Annual Report • Mar 9, 2010
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
| Toimitusjohtajan katsaus |
02 |
|---|---|
| Strategia, visio ja missio | 04 |
| Taloudellinen kehitys vuonna 2009 |
06 |
| Hallinnointiliiketoiminta |
08 |
| Rahastosijoitustoiminta |
09 |
| Osakkeet ja osakkeenomistajat | 10 |
| Access Capital Partners | 12 |
| CapMan Platform | 14 |
|---|---|
| Varainhankinta ja asiakkaat |
15 |
| Hallinnoitavat pääomat |
16 |
| Kohdeyrityssijoituksia tekevät rahastot |
18 |
| Kiinteistöpääomarahastot | 19 |
| Rahastojen tuotot sijoittajille |
20 |
| CapMan Buyout | 22 |
|---|---|
| CapMan Technology |
24 |
| CapMan Life Science |
26 |
| CapMan Russia |
28 |
| CapMan Public Market | 30 |
| CapMan Real Estate | 32 |
| Uudet sijoituskohteet vuonna 2009 | 34 |
| Henkilöstö |
36 |
|---|---|
| Vastuullisuus | 38 |
| Hallituksen toimintakertomus 40 |
|
|---|---|
| Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) 44 |
|
| Konsernitase (IFRS) 44 |
|
| Laskelma oman pääoman muutoksista (IFRS) 45 |
|
| Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS) 45 |
|
| Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 46 |
|
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot (IFRS) 46 |
|
| Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS) 63 |
|
| Emoyhtiön tase (FAS) 63 |
|
| Emoyhtiön rahavirtalaskelma (FAS) 64 |
|
| Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 64 |
|
| Tunnuslukujen laskentakaavat 67 |
|
| Hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen | |
| allekirjoitukset 67 |
|
| Tilintarkastuskertomus 68 |
| Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä |
70 |
|---|---|
| Hallitus |
73 |
| Johtoryhmä |
74 |
CapMan on Pohjoismaiden ja Venäjän johtavia vaihtoehtoisen sijoitusluokan toimijoita ja hallinnoi rahastoissaan noin 3,5 miljardin euron pääomia. Yhtiöllä on kuusi sijoitusaluetta (CapMan Buyout, CapMan Technology, CapMan Life Science, CapMan Russia, CapMan Public Market ja CapMan Real Estate), joista jokaisesta vastaa oma partnershipmallilla toimiva sijoitustiimi. Kullakin sijoitusalueella on myös omat erikoistuneet rahastot. CapManin palveluksessa on yhteensä 150 ammat tilaista Helsingissä, Tukholmassa, Kööpenhami nassa, Oslossa ja Moskovassa. CapMan on toiminut pääomasijoitusalalla vuodesta 1989, ja yhtiön B-osake on listattu Helsingin pörssissä vuodesta 2001.
CapMan Platform
Vuosi 2009 oli CapManille monella tapaa hyvä. Onnistuimme tavoitteissamme kohdeyritysten toimintaedellytysten turvaamisen, konsernin taseen vahvistamisen sekä organisaation kehittämisen osalta hyvin. Varainhankinta uusiin rahastoihin osoittautui odotettuakin haastavammaksi, minkä seurauksena olemme tyytyväisiä myös kerättyjen pääomien määrään. Konsernin tulos oli positiivisuudestaan huolimatta kuitenkin pettymys.
Vuoden 2009 loppua kohden toimintaympäristömme osoitti merkkejä parantumisesta. Kesällä 2007 alkanut vaikea jakso pääomasijoitusalalla näyttäisi pikku hiljaa olevan ohi, ja samalla CapManin viime vuosina tekemät panostukset liiketoimintaportfolioon ja sijoituskohteisiin alkavat tuottaa hedelmää. Viime vuosien vaikeista markkinaolosuhteista huolimatta olemme panostaneet tulevien vuosien kasvun turvaamiseen ja erityisesti siihen, että konsernin tulos paranisi jatkossa selvästi. Uskon, että CapManilla on kaikki edellytykset menestykselliseen kauteen liiketoiminnassaan tulevina vuosina.
Hallinnointiliiketoimintamme tulostaso oli loppuvuonna jo tyydyttävällä tasolla. Hallinnointipalkkiot ja kiinteistökonsultoinnin tuotot kattavat operatiivisen toiminnan kulut sekä korkokulut. Tavoitteenamme on kuitenkin parantaa hallinnointiliiketoiminnan kannattavuutta jatkossa, erityisesti tehokkuutta parantamalla eli hallinnoimalla enemmän pääomaa sijoitusammattilaista kohden ja saavuttamalla uusia skaalaetuja palvelutiimeissämme. Hallinnointiliiketoiminnan tulokseen vaikuttavat merkittävästi myös voitonjako-osuustuotot, joiden osalta noin puolitoista vuotta kestänyt kuiva kausi päättyi tammikuussa 2010 tiedotettuun Pretax-irtautumiseen. Tulevaisuuden voitonjako-osuustuottojen kannalta tärkeintä CapManille on saada CapMan Equity VII -rahasto voitonjaon piiriin. Rahaston salkussa on monia hyvin kehittyneitä kohteita, esimerkiksi Lumene, Farmos, MQ Retail ja Cardinal Foods. Pääomasijoitusalan peukalosäännön mukaan jokaisen hallinnoitavan 100 milj. euron pitäisi sijoitustoiminnan tuottotavoitteiden toteutuessa tuottaa kymmenen vuoden aikana noin 20 milj. euron voitonjako-osuustuotot. CapMan hallinnoi runsasta 3,5 miljardia euroa rahastoissaan. Sijoitustiimien voitonjako-osuuksien sekä kiinteistörahastoissa olevan velkaosuuden vähentämisen jälkeenkin hallinnoitaviin pääomiin liittyvä voitonjako-osuuspotentiaali on merkittävä.
CapManin omiin rahastoihinsa tekemien sijoitusten tulosvaikutus oli vuonna 2009 negatiivinen, vaikka vuoden loppua kohden sijoitusten arvojen kehitys kääntyi positiiviseksi. Rahastosijoitusten tuottotavoite on 15 prosenttia vuodessa. CapManin sijoitusten käypä arvo oli vuoden 2009 lopussa noin 60 milj. euroa, mikä tavoitteemme toteutuessa tarkoittaisi noin 10 milj. euron vuotuista tuottoa. Vuosina 2008 ja 2009 käyvät arvot kehittyivät yhteensä lähes 20 milj. euroa negatiiviseen suuntaan. Uskomme kehityksen olevan selvästi parempaa vuonna 2010.
Vuoden 2010 aikana yrityskauppamarkkinan ennakoidaan vilkastuvan, sillä pohjoismaisten pankkien halukkuus rahoittaa transaktioita on palautumassa, Pohjoismaihin sijoittavilla pääomasijoittajilla on hallussaan runsas sijoituskapasiteetti ja lisäksi myyjien ja ostajien hintakäsitykset ovat lähentyneet. CapManin kannalta markkinan piristyminen tarkoittaa erityisesti lisääntyviä mahdollisuuksia irtautua kohteista hyvällä tuotolla.
Vuoden aikana määrittelimme strategiamme kulmakiviksi yhteisen sijoituskulttuurin, maailmanlaajuisen varainhankinnan ja rahastojen tehokkaan hallinnoinnin, CapManin oman sijoituskapasiteetin, palveluinfrastruktuurin sekä CapManin brändin. Näiden kaikkien kehittäminen on tärkeää tulevan menestyksen kannalta.
Sijoituskulttuurin osalta pyrimme hyödyntämään yli 20 vuoden kokemusta satojen sijoituskohteiden analysoinnissa ja arvonkehittämisessä. Onnistuneessa sijoitustoiminnassa tärkeää on toimialojen ymmärtäminen. Oikein valituilla toimialoilla kohdeyrityksemme voivat toimia markkinan suunnannäyttäjinä ja siten saavuttaa strategisesti vahvan aseman. Kiinteistökehityskohteissa esimerkiksi kauppakeskuksen kehittäminen alueen vahvaksi toimijaksi vaatii juuri sitä osaamista, jota meillä on kiinteistösijoittamisen ja -konsultoinnin merkittävänä toimijana Suomessa. Tunnemme myös erilaiset tilanteet, joissa pääomasijoittajat ovat sopivimpia omistajia yrityksille ja kiinteistöille. Tyypillisimpiä ovat ydinliiketoimintaan kuulumattoman tytäryrityksen irtoaminen suuryrityksestä sekä perheyrityksen siirtyminen pääomasijoittajan omistukseen. Kaikissa näissä tilanteissa osaava pääomasijoittaja varmistaa menestyksen arvojen ja kulttuurin kehittämisen kautta ja luo samalla pohjan yrityksen pitkäjänteiselle menestykselle myös tulevaisuudessa.
Vuonna 2009 aloitimme kohdeyritysten ja kiinteistöjen ostovoiman hyödyntämisen hankinnoissa. CapManin hallinnoimien rahastojen osittain tai kokonaan omistamien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli viime vuonna noin 6,3 miljardia ja ne työllistivät yli 40 000 henkilöä. Kiinteistökohteidemme vuokralaisina toimii yli 280 yritystä, hallinnoimiemme kauppakeskusten yhteenlaskettu vuotuinen asiakasmäärä on yli 35 miljoonaa asiakasta ja olemme Suomen suurin hotellikiinteistöjen omistaja. Sijoituskohteidemme yhteishankintojen tuoma säästöpotentiaali on osoittautunut varsin merkittäväksi ja uskomme, että tätä kautta kohdeyrityksemme saavat joillakin alueilla jopa useiden kymmenien prosenttien säästöt hankinnoissaan. Kysymys on myös tehokkaiden prosessien ja kokemuksen jakamisesta kohdeyritystemme kesken.
Varainhankinnassa olemme laajentaneet asiakaskuntaamme Pohjoismaista kaikkialle maailmaan. Markkinan haasteellinen kehitys on kuitenkin hidastanut merkittävien edistysaskelten saavuttamista tällä alueella. CapManin brändi ja tuotteet ovat laajalti tunnettuja rahastosijoittajien keskuudessa. Parhaiten rahastovalikoimamme sopii sijoittajille, joka pyrkii saamaan tuottoa pohjoismaisista ja venäläisistä pienistä ja keskisuurista yrityksistä sekä kiinteistöalalla kehityskohteista.
Kesällä 2008 tapahtuneiden CapMan Russia ja CapMan Public Market -sijoitusalueiden perustamisten jälkeen olemme strategiassa pyrkineet keskittymään olemassa olevan liiketoimintaportfolion kehittämiseen. Venäjän merkitys liiketoiminnallemme ei ole lukujen valossa vielä kovin suuri, mutta odotamme sen kasvavan merkittävästi. Kyseessä ei ole pelkästään sijoitustoimintamme Venäjällä vaan kannustamme myös pohjoismaisia kohdeyrityksiämme hyödyntämään mahdollisuuksia Venäjällä. Institutionaalinen pääomasijoittaminen on Venäjällä vielä alkuvaiheessa, ja panostamalla päämäärätietoisesti toimintaamme Venäjällä voimme kasvattaa siitä yhden CapManin liiketoimintaportfolion kulmakivistä. Julkiselle markkinalle sijoittavan Public Market -rahaston alkutaival on ollut menestyksekäs. Pohjoismaisista listatuista yrityksistä on huolellisen analyysin jälkeen löytynyt kohteita, joissa pääomasijoittajan omistusfilosofialle on ollut kysyntää.
CapManin suurimmat osakkeenomistajat ovat tehneet yhtiön yhtiökokoukselle ehdotuksen siirtymisestäni yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi. Mikäli yhtiökokous tekee valinnat ehdotusten mukaisesti, siirryn osana sukupolvenvaihdosta ehdotettuun tehtävään. Omalla työlistallani tulee myös tällöin säilymään strategisten tavoitteiden saavuttaminen ja myös kasvavassa määrin panostaminen sijoitustoiminnan menestyksen varmistamiseen.
Runsaan viiden vuoden kausi CapManin toimitusjohtajana on ollut antoisa ja täynnä monia ikimuistoisia kokemuksia. Haluan kiittää osakkeenomistajia saamastani tuesta ja palautteesta, kohdeyritysten johtoa ja henkilökuntaa vahvasta sitoutumisesta yhteisiin päämääriin vaikeassa markkinaympäristössä, rahastojen sijoittajia jatkuvasta luottamuksesta sijoittaessanne uusiin rahastoihimme ja CapManin henkilökuntaa kärsivällisestä työstä välillä haastavissakin olosuhteissa. Uskon, että kehitys vuonna 2010 jatkuu myönteisenä ja voimme kaikki nauttia pitkäjänteisen työn hyvistä tuloksista.
Heikki Westerlund toimitusjohtaja, senior partner CapMan Oyj
CapMan on Pohjoismaiden ja Venäjän johtavia vaihtoehtoisen sijoitusluokan toimijoita ja hallinnoi rahastoissaan institutionaalisilta sijoittajilta kerättyjä pääomia. Rahastojen sijoitustoiminta kohdistuu kuudelle sijoitusalueelle, joista vastaavat partnership-mallilla toimivat sijoitustiimit.
CapManin strategiaprosessissa vuonna 2009 kiteytetty yhtiön toiminta-ajatus Managing Quality Partnerships kattaa partnership-mallilla toimivat itsenäiset ja kilpailukykyiset sijoitustiimit sekä korkealaatuisen rahastojen hallinnointiyhtiön palveluineen. CapManin kasvustrategian tärkeimmät kulmakivet ovat 20 vuoden kokemuksen hyödyntäminen sijoitustoiminnassa ja paikallisen läsnäolon mahdollistama aktiivinen omistajuus. Muita strategian kulmakiviä ovat maailmanlaajuinen varainhankinta ja tehokas rahastojen hallinnointi, sijoitukset omasta taseesta konsernin hallinnoimiin rahastoihin sekä institutionaalisen toimintatavan mahdollistava palveluinfrastruktuuri. CapMan asettaa korkeat laatuvaatimukset sijoitustoiminnan tuotoille, uusille rahastotuotteille ja tuottamilleen palveluille.
CapManin aikaisempi kasvu on perustunut etenkin uusien rahastotuotteiden lanseeraamiseen ja toiminnan laajentamiseen maantieteellisesti. Yhtiön lähivuosien tavoitteena on jatkaa kasvuaan nykyisten sijoitusalueiden kautta. Buyout-sijoitukset ovat kuuluneet CapManin sijoitustoimintaan vuodesta 1989, mezzanine- ja teknologiasijoitukset vuodesta 1995, life science -sijoitukset vuodesta 2002 ja kiinteistösijoitukset vuodesta 2005 lähtien.
CapManin näkemys on, että pohjoismaiset keskisuuret yritysjärjestelyt ovat edelleen yksi Euroopan mielenkiintoisimmista pääomasijoitusmarkkinoista, ja että tällä markkinalla on merkittävää tuottopotentiaalia orgaanisen kasvun, yritysostojen ja kansainvälistymisen kautta. CapManin teknologiasijoitukset painottuvat kasvuvaiheen ja myöhäisen kasvuvaiheen teknologiayrityksiin ja hyödyntävät pohjoismaisia teknologiaklustereita. Pohjoismainen life science -markkina on ollut viime vuodet erittäin haastava, ja CapMan ilmoitti vuoden 2009 aikana, ettei sillä ole aikomusta perustaa uusia itsenäisiä life science -rahastoja. Terveydenhuolto ja lääketieteen teknologia säilyvät kuitenkin CapManin sijoitusfokuksessa. Pääasiassa Suomessa harjoitettava kiinteistösijoitustoiminta hyötyy CapManin kiinteistötiimin laajasta kiinteistökehitysosaamisesta.
Tuoreimmat sijoitusalueet CapMan Russia ja CapMan Public Market perustettiin vuonna 2008. Molemmilla alueilla on merkittävää hallinnoitavien pääomien kasvupotentiaalia ja mahdollisuus hyödyntää CapManin sijoitus- ja hallinnointiosaamista. Venäjällä on edelleen suhteellisen vähän länsimaisesti toimivia pääomasijoittajia, ja kilpailu on siten rajallista. CapMan pyrkii hyödyntämään paikallista läsnäoloa Venäjällä myös muiden sijoitusalueiden kohdeyritysten kehittämisessä. Uusien sijoitusalueiden toiminta käynnistyi lupaavasti vuonna 2009.
CapManin tavoitteena kaikilla sijoitusalueilla on sijoituskohteiden arvonnousu ja rahastojen tuottotavoitteiden saavuttaminen. Sijoitustiimien yhteinen arvonluontikulttuuri on CapManin kilpailukyvyn perusta. Pitkä kokemus pääomasijoittamisesta, toimintamaiden ja toimialojen syvällinen tunteminen, pohjoismaiset yhteistyökumppanit ja verkostot sekä hioutuneet sijoitusprosessit ja parhaiden käytäntöjen jakaminen sijoitusalueiden kesken ovat keskeisiä yhteisessä arvonluontikulttuurissa. CapManilla on kattavaa kokemusta yritysjärjestelyistä, toimialojen konsolidoinnista, sukupolvenvaihdoksista sekä muista yritysten muutostilanteista. Sijoitusalueiden yhteistyö ulottuu myös kohdeyritysten ostovoiman hyödyntämiseen hankintayhteistyön puitteissa.
Sijoitustoiminnan painopiste on aina sijoituskohteiden pitkän aikavälin kehityksessä ja huolella määritellyissä arvonnousutekijöissä. Aktiivinen omistajuus tarkoittaa käytännössä sijoituskohteiden arvon kehittämistä kasvun, kannattavuuden parantamisen ja strategisen aseman vahvistamisen kautta. Kiinteistörahastojen arvonkehitys perustuu hyvin rakennettuun salkkuun sekä erityisesti yksittäisten kohteiden aktiiviseen kehittämiseen kiinteistöomaisuuden johdon, rakennuttamisen, palvelukonseptien tuottamisen ja aktiivisen vuokrauksen keinoin.
Paikallinen läsnäolo ja paikalliset kontaktiverkostot mahdollistavat sen, että lähes kaikki toimintaalueen sijoitusmahdollisuudet tulevat tiimien tietoon ja että kohteiden arvonnousupotentiaalia voidaan verrata maantieteellisellä tasolla kattavasti jo ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Sijoitustiimien laajan kontaktiverkoston kautta löytyy osaamista myös kohdeyritysten operatiiviseen johtoon ja hallitustyöskentelyyn. CapManin sijoitusammattilaiset ovat tiiviisti mukana kohdeyritysten strategiatyössä, yritysjärjestelyissä sekä kansainvälisessä laajentumisessa ja työskentelevät läheisessä yhteistyössä johdon ja muiden omistajien kanssa kunnioittaen operatiivisen johdon toimivaltaa ja vastuuta.
Konsernin kasvustrategian kannalta oleellista on hallinnoitavien pääomien kasvattaminen ja hallinnointitoiminnan tehokkuussuhteen parantaminen laatutasoa vaarantamatta. Rahastojen varainhankinnan onnistuminen perustuu menestyksekkääseen sijoitustoimintaan. CapMan on määrätietoisesti panostanut varainhankintaan ja sijoittajakunnan kansainvälistämiseen sekä kehittänyt rahastojen hallinnointia 20 toimintavuotensa ajan. CapMan tarjoaa rahastoihin sijoittaville instituutioille yhtenevät rahastorakenteet ja sopimukset, laadukkaat raportointipalvelut sekä täsmälliset sijoitusprosessit.
Omilla rahastosijoituksilla on merkittävä tuottopotentiaali CapMan Oyj:lle, ja ne yhdenmukaistavat CapManin ja muiden rahastosijoittajien intressejä entisestään. CapMan on merkittävä sijoittaja hallinnoimissaan rahastoissa, ja yhtiön tavoitteena on sijoittaa niihin 1–5 prosenttia uusien rahastojen alkuperäisestä koosta rahastojen kysynnästä ja CapManin omasta sijoituskapasiteetista riippuen. Omista rahastosijoituksista rahoitetaan tyypillisesti noin puolet velkarahoituksella. CapMan tulee tekemään jatkossa omat rahastosijoituksensa CapMan Fund Investments SICAV SIF -yhtiöön, joka toimii syöttörahastona CapManin rahastoihin. Vuonna 2009 toteutettu omien rahastosijoitusten yhtiöittäminen selkeytti hallinnointiliiketoiminnan ja sijoitustoiminnan eroa.
Pääomasijoitusalalle tyypillisesti osa sijoitustoiminnan tuotoista jaetaan sijoituksesta vastanneelle sijoitustiimille. CapMan Oyj:n osuus sijoitustoiminnan tuotoista perustuu CapManin tuottamiin palveluihin. CapMan Platform, eli Sijoittajapalvelut, Taloushallinto ja IT sekä Henkilöstöhallinto ja toimistopalvelut täydentävät sijoitustiimien partnership-tyyppistä toimintamallia. Nykyinen organisaatiorakenne on mahdollistanut myös uusien tuotteiden lisäämisen tuoteportfolioon.
sijoitusalueet tilinpäätös hallinnointi Henkilöstö ja vastuullisuus
Sijoitustoiminnan kulttuuri – Aktiivinen omistajuus
Varainhankinta ja rahastojen hallinnointi
Omat rahastosijoitukset konsernin hallinnoimiin rahastoihin
Palveluinfrastruktuuri
Visiomme on olla haluttu pääomasijoitusalan ja vaihtoehtoisen sijoitusluokan yhteistyökumppani institutionaalisille sijoittajille ympäri maailman sekä yrittäjille paikallisesti.
Missionamme on alamme parhaimmistoon kuuluva tuottotaso. Toimimme korkealaatuisena palveluntarjoajana sijoittamalla pääomaa yrityksiin, kiinteistöihin tai muihin vaihtoehtoisen sijoitusluokan kohteisiin. Näiden sijoitusten pysyvää arvoa luodaan kasvun, muutoksen ja aktiivisen omistajuuden kautta.
* Vastaa CapMan Russian sijoitustoiminnasta.
Partnership-mallilla toimivat sijoitustiimit
CapMan brändi
Konsernin vuoden 2009 liikevaihto pysyi edellisvuoden tasolla. Myönteistä oli Hallinnointiliiketoiminnan kannattavuus sekä konsernin rahoitusaseman vahvistuminen. Voitonjako-osuustuottojen puuttuminen ja rahastosijoitusten negatiivinen arvonkehitys rasittivat kuitenkin tulosta.
CapMan on vaihtoehtoisen sijoitusluokan toimija, joka tekee myös itse merkittäviä sijoituksia hallinnoimiinsa rahastoihin. CapManin hallinnoimien rahastojen sijoitustoiminnassa keskeinen periaate on aktiivinen suora vaikuttaminen sijoituskohteiden arvonnousuun. Konsernilla on vuoden 2009 alusta lähtien ollut käytössään kaksi toimintasegmenttiä, jotka ovat Hallinnointiliiketoiminta ja Rahastosijoitustoiminta. Toimintasegmenttien tuloksen muodostumista ja kehitystä vuonna 2009 on kuvattu seuraavalla aukeamalla.
CapManin vuoden 2009 liikevaihdossa ja tuloksessa näkyivät vallinnut heikko irtautumismarkkina ja talouden taantuma. Konsernin liikevaihto pysyi edellisvuoden tasolla ja oli 36,3 milj. euroa (36,8 milj. euroa vuonna 2008). Liikevoitto oli 0,1 milj. euroa (-6,3 milj. euroa). Rahastosijoitusten käypien arvojen kehitys kääntyi positiiviseksi vuoden toisella puoliskolla, mutta kokonaisuudessaan käyvän arvon muutokset olivat -3,3 milj. euroa eli -5,4 prosenttia vuonna 2009. Operatiivisen toiminnan kulut olivat 33,0 milj. euroa (29,8 milj. euroa), ja niiden kasvuun vaikuttivat etenkin uusien sijoitusalueiden CapMan Russian ja CapMan Public Marketin kulut. Konsernin tulos vuonna 2009 jäi 0,1 milj. euroon (-8,1 milj. euroa) ja emoyhtiön omistajien osuus tuloksesta -0,2 milj. euroon (-8,2 milj. euroa).
Vuoden 2009 aikana konsernin rahoitusasema parani merkittävästi. Vuonna 2008 liikkeeseen lasketun hybridilainan koko nousi 29 milj. euroon, ja CapManilla oli 31.12.2009 käytössään kahden pohjoismaisen pankin kanssa sovittu 56,9 milj. euron pankkirahoituskokonaisuus. Lähivuosien rahoitustarpeet pienenivät, kun CapMan myi yhteensä 25 milj. eurolla rahastosijoituksia ja sitoumuksia. Konsernin omavaraisuusaste oli vuoden lopussa 55,1 prosenttia (50,3 prosenttia) ja nettovelkaantuneisuusaste 34,8 prosenttia (30,3 prosenttia).
CapMan Oyj:n tulos voi vaihdella merkittävästi eri vuosina voitonjako-osuustuottojen määrän ja sijoitusten käyvän arvon muutosten seurauksena. Voitonjako-osuustuottoja syntyy vaihtelevasti irtautumisten toteutumisajankohdasta ja irtautuvien rahastojen voitonjakovaiheesta riippuen. Myös rahastosijoitusten käyvän arvon muutokset voivat vaihdella suuresti eri vuosien ja vuosineljännesten välillä. CapManin taloudellista kehitystä ja tuottopotentiaalia on tämän vuoksi hyvä tarkastella yhtä vuosineljännestä pidemmällä aikavälillä. Rahastojen elinkaari on tyypillisesti 10 vuotta, ja useimmat sijoituskohteet ovat salkuissa 4–6 vuotta. Useat tulonlähteet ja elinkaaren eri vaiheissa olevat rahastot tasaavat tulosvaihteluja.
| Hallinnointiliiketoiminta | Rahasto sijoitustoiminta |
||
|---|---|---|---|
| Hallinnointipalkkiot | Voitonjako osuustuotot |
Kiinteistö konsultoinnin tuotot |
Omasta taseesta tehtävien rahasto sijoitusten tuotot |
| Tavoite | Toteuma vuonna 2009 | |
|---|---|---|
| Kasvu | • Kasvattaa hallinnoitavien rahastojen pääomia keskimäärin vähintään 15 % vuodessa |
• Pääomien kasvu 2,8 % vuonna 2009. Kasvu keskimäärin edellisenä viitenä vuotena 30,4 % |
| Kannattavuus | • Oman pääoman tuotto yli 25 % vuodessa • Oman pääoman ehtoisten rahastojen nettotuotto sijoittajille yli 15 % vuodessa (IRR % p.a.) |
• Oman pääoman tuotto 0,2 % • Toimintansa lopettaneiden ja toiminnassa olevien oman pääoman ehtoisten rahastojen tuotot sijoittajille on esitetty sivulla 20. Nettotuotto sijoittajille on ollut 16,5 % |
| Pääomarakenne | • Rahoittaa noin puolet CapMan Oyj:n omista sijoituksista rahastoihinsa velkarahoituksella • Omavaraisuusaste vähintään 50 % |
• Nettovelkaantumisaste 34,8 % • Omavaraisuusaste 55,1 % |
| Osinkopolitiikka | • Maksaa osinkoa vähintään 50 % nettotuloksesta |
• Hallituksen ehdotus osingonjaoksi 0,04 euroa osakkeelta |
€
sijoitusalueet tilinpäätös hallinnointi Henkilöstö ja vastuullisuus
* Vuodelta 2009 hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle.
Hallinnointiliiketoiminta käsittää kohdeyrityssijoituksia tekevien pääomarahastojen hallinnoinnin (CapMan Private Equity) sekä kiinteistösijoituksia tekevien pääomarahastojen hallinnoinnin ja kiinteistökonsultoinnin (CapMan Real Estate). Hallinnointiliiketoiminnan tuotot muodostuvat hallinnointipalkkioista, rahastoilta saatavista voitonjako-osuustuotoista sekä kiinteistökonsultoinnin tuotoista.
Päätulonlähteistä hallinnointipalkkiot ovat verrattain hyvin ennustettavissa, sillä rahastojen toimintaajat ovat pitkiä ja hallinnointipalkkioprosentit koko ajalle sovittuja. Voitonjako-osuustuottojen ajoittuminen on satunnaisempaa, ja niitä analysoidessa tulee kiinnittää huomiota siihen, missä elinkaaren vaiheessa rahastot ovat. Rahastoja on kuvattu tarkemmin sivuilla 16–20. Lisätietoja tuloskomponenttien analysoinnista löytyy CapManin internetsivuilta Sijoittajat-osiosta.
Hallinnointiliiketoiminnan tulos oli 3,7 milj. euroa vuonna 2009. Tulos on hyvä markkinatilanteessa, jossa irtautumisia oli vähän ja voitonjako-osuustuottoja ei syntynyt lainkaan. Tulosta pienensi myös tehty liikearvonalennus 0,7 milj. euroa. Myönteistä oli hallinnointipalkkioiden 12,5 prosentin kasvu edellisvuodesta. Hallinnointipalkkioita kertyi edellisvuotta enemmän etenkin CapMan Buyout IX -rahastolta, joka alkoi maksaa niitä kesäkuun lopulla rahaston ensimmäisen sijoituksen toteuduttua. Myös CapMan Russia, CapMan Public Market ja CapMan Hotels RE -rahastoihin kerätyt lisäpääomat kasvattivat hallinnointipalkkiopohjaa. Kiinteistökonsultoinnin tuotot pysyivät hiljentyneestä markkinasta huolimatta edellisvuoden tasolla.
| M€ | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Liikevaihto | 36,3 | 36,8 |
| Hallinnointipalkkiot | 33,3 | 29,6 |
| Kiinteistö konsultoinnin tuotot |
2,4 | 2,4 |
| Voitonjako osuustuotot |
0,0 | 4,1 |
| Muut tuotot | 0,6 | 0,7 |
| Liikevoitto/-tappio | 3,7 | 7,3 |
05 06 07 08 09
M€
Elinkaarensa eri vaiheissa olevien rahastojen osuus rahastojen yhteenlasketusta salkusta käypään arvoon (2 167,9 milj. euroa) ja rahastojen sijoituksiin jäljellä olevat pääomat (1 209,5 milj. euroa)
Voitonjaon piirissä olevien rahastojen salkut käypään arvoon 1 % Niiden rahastojen, joiden odotetaan siirtyvän voitonjaon piiriin vuonna
* Vuodelta 2007 vähemmistön osuus 7,6 milj. euroa.
sijoitusalueet tilinpäätös hallinnointi Henkilöstö ja vastuullisuus
Rahastosijoitustoiminta käsittää CapManin omat sijoitukset hallinnoimiinsa rahastoihin sekä Maneqrahastoihin, ja sen tulos muodostuu sijoitusten käyvän arvon muutoksista ja realisoituneista tuotoista. CapManin tavoitteena on sijoittaa rahastoihinsa 1–5 prosenttia uusien rahastojen koosta niiden kysynnästä ja CapManin sijoituskapasiteetista riippuen. Vuonna 2009 CapMan yhtiöitti rahastosijoitustoimintansa erilliseen yhtiöön.
Omia rahastosijoituksia analysoitaessa kannattaa seurata sijoituskohteiden käyvän arvon kehitystä rahastotasolla. Mitä suuremmalla osuudella CapMan on rahastossa sijoittajana, sitä suurempi vaikutus yksittäisen sijoituskohteen kehityksellä on CapManille joko sijoituksen käyvän arvon muutoksen tai realisoituneiden tuottojen kautta. Sijoituskohteiden käypiin arvoihin vaikuttavia tekijöitä ja kohteiden arvonmääritystä on kuvattu CapManin internetsivuilla Rahastot-osiossa. Käypien arvojen muutoksella ei ole kassavirtavaikutusta.
CapManin omat rahastosijoitukset käypään arvoon olivat vuoden lopussa 59,4 milj. euroa ja sitoumukset rahastoihin 42,6 milj. euroa. Valtaosa sijoituksista ja sitoumuksista kohdistui buyout-rahastoihin. CapMan teki vuoden aikana uusia sijoituksia 13,0 milj. eurolla ja myi sijoituksia yhteensä 3,4 milj. eurolla. Annettujen sitoumusten määrä laski, kun CapMan myi 21,6 milj. euron arvosta sitoumuksia pääasiassa belgialaiselle pääomasijoitusyhtiö Gimv:lle. Sijoitusten käyvän arvon muutos jäi negatiiviseksi ja oli -3,3 milj. euroa eli -5,4 prosenttia. Vuoden aikana käypien arvojen alenemiseen vaikuttivat etenkin kohdeyritysten heikentyneet tulokset. Kohdeyrityksissä tapahtui vuoden aikana myös positiivisia arvonmuutoksia.
| M€ | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Sijoitusten käyvän arvon muutos |
-3,3 | -13,4 |
| Liikevoitto/-tappio | -3,6 | -13,6 |
| Tulos | -3,6 | -14,5 |
Rahastosijoitustoiminnan tulos
Sijoitukset käypään arvoon, yht. 59,4 milj. euroa
0
CapMan Oyj:n B-osake on listattu Helsingin pörssissä vuodesta 2001. CapManilla oli vuoden 2009 lopussa 4 774 osakkeenomistajaa.
CapManilla on kaksi osakesarjaa, A ja B. A-osakkeita on 6 000 000 kappaletta, ja ne edustavat 43,4 prosenttia yhtiön äänivallasta. B-osakkeita on 78 281 766 kappaletta, ja ne edustavat 56,6 prosenttia äänivallasta. A- ja B-osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoon. Vuonna 2009 B-osakkeiden määrä kasvoi 2 823 342 osakkeella, kun 2003B-optioilla merkittiin osakkeita ja kun osa Norum-yritysostoon liittyvästä kauppahinnasta maksettiin suunnatulla osakeannilla myyjille. Osakkeet on merkitty arvoosuusjärjestelmään, eikä niillä ole nimellisarvoa. CapMan Oyj:n osakepääoma oli 771 568,98 euroa 31.12.2009.
CapManilla oli vuoden 2009 lopussa voimassa yksi optio-ohjelma. Optio-ohjelma 2008:aa ja vuoden aikana päättynyttä Optio-ohjelma 2003B:tä on kuvattu tilinpäätöksen liitetiedoissa sivulla 60.
CapManilla oli 4 774 osakkeenomistajaa vuoden 2009 lopussa. Merkittävin muutos yhtiön omistuksessa kuluneen vuoden aikana tapahtui elokuussa, kun belgialaisesta pääomasijoitusyhtiö Gimv:stä tuli yhtiön toiseksi suurin omistaja osakemäärällä mitattuna. Gimv:n lisäksi ei vuoden aikana annettu muita liputusilmoituksia. CapMan Oyj:n suurin äänivallankäyttäjä on CapManin senior partnereiden omistama CapMan Partners B.V. CapMan Oyj omisti 26 229 yhtiön omaa B-osaketta 31.12.2009.
CapMan Oyj:n ulkomaiset osakkeenomistajat voivat rekisteröidä omistuksensa hallintarekisteröidylle arvo-osuustilille, jolloin yhtiön omistajaluettelolle merkitään omistajan sijasta hallintarekisteröinnin hoitaja.
Vuoden 2009 lopussa ulkomaalaisten ja hallintarekisteröityjen omistajien osuus CapManin osakkeista oli yhteensä 28,4 prosenttia. CapMan Oyj:n suoraan osakkeenomistajilta saamien tietojen mukaan hallintarekisteröityjen omistajien joukossa oli vuoden 2009 lopussa Gimvin lisäksi seuraavia kansainvälisten sijoittajien hallinnoimia rahastoja: Dunedin Enterprise Investment Trust PLC, INVESCO PowerShares Capital Management LLC, Royce & Associates LLC ja The Seventh National Pension Fund. Lisäksi Barwon Investment Partners hallinnoi CapManin osakkeita täyden valtakirjan omaisuudenhoitoasiakkaidensa (discretionary clients) lukuun. Edellä mainittujen tahojen osuus CapMan Oyj:n osakkeista on CapManin suoraan osakkeenomistajilta saamien tietojen mukaan noin 21 prosenttia (noin 78 prosenttia kaikista hallintarekisteröidyistä osakkeista).
Omistusta kuvaavat sektori- ja omistusmääräjakaumat on esitetty tilinpäätöksen yhteydessä vuosikertomuksen sivulla 57.
| Markkina | Helsinki |
|---|---|
| Listautumispäivämäärä | 2.4.2001 |
| ISIN | FI0009009377 |
| Tunnus | CPMBV |
| Reuters tunnus | CPMBV.HE |
| Bloomberg tunnus | CPMBV |
| Lista | Keskisuuret yhtiöt |
| Toimiala | Rahoitus |
| Osakkeiden lukumäärä | 78 281 766 |
| Äänimäärä/osake | 1 ääni/osake |
omistus 28 %
| Osakkeiden lukumäärä | 6 000 000 |
|---|---|
| Äänimäärä/osake | 10 ääntä/osake |
* Sadan suurimman omistajan joukossa oleva omistus huomioiden.
sijoitusalueet tilinpäätös hallinnointi Henkilöstö ja vastuullisuus
Vuoden 2009 markkinatilanne näkyi myös CapManin B-osakkeen kurssikehityksessä. CapManin B-osakkeen kappalemääräinen vaihto nousi hieman vuodesta 2008, mutta euromääräinen vaihto laski huomattavasti. Yhtiön markkina-arvo nousi edellisvuoden lopusta ja oli A-osakkeet mukaan lukien 112,9 milj. euroa 31.12.2009.
CapManin sijoittajasuhteista vastaavat konsernin toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja, talousjohtaja ja viestintäjohtaja. Yhtiö noudattaa ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätösten julkistamista kahden viikon hiljaista jaksoa, jolloin se ei kommentoi yhtiön taloudellista tilaa tai tulevaisuuden näkymiä eikä tapaa sijoittajia, analyytikoita tai talousmedian edustajia.
| B-osakkeen kurssikehitys ja vaihto | ||
|---|---|---|
| 2009 | 2008 | |
| Kurssikehitys, € | ||
| ylin | 1,63 | 3,40 |
| alin | 0,77 | 0,79 |
| kaupankäyntimäärille painotettu keskikurssi päätöskurssi 31.12. |
1,10 1,34 |
2,09 0,95 |
| Vaihto | ||
| milj. kappaletta | 16,9 | 14,8 |
| milj. euroa | 19,2 | 29,6 |
| J Osakkeet ja omistus | s. 42 ja s. 57 |
|---|---|
| J Osinkopolitiikka | s. 41 |
| J Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät | s. 42 |
J Hallituksen valtuutukset s. 42
CapManin osakkuusyhtiö Access Capital Partners on Euroopan johtavia rahastojen rahastoja. Access hallinnoi vuoden 2009 lopussa yhteensä 2,7 miljardin euron pääomia.
CapMan perusti yhdessä ranskalaisten pääomasijoitusammattilaisten Dominique Peninonin ja Agnès Nahumin kanssa Access Capital Partnersin joulukuussa 1998. Accessin kolmas managing partner Philippe Poggioli liittyi yritykseen syyskuussa 1999. Access oli perustamisensa aikaan CapManille ja useille suomalaisille instituutioille ensimmäinen väylä Euroopan pääomasijoitusmarkkinoille. Access on edelleen merkittävä osakkuusyhtiö CapMan Oyj:lle. CapMan Oyj omistaa Access Capital Partners Group S.A.:n osakekannasta 35 prosenttia ja yhtiön managing partnerit 65 prosenttia. CapManilla on vuodesta 2003 lähtien 25 prosentin oikeus Accessin hallinnoimilta rahastoilta tai pääomasijoitusmandaateista mahdollisesti saataviin voitonjakoosuustuottoihin.
Accessin hallinnoimat rahastot sijoittavat pääasiassa Länsi-Euroopassa toimiviin pieniin ja keskisuuriin buyout-sijoituksiin erikoistuneisiin rahastoihin, erikoistilanteiden rahastoihin sekä teknologiarahastoihin. Access tekee kaikilla markkinoilla myös aktiivisesti ns. secondary-sijoituksia. Accessin hallinnoimien rahastojen sijoittajat ovat eläkeyhteisöjä, vakuutusyhtiöitä ja muita institutionaalisia sijoittajia. Joukossa on myös family officeja ja yksityishenkilöitä.
Accessin hallinnoimista rahastojen rahastoista ensimmäinen, eli Access Capital Fund I (ACF I) perustettiin toukokuussa 1999. Toisen sukupolven rahastojen ACF II Mid-market Buy-outin ja ACF II Technologyn varainhankinnat päättyivät heinäkuussa 2002. Kolmannen sukupolven ACF III Midmarket Buy-out Europe -rahaston ja ACF III Technology Europen varainhankinnat päättyivät joulukuussa 2006 ja neljännen sukupolven ACF IV Growth Buy-out -rahaston heinäkuussa 2007. Viidennen sukupolven ACF V Growth Buy-out Europen ensimmäinen varainhankintakierros päättyi joulukuussa 2009.
Vuoden 2009 lopussa Accessin hallinnoimien rahastojen rahastojen pääomat olivat noin 1,45 miljardia euroa ja pääomasijoitusmandaattien arvo oli noin 1,25 miljardia euroa.
Access Capital Partnersin tavoitteena on muodostaa huolellisesti valittu sijoitussalkku eurooppalaisten, parhaiten tuottaneiden rahastojen joukosta. Useiden eri hallinnointiyhtiöiden hallinnoimat rahastot sijoittavat eri kehitysvaiheessa oleviin yrityksiin. Sijoitusvaiheessa Access etsii sijoitustiimejä, jotka ovat työskennelleet yhdessä useita vuosia ja hallinnoineet rahastoja menestyksekkäästi. Tiimeillä tulee olla näyttöä vahvasta hinnoittelutaidosta sekä kyvystä lisätä kohdeyritysten arvoa.
Accessin Pariisin, Brysselin ja Munchenin toimistoissa työskentelee yhteensä 31 hengen ammattitaitoinen ja monikansallinen tiimi. Tiimiä johtaa Accessin kolme managing partneria Dominique Peninon, Agnès Nahum ja Philippe Poggioli, joilla on kattavaa kokemusta eurooppalaisesta pääomasijoitustoiminnasta sekä rahastojen että suorien kohdeyrityssijoitusten osalta.
Hallinnoitavien pääomien kehitys
Private Equity -mandaatit
www.access-capital-partners.com
www.capman.com/Fi/InvestorRelations/Result
J CapManin osavuosikatsaukset ja tilinpäätöstiedotteet
sijoitusalueet tilinpäätös hallinnointi Henkilöstö ja vastuullisuus
CapManin hallinnoimiin rahastoihin sijoitetut pääomat ovat historiallisesti tuottaneet rahastosijoittajille 16,5 prosentin nettotuoton.
CapManin hallinnoimiin rahastoihin on sijoittanut yli 120 institutionaalista sijoittajaa. Yli puolet sijoittajista on sijoittanut kuuteen tai useampaan CapMan-rahastoon.
CapManin hallinnoimilla rahastoilla on merkittävät pääomat uusiin ja jatkosijoituksiin. Rahastojen jäljellä oleva sijoituskapasiteetti oli vuoden 2009 lopussa yli 1,1 miljardia euroa.
tiin Helsinkiin.
CapManin palvelutiimit muodostavat CapMan Platformin, jonka tärkeimpiä palveluja sijoittajille ovat rahastojen varainhankinta ja hallinnointi.
alueisiin kuului palveluprosessien kehittäminen, mihin liittyen rahastojen hallinnointia tehostettiin yhdistämällä niiden maksuliikenne, raportointi ja kehityksen seuranta yhdeksi Back office ja monitoring -tiimiksi. Lisäksi tiimin toiminta keskitet-Rakenteensa ansiosta CapManilla on myös hyvät lähtökohdat sopeuttaa toimintaansa uusien vaatimusten, mm. vireillä olevan eurooppalaisen AIFMdirektiivin, mukaiseksi.
CapManin liiketoiminnan kehitys käsittää uusien kasvumahdollisuuksien kartoittamisen. Kasvua ja lisätuottoa voidaan hakea mm. uusia rahastoja tai uusia sijoitusalueita perustamalla tai kehittämällä nykyisiä toimintamalleja. Uusien rahastojen ja muiden kehityshankkeiden tulee aina vastata rahastosijoittajien tarpeita ja sopia luonteeltaan CapManin aktiivista ja pitkäjänteistä omistajuutta korostavaan yrityskulttuuriin.
