeenomistajat voivat käyttää päätösvaltaansa asianmukaisesti koolle kutsutussa yhtiökokouksessa joko itse henkilökohtaisesti tai asiamiehensä kautta. Hallitus huolehtii yhtiöjärjestyksen ja Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaisesti yhtiökokouksen koollekutsumisesta. Kutsu yhtiökokoukseen on toimitettava aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään 21 päivää ennen yhtiökokousta julkaisemalla se kahdessa hallituksen määräämässä sanomalehdessä.
Varsinainen yhtiökokous pidetään kerran vuodessa viimeistään kesäkuussa. Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, kun hallitus tai hallintoneuvosto katsoo siihen olevan aihetta tai milloin laki sitä muutoin edellyttää.
Fortumin vuoden 2009 varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä asetettiin osakkeenomistajien nimitysvaliokunta avustamaan varsinaista yhtiökokousta. Osakkeenomistajien nimitysvaliokunnan tehtävänä on valmistella hallituksen jäseniä ja hallituspalkkioita koskevat ehdotukset seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle. Nimitysvaliokuntaan valitaan kolmen suurimman osakkeenomistajan edustajat ja valiokuntaan kuuluvat lisäksi asiantuntijajäseninä hallituksen puheenjohtaja sekä yksi hallituksen keskuudestaan nimeämä jäsen, joka on riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Osakkeenomistajia valiokunnassa edustavien jäsenten nimittämisoikeus on niillä kolmella osakkeenomistajalla, joiden osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä on suurin yhtiökokousta edeltävän marraskuun 2. päivänä ja joiden omistusoikeus on merkitty arvo-osuusjärjestelmään. Mikäli osakkeenomistaja ei haluaisi käyttää nimeämisoikeuttaan, nimeämisoikeus siirtyy seuraavaksi suurimmalle omistajalle.
Marraskuussa 2009 osakkeenomistajien nimitysvaliokuntaan valittiin seuraavat henkilöt: Pekka Timonen, osastopäällikkö, valtioneuvoston kanslian omistajaohjausyksikkö; Harri Sailas, toimitusjohtaja, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja Jorma Huuhtanen, pääjohtaja, Kansaneläkelaitos. Fortumin hallituksen puheenjohtaja Matti Lehti toimi valiokunnan asiantuntijajäsenenä, ja lisäksi Fortumin hallitus nimesi toiseksi valiokunnan asiantuntijajäseneksi hallituksen varapuheenjohtaja Sari Baldaufin.
Osakkeenomistajien nimitysvaliokunta päätti kokouksessaan 1.2.2010 ehdottaa 25.3.2010 pidettäväksi suunnitellulle yhtiökokoukselle, että seuraavat henkilöt valitaan hallitukseen: Matti Lehti puheenjohtajaksi, Sari Baldauf varapuheenjohtajaksi sekä jäseniksi Esko Aho, Ilona Ervasti-Vaintola, Birgitta Johansson-Hedberg, Christian Ramm-Schmidt ja Joshua Larson.
Hallintoneuvoston tehtävänä on huolehtia osakkeenomistajien etujen turvaamisesta.
Yhtiökokous valitsee hallintoneuvoston jäsenet, puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuoden mittaiseksi toimikaudeksi. Hallintoneuvoston jäseneksi ei voida valita henkilöä, joka on täyttänyt 68 vuotta. Hallintoneuvostoon kuuluu vähintään kuusi ja enintään 12 jäsentä. Helmikuussa 2010 jäseniä oli 11. Hallintoneuvoston kokouksiin osallistuu myös kolme henkilöstöryhmien edustajaa, jotka eivät ole hallintoneuvoston jäseniä. Kokous on päätösvaltainen, kun paikalla on enemmän kuin puolet jäsenistä. Vuonna 2009 hallintoneuvosto kokoontui viisi kertaa. Keskimääräinen läsnäoloprosentti näissä kokouksissa oli 83,5.
Henkilöstön edustajina Fortumin hallintoneuvostossa olivat Jouni Koskinen, Tapio Lamminen (jonka seuraaja on Kari Ylikauppila 1.9.2009 lähtien) ja Sebastian Elg. Nykyisten henkilöstön edustajien kausi jatkuu vuoden 2010 loppuun saakka.
Hallitus vastaa konsernin hallinnosta ja toiminnan järjestämisestä lainsäädännön, mukaan lukien osakeyhtiölain, yhtiöjärjestyksen sekä yhtiökokouksen ja hallintoneuvoston antamien ohjeiden mukaisesti. Hallituksen tehtävät on kuvattu pääpiirteittäin hallituksen työjärjestyksessä. Hallitukseen kuuluu viidestä kahdeksaan jäsentä. Yhtiökokous valitsee jäsenet
yhden vuoden mittaiseksi toimikaudeksi, joka päättyy valintaa seuraavaan ensimmäiseen varsinaiseen yhtiökokoukseen. Kokous on päätösvaltainen, kun paikalla on enemmän kuin puolet jäsenistä. Hallituksen jäseneksi ei voida valita henkilöä, joka on täyttänyt 68 vuotta.
Vuonna 2009 hallitus kokoontui 11 kertaa, joista kaksi oli puhelinkokouksia. Keskimääräinen läsnäoloprosentti hallituksen kokouksissa oli 95,4. Yhtiön operatiivisen ja taloudellisen kehityksen ohjauksen ja valvonnan lisäksi tärkeimpiä aiheita vuoden aikana olivat Fortumin strategia, taloudellinen asema ja riskit sekä taloudellinen raportointi. Tärkeimpiin aiheisiin kuuluivat myös uuden toimitusjohtajan nimittäminen, yhtiön uudelleenorganisointi, Loviisa 3 -periaatepäätöshakemus ja muut ydinvoimaasiat, OAO Fortumin integrointi Venäjällä ja investoinnit uuteen sähkön- ja lämmöntuotantoon sekä divestointiasiat. Vuoden aikana hallitus seurasi tarkasti sähkömarkkinoiden kehitystä Pohjoismaissa, Euroopassa ja Venäjällä sekä uuden organisaatiomallin toteuttamista Fortum-konsernissa. Hallituksen kokouksissa kiinnitettiin huomiota myös liiketoiminnan kestävään kehitykseen ja johdon suoriutumiseen ja palkitsemiseen.
Kaikki hallituksen jäsenet, paitsi Ilona
Ervasti-Vaintola (ei-riippumaton yhtiöstä) ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista. Toimitusjohtaja, talousjohtaja ja lakiasiainjohtaja (joka toimii hallituksen sihteerinä) osallistuvat hallituksen kokouksiin. Muut konsernin johtoryhmän jäsenet osallistuvat kokouksiin tarvittaessa tai hallituksen kutsusta.
Hallituksen puheenjohtaja valmistelee hallituksen kokouksissa käsiteltävät ja päätettävät asiat yhdessä toimitusjohtajan kanssa.
Hallitus toimii hyväksymänsä työjär-
jestyksen mukaan. Työjärjestyksen pääkohdat esitetään seuraavalla sivulla.
Hallituksen jäsenten toiminnan arviointi Hallitus tekee vuosittaisen itsearvioinnin toimintansa kehittämiseksi. Siinä arvioidaan työn tehokkuutta, hallituksen kokoa ja kokoonpanoa, kokouksissa käsiteltävien asioiden valmistelua ja keskustelun avoimuutta sekä hallituksen jäsenten mahdollisuutta itsenäiseen päätöksentekoon.
Hallituksen valiokunnat
Hallitus nimittää kolmijäseniset tarkastus- ja riskivaliokunnan sekä
| Nimi | Syntymävuosi | Koulutus | Päätoimi |
|---|---|---|---|
| Puheenjohtaja Markku Laukkanen | 1950 | YTM | Kansanedustaja |
| Varapuheenjohtaja Sanna Perkiö | 1962 | TkT | Kansanedustaja |
| Martti Alakoski | 1953 | Liittopuheenjohtaja | |
| Tarja Filatov | 1963 | Kansanedustaja | |
| Sampsa Kataja | 1972 | OTK | Kansanedustaja |
| Kimmo Kiljunen | 1951 | VTT | Kansanedustaja |
| Katri Komi | 1968 | MMM | Kansanedustaja |
| Panu Laturi | 1972 | VTM | Puoluesihteeri, Vihreät |
| Juha Mieto | 1949 | Kansanedustaja | |
| Jukka Mäkelä | 1960 | DI | Kansanedustaja |
| Helena Pesola | 1947 | YTM | Johtaja, KELA |
Vuoden 2009 varsinaisessa yhtiökokouksessa valittiin hallitukseen seuraavat kuusi henkilöä:
| Nimi | Syntymä vuosi |
Koulutus | Päätoimi |
|---|---|---|---|
| Puheenjohtaja Matti Lehti | 1947 | KTT | Johtaja |
| Varapuheenjohtaja Sari Baldauf |
1955 | KTM | Johtaja |
| Esko Aho | 1954 | VTM | Nokia Oyj, johtaja, yhteistyösuhteet ja yhteiskuntavastuu. Johtokunnan jäsen. |
| Ilona Ervasti-Vaintola | 1951 | OTK, VT | Sampo-konsernin päälakimies, lakiasiainjohtaja ja Sampo Oyj:n hallituksen sihteeri. Konsernin johtoryhmän jäsen. |
| Birgitta Johansson-Hedberg | 1947 | BA, PsK | Johtaja |
| Christian Ramm-Schmidt | 1946 | dipl. ekon. | Senior Partner, Merasco Capital Oy |
X vuotuinen itsearviointi
nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan. Kummankin valiokunnan jäsenet ovat hallituksen jäseniä. Valiokuntien jäsenten toimikausi on yksi vuosi, joka päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Kaikilla hallituksen jäsenillä on oikeus osallistua valiokuntien kokouksiin. Hallituksen sihteeri toimii valiokuntien sihteerinä. Hallitus on hyväksynyt valiokunnille kirjalliset työjärjestykset. Työjärjestysten pääasiallinen sisältö esitetään viereisessä taulukossa.
Tarkastus- ja riskivaliokunta avustaa hallitusta sen valvontatehtävien hoitamisessa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodissa tarkastusvaliokunnille määritettyjen tehtävien mukaisesti.
Tarkastus- ja riskivaliokunta tarkastaa vuosittain työjärjestyksensä, hyväksyy sisäisen tarkastuksen toimintaohjeen ja tarkastussuunnitelman sekä suorittaa työstään itsearvioinnin. Lisäksi tarkastusja riskivaliokunta tapaa säännöllisesti tilintarkastajia keskustellakseen tilintarkastussuunnitelmasta, tilintarkastusraporteista ja tilintarkastushavainnoista.
Tarkastus- ja riskivaliokunta raportoi työstään hallitukselle säännöllisesti jokaisen kokouksen jälkeen.
Huhtikuussa 2009 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen tarkastus- ja riskivaliokunta koostui puheenjohtaja Birgitta Johansson-Hedbergistä ja jäsenistä Ilona Ervasti-Vaintolasta ja Christian Ramm-Schmidtista.
Tarkastus- ja riskivaliokunta kokoontui vuonna 2009 viisi kertaa. Keskimääräinen läsnäoloprosentti kokouksissa oli 93,3. Valiokunnan kokouksiin osallistuivat säännöllisesti myös tilintarkastajat, sisäisen tarkastuksen johtaja, talousjohtaja, corporate controller ja lakiasiainjohtaja valiokunnan sihteerinä sekä muita valiokunnan kutsumia henkilöitä.
Tärkeimmät vuoden aikana käsitellyt asiat olivat osavuosikatsausten, tilinpäätöksen, sisäisen tarkastuksen raportoinnin, riskienhallintaraportoinnin ja hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annettavan selvityksen arviointi sekä tiettyjen tärkeiden projektien valvonta, kuten OAO Fortumin integraatio Venäjällä, ulkoisen tilintarkastajan valintaa koskevan esityksen laatiminen, toiminnan lainmukaisuus ja sisäisen valvonnan kehittäminen.
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta Huhtikuussa 2009 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana on toiminut Matti Lehti ja jäseninä Esko Aho ja Sari Baldauf. Valiokunta kokoontui vuonna 2009 kuusi kertaa. Kokousten läsnäoloprosentti oli 94,4. Muut säännölliset osallistujat valiokunnan kokouksissa olivat toimitusjohtaja, henkilöstöjohtaja ja lakiasiainjohtaja valiokunnan sihteerinä.
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta raportoi työstään hallitukselle säännöllisesti jokaisen kokouksen jälkeen.
X hyväksyä sisäisen tarkastuksen toimintaohjeet
X arvioida sisäisen tarkastuksen suunnitelmia ja raportteja
Tärkeimmät vuoden aikana käsitellyt asiat olivat uuden toimitusjohtajan nimitys, uuden organisaatiomallin omaksuminen Fortum-konsernissa, johtoryhmän työn arviointi, palkkiojärjestelmä, mukaan lukien johtoryhmän jäsenten suoritustavoitteiden asettaminen.
Toimitusjohtajan tehtävä on johtaa konsernin liiketoimintaa ja hallintoa osakeyhtiölain, muun sovellettavan lainsäädännön ja hallituksen ohjeiden mukaisesti. DI, KTM Tapio Kuula (s. 1957) on toiminut Fortumin toimitusjohtajana toukokuusta 2009 lähtien.
Toimitusjohtajan tukena konsernin johtamisessa on konsernin johtoryhmä. Yhtiön hallitus arvioi toimitusjohtajan työtä vuosittain. Arviointi perustuu objektiivisiin kriteereihin, joita ovat muun muassa yhtiön tulos ja nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan toimitusjohtajalle asettamien tavoitteiden saavuttaminen.
Konsernin johtoryhmään kuuluu tällä hetkellä yhdeksän jäsentä mukaan lukien toimitusjohtaja, jolle johtoryhmän jäsenet raportoivat. Konsernin lakiasiainjohtaja toimii johtoryhmän sihteerinä. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti kuukausittain. Lisäksi pidetään strategiaa, liiketoimintasuunnittelua ja tulosta koskevia kokouksia sekä johdon katselmuksia.
Konsernin johtoryhmä muun muassa asettaa strategiset tavoitteet, laatii konsernin vuotuisen liiketoimintasuunnitelman, seuraa tuloskehitystä, suunnittelee ja päättää määrätyissä puitteissa investoinneista ja yritysjärjestelyistä sekä seuraa tärkeimpiä päivittäisiä liiketoimintoja ja operatiivisten päätösten toteutusta.
Fortum organisoi liiketoimintarakenteensa uudelleen neljään liiketoimintadivisioonaan ja neljään esikuntatoimintoon. Muutoksen tavoitteena on parantaa organisaation tehokkuutta, selkeyttää tulosvastuullisuutta ja yksinkertaistaa rakennetta. Uusi organisaatio astui voimaan 1. lokakuuta 2009.
Uudet divisioonat ovat Power, Heat, Electricity Solutions and Distribution sekä Russia. Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten käyttö, kunnossapito ja kehitys sekä asiantuntijapalvelut sähköntuottajille. Heat-divisioona sisältää sähkön ja lämmön yhteistuotannon, kaukolämpötoiminnan sekä yritysten lämpöratkaisut. Electricity Solutions and Distribution -divisioona vastaa Fortumin sähkön vähittäismyynnistä ja sähköratkaisuista sekä sähkönsiirrosta. Divisioona koostuu kahdesta liiketoiminta-alueesta: Distribution ja Markets. Russia-divisioona kattaa sähkön ja lämmön tuotannon ja myynnin Venäjällä. Divisioonaan kuuluvat OAO Fortum ja Fortumin yli 25 %:n osuus TGC-1:stä.
Esikuntatoiminnot ovat Finance, Corporate Relations and Sustainability, Corporate Human Resources ja Corporate Strategy and R&D.
Konsernin sisäinen tarkastus arvioi ja varmistaa Fortumin sisäisen valvonnan riittävyyttä ja tehokkuutta. Se arvioi myös eri liiketoimintaprosessien tehokkuutta, riskienhallinnan riittävyyttä sekä esimerkiksi lakien, asetusten ja sisäisten ohjeiden noudattamista. Työn perustana ovat kansainväliset sisäisen tarkastuksen ammattistandardit.
Konsernin sisäinen tarkastus on riippumaton Fortumin divisioonista ja muista yksiköistä. Se raportoi konsernin hallituksen tarkastus- ja riskivaliokunnalle sekä hallinnollisesti talousjohtajalle. Konsernin sisäisen tarkastuksen toimenkuva, valtuudet ja vastuu on virallisesti määritelty toimintaohjeessa. Toimintaohjeen ja vuotuisen tarkastussuunnitelman hyväksyy tarkastus- ja riskivaliokunta.
Yhtiöllä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastaja valitaan varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy valintaa seuraavan ensimmäisen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastajaksi valittiin 7.4.2009 pidetyssä Fortum Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö Deloitte & Touche Oy. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Mikael Paul.
Fortumin hallitus hyväksyy konsernin riskipolitiikan, jossa määritellään riskienhallinnan tavoitteet, periaatteet ja vastuualueet sekä Fortumin riskienhallintaprosessi. Fortumin riskienhallintaprosessi on myös sisäänrakennettu sisäiseen
valvontaan, joka on määritelty prosessitasolla riskiarviointeihin perustuen. Taloudellisen raportoinnin kontrollit on luotu noudattaen samaa toimintatapaa. Fortumin sisäisen valvonnan viitekehys sisältää elementtejä COSO-viitekehyksestä, jonka on julkaissut Committee of Sponsoring Organizations of the Treadway Commission.
˭ Lisätietoja Fortumin riskienhallintaprosessista ja merkittävimmistä riskeistä on sivuilla 98–102 ja 126–134.
Fortumin sisäinen valvontajärjestelmä tukee konsernin strategian toteuttamista ja varmistaa säännösten noudattamisen. Fortumin arvot ja toimintaohje ovat sisäisen valvontajärjestelmän kivijalka. Järjestelmä perustuu konsernitason rakenteisiin ja prosesseihin sekä liiketoiminnan ja tukiprosessitason kontrolleihin. Hallituksen asettama tarkastus- ja riskivaliokunta valvoo riskienhallintaa konsernissa. Riskienhallintajohtajan johtama riippumaton konsernin riskienhallintayksikkö raportoi talousjohtajalle ja toimitusjohtajalle viikoittain ja kuukausittain sekä säännöllisesti tarkastus- ja riskivaliokunnalle ja vastaa konsernin riskipositioiden raportoinnista ja riskienhallintajärjestelmän ylläpitämisestä. Konsernin talousjohtajan esikunta ja corporate controllerin johtama konsernilaskenta ovat vastuussa taloudellisen raportoinnin yleisestä valvontajärjestelmästä.
Riskienhallintaprosessiin sisältyy myös taloudelliseen raportointiin liittyvien riskien tunnistus ja analysointi vuosittain. Lisäksi kaikki uudet riskit pyritään analysoimaan ja raportoimaan heti kun ne on tunnistettu. Kontrollien riskiarviointi on ollut perustana prosessitason sisäisen valvontajärjestelmän kehittämisessä sekä taloudellisen raportoinnin kontrollipisteiden määrittämisessä. Kontrollien riskiarvioinnin ja prosessitason valvonnan tulokset on raportoitu tarkastus- ja riskivaliokunnalle. Valvontajärjestelmää ei ole muutettu vuoden 2009 aikana, mutta soveltamisvastuut on otettu huomioon organisaation uudelleenjärjestämisessä.
Fortumin organisaatio on edelleen hajautettu ja valtaa ja vastuuta on delegoitu divisioonille valvontavastuiden muodossa. Eräät alueet, kuten hyödykepörssitoimintaan liittyvä riskinvalvonta on enemmän keskitetty uudessa organisaatiossa. Kullakin divisioonalla on oma henkilöstönsä ja muut resurssit. Liiketoimintaprosesseissa sovelletaan valvontatoimintoja ja taloudellisen raportoinnin näkökulmasta niillä varmistetaan, että mahdolliset virheet tai poikkeamat ehkäistään, löydetään ja korjataan. Fortumin viitekehys
Konsernin strategia
Divisioonien roolit ja divisioonille asetetut odotukset
Divisioonien liiketoimintasuunnitelmat
Divisioonien tavoitteet ja kannustimet
Jatkuva seuranta politiikoille ja ohjeistuksille varmistaa kaikkien toimintojen hallinnan.
Talousraportoinnin ohjeet (Controller's manual) asettavat standardit taloudelliselle raportoinnille. Konsernilaskenta määrittää talousraportoinnin kontrollipisteiden periaatteet ja kontrollit kattavat koko taloudellisen raportointiprosessin. Kuitenkin se organisaation osa, joka vastaa ko. kontrolleiden toteuttamisesta, vastaa myös niiden tehokkuudesta. Kontrollit ovat joko osa transaktioprosessia tai osana kuukausi- ja vuosiraportointiprosessia, kuten täsmäytykset ja analyysit, joilla varmistetaan raportoinnin oikeellisuus.
Talousraportoinnin ohjeet (Controller's manual), sisältäen laskentamanuaalit, investointimanuaalit sekä raportointiohjeet ja periaatteet ovat saatavilla intranet-sivustoista, jotka ovat kaikkien taloudelliseen raportointiin osallistuvien käytettävissä. Lisäksi konsernin riskienhallinta ja konsernilaskenta järjestävät säännöllisesti kokouksia, joissa jaetaan tietoa prosesseista ja käytännöistä. Sijoittajasuhteet ja konserniviestintä ylläpitävät yhdessä konsernilaskennan kanssa taloudellisen tiedon julkaisemista koskevia ohjeita.
Tuloksia seurataan kuukausiraportoinnin avulla. Tämän lisäksi konsernijohdon ja divisioonien johtajien kanssa neljännesvuosittain pidettävät tuloskokoukset sisältyvät toiminnanjohtamisprosessiin. Tuloksen lopullisesta arvioinnista vastaa hallitus ja sen tarkastus- ja riskivaliokunta.
Tuloskokouksien seurannalla varmistetaan myös sisäisen valvonnan toimivuus. Kukin divisioona vastaa oman vastuualueensa valvonnan tehokkuudesta osana yleistä sisäistä valvontaa. Divisioona- ja konsernitason controller-ryhmät vastaavat taloudellisen raportoinnin prosessien arvioinnista. Lisäksi sisäinen tarkastus tarkistaa taloudellisen raportoinnin prosesseja.
Valvontatoimenpiteiden suorittamista seurataan osana itsearviointiprosessia ja tietyille osa-alueille on vuoden 2009 aikana otettu käyttöön valvontatoimintojen ristiintestausta.
Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi 2008 edellyttää, että Fortum Oyj laatii raportin yrityksen palkoista ja palkkioista. Lisäksi valtio-omistajaa edustava talouspoliittinen ministerivaliokunta antoi syyskuussa 2009 ohjeet johdon palkitsemisesta ja eläke-eduista valtion omistamissa yhtiöissä. Fortum ottaa palkitsemisessa huomioon sekä koodin että ohjeet.
Palkitseminen tapahtuu Fortumilla konsernin palkitsemisperiaatteiden ja Fortumin yleisen palkitsemis- ja etukäytännön mukaisesti. Palkkioita määritettäessä otetaan huomioon yrityksen taloudellinen tulos ja ulkoiset tilastotiedot palkitsemisesta, erityisesti vastaavissa yrityksissä ja vastaavissa tehtävissä. Hallitus hyväksyy palkkiot. Fortumkonsernin varsinainen yhtiökokous päättää hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten palkkioista.
Fortum tarjoaa kilpailukykyisen kokonaispalkan konsernijohdolle ja muulle johdolle. Tarkoituksena on avainresurssien saaminen yhtiöön ja niiden sitouttaminen Fortumin kaikissa toimintamaissa. Kokonaispalkka tarjoaa työntekijöille kilpailukykyisen peruspalkan, tarkoituksenmukaiset muut edut, haasteellisia lyhyen aikavälin kannustimia sekä pitkän aikavälin kannustinohjelmia.
Fortumin lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä on suorituspalkkiojärjestelmä, joka tukee konsernin arvojen, taloudellisten tavoitteiden ja rakennemuutosten toteuttamista. Sen avulla varmistetaan, että yksittäisten työntekijöiden tulostavoitteet tukevat heidän divisioonansa ja konsernin tavoitteita. Suorituspalkkiojärjestelmä kattaa kaikki fortumlaiset tiettyjä Puolan ja Venäjän henkilöstöryhmiä lukuun ottamatta.
Ylimmän johdon (toimitusjohtajan ja Fortumin johtoryhmän muiden jäsenten) lyhyen aikavälin kannustimien määräytymisperusteet vahvistaa hallitus vuosittain nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan esityksen pohjalta. Ylimpään johtoon kuuluville johtajille maksettavien suorituspalkkioiden määrä riippuu konsernin taloudellisesta tuloksesta ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisesta. Ylimmän johdon lyhyen aikavälin kannustinpalkkioiden enimmäistaso on 40 prosenttia saajan vuosipalkasta luontoisetuineen.
Divisioonien johtohenkilöiden palkkiot määräytyvät divisioonan tuloksen ja konsernin taloudellisen tuloksen perusteella. Henkilöiden ja heidän esimiehiensä välillä käydään alkuvuodesta tuloskeskustelu, jossa sovitaan henkilökohtaisen suorituksen arviointiperusteista.
Toimitusjohtajan suoritusta arvioi yhtiön hallitus.
Konsernin johtoryhmälle maksettiin vuonna 2009, sekä nykyinen että edellinen toimitusjohtaja mukaan lukien, 951 599 euroa lyhyen aikavälin kannustinpalkkioita, mikä on 0,27 % Fortumkonsernin maksamista palkoista ja palkkioista.
Toimitusjohtaja Tapio Kuulan palkitsemisesta ja työsuhteen ehdoista kerrotaan seuraavalla sivulla olevassa taulukossa.
| tuhatta euroa | Toimitusjohtaja 1.5.–31.12. |
Toimitusjohtaja koko vuosi 2009 |
Muut johtoryhmän jäsenet 1.10.–31.12. |
Muut johtoryhmän jäsenet 1.1.–30.9. |
|---|---|---|---|---|
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 604 | 745 | 805 | 1 114 |
| Suorituspalkkiot (1 | - | 134 | - | 605 |
| Yhteensä | 604 | 879 | 805 | 1 719 |
Lisäksi toimitusjohtajalla oli laskennallista bruttotuloa 275 163 euroa johtuen helmikuussa 2009 tapahtuneesta osakeluovutuksesta, joka perustui LTI-ohjelmaan 2003–2008. Vastaava yhteismäärä niille konsernin johtoryhmän jäsenille, jotka olivat kyseisessä tehtävässä maksun aikana (poislukien nykyinen ja entinen toimitus- johtaja) oli 929 114 euroa. Nämä osakkeet myönnettiin keväällä 2006 ansaintajakson päätyttyä ja toimitettiin kolmivuotisen rajoitusjakson päätyttyä. Osakkeiden arvo ei myöntämishetkellä ylittänyt osallistujien vuosipalkkaa.
1) Vuoden 2008 suorituspalkkiot maksettiin keväällä 2009.
Edelliselle toimitusjohtajalle, Mikael Liliukselle, on maksettu peruspalkkaa 31.12.2009 asti, jolloin hän jäi eläkkeelle. Vuonna 2009 Fortum maksoi Mikael Liliukselle palkkaa luontaisetuineen 864 783 euroa ja vuoteen 2008 perustuvaa suorituspalkkiota 346 729 euroa. Lisäksi hänellä oli laskennallista bruttotuloa 725 504 euroa johtuen helmikuussa 2009 tapahtuneesta osakeluovutuksesta, joka perustui LTI-ohjelmaan 2003–2008.
Mikael Lilius on oikeutettu vuoden 2009 suorituspalkkioon (STI). Palkkio perustuu yksinomaan yhtiön taloudelliseen tulokseen. Fortumin LTI-ohjelman sääntöjen mukaisesti ansaittujen pitkän aikavälin kannustinpalkkioiden ja myönnettyjen osakkeiden arvon ylärajana on toimitusjohtajan palkka joulukuulta 2009 kerrottuna kahdellatoista.
Sekä suorituspalkkio että pitkän aikavälin kannustinpalkkio maksetaan vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä.
Fortumin johdon osakekannustinjärjestelmä (LTI) on suoritusperusteinen pitkän aikavälin kannustinohjelma. Vuonna 2003 käynnistetyn ohjelman tarkoituksena on tukea konsernin pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamista sitouttamalla avainhenkilöt.
LTI-ohjelman tarkoitus ja yleinen rakenne LTI-ohjelman tarkoituksena on toimia osakepohjaisena kannustinjärjestelmänä yhtiön ylimmälle johdolle sekä sitouttaa osallistujat työskentelemään pitkäjänteisesti yhtiön menestyksen eteen.
Fortumin pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä koostuu vuotuisiin osakeohjelmiin jaetuista, jatkuvista kannustinohjelmista, joihin osallistujat voivat ansaita yhtiön osakkeita pitkän aikavälin kannustimena. Uusi järjestelmä käynnistyy vuosittain hallituksen päätöksestä.
Fortumin LTI-järjestelmässä kukin ohjelma alkaa kolmen kalenterivuoden jaksolla, jonka aikana osallistujat voivat ansaita osakeoikeuksia täyttämällä hallituksen asettamat ansaintaehdot. Kun ansaintajakso on päättynyt ja tarvittavat verot ja muut työsuhteeseen liittyvät kulut on vähennetty ansaittujen osakeoikeuksien bruttoarvosta, ansaittujen oikeuksien nettosaldo maksetaan osallistujille niin kutsuttuina osakekannustimina. Ansaintajaksoa seuraa rajoitusjakso, jonka aikana osallistujat eivät saa siirtää tai myydä osakkeita. Jos osakkeiden arvo laskee tai nousee rajoitusjakson aikana, osallistujat kantavat itse mahdollisen
| Peruspalkka on 70 000 euroa kuukaudessa. Lisäksi luontoisetuna on vapaa autoetu ja matkapuhelinetu. |
|---|
| Tulospalkkioita on mahdollisuus ansaita hallituksen vahvistamien määräyskriteerien mukaan. Enimmäistaso on 40 prosenttia vuosipal- kasta luontaisetuineen. Vuosipalkka = 12 x kyseessä olevan vuoden joulukuun palkka. |
| Fortumin johdon voimassa olevan osakekannustinjärjestelmän (LTI) mukaisesti. Osakkeiden arvo ennen veroja ei saa ylittää henkilön vuosipalkkaa. |
| Eläkeikä on 63 vuotta. Toimitusjohtajan eläkejärjestelmä on maksupe- rusteinen, ja vuosimaksu on 25 prosenttia vuosipalkasta. Vuosipalkka koostuu peruspalkasta luontoisetuineen ja lyhyen aikavälin kannus- tinohjelmasta (vuosittainen tulospalkkio). Mikäli henkilö irtisanotaan ennen eläkeikää, hän on oikeutettu siihen mennessä eläkerahastoon maksettuihin varoihin. |
| Molemminpuolinen irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Irtisano- miskorvaus (jos yhtiö irtisanoo sopimuksen) = kuuden kuukauden irtisanomisajan palkka + irtisanomiskorvaus, joka vastaa viimeisintä kuukausipalkkaa x 18. |
| Ohjelma | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 03–08 | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | |||||||
| 04–09 | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | |||||||
| 05–10 | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | |||||||
| 06–11 | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | |||||||
| 07–12 | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | |||||||
| 08–12 | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | ||||||||
| 09–13 | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | ||||||||
| 10–15 | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | |||||||
Ansaintajakso
Rajoitusjakso
tappion tai voiton. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan syyskuussa 2009 julkaisemien valtion omistamia yrityksiä koskevien ohjeiden mukaan osallistujalle ansaintajakson jälkeen myönnettävien osakkeiden enimmäisarvo (ennen veroja) ei voi ylittää osallistujan yhden vuoden palkkaa.
Talouspoliittisen ministerivaliokunnan antamien valtion omistamia yrityksiä koskevien ohjeiden perusteella rajoitusjakson pituutta jatketaan uusien ohjelmien osalta vuonna 2010 kahdesta kolmeen vuoteen. Siten kunkin yksittäisen ohjelman kokonaiskestoa jatketaan viidestä vuodesta kuuteen vuoteen.
Hallitus valitsee ne Fortumin ylimmän johdon jäsenet, joilla on oikeus osallistua LTI-järjestelmään. Osallistujat voivat osallistua sellaisiin yksittäisiin ohjelmiin, joissa on ollut meneillään ansaintajakso. Hallitus voi kuitenkin sulkea yksittäisiä osallistujia pois LTI-järjestelmästä ja mahdollisista tulevista ohjelmista huolimatta siitä, että pois suljetut osallistujat ovat jo osallistuneet järjestelmään ja yksittäisiin ohjelmiin.
Ohjelmaan osallistuja ei voi olla samalla Fortumin Henkilöstörahaston jäsen.
| Vuosi 2009 (1 | Vuosi 2010 (1 | Vuosi 2011 (2 | |
|---|---|---|---|
| Tapio Kuula | 8 682 | 8 422 | 5 661 |
| Mikael Frisk | 6 292 | 6 041 | 3 759 |
| Timo Karttinen | 5 174 | 5 166 | 3 272 |
| Juha Laaksonen | 7 227 | 7 014 | 5 170 |
| Maria Paatero-Kaarnakari | 2 643 | 2 539 | 1 745 |
| Anne Brunila (1.10.2009 lähtien) | - | - | - |
| Aleksander Tšuvaev (1.10.2009 lähtien) | - | - | - |
| Per Langer (1.10.2009 lähtien) | 2 688 | 2 989 | 2 518 |
| Matti Ruotsala (1.10.2009 lähtien) | - | - | - |
| Mikael Lilius (30.4.2009 asti) | 22 423 | - | - |
| Christian Lundberg (30.9.2009 asti) | 6 667 | - | - |
| Maria Romantschuk (30.9.2009 asti) | - | - | - |
1) Toimitetut osakkeet.
2) Osakeoikeuksien laskennallinen nettomäärä verojen jälkeen edellisten vuosien veroasteen mukaan.
Fortumin nykyinen LTI-järjestelmä täyttää valtion omistamien yritysten suositukset ja listayhtiöiden hallinnointikoodin 2008 ehdot.
Fortumilla ei ole optio-ohjelmia. Viimeisen optio-ohjelman (2002B) merkintäaika alkoi lokakuussa 2006 ja päättyi toukokuussa 2009. Fortumin nykyisen johtoryhmän jäsenillä ei ollut jäljellä ohjelman osakeoptioita vuonna 2009.
˭ Lue lisää kannustinohjelmista konsernitilinpäätöksen sivuilta 157–160.
Fortumin suomalaiset johtajat kuuluvat työntekijäin eläkelain, TyELin, piiriin. Se tarjoaa palvelusaikaan ja työansioihin perustuvan eläketurvan laissa säädetyllä tavalla. Suomen työeläkejärjestelmässä ansioiksi luetaan peruspalkka, palkkiot ja verotettavat luontoisedut, mutta ei optioista eikä johdon osakekannustinjärjestelmästä saatuja tuloja. Suomen eläkelainsäädännön mukaan eläkkeelle voi nyt jäädä joustavasti 63 ja 68 ikävuoden välillä ilman täyseläkerajoituksia. Toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta, ja konsernin muiden johtoryhmän jäsenten eläkeikä on 60 tai 63 vuotta. Eläkkeen määrä voi olla enintään 66 % tai 60 % palkasta. Ensiksi mainitussa tapauksessa eläkkeet vakuuttaa ja maksaa Fortumin eläkesäätiö, ja viimeksi mainitussa tapauksessa eläkkeet vakuuttaa vakuutusyhtiö.
Fortumilla on Suomessa yksi eläkesäätiö, vain Suomen henkilöstöä koskeva Fortumin eläkesäätiö, joka suljettiin vuonna 1991. Säätiö tarjoaa tiettyjä lisäeläke-etuja sen toimintapiiriin kuuluville henkilöille. Tärkeimmät näistä ovat taattu 66 %:n kokonaiseläke ja naisten sekä joidenkin miesten varhennettu vanhuuseläke 60-vuotiaana. Vuoden 2009 lopussa säätiö tarjosi lisäeläke-etuuden 820 (1 020) työntekijälle.
Eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluvien henkilöiden lisäksi Fortumissa on noin 200 työntekijää, joilla on heidän edellisten työnantajiensa järjestelmiin perustuvia lisäeläke-etuja. Nämä eläke-edut on vakuutettu vakuutusyhtiöissä. Suurin osa näistä henkilöistä on entisen E.ON Finlandin työntekijöitä.
Ruotsissa suurin osa Fortumin työntekijöistä kuuluu lakisääteisen vanhuuseläketurvan piiriin sekä työmarkkinasopimukseen perustuviin lisäeläkejärjestelmiin ITP (Industrins Tilläggspension, toimihenkilöt) ja SAF-LO (Svenskt Näringsliv/ Landsorganisationen, työntekijät). Lisäksi noin 240 avainhenkilöä on jättäytynyt osittain pois ITP-suunnitelmasta ja kuuluu Birkaplanen-järjestelmään, joka on vaihtoehtoinen ITP-pohjainen eläkejärjestelmä. Birkaplanen-järjestelmä takaa määrätyn suuruisen eläkkeen laskettuna lopullisesta eläkepalkasta eläkkeelle jäädessä. Järjestelmä suljettiin uusilta hakijoilta vuonna 2003. Fortum
perusti vuonna 2006 tämän vuoksi uuden, vaihtoehtoisen ITP-pohjaisen ÖVER 10 -eläkejärjestelmän avainhenkilöille, joiden tulotaso ylittää tietyn määrän (yli 10 Basbelopp). Järjestelmä on maksuperusteinen, ja siihen voivat päästä mukaan sekä vanhat että uudet työntekijät. Jonkin verran työntekijöitä kuuluu Ruotsissa myös erillisten eläkejärjestelmien piiriin aikaisempien työnantajien kanssa tehtyjen sopimusten perusteella.
Vain Suomen henkilöstöä koskeva Fortumin henkilöstörahasto on toiminut vuodesta 2000 alkaen. Fortumin hallitus määrittelee vuosittain rahastoon maksettavan voittopalkkioerän määräytymisperusteet. Konsernin johdon osakekannustinjärjestelmään kuuluvat henkilöt eivät voi olla rahaston jäseniä. Henkilöstörahaston jäseniä ovat sekä vakituisessa että määräaikaisessa työsuhteessa olevat konsernin työntekijät. Rahaston jäsenyys alkaa sitä kuukautta seuraavana kuukautena, jolloin työntekijän työsuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti kuusi kuukautta. Rahaston jäsenyys päättyy, kun jäsen on saanut osuutensa rahastosta täysimääräisenä.
Konsernin rahastoon maksamat voittopalkkioerät jaetaan rahaston jäsenille tasasuuruisina. Kunkin jäsenen rahastoosuudet on jaettu sidottuun osaan ja nostettavissa olevaan osaan. Kun työntekijä on ollut rahaston jäsen viisi vuotta, hän voi vuosittain siirtää sidotusta
osasta nostettavaksi enintään viittätoista prosenttia pääomasta vastaavan määrän. Rahaston edellinen tilivuosi päättyi 30.4.2009, ja rahastossa oli tällöin 3 155 jäsentä. Huhtikuun 2009 lopussa Fortum maksoi vuoden 2008 tuloksen perusteella henkilöstörahastoon 4,7 miljoonan euron vuotuisen voittopalkkioerän. Rahaston jäsenten rahasto-osuuksien yhteenlaskettu määrä oli 20,9 miljoonaa euroa. Nostettavissa oleva osa määritellään vuosittain ja maksetaan niille jäsenille, jotka haluavat käyttää nosto-oikeuttaan.
Kullekin hallintoneuvoston jäsenelle maksetaan kiinteä kuukausipalkkio ja kokouspalkkio. Henkilöstöryhmien edustajat saavat vain kokouspalkkion. Jäsenet ovat oikeutettuja yhtiön matkustussääntöjen mukaisiin matkakorvauksiin. Hallintoneuvoston jäsenille ei tarjota mahdollisuutta osallistua kannustinohjelmiin. Fortumilla ei myöskään ole heitä koskevaa eläkejärjestelmää.
Varsinainen yhtiökokous vahvisti seuraavat palkkiot hallintoneuvoston jäsenille:
| 2009 | 2008 |
|---|---|
| 1 000 | 1 000 |
| 600 | 600 |
| 500 | 500 |
| 200 | 200 |
| 2009 | 2008 |
|---|---|
| 13 000 | 14 000 |
| 8 200 | 8 000 |
| 59 425 | 54 423 |
Kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan kiinteä kuukausipalkkio ja kokouspalkkio. Kokouspalkkio maksetaan myös valiokunnan kokouksista, ja se maksetaan kaksinkertaisena jäsenelle, joka asuu Suomen ulkopuolella Euroopassa. Jäsenet ovat oikeutettuja yhtiön matkustussääntöjen mukaisiin matkakorvauksiin.
Hallituksen jäsenille ei tarjota mahdollisuutta osallistua kannustinohjelmiin. Fortumilla ei myöskään ole heitä koskevaa eläkejärjestelmää.
Varsinainen yhtiökokous vahvisti seuraavat palkkiot hallituksen jäsenille:
| euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Puheenjohtaja | 66 000 | 66 000 |
| Varapuheenjohtaja | 49 200 | 49 200 |
| Jäsenet | 35 400 | 35 400 |
| Kokouspalkkiot | 600 | 600 |
| euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Puheenjohtaja | 75 275 | 70 250 |
| Varapuheenjohtaja | 58 200 | 54 259 |
| Muut jäsenet | 195 588 | 220 850 |
• Johtaja
Merkittävimmät aiemmat tehtävät:
Keskeisimmät luottamustehtävät:
Fortumin hallituksen riippumaton jäsen vuodesta 2005.
Fortumin osakkeita 31.12.2009: 2 000 (31.12.2008: 0)
• Johtaja
Merkittävimmät aiemmat tehtävät:
• Nokia Oyj, useita johtotason tehtäviä; johtokunnan jäsen
Keskeisimmät luottamustehtävät:
Fortumin hallituksen riippumaton jäsen vuodesta 2009.
Fortumin osakkeita 31.12.2009: 2 300
• Nokia Oyj, johtaja, yhteistyösuhteet ja yhteiskuntavastuu; johtokunnan jäsen
Merkittävimmät aiemmat tehtävät:
Keskeisimmät luottamustehtävät:
Fortumin hallituksen riippumaton jäsen vuodesta 2006.
Fortumin osakkeita 31.12.2009: 0 (31.12.2008: 0)
• Sampo-konsernin päälakimies, lakiasiainjohtaja ja Sampo Oyj:n hallituksen sihteeri, konsernin johtoryhmän jäsen
Keskeisimmät luottamustehtävät:
Ei-riippumaton yhtiöstä (ristikkäinen valvontasuhde) ja riippumaton sen merkittävistä osakkeenomistajista. Fortumin hallituksen jäsen vuodesta 2008.
Fortumin osakkeita 31.12.2009: 4 000 (31.12.2008: 4 000)
Keskeisimmät luottamustehtävät:
Fortumin hallituksen riippumaton jäsen vuodesta 2004.
Fortumin osakkeita 31.12.2009: 900 (31.12.2008: 900)
• Senior Partner, Merasco Capital Oy
Merkittävimmät aiemmat tehtävät:
Fortumin hallituksen riippumaton jäsen vuodesta 2006.
Fortumin osakkeita 31.12.2009: 3 500 (31.12.2008: 3 500)
Keskeisimmät muut luottamustehtävät:
Fortumin osakkeita 31.12.2009: 73 147 (31.12.2008: 64 465)
2009
Fortumin toimitusjohtaja, Venäjän maavastaava vuodesta 2009
Fortumin osakkeita 31.12.2009: 0
Fortumin osakkeita 31.12.2009: 31 642 (31.12.2008: 25 350)
Fortumin osakkeita 31.12.2009: 43 796 (31.12.2008: 38 622)
Konsernin palveluksessa vuodesta
Aiemmat tehtävät: • Metsäteollisuus ry, toimitusjohtajana 2006
Fortumin osakkeita 31.12.2009: 0
Fortumin osakkeita 31.12.2009: 27 227 (31.12.2008: 20 000)
Fortumin osakkeita 31.12.2009: 5 489
Fortumin osakkeita 31.12.2009: 4 044 (31.12.2008: 5 751)
jäsen
jäsen
Fortumin osakkeita 31.12.2009: 0
Energiantuotannoltaan Fortumin suurin vesivoimalaitos, Ruotsin Inlandsälven-joen varrella sijaitseva Krångeden, tuottaa vuosittain sähköä noin 1 700 Gwh. Fortumin 300 vesivoimalaitoksesta lähes 200 sijaitsee Ruotsissa. Kuvassa näkyy osa voimalaitoksen staattorista.
| Hall ituksen toimintakertomus |
84 |
|---|---|
| Tuloskehitys ja taloudellinen asema | 84 |
| Riskienhallinta | 98 |
| Fortumin osake ja osakkeenomistajat | 103 |
| Konsernitilinpäätös | 108 |
| Konsernin tuloslaskelma | 108 |
| Konsernin laaja tuloslaskelma | 109 |
| Konsernin tase | 110 |
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista | 111 |
| Konsernin rahavirtalaskelma | 112 |
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | 113 |
| Tunnu sluvu t |
174 |
| Taloudelliset tunnusluvut | 174 |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | 176 |
| Toiminnalliset tunnusluvut, volyymit | 177 |
| Toiminnalliset tunnusluvut, segmentit | 178 |
| Tunnuslukujen laskentakaavat | 179 |
| Emoyhtiön tilinpäätös (FAS) | 181 |
| Tuloslaskelma | 181 |
| Tase | 181 |
| Rahoituslaskelma | 182 |
| Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot | 182 |
| Ehdotus voittovarojen käytöksi |
187 |
| Tilintarkastuskertomus | 188 |
| Hall intoneuvoston lau sunto |
189 |
| taloudellinen tieto vuosineljänneksittäin | 190 |
| tulostiedotus vuonna 2010 |
191 |
| tietoa sijoittajille verkossa | 192 |
Vuonna 2009 sähkön ja polttoaineiden hinnoissa oli suuria heilahteluita. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla polttoaineiden ja sähkön tukkuhinnat alenivat ja olivat alhaisella tasolla. Toisella vuosipuoliskolla polttoaineiden kuten myös sähkön hinnat Pohjoismaissa alkoivat nousta hitaasti aallonpohjasta.
| milj. euroa | 2009 | 2008 | 2007 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 5 435 | 5 636 | 4 479 |
| Liikevoitto | 1 782 | 1 963 | 1 847 |
| Liikevoitto, % liikevaihdosta | 32,8 | 34,8 | 41,2 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 1 888 | 1 845 | 1 564 |
| Tulos ennen veroja | 1 636 | 1 850 | 1 934 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto | 1 312 | 1 542 | 1 552 |
| Tulos/osake, euroa | 1,48 | 1,74 | 1,74 |
| Liiketoiminnan kassavirta | 2 264 | 2 002 | 1 670 |
| Oma pääoma/osake, euroa | 9,04 | 8,96 | 9,43 |
| Sijoitettu pääoma | 15 350 | 15 911 | 13 544 |
| Korollinen nettovelka | 5 969 | 6 179 | 4 466 |
| Omavaraisuusaste, % | 43 | 41 | 49 |
| Osakkeiden määrä keskimäärin, tuhatta | 888 230 | 887 256 | 889 997 |
| 2007 | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Tavoite | 2009 | 2008 | Oikaistu 1) | 2007 | |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 12 | 12,1 | 15,0 | 14,0 | 16,5 |
| Oman pääoman tuotto, % | 14 | 16,0 | 18,7 | 15,8 | 19,1 |
| Nettovelka/Käyttökate | 3,0–3,5 | 2,6 | 2,5 | 2,2 | 1,9 |
1) Oikaistu Lenenergon ja RECin voitoilla
Fortumin vuoden 2009 vertailukelpoinen liikevoitto oli 1 888 miljoonaa euroa (2008: 1 845). Liikevoitto parani selvästi vuodesta 2008 siitä huolimatta, että sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa oli selvästi alempi ja sähkönkulutus Pohjoismaiden alueella oli selvästi vähäisempää. Vuonna 2009 Distribution, Russia ja Markets paransivat tulostaan viimevuotisesta, kun taas Power- ja Heat-divisioonien tulokset jäivät viimevuotista heikommiksi.
Sähkönkulutus Pohjoismaissa oli vuonna 2009 noin 5 % pienempi kuin edellisvuonna. Tavanomaista kylmempi sää ja teollisuustuotannon vilkastuminen paransivat sähkön kysyntänäkymiä vuoden loppua kohti. Fortum odottaa pohjoismaisen sähkönkysynnän palaavan vuoden 2008 tasolle vuosina 2012–2014.
Sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 35,0 euroa megawattitunnilta (MWh) (2008: 44,7). Power-divisioonan toteutunut sähkön tukkumyyntihinta samalla jaksolla oli 49,8 euroa megawattitunnilta (2008: 49,3), eli se on suurin piirtein samalla tasolla kuin edellisvuonna. Tämä johtuu pääasiassa suojauksesta.
05 06 07 08 09
Luovutetut öljytoiminnot
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Luovutetut öljytoiminnot Sis. RECin ja Lenenergon voitot
Luovutetut öljytoiminnot Sis. RECin ja Lenenergon voitot Fortumin ydinvoimatuotanto oli 2,3 terawattituntia (TWh) pienempi kuin vuonna 2008. Ruotsin ydinreaktoreiden meneillään olevat modernisointiin ja kapasiteetin kasvattamiseen tähtäävät projektit parantavat saatavuutta ja turvallisuutta sekä lisäävät ydinvoimakapasiteettia tuntuvasti, mutta niistä aiheutui vuonna 2009 odotettua pidempiä seisokkeja. Fortum menetti arviolta 4 TWh ydinvoimatuotantovolyymia Ruotsissa vuonna 2009 suunnittelemattomien seisokkien takia. Tällä oli merkittävä negatiivinen vaikutus Power-divisioonan vuoden tulokseen.
OAO Fortum (entinen TGC-10) on edennyt hyvin tavoitteessaan saavuttaa noin 100 miljoonan euron tehokkuusparannukset vuoteen 2011 mennessä.
Venäjän sähköreformi on edennyt suunnitelmien mukaan. Kilpailluilla markkinoilla myydyn sähkön osuutta nostettiin Venäjällä 30 %:sta 50 %:iin heinäkuun 2009 alussa sekä edelleen 50 %:sta 60 %:iin tammikuun 2010 alusta lähtien.
Fortumin nettovelka/EBITDA vuonna 2009 oli 2,6 (2008: 2,5).
Alustavien tilastotietojen mukaan vuonna 2009 Pohjoismaiden sähkönkulutus oli noin 372 TWh (2008: 393). Supistumisen suurin syy oli taantuman aiheuttama teollisen kulutuksen väheneminen. Fortumin arvion mukaan teollinen kulutus Pohjoismaissa väheni liki 15 % vuodesta 2008.
Hiilen (ICE Rotterdam) keskimääräinen markkinahinta vuonna 2009 oli 70 Yhdysvaltain dollaria tonnilta (2008: 146). Vuonna 2009 vastaava päästöoikeuksien hinta oli 13,4 euroa/hiilidioksiditonni.
Vuoden 2009 alussa pohjoismaiset vesivarannot olivat 5 TWh pitkän ajan keskiarvoa pienemmät. Vuoden 2009 lopussa pohjoismaiset vesivarannot olivat 7 TWh pitkän ajan keskiarvoa pienemmät ja 2 TWh pienemmät kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.
Vuonna 2009 sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 35,0 euroa/ MWh (2008: 44,7). Keskimääräinen aluehinta oli Suomessa 37,0 (2008: 51,0) ja Ruotsissa 37,0 euroa/MWh (2008: 51,1).
Keskimääräinen spot-hinta Saksassa vuonna 2009 oli 38,9 euroa/MWh (2008: 65,8). Tanskan ja Saksan välinen markkinoiden yhdenmukaistaminen (market coupling) tapahtui 9.11.2009.
Alustavien tilastotietojen mukaan sähkön kysyntä Venäjällä vuonna 2009 väheni noin 5 % edellisvuoteen verrattuna.
OAO Fortum toimii Tjumenin ja Tšeljabinskin alueilla, jotka sijaitsevat Uralin hintaalueella. Sähkön kulutus Uralin alueella väheni vuonna 2009 noin 6 % edellisvuotisesta. Tjumenin alueella, jossa teollisuustuotanto painottuu öljy- ja kaasuteollisuuteen, sähkön kysyntä pysyi vuonna 2009 samalla tasolla kuin vuonna 2008. Metalliteollisuuteen painottuvalla Tšeljabinskin alueella sähkön kysyntä osoittaa piristymisen merkkejä.
Keskimääräinen sähkön spot-hinta ilman kapasiteettitariffia Venäjän Euroopan ja Uralin alueilla vuonna 2009 oli 666 ruplaa/MWh (2008: 708). Säännellyt sähkön hinnat nousivat edellisvuotisesta. Kapasiteettitariffit ovat edelleen pääosin säänneltyjä, ja ne olivat keskimäärin korkeammat kuin vuotta aiemmin.
Venäjän sähköreformi on edennyt suunnitelmien mukaan. Vapautetuilla markkinoilla myydyn sähkön osuutta nostettiin 30 %:sta 50 %:iin heinäkuussa 2009 ja edelleen 50 %:sta 60 %:iin vuoden 2010 alussa.
Fortumin koko sähköntuotanto oli vuoden 2009 aikana 65,3 TWh (2008: 64,2), mistä 48,1 TWh (2008: 51,6) tuotettiin Pohjoismaissa. Tämä oli 13 % (2008: 13 %) Pohjoismaiden koko sähkönkulutuksesta. Fortumin koko lämmöntuotanto oli vuoden 2009 aikana 48,8 TWh (2008: 40,3), josta 19,0 TWh (2008: 20,8) tuotettiin Pohjoismaissa.
Sähkön- ja lämmöntuotantovolyymien kasvu johtuu pääasiassa OAO Fortumin yhdistämisestä Fortumiin huhtikuun 2008 alusta lähtien.
Pohjoismaisen vesivoimatuotannon supistuminen johtuu pääasiassa sademäärän ja virtaamien pienenemisestä vuoden 2009 alkupuoliskolla. Vertailuvuosi 2008 oli poikkeuksellisen hyvä vesivoimavuosi. Fortumin ydinvoimatuotannon väheneminen Pohjoismaissa johtui pääasiassa Oskarshamn 3:n pitkästä modernisointiseisokista vuonna 2009.
Vuoden lopussa Fortumin sähköntuotannon kokonaiskapasiteetti oli 13 940 megawattia (MW) (2008: 13 573), josta Pohjoismaissa oli 10 981 MW (2008: 10 643). Vuoden lopussa Fortumin lämmöntuotannon kokonaiskapasiteetti oli 24 330 MW (2008: 24 263), josta Pohjoismaiden osuus oli 8 414 MW (2008: 8 448).
Alla esitetään Fortumin koko sähkön- ja lämmöntuotannon luvut. Tämän lisäksi divisioonakatsauksissa esitetään vastaavat divisioonakohtaiset luvut.
| TWh | 2009 | 2008 | 2007 |
|---|---|---|---|
| Sähköntuotanto | 49,3 | 52,6 | 52,2 |
| Lämmöntuotanto | 23,2 | 25,0 | 26,1 |
| TWh | 2009 | 2008 | 2007 |
|---|---|---|---|
| Sähköntuotanto | 16,0 | 11,6 | - |
| Lämmöntuotanto | 25,6 | 15,3 | - |
| TWh | 2009 | 2008 | 2007 |
|---|---|---|---|
| Vesivoima | 22,1 | 22,9 | 20,0 |
| Ydinvoima | 21,4 | 23,7 | 24,9 |
| Lämpövoima | 4,6 | 5,0 | 6,2 |
| Yhteensä | 48,1 | 51,6 | 51,1 |
| % | 2009 | 2008 | 2007 |
|---|---|---|---|
| Vesivoima | 46 | 44 | 39 |
| Ydinvoima | 44 | 46 | 49 |
| Lämpövoima | 10 | 10 | 12 |
| Yhteensä | 100 | 100 | 100 |
Fortumin koko sähkönmyynti vuonna 2009 oli 75,7 TWh (2008: 75,0), josta 54,9 TWh (2008: 59,1) myytiin Pohjoismaissa. Tämä on noin 15 % (2008: 15 %) Pohjoismaiden koko vuoden 2009 arvioidusta sähkönkulutuksesta. Fortumin koko lämmönmyynti vuonna 2009 oli 50,6 TWh (2008: 42,2), josta 18,0 TWh (2008: 20,0) myytiin Pohjoismaissa.
| milj. euroa | 2009 | 2008 | 2007 |
|---|---|---|---|
| Sähkönmyynti | 2 802 | 2 959 | 2 370 |
| Lämmönmyynti | 1 095 | 1 157 | 1 096 |
| milj. euroa | 2009 | 2008 | 2007 |
|---|---|---|---|
| Sähkönmyynti | 390 | 332 | - |
| Lämmönmyynti | 219 | 141 | - |
| TWh | 2009 | 2008 | 2007 |
|---|---|---|---|
| Suomi | 26,1 | 28,7 | 29,0 |
| Ruotsi | 26,9 | 28,5 | 27,6 |
| Venäjä | 19,5 | 14,8 | - |
| Muut maat | 3,2 | 3,0 | 3,1 |
| Yhteensä | 75,7 | 75,0 | 59,7 |
| TWh | 2009 | 2008 | 2007 |
|---|---|---|---|
| Venäjä | 25,6 | 15,3 | - |
| Suomi | 8,0 | 10,8 | 11,1 |
| Ruotsi | 9,8 | 9,1 | 9,2 |
| Puola | 3,7 | 3,6 | 3,5 |
| Muut maat 2) | 3,5 | 3,4 | 3,3 |
| Yhteensä | 50,6 | 42,2 | 27,1 |
1) Nord Poolissa tehdyt ostot ja myynnit on netotettu tunneittain konsernitasolla.
2) Sisältää Ison-Britannian, joka raportoidaan Power-segmentin muu myynti -sarakkeessa.
Vuonna 2009 noin 91 % (2008: 92 %) Fortumin sähköntuotannosta EU-maissa oli hiilidioksiditonta.
Fortumin Euroopan päästökauppajärjestelmän (ETS) alaiset hiilidioksidipäästöt vuonna 2009 olivat 7,7 miljoonaa tonnia (2008: 7,2).
Fortumin sähkön- ja lämmöntuotantolaitosten vuotuiset hiilidioksidipäästöoikeudet ovat yhteensä noin 5,5 miljoonaa tonnia vuosina 2009–2012.
Fortumin sähköntuotannon tavoite EU-maissa on alentaa hiilidioksidipäästöjen viiden vuoden keskiarvo alle 80 grammaan kilowattitunnilta vuoteen 2020 mennessä. Lämmöntuotannossa Fortumin tavoitteena on alentaa päästöjä kussakin maassa vähintään 10 prosenttia vuoden 2006 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Euroopan unionin ulkopuolella Fortum on sitoutunut parantamaan energiatehokkuutta ja vähentämään siten päästöjä.
| milj. tonnia | 2009 | 2008 | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|---|
| Kokonaispäästöt | 22,0 | 17,6 | 10,4 | 11,0 |
| Päästökauppajärjestelmän alaiset päästöt | 7,7 | 7,2 | 9,8 | 10,5 |
| Myönnetyt päästöoikeudet | 5,5 | 5,9 | 8,1 | 8,1 |
| Päästöt Venajällä | 13,8 | 9,8 | - | - |
| g/kWh | 2009 | 2008 | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|---|
| Päästökauppajärjestelmän alaiset ominaispäästöt | 41 | 41 | 64 | 107 |
Fortum uudisti 2009 organisaationsa rakennetta neljäksi liiketoimintadivisioonaksi ja neljäksi esikuntatoiminnoksi parantaakseen organisaation tehokkuutta, vastuullisuutta ja yksinkertaisuutta. Muutokset astuivat voimaan 1.10.2009.
Uudet liiketoimintadivisioonat ovat Power, Heat, Russia ja Electricity Solutions and Distribution (ESD). IFRS-standardien mukaisesti raportoitavat segmentit on nimetty vastaavasti ja Electricity Solutions and Distribution -divisioona on jaettu läpinäkyvyyden lisäämiseksi kahdeksi raportointisegmentiksi, Distribution ja Markets.
Power-divisioona vastaa Fortumin sähköntuotannosta, suuresta osasta tuotannonsuunnittelu- ja trading-toimintaa sekä käyttö- ja kunnossapito ja muusta servicetoiminnasta.
Heat-divisioona vastaa sähkön ja lämmön yhteistuotannosta, kaukolämpötoiminnasta sekä yritysten lämpöratkaisuista.
ESD-divisioona käsittää sähkön vähittäismyynnin, sähköratkaisut, teknologian ja sähkön siirron alue- ja jakeluverkoissa.
Russia-divisioona vastaa Fortumin sähkö- ja lämpöliiketoiminnoista Venäjällä. Russia-divisioonaan kuuluu OAO Fortum ja Fortumin yli 25 % omistusosuus TGC-1:stä.
Esikuntatoiminnot ovat Talous, Konsernin yhteiskuntasuhteet ja kestävä kehitys, Konsernin henkilöstöyksikkö sekä Konsernin strategia ja Tutkimus ja Kehitys (T&K).
| milj. euroa | 2009 | 2008 | 2007 |
|---|---|---|---|
| Power | 2 596 | 2 892 | 2 350 |
| Heat | 1 394 | 1 466 | 1 356 |
| Distribution | 800 | 789 | 769 |
| Markets | 1 449 | 1 922 | 1 683 |
| Russia | 623 | 489 | - |
| Muut | 74 | 83 | 81 |
| Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja myyntien netotus 1) | –1 095 | –1 736 | –1 163 |
| Eliminoinnit | –406 | –269 | –597 |
| Yhteensä | 5 435 | 5 636 | 4 479 |
1) Tuntiperusteiset myynnit ja ostot Nord Poolilta netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai netto-ostaja.
| milj. euroa | 2009 | 2008 | 2007 |
|---|---|---|---|
| Power | 1 469 | 1 528 | 1 095 |
| Heat | 227 | 250 | 290 |
| Distribution | 262 | 248 | 231 |
| Markets | 22 | –33 | –1 |
| Russia | –26 | –92 | - |
| Muut | –66 | –56 | –51 |
| Yhteensä | 1 888 | 1 845 | 1 564 |
| milj. euroa | 2009 | 2008 | 2007 |
|---|---|---|---|
| Power | 1 335 | 1 599 | 1 115 |
| Heat | 248 | 307 | 294 |
| Distribution | 263 | 248 | 233 |
| Markets | 22 | –35 | 12 |
| Russia | –26 | –91 | 244 |
| Muut | –60 | –65 | –51 |
| Yhteensä | 1 782 | 1 963 | 1 847 |
Konsernin liikevaihto oli 5 435 miljoonaa euroa (2008: 5 636). Konsernin liikevoitto oli 1 782 miljoonaa euroa (2008: 1 963). Vertailukelpoinen liikevoitto oli 1 888 miljoonaa euroa (2008: 1 845).
Vuoden 2009 ja 2008 välinen ero kertaluonteisissa erissä, sähköjohdannaisten tuloslaskelmaan kirjatussa käyvän arvon muutoksessa ja ydinjätehuoltorahastojen tulosvaikutteisissa kirjauksissa oli yhteensä –224 miljoonaa euroa, mikä selittää raportoidun liikevoiton laskua.
Ruotsin kruunun keskikurssi heikkeni vuonna 2009 noin 9 % edellisvuodesta. Heikkenemisestä aiheutunut muuntovaikutus oli noin –96 miljoonaa euroa vuoden 2009 vertailukelpoisessa liikevoitossa edellisvuoteen verrattuna.
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitoista/tappioista oli 21 miljoonaa euroa eli 105 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Tämä johtui lähinnä Hafslund ASA:n tuloksen pienenemisestä. Hafslundin vaikutus tuloksen pienenemiseen oli 52 miljoonaa euroa.
Fortumin maksuvalmius pysyi vahvana. Likvidit varat vuoden 2009 lopussa olivat yhteensä 890 miljoonaa euroa, ja nostamattomia valmiusluottoja oli noin 2,9 miljardia euroa.
Konsernin nettorahoituskulut supistuivat 167 miljoonaan euroon (2008: 239). Syy nettorahoituskulujen pienenemiseen oli alemmat korkokulut. Rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutos oli –1 miljoonaa euroa (2008: –11).
Tulos ennen veroja oli 1 636 miljoonaa euroa (2008: 1 850).
Kauden verot olivat 285 miljoonaa euroa (2008: 254). Tuloslaskelman mukainen veroprosentti oli 17,4 % (2008: 13,7 %).
Kauden tulos oli 1 351 miljoonaa euroa (2008: 1 596). Fortumin osakekohtainen tulos oli 1,48 euroa (2008: 1,74). Kuten vuosi sitten ilmoitettiin, vuoden 2008 tulokseen sisältyi 184 miljoonaa euroa kertaluonteisia verovaikutuksia ja myyntivoittoja, jotka kirjattiin pääasiassa vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä.
Vähemmistöosuus oli 39 miljoonaa euroa (2008: 54). Se liittyy pääasiassa Fortum Värme Holding AB:hen, jossa Tukholman kaupungilla on 50 %:n taloudellinen omistusosuus.
Sijoitetun pääoman tuotto vuoden aikana oli 12,1 % (2008: 15,0 %) ja oman pääoman tuotto 16,0 % (2008: 18,7 %).
Fortumin nettovelka/käyttökate vuonna 2009 oli 2,6 (2008: 2,5).
Tulos ennen veroja, milj. euroa
2 000 1 500 1 000 500 0 05 06 07 08 09
Luovutetut öljytoiminnot
Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten käyttö, kunnossapito ja kehitys sekä asiantuntijapalvelut sähköntuottajille.
| milj. euroa | 2009 | 2008 | 2007 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 2 596 | 2 892 | 2 350 |
| - sähkönmyynti | 2 414 | 2 566 | 2 019 |
| - muu myynti | 182 | 326 | 331 |
| Liikevoitto | 1 335 | 1 599 | 1 115 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 1 469 | 1 528 | 1 095 |
| Sidottu pääoma 31.12. | 5 512 | 5 331 | 5 599 |
| Sidotun pääoman tuotto, % | 23,9 | 29,6 | 19,2 |
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | 26,6 | 28,0 | 18,9 |
| Bruttoinvestoinnit | 154 | 134 | 145 |
| Henkilömäärä | 3 063 | 3 520 | 3 511 |
Vuonna 2009 divisioonan sähköntuotanto Pohjoismaissa oli 43,7 TWh (2008: 46,9). Siitä noin 97 % (2008: 97 %) oli hiilidioksiditonta.
Pohjoismaisen vesivoimatuotannon supistuminen johtuu pääasiassa sademäärän ja virtaamien pienenemisestä vuoden 2009 alkupuoliskolla.
Ydinvoimatuotannon väheneminen Pohjoismaissa johtui pääasiassa laajasta kapasiteetin lisäykseen ja turvallisuuden modernisointiin liittyvästä seisokista Oskarshamn 3:ssa. Seisokki alkoi maaliskuun 2009 alussa ja päättyi joulukuun 2009 puolivälissä. Oskarshamn 3:n tehoa on korotettu ~250 MW, josta Fortumin osuus on noin 110 MW. Tällä hetkellä kasvanut kapasiteetti on käytettävissä vain osittain, koska testausjakso on yhä meneillään.
| TWh | 2009 | 2008 | 2007 |
|---|---|---|---|
| Vesivoima | 22,1 | 22,9 | 20,0 |
| Ydinvoima | 21,4 | 23,7 | 24,9 |
| Lämpövoima | 0,2 | 0,3 | 1,2 |
| Yhteensä Pohjoismaissa | 43,7 | 46,9 | 46,1 |
| Lämpövoima muissa maissa | 1,2 | 1,0 | 1,1 |
| Yhteensä | 44,9 | 47,9 | 47,2 |
| TWh | 2009 | 2008 | 2007 |
|---|---|---|---|
| Yhteensä | 48,8 | 52,1 | 51,8 |
| josta läpikulkueriä | 3,6 | 3,7 | 5,2 |
| euroa/MWh | 2009 | 2008 | 2007 | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa 1) | 49,8 | 49,3 | 39,7 | |||
Divisioonan sähköntuotanto maittain, TWh
1) Power-divisioona Pohjoismaissa ilman läpikulkueriä.
Divisioonan sähköntuotanto Pohjoismaissa energialähteittäin, TWh
Vuonna 2009 sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 35,0 euroa/ MWh, kun aluehinta Suomessa ja Ruotsissa oli 37,0 euroa/MWh. Power-divisioonan toteutunut sähkön tukkumyyntihinta oli Pohjoismaissa 49,8 euroa/MWh eli suunnilleen samalla tasolla kuin vuotta aiemmin.
Vuonna 2009 Power-divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto oli pienempi kuin vuotta aiemmin. Tämä johtui pääasiassa vesivoima- ja ydinvoimatuotannon supistumisesta. Ruotsin kruunun heikkenemisestä aiheutunut muuntovaikutus oli noin –70 miljoonaa euroa divisioonan vuoden 2009 vertailukelpoisessa liikevoitossa.
Helmikuussa 2009 Fortum toimitti Suomen hallitukselle periaatepäätöshakemuksen uuden ydinvoimalalaitosyksikön rakentamisesta Loviisaan. Fortum on yksi kolmesta periaatepäätöstä hakeneesta hakijasta. Hallituksen odotetaan antavan esityksensä eduskunnalle vuonna 2010.
Fortum on osakkeenomistajana Teollisuuden Voima Oyj:ssä (TVO), jolla on kaksi ydinvoimalaitosyksikköä Olkiluodossa. TVO rakentaa parhaillaan kolmatta yksikköä, Olkiluoto 3:a. Voimalaitoksen toimittajan, AREVA-Siemensin, raportin perusteella TVO arvioi, että laitoksen toiminnan käynnistyminen saattaa lykkääntyä toimittajan vahvistaman aikataulun, kesäkuun 2012, jälkeiseen ajankohtaan.
Maaliskuun lopussa TVO:n osakkeenomistajat sitoutuivat antamaan TVO:lle 300 miljoonan euron osakaslainan. Fortumin osuus sitoumuksesta on enintään 75 miljoonaa euroa.
