Annual Report • Mar 5, 2010
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Martela on ergonomisten ja innovatiivisten kalusteiden designtalo ja työympäristöjen ja julkitilojen muutosten toteuttaja. Martelan sisustusratkaisut tukevat asiakkaan liiketoimintaa, brändiä, työviihtyvyyttä ja -hyvinvointia. Martelan mallisto sisältää sekä klassikoita että uusia innovaatioita, jotka vastaavat työkulttuurin muutokseen. Nopeat toimitukset ja kattava jakeluverkosto tukevat toiminnan tehokkuutta. Martelan tavoitteena on tarjota alan parasta palvelua.
Suomessa Martela on toimialansa suurin yritys ja Pohjoismaissa kolmen suurimman joukossa. Martela tarjoaa alan laajimman valikoiman sisustusratkaisujen ylläpitoa ja muutoksia tukevia palveluja. Suomessa Martelan kokonaispalvelu kattaa tarvittaessa koko toimitilan muutoksen inventoinnista ja suunnittelusta muuttoon ja ylläpitoon saakka. Toimisto- ja julkitilakalustamisen lisäksi Martela toimii oppimisympäristöjen, vanhustenhuollon, auditoriotilojen sekä hotelli- ja ravintola-alan kalustetoimittajana.
Martela on yli 60-vuotias perheyritys, jonka osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Yhtiöllä on tuotantoa Suomessa, Ruotsissa ja Puolassa. Päämarkkina-alue on Itämeren alue. Vuonna 2009 Martelakonsernin liikevaihto oli 95,3 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa työskenteli keskimäärin 636 henkilöä.
MYBOX Design Iiro Viljanen
| 2009 | 2008 | ||
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | Meur | 95,3 | 141,2 |
| Liikevaihdon muutos | % | -32,5 | 9,9 |
| Liikevoitto | Meur | 0,8 | 10,9 |
| - suhteessa liikevaihtoon | % | 0,8 | 7,7 |
| Voitto ennen veroja | Meur | 0,4 | 10,2 |
| - suhteessa liikevaihtoon | % | 0,4 | 7,2 |
| Sijoitetun pääoman tuotto | 2,3 | 25,2 | |
| Taseen loppusumma | Meur | 55,6 | 64,9 |
| Omavaraisuusaste | % | 57,4 | 52,2 |
| Tulos/osake | eur | 0,03 | 1,89 |
| Oma pääoma/osake | eur | 7,88 | 8,47 |
| Osinko/osake | eur | 0,45* | 0,60 |
| Investoinnit | Meur | 2,2 | 2,9 |
| Henkilöstö keskimäärin | 636 | 681 |
* hallituksen ehdotus
BOOK Design Pekka Toivola
Martela on kertomusvuonna pitänyt markkina-asemansa kaikilla päämarkkina-alueillaan tilanteessa, jossa pudotus toimialan kokonaiskysynnässä oli rajua heti vuoden alusta alkaen. Martelan rakenne on osoittautunut joustavaksi ja kestäväksi, ja olemme onnistuneet muutokseen sopeutumisessa. Martela etenee vahvana toimijana tässäkin markkinatilanteessa.
Martela on kyennyt sopeutumaan kysynnän pudotukseen ilman suuria rakenteellisia muutoksia. Joustava, kokoonpanoon keskittyvä logistiikan toimintamallimme mahdollistaa nopean reagoinnin kysynnänvaihteluihin.
Martelan kannattavuus on pysynyt olosuhteisiin nähden tyydyttävänä. Myynti on ollut tehokasta ja tuotannon tuottavuuskehitys hyvä. Taseemme on poikkeuksellisen vahva ja omavaraisuusasteemme on 57,4 prosenttia, nettovelkaantumisasteemme –33,9 prosenttia. Kiinteissä kustannuksissa saavutettujen säästöjen positiiviset vaikutukset tulevat näkymään osittain vielä vuonna 2010. Ilahduttavaa tässä yhteydessä on, että syksyllä toteutettu konsernin henkilöstötyytyväisyystutkimus antoi Martelalle kaikkien aikojen parhaan tuloksen.
Hyvä kassatilanne on mahdollistanut panostamisen tulevaisuutta varten. Martelan mallistoon on otettu uusia tuotteita, jotka vahvistavat tuoteportfoliota. Vuonna 2009 lanseeratuille tuotteille on saatu hyvä näkyvyys, ja Martela osallistui muun muassa Tukholman kansainvälisille huonekalumessuille sekä Milanon Design Weekille. Hiljaisempi aika on ollut otollinen myös tavoitteelliseen asiakas- ja arkkitehtityöskentelyyn. Olemmekin tavoittaneet keskeisiä vaikuttajaryhmiä kaikilla Martelan kotimarkkinoilla. Vuoden aikana Martelan ensimmäinen toimipiste Venäjällä avattiin Pietarissa.
Vuosi 2010 nähdään Martelassa erinomaisena ajankohtana panostaa monipuoliseen kehittämiseen, tulevaisuutta varten rakentamiseen ja kilpailijoista erottautumiseen. Uusia toimistorakennuksia valmistuu vuonna 2010 vähemmän, eikä kysynnän arvioida vielä kääntyvän kasvuun. Toimialalla on tapahtunut jossakin määrin rakennemuutoksia, ja uskoisin paineiden niihin kiihtyvän lähivuosina. Martelan tavoitteena on olla aktiivinen toimija näissä muutoksissa.
Martelalle on keskeistä entisestäänkin yhtenäistää toimintamallejaan ja tukea yhtenäistä brändimielikuvaa kaikilla markkina-alueillamme. Tällä One Martela -toimintamallilla pystymme hyödyntämään paremmin vahvuuksiamme ja toimimaan yhä kustannustehokkaammin. Tavoitteemme on vahvistua edelleen nykyisillä kotimarkkinoillamme Pohjoismaissa, Puolassa, Venäjällä ja Virossa. Panostukset Venäjällä jatkuvat Moskovan toimintojen käynnistämisellä vuonna 2010.
Vuonna 2010 aloitamme mittavan toiminnanohjauksen tietojärjestelmien kehityshankkeen ja panostamme myös mallistoon ja uusiin innovaatioihin. Martelan brändimielikuvaa kirkastetaan, mikä tulee jo valmistellun brändiuudistuksen myötä näkymään kaikilla markkina-alueillamme. Investoimme yhä aktiiviseen asiakas- ja arkkitehtityöskentelyyn. Kannustamme teemallamme "Inspiring Spaces" innovatiivisiin sisustusratkaisuihin, jotka tuovat asiakkaalle lisäarvoa.
Painotamme toiminnassamme ympäristön huomioimista ja sosiaalista vastuuta, mikä edellyttää jatkuvaa kehittämistä. Martelan tuotteiden pitkäikäisyys ja kierrätettävyys antavat vahvan pohjan ympäristöystävällisyydelle. Ympäristökuormituksen vähentäminen
"OLEMME LÖYTÄNEET NE VAHVUUDET, JOTKA PUHUTTELEVAT ASIAKKAITA KOTIMARKKINOILLAMME. ONE MARTELA - TOIMINTAMALLI LUO MAHDOLLISUUDET MENESTYÄ JA KASVAA TEHOKKAASTI."
Heikki Martela, toimitusjohtaja
toimintamme eri vaiheissa on edelleen mahdollista, ja siihen myös panostamme. Esimerkkinä saavutetusta tasosta ympäristön huomioimisessa voin tyytyväisenä mainita, että Martela on läpäissyt kriteerit ja tullut valituksi Suomessa valtionhallinnon sopimustoimittajaksi myös uudessa Ympäristöä säästävät kalusteet -puitejärjestelyssä.
Työn luonne on jatkuvassa muutoksessa; perinteinen toimistotyö muuttuu liikkuvammaksi ja sosiaaliset tarpeet muuttuvat kommunikaation etsiessä uusia muotoja. Myös nousevat innovaatiot ja media luovat uusia tarpeita. Martelan kattava kalustetarjonta ja relevantit palvelutuotteet ovat ajan hermolla vastaamassa uusiin tarpeisiin.
Tavoitteenamme on luoda asiakkaillemme myös fyysisiltä puitteiltaan inspiroivia työympäristöjä, mikä on tärkeää asiakkaidemme innovatiivisuuden vahvistamisessa. Viemme eteenpäin viestiä, että panostaminen motivoivaan työympäristöön kannattaa. Tutkimusten mukaan investoinnit maksavat itsensä takaisin parempina tuloksina ja pienempinä sairauskuluina.
Martelan visio on olla johtava suomalainen sisustusbrändi. Tavoitteen saavuttamiseen siivittävät Martelan inspiroiva- ja tulossuuntautunut työkulttuuri, hyvät asiakas- ja vaikuttajasuhteet, laadukkaat toimintaprosessit ja vahva Martela-brändi. Viime kaudella näytimme kykymme sopeutua uusiin tilanteisiin, ja näistä lähtökohdista olemme valmiit tarttumaan tuleviin haasteisiin.
Lämmin kiitos asiakkaillemme ja kumppaneillemme luottamuksesta. Kiitos henkilöstöllemme työpanoksesta ja määrätietoisesta haasteisiin tarttumisesta kuluneella kaudella. Olen ilolla pannut merkille, että vuoden aikana Martela on saanut lukuisia uusia osakkeenomistajia. Kiitos teille, jotka olette sijoittaneet ja uskoneet työhömme.
Takkatiellä helmikuussa 2010
Heikki Martela toimitusjohtaja
Missio – Better Interiors
Visio – Leading Finnish Interior Brand
Strategia – Inspiring Spaces®
Martela luo inspiroivia tiloja valittuihin asiakassegmentteihin kohdemarkkinoilla suorassa asiakas- ja vaikuttajasuhteessa. Tarjoamaa tukevat vahva Martela-brändi, nopeat ja luotettavat toimitukset sekä inspiroiva ja tulossuuntautunut yrityskulttuuri.
The Tree Design Eero Aarnio
Martela tarjoaa Suomessa alan laajimman valikoiman sisustusratkaisujen ylläpitoa ja muutoksia tukevia palveluja. Martela toimii toimistotilojen lisäksi oppimisympäristöjen, vanhushuollon, auditoriotilojen sekä hotelli- ja ravintola-alan kaluste- ja palveluratkaisujen toimittajana.
Martelalla on Suomessa koko maan kattava myynti- ja palveluverkosto, palvelupisteitä on 24. Martela on Suomessa toimialansa suurin yritys.
Kattavat palvelut muutosten tukena
Martela vastaa tilamuutososaamisella sekä kattavalla palvelu- ja tuoteportfoliolla kokonaisvaltaisesti organisaatioiden muutostarpeisiin. Martela palvelee muun muassa toimitilasuunnitelman laatimisessa, nykytilan kartoituksessa, vanhojen kalusteiden kierrättämisessä, muutoissa sekä kalusteiden vuokraamisessa.
Martelan palvelutuotanto perustuu yli 60 vuoden kokemukseen ja kumppaniverkoston ylläpitämiseen. Asiakkaille räätälöidyt ratkaisut toteutetaan myynnin ja asiakaspalvelun sekä Nummelan logistiikkakeskuksen välillä määritellyn laatu-prosessin mukaisesti. Tuotteiden kokoonpano on automatisoitu, ja se perustuu komponenttien alihankintaan, omaan kokoonpanoon sekä laatukriteerit täyttävään toimitukseen. Tuotantoa ohjataan tilausten mukaan, eikä laajaa varastointia tarvita.
Vuonna 2009 Martelassa keskityttiin tulevaisuuden rakentamiseen, vaikka alentunut kysyntä aiheutti sopeuttamistarpeita. Martela kehitti ratkaisuja, jotka tukevat työympäristöjen muutosten helppoa toteuttamista ja toimistotyön tuottavuutta. Martelan työhyvinvointia tukevat ratkaisut huomioivat muun muassa ergonomian, akustiikan, kommunikaation helppouden sekä tilojen käytön miellyttävyyden ja tehokkuuden.
Vuoden aikana panostettiin uusien palveluiden kehittämiseen, joista suurille ja keskisuurille organisaatioille kehitetty Toimitilojen käyttöomaisuuden hallinta -palvelu lanseerattiin asiakkaille vuoden 2010 alussa. Palvelu hyödyntää etähallintateknologiaa sekä radiotaajuustunnistusta, ja se on kehitetty organisaatioiden kalusteiden ja muun käyttöomaisuuden inventoimiseen, hallintaan ja tehokkaaseen hyödyntämiseen. Martelan ratkaisu helpottaa ja nopeuttaa erilaisten muutosten toteuttamista ja vie käyttöomaisuuden hallinnan uudelle tasolle.
Suomessa toteutettiin aktiivista sidosryhmämarkkinointia järjestämällä erilaisia tilaisuuksia ja näyttelyitä muun muassa yhteistyössä Aaltoyliopiston Design Factoryn ja suomalaisten valotaiteilijoiden ja asiantuntijoiden sekä ergonomia-asiantuntijoiden kanssa.
Martelan kustannusrakennetta sopeutettiin onnistuneesti merkittävästi alentuneeseen kysyntään. Myös käyttöpääoman hallintaa tehostettiin muun muassa Nummelan varaston osalta. Sopeuttaminen toteutettiin strategisista tavoitteista tinkimättä. Martelassa solmittiin vuoden aikana useita uusia sopimuksia ja vanhoja asiakassopimuksia jatkettiin.
| Tulosyksikkö Suomi (meur) | 2009 | 2008 | Muutos % |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 63,9 | 101,4 | -37,0 |
| Liikevoitto | 3,9 | 14,5 | |
| Investoinnit | 0,4 | 0,4 | |
| Henkilöstö keskimäärin | 265 | 295 | -10,2 |
BIG Design Pekka Toivola
"MARTELA KEHITTI RATKAISUJA, JOTKA TUKEVAT TYÖYMPÄRISTÖJEN MUUTOSTEN HELPPOA TOTEUTTAMISTA JA TOIMISTOTYÖN TUOTTAVUUTTA."
Panu Ala-Nikkola, johtaja, tulosyksikkö Suomi MARTELA VUOSIKERTOMUS 2009
Ruotsi ja Norja muodostavat Martelan toiseksi suurimman markkina-alueen. Martela palvelee Ruotsissa ja Norjassa toimisto- ja julkitilakalustamiseen sekä auditoriotilojen kalustamiseen liittyvissä tarpeissa.
Myynti alueella tapahtuu noin 70 jälleenmyyjän kautta. Lisäksi Martelalla on omat myynti- ja näyttelytilat Ruotsissa Tukholmassa ja Bodaforsissa sekä Norjassa Oslossa. Yksikön logistiikkakeskus ja tilaustenkäsittely sijaitsevat Bodaforsissa. Oslossa sijaitseva markkinointiyhtiö toimii norjalaisen myyntiverkoston tukiorganisaationa.
Vuoden 2009 aikana yksikön toiminnan fokus oli toimintaprosessien kehittämisessä ja tuotannon sekä logistiikan tehostamisessa. Toimitusten laatua mitattiin viikoittain ja vuodelle asetetut tavoitteet saavutettiin.
Martela panosti markkina-asemansa vahvistamiseen koko markkinaalueella. Martela-brändin tunnettuutta lisättiin muun muassa investoimalla systemaattiseen ja säännölliseen yhteydenpitoon arkkitehtien kanssa. Martelan näyttelytila Bodaforsissa uudistettiin Martelan uuden näyttelykonseptin mukaisesti.
Martela käynnisti vuoden aikana keskeisen tuotemalliston sertifioinnin Ruotsissa ja Norjassa arvostetun pohjoismaisen Joutsenmerkin saamiseksi (myönnettiin tammikuussa 2010). Lisäksi ISO 14 001 -sertifiointi on käynnissä. Sertifioinnit kertovat asiakkaille entistä selkeämmin Martelan tuotteiden ja palveluiden laadukkuudesta ja ympäristöystävällisyydestä.
| Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja (meur) | 2009 | 2008 | Muutos % |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 15,8 | 18,7 | -15,3 |
| Liikevoitto | -1,0 | -1,6 | |
| Investoinnit | 0,2 | 0,3 | |
| Henkilöstö keskimäärin | 62 | 71 | -12,7 |
CUBE Design Mikko Halonen
"MARTELA PANOSTI MARKKINA-ASEMANSA VAHVISTAMISEEN KOKO MARKKINA-ALUEELLA."
Anders Olsson, johtaja, tulosyksikkö Ruotsi & Norja
Martela on saavuttanut Puolassa merkittävän markkina-aseman. Puolassa Martela toimii toimistojen ja oppimisympäristöjen sekä auditoriotilojen kalustajana.
Myynti on organisoitu oman myyntiverkoston kautta. Seitsemän Martelan palvelupistettä sijaitsee Puolan suurimmissa kaupungeissa. Tulosyksikön tärkeimmät vientimaat ovat Ukraina, Unkari, Tšekki ja Slovakia, joissa myynnistä vastaavat jälleenmyyjät. Tulosyksikön päätoimipaikka on Varsovassa. Varsovan logistiikkakeskuksessa toteutetaan alueen tuotannonohjaus, tuotteiden kokoonpano sekä logistiikan hallinta.
Vuoden tapahtumia ja kehityskohteita
Puolassa panostettiin vuoden 2009 aikana erityisesti toiminnalliseen tehokkuuteen ja arkkitehtityöskentelyyn. Organisaation valmiutta erikoisprojektien ja urakoiden toteuttamiseen parannettiin. Varaston hallintaa kehitettiin ja saatavien seurantaa tehostettiin kassavirran parantamiseksi. Uusi asiakaspalveluosasto antaa valmiuksia entistäkin parempaan asiakassuhteiden hoitoon.
Puolassa toteutettiin markkinatutkimus toimistokalusteiden käytöstä, ja se luo edellytyksiä uuden synergian ja uusien kumppanuuksien löytämiselle. Asiakkaille lanseerattiin yhteistyökumppaneiden kanssa kalusteiden vuokrauspalvelu, joka sai hyvän vastaanoton.
Yhteistyötä arkkitehteihin tiivistettiin. Jatkoksi vuoden 2008 tilaisuuksille järjestettiin Puolan seitsemässä suurimmassa kaupungissa Concious Interior -suunnittelijatilaisuudet. Tilaisuudet tavoittivat huikean joukon arkkitehteja, yli 900, ja hyvän palautteen perusteella tilaisuuksia tullaan järjestämään myös jatkossa.
| Tulosyksikkö Puola | 2009 | 2008 | Muutos % |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 9,5 | 12,7 | -25,6 |
| Liikevoitto | -0,7 | -0,6 | |
| Investoinnit | 0,2 | 0,3 | |
| Henkilöstö keskimäärin | 94 | 90 | 4,4 |
DIAGONAL Design o4i
"MARTELA ON SAAVUTTANUT PUOLASSA MERKITTÄVÄN MARKKINA-ASEMAN."
Piotr Fic, johtaja, tulosyksikkö Puola
Martelan tulosyksikkö Internationalin liikevaihto koostuu pääasiassa toimistojen ja kohtaamistilojen sekä auditoriotilojen kalusteiden myynnistä.
Tulosyksikön päämarkkina-alueita ovat Venäjä, Tanska ja Viro. Vienti suuntautuu myös Hollantiin, Saksaan ja Japaniin. Yksikkö vastaa lisäksi konsernin kansainvälisten avainasiakkuuksien johtamisesta. Venäjällä myynti on organisoitu oman Pietarin yhtiön toimesta ja muilla markkinoilla paikallisten valtuutettujen maahantuojien kautta.
Vuoden tapahtumia ja kehityskohteita
Pietariin perustetun Martelan toiminta käynnistyi rekrytointien ja ensimmäisen näyttelytilan avajaisten myötä. Pietarin yhtiö hoitaa Martelan malliston maahantuonnin ja myynnin sekä Martela-brändin rakentamisen. Myynti tapahtuu Pietarissa ja Luoteis-Venäjän markkina-alueella sekä suoraan että jälleenmyyntiverkoston kautta.
Tanskassa ja Virossa keskityttiin maahantuojien organisaatioiden toiminnan ohjaukseen, niiden integrointiin osaksi Martelan myynti-, markkinointi- ja toimitusketjua sekä logistiikan kehittämiseen. Yhteistyötä arkkitehtien kanssa lisättiin niin Venäjällä kuin Tanskassa ja Virossakin.
Muilla vientimarkkinoilla keskityttiin olemassa olevien kumppaneiden tukemiseen. Yhteistyötä edistettiin muun muassa tehokkaammalla verkostojen johtamisella ja yhteydenpidolla.
Toimintavuonna tulosyksikkö International on kehittänyt Martelan kansainvälisiä avainasiakassuhteita edelleen yhtenäistämällä asiakaspalvelujaan eri maissa ja suunnittelemalla tuotteita asiakaskohtaisiin erikoistarpeisiin.
BOOK Design Pekka Toivola
"PIETARIIN PERUSTETUN MARTELAN TOIMINTA KÄYNNISTYI REKRYTOINTIEN JA ENSIMMÄISEN NÄYTTELYTILAN AVAJAISTEN MYÖTÄ."
Veli-Matti Savo, johtaja, tulosyksikkö International
Martelan Tuotekehitys ja markkinointi –yksikkö vastaa tuotekehitysprosesseista ja –projekteista sekä markkinointiviestinnästä. Tavoitteena on tuottaa innovatiivisia ja lähtötietojen mukaisia tuotteita sekä johtaa markkinointiviestintää ja –toimenpiteitä siten, että strategiset tavoitteet toteutuvat.
Vuoden 2009 aikana valmiiksi tuotteiksi ja tuotantoon saatiin useita odotettuja uutuuksia. Lisäksi Martela toteutti yhteistyössä Aalto-yliopiston Design Factoryn kanssa tuotekonsepteja kuten langattomasti lataavan PowerKiss-pöydän ja orgaanisen Sgreen-tilanjakajan.
Martelan uutuuksia vuoden 2010 markkinoille
MyBox on pyörillä liikuteltava työpistekaluste, joka vastaa toimistoympäristön muutokseen. Kompaktin kokoinen ja suljettava MyBox on aivan uudenlainen työpöytäinnovaatio.
"Asiakkaat kaipasivat pientä työpöytää etenkin yrityksissä, joissa ihmiset ovat ison osan työajasta toimiston ulkopuolella. Huoneiden järjestys muuttuu usein, ja siksi kalusteiden pitäisi olla helposti siirreltäviä. Ihmiset haluavat myös henkilökohtaiset paperinsa piiloon muiden katseilta lähtiessään toimistolta. MyBox syntyi näihin tarpeisiin", kertoo suunnittelija Iiro Viljanen.
Innovatiivinen sohvan ja tilanjakajan yhdistelmä Diagonal sopii sekä suuremman joukon seurusteluun että kahdenkeskiseen keskusteluun. Kahdessa tasossa olevat pehmustetut istuinosat mahdollistavat pienen palaverin pitämisen ja kannettavan tietokoneen mukavan käytön. Verhoillut seinäkkeet istuinosien välissä tarjoavat rauhaa ja näkösuojaa.
"Ajatus Diagonal-aulakalusteesta syntyi Yhdysvalloissa vietetyn intensiivisen opiskelujakson aikana. Panimme merkille, että joustava työpaikka on muuttanut toimiston ulkopuolelle. Kannettavien tietokoneiden ja matkapuhelinten yleistyminen on johtanut siihen, että kaikkialla tarvitaan monitoimisia työtiloja", kertovat Diagonalin Martelalle suunnitelleet Henrik Kjellberg ja Jon Lindström suunnittelutoimisto o4i:stä.
James+ on uusi niskatuellinen työtuoli, joka vahvistaa Martelan työtuoliportfoliota. Iiro Viljanen suunnitteli tuolin huomioimaan entistä monipuolisemmin käyttäjän vaihtuvia työskentelyasentoja. James+ tukee, keinuu ja kallistuu käyttäjän tarpeiden mukaan. Tuoli mahdollistaa erinomaisen ergonomian ja istumismukavuuden vaivattomilla säädöillä. James-työtuoliperheessä on nyt kaksi selkeydellä ja mukavuudella hurmaavaa mallia.
Book-hylly tuo tilaan modernia muunneltavuutta. Linjakas, ilmava ja moderni Book voi käsittää valkoisten puuosien lisäksi kirkkaita akryylihyllyjä, metallihyllyjä ja teräksisiä kirjatukia. Ilmeikäs Book toimii mutkattomana tasona, tilanjakajana ja hyllynä niin toimistossa kuin julkitilassa.
"Olin pitkään miettinyt vaihtoehtoisia tapoja jäsentää avotilaa hävittämättä avoimuutta. Tämä idea tuli lentokentällä pyytämättä mieleeni ja tuntui toteuttamiskelpoiselta. Matkalla lopulliseksi tuotteeksi materiaaleja on
MOVIE Design Rane Vaskivuori
"VUODEN 2009 AIKANA VALMIIKSI TUOTTEIKSI JA TUOTANTOON SAATIIN USEITA ODOTETTUJA UUTUUKSIA."
Ilkka Koskimies, johtaja, Tuotekehitys ja markkinointi vaihdettu moneen otteeseen ja palattu taas alkuperäisiin", suunnittelija Pekka Toivola kertoo.
Swan XL on katseenvangitseva lattiavalaisin, joka sopii kaikkialle, missä tarvitaan hyvää kohdevaloa.
"Lattiavalaisimessa on perinteisesti kolme osaa: jalusta, varsi ja valokupu. Halusin antaa niille uuden, modernin muodon, ja niin syntyi Swan XL. Tein XL-versiosta luonnollista kokoa olevat piirustukset, joilla varmistin muodon toimivuuden oman lempinojatuolini vieressä", suunnittelija, professori Eero Aarnio kertoo.
Martelan markkinointi on luonut vuoden 2009 aikana edellytyksiä synergialle konsernitason markkinoinnissa muun muassa kehittämällä sisäistä kommunikaatiota ja toimintamalleja. Yksikkö panosti erityisesti myyntityötä tukevaan markkinointiin kuten esitysmateriaaleihin, referensseihin ja projektimyynnin materiaaleihin. Myynnille tuotettua uutta tukimateriaalia ovat myös uudet kuvastot vanhushuollon, oppimisympäristöjen ja auditorioiden kalustetarjonnasta. Sähköisissä uutiskirjeissä kerrottiin ajankohtaisia uutisia uusista tuotteista, messuista ja ergonomia-aiheista.
