Annual Report • Mar 16, 2010
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
| Vuosi 2009 lyhyesti | 3 |
|---|---|
| Strategiset linjaukset | 4 |
| Tuoteryhmät | 5 |
| Toimitusjohtajan katsaus | 6 |
| Tulisijat | 8 |
| Luonnonkivituotteet | 11 |
| Yhteiskuntavastuu | 12 |
| Vuoden 2009 kohokohtia | 17 |
| Hallinto | 18 |
| Hallitus | 18 |
| Johtoryhmä | 20 |
| Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2009 | 23 |
| Palkka- ja palkkioselvitys | 27 |
| Tietoja osakkeenomistajille | 28 |
| Tulikivi Oyj:n pörssitiedotteet 2009 | 29 |
| Toimintakertomus ja tilinpäätös | 30 |
| Hallituksen toimintakertomus | 31 |
| Konsernitilinpäätös, IFRS | 36 |
| Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut | 74 |
| Tunnuslukujen laskentaperusteet | 76 |
| Emoyhtiön tilinpäätös, FAS | 77 |
| Tulikivi Oyj:n osakkeenomistajat ja johdon omistus | 86 |
| Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset | 87 |
| Tilintarkastuskertomus | 87 |
| Yhteystiedot | 88-89 |
TULOS ENNEN VEROJA, Me
LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA, Me
Pörssinoteerattu perheyritys Tulikivi Oyj on maailman suurin varaavien tulisijojen valmistaja. Konserni tunnetaan Tulikivi-vuolukiviuuneista ja luonnonkivituotteista sekä Kermansavi-uuneista ja käyttökeramiikasta. Konsernin liikevaihto on noin 53 Me, josta viennin osuus on noin puolet. Konsernilla on kuusi tuotantolaitosta, ja sen palveluksessa on n. 500 henkilöä. www.tulikivi.com
Tulikivi-konserniin kuuluvat emoyhtiö Tulikivi Oyj, sen Saksassa sijaitseva kiinteä toimipaikka Tulikivi Oyj Niederlassung Deutschland, sekä tytäryhtiöt Kivia Oy, AWL-Marmori Oy, Tulikivi U.S. Inc. ja OOO Tulikivi. Konserniyritys on lisäksi The New Alberene Stone Company Inc., jolla ei ole enää liiketoimintaa. Uuni Vertriebs GmbH on lopetettu vuonna 2009. Konsernin osakkuusyhtiöitä ovat Stone Pole Oy, Leppävirran Matkailukeskus Oy ja Rakentamisen MALL Oy.
| 2009 | 2008 | Muutos, % |
|
|---|---|---|---|
| Liikevaihto, Me | 53,1 | 66,5 | -20,1 |
| Liiketulos, Me | -2,4 | 3,2 | -173,5 |
| Tulos ennen | |||
| veroja, Me | -3,3 | 2,1 | -260,8 |
| Sijoitetun pääoman | |||
| tuotto, % | -4,3 | 6,8 | |
| Omavaraisuusaste, % | 39,4 | 41,2 | |
| Osakekohtainen tulos, | |||
| euro | -0,06 | 0,04 | -265,6 |
| Osakekohtainen oma | |||
| pääoma, euro | 0,64 | 0,73 | -12,6 |
| Osinko: | |||
| A-sarjan osake, euro | 0,0250 | 0,0280 | -10,7 |
| K-sarjan osake, euro | 0,0233 | 0,0263 | -11,4 |
Tulikivi-konserni on erikoistunut säteilylämpöä tuottaviin tulisijoihin ja lämmityslaitteisiin sekä kotien luonnonkivituotteisiin. Asiakkaamme arvostavat tuotteidemme ekologisuutta, esteettisyyttä ja niiden tuomaa viihtyisyyttä sekä puulämmityksen hyötyjä.
Tulikivi
Tulikiven valmistusprosessit, tuotteet ja niiden elinkaaret sopivat ympäristötietoiselle kuluttajalle, joka tarvitsee tuotteitamme ensija toissijaisiksi lämmönlähteiksi, sisustusratkaisuiksi sekä tunnelman luomiseen.
Tulikivi-tuotteiden polttotekniikka ja energiatehokkuus ovat parhaita mahdollisia, ja tuotteissa huomioidaan asiakaskohderyhmän mukaiset esteettisyys-, käyttö- ja palveluvaatimukset. Tuotteet luovat miellyttävää tunnelmaa kiireisille kuluttajille ja niiden lämpö luo ainutlaatuisen asumisviihtyvyyden. Asiakas saa tuotteen ostaessaan asiantuntevan palvelun.
Pääpaino on valmiissa kuluttajatuotteissa, mutta tarjoamme kuluttajille myös mittatilausratkaisuja. Business-to-business -kauppana myymme verhouskiviä merkittäville lämmityslaitevalmistajille Euroopassa sekä rakennuskiviä Suomeen ja muihin Pohjoismaihin.
Vuosi 2009 käynnistyi poikkeuksellisen vaikeissa olosuhteissa. Syksyllä 2008 puhjennut talouskriisi vei välittömästi kuluttajien ostohalut Suomessa, Baltiassa ja Venäjällä. Tämä heijastui kotimaassa niin tulisijojen kuin luonnonkivituotteidenkin kysyntään. Kesän 2009 kuluessa uunien kysyntä vilkastui kotimaassa, ja myynti on kehittymässä oikeaan suuntaan.
Keski-Euroopan viennissä kysyntätilanne oli alkuvuoden ajan varsin hyvä, mutta syksy oli selvästi edellistä heikompi. Talouskriisin ohella osasyynä olivat lämpimät syyssäät.
Jotta konsernin kannattavuus voitaisiin turvata niin pitkällä kuin lyhyellä aikavälillä, Tulikiven hallitus päätti käynnistää keskittämis- ja kannattavuusohjelman, jonka tavoitteena oli viiden miljoonan euron vuotuinen säästö. Ohjelmaa on toteutettu suunnitelmien mukaan, ja se on tuonut merkittäviä kustannussäästöjä erityisesti viime syksyn aikana.
Tehdyt toimenpiteet näkyvät konsernin liiketoiminnan rahavirrassa, joka oli 3,7 Me positiivinen. Positiivisen rahavirran myötä pystyimme lyhentämään yhtiön korollisia velkoja 2,0 Me.
Taloudellista asemaamme turvatessa emme ole tinkineet pitkän aikavälin kehitystyöstä. Olemme työstäneet johtoryhmässä ja hallituksessa konsernille uudistuneen kasvustrategian, joka laajentaa tuotteiden tarjontaa ja tavoittaa siten yhä useamman kuluttajan. Olemme ponnistelleet tuodaksemme näitä uusia tuoteryhmiä markkinoille jo alkuvuoden 2010 aikana.
Osana keskittämis- ja kannattavuusohjelmaa käytiin koko konsernia koskeneet yt-neuvottelut. Niiden tuloksena päädyttiin 79 työntekijän irtisanomiseen. Näistä 11 oli toimihenkilöitä. Lisäksi toistaiseksi lomautettiin 41 työntekijää, joista 8 oli toimihenkilöitä.
Ohjelman mukaisesti toteutettiin myös Heinäveden tehtaan tiivis integrointi osaksi Tulikiven tulisijat-liiketoimintaa. Heinäveden tehdas keskittyy jatkossa kaakeliuunien, tulisijakomponenttien sekä ruoanvalmistusastioiden valmistukseen.
Osana ohjelmaa Juuan tehtaille on perustettu keskitetty osto-osavarasto. Lisäksi tuotannon kannattavuutta on parannettu työaikamallien muutoksilla. Konsernin verhouskivivalmistus on keskitetty Suomussalmelle. Louhinnassa on päädytty lisäämään alihankkijoiden käytön osuutta.
Konsernin hallintoa ja tukitoimintoja, muun muassa asiakaspalvelua ja tuotekehitystä, tehostetaan toimintaprosesseja ja tietojärjestelmiä yhtenäistämällä. Päivitetty koko konsernin kattava yhtenäinen tietojärjestelmä otetaan käyttöön 1.1.2011.
Konsernin johdon rakennetta on kevennetty purkamalla liiketoimintotaso pois. Tulisijat-liiketoiminnan johto raportoi nyt suoraan toimitusjohtajalle. Samassa yhteydessä konsernin johtoryhmä laajeni.
Henkilöstön määrää on sopeutettu lomautuksin vallitsevaan kysyntätilanteeseen ja tavoitteisiin. Myös konsernin johtoryhmän palkkoja on alennettu.
Edellä mainittujen henkilöstöjärjestelyjen ja eläköitymisen myötä yhtiön henkilöstön määrä on vähentynyt noin 500 henkilöön. Uudelleenjärjestelyistä ja henkilöstön vähentämisestä aiheutui kertaluonteisia kuluja yhteensä 1,3 miljoonaa euroa.
Uskomme, että näillä toimenpiteillä tulevaisuus näyttää aiempaa valoisammalta. Kiitos henkilöstölle, yhteistyökumppaneille ja osakkeenomistajille kuluneesta vuodesta.
Juuassa 10. helmikuuta 2010
Heikki Vauhkonen, toimitusjohtaja
Bioenergia-ala ja sitä myötä tulisija-alakin on suurten haasteiden mutta myös mahdollisuuksien edessä. Siksi emme ole vaikeassakaan taloudellisessa tilanteessa luopuneet tuotekehitystyöstä, vaan konsernin uudistetun strategian kannalta keskeisiä hankkeita on viety eteenpäin ja uusia käynnistetty.
Varaavien uunien kannalta on merkittävää, että Euroopan laajuinen CE-vaatimuksen siirtymäaika on päättynyt. EUalueella myytävien varaavien uunien on täytettävä merkin mukaiset kelpoisuusvaatimukset. Kuluneen vuoden aikana testauksia on viimeistelty, ja Tulikivellä on nyt markkinoiden kattavin mallisto varaavia uuneja hyväksyttynä. Tulikiven pyörrepesä edustaa markkinoiden edistyksellisintä polttotekniikkaa, ja se on moduloitu nyt lähes kaikkiin varaaviin Tulikivi-uuneihin. Muista EU-maista poiketen Suomessa CE-merkin käyttöpakko astuu voimaan siirtymäajan jälkeen vasta 1.1.2012.
EU:ssa valmistellaan parhaillaan myös säädöstä EUP-direktiivin (Energy Using Products) puitteissa koskien tulisijojen päästöjä ja hyötysuhteita. Olemme aktiivisesti osallistuneet prosessiin, jossa näitä tulevaisuuden normeja laaditaan.
Yhtenä keskeisenä tuotekehitystuloksena olemme lanseeranneet kuluneen talven aikana Tulikivi Green -tuoteperheen. Se käsittää tässä vaiheessa kolme erilaista tuotetta, joilla tulisijojen puhdasta palamista ja energiatehokkuutta voidaan edelleen parantaa.
Tulikivi-vesilämmitysjärjestelmän avulla uunin tuottamaa energiaa pystytään hyödyntämään muun muassa käyttöveden lämmittämiseen. Se on erityisen hyödyllinen matalaenergiarakentamisessa, jossa lämmitysenergian tarve ei kovin suuri, jolloin osaa energiasta voidaan ohjata veden avulla muihin kohteisiin.
Tulikiven pyörrepesään on kehitetty ratkaisu, jolla tulipesässä voidaan polttaa puun vaihtoehtona pellettiä kuluttajan valinnan mukaan. Pelletin hyviä puolia ovat perinteisiin klapeihin nähden polttoaineen koon ja kosteuden tasalaatuisuus, jolloin pellettejä voidaan polttaa korkealla hyötysuhteella ja alhaisilla päästöillä.
Kolmas Tulikivi Green -tuoteperheen uutuustuote on palamisen ohjausjärjestelmä, joka helpottaa tulisijan oikeaa käyttöä ja varmistaa, että palaminen tapahtuu korkealla hyötysuhteella ja alhaisilla päästöillä. Se myös ilmoittaa kuluttajalle, mikä on oikea aika aloittaa ja lopettaa tulisijan lämmitys.
Lämmitykseen keskittyneiden asiakkaiden ohella olemme tuotestrategiatyössämme identifioineet myös sisustaja-asiakkaat kohderyhmäksemme. Tuotestrategiatyötä on ohjaamassa Creadesign Oy:stä Hannu Kähönen, joka vastaa Tulikiven muotoilujohtamisesta. Työn tuloksena olemme lanseeranneet ensimmäiset uudet tuotteet tähän kohderyhmään.
Talouskriisin synnyttämän epävarmuuden ja uudisrakentamisen voimakkaan vähenemisen myötä kotimaan markkinoiden kehitys oli erityisesti alkuvuonna heikko. Vuositasolla myynnin on arvioitu heikentyneen tuotekappalemäärissä laskettuna noin 20 prosenttia. Kuluttajien kiinnostus tulisijoja kohtaan kääntyi nousuun kesällä.
Lainsäädäntö Suomessa ei suosi laadukkaita tehdasvalmisteisia tulisijoja. Lupauksista huolimatta tulisijoille ei ole saatu voimaan päästönormeja. Myöskään kotitalousvähennys ei suosi tehdasvalmisteisia tulisijoja, vaan ohjaa kuluttajia ostamaan testaamattomia paikalla muurattuja tulisijoja.
Suomen tulisijamarkkinoille on tullut viime vuosina lisää kansainvälisiä toimijoita, mikä on lisännyt kilpailua ja tuonut kuluttajille tarjolle uusia tuoteryhmiä. Varaavien uunien suosio on kuitenkin koko Suomen mittakaavassa säilynyt vahvana.
Tulikiven oman jakelutien kehittämistä on jatkettu suunnitelmien mukaan. Tällä hetkellä kuluttajia palvelee noin 40 Tulikivi-studiota ja 60 Tulikivi-pistettä. Hyvä ja ammattitaitoinen palvelu on jakelutiemme keskeinen kilpailuetu. Sen vuoksi käynnistimme Tulikivi-akatemian yhteistyössä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kanssa. Tulikivelle räätälöityyn pilottiryhmään osallistuu noin 20 Tulikivi-studioyrittäjää ja -myyjää.
Myymälöiden ohella verkkopalveluiden merkitys kasvaa jatkuvasti. Tätä varten lanseerasimme viime vuonna Uuniräätäli-verkkopalvelun, jossa kuluttaja voi suunnitella itsenäisesti oman, sisustukseensa sopivan uunin.
Viime vuonna uuniviennissä oli poikkeuksellisen suuria eroja markkina-alueiden kehityksessä. Talouskriisin myötä kysyntä romahti Baltiassa ja Venäjällä. Keski-Euroopassa kysyntä oli erityisesti alkuvuonna kohtalaista, koska alkutalven 2009 kysyntä oli vahvalla tasolla edellisen talven kaasukriisin jälkilaineiden vuoksi. Suurimmat vientimaat olivat Ranska, Saksa ja Belgia. Myös Itävallassa ja Sveitsissä kysyntä on ollut vakaata. Ranskassa tulisijojen kysyntää on lisännyt valtion myöntämä energiatehokkuusavustus. Kuluttaja voi saada ostamastaan tuotteesta jopa 40 prosentin hyvityksen verotuksessaan.
Puun pienpoltto on mielletty tärkeäksi asiaksi ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa myös Yhdysvalloissa, jossa tulisijan hankkija voi saada valtiolta 1500 dollarin verohyvityksen hankinnastaan.
Saksassa viranomaiset ovat antaneet yhä tiukempia päästömääräyksiä tulisijoille hiukkaspäästöjen vähentämiseksi. Tämä on heijastunut kuluttajiin epätietoisuutena tulisijaa hankittaessa.
Viennissä olemme jatkaneet systemaattista jakelutien kehittämistä ja luoneet siten pohjaa uusille tuoteryhmille ja uusille lanseerattaville tuotteille. Niin Tulikivi Green -tuotteille kuin sisustustakoille on olemassa kysyntää jakelutiessämme. Venäjän osalta vuonna 2009 keskityimme logistiikan kehittämiseen ja keraamisten tuotteiden markkinoille tuomiseen.
Verhouskivien kysyntä supistui yleisen markkinatrendin mukaisesti. Viime vuoden aikana olemme panostaneet lisäresursseja myyntiin ja kustannuslaskentaan. Näin olemme pystyneet parantamaan kilpailukykyämme. Olemme lisäksi laajentaneet asiakaspohjaa kamiinan verhouskivistä myös muihin komponentteihin. Verhouskivessä tuotannon keskittäminen Suomussalmelle on tehostanut toimintaa ja siten lisännyt hintakilpailukykyämme.
Astiat-tuoteryhmän painopiste kuluneena vuonna oli kannattavuuden parantamisessa. Henkilöstö- ja kulusopeutusten ohella olemme alentaneet varastoon sitoutuneiden pääomien määrää.
Tuoteryhmän strategista asemaa on myös selkeytetty. Sen toiminnan painopistealue on jatkossa uuni- ja keittiöastioiden valmistus. Nämä tuotteet soveltuvat parhaiten Heinäveden tehtaan teknisiin ja tuotannollisiin vahvuuksiin ja tukevat tulisijat-liiketoimintaa.
Tuotteiden jakelutienä toimivat keskusliikkeet ja verkkokauppa sekä omat myymälät. Vuoden 2010 aikana konserni tuo markkinoille strategian mukaisia uutuustuotteita.
Tulisijatuotannolle mennyt vuosi oli erityisen haasteelli nen. Tuotannon volyymi putosi selkeästi, ja samanaikai sesti merkittäviä sopeutustoimia ja toiminnan kehittä mishankkeita vietiin läpi. Toimilla saatiin tuottavuutta pa rannettua olennaisesti alkuvuoden tasosta, mikä heijastui koko konsernin kannattavuuteen.