CapMan Platform vastaa konsernin taloudellisesta kehityksestä ja toimintojen tehostamisesta. CapMan eriytti vuonna 2009 yhtiön taloudellisessa raportoinnissa hallinnointiliiketoiminnan ja rahastosijoitustoiminnan omiksi segmenteikseen. Omat rahastosijoitukset yhtiöitettiin lisäksi erilliseen yhtiöön, mikä selkeyttää toimintaa entisestään. CapMan myös vahvisti tasettaan sopimalla pankkirahoituskokonaisuudesta, laskemalla liikkeelle oman pääoman ehtoisen joukkovelkakirjalainan, ottamalla käyttöön kuluohjelman ja vähentämällä vuoden aikana omien sijoitussitoumusten ja tehtyjen rahastosijoitusten määrää 25 milj. eurolla. Valtaosa sitoumuksista myytiin belgialaiselle pääomasijoittajalle Gimv:lle. Tehtyjen toimenpiteiden seurauksena CapMan on sekä palvelutoimintojensa että taloudellisen asemansa osalta valmis kohtaamaan vuoden 2010 mahdollisuudet ja haasteet.
CapMan Platform käsittää konsernin palvelutiimit eli Sijoittajapalvelut, Taloushallinnon ja IT:n sekä Henkilöstöhallinnon ja toimistopalvelut. Palvelutiimien tehtävänä on turvata tehokas ja yhdenmukainen toiminta eri sijoitusalueiden rahastojen hallinnoinnissa sekä ensiluokkainen palvelu rahastojen sijoittajille ja CapManin sijoitustiimeille. Palvelutiimit mahdollistavat sijoitustiimien keskittymisen ennen kaikkea sijoitusten tekemiseen, kohdeyritysten arvon kehittämiseen sekä arvonnousun realisointiin irtautumisten yhteydessä.
CapMan Platformin tärkeimpiä palveluja sijoittajille ja sijoitustiimeille on rahastojen varainhankinta. Nelihenkinen varainhankintatiimi vastaa varainhankintamateriaalien valmistelusta, rahastosijoittajasuhteiden hoitamisesta ja uusien rahastojen keräämisestä yhdessä sijoitustiimien kanssa. Vuonna 2009 CapManissa oli käynnissä neljä varainhankintaprosessia. CapMan vei vuoden aikana päätökseen CapMan Hotels RE, CapMan Russia ja CapMan Public Market -rahastojen varainhankinnat. Lisäksi yhdeksännen buyout-rahaston CapMan Buyout IX:n varainhankinta jatkui vuonna 2009. Vuoden lopulla aloitettiin valmistelut viidennen mezzanine -rahaston sekä uuden asuntokiinteistörahaston varainhankintaa varten.
Rahastojen hallinnointi muodostaa toisen keskeisen palvelun rahastosijoittajille ja sijoitustiimeille. Rahastojen hallinnointiin kuuluvat rahastorakenteiden ja -sopimusten laatiminen, rahastosopimusten ehtojen valvominen sijoitusprosesseissa, rahastojen maksuliikenne ja raportointi sekä sijoituskohteiden arvonmääritys ja rahastojen kehityksen seuranta salkkutasolla. CapManin vuoden 2009 painopiste-
konsernin henkilökunnasta.
CapMan on toiminta-alueellaan ainoa keskisuuria sijoituksia tekevä pääomasijoittaja, jolla on suurille kansainvälisille pääomasijoitustaloille tyypillinen palveluorganisaatio. CapManin Platform palvelee konsernin kuutta sijoitustiimiä, joiden kilpailijat tyypillisesti ovat pienempiä partnershipejä ilman vastaavanlaista palveluinfrastuktuuria. Pääomasijoittajat siirtyvät hallinnoitavien pääomien kasvun myötä usein tekemään aikaisempaa suurempia sijoituksia, mutta CapMan on tuoteportfolion laajentamiseen perustuneen kasvutapansa ansiosta pystynyt säilyttämään sijoitusfokuksensa varsin muuttumattomana ja jatkanut toimintaansa kiinnostavimmiksi katsomillamme sijoitusalueilla keskisuuressa kokoluokassa.
CapMan Platform sisältää myös konsernin liiketoiminnan kehityksen, lakiasiat, viestinnän, listayhtiön sijoittajasuhteet, konsernin taloushallinnon ja it-palvelut sekä henkilöstöhallinnon ja toimistopalvelut. Palvelutiimeissä työskentelee noin kolmannes
CapManin palveluinfrastruktuurin skaalautuvuus mahdollistaa tarvittaessa yhtiön nopean kasvun, kuten vuonna 2008 perustetut sijoitusalueet CapMan Russia ja CapMan Public Market ovat osoittaneet. Vuoden 2009 aikana nämä tuotealueet on saatu sulautettua palvelukokonaisuuteen.
Jerome Bouix
senior partner
sijoitusalueet tilinpäätös hallinnointi Henkilöstö ja vastuullisuus
Varainhankinta ja asiakkaat
CapManin asiakkaita ovat konsernin hallinnoimiin rahastoihin sijoittavat instituutiot. CapManin rahastosijoittajien määrä on kasvanut ja kansainvälistynyt viime vuosina.
Vuosi 2009 oli yksi historian vaikeimmista varainhankintavuosista. Talouden taantuma ja muiden omaisuuslajien arvojen voimakas lasku jäädyttivät väliaikaisesti useiden instituutioiden uudet sitoumukset vaihtoehtoiseen sijoitusluokkaan. Uusiin pääomarahastoihin kerättiin varoja vuonna 2009 ennakkotietojen mukaan maailmanlaajuisesti alle puolet vuoteen 2008 verrattuna. Haastavan varainhankintaympäristön ennakoidaan vähentävän pääomasijoittajien lukumäärää maailmanlaajuisesti. Etenkin uusien sijoittajien hankkiminen perustettaviin rahastoihin on osoittautunut vaikeaksi.
CapManin vahvuuksia haastavassa markkinatilanteessa olivat pitkä toimintahistoria, hyvä track record ja uskollinen sijoittajakunta. Uusille sijoitusalueille perustettuihin rahastoihin sijoitti olemassa olevien asiakkaiden rinnalla myös uusia instituutioita.
CapManin hallinnoimien rahastojen suurimpia sijoittajia ovat alalle tyypillisesti eläkeyhteisöt sekä henkija vahinkovakuutusyhtiöt. CapMan Oyj on lisäksi itse merkittävä sijoittaja hallinnoimissaan rahastoissa. Valtaosa sijoittajista on mukana useammassa kuin yhdessä rahastossa. Yksittäisissä rahastoissa yhden sijoittajan osuus on tyypillisesti enintään 20 prosenttia rahaston sitoumuksista.
CapManin sijoituskunnan ytimen muodostavat Pohjoismaiset instituutiot. Olemassa olevien sijoittajasuhteiden pitkäjänteinen hoitaminen oli erityisen tärkeää vuonna 2009. CapManin varainhankintatiimi työskenteli tiiviisti luodakseen uusia kansainvälisiä sijoittajasuhteita, ja tapasi uusia sijoittajakontakteja muun muassa Japanissa.
Institutionaalisten sijoittajien allokaatiot vaihtoehtoiseen sijoitusluokkaan ovat alan kehittyneimmillä markkinoilla, esimerkiksi Yhdysvalloissa, jopa 10–15 prosentin luokkaa. Pohjoismaat ovat Alankomaiden ohella edelläkävijöitä Euroopassa vaihtoehtoisen sijoitusluokan allokaatioilla mitattuna.
Maailmanlaajuisten tilastojen mukaan lähes puolet sijoittajista ei antanut uusia sijoitussitoumuksia pääomasijoitusrahastoihin vuonna 2009. Suurin osa sijoittajista teki kuitenkin sijoituksia sellaisten hallinnointiyhtiöiden rahastoihin, joissa he ovat olleet aiemmin sijoittajina. Trendi näkyi myös CapManin varainhankinnassa vuonna 2009. Useat etenkin pienemmät instituutiot Pohjoismaissa ja Manner-Euroopassa ovat vasta aloittamassa sijoituksia pääomasijoitustoimintaan. Kasvumahdollisuuksia alalle tarjoavat myös Saksan, Ranskan ja Iso-Britannian markkinat.
Varainhankintaympäristön odotetaan säilyvän haasteellisena vielä vuonna 2010, mutta vaihtoehtoisen sijoitusluokan kysynnän pitkän aikavälin näkymät pysyvät hyvinä. Taustalla vaikuttaa instituutioiden halu löytää paremmin tuottavia sijoituskohteita täydentämään perinteisiä osake- ja lainasijoituksia. Viime vuosina instituutioiden kiinnostus on kohdistunut etenkin buyout-rahastoihin. Myös kiinnostuksen kehittyviä markkinoita kohtaan, mukaan lukien Venäjä, odotetaan kasvavan. Venäjällä toimivia länsimaisia pääomasijoittajia on edelleen vähän, ja kilpailu on kohtuullista. Kiinnostus kiinteistösijoituksia kohtaan jatkaa myös kasvuaan, ja allokaatioiden kasvun odotetaan kiinteistöpuolella tapahtuvan etenkin epäsuoria kiinteistösijoituksia tekevien rahastojen kautta. Toisaalta sijoittajien kiinnostus käynnistys- ja varhaisen vaiheen venture-rahastoihin on ollut rajallista.
CapMan hallinnoi rahastoissaan institutionaalisilta sijoittajilta kerättyjä varoja. Pääomista hieman yli puolet on suoria kohdeyrityssijoituksia tekevissä rahastoissa ja loput kiinteistöpääomarahastoissa.
Vuoden 2009 lopussa CapManin hallinnoimista pääomista yhteensä 1 845,3 milj. euroa (1 767,0 milj. euroa 31.12.2008) oli kohdeyrityssijoituksia tekevissä pääomarahastoissa ja 1 659,0 milj. euroa (1 640,5 milj. euroa) kiinteistöpääomarahastoissa. Kohdeyrityssijoituksia tekevien rahastojen pääomat jakautuvat oman pääoman ehtoisiin rahastoihin ja välirahoitusta tekeviin mezzanine-rahastoihin. Oman pääoman ehtoisten rahastojen pääomat olivat vuoden 2009 lopussa 1 562,6 milj. euroa, ja mezzanine-rahastojen pääomat olivat 282,7 milj. euroa.
Hallinnoitavalla pääomalla tarkoitetaan rahastojen jäljellä olevaa sijoituskapasiteettia ja jo sijoitettua pääomaa hankintahintaan. Lukuun ei sisälly jo sijoitettu pääoma, josta on jo irtauduttu. Hallinnoitavat pääomat kasvavat rahastojen varainhankinnan myötä, ja pienenevät irtautumisten myötä.
CapMan hallinnoi vuoden 2009 lopussa 20 pääomarahastoa. Osa rahastoista on jo voitonjaossa tai lähestymässä voitonjakoa, ja osa on vielä aktiivisessa sijoitus- tai varainhankintavaiheessa. Voitonjaon piirissä olevien rahastojen pääomat edustivat alle kahta prosenttia CapManin rahastojen hallinnoimista pääomista 31.12.2009. Näistä rahastoista tehtävät irtautumiset tuovat voitonjako-osuustuottoja CapManille. Rahastoista Finnventure II, III ja V, Fenno Ohjelma sekä Finnmezzanine II B olivat voitonjaon piirissä 31.12.2009. Toimintansa aikana CapMan on saanut voitonjaon piirissä olevilta sekä jo toimintansa lakkauttaneilta rahastoilta vähemmistöosuudet huomioiden yhteensä 89,2 milj. euron voitonjako-osuustuotot. CapManin osuus voitonjaon piirissä olevien rahastojen saamista kassavirroista on ennen vuotta 2004 perustettujen rahastojen osalta 20–25 % ja sen jälkeen perustetuista tyypillisesti 10–15 %.
Alle kymmenen prosenttia pääomista oli vuoden lopussa rahastoissa, joiden odotetaan siirtyvän voitonjaon piiriin vuosien 2010–2011 aikana. Voitonjakoa lähestyvien rahastojen ryhmään kuului vuoden 2009 lopussa CapMan Equity VII A, B ja Sweden sekä Finnmezzanine III A ja B -rahastot. Arvio rahaston voitonjakoon siirtymisestä perustuu kohdeyritysten ja kiinteistösijoituskohteiden odotettuihin kassavirtoihin. Näiden rahastojen joukossa on rahastoja, jotka tekevät vielä jatkosijoituksia nykyisiin kohteisiinsa. Keskipitkällä aikavälillä voitonjakoa lähestyviin rahastoihin liittyy merkittävää tulospotentiaalia CapManille.
Hallinnoitavien pääomien osalta selkeästi suurimman ryhmän muodostavat pääasiassa viimeisen viiden vuoden aikana kerätyt, aktiivisessa sijoitusvaiheessa olevat rahastot. Lopuilla rahastoilla, jotka edustavat muutamaa prosenttia pääomista, ei ole voitonjakopotentiaalia CapManille. Voitonjakopotentiaali on rajallinen, koska salkun koko on pieni, rahastojen ei uskota siirtyvän voitonjakoon, tai koska CapManin voiton-jako-osuusprosentti kyseisissä rahastoissa on alhainen.
Vuoden lopussa kohdeyrityssijoituksia tekevien rahastojen pääomista 840 milj. euroa eli lähes puolet oli jäljellä uusiin sijoituksiin ja nykyisiin kohdeyrityksiin tehtäviin lisäsijoituksiin. Kiinteistöpääomarahastot on sijoitettu lähes täyteen, ja niillä oli jäljellä 300 milj. euron sijoituskapasiteetti pääasiassa nykysalkun kehittämiseksi.
CapManin kiinteistörahastot toimivat pitkälti kuten kohdeyrityssijoituksia tekevät rahastot. Niiden sijoituskapasiteettiin luetaan kuitenkin mukaan myös velkaosuus, jolla kiinteistösijoituksia rahoitetaan. Kiinteistörahastoissa ja CapMan Mezzanine IV -rahastossa, josta osa on arvopaperistettu, velkavipua käytetään rahastotasolla, kun taas muissa rahastoissa vipua käytetään kohdeyritystasolla. Velkarahoituksen osuus kiinteistörahastoissa on sovittu sijoittajien kanssa etukäteen, ja se vaihtelee 60 ja 75 prosentin välillä. Kohdeyrityssijoituksissa velkarahoituksen osuus on alhaisempi, ja sen suuruus saattaa vaihdella merkittävästi kohteiden kesken. Toisin kuin kohdeyrityssijoituksia tekevissä rahastoissa kiinteistörahastoissa hallinnointipalkkiota maksetaan myös sitoutuneelle velkapääomalle. Voitonjako-osuustuotot lasketaan kaikissa rahastoissa oman pääoman mukaan. CapMan Mezzanine IV -rahastossa omaan pääomaan luetaan myös Leverator Oyj:n liikkeelle laskema 192,0 milj. euron joukkovelkakirjalaina.
Kohdeyrityksiin sijoittavat rahastot tekivät kahdeksan uutta sijoitusta sekä lisäsijoituksia yhteensä 172,0 milj. eurolla vuonna 2009 (232,6 milj. eurolla vuonna 2008). Tästä lisäsijoitusten osuus oli noin 45 prosenttia. Rahastojen salkussa oli yhteensä 65 yritystä 31.12.2009. Kiinteistörahastot hankkivat salkkuunsa kolme uutta kohdetta ja käyttivät aiemmin antamiansa sijoitussitoumuksia sijoituskohteiden kehittämiseksi. Kaikkiaan tehtyjen kiinteistösijoitusten hankintahinta oli 104,9 milj. euroa. Rahastot ovat sitoutuneet rahoittamaan kiinteistöhankintoja ja -hankkeita lähivuosina yhteensä 44 milj. eurolla. Rahastojen salkussa oli 31.12.2009 yhteensä 59 kiinteistökohdetta.
Irtautumiset jäivät toisena peräkkäisenä vuotena alhaiselle tasolle. Irtautumismarkkina oli käytännössä katsoen pysähdyksissä vuoden 2009 ensimmäisen puoliskon ajan. Rahastot irtautuivat vuoden aikana kokonaan kolmesta kohdeyrityksestä ja yhdestä kiinteistöstä sekä osittain yhdestä kohdeyrityksestä. Irtautumisten hankintahinta vuonna 2009 oli yhteensä 41,5 milj. euroa.
Voitonjaon piirissä olevat rahastot
- Käypä arvo 31,2 milj. euroa
Arvion mukaan vuosina 2010–2011 voitonjaon piiriin siirtyvät rahastot
Muut rahastot, jotka eivät vielä ole voitonjaon piirissä
Rahastot, joilla ei ole voitonjakopotentiaalia CapManille
Kiinteistösijoituksia tekevät rahastot 31.12.2009 - Käypä arvo 1 208,1 milj. euroa
www.capman.com/Fi/Funds/Portfolios/
J Rahastojen sijoituskohteet
www.capman.com/Fi/InvestorRelations/ CapManasInvestment/ComponentsOfIncome/
sijoitusalueet tilinpäätös hallinnointi Henkilöstö ja vastuullisuus
| Sijoitusfokus | Rahaston arvo, milj. euroa* CapManin osuus rahastosta, % | |||
|---|---|---|---|---|
| Rahasto | ||||
| CapMan Equity VII | ■ ■ | 254,1 | 5,3 % | Sijoitusfokus: |
| CapMan Buyout VIII | ■ | 263,5 | 8,6 % | ■ buyout |
| CapMan Buyout IX1) | ■ | 14,7 | 4,8 % | ■ mezzanine |
| CapMan Mezzanine IV | ■ | 200,3 | 2,9 % | ■ teknologia ■ life science |
| CapMan Technology 2007 | ■ | 34,8 | 4,7 % | ■ Venäjä |
| CapMan Life Science IV | ■ | 19,7 | 18,5 % | ■ listattu markkina |
| CapMan Russia | ■ | 22,2 | 4,7 % | ■ kiinteistöt |
| CapMan Public Market | ■ | 94,9 | 3,7 % | |
| CapMan Real Estate I | ■ | 158,7 | 1,0 % | |
| CapMan RE II | ■ | 305,7 | 1,3 % | |
| CapMan Hotels RE | ■ | 731,9 | 1,5 % |
* Sisältää toteutuneet ja arvioidut kulut niiden rahastojen osalta, joissa osa rahastojen pääomista on varattu kuluihin.
* Rahaston salkku käypään arvoon sekä nettokassavarat 31.12.2009.
1) Rahasto oli aktiivisessa varainhankintavaiheessa 31.12.2009.
| Perustettu/ siirtynyt |
Sitoumusta | Rahaston nykyisen salkun | Toteutunut kassavirta | Seuraava saavutettava |
CapManin osuus kassavirrasta, |
|||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| voitonjaon | Kokonais | Nettokassa | hallinnointiyhtiölle | kynnystuotto, | jos rahasto on | |||||||
| Sijoitusfokus | piiriin | sitoumus | kutsuttu | jäljellä | hankintahinta | käypä arvo | varat | sijoittajille | (carried interest) | IRR %, p.a. | voitonjaon piirissä | |
| Voitonjaon piirissä olevat rahastot | ||||||||||||
| Ns. "vanhat rahastot" yhteensä 1) | ■ ■ | 117,6 | 116,4 | 1,2 | 11,2 | 7,0 | 0,2 | 303,5 | 52,9 | - | 10–35 % | |
| Finnventure Rahasto V | ■ ■ 1999/2007 | 169,9 | 165,1 | 4,8 | 41,9 | 24,2 | 1,1 | 237,9 | 5,3 | - | 20 % | |
| Yhteensä | 287,5 | 281,5 | 6,0 | 53,1 | 31,2 | 1,3 | 541,4 | 58,2 | ||||
| Rahastot, joiden odotetaan siirtyvän voitonjaon piiriin vuosien 2010–2011 aikana |
||||||||||||
| CapMan Equity VII A | ■ ■ | 2002 | 156,7 | 148,6 | 8,1 | 98,1 | 127,9 | 1,2 | 92,7 | 8 % | 20 % | |
| CapMan Equity VII B | ■ | 2002 | 56,5 | 56,5 | 0,0 | 39,3 | 62,0 | 1,1 | 41,9 | 8 % | 20 % | |
| CapMan Equity Sweden | ■ ■ | 2002 | 67,0 | 62,9 | 4,1 | 42,0 | 54,9 | 0,1 | 40,0 | 8 % | 20 % | |
| Finnmezzanine Rahasto III A | ■ | 2000 | 101,4 | 100,0 | 1,4 | 33,1 | 27,8 | 3,1 | 103,1 | 7 % | 20 % | |
| Finnmezzanine Rahasto III B | ■ | 2000 | 20,2 | 19,9 | 0,3 | 8,7 | 11,4 | 0,8 | 18,6 | 7 % | 20 % | |
| Yhteensä | 401,8 | 387,9 | 13,9 | 221,2 | 284,0 | 6,3 | 296,3 | |||||
| Rahastot, jotka eivät vielä ole voitonjaon piirissä | ||||||||||||
| CapMan Equity VII C | ■ | 2002 | 23,1 | 18,6 | 4,5 | 11,4 | 6,7 | 0,2 | 7,2 | 8 % | 20 % | |
| CapMan Buyout VIII Fund 2) | ■ | 2005 | 440,0 | 341,2 | 98,8 | 287,9 | 252,2 | 11,3 | 8 % | 14 % | ||
| CapMan Life Science IV Fund | ■ | 2006 | 54,1 | 31,7 | 22,4 | 21,4 | 19,0 | 0,7 | 8 % | 10 % | ||
| CapMan Technology 2007 2) | ■ | 2007 | 142,3 | 48,5 | 93,8 | 31,3 | 33,5 | 1,3 | 8 % | 10 % | ||
| CapMan Russia Fund 3) | ■ | 2008 | 118,1 | 32,0 | 86,1 | 23,9 | 21,9 | 0,3 | 8 % | 3,4 % | ||
| CapMan Public Market Fund 4) | ■ | 2008 | 138,0 | 65,7 | 72,3 | 59,7 | 91,6 | 3,3 | 10 % | |||
| CapMan Buyout IX Fund | ■ | 2009 | 273,3 | 18,9 | 254,4 | 12,3 | 12,3 | 2,4 | 8 % | 10 % | ||
| CapMan Mezzanine IV 5) | ■ | 2004 | 240,0 | 230,0 | 10,0 | 172,0 | 168,6 | 31,7 | 41,1 | 7 % | 15 % | |
| Yhteensä | 1 428,9 | 786,6 | 642,3 | 619,9 | 605,8 | 51,2 | 48,3 | |||||
| Rahastot, joilla ei ole voitonjakopotentiaalia CapManille 2), 6), 7) | ||||||||||||
| Yhteensä | 298,4 | 284,5 | 13,9 | 74,5 | 38,8 | 3,9 | 196,0 | |||||
| Kohdeyrityssijoituksia tekevät rahastot yhteensä | 2 416,6 | 1 740,5 | 676,1 | 968,7 | 959,8 | 62,7 | 1 082,0 | 58,2 |
Perustettu/siirtynyt voitonjakoon: Vuosi, jolloin rahasto on perustettu tai siirtynyt voitonjaon piiriin.
Sijoittajien kokonaissitoumus rahastoon eli rahaston alkuperäinen koko. Kiinteistöpääomarahastojen kohdalla sijoituskapasiteetti käsittää myös rahaston velkaosuuden.
Sijoittajien rahastoon maksama pääoma 31.12.2009. Kiinteistöpääomarahastojen kohdalla sijoittajien rahastoon maksama pääoma ja käytössä oleva velka 31.12.2009.
Rahaston alkuperäisen koon ja kutsutun pääoman välinen erotus. Kiinteistöpääomarahastojen kohdalla rahaston alkuperäisen koon ja kutsutun pääoman sekä käytettävissä olevan ja käytössä olevan velkakapasiteetin välinen erotus. Pääoma, joka rahastolla on jäljellä uusiin sijoituksiin ja kuluihin (mm. hallinnointipalkkioihin).
Rahastojen sijoitukset kohdeyrityksiin on arvostettu käypään arvoon (fair value) IPEVG:n (International Private Equity and Venture Capital Valuation Guidelines, www.privateequityvaluation.com) suositusten mukaisesti. Kiinteistösijoitukset on arvostettu käypään arvoon
ulkopuolisten asiantuntijoiden tekemien arvonmääritysten perusteella. Käyvän arvon määritysperiaatteita on kuvattu tarkemmin CapManin internetsivuilla osoitteessa www.capman.com/Fi/Funds/ Portfolios/ValuationPrinciples.
Sijoittajan osuutta arvioitaessa on otettava huomioon salkun käyvän arvon lisäksi rahaston nettokassavarat. Kiinteistöpääomarahastojen nettokassavaroihin ei sisälly senior-velkaa, joka on esitetty taulukossa omalla rivillään.
Sijoittajien kohdalla kassavirralla tarkoitetaan sekä pääomanpalautuksia että rahastojen jakamaa voittoa. Hallinnointiyhtiön rahastolta 31.12.2009 mennessä saama kassavirta (voitonjakoosuustuotot) yhteensä.
CapManin osuus kassavirrasta, jos rahasto on voitonjaon piirissä: Kun rahasto on tuottanut sijoittajille rahastosopimuksissa määritellyn kumulatiivisen etuoikeutetun tuoton, siirtyy rahasto voitonjaon piiriin ja hallinnointiyhtiölle jaetaan voitonjako-osuutta tulevista kassavirroista voitonjakosopimusten mukaisesti (ns. carried interest). Kassavirralla tarkoitetaan sekä rahastojen jakamaa voittoa että pääomanpalautuksia. Edellisen voitonjaon jälkeen mahdollisesti kutsuttu uusi pääoma sekä sille kuuluva etuoikeutettu vuotuinen tuotto tulee kuitenkin palauttaa sijoittajille ennen kuin uutta voitonjakoa voidaan maksaa.
rahastot
sijoitusalueet tilinpäätös hallinnointi Henkilöstö ja vastuullisuus
| Perustettu/ siirtynyt |
Sitoumusta | Rahaston nykyisen salkun | Toteutunut kassavirta | Seuraava saavutettava |
CapManin osuus kassavirrasta, |
|||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| voitonjaon piiriin |
Pääomarakenne | Sijoitus kapasiteetti |
kutsuttu | jäljellä | hankintahinta | käypä arvo | Nettokassa varat |
sijoittajille | hallinnointiyhtiölle (carried interest) |
kynnystuotto, IRR %, p.a. |
jos rahasto on voitonjaossa |
|
| Rahastot, jotka eivät ole voitonjaon piirissä | ||||||||||||
| CapMan Real Estate I 1) | 2005/2007 | oma pääoma ja | 200,0 | 188,5 | 11,5 | 68,3 | 55,3 | 190,7 | 27,4 | 26 % | ||
| jvkl:n velkarahoitus | 300,0 | 284,6 | 15,4 | 104,6 | 104,6 | |||||||
| yhteensä | 500,0 | 473,1 | 26,9 | 172,9 | 159,9 | -1,2 | 190,7 | 27,4 | ||||
| CapMan RE II | 2006 | oma pääoma | 150,0 | 81,9 | 68,1 | 94,3 | 80,8 | 0,5 | 12 % | |||
| velkarahoitus | 450,0 | 241,2 | 208,8 | 230,0 | 230,0 | |||||||
| yhteensä | 600,0 | 323,1 | 276,9 | 324,3 | 310,8 | -5,1 | 0,5 | |||||
| CapMan Hotels RE | 2008 | oma pääoma | 332,5 | 295,3 | 37,2 | 320,7 | 229,1 | 10,8 | 12 % | |||
| velkarahoitus | 540,0 | 526,8 | 13,2 | 508,3 | 508,3 | |||||||
| yhteensä | 872,5 | 822,1 | 50,4 | 829,0 | 737,4 | -5,5 | 10,8 | |||||
| Kiinteistöpääomarahastot yhteensä | 1 972,5 | 1 618,3 | 354,2 | 1 326,2 | 1 208,1 | -11,8 | 202,0 | 27,4 |
1) CapMan Real Estate I: Toteutunut kassavirta sisältää jvkl:n takaisinmaksun ja kassavirran rahaston yhtiömiehille. Edellisen voitonjaon jälkeen kutsuttua pääomaa on palauttamatta sijoittajille yhteensä 59,4 milj. euroa. Tämä pääoma ja sille maksettava vuotuinen etuoikeutettu tuotto tulee maksaa sijoittajille, ennen kuin uutta voitonjakoa voidaan jakaa. CapManin johto pitää markkinatilanteesta johtuen epätodennäköisenä, että CapMan Real Estate I-rahastolta saataisiin tulevaisuudessa uutta voitonjakoa. Rahasto on tämän vuoksi siirretty pois ryhmästä voitonjaon piirissä olevat rahastot. Rahaston vuonna 2007 maksamasta voitonjaosta jätettiin aikanaan tulouttamatta noin 6 milj. euroa siltä varalta, että saatua voitonjakoa jouduttaisiin tulevaisuudessa palauttamaan.
Valtaosa CapManin oman pääoman ehtoisista rahastoista on tuottanut hyvin eurooppalaisiin pääomarahastoihin verrattuna.
Institutionaaliset sijoittajat tavoittelevat vaihtoehtoisen sijoitusluokan sijoituksista tyypillisesti osakemarkkinaa parempaa tuottoa, eli noin 10–20 prosenttia vuodessa sijoittajatyypistä riippuen. CapManin taloudellisena tavoitteena on, että konsernin hallinnoimien pääomarahastojen nettotuotto sijoittajille on yli 15 prosenttia vuodessa. Kohdeyrityssijoituksia tekeviin oman pääoman ehtoisiin rahastoihin sijoitetut pääomat ovat tuottaneet rahastosijoittajille historiallisesti 16,5 prosentin painotetun nettotuoton ja palauttaneet sijoitetun pääoman 1,4-kertaisesti. Etenkin CapManin buyout-rahastot ovat kokonaisuudessaan tuottaneet hyvin verrattuna eurooppalaisiin pääomasijoitusrahastoihin. Myös teknologia- ja life science -rahastojen tuotot ovat linjassa eurooppalaisten verrokkirahastojen kanssa.
Vuonna 2008 voimistunut talouden taantuma on vaikuttanut 2000-luvulla perustettujen rahastojen, kuten esimerkiksi CapMan Equity VII -rahaston, tuottoihin alentavasti voimakkaiden käypien arvojen laskun vuoksi. 2000-luvulla toimintansa aloittaneiden rahastojen buyout-sijoitukset on kuitenkin tehty kohtuulliseen hintaan ja sijoitusten arvot ovat kehittyneet pääosin odotusten mukaisesti. Vuosituhannen vaihteessa tehdyt teknologiasijoitukset on tehty korkein arvostustasoin, mikä näkyy kyseisten rahastojen tuottopotentiaalissa. Tuoreempien teknologiarahastojen sijoitukset on tehty kohtuullisemmin arvostustasoin, mutta taantuma on vaikuttanut myös näiden rahastojen sijoituskohteiden käypiin arvoihin laskevasti.
Vuoden 2007 jälkeen perustetut rahastot eivät ole mukana oheisessa vertailussa, koska ne eivät ole lyhyen toimintahistoriansa vuoksi vertailukelpoisia vanhempien rahastojen kanssa. Uusien rahastojen tuottolukuja rasittavat niiden alkuvaiheen kulut. Vertailun ulkopuolella ovat myös mezzanine-rahastot, jotka eivät sijoitustoiminnan erilaisuuden vuoksi ole suoraan vertailukelpoisia oman pääoman ehtoisten rahastojen kanssa.
Taulukko on esitetty kattavammin CapManin internetsivuilla Rahastot-osiossa.
Sijoitusfokus: ■ generalisti ■ buyout ■ mezzanine ■ teknologia ■ life science ■ kiinteistöt
Nettotuotto sijoittajille (IRR% p.a.): 31.12.2009 mennessä = Tuotto sijoittajille IRR p.a.; sijoittajien ja rahaston välinen kumulatiivinen kassavirta + portfolio.
Toiminta alkanut: Vuosi, jolloin rahasto perustettiin. Toiminnan aloittamisvuosi poikkeaa seuraavien rahastojen osalta perustamisvuodesta: Finnventure Rahasto V ET (perustettu 1999), Swedestart Tech ja Swedestart Life Science (perustettu 2000) ja Fenno Ohjelma/Skandia II ja Muut (perustettu 1997).
Rahaston koko: Sijoittajien kokonaissitoumus rahastoon eli rahaston alkuperäinen koko. CapMan Real Estate I:n ja CapMan RE II:n kohdalla taulukossa ei ole huomioitu rahalaitoslainoja (senior loan) rahastojen koossa.
Tuottokerroin sijoittajille: Tuottokerroin sijoittajille (netto) = (sijoittajille maksettu kassavirta + rahaston nykyisen portfolion arvo)/kutsuttu pääoma 31.12.2009. Sijoittajien osuus portfolioista sisältää sijoitusten lisäksi mahdolliset likvidit varat. Portfoliot on arvostettu käypään
Taulukko löytyy kattavammassa muodossa CapManin internetsivuilta www.capman.com/fi/funds.
arvoon (fair value) IPEVG:n suositusten mukaisesti.
Henkilöstö ja
Olemme aktiivinen omistaja, ja asetamme selkeät tavoitteet kohdeyritystemme ja kiinteistösijoitustemme kehittämiseksi.
Kuusi sijoitustiimiämme työskentelevät itsenäisinä partnershipeinä sitoutuen sijoituskohteiden arvon kehittämiseen.
Paikallinen läsnäolomme Pohjoismaissa ja Venäjällä mahdollistaa laajan ja laadukkaan deal flown sekä valikoivuuden sijoitustoiminnassa.
CapMan Buyout
Vuosi 2009 oli kohdeyrityksillemme ja tiimillemme haastava talouden taantuman ja luottokriisin vuoksi. Aktiivinen omistajuus kantoi kuitenkin hedelmää, ja valtaosa kohdeyrityksistä kohtaa vuoden 2010 hyvässä kunnossa.
CapMan Buyout tekee sijoituksia keskisuuriin yrityksiin lähes kaikilla toimialoilla Pohjoismaissa, ja sen salkkuun kuului vuoden 2009 lopussa 28 yritystä. Sijoitustoiminnassa ja arvonkehitystyössä vahvuuksiamme ovat paikallinen läsnäolo neljässä maassa ja yli 20 vuoden kokemus pääomasijoittamisesta. Erityisen kattavaa kokemusta tiimillämme on sijoituksista valmistus- ja konepajateollisuuteen, teollisuuden palveluyhtiöihin, vähittäiskaupan alalle ja terveydenhuoltosektorille. Menestyminen sijoitustoiminnassa vaatii myös luovuutta ja kykyä ennustaa toimialojen kehitystä pidemmällä aikavälillä.
Vuosi 2009 oli tiimillemme työntäyteinen. Pääpaino toiminnassamme oli nykyisten kohdeyritysten tukemisessa vaikean vuoden ylitse. Omistajuus painottui etenkin yritysten kassasta ja kustannuksista huolehtimiseen, mikä tarkoitti monessa yrityksessä säästöohjelmia ja tehokkuuden hakemista. Taantuma on johtanut tietyillä toimialoilla myös pysyviin muutoksiin, kun on osoittautunut, ettei vanhoihin volyymitasoihin tai edes tuotteisiin ole enää paluuta. Strategiatyön rinnalla hyvän hengen ja tekemisen meiningin ylläpitäminen on ollut erityisen tärkeää monissa kohdeyrityksissä, joiden toimintaympäristö on ollut vaikea ja kasvunäkymät lyhyellä aikavälillä aiempaa heikommat.
Valtaosa vuoden aikana tekemistämme, yhteensä 80,4 milj. euron sijoituksista, kohdistui nykyisten kohdeyritystemme tukemiseen. Onnistuimme monilla toimenpiteillä varmistamaan, että kohdeyrityksemme ovat toimintakykyisiä ja valmiina hyödyntämään markkinan tuomat mahdollisuudet. Useissa yrityksissä liiketoimintaprosessit ovat nyt paremmassa kunnossa kuin kiivaimpina kasvun vuosina. Keskimäärin kohdeyritysten liikevaihto ja tulokset jäivät edellisvuodesta, mutta salkussamme on myös erittäin vahvasti kehittyneitä yrityksiä. Vuosi toi mahdollisuuksia aktiivisille toimijoille olla mukana toimialojen konsolidoinnissa. Esimerkiksi pohjoismainen televisiotuotantokonserni Northern Alliance Oy vahvisti markkina-asemaansa merkittävästi, kun Ruotsin johtaviin televisiotuotantoyhtiöihin kuuluva Baluba siirtyi konsernin omistukseen syyskuussa 2009.
Analysoimme vuonna 2009 myös uusia sijoitusmahdollisuuksia, mutta käytännössä yrityskauppamarkkina oli lähes täysin pysähdyksissä. Pankkirahoituksen saatavuus yritysjärjestelyihin oli heikkoa, vaikka yhteistyömme pohjoismaisten pankkien kanssa jatkuikin hyvänä. Vuoden aikana teimme vain yhden uuden sijoituksen. Ruotsalainen Metals and Powders Thomas Klier AB on maailman johtavia hitsausteollisuuden käyttämien metallijauheiden valmistajia. Sijoituspäätös perustui etenkin yrityksen vahvaan maailmanlaajuiseen markkina-asemaan hyvin erikoistuneella toimialalla.
Vuoden loppua kohden markkina alkoi osoittaa merkkejä piristymisestä. Tiedotimme joulukuussa irtautumisen ruotsalaisesta Inflight Servicestä. Tammikuun 2010 alussa julkistimme irtautumisen suomalaisesta Pretaxista. Molemmat vastasivat tuottoodotuksiamme ja olivat hyviä sijoituksia rahastoillemme. CapMan Equity VII -rahaston sijoituskohteet ovat olleet salkussamme pidempään, ja valtaosa niihin liittyvästä arvonkehitystyöstä kuten yrityskaupoista on jo toteutettu. Useat rahaston kohdeyrityksistä ovat mainiossa kunnossa ja valmiita siirtymään irtautumisprosesseihin vuonna 2010. Monissa CapMan Buyout VIII -rahaston kohteissa arvonkehitystyö on puolestaan vielä kesken. Rahastolla on jäljellä runsas sijoituskapasiteetti, mikä mahdollistaa markkinatilanteen hyödyntämisen ja kohdeyritysten kasvun tukemisen myös jatkossa.
Vuoden 2009 lopussa olimme keränneet yhdeksänteen buyout-rahastoomme 273,3 milj. euroa, mitä pidämme erinomaisena saavutuksena vaikeana varainhankintavuonna. Aloitimme loppuvuonna viidennen mezzanine-rahaston varainhankintavalmistelut. Pankkirahoituksen saatavuus tuskin palaa huippuvuosien tasolle, mikä tulee lisäämään oman pääoman ja mezzanine-rahoituksen tarvetta yritysjärjestelyissä ja luo rahastoillemme mielenkiintoisia mahdollisuuksia.
Pohjoismaissa on selvästi toimialoja, joilla tulevaisuuden näkymien ennustaminen on jo helpompaa ja joilla yritykset valmistautuvat kasvuun. Uskomme, että sekä sijoitus- että irtautumismahdollisuudet paranevat vuonna 2010. Myös pitkään hiljaisena pysyneen listautumismarkkinan avautumisesta on merkkejä. Odotamme myös teollisten ostajien aktivoituvan. Yrityskauppojen rakenteet tulevat todennäköisesti monimutkaistumaan, ja kauppojen toteuttaminen kestämään aikaisempaa pidempään. Tarkasteltaessa pääomasijoitustoiminnan tuottoja historiallisesti nähdään, että laskusuhdanteissa kerätyt rahastot ovat menestyneet poikkeuksellisen hyvin. Pääomasijoittajilla on siis syytä varovaiseen optimismiin.
Tuomo Raasio CapMan Buyout -tiimin vetäjä, senior partner
capman yrityksenä hallinnoitavat rahastot
sijoitusalueet tilinpäätös hallinnointi Henkilöstö ja vastuullisuus
2009 Metals and Powders Thomas Klier AB Metallijauheiden valmistus
2008 Cargo Partner Group Logistiikkapalvelut
2008 Cederroth International AB Kuluttajatuotteet
2008 Espira Gruppen AS (ent. Barnebygg Gruppen) Päivähoitopalvelut
2008 Northern Alliance Oy (ent. The New Black Oy) Televisiotuotanto
2007
Avelon Group Oy Autologistiikka
2007 Curato AS Lääketieteelliset kuvantamispalvelut 2007 Komas Group Oy Konepajateollisuuden järjestelmätoimitukset
2007 Proxima AB Terveydenhuoltot
2007 Walki Group Oy Teollisuuskääreet ja yhdistelmämateriaalit
2006 Maintpartner Oy Teollisuuden kunnossapito- ja käyttöpalvelut
MQ Retail AB Erikoiskauppa
2006 OneMed Group Sairaanhoidon ja laboratorioiden tuotteet
2005 Cardinal Foods AS Siipikarjatuotteet
2005 Inflight Service AB* Matkailualan vähittäiskauppa
2005 InfoCare AS Elektroniikan asennukset ja huollot
2005 Moventas Oy Mekaaniset voimansiirtolaitteet
2004 Anhydro Holding A/S Haihdutus- ja kuivauslaitteet
2004 Tokmanni Oy
Halpakauppa 2003
Farmos Holding Suurtalouksien ja teollisuuden kemikaalit
2003 Lumene Cosmetics Kosmetiikkatuotteet
2003 Metallfabriken Ljunghäll AB Alumiinipainevalutuotteet
2002 Tieturi Oy Tietotekniikan koulutus
2001 SMEF Group A/S Huonekaluteollisuuden järjestelmätoimitukset ja tuotantolinjojen suunnittelu
2000 Pretax Oy* Taloushallinnon palvelut
2000 Å&R Carton AB Kartonkiset kuluttajapakkaukset
1999 Finlayson & Co Oy Vuodevaatteet, sisustustekstiilit ja patjat
1997 Turo Tailor Oy Ab* Miesten vaatetus
| Kohdeyritysten lukumäärä | 28 |
|---|---|
| Uusien sijoitusten lukumäärä | |
| vuonna 2009 | 1 |
| Salkku hankintahintaan, milj. euroa | 716,7 |
| Salkku käypään arvoon, milj. euroa | 735,4 |
| 80,4 | Uudet ja jatkosijoitukset hankintahintaan, milj. euroa |
|---|---|
| 16,8 | Irtautumiset hankintahintaan, milj. euroa |
| n. 3 650 | Kohdeyritysten yhteenlaskettu liikevaihto, milj. euroa |
| -4,3 | kasvu, % |
| n. 21 700 | Kohdeyritysten yhteenlaskettu henkilöstö |
| -1,3 | kasvu, % |
| 11 | Kohdeyritysten toteuttamat yritysostot ja -myynnit, kpl |
* Irtautuminen Inflight Servicestä toteutui helmikuun 2010 alussa. Irtautuminen Pretaxista tiedotettu tammikuussa 2010. Irtautuminen Turo Tailorista tiedotettu helmikuussa 2010.
** Kohdeyritysten liikevaihto ja henkilöstömäärä perustuvat vuoden 2009 ennusteisiin. Kasvuluvut perustuvat vuoden 2008 lukuihin ja vuoden 2009 ennusteisiin. Kasvuluvuissa mukana ovat yritykset, jotka ovat olleet salkussa 1.1.–31.12.2009.
*** Hankintahinta indeksoitu (sijoitushetki = 100). Irtautumiset sisältävät osittaiset irtautumiset, osingot, korkotuotot ja myyntituotot. Valuuttamääräiset erät on arvostettu 31.12.2009 keskikurssiin.
CapMan Technology
Vuosi 2009 osoitti sijoitusfokuksemme kestävän suhteellisen hyvin haasteellisemmatkin markkinatilanteet. Vuoden aikana näkemyksemme aktiivisen omistajuuden ja hallitustyöskentelyn tärkeydestä vahvistui entisestään.
CapMan Technology tekee sijoituksia kasvuvaiheen ja myöhäisemmän kasvuvaiheen teknologiayrityksiin Pohjoismaissa. Salkussamme oli vuoden 2009 lopussa yhteensä 22 kohdeyritystä. Sijoitusfokuksemme on viime vuosina painottunut yhä enemmän myöhäisemmän kasvuvaiheen yrityksiin, ja tämä trendi vahvistui entisestään vuoden 2009 aikana.