Toisena markkinoinnin painopisteenä oli panostaminen arkkitehti- ja suunnittelijasuhteisiin. Kaikilla päämarkkinoilla järjestettiin suunnittelijatilaisuuksia eri teemoilla ja tilaisuuksiin kutsuttiin myös sisustustoimittajia. Mediasuhteita ylläpidettiin lisäksi aktiivisella tiedottamisella uutuustuotteista ja Martelan ajankohtaisista asioista.
Martelan Brändi ja tuoteportfolio –yksikkö vastaa Martelan brändin määrittelystä ja brändiarvon säilyttämisestä sekä edelleen kehittämisestä. Inspiroiva ja vahva brändi on olennainen osa Martelan tulevaisuuden strategiaa.
Yksikön toinen päävastuualue on Martelan tuoteportfolio, joka pidetään ajan hermolla vastaamassa asiakkaiden tarpeisiin ja tarjoamassa uusia ja yllättäviäkin ratkaisuja. Vahvalla mallistolla varmistetaan Martelan kilpailukyky ja viedään yritystä kohti strategisia tavoitteita.
Martela pyrkii katsomaan tulevaisuuteen ja varmistamaan nopean kiihdytyksen markkinatilanteen jälleen kohentuessa. Brändi-identiteettiä raikastetaan uudistuksella, joka näkyy asiakaspinnassa vuoden 2010 aikana. One Martela –toimintatavalla tähdätään yhä yhtenäisempään brändimielikuvaan kaikilla markkina-alueilla.
Martelan mallistoa uudistetaan asiakasta kuunnellen. Brändi ja tuoteportfolio –yksikkö on lähellä asiakasta ja pyrkii aistimaan työkulttuurin kehittymistä sekä nousevia, uusia tarpeita. Martelan mallisto tarjoaa paitsi kattavasti klassikoita myös uusia innovaatioita parantamaan asiakkaan arkea ja toimintaedellytyksiä.
Martela osallistui vuonna 2009 alan kansainvälisille messuille Tukholmassa ja Milanossa. Messut herättivät laajaa kansainvälistä huomiota, ja Martela koettiin kiinnostavaksi alan julkaisuissa. Messuilla avattiin uusia yhteyksiä muotoilijoihin ja jälleenmyyjiin.
Tukholman kansainvälisillä huonekalumessuilla Martelan osaston teema oli The Light of Snow. Tapahtumassa esiteltiin useita uutuuksia muun muassa Big-kaappi, SoftX-aulakalusteet, Form-neuvottelutuoli, Exceedneuvottelupöytä sekä Clash-aulatuoli.
Milano Design Weekillä Martelan teema oli Black Swan, ja osastolla esiteltiin professori Eero Aarnion Swan XL -lattiavalaisin sekä Diagonalaulakaluste. Näyttelytilan terassi oli kalustettu Taideteollisen korkeakoulun 3. vuosikurssin oppilaiden suunnittelemilla ulkokalusteilla.
SOFTX Design Julia Läufer & Marcus Keichel
SWAN XL Design Eero Aarnio
"MARTELA PYRKII KATSOMAAN TULEVAISUUTEEN JA VARMISTAMAAN NOPEAN KIIHDYTYKSEN MARKKINATILANTEEN JÄLLEEN KOHENTUESSA. BRÄNDI-IDENTITEETTIÄ RAIKASTETAAN UUDISTUKSELLA, JOKA NÄKYY ASIAKASPINNASSA VUODEN 2010 AIKANA."
Petteri Kolinen, johtaja, Brändi ja tuoteportfolio
Kidex Oy toimii levypohjaisten kalustekomponenttien, kuten kaappi- ja laatikosto-osien ja pöytien kansilevyjen sopimusvalmistajana.
Yhtiön asiakkaita ovat Martela-konserniin kuuluvat yhtiöt sekä konsernin ulkopuoliset kalustevalmistajat, erityisesti keittiö- ja myymäläkalusteiden valmistajat. Konsernin ulkopuolisten asiakkuuksien osuus yhtiön kokonaismyynnistä vuonna 2009 oli 23 prosenttia (18).
Kuluneen vuoden aikana jatkettiin panostamista erityisesti säilytinkalustekomponenttien kilpailukyvyn parantamiseen investoimalla uuteen, erilliseen porauslinjaan. Yhtiössä toteutettiin markkinatilanteen vaatimat, tarvittavat sopeuttamistoimenpiteet.
Kidex Oy:n tavoitteena on toimia aktiivisena sopimusvalmistajana kaikille Martela-konsernin yhtiöille. Tavoite on kasvaa sekä Martela-konsernin yhtiöiden mukana että konsernin ulkopuolisissa asiakassegmenteissä.
Yhtiön palveluksessa oli vuonna 2009 keskimäärin 80 (87) henkeä. PINTA ES
Design Pekka Toivola & Iiro Viljanen
P.O. Korhonen Oy toimii määrättyjen tuolimallien sopimusvalmistajana Martelalle, joustavana tuolien sovellusten tekijänä sekä uusien muotopuristeosiin perustuvien puutuolien valmistajana tuotteiden elinkaaren alkuvaiheessa. Yhtiö vastaa myös auditorioliiketoiminnasta ja sen kehittämisestä.
Yhtiön pääasiakkaita ovat Martela-konserniin kuuluvat yhtiöt. P.O. Korhonen Oy:llä on myös konsernin ulkopuolisia asiakkaita, ja uusia sopimusvalmistusasiakkuuksia haetaan volyymikehityksen turvaamiseksi.
Vuoden 2009 aikana tuotannon vahvuuksia ja tehokkuutta kehitettiin erikoistumalla koneistukseen ja siirtämällä puristustoiminnot alihankintaan.
Yhtiön palveluksessa oli keskimäärin 59 (58) henkeä.
ESCOLA DE SUPERIOR DE MUSICA 2009
Vastuullisuus on tärkeä osa Martelan yrityskulttuuria. Se merkitsee toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten havainnointia, avointa viestintää, vuoropuhelua sekä jatkuvaa toiminnan ja tuotteiden laadun kehittämistä. Martelassa vastuullisuus käsittää hyvän hallintotavan ja taloudellisen vastuullisuuden lisäksi ympäristö- ja sosiaalisen vastuun. Martela toimii aktiivisesti ja näkyvästi toimialalla ja on mukana kehittämässä sitä.
Osakeyhtiölain alaisena pörssi-yhtiönä Martela on sitoutunut tuottamaan voittoa osakkeenomistajilleen. Koska taloudellisena tavoitteena on tuottaa mahdollisimman suurta ja kestävää taloudellista lisäarvoa, Martela huomioi myös päätöstensä ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset vaikutukset.
Vastuullisuuden tärkeimpiä lähtökohtia ovat avoimuus ja läpinäkyvyys. Martela noudattaa hyvän yritysjohtamisen ja läpinäkyvän taloudellisen raportoinnin periaatteita huomioiden pörssiyhtiöitä koskevat yleiset säännökset. Martela hyödyntää toimintajärjestelmässään ISO 9001:2000 standardia ja ympäristöjohtamisessa ISO 14001:2004 -standardia. Vastuullisuus on kaikkien martelalaisten yhteinen asia ja osa jokapäiväistä työtä.
SWAN XL Design Eero Aarnio
CLASH Design Samuli Naamanka
Martela-konsernissa henkilöstö on merkittävässä roolissa. Motivoituneet, sitoutuneet ja osaavat työntekijät ovat Martelan menestyksen ydin. Vuoden 2009 keskeisimmäksi haasteeksi muodostuikin henkilöstösopeutusten suunnittelu ja toteuttaminen siten, että henkilöstö sitoutuisi ja jaksaisi hyvin myös tiukassa paikassa ja pystyisi selviämään arkisen työnteon haasteista. Vaikka sopeuttamishankkeisiin käytettiin paljon voimavaroja, konsernissa panostettiin myös voimakkaasti valittuihin kehityshankkeisiin.
Konsernin kaikissa yksiköissä toteutettiin sopeuttamistoimenpiteitä henkilöstökulujen pienentämiseksi. Suurimmassa osassa yksiköitä tämä tarkoitti henkilöstövähennyksiä irtisanomisin ja lomautuksin. Vähennyksiä tehtiin myös muilla tavoin, esimerkiksi irtisanoutuneiden, opintovapaalle lähteneiden tai eläköityneiden tilalle ei aina palkattu uusia henkilöitä. Konsernin henkilöstö väheni vuodesta 2008 keskimäärin 45 henkilöllä.
Henkilöstön vähentäminen onnistuttiin toteuttamaan siten, että strategisista tavoitteista pystyttiin pitämään kiinni ja asiakaslupaus lunastamaan. Esimiehet valmennettiin irtisanomiskeskusteluihin ja poislähtevät henkilöt saivat tukea asian käsittelyyn. Työskentelyilmapiiri pysyi hyvänä koko vuosikertomusvuoden ajan. Syksyllä tehdyn henkilöstötutkimuksen mukaan henkilöstö oli tyytyväinen sekä työhönsä että työnantajaansa, ja tutkimustulokset olivat kaikkien aikojen parhaat.
Esimiestaitoihin panostettiin vuosikertomusvuonna aiempien vuosien tapaan. Konsernissa järjestettiin ensimmäistä kertaa koko konsernin esimiespäivät, joiden aiheena oli ihmisten johtaminen ja strategia 2010–2011. Johtamisen erityisammattitutkintoon tähtäävä JET-ohjelma saatiin päätökseen keväällä. Johtamisen coaching-ohjelma käynnistyi kertomusvuonna, ja sitä tullaan jatkamaan vuoden 2010 aikana. Syksyllä uudet osallistujat aloittivat liikkeenjohdon valmennuksen, johon lähetetään joka vuosi osallistujia Martelan esimieskunnasta.
Tuotannossa merkittäväksi kehittämisen kohteeksi oli valittu tuottavuuden kehittäminen, johon panostettiin kertomusvuoden aikana. Osa logistiikkakeskuksista ja tehtaista toteutti toimenpiteet vuoden 2009 aikana ja pystyi parantamaan tuottavuutta merkittävästi. Osa taas aloitti analysoinnin ja kehittämistoimenpiteiden suunnittelun kertomusvuoden aikana, ja toteutus tulee tapahtumaan vuonna 2010.
Myynnin valmennukset jatkuivat. Ratkaisumyynnin osaamista kehitettiin sisäisillä valmennuksilla, myynnin prosessin valmennusta jatkettiin ja panostuksia tehtiin myös palvelumyynnin aktivoimiseksi ja proaktiivisen otteen lisäämiseksi. Tuotekoulutukset ja tiimien kehittämispäivät jatkuivat eri puolella organisaatiota normaaliin tapaan. Vuoden 2009 aikana järjestettiin myös portfolioprosessiin liittyvää koulutusta.
SOFTX Design Julia Läufer & Marcus Keichel
HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN MUKAAN HENKILÖSTÖ OLI TYYTYVÄINEN SEKÄ TYÖHÖNSÄ ETTÄ TYÖNANTAJAANSA, JA TUTKIMUSTULOKSET OLIVAT KAIKKIEN AIKOJEN PARHAAT."
Sirpa Ontronen, henkilöstöjohtaja
Martela toimii laadukkaasti kaikilla mittareilla mitattuna. Saavutettuun tasoon ei silti tyydytä, vaan toimintaa kehitetään jatkuvasti. Parannuskohteita etsitään yhä tarkemmalla seulalla ja tavoitteet asetetaan entistä korkeammalle.
Laatuprojektilla tähdätään korkeampaan laatuun
Vuoden 2009 aikana Martelassa aloitettiin korkean laadun konserniprojekti. Laatuprojekti niputtaa yhteen konsernin laadunparannushankkeet. Projektin tavoitteena on laatuvastuun ulottaminen koko organisaatioon, reklamaatio- ja komponenttitarkistuskäytännön uudistaminen sekä laadukkaan toiminnan mittaamisen ja palkitsemisen kehittäminen.
Laatuprojektissa on jo aikaansaatu uusi reklamaatioprosessin kuvaus. Tuotteiden jäljitettävyyttä on pilotoitu RFID-tunnistuksen käyttöönotolla Combo-tuotelinjalla. Laatuvirheiden syy-seuraussuhteita on tunnistettu ja niiden seuranta aloitettu eri tuotantolinjoilla. Lisäksi tuotantoon ja alihankintaan on jalkautettu tuotteiden yksityiskohtaiset laatumääritykset ja eri puulajien ja petsien värimallit.
Martelan mallistoon kuuluvien tuotteiden laatua kehitetään sekä saadun palautteen että myynnin ja tuotannon välisen vuoropuhelun perusteella. Laadun tuottamiskykyä varmistetaan myös ulkopuolisilla auditoinneilla ISO 9001 ja ISO 14001 -standardien mukaisesti.
Martelan konserniyhtiöiden laatusertifikaatit
| Yhtiö | ISO 9001:2000 ISO 9001:2008 | ISO 14001 | |
|---|---|---|---|
| Martela Oyj | x | x | |
| Martela AB | x | ||
| Kidex Oy | x | x | |
| P.O.Korhonen Oy | x | x |
MY BOX Design Iiro Viljanen
Martelan päämääränä on tarjota kestäviä ja työympäristön laadun turvaavia tuotteita, joiden ympäristökuormitus on sekä valmistettaessa että tuotteen elinkaaren päättyessä mahdollisimman vähäinen.
Ympäristöohjelma kattaa kalusteen koko elinkaaren
Martelan ympäristöohjelmassa tärkeässä roolissa on kierrätysjärjestelmä, jonka tavoitteena on minimoida kalusteiden elinkaaren aikainen ympäristökuormitus. Elinkaariajattelu tarkoittaa Martelassa sitä, että kalusteiden kierrätys huomioidaan jo tuotekehitysvaiheessa. Materiaalivalinnoissa suositaan uusiutuvia luonnonvaroja ja kierrätettävyys huomioidaan myös tuotteen teknisessä rakenteessa.
Kaikki Martelan tuotteet suunnitellaan pitkäikäisiksi ja käyttäjilleen turvallisiksi. Asiakkaille tarjotaan kierrätyspalvelua, jossa asiakkaiden vanhat kalusteet tarkastetaan ja lajitellaan joko jatkokäyttöä tai materiaalien uusiokäyttöä varten. Kalusteet ovat mahdollisimman pitkän käytön jälkeen myös turvalliset hävittää. Vuonna 2009 Martela kierrätti noin 32 000 kalustetta. Kierrätettävän materiaalin kokonaismäärästä vain alle (1 %) prosentti oli jatkokäyttöön kelpaamatonta.
Tuotteiden valmistusprosesseja ja Martelan toimintaverkostoa on kehitetty siten, että energian käyttöä voidaan vähentää ja päästöjä sekä ympäristöriskejä minimoida. Tuotteiden pakkaukset voidaan käyttää edelleen joko pakkausmateriaalina, kierrätyskuituna tai energiajakeena. Valmistusprosessissa syntyvät jätteet lajitellaan jatkokäsittelyä varten.
Martelalla on ISO 14001 -ympäristösertifikaatti, ja kierrätysjärjestelmä toimii sen mukaisesti. Martela on sitoutunut edistämään ympäristönsuojelua sekä noudattamaan soveltuvan lainsäädännön vaatimuksia.
JAMES Design Iiro Viljanen
Martela Oyj on suomalainen osakeyhtiö, jonka päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen lainsäädäntöä, erityisesti osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Martela Oyj:n yhtiöjärjestystä.
Yhtiö noudattaa NASDAQ OMX:n sisäpiiriohjetta sekä Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 2008.
Konsernin toimialana on toimistojen ja julkisten tilojen kalustaminen sekä tähän liittyvien palvelujen tarjonta. Konsernin hallinnointi tapahtuu sekä operatiivisen että juridisen konserniorganisaation mukaan. Johtaminen perustuu ensisijaisesti operatiiviseen matriisiorganisaatioon. Myynti ja asiakaspalvelu on organisoitu liiketoimintasegmentteihin seuraavasti:
Tulosyksikkö Suomi vastaa myynnistä ja markkinoinnista sekä palveluiden ja tuotteiden tuotannosta Suomessa. Martelalla on Suomessa koko maan kattava myynti- ja palveluverkosto; palvelupisteitä on 24. Yksikön logistiikkakeskus sijaitsee Nummelassa.
Tulosyksikkö Ruotsi & Norjan myynti tapahtuu noin 70 jälleenmyyjän kautta Ruotsissa ja Norjassa. Yksiköllä on omat myynti- ja näyttelytilat Tukholmassa, Bodaforsissa ja Oslossa. Yksikön logistiikkakeskus ja tilaustenkäsittely sijaitsevat Ruotsin Bodaforsissa.
Tulosyksikkö Puola hoitaa Martelan tuotteiden myynnin ja jakelun Puolassa ja itäisessä Keski-Euroopassa. Puolassa myynti on organisoitu oman myyntiverkoston kautta. Palvelupisteitä Puolassa on yhteensä seitsemän. Tulosyksikön tärkeimmät vientimaat ovat Ukraina, Unkari, Tsekki ja Slovakia, joissa vakiintuneet jälleenmyyjät vastaavat myynnistä. Yksikön päätoimipaikka on Varsovassa, missä sijaitsevat logistiikkakeskus ja hallinto.
Muilla vientimarkkinoilla käytetään ensisijaisesti paikallisia maahantuojia. Venäjällä Martela avasi oman toimipisteen joulukuussa 2009. Tärkeimmät vientimaat ovat Venäjä, Tanska, Hollanti, Viro ja Japani. Vientimarkkinoista vastaa Tulosyksikkö International
Liiketoimintayksiköitä yhdistävät konsernitason prosessit:
• Brändi ja tuoteportfolio -yksikkö vastaa tuoteportfolion kilpailukyvystä ja visuaalisesta yhtenäisyydestä.
• Tuotekehitys- ja markkinointi -yksikkö vastaa innovatiivisten tuotteiden kehittämisestä ja markkinointiviestinnästä.
• Tuotanto- ja logistiikka -yksikkö vastaa tuotannonohjauksen periaatteista ja teknologiasta, konsernihankinnoista sekä laadusta ja ympäristöstä.
• Konsernin Henkilöstö-toiminto vastaa siitä, että Martelassa on oikea määrä osaavia, motivoituneita ja sitoutuneita työntekijöitä.
• Konsernin Talous ja IT -yksikkö vastaa konsernin taloudellisesta suunnittelusta ja raportoinnista sekä konsernin ITratkaisuista.
Martelan tuotanto toimii tilausohjatusti. Tilaustoimitusketjun ohjaus ja tuotteiden kokoonpano on keskitetty Suomen, Ruotsin ja Puolan logistiikkakeskuksiin, jotka kuuluvat alueesta vastaavan liiketoimintasegmentin operatiiviseen organisaatioon. Logistiikkakeskukset tukeutuvat hankinnoissaan laajaan alihankintaverkostoon.
Logistiikkakeskusten tarvitsemia komponentteja ja tuotteita valmistetaan myös konsernin omilla tehtailla Kiteellä ja Raisiossa. Kidex Oy toimii puupohjaisten komponenttien sopimusvalmistajana, ja noin 20 prosenttia sen toimituksista menee konsernin ulkopuolisille asiakkaille. P.O. Korhonen Oy valmistaa muotopuristettuja puuhuonekaluja julkisiin tiloihin sekä auditoriokalusteita.
Yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin. Varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Yhtiökokouksessa esitetään tilinpäätös ja toimintakertomus sekä tilintarkastuskertomus. Kokouksessa päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta, taseen osoittavan voiton käyttämisestä, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle, hallituksen ja tilintarkastajien palkkiosta sekä hallituksen jäsenmäärästä. Yhtiökokouksessa valitaan myös hallituksen jäsenet sekä tilintarkastaja. Muut kokouksessa käsiteltävät asiat mainitaan kokouskutsussa.
Martelalla on kaksi osakesarjaa, joista jokainen K-osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä äänellä ja jokainen Aosake yhdellä äänellä. K-osakkeen henkilöomistajilla on voimassa oleva osakassopimus, joka rajoittaa K-osakkeiden myyntiä nykyisten Kosakkeenomistajien piirin ulkopuolelle.
Tammi-joulukuun 2009 aikana yhtiön A-osakkeita vaihtui NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 811 183 kappaletta (787 491), mikä vastaa 22,8 prosenttia (22,2) A-osakkeiden kokonaismäärästä.
Vaihdon arvo oli 5,7 milj. euroa (6,5) ja vuoden alussa osakkeen arvo oli 5,29 euroa ja kauden lopussa 7,13 euroa. Tammi-joulukuun 2009 aikana osakkeen kurssi on ollut ylimmillään 8,00 euroa ja alimmillaan 5,21 euroa. Joulukuun lopussa oma pääoma/osake oli 7,88 euroa (8,47).
ODIN Forvaltning AS ilmoitti 5.3.2009 että sen hallinnoimien rahastojen osuus Martela Oyj:n osakkeista laski 5.3.2009 tehdyllä osakekaupalla 2,85 prosenttiin.
Hallinnosta ja yhtiön toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä vastaa osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiökokouksen vuosittain valitsema hallitus. Hallituksen jäseniä tulee yhtiöjärjestyksen mukaan olla vähintään viisi ja enintään yhdeksän. Varajäseniä voi olla enintään kaksi. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallituksen kokoonpanoa sekä jäsenten taustatietoja on selvitetty kohdassa hallinnointi/hallitus/hallituksen jäsenet. Hallitus on vahvistanut itselleen työjärjestyksen, jossa määritellään hallituksen tehtävät, kokouskäytäntö, kokouksissa käsiteltävät asiat, hallituksen toiminnalleen asettamat tavoitteet, toiminnan itsearvioinnin sekä hallituksen valiokunnat.
Työjärjestyksen mukaisesti hallituksen käsiteltäviä asioita ovat mm.:
Tilikauden aikana hallitus kokoontui kymmenen kertaa. Jäsenten keskimääräinen läsnäoloprosentti oli 98.
Hallitus arvioi toimintaansa vuosittain. Hallituksen jäsenet toimittavat arvionsa hallituksen edellisen vuoden toiminnasta hallituksen puheenjohtajalle, ja yhteenveto arvioinneista käsitellään hallituksen kokouksen yhteydessä.
Hallitus on arvioinut jäsentensä riippumattomuutta ja todennut, että yhtiöstä riippumattomia hallituksen jäseniä ovat Heikki Ala-Ilkka, Tapio Hakakari ja Jori Keckman. Tältä osin poiketaan suosituksen kohdasta 17, jonka mukaan hallituksen jäsenten enemmistön tulee olla yhtiöstä riippumattomia. Hallitus on kuitenkin todennut, että hallituksen kokoonpano ja sen erityisosaaminen ovat yhtiölle eduksi. Suurimmista osakkeenomistajista riippumattomia hallituksen jäseniä ovat Heikki Ala-Ilkka, Tapio Hakakari ja Jori Keckman.
Hallitus on muodostanut keskuudestaan palkitsemisvaliokunnan, jolla on myös kirjallinen työjärjestys. Työjärjestyksen mukaan palkitsemisvaliokunnan keskeisiä tehtäviä ovat mm. • päättää hallituksen valtuuttamana toimitusjohtajan sekä konsernin johtoryhmän jäsenten palkkauksesta ja palkitsemisesta • valmistella hallitukselle avainhenkilöiden kannustejärjestelmien perusteet • valmistella hallitukselle konsernin koko henkilöstön palkkio- ja kannustejärjestelmien yleisperiaatteet
Hallituksen palkitsemisvaliokuntaan kuuluivat vuonna 2009 Heikki Ala-Ilkka, Jaakko Palsanen ja Tapio Hakakari. Valiokunta kokoontui tilikauden aikana viisi kertaa ja läsnäloprosentti oli 100.
VARAPUHEENJOHTAJA Martela Pekka s. 1950, ekonomi
Keckman Jori s. 1961, KTM
Hallitus nimittää Martela Oyj:n toimitusjohtajan ja päättää tämän palvelussuhteen ehdoista, jotka määritellään kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa. Toimitusjohtajan tehtävänä on emoyhtiön ja konsernin operatiivinen johtaminen ja valvominen hallituksen antamien suuntaviivojen mukaisesti.
Hallitus ja toimitusjohtaja nimittävät konsernin johtoryhmän jäsenet. Konsernin johtoryhmän puheenjohtajana toimii Martela Oyj:n toimitusjohtaja. Johtoryhmässä ovat lisäksi edustettuina liiketoimintayksiköistä ja konserniprosesseista vastaavat johtajat. Konsernin johtoryhmän tehtävänä on valmistella ja käsitellä strategioita, budjetteja ja investointiehdotuksia sekä valvoa konsernin ja sen yksiköiden ja prosessien tilaa sekä tavoitteiden ja suunnitelmien toteutumista. Konsernin johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa.
Toimitusjohtaja Vastuualue: Martela Oyj:n toimitusjohtaja. Martelan palveluksessa vuodesta 1993. Hallituksen jäsen vuodesta 1986, hallituksen puheenjohtaja 2000-2002, Martela Oyj:n toimitusjohtaja 1.3.2002 alkaen. Keskeinen työkokemus: Oy Crawford Door Ab, Myyntijohtaja, 1987-1993. Keskeisimmät muut tehtävät: Marfort Oy:n hallituksen jäsen. Omistaa 117 112 kpl Martela Oyj:n A-sarjan ja 52 122 kpl Martela Oyj:n K-sarjan osaketta.
Fic Piotr, s. 1968, M.Sc (Pharm) Johtaja, Tulosyksikkö Puola Vastuualue: Puola ja sen lähialueiden myynti, tuotanto ja logistiikka. Martelan palveluksessa vuodesta 2005. Keskeinen työkokoemus: Polpharma, Business Unit Head OTC, 2004-2005. Omistaa 5 439 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.
Ontronen Sirpa, s. 1961, PsM Henkilöstöjohtaja Vastuualue: Konsernin henkilöstötoiminto. Martelan palveluksessa vuodesta 2002. Keskeinen työkokemus: Sonera Oyj, Henkilöstöpäällikkö, 2000-2002. Omistaa 5 639 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.