Tukkusähkön vuosikeskihinta ja Fortumin saavuttama tukkumyyntihinta Pohjoismaissa, euroa/MWh
Heat-divisioona sisältää sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP), kaukolämpötoiminnan sekä yritysten lämpöratkaisut.
| milj. euroa | 2009 | 2008 | 2007 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 394 | 1 466 | 1 356 |
| - lämmönmyynti | 1 054 | 1 120 | 1 053 |
| - sähkönmyynti | 224 | 228 | 202 |
| - muu myynti | 116 | 118 | 101 |
| Liikevoitto | 248 | 307 | 294 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 227 | 250 | 290 |
| Sidottu pääoma 31.12. | 3 786 | 3 468 | 3 507 |
| Sidotun pääoman tuotto, % | 7,8 | 8,9 | 9,3 |
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | 7,2 | 7,3 | 9,2 |
| Bruttoinvestoinnit | 359 | 431 | 327 |
| Henkilömäärä | 2 246 | 2 318 | 2 279 |
Divisioonan lämmön myynti vuonna 2009 oli 22,9 TWh (2008: 24,9), josta suurin osa tuotettiin Pohjoismaissa. Samalla ajanjaksolla sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten sähkön myynti oli yhteensä 4,4 TWh (2008: 4,7).
Myyntivolyymin pieneneminen johtuu pääasiassa CHP-yhtiön myynnistä Jyväskylässä vuoden 2008 lopussa sekä teollisuusasiakkaiden kysynnän supistumisesta.
Vuonna 2009 Heat-divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto oli 227 miljoonaa euroa eli 23 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Väheneminen johtui pääasiassa Ruotsin kruunun ja Puolan zlotyn heikkenemisestä aiheutuvasta –17 miljoonan euron muuntovaikutuksesta pääasiassa vuoden ensimmäisellä puoliskolla.
Fortum käynnisti uuden CHP-yksikkönsä kaupallisen toiminnan Espoossa vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä. Uusien CHP-laitosten rakentaminen Puolan Częstochowassa ja Viron Pärnussa eteni.
| TWh | 2009 | 2008 | 2007 |
|---|---|---|---|
| Suomi | 8,0 | 10,8 | 11,1 |
| Ruotsi | 9,8 | 9,1 | 9,2 |
| Puola | 3,7 | 3,6 | 3,5 |
| Muut maat | 1,4 | 1,4 | 1,3 |
| Yhteensä | 22,9 | 24,9 | 25,1 |
| TWh | 2009 | 2008 | 2007 |
|---|---|---|---|
| Yhteensä | 4,4 | 4,7 | 5,0 |
Muut maat 05 06 07 08 09
Ruotsi Suomi
0
Fortum omistaa ja käyttää jakelu- ja alueverkkoja sekä siirtää sähköä kaikkiaan noin 1,6 miljoonalle asiakkaalle Ruotsissa, Suomessa, Norjassa ja Virossa.
| milj. euroa | 2009 | 2008 | 2007 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 800 | 789 | 769 |
| - jakeluverkot | 685 | 669 | 648 |
| - alueverkot | 75 | 77 | 81 |
| - muu myynti | 40 | 43 | 40 |
| Liikevoitto | 263 | 248 | 233 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 262 | 248 | 231 |
| Sidottu pääoma 31.12. | 3 299 | 3 032 | 3 239 |
| Sidotun pääoman tuotto, % | 8,7 | 8,1 | 7,7 |
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | 8,6 | 8,2 | 7,6 |
| Bruttoinvestoinnit | 193 | 296 | 237 |
| Henkilömäärä | 1 088 | 1 336 | 1 063 |
Vuonna 2009 jakelu- ja alueverkkosiirron kokonaismäärät olivat 25,9 TWh (2008: 25,8) ja 16,4 TWh (2008: 17,7).
Alueverkkosiirron määrä oli yhteensä 13,6 TWh (2008: 14,8) Ruotsissa ja 2,8 TWh (2008: 2,9) Suomessa.
Distributionin vertailukelpoinen liikevoitto vuonna 2009 oli 262 miljoonaa euroa eli 14 miljoonaa euroa suurempi kuin vuotta aiemmin, vaikka tulosta painoi Ruotsin kruunun negatiivinen muuntovaikutus. Vuoden 2008 tulosta rasittivat automaattisen mittarinhallinnan (AMM) käyttöönottoon liittyvät kustannukset Ruotsissa.
Ruotsin uusi laki kuukausittaisesta mittarinluennasta astui voimaan 1.7.2009. Fortum korvasi 844 000 sähkömittaria uusilla etäluettavilla mittareilla täyttääkseen lainsäädännön asettamat uudet vaatimukset.
Elokuussa 2009 allekirjoitettiin sopimus palveluntarjoaja Telventin kanssa automaattisen mittarinluennan hallinnasta Suomessa. Investoinnin kokonaisarvo on noin 170 miljoonaa euroa yhdeksän vuoden aikana, ja siihen sisältyy etäluettavien mittareiden hankinta, asennus ja käyttö, järjestelmän kehittäminen sekä järjestelmään liittyvät muut palvelut. Suomessa etäluettavat sähkömittarit on uuden asetuksen mukaisesti otettava käyttöön 1.1.2014.
Ruotsin energiamarkkinaviranomainen (EI) teki lokakuussa 2009 selvityksen uuden ex ante -sääntelymallin pääomakustannusten käsittelystä sekä perusperiaatteista ja otti käyttöön periaatteet siirtymäajan regulaatiolle 2008–2011. Ruotsin parlamentti teki kesäkuussa 2009 virallisen päätöksen ex ante -sääntelyn alkamisesta Ruotsissa vuonna 2012. Uuden sääntelyn mukaisesti sähkönsiirtohinnoittelusta päätetään etukäteen.
| TWh | 2009 | 2008 | 2007 |
|---|---|---|---|
| Ruotsi | 14,0 | 14,0 | 14,3 |
| Suomi | 9,4 | 9,3 | 9,2 |
| Norja | 2,3 | 2,3 | 2,3 |
| Viro | 0,2 | 0,2 | 0,2 |
| Yhteensä | 25,9 | 25,8 | 26,0 |
| tuhatta | 2009 | 2008 | 2007 |
|---|---|---|---|
| Ruotsi | 895 | 877 | 871 |
| Suomi | 611 | 606 | 591 |
| Norja | 99 | 99 | 98 |
| Viro | 24 | 24 | 24 |
| Yhteensä | 1 629 | 1 606 | 1 584 |
Suomi
Norja 99 Suomi 611 Ruotsi 895 Viro 24
Markets vastaa sähkön vähittäismyynnistä 1,2 miljoonalle kotitalous- ja yritysasiakkaalle sekä muille sähkön vähittäismyyjille Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa. Markets ostaa sähkönsä Nord Poolista. Markets myy noin 70 % volyymistaan yritysasiakkaille ja 30 % vähittäisasiakkaille.
| milj. euroa | 2009 | 2008 | 2007 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 449 | 1 922 | 1 683 |
| - sähkönmyynti | 1 417 | 1 865 | 1 582 |
| - muu myynti | 32 | 57 | 101 |
| Liikevoitto | 22 | –35 | 12 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 22 | –33 | –1 |
| Sidottu pääoma 31.12. | 147 | 188 | 247 |
| Sidotun pääoman tuotto, % | 16,8 | –14,0 | 6,9 |
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | 18,6 | –15,3 | –0,6 |
| Bruttoinvestoinnit | 1 | 3 | 3 |
| Henkilömäärä | 611 | 635 | 935 |
Myynnin pieneneminen jatkui pääasiassa yritysasiakkaiden kulutuksen supistumisen sekä joidenkin suurten yritysasiakassopimusten päättymisen vuoksi. Asiakasvaihtuvuus kuluttajasegmentissä lisääntyi selvästi vuonna 2009.
Marketsin parantunut suoritus vuonna 2009 perustuu menestyksekkääseen uudistusohjelmaan, johon sisältyy uusi hinnoittelumalli kuluttaja-asiakkaille, yritysasiakkaiden myyntisopimusten uudelleenneuvottelut, suojaustoimintojen uudistaminen ja tiukempi kulukontrolli.
Russia-divisioona kattaa sähkön ja lämmön tuotannon ja myynnin Venäjällä. Divisioonaan kuuluu OAO Fortum ja Fortumin yli 25 %:n osuus TGC-1:stä. OAO Fortum raportoidaan tytäryhtiönä, joka on yhdistelty konsernitilinpäätökseen 1.4.2008 alkaen. TGC-1 on osakkuusyhtiö, joka raportoidaan pääomaosuusmenetelmän mukaisesti.
| milj. euroa | 2009 | 2008 | 2007 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 623 | 489 | - |
| - sähkönmyynti | 390 | 332 | - |
| - lämmönmyynti | 219 | 141 | - |
| - muu myynti | 14 | 16 | - |
| Käyttökate (EBITDA) | 49 | –24 | - |
| Liikevoitto | –26 | –91 | 244 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | –26 | –92 | - |
| Sidottu pääoma 31.12. | 2 248 | 2 205 | 456 |
| Sidotun pääoman tuotto, % | –0,3 | –3,7 | 66,3 |
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | –0,3 | –3,8 | 0,0 |
| Bruttoinvestoinnit | 218 | 1 748 | 245 |
| Henkilömäärä 1) | 4 090 | 7 262 | - |
1) Tammikuussa 2009 noin 1 100 OAO Fortumin työntekijää siirrettiin sisäisesti Russia-divisioonasta Power-divisioonaan.
OAO Fortum toimii Uralin kehittyneillä teollisuusalueilla ja Länsi-Siperian öljyntuotantoalueilla.
Vuonna 2009 sähkön myynti oli 19,5 TWh (huhti–joulukuu 2008: 14,8 TWh) ja lämmön myynti 25,6 TWh (huhti–joulukuu 2008: 15,3 TWh). Divisioona myi noin 2/3 sähköstä Tjumenissa ja muilla OAO Fortumin toiminta-alueella sijaitsevilla öljyn- ja kaasuntuotantoalueilla. Loput 1/3 volyymistä myytiin Tšeljabinskin alueella, jossa sähkön kysyntä painottuu metalliteollisuuteen.
Vuonna 2009 OAO Fortum myi 34 % sähköntuotannostaan vapautetulla sähkön hinnalla.
| 2009 | 2008 | |
|---|---|---|
| Sähkön spot-hinta (markkinahinta), Uralin alue, RUB/MWh | 633 | 672 |
| OAO Fortumin keskimääräinen säännelty sähkön hinta, RUB/MWh | 533 | 475 |
| Keskimääräinen säännelty kapasiteettihinta, tRUB/MW/kk | 187,3 | 167,8 |
| Keskimääräinen kaasun rajahinta Uralin alueella, RUB/1 000 m3 | 1 782 | 1 560 |
Vuonna 2009 Russia-divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto oli –26 miljoonaa euroa eli 66 miljoonaa euroa parempi kuin edellisvuonna. Parannus johtuu pääasiassa OAO Fortumin tehokkuusparannusohjelmasta ja sähkön myyntikatteen kasvusta.
OAO Fortumin luvut on yhdistelty huhtikuusta 2008 lähtien.
OAO Fortumin liiketoiminta on yleensä hyvin kausiluonteista: sen tulos on yleensä vahvin vuoden ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä.
Venäjän sähköreformi etenee. Tammikuun 2009 alusta lähtien 30 % Venäjän kaikesta sähköntuotannosta on myyty kilpailluilla markkinoilla. Osuus kasvoi 50 %:iin heinäkuun 2009 alussa ja edelleen 60 %:iin tammikuun 2010 alussa. Sähkön tukkumarkkinoiden odotetaan vapautuvan kokonaan vuoden 2011 alussa. Pitkän aikavälin kapasiteettimarkkinoiden säännöt ovat parhaillaan Venäjän hallituksen käsiteltävinä, ja päätöstä odotetaan vuoden 2010 loppuun mennessä.
OAO Fortumin tehokkuusparannusohjelma etenee suunnitelmien mukaisesti. Vuosittaisten tehokkuusparannusten odotetaan kasvavan noin 100 miljoonaan euroon vuonna 2011.
| milj. euroa | 2009 | 2008 | 2007 |
|---|---|---|---|
| Investoinnit käyttöomaisuuteen | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 20 | 24 | 11 |
| Aineelliset hyödykkeet | 842 | 1 084 | 644 |
| Yhteensä | 862 | 1 108 | 655 |
| Bruttoinvestoinnit osakkeisiin | |||
| Tytäryhtiöosakkeet | 8 | 1 506 | 18 |
| Osakkuusyritysosakkeet | 58 | 8 | 295 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 1 | 2 | 4 |
| Yhteensä | 67 | 1 516 | 317 |
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin tilikaudella 2009 olivat 929 miljoonaa euroa (2008: 2 624). Investoinnit ilman yrityshankintoja olivat 862 miljoonaa euroa (2008: 1 108).
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin, milj. euroa
Investoinnit käyttöomaisuuteen maittain
Fortum arvioi, että uutta sähkön-/lämmöntuotantokapasiteettia otettaisiin vuonna 2010 käyttöön seuraavasti:
| Kapasiteetti Kapasiteetti |
||||
|---|---|---|---|---|
| Tyyppi | sähkö MW |
lämpö MW |
Käyttöön otto |
|
| Heat | ||||
| Częstochowa, Puola | CHP bio, hiili | 65 | 120 | III/2010 |
| 2010 | ||||
| Pärnu, Viro | CHP bio, turve | 20 | 45 | lopussa |
| Power | ||||
| Vesivoimalaitosten perusparannus | Vesivoima | 20–30 | 2010 | |
| Russia | ||||
| Tjumen 1 | CHP/lauhde, kaasu | 190 | III/2010 | |
| Tobolsk | Lauhde, kaasu | 210 | III/2010 | |
| Tšeljabinsk 3 | CHP/lauhde, kaasu | 220 | IV/2010 | |
Fortum ja norjalainen Hafslund Infratek ASA yhdistivät infrastruktuurin rakentamisja kunnossapitoliiketoimintonsa Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa 15.1.2009 alkaen.
Heat jatkoi kehitysohjelmaansa kilpailukykynsä ja optimaalisen tuotantorakenteen varmistamiseksi.
Uusi CHP-laitos Viron Tartossa otettiin kaupalliseen käyttöön maaliskuun 2009 loppupuolella ja CHP-laitos Espoossa otettiin kaupalliseen käyttöön joulukuuussa 2009. Uusien CHP-laitosten rakentaminen Puolan Częstochowassa ja Viron Pärnussa eteni.
Elokuussa Fortum myi Kokkolan CHP-laitoksensa Kokkolan kaupungille. Kauppahinta oli noin 24 miljoonaa euroa.
Joulukuussa Fortum teki sopimuksen ruotsalaisen kaasunsiirtoyhtiön Swedegas AB:n osakkeidensa myynnistä. Kauppa toteutuu alkuvuonna 2010.
EU:n kolmas energiamarkkinapaketti saatettiin voimaan syyskuun alussa 2009. Tämän seurauksena Fortum joutuu myymään 25 %:n omistusosuutensa kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:ssä viimeistään vuoden 2012 alussa. Fortum tutkii vaihtoehtoja Fingridin osakkeiden myynnille. Fortumin tämänhetkisen arvion mukaan Fingridin osakkeiden myynti tapahtuu vuoden 2010 aikana.
OAO Fortumin meneillään oleva investointiohjelma nostaa sähköntuotantokapasiteettia 2 300 megawatilla. Ohjelman loppuosan arvo tammikuusta 2010 eteenpäin vuoden 2009 lopun valuuttakursseilla laskettuna on arviolta 1,8 miljardia euroa.
Venäjän hallitus arvioi parhaillaan sähköntuotantoyhtiöiden investointiohjelmia sähkön vähentynyttä kysyntää silmällä pitäen. Fortum on vahvistanut sitoutuneensa OAO Fortumin investointiohjelman toteuttamiseen. Tällä hetkellä kuitenkin arvioidaan mahdollisuutta lykätä eräitä hankkeita 1–3 vuodella, ja näkymät ovat myönteiset.
| milj. euroa | 2009 | 2008 | 2007 |
|---|---|---|---|
| Korkokulut | –241 | –351 | –220 |
| Korkotuotot | 98 | 143 | 76 |
| Käypien arvojen muutokset | –1 | –11 | 7 |
| Muut rahoituserät – netto | –23 | –20 | –17 |
| Rahoitustuotot ja –kulut | –167 | –239 | –154 |
| Korolliset velat | 6 859 | 7 500 | 4 893 |
| Likvidit varat | 890 | 1 321 | 427 |
| Korollinen nettovelka | 5 969 | 6 179 | 4 466 |
Vuoden lopussa korollinen nettovelka oli 5 969 miljoonaa euroa (2008: 6 179). Vuoden kokonaisnettovelan supistuminen oli siten 210 miljoonaa euroa.
Liiketoiminnan kassavirta vuoden aikana oli vahva, 2 264 miljoonaa euroa (2008: 2 002). Kassavirta käytettiin pääasiassa investointeihin ja osingonjakoon. Investointien kassavirta vuonna 2009 oli 974 miljoonaa euroa (2008: 2 282), ja osingonjako oli 888 miljoonaa euroa (2008: 1 198).
Nettovelka/käyttökate vuonna 2009 oli 2,6 (2008: 2,5).
Konsernin nettorahoituskulut vuonna 2009 olivat 167 miljoonaa euroa (2008: 239). Tärkein syy rahoituskulujen laskuun oli alemmat keskikorot vuonna 2009 edellisvuoteen verrattuna. Nettorahoituskuluihin on kirjattu rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutoksia –1 miljoonaa euroa (2008: –11).
Fortumin korollisen bruttovelan (johdannaiset mukaan lukien) keskimääräinen korko vuonna 2009 oli noin 3,7 % (2008: 5,3 %).
Konsernin maksuvalmius säilyi vahvana. Likvidit varat olivat vuoden lopussa 890 miljoonaa euroa (2008: 1 321), josta 632 miljoonaa euroa (2008: 1 020) kuului OAO Fortumille ja on korvamerkitty yhtiön investointiohjelmaan. Lisäksi konsernin käytettävissä oli yhteensä noin 2,9 miljardia euroa (2008: 2,3) nostamattomia valmiusluottoja.
Vuoden aikana Fortum hankki uutta pitkäaikaista rahoitusta yli 2 miljardia euroa laskemalla liikkeeseen noin 1,6 miljardin euron joukkovelkakirjalainan Fortumin Euro Medium Term Note -ohjelman osana sekä kahdenvälisillä pitkäaikaisilla lainoilla yli 0,5 miljardia euroa. Uusilla rahoitusjärjestelyillä hankitut varat käytettiin vuonna 2009 erääntyneen velan jälleenrahoittamiseen sekä osittain vuonna 2011 erääntyvien lainajärjestelyjen ja vuosina 2010 ja 2013 erääntyvien noin 8 miljardin ruplan (180 miljoonaa euroa) joukkolainojen takaisinmaksuun. Lyhytaikainen rahoitus (lähinnä yritystodistusten liikkeeseenlasku) supistui 308 miljoonaan euroon (2008: 520) vuoden lopussa.
Standard & Poor'sin Fortum Oyj:lle antama pitkän aikavälin luottoluokitus nousi vuoden aikana A–:sta A:han (vakaat näkymät) sen myötä, kun yhtiö teki luokitusmenettelyynsä "valtiosidonnaisia yhteisöjä" ("government-related entities") koskevan muutoksen. Moody'sin Fortum Oyj:lle antama pitkäaikainen luottoluokitus oli vuoden lopussa A2 (vakaat näkymät).
Vuoden 2009 lopussa konsernin henkilöstön määrä oli 11 613 (2008: 15 579), joista 11 332 (2008: 15 264) oli vakinaisessa työsuhteessa.
Eräiden infrastruktuuripalvelutoimintojen ulkoistaminen Infratek ASA:lle tammikuussa 2009 vähensi henkilöstömäärää Powerissa ja Distributionissa.
Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä noin 1 100 OAO Fortumin työntekijää siirrettiin sisäisesti Russia-divisioonasta Distribution-divisioonaan.
OAO Fortum lopetti käyttö- ja kunnossapitosopimuksensa Tjumenin kaupungin kanssa kunnallisten kaukolämpöverkkojen käytöstä 1.7.2009 alkaen. Tämä vähensi OAO Fortumin työntekijöiden määrää noin 750 työntekijällä.
Emoyhtiö Fortum Oyj:n henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 409 (2008: 434).
| 2009 | 2008 | 2007 | |
|---|---|---|---|
| Henkilöstön lukumäärä, 31.12. | 11 613 | 15 579 | 8 303 |
| Keskimääräinen lukumäärä | 13 278 | 14 077 | 8 304 |
| Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma, milj. euroa | 491 | 587 | 495 |
˭ Lisätietoja konsernin henkilöstöstä on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 12 Henkilöstökulut ja johdon palkkiot, sivulla 142. Katso myös vuosikertomuksen liiketoimintakatsauksen sivu 48.
Oikaistu Lenenergon ja RECin voitoilla Koko Fortum, sis. luovutetut öljytoiminnot Jatkuvat toiminnot
Henkilöstön määrä
Norja 143
Venäjä 4 853 Suomi 2 700 Ruotsi 2 445 Muut maat 359
Puola
756 Viro 357
Tapio Kuula, Fortumin johtoryhmän jäsen, nimitettiin 7.4.2009 Fortum Oyj:n toimitusjohtajaksi 1.5.2009 alkaen. Tapio Kuula on ollut Fortumin palveluksessa vuodesta 1996 ja johtoryhmässä vuodesta 1997.
Elokuussa 2009 nimitettiin uusi johtoryhmä. Nimitykset astuivat voimaan 1.10.2009:
Matti Ruotsala, Per Langer, Alexander Tšuvaev ja Anne Brunila ovat uusia johtoryhmän jäseniä.
Tammikuussa 2010 Fortum osti Nokialla sijaitsevan sähkön- ja lämmön yhteistuotantolaitoksen.
Kilpailluilla markkinoilla myydyn sähkön osuutta nostettiin Venäjällä 50 %:sta 60 %:iin tammikuun 2010 alussa.
Fortumin tuloksen kannalta tärkein tekijä on sähkön tukkuhinta. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä ovat tarjonnan ja kysynnän tasapaino, polttoaineiden ja hiilidioksidin päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne. Lisäksi Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan vaihtokurssit vaikuttavat Fortumin tulokseen. Valuuttakurssien mahdollisesta vaihtelusta aiheutuvat muuntovaikutukset taseessa kirjataan Fortumin omaan pääomaan.
Fortumin taloudellinen tulos on alttiina useille strategisille, taloudellisille ja operatiivisille riskeille.
˭ Lisätietoja Fortumin riskeistä ja riskienhallinnasta on esitetty Fortumin vuoden 2009 toimintakertomuksessa sivulla 98 sekä konsernin tilinpäätöksessä liitetiedossa 3 Rahoitusriskien hallinta, sivulla 126.
Talouden taantuma on vaikuttanut markkinoihin Fortumin toiminta-alueella. Tämä saattaa kasvattaa Fortumin vastapuoliriskiä. Sähkönkulutus Pohjoismaissa ja Venäjällä saattaa jatkossakin pysyä alhaisella tasolla.
Tällä hetkellä Fortum arvioi Pohjoismaisen sähkön kysynnän palaavan vuoden 2008 tasolle vuosina 2012–2014. Sähkön osuus energian kokonaiskulutuksesta jatkaa kasvuaan.
Yksi tärkeimmistä OAO Fortumin hankintaan liittyvistä oletuksista on Venäjän sähkömarkkinoiden uudistuksen jatkuminen. Kilpailluilla hinnoilla myydyn sähkön osuutta nostettiin suunnitelman mukaan 30 %:sta 50 %:iin 1.7.2009 ja 50 %:sta 60 %:iin tammikuun 2010 alusta lähtien. Osuutta on tarkoitus nostaa 60 %:sta 80 %:iin heinäkuun 2010 alusta lähtien. Sähkön tukkumarkkinoiden odotetaan vapautuvan kokonaan vuoteen 2011 mennessä.
Pitkän aikavälin kapasiteettimarkkinoiden säännöt ovat parhaillaan Venäjän hallituksen käsiteltävinä, ja päätöstä odotetaan vuoden 2010 loppuun mennessä.
Kaasun keskimääräinen säännelty hinta nousee 15 % vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä. Suunniteltu hinnankorotus koko vuodelle on 24 %. Säännelty sähkön hinta on vuositasolla sidottu säänneltyyn kaasun hintaan ja inflaatioon.
Sopimukset velvoittavat OAO Fortumia toteuttamaan merkittävän investointiohjelman, jonka arvo on noin 1,8 miljardia euroa vuodesta 2010 eteenpäin. Venäjän hallitus arvioi parhaillaan sähköntuotantoyhtiöiden investointiohjelmia, koska sähkön kysyntä on taantuman vuoksi vähentynyt. Fortum on vahvistanut sitoutuneensa OAO Fortumin investointiohjelman toteuttamiseen. Tällä hetkellä kuitenkin arvioidaan mahdollisuutta lykätä eräitä hankkeita 1–3 vuodella, ja näkymät ovat myönteiset.
Vuosittaisten tehokkuusparannusten odotetaan kasvavan noin 100 miljoonaan euroon vuonna 2011.
Fortum arvioi vuotuisten käyttöomaisuusinvestointiensa olevan noin 0,8–1,2 miljardia euroa seuraavien 4–5 vuoden aikana.
Tammikuun 2010 loppupuolella sähkön hinta Nord Poolin futuurimarkkinoilla loppuvuodelle 2010 oli noin 44 euroa/MWh. Sähkön futuurihinta vuodelle 2011 oli noin 42 euroa/MWh ja vuodelle 2012 noin 41 euroa/MWh. Hiilen (ICE Rotterdam) futuurihinta loppuvuodelle 2010 puolestaan oli noin 84 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja päästöoikeuksien (EUA) markkinahinta loppuvuodelle 2010 noin 13 euroa hiilidioksiditonnia kohti.
Tammikuun 2010 loppupuolella Pohjoismaiden vesivarannot olivat noin 14 TWh keskimääräistä pienemmät ja 6 TWh alle vuoden 2009 vastaavan tason.
Fortumin Power-divisioonan toteutuneeseen sähkön tukkumyyntihintaan Pohjoismaissa vaikuttavat muun muassa suojaustasot, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttojen kurssivaihtelut. Jos sähköntuotantolähteiden suhteellisissa osuuksissa tapahtuvien muutosten potentiaalisia vaikutuksia ei oteta huomioon, 1 euron muutos megawattituntia kohti Power-divisioonan toteutuneessa sähköntukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa johtaa noin 50 miljoonan euron muutokseen Fortumin vuotuisessa liikevoitossa.
Joulukuun 2009 lopussa Power-divisioonan arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa noin 70 % oli suojattu noin 44 euroon/MWh loppuvuodeksi 2010. Kalenterivuodeksi 2011 divisioonan arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 40 % noin 42 euroon/MWh.
Raportoidut suojaukset voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimien mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla. Näistä useimmat ovat Nord Poolissa kaupankäynnin kohteena olevia forward-sopimuksia tai vakioituja futuureja, joihin kuuluu useita erilaisia tuotteita ja maturiteetteja.
Sähkö- ja lämpöliiketoiminnan tulos on yleensä paras vuoden ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä.
Fortumin vuoden 2009 tulos oli hyvä haastavasta taloudellisesta ympäristöstä huolimatta. Yhtiöllä on joustava, kustannustehokas ja ilmastomyötäinen tuotantorakenne. Fortumin taloudellinen asema ja maksuvalmius ovat vahvoja.
Fortumin pitkän aikavälin tavoitteena on tulla täysin hiilidioksidittomaksi energiayhtiöksi, joten suurin osa Fortumin tutkimus- ja kehitystoiminnasta on suunnattu tähän tavoitteeseen. Toimintojen perustana on verkostojen ja kumppanuussuhteiden rakentaminen johtavien tutkimusorganisaatioiden, suunnittelualan yritysten sekä laitteiden ja voimalaitosten toimittajien kanssa. Fortumilla on myös huomattava määrä sisäistä tutkimus- ja kehitystoimintaa strategisesti merkittävillä avainalueilla.
Vuonna 2009 Fortumin T&K-toiminta painottui voimakkaasti ydinvoimalla toimivan lämmön- ja sähkön yhteistuotantolaitoskonseptin kehittämiseen, älykkäisiin verkkoihin ja sähköajoneuvoihin. Myös hiilidioksidin talteenotossa ja varastoinnissa saavutettiin merkittäviä edistysaskeleita.
Mahdollisuus korvata hiilellä ja maakaasulla toimivia CHP-laitoksia pääkaupunkiseudulla Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksiköllä tuotetulla kaukolämmöllä voisi vähentää Suomen hiilidioksidipäästöjä jopa 4 miljoonalla tonnilla vuodessa. Vuonna 2009 Fortum kehitti konsepteja höyryn erottamiseen turbiineista yhdessä turbiinivalmistajien kanssa, selvitti vaihtoehtoja kaukolämmön siirtämiseen, mallinsi kaukolämmönsiirtojärjestelmän sekä analysoi järjestelmään liittyviä turvallisuustekijöitä APROS-simulointiohjelmistolla.
Älykkäistä sähköverkoista tuli Fortumin T&K-toiminnan uusi keskeinen osa-alue vuonna 2009. Älykäs verkko on sähköverkko, joka yhdistää sähkön tuottajat sekä loppukäyttäjät ja varmistaa siten ympäristömyötäisen, kustannustehokkaan ja turvallisen sähköntoimituksen. Fortum käynnisti vuoden aikana useita konkreettisia älykkäisiin verkkoihin sekä sähköiseen liikenteeseen liittyviä kehityshankkeita.
Fortum ja TVO ilmoittivat aloittavansa yhteistyön Siemens Energyn sekä Maersk Oilin ja Maersk Tankersin kanssa hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin alalla. Siemens Energy on valittu talteenottotekniikan yhteistyökumppaniksi Meri-Porin hiilidioksidin talteenotto- ja varastointitekniikan FINNCAP-projektiin. Kumppanit pyrkivät yhdistämään hiilidioksidin talteenoton Meri-Porin voimalassa Maersk Tankersin laivakuljetuksiin ja Maersk Oilin geologiseen varastointiratkaisuun.
Konsernin tutkimus- ja kehitysmenot olivat vuonna 2009 yhteensä 30 miljoonaa euroa (2008: 27).
Fortumin T&K-menot ovat 0,5 % liikevaihdosta (2008: 0,5 %) ja 0,9 % (2008: 0,8 %) kaikista kuluista.
| 2009 | 2008 | 2007 | |
|---|---|---|---|
| T&K-kulut, milj. euroa | 30 | 27 | 21 |
| T&K-kulut, % liikevaihdosta | 0,5 | 0,5 | 0,5 |
| T&K-kulut, % kaikista kuluista | 0,9 | 0,8 | 0,8 |
˭ Lisätietoja tutkimus- ja kehitystoiminnasta on esitetty vuosikertomuksen liiketoimintakatsauksessa sivulla 38.
Fortumin visio "olla ensiluokkainen sähkö- ja lämpöyhtiö ja kestävän kehityksen edelläkävijä" osoittaa, että yhtiö uskoo vahvasti kestävän kehityksen olevan yksi liiketoiminnan menestystekijöistä.
Fortumin kestävän kehityksen ohjelmassa määritellään koko konsernin yhteiset pitkän ja keskipitkän aikavälin kestävän kehityksen tavoitteet, jotka ohjaavat divisioonien vuosittaista tavoitteiden asettamista ja operatiivista suunnittelua. Ohjelma sisältää kolme tärkeää osa-aluetta: Fortumin tavoitetila, vuoden 2020 päämäärät sekä toimenpiteet näiden päämäärien saavuttamiseksi.
Strategiset tavoitteemme määräytyvät tavoitetilan mukaan. Haluamme
Ilmastonmuutoksen hillintä on yksi Fortumin tärkeimmistä strategisista tavoitteista. Fortumin pitkän aikavälin tavoitteena on olla hiilidioksidipäästötön sähkö- ja lämpöyhtiö. Maaliskuussa 2009 Fortum allekirjoitti yhdessä 61 eurooppalaisen energiayhtiön kanssa julistuksen, joka tähtää hiilineutraalin energiantuotannon saavuttamiseen tämän vuosisadan puoliväliin mennessä. Allekirjoittaneet yhtiöt edustavat yli 70 prosenttia EU:n sähköntuotannosta.
Fortum on vähentänyt energiantuotannon päästöjä 50 % vuosien 1990–2009 aikana. Vuonna 2009 Fortumin sähköntuotannosta EU-maissa 91 % oli hiilidioksiditonta. Vastaava luku sisältäen Venäjän tuotannon oli 69 %. Koko tuotannon hiilidioksidipäästöt olivat 176 g/kWh (2008: 134) ja päästöt EU-maissa 41 g/kWh (2008: 41), mikä oli jälleen alhaisimpia arvoja suurten eurooppalaisten sähköyhtiöiden joukossa. Fortumin tavoite sähköntuotannossa EU-maissa on alentaa hiilidioksidipäästöjen viiden vuoden keskiarvo alle 80 grammaan kilowattituntia kohti vuoteen 2020 mennessä. Lämmöntuotannossa Fortumin tavoitteena on alentaa päästöjä kussakin maassa ainakin 10 % vuoden 2006 arvosta vuoteen 2020 mennessä. EU:n ulkopuolella Fortum on sitoutunut parantamaan voimaloidensa energiatehokkuutta ja alentamaan siten päästöjä.
Vuonna 2009 Fortumin hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä 22,0 miljoonaa tonnia (2008: 17,6). Fortumin omien voimalaitosten hiilidioksidipäästöt Venäjällä olivat yhteensä 13,8 miljoonaa tonnia (2008: 9,8). Vuonna 2009 Fortumin Euroopan päästökauppajärjestelmän (ETS) alaiset hiilidioksidipäästöt olivat 7,7 miljoonaa tonnia (2008: 7,2).
Kioton mekanismit ovat Fortumin ilmastostrategian tärkeä osa. Fortumin investoinnit kansainvälisiin hiilirahastoihin alkoivat tuottaa päästövähennyksiä vuonna 2009. Fortum odottaa saavansa yhteensä miljoona tonnia päästövähennyksiä hiilirahastoista, kuten Maailmanpankin PCF (Prototype Carbon Fund) -rahastosta ja Testing Ground Facility -rahastosta. Vuonna 2009 Fortum jatkoi myös yhteistoteutusprojektien valmistelua Venäjällä. Fortum odottaa saavansa noin 3,5 miljoonaa päästövähennysyksikköä vuoteen 2012 mennessä näistä projekteista.
Vuonna 2009 tapahtui yhteensä 37 (joista 8 Venäjällä) työtapaturmaa (2008: 63), jotka johtivat enemmän kuin yhden päivän poissaoloon. Venäjä pois lukien tämä tarkoittaa 2,4 tapaturmaa (2008: 4,3) miljoonaa työtuntia kohti. Se ylitti Fortumin vuodelle 2009 asettaman tavoitetason, joka oli 2 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Venäjällä tapahtui kaksi kuolemaan johtanutta tapaturmaa alihankkijoille. Jotta voisimme Fortumissa saavuttaa vuonna 2010 erittäin kunnianhimoisen tavoitteemme eli alle 1 tapaturma miljoonaa työtuntia kohden, kehitämme edelleen turvallisuuskulttuuriamme.
Vuonna 2009 OAO Fortumiin luotiin uusi Environmental Health and Safety (EHS) -organisaatio. Sen tehtävänä on saada ISO 14001 sertifiointi vuoteen 2012 mennessä. EHS-toimintasuunnitelman täytäntöönpano jatkui keskittyen tehokkuusparannuksiin kaukolämmössä, jossa on suuria mahdollisuuksia energian säästöön ja päästövähennyksiin. Vuoden aikana OAO Fortumissa käynnistettiin kunnianhimoinen työterveysja turvallisuusohjelma, joka kattaa kaikki laitokset ja työntekijät sekä alihankkijat. Ohjelman tavoitteena on saavuttaa Venäjällä Fortumin yleinen työturvallisuustaso vuoteen 2012 mennessä.
Taloudellisten ja laatuun liittyvien arviointien ohella kestävä kehitys on olennainen ja luonnollinen osa toimittajien arviointia hankintatoiminnassa. Vuonna 2009 alihankkijoiden toimintaohjeet on liitetty Suomessa ja Ruotsissa 85 %:iin alihankkijasopimuksista, joiden arvo ylittää 50 000 euroa. Vuonna 2009 ohjeet otettiin käyttöön myös Puolassa ja Baltian maissa.
˭ Lisätietoja kestävästä kehityksestä on vuosikertomuksen sivulla 41.
Riskienhallinta on osa liiketoiminnan suunnittelua ja toiminnanohjausta. Sen tarkoituksena on tukea yritystä strategisten ja taloudellisten tavoitteidensa saavuttamisessa.
Sähkö- ja lämpöliiketoiminnan harjoittaminen altistaa Fortumin monenlaisille taloudellisille, operatiivisille ja strategisille riskeille. Sähkön hinta on merkittävin taloudellinen riski, johon vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa pohjoismainen säätila ja maailman hyödykemarkkinat. Venäjän liiketoiminta on altistunut marginaaliriskille sähkön hinnan ja polttoainekustannusten suhteen.
Fortum kehittää jatkuvasti riskienhallintaansa markkina-olosuhteiden, operatiivisen toiminnan ja liiketoimintaympäristön jatkuvien muutosten mukana. Fortum on jatkanut operatiivisen riskienhallinnan tehostamista erityisesti sisäisen valvonnan ja kontrollien osalta sekä compliance riskienhallinnan edelleen kehittämisellä. Samaan aikaan on sekä markkina- että luottoriskien mallintamista kehitetty edelleen.
Intelligence
Organisatorinen yksikkö Säännöllinen riskiraportointi Erillinen riskiraportointi
Fortumin konsernihallitus hyväksyy konsernin riskipolitiikan, jossa määritellään konsernin riskienhallinnan tavoitteet, periaatteet ja vastuualueet sekä yleinen riskienhallinta-prosessi.
Konsernitasolla riskejä hallitaan konsernin ohjeistuksen mukaisesti. Konsernin Treasury-yksikkö vastaa konsernin valuutta-, korko-, likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskien hallinnasta sekä vakuutustoiminnosta. Konsernin luotonvalvonta vastaa konsernin vastapuoliriskipositioiden konsolidoinnista ja arvioinnista, seuraa vastapuolten luottokelpoisuutta ja hyväksyy vastapuolia koskevat luottolimiitit. Konsernin tietohallinto-yksikkö vastaa tietotekniikka- ja tietoturvariskien hallinnasta. Fortumilla on konsernitoimintoja myös henkilöstöhallintoon, lainsäädäntöön ja kestävään kehitykseen liittyvien riskien hallintaa varten.
Tarkastus- ja riskivaliokunta valvoo riskienhallintaa konsernissa. Riskienhallintajohtajan johtama liiketoiminta- ja palveluyksiköistä riippumaton konsernin riskienhallintayksikkö raportoi talousjohtajalle ja vastaa konsernin riskipositioiden konsolidoinnista ja arvioinnista sekä niiden raportoinnista konsernin hallitukselle ja johdolle. Konsernin riskienhallinta myös seuraa ja raportoi riskejä suhteessa toimitusjohtajan hyväksymiin riskinottovaltuuksiin. Pääsääntö on että riskejä hallinnoidaan niiden alkulähteillä, jollei toisin ole sovittu. Tehtävien eriyttämiseksi divisioonien ja konserniyksiköiden kuten Treasury ja Trading-yksiköt riskienvalvontatoiminnot raportoivat riskeistään konsernin riskienhallintayksikölle.
Riskikontrollerit
Riskienhallintaprosessiin kuuluvat riskien tunnistus, riskien arviointi, riskien hallitseminen ja riskien valvonta. Riskien tunnistamisesta ja arvioimisesta vastaavat pääasiassa divisioonat ja konserniyksiköt, jotka noudattavat konsernin ohjeistusta ja konsernin riskienhallinnan hyväksymiä ohjeita ja malleja. Divisioonat ja konserniyksiköt vastaavat myös riskien hallitsemista. Mahdollisia toimenpiteitä ovat riskin minimointi, siirtäminen, tietoinen riskin otto tai näiden yhdistelmä.
Riskien valvonnasta, seurannasta ja raportoinnista huolehtivat divisioonien ja konserniyksiköiden riskienhallintatoiminnot. Raportoinnin tiheys riippuu liiketoiminnan luonteesta ja tarpeesta. Esimerkiksi trading-toiminnasta ja mahdollisista limiittiylityksistä raportoidaan päivittäin, kun taas strategisista ja operatiivisista riskeistä raportoidaan vuotuisen liiketoimintasuunnittelun yhteydessä. Konsernin riskienhallinta konsolidoi konsernin rahoitus- ja markkinariskejä koskevat positiot ja raportoi konsernijohdolle ja hallitukselle kuukausittain sekä merkittävimmät hyödykepositiot viikoittain.
Fortum tavoittelee kasvua sekä hyödyntämällä orgaanisen kasvun mahdollisuuksia että osallistumalla aktiivisesti pohjoismaiseen energia-alan keskittymiseen. Fortumin tavoite on kasvaa kannattavasti valituilla markkina-alueilla: Pohjoismaissa, Venäjällä, Puolassa ja Baltian maissa. Kasvumahdollisuuksiin vaikuttavat muun muassa markkinoiden sääntely ja poliittiset päätökset.
Pohjoismaiden ja Euroopan unionin sähkömarkkinoiden säätelyn harmonisointi, infrastruktuurin kehitys ja pohjoismaisten sähkömarkkinoiden yhdentyminen Manner-Euroopan markkinoiden kanssa riippuvat osittain viranomaisten toimista. Markkinaympäristön ja säätelyn muutokset voivat vaarantaa sähkömarkkinoiden markkinaehtoisen kehityksen. Fortum tukee markkinavetoista kehitystä ylläpitämällä aktiivista keskustelua kaikkien sidosryhmien kanssa.
Yhtiön kasvustrategian mukaan Fortum pyrkii laajentumaan Puolassa ja Venäjällä. Vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä Fortum hankki määräävän osuuden venäläisestä alueellisesta voimantuotantoyhtiö TGC-10:stä. OAO Fortumin (ent. TGC-10:n) integrointi on sujunut hyvin, mutta muun vastaavan liiketoiminnan integraatio voi olla vaikeaa monista syistä kuten erilaisen kulttuurin tai johtamistyylin takia. Tästä syystä tarve integroida mikä tahansa muu potentiaalinen kohde tulevaisuudessa saattaa merkitä:
• Ylimääräisiä menoeriä;
• Tarvetta houkutella ja säilyttää osaava johto ja muu henkilöstö yhtiössä.
Poliittisen ja lainsäädännöllisen ympäristön kehityksellä on merkittävä vaikutus energia-alaan ja sen toimintaedellytyksiin. Siten Fortum on altistunut lainsäädännöllisille riskeille useassa maassa. Lainsäädännölliset elimet ja kilpailuvirastot tekevät säännöllisesti analyyseja, tutkimuksia ja kyselyitä, jotka voivat johtaa muutoksiin liiketoiminta ympäristössä. Hallitakseen poliittisia ja lainsäädännöllisiä riskejä ja osallistuakseen ennakoivasti energia-alan toimintaympäristön määrittelyyn (mukaan lukien energiaverotus) Fortum on aktiivisessa ja jatkuvassa vuorovaikutuksessa niiden toimielinten kanssa, jotka valmistelevat ja toimeenpanevat lakeja ja säädöksiä. Jatkuvat keskustelut windfall -verosta ja ydinvoimalupa-asioista voivat vaikuttaa Fortumin toimintaan, etenkin pitkällä tähtäimellä.
OAO Fortumin hankinnan johdosta Fortum omistaa ja operoi lämpö - ja sähkölaitoksia Venäjällä. Nämä liiketoiminnat ovat tällä hetkellä pitkälti säänneltyjä, mutta Venäjän sähkömarkkinoilla on menossa reformi sääntelyn vapautumiseksi, jonka odotetaan nostavan sähkön hintaa. Merkittävin polttoaine lämmön- ja sähköntuotannossa Venäjällä on kaasu. Kaasun hinta on osaksi säänneltyä ja toimituksissa ollaan riippuvaisia muutamista toimittajista. Muutokset tässä sääntelyssä saattaa vaikuttaa niin kaasun saatavuuteen kuin hintaan. Tämän lisäksi jos sähkö- ja kaasumarkkinoiden vapautuminen ei ole linjassa toistensa kanssa, hinnan muutoksilla saattaa olla merkittävä vaikutus.
Kehittyvillä markkinoilla poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen epävarmuus on suurempaa kuin kehittyneemmissä talouksissa, jolloin myös muutokset lainsäädännössä, taloudessa, sosiaalisissa kysymyksissä ja muissa tekijöissä saattavat olla suuria.
Fortumin toimintaan sovelletaan eri viranomaisten, pörssien sekä muiden sääntelyelinten sääntöjä ja määräyksiä kaikilla markkinoilla, joilla se operoi. 25 % Fortumin sisäisistä kontrolleista liittyy tavalla tai toisella compliance-riskeihin.
Epäloogisuudet lainsäädännössä ja sen tulkinnassa Venäjällä ja muissa kehittyvissä talouksissa altistavat Fortumin riskille, joka aiheutuu kilpailijoiden, toimittajien tai sopimuskumppanien rikollisista tai hyväksikäyttävistä käytännöistä. Mahdolliset vaikeudet puolustaa tai varmistaa omia oikeuksiaan erilaisissa riitatilanteissa sopimus- ja muiden osapuolien kanssa saattaa vaikuttaa negatiivisesti Fortumin liiketoimintaan Venäjällä. Tämä koskee myös tulevia muutoksia sääntelyssä ja lainsäädännössä.
Fortumilla on tiukat sisäiset markkinakäyttäytymissäännöt ja -menettelyt, joilla estetään esimerkiksi julkistamattoman tiedon käyttö. Tehtävien eriyttämisen ja sisäisen valvonnan avulla minimoidaan luvattoman toiminnan mahdollisuuksia. Fortumilla on myös MiFID lisenssi salkunhallintapalvelutoiminnolleen.
Kilpailulainsäädännölliset kysymykset ovat tärkeitä Fortumille ja niitä koordinoidaan yhtiön kilpailulainsäädännön compliance-ohjelman avulla. Fortum on myös vahvistanut compliance-riskien hallintaa muodostamalla systemaattisen viitekehyksen osaksi operatiivista riskienhallintaa.
Taloudelliset riskit johtuvat markkinahintojen ja volyymien vaihtelusta sekä maksuvalmiudesta ja vastapuolien kyvystä vastata sitoumuksistaan. Konsernissa käytetään rahoitus- ja markkinariskien kvantifiointiin useita eri menetelmiä, kuten Value-at-Risk- ja Profit-at-Risk-analyyseja. Erityisesti sähkön, säätilan, hiilidioksidin ja tärkeimpien käytettyjen polttoaineiden hinta- ja volyymimuutosten vaikutuksia analysoidaan huomioiden niiden keskinäiset riippuvuudet. Lisäksi tehdään stressitestejä, joilla arvioidaan suurten hinnanmuutosten vaikutusta Fortumin tulokseen.
Riskinottoa rajoittavat riskinottovaltuudet. Näitä ovat hallituksen hyväksymä konsernin minimitulosmandaatti sekä toimitusjohtajan divisioonien ja tradingin positioille asettamat limiitit kuten volyymi- ja Value-at-Risk-limiitit, Stop Loss -limiitit sekä vastapuolilimiitit.
˭ Lisätietoa suojausasteista, positioista, herkkyyksistä ja avoimista johdannaissopimuksista katso tilinpäätöksen liitetieto 3 Rahoitusriskien hallinta, sivulta 126.
Sähkömarkkinoiden hintakehitys vaikuttaa pääasiassa Fortumin sähköntuotanto- ja myyntiliiketoimintoihin. Lyhyellä aikavälillä sähkön hintaan pohjoismaisilla markkinoilla vaikuttavia tekijöitä ovat vesitilanne, lämpötila, hiilidioksidin päästöoikeuksien hinnat, polttoaineiden hinta sekä vienti- ja tuontitilanne. Fortum hallitsee sähkön hintariskipositioita suojausstrategioilla, joita keskitetty Trading-yksikkö toteuttaa valtuuksiensa puitteissa. Sähkön hintariskeiltä yritys suojautuu sähköjohdannaissopimuksilla.
Sähkön ja lämmöntuotannon, asiakasmyynnin ja sähkönjakelun volyymit vaihtelevat esimerkiksi vesitilanteen ja lämpötilan muutosten vuoksi. Vaikka volyymiriskejä pienentää osittain sähkön ja lämmön tuotantoportfolion joustavuus, volyymimuutoksia seurataan tiiviisti, jotta suojauksia voidaan sopeuttaa tarpeen mukaan.
Euroopan unionissa on otettu käyttöön päästökauppajärjestelmä, jolla rajoitetaan hiilidioksidipäästöjen määrää. Osaan Fortumin sähkön ja lämmöntuotannosta sovelletaan päästökauppajärjestelmän vaatimuksia. Fortum hallinnoi hiilidioksidin päästöoikeuksien hintariskiä käyttämällä hiilidioksidijohdannaisia sekä varmistamalla, että tuotannonsuunnittelussa otetaan huomioon kaikki päästöoikeuksista aiheutuvat kustannukset.
investoinnit
EBITDA
Lämmön- ja sähköntuotanto vaatii polttoaineita, joita ostetaan maailmanlaajuisilta tai paikallisilta markkinoilta. Tärkeimmät konsernin käyttämät polttoaineet ovat uraani, hiili, maakaasu, turve, öljy ja monet biopolttoaineet, kuten puupelletit. Polttoaineisiin liittyvä hintariski on rajallinen, koska Fortum voi joustavien tuotantovaihtoehtojensa johdosta käyttää eri polttoaineita vallitsevien markkinaolojen mukaan, ja joissakin tapauksissa tämä riski on siirrettävissä asiakkaalle. Jäljellejääneitä polttoaineiden hintariskejä minimoidaan kiinteähintaisilla ennustettua kulutusta vastaavilla ostoilla. Kiinteähintaiset ostot voivat olla fyysisiä toimituksia, tai ne voivat liittyä markkinariskisuojauksiin.
Fortum harjoittaa tietyntasoista liikevoittoon tähtäävää trading-toimintaa syvällisen markkinatietämyksensä pohjalta. Fortumin trading-toiminta rajoittuu standardisoituihin sähkö- ja hiilisopimuksiin ja hiilidioksidien päästöoikeussopimuksiin, joilla Fortum käy kauppaa pääasiassa vakiintuneilla markkinoilla, kuten pohjoismaisessa sähköpörssissä Nord Poolissa ja eurooppalaisissa energiapörsseissä EEX:ssä ja ICE:ssä.
Trading-toimintaan liittyviä riskejä rajoitetaan tiukoilla johdon asettamilla limiiteillä. Stop Loss -limiitit rajoittavat tappioiden kumulatiivisen enimmäismäärän vuoden aikana, ja Value-at-Risk-limiiteillä rajoitetaan yhden päivän aikana otettavan riskin enimmäismäärää. Kaikkia trading-toiminnan riskejä seurataan ja niistä raportoidaan päivittäin.
Fortumin liiketoiminta on pääomavaltaista, ja konsernilla on säännöllisesti tarvetta hankkia rahoitusta. Rahoitustarvetta saattaa syntyä myös yrityksen kasvustrategian kautta, kuten OAO Fortumin hankinta. Tämä investointi sisältää sitoutumisen investointiohjelmaan, josta korvamerkitetysti on jo ennakkorahoitettu noin 1 miljardilla eurolla pankkitalletuksia. Fortumilla on hajautettu lainasalkku, joka koostuu pääasiassa pitkäaikaisista joukkovelkakirjalainoista ja myös erilaisista muista pitkän ja lyhyen ajan rahoitusjärjestelyistä.
Kansainvälinen rahoituskriisi vuonna 2008 korosti likviditeetti- ja jälleenrakennusriskien hallintatarvetta. Fortum hallitsee likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskejä kassavaroilla ja keskeisten yhteistyöpankkien kanssa tehtyjen sitovien valmiusluottosopimusten avulla. Konsernilla on aina oltava käytettävissään riittävästi käteisvaroja tai niihin verrattavissa olevia jälkimarkkinakelpoisia arvopapereita sekä nostamattomia sitovia valmiusluottoja tililuotot mukaan lukien kattamaan kaikki seuraavan 12 kuukauden aikana erääntyvät lainat. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2009 Fortumilla oli noin 890 miljoonaa euroa likvidejä varoja sekä 2,9 miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja. Vuonna 2010 on 857 miljoonaa euroa erääntyviä lyhennyksiä.
Fortumin velkasalkku koostuu eripituisista kiinteä- ja vaihtuvakorkoisista rahoitusvaroista ja korollisesta vieraasta pääomasta. Fortum hallinnoi velkasalkun duraatiota tekemällä erilaisia rahoitus- sekä korkojohdannaissopimuksia, kuten koronvaihto- ja korkotermiinisopimuksia (FRA-sopimuksia).
Fortumilla on myös muita kuin euromääräisiä kassavirtoja, varoja ja velkoja. Siten valuuttakurssien muutokset voivat vaikuttaa Fortumin tulokseen ja taseeseen. Fortumin merkittävin valuuttariski liittyy Ruotsin kruunun ja euron väliseen riskiin, joka aiheutuu konsernin laajoista Ruotsin toiminnoista sekä OAO Fortumin isosta EUR/ RUB translaatioriskistä.
Konsernin valuuttariskit jaetaan transaktioriskeihin (valuuttariskit, jotka liittyvät sellaisiin kassavirtoihin ja tase-eriin, joiden muutokset valuuttakurssien johdosta vaikuttavat tulokseen ja kassavirtoihin) sekä translaatioriskeihin (valuuttariski, joka syntyy, kun ulkomaisten tytäryhtiöiden tulos- ja tase-eriä konsolidoidaan konsernitasolla). Fortum Treasuryn politiikka määrittää periaatteet ja limiitit valuuttariskien hallinnalle. Transaktioriskin osalta pääperiaate on, että kaikki merkittävät erät suojataan. Translaatioriskiä ei suojata, tai sitä suojataan selektiivisesti.
Fortumille aiheutuu vastapuoliin liittyviä riskejä ulkopuolisen osapuolen kanssa solmituista sopimuksista. Fortum minimoi vastapuoliriskejä vastapuoliriskien tunnistamiseen, arviointiin ja hallintaan suunniteltujen vakiintuneiden rutiinien ja prosessien avulla. Konsernin luottoriskiohjeistus määrää, ettei mihinkään sopimussuhteeseen tule ryhtyä ilman soveltuvaa, kohtuullista ja toteuttamiskelpoista luottokelpoisuuden tarkistusta.
Konsernin luotonvalvonta vastaa tiukkojen rajojen asettamisesta kaikille suuremmille yksittäisille luottoriskeille. Luottokelpoisuutta seurataan jatkuvasti ulkoisten lähteiden avulla sen varmistamiseksi, että tarvittaessa voidaan ryhtyä toimiin välittömästi, ja vuosittaisia luottokelpoisuuden tarkistuksia suoritetaan manuaalisesti kaikille suuremmille hyväksytyille riskilimiiteille. Jokainen divisioona vastaa siitä, että riskit pysyvät hyväksyttyjen limiittien rajoissa. Luottoriskejä hallitaan muun muassa käyttämällä lainatakauksia/vastavakuuksia, hallitsemalla maksuehtoja ja sopimuksen voimassaoloaikaa sekä solmimalla netotussopimuksia. Konsernin luotonvalvonta valvoo jatkuvasti luottoriskejä hyväksyttyjen riskilimiittien perusteella ja raportoi niistä.
Fortumin vastapuolet ovat jakautuneet laajasti eri toimialoille, loppukuluttajiin ja maantieteellisille alueille. Vaikka Pohjoismaat muodostavat pääosan vastapuoliriskipositiosta, Venäjä on kasvanut merkittävästi OAO Fortumin hankinnan myötä. Tämä tulee pääosin investointiohjelmaan korvamerkityistä talletuksista ja takauksista venäläisiltä pankeilta.
Operatiiviset riskit aiheutuvat puutteellisista sisäisistä prosesseista, inhimillisistä virheistä ja laitteisiin tai järjestelmiin liittyvistä toimintahäiriöistä sekä ulkopuolisista tekijöistä. Operatiivisen riskienhallinnan päätavoite on vähentää riskejä selkeästi dokumentoitujen ja automatisoitujen prosessien avulla sekä varmistamalla päätöksenteon ja valvonnan erillään pysyminen. Laatu- ja ympäristöjärjestelmät ovat yksi keino tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Fortumilla on useita sertifikaatteja, esimerkiksi
ISO 9001 ja ISO 14001. Järjestelmiin ja laitteisiin liittyviä teknisiä riskejä hallinnoidaan ensisijaisesti ylläpitoinvestointien suunnittelulla ja liiketoiminnan jatkuvuus varmistetaan valmius-/varasuunnitelmien avulla.
Konsernin vakuutuspolitiikalla hallinnoidaan vakuutettavissa olevia operatiivisia riskejä. Vakuutushallinnan tavoitteena on optimoida vahingontorjuntatoimenpiteet, omavastuut ja vakuutussuoja kustannustehokkaasti pitkällä aikavälillä. Fortum on tehnyt koko konsernia koskevia omaisuusvahinkoihin, liiketoiminnan keskeytymiseen ja vastuisiin liittyviä vakuutussopimuksia.
Sähkön- ja lämmöntuotantolaitoksissa tai sähkönjakelussa operatiiviset riskit voivat johtaa fyysisiin vahinkoihin tai liiketoiminnan keskeytymiseen, tai niistä voi aiheutua kolmansia osapuolia koskevia vastuuvelvollisuuksia. Ruotsissa patovahingoista johtuvat kolmansia osapuolia koskevat vastuuvelvollisuudet ovat yksin laitoksen omistajan vastuulla. Fortumilla on yhdessä muiden vesivoimantuottajien kanssa yhteinen patovahinkovakuutusjärjestelmä, joka kattaa patovahinkovastuut enintään 8 000 miljoonan Ruotsin kruunun arvosta. Tuotantolaitosten operatiivisia riskejä minimoidaan laitosten jatkuvan kunnossapidon ja kunnon seurannan sekä muiden operatiivisten parannusten avulla.
Myrskyt ja muut odottamattomat tapahtumat voivat aiheuttaa sähkökatkoja, jotka aiheuttavat korjauskustannuksia ja korvauksia. Vaikka sähkökatkot ovat yleensä lyhyitä, pitkiäkään katkoja ei pystytä estämään kokonaan poikkeustilanteissa. Fortumilla on käytössä kattavat toimintatavat sähkökatkojen pituuden ja vaikutusten minimoimiseksi.
Fortum omistaa Loviisan ydinvoimalan, ja sillä on lisäksi vähemmistöosakkuuksia yhdessä suomalaisessa ja kahdessa ruotsalaisessa ydinvoimayhtiössä. Loviisan voimalaitoksen ydinturvallisuuden arviointi ja kehittäminen on jatkuva prosessi, jota Suomen Säteilyturvakeskus (STUK) valvoo. Suomessa ja Ruotsissa ydinvoimalaitoksen käyttäjä vastaa ydinvoimaonnettomuuksiin liittyvistä vastuuvelvollisuuksista kolmansia osapuolia kohtaan, ja vastuu on katettava vakuutuksella. Loviisan ydinvoimalan toiminnasta vastaavana Fortumilla on noin 175 miljoonan SDR:n (erityisen nostooikeuden) +20 % eli noin 230 miljoonan euron lakisääteinen vakuutus ydinvoimalaonnettomuuden aiheuttamien vahinkojen kattamiseksi. Vastaavanlaisia vakuutuksia on käytössä myös niissä ydinvoimayhtiöissä, joissa Fortum on vähemmistöosakkaana.
Sähkön- ja lämmöntuotannossa ja sähkönjakelussa käytetään, säilytetään ja kuljetetaan aineita ja materiaaleja, jotka ovat ympäristölle haitallisia varomattomasti käsiteltynä. Tästä syystä tuotantoon ja toimitusketjuun liittyvien riskien hallinnassa kiinnitetään erityisesti huomiota kestävän kehityksen ja yrityksiltä edellytettävän vastuullisen toiminnan vaatimuksiin. Laitosten käyttö ja huolto altistavat henkilöstön potentiaalisille turvallisuusriskeille. Ympäristö-, terveys- ja turvallisuusriskejä arvioidaan
säännöllisesti sisäisin ja ulkoisin tarkastuksin ja riskikartoituksin, ja korjaavia ja ehkäiseviä toimia käynnistetään tarvittaessa. Investointeihin liittyviä ympäristö-, terveys- ja turvallisuusriskejä arvioidaan järjestelmällisesti Fortumin investointien arviointi- ja hyväksymismenettelyn mukaisesti.
Tietoturvariskien valvonta on keskitetty konsernin turvallisuus- ja tietohallintoyksikköön. Divisioonat ja konserniyksiköt vastaavat liiketoimintakohtaisten riskien hallinnasta. Konsernipolitiikassa määritellään ohjeet ja menettelytavat riskien vähentämiseksi sekä tietotekniikkaan ja muihin tietoturvakysymyksiin liittyvien tapausten hallitsemiseksi. Päätavoite on varmistaa tietojärjestelmien hyvä käytettävyys ja nopea käyttöön palauttaminen ongelmatilanteissa.
Fortum Oyj:n osake on ollut listattuna NASDAQ OMX Helsinki Oy:n pörssissä 18. joulukuuta 1998 lähtien. Kaupankäyntitunnus on FUM1V. Fortum Oyj:n osakkeet kuuluvat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään. Euroclear Finland Oy myös ylläpitää Fortum Oyj:n virallista osakerekisteriä.
| Euroa | 2009 | 2008 | 2007 |
|---|---|---|---|
| Tulos/osake | 1,48 | 1,74 | 1,74 |
| Kassavirta/osake | 2,55 | 2,26 | 1,88 |
| Oma pääoma/osake | 9,04 | 8,96 | 9,43 |
| Osinko/osake | 1,001) | 1,00 | 1,35 |
| Osinko/osakekohtainen tulos, % | 67,61) | 57,5 | 77,6 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 5,31) | 6,6 | 4,4 |
1) Hallituksen esitys yhtiökokoukselle 25.3.2010.
˭ Kaikki osakekohtaiset tunnusluvut vuosilta 1998–2009 löytyvät sivulta 176.
Fortumin osakkeen suhteellinen kehitys on viitenä viimeisenä vuonna ollut parempaa kuin eurooppalaisen verrokkiryhmän. Fortumin osakkeen arvo on kohonnut noin 77 % viidessä vuodessa. Samaan aikaan eurooppalaisten sähköyhtiöiden indeksi (DJ European Utilies) on kohonnut 25 % ja OMX Helsinki Cap yleisindeksi on noussut 14 %.
Vuoden 2009 aikana Fortumin osakekurssi nousi noin 23 %, kun samaan aikaan eurooppalaisten sähköyhtiöiden indeksi aleni noin 1 % ja OMX Helsinki Cap yleisindeksi nousi 31 %.
Vuonna 2009 osakevaihto oli yhteensä 580,9 miljoonaa osaketta (2008: 628,2) arvoltaan 9 244 miljoonaa euroa. Fortumin markkina-arvo vuoden viimeisen päivän päätöskurssin mukaan laskettuna oli 16 852 miljoonaa euroa. Fortumin osakkeen korkein hinta NASDAQ OMX Helsingissä vuonna 2009 oli 19,20 euroa, alin 12,60 euroa ja osakkeen vaihdolla painotettu keskihinta oli 15,95 euroa. Vuoden viimeisen päivän päätöskurssi oli 18,97 euroa (2008: 15,23).
Nasdaq OMX Helsingin lisäksi Fortumin osakkeilla käytiin kauppaa useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla, lähinnä Chi-X Europessa ja Turquoisessa. Fortum Oyj:n osakkeen vaihto vuonna 2009 Chi-X Europessa oli 49,1 miljoonaa osaketta ja Turquoisessa 17,8 miljoonaa osaketta.
DJ European Utilities
OMX Helsinki Cap
Osakkeen hinta, euroa (kuukausikeskiarvo) Vaihdettuja osakkeita/päivä (kuukausikeskiarvo)
Fortum on jatkanut rakenteellista ja operatiivista kehitystä strategiansa mukaisesti. Vuodesta 2000 alkaen Fortum on tehnyt yrityshankintoja 11 miljardilla eurolla ja myynyt omaisuutta 7 miljardilla eurolla. Vuodesta 2000 alkaen osakekurssi on noussut noin 420 %.
Fortum (Neste Oilin eriyttäminen huomioitu)
DJ European Utilities
OMX Helsinki Cap
Fortum Oyj:llä on yksi osakesarja. Vuoden 2009 lopussa osakkeita oli laskettu liikkeelle kaikkiaan 888 367 045 kappaletta. Osakkeen nimellisarvo on 3,40 euroa osakkeelta. Osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Kaikki osakkeet oikeuttavat samansuuruiseen osinkoon. Vuoden 2009 lopussa Fortum Oyj:n kokonaan maksettu ja kaupparekisteriin rekisteröity osakepääoma oli 3 046 185 953,00 euroa.
Fortumin osakepääoma kasvoi yhteensä 2 478 481,00 eurolla (2008: 3 247 074,80). Vuonna 2009 kaupparekisteriin vietiin yhteensä 728 965 (2008: 955 022) optio-ohjelmien mukaisilla optio-oikeuksilla merkittyä osaketta. Vuoden 2009 lopussa ei ollut optio-ohjelmilla käyttämättömiä merkintäoikeuksia (2008: 728 965).
Rekisteröity osakepääoma ylittää liikkeelle laskettujen osakkeiden kokonaisnimellisarvon johtuen yhtiön omien osakkeiden mitätöimisestä vuosina 2006 ja 2007 (yhteensä 7 570 000 osaketta). Osakkeiden mitätöinti ei ole pienentänyt osakepääomaa.
| Osakkeiden luku | Osakepääoma, | |
|---|---|---|
| määrä | euroa | |
| Yhtiön perustaminen 7.2.1998 | 500 000 | 1 681 879 |
| Uusmerkintä vuonna 1998 | 782 282 635 | 2 631 409 886 |
| Henkilöstöanti vuonna 1998 | 2 000 000 | 6 727 517 |
| 31.12.1998 | 784 782 635 | 2 639 819 282 |
| 31.12.1999 | 784 782 635 | 2 639 819 282 |
| Rahastoanti vuonna 2000 | - | 28 441 677 |
| Uusmerkintä vuonna 2000 | 60 825 940 | 206 808 196 |
| 31.12.2000 | 845 608 575 | 2 875 069 155 |
| 31.12.2001 | 845 608 575 | 2 875 069 155 |
| Merkinnät vuonna 2002 | ||
| - merkitty henkilöstön optiolainan 1999 perusteella | 148 380 | 504 492 |
| - merkitty johdon optiojärjestelyn 1999 perusteella | 3 000 | 10 200 |
| 31.12.2002 | 845 759 955 | 2 875 583 847 |
| Merkinnät vuonna 2003 | ||
| - merkitty henkilöstön optiolainan 1999 perusteella | 159 520 | 542 368 |
| - merkitty johdon optiojärjestelyn 1999 perusteella | 2 913 000 | 9 904 200 |
| 31.12.2003 | 848 832 475 | 2 886 030 415 |
| Merkinnät vuonna 2004 | ||
| - merkitty henkilöstön optiolainan 1999 perusteella | 4 560 730 | 15 506 482 |
| - merkitty johdon optiojärjestelyn 1999 perusteella | 7 154 000 | 24 323 600 |
| - merkitty optio-ohjelman 2002A perusteella | 6 536 700 | 22 224 780 |
| 31.12.2004 | 867 083 905 | 2 948 085 277 |
| Osakkeiden luku | Osakepääoma, | |
|---|---|---|
| määrä | euroa | |
| Merkinnät vuonna 2005 | ||
| - merkitty henkilöstön optiolainan 1999 perusteella | 1 284 370 | 4 366 858 |
| - merkitty johdon optiojärjestelyn 1999 perusteella | 1 698 000 | 5 773 200 |
| - merkitty optio-ohjelman 2001A perusteella | 1 636 350 | 5 563 590 |
| - merkitty optio-ohjelman 2002A perusteella | 3 591 400 | 12 210 760 |
| 31.12.2005 | 875 294 025 | 2 975 999 685 |
| Merkinnät vuonna 2006 | ||
| - merkitty optio-ohjelman 2001A perusteella | 3 026 200 | 10 289 080 |
| - merkitty optio-ohjelman 2001B perusteella | 5 360 133 | 18 224 452 |
| - merkitty optio-ohjelman 2002A perusteella | 516 800 | 1 757 120 |
| - merkitty optio-ohjelman 2002B perusteella | 4 856 488 | 16 512 059 |
| Mitätöidyt omat osakkeet | –1 660 000 | - |
| 31.12.2006 | 887 393 646 | 3 022 782 396 |
| Merkinnät vuonna 2007 | ||
| - merkitty optio-ohjelman 2001A perusteella | 274 920 | 934 728 |
| - merkitty optio-ohjelman 2001B perusteella | 1 339 867 | 4 555 548 |
| - merkitty optio-ohjelman 2002A perusteella | 122 100 | 415 140 |
| - merkitty optio-ohjelman 2002B perusteella | 3 462 525 | 11 772 585 |
| Mitätöidyt omat osakkeet | –5 910 000 | - |
| 31.12.2007 | 886 683 058 | 3 040 460 397 |
| Merkinnät vuonna 2008 | ||
| - merkitty optio-ohjelman 2002B perusteella | 955 022 | 3 247 075 |
| 31.12.2008 | 887 638 080 | 3 043 707 472 |
| Merkinnät vuonna 2009 | ||
| - merkitty optio-ohjelman 2002B perusteella | 728 965 | 2 478 481 |
| 31.12.2009 | 888 367 045 | 3 046 185 953 |
Vuoden alussa Suomen valtion omistusosuus Fortumista oli 50,80 %. Vuoden 2009 aikana osakemäärä muuttui osakerekisteriin merkittyjen henkilöstön optioista johtuen. Osakepääoman korotusten jälkeen Suomen valtio omisti 50,76 % Fortumista vuoden lopussa. Suomen Eduskunta on valtuuttanut hallituksen vähentämään Suomen Valtion omistusta Fortumissa siten, että omistus ei laske alle 50,1 % osakepääomasta ja äänivallasta.