Vaikean alkuvuoden jälkeen tuotannossa päästiin hyvään vauhtiin. Vuositasolla paransimme tehtaiden ja louhosten tuottavuutta merkittävästi, yli kahdeksan prosenttia. Tuottavuuden nousun takeena olivat uudet työaikamallit, verhouskiven keskittäminen Suomussalmelle sekä yksi köiden välisten parhaiten käytäntöjen levittäminen eri tehtaille. Tuotannon palkkausjärjestelmää on myös uu distettu tukemaan tuottavuuden kehitystä.
Onnistuneiden kehitystoimenpiteiden avulla tapaturma taajuus on pudonnut alle puoleen aiemmasta ja sairaus poissaolot vähentyneet huomattavasti aiempien vuosien tasosta. Henkilöstö on pyritty sitouttamaan kehitystyö hön uudistamalla aloitetoiminta.
Louhinnassa pääsimme pitkäjänteisten valmistelutöiden jälkeen aloittamaan Vaaralammen louhosalueen koelou hinnat Juuassa. Raaka-aineen laatu on vastannut odo tuksiamme. Uuden esiintymän avaamisen ohella olemme edelleen pystyneet tehostamaan pienkiven käyttöä val mistuksessa, mikä alentaa tarvetta uusiin louhosinves tointeihin jatkossa.
Luonnonkivituotteet–liiketoimintaan kuuluvat sisustuskivien lisäksi pihakivet ja materiaalitoimitukset rakennuskohteisiin.
Luonnonkivituotteet-liiketoiminnassa Tulikivellä on monikanavajakelu, joka koostuu muun muassa keittiö-, sisustus- ja rakennusliikkeistä, talopakettiyrityksistä, julkiskalustajista, Tulikivi-studioista sekä muista kivi- ja asennusliikkeistä. Vuonna 2009 yksi uusasiakashankinnan painopiste on ollut laajentaa jakelua täyden palvelun remontointiliikkeisiin, jotka keskittyvät sauna-, kylpyhuone- ja keittiöremontteihin. Ne tarjoavat uudenlaisen palvelukonseptin, joka kattaa sisustussuunnittelun, arkkitehtipalvelut, kaluste- ja materiaalihankinnat, remontin toteutuksen sekä tarvittavan rahoituksen. Tuotteemme täydentävät hyvin remontointiliikkeiden perinteisiä tuotevalikoimia.
Myynnissä ja markkinoinnissa olemme lisänneet kauppias- ja jälleenmyyjätapaamisia ja koulutuksia sekä esittely- ja sisustussuunnittelijapäiviä.
Tuotannon kannattavuutta on saatu parannettua tuotannon tehokkaammalla kuormittamisella, avainkoneiden mittaroinneilla, ostojen tehostamisella sekä reklamaatioiden systemaattisella seurannalla ja niiden aiheuttajien korjaamisella. Työkuntokeskustelujen avulla on saatu vähennettyä poissaoloja. Varaston valvonnassa on panostettu kiertonopeuksien kehittämiseen ja sitä kautta heikosti kiertävien tuotteiden poistamiseen. Näin varastoja on saatu pienennettyä merkittävästi.
Vuosi 2009 on ollut melko haasteellinen, varsinkin kun aiemmat viisi vuotta olivat vahvaa kasvun aikaa. Panostimme kuluneena vuonna toiminnan kehittämiseen. Prosesseja on suoraviivaistettu ja tuottavuutta saatu kehitettyä. Markkinoiden laskusuhdanteessa olemme onnistuneet kasvattamaan Tulikivi-sisustuskivien markkinaosuutta. Jatkossakin luonnonkivituotteissa suurimmat panostukset kohdistetaan sisustuskiviin, koska tällä osaalueella uskotaan suurimpaan kasvuun tulevina vuosina. Myynnissä ja markkinoinnissa painopistealueena ovat nykyisten jälleenmyyjien ja yhteistyökumppaneiden kouluttaminen, uusien monikanavajakelua vahvistavien yhteistyökumppanien hankkiminen, aktiivisen myyntityön ja markkinoinnin kehittäminen, uusien tuotteiden lanseeraukset sekä oman henkilöstön kehittäminen.
Tulikiven toimintaa ohjaa yhtiön arvomaailma. Yritys noudattaa toiminnassaan lakeja ja säädöksiä. Toimimme vastuullisesti suhteessa sidosryhmiimme, joista tärkeimpiä ovat asiakkaat, henkilöstö, osakkeenomistajat ja yhteistyökumppanit niin Suomessa kuin ulkomailla.
Tulikiven syksyllä 2007 lanseeraama Puhtaampien tulisijojen Suomi –ohjelma jatkuu edelleen. Ohjelman tavoitteena on tehdä reilu teko raikkaan ympäristön puolesta: lisätä kansalaisten tietoisuutta puun oikeaoppisesta polttamisesta, polttopuun käytön lisäämismahdollisuuksista sekä nykyaikaiseen tekniikkaan pohjautuvien uusien, ympäristöystävällisten tulipesäratkaisujen mahdollisuuksista.
Vuonna 2009 Tulikiven edustajat tapasivat poliitikkoja ja virkamiehiä osana ohjelmaa. Vuoden 2010 alussa Tulikivi järjesti kolmannen Puhtaampien tulisijojen Suomi -seminaarin.
Tulikivi laski Tulikivi-tulisijojen hiilijalanjäljen vuoden 2009 lopussa. Laskelma tehtiin, koska haluamme tarjota valveutuneille asiakkaillemme myös tutkittua ympäristötietoa tuotteistamme ja niiden valmistuksesta. Valmistusketjun toimittajien materiaalivalinnat ja energiankulutus sekä valitsemamme kuljetusmuodot ovat olennainen osa tuotteen ympäristövaikutuksia. Lisäksi eko- ja materiaalitehokkuudella saadaan rahallisia säästöjä, koska energia- ja jätemaksut ovat yhä kalliimpia.
Hiilijalanjäljen laskennan tulosten perusteella suurimman osan (53 %) Tulikivi-tulisijan hiilijalanjäljestä muodostavat kuljetukset, johon kuuluvat tulisijojen kuljetus- ja asennusmatkat asiakkaan luo. Yhteistyökumppanien tekemä ostoosien raaka-aineen hankinta ja osien valmistaminen ovat toiseksi suurin tekijä (27 %). Tulikiven omat prosessit ovat kolmannella sijalla 15 prosentin osuudella. Omia prosesseja ovat muun muassa vuolukiven louhinta ja tuotteiden valmistus.
Laskelmat osoittivat, että tulisijan käyttö sähköä korvaavana lämmitysmuotona vähentää CO2 -päästöjä. Tulisijan valmistuksessa syntynyt hiilijalanjälki nollautuu tulisijaa käyttämällä. Suomessa tulisijamallista ja käyttöahkeruudesta riippuen tulisijan valmistamisesta aiheutunut hiilijalanjälki nollautuu jopa 1 - 2 vuodessa tai noin 130 - 200 käyttökerran jälkeen. Vientimaissa yhtälöön vaikuttaa oleellisesti kuljetusmatkan pituus. Nollautumisaika on nopea, sillä puun polttamisessa syntyvän hiilidioksidin määrä on pieni verrattuna keskimääräiseen energiantuotannon päästöihin, lisäksi Tulikivi-tulisijoilla on kymmeniä vuosia pitkä elinkaari. Elinkaaren loputtuakin tulisijan osat ja materiaalit ovat kierrätettäviä.
Tulikivi on tiettävästi ensimmäinen tulisija-alan yritys maailmassa, joka on laskenut tuotteensa hiilijalanjäljen. Laskelmat perustuvat British Standard PAS 2050 –standardiin, ja laskentaperusteet on dokumentoitu. Jatkossa Tulikivi laskee hiilijalanjäljen vuosittain ja laajentaa laskentaa muihinkin tuoteryhmiinsä. Odotamme myös yhteistyökumppaniemme tehostavan tätä myötä ympäristötoimintaansa.
Tulikivi on myös liittynyt mukaan EK:n energiatehokkuuden puitesopimukseen, jolla pyritään kansallisen energiaja ilmastostrategian mukaisesti osaltaan vastaamaan Suomen kansainvälisiin sitoumuksiin ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä.
Tulikivi sitoutuu energiatehokkuussopimuksen toimenpideohjelmaan 2008 – 2016 kirjattuihin toimenpiteisiin. Sopimusjärjestelmän toiminnallisena tavoitteena on yrityksen oman energian käytön tehostaminen vähintään yhdeksällä
prosentilla, energiatehokkuuden jatkuva parantaminen ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen.
Tulikiven energian käyttö, säästöpotentiaali sekä uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet selvitetään työ- ja elinkeinoministeriön ja Motivan energiakatselmusohjeiden mukaisesti. Pidemmällä tähtäimellä tavoitteena on saada aikaan energiansäästöjä ja sitä kautta myös kustannussäästöjä.
Tulikivellä valmistaudutaan standardin ISO 14001 mukaiseen ympäristöjärjestelmän sertifiointiin. Vuoden 2009 aikana on tuotteen elinkaaren aikaisten päästöjen lisäksi selvitetty suurimmat ympäristönäkökohdat toimipisteittäin.
Vaaralammen louhoksen koelouhinta on toteutettu onnistuneesti ja kiviaines on osoittautunut laadultaan hyväksi. Varsinainen louhinta alkaa suunnitelmien mukaisesti vuoden 2010 aikana.
Kuluneen vuoden aikana yhtiön kaivospiirien ympäristöluvista on tarkistettu Juuassa sijaitsevan Koskelan ja Suomussalmella sijaitsevan Kivikankaan ympäristöluvat. Lisäksi on päivitetty louhosten kaivannaisjäte- ja tarkkailusuunnitelmat, joiden mukaisesti muun muassa tarkkailua louhostoiminnan vaikutuksesta pohjavesiin on lisätty. Vuoden 2009 aikana toteutettiin kattavat toiminnan melumittaukset, Juuan Nunnanlahden kalastoselvitys sekä lähimmän naapuruston talouskäytössä olevien kaivojen veden laatu.
Tulikiven taloudellisista tuloksista raportoidaan osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä. Tuloksesta kerrotaan samanaikaisesti, rehellisesti ja avoimesti, lakeja noudattaen.
Kun Tulikivi-konsernin talous säilytetään vankalla pohjalla, pystymme antamaan osakkeenomistajille vakaan tuoton sekä täyttämään velvoitteensa vastuuntuntoisena työnantajana.
Tulikivi-konsernissa on käytössä kannustinjärjestelmä. Sen perusosana toimii tulospalkkiojärjestelmä, joka perustuu konsernin tuloksen, tuottavuuden ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Järjestelmä koskee koko henkilöstöä. Kannustinjärjestelmään kuuluu myös osakepohjainen kannustinjärjestelmä avainhenkilöille.
Tulikivi-konsernin henkilöstön määrää on sopeutettu kannattavuus- ja keskittämisohjelman mukaisesti pääasiassa Juuassa ja Heinävedellä. Ohjelman myötä verhouskivituotanto keskitettiin Suomussalmelle, jossa tehtaan työllisyyttä voitiin parantaa pidemmällä aikajänteellä.
Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymän Aikuisopiston kanssa tehdyn kumppanuussopimuksen ensimmäinen toimintavuosi onnistui tavoitteiden mukaisesti. Koulutuksia järjestettiin yli 20. Pääpaino oli esimiestyössä, kielitaidossa, tietotekniikassa ja taloushallinnossa.
Syyskuussa käynnistyi toinen avainhenkilöille tarkoitettu johtajuuskoulutus. Koulutukseen osallistuu yhdeksän vastuullisissa tehtävissä työskentelevää nuorta tulikiviläistä. Koulutusohjelma koostuu laajasta liiketoiminnan kehittämistehtävästä, ryhmäkoulutuksista sekä yksilövalmennuksesta työpsykologin johdolla.
Yhtiön johtoryhmän kehitysohjelma alkoi syksyn aikana. Sen taustaksi toteutettiin toimintatyylin arviointi, jonka tulokset ja niistä seuraavat kehittämistarpeet käsitellään vuotuisessa kehityskeskustelussa toimitusjohtajan johdolla.
Tulikiven aloitetoiminta uudistettiin syksyn aikana. Aloitetoiminta on henkilöstön osallistumismahdollisuus yrityksen kilpailukyvyn ja työolosuhteiden kehittämiseen. TOIMI!-nimeä kantava aloitetoiminnan malli kattaa perinteisen yksilöaloitteen lisäksi ryhmämuotoiset aloitteet, läheltä piti -ilmoitukset sekä tuoteparannusehdotukset. TOIMI!-malli on täysin sähköinen, ja aloitteen tekijä saa 48 tunnin sisällä vastauksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Vuoden kahden viimeisen kuukauden aikana TOIMI!-järjestelmään tuli noin 120 aloitetta.
Työkuntoon-mallin pilottia jatkettiin Juuassa, Espoossa ja Helsingissä hyvin tuloksin. Työterveyshuollon painopiste on vahvasti ennaltaehkäisevässä työssä. Esimiehet seuraavat henkilöstön sairauspoissaoloja ja käyvät henkilöiden kanssa 40 tunnin seurantavälein työkuntokeskusteluja työkyvyn arvioimiseksi. Sairauspoissaolojen määrä väheni edelleen ja vuoden aikana menetettiin vain 4,6 prosenttia työtunneista sairaudesta tai tapaturmista johtuneiden poissaolojen vuoksi.
Työturvallisuuden kehittämistä jatkettiin edelleen tuloksellisesti. Edellisenä vuonna käyttöön otettujen säännölliset työparikierrosten kautta löytyi yli 300 parannettavaa kohdetta. Vuoden loppuun mennessä yli 90 prosenttia toimenpiteistä oli tehty.
Yhtiön tasa-arvosuunnitelma tarkistetaan ja päivitetään vuosittain yhteisessä kokouksessa. Tasa-arvosuunnitelmasta vastaa henkilöstöjohtaja.
Hiiliekvivalentti laskettiin vuolukivikiloa kohti ja on 0,612 CO2 eqv kg/kg
SUKUPUOLIJAKAUMA 31.12.2009
.
Tulikivi-konsernin pääkonttori sijaitsee Juuassa Pohjois-Karjalassa. Yritys on alueellaan aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja. Juuan lisäksi Tulikivellä on tehdastoimintaa Heinävedellä, Suomussalmella, Taivassalossa ja Espoossa. Paikallisuus on tärkeä osa Tulikiven identiteettiä.
Tulikiven pääsponsorointikohde on Juuassa sijaitsevan Suomen Kivikeskuksen näyttelytoiminta. Kivikeskuksella on neljä päätehtävää: kiven tunnettuuden lisääminen, kivitutkimus, kivirakentamisen opetus ja kiviyrittäjyyteen kannustaminen. Tulikivi sponsoroi lisäksi tehdaspaikkakunnillaan lasten ja nuorten harrastetoimintaa harkinnanvaraisesti.
Tulikivi Oyj on jäsen useissa järjestöissä ja foorumeissa kuten Rakennusteollisuus ry, Suomen Yrittäjät, Finnbio – Suomen Bioenergia –yhdistys, Hiukkasfoorumi, Perheyritysten liitto, Kauppakamari, Finnpro, Työtehoseura, Pohjois-Karjalan Uusyrityskeskus, Sisäilmayhdistys, Suomalaisen Työn Liitto, Kiviteollisuusliitto, Euroroc ja Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY.
HENKILÖT LIIKETOIMINTA-ALUEITTAIN KESKIMÄÄRIN
Tulikiven verkkomallinnusohjelmaa, Uuniräätäliä, on kehitetty edelleen. Ohjelmaa voi käyttää osoitteessa www.uuniräätäli.fi, eikä siihen tarvitse enää rekisteröityä erikseen. Ohjelmalla käyttäjä voi nähdä kolmiulotteisena mallinnuksena, miltä tulisija näyttää valituilla vaihtoehdoilla. Uuniräätäli hallitsee sekä Tulikivi-vuolukiviuunit että Kermansavi-kaakeliuunit. Ohjelma näyttää uunin valittuine vaihtoehtoineen kolmiulotteisena mallinnuskuvana.
Tulikivi-tulisijojen hiilijalanjälki laskettiin kuluneena vuonna. Tulokset osoittivat, että tulisijan käyttö sähköä korvaavana lämmitysmuotona vähentää CO2-päästöjä. Tulisijan valmistuksessa syntynyt hiilijalanjälki nollautuu tulisijaa käyttämällä. Suomessa tulisijamallista ja käyttöahkeruudesta riippuen tulisijan valmistamisesta aiheutunut hiilijalanjälki nollautuu jopa 1 - 2 vuodessa tai noin 130 - 200 käyttökerran jälkeen. Vientimaissa yhtälöön vaikuttaa lisäksi kuljetusmatkan pituus. Nollautumisaika on nopea, sillä Tulikivi-tulisijoilla on kymmeniä vuosia pitkä elinkaari.
Hiilijalanjäljen laskennan tulosten perusteella suurimman osan (53 %) Tulikivi-tulisijan hiilijalanjäljestä muodostavat kuljetukset, johon kuuluvat tulisijojen kuljetus- ja asennusmatkat asiakkaan luo. Yhteistyökumppanien tekemä ostoosien raaka-aineen hankinta ja osien valmistaminen ovat toiseksi suurin tekijä (27 %). Tulikiven omat prosessit ovat kolmannella sijalla 15 prosentin osuudella.