Potentiaalisilla kohdeyrityksillä tulee olla vakiintunut teknologia tai tuote, kattava asiakaskunta, toimiva ansaintamalli ja voimakasta halua nopeuttaa yrityksen kasvua. Laaja teknologiafokuksemme kattaa teollisuudelle ja yrityksille tarjottavat teknologiatuotteet, ratkaisut ja teknologiapohjaiset palvelut. Yrityksen tuotteille tai palveluille tulee olla kattavaa kysyntää paitsi kotimarkkinalla myös kansainvälisesti.
Talouden taantuman vuoksi osallistuimme entistä aktiivisemmin kohdeyritystemme kehittämiseen ja niiden kasvun turvaamiseen pitkällä aikavälillä. Useissa kohdeyrityksissä päädyttiin leikkaamaan kuluja ja tehostamaan toimintaa. Joidenkin yritysten kasvuvauhti oli hitaampaa kuin vielä vuosi sitten ennustettiin. Vuoden aikana teimme useita lisäsijoituksia tukeaksemme kohdeyritysten kasvua haastavassa markkinatilanteessa. Lisäsijoituksia teimme mm. Symbio Oy:öön, Ascade Holding AB:iin, InfoCare AS:aan ja ScanJour A/S:aan.
Osa kohdeyrityksistämme kehittyi kuitenkin taantuman keskellä ennakoitua paremmin. Tanskalainen varainhallinnan tietojärjestelmiä toimittava IT2 Treasury Solutions, suomalainen terveydenhuollon IT-yritys Mawell ja suomalainen telekommunikaatioalan mittausjärjestelmiin erikoistunut Accanto Systems kehittyivät hyvin vuoden 2009 aikana. Suomalainen ohjelmistokehitykseen ja -testaukseen erikoistunut Flander fuusioitui syksyllä 2009 kiinalaisen Symbio Groupin kanssa. Kaupan myötä Flanderista tuli Symbio, suomalaisvetoinen IT-palvelualan yritys, joka pystyy haastamaan kilpailijansa ohjelmistomarkkinoilla maailmanlaajuisesti. Fuusion seurauksena yrityksen asiakaskunta laajeni huomattavasti niin maantieteellisesti kuin toimialojenkin osalta.
Kohdeyrityksemme ovat pääosin hyvässä kunnossa, ja uskomme niiden liiketoiminnan kehittyvän positiivisesti vuonna 2010. Telekommunikaatioalan murrosvaihe sekä ympäristöasiat ovat selkeitä pitkän aikavälin trendejä, jotka heijastuvat myös kohdeyritystemme toimintaan. Telekommunikaatioalan murros näkyi kohdeyritysten toiminnassa mm. asiakaspohjan muuttumisena. Ympäristöasioiden tärkeys tuli esille lähes kaikkien kohdeyritystemme toiminnassa, ja niihin on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota.
Vuoden 2009 alussa markkinoilla vallitsi odottava tunnelma, mikä näkyi sijoitus- ja irtautumismarkkinoiden lähes täytenä pysähtymisenä. Kesän jälkeen alkoi näkyä merkkejä sijoitusmarkkinan elpymisestä, ja tiimimme kävi läpi useita potentiaalisia sijoituskohteita syksyn aikana. Joulukuussa teimme sijoituksen Profit Software Oy:öön, joka on Pohjois-Euroopan johtava tuotepohjaisten vakuutus- ja finanssialan IT-järjestelmien toimittaja. Sijoituksen tavoitteena on jatkaa yhtiön toiminnan laajentamista muualla Euroopassa. CapMan Technology 2007 -rahastolla on hyvät mahdollisuudet tehdä vielä jopa kahdeksan uutta sijoitusta ja tukea nykyportfolion kasvua lisäsijoituksin.
Vuoden aikana irtauduimme XLENT AB:sta myymällä sen yrityksen toimivalle johdolle ja KMW Energi AB:sta myymällä sen teolliselle ostajalle. Lisäksi keväällä 2009 myytiin SecGo Software -irtautumisen yhteydessä vuonna 2007 saadut Birdstep Technology ASA:n osakkeet. Syksyn aikana myös irtautumismarkkina alkoi näyttää selkeitä elpymisen merkkejä. Uskomme positiivisen kehityksen jatkuvan myös vuonna 2010.
Olemme vahvistaneet tiimiämme Tukholmassa rekrytoimalla kokeneen alan yrittäjän, Peo Nilssonin, tiimiimme partneriksi. Vallitsevista trendeistä johtuen uskomme teknologiasijoittamisen tarjoavan runsaasti hyviä sijoitusmahdollisuuksia tulevina vuosina. Odotamme sekä sijoitus- että irtautumismarkkinoiden paranevan vuoden 2010 aikana kaikissa Pohjoismaissa, ja uskomme, että kohdeyrityksillämme ja tiimillämme on hyvät edellytykset menestyä vuonna 2010.
Petri Niemi CapMan Technology -tiimin vetäjä, senior partner
sijoitusalueet tilinpäätös hallinnointi Henkilöstö ja vastuullisuus
2009 Profit Software Oy Vakuutus- ja finanssialan IT-järjestelmät
2008 Accanto Systems Oy Telekommunikaatioalan valvontaratkaisut
2008 Crayon AS IT-konsultointi
2007 Global Intelligence Alliance Group Oy Palveluita ja ohjelmistoja strategiseen markkina- ja
IT2 Holding ApS Varainhallinnan tietojärjestelmiä yrityksille sekä rahoituslaitoksille
Mawell Oy Terveydenhuollon ohjelmistot ja palvelut 2007 Mirasys Ltd Videovalvontaohjelmistot
2007 Movial Applications Oy IP-viestintäohjelmistot
2006 PacketFront Sweden AB (42Networks AB) Tuote- ja järjestelmäratkaisut
2005 ScanJour A/S Integroidut dokumenttien ja tiedostojen hallintajärjestelmät
2005 Symbio Oy (ent. Flander Oy) Ulkoistetut ohjelmistokehityspalvelut
2004 Locus AS Hälytys- ja kuljetusajoneuvojen ohjaus- ja hallintajärjestelmät
2004 Tritech Technology AB Kehittyneet laitteisto- ja ohjelmistoratkaisut
2002 Ascade Holding AB Ohjelmistoratkaisut ja konsultointi teleoperaattoreille
31.12.2009
Sovellukset 53 % Palvelut 28 % Infrastruktuuri 19 %
2002 Tieturi Oy Tietotekniikan koulutus
2001 EM4, Inc. Optoelektroniset laitteet
2001 Exidio Oy Varainhallinnan järjestelmät 2001 Fastrax Oy GPS-teknologiaan perustuvat laitteet ja ohjelmistot
2001 Siennax International BV Sovellusvuokraus
2001 Silex Microsystems AB MEMS-teknologiaan perustuvat komponentit
2000 Foreca Oy Sääpalvelut
* Kohdeyritysten liikevaihto ja henkilöstömäärä perustuvat vuoden 2009 ennusteisiin. Kasvuluvut perustuvat vuoden 2008 lukuihin ja vuoden 2009 ennusteisiin. Kasvuluvuissa mukana ovat yritykset, jotka ovat olleet salkussa 1.1.–31.12.2009.
Vuosikertomus 2009 25
| Kohdeyritysten lukumäärä | 22 |
|---|---|
| Uusien sijoitusten lukumäärä vuonna 2009 |
1 |
| Salkku hankintahintaan, milj. euroa | 122,8 |
| Salkku käypään arvoon, milj. euroa | 80,5 |
** Hankintahinta indeksoitu (sijoitushetki = 100). Irtautumiset sisältävät osingot, korkotuotot ja myyntituotot. Valuuttamääräiset erät on arvostettu 31.12.2009 keskikurssiin.
CapMan Life Science
Teimme vuonna 2009 yhden uuden sijoituksen ja useita jatkosijoituksia kohdeyritystemme toimintaedellytysten vahvistamiseksi ja yritysostojen rahoittamiseksi. Odotamme markkinan piristyvän vuonna 2010.
CapMan Life Sciencen sijoitusfokus kattaa terveydenhuollon ja life science -sektorin palveluja, tuotteita ja ratkaisuja tarjoavat yritykset. Kasvun rahoituksen ohella teemme aktiivisesti pieniä yritysjärjestelyjä. Kohdeyrityksillämme tulee olla toimivaksi todettu ja kannattava liiketoimintamalli sekä kokenut ja yrittäjähenkinen johto, joka pystyy viemään läpi yrityksen orgaaniseen tai yritysjärjestelyihin perustuvan kasvun. Fokuksemme mukaisten sijoitusmahdollisuuksien määrä ja laatu olivat hyvällä tasolla vuonna 2009.
Toteutettujen yrityskauppojen määrä laski talouden taantuman seurauksena kohdemarkkinallamme merkittävästi vuonna 2009. Vaikka potentiaalisia sijoitusmahdollisuuksia oli runsaasti tarjolla, ostajien ja myyjien hintaodotukset eivät kohdanneet. Myös huono näkyvyys etenkin vuoden ensimmäisellä puoliskolla madalsi aktiviteettitasoa. Ensimmäistä vuosipuoliskoa leimasivat myös varovaisuus sekä sopivan riskitason löytäminen sijoitustoiminnassa. Laskusuhdanne leikkasi investointeja lähes kaikilla toimialoilla, mikä näkyi erityisesti lääketieteen teknologiayritysten tuotteiden vähentyneenä kysyntänä. Tämä näkyi puolestaan tiettyjen kohdeyritystemme kuten Neoventan kehityksessä. Lääketieteen teknologiayritysten tuotteet ja menetelmät kattava markkina on tullut entistä monimutkaisemmaksi sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa, ja esimerkiksi vaatimukset kliiniselle tutkimukselle ovat kasvaneet entisestään. Seuraamme tätä markkinaa edelleen aktiivisesti.
Irtautumismarkkina oli kuluneena vuonna käytännössä katsoen pysähdyksissä. Terveydenhuollon yrityskauppamarkkina piristyi kuitenkin vuoden viimeisen neljänneksen aikana hieman, ja uskomme, että markkina on elpymässä kohti vuotta 2010. On kuitenkin vaikeaa ennustaa mille tasolle toteutettujen yrityskauppojen määrä tulee palaamaan.
Sijoitustoimintamme valikoivuutta kuvaa hyvin se, että analysoimme vuoden aikana noin 300 terveydenhuollon yritystä, joista sijoitus tehtiin lopulta ruotsalaiseen hoito- ja koulutuspalveluja tuottavaan SRK Konsultationiin lokakuussa. Sijoituspäätös perustui ennen kaikkea yrityksen kasvupotentiaaliin, vahvoihin näyttöihin, kannattavuuteen, korkealaatuisiin palveluihin sekä arvioomme johdon kyvystä luotsata yritys uudelle tasolle. SRK on arvostettu toimija alallaan ja edelläkävijän asemassa ainutlaatuisen hoitomallinsa ansiosta. Sijoituksen tavoitteena on mahdollistaa yrityksen orgaanisen kasvun jatkuminen sekä yritysostot.
Irtauduimme vuoden aikana Millicore AB:sta.
Taantuman vaikutukset näkyivät kohdemarkkinallamme, mutta eivät yhtä voimakkaasti kuin useilla muilla toimialoilla. Vuosi oli haasteellisin niille kohdeyrityksille, joiden tuotteet vaativat asiakkailta laajamittaisia investointeja. Joissain tapauksissa näiltä yrityksiltä voidaan sanoa hävinneen koko markkina. Tämä puolestaan on vaatinut kulutasojen leikkauksia. Hallitustyöskentely painottuikin kohdeyritysten liiketoiminnan turvaamiseen pitkällä aikavälillä, luovien ratkaisujen löytämiseen asiakkaiden ja markkinan palauttamiseksi sekä kohdeyritysten asemointiin vuodelle 2010. Palveluyritysten kuten Curaton ja Proximan kohdalla olemme työskennelleet tiiviisti etenkin yritysostojen parissa.
Yhteisiä teemoja vuonna 2009 kaikissa kohdeyrityksissämme olivat kassavirran hallinta, käyttöpääoman rahoitustarpeet sekä ulkopuolisen rahoituksen turvaaminen.
Tiimissämme tapahtui vuoden aikana sukupolvenvaihdos ottaessani vetovastuun CapManin life science -toiminnasta. Lisäksi partneri Björn Nordenvall siirtyi rahastojemme neuvonantajaksi. Tulemme jatkamaan sijoitusstrategiamme toteuttamista myös vuonna 2010, ja tavoitteenamme on käynnistää irtautumisprosessit useassa kohdeyrityksessä. Irtautumisten ajoitus riippuu kuitenkin yleisen markkinatilanteen kehittymisestä. CapMan Life Science IV -rahastossamme on riittävät pääomat nykyisten kohdeyritysten kasvun tukemiseksi sekä uusien sijoitusten tekemiseksi. Vuonna 2010 painopistealueita kohdeyritysten hallitustyöskentelyssä tulevat olemaan jo tehtyjen yritysjärjestelyjen hyötyjen realisointi ja kohdeyritysten nostaminen seuraavaan kehitysvaiheeseen. Kuluneen vuoden aikana tehtiin päätös, että Life Science -sijoitusalueelle ei perusteta uusia itsenäisiä rahastoja. Pohjoismainen terveydenhuolto tarjoaa kuitenkin mielenkiintoisia sijoitusmahdollisuuksia ja tulee säilymään CapManin sijoitusfokuksessa.
Johan Bennarsten CapMan Life Science -tiimin vetäjä, partneri
2007 Curato AS Lääketieteelliset kuvantamispalvelut
2007 Proxima AB Terveydenhuolto
2006 Neoventa Medical AB Seuranta- ja hallintalaitteet synnytystä edeltävään ja sen aikaiseen sikiön seurantaan
2006 Quickcool AB Menetelmät aivovammojen ehkäisemiseen 2005 Aerocrine AB Laitteet astman diagnosointiin ja seurantaan
2005 SciBase AB Mittauslaitteet ihomuutosten diagnosointiin
2004
Index Pharmaceuticals AB
RNA:n sulkijalääkkeet sekä diagnoosi- ja ennustemenetelmät tulehdus- ja syöpäsairauksien hoitamiseen
2002 Inion Oy Biomateriaaleihin perustuvat siirrännäiset
2001 Silex Microsystems AB MEMS-teknologiaan perustuvat komponentit
| Kohdeyritysten lukumäärä | 12 |
|---|---|
| Uusien sijoitusten lukumäärä vuonna 2009 |
1 |
| Salkku hankintahintaan, milj. euroa | 45,6 |
| Salkku käypään arvoon, milj. euroa | 30,4 |
| Uudet ja jatkosijoitukset hankintahintaan, milj. euroa |
8,1 |
|---|---|
| Irtautumiset hankintahintaan, milj. euroa |
3,9 |
| Kohdeyritysten yhteenlaskettu liikevaihto, milj. euroa |
n. 130 |
| kasvu, % Kohdeyritysten yhteenlaskettu |
8,2 |
| henkilöstö kasvu, % |
n. 840 38,8 |
Arvonnousu aikaisemmissa sijoituskohteissa 31.12.2009**
| Irtautumisten lukumäärä | 10 |
|---|---|
| IRR %, p.a. | 129,5 |
| Keskimääräinen pitoaika, vuotta | 4,1 |
* Kohdeyritysten liikevaihto ja henkilöstömäärä perustuvat vuoden 2009 ennusteisiin. Kasvuluvut perustuvat vuoden 2008 lukuihin ja vuoden 2009 ennusteisiin. Kasvuluvuissa mukana ovat yritykset, jotka ovat olleet salkussa 1.1.–31.12.2009 pois lukien Index Pharmaceuticals.
** Hankintahinta indeksoitu (sijoitushetki = 100). Irtautumiset sisältävät osingot, korkotuotot ja myyntituotot. Valuuttamääräiset erät on arvostettu 31.12.2009 keskikurssiin.
CapMan Russia
Maaliskuussa 2009 varainhankintansa päättäneen CapMan Russia -rahaston myötä tiimillämme on ollut hyvät mahdollisuudet tehdä uusia sijoituksia. Hyvien sijoitusmahdollisuuksien määrä kasvoi selvästi vuonna 2009.
CapMan Russian sijoitusfokus on Venäjällä toimivissa keskisuurissa yrityksissä. Toimialafokuksemme on laaja, ja sijoituskohteiltamme edellytämme merkittävää kasvupotentiaalia paikallisesti tai kansainvälisesti sekä osaavaa johtoa. Etsimme sijoituskohteita laajasti Venäjän eri alueilta.
Taantuma lisäsi potentiaalisten sijoituskohteiden määrää merkittävästi vuonna 2009, ja yritykset olivat valmiimpia harkitsemaan uusia omistusvaihtoehtoja. Tiimillämme on aktiivisen toiminnan ja hyvien verkostojen ansiosta hyvä markkinakattavuus.
Syyskuussa sijoitimme pitsaketju Papa John'sin Venäjän toimintoihin. Tavoitteenamme on laajentaa merkittävästi ketjun toimintaa Moskovassa ja Venäjän muissa suurissa kaupungeissa. Vuoden 2009 loppuun mennessä ketju oli avannut jo kolme uutta ravintolaa Moskovan alueella.
Kohdeyritysten arvonnousu Venäjällä perustuu orgaaniseen kasvuun, toiminnan tehostamiseen ja markkina-aseman vahvistamiseen. Tiimimme jäsenet osallistuvat kohdeyritysten kehittämiseen pääasiassa aktiivisen hallitustyöskentelyn kautta. Keskitymme yritysten strategiatyöhön sekä yrityskauppojen konsultointiin, ylimmän johdon rekrytointeihin ja toiminnan laajentamista koskeviin kysymyksiin. Tiimillämme on runsaasti kokemusta eri toimialoista sekä laajat verkostot Venäjällä.
Vuonna 2009 hallitustyöskentelyn painopiste oli kohdeyritysten kasvun tukemisessa. Kohdeyrityksemme, Venäjällä toimiva yksityinen lentoyhtiö Region Avia Airlines ja sianlihan alkutuotannon harjoittaja Russia Baltic Pork Invest (RBPI), kehittyivät suotuisasti. Region Avia liikennöi neljällä Embraerlentokoneella yhteensä kahdeksaa lentoreittiä. RBPI kohdalla sianlihan kysynnän vuosittaisen kasvun odotetaan jatkuvan 10 prosentin tasolla vuoteen 2012 asti.
Syksyllä 2009 keskitimme tiimimme toiminnot uusiin toimitiloihin Moskovassa. Vuonna 2008 aloitettu entisen Norum-tiimin integraatio CapManiin on sujunut hyvin. Tuoreen rahaston ja integraation myötä olemme myös ottaneet uudet toimintatavat ja CapManin arvonluontityökalut tehokkaaseen käyttöön. Kasvaneen deal flown myötä vahvistimme tiimiämme palkkaamalla uuden analyytikon. Tiimimme vastaa myös Norumin aikaisempien rahastojen sijoituksista, joita oli vuoden lopussa viisi.
Kansainvälinen talouskriisi vaikutti voimakkaasti myös Venäjään, mutta positiivisia merkkejä alkoi näkyä vuoden 2009 aikana. Pörssikurssit nousivat reippaasti ja vuoden 2009 toisella puoliskolla julkisen talouden tilanne koheni öljyn hinnannousun myötä. Inflaation kasvu hidastui, ja bruttokansantuotteen lasku tasaantui. Koko Venäjän työttömyysaste on alle 9 %, mutta alueelliset vaihtelut ovat huomattavia. Venäjällä on kuitenkin vielä merkittäviä haasteita, sillä alueelliset erot ovat suuret raakaainepohjaisen talousrakenteen ja erityisesti sen rakennemuutoksen vuoksi. Pankkisektoria on tuettu viimeisten kahden vuoden aikana voimakkaasti, mutta samalla pankkien mahdollisuudet rahoittaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä ovat heikentyneet.
Pääomasijoittajien tekemien yrityskauppojen osuus kaikista yrityskaupoista on Venäjällä vielä melko pieni. Markkina vaikuttaa lupaavalta CapManille, sillä maassa toimii tällä hetkellä vain muutamia pääomasijoitusrahastoja, jotka ovat aktiivisessa sijoitusvaiheessa. Tiimillämme on hyvät edellytykset uusien sijoitusten tekemiseen myös vuonna 2010, sillä CapMan Russia -rahastollamme on vielä yli 80 milj. euroa sijoituskapasiteettia jäljellä. Tiimimme tavoitteena on tehdä rahastosta yhteensä 8–12 sijoitusta sekä tarvittaessa tehdä lisäsijoituksia kohdeyrityksiin esimerkiksi yrityskauppojen rahoittamiseksi.
Yrityskauppoja ovat yleisesti hillinneet ostajien ja myyjien erilaiset hintakäsitykset sekä epävakaa markkinatilanne. Vuoden loppupuolella yrityskauppamarkkina Venäjällä alkoi elpyä hiljalleen. Uskommekin sijoitusaktiviteetin vilkastuvan edelleen vuoden 2010 aikana, ja tekevämme useita uusia sijoituksia.
sijoitusalueet tilinpäätös hallinnointi Henkilöstö ja vastuullisuus
2009 Papa John's (Venäjän toiminnot) Pitsaravintolaketju
| Kohdeyritysten lukumäärä | 3 |
|---|---|
| Uusien sijoitusten lukumäärä | |
| vuonna 2009 | 1 |
| Salkku hankintahintaan, milj. euroa | 23,9 |
| Salkku käypään arvoon, milj. euroa | 21,9 |
| 7,1 | Uudet ja jatkosijoitukset hankintahintaan, milj. euroa |
|---|---|
| - | Irtautumiset hankintahintaan, milj. euroa |
| Kohdeyritysten yhteenlaskettu | |
| n. 10,4 | liikevaihto, milj. euroa |
| 14,3 | kasvu, % |
| Kohdeyritysten yhteenlaskettu | |
| n. 280 | henkilöstö |
| 37,5 | kasvu, % |
| Irtautumisten lukumäärä (Norum I, | |||
|---|---|---|---|
| Norum II ja ASEF -rahastot) | 27 | ||
| IRR %, p.a. | 18,2 | ||
| Keskimääräinen pitoaika, vuotta | 5,0 | ||
| 300 | |||
| 250 | 256 | ||
| 200 | |||
| 150 | |||
| 100 | 100 | ||
| 50 | |||
| 0 | |||
| Sijoitushetki | Irtautumishetki |
Vuosikertomus 2009 29
CapMan Public Market
Sijoitustoimintamme käynnistyi kolmen julkistetun sijoituksen myötä vuonna 2009. Toisin kuin yrityskauppamarkkinalla, pohjoismaisissa pörsseissä tehtiin aktiivisesti kauppaa vuoden aikana.
Kesällä 2008 perustettu CapMan Public Market on yksi harvoista Pohjoismaissa kerätyistä uudentyyppisistä pääomasijoitusrahastoista. Onnistuimme vaikeasta varainhankintavuodesta huolimatta hankkimaan rahastoomme uusia sijoittajia ja keräämään lisää pääomia. Rahaston lopulliseksi kooksi muodostui 138 milj. euroa heinäkuussa 2009. Tarjoamme institutionaalisille sijoittajille mahdollisuuden osallistua pohjoismaisten pörssiyhtiöiden arvonnousuun, ja listayhtiöille uuden tavan saada aktiivinen omistaja kehittämään toimintaa ja vahvistamaan rahoitusasemaa.
Sijoitamme pohjoismaisissa pörsseissä listattuihin yhtiöihin, joiden markkina-arvo on 50–400 milj. euroa. Tavoitteenamme on tyypillisesti yli 10 prosentin omistusosuus ja hallituspaikka. Rahaston omistusjänne on perinteiseen osakesijoittamiseen verrattuna pitkä, tyypillisesti kuitenkin korkeintaan neljästä viiteen vuotta. Sijoitustoimintamme tärkein kulmakivi on aktiivinen omistajuus. Määritämme kohdeyrityksillemme aina pitkäjänteisen ja kasvuun perustuvan arvonkehitysstrategian osana sijoitusprosessiamme.
Taantuma näkyi pohjoismaisissa pörsseissä alkuvuonna jyrkkänä kurssilaskuna. Tulevaisuuden näkymien ennustamisen vaikeus oli alkuvuonna ilmeistä, ja markkinaosapuolet odottivat lähinnä miten syväksi suhdannekuoppa muodostuisi. On vielä epävarmaa, kuinka pysyvä syksyn 2009 korjausliike on, ja seuraako reaalitalous osakemarkkinan positiivista virettä. Uskomme liikeideamme, eli pääomasijoitustoiminnan arvonluontikeinojen hyödyntämisen listatulla markkinalla, toimivan erilaisissa suhdanteissa. Keskeistä on aktiivisen omistajuuden tuoma lisäarvo pitkällä aikavälillä. Tarkasteltaessa pääomasijoitustoiminnan historiallisia tuottoja voidaan todeta, että menestys ei edellytä poikkeuksellisen voimakasta arvostustasojen laskua tai nousua. Sijoitustoiminnan ajoitus ja kohteet sekä omistajuuden painopistealueet muuttuvat luonnollisesti suhdanteen mukaan.
Potentiaalisten sijoituskohteiden määrä ja laatu olivat hyvällä tasolla vuonna 2009. Paikallinen läsnäolo Tukholmassa ja Helsingissä on tiimimme selkeä vahvuus, ja olemme saavuttaneet hyvän markkinakattavuuden nopeasti. Ruotsalaiset ja suomalaiset pörssiyhtiöt edustavat suurinta osaa vuoden aikana analysoimistamme noin 40 sijoitusmahdollisuudesta.
Suhteellisen lyhyen toimintajaksomme aikana on korostunut tarve osakemarkkinan riittävään likviditeettiin ja markkinaosapuolten realistisiin odotuksiin. Yllättävää oli se, että emme ennakko-odotuksista huolimatta osallistuneet osakeanteihin rahaston ensimmäisen toimintavuoden aikana. Uskomme kuitenkin, että antien lukumäärän kasvu sekä listayhtiöiden tarve sitoutuneelle omistajuudelle ja uudelle pääomalle luovat jatkossa mielenkiintoisia sijoitusmahdollisuuksia. Kulunut vuosi osoitti myös sen, että pohjoismaisista pörssiyhtiöistä on saatavilla laadukasta tietoa julkisista lähteistä.
Julkistimme sijoitukset Nobia AB:iin maaliskuussa, Intrum Justitia AB:iin lokakuussa ja Proffice AB:iin joulukuussa. Kaikki kolme yhtiötä ovat listattu Tukholman pörssissä. Sijoituspäätökset Nobiaan ja Intrum Justitiaan perustuivat ennen kaikkea yhtiöiden vahvaan jalansijaan Euroopassa sekä merkittävään potentiaaliin. Proffice puolestaan toimii vahvalla pohjoismaisella kasvualalla, ja on hyvissä asemissa hyödyntämään toimialan muutokset. Tammikuussa 2010 julkistimme sijoituksen IT-alan palveluyritys Affecto Oyj:öön, joka on listattu Helsingin pörssissä.
Jukka Ruuska
senior partner
Olemme tyytyväisiä rahaston saamaan vastaanottoon kohdeyrityksissä. Rahaston liikeidean kannalta on oleellista löytää yhteinen arvonkehitysagenda muiden suurten omistajien kanssa. Nobiassa ja Intrum Justitiassa on ollut mahdollista luoda riittävä pohja arvonkehitysstrategian toteuttamiselle tyypillistä tavoitetasoa alhaisemmalla omistusosuudella.
Tulemme jatkamaan aktiivista sijoitustoimintaa vuonna 2010, ja rahastollamme on jäljellä riittävät pääomat uusien sijoitusten tekemiseksi. Tavoitteenamme on, että valtaosa rahaston pääomista on sijoitettu vuoden 2010 loppuun mennessä. Sijoitusten ajoitus riippuu kuitenkin yleisestä markkinatilanteesta. Vahvistimme tiimiämme kuluneen vuoden aikana täydentävillä rekrytoinneilla, ja rahaston sijoitustoiminnasta vastaa nyt kuusi sijoitusammattilaista. Uusien sijoitusmahdollisuuksien hyödyntämisen ohella nykyisten kohdeyritysten tukeminen sekä arvonluontityökalujen kehittäminen tulevat olemaan keskeistä toiminnassamme vuonna 2010.
www.capman.com/Fi/InvestmentOperations J Public Market -tiimin jäsenet
Affecto Oyj* Business Intelligence ja operationaaliset IT-ratkaisut Pohjoismaissa, Baltiassa ja Puolassa
2009
Intrum Justitia AB Asiakashallinnan ratkaisut (Credit Management Solutions) Euroopassa
Kokonaisvaltaiset keittiöratkaisut Pohjoismaissa, Manner-Euroopassa ja Isossa-Britanniassa
| Kohdeyritysten lukumäärä | 3 |
|---|---|
| Uusien sijoitusten lukumäärä | |
| vuonna 2009 | 3 |
| Salkku hankintahintaan, milj. euroa | 59,7 |
| Salkku käypään arvoon, milj. euroa | 91,6 |
CapMan Real Estate
Vuotta 2009 leimasi taloudellinen epävarmuus, joka näkyi selvästi myös kiinteistösijoittamisessa Suomessa. Olemme keskittäneet resurssejamme tässä markkinatilanteessa kiinteistökehitykseen ja vuokraukseen.
Nykyisten rahastojemme sijoitusfokus kattaa toimitilakiinteistöt pääkaupunkiseudulla sekä kiinteistökehityskohteet ja hotellit kaikkialla Suomessa. Rahastojen pääomat ovat yhteensä n. 1,3 miljardia euroa. CapMan Real Estate I ja CapMan RE II -rahastot omistavat molemmat 10 kohdetta kotimaassa. Varainhankinta CapMan Hotels RE -rahastolle päättyi heinäkuussa, ja rahaston lopullinen koko on 872,5 milj. euroa. Rahaston salkussa on 39 hotellikiinteistöä, joista 38 Suomessa ja yksi Ruotsissa. Kaikki kolme kiinteistörahastoa on sijoitettu lähes täyteen, ja ne keskittyvät pääasiassa nykyisten sijoituskohteiden kehittämiseen.
Kiinteistörahastojemme suurin sijoitus, kauppakeskus Skanssi, valmistui huhtikuussa 2009. Turussa sijaitsevassa Skanssissa toimii lähes sata erikoisliikettä. Skanssin vuokrattava pinta-ala on noin 37 700 m2 , ja se oli lähes kokonaan vuokrattuna jo avajaisten aikaan.
Marraskuussa valmistui toinen merkittävä kiinteistökehityskohteemme. Rakennutimme Pohjois-Euroopan johtavalle terveydenhoito- ja laboratoriotuotteiden toimittajalle OneMedille pääkonttorin Helsinkiin.
Kaikilla rahastoilla on merkittäviä sitoumuksia kiinteistökohteidensa mittaviin kehitysprojekteihin. Hotellirahaston sijoituskohteista Jyväskylän Rantasipi Laajavuoren yhteyteen on rakennettu kylpylä ja keilarata, ja Cumulus Airportin yhteyteen Vantaalla rakennetaan uutta kokouskeskusta.
Vuokraustoiminta oli erittäin tärkeä osa toimintaamme vuonna 2009. Yleisellä tasolla vajaakäyttöasteet nousivat Suomessa, mutta tiimimme onnistui pääsääntöisesti vuokraamaan vapautuneet kiinteistöt uusille vuokralaisille. Rahastojemme kiinteistöjen vajaakäyttöaste oli vuoden 2009 lopussa noin 2 %.
Kolme uutta sijoitusta ja yksi irtautuminen Vuoden aikana sijoitimme kolmeen uuteen kohteeseen. Toukokuussa ostimme Tuusulasta liikekiinteistön ja kesäkuussa toimistokiinteistön Helsingin Munkkiniemestä. Lokakuussa hankimme salkkuumme Hyvinkään keskustasta tontin, jolle tullaan rakentamaan uusi kauppakeskus sekä asuntoja. Lisäksi joulukuussa tiedotettiin hotellirahaston sijoitus Helsingin keskustassa sijaitsevaan kiinteistöön.
Kesäkuussa myimme Ludviginkadulla Helsingissä sijaitsevan toimistokiinteistön. Kohteesta saatu tuotto oli alkuperäisten odotusten mukainen.
CapMan Oyj:n 80-prosenttisesti omistama tytäryhtiö Realprojekti Oy toimii CapManin kiinteistörahastojen neuvonantajana ja harjoittaa kiinteistökonsultointia. Realprojekti on erikoistunut kiinteistökehitys- ja kiinteistömarkkinointipalveluiden tuottamiseen, projektinjohtoon ja rakennuttamispalveluihin sekä kiinteistörahastojen hoitoon. Realprojektilla on erityisen vahvaa osaamista vaativissa kiinteistökehitysprojekteissa, kauppakeskushankkeissa sekä toimitilojen vuokraamisessa.
Realprojektin vakiintunut asema markkinoilla ja laaja tiimi verkostoineen ovat merkittävä kilpailuetu CapManin kiinteistötoiminnalle. Realprojekti on Suomen suurin kauppakeskusmanageri, joka hallinnoi Skanssin ja Entressen lisäksi kolmea ulkopuolisten tahojen omistamaa kauppakeskusta.
Kiinteistömarkkina oli lähes täysin pysähdyksissä alkuvuonna 2009. Vuoden toisella puoliskolla kiinteistömarkkina alkoi piristyä, ja pankit olivat innokkaampia rahoittamaan kiinteistökauppoja. Vuoden aikana kotimaiset instituutiot aktivoituivat tekemään enemmän suoria kiinteistösijoituksia, ja samanaikaisesti oman pääoman käyttö lisääntyi selvästi. Etenkin ulkomaisten toimijoiden määrä laski huomattavasti. Kiinteistöjen kysynnän heikentyminen ja tuottovaatimusten nousu ovat laskeneet kiinteistökohteiden arvostustasoa.
Hyville kiinteistökohteille on edelleen kysyntää. Toimistokiinteistöjen ja vähittäiskaupan kiinteistöjen vuokraustilanne ja kysyntä ovat tyydyttävällä tasolla. Toimistokohteiden vajaakäytön odotetaan kuitenkin lisääntyvän pääkaupunkiseudulla, mikä luo paineita vuokratasoihin. Kiinteistökonsultoinnin kysyntä on säilynyt vakaana.
Odotamme markkinoiden volyymin pysyvän aiempia vuosia alhaisempana, mutta kauppojen lisääntyvän vuonna 2010 vuoteen 2009 verrattuna. Vuoden 2010 alussa ilmoitimme tutkivamme mahdollisuuksia perustaa asuntokiinteistörahasto. Uskomme, että tiimillämme on hyvät edellytykset jatkaa toimintaansa menestyksekkäänä kiinteistösijoittajana.
Markku Hietala CapMan Real Estate -tiimin vetäjä, senior partner
2007 Turku Kauppakeskus Skanssi
2008 Turku Kiinteistö Oy Turun Yliopistokatu 22
2007 Espoo Kiinteistö Oy Espoon Entresse
2008 Turku Kiinteistö Oy Turun Centrum
2009 Helsinki Kiinteistö Oy Munkkiniemen Puistotie 25
2007 Helsinki Kiinteistö Oy Helsingin Lönnrotinkatu 20
2007 Helsinki Kiinteistö Oy Helsingin Elimäenkatu 9
2007 Helsinki Kiinteistö Oy Helsingin Kalevankatu 20 Logistiikka- ja varastokiinteistöt
2008 Mäntsälä Kiinteistö Oy Mäntsälän Logistiikkakeskus
2007 Vantaa Kiinteistö Oy Mastolan Keskusvarasto
2007 Helsinki Kiinteistö Oy Hankasuontie 3
2007 Hämeenlinna Kiinteistö Oy Parolantie 104, Hämeenlinna
2008 Helsinki Crowne Plaza Helsinki
2008 Åre, Ruotsi Holiday Club Åre
2008 Vantaa Ramada Airport
2008 Nokia Rantasipi Eden
| Sijoituskohteiden lukumäärä | 59 |
|---|---|
| Uusien sijoitusten lukumäärä | |
| vuonna 2009 | 3 |
| Salkku hankintahintaan, milj. euroa | 1 326,2 |
| Salkku käypään arvoon, milj. euroa | 1 208,1 |
| Uudet ja jatkosijoitukset | |
|---|---|
| hankintahintaan, milj. euroa | 104,9 |
| Vuokrattavan pinta-alan kasvu, m2 | 10 238 |
| Vajaakäyttöaste 31.12.2009, % | 2 |
Salkku 31.12.2009 Sijoituskohteiden kehitys vuonna 2009 Sijoitukset ja sitoumukset hankintahintaan käyttötarkoituksen mukaan 31.12.2009
* Neljä käyvältä arvoltaan suurinta liikekiinteistöä, toimistokiinteistöä ja hotellikiinteistöä. Salkussa on yhteensä 59 kohdetta.
** Luvut laskettu rahaston equity-osuudelle. Hankintahinta indeksoitu (sijoitushetki = 100).
Buyout
Klier AB on maailman johtavia hitsausteollisuuden metallijauheiden valmistajia. Jauheiden ohella yhtiö tuottaa murskattua metallia metallinvalmistusteollisuuden tarpeisiin. Yhtiön liikevaihto vuonna 2009 oli noin 24,9 milj. euroa. www.metals-powders.com
Profit Software Oy on Pohjois-Euroopan johtavia vakuutus- ja finanssialan IT-järjestelmien toimittajia. Yhtiön liikevaihto vuonna 2009 oli noin 6,2 milj. euroa, ja se työllistää noin 120 henkilöä Helsingissä, Tallinnassa
ja Varsovassa. www.profitsoftware.fi
Technology
Life Science
SRK Konsultation AB tarjoaa hoito-, asumis- ja koulutuspalveluita nuorille ja aikuisille Ruotsin Uppsalassa ja sen lähialueilla. Yhtiön liikevaihto vuonna 2009 oli noin 6,4 milj. euroa, ja sen palveluksessa on yli 80 työntekijää. www.srkkonsultation.se
Papa John's on alunperin yhdysvaltalainen pitsaketju, jonka Venäjän toiminnoilla oli vuoden 2009 lopussa 10 omaa ravintolaa ja lukuisia franchising-ravintoloita. Venäjän ensimmäinen Papa John's -ravintola avattiin Moskovassa vuonna 2003. www.papajohns.ru
www.intrum.fi
Nobia AB on Euroopan johtava keittiöalan yritys, jonka laaja tuotevalikoima kattaa yli 20 vahvaa brändiä, mm. HTH, Magnet ja Poggenpohl. Yhtiön liikevaihto vuonna 2009 oli noin 15 miljardia ruotsin kruunua, ja sen palveluksessa on noin 8 300 henkilöä. Nobian osake on listattu Tukholman pörssissä. www.nobia.com
Proffice AB on pohjoismainen henkilöstöpalvelualan asiantuntijayritys, jonka palvelut kattavat henkilöstövuokrauksen, rekrytoinnin ja urapalvelut. Konsernin liikevaihto vuonna 2009 oli noin 3,9 miljardia ruotsin kruunua, ja se työllistää yli 5 700 henkilöä. Yhtiön osake on listattu Tukholman pörssissä. www.proffice.com
Affecto Oyj on Pohjoismaiden johtavia Business Intelligence -ratkaisujen tuottajia. Yhtiön liikevaihto vuonna 2009 oli noin 103 milj. euroa. Yhtiön palveluksessa on noin 970 henkilöä kahdeksassa maassa. Affecton osake on listattu Helsingin pörssissä. www.affecto.fi
keskustontti on kaavoitettu liikerakentamiseen ja asumiseen. Tontin rakennusoikeus mahdollistaa vuokrattavalta pinta-alaltaan noin 14 500 m2 kauppakeskuksen ja noin 80 asunnon rakentamisen. Rakennustyöt tullaan aloittamaan viimeistään vuoden 2011 alkupuolella.
Puistotie 25 on Helsingin Munkkiniemessä sijaitseva seitsemänkerroksinen toimistokiinteistö, joka on rakennettu vuonna 1973. Kiinteistössä on vuokrattavaa pinta-alaa noin 6 700 m², ja sen tilat olivat vuoden 2009 lopussa lähes täyteen vuokrattu.
kuja 1 on Tuusulan keskustassa sijaitseva vuonna 1997 rakennettu ja vuonna 2004 laajennettu liikekiinteistö. Kiinteistössä on vuokrattavaa pinta-alaa noin 8 300 m², ja sen tilat oli vuoden 2009 lopussa vuokrattu kahdeksalle eri vuokralaiselle.
Helsingin Kampissa sijaitseva kiinteistö, joka tullaan muuntamaan hotelliksi. Kiinteistössä on vuokrattavaa pinta-alaa 5 185 m². Sijoitus toteutui tammikuussa 2010.
Real Estate
Real Estate
capman yrityksenä hallinnoitavat rahastot
sijoitusalueet
Henkilöstö ja vastuullisuus
Yritykset, joissa CapManin hallinnoimat rahastot ovat omistajina, työllistivät vuonna 2009 yli 40 000 henkilöä. CapManin palveluksessa oli vuoden 2009 lopussa 150 pääomasijoitusalan ja kiinteistökehityksen ammattilaista.
CapManin toimintaa ohjaavat yhteiset arvot: korkea moraali, sitoutuminen ja aktiivinen omistajuus.
CapMan kantaa vastuunsa institutionaalisten sijoittajien varojen hallinnoijana. Merkittävä osa rahastoihin sijoitetuista varoista tulee pohjoismaisilta eläkevakuutusyhtiöiltä, joista valtaosa on sijoittanut useampaan kuin yhteen CapManin rahastoon.
CapManin palveluksessa on 150 henkilöä Helsingissä, Kööpenhaminassa, Tukholmassa, Oslossa ja Moskovassa. CapManin menestys riippuu yhtiön kyvystä rekrytoida, kehittää, motivoida ja sitouttaa pääomasijoitusalan parhaita osaajia kaikissa tiimeissä.
CapManin henkilöstöluku kasvoi vuonna 2009 noin 6 %, mikä on selvästi vähemmän kuin muutamana edellisvuonna. Kuluneena vuonna konserni keskittyi etenkin tehokkuuden, laadun ja kasvun hakemiseen nykyisistä sijoitusalueista ja palvelutiimeistä, kun taas vuoden 2008 kasvuun myötävaikutti etenkin kahden uuden sijoitustiimin perustaminen. Vuoden 2009 aikana CapManissa perustettiin kahdeksan uutta toimenkuvaa, joista suurin osa oli lisäresursseja sijoitustiimeihin. Uusien toimenkuvien täyttämisen lisäksi tehtiin korvaavia rekrytointeja CapManista lähteneiden henkilöiden tilalle, joten CapManin palvelukseen tuli yhteensä 14 uutta työntekijää vuoden aikana. Näiden muutosten seurauksena vuoden 2009 aikana tapahtunut henkilöstövaihtuvuus oli yhtiön keskimääräiseen henkilöstömäärään verrattuna lähtövaihtuvuutena 3 % ja tulovaihtuvuutena 10 %.
Vuoden 2009 henkilöstömuutoksilla oli hyvin pieni vaikutus henkilöstön ikä- ja sukupuolijakaumaan. CapManilla on edelleen hyvä jakauma molemmissa. Henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 39,9 vuotta, ja 53 % henkilöstöstä oli alle 40-vuotiaita. Sukupuolijakauma on edelleen lähellä tasatilannetta.
Konsernin Platformin eli ns. palvelutiimien suhdeluku on parantunut vuosi vuodelta. Tällä hetkellä palvelutiimeissä on, varainhankinta-ammattilaiset mukaan lukien, 0,33 henkilöä yhtä sijoitus- tai kiinteistökonsultoinnin ammattilaista kohden, mitä voi pitää hyvänä suhdelukuna pääomasijoitusalalla.
Vuosittainen CapPeople-henkilöstökysely järjestettiin syksyllä 2009. Henkilöstö osallistui kyselyyn erittäin aktiivisesti, ja vastausprosentti oli ennätyksellinen 92 %. Kokonaisuudessaan henkilöstö on edelleen hyvin sitoutunut CapManiin ja on tyytyväinen CapManiin työnantajana. Hyvistä kokonaistuloksista huolimatta tuloksia analysoidaan erittäin tarkasti tiimitasolla organisaation kehityskohtien havaitsemiseksi. Sekä CapManin johtoryhmä että hallitus seuraavat henkilöstökyselyn tuloksia ja kehitystä. Kyselyn tulosten perusteella on laadittu kehityssuunnitelma, jonka toteuttamista jatketaan vuonna 2010.