Talousjohtaja Vastuualue: Konsernin taloushallinto ja IT. Martelan palveluksessa vuodesta 2007. Keskeinen työkokemus: Axfood Ab (Tukholma), Group Business Controller 2001-2007. Keskeisimmät muut tehtävät: Antti Ahlströmin Perilliset Oy:n hallituksen jäsen. Omistaa 4 892 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.
Olsson Anders, s. 1965, insinööri Johtaja, Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja Vastuualue: Ruotsin ja Norjan myynti, tuotanto ja logistiikka. Martelan palveluksessa vuodesta 2007. Keskeinen työkokemus: IBS Sweden, Tulosyksikön johtaja, Myynti- ja markkinointijohtaja, 2005-2007. Omistaa 2 892 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.
Johtaja, Tulosyksikkö Suomi Vastuualue: Suomen alueen myynti, tuotanto ja logistiikka. Martelan palveluksessa vuodesta 2001. Keskeinen työkokemus: Huhtamäki Oyj, myynnin, markkinoinin ja johdon tehtävissä Euroopassa ja Aasiassa sekä tulosyksikkö- että konsernivastuissa 1990-2001. Keskeisimmät muut tehtävät: Aina Group Oyj:n hallituksen jäsen. Omistaa 10 652 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.
Luhtasela Jaakko, s. 1954, DI
Tuotanto- ja logistiikkajohtaja. Vastuualue: Konsernin tuotanto-, logistiikka- sekä hankintatoiminnot. Martelan palveluksessa vuodesta 1985. Keskeinen työkokemus: Wärtsilä Oy:n Nuutajärven lasitehdas, Kehityspäällikkö 1981-1985. Omistaa 5 439 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.
Kolinen Petteri, s 1963, TaM, M.A. Design Leadership Muotoilujohtaja, Brand & Product Portfolio Vastuualue: Konsernin tuoteportfolio ja brandi. Martelan palveluksessa vuodesta 2007. Keskeinen työkokemus: Nokia Design, Design Manager 1993–1998, Senior Design Manager 1998–2007. Omistaa 2 892 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.
Savo Veli-Matti, s. 1964, insinööri Johtaja, Tulosyksikkö International Vastuualue: Myynti muille alueille Eurooppaan, Venäjälle, Japaniin ja muille markkinoille. Martelan palveluksessa vuodesta 2002. Keskeinen työkokemus: Paroc Oy Ab; kansainvälisen kaupan eri johtotehtävissä Euroopassa ja Aasiassa, 1988-1997 ja 1999-2002. Omistaa 5 439 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.
Johtaja, Tuotekehitys ja markkinointi Vastuualue: Tuotekehitys ja markkinointi. Martelan palveluksessa vuodesta 1990 (poislukien v. 1999). Keskeinen työkokemus: Suomen 3M Oy, Terveydenhoitotuotteet, markkinointipäällikkö 1983-1989. Aarne Laaksonen Oy, Kaupallinen johtaja,1999. Omistaa 5 439 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.
Martela Oyj:n hallitukselle toimitetaan kuukausittain raportit konsernin ja sen yksiköiden taloudellisesta kehityksestä ja ennusteista. Raportit ja ennusteet käydään lisäksi läpi hallituksen kokouksissa toimitusjohtajan esittäminä. Osavuosikatsausten ja vuositilinpäätösten läpikäynnin yhteydessä hallitus saa etukäteen tilinpäätösaineiston erittelyineen.
Konsernin johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa arvioimaan konsernin ja sen yksiköiden taloudellista kehitystä, näkymiä ja riskejä.
Konsernin yhtiöiden tilintarkastus toteutetaan maakohtaisten ja asianomaisten lakien sekä yhtiöjärjestysten mukaan. Emoyhtiön päävastuullinen tilintarkastaja koordinoi konsernin tytäryhtiöiden tilintarkastusta yhdessä konsernin toimitusjohtajan sekä talousjohtajan kanssa. Martela Oyj:n ja konsernin tilintarkastajana toimii tilintarkastusyhteisö KPMG ja vastuullisena tilintarkastajana KHT Reino Tikkanen. Konsernin kaikkien yhtiöiden tilintarkastajat kuuluvat KPMGketjuun. Palkkioita konsernin varsinaisesta tilintarkastuksesta maksettiin vuonna 2009 yhteensä 112 t euroa (117) ja muista palveluista 39 t euroa (20).
Taloudellisen raportoinnin luotettavuus on yksi Martela Oyj:n sisäisen valvonnan päätavoitteista.
Martelan toimitusjohtajan tehtävänä on konsernin operatiivinen johtaminen ja valvominen hallituksen antamien suuntaviivojen mukaisesti. Martelan toimitusjohtaja johtaa konsernin johtoryhmää, jossa ovat edustettuina tulosyksiköistä ja prosesseista vastaavat johtajat. Konsernin johtoryhmän tehtävänä on valmistella ja käsitellä strategioita, vuosittaisia toimintasuunnitelmia ja investointiehdotuksia sekä valvoa konsernin ja sen yksiköiden ja prosessien tilaa sekä tavoitteiden ja suunnitelmien toteutumista. Konsernin johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa.
Martelan strategia päivitetään ja tavoitteet määritetään vuosittain. Strateginen suunnittelu on Martelan suunnittelun perusta, ja se toteutetaan rullaavana toimintona tarkastellen tulevaa 2-3 vuoden ajanjaksoa. Tavoitteiden asettaminen on edellytys sisäiselle valvonnalle, sillä yhtiöiden, tulosyksiköiden, toimintojen sekä esimiesten tavoitteet johdetaan konsernitason tavoitteista. Liiketoiminnan eri osa-alueille asetetaan liiketoimintasuunnitelman mukaiset taloudelliset ja ei-taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutumista valvotaan säännöllisesti mm. kattavan johdon raportoinnin kautta.
Talousjohtajalla on kokonaisvastuu konsernin taloudellisesta raportoinnista. Johdon raportointi tuotetaan liiketoiminnasta erillään ja riippumattomasti. Liiketoiminnan seurantaa ja valvontaa varten konsernissa on käytössä asianmukaiset ja luotettavat toiminnanohjausjärjestelmät sekä niihin pohjautuvat muut tietojärjestelmät ja tytäryhtiöiden omat järjestelmät. Controllerit ja talouspäälliköt (controller-toiminto) vastaavat konserni-, yhtiöja tulosyksikkötason taloudellisesta raportoinnista. Taloudellinen raportointi toteutetaan Martelassa ohjeistuksien mukaisesti sekä lakeja ja säädöksiä noudattaen yhtenäisesti koko konsernissa. Talous- ja raportointiprosessien tarkoituksenmukainen ja luotettava toiminta sekä tämän varmistaminen valvontatoimenpiteillä on edellytys taloudellisen raportoinnin luotettavuudelle.
Talousjohtaja vastaa raportointiprosessien ylläpitämisestä ja kehittämisestä sekä valvontatoimenpiteiden määrittämisestä ja jalkauttamisesta. Valvontatoimenpiteet kattavat mm. ohjeistuksia, täsmäytyksiä, johdon katselmuksia sekä poikkeamaraportointia. Talousjohtaja monitoroi, että määritettyjä prosesseja ja kontrolleja noudatetaan. Hän myös monitoroi taloudellisen raportoinnin luotettavuutta.
Hallitus hyväksyy Martelan strategian ja vuosittaiset toimintasuunnitelmat. Se hyväksyy riskienhallinnan periaatteet ja pelisäännöt sekä riskirajat ja säännöllisesti valvoo sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehokkuutta ja riittävyyttä. Hallitus myös vastaa, että sisäinen valvonta toteutuu taloudellisen raportointiprosessin suhteen.
Tilintarkastajat ja muut ulkopuoliset tarkastajat arvioivat valvontatoimenpiteitä taloudellisen raportoinnin luotettavuuden suhteen.
Martelan hallitus on vahvistanut riskienhallinnan periaatteet. Riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa, seurata ja hallita riskejä, jotka voivat olla uhkana liiketoiminnalle ja sen tavoitteisiin pääsemiselle. Konsernijohdolla on ylin operatiivinen vastuu riskienhallintapolitiikasta.
Konsernissa analysoidaan riskejä ja tehdään päätöksiä niiden hallitsemiseksi osana edellä kuvattua hallituksen ja johtoryhmien säännöllistä seurantaa. Lisäksi riskejä arvioidaan suunniteltaessa ja päätettäessä merkittävistä hankkeista ja investoinneista. Riskienhallinta on myös kytketty erilliseksi analyysivaiheeksi osana strategiaprosessia. Riskienhallinnassa ei ole erillistä organisaatiota, vaan sen vastuut noudattavat muun liiketoiminnan ja organisaation mukaista vastuunjakoa. Yhtiön hallitus on sisällyttänyt vuosittaiseen työohjelmaansa riskienhallinnan läpikäynnin.
Erillisen sisäisen tarkastuksen muodostamista ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena. Yhtiön tilintarkastajat ovat tarkastussuunnitelmissaan ottaneet huomioon sen, ettei yhtiöllä ole sisäistä tarkastusta.
Suurimpien riskien paranevalle tuloskehitykselle arvioidaan liittyvän yleisen talouskasvun jatkumiseen ja sen myötä toimistokalusteiden kokonaiskysynnän kehittymiseen. Martelan riskienhallintamallin mukaisesti riskit luokitellaan ja pienennetään eri tavoin. Martelan tehtailla tuotteiden kokoonpano on automatisoitu ja se perustuu komponenttien alihankintaan sekä omaan kokoonpanoon. Tuotannon ohjaus tapahtuu asiakastilausten mukaisesti, jolloin laaja varastointi ei ole tarpeellinen. Vahinkoriskit on katettu asianmukaisilla vakuutuksilla ja ne kattavat laajasti omaisuus-, keskeytys-, toimittajakeskeytys- ja vahingonvastuuriskit. Vakuutusasioiden hoidossa käytetään ulkopuolisen vakuutusmeklarin palveluita. Myös juridisten asioiden hoidossa käytetään ulkopuolista kumppania.
Rahoitusriskejä käsitellään vuosikertomuksen liitetiedoissa.
Hallituksen puheenjohtajalle maksettiin palkkioita vuodelta 2009 yhteensä 30 t euroa ja varsinaisille jäsenille yhteensä 60 t euroa. Hallituksen jäsenyyteen perustuvia palkkioita ei kuitenkaan makseta yhtiön palveluksessa oleville henkilöille.
Martela Oyj:n toimitusjohtajalle maksetut palkat ja muut etuudet vuodelta 2009 olivat yhteensä 170 t euroa (296). Tämän lisäksi toimitusjohtajalle kirjattiin tulos- ja osakepalkkioita yhteensä 54 t euroa (52). Toimitusjohtaja on oikeutettu halutessaan siirtymään täysimääräiselle eläkkeelle täytettyään 60 vuotta. Irtisanomisaika on puolin ja toisin kuusi kuukautta ja yhtiön puolesta tapahtuvan irtisanomisen johdosta toimitusjohtajalla on oikeus 18 kuukauden palkkaa vastaavaan kertakorvaukseen.
Konsernissa on käytössä lyhyen ajan tavoitteiden saavuttamista tukevia vuosittaiseen tai sitä lyhyempään suoritukseen perustuvia palkitsemis- ja kannustejärjestelmiä. Kannusteen määrään vaikuttavat pääosin tuloksen kehitykseen sidotut mittarit.
Toimitusjohtajalla, konsernin johdolla ja eräillä avainhenkilöillä on käytössään pitkän aikavälin osakepohjainen kannustejärjestelmä. Ohjelmassa on mahdollisuus saada palkkioina Martela Oyj:n A-sarjan osakkeita ansaintajaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Ansaintajaksoja ovat kalenterivuodet 2007, 2008 ja 2009.
Osakepalkkiojärjestelmän perusteella maksettava palkkio maksetaan ansaintajakson päätyttyä osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Enimmäispalkkio koko järjestelmästä on yhteensä enintään 153 000 Martela Oyj:n A-osaketta sekä rahaa se määrä, joka tarvitaan verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseen, arviolta noin maksettavien osakkeiden arvo. Ansaintajaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen määrää sen, kuinka suuri osa enimmäispalkkiosta maksetaan avainhenkilölle. Vuonna 2009 annettiin palkkioina avainhenkilöille 48 055 Martela Oyj:n A-sarjan osakkeita (ansaintajakso 2008). Tietoa osakepalkkiojärjestelmän vaikutuksesta tilikauden tulokseen löytyy tilinpäätöksen liitetiedoista.
Muita erillisiä johtoryhmän tai tytäryhtiöiden jäsenyyteen perustuvia korvauksia ei makseta.
Martela noudattaa NASDAQ OMX:n julkaisemaa sisäpiiriohjetta. Lisäksi hallitus on hyväksynyt konsernille oman sisäpiiriohjeen, joka joiltain osin asettaa tiukempia vaatimuksia sisäpiiritiedon käsittelylle kuin edellä mainittu sisäpiiriohje. Esimerkiksi ns. suljetun ikkunan pituus on Martelassa 21 päivää ja ylittää näin ollen vähimmäisvaatimukset.
Ilmoitusvelvolliset sisäpiiriläiset ovat emoyhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, tilintarkastaja sekä konsernin johtoryhmän jäsenet. Pysyviksi yrityskohtaisiksi sisäpiiriläisiksi on määritelty ne konsernissa esimies- tai asiantuntijatehtävissä toimivat henkilöt, joiden tehtävien hoitaminen edellyttää säännöllisen tiedon saantia konsernin ja sen yksiköiden taloudellisesta tilasta ja näkymistä. Tarvittaessa perustetaan hankekohtaisia sisäpiirirekisterejä.
Martela Oyj on liittynyt Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään SIREjärjestelmään ja Martelan verkkosivuilla on nähtävissä ilmoitusvelvollisten sisäpiiriläisten ajantasaiset omistustiedot.
KONSERNIYHTIÖT
| SUOMI Martela Oyj, pääkonttori Takkatie 1 PL 44 FI-00371 Helsinki puh. 010 345 50 fax 010 345 5744 www.martela.fi |
RUOTSI Martela AB Brogatan Box 7 SE-571 06 Bodafors puh. +46 (0) 380 37 19 00 fax +46 (0) 380 37 08 32 www.martela.se |
|---|---|
| P.O.Korhonen Oy Tuotekatu 13, FI-21200 Raisio puh. 010 345 7100 fax 010 345 7150 www.po-korhonen.fi |
NORJA Martela AS Drammensveien 120 N-0277 Oslo puh. +47 23 28 38 50 fax +47 23 28 38 51 www.martela.no |
| Kidex Oy Savikontie 25 FI-82500 Kitee puh. 010 345 7211 fax 010 345 7244 www.kidex.fi |
PUOLA Martela Sp. z o.o. Ul.Redutowa 25 PL-01-106 Warsaw puh. +48 (22) 837 09 95 fax +48 (22) 836 76 23 www.martela.pl |
Martela Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 16.3.2010 klo 15.00 Martelatalossa osoitteessa Takkatie 1, 00370 Helsinki. Osakkaiden, jotka haluavat osallistua yhtiökokoukseen, on oltava merkittyinä Suomen Arvopaperikeskuksessa pidettävään osakasluetteloon viimeistään 4.3.2010 ja ilmoittauduttava viimeistään 11.3.2010 klo 16.00 mennessä yhtiön pääkonttoriin Johanna Suhoselle, puh. 010 345 5301, [email protected] tai kirjeitse osoitteeseen Martela Oyj, PL 44, 00371 Helsinki.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2009 päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkoa 0,45 euroa osakkeelta. Oikeus hallituksen ehdotuksen mukaiseen osinkoon on vain osakkeenomistajalla, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 19.3.2010 on merkitty osakkeenomistajaksi Suomen Arvopaperikeskuksen ylläpitämään yhtiön omistajaluetteloon. Osingon maksupäivä on 26.3.2010.
DIAGONAL Design o4i
Martela julkaisee vuonna 2010 kolme osavuosikatsausta:
Tammi-maaliskuu (Q1) 28.04.2010 Tammi-kesäkuu (Q2) 04.08.2010 Tammi-syyskuu (Q3) 20.10.2010
Osavuosikatsaukset julkaistaan konsernin verkkosivuilla suomen- ja englanninkielisinä (www.martela.fi ja www.martela.com).
Vuosikertomus 2009 julkaistaan yhtiön verkkosivuilla, mistä se on ladattavissa myös pdf-muotoisena.
Pörssitiedotteet ovat heti julkistamisen jälkeen luettavissa konsernin verkkosivuilta, josta myös löytyvät kaikki vuoden aikana julkistetut pörssitiedotteet aikajärjestyksessä.
Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 95,3 milj. euroa (141,2), jossa oli laskua edelliseen vuoteen 32,5 prosenttia. Liikevoitto vastaavalta ajalta oli 0,8 milj. euroa (10,9). Liiketoiminnan rahavirta tammi-joulukuulta oli 10,8 milj. euroa (11,8). Omavaraisuusaste oli 57,4 prosenttia (52,2) ja nettovelkaantumisaste oli -33,9 prosenttia (-11,0).
Toimistokalustekysyntä laski selvästi viime vuoteen verrattuna. Vuonna 2009 toimistorakennuksia alettiin rakentaa vähemmän kuin vuonna 2008 ja myös rakennuslupia myönnettiin edellistä vuotta vähemmän.
Konsernirakenteessa ei tapahtunut muutoksia tili- ja vertailukauden aikana.
Tilinpäätöksessä esitetyt segmentit on tehty yhtiön segmenttijaon mukaisesti. Myös vertailuvuoden luvut on muutettu vastaavasti. Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin.
Segmenttien välinen myynti raportoidaan osana segmenttien liikevaihtoa. Segmenttituloksena esitetään liiketulos, sillä vero- ja rahoituseriä ei kohdisteta segmenteille. Konsernin varoja ja velkoja ei kohdisteta eikä seurata segmenttikohtaisesti sisäisessä taloudellisessa raportoinnissa. Liikevaihto ja liiketulos ovat konsernitilinpäätöksen mukaiset.
Tulosyksikkö Suomi vastaa myynnistä ja markkinoinnista sekä palveluiden ja tuotteiden tuotannosta Suomessa. Martelalla on Suomessa koko maan kattava myynti- ja palveluverkosto; palvelupisteitä on 24. Tulosyksikön logistiikkakeskus sijaitsee Nummelassa.
Tulosyksikkö Ruotsi & Norjan myynti tapahtuu noin 70 jälleenmyyjän kautta Ruotsissa ja Norjassa. Yksiköllä on omat myynti- ja näyttelytilat Tukholmassa, Bodaforsissa ja Oslossa. Yksikön logistiikkakeskus ja tilaustenkäsittely sijaitsee Ruotsin Bodaforsissa.
Tulosyksikkö Puola hoitaa Martelan tuotteiden myynnin ja jakelun Puolassa ja itäisessä Keski-Euroopassa. Puolassa myynti on organisoitu oman myyntiverkoston kautta. Palvelupisteitä Puolassa on yhteensä 7. Tulosyksikön tärkeimmät vientimaat ovat Ukraina, Unkari, Tsekki ja Slovakia, joissa vakiintuneet jälleenmyyjät vastaavat myynnistä. Tulosyksikön päätoimipaikka on Varsovassa, missä sijaitsee logistiikkakeskus ja hallinto.
Muilla vientimarkkinoilla käytetään ensisijaisesti paikallisia maahantuojia. Venäjällä Martela avasi oman toimipisteen joulukuussa 2009. Tärkeimmät vientimaat ovat Venäjä, Tanska, Hollanti, Viro ja Japani. Vientimarkkinoista vastaa Tulosyksikkö International
Tammi-joulukuun liikevaihto oli 95,3 milj. euroa (141,2), jossa oli laskua 32,5 prosenttia. Tulosyksikkö Ruotsi & Norjan liikevaihto on laskenut 5,3 prosenttia ja tulosyksikkö Puolan laskenut 8,5 prosenttia paikallisissa valuutoissa. Valuutan kokonaisvaikutus konsernin liikevaihtoon on noin 3 prosenttiyksikköä.
Tammi-joulukuun liikevoitto oli 0,8 milj. euroa (10,9). Toukokuussa 2009 P.O Korhonen myi omistamansa tehdaskiinteistön Raisiossa. Kaupalla ei ollut olennaista vaikutusta konsernin tulokseen. Vuoden 2008 tulokseen sisältyy kertaluonteisia omaisuuden myynneistä saatuja tuottoja 0,7 milj. euroa.
Tulos ennen veroja oli 0,4 milj. euroa (10,2) ja tulos verojen jälkeen oli 0,1 milj. euroa (7,5). Liikevoittoprosentti ilman kertaluonteisia eriä oli 0,8 (7,2).
Konsernin rahoitusasema on vahva. Korolliset velat olivat kauden lopussa 8,5 milj. euroa (10,9) ja nettovelka oli -10,8 milj. euroa (-3,7). Nettovelkaantumisaste kauden lopussa oli -33,9 prosenttia (-11,0) ja omavaraisuusaste oli 57,4 prosenttia (52,2). Nettorahoituskulut olivat -0,4 milj. euroa (-0,7).
Liiketoiminnan rahavirta tammi-joulukuulta oli 10,8 milj. euroa (11,8). Taseen loppusumma oli katsauskauden lopussa 55,6 milj. euroa (64,9).
Konsernin bruttoinvestoinnit tammi-joulukuulta olivat 2,2 milj. euroa (2,9). Investoinnit olivat lähinnä tuotannon korvausinvestointeja ja tietotekniikkaa.
Konsernin työskentelevien henkilöiden määrä oli keskimäärin 636 henkilöä (681), jossa oli vähennystä 6,6 prosenttia. Vuonna 2009 palkat ja palkkiot olivat yhteensä 20,4 milj. euroa (24,7). Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut esitetään tarkemmin tilinpäätöksen liitetietokohdassa 3.
Martela sai maaliskuussa 2009 päätökseen yhteistoimintaneuvottelut emoyhtiössä Martela Oyj:ssä. Neuvottelujen tuloksena 15 henkilöä irtisanottiin ja tämän lisäksi toteutettiin koko henkilöstöä koskevat lomautukset, joiden arvioitiin vastaavan 30 henkilötyövuoden työpanosta.
Martela sai myös marraskuussa 2009 päätökseen aikaisemmin syksyllä aloittamansa yhteistoimintaneuvottelut emoyhtiössä Martela Oyj:ssä. Neuvottelujen tuloksena 3 henkilöä irtisanottiin ja 9 henkilöä toistaiseksi lomautettiin toimihenkilöiden ja työntekijöiden henkilöstöryhmistä. Lisäksi toteutetaan vuoden 2010 aikana koko henkilöstöä koskevat määräaikaiset
lomautukset, joiden arvioidaan vastaavan 18 henkilötyövuoden työpanosta.
Tuotekehityksestä ja malliston hallinnasta vastaa kaksi konsernitason organisaatiota. Malliston ja brändin hallinnasta vastaa Brand & Product Portfolio –yksikkö. Tuotekehitys- ja Markkinointiyksikkö vastaa innovatiivisten tuotteiden kehittämisestä ja markkinointiviestinnästä konsernissa.
Tukholman kansainvälisillä huonekalumessuilla helmikuussa Martelan teemana oli The Light of Snow. Lumenvalkoisella messuosastolla esittelimme monia uusia tuotteita. Pekka Toivolan ja Iiro Viljasen Spot täydentyi helposti siirrettävillä seinäkkeillä, sivupöydillä ja työasemapöydillä. Pekka Toivolan suunnittelema Big-kaappi toimii myös tilanjakajana. Sähkösäätöisten työpöytien malliston uutuus on suoralinjainen Pinta ES – pöytä.
Myös kohtaamistilojen kalustesarjat saivat uusia tulokkaita: Jukka Setälän Form –neuvottelutuolin sekä Julia Läuferin ja Marcus Keichelin SoftX – aulakalustesarjan. Konseptituotteena esittelimme professori Eero Aarnion The Tree W –tilanjakajan valolla.
Milanon huonekalumessujen yhteydessä huhtikuussa Martela järjesti oman näyttelyn teemalla Black Swan. Näyttely sai nimensä professori Eero Aarnion suunnitteleman Swan XL – lattiavalaisimen mukaan. Toinen esitelty uutuus oli suunnittelutoimisto o4i:n suunnittelema Diagonal: innovatiivinen julkitilakaluste, joka sopii niin suuremman joukon seurusteluun kuin kahdenkeskiseen keskusteluunkin.
Martelassa kehitetään pitkäjänteisesti konsernin laatu- ja ympäristöjohtamiskulttuuria. Toiminta tähtää erinomaiseen asiakaspalveluun ja kestäviin sekä työympäristön turvallisuuden että laadun takaaviin tuotteisiin, joiden valmistuksen aiheuttama ympäristökuormitus on mahdollisimman vähäinen.
Martela hyödyntää toimintajärjestelmässään ISO 9001:2000-standardia ja ympäristöjohtamisessa ISO 14001:2004 -standardia. Yhtiön ympäristönhallintaohjelmien tavoitteena on tuotteiden elinkaaren aikaisen ympäristökuormituksen vähentäminen sekä uusiokäytön ja kierrätyksen lisääminen. Erityistä huomiota on kiinnitetty käytöstä poistettujen huonekalujen kierrätykseen ja uusiokäyttöön tarjoamalla asiakkaille kierrätyspalvelua.
Martelalla on kaksi osakesarjaa, joista jokainen K-osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä äänellä ja jokainen Aosake yhdellä äänellä. K-osakkeen henkilöomistajilla on voimassa oleva osakassopimus joka rajoittaa K-osakkeiden myyntiä nykyisten Kosakkeenomistajien piirin ulkopuolelle. K-osakkeita on yhteensä 604 800 ja A-osakkeita on yhteensä 3 550 800 kpl.
Tammi-joulukuun aikana yhtiön A-osakkeita vaihtui NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 811 183 kappaletta (787 491), mikä vastaa 22,8 prosenttia (22,2) A-osakkeiden kokonaismäärästä.