Tulikivi on tiettävästi ensimmäinen tulisija-alan yritys maailmassa, joka on laskenut tuotteensa hiilijalanjäljen.
Tulikivi Oyj kertoi Vaaralammen vuolukivilouhoksen mahdollisesta perustamisesta vuonna 2006, jolloin aloitettiin myös ympäristövaikutusten arviointimenettely. Se saatettiin päätökseen vuonna 2007. Vuonna 2009 tehtiin koelouhinnat, joiden mukaan saatu kivi on hyvälaatuista.
Vaaralammen vuolukivialueen avaaminen siirtää louhostoiminnan painopistettä kauemmaksi nykyisiltä toiminta-alueilta aivan valtatie 6:n vierestä. Etenkin elinympäristöön kohdistuvat vaikutukset pienenevät, sillä tuleva toiminta on kauempana kulkuyhteyksistä ja asutuksesta.
Koko varaavien Tulikivi-tulisijojen mallisto sai vuonna 2009 sisälleen uuden tekniikan, pyörrepesän. Aiemmin uusinta tekniikkaa oli jo hyödynnetty yrityksen lippulaivamalleissa.
Pyörrepesä on Tulikiven keksintö, jossa palokaasut ja palamisilma sekoittuvat tehokkaasti palotilassa. Näin palaminen tehostuu, hyötysuhde on korkea, ja palaminen on myös erittäin puhdasta. Uunin päästöt jäävät murto-osaan maailman tiukimmista päästönormeista. Yksinkertaisen rakenteensa ansiosta pyörrepesä on myös toimintavarma ja helppokäyttöinen tulipesäratkaisu.
Koko Tulikivi-tulisijojen mallisto on nyt CEmerkinnällä varustettu. CE-merkinnällä tuotteen valmistaja tai valtuutettu edustaja ilmoittaa asiakkaille ja viranomaisille, että tuote täyttää direktiivien oleelliset turvallisuusvaatimukset. Tulikiven mallisto on testattu uuden varaavien tulisijojen testistandardin EN 15250 mukaan.
Hallituksen puheenjohtaja. Diplomi-insinööri, teollisuusneuvos. Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 1994, puheenjohtaja vuodesta 2003, nimitysvaliokunnan jäsen vuodesta 2005 ja tarkastusvaliokunnan jäsen vuodesta 2009.
Muut keskeiset luottamustoimet: Etteplan Oyj:n hallituksen jäsen, Metroauto Group Oy:n hallituksen jäsen, Turvatiimi Oyj hallituksen jäsen, Artic Shipping Oy:n hallituksen pj.
Keskeinen työkokemus: Kone AB, toimitusjohtaja 1982- 85; Kone Oy, nosturidivisioona, Euroopan aluejohtaja 1985-87; Abloy Oy, toimitusjohtaja 1987- 2008.
K-osakkeita 1 460 000 kappaletta A-osakkeita 961 300 kappaletta
Teol. maist., valt. kand. Helsingin ortodoksisen hiippakunnan metropoliitta. Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 1992 ja nimitysvaliokunnan jäsen vuodesta 2009.
Muut keskeiset luottamustoimet: Vakuutus- ja finanssineuvonta (FINE) hallituksen jäsen, FinnAgoran hallituksen vpj. Useita kansainvälisiä ekumeenisia luottamustehtäviä.
Keskeinen työkokemus: Valamon luostari: tal.hoit. 1977- 88; Joensuun yliopisto: lehtori ja vt.apulaisprofessori 1973-76; Joensuun piispa 1988-96, Oulun metropoliitta 1996-2002.
A-osakkeita 19 527 kappaletta
Oik. lis., varatuomari, Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2000 ja tarkastusvaliokunnan jäsen vuodesta 2009.
Muut keskeiset luottamustoimet: Oral Hammaslääkärit Oyj:n hallituksen puheenjohtaja, Keskuskauppakamarin yrityskauppalautakunnan vpj, Hallitusammattilaiset ry:n puheenjohtaja, Turvatiimi Oyj:n hallituksen vpj, Suomen Kivitutkimussäätiön hallituksen vpj, Silmäsäätiön hallituksen vpj.
Keskeinen työkokemus: Enso-Gutzeit Oy: lakiasiainosaston lakimies 1972-1979; Suomen Yhdyspankki Oy 1979-1985: mm. lakiasiainosaston päällikkönä ja finanssi- ja lakiasiain ryhmän johtajana; Unitas Oy: toimitusjohtaja 1985-1988; Suomen Teollisuuspankki Oy: toimitusjohtaja 1988-1989; Helsingin Arvopaperipörssi: toimitusjohtaja 1989-1997; HEX Oy, Helsingin Arvopaperi- ja johdannaispörssi, selvitysyhtiö: toimitusjohtaja 1998- 1999; Helsinki Exchanges Group Ltd Oy: toimitusjohtaja 1999; oma juridisia ja arvopaperimarkkinoita koskevia asiantuntijatehtäviä hoitava toimisto 2000-2002; Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen Oy: Senior Advisor 2002-2009.
Tulikiven Oyj:n osakeomistus: A-osakkeita 31 527 kappaletta
Insinööri. Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2002.
Muut keskeiset luottamustoimet: Rapala VMC Oyj:n hallituksen jäsen, Hansastroi Oy:n hallituksen pj, Elematic Oy Ab:n hallituksen pj, Consolis Oy:n hallintoneuvoston jäsen.
Keskeinen työkokemus: Vesi-Seppo Ky: työpäällikkö 1973-1975; Vise Ky Saudi-Arabia: aluejohtaja 1976-77; Oy Wilhelm Schauman Ab: rakennusteollisuuden johtaja 1979-1983; Rauma-Repola Oy: Kauhajoen talotehtaan johtaja 1983-1985; Insinöörirakentajat Oy: toimitusjohtaja 1985-1991; Haka Oy: toimitusjohtaja 1992-1994; Skanska Oy: toimitusjohtaja 1994-2001; hallituksen pj 2001-2002; hallituksen varapj 2002-2003.
A-osakkeita 19 527 kappaletta
Kauppatieteiden maisteri, Järvi-Suomen Portti Osuuskunnan toimitusjohtaja. Tulikivi Oyj:n hallituksen ja tarkastusvaliokunnan jäsen vuodesta 2009.
Muut keskeiset luottamustoimet: Altia Oyj:n hallituksen ja tarkastuskomitean jäsen, Digital Foodie Oy:n hallituksen jäsen Järvi-Suomen Portti Osuuskunnan hallituksen jäsen, Osuuskunta KPY:n hallituksen varapj, Profile Vehicles Oy:n hallituksen pj ja Voimatel Oy:n hallituksen pj, Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan varajäsen, Boardman Oy:n osakas.
Keskeinen työkokemus: Sivutoiminen KHT-tilintarkastaja useissa yrityksissä 1984 – 2003; Olvi Oyj: toimitusjohtaja 1985 – 2004; Savon Voima Oyj: toimitusjohtaja 2004 – 2006; Karelia-Upofloor Oy: toimitusjohtaja 2006 - 2007; Järvi-Suomen Portti Osuuskunta: toimitusjohtaja 2008 -
Ei omistuksia
Ekonomi, PD., vuorineuvos, Onvest Oy:n toimitusjohtaja. Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2007.
Muut keskeiset luottamustoimet: Onninen Oy:n, Onvest Oy:n ja Are Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Neste Oyj:n ja Itella Oyj:n hallituksen jäsen, F.B.N. International hallituksen jäsen, Perheyritysten liiton valtuuskunnan puheenjohtaja, Keskuskauppakamarin hallituksen varapuheenjohtaja ja valtuuskunnan jäsen, Helsingin seudun kauppakamarin hallituksen varapuheenjohtaja, EU-Russia Industrialists Round Table, Building Task Forcen puheenjohtaja, Nordean neuvottelukunnan jäsen, Vantaan kaupungin elinkeinoneuvottelukunnan jäsen, Liikesivistysrahaston hallituksen ja työvaliokunnan jäsen
Keskeiset työtehtävät: Onninen Oy: 1978-1980 ostoja myyntitehtävät, Elektro-Sähkö Oy: myymäläpäällikkö 1980-1984; Onninen Oy: ostaja, tuotepäällikkö, ostopäällikkö, laatupäällikkö 1984 -1998; Onvest Oy, kehityspäällikkö, rahoituspäällikkö, rahoitusjohtaja 1997- 2001; Onvest Oy; toimitusjohtaja 2001 –
A-osakkeita 56 181 kappaletta
Oikeustieteen kandidaatti, kauppatieteiden kandidaatti. Toimitusjohtaja kesäkuusta 2007 lähtien. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2001. Tulikiven palveluksessa vuodesta 1997.
Luottamustoimet: Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2001, Stone Pole Oy:n hallituksen puheenjohtaja.
Keskeinen työkokemus: Tulikivi U.S. Inc.,: Vice President, 1997-2001; Tulikivi Oyj: tulisijaliiketoiminnan markkinointijohtaja 2002–2007, toimitusjohtaja 2007-.
Tulikivi Oyj:n osakeomistus: K-osakkeita 2 957 000 kappaletta A-osakkeita 49 137 kappaletta
Matti Virtaala, Piispa Ambrosius, Juhani Erma Eero Makkonen, Markku Rönkkö, Maarit Toivanen-Koivisto ja Heikki Vauhkonen
The members of the Management Group from left to right:
Heikki Vauhkonen, Pekka Horttanainen, Jani Kerkkäinen, Arja Lehikoinen, Petri Lempiäinen, Michel Mercier, Ismo Mäkeläinen, Martti Purtola, Juha Sivonen, Jouko Toivanen, Paavo Tuononen and Anu Vauhkonen.
Oikeustieteen kandidaatti, kauppatieteiden kandidaatti. Toimitusjohtaja kesäkuusta 2007 lähtien. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2001. Tulikiven palveluksessa vuodesta 1997.
Muut keskeiset luottamustoimet: Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2001, Stone Pole Oy:n hallituksen puheenjohtaja.
Keskeinen työkokemus: Tulikivi U.S. Inc.,: Vice President, 1997-2001; Tulikivi Oyj: tulisijaliiketoiminnan markkinointijohtaja 2002–2007, toimitusjohtaja 2007-.
K-osakkeita 2 957 000 kappaletta A-osakkeita 49 137 kappaletta
Diplomi-insinööri. Johtaja, tuotekehitys, hankintatoimi ja tekninen asiakaspalvelu. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2009. Tulikiven palveluksessa vuodesta 2001.
Muut keskeiset luottamustoimet: Ei luottamustoimia.
Keskeinen työkokemus: Halton Oy: tuotekehitysinsinööri 1988, projektipäällikkö 1989; Halton Bethune S.A Ranska: tuotekehityspäällikkö 1992-1994; Halton Oy: tekninen asiantuntija 1994, tuotepäällikkö 1997–2001; Tulikivi Oyj: tuotekehityspäällikkö 2001, tuotekehitysjohtaja 2003, tuotekehityspäällikkö 2006, kehityspäällikkö 2008, tuotekehitysjohtaja 2009 -.
Ei osakeomistuksia.
Diplomi-insinööri. Talousjohtaja. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2009. Tulikiven palveluksessa vuodesta 2004.
Muut keskeiset luottamustoimet: Ei luottamustoimia.
Keskeinen työkokemus: Tulikivi-konserni: projektipäällikkö 2004, laskentapäällikkö 2005 - 2007, talouspäällikkö 2007 - 2009, talousjohtaja 2009 -.
Tulikivi Oyj:n osakeomistus: A-osakkeita 300 kappaletta
Kauppatieteiden maisteri, MBA. Rahoitusjohtaja. Johtoryhmän jäsen vuodesta 1984. Tulikiven palveluksessa vuodesta 1984.
Muut keskeiset luottamustoimet: Suomen Kivitutkimussäätiö, hallituksen jäsen 2003-2009.
Keskeinen työkokemus: Tilitoimisto Tietokate Oy: toimistopäällikkö 1979-1982; Juuan Tili-ja kiinteistötoimisto: toimistonhoitaja 1982-1984; Tulikivi Oyj ja Tulikivikonserni: talouspäällikkö/talousjohtaja 1984-2001, Tulikivi-konserni: rahoitusjohtaja 2001-.
Tulikivi Oyj:n osakeomistus: A-osakkeita 66 120 kappaletta
Kasvatustieteen maisteri. Henkilöstöjohtaja. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2009. Tulikiven palveluksessa vuodesta 2006.
Muut keskeiset luottamustoimet: Ei luottamustoimia.
Keskeinen työkokemus: Abloy Oy, henkilöstönkehittämispäällikkö 1998-2004, tuotantopäällikkö 2004- 2006; Tulikivi Oyj, henkilöstöpäällikkö 2006-2009, henkilöstöjohtaja 2009-.
A-osakkeita 500 kappaletta
Diplomi-insinööri (ISARA, Ranska). Vientijohtaja. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2009. Tulikiven palveluksessa vuodesta 1997.
Muut keskeiset luottamustoimet: Ei luottamustoimia.
Keskeinen työkokemus: Rhône-Poulenc Pepro: Myyntiedustaja 1990-1993; Rhône-Poulenc Ceres: talous- ja logistiikkapäällikkö 1993-1994, vientipäällikkö 1994- 1997; Tulikivi Oyj: vientipäällikkö Ranska ja Benelux 1997-2002, Area Manager Middle Europe 2002-2006, Export Manager 2006-2009, vientijohtaja 2009-.
A-osakkeita 1 000 kappaletta
Rakennusmestari. Tuotantojohtaja. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2009. Tulikiven tytäryhtiön Kivian Oy:n palveluksessa vuodesta 1999. Tulikiven palveluksessa vuodesta 2007.
Muut keskeiset luottamustoimet: Ei luottamustoimia.
Keskeinen työkokemus: Nurmeksen kaupunki: suunnittelurakennusmestari 1987; Teollisuuden Voima Oy/Posiva Oy: vastaava mestari 1987-1990; Rakennusliike Mustonen Ky: vastaava mestari 1990-1991; Kainuun Ympäristökeskus: työmaapäällikkö 1991; Kuhmon Lämpö Oy: vastaava mestari/rakennustöiden valvoja 1991- 1992; Posiva Oy: kenttäpäällikkö 1993-1998; Kivia Oy: tuotantopäällikkö 1999-2004/myyntipäällikkö tuotannon ohessa 2002-2004; Kivia Oy/Tulikivi Oyj: tehtaan päällikkö Kuhmossa ja Suomussalmella 2005-2007, Tulikivi Oyj: vuolukivituotannon päällikkö 2007-2008, tulisijatuotannon päällikkö 2008-2009, tuotantojohtaja 2009-.
Tulikivi Oyj:n osakeomistus:
A-osakkeita 1 000 kappaletta
Diplomi-insinööri. Johtaja, liiketoiminnan kehitys ja verhouskivet. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2009. Tulikiven palveluksessa vuodet 1999-2006 sekä 12/2008 alkaen.
Muut keskeiset luottamustoimet: Ei luottamustoimia. Keskeinen työkokemus: Ilmair Oy: tuotepäällikkö 1992- 1997, Halton Oy: projektipäällikkö 1997-1999, Tulikivi Oyj: verhouskiviliiketoiminnan päällikkö 1999-2001, verhouskiviliiketoiminnan johtaja 2001-2003, Area Manager Germany 2003-2005, tulisijat-liiketoiminnan tuotepäällikkö 2005-2006, Kesla Oyj: Business Development Manager 2007-2008, Tulikivi Oyj: liiketoiminnan kehityspäällikkö 2008- .
Tulikivi Oyj:n osakeomistus: Ei osakeomistuksia.
Rakennusinsinööri. Myyntijohtaja. Johtoryhmän jäsen vuodesta 1987. Tulikiven palveluksessa vuodesta 1987.
Muut keskeiset luottamustoimet: Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY ry:n hallituksen puheenjohtaja.
Keskeinen työkokemus: Suomen Vuolukivi Oy: kehitys-
insinööri 1987-1988, myynti-insinööri 1988-1989, tuotantopäällikkö 1989-1990; The New Alberene Stone Co Virginia USA: Project Manager 1991, President 1992; Tulikivi Oy: tuotantopäällikkö 1993-1996; Exel Oy: tuotepäällikkö 1997; Tulikivi Oyj: markkinointipäällikkö 1998-1999, tulosyksikön johtaja 2000-2001, toimitusjohtaja 2001-2007, Tulisijat-liiketoiminnan johtaja 2007- 2009, myyntijohtaja 2009-.
K-osakkeita 100 000 kappaletta A-osakkeita 1 000 kappaletta
Tekniikan tohtori, diplomi-insinööri. Luonnonkivituotteet-liiketoiminnan johtaja. Johtoryhmän jäsen vuodesta 1995. Tulikiven palveluksessa vuodesta 1993.
Muut keskeiset luottamustoimet: Suomen Kiviteollisuusliitto ry, hallituksen jäsen.
Keskeinen työkokemus: Tulikivi Oyj: laskenta-assistentti 1993-1994, laskentapäällikkö 1995-1997; Tulikivi Oyj: talouspäällikkö 1997-1999; Tulikivi-konserni: johtaja, operatiivinen laskenta ja ohjausjärjestelmät 1999-2001; Tulikivi-konserni: talousjohtaja 2001-2007 ja luonnonkivituotteet-liiketoiminnan johtaja 2003 -.
A-osakkeita 1 250 kappaletta
Ekonomi. Tietohallintojohtaja. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2009. Tulikiven palveluksessa vuodesta 1994.