Vuoden aikana kiinnitettiin erityistä huomiota CapMan Russia -tiimin integraatioon. Vuoden aikana toteutettiin kaksi erillistä integraatiokyselyä, ensimmäinen alkuvuonna 2009 ja seurantakysely vuoden lopulla. Kyselyistä saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että tiimin integraatio on sujunut hyvin, ja esiin tulleet asiat ovat olleet normaaleja operatiiviseen toimintaan liittyviä haasteita.
Kaikkien capmanlaisten henkilökohtainen työsuoritus arvioidaan säännöllisesti pidettävissä kehityskeskusteluissa. Palautteen antamisen ohella kehityskeskusteluissa sovitaan uudet tavoitteet ja määritellään henkilökohtaiset kehittämis- ja koulutustarpeet. Vuonna 2009 henkilöstön kehittämiseen käytettiin 359 227 euroa eli keskimäärin 2 395 euroa jokaista työntekijää kohti. Summa sisältää konsernin yhteisiin kehityspäiviin käytetyt varat.
CapManilla on henkilöstön kannustamiseksi ja sitouttamiseksi koko henkilökuntaa koskeva tulossidonnainen bonusjärjestelmä. Vuodelta 2009 ei maksettu henkilöstölle bonuksia konsernin matalan tuloksen vuoksi. Henkilöstöllä on myös mahdollisuus sijoittaa kohdeyrityksiin CapManin hallinnoimien rahastojen rinnalla Maneq-rahastojen kautta. CapManin sijoitusammattilaisille jaetaan pääomasijoitusalan vakiintuneen käytännön mukaisesti osuus CapManin hallinnoimien rahastojen tuottamista voitonjako-osuustuotoista.
Vuoden 2009 lopussa CapManilla oli yksi voimassa oleva optio-ohjelma. 2008-optio-ohjelman A- ja B-optioita voidaan jakaa hallituksen päätöksellä avainhenkilöille. 2008A-optio-ohjelman optiot jaettiin kokonaan katsausvuoden jälkeen tammikuussa 2010. 2008B-optioita on vielä jäljellä ja ne ovat jaettavissa mahdollisille uusille rekrytoinneille ja muille avainhenkilöille. Henkilöstön optio-ohjelmia samoin kuin henkilöstön osakeomistuksia on käsitelty tarkemmin tilinpäätöksen sivulla 42.
Uskomme rehellisyyteen ja läpinäkyvyyteen. Olemme luotettava kumppani ja kunnioitamme sidosryhmiämme. Haluamme olla esimerkki korkeasta moraalista.
Sitoudumme tavoitteidemme saavuttamiseen. Olemme innovatiivisia ja haluamme olla edelläkävijä alallamme. Työntekijät ovat tärkein voimavaramme.
Olemme aktiivinen teollinen toimija, jolla on myös vahva rahoituksellinen osaaminen. Luomme pysyvää arvoa kasvun, muutoksen ja ammattimaisen hallinnoinnin kautta.
Kuvat CapMan Dayseilta 2009.
CapMan pyrkii toimimaan vastuullisena yrityskansalaisena ja eettisesti oikein kaikissa sidosryhmäsuhteissaan.
CapManilla on yhteiskunnassa tärkeä asema sen hallinnoimiin rahastoihin sijoittaneiden instituutioiden varojen hallinnoijana ja sijoituskohteiden kehittäjänä. Vastuullisuus rahastojen hallinnoinnissa ja sijoitustoiminnassa on yhtiön liiketoiminnan pitkän aikavälin menestyksen kannalta oleellista. Merkittävä osa rahastoihin sijoitetuista pääomista tulee pohjoismaisilta eläkevakuutusyhteisöiltä, joiden sijoitussitoumukset nykyisiin rahastoihin edustavat noin 52 prosenttia rahastojen pääomista. Sijoitustoiminnan onnistuminen vaikuttaa suoraan rahastosijoittajien tulokseen ja koskettaa sitä kautta heidän sidosryhmiään, kuten eläkkeensaajia.
CapManin tavoitteena on ensiluokkainen sijoittajapalvelu sekä luottamuksen ja läpinäkyvyyden säilyttäminen erinomaisella tasolla. Konsernin hallinnoimat rahastot valitsevat sijoituskohteensa huolellisesti ja yhdessä rahastosijoittajien kanssa sovittujen periaatteiden mukaisesti. Rahastojen tilanteesta raportoidaan sijoittajille rahastosopimusten ja EVCA:n suositusten, vallitsevien lakien, kirjanpitosäännösten sekä muiden asetusten mukaisesti. Kohdeyritysten arvonmääritys perustuu IPEVG:n (International Private Equity and Venture Capital Valuation Guidelines) suosituksiin ja kiinteistökohteiden ulkopuolisten asiantuntijoiden arvonmääritykseen. Sijoituskohteiden arvonmääritys suoritetaan neljännesvuosittain CapMan Oyj:n taloudellisen raportoinnin yhteydessä.
CapMan on ollut ensimmäisiä listattuja pääomasijoitusalan hallinnointiyhtiöitä maailmassa. Listayhtiöille asetettujen vaatimusten myötä CapManista ja yhtiön liiketoiminnasta on saatavilla runsaasti tietoa. Pääomasijoitusala on viimeisten vuosien aikana panostanut alan itsesäätelyyn ja etenkin pääomasijoitusrahastojen läpinäkyvyyden ja avoimuuden lisäämiseen. Myös valmisteilla oleva EU-tason sääntely vaihtoehtoisen sijoitusluokan hallinnointiyhtiöille ja rahastoille tulee toteutuessaan edellyttämään alan toimijoilta toimilupaa sekä asettamaan merkittäviä muita vaatimuksia mm. rahastosijoittaja- ja viranomaisraportoinnin osalta. CapMan on organisaationsa ja toimintamallinsa ansiosta hyvässä asemassa tulevan sääntelyn vastaanottamiseksi. Toimialajärjestöistä muun muassa EVCA, DVCA (Tanska) ja SVCA (Ruotsi) ovat antaneet omat suosituksensa pääomasijoitusrahastojen raportoinnista ja läpinäkyvyydestä.
Sijoitusehdotuksia tehtäessä lähtökohtana on, että kohdeyritysten tulee toimia vallitsevien lakien ja ohjeiden sekä yleisesti hyväksyttyjen ja yhteiskunnallisesti sekä ympäristöllisesti kestävien liiketoiminta- ja hallinnointiperiaatteiden mukaisesti. Venäjällä toimivilta kohdeyrityksiltä odotetaan länsimaiseen johtamistapaan ja läpinäkyviin toimintaperiaatteisiin sitoutunutta johtoa. Nämä seikat varmistetaan osana sijoitusprosessia tehtävissä due diligence -tarkastuksissa. Samat periaatteet koskevat myös yrityksissä tehtävää kehitystyötä. Arvonkehitystyö perustuu aktiiviseen ja tavoitteelliseen omistajuuteen, jota rahoitukselliset keinot tukevat. Kullekin kohdeyritykselle laaditaan sadan päivän ohjelma, jonka yhteydessä varmistetaan hyvän hallinnointitavan noudattaminen.
CapManin tavoitteena on kertoa kohdeyritysten toimintaa koskevista strategisista muutoksista aina mahdollisimman nopeasti sekä yrityksen henkilöstölle että muille sidosryhmille.
Yritykset, joissa CapManin hallinnoimat rahastot ovat joko enemmistö- tai vähemmistöomistajina, työllistivät vuonna 2009 arviolta noin 40 000 henkilöä, ja niiden arvioitu yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 6,3 miljardia euroa. CapManilla on hallussaan noin 1,1 miljardin euron sijoituskapasiteetti*, joka mahdollistaa yritysten ja kiinteistösijoitusten kehittämisen ja pääomien siirtymisen kohdeyritysten kasvun, kilpailukyvyn ja innovaatioiden tukemiseen.
Kiinteistösijoitukset suunnataan ensisijaisesti kasvualueille ja kiinteistötyyppeihin, joissa on tarvetta pitkäaikaiselle ja pysyvälle käytölle mm. alueen väestömäärän ja yritystoiminnan kasvun myötä. Merkittävä osa sijoituksista tehdään uudisrakennuskohteisiin. Olemassa oleville kiinteistöille tehdään osana sijoitusprosessia huolellinen kiinteistön kuntoarvio sisältäen maaperätutkimuksen. Sijoituksen toteuduttua kuntoarvion johtopäätöksistä laaditaan kiinteistölle pitkäaikainen korjausohjelma. Korjausohjelman toteutusta seurataan kiinteistökohtaisissa huoltokirjoissa, joita ylläpidetään yhdessä palvelutuottajien kanssa. Huoltokirjan avulla seurataan myös kiinteistön energiakulutusta sekä ylläpitokustannusten tasoa.
Tyypillisessä pääomasijoituksessa osa rahoituksesta on oman pääoman ehtoista ja osa velkarahoitusta. CapMan on ollut viimeisten vuosien aikana kohtuullisen konservatiivinen velkavivun käyttämisessä kohdeyritysten arvon kehittämiseksi.
CapManin laaja rahastotuotevalikoima mahdollistaa sijoitukset monipuolisesti eri toimialoille ja maantieteellisille alueille. Sijoitukset esimerkiksi terveydenhuollon teknologiaratkaisuja tuottaviin yrityksiin, yksityisiin terveydenhuoltopalvelujen tuottajiin, energia-alan clean-tech yrityksiin sekä toisaalta panostukset kotimaisiin yrityksiin vahvistavat kansantaloutta. Samalla ne tukevat innovaatioiden syntymistä ja mahdollistavat ratkaisujen etsimisen pääomasijoittamisen keinoin esimerkiksi huoltosuhteen muutoksen, palveluyhteiskunnan, globalisaation tai ilmastonmuutoksen asettamiin haasteisiin.
CapManin henkilöstö toimii aktiivisesti Suomen pääomasijoitusyhdistyksessä sekä EVCA:ssa edistäen pääomasijoitusalan kehittymistä ja kansainvälistä yhteistyötä. CapMan toimii myös Perheyritysten liiton yhteistyökumppanina Suomessa. CapMan on lisäksi tukenut alan koulutusta.
Euroopan pääomasijoitusyhdistys (EVCA) verkkosivut www.evca.eu
* Perustuu CapMan Oyj:n hallinnoimien rahastojen jäljellä olevaan sijoituskapasiteettiin 31.12.2009.
CapMan on vaihtoehtoisen sijoitusluokan toimija, joka tekee myös itse sijoituksia rahastoihinsa. Konsernin hallinnoimien rahastojen sijoitustoiminnassa keskeinen periaate on aktiivinen suora vaikuttaminen sijoituskohteiden arvonnousuun.
Konsernilla on kaksi toimintasegmenttiä eli Hallinnointiliiketoiminta ja Rahastosijoitustoiminta. Hallinnointiliiketoiminta jakautuu edelleen kahdelle liiketoiminta-alueelle, jotka ovat kohdeyrityssijoituksia tekevien pääomarahastojen hallinnointi (CapMan Private Equity) sekä kiinteistösijoituksia tekevien pääomarahastojen hallinnointi ja kiinteistökonsultointi (CapMan Real Estate). Hallinnointiliiketoiminnan tuotot muodostuvat hallinnointipalkkioista, rahastoilta saatavista voitonjako-osuustuotoista sekä kiinteistökonsultoinnin tuotoista.
Rahastosijoitustoiminta käsittää CapManin omasta taseestaan hallinnoimiinsa rahastoihin tekemät sijoitukset sekä sijoitukset Maneq-rahastoihin. Rahastosijoitustoiminnan tuotot muodostuvat rahastosijoitusten realisoituneista tuotoista ja sijoitusten käyvän arvon muutoksista.
Voitonjako-osuustuotot ja rahastosijoitusten käyvät arvot voivat vaihdella eri vuosineljännesten välillä, minkä vuoksi konsernin taloudellista kehitystä tulisi seurata pidemmällä aikajänteellä kuin vuosineljänneksittäin.
CapMan perusti katsauskaudella uuden CapMan Fund Investments SICAV SIF -yhtiön, joka toimii syöttörahastona konsernin hallinnoimiin rahastoihin. CapMan siirsi osan jäljellä olevista sijoitussitoumuksistaan ja rahastosijoituksistaan syöttörahastoon 30.6.2009. Siirtojen vaikutus emoyhtiön jakokelpoisiin varoihin oli -1,8 milj. euroa. CapManin tavoitteena on siirtää myös jäljellä olevat rahastosijoittajana tekemänsä sitoumukset ja sijoitukset syöttörahastoon. Toteutettavien siirtojen vaikutus konsernin emoyhtiön jakokelpoisiin varoihin tulee riippumaan tehtyjen sijoitusten käyvästä arvosta siirtohetkellä.
CapMan tiedotti 7.8.2009 myyvänsä yhteensä 13,6 milj. euron sijoitussitoumukset ja 3,4 milj. euron rahastosijoitukset belgialaiselle pääomasijoitusyhtiö Gimv:lle. Kaupat toteutuivat 9.9.2009, ja niiden välitön kassavirtavaikutus oli 3,4 milj. euroa. Myydyt sitoumukset ja sijoitukset kohdistuvat CapMan Technology 2007, CapMan Russia ja CapMan Public Market -rahastoihin. Järjestelyllä ei ollut vaikutusta konsernin vuoden 2009 tulokseen, koska kaupat toteutettiin käypään arvoon. Gimv:stä tuli sitoumusten ja sijoitusten myynnin seurauksena syöttörahaston toinen sijoittaja. Gimv:n tekemiä rahastosijoituksia ja sitoumuksia ei tulla yhdistelemään CapMan Oyj -konsernin lukuihin. Syöttörahastoon voidaan tulevaisuudessa ottaa uusia sijoittajia.
Rahastosijoitusten yhtiöittäminen selkeyttää konsernin hallinnointiliiketoiminnan ja rahastosijoitustoiminnan välistä eroa. Sijoitussitoumusten myynti pienentää puolestaan CapMan Oyj:n tulevien vuosien pääomakutsuja sekä vahvistaa konsernin rahoitusasemaa.
Konsernin liikevaihto pysyi edellisvuoden tasolla ja oli 36,3 milj. euroa vuonna 2009 (36,8 milj. euroa vuonna 2008). Rahastosijoitusten käyvän arvon muutokset olivat -3,3 milj. euroa (-13,4 milj. euroa), ja operatiivisen toiminnan kulut olivat 33,0 milj. euroa (29,8 milj. euroa). Kulutasoa ovat kasvattaneet etenkin uudet sijoitusalueet CapMan Russia ja CapMan Public Market.
Konsernin liikevoitto/tappio oli 0,1 milj. euroa (-6,3 milj. euroa). Vuoden aikana liikearvoa kirjattiin alas 0,7 milj. euroa, ja se kohdistui vuonna 2002 hankittuun life science -toimintaan. Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä -0,2 milj. euroa (-2,0 milj. euroa), ja osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta oli 1,3 milj. euroa (-2,4 milj. euroa). Tulos ennen veroja oli 1,2 milj. euroa (-10,7 milj. euroa), ja tulos verojen jälkeen oli 0,1 milj. euroa (-8,1 milj. euroa).
Emoyhtiön omistajien osuus tuloksesta oli -0,2 milj. euroa (-8,2 milj. euroa). Tulos/osake oli -0,3 senttiä (-10,2 senttiä).
Tilikauden liikevaihto, liikevoitto ja tulos segmenteittäin on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 2. Segmentti-informaatio.
Hallinnointiliiketoiminnan liikevaihto oli katsauskaudella 36,3 milj. euroa (36,8 milj. euroa). Hallinnointipalkkiot kasvoivat selvästi vertailuvuodesta ja olivat 33,3 milj. euroa (29,6 milj. euroa). Kasvuun vaikuttivat pääasiassa CapMan Buyout IX -rahaston maksamat hallinnointipalkkiot, joita alkoi kertyä kesäkuussa 2009. Hallinnointipalkkioita nostivat myös CapMan Hotels RE, CapMan Public Market ja CapMan Russia -rahastoihin vuonna 2009 kerätyt pääomat.
Kiinteistökonsultoinnin tuotot pysyivät vertailuvuoden tasolla ja olivat 2,4 milj. euroa (2,4 milj. euroa). Yhteensä hallinnointipalkkiot ja kiinteistökonsultoinnin tuotot olivat 35,7 milj. euroa (32,0 milj. euroa).
CapManin hallinnoimat rahastot eivät tehneet vuonna 2009 merkittäviä irtautumisia voitonjaon piirissä olevista rahastoista eikä voitonjako-osuustuottoja syntynyt. Vuonna 2008 voitonjako-osuustuotot olivat 4,1 milj. euroa, ja ne syntyivät StaffPoint-irtautumisen seurauksena.
Hallinnointiliiketoiminnan liikevoitto oli 3,7 milj. euroa (7,3 milj. euroa) ja tulos 3,7 milj. euroa (6,5 milj. euroa).
CapManin hallinnoimien rahastojen tilannetta on kuvattu tarkemmin vuosikertomuksen sivuilla 16–20.
Rahastosijoituksiin liittyvä käyvän arvon muutos oli -3,3 milj. euroa (-13,4 milj. euroa), josta noin 1,0 milj. euroa realisoitui omien rahastosijoitusten myynnin yhteydessä. Käyvän arvon muutos vastaa -5,4 prosentin arvon alenemista vuonna 2009. Vuoden viimeisellä neljänneksellä rahastosijoitusten käyvän arvon muutos oli 0,9 milj. euroa, mikä vastaa 1,5 prosentin arvon nousua. Vuoden aikana käyvän arvon alenemiseen vaikuttivat etenkin kohdeyritysten heikentyneet tulokset. Kokonaisuutena kohdeyritysten tulokset jäivät vuonna 2009 edellisvuodesta, mutta rahastojen salkuissa on myös vahvasti kehittyneitä yhtiöitä. Rahastosijoitusten yhteenlaskettu käypä arvo oli 31.12.2009 yhteensä 59,4 milj. euroa (53,1 milj. euroa 31.12.2008).
Rahastosijoitustoiminnan liikevoitto/tappio oli -3,6 milj. euroa (-13,6 milj. euroa) ja tulos -3,6 milj. euroa (-14,5 milj. euroa).
CapMan teki katsauskaudella uusia sijoituksia rahastoihinsa 13,0 milj. eurolla (26,3 milj. eurolla). Sijoituksia tehtiin mm. CapMan Buyout VIII, CapMan Buyout IX, CapMan Russia ja CapMan Public Market -rahastoihin. CapMan ei antanut katsauskaudella uusia sitoumuksia rahastoihinsa.
Jäljellä olevien sijoitussitoumusten määrä laski sitoumusten myynnin seurauksena merkittävästi vertailukaudesta ja oli 42,6 milj. euroa 31.12.2009 (77,2 milj. euroa 31.12.2008). Nykyisten sijoitusten käypä arvo ja jäljellä olevien sijoitussitoumusten määrä olivat yhteensä 102,0 milj. euroa (130,3 milj. euroa). CapManin tavoitteena on sijoittaa hallinnoimiinsa rahastoihin jatkossa 1–5 prosenttia uusien rahastojen koosta rahaston kysynnästä ja CapManin omasta sijoituskapasiteetista riippuen.
Tehdyt sijoitukset on arvostettu käypään arvoon kohdeyritysten osalta IPEVG:n suositusten (International Private Equity and Venture Capital Valuation Guidelines) mukaisesti ja kiinteistöjen osalta ulkopuolisten asiantuntijoiden arvonmääritysten mukaisesti. Käyvän arvon muutos ei ole kassavirtavaikutteinen.
Sijoitukset käypään arvoon ja jäljellä olevat sitoumukset sijoitusalueittain on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa kohdissa 17. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja 30. Vastuusitoumukset.
CapManin taseen loppusumma nousi katsauskaudella 142,0 milj. euroon (138,0 milj. euroa 31.12.2008). Pitkäaikaiset varat nousivat vertailuvuodesta, ja ne olivat 112,1 milj. euroa (99,8 milj. euroa). Liikearvo oli 10,2 milj. euroa (11,8 milj. euroa). Liikearvoa oikaistiin katsauskaudella 0,7 milj. euroa Norum-yritysoston lopullisen kauppahinnan laskettua. Liikearvoon tehtiin myös 0,7 milj. sijoitusalueet tilinpäätös hallinnointi Henkilöstö ja vastuullisuus
euron suuruinen life science -toimintaan kohdistunut alaskirjaus. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahastosijoitukset olivat 59,4 milj. euroa (53,1 milj. euroa). Pitkäaikaisten saamisten määrä oli 25,3 milj. euroa (24,5 milj. euroa), ja niistä 23,5 milj. euroa (21,1 milj. euroa) oli lainasaamisia Maneq-rahastoilta. CapMan Oyj:n lisäksi CapManin henkilökunta on sijoittajina Maneq-rahastoissa. CapMan Oyj:n tuotto-odotus Maneq-rahastoilta vastaa pitkälti muiden CapManin rahastosijoitusten tuotto-odotusta. Maneq-rahastot maksavat CapMan Oyj:ltä saamilleen lainoille markkinaehtoisen koron.
Lyhytaikaiset varat olivat 29,9 milj. euroa (38,2 milj. euroa). Rahavarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat eli lyhytaikaiset sijoitukset olivat yhteensä 19,7 milj. euroa (25,3 milj. euroa). Rahavaroihin sisältyy lähinnä oman pääoman ehtoisen joukkovelkakirjalainan jäljellä oleva osuus. Lainaa on käytetty omien rahastosijoitusten rahoittamiseksi. Joukkovelkakirjalainan koko nousi 29 milj. euroon vuonna 2009 (20 milj. euroa 31.12.2008).
Taseen omassa pääomassa joukkovelkakirjalaina sisältyy Muihin rahastoihin. Lainan korot maksetaan puolivuosittain, ja korkojen maksut on kirjattu omasta pääomasta. Tehtyjen lyhennysten jälkeen CapMan Oyj:llä oli katsauskauden lopussa 56,9 milj. euron (60 milj. euron) pankkirahoituskokonaisuus, josta oli käytössä 46,9 milj. euroa (46,0 milj. euroa). Korollisten velkojen määrässä ei tapahtunut katsauskaudella oleellisia muutoksia. Ostovelat ja muut velat olivat 12,2 milj. euroa (15,8 milj. euroa). Konsernin korolliset nettovelat olivat 27,3 milj. euroa (20,7 milj. euroa).
Konsernin rahavirta ennen rahoitusta oli -16,9 milj. euroa (-26,8 milj. euroa). Rahastoilta saatavat hallinnointipalkkiotuotot maksetaan kahdesti vuodessa tammi- ja heinäkuussa, mikä näkyy rahavirtalaskelman käyttöpääomassa. Investointien rahavirta liittyy pääasiassa tehtyihin rahastosijoituksiin.
CapMan Oyj:n saatavia Maneq-rahastoilta on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 32. Lähipiiriä koskevat tiedot.
CapManin omavaraisuusaste 31.12.2009 oli 55,1 prosenttia (50,3 prosenttia 31.12.2008). Oman pääoman tuotto oli 0,2 prosenttia (-11,8 prosenttia) ja sijoitetun pääoman tuotto 2,8 prosenttia (-6,3 prosenttia). Tavoitetaso omavaraisuusasteelle on yli 50 prosenttia ja oman pääoman tuotolle yli 25 prosenttia.
| 31.12.09 | 31.12.08 | |
|---|---|---|
| Tulos/osake, senttiä | -3,0 | -10,2 |
| Tulos/osake, laimennus vaikutuksella oikaistu, senttiä |
-3,0 | -10,2 |
| Oma pääoma/osake, senttiä* | 94,2 | 86,1 |
| Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä |
83 015 987 | 80 432 600 |
| Osakelukumäärä katsauskauden lopussa |
84 281 766 | 81 458 424 |
| Ulkona olevien osakkeiden määrä | 84 255 467 | 81 322 921 |
| Yrityksen hallussa olevat omat osakkeet kauden lopussa |
26 299 | 135 503 |
| Oman pääoman tuotto, % | 0,2 | -11,8 |
| Sijoitetun pääoman tuotto,% | 2,8 | -6,3 |
| Omavaraisuusaste,% | 55,1 | 50,3 |
| Nettovelkaantumisaste,% | 34,8 | 30,3 |
* IFRS:n mukaan 29 milj. euron joukkovelkakirjalaina on luettu mukaan omaan pääomaan myös osakekohtaisen oman pääoman laskemisessa.
CapMan Oyj:n tavoitteena on käyttää nettotuloksesta vähintään 50 prosenttia osingonmaksuun. Yhtiön jakokelpoiset varat olivat 10,5 milj. euroa 31.12.2009 (11,6 milj. euroa 31.12.2008). CapMan Oyj:n hallitus ehdottaa yhtiön 30.3. pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiön jakokelpoisista varoista jaetaan osinkoa 0,04 euroa per osake eli yhteensä noin 3,4 milj. euroa. Vuodelta 2008 ei maksettu osinkoa tappiollisen tuloksen ja epävarmojen markkinanäkymien vuoksi.
Hallinnoitavilla pääomilla tarkoitetaan rahastojen jäljellä olevaa sijoituskapasiteettia ja jo sijoitettua pääomaa hankintahintaan. CapManin tavoitteena on kasvattaa hallinnoitavia pääomia keskimäärin 15 prosenttia vuodessa.
Katsauskaudella varainhankintaa tehtiin CapMan Buyout IX, CapMan Hotels RE, CapMan Public Market ja CapMan Russia -rahastoihin. Lisäksi vuoden viimeisellä neljänneksellä aloitettiin CapMan Mezzanine V rahaston varainhankintavalmistelut ja alettiin kartoittaa uuden asuntokiinteistöihin sijoittavan kiinteistöpääomarahaston perustamista.
CapMan Buyout IX -rahastoon kerättiin vuoden aikana uusia pääomia 70,3 milj. euroa, ja rahaston koko nousi 273,3 milj. euroon. Rahaston varainhankinta jatkuu.
CapMan Hotels RE ja CapMan Public Market -rahastojen varainhankinnat päättyivät heinäkuussa. Hotellikiinteistörahaston lopulliseksi sijoituskapasiteetiksi muodostui 872,5 milj. euroa. Sijoituskapasiteetista 332,5 milj. euroa on omaa pääomaa, ja loput rahaston koosta on senior-lainaa. CapMan Hotels RE -rahasto sijoittaa olemassa oleviin hotellikiinteistöihin ja uusiin hotellihankkeisiin ensisijaisesti Suomessa ja Ruotsissa. Rahaston hallinnointiyhtiönä toimii CapMan Hotels RE Oy, josta CapMan Oyj omistaa 80 prosenttia. Hallinnointiyhtiön oma sijoitus rahastoon on 5 milj. euroa. CapMan Oyj:n osuus rahaston kassavirrasta, mikäli rahasto on voitonjaon piirissä, on 12 % ja rahaston sijoitustoiminnasta vastaavan sijoitustiimin osuus on 8 %.
Listattuihin pohjoismaisiin yhtiöihin sijoittavan CapMan Public Market -rahaston lopulliseksi kooksi muodostui 138,0 milj. euroa. Rahaston viimeisellä varainhankintakierroksella rahastoon kerättiin uutta pääomaa 40 milj. euroa, josta 8 milj. eurolla merkittiin CapManin aiemmin antamaa sijoitussitoumusta. Lisäksi CapMan myi Gimv:lle 1,9 milj. euron arvosta rahastoon kohdistuvaa sijoitussitoumustaan, eli kaikkiaan CapMan Oyj:n sijoitussitoumus rahastoon laski vuoden aikana 15 milj. eurosta 5,1 milj. euroon. CapMan Oyj:n osuus kassavirrasta, mikäli rahasto on voitonjaon piirissä, on 10 % ja rahaston sijoitustoiminnasta vastaavan sijoitustiimin osuus on 10 %.
CapMan Russia -rahaston varainhankinta päättyi huhtikuussa. Rahaston lopulliseksi kooksi muodostui 118,1 milj. euroa. CapMan Russia -rahasto tekee sijoituksia pääasiassa keskisuuriin Venäjällä toimiviin yhtiöihin. Varainhankinnan päätyttyä määräytyi myös CapMan Oyj:n osuus rahastolta mahdollisesti saatavista voitonjako-osuustuotoista. Tämä osuus on 3,4 prosenttia rahaston saamasta kassavirrasta, mikäli rahasto on voitonjaon piirissä. Muita rahastoja alempi voitonjako-osuus perustuu siihen, että CapMan Russia -rahasto oli osittain jo kerätty ennen sen siirtymistä CapManin hallinnoitavaksi.
Hallinnoitavat pääomat olivat 3 504,3 milj. euroa 31.12.2009 (3 407,5 milj. euroa 31.12.2008). Pääomista 1 845,3 milj. euroa (1 767,0 milj. euroa) oli kohdeyrityssijoituksia tekevissä rahastoissa ja 1 659,0 milj. euroa (1 640,5 milj. euroa) kiinteistöpääomarahastoissa.
Tarkemmat tiedot hallinnoitavista rahastoista ja niiden sijoitustoiminnasta on esitetty vuosikertomuksessa osioissa Hallinnoitavat rahastot ja Sijoitustoiminta.
CapMan Oyj -konserniin kuuluvat yhtiöt on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 32. Lähipiiriä koskevat tiedot.
CapMan Oyj tiedotti 3.9.2009 muutoksista yhtiön johdossa ja johtoryhmässä. Senior partner ja Sijoittajapalvelut-tiimin vetäjä Jerome Bouix nimitettiin CapMan Oyj:n toimitusjohtajan sijaiseksi keskeisimpinä vastuualueenaan CapManin omasta taseesta konsernin hallinnoimiin rahastoihin tehtävät rahastosijoitukset, konsernin hallinnoimien rahastojen varainhankinta ja liiketoiminnan kehittäminen. Partneri Göran Barsby ja senior partner Hans Christian Dall Nygård nimitettiin CapMan Oyj:n johtoryhmän uusiksi jäseniksi. Kaikki muutokset astuivat voimaan 1.10.2009.
CapMan Life Science -tiimin vetäjä, senior partner Jan Lundahl erosi CapMan-konsernin palveluksesta 3.4.2009 ja jätti samalla CapMan Oyj:n johtoryhmän. CapMan Life Science -tiimin vetäjäksi nimitettiin 6.4.2009 alkaen partneri Johan Bennarsten. Hän on aikaisemmin toiminut Jan Lundahlin sijaisena.
CapMan Oyj:n hallitukseen kuuluivat vuoden 2009 lopussa Ari Tolppanen (pj.), Teuvo Salminen (vpj.), Sari Baldauf, Tapio Hintikka, Lennart Jacobsson ja Conny Karlsson. Heikki Westerlund toimi CapMan Oyj:n toimitusjohtajana vuonna 2009. Olli Liitola toimi toimitusjohtajan varamiehenä 1.1.– 30.9.2009 ja Jerome Bouix 1.10.–31.12.2009.
CapManin palveluksessa oli 31.12.2009 yhteensä 150 henkilöä (141 henkilöä 31.12.2008), joista 107 (102) työskenteli Suomessa ja loput muissa Pohjoismaissa tai Venäjällä. Henkilöstön määrä kasvoi vuonna 2009 sekä sijoitustiimeihin että palvelutiimeihin tehtyjen rekrytointien myötä. Henkilöstö maittain ja tiimeittäin on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 5. Henkilöstö.
CapMan Oyj:n osakepääomassa ei tapahtunut katsauskaudella muutoksia. Osakepääoma oli 771 586,98 euroa 31.12.2009. CapMan Oyj:n noteerattujen B-osakkeiden määrä nousi vuoden aikana 78 281 766 kappaleeseen, kun CapMan Oyj:n laski liikkeeseen 2 216 541 uutta yhtiön B-osaketta Norum-yritysostoon liittyneen suunnatun osakeannin yhteydessä ja kun 2003B-optioilla merkittiin syys–lokakuussa 606 801 yhtiön B-osaketta. CapMan Oyj:n noteeraamattomien A-osakkeiden määrässä ei tapahtunut muutoksia. A-osakkeita oli 6 000 000 kappaletta 31.12.2009. B-osakkeilla on kullakin yksi ääni ja A-osakkeilla 10 ääntä/osake. A-osakkeet oikeuttivat 43,4 prosenttiin ja B-osakkeet 56,6 prosenttiin äänivallasta yhtiössä. A-osakkeet ovat CapMan Oyj:n nykyisten senior partnereiden omistuksessa. A ja B-osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoon. CapMan Oyj:n osakkeet on liitetty arvoosuusjärjestelmään. Osakkeisiin liittyviä lunastuslausekkeita on kuvattu tilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 23. Oma pääoma ja osakkeet.
CapMan Oyj:llä oli 4 774 osakkeenomistajaa 31.12.2009 (4 514 osakkeenomistajaa 31.12.2008). CapMan Oyj antoi 24.9.2009 liputusilmoituksen, kun belgialaisen pääomasijoittaja Gimv N.V.:n osuus yhtiön osakkeista nousi 23.9.2009 tehtyjen osakekauppojen seurauksena yli yhden kahdeskymmenesosan (1/20) eli viiden prosentin.
Hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen omistivat 31.12.2009 suoraan ja määräysvaltayhtiöidensä kautta yhteensä 12 854 417 A- ja B-osaketta, jotka edustavat 15,3 prosenttia osakkeista ja 18,9 prosenttia äänistä. Tämän lisäksi kaksi hallituksen jäsentä, toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa ovat osakkaina CapMan Partners B.V.:ssä, joka omistaa 3 000 000 A-osaketta ja 2 000 000 B-osaketta.
CapMan Oyj:n omistuksen jakautumista sektorikohtaisen luokituksen mukaan ja suuruusluokittain, yhtiön suurimpia omistajia, hallintarekisteröityjen osakkeiden omistusta sekä yhtiön osakkeita koskevat lunastusvelvollisuuslausekkeet on kuvattu tilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 23. Oma pääoma ja osakkeet.
Vuoden aikana käytettiin 109 204 yhtiön omaa osaketta osana Norum-yritysoston lisäkauppahinnan maksua. Maksuna käytetyt omat osakkeet oli hankittu vuoden 2008 aikana normaalissa pörssikaupankäynnissä, ja käyttöhetkellä ne edustivat 0,13 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja 0,08 prosenttia äänivallasta yhtiössä. Vuoden lopussa 31.12.2009 CapMan Oyj:n hallussa oli yhteensä 26 299 yhtiön omaa B-osaketta. Omat osakkeet edustivat 0,03 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja 0,02 prosenttia äänivallasta yhtiössä. Omia osakkeita ei hankittu katsauskaudella.
CapMan Oyj:llä oli 31.12.2009 voimassa yksi optioohjelma henkilöstön kannustamiseksi ja sitouttamiseksi, Optio-ohjelma 2008. Optio-ohjelma 2008:aan kuuluu enintään 4 270 000 optio-oikeutta, jotka oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 4 270 000 yhtiön B-osaketta. Optio-ohjelma 2008 jakautuu A- ja B-sarjoihin, joihin kuuluu molempiin enintään 2 135 000 optio-oikeutta. Merkintäaika 2008A-optioilla alkaa 1.5.2011 ja 2008B-optioilla 1.5.2012. Optio-oikeuksilla tapahtuvista osakemerkinnöistä saatavat varat kirjataan sijoitetun vapaan pääoman rahastoon.
Lokakuun lopussa 2009 päättyneen Optioohjelma 2003B:n optio-oikeuksilla merkittiin syys– lokakuussa 606 801 yhtiön B-osaketta. Uudet osakkeet vietiin kaupparekisteriin kahdessa erässä 16.10.2009 ja 3.12.2009.
Optio-ohjelmia ja yhtiön liikkeeseen laskemien optioiden vaikutusta yhtiön osakemäärään ja äänivaltaan on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 31. Osakeperusteiset maksut.
Vuonna 2009 markkinatilanne ja pörssikurssien maailmanlaajuinen kehitys näkyivät myös CapMan Oyj:n vaihdossa ja kurssikehityksessä. CapMan Oyj:n B-osakkeiden päätöskurssi oli 1,34 euroa 31.12.2009 (0,95 euroa 31.12.2008). Katsauskauden keskikurssi oli 1,10 euroa (2,09 euroa). Ylin kurssi oli 1,63 euroa (3,40 euroa) ja alin 0,77 euroa (0,79 euroa). CapMan Oyj:n B-osakkeita vaihdettiin katsauskaudella 16,9 milj. kappaletta (14,8 milj. kappaletta), mikä vastasi 19,2 milj. euron (29,6 milj. euron) vaihtoa. Kappalemääräinen vaihto vastasi noin 22 % kaikista B-osakkeista. Keskimääräinen päivävaihto oli 67 157 osaketta ja 76 503 euroa.
CapMan Oyj:n B-osakkeiden markkina-arvo 31.12.2009 oli 104,9 milj. euroa (71,7 milj. euroa). Kaikkien osakkeiden markkina-arvo, jossa A-osakkeet on arvostettu B-osakkeiden katsauskauden päätöskurssiin, oli 112,9 milj. euroa (77,4 milj. euroa).
CapMan Oyj:n hallituksella on varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä voimassa olevat valtuutukset päättää omien osakkeiden hankkimisesta ja pantiksi ottamisesta, osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Omien osakkeiden hankintaa ja pantiksi ottamista koskeva valtuutus käsittää enintään 8 000 000 omaa B-osaketta, kuitenkin siten että yhtiöllä tai sen tytäryhteisöillä hallussaan tai panttina olevien omien osakkeiden yhteenlaskettu määrä ei voi ylittää yhtä kymmenesosaa kaikista osakkeista. 8 000 000 B-osaketta olisi edustanut 31.12.2009 yhteensä 9,5 prosenttia yhtiön osakkeista ja 5,8 prosenttia äänivallasta. Valtuutukset ovat voimassa 30.6.2010 saakka, ja niiden sisältöä on kuvattu tarkemmin 7.4.2009 annetussa tiedotteessa yhtiökokouksen päätöksistä.
Toukokuussa 2008 tiedotetun Norum-yritysoston, jossa CapMan hankki omistukseensa 51 % yhtiön osakkeista, kokonaiskauppahinta laski katsauskaudella 7,3 milj. euroon. CapMan Oyj:n maksettavaksi lisäkauppahinnaksi jäi 0,3 milj. euroa, joka maksettiin myyjille käteisellä ja yhtiön hallussa olleilla omilla osakkeilla. CapMan Oyj osti huhtikuussa loput 49 % Norumin osakkeista 3,6 milj. eurolla. CapMan Oyj maksoi kauppahinnasta noin 1,8 milj. euroa käteisellä ja noin 1,8 milj. euroa suunnatulla osakeannilla myyjille.
Norum-yrityskauppaa on kuvattu tarkemmin 26.5.2008, 27.8.2008, 7.4.2009 ja 20.4.2009 annetuissa pörssitiedotteissa. Tiedotteet ovat luettavissa yhtiön internetsivuilla www.capman.com/Fi/ Media/Releases/.
Tammikuun alussa tiedotettiin CapManin hallinnoimien rahastojen irtautuminen suomalaisesta talousja palkkahallinnon palveluyritys Pretax Oy:stä Sponsor Capitalin hallinnoimalle rahastolle. Kaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä. Toteutuessaan kaupan vaikutus CapMan Oyj:n vuoden 2010 tulokseen on noin 1,5 milj. euroa Finnventure V -rahastolta saatavien voitonjako-osuustuottojen seurauksena. Kaupan toteutuminen on ehdollinen tiettyjen sopimusehtojen täyttymiselle.
CapMan Oyj:n talousjohtaja ja johtoryhmän jäsen Kaisa Arovaara, KTM, KHT, irtisanoutui yhtiön palveluksesta 30.10.2009 ja lopetti tehtävässään 31.1.2010. YTM Niko Haavisto nimitettiin 28.1.2010 CapMan Oyj:n talousjohtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi 1.5.2010 alkaen. Hän siirtyy CapManin palvelukseen Oriola-KD Oyj:stä. Haavisto raportoi toimitusjohtaja Heikki Westerlundille ja hänen vastuullaan ovat konsernin taloushallinto ja IT.
Senior partner Olli Liitola vastaa talousjohtajan tehtävistä 1.2.–30.4.2010. Hän on toiminut konsernin talousjohtajana vuosina 2000–2007.
CapMan Oyj:n tilinpäätös ja hallituksen toimintakertomus vuodelta 2009 julkaistaan kokonaisuudessaan yhtiön vuosikertomuksen yhteydessä viikolla 11. CapMan Oyj:n vuoden 2010 varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 30.3. klo 10 Helsingissä. Osakeyhtiölain vaatimat tilinpäätösasiakirjat ovat saatavilla yhtiön internetsivuilla viimeistään 9.3.2010 lähtien.
CapMan Oyj:n Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä julkaistaan hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä dokumenttina osana yhtiön vuosikertomusta 2009 viikolla 11.
CapManin hallinnointiliiketoiminta on vuositasolla kannattavaa, mutta yhtiön tuloksen ennustamiseen liittyy merkittävää epävarmuutta mahdollisten voitonjako-osuustuottojen ajoittumisen että rahastosijoitusten käypien arvojen kehittymisen osalta. Pohjoismaisten vientiteollisuuden toimialojen rakennemuutos saattaa vaikuttaa joidenkin kohdeyritystemme toimintaan ja kannattavuuteen heikentävästi. Talouden taantumasta johtuva työttömyyden kasvu ja siitä seuraava kuluttajien ostovoiman pieneneminen saattavat puolestaan heijastua kuluttajasektoreilla toimivien kohdeyritysten ja kiinteistörahastojemme salkuissa olevien kauppakeskusten toimintaan ja tuottavuuteen. Varainhankintaympäristön odotetaan myös jatkuvan haastavana, mikä saattaa vaikuttaa käynnissä olevien varainhankintaprosessien lopputulokseen ja sitä kautta lähivuosien hallinnointipalkkioihin.
CapMan Oyj:n toimintaan liittyviä riskejä sekä riskienhallintaa on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 33. Rahoitusriskienhallinta sekä erillisessä selvityksessä yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmistä.
Vaihtoehtoisen sijoitusluokan kysynnän pitkän aikavälin kasvunäkymät ovat edelleen säilyneet hyvinä. Talouden taantuma sekä sen seuraukset hidastavat tällä hetkellä selvästi sijoitusluokan kasvua. Pääomasijoittaminen on vakiinnuttanut asemansa yritysjärjestelyiden ja kasvun rahoittamisessa, ja sen tyypillisimpiä käyttökohteita ovat edelleen eri toimialojen konsolidointijärjestelyt, perheyritysten sukupolvenvaihdokset, julkisten palvelujen ja toimintojen yksityistäminen sekä tutkimus- ja kehityspanostuksen kaupallistaminen teknologia- ja life science -sektoreilla. Myös lisääntynyt yrittäjäaktiivisuus tuo alalle kasvua. Kiinteistörahastot ovat puolestaan saavuttaneet vakiintuneen aseman kiinteistöihin sijoittavien instituutioiden sijoitusallokaatioissa.
Valmisteilla oleva EU-tason sääntely vaihtoehtoisen sijoitusluokan hallinnointiyhtiöille ja rahastoille tulee toteutuessaan edellyttämään alan toimijoilta toimilupaa sekä asettamaan merkittäviä muita vaatimuksia mm. rahastosijoittaja- ja viranomaisraportoinnin osalta. Uusi sääntely tulee kuormittamaan etenkin pienempiä toimijoita, mikä saattaa vaikuttaa myös rekisteröitävien toimijoiden määrään. CapMan on organisaationsa ja toimintamalliensa ansiosta hyvässä asemassa tulevan sääntelyn vastaanottamiseksi.
CapMan jatkaa kohdeyrityssijoituksia tekevien rahastojen kohdalla sijoitusstrategiansa toteuttamista. Pankkirahoituksen saatavuus yritysjärjestelyihin ja kiinteistösijoituksiin on palautumassa. Potentiaalisten sijoituskohteiden määrä on hyvällä tasolla erityisesti Public Market ja Russia -rahastoissa. Uskomme, että irtautumismarkkinat ovat kääntymässä paremmiksi vuonna 2010.