Hallintarekisteröityjen ja suorien ulkomaisten osakkeenomistajien osuus oli 31,0 % (2008: 35,2 %).
| Osakkeiden luku | ||
|---|---|---|
| Osakkeenomistaja | määrä | Osuus, % |
| Suomen valtio | 450 932 988 | 50,76 |
| Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 16 830 664 | 1,89 |
| Kansaneläkelaitos | 7 195 896 | 0,81 |
| Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma | 6 250 445 | 0,70 |
| Kurikan kaupunki | 6 203 500 | 0,70 |
| Valtion eläkerahasto | 5 478 500 | 0,62 |
| OP-Delta sijoitusrahasto | 3 428 605 | 0,38 |
| Mandatum Life Henkivakuutusyhtiö Oy | 1 930 235 | 0,22 |
| Folketrygdfondet, Norja | 1 860 571 | 0,21 |
| Svenska Handelsbanken Ab, Suomi | 1 760 988 | 0,20 |
| Hallintarekisteröidyt osakkeet | 268 551 000 | 30,23 |
| Muut osakkeenomistajat yhteensä | 117 943 653 | 13,28 |
| Osakkeiden lukumäärä yhteensä | 888 367 045 | 100,00 |
| Osakasryhmän mukaan | % osakkeiden lukumäärästä |
|---|---|
| Suomalaiset osakkeenomistajat | |
| Liikeyritykset | 1,40 |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 2,70 |
| Julkisyhteisöt | 56,80 |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 1,40 |
| Kotitaloudet | 6,70 |
| Ulkomaiset osakkeenomistajat | 31,00 |
| Yhteensä | 100,00 |
| % osakkeiden | |||
|---|---|---|---|
| lukumäärä | omistajista | lukumäärä | lukumäärästä |
| 0,14 | |||
| 1,09 | |||
| 1,33 | |||
| 3,86 | |||
| 2,11 | |||
| 3,40 | |||
| 5,18 | |||
| 52,65 | |||
| 86 683 | 69,76 | ||
| 77 736 | 0,01 | ||
| 30,23 | |||
| 888 367 045 | 100,00 | ||
| Osakkeen omistajien 19 460 36 060 16 669 13 630 751 94 17 2 |
% osakkeen 22,45 41,60 19,23 15,72 0,87 0,11 0,02 |
Osakkeiden 1 207 382 9 650 676 11 835 574 34 332 796 18 705 415 30 235 280 46 007 534 0,00 467 763 652 100,00 619 738 309 268 551 000 |
Vuoden 2009 lopussa toimitusjohtaja ja muut Fortumin johtoryhmän jäsenet omistivat 185 345 osaketta (2008: 354 238) edustaen noin 0,02 % yhtiön osakkeista.
˭ Täydellinen kuvaus Fortumin osakekannustimista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 29 Henkilöstön vuosipalkkiojärjestelmä, henkilöstörahasto ja kannustinohjelmat, sivulla 157, missä on lisäksi tietoja toimitusjohtajan ja muiden Fortumin johtoryhmän osakeomistuksista ja kannustinohjelmista.
Hallituksella ei ole tällä hetkellä yhtiökokouksen myöntämiä käyttämättömiä valtuuksia vaihtovelkakirjojen tai optiolainojen liikkeelle laskemiseksi tai uusien osakkeiden liikkeelle laskemiseksi tai omien osakkeiden ostoon.
Fortumin osinkopolitiikan mukaisesti yhtiö pyrkii maksamaan osinkoa keskimäärin 50 % – 60 % tuloksestaan.
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2009 olivat 4 052 miljoonaa euroa. Tilikauden päättymisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia.
Fortum Oyj:n hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että Fortum Oyj jakaa vuodelta 2009 osinkoa 1,00 euroa osaketta kohti eli 2.2.2010 rekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumärän perusteella yhteensä 888 miljoonaa euroa. Yhtiökokous pidetään 25.3.2010 kello 13.00 alkaen Finlandia-talolla Helsingissä.
Osinko per osake, euroa
Luovutetut öljytoiminnot
Luovutetut öljytoiminnot
Lisäosinko, 2006 ja 2007
1) Hallituksen ehdotus maaliskuun 2010 yhtiökokoukselle.
Fortumin sijoittajasuhdetoiminta kattaa osake- ja korkomarkkinat ja sen tavoitteena on varmistaa yhtiön osakkeiden täysi ja käypä arvostus, pääsy rahoituslähteisiin sekä joukkovelkakirjojen vakaa hinnoittelu. Pääasiassa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa olevia sijoittajia ja analyytikkoja tavataan säännöllisesti.
Vuonna 2009 Fortum järjesti lähes 200 yksityis- ja ryhmätapaamista ammattimaisten osakesijoittajien kanssa sekä ylläpiti jatkuvaa yhteyttä investointipankkien ja arvopaperinvälitysliikkeiden osakeanalyytikkoihin. Lisäksi sijoitusalan edustajille järjestettiin voimalaitosvierailuja. Vuoden aikana sijoittajasuhdetoiminnon edustajat ja ylin johto pitivät noin 15 esitelmää sijoittajakonferensseissa, joita järjestettiin Skandinaviassa, Isossa-Britanniassa ja Pohjois-Amerikassa.
| milj. euroa | Liite | 2009 | 2008 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 5 | 5 435 | 5 636 |
| Muut tuotot | 9 | 34 | 230 |
| Materiaalit ja palvelut | 10 | –2 027 | –2 117 |
| Henkilöstökulut | 12 | –491 | –587 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 5, 13 | –510 | –515 |
| Muut kulut | 11 | –659 | –684 |
| Liikevoitto | 5 | 1 782 | 1 963 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta | 5, 22 | 21 | 126 |
| Korkokulut | 14 | –241 | –351 |
| Korkotuotot | 14 | 98 | 143 |
| Johdannaisten käypien arvojen muutokset | 6, 14 | –1 | –11 |
| Muut rahoituserät - netto | 14 | –23 | –20 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 14 | –167 | –239 |
| Voitto ennen veroja | 1 636 | 1 850 | |
| Tuloverot | 15 | –285 | –254 |
| Tilikauden voitto | 1 351 | 1 596 | |
| Jakautuminen: | |||
| Emoyhtiön omistajille | 1 312 | 1 542 | |
| Määräysvallattomille omistajille | 39 | 54 | |
| 1 351 | 1 596 | ||
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta konsernin voitosta |
| laskettu osakekohtainen tulos (euroa per osake) | 16 | ||
|---|---|---|---|
| Laimentamaton | 1,48 | 1,74 | |
| Laimennettu | 1,48 | 1,74 |
| milj. euroa | 2009 | 2008 | |
|---|---|---|---|
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 1 888 | 1 845 | |
| Kertaluonteiset erät (myyntivoitot) | 29 | 85 | |
| Tulevaisuuden rahavirtoja suojaavien johdannaisten käyvänarvon muutokset |
–76 | 52 | |
| Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu | –59 | –19 | |
| Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | –135 | 33 | |
| Liikevoitto | 1 782 | 1 963 |
Hafslund ASA:n vaikutus tuloksen pienenemiseen oli 52 miljoonaa euroa.
Rahoituskulujen lasku johtuu pääosin velkojen (mukaanlukien johdannaiset) keskikoron alenemisesta 3,7 %:iin (2008: 5,3 %).
Tuloslaskelman mukainen veroprosentti vuonna 2009 on korkeampi, johtuen pääosin 113 miljoonan euron kertaluontoisesta positiivisesta vaikutuksesta vuonna 2008, joka aiheutui alennetuista verokannoista Ruotsissa ja Venäjällä.
Liikevaihto kohdemaittain, %
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Tilikauden voitto | 1 351 | 1 596 |
| Kassavirran suojaukset | ||
|---|---|---|
| Käyvän arvon muutokset | –195 | 453 |
| Siirrot tuloslaskelmaan | –218 | 160 |
| Siirrot vaihto-omaisuuteen/aineellisiin hyödykkeisiin | –4 | –4 |
| Verot | 108 | -168 |
| Nettosijoitusten suojaus | ||
| Käyvän arvon muutokset | –25 | - |
| Verot | 6 | - |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | ||
| Käyvän arvon muutokset | 0 | –1 |
| Muuntoerot | 21 | –621 |
| Osuus osakkuusyritysten muista laajan tuloksen eristä | –37 | –628 |
| Muut muutokset | 1 | 1 |
| Muut laajan tuloksen erät, verojen jälkeen | –343 | –808 |
| Laaja tulos yhteensä | 1 008 | 788 |
| Laajan tuloksen jakautuminen | ||
| Emoyhtiön omistajille | 971 | 797 |
| Määräysvallattomille omistajille | 37 | –9 |
| 1 008 | 788 |
Muut laajan tuloksen erät ovat tuotto- ja kulueriä, joita ei kirjata tulosvaikutteisesti vaan ne kirjataan omaan pääomaan. Tällaisia ovat realisoitumattomat erät, kuten voitot ja tappiot kassavirtasuojauksissa käytettävien rahoitusinstrumenttien arvostamisesta käypään arvoon. Tulosvaikutus näistä eristä kirjataan, kun suojattu erä vaikuttaa tuloslaskelmaan. Muihin laajan tuloksen eriin sisältyy myös myytävissä olevien rahoitusvarojen arvostamisesta johtuvat voitot ja tappiot, osakkuusyhtiöiden laajan tuloksen erät sekä muuntoerot.
Kassavirtasuojausten käyvän arvon muutokset liittyvät lähinnä sähkön hinnan suojaamiseen. Kun sähkön hinta on korkeampi (alhaisempi) kuin suojaushinta, vaikutus omaan pääomaan on negatiivinen (positiivinen).
Lähinnä Hafslundin REC-omistuksen käyvän arvon muutos ml. kurssierovaikutus, yht. –37 miljoonaa euroa (2008: –667). Muuntoerot ulkomaisten tytäryhtiöiden muuntamisesta euroiksi (lähinnä SEK, NOK ja RUB).
| milj. euroa | Liite | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 20 | 391 | 395 |
| Rakennukset, koneet ja kalusto | 21 | 12 855 | 12 138 |
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä | 22 | 2 188 | 2 112 |
| Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 33 | 570 | 566 |
| Varat etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä | 35 | 59 | 59 |
| Muut pitkäaikaiset sijoitukset | 23 | 69 | 58 |
| Laskennalliset verosaamiset | 32 | 47 | 2 |
| Johdannaisinstrumentit | 3 | 195 | 445 |
| Pitkäaikaiset korolliset saamiset | 24 | 918 | 742 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 17 292 | 16 517 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 25 | 447 | 444 |
| Johdannaisinstrumentit | 3 | 182 | 761 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 26 | 1 030 | 1 235 |
| Pankkitalletukset | 397 | 588 | |
| Rahat ja pankkisaamiset | 493 | 733 | |
| Likvidit varat | 27 | 890 | 1 321 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 2 549 | 3 761 | |
| Varat yhteensä | 19 841 | 20 278 |
| milj. euroa | Liite | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|---|
| OMA PÄÄOMA |
|||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 28 | 3 046 | 3 044 |
| Ylikurssirahasto | 73 | 73 | |
| Kertyneet voittovarat | 4 762 | 4 312 | |
| Muut oman pääoman erät | 153 | 525 | |
| Yhteensä | 8 034 | 7 954 | |
| Määräysvallattomat omistajat | 30 | 457 | 457 |
| Oma pääoma yhteensä | 8 491 | 8 411 | |
| VELAT | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | |||
| Korollinen pitkäaikainen vieras pääoma | 31 | 6 002 | 6 520 |
| Johdannaisinstrumentit | 3 | 191 | 120 |
| Laskennalliset verovelat | 32 | 1 750 | 1 851 |
| Ydinvoimaan liittyvät varaukset | 33 | 570 | 566 |
| Muut varaukset | 34 | 209 | 199 |
| Eläkevaraukset | 35 | 23 | 51 |
| Muu pitkäaikainen vieras pääoma | 36 | 472 | 470 |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 9 217 | 9 777 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | |||
| Korollinen lyhytaikainen vieras pääoma | 31 | 857 | 980 |
| Johdannaisinstrumentit | 3 | 276 | 126 |
| Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma | 37 | 1 000 | 984 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 2 133 | 2 090 | |
| Vieras pääoma yhteensä | 11 350 | 11 867 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 19 841 | 20 278 |
| Osake | Ylikurssi | Emoyhtiön | Määräys vallattomat |
Oma pääoma | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| pääoma | rahasto | Kertyneet voittovarat | Muut oman pääoman erät | omistajat | omistajat | yhteensä | ||||
| Muut laajan tuloksen erät |
||||||||||
| milj.euroa | Liite | Kertyneet voittovarat |
Muuntoerot | Kassavirta suojaukset |
Muut laajan tuloksen erät |
osakkuus yrityksissä |
||||
| Oma pääoma 31.12.2008 | 3 044 | 73 | 4 888 | –576 | 321 | 36 | 168 | 7 954 | 457 | 8 411 |
| Tilikauden tulos | 1 312 | 1 312 | 39 | 1 351 | ||||||
| Muuntoerot | 9 | –4 | 28 | 33 | 12 | 45 | ||||
| Kauden muut laajan tuloksen erät | 6 | –296 | –19 | –65 | –374 | –14 | –388 | |||
| Laaja tulos yhteensä | 1 318 | 9 | –300 | –19 | –37 | 971 | 37 | 1 008 | ||
| Osingonjako | 17 | –888 | –888 | –888 | ||||||
| Osingonjako määräysvallattomille omistajille | 0 | –19 | –19 | |||||||
| Muutokset yrityshankintojen yhteydessä | 7 | –5 | –5 | –18 | –23 | |||||
| Käytetyt optio-oikeudet | 28 | 2 | 16 | –16 | 2 | 2 | ||||
| Oma pääoma 31.12.2009 | 3 046 | 73 | 5 329 | –567 | 21 | 1 | 131 | 8 034 | 457 | 8 491 |
| Oma pääoma 31.12.2007 | 3 040 | 73 | 4 552 | –21 | –120 | 35 | 800 | 8 359 | 292 | 8 651 |
| Tilikauden tulos | 1 542 | 1 542 | 54 | 1 596 | ||||||
| Muuntoerot | –555 | –148 | –703 | –66 | –769 | |||||
| Kauden muut laajan tuloksen erät | 441 | 1 | –484 | –42 | 3 | –39 | ||||
| Laaja tulos yhteensä | 1 542 | –555 | 441 | 1 | –632 | 797 | –9 | 788 | ||
| Osingonjako | 17 | –1 198 | –1 198 | –1 198 | ||||||
| Osingonjako määräysvallattomille omistajille | 0 | –18 | –18 | |||||||
| Muutokset yrityshankintojen yhteydessä | 7 | –8 | –8 | 192 | 184 | |||||
| Käytetyt optio-oikeudet | 28 | 4 | 4 | 4 | ||||||
| Oma pääoma 31.12.2008 | 3 044 | 73 | 4 888 | –576 | 321 | 36 | 168 | 7 954 | 457 | 8 411 |
Muuntoerot vaikuttivat emoyhtiön omistajille kuuluvaan osuuteen omasta pääomasta 33 miljoonaa euroa vuonna 2009 (2008: –703), sisältäen SEK:n, NOK:n ja RUB:n nettovaikutuksen yhteensä 27 miljoonaa euroa (2008: –680). Osa muuntoerosta syntyy, kun Hafslundin omistamat NOK-määräiset RECin osakkeet arvostetaan käypään arvoon. Arvostuksen vaikutus +22 miljoonaa euroa (2008: –148) näytetään yhdessä osakkuusyhtiöiden muiden laajan tuloksen erien kanssa.
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus kassavirtasuojausten käyvän arvon muutoksista oli –296 miljoonaa euroa vuoden 2009 aikana (2008: 441) ja se liittyi lähinnä sähkön hinnan suojaamiseen. Kun sähkön hinta on korkeampi kuin suojaushinta, vaikutus omaan pääomaan on negatiivinen.
Muut laajan tulokset erät osakkuusyrityksissä olivat vuonna 2009 –65 miljoonaa euroa (2008: –484) ja ne liittyivät lähinnä muutoksiin Hafslundin RECin osakkeiden hinnassa vuoden 2009 aikana (2008) ilman kurssierovaikutusta.
˭ Katso myös liitetieto 22 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin sivulta 152.
Olennaisimmat muutokset määräysvallattomien omistajien osuudessa omasta pääomasta ovat 12 miljoonan euron (2008: –66) muuntoero, joka johtuu RUB- ja SEK-valuuttojen muutoksista, –19 miljoonan euron (2008: –18) osingonjako määräysvallattomille omistajille ja OAO Fortumin hankinta erässä muutokset yrityshankintojen yhteydessä.
1) Ulkomaisten tytäryritysten tilinpäätöstiedot muunnetaan euroiksi käyttäen tuloslaskelman osalta keskikurssia ja taseen osalta tilinpäätöspäivän kurssia. Kurssiero, joka syntyy muunnosta euroiksi, kirjataan omaan pääomaan. Lisätietoja käytetyistä kursseista katso liitetieto 8 Valuuttakurssit sivulta 141.
| milj. euroa | Liite | 2009 | 2008 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan kassavirta | |||
| Kauden voitto | 1 351 | 1 596 | |
| Oikaisuerät: | |||
| Verot | 285 | 254 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 167 | 239 | |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta | –21 | –126 | |
| Poistot ja arvonalentumiset | 510 | 515 | |
| Liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia | 2 292 | 2 478 | |
| Muut tuotot ja kulut joihin ei liity maksua 1) | 46 | –275 | |
| Saadut korot | 106 | 135 | |
| Maksetut korot | –291 | –352 | |
| Saadut osingot | 33 | 51 | |
| Muut rahoituserät ja toteutuneet kurssierot 2) | 298 | 399 | |
| Maksetut välittömät verot | –239 | –332 | |
| Kassavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 2 245 | 2 104 | |
| Lisäykset korottomiin liikesaamisiin | 79 | –48 | |
| Vähennykset/lisäykset vaihto-omaisuuteen | 1 | –132 | |
| Lisäykset/vähennykset korottomiin velkoihin | –61 | 78 | |
| Käyttöpääoman muutos | 19 | –102 | |
| Liiketoiminnan kassavirta yhteensä | 2 264 | 2 002 | |
| Investointien kassavirta | |||
| Investoinnit käyttöomaisuuteen 3) | 5,20,21 | –845 | –1 018 |
| Hankitut tytäryritysosakkeet pl. ostettujen yritysten rahavarat |
7 | –27 | –1 210 |
| Hankitut osakkuusyritysosakkeet 4) | 22 | –58 | –32 |
|---|---|---|---|
| Muiden osakkeiden hankinnat | –2 | –1 | |
| Käyttöomaisuuden myynnit | 48 | 37 | |
| Myydyt tytäryritysosakkeet pl. myytyjen yritysten rahavarat |
7 | 11 | 44 |
| Myydyt osakkuusyritysosakkeet | 22 | 2 | 34 |
| Muiden osakkeiden myynnit | 1 | 0 | |
| Muiden sijoitusten muutos | –104 | –136 | |
| Investointien kassavirta yhteensä | –974 | –2 282 | |
| Kassavirta ennen rahoitusta | 1 290 | –280 |
|---|---|---|
| FORTUM OYI 2009 | ||
|---|---|---|
| milj. euroa | Liite | 2009 | 2008 |
|---|---|---|---|
| Rahoituksen kassavirta | |||
| Pitkäaikaisten velkojen nostot | 2 168 | 5 550 | |
| Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset | –2 711 | –3 479 | |
| Lyhytaikaisten velkojen muutos | –215 | 551 | |
| Osakepääoman korotus liittyen optioiden käyttöön | 28 | 2 | 4 |
| Osingonjako emoyhtiön omistajille | 17 | –888 | –1 198 |
| Muut rahoituserät | –27 | –108 | |
| Rahoituksen kassavirta yhteensä | –1 671 | 1 320 | |
| Laskelman mukainen likvidien varojen muutos | –381 | 1 040 | |
| Likvidit varat 1.1. | 1 321 | 427 | |
| Likvidien varojen kurssimuutokset | –50 | –146 | |
| Likvidit varat 31.12. | 27 | 890 | 1 321 |
1) Muut tuotot ja kulut joihin ei liity maksua sisältää pääasiassa suojauslaskennan ulkopuolelle jäävien johdannaissopimusten käypien arvojen muutokset, ydinvoimaan liittyviä eriä sekä varausten muutokset. Lisäksi erä sisältää käyttökatteeseen kirjattujen myyntivoittojen ja -tappioiden oikaisut.
2) Muut rahoituserät sisältävät realisoituneita valuuttakurssivoittoja 298 miljoonaa euroa (2008: 405), jotka liittyvät pääasiassa Fortumin ruotsalaisten tytäryritysten rahoitukseen sekä siihen, että konsernin päärahoitusvaluutta on euro.
3) Maksamattomat investoinnit eivät sisälly käyttöomaisuusinvestointeihin. Aktivoidut korkokulut sisältyvät maksettuihin korkokuluihin.
4) Ostetut tytäryritysosakkeet sisältävät osakeannin sekä muut pääomalisäykset.
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Nettovelka 1.1. | 6 179 | 4 466 |
| Muuntoerot | 144 | –203 |
| Käyttökate | 2 292 | 2 478 |
| Maksetut rahoituskulut, verot ja muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua |
–47 | –374 |
| Käyttöpääoman muutokset | 19 | –102 |
| Käyttöomaisuusinvestoinnit | –845 | –1 018 |
| Yrityshankinnat | –87 | –1 243 |
| Yritysmyynnit | 62 | 115 |
| Muutos korollisissa saamisissa | –104 | –136 |
| Osingot | –888 | –1 198 |
| Muut rahoitustoiminnot | –25 | –103 |
| Nettokassavirta (– nettovelan kasvu) | 377 | –1 581 |
| Lainat hankituissa yrityksissä | - | 272 |
| Joukkovelkakirjojen käypien arvojen muutos ja arvostukset jaksotettuun hankintamenoon |
23 | 63 |
| Nettovelka 31.12. | 5 969 | 6 179 |
| Sivu | ||
|---|---|---|
| 1 | Laadintaperiaatteet | 113 |
| 2 | Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat | 125 |
| 3 | Rahoitusriskien hallinta | 126 |
| 4 | Pääomariskien hallinta | 134 |
| 5 | Segmenttitiedot | 134 |
| 6 | Johdannaisten käypien arvojen muutokset sekä suojausten kohteet | |
| tuloslaskelmassa | 138 | |
| 7 | Yrityshankinnat ja -myynnit | 139 |
| 8 | Valuuttakurssit | 141 |
| 9 | Muut tuotot | 141 |
| 10 | Materiaalit ja palvelut | 142 |
| 11 | Muut kulut | 142 |
| 12 | Henkilöstökulut ja johdon palkkiot | 142 |
| 13 | Poistot ja arvonalentumiset | 145 |
| 14 | Rahoituskulut (netto) | 145 |
| 15 | Tuloverot | 146 |
| 16 | Osakekohtainen tulos | 147 |
| 17 | Osakekohtainen osinko | 147 |
| 18 | Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain | 148 |
| 19 | Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon | 149 |
| 20 | Aineettomat hyödykkeet | 150 |
| 21 | Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 150 |
| 22 | Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin | 152 |
| 23 | Muut pitkäaikaiset sijoitukset | 154 |
| 24 | Pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset korolliset saamiset | 155 |
| 25 | Vaihto-omaisuus | 156 |
| 26 | Myyntisaamiset ja muut saamiset | 156 |
| 27 | Likvidit varat | 156 |
| 28 | Osakepääoma | 157 |
| 29 | Henkilöstön vuosipalkkiojärjestelmä, henkilöstörahasto ja kannustinohjelmat | 157 |
| 30 | Määräysvallattomien omistajien osuus | 160 |
| 31 | Korolliset velat | 160 |
| 32 | Laskennalliset verot | 162 |
| 33 | Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat | 163 |
| 34 | Muut varaukset | 164 |
| 35 | Eläkevelvoitteet | 165 |
| 36 | Muut pitkäaikaiset velat | 168 |
| 37 | Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma | 168 |
| 38 | Pantatut varat | 168 |
| 39 | Muut vuokrasopimukset | 168 |
| 40 | Investointisitoumukset | 169 |
| Sivu | ||
|---|---|---|
| 41 | Vastuut | 169 |
| 42 | Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt | 170 |
| 43 | Lähipiiritapahtumat | 170 |
| 44 | Tilikauden jälkeiset tapahtumat | 171 |
| 45 | Tytäryritykset segmenteittäin 31.12.2009 | 172 |
Fortum Oyj (jäljempänä "Yhtiö") on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Espoo, Suomi. Yhtiö noteerataan Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä.
Fortum Oyj tytäryhtiöineen (yhdessä Fortum-konserni) on johtava energiayhtiö, joka keskittyy liiketoiminnoissaan Pohjoismaihin, Venäjään ja muuhun Itämeren alueeseen. Fortumin liiketoimintaan kuuluvat sähkön ja lämmön tuotanto, myynti ja jakelu, voimalaitosten käyttö- ja kunnossapitopalvelut sekä energiaan liittyvät muut palvelut.
Fortum Oyj:n hallitus on hyväksynyt tämän tilinpäätöksen 2.2.2010.
Fortum-konsernin konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards (IFRS) ja niitä koskevien tulkintojen (IFRIC) mukaisesti. Tilinpäätös täyttää myös Suomen kirjanpitolain säännökset ja muut Suomessa voimassa olevat tilinpäätöksen laadintaa koskevat säännökset ja määräykset.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja (mukaan lukien johdannaisinstrumentit) sekä käypään arvoon suojattuja eriä.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää tiettyjen merkittävien kirjanpidollisten arvioiden tekemistä ja johdon harkintaa konsernin tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden soveltamisessa. Niitä tilinpäätöksen osa-alueita, jotka ovat tavanomaista monimutkaisempia tai joiden osalta on käytetty tavanomaista suuremmassa määrin harkintaa, tai joihin liittyvät olettamukset ja arviot ovat konsernitilinpäätöksen kannalta merkittäviä, on esitetty liitetiedossa 2 Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat.
Fortum aloitti seuraavien uusien tai muutettujen standardien sekä käytössä olevien standardien tulkintojen soveltamisen 1.1.2009 alkaneella tilikaudella:
Tulkinta IFRIC 16 Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset (otettava käyttöön 1.10.2008 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRIC 16 selventää nettosijoituksen suojauksen kirjanpitokäsittelyä muun muassa siten, että nettosijoituksen suojaus liittyy toimintavaluutan, ei esittämisvaluutan muutoksiin ja että suojausinstrumentit voidaan pitää missä konsernin yksikössä tahansa. Muutoksella ei ollut olennaista vaikutusta katsauskauden tulokseen tai taloudelliseen asemaan.
Tulkinta IFRIC 18 Omaisuuserien siirrot asiakkailta (sovellettava 1.7.2009 tai sen jälkeen tapahtuviin omaisuuserien siirtoihin). Tulkinta selventää sellaisten sopimusten tulouttamisperiaatteita, joissa yhteisö saa asiakkailta käteisvaroja käyttöomaisuushyödykkeiden hankkimista tai rakentamista varten. Käyttöomaisuushyödykkeitä täytyy käyttää liittämällä kyseiset asiakkaat jakeluverkkoon tai/ja antamalla heille jatkuva oikeus tavaroiden tai palvelujen saamiseen. Fortumin liittymismaksuja koskeva laadintaperiaate on jo linjassa IFRIC 18 tulkinnan kanssa joten tulkinnalla ei ole vaikutusta Fortumiin tulokseen tai taloudelliseen asemaan.
Fortum aloittaa seuraavien uusien tai muuttuneiden standardien sekä käytössä olevien standardien tulkintojen soveltamisen 1.1.2010 alkavalla tilikaudella tai sen jälkeen. Konserni ei ole ottanut niitä käyttöön ennenaikaisesti.
Muutos standardiin IAS 17 Vuokrasopimukset (otettava käyttöön 1.1.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos on yksi huhtikuussa 2009 julkistetuista IFRS-normiston vuosittaisista muutoksista. Muutos koski IAS 17 Vuokrasopimukset -standardin säännöksiä liittyen maa-alueiden vuokrasopimusten luokitteluun. Aikaisempi IAS 17 -standardi edellytti, että maa-aluetta koskeva vuokrasopimus luokiteltiin muuksi vuokrasopimukseksi, koska maa-alueen taloudellisen vaikutusajan katsotaan olevan ikuinen. Muutoksen jälkeen maa-alueiden vuokrasopimukset tulee luokitella joko rahoitusleasing- tai muiksi vuokrasopimuksiksi IAS 17 pääperiaatteiden mukaan. Fortum selvittää parhaillaan tulkinnan vaikutuksia sen konsernitilinpäätökseen. Muutettua standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
Muutos standardiin IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä (otettava käyttöön 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos helpottaa julkiseen valtaan sidoksissa olevien yhteisöjen lähipiiritietoja koskevia vaatimuksia sekä täsmentää läpipiirin määritelmää. Uudistettu standardi sisältää poikkeuksen julkiseen valtaan sidoksissa olevien yhteisöjen liitetietoihin silloin kun toinen yhteisö kuuluu raportoivan yhteisön lähipiiriin siksi että sama julkisen vallan taho käyttää määräysvaltaa, yhteistä määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa molemmissa yhteisöissä. Muutoksella ei tule olemaan vaikutusta Fortumin liitetietoihin. Muutettua standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
Omaisuuserä tai velka luokitellaan lyhytaikaiseksi omaisuuseräksi tai velaksi silloin, kun sen odotetaan realisoituvan normaalin toimintajakson aikana tai 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä tai silloin kun se on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi varaksi tai velaksi. Likvidit varat luokitellaan lyhytaikaisiksi varoiksi.
Kaikki muut varat ja velat luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi ja veloiksi.
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Fortum Oyj:n ja kaikki ne yhtiöt, joissa Fortum Oyj:llä on välittömästi tai välillisesti yhteensä yli 50 %:n osuus osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin oikeus määrätä yhteisön tai liiketoiminnan talouden ja toiminnan periaatteista. Arvioitaessa, onko konsernilla toisessa yrityksessä määräysvalta, otetaan huomioon sellaisen potentiaalisen äänivallan olemassaolo ja vaikutus, joka on tarkasteluhetkellä toteutettavissa käyttämällä oikeus tai suorittamalla vaihto.
˭ Fortum Oyj:n tytäryhtiöt on esitetty liitetiedossa 45 Tytäryritykset segmenteittäin 31.12.2009 sivulla 172.
Fortum muodostettiin vuonna 1998 käyttämällä yhdistelmä- eli pooling-menetelmää Fortum Power and Heat Oy:n sekä Fortum Oil and Gas Oy:n yhdistelemiseksi konsernitilinpäätökseen. (Näistä jälkimmäinen jakautui Fortum Oil Oy:ksi ja Fortum Heat and Gas Oy:ksi 1.5.2004. Vuonna 2005 Fortum Oil Oy eriytettiin Fortumista jakamalla 85 % yhtiön osakkeista Fortumin osakkeenomistajille ja myymällä loput 15 % osakkeista.) Pooling-menetelmän käyttö tarkoittaa sitä, että Fortum Power and Heat Oy:n ja Fortum Heat and Gas Oy:n hankintamenot on eliminoitu näiden yhtiöiden osakepääomia vastaan. Tästä syntyvä eliminointiero on kirjattu oman pääoman vähennykseksi.
Tytäryritysten hankinta käsitellään hankintamenomenetelmällä. Hankintamenoksi muodostuu hankintahetken käypiin arvoihin arvostettujen vastikkeeksi annettujen varojen ja syntyneiden tai vastuulle otettujen velkojen sekä hankinnasta välittömästi johtuneiden menojen yhteissumma. Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut, yksilöitävissä olevat varat ja velat arvostetaan alun perin hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin, riippumatta mahdollisen vähemmistöosuuden suuruudesta. Se määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankittujen yksilöitävissä olevien nettovarojen käyvästä arvosta, kirjataan liikearvoksi. Jos hankintameno on pienempi kuin hankitun tytäryhtiön nettovarojen käypä arvo, tämä erotus kirjataan suoraan tuloslaskelmaan.
Tytäryhtiöt yhdistellään täysimääräisesti konsernitilinpäätökseen siitä päivästä lähtien, jolloin määräysvalta siirtyy konsernille ja yhdistely päättyy sinä päivänä, kun määräysvalta lakkaa.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä konsernin sisäisistä liiketapahtumista syntyneet realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma osoita, että siirretyn omaisuuserän arvo on alentunut. Tytäryritysten tilinpäätösten laadintaperiaatteita on tarvittaessa muutettu konsernin laadintaperiaatteiden mukaisiksi, jotta voidaan varmistua niiden yhdenmukaisuudesta konsernin noudattamien laadintaperiaatteiden kanssa.
Osakkuusyrityksiä ovat yhteisöt, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Huomattava vaikutusvalta liittyy yleensä 20–50 % omistusosuuteen äänivallasta. Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa konserni on sopimukseen perustuen sitoutunut jakamaan määräysvallan kyseisen yrityksen taloudellisista ja liiketoiminnallisista periaatteista toisen osapuolen tai toisten osapuolten kanssa. Konsernin sijoitukset osakkuusyrityksiin ja yhteisessä määräysvallassa oleviin yrityksiin käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Osakkuus- tai yhteisyritykseen tehdyn sijoituksen yhteydessä hankitut varat ja vastuulle otetut velat arvostetaan alun perin niiden hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Se määrä, jolla sijoituksen hankintameno ylittää konsernin osuuden hankittujen yksilöitävissä olevien nettovarojen käyvästä arvosta, kirjataan liikearvoksi. Jos hankintameno alittaa tehtyyn osakkuus- tai yhteisyrityssijoitukseen liittyvien nettovarojen käyvän arvon, tämä erotus kirjataan suoraan tuloslaskelmaan.
Konsernin osuus sen osakkuus- tai yhteisyritysten hankinnan jälkeisistä voitoista tai tappioista verojen jälkeen kirjataan tuloslaskelmaan vähennettynä kuluilla, jotka syntyvät varojen ja velkojen käypien arvojen oikaisuista. Sijoituksen kirjanpitoarvoa oikaistaan hankinnan jälkeisillä oman pääoman muutoksilla. Konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyritysten hankinnan jälkeisistä oman pääoman oikaisuista, joita ei ole kirjattu osakkuus- tai yhteisyritysten tuloslaskelmaan, kirjataan suoraan konsernin omaan pääomaan ja sijoituksen kirjanpitoarvon oikaisuksi.
Kun konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tappioista on yhtä suuri tai suurempi kuin sen sijoitus osakkuus- tai yhteisyritykseen, muut vakuudettomat saamiset mukaan lukien, konserni ei kirjaa sijoitusta suurempaa tappiota, ellei konsernilla ole näihin liittyviä velvoitteita tai ellei se ole suorittanut maksuja osakkuus- tai yhteisyrityksen puolesta.
Konsernin ja sen osakkuus- tai yhteisyrityksen välisistä liiketoimista syntyneet realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernin omistusosuuden mukaisesti. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma anna näyttöä siitä, että siirretyn omaisuuserän arvo on alentunut. Osakkuus- tai yhteisyritysten tilinpäätösten laadintaperiaatteita on tarvittaessa muutettu, jotta voidaan varmistua niiden yhdenmukaisuudesta konsernin noudattamien laadintaperiaatteiden kanssa.
Fortum omistaa osakkuusyhtiöosakkeita sähköntuotantoyhtiöissa (pääasiassa ydinvoima- ja vesivoima), jotka oikeuttavat ostamaan sähköä tuotantohintaan, sisältäen korkokustannukset, valmisteverot ja tuloverot. Osuus näiden yhtiöiden osakkuustuloksesta koostuu pääosin eristä, jotka syntyvät muutettaessa osakeyhtiön laadintaperiaatteita IFRS-standardien mukaiseksi sekä käyvän arvon kohdistuksista tehtävistä poistoista, koska yhtiöt paikallisen kirjanpitosäännöstön mukaan eivät tuota voittoa.
˭ Lisätietoa liittyen Fortumin osakkuusyhtiöomistuksiin näissä sähköntuotantoyrityksissä, on esitetty liitetiedossa 22 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä, sivulla 152, sekä liitetiedossa 43 Lähipiiritapahtumat, sivulla 170.
Jos tietoja ei ole saatavilla, osuus eräiden osakkuus- tai yhteisyritysten voitosta on sisällytetty konsernitilinpäätökseen perustuen viimeisimpiin saatavilla oleviin tietoihin.
Fortum omistaa osakkeita listatuissa yhtiöissä kuten Hafslund ASA:ssa. Osuus osakkuusyhtiötuloksesta näissä yhtiöissä perustuu edellisen vuosineljänneksen tietoihin.
Hafslund ASA omistaa osakkeita listatussa Renewable Energy Company:ssä (REC). Hafslund on luokitellut osakeomistuksensa REC-yhtiössä ryhmään "Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat" marraskuun 19. 2008 asti, jolloin Hafslund muutti laadintaperiaatteitaan siten että omistus luokitellaan ryhmään "Myytävissä olevat rahoitusvarat". Uuden periaatteen mukaisesti realisoitumattomat käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan omaan pääomaan. Kirjatessaan osuuttaan osakkuusyhtiön tuloksesta Fortum on vuodesta 2006 alkaen muuttanut Hafslundin käyttämiä periaatteita siten, että omistus on luokiteltu "Myytävissä olevaksi rahoitusvaraksi", jolloin realisoitumattomat käyvän arvon muutokset viedään suoraan omaan pääomaan. Jos Hafslund päättää luopua osakeomistuksestaan REC:ssä tai alaskirjaa omistustaan, Fortum oikaisee Hafslundin kirjaamaa tuottoa tai kulua tai arvonalennuskirjausta johtuen laadintaperiaatteissa aiemmin olleesta eroavuudesta. Koska REC-yhtiö on listattu Oslon pörssissä, Fortum laskee REC-yhtiön osakkeen käyvän arvon muutoksen joka välitilinpäätöksen yhteydessä perustuen osakkeen hintaan Oslon pörssissä ja Hafslundin tilinpäätöshetkellä omistamien osakkeiden määrään. Jos Hafslund ilmoittaa myyvänsä omistuksensa REC-yhtiössä, Fortum kirjaa osuutensa voitoista tai tappiosta niin pian kuin tiedot ovat saatavilla.
Fortumin osakkuusyhtiötulos TGC-1 -yhtiössä perustuu viimeisimpiin käytettävissä oleviin IFRS-standardien mukaisiin osavuosikatsaustietoihin.
˭ Lisätietoa liittyen Fortumin osakkuusyhtiöomistuksiin Hafslund ASA:ssa ja TGC-1:ssä on esitetty liitetiedossa 22 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksiin, sivulla 152.
Määräysvallattomien omistajien osuus tytäryhtiöiden omasta pääomasta esitetään erillään emoyhtiön omistajien osuudesta. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus määritetään hankintahetkellä määräysvallattomien omistajien suhteellisena osuutena hankittujen omaisuuserien nettoarvosta. Hankinnan jälkeen määräysvallattomien omistajien osuus on hankinnassa määritetty osuus lisättynä kyseisille omistajille kuuluvalla osuudella oman pääoman muutoksista.
Fortum esittää segmenttitiedot tavalla, joka on yhtenevä Fortumin hallitukselle ja toimitusjohtajan vetämälle johtoryhmälle tapahtuvan sisäisen raportoinnin kanssa. Fortumin segmentit muodostuvat liiketoiminta-alueittain määritellyistä segmenteistä sekä yhdestä maantieteellisen alueen perusteella määritellystä segmentistä.
Konsernin liiketoiminta-alueet jakautuvat seuraaviin raportoitaviin segmentteihin:
• Muut-segmentti sisältää pääasiassa osakeomistuksen Hasfslund ASA osakkuusyhtiössä, konsernihallinnon sekä konserninlaajuiset palveluyksiköt. Palveluyksiköt laskuttavat yhtiöitä solmittujen palvelusopimusten perusteella.
˭ Lisätietoja raportoitavista segmenteistä on esitetty liitetiedossa 5 Segmenttiraportointi sivulla 134.
Luovutetut toiminnot edustavat erillistä keskeistä liiketoiminta-aluetta, josta on luovuttu tai joka on luokiteltu myytävänä olevaksi. Luovutettuihin toimintoihin liittyvät varat ja velat on voitava selkeästi erottaa muista konsernitilinpäätökseen yhdisteltävistä yksiköistä sekä toiminnallisina että rahavirtaa tuottavina yksikköinä. Lisäksi raportoivalla yksiköllä ei saa olla mitään merkittävää yhteyttä toimintoihin, jotka on luokiteltu luovutetuiksi toiminnoiksi.
Pitkäaikaiset varat (tai luovutettavien erien ryhmät), jotka on luokiteltu myytävänä oleviksi omaisuuseriksi, arvostetaan kirjanpitoarvoonsa tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä kertyy pääasiallisesti myynnistä sen sijaan, että se kertyisi omaisuuserien jatkuvasta käytöstä. Näihin luokkiin eivät sisälly käytöstä poistamisen jälkeen romutettavat käyttöomaisuuserät tai sellaiset erät, jotka on tilapäisesti poistettu käytöstä. Arvonalentumistappio (tai myöhemmin syntyvä voitto) vähentää (tai lisää) myytävänä olevien pitkäaikaisten varojen tai luovutettavien ryhmien kirjanpitoarvoa. Näistä omaisuuseristä ei tehdä poistoja. Niihin liittyvät korkokulut tai muut kulut kirjataan samalla tavalla kuin ennen myytävänä olevaksi luokittelemista.
Neste Oil sisältyi Fortum-konserniin 31. maaliskuuta 2005 asti, jolloin Fortumin varsinainen yhtiökokous päätti eriyttää öljyliiketoiminnat jakamalla noin 85 % Neste Oil Oyj:n osakkeista osingonjakona. Loput 15 % osakkeista myytiin sijoittajille huhtikuussa 2005. ˭ Öljyliiketoiminnat on esitetty luovutettuina toimintoina vuosilta 2004 ja 2005, katso Tunnusluvut sivulta 174.
Jokaisen konserniyrityksen tilinpäätöksiin sisältyvät erät arvostetaan käyttäen sen taloudellisen ympäristön valuuttaa, jossa yritys pääasiallisesti toimii ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumahetken kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan. Rahoituseriin liittyvät kurssierot kirjataan nettomääräisinä rahoitustuottoihin tai -kuluihin. Suojauslaskennan soveltamisedellytykset täyttävien kassavirran suojausten kurssivoitot ja tappiot kirjataan omaan pääomaan. Myytävissä olevien rahoitusvarojen aiheuttamat kurssierot kirjataan muihin oman pääoman eriin.
Niiden tytäryhtiöiden, joiden toiminta- ja esittämisvaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat ja kassavirrat muunnetaan konsernin esittämisvaluutan määräisiksi käyttämällä kuukauden lopun kurssien perusteella laskettua vuoden keskimääräistä valuuttakurssia. Tytäryhtiöiden taseet muunnetaan euroiksi käyttämällä tilikauden päätöspäivän kurssia. Konsernitilinpäätöksessä kurssierot, jotka syntyvät ulkomaisiin yrityksiin tehtyjen nettosijoitusten sekä lainojen ja muiden tällaisten sijoitusten suojauksiksi määritettyjen valuuttainstrumenttien muuntamisesta, kirjataan omaan pääomaan. Kun ulkomainen tytäryritys myydään, nämä kurssierot kirjataan tulosvaikutteisesti osana myyntivoittoa tai -tappiota. Ulkomaisen yrityksen hankinnasta johtuvaa liikearvoa ja hankinnan yhteydessä tehtäviä käypien arvojen oikaisuja käsitellään ulkomaisen yrityksen varoina ja velkoina ja ne muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. IFRS-standardeihin siirtymähetkellä, eli 1.1.2004 konserni oletti kaikkien ulkomaisista yrityksistä kertyneiden muuntoerojen olevan nolla.
˭ Konsernitilinpäätöksen laadinnassa käytetyt valuuttakurssit on esitetty liitetiedossa 8 Valuuttakurssit sivulla 141.
Konsernin sijoitukset osakkuusyrityksiin käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Niiden osakkuus- ja yhteisyritysten, joiden toiminta- ja esittämisvaluutta ei ole euro, muunnetaan konsernin esittämisvaluutan määräisiksi käyttäen samoja periaatteita kuin tytäryhtiöissä, katso 1.6.3 Konserniyhtiöt.
Myyntituotot määritetään saadun tai saatavan vastikkeen käyvän arvon perusteella tuotteita tai palveluksia luovutettaessa. Myyntituotot esitetään vähennettynä nettohyvityksillä, alennuksilla sekä myyntiin perustuvilla välillisillä veroilla kuten arvonlisäveroilla ja valmistajana suoritetuilla valmisteveroilla. Myyntituotot on kirjattu seuraavasti:
Sähkön, lämmön, kylmäenergian ja sähkönjakelun myyntituotot kirjataan toimituksen perusteella. Kirjatut myyntituotot teollisille ja kaupallisille asiakkaille sekä loppuasiakkaille perustuvat toimitettuihin määriin, mukaan lukien se arvioitu määrä, joka on toimitettu asiakkaille vuoden lopun ja viimeisimmän mittarinluennan välillä.
Fyysiset energian myynti- ja ostosopimukset jaksotetaan suoriteperiaatteella konsernin odotettavissa olevien ostojen, myynnin ja käytön vaatimuksien mukaisesti.
Ruotsissa peritään sähköveroa paikallisten yhtiöiden jälleenmyyjille toimittamasta sähköstä. Vero lasketaan kilowattituntikohtaisen kiinteän verokannan mukaan. Verokanta vaihtelee eri asiakasryhmien mukaan. Tuloslaskelmassa sähkön myyntituotot on esitetty ilman sähköveron osuutta.
Fyysiset sähkön myynti- ja ostosopimukset tehdään Nord Poolissa. Tuntiperusteiset myynnit ja ostot Nord Poolilta netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai netto-ostaja.
Viranomaiset säätelevät sähkönjakelusta asiakkailta perittäviä hintoja. Sääntelyjärjestelmä vaihtelee maittain. Viranomaisen määrittelemä yli- tai alilaskutus käsitellään sääntelystä johtuvana omaisuuseränä tai velkana, jota ei kirjata taseeseen sillä asiakkaan kanssa ei ole tehty sopimusta jossa olisi määritelty viranomaissääntelyyn liittyvät seikat ja siten saaminen riippuu tulevasta toimituksesta. Yli- tai alilaskutus hyvitetään tai veloitetaan yleensä tulevina vuosina asiakkaalta, joka tuolloin käyttää kyseistä sähköliittymää. Takautuvia hyvityksiä tai veloituksia ei anneta tai tehdä.
Maksut, jotka asiakas maksaa liittyessään sähkö-, maakaasu, kaukolämpö- tai kaukokylmäverkkoon, kirjataan tuotoksi siihen määrään asti, joka ei kata tulevaisuudessa syntyviä kuluvelvoitteita. Jos liittymismaksu on sidoksissa asiakassopimukseen, tuotto kirjataan asiakassopimuksen voimassaoloajalle. Ne sähköverkon liittymismaksut, jotka on suoritettu ennen vuotta 2003, on maksettava takaisin asiakkaille Suomessa, mikäli asiakas haluaisi joskus irtisanoutua sähköverkkoliittymästä kokonaan. Suomessa myös kaukolämpöverkon liittymismaksuihin liittyy palautusvelvollisuus. Näitä liittymismaksuja ei ole kirjattu tuloslaskelmaan, vaan ne on kirjattu taseeseen muihin velkoihin.
Konserni käyttää valmistusasteeseen perustuvaa menetelmää määrittääkseen kirjattavien tuottojen ja kulujen asianmukaiset määrät kyseisellä kaudella. Valmistusaste määritetään laskemalla kunkin hankkeen tilinpäätöspäivään mennessä kertyneiden menojen prosenttiosuus kyseisen hankkeen arvioiduista kokonaismenoista. Valmistusastetta määritettäessä kyseisenä vuonna syntyneitä, hankkeen tuleviin toimintoihin liittyviä menoja ei ole otettu mukaan hankkeen menoihin. Ne on esitetty niiden luonteesta riippuen vaihto-omaisuutena, ennakkomaksuina tai muina varoina.
Konserni esittää taseessa varoina hankkeita koskevat saamiset asiakkailta kaikista keskeneräisistä hankkeista, joista syntyneet menot kirjatuilla voitoilla lisättynä (ja kirjatuilla tappiolla vähennettynä) ylittävät työn edistymiseen perustuvan laskutuksen. Työn edistymiseen perustuva laskutus, jota asiakkaat eivät ole vielä suorittaneet ja pidätetyt määrät sisältyvät ryhmään "myyntisaamiset ja muut saamiset". Konserni esittää taseessa velkoina hankkeita koskevat bruttovelat asiakkaille kaikista keskeneräisistä hankkeista, joiden työn edistymiseen perustuva laskutus on suurempi kuin menot kirjatuilla voitoilla lisättyinä (ja kirjatuilla tappioilla vähennettyinä).
Tavanomaisen liiketoiminnan ulkopuoliset tuotot sisältyvät muihin tuottoihin. Tähän ryhmään luetaan toistuvat erät, kuten vuokratuotot sekä kertaluonteiset erät, kuten osakkeiden, aineellisen käyttöomaisuuden ja päästöoikeuksien myyntivoitot. Muihin tuottoihin sisältyvät myös toistuvina erinä välittömästi tuloslaskelmaan kirjattavat, suojauslaskennan ulkopuolelle jäävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutokset.
Julkiset avustukset merkitään kirjanpitoon niiden käypään arvoon silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että avustukset tullaan saamaan ja että konserni täyttää niiden saamiseen liittyvät ehdot. Menoihin liittyvät avustukset merkitään tuloennakoksi taseeseen ja kirjataan tuloslaskelmaan samalla kaudella, jolloin niihin liittyvät menot kirjataan. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset vähennetään asianomaisen käyttöomaisuushyödykkeen hankintamenosta ja kirjataan tulosvaikutteisesti vähentäen kyseisen käyttöomaisuushyödykkeen poistoja.
Päästöoikeudet kirjataan konsernissa perustuen voimassaoleviin IFRS-standardeihin. Näiden mukaan ostetut päästöoikeudet kirjataan aineettomiin hyödykkeisiin hankintahintaisina ja ilmaiseksi saadut päästöoikeudet kirjataan nimellisarvoonsa. Palautettavia päästöoikeuksia varten kirjataan varaus. Jos konsernilla on riittävästi päästöoikeuksia kattamaan palautusvelvoitteet, varaus kirjataan ko. päästöoikeuksia vastaavalla kirjanpitoarvolla. Jos päästöoikeuksia ei ole riittävästi kattamaan palautusvelvollisuutta, arvostetaan varaus ko. päästöoikeuksien markkina-arvoon. Varauksista johtuva kulu kirjataan tuloslaskelmaan materiaalit ja palvelut ryhmän kuluihin. Päästöoikeuksien myyntivoitot sisältyvät muihin tuottoihin.
Vieraan pääoman menot, jotka välittömästi johtuvat ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta, kirjataan taseeseen osaksi kyseisen omaisuuserän hankintamenoa kunnes omaisuuserä on valmis sille aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä varten. Ehdot täyttävä omaisuuserä on sellainen omaisuuserä, jonka saattaminen valmiiksi sille aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä varten vaatii välttämättä huomattavan pitkän ajan.
Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan kuluksi, kun ne syntyvät, ja ne sisältyvät konsernituloslaskelman muihin kuluihin. Mikäli kehittämismenojen arvioidaan kerryttävän tuloja tulevaisuudessa, kyseiset menot aktivoidaan aineettomiksi hyödykkeiksi ja kirjataan poistoina kuluksi tulovirtojen kertymisen aikana.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet koostuvat pääasiassa sähkön ja lämmön tuotantoon käytettävistä rakennuksista ja koneista, sähkön alue- ja jakeluverkoista, tunneleista, vesiputousoikeuksista ja kaukolämpöverkoista. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on merkitty konsernitaseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettyinä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla kertyneillä arvonalentumistappioilla. Alkuperäinen hankintameno sisältää menot, jotka johtuvat välittömästi kyseisen hyödykkeen hankinnasta. Hankintamenoon voi myös sisältyä omasta pääomasta siirrettyjä voittoja ja tappioita, jotka liittyvät ulkomaan rahan määräisten aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ostoja suojaaviin, suojauslaskennan soveltamisedellytykset täyttäviin kassavirran suojaussopimuksiin. Uuden tytäryrityksen hankinnan yhteydessä hankitut omaisuuserät merkitään taseeseen niiden hankinta-ajankohdan käypään arvoon.
Myöhemmin syntyvät menot sisältyvät kyseisen hyödykkeen kirjanpitoarvoon tai ne on soveltuvin osin kirjattu taseeseen erillisenä omaisuuseränä vain silloin, kun on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja että hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Kaikki muut korjaus- ja ylläpitokulut kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.
Lisäksi aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankintameno sisältää arvioidut menot hyödykkeen purkamisesta, siirtämisestä ja alkuperäiseen tilaan palauttamisesta. ˭ Lisätietoja liitetiedossa 1.24.2 Hyödykkeen käytöstä poistamiseen liittyvät velvoitteet, sivulla 123.
Maa- ja vesialueista, vesiputousoikeuksista sekä tunneleista ei tehdä poistoja, koska niiden taloudellista vaikutusaikaa ei voida määritellä. Poistot muista omaisuuseristä lasketaan tasapoistoina kirjaamalla hankintamenot kuluksi arvioitujen taloudellisten vaikutusaikojen kuluessa seuraavasti:
| Vesivoimalaitosten rakennukset, rakennelmat ja koneet | 40–50 vuotta |
|---|---|
| Lämpövoimalaitosten rakennukset, rakennelmat ja koneet | 25 vuotta |
| Ydinvoimalaitoksen rakennukset, rakennelmat ja koneet | 25 vuotta |
| Yhdistettyjen sähkön ja lämmön tuotantolaitosten (CHP) | |
| rakennukset, rakennelmat ja koneet | 15–25 vuotta |
| (kullakin CHP-laitoksella on oma poistoaikansa) | |
| Sähköasemien rakennukset, rakennelmat ja koneet | 30–40 vuotta |
| Voimajohdot | 15–40 vuotta |
| Kaukolämpöverkko | 30–40 vuotta |
| Muut rakennukset ja rakennelmat | 20–40 vuotta |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 20–40 vuotta |
| Muut koneet ja muu kalusto | 3–20 vuotta |
| Muut pitkäaikaiset omaisuuserät | 5–10 vuotta |
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat arvioidaan ja oikaistaan tarvittaessa jokaisena tilinpäätöspäivänä. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on sen arvioitua kerrytettävissä olevaa rahamäärää suurempi, kyseisen omaisuuserän kirjanpitoarvoa alennetaan välittömästi siten, että se vastaa kerrytettävissä olevaa rahamäärää.
Fortum omistaa tytäryhtiönsä Fortum Power and Heat Oy:n kautta Suomessa Meri-Porin hiililauhdevoimalan, johon Teollisuuden Voima Oyj:llä (TVO) on sopimukseen perustuva 45,55 %:n osallistumisoikeus. Hiilivoimalan kapasiteetti ja tuotanto on jaettu Fortumin ja TVO:n osuuksiin. Kumpikin omistaja voi päättää milloin ja kuinka paljon energiaa tuotetaan. Sekä Fortum että TVO ostavat polttoaineita ja hiilidioksidipäästöoikeuksia itsenäisesti. Koska sekä Fortumilla että TVO:lla on määräysvalta voimalaitoksessa sekä osuuksista johtuvat riskit ja edut, Meri-Porin voimalaitos on käsitelty kirjanpidossa yhteisessä määräysvallassa olevana omaisuuseränä.
Fortum käsittelee osuutensa sijoituksesta tekemänsä investoinnin määräisenä, ts. 55,55 %:n mukaan. Tilinpäätöshetkellä osa Meri-Porin voimalaitoksen kapasiteetista on vuokrattu konsernin ulkopuolelle. Kyseinen vuokrasopimus on luokiteltu muuksi vuokrasopimukseksi.
Fortumilla on myös oikeus osaan TVO:n Meri-Porin voimalaitoksessa tuottamasta sähköstä, sillä Fortum omistaa 26,58 % TVO:n C-sarjan osakkeista.
˭ Lisätietoja Fortumin omistuksesta TVO:ssa on esitetty liitetiedossa 22 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin, sivulla 152.
Aineettomat hyödykkeet, paitsi liikearvo, arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettyinä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla kertyneillä arvonalentumistappioilla. Ne poistetaan tasapoistoina arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Hankitut atk-ohjelmien lisenssit aktivoidaan hankinnasta ja käyttöönotosta johtuvien menojen määräisinä. Näistä menoista tehdään poistot niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa (3–5 vuotta). Atk-ohjelmien kehittämiseen tai ylläpitoon liittyvät kustannukset kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Sellaiset menot, jotka liittyvät välittömästi konsernin määräysvallassa ja yksilöitävissä olevien, räätälöityjen tietokoneohjelmien kehittämiseen ja jotka todennäköisesti tuottavat vastaavat kulut ylittävää taloudellista hyötyä yli yhden vuoden ajan, merkitään taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi. Tällaiset välittömät kulut sisältävät tietokoneohjelmien kehittämiseen liittyvät henkilöstökulut ja kehittämiseen liittyvät kohtuulliset yleiskulut. Aktivoidut atk-ohjelmien kehittämiskulut poistetaan niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Tavaramerkit ja lisenssit merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Poistot lasketaan tasapoistoin kirjaamalla hankintamenot kuluksi arvioitujen taloudellisten vaikutusaikojen kuluessa (15–20 vuotta).
Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut sopimuksiin perustuvat asiakassuhteet kirjataan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Niiden taloudellinen vaikutusaika on rajallinen, joten ne merkitään taseeseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla. Asiakassuhteista kirjataan tasapoistot niiden odotettavissa olevana taloudellisena vaikutusaikana.
Liikearvo on se määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankitun tytäryhtiön tai osakkuusyrityksen yksilöitävissä olevien nettovarojen käyvästä arvosta hankintahetkellä. Tytäryhtiöiden hankinnoista syntynyt liikearvo sisältyy aineettomiin hyödykkeisiin. Osakkuusyritysten hankinnoista syntynyt liikearvo sisältyy osakkuus1
yrityssijoituksen tasearvoon ja nämä liikearvot testataan arvonalentumisen varalta ao. kokonaisuuden osana. Erikseen taseeseen merkityt liikearvot testataan vuosittain arvonalentumisen varalta ja ne on merkitty taseeseen hankintamenoon kertyneillä arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta. Tytäryhtiön tai osakkuusyrityksen luovutuksen yhteydessä syntyneet voitot ja tappiot sisältävät myydyn yhtiön liikearvon kirjanpitoarvon.
Yksittäisen rahoitusvaroihin kuulumattoman omaisuuserän kirjanpitoarvoa tarkastellaan jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdollisen arvonalentumisen varalta. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti siltä osin kuin omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän.
Arvioidessaan tarvetta arvonalentumiselle Fortum tarkastelee viittaavatko tapahtumat tai olosuhteiden muutokset siihen, että kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä ei ehkä ole kerrytettävissä. Tämä tarkastelu dokumentoidaan vuosittain konsernin budjetointiprosessin yhteydessä. Viitteitä mahdolliseen arvonalentumiseen tulee tarkastella erikseen divisioonakohtaisesti koska ne vaihtelevat liiketoiminta-alueittain. Mahdollisia tarkasteltavia riskejä ovat mm. sähkön ja polttoaineiden hinnan muutokset, muutokset sääntelyssä tai poliittiset muutokset liittyen energiaveroihin ja hintasäännöksiin. Mikäli viitteitä arvonalentumisesta on, omaisuuserän arvo on testattava. Omaisuuseristä kuten liikearvosta, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton, ei kirjata poistoja, vaan niille tehdään vuosittain arvonalentumistesti.
Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti siltä osin kuin omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävä rahamäärä on se, joka on korkeampi seuraavista: omaisuuserän käypä arvo myyntikuluilla vähennettynä tai käyttöarvo. Arvonalentumistestausta varten omaisuuserät on jaettu ryhmiin sen alimman tason mukaan, jolla ko. ryhmät tuottavat erikseen laskettavissa olevaa rahavirtaa (rahavirtaa tuottavat yksiköt). Liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvoa kohdistetaan niille yksiköille tai yksikköjen ryhmille, joiden odotetaan hyötyvän liiketoimintojen yhdistämisestä, jossa liikearvo on syntynyt.
Käyttöarvo määritetään diskonttaamalla kyseisen omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön arvioidut tulevat nettorahavirrat nykyarvoon. Rahavirtaennusteet perustuvat konsernin johdon hyväksymään viimeisimpään budjettiin. Tulevista investoinneista, kuten rakennettavista tuotantolaitoksista aiheutuvat rahavirrat poistetaan näistä laskelmista, jollei laitosten rakentamista ole jo aloitettu. Mikäli rakentaminen on käynnissä, laskelmiin sisällytetään rakentamisen loppuunsaattamisesta aiheutuvat rahavirrat.
Ennakoitujen rahavirtojen ajanjakso määritetään pääosin testattavan omaisuuserän taloudelliseen vaikutusaikaan perustuen. Yleensä arviot vastaisista rahavirroista voidaan tehdä enintään seuraaville viidelle vuodelle, mutta koska voimalaitosten ja muiden merkittävien omaisuuserien taloudellinen vaikutusaika on yli 20 vuotta, on konsernin käyttämä ennakoitujen rahavirtojen ajanjakso luonnollisesti pitempi. Ennakoidut rahavirrat arvioidaan omaisuuserän taloudellisen vaikutusajan päättymiseen saakka ekstrapoloimalla budjetteihin perustuvat ennakoidut rahavirrat myöhemmille vuosille arvioitua vakio tai pienenevää kasvuvauhtia käyttäen.
Rahoitusvaroihin kuulumattomia omaisuuseriä lukuun ottamatta liikearvoa, josta on kirjattu arvonalentumistappio, tarkastellaan jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdollisen arvonalentumisen peruutuksen varalta.
Konserni luokittelee rahoitusvaransa seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvaroihin kuuluvat erät, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu riippuu rahoitusvarojen käyttötarkoituksesta. Konsernin johto määrittää rahoitusvarojen luokittelun alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä ja arvioi tämän luokittelun uudelleen jokaisena tilinpäätöspäivänä.
Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan tähän ryhmään, jos se on hankittu pääasiallisena tarkoituksena myydä se lyhyen ajan kuluessa. Johdannaissopimukset on myös ryhmitelty kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, ellei niitä ole määritetty suojauksiksi. Tämän ryhmän omaisuuserät luokitellaan lyhytaikaisiin varoihin, jos ne ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä tai niiden odotetaan realisoituvan 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Ne syntyvät, kun konserni antaa lainaa tai toimittaa tuotteita ja palveluja suoraan velalliselle. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin saamisiin, lukuun ottamatta eriä, joiden maturiteetti on lyhyempi kuin 12 kuukautta tilinpäätöspäivästä lukien. Tällaiset erät luokitellaan lyhytaikaisiin saamisiin.
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, jotka on joko määritetty tähän erään kuuluviksi tai joita ei ole luokiteltu mihinkään muuhun rahoitusvarojen ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, ellei sijoituksesta aiota luopua 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.
Myytävissä olevien rahoitusvarojen ostot ja myynnit merkitään kirjanpitoon kaupankäyntipäivänä, joka on se päivä jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään kyseisen omaisuuserän. Kaikki ne rahoitusvarat, joita ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti, merkitään taseeseen alun perin käypään arvoon transaktiokustannuksilla lisättyinä. Myytävissä olevat rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet niiden kassavirtoihin lakkaavat olemasta voimassa tai ne on siirretty ja konserni on siirtänyt olennaisilta osin omistamiseen liittyvät riskit ja edut. Myytävissä olevat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat merkitään taseeseen käypään arvoon. Lainat kirjataan taseeseen jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Voitot ja tappiot, jotka johtuvat "käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat" -ryhmän käyvän arvon muutoksista sisältyvät sen kauden tuloslaskelmaan, jonka aikana ne syntyvät. Myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi luokiteltujen arvopaperien käypien arvojen muutoksista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan omaan pääomaan. Kun myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi luokitellut arvopaperit myydään tai niiden arvo on alentunut, kertyneet käyvän arvon oikaisut kirjataan tuloslaskelmaan.
Noteerattujen sijoitusten käyvät arvot perustuvat kyseisen hetken ostokursseihin. Jos rahoitusvaroihin kuuluvan erän (ja noteeraamattomien sijoitusten) markkinat eivät ole toimivat, konserni määrittää käyvän arvon arvostusmenetelmien avulla. Näitä ovat viimeaikaisten markkinatransaktioiden käyttö, vertaaminen toisiin olennaisilta osin samanlaisiin instrumentteihin, kassavirtojen diskonttaaminen ja optionhinnoittelumallit, jotka heijastavat liikkeeseenlaskijan erityisiä olosuhteita.
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä siitä, että rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai erien ryhmän arvo on alentunut. Jos tällaista näyttöä on myytävissä olevien rahoitusvarojen osalta, kertynyt tappio kirjataan pois omasta pääomasta ja tuodaan tuloslaskelmaan. Kertynyt tappio on hankintamenon ja tarkasteluhetken käyvän arvon erotus vähennettynä kyseisestä rahoitusvaroihin kuuluvasta erästä aikaisemmin tulosvaikutteisesti kirjatuilla arvonalentumistappioilla.
Myyntisaamiset on kirjattu taseeseen niiden käypään arvoon. Varaus myyntisaamisten arvonalentumisen johdosta kirjataan välittömästi, kun on näyttöä siitä, että konserni ei pysty saamaan myyntisaamisiaan alkuperäisten sopimusten mukaisesti. Tällaisiksi arvonalentumisiin johtaviksi näytöiksi voidaan lukea velallisen vakavat taloudelliset ongelmat, todennäköisyys, että velallinen ajautuu konkurssiin tai muihin taloudellisiin järjestelyihin sekä maksujen eräpäivien laiminlyönti. Arvonalentumisen määrä on taseeseen alun perin kirjatun myyntisaamisen ja arvioitujen tulevien kassavirtojen nykyarvon erotus.
Myyntisaamisiin sisältyy myyntituottoja, jotka perustuvat arvioon jo toimitetusta, mutta vielä mittaamattomasta ja siten laskuttamattomasta sähkön, lämmön, jäähdytyksen ja sähkönjakelun myynnistä.
Likvidit varat koostuvat käteisestä rahasta, nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on kolme kuukautta tai sitä lyhyempi. Käytössä olevat luottolimiitit esitetään lainojen ryhmässä taseen lyhytaikaisissa veloissa.
Jos jokin konserniyhtiö hankkii Fortum Oyj:n osakkeita (omat osakkeet), maksettu vastike ja välittömästi hankinnasta johtuvat kulut (verojen jälkeen) vähennetään Fortum Oyj:n omistajille kuuluvasta omasta pääomasta kunnes ne mitätöidään tai lasketaan uudelleen liikkeelle. Kun näitä osakkeita myöhemmin myydään tai lasketaan liikkeeseen, saadut vastikkeet sisällytetään omaan pääomaan.
Lainat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon transaktiomenoilla vähennettyinä. Myöhemmillä kausilla ne kirjataan taseeseen jaksotettuun hankintamenoon; maksetun rahamäärän (josta transaktiomenot on vähennetty) ja lunastusarvon välinen erotus kirjataan korkokuluksi kyseisen lainan laina-ajalle käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Sellaiset lainat tai niiden osa, jotka ovat käyvän arvon suojauksen kohde-etuutena, merkitään taseeseen käypään arvoon.
Aineellisen käyttöomaisuuden vuokrasopimukset, joissa konsernille siirtyy olennainen osa omistamiselle ominaisista eduista ja riskeistä, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Ne merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana varoiksi määrään, joka on yhtä suuri kuin sopimuksen syntymisajankohtana määritetty vuokratun hyödykkeen käypä arvo tai sitä alempi vähimmäisvuokrien nykyarvo. Maksettava leasingvuokra jaetaan velan vähennykseen ja rahoitusmenoon. Vastaavat leasingvuokravelvoitteet rahoituskustannuksella vähennettynä sisältyvät pitkä- ja lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin erääntymisensä mukaan. Rahoitusmenon korko-osuus kirjataan tuloslaskelmaan vuokrasopimuksen aikana siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti. Rahoitusleasingillä vuokratusta aineellisesta käyttöomaisuudesta tehdään poistot joko taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa.
Sellaiset myynti- ja takaisinvuokraussopimukset, joiden tuloksena syntyy rahoitusleasingsopimus, merkitään taseeseen ylläkuvattujen periaatteiden mukaisesti. Myyntihinnan ja kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan taseeseen ja tuloutetaan vuokrasopimuksen kuluessa.
Rahoitusleasingsopimuksella konsernin ulkopuolelle vuokrattu aineellinen käyttöomaisuus esitetään korollisissa saamisissa määrään, joka on yhtä suuri kuin nettosijoitus vuokrasopimukseen. Jokainen saatava vuokraerä jaetaan pääoman palautukseen ja rahoitustuottoon. Rahoitustuotto kirjataan tuotoksi tuloslaskelmaan vuokrakauden aikana siten, että jäljellä olevalle saamiselle tulee kullakin tilikaudella samansuuruinen tuottoaste.
Ne aineellisen käyttöomaisuuden vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut eivät ole olennaisilta osin siirtyneet konsernille, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Muun vuokrasopimuksen perusteella määräytyvät vuokrat kirjataan tuloslaskelmaan tasasuuruisina kuluerinä vuokra-ajan kuluessa.
Muiden vuokrasopimusten perusteella saadut vuokratuotot konsernin vuokralle antamasta käyttöomaisuudesta kirjataan Muihin tuottoihin tuloslaskelmassa. Fortum on vuokrannut osuutensa Meri-Porin hiililauhdevoimalan kapasiteetista konsernin ulkopuolelle kesäkuuhun 2010 saakka (katso myös Yhteisessä määräysvallassa olevat omaisuuserät edellä). Kyseinen vuokrasopimus on luokiteltu muuksi vuokrasopimukseksi.
Fortumin vaihto-omaisuus koostuu pääasiassa tuotantoprosessissa ja palvelutoiminnassa käytettävistä polttoaineista. Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään käyttämällä FIFO (first in, first out) -menetelmää. Nettorealisointiarvo on arvioitu normaalin toiminnan mukainen myyntihinta vähennettynä muuttuvilla myyntikuluilla ja muilla tuotantokuluilla.
Pääasiallisesti kaupankäyntitarkoituksessa hankittu vaihto-omaisuus arvostetaan käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla kuluilla.
Tilikaudelta maksettavat tuloverot perustuvat tilikauden verotettavaan tulokseen. Verotettava tulos eroaa konsernitilinpäätöksessä raportoidusta tuloksesta johtuen tuottojen ja kulujen kirjanpitokäsittelyn ja verokäsittelyn eriaikaisuudesta tai siitä että tietyt erät eivät ole lainkaan verotettavia tai verotuksessa vähennyskelpoisia. Tilikauden vero on laskettu käyttämällä niitä verokantoja (ja soveltaen niitä verolakeja), joista on säädetty tai joiden hyväksytystä sisällöstä on ilmoitettu tilinpäätöspäivään mennessä.