Keskeinen työkokemus: Tietotehdas Oy: suunnittelija 1985-1989; Piitteri Oy: toimitusjohtaja 1990; Erisoft Oy: systeemisuunnittelija 1991-1992; Piitteri Oy: toimitusjohtaja 1993; Tulikivi Oy: ATK-tukihenkilö 1994; Mittakivi Oy: konttori/talouspäällikkö 1995-2002; Tulikivi Oyj: tietohallintopäällikkö 1997-2001, tietohallintojohtaja 2001-2006, asiakaspalvelukeskuksen päällikkö 2002-2006, tietohallintopäällikkö 2006-2009, tietohallintojohtaja 2009 –.
Ei osakeomistuksia.
Filosofian maisteri, VJD (Viestinnän johtamiskoulutus, Markkinointi-instituutti). Viestintäjohtaja. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2001. Tulikiven palveluksessa vuodesta 1997.
Muut keskeiset luottamustoimet: Perheyritysten liiton hallituksen jäsen ja tiedotustyöryhmän puheenjohtaja.
Keskeinen työkokemus: Wärtsilä Diesel Oy: tiedottaja 1995-1997; Tulikivi Oyj: Tiedottaja 1998; Tulikivi U.S., Inc.: Pr and Communications Manager 1998 – 2001; Tulikivi Oyj: Viestintäjohtaja 2001 -.
Tulikivi Oyj:n osakeomistus: K-osakkeita 500 kappaletta A-osakkeita 500 kappaletta
Tulikivi Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden hallinto perustuu lakiin, yhtiöjärjestykseen ja 1.1.2009 voimaan tulleeseen Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiin. Tämä selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) on laadittu hallinnointikoodin suosituksen 51 ja AML 2 luvun 6§:n 3 momentin mukaisesti.
Tulikivi Oyj poikkeaa hallinnointikoodin suosituksesta 22, jonka mukaan Hallitus valitsee keskuudestaan valiokunnan jäsenet ja valiokunnan puheenjohtajan. Nimitysvaliokuntaan kuuluu kolme jäsentä. Nimitysvaliokunnan yksi jäsen voidaan valita hallituksen ulkopuolisista henkilöistä. Poikkeaminen hallinnointikoodin suosituksesta perustuu siihen, että yhtiön omistusrakenne ja kehitysvaihe huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista pyrkiä sellaiseen nimitysvaliokunnan kokoonpanoon, jossa saadaan omistajakunnan näkemys suoraan hallituksen ulkopuolelta ja samalla varmistetaan tarpeeksi laaja kontaktipinta, jonka kautta sopivia ehdokkaita hallitukseen voidaan hakea.
Hallinnointikoodi on julkisesti saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Internet-sivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.
Tulikivi Oyj laatii konsernitilinpäätöksen ja osavuosikatsaukset kansainvälisten EU:n hyväksymien IFRS-standardien mukaisesti. Konserni noudattaa tiedottamisessa arvopaperimarkkinalakia, soveltuvia Finanssivalvonnan (Rahoitustarkastuksen) standardeja ja NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöjä. Toimintakertomus ja emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain ja kirjanpitolautakunnan ohjeiden ja lausuntojen mukaisesti.
Tulikivi-konserniin kuuluvat emoyhtiö Tulikivi Oyj, sen Saksassa sijaitseva kiinteä toimipaikka Tulikivi Oyj Niederlassung Deutschland, sekä tytäryhtiöt Kivia Oy, AWL-Marmori Oy, Tulikivi U.S. Inc. (USA) ja OOO Tulikivi (Venäjä). Konserniin kuuluu lisäksi The New Alberene Stone Co Inc. (USA), jolla ei tällä hetkellä ole liiketoimintaa. Konsernin osakkuusyhtiöitä ovat Stone Pole Oy ja Leppävirran Matkailukeskus Oy.
Tulikivi-konsernin hallinnosta ja toiminnasta vastaavat yhtiökokouksen valitsema hallitus, hallituksen valiokunnat sekä toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan apuna toimiva johtoryhmä.
Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja enintään seitsemän jäsentä. Yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet vuodeksi kerrallaan. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Konsernin emoyhtiön hallitus päättää tytäryhtiöiden hallitusten kokoonpanoista.
Tulikivi Oyj:n 31. maaliskuuta 2009 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallitukseen valittiin seitsemän jäsentä:
Yhtiöstä riippumattomia hallituksen jäseniä ovat piispa Ambrosius, Juhani Erma, Eero Makkonen, Markku Rönkkö, Maarit Toivanen-Koivisto ja Matti Virtaala. Merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia hallituksen jäseniä ovat Piispa Ambrosius, Juhani Erma, Eero Makkonen, Markku Rönkkö ja Maarit Toivanen-Koivisto.
Hallituksen tehtävänä on osakeyhtiölain mukaan huolehtia yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Hallitus ohjaa ja valvoo yhtiön toimivaa johtoa, nimittää ja erottaa toimitusjohtajan, hyväksyy yhtiön strategiset tavoitteet, budjetin, investointien kokonaismäärän ja niiden jakautumisen sekä käytettävät palkkiojärjestelmät, päättää laajakantoisista sopimuksista ja riskienhallinnan periaatteista sekä varmistaa johtamisjärjestelmän toiminnan, vahvistaa yhtiön vision ja toiminnassa noudatettavat arvot sekä organisaatiomallin, hyväksyy ja julkistaa osavuosikatsaukset, vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen sekä määrittelee yhtiön osinkopolitiikan ja kutsuu koolle yhtiökokouksen. Hallituksen tehtävänä on edistää yhtiön ja kaikkien osakkeenomistajien etua.
Hallitus kokoontui vuonna 2009 21 kertaa. Hallituksen jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli keskimäärin 93,2 prosenttia.
Tulikivi Oyj:n hallituksella on kaksi valiokuntaa, nimitysvaliokunta ja tarkastusvaliokunta. Hallitus valitsee valiokuntien jäsenet ja valiokuntien puheenjohtajat.
Nimitysvaliokuntaan kuuluu kolme jäsentä. Vuonna 2009 valiokuntaan kuuluivat Reijo Vauhkonen puheenjohtajana sekä piispa Ambrosius ja Matti Virtaala jäseninä. Nimitysvaliokunnan yksi jäsen voidaan valita hallituksen ulkopuolisista henkilöistä. Perustelut poikkeamiselle hallinnointikoodin suosituksesta on esitetty tämän hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevan selvityksen alussa. Nimitysvaliokunnan tehtäviin kuuluvat hallituksen jäsenten valinnan valmistelu yhtiökokoukselle tehtävää ehdotusta varten, hallituksen jäsenten palkitsemisasioiden valmistelu ja hallituksen jäsenten seuraajaehdokkaiden etsiminen. Nimitysvaliokunta on kokoontunut 3 kertaa vuonna 2009. Valiokunnan jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli keskimäärin 100 prosenttia.
Tarkastusvaliokuntaan kuuluu kolme jäsentä, jotka hallitus nimeää keskuudestaan. Vuonna 2009 valiokuntaan kuuluivat Juhani Erma puheenjohtajana, sekä Markku Rönkkö ja Matti Virtaala. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on avustaa ja tehostaa hallituksen työskentelyä yhtiön taloudellista raportointia ja valvontaa koskevien asioiden käsittelyssä sekä huolehtia yhteydenpidosta tilintarkastajiin. Tarkastusvaliokunta on kokoontunut 4 kertaa vuonna 2009. Valiokunnan jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli keskimäärin 87,5 prosenttia.
Tulikivi Oyj:n toimitusjohtaja on Heikki Vauhkonen. Toimitusjohtajan tehtävänä osakeyhtiölain mukaan on hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajan on annettava hallitukselle ja sen jäsenelle tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoitamiseksi. Toimiin, jotka yhtiön toiminnan laajuuden ja laadun huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, mikäli hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta yhtiön toiminnalle olennaista haittaa. Viimeksi mainitussa tapauksessa on hallitukselle niin pian kuin mahdollista annettava toimenpiteestä tieto. Toimitusjohtaja vastaa operatiivisesta toiminnasta, budjetin toteutumisesta, Tulikivi-konsernin tuloksesta, alaistensa toiminnasta.
Operatiivisen toiminnan johtamisessa ja suunnittelussa toimitusjohtajaa avustaa johtoryhmä, jonka jäseninä ovat toimitusjohtajan lisäksi tuotekehitysjohtaja Pekka Horttanainen, talousjohtaja Jani Kerkkänen, rahoitusjohtaja Arja Lehikoinen, henkilöstöjohtaja Petri Lempiäinen, vientijohtaja Michel Mercier, tuotantojohtaja Ismo Mäkeläinen, verhouskivitoiminnan johtaja Martti Purtola, myyntijohtaja Juha Sivonen, luonnonkivituotteet-liiketoiminnan johtaja Jouko Toivanen, tietohallintojohtaja Paavo Tuononen ja viestintäjohtaja Anu Vauhkonen (hoitovapaalla).
Kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä
Tulikivi-konserni on erikoistunut säteilylämpöä tuottaviin tulisijoihin ja lämmityslaitteisiin sekä kotien luonnonkivituotteisiin. Asiakkaamme arvostavat tuotteidemme ekologisuutta, esteettisyyttä ja niiden tuomaa viihtyisyyttä sekä puulämmityksen hyötyjä. Tulikivi on uudistumiskykyinen asiakkaitaan, yrittäjyyttä ja rehtiä toimintaa arvostava yritys.
Kaivostoiminnan harjoittaminen edellyttää kaivospiirin muodostamista sekä ympäristölupaa. Tuotannollinen toiminta edellyttää ympäristölupaa. Kaivostoimintaa säännellään kaivoslaissa ja ympäristölainsäädännössä. Louhinnasta vastaava johtaja vastaa siitä, että kaivostoiminnan luvat ovat voimassa ja ajan tasalla.
Ympäristöstrategian tavoitteena Tulikivellä on ympäristötyön järjestelmällinen eteneminen määritellyillä osaalueilla. Ympäristötyön päämäärä on luonnonvarojen säästeliäs käyttö sekä prosessien ja tuotteiden hallinta niin, että ne kuormittavat mahdollisimman vähän ympäristöä. Konserni noudattaa toimintaansa liittyvää ympäristölainsäädäntöä ja normeja sekä pyrkii toiminnassaan jatkuvan parantamisen kautta ennakoivaan ympäristötyöhön konsernin omien sisäisten vaatimusten ja sidosryhmien haasteiden saavuttamiseksi. Konsernissa tunnistetaan ja tunnetaan oma vastuu ympäristötoimijana.
Konsernin toiminta suunnitellaan ja toiminnan tehokkuus varmistetaan vuosittain toteutettavassa strategiasuunnitteluprosessissa ja budjetointiprosessissa. Suunnitelmien toteumista ja toimintaympäristön kehitystä seurataan kuukausiraportoinnin, osavuosikatsausraportoinnin ja tilinpäätösraportoinnin yhteydessä.
Riskianalyysi ja riskienhallinta ovat Tulikivi-konsernissa osa vuosittain toteutettavaa strategista suunnitteluprosessia ja operatiivista toimintaa. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena konsernissa on varmistaa, että toiminta on tehokasta ja tuloksellista, informaatio luotettavaa ja että säännöksiä ja toimintaperiaatteita noudatetaan.
Organisaation ja toimenkuvien mukaisesti valtaa ja vastuuta delegoidaan budjettivastuullisille ja linjaorganisaation vastuuhenkilöille. Toiminnan lakien ja säädösten mukaisuus varmistetaan toimintokäsikirjan ja muun sisäisen ohjeistuksen kautta. Konsernin sisäisen valvonnan tavoitteisiin kuuluvat toiminnalliset tavoitteet, taloudellinen raportointi ja toiminnan lakien ja sääntöjen mukaisuus.
KUVA: Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuujako
| Vastuunjako | Valvontatoiminnot |
|---|---|
| Hallitus | - sisäisen valvonnan toimintaperiaatteiden määrittely - vastuu valvonnan toimivuuden seurannasta - hyväksyy riskienhallintaperiaatteet - tilintarkastajien raporttien käsittely - kannustinjärjestelmän määrittäminen |
| Tarkastusvaliokunta | - sisäisen valvonnan tehokkuuden arviointi - raportointiin liittyen asioiden käsittely - yhteydenpito tilintarkastajiin |
| Toimitusjohtaja johtoryhmän avustamana |
- sisäisen valvonnan osatekijöiden olemassaolon ja toimivuuden valvonta - valvoo, että toiminta on asetettujen arvojen mukaista - muokkaa toimintaperiaatteet ja -politiikat - vastaa resurssien tarkoituksenmukaisesta ja tehokkaasta käytöstä - valvontamekanismien (hyväksymisperiaatteet, täsmäytykset ja rapor- tointi) määrittäminen - määrittää riskienhallinnan toimintatavat ja riskienhallintakeinot |
| Johtoryhmän jäsen, toimialansa mukaan: viestintä, kotimaan uunimyynti, vienti, luonnonkivi, tuo- tanto, tuotekehitys, IT, henkilöstö- hallinto, rahoitus, talous ja toiminta- järjestelmät ja ympäristö |
- antavat oman vastuualueensa osalta vastuun yksityiskohtaisempien val- vontatoimien käyttöönotosta henkilöille, jotka ovat vastuussa eri toimin- noista. Vastuu sisäisen valvonnan toimivuudesta omalla vastuualueella - omalle vastuualueelle kuuluvien riskien hallinta |
|---|---|
| Talousjohtaja | - sisäinen laskenta: tulosten seuranta ja analysointi |
| Rahoitusjohtaja | - ulkoinen laskenta ja raportointi |
| Tilintarkastaja | - lakisääteinen tilintarkastus - laajennettu tarkastus hallituksen tai tarkastusvaliokunnan toimeksiannosta - raportointi tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle |
Sisäistä valvontaa suorittavat organisaation eri tahojen lisäksi tilintarkastajat laajennettuna tarkastuksena erikseen sovittujen kohteiden osalta. Vuonna 2009 tilintarkastajat suorittivat laajennettua tarkastusta vaihto-omaisuuden, laskutuksen ja saatavien, johdon sisäisen raportoinnin ja maksuliikennejärjestelyjen osa-alueilta. Laajennetun tilintarkastuksen avulla valvotaan myös valvontamekanismien tehokkuutta toiminnoittain erillisinä arvioina.
Riskienhallinta on osa yhtiön valvontajärjestelmää. Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan, että liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan ja niitä seurataan ja arvioidaan jatkuvasti osana normaalia liiketoimintaa.
Riskienhallinnan avulla varmistetaan, että Tulikivi-konsernin liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan ja niitä hallitaan mahdollisimman tehokkaasti siten, että konsernin strategiset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan. Tavoitteille on määritetty riskirajat. Riskirajojen ylittyminen tai poikkeamat toimintasuunnitelmissa edellyttävät, että vastuuhenkilö ryhtyy tehostetusti riskienhallintakeinojen käyttämiseen. Taloudellisten riskirajojen ylittyminen tulee esille jatkuvan raportoinnin yhteydessä.
KUVA: Riskien kartoitus ja riskienhallinta
| Riskianalyysi ja riskien järjestäminen merkit-tävyyden mukaan |
- riskien nimeäminen konsernitasolla ja vastuualueittain - riskien vaikuttavuuden ja todennäköisyyden arviointi - määritellään riskirajat asetetuille tavoitteille - määritellään kontrollipisteet - raportointiin liittyvien riskien kartoitus |
|---|---|
| Riskienhallinta | - riskien hallintatoimenpiteiden määrittely - vastuuhenkilöiden nimeäminen toimenpiteille - toteutuksen aikajänteestä sopiminen - toimenpiteiden toteuttamisen seurantatavan määrittely |
| Riskienhallintaprosessin valvonta | - vastuuhenkilöt raportoivat toimitusjohtajalle riskien toteutumisesta, tehdyistä toimenpiteistä ja niiden tehokkuudesta - riskiarvioinnit kontrollien osalta |
| Riskienhallintaprosessin jatkuvuus | - kuluvan kauden toimenpiteet ja toimintaympäristö ja sen ennustettavis- sa olevat muutokset vaikuttaa seuraavan kauden suunnitelmiin ja riskien- hallintatoimenpiteisiin - riskienkartoitukseen kerätään taustamateriaalia osana jatkuvaa toimintaa. |
Raportointijärjestelmän mukaisesti toimitusjohtaja raportoi hallitukselle kuukausittain konsernin ja liiketoimintayksikköjen toiminnasta sekä tuloksesta ja poikkeamista budjettiin ja tarkennettuihin ennusteisiin nähden (kuukausiraportti), neljännesvuosittain osavuosikatsaukseen/vuositilinpäätökseen perustuvasta operatiivisesta tuloksesta ja muutoin välittömästi olennaisista muutoksista toimintaympäristössä. Vastuuhenkilöt raportoivat sisäisen raportointijärjestelmän mukaisesti.
Konsernin raportoinnista vastaavat emoyhtiön talousjohtaja ja rahoitusjohtaja keskinäisen vastuunjaon mukaisesti. Kotimaisten yhtiöiden kirjanpito ja konsernilaskenta suoritetaan emoyhtiön talousosastolla. Ulkomaisten tytäryhtiöiden kirjanpito ja raportointi hoidetaan paikallisissa ulkopuolisissa, riittävää asiantuntemusta omaavissa tilitoimistoissa tai muutoin ulkopuolisia asiantuntijoita hyödyntäen. Emoyhtiön tilintarkastajat käyvät läpi Venäjän tytäryhtiön taloudellisen raportoinnin konsernitilinpäätöstä varten.