Reaalitalouden kasvun hidastuminen on näkynyt sijoituskohteissamme erityisesti aloilla, joilla on sidonnaisuuksia esimerkiksi teollisuustuotantoon tai autoteollisuuteen. Kohdeyritysten liikevaihto ja tulostaso putosivat keskimäärin selvästi edellisvuodesta. Tulosennusteet ja kasvuennusteet vuodelle 2010 ovat kuitenkin selvästi positiivisia. Käypien arvojen kehitykseen tulee vaikuttamaan myös pörssilistattujen yhtiöiden tulosennusteiden kehittyminen ja erityisesti Ruotsin kruunun ja Puolan zlotyn kurssikehitykset suhteessa euroon. Aiomme pitää rahastoissamme riittävät reservit yritysten kasvun ja rahoituksen tukemiseksi tässä markkinatilanteessa. Pitkäaikainen yhteistyö pohjoismaisten pankkien kanssa on meille erityisen tärkeää, ja yhteistyö on toiminut hyvin.
Kiinteistömarkkinoilla lainamarkkinoiden kireys on näkynyt kiinteistökauppojen määrän laskuna. Etenkin ulkomaisten toimijoiden määrä Suomessa laski huomattavasti. Kiinteistöjen kysynnän heikentyminen ja tuottovaatimusten nousu ovat laskeneet kiinteistökohteiden arvostustasoa. Odotamme markkinoiden volyymin pysyvän aiempaa alhaisempana, mutta kauppojen lisääntyvän vuonna 2010. Oman pääoman käyttö on lisääntynyt selvästi kiinteistökaupoissa. Hyvien kiinteistökohteiden kysyntä on edelleen hyvää. Toimistokiinteistöjen ja vähittäiskaupan kiinteistöjen vuokraustilanne ja kysyntä ovat tyydyttävällä tasolla. Toimistokohteiden vajaakäytön odotetaan kuitenkin lisääntyvän pääkaupunkiseudulla, mikä luo paineita vuokratasoihin. Kiinteistökonsultoinnin kysyntä on säilynyt vakaana.
Kaikki CapManin sijoitustiimit ovat hyvissä asemissa ja niillä on riittävät resurssit sijoitusstrategioidensa toteuttamiseksi Pohjoismaissa ja Venäjällä. Kohdeyrityssijoituksia tekevillä rahastoilla on käytettävissään noin 840 milj. euron varat uusiin ja jatkosijoituksiin, ja kiinteistöpääomarahastoilla on noin 300 milj. euron sijoituskapasiteetti pääosin nykyisen salkun kehittämiseksi.
Hallinnointipalkkiot ja kiinteistökonsultoinnin tuotot kattavat CapManin kiinteät kulut ja korkokulut vuonna 2010.
Tammikuussa tiedotetun Pretax-irtautumisen vaikutus voitonjako-osuustuottoihin on toteutuessaan noin 1,5 milj. euroa. Rahastoilla on salkuissaan useita kohdeyrityksiä, jotka ovat valmiita siirtymään irtautumisprosessiin. Odotamme CapMan Equity VII A, B ja Sweden rahastojen sekä Finnmezzanine III A ja B rahastojen siirtyvän voitonjaon piiriin vuosien 2010–2011 aikana. Markkinatilanteesta johtuen pidämme epätodennäköisenä, että vuonna 2007 voitonjaon piiriin siirtyneeltä CapMan Real Estate I rahastolta saataisiin tulevaisuudessa uutta voitonjakoa. Rahaston vuonna 2007 saamasta voitonjaosta jätettiin aikanaan tulouttamatta noin 6 milj. euroa siltä varalta, että saatua voitonjakoa jouduttaisiin tulevaisuudessa palauttamaan.
CapManin rahastosijoitusten käypien arvojen kehitys oli vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä lievästi positiivista, ja odotamme vähintäänkin neutraalin kehityksen jatkuvan alkuvuonna 2010. Loppuvuoden kehitys riippuu kohdeyritysten sekä yleisen markkinatilanteen kehityksestä.
Vuoden 2010 kokonaistulos riippuu pääosin siitä, tehdäänkö voitonjaon piirissä olevista rahastoista uusia irtautumisia, siirtyykö uusia rahastojen voitonjaon piiriin ja miten sijoitusten arvot kehittyvät niissä rahastoissa, joissa CapMan on merkittävä sijoittaja.
CapMan Oyj Hallitus
| 1 000 EUR | Liitetieto* | 1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 | 1 000 EUR | Liitetieto* | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 2 | 36 257 | 36 790 | VARAT | |||
| Liiketoiminnan muut tuotot | 4 | 137 | 108 | Pitkäaikaiset varat | |||
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 5 | -18 464 | -16 867 | Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 13 | 838 | 1 064 |
| Poistot | 6 | -957 | -635 | Liikearvo | 14 | 10 245 | 11 762 |
| Liikearvon arvonalentuminen | 14 | -700 | 0 | Muut aineettomat hyödykkeet | 15 | 2 972 | 3 229 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 7 | -12 845 | -12 321 | Osuudet osakkuusyrityksissä | 16 | 6 547 | 1 575 |
| Sijoitusten käyvän arvon muutokset | 8 | -3 322 | -13 373 | Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat | 17 | ||
| Rahastosijoitukset | 59 421 | 53 147 | |||||
| Liikevoitto/-tappio | 106 | -6 298 | Muut sijoitukset | 585 | 828 | ||
| Saamiset | 18 | 25 304 | 24 451 | ||||
| Rahoitustuotot | 9 | 1 958 | 2 451 | Laskennalliset verosaamiset | 19 | 6 177 | 3 707 |
| Rahoituskulut | 9 | -2 143 | -4 445 | 112 089 | 99 763 | ||
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 10 | 1 293 | -2 378 | Lyhytaikaiset varat | |||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 20 | 10 291 | 12 965 | ||||
| Voitto/tappio ennen veroja | 1 214 | -10 670 | Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat | 21 | 1 673 | 942 | |
| Rahavarat | 22 | 17 978 | 24 330 | ||||
| Tuloverot | 11 | -1 076 | 2 612 | 29 942 | 38 237 | ||
| Varat yhteensä | 142 031 | 138 000 | |||||
| Tilikauden voitto/tappio | 138 | -8 058 | OMA PÄÄOMA JA VELAT |
||||
| Muut laajan tuloksen erät: | Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | ||||||
| Muuntoerot | 270 | -359 | Osakepääoma | 23 | 772 | 772 | |
| Ylikurssirahasto | 23 | 38 968 | 38 968 | ||||
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | 408 | -8 417 | Muut rahastot | 23 | 37 347 | 25 829 | |
| Muuntoerot | 23 | -392 | -226 | ||||
| Tilikauden tuloksen jakautuminen: | Kertyneet voittovarat | 1 097 | 3 585 | ||||
| Emoyhtiön omistajille | -210 | -8 209 | 77 792 | 68 928 | |||
| Vähemmistölle | 348 | 151 | Vähemmistön osuus | 413 | 221 | ||
| Oma pääoma yhteensä | 78 205 | 69 149 | |||||
| Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: | Pitkäaikaiset velat | ||||||
| Emoyhtiön omistajille | 60 | -8 568 | Laskennalliset verovelat | 19 | 1 824 | 284 | |
| Vähemmistölle | 348 | 151 | Rahoitusvelat | 24 | 40 625 | 43 125 | |
| Muut velat | 25, 26 | 2 291 | 6 600 | ||||
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta/tappiosta laskettu osakekohtainen tulos: |
44 740 | 50 009 | |||||
| Tulos/osake, laimentamaton, senttiä | 12 | -3,0 | -10,2 | Lyhytaikaiset velat | |||
| Tulos/osake, laimennusvaikutuksella oikaistu, senttiä | 12 | -3,0 | -10,2 | Ostovelat ja muut velat | 27 | 12 227 | 15 751 |
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | 28 | 6 250 | 2 875 | ||||
| *Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. | Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 609 | 216 |
*Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
Velat yhteensä 63 826 68 851 Oma pääoma ja velat yhteensä 142 031 138 000
19 086 18 842
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 EUR | Liitetieto* | pääoma Osake |
Ylikurssi rahasto |
rahastot Muut |
Muuntoerot | Kertyneet voittovarat |
Yhteensä | Vähemmistön osuus |
Oma pääoma yhteensä |
| Oma pääoma 31.12.2007 | 772 38 968 | 2 961 | 133 24 676 67 510 | 34 67 544 | |||||
| Henkilöstöoptioiden kirjaus | 23 | 112 | -87 | 25 | 25 | ||||
| Osakemerkinnät henkilöstöoptioilla | 23 | 639 | 639 | 639 | |||||
| Osingonjako | 23 | -12 795 -12 795 | -12 795 | ||||||
| Osakeanti | 23 | 2 392 | 2 392 | 2 392 | |||||
| Omien osakkeiden hankinta | 23 | -275 | -275 | -275 | |||||
| Oman pääoman ehtoinen joukko velkakirjalaina |
23 | 20 000 | 20 000 | 20 000 | |||||
| Muut muutokset | 0 | 36 | 36 | ||||||
| Laaja tulos yhteensä | -359 | -8 209 | -8 568 | 151 | -8 417 | ||||
| Oma pääoma 31.12.2008 | 772 38 968 25 829 | -226 | 3 585 68 928 | 221 69 149 | |||||
| Henkilöstöoptioiden kirjaus | 23 | -50 | -50 | -50 | |||||
| Osakemerkinnät henkilöstöoptioilla | 23 | 723 | 723 | 723 | |||||
| Osingonjako | 23 | 0 | -46 | -46 | |||||
| Osakeanti | 23 | 1 795 | 1 795 | 1 795 | |||||
| Oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina |
23 | 9 000 | 9 000 | 9 000 | |||||
| Oman pääoman ehtoisen joukkovelka kirjalainan maksetut korot vero |
|||||||||
| vaikutuksella oikaistuna | 23 | -2 228 | -2 228 | -2 228 | |||||
| Muut muutokset | -436 | -436 | -110 | -546 | |||||
| Laaja tulos yhteensä | 270 | -210 | 60 | 348 | 408 | ||||
| Oma pääoma 31.12.2009 | 772 38 968 37 347 | -392 | 1 097 77 792 | 413 78 205 |
*Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
| 1 000 EUR | Liitetieto* | 1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirrat | |||
| Tilikauden voitto/tappio | 138 | -8 058 | |
| Oikaisut: | |||
| Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa | 5 352 | 16 526 | |
| Käyttöpääoman muutokset: | |||
| Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos | 1 335 | -5 260 | |
| Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos | -4 798 | 696 | |
| Maksetut korot | -5 393 | -2 473 | |
| Saadut korot | 588 | 928 | |
| Saadut osingot | 840 | 446 | |
| Maksetut verot | 140 | -9 228 | |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | -1 798 | -6 423 | |
| Investointien rahavirrat | |||
| Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin | -75 | -305 | |
| Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin | -399 | -1 260 | |
| Investoinnit käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin | |||
| rahoitusvaroihin (netto) | -11 109 | -22 603 | |
| Myönnetyt lainat | -3 980 | -14 489 | |
| Lainasaamisten takaisinmaksut | 284 | 3 740 | |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen myynti | -731 | 13 915 | |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti | 120 | 0 | |
| Saadut korot investoinneista | 785 | 239 | |
| Investointien nettorahavirta | -15 105 | -20 763 | |
| Rahoituksen rahavirrat | |||
| Osakeannista saadut maksut | 722 | 639 | |
| Omien osakkeiden hankinta | 0 | -275 | |
| Oman pääoman ehtoisen joukkovelkakirjalainan liikkeeseen lasku | 9 000 | 20 000 | |
| Lainojen nostot | 4 000 | 61 000 | |
| Lainojen takaisinmaksut | -3 125 | -31 000 | |
| Maksetut osingot | -46 | -18 589 | |
| Rahoituksen nettorahavirta | 10 551 | 31 775 | |
| Rahavarojen muutos | -6 352 | 4 589 | |
| Rahavarat tilikauden alussa | 24 330 | 19 741 | |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 22 | 17 978 | 24 330 |
Lainasaamisten muutos on siirretty rahoituksen rahavirrasta investointien rahavirtaan. Vastaava korjaus on tehty vuoden 2008 lukuihin.
*Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
| MEUR | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 28,2 | 37,1 | 51,1 | 36,8 | 36,3 |
| Hallinnointipalkkiot | 20,3 | 24,9 | 24,6 | 29,6 | 33,3 |
| Voitonjako-osuustuotot | 6,6 | 9,4 | 23,6 | 4,1 | 0,0 |
| Kiinteistökonsultoinnin tuotot | 0,9 | 2,0 | 2,1 | 2,4 | 2,4 |
| Muut tuotot | 0,5 | 0,8 | 0,8 | 0,7 | 0,6 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 0,0 | 0,7 | 0,2 | 0,1 | 0,1 |
| Operatiivisen toiminnan kulut | -21,9 | -26,6 | -27,7 | -29,8 | -33,0 |
| Sijoitusten käyvän arvon muutokset | 2,1 | 4,4 | 6,2 | -13,4 | -3,3 |
| Liikevoitto/-tappio | 8,4 | 15,6 | 29,8 | -6,3 | 0,1 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 0,8 | 0,4 | 1,1 | -2,0 | -0,2 |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 0,3 | 1,3 | 1,9 | -2,4 | 1,3 |
| Tulos enen veroja | 9,4 | 17,3 | 32,7 | -10,7 | 1,2 |
| Konsernin tilikauden tulos | 7,0 | 12,4 | 24,2 | -8,1 | 0,1 |
| Osingonjako* | 5,3 | 9,3 | 12,8 | 0,0 | 3,4 |
| Oman pääoman tuotto, % | 14,8 | 23,4 | 38,9 | -11,8 | 0,2 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 20,2 | 29,9 | 44,2 | -6,3 | 2,8 |
| Omavaraisuusaste, % | 85,8 | 71,6 | 57,6 | 50,3 | 55,1 |
| Nettovelkaantumisaste | -21,0 | -12,1 | -27,5 | 30,0 | 34,8 |
| Henkilöstön määrä (tilikauden lopussa) | 87 | 98 | 110 | 141 | 150 |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | |||||
| Tulos/osake, laimentamaton, € | 0,09 | 0,15 | 0,24 | -0,10 | -0,03 |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu, € | 0,09 | 0,15 | 0,24 | -0,10 | -0,03 |
| Oma pääoma/osake, € | 0,64 | 0,74 | 0,86 | 0,86 | 0,94 |
| Osinko/osake, €* | 0,07 | 0,12 | 0,16 | 0,00 | 0,04 |
| Osinko/tulos, %* | 78,0 | 80,0 | 67,0 | 0,00 | 0,00 |
| Osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän keskiarvo tilikauden aikana (1 000) |
75 042 | 76 213 | 78 143 | 80 433 | 83 016 |
| Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa (1 000) | 75 923 | 77 159 | 79 969 | 81 458 | 84 282 |
| Ulkona olevien osakkeiden määrä (1 000) | 75 923 | 77 159 | 79 968 | 81 323 | 84 255 |
| Yrityksen hallussa olevat omat osakkeet tilikauden lopussa (1 000) | 0 | 0 | 0 | 136 | 26 |
* Vuodelta 2009 hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle.
Oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina 29 milj. euroa on luettu mukaan omaan pääomaan myös osakekohtaisen oman pääoman laskemisessa.
Konsernin pääliiketoiminta on pääomarahastojen hallinnointi. Hallinnoitavat pääomarahastot sijoittavat pääasiassa listaamattomiin pohjoismaisiin yrityksiin tai kiinteistöihin.
Konsernin emoyhtiö on CapMan Oyj, jonka kotipaikka on Helsinki ja rekisteröity osoite on Korkeavuorenkatu 32, 00130 Helsinki.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internetsivuilta www.capman.com tai konsernin emoyhtiön toimipaikasta.
CapMan Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 4.2.2010 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.
Konsernitilinpäätös vuodelta 2009 on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2009 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Näitä on esitelty tarkemmin konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteiden kohdassa "Arvioiden käyttö".
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja ja johdannaissopimuksia, jotka on arvostettu käypään arvoon. Konsernitilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina.
Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Tytäryhtiöt ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta (yli 50 % tytäryhtiön äänivallasta tai muu määräysvalta yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista). Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen hankintamenomenetelmällä. 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen osalta liikearvo vastaa sitä osaa hankitun yrityksen hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, keskinäiset saamiset ja velat samoin kuin sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.
Vähemmistöosuus esitetään tuloslaskelmassa omana eränään ja taseessa oman pääoman yhteydessä omalla rivillään. Kertyneistä tappioista erotetaan vähemmistölle osuus ainoastaan siltä osin, kun vähemmistön osakepääoman sijoitus riittää sitä kattamaan.
Osakkuusyritys on yritys, jossa konsernilla on huomattava vaikutusvalta (yli 20 % äänivallasta) mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Pääomaosuusmenetelmän mukaisesti sijoitus osakkuusyhtiöön merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon. Hankintamenoa oikaistaan muutoksilla, jotka ovat tapahtuneet hankinnan jälkeen konsernin osuudessa osakkuusyrityksen nettovarallisuudesta sekä mahdollisilla arvonalentumisilla. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksista on esitetty omana eränään tuloslaskelmassa liikevoiton jälkeen.
Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kunkin yrityksen toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia; käytännössä käytetään usein kurssia, joka vastaa likimain tapahtumapäivän kurssia. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Rahoitukseen liittyvät kurssivoitot ja -tappiot esitetään rahoituserissä. Valuuttamääräisten lainasaatavien kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Konsernin valuuttamääräisiä eriä ei ole suojattu.
Valuuttakurssierot ei-monetaarisista rahoitusvaroista kuten käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista osakkeista kirjataan tulosvaikutteisesti osana käyvän arvon muutoksesta johtuvaa voittoa tai tappiota.
Muuta toimintavaluuttaa kuin euroa käyttävien tytäryhtiöiden tuloslaskelmat muunnetaan konsernitilinpäätöksessä euroiksi käyttäen tilikauden keskikursseja. Yhtiöiden taseet muunnetaan käyttäen tilikauden viimeisen päivän kurssia. Hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien syntyvät muuntoerot esitetään omassa pääomassa.
Kun tytäryhtiö myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoajat:
| Koneet ja kalusto | 4–5 vuotta |
|---|---|
| Muut pitkävaikutteiset menot | 5 vuotta |
sijoitusalueet tilinpäätös hallinnointi Henkilöstö ja vastuullisuus
Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä, ja tarvittaessa niitä oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää hankitun yrityksen (tytäryhtiö tai osakkuusyritys) nettovarallisuuden käyvin arvoin arvostettuna hankintahetkellä. Ennen 1.1.2004 tehtyjen hankintojen osalta liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty oletushankintamenona. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, tai jos kyseessä on osakkuusyritys, sisällytetty kyseisen osakkuusyrityksen hankintamenoon.
Erikseen hankitut aineettomat hyödykkeet merkitään taseessa alkuperäiseen hankintamenoon. Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti, ja jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi. Aineettomat hyödykkeet, jotka on hankittu osana hankinnaksi luokiteltavaa yritysten yhteenliittymää, merkitään taseeseen erillään liikearvosta, jos ne vastaavat aineettoman hyödykkeen määritelmää ja niiden käypä arvo voidaan määrittää luotettavasti. Aineettomat hyödykkeet kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa (enintään 10 vuotta). Jos ilmenee viitteitä siitä, että aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvot ylittävät niistä kerrytettävissä olevat rahamäärät, suoritetaan arvonalentumistestaus. Aineettomien hyödykkeiden poistoajat:
| Sopimukset ja tavaramerkit | 10 vuotta |
|---|---|
| Muut aineettomat oikeudet | 5 vuotta |
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan vuosittain riippumatta siitä, onko sen arvonalentumisesta viitteitä.
Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla eli alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttokorkona käytetään korkoa, joka heijastaa markkinoiden käsitystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserän erityisistä riskeistä. Arvonalennukset kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Rahoitusvarojen kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko käypä arvo tai odotettavissa olevien vastaisten, alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen rahavirtojen nykyarvo.
Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, kohdistetaan se ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta.
Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa. Liikearvo testataan vuosittain tai useammin, mikäli on viitteitä siitä, että olosuhteissa on tapahtunut muutoksia, joiden johdosta arvonalentuminen saattaa olla todennäköistä.
Konsernin rahoitusvarat on luokiteltu IAS 39 standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin:
1) käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 2) lainat ja muut saamiset
Rahoitusvarojen luokittelu tapahtuu hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon silloin, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Rahoitusvaroja kirjataan taseesta pois silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmä on jaettu kahteen alaryhmään:
1) kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät varat
2) alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määrätyt varat.
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät varat sekä 12 kuukauden sisällä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin. Ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon, joka on määritetty toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten eli tilinpäätöspäivän ostonoteerausten pohjalta. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Tähän luokkaan luetaan myös johdannaissopimukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa.
Pääosa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatuista sijoituksista on rahastosijoituksia, joiden käypä arvo lasketaan International Private Equity and Venture Capital Valuation Guidelines (IPEVG) -suositusten mukaisesti sekä huomioiden IAS 39:n käyvän arvon arvostusperiaatteet noteerattomille sijoituksille käyttämällä kertoimia perustuen kohdeyhtiöiden tämänhetkiseen tulontuottamiskykyyn. Sijoitukset, joiden käypää arvoa ei voida määritellä luotettavasti, esitetään hankintahintaan tai sitä alempaan arvoon, mikäli niihin kohdistuu pysyvä arvonalennus. IPEVG-suositusta käytetään yleisesti pääomasijoitusalalla käyvän arvon määrityksessä, ja se on laadittu IFRS-vaatimukset huomioiden.
Lainoihin ja muihin saamisiin sisältyvät konsernin rahoitusvarat, jotka ovat syntyneet luovuttamalla rahaa tai palveluja velalliselle. Lainat ja saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia sijoituksia, joilla on määrätyt tai ennakoitavissa olevat maksut ja joita ei noteerata markkinoilla. Ne sisältyvät joko lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin tai pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Tällaiset sijoitukset arvostetaan efektiivisen koron menetelmää käyttäen. IAS 39:n mukaisesti käsiteltävistä saamisista jaksotettuun hankintahintaan kerrytetään arvonalentumiskirjauksen jälkeen korkotuottoa sillä korolla, jota on käytetty diskonttokorkona arvonalentumiskirjausta laskettaessa. Arvonalennus tehdään, jos tilinpäätöspäivänä ilmenee objektiivista näyttöä siitä, että kyseisen erän arvo on alentunut. Kun tarkastellaan rahastojen lainasaamisiin liittyvää arvonalennusta, otetaan huomioon rahaston käypä arvo, rahaston elinkaaren vaihe sekä rahaston odotettu tuotto, kun rahaston kaikki sijoitukset on realisoitu. Luottotappioriskiä on kuvattu liitetietojen kohdassa 33. Rahoitusriskien hallinta, kohta c) Luottoriski.
Myyntisaamiset arvostetaan niiden odotettuun realisointiarvoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä näiden saatavien arvonalennuksella. Myyntisaamisiin tehdään arvonalennus, jos voidaan perustellusti olettaa, ettei konserni tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin. Rahastojen varainhankintaan liittyvät ns. Placement Agent Feet on jaksotettu viidelle vuodelle.
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavarojen maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta. Lyhytaikaiset rahastosijoitukset on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi sijoituksiksi, ja ne esitetään luonteensa mukaisesti siinä ryhmässä.
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin.
Oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina on kirjattu sen juridisen muodon vuoksi omaan pääomaan. Lainalla ei ole eräpäivää, mutta yhtiöllä on oikeus lunastaa se takaisin 18.12.2013. Oman pääoman ehtoisiin rahoitusinstrumentteihin liittyvät liikkeellelaskupalkkiot kirjataan suoraan kuluksi. Uusien osakkeiden tai optioiden liikkeeseenlaskusta välittömästi johtuvat transaktiomenot esitetään verovaikutuksella oikaistuna omassa pääomassa saatujen maksujen vähennyksenä.
Konsernin kaikki vuokrasopimukset luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi, sillä niissä riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa. Konserni ei toimi vuokralle antajana.
Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti.
Konsernilla on maksupohjaisia eläkejärjestelyjä, jotka noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Eläkkeet on järjestetty ulkopuolisten vakuutusyhtiöiden kautta.
Optio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana, jolla tarkoitetaan ajanjaksoa, jonka kuluessa kaikkien oikeuden syntymisehtojen on määrä täyttyä. Arvio siitä, miten moneen optioon odotetaan syntyvän oikeus tarkistetaan jokaisen raportointikauden lopussa. Käypä arvo määritetään Black & Scholes hinnoittelumallin perusteella. Konsernin optio-ohjelmat on esitetty liitetiedoissa kohdassa 31. Osakeperusteiset maksut.
Konsernin avainhenkilöillä on mahdollisuus sapattivapaaseen, jonka perusteena on tietty määrä työvuosia. Sapattivapaasta aiheutuva velka on arvioitu ja kirjattu sen toteutumisen todennäköisyyden perusteella.
Tuotot kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että liiketoimintaan liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu yhtiön hyväksi ja tuotot ovat luotettavasti määritettävissä. Seuraavien erityisten edellytysten tulee täyttyä, jotta tuotto voidaan kirjata:
Konsernituloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla. Tilikauden aikana konsernin verot kirjataan käyttäen keskimääräistä, arvioitua verokantaa.
verosaaminen on kirjattu vain siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät sijoitusten arvostamisesta käypiin arvoihin. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja.
Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallinen
Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2008 lukuun ottamatta seuraavia uusia standardeja, tulkintoja ja muutoksia olemassa oleviin standardeihin, jotka ovat voimassa 1.1.2009 alkaen.
| Standardi/ tulkinta |
Aihe | Pääasialliset vaatimukset | Vaikutus konserni tilinpäätökseen |
|---|---|---|---|
| IAS 1 (uudistettu) |
Tilinpäätöksen esittäminen |
Uudistetun standardin mukaan tuotto- ja kulueriä (ts. "omistajiin liittymättömiä oman pääoman muutoksia") ei saa esittää oman pääoman muutoksia osoittavassa laskelmassa, joten "omistajiin liittymättömät oman pääoman muutokset" on erotettava omistajiin liittyvistä oman pääoman muutoksista ja esitettävä laajassa tuloslas kelmassa. Näin ollen konsernin oman pääoman muutoksia osoitta vassa laskelmassa esitetään kaikki omistajiin liittyvät muutokset, kun taas omistajiin liittymättömät oman pääoman muutokset esitetään konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Myös vertailutietojen esittämis tapa on muutettu vastaamaan uudistettua standardia. Uudistetun standardin mukaan lisäksi silloin, kun yhteisö soveltaa jotakin tilinpäätöksen laatimisperiaatetta takautuvasti, oikaisee tilinpäätök sen eriä takautuvasti tai muuttaa tilinpäätöksen erien luokittelua, sen on esitettävä tase myös aikaisimman vertailukauden alusta. |
Laadintaperiaatteen muutos koskee vain esittämistapaa. Vertailu tiedot on muunnettu vertailukelpoisiksi standardin siirtymäsään töjen mukaisesti. |
| IFRS 8 | Toimintasegmentit IFRS 8 korvaa IAS 14:n "Segmenttiraportointi" tuoden segmenttira portoinnin lähemmäksi amerikkalaisen standardin SFAS 131:n "Disclosures about segments of an enterprise and related informa tion" vaatimuksia. Uusi standardi edellyttää "johdon lähestymista paa", joka tarkoittaa, että tilinpäätöksen segmentti-informaatio tuotetaan samalla perusteella kuin sisäinen raportointi. |
Ei vaikutusta raportoita vien segmenttien lukumäärään. |
|
| IAS 23 (uudistettu) |
Vieraan pääoman menot |
Uudistetun IAS 23:n mukaan ehdot täyttävän omaisuuserän hankki misesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa, jos kyseessä on ehdot täyttävä omaisuuserä, jonka osalta aktivoimisen aloittamis päivä on 1.1.2009 tai sen jälkeen. Aiemmin kaikki vieraan pääoman voitiin kirjata välittömästi kuluiksi. |
Tilinpäätöksen laatimis periaatteen muutoksella ei ole ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen. |
| IFRIC 11 | IFRS 2 – Konserni yhtiöiden osakkeita ja omia osakkeita koskevat liike toimet |
Tulkinta sisältää ohjeistusta siitä, käsitelläänkö osakeperusteisia maksuja, joihin liittyy omia osakkeita tai joissa on osallisena konser niin kuuluvia yrityksiä (esim. emoyrityksen osakkeita koskevat optiot), emoyrityksen ja konserniin kuuluvien yritysten erillistilinpäätöksissä omana pääomana maksettavina vai käteisvaroina maksettavina osakeperusteisina liiketoimina. |
Tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernitilin päätökseen, koska tulkinta koskee erillis tilinpäätöksiä. |
| IFRIC 13 | Kanta-asiakas ohjelmat |
Tulkinnalla selvennetään, että jos tuotteiden tai palvelujen myynnin yhteydessä myönnetään kanta-asiakasetuja (esim. etupisteitä tai ilmaisia tuotteita), kyseessä on useasta eri osasta koostuva järjestely, ja asiakkaalta saatava vastike jaetaan järjestelyn eri osien kesken niiden käypien arvojen perusteella. |
Tulkinta ei ole relevantti konsernille, koska yhdel läkään konserniyhtiöllä ei ole kanta-asiakas ohjelmia. |
| IFRIC 14 | IAS 19 – Etuus pohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisu userän yläraja, vähimmäisrahas tointivaatimukset ja näiden välinen yhteys |
Tulkinta sisältää ohjeistusta siitä, miten arvioidaan IAS 19 mukaan taseeseen omaisuuseräksi merkittävän ylijäämän yläraja. Siinä myös selostetaan, kuinka lakisääteiset tai sopimukseen perustuvat vähim mäisrahastointivaatimukset voivat vaikuttaa eläkkeistä aiheutuvaan omaisuuserään tai velkaan. |
Tällä tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. |
| IFRS 2 (muutos) |
Osakeperusteiset maksut – oikeuden syntymisehdot ja peruutukset |
Muutos koskee oikeuden syntymisehtoja ja peruutuksia. Siinä selvennetään, että oikeuden syntymisehdot voivat olla vain työsuori tukseen perustuvia ehtoja ja yhtiön tulokseen perustuvia ehtoja. Osakeperusteisten maksujen muita ominaisuuksia ei käsitellä oikeuden syntymisehtoina. Nämä ominaisuudet otetaan henkilöstön ja muiden osapuolten kanssa toteutuneissa transaktioissa huomioon myöntämispäivän käyvässä arvossa, mikä tarkoittaa, että ne eivät vaikuta arvioituun määrään, johon lopulta syntyy oikeus tai myöhem pään arvostukseen. Kaikkia peruutuksia käsitellään kirjanpidossa samalla tavalla riippumatta siitä, johtuuko peruuttaminen yhtiöstä itsestään vai muista osapuolista. |
Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. |
|---|---|---|---|
| IAS 1 ja IAS 32 (muutos) |
Lunastusvelvoittei set rahoitusinstru mentit ja yhteisön purkautuessa syntyvät velvoitteet |
Standardin muutokset edellyttävät tietyt ominaisuudet täyttävien, lunastusvelvoitteisten oman pääoman ehtoisten rahoitusinstrument tien luokittelua omaksi pääomaksi, kun ne aiemmin on käsitelty rahoitusvelkoina. |
Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. |
| IFRS 1 ja IAS 27 (muutos) |
Tytäryrityksiin, yhteisessä määrä ysvallassa oleviin yksikköihin ja osakkuusyrityksiin tehtyjen sijoitusten alkuperäisen hankintamenon määrittäminen IFRS:n käyttöön oton yhteydessä |
IFRS-tilinpäätöksen ensilaatijat saavat muutetun standardin mukaan käyttää erillistilinpäätöksessään joko käypää arvoa tai aiemman tilinpäätöskäytännön mukaista kirjanpitoarvoa oletushankintamenona määrittäessään tytäryrityksiin, yhteisessä määräysvallassa oleviin yksikköihin ja osakkuusyrityksiin tehtyjen sijoitusten alkuperäistä hankintamenoa. Muutoksen seurauksena IAS 27:stä myös poistetaan "hankintamenoon perustuvan kirjaamisen" määritelmä ja siihen lisätään vaatimus osinkojen esittämisestä tuottoina sijoittajayrityksen erillistilinpäätöksessä. |
Muutoksella ei ole vaikutusta konsernitilin päätökseen, koska konserni ei ole IFRS tilinpäätöksen ensilaa tija. |
| IAS 39 (muutos) |
Rahoitusinstru mentit: kirjaami nen ja arvostami nen – Suojauskoh teiksi hyväksyttävät erät |
Muutos kieltää inflaation määrittämisen kiinteäkorkoisen velkainstru mentin suojattavaksi komponentiksi. Lisäksi muutos kieltää aika arvon sisällyttämisen yksipuoliseen suojattuun riskiin silloin kuin optioita määrätään suojausinstrumenteiksi. |
Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. |
| IFRS 7 (muutos) |
Rahoitusinstru menteista annetta vien liitetietojen parantaminen |
Muutos lisää vaatimuksia käyvistä arvoista ja maksuvalmiusriskistä liitetiedoissa annettavista tiedoista. Erityisesti vaaditaan käypien arvojen erittelyä niiden määrittämiseen perustuvien hierarkiatasojen mukaisesti. |
Laadintaperiaatteen muutos johtaa vain liitetietojen lisääntymi seen. |
IASB julkaisi toukokuussa 2008 parannuksia 34 standardiin osana vuosittaisia parannuksia standardeihin (Improvements to IFRSs). Seuraavassa on esitetty ne muutokset, jotka konserni otti käyttöön vuonna 2009:
| Standardi/ tulkinta |
Aihe | Pääasialliset vaatimukset | Vaikutus konserni tilinpäätökseen |
|---|---|---|---|
| IAS 1 (muutos) |
Lyhytaikaiset varat ja lyhytaikaiset velat |
Muutos selvennetään että vain osa IAS 39:n "Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen" mukaisesti kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi luokiteltavista rahoitusvaroista ja -veloista kuuluu lyhytai kaisiin varoihin. Ennen muutosta jotkut yhteisöt saattoivat luokitella kaikki kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi rahoitusvaroiksi ja -veloiksi luokitellut johdannaiset lyhytaikaisiksi. IAS 39:n kappaleen 9 mukaista ryhmää "kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat ja -velat" käytetään vain arvostustarkoituksiin, eikä yhtiö välttämättä pidä kaikkia kyseisessä kategoriassa olevia rahoitusvaroja ja -velkoja kaupankäyntitarkoituksessa. |
Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. |
| IAS 16 ja IAS 7 (muutos) |
Omaisuuserien vuokralle antaminen ja myöhemmin tapahtuva myynti |
Yhteisöt, joiden tavanomaiseen toimintaan kuuluu omaisuuserien antamista vuokralle ja niiden myöhemmin tapahtuvaa myyntiä, esittävät näistä omaisuuseristä saadut myyntituotot liikevaihtona ja siirtävät omaisuuserän kirjanpitoarvon vaihto-omaisuuteen, kun omaisuuserä tulee myytäväksi. Tästä aiheutuu IAS 7:ään muutos, jonka mukaan tällaisten omaisuuserien ostamisesta, vuokralle antamisesta ja myyn nistä johtuvat rahavirrat luokitellaan liiketoiminnan rahavirroiksi. |
Muutoksella ei ole vaikutusta konsernitilin päätökseen, koska minkään konserniyhtiön tavanomaiseen toimin taan ei kuulu omaisuuse rien antamista vuokralle ja niiden myöhemmin tapahtuvaa myyntiä. |
rahastot
sijoitusalueet tilinpäätös hallinnointi Henkilöstö ja vastuullisuus
| IAS 19 (muutos) |
Työsuhde-etuudet | Muutos selventää, että järjestelyn muutos, joka muuttaa tulevien palkankorotusten vaikutusta luvattuihin etuuksiin, on järjestelyn |
Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta |
Standardi/ tulkinta |
Aihe | Pääasialliset vaatimukset | Vaikutus konserni tilinpäätökseen |
||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| supistaminen. Takautuvaan työsuoritukseen kohdistuvien etuuksien muutos aiheuttaa negatiivisen takautuvaan työsuoritukseen perustuvan menon, jos se pienentää etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan velvoitteen nykyarvoa. |
konsernitilinpäätökseen. | IFRIC 18 | Omaisuuserien siirrot asiakkailta |
Tulkinta selvittää IFRS-standardien vaatimuksia koskien sellaisia sopimuksia, joissa yhteisö saa asiakkailta aineellisen käyttöomaisuus hyödykkeen, jota yhteisön on käytettävä liittääkseen asiakas johonkin verkkoon tai mahdollistaakseen asiakkaalle joidenkin tavaroiden tai |
Tulkinnalla ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen. |
||||
| IAS 20 (muutos) |
Julkisten avustusten kirjanpidollinen käsittely ja julki sesta tuesta tilinpäätöksessä esitettävät tiedot |
Muutoksen perusteella hyöty, joka koituu markkinakorkoa pienemmällä korolla julkiselta vallalta saadusta lainasta, määritetään IAS 39:n "Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen" mukaisen kirjan pitoarvon ja saatujen maksujen erotuksena, ja hyöty käsitellään IAS 20:n mukaisesti. |
Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. |
IFRIC 9 ja IAS 39 (muutos) * |
Kytkettyjen johdan naisten uudelleen arviointi luokittelun muutoksen yhtey dessä |
palveluiden toimituksen. Muutokset selventävät, että siirrettäessä rahoitusvaroja pois käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien ryhmästä, tulee kaikki kytketyt johdannaiset arvioida uudelleen ja tarvittaessa käsitellä tilinpäätök sessä erillään pääsopimuksesta. |
Muutoksilla ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen. |
||
| IAS 23 (muutos) |
Vieraan pääoman menot |
Vieraan pääoman menojen määritelmää on muutettu siten, että korko kulut lasketaan käyttäen IAS 39:ssä "Rahoitusinstrumentit: kirjaami nen ja arvostaminen" määriteltyä efektiivisen koron menetelmää. |
Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. |
IFRS 2 (muutos)* |
Osakeperusteiset maksut – käteisva |
Muutos selventää tuotteita tai palveluita vastaanottavan yhteisön velvollisuutta noudattaa IFRS 2:n määräyksiä, vaikka yhteisö ei olisi velvollinen luovuttamaan käteisvaroja osakeperusteisesti. |
Tulkinnalla ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen. |
||
| IAS 27 (muutos) |
Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös |
Kun IAS 39:n "Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen" mukaisesti kirjanpidossa käsitelty tytäryhtiösijoitus luokitellaan myytä vänä olevaksi IFRS 5:n "Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja |
Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. |
roina maksettavat osakeperusteiset liiketoimet konser nissa |
|||||
| IAS 28 (muutos) |
Sijoitukset osak kuusyrityksiin |
lopetetut toiminnot" mukaisesti, IAS 39:n soveltamista jatketaan. Jos sijoitusta osakkuusyritykseen käsitellään kirjanpidossa IAS 39:n "Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen" mukaisesti, siitä tarvitsee esittää vain osa IAS 28:n edellyttämistä tiedoista IAS 32:n "Rahoitusinstrumentit: esittämistapa" ja IFRS 7:n "Rahoitusinstrumen tit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot" edellyttämien tietojen lisäksi. |
Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. |
IFRS 1 Ensimmäinen (muutos)* IFRS-standardien käyttöönotto – lisähelpotuksia ensilaatijalle |
Muutos lisää helpotuksia, joita IFRS-standardeja ensi kertaa soveltavat yhtiöt voivat käyttää. |
Muutoksella ei ole vaikutusta konsernitilin päätökseen, koska konserni ei ole IFRS tilinpäätöksen ensilaatija. |
|||
| IAS 28 (muutos) |
Sijoitukset osak Muutoksen mukaan sijoitusta osakkuusyritykseen käsitellään arvonalen kuusyrityksiin tumistestauksessa yhtenä omaisuuseränä, eikä arvonalentumistappiota |
Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. |
IASB julkaisi huhtikuussa 2009 parannuksia 12 standardiin osana vuosittaisia parannuksia standardeihin. Seuraavassa on esitetty ne muutokset, jotka konserni ottaa käyttöön vuonna 2010 ja joilla konsernin johto arvioi voivan olla vaikutusta konsernin tilinpäätökseen*: |
||||||
| kohdisteta sijoitukseen sisältyviin yksittäisiin omaisuuseriin, esimer kiksi liikearvoon. Arvonalentumisten peruutukset kirjataan sijoituksen kirjanpitoarvon oikaisuiksi siihen määrään asti kuin osakkuusyrityksestä kerrytettävissä oleva rahamäärä kasvaa. |
Standardi/ tulkinta |
Aihe | Pääasialliset vaatimukset | Vaikutus konserni tilinpäätökseen |
|||||
| IAS 31 (muutos) |
Osuudet yhteisyri tyksissä |
Muutos selventää, että jos sijoitusta yhteisyritykseen käsitellään kirjanpidossa IAS 39:n mukaisesti, siitä vaaditaan esitettäväksi vain osa IAS 31:n edellyttämistä tiedoista IAS 32:n "Rahoitusinstrumentit: esittämistapa" ja IFRS 7:n "Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä |
IFRS 2 Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. |
(muutos) | IFRS 2 – Osake perusteiset maksut -soveltamisala |
Muutos vahvistaa, että IFRS 2:n soveltamisalan ulkopuolelle jäävät uudistetussa IFRS 3 -standardissa määriteltyjen liiketoimintojen yhdistämisten lisäksi liiketoiminnasta annetut vastikkeet yhteisyrityksen muodostamisessa sekä saman määräysvallan alaisia yksikköjä koskevat liiketoimet. |
Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilin päätökseen. |
||
| IAS 36 (muutos) |
Omaisuuserien arvon alentuminen |
esitettävät tiedot" edellyttämien tietojen lisäksi. Silloin kun käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla on laskettu diskontattujen rahavirtojen perusteella, tilinpäätöksessä tulisi esittää samat tiedot kuin käyttöarvolaskelmia käytettäessä. |
Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. |
IFRS 5 (muutos) |
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot |
Muutos selventää, että IFRS 5 sisältää vaatimukset tiedoista, jotka on esitettävä myytävänä olevaksi luokitelluista pitkäaikaisista omaisuus eristä (tai luovutettavien erien ryhmistä) tai lopetettavista toiminnoista. Siinä myös selvennetään, että IAS 1:n mukaisia yleisiä vaatimuksia on |
Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilin päätökseen. |
||
| IAS 38 (muutos) |
Aineettomat hyödykkeet |
Muutoksen mukaan ennakkomaksu saadaan merkitä taseeseen vain silloin, kun maksu on suoritettu ennen kuin tavaroihin on saatu oikeus tai palvelut on vastaanotettu. |
Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. |
IFRS 8 | kuitenkin noudatettava, erityisesti IAS 1:n kappaletta 15 (oikean kuvan antaminen) ja kappaletta 125 (arvioihin liittyvät epävarmuustekijät). Toimintasegmentit Muutos selventää, että yhteisön on esitettävä segmentin varat tilinpää |
||||
| IAS 38 (muutos) |
Aineettomat hyödykkeet |
Muutoksella poistetaan sanamuoto, jonka mukaan menetelmä, joka johtaa tasapoistoja pienempään poistoon, on perusteltu "vain harvoin jos koskaan". |
Muutoksella ei tällä hetkellä ole vaikutusta konsernin toimintaan, |
(muutos) | töksessään ainoastaan, mikäli kyseistä tietoa raportoidaan säännölli sesti ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle. Lisäksi standardiin on tehty vähäisiä teknisiä muutoksia. |
Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilin päätökseen. |
|||
| sillä kaikista aineetto mista hyödykkeistä tehdään tasapoistot. |
IAS 1 (muutos) |
Tilinpäätöksen esittäminen |
Muutos selventää, että velan mahdollinen suorittaminen omaa pääomaa liikkeeseen laskemalla ei vaikuta velan luokitteluun lyhyt- tai pitkäai kaiseksi. Lyhytaikaisen velan määritelmää täsmennettiin, ja velka |
Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilin |
|||||
| IAS 40 ja IAS 16 (muutos) |
Kiinteistöjen luokittelu |
Kiinteistö, jota parhaillaan rakennetaan tai kunnostetaan käytettäväksi sijoituskiinteistönä tulevaisuudessa, kuuluu IAS 40:n soveltamisalaan. Näin ollen tällainen kiinteistö arvostetaan käypään arvoon, jos sovelle taan käyvän arvon mallia. Jos rakenteilla olevan sijoituskiinteistön käypä arvo ei kuitenkaan ole luotettavasti määritettävissä, kiinteistö |
Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. |
saadaan luokitella pitkäaikaiseksi (edellyttäen, että yhteisöllä on ehdoton oikeus lykätä käteisvaroja tai muita varoja luovuttamalla tapahtuvaa suorittamista vähintään 12 kuukauden päähän tilikauden päättymisestä) riippumatta siitä, että vastapuoli voisi koska tahansa vaatia velan suorittamista osakkeina. |
päätökseen. | ||||
| IAS 41 | Maatalous | arvostetaan hankintamenoon, kunnes rakennustyö valmistuu tai käyvän arvon luotettava määrittäminen tulee mahdolliseksi. Muutetun standardin mukaan diskontattuihin rahavirtoihin perustuvissa |
IAS 7 (muutos) |
Rahavirtalaskelma | Muutoksen perusteella ainoastaan ne maksut, joiden seurauksena kirjataan omaisuuserä taseeseen, voidaan luokitella investointien rahavirroiksi. |
Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilin |
|||
| (muutos) | käypää arvoa koskevissa laskelmissa on käytettävä markkinoilla määräy | Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. |
päätökseen. | ||||||
| tyvää diskonttauskorkoa, ja standardista poistetaan kielto, jonka mukaan biologista muuttumista ei saanut ottaa huomioon käypää arvoa laskettaessa. |
IAS 17 (muutos) |
Vuokrasopimukset | Muutos poistaa erityisohjeistuksen, joka koskee maa-alueen luokittelua rahoitusleasing- tai muuksi vuokrasopimukseksi. Tämän seuraksena maa-alueet tulee luokitella rahoitusleasing- tai muuksi vuokrasopimuk seksi noudattaen yleisiä IAS 17 -standardin luokittelukriteereitä. |
Muutoksella ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen. |
Niiden standardien ja tulkintojen lisäksi, jotka on esitetty vuoden 2008 tilinpäätöksessä, konserni ottaa käyttöön seuraavat vuonna 2009 julkaistut standardit, tulkinnat ja muutokset olemassa oleviin standardeihin ja tulkintoihin vuoden 2010 tilinpäätöksessään:
| IAS 18 (muutos) |
Tulouttaminen | Muutoksella on lisätty IAS 18 -standardin liitteeseen ohjeistusta sen määrittämisestä, toimiiko yhteisö päämiehenä vai agenttina. |
Muutoksella ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen. |
IAS 24 (uudistettu)* |
Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätök sessä |
Uudistettu standardi yksinkertaistaa julkiseen valtaan sidoksissa olevia yhteisöjä koskevia liitetietovaatimuksia ja täsmentää lähipiirin määritel mää. Uudistettu standardi vaatii yhä liitetietoja, jotka ovat tärkeitä |
Konserni ottaa uudiste tun standardin käyttöön vuoden 2011 tilinpäätök |
|||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| IAS 36 (muutos) |
Omaisuuserien arvonalentuminen |
Muutos selventää, että rahavirtaa tuottava yksikkö (tai yksikköjen ryhmä), jolle liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten, voi olla korkeintaan IFRS 8 -standardissa määritellyn toimintasegmentin suuruinen (eli ennen segmenttien yhdistämistä raportoitaviksi segmen teiksi samanlaisiin taloudellisiin ominaispiirteisiin perustuen kyseisen |
Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilin päätökseen. |
tilinpäätöksen käyttäjille, mutta siitä on poistettu vaatimukset, joiden täyttämisestä aiheutuvat kustannukset ylittävät tiedoista tilinpäätöksen käyttäjälle olevan hyödyn. Tasapaino saavutetaan siten, että tällaisista tiedoista vaaditaan esitettäviksi ainoastaan ne, jotka ovat yksittäin tai yhdessä tarkasteltuina merkittäviä. |
sessään. Konsernin johto on selvittämässä tulkin nan vaikutusta konserni tilinpäätökseen. |
|||||||
| IAS 38 (muutos) |
Aineettomat hyödykkeet |
standardin ohjeistuksen mukaan). Muutos selkeyttää liiketoimintojen yhdistämisessä hankitun aineetto man hyödykkeen käyvän arvon määrittämistä koskevaa ohjeistusta, ja sen mukaan aineettomien hyödykkeiden yhdistäminen yhdeksi omai suuseräksi on sallittua, jos kaikilla on sama taloudellinen vaikutusaika. |
Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilin päätökseen. |
IFRIC 19* | Velan maksaminen liikkeeseen laske tuilla omilla oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla |
Tulkinta selventää kirjanpitokäsittelyä sellaisissa tilanteissa, joissa velan ehdot neuvotellaan uudelleen ja uusien ehtojen seurauksena velka maksetaan liikkeeseen lasketuilla omilla oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla. IFRIC 19 vaatii voiton tai tappion kirjaamista tilikau den tulokseen kun velka on suoritettu laskemalla liikkeeseen omia |
Konserni ottaa tulkinnan käyttöön vuoden 2011 tilinpäätöksessään. Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan |
|||||
| IAS 38 (muutos) |
Aineettomat hyödykkeet |
Muutos selventää kuvausta arvostusmenetelmistä, joita yhteisöt tavallisesti käyttävät määrittäessään käypää arvoa sellaisille liiketoimin tojen yhdistämisessä hankituille aineettomille hyödykkeille, joilla ei |
Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilin |
oman pääoman ehtoisia instrumentteja. Kirjattavan voiton tai tappion määrä on rahoitusvelan kirjanpitoarvon ja liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten instrumenttien käyvän arvon erotus. |
vaikutusta konsernitilin päätökseen. |
|||||||
| IAS 39 (muutos) |
Rahoitusinstrumen tit: kirjaaminen ja arvostaminen |
käydä kauppaa toimivilla markkinoilla. Muutos selventää, että ennenaikaisen takaisinmaksun mahdollistavat optiot, joiden toteutushinta kompensoi lainanantajan tulevien korko tuottojen menetystä pienentämällä uudelleensijoitusriskin aiheuttamaa taloudellista tappiota, liittyy läheisesti päävelkasopimukseen. |
päätökseen. Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilin päätökseen. |
IFRIC 14 (muutos)* |
Vähimmäisrahas tointivaatimusten mukaisia suorituk sia koskevat ennakkomaksut |
Muutoksen tarkoitus on korjata IFRIC 14 -tulkinnan ei-toivottu seuraus. Tulkinnan seurauksena yhteisöt eivät ole joissain olosuhteissa voineet kirjata joitain vähimmäisrahastointivaatimuksiin perustuvia ennakko maksuja omaisuuseräksi taseeseen. Muutos poistaa kyseisen seurauk sen edellyttämällä ennakkomaksujen kirjaamista varoiksi taseeseen tietyissä olosuhteissa. |
Konserni ottaa muutok sen käyttöön vuoden 2011 tilinpäätöksessään. Muutoksella ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen. |
|||||
| IAS 39 (muutos) |
Rahoitusinstrumen tit: kirjaaminen ja arvostaminen |
Muutos kappaleen 2 (g) poikkeukseen IAS 39 -standardin soveltamis alassa selventää, että (a) IAS 39 soveltuu vain sitoviin (termiini) sopimuksiin hankkijan ja myyjän välillä hankinnan kohteen ostamiseksi jonain päivänä tulevaisuudessa; (b) termiinin juoksuajan ei tulisi ylittää kohtuullista ajanjaksoa joka tavallisesti tarvitaan vaadittavien hyväksyn tien saamiseksi transaktion loppuun saattamiseksi; ja (c) kyseistä poikkeusta ei tulisi soveltaa optiosopimuksiin, jotka toteutettaessa synnyttävät määräysvallan yhteisössä eikä vastaaviin sijoituksiin osakkuusyhtiöissä tai samanlaisiin transaktioihin. |
Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilin päätökseen. |
IFRS 9* | Rahoitusvarat – luokittelu ja arvostaminen |
Standardi edustaa ensimmäistä vaihetta IASB:n projektissa, jonka tarkoituksena on korvata IAS 39 uudella rahoitusinstrumenttistandar dilla. Standardi käsittelee rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista. Projektin seuraavat vaiheet koskevat rahoitusvelkojen luokittelua ja arvostamista, rahoitusvarojen arvonalentumistestausmenetelmiä sekä suojauslaskentaa koskevan ohjeistuksen kehittämistä. |
Konserni ottaa standardin käyttöön vuoden 2013 tilinpäätöksessään. Standardilla tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia rahoitus instrumenttien kirjanpito käsittelyyn ja konsernin johto on selvittämässä |
|||||
| IAS 39 (muutos) |
Rahoitusinstrumen tit: kirjaaminen ja arvostaminen |
Muutos selventää, että voitot ja tappiot rahavirran suojausinstrumen tista suojattaessa tulevia rahavirtoja tulee siirtää omasta pääomasta tilikauden tulokseen sillä tilikaudella, jolla suojattu ennakoitu rahavirta vaikuttaa tilikauden tulokseen. |
Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilin päätökseen. |
* Kyseistä standardia/tulkintaa tai muutosta ei vielä ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. | standardin vaikutusta konsernitilinpäätökseen. |
|||||||
| IFRIC 9 (muutos) |
Kytkettyjen johdan naisten uudelleen arviointi |
Muutos IFRIC 9:n soveltamisalaan selventää, että IFRIC 9 ei koske mahdollista kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointia hankintahet kellä, kun sopimus hankitaan osana saman määräysvallan alaisten yritysten liiketoimintojen yhdistämistä tai yhteisyrityksen muodosta mista. |
Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilin päätökseen. |
Arvioiden käyttö Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaattei den soveltamisessa. Tehdyt arviot ja oletukset vaikuttavat tilinpäätöksessä taseen varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen määrään sekä raportointikauden tuottojen ja kulujen määrään. Arvioilla on merkittävä vaikutus konsernin liiketulokseen. Arvioita ja oletuksia on käytetty mm. liikearvon sekä rahastosijoitusten käyvän arvon määrittämisessä, aineettomien sekä aineellisten hyödykkeiden arvonalentumistesta uksessa, poistoaikojen määrityksessä sekä laskennallisten verojen kirjauksessa. Rahastosijoitusten käyvän arvon määritys Rahastosijoitusten käyvän arvon määrityksessä käytettävät International Private Equity and Venture Capital -arvonmääritysohjeet ottavat huomioon erilaisia tekijöitä kuten hinta jolla sijoitus tehtiin, sijoituksen luonne, paikalliset markkinaolosuhteet, listattujen verrokkiyhtiöi den kurssikehitys, tämän hetkinen sekä ennustettu operatiivinen tulos ja yhtiöön tehdyt lisäsijoitukset. Arvonmäärityksessä joudutaan siksi |
||||||||
| IFRIC 16 (muutos) |
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset |
Muutoksen mukaan ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksessa ehdot täyttävä suojausinstrumentti voi olla missä tahansa konserniyhtiössä, mukaan lukien ulkomainen yksikkö, johon tehty nettosijoitus on suojauksen kohteena olettaen, että suojaussuhde, dokumentointi ja tehokkuustestaus täyttävät IAS 39 -standardin vaatimukset. |
Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilin päätökseen. |
ennusteisiin verrattuna. Liikearvon arvioiminen
niiden toteutuminen vaikuttaa todennäköiseltä.