Vaihdon arvo oli 5,7 milj. euroa (6,5) ja vuoden alussa osakkeen arvo oli 5,29 euroa ja kauden lopussa 7,13 euroa. Tammi-joulukuun aikana osakkeen kurssi on ollut ylimmillään 8,00 euroa ja alimmillaan 5,21 euroa. Joulukuun lopussa oma pääoma/osake oli 7,88 euroa (8,47).
ODIN Forvaltning AS ilmoitti 5.3.2009 että sen hallinnoimien rahastojen osuus Martela Oyj:n osakkeista laski 5.3.2009 tehdyllä osakekaupalla 2,85 prosenttiin.
Tammi-joulukuun aikana yhtiö ei ole ostanut omia osakkeitaan. Omia Aosakkeita omistettiin 31.12.2009 yhteensä 67 700 kappaletta ja ne on ostettu 10,65 euron keskihintaan. Omien osakkeiden määrä vastaa 1,6 prosenttia kaikista osakkeista ja 0,4 prosenttia kaikista äänistä.
Osakepalkkiojärjestelmään liittyvien osakkeiden hankinta ja järjestelmän hallinnointi on ulkoistettu ulkopuoliselle palveluntuottajalle Evli Alexander Management Oy:lle. Osakkeet on vuonna 2008 ja 2009 konsernitilinpäätöksessä käsitelty omassa pääomassa. Järjestelmään liittyviä jakamattomia osakkeita on 31.12.2009 jäljellä 57 625 kappaletta.
Vuoden 2009 varsinainen yhtiökokous
Varsinainen yhtiökokous pidettiin 17.3.2009. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti jakaa osinkoa 0,60 euroa osakkeelta, yhteensä 2 452 740 euroa. Seuraavan kauden hallituksen jäseniksi valittiin Heikki Ala-Ilkka, Tapio Hakakari, Heikki Martela, Pekka Martela, Jori Keckman ja Jaakko Palsanen. Yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö KPMG Oy Ab.
Yhtiökokous hyväksyi hallituksen kokouskutsussa mainitut ehdotukset koskien valtuuksien antamista hallitukselle omien osakkeiden hankinnasta ja/tai niiden luovuttamisesta.
Uusi hallitus kokoontui yhtiökokouksen jälkeen ja valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Heikki Ala-Ilkan ja varapuheenjohtajaksi Pekka Martelan.
Suurimpien riskien paranevalle tuloskehitykselle arvioidaan liittyvän yleisen talouskasvun jatkumiseen ja sen myötä toimistokalusteiden kokonaiskysynnän kehittymiseen. Martelan riskienhallintamallin mukaisesti riskit luokitellaan ja pienennetään eri tavoin. Martelan tehtailla tuotteiden kokoonpano on automatisoitu ja se perustuu komponenttien alihankintaan sekä omaan kokoonpanoon. Tuotannon ohjaus tapahtuu asiakastilausten mukaisesti, jolloin laaja varastointi ei ole tarpeellinen. Vahinkoriskit on katettu asianmukaisilla vakuutuksilla ja ne kattavat laajasti omaisuus-, keskeytys-, toimittajakeskeytys- ja vahingonvastuuriskit. Vakuutusasioiden hoidossa käytetään ulkopuolisen vakuutusmeklarin palveluita. Myös juridisten asioiden hoidossa käytetään ulkopuolista kumppania.
Rahoitusriskejä käsitellään vuosikertomuksen liitetiedoissa. Riskienhallinnan periaatteista kerrotaan vuosikertomuksen hallinnointiperiaatteissa.
Martelan hallitus päätti 9 helmikuuta 2010 avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannusteohjelmasta vuosille 2010-2012. Ohjelmassa avainhenkilöillä on mahdollisuus saada palkkioina Martelan A-sarjan osakkeita ansaintajaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Ansaintajaksoja ovat kalenterivuodet 2010, 2011 ja 2012. Osakepalkkiojärjestelmän perusteella maksettava palkkio maksetaan ansaintajakson päätyttyä osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Enimmäispalkkio koko järjestelmästä on yhteensä enintään 80.000 Martela Oyj:n A- osaketta sekä rahaa se määrä, joka tarvitaan verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseen, arviolta noin maksettavien osakkeiden arvo. Ansaintajaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen määrää sen, kuinka suuri osaenimmäispalkkiosta maksetaan avainhenkilölle.
Suurin riski tuloskehitykselle liittyy yleiseen talouden epävarmuuteen ja sen myötä toimistokalusteiden kokonaiskysynnän kehittymiseen.
Hallitus ehdottaa, että vuodelta 2009 maksetaan osinkoa 0,45 euroa osakkeelta. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Yhtiökokouskutsusta tehdään erillinen pörssitiedote.
Alhainen kysyntä vaikuttaa yhtiön liikevaihtoon ja liikevoittoon myös vuonna 2010. Yhtiö käy edelleen läpi kulurakennettaan ja jatkaa toimintojensa tehostamista.
Helsingissä, 10.2.2010
Martela Oyj Hallitus
| (meur) | Tulosyksikkö Suomi |
Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja |
Tulosyksikkö Puola |
Muut segmentit | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| 1.1.2009-31.12.2009 | |||||
| Ulkoinen liikevaihto | 63,9 | 15,8 | 9,5 | 6,2 | 95,3 |
| Sisäinen liikevaihto | 0,0 | 0,5 | 0,0 | 16,5 | 17,0 |
| Yhteensä 2009 | 63,9 | 16,3 | 9,5 | 22,7 | |
| 1.1.2008-31.12.2008 | |||||
| Ulkoinen liikevaihto | 101,4 | 18,7 | 12,7 | 8,3 | 141,2 |
| Sisäinen liikevaihto | 0,0 | 0,3 | 0,0 | 21,4 | 21,7 |
| Yhteensä 2008 | 101,4 | 19,0 | 12,7 | 29,7 | |
| Ulkoinen liikevaihto muutos % | -37,0 % | -15,3 % | -25,6 % | -26,0 % | -32,5 % |
| 1-12 / 2009 | 1-12 / 2008 | |
|---|---|---|
| Suomi | 479 | 520 |
| Skandinavia | 62 | 71 |
| Puola | 94 | 90 |
| Venäjä | 1 | 0 |
| Konserni yhteensä | 636 | 681 |
| (1 000 eur) | Viite | 1.1.-31.12.2009 | 1.1.-31.12.2008 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 | 95 349 | 141 153 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 746 | 1 422 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden | |||
| varaston muutos | -95 | -952 | |
| Aineiden ja tarvikkeiden käyttö | -47 072 | -65 657 | |
| Valmistus omaan käytöön | 100 | 80 | |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut | 3 | -25 988 | -31 452 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 4 | -3 109 | -3 115 |
| Muut liiketoiminnan kulut | 5 | -19 139 | -30 626 |
| Liikevoitto (-tappio) | 793 | 10 854 | |
| Rahoitustuotot | 7 | 196 | 319 |
| Rahoituskulut | 7 | -561 | -970 |
| Voitto (tappio) ennen veroja | 427 | 10 202 | |
| Tuloverot | 8 | -291 | -2 665 |
| Tilikauden voitto (tappio) | 137 | 7 537 | |
| Muut laajan tuloksen erät: | |||
| Muuntoerot | 77 | -357 | |
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | 214 | 7 180 | |
| Kauden tuloksen jakautuminen: | |||
| Emoyhtiön omistajille | 137 | 7 537 | |
| Vähemmistölle | 0 | 0 | |
| Laajan tuloksen jakautuminen: | |||
| Emoyhtiön omistajille | 214 | 7180 | |
| Vähemmistölle | 0 | 0 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu | |||
| osakekohtainen tulos: | |||
| Laimentamaton tulos/osake, € | 9 | 0,03 | 1,89 |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake, € | 9 | 0,03 | 1,89 |
| (1 000 eur) | 1.1.-31.12.2009 | 1.1.-31.12.2008 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Myynnistä saadut maksut | 104 678 | 138 477 |
| Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut | 489 | 687 |
| Maksut liiketoiminnan kuluista | -92 273 | -124 654 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 12 894 | 14 510 |
| Maksetut korot | -516 | -844 |
| Saadut korot | 166 | 268 |
| Muut rahoituserät | -2 | -60 |
| Saadut osingot | 0 | 0 |
| Maksetut verot | -1 780 | -2 116 |
| Liiketoiminnan rahavirta (A) | 10 762 | 11 758 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -1 663 | -2 205 |
| Tytäryhtiöosakkeiden luovutustulot | 0 | 0 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 1 004 | 1 489 |
| Myönnetyt lainat | 0 | 0 |
| Lainasaamisten takaisinmaksut | 0 | 22 |
| Investointien rahavirta (B) | -659 | -694 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Lyhytaikaisten lainojen nostot | 8 | 129 |
| Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut | -781 | -795 |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -2 273 | -3 365 |
| Maksetut osingot ja muu voitonjako | -2 390 | -1 972 |
| Rahoituksen rahavirta (C) | -5 436 | -6 003 |
| Rahavarojen muutos | 4 667 | 5 061 |
| Rahavarat tilikauden alussa 1) | 14 620 | 9 691 |
| Rahavarojen muuntoero | 17 | -132 |
Rahavarat tilikauden lopussa 1) 19 304 14 620
(ks. liitetiedot kohdat 20 ja 21)
| (1 000 eur) | Viite | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 10 | 716 | 724 |
| Aineelliset hyödykkeet | 11 | 11 862 | 13 461 |
| Sijoitukset osakkuusyhtiöihin | 12 | 22 | 22 |
| Myytävissä olevat sijoitukset | 14,15 | 16 | 17 |
| Sijoituskiinteistöt | 13 | 600 | 600 |
| Saamiset | 14,16 | 0 | 0 |
| Eläkesaaminen | 26 | 197 | 72 |
| Laskennalliset verosaamiset | 17 | 262 | 304 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 13 675 | 15 200 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 18 | 9 408 | 10 825 |
| Myyntisaamiset | 14,19 | 12 419 | 23 651 |
| Lainasaamiset | 14,19 | 95 | 1 |
| Siirtosaamiset | 14,19 | 697 | 596 |
| Tuloverosaamiset | 0 | 5 | |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti | |||
| kirjattavat rahavarat | 14,20 | 1 094 | 1 038 |
| Rahavarat | 21 | 18 211 | 13 581 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 41 924 | 49 696 | |
| Varat yhteensä | 55 598 | 64 895 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma |
23 | ||
| Osakepääoma | 7 000 | 7 000 | |
| Ylikurssirahasto | 1 116 | 1 116 | |
| Muut rahastot Omat osakkeet * |
117 -1 200 |
117 -1 610 |
|
| Muuntoerot | -409 | -486 | |
| Kertyneet voittovarat | 25 138 | 27 605 | |
| Oma pääoma yhteensä | 31 762 | 33 742 | |
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Laskennalliset verovelat | 17 | 1 305 | 1 403 |
| Korolliset velat | 14,25 | 3 518 | 8 024 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 4 823 | 9 427 | |
| Lyhytaikaiset velat Korollinen |
|||
| Korolliset velat | 14,25 | 5 008 | 2 740 |
| Luottolimiitit | 14,25 | 0 | 129 |
| Korolliset lyhytaikaiset velat yhteensä | 5 008 | 2 869 | |
| Koroton | |||
| Saadut ennakot | 14,27 | 267 | 246 |
| Ostovelat | 14,27 | 5 842 | 6 997 |
| Siirtovelat | 14,27 | 5 061 | 5 197 |
| Kauden tulokseen perustuva verovelka | 13 | 1 319 | |
| Muut lyhytaikaiset velat | 14,27 | 2 823 | 5 099 |
| Korottomat lyhytaikaiset velat yhteensä | 14 006 | 18 858 | |
| Velat yhteensä | 23 837 | 31 154 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 55 598 | 64 895 |
* Osakepalkkiojärjestelmään hankitut ja luovutetut osakkeet näytetään kirjanpidollisesti omissa osakkeissa. Katso liitetiedot kohta 23.
| Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Muut rahastot |
Omat osakkeet |
Muuntoerot | Kertyneet voittovarat |
Oma pääoma yhteensä |
|
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.1.2008 | 7 000 | 1 116 | 117 | -721 | -129 | 22 127 | 29 510 |
| Rahavirran suojaukset | |||||||
| Muu muutos | -889 | -325 | -1 214 | ||||
| Omaan pääomaan kirjattuihin tai sieltä pois siirrettyjen erien verot |
0 | ||||||
| Tilikauden laaja tulos | -357 | 7 537 | 7 180 | ||||
| Osingonjako | -1 937 | -1 937 | |||||
| Osakeperusteinen palkitseminen | 0 | 0 | 203 | 203 | |||
| 0 | 0 | 0 | -889 | -357 | 5 478 | 4 232 | |
| Oma pääoma 31.12.2008 | 7 000 | 1 116 | 117 | -1 610 | -486 | 27 605 | 33 742 |
| Rahavirran suojaukset | 0 | ||||||
| Muu muutos | 410 | -410 | 0 | ||||
| Omaan pääomaan kirjattuihin tai sieltä pois siirrettyjen erien verot |
0 | ||||||
| Tilikauden laaja tulos | 0 | 77 | 137 | 214 | |||
| Osingonjako | -2 390 | -2 390 | |||||
| Osakeperusteinen palkitseminen | 196 | 196 | |||||
| 0 | 0 | 0 | 410 | 77 | -2 467 | -1 980 | |
| Oma pääoma 31.12.2009 | 7 000 | 1 116 | 117 | -1 200 | -409 | 25 138 | 31 762 |
Martela-konserni valmistaa toimistokalusteita sekä suunnittelee ja toteuttaa erilaisia työympäristöratkaisuja.
Konsernin emoyhtiö on Martela Oyj. Emoyhtiö on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki, osoite Takkatie 1, 00370 Helsinki.
Kopio konsernin tilinpäätöksestä on saatavissa osoitteesta Takkatie 1, Helsinki 00370 ja sähköisenä versiona kotisivuilta www.martela.fi.
Martela Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 9.2.2010 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.
Martelan konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksissa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu.
Martela on soveltanut 1.1.2009 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja:
Seuraavien uusien ja muutettujen IFRS-säännösten käyttöönotolla ei ollut vaikutusta Martelan tilikauden 2009 konsernitilinpäätökseen:
Konserni on soveltanut tässä tilinpäätöksessä IFRS 8:n 1.1.2010 voimaan tulevaa muutosta ennen sen pakollista voimaantuloa. Tämän perusteella raportoitavien segmenttien kokonaisvaroja ei ole esitetty.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä, samoin kuin harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa johdon tekemistä harkintaan perustuvista ratkaisuista tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa, joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa 'Johdon tekemät harkintaan perustuvat ratkaisut ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät'.
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön, Martela Oyj:n, sekä kaikki tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli 50 %:n osuus osakkeiden äänivallasta tai muuten määräysvalta. Tytäryhtiöt sisällytetään konsernitilinpäätökseen hankintamenomenetelmää käyttäen. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäisten toimitusten realisoitumattomat katteet, sisäiset saamiset ja velat samoin kuin sisäinen voitonjako on eliminoitu.
IFRS 1 -standardin salliman helpotuksen mukaisesti IFRS-siirtymispäivää (1.1.2004) aikaisempia yrityshankintoja ei ole oikaistu IFRS-periaatteiden mukaiseksi. Aiemman suomalaisen käytännön mukaisesti hankintamenon ja hankinnan kohteen hankintahetken oman pääoman välinen erotus konsernin omistusosuuden mukaan laskettuna on kohdistettu rakennuksiin. Rakennuksiin kohdistettu osuus poistetaan rakennuksen poistosuunnitelman mukaisesti.
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu yleensä silloin, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa.
Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin: käytännössä kuukauden aikaisiin liiketapahtumiin käytetään kurssia, joka vastaa likimain tapahtumapäivän kurssia. Tilinpäätöstä laadittaessa monetaariset omaisuuserät ja velat muunnetaan toimintavaluutaksi raportointikauden päättymispäivän kurssin mukaan. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja –tappiot kirjataan myynnin ja ostojen oikaisuerinä. Rahoituksen kurssivoitot ja –tappiot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.
Ulkomaisten tytäryhtiöiden kauden laajat tuloslaskelmat sekä rahavirrat on muunnettu euroiksi tilikauden painotettua keskikurssia ja taseet raportointikauden päättymispäivän Euroopan keskuspankin keskikurssia käyttäen. Kauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntaminen eri kursseilla laajassa tuloslaskelmassa sekä taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinneista syntyvät kurssierot ja hankinnan jälkeisistä omista pääomista syntyvät kurssierot kirjataan myös muihin laajan tuloksen eriin. Samalla tavalla on käsitelty konsernin sisäisiä pitkäaikaisia lainoja, jotka tosiasialliselta sisällöltään ovat rinnastettavissa omaan pääomaan ja katsotaan osaksi nettosijoitusta kyseiseen yksikköön. Kun tytäryhtiöstä luovutaan kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi osana luovutusvoittoa tai -tappiota.
Valtioilta tai muilta vastaavilta tahoilta saadut julkiset avustukset tuloutetaan ja esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa, kun ne ovat tuotoiksi kirjattavissa. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset kirjataan kyseisten hyödykkeiden hankintamenojen vähennyksiksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen vaikutusaikana.
Tavaroiden myyntituotot tuloutetaan, kun myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajille. Pääsääntöisesti tavaroiden myyntituotot tuloutetaan tuotteiden luovutuksen yhteydessä sopimusehtojen mukaisesti. Myyntituotot palveluista tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu.
Konsernilla on maksu- ja etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jota veloitus koskee.
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen. Laskenta on suoritettu ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää käyttäen. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilökunnan palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tai valtion velkasitoumusten korkoa. Näiden maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevelvoitteen maturiteettia.
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen kertyneet vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti kyseisten henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle siltä osin kuin ne ylittävät suuremman seuraavista: 10 % eläkevelvoitteesta tai 10 % varojen käyvästä arvosta.
Konsernilla on yksi osakeperusteinen kannustejärjestelmä, jossa maksut suoritetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Osakepalkkiot arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Oikeuden syntymisehdot otetaan huomioon osakkeiden lukumäärissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus sitovuusajan lopussa. Arvioita oikaistaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä. Palkkion käyvän arvon määrittäminen jakautuu kahteen osaan: osakkeina ja käteisenä maksettavaan osuuteen. Osakkeina maksettava osuus kirjataan omaan pääomaan ja käteisenä maksettava osuus vieraaseen pääomaan. Osakepalkkioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon niiden osakkeiden lukumäärästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisjakson lopussa. Oletetun etuuden määrittämisessä on huomioitu osakepalkkion maksimimäärä, oletettu ei-markkinaperusteisten tavoitteiden toteutuminen ja kyseiseen järjestelyyn kuuluvien
henkilöiden vähentymä. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta osakkeiden määrästä jokaisena raportointikauden päättymispäivänä. Näiden tulosvaikutus esitetään laajassa tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.
Liikevoitto on konsernin toiminnan tulos ennen rahoituseriä ja veroja. Ulkomaan valuutan määräisten myyntisaamisten ja ostovelkojen muuntamisesta syntyneet kurssierot sisältyvät liikevoittoon.
Konsernin laajan tuloslaskelman veroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut samoin kuin laskennallisten verojen muutokset. Tulosvaikutteisesti kirjattaviin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin liittyvät verovaikutukset kirjataan myös tulosvaikutteisesti. Muuten kuin tulosvaikutteisesti, eli joko muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattaviin liiketoimiin tai muihin tapahtumiin liittyvät verovaikutukset kirjataan myös vastaavasti joko muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan omaisuus- ja velkaerien verotuksellisten arvojen sekä kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan vain siihen määrään asti kun on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa verotettavaa tuloa vastaan. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät IFRS 1 siirtymästandardin antaman helpotuksen mukaisesti tehdyistä kiinteistöjen käypiin arvoihin arvostamisista. Laskennalliset verot arvostetaan perustuen niihin verokantoihin, joista on säädetty tai jotka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä.
Tutkimus- ja kehitystoiminta konsernissa on aktiivista ja jatkuvaa, mutta yksittäiset kehitysprojektit ovat sen laajuisia toimintaan nähden, että kyseisten menojen aktivointikriteerit eivät täyty. Siten nämä menot kirjataan kuluiksi toteutumishetkellä. Tutkimustoimintaan liittyvät laitteet on aktivoitu koneisiin ja laitteisiin.
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Muita aineettomia hyödykkeitä ovat ohjelmistolisenssit, patentit ja muut vastaavat oikeudet. Patentit, lisenssit ja muut oikeudet on arvostettu poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.
Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat: Lisenssit 3 – 5 vuotta Patentit ja muut vastaavat oikeudet 10 vuotta
Poistot kirjataan tasapoistoina.
Maa-alueet, rakennukset, koneet ja kalusto muodostavat suurimman osan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Ne on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon tai oletushankintamenoon. Tämän jälkeen ne on arvostettu kertyneillä poistoilla sekä mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä. IFRS 1 -siirtymästandardin antaman helpotuksen mukaan kiinteistöt on siirtymävaiheessa arvostettu käypiin arvoihin, joita käytetään oletushankintamenona.
Kun aineellisen hyödykkeen erillisenä hyödykkeenä käsitelty osa uusitaan, uuteen osaan liittyvät kulut aktivoidaan. Muut myöhemmin syntyvät menot aktivoidaan vain silloin, kun ne lisäävät hyödykkeestä konsernille koituvaa taloudellista hyötyä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet. Ehdot täyttävän omaisuuserän hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot.
Poistot lasketaan todennäköisen vaikutusajan perusteella tasapoistoina. Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistojen kirjaaminen lopetetaan silloin, kun se luokitellaan myytävänä olevaksi. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut vaikutusajat ovat seuraavat:
| Rakennukset | 15 - 30 vuotta |
|---|---|
| Koneet ja kalusto | 3 - 8 vuotta |
Aineellisten hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä tai luovutuksesta syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa tai liiketoiminnan muissa kuluissa.
Sijoituskiinteistöiksi on määritelty ne maa-alueet, joita pidetään toistaiseksi määrittelemätöntä käyttöä varten. Ne on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä mahdollisten arvonalentumisten viitteiden havaitsemiseksi. Jos viitteitä havaitaan, arvio omaisuuserästä kerrytettävissä olevasta rahamäärästä
määritetään perustuen käypään arvoon vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvoon sen mukaan, kumpi näistä on suurempi. Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappiot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan.
Kun on olemassa viitteitä siitä, että arvonalentumistappioita ei mahdollisesti enää ole tai ne saattavat olla pienentyneet, arvioidaan kerrytettävissä oleva rahamäärä. Aiemmin laajaan tuloslaskelmaan kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää kuin mikä omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista.
Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingilla hankitut omaisuuserät vähennettynä kertyneillä poistoilla on merkitty aineellisiin hyödykkeisiin. Nämä omaisuuserät poistetaan aineellisia hyödykkeitä koskevien poistosuunnitelmien mukaan tai vuokra-ajan kuluessa sen mukaan, kumpi näistä on lyhyempi. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin rahoitusvelkoihin.
Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina, joihin liittyvät maksut kirjataan laajaan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Vaihtoomaisuuden arvo määritetään FIFO-menetelmää (first in, first out) käyttäen ja se sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät menot sekä lisäksi myös osuuden valmistuksen muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.
Konsernin rahoitusvarat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat sijoitukset. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Konserni kirjaa rahoitusvarat pois taseesta silloin, kun konserni on menettänyt oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja hyödyt konsernin ulkopuolelle.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin on luokiteltu johdannaiset ja sijoitukset sijoitusrahastoosuuksiin. Sijoitukset arvostetaan toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Johdannaisten käyvät arvot perustuvat raportointikauden päättymispäivän markkinakursseihin. ja käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Martela-konserni ei ole soveltanut suojauslaskentaa tilikausilla 2009 ja 2008.
Lainat ja muut saamiset sisältävät johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määriteltävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin rahoitusvarat, jotka on aikaansaatu luovuttamalla rahaa, tavaroita, tai palveluja velalliselle. Ne kirjataan alun perin käypään arvoon ja arvostetaan tämän jälkeen jaksotettuun hankintamenoon. Nämä varat sisältyvät lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin; viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Ryhmään luokitellaan lainasaamisten ohella myyntisaamiset ja muut saamiset.
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Näihin sijoituksiin on luokiteltu erilaisia listaamattomien yhtiöiden osakkeita, jotka arvostetaan hankintamenoon, koska niiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin.
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.
Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Arvonalentumiset kirjataan tulosvaikutteisesti.
Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Muun muassa velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys sekä maksujen laiminlyönti ovat viitteitä arvonalentumisesta. Saamisen arvonalentuminen kirjataan tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muihin kuluihin. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä kaudella, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.
Konsernin rahoitusvelat jaetaan kahteen ryhmään: jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvelkoihin (lähinnä rahoituslaitoksilta otetut lainat sekä ostovelat) sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviin rahoitusvelkoihin (johdannaisvelat). Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon ja ne arvostetaan myöhemmin edellä mainitun luokittelun perusteella joko jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Luottolimiitit sisältyvät korollisiin lyhytaikaisiin velkoihin.
Ulkona olevat kantaosakkeet esitetään osakepääomana. Osakepääoma jakautuu K- ja A-osakkeisiin. Molemmilla osakesarjoilla on samat osinko-oikeudet, mutta K-osakkeella on yhtiökokouksessa 20 ääntä ja A-osakkeella 1 ääni.
Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseen laskuun ja hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Jos Martela Oyj hankkii takaisin omia oman pääoman ehtoisia instrumenttejaan, näiden hankintameno vähennetään omasta pääomasta.
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei ole tehty kirjausta tilinpäätökseen, vaan osingot kirjataan osingonjakovelkoihin vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus arvioitavissa luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Konsernilla ei ollut varauksia tilikausien 2009 tai 2008 päättyessä.
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot liittyvät lähinnä laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan ja omaisuuserien arvostuksiin. Arviot ja oletukset perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Niiden taustalla ovat aikaisemmat kokemukset ja muut perusteltavissa olevat oletukset.
IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita Martela ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.