Laskennalliset verot on kirjattu konsernitilinpäätökseen varojen ja velkojen verotuksen arvojen sekä näiden kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista velkamenetelmää käyttäen. Laskennallista veroa ei kuitenkaan kirjata, jos se syntyy, kun omaisuuserä tai velka alun perin merkitään kirjanpitoon ja kyseinen liiketoimi ei ole liiketoimintojen yhdistäminen, ja joka ei vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon (tai verotukselliseen tappioon) liiketapahtuman toteutumisajankohtana. Laskennallinen vero määritetään käyttämällä niitä verokantoja (ja soveltaen niitä verolakeja), joista on säädetty tai joiden hyväksytystä sisällöstä on ilmoitettu tilinpäätöspäivään mennessä ja joiden oletetaan olevan voimassa, kun kyseinen laskennallinen verosaaminen realisoituu tai verovelka suoritetaan.
Laskennalliset verosaamiset kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Laskennalliset verosaamiset vähennetään laskennallisista veroveloista, jos ne liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin.
Laskennallinen vero kirjataan väliaikaisista eroista, jotka johtuvat tytäryhtiöihin sekä osakkuus- ja yhteisyrityksiin tehdyistä sijoituksista, paitsi silloin, kun konserni voi määrätä väliaikaisen eron purkautumisajankohdan ja väliaikainen ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.
Konserniyhtiöillä on erilaisia eläkejärjestelyjä kunkin toimintamaan paikallisten olosuhteiden ja käytäntöjen mukaisesti. Järjestelyt on yleensä rahoitettu vakuutusyhtiöihin tai konsernin eläkesäätiöihin suoritetuilla, määräajoin tehtäviin eläkevastuulaskelmiin perustuvilla maksuilla. Konsernilla on sekä etuus- että maksupohjaisia järjestelyjä.
Konsernin maksuperusteisiin järjestelyihin suorittamat maksut kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, johon kyseiset maksut kohdistuvat.
Etuuspohjaisissa järjestelyissä eläkekulut arvioidaan käyttämällä ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Eläkkeiden suorittamisesta johtuvat kulut kirjataan tuloslaskelmaan tavoitteena jakaa työsuoritukseen perustuva meno työntekijöiden palvelusajalle. Etuuspohjaiseen järjestelyyn liittyvä velvoite arvostetaan arvioitujen vastaisten kassavirtojen nykyarvoon käyttäen sellaisten korkealuokkaisten yritysten joukkovelkakirjalainojen korkoa, joiden juoksuaika suunnilleen vastaa kyseisen eläkevelan kestoaikaa. Maissa, joissa tällaisille joukkovelkakirjalainoille ei ole syviä markkinoita, käytetään valtion joukkolainojen markkinatuottoa. Taseeseen merkitty velka on etuuspohjaisen järjestelyn velvoite tilinpäätöspäivänä vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen käyvällä arvolla sekä kirjaamattomilla vakuutusmatemaattisilla voitoilla tai tappioilla tai takautuvaan työsuoritukseen perustuvilla menoilla. Ennakkomaksut kirjataan varoiksi siihen määrään asti, kuin rahana saatava palautus tai vastaisten maksujen vähennys on saatavissa.
Ne vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, jotka ylittävät 10 % kaikkien etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvien velvoitteiden nykyarvosta tai järjestelyyn kuuluvien varojen käyvästä arvosta (sen mukaan kumpi näistä on suurempi), kirjataan tuloslaskelmaan henkilöiden odotetun keskimääräisen jäljellä olevan työssäoloajan kuluessa. Nämä raja-arvot lasketaan ja niitä sovelletaan erikseen kuhunkin etuuspohjaiseen järjestelyyn. Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti, paitsi milloin eläkejärjestelyyn tehty muutos edellyttää työsuhteen jatkuvan tietyn ajan (vapaakirjautumiseen tarvittava ajanjakso). Tällöin takautuvasta työsuorituksesta johtuvat menot kirjataan kuluiksi tasaerinä vapaakirjautumiseen tarvittavan ajanjakson kuluessa.
Konsernissa on käytössä johdon pitkäaikainen osakepohjainen kannustinohjelma. Kannustinohjelman mahdollinen palkkio perustuu konsernin, sen divisioonien ja järjestelmän piiriin kuuluvan yksittäisen henkilön omaan suoritukseen sekä Fortum Oyj:n pörssikurssin kehitykseen. Kannustinohjelman mahdollinen palkkio käsitellään rahana selvitettävänä järjestelynä. Palkkio kirjataan kuluksi oikeuden syntymisajanjakson aikana ja vastaava lisäys merkitään velkoihin. Mahdollisen palkkion käypä arvo liittyen ulkona oleviin osakeoikeuksiin perustuu Fortumin osakkeen markkinahintaan silloin kun myönnettävien osakeoikeuksien määrä määritetään ja sen jälkeen jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioidut poikkeamat otetaan huomioon mahdollisen palkkion käypää arvoa määritettäessä. Mahdollisen palkkion käyvän arvon muutokset jaksotetaan jäljellä olevan oikeuden syntymisajanjakson aikana. Järjestelyyn liittyvistä henkilöstösivukuluista kirjataan varaus.
Mahdollisten palkkioiden käypien arvojen muutoksilta suojautumiseksi konserni on solminut osaketermiinisopimuksia, jotka selvitetään rahana. Osaketermiinisopimukset eivät täytä suojauslaskennan edellytyksiä ja siksi niiden käypien arvojen muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.
Optio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja ne kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä myöntämisen ja käyttämisoikeuden alkamisen väliselle ajanjaksolle. Optioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu arvioon siitä optioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus käyttämisoikeuden alkamisen hetkellä. Optioiden käypä arvo määritetään Black-Scholes - tai binomi-hinnoittelumallin perusteella. Arviot lopullisesta optioiden määrästä päivitetään jokaisena tilinpäätöspäivänä ja näiden arvioiden muutosten vaikutukset kirjataan tuloslaskelmaan. Optio-oikeuksiin liittyvät sosiaalikulut kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan ja varaukseksi taseeseen sillä kaudella, kun optio-oikeudet myönnetään. Varaus arvostetaan optioiden käyvän arvon mukaisesti, ja varausta oikaistaan sen mukaan kuin Fortumin osakkeen hinta muuttuu. Kun optio-oikeuksia käytetään, osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset (kuluilla oikaistuina) kirjataan omaan pääomaan.
Konserni kirjaa varaukset ympäristön alkuperäiseen tilaan palauttamisesta, hyödykkeen käytöstä poistamisesta, uudelleenjärjestelykuluista ja lakiin perustuvista vaateista silloin kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite kolmatta osapuolta kohtaan, kun on todennäköistä että velvoitteen täyttäminen edellyttää voimavarojen siirtymistä pois konsernista ja että velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa.
Varauksen määrä on niiden menojen nykyarvo, joita velvoitteen täyttämisen odotetaan edellyttävän. Arvostamisessa käytetään ennen veroja määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetkellä rahan aika-arvosta ja kyseistä velkaa koskevista erityisriskeistä tarkasteluhetkellä. Ajan kulumisesta johtuva varauksen määrän kasvu kirjataan korkokuluksi.
˭ Tietoja ydinvoimalaitosten käytöstä poistamiseen ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamiseen liittyvistä varauksista, katso kohta 1.25, sivulta 123.
Ympäristölakien ja -säännöksien tilinpäätöshetkellä vallinneeseen tulkintaan perustuvat, ympäristöön liittyvät varaukset kirjataan silloin kun on todennäköistä, että on syntynyt olemassa oleva velvoite, jonka määrä on luotettavasti arvioitavissa. Ne ympäristökustannukset, jotka ovat syntyneet aikaisempien toimintojen aiheuttamien olemassa olevien olosuhteiden korjaamisesta ja jotka vaikuttavat tämänhetkisiin tai tuleviin tuottoihin, kirjataan kuluksi sillä tilikaudella kun kyseiset kustannukset syntyvät.
Hyödykkeen käytöstä poistamiseen liittyvä velvoite kirjataan joko silloin, kun on olemassa kolmanteen osapuoleen kohdistuva sopimukseen perustuva velvoite tai kun on olemassa oikeudellinen velvoite ja tämän velvoitteen määrä voidaan arvioida luotettavasti. Velvoitteen synnyttävä tapahtuma on esimerkiksi se, kun vuokratulle maa-alueelle rakennetaan laitos, jota koskee purkamis- ja poistamisvelvoite tai kun Fortumia koskeva oikeudellinen velvoite muuttuu. Hyödykkeen käytöstä poistamiseen liittyvä velvoite kirjataan osana kyseisen hyödykkeen hankintamenoa, kun laitos otetaan käyttöön tai kun ympäristön vahingoittuminen tapahtuu. Menot kirjataan poistoina hyödykkeen jäljellä olevan taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Uudelleenjärjestelystä johtuvia menoja varten kirjataan varaus silloin, kun konserni on laatinut uudelleenjärjestelyä koskevan suunnitelman ja kun niillä, joihin järjestely vaikuttaa, on riittävä peruste odottaa, että uudelleenjärjestely tullaan toteuttamaan. Riittävänä perusteena voidaan pitää joko suunnitelman toimeenpanon aloittamista tai suunnitelman keskeisistä kohdista tiedottamista niille, joihin järjestely vaikuttaa. Uudelleenjärjestelyvaraukseen on sisällytettävä vain uudelleenjärjestelystä johtuvat välittömät menot, jotka uudelleenjärjestely välttämättä aiheuttaa ja jotka eivät liity yhteisön jatkuvaan toimintaan. Uudelleenjärjestelyvaraukset koostuvat pääasiassa työntekijöiden ja vuokrasopimusten irtisanomiskustannuksista.
Fortum omistaa Suomessa Loviisan ydinvoimalaitoksen. Fortumin rahasto-osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta ja siihen liittyvästä ydinjätehuoltovastuusta esitetään bruttomääräisenä pitkäaikaisissa korollisissa varoissa ja varauksissa. Fortumin rahasto-osuus Valtion ydinjätehuoltorahastossa on käsitelty IFRIC 5 Oikeudet osuuksiin rahastoista, jotka on tarkoitettu käytöstä poistamiseen, alkuperäiseen tilaan palauttamiseen ja ympäristön kunnostamiseen -tulkinnan mukaisesti, jossa todetaan, että rahaston varat arvostetaan joko käypään arvoon tai sitä alempaan kyseisten velkojen arvoon, koska Fortumilla ei ole määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa Valtion ydinjätehuoltorahastossa. Varaukset liittyvät laitoksen käytöstäpoistamiseen ja käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen.
Varausten käypä arvo on laskettu diskonttaamalla kassavirrat, jotka perustuvat arvioituihin tuleviin kustannuksiin ja jo tehtyihin toimenpiteisiin. Käytöstä poistamiseen liittyvän varauksen alkuperäinen nettonykyarvo (ydinvoimalaitoksen käyttöönottohetkellä) on kirjattu kyseisen investoinnin hankintamenon osana taseeseen. Muutokset teknisissä suunnitelmissa, jotka vaikuttavat käytöstä poistamisesta aiheutuviin tulevaisuuden kassavirtoihin, diskontataan tähän hetkeen ja tällä oikaistaan ko. investoinnin hankintamenoa taseessa. Käytöstä poistamiseen liittyvästä investoinnista tehdään poistot ydinvoimalaitoksen oletetun käyttöajan kuluessa.
Käytettyyn ydinpolttoaineeseen liittyvä varaus kattaa tulevat loppusijoituskustannukset kunkin tilikauden loppuun mennessä käytetyn ydinpolttoaineen osalta. Käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen liittyvät kustannukset kirjataan kuluksi laitoksen käyttöaikana polttoaineen käytön perusteella. Suunnitelmiin mahdollisesti tulevien muutosten vaikutus kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan perustuen tähän asti käytetyn polttoaineen määrään kunkin tilikauden loppuun mennessä. Varauksen diskonttaukseen liittyvä korkokulu vastaavalta kaudelta kirjataan tuloslaskelmaan.
Rahan aika-arvo otetaan huomioon kirjaamalla ydinjätehuoltovarauksen diskonttaukseen liittyvä korkokulu. Fortumin Valtion ydinjätehuoltorahaston osuudelle kertyvä korko esitetään rahoitustuotoissa.
Fortumin Loviisan ydinvoimalaitokseen liittyvä rahasto-osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta on suurempi kuin rahasto-osuutta vastaava taseessa esitetty omaisuuserä. Ydinjätehuoltovastuun tulee olla maksuilla tai takauksilla täysin katettu Valtion ydinjätehuoltorahastossa Suomen ydinenergialain mukaisesti. Toisin kuin ydinjätehuoltovaraus, lainmukaista ydinjätehuoltovastuuta ei diskontata, ja koska tulevat kassavirrat ulottuvat yli sadalle vuodelle, erot lainmukaisen vastuun ja ydinjätehuoltovarauksen välillä ovat merkittävät.
Vuosittainen maksu Valtion ydinjätehuoltorahastoon perustuu ydinjätehuoltovastuun tai rahastotavoitteen muutokseen, osuuteen Valtion ydinjätehuoltorahaston korkotuotoista ja tehdyistä toimenpiteistä.
Fortumilla on myös vähemmistöosuuksia ydinvoimaa tuottavissa osakkuusyhtiöissä, joita ovat Teollisuuden Voima Oyj (TVO) Suomessa ja sekä suorat että epäsuorat omistukset Oskarshamn Kraftgrupp AB (OKG) ja Forsmarks Kraftgrupp AB yhtiöissä Ruotsissa. Konsernin sijoitukset osakkuusyrityksiin käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Osakkuusyhtiöiden tilinpäätösten laadintaperiaatteita ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen suhteen on tarvittaessa muutettu, jotta voidaan varmistua niiden yhdenmukaisuudesta konsernin noudattamien laadintaperiaatteiden kanssa.
˭ Lisätietoja ydinvoimaan liittyvistä varoista ja veloista liitetiedossa 33 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat sivulla 163.
Ehdollinen velka esitetään tilinpäätöksessä silloin, kun kyseessä on mahdollinen velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta yhden tai useamman epävarman tapahtuman myötä tulevaisuudessa. Ehdollisena velkana esitetään myös velvoite, jota ei merkitä taseeseen velaksi tai varaukseksi, koska voimavarojen poistuminen konsernista ei ole todennäköistä tai koska luotettavaa arviota velvoitteen määrästä ei ole tehtävissä.
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva voitto liikkeeseen laskettujen kantaosakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla, josta on vähennetty konsernin hankkimat ja omistuksessaan pitämät omat osakkeet.
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan oikaisemalla ulkona olevien kantaosakkeiden painotettua keskiarvoa olettaen, että kaikki laimentavat potentiaaliset kantaosakkeet olisi vaihdettu osakkeisiin. Osakkeiden merkintäoikeuksien ja osakeoptioiden osalta on tehty laskelma sen määrittämiseksi, mikä määrä osakkeita olisi voitu hankkia käypään arvoon (määritettynä Fortumin osakkeen vuosittaisen markkinahinnan keskiarvona) perustuen ulkona olevien osakeoptioihin liittyvien merkintäoikeuksien rahalliseen arvoon.
Yllä kuvatun mukaisesti laskettu osakkeiden lukumäärä vähennetään siitä osakemäärästä, joka olisi laskettu liikkeeseen olettaen että osakeoptiot olisi käytetty. Optioiden ja merkintäoikeuksien käyttöä koskevan oletuksen perusteella saadut ylimääräiset osakkeet lisätään ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettuun keskiarvoon.
Optioilla ja merkintäoikeuksilla on laimentava vaikutus vain silloin, kun kantaosakkeen keskimääräinen markkinahinta kauden aikana ylittää optioiden tai merkintäoikeuksien toteutushinnan. Aikaisemmin esitettyjä osakekohtaisia tuloksia ei ole oikaistu takautuvasti kantaosakkeen hinnan muutosten kuvaamiseksi.
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osingonjakoa ei kirjata velaksi tilinpäätökseen ennen kuin yhtiön osakkeenomistajat ovat hyväksyneet sen yhtiökokouksessa.
Konsernin tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvat hyödykkeiden myynti- ja ostoliiketoimet. Suurin osa näistä liiketoimia koskevista sopimuksista on sellaisia, jotka on solmittu ja jotka pidetään edelleen voimassa hyödykkeiden vastaanottoa ja toimittamista varten konsernin odotettavissa olevien osto-, myynti- ja käyttötarpeiden mukaisesti. Tällaiset sopimukset eivät kuulu IAS 39:n soveltamisalaan. Kaikki muut nettomääräisinä toteutettavat hyödykesopimukset arvostetaan käypään arvoon ja niiden voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
Johdannaiset merkitään taseeseen alun perin käypään arvoon sinä päivänä, jolloin johdannaissopimus tehdään ja arvostetaan aina jatkossa tilinpäätöshetken käypään arvoonsa. Arvostuserosta syntyvän voiton tai tappion kirjaamistapa riippuu siitä, onko johdannainen määritetty suojausinstrumentiksi, ja jos on, suojatun kohteen luonteesta. Konserni määrittää tietyt johdannaiset joko: 1) erittäin todennäköisten ennakoitujen liiketoimien suojauksiksi (kassavirran suojaus); 2) taseeseen merkittyjen varojen tai velkojen tai taseeseen merkitsemättömien kiinteäehtoisten sitoumusten käypien arvojen suojauksiksi (käyvän arvon suojaus); tai 3) ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksiksi. Konserni dokumentoi liiketoimen syntymisajankohtana suojausinstrumenttien ja suojattujen kohteiden välisen suhteen, sekä riskienhallinnan tavoitteensa ja erilaisiin suojauksiin ryhtymisen strategiansa. Konserni dokumentoi myös sekä suojausta aloitettaessa että sen jälkeen arvionsa siitä, ovatko suojausliiketoimissa käytettävät johdannaiset erittäin tehokkaita kumoamaan suojattavien kohteiden käypien arvojen tai kassavirtojen muutokset. Johdannaiset jaetaan pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin niiden erääntymisajankohdan perusteella. Sähköjohdannaisten käyvät arvot jaetaan pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin varoihin sekä velkoihin vain niiden sähköjohdannaisten osalta, joiden kassavirrat ajoittuvat eri vuosille.
Kassavirtojen suojauksiksi määritettyjen ja kassavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutosten tehokas osuus merkitään omaan pääomaan. Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Omaan pääomaan kertyneet käypien arvojen muutokset merkitään tuloslaskelmaan sillä kaudella, jolloin suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon (esimerkiksi silloin, kun ennakoitu suojattu myyntitapahtuma toteutuu). Kuitenkin silloin kun suojattu ennakoitu liiketoimi johtaa rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuulumattoman omaisuuserän tai velan kirjaamiseen (esimerkiksi vaihto-omaisuus), omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään omasta pääomasta ja sisällytetään kyseisen omaisuuserän tai velan alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Kun suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä, kyseisellä hetkellä omassa pääomassa oleva kertynyt voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti, kun myös ennakoitu liiketoimi toteutuu ja merkitään tuloslaskelmaan. Kun ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta tapahtuvan, omassa pääomassa oleva kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan.
Käyvän arvon suojauksiksi määritettyjen ja nämä ehdot täyttävien johdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan tuloslaskelmaan, samoin ne suojatun omaisuuserän tai velan käyvän arvon muutokset, jotka ovat kohdistettavissa suojatulle riskille.
Jos suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä, suojattavan kohteen kirjanpitoarvoon efektiivisen koron menetelmällä tehdyt oikaisut jaksotetetaan tulosvaikutteisesti juoksuajalle.
Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojaukset käsitellään kirjanpidossa kassavirran suojausten tavoin. Se osa suojausinstrumentin voitosta tai tappiosta, joka liittyy suojauksen tehokkaaseen osuuteen, merkitään omaan pääomaan, tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan.
Tietyt johdannaisinstrumentit eivät täytä suojauslaskennan ehtoja. Tällaisten johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutokset kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan muihin tuottoihin.
Käypiin arvoihin arvostetut rahoitusvarat ja -velat esitetään käyvän arvon määrittämiseen perustuvien hierarkiatasojen mukaisesti käyttäen Tasoja 1, 2 ja 3, jotka kuvaavat käytettyjen syöttötietojen merkittävyyttä käypien arvojen määrittämisessä. Rahoitusinstrumentit, jotka ovat arvostettu käypään arvoon taseessa, on esitetty käyvän arvon hierarkiatasojen mukaisesti liitetiedossa 19 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon sivulla 149.
Toimivilla markkinoilla noteerattujen rahoitusinstrumenttien (kuten noteeratut sähköoptiot, hiili ja öljytermiinit) käyvät arvot ovat tilinpäätöspäivänä noteerattuja markkinahintoja.
Toimivilla markkinoilla noteerattujen rahoitusinstrumenttien, mukaan lukien noteeratut sähköjohdannaiset (kuten noteeratut johdannaiset, kaupankäyntiarvopaperit sekä myytävissä olevat rahoitusvarat), käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivänä noteerattuihin markkinahintoihin. Olemassa olevia arvostusmenetelmiä, kuten arvioituja diskontattuja kassavirtoja, käytetään määritettäessä korko- ja valuuttainstrumenttien käypiä arvoja. Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan arvioitujen vastaisten kassavirtojen nykyarvona. Valuuttatermiinisopimusten käypä arvo määritetään
käyttämällä tilinpäätöspäivän termiinikurssia. Optioiden käyvät arvot määritetään optioiden arvostusmallien avulla. Rahoitusvelkojen käypä arvo arvioidaan diskonttaamalla vastaiset sopimusperusteiset kassavirrat vastaavalla markkinakorkokannalla, jolla konserni saisi samantyyppisen velkainstrumentin. Käypään arvoon arvostamisessa ei ole otettu huomioon luottomarginaalia, koska käytettyjen johdannaissopimusten noteerattujen markkinahintojen katsotaan parhaiten vastaavan instrumenttien käypää arvoa.
Konsernin laskelmat perustuvat kunakin tilinpäätöspäivänä vallinneeseen markkinatilanteeseen. Fortumissa käytetyt rahoitusinstrumentit ovat standardoituja tuotteita, jotka joko selvitetään pörssien kautta tai joilla on vakiintuneet toimivat markkinat. Hyödykejohdannaiset selvitetään normaalisti pörssien, kuten Nord Poolin, kautta ja rahoitusjohdannaiset tehdään hyvämaineisten rahoituslaitosten kanssa.
Yli kuuden vuoden kuluttua erääntyvien sähköjohdannaisten, jotka eivät ole standardoituja Nord Pool -tuotteita, käyvän arvon määrittäminen perustuu hintoihin, jotka on koottu luotettavilta markkinaosapuolilta.
Myyntisaamisten ja ostovelkojen nimellisarvojen, arvioiduilla oikaisuilla vähennettyinä, oletetaan suunnilleen vastaavan niiden käypiä arvoja.
Konsernitilinpäätöksen laatiminen IFRS-tilinpäätöskäytännön mukaisesti edellyttää, että yhtiön johto tekee tiettyjä arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat raportoitavien varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen esittämiseen konsernitilinpäätöksen laatimishetkellä sekä tuottojen ja kulujen määriin raportoitavalla kaudella. Ennusteita ja harkintoja arvioidaan jatkuvasti ja ne perustuvat historiallisiin kokemuksiin ja muihin tekijöihin sisältäen odotukset tulevaisuuden tapahtumista, joiden uskotaan olevan perusteltuja. Toteutuneet tulokset ja ajoitus voivat kuitenkin olla erilaisia verrattuna näihin ennusteisiin. Yhtiön kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat on kuvattu alla.
Yrityshankinnassa saatu aineeton ja aineellinen omaisuus arvostetaan käypään arvoon ja sen taloudellinen vaikutusaika määritetään. Yhtiön johto uskoo, että arvioidut käyvät arvot ja taloudellinen vaikutusaika sekä taustalla olevat oletukset ovat asianmukaisia, vaikka eriävät arviot ja vaikutusajat voisivat vaikuttaa merkittävästi raportoituihin lukuihin.
Konsernin merkittäviä käyttöomaisuushyödykkeiden ja liikearvon kirjanpitoarvoja testataan arvonalentumisen varalta liitetiedossa 1 Laadintaperiaatteet, sivulla 113, kuvattujen tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttöarvolaskelmiin. Nämä laskelmat perustuvat kassavirtaennusteisiin, joiden laatiminen edellyttää johdolta arvioita tulevaisuuden rahavirroista. Liikearvon arvonalentumistestauksessa käytetyt keskeiset oletukset on esitetty liitetiedossa 20 Aineettomat hyödykkeet, sivulla 150.
Vuoden 2009 lopulla tehdyt arvonalentumistestaukset eivät antaneet aihetta arvonalentumistappioiden kirjaamiseen. Vuoden 2009 aikana yksittäisiin aineellisen käyttöomaisuuden eriin kirjatut arvonalentumistappiot on esitetty liitetiedoissa 5 Segmenttiraportointi, sivulla 134 ja 21 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, sivulla 150.
Konserni on tehnyt herkkyysanalyysin arvonalentumistestauksessa käytettyjen keskeisten oletusten muutosten vaikutuksista testauksen tuloksiin. Analysoitaessa on otettu huomioon myös yhden oletuksen muutoksen mahdollinen vaikutus muihin muuttujiin. Liikevoittoennusteiden ja diskonttokoron muutoksilla on huomattava vaikutus testaustuloksiin. Jos arvioitu liikevoitto ennen poistoja 31.12.2009 olisi ollut 10 % pienempi kuin johdon arvio tai kassavirtojen laskennassa käytetty diskonttokorko ennen veroja olisi ollut 10 % korkeampi, konserniyhtiöillä ei olisi ollut tarvetta kirjata arvonalentumista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tai liikearvosta.
Fortumilla on laskennallisia verosaamisia ja -velkoja, joiden arvioidaan realisoituvan tuloslaskelmaan kirjattavaksi tiettyinä ajanjaksoina tulevaisuudessa. Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen laskennassa Fortumin pitää tehdä tiettyjä oletuksia ja arvioita liittyen tulevaisuuden veroseuraamuksiin, jotka johtuvat varojen ja velkojen tilinpäätökseen kirjattujen kirjanpitoarvojen sekä niiden verotuksellisten arvojen eroista.
Tulevaisuuden veroseuraamuksiin liittyviä oletuksia ovat, että tulevaisuudessa tytäryhtiöiden liiketoiminnalliset tulokset ovat johdonmukaisia historiallisiin tasoihin verrattuna, vähennyskelpoisten vahvistettujen verotappioiden hyödyntämisaika pysyy muuttumattomana, ja että voimassaolevat verolait ja verokannat pysyvät muuttumattomina lähitulevaisuudessa. Fortum pitää laskennallisten verosaamisten- ja velkojen laskennassa käyttämiään oletuksia varovaisina.
Konsernissa kirjataan verovelkoja ennakoitavissa olevien verotarkastuksessa ilmenneiden kysymysten varalta perustuen odotettavissa oleviin ennusteisiin lisäveroista. Jos lopulliset verot poikkeavat alun perin kirjatuista veroista, tällaiset erot vaikuttavat tilikauden veroihin ja verovarausten määriin kaudella, jolloin ratkaisu on tehty. Mikäli lopulliset ratkaisut (verotarkastuksiin liittyen) poikkeaisivat 10 %:lla johdon tekemistä arvioista, verovelat kasvaisivat miljoonalla eurolla.
Fortumin ydinvoimalan tulevaan käytöstä poistoon ja käytetyn ydinjätteen loppusijoitukseen liittyvä varaus perustuu pitkäaikaisiin kassavirtaennusteisiin arvioiduista syntyvistä kustannuksista. Pääasialliset oletukset liittyvät teknisiin suunnitelmiin, ajoituksiin, kustannusennusteisiin ja diskonttokorkoon. Valtion viranomaiset hyväksyvät tekniset suunnitelmat, oletukset ajoituksesta ja kustannusennusteet.
Muutokset oletetussa diskonttokorossa vaikuttavat varauksen määrään. Jos diskonttokorkoa pienennetään, varaus kasvaa. Fortumin maksut Valtion ydinjätehuoltorahastolle ovat perustuneet diskonttaamattomaan velkaan, mikä johtaa siihen, että varauksen kasvun vaikutus kompensoituisi taseeseen kirjattavalla vastaavalla Fortumin osuuden kasvulla Valtion ydinjätehuoltorahaston varoista. Tämä pätee niin kauan kuin maksut Valtion ydinjätehuoltorahastoon perustuvat diskonttaamattomaan velkaan, ja kun IFRS:n mukaan varojen kirjanpitoarvo ei voi ylittää varauksen arvoa, koska Fortumilla ei ole määräysvaltaa Valtion ydinjätehuoltorahastossa. ˭ Katso liitetieto 33 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat, sivulta 163.
Eläkevelvoitteiden nykyarvo riippuu lukuisista tekijöistä, jotka perustuvat vakuutusmatemaattisiin oletuksiin. Mikä tahansa muutos näissä oletuksissa vaikuttaa eläkevelvoitteiden tasearvoon.
˭ Käytetyt oletukset sekä herkkyysanalyysi merkittävien oletusten muutosten vaikutuksista on esitetty liitetiedossa 35 Eläkevelvoitteet, sivulla 165.
Riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet sisältäen hallinnoinnin, organisaation ja prosessit sekä strategisten, operatiivisten ja rahoitus- ja markkinariskien kuvaukset sisältyvät hallituksen toimintakertomukseen.
˭ Katso Riskienhallinta sivulta 98.
Fortumin määritelmän mukaan rahoitus- ja markkinariskit johtuvat markkinahintojen ja volyymien vaihtelusta sekä maksuvalmiudesta ja vastapuolien kyvystä vastata sitoumuksistaan. Fortumissa käytetään rahoitus- ja markkinariskien kvantifiointiin useita eri menetelmiä, kuten Value-at-Risk- ja Profit-at-Risk-analyyseja. Erityisesti sähkön, säätilan, hiilidioksidin ja tärkeimpien polttoaineiden hinta- ja volyymimuutosten vaikutuksia analysoidaan huomioiden niiden keskinäiset riippuvuudet. Lisäksi tehdään stressitestejä, joilla arvioidaan suurten hinnanmuutosten vaikutusta Fortumin tulokseen.
Liiketoimintayksiköt voivat ottaa tietyssä määrin rahoitus- ja markkinariskejä tavoitteenaan saavuttaa lisähyötyjä optimoimalla suojausta tai harjoittamalla tradingtoimintaa. Riskinottoa rajoittavat riskinottovaltuudet. Vuoden 2009 aikana näitä olivat toimitusjohtajan liiketoimintayksiköille asettamat liikevoiton vähimmäismäärät ja 1.1.2010 alkaen konsernin minimikäyttökate (EBITDA) -mandaatin hyväksyy hallitus. Lisäksi käytössä ovat volyymi-, Value-at-Risk-, Stop-Loss- ja vastapuolilimiitit.
Liiketoimintayksiköt kehittävät ja toteuttavat sähkön hinnan suojausstrategioita Fortumin johtoryhmän hyväksymien valtuuksien puitteissa. Pohjoismaisilla markkinoilla näitä suojausstrategioita toteutetaan tekemällä sähköjohdannaissopimuksia. Venäjällä ei ole tällä hetkellä toimivia sähköjohdannaismarkkinoita, koska suurin osa sähkön myynnistä on säänneltyä. Suojausstrategioita kehitetään Venäjällä sitä mukaan kun markkinat vapautuvat. Suojausstrategioiden toteuttamista ja niihin liittyviä riskejä seurataan jatkuvasti riskienhallintajohtajan hyväksymien mallien ja toimitusjohtajan hyväksymien valtuutuksien mukaisesti.
Fortumin herkkyys sähkön markkinahinnalle määräytyy tietyn ajanjakson suojausasteen mukaan. Suojaustaso 31.12.2009 oli noin 70 % vuodelle 2010 ja noin 40 % vuodelle 2011. Jos tuotantomäärät, suojaustaso tai kustannusrakenne ei muutu, vaikuttaisi markkinahinnan yhden euron suuruinen muutos megawattitunnilta Fortumin vuoden 2010 tulokseen ennen veroja noin 15 miljoonaa euroa ja vuonna 2011 noin 30 miljoonaa euroa. Tässä herkkyysanalyysissä on käytetty 50 TWh:n volyymia, joka sisältää Power ja Heat -divisioonien sähköntuotannon myynnin Suomen ja Ruotsin spot -markkinoille ilman vähemmistöosakkaiden osuutta sähköstä ja muita läpikulkueriä. Tämä volyymi on voimakkaasti riippuvainen hintatasosta, vesitilanteesta, vuosihuoltojaksojen pituudesta ja voimalaitosten käytettävyydestä. Herkkyys on laskettu ainoastaan markkinahinnan muutokselle, koska vesitilanne, lämpötila, hiilidioksidipäästöoikeuksien hinnat, polttoaineiden hinnat sekä tuonti-/vientitilanne vaikuttavat kaikki sähkön hintaan lyhyellä tähtäimellä ja näiden tekijöiden vaikutuksia ei voida esittää erillisinä herkkyysanalyyseinä. Venäjän sähkön hintaherkkyyttä ei lasketa, koska hinta on suurimmalta osin säännelty ja liiketoiminnan riskit syntyvät lähinnä sähkön ja kaasun hinnan erotuksesta. Kaasu muodostaa pääosan polttoaineen kustannuksista ja kaasun ja sähkön hinnat seuraavat toisiaan.
Herkkyysanalyysi osoittaa sähköjohdannaisista aiheutuvan herkkyyden kuten IFRS 7 -standardissa on määritelty. Näitä rahoitusjohdannaisia käytetään suojaus- ja tradingtoimintaan Fortumin eri liiketoimintayksiköissä. Herkkyydet on laskettu 31.12.2009 (31.12.2008) positioille. Positioita hallinnoidaan aktiivisesti päivittäisessä liiketoiminnassa ja siksi herkkyydet vaihtelevat hetkestä toiseen. Herkkyysanalyysi sisältää ainoastaan johdannaisista syntyvän markkinariskin eli suojattavan fyysisen sähkön myynnin ja oston hintariskiä ei ole analyysissa mukana. Herkkyys on laskettu sillä oletuksella, että sähkötermiinien noteeraus Nord Poolissa ja EEX:ssä muuttuisi yhden euron megawattitunnilta ajanjaksolla, jolla Fortumilla on johdannaisia.
| +/– 1 EUR/MWh muutos sähkötermiinien noteerauksissa, milj. euroa | Vaikutus | 2009 | 2008 |
|---|---|---|---|
| Vaikutus tulokseen ennen veroja | –/+ | 1 | 1 |
| Vaikutus omaan pääomaan | –/+ | 53 | 40 |
Seuraavissa taulukoissa on esitetty konsernin sähköjohdannaiset, joita käytetään pääasiassa sähkön hintariskin suojaamiseen. Käyvät arvot edustavat taseeseen kirjattuja arvoja.
˭ Katso myös liitetiedosta 1 Laadintaperiaatteet, sivulta 113, käypien arvojen arviointi sekä liitetieto 6 Johdannaisten käypien arvojen muutokset sekä suojausten kohteet tuloslaskelmassa, sivulta 138, missä kerrotaan suojauslaskennan ulkopuolelle jäävien sähköjohdannaisten vaikutukset tuloslaskelmaan.
| Brutto | Määrä, TWh | Käypä arvo, milj. euroa | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Alle 1 vuosi |
1–5 vuotta |
Yli 5 | vuotta Yhteensä | Posi tiivinen |
Nega tiivinen |
Netto | |
| Myydyt termiinisopimukset | 97 | 59 | 1 | 157 | 559 | 550 | 9 |
| Ostetut termiinisopimukset | 71 | 31 | 0 | 102 | 347 | 426 | –79 |
| Ostetut optiot | - | 1 | - | 1 | 1 | 2 | -1 |
| Asetetut optiot | 2 | 1 | - | 3 | 2 | 1 | 1 |
| Yhteensä | 170 | 92 | 1 | 263 | 909 | 979 | –70 |
| Netotukset sähköpörssejä vastaan 2) | –779 | –779 | 0 | ||||
| Yhteensä | 130 | 200 | –70 |
| Brutto | Määrä, TWh | Käypä arvo, milj. euroa | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Alle 1 vuosi |
1–5 vuotta |
Yli 5 | vuotta Yhteensä | Posi tiivinen |
Nega tiivinen |
Netto | ||
| Johdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa |
98 | 60 | 0 | 158 | 582 | 628 | –46 | |
| Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa 1) |
72 | 32 | 1 | 105 | 327 | 351 | –24 | |
| Yhteensä | 170 | 92 | 1 | 263 | 909 | 979 | –70 | |
| Netotukset sähköpörssejä vastaan 2) | ||||||||
| Johdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa |
–523 | –523 | 0 | |||||
| Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa 1) |
–256 | –256 | 0 | |||||
| Yhteensä | –779 | –779 | 0 | |||||
| Yhteensä | 130 | 200 | –70 | |||||
| Pitkäaikaisia | 54 | 101 | –47 | |||||
| Lyhytaikaisia | 76 | 99 | –23 |
| Brutto | Määrä, TWh | Käypä arvo, milj. euroa Posi tiivinen 2 168 54 0 2 |
|||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Alle 1 vuosi |
1–5 vuotta |
Yli 5 | vuotta Yhteensä | Nega tiivinen |
Netto | ||
| Myydyt termiinisopimukset | 108 | 56 | 1 | 165 | 66 | 2 102 | |
| Ostetut termiinisopimukset | 89 | 34 | - | 123 | 1 746 –1 692 | ||
| Ostetut optiot | 2 | - | - | 2 | 0 | 0 | |
| Asetetut optiot | 4 | - | - | 4 | 16 | –14 | |
| Yhteensä | 203 | 90 | 1 | 294 | 2 224 | 1 828 | 396 |
| Netotukset sähköpörssejä vastaan 2) | –1 717 –1 717 | 0 | |||||
| Yhteensä | 507 | 111 | 396 |
1) Ne johdannaissopimukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, koostuvat trading-johdannaisista ja kassavirran suojauksista, jotka eivät täytä suojauslaskennan edellytyksiä.
2) Kun sähköpörssien kanssa tehdyillä standardijohdannaissopimuksilla on samanaikainen toimitus, saamiset ja velat netotetaan.
| Brutto | Määrä, TWh | Käypä arvo, milj. euroa | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Alle | 1–5 | Yli 5 | Posi | Nega | |||
| 1 vuosi | vuotta | vuotta Yhteensä | tiivinen | tiivinen | Netto | ||
| Johdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa |
95 | 66 | 0 | 161 | 1 349 | 942 | 407 |
| Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa 1) |
107 | 25 | 1 | 133 | 875 | 886 | –11 |
| Yhteensä | 202 | 91 | 1 | 294 | 2 224 | 1 828 | 396 |
| Netotukset sähköpörssejä vastaan 2) | |||||||
| Johdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa |
–931 | –931 | 0 | ||||
| Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa 1) |
–786 | –786 | 0 | ||||
| Yhteensä | –1 717 –1 717 | 0 | |||||
| Yhteensä | 507 | 111 | 396 | ||||
| Pitkäaikaisia | 219 | 45 | 174 | ||||
| Lyhytaikaisia | 288 | 66 | 222 |
1) Ne johdannaissopimukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, koostuvat trading-johdannaisista ja kassavirran suojauksista, jotka eivät täytä suojauslaskennan edellytyksiä.
2)Kun sähköpörssien kanssa tehdyillä standardijohdannaissopimuksilla on samanaikainen toimitus, saamiset ja velat netotetaan.
Alla esitetyt määrät ovat sähköjohdannaisten diskonttaamattomia kassavirtoja
| 31.12.2009 31.12.2008 |
||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Alle | 1–5 | Yli 5 | Alle | 1–5 | Yli 5 | |||
| milj. euroa | 1 vuosi | vuotta | vuotta Yhteensä | 1 vuosi | vuotta | vuotta Yhteensä | ||
| Sähköjohdannaiset, velat | –677 | –300 | –2 | –979 | –1 461 | –657 | –4 –2 122 | |
| Sähköjohdannaiset, saamiset | 652 | 255 | 2 | 909 | 1 565 | 713 | 3 | 2 281 |
Sähkön- ja lämmöntuotannon, myynnin ja sähkönjakelun volyymit vaihtelevat huomattavasti liiketoiminnan luonteesta johtuen. Vaihtelu johtuu esimerkiksi muutoksista vesitilanteessa, taloudellisessa tilanteessa ja lämpötilassa.
Volyymimuutoksia seurataan tiiviisti, jotta suojauksia voidaan sopeuttaa. Volyymiriskejä pienentää osittain myös sähkön ja lämmön tuotantoportfolion joustavuus.
Fortum käyttää rahoitusjohdannaisia, kuten öljy- ja hiilijohdannaisia, pienentämään polttoaineen hintariskiä. Tämän lisäksi Fortumilla on trading-salkku. 31.12 2009 Fortumilla oli öljyjohdannaisten myyntisopimuksia 1 555 tuhatta barrelia (2008: 1 047) ja öljyn ostosopimuksia 1 450 tuhatta barrelia (2008: 1 230). Vastaavat käyvät nettoarvot olivat –4 tisopimuksia oli 1 259 kt (2008: 276) ja ostosopimuksia 1 762 kt (2008: 641) ja vastaavat käyvät nettoarvot –3 miljoonaa euroa (2008: 7) ja –1 miljoonaa euroa (2008: –16).
Fortum hallinnoi hiilidioksidin (CO2) päästöoikeuksien hintariskiä käyttämällä hiilidioksiditermiinejä sekä varmistamalla, että tuotannonsuunnittelussa otetaan huomioon kaikki päästöoikeuksista aiheutuvat kustannukset. Nämä omaan käyttöön tarkoitetut päästöoikeudet arvostetaan hankintamenoon.
Omaan tuotantoon liittyvien päästöoikeuksien lisäksi Fortumilla on hiilidioksidin päästöoikeustradingiä. Nämä päästöoikeudet on käsitelty tilinpäätöksessä johdannaisina. 31.12.2009 myytyjen ja ostettujen hiilidioksidipäästöoikeuksien tradingvolyymit olivat 366 ktCO2 (2008: 592) ja 686 ktCO2 (2008: 592). Vastaavat käyvät nettoarvot olivat 1 miljoonaa euroa (2008: 4) ja –2 miljoonaa euroa (2008: –4).
Helmikuun 20. päivänä 2008 Fortum, The Russian Territorial Generation Company No.1 (TGC-1) ja ECF Project Ltd. allekirjoittivat sopimuksen ostaa noin 5 miljoonaa tonnia päästöoikeusyksiköitä (ERU) TGC-1:ltä. Nämä päästöoikeudet syntyvät yhteistyöhankkeista TGC-1:n tuotantolaitoksilla Kioto-periodin (2008–2012) aikana, osana eurooppalaista päästökauppajärjestelmää. Sopimus käsitellään omana käyttönä ja on kirjattu hankintamenoon.
Fortum käy kauppaa sähkötermiineillä, -futuureilla ja -optioilla pääasiassa pohjoismaisessa sähköpörssissä Nord Poolissa ja EEX:ssä, hiilidioksidin päästöoikeuksilla Euroopan markkinoilla ja hiili- ja öljyjohdannaisilla ICE ja OTC -markkinoilla.
Trading-toiminnan riskejä valvotaan ja niistä raportoidaan päivittäin tiukoilla kontrolleilla. Fortumin johtoryhmä asettaa tradingin kokonaisvaltuudet, jotka jaetaan yksittäisille salkuille. Stop-loss -limiitit rajoittavat tappioiden kumulatiivisen enimmäismäärän vuoden aikana ja lisäksi niin sanotut red-flag -tasot varoittavat tappioiden kertymisestä hyvissä ajoin sovituin väliajoin, jotta johto voi tehdä tarvittavia päätöksiä ennen stop-loss -tason saavuttamista. Value-at-Risk -valtuudet asetetaan rajoittamaan otettavan riskin maksimimäärää kullakin hetkellä.
Fortumin liiketoiminta on pääomavaltaista, ja konsernilla on säännöllisesti tarvetta hankkia rahoitusta. Fortumilla on hajautettu luottosalkku, joka koostuu pääasiassa pitkäaikaisesta euromääräisestä rahoituksesta. Pitkäaikainen rahoitus koostuu pääasiallisesti joukkovelkakirjalainoista, joita on on laskettu liikkeelle Fortumin EMTN-ohjelman (Euro Medium Term Note programme) puitteissa sekä erilaisista kahdenkeskisistä ja syndikoiduista rahoitusjärjestelyistä usean eri rahoituslaitoksen kanssa. Kausiluontoiset vaihtelut käyttöpääomassa on pääasiassa rahoitettu käyttämällä konsernin Ruotsin kruunumääräistä (SEK) ja euromääräistä (EUR) yritystodistusohjelmaa.
Rahoitusta on pääasiassa nostettu emoyhtiötasolla ja jaettu erilaisten sisäisten rahoitusjärjestelyjen kautta. Ulkoisesta velasta 31.12.2009 oli 92 % (2008: 92 %) emoyhtiö Fortum Oyj:n nostamaa.
Fortumin korollinen velka 31.12.2009 oli yhteensä 6 859 miljoonaa euroa (2008: 7 500) ja korollinen nettovelka oli 5 969 miljoonaa euroa (2008: 6 179).
Fortum hallitsee likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskejä kassavaroilla ja keskeisten yhteistyöpankkien kanssa tehtyjen valmiusluottosopimusten avulla. Konsernilla on aina oltava käytettävissään käteisvaroja tai niihin verrattavissa olevia jälkimarkkinakelpoisia arvopapereita sekä käyttämättömiä valmiusluottoja (tililuotot mukaan lukien) riittävästi kattamaan kaikki 12 seuraavan kuukauden aikana erääntyvät lainat. Kuitenkin likvidien varojen ja käyttämättömien valmiusluottolimiittien tulee aina olla vähintään 500 miljoonaa euroa.
Vuoden 2009 lopussa 12 seuraavan kuukauden aikana erääntyviä lainoja oli yhteensä 857 miljoonaa euroa (2008: 980), likvidit varat olivat 890 miljoonaa euroa (2008: 1 321) mukaan lukien OAO Fortumin pankkitalletukset 626 miljoonaa euroa (2008: 1 014). Luottolimiittien yhteismäärä oli 2 911 miljoonaa euroa (2008: 2 906), joista 2 911 miljoonaa euroa (2008: 2 306) oli käyttämättömiä valmiusluottoja.
| milj. euroa | 2009 |
|---|---|
| 2010 | 857 |
| 2011 | 626 |
| 2012 | 499 |
| 2013 | 558 |
| 2014 | 1 146 |
| 2015 ja myöhemmin | 3 173 |
| Yhteensä | 6 859 |
| milj. euroa | Kokonais määrä |
Nostettu määrä |
Jäljellä |
|---|---|---|---|
| Likvidit varat | |||
| Rahat ja pankkisaamiset | 493 | ||
| Pankkitalletukset yli kolme kuukautta | 397 | ||
| Yhteensä | 890 | ||
| joista Venäjällä (OAO Fortum) |
632 | ||
| Luottolimiitit | |||
| 1 200 miljoonan euron syndikoitu luottolimiitti | 1 200 | - | 1 200 |
| 1 500 miljoonan euron syndikoitu luottolimiitti | 1 500 | - | 1 500 |
| Luotolliset tilit | 211 | - | 211 |
| Yhteensä | 2 911 | - | 2 911 |
| Luottolimiitit (ei sitoumuksia) | |||
| Fortum Oyj, yritystodistusohjelma 500 milj. euroa | 500 | 78 | 422 |
| Fortum Oyj, yritystodistusohjelma 5 000 milj. SEK | 488 | 172 | 316 |
| Fortum Oyj, EMTN-ohjelma 5 000 milj. euroa | 5 000 | 4 166 | 834 |
| Yhteensä | 5 988 | 4 416 | 1 572 |
Likvidit varat 890 miljoonaa euroa (2008: 1 321), sisältäen OAO Fortumin pankkitalletuksia 626 miljoonaa euroa (2008: 1 014), jotka on korvamerkitty käytettäväksi Venäjän investointiohjelmaan, joka nostaa tuotantokapasiteettia. Vuoden 2009 lopussa näistä talletuksista 587 miljoonaa euroa (2008: 504) oli euromääräisiä ja 39 miljoonaa euroa (2008: 510) oli Venäjän ruplamääräisiä talletuksia.
| Kokonais | Nostettu | ||
|---|---|---|---|
| milj. euroa | määrä | määrä | Jäljellä |
| Likvidit varat | |||
| Rahat ja pankkisaamiset | 733 | ||
| Pankkitalletukset yli kolme kuukautta | 588 | ||
| Yhteensä | 1 321 | ||
| joista Venäjällä (OAO Fortum) |
1 020 | ||
| Luottolimiitit | |||
| 1 200 miljoonan euron syndikoitu luottolimiitti | 1 200 | - | 1 200 |
| 1 500 miljoonan euron syndikoitu luottolimiitti | 1 500 | 600 | 900 |
| Luotolliset tilit | 206 | - | 206 |
| Yhteensä | 2 906 | 600 | 2 306 |
| Luottolimiitit (ei sitoumuksia) | |||
| Fortum Oyj, yritystodistusohjelma 500 milj. euroa | 500 | 172 | 328 |
| Fortum Oyj, yritystodistusohjelma 5 000 milj. SEK | 460 | 285 | 175 |
| Fortum Oyj, EMTN-ohjelma 5 000 milj. euroa | 5 000 | 2 918 | 2 082 |
| Yhteensä | 5 960 | 3 375 | 2 585 |
Alla esitetyt määrät ovat korollisten velkojen sekä korko- ja valuuttajohdannaisten diskonttaamattomia kassavirtoja ja näistä kahdesta ryhmästä odotettuja kassavirtoja (tulevat koronmaksut ja lyhennykset).
| 31.12.2009 | 31.12.2008 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Alle | 1–5 | Yli 5 | Alle | 1–5 | Yli 5 | |||
| milj. euroa | 1 vuosi | vuotta | vuotta Yhteensä | 1 vuosi | vuotta | vuotta Yhteensä | ||
| Korolliset velat | 1 106 | 3 697 | 3 752 | 8 555 | 1 271 | 5 016 | 2 524 | 8 811 |
| Korko- ja valuuttajohdannaisiin liittyvät velat |
6 347 | 1 795 | 265 | 8 407 | 5 046 | 1 858 | 60 | 6 964 |
| Korko- ja valuuttajohdannaisiin liittyvät saamiset |
–6 310 –1 832 | –256 –8 398 –5 490 –2 027 | –59 –7 576 | |||||
| Netto | 1 143 | 3 660 | 3 761 | 8 564 | 827 | 4 847 | 2 525 | 8 199 |
Korolliset velat sisältävät lainat Valtion ydinjätehuoltorahastolta ja Teollisuuden Voima Oyj:ltä 774 miljoonaa euroa (2008: 708). Nämä lainat uusitaan vuosittain ja korkotuotot näistä lainoista on laskettu kymmenelle vuodelle tässä taulukossa.
˭ Lisätietoja lainoista Valtion ydinjätehuoltorahastolta sekä Teollisuuden Voima Oyj:ltä, katso liitetieto 33 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat, sivulta 163.
Treasuryn riskipolitiikassa määrätään, että velkasalkun keskimääräisen duraation on oltava aina 12–24 kuukautta ja että korkojen muutokset eivät saa vaikuttaa konsernin nettokorkomenoihin seuraavien liukuvien 12 kuukauden jaksolla enemmän kuin 60 miljoonaa euroa. Koronhallintastrategioita arvioidaan ja kehitetään näiden valtuuksien puitteissa, jotta löydetään optimaalinen suhde riskien ja rahoituskustannusten välillä.
Vuoden 2009 lopussa Fortumin velkasalkun (johdannaiset mukaan lukien) keskimääräinen duraatio oli 1,8 vuotta (2008: 1,6). Noin 62 % (2008: 64 %) velkasalkusta oli vaihtuvakorkoisia tai seuraavien 12 kuukauden aikana jälleenrahoitettavia kiinteäkorkoisia lainoja. 31.12.2009 korkotason yhden prosenttiyksikön suuruisen muutoksen vaikutus velkasalkun nykyarvoon oli 120 miljoonaa euroa (2008: 88). Virtariski, joka lasketaan ennusteen perusversion nettokorkokulujen ja ääritapausennusteen erotuksena Fortumin velkasalkulle seuraavan 12 kuukauden aikana, oli 23 miljoonaa euroa (2008: 19).
Lainojen ja johdannaisten keskikorko 31.12 2009 oli 3,4 % (2008: 4,7 %). Lainojen ja johdannaisten keskikorko vuonna 2009 oli 3,7 % (2008: 5,3 %).
Fortumin politiikkana on suojata huomattavat transaktioriskit, jotta vältyttäisiin tuloslaskelman kurssieroilta. Suojaus tapahtuu pääasiassa termiinisopimuksilla. Translaatiopositio syntyy kun konserniyhtiöiden, joiden kotivaluutta on muu kuin euro, tulokset ja taseet konsolidoidaan euroiksi (Fortumissa tämä tarkoittaa pääasiassa yhtiöitä Ruotsissa, Venäjällä, Norjassa ja Puolassa). Tätä positiota ei suojata, koska pääosaa näistä omistuksista pidetään Fortum-konsernin pitkäaikaisina strategisina sijoituksina.
Valuuttariskin määrittelyssä käytetään Value-at-Risk-laskelmaa (VaR) yhden päivän jaksolle 95 %:n luotettavuustasolla transaktiopositiolle ja viiden päivän jaksolle 95 %:n luotettavuustasolla translaatiopositiolle. Transaktioriskin Value-at-Risk-raja on 5 miljoonaa euroa. 31.12.2009 avoimet transaktiopositio ja translaatiopositio olivat 42 miljoonaa euroa (2008: 38) ja 3 880 miljoonaa euroa (2008: 4 060). Transaktioposition VaR oli 0 (2008: 0) ja translaatiopositiolle laskettu VaR, johon ei ole otettu mukaan Hafslundin omistamien Renewable Energy Corporation (REC) -yhtiön osakkeiden käyvän arvon muutosta, oli 53 miljoonaa euroa (2008: 75).
˭ Lisätietoja Hafslundin osakeomistuksen käsittelystä liitetiedossa 22 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin, sivulla 152.
| 31.12.2009 | 31.12.2008 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Netto | Suojaus Avoin positio | Netto | Suojaus Avoin positio | ||
| SEK | 6 051 | –6 051 | 0 | 5 402 | –5 402 | 0 |
| USD | –163 | 163 | 0 | –115 | 115 | 0 |
| NOK | 227 | –226 | 1 | 312 | –312 | 0 |
| Muut | 154 | –197 | –43 | 216 | –254 | –38 |
| Yhteensä | 6 269 | –6 311 | –42 | 5 815 | –5 853 | –38 |
Lisäksi OAO Fortum suojaa euromääräisiä investointejaan 587 miljoonan euron (2008: 504) eurotalletuksilla, joihin sovelletaan kassavirtasuojauslaskentaa Fortumkonsernissa.
Transaktiopositio koostuu jo sovituista tai ennustetuista valuuttamääräisistä eristä ja kassavirroista. Transaktiopositio jaetaan tase- ja kassavirtapositioihin. Tasepositiossa ovat valuuttamääräiset saamiset ja velat kuten talletukset ja lainat sekä myyntisaamiset ja ostovelat muussa kuin yhtiön kotivaluutassa. Kassavirtapositiossa on tulevia ennustettuja tai sovittuja valuuttamääräisiä kassavirtoja, jotka syntyvät liiketoimintojen myynneistä, ostoista tai investoinneista.Transaktioposition nettoero kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin, kun ne liittyvät rahoituseriin, ja kun ne liittyvät myyntisaamisiin ja ostovelkoihin, ne kirjataan liikevoittoon sisältyviin eriin. Kassavirran suojauslaskennan vaatimukset täyttävät kaupat kirjataan omaan pääomaan.
Fortumin politiikan mukaan tasepositiot suojataan, jotta vältetään tuloslaskelman kurssierot. Ulkoinen rahoitus on pääasiallisesti euromääräistä, joten konsernin tasepositio liittyy lähinnä ruotsalaisten tytäryhtiöiden rahoittamiseen. Taseposition suojauksiin Fortum ei sovella suojauslaskentaa, koska tulosvaikutukset netottuvat tuloslaskelmassa.
Sovitut kassavirtaerät suojataan, jotta vältytään tulevien kassavirtojen vaihteluilta. Suojaukseen käytetään yleensä valuuttajohdannaisia, jotka kohdistetaan alla olevan kassavirran eräpäivän mukaan. Fortumilla on sekä kassavirtasuojauksia, joihin sovelletaan suojauslaskentaa, että suojauksia, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa IFRS:n mukaisesti. Kassavirran suojaukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa suojaavat etupäässä sähköjohdannaisia. Suojaukset, jotka eivät ole erääntyneet, aiheuttavat tuloslaskelman volatiliteettia.
| 31.12.2009 | 31.12.2008 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Investointi | Suojaus Avoin positio | Investointi | Suojaus Avoin positio | ||||
| RUB | 2 614 | - | 2 614 | 2 634 | - | 2 634 | ||
| SEK | 690 | –85 | 605 | 803 | - | 803 | ||
| NOK | 443 | - | 443 | 435 | - | 435 | ||
| PLN | 118 | - | 118 | 114 | - | 114 | ||
| Muut | 174 | –74 | 100 | 140 | –66 | 74 | ||
| Yhteensä | 4 039 | –159 | 3 880 | 4 126 | –66 | 4 060 |
Translaatiopositio sisältää nettoinvestoinnit ulkomaisiin tytär- ja osakkuusyhtiöihin. Konsolidoinnissa ulkomaisten yhtiöiden vuonna 2009 nettoinvestointien muuntamisesta syntyvät kurssierot kirjataan omaan pääomaan. Ruotsin ja Norjan kruunun sekä Venäjän ruplan muuntoeron nettomuutos vuonna 2009 vaikutti konsernin emoyhtiön omistajille kuuluvaan omaan pääomaan 27 miljoonaa euroa (2008: –680). Norjan kruunumäärään sisältyy Hafslundin omistamien Renewable Energy Corporation (REC) -yhtiön osakkeiden käyvän arvon muutos 89 miljoonaa euroa (2008: 126).
| Nimellismäärä Erääntymisprofiili |
Käypä arvo | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Alle 1 | 1-5 | Yli 5 | Posi | Nega | |||
| milj. euroa | vuosi | vuotta | vuotta Yhteensä | tiivinen | tiivinen | Netto | |
| Valuuttatermiinit | 4 663 | 1 671 | - | 6 334 | 43 | 166 | –123 |
| Koronvaihtosopimukset | 1 536 | 1 012 | 1 447 | 3 995 | 99 | 58 | 41 |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset | 911 | 543 | - | 1 454 | 95 | 30 | 65 |
| Korkotermiinit | - | - | - | - | - | - | - |
| Yhteensä | 7 110 | 3 226 | 1 447 11 783 | 237 | 254 | –17 | |
| Pitkäaikaisia | 139 | 85 | 54 | ||||
| Lyhytaikaisia | 98 | 169 | –71 |
| Nimellismäärä | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Erääntymisprofiili | Käypä arvo | ||||||
| milj. euroa | Alle 1 vuosi |
1–5 vuotta |
Yli 5 | vuotta Yhteensä | Posi tiivinen |
Nega tiivinen |
Netto |
| Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus |
159 | - | - | 159 | - | 3 | -3 |
| Kassavirran suojaus valuuttajohdannaisilla |
167 | 102 | - | 269 | 6 | 4 | 2 |
| Valuuttajohdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa 1) |
4 337 | 1 569 | - | 5 906 | 37 | 159 | –122 |
| Valuuttatermiinit yhteensä | 4 663 | 1 671 | - | 6 334 | 43 | 166 | –123 |
| Käyvän arvon suojaus korkojohdannaisilla |
- | 450 | 1 050 | 1 500 | 59 | - | 59 |
| Kassavirran suojaus korkojohdannaisilla | 65 | 146 | 97 | 308 | - | 12 | –12 |
| Korkojohdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa 1) |
1 471 | 416 | 300 | 2 187 | 40 | 46 | –6 |
| Koronvaihtosopimukset yhteensä | 1 536 | 1 012 | 1 447 | 3 995 | 99 | 58 | 41 |
| Korko- ja valuuttajohdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa 1) |
911 | 543 | - | 1 454 | 95 | 30 | 65 |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset yhteensä |
911 | 543 | - | 1 454 | 95 | 30 | 65 |
| Yhteensä | 7 110 | 3 226 | 1 447 11 783 | 237 | 254 | –17 |
1)Koostuu sopimuksista, jotka eivät täytä suojauslaskennan edellytyksiä.
| Nimellismäärä Erääntymisprofiili |
Käypä arvo | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Alle 1 vuosi |
1–5 vuotta |
Yli 5 | vuotta Yhteensä | Posi tiivinen |
Nega tiivinen |
Netto |
| Valuuttatermiinit | 4 200 | 321 | - | 4 521 | 400 | 30 | 370 |
| Koronvaihtosopimukset | 1 130 | 1 171 | 692 | 2 993 | 43 | 55 | –12 |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset | 769 | 1 471 | - | 2 240 | 233 | 15 | 218 |
| Korkotermiinit | 184 | 46 | - | 230 | 1 | 1 | 0 |
| Yhteensä | 6 283 | 3 009 | 692 | 9 984 | 677 | 101 | 576 |
| Pitkäaikaisia | 223 | 69 | 154 | ||||
| Lyhytaikaisia | 454 | 32 | 422 |
| Nimellismäärä | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Erääntymisprofiili | Käypä arvo | |||||||
| Alle | 1–5 | Yli 5 | Posi | Nega | ||||
| milj. euroa | 1 vuosi | vuotta | vuotta Yhteensä | tiivinen | tiivinen | Netto | ||
| Ulkomaiseen yksikköön tehdyn | ||||||||
| nettosijoituksen suojaus | 73 | - | - | 73 | 0 | 0 | 0 | |
| Kassavirran suojaus valuuttajohdannaisilla | 287 | 70 | - | 357 | 16 | 4 | 12 | |
| Valuuttajohdannaiset, joihin ei sovelleta | ||||||||
| suojauslaskentaa 1) | 3 840 | 251 | - | 4 091 | 384 | 26 | 358 | |
| Valuuttatermiinit yhteensä | 4 200 | 321 | - | 4 521 | 400 | 30 | 370 | |
| Käyvän arvon suojaus korkojohdannaisilla | - | - | 300 | 300 | 16 | - | 16 | |
| Kassavirran suojaus korkojohdannaisilla | 1 043 | 62 | 92 | 1 197 | 0 | 16 | –16 | |
| Korkojohdannaiset, joihin ei sovelleta | ||||||||
| suojauslaskentaa 1) | 271 | 1 155 | 300 | 1 726 | 28 | 40 | –12 | |
| Koronvaihtosopimukset yhteensä | 1 314 | 1 217 | 692 | 3 223 | 44 | 56 | –12 | |
| Korko- ja valuuttajohdannaiset, joihin ei | ||||||||
| sovelleta suojauslaskentaa 1) | 769 | 1 471 | - | 2 240 | 233 | 15 | 218 | |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset | ||||||||
| yhteensä | 769 | 1 471 | - | 2 240 | 233 | 15 | 218 | |
| Yhteensä | 6 283 | 3 009 | 692 | 9 984 | 677 | 101 | 576 |
1)Koostuu sopimuksista, jotka eivät täytä suojauslaskennan edellytyksiä.
Käteisenä selvitettäviä osaketermiinejä käytetään suojausinstrumentteina Fortumkonsernin pitkän ajan osakekannustinjärjestelmässä suojaamaan Fortumin osakkeen hintariskiä. Tässä esitetyt määrät ovat osakejohdannaisten diskonttaamattomia arvoja. Osaketermiinit erääntyvät 1–3 vuoden kuluessa.
˭ Katso liitetieto 29 Henkilöstön vuosipalkkiojärjestelmä, henkilöstörahasto ja kannustinohjelmat, sivulta 157, jossa on lisätietoja konsernin osakekannustinjärjestelmään liittyen.
| 31.12.2009 | 31.12.2008 | |||
|---|---|---|---|---|
| Netto käypä | Netto käypä | |||
| milj. euroa | Nimellisarvo | arvo | Nimellisarvo | arvo |
| Osaketermiinit | 24 | 21 | 37 | 24 |
Kaikkien vastapuolien kanssa tehdyt sopimukset altistavat Fortumin luottoriskille. Fortumilla on prosessi ja toimintamalli, jolla luottoriskit pidetään hyväksyttävällä tasolla. Kaikkia suurimpia riskipositioita valvotaan keskitetysti hyväksyttyjä vastapuolilimiittejä vastaan, joiden hyväksymistasot on määritetty konsernin luotto-ohjeissa. Vastapuolten luottokelpoisuutta seurataan ja niistä raportoidaan säännöllisesti.
Johdannaisiin liittyvät vastapuoliriskipositiot ovat usein hyvin volatiileja, koska markkina-arvot muuttuvat nopeasti ja sen vuoksi niitä seurataan aktiivisesti. Valuutta- ja korkojohdannaisten kauppa on rajoitettu hyvän luottoluokituksen (investment grade) omaaviin pankkeihin ja rahoituslaitoksiin. Kaikkien näiden vastapuolien kanssa on voimassa puitesopimukset, kuten ISDA, joissa on netotusoikeudet. Valtaosa konsernin hyödykejohdannaisista selvitetään pörssin, kuten Nord Poolin, kautta, mutta OTC-markkinoilla selvitys tapahtuu suoraan sopimusvastapuolten kanssa. Näiden osalta kauppaa käydään vain sellaisten vastapuolien kanssa, jotka ovat markkinoilla aktiivisia ja joilla on hyvä luottokelpoisuus. Vastapuolista valtaosan kanssa on voimassa puitesopimukset, kuten ISDA, FEMA ja EFET, joissa on netotusoikeudet. Jos kaupankäyntiä on vastapuolen kanssa, jolla ei ole limiittiä tai riskiposition katsotaan nousevan liian suureksi vastapuolen luottokelpoisuus huomioon ottaen, vaaditaan vastapuolelta takuut. Emoyhtiötakaus vaaditaan sellaisilta tytäryhtiöiltä, joiden kanssa käydään kauppaa ja joilla ei ole riittävää luottokelpoisuutta erillisyhtiönä.
Pankkeihin liittyvää luottoriskiä valvotaan aktiivisesti, koska rahoituslaitosten luottokelpoisuus voi heiketä nopeasti. Tämä on tullut selväksi osana rahoituskriisiä vuoden 2008 ja 2009 aikana. Vaikutus voi olla negatiivinen myös venäläisten rahoituslaitosten luottokelpoisuuteen, kun likviditeetti ja rahoitus voi nopeasti huveta ulkomaisten sijoittajien vetäytyessä kehittyviltä markkinoilta. Fortum, kuten mikä tahansa pääomaintensiivinen liiketoiminta, on altistunut rahoitusriskille ja näin OAO Fortumin hankinnan myötä myös Venäjällä. Kun mahdollista, positiot on keskitetty pääyhteistyöpankkeihin, joilla nähdään olevan hyvä luottokelpoisuus ja tärkeä rooli rahoitusmarkkinoiden vakaudessa ko. maissa. Venäjällä pankkitakuita on käytetty varmistamaan OAO Fortumin investointiohjelmaan liittyviä positioita. Jos toimittaja ei kykene täyttämään sitoumuksiaan, takaukset kattavat ennakkomaksut ja puuttuvat suoritukset. Näiden takausten myöntäjät ovat pankkeja, joilla on vahva paikallinen läsnäolo ja toimittajien tuntemus. Näiden pankkien luottokelpoisuutta sekä takauksista syntyviä positioita seurataan tarkasti.
Vähittäis- ja tukkuliiketoiminnan luottoriski on hyvin hajautettua suurelle määrälle yksityisiä kuluttajia ja teollisia yrityksiä eri maantieteellisillä alueilla.
Alla on esitetty vastapuolittain korolliset saatavat mukaan lukien leasing saatavat, pankkitalletukset ja johdannaisinstrumentit, jotka käsitellään taseessa saamisina.
| 2009 | 2008 | |||
|---|---|---|---|---|
| josta | josta | |||
| milj. euroa | Tasearvo | erääntynyt | Tasearvo | erääntynyt |
| Saamiset yhtiöiltä, joilla hyvä luottokelpoisuus | ||||
| (investment grade) | 986 | - | 1 873 | - |
| Sähköpörssit | 10 | - | 273 | - |
| Osakkuusyhtiöt | 868 | - | 704 | - |
| Muut | 193 | - | 395 | - |
| Yhteensä | 2 057 | - | 3 245 | - |
Saamiset yhtiöiltä, joilla on hyvä luottokelpoisuus (investment grade), sisältävät pankkitalletuksia 736 miljoonaa euroa (2008: 1 183), korko- ja valuuttajohdannaiset käypään arvoon 237 miljoonaa euroa (2008: 677) ja sähkö-, hiili- ja öljyjohdannaisia käypään arvoon 13 miljoonaa euroa (2008: 13). Saatavat sähköpörsseiltä on Nord Pool -johdannaisten käypä arvo. Saatavat osakkuusyhtiöiltä sisältävät lainasaamisia 852 miljoonaa euroa (2008: 659) ja sähköjohdannaisten käypiä arvoja 16 miljoonaa euroa (2008: 45). Muut saatavat muodostuvat lainasaamisista ja muista korollisista saatavista 15 miljoonaa euroa (2008: 59), pankkitalletuksista 0 miljoonaa euroa (2008: 61) ja rahoitusleasingsaatavista 77 miljoonaa euroa (2008: 81) sekä sähkö-, hiili- ja öljyjohdannaisten käyvistä arvoista 101 miljoonaa euroa (2008: 194).
Oheisissa taulukoissa näkyy pankkitalletuksien ja johdannaisten käypien arvojen jakautuminen luottoluokkiin.