Raportoinnin oikeellisuus varmistetaan talousraportoinnin ohjeistuksella, henkilöstön ammattitaidon ylläpidolla, tietojärjestelmien luotettavuudella, normaaleilla valvontamekanismeilla ja laajennetun tarkastuksen avulla. Raporttien poikkeamat budjetista ja toimintasuunnitelmista ohjaavat analysoimaan tilannetta tarkemmin ja etsimään poikkeamien syyt.
Taloudellisen raportoinnin oikeellisuutta valvoo talousjohtaja, rahoitusjohtaja ja tilintarkastus sekä aika ajoin toteutettava tietojärjestelmätarkastus. Toiminnan lakien ja sääntöjenmukaisuus pyritään varmistamaan käyttämällä ulkopuolisten asiantuntijoiden osaamista ja palveluita.
Yhtiöllä on taloudellisen raportointijärjestelmän toimivuuden varmistava ohjeistus, jota organisaation on noudatettava. Organisaation osaaminen varmistetaan tiedotus- ja koulutustilaisuuksissa. Tilinpäätöksen valmistelukokouksissa käydään läpi laskentaperiaatteiden ja lainsäädännön muutoksia ja aikataulutukset.
Konsernin viestinnästä vastaa viestintäjohtaja. Konsernissa on viestinnän toimintaohjeet (Information Policy), joka kattaa toimintaohjeet sisäiselle viestinnälle, ulkoiselle viestinnälle ja kriisiviestinnälle. Lisäksi on määritelty näihin liittyen puheoikeuden omaavat henkilöt. Pörssitiedottamiseen liittyvien säännösten noudattamisesta vastaa rahoitusjohtaja.
Sisäisen valvonnan tehokkuutta arvioidaan säännöllisesti johtamis- ja ohjaustoimien yhteydessä ja erikseen tarkastusraporttien valmistuttua. Taloudellisen raportoinnin osalta vertailut toteuman ja tavoitteen välillä, erilaiset täsmäytykset ja toiminnallisten raporttien säännönmukaisuuden valvonta ovat jatkuvasti toteuttavia seurantatoimenpiteitä.
Suunnittelu- ja seurantakokoukset sisältyvät hallituksen vuosisuunnitelmaan. Tietojärjestelmät ovat pääpiirteissään vakiintuneita ja niiden luotettavuutta arvioidaan ulkopuolisen asiantuntijan toimesta säännöllisesti.
Tilintarkastaja valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastajana on toiminut KHT-yhteisö KPMG Oy Ab.
Hallituksen jäsenen vuosipalkkio oli 15 600 euroa, josta 60 prosenttia suoritettiin rahana ja 40 prosenttia Tulikivi Oyj:n A-osakkeina. Kukin hallituksen jäsen sai näin 4 837 A-osaketta. Hallituksen jäsen ei saa luovuttaa näin saamiaan osakkeita ennen kuin hallituksen jäsenyys on päättynyt, ellei hallitus myönnä tapauskohtaisesti luovuttamiseen lupaa etukäteen. Lisäksi suoritettiin hallituksen puheenjohtajalle 6 240 euron ja sihteerinä toimivalle hallituksen jäsenelle 728 euron suuruiset kuukausipalkkiot. Niille hallituksen jäsenille, jotka suorittavat muuhun kuin hallitustehtävään liittyviä toimeksiantoja yhtiölle, suoritetaan aikaveloitukseen perustuva palkkio hallituksen hyväksymän laskun mukaan.
Toimitusjohtajien palkat tulospalkkioineen olivat vuonna 2009 yhteensä 296 890 euroa, sisältäen tulospalkkiota 60 000 euroa vuodelta 2008 sekä alempana esitetyn osakepalkkiojärjestelmän mukaiset Tulikivi Oyj:n A-osakkeet, 4 000 kpl. Toimitusjohtajalle ei muodostu tulospalkkiota vuodelta 2009. Lakisääteisen eläketurvan lisäksi toimitusjohtaja on lisäeläkejärjestelyillä oikeutettu jäämään eläkkeelle 60-vuotiaana. Lisäeläke karttuu sopimuksen mukaan työssäolovuosina maksetun palkan suhteessa. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on 3 kuukautta ja yhtiön irtisanoessa toimisuhteen, irtisanomisaika on 12 kuukautta. Työsuhteen päättymiseen ei liity erillistä erorahaa.
Tulikivi Oyj:llä on kannustinjärjestelmä, johon kuuluu osakepohjainen kannustinjärjestelmä yhtiön/liiketoimintojen vastuuhenkilöille ja tulospalkkiojärjestelmä koko henkilöstölle. Kannustinjärjestelmän laskentatavan ja määrän päättää hallitus vuosittain. Palkitsemisjärjestelmän perusteet ja päätöksentekojärjestys selostetaan vuosikertomuksessa ja Internet-sivuilla.
Osakepohjaisessa kannustinjärjestelmässä on ohjelman mukaisesti kolme ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2008, 2009 ja 2010. Palkkion perusteena on ohjelman mukaan konsernin tuloksen rahoituserien jälkeen ja liiketoiminnan rahavirran paraneminen. Koko järjestelmästä voidaan maksaa palkkiona yhteensä enintään noin 360 000 A-osaketta ja rahana osakkeiden arvoa vastaava määrä. Palkkio vuodelta 2009 olisi ollut enintään 175 000 Tulikivi Oyj:n A-osaketta ja rahana osakkeiden arvoa vastaava määrä. Järjestelmän mukaista palkkiota ei kertynyt ansaintajaksolta 2009. Ansaintajaksolta 2008 johtoryhmän jäsenille ja avainhenkilöille annettiin osakepalkkiojärjestelmän perusteella 5 800 Tulikivi Oyj:n A-osaketta.
Tulospalkkiojärjestelmä koskee koko henkilöstöä ja se perustuu konsernin tuloksen ja tuottavuuden paranemiseen ja toimitusjohtajalla ja avainhenkilöillä lisäksi henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Johtoryhmän jäsenille maksetaan tulospalkkioita vuodelta 2009 33 225 euroa (vuodelta 2008 26 158 euroa) toimitusjohtajan tulospalkkiota lukuun ottamatta. Maksuperusteena oli henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttaminen vuonna 2009. Vuoden 2009 tulos ei oikeuttanut tulospalkkion maksuun.
Tilintarkastaja valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastajana on toiminut KHT-yhteisö KPMG Oy Ab. Vuonna 2009 tilintarkastusyhtiöille maksettiin palkkoja ja palkkioita konsernissa yhteensä 101 223 euroa, josta tilintarkastuksen osuus oli 46 421 euroa.
Tulikivi Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 14. huhtikuuta 2010 klo 13.00 alkaen Juuan Nunnanlahdessa, Kivikylän auditoriossa. Tilinpäätöstä koskevat asiakirjat ovat nähtävillä 16.3.2010 alkaen yhtiön kotisivuilla ja pääkonttorissa Nunnanlahdessa, ja niistä lähetetään pyydettäessä jäljennöksiä osakkeenomistajille. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka viimeistään 31.3.2010 on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa siitä 4.4.2010 mennessä yhtiölle. Ilmoittautuminen tulee tehdä joko puhelimitse numeroon 0207 636 251 tai 0207 636 322; sähköpostitse osoitteeseen [email protected] tai postitse osoitteella Tulikivi Oyj / yhtiökokous, 83900 Juuka. Hallintarekisteröidyt osakkeenomistajat: Ohjeet osallistumisesta yhtiökokoukseen osoitteessa: www.tulikivi. com>Sijoittajat>Yhtiökokoukset
Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilivuodelta 2009 jaetaan osinkoa
A-sarjan osakkeelle 0,0250 euroa/osake
K-sarjan osakkeelle 0,0233 euroa/osake
Yhtiökokouksen päättämä osinko maksetaan osakkeelle, joka täsmäytyspäivänä on merkitty Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon. Osingonmaksun täsmäytyspäivä on 19.4.2010. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinko maksetaan 26.4.2010.
Osakkeenomistajan henkilö- tai osoitetiedoissa sekä osakkeiden omistuksessa tapahtuneet muutokset pyydämme ilmoittamaan siihen arvo-osuusrekisteriin, jossa osakkeenomistajalla on arvo-osuustili.
Tulikivi Oyj julkaisee vuonna 2010 seuraavat taloudelliset katsaukset:
| Tilinpäätöstiedote vuodelta 2009 | 11.2.2010 |
|---|---|
| Vuosikertomus vuodelta 2009 | vko 11 |
| Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta | 21.4.2010 |
| Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta | 12.8.2010 |
| Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta | 20.10.2010 |
Vuosikertomus, osavuosikatsaukset ja pörssitiedotteet julkaistaan suomeksi ja englanniksi.
Vuosikertomus julkaistaan yhtiön Internet-sivuilla viikolla 11. Taloudelliset katsaukset löytyvät julkaisupäivästä alkaen yhtiön kotisivuilta www.tulikivi.com. Sijoittajasuhteisiin liittyviin kysymyksiin vastaa yhtiössä rahoitusjohtaja Arja Lehikoinen, puhelin 0207 636 260.
Tulikivi Oyj:tä seuraavat analyytikot: Hanna-Maria Heikkinen / Nordea Markets, puh. 09 1655 9926, [email protected]; Antti Koskivuori / Evli Equity Research, puh. 09 4766 9773, [email protected] ja Matias Rautionmaa / Pohjola Pankki, puh. 010 252 4408, [email protected]
20.10.2009 Osavuosikatsaus 01-09/2009
10.2. Tilinpäätöstiedote 1-12/2008
2.2. Kutsu Tulikivi Oyj:n vuoden 2008 tilinpäätöksen tiedotustilaisuuteen 10. helmikuuta 2009
| Hallituksen toimintakertomus | 31-35 |
|---|---|
| Konsernitilinpäätös, IFRS | 36 |
| Konsernin laaja tuloslaskelma | 36 |
| Konsernitase | 37 |
| Konsernin rahavirtalaskelma | 38 |
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista | 39 |
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | 40-73 |
| Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut | 74-75 |
| Tunnuslukujen laskentaperusteet | 76 |
| Emoyhtiön tilinpäätös, FAS | 77 |
| Emoyhtiön tuloslaskelma | 77 |
| Emoyhtiön tase | 78 |
| Emoyhtiön rahoituslaskelma | 79 |
| Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot | 80-85 |
| Tulikivi Oyj:n osakkeenomistajat ja johdon omistus | 86 |
| Toimintakertomuksen | |
| ja tilinpäätöksen allekirjoitukset | 87 |
| Tilintarkastuskertomus | 87 |
Tämä on Tulikivi-konsernin tilinpäätös, joka on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2009 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja.
Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksissa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpitoja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina.
Vuosi 2009 käynnistyi vaikeassa tilanteessa kotimaan ja lähialueiden myynnin romahdettua edellisen vuoden loppupuolella taloussuhdanteiden heikkenemisen vuoksi. Vuoden alussa käynnistettiin keskittämis- ja kannattavuusohjelma, johon liittyneet sopeuttamistoimet toivat merkittäviä kustannussäästöjä. Kesän jälkeen kotimaan kysyntä virkistyi omakotirakentamisen elpymisen myötä, kun taas Keski-Euroopan kysyntä oli loppuvuodesta odotuksia heikompaa tulisija-sesongin hitaan käynnistymisen sekä edelleen heikon taloussuhdanteen takia. Tulos kääntyi voitolliseksi toisella vuosipuoliskolla. Konsernin taloudellinen asema säilyi vakaana liiketoiminnan rahavirran ja rahavirran investointien jälkeen säilyessä positiivisena.
Vuoden 2009 alusta konsernin toimintasegmentit ovat tulisijat-segmentti ja luonnonkivituotteet-segmentti. Tulisijat-segmenttiin kuuluvat vuolukiviset ja keraamiset Tulikivi- ja Kermansavi-tuotemerkeillä myytävät uunit, niiden oheistuotteet ja astiat sekä kamiinoiden verhouskivet. Luonnonkivituotteet-segmenttiin kuuluvat kotien sisustuskivituotteet ja kivitoimitukset rakennuskohteisiin. Segmenteille kohdistamattomista kuluista muodostuu segmenttiraportoinnissa Muut erät, johon sisältyvät
myös rahoituskulut ja verot. Segmenteille kohdistamattomia kuluja ovat mm. konsernihallinnon kulut sekä talous-, tieto- ja henkilöstöhallinnon kulut.
Tulikivi-konsernin liikevaihto vuonna 2009 oli 53,1 miljoonaa euroa (66,5 miljoonaa euroa vuonna 2008). Tulisijat-segmentin liikevaihto oli 47,8 (58,5) miljoonaa euroa ja luonnonkivituotteet-segmentin liikevaihto 5,3 (8,0) miljoonaa euroa.
Viennin osuus liikevaihdosta oli 27,2 (31,6) miljoonaa euroa eli 51,1 (47,6) prosenttia. Kotimaan liikevaihto oli 25,9 (34,9) miljoonaa euroa. Suurimmat vientimaat olivat Ranska ja Saksa.
Konsernin liiketulos oli -2,4 (+3,2) miljoonaa euroa. Tulisijat-segmentin liikevoitto oli 1,0 (6,1) miljoonaa euroa ja luonnonkivituotteet-segmentin liiketulos -0,2 (0,3) miljoonaa euroa. Muiden erien kulut eli segmenteille kohdistamattomat kulut olivat -3,2 (-3,2) miljoonaa euroa. Tulisijat-segmentin tulosta heikensivät liikevaihdon laskun ohella toimintojen uudelleenjärjestelystä aiheutuneet lähes 1,0 miljoonan euron suuruiset kulut sekä Kermansavi-tavaramerkin astia-yksikön arvonalennuskirjaus 0,2
LIIKETULOS, Me
miljoonaa euroa. Luonnonkivi-segmentin tulos heikkeni liikevaihdon laskun takia. Konsernin tulos ennen veroja oli -3,3 (+2,1) miljoonaa euroa ja nettotulos -2,4 (+1,4) miljoonaa euroa. Konsernin sijoitetun pääoman tuotto oli -4,3 (6,8) prosenttia. Osakekohtainen tulos oli -0,06 (0,04) euroa.
Konsernissa toteutettiin toimintojen keskittämis- ja kannattavuusohjelma. Maaliskuussa päättyneiden yt-neuvottelujen tuloksena päädyttiin 79 henkilön irtisanomiseen sekä 41 henkilön lomauttamiseen toistaiseksi. Kyseinen lomautus jatkuu pääsääntöisesti edelleen. Näistä toimenpiteistä kirjattiin edellä mainittu uudelleenjärjestelyvaraus, josta on käytetty 0,8 miljoonaa euroa. Tuleville katsauskausille järjestelyistä aiheutuu uudelleenjärjestelyvarauksen lisäksi vielä yhteensä n. 0,2 miljoonan euron kertaluonteiset kulut.
Neljännellä vuosineljänneksellä konsernin liikevaihto oli 15,6 miljoonaa euroa (18,3 miljoonaa euroa loka-joulukuu 2008) ja voitto ennen veroja 0,2 (0,9) miljoonaa euroa.
Tulikivi-konsernin vuoden 2009 strategisten linjausten
mukainen pitkän tähtäimen kasvutavoite oli viisi prosenttia orgaanista kasvua vuodessa, sijoitetun pääoman tuottotavoite yli 20 prosenttia ja suhteellisen kannattavuuden paraneminen kahdella prosenttiyksiköllä vuodessa. Liikevaihdon kasvu, sijoitetun pääoman tuotto ja kannattavuuden paraneminen jäivät alle näiden tavoitteiden johtuen pääasiassa kysynnän pienenemisestä.
Liiketoiminnan rahavirta ennen investointeja oli 3,7 (7,6) miljoonaa euroa. Current ratio oli 1,9 (2,0). Omavaraisuusaste oli 39,4 (41,2) prosenttia. Korollisten nettovelkojen suhde omaan pääomaan eli gearing oli 59,4 (55,1) prosenttia. Osakekohtainen oma pääoma oli 0,64 (0,73) euroa. Rahoitustuottoja muodostui tilikaudella 0,2 miljoonaa euroa ja rahoituskuluja 1,1 miljoonaa euroa. Konsernin vieraan pääoman ehtoisesta rahoituksesta 13,0 (17,8) miljoonaan euroon sisältyy kovenantti- tai muita ehtoja, jotka on sidottu konsernin omavaraisuuteen tai kannattavuuteen. Katsauskauden päättyessä konsernin rahavarat ja muut likvidit varat olivat 10,6 (11,7) miljoonaa euroa ja nostamattomien luottojen ja käyttämättömien tililuottolimiittien määrä 6 miljoonaa euroa.
Konsernin tuotanto-, louhos- ja kehitysinvestoinnit olivat yhteensä 2,1 (2,9) miljoonaa euroa. Merkittävimpiä investointeja olivat tulisijatuotantoon tehdyt muutos- ja korvausinvestoinnit sekä uusien louhosten ja louhosalueiden avaamiset.
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot ja –investoinnit olivat yhteensä 1,7 (1,8) miljoonaa euroa ja niiden suhteellinen osuus liikevaihdosta oli 3,1 (2,7) prosenttia. Kehitysmenoista aktivoitiin 0,4 (0,4) miljoonaa euroa. Kehitystoiminnassa on jatkettu palamistutkimuksia ja tehty tuotekonseptointia. Lisäksi toteutettiin Tulikivi-tulisijan elinkaari-mittaus ja tuotteen valmistamisesta aiheutuva hiilijalanjälki. Mittaustulokset valmistuivat kuluvan vuoden tammikuussa. Tulikivi-tulisijan elinkaari on kymmeniä vuosia ja valmistuksen hiilipäästöt nollautuvat jopa 1-2 vuodessa tuotteesta ja käyttöahkeruudesta riippuen.