käyttämään merkittävässä määrin johdon arvioita. Epälikvidien sijoitusten arvonmääritykseen ja arvojen pysyvyyteen liittyvän merkittävän epävarmuuden vuoksi rahastojen käyvät arvot eivät välttämättä kuvaa sitä hintaa, joka sijoituksista saataisiin ne realisoitaessa. Rahastosijoitusten arvot voivat laskea tulevaisuudessa, jos esimerkiksi kohdeyhtiöiden tulosennusteet laskevat arvonmäärityksessä käytettyihin
Liikearvon arvonalennustestaus tehdään vuosittain. Kerrytettävissä olevan rahamäärän arvioinnissa merkittävimmät johdon oletukset liittyvät perustettavien uusien rahastojen ajankohtaan ja kokoon sekä mahdollisten voitonjako-osuustuottojen kertymiseen. Rahastojen hallinnointipalkkiot ovat sopimukseen perustuvia tuottoja, jotka voidaan melko luotettavasti ennustaa rahaston noin kymmenen vuoden toimintakaudelle. Ennusteisiin on sisällytetty perustettavat uudet rahastot, koska se on osa jatkuvaa toimintaa. Kun olemassa olevan rahaston sijoitusperiodi päättyy noin neljän vuoden kuluttua, perustetaan uusi rahasto. Voitonjako-osuustuotot otetaan ennusteissa huomioon kun
Konserni ottaa käyttöön vuonna 2011 tai myöhemmin seuraavat standardit, tulkinnat ja muutokset olemassa oleviin standardeihin:
| Standardi/ tulkinta |
Aihe | Pääasialliset vaatimukset | Vaikutus konserni tilinpäätökseen |
|---|---|---|---|
| IAS 32 (muutos) |
Rahoitusinstrumen tit: esittämistapa – Liikkeeseen lasket tujen oikeuksien luokittelu |
Muutos selventää, kuinka kirjanpidossa olisi käsiteltävä tiettyjä oikeuk sia, kun liikkeeseen lasketut instrumentit ovat muun valuutan kuin liikkeeseenlaskijan toimintavaluutan määräisiä. Jos tällaisia instru mentteja lasketaan liikkeeseen tasasuhteisesti liikkeeseenlaskijan olemassa oleville osakkeenomistajille kiinteää määrää käteisvaroja vastaan, ne olisi luokiteltava omaksi pääomaksi, vaikka niiden toteutus hinta ilmaistaan muun valuutan kuin liikkeeseenlaskijan toimintavaluu tan määräisenä. |
Konserni ottaa muutok sen käyttöön vuoden 2011 tilinpäätöksessään. Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilin päätökseen. |
CapManilla on kaksi toimintasegmenttiä eli Hallinnointiliiketoiminta ja Rahastosijoitustoiminta. Hallinnointiliiketoiminta jakautuu edelleen kahdelle liiketoiminta-alueelle, jotka ovat kohdeyrityssijoituksia tekevien pääomarahastojen hallinnointi (CapMan Private Equity) sekä kiinteistösijoituksia tekevien pääomarahastojen hallinnointi ja kiinteistökonsultointi (CapMan Real Estate). Hallinnointiliiketoiminnan tuotot muodostuvat hallinnointipalkkioista, rahastoilta saatavista voitonjako-osuustuotoista sekä kiinteistökonsultoinnin tuotoista. Rahastosijoitustoiminta käsittää CapManin omasta taseestaan hallinnoimiinsa rahastoihin tekemät sijoitukset sekä sijoitukset Maneq-rahastoihin. Rahastosijoitustoiminnan tuotot muodostuvat rahastosijoitusten realisoituneista tuotoista ja sijoitusten käyvän arvon muutoksista.
| 1 000 EUR | Hallinnointiliiketoiminta | Rahasto | Konserni | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2009 | CapMan Private Equity | CapMan Real Estate | Yhteensä | sijoitustoiminta | yhteensä | |
| Liikevaihto | 27 263 | 8 994 | 36 257 | 0 | 36 257 | |
| Liikevoitto/-tappio | 3 128 | 547 | 3 675 | -3 569 | 106 | |
| Tilikauden tulos | 3 197 | 544 | 3 741 | -3 603 | 138 | |
| Pitkäaikaiset varat | 17 528 | 1 272 | 18 800 | 93 289 | 112 089 | |
| Varat sisältävät: | ||||||
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 1 962 | 0 | 1 962 | 4 585 | 6 547 |
| Hallinnointiliiketoiminta | Konserni | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| 2008 | CapMan Private Equity | CapMan Real Estate | Yhteensä | Rahasto sijoitustoiminta |
yhteensä |
| Liikevaihto | 29 273 | 7 517 | 36 790 | 0 | 36 790 |
| Liikevoitto/-tappio | 7 607 | -284 | 7 323 | -13 621 | -6 298 |
| Tilikauden tulos | 6 766 | -284 | 6 482 | -14 540 | -8 058 |
| Pitkäaikaiset varat | 16 763 | 2 299 | 19 062 | 80 701 | 99 763 |
| Varat sisältävät: | |||||
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 1 575 | 0 | 1 575 | 0 | 1 575 |
Konserni hankki vuonna 2008 pääomasijoitusyhtiö Norumin. Kaupan ensimmäisessä vaiheessa elokuussa 2008 CapMan Oyj:n omistukseen siirtyi 51 % Norum Russia III -rahaston hallinnointiyhtiön ja 100 % rahaston advisory-yhtiön osakkeista ja äänimäärästä. Rahaston lopullisen koon määräydyttyä kokonaiskauppahinta laski tilikauden 2009 aikana 7,3 milj. euroon. CapMan Oyj:n maksettavaksi lisäkauppahinnaksi jäi 0,3 milj.euroa, joka maksettiin käteisellä ja yhtiön hallussa olleilla omilla osakkeilla. Lisäksi CapMan Oyj osti huhtikuussa 2009 loput 49 % Norumin osakkeista. Osuudesta maksettava kauppahinta oli 3,6 milj. euroa, josta CapMan Oyj maksoi noin 1,8 milj. euroa käteisellä ja noin 1,8 milj. euroa suunnatulla osakeannilla myyjille.
Myyjille jääneeseen 49 %:n osuuteen liittyneen myyntioption vuoksi Norum on konsolidoitu 100-prosenttisesti omistettuna tytäryhtiönä CapMan-konsernin lukuihin syyskuusta 2008 lähtien.
| 1 000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot | 91 | 0 |
| Muut tuottoerät | 46 | 108 |
| Yhteensä | 137 | 108 |
| 2008 | |
|---|---|
| 15 138 | 13 484 |
| 2 498 | 2 430 |
| 37 | 25 |
| 791 | 928 |
| 18 464 | 16 867 |
| 2009 |
Työsuhde-etuudet sisältävät sapattivapaaseen liittyviä kuluja. Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään kohdassa 32. Lähipiiriä koskevat tiedot. Tuloslaskelmaan kirjattavat myönnetyt osake-optiot perustuvat myönnetyn instrumentin käypään arvoon, joka arvioidaan Black & Scholes -menetelmällä. Tuloslaskelman kulukirjauksen vastaeränä on oma pääoma, jolloin kulukirjauksella ei ole vaikutusta oman pääoman kokonaismäärään. Tiedot myönnetyistä optioista esitetään kohdasa 31. Osakeperusteiset maksut.
| Konsernin henkilökunta tilikauden lopussa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Maittain | ||
| Suomi | 107 | 102 |
| Tanska | 3 | 3 |
| Ruotsi | 21 | 19 |
| Norja | 7 | 6 |
| Venäjä | 12 | 11 |
| Yhteensä | 150 | 141 |
| Tiimeittäin | ||
| CapMan Private Equity | 61 | 54 |
| CapMan Real Estate | 42 | 43 |
| Sijoittajapalvelut | 23 | 24 |
| Sisäiset palvelut | 24 | 20 |
| Yhteensä | 150 | 141 |
| Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella | 145 | 126 |
| 1 000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Poistot hyödykeryhmittäin | ||
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Muut aineettomat hyödykkeet | 652 | 356 |
| Yhteensä | 652 | 356 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | ||
| Koneet ja kalusto | 305 | 279 |
| Yhteensä | 305 | 279 |
| Poistot yhteensä | 957 | 635 |
| 1 425 | 1 729 |
|---|---|
| 2 646 | 2 283 |
| 1 118 | 1 184 |
| 4 086 | 3 455 |
| 3 570 | 3 670 |
| 12 845 | 12 321 |
| 249 | 121 |
| 5 | 4 |
| 83 | 8 |
| 337 | 133 |
| 1 000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat | ||
| Rahastosijoitusten realisoituneet tuotot/tappiot (netto) | -758 | 336 |
| Rahastosijoitusten käyvän arvon muutos (netto) | -2 564 | -13 709 |
| Yhteensä | -3 322 | -13 373 |
| 1 000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Rahoitustuotot | ||
| Korkotuotot lainasaamisista | 1 547 | 1 312 |
| Korkotuotot talletuksista | 369 | 612 |
| Korko- ja rahoitustuotot johdannaissopimuksista | 0 | 345 |
| Valuuttakurssivoitot | 41 | 182 |
| Yhteensä | 1 957 | 2 451 |
| Rahoituskulut | ||
| Korkokulut rahoituslainoista | -988 | -1 863 |
| Korko- ja rahoituskulut johdannaissopimuksista | -899 | -2 580 |
| Muut rahoituskulut | -165 | 0 |
| Valuuttakurssitappiot | -91 | -2 |
| Yhteensä | -2 143 | -4 445 |
| 1 000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Osuus osakkusyritysten tuloksesta | 1 293 | -2 378 |
| Yhteensä | 1 293 | -2 378 |
| 11. Tuloverot | ||
| 1 000 EUR | 2009 | 2008 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero | 926 | 964 |
| Edellisten tilikausien verot | 279 | -55 |
| Laskennalliset verot | -129 | -3 521 |
| Yhteensä | 1 076 | -2 612 |
| Tuloverojen täsmäytyslaskelma | ||
| Tulos ennen veroja | 1 214 | -10 670 |
| Verot laskettuna kotimaan verokannalla 26 % | 316 | -2 774 |
| Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat | 95 | 199 |
| Verovapaat tuotot | -218 | -165 |
| Vähennyskelvottomat kulut | 28 | 32 |
| Liikearvon arvonalentumiset | 182 | 0 |
| Konserniyhdistelyn vaikutus | 394 | 41 |
| Edellisten tilikausien verot | 279 | 55 |
| Verot tuloslaskelmassa | 1 076 | -2 612 |
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla tilikauden jakokelpoinen voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla, lukuun ottamatta osakkeita, jotka yritys itse on ostanut ja jotka esitetään omina osakkeina. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus.
| 2009 | 2008 | |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva | ||
| tilikauden voitto/tappio (1 000 EUR) | -210 | -8 209 |
| Oman pääoman ehtoisen joukkovelkakirjalainan kertynyt korko, verovaikutuksella | ||
| oikaistuna | -2 306 | 0 |
| Tilikauden voitto/tappio osakekohtaisen tuloksen laskennassa | -2 516 | -8 209 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo (1 000 kpl) | 83 042 | 80 569 |
| Omat osakkeet (1 000 kpl) | -26 | -136 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo osakekohtaisen tuloksen | ||
| laskemiseksi (1 000 kpl) | 83 016 | 80 433 |
| Osakeoptioiden vaikutus (1 000 kpl) | 4 020 | 2 698 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo laimennusvaikutuksella oikaistun | ||
| osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi (1 000 kpl) | 87 036 | 83 131 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (senttiä/osake) | -3,0 | -10,2 |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (senttiä/osake) | -3,0 | -10,2 |
| 1 000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Koneet ja kalusto | ||
| Hankintameno 1.1. | 1 737 | 2 364 |
| Lisäykset | 244 | 1 081 |
| Vähennykset | -163 | -1 665 |
| Kurssiero | 0 | -43 |
| Hankintameno 31.12. | 1 818 | 1 737 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -793 | -1 665 |
| Muutosten kertyneet poistot | 60 | 1 111 |
| Tilikauden poisto | -365 | -279 |
| Kurssiero | -2 | 40 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -1 100 | -793 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 718 | 944 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | ||
| Hankintameno 1.1. | 120 | 5 |
| Lisäykset | 0 | 115 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 120 | 120 |
| Aineelliset hyödykkeet yhteensä | 838 | 1 064 |
| 1 000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 14 188 | 7 271 |
| Lisäykset | 0 | 6 917 |
| Vähennykset | -817 | 0 |
| Hankintameno 31.12. | 13 371 | 14 188 |
| Kertyneet arvonalennukset 1.1. | -2 426 | -2 426 |
| Arvonalennukset | -700 | 0 |
| Kertyneet arvonalennukset 31.12. | -3 126 | -2 426 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 10 245 | 11 762 |
Liikearvo koostuu pääosin CapManin 27.8.2008 hankkimasta pääomasijoitusyhtiö Norumista, jonka liikearvo 31.12.2009 oli 5,7 milj. euroa sekä vuonna 2002 hankitusta Swedestart Management AB:sta, jonka jäljellä oleva liikearvo 31.12.2009 oli 3,8 milj. euroa.
Swedestart Management AB:n kaupalla vuonna 2002 hankittiin tiettyjen rahastojen hallinnointiin liittyvä liiketoiminta sekä osaava teknologia ja life science -sijoitustiimi. Näiden ruotsalaisten rahastojen hallinnointi sekä teknologia- ja life science -tiimien konsernin muille hallintoyhtiöille tuottama neuvonantopalvelu muodostavat rahavirtaa tuottavan yksikön. Liikearvon mahdollista arvonalentumista on testattu käyttämällä tulevaisuuden ennustettuja diskontattuja kassavirtoja. Kassavirtaennusteet on laadittu viidelle vuodelle, ja johdon hyväksymän ennustejakson jälkeiset rahavirrat on laskettu jäännösarvomenetelmällä, joka perustuu sijoitussyklin perusteella laskettuun keskimääräiseen kassavirtaan. Olemassa olevien rahastojen ennustettu hallinnointipalkkiotulo perustuu voimassa oleviin pitkäaikaisiin sopimuksiin, jonka vuoksi niistä aiheutuvat kassavirrat voidaan ennustaa suhteellisen luotettavasti. Kassavirrat on diskontattu käyttäen 8,58 %:n (2008: 8,42 %:n) diskonttokorkoa. Rahastoista mahdollisesti saatavaa voitonjako-osuustuottoa ei ole ennusteissa otettu lainkaan huomioon, sillä vanhempiin rahastoihin ei sisälly voitonjakotuotto-odotuksia. Arvonalennustestin perusteella kirjattiin kesäkuussa 2009 0,7 milj. euron arvonalennus, sillä toistaiseksi johdon suunnitelmissa ei ole perustaa uutta life science -rahastoa.
Venäjän rahaston hallinnointi muodostaa rahavirtaa tuottavan yksikön. Arvonalennustestauksessa kassavirtaennusteet on laadittu kymmenelle vuodelle, eikä niissä ole otettu huomioon jäännösarvoa. Olemassa olevan rahaston ennustettu hallinnointipalkkiotulo perustuu voimassa olevaan pitkäaikaiseen sopimukseen, jonka vuoksi tuleva kassavirta voidaan ennustaa suhteellisen luotettavasti. Kassavirrat on diskontattu käyttäen 10,59 %:n diskonttokorkoa. Maariski ei vaikuta merkittävästi käytetyn diskonttokoron suuruuteen, sillä hallinnointipalkkioita maksavat sijoittajat ovat länsimaisia sijoittajia. Rahaston mahdollinen voitonjako-osuutuotto CapManille on rajallinen, joten sitä ei ole ennusteissa otettu lainkaan huomioon.
Liikearvojen tulevaisuuden kehitys riippuu pääosin varainhankinnan onnistumisesta. Mikäli tulevia rahastoja ei enää perusteta, varainhankintakierrokset viivästyvät tai rahastot jäävät ennakoitua pienemmiksi, saattaa arvonalennuskirjaus tulla kyseeseen. Liikearvon laskentaan vaikuttaa myös voitonjako-osuustuotot, mikäli rahasto on siirtynyt tai sen voidaan luotettavasti ennustaa siirtyvän voitonjaon piiriin.
| 1 000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 4 235 | 2 503 |
| Lisäykset | 399 | 3 045 |
| Vähennykset | 0 | -1 313 |
| Hankintameno 31.12. | 4 634 | 4 235 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -1 006 | -1 502 |
| Muutosten kertyneet poistot | 0 | 833 |
| Tilikauden poisto | -652 | -356 |
| Kurssiero | -4 | 19 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -1 662 | -1 006 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 2 972 | 3 229 |
Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat pääosin atk-ohjelmista 1,3 milj. euroa, sekä Norum-yhtiön oston yhteydessä ko. erään kohdistetusta hallinnointipalkkiosopimuksesta 1,3 milj. euroa.
| 1 000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Tilikauden alussa | 1 575 | 3 407 |
| Osuus kauden tuloksesta | 940 | 772 |
| Lisäykset/vähennykset | 3 681 | 546 |
| Käyvän arvon muutos | 351 | -3 150 |
| Tilikauden lopussa | 6 547 | 1 575 |
Tiedot konsernin osakkuusyrityksistä sekä niiden yhteenlasketut varat, velat, liikevaihto ja voitto/tappio:
| Osakkuusyritykset, 1 000 EUR: | Varat | Velat | Liikevaihto | Voitto/tappio Omistusosuus, % | |
|---|---|---|---|---|---|
| Access Capital Partners Group S.A., Belgia | 7 549 | 2 124 | 14 637 | 2 725 | 35,00 % |
| BIF Management Ltd, Jersey | 75 | 4 | 364 | 4 | 33,33 % |
| Baltic SME Management B.V., Hollanti | 35 | 3 | 124 | 1 | 33,33 % |
| Maneq 2002 AB, Ruotsi | 497 | 299 | 0 | 1 | 35,00 % |
| Maneq 2004 AB, Ruotsi | 1 304 | 1 | 27 | 83 | 41,94 % |
| Maneq 2005 AB, Ruotsi | 5 502 | 4 341 | 0 | -2 | 35,00 % |
| Maneq 2006 AB, Ruotsi | 8 486 | 7 403 | 4 | -148 | 41,16 % |
| Maneq 2007 AB, Ruotsi | 9 475 | 7 088 | 0 | -25 | 40,00 % |
| Maneq 2008 AB, Ruotsi | 13 197 | 11 509 | 0 | 143 | 39,50 % |
| Maneq 2009 AB, Ruotsi | 1 918 | 1 355 | 0 | 1 | 35,80 % |
| Yewtree Holding AB, Ruotsi | 622 | 467 | 0 | -101 | 35,00 % |
| Yhteensä | 48 660 | 34 594 | 15 156 | 2 682 | |
| 2008 Osakkuusyritykset, 1 000 EUR: |
Varat | Velat | Liikevaihto | Voitto/tappio Omistusosuus % | |
| Access Capital Partners Group S.A., Belgia | 10 270 | 4 814 | 18 198 | 3 335 | 35,00 % |
| BIF Management Ltd, Jersey | 70 | 4 | 380 | 4 | 33,33 % |
| Baltic SME Management B.V., Hollanti | 34 | 4 | 135 | 1 | 33,33 % |
| Maneq 2002 AB, Ruotsi | 386 | 310 | 114 | 62 | 35,00 % |
| Maneq 2004 AB, Ruotsi | 1 226 | 1 | 0 | -55 | 41,90 % |
| Maneq 2005 AB, Ruotsi | 4 560 | 4 078 | 0 | -149 | 35,00 % |
| Maneq 2006 AB, Ruotsi | 8 205 | 7 070 | 41 | -10 | 40,00 % |
| Maneq 2007 AB, Ruotsi | 9 244 | 8 147 | 0 | -170 | 40,00 % |
| Maneq 2008 AB, Ruotsi | 11 741 | 7 194 | 0 | -177 | 40,00 % |
| Yewtree Holding AB, Ruotsi | 865 | 1 313 | 0 | -563 | 35,00 % |
| Yhtensä | 46 601 | 32 935 | 18 868 | 2 278 |
Maneq-rahastot ovat rahastoja, joiden kautta CapManin sijoitusammattilaisilla ja muulla henkilöstöllä on mahdollisuus sijoittaa kohdeyrityksiin varsinaisten rahastojen rinnalla. CapMan osallistuu Maneq-rahastoihin yhtenä sijoittajana ja niiden rahoittajana markkinaehtoisin lainajärjestelyin.
Access Capital Partners on hallinnointiyhtiö, joka hallinnoi rahastojen rahastoja ja pääomasijoitusmandaatteja. Rahastot tekevät sijoituksia lähinnä Länsi-Euroopassa toimiviin pääomarahastoihin.
2009
| 1 000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Rahastosijoitukset | ||
| Tilikauden alussa | 53 147 | 44 230 |
| Lisäykset | 13 038 | 26 326 |
| Vähennykset | -4 202 | -3 700 |
| Käyvän arvon muutos | -2 562 | -13 709 |
| Tilikauden lopussa | 59 421 | 53 147 |
Rahastosijoitusten kertynyt käyvän arvon muutos vuonna 2009 oli -7,3 milj. euroa, vuonna 2008 -4,8 milj. euroa.
capman yrityksenä hallinnoitavat
rahastot
sijoitusalueet tilinpäätös hallinnointi Henkilöstö ja vastuullisuus
1 000 EUR
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahastosijoitukset kauden lopussa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Buyout | 34 233 | 29 301 |
| Technology | 3 616 | 5 843 |
| Life Science | 3 683 | 2 053 |
| Russia | 1 049 | 1 919 |
| Public Market | 3 422 | 0 |
| Mezzanine | 4 000 | 2 570 |
| Muut | 364 | 340 |
| Real Estate | 4 296 | 5 088 |
| Access | 4 758 | 6 033 |
| Yhteensä | 59 421 | 53 147 |
| Muut sijoitukset | ||
| Tilikauden alussa | 828 | 878 |
| Lisäykset/vähennykset | -243 | -50 |
| Tilikauden lopussa | 585 | 828 |
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset koostuvat pääosin CapManin sijoituksista hallinnoimiinsa rahastoihin. Arvostusperiaatteet esitetään kohdassa 1. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet.
| 1 000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Lainasaamiset osakkuusyrityksiltä 1) | 22 598 | 21 257 |
| Muut pitkäaikaiset lainasaamiset 2) | 2 050 | 1 909 |
| Muut pitkäaikaiset saamiset 3) | 656 | 1 285 |
| Yhteensä | 25 304 | 24 451 |
Lainasaamiset osakkuusyhtiöiltä on lueteltu osakkuusyhtiöittäin kohdassa 32. Lähipiiriä koskevat tiedot. Muut pitkäaikaiset lainasaamiset ovat saamisia Maneq 2002 Ky:ltä 0,8 milj. euroa, Maneq 2004 Ky:ltä 0,3 milj. euroa ja Leverator Oyj:ltä 0,6 milj. euroa. Pitkäaikaisten saamisten käypä arvo on sama kuin niiden kirjanpitoarvo.
| 1) Lainasaamiset osakkuusyrityksiltä | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Senior-lainat | 11 235 | 9 287 |
| Mezzanine-lainat | 11 013 | 10 945 |
| Muut lainat | 350 | 1 025 |
| 22 598 | 21 257 | |
| 2) Muut pitkäaikaiset lainasaamiset | 2009 | 2008 |
| Mezzanine-lainat | 1 210 | 800 |
| Pääomalaina | 600 | 600 |
| Muut lainat | 240 | 509 |
| 2 050 | 1 909 |
Senior-, mezzanine- ja muut lainat ovat sidottu viitekorkoihin.
3) Muut pitkäaikaiset saamiset ovat korottomia.
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2009 aikana: | 31.12.2008 | Kirjattu tuloslaskelmaan |
Kirjattu omaan pääomaan |
31.12.2009 |
|---|---|---|---|---|
| Laskennalliset verosaamiset | ||||
| Jaksotuserot ja väliaikaiset erot | 3 707 | -596 | 0 | 3 111 |
| Sijoitusten käyvän arvon muutokset | 0 | 2 197 | 0 | 2 197 |
| Työsuhde-etuudet | 0 | 87 | 0 | 87 |
| Joukkovelkakirjalainan korko | 0 | 0 | 782 | 782 |
| Yhteensä | 3 707 | 1 688 | 782 | 6 177 |
| Laskennalliset verovelat | ||||
| Jaksotuserot ja väliaikaiset erot | 1 897 | -54 | -19 | 1 824 |
| Sijoitusten käyvän arvon muutokset | -1 375 | 1 375 | 0 | 0 |
| Työsuhde-etuudet | -238 | 238 | 0 | 0 |
| Yhteensä | 284 | 1 559 | -19 | 1 824 |
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2008 aikana: | 31.12.2007 | Kirjattu tuloslaskelmaan |
Kirjattu omaan pääomaan |
31.12.2008 |
|---|---|---|---|---|
| Laskennalliset verosaamiset | ||||
| Jaksotuserot ja väliaikaiset erot | 3 547 | 160 | 0 | 3 707 |
| Yhteensä | 3 547 | 160 | 0 | 3 707 |
| Laskennalliset verovelat | ||||
| Jaksotuserot ja väliaikaiset erot | 1 689 | 208 | 0 | 1 897 |
| Sijoitusten käyvän arvon muutokset | 2 188 | -3 563 | 0 | -1 375 |
| Työsuhde-etuudet | -143 | -95 | 0 | -238 |
| Yhteensä | 3 734 | -3 450 | 0 | 284 |
| 1 000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 1 043 | 1 891 |
| Saamiset osakkuusyrityksiltä | 779 | 2 196 |
| Lainasaamiset | 1 901 | 133 |
| Siirtosaamiset | 2 469 | 5 249 |
| Muut saamiset | 4 099 | 3 496 |
| Yhteensä | 10 291 | 12 965 |
Konsernilla ei ole ollut luottotappioita eikä saamisiin liity merkittäviä luottoriskejä. Siirtosaamiset koostuvat pääosin rahastoilta edelleen laskutettavista eristä sekä verosaamisista. Muut saamiset koostuvat pääosin saamisista rahastoilta.
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | valuuttamäärä | euromäärä | osuus |
|---|---|---|---|
| EUR | 7 698 | 75 % | |
| NOK | 216 | 26 | 0 % |
| SEK | 25 231 | 2 461 | 24 % |
| DKK | 789 | 106 | 1 % |
| 1 000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat | 1 673 | 942 |
| Yhteensä | 1 673 | 942 |
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat pääosin talletuksia 1,3 milj. euroa sekä sijoitusrahasto-osuuksia ulkopuolisilta sijoitusrahastoyhtiöiltä 0,4 milj. euroa.
| 1 000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Pankkitilit | 17 978 | 24 330 |
| Yhteensä | 17 978 | 24 330 |
Rahavarat koostuvat vain pankkitileistä.
| A-osakkeet | B-osakkeet | Yhteensä | |
|---|---|---|---|
| 1 000 EUR | 1 000 kpl | 1 000 kpl | 1 000 kpl |
| 31.12.2007 | 6 000 | 73 969 | 79 969 |
| Osakeanti | 983 | 983 | |
| Osakeoptioiden käyttö | 507 | 507 | |
| Omien osakkeiden hankinta | -136 | -136 | |
| 31.12.2008 | 6 000 | 75 323 | 81 323 |
| Osakeanti | 2 216 | 2 216 | |
| Osakeoptioiden käyttö | 607 | 607 | |
| Omien osakkeiden käyttö | 109 | 109 | |
| 31.12.2009 | 6 000 | 78 255 | 84 255 |
CapMan Oyj:llä on kaksi osakesarjaa, A (10 ääntä) ja B (1 ääni). Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Yhtiöjärjestyksen mukainen enimmäisosakemäärä on 156 000 000 kpl A-osakkeita ja156 000 000 kpl B-osakkeita. Kaikki liikkeeseenlasketut osakkeet on täysin maksettu.
| 1 000 EUR | Osakepääoma Ylikurssirahasto | Muut rahastot | Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|
| 31.12.2007 | 772 | 38 968 | 2 961 | 42 701 |
| Osakeanti | 2 392 | 2 392 | ||
| Osakeoptioiden käyttö | 639 | 639 | ||
| Optioiden kirjaus | 112 | 112 | ||
| Omien osakkeiden hankinta | -275 | -275 | ||
| Oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina | 20 000 | 20 000 | ||
| 31.12.2008 | 772 | 38 968 | 25 829 | 65 569 |
| Osakeanti | 1 795 | 1 795 | ||
| Osakeoptioiden käyttö | 723 | 723 | ||
| Oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina | 9 000 | 9 000 | ||
| 31.12.2009 | 772 | 38 968 | 37 347 | 77 087 |
Muut rahastot sisältävät myönnetyt optio-oikeudet sekä osakemerkinnät optioilla. Optio-ohjelmat on esitetty kohdassa 31. Osakeperusteiset maksut. Oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina sisältyy omaan pääomaan muihin rahastoihin. Sopimuksen mukainen vuotuinen korko on 11,25 %. Yhtiö päättää lainan koron maksusta puolivuosittain ja korkojen maksu on kirjattu omasta pääomasta. Oman pääoman ehtoisella lainalla ei ole eräpäivää mutta yhtiöllä on oikeus mutta ei velvollisuutta lunastaa oman pääoman ehtoinen laina takaisin 18.12.2013.
Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.
Vuodelta 2008 ei maksettu osinkoa. (2007: 0,16 euroa osakkeelta, yhteensä 12,8 milj. euroa). Hallitus ehdottaa 30.3.2010 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2009 jaetaan osinkoa 0,04 euroa per osake eli yhteensä noin 3,4 milj. euroa.
Osakkeenomistaja, jonka osuus yhtiön kaikista osakkeista tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä yhtiöjärjestyksessä tarkemmin määritellyin ehdoin saavuttaa tai ylittää 33,3 % tai 50 %, on velvollinen lunastamaan muiden osakkeenomistajien vaatimuksesta näiden osakkeet ja niihin liittyvät arvopaperit yhtiöjärjestyksen määrittelemällä tavalla. Lisäksi äänivaltaisia A-osakkeita koskee lunastuslauseke, jonka mukaan A-osakkeenomistajilla on oikeus yhtiöjärjestyksessä tarkemmin kuvatuin ehdoin lunastaa sellaiset A-osakkeet, jotka ovat siirtyneet sellaiselle uudelle osakkeenomistajalle, joka ei aikaisemmin ole omistanut yhtiön A-osakkeita.