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Vastapuolet ulkopuolisten luottoluokitusten mukaan (Standard & Poor's ja/tai Moody's) |
||
| Hyvä luottokelpoisuus (investment grade) | ||
| AAA | - | - |
| AA+/AA/AA– | 218 | 354 |
| A+/A/A– | 80 | 100 |
| BBB+/BBB/BBB– | 438 | 729 |
| Hyvä luottokelpoisuus (investment grade) yhteensä | 736 | 1 183 |
| Alemmat luottoluokitukset | 0 | - |
| Vastapuolet ilman ulkopuolista luottoluokitusta (Standard & Poor's ja/tai Moody's ) |
- | 61 |
| Yhteensä | 736 | 1 244 |
Ylläolevien pankkitalletusten lisäksi, rahaa pankkitileillä oli yhteensä 154 miljoonaa euroa 31.12.2009 (2008: 77).
| 2009 | 2008 | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| milj.euroa | Saamiset | Nettosumma | Saamiset | Nettosumma | |
| Vastapuolet ulkopuolisten luottoluokitusten mukaan (Standard & Poor's ja/tai Moody's) |
|||||
| Hyvä luottokelpoisuus (investment grade) | |||||
| AAA | - | - | - | - | |
| AA+/AA/AA– | 98 | 28 | 329 | 266 | |
| A+/A/A– | 139 | 76 | 348 | 326 | |
| BBB+/BBB/BBB– | 0 | 0 | - | - | |
| Hyvä luottokelpoisuus (investment grade) yhteensä |
237 | 104 | 677 | 592 | |
| Vastapuolet ilman ulkopuolista luottoluokitusta (Standard & Poor's ja/tai Moody's ) |
0 | 0 | 0 | 0 | |
| Yhteensä | 237 | 104 | 677 | 592 |
| 2009 | 2008 | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| milj.euroa | Saamiset | Nettosumma | Saamiset | Nettosumma | |
| Vastapuolet ulkopuolisten luottoluokitusten mukaan (Standard & Poor's ja/tai Moody's) |
|||||
| Hyvä luottokelpoisuus (investment grade) | |||||
| AAA | - | - | - | - | |
| AA+/AA/AA– | 0 | 0 | 1 | 1 | |
| A+/A/A– | 13 | 6 | 6 | 0 | |
| BBB+/BBB/BBB– | - | - | 6 | 5 | |
| Hyvä luottokelpoisuus (investment grade) yhteensä |
13 | 6 | 13 | 6 | |
| Alemmat luottoluokitukset kuin hyvä luottokelpoisuus (investment grade) |
|||||
| BB+/BB/BB– | 2 | 2 | 4 | 4 | |
| B+/B/B– | - | - | - | - | |
| Alle B– | - | - | - | - | |
| Alemmat luottoluokitukset kuin hyvä luottokelpoisuus (investment grade) yhteensä |
2 | 2 | 4 | 4 | |
| Osakkuusyhtiöt yhteensä | 16 | 1 | 45 | 36 | |
| Vastapuolet ilman ulkopuolista luottoluokitusta Standard & Poor's:lta ja/tai Moody's:lta |
|||||
| Valtiot ja kunnat | 11 | 7 | 6 | 3 | |
| Fortum luokitus 5 - alin riski | 76 | 50 | 131 | 93 | |
| Fortum luokitus 4 - alhainen riski | 7 | 2 | 40 | 35 | |
| Fortum luokitus 3 - normaali riski | - | - | - | - | |
| Fortum luokitus 2 - korkea riski | - | - | - | - | |
| Fortum luokitus 1 - korkein riski | - | - | - | - | |
| Ei luokitusta | 5 | 2 | 13 | 13 | |
| Ei ulkopuolista luokitusta yhteensä | 99 | 61 | 190 | 144 | |
| Sähkö-, hiili- ja öljyjohdannaiset yhteensä | 130 | 70 | 252 | 190 |
Johdannaissaamiset ovat positiivisten käypien arvojen summa. Nettosumma sisältää myös negatiiviset käyvät arvot, jos netotussopimus on voimassa ko. vastapuolen kanssa tai netotus on lain mukaan mahdollista. Kun nettosumma on pienempi kuin nolla, se ei ole mukana. Jos on olemassa emoyhtiötakaus, näytetään positio takauksen antajan mukaan.
Kaikilla valuutta- ja korkojohdannaisvastapuolilla ja pääosalla pankkitalletusvastapuolista on ulkopuolisten luottoluokittajien Standard & Poor'sin ja/tai Moody's luokitus. Yllä oleva luokitusskaala on Standard & Poor'sin mukainen. Vastapuolille, joilla ei ole kuin Moody'sin luokitus, luokitus on muutettu vastaamaan Standard & Poor'sin luottoluokitusta.
Sähkö-, hiili- ja öljyjohdannaismarkkinoilla on paljon vastapuolia, joilla ei ole Standard & Poor'sin tai Moody'sin luokista. Niille Fortum antaa oman sisäisen luokituksen. Sisäinen luokitus perustuu muiden ulkoisten luottoluokittelijoiden luokituksiin. Asiakastiedon riskiluokituksia käytetään vastapuolille Suomessa, Creditinformin
luokitusta Norjassa, UC:n (Upplysningscentralen) riski-indikaattoria Ruotsissa ja muiden osalta Dun&Bradstreetin luokituksia. Valtioita ja kunnallisia laitoksia ei tyypillisesti luokitella ja ne näytetään erikseen. Tämä luokka ei sisällä kuntien tai valtion omistamia yhtiöitä. Ne vastapuolet, joilla ei ole ollenkaan luokitusta, näytetään "Ei luokitusta" rivillä.
Fortum haluaa, että sillä on varovainen ja tehokas pääomarakenne, joka samalla mahdollistaa sen strategian toteuttamisen. Fortum valvoo pääomarakennettaan perustuen Korollinen nettovelka/käyttökate (EBITDA) -tunnuslukuun. Nettovelka lasketaan siten, että korollisesta velasta vähennetään likvidit varat. Käyttökate (EBITDA) lasketaan lisäämällä poistot ja arvonalentumiset liikevoittoon. Vuonna 2009 ja 2008 tavoitepääomarakenne määritellään nettovelan ja käyttökatteen suhteella 3,0–3,5.
Käyttöomaisuusinvestoinnit, yrityshankinnat, osingonjaot, omien osakkeiden takaisinostot ja pääoman palautukset ovat tapoja päästä tavoitepääomarakenteeseen. Fortum Oyj:n tarkoituksena on maksaa osinkona keskimäärin 50–60 % edellisen vuoden nettotuloksesta.
Moody'sin ja Standard & Poor'sin Fortumille antamat pitkän aikavälin luottoluokitukset olivat A2 (vakaa) ja A (vakaa).
| milj. euroa | Liite | 2009 | 2008 |
|---|---|---|---|
| Korollinen velka | 31 | 6 859 | 7 500 |
| Vähennetään: Likvidit varat | 27 | 890 | 1 321 |
| Nettovelka | 5 969 | 6 179 | |
| Liikevoitto | 1 782 | 1 963 | |
| Lisätään: Poistot ja arvonalentumiset | 510 | 515 | |
| Käyttökate (EBITDA ) |
2 292 | 2 478 | |
| Nettovelka / käyttökate (EBITDA ) |
2,6 | 2,5 |
Lokakuussa 2009 Fortum organisoi liiketoimintarakenteensa uudelleen neljään liiketoimintadivisioonaan ja neljään esikuntatoimintoon. Muutoksen tavoitteena on parantaa organisaation tehokkuutta ja selkeyttää tulosvastuullisuutta ja samalla yksinkertaistaa sen rakennetta.
Uudet divisioonat ovat Power, Heat, Russia sekä Electricity Solutions and Distribution. IFRS:n mukaan raportoitavat segmentit on nimetty vastaavasti. Electricity Solutions and Distribution-divisioona on jaettu läpinäkyvyyden lisäämiseksi kahdeksi raportointisegmentiksi, Distribution ja Markets.
Fortumin liiketoiminnot on organisoitu neljään divisioonaan ja neljään esikuntatoimintoon. Esikuntatoiminnot ovat Talous, Konsernin yhteiskuntasuhteet ja kestävä kehitys, Konsernin henkilöstöyksikkö sekä Konsernin strategia ja Tutkimus ja Kehitys (T&K). Esikuntatoiminnot ovat solmineet palvelusopimukset divisioonien kanssa.
Konsernin raportoitavat segmentit ovat:
Power-segmenttiin kuuluvat Fortumin sähköntuotanto muualla kuin Venäjällä, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten käyttö, kunnossapito ja kehitys sekä asiantuntijapalvelut sähköntuottajille pohjoismaisilla ja valikoiduilla kansainvälisillä markkinoilla. Power myy tuottamansa sähkön pääsääntöisesti pohjoismaiselle sähköpörssi Nord Poolille.
Heat tuottaa kaukolämpöä, kylmäenergiaa, prosessihöyryä ja jätteenpolttolaitoksissa tuotettua energiaa teollisille asiakkaille, kunnille ja loppukäyttäjille Pohjoismaissa, Baltian maissa ja Puolassa. Heat-segmentti myy myös sähköä yhdistetyistä sähkön ja lämmön tuotantolaitoksistaan (CHP) Pohjoismaiseen sähköpörssiin Nord Pooliin.
Distribution on vastuussa luotettavasta ja varmasta sähkönjakelusta pohjoismaisille ja virolaisille asiakkailleen. Fortum omistaa ja käyttää jakelu- ja alueverkkoja sekä jakaa sähköä kaikkiaan noin 1,6 miljoonalle asiakkaalle Ruotsissa, Suomessa, Norjassa ja Virossa. Sähkönjakelun katsotaan ja hyväksytään olevan tiukasti säännelty toimiala ja siksi sitä valvovat kansalliset energiaviranomaiset. Valvonnan mallit ja periaatteet sekä näkemykset kohtuullisista tariffeista vaihtelevat maittain.
Markets vastaa energiaratkaisujen tarjoamisesta 1,2 miljoonalle asiakkaalle Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Markets-segmentti ostaa sähkönsä Nord Poolista ja myy sen edelleen kotitalouksille ja yritysasiakkaille sekä muille pohjoismaisille sähkön vähittäismyyjille. Varsinaisen sähkönmyynnin lisäksi Markets tarjoaa kattavia riskien- ja salkunhallintaratkaisuja yritysasiakkaille. Sähkönjakelu Pohjoismaissa vapautettiin säännöstelystä vuonna 1995, mikä tarkoittaa että asiakkaat voivat vapaasti vaihtaa sähköntoimittajaa.
Russia-segmentti perustuu yhteen maantieteelliseen alueeseen, Venäjään, ja siihen sisältyvät sähkön sekä lämmön tuotanto ja myynti Venäjällä. Russia-segmentti sisältää pääasiassa venäläisen yhtiön OAO Fortumin, joka on yhdistelty konsernitilinpäätökseen 31.3.2008 alkaen, sekä osakeomistuksen TGC-1 -osakkuusyhtiössä.
Muut-segmentti sisältää pääasiassa osakeomistuksen Hafslund ASA osakkuusyhtiössä ja esikuntatoiminnot. Esikuntatoiminnot laskuttavat divisioonia solmittujen palvelusopimusten perusteella.
Tavoiteasetanta, seuranta ja resurssien allokointi konsernin suoritusjohtamisprosessissa perustuvat pääasiassa liiketoimintayksiköiden vertailukelpoiseen liikevoittoon sisältäen osakkuusyhtiötulokset, ja vertailukelpoiseen sidotun pääoman tuottoon. Fortum esittää segmenteittäin liikevoiton ja vertailukelpoisen liikevoiton sekä sidotun pääoman tuoton ja vertailukelpoisen sidotun pääoman tuoton.
Segmenttien konsolidointi perustuu samoihin periaatteisiin kuin koko konsernin yhdistely. Vertailukelpoinen liikevoitto esitetään, jotta segmentin toiminnan tuloksesta saataisiin parempi kuva. Seuraavat erät oikaistaan liikevoitosta, kun lasketaan vertailukelpoinen liikevoitto:
Segmentin sidottu pääoma koostuu pääasiassa korottomista varoista ja veloista, kuten aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä, aineettomista hyödykkeistä, osakkuusyrityssijoituksista, vaihto-omaisuudesta, toimintaan liittyvistä siirtyvistä eristä sekä myyntisaamista ja muista saamisista ja veloista. Sidottuun pääomaan sisältyy myös Fortumin rahasto-osuus Valtion ydinjätehuoltorahastossa, ydinvoimaan liittyvät varaukset, eläkevaraukset ja muut varaukset sekä IAS 39 -standardin mukaan suojauslaskennan piiriin kuulumattomien tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käypään arvoon arvostamisesta johtuvat varat ja velat.
Segmentin sidottuun pääomaan eivät sisälly korolliset saamiset ja velat eivätkä niihin liittyvät siirtyvät erät, tuloverot ja laskennalliset verot eivätkä IAS 39 -standardin mukaan suojauslaskennan piiriin kuuluvat tulevia kassavirtoja suojaavien johdannaisten käypään arvoon arvostamisesta johtuvat varat ja velat.
Jotta segmentin vertailukelpoinen sidottu pääomaa vastaa vertailukelpoista liikevoittoa, sitä oikaistaan IAS 39 -standardin mukaan suojauslaskennan piiriin kuulumattomilla varoilla ja veloilla, jotka syntyvät tulevia kassavirtoja suojaavien erien arvostamisesta käypään arvoon.
Bruttoinvestoinnit osakkeisiin sisältävät investoinnit tytäryritysosakkeisiin, osakkuusyrityksien osakkeisiin ja muihin myytävissä oleviin osakkeisiin. Investoinneista tytäryritysosakkeisiin on vähennetty tytäryrityksen rahavarat ja niihin on lisätty hankitun yrityksen korolliset velat.
˭ Katso myös tunnuslukujen laskentakaavat, keskeiset taloudelliset tunnusluvut sekä keskeiset toiminnalliset tunnusluvut sivulta 174.
˭ Segmenttien tiedot vuosineljänneksittäin löytyvät Fortumin internetsivuilta www.fortum. fi/sijoittajat.
Power-segmentti myy kaiken tuottamansa sähkön Nord Pooliin ja Markets-segmentti ostaa kaiken sähkönsä Nord Poolista. Myyntien eliminoinnit sisältävät ostot ja myynnit Nord Poolin kanssa, jotka netotetaan konsernitasolla tuntiperusteisiin myynteihin ja ostoihin perustuen. Ne esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai netto-ostaja.
Konsernin sisäiset toimitukset vaikuttavat eri segmenttien välisiin myynteihin, kuluihin ja tuloksiin, jotka eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Sisäiset hinnat ovat markkinaperusteiset.
| Tuloslaskelma | Distri | Nord Pool | Elimi | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Power | Heat | bution Markets | Russia | Muut | netotus 1) | noinnit Yhteensä | ||
| Liikevaihto | 2 596 | 1 394 | 800 | 1 449 | 623 | 74 –1 095 | –406 | 5 435 | |
| Josta sisäistä | 231 | 22 | 13 | 68 | - | 72 | –406 | 0 | |
| Liikevaihto konsernin ulkopuolelle |
2 365 | 1 372 | 787 | 1 381 | 623 | 2 –1 095 | 0 | 5 435 | |
| Poistot ja arvonalentumiset |
–93 –162 –164 | –6 | –75 | –10 | –510 | ||||
| Liikevoitto | 1 335 | 248 | 263 | 22 | –26 | –60 | 1 782 | ||
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta |
–35 2) | 30 | 10 | 0 | 20 | –4 | 21 | ||
| Rahoitustuotot ja -kulut (netto) |
–167 | ||||||||
| Tuloverot | –285 | ||||||||
| Tilikauden voitto | 1 351 |
1) Tuntiperusteiset myynnit ja ostot Nord Poolilta netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai netto-ostaja.
2) Osuudet osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta Power-segmentissä sisältää Fortumin osuuden kirjanpitokäsittelyn vaikutuksista osakkuusyhtiöiden osuuksissa suomalaisessa ydinjätehuoltorahastossa –5 miljoonaa euroa. Katso myös liitetieto 33 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat, sivulta 163.
| Distri | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Power | Heat | bution Markets | Russia | Muut Yhteensä | ||
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 1 469 | 227 | 262 | 22 | –26 | –66 | 1 888 |
| Kertaluonteiset erät | 6 | 21 | 1 | 0 | 0 | 1 | 29 |
| Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset |
–81 | 0 | 0 | 0 | - | 5 | –76 |
| Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu |
–59 | - | - | - | - | - | –59 |
| Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät |
–140 | 0 | 0 | 0 | - | 5 | –135 |
| Liikevoitto | 1 335 | 248 | 263 | 22 | –26 | –60 | 1 782 |
˭ Lisätietoa eristä, jotka eivät sisälly vertailukelpoiseen liikevoittoon katso:
| Distri | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Power | Heat | bution Markets | Russia | Muut Yhteensä | ||
| Kuluksi kirjatut epävarmat saamiset | 0 | 0 | –2 | –4 | –5 | - | –11 |
| Aineellisten hyödykkeiden | |||||||
| arvonalentumiset | 0 | 0 | - | - | –2 | –1 | –3 |
| Uudelleenjärjestelykulut | –2 | –2 | 0 | –1 | –5 | –1 | –11 |
Arvonalentumistappiot 11 miljoonaa euroa ja uudelleenjärjestelykulut 11 miljoonaa euroa sisältyvät vertailukelpoiseen liikevoittoon.
| Distri | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Power | Heat | bution Markets | Russia | Muut Yhteensä | ||
| Korottomat varat | 5 113 | 4 062 | 3 535 | 485 | 2 104 | 127 15 426 | |
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä | 863 | 178 | 230 | 12 | 425 | 480 | 2 188 |
| Sidottuun pääomaan sisältyvät varat | 5 976 | 4 240 | 3 765 | 497 | 2 529 | 607 | 17 614 |
| Korolliset saamiset | 943 | ||||||
| Laskennalliset verot | 47 | ||||||
| Muut varat | 347 | ||||||
| Rahavarat | 890 | ||||||
| Varat yhteensä | 19 841 | ||||||
| Sidottuun pääomaan sisältyvät velat | 464 | 454 | 466 | 350 | 281 | 252 | 2 267 |
| Laskennalliset verovelat | 1 750 | ||||||
| Muut velat | 474 | ||||||
| Sidottuun pääomaan sisältyvät velat | 4 491 | ||||||
| Korolliset velat | 6 859 | ||||||
| Oma pääoma | 8 491 | ||||||
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 19 841 |
| Distri | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Power | Heat | bution Markets | Russia | Muut Yhteensä | ||
| Bruttoinvestoinnit osakkeisiin | 57 | 1 | 5 | - | 3 | 1 | 67 |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen | 97 | 358 | 188 | 1 | 215 | 3 | 862 |
| josta aktivoidut vieraan pääoman kulut | - | 12 | - | - | 18 | - | 30 |
˭ Lisätietoja investoinneista löytyy liitetiedosta 7 Yrityshankinnat ja -myynnit, sivulta 139, koskien bruttoinvestointeja osakkeisiin, liitetiedosta 21.2 Investoinnit, sivulta 151, koskien investointeja segmenteittäin ja liitetiedosta 22 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin, sivulta 152.
| milj. euroa | Sidottu pääoma | Sidotun pääoman tuotto (%) |
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto (%) |
|---|---|---|---|
| Power | 5 512 | 23,9 | 26,6 |
| Heat | 3 786 | 7,8 | 7,2 |
| Distribution | 3 299 | 8,7 | 8,6 |
| Markets | 147 | 16,8 | 18,6 |
| Russia | 2 248 | –0,3 | –0,3 |
| Muut | 355 | –12,2 | –18,7 |
| Distri | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Power | Heat | bution Markets | Russia | Muut Yhteensä | |||
| Henkilöstön lukumäärä 31.12. | 3 063 | 2 246 | 1 088 | 611 | 4 090 | 515 | 11 613 |
| Henkilöstö keskimäärin | 3 373 | 2 208 | 1 166 | 629 | 5 380 | 522 13 278 |
| Distri | Nord Pool | Elimi | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| EUR million | Power | Heat | bution Markets | Russia | Muut | netotus 1) | noinnit Yhteensä | ||
| Liikevaihto | 2 892 | 1 466 | 789 | 1 922 | 489 | 83 –1 736 | –269 | 5 636 | |
| Josta sisäistä | 0 | 0 | 10 | 177 | - | 82 | –269 | 0 | |
| Liikevaihto konsernin ulkopuolelle |
2 892 | 1 466 | 779 | 1 745 | 489 | 1 –1 736 | 0 | 5 636 | |
| Poistot ja arvonalentumiset |
–97 | –169 | –165 | –7 | –67 | –10 | –515 | ||
| Liikevoitto | 1 599 | 307 | 248 | –35 | –91 | –65 | 1 963 | ||
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta |
26 2) | 12 | 16 | 5 | 19 | 48 | 126 | ||
| Rahoitustuotot ja -kulut (netto) |
–239 | ||||||||
| Tuloverot | –254 | ||||||||
| Tilikauden voitto | 1 596 |
1) Tuntiperusteiset myynnit ja ostot Nord Poolilta netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai netto-ostaja.
2) Osuudet osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta Power-segmentissä sisältää Fortumin osuuden kirjanpitokäsittelyn vaikutuksista osakkuusyhtiöiden osuuksissa suomalaisessa ja ruotsalaisessa yhdinjätehuoltorahastossa 9 miljoonaa euroa. Katso myös liitetieto 33 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat, sivulta 163.
| Distri | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Power | Heat | bution Markets | Russia | Muut Yhteensä | |||
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 1 528 | 250 | 248 | –33 | –92 | –56 | 1 845 | |
| Kertaluonteiset erät | 18 | 64 | 2 | - | 1 | 0 | 85 | |
| Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset |
72 | –7 | –2 | –2 | - | –9 | 52 | |
| Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu |
–19 | - | - | - | - | - | –19 | |
| Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät |
53 | –7 | –2 | –2 | - | –9 | 33 | |
| Liikevoitto | 1 599 | 307 | 248 | -35 | –91 | –65 | 1 963 |
˭ Lisätietoa eristä, jotka eivät sisälly vertailukelpoiseen liikevoittoon katso:
| Distri | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Power | Heat | bution Markets | Russia | Muut Yhteensä | ||
| Kuluksi kirjatut epävarmat saamiset | 0 | –1 | –1 | –1 | –8 | 0 | –11 |
| Aineellisten hyödykkeiden | |||||||
| arvonalentumiset | 0 | 0 | 0 | - | 0 | 0 | 0 |
| Uudelleenjärjestelykulut | - | - | –5 | –4 | - | –1 | –10 |
Arvonalentumistappiot 11 miljoonaa euroa ja uudelleenjärjestelykulut 10 miljoonaa euroa sisältyvät vertailukelpoiseen liikevoittoon.
| Distri | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Power | Heat | bution Markets | Russia | Muut Yhteensä | ||
| Korottomat varat | 4 914 | 3 763 | 3 336 | 651 | 2 047 | 514 15 225 | |
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä | 818 | 160 | 210 | 12 | 429 | 483 | 2 112 |
| Sidottuun pääomaan sisältyvät varat | 5 732 | 3 923 | 3 546 | 663 | 2 476 | 997 17 337 | |
| Korolliset saamiset | 799 | ||||||
| Laskennalliset verot | 2 | ||||||
| Muut varat | 819 | ||||||
| Rahavarat | 1 321 | ||||||
| Varat yhteensä | 20 278 | ||||||
| Sidottuun pääomaan sisältyvät velat | 401 | 455 | 514 | 475 | 271 | 201 | 2 317 |
| Laskennalliset verovelat | 1 851 | ||||||
| Muut velat | 199 | ||||||
| Sidottuun pääomaan sisältyvät velat | 4 367 | ||||||
| Korolliset velat | 7 500 | ||||||
| Oma pääoma | 8 411 | ||||||
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 20 278 |
| milj. euroa | Power | Heat | Distri | bution Markets | Russia | Muut Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Bruttoinvestoinnit osakkeisiin | 0 | 23 | - | 0 | 1 492 | 1 | 1 516 |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen | 134 | 408 | 296 | 3 | 256 | 11 | 1 108 |
| josta aktivoidut vieraan pääoman kulut | - | 4 | - | - | 17 | - | 21 |
˭ Lisätietoja investoinneista löytyy liitetiedosta 7 Yrityshankinnat ja -myynnit, sivulta 139, koskien bruttoinvestointeja osakkeisiin, liitetiedosta 21.2 Investoinnit, sivulta 151, koskien investointeja segmenteittäin ja liitetiedosta 22 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin, sivulta 152.
| Sidotun pääoman | Vertailukelpoinen sidotun pääoman |
||
|---|---|---|---|
| milj. euroa | Sidottu pääoma | tuotto (%) | tuotto (%) |
| Power | 5 331 | 29,6 | 28,0 |
| Heat | 3 468 | 8,9 | 7,3 |
| Distribution | 3 032 | 8,1 | 8,2 |
| Markets | 188 | –14,0 | –15,3 |
| Russia | 2 205 | –3,7 | –3,8 |
| Muut | 796 | –1,8 | –1,7 |
| Distri | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Power | Heat | bution Markets | Russia | Muut Yhteensä | ||
| Henkilöstön lukumäärä 31.12. | 3 520 | 2 318 | 1 336 | 635 | 7 262 | 508 15 579 |
| Henkilöstö keskimäärin | 3 591 | 2 422 | 1 222 | 766 | 5 566 | 510 14 077 |
Konsernin toimintasegmentit toimivat pääasiassa Pohjoismaissa, Venäjällä, Puolassa sekä muilla Itämeren alueilla. Power, Distribution ja Markets toimivat lähinnä Suomessa ja Ruotsissa, kun taas Heat toimii näillä kaikilla maantieteellisillä alueilla, Venäjää lukuunottamatta. "Muut maat" kattaa pääasiassa Baltian maat ja Ison-Britannian. Kotivaltio on Suomi.
Seuraavat tiedot näyttävät myynnin tuoteryhmittäin sekä kohdemaittain asiakkaiden sijainnin mukaan. Varat, investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin ja henkilöstö on ilmoitettu siten, missä ne sijaitsevat. Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksiin ei ole jaettu maittain, koska kyseessä olevilla yhtiöillä voi olla liiketoimintaa usealla maantieteellisellä alueella.
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Sähkönmyynti ilman välillisiä veroja | 3 192 | 3 291 |
| Lämmön myynti | 1 314 | 1 298 |
| Sähkönsiirto | 760 | 746 |
| Muut myynnit | 169 | 301 |
| Yhteensä | 5 435 | 5 636 |
Lämmön myyntiin sisältyvät lämmön toimitukset ja lämmön jakelu. Muut myynnit ovat vähentyneet 132 miljoonaa euroa pääasiassa infrastruktuurin rakentamis- ja kunnossapitoliiketoiminnan myymisestä Hafslund Infratek ASA:lle.
Koska konsernin asiakkaiden lukumäärä on suuri ja liiketoiminta-alueet erilaiset, konsernilla ei ole sellaisia yksittäisiä asiakkaita, joiden merkitys olisi olennainen Fortumin koko liiketoiminnan kannalta.
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Pohjoismaat | 4 449 | 4 767 |
| Venäjä | 632 | 494 |
| Puola | 136 | 156 |
| Muut maat | 218 | 219 |
| Yhteensä | 5 435 | 5 636 |
Pohjoismaista sähköntuotantoa ei ole jaettu esitettäväksi kohdemaittain, sillä pohjoismainen sähköntuotanto myydään pääsääntöisesti Nord Poolille.
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Suomi | 255 | 296 |
| Ruotsi | 264 | 401 |
| Venäjä | 215 | 256 |
| Puola | 65 | 56 |
| Norja | 12 | 19 |
| Muut maat | 51 | 80 |
| Yhteensä | 862 | 1 108 |
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Suomi | 4 148 | 4 623 |
| Ruotsi | 8 760 | 8 478 |
| Venäjä | 2 111 | 2 047 |
| Puola | 310 | 249 |
| Norja | 223 | 205 |
| Muut maat | 407 | 313 |
| Eliminoinnit | –533 | –690 |
| Korottomat varat | 15 426 | 15 225 |
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä | 2 188 | 2 112 |
| Segmentin varat yhteensä | 17 614 | 17 337 |
| 2009 | 2008 | |
|---|---|---|
| Suomi | 2 700 | 3 045 |
| Ruotsi | 2 445 | 3 436 |
| Venäjä | 4 853 | 7 262 |
| Puola | 756 | 767 |
| Norja | 143 | 292 |
| Muut maat | 716 | 777 |
| Yhteensä | 11 613 | 15 579 |
Alla eritellyt liikevoittoon sisältyvät käypien arvojen muutokset johtuvat suojauslaskennan ulkopuolelle IAS 39 -standardin mukaisesti jäävistä tulevia kassavirtoja suojaavista rahoitusinstrumenteista sekä suojausten tehottomasta osuudesta.
Rahoituseriin sisältyvät IAS 39:n mukaan suojauslaskennan ulkopuolelle jäävistä valuuttajohdannaisista syntyvät käyvän arvon muutokset, jotka liittyvät pääosin taseerien suojaukseen. Nämä muodostavat luonnollisen suojauksen saamisille ja veloille. Suojauslaskennan ulkopuolelle jäävien korkojohdannaisten käypien arvojen muutos oli 5 miljoonaa euroa (2008: 2). Suojausinstrumenttien ja suojattujen joukkovelkakirjojen käypien arvojen nettomuutos oli –12 miljoonaa euroa (2008: 0).
Fortum esittää segmenttiraportoinnissaan vertailukelpoisen liikevoiton, jotta liiketoimintasegmentin toiminnan tuloksesta saataisiin parempi kuva. Seuraavat erät oikaistaan liikevoitosta, kun lasketaan vertailukelpoinen liikevoitto:
| Fortum oyj 2009 | konsernitilinpäätöksen liitetiedot | 139 |
|---|---|---|
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Sisältyy liikevoittoon | ||
| Suojauslaskennan ulkopuolelle jäävien johdannaisten käypien arvojen muutokset |
||
| Sähköjohdannaiset | –9 | –8 |
| Valuuttajohdannaiset | –57 | 57 |
| Öljyjohdannaiset | 3 | –8 |
| Hiilijohdannaiset | 1 | –10 |
| Osakejohdannaiset sisältäen suojatun erän 1) | 5 | –9 |
| Kassavirran suojausten tehoton osuus | –19 | 30 |
| Kokonaisvaikutus liikevoittoon | –76 | 52 |
| Suojauslaskennan ulkopuolelle jäävien johdannaisten käypien arvojen | ||
|---|---|---|
| muutokset, jotka sisältyvät osuuksiin osakkuusyritysten tuloksista | –4 | –2 |
| Sisältyy rahoituskuluihin | ||
|---|---|---|
| Lainojen ja saamisten valuuttakurssierot | 315 | –757 |
| Suojauslaskennan ulkopuolelle jäävien johdannaisten käypien arvojen muutokset |
||
| Valuuttajohdannaiset | –306 | 744 |
| Korkojohdannaiset | 5 | 2 |
| Käyvän arvon suojauksesta syntyneet suojausinstrumenttien käypien arvojen muutokset |
3 | 11 |
| Käyvän arvon suojauksesta syntyneet suojattavien kohteiden käypien arvojen muutokset |
–15 | –11 |
| Yhteensä 2) | –313 | 746 |
| Kokonaisvaikutus rahoituskuluihin | 2 | –11 |
| Kokonaisvaikutus tulokseen ennen veroja | –78 | 39 |
1) Osakejohdannaiset liittyvät Fortum-konsernin osakekannustinjärjestelmän suojaukseen.
2) Sisältää rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutoksista johtuvat voitot ja tappiot sekä johdannaisten valuuttakurssierot.
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Power | - | 0 |
| Heat | 0 | 14 |
| Distribution | 5 | 0 |
| Markets | - | 0 |
| Russia | 3 | 1 492 |
| Muut | - | - |
| Yhteensä | 8 | 1 506 |
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Suomi | 0 | 0 |
| Ruotsi | 5 | 3 |
| Venäjä | 3 | 1 492 |
| Muut maat | - | 11 |
| Yhteensä | 8 | 1 506 |
Bruttoinvestoinnit tytäryritysosakkeisiin koostuvat kauppasopimuksen mukaisesta käteissuorituksesta, johon on lisätty hankittavan yrityksen korolliset velat sekä hankintaan välittömästi liittyvät menot. Lisäksi on vähennetty hankitun tytäryrityksen rahavarat.
Vuoden 2009 aikana ei ollut merkittäviä hankintoja. Kesäkuun 2009 aikana OAO Fortum lunasti osakkeita, noin 0,2 %, takaisinosto-ohjelman puitteissa. Viimeisen vuosipuoliskon aikana Fortum hankki jäljellä olleen vähemmistöosuuden Ekerö Energy -konsernista. Sijoitukset tytäryhtiöosakkeisiin vuonna 2009 oli 8 miljoonaa euroa.
Vuonna 2008 Fortum hankki osakkeita venäläisestä TGC-10:stä (nimi muutettu OAO Fortumiksi) ja latvialaisesta Jelgava Kogeneracija SIA:sta (nimi muutettu Fortum Jelgava SIA:ksi). Fortum hankki myös lisää osakkeita Hofors Energi AB:sta Ruotsissa sekä jäljellä olleen vähemmistöosuuden puolalaisesta Fortum Wroclaw SA:sta. Investoinnit olivat yhteensä 1 506 miljoonaa euroa.
Seuraavassa osiossa on tietoa OAO Fortumin hankintahinnasta ja muista vuonna 2008 tehdyistä hankinnoista.
Fortum hankki maaliskuussa 2008 76,49 % vuonna 2006 perustetusta venäläisestä alueellisesta tuotantoyhtiöstä OAO Fortumista. Yhtiö toimii Uralin ja Länsi-Siperian alueella. Yhtiön sähköntuotantokapasiteetti on 3 000 MW ja lämmöntuotantokapasiteetti 15 800 MW, ja sen sähköntuotanto on 18 TWh ja lämmöntuotanto 27 TWh vuodessa. OAO Fortum on sitoutunut mittavaan investointiohjelmaan, joka nostaa yhtiön sähköntuotantokapasiteettia 2 300 MW:lla vuoteen 2013 mennessä. OAO Fortumin investointiohjelman sopimusvelvoitteet sisältävät sakkoehtoja, jotka on sidottu uuden tuotantokapasiteetin saatavuuteen. OAO Fortumin liikevaihto vuonna 2007 oli 723 miljoonaa euroa ja liikevoitto 26 miljoonaa euroa, luvut perustuvat vuoden 2007 julkistettuun tilinpäätökseen (IFRS).
OAO Fortumin hankinta tapahtui osakkeita hankkimalla sekä osakeantiin osallistumalla. Fortum maksoi 20.3.2008 47,42 %:a OAO Forumin osakkeista noin 1,3 miljardin euron osakeannilla. OAO Fortumin osakeannissa saama pääoma jää yhtiön käyttöön ja sillä rahoitetaan yhtiön investointiohjelmaa, jonka suunniteltu alkuperäinen arvo on 2,2 miljardia euroa. Lokakuussa 2008 Fortum arvioi kapasiteetti-investointiohjelman arvoksi noin 2,5 miljardia euroa. Ohjelman loppuosan arvo tammikuusta 2010 eteenpäin on arviolta 1,8 miljardia euroa.
26.3.2008 Fortum osti noin 0,8 miljardilla eurolla 29,07 % lisäosuuden United Energy Systems of Russialta (RAO UES). 29.4.2008 Fortum teki OAO Fortumin vähemmistöosakkaille lunastusvelvollisuuden mukaisen ostotarjouksen jäljelle jäävistä osakkeista. Tarjous oli voimassa 30.4.2008–18.10.2008 välisenä aikana. Tarjouksen kohteena oli 23,51 % OAO Fortumin osakepääomasta ja tarjottu hinta oli 111,80 ruplaa osakkeelta, joka maksettaisiin kokonaan käteisenä. Joulukuun 2008 lopussa Fortumin omistusosuus OAO Fortumissa oli 93,4 %, sisältäen OAO Fortumin 100 % omistaman tytäryhtiön omistamat OAO Fortumin osakkeet. Lisäksi OAO Fortum lunasti noin 0,9 % lisäosuuden joulukuussa 2008 päättyneessä lunastusprosessissa. Nämä osakkeet maksettiin ja rekisteröitiin tammikuussa 2009, mutta sisältyivät hankintamenoon vuonna 2008. Vuoden 2008 lopussa Fortum oli investoinut lunastustarjouksen alaisiin osakkeisiin 465 miljoonaa euroa, sisältäen vuoden 2008 lopussa lunastetut osakkeet.
Kesäkuun 2009 aikana OAO Fortum lunasti osakkeita noin 0,2 %. Joulukuun 2009 lopussa, Fortumin omistusosuus OAO Fortumissa oli 94,51 % sisältäen omat osakkeet ja OAO Fortumin sataprosenttisesti omistaman tytäryhtiön hallussa olevat osakkeet. Vuoden 2009 aikana lunastetut osakkeet eivät sisälly kokonaisvastikkeeseen alla olevassa taulukossa.
Koko kaupan bruttoinvestointi oli yhteensä 1 492 miljoonaa euroa, poislukien OAO Fortumin rahat ja pankkisaamiset (joka on pääasiassa seurausta osakeannista), mutta sisältäen yhtiön korolliset velat. Hankintamenolaskelma perustuu OAO Fortumin taseeseen per 31.3.2008. Fortumin vuoden 2008 tilinpäätöstietoihin sisältyy OAO Fortumin tulosvaikutus 1.4.2008 lähtien. Alkuperäinen 31.3.2008 tehty hankintamenolaskelma on saatettu loppuun vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen aikana, kuten IFRS sallii. Olennaisia muutoksia ei ole tehty vuoden 2008 tilinpäätöksessä julkaistuihin tietoihin verrattuna. Lopullinen ja alkuperäinen hankintamenolaskelma on esitetty alla olevassa taulukossa. Alkuperäinen ruplissa tehty hankintamenolaskelma on käännetty euroiksi käyttäen hankintapäivän valuuttakurssia.
| OAO Fortum | |
|---|---|
| milj. euroa | -konserni |
| Vastikkeen muodostuminen | |
| Maksettu rahana | 2 533 |
| Hankinnalle kohdistettavat välittömät kulut | 8 |
| Kokonaisvastike | 2 541 |
| Hankittujen nettovarojen käypä arvo | 2 211 |
| Kurssierot | –9 |
| Liikearvo | 339 |
| Alkuperäinen laskelma 31.12.2008 | Lopullinen laskelma 31.3.2009 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Käypien | Hankitun | Käypien | Hankitun | |||
| arvojen | omaisuuden | arvojen | omaisuuden | |||
| milj. euroa | Arvo yht. | kohdistukset | kirjanpitoarvo | Arvo yht. | kohdistukset | kirjanpitoarvo |
| Likvidit varat | 1 321 | 1 321 | 1 321 | 1 321 | ||
| Aineettomat hyödykkeet | 9 | 9 | 9 | 9 | ||
| Aineelliset hyödykkeet | 1 602 | 1 022 | 580 | 1 585 | 1 005 | 580 |
| Osuudet osakkuus- ja | ||||||
| yhteisyrityksissä | 36 | 36 | 36 | 36 | ||
| Vaihto-omaisuus | 60 | 60 | 60 | 60 | ||
| Saamiset | 122 | 122 | 122 | 122 | ||
| Koroton vieras pääoma | –306 | –192 | –114 | –306 | –192 | –114 |
| Korollinen vieras pääoma | –272 | –272 | –272 | –272 | ||
| Laskennalliset verovelat | –192 | –199 | 7 | –189 | –196 | 7 |
| Hankitut nettovarat | 2 380 | 631 | 1 749 | 2 366 | 617 | 1 749 |
| Hankittu vähemmistöosuus | –169 | –53 | –116 | –155 | –38 | –117 |
| Hankittujen nettovarojen | ||||||
| käypä arvo | 2 211 | 578 | 1 633 | 2 211 | 579 | 1 632 |
Muutokset alkuperäiseen hankintamenolaskelmaan liittyvät lähinnä käyttöomaisuuden käyvän arvostuksen loppuunsaattamiseen.
| OAO Fortum | |
|---|---|
| milj. euroa | -konserni |
| Rahana suoritettu vastike | 2 541 |
| OAO Fortumin likvidit varat | 1 321 |
| Hankinnan kassavirta | 1 220 |
| OAO Fortumin korollinen velka | 272 |
| Bruttoinvestointi OAO Fortumiin |
1 492 |
Fortum osti 100 % Jelgavas Kogeneracija SIA:n osakkeista maaliskuun lopussa Latviassa. Yhtiö toimittaa lämpöä Jelgavan kaupunkiin. Yhtiön vuotuinen lämmön myynti on 200 gigawattituntia (GWh), liikevaihto 10 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä 170. Bruttoinvestointi oli 10 miljoonaa euroa.
Fortum hankki 11,22 % lisää osakkeita Hofors Energi AB:sta Ruotsissa. Tämän hankinnan jälkeen Fortumin kokonaisomistus Hofors Energi AB:n osakekannasta on 60 %. Hankittu yhtiö toimittaa kaukolämpöä Hoforsin alueelle. Vuotuinen lämmön myynti on 130 GWh ja liikevaihto noin 7 miljoonaa euroa. Fortum on jo aiemmin ottanut liiketoiminnan hoitaakseen yhtiössä. Bruttoinvestointi oli 3 miljoonaa euroa.
Vuoden 2008 aikana Fortum lisäsi omistusosuuttaan puolalaisessa tytäryrityksessä, Fortum Wroclaw S.A.:ssa, saavuttaen 100 %:n omistusosuuden. Kyseessä oleva yhtiö on fuusioitu Fortum Power and Heat Polska Sp Z.o.o. -yhtiöön vuoden 2008 lopussa.
| Muut |
|---|
| hankinnat |
| 12 |
| 0 |
| 12 |
| 12 |
| 0 |
| 0 |
| Muut hankinnat | ||||
|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Arvo yht. | Käypien arvojen kohdistukset |
||
| Likvidit varat | 2 | 0 | kirjanpitoarvo 2 |
|
| Aineettomat hyödykkeet | 1 | 0 | 1 | |
| Aineelliset hyödykkeet | 32 | 21 | 11 | |
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä | 1 | 0 | 1 | |
| Vaihto-omaisuus | 0 | 0 | 0 | |
| Saamiset | 4 | 0 | 4 | |
| Koroton vieras pääoma | –5 | 0 | –5 | |
| Korollinen vieras pääoma | –4 | 0 | –4 | |
| Laskennalliset verovelat | –7 | –5 | –2 | |
| Hankitut nettovarat | 24 | 16 | 8 | |
| Hankittu vähemmistöosuus | –5 | –3 | –2 | |
| Vaiheittaiset hankinnat 1) | –7 | –4 | –3 | |
| Hankittujen nettovarojen käypä arvo | 12 | 9 | 3 |
1) Liittyy aiemmin omistettuun osuuteen Hofors Energi AB:sta sekä omaisuuden arvonmuutoksesta johtuvaan lisäykseen.
| milj. euroa | Muut hankinnat |
|---|---|
| Rahana suoritettu vastike | 12 |
| Likvidit varat hankituissa tytäryrityksissä | 2 |
| Hankinnan kassavirta | 10 |
| Korollinen velka hankituissa tytäryrityksissä | 4 |
| Bruttoinvestoinnit hankittuihin tytäryrityksiin | 14 |
Tammikuussa 2009 Fortum ja norjalainen Hafslund Infratek ASA yhdistivät infrastruktuurin rakentamis- ja kunnossapitoliiketoimintansa Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa. Transaktiossa Fortum sai 33 %:n omistusosuuden uudesta yhdistetystä yhtiöstä. ˭ Lisätietoa liitetiedossa 22 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin, sivulla 152.
Joulukuussa 2008 Fortum myi 60 %:n osuutensa Jyväskylän Energiatuotanto Oy:stä Jyväskylän Energialle. Tytäryhtiöosakkeiden lisäksi myytiin myös voimalaitoksen maaalue, ja myytyyn liiketoimintaan liittyvä muu omaisuus. Heinäkuussa 2008 Fortum myi 100 %:n osuutensa Recotech AB:stä Tellestate AB:lle.
Niiden tytäryritysten, joiden toiminta- tai raportointivaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat ja kassavirrat muunnetaan konsernin raportointivaluutan määräisiksi käyttämällä tilikauden keskikurssia, kun taas taseet muunnetaan tilinpäätöspäivän valuuttakursseja käyttäen.
Tilinpäätöspäivän kurssi on Euroopan keskuspankin kyseisen päivän päätöskurssi. Tilikauden keskikurssi lasketaan Euroopan keskuspankin kyseisen vuoden kunkin kuukauden lopun kurssien ja edellisen vuoden päätöskurssin keskiarvona.
| Tilikauden keskikurssi | Tilinpäätöspäivän kurssi | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Valuutta | 2009 | 2008 | 2009 | 2008 | |
| Ruotsi | SEK | 10,6092 | 9,6647 | 10,2520 | 10,8700 |
| Norja | NOK | 8,7708 | 8,2605 | 8,3000 | 9,7500 |
| Puola | PLN | 4,3321 | 3,5328 | 4,1045 | 4,1535 |
| Venäjä | RUB | 44,0684 | 36,6905 | 43,1540 | 41,2830 |
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot | 31 | 86 |
| Päästöoikeuksien luovutusvoitot | 6 | 8 |
| Vuokratuotot | 42 | 39 |
| Suojauslaskennan ulkopuolelle jäävien johdannaisten käypien arvojen muutokset | –77 | 52 |
| Vakuutuskorvaukset | 10 | 6 |
| Muut | 22 | 39 |
| Yhteensä | 34 | 230 |
Muina tuottoina esitetään tavanomaisen liiketoiminnan ulkopuoliset tuotot. Tähän ryhmään sisältyy toistuvia eriä, kuten vuokratuottoja, sekä kertaluonteisia eriä, kuten osakkeiden myyntivoitot. Osakkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot sisältyvät erään Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot.
Vuonna 2009 myyntivoitot koostuivat pääosin Kokkolassa sijaitsevan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen myynnistä ja käyttöomaisuuden myynnistä Tukholmassa, molemmat Heat-segmentissä, sekä Power-segmentissä tapahtuneesta infrastruktuurin rakentamis- ja kunnossapitoliiketoiminnan yhdistämisestä Hafslund Infratek ASA:n kanssa.
Vuoden 2008 luovutusvoitot koostuivat lähinnä seuraavista myyntivoitoista: 50 %:n omistusosuuden myynti kiinalaisesta yhtiöstä Panjin Liaohe Fortum Thermal Power Company Co. sekä 30 %:n omistusosuuden myynti Polartest Oy:stä, molemmat Power -segmentissä ja 60 %:n omistusosuuden myynti Jyväskylän Energiantuotanto Oy:stä Jyväskylän Energialle sekä käyttöomaisuuden myynnistä Tukholmassa, molemmat Heat-segmentissä.
Päästöoikeuksien myyntivoitot olivat 6 miljoonaa euroa (2008: 8). Kulut syntyneistä päästöistä, joita vastikkeettomasti saadut päästöoikeudet eivät kata, olivat 12 miljoonaa euroa (2008: 14) vuonna 2009. Nämä kustannukset sisältyvät Materiaalit ja palvelut -erään.
Fortum on vuokrannut 308 MW:n tuotantokapasiteettiosuutensa Meri-Porin voimalaitoksessa konsernin ulkopuolelle tammikuusta 2007 kesäkuun 2010 loppuun. Vuokrasopimus on luokiteltu muuksi vuokrasopimukseksi ja siitä kertyvät vuokratuotot sisältyvät muihin tuottoihin.
Muihin tuottoihin sisältyvät myös välittömästi tuloslaskelmaan kirjattavat, suojauslaskennan ulkopuolelle jäävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutokset.
˭ Tarkempia tietoja johdannaisten käypien arvojen muutoksista on liitetiedossa 6 Johdannaisten käypien arvojen muutokset sekä suojausten kohteet tuloslaskelmassa sivulla 138.
˭ Lisätietoja osakkeiden myynnistä on liitetiedossa 7 Yrityshankinnat ja -myynnit, sivulla 139.
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Ostot | 1 159 | 1 345 |
| Ostot osakkuusyrityksiltä | 556 | 556 |
| Sähkön siirtokulut | 131 | 127 |
| Ulkopuoliset palvelut | 181 | 89 |
| Yhteensä | 2 027 | 2 117 |
Ostot koostuvat pääosin ydinpolttoaine-, hiili- ja kaasuhankinnoista sähkön- ja lämmöntuotantoon. Ostot osakkuusyrityksiltä koostuvat ydin- ja vesivoimahankinnoista omakustannushintaan sisältäen korkokulut, valmisteverot ja välittömät verot.
Materiaalit ja palvelut yhteensä -erä sisältää valmisteveroja ja tulleja 148 miljoonaa euroa (2008: 170), josta ydinvoimatuotantoon liittyvät teho- ja kiinteistöverot olivat 62 miljoonaa euroa (2008: 80) ja vesivoimatuotantoon liittyvät kiinteistöverot olivat 11 miljoonaa euroa (2008: 11). Edellä mainitut ydin- ja vesivoiman tuotantoon liittyvät verot sisältyvät sähköostoihin osakkuusyrityksiltä.
˭ Katso liitetieto 22 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin, sivulta 152.
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Käyttö- ja kunnossapitokulut | 212 | 234 |
| Kiinteistöverot | 79 | 79 |
| Atk- ja tietoliikennekulut | 64 | 67 |
| Tutkimus- ja kehittämismenot | 30 | 27 |
| Muut kulut | 274 | 277 |
| Yhteensä | 659 | 684 |
Suurimmat Muut kulut -ryhmään kirjatut erät ovat voimalaitosten ja sähköverkkojen käyttö- ja kunnossapitokuluja. Kiinteistöveroihin sisältyy suoraan omistettuun vesivoimatuotantoon liittyviä kiinteistöveroja 63 miljoonaa euroa (2008: 67).
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Tilintarkastuspalkkiot | 1,4 | 1,2 |
| Palkkiot muista tilintarkastukseen liittyvistä toimeksiannoista | 0,1 | 0,2 |
| Palkkiot veropalveluista | 0,0 | 0,3 |
| Palkkiot muista palveluista | 0,1 | 0,2 |
| Yhteensä | 1,6 | 1,9 |
Deloitte on nimitetty tilintarkastajaksi tilikaudella 2010 pidettävään yhtiökokoukseen saakka. OAO Fortum -yhtiöissä KPMG oli nimitetty tilintarkastaja tilikaudella 2009 pidettävään yhtiökokoukseen saakka. Uudeksi tilintarkastajaksi yhtiökokous nimitti Deloitten. Tilintarkastuspalkkiot sisältävät palkkiot konsernitilinpäätösten tarkastamisesta, osavuosikatsausten läpikäynneistä sekä emoyhtiön ja sen tytäryhtiöiden tarkastamisesta. Tilintarkastukseen liittyvät toimeksiannot ovat varmennuspalveluita ja muita vastaavia tilintarkastukseen liittyviä palveluita. Palkkiot veropalveluista sisältävät veroneuvonnasta sekä verosuunnittelusta veloitetut palkkiot.
| milj.euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | 351 | 406 |
| Eläkkeet | ||
| Maksupohjaiset järjestelyt | 35 | 36 |
| Etuuspohjaiset järjestelyt | 13 | 11 |
| Sosiaalikulut | 67 | 83 |
| Pitkän aikavälin kannustinohjelmat | 5 | 19 |
| Muut henkilöstökulut | 20 | 32 |
| Yhteensä | 491 | 587 |
Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävänä on käsitellä, arvioida ja tehdä hallitukselle suosituksia ja esityksiä konsernin ja sen johdon palkitsemisperiaatteista, palkkausrakenteista sekä palkitsemis- ja kannustinjärjestelmistä ja valmistella osaltaan konsernin nimityskysymyksiä. Palkitsemisperiaatteista päättää hallitus.
Fortumin työntekijöille tarjoamat kokonaispalkkiot muodostuvat palkoista, luontoiseduista, lyhyen tähtäimen kannustinjärjestelmistä, henkilöstölle maksetusta voitonjaosta sekä pitkälle aikavälille jakautuvista pitkän tähtäimen osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä. Enemmistö Fortumin työntekijöistä kuuluu vuosipalkkiojärjestelmän piiriin. Pitkän tähtäimen kannustinjärjestelmät on tarkoitettu ylimmän johdon jäsenille ja muille Fortum-konsernin johtohenkilöille.
˭ Tarkempia tietoja Fortumin työntekijöiden palkitsemis- ja kannustinjärjestelmistä on liitetiedossa 29 Henkilöstön vuosipalkkiojärjestelmä, henkilöstörahasto ja kannustinohjelmat, sivulla 157, ja eläkevastuista liitetiedossa 35 Eläkevelvoitteet, sivulla 165.
Hallintoneuvostoon kuuluu vähintään kuusi ja enintään 12 jäsentä. Hallintoneuvoston kokouksiin osallistuu myös henkilöstöryhmien edustajia, jotka eivät ole hallintoneuvoston jäseniä. Yhtiökokous vahvistaa hallintoneuvoston jäsenten palkkiot. Hallintoneuvoston jäsenten palkkiot vuonna 2009 olivat yhteensä 81 tuhatta euroa (2008: 76).
Kullekin hallintoneuvoston jäsenelle maksetaan kiinteä kuukausipalkkio ja kokouspalkkio. Henkilöstöryhmien edustajat saavat vain kokouspalkkion. Kaikki jäsenet ovat oikeutettuja yhtiön matkustussääntöjen mukaisiin matkakorvauksiin. Hallintoneuvoston jäsenille ei tarjota pitkän aikavälin kannustinohjelmia eikä mahdollisuutta osallistua muihin kannustinohjelmiin. Fortumilla ei myöskään ole heitä koskevaa eläkejärjestelmää.
| euroa/kuukausi | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Puheenjohtaja | 1 000 | 1 000 |
| Varapuheenjohtaja | 600 | 600 |
| Jäsenet | 500 | 500 |
| Kokouspalkkio | 200 | 200 |
Hallitukseen kuuluu viidestä seitsemään jäsentä. Yhtiökokous valitsee jäsenet yhden vuoden mittaiseksi toimikaudeksi, joka päättyy valintaa seuraavaan ensimmäiseen varsinaiseen yhtiökokoukseen. Vuonna 2009 hallituksessa oli kuusi jäsentä (vuonna 2008 seitsemän jäsentä). Oheinen taulukko esittää hallitukselle maksetut palkkiot sisältäen kokouspalkkiot.
| tuhatta euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Puheenjohtaja, Matti Lehti (7.4.2009 alkaen) | 54 | NA |
| Puheenjohtaja, Peter Fagernäs (7.4.2009 asti) | 21 | 70 |
| Varapuheenjohtaja, Sari Baldauf (7.4.2009 alkaen) | 41 | NA |
| Varapuheenjohtaja, Matti Lehti (7.4.2009 asti) | 17 | 51 |
| Birgitta Johansson-Hedberg | 49 | 49 |
| Christian Ramm-Schmidt | 43 | 42 |
| Esko Aho | 43 | 41 |
| Ilona Ervasti-Vaintola | 43 | 32 |
| Marianne Lie (7.4.2009 asti) | 17 | 47 |
| Birgitta Kantola | NA | 13 |
| Yhteensä | 328 | 345 |
Varsinainen yhtiökokous vahvistaa hallituksen jäsenten palkkiot. Lisäksi maksetaan 600 euron kokouspalkkio. Kokouspalkkio maksetaan myös valiokuntien kokouksista ja se maksetaan kaksinkertaisena niille jäsenille, jotka asuvat Suomen ulkopuolella Euroopassa. Jäsenet ovat oikeutettuja yhtiön matkustussääntöjen mukaisiin matkakorvauksiin. Hallituksen jäsenille ei tarjota pitkän aikavälin kannustinohjelmia eikä mahdollisuutta osallistua muihin kannustinohjelmiin. Fortumilla ei myöskään ole heitä koskevaa eläkejärjestelmää.
| euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Puheenjohtaja | 66 000 | 66 000 |
| Varapuheenjohtaja | 49 200 | 49 200 |
| Jäsenet | 35 400 | 35 400 |
| Kokouspalkkio | 600 | 600 |
1.10.2009 lähtien konsernin johtoryhmään kuuluu yhdeksän jäsentä (aiemmin kahdeksan jäsentä) mukaan lukien toimitusjohtaja, jolle muut johtoryhmän jäsenet raportoivat.
Vuoden 2009 aikana Fortumin johdossa tapahtui muutoksia. 1.5.2009 alkaen Tapio Kuula nimitettiin toimitusjohtajaksi Mikael Liliuksen tilalle. Fortumin liiketoimintarakenteen uudelleenorganisoinnin yhteydessä uudet johtoryhmän jäsenet nimitettiin 1.10.2009 alkaen.
Seuraavat taulukot esittävät johdon palkkioita kunkin toimikauden ajalta. Tapio Kuula on myös aikaisemmin ollut johtoryhmän jäsen, joten hänen palkkansa on jaettu kahteen osaan. Vertailun vuoksi myös hänen vuosiansionsa on esitetty. Ensimmäisessä taulukossa esitetään tilinpäätökseen kirjatut kulut ja toisessa taulukossa todelliset maksut kauden aikana. Sosiaaliturvakulut 342 tuhatta euroa (2008: 303) on kirjattu palkoista, vuosipalkkioista ja muista lyhytaikaisista työsuhde-etuuksista paikallisen lainsäädännön mukaan jokaisessa maassa. Näiden lisäksi vuonna 2009 on kirjattu kuluksi työsuhteen päättymisen yhteydessä suoritettavia etuuksia 833 tuhatta euroa sisältäen sosiaalikulut entisen johtoryhmän jäseniin liittyen.
˭ Lisätietoa toimitusjohtaja Tapio Kuulan palkitsemisehdoista internetissä www.fortum.fi/ Sijoittajat/Hallinto ja johtaminen/Konsernin johtoryhmä/Toimitusjohtajan palkitseminen sekä sivulla 74 Palkitseminen vuosikertomuksessa.
| Toimitus | Entinen toimitus |
Muut johtoryhmän |
Muut johtoryhmän |
Toimitus | |
|---|---|---|---|---|---|
| johtaja | johtaja | jäsenet | jäsenet | johtaja4) | |
| tuhatta euroa | 1.5.–31.12. | 1.1.–30.4. 1.10.–31.12. | 1.1.–30.9. Vuosiansio | ||
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 604 | 288 | 805 | 1 114 | 745 |
| Vuosipalkkiot 1) | 158 | 80 | 177 | 272 | 237 |
| Eläke-etuudet | 191 | 713 | 193 | 746 | 479 |
| Yhteensä | 953 | 1 081 | 1 175 | 2 132 | 1 461 |
| Entinen | Muut | Muut | |||
|---|---|---|---|---|---|
| Toimitus | toimitus | johtoryhmän | johtoryhmän | Toimitus | |
| johtaja | johtaja | jäsenet | jäsenet | johtaja4) | |
| tuhatta euroa | 1.5.–31.12. | 1.1.–30.4. 1.10.–31.12. | 1.1.–30.9. Vuosiansio | ||
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 604 | 288 | 805 | 1 114 | 745 |
| Vuosipalkkiot 2) | - | 347 | - | 605 | 134 |
| Eläke-etuudet 3) | 151 | 102 | 143 | 703 | 452 |
| Yhteensä | 755 | 737 | 948 | 2 422 | 1 331 |
| Yhteensä | 2 268 | 3 062 |
|---|---|---|
| Eläke-etuudet | 1 013 | 757 |
| Vuosipalkkiot | 388 | 586 |
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 867 | 1 719 |
| tuhatta euroa | johtaja | jäsenet |
| toimitus | johtoryhmän | |
| Entinen | Muut |
| Entinen | Muut | |
|---|---|---|
| toimitus | johtoryhmän | |
| tuhatta euroa | johtaja | jäsenet |
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 867 | 1 719 |
| Vuosipalkkiot | 156 | 102 |
| Eläke-etuudet 3) | 1 075 | 595 |
| Yhteensä | 2 098 | 2 416 |
1) Vuodelle 2009 kuluksi kirjatut vuosipalkkiot perustuvat arvioihin.
2) Vuoden 2008 vuosipalkkiot maksettiin keväällä 2009.
3) Maksetut palkkiot ja etuudet liittyen eläke-etuuksiin sisältävät maksut vakuutusyhtiöille ja Fortumin eläkesäätiöille.
4) Toimitusjohtaja Tapio Kuulan koko vuoden ansio ajalta 1.1.-30.4. johtoryhmän jäsenenä ja 1.5. alkaen toimitusjohtajana.
Fortum tarjoaa konsernijohdolle kokonaispalkan, mikä koostuu peruspalkasta, tarkoituksenmukaisista muista eduista, vuosittaisista lyhyen aikavälin kannustimista sekä pitkälle aikavälille jakautuvista pitkän tähtäimen osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä.
Toimitusjohtajalle ja konsernin johtoryhmälle maksetaan palkan ja luontoisetujen lisäksi vuosittaiseen suoritukseen perustuvaa palkkiota. Ylimmän johdon suorituspalkkioiden määräytymisperusteet vahvistaa hallitus vuosittain nimitys- ja palkkiovaliokunnan esityksen pohjalta. Kunkin ylimpään johtoon kuuluvan henkilön suorituksia arvioidaan vuosittain. Ylimpään johtoon kuuluville johtajille maksettavien vuosipalkkioiden määrä riippuu konsernin taloudellisesta tuloksesta ja heidän onnistumisestaan henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa. Nimitys- ja palkkiovaliokunta määrittelee arvioinnin perusteella toimitusjohtajan palkkiotason, jonka se esittää hallitukselle hyväksyttäväksi. Vuosittaiset lyhyen aikavälin kannustimet maksetaan kunkin vuoden osalta seuraavan vuoden keväällä tuloksen julkistamisen ja henkilökohtaisten suorituskeskustelujen jälkeen.
Toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta. Vuoden 2009 aikana toimitusjohtajan eläkejärjestelmä on muutettu etuuspohjaisesta eläkejärjestelmästä maksupohjaiseen järjestelmään. Eläkejärjestelmän vuosimaksu on 25 % vuosipalkasta. Vuosipalkka koostuu peruspalkasta, luontoiseduista ja lyhyen aikavälin kannustinohjelmasta (vuosipalkkio). Mikäli henkilö irtisanotaan ennen eläkeikää, on hän oikeutettu siihen mennessä eläkerahastoon maksettuihin varoihin. Konsernin muiden johtoryhmän jäsenien eläkeikä on 60 tai 63 vuotta. Eläkkeen määrä on korkeintaan 66 % tai 60 % palkasta. Ensiksi mainitussa tapauksessa eläkkeet ovat etuuspohjaisia, jotka Fortumin eläkesäätiö vakuuttaa ja maksaa. Viimeksi mainitussa tapauksessa eläkkeet ovat joko maksu- tai etuuspohjaisia eläkejärjestelmiä ja vakuutettu vakuutusyhtiössä.
Mikäli Fortum irtisanoo toimitusjohtajan, tämä on oikeutettu saamaan 24 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen. Muut johtoryhmän jäsenet ovat oikeutettuja 12–24 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen.
Toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä osallistuvat pitkän aikavälin kannustinohjelmaan. Tuloslaskelmaan kirjattu kulu näistä ohjelmista on laskettu IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardin mukaan.
Alla olevassa taulukossa on esitetty kuluksi kirjatut ja maksetut palkkiot pitkän aikavälin kannustinohjelmista.
| Toimitus johtaja |
Entinen toimitus johtaja |
Muut johtoryhmän jäsenet |
Muut johtoryhmän jäsenet |
Toimitus johtaja2) |
|
|---|---|---|---|---|---|
| tuhatta euroa | 1.5.–31.12. | 1.1.–30.4. 1.10.–31.12. | 1.1.–30.9. Vuosipalkkio | ||
| Kuluksi kirjatut palkkiot pitkän aikavälin kannustinohjelmista |
318 | 140 | 226 | 892 | 477 |
| Tulot maksetuista pitkän aikavälin kannustinohjelmista 1) |
|||||
| Saatujen osakkeiden arvo | - | 343 | - | 561 | 133 |
| Tuloverot ja muut lakisääteiset veloitukset | - | 383 | - | 644 | 142 |
| Verotettava tulo liittyen pitkän aikavälin kannustinohjelmaan |
- | 726 | - | 1 205 | 275 |
| Ohjelmasta saatujen osakkeiden lukumäärä | - | 22 423 | - | 36 685 | 8 682 |
| Entinen | Muut | |
|---|---|---|
| toimitus | johtoryhmän | |
| tuhatta euroa | johtaja | jäsenet |
| Kuluksi kirjatut palkkiot pitkän aikavälin kannustinohjelmista | 475 | 1 024 |
| Tulot maksetuista pitkän aikavälin kannustinohjelmista 1) |
||
| Saatujen osakkeiden arvo | 1 013 | 1 654 |
| Tuloverot ja muut lakisääteiset veloitukset | 1 136 | 1 814 |
| Verotettava tulo liittyen pitkän aikavälin kannustinohjelmaan | 2 149 | 3 468 |
| Ohjelmasta saatujen osakkeiden lukumäärä | 36 756 | 59 980 |
1) Osakkeiden luovutukset tapahtuvat helmikuussa Fortumin edellisen vuoden tuloksen julkistamisen jälkeen.
2) Toimitusjohtaja Tapio Kuulan koko vuoden palkkio ajalta 1.1.–30.4. johtoryhmän jäsenenä ja 1.5. alkaen toimitusjohtajana.
Helmikuussa 2009 luovutettiin vuosia 2003–2008 koskevan ohjelman perusteella saadut osakkeet. Näiden osakkeiden määrät vahvistettiin keväällä 2006 kolmen vuoden ansaintajakson päätyttyä. Osakkeiden silloinen arvo ei ylittänyt osallistujien vuosipalkkaa. Osakkeet toimitettiin kolmen vuoden rajoitusjakson päätyttyä helmikuussa 2009. Verotettava tulo sisältää saatujen Fortumin osakkeiden arvon, etuudesta maksettavan veron sekä muut lakisääteiset maksut riippuen saajan kotivaltion käytännöstä. Osakkeiden arvo määräytyi Fortumin osakkeen todellisen ostopäivän kurssin perusteella.
˭ Katso lisätietoja liitetiedosta 29 Henkilöstön vuosipalkkiojärjestelmä, henkilöstörahasto ja kannustinohjelmat sivulta 157.
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistot | ||
| Rakennukset ja rakennelmat | 86 | 79 |
| Koneet ja kalusto | 396 | 410 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 5 | 5 |
| Poistot aineettomista hyödykkeistä | 20 | 21 |
| Yhteensä | 507 | 515 |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvonalentumiset | ||
| Rakennukset ja rakennelmat | 3 | 0 |
| Yhteensä | 3 | 0 |
| Poistot ja arvonalentumiset yhteensä | 510 | 515 |
˭ Katso myös liitetieto 5 Segmenttiraportointi, sivulta 134.
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Korkokulut | ||
| Lainat | –268 | –363 |
| Muut korkokulut | –3 | –9 |
| Aktivoidut korkokulut | 30 | 21 |
| Yhteensä | –241 | –351 |
| Korkotuotot | ||
| Lainasaamiset | 88 | 130 |
| Muut korkotuotot | 10 | 13 |
| Yhteensä | 98 | 143 |
| Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutoksista johtuvat voitot ja tappiot 1) | –1 | –11 |
| Valuuttakurssierot | ||
| Lainat ja saamiset | 315 | –757 |
| Johdannaiset | –312 | 759 |
| Osinkotuotot | 1 | 1 |
| Korkotuotto rahasto-osuudelle Valtion ydinjätehuoltorahastossa 2) | 20 | 30 |
| Ydinjätehuoltovarauksen diskonttauksen purkautuminen 2) | –26 | –32 |
| Muiden varauksien diskonttauksen purkautuminen 3) | –14 | –12 |
| Muut rahoitustuotot | 2 | 4 |
| Muut rahoituskulut | –9 | –13 |
| Yhteensä | –23 | –20 |
| Rahoituskulut (netto) | –167 | –239 |
1) Katso liitetieto 6 Johdannaisten käypien arvojen muutokset sekä suojausten kohteet tuloslaskelmassa sivulta 138.
2) Katso liitetieto 33 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat sivulta 163.
3) Katso liitetieto 34 Muut varaukset sivulta 164.
Korkokuluihin sisältyvät korollisten lainojen ja koron- ja valuutanvaihtosopimusten korkokulut sekä lainoja ja saamisia suojaavien valuuttatermiinien termiinipisteet. Muut korkokulut koostuvat rahoitusleasingsopimusten koroista 1 miljoona euroa (2008: 3) ja muista koroista 2 miljoonaa euroa (2008: 6).
˭ Aktivoiduista koroista katso liitetieto 21.1 Aktivoidut vieraan pääoman kulut sivulta 151.
Korkotuottoihin sisältyy Suomen ja Ruotsin ydinvoimayhtiöille annetuista osakaslainoista saatuja korkotuottoja 37 miljoonaa euroa (2008: 33), 55 miljoonaa euroa (2008: 65) pankkitalletuksista sekä –5 miljoonan euron (2008: 27) vaikutus Ruotsin kruunumääräisten korkotuottojen suojauksista. Muut korkotuotot liittyvät lähinnä rahoitusleasingsopimuksiin, joissa Fortum on vuokralleantaja.
Rahoitusinstrumenttien käypään arvoon arvostamisesta syntyvät voitot ja tappiot sisältävät suojauslaskennan ulkopuolelle jäävien koron- ja valuutanvaihtosopimusten muutokset ilman kertyneitä korkoja. Tähän ryhmään kuuluvat myös korkojohdannaisten ja suojattujen kohteiden käypien arvojen muutokset. Näiden johdannaisten kertynyt korko kirjataan lainojen korkokuluihin. Käypään arvoon arvostamisesta johtuviin voittoihin ja tappioihin sisältyvät myös suojauslaskennan ulkopuolelle jäävien, lainoja ja saamisia suojaavien termiinisopimusten korkopisteiden erot.
Valuuttakurssivoitot ja -tappiot sisältävät kurssierot, jotka syntyvät ulkomaanvaluutan määräisten lainojen ja saamisten muuttamisesta sekä valuuttatermiineihin ja koron- ja valuutanvaihtosopimuksiin liittyvät kurssierot.
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset | ||
| Lainojen korkokulut | 20 | 4 |
| Johdannaisten valuuttakurssierot | –95 | 322 |
| Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutokset – korkoero 1) | 8 | 13 |
| Korkojohdannaisten käypien arvojen muutos yhteensä rahoituskuluissa (netto) |
–67 | 339 |
| Valuuttatermiinit | ||
| Lainojen korkokulut | –4 | –11 |
| Johdannaisten valuuttakurssierot | –217 | 437 |
| Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutokset – korkoero | 6 | –13 |
| Valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutos yhteensä rahoituskuluissa (netto) |
–215 | 413 |
| Korko- ja valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutos yhteensä rahoitus kuluissa (netto) |
–282 | 752 |
1) Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutoksista johtuviin voittoihin ja tappioihin sisältyvät käypien arvojen muutokset niistä koronvaihtosopimuksista, jotka eivät täytä suojauslaskennan vaatimuksia, määrältään 5 miljoonaa euroa (2008: 2).
Liikevoitto sisältää –1 miljoonaa euroa (2008: –1) ja rahoituskulut 3 miljoonaa euroa (2008: 2) valuuttakurssieroja.