Konsernissa oli töissä tilikauden aikana keskimäärin 417 (526 vuonna 2008; 682 vuonna 2007) henkilöä. Tilikauden päättyessä henkilöstömäärä oli 484 (587; 693) henkilöä. Näistä tulisijat-segmentillä oli 406 (504; 611) henkilöä, luonnonkivituotteet-segmentillä 52 (55; 54) henkilöä ja segmenteille kohdistamattomissa toiminnoissa 26 (28; 28) henkilöä. Työsuhteista 99,2 prosenttia oli pysyviä ja 0,8 prosenttia määräaikaisia. Tilikaudella muodostui palkka- ja palkkiokuluja yhteensä 15,9 (17,8; 21,2) miljoonaa euroa
Tulikivi-konsernissa on käytössä kannustinjärjestelmä, johon sisältyy osakepohjainen kannustinjärjestelmä avainhenkilöille ja tulospalkkiojärjestelmä koko henkilöstölle.
Osakepohjaisessa kannustinjärjestelmässä on ohjelman mukaisesti kolme ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2008, 2009 ja 2010. Palkkion perusteena on ohjelman mukaan konsernin tuloksen rahoituserien jälkeen ja liiketoiminnan rahavirran paraneminen. Palkkio olisi ollut enintään 175 000 Tulikivi Oyj:n A-osaketta ja rahana osakkeiden arvoa vastaava määrä. Koko järjestelmästä voidaan maksaa palkkiona yhteensä enintään noin 360 000 A-osaketta ja rahana osakkeiden arvoa vastaava määrä. Järjestelmän mukaista palkkiota ei kertynyt ansaintajaksolta 2009.
Tulospalkkiojärjestelmä perustuu konsernin tuloksen ja tuottavuuden paranemiseen ja toimitusjohtajalla ja avainhenkilöillä lisäksi henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tulospalkkiojärjestelmän kustannusvaikutus oli katsauskaudella 0,1 miljoonaa euroa.
Työturvallisuuden kehitys on ollut hyvä. Työtapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohden oli 25 (26; 54).
Tulikivi Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 31. maaliskuuta 2009 valittiin hallituksen jäseniksi Piispa Ambrosius, Juhani Erma, Eero Makkonen, Markku Rönkkö, Maarit Toivanen-Koivisto, Heikki Vauhkonen ja Matti Virtaala. Hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Matti Virtaalan. Tulikivi Oyj:n toimitusjohtaja on Heikki Vauhkonen. Tilintarkastaja on KHT-yhteisö KPMG Oy Ab.
Tulikivi Oyj:n osakepääomassa ei tapahtunut muutoksia vuonna 2009. Kaupparekisteriin merkitty osakepääoma 31.12.2009 oli 6 314 474,90 euroa. Osakkeiden lukumäärä oli 37 143 970 osaketta, joista A-sarjan osakkeita 27 603 970 kappaletta ja K-sarjan osakkeita 9 540 000 kappaletta. Yhtiöjärjestyksen mukaan A-osakkeelle maksetaan jaettavasta voitosta 0,0017 euroa suurempi osinko kuin K-osakkeelle. K-osakkeella on yhtiökokouksessa 10 ääntä ja A-osakkeella 1 ääni. A-osake on listattu NAS-DAQ OMX Helsinki Oy:ssä.
Ulkomaalaisten omistamien ja hallintarekisteröityjen osakkeiden osuus oli 5,5 prosenttia kaikista osakkeista. Yhtiölle ei jätetty liputusilmoituksia katsauskauden aikana.
Hallituksella on valtuutus omien osakkeiden hankkimiseen. Yhtiön A-sarjan osakkeita voidaan hankkia enintään 2 760 397 kappaletta ja yhtiön K-sarjan osakkeita enintään 954 000 kappaletta. Valtuutus osakkeiden hankintaan on voimassa vuoden 2010 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.
Hallituksella on valtuutus päättää osakeanneista ja yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita voidaan antaa seuraavasti: enintään 5 520 794 kappaletta A-sarjan ja 1 908 000 kappaletta K-sarjan osakkeita. Valtuutus sisältää myös oikeuden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta, jotka oikeuttavat saamaan maksua tai saatavan kuittaamista vastaan yhtiön osakkeita. Valtuutus osakkeiden hankintaan on voimassa vuoden 2010 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.
Tulikivi Oyj:llä oli hallussaan katsauskauden alkaessa yhteensä 74 000 ja katsauskauden päättyessä 124 200 omaa A-osaketta. Katsauskauden aikana hankittiin lisää yhteensä 60 000 A-osaketta 43 875 euron kokonaishankintahintaan sekä luovutettiin osakepalkkiojärjestelmään liittyen 9 800 A-osaketta konsernin avainhenkilöille. Keskimääräiseksi hankintahinnaksi katsauskaudella muodostui 0,73 euroa/osake. Osakkeiden hankintahintana on ollut hankintahetken pörssikurssi, jonka vaihteluväli katsauskaudella oli 0,68 - 0,83 euroa/osake. Luovutettujen osakkeiden kirjanpitoarvo oli 13 212 euroa ja verotusarvo saajille 9 979 euroa eli 1,02 euroa/osake. Katsauskaudella hankittu määrä vastaa 0,2 prosenttia yhtiön osakkeiden kokonaismäärästä ja 0,05 prosenttia kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden kokonaismäärä oli katsauskauden päättyessä 124 200 A-osaketta vastaten 0,3 prosenttia osakepääomasta ja 0,1 prosenttia kokonaisäänimäärästä.
Omien osakkeiden hankinnalla ja niiden osittaisella eteenpäin luovuttamisella ei ollut merkittävää vaikutusta omistuksen ja äänivallan jakautumiseen yhtiössä.
Osakkeet hankitaan käytettäväksi vastikkeena yrityskaupoissa tai muissa rakennejärjestelyissä tai osakepohjaisen kannustinjärjestelmän toteuttamiseksi, osakepalkkion maksamiseksi tai muutoin edelleen luovutettavaksi tai mitätöitäväksi.
Tulikivi Oyj:n A-osakkeita vaihdettiin vuonna 2009 NAS-DAQ OMX Helsingissä 4,0 miljoonaa kappaletta, 3,8 miljoonan euron vaihtoarvolla. Osakkeen ylin kaupankäyntikurssi oli 1,30 euroa ja alin 0,67 euroa. Tilikauden viimeisen pörssipäivän päätöskurssi oli 1,06 euroa.
Riskianalyysi ja riskienhallinta ovat Tulikivi-konsernissa osa vuosittain toteutettavaa strategista suunnitteluprosessia ja operatiivista toimintaa. Strategisen suunnittelun yhteydessä analysoidaan strategiavalintoihin liittyvät mahdollisuudet ja riskit, jotka otetaan huomioon päätöksenteossa. Merkittävistä yksittäisistä hankkeista ja projekteista laaditaan erilliset riskianalyysit ja päätetään tarvittavista riskienhallintatoimenpiteistä. Toimintasuunnitelmien laatimisen yhteydessä arvioidaan tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit ja niiden hallitsemiseksi määritellään asianmukaiset toimenpiteet. Toimintasuunnitelmat ja budjetit sovitetaan riskitilan mukaisiksi. Päivittäisessä toiminnassa jatkuvalla riskienhallinnalla varmistetaan häiriötön toiminta.
Esille tulleille riskeille määritellään välittömästi tarvittavat korjaus- ja kehittämistoimenpiteet. Riskien arvioinnissa on otettu huomioon niiden toteutumisen todennäköisyys ja vaikuttavuus. Vaikuttavuuden arvioinnissa käytetään euromääräisiä raja-arvoja. Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan, että Tulikivi-konsernin liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan ja niitä hallitaan mahdollisimman tehokkaasti siten, että konsernin strategiset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan.
Konsernin riskienhallinnan vastuunjaon mukaisesti Tulikivi Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden hallitukset vastaavat yhtiöiden ja konsernin riskienhallintapolitiikasta ja valvoo sen toteuttamista. Riskienhallinnan toimintatapojen määrittämisestä vastaavat toimitusjohtaja johtoryhmän avustamana. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty. Liiketoimintayksiköt ovat vastuussa liiketoimintaansa kuuluvien riskien hallinnasta.
Konsernin riskit jaetaan strategisiin ja operatiivisiin riskeihin, vahinkoriskeihin ja rahoitusriskeihin.
Strategiset riskit liittyvät liiketoiminnan luonteeseen ja koskevat muun muassa konsernin toimintaympäristön muutoksia, markkinatilanteen ja markkina-aseman muutoksia, raaka-ainevaroja, lainsäädännön muutoksia, liiketoimintakokonaisuutta, yrityksen, tuotemerkkien ja raaka-aineen mainetta sekä suuria investointeja.
Operatiiviset riskit liittyvät tuotteisiin, jakeluteihin, henkilöstöön, toimintaan ja prosesseihin. Vahinkoriskeihin kuuluvat tulipalot, vakavat konerikot ja muut omaisuusvahingot, joista voi aiheutua myös keskeytysvahinkoja. Vahinkoriskejä ovat lisäksi työterveys- ja työsuojeluriskit, ympäristöriskit ja onnettomuusriskit. Konsernin rahoitusriskejä ovat valuuttariski, korkoriski, luottoriski ja maksuvalmiusriski.
Tilikaudella riskeistä toteutui kotimaan ja lähialueiden kysynnän voimakas heikentyminen, johon reagoitiin toimintojen keskittämis- ja kannattavuusohjelmalla. Se ei kuitenkaan ehtinyt vaikuttaa alkuvuodesta, vaan lisäsi kertaluonteisia kuluja. Euroalueen ulkopuolella voimakkaat valuuttakurssien muutokset pudottivat kysyntää enemmän kuin riskikartoituksessa ennakoitiin.
Konsernin lähiajan riskinä on kuluttajien epävarmuuden lisääntyminen ja sen heijastuminen kuluttajien rakennusja tulisijahankkeisiin.
Riskit ja niille kartoitetut ehkäisy- ja kontrollikeinot on määritelty tarkemmin tilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 38.
Tulikiven ympäristöstrategian tavoitteena on ympäristötyön järjestelmällinen eteneminen määritellyillä osa-alueilla. Kaikilla Tulikivi Oyj:n toimivilla louhoksilla on toiminnan vaatimat ympäristöluvat. Lisäksi on vireillä lupien uudistusprosesseja. Konsernin toiminta on ympäristölupien mukaista ja noudattaa viranomais- ja ympäristönsuojeluvaatimuksia.
Yritys vastaa toimintansa ympäristövaikutuksista. Tulikivikonsernilla on kaivoslain ja ympäristölainsäädännön perusteella maisemointivelvoitteita, jotka on täytettävä toiminnan aikana ja tehdas- ja louhosalueita aikanaan suljettaessa. Konsernin toiminnasta ei jää ympäristöön haitallisia tai myrkyllisiä aineita. Ympäristönhoitomenojen sisältö ja kirjaamisperusteet on esitetty tarkemmin tilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 26 ja 34 sekä ympäristövastuisiin liittyvät tunnusluvut kohdassa 35.
Konserni ei ole osallisena ympäristöasioita koskevissa oikeudellisissa tai hallinnollisissa menettelyissä eikä sen tiedossa ole ympäristöriskejä, joilla olisi merkittävää vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.
Tilauskanta oli katsauskauden päättyessä 4,8 (4,9) miljoonaa euroa. Alkaneella tilikaudella konsernin tilauskanta on kehittynyt myönteisesti ja oli 6,1 me 11.2.2010. Tulikivi-konserni on laatinut ja ottanut vuoden alusta käyttöön uudistetun strategian, joka kattaa keskeiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuoteen 2015 saakka, sekä uuden tuoteryhmäjaottelun. Tuoteryhmäjaottelu ei muuta nykyistä segmenttiraportointia. Strategisten tavoitteiden mukaan yrityksen orgaaninen kasvutavoite lähivuosina on yli 10 prosenttia vuodessa. Tavoitteena on saavuttaa seuraavan viiden vuoden kuluessa 10 prosentin taso liikevaihdosta tuloksessa ennen veroja. Oman pääoman tuottotavoitteena on ylittää 20 prosentin taso. Strategiaa tukevat yritysostot ovat mahdollisia.
Kotimaassa omakotirakentaminen ja samalla tulisijojen kysyntä kääntyi kasvuun viime syksynä ja myönteisen kehityksen arvioidaan jatkuvan. Myös Venäjällä ja Baltian maissa kysynnän aallonpohja on ohitettu. Keski-Euroopassa verhouskivien menekki on selvästi kohentunut, mutta tulisijojen menekin turvaaminen on edelleen haasteellista. Uudet tuotteet kasvattavat yhtiön liikevaihtoa toisella vuosipuoliskolla. Konsernissa jatketaan sopeuttamistoimia lomautuksin tarpeellisilta osin.
Yhtiön elpyvän myynnin ja parantuneen kustannustehokkuuden myötä koko vuoden liikevaihdon arvioidaan kasvavan edellisen vuoden tasosta ja tuloksen kääntyvän voitolliseksi tilikauden aikana.
TUNNUSLUKUTIEDOT JA OMISTUSTA KOSKEVAT TIEDOT Konsernin tilauskanta, talouskehitystä kuvaavat ja osakekohtaiset tunnusluvut laskentakaavoineen sekä osakkeenomistajat ja johdon omistus on esitetty tilinpäätöksen yhteydessä.
Konserniin kuuluvat emoyhtiö Tulikivi Oyj, sen Saksassa sijaitseva kiinteä toimipaikka Tulikivi Oyj Niederlassung Deutschland, sekä tytäryhtiöt Kivia Oy, AWL-Marmori Oy, Tulikivi U.S.,Inc. ja OOO Tulikivi. Konserniyrityksiin kuuluu lisäksi The New Alberene Stone Company, Inc., jolla ei ole enää liiketoimintaa. Konserniyhtiö Uuni Vertriebs GmbH lopetettiin tilikauden aikana. Konsernin osakkuusyhtiöitä ovat Stone Pole Oy, Leppävirran Matkailukeskus Oy ja Rakentamisen MALL Oy.
Tulikivi Oyj antaa selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) vuodelta 2009 toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena. Selvitys on laadittu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suositus 51:n ja arvopaperimarkkinalain 2 luvun 6 §:n mukaisesti. Hallintoperiaattet ovat luettavissa
yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.tulikivi.com/sijoittajat/konsernin hallinto ja johto
Emoyhtiön jakokelpoiset varat tilikauden tuloksen -1,2 miljoonan euron jälkeen ovat 4,7 miljoonaa euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:
A-sarjan osakkeelle 0,0250 euroa/osake K-sarjan osakkeelle 0,0233 euroa/osake eli yhteensä noin 0,9 miljoonaa euroa. Omaan pääomaan jätetään 3,8 miljoonaa euroa.
Ehdotettu voitonjako ei vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.