CapMan Oyj:llä ei ole 31.12.2009 tiedossa yhtiön omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyviä sopimuksia tai järjestelyitä, jotka ovat omiaan vaikuttamaan olennaisesti CapMan Oyj:n osakkeiden arvoon.
sijoitusalueet tilinpäätös hallinnointi Henkilöstö ja vastuullisuus
CapMan Oyj:n suurimmat omistajat 31.12.2009
Winsome Oy 680 663 2 867 129 3 547 792 4,21 % 9 673 759 7,00 % Tuomo Raasio 213 744 213 744 0,25 % 213 744 0,15 %
Osuus äänistä
| Omistajia | Osakemäärä | Äänimäärä | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Alaraja | kpl | % | kpl | % | kpl | % |
| 1–100 | 965 | 20,21 % | 43 981 | 0,05 % | 43 981 | 0,03 % |
| 101–1000 | 2 276 | 47,67 % | 1 196 072 | 1,42 % | 1 196 072 | 0,86 % |
| 1001–10000 | 1 313 | 27,50 % | 4 253 474 | 5,05 % | 4 253 474 | 3,08 % |
| 10001–100000 100001– |
165 55 |
3,46 % 1,15 % |
4 489 247 74 280 233 |
5,33 % | 4 489 247 88,13 % 128 280 233 |
3,25 % 92,77 % |
| Yhteensä | 4 774 | 100,00 % | 84 263 007 | 99,98 % 138 263 007 | 99,99 % | |
| joista hallintarekisteröityjä | 9 | 22 687 499 | 26,92 % | 22 687 499 | 16,41 % | |
| Yhteistilillä | 18 759 | 0,02 % | 18 759 | 0,01 % | ||
| Liikkeeseenlaskettu määrä | 84 281 766 | 100,00 % 138 281 766 | 100,00 % | |||
| Omistajia | Osakemäärä | Äänimäärä | ||||
| Sektori | kpl | % | kpl | % | kpl | % |
| Yritykset yhteensä | 257 | 5,38 % | 26 442 617 | 31,37 % | 53 442 617 | 38,65 % |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | ||||||
| yhteensä | 18 | 0,38 % | 25 785 688 | 30,59 % | 25 785 688 | 18,65 % |
| Julkisyhteisöt yhteensä | 5 | 0,10 % | 4 905 748 | 5,82 % | 4 905 748 | 3,55 % |
| Kotitaloudet yhteensä | 4 446 | 9,13 % | 12 880 929 | 15,28 % | 12 880 929 | 9,31 % |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | ||||||
| yhteensä | 26 | 0,54 % | 3 522 374 | 4,18 % | 3 522 374 | 2,55 % |
| Euroopan unioni yhteensä | 21 | 0,44 % | 7 417 367 | 8,80 % | 34 417 367 | 24,89 % |
| Muut maat ja kansainväliset järjestöt | ||||||
| yhteensä | 1 | 0,02 % | 3 308 284 | 3,93 % | 3 308 284 | 2,39 % |
| Yhteensä | 4 774 | 100,00 % | 84 263 007 | 99,98 % 138 263 007 | 99,99 % | |
| joista hallintarekisteröityjä | 9 | 22 687 499 | 26,92 % | 22 687 499 | 16,41 % | |
| Yhteistilillä | 18 759 | 0,02 % | 18 767 | 0,01 % | ||
| Liikkeeseenlaskettu määrä | 84 281 766 | 100,00 % 138 281 766 | 100,00 % |
Lähde: EuroClear Finland Oy, tilanne 31.12.2009. Luvut perustuvat osakkeiden kokonaismäärään 84 281 766 ja osakkeenomistajien kokonaismäärään 4 774. A-osakkeita on yhteensä 6 000 000 kappaletta, ja ne ovat CapMan Oyj:n senior partnereiden määräys- tai vaikutusvaltayhtiöiden omistuksessa. CapMan Oyj:n omistuksessa oli 26 229 B-osaketta 31.12.2009.
| A-osakkeet | B-osakkeet | Yhteensä | Osuus osakkeista |
Ääniä | Osuus äänistä |
||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Aristo Invest Oy + Ari Tolppanen* | 1 220 200 | 7 418 720 | 8 638 920 | 10,25 % | 19 620 720 | 14,19 % | |
| Aristo Invest Oy | 1 220 200 | 7 218 192 | 8 438 392 | 10,01 % | 19 420 192 | 14,04 % | |
| Ari Tolppanen | 200 528 | 200 528 | 0,24 % | 200 528 | 0,15 % | ||
| CapMan Partners B.V.** | 3 000 000 | 2 000 000 | 5 000 000 | 5,93 % | 32 000 000 | 23,14 % | |
| Winsome Oy + Tuomo Raasio* | 680 663 | 3 080 873 | 3 761 536 | 4,46 % | 9 887 503 | 7,15 % | |
| Vesasco Oy | 3 375 158 | 3 375 158 | 4,00 % | 3 375 158 | 2,44 % | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Norum Russia Carry Limited | 3 308 284 | 3 308 284 | 3,93 % | 3 308 284 | 2,39 % | |
| (Hans Christian Dall Nygård, Knut J. Borch, Alberto Morandi***) |
||||||
| Heiwes Oy + Heikki Westerlund* | 258 020 | 2 718 260 | 2 976 280 | 3,53 % | 5 298 460 | 3,83 % |
| Heiwes Oy | 258 020 | 2 440 584 | 2 698 604 | 3,20 % | 5 020 784 | 3,63 % |
| Heikki Westerlund | 277 676 | 277 676 | 0,33 % | 277 676 | 0,20 % | |
| Geldegal Oy + Olli Liitola* | 796 564 | 1 982 520 | 2 779 084 | 3,30 % | 9 948 160 | 7,19 % |
| Geldegal Oy | 796 564 | 1 518 776 | 2 315 340 | 2,75 % | 9 484 416 | 6,86 % |
| Mom Invest Oy | 250 000 | 250 000 | 0,30 % | 250 000 | 0,18 % | |
| Olli Liitola | 213 744 | 213 744 | 0,25 % | 213 744 | 0,15 % | |
| Valtion Eläkerahasto | 2 500 000 | 2 500 000 | 2,97 % | 2 500 000 | 1,81 % | |
| Stiftelsen för Åbo Akademi | 2 000 000 | 2 000 000 | 2,37 % | 2 000 000 | 1,45 % | |
| Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma |
1 712 924 | 1 712 924 | 2,03 % | 1 712 924 | 1,24 % | |
| OP-Suomi Pienyhtiöt-sijoitusrahasto | 1 537 296 | 1 537 296 | 1,82 % | 1 537 296 | 1,11 % | |
| Degato International SARL (Lennart Jacobsson***) |
1 129 217 | 1 129 217 | 1,34 % | 1 129 217 | 0,82 % | |
| Novestra Ab + Peter Buch Lund | 1 100 918 | 1 100 918 | 1,31 % | 1 100 918 | 0,80 % | |
| Novestra Ab | 1 000 918 | 1 000 918 | 1,19 % | 1 000 918 | 0,72 % | |
| Peter Buch Lund | 100 000 | 100 000 | 0,12 % | 100 000 | 0,07 % | |
| Ruotsalaisen kirjallisuuden seura r.y. | 1 050 000 | 1 050 000 | 1,25 % | 1 050 000 | 0,76 % | |
| Guarneri Oy + Petri Saavalainen* | 44 553 | 882 663 | 927 216 | 1,10 % | 1 328 193 | 0,96 % |
| Guarneri Oy | 44 553 | 567 775 | 612 328 | 0,73 % | 1 013 305 | 0,73 % |
| Petri Saavalainen | 314 888 | 314 888 | 0,37 % | 314 888 | 0,23 % | |
| Icecapital Pankkiiriliike Oy | 903 124 | 903 124 | 1,07 % | 903 124 | 0,65 % | |
| Leif Jensen | 699 469 | 699 469 | 0,83 % | 699 469 | 0,51 % | |
| Joensuun Kauppa ja Kone Oy | 590 000 | 590 000 | 0,70 % | 590 000 | 0,43 % | |
| Nordea Henkivakuutus Suomi Oy | 550 638 | 550 638 | 0,65 % | 550 638 | 0,40 % | |
| Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen |
548 500 | 548 500 | 0,65 % | 548 500 | 0,40 % | |
| Yhteensä | 6 000 000 | 39 088 564 | 45 088 564 | 53,49 % | 99 088 564 | 71,62 % |
| Hallintarekisteröidyt osakkeet | 22 687 499 | 22 687 499 | ||||
| Johdon ja työntekijöiden omistus**** | 6 000 000 | 24 272 200 | 30 272 200 | 35,92 % | 84 272 200 | 60,94 % |
* Kuuluu CapManin henkilöstöön.
** CapMan Partners B.V.:n omistus jakautuu tasaosuuksin CapManin senior partnereiden määräysvaltayhtiöille.
*** Em. yhtiössä määräysvaltaa käyttävä CapManin henkilöstön jäsen, joka ei omista suoraan yhtiön osakkeita.
**** Sadan suurimman omistajan joukossa olevat omistukset.
| 1 000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Lainat rahoituslaitoksilta | 40 625 | 43 125 |
| Yhteensä | 40 625 | 43 125 |
Pankkilainaa lyhennetään kaksi kertaa vuodessa. Viimeisen erän, 25 milj. euroa, eräpäivä on 22.7.2013. Korko maksetaan kuukausittain.
| 1 000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Muut pitkäaikaiset velat | 2 291 | 6 600 |
| Yhteensä | 2 291 | 6 600 |
Muut pitkäaikaiset velat sisältävät sapattivapaajaksotuksen 1,1 milj. euroa, sekä johdannaissopimusten käyvän arvon 1,2 milj. euroa.
| 1 000 EUR | 2009 | 2009 | 2009 |
|---|---|---|---|
| Käyvät arvot | Positiivinen käypä arvo (tasearvo) |
Negatiivinen käypä arvo (tasearvo) |
Nettoarvo |
| Korko-optiot, ei suojauslaskennassa | 0 | -1 154 | -1 154 |
| 2008 | 2008 | 2008 | |
| Käyvät arvot | Positiivinen käypä arvo (tasearvo) |
Negatiivinen käypä arvo (tasearvo) |
Nettoarvo |
| Korko-optiot, ei suojauslaskennassa | 12 | -1 251 | -1 239 |
Korko-optioilla on suojattu konsernin korollisten velkojen korkotaso. Ne on arvostettu taseessa tilinpäätöshetken käypään arvoon ja käyvän arvon muutos on kirjattu rahoituseriin. Konserni ei sovella IAS 39 mukaista suojauslaskentaa johdannaissopimuksiin. Valuuttamääräisiä saatavia ja velkoja, niiden nettopositiota tai tytäryhtiöiden pääomia ei ole suojattu.
| 1 000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Ostovelat | 612 | 798 |
| Saadut ennakot | 0 | 616 |
| Siirtovelat | 10 574 | 11 402 |
| Muut velat | 1 650 | 2 935 |
| Yhteensä | 12 836 | 15 751 |
Ostovelat erääntyvät normaalein kaupallisin maksuehdoin, niihin ei sisälly erääntynyttä velkaa. Siirtovelat sisältää palkka- ja sosiaalikukulujaksotuksia sekä varauksen 6,4 milj. euroa voitonjako-osuustuottojen mahdolliseen takaisinmaksuun CapMan Real Estate I -rahastolle. Varaus liittyy vuonna 2007 tapahtuneeseen irtautumiseen, jolloin on arvioitu rahaston lopullista voitonjako-osuustuottoa sen loppuvaiheessa vuonna 2015. Johto arvioi varauksen riittävyyttä neljännesvuosittain.
| Ostovelat ja muut velat | valuuttamäärä | euromäärä | osuus |
|---|---|---|---|
| EUR | 11 613 | 90 % | |
| NOK | 2 270 | 274 | 2 % |
| SEK | 7 776 | 759 | 6 % |
| DKK | 1 414 | 190 | 2 % |
| 1 000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Lainat rahoituslaitoksilta | ||
| Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset | 6 250 | 2 875 |
| Yhteensä | 6 250 | 2 875 |
Konsernilla oli 31.12.2009 käytettävissään komittoitu 10 milj. euron lyhytaikainen rahoituslimitti, joka oli tilinpäätöshetkellä kokonaan nostamatta. Limiitin päättymispäivä on 30.9.2010.
| Lainat ja muut | Käypään arvoon tulosvaikutteisesti |
||||
|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 EUR | saamiset | kirjattavat | Rahoitusvelat | Tasearvo | Käypä arvo |
| Arvostuperiaatteet | Jaksotettuun hankintamenoon |
Käypään arvoon | Jaksotettuun hankintamenoon |
||
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||
| Muut sijoitukset | |||||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat |
59 421 | 59 421 | 59 421 | ||
| Saamiset | |||||
| Korolliset lainasaamiset osakkuusyhtiöiltä |
22 598 | 22 598 | 22 598 | ||
| Korolliset lainasaamiset muilta | 2 050 | 2 050 | 2 050 | ||
| Muut pitkäaikaiset saamiset | 656 | 656 | 656 | ||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 10 291 | 10 291 | 10 291 | ||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat |
1 673 | 1 673 | 1 673 | ||
| Rahavarat | 17 978 | 17 978 | 17 978 | ||
| Arvostusryhmittäin yhteensä | 53 573 | 61 094 | 0 | 114 667 | 114 667 |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |||||
| Korolliset velat | 40 625 | 40 625 | 40 625 | ||
| Muut velat | 2 291 | 2 291 | 2 291 | ||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | |||||
| Ostovelat ja muut velat | 12 227 | 12 227 | 12 227 | ||
| Korolliset velat | 6 250 | 6 250 | 6 250 | ||
| Arvostusryhmittäin yhteensä | 0 | 0 | 61 393 | 61 393 | 61 393 |
| CAPMAN YRITYKSENÄ | |
|---|---|
capman yrityksenä hallinnoitavat rahastot
sijoitusalueet tilinpäätös hallinnointi Henkilöstö ja vastuullisuus
| Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu arvostusryhmittäin 2008 | 1 000 EUR | 2009 | 2008 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Käypään arvoon | Vakuudet ja muut vastuusitoumukset | |||||||
| Lainat ja muut | tulosvaikutteisesti | Omasta puolesta annetut vakuudet | ||||||
| 1 000 EUR | saamiset | kirjattavat | Rahoitusvelat | Tasearvo | Käypä arvo | Kiinnitetyt panttivelkakirjat | 60 000 | 60 000 |
| Arvostuperiaatteet | Jaksotettuun hankintamenoon |
Käypään arvoon | Jaksotettuun hankintamenoon |
|||||
| Pantattu talletus omasta sitoumuksesta | 15 | 12 | ||||||
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | Lainasitoumukset Maneq-rahastoihin | 5 146 | 8 292 | |||||
| Muut sijoitukset | Muut vastuusitoumukset | 3 004 | 1 300 | |||||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat |
53 975 | 53 975 | 53 975 | Jäljellä olevat sijoitussitoumukset rahastoihin | ||||
| Saamiset | ||||||||
| Korolliset lainasaamiset | Oman pääoman ehtoiset rahastot | |||||||
| osakkuusyhtiöiltä | 21 257 | 21 257 | 21 257 | CapMan Equity VII | 896 | 1 780 | ||
| Korolliset lainasaamiset muilta | 1 909 | 1 909 | 1 909 | CapMan Buyout VIII | 8 435 | 11 965 | ||
| Muut pitkäaikaiset saamiset | 1 285 | 1 285 | 1 285 | CapMan Life Science IV | 4 140 | 5 655 | ||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | CapMan Technology Fund 2007 | 4 393 | 10 760 | |||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 12 965 | 12 965 | 12 965 | CapMan Public Market Fund | 2 669 | 15 000 | ||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti | CapMan Russia | 4 067 | 11 090 | |||||
| kirjattavat rahoitusvarat | 942 | 942 | 942 | CapMan Buyout IX | 12 081 | 13 000 | ||
| Rahavarat | 24 330 | 24 330 | 24 330 | Muut | 1 178 | 1 195 | ||
| Arvostusryhmittäin yhteensä | 61 746 | 54 917 | 0 | 116 663 | 116 663 | 37 859 | 70 445 | |
| Mezzanine-rahastot | ||||||||
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | CapMan Mezzanine IV L.P. | 754 | 972 | |||||
| Korolliset velat | 43 125 | 43 125 | 43 125 | CapMan Mezzanine IV Clasic Ky | 113 | 1 477 | ||
| Muut velat | 6 600 | 6 600 | 6 600 | Muut | 43 | 55 | ||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | 910 | 2 504 | ||||||
| Ostovelat ja muut velat | 15 751 | 15 751 | 15 751 | Rahastojen rahastot | ||||
| Korolliset velat | 2 875 | 2 875 | 2 875 | Access Capital LP II | 1 825 | 1 925 | ||
| Arvostusryhmittäin yhteensä | 0 | 0 | 68 351 | 68 351 | 68 351 | Muut | 448 | 481 |
| 2 273 | 2 406 | |||||||
| 30. Vastuusitoumukset | Kiinteistöpääomarahastot | |||||||
| CapMan Real Estate I Ky | 115 | 350 | ||||||
| 1 000 EUR | 2009 | 2008 | CapMan RE II Ky | 908 | 1 092 | |||
| CapMan RE Hotels Ky | 559 | 437 | ||||||
| Muut vuokrasopimukset – konserni vuokralleottajana | 1 582 | 1 879 | ||||||
| Leasingsopimuksista maksettavat määrät | Jäljellä olevat sitoumukset rahastoihin | 42 624 | 77 234 | |||||
| Yhden vuoden kuluessa | 347 | 238 | CapMan antaa muiden sijoittajien tavoin rahastoille sijoitussitoumukset aina rahastojen perustamisen yhteydessä. Suurin osa sitoumuk | |||||
| Yli vuoden mutta enintään viiden vuoden kuluttua | 415 | 300 | sista tulee tyypillisesti maksuun kunkin rahaston viiden ensimmäisen toimintavuoden aikana. | |||||
| Yhteensä | 762 | 538 | ||||||
| Muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat | ||||||||
| Yhden vuoden kuluessa | 2 070 | 1 483 | ||||||
| Yli vuoden mutta enintään viiden vuoden kuluttua | 5 997 | 3 854 | ||||||
| Yli viiden vuoden kuluttua | 2 098 | 3 212 | ||||||
| Yhteensä | 10 165 | 8 549 |
Konserni on vuokrannut käyttämänsä toimistotilat. Vuokrasopimusten pituudet ovat yhdestä viiteentoista vuoteen. Sopimusten indeksi-, uudistamis- ja muut ehdot poikkeavat toisistaan.
CapMan Oyj:llä oli vuoden 2009 lopussa voimassa yksi optio-ohjelma. Optio-oikeuksia annetaan vastikkeetta konsernin avainhenkilöille. Optio-oikeuksien antamiselle on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, koska optio-oikeudet on tarkoitettu osaksi konsernin avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Optiot, jotka on myönnetty 7.11.2002 jälkeen ja joihin ei ole syntynyt oikeutta ennen 1.1.2005 on kirjattu tilinpäätökseen IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardin mukaisesti. Optio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Myönnettyjen optioiden käypä arvo myöntämispäivänä on määritetty käyttämällä Black & Scholes -optiohinnoittelumallia. Optiojärjestelyiden keskeiset ehdot on esitetty alla olevissa taulukoissa.
Optio-ohjelma 2003 Optio-ohjelma 2008 2003 B-optiot 2008 A-optiot 2008 B-optiot Optioiden määrä, kpl 625 000 2 135 000 2 135 000 Oikeuttavat merkitsemään B-osakkeita, kpl 625 000 2 135 000 2 135 000 Osakkeen merkintäaika alkaa 1.10.2007 1.5.2011 1.5.2012 Osakkeen merkintäaika päättyy 31.10.2009 31.12.2012 31.12.2013 Osakkeen merkintähinta B-osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin pörsissä 1.6.– 30.6.2004 1,60 euroa miinus osingot vuodelta 2004 lähtien eli 1,19 euroa. B-osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi OMX Pohjoismainen Pörssi Helsinki Oy:ssä 1.5.– 30.6.2008 lisättynä 10 prosentilla eli 2,69 euroa. B-osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi OMX Pohjoismainen Pörssi Helsinki Oy:ssä 1.5.–30.6.2009 lisättynä 10 prosentilla eli 1,12 euroa. Optioilla merkityt osakkeet, kpl 606 801 Optio-ohjelma 2003 Optio-ohjelma 2008 Black & Scholes -mallissa käytetyt oletukset 2003 B-optiot 2008 A-optiot 2008 B-optiot
Optio-ohjelman 2003B sarja päättyi 31.10.2009. Ohjelman piirissä oli alun perin 625 000 optio-oikeutta, jotka oikeuttivat merkitsemään vastaavan määrän CapMan Oyj:n B-osakkeita. Optio-ohjelman puitteissa merkittiin 606 801 B-osaketta, ja niiden merkintähinnat kirjatiin yhtiökokouksen päätöksellä sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Oletettu volatiliteetti, % 20,00 % 20,00 % 20,00 % Riskitön korko, % 2,75 % 2,75 % 2,75 %
2003B-optio-oikeuksien alin kaupantekokurssi oli 0,01 euroa ja ylin 0,4 euroa. Tehtyjen kauppojen keskikurssi oli 0,27 euroa.
| Optiot 31.12.2009 | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| optioita | osuus osakkeista, % |
osuus äänistä, % |
osuus osakkeista, % |
osuus äänistä, % |
||||
| kappaletta | jaettu 31.12.2009 |
osuus osakkeista, % |
osuus äänistä, % |
jos kaikki jaetut optiot käytetään |
kuuluvat optiot käytetään | jos kaikki optio-ohjelmiin | ||
| A-osakkeet | 6 000 000 | 7,1 % | 43,4 % | |||||
| B-osakkeet | 78 281 766 | 92,9 % | 56,6 % | |||||
| 2008A-optiot | 2 135 000 | 250 000 | 0,3 % | 0,2 % | 2,5 % | 1,5 % | ||
| 2008B-optiot | 2 135 000 | 250 000 | 0,3 % | 0,2 % | 2,5 % | 1,5 % |
| Konserniyritykset | konsernin omistusosuus | emoyhtiön omistusosuus |
|---|---|---|
| CapMan Capital Management Oy, Suomi | 100 % | 100 % |
| Finnmezzanine Oy, Suomi | 100 % | |
| EastMan Advisors Oy, Suomi | 100 % | |
| ScanEast Managing Partner Ltd., Guernsey | 70 % | |
| CapMan Invest A/S, Tanska | 100 % | 100 % |
| CapMan Sweden AB, Ruotsi | 100 % | 100 % |
| CapMan Holding AB, Ruotsi | 100 % | 100 % |
| CapMan AB, Ruotsi | 100 % | |
| CapMan Norway AS, Norja | 100 % | 100 % |
| CapMan (Guernsey) Limited, Guernsey | 100 % | 100 % |
| CapMan Mezzanine (Guernsey) Limited, Guernsey | 100 % | 100 % |
| CapMan (Guernsey) Buyout VIII GP Limited, Guernsey | 100 % | 100 % |
| CapMan (Sweden) Buyout VIII GP AB, Ruotsi | 100 % | 100 % |
| CapMan Classic GP Oy, Suomi | 100 % | 100 % |
| CapMan Real Estate Oy, Suomi | 80 % | 80 % |
| Dividum Oy, Suomi | 80 % | 80 % |
| Realprojekti Oy, Suomi | 80 % | 80 % |
| CapMan RE II GP Oy, Suomi | 80 % | 80 % |
| CapMan (Guernsey) Life Science IV GP Limited, Guernsey | 100 % | 100 % |
| CapMan (Guernsey) Technology 2007 GP Limited, Guernsey | 100 % | 100 % |
| CapMan (Sweden) Technology Fund 2007 GP AB, Ruotsi | 100 % | 100 % |
| CapMan Hotels RE GP Oy, Suomi | 80 % | 80 % |
| CapMan Public Market Manager S.A., Luxemburg | 90 % | 90 % |
| Norum Private Equity Advisors Ltd, Kypros | 100 % | 100 % |
| CapMan (Guernsey) Russia GP Ltd, Guernsey | 100 % | 100 % |
| CapMan (Guernsey) Investment Limited, Guernsey | 100 % | 100 % |
| CapMan Germany GmbH, Saksa | 100 % | 100 % |
| CapMan (Guernsey) Buyout IX GP Limited, Guernsey | 100 % | 100 % |
| CapMan Fund Investment SICAV-SIF, Luxemburg | 58 % | 58 % |
| Osakkuusyritykset | konsernin omistusosuus | emoyhtiön omistusosuus |
|---|---|---|
| Access Capital Partners Group S.A., Belgia | 35,00 % | 35,00 % |
| BIF Management Ltd, Jersey | 33,33 % | 33,33 % |
| Baltic SME Management B.V., Hollanti | 33,33 % | 33,33 % |
| Maneq 2002 AB, Ruotsi | 35,00 % | 35,00 % |
| Maneq 2004 AB, Ruotsi | 41,94 % | 41,94 % |
| Maneq 2005 AB, Ruotsi | 35,00 % | 35,00 % |
| Maneq 2006 AB, Ruotsi | 41,16 % | 41,16 % |
| Maneq 2007 AB, Ruotsi | 40,00 % | 40,00 % |
| Maneq 2008 AB, Ruotsi | 39,50 % | 39,50 % |
| Maneq 2009 AB, Ruotsi | 35,80 % | 35,80 % |
| Yewtree Holding AB, Ruotsi | 35,00 % | 35,00 % |
rahastot
sijoitusalueet tilinpäätös hallinnointi Henkilöstö ja vastuullisuus
Konsernilla palvelun myynnistä saatu tuotto 0,5 milj. euroa Access Capital Partners Group S.A.:lta.
| Lainasaamiset lähipiiriltä 31.12.2009, MEUR | Pitkäaikainen lainasaaminen 2009 |
Pitkäaikainen lainasaaminen 2008 |
|---|---|---|
| Maneq 2002 AB | 0,3 | 0,3 |
| Maneq 2005 AB | 2,3 | 2,2 |
| Maneq 2006 AB | 5,2 | 5,0 |
| Maneq 2007 AB | 4,9 | 5,2 |
| Maneq 2008 AB | 8,2 | 7,6 |
| Maneq 2009 AB | 1,3 | 0,0 |
| Yewtree Holding AB | 0,3 | 1,0 |
| 2009 | 2008 |
|---|---|
| 2 816 | 3 020 |
| 467 | |
| 240 | |
| 168 | |
| 324 188 174 |
Toimitusjohtajan ja hänen sijaisensa eläkeikä ja -edut määräytyvät pääasiassa työntekijäin eläkelain (TyEL) mukaan. Heidän irtisanomisaikansa on puolin ja toisin 12 kuukautta. Irtisanomisajalta maksetaan normaali kuukausipalkka. Hallituksen jäsenillä ei ollut optio-oikeuksia 31.12.2009 (ei optio-oikeuksia 31.12.2008).
Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa, että konsernilla on mahdollisimman tehokkaasti käytettävissään liiketoiminnan laajuuteen nähden riittävä rahoitus. Tavoitteena on kustannustehokkuus huomioiden minimoida markkinoiden aiheuttaman negatiivisen kehityksen vaikutus konserniin. Rahoitusriskien hallintaa ja valvontaa hoidetaan keskitetysti ja sen toteuttamisesta vastaa konsernin talousjohtaja.
Johto seuraa jatkuvasti kassavirtaennusteita ja konsernin maksuvalmiusasemaa. Tämä tehdään keskitetysti kaikkien konsernin yhtiöiden osalta. Lisäksi konsernin maksuvalmiuden hallintaperiaatteisiin kuuluu kovenanttien tarkastelu seuraavan 12 kuukauden ajalle. Lainoissa käytetyt kovenanttiehdot liittyvät konsernin omavaraisuuteen sekä nettovelan ja rahastosijoitusten väliseen suhteeseen. Tilikauden aikana konserni on täyttänyt pankkien asettamat kovenanttiehdot.
Rahastosijoitusten (käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat) kehitystä ja hintariskiä valvoo yhtiössä sijoitustiimeistä riippumaton Monitoring-tiimi, jonka tehtävänä on seurata kohdeyhtiöiden kuukausiraportointia ja ennusteita. Kohdeyhtiövastaavien tekemät arvostusehdotukset tarkastetaan Monitoring-tiimissä, jonka jälkeen ne hyväksytään arvonmäärityskomiteassa. Arvonmäärityskomitea koostuu konsernin toimitusjohtajasta, talousjohtajasta, toimitusjohtajan sijaisesta ja sijoitustiimin vetäjästä.
Konsernin kassavirta muodostuu selkeästi ennustettavissa olevista hallinnointipalkkiotuotoista sekä erittäin volatiilista voitonjako-osuustuotoista. Kolmas merkittävä kassavirran hallintaan vaikuttava erä on konsernin rahastoille maksettavat sijoitussitoumukset sekä tuotot rahastosijoituksista.
Rahastojen maksamat hallinnointipalkkiot perustuvat pitkäaikaisiin sopimuksiin ja niillä on tarkoitus kattaa konsernin operatiivisen toiminnan kulut. Hallinnointipalkkiotuotot ovat suhteellisen luotettavasti ennustettavissa seuraavan 12 kuukauden ajalle.
Voitonjako-osuustuottojen ajoittuminen on luonteeltaan epävarmaa ja aiheuttaa tulosheilahteluja. Muutoksilla sijoitus- ja irtautumisaktiviteetissa on merkittävä vaikutus konsernin kassavirtoihin. Yksittäinen sijoitus tai irtautuminen voivat muuttaa kassavirtatilanteen täysin, ja kassavirran ajoituksen tarkka ennustaminen on vaikeaa.
CapMan on antanut sijoitussitoumuksia hallinnoimiinsa rahastoihin. Suurin osa tämän hetkisistä sijoitussitoumuksista tulee maksuun rahastoille tyypillisesti neljän seuraavan vuoden kuluessa. Johdon tavoitteena on, että annetuista sijoitussitoumuksista vähintään 50 %:lle on käytettävissä oleva rahoituskapasiteetti. 31.12.2009 rahastoille annetut sijoitussitoumukset olivat yhteenä 42,6 milj. euroa (77,2 milj. euroa), ja käytettävissä oleva rahoituskapasiteetti (rahavarat ja nostamattomat lainat) 29,6 milj. euroa (38,3 milj. euroa).
Konsernilla oli käytettävissään seuraavat rahoitusjärjestelyt:
Lyhytaikainen rahoituslimitti 10 milj. euroa, nostot käytettävissä lokakuuhun 2010 (kokonaan nostamatta 31.12.2009). Senior-lainaa oli nostettu 47 milj. euroa. Lainaa lyhennetään puolivuosittain, ja se erääntyy lopullisesti vuonna 2013. Oman pääoman ehtoisella joukkovelkakirjalainalla ei ole erääntymispäivää, mutta se voidaan halutessa maksaa takaisin vuonna 2013 (nostettu 29 milj. euroa per 31.12.2009).
| 31.12.2009, 1 000 EUR | Erääntyy alle 3 kuukaudessa |
Erääntyy 3–12 kuukaudessa |
Erääntyy 1–3 vuodessa |
Erääntyy 3–5 vuodessa |
|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | ||||
| Korolliset lainat rahoituslaitoksilta | 40 625 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | ||||
| Ostovelat | 612 | |||
| Korolliset lainat rahoituslaitoksilta | 3 125 | 3 125 | ||
| Rahoituslainojen korot | 41 | |||
| 31.12.2008, 1 000 EUR | Erääntyy alle 3 kuukaudessa |
Erääntyy 3–12 kuukaudessa |
Erääntyy 1–3 vuodessa |
Erääntyy 3–5 vuodessa |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | ||||
| Korolliset lainat rahoituslaitoksilta | 11 500 | 31 625 | ||
| Muut rahoitusvelat | 4 439 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | ||||
| Ostovelat | 798 | |||
| Korolliset lainat rahoituslaitoksilta | 2 875 |
Konsernin mahdollinen korkoriski aiheutuu pääasiassa pitkäaikaisista veloista. Konserni hallinnoi kassavirtaan liittyvää korkoriskiä käyttämällä osin vaihtuvaa korkoa ja osin korko-optioita, joissa vaihtuva korko muutetaan kiinteäksi. Vaihtuvan ja kiinteän koron suhdetta tarkastellaan aina lainanlyhennysten yhteydessä. Tavoitteena on, että noin puolet korkoriskistä palautetaan kiinteäksi lainan eräpäivä huomioon ottaen.
Oman pääoman ehtoisen joukkovelkakirjalainan korko on kiinteä 11,25 %. Pitkäaikaiset lainasaatavat Maneq-rahastoilta on sidottu kiinteäkorkoisiksi viiden vuoden korkoperiodin puitteissa.
| 1 000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Vaihtuvakorkoiset | 27 875 | 27 000 |
| Lattia- ja kattosopimukset | 4 000 | 4 000 |
| Kiinteäkorkoiset | 15 000 | 15 000 |
| Yhteensä | 46 875 | 46 000 |
| Tulosvaikutus verojen jälkeen | ||||
|---|---|---|---|---|
| 1 000 EUR | 1 %-yksikön nousu | 1 %-yksikön lasku 2 %-yksikön nousu | ||
| Vaihtuvakorkoiset | 197 | -197 | 395 | |
| Lattia- ja kattosopimukset | 40 | -40 | 80 |
Taulukossa ei ole otettu huomioon johdannaissopimusten käyvän arvon muutosta.
Konsernin mahdollinen luottoriski rajoittuu lähinnä Maneq-rahastojen lainasaataviin. Maneq- rahastot ovat rahastoja, jotka tekevät sijoituksia kohdeyhtiöihin kunkin varsinaisen rahaston rinnalla. CapManilla on tyypillisesti 35–40 %:n omistusosuus näissä yhtiöissä, ja se rahoittaa niitä senior- ja mezzanine-lainoin.
Lainasaatavien mahdollista luottotappioriskiä tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon, että näiden rahastojen takaisinmaksukyky noudattaa pääomasijoitusrahastoille tyypillistä ns. J-käyrää. Sijoitusten alkuvaiheessa rahaston käypä arvo laskee tyyppillisesti hankintahinnan alle, kunnes ensimmäiset irtautumiset tehdään. Luottotappioriskiä voi tästä syystä luotettavammin alkaa arvioida vasta noin neljän vuoden kuluttua ensimmäisten sijoitusten tekemisestä, sillä takasinmaksukyky voi vaarantua vain mikäli portfolion sijoitusten keskimääräinen irtautumistuottokerroin jää alle yhden. CapManin historiallinen irtautumiskerrointuotto on noin 3x. Lisäksi luottotappioriskiä tarkasteltaessa otetaan huomioon kohdeyhtiöiden odotettu irtautumistuotto, joka usein on suurempi kuin sen hetkinen käypä arvo.
| Lainasaamiset osakkuusyhtiöiltä ja muilta | Rahaston käypä arvo | ||
|---|---|---|---|
| Saatavat | Saatavat yhteensä | (poislukien | |
| 1 000 EUR | yhteensä | (sis.alaskirjaukset) | ulkopuoliset lainat) |
| Rahastot, joiden käypä arvo < lainasaatavat | 17 886 | 17 886 | 12 890 |
| Rahastot, joiden käypä arvo > lainasaatavat | 11 722 | 11 722 | 16 057 |
| 29 608 | 29 608 | 28 947 | |
| Muut lainasaatavat | 841 | 841 | n/a |
| Yhteensä | 30 449 | 30 449 |
| Lainasaamiset osakkuusyhtiöiltä ja muilta | Rahaston käypä arvo | ||
|---|---|---|---|
| 1 000 EUR | Saatavat yhteensä |
Saatavat yhteensä (sis.alaskirjaukset) |
(poislukien ulkopuoliset lainat) |
| Rahastot, joiden käypä arvo < lainasaatavat | 15 682 | 14 470 | 12 214 |
| Rahastot, joiden käypä arvo > lainasaatavat | 7 729 | 7 729 | 11 882 |
| 23 411 | 22 199 | 24 096 | |
| Muut lainasaatavat | 2 252 | 2 252 | n/a |
| Yhteensä | 25 663 | 24 451 |
Rahastot, joiden käypä arvo on pienempi kuin lainasaatavat, ovat pääosin uusia rahastoja. Näissä rahastoissa kohdeyhtiöiden arvonkehitys on vielä kesken, eikä lainasaataviin ole siksi tehty alaskirjauksia.
Konsernilla on tytäryhtiöitä euroalueen ulkopuolella, ja niiden omaan pääomaan vaikuttaa valuuttakurssien vaihtelu (Ruotsi, Norja ja Tanska). Koska näiden yhtiöiden oman pääoman osuus on kuitenkin erittäin pieni, ei valuuttakurssien vaihtelulta ole tehty suojauksia. Konsernilla ei ole merkittävää transaktioihin liittyvää valuuttakurssiriskiä, sillä konserniyhtiöt toimivat kunkin yhtiön kotimarkkinoilla.
Rahastosijoitukset arvostetaan käyttämällä kansainvälistä arvonmääritysohjeistusta "International Private Equity and Venture Capital Valuation Guidelines". Näiden arvonmääritysperiaatteiden mukaan käypä arvo määritellään muun muassa kertomalla kohdeyhtiön tulos (esim. EBITDA) sopivalla kertoimella (esim. hinta/omapääoma), joka johdetaan vastaavista listatuista yhtiöistä tai viimeaikoina toteutuneista transaktioista. Muutoksilla arvonmäärityskertoimissa voi olla merkittävä vaikutus rahastosijoitusten käypiin arvoihin riippuen kohdeyhtiössä käytetystä velkavivusta.
| 2009 Vaikutus tulokseen ennen veroja, milj. euroa |
2008 Vaikutus tulokseen ennen veroja, milj. euroa |
|||
|---|---|---|---|---|
| Muutos -10 % | Muutos +10 % | Muutos -10 % | Muutos +10 % | |
| Kohdeyritysten keskimääräinen kannattavuus | -0,63 | 1,21 | -2,24 | 2,21 |
| Keskimääräiset verrokkiryhmä multippelit | -4,60 | 5,50 | -4,51 | 4,56 |
| Valuuttakurssi EUR/SEK | 0,25 | -0,20 | 0,47 | -0,38 |
| Valuuttakurssi EUR/NOK | -0,47 | 0,39 | 0,32 | -0,26 |
| Valuuttakurssi EUR/DKK | 0,07 | -0,06 | 0,15 | -0,12 |
| Yhteensä | -5,39 | 6,84 | -5,81 | 6,01 |
arvostetuista rahoitusvaroista 31.12.2009
| 1 000 EUR | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat | ||||
| Rahastosijoitukset | 3 422 | 55 999 | 59 421 |
|---|---|---|---|
| rahoitusvarat |
Tason 3 rahastosijoitukset koostuvat pääosin listaamattomiin yhtiöihin tehdyistä sijoituksista, eikä niille ole noteerattuja markkinahintoja.
Tammikuun alussa tiedotettiin CapManin hallinnoimien rahastojen irtautuminen suomalaisesta talous- ja palkkahallinnon palveluyritys Pretax Oy:stä Sponsor Capitalin hallinnoimalle rahastolle. Kaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä. Toteutuessaan kaupan vaikutus CapMan Oyj:n vuoden 2010 tulokseen on noin 1,5 milj. euroa Finnventure V -rahastolta saatavien voitonjako-osuustuottojen seurauksena. Kaupan toteutuminen on ehdollinen tiettyjen sopimusehtojen täyttymiselle.
| EUR | Liitetieto | 1.1.-31.12.2009 | 1.1.-31.12.2008 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 | 1 572 171,82 | 1 595 637,71 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 20 739,42 | 4 000,00 |
| Henkilöstökulut | 3 | -5 366 263,06 | -4 777 851,30 |
| Poistot | 4 | -655 045,64 | -456 484,75 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 5 | -5 861 133,22 | -3 855 657,03 |
| Liiketappio | -10 289 530,68 | -7 490 355,37 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 6 | 1 309 096,81 | 1 865 231,08 |
| Tappio ennen satunnaisia eriä | -8 980 433,87 | -5 625 124,29 | |
| Satunnaiset erät | 7 | 5 500 000,00 | 8 500 000,00 |
| Voitto/tappio ennen veroja | -3 480 433,87 | 2 874 875,71 | |
| Tuloverot | 8 | -126 533,79 | -285 178,65 |
| Tilikauden voitto/tappio | -3 606 967,66 | 2 589 697,06 |
| EUR | Liitetieto | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | |||
| Pysyvät vastaavat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 9 | 1 587 131,36 | 1 652 650,30 |
| Aineelliset hyödykkeet | 10 | 574 032,52 | 946 432,94 |
| Sijoitukset | 11 | ||
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | 24 514 554,30 | 14 886 038,41 | |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 5 616 915,06 | 336 775,68 | |
| Muut sijoitukset | 49 159 492,06 | 49 519 088,49 | |
| Sijoitukset yhteensä | 79 290 961,42 | 64 741 902,58 | |
| Pysyvät vastaavat yhteensä | 81 452 125,30 | 67 340 985,82 | |
| Vaihtuvat vastaavat | |||
| Pitkäaikaiset saamiset | 12 | 28 265 062,00 | 27 390 088,46 |
| Laskennallinen verosaaminen | 13 | 2 119 968,67 | 1 963 729,67 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 14 | 10 489 225,63 | 24 616 826,46 |
| Rahoitusarvopaperit | 40 707,99 | 39 679,36 | |
| Rahat ja pankkisaamiset | 11 672 724,45 | 19 526 915,19 | |
| Vaihtuvat vastaavat yhteensä | 52 587 688,74 | 73 537 239,14 | |
| Vastaavaa yhteensä | 134 039 814,04 | 140 878 224,96 | |
| VASTATTAVAA | |||
| Oma pääoma | 15 | ||
| Osakepääoma | 771 586,98 | 771 586,98 | |
| Ylikurssirahasto | 38 968 186,24 | 38 968 186,24 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 6 999 744,89 | 4 482 255,00 | |
| Edellisten tilikausien voitto | 7 102 408,98 | 4 512 711,92 | |
| Tilikauden voitto/tappio | -3 606 967,66 | 2 589 697,06 | |
| Oma pääoma yhteensä | 50 234 959,43 | 51 324 437,20 | |
| Vieras pääoma | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 16 | 70 926 377,00 | 64 507 803,66 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 17 | 12 878 477,61 | 25 045 984,10 |
| Vieras pääoma yhteensä | 83 804 854,61 | 89 553 787,76 | |
| Vastattavaa yhteensä | 134 039 814,04 | 140 878 224,96 |
| EUR | 1.1.-31.12.2009 | 1.1.-31.12.2008 | 1. Liikevaihto markkina-alueittain | 2009 | 2008 | 5. Liiketoiminnan muut kulut | 2009 | 2008 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| EUR | EUR | |||||||
| Liiketoiminnan rahavirrat | ||||||||
| Voitto/tappio ennen satunnaisia eriä | -8 980 434 | -5 625 124 | Kotimaa | 828 582 | 809 222 | Muut henkilöstökulut | 368 861 | 219 641 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -1 309 097 | -1 865 231 | Ulkomaat | 743 590 | 786 416 | Toimisto-, puhelin- ja | ||
| Oikaisut liikevoittoon/-tappioon | 655 046 | 456 485 | Yhteensä | 1 572 172 | 1 595 638 | tietoliikennekulut | 491 651 | 793 874 |
| Käyttöpääoman muutos 1) | 1 242 368 | 4 905 195 | Matka- ja edustuskulut | 229 752 | 360 192 | |||
| Maksetut korot | -5 496 333 | -2 396 309 | Ulkopuoliset palvelut | 1 401 088 | 1 293 434 | |||
| Saadut korot | 1 417 617 | 626 480 | 2. Liiketoiminnan muut tuotot | 2009 | 2008 | Muut liiketoiminnan kulut | 3 369 781 | 1 188 516 |
| Saadut osingot | 3 336 665 | 2 049 338 | EUR | Yhteensä | 5 861 133 | 3 855 657 | ||
| Maksetut verot | 494 227 | -1 771 284 | ||||||
| Liiketoiminnan nettorahavirta | -8 639 941 | -3 620 450 | Käyttöomaisuuden myyntivoitot | 20 740 | 0 | Tilintarkastajan palkkiot | ||
| Investointien rahavirrat | Muut | 0 | 4 000 | KHT -yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy |
||||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -418 272 | -2 618 794 | Yhteensä | 20 740 | 4 000 | Tilintarkastus | 122 198 | 46 578 |
| Investoinnit muihin sijoituksiin | -10 651 519 | -17 173 789 | Veroneuvonta | 5 420 | 3 824 | |||
| Myönnetyt pitkäaikaiset lainat | -3 949 052 | -14 870 466 | Muut palvelut | 83 371 | 7 563 | |||
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | 0 | 5 896 224 | 3. Henkilöstökulut | 2009 | 2008 | Yhteensä | 210 989 | 57 965 |
| EUR | ||||||||
| Investointien nettorahavirta | -15 018 843 | -28 766 825 | ||||||
| Rahoituksen rahavirrat | Palkat ja palkkiot | 4 417 153 | 3 946 055 | 6. Rahoitustuotot ja -kulut | 2009 | 2008 | ||
| Maksullinen osakeanti | 772 093 | 638 903 | Eläkekulut | 713 459 | 712 643 | EUR | ||
| Omien osakkeiden hankkiminen | 0 | -274 748 | Muut henkilösivukulut | 235 651 | 119 153 | |||
| Myönnetyt lyhytaikaiset lainat | -26 644 000 | 0 | Yhteensä | 5 366 263 | 4 777 851 | Osinkotuotot | ||
| Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut | 26 549 532 | 0 | Saman konsernin yrityksiltä | 4 146 670 | 3 333 515 | |||
| Myönnetyt pitkäaikaiset lainat | -767 000 | 0 | Johdon palkat ja palkkiot | Osakkuusyrityksiltä | 839 995 | 445 822 | ||
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | 520 000 | 0 | Osinkotuotot yhteensä | 4 986 665 | 3 779 337 | |||
| Oman pääoman ehtoisen joukkovelkakirjalainan | Toimitusjohtaja ja hänen | |||||||
| liikkeeseen lasku | 9 000 000 | 20 000 000 | sijaisensa | 373 336 | 706 271 | Muut korko- ja rahoitustuotot | ||
| Rahalaitoslainojen nostot | 4 000 000 | 61 000 000 | Hallituksen jäsenet | 174 000 | 168 000 | Saman konsernin yrityksiltä | 143 539 | 289 554 |
| Rahalaitoslainojen takaisinmaksut | -3 125 000 | -31 000 000 | Muilta | 2 073 923 | 1 819 998 | |||
| Maksetut osingot | 0 | -12 795 010 | Henkilökunta keskimäärin tilikaudella |
42 | 41 | Muut korko- ja rahoitustuotot | ||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat | yhteensä | 2 217 462 | 2 109 552 | |||||
| sijoitusrahastot | -1 029 | 3 042 294 | ||||||
| Saadut konserniavustukset | 5 500 000 | 8 500 000 | 4. Poistot | 2009 | 2008 | Korkokulut ja muut rahoituskulut | ||
| Rahoituksen nettorahavirta | 15 804 596 | 49 111 439 | EUR | Saman konsernin yrityksille | -35 034 | -141 786 | ||
| Rahavarojen muutos | -7 854 188 | 16 724 164 | Muille | -5 859 996 | -3 881 872 | |||
| Rahavarat tilikauden alussa | 19 526 915 | 2 802 751 | Suunnitelman mukaiset poistot | Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä |
-5 895 030 | -4 023 658 | ||
| Rahavarat tilikauden lopussa | 11 672 727 | 19 526 915 | Aineettomat oikeudet | 128 742 | 65 638 | |||
| 1) Käyttöpääoman muutos | Muut pitkävaikutteiset menot | 314 786 | 158 248 | Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | 1 309 097 | 1 865 231 | ||
| Koneet ja kalusto | 211 518 | 232 599 | ||||||
| Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos | 16 456 207 | -9 577 822 | Yhteensä | 655 046 | 456 485 | |||
| Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos | -15 213 839 | 14 483 017 | ||||||
| 1 242 368 | 4 905 195 |
Lainasaamisten muutos on siirretty rahoituksen rahavirrasta investointien rahavirtaan. Vastaava korjaus on tehty vuoden 2008 lukuihin.