Seuraavien standardien, tulkintojen ja niiden muutosten käyttöönotolla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia Martelan tulevaan konsernitilinpäätökseen:
tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos koskee muussa kuin liikkeenlaskijan toimintavaluutassa olevien osakkeiden, optioiden tai merkintäoikeuksien liikkeeseenlaskun kirjanpitokäsittelyä (luokittelua). Muutettua standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
(1 000 eur)
Tilinpäätöksessä esitetyt segmentit on tehty yhtiön segmenttijaon mukaisesti. Myös vertailuvuoden luvut on muutettu vastaavasti. Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin.
Segmenttien välinen myynti raportoidaan osana segmenttien liikevaihtoa. Segmenttituloksena esitetään liiketulos sillä vero- ja rahoituseriä ei kohdisteta segmenteille. Konsernin varoja ja velkoja ei kohdisteta eikä seurata segmenttikohtaisesti sisäisessä taloudellisessa raportoinnissa. Liikevaihto ja liiketulos ovat konsernitilinpäätöksen mukaiset.
Tulosyksikkö Suomi vastaa myynnistä ja markkinoinnista sekä palveluiden ja tuotteiden tuotannosta Suomessa. Martelalla on Suomessa koko maan kattava myynti- ja palveluverkosto; palvelupisteitä on 24. Tulosyksikön logistiikkakeskus sijaitsee Nummelassa.
Tulosyksikkö Ruotsi ja Norjan myynti tapahtuu noin 70 jälleenmyyjän kautta Ruotsissa ja Norjassa. Yksiköllä on omat myynti- ja näyttelytilat Tukholmassa, Bodaforsissa ja Oslossa. Yksikön logistiikkakeskus ja tilaustenkäsittely sijaitsee Ruotsin Bodaforsissa.
Tulosyksikkö Puola hoitaa Martelan tuotteiden myynnin ja jakelun Puolassa sekä itäisessä Keski-Euroopassa. Puolassa myynti on organisoitu oman myyntiverkoston kautta. Palvelupisteitä Puolassa on yhteensä 7. Tulosyksikön tärkeimmät vientimaat ovat Ukraina, Unkari, Tsekki ja Slovakia, joissa vakiintuneet jälleenmyyjät vastaavat myynnistä. Tulosyksikön päätoimipaikka on Varsovassa. missä sijaitsee logistiikkakeskus ja hallinto.
| Segmenttien liikevaihto | 1.1.-31.12.2009 | 1.1.-31.12.2008 |
|---|---|---|
| Tulosyksikkö Suomi | ||
| ulkoinen | 63 898 | 101 430 |
| sisäinen | 0 | 0 |
| Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja | ||
| ulkoinen | 15 834 | 18 689 |
| sisäinen | 457 | 301 |
| Tulosyksikkö Puola | ||
| ulkoinen | 9 465 | 12 722 |
| sisäinen | 15 | 49 |
| Muut segmentit | ||
| ulkoinen | 6 151 | 8 312 |
| sisäinen | 16 464 | 21 379 |
| Liikevaihto yhteensä ulkoinen | 95 348 | 141 153 |
| Segmenttien liiketulos | 1.1.-31.12.2009 | 1.1.-31.12.2008 |
| Tulosyksikkö Suomi | 3 854 | 14 517 |
| Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja | -966 | -1 599 |
| Tulosyksikkö Puola | -668 | -549 |
| Muut segmentit | -985 | -421 |
| Muut | -442 | -1 094 |
| Liiketulos yhteensä | 793 | 10 854 |
Muut segmentit sisältävät P.O. Korhonen Oy:n, Kidex Oy:n sekä tulosyksikkö Internationalin, joka vastaa vientimarkkinoinnista. Muut kohdassa esitetään jakamattomat konsernitoiminnot sekä kertaluonteiset myyntivoitot ja -tappiot.
.
| (1 000 eur) | 1.1.-31.12.2009 | 1.1.-31.12.2008 |
|---|---|---|
| Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot | 257 | 736 |
| Vuokratuotot | 322 | 267 |
| Julkiset avustukset | 56 | 51 |
| Muut liiketoiminnan tuotot | 111 | 368 |
| Yhteensä | 746 | 1 422 |
| 1.1.-31.12.2009 | 1.1.-31.12.2008 | |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | -20 370 | -24 723 |
| Eläkekulut, maksupohjaiset | -3 071 | -3 589 |
| Eläkekulut, etuuspohjaiset | -253 | -355 |
| Osakepalkkioina maksettava osuus | -196 | -203 |
| Käteisvaroina maksettava osuus | -255 | -230 |
| Muut henkilösivukulut | -1 843 | -2 352 |
| Henkilöstökulut tuloslaskelmassa | -25 988 | -31 452 |
| Luontoisedut | -750 | -808 |
| Yhteensä | -26 738 | -32 260 |
Kannustejärjestelmiin liittyviä palkkioita sivukuluineen on kirjattu tulokseen yhteensä -607 teur vuonna 2009 ja -1 069 teur vuonna 2008. Johdon palkat ja palkkiot sekä osakeperusteiset maksut esitetään tarkemmin liitetietokohdassa 31 Lähipiiritapahtumat.
| 2 009 | 2 008 | |
|---|---|---|
| Henkilökunta | ||
| Henkilökunta keskimäärin; työntekijät | 298 | 340 |
| Henkilökunta keskimäärin; toimihenkilöt | 338 | 341 |
| Henkilökunta vuoden lopussa | 606 | 670 |
| Henkilökunta Suomessa keskimäärin | 479 | 520 |
| Henkilökunta Ruotsissa keskimäärin | 59 | 67 |
| Henkilökunta Norjassa keskimäärin | 3 | 4 |
| Henkilökunta Puolassa keskimäärin | 94 | 90 |
| Henkilökunta Venäjällä keskimäärin | 1 | 0 |
| Yhteensä | 636 | 681 |
| (1 000 eur) | 1.1.-31.12.2009 | 1.1.-31.12.2008 |
|---|---|---|
| Poistot | ||
| Aineettomat hyödykkeet | -358 | -364 |
| Aineelliset hyödykkeet | ||
| Rakennukset ja rakennelmat | -685 | -746 |
| Koneet ja kalusto | -1 351 | -1 519 |
| Rahoitusleasingpoistot | -715 | -486 |
| Poistot yhteensä | -3 109 | -3 115 |
Liiketoiminnan muut kulut esitetään kululajeittain.Liiketoiminnan muut kulut sisältävät kaikki varsinaiseen liiketoimintaan kohdistuvat myynnin, markkinoinnin, hallinnon, valmistuksen ja tuotekehityksen kiinteät kulut.
Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyy tilintarkastajan palkkiota tilintarkastuksesta -112 teur (-117 teur 2008), veroneuvonnasta -7 teur (-12 teur 2008) ja muusta -32 teur (-8 teur 2008).
Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja - 2 560 teur (-3 203 teur 2008)
| (1 000 eur) | 1.1.-31.12.2009 | 1.1.-31.12.2008 |
|---|---|---|
| Rahoitustuotot | ||
| Osinkotuotot muista rahoitusvaroista | 0 | 0 |
| Korkotuotot lainoista ja muista saamisista | 131 | 304 |
| Valuuttakurssivoitot lainoista ja muista saamisista | 9 | 0 |
| Muut rahoitustuotot | 0 | 0 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen | ||
| arvon muutos | 55 | 15 |
| Yhteensä | 196 | 319 |
| Rahoituskulut | ||
| Korkokulut korollisista veloista | -484 | -817 |
| Valuuttakurssitappiot lainoista ja muista saamisista | -7 | -81 |
| Korkojohdannaisten arvon muutokset- ei | ||
| suojauslaskennassa | 0 | -29 |
| Muut rahoituskulut | -70 | -43 |
| Yhteensä | -561 | -970 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -365 | -651 |
| Tulosvaikutteisia kurssieroja kirjattu yhteensä | ||
| seuraavasti: | ||
| Myynnin kurssierot | -189 | -975 |
| Oston kurssierot | 1 335 | 561 |
| Rahoituserien kurssiero | 2 | -81 |
| Kurssierot yhteensä | 1 148 | -495 |
| (1 000 eur) | 1.1.-31.12.2009 | 1.1.-31.12.2008 |
|---|---|---|
| Tilikauden tulovero | -323 | -3 156 |
| Edellisten tilikausien verot | -25 | 277 |
| Laskennallisten verojen muutos | 57 | 214 |
| Yhteensä | -291 | -2 665 |
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla 26% ( 2008 26%) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma.
| Tulos ennen veroja | 427 | 10 202 |
|---|---|---|
| Verot laskettuna kotimaan verokannalla | 111 | 2 653 |
| Edellisten tilikausien verot | 25 | -277 |
| Verokannan muutos | 0 | 0 |
| Verovapaat tulot | -4 | -8 |
| Vähennyskelvottomat kulut | 65 | 116 |
| Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista |
94 | 181 |
| Verot tuloslaskelmassa | 291 | 2 665 |
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvan kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.
| (1 000 eur) | 1.1.-31.12.2009 | 1.1.-31.12.2008 |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto | 137 | 7 537 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo (1000) | 4 030 | 3 984 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (eur/osake) | 0,03 | 1,89 |
Yrityksellä ei ole laimentavia instrumenttejä
| (1 000 eur) | 1.1.2009 - 31.12.2009 |
1.1.2008 - 31.12.2008 |
|||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet |
Keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä | Aineettomat hyödykkeet |
Keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä | ||
| Hankintameno 1.1. | 2 651 | 45 | 2 696 | 2 283 | 60 | 2 343 | |
| Lisäykset | 285 | 113 | 398 | 477 | 33 | 510 | |
| Vähennykset | -81 | -49 | -130 | -35 | -48 | -83 | |
| Kurssierot | 80 | 0 | 80 | -74 | 0 | -74 | |
| Hankintameno 31.12. | 2 935 | 109 | 3 044 | 2 651 | 45 | 2 696 | |
| Kertyneet poistot 1.1. | -1 972 | 0 | -1 972 | -1 710 | 0 | -1 710 | |
| Vähennysten kertyneet | |||||||
| poistot | 80 | 0 | 80 | 28 | 0 | 28 | |
| Tilikauden poistot 1.1.-31.12. | -358 | 0 | -358 | -364 | 0 | -364 | |
| Kurssierot | -78 | 0 | -78 | 74 | 0 | 74 | |
| Kertyneet poistot 31.12. | -2 328 | 0 | -2 328 | -1 972 | 0 | -1 972 | |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 679 | 45 | 724 | 573 | 60 | 633 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 607 | 109 | 716 | 679 | 45 | 724 |
| 1.1.2009 - 31.12.2009 | Maa-alueet | Rakennukset | Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset | Keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 99 | 27 812 | 43 247 | 328 | 339 | 71 825 |
| Lisäykset | 0 | 127 | 1 628 | 0 | 458 | 2 213 |
| Vähennykset | -23 | -4 535 | -15 629 | 0 | -395 | -20 582 |
| Uudelleen ryhmittelyt | 0 | 159 | 148 | -307 | 0 | 0 |
| Kurssierot | -2 | 631 | 288 | 3 | 1 | 921 |
| Hankintameno 31.12. | 74 | 24 194 | 29 682 | 24 | 403 | 54 377 |
| Kertyneet poistot 1.1. | 0 | -19 545 | -38 700 | -120 | 0 | -58 365 |
| Vähennysten kertyneet poistot |
0 | 3 829 | 15 613 | 0 | 0 | 19 442 |
| Tilikauden poistot 1.1.- 31.12. |
0 | -743 | -2 008 | 0 | 0 | -2 751 |
| Uudelleen ryhmittelyt | 0 | -44 | -76 | 120 | 0 | 0 |
| Kurssierot | 0 | -583 | -258 | 0 | 0 | -841 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 0 | -17 086 | -25 429 | 0 | 0 | -42 515 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 99 | 8 267 | 4 548 | 208 | 339 | 13 461 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 74 | 7 108 | 4 253 | 24 | 403 | 11 862 |
| 1.1.2008 - 31.12.2008 | Maa-alueet | Rakennukset | Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset | Keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 93 | 28 350 | 43 233 | 370 | 609 | 72 655 |
| Lisäykset | 0 | 157 | 2 540 | 17 | 966 | 3 680 |
| Vähennykset | 0 | -513 | -1 768 | -12 | -1 218 | -3 511 |
| Uudelleen ryhmittelyt | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Kurssierot | 6 | -182 | -758 | -47 | -18 | -999 |
| Hankintameno 31.12. | 99 | 27 812 | 43 247 | 328 | 339 | 71 825 |
| Kertyneet poistot 1.1. | 0 | -19 254 | -39 152 | -100 | 0 | -58 505 |
| Vähennysten kertyneet poistot |
0 | 505 | 1 569 | 9 | 0 | 2 083 |
| Tilikauden poistot 1.1.- 31.12. |
0 | -810 | -1 889 | -51 | 0 | -2 750 |
| Kurssierot | 0 | 14 | 772 | 22 | 0 | 808 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 0 | -19 545 | -38 700 | -120 | 0 | -58 364 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 93 | 9 096 | 4 082 | 270 | 609 | 14 150 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 99 | 8 267 | 4 548 | 208 | 339 | 13 461 |
| Tuotannollisten koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo |
31.12.2009 1 177 |
31.12.2008 2 798 |
Aineelliset hyödykkeet, rahoitusleasingsopimukset
Aineellisiin hyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksella hankittua omaisuutta seuraavasti:
| 1.1.2009 - 31.12.2009 |
1.1.2008 - 31.12.2008 |
|||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koneet ja kalusto |
Rakennukset | Yhteensä | Koneet ja kalusto |
Rakennukset | Yhteensä | |
| Hankintameno 1.1. | 1 835 | 575 | 2 410 | 1 300 | 662 | 1 962 |
| Lisäykset | 620 | 0 | 620 | 535 | 0 | 535 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Vähennykset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Kurssierot | 0 | 35 | 35 | 0 | -87 | -87 |
| Hankintameno 31.12. | 2 455 | 610 | 3 065 | 1 835 | 575 | 2 410 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -1 207 | -108 | -1 315 | -791 | -51 | -842 |
| Vähennysten kertyneet poistot |
0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Tilikauden poistot 1.1.- 31.12. |
-656 | -59 | -715 | -416 | -65 | -481 |
| Kurssierot | 0 | 1 | 1 | 0 | 8 | 8 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -1 863 | -166 | -2 029 | -1 207 | -108 | -1 315 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 628 | 468 | 1 096 | 509 | 612 | 1 121 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 592 | 444 | 1 036 | 628 | 468 | 1 096 |
Vuonna 2007 on myyty Ruotsin Bodaforsin tehdaskiinteistö ja osa tiloista on vuokrattu takaisin pitkäaikaisella vuokrasopimuksella, joka on luokiteltu rahoitusleasingsopimukseksi.
| Emoyhtiön osuus % |
Osakkeiden kpl |
Osakkeiden nimellisarvo (tchf) |
Osakkeiden kirjanpitoarvo (teur) |
|
|---|---|---|---|---|
| Essa Office Systems AG, Sveitsi | 30 | 34 | 34 | 22 |
Kiinteistö Oy Ylähangan maa-alue on luokiteltu sijoituskiinteistöksi ja sen käypä arvo on 31.12.2009 600 teur (600 teur 2008). Arvon määrittelyyn ei ole käytetty ulkopuolista arvioitsijaa.
| (1 000 eur) | Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja velat |
Lainat ja muut saamiset |
Myytävissä olevat rahoitusvarat |
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat |
Tase-erien kirjanpitoarvot |
Käypä arvo |
Liite |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2009 Tase-erät | |||||||
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Pitkäaikaiset korottomat | 16 | ||||||
| saamiset | |||||||
| Muut rahoitusvarat | 16 | 16 | 16 | 15 | |||
| Lyhytaikaiset | |||||||
| rahoitusvarat | |||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset |
13 134 | 13 134 | 13 134 | 19 | |||
| Valuuttatemiinit | 77 | 77 | 77 | 22 | |||
| Rahasto-osuudet | 1 094 | 1 094 | 1 094 | 20 | |||
| Kirjanpitoarvo | 1 171 | 13 134 | 16 | 14 321 | 14 321 | ||
| arvostusryhmittäin | |||||||
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 3 518 | 3 518 | 3 518 | 25 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat Korolliset velat |
5 008 | 5 008 | 5 008 | 25 | |||
| Koronvaihtosopimukset | 22 | 22 | 22 | 22 | |||
| Valuuttatemiinit | 141 | 141 | 141 | 22 | |||
| Ostovelat ja muut velat | 13 843 | 13 843 | 13 843 | 27 | |||
| Kirjanpitoarvo | 163 | 22 369 | 22 532 | 22 532 | |||
| arvostusryhmittäin | |||||||
| 2008 Tase-erät Pitkäaikaiset rahoitusvarat |
|||||||
| Pitkäaikaiset korottomat | 16 | ||||||
| saamiset | |||||||
| Muut rahoitusvarat | 17 | 17 | 17 | 15 | |||
| Lyhytaikaiset | |||||||
| rahoitusvarat | |||||||
| Myyntisaamiset ja muut | 24 228 | 24 228 | 24 228 | 19 | |||
| saamiset | |||||||
| Valuuttatermiinit | 24 | 24 | 24 | 22 | |||
| Rahasto-osuudet | 1 038 | 1 038 | 1 038 | 20 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin |
1 062 | 24 228 | 17 | 25 307 | 25 307 | ||
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 8 024 | 8 024 | 8 024 | 25 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 2 869 | 2 869 | 2 869 | 25 | |||
| Koronvaihtosopimukset | 29 | 29 | 29 | 22 | |||
| Ostovelat ja muut velat Kirjanpitoarvo |
29 | 18 539 29 432 |
18 539 29 461 |
18 539 29 461 |
27 | ||
| arvostusryhmittäin |
Käyvät arvot jokaisesta rahoitusvarojen ja - velkojen luokasta on esitetty yksityiskohtaisemmin taulukossa ilmoitetun liitenumeron mukaisessa kohdassa.
Johdannaiset (koronvaihtosopimus ja valuuttatermiinit) on arvostettu käypiin arvoihin, jotka perustuvat tilinpäätöshetken markkinakursseihin. Niihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja käypien arvojen muutokset on kirjattu tulosvaikutteisesti.
| (1 000 eur) | |
|---|---|
| ------------- | -- |
| Myytävissä olevat sijoitukset | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|
| Tasearvo kauden alussa | 17 | 31 |
| Vähennykset | -1 | -14 |
| Tasearvo kauden lopussa | 16 | 17 |
Myytävissä olevat sijoitukset sisältää noteeraamattomia osakesijoituksia.
Ne on arvostettu hankintamenoon, koska niiden käypää arvoa ei voi luotettavasti arvioida.
| (1 000 eur) | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|
| Lainasaamiset | 0 | 0 |
Lainasaaminen liittyy voimassa olevaan kannustejärjestelmän hallinnointiin, joka on ulkoistettu Evli Alexander Management Oy:lle. Evli Aleksander Management Oy:lle on vuonna 2007 myönnetty 1.200 teur:n laina, jolla yritys on hankkinut Martela Oyj:n A-osakkeita käytettäväksi kannustejärjestelmän suojaamiseen ja toteuttamiseen. (Ks. liitetiedot kohta 24.). Osakkeet ovat ulkopuolisen omaisuutta kunnes osakkeet kannustinjärjestelmän puitteissa luovutetaan avainhenkilöille. Lainaa on jäljellä 478 teur 31.12.2009 Martela Oyj:n taseessa. Menettelyn juridisesta muodosta riippumatta ne on vuonna 2008 alkaen konsernitilinpäätöksessä käsitelty ikään kuin Martela olisi hankkinut omia osakkeita.
| (1 000 eur) | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2009 aikana |
1.1.2009 Kirjattu tulos laskelmaan |
Kirjattu omaan pääomaan |
Kurssierot | 31.12.2009 | |
| Laskennalliset verosaamiset | |||||
| Verotukselliset tappiot | 424 | -136 | 0 | 0 | 288 |
| Muut väliaikaiset erot | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Yhteensä | 424 | -136 | 0 | 0 | 288 |
| Laskennalliset verovelat | |||||
| Siirtymähetkellä käypään arvoon | |||||
| arvostetuista rakennuksista | 1 355 | -154 | 0 | 0 | 1 201 |
| Käyttöomaisuuden kumulatiivinen poistoero |
48 | -48 | 0 | 0 | 0 |
| Eläkevelvoitteet | 19 | 32 | 0 | 0 | 51 |
| Muut väliaikaiset erot | 101 | -22 | 0 | 0 | 79 |
| Yhteensä | 1 523 | -192 | 0 | 0 | 1 331 |
| Laskennalliset verosaamiset ja -velat yhteensä |
-1 099 | 56 | 0 | 0 | -1 043 |
| Netotuksesta johtuen jakautuu taseeseen seuraavasti: |
|||||
| Laskennallinen verosaaminen | 304 | 262 | |||
| Laskennallinen verovelka | 1 403 | 1 305 | |||
| Laskennalliset verosaamiset ja -velat yhteensä |
-1 099 | -1 043 | |||
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2008 aikana |
1.1.2008 Kirjattu tulos laskelmaan |
Kirjattu omaan pääomaan |
Kurssierot | 31.12.2008 | |
| Laskennalliset verosaamiset | |||||
| Verotukselliset tappiot | 319 | 100 | 0 | 5 | 424 |
| Muut väliaikaiset erot | -5 | 5 | 0 | 0 | 0 |
| Yhteensä | 314 | 105 | 0 | 5 | 424 |
| Laskennalliset verovelat | |||||
| Siirtymähetkellä käypään arvoon | |||||
| arvostetuista rakennuksista | 1 448 | -93 | 0 | 0 | 1 355 |
| Käyttöomaisuuden kumulatiivinen poistoero |
42 | 6 | 0 | 0 | 48 |
| Eläkevelvoitteet | 9 | 10 | 0 | 0 | 19 |
| Muut väliaikaiset erot | 128 | -27 | 0 | 0 | 101 |
| Yhteensä | 1 627 | -104 | 0 | 0 | 1 523 |
| Laskennalliset verosaamiset ja -velat yhteensä |
-1 313 | 209 | 0 | 5 | -1 099 |
| Netotuksesta johtuen jakautuu taseeseen seuraavasti: |
|||||
| Laskennallinen verosaaminen | 240 | 304 | |||
| Laskennallinen verovelka | 1 553 | 1 403 | |||
| Laskennalliset verosaamiset ja -velat yhteensä |
-1 313 | -1 099 |
Laskennallisia saamisia ei ole kirjattu verotuksellisista tappioista, joita ei todennäköisesti voida hyödyntää tulevaisuudessa verotettavaa tuloa vastaan. Tällaisia tappiota oli vuoden 2009 tulokset huomioon otettuna n. 9 meur. Näillä tappiolla ei tämän hetkisten tietojen mukaan ole vanhenemisaikaa.
| (1 000 eur) | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 6 905 | 7 614 |
| Keskeneräiset tuotteet | 894 | 1 214 |
| Valmiit tuotteet | 1 604 | 1 997 |
| Ennakkomaksut | 4 | 0 |
| 9 408 | 10 825 |
Vaihto-omaisuuden arvoa on alennettu epäkurantin omaisuuden osalta
| (1 000 eur) | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 12 419 | 23 651 |
| Lainasaamiset | 95 | 1 |
| Siirtosaamiset | ||
| Henkilöstökuluista | 267 | 194 |
| Rojalteista | 50 | 0 |
| Korkotuotoista | 0 | 35 |
| Johdannaisista | 77 | 24 |
| Muista rahoitussaamisista | 36 | 7 |
| Menoennakoista | 71 | 172 |
| Muista | 196 | 163 |
| Siirtosaamiset yhteensä | 697 | 596 |
| Tuloverosaamiset | 0 | 5 |
| Saamiset yhteensä | 13 211 | 24 253 |
Myyntisaamisten ja muiden kuin johdannaisiin perustuvien saamisten kirjanpitoarvojen arvioidaan vastaavan käypää arvoa.
| (1 000 eur) | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|
| Rahasto-osuudet | 1 094 | 1 038 |
| (1 000 eur) | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|
| Käteinen raha ja pankkitilit | 11 211 | 3 081 |
| Talletukset | 7 000 | 10 500 |
| 18 211 | 13 581 |
Martela käyttää johdannaisia taloudelliseen suojautumiseen, mutta ei sovella IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa.
Konserni on suojannut osittain ennakoitujen tulojen ja menojen yhteensovittamisen jälkeen jäävää valuuttojen nettopositiota 3-12 kk pituisilla valuuttatermiineillä.
| Johdannaissopimuksien nimellisarvot |
2009 Voimassaoloaika |
2008 Voimassaoloaika |
||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| < 1 vuosi | 1-6 vuotta | Yhteensä | < 1 vuosi | 1-6 vuotta | Yhteensä | |
| Koronvaihtosopimukset, teur | 1 141 | 0 | 1 141 | 0 | 2 258 | 2 258 |
| Valuuttatermiinit, teur | 2 536 | 0 | 2 536 | 2 299 | 0 | 2 299 |
| Käyvät arvot | 2009 Voimassaoloaika |
2008 Voimassaoloaika |
||||
| < 1 vuosi | 1-6 vuotta | Yhteensä | < 1 vuosi | 1-6 vuotta | Yhteensä | |
| Koronvaihtosopimukset, teur | -22 | 0 | -22 | 0 | -29 | -29 |
| Valuuttatermiinit, teur | -64 | 0 | -64 | 24 | 0 | 24 |
| -86 | 0 | -86 | 24 | -29 | -5 |
Johdannaisten käyvät arvot sisältyvät lyhytaikaisiin siirtosaamisiin ja -velkoihin. (Ks. liitetiedot kohta 14)
Maksettu kaupparekisteriin merkitty osakepääoma on 7.000.000 eur.
Yhtiöjärjestyksen mukainen enimmäispääoma on 14.000.000 eur ja vähimmäispääoma on 3.500.000 eur.