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Suomalaiset yhtiöt | 540 | 584 |
| Ruotsalaiset yhtiöt | 659 | 723 |
| Muut yhtiöt | 437 | 543 |
| Yhteensä | 1 636 | 1 850 |
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero | ||
| Suomalaiset yhtiöt | –168 | –47 |
| Ruotsalaiset yhtiöt | –179 | –147 |
| Muut yhtiöt | –40 | –66 |
| Yhteensä | –387 | –260 |
| Laskennalliset verot | ||
| Suomalaiset yhtiöt | 70 | –86 |
| Ruotsalaiset yhtiöt | 17 | 36 |
| Muut yhtiöt | 8 | 51 |
| Yhteensä | 95 | 1 |
| Edellisten tilikausien verojen oikaisut | ||
| Suomalaiset yhtiöt | –2 | 2 |
| Ruotsalaiset yhtiöt | –2 | 1 |
| Muut yhtiöt | 11 | 2 |
| Yhteensä | 7 | 5 |
| Tuloverot yhteensä | –285 | –254 |
Vero konsernin tuloksesta ennen veroja eroaa Suomen nimellisen verokannan mukaan lasketusta verosta seuraavasti:
| milj. euroa | 2009 | % | 2008 | % |
|---|---|---|---|---|
| Tulos ennen veroja | 1 636 | 1 850 | ||
| Vero laskettuna suomalaisella nimellisellä verokannalla | –425 | 26,0 | –481 | 26,0 |
| Suomen ja ulkomaisten verokantojen ja -säännösten erot |
126 | –7,7 | 76 | –4,1 |
| Verokantamuutokset | - | - | 113 | –6,1 |
| Verovapaat tuloerät | 16 | –1,0 | 9 | –0,5 |
| Verovapaat myyntivoitot | 1 | –0,1 | 14 | –0,8 |
| Verotuksessa vähennyskelvottomat kulut | –5 | 0,4 | –13 | 0,7 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitoista | 5 | –0,4 | 34 | –1,8 |
| Osingonjakoon liittyvät verot | –3 | 0,2 | –3 | 0,2 |
| Verotappiot joista ei ole kirjattu laskennallista veroa | –6 | 0,4 | –4 | 0,2 |
| Aikaisemmin käyttämättömät verotappiot | - | - | 1 | –0,1 |
| Edellisiin tilikausiin perustuva laskennallisten verojen korjaus |
–1 | 0,1 | –5 | 0,3 |
| Edellisiin tilikausiin perustuva välittömien verojen korjaus |
7 | –0,5 | 5 | –0,3 |
| Tuloverot tuloslaskelmassa | –285 | 17,4 | –254 | 13,7 |
Verokannan painotettu keskiarvo konsernissa oli 27,5 % (2008: 29,1 %). Tuloslaskelman mukainen verokanta oli 17,4 % (2008: 13,7 %). Tuloslaskelman verokantaan vaikuttaa aina se, että osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista perustuu Fortumin osuuteen verojen jälkeisestä tuloksesta. Verokanta oli 18,5 % (2008: 22,1 %) kun osakkuusyhtiöiden tulosta, verovapaita myyntivoittoja sekä muita kertaluonteisia eriä ei huomioida.
Fortumin tuloslaskelman mukaiseen verokantaan (17,4 %) vaikutti tulon kertyminen eri maista sekä viimeisimpien yrityskauppojen, operatiivisten toimenpiteiden ja rakenteiden verokäsittelyn yhteisvaikutus.
Suurin osa verovapaista luovutusvoitoista vuonna 2009 muodostui infrastruktuurin rakentamis- ja kunnossapitotoimintaa harjoittavien yhtiöiden osakemyynneistä.
Vuoden 2008 aikana Ruotsin hallitus päätti alentaa yritysten tuloverokantaa 28 prosentista 26,3 prosenttiin. Kertaluonteinen positiivinen vaikutus tästä muutoksesta tuloveroihin oli noin 81 miljoonaa euroa, joka johtui laskennallisten verojen uudelleenarvostamisesta. Joulukuussa 2008 myös Venäjän hallitus päätti tuloverokannan alentamisesta 24 prosentista 20 prosenttiin. Kertaluonteinen positiivinen vaikutus tästä tuloveroihin oli 32 miljoonaa euroa, joka johtui niinikään laskennallisten verojen uudelleenarvostamisesta.
˭ Katso myös liitetieto 32 Laskennalliset verot, sivulta 162.
Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva voitto tai tappio osakkeiden keskimääräisellä osakeantioikaistulla lukumäärällä tilikauden aikana.
| 2009 | 2008 |
|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto, milj. euroa 1 312 |
1 542 |
| Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl 888 230 |
887 256 |
| Osakekohtainen tulos (euroa) 1,48 |
1,74 |
Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa ulkona olevien osakkeiden painotetussa keskimääräisessä lukumäärässä otetaan huomioon kaikkien potentiaalisten osakkeiden laimentava vaikutus. Vuoden 2009 lopussa konsernilla ei ole yhtään optio-ohjelmaa jolla on laimentava vaikutus. Vuoden 2008 lopussa konsernilla oli yksi optio-ohjelma, 2002 Avainhenkilöiden optio-ohjelma, jolla on laimentava vaikutus. Edellä mainitun ohjelman osalta tehdään laskelma siitä osakkeiden määrästä, joka olisi voitu hankkia käypään arvoon (Fortumin osakkeen vuoden keskimääräisen hinnan perusteella) vaihtamalla kaikki liikkeeseen lasketut optio-oikeudet niiden merkintähinnalla osakkeisiin. Laskelman mukaista osakkeiden määrää verrataan siihen osakkeiden määrään, joka laskettaisiin liikkeeseen, jos kaikki ulkona olevat optio-oikeudet vaihdettaisiin osakkeisiin.
Yllä mainitulla tavalla laskettu osakkeiden lukumäärä vähennetään siitä osakkeiden lukumäärästä, joka olisi saatu mikäli kaikki optiot olisi merkitty. Lisäosakkeet, jotka saadaan olettaen, että optiot käytetään, lisätään osakkeiden painotettuun keskimääräiseen lukumäärään.
Optioilla on laimentava vaikutus ainoastaan silloin, kun osakkeen keskimääräinen markkinahinta ylittää kauden aikana optioiden merkintähinnan. Aiemmin raportoituja osakekohtaisia tuloksia ei ole muutettu vastaamaan osakkeen hinnassa tapahtuneita muutoksia.
| 2009 | 2008 | |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto, milj. euroa | 1 312 | 1 542 |
| Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl | 888 230 | 887 256 |
| Avainhenkilöiden optio-ohjelman 2002 vaikutus, 1 000 kpl | - | 583 |
| Laimennettu osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl | 888 230 | 887 839 |
| Laimennettu osakekohtainen tulos (euroa) | 1,48 | 1,74 |
Yhtiökokoukselle 25.3.2010 on ehdotettu jaettavaksi vuodelta 2009 osinkoa 1,00 euroa osakkeelta, yhteensä 888 miljoonaa euroa, mikä perustuu 2.2.2010 rekisteröityjen osakkeiden lukumäärään. Ehdotettua osinkoa ei ole kirjattu osinkovelaksi tässä tilinpäätöksessä.
Varsinainen yhtiökokous päätti 7.4.2009 jakaa vuodelta 2008 osinkona 1,00 euroa osakkeelta. Maksetut osingot olivat yhteensä 888 miljoonaa euroa perustuen 14.4.2009 rekisteröityjen osakkeiden lukumäärään. Osingot maksettiin 21.4.2009.
Varsinainen yhtiökokous päätti 1.4.2008 jakaa vuodelta 2007 osinkona 1,35 euroa osakkeelta, josta 0,77 euroa maksettiin konsernin tuloksesta ilman kertaluonteisia eriä. Lisäosinko, 0,58 euroa osakkeelta, päätettiin jakaa Fortumin pääomarakenteen ohjaamiseksi kohti sovittua tavoitetasoa. Maksetut osingot olivat yhteensä 1 198 miljoonaa euroa perustuen 4.4.2008 rekisteröityjen osakkeiden lukumäärään. Osingot maksettiin 11.4.2008.
Rahoitusvarat ja -velat on alla olevassa taulukossa jaettu IAS 39:n mukaisiin kategorioihin. Kategoriat on edelleen jaettu luokkiin, joiden perusteella rahoitusvarat ja -velat arvostetaan. Lisätietoja on liitetiedoissa, joihin taulukossa viitataan.
| Rahoitusvarat luokittain | Lainat ja saamiset | Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat | |||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa Liite |
Jaksotettu hankintameno |
Suojauslaskenta, käyvän arvon suojaus |
Ei sovelleta suojaus- laskentaa |
Käypä arvo kirjataan omaan pääomaan, kassavirran suojaus |
Myytävissä olevat rahoitusvarat |
Rahoitusleasingit | Rahoitusvarat yhteensä | ||||||||
| 2009 | 2008 | 2009 | 2008 | 2009 | 2008 | 2009 | 2008 | 2009 | 2008 | 2009 | 2008 | 2009 | 2008 | ||
| Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset varat | |||||||||||||||
| Muut pitkäaikaiset sijoitukset 1) | 23 | 25 | 18 | 44 | 40 | 69 | 58 | ||||||||
| Johdannaisinstrumentit | 3 | ||||||||||||||
| Sähköjohdannaiset | 38 | 52 | 16 | 167 | 54 | 219 | |||||||||
| Korko- ja valuuttajohdannaiset | 59 | 16 | 77 | 202 | 3 | 5 | 139 | 223 | |||||||
| Öljy- ja muut futuurit ja termiinit | 2 | 3 | 2 | 3 | |||||||||||
| Pitkäaikaiset korolliset saamiset | 24 | 854 | 672 | 64 | 70 | 918 | 742 | ||||||||
| Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset varat | |||||||||||||||
| Johdannaisinstrumentit | 3 | ||||||||||||||
| Sähköjohdannaiset | 33 | 36 | 43 | 252 | 76 | 288 | |||||||||
| Korko- ja valuuttajohdannaiset | 95 | 443 | 3 | 11 | 98 | 454 | |||||||||
| Öljy- ja muut futuurit ja termiinit | 8 | 19 | 8 | 19 | |||||||||||
| Myyntisaamiset | 26 | 784 | 849 | 784 | 849 | ||||||||||
| Muut lyhytaikset korolliset saamiset | 26 | 12 | 46 | 13 | 11 | 25 | 57 | ||||||||
| Pankkitalletukset | 27 | 397 | 588 | 397 | 588 | ||||||||||
| Rahavarat | 27 | 493 | 733 | 493 | 733 | ||||||||||
| Yhteensä | 2 565 | 2 906 | 59 | 16 | 253 | 755 | 65 | 435 | 44 | 40 | 77 | 81 | 3 063 | 4 233 |
1) Eläkevarat eivät ole mukana vuonna 2009. Vuosi 2008 on muutettu vastaavasti.
| Rahoitusvelat luokittain | Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat | Muut rahoitusvelat | |||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Suojauslaskenta, käyvän arvon suojaus |
Ei sovelleta suojauslaskentaa | Käypä arvo kirjataan omaan pääomaan, kassavirran suojaus |
Jaksotettu hankintameno | Käypä arvo | Rahoitusleasingit | Rahoitusvelat yhteensä | ||||||||
| 2009 | 2008 | 2009 | 2008 | 2009 | 2008 | 2009 | 2008 | 2009 | 2008 | 2009 | 2008 | 2009 | 2008 | ||
| Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset velat | |||||||||||||||
| Korolliset velat | 31 | 4 464 | 6 645 | 1 514 | 309 | 24 | 26 | 6 002 | 6 980 | ||||||
| Johdannaisinstrumentit | 3 | ||||||||||||||
| Sähköjohdannaiset | 34 | 42 | 67 | 3 | 101 | 45 | |||||||||
| Korko- ja valuuttajohdannaiset | 75 | 58 | 10 | 11 | 85 | 69 | |||||||||
| Öljy- ja muut futuurit ja termiinit | 5 | 6 | 5 | 6 | |||||||||||
| Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset velat | |||||||||||||||
| Korolliset velat | 31 | 854 | 514 | 3 | 6 | 857 | 520 | ||||||||
| Johdannaisinstrumentit | 3 | ||||||||||||||
| Sähköjohdannaiset | 60 | 59 | 39 | 7 | 99 | 66 | |||||||||
| Korko- ja valuuttajohdannaiset | 161 | 24 | 8 | 8 | 169 | 32 | |||||||||
| Öljy- ja muut futuurit ja termiinit | 8 | 28 | 8 | 28 | |||||||||||
| Ostovelat | 37 | 317 | 343 | 317 | 343 | ||||||||||
| Muut velat | 37 | 158 | 116 | 158 | 116 | ||||||||||
| Yhteensä | - | - | 343 | 217 | 124 | 29 | 5 793 | 7 618 | 1 514 | 309 | 27 | 32 | 7 801 | 8 205 |
Taseessa käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit on esitetty seuraavien käyvän arvon määrittämiseen perustuvien hierarkiatasojen mukaisesti:
| Taso 1 Taso 2 |
Taso 3 | Netotus 3) | Yhteensä | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa Liite |
2009 2008 | 2009 | 2008 | 2009 2008 | 2009 | 2008 | 2009 | 2008 | ||
| Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset varat |
||||||||||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat 23 |
44 | 40 1) | 44 | 40 | ||||||
| Johdannaisinstrumentit 3 |
||||||||||
| Sähköjohdannaiset | ||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 164 | 523 | –148 –356 | 16 | 167 | |||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 3 | 86 | 152 | 2 | 2 2) | –53 –102 | 38 | 52 | ||
| Korko- ja valuuttajohdannaiset | ||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 62 | 21 | 62 | 21 | ||||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 77 | 202 | 77 | 202 | ||||||
| Öljy- ja muut futuurit ja termiinit | ||||||||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 2 | 3 | 2 | 3 | ||||||
| Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset varat |
||||||||||
| Johdannaisinstrumentit 3 |
||||||||||
| Sähköjohdannaiset | ||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 418 | 826 | –375 –574 | 43 | 252 | |||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 236 | 721 | –203 –685 | 33 | 36 | |||||
| Korko- ja valuuttajohdannaiset | ||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 3 | 11 | 3 | 11 | ||||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 95 | 443 | 95 | 443 | ||||||
| Öljy- ja muut futuurit ja termiinit | ||||||||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 8 | 19 | 8 | 19 | ||||||
| Yhteensä | 13 | 22 1 141 2 899 | 46 | 42 | –779–1 717 | 421 1 246 |
| Rahoitusvelat | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Netotus 3) | Yhteensä | ||||||
| milj. euroa Liite |
2009 2008 | 2009 | 2008 | 2009 2008 | 2009 | 2008 | 2009 | 2008 | ||
| Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset velat |
||||||||||
| Korolliset velat 31 |
1 514 | 309 | 1 514 | 309 | ||||||
| Johdannaisinstrumentit 3 |
||||||||||
| Sähköjohdannaiset | ||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 215 | 361 | 1 | –149 –358 | 67 | 3 | ||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 2 | 83 | 140 | 1 | 2 2) | –52 –100 | 34 | 42 | ||
| Korko- ja valuuttajohdannaiset | ||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 10 | 11 | 10 | 11 | ||||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 75 | 58 | 75 | 58 | ||||||
| Öljy- ja muut futuurit ja termiinit | ||||||||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 5 | 6 | 5 | 6 | ||||||
| Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset velat |
||||||||||
| Johdannaisinstrumentit 3 |
||||||||||
| Sähköjohdannaiset | ||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 413 | 581 | –375 –522 | 38 | 59 | |||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 1 | 16 | 263 | 728 | –203 –737 | 61 | 7 | |||
| Korko- ja valuuttajohdannaiset | ||||||||||
| Sovelletaan suojauslaskentaa | 8 | 8 | 8 | 8 | ||||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 161 | 24 | 161 | 24 | ||||||
| Öljy- ja muut futuurit ja termiinit | ||||||||||
| Ei sovelleta suojauslaskentaa | 8 | 28 | 8 | 28 | ||||||
| Yhteensä | 16 | 50 2 742 2 220 | 2 | 2 | –779–1 717 1 981 | 555 |
1) Myytävissä olevat rahoitusvarat, jotka ovat muita kuin osakkuus- ja yhteisyritysosakkeita, koostuvat pääosin listaamattomien yhtiöiden osakkeista, arvoltaan 43 miljoonaa euroa (2008: 39), joiden käypää arvoa ei pystytä määrittelemään luotettavasti. Nämä sijoitukset on arvostettu hankintamenoonsa vähennettynä mahdollisilla arvonalentumistappioilla.
Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin sisältyvien noteerattujen yritysten osakkeiden käypä arvo oli 1 miljoonaa euroa (2008: 1). Fortumin omaan pääomaan kirjattujen kertyneiden käypien arvojen muutokset olivat –1 miljoonaa euroa (2008: –1).
2) Nord Pool noteeraa lähimmät viisi vuotta, näiden vuosien jälkeen käytetään Fortumin tekemää hintaennustetta. Syy sähköjohdannaisten siirtämiseen tasolta 3 tasolle 2 on sopimusten erääntymisaika.
3) Kun sähköpörssien kanssa tehdyillä standardijohdannaissopimuksilla on samanaikainen toimitus, saamiset ja velat netotetaan.
| Muut | ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikearvo | aineettomat hyödykkeet | Yhteensä | ||||||||||
| milj. euoa | 2009 | 2008 | 2009 | 2008 | 2009 | 2008 | ||||||
| Hankintameno 1.1. | 298 | - | 379 | 344 | 677 | 344 | ||||||
| Kurssierot ja muut oikaisut | –13 | –41 | –27 | –3 | –40 | –44 | ||||||
| Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta |
- | 339 | - | 13 | - | 352 | ||||||
| Investoinnit | - | - | 20 | 9 | 20 | 9 | ||||||
| Päästöoikeuksien muutokset | - | - | 0 | 14 | 0 | 14 | ||||||
| Vähennykset | - | - | –6 | –3 | –6 | –3 | ||||||
| Uudelleenryhmittelyt | - | - | 6 | 5 | 6 | 5 | ||||||
| Hankintameno 31.12. | 285 | 298 | 372 | 379 | 657 | 677 | ||||||
| Kertyneet poistot 1.1. | - | - | 282 | 259 | 282 | 259 | ||||||
| Kurssierot ja muut oikaisut | - | - | –30 | 2 | –30 | 2 | ||||||
| Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta |
- | - | - | 2 | - | 2 | ||||||
| Vähennykset | - | - | –6 | –2 | –6 | –2 | ||||||
| Uudelleenryhmittelyt | - | - | - | - | - | - | ||||||
| Tilikauden poisto | - | - | 20 | 21 | 20 | 21 | ||||||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. |
- | - | 266 | 282 | 266 | 282 | ||||||
| Tasearvo 31.12. | 285 | 298 | 106 | 97 | 391 | 395 |
Liikearvo sisältyy Russia-segmenttiin ja liittyy OAO Fortumin (entinen TGC-10) hankintaan; katso liite 7 Yrityshankinnat ja -myynnit. Liikearvo on testattu arvonalentumisen varalta vertaamalla OAO Fortumin liiketoiminnan nettovarojen kerrytettävissä olevia rahamääriä (sisältäen liikearvon) kyseisten erien kirjanpitoarvoihin. Kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvon perusteella diskontattuja rahavirtoja käyttäen.
Käyttöarvon määrittämisessä käytetyt keskeiset oletukset ovat johdon määrittelemiä. Merkittävimpiä oletuksia olivat oletukset Venäjän energiamarkkinoiden odotetusta kehittymisestä, voimalaitosten ja muiden vastaavien omaisuuserien käyttöasteista, tulevista ylläpito- ja perusparannusinvestoinneista, investointiohjelman valmistumisaikataulusta sekä käytetty keskimääräinen painotettu pääoman kustannus. Oletukset pohjautuvat odotuksiin tulevaisuuden tapahtumista, joiden uskotaan olevan realistisia näissä olosuhteissa. Tapa näiden oletuksien tekemiseen ei ole muuttunut aiemmista vuosista. Laskelmissa käytetyt rahavirrat perustuvat hallituksen hyväksymiin liiketoimintasuunnitelmiin. Sähkömarkkinoiden vapautuminen Venäjällä ja OAO Fortumin investointiohjelma ovat edenneet odotetutusti vuonna 2009. Diskonttokorko määritetään ottaen huomioon sen maan riskiprofiili, josta rahavirrat muodostuvat. Venäjällä käytetty diskonttokorko ennen veroja oli 11,7 % (2008: 11,7 %). Diskonttokoron komponenteissa tai niiden määrittämisessä käytetyissä menetelmissä ei ole ollut olennaisia muutoksia.
Tilinpäätöspäivänä kerrytettävissä olevien rahamäärien todettiin ylittävän kyseessä olevien omaisuuserien kirjanpitoarvot ja siten liikearvo ei ole alentunut. Johdon mukaan kohtuullinen muutos diskonttokorossa tai tuottotasossa ei aiheuttaisi sitä, että Venäjän rahavirtaa tuottavien yksiköiden kirjanpitoarvot ylittäisivät kerrytettävissä olevat rahamäärät.
Aineettomien hyödykkeiden merkittävimmät erät ovat tietokoneohjelmat ja ohjelmalisenssit, jotka kirjataan poistoina kuluksi niiden taloudellisten vaikutusaikojen kuluessa. Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät ostettuja ja vastikkeetta saatuja päästöoikeuksia, jotka kirjataan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi alkuperäiseen hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyvien päästöoikeuksien arvo on 14 miljoonaa euroa (2008: 14).
| milj. euroa | Maa- ja vesi alueet sekä tunnelit |
Rakennukset ja raken nelmat |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakko maksut ja keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2009 | 2 684 | 2 520 | 11 720 | 198 | 1 011 | 18 133 |
| Kurssierot ja muut oikaisut | 156 | 60 | 354 | 4 | 21 | 595 |
| Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta |
- | - | 2 | - | - | 2 |
| Investoinnit | 1 | 111 | 229 | 2 | 499 | 842 |
| Ydinvoiman käytöstäpoistamiskulut |
- | - | –7 | - | - | –7 |
| Vähennykset | –1 | –18 | –23 | –2 | –56 | –100 |
| Uudelleenryhmittelyt | 0 | 79 | 295 | 4 | –384 | –6 |
| Hankintameno 31.12.2009 | 2 840 | 2 752 | 12 570 | 206 | 1 091 | 19 459 |
| Kertyneet poistot 1.1.2009 | - | 1 082 | 4 785 | 128 | - | 5 995 |
| Kurssierot ja muut oikaisut | - | 21 | 163 | 4 | - | 188 |
| Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta |
- | - | - | - | - | - |
| Vähennykset | - | –12 | –56 | –1 | - | –69 |
| Tilikauden poistot | - | 86 | 396 | 5 | - | 487 |
| Tilikauden arvonalentumiset | - | 3 | 0 | 0 | - | 3 |
| Uudelleenryhmittelyt | - | 4 | –4 | - | - | 0 |
| Kertyneet poistot 31.12.2009 | - | 1 184 | 5 284 | 136 | - | 6 604 |
| Tasearvo 31.12.2009 | 2 840 | 1 568 | 7 286 | 70 | 1 091 | 12 855 |
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvon kasvu vuonna 2009 aiheutui pääasiassa OAO Fortumissa käynnissä olevasta investointiohjelmasta ja Heat-segmentin neljästä yhdistetyn lämmön- ja sähköntuotantolaitoksen rakennusprojektista (CHP), joista kaksi saatiin tilikaudella päätökseen ja kaksi on edelleen käynnissä. Lisäksi kasvuun vaikutti valuuttojen, erityisesti Ruotsin kruunun, vahvistuminen euroa vastaan. ˭ Lisätietoja käynnissä oleviin investointehin liittyvistä luottoriskeistä on esitetty liitetiedossa 3.10 Luottoriskit, sivulla 132.
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin liittyy rajoituksia, jotka johtuvat kiinteistökiinnityksistä määrältään 357 miljoonaa euroa (2008: 343).
˭ Katso liite 38 Pantatut varat, sivulta 168.
| Fortum oyj 2009 | konsernitilinpäätöksen liitetiedot | 151 |
|---|---|---|
| Ennakko | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Maa- ja vesi | Rakennukset | Muut | maksut ja | |||
| alueet sekä | ja raken | Koneet ja | aineelliset | keskeneräiset | ||
| milj. euroa | tunnelit | nelmat | kalusto | hyödykkeet | hankinnat | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2008 | 3 059 | 2 373 | 11 385 | 217 | 578 | 17 612 |
| Kurssierot ja muut oikaisut | –395 | –264 | –1 340 | –16 | –154 | –2 169 |
| Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta |
- | 341 | 1 196 | - | 183 | 1 720 |
| Investoinnit | 18 | 54 | 183 | 3 | 841 | 1 099 |
| Ydinvoiman käytöstäpoistamiskulut |
- | - | 22 | - | - | 22 |
| Vähennykset | –1 | –32 | –103 | –1 | –9 | –146 |
| Uudelleenryhmittelyt | 3 | 48 | 377 | –5 | –428 | –5 |
| Hankintameno 31.12.2008 | 2 684 | 2 520 | 11 720 | 198 | 1 011 | 18 133 |
| Kertyneet poistot 1.1.2008 | - | 1 073 | 5 059 | 137 | - | 6 269 |
| Kurssierot ja muut oikaisut | - | –109 | –634 | –13 | - | –756 |
| Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta |
- | 62 | 28 | - | - | 90 |
| Vähennykset | - | –23 | –78 | –1 | - | –102 |
| Tilikauden poistot | - | 79 | 410 | 5 | - | 494 |
| Tilikauden arvonalentumiset | - | - | - | - | - | - |
| Kertyneet poistot 31.12.2008 | - | 1 082 | 4 785 | 128 | - | 5 995 |
| Tasearvo 31.12.2008 | 2 684 | 1 438 | 6 935 | 70 | 1 011 | 12 138 |
| Ennakkomaksut ja kesken- | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Koneet ja kalusto | eräiset hankinnat | Yhteensä | |||||||
| milj. euroa | 2009 | 2008 | 2009 | 2008 | 2009 | 2008 | |||
| 1.1. | 13 | 16 | 23 | 2 | 36 | 18 | |||
| Lisäykset | - | - | 30 | 21 | 30 | 21 | |||
| Uudelleen ryhmittelyt | 9 | - | –9 | 0 | |||||
| Poistot | –1 | –3 | - | - | –1 | –3 | |||
| 31.12. | 21 | 13 | 44 | 23 | 65 | 36 |
Vuonna 2009 aktivoitiin taseeseen uusia vieraan pääoman kuluja 30 miljoonaa euroa (2008: 21). Uudet aktivoidut vieraan pääoman kulut liittyvät Venäjällä OAO Fortumin investointiohjelmaan sekä Suomessa, Puolassa, Virossa ja Latviassa rakennettaviin yhdistettyjen sähkön ja lämmön tuotantolaitosten (CHP)-projekteihin. Maasta ja lainavaluutasta riippuen käytetty korkokanta vaihteli 5,4 ja 11,0 % välillä (2008: 5,0–8,9 %).
| Suomi | Ruotsi | Muut maat | Yhteensä | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | 2009 | 2008 | 2009 | 2008 | 2009 | 2008 | 2009 | 2008 | |
| Power | |||||||||
| Vesivoima | 4 | 11 | 49 | 52 | - | - | 53 | 63 | |
| Ydinvoima | 35 | 57 | - | - | - | - | 35 | 57 | |
| Fossiilinen energia/ | |||||||||
| Sähköntuotanto | 3 | 6 | - | - | - | 4 | 3 | 10 | |
| Muut | 6 | 3 | - | 1 | - | - | 6 | 4 | |
| Power yhteensä | 48 | 77 | 49 | 53 | - | 4 | 97 | 134 | |
| Heat | |||||||||
| Fossiilinen energia/ | |||||||||
| Lämmöntuotanto | 53 | 54 | 17 | 16 | 66 | 82 | 136 | 152 | |
| Fossiilinen energia/ | |||||||||
| Sähköntuotanto | 37 | 25 | - | - | - | 2 | 37 | 27 | |
| Uusiutuva lämpöenergia | 21 | 11 | 24 | 29 | 32 | 23 | 77 | 63 | |
| Kaukolämpö | 14 | 34 | 56 | 82 | 18 | 20 | 88 | 136 | |
| Muut | 0 | - | 20 | 19 | 0 | 11 | 20 | 30 | |
| Heat yhteensä | 125 | 124 | 117 | 146 | 116 | 138 | 358 | 408 | |
| Distribution | 79 | 83 | 98 | 200 | 11 | 13 | 188 | 296 | |
| Markets | 1 | 1 | - | 2 | - | - | 1 | 3 | |
| Muut | 2 | 11 | - | - | 1 | - | 3 | 11 | |
| Yhteensä, ilman Russiaa | 255 | 296 | 264 | 401 | 128 | 155 | 647 | 852 | |
| Russia | |||||||||
| Fossiilinen energia/ | |||||||||
| Sähköntuotanto | 199 | 240 | |||||||
| Fossiilinen energia/ | |||||||||
| Lämmöntuotanto | 16 | 16 | |||||||
| Russia yhteensä | 215 | 256 | |||||||
| Yhteensä, sisältäen Russian |
862 | 1 108 |
1) Sisältää investoinnit sekä aineellisiin että aineettomiin hyödykkeisiin.
Vuonna 2009 kunnossapitoinvestoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin olivat 139 miljoonaa euroa (2008: 170). Lainsäädännön edellyttämät investoinnit olivat 129 miljoonaa euroa (2008: 147). Tuottavuutta lisäävät investoinnit olivat 138 miljoonaa euroa (2008: 220) ja kasvua lisäävät investoinnit olivat 456 miljoonaa euroa (2008: 572).
Suomessa Fortum investoi 35 miljoonaa euroa (2008: 57) Loviisan ydinvoimalaitokseen. Lisäksi Fortum investoi 20 miljoonaa euroa (2008: 28) useisiin eri kasvuun ja tuottavuuteen tähtääviin vesivoimalaitosprojekteihin. Suurin näistä kohteista oli Eldforsen Ruotsissa, johon Fortum sijoitti noin 6 miljoonaa euroa (2008: 8). Lisäksi tässä segmentissä on investoitu noin 42 miljoonaa euroa (2008: 50) normaaleihin laitosten ylläpitoinvestointeihin.
Heat-segmentissä on ollut vuonna 2009 meneillään neljän CHP-voimalaitoksen rakentaminen. Näistä kaksi, Suomenojan laitos Espoossa sekä Tarton laitos Virossa, valmistuivat vuoden 2009 aikana. Fortumin omistusosuus Tarton laitoksesta on 60 %. Częstochowan laitos Puolassa ja Pärnun laitos Virossa ovat edelleen rakenteilla. Heatsegmentin kasvuprojekteihin Fortum on investoinut noin 262 miljoonaa euroa, mikä on noin 47 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2008. Ylläpito- ja muut normaalit investoinnit ovat noin 96 miljoonaa euroa tässä segmentissä, mikä on noin 10 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2008. Nämä viimeksi mainitut investoinnit koostuvat lähinnä investoinneista kaukolämpöverkostoon, uusien liittymien rakentamiseen ja olemassa olevien CHP-voimalaitosten kunnossapitoon.
Fortum investoi 188 miljoonaa euroa (2008: 296) sähkönsiirron luotettavuuteen, ylläpitoon ja uusinvestointeihin sähkönsiirtoliiketoiminnassaan Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Virossa.
Vuonna 2006 Fortum käynnisti automaattisen mittarinluentaprojektinsa Ruotsissa (Automatic Meter Management, AMM). Projekti saatiin päätökseen vuonna 2009. Koko projektin aikana asennettiin yhteensä 844 000 mittaria, joista noin 40 000 vuonna 2009. Vuonna 2009 Fortum investoi projektiin 17 miljoonaa euroa (2008: 104).
OAO Fortumilla on käynnissä mittava investointiohjelma, jolla pyritään kasvattamaan sähköntuotantokapasiteettia 2 300 megawatilla. Vuoden 2009 aikana ohjelman mukaisista investoinneista toteutui noin 186 miljoonaa euroa (2008: 250). Investointiohjelmasta arvioidaan tammikuusta 2010 lähtien olevan jäljellä 1,8 miljardia euroa.
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Hankintameno | 54 | 53 |
| Kertyneet poistot 1.1. | –14 | –10 |
| Tilikauden poistot | –4 | –4 |
| Tasearvo | 36 | 39 |
Rahoitusleasingsopimuksilla vuokratut hyödykkeet on kirjattu koneisiin ja kalustoon.
Fortum toimii myös vuokralleantajana ja on vuokrannut konsernin ulkopuolelle aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä 60 miljoonan euron (2008: 70) arvosta. Nämä varat eivät sisälly konsernitaseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin.
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Hankintameno | 179 | 174 |
| Kertyneet poistot 1.1. | –106 | –99 |
| Tilikauden poistot | –7 | –7 |
| Tasearvo | 66 | 68 |
Muilla vuokrasopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet koostuvat lähinnä Meri-Porin voimalaitoksesta, josta Fortum on vuokrannut 308 MW:n osuutensa tammikuusta 2007 alkaen kesäkuun 2010 loppuun asti.
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Hankintameno | ||
| Hankintameno 1.1. | 1 655 | 1 721 |
| Kurssierot ja muut oikaisut | –36 | –94 |
| Hankinnat | 33 | 7 |
| Uudet osakeannit ja osakkaiden sijoitukset | 25 | 1 |
| Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta | 0 | 36 |
| Uudelleenryhmittelyt | –7 | –3 |
| Vähennykset | –1 | –13 |
| Hankintameno 31.12. | 1 669 | 1 655 |
| Osakkuus- ja yhteisyritysomistuksiin liittyvät oman pääoman oikaisut | ||
| Oikaisut 1.1. | 457 | 1 132 |
| Kurssierot ja muut oikaisut | 109 | –122 |
| Osuus osakkuusyritysten tilikauden voitosta | 21 | 126 |
| Omaan pääoman kirjatut käypien arvojen muutokset ja muut oikaisut | –36 | –628 |
|---|---|---|
| Oikaisut 31.12. | 519 | 457 |
| Tasearvo 31.12. | 2 188 | 2 112 |
Saadut osingot –32 –51
Osakkuusyrityssijoitusten tasearvo vuoden 2009 lopussa oli 2 188 miljoonaa euroa (2008: 2 112). Fortum omistaa osakkeita yhdestä (2008: yhdestä) yhteisyritykseksi luokitellusta yrityksestä. Kyseisen yhteisyritysosuuden tasearvo oli yhteensä 42 miljoonaa euroa (2008: 40).
Fortum ja norjalainen Hafslund Infratek ASA yhdistivät infrastruktuurin rakentamisja kunnossapitoliiketoimintansa Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa vuoden 2009 alussa. Transaktiossa Fortum sai osakkeita Hafslund Infratek ASA:ssa ja omistaa näin 33 % osuuden uudesta yhdistetystä yhtiöstä.
Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) varsinainen yhtiökokous päätti nostaa yhtiön osakepääomaa 100 miljoonaa euroa, josta Fortumin osuus on 25 miljoonaa euroa. Lisäsijoitus maksettiin vuonna 2009.
Vuonna 2008 Fortum osti 14,73 % osuuden UAB Klaipedos Energija:sta Stadtwerke Leipzig GmbH:lta. Fortum omistaa nyt 19,63 % osuuden yhtiöstä. UAB Klaipedos Energija tuottaa ja toimittaa kaukolämpöä Klaipedan ja Gargzdain kaupunkien asukkaille ja teollisuudelle. Yhtiön liikevaihto oli noin 27 miljoonaa euroa ja vuotuinen lämmön myynti 1 terawattitunti (TWh) ja sähkön myynti 20 gigawattituntia (GWh). Investointi oli 7 miljoonaa euroa.
Maaliskuun 2008 lopussa toteutuneen OAO Fortumin hankinnan myötä, Fortum hankki osuuden Kurgan Generating yhtiöstä.
Vuonna 2009 ei tapahtunut merkittäviä osakkuusyhtiöiden myyntejä.
Fortum on sopinut myyvänsä Swedegas AB:n osakkeet vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä.
Vuonna 2008 Fortum myi 50 % osuutensa Panjin Liaohe Fortum Thermal Power Company Co:sta Kiinassa, 30 % osuutensa Polartest Oy:stä sekä 33 % osuutensa Herbrechtingen GmbH:stä.
Eräät merkittävimmistä osakkuusyrityksistä esittävät tilinpäätöksensä paikallisten laskentaperiaatteiden mukaan. Fortum tekee ko. raportoituihin tilinpäätöksiin korjausvientejä taatakseen, että osakkuusyritysten luvut ovat yhtenevät Fortumin käyttämien laskentaperiaatteiden kanssa. Jos uudempaa tietoa ei ole saatavilla, osuudet osakkuusyritysten tuloksesta lasketaan perustuen edellisen neljänneksen lukuihin.
Fortumin osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta vuodelta 2009 oli 21 miljoonaa euroa (2008: 126), josta Hafslundin osuus oli –4 miljoonaa euroa (2008: 48) ja TGC-1:n osuus 19 miljoonaa euroa (2008: 17). Osuus voitosta sisältää Fortumin osakkuusyhtiöomistuksen mukaisen osuuden ruotsalaisten ydinvoimayhtiöiden, Forsmarks Kraftgrupp AB ja OKG AB, voitosta yhteensä –16 miljoonaa euroa (2008: 47). Tästä –6 miljoonaa euroa (2008: 42) aiheutui ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen kirjauksista.
˭ Katso liitetieto 33 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat, sivulta 163.
Hafslund myi 18 miljoonaa REC:n osaketta marraskuussa 2009. Laskentaperiaatteiden mukaisesti Fortum kirjasi 13 miljoonan euron voiton liittyen Hafslundin myymiin REC:n osakkeisiin osana osuuksiin osakkuus- ja yhteisyrityksissä. Fortumin laadintaperiaatteiden mukaisesti Hafslundin osakkuusyritystulos on sisällytetty konsernin lukuihin Hafslundin edellisen neljänneksen tietoihin perustuen.
Saadut osingot -erä sisältää Hafslundin maksamat osingot, yhteensä 17 miljoonaa euroa (2008: 24).
Laskiessaan osuuttaan osakkuusyrityksensä Hafslundin tuloksesta Fortum on omien laskentaperiaatteidensa mukaisesti luokitellut uudelleen Hafslundin osakeomistuksen Renewable Energy Corporation (REC) -yhtiössä vuodesta 2006 lähtien 19.11.2008 saakka. Tänä aikana Hafslund on luokitellut osakeomistuksensa REC-yhtiössä erään "Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat", kun taas Fortum on luokitellut osakeomistuksen REC-yhtiössä myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi, joiden käypien arvojen muutokset kirjataan suoraan omaan pääomaan. 19.11.2008 jälkeen molemmat yhtiöt ovat luokitelleet osakeomistuksen REC-yhtiössä myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi, joiden käypien arvojen muutokset kirjataan suoraan omaan pääomaan. Kertynyt käypien arvojen muutos kirjataan Fortumin tuloslaskelmaan vain siinä tapauksessa, että Hafslund myy omistuksensa REC-yhtiössä. Fortum laskee RECyhtiön osakkeen käyvän arvon muutoksen joka välitilinpäätöksen yhteydessä, sillä REC-yhtiö on listattu Oslon pörssissä. Laskennassa käytettyjen osakkeiden lukumäärä perustuu Hafslundin edellisen vuosineljänneksen raportoinnissaan ilmoittamaan omistamiensa osakkeiden lukumäärään, ellei uudempaa tietoa ole saatavilla.
Fortumin omaan pääomaan kirjatut kertyneet käyvän arvon muutokset perustuen Hafslundin ilmoittamaan jäljellä olevaan osakkeiden lukumäärään olivat vuoden lopussa noin 89 miljoonaa euroa (2008: 126).
| Tasearvo | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Omistusosuus, % | konsernitaseessa | ||||
| Yhtiö | Segmentti | Kotipaikka | 2009 | 2008 | 2009 | 2008 |
| Kemijoki Oy | Power | Suomi | 18 | 18 | 243 | 250 |
| Teollisuuden Voima Oyj (TVO) | Power | Suomi | 26 | 26 | 232 | 220 |
| OKG AB | Power | Ruotsi | 46 | 46 | 131 | 131 |
| Forsmarks Kraftgrupp AB | Power | Ruotsi | 26 | 26 | 112 | 110 |
| Gasum Oy | Heat | Suomi | 31 | 31 | 123 | 105 |
| Fingrid Oyj | Distribution | Suomi | 25 | 25 | 112 | 99 |
| Territorial Generating Company 1 | ||||||
| (TGC-1) | Russia | Venäjä | 26 | 26 | 399 | 394 |
| Hafslund ASA | Muut | Norja | 34 | 34 | 483 | 488 |
| Muut | 353 | 315 | ||||
| Osakkuus- ja yhteisyritysten | ||||||
| tasearvot 31.12. | 2 188 | 2 112 |
Fortum omistaa 63,8 % vesivoimaosakkeista ja 15,4 % rahaosakkeista Kemijoki Oy:ssä. Jokainen vesivoimaosakkeiden omistaja on oikeutettu osakeomistusta vastaavaan osuuteen vesivoimatuotannosta. Fortumin omistusosuus koko osakepääomasta on 17,5 %. Kemijoki yhdistellään konsernitilinpäätökseen osakkuusyrityksenä, koska Fortumilla on Kemijoki Oy:ssä huomattava vaikutusvalta perustuen osuuteen hallituspaikoista ja osallistumisesta yhtiön päätöksentekoprosesseihin.
TVO:lla on kolme osakesarjaa, jotka oikeuttavat osakkeenomistajat TVO:n eri voimalaitoksilla tuotettuun sähköön. A-sarjan osakkeet oikeuttavat Olkiluoto 1 ja 2 voimalaitosten ydinvoimalla tuottamaan sähköön. B-sarjan osakkeet oikeuttavat rakenteilla olevan uuden ydinvoimalaitoksen, Olkiluoto 3, tulevaisuudessa tuottamaan sähköön. C-sarjan osakkeet oikeuttavat TVO:n osuuteen Meri-Porin lauhdevoimalan tuottamasta sähköstä. Meri-Porin voimalaitos on Fortumin ja TVO:n yhteisessä määräysvallassa oleva omaisuuserä. Fortumille kuuluu 54,55 % Meri-Porin käyttöomaisuudesta ja TVO:lle 45,45 %.
˭ Katso myös kohta 1.12.1 Yhteisessä määräysvallassa olevat omaisuuserät, sivulta 119, liitetiedosta 1 Laadintaperiaatteet.
Fortum omistaa 25,7 % Territorial Generating 1 -yhtiöstä (TGC-1). TGC-1 muodostettiin vuoden 2006 lopussa usean venäläisen yhtiön fuusioiduttua. Yhtiö julkaisi IFRS tilinpäätöksensä vuodelta 2008 heinäkuussa 2009 ja vuoden 2009 ensimmäiseltä vuosipuoliskolta vastaavasti lokakuussa 2009. Fortum kirjasi osakkuustuloksensa vuodelta 2008 kolmannella neljänneksellä 2009 ja ensimmäiseltä vuosipuoliskolta 2009 viimeisellä neljänneksellä 2009. Fortumin laskentaperiaatteiden mukaisesti osuus TGC-1:n osakkuustuloksesta kirjataan perustuen viimeisimpään julkistettuun IFRS tilinpäätökseen.
Merkittävimpien listattujen osakkuusyritysosakkeiden (Hafslund ASA ja TGC-1) vuoden 2009 lopun markkina-arvoihin perustuva käypä arvo oli 932 miljoonaa euroa (2008: 572), josta Hafslundin osuus oli 554 miljoonaa euroa ja TGC-1:n osuus 378 miljoonaa euroa. TGC-1:n osakkeiden markkina-arvoon vaikuttaa yhtiön osakkeiden alhainen likviditeetti vuonna 2009 ja 2008. Vuoden 2009 aikana TGC-1:n vaihdettujen osakkeiden lukumäärä verrattuna yhtiön osakemäärään oli noin 16 % Venäjän pörsseissä (alle 0,03 % elokuun jälkeen vuonna 2008).
| Koti | Liike | Voitto/ | Omistus | Ääni | |||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Yhtiö | paikka | Varat | Velat | vaihto | tappio | osuus, % | määrä, % |
| Kemijoki Oy 1) 4) | Suomi | 435 | 306 | 45 | –7 | 18 | 18 |
| Teollisuuden Voima Oyj 1) 3) | Suomi | 5 103 | 4 224 | 149 | –26 | 26 | 26 |
| OKG AB 1) 4) | Ruotsi | 1 537 | 1 525 | 399 | 1 | 46 | 46 |
| Forsmarks Kraftgrupp AB 1) 4) | Ruotsi | 1 305 | 1 273 | 458 | 0 | 26 | 26 |
| Gasum Oy 2) | Suomi | 656 | 267 | 742 | 48 | 31 | 31 |
| Fingrid Oyj 2) | Suomi | 1 597 | 1 175 | 255 | 15 | 25 | 33 |
| Territorial Generating Company 1 (TGC-1) 3) Venäjä | 1 961 | 516 | 482 | 54 | 26 | 26 | |
| Hafslund ASA 2) | Norja | 3 503 | 2 087 | 871 | 35 | 34 | 33 |
1) Voimalaitokset rakennetaan usein yhteisesti muiden sähköntuottajien kanssa. Osakassopimuksen nojalla jokaisella omistajalla on oikeus sähköön osakeomistuksensa suhteessa tai muiden sopimusten perusteella ja jokainen omistaja on vastuussa vastaavasta kustannusosuudesta. Osakkuusyritykset eivät ole voittoa tuottavia, koska omistajat ostavat sähköä tuotantokustannuksiin perustuvalla hinnalla sisältäen korkokulut, välittömät verot ja valmisteverot. Katso liitetieto 10 Materiaalit ja palvelut sivulta 142 ja liitetieto 43 Lähipiiritapahtumat, sivulta 170.
2) Tiedot perustuvat syyskuun 2009 lukuihin, joissa Gasum Oy raportoi voiton ennen veroja. Ko. erästä on tässä taulukossa vähennetty verot 26 % nimellisverokannan mukaan.
3) Tiedot perustuvat kesäkuun 2009 lukuihin.
4) Tiedot perustuvat joulukuun 2008 lukuihin.
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Myynnit osakkuusyrityksille | 86 | 113 |
| Korot osakkuusyritysten lainasaamisista | 37 | 34 |
| Ostot osakkuusyrityksiltä | 555 | 563 |
Ostot osakkuusyrityksiltä sisältävät ydin- ja vesivoimalla tuotetun sähkön ostot omakustannushintaan sisältäen korkokulut, välittömät verot ja valmisteverot.
˭ Katso myös liitetieto 10 Materiaalit ja palvelut, sivulta 142 ja liitetieto 43 Lähipiiritapahtumat, sivulta 170.
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Saamiset osakkuusyrityksiltä | ||
| Pitkäaikaiset korolliset lainasaamiset | 852 | 659 |
| Myyntisaamiset | 14 | 24 |
| Muut saamiset | 5 | 5 |
| Velat osakkuusyrityksille | ||
| Pitkäaikaiset velat | 199 | 184 |
| Ostovelat | 23 | 26 |
| Muut velat | 22 | 18 |
Pitkäaikaiset korolliset saamiset ovat pääasiassa ruotsalaisilta ydinvoimayhtiöiltä, OKG AB:lta ja Forsmarks Kraftgrupp AB:lta, suuruudeltaan 786 miljoonaa euroa (2008: 594). Sijoitukset näihin yhtiöihin on rahoitettu kyseisten yhtiöiden omistajilta saaduilla lainoilla omistusosuuden suhteessa.
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Ostot | 1 | 1 |
| Saamiset yhteisyrityksiltä | 4 | 3 |
Konsernilla ei ollut lainasaamisia yhteisyrityksiltä vuosien 2009 tai 2008 lopussa.
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 44 | 40 |
| Muut | 25 | 18 |
| Yhteensä | 69 | 58 |
Myytävissä olevat rahoitusvarat, jotka ovat muita kuin osakkuus- ja yhteisyritysosakkeita, koostuvat pääosin listaamattomien yhtiöiden osakkeista, arvoltaan 43 miljoonaa euroa (2008: 39), joiden käypää arvoa ei pystytä määrittelemään luotettavasti. Nämä sijoitukset on arvostettu hankintamenoonsa vähennettynä mahdollisilla arvonalentumistappioilla.
Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin sisältyvien noteerattujen yritysten osakkeiden käypä arvo oli 1 miljoonaa euroa (2008: 1). Fortumin omaan pääomaan kirjattujen kertyneiden käypien arvojen muutokset olivat –1 miljoonaa euroa (2008: –1).
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset lainasaamiset | 854 | 672 |
| Rahoitusleasingsaamiset | 64 | 70 |
| Pitkäaikaiset korolliset saamiset yhteensä | 918 | 742 |
| Muut lyhytaikaiset korolliset saamiset | 12 | 46 |
| Lyhytaikaiset rahoitusleasingsaamiset | 13 | 11 |
| Lyhytaikaiset korolliset saamiset yhteensä 1) | 25 | 57 |
| Yhteensä | 943 | 799 |
1) Sisältyy taseessa myyntisaamisiin ja muihin saamisiin, katso liitetieto 26, sivulta 156.
Pitkäaikaisiin lainasaamisiin sisältyy saamisia osakkuusyrityksiltä 852 miljoonaa euroa (2008: 659), pääasiassa ruotsalaisilta ydinvoima-osakkuusyrityksiltä OKG AB:lta ja Forsmark Kraftgrupp AB:lta yhteensä 786 miljoonaa euroa (2008: 594). Näitä yhtiöitä rahoitetaan osakaslainoilla osakkaiden omistusosuuksien suhteessa. Saamisten kasvu johtuu suunnitelman mukaisista investoinneista OKG AB:ssa ja Forsmark Kraftgrupp AB:ssa.
Pitkäaikaisiin lainasaamisiin sisältyy myös saamisia Teollisuuden Voima Oyj:ltä (TVO) yhteensä 45 miljoonaa euroa (2008: 45). TVO:n rakentamaa Olkiluoto 3 -ydinvoimalaa rahoitetaan ulkoisilla lainoilla, osakeanneilla ja osakaslainoilla TVO:n osakkeenomistajien välisten osakassopimusten perusteella. Maaliskuun 2009 lopussa TVO:n osakkeenomistajat antoivat 300 miljoonan euron osakaslainasitoumuksen TVO:lle. Sitoumus on käytettävissä vuoden 2013 loppuun asti. Fortumin osuus sitoumuksesta on korkeintaan 75 miljoonaa euroa.
˭ Lisätietoja luottoriskien hallinnasta ja luottoriskeistä, katso 2.2.9 Vastapuoliriskit, sivulta 101 Hallituksen toimintakertomuksessa ja liitetieto 3.10 Luottoriskit, sivulta 132.
| Tase | Uudelleen | Uudelleen | Uudelleen | Käypä | Tase | Käypä | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Efektiivinen | arvo | hinnoittelu | hinnoittelu | hinnoittelu | arvo | arvo | arvo | |
| milj. euroa | korkokanta | 2009 | alle 1 vuosi | 1–5 vuotta | yli 5 vuotta | 2009 | 2008 | 2008 |
| Pitkäaikaiset lainasaamiset | 5,0 | 854 | 853 | 1 | - | 886 | 672 | 686 |
| Rahoitusleasingsaamiset | 7,4 | 77 | 39 | 7 | 31 | 94 | 81 | 100 |
| Pitkäaikaiset korolliset saamiset yhteensä 1) |
5,2 | 931 | 892 | 8 | 31 | 980 | 753 | 786 |
| Muut lyhytaikaiset korolliset saamiset |
0,1 | 12 | 12 | - | - | 12 | 46 | 46 |
| Korolliset saamiset yhteensä | 5,1 | 943 | 904 | 8 | 31 | 992 | 799 | 832 |
1) Sisältää pitkäaikaisten saamisten seuraavan vuoden lyhennysosuuden.
Fortumilla oli 0 miljoonan euron (2008: 11) edestä kiinteistökiinnityksiä muiden korollisten saamisten vakuutena 31.12.2009.
Fortum omistaa aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä (lähinnä CHP- ja lämpövoimalaitoksia), joita se vuokraa rahoitusleasingsopimuksilla asiakkailleen Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Virossa. Nämä aineelliset hyödykkeet on kirjattu taseeseen määrään, joka on yhtä suuri kuin nettosijoitus vuokrasopimukseen. Keskimääräinen sopimusaika on 14 vuotta. Kaikista rahoitusleasingsopimuksista 98 % on sidottu kiinteään korkoon ja 2 % muuttuvaan korkoon.
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Bruttosijoitus vuokrasopimukseen | 102 | 110 |
| Tulevat korkotuotot | 25 | 29 |
| Yhteensä | 77 | 81 |
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Bruttosijoitus vuokrasopimukseen | ||
| Enintään 1 vuosi | 17 | 16 |
| 1–5 vuotta | 60 | 66 |
| Yli 5 vuotta | 25 | 28 |
| Yhteensä | 102 | 110 |
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Enintään 1 vuosi | 13 | 11 |
| 1–5 vuotta | 44 | 48 |
| Yli 5 vuotta | 20 | 22 |
| Yhteensä | 77 | 81 |
Muuttuvia vuokria ei sisältynyt tuloslaskelmaan vuonna 2009 tai 2008.
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Ydinpolttoaine | 69 | 78 |
| Hiili | 184 | 189 |
| Öljy | 40 | 35 |
| Biopolttoaineet | 61 | 59 |
| Muu vaihto-omaisuus | 93 | 83 |
| Yhteensä | 447 | 444 |
Vaihto-omaisuuden arvonalentumisia ei ole kirjattu vuosina 2009 tai 2008.
| milj. euroa 2009 |
2008 |
|---|---|
| Myyntisaamiset 784 |
849 |
| Tuloverosaamiset 16 |
94 |
| Korkosaamiset 1 |
9 |
| Siirtosaamiset 46 |
94 |
| Muut saamiset 158 |
132 |
| Lyhytaikaiset rahoitusleasingsaamiset 1) 13 |
11 |
| Muut lyhytaikaiset korolliset saamiset 1) 12 |
46 |
| Yhteensä 1 030 |
1 235 |
1) Katso liitetieto 24 Pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset korolliset saamiset, sivulla 155.
Myyntisaamisten ja muiden saamisten käypä arvo ei poikkea olennaisesti tasearvosta.
| 2009 | 2008 | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Luottotappioiksi | Luottotappioiksi | ||||
| milj. euroa | Brutto | kirjattu | Brutto | kirjattu | |
| Erääntymättömät | 730 | 2 | 811 | - | |
| 1–90 päivää erääntyneet | 51 | 4 | 37 | 2 | |
| 91–180 päivää erääntyneet | 8 | 2 | 5 | 2 | |
| Yli 181 päivää erääntyneet | 42 | 39 | 34 | 34 | |
| Yhteensä | 831 | 47 | 887 | 38 |
Vuonna 2009 myyntisaatavien alaskirjauksia kirjattiin tuloslaskelmaan 11 miljoonaa euroa (2008: 11), josta 5 miljoonaa euroa (2008: 8) aiheutuu myyntisaamisten alaskirjauksista OAO Fortum -yhtiöissä. Vuoden 2009 lopun myyntisaamisista 47 miljoonaa euroa (2008: 38) oli tulosvaikutteisesti alaskirjattu, josta 33 miljoonaa (2008: 26) OAO Fortum -yhtiöissä.
˭ Segmenttikohtaiset tiedot alaskirjauksista on esitetty liitetiedossa 5 Segmenttiraportointi, sivulla 134.
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| EUR | 265 | 318 |
| SEK | 372 | 399 |
| NOK | 29 | 37 |
| USD | 0 | 1 |
| PLN | 28 | 29 |
| RUB | 100 | 74 |
| Muut | 37 | 29 |
| Yhteensä | 831 | 887 |
Fortumilla ei ole riskikeskittymää myyntisaamisten osalta, koska asiakasmäärä on suuri ja myyntisaamiset ovat pääasiassa euroissa ja ruotsin kruunuissa. 31.12.2009 Fortumilla oli 6 miljoonan euron (2008: 8) edestä vakuustalletuksia myyntisaamisten vakuutena.
˭ Lisätietoja luottoriskien hallinnasta ja luottoriskeistä, katso 2.2.9 Vastapuoliriskit, sivulla 101 Hallituksen toimintakertomuksessa ja liitetieto 3.10 Luottoriskit, sivulla 132.
| milj. euroa 2009 |
2008 |
|---|---|
| Rahat ja pankkisaamiset 154 |
77 |
| Pankkitalletukset joiden maturiteetti alle 3kk 339 |
656 |
| Rahavarat 493 |
733 |
| Pankkitalletukset joiden maturiteetti yli 3kk 397 |
588 |
| Likvidit varat 890 |
1 321 |
OAO Fortumilla on lyhytaikaisia pankkitalletuksia 229 miljoonaa euroa (2008: 426) ja pitkäaikaisia pankkitalletuksia 397 miljoonaa euroa (2008: 588). 31.12.2009 näistä OAO Fortumin lyhytaikaisista pankkitalletuksista 190 miljoonaa oli euromääräisiä talletuksia ja 39 miljoonaa euroa ruplamääräisiä talletuksia. Kaikki pitkäaikaiset pankkitalletukset olivat euroissa. OAO Fortumin varat ovat korvamerkitty OAO Fortumin investointeihin, jotka lisäävät sähköntuotantokapasiteettia. OAO Fortumin euromääräiset pankkitalletukset suojaavat euromääräisiä hankintoja.
Rahavarat koostuvat eristä joiden maturiteetti on kolme kuukautta tai lyhyempi. ˭ Lisätietoja luottoriskien hallinnasta ja luottoriskeistä, katso 2.2.9 Vastapuoliriskit, sivulta 101 Hallituksen toimintakertomuksessa ja liitetieto 3.10 Luottoriskit, sivulta 132.
| 2009 | 2008 | |||
|---|---|---|---|---|
| Osakkeiden | Osakkeiden | |||
| milj. euroa | lukumäärä Osakepääoma | lukumäärä Osakepääoma | ||
| Rekisteröidyt osakkeet 1.1. | 887 638 080 | 3 044 886 683 058 | 3 040 | |
| Optioilla merkityt ja rekisteröidyt osakkeet 31.12. |
728 965 | 2 | 955 022 | 4 |
| Rekisteröidyt osakkeet 31.12. | 888 367 045 | 3 046 887 638 080 | 3 044 | |
| Rekisteröimättömät osakkeet | - | 56 000 |
Fortum Oyj:llä on yksi osakesarja. Vuoden 2009 lopussa osakkeita oli laskettu liikkeeseen kaikkiaan 888 367 045 kappaletta. Osakkeen nimellisarvo on 3,40 euroa ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Kaikki osakkeet oikeuttavat samansuuruiseen osinkoon. Vuoden 2009 lopussa Fortum Oyj:n kokonaan maksettu ja kaupparekisteriin rekisteröity osakepääoma oli 3 046 185 953,00 euroa.
Rekisteröity osakepääoma ylittää osakkeiden nimellisarvojen yhteenlasketun määrän, koska Fortum mitätöi vuosina 2006 ja 2007 omia osakkeitaan (yhteensä 7 570 000 osaketta) ilman että osakepääomaa pienennettiin.
Fortum Oyj:n osake on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Kaupankäyntitunnus on FUM1V. Fortum Oyj:n osakkeet kuuluvat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään.
Vuoden 2009 alussa Suomen valtion omistusosuus yhtiön osakkeista oli 50,80 %. Vuoden aikana tapahtuneiden muutosten seurauksena Suomen valtion omistusosuus Fortumin osakkeista 31.12.2009 oli 50,76 %. Omistusosuusprosentti muuttui, koska osakkeiden määrä kasvoi avainhenkilöiden optiomerkintöjen johdosta. Eduskunta on valtuuttanut valtioneuvoston vähentämään valtion osakkeenomistusta Fortum Oyj:ssä enintään 50,1 %:iin yhtiön osakkeista ja äänivallasta.
Vuoden 2009 lopussa toimitusjohtaja ja muut konsernin johtoryhmän jäsenet omistivat 185 345 osaketta (354 238), mikä vastaa noin 0,02 % (2008: 0,04 %) yhtiön osakkeista.
˭ Liitetiedossa 29, sivulla 157, on esitetty kuvaus Fortumin suoriteperusteisesta pitkän aikavälin osakekannustinohjelmasta mukaan lukien toimitusjohtajan ja muiden konsernin johtoryhmän jäsenten osakeomistukset ja osuudet kannustinohjelmassa. Hallituksen toimintakertomuksessa, sivulla 103, on esitetty kuvaus osakkeista, osakepääomasta ja osakkeenomistajista.
Vuoden 2009 lopussa Fortum Oyj ei omistanut omia osakkeita eikä hallituksella ole yhtiökokouksen valtuuttamaa päätöstä omien osakkeiden hankinnasta.
Fortum-konserni ei ole laskenut liikkeeseen vaihtovelkakirjalainoja eikä optiolainoja, jotka oikeuttaisivat velkakirjojen haltijaa merkitsemään Fortumin osakkeita. Hallituksella ei ole tällä hetkellä yhtiökokouksen myöntämiä käyttämättömiä valtuuksia vaihtovelkakirjojen tai optiolainojen liikkeeseen laskemiseksi, yhtiön osakepääoman korottamiseksi tai uusien osakkeiden liikkeeseen laskemiseksi.
| ¢ н ı |
|---|
29 Henkilöstön vuosipalkkiojärjestelmä, henkilöstörahasto ja kannustinohjelmat
Fortumin lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä (jäljempänä vuosipalkkio) tukee konsernin arvojen, taloudellisten tavoitteiden ja rakennemuutosten toteuttamista. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että yksittäisten työntekijöiden tulostavoitteet eivät poikkea konsernin ja liiketoimintadivisioonan tavoitteista. Vuosipalkkiojärjestelmä kattaa kaikki fortumlaiset tiettyjä Puolan ja Venäjän henkilöstöryhmiä lukuun ottamatta.
Ylimmän johdon (toimitusjohtaja ja muut Fortum Oyj:n johtoryhmän jäsenet) suorituspalkkioiden määräytymisperusteet vahvistaa hallitus vuosittain nimitys- ja palkkiovaliokunnan esityksen pohjalta. Ylimpään johtoon kuuluville johtajille maksettavien vuosipalkkioiden määrä riippuu konsernin taloudellisesta tuloksesta ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisesta. Mikäli kaikki taloudelliset ja henkilökohtaiset tavoitteet ylitetään, vuosipalkkion määrä on enintään 40 % saajan vuosipalkasta luontoisetuineen.
Divisioonien johtajien palkkiot määräytyvät divisioonan tuloksen ja konsernin taloudellisen tuloksen perusteella. Divisioonan johtajan ja hänen esimiehensä välillä käydään aina alkuvuodesta suorituskeskustelu, jossa sovitaan johtajan henkilökohtaisen suorituksen arviointiperusteista. Hallitus arvioi vuosittain toimitusjohtajan suorituksen. ˭ Lisätietoja johdon palkkioista on esitetty liitetiedossa 12 Henkilöstökulut ja johdon palkkiot, sivulla 142.
Vain Suomessa työskentelevää henkilöstöä koskeva Fortumin henkilöstörahasto on toiminut vuodesta 2000 alkaen. Fortumin hallitus määrittelee vuosittain rahastoon maksettavan voittopalkkioerän määräytymisperusteet. Henkilöstörahaston jäseniä ovat sekä vakituisessa että määräaikaisessa työsuhteessa olevat konsernin työntekijät. Konsernin pitkän aikavälin osakekannustinohjelmaan kuuluvat henkilöt eivät voi olla rahaston jäseniä. Rahaston jäsenyys alkaa sitä kuukautta seuraavana kuukautena, jolloin työntekijän työsuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti kuusi kuukautta. Rahaston jäsenyys päättyy, kun jäsen on saanut osuutensa rahastosta täysimääräisenä.
Konsernin rahastoon maksamat voittopalkkioerät jaetaan rahaston jäsenille tasasuuruisina. Kunkin työntekijän rahasto-osuudet on jaettu sidottuun osaan ja nostettavissa olevaan osaan. Kun työntekijä on ollut rahaston jäsen viisi vuotta, hän voi vuosittain siirtää sidotusta osasta nostettavaksi enintään viittätoista prosenttia pääomasta vastaavan määrän.
Nostettavissa oleva osa (enintään viisitoista prosenttia sidotusta osasta) määritellään vuosittain ja maksetaan niille jäsenille, jotka haluavat käyttää nosto-oikeuttaan.
Rahaston edellinen tilivuosi päättyi 30.4.2009, ja rahastossa oli tällöin 3 155 jäsentä (2008: 3 187). Huhtikuun 2009 lopussa Fortum maksoi vuoden 2008 tuloksen perusteella henkilöstörahastoon 4,7 miljoonan euron (2008: 4,3) vuotuisen voittopalkkioerän. Rahaston jäsenten rahasto-osuuksien yhteenlaskettu määrä oli 20,9 miljoonaa euroa (2008: 22,7).
Henkilöstörahastolle maksettava voittopalkkio kirjautuu kuluksi saatua työsuoritusta vastaavasti.
Fortumin johdon osakekannustinjärjestelmä (LTI) on suoritusperusteinen pitkän aikavälin kannustinohjelma. Kannustinjärjestelmä koostuu vuotuisiin osakeohjelmiin jaetuista jatkuvista kannustinohjelmista. Uusi ohjelma käynnistyy vuosittain hallituksen päätöksestä. Järjestelmä käynnistettiin vuonna 2003 tukemaan konsernin pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamista houkuttelemalla ja sitouttamalla avainhenkilöitä. Tammikuussa 2008 kannustinjärjestelmää kehitettiin edelleen (jäljempänä "uusi järjestelmä"). Viimeinen ohjelma edellisen kannustinjärjestelmän puitteissa (jäljempänä "edellinen järjestelmä") alkoi vuonna 2007.
Tällä hetkellä noin 160 hallituksen valitsemaa avainhenkilöä on mukana ainakin yhdessä kuudesta meneillään olevasta vuosittaisesta ohjelmasta. Vuosina 2006–2011 toteutettava ohjelma on tarkoitettu vain henkilöille, jotka eivät ole mukana optioohjelmissa.
Edellisen järjestelmän kannustinohjelmat alkavat kolmen vuoden pituisella ansaintajaksolla, jonka aikana osanottaja ansaitsee vuosipalkkiojärjestelmän mukaista kannustinpalkkiota, jonka määrä riippuu konsernin taloudellisesta tuloksesta, liiketoimintadivisioonan tuloksesta ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisesta. Ansaintajakson päätyttyä konsernin edellisen vuoden vuosituloksen julkaisemisen jälkeen hallitus päättää euromääräisen ansaitun palkkion laskennallisen vasta-arvon Fortum Oyj:n osakeoikeuksien kappalemääränä. Osakeoikeuksien arvo tänä hetkenä ei voi ylittää osallistujan vuosipalkan määrää luontoisetuineen.
Edellisen järjestelmän ansaintajaksoa seuraa noin kolmivuotinen rajoitusjakso, joka päättyy ansaitun kannustinpalkkion suorittamiseen rahavaroina edellyttäen, että osanottaja on sillä hetkellä konsernin palveluksessa. Laskennallista osakkeiden kappalemäärää hyvitetään rajoitusjakson aikana suorituspäivään saakka mahdollisesti maksetuilla osingoilla. Osallistuessaan ohjelmaan osanottaja hyväksyy sen, että kertyneet varat käytetään Fortum Oyj:n osakkeiden hankkimiseen osanottajan puolesta ja nimiin sekä tuloveron ja muiden pakollisten työsuhteeseen perustuvien osanottajan maksettavaksi kuuluvien kulujen ja vakuutusmaksujen maksamiseen.
29.3.2 Uusi LTI järjestelmä (meneillään olevat ohjelmat 2008–2012 ja 2009–2013) Uudessa järjestelmässä uusi kannustinohjelma jatkuu viisi vuotta. Jokainen kannustinohjelma alkaa kolmen vuoden pituisella ansaintajaksolla, jota seuraa kahden vuoden rajoitusjakso.
Osanottaja on hyväksynyt sen, että kertyneet varat käytetään Fortum Oyj:n osakkeiden hankkimiseen osanottajan puolesta ja nimiin sekä tuloveron ja muiden pakollisten työsuhteeseen perustuvien osanottajan maksettavaksi kuuluvien kulujen ja vakuutusmaksujen maksamiseen. Kolmen vuoden ansaintajakson jälkeen luovutettavien osakkeiden määrä perustuu hallituksen määrittelemien tulosehtojen saavuttamiseen.
Tulostavoitteet määritetään vuosittain ja ne saattavat vaihdella eri vuosina. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan ohjeiden mukaan kolmen vuoden ansaintajakson jälkeen luovutettavien osakkeiden arvo tuona hetkenä ei voi ylittää osallistujan vuosipalkan määrää luontoisetuineen.
Rajoitusjakson aikana osakkeita ei saa myydä, siirtää, pantata tai luovuttaa muulla tavoin. Nämä rajoitukset eivät kuitenkaan koske edellä mainitun jakson aikana maksettuja osinkoja tai muuta osakkeelle maksettua tuottoa. Osakkeet vapautuvat yhtiön julkistettua yksittäisen ohjelman viidennen kalenterivuoden taloudellisen tuloksen.
Molemmat kannustinjärjestelmät luokitellaan rahana suoritettavaksi etuudeksi IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardin mukaisesti. Palkkio kirjataan kuluksi oikeuden syntymisajanjakson aikana ja vastaava lisäys merkitään velkoihin. Mahdollisen palkkion käypä arvo liittyen ulkona oleviin osakeoikeuksiin perustuu Fortumin osakkeen markkinahintaan silloin, kun myönnettävien osakeoikeuksien määrä määritetään ja sen jälkeen jokaisena tilinpäätöspäivänä. Ohjelman piiriin kuuluvien henkilöiden maksettaviksi tulevat tuloverot ja muut lakisääteiset työsuhteeseen liittyvät kulut sekä vakuutusmaksut vähennetään maksujen suorittamisen yhteydessä.
Kannustinpalkkiovelka sosiaalikuluineen oli vuoden 2009 lopussa 28 miljoonaa euroa (2008: 22). Henkilöstökuluihin on kauden aikana kirjattu kuluja 5 miljoonaa euroa (2008: 19) netotettuna järjestelyyn liittyvän suojaussopimuksen käyvän arvon muutoksella.
Edellisen järjestelmän mahdollisten palkkioiden käypien arvojen muutoksilta suojautumiseksi konserni on solminut osaketermiinisopimuksia, jotka selvitetään rahana. Meneillään olevien kannustinohjelmien suojaussopimusten käyvän arvon muutos vuonna 2009 oli yhteensä 5 miljoonaa euroa (2008: –24). Uudessa ohjelmassa Fortumilla ei ole velvoitetta suojata tai muuten säilyttää ohjelmaan kuuluvien henkilöiden osakkeiden arvo lukitusjakson aikana.