| capman yrityksenä | hallinnoitavat rahastot |
sijoitusalueet | Henkilöstö ja vastuullisuus |
tilinpäätös | hallinnointi |
|---|---|---|---|---|---|
| 7. Satunnaiset erät | 2009 | 2008 | 10. Aineelliset hyödykkeet | 2009 | 2008 | 11. Sijoitukset | 2009 | 2008 | 13. Laskennallinen verosaaminen | 2009 | 2008 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| EUR | EUR | EUR | EUR | ||||||||
| Satunnaiset tuotot | Koneet ja kalusto | Osakkeet ja osuudet | Jaksotuserot ja väliaikaiset erot | 2 119 969 | 1 963 730 | ||||||
| Saadut konserniavustukset | 5 500 000 | 8 500 000 | konserniyrityksissä | Laskennallinen verosaaminen | |||||||
| Hankintameno 1.1. | 1 122 964 | 102 996 | yhteensä | 2 119 969 | 1 963 730 | ||||||
| Lisäykset | 40 263 | 1 019 968 | Hankintameno 1.1. | 14 886 038 | 11 102 456 | ||||||
| 8. Tuloverot | 2009 | 2008 | Vähennykset | -201 146 | 0 | Lisäykset | 13 246 139 | 3 809 282 | |||
| EUR | Hankintameno 31.12. | 962 081 | 1 122 964 | Vähennykset | -3 617 623 | -25 700 | 14. Lyhytaikaiset saamiset | 2009 | 2008 | ||
| Hankintameno 31.12. | 24 514 554 | 14 886 038 | EUR | ||||||||
| Tuloverot varsinaisesta | Kertyneet poistot 1.1. | -296 208 | -63 609 | ||||||||
| toiminnasta | -282 773 | -675 235 | Muutosten kertyneet poistot | 0 | 0 | Osuudet osakkuusyrityksissä | Myyntisaamiset | 9 353 | 765 373 | ||
| Laskennalliset verot | 156 239 | 390 057 | Tilikauden poisto | -211 518 | -232 599 | ||||||
| Yhteensä | -126 534 | -285 178 | Kertyneet poistot 31.12. | -507 726 | -296 208 | Hankintameno 1.1. | 336 775 | 340 760 | Saman konsernin yrityksiltä | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 454 355 | 826 756 | Lisäykset | 5 382 893 | 99 162 | Myyntisaamiset | 156 122 | 257 306 | |||
| Vähennykset | -102 753 | -103 147 | Lainasaamiset | 1 020 507 | 891 507 | ||||||
| 9. Aineettomat hyödykkeet | 2009 | 2008 | Muut aineelliset hyödykkeet | Hankintameno 31.12. | 5 616 915 | 336 775 | Muut saamiset | 4 778 498 | 17 306 882 | ||
| EUR | Yhteensä | 5 955 127 | 18 455 695 | ||||||||
| Hankintameno 1.1. | 119 677 | 4 925 | Muut sijoitukset | ||||||||
| Aineettomat oikeudet | Lisäykset | 0 | 114 752 | Saamiset osakkuusyrityksiltä | |||||||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 119 677 | 119 677 | Hankintameno 1.1. | 49 519 090 | 33 159 989 | Myyntisaamiset | 2 305 | 116 715 | |||
| Hankintameno 1.1. | 507 824 | 296 123 | Lisäykset | 9 840 312 | 18 768 011 | Muut saamiset | 776 279 | 465 732 | |||
| Lisäykset | 115 364 | 211 701 | Aineelliset hyödykkeet yhteensä | 574 032 | 946 433 | Vähennykset | -10 199 910 | -2 408 910 | Siirtosaamiset | 0 | 1 613 196 |
| Hankintameno 31.12. | 623 188 | 507 824 | Hankintameno 31.12. | 49 159 492 | 49 519 090 | Yhteensä | 778 584 | 2 195 643 | |||
| Kertyneet poistot 1.1. | -85 534 | -19 896 | Sijoitukset yhteensä | 79 290 961 | 64 741 903 | Lainasamiset | 1 779 101 | 133 390 | |||
| Tilikauden poisto | -128 742 | -65 638 | Muut saamiset | 708 122 | 1 145 669 | ||||||
| Kertyneet poistot 31.12. | -214 276 | -85 534 | Konserniyritykset ja osakkuusyritykset esitetty konsernin liitetie | Siirtosaamiset | 1 258 939 | 1 921 056 | |||||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 408 912 | 422 290 | doissa kohdassa 32. Lähipiiriä koskevat tiedot. | ||||||||
| 12. Pitkäaikaiset saamiset | 2009 | 2008 | Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 10 489 226 | 24 616 826 | ||||||
| Muut pitkävaikutteiset menot | EUR | ||||||||||
| Hankintameno 1.1. | 1 700 837 | 428 465 | Saamiset samaan konserniin | ||||||||
| Lisäykset | 262 645 | 1 272 372 | kuuluvilta yrityksiltä | ||||||||
| Hankintameno 31.12. | 1 963 482 | 1 700 837 | Lainasaamiset | 3 617 000 | 3 250 000 | ||||||
| Kertyneet poistot 1.1. | -470 477 | -312 229 | Saamiset osakkuusyrityksiltä | ||||||||
| Tilikauden poisto | -314 786 | -158 248 | Lainasaamiset | 22 597 761 | 22 219 052 | ||||||
| Kertyneet poistot 31.12. | -785 263 | -470 477 | |||||||||
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 1 178 219 | 1 230 360 | Muut lainasaamiset | 2 050 301 | 1 909 107 | ||||||
| Muut saamiset | 0 | 11 930 | |||||||||
| Aineettomat hyödykkeet yhteensä | 1 587 131 | 1 652 650 | Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 28 265 062 | 27 390 089 |
| 15. Oma pääoma | 2009 | 2008 | 16. Pitkäaikainen vieras pääoma | 2009 | 2008 | 18. Vastuusitoumukset | 2009 | 2008 | Vakuudet ja muut vastuusitoumukset | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| EUR | EUR | EUR | |||||||||
| Omasta puolesta annetut | |||||||||||
| Osakepääoma 1.1. | 771 587 | 771 587 | Velat samaan konserniin | Muut vuokrasopimukset | vakuudet | ||||||
| Osakepääoma 31.12. | 771 587 | 771 587 | kuuluville yrityksille | Kiinnitetyt panttivelkakirjat | 60 000 000 | 60 000 000 | |||||
| Muut velat | 0 | 131 656 | Leasingsopimuksista maksettavat | ||||||||
| Ylikurssirahasto 1.1. | 38 968 186 | 38 968 186 | määrät | Lainasitoumukset Maneq | |||||||
| Ylikurssirahasto 31.12. | 38 968 186 | 38 968 186 | Joukkovelkakirjalaina | 29 000 000 | 20 000 000 | Yhden vuoden kuluessa | 295 496 | 229 594 | -rahastoihin | 5 145 772 | 8 291 935 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 40 625 000 | 43 125 000 | Yli vuoden mutta enintään viiden | Muut vastuusitoumukset | 3 003 960 | 1 300 000 | |||||
| Sijoitetun vapaan oman pääoman | Muut velat | 1 301 377 | 1 251 148 | vuoden kuluttua | 366 457 | 299 644 | |||||
| rahasto 1.1. | 4 482 255 | 1 726 604 | Pitkäaikainen vieras pääoma | Yhteensä | 661 953 | 529 238 | Jäljellä olevat sijoitussitoumukset | ||||
| Osakeanti | 1 795 398 | 2 391 500 | yhteensä | 70 926 377 | 64 507 804 | rahastoihin | |||||
| Merkinnät optioilla | 722 092 | 638 903 | Muiden vuokrasopimusten | ||||||||
| Omien osakkeiden hankinta | 0 | -274 748 | perusteella maksettavat | Oman pääoman ehtoiset rahastot | |||||||
| Muut | 0 | -4 | 17. Lyhytaikainen vieras pääoma | 2009 | 2008 | vähimmäisvuokrat | CapMan Equity VII | 835 053 | 1 961 520 | ||
| Sijoitetun vapaan oman pääoman | EUR | Yhden vuoden kuluessa | 1 243 564 | 963 516 | CapMan Buyout VIII | 7 447 867 | 10 565 347 | ||||
| rahasto 31.12. | 6 999 745 | 4 482 255 | Yli vuoden mutta enintään viiden vuoden kuluttua |
4 474 233 | 3 854 064 | CapMan Life Science IV | 4 139 565 | 5 654 565 | |||
| Ostovelat | 333 092 | 330 057 | CapMan Technology Fund 2007 | 0 | 10 759 991 | ||||||
| Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. | 7 102 409 | 17 307 722 | Yli viiden vuoden kuluttua | 1 151 787 | 3 211 720 | Swedestart Tech KB | 617 332 | 658 899 | |||
| Osingonjako | 0 -12 795 010 | Velat saman konsernin yrityksille | Yhteensä | 6 869 584 | 8 029 300 | CapMan Public Market Fund | 0 | 15 000 000 | |||
| Voitto edellisiltä tilikausilta | Ostovelat | 5 376 | 4 498 544 | CapMan Russia Fund | 0 | 11 090 709 | |||||
| 31.12. | 7 102 409 | 4 512 712 | Muut velat | 4 555 000 | 12 924 293 | CapMan Buyout IX | 0 | 13 000 000 | |||
| Siirtovelat | 0 | 359 331 | Muut | 511 672 | 159 321 | ||||||
| Tilikauden voitto/tappio | -3 606 968 | 2 589 697 | Yhteensä | 4 560 376 | 17 782 168 | 13 551 489 | 68 850 352 | ||||
| Mezzanine rahastot | |||||||||||
| Oma pääoma yhteensä | 50 234 959 | 51 324 437 | Lainat rahoituslaitoksilta | 6 250 000 | 2 875 000 | CapMan Mezzanine IV L.P. | 754 000 | 971 500 | |||
| Muut velat | 94 685 | 2 406 055 | CapMan Mezzanine IV Clasic Ky | 113 185 | 1 476 875 | ||||||
| Laskelma jakokelpoisesta omasta pääomasta | Siirtovelat | 1 640 325 | 1 652 704 | 867 185 | 2 448 375 | ||||||
| Voitto edellisiltä tilikausilta | 7 102 409 | 4 512 712 | Rahastojen rahastot | ||||||||
| Tilikauden voitto/tappio | -3 606 968 | 2 589 697 | Lyhytaikainen vieras pääoma | Access Capital LP II | 1 825 000 | 1 925 000 | |||||
| Sijoitetun vapaan oman pääoman | yhteensä | 12 878 478 | 25 045 984 | Muut | 448 458 | 481 177 | |||||
| rahasto | 6 999 745 | 4 482 255 | 2 273 458 | 2 406 177 | |||||||
| Yhteensä | 10 495 186 | 11 584 664 |
| kpl | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| A-sarja (10 ääntä/osake) | 6 000 000 | 6 000 000 |
| B-sarja (1 ääni/osake) | 78 281 766 | 75 458 424 |
CapMan antaa muiden sijoittajien tavoin rahastoille sijoitussitoumukset aina rahastojen perustamisen yhteydessä. Suurin osa sitoumuksista tulee tyyppillisesti maksuun kunkin rahaston viiden ensimmäisen toimintavuoden aikana.
rahastoihin 16 692 132 73 704 904
Jäljellä olevat sitoumukset
| Helsinki 4.2.2010 | Oman pääoman tuotto-% (ROE) = | Voitto/tappio Oma pääoma (keskimäärin) |
x 100 | |
|---|---|---|---|---|
| Ari Tolppanen Hallituksen puheenjohtaja |
Sari Baldauf | Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI) = | Voitto/tappio + rahoituskulut Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin) |
x 100 |
| Tapio Hintikka | Lennart Jacobsson | Omavaraisuusaste (%) = | Oma pääoma Taseen loppusumma – saadut ennakot |
x 100 |
| Conny Karlsson Heikki Westerlund |
Teuvo Salminen | Nettovelkaantumisaste (%) = | Korolliset nettorahoitusvelat Oma pääoma |
x 100 |
| Toimitusjohtaja | Tulos/osake (EPS) = | Voitto/tappio – oman pääoman ehtoisen lainan korko Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä (keskimäärin) |
||
| Osakekohtainen oma pääoma = | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä |
|||
| Osakekohtainen osinko = | Tilikauden osingonjako Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä |
|||
| Osinko/tulos (%) = | Osinko/osake (osakekohtainen osinko) Tulos/osake (osakekohtainen tulos) |
x 100 |
Olemme tarkastaneet CapMan Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2009. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.
Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti.
Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita.
Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Helsingissä 22. helmikuuta 2010
PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö
Jan Holmberg KHT
sijoitusalueet tilinpäätös hallinnointi Henkilöstö ja vastuullisuus
Seuraava osio sisältää selvityksen CapMan Oyj:n hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä tilikaudelta 1.1.–31.12.2009 sekä esittelee yhtiön hallituksen ja johtoryhmän.
CapMan on yksi ensimmäisiä listattuja pääomasijoitusalan hallinnointiyhtiöitä maailmassa. Yhtiön B-osake on noteerattu Nasdaq OMX Helsingissä vuodesta 2001 lähtien.
Listayhtiöille asetettujen vaatimusten myötä CapManista ja yhtiön toiminnasta on saatavilla runsaasti tietoa. CapMan pyrkii avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen kaikissa sidosryhmäsuhteissaan.
CapMan noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia ja yhtiön hyvä hallinnointitapa on Suomen lakien, NASDAQ OMX Helsinki Oy:n ja konsernin yhtiöjärjestyksen mukainen. Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suositusta 51 noudattaen. Hallinnointikoodi on julkisesti saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Internet-sivuilla osoitteessa www.cgcode.fi.
Tämä selvitys on CapMan Oyj:n hallituksen käsittelemä ja se on laadittu hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena. CapManin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy on tarkastanut, että selvitys on annettu ja että sen taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteittäinen kuvaus on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa.
Lisätietoja CapManin hallinnoinnista löytyy yhtiön Internet-sivuilta www.capman.com. Täydentävää tietoa CapManin hallinnoinnista löytyy lisäksi vuoden 2009 vuosikertomuksen Hallinnointi- ja Tilinpäätösosioista.
Yhtiön ja sen hallituksen koko huomioon ottaen hallitus on päättänyt hallinnointikoodin suosituksista 18–33 poiketen olla perustamatta valiokuntia. Lisäksi yhtiö poikkeaa suosituksesta 41, joka koskee yhtiön ulkopuolisen hallituksen jäsenen osallistumista osakeperusteiseen palkitsemisjärjestelmään. Yhtiön ulkopuoliset hallituksen jäsenet voivat osallistua osakeperusteiseen kannustinjärjestelmään yhtiökokouksen päätöksellä. Osakkeenomistajilla on tällöin mahdollisuus arvioida, onko kyseinen palkitsemismenettely heidän etujensa mukainen.
Lain asettamien vaatimusten lisäksi CapMan Oyj:n hallitus on vahvistanut itselleen kirjallisen työjärjestyksen, jossa määritellään hallituksen keskeiset tehtävät ja vastuut, hallituksen käsittelemät asiat ja kokouskäytännöt sekä hallituksen vuosittainen itsearviointi. Työjärjestyksen mukaisesti hallituksen päätehtävät ovat:
Edellä mainittujen tehtävien lisäksi hallitus vastaa seuraavista tarkastusvaliokunnan tehtävistä:
Hallituksen puheenjohtajan tulee huolehtia ja valvoa, että hallitus täyttää sille lain ja yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvat tehtävät. Lisätietoa hallituksesta ja sen palkitsemisesta löytyy vuoden 2009 vuosikertomuksesta sekä yhtiön internetsivuilta www.capman.com.
Vuoden 2009 yhtiökokouksen päätöksellä hallituksen jäsenet ovat Ari Tolppanen (puheenjohtaja), Teuvo Salminen (varapuheenjohtaja), Sari Baldauf, Tapio Hintikka, Lennart Jacobsson ja Conny Karlsson. Hallituksen jäsenillä ei ole yhtiöjärjestyksen mukaan erityistä asettamisjärjestystä. Seuraavan sivun taulukko esittää hallituksen jäsenten taustatiedot.
Vuonna 2009 hallitus kokoontui seitsemän kertaa. Seuraavan sivun taulukko esittää hallituksen jäsenten osallistumisen kokouksiin vuonna 2009.
Toimitusjohtaja johtaa ja valvoo yhtiön liiketoimintaa osakeyhtiölain ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysvallan mukaisesti. Pääsääntöisesti toimitusjohtaja vastaa itsenäisesti yrityksen operatiivisesta toiminnasta sekä tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvista päätöksistä ja niiden toteuttamisesta. Toimitusjohtaja nimittää myös tiimien vetäjät. Hallitus hyväksyy suoraan toimitusjohtajan alaisuudessa toimivien henkilöiden rekrytoinnit.
Vuonna 2009 CapManin toimitusjohtajana toimi Heikki Westerlund. Yhtiön toimitusjohtajan sijainen oli 1.1.–30.9.2009 Olli Liitola ja 1.10.–31.12.2009 Jerome Bouix.
Hallitus vuonna 2009
kokouksiin vuonna 2009
7/7
7/7
sijoitusalueet tilinpäätös hallinnointi Henkilöstö ja vastuullisuus
Ari Tolppanen Hallituksen puheenjohtaja 31. maaliskuuta 2005 lähtien.
Syntymävuosi 1953, DI Päätoimi: CapManin senior partner Ei-riippumaton hallituksen jäsen.
Hallituksen jäsen vuodesta 1993 lähtien.
| Päätoimi: Pöyry Oyj:n senior advisor Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. |
||
|---|---|---|
| Sari Baldauf | Hallituksen jäsen vuodesta 2007 lähtien. Syntymävuosi 1955, KTM, TkT h.c. (Teknillinen korkeakoulu), KTT h.c. (Turun kauppakorkeakoulu) Päätoimi: Hallitusammattilainen Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. |
7/7 |
| Tapio Hintikka | Hallituksen jäsen vuodesta 2004 lähtien. Syntymävuosi 1942, DI Päätoimi: Hallitusammattilainen Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. |
7/7 |
| Lennart Jacobsson | Hallituksen jäsen vuodesta 2002 lähtien. Syntymävuosi 1955, Ekonomi Päätoimi: CapManin senior partner Ei-riippumaton hallituksen jäsen. |
7/7 |
| Conny Karlsson | Hallituksen jäsen vuodesta 2008 lähtien. Syntymävuosi 1955, MBA Päätoimi: Hallitusammattilainen Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. |
6/7 |
Nimi Henkilötiedot Osallistuminen hallituksen
| Nimi | Henkilötiedot |
|---|---|
| Heikki Westerlund | CapMan Oyj:n toimitusjohtaja, senior partner. Syntymävuosi 1966, KTM |
Lisätietoja hallituksen jäsenistä, toimitusjohtajasta ja varatoimitusjohtajasta sekä heidän palkitsemisestaan on saatavilla vuoden 2009 vuosikertomuksessa sekä yhtiön internetsivuilla www.capman.com.
Taloudellisen raportointiprosessin sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa CapManin sisäisen valvonnan viitekehystä. Sisäisen valvonnan avainroolit ja vastuut on määritelty konsernin sisäisen valvonnan politiikassa, jonka hallitus on hyväksynyt ja jonka päivittämisestä vastaa yhtiön johto.
CapManin taloudellisen raportoinnin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on taata riittävällä varmuudella taloudellisen raportoinnin luotettavuus, eheys, ajantasaisuus sekä se, että tilinpäätös laaditaan sovellettavien lakien, yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden ja muiden listayhtiöille asetettujen vaatimusten mukaisesti.
CapManin sisäisen valvonnan viitekehyksen tarkoituksena on:
• varmistaa, että taloudellinen raportointi on luotettavaa, ja että se tukee yhtiön sisäistä päätöksentekoa sekä palvelee osakkeenomistajien tarpeita
CapManin liiketoimintamalli perustuu paikalliseen läsnäoloon Pohjoismaissa ja Venäjällä, ja organisaatio operoi tiimeittäin yli maarajojen. Seitsemässä eri maassa toimivat tytäryhtiöt raportoivat tuloksistaan emoyhtiölle kuukausittain. Konsernin taloushallinto on ulkoistettu muissa maissa paitsi Suomessa ja Ruotsissa.
Taloudellinen informaatio kerätään, tallennetaan ja analysoidaan sekä jaetaan asianomaisten henkilöiden kesken CapManilla käytössä olevien prosessien ja käytäntöjen mukaisesti. Konsernilla on yhteinen raportointi- ja konsolidointijärjestelmä, joka edesauttaa yhteisten valvontavaatimusten noudattamista. Konsernin taloushallinto ylläpitää tilikarttaa, joka on käytössä kaikissa konsernin yksiköissä. Konsolidointia varten tytäryhtiöt syöttävät lukunsa konsernin raportointijärjestelmään. Raportoidut luvut tarkastetaan sekä tytäryhtiöissä että konsernin taloushallinnossa. Lisäksi konsernin taloushallinto valvoo tuloslaskelman ja taseen eriä analyyttisella tarkastelulla. Konsernin osavuosikatsaukset ja tilinpäätös laaditaan IFRS-raportointistandardien mukaisesti, ja tarvittavat IFRS-oikaisut toteutetaan konsernitasolla.
Taloudellisen raportointiprosessin riskien tunnistamiseksi CapMan on määritellyt taloudellisen raportoinnin tavoitteet. CapManin riskiarviointiprosessin tarkoituksena on taloudellisen raportointiprosessin riskien tunnistaminen ja soveltuvien riskinhallintakeinojen määrittäminen.
Jotta asetettuja taloudellisen raportoinnin riskejä voitaisiin hallita, suoritettujen riskiarviointien perusteella kehitetään valvontatoimenpiteitä, joita asetetaan kaikille organisaation tasoille. Esimerkkejä valvontatoimenpiteistä ovat mm. sisäiset ohjeistukset ja hyväksymismenettelyt, täsmäytykset, varmistukset, analyyttiset toimenpiteet ja tehtävien eriyttäminen.
Vuoden 2009 aikana CapMan tunnisti ja analysoi konsernin talousraportointiprosessiin liittyviä riskejä osana sisäisen valvonnan kehitysohjelmaansa. Liiketoimintayksiköiden kuukaudenvaihteen raportointiin sekä konsernin konsolidointiprosessiin liittyvät riskit tunnistettiin, analysoitiin ja dokumentoitiin systemaattisesti.
Viestintä- ja informaatiojärjestelmien oleellisena osana CapMan on määritellyt taloudellisen raportoinnin roolit ja vastuut.
Yhtiön hallitus on viimekädessä vastuussa talousraportointiin liittyvän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. Tähän vastuualueeseen liittyy olennaisesti mm. riskienhallinnan periaatteiden ja muiden olennaisten dokumenttien hyväksyntä.
Konsernin johto on vastuussa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan prosessien toteuttamisesta ja prosessien operatiivisen tehokkuuden varmistamisesta. Tämän lisäksi johto vastaa laskentakäytäntöjen lainmukaisuuden varmistamisesta sekä siitä, että yhtiön taloutta hoidetaan luotettavasti ja asianmukaisesti.
Yhtiön toimitusjohtaja vastaa riskienhallintaprosessin toteuttamisesta määrittelemällä ja jakamalla riskienhallinnan toimintaperiaatteisiin liittyvät asianmukaiset vastuualueet. Tämän lisäksi toimitusjohtaja on nimittänyt konsernin talousjohtajan riskienhallintapäälliköksi, joka on vastuussa kokonaisvaltaisen riskienhallintaprosessin koordinoinnista. Riskienhallintapäällikkö raportoi säännöllisesti hallitukselle sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyvissä asioissa. Johto jakaa vastuuta yksityiskohtaisempien sisäisen valvonnan toimintatapojen perustamisesta eri tiimien ja funktioiden vastuuhenkilöille. Konsernin johto ja henkilöstö edesauttavat taloudellisen raportointiprosessin tehokasta sisäistä valvontaa omalla toiminnallaan.
Talousraportointiin ja sen sisäiseen valvontaan liittyvää ulkoista ja sisäistä informaatiota kerätään systemaattisesti, ja johdolle pyritään välittämään olennaista tietoa konsernin tapahtumista. Taloudellisen raportoinnin kannalta oikea-aikainen ja ajantasainen tieto esitetään asiaankuuluville toimielimille, kuten hallitukselle, johtoryhmälle ja Monitoringtiimille.
Taloudellisen raportoinnin sisäisen valvonnan tehokkuuden varmistamiseksi valvontatoimenpiteitä suoritetaan kaikilla organisaation tasoilla. Seuranta voi tapahtua jatkuvan seurannan muodossa osana päivittäisiä työtehtäviä tai erillisinä toimeksiantoina. Sisäisten tarkastusten erillisten toimeksiantojen laajuus ja toteuttamistiheys riippuvat pääasiassa riskiarvioista ja jatkuvien valvontatoimien tehokkuudesta. Sisäisessä valvonnassa havaitut puutteet raportoidaan johdolle, vakavimmat puutteet hallitukselle.
Hallitus seuraa säännöllisesti talousinformaatioon liittyviä konsernitason raportteja, jotka sisältävät mm. toteutuneiden lukujen vertailutietoja suhteessa aikaisempiin kausiin ja budjettiin, muita ennusteita sekä arvioita kuukausittaisista kassavirroista. Konsernin taloushallinto tekee kuukausittain tuloslaskelman ja taseen erien analyyseja sekä yrityskohtaisesti että liiketoiminta-aluetasolla. Tämän lisäksi taloushallinto tekee analyyseja liittyen yhtiön kuluihin ja hallinnointipalkkioihin, tarkistaa käyvän arvon muutokset, arvonalentumiset ja kassavirrat, sekä seuraa IFRSstandardeissa tapahtuvia muutoksia.
Monitoring-tiimi vastaa kohdeyritysten kuukausittaisen raportoinnin keräämisestä ja läpikäynnistä. Tiimi vastaa myös konsernin rahastojen menestyksen seuraamisesta ja ennustamisesta, laskentamallien laatimisesta sekä voitonjako-osuustuottojen laskennasta. Säännöllisesti toteutettavien auditointien tavoitteena on varmistaa, että sijoitukset tehdään määriteltyjen menettelytapojen mukaisesti.
capman yrityksenä hallinnoitavat rahastot
sijoitusalueet tilinpäätös hallinnointi Henkilöstö ja vastuullisuus
Ari Tolppanen (s. 1953)
DI, hallituksen puheenjohtaja 31.3.2005 lähtien. Hallituksen jäsen vuodesta 1993. CapManin senior partner, yhtiön toimitusjohtaja 1989–31.3.2005. Yhtiön palveluksessa vuodesta 1989.
Access Capital Partners Group S.A. (hallituksen vpj.), OneMed Group Oy (pj.), Northern Alliance Group.
Ari Tolppanen toimi CapManin toimitusjohtajana 1989–31.3.2005. Ennen CapMania Tolppanen työskenteli Huurre Oy:n palveluksessa seitsemän vuoden ajan, joista viimeiset neljä vuotta hän oli yhtiön toimitusjohtajana. Tätä ennen hän oli osittain omistamansa elokuvien maahantuontiin ja esittämiseen erikoistuneen Oy Nordfilm Ab:n toimitusjohtaja.
A-osakkeet 1 220 200 kpl B-osakkeet 7 418 720 kpl Omistaa lisäksi n. 7,1 % CapMan Partners B.V.:stä, joka omistaa 3 000 000 A-osaketta ja 2 000 000 B-osaketta.
Teuvo Salminen (s. 1954)
KTM, KHT, hallituksen varapuheenjohtaja 31.3.2005 lähtien. Hallituksen jäsen vuodesta 2001, Jaakko Pöyry Group Oy:n senior advisor.
Holiday Club Resorts Oy (pj.).
Teuvo Salminen työskenteli Jaakko Pöyry Group Oy:n varatoimitusjohtajana vuosina 1999–2009. Aiemmin hän työskenteli Jaakko Pöyry -yhtymässä useissa eri tehtävissä mm. talouspäällikkönä ja konsernin talousjohtajana. Salmisen vastuualueena oon lisäksi ollut Rakennussuunnitteluliiketoimintaryhmä ja Infrastruktuuri & ympäristö -liiketoimintaryhmä.
CapMan Oyj:n osakkeet ja optiot: B-osakkeet 50 000 kpl
Sari Baldauf (s. 1955)
KTM, TkT h.c. (Teknillinen korkeakoulu), KTT h.c. (Turun kauppakorkeakoulu). Hallituksen jäsen vuodesta 2007.
F-Secure Oyj, Fortum Oyj (vpj.), Hewlett-Packard Company, Daimler AG (hallintoneuvoston jäsen), Savonlinnan Oopperajuhlat (pj.), Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA, Suomen Lasten ja Nuorten Säätiö.
Sari Baldauf vastasi Nokia Oyj:n verkkoliiketoiminnasta 1998–2005 ja oli Nokia Oyj:n johtokunnan jäsen 1994–2005. Aiemmin Baldauf toimi mm. Nokian Aasian toimintojen johtajana sekä Nokia Telecommunications, Cellular Systemsin toimitusjohtajana.
CapMan Oyj:n osakkeet ja optiot: B-osakkeet 60 000 kpl
Tapio Hintikka (s. 1942)
DI, hallituksen jäsen vuodesta 2004.
Keskeiset hallitusjäsenyydet: Aina Group Oyj (pj.), Evli Pankki Oyj.
Tapio Hintikka työskenteli Hackman Oyj:n toimitusjohtajana vuosina 1997–2002. Aikaisemmin Hintikka on toiminut johtotehtävissä mm. Oy Nokia Ab:llä (1990–1996) ja Rauma-Repola Oy:llä (1982–1990). 1970-luvulla hän työskenteli useissa eri tehtävissä suomalaisissa metsäteollisuuden yrityksissä.
CapMan Oyj:n osakkeet ja optiot:
-
Conny Karlsson (s. 1955)
MBA, hallituksen jäsen vuodesta 2008.
Swedish Match AB (pj.), TeliaSonera AB.
Vuosina 1990–2000 Conny Karlsson työskenteli ruotsalaisen monikansallisen konsernin Dunin toimitusjohtajana. Tätä aikaisemmin vuosina 1978–1990 Karlsson toimi liike-elämässä eri tehtävissä, mm. Skandinavian toimintojen vetäjänä Procter&Gamblella.
-
perustamassa Euroventures Management AB:tä 1980-luvulla. Aiemmin hän työskenteli sijoitusammattilaisena pääomasijoitusyritys Svetabissa sekä sijoitusjohtajana Glenwood Venturesissa.
Lennart Jacobsson toimi CapManin teknologiatiimin vetäjänä vuosina 2002–2004. Hän on yksi CapManin vuonna 2002 ostaman pääomasijoitusyhtiö Swedestart Management AB:n perustajista ja oli mukana
Lennart Jacobsson (s. 1955)
vuodesta 1995.
Ekonomi, hallituksen jäsen vuodesta 2002. CapManin senior partner. Yhtiön palveluksessa
Keskeiset hallitusjäsenyydet: Gammadata Holding AB (pj.), Locus AS (pj.) Ascade AB, EM4 Inc, Tritech AB. Keskeinen työhistoria:
B-osakkeet 1 129 217 kpl Omistaa lisäksi n. 7,1 % CapMan Partners B.V.:stä, joka omistaa 3 000 000 A-osaketta ja 2 000 000 B-osaketta.
Heikki Westerlund (s. 1966)
KTM, CapMan Oyj:n toimitusjohtaja, senior partner. Yhtiön palveluksessa vuodesta 1994.
Keskeiset hallitusjäsenyydet:
Lumene Oy, Suomen pääomasijoitusyhdistys ry (FVCA) (pj.).
Ennen CapMania Heikki Westerlund työskenteli Sitran projektipäällikkönä ja Suomen pääomasijoitusyhdistyksen pääsihteerinä. Lisäksi hänellä on usean vuoden kokemus yrittäjyydestä. CapManissa Westerlund veti teknologiatiimiä 2000–2002 ja Buyout -tiimiä 2002–2005.
A-osakkeet 258 020 kpl B-osakkeet 2 718 260 kpl 2008A-optiot 125 000 kpl 2008B-optiot 90 000 kpl Omistaa lisäksi n. 7,1 % CapMan Partners B.V.:stä, joka omistaa 3 000 000 A-osaketta ja 2 000 000 B-osaketta.
Kaisa Arovaara (s. 1970)
KTM, CapMan Oyj:n talousjohtaja, Taloushallinto ja IT -tiimin vetäjä. Yhtiön palveluksessa 2006–29.1.2010.
-
Ennen CapMania Kaisa Arovaara työskenteli 10 vuoden ajan Ernst & Youngilla tilintarkastajana ja neuvonantajana yrityskaupoissa. Ennen siirtymistä CapManille Arovaara vastasi E&Y:n yrityskauppoihin liittyvistä due diligence -tarkastuksista.
B-osaketta.
Jerome Bouix (s. 1971)
KTM, CapMan Oyj:n varatoimitusjohtaja, Sijoittajapalveluttiimin vetäjä, senior partner. Yhtiön palveluksessa vuodesta 2000.
Keskeiset hallitusjäsenyydet: European Private Equity and Venture Capital Association (EVCA).
Bouix työskenteli kauppa- ja teollisuusministeriön rahoitusrahoituspolitiikka, ulkomaisten ja puolustusteollisuuden kansainvälinen yhteistyö.
Omistaa lisäksi n. 7,1 % CapMan Partners B.V.:stä, joka omistaa 3 000 000 A-osaketta ja 2 000 000
Göran Barsby
M.Sc. (Econ.) CapMan Buyout -tiimin jäsen, partneri. Yhtiön palveluksessa vuodesta 2003.
Ennen CapMania Göran Barsby työskenteli kasvuyritysten liiketoiminnan kehittämiseen erikostuneessa Ahrens Tillväxtkonsulter AB:ssa. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus kansainvälisten yhtiöiden johtotehtävistä. Barsby on toiminut aikaisemmin toimitusjohtajana mm. Tetra Pakissa ja Tetra Lavalissa, Bonnierissa, Procordiassa ja Toolex
CapMan Oyj:n osakkeet ja
2008A-optiot 65 000 kpl 2008B-optiot 45 000 kpl
(s. 1951)
Alphassa.
optiot:
Markku Hietala (s. 1957)
OTK, varatuomari, CapMan Real Estate -tiimin vetäjä, Realprojekti Oy:n toimitusjohtaja, senior partner. Yhtiön palveluksessa vuodesta 2005.
yhdistys ry.
Markku Hietala on toiminut Realprojekti Oy:n toimitusjohtajana yrityksen perustamisesta vuonna 2000 lähtien. Realprojekti on ollut CapManin tytäryhtiö vuodesta 2005 lähtien. Ennen Realprojektia Hietala on työskennellyt Aleksia Oy:ssä ja Merita Kiinteistöt Oy:ssä.
B-osakkeet 181 818 kpl 2008A-optiot 65 000 kpl 2008B-optiot 45 000 kpl Omistaa lisäksi n. 7,1 % CapMan Partners B.V.:stä, joka omistaa 3 000 000 A-osaketta ja 2 000 000 B-osaketta.
Hilkka-Maija Katajisto (s. 1967)
KTM, henkilöstöjohtaja. Yhtiön palveluksessa vuodesta 2007.
-
Cardinal Foods AS (pj.), Curato AS (pj.), Espira Gruppen (pj.), OneMed Group Oy.
KTM, CapMan Buyout -tiimin vetäjän sijainen, senior partner. Yhtiön palveluksessa
(s. 1960)
vuodesta 2004.
Ennen CapMania Kai Jordahl toimi Industrifinans forvaltning ASA:ssa ja Alfred Berg Industrifinans ASA:ssa vastaten niiden pääomasijoitustoiminnasta Pohjoismaissa. Aiemmin Jordahl on toiminut johtotehtävissä McKinsey & Companylla, Norsk Hydro ASA:lla sekä Norjan energiaministeriössä.
B-osakkeet 50 000 kpl 2008A-optiot 65 000 kpl 2008B-optiot 45 000 kpl Omistaa lisäksi n. 7,1 % CapMan Partners B.V.:stä, joka omistaa 3 000 000 A-osaketta ja 2 000 000 B-osaketta.
Ennen CapMania Hilkka-Maija Katajisto toimi 15 vuoden ajan erilaisissa henkilöstöhallintoon liittyvissä tehtävissä, mm. johdon konsulttina Personecissa, Euroopan Business HR Managerina Agilent Technologiesilla ja Troponorkonsernissa.
2008A-optiot 65 000 kpl 2008B-optiot 45 000 kpl
Keskeiset hallitusjäsenyydet: MPT AB (pj.), MQ Retail Ab (vpj.), Cederroth AB, Inflight Service AB. Keskeinen työhistoria:
Ennen CapMania Jerome ryhmässä vastuualueinaan investointien edistäminen
capman yrityksenä hallinnoitavat rahastot
sijoitusalueet tilinpäätös hallinnointi Henkilöstö ja vastuullisuus
Olli Liitola (s. 1957)
DI, CapMan Buyout ja CapMan Public Market -tiimien jäsen, senior partner. Yhtiön palveluksessa vuodesta 1991.
Northern Alliance Group (pj.), Pretax Oy.
Olli Liitola toimi CapMan Oyj:n talousjohtajana vuosina 2000– 2007. Ennen CapMania Liitola työskenteli Haly Invest Oy:ssä toimitusjohtajana, Vihdin Säästöpankissa sekä Teollistamisrahastossa.
A-osakkeet 796 564 kpl B-osakkeet 1 982 520 kpl 2008A-optiot 65 000 kpl 2008B-optiot 45 000 kpl Omistaa lisäksi n. 7,1 % CapMan Partners B.V.:stä, joka omistaa 3 000 000 A-osaketta ja 2 000 000 B-osaketta.
Petri Niemi (s. 1961)
DI, CapMan Technology -tiimin vetäjä, senior partner. Yhtiön palveluksessa vuodesta 1999.
Mirasys Ltd, ScanJour A/S.
Ennen CapMania Petri Niemi työskenteli eri tehtävissä Oy L M Ericsson Ab:lla, 3Com Nordic Ab:lla, Sun Microsystems Oy:llä ja Hewlett-Packardilla.
B-osakkeet 267 920 kpl 2008A-optiot 65 000 kpl 2008B-optiot 45 000 kpl Omistaa lisäksi n. 7,1 % CapMan Partners B.V.:stä, joka omistaa 3 000 000 A-osaketta ja 2 000 000 B-osaketta.
Hans Christian Dall Nygård
KTM, MBA, CEFA, CapMan Russia -sijoitustoiminnan vetäjä, senior partner. Yhtiön palveluksessa vuodesta 2008.
Region Avia Kapital, Western Retail Investments Ltd (Papa John's), Norjalais-venäläinen kauppakamari (NRCC).
(s. 1968)
Ennen CapMania Hans Christian Dall Nygård toimi 12 vuoden ajan pääomasijoitusyhtiö Norumin palveluksessa, viimeisimpänä yhtiön toimitusjohtajana. CapMan hankki Norumin omistukseensa vuonna 2008.
B-osakkeet 827 071 kpl 2008A-optiot 65 000 kpl 2008B-optiot 45 000 kpl
Tuomo Raasio (s.1958)
OTK, CapMan Buyout -tiimin vetäjä, senior partner. Yhtiön palveluksessa vuodesta 1988.
(s. 1961)
2008.
Osake-Pankissa.
CapMan Oyj:n osakkeet ja optiot: B-osakkeet 22 500 kpl 2008A-optiot 125 000 kpl 2008B-optiot 125 000 kpl
oik. kand., MBA, CapMan Public Market -tiimin vetäjä, senior partner. Yhtiön palveluksessa vuodesta
Keskeiset hallitusjäsenyydet: Suomen Pörssisäätiö. Keskeinen työhistoria: Ennen CapMania Jukka Ruuska työskenteli Pohjoismaisen Pörssin toimitusjohtajana ja tätä ennen vuosina 2000–2003 HEX:n toimitusjohtajana. Aikaisemmin Ruuska on toiminut johtotehtävissä Helsingin Puhelin Oy:ssä ja Finnet Oy:ssä sekä investointipankki Prospectus Oy:ssä ja Kansallis-
Yleisradio Oy.
Tuomo Raasio on ollut mukana lukuisissa yritysjärjestelyissä ja kotimaisten yritysten pörssilistautumisessa. Ennen CapMania Raasio työskenteli Kansallispankin palveluksessa Helsingissä ja Lontoossa erikoistuen yritysrahoitukseen kansainvälisillä pääomamarkkinoilla.
A-osakkeet 680 663 kpl B-osakkeet 3 080 873 kpl 2008A-optiot 65 000 kpl 2008B-optiot 45 000 kpl Omistaa lisäksi n. 7,1 % CapMan Partners B.V.:stä, joka omistaa 3 000 000 A-osaketta ja 2 000 000 B-osaketta.
Petri Saavalainen (s. 1965)
DI, CapMan Russia -tiimin vetäjä, senior partner. Yhtiön palveluksessa vuodesta 1995.
Foreca Oy (pj.), Western Retail Investments Ltd (Papa John's) (pj.).
CapManilla Petri Saavalainen on toiminut kehitys- ja teknologiatiimeissä. Ennen CapMania Saavalainen toimi Sitran business controllerina.
A-osakkeet 44 553 kpl B-osakkeet 882 663 kpl 2008A-optiot 65 000 kpl 2008B-optiot 45 000 kpl Omistaa lisäksi n. 7,1 % CapMan Partners B.V.:stä, joka omistaa 3 000 000 A-osaketta ja 2 000 000 B-osaketta.
Osake- ja optio-omistustiedot ovat tilanteesta 31.1.2010. Senior partnerit omistavat valtaosan omistamistaan osakkeistaan määräysvaltayhtiöidensä kautta.
Esplanaden 7 1263 Copenhagen K Denmark Puh. +45 35 26 02 12 Fax +45 35 26 02 14
Grev Turegatan 30 P.O. Box 5745 114 87 Stockholm Sweden Puh. +46 8 545 854 70 Fax +46 8 545 854 89
Dronning Mauds gate 3 P.O. Box 1235 Vika 0110 Oslo Norway Puh. +47 23 23 75 75 Fax +47 23 23 75 79
CapMan Russia Norum Private Equity Advisors Limited 10, Arbat Str 119002 Moscow Russia Puh. +7 495 781 37 30 Fax +7 495 781 37 29
CapMan (Guernsey) Ltd CapMan Mezzanine (Guernsey) Ltd CapMan (Guernsey) Buyout VIII GP Ltd CapMan (Guernsey) Buyout IX GP Ltd CapMan (Guernsey) Technology 2007 GP Ltd CapMan (Guernsey) Life Science IV GP Ltd CapMan (Guernsey) Russia GP Ltd Hambro Hs, St. Julian's Avenue P.O. Box 86, St. Peter Port Guernsey, GY1 3AE Channel Islands Puh. +44 1481 726 521 Fax +44 1481 710 376
Carré Bonn, 20, rue de la Poste P.O. Box 230 L-2012 Luxembourg Puh. +352 230 236 812 Fax +352 260 236 470
www.capman.com Yhtiön sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]
Helsinki l Kööpenhamina l Tukholma l Oslo l Moskova www.capman.com
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.