Osakkeen kirjanpidollinen vasta-arvo on 1.68 eur. K-osakkeilla on yhtiökokouksessa 20 ääntä ja A-osakkeilla 1 ääni. Molemmilla osakesarjoilla on samat osinko-oikeudet.
| Osakepääoman muutokset | Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kpl |
Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Omat osakkeet |
Omat osakkeet Osakepalkkio järjestelmä |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 01.01.2008 | 4 087 900 | 7 000 | 1 116 | -721 | 7 395 | |
| Osakepalkkiojärjestelmää varten hankitut osakkeet * |
-143 166 | -1 200 | -1 200 | |||
| Luovutetut osakkeet * | 38 884 | 311 | 311 | |||
| Osakeanti | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | |
| 31.12.2008 | 3 983 618 | 7 000 | 1 116 | -721 | -889 | 6 506 |
| Osakepalkkiojärjestelmää varten hankitut osakkeet * |
0 | 0 | 0 | |||
| Luovutetut osakkeet * | 48 055 | 411 | 411 | |||
| Palautuneet osakkeet | -1 398 | |||||
| Osakeanti | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | |
| 31.12.2009 | 4 030 275 | 7 000 | 1 116 | -721 | -478 | 6 917 |
Martela Oyj omistaa 67 700 kpl A-sarjan osaketta ja ne on ostettu 10.65 euron keskihintaan. Omien osakkeiden määrä vastaa 1.6 % kaikista osakkeista ja 0.4 % kaikista äänistä.
* Osakepalkkiojärjestelmään liittyvien osakkeiden hankinta ja järjestelmän hallinnointi on ulkoistettu ulkopuoliselle palveluntuottajalle Evli Alexander Management Oy:lle. Osakkeet ovat Evli Alexander Management Oy:n omaisuutta kunnes osakkeet kannustinjärjestelmän puitteissa luovutetaan avainhenkilöille. Menettelyn juridisesta muodosta riippumatta ne on vuonna 2008 ja vuonna 2009 konserni-tilinpäätöksessä käsitelty omassa pääomassa ikään kuin Martela olisi hankkinut omia osakkeita. Järjestelmään liittyviä jakamattomia osakkeita on 31.12.2009 jäljellä 57.625 kpl.
Oman pääoman muuntoerot sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot ja ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen sijoitusten muuntoerot. Muut rahastot koostuvat vararahastoista.
Konsernin emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2009 ovat yhteensä 36 116 642,70 €.
Martelan hallitus on 14.2.2007 päättänyt ottaa käyttöön osakepalkkiojärjestelmän osaksi yhtiön avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Osakepalkkiojärjestelmä tarjoaa kohderyhmälle mahdollisuuden saada palkkiona Martelan osakkeita kolmelta erilliseltä ansaintajaksolta niille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Hallitus päättää kriteerit ja niille asetettavat tavoitteet sekä kullekin henkilölle hänen enimmäispalkkionsa määrän vuosittain erikseen kullekin ansaintajaksolle. Ansaintajaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen määrää sen, kuinka suuri osa enimmäispalkkiosta maksetaan avainhenkilöille.
Ansaintajaksot ovat kalenterivuodet 2007, 2008 ja 2009. Osakepalkkiojärjestelmän perusteella maksettava palkkio maksetaan ansaintajakson päätyttyä osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Koko järjestelmän perusteella annetaan yhteensä enintään 153.000 osaketta ja rahaa se määrä, joka tarvitaan jaettavista osakkeista aiheutuviin veroihin ja veroluontoisiin maksuihin osakkeiden antamishetkellä, kuitenkin enintään annettavien osakkeiden antamishetken arvoa vastaava määrä.
Ansaintajaksolle 2007 myönnettiin enintään 96.717 osaketta vastaava määrä osakkeiden ja rahan yhdistelmänä: 45.800 osaketta ja 50.917 osakkeen arvosta rahana. Maksettavan palkkion määrä ansaintajaksolla 2007 on sidottu konsernin liikevoittoon (€ ; painoarvo 70 %) ja konsernin liikevaihtoon (€ ; painoarvo 30%). Enimmäismäärästä maksettiin lopulta 84,9% ja avainhenkilöille siirrettiin 16.4.2008 yhteensä 38.884 osaketta, minkä lisäksi yhtiö maksoi osakkeista aiheutuvat verot ja veroluonteiset maksut.
Ansaintajaksolle 2008 myönnettiin enintään 106.064 osaketta vastaava määrä osakkeiden ja rahan yhdistelmänä: 49.850 osaketta ja 56.214 osakkeen arvosta rahana. Maksettavan palkkion määrä ansaintajaksolla 2008 on sidottu konsernin liikevoittoon (€ ; painoarvo 70 %) ja konsernin liikevaihtoon (€ ; painoarvo 30%). Enimmäismäärästä maksettiin lopulta 96,4% ja avainhenkilöille siirrettiin 20.4.2009 yhteensä 48.055 osaketta, minkä lisäksi yhtiö maksoi osakkeista aiheutuvat verot ja veroluonteiset maksut.
Ansaintajaksolle 2009 myönnettiin enintään 106.064 osaketta vastaava määrä osakkeiden ja rahan yhdistelmänä: 49.850 osaketta ja 56.214 osakkeen arvosta rahana. Maksettavan palkkion määrä ansaintajaksolla 2009 on sidottu konsernin liikevaihtoon.
Palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy ennen palkkion maksua. Lisäksi henkilön on omistettava ansaitut osakkeet vähintään kahden vuoden ajan ansaintajakson päättymisestä (sitouttamisjakso).
Osakepalkkiojärjestelmän perustiedot ja tilikauden tapahtumat on koottu seuraavaan taulukkoon:
| 31.12.2009 | Ansaintajakso 2007 |
Ansaintajakso 2008 |
Ansaintajakso 2009 |
|---|---|---|---|
| Myöntämispäivä | 14.2.2007 | 30.1.2008 | 28.1.2009 |
| Järjestelyn luonne | Osakkeita ja rahaa | Osakkeita ja rahaa | Osakkeita ja rahaa |
| Osakepalkkiota osakkeina enintään kpl |
45 800 | 49 850 | 49 850 |
| Osakepalkkion rahaosuus, osakkeina ilmaistuna (kpl enint.) * |
50 917 | 56 214 | 56 214 |
| Ansaintajakso alkaa, pvm | 1.1.2007 | 1.1.2008 | 1.1.2009 |
| Ansaintajakso päättyy, pvm | 31.12.2007 | 31.12.2008 | 31.12.2009 |
| Osakkeiden vapautuminen, pvm | 1.1.2010 | 1.1.2011 | 1.1.2012 |
| Oikeuden syntymäehdot | Ei-markkinaperusteisten ansaintaehtojen (liikevoitto 70% ja liikevaihto 30%) toteutuminen vuoden ansaintajakson aikana, jonka jälkeen kahden vuoden työssäoloehto |
Ei-markkinaperusteisten ansaintaehtojen (liikevoitto 70% ja liikevaihto 30%) toteutuminen vuoden ansaintajakson aikana, jonka jälkeen kahden vuoden työssäoloehto |
Ei-markkinaperusteisten ansaintaehtojen (liikevoitto 70% ja liikevaihto 30%) toteutuminen vuoden ansaintajakson aikana, jonka jälkeen kahden vuoden työssäoloehto |
| Osakeomistusvelvollisuus, vuotta |
2 | 2 | 2 |
| Jäljellä oleva sitovuusaika, vuotta | 0,0 | 1,0 | 2,0 |
| Henkilöitä (31.12.2009) | 17 | 20 | 20 |
* Osakkeiden lisäksi yhtiö on sitoutunut maksamaan rahaa osakepalkkioista aiheutuviin veroihin.
| Tilikauden 2009 tapahtumat | Ansaintajakso 2007 |
Ansaintajakso 2008 |
Ansaintajakso 2009 |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Bruttomäärät** 1.1.2009 | ||||
| Osakepalkkioita myönnetty | 96 717 | 106 064 | 0 | 202 781 |
| Osakepalkkioita maksettu | 82 113 | 0 | 0 | 82 113 |
| Osakepalkkioita palautunut | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Osakepalkkioita rauennut (sisältää palautuneet) |
14 604 | 0 | 0 | 14 604 |
| Tilikauden muutokset | ||||
| Osakepalkkioita myönnetty | 0 | 0 | 106 064 | 106 064 |
| Osakepalkkioita palautunut | 0 | 1 398 | 0 | 1 398 |
| Osakepalkkioita maksettu | 0 | 101 139 | 0 | 101 139 |
| Osakepalkkioita rauennut (sisältää | 82 113 | 6 323 | 0 | 88 436 |
| palautuneet) | ||||
| Bruttomäärät** 31.12.2009 | ||||
| Osakepalkkioita myönnetty | 96 717 | 106 064 | 106 064 | 308 845 |
| Osakepalkkioita maksettu | 0 | 101 139 | 0 | 101 139 |
| Osakepalkkioita palautunut | 0 | 1 398 | 0 | 1 398 |
| Osakepalkkioita rauennut (sisältää | 96 717 | 6 323 | 0 | 103 040 |
palautuneet)
** Määrät sisältävät osakejärjestelmän puitteissa myönnetyn rahaosuuden (osakkeina)
| Tilikauden 2008 tapahtumat | Ansaintajakso 2007 |
Ansaintajakso 2008 |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Bruttomäärät** 1.1.2008 | |||
| Osakepalkkioita myönnetty | 96717 | 0 | 96717 |
| Osakepalkkioita maksettu | 0 | 0 | 0 |
| Osakepalkkioita palautunut | 0 | 0 | 0 |
| Osakepalkkioita rauennut (sisältää palautuneet) | 0 | 0 | 0 |
| Tilikauden muutokset | |||
| Osakepalkkioita myönnetty | 0 | 106 064 | 106 064 |
| Osakepalkkioita palautunut | 0 | 0 | 0 |
| Osakepalkkioita maksettu | 82 113 | 0 | 82 113 |
| Osakepalkkioita rauennut (sisältää palautuneet) | 14 604 | 0 | 14 604 |
| Bruttomäärät** 31.12.2008 | |||
| Osakepalkkioita myönnetty | 96 717 | 106 064 | 202 781 |
| Osakepalkkioita maksettu | 82 113 | 0 | 82 113 |
| Osakepalkkioita palautunut | 0 | 0 | 0 |
| Osakepalkkioita rauennut (sisältää palautuneet) | 14 604 | 0 | 14 604 |
** Määrät sisältävät osakejärjestelmän puitteissa myönnetyn rahaosuuden (osakkeina)
Osakepalkkio arvostetaan käypään arvoon myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan oikeuden syntymisjakson ajan. Oikeuden syntymisehdot otetaan huomioon osakkeiden lukumäärissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus sitovuusajan lopussa. Arviota oikaistaan tarvittaessa jokaisena raportointiajankohtana. Koska osakepalkkio maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä, jakautuu palkkion käyvän arvon määrittäminen IFRS 2 -standardin mukaisesti kahteen osaan: osakkeina selvitettävään ja käteisenä selvitettävään osuuteen. Osakkeina selvitettävä osuus kirjataan omaan pääomaan ja käteisenä selvitettävä maksu vieraaseen pääomaan.
Osakeperusteisten maksujen käypä arvo palkkion myöntämishetkellä oli Martelan osakkeen kurssi palkkion myöntöhetkellä vähennettynä ansaintajaksolla odotettavissa olevilla osingoilla. Vastaavasti käteisenä selvitettävän maksuosuuden käypää arvoa tarkistetaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä ansaintajakson päättymiseen tai palkkion maksuun asti ja velan käypä arvo muuttuu täten Martelan osakkeen hinnan mukaisesti. Osakepalkkiojärjestelmästä aiheutuva vastuu omassa pääomassa oli tilikauden päättyessä 195 823 euroa (2008: 202 887 euroa) ja osakepalkkion käteisosuus vieraassa pääomassa 255 091 euroa (2008: 229 548 euroa). Osakepalkkiojärjestelmän kuluvaikutus tilikaudella oli 450 915 euroa (2008: 432 435).
Tilikaudella 2009 voimassaolleiden osakepalkkioiden käyvän arvon keskeiset parametrit:
| Osakepalkkion käyvän arvon laskenta | Ansaintajakso | Ansaintajakso | Ansaintajakso |
|---|---|---|---|
| 2007 | 2008 | 2009 | |
| Osakepalkkioita myönnetty osakkeina, kpl | 45 800 | 49 850 | 49 850 |
| Osakepalkkioita myönnetyt | 50 917 | 56 214 | 56 214 |
| osakeperusteisena käteismaksuna, kpl | |||
| Osakkeen kurssi myöntämishetkellä | 6,86 € | 7,81 € | 5,65 € |
| Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä | 6,61 € | 6,81 € | 4,45 € |
| Osakkeen kurssi 31.12.2009 tai | 8,11 € | 6,39 € | 7,13 € |
| siirtopäivänä (rahaosuus) | |||
| Ansaintakriteerien toteumaoletus | 84,9 % | 96,4 % | 0,0 % |
| Arvio palautuvista osakepalkkioista ennen maksua |
0,0 % | 0,0 % | 0,0 % |
|---|---|---|---|
| Arvio palautuvista osakepalkkioista maksun jälkeen |
0,0 % | 2,9 % | 0,0 % |
| Palkkion käypä arvo 31.12.2009 | 607 606 | 656 938 | 0 |
| Vaikutus tilikauden tulokseen, € |
210 814 | 240 101 | 0 |
| (1 000 eur) | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|
| Pitkäaikainen | ||
| Pankkilainat | 2 864 | 7 347 |
| Eläkelainat | 0 | 0 |
| Rahoitusleasingvelat | 654 | 677 |
| Yhteensä | 3 518 | 8 024 |
| Lyhytaikainen | ||
| Pankkilainat | 4 483 | 2 278 |
| Eläkelainat | 0 | 0 |
| Käytetyt pankkitililimiitit | 0 | 129 |
| Rahoitusleasingvelat | 524 | 461 |
| Yhteensä | 5 008 | 2 869 |
Velkojen kirjanpitoarvojen arvioidaan vastaavan käypää arvoa. Diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen.
Pankkilainojen ja eläkelainojen vakuutena on kiinteistökiinnityksiä ja rahoituslaitosten antamia takauksia sekä vähäiseltä osin pantattuja osakkeita, jotka kohdistuvat yhtiön omistamiin asunto-osakkeisiin.
| 31.12.2009 | 31.12.2008 | |
|---|---|---|
| Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat | ||
| Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien kokonaismäärä | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 624 | 576 |
| Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua | 849 | 819 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 358 | 470 |
| 1 831 | 1 865 | |
| Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien nykyarvo | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 525 | 461 |
| Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua | 486 | 457 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 167 | 220 |
| 1 178 | 1 138 | |
| Liittyy pääosin pitkäaikaiseen kiinteistön vuokrasopimukseen | 653 | 727 |
Rahoitusleasingvelkojen keskikorko oli vuonna 2009 4,64% ja vuonna 2008 4,97%
Konsernin pankkilainat ovat vaihtuva- ja kiinteäkorkoisia. Konsernin keskimääräinen korkoprosentti on 3,66 % (4,51 % vuonna 2008). Lainojen lyhennysosuudet esitetään tarkemmin liitetietokohdassa 28 Rahoitusriskien hallinta
Ulkomaisten yritysten eläkejärjestelyt on tehty paikallisten säännösten mukaisesti, jotka on luokiteltu maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Lisäksi kotimaassa konsernilla on yksi lisäeläkejärjestely, joka on luokiteltu etuuspohjaiseksi järjestelyksi.
Seuraavassa esitetään konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vaikutus konsernin tulokseen ja taseeseen IAS 19 standardin mukaisesti laskettuna.
| Taseen etuuspohjainen eläkevelka määräytyy seuraavasti: |
1.1.2009 - 31.12.2009 |
1.1.2008 - 31.12.2008 |
|---|---|---|
| Rahastoimattomien velvotteiden nykyarvo | 0 | 0 |
| Rahastoitujen velvotteiden nykyarvo | 1 493 | 1 185 |
| Varojen käypä arvo | -1 182 | -983 |
| Ali-/Ylikate | 311 | 202 |
| Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (-) |
-508 | -274 |
| Kirjaamattomat takautuvaan työsuoritukseen | ||
| perustuvat menot | 0 | 0 |
| Eläkesaaminen taseessa | -197 | -72 |
| Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu määräytyy seuraavasti: |
||
| Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot | 118 | 138 |
| Korkomenot | 81 | 61 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto | -68 | -46 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+) |
19 | 25 |
| Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot |
0 | 0 |
| Tappiot/voitot järjestelyn supistamisesta | 0 | -27 |
| Yhteensä | 150 | 151 |
| Toteutunut tuotto (teur) | -76 | 39 |
| Velvoitteen nykyarvon muutokset ovat seuraavat: |
||
| Rahastoitujen velvotteiden nykyarvo tilikauden alussa |
1 185 | 1 033 |
| Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot | 118 | 137 |
| Korkomenot | 81 | 61 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+) |
109 | 1 |
| Tappiot/voitot järjestelyn supistamisesta | 0 | -47 |
| Maksetut etuudet | 0 | 0 |
| Rahastoitujen velvotteiden nykyarvo tilikauden lopussa |
1 493 | 1 185 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset ovat seuraavat: |
||
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden alussa |
983 | 776 |
| Varojen odotettu tuotto | 68 | 45 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (- ) |
-144 | -6 |
| Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn | 275 | 188 |
| Tappiot/voitot järjestelyn supistamisesta | 0 | -20 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden lopussa |
1 182 | 983 |
Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset etuuspohjaisissa järjestelyissä:
| Diskonttauskorko | 5,00% | 6,25% | |||
|---|---|---|---|---|---|
| Varojen odotettu tuotto | 5,00% | 6,25% | |||
| Palkankorotusolettamus | 3,30% | 3,30% | |||
| Eläkkeiden korotusolettama | 1,75% | 1,75% | |||
| Inflaatio-olettama | 2,00% | 2,00% | |||
| Velvoitteiden nykyarvot ja käyvät arvot: | 31.12.2009 | 31.12.2008 | 31.12.2007 | 31.12.2006 | 31.12.2005 |
| Velvoitteen nykyarvo | 1493 | 1185 | 1033 | 954 | 705 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo | -1182 | -983 | -776 | -759 | -622 |
| Ali-/Ylikate | 311 | 202 | 257 | 195 | 83 |
| Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyyn kuuluviin varoihin |
-319 | 120 | -170 | -42 | -99 |
| Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyn velkoihin |
-198 | 196 | 81 | -138 | 57 |
Konserni ennakoi maksavansa järjestelyyn kuuluvaa maksua 250 teur vuonna 2010.
Järjestelyn varoista ei ole saatavissa erittelyä.
| (1 000 eur) | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|
| Saadut ennakot | 267 | 246 |
| Ostovelat | 5 842 | 6 997 |
| Siirtovelat | ||
| Henkilöstökulujen siirtovelat | 3 221 | 3 657 |
| Johdannaiset | 163 | 29 |
| Korot | 69 | 96 |
| Muut rahoituskulut | 0 | 0 |
| Rojaltyt | 243 | 147 |
| Menojäämät | 1 112 | 459 |
| Muu siirtovelat | 253 | 809 |
| Siirtovelat yhteensä | 5 061 | 5 197 |
| Verovelat | 13 | 1 319 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 2 823 | 5 099 |
| 14 006 | 18 858 |
Ostovelkojen ja muiden korottomien velkojen kirjanpitoarvojen arvioidaan vastaavan myös käypää arvoa. Diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen.
Rahoitusriskeillä tarkoitetaan odottamattomia poikkeamia, jotka johtuvat valuutoista, maksuvalmiudesta, asiakkaan maksukyvystä, sijoituksista sekä koroista. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa yhtiölle riittävä rahoitus kustannustehokkaasti ja vähentää rahoitusmarkkinoiden muutosten haitallisia vaikutuksia konsernin varallisuuteen. Riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus, ja rahoitusriskien käytännön toteutuksesta vastaa konsernin emoyhtiön taloushallinto.
Markkinariski koostuu seuraavista kolmesta riskistä: valuuttariski, käyvän arvon korkoriski ja hintariski. Niistä johtuvat valuuttakurssien, markkinakorkojen tai markkinahintojen vaihtelut voivat aiheuttaa muutoksen rahoitusinstrumenttien arvoissa ja siten näillä muutoksilla voi olla vaikutus konsernin tulokseen, taseeseen ja rahavirtoihin. Konserni ei sovella IAS 39 mukaista suojauslaskentaa.
Konsernilla on toimintaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä ja Puolassa ja se on alttiina valuuttariskeille, joita syntyy konsernin sisäisestä kaupasta, viennistä ja tuonnista, ulkomaisten tytäryhtiöiden rahoituksesta ja valuuttamääräisistä omista pääomista. Transaktioriski kuvaa sitä vaikutusta, joka syntyy, kun tietyn ajankohdan valuuttakursseilla tehdyn sopimuksen kassavirrat toteutuvat muuttuneilla kursseilla. Translaatioriski kuvaa sitä vaikutusta, joka syntyy, kun emoyhtiön ulkomaisiin tytäryhtiöihin sijoittamien pääomien, vuositulosten ja lainojen arvot muuttuvat valuuttakurssivaihtelujen seurauksena.
Merkittävimmät kaupalliset valuutat ovat EUR, SEK, NOK ja PLN. SEK, NOK, RUB ja PLN valuuttapositioita tarkastellaan pääsääntöisesti puolenvuoden tähtäimellä. Konsernin politiikkana on suojata ennakoitujen tulojen ja menojen yhteensovittamisen jälkeen jäljelle jäävää nettopositiota. Suojausinstrumentteina käytetään pääsääntöisesti 3- 12 kk pituisia valuuttatermiinejä. Konserni ei sovella suojauslaskentaa.
Merkittävimmät translaatioriskit aiheutuvat Ruotsissa, Puolassa ja Venäjällä sijaitsevien tytäryhtiöiden pääomista ja lainoista emoyhtiöltä jotka sisällöltään ovat rinnastettavissa omaan pääomaan. Yhtiö suojautuu valikoidusti translaatioriskiltä käyttämällä valuuttalainoja ja -optioita. Suojauspäätökset perustuvat kunkin valuutan arvioituun vaikutukseen konsernin tulokseen, kassavirtaan, omaan pääomaan sekä suojauskustannukseen. Tilinpäätöshetkellä ei ole voimassaolevia suojauksia.
Seuraavassa taulukossa on esitetty instrumenteittain ja valuutoittain altistuminen valuuttariskille.
| 31.12.2009 (teur) | |
|---|---|
| ------------------- | -- |
| EUR | SEK | PLN | NOK | |
|---|---|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 184 | 2 343 | 1 630 | 804 |
| Ostovelat | -384 | -421 | -7 | -1 |
| Valuuttatermiinit | 0 | 2 390 | ||
| Yhteensä | -200 | 1 922 | 1 623 | 3 193 |
| 31.12.2008 (teur) | ||||
|---|---|---|---|---|
| EUR | SEK | PLN | NOK | |
| Myyntisaamiset | 888 | 3 277 | 1 728 | 854 |
| Ostovelat | -735 | -743 | -1 | -1 |
| Valuuttatermiinit | -2 299 | |||
| Yhteensä | 153 | 235 | 1 727 | 853 |
Muiden valuuttojen vaikutus on vähäinen.
Seuraavassa taulukossa on esitetty miten 10 % valuuttakurssimuutos 31.12 vaikuttaisi keskimäärin yhtiön tulokseen ja
pääomaan 2009 (2008). Laskelma perustuu oletuksiin että kaikki muut muuttujat pysyvät samoina.
| Herkkyysanalyysi valuuttakurssiriskeille (teur) | Muutosvaikutus omaan pääomaan |
Muutosvaikutus tulokseen |
|---|---|---|
| 31.12.2009 | ||
| EUR | 0 | +/- 20 |
| SEK | 0 | +/- 193 |
| PLN | 0 | +/- 162 |
| NOK | 0 | +/- 319 |
| Herkkyysanalyysi valuuttakurssiriskeille (teur) | Muutosvaikutus omaan pääomaan |
Muutosvaikutus tulokseen |
|---|---|---|
| 31.12.2008 | ||
| EUR | 0 | +/- 15 |
| SEK | 0 | +/- 23 |
| PLN | 0 | +/- 173 |
| NOK | 0 | +/- 85 |
Konsernin korkoriski liittyy konsernin lainasalkkuun sekä kassareservin arvonmuutoksiin korko-vaihtelujen seurauksena. Lainakannasta noin puolet on kiinteäkorkoista ja noin puolet vaihtuvakorkoista. Lainojen duraatio on noin puolella lainoista 6 kk ja lopuilla välillä 2-5 vuotta. Konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää koronvaihtosopimuksia. Ylimääräiset kassavarat sijoitetaan sekä lyhyen että pitkän koron rahastoihin.
Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli avoinna euromääräisiä koronvaihtosopimuksia nimellisarvoltaan 1.141 teur, joiden perusteella konserni saa keskimäärin 3,68 %:n kiinteää korkoa ja maksaa keskimäärin 6 kk:n euriborkorkoa. Koronvaihtosopimus on tehty vaihtuvakorkoisen lainan muuttamisesta kiinteäkorkoiseksi.
Konserni sijoittaa ylimääräiset varat lyhytaikaisiin pankkitalletuksiin yhteistyöpankeissa sekä likvideihin alhaisen riskin korkorahastoihin jotka perustuvat valtioiden velkasitoumuksiin ja yritystodistuksiin.
Sijoituksia on tehty korkorahastoihin, joiden arvot määräytyvät toimivilla markkinoilla julkaistujen hinta-noteerauksien pohjalta. Nämä käyvän arvon muutokset kirjataan tilinpäätöksen yhteydessä tuloslaskelmaan.