Ansaintajakso Rajoitusjakso
| Ohjelma 2006–2011 |
Ohjelma 2005–2010 |
Ohjelma 2004–2009 |
Ohjelma 2003–2008 |
|
|---|---|---|---|---|
| Ulkona olevat osakeoikeudet kauden alussa 1.1.2009 | 0 | 309 920 | 496 177 | 518 496 |
| Kauden aikana myönnetyt osakeoikeudet | 76 134 | 0 | 0 | 0 |
| Osinko-oikaisut kauden aikana | 5 865 | 21 999 | 34 895 | 0 |
| Maksut kauden aikana | –1 770 | –7 591 | –13 540 | –511 780 |
| Peruutetut osakeoikeudet kauden aikana | –8 300 | –6 088 | –12 720 | –6 716 |
| Ulkona olevat osakeoikeudet kauden lopussa 31.12.2009 |
71 929 | 318 240 | 504 812 | 0 |
| Myöntämispäivä | 9.2.2009 | 8.2.2008 | 8.2.2007 | 13.2.2006 |
| Myöntämispäivän käypä arvo, euroa | 15,19 | 27,54 | 20,99 | 19,07 |
| Myönnettyjen osakeoikeuksien määrä | 76 134 | 303 153 | 496 362 | 514 903 |
| Arvio työsuhteen lopettavien henkilöiden määrästä, % | 4,52 | 4,52 | 4,52 | 4,52 |
| Fortumin osakkeen hinta myöntämisvuoden lopussa, euroa | 18,97 | 15,23 | 30,81 | 21,56 |
Arvioidut osakkeiden nettomäärät osinko-oikaisujen ja verojen jälkeen (arvioitu verovähennys perustuu edellisiin vuosiin), jotka toimitusjohtaja ja muut Fortumin johtoryhmän jäsenet tulevat saamaan vuosina 2011 ja 2012 olivat 31.12.2009 seuraavat. Vuoden 2010 ja 2009 osakemäärät ovat helmikuussa 2010 ja helmikuussa 2009 toimitettujen osakkeiden lukumäärät.
| Nimi | Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 | |||
|---|---|---|---|---|
| Tapio Kuula | 8 682 | 8 422 | 5 661 | - |
| Mikael Frisk | 6 292 | 6 041 | 3 759 | - |
| Timo Karttinen | 5 174 | 5 166 | 3 272 | - |
| Juha Laaksonen | 7 227 | 7 014 | 5 170 | - |
| Maria Paatero-Kaarnakari | 2 643 | 2 539 | 1 745 | - |
| Anne Brunila (1.10.2009 alkaen) | - | - | - | - |
| Alexander Tšuvaev (1.10.2009 alkaen) | - | - | - | - |
| Per Langer (1.10.2009 alkaen) | 2 688 | 2 989 | 2 518 | - |
| Matti Ruotsala (1.10.2009 alkaen) | - | - | - | 1 328 |
| Mikael Lilius (30.4.2009 asti) | 22 423 | - | - | - |
| Christian Lundberg (30.9.2009 asti) | 6 667 | - | - | - |
| Maria Romantschuk (30.9.2009 asti) | - | - | - | - |
Maaliskuussa 2002 päätettiin tarjota Fortum-konsernin avainhenkilöille ja Fortum Oyj:n kokonaan omistamille tytäryhtiöille enintään 25 000 000 optio-oikeutta. Optiooikeuksista 12 500 000 merkittiin tunnuksella A, ja niiden perusteella merkittävien osakkeiden merkintäaika alkoi 1.10.2004 ja päättyi 1.5.2007. Tunnuksella B merkittiin 12 500 000 optio-oikeutta, ja niiden perusteella merkittävien osakkeiden merkintäaika alkoi 1.10.2006 ja päättyi 1.5.2009. Hallitus sai jakaa optio-oikeuksia avainhenkilöille
vain, jos Fortum-konsernin viimeksi päättyneen tilikauden tulos/osake -tunnusluku (EPS) oli kasvanut vähintään viisi prosenttia edellisestä tilikaudesta. Vuosittaiseen jaettavissa olevaan enimmäismäärään vaikutti yhtiön osakkeen kurssin suhteellinen kehitys verrattuna eurooppalaiseen Utilities-indeksiin jakokuukautta edeltävän kahdentoista kalenterikuukauden aikana.
Pörssilistalle otettiin 1.10.2004 kaikkiaan 10 767 000 tunnuksella A merkittyä optio-oikeutta. Kukin optio-oikeus oikeutti merkitsemään yhden osakkeen. Optiooikeuksien perusteella merkittävien osakkeiden merkintäaika alkoi 1.10.2004 ja päättyi 1.5.2007. Merkintäajan päättyessä toukokuussa 2007 oli tunnuksella A merkittyjen optio-oikeuksien perusteella merkitty ja rekisteröity kaupparekisteriin 10 767 000 osaketta. Tähän ohjelmaan kuului noin 350 henkilöä.
Pörssilistalle otettiin 2.10.2006 yhteensä 10 003 000 tunnuksella B merkittyä optiooikeutta. Kukin optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään yhden osakkeen. Optio-oikeuksien perusteella merkittävien osakkeiden merkintäaika alkoi 2.10.2006 ja päättyi 1.5.2009. Merkintäajan päättyessä toukokuussa 2009 oli tunnuksella B merkittyjen optio-oikeuksien perusteella merkitty ja rekisteröity kaupparekisteriin 10 003 000 osaketta. Tähän ohjelmaan kuului noin 350 henkilöä.
| 2009 | 2008 | |||
|---|---|---|---|---|
| Painotettu keskim. | Painotettu keskim. | |||
| merkintähinta, | Optioiden määrä | merkintähinta, | Optioiden määrä | |
| euroa | (tuhatta) | euroa | (tuhatta) | |
| Ulkona olevat optiot kauden alussa | 3,40 | 729 | 3,40 | 1 684 |
| Merkintäoikeus käytetty kauden aikana | 3,40 | 729 | 3,40 | 955 |
| Ulkona olevat optiot kauden lopussa | 0 | 729 | ||
| Käytettävissä olevat osakeoptiot | 0 | 729 |
Fortum Oyj:n hallintoneuvoston jäsenet omistivat 31.12.2009 yhteensä 1 090 (2008: 690) osaketta, eli 0,0 % osakkeista ja äänivallasta. Hallituksen jäsenet omistivat yhteensä 12 700 (2008: 38 991) osaketta, mikä vastaa 0,0 % yhtiön osakkeista ja äänivallasta.
Toimitusjohtaja ja muut Fortum Oyj:n johtoryhmän jäsenet omistivat yhteensä 185 345 (2008: 354 238) osaketta, eli noin 0,02 % (2008: 0,04 %) osakkeista ja äänivallasta. Toimitusjohtajalla tai muilla Fortumin johtoryhmän jäsenillä ei ollut käyttämättömiä optio-oikeuksia 31.12.2009.
| 2009 | 2008 | |
|---|---|---|
| Puheenjohtaja, Matti Lehti (7.4.2009 alkaen) | 2 000 | - |
| Puheenjohtaja, Peter Fagernäs (7.4.2009 asti) | NA | 30 591 |
| Varapuheenjohtaja, Sari Baldauf (7.4.2009 alkaen) | 2 300 | NA |
| Esko Aho | - | - |
| Christian Ramm-Schmidt | 3 500 | 3 500 |
| Ilona Ervasti-Vaintola | 4 000 | 4 000 |
| Birgitta Johansson-Hedberg | 900 | 900 |
| Yhteensä | 12 700 | 38 991 |
| 2009 | 2008 | |
|---|---|---|
| Tapio Kuula | 73 147 | 64 465 |
| Mikael Frisk | 31 642 | 25 350 |
| Timo Karttinen | 43 796 | 38 622 |
| Juha Laaksonen | 27 227 | 20 000 |
| Maria Paatero-Kaarnakari | 4 044 | 5 751 |
| Anne Brunila (1.10.2009 alkaen) | - | NA |
| Alexander Tšuvaev (1.10.2009 alkaen) | - | NA |
| Per Langer (1.10.2009 alkaen) | 5 489 | NA |
| Matti Ruotsala (1.10.2009 alkaen) | - | NA |
| Mikael Lilius (30.4.2009 asti) | NA | 170 050 |
| Christian Lundberg (30.9.2009 asti) | NA | 30 000 |
| Maria Romantschuk (30.9.2009 asti) | NA | NA |
| Yhteensä | 185 345 | 354 238 |
| milj. euroa | 2009 | 2008 | |
|---|---|---|---|
| AB Fortum Värme Holding samägt med Stockholms stad -konserni 1) Ruotsi | 302 | 269 | |
| OAO Fortum -konserni | Venäjä | 132 | 164 |
| Tartu Energi -konserni | Viro | 8 | 5 |
| Ekerö Energi -konserni | Ruotsi | - | 4 |
| Muut | 15 | 15 | |
| Yhteensä | 457 | 457 |
1) AB Fortum Värme Holding samägt med Stockholms stad -konsernin vähemmistöosuus on uudelleenmääritetty vuodelle 2008 niin, että se sisältää koko konsernin vähemmistöosuuden.
Vuoden 2009 aikana tapahtuneet hankinnat, jotka muuttivat määräysvallattomien omistajien osuutta, oli lähinnä 18,26 % vähemmistöosuuden hankinta Ekerö Energi -konsernista. Fortum on myös lunastanut noin 0,2 % OAO Fortumin osakkeista. OAO Fortumin jäljellä oleva vähemmistö on 5,49 %.
Vuoden 2008 aikana Fortum hankki 93,4 % osuuden OAO Fortumista, jolloin 6,6 % osakkeista jäi vähemmistön haltuun. Fortum hankki myös 11 % ruotsalaisen Hofors Energi AB:n osakkeista nostaen omistusosuutensa 60 %:iin.
Fortum omistaa Fortum Power and Heat AB:n kautta 90,1 % AB Fortum Värme Holding samägt med Stockholms stad -yhtiön osakkeista, mikä vastaa 50,1 % äänimäärästä. Tukholman kaupungilla on 9,9 % osakkeista. Tukholman kaupunki omistaa AB Fortum Värme Holding samägt med Stockholms stad -yhtiön etuosakkeita, mikä oikeuttaa kaupungin saamaan 50 % yhtiön taloudellisesta tuloksesta. Tämän yhtiön omistus ja hallinto on määritelty osakassopimuksessa.
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Joukkovelkakirjalainat | 3 665 | 2 495 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 1 024 | 3 016 |
| Rahoitusleasingvelat | 24 | 26 |
| Muut pitkäaikaiset korolliset velat | 1 289 | 983 |
| Pitkäaikaiset korolliset velat yhteensä | 6 002 | 6 520 |
| Lyhytaikainen osuus joukkovelkakirjalainoista | 501 | 422 |
| Lyhytaikainen osuus lainoista rahoituslaitoksilta | 33 | 31 |
| Lyhytaikainen osuus muista pitkäaikaisista korollisista veloista | 12 | 1 |
| Lyhytaikainen osuus rahoitusleasingveloista | 3 | 6 |
| Yritystodistukset | 250 | 457 |
| Muut lyhytaikaiset korolliset velat | 58 | 63 |
| Lyhytaikaiset korolliset velat yhteensä | 857 | 980 |
| Yhteensä | 6 859 | 7 500 |
| Tase | Uudelleen | Uudelleen | Uudelleen | Käypä | Tase | Käypä | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Efektiivinen | arvo | hinnoittelu | hinnoittelu | hinnoittelu | arvo | arvo | arvo | |
| milj. euroa | korkokanta | 2009 | alle 1 vuosi | 1–5 vuotta | yli 5 vuotta | 2009 | 2008 | 2008 |
| Joukkovelkakirjalainat | 4,6 4 166 | 842 | 1 755 | 1 569 | 4 724 2 918 2 925 | |||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 1,6 1 057 | 1 037 | 20 | - | 1 090 3 047 3 115 | |||
| Muut pitkäaikaiset korolliset velat 1) |
1,7 1 328 | 1 322 | 6 | - | 1 349 1 015 1 032 | |||
| Pitkäaikaiset korolliset velat yhteensä 2) |
3,5 6 551 | 3 201 | 1 781 | 1 569 | 7 163 6 980 7 072 | |||
| Yritystodistukset | 1,2 | 250 | 250 | - | - | 251 | 457 | 467 |
| Muut lyhytaikaiset korolliset velat |
5,2 | 58 | 58 | - | - | 60 | 63 | 64 |
| Lyhytaikaiset korolliset velat yhteensä |
1,9 | 308 | 308 | - | - | 311 | 520 | 531 |
| Korolliset velat yhteensä 3) | 3,5 6 859 | 3 509 | 1 781 | 1 569 | 7 474 7 500 7 603 |
1) Sisältää lainat Valtion ydinjätehuoltorahastolta ja Teollisuuden Voima Oyj:ltä 774 miljoonaa euroa (2008: 708), rahoitusleasingvelat 27 miljoonaa euroa (2008: 32), lainat suomalaiselta Fortumin eläkesäätiöltä 273 miljoonaa euroa (2008: 33), muut lainat 254 miljoonaa euroa (2008: 242). 2) Sisältää pitkäaikaisen lainan lyhytaikaisen osuuden.
3) Korollisten velkojen ja johdannaisten keskikorko 31.12.2009 oli 3,4 % (2008: 4,7 %).
Vuoden 2009 aikana Fortum Oyj laski liikkeelle Fortumin EMTN (Euro Medium Term Note) -ohjelman puitteissa kaksi 750 miljoonan euron joukkovelkakirjalainaa, jotka erääntyvät vuosina 2014 ja 2019 sekä kaksi 500 miljoonan norjan kruunumääräistä erillislainaa (Private Placement), jotka erääntyvät vuosina 2014 ja 2017 (yhteensä 110 miljoonaa euroa). Fortum Oyj sopi myös 10 vuoden, 250 miljoonan euron lainan Euroopan Investointipankilta rahoittaakseen investointiprojekteja Ruotsissa ja Puolassa. Fortum Oyj tytäyhtiöineen (pääasiassa Fortum Power and Heat Oy) sopi 10 vuoden, 240 miljoonan euron lainan Keskinäisen Vakuutusyhtiö Varman kanssa.
Vuoden aikana Fortum Oyj maksoi takaisin 600 miljoonaa euroa 1,5 miljardin euron viiden vuoden luottolimiitistä, kuoletti 1 650 miljoonaa euroa kolmen vuoden 2 miljardin euron pankkilainasta ja vuonna 2006 liikkeelle lasketun 2 500 miljoonan ruotsin kruunumääräisen (231 miljoonaa euroa) joukkovelkakirjalainan. OAO Fortum maksoi takaisin lähes koko 5 000 miljoonan ruplan (112 miljoonaa euroa) joukkovelkakirjalainan ja maksoi takaisin 2 937 miljoonaa ruplaa (67 miljoonaa euroa) 3 000 miljoonan ruplan joukkovelkakirjalainasta.
Suomen ja Ruotsin markkinoilla liikkeelle laskettujen yritystodistusten määrä vuoden 2009 aikana pieneni. Vuoden lopussa lyhytaikaisten liikkeelle laskettujen yritystodistusten määrä oli 250 miljoonaa euroa (2008: 457). OAO Fortumin velka vuoden lopussa oli 29 miljoonaa euroa (2008: 259).
Raportoitu korollinen velka väheni vuoden aikana 641 miljoonalla eurolla 6 859 miljoonaan euroon (2008: 7 500). Likvidit varat vähenivät 431 miljoonalla eurolla 890 miljoonaan euroon (2008: 1 321), josta OAO Fortumin likvidit varat olivat 632 miljoonaa euroa (2008: 1 020).
˭ Lisätietoa katso liitetieto 3 Rahoitusriskien hallinta sivulta 126, liitetieto 38 Pantatut varat sivulta 168 ja liitetieto 41 Vastuut sivulta 169.
| Laskettu liikkeeseen – |
Efektiivinen | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| erääntyy | Koron peruste | Korkokanta | korko | Valuutta | Nimellisarvo | Tasearvo |
| Fortum Oyj EUR | 5 000 milj. EMTN | ohjelma 1) | ||||
| 2003/2010 | Kiinteä | 4,625 | 4,728 | EUR | 500 | 500 |
| 2003/2013 | Kiinteä | 5,000 | 5,164 | EUR | 500 | 497 |
| 2006/2011 | Kiinteä | 3,750 | 3,793 | SEK | 2 000 | 195 |
| 2006/2016 | Kiinteä | 4,500 | 4,615 | EUR | 750 | 768 |
| 2007/2012 | Vaihtuva Stibor 3 kk+0,15 | SEK | 3 500 | 341 | ||
| 2007/2014 | Kiinteä | 4,700 | 4,764 | SEK | 2 600 | 253 |
| 2009/2014 | Kiinteä | 4,625 | 4,714 | EUR | 750 | 751 |
| 2009/2019 | Kiinteä | 6,000 | 6,095 | EUR | 750 | 741 |
| 2009/2014 | Kiinteä | 5,250 | 5,400 | NOK | 500 | 60 |
| 2009/2017 | Kiinteä | 6,125 | 6,240 | NOK | 500 | 59 |
| OAO | Fortum (entinen TGC-10) | |||||
| 2007/2010 | Kiinteä | 7,600 | 7,745 | RUB | 3 000 | 1 |
| 2008/2013 | Kiinteä | 9,750 | 9,988 | RUB | 5 000 | 0 |
| Yhteensä 31.12.2009 | 4 166 |
1) EMTN = Euro Medium Term Note
OAO Fortumilla on kaksi joukkovelkakirjalainaa, yhteisarvoltaan 8 000 miljoonaa ruplaa, joiden lopullinen erääntyminen on 2010 ja 2013. Velkakirjat sisältävät myyntioption, joka antoi velkakirjan haltijalle oikeuden pyytää joukkavelkakirjalainojen lainanlyhennystä 2009 ja sen jälkeen velka oli lähes kokonaan maksettu takaisin. Taseessa nämä lainat on luokiteltu lyhytaikaisiksi.
Vuoden 2009 lopussa Fortumilla oli muutamia koneita ja kalustoa koskevia rahoitusleasingsopimuksia. Vuosina 2009 tai 2008 ei ole tehty uusia rahoitusleasingsopimuksia.
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Vähimmäisvuokramaksut | 32 | 43 |
| Tulevat rahoituskulut | 5 | 11 |
| Vähimmäisvuokramaksujen nykyarvo | 27 | 32 |
| 2009 | 2008 |
|---|---|
| 8 | |
| 16 | |
| 19 | |
| 32 | 43 |
| 4 28 - |
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Enintään 1 vuosi | 3 | 6 |
| 1–5 vuotta | 24 | 9 |
| Yli 5 vuotta | - | 17 |
| Yhteensä | 27 | 32 |
| milj. euroa | 1.1.2009 | Tulos laskelmaan kirjatut erät |
Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät |
Kurssierot, erien väliset siirrot ja muut muutokset |
Tytäryritysten ostot/myynnit 31.12.2009 |
|
|---|---|---|---|---|---|---|
| Laskennalliset verosaamiset | ||||||
| Rakennukset, koneet ja kalusto | 12 | 6 | 18 | |||
| Varaukset | 16 | –4 | 38 | –1 | 49 | |
| Vahvistetut tappiot ja käyttämättömat hyvitykset |
31 | 9 | 40 | |||
| Muut erät | 15 | 3 | 18 | |||
| Laskennalliset verosaamiset yhteensä |
74 | 14 | 38 | –1 | 125 | |
| Vähennetään laskennallisista veroveloista |
–72 | –6 | –78 | |||
| Laskennalliset verosaamiset | 2 | 8 | 38 | –1 | 47 | |
| Laskennalliset verovelat | ||||||
| Rakennukset, koneet ja kalusto | 1 694 | –29 | 104 | –1 | 1 768 | |
| Pitkäaikaiset velat | 67 | –35 | 32 | |||
| Johdannaisinstrumentit | 118 | –31 | –117 | –30 | ||
| Lyhytaikaiset varat | 12 | 21 | 33 | |||
| Muut erät | 32 | –7 | 25 | |||
| Laskennalliset verovelat yhteensä | 1 923 | –81 | –117 | 104 | –1 | 1 828 |
| Vähennetään laskennallisista verosaamisista |
–72 | –6 | –78 | |||
| Laskennalliset verovelat | 1 851 | –87 | –117 | 104 | –1 | 1 750 |
Laskennalliset verosaamiset ja verovelat on vähennetty toisistaan vain siinä tapauksessa, kun ne voidaan laillisesti toimeenpantavissa olevan oikeuden nojalla kuitata keskenään ja ne liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin.
Laskennallinen verovelka, 7 miljoonaa euroa (2008: 5), on kirjattu virolaisista tytäryhtiöistä odotettavan voitonjaon vuoksi. Kotiuttamattomat voitot liittyen kyseisiin yhtiöihin olivat 31.12.2009 yhteensä 26 miljoonaa euroa (2008: 23).
Yritysmyyntien kautta aiheutunut laskennallisten verosaamisten ja -velkojen väheneminen liittyy pääasiassa Power-segmentin infrastruktuurin rakentamis- ja kunnossapitotoiminnan yhdistämiseen Hafslund Infratek ASA yhtiöön.
| Tulos | Muihin | Kurssierot, erien | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| laskelmaan | laajan tuloksen | väliset siirrot ja | Tytäryritysten | |||
| milj. euroa | 1.1.2008 | kirjatut erät | eriin kirjatut erät | muut muutokset | ostot/myynnit 31.12.2008 | |
| Laskennalliset verosaamiset | ||||||
| Rakennukset, koneet ja kalusto | 10 | 3 | –1 | 12 | ||
| Varaukset | 19 | –2 | –1 | 16 | ||
| Vahvistetut tappiot ja käyttämättömat hyvitykset |
20 | 11 | 31 | |||
| Muut erät | 10 | 6 | –1 | 15 | ||
| Laskennalliset verosaamiset yhteensä |
59 | 18 | –3 | 74 | ||
| Vähennetään laskennallisista veroveloista |
–56 | –16 | –72 | |||
| Laskennalliset verosaamiset | 3 | 2 | –3 | 2 | ||
| Laskennalliset verovelat | ||||||
| Rakennukset, koneet ja kalusto | 1 769 | –93 | –180 | 198 | 1 694 | |
| Pitkäaikaiset velat | 0 | 67 | 67 | |||
| Johdannaisinstrumentit | –47 | 14 | 153 | –2 | 118 | |
| Lyhytaikaiset varat | 7 | 5 | 12 | |||
| Muut erät | 14 | 19 | –1 | 32 | ||
| Laskennalliset verovelat yhteensä | 1 743 | 12 | 153 | –183 | 198 | 1 923 |
| Vähennetään laskennallisista verosaamisista |
–56 | –16 | –72 | |||
| Laskennalliset verovelat | 1 687 | –4 | 153 | –183 | 198 | 1 851 |
Joulukuussa 2008 Ruotsin hallitus päätti alentaa yritysten tuloverokantaa 28 prosentista 26,3 prosenttiin. Muutoksen kertaluonteinen positiivinen vaikutus vuoden 2008 lopun laskennallisten verovelkojen nettomäärään oli 81 miljoonaa euroa. Myös Venäjän hallitus vahvisti joulukuussa 2008 lain, jolla alennettiin yritysten tuloverokantaa 24 prosentista 20 prosenttiin. Muutoksen kertaluonteinen positiivinen vaikutus vuoden 2008 lopun laskennallisten verovelkojen nettomäärään oli 32 miljoonaa euroa. ˭ Katso myös liitetieto 15 Tuloverot, sivulta 146.
Laskennallinen verosaaminen verotuksessa vahvistetuista tappioista on kirjattu siihen määrään saakka, kuin on todennäköistä, että niitä voidaan käyttää tulevia verotettavia tuloja vastaan. Kirjatut laskennalliset verosaamiset liittyvät vahvistettuihin tappioihin, joilla ei ole varsinaista vanhentumisaikaa tai joilla on vanhentumisaika, kuten alla on kuvattu.
| 2009 | 2008 | |||
|---|---|---|---|---|
| milj.euroa | Vahvistetut tappiot |
Laskennal liset vero saamiset |
Vahvistetut tappiot |
Laskennal liset vero saamiset |
| Vahvistetut tappiot, joilla ei ole vanhentumisaikaa (Norja ja Ruotsi) |
27 | 4 | 110 | 28 |
| Vahvistetut tappiot, joilla on vanhentumisaika (Puola, Belgia ja Latvia) |
105 | 36 | 18 | 3 |
| Yhteensä | 132 | 40 | 128 | 31 |
Taseeseen ei ole kirjattu 19 miljoonan euron (2008: 14) laskennallista verosaamista, koska verosaamisen realisoituminen ei ole todennäköistä. Suurin osa kirjaamattomasta verosaamisesta, (9 miljoonaa euroa), liittyy pääomatulolajin tappioon Isossa-Britanniassa, jolla ei ole erääntymispäivää. Loput kirjaamattomasta verosaamisesta, (10 miljoonaa euroa), liittyy vahvistettuihin tappioihin, joiden käyttäminen tulevaisuudessa on epävarmaa.
Fortum omistaa Suomessa Loviisan ydinvoimalaitoksen. Suomen ydinenergialain mukaan Fortumilla on lainmukainen, viranomaisten määrittämä velvoite rahoittaa kokonaisuudessaan Valtion ydinjätehuoltorahaston kautta ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus. Liitteessä oleva teksti tulee lukea yhdessä liitetiedon 1 Laadintaperiaatteet, sivulla 113, kanssa.
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Taseeseen sisältyvät erät | ||
| Ydinvoimaan liittyvät varaukset | 570 | 566 |
| Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 570 | 566 |
| Lainmukainen vastuu ja osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | ||
| Ydinjätehuoltovastuu Suomen ydinenergialain mukaan | 913 | 895 |
| Rahastotavoite | 830 | 767 |
| Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 786 | 728 |
Ydinjätehuoltovaraukset liittyvät tuleviin ydinjätehuoltovelvoitteisiin, sisältäen ydinvoimalaitoksen käytöstäpoiston ja käytetyn polttoaineen loppusijoittamisen. Varausten käypä arvo on laskettu IAS 37:n mukaan diskonttaamalla kassavirrat, jotka perustuvat arvioituihin tuleviin kustannuksiin sekä käytöstäpoiston että käytetyn polttoaineen loppusijoittamisen osalta. Kassavirrat perustuvat kustannusarvioihin, joita käytetään myös lainmukaisen vastuun laskemisessa. Sekä käytöstäpoistoon että käytetyn polttoaineen loppusijoittamiseen liittyvät varaukset on kirjattu taseeseen.
Fortum toimitti Työ- ja elinkeinoministeriölle vuotuisen esityksen Loviisan ydinvoimalaitoksen ydinjätehuoltovastuusta syyskuussa 2009. Työ- ja elinkeinoministeriö päätti ydinenergialain mukaisesti lasketun vastuun määrän tammikuussa 2010. Esitys perustuu joka kolmas vuosi tehtävään uuteen tekniseen suunnitelmaan sekä vuosittain päivitettävään kustannusennusteeseen. Vuosittaisen päivityksen seurauksena diskontattu vastuu pieneni päivitetyn kustannusennusteen ja käytetyn polttoaineen hävittämisaikataulun takia. Tekninen suunnitelma päivitettiin edellisen kerran vuonna 2007. Uuteen tekniseen suunnitelmaan perustuva kustannusarvio päivitetään vuonna 2010.
Työ- ja elinkeinoministeriön päätökseen perustuva ydinenergialain mukainen vastuu vuoden 2009 lopussa on 913 miljoonaa euroa (2008: 895). Ydinvoimavarauksen kirjanpitoarvo, joka on laskettu IAS 37:n mukaisesti, on kasvanut 4 miljoonalla eurolla edellisen vuoden lopun arvosta, ja se on yhteensä 570 miljoonaa euroa joulukuun 2009 lopussa. Päivitetyn kustannusennusteen vuoksi ydinjätehuoltovaraus pieneni 18 miljoonalla eurolla tilikauden 2009 viimeisellä neljänneksellä. Suurin ero lainmukaisen vastuun ja taseeseen kirjatun varauksen välillä on se, että lainmukaista vastuuta ei ole diskontattu nettonykyarvoon.
Päivitetyn kustannusennusteen seurauksena Fortum kirjasi vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä kertaluonteisen 7 miljoonan euron (2008: –3) positiivisen vaikutuksen vertailukelpoiseen liikevoittoon johtuen alhaisemmista jo käytetyn polttoaineen loppusijoituskustannuksista. Diskonttauksesta johtuen varauksen pieneneminen vähensi myös kertaluonteisesti korkokuluja. Kaikki jo käytettyyn polttoaineeseen liittyvät kulujen lisäykset kirjataan aina välittömästi vertailukelpoiseen liikevoittoon.
Käytöstäpoistamiseen liittyvän varauksen muutos lisätään käytöstäpoistamiseen liittyvän investoinnin määrään taseessa ja poistetaan ydinvoimalaitoksen oletetun käyttöajan kuluessa.
˭ Katso liitetieto 21 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, sivulta 150.
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| 1.1. | 566 | 516 |
| Varausten lisäykset | –4 | 34 |
| Käytetyt varaukset | –18 | –16 |
| Diskonttauksesta johtuvat muutokset | 26 | 32 |
| 31.12. | 570 | 566 |
| Fortumin Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuuden tasearvo | 570 | 566 |
Fortum rahoittaa Suomen ydinenergialain mukaiset tulevat velvoitteet viranomaisten hallinnoiman Valtion ydinjätehuoltorahaston kautta. Taseessa esitetty arvo Fortumin osuudesta Valtion ydinjätehuoltorahastossa on laskettu IFRIC 5 Oikeudet osuuksiin rahastoista, jotka on tarkoitettu käytöstäpoistamiseen, alkuperäiseen tilaan palauttamiseen ja ympäristön kunnostamiseen -tulkinnan mukaisesti.
Suomen ydinenergialain mukaisesti Fortumilla on velvoite kattaa lainmukainen vastuunsa kokonaisuudessaan Valtion ydinjätehuoltorahaston kautta. Ehdotetun vastuun noususta johtuen Fortum on hakenut, perustuen ydinenergialakiin, ydinjätehuoltorahaston maksujen jaksotusta kuudelle vuodelle. Valtioneuvosto hyväksyi esityksen joulukuussa 2007.
Ydinjätehuoltorahastoon suoritettavien maksujen jaksotus kuudelle vuodelle vaikuttaa kassavirran lisäksi myös liikevoittoon, sillä IFRIC 5 -tulkinnan mukaan taseessa esitetty arvo Fortumin osuudesta Valtion ydinjätehuoltorahastossa ei voi ylittää siihen liittyvien velkojen määrää taseessa. Ydinjätehuoltorahasto on IFRS-näkökulmasta ylirahoitettu 216 miljoonalla eurolla (2008: 162), koska Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 31.12.2009 oli 786 miljoonaa euroa (2008: 728) ja taseessa esitetty osuuden arvo oli 570 miljoonaa euroa (2008: 566).
Tilikauden liikevoittoon on kirjattu negatiivinen erä arvoltaan –59 miljoonaa euroa (2008: –19), johtuen siitä, että ydinjätehuoltorahaston arvo on kasvanut enemmän kuin kirjattavan varauksen arvo. Kyseiset erät sisältyvät Power-segmentin "muihin vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin", joten ne eivät ole mukana vertailukelpoisessa liikevoitossa. Katso liitetieto 5 Segmenttiraportointi, sivulta 134. Niin kauan kuin ydinjätehuoltorahasto pysyy ylirahoitettuna IFRS:n näkökulmasta, kirjataan positiivinen vaikutus liikevoittoon aina, kun IAS 37:n mukainen diskontattu varaus kasvaa enemmän kuin nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon. Negatiivinen kirjaus liikevoittoon kirjataan, kun nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon ovat suuremmat kuin IAS 37:n mukaisen diskontatun varauksen kasvu.
Työ- ja elinkeinoministeriö päättää rahastotavoitteesta vuosittain, sen jälkeen, kun lainmukainen vastuu on päätetty. Rahastotavoitteen ja Fortumin osuuden Valtion ydinjätehuoltorahastosta välinen ero maksetaan vuosittain vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana.
Rahastotavoite, joka vastaa uutta lainmukaista vastuuta ja ydinjätehuoltorahaston maksujen jaksottamista, on yhteensä 830 miljoonaa euroa (2008: 767). Vuoden 2009 lopun rahastotavoitteen ja Fortumin osuuden Valtion ydinjätehuoltorahastosta välinen ero, 44 miljoonaa euroa (2008: 39), on katettu vakuuksilla, jotka annettiin kesäkuun 2009 lopussa. Suomen ydinenergialain mukaan kiinteistökiinnitykset kattavat myös odottamattomat tapahtumat.
˭ Katso myös liitetieto 38 Pantatut varat, sivulta 168.
Suomalaisilla Valtion ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastolta. Fortum on käyttänyt oikeuttaan lainata rahastolta ja pantannut Kemijoki Oy:n osakkeita vakuudeksi. Lainat uusitaan vuosittain.
˭ Katso myös liitetieto 31 Korolliset velat, sivulta 160 ja liitetieto 38 Pantatut varat, sivulta 168.
Fortumilla on myös vähemmistöosuuksia ydinvoimaa tuottavissa osakkuusyhtiöissä Suomessa ja Ruotsissa. Fortumilla on oikeus yhtiöiden tuottamaan sähköön osakassopimusten mukaisesti. Fortum on näiden yhtiöiden osalta käsitellyt osuutensa ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen vaikutuksista laadintaperiaatteidensa mukaisesti.
Fortum on saanut vuoden 2009 lopulla ydinvoimaa tuottavien osakkuusyhtiöidensä (Teollisuuden Voima Oyj, OKG AB ja Forsmarks Kraftgrupp AB) päivitetyt ydinjätehuollon kustannusennusteet. Niiden mukainen vaikutus osuuteen osakkuusyhtiöiden tuloksesta 2009 oli –13 miljoonaa euroa, joka sisälsi –5 miljoonaa euroa Valtion ydinjätehuoltorahaston tasearvon pienenemistä Suomessa. Vuonna 2008 vastaava vaikutus Fortumin osakkuusyhtiötuloksiin oli +42 miljoonaa euroa, joka sisälsi +9 miljoonaa euroa tasearvojen muutosta suomalaisessa (–7 miljoonaa euroa) ja ruotsalaisessa (+16 miljoonaa euroa) ydinjätehuoltorahastossa. Suomen ydinjätehuoltorahasto on ylirahoitettu, kun taas ruotsin ydinjätehuoltorahaston on arvioitu olevan hieman alle varauksen määrän vuoden 2009 lopussa.
Fortum on lain edellyttämällä tavalla pantannut omaisuutta Suomen ja Ruotsin ydinjätehuoltorahastoille osakkuusyhtiöidensä puolesta sen vakuudeksi, että voimalaitoksen käytöstäpoistamisesta ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisesta syntyviä tulevia kustannuksia varten on riittävästi varoja.
˭ Katso myös liitetieto 41 Vastuut, sivulta 169.
Fortum käyttää oikeuttaan lainata varoja Valtion ydinjätehuoltorahastolta Teollisuuden Voima Oyj:n osakeomistuksensa mukaan.
| milj. euroa | Tuotanto kapasiteettia koskevat ehdot |
Ympäristö varaukset |
Muut varaukset |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| 1.1.2009 | 180 | 8 | 20 | 208 |
| Varausten lisäykset | - | 2 | 17 | 19 |
| Tytäryritysten myynnit | - | - | –1 | –1 |
| Käytetyt varaukset | - | - | –4 | –4 |
| Käyttämättömien varausten purku | - | 0 | –9 | –9 |
| Diskonttauksen purkautuminen | 14 | 0 | –2 | 12 |
| Kurssierot | –8 | 1 | 2 | –5 |
| 31.12.2009 | 186 | 11 | 23 | 220 |
| Jako lyhyt- ja pitkäaikaisiin varauksiin: | ||||
| Lyhytaikaiset varaukset | - | - | 11 | 11 |
| Pitkäaikaiset varaukset | 186 | 11 | 12 | 209 |
| Tuotanto | ||||
|---|---|---|---|---|
| kapasiteettia | ||||
| koskevat | Ympäristö | Muut | ||
| milj. euroa | ehdot | varaukset | varaukset | Yhteensä |
| 1.1.2008 | - | 9 | 16 | 25 |
| Varausten lisäykset | - | - | 12 | 12 |
| Tytäryritysten hankinnat | 192 | - | 3 | 195 |
| Käytetyt varaukset | - | - | –7 | –7 |
| Käyttämättömien varausten purku | - | - | –2 | –2 |
| Diskonttauksen purkautuminen | 12 | - | - | 12 |
| Kurssierot | –24 | –1 | –2 | –27 |
| 31.12.2008 | 180 | 8 | 20 | 208 |
| Jako lyhyt- ja pitkäaikaisiin varauksiin: | ||||
| Lyhytaikaiset varaukset | - | - | 9 | 9 |
| Pitkäaikaiset varaukset | 180 | 8 | 11 | 199 |
OAO Fortumin käynnissä olevaan mittavaan investointiohjelmaan (2 300 MW lisäys vuoteen 2013 mennessä) liittyy tulevaa tuotantokapasiteettia koskevia ehtoja. Ehtojen mukaan Venäjän System Operatorilla on mahdollisuus periä Fortumilta sakkomaksuja, mikäli investointiohjelman tuoman uuden tuotantokapasiteetin käyttöönotto merkittävästi lykkääntyy tai sopimuksen pääehdot eivät muulta osin täyty.
Ympäristövaraukset liittyvät pilaantuneella maa-alueilla sijaitsevien rakennusten ja rakennelmien purkamiseen. Varaus arvioidaan käytettäväksi seuraavan viiden vuoden kuluessa. Muut varaukset sisältävät uudelleenjärjestelyvarauksia, vakuutusmaksuvarauksia sekä verovaateisiin ja tappiollisiin sopimuksiin liittyviä varauksia. Varaukset arvioidaan käytettävän 2–5 vuoden kuluessa.
Muihin varauksiin sisältyy uudelleenjärjestelyvarauksia 9 miljoonaa euroa (2008: 10). Varaukset liittyvät sisäisten palvelutoimintojen uudelleenorganisointiin, jonka avulla on tarkoitus tehostaa sisäisiä prosesseja sekä parantaa niiden laatua. Suurin osa varauksesta on henkilöstöön liittyviä kustannuksia, jotka tulevat realisoitumaan pääosin vuoden 2010 aikana.
Konserniyhtiöillä on erilaisia etuus- ja maksupohjaisia eläkejärjestelyjä kunkin toimintamaan paikallisten olosuhteiden ja käytäntöjen mukaisesti. Kyseiset eläkkeet ovat pääosin vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeitä, mutta niihin sisältyvät myös järjestelyt, joissa työntekijä jää eläkkeelle ennen varsinaista eläkkeellejäämispäivää.
Suomessa merkittävin työeläkejärjestelmä on TyEL, jossa etuudet määräytyvät suoraan etuudensaajan ansioiden perusteella. Nämä eläkejärjestelyt on hoidettu eläkevakuutusyhtiöiden kautta ja ne käsitellään maksupohjaisina eläkejärjestelyinä. TyEL-järjestelmän etuudet ovat vanhuus-, työkyyttömyys-, työttömyys- ja perhe-eläke. Lisäksi osalla suomalaisista työntekijöistä on lisäeläketurva, joka on järjestetty yhtiön omassa eläkesäätiössä tai eläkevakuutusyhtiöiden kautta. Nämä etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ovat täysimääräisesti katettuja. Fortumin eläkesäätiö on suljettu säätiö, jonka etuudet sisältävät vanhuus-, työkyvyttömyys-, perhe-eläkkeet ja hautausapu. Eläkevakuutusyhtiöiden kautta järjestetty lisäeläketurva sisältää vanhuuseläkkeen ja hautausavun.
Ruotsissa konsernilla on useita etuus- ja maksupohjaisia eläkejärjestelyjä, kuten yleinen ITP-järjestelmä sekä PA-KL- ja PA-KFS -järjestelmät, joihin aiemmin kunnan omistamissa yhtiöissä palveluksessa olevat työntekijät ovat oikeutettuja. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ovat täysimääräisesti katettuja ja on rahoitettu osittain Fortumin eläkesäätiön ja osittain vakuutusmaksujen kautta. Eläkejärjestelyihin sisältyvät normaali ja täydentävä vanhuuseläke sekä perhe- ja työkyvyttömyyseläke. Merkittävin eläkejärjestely on tietyt ikäehdot täyttävien, pysyvässä työsuhteessa olevien toimihenkilöiden ITP-järjestelmä, johon myös määräaikaiset työntekijät ovat oikeutettuja tietyn odotusajan jälkeen. Saadakseen täyden eläkkeen työntekijällä on oltava ennakoitu eläkkeeseen oikeuttava työjakso, työn aloittamisesta eläkeikään saakka, vähintään 30 vuoden ajan.
Huhtikuussa 2008 Fortum siirsi pääosan eläkevelvoitteistaan omistamaansa perustettuun eläkesäätiöön. Siirretyt etuudet oli aiemmin järjestetty vakuutusyhtiöiden kautta tai kirjattu yhtiön omaan taseeseen varauksena. Säätiöön siirrettiin seuraavat järjestelmät: pääosa ITP-järjestelmästa, kaikki PA-KL- ja PA-KFS-järjestelmät sekä joitain muita pienempiä järjestelyjä. Siirrettyjen vastuiden kokonaismäärä oli siirtohetkellä 742 miljoonaa Ruotsin kruunua (68 miljoonaa euroa). Siirtohetkellä Fortum maksoi säätiöön saman summan, jotta vastuu on täysin katettu.
Vuonna 2009 Fortum siirsi loput eläkevelvoitteistaan omistamaansa eläkesäätiöön. Siirretyt etuudet oli aiemmin kirjattu yhtiön omaan taseeseen varauksena. Siirrettyjen vastuiden kokonaismäärä oli siirtohetkellä 259 miljoonaa Ruotsin kruunua (25 miljoonaa euroa). Siirtohetkellä Fortum maksoi säätiöön saman summan, kattaakseen vastuun.
Useaa työnantajaa koskeva osuus ITP-eläkejärjestelystä, joka katetaan Alectaan suoritettavilla eläkemaksuilla (Fortumissa kollektiiviset perhe-eläkkeet), käsitellään maksupohjaisena järjestelynä, koska ei ole olemassa yhdenmukaista ja luotettavaa perustaa allokoida varat ja velvoitteet ITP-järjestelmään osallistuvien kesken. Syy tähän on se, että järjestelmän ehtojen perusteella ei ole mahdollista määrittää miten yli- tai alijäämä vaikuttaa tuleviin maksuihin.
Norjalaisilla yhtiöillä on eläkejärjestelyjä, jotka ovat yleisiä kuntatyönantajilla Norjassa. Nämä etuuspohjaiset eläkejärjestelyt sisältävät vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeen, mukaan lukien Norjan kansallisen eläkejärjestelmän (Folketrygden) mukaiset eläke-etuudet. Eläkevastuut ovat Norjan vakuutuslainsäädännön mukaisesti täysimääräisesti katettuja.
Fortumin venäläisten yhtiöiden eläkkeet katetaan pääosin maksuilla Venäjän valtiollisiin eläkejärjestelyihin. Nämä järjestelyt ovat maksupohjaisia järjestelyjä. Näiden lisäksi Fortum osallistuu yksityisiin energiasektorin eläkejärjestelyihin sekä työnantajakohtaisiin etuuspohjaisiin järjestelyihin, joista on erikseen sovittu työehtosopimuksissa. Näihin järjestelyihin liittyy, eläkemaksujen lisäksi, kertaluonteisia etuuksia, jotka maksetaan esimerkiksi työntekijän kuoleman- tai työkyvyttömyystapauksissa sekä huomionosoituksina merkkipäivinä tai ansioituneille työntekijöille tai entisille työntekijöille maksettavina huomionosoituksia. Nämä järjestelyt ovat etuuspohjaisia järjestelyjä.
Muissa maissa eläkejärjestelyt perustuvat paikallisiin määräyksiin ja käytäntöihin, pääasiassa järjestelyt ovat maksuperusteisia eläkejärjestelyjä.
Vakuutusmatemaattisiin olettamuksiin perustuvat eläkevelvoitteet lasketaan vuosittain tilinpäätöspäivänä. Maksupohjaisen eläkejärjestelmän mukaisesti tilikaudelle kohdistuva eläkevastuu määritetään tilikaudelle kuuluvien maksusuoritusten perusteella. Etuuspohjaisen eläkejärjestelmän mukainen diskontattu eläkevastuu sekä eläkekulut määritellään vakuutusmatemaattisten laskelmien perusteella. Järjestelyyn kuuluvat varat arvostetaan markkina-arvoihin. Ne nettomääräiset kertyneet kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, jotka ylittävät 10 % kaikkien etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvien velvoitteiden nykyarvosta tai järjestelyyn kuuluvien varojen käyvästä arvosta, kirjataan tuloslaskelmaan henkilöiden odotetun keskimääräisen jäljellä olevan työssäoloajan kuluessa.
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Työsuoritukseen perustuvat menot | –11 | –11 |
| Korkomenot | –19 | –20 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto | 20 | 20 |
| Velvoitteiden täyttämiset | –1 | 1 |
| Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot | 0 | –1 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot | –3 | 0 |
| Järjestelyn supistamiset | 1 | - |
| Yhteensä (sisältyy henkilöstökuluja käsittelevään liitetietoon 12) | –13 | –11 |
Järjestelyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto Suomessa ja Ruotsissa oli 44 miljoonaa euroa (2008: –29).
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo | 406 | 393 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo | –398 | –343 |
| Alijäämä (+)/Ylijäämä (–) | 8 | 50 |
| Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo 1) | 3 | 13 |
| Kirjaamattomat takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot | 4 | –4 |
| Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot | –51 | –67 |
| Nettomääräinen omaisuuserä (–) / velka (+) taseessa | –36 | –8 |
| Etuuspohjainen eläkesaatava taseen varoissa | 59 | 59 |
| Etuuspohjainen eläkevelvoite | 23 | 51 |
| Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvat velvoitteet | 23 | 51 |
| Etuuspohjaisiin järjestelyihin liittyvät varat | –59 | –59 |
| Nettomääräinen omaisuuserä (–) / velka (+) | –36 | –8 |
| Järjestelyistä johtuvien velkojen kokemusperäiset tarkistukset; tuotto(–)/kulu(+) | –6 | 20 |
| Järjestelyistä johtuvien saatavien kokemusperäiset tarkistukset; tuotto(+)/kulu(–) | 22 | –48 |
1) Rahastoimattomat velvoitteeet liittyvät järjestelyihin Venäjällä. Vertailutieto on uudelleenluokiteltu vastaavasti.
Eläkejärjestelyihin liittyvien maksusuoritusten arvioidaan olevan 14 miljoonaa euroa vuonna 2010.
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Velvoite 1.1. | 406 | 390 |
| Kurssierot | 16 | –28 |
| Yrityshankintojen vaikutus | - | 11 |
| Yritysmyyntien vaikutus | –21 | - |
| Työsuorituksesta johtuvat menot | 11 | 11 |
| Korkomenot | 19 | 20 |
| Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot | –7 | 4 |
| Velvoitteiden täyttämiset | –13 | –1 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot (–) /tappiot (+) | 16 | 17 |
| Maksetut etuudet | –16 | –18 |
| Järjestelyjen supistamiset | –2 | - |
| Velvoite 31.12. | 409 | 406 |
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Varojen käypä arvo 1.1. | 343 | 276 |
| Kurssierot | 12 | –6 |
| Yritysmyyntien vaikutus | –13 | - |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto | 20 | 20 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot | 24 | –44 |
| Eläkesäätiöihin liittyvät rakennejärjestelyt | 25 | 68 |
| Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn | 10 | 41 |
| Velvoitteiden täyttämiset | –9 | - |
| Maksetut etuudet | –14 | –12 |
| Varojen käypä arvo 31.12. | 398 | 343 |
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Oman pääoman ehtoiset instrumentit | 164 | 101 |
| Velkainstrumentit | 133 | 112 |
| Kiinteistöt, joista konsernin omassa käytössä 72 miljoonaa euroa (2008: 71) | 83 | 75 |
| Fortum Oyj:n omat osakkeet | 6 | 4 |
| Muut varat | 12 | 51 |
| Yhteensä | 398 | 343 |
Kun eläkejärjestely on rahoitettu vakuutusyhtiössä, järjestelyyn kuuluvien varojen jakauma ei ole ollut käytettävissä. Tällöin varat on sisällytetty erään "Muut varat".
| milj. euroa | Suomi | Ruotsi Muut maat | Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|
| Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo | 211 | 169 | 26 | 406 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo | –239 | –144 | –15 | –398 |
| Alijäämä (+)/Ylijäämä (–) | –28 | 25 | 11 | 8 |
| Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo | - | - | 3 | 3 |
| Kirjaamattomat takautuvaan työsuhteeseen perustuvat menot | - | - | 4 | 4 |
| Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot | –8 | –38 | –5 | –51 |
| Nettomääräinen omaisuuserä (–) / velka (+) taseessa | –36 | –13 | 13 | –36 |
| Etuuspohjainen eläkesaatava taseen varoissa | 45 | 14 | 0 | 59 |
| Etuuspohjainen eläkevelvoite | 9 | 1 | 13 | 23 |
| milj. euroa | Suomi | Ruotsi Muut maat | Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|
| Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo | 204 | 151 | 38 | 393 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo | –222 | –98 | –23 | –343 |
| Alijäämä (+)/Ylijäämä (–) | –18 | 53 | 15 | 50 |
| Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo | 0 | 0 | 13 | 13 |
| Kirjaamattomat takautuvaan työsuhteeseen perustuvat menot | 0 | 0 | –4 | –4 |
| Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot | –16 | –43 | –8 | –67 |
| Nettomääräinen omaisuuserä (–) / velka (+) taseessa | –34 | 10 | 16 | –8 |
| Etuuspohjainen eläkesaatava taseen varoissa | 46 | 13 | 0 | 59 |
| Etuuspohjainen eläkevelvoite | 12 | 23 | 16 | 51 |
| milj. euroa | 2009 | 2008 | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|---|
| Etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvo | 409 | 406 | 390 | 361 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo | –398 | –343 | –276 | –250 |
| Alijäämä (+)/Ylijäämä (–) | 11 | 63 | 114 | 111 |
| Järjestelyistä johtuvien velkojen kokemusperäiset tarkistukset; tuotto(–)/kulu(+) |
–6 | 20 | 11 | 21 |
| Järjestelyistä johtuvien saatavien kokemusperäiset tarkistukset; tuotto(+)/kulu(–) |
22 | –48 | 21 | –10 |
| 2009 | 2008 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Suomi | Ruotsi | Venäjä | Muut maat |
Suomi | Ruotsi | Venäjä | Muut maat |
|
| Diskonttauskorko, % | 5,00 | 4,00 | 9,25 | 4,40 | 5,50 | 4,30 | 9,00 | 4,30 |
| Varojen tuotto-odotus, % | 5,92 | 4,85 | NA | 5,60 | 6,50 | 5,50 | NA | 5,80– 6,30 |
| Vuotuinen, tuleva palkankorotusoletus, % |
4,00 | 3,50 | 8,50 | 4,25 | 4,00 | 3,70 | 8,00 | 4,50 |
| Etuuksien korotusoletus, % | 2,10 | 2,00 | 7,00 | 4,00 | 2,10 | 2,20 | 6,50 | 1,75 |
| Inflaatio-oletus, % | 2,00 | 2,00 | 7,00 | 2,25 | 2,00 | 2,20 | 6,50 | 2,50 |
Suomessa käytetty diskonttauskorkokanta perustuu eurooppalaisten yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen viitekorkoihin, jotka vastaavat parhaiten etuuspohjaisten eläkevastuiden arvioitua kestoa. Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä on diskonttauskoron perustana käytetty näiden valtioiden pitkäaikaisten joukkovelkakirjojen viitekorkoja, jotka ovat yhdenmukaisia sekä käytetyn valuutan että etuuspohjaisten eläkevastuiden arvioidun keston kanssa. Varojen odotettu tuottooletus määritellään investointipolitiikan mukaisten sijoitusten odotettujen tuottojen perusteella. Tuotto-oletukset perustuvat eri markkinoilla toteutuneisiin pitkän aikavälin tuottoihin ja raportoidaan ulkopuolisen varainhoitajan toimesta.
Diskonttauskorko, inflaatio-oletus ja tuleva palkankorotusoletus ovat tärkeimpiä etuuspohjaisten eläkevastuiden laskennassa käytettyjä oletuksia. Alla on esitetty puolen prosenttiyksikön oletuksen muutoksen vaikutus vuoden 2009 lopun etuuspohjaisen velvoitteen määrään, pitäen muut laskelmissa käytetyt muuttujat ennallaan.
| Oletuksen muutos | Vaikutus eläkevelvoitteeseen | lisäys +/vähennys – |
|---|---|---|
| Suomi | Ruotsi | |
| 0,5 % lisäys diskonttauskorossa | –6,0 % | –8,5 % |
| 0,5 % vähennys diskonttauskorossa | 6,7 % | 9,7 % |
| 0,5 % lisäys inflaatio-oletuksessa | 2,9 % | 7,4 % |
| 0,5 % vähennys inflaatio-oletuksessa | –2,7 % | –6,7 % |
| 0,5 % lisäys palkankorotusoletuksessa | 1,3 % | 2,1 % |
| 0,5 % vähennys palkankorotusoletuksessa | –1,1 % | –2,1 % |
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Liittymismaksut | 413 | 410 |
| Muut velat | 59 | 60 |
| Yhteensä | 472 | 470 |
Ennen vuotta 2003 maksetut sähköverkon liittymismaksut Suomessa on palautettava asiakkaalle, jos asiakas haluaa poistaa sähköliittymän kokonaan. Sähköverkon liittymismaksut ovat yhteensä 307 miljoonaa euroa (2008: 307). Palautettavat kaukolämpöverkon liittymismaksut Suomessa ovat yhteensä 106 miljoonaa euroa (2008: 103).
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Ostovelat | 317 | 343 |
| Siirtovelat | ||
| Henkilöstökulut | 71 | 78 |
| Korkokulut | 121 | 86 |
| Muut siirtovelat | 84 | 158 |
| Muut velat | ||
| ALV-velka | 46 | 61 |
| Verovelka | 81 | 22 |
| Energiaverot | 34 | 33 |
| Saadut ennakkomaksut | 88 | 87 |
| Muut velat | 158 | 116 |
| Yhteensä | 1 000 | 984 |
Johdon arvion mukaan ostovelkojen ja muiden velkojen käypä arvo ei poikkea olennaisesti tasearvosta.
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Omasta puolesta annetut | ||
| Lainat | ||
| Pantit | 293 | 229 |
| Kiinteistökiinnitykset | 137 | 137 |
| Muut sitoumukset | ||
| Kiinteistökiinnitykset | 220 | 206 |
| Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta | ||
| Pantit ja kiinteistökiinnitykset | 2 | 2 |
Suomalaisilla Valtion ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa Valtion ydinjätehuoltorahastosta. Vuonna 2009 Fortum on lisännyt lainanottoaan rahastosta ja pantannut lisää Kemijoki-osakkeitaan vakuudeksi. Pantattujen osakkeiden arvo 31.12.2009 on 263 miljoonaa euroa (2008: 208).
Pantit-erään kuuluvat myös pankkitalletukset 11 miljoonaa euroa (2008: 1), jotka on annettu Nord Poolin ja kansainvälisten ICE- ja EEX-pörssien kanssa käytävän sähkökaupan ja hiilidioksidipäästöoikeuksilla käytävän kaupan vakuudeksi.
Virolainen Fortum Tartu (Fortumin omistusosuus 60 %) on antanut kiinteistökiinnityksiä arvoltaan 96 miljoonaa euroa (2008: 96) ulkoisen lainan vakuudeksi. Fortumin eläkesäätiön myöntämän lainan vakuudeksi on myös annettu 41 miljoonan euron (2008: 41) kiinteistökiinnitykset.
˭ Lisätietoja näihin kiinnityksiin liittyvistä korollisista veloista on liitetiedossa 31 Korolliset velat, sivulla 160.
Fortum on pantannut kiinteistökiinnitykset Naantalin ja Inkoon voimalaitoksista, arvoltaan 220 miljoonaa euroa (2008: 206) Valtion ydinjätehuoltorahastolle olevan lainmukaisen vastuun kattamattoman osuuden ja odottamattomien tapahtumien vakuudeksi. Nämä liittyvät Fortumin täysin omistaman Loviisan ydinvoimalaitoksen tulevasta käytöstäpoistamisesta ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisesta syntyviin kustannuksiin. Työ- ja elinkeinoministeriö päättää seuraavan vuoden tammikuussa vuoden lopun tilanteen mukaisen laillisen vastuun määrän, ja vakuuden määrä tarkistetaan seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä.
˭ Katso myös liitetieto 33 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat, sivulta 163.
Tuloslaskelmaan kirjatut vuokratulot olivat 28 miljoonaa euroa (2008: 25). Suurin osa vuokratuloista tulee Meri-Porin voimalaitoksesta, josta Fortum on vuokrannut 308 MW:n tuotantokapasiteettiosuutensa voimalaitoksessa konsernin ulkopuolelle tammikuusta 2007 kesäkuun 2010 loppuun.
| milj.euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Vuoden kuluessa | 13 | 25 |
| Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua | 1 | 12 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | - | - |
| Yhteensä | 14 | 37 |
Fortum on tehnyt useita muita ei-purettavissa olevia vuokrasopimuksia toimistokoneista ja autoista. Osaan näistä sopimuksista liittyy uudistamisoikeus. Muiden ei-purettavissa olevien vuokrasopimusten perusteella maksettavien tulevien vähimmäisvuokrien erääntymisajat on esitetty alla olevassa taulukossa. Vuokramaksut, jotka olivat 15 miljoonaa euroa (2008: 15), sisältyvät tuloslaskelman muihin kuluihin. Tuleviin vähimmäisvuokramaksuihin sisältyy pitkäaikaisten maanvuokrasopimusten vuokramaksuja.
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Vuoden kuluessa | 23 | 28 |
| Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua | 35 | 47 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 93 | 86 |
| Yhteensä | 151 | 161 |
Investointeihin liittyvät sopimukseen perustuvat sitoumukset, joita ei ole kirjattu tilinpäätökseen
| milj. euroa 2009 |
2008 |
|---|---|
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1 326 |
1 321 |
| Aineettomat hyödykkeet 5 |
7 |
| Yhteensä 1 331 |
1 328 |
Investointisitoumukset ovat kasvaneet vuoden 2008 lopusta johtuen automaattisen mittarinluentaprojektin alkamisesta Distribution -segmentissä Suomessa sekä OAO Fortumin investointiohjelman etenemisestä. Samalla automaattisen mittarinluentaprojektin loppuunsaattaminen Distribution -segmentissä Ruotsissa, Venäjän ruplan heikkeneminen sekä CHP-voimalaitosten rakentamisen eteneminen Heat -segmentissä Suomessa, Virossa ja Puolassa ovat pienentäneet investointisitoumuksia vuoden 2008 lopusta.
˭ Lisätietoja investoinneista on esitetty liitetiedossa 21 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, sivulla 150.
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Omasta puolesta | ||
| Muut vastuut | 321 | 362 |
| Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta | ||
| Takaukset | 592 | 565 |
| Muut vastuut | 125 | 125 |
| Muiden puolesta | ||
| Takaukset | 12 | 10 |
| Muut vastuut | 1 | 1 |
Omasta puolesta annettuihin muihin vastuisiin sisältyvät takaukset, jotka on annettu erilaisten sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi Fortumin Ison-Britannian käyttö- ja kunnossapito -liiketoiminnassa, ovat enimmäismäärältään 66 miljoonaa euroa (2008: 66). Fortum on myös antanut takauksia Heat-segmentin Częstochowaan Puolaan rakenteilla olevan uuden CHP-voimalaitoksen toimittajille yhteensä 53 miljoonaa euroa (2008: 60) sekä 158 miljoonaa euroa (2008: 173) OAO Fortumin toimittajille investointiohjelmaan liittyen.
Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta annetut takaukset ja muut vastuut koostuvat pääasiassa takauksista, jotka liittyvät Fortumin ydinvoimaliiketoimintaa harjoittaviin osakkuusyrityksiin Teollisuuden Voima Oyj (TVO), Forsmarks Kraftgrupp AB (FKA) ja OKG AB (OKG). Takaukset on annettu Fortumin omistusosuuksien suhteessa.
Lainsäädäntö edellyttää, että Suomessa ja Ruotsissa toimivien ydinvoimayhtiöiden on pantattava omaisuutta Suomen ja Ruotsin ydinjätehuoltorahastoille sen vakuudeksi, että voimalaitoksen käytöstäpoistamisesta ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisesta syntyviä tulevia kustannuksia varten on riittävästi varoja. Suomessa Fortum on antanut takauksen TVO:n puolesta omistusosuutensa mukaisesti Valtion ydinjätehuoltorahastolle, määrältään 67 miljoonaa euroa (2008: 70), TVO:n lainmukaisen vastuun kattamattoman osuuden ja odottamattomien tapahtumien vakuudeksi.
Ruotsissa Fortum on antanut takaukset FKA:n ja OKG:n puolesta omistusosuutensa mukaisesti Ruotsin ydinjätehuoltorahastolle. Fortumin ydinvoimaan liittyvät vastuut ovat yhteensä 5 314 miljoonaa Ruotsin kruunua (2009: 518 miljoonaa euroa, 2008: 489 miljoonaa euroa).
Fortum omistaa Suomessa olevasta Meri-Porin voimalaitoksesta 54,55 % ja Teollisuuden Voima Oyj (TVO) 45,45 %. Osakassopimuksen nojalla Fortumin on annettava vakuus TVO:lle mahdollisen voimalaitoksen arvonalentumisen tai mahdollisen sopimusrikkomuksen varalta koskien TVO:lle kuuluvaa osuutta voimalaitoksesta. Vakuus on määrältään 125 miljoonaa euroa (2008: 125).
Fortum Oil and Gas Oy:n jakautumisen seurauksena Fortumin kokonaan omistamalla Fortum Heat and Gas Oy:llä on yhteinen vastuusitoumus Neste Oil Oyj:n kanssa. Vastuusitoumus perustuu osakeyhtiölain (734/1978) 14a luvun 6§:n säädökseen.
Kaksi Fortumin tytäryhtiötä, Grangemouth CHP Limited ja Fortum O&M (UK) Limited, ovat vastaajina Lontoon High Court of Justice:ssa käytävässä riidassa, joka koskee kasvihuonekaasujen päästöoikeuksia. Grangemouth CHP Limited:llä on Ineos Manufacturing Scotland Limited:n kanssa sähköntoimitusta koskeva sopimus, jonka mukaan Grangemouth CHP Limited toimittaa sähköä CHP-laitokseltaan Grangemouthin alueelle Skotlannissa huhtikuuhun 2016 asti. Ineos Manufacturing Scotland Limited väittää, että se on oikeutettu kaikkiin päästöoikeuksiin, jotka kyseinen CHP-laitos on saanut EU:n kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän puitteissa. Grangemouth CHP Limited kiistää vaateen. Oikeuskäsittelyä lykättiin vuonna 2008, mutta nostettiin taas esiin vuoden 2009 lopussa. Oikeuden päätös tullaan todennäköisesti saamaan vuoden 2010 lopussa tai vuoden 2011 alussa.
Kilpailuvirasto antoi 2.6.2006 ehdollisen hyväksynnän yrityskaupalle, jossa Fortum hankki määräysvallan E.ON Finland Oyj:ssä. Fortum valitti päätöksestä markkinaoikeuteen 3.7.2006. Maaliskuussa 2008 markkinaoikeuden päätös kumosi Kilpailuviraston kesäkuussa 2006 tekemän ehdollisen päätöksen E.ON Finlandin ostosta. Päätöksessään markkinaoikeus totesi, ettei Kilpailuvirastolla ollut perusteita ehtojen asettamiseen, koska Fortumin ei voida katsoa olevan määräävässä markkina-asemassa sähköntuotanto- ja tukkumarkkinoilla. Markkinaoikeuden mukaan sähköntuotannon ja tukkukaupan merkittävä maantieteellinen markkina-alue sisältää vähintään Suomen ja Ruotsin. Kilpailuvirasto on valittanut päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Edellä mainittujen oikeusprosessien lisäksi konsernin yhtiöt ovat asianosaisina eräissä konsernin liiketoimintaan liittyvissä riita-asioissa. Johdon arvion mukaan kyseisten riita-asioiden lopputuloksilla ei ole olennaista vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.
Suomessa Fortum on osakkaana maan viidennessä ydinvoimalaitosyksikössä, Olkiluoto 3:ssa, omistamiensa TVO-osakkeiden (Teollisuuden Voima Oyj) kautta. Fortumin 25 %:n omistusosuus vastaa noin 400 MW:n kapasiteettia. Tammikuussa 2009 laitoksen rakennuttaja TVO ilmoitti laitostoimittaja AREVA-Siemens -konsortion vahvistuksella, että yksikön rakentaminen on viivästynyt ja että yksikön arvioidaan käynnistyvän kesäkuussa 2012. Lokakuussa 2009 TVO ilmoitti, että laitoksen käynnistymistä voidaan lykätä jopa kesäkuun 2012 jälkeen. TVO on pyytänyt AREVA-Siemensiltä uutta arviota aikataulusta. Kesäkuussa 2009 TVO ilmoitti, että joulukuussa AREVA-Siemensin toimittama välimiesmenettelyn rahamääräinen vaatimus, liittyen Olkiluoto 3 viivästymiseen ja siihen liittyviin kuluihin on 1 000 miljoonaa euroa. Vastaavasti TVO toimitti huhtikuussa 2009 vastavaatimuksen kuluista ja tappioista, joita TVO kärsii viivästymisestä ja muista virheistä toimittajan takia. TVO:n vastavaatimuksen arvo on tällä hetkellä noin 1 400 miljoonaa euroa.
Vuoden 2009 alussa Suomen valtion omistusosuus oli 50,80 % yhtiön osakkeista ja vuoden 2009 lopussa 50,76 %.
˭ Katso Hallituksen toimintakertomus ja siellä osio Fortumin osake ja osakkeenomistajat sivulta 103.
Kaikki liiketoimet Fortumin ja muiden suomalaisten valtionyhtiöiden välillä tapahtuvat markkinaehtoisesti. Tavanomaisessa liiketoiminnassaan osakkuusyritysten ja muiden lähipiiriin kuuluvien tahojen kanssa Fortum toimii kaupallisin perustein, jotka ovat samat kuin kolmansien osapuolten kanssa noudatettavat ehdot, poikkeuksena tietyt osakkuusyritykset, joita käsitellään jäljempänä tässä liitetiedossa.
Fortumilla ei ole ollut merkittäviä liiketapahtumia hallituksen tai johtoryhmän jäsenten kanssa. Hallituksen jäsenille tai konsernin johtoryhmän jäsenille ei ollut myönnetty rahalainoja tilinpäätöspäivään mennessä. Hallituksen ja johtoryhmän jäsenten optio-oikeudet ja osakeomistukset on esitetty liitetiedossa 29 Henkilöstön vuosipalkkiojärjestelmä, henkilöstörahasto ja kannustinohjelmat, sivulla 157. Hallintoneuvoston, hallituksen ja Fortumin johtoryhmän palkkiot on esitetty liitetiedossa 12 Henkilöstökulut ja johdon palkkiot, sivulla 142.
Fortum omistaa osuuksia osakkuus- ja yhteisyrityksissä, jotka puolestaan omistavat vesivoima- ja ydinvoimalaitoksia. Osakassopimuksien nojalla jokaisella omistajalla on oikeus sähköön osakeomistuksensa suhteessa tai muiden sopimusten perusteella. Jokainen omistaja on vastuussa vastaavasta kustannusosuudesta tuotannon määrästä riippumatta. Osakkuusyritykset eivät ole voittoa tuottavia, koska omistajat ostavat sähköä tuotantokustannuksiin perustuvalla hinnalla, joka sisältää myös korkokulut sekä tuloverot. Hinta on yleensä markkinahintaa alempi.
˭ Tarkempaa tietoa osakkuus- ja yhteisyrityksiin liittyvistä tapahtumista ja tasearvoista on liitetiedossa 22 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin, sivulla 152.
Joulukuussa Fortum teki sopimuksen ruotsalaisen kaasunsiirtoyhtiö Swedegas AB:n osakkeidensa myynnistä. Kauppa toteutuu alkuvuonna 2010.
Tammikuussa 2010 Fortum hankki sähkön ja lämmön yhteistuotantovoimalaitoksen Nokian Lämpövoima Oy:ltä, Nokian kaupungissa Suomessa. Samaan aikaan Fortum myi Nokian Lämpövoima Oy:n osakkeensa Pohjolan Voima Oy:lle (PVO).
Helmikuussa 2010 Fortum myi 49 prosentin osakeosuutensa Karlskoga Energi & Miljö AB:stä Karlskogan kunnalle 435 miljoonalla kruunulla (42 miljoonaa euroa).