| 1 000 euro | liitetieto | 1.1. - 31.12.2009 | 1.1. - 31.12.2008 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 2 | 53 143 | 66 502 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 5 | 557 | 684 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos | -979 | -608 | |
| Valmistus omaan käyttöön | 309 | 785 | |
| Aineiden ja tarvikkeiden käyttö | 10 164 | 12 454 | |
| Ulkopuoliset palvelut | 7 621 | 9 990 | |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 6 | 20 017 | 23 079 |
| Poistot | 7 | 5 306 | 5 432 |
| Arvonalentumiset | 7 | 229 | 250 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 8 | 12 080 | 12 912 |
| Liiketulos | -2 387 | 3 246 | |
| Rahoitustuotot | 9 | 179 | 243 |
| Rahoituskulut | 10 | -1 109 | -1 426 |
| Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta | |||
| Tulos ennen veroja | -3 317 | 2 063 | |
| Tuloverot | 11 | -958 | 634 |
| Tilikauden tulos | -2 359 | 1 429 | |
| Muut laajan tuloksen erät | |||
| Rahavirran suojaukset | -30 | -81 | |
| Muuntoerot | -22 | 32 | |
| Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot | 8 | 21 | |
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | -2 403 | 1 401 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu | |||
| osakekohtainen tulos, (euro) | |||
| laimentamaton/laimennettu | 12 | -0,06 | 0,04 |
| 1 000 euro | liitetieto | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|---|
| Varat | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 13 | 17 609 | 20 596 |
| Liikearvo | 14 | 4 174 | 4 266 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 14 | 10 626 | 11 163 |
| Sijoituskiinteistöt | 16 | 258 | 265 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 17 | 24 | 24 |
| Muut rahoitusvarat | 18 | 27 | 27 |
| Laskennalliset verosaamiset | 19 | 1 590 | 855 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 34 308 | 37 196 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 20 | 10 191 | 11 452 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 21 | 5 264 | 5 729 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 21 | 13 | |
| Rahavarat | 22 | 10 597 | 11 705 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 26 052 | 28 899 | |
| Varat yhteensä | 60 360 | 66 095 | |
| Oma pääoma ja velat | |||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 23 | 6 314 | 6 314 |
| Ylikurssirahasto | 7 334 | 7 334 | |
| Omat osakkeet | 23 | -108 | -78 |
| Muuntoerot | 23 | -60 | -38 |
| Arvonmuutosrahasto | 23 | -82 | -60 |
| Kertyneet voittovarat | 10 387 | 13 770 | |
| Oma pääoma yhteensä | 23 785 | 27 242 | |
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Laskennalliset verovelat | 19 | 1 864 | 2 043 |
| Varaukset | 26 | 1 006 | 919 |
| Rahoitusvelat | 27 | 19 954 | 21 582 |
| Muut velat | 28 | 52 | |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 22 876 | 24 544 | |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Ostovelat ja muut velat | 28 | 8 661 | 9 064 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 7 | 101 | |
| Varaukset | 26 | 256 | |
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | 27 | 4 775 | 5 144 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 13 699 | 14 309 | |
| Velat yhteensä | 36 575 | 38 853 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 60 360 | 66 095 |
| 1 000 euro | liitetieto | 1.1. - 31.12.2009 | 1.1. - 31.12.2008 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirrat | |||
| Tilikauden tulos | -2 359 | 1 429 | |
| Oikaisut: | |||
| Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa | 31 | 5 518 | 5 747 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | 1 109 | 1 426 | |
| Korkotuotot | -175 | -237 | |
| Osinkotuotot | -4 | -6 | |
| Verot | 11 | -958 | 634 |
| Käyttöpääoman muutokset: | |||
| Myynti- ja muiden saamisten muutos | 708 | 96 | |
| Vaihto-omaisuuden muutos | 1 262 | 1 208 | |
| Osto- ja muiden velkojen muutos | -488 | -467 | |
| Varausten muutos | 334 | -677 | |
| Maksetut korot | -1 108 | -1 169 | |
| Saadut korot | 185 | 217 | |
| Saadut osingot | 4 | 5 | |
| Maksetut verot | -337 | -607 | |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 3 691 | 7 599 | |
| Investointien rahavirrat | |||
| Tytäryritysten hankinta vähennyttynä hankintahetken rahavaroilla | -347 | ||
| Tytäryhtiöosakkeista saadut palautukset | 92 | ||
| Osakkuusyritysten hankinta | -1 | ||
| Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin | -1 010 | -1 380 | |
| Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin | -1 030 | -1 509 | |
| Aineettomiin hyödykkeisiin saadut avustukset | 152 | 86 | |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti | 15 | 93 | |
| Luovutustuotot muista sijoituksista | 4 | ||
| Investointien nettorahavirta | -1 782 | -3 053 | |
| Rahoituksen rahavirrat | |||
| Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut | -1 836 | ||
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 5 052 | 10 000 | |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -6 996 | -3 051 | |
| Omien osakkeiden hankinta | -47 | -75 | |
| Voitonjako | -1 020 | -1 655 | |
| Rahoituksen nettorahavirta | -3 011 | 3 383 | |
| Rahavarojen muutos | -1 102 | 7 929 | |
| Rahavarat tilikauden alussa | 11 705 | 3 765 | |
| Valuuttakurssien muutosten vaikutus | -6 | 11 | |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 22 | 10 597 | 11 705 |
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma |
Osakepääoma | Ylikurssirahasto | Muuntoerot | Arvonmuutos rahasto |
Omat osakkeet |
Kertyneet voittovarat |
Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 euro | |||||||
| Oma pääoma | |||||||
| Oma pääoma 1.1.2008 | 6 314 | 7 334 | -70 | 13 993 | 27 571 | ||
| Omien osakkeiden hankinta | -78 | -78 | |||||
| Osingonjako | -1 653 | -1 653 | |||||
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | 32 | -60 | 1429 | 1 401 | |||
| Oma pääoma 31.12.2008 | 6 314 | 7 334 | -38 | -60 | -78 | 13 769 | 27 242 |
| Omien osakkeiden hankinta | -44 | -44 | |||||
| Osakkeina toteutetut maksut | 13 | -3 | 10 | ||||
| Osingonjako | -1 020 | -1 020 | |||||
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | -22 | -22 | -2359 | -2 403 | |||
| Oma pääoma 31.12.2009 | 6 314 | 7 334 | -60 | -82 | -108 | 10 387 | 23 785 |
Konsernin emoyritys on Tulikivi Oyj (Y-tunnus 0350080-1). Emoyrityksen kotipaikka on Juuka, ja sen rekisteröity osoite on 83900 Juuka.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internetosoitteesta www.tulikivi.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista, yllä mainitusta osoitteesta.
Konsernilla on kaksi toimintasegmenttiä, tulisijat ja luonnonkivituotteet. Tulisijat-segmenttiin kuuluvat vuolukiviset ja keraamiset Tulikivi- ja Kermansavi-tuotemerkeillä myytävät uunit, niiden oheistuotteet ja Kermansavi-astiat sekä kamiinoiden verhouskivet. Luonnonkivituotteet-segmenttiin kuuluvat kotien sisustuskivituotteet ja kivitoimitukset rakennuskohteisiin. Segmenteille kohdistamattomista kuluista muodostuu segmenttiraportoinnissa Muut erät, johon sisältyvät myös rahoituskulut ja verot. Segmenteille kohdistamattomia kuluja ovat mm. konsernihallinnon sekä tieto-, talous- ja henkilöstöhallinnon kulut.
Tulikivi Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 11.2.2010 tämän tilinpäätöksen julkaistavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2009 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja –velkoja (johdannaisinstrumentit mukaan lukien). Tilinpäätös esitetään tuhansina euroina.
Tulikivi-konserni on ottanut 1.1.2009 alkaen käyttöön seuraavat uudet/uudistetut standardit:
IFRS 8, Toimintasegmentit. Standardin mukaan segmenttiraportointi perustuu johdon sisäiseen raportointiin ja siinä noudatettuihin laskentaperiaatteisiin. IFRS 8 edellyttää myös tietojen esittämistä konsernin tuotteista, palveluista, maantieteellisistä alueista sekä tärkeimmistä asiakkaista.
Uudistettu IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen. Muutokset vaikuttivat lähinnä tilinpäätöslaskelmien (tuloslaskelman ja oman pääoman muutoksia osoittavan laskelman) esitystapaan.
Muutokset IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot. Rahoitusinstrumentteja koskevien liitetietojen parantaminen. Muutokset laajensivat rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen määrittämisestä sekä maksuvalmiusriskistä esitettäviä liitetietoja.
Sekä seuraavat uudet /uudistetut standardit ja tulkinnat, joilla ei käytännössä ole ollut vaikutusta katsauskaudelta esitettyihin lukuihin:
Muutos IFRS 2:een Osakeperusteiset maksut. – Oikeuden syntymisehdot ja peruutukset.
Uudistettu IAS 23 Vieraan pääoman menot
Muutokset IFRIC 9:ään Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi ja IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen – Kytketyt johdannaiset. Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi ja IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen – Kytketyt johdannaiset.
IFRIC 16 Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset
IFRIC 13 Kanta-asiakasohjelmat
-IFRIC 15 Kiinteistöjen rakentamissopimukset
Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen ja IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa - Lunastusvelvoitteiset rahoitusinstrumentit ja yhteisön purkautuessa syntyvät velvoitteet.
IFRS-standardeihin tehdyt parannukset -standardimuutoskokoelma (Improvements to IFRSs, toukokuu 2008).
Konserni ottaa vuonna 2010 käyttöön seuraavat uudet /uudistetut standardit ja tulkinnat:
Uudistettu IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen (voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardiin on tehty merkittäviä muutoksia. Muutokset laajentavat IFRS 3:n soveltamisalaa sekä vaikuttavat mm. hankinnoista kirjattavan liikearvon määrään sekä liiketoimintojen myyntituloksiin. Ehdollinen kauppahinta arvostetaan käypään arvoon ja sen myöhempi muutos kirjataan tulosvaikutteisesti. Hankintaan liittyvät menot, kuten asiantuntijapalkkiot, kirjataan jatkossa aktivoinnin sijaan kuluksi. Määräysvallattomien omistajien osuus voidaan arvostaa transaktiokohtaisesti joko käypään arvoon tai suhteellisena osuutena kohteen nettovaroista.
Muutettu IAS 27 Konsernitilinpäätos ja erillistilinpäätös (voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardimuutokset vaikuttavat vaiheittaisten yrityshankintojen sekä vaiheittaisten yritysmyyntien kirjanpitokäsittelyyn. Mikäli emoyrityksen määräysvalta säilyy, tytäryrityksen omistusosuuden muutoksista syntyvät vaikutukset kirjataan suoraan konsernin omaan pääomaan. Tällaisista vähemmistön kanssa toteutettavista järjestelyistä ei synny liikearvoa tai tulosvaikutteisesti kirjattavia tuottoja tai kuluja. Mikäli määräysvalta tytäryrityksessä menetetään, mahdollinen jäljellä oleva sijoitus arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Vastaavaa kirjanpidollista käsittelytapaa sovelletaan myös osakkuusyrityssijoituksiin ja yhteisyritysosuuksiin. Jatkossa tytäryrityksen tappioita voidaan kohdistaa vähemmistölle silloinkin, kun ne ylittävät vähemmistön sijoituksen määrän.
IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen – suojauskohteiksi hyväksyttävät erät - muutos (voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)
IFRIC 17 Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille (voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) - IFRIC 18 Varojen siirrot asiakkailta (voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)
IFRS-standardeihin liittyvät parannukset (Improvements to IFRSs, huhtikuu 2009, voimassa pääsääntöisesti 1.1.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) Standardimuutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettaviksi EU:ssa. - Muutokset IFRS 2:een Osakeperusteiset maksut - Käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset liiketoimet konsernissa (voimassa 1.1.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardimuutoksilla on annettu lisäohjeistusta konserniyhteisöjen kesken toteutuvien osakeperusteisesti maksettavien liiketoimien kirjanpitokäsittelyyn. Muutettua standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
Konserni ottaa vuonna 2011 käyttöön seuraavat uudet/ uudistetut standardit ja tulkinnat:
Muutos IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa - Classification of Rights Issues (voimassa 1.2.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
Uudistettu IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä (voimassa 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettua standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
Muutokset IFRIC 14:ään IAS 19 – Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys – Prepayments of a Minimum Funding Requirement (voimassa 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinnan muutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettaviksi EU:ssa. - IFRIC 19 Extinguishing Financial Liabilities with Equity Instruments (voimassa 1.7.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRIC 19:ää on sovellettava takautuvasti. Tulkintaa ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
Konserni ottaa vuonna 2013 käyttöön seuraavat uudet /uudistetut standardit ja tulkinnat:
Johdon käsitys on, ettei edellä mainittujen standardien ja tulkintojen käyttöönotolla tule olemaan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen vuonna 2010 lukuun ottamatta standardin IFRS 3 muutosta. Se sisältää useita muutoksia, joilla on vaikutusta mahdollisesti toteutettavien liiketoimintojen yhdistämisten kirjaamiskäytäntöön, mutta se ei vaikuta aiemmin toteutettujen liiketoimintojen yhdistämisten arvostamisiin.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista, joita johto on tehnyt. Tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista, joita johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty laatimisperiaatteiden kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".
Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Tulikivi Oyj ja kaikki sen tytäryritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Myös potentiaalisen määräysvallan olemassaolo on otettu huomioon määräysvallan syntymisen ehtoja arvioitaessa silloin, kun potentiaaliseen äänivaltaan oikeuttavat instrumentit ovat tarkasteluhetkellä toteutettavissa. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta.
Konsernin keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot, sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tulikivi Oyj omistaa kaikki tytäryrityksensä kokonaan, joten konsernin tulokseen tai omaan pääomaan ei sisälly vähemmistöosuuksia.
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa yli 20 prosenttia yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen.
Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (Toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Käytännössä käytetään usein kurssia, joka likimain vastaa tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on muutettu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen käyvän arvon määrittämispäivän kursseja. Muutoin ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin.
Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Liiketoiminnan kurssivoitot ja –tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Valuuttamääräisten lainojen ja pankkitilien kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja –kuluihin.
Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi liiketoimien toteutumispäivien kursseihin ja taseet raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Kurssiero, joka syntyy laajan tuloslaskelman ja taseen muuttamisesta eri valuuttakursseilla, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja se sisältyy omaan pääomaan kertyneisiin kurssieroihin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.
Ulkomaisten yksikköjen hankinnasta syntyvä liikearvo ja kyseisten ulkomaisten yksikköjen varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käypien arvojen oikaisut on käsitelty kyseisten ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina. Ne muunnetaan euroiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn hankintamenoon.
Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.
Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja, lukuun ottamatta louhinnan maa-alueita, joista tehdään kiven käyttöön ja läjitysalueiden täyttöaikaan perustuva substanssipoisto. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
Rakennukset 25 - 30 vuotta Rakennelmat 5 vuotta
| Prosessikoneet | 3 - 10 vuotta |
|---|---|
| Moottoriajoneuvot | 5 - 8 vuotta |
| Muut | 3 - 5 vuotta |
Kaluston hankintameno poistetaan 25 prosentin menojäännöspoistoin. Sijoituskiinteistöihin kuuluvien rakennusten poistoaika on 10 - 20 vuotta.
Omaisuuserän jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja –tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti.
Konserni on ottanut käyttöön uudistetun IAS 23 Vieraan pääoman menot -standardin. Konserni ei ole vuonna 2009 hankkinut, rakentanut tai valmistanut sellaisia ehdot täyttäviä omaisuuseriä, joista sille olisi syntynyt vieraan pääoman menoja.
Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset, on kirjattu kyseisten hyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että avustukset tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa omaisuuserän käyttöaikana. Sellaiset avustukset, jotka on saatu korvauksiksi jo toteutuneista kuluista, kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana oikeus avustuksen saamiseen syntyy. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Sijoituskiinteistöt ovat kiinteistöjä, joita konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoa tai omaisuuden arvonnousua. Sijoituskiinteistöt arvostetaan kertyneillä poistoilla vähennettyyn hankintamenoon.
Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Hankintamenoon sisällytetään lisäksi muut välittömästi hankinnasta johtuvat menot, kuten asiantuntijoiden palkkiot. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisistä syntynyt liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS-standardien mukaisena oletushankintamenona.
Liikearvoista (ja muista taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä) ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Tutkimusmenot merkitään kuluiksi tulosvaikutteisesti. Uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät ne materiaali-, työ- ja testausmenot, jotka johtuvat välittömästi hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.
Hyödykkeestä kirjataan poistoja siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettynä. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 5-10 vuotta, jonka kuluessa aktivoidut hyödykkeet kirjataan tasapoistoina kuluksi.
Vuolukivivarantojen etsinnästä ja arvioinnista aiheutuneet menot pääsääntöisesti aktivoidaan. Vuolukivivarantojen etsinnästä ja arvioinnista aiheutuneet menot kirjataan kuitenkin laajaan tuloslaskelmaan kuluiksi silloin kun kyseisten vuolukivivarantojen kaupalliseen hyödyntämiseen katsotaan liittyvän merkittävää epävarmuutta. Aktivoitavia menoja ovat maaperätutkimuksista, koeporauksista, kaivantojen tekemisestä ja näytteiden ottamisesta syntyneet menot, samoin menot sellaisista toiminnoista, jotka liittyvät mineraalivarannon erottamisen teknisen toteutettavuuden ja kaupallisen elinkelpoisuuden arvioimiseen. Aktivoidut etsintä- ja arviointimenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä hankintamenoon ja poistetaan 5 -10 vuoden aikana. Nimike luokitellaan taseen aineettomien hyödykkeiden alaryhmään mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenot siihen saakka, kun vuolukivivarannon erottamisen tekninen toteutettavuus ja kaupallinen elinkelpoisuus pystytään osoittamaan. Sen jälkeen kyseiselle vuolukivivarannolle aktivoidut etsintä- ja arviointimenot siirretään muihin aineettomiin hyödykkeisiin. Vuolukivivarantojen etsintää ja arviointia tehdään vasta siinä vaiheessa, kun asiaa varten on saatu Työ- ja elinkeinoministeriöltä valtaus.
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.
Vuolukivi-louhosalueiden avaamisesta ja niille johtavien teiden sekä patojen, altaiden ja muiden apurakennelmien rakentamisesta aiheutuneet menot aktivoidaan. Louhosalueen avaaminen voi kestää useita vuosia. Louhosalueen ja altaiden ja muiden louhoksen apurakennelmien poistaminen aloitetaan silloin, kun louhos on valmis ja otetaan tuotantokäyttöön, ja ne poistetaan louhoksen käyttöajan eli kivien irrotusajan kuluessa substanssipoistoin. Kiven irroitusaika vaihtelee louhoksittain, ja se voi kestää kymmeniä vuosia. Substanssipoiston määrä on hankintamenon osa, joka vastaa raportointikauden aikana irrotettujen kivien osuutta louhoksen arvioidusta kokonaiskivimäärästä. Teiden ja patojen rakentamismenojen poistot aloitetaan niiden rakentamisvuonna.
Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvioidun vaikutusajan kuluessa.
Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat:
| Patentit ja tavaramerkit | 5 -10 vuotta |
|---|---|
| Kehittämismenot | 5 - 10 vuotta |
| Jakelutie | 10 vuotta |
| Mineraalivarantojen etsintä- ja | |
| arviointimenot | 5 - 10 vuotta |
| Louhosalueet ja altaat | substanssipoistot |
| Louhosalueiden tiet ja padot | 5 vuotta |
| ATK-ohjelmistot | 3 - 5 vuotta |
| Muut | 5 vuotta |
Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.
Tulisijat-segmenttiin kuuluvan tavaramerkin taloudellinen vaikutusaika on arvioitu rajoittamattomaksi, koska tavaramerkin on arvioitu vaikuttavan rahavirtojen kerryttämiseen määrittelemättömän ajan.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Hankintameno määritetään keskihintaperiaatteen mukaisesti. Louhittujen raakalohkareiden hankintamenoon vaikuttaa osaltaan kiven saanto-prosentti. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toimintaasteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.