Seuraavassa taulukossa esitetään konsernin rahoitusinstrumenttien jako kiinteäkorkoiseen ja vaihtuva-korkoiseen tilinpäätöspäivänä.
| Rahoitusinstrumentit (teur) | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|
| Kiinteäkorkoinen | ||
| Rahoitusvelat ml. johdannaiset | 1 200 | 4 841 |
| Vaihtuvakorkoinen | ||
| Rahoitusvelat | 7 348 | 6 052 |
| Yhteensä | 8 548 | 10 893 |
1 % koronnousun muutosvaikutus tulokseen ja pääomaan tilinpäätöspäivänä 31.12. Koronlaskulla olisi ollut samansuuruinen päinvastainen vaikutus.
| Herkkyysanalyysi korkoriskille (teur) | Muutosvaikutus omaan pääomaan |
Muutosvaikutus tulokseen |
|---|---|---|
| 31.12.2009 | ||
| Rahoitusvelat | ||
| Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit | 0 | -85 |
| Johdannaiset | ||
| Koronvaihtosopimukset | 0 | +12 |
| Herkkyysanalyysi korkoriskille (teur) | Muutosvaikutus omaan pääomaan |
Muutosvaikutus tulokseen |
| 31.12.2008 | ||
| Rahoitusvelat | ||
| Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit | 0 | -83 |
| Johdannaiset |
Rahavaroihin kuuluviin myytävissä oleviin osakkeisiin ei arvioida liittyvän hintariskiä jälleenmyynnistä. Näiden kirjanpitoarvo on alkuperäinen hankintahinta ja niiden tämän hetkinen myyntihinta on arvioitu korkeammaksi kuin ostohinta. Osakkeet ovat noteeraamattomia osakkeita ja niitä ei arvosteta käypää arvoon.
Luottoriski syntyy siitä mahdollisuudesta että vastapuoli jättää sopimuksen mukaiset maksuvelvoitteensa täyttämättä. Riskin suuruus määräytyy näin ollen vastapuolen luottokelpoisuuden mukaan. Luottoriskin hallinnan tavoitteena on
minimoida tappiot, jotka syntyvät vastapuolen jättäessä velvoitteensa suorittamatta.
Konsernin politiikka määrittelee asiakkaiden, sijoitustransaktioiden ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoituspolitiikan. Konserniyhtiöiden myyntisaatavien kierto ja ikärakenne raportoidaan kuukausittain ja seurataan mm. emoyhtiön taloushallinnon toimesta
Martelan hallitus vahvistaa luottoriskien hallinnan periaatteet. Riskienhallinta toimii organisaatiolle myönnettyjen valtuuksien kautta.
Yhtiön myynti- ja muihin saamisiin liittyviä luottoriskejä minimoidaan lyhyillä maksuehdoilla, tehokkailla perintätoimilla ja huomioimalla vastapuolen luottokelpoisuus. Hankintasopimusta käytetään silloin kun asiakasyritys on tuntematon ja siitä saatavat luottotiedot eivät ole riittävät. Hankintasopimuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä sopimusta, jolla varmistetaan tilauksesta syntyvät saatavat pidättämällä omistusoikeus Martela Oyj:llä kunnes asiakas on maksanut kauppahinnan kokonaisuudessaan. Hankintasopimusta käytetään vain kotimaan kaupassa. Asiakkaalta voidaan myös vaatia ennakkomaksu ennen myytyjen tuotteiden luovuttamista, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi asiakkaaseen liittyvä potentiaalinen luottoriski huomioon ottaen. Vastapuolelle voidaan myös myöntää luottolimiittejä. Vanhojen asiakkaiden luottokelpoisuutta seurataan säännöllisesti maksukäyttäytymishistoriaa sekä luottoluokituksia avuksi käyttäen.
Asiakkaan luottokelpoisuuden perusteella voidaan joiltakin asiakkailta vaatia vakuuksia ja esim. viennissä voi tulla kysymykseen vahvistettu peruuttamaton remburssi.
Rahoitusvarojen kirjanpitoarvo vastaa luottoriskin maksimimäärää.
Rahoitusvarojen luottoriskin maksimimäärä tilinpäätöspäivänä 31.12 on esitetty alla olevassa taulukossa:
| Rahoitusvarojen luottoriskin maksimimäärä (teur) | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 16 | 17 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahavarat | 1 171 | 1 062 |
| Lainat ja muut saamiset | 13 065 | 24 228 |
| Rahavarat | 18 211 | 13 581 |
| Yhteensä | 32 463 | 38 888 |
Konsernin myyntisaamisten ikäjakauma tilinpäätöspäivänä 31.12 on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Myyntisaamisten ikäjakauma (teur) | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Erääntymättömät | 11 008 | 20 616 |
| Erääntynyt 1-30 päivää | 993 | 2 058 |
| Erääntynyt 31-60 päivää | 217 | 399 |
| Erääntynyt yli 60 päivää | 201 | 578 |
| Yhteensä | 12 419 | 23 651 |
Myyntisaamisten luottoriskin maksimimäärä tilinpäätöspäivänä 31.12 niiden maantieteellisen sijainnin mukaan.
| Myyntisaamisten maantieteellinen aluejakauma (teur) a |
2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Suomi | 8 269 | 17 666 |
| Skandinavia | 2 652 | 2 541 |
| Euroopan maat | 1 427 | 3 125 |
| Muut alueet | 71 | 319 |
| Yhteensä | 12 419 | 23 651 |
Myyntisaamisten luottoriskikeskittymät ovat vähäisiä.
Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Lisäksi konsernissa ylläpidetään jatkuvasti riittävät likvidit varat tehokkaiden kassanhallintaratkaisujen kuten kassareservin ja luottotililimiittien avulla. Jälleenrahoitusriskiä hallitaan hajauttamalla lainojen ja luottolimiittien maturiteettia oletetun kassavirran mukaisesti sekä käyttämällä rahoitustoiminnassa useita pankkeja.
Rahavarat kauden lopussa olivat 19 305 teur ja käyttämättömät luottolimiitit 1.250 teur.
Velat ja maksut erääntyvät seuraavasti:
| 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | myöhemmin | Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pankkilainat | 4 507 | 1 316 | 1 016 | 508 | 0 | 0 | 7 347 |
| Eläkelainat | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Rahoitusleasingvelat | 525 | 235 | 81 | 85 | 85 | 167 | 1 178 |
| Ostovelat | 5 842 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 5 842 |
| Luottolimiitti | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Lainojen korko- ja takausmaksut | 249 | 116 | 59 | 12 | 0 | 0 | 436 |
| Yhteensä | 11 123 | 1 667 | 1 156 | 605 | 85 | 167 | 14 803 |
| Annetut takaukset* | 159 | 159 | 159 | 159 | 159 | 319 | 1 114 |
| Johdannaisvelat | 163 | 163 | |||||
| Yhteensä | 11 445 | 1 826 | 1 315 | 764 | 244 | 486 | 16 080 |
* Emoyhtiön kolmannelle osapuolelle
antamat takaukset tytäryhtiöiden
vuokrista
Konsernin tavoitteena pääomarakenteen hallinnassa on varmistaa tehokas pääomarakenne, joka varmistaa konsernin toimintaedellytykset pääomamarkkinoilla kaikissa olosuhteissa volatilisuudesta riippumatta. Yhtiön hallitus arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti. Konserni seuraa pääomarakenteensa kehitystä omavaraisuusasteella. Konsernin pääomahallintaan ei kohdistu ulkoisia vaatimuksia kuten esim. kovenantteja. Omavaraisuusasteen laskentakaava on esitetty seuraavassa taulukossa.
Pääoman hallinnassa seurattava keskeinen tunnusluku: omavaraisuusaste
| Omavaraisuusaste | 31.12.2009 | 31.12.2008 | ||
|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma | 31 753 | 33 742 | ||
| Taseen loppusumma - saadut ennakot | 55 262 | 64 650 | ||
| Omavaraisuusaste % | 57,5 | 52,2 | ||
| (1000eur) | ||||
| 31.12.2009 | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Yhteensä |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin | 55 | 55 | ||
| rahoitusvirtoihin kuuluvat erät | ||||
| Johdannaissaamiset | 77 | 77 | ||
| Yhteensä | 132 | 132 | ||
| Johdannaisvelat | -163 | -163 | ||
| Yhteensä | -31 | -31 |
Taso 1. Täysin samanlaisille varoille tai veloille toimivilla markkinoilla noteeratut käyvät arvot
Taso 2. Käyvät arvot, jotka määritetty käyttäen syöttötietoina muita kuin tason 1 noteerattuja hintoja, jotka ovat todennettavissa varoille tai veloille, joko suoraan (esim. hintoina tai välillisesti (esim. johdettuna hinnoista)
Taso 3. Käyvät arvot määritetty käyttäen varoille ja veloille syöttötietoja, jotka eivät perustu todennettavissa oleviin markkinatietoihin.
| (1 000 eur) | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|
| Ei- purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettava vähimmäisvuokrat |
||
| Yhden vuoden kuluessa | 2 966 | 2 620 |
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua | 5 005 | 5 466 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 0 | 877 |
Konserni on vuokrannut useat käyttämänsä toimistotilat. Vuokrasopimusten pituudet ovat yhdestä kymmeneen vuoteen ja normaalisti niihin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Vuoden 2009 tuloslaskelmaan sisältyy muiden vuokrasopimusten perusteella maksettuja vuokria 3 367 teur (2008 3 206 teur).
7 971 8 963
| (1 000 eur) | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|
| Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä | ||
| Pankkilainat | 7 347 | 9 621 |
| Annetut kiinteistökiinnitykset | 7 849 | 8 101 |
| Annetut yrityskiinnitykset | 6 627 | 6 460 |
| Pantatut osakkeet | 4 | 4 |
| Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä | 14 480 | 14 565 |
| Muut annetut vakuudet | ||
| Takaukset vuokran vakuudeksi | 106 | 182 |
| Muiden puolesta annetut vakuudet | ||
| Takaukset | 0 | 0 |
| Takaisinostovastuut | 150 | 150 |
Konsernin emoyhtiö- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat:
| Kotimaa Omistusosuus (%) | Osuus äänivallasta (%) |
||
|---|---|---|---|
| 31.12.2009 | 31.12.2009 | ||
| Emoyhtiö | |||
| Martela Oyj | Suomi | ||
| Tytäryhtiöt | |||
| Kidex Oy | Suomi | 100 | 100 |
| P.O. Korhonen Oy | Suomi | 100 | 100 |
| Kiinteistö Oy Ylähanka | Suomi | 100 | 100 |
| Martela AB, Bodafors | Ruotsi | 100 | 100 |
| Aski Inredningscenter AB, Malmö | Ruotsi | 100 | 100 |
| Martela AS, Oslo | Norja | 100 | 100 |
| Martela Sp.z o.o., Varsova | Puola | 100 | 100 |
| 000 Martela, Moskova | Venäjä | 100 | 100 |
| 000 Martela SP, Pietari | Venäjä | 100 | 100 |
Martela-konsernin lähipiiriin kuuluvat toimitusjohtaja, hallituksen jäsenet ja konsernin johtoryhmä. Yhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistavat yhteensä Martela Oyj:n osakekannasta 8,8 % ja äänivallasta 17,3 %.
| Johdon työsuhde-etuudet (1 000 eur): | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 1 168 | 1 515 |
| Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet | 58 | 63 |
| Osakeperusteiset etuudet | 308 | 294 |
| 1 534 | 1 872 | |
| Palkat ja palkkiot | 2009 | 2008 |
| Hallituksen jäsenet | 90 | 85 |
| Toimitusjohtaja | 224 | 347 |
| Konsernin johtoryhmän jäsenet (ei sis. toimitusjohtajan palkkaa) |
1 162 | 1 377 |
Hallituksen jäsenyyteen perustuvia palkkioita ei makseta yhtiön palveluksessa olevilla jäsenille
Toimitusjohtaja on oikeutettu halutessaan siirtymään täysimääräiselle eläkkeelle täytettyään 60 vuotta. Eläke-etuus sisältyy etuusjärjestelypohjaisiin kuluihin, jotka on esitetty kohdassa 4. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on puolin ja toisin 6 kuukautta ja yhtiön puolesta tapahtuva irtisanomisen johdosta toimitusjohtajalla on oikeus kahdeksantoista kuukauden palkkaa vastaavaan kertakorvaukseen.
Toimitusjohtajalla, konsernin johdolla ja eräillä avainhenkilöillä on käytössä pitkän aikavälin kannustejärjestelmä, joka ulottuu vuodesta 2007 vuoden 2009 loppuun. Kannustejärjestelmä perustuu konsernin yhteenlaskettuun tuloskehitykseen ajalta 2007-2009. Tämän järjestelmän perusteella maksettava palkkio maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Tästä järjestelmästä on vuoden 2009 tulokseen kirjattu palkkiovarauksena sivukuluineen yhteensä 451 teur (432 teur 2008).
KONSERNIN TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT
| IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2009 | 2008 | 2007 | 2006 | 2005 | ||
| Liikevaihto | meur | 95,3 | 141,2 | 128,4 | 119,7 | 102,2 |
| Liikevaihdon muutos | % | -32,5 | 9,9 | 7,3 | 17,1 | 1,5 |
| Vienti ja ulkomaan toiminnot | meur | 29,2 | 38,1 | 42,8 | 36,7 | 31,6 |
| Suhteessa liikevaihtoon | % | 30,6 | 27,0 | 33,3 | 30,7 | 30,9 |
| Vienti Suomesta | meur | 11,1 | 14,4 | 16,2 | 16,2 | 13,8 |
| Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen | meur | 2,2 | 2,9 | 3,2 | 1,8 | 1,6 |
| Suhteessa liikevaihtoon | % | 2,3 | 2,1 | 2,5 | 1,5 | 1,6 |
| Poistot | meur | 3,1 | 3,1 | 3,2 | 3,3 | 3,8 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot | meur | 2,6 | 3,2 | 3,1 | 2,5 | 2,0 |
| Suhteessa liikevaihtoon | % | 2,7 | 2,3 | 2,4 | 2,1 | 2,0 |
| Henkilöstö keskimäärin | 636 | 681 | 663 | 626 | 610 | |
| Henkilöstön muutos | % | -6,6 | 2,7 | 5,9 | 2,6 | -7,9 |
| Henkilöstö tilikauden lopussa | 606 | 670 | 655 | 632 | 604 | |
| Josta Suomessa | 453 | 512 | 515 | 508 | 478 | |
| KANNATTAVUUS | ||||||
| Liikevoitto | meur | 0,8 | 10,9 | 8,3 | 4,5 | 1,5 |
| Suhteessa liikevaihtoon | % | 0,8 | 7,7 | 6,4 | 3,8 | 1,5 |
| Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | meur | 0,4 | 10,2 | 7,6 | 3,7 | 1,0 |
| Suhteessa liikevaihtoon | % | 0,4 | 7,2 | 5,9 | 3,1 | 1,0 |
| Tilikauden tulos *) | meur | 0,1 | 7,5 | 5,4 | 2,7 | -0,1 |
| Suhteessa liikevaihtoon | % | 0,1 | 5,3 | 4,2 | 2,3 | -0,1 |
| Liikevaihto/henkilö | teur | 149,9 | 207,3 | 193,7 | 191,3 | 167,6 |
| Oman pääoman tuotto (ROE) | % | 0,4 | 23,8 | 19,8 | 11,4 | -0,5 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) | % | 2,3 | 25,2 | 19,6 | 11,0 | 4,3 |
| RAHOITUS JA TALOUDELLINEN ASEMA | ||||||
| Taseen loppusumma | meur | 55,6 | 64,9 | 63,8 | 59,1 | 56,1 |
| Oma pääoma | meur | 31,8 | 33,7 | 29,5 | 24,9 | 22,8 |
| Korolliset nettovelat | meur | -10,8 | -3,7 | 4,7 | 13,2 | 14,3 |
| Suhteessa liikevaihtoon | % | -11,3 | -2,6 | 3,7 | 11,0 | 14,0 |
| Omavaraisuusaste | % | 57,4 | 52,2 | 46,7 | 42,4 | 40,8 |
| Nettovelkaantumisaste | % | -33,9 | -11,0 | 16,0 | 53,0 | 62,8 |
| Liiketoiminnan kassavirta | meur | 10,8 | 11,8 | 9,9 | 0,9 | 1,0 |
| Maksetut osingot | meur | 2,4 | 2,0 | 1,0 | 0,6 | 0,6 |
*) Tilikauden tuloksessa huomioitu laskennallisen verovelan muutos
| IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2009 | 2008 | 2007 | 2006 | 2005 | ||
| Tulos osaketta kohti | EUR | 0,03 | 1,89 | 1,32 | 0,67 | -0,03 |
| Tulos osaketta kohti (laimennettu) | EUR | 0,03 | 1,89 | 1,32 | 0,67 | -0,03 |
| Osakkeen nimellisarvo | EUR | 1,7 | 1,7 | 1,7 | 1,7 | 1,7 |
| Osinko | EUR *) | 0,45 | 0,60 | 0,50 | 0,25 | 0,15 |
| Osinko/tulos osaketta kohti | % 1 500,0 | 31,7 | 37,9 | 37,3 | -500,0 | |
| Efektiivinen osinkotuotto | % | 6,3 | 11,3 | 6,0 | 3,8 | 2,1 |
| Oma pääoma osaketta kohti | EUR | 7,88 | 8,47 | 7,22 | 6,10 | 5,59 |
| A-osakkeen kurssi 31.12. | EUR | 7,13 | 5,29 | 8,35 | 6,50 | 7,26 |
| Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä | tkpl | 4155,6 | 4155,6 4155,6 | 4155,6 | 4155,6 | |
| Osakkeiden keskimääräinen | tkpl | 4155,6 | 4155,6 4155,6 | 4155,6 | 4155,6 | |
| osakeantioikaistu lukumäärä | ||||||
| Hinta/voittosuhde, P/E luku | 237,7 | 2,8 | 6,3 | 9,8 | -265,2 | |
| Osakkeiden markkina-arvo **) | MEUR | 28,1 | 21,1 | 34,1 | 26,6 | 29,7 |
*) Hallituksen ehdotus
**) K-osakkeiden arvona käytetty A-osakkeiden kurssia
Martela Oyj:n osakkeiden rekisteröity lukumäärä 31.12.2009 oli 4 155 600. Osakkeet jakautuvat A- ja K-osakkeisiin. A-osakkeella on 1 ääni ja K-osakkeella on 20 ääntä yhtiökokouksessa. Molemmilla osake-sarjoilla on samat osinkooikeudet. Yhtiön enimmäispääoma on 14 000 000 eur ja vähimmäispääoma 3 500 000 eur.
Martela Oyj:n osakkeet on liitetty arvo-osuusrekisteriin 10.2.1995. Osakkeiden vasta-arvo on 1.68 eur. A-osakkeet noteerataan OMX Pohjoismaisessa Pörsissä Helsingissä Pienet yhtiöt-listalla. Pörssierä on 100 osaketta. Martela Oyj on tehnyt "Liquidity Providing" (LP) markkinatakaussopimuksen Nordea Pankki Suomi Oyj:n kanssa.
| Lukumäärä kpl | Yhteensä eur | Osuus osake pääomasta |
Ääniä Osuus äänistä % |
||
|---|---|---|---|---|---|
| K-osakkeet | 604 800 | 1 018 500 | 15 | 12 096 000 | 77 |
| A-osakkeet | 3 550 800 | 5 981 500 | 85 | 3 550 800 | 23 |
| Yhteensä | 4 155 600 | 7 000 000 | 100 | 15 646 800 | 100 |
| K-sarja kpl |
A-sarja kpl |
Yhteensä kpl |
% | Ääniä kpl |
% ääni määrästä |
|
|---|---|---|---|---|---|---|
| Marfort Oy | 292 000 | 232 574 | 524 574 | 12,6 | 6 072 574 | 38,8 |
| Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen |
0 | 335 400 | 335 400 | 8,1 | 335 400 | 2,1 |
| OP- Suomi Arvo | 0 | 273 700 | 273 700 | 6,6 | 273 700 | 1,8 |
| Fondita Nordic Micro Cap | 0 | 205 000 | 205 000 | 4,9 | 205 000 | 1,3 |
| Placeringsfond | ||||||
| Palsanen Leena | 68 486 | 131 148 | 199 634 | 4,8 | 1 500 868 | 9,6 |
| Martela Heikki | 52 122 | 117 112 | 169 234 | 4,1 | 1 159 552 | 7,4 |
| Pohjola Vakuutus Oy | 0 | 160 294 | 160 294 | 3,9 | 160 294 | 1,0 |
| FIM Fenno Sijoitusrahasto | 0 | 159 527 | 159 527 | 3,8 | 159 527 | 1,0 |
| Nordea Pankki Suomi Oyj | 0 | 130 385 | 130 385 | 3,1 | 130 385 | 0,8 |
| Martela Matti T | 58 256 | 56 982 | 115 238 | 2,8 | 1 222 102 | 7,8 |
| Oy Autocarrera Ab | 0 | 111 820 | 111 820 | 2,7 | 111 820 | 0,7 |
| Palsanen Jaakko | 1600 | 83 868 | 85 468 | 2,1 | 115868 | 0,7 |
| Lindholm Tuija | 43 122 | 37 832 | 80 954 | 1,9 | 900 272 | 5,8 |
| Martela Pekka | 69 274 | 8 | 69 282 | 1,7 | 1 385 488 | 8,9 |
| Martela Oyj | 0 | 67 700 | 67 700 | 1,6 | 67 700 | 0,4 |
| Evli Alexander Management Oy | 0 | 57 625 | 57 625 | 1,4 | 57 625 | 0,4 |
| Muut osakkeenomistajat | 19 940 | 1 389 825 | 1 409 765 | 33,9 | 1 788 625 | 11,4 |
| Yhteensä | 604 800 | 3 550 800 | 4 155 600 | 100,0 | 15 646 800 | 100,0 |
Luettelo sisältää kaikki yli 5% osakkeista ja äänivallasta omistavat osakkeenomistajat. Yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja omistavat yhteensä 8,8% osakkeista ja 17,3% äänivallasta.
Martela Oyj omistaa 67 700 kpl A-sarjan osaketta. 33.850 kpl on aikanaan ostettu 10.65 euron keskihintaan ja 33.850 kpl on tullut osakeannin yhteydessä. Omien osakkeiden määrä vastaa 1.6 % kaikista osakkeista ja 0.4 % kaikista äänistä.
Yhtiökokous on myöntänyt 2009 hallitukselle vuodeksi eteenpäin valtuudet, jotka koskevat osake-pääoman korottamista, vaihtovelkakirjalainan ottamista sekä päättämistä omien osakkeiden hankinnasta ja/tai niiden luovuttamisesta osakeenomistajien etuoikeudesta poiketen.
| Osakkeita | Osakkaita | Osakkeita | % | Ääniä | % ääni | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| kpl | kpl | % | kpl | kpl | määrästä | |
| 1-500 | 1346 | 75,1 | 238 724 | 5,8 | 249 364 | 1,6 |
| 501-1000 | 225 | 12,6 | 178 764 | 4,3 | 235 384 | 1,5 |
| 1001-5000 | 152 | 8,4 | 358 712 | 8,6 | 499 312 | 3,2 |
| yli 5000 | 69 | 3,9 | 3 378 354 | 81,3 | 14 661 694 | 93,7 |
| Yhteensä, | 1792 | 100,0 | 4 154 554 | 100,0 | 15 645 754 | 100,0 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| joista hallintarekisteröityjä | 8 | 151 307 | ||||
| Odotusluettelolla ja yhteistilillä | 1 046 | 0,0 | 1 046 | 0,0 | ||
| Yhteensä | 4 155 600 | 100,0 | 15 646 800 | 100,0 |
| Omistajia | Osakkeita | Ääniä | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| kpl | % | kpl | % | kpl | % | |
| Yksityiset yritykset | 101 | 5,6 | 975 337 | 23,5 | 6 523 337 | 41,7 |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 13 | 0,7 | 830 236 | 20,0 | 830 236 | 5,3 |
| Julkisyhteisöt | 1 | 0,1 | 335 400 | 8,1 | 335 400 | 2,1 |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 10 | 0,6 | 165 544 | 4,0 | 165 544 | 1,1 |
| Kotitaloudet | 1 654 | 92,3 | 1 775 890 | 42,7 | 7 719 090 | 49,3 |
| Ulkomaiset sijoittajat | 13 | 0,7 | 72 147 | 1,7 | 72 147 | 0,5 |
| Yhteensä | 1 792 | 100,0 | 4 154 554 | 100,0 | 15 645 754 | 100,0 |
| joista hallintarekisteröityjä | 8 | 151 307 | 3,6 | |||
| Odotusluettelolla ja yhteistilillä | 1 046 | 0,0 | 1 046 | 0,0 | ||
| Yhteensä | 4 155 600 | 100,0 | 15 646 800 | 100,0 |
| (1 000 eur) | Viite | 1.1.-31.12.2009 | 1.1.-31.12.2008 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 | 72 354 | 113 106 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos | -104 | -541 | |
| Valmistus omaan käyttöön | 100 | 67 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 486 | 331 |
| Materiaalit ja palvelut | 3 | -39 800 | -64 303 |
| Henkilöstökulut | 4 | -16 106 | -19 460 |
| Poistot ja arvonalennukset | 5 | -1 161 | -1 341 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -13 996 | -15 756 | |
| Liikevoitto (-tappio) | 1 773 | 12 103 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 6 | -132 | -314 |
| Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä | 1 641 | 11 789 | |
| Satunnaiset kulut | 7 | -400 | -650 |
| Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | 1 241 | 11 139 | |
| Tuloverot | 8 | -292 | -2 588 |
| Tilikauden voitto (tappio) | 948 | 8 551 |
| (1 000 eur) | Viite | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | |||
| PYSYVÄT VASTAAVAT | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 9 | ||
| Aineettomat oikeudet | 468 | 527 | |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 292 | 394 | |
| Ennakkomaksut | 109 | 44 | |
| 869 | 965 | ||
| Aineelliset hyödykkeet | 10 | ||
| Maa- ja vesialueet | 84 | 84 | |
| Rakennukset ja rakennelmat | 2 647 | 2 719 | |
| Koneet ja kalusto | 1 450 | 1 619 | |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 20 | 20 | |
| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | 256 | 325 | |
| 4 457 | 4 767 | ||
| Sijoitukset | 11 | ||
| Tytäryhtiöosakkeet | 5 012 | 5 018 | |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 22 | 22 | |
| Muut osakkeet ja osuudet | 93 | 94 | |
| Lainasaamiset | 13 531 | 12 919 | |
| 18 658 | 18 053 | ||
| VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus |
|||
| Aineet ja tarvikkeet | 4 484 | 5 058 | |
| Keskeneräiset tuotteet | 316 | 472 | |
| Valmiit tuotteet / tavarat | 892 | 949 | |
| 5 692 | 6 479 | ||
| Pitkäaikaiset saamiset | 12 | ||
| Lainasaamiset | 478 | 400 | |
| Lyhytaikaiset saamiset | 12 | ||
| Myyntisaamiset | 12 634 | 23 453 | |
| Lainasaamiset | 2 003 | 3 538 | |
| Siirtosaamiset | 470 | 330 | |
| 15 107 | 27 321 | ||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahavarat | 13 | 1 093 | 1 038 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 15 162 | 11 947 | |
| 61 518 | 70 971 | ||
| VASTATTAVAA | |||
| OMA PÄÄOMA | |||
| Oma pääoma | 14 | ||
| Osakepääoma | 7 000 | 7 000 | |
| Ylikurssirahasto | 1 116 | 1 116 | |
| Vararahasto | 11 | 11 | |
| Edellisten tilikausien tulokset | 35 168 | 29 418 | |
| Tilikauden tulos | 948 | 8 551 | |
| Yhteensä | 44 243 | 46 096 | |
| VIERAS PÄÄOMA | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 15 | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 2 864 | 7 347 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 16 | ||
| Korollinen Lainat rahoituslaitoksilta |
4 483 | 2 273 | |
| Koroton | ||
|---|---|---|
| Saadut ennakot | 132 | 30 |
| Ostovelat | 4 926 | 6 090 |
| Siirtovelat | 3 044 | 5 587 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 1 825 | 3 548 |
| 9 927 | 15 255 | |
| Vieras pääoma yhteensä | 17 274 | 24 875 |
| 61 518 | 70 971 |
| (1 000 eur) | 1.1.-31.12.2009 | 1.1.-31.12.2008 |
|---|---|---|
| LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA | ||
| Myynnistä saadut maksut | 80 260 | 111 610 |
| Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut | 369 | 289 |
| Maksut liiketoiminnan kuluista | -70 025 | -98 080 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 10 604 | 13 819 |
| Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista | -181 | -315 |
| Maksetut verot | -1 665 | -1 833 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen satunnaisia eriä | 8 758 | 11 671 |
| Liiketoiminnan rahavirta (A) | 8 758 | 11 671 |
| INVESTOINTIEN RAHAVIRTA | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -847 | -1 106 |
| Tytäryhtiöosakkeiden luovutustulot | 0 | 0 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 146 | 249 |
| Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin | -134 | -51 |
| Myönnetyt lainat | -745 | -164 |
| Lainasaamisten takaisinmaksut | 700 | 494 |
| Investointien rahavirta (B) | -880 | -578 |
| RAHOITUKSEN RAHAVIRTA | ||
| Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut | 0 | -1 000 |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -2 273 | -2 273 |
| Maksetut osingot ja muu voitonjako | -2 390 | -1 972 |
| Rahoituksen rahavirta (C) | -4 663 | -5 245 |
| RAHAVAROJEN MUUTOS (A+B+C) (+ lisäys, - vähennys) | 3 215 | 5 848 |
| Rahavarat tilikauden alussa 1) | 12 985 | 7 122 |
| Sijoitusten käyvän arvon muutos | 55 | 15 |
| Rahavarat tilikauden lopussa 1) | 16 255 | 12 985 |
Martela Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS). Tilin päätösten erät on arvostettu alkuperäisen hankintamenon perusteella. Niissä ei ole otettu huomioon arvonkorotuksia, ellei niistä ole erikseen mainittu.
Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin ja tilinpäätöshetkellä taseessa olevat saamiset ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Myyntisaamisten arvostamisesta syntyneet kurssierot kirjataan liikevaihtoon ja ostovelkojen kurssierot kirjataan ostojen oikaisueriin. Taseen rahoituserien, kuten lainojen arvostamisesta syntyneet kurssierot, kirjataan rahoituksen kurssieroihin.
Aineettomat hyödykkeet poistetaan arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan joko 5 tai 10 vuoden aikana.
Rakennukset, koneet ja kalusto ja muut aineelliset hyödykkeet on esitetty taseessa hankintamenoon. Rakennuksiin tehdyistä arvonkorotuksista ei tehdä poistoja. Poistoja ei tehdä myöskään maa-alueista. Muuten poistot on laskettu tasapoistoina arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan.
| Rakennukset ja rakennelmat | 20 - 30 vuotta |
|---|---|
| Koneet ja kalusto | 4 - 8 vuotta |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 3 - 5 vuotta |
Pörssinoteeratut osakkeet arvostetaan markkina-arvoon ja muutokset kirjataan rahoituseriin. Muut osakkeet on arvostettu hankintamenoon. Martela Oyj:llä ei ole tilinpäätöshetkellä omistuksessaan pörssinoteerattuja osakkeita. Sijoitukset tytäryhtiöihin ja osakkuusyhtiöön on arvostettu hankintamenoon ja pysyvät arvonalennukset on vähennetty hankintamenosta.
Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon FIFO-menetelmää käyttäen. Vaihto-omaisuuden arvoa on alennettu epäkurantin omaisuuden osalta. Valmistetun vaihto-omaisuuden hankintamenoon luetaan välittömien kustannusten lisäksi myös osuus tuotannon yleiskustannuksista.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahavaroihin on luokiteltu sijoitukset rahasto-osuuksiin. Sijoitukset arvostetaan toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Yhtiön johdannaiset sisältävät valuuttatermiinejä ja korkosopimuksen. Valuuttatermiineillä suojaudutaan ennakoitujen tulojen ja menojen yhteensovittamisen jälkeen jäljelle jäävää nettopositioita. Koronvaihtosopimus on tehty vaihtuvakorkoisen lainan muuttamisesta kiinteäkorkoiseksi. Johdannaisten käyvät arvot perustuvat tilinpäätöshetken markkinakursseihin ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella , jonka aikana ne syntyvät. Tarkemmat tiedot johdannaisista on mainittu konsernin liitetiedoissa kohdassa 22 ja 14.
Yhtiön veroihin kirjataan tulosta vastaava suoriteperusteinen vero, perustuen paikallisen verosäännöstön mukaisesti laskettavaan verotettavaan tuloon sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Laskennalliset verovelat esitetään liitetiedoissa.
Tuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Liikevaihtoa laskiessa myyntitulosta on vähennetty mm. välilliset verot ja alennukset sekä myynnin valuuttakurssierot.
Tutkimus ja tuotekehitysmenot kirjataan pääsääntöisesti tulosvaikutteisesti niiden syntymisvuonna. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen liittyvät laitteet on aktivoitu koneisiin ja kalustoon.
Liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjataan omaisuuden myyntivoitot, julkiset avustukset ja muut kuin varsinaiseen toimintaan liittyvät tuotot mm. vuokratuotot. Liiketoiminnan muihin kuluihin kirjataan omaisuuden myyntitappiot ja muut kuin varsinaiseen suoritteeseen liittyvät kulut.
Satunnaisiksi katsotaan sellaiset tuotot ja kulut, jotka perustuvat yrityksen tavanomaisesta toiminnasta poikkeaviin, kertaluonteisiin ja olennaisiin tapahtumiin: kuten konserniavustukset ja yritysjärjestelyihin liittyvät erät.
Kaikki leasingmaksut käsitellään vuokrakuluina.
Yhtiöiden eläketurva on järjestetty eläkeyhtiöiden kautta. Martela Oyj:n toimitusjohtaja on oikeutettu siirtymään täysimääräiselle eläkkeelle täytettyään 60 vuotta.
Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden hankintameno sisältyy vähennyksenä vapaasta omasta pääomasta.
| 2009 | 2008 | |
|---|---|---|
| Suomi | 88 | 89 |
| Skandinavia | 6 | 5 |
| Muut | 6 | 6 |
| Yhteensä | 100 | 100 |
| (1 000 eur) | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot | 118 | 43 |
| Vuokratuotot | 321 | 266 |
| Julkiset avustukset | 47 | 22 |
| Muut liiketoiminnan tuotot | 0 | 0 |
| Yhteensä | 486 | 331 |
| (1 000 eur) | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Ostot tilikauden aikana | 36 654 | 59 306 |
| Aine- ja tarvikevaraston muutos | 682 | 795 |
| Ulkopuoliset palvelut | 2 464 | 4 202 |
| Materiaalit ja palvelut yhteensä | 39 800 | 64 303 |
| Tilintarkastajan palkkiot | ||
| Tilintarkastuksesta | 56 | 61 |
| Veroneuvonnasta | 0 | 8 |
| Muista palveluista | 31 | 6 |
| Tilintarkastajan palkkiot yhteensä | 87 | 75 |
| (1 000 eur) | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot | 195 | 337 |
| Hallituksen palkat ja palkkiot | 90 | 85 |
| Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot yhteensä | 285 | 422 |
| Muut palkat ja palkkiot | 12 597 | 15 096 |
| Eläkekulut | 2 499 | 2 965 |
| Muut henkilösivukulut | 725 | 977 |
| Henkilöstökulut tuloslaskelmassa | 16 106 | 19 460 |
| Luontoisedut | 666 | 659 |
| Yhteensä | 16 772 | 20 119 |
| Henkilökunta | ||
| Henkilökunta keskimäärin; työntekijät | 139 | 169 |
| Henkilökunta keskimäärin; toimihenkilöt | 201 | 206 |
| Henkilökunta vuoden lopussa | 317 | 373 |
| (1 000 eur) | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Suunnitelman mukaiset poistot | ||
| Aineettomat hyödykkeet | 485 | 491 |
| Aineelliset hyödykkeet | ||
| Rakennukset ja rakennelmat | 95 | 96 |
| Koneet ja kalusto | 581 | 754 |
| Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä | 1 161 | 1 341 |
| (1 000 eur) | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Rahoitustuotot ja -kulut | ||
| Osinkotuotot | 0 | 0 |
| Korkotuotot lyhytaikaisista sijoituksista | 116 | 260 |
| Korkotuotot lyhytaikaisista sijoituksista konserniyhtiöiltä | 89 | 148 |
| Valuuttakurssivoitot | 8 | 0 |
| Korkokulut | -351 | -618 |
| Valuuttakurssitappiot | -2 | -75 |
| Muut rahoituskulut | -47 | -44 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti | ||
| kirjattavien varojen arvon muutos | 55 | 15 |
| Yhteensä | -132 | -314 |
| (1 000 eur) | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Satunnaiset kulut | ||
| Konserniavustus | 400 | 650 |
| (1 000 eur) | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | 269 | 2 849 |
| Edellisten tilikausien verot | 23 | -261 |
| Yhteensä | 292 | 2 588 |
Laskennallisia verovelkoja ja -saamisia ei ole sisällytetty tuloslaskelmaan eikä taseeseen. Jaksotuseroista ja tappioista johtuvaa laskennallista verosaamista ei ollut vuonna 2009 eikä 2008.
| 1.1.2009 - 31.12.2009 | Aineettomat | Muut pikävaik. | Keskeneräiset | Aineettomat |
|---|---|---|---|---|
| oikeudet | menot | hankinnat | hyödykkeet yht. | |
| Hankintameno 1.1. | 1 704 | 3 815 | 45 | 5 563 |
| Siirto | 0 | 0 | 0 | |
| Lisäykset | 275 | 50 | 113 | 438 |
| Vähennykset | -81 | -1 851 | -49 | -1 981 |
| Hankintameno 31.12. | 1 898 | 2 014 | 109 | 4 020 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -1 177 | -3 423 | 0 | -4 600 |
| Siirto | 0 | 0 | 0 | |
| Vähennysten kertyneet poistot | 81 | 1 851 | 0 | 1 932 |
| Tilikauden poistot 1.1.-31.12. | -334 | -150 | 0 | -484 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -1 430 | -1 722 | 0 | -3 152 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 527 | 392 | 45 | 964 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 468 | 292 | 109 | 869 |
| 1.1.2008 - 31.12.2008 | Aineettomat | Muut pikävaik. | Keskeneräiset | Aineettomat |
| oikeudet | menot | hankinnat | hyödykkeet yht. | |
| Hankintameno 1.1. | 485 | 5 016 | 60 | 5 561 |
| Siirto | 825 | -825 | 0 | 0 |
| Lisäykset | 402 | 137 | 33 | 572 |
| Vähennykset | -8 | -513 | -48 | -569 |
| Hankintameno 31.12. | 1 704 | 3 815 | 45 | 5 563 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -310 | -4 304 | 0 | -4 614 |
| Siirto | -522 | 522 | 0 | 0 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 0 | 505 | 0 | 505 |
| Tilikauden poistot 1.1.-31.12. | -345 | -146 | 0 | -491 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -1 177 | -3 423 | 0 | -4 600 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 175 | 712 | 60 | 947 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 527 | 392 | 45 | 964 |
| 1.1.2009 - 31.12.2009 | Maa-alueet | Rakennukset | Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset |
Keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 84 | 11 036 | 23 739 | 20 | 325 | 35 204 |
| Lisäykset | 0 | 43 | 420 | 0 | 280 | 743 |
| Vähennykset | 0 | -532 | -15 493 | 0 | -349 | -16 374 |
| Hankintameno 31.12. | 84 | 10 547 | 8 666 | 20 | 256 | 19 573 |
| Kertyneet poistot 1.1. | 0 | -8 317 | -22 120 | 0 | 0 | -30 437 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 0 | 512 | 15 484 | 0 | 0 | 15 996 |
| Tilikauden poistot 1.1.-31.12. | 0 | -95 | -581 | 0 | 0 | -676 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 0 | -7 900 | -7 217 | 0 | 0 | -15 117 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 84 | 2 719 | 1 620 | 20 | 325 | 4 768 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 84 | 2 647 | 1 450 | 20 | 256 | 4 457 |
| 1.1.2008 - 31.12.2008 | Maa-alueet | Rakennukset | Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset |
Keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 84 | 11 036 | 24 504 | 20 | 272 | 35 916 |
| Lisäykset | 0 | 0 | 627 | 0 | 395 | 1 022 |
| Vähennykset | 0 | 0 | -1 392 | 0 | -342 | -1 734 |
| Hankintameno 31.12. | 84 | 11 036 | 23 739 | 20 | 325 | 35 204 |
| Kertyneet poistot 1.1. | 0 | -8 221 | -22 632 | 0 | 0 | -30 853 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 0 | 0 | 1 201 | 0 | 0 | 1 201 |
| Tilikauden poistot 1.1.-31.12. | 0 | -96 | -689 | 0 | 0 | -785 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 0 | -8 317 | -22 120 | 0 | 0 | -30 437 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 84 | 2 815 | 1 873 | 20 | 272 | 5 064 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 84 | 2 719 | 1 620 | 20 | 325 | 4 768 |
Rakennusten sisältämät rakennusten arvonkorotukset 2009 ovat 1.850 teur ( 1.850 teur 2008). Tuotannollisten koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo 2009 oli 1.005 teur ( 1.155 teur 2008).
| 1.1.2009 - 31.12.2009 | Tytäryhtiö- Osakkuusyhtiö- Muut osakkeet | Pääoma- | Yhteensä | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| osakkeet | osakkeet | ja osuudet | lainasaamiset | |||
| Tasearvo kauden alussa | 5 019 | 22 | 94 | 12 919 | 18 054 | |
| Lisäykset | 0 | 0 | 0 | 612 | 612 | |
| Vähennykset | -7 | 0 | -1 | 0 | -8 | |
| Tasearvo kauden lopussa | 5 012 | 22 | 93 | 13 531 | 18 657 | |
| 1.1.2008 - 31.12.2008 | Tytäryhtiö- Osakkuusyhtiö- Muut osakkeet | Pääoma- | Yhteensä | |||
| osakkeet | osakkeet | ja osuudet | lainasaamiset | |||
| Tasearvo kauden alussa | 4 833 | 22 | 102 | 12 919 | 17 876 | |
| Lisäykset | 186 | 0 | 0 | 0 | 186 | |
| Vähennykset | 0 | 0 | -8 | 0 | -8 | |
| Tasearvo kauden lopussa | 5 019 | 22 | 94 | 12 919 | 18 053 | |
| Tytäryhtiöosakkeet: | Emoyhtiön | Osuus | Osakkeiden | Osakkeiden | Osakkeiden | |
| osuus % äänivallasta % | kpl | nimellisarvo | kirjanpitoarvo | |||
| teur | ||||||
| Kidex Oy | Suomi | 100 | 100 | 200 | 2.208 teur | 2 208 |
| P.O. Korhonen Oy | Suomi | 100 | 100 | 5 750 | 967 teur | 976 |
| Kiinteistö Oy Ylähanka | Suomi | 100 | 100 | 510 | 9 teur | 8 |
| Martela AB, Bodafors | Ruotsi | 100 | 100 | 50 000 | 5.000 tsek | 550 |
| Aski Inredningscenter AB, Malmö |
Ruotsi | 100 | 100 | 12 500 | 1.250 tsek | 132 |
| Martela AS, Oslo | Norja | 100 | 100 | 200 | 200 tnok | 24 |
| Martela Sp.z o.o., Varsova | Puola | 100 | 100 | 3 483 | 3.483 tpln | 935 |
| 000 Martela, Moskova | Venäjä | 100 | 100 | 3.700 trub | 90 | |
| 000 Martela Sp, Pietari | Venäjä | 100 | 100 | 3.700 trub | 90 | |
| Yhteensä | 5 013 | |||||
| Osakkuusyhtiöosakkeet: | ||||||
| Essa Office Systems AG, | 30 | 30 | 34 | 34 tchf | 22 | |
| Sveitsi | ||||||
| Muut osakkeet ja osuudet: As.Oy Kivipellonpolku |
287 | 1 teur | 21 | |||
| As.Oy Kivipellonpiha | 2 590 | 1 teur | 30 | |||
| Muut osakkeet ja osuudet | 42 | |||||
| Yhteensä | 93 | |||||
| (1 000 eur) | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset saamiset | ||
| Lainasaamiset | 478 | 400 |
| Lyhytaikaiset saamiset Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yhtiöiltä |
||
| Myyntisaamiset | 3 940 | 5 045 |
| Lainasaamiset | 2 004 | 3 538 |
| Siirtosaamiset | 13 | 0 |
| Muut saamiset | ||
| Myyntisaamiset | 8 694 | 18 409 |
| Lainasaamiset | 0 | 0 |
| Siirtosaamiset | 456 | 330 |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 15 107 | 27 322 |
Siirtosaamiset ja menoennakot sisältävät rojalti- ja kuluennakoita sekä henkilöstökulujen että muiden sekalaisten kulujen jaksotuksia.
| (1 000 eur) | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Rahasto-osuudet | 1 093 | 1 038 |
| Osakekannan jakautuminen 31.12.2009 | Lukumäärä kpl |
eur | Yhteensä Osuus osake- pääomasta |
Ääniä | Osuus äänistä % |
|---|---|---|---|---|---|
| K-osakkeet (20 ääntä/osake) | 604 800 | 1 018 500 | 15 | 12 096 000 | 77 |
| A-osakkeet (1 ääni/osake) | 3 550 800 | 5 981 500 | 85 | 3 550 800 | 23 |
| Yhteensä | 4 155 600 | 7 000 000 | 100 | 15 646 800 | 100 |
| Omat osakkeet | 67 700 | ||||
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä | 4 087 900 | ||||
| Oma pääoma | 2 009 | 2 008 | |||
| Osakepääoma 1.1. ja 31.12. | 7 000 | 7 000 | |||
| Ylikurssirahasto 1.1. ja 31.12. | 1 116 | 1 116 | |||
| Vararahasto 1.1. ja 31.12. | 11 | 11 | |||
| Voittovarat 1.1. | 37 969 | 31 665 | |||
| Osingonjako | -2 390 | -1 936 | |||
| Tilikauden voitto | 948 | 8 551 | |||
| Osakejärjestelmän perusteella | |||||
| luovutetut osakkeet* | -411 | -311 | |||
| Voittovarat 31.12. | 36 116 | 37 969 | |||
| Oma pääoma yhteensä | 44 243 | 46 096 |
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 36.116 teur vuonna 2009 ( 37.969 teur 2008)
Martela Oyj:n hallussa olevat omat osakkeet esitetään voittovarojen vähennyksenä. Martela Oyj omistaa 67 700 kpl A-sarjan osaketta ja ne on ostettu 10,65 euron keskihintaan. Omien osakkeiden markkina-arvo 31.12.2009 oli 7,13 € /osake (5,29 € 2008), yhteensä 483 teur (358 teur 2008).
* Osakepalkkiojärjestelmää varten hankittujen osakkeiden käsittelyä on muutettu vuoden 2008 IFRSkonsernitilinpäätökseen. Vuonna 2007 osakkeiden hankintameno käsiteltiin saatavana Evli Alexander Management Oy:ltä, jolle järjestelmän hallinnointi on ulkoistettu. Vuonna 2008 hankintameno on IFRS-konsernitilinpäätöksessä käsitelty omien osakkeiden kaltaisena eränä. Emoyhtiön taseessa osakkeiden hankintaa varten annettu laina on käsitelty lainasaamisena ja luovutettujen osakkeiden osalta hankintameno on kirjattu saatavien vähennyksenä ja pois omasta pääomasta.
| (1 000 eur) | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Lainat rahoituslaitoksilta | 2 864 | 7 347 |
Pikäaikaisten lainojen muutokset ja lyhennykset
| 2 009 | 2 008 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Rahoituslaitos | Rahoituslaitos | |||||
| lainat | lainat | |||||
| Lainat 1.1. | 7 348 | 9 621 | ||||
| Lyhennykset | -4 483 | -2 273 | ||||
| Lainat 31.12. | 2 864 | 7 348 | ||||
| Lyhennykset | 2 010 | 2 011 | 2 012 | 2 013 | 2 014 | 2015- |
| Rahoituslaitoslainat | 4 483 | 1 340 | 1 016 | 508 | 0 | 0 |
| (1 000 eur) | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Lyhytaikainen vieras pääoma | ||
| Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille | ||
| Ostovelat konserniyhtiöille | 1 062 | 1 579 |
| Siirtovelat konserniyhtiöille | 0 | 784 |
| Yhteensä | 1 062 | 2 363 |
| Muu vieras pääoma | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 4 483 | 2 273 |
| Saadut ennakot | 132 | 30 |
| Ostovelat | 3 864 | 4 512 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 1 825 | 3 548 |
| Siirtovelat | 3 044 | 4 802 |
| Yhteensä | 13 348 | 15 165 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 14 410 | 17 528 |
Lyhytaikainen vieras pääoma on eritelty liitetiedoissa, koska erät on yhdistelty taseessa
| 2009 | 2008 | |
|---|---|---|
| Siirtovelkojen olennaiset erät | ||
| Henkilöstökulujen siirtovelat | 1 973 | 2 691 |
| Korko- ja rahoitusjaksotukset | 69 | 96 |
| Rojaltit | 232 | 115 |
| Menojäämät | 555 | 566 |
| Verot | 0 | 1 304 |
| Muut siirtovelat | 216 | 30 |
| Siirtovelat yhteensä | 3 044 | 4 802 |
| (1 000 eur) | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä | ||
| Pankkilainat | 7 348 | 9 620 |
| Annetut kiinteistökiinnitykset | 7 848 | 7 848 |
| Annetut yrityskiinnitykset | 3 700 | 3 700 |
| Pantatut osakkeet | 4 | 4 |
| Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä | 11 553 | 11 553 |
| Muut annetut vakuudet | ||
| Takaukset vuokran vakuudeksi | 38 | 112 |
| Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta | ||
| annetut takaukset | 1 501 | 1 559 |
| Leasing-sopimukset | ||
| Alkavalle tilikaudelle kuuluvat | 872 | 827 |
| Myöhemmin maksettavat | 737 | 1 158 |
| Yhteensä | 1 609 | 1 985 |
| Takaisinostovastuut | 150 | 150 |
| Muut vastuut | ||
| Vuokravastuut | 7 117 | 8 120 |
| Tulos / osake | $\equiv$ | Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos Osakkeiden osakeantikorjattu keskimääräinen kappalemäärä |
|---|---|---|
| Hinta / voittosuhde (P/E) | $\equiv$ | Osakeantikorjattu kurssi tilikauden lopussa Tulos / osake |
| Oma pääoma / osake, eur | $=$ | Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden osakeantikorjattu kappalemäärä tilikauden päättyessä |
| Osinko / osake, eur | $=$ | Tilikaudelta jaettu osinko Osakkeiden osakeantikoriattu lukumäärä tilikauden päättyessä |
| Osinko / tulos, % | $=$ | Osinko / osake $\times 100$ Tulos / osake |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | $=$ | Osakeantikorjattu osinko / osake $\times 100$ Osakeantikorjattu kurssi tilikauden päättyessä |
| Osakekannan markkina-arvo, eur |
$=$ | Kaikkien osakkeiden lukumäärä tilikauden päättyessä X osakkeen kurssi tilinpäätöspäivänä |
| Oman pääoman tuotto-% | ÷ | Tilikauden tulos x 100 Oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana) |
| Sijoitetun pääoman tuotto-% | $=$ | (Tilikauden tulos ennen veroja + korkokulut + muut rahoituskulut) $x$ 10 Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana) |
| Omavaraisuusaste, % | $=$ | Oma pääoma x 100 Taseen loppusumma - saadut ennakot |
| Nettovelkaantumisaste, % | $=$ | Korolliset velat-rahat, pankkisaamiset ja rahoitusarvopaperit x 100 Oma pääoma |
| Henkilöstö keskimäärin | $=$ | Keskiarvo kuukausien lopussa työssäolevan henkilöstön lukumääristä |
| Korolliset nettovelat | $=$ | Korolliset velat - rahavarat ja muu likvidi rahoitusomaisuus |
Emoyhtiö voitonjakokelpoiset varat ovat 36.116.642,70 euroa, joista tilikauden voitto on 948.395,81 euroa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:
Helsingissä 9. helmikuuta 2010
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset
hallituksen puheenjohtaja hallituksen varapuheenjohtaja toimitusjohtaja
Heikki Ala-Ilkka Pekka Martela Heikki Martela
Jaakko Palsanen Jori Keckman Tapio Hakakari
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä 10. helmikuuta 2010
KPMG Oy Ab
Reino Tikkanen KHT
Martela Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme tarkastaneet Martela Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.2009 – 31.12.2009. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toiminta-kertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.
Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastus-tavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti.
Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita.
Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Helsinki 10. helmikuuta 2010
KPMG Oy Ab
Reino Tikkanen KHT
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.