Fortum on sopinut myyvänsä osakkeensa OJSC Kurgan Generating Company -yhtiöstä Kurganissa, Venäjällä. Fortum odottaa kaupan toteutuvan ja omistuksen siirtyvän ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2010.
| 1) Hankittu yritys 2) Perustettu yritys 3) Emoyhtiön omistamat yritykset |
|---|
= Russia
= Muut
| Konsernin | |||
|---|---|---|---|
| omistus, | |||
| Yrityksen nimi Fortum Asiakaspalvelu Oy |
Maa 3) Suomi |
Segmentti | % 100,0 |
| Fortum Assets Oy | Suomi | 100,0 | |
| Fortum BCS Oy | Suomi | 100,0 | |
| Fortum Espoo Distribution Oy | 3) Suomi | 100,0 | |
| Fortum Heat and Gas Oy | 3) Suomi | 100,0 | |
| Fortum Hyötytuotanto Oy | Suomi | 100,0 | |
| Fortum Markets Oy | 3) Suomi | 100,0 | |
| Fortum Nuclear Services Oy | Suomi | 100,0 | |
| Fortum Portfolio Services Oy | Suomi | 100,0 | |
| Fortum Power and Heat Oy | 3) Suomi | 100,0 | |
| Fortum Sähkönsiirto Oy | 3) Suomi | 100,0 | |
| Hexivo Oy | Suomi | 52,0 | |
| Imatran Voima Oy | Suomi | 100,0 | |
| Imatrankosken Voima Oy | Suomi | 100,0 | |
| Kiinteistö Oy Espoon Energiatalo | Suomi | 100,0 | |
| Killin Voima Oy | Suomi | 60,0 | |
| Koillis-Pohjan Energiantuotanto Oy | Suomi | 100,0 | |
| Koskivo Oy | Suomi | 100,0 | |
| KPPV-Sijoitus Oy | Suomi | 100,0 | |
| Linnankosken Voima Oy | Suomi | 100,0 | |
| Lounais-Suomen Lämpö Oy | Suomi | 100,0 | |
| Mansikkalan Voima Oy | Suomi | 100,0 | |
| Mäntynummen Lämpö Oy | Suomi | 58,3 | |
| Oy Pauken Ab | Suomi | 100,0 | |
| Oy Tersil Ab | Suomi | 100,0 | |
| Oy Tertrade Ab | Suomi | 100,0 | |
| Rajapatsaan Voima Oy | Suomi | 100,0 | |
| Saimaanrannan Voima Oy | Suomi | 100,0 | |
| Tunturituuli Oy | Suomi | 55,4 | |
| Varsinais-Suomen Sähkö Oy | Suomi | 100,0 | |
| FB Generation Services B.V. | Alankomaat | 75,0 | |
| Fortum Alpha B.V. | Alankomaat | 100,0 | |
| Fortum East China Energy Investments B.V. | Alankomaat | 100,0 | |
| Fortum Finance 2 B.V. | Alankomaat | 100,0 | |
| Fortum Holding B.V. | 3) Alankomaat | 100,0 | |
| Fortum Power Holding B.V. | Alankomaat | 100,0 | |
| Fortum Russia B.V. | Alankomaat | 100,0 | |
| Fortum Russia Holding B.V. | Alankomaat | 100,0 | |
| Fortum EIF NV | 3) Belgia | 100,0 | |
| Fortum Project Finance N.V. | 3) Belgia | 100,0 |
| Konsernin | |||
|---|---|---|---|
| omistus, | |||
| Yrityksen nimi | Maa | Segmentti | % |
| Kildare Energy Ltd | Irlanti | 55,0 | |
| Fortum Direct Ltd | Iso-Britannia | 100,0 | |
| Fortum Energy Ltd | Iso-Britannia | 100,0 | |
| Fortum Gas Ltd | Iso-Britannia | 100,0 | |
| Fortum Insurance Ltd | Iso-Britannia | 100,0 | |
| Fortum O&M (UK) Ltd | Iso-Britannia | 100,0 | |
| Grangemouth CHP Ltd | Iso-Britannia | 100,0 | |
| IVO Energy Ltd | Iso-Britannia | 100,0 | |
| Fortum Jelgava SIA | Latvia | 100,0 | |
| Fortum Latvija SIA | Latvia | 100,0 | |
| UAB Fortum Ekosiluma | Liettua | 100,0 | |
| UAB Fortum Heat Lietuva | Liettua | 100,0 | |
| UAB Fortum Klaipeda | Liettua | 90,0 | |
| UAB Joniskio energija | Liettua | 66,0 | |
| UAB Svencioniu energija | Liettua | 50,0 | |
| Fortum L.A.M SNC. | 2) Luxemburg | 100,0 | |
| Fortum Sendi Prima Sdn Bhd | Malesia | 100,0 | |
| Fortum Distribution AS | Norja | 100,0 | |
| Fortum Fjernvarme AS | Norja | 100,0 | |
| Fortum Förvaltning AS | Norja | 100,0 | |
| Fortum Holding Norway AS | Norja | 100,0 | |
| Fortum Leasing KS | Norja | 100,0 | |
| Fortum Markets AS | Norja | 100,0 | |
| Fortum NIT AS | 1) Norja | 100,0 | |
| Mosjøen Fjernvarme AS | Norja | 100,0 | |
| Fortum Częstochowa S.A. | Puola | 100,0 | |
| Fortum Plock Sp z o.o. | Puola | 99,5 | |
| Fortum Power and Heat Polska Sp.z.o.o | Puola | 100,0 | |
| AB Fortum Värme Holding samägt med Stockholms stad | Ruotsi | 50,1 | |
| AB Fortum Värme samägt med Stockholms stad | Ruotsi | 50,1 | |
| AB Ljusnans Samkörning | Ruotsi | 80,0 | |
| Akallaverket AB | Ruotsi | 37,6 | |
| Arvika Fjärrvärme AB | Ruotsi | 30,1 | |
| Blybergs Kraft AB | Ruotsi | 66,7 | |
| Brännälven Kraft AB | Ruotsi | 67,0 | |
| Bullerforsens Kraft AB | Ruotsi | 88,0 | |
| Ekerö Energi AB | Ruotsi | 100,0 | |
| Ekerö Energi Försäljning AB | Ruotsi | 100,0 | |
| Elbolaget OEP AB | Ruotsi | 100,0 | |
| Fortum 1 AB | Ruotsi | 100,0 |
= Power = Heat
= Distribution
= Markets
= Russia
= Muut
| Konsernin | |||
|---|---|---|---|
| Yrityksen nimi | Maa | Segmentti | omistus, % |
| Fortum AMCO AB | 1) Ruotsi | 100,0 | |
| Fortum Dalälvens Kraft AB | Ruotsi | 100,0 | |
| Fortum Distribution AB | Ruotsi | 100,0 | |
| Fortum Fastigheter AB | Ruotsi | 100,0 | |
| Fortum Four AB | Ruotsi | 100,0 | |
| Fortum Generation AB | Ruotsi | 100,0 | |
| Fortum Indalskraft AB | Ruotsi | 100,0 | |
| Fortum Ljunga Kraft AB | Ruotsi | 100,0 | |
| Fortum Ljusnans Kraft AB | Ruotsi | 100,0 | |
| Fortum Markets AB | Ruotsi | 100,0 | |
| Fortum Nordic AB | 3) Ruotsi | 100,0 | |
| Fortum Portfolio Services AB | Ruotsi | 100,0 | |
| Fortum Power and Heat AB | Ruotsi | 100,0 | |
| Fortum Produktionsnät AB | Ruotsi | 100,0 | |
| Fortum Service AB | Ruotsi | 100,0 | |
| Fortum Service Öst AB | Ruotsi | 100,0 | |
| Fortum Sweden AB | 3) Ruotsi | 100,0 | |
| Fortum Värme Alpha AB | Ruotsi | 50,1 | |
| Fortum Värme Fastigheter AB | Ruotsi | 50,1 | |
| Fortum Värme Nynäshamn AB | Ruotsi | 100,0 | |
| Fortum Zeta AB | Ruotsi | 100,0 | |
| Fortum Älvkraft i Värmland AB | Ruotsi | 100,0 | |
| Frostviken Kraft AB | Ruotsi | 100,0 | |
| Hofors Energi AB | Ruotsi | 30,1 | |
| Hällefors Värme AB | Ruotsi | 47,6 | |
| Mellansvensk Kraftgrupp AB | Ruotsi | 86,9 | |
| NGI Naturgasinvest AB | Ruotsi | 100,0 | |
| Oreälvens Kraft AB | Ruotsi | 65,0 | |
| Parteboda Kraft AB | Ruotsi | 100,0 | |
| Processio AB | Ruotsi | 100,0 | |
| Ryssa Energi AB | Ruotsi | 100,0 | |
| Sigtuna-Väsby Fastighets AB | Ruotsi | 50,1 | |
| Stockholm Gas AB | Ruotsi | 50,1 | |
| Säffle 5:35 Fastighets AB | Ruotsi | 50,1 | |
| Säffle Fjärrvärme AB | Ruotsi | 25,6 | |
| Uddeholm Kraft AB | Ruotsi | 100,0 | |
| Voxnan Kraft AB | Ruotsi | 100,0 | |
| Värmlandskraft OKG-delägarna AB | Ruotsi | 73,3 | |
| Fortum Service Deutschland GmbH | Saksa | 100,0 | |
| Fortum Energi A/S | Tanska | 100,0 |
1) Hankittu yritys 2) Perustettu yritys
3) Emoyhtiön omistamat yritykset
| Konsernin omistus, |
|||
|---|---|---|---|
| Yrityksen nimi | Maa | Segmentti | % |
| Chelyabinsk Energoremont | Venäjä | 94,5 | |
| LLC Fortum Energy OOO Fortum Energija | Venäjä | 100,0 | |
| OAO Fortum | Venäjä | 94,5 | |
| TGC-10 Invest | Venäjä | 94,5 | |
| Tyumen Energoremont | Venäjä | 94,5 | |
| Urals Heat Network | Venäjä | 94,5 | |
| AS Anne Soojus | Viro | 60,0 | |
| AS Fortum Tartu | Viro | 60,0 | |
| AS Tartu Joujaam | Viro | 60,0 | |
| AS Tartu Keskkatlamaja | Viro | 60,0 | |
| Fortum CFS Eesti OU | Viro | 100,0 | |
| Fortum Elekter AS | Viro | 99,3 | |
| Fortum Termest AS | Viro | 99,7 | |
| Lauka Turvas OU | Viro | 60,0 |
Fortum Oyj tytäryhtiöineen (yhdessä Fortum-konserni) on Pohjoismaiden, Venäjän ja Itämeren alueiden johtavia energiayhtiöitä. Fortumin liiketoimintaan kuuluvat sähkön ja lämmön tuotanto, myynti ja jakelu, voimalaitosten käyttö- ja kunnossapitopalvelut sekä energiaan liittyvät muut palvelut. Neste Oil oli 31.3.2005 asti osa Fortum-konsernia, kunnes varsinainen yhtiökokous teki lopullisen päätöksen eriyttää öljyliiketoiminta jakamalla noin 85 % Neste Oilin osakkeista osinkona. Loput noin 15 % osakkeista myytiin sijoittajille huhtikuussa 2005.
Öljyliiketoiminta on esitetty luovutettuna toimintona vuosina 2004 ja 2005.
Vuodesta 2005 Fortum on soveltanut vuositilinpäätöksessään ja osavuosikatsauksissaan kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (International Financial Reporting Standards, IFRS). Tilikauden 2005 vuosikertomukseen sisältyi yksi vertailuvuosi, 2004, jota koskevat tiedot oikaistiin IFRS:n mukaisiksi. Vuosien 1998–2003 tietoja ei ole oikaistu, vaan ne esitetään Suomen kirjanpito- ja tilinpäätössäännösten mukaisesti (Finnish Accounting Standards, FAS).
| Muutos | |||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| FAS | FAS | FAS | FAS | FAS | FAS | IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | 09/08 | |
| milj. euroa tai kuten merkitty | 1998 | 1999 | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | % |
| Liikevaihto Fortum yhteensä | 8 494 | 8 232 | 10 614 | 10 410 | 11 148 | 11 392 | 11 659 | 5 918 | |||||
| Jatkuvien toimintojen liikevaihto | 3 835 | 3 877 | 4 491 | 4 479 | 5 636 | 5 435 | –4 | ||||||
| Käyttökate (=EBITDA) Fortum yhteensä 1) | 1 049 | 1 192 | 1 431 | 1 501 | 1 952 | 1 917 | 2 443 | 2 307 | |||||
| Jatkuvien toimintojen käyttökate (=EBITDA) | 1 583 | 1 754 | 1 884 | 2 298 | 2 478 | 2 292 | -8 | ||||||
| Liikevoitto Fortum yhteensä | 586 | 705 | 906 | 914 | 1 289 | 1 420 | 1 916 | 1 864 | |||||
| - prosenttia liikevaihdosta | 6,9 | 8,6 | 8,5 | 8,8 | 11,6 | 12,5 | 16,4 | 31,5 | |||||
| Jatkuvien toimintojen liikevoitto | 1 195 | 1 347 | 1 455 | 1 847 | 1 963 | 1 782 | –9 | ||||||
| - prosenttia liikevaihdosta | 31,2 | 34,7 | 32,4 | 41,2 | 34,8 | 32,8 | |||||||
| Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen liikevoitto | 1 148 | 1 334 | 1 437 | 1 564 | 1 845 | 1 888 | 2 | ||||||
| Voitto ennen veroja Fortum yhteensä | 363 | 954 | 623 | 702 | 1 008 | 1 184 | 1 700 | 1 776 | |||||
| - prosenttia liikevaihdosta | 4,3 | 11,6 | 5,9 | 6,7 | 9,0 | 10,4 | 14,6 | 30,0 | |||||
| Jatkuvien toimintojen voitto ennen veroja | 962 | 1 267 | 1 421 | 1 934 | 1 850 | 1 636 | –12 | ||||||
| - prosenttia liikevaihdosta | 25,1 | 32,7 | 31,6 | 43,2 | 32,8 | 30,1 | |||||||
| Jatkuvien toimintojen tilikauden voitto | 703 | 936 | 1 120 | 1 608 | 1 596 | 1 351 | –15 | ||||||
| - josta emoyhtiön omistajien osuus | 670 | 884 | 1 071 | 1 552 | 1 542 | 1 312 | –15 | ||||||
| Sijoitettu pääoma Fortum yhteensä | 8 647 | 9 425 | 11 365 | 11 032 | 13 765 | 12 704 | 12 890 | ||||||
| Jatkuvien toimintojen sijoitettu pääoma | 10 739 | 11 357 | 12 663 | 13 544 | 15 911 | 15 350 | –4 | ||||||
| Korollinen nettovelka | 3 898 | 3 818 | 4 626 | 3 674 | 5 848 | 5 626 | 5 095 | 3 158 | 4 345 | 4 466 | 6 179 | 5 969 | –3 |
| Investoinnit ja bruttosijoitukset osakkeisiin Fortum yhteensä | 1 702 | 1 059 | 3 131 | 713 | 4 381 | 1 136 | 830 | 578 | 1 395 | 972 | 2 624 | 929 | –65 |
| - prosenttia liikevaihdosta | 20,0 | 12,9 | 29,5 | 6,8 | 39,3 | 10,0 | 7,1 | 9,8 | 31,1 | 21,7 | 46,6 | 17,1 | |
| Jatkuvien toimintojen investoinnit ja bruttosijoitukset osakkeisiin | 514 | 479 | 1 395 | 972 | 2 624 | 929 | –65 | ||||||
| Jatkuvien toimintojen investoinnit | 335 | 346 | 485 | 655 | 1 108 | 862 | –22 | ||||||
| Muutos | |||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| FAS | FAS | FAS | FAS | FAS | FAS | IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | 09/08 | |
| milj. euroa tai kuten merkitty | 1998 | 1999 | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | % |
| Liiketoiminnan kassavirta Fortum yhteensä | 793 | 524 | 424 | 1 145 | 1 351 | 1 577 | 1 758 | 1 404 | |||||
| Jatkuvien toimintojen liiketoiminnan kassavirta | 1 232 | 1 271 | 1 151 | 1 670 | 2 002 | 2 264 | 13 | ||||||
| Sijoitetun pääoman tuotto Fortum yhteensä, % | 7,7 | 8,4 | 9,4 | 8,7 | 11,1 | 11,4 | 15,8 | 16,6 | |||||
| Jatkuvien toimintojen sijoitetun pääoman tuotto, % | 11,4 | 13,5 | 13,4 | 16,5 | 15,0 | 12,1 | |||||||
| Oman pääoman tuotto Fortum yhteensä, % | 5,7 | 7,7 | 8,6 | 8,3 | 10,5 | 12,3 | 18,2 | 18,7 | |||||
| Jatkuvien toimintojen oman pääoman tuotto, % 2) | 13,5 | 14,4 | 19,1 | 18,7 | 16,0 | ||||||||
| Korkokate | 2,6 | 3,4 | 3,7 | 4,3 | 4,7 | 5,8 | 8,0 | 11,6 | 11,5 | 12,8 | 9,4 | 12,4 | |
| Korkokate sisältäen aktivoidut vieraan pääoman menot | 8,6 | 10,3 | |||||||||||
| Kassavirta ennen käyttöpääoman muutosta/korollinen nettovelka, % | 17,9 | 14,3 | 19,9 | 28,8 | 21,6 | 26,1 | 36,4 | 43,2 | 30,6 | 36,3 | 34,1 | 37,6 | |
| Velkaantumisaste, % 3) | 93 | 79 | 73 | 54 | 80 | 85 | 67 | 43 | 53 | 52 | 73 | 70 | |
| Nettovelka / Käyttökate | 3,7 | 3,2 | 3,2 | 2,4 | 3,0 | 2,9 | 2,1 | 1,4 | |||||
| Nettovelka / Jatkuvien toimintojen käyttökate | - | 1,8 | 2,3 | 1,9 | 2,5 | 2,6 | |||||||
| Omavaraisuusaste, % | 36 | 39 | 43 | 48 | 41 | 40 | 44 | 49 | 48 | 49 | 41 | 43 | |
| Osingot, milj. euroa 4) | 99 | 141 | 194 | 220 | 262 | 357 | 506 | 987 | 1 122 | 1 198 | 888 | 888 5) | 0 |
| Jatkuvien toimintojen osingot | 511 | 650 | 683 | ||||||||||
| Lisäosingot vuonna 2006 ja 2007 / luovutetut toiminnot vuonna 2005 | 476 | 472 | 515 | ||||||||||
| Tutkimus- ja kehittämismenot | 92 | 72 | 58 | 53 | 33 | 35 | 26 | 14 | 17 | 21 | 27 | 30 | 11 |
| - prosenttia liikevaihdosta | 1,1 | 0,9 | 0,5 | 0,5 | 0,3 | 0,3 | 0,2 | 0,2 | 0,4 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | |
| Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä Fortum yhteensä | 19 003 | 17 461 | 16 220 | 14 803 | 14 053 | 13 343 | 12 859 | 10 026 | 8 910 | 8 304 | 14 077 | 13 278 | |
| Jatkuvien toimintojen henkilöstön keskimääräinen lukumäärä | 8 592 | 8 939 | 8 910 | 8 304 | 14 077 | 13 278 |
1) Käyttökate (=EBITDA) on määritelty seuraavasti: Jatkuvien toimintojen liikevoittoon on lisätty poistot ja arvonalentumiset. Suomen kirjanpito- ja tilinpäätössäännösten (FAS) mukaisesti osuus osakkuusyritysten tuloksesta sisältyy liikevoittoon. Vuosien 1998–2003 FAS:n mukaisesti lasketussa käyttökatteessa osuutta osakkuusyhtiöiden tuloksesta ei ole huomioitu.
2) Vuoden 2005 jatkuvien toimintojen oman pääoman tuotto on laskettu perustuen jatkuvien toimintojen tilikauden voittoon jaettuna oman pääoman yhteissummalla kauden päättyessä. Luovutettujen toimintojen tilikauden voitto on vähennetty oman pääoman kokonaismäärästä 31.12.2005.
3) Velkaantumisaste on määritelty seuraavasti: korolliset nettovelat jaetaan oman pääoman yhteismäärällä. Vuosina 2000–2002 määräysvallattomien omistajien osuuteen sisältyi Fortum Capital Ltd:n liikkeeseen laskemat etuosakkeet määrältään 1,2 miljardia, joihin liittyi kiinteä 6,7 %:n osinkotuotto.
4) Rahaosingon lisäksi Fortum jakoi noin 85 % Neste Oil Oyj:n osakkeista osinkona vuonna 2005.
5) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle 25.3.2010.
˭ Tunnuslukujen laskentakaavat ovat sivulla 179.
| Muutos | |||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| FAS | FAS | FAS | FAS | FAS | FAS | IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | 09/08 | |
| euroa tai kuten merkitty | 1998 | 1999 | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | % |
| Tulos/osake, Fortum yhteensä | 0,27 | 0,41 | 0,55 | 0,57 | 0,79 | 0,91 | 1,48 | 1,55 | 1,22 | 1,74 | 1,74 | 1,48 | –15 |
| Jatkuvien toimintojen tulos/osake | - | - | - | - | - | - | 0,79 | 1,01 | 1,22 | 1,74 | 1,74 | 1,48 | –15 |
| Luovutettujen toimintojen tulos/osake | - | - | - | - | - | - | 0,69 | 0,54 | - | - | - | - | |
| Laimennettu tulos/osake, Fortum yhteensä | - | - | 0,55 | 0,57 | 0,78 | 0,90 | 1,46 | 1,53 | 1,21 | 1,74 | 1,74 | 1,48 | –15 |
| Laimennettu jatkuvien toimintojen tulos/osake | - | - | - | - | - | - | 0,78 | 1,00 | 1,21 | 1,74 | 1,74 | 1,48 | –15 |
| Laimennettu luovutettujen toimintojen tulos/osake | - | - | - | - | - | - | 0,68 | 0,53 | - | - | - | - | |
| Kassavirta/osake, Fortum yhteensä | 1,01 | 0,67 | 0,54 | 1,43 | 1,60 | 1,86 | 2,06 | 1,61 | 1,31 | 1,88 | 2,26 | 2,55 | 13 |
| Jatkuvien toimintojen kassavirta/osake | - | - | - | - | - | - | 1,44 | 1,46 | 1,31 | 1,88 | 2,26 | 2,55 | 13 |
| Oma pääoma/osake | 5,06 | 6,00 | 6,32 | 6,49 | 6,97 | 7,55 | 8,65 | 8,17 | 8,91 | 9,43 | 8,96 | 9,04 | 1 |
| Osinko/osake, Fortum yhteensä 1) | 0,13 | 0,18 | 0,23 | 0,26 | 0,31 | 0,42 | 0,58 | 1,12 | 1,26 | 1,35 | 1,00 | 1,00 2) | 0 |
| Jatkuvien toimintojen osinko/osake | - | - | - | - | - | - | - | 0,58 | 0,73 | 0,77 | - | - | |
| Lisäosinko/osake 2006 ja 2007 /luovutettujen toimintojen | |||||||||||||
| osinko/osake 2005 | - | - | - | - | - | - | - | 0,54 | 0,53 | 0,58 | - | - | |
| Osinko/osakekohtainen tulos, Fortum yhteensä, % | 46,3 | 43,4 | 41,9 | 45,6 | 39,2 | 46,2 | 39,2 | 72,3 | 103,3 4) | 77,6 4) | 57,5 | 67,6 2) | |
| Osinko/osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot, % | - | - | - | - | - | - | - | 57,4 3) | 59,8 4) | 44,3 4) | - | - | |
| Osinko/osakekohtainen tulos, lisäosinko 2006 ja 2007 / | |||||||||||||
| luovutetut toiminnot 2005, % | - | - | - | - | - | - | - | 100,0 3) | 43,4 4) | 33,3 4) | - | - | |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 2,5 | 4,0 | 5,3 | 5,5 | 5,0 | 5,1 | 4,3 | 7,1 | 5,8 | 4,4 | 6,6 | 5,3 2) | |
| Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) | 18,5 | 10,9 | 7,9 | 8,3 | 7,9 | 9,0 | 9,2 | 10,2 | 17,7 | 17,7 | 8,8 | 12,8 | |
| Osakkeen kurssikehitys | |||||||||||||
| Kauden lopussa | 5,03 | 4,50 | 4,35 | 4,75 | 6,25 | 8,18 | 13,62 | 15,84 | 21,56 | 30,81 | 15,23 | 18,97 | |
| Keskikurssi | 5,66 | 4,76 | 4,18 | 4,79 | 5,87 | 6,94 | 10,29 | 13,87 | 20,39 | 23,57 | 24,79 | 15,91 | |
| Alin kurssi | 4,86 | 4,24 | 3,50 | 4,05 | 4,75 | 5,66 | 7,45 | 10,45 | 15,71 | 20,01 | 12,77 | 12,60 | |
| Ylin kurssi | 6,05 | 5,80 | 4,94 | 5,70 | 6,52 | 8,75 | 13,99 | 16,90 | 23,48 | 31,44 | 33,00 | 19,20 | |
| Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa, milj. euroa | 3 949 | 3 532 | 3 456 | 4 017 | 5 286 | 6 943 | 11 810 | 13 865 | 19 132 | 27 319 | 13 519 | 16 852 | |
| Osakkeiden vaihdon kehitys | |||||||||||||
| Osakkeiden lukumäärä, 1 000 osaketta | 17 643 | 112 398 | 93 900 | 134 499 | 251 216 | 270 278 | 478 832 | 900 347 | 830 764 | 787 380 | 628 155 | 580 899 | |
| Prosentuaalinen osuus osakekannasta, % | 2,2 | 14,3 | 11,9 | 16,8 | 29,7 | 31,9 | 59,2 | 103,2 | 94,3 | 88,5 | 70,8 | 65,4 | |
| Osakkeiden lukumäärä, 1 000 osaketta | 784 783 | 784 783 | 845 609 | 845 609 | 845 776 | 849 813 | 867 084 | 875 294 | 887 394 | 886 683 | 887 638 888 367 | ||
| Osakkeiden määrä ilman omia osakkeita, 1 000 osaketta | NA | NA | 794 571 | NA | NA | NA | NA | NA | NA | NA | NA | NA | |
| Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, 1 000 osaketta | 784 783 | 784 783 | 787 223 | 798 346 | 845 642 | 846 831 | 852 625 | 872 613 | 881 194 | 889 997 | 887 256 | 888 230 | |
| Laimennettu osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, | |||||||||||||
| 1 000 osaketta | - | - | 787 223 | 798 308 | 851 482 | 858 732 | 861 772 | 887 653 | 886 929 | 891 395 | 887 839 | 888 230 |
1) Käteisosingon lisäksi Fortum jakoi noin 85 % Neste Oil Oyj:n osakkeista osinkona vuonna 2005.
2) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle 25.3.2010.
3) Vuoden 2005 jatkuvien ja luovutettujen toimintojen osinko per osakekohtaiset tulokset on laskettu perustuen vastaaviin jatkuvien ja luovutettujen toimintojen osakekohtaisiin tuloksiin.
4) 2006 ja 2007 osinkojen osinko/osakekohtainen tulos -tunnusluvut perustuvat koko konsernin osakekohtaiseen tulokseen.
Vuosien 1998–2003 tietoja ei ole oikaistu, vaan ne esitetään Suomen kirjanpito- ja tilinpäätössäännösten mukaisesti (Finnish Accounting Standards, FAS).
˭ Tunnuslukujen laskentakaavat ovat sivulla 179.
| 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Fortumin koko sähkön- ja lämmöntuotanto EU-maissa ja Norjassa | |||||||
| Sähköntuotanto | TWh | 55,5 | 52,3 | 54,4 | 52,2 | 52,6 | 49,3 |
| Lämmöntuotanto | TWh | 25,4 | 25,1 | 25,8 | 26,1 | 25,0 | 23,2 |
| Fortumin koko sähkön- ja lämmöntuotanto Venäjällä | |||||||
| Sähköntuotanto | TWh | - | - | - | - | 11,6 | 16,0 |
| Lämmöntuotanto | TWh | - | - | - | - | 15,3 | 25,6 |
| Fortumin sähköntuotanto Pohjoismaissa energialähteittäin | |||||||
| Vesivoima | TWh | 19,1 | 21,2 | 19,8 | 20,0 | 22,9 | 22,1 |
| Ydinvoima | TWh | 25,8 | 25,8 | 24,4 | 24,9 | 23,7 | 21,4 |
| Lämpövoima | TWh | 9,5 | 4,2 | 9,0 | 6,2 | 5,0 | 4,6 |
| Yhteensä | TWh | 54,4 | 51,2 | 53,2 | 51,1 | 51,6 | 48,1 |
| Fortumin sähköntuotanto Pohjoismaissa energialähteittäin | |||||||
| Vesivoima | % | 35 | 42 | 37 | 39 | 44 | 46 |
| Ydinvoima | % | 47 | 50 | 46 | 49 | 46 | 44 |
| Lämpövoima | % | 18 | 8 | 17 | 12 | 10 | 10 |
| Yhteensä | % | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 |
| Fortumin koko sähkön-ja lämmönmyynti EU-maissa ja Norjassa | |||||||
| Sähkönmyynti | milj. euroa | 2 017 | 2 002 | 2 437 | 2 370 | 2 959 | 2 802 |
| Lämmönmyynti | milj. euroa | 809 | 867 | 1 014 | 1 096 | 1 157 | 1 095 |
| Fortumin koko sähkön- ja lämmönmyynti Venäjällä | |||||||
| Sähkönmyynti | milj. euroa | - | - | - | - | 332 | 390 |
| Lämmönmyynti | milj. euroa | - | - | - | - | 141 | 219 |
| Fortumin koko sähkönmyynti maittain | |||||||
| Suomi | TWh | 31,1 | 26,0 | 29,6 | 29,0 | 28,7 | 26,1 |
| Ruotsi | TWh | 27,6 | 30,4 | 28,5 | 27,6 | 28,5 | 26,9 |
| Venäjä | TWh | - | - | - | - | 14,8 | 19,5 |
| Muut maat | TWh | 3,6 | 3,3 | 3,5 | 3,1 | 3,0 | 3,2 |
| Yhteensä | TWh | 62,3 | 59,7 | 61,6 | 59,7 | 75,0 | 75,7 |
| Fortumin koko lämmönmyynti maittain | |||||||
| Suomi | TWh | 10,5 | 9,8 | 10,7 | 11,1 | 10,8 | 8,0 |
| Venäjä | TWh | - | - | - | - | 15,3 | 25,6 |
| Ruotsi | TWh | 9,6 | 9,5 | 9,3 | 9,2 | 9,1 | 9,8 |
| Puola | TWh | 0,4 | 1,1 | 3,6 | 3,5 | 3,6 | 3,7 |
| Muut maat | TWh | 3,3 | 3,4 | 3,2 | 3,3 | 3,4 | 3,5 |
| Yhteensä | TWh | 23,8 | 23,8 | 26,8 | 27,1 | 42,2 | 50,6 |
| Sähkönsiirto jakeluverkoissa | |||||||
| Suomi | TWh | 6,2 | 6,3 | 7,7 | 9,2 | 9,3 | 9,4 |
| Ruotsi | TWh | 14,2 | 14,4 | 14,4 | 14,3 | 14,0 | 14,0 |
| Norja | TWh | 2,1 | 2,2 | 2,3 | 2,3 | 2,3 | 2,3 |
| Viro | TWh | 0,2 | 0,2 | 0,2 | 0,2 | 0,2 | 0,2 |
| Yhteensä | TWh | 22,7 | 23,1 | 24,6 | 26,0 | 25,8 | 25,9 |
Vuodesta 2005 Fortum on soveltanut vuositilinpäätöksessään ja osavuosikatsauksissaan kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (International Financial Reporting Standards, IFRS). Tilikauden 2005 vuosikertomukseen sisältyi yksi vertailuvuosi, 2004, jota koskevat tiedot oikaistiin IFRS:n mukaisiksi. Segmenttitiedot esitetään vain IFRS-perusteisesti vertailun mahdollistamiseksi, koska IFRS-siirtymässä raportoivat segmentit määriteltiin uudelleen ja segmenttiraportointi sinänsä arvioitiin uudelleen.
Venäläisen OAO Fortumin hankinnan jälkeen Fortum teki muutoksia segmenttirakenteeseensa vuoden 2008 aikana. Vuosien 2004–2007 vertailutiedot on muutettu vastaamaan uutta segmenttirakennetta.
˭ Katso liitetieto 5 Segmenttiraportointi, sivulta 134.
| milj. euroa | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Power | 2 084 | 2 058 | 2 439 | 2 350 | 2 892 | 2 596 |
| - josta sisäistä | 128 | –97 | –133 | 323 | 0 | 231 |
| Heat | 1 025 | 1 063 | 1 268 | 1 356 | 1 466 | 1 394 |
| - josta sisäistä | 49 | –12 | –32 | 38 | 0 | 22 |
| Distribution | 707 | 707 | 753 | 769 | 789 | 800 |
| - josta sisäistä | 10 | –8 | 8 | 9 | 10 | 13 |
| Markets | 1 387 | 1 365 | 1 912 | 1 683 | 1 922 | 1 449 |
| - josta sisäistä | 92 | -101 | 149 | 155 | 177 | 68 |
| Russia | - | - | - | - | 489 | 623 |
| - josta sisäistä | - | - | - | - | - | - |
| Muut | 90 | 91 | 78 | 81 | 83 | 74 |
| - josta sisäistä | 93 | -63 | 62 | 72 | 82 | 72 |
| Eliminoinnit | –1 458 | –1 407 | –1 959 | –1 760 | -2 005 | –1 501 |
| Yhteensä | 3 835 | 3 877 | 4 491 | 4 479 | 5 636 | 5 435 |
| milj. euroa | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Power | 730 | 854 | 985 | 1 095 | 1 528 | 1 469 |
| Heat | 207 | 253 | 253 | 290 | 250 | 227 |
| Distribution | 240 | 244 | 250 | 231 | 248 | 262 |
| Markets | 23 | 30 | –4 | –1 | –33 | 22 |
| Russia | - | - | - | - | –92 | –26 |
| Muut | –52 | –47 | –47 | –51 | –56 | –66 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 1 148 | 1 334 | 1 437 | 1 564 | 1 845 | 1 888 |
| Kertaluonteiset erät | 18 | 30 | 61 | 250 | 85 | 29 |
| Muut vertailukelpoisuuteen | ||||||
| vaikuttavat erät | 29 | –17 | –43 | 33 | 33 | –135 |
| Liikevoitto | 1 195 | 1 347 | 1 455 | 1 847 | 1 963 | 1 782 |
| milj. euroa | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Power | 104 | 112 | 108 | 103 | 97 | 93 |
| Heat | 124 | 123 | 144 | 163 | 169 | 162 |
| Distribution | 133 | 145 | 147 | 162 | 165 | 164 |
| Markets | 16 | 15 | 19 | 11 | 7 | 6 |
| Russia | - | - | - | - | 67 | 75 |
| Muut | 11 | 12 | 11 | 12 | 10 | 10 |
| Yhteensä | 388 | 407 | 429 | 451 | 515 | 510 |
| milj. euroa | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Power | –21 | –21 | –9 | –23 | 26 | –35 |
| Heat | 15 | 11 | 23 | 24 | 12 | 30 |
| Distribution | 16 | 20 | 15 | 18 | 16 | 10 |
| Markets | 0 | 1 | 1 | 0 | 5 | 0 |
| Russia | - | - | - | - | 19 | 20 |
| Muut | 2 | 44 | 39 | 222 | 48 | –4 |
| Yhteensä | 12 | 55 | 69 | 241 | 126 | 21 |
| milj. euroa | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Power | 84 | 83 | 95 | 93 | 134 | 97 |
| Heat | 123 | 124 | 184 | 309 | 408 | 358 |
| Distribution | 106 | 115 | 183 | 236 | 296 | 188 |
| Markets | 10 | 10 | 8 | 3 | 3 | 1 |
| Russia | - | - | - | - | 256 | 215 |
| Muut | 12 | 14 | 15 | 14 | 11 | 3 |
| Yhteensä | 335 | 346 | 485 | 655 | 1 108 | 862 |
| milj. euroa | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Power | 23 | 45 | 5 | 52 | 0 | 57 |
| Heat | 53 | 87 | 589 | 18 | 23 | 1 |
| Distribution | 0 | - | 130 | 1 | 0 | 5 |
| Markets | 0 | - | 6 | 0 | 0 | - |
| Russia | 103 | 2 | 140 | 245 | 1 492 | 3 |
| Muut | 0 | - | 40 | 1 | 1 | 1 |
| Yhteensä | 179 | 134 | 910 | 317 | 1 516 | 67 |
| milj. euroa | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Power | 5 804 | 5 493 | 5 690 | 5 599 | 5 331 | 5 512 |
| Heat | 2 440 | 2 551 | 3 407 | 3 507 | 3 468 | 3 786 |
| Distribution | 3 091 | 3 021 | 3 412 | 3 239 | 3 032 | 3 299 |
| Markets | 194 | 228 | 176 | 247 | 188 | 147 |
| Russia | 151 | 153 | 294 | 456 | 2 205 | 2 248 |
| Muut | 220 | 447 | 835 | 1 237 | 796 | 355 |
| Yhteensä | 11 900 | 11 893 | 13 814 | 14 285 | 15 020 | 15 347 |
| % | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Power | 12,6 | 14,3 | 17,5 | 19,2 | 29,6 | 23,9 |
| Heat | 9,8 | 11,6 | 9,6 | 9,3 | 8,9 | 7,8 |
| Distribution | 8,1 | 8,8 | 8,4 | 7,7 | 8,1 | 8,7 |
| Markets | 25,2 | 17,4 | –1,6 | 6,9 | –14,0 | 16,8 |
| Russia | - | - | - | 66,3 | –3,7 | –0,3 |
| % | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Power | 12,0 | 14,9 | 17,4 | 18,9 | 28,0 | 26,6 |
| Heat | 9,3 | 11,0 | 9,2 | 9,2 | 7,3 | 7,2 |
| Distribution | 8,3 | 8,6 | 8,3 | 7,6 | 8,2 | 8,6 |
| Markets | 17,1 | 16,4 | –0,8 | –0,6 | –15,3 | 18,6 |
| Russia | - | - | - | 0,0 | –3,8 | –0,3 |
| 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Power | 4 588 | 4 374 | 4 147 | 3 475 | 3 591 | 3 373 |
| Heat | 1 605 | 2 186 | 2 345 | 2 302 | 2 422 | 2 208 |
| Distribution | 995 | 1 008 | 983 | 1 060 | 1 222 | 1 166 |
| Markets | 682 | 745 | 825 | 936 | 766 | 629 |
| Russia | - | - | - | - | 5 566 | 5 380 |
| Muut | 722 | 626 | 610 | 531 | 510 | 522 |
| Yhteensä | 8 592 | 8 939 | 8 910 | 8 304 | 14 077 | 13 278 |
| Käyttökate (=EBITDA) | = Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset | |
|---|---|---|
| Vertailukelpoinen liikevoitto | = Liikevoitto – kertaluonteiset erät – muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät |
|
| Kertaluonteiset erät | = Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja tappiot | |
| Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät |
= Sisältää ne tulevaisuuden kassavirtoja suojaavat rahoitusinstrumentit, joihin ei voida soveltaa IAS 39:n mukaisesti suojauslaskentaa sekä IFRIC tulkinnan nro 5 mukaisen vaikutuksen, joka aiheutuu siitä, että taseen saamisiin kirjattu Fortumin osuus Valtion ydinjätehuol torahastosta ei voi ylittää vastaavaa velkaa. |
|
| Kassavirta ennen käyttöpääoman muutosta (FFO) |
= Liiketoiminnan kassavirta ennen käyttöpääoman muutosta |
|
| Investoinnit | = Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin tehdyt inves toinnit mukaan lukien kunnossapito-, tuottavuus- ja kasvuinvestoinnit sekä lainsäädännön edellyttämät investoinnit. Investointeihin kuuluvat myös investoin tien rakennusaikana taseeseen aktivoidut korkokulut. Kunnossapitoinvestoinnit pidentävät olemassaolevan omaisuuserän vaikutusaikaa, ylläpitävät käytettävyyttä sekä/tai ylläpitävät luotettavuutta. Tuottavuusin vestoinnit parantavat olemassaolevan hyödykkeen tuottavuutta. Kasvuinvestointien tarkoitus on rakentaa uutta kapasiteettia ja/tai lisätä olemassaolevien liike toimintojen asiakaskantaa. Lainsäädännön edellyttä mät investoinnit tehdään tiettyinä ajankohtina lakien vaatimusten mukaan. |
|
| Bruttoinvestoinnit osakkeisiin | = Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin, osakkuusyritys osakkeisiin ja muihin myytävissä oleviin sijoituksiin. Investoitujen tytäryhtiöosakkeiden hankintahintaan on lisätty hankittavan yhtiön nettovelka. |
|
| Oman pääoman tuotto, % | Kauden voitto = Oma pääoma keskimäärin |
x 100 |
| Sijoitetun pääoman tuotto % | Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut = Sijoitettu pääoma keskimäärin |
x 100 |
| Jatkuvien toimintojen sijoitetun pääoman tuotto, % |
Jatkuvien toimintojen voitto ennen veroja + jatkuvien toimintojen korko- ja muut rahoituskulut = Jatkuvien toimintojen sijoitettu pääoma keskimäärin |
x 100 |
TUNNUSLUVUT
| Liikevoitto + osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta | Kauden voitto – määräysvallattomat omistajat | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Sidotun pääoman tuotto, % = |
Sidottu pääoma keskimäärin | x 100 Tulos/osake (EPS) |
= Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden aikana |
||
| Vertailukelpoinen liikevoitto + osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta (IAS 39 oikaistu sekä pois lukien |
Kassavirta/osake | = Liiketoiminnan kassavirta | |||
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman = tuotto, % |
merkittävimmät myyntivoitot ja -tappiot) Vertailukelpoinen sidottu pääoma keskimäärin |
x 100 | Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden aikana |
||
| Sijoitettu pääoma | = Taseen loppusumma – korottomat velat – laskennallinen verovelka – varaukset |
Oma pääoma/osake | Oma pääoma = |
||
| Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa | |||||
| Sidottu pääoma | = Korottomat varat + Ydinjätehuoltorahastoon liittyvät korolliset varat – korottomat velat – |
Osinko/osakekohtainen tulos, % | Osinko/osake = |
x 100 | |
| varaukset (korottomat varat ja velat eivät sisällä rahoitukseen, veroihin ja ja laskennallisiin veroihin |
Tulos/osake (EPS) | ||||
| liittyviä eriä sekä varoja ja velkoja, jotka syntyvät suojauslaskennan soveltamisedellytykset täyttävien |
Jatkuvien toimintojen osinko/ | Jatkuvien toimintojen osinko/osake = |
x 100 | ||
| johdannaissopimusten käypien arvojen muutoksista) | osakekohtainen tulos, % | Jatkuvien toimintojen tulos/osake (EPS) | |||
| Vertailukelpoinen sidottu pääoma | = Sidottu pääoma oikaistuna niillä korottomilla varoilla ja veloilla, jotka aiheutuvat niistä tulevaisuuden kassavirtaa suojaavista johdannaissopimuksista, joihin ei voida soveltaa IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa |
Efektiivinen osinkotuotto, % | Osinko/osake = |
||
| Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi |
x 100 | ||||
| Korolliset nettovelat | = Korolliset velat – likvidit varat | Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) | Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi = |
||
| Korolliset nettovelat | Tulos/osake | ||||
| Velkaantumisaste, % = |
Oma pääoma | x 100 | Keskikurssi | Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto = |
|
| Oma pääoma sisältäen määräysvallattomat omistajat | Kauden aikana vaihdettujen osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä |
||||
| Omavaraisuusaste, % = |
Taseen loppusumma | x 100 | Osakekannan markkina-arvo | = Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa x | |
| Korollinen nettovelka | osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi |
||||
| Nettovelka/käyttökate = |
Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset | Osakkeiden vaihdon kehitys | = Kauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärä sekä | ||
| Jatkuvien toimintojen nettovelka/ | = Korollinen nettovelka | sen prosentuaalinen osuus osakkeiden keskimääräises tä lukumäärästä tilikauden aikana |
|||
| käyttökate | Jatkuvien toimintojen liikevoitto + jatkuvien toimintojen poistot ja arvonalentumiset |
||||
| Liikevoitto | |||||
| Korkokate = |
Nettokorkokulut | ||||
| Korkokate sisältäen aktivoidut vieraan | = Liikevoitto | ||||
| pääoman menot | Nettokorkokulut – aktivoidut vieraan pääoman menot | ||||
| Henkilöstö keskimäärin | = Perustuu koko raportointikauden kuukausittaisiiin keskiarvoihin |
| milj. euroa | Liite | 2009 | 2008 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 2 | 61 | 68 |
| Muut tuotot | 3 | 8 | 7 |
| Henkilöstökulut | 4 | –41 | –48 |
| Poistot ja arvonalentumiset | –10 | –10 | |
| Muut kulut | –58 | –60 | |
| Liikevoitto/-tappio | –40 | –43 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 5 | 580 | 1 215 |
| Voitto rahoituserien jälkeen | 540 | 1 172 | |
| Konserniavustukset 1) | 792 | 757 | |
| Voitto ennen veroja | 1 332 | 1 929 | |
| Tuloverot | 6 | –134 | –108 |
| Tilikauden voitto | 1 198 | 1 821 |
1) Verotettavaa tuloa siirretty suomalaisista tytäryrityksistä emoyhtiöön.
| milj. euroa | Liite | 2009 | 2008 |
|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | |||
| Pitkäaikaiset varat | 7 | ||
| Aineettomat hyödykkeet | 14 | 15 | |
| Rakennukset, koneet ja kalusto | 11 | 15 | |
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | 15 965 | 16 285 | |
| Pitkäaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä | 698 | 970 | |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 0 | 0 | |
| Pitkäaikaiset saamiset osakkuusyrityksiltä | 1 | 2 | |
| Muut osuudet ja pitkäaikaiset saamiset | 4 | 6 | |
| Laskennallinen verosaaminen | 3 | 3 | |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 16 696 | 17 296 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä 1 158 |
1 733 |
|---|---|
| Rahavarat 214 9 |
249 |
| Muut lyhytaikaiset saamiset 125 8 |
686 |
| Lyhytaikaiset saamiset osakkuusyrityksiltä 8 |
0 0 |
| Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä 819 8 |
798 |
| milj.euroa | Liite | 2009 | 2008 |
|---|---|---|---|
| VASTATTAVAA | |||
| Oma pääoma | 10 | ||
| Osakepääoma | 3 046 | 3 044 | |
| Osakeanti | - | 0 | |
| Ylikurssirahasto | 2 822 | 2 822 | |
| Edellisten tilikausien voitto | 2 854 | 1 921 | |
| Tilikauden voitto | 1 198 | 1 821 | |
| Oma pääoma yhteensä | 9 920 | 9 608 | |
| Pakolliset varaukset | 0 | 0 | |
| Vieras pääoma | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | |||
| Ulkoiset korolliset velat | 11 | 5 266 | 6 016 |
| Korolliset velat saman konsernin yrityksille | 11 | 1 438 | 1 767 |
| Korolliset velat osakkuusyrityksille | 11 | 199 | 184 |
| Muu pitkäaikainen vieras pääoma | 12 | 13 | |
| Laskennallinen verovelka | 33 | 67 | |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 6 948 | 8 047 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | |||
| Ulkoiset korolliset velat | 11 | 780 | 687 |
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille | 12 | 43 | 570 |
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat osakkuusyrityksille | 12 | 5 | 8 |
| Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma | 12 | 158 | 109 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 986 | 1 374 | |
| Vieras pääoma yhteensä | 7 934 | 9 421 | |
| Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä | 17 854 | 19 029 |
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan kassavirta | ||
| Tilikauden voitto | 1 198 | 1 821 |
| Oikaisuerät: | ||
| Verot | 134 | 108 |
| Konserniavustukset | –792 | –757 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | –580 | –1 215 |
| Poistot ja arvonalentumiset sekä pakollisten varausten muutos | 10 | 10 |
| Liikevoitto/-tappio ennen poistoja | –30 | –33 |
| Muut tuotot ja kulut joihin ei liity maksua | 0 | –1 |
| Saadut korot ja muut rahoituserät | 23 | 152 |
| Maksetut korot ja muut rahoituserät | –282 | –442 |
| Saadut osingot | 1 147 | 1 596 |
| Saadut konserniavustukset | 757 | 724 |
| Toteutuneet kurssierot | 612 | –695 |
| Maksetut verot | –66 | –147 |
| Liiketoiminnan kassavirta | 2 161 | 1 154 |
| Lisäykset/vähennykset lyhytaikaisiin korottomiin liikesaamisiin | 13 | 5 |
| Vähennykset/lisäykset lyhytaikaisiin korottomiin velkoihin | –11 | 0 |
| Käyttöpääoman muutos | 2 | 5 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan nettokassavirta yhteensä | 2 163 | 1 159 |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen | –4 | –13 |
|---|---|---|
| Ostetut tytäryritysosakkeet sekä oman pääoman sijoitukset | - | –4 110 |
| Ostetut muut osakkeet | –1 | 0 |
| Käyttöomaisuuden myynnit | 0 | 1 |
| Myydyt osakkuusyritysosakkeet | 0 | - |
| Korollisten lainasaamisten ja muiden pysyvien vastaavien muutos | 274 | 1 005 |
| Investointien kassavirta | 269 | –3 117 |
| Kassavirta ennen rahoitusta | 2 432 | –1 958 |
| Rahoituksen kassavirta | ||
|---|---|---|
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 1 606 | 5 382 |
| Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset | –2 497 | –3 346 |
| Lyhytaikaisten velkojen muutos | –692 | 993 |
| Osakepääoman korotus liittyen optioiden käyttöön | 3 | 4 |
| Osingonjako yhtiön osakkeenomistajille | -888 | –1 198 |
| Rahoituksen kassavirta | –2 468 | 1 835 |
| Laskelman mukainen likvidien varojen muutos, lisäys (+), vähennys (–) | –36 | –123 |
| Taseen mukainen likvidien varojen muutos, lisäys (+), vähennys (–) | –36 | –123 |
|---|---|---|
| Likvidit varat tilikauden lopussa | 214 | 250 |
| Likvidit varat tilikauden alussa | 250 | 373 |
Fortum Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain säännösten ja muiden Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laadintaa koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti.
Liikevaihtoon luetaan myyntituotot ja myynnin kurssierot vähennettynä alennuksilla sekä myyntiin perustuvilla välillisillä veroilla kuten arvonlisäveroilla.
Muina tuottoina kirjataan omaisuuden myyntivoitot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät tuotot kuten vuokrat.
Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat kirjataan tapahtumahetken kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Kurssierot kirjataan nettomääräisinä rahoitustuottoihin tai -kuluihin.
Fortum Oyj solmii johdannaissopimuksia pääasiassa kurssierojen ja korkotason hallitsemiseksi.
Tase-eriä, kuten rahavaroja, lainoja tai saatavia suojaavat johdannaiset arvostetaan käyttämällä tilinpäätöspäivän kurssia, ja niistä aiheutuvat tuotot ja kulut kirjataan tuloslaskelmaan. Termiinisopimusten kertyneet korot jaksotetaan tilikaudelle.
Optiopreemiot käsitellään ennakkomaksuina, kunnes optiot erääntyvät, ja muista kuin suojaustarkoituksessa tehdyistä optiosopimuksista aiheutuvat tappiot kirjataan tuloslaskelmaan kuluina.
Korkoriskin hallintaan käytettyjen johdannaisten korkotuotot tai -kulut jaksotetaan sopimusajalle, ja niillä oikaistaan suojattavien lainojen korkokuluja.
Tuloslaskelmaan kirjatut tuloverot sisältävät sekä verot tilikaudelta että mahdolliset korjaukset edellisten tilikausien veroihin.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden tasearvo muodostuu välittömästä hankintamenosta vähennettynä kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla. Kuluvista aineellisista hyödykkeistä tehdään suunnitelman mukaiset poistot, jotka perustuvat hyödykkeiden odotettavissa olevaan taloudelliseen pitoaikaan.
14
| Poistot perustuvat seuraaviin taloudellisiin pitoaikoihin: | |
|---|---|
| Rakennukset ja rakennelmat | 15–40 vuotta |
| Koneet ja kalusto | 3–15 vuotta |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 5–10 vuotta |
Lakisääteiset eläkevelvoitteet katetaan pakollisella eläkevakuutuksella tai konsernin omassa eläkesäätiössä. Maksut konsernin eläkesäätiöön kirjataan tuloslaskelmaan sen määräisinä kuin aktuaarien laskelmat, jotka on tehty Suomen työntekijäin eläkelain mukaan osoittavat.
Fortumin johdon pitkäaikaiseen osakeperusteiseen kannustinjärjestelmään liittyvät kulut jaksotetaan oikeuden syntymisajanjakson aikana tuloslaskelmaan ja velaksi taseeseen.
Vastaisuudessa toteutuvat menot ja ilmeiset menetykset, jotka eivät enää kerrytä vastaavaa tuloa ja joiden suorittamiseen Fortum Oyj on velvoitettu tai sitoutunut ja joiden rahallinen arvo voidaan kohtuullisesti arvioida, kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi ja taseen pakollisiin varauksiin
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Suomi | 57 | 63 |
| Muut maat | 4 | 5 |
| Yhteensä | 61 | 68 |
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Osakkeiden myyntivoitot | 0 | - |
| Vuokra- ja muut tuotot | 8 | 7 |
| Yhteensä | 8 | 7 |
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Henkilöstökulut | ||
| Palkat | 32 | 30 |
| Henkilösivukulut | ||
| Eläkekulut | 5 | 11 |
| Muut henkilösivukulut | 2 | 2 |
| Muut henkilöstökulut | 2 | 5 |
| Yhteensä | 41 | 48 |
| Palkat ja palkkiot | ||
| Toimitusjohtajalle 1) | 2 | 3 |
| Hallituksen jäsenille | 0 | 1 |
| Hallintoneuvoston jäsenille | 0 | 0 |
| Yhteensä | 2 | 4 |
1) Yhtiön toimitusjohtaja vaihtui 1.5.2009. Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot muodostuvat edelliselle toimitusjohtajalle maksetuista eristä ajalla 1.1.–30.4.2009 ja nykyiselle toimitusjohtajalle ajalla 1.5.–31.12.2009.
Toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta. Eläkevastuut on hoidettu joko vakuutusyhtiöiden tai Fortumin eläkesäätiön kautta.
˭ Katso myös liitetieto 35 Eläkevelvoitteet Konsernin tilinpäätöksessä, sivulta 165.
| 2009 | 2008 | |
|---|---|---|
| Henkilöstö keskimäärin | 422 | 504 |
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Osinkotuotot konserniyhtiöistä | 1 147 | 1 596 |
| Korko- ja rahoitustuotot konserniyhtiöistä | 60 | 125 |
| Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista | –320 | –80 |
| Korko- ja muut rahoitustuotot | 4 | 12 |
| Kurssierot | –7 | –7 |
| Korko- ja rahoituskulut konserniyhtiöille | –28 | –112 |
| Muut korko- ja rahoituskulut | –276 | –319 |
| Yhteensä | 580 | 1 215 |
| Korkotuotot ja -kulut yhteensä | ||
| Korkotuotot | 63 | 136 |
| Korkokulut | –299 | –427 |
| Nettokorot | –236 | –291 |
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista liittyvät Fortum Heat and Gas Oy:n osakkeisiin. Arvonalentumiset on tehty saatujen osinkojen seurauksena.
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Verot varsinaisesta liiketoiminnasta | –72 | –89 |
| Verot konserniavustuksista | 206 | 197 |
| Yhteensä | 134 | 108 |
| Tilikauden verot | 166 | 45 |
| Aikaisempien kausien verot | 2 | 0 |
| Laskennallisen verovelan muutos | –34 | 63 |
| Yhteensä | 134 | 108 |
| yhteensä |
|---|
| 36 |
| 3 |
| –5 |
| 34 |
| Kertyneet poistot 1.1.2009 | 21 |
|---|---|
| Vähennykset | –5 |
| Tilikauden poisto | 4 |
| Kertyneet poistot 31.12.2009 | 20 |
| Tasearvo 31.12.2009 | 14 |
|---|---|
| Tasearvo 31.12.2008 | 15 |
| Ennakko | ||||
|---|---|---|---|---|
| Rakennukset | maksut ja | |||
| ja raken | Koneet ja keskeneräiset |
|||
| milj. euroa | nelmat | kalusto | hankinnat | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2009 | 1 | 31 | 5 | 37 |
| Lisäykset | - | 2 | - | 2 |
| Vähennykset | - | –7 | –1 | –8 |
| Hankintameno 31.12.2009 | 1 | 26 | 4 | 31 |
| Kertyneet poistot 1.1.2009 | 0 | 22 | - | 22 |
| Vähennykset | - | –7 | - | –7 |
| Tilikauden poisto | 0 | 5 | - | 5 |
| Kertyneet poistot 31.12.2009 | 0 | 20 | - | 20 |
| Tasearvo 31.12.2009 | 1 | 6 | 4 | 11 |
| Tasearvo 31.12.2008 | 1 | 9 | 5 | 15 |
Aineettomat
| EUR million | Osuudet saman konsernin yrityksissä |
Saamiset saman konsernin yrityksiltä |
Osuudet osakkuus -yrityksissä |
Saamiset osakkuus yrityksiltä |
Osuudet ja saamiset muilta |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2009 | 16 365 | 970 | 0 | 2 | 6 | 17 343 |
| Lisäykset 1) | - | 149 | - | 0 | 1 | 150 |
| Vähennykset | - | –421 | 0 | –1 | –3 | –425 |
| Hankintameno 31.12.2009 | 16 365 | 698 | 0 | 1 | 4 | 17 068 |
| Kertyneet arvonalennukset 1.1.2009 | –80 | - | - | - | - | –80 |
| Tilikauden arvonalennukset | –320 | - | - | - | - | –320 |
| Kertyneet arvonalennukset 31.12.2009 2) | –400 | - | - | - | - | –400 |
| Tasearvo 31.12.2009 | 15 965 | 698 | 0 | 1 | 4 | 16 668 |
1) Osuuksia koskevat lisäykset sisältävät osakkeiden hankintamenot sekä muut oman pääoman sijoitukset.
2) Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista liittyvät Fortum Heat and Gas Oy:n osakkeisiin. Arvonalentumiset on tehty saatujen osinkojen seurauksena.
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
| Myyntisaamiset | 17 | 28 |
| Muut lyhytaikaiset saamiset | 792 | 757 |
| Siirtosaamiset | 10 | 13 |
| Yhteensä | 819 | 798 |
| Lyhytaikaiset saamiset osakkuusyrityksiltä | ||
| Myyntisaamiset | 0 | 0 |
| Muut lyhytaikaiset saamiset | ||
| Myyntisaamiset | 0 | 0 |
| Muut lyhytaikaiset saamiset | 1 | 1 |
| Siirtosaamiset | 124 | 685 |
| Yhteensä | 125 | 686 |
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Rahat ja pankkisaamiset | 104 | 19 |
| Pankkitalletukset | 110 | 230 |
| Rahavarat | 214 | 249 |
10 Oman pääoman muutos
| milj. euroa | Osake- pääoma |
Osakeanti | Ylikurssi rahasto |
Kertyneet voittovarat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma yhteensä 31.12.2008 | 3 044 | 0 | 2 822 | 3 742 | 9 608 |
| Käytetyt optio-oikeudet | 2 | 0 | - | - | 2 |
| Maksetut osingot | - | - | - | –888 | –888 |
| Tilikauden voitto | - | - | - | 1,198 | 1 198 |
| Oma pääoma yhteensä 31.12.2009 | 3 046 | 0 | 2 822 | 4 052 | 9 920 |
| Oma pääoma yhteensä 31.12.2007 | 3 040 | 0 | 2 822 | 3 119 | 8 981 |
| Käytetyt optio-oikeudet | 4 | - | - | - | 4 |
| Maksetut osingot | - | - | - | –1 198 | –1 198 |
| Tilikauden voitto | - | - | - | 1 821 | 1 821 |
| Oma pääoma yhteensä 31.12.2008 | 3 044 | 0 | 2 822 | 3 742 | 9 608 |
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Jakokelpoiset varat 31.12 | 4 052 | 3 742 |
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Joukkovelkakirjalainat | 3 642 | 2 488 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 866 | 2 837 |
| Muut pitkäaikaiset korolliset velat | 758 | 691 |
| Pitkäaikaiset korolliset velat yhteensä | 5 266 | 6 016 |
| Joukkovelkakirjalainat | 500 | 230 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 0 | 0 |
| Yritystodistukset | 250 | 457 |
| Muut lyhytaikaiset korolliset velat | 30 | 0 |
| Lyhytaikaiset korolliset velat yhteensä | 780 | 687 |
| Ulkoiset korolliset velat yhteensä | 6 046 | 6 703 |
| milj. euroa | 2009 |
|---|---|
| 2010 | 780 |
| 2011 | 576 |
| 2012 | 441 |
| 2013 | 522 |
| 2014 | 1 105 |
| 2015 ja myöhemmin | 2 622 |
| Yhteensä | 6 046 |
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Joukkovelkakirjalainat | 1 550 | 985 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 321 | 120 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 751 | 691 |
| Yhteensä | 2 622 | 1 796 |
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Korolliset velat saman konsernin yrityksille | 17 | 17 |
| Korolliset velat osakkuusyhtiöille | 199 | 184 |
| Yhteensä | 216 | 201 |
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille | ||
| Ostovelat | 1 | 8 |
| Muut velat | 42 | 559 |
| Siirtovelat | 0 | 3 |
| Yhteensä | 43 | 570 |
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat osakkuusyrityksille | ||
| Ostovelat | 0 | - |
| Siirtovelat | 5 | 8 |
| Yhteensä | 5 | 8 |
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat | ||
| Ostovelat | 7 | 10 |
| Muut velat | 2 | 2 |
| Siirtovelat | 149 | 97 |
| Yhteensä | 158 | 109 |
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Vastuut omasta puolesta | ||
| Muut vastuut | 5 | 6 |
| Vastuut tytäryhtiöiden puolesta | ||
| Takaukset | 648 | 463 |
| Vastuut osakkuusyhtiöiden puolesta | ||
| Takaukset | 518 | 489 |
| Vastuut muiden puolesta | ||
| Takaukset | 1 | 4 |
| Vastuut yhteensä | 1 172 | 962 |
| milj. euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Leasingsopimuksista maksettavat määrät | ||
| Seuraavalla tilikaudella maksettavat | 1 | 1 |
| Myöhemmin maksettavat | 0 | 0 |
| Leasingvastuut yhteensä | 1 | 1 |
| 2009 | 2008 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Kohde etuuden arvo |
Käypä arvo |
Tulout tamatta |
Kohde etuuden arvo |
Käypä arvo |
Tulout tamatta |
| Korkotermiinit | - | - | - | 230 | 0 | 0 |
| Koronvaihtosopimukset | 3 985 | 41 | –5 | 2 977 | –12 | –13 |
| Valuuttatermiinit 1) | 15 307 | 1 | –3 | 12 846 | 366 | –4 |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset | 1 372 | 68 | 4 | 2 145 | 217 | 6 |
1) Sisältää myös suljetut termiinisopimukset.
˭ Katso liitetieto 43 Lähipiiritapahtumat Konsernitilinpäätöksessä, sivulta 170.
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2009 olivat 4 052 460 031,65 miljoonaa euroa. Tilikauden päättymisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.
Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että Fortum Oyj jakaa vuodelta 2009 rahaosinkoa 1,00 euroa osaketta kohti eli 2.2.2010 rekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärän perusteella yhteensä 888 miljoonaa euroa.
Espoossa, 2. päivänä helmikuuta 2010
Matti Lehti
Esko Aho
Birgitta Johansson-Hedberg
Sari Baldauf
Ilona Ervasti-Vaintola
Christian Ramm-Schmidt
Tapio Kuula Toimitusjohtaja
Olemme tarkastaneet Fortum Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2009. Tilinpäätös sisältää konsernin tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, taseen, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallintoneuvoston tehtävänä on yhtiöjärjestyksen mukaan valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa yhtiön hallintoa. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.
Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti.
Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita.
Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Konsernitilinpäätös ja emoyhtiön tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää emoyhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen.
Espoossa, 2. päivänä helmikuuta 2010
Deloitte & Touche Oy KHT-yhteisö
Mikael Paul KHT
Hallintoneuvosto on tänään kokouksessaan käsitellyt Fortum Oyj:n vuoden 2009 tuloslaskelman, taseen ja niiden liitetiedot, konsernitilinpäätöksen, toimintakertomuksen sekä yhtiön tilintarkastajien antaman tilintarkastuskertomuksen, joiden johdosta hallintoneuvostolla ei ole huomautettavaa.
Hallintoneuvosto puoltaa tilinpäätöksen ja siihen sisältyvän konsernitilinpäätöksen vahvistamista.
Hallintoneuvosto toteaa, että se on saanut yhtiön hallitukselta ja johdolta tarpeellisiksi katsomansa tiedot.
Espoossa helmikuun 10. päivänä 2010
Markku Laukkanen
Martti Alakoski Tarja Filatov
Sampsa Kataja
Kimmo Kiljunen Katri Komi
Panu Laturi
Juha Mieto Jukka Mäkelä
Sanna Perkiö
Helena Pesola
| milj. euroa | I/2008 | II/2008 | III/2008 | IV/2008 | 2008 | I/2009 | II/2009 | III/2009 | IV/2009 | 2009 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 440 | 1 322 | 1 272 | 1 602 | 5 636 | 1 632 | 1 194 | 1 046 | 1 563 | 5 435 |
| Käyttökate (EBITDA ) |
720 | 483 | 532 | 743 | 2 478 | 721 | 499 | 414 | 658 | 2 292 |
| Liikevoitto | 609 | 348 | 395 | 611 | 1 963 | 599 | 375 | 286 | 522 | 1 782 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 34 | 36 | 8 | 48 | 126 | –33 | 29 | 3 | 22 | 21 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | –45 | –74 | –66 | –54 | –239 | –32 | –49 | –47 | –39 | –167 |
| Voitto ennen veroja | 598 | 310 | 337 | 605 | 1 850 | 534 | 355 | 242 | 505 | 1 636 |
| Tuloverot | –122 | –65 | –69 | 2 | –254 | –111 | –61 | –39 | –74 | –285 |
| Kauden voitto | 476 | 245 | 268 | 607 | 1 596 | 423 | 294 | 203 | 431 | 1 351 |
| Kauden voitto; määräysvallattomille omistajille | –24 | –2 | 16 | –44 | –54 | –17 | –5 | 8 | –25 | –39 |
| Kauden voitto; emoyhtiön omistajille | 452 | 243 | 284 | 563 | 1 542 | 406 | 289 | 211 | 406 | 1 312 |
| Osakekohtainen tulos (euroa per osake), laimentamaton | 0,51 | 0,27 | 0,32 | 0,64 | 1,74 | 0,46 | 0,32 | 0,24 | 0,46 | 1,48 |
| Osakekohtainen tulos (euroa per osake), laimennettu | 0,51 | 0,27 | 0,32 | 0,64 | 1,74 | 0,46 | 0,32 | 0,24 | 0,46 | 1,48 |
| milj. euroa | I/2008 | II/2008 | III/2008 | IV/2008 | 2008 | I/2009 | II/2009 | III/2009 | IV/2009 | 2009 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Power | 717 | 721 | 718 | 736 | 2 892 | 705 | 625 | 587 | 679 | 2 596 |
| Heat | 493 | 284 | 226 | 463 | 1 466 | 513 | 248 | 176 | 457 | 1 394 |
| Distribution | 232 | 180 | 171 | 206 | 789 | 229 | 176 | 168 | 227 | 800 |
| Markets | 519 | 411 | 461 | 531 | 1 922 | 469 | 298 | 272 | 410 | 1 449 |
| Russia | - | 152 | 140 | 197 | 489 | 184 | 136 | 109 | 194 | 623 |
| Muut | 20 | 21 | 21 | 21 | 83 | 18 | 19 | 18 | 19 | 74 |
| Nord Pool netotus 1) | –426 | –369 | –465 | –476 | –1 736 | –358 | –212 | –200 | –325 | –1 095 |
| Eliminoinnit | –115 | –78 | 0 | –76 | –269 | –128 | –96 | –84 | –98 | –406 |
| Yhteensä | 1 440 | 1 322 | 1 272 | 1 602 | 5 636 | 1 632 | 1 194 | 1 046 | 1 563 | 5 435 |
1) Tuntiperusteiset myynnit ja ostot Nord Poolilta netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai netto-ostaja.
| milj. euroa | I/2008 | II/2008 | III/2008 | IV/2008 | 2008 | I/2009 | II/2009 | III/2009 | IV/2009 | 2009 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Power | 395 | 384 | 371 | 378 | 1 528 | 419 | 346 | 310 | 394 | 1 469 |
| Heat | 121 | 27 | –7 | 109 | 250 | 112 | 26 | –14 | 103 | 227 |
| Distribution | 87 | 49 | 49 | 63 | 248 | 81 | 54 | 47 | 80 | 262 |
| Markets | –10 | –15 | –8 | 0 | –33 | –2 | 6 | 7 | 11 | 22 |
| Russia | - | –33 | –39 | –20 | –92 | 5 | –16 | –22 | 7 | –26 |
| Muut | –12 | –9 | –13 | –22 | –56 | –13 | –16 | –12 | –25 | –66 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 581 | 403 | 353 | 508 | 1 845 | 602 | 400 | 316 | 570 | 1 888 |
| Kertaluonteiset erät | 2 | 0 | 15 | 68 | 85 | 4 | 10 | 7 | 8 | 29 |
| Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | 26 | –55 | 27 | 35 | 33 | –7 | –35 | –37 | –56 | –135 |
| Liikevoitto | 609 | 348 | 395 | 611 | 1 963 | 599 | 375 | 286 | 522 | 1 782 |
Sähkö- ja lämpöliiketoiminnan tulos on yleensä paras vuoden ensimmäisellä ja viimeisellä vuosineljänneksellä.
˭ Taloudellista tietoa vuosineljänneksittäin on saatavilla myös internetissä www.fortum.fi/sijoittajat.
Fortum julkaisee kolme osavuosikatsausta vuonna 2010:
Osavuosikatsaukset julkaistaan noin klo 9.00 Suomen aikaa suomeksi sekä englanniksi ja ne ovat luettavissa Fortumin verkkosivuilta osoitteessa www.fortum.fi.
Fortumin johto järjestää säännöllisesti analyytikoille ja tiedotusvälineille tiedotustilaisuuksia, joita voi seurata yrityksen kotisivuilla www.fortum.fi. Lisäksi johto antaa kahdenkeskisiä haastatteluja ja ryhmähaastatteluja. Fortum noudattaa 30 päivän hiljaista jaksoa ennen tulosten julkistamista.
Mika Paloranta, johtaja, Investor Relations,
Fortum Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina maaliskuun 25.päivänä 2010 kello 13.00 alkaen Finlandia-talossa osoitteessa Mannerheimintie 13 e, 00100 Helsinki. Kokoukseen ilmoittautuneiden vastaanottaminen aloitetaan kello 12.00.
Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että Fortum Oyj jakaa vuodelta 2009 osinkoa 1,00 euroa osaketta kohti eli 2.2.2010 rekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärän perusteella yhteensä 888 miljoonaa euroa.
Listattu: NASDAQ OMX Helsinki Kaupankäyntitunnus: FUM1V Osakkeiden lukumäärä, 2.2.2010: 888 367 045 Toimiala: Yhteiskuntapalvelut
puh. 010 452 4138, faksi 010 452 4176, sähköposti: [email protected] Rauno Tiihonen, päällikkö,
Investor Relations, puh. 010 453 6150, faksi 010 452 4176, sähköposti: [email protected]
Fortum Oyj, Postitus, PL 1, 00048, FORTUM, puh. 010 452 9151, sähköposti: [email protected]
Sijoittajatietoa on myös verkossa osoitteessa www.fortum.fi/sijoittajat
Graafinen suunnittelu, kuvitukset ja tuotanto: Miltton Oy Valokuvat: Tomi Parkkonen (kansi, 7, 9, 11, 17, 78–81), Suomen kuvapalvelu (etusisäkansi), Petri Hakala (14), Stefan Sjödin (15, 30, 82), Fortum (15), Pekka Koski, Veho (15), Loviisan voimalaitos (15, 40), Johner (22), Natalia Zaitseva (52), Fennopress (64). Paperi: Invercote Creato 300 g, Galerie Art Matt 130/100 g. Paino: Libris Oy 2010
Tämä on kertomus pitkäjänteisestä työstämme tavoitteiden saavuttamiseksi. Osaamiseemme luottaen pyrimme yhä parempiin tuloksiin.
Lue kuinka matkamme jatkuu uudella vuosikymmenellä.
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.