Konsernin vuokrasopimukset ovat sopimuksia, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, joten ne käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet on vuokrattu muilla kuin rahoitusleasing-sopimuksilla. Hyödykkeet sisältyvät taseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin tai sijoituskiinteistöihin. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Osa konsernin vuokralle ottamista hyödykkeistä on edelleenvuokrattuja. Vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Aktivoitujen mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenojen arvonalentumista arvioidaan myös aina ennen ko. menojen luokittelun muutosta. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.
Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.
Eläkevelvoitteet luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erillisille yksiköille. Konsernilla ei ole oikeudellisia eikä tosiasiallisia velvoitteita lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Konsernin kaikki eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.
Konsernilla on kannustinjärjestelmä, jossa maksut suoritetaan oman pääoman ehtoisina instrumentteina ja käteisvaroina. Järjestelyssä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan tasaisesti niiden oikeuden syntymisajanjakson aikana. Siltä osin kun maksut suoritetaan käteisvaroina, kirjattava velka ja sen käyvän arvon muutos jaksotetaan vastaavasti kuluiksi. Järjestelyn tulosvaikutus esitetään tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapah-
tuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta tarkasteluhetkellä ja kyseistä velkaa koskevia erityisriskejä.
Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään. Takuuvarauksen suuruus perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta.
Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteen täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.
Konsernilla on ympäristölainsäädännön perusteella tehdas- ja louhosalueiden alkuperäiseen tilaan palauttamiseen liittyviä velvoitteita. Konsernitilinpäätökseen on arvioitavissa olevista ympäristövelvoitteista kirjattu varaus.
Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella oleva epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona.
Verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan päomaan tai laajaan tuloslaskelmaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella.
Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon.
Tytäryrityksiin ja osakkuusyrityksiin tehdyistä sijoituksista kirjataan laskennallinen vero, paitsi milloin konserni pystyy määrittämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan eikä väliaikainen ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.
Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, johdannaissopimusten arvostamisesta käypään arvoon, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin perustuvista oikaisuista.
Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai jotka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä.
Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.
Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot käypää arvoon arvostettuina oikaistuina välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla.
Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Tuotot asennustoiminnasta ja muista palveluista tuloutetaan sillä tilikaudella, jolla palvelu suoritetaan.
Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle.
Konsernilla ei ole ollut pitkäaikaishankkeita vuosina 2009 ja 2008.
Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt.
Konsernilla ei ollut myytävänä olevaksi luokiteltuja pitkäaikaisia omaisuuseriä tai lopetettuja toimintoja vuosina 2009 ja 2008.
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.
Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä, joka on päivä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin.
Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat –ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvaroihin kuuluvat erät, jotka on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi tai jotka luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi. Luokittelua voidaan muuttaa vain erityisen harvinaisissa tilanteissa. Jälkimmäiseen ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvarat, joita hallinnoidaan käypään arvoon perustuen tai rahoitusvaroihin kuuluva erä, johon liittyy yksi tai useampi kytketty johdannainen, joka muuttaa sopimuksen rahavirtoja merkittävästi, jolloin yhdistelmäinstrumentti arvostetaan käypään arvoon. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Johdannaiset, jotka eivät ole takaussopimuksia tai jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset sekä 12 kuukauden kuluessa erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät taseessa lyhytaikaisiin varoihin. Konsernilla ei ole ollut kytkettyjä johdannaisia eikä takaussopimuksina pidettäviä johdannaisia vuosina 2009 ja 2008.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon, joka perustuu raportointikauden päättymispäivänä noteerattuun markkinahintaan. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot määritetään vastaisten rahavirtojen nykyarvona ja valuuttatermiinisopimukset puolestaan arvostetaan raportointikauden päättymispäivän valuuttatermiinikursseihin. Arvostettaessa johdannaisia ja muita rahoitusinstrumentteja, jotka eivät ole kaupankäynnin kohteina, konserni käyttää yleisesti hyväksyttyjä arvonmääritysmenetelmiä. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat sellaisia johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä, jotka erääntyvät määrättynä päivänä ja jotka konsernilla on vakaa aikomus ja kyky pitää eräpäivään asti. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen ja ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin. Konsernilla ei ollut eräpäivään asti pidettäviä sijoituksia vuosina 2009 ja 2008.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä, ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa tai alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä luokittele myytävissä oleviksi. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Ne sisältyvät taseessa myyntisaamiset ja muut saamiset –ryhmään luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan raportointikauden päättymispäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat voivat koostua osakkeista ja korollisista sijoituksista. Ne arvostetaan käypään arvoon, tai milloin käypä arvo ei ole määritettävissä luotettavasti, hankintamenoon. Sijoituksen käypä arvo määritellään sijoituksen ostokurssin perusteella. Mikäli myytävissä oleville rahavaroille ei ole noteerattuja kursseja, konserni soveltaa niiden arvostukseen erilaisia arvostusmenetelmiä. Näitä ovat esimerkiksi viimeaikaiset riippumattomien tahojen väliset kaupat, diskontatut rahavirrat ja muiden samankaltaisten instrumenttien arvostukset. Tässä hyödynnetään yleensä markkinoilta saatuja tietoja ja mahdollisimman vähän konsernin itsensä määrittelemiä osatekijöitä. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään arvonmuutosrahastossa verovaikutus huomioon ottaen. Kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi luokittelun oikaisuna silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalennustappio. Myytävissä olevien korkosijoitusten korkotuotot kirjataan rahoitustuottoihin käyttäen efektiivisen koron menetelmää.
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista, jotka ovat helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden arvonmuutosten riski on vähäinen. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Käytössä olevat tililuottolimiitit sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin.
Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Mikäli osakesijoitusten käypä arvo on alittanut hankintamenon merkittävästi ja konsernin määrittelemän ajanjakson, tämä on osoitus myytävänä olevan osakkeen arvonalentumisesta. Jos arvonalentumisesta on näyttöä, arvonmuutosrahastoon kertynyt tappio siirretään tulosvaikutteiseksi eräksi. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvonalentumistappiota ei peruuteta tulosvaikutteisesti, kun taas korkoinstrumentteihin kohdistuneen arvonalentumistappion myöhempi peruuntuminen kirjataan tulosvaikutteisesti.
Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perittyä täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuoritusten viivästyminen yli 90 päivää ovat näyttöä myyntisaamisten arvonalentumisesta. Tulosvaikutteisesti kirjattavan arvonalentumistappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella, ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän tilinpäätöspäivästä.
Ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osana kyseisen omaisuuserän hankintamenoa silloin, kun on todennäköistä, että ne tuottavat vastaista taloudellista hyötyä, ja kun menot on määritettävissä luotettavasti. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Lainasitoumuksiin liittyvät järjestelypalkkiot kirjataan transaktiomenoiksi siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että koko lainasitoumus tai osa siitä tullaan ostamaan. Tällöin palkkio merkitään taseeseen, kunnes laina nostetaan. Lainan noston yhteydessä lainasitoumuksiin liittyvä järjestelypalkkio merkitään osaksi transaktiokuluja. Siltä osin kuin on todennäköistä, että lainasitoumusta ei tulla nostamaan, järjestelypalkkio kirjataan ennakkomaksuksi maksuvalmiuteen liittyvästä palvelusta ja jaksotetaan kuluksi lainasitoumuksen ajanjaksolle.
Kaikkien rahoitusvarojen ja –velkojen käypien arvojen määrittelyperusteet on esitetty liitetiedossa 30.
Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon sinä päivänä, jona konsernista tulee sopimusosapuoli ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Niiden johdannaissopimusten, joihin sovelletaan suojauslaskentaa ja jotka ovat tehokkaita suojausinstrumentteja, arvonmuutokset esitetään yhteneväisesti suojatun erän kanssa. Kun johdannaissopimuksia solmitaan, konserni käsittelee ne joko saamisten, velkojen tai kiinteiden sopimusten käyvän arvon suojauksin tai valuuttariskin kyseessä ollessa rahavirran suojauksina tai johdannaissopimuksina, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä.
Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta aloitettaessa ja vähintään joka tilinpäätöksen yhteydessä suojaussuhteen tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset.
Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman arvonmuutosrahastossa. Suojausinstrumentista omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon. Ennakoitua valuuttamääräistä myyntiä suojaavien johdannaisten voitot ja tappiot kirjataan myynnin oikaisuiksi myynnin toteutuessa. Suojausinstrumentin voiton tai tappion tehoton osuus merkitään tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin tai –kuluihin. Mikäli suojattu ennakoitu liiketoimi johtaa rahoitusvaroihin kuulumattoman omaisuuserän, kuten aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjaamiseen, omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään kyseisen omaisuuserän hankintamenon oikaisuksi.
Kun rahavirran suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti erääntyy tai se myydään tai kun suojauslaskennan soveltamisedellytykset eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Kuitenkin, jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.
Jos Tulikivi Oyj hankkii takaisin omia oman pääoman ehtoisia instrumenttejaan, näiden instrumenttien hankintameno vähennetään omasta pääomasta.
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen –standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut oikaistuina valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä; muuten ne on kirjattu rahoituseriin.
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.
Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen myynnin ja kustannustason kannalta. Konsernissa seurataan arvioiden ja olettamusten toteumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännöllisesti yhdessä liiketoimintayksikköjen kanssa käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.
Konsernissa ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset raportointikauden päättymispäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, liittyvät mm. laskennallisiin verosaamisiin, vaihto-omaisuuden arvostukseen ja louhoksiin liittyviin omaisuuseriin, liiketoimintojen yhdistämisissä hankittujen hyödykkeiden käyvän arvon määrittämiseen sekä arvonalentumistestaukseen, jota on tarkemmin selostettu alla. Konsernin johto on katsonut näiden tilinpäätöksen osa-alueiden olevan keskeisimmät, sillä niitä koskevat laatimisperiaatteet ovat konsernin näkökulmasta monimutkaisimmat ja niiden soveltaminen edellyttää eniten merkittävien arvioiden ja oletusten käyttämistä esimerkiksi omaisuuserien arvostamisessa. Lisäksi näillä tilinpäätöksen osa-alueilla käytettyjen oletusten ja arvioiden mahdollisten muutosten vaikutusten on arvioitu olevan suurimpia.
Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo, keskeneräiset aineettomat hyödykkeet ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Lisäksi mineraalivarantojen etsintäja arviointimenojen osalta arvonalentumista arvioidaan luokittelun muutoksen yhteydessä. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä, erityisesti rahavirtaa tuottavien yksiköiden tulevaisuuden kasvuennusteiden ja kannattavuuden muutosten osalta.
Lisätietoa kerrytettävissä olevan rahamäärän herkkyydestä käytettyjen oletusten muutoksille on annettu liitetietojen kohdassa 15.
Konsernilla on kaksi raportoitavaa toimintasegmenttiä eli liiketoimintayksiköt Tulisijat ja Luonnonkivituotteet. Nämä liiketoimintayksiköt tuottavat erilaisia tuotteita ja palveluja ja niitä johdetaan erillisinä yksiköinä, sillä niiden liiketoiminta edellyttää erilaista markkinointistrategiaa ja erilaisten jakelukanavien käyttöä. Segmenteille kohdistamattomista kuluista muodostuu segmenttiraportoinnissa Muut erät, johon sisältyvät myös rahoituskulut ja verot. Segmenteille kohdistamattomia kuluja ovat mm. konsernihallinnon sekä tieto-, talous- ja henkilöstöhallinnon kulut. IFRS 8:n käyttöönotto muutti konsernin raportoitavia segmenttejä siten, että astiat-yksikön liike- vaihto ja kulut siirrettiin osaksi Tulisijat -toimintasegmenttiä, pois Muista eristä.
Konsernin segmentti-informaatio perustuu johdon sisäiseen raportointiin, jossa varojen ja velkojen arvostusperiaatteet ovat olleet ja ovat edelleen IFRS-standardien mukaiset. Konsernissa segmenttien tuloksellisuuden arviointi sekä segmenteille kohdennettavia resursseja koskevat päätökset perustuvat segmenttien liikevoittoon. Tämä on johdon käsityksen mukaan soveltuvin mittari vertailtaessa segmenttien tulokselllisuutta kyseisten toimialojen muihin yrityksiin. Konsernissa edellä mainituista arvioinneista ja resurssointipäätöksistä vastaa ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä konsernitason johtoryhmä. Segmentin varat ja velat ovat sellaisia eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevillä perusteilla kohdennettavissa segmenteille. Investoinnit koostuvat useammalle kuin yhdellä tilikaudella käytettävien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä. Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.
| 2.1. Toimintasegmentit | ||||
|---|---|---|---|---|
| Tulisijat | ||||
| Luonnonkivituotteet | ||||
| Muut erät | ||||
| 2009 | Tulisijat | Luonnonkivituotteet | Muut erät | Konserni yhteensä |
| Tuotot | ||||
| Ulkoiset tuotot | 47 880 | 5 263 | 53 143 | |
| Segmentin liiketulos | 1 520 | -183 | -3 724 | -2 387 |
| Rahoitustuotot/-kulut, osuus osakkuusyrityksen tuloksesta ja verot | 28 | 28 | ||
| Tilikauden tulos | -2 359 | |||
| Segmentin varat | 43 567 | 3 932 | 12 861 | 60 360 |
| Segmentin velat | 8 274 | 633 | 27 668 | 36 575 |
| Investoinnit, netto | 1 797 | 14 | 246 | 2 057 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 4 933 | 292 | 310 | 5 535 |
| 2008 | Tulisijat | Luonnonkivituotteet | Muut erät | Konserni yhteensä |
| Tuotot | ||||
| Ulkoiset tuotot | 58 534 | 7 968 | 66 502 | |
| Segmentin liiketulos | 2 968 | 278 | 3 246 | |
| Rahoitustuotot/-kulut, osuus osakkuusyrityksen tuloksesta ja verot | -1 817 | -1 817 | ||
| Tilikauden tulos | 1 429 | |||
| Segmentin varat | 48 641 | 4 959 | 12 495 | 66 095 |
| Segmentin velat | 8 485 | 877 | 29 492 | 38 854 |
| Investoinnit, netto | 2 292 | 233 | 260 | 2 785 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 5 050 | 298 | 334 | 5 682 |
| 2.2. Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot 2009 |
Suomi | Muu Eurooppa |
USA | Konserni yhteensä |
| Tuotot | 25 960 | 26 105 | 1 078 | 53 143 |
| Varat | 58 541 | 1 205 | 614 | 60 360 |
| 2008 | Suomi | Muu Eurooppa |
USA | Konserni yhteensä |
| Tuotot | 34 864 | 30 218 | 1 420 | 66 502 |
| Varat | 64 843 | 838 | 414 | 66 095 |
Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin mukaan ja varat esitetään varojen sijainnin mukaan. Ulkoisilta asiakkailta saadut myyntituotot on esitetty IFRS-säännösten mukaisesti.
Konsernin tuotot jakaantuivat siten, etteivät tuotot yhdenkään ulkoisen asiakkaan kanssa ylitä 10 prosenttia yhteisön tuotoista.
Konserni ei hankkinut liiketoimia vuonna 2009 eikä vuonna 2008.
| 4. Liikevaihto | ||
|---|---|---|
| Tuotot tavaroiden myynneistä | 51 232 | 64 075 |
| Tuotot palveluista | 1 911 | 2 427 |
| Liikevaihto yhteensä | 53 143 | 66 502 |
| 5. Liiketoiminnan muut tuotot | ||
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot | 4 | 15 |
| Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä | 40 | 41 |
| Julkiset avustukset | 126 | 294 |
| Muut tuottoerät | 387 | 334 |
| Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä | 557 | 684 |
| 6. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | ||
| Palkat | 15 846 | 17 763 |
| Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt | 2 730 | 3 373 |
| Osakkeina toteutettavat maksut | 10 | 10 |
| Muut henkilösivukulut | 1 431 | 1 933 |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut yhteensä | 20 017 | 23 079 |
| 6.1. Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella | ||
| Tulisijat | 355 | 447 |
| Luonnonkivituotteet | 40 | 53 |
| Muut erät | 22 | 26 |
| Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella yhteensä | 417 | 526 |
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedoissa 37. Lähipiiritapahtumat. Tiedot annetuista osakkeista esitetään liiketiedossa 23. Osakeperustaiset maksut.
| 1 000 euro | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| 7. Poistot ja arvonalentumiset | ||
| Poistot hyödykeryhmittäin | ||
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Tavaramerkit | 22 | 21 |
| Aktivoidut kehittämismenot | 241 | 159 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 759 | 770 |
| Substanssipoistot*) | 271 | 133 |
| Yhteensä | 1 293 | 1 083 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | ||
| Rakennukset | 618 | 622 |
| Koneet ja kalusto | 2 852 | 3 170 |
| Moottoriajoneuvot | 303 | 305 |
| Substanssipoisto maa-alueista | 36 | 31 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 197 | 214 |
| Yhteensä | 4 006 | 4 342 |
| Sijoituskiinteistöt | ||
| Rakennukset | 7 | 7 |
| Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin | ||
| Tavaramerkki | 229 | 250 |
| Poistot ja arvonalentumiset yhteensä | 5 535 | 5 682 |
*) Konserni soveltaa suunnitelman mukaisten poistojen laskennassa kivilouhosten ja kaivosoikeuksien osalta kiven käyttöön perustuvaa substanssipoistomenetelmää.
| Kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot olivat nettomäärältään yhteensä 1 214 (1 347) tuhatta euroa. | 8. Liiketoiminnan muut kulut | |
|---|---|---|
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot ja romutukset | 8 | |
| Sijoituskiinteistöjen hoitokulut | 4 | |
| Vuokrakulut | 1 516 | |
| Kiinteistön hoito | 23 | |
| Markkinointikulut | 3 119 | |
| Valmistuksen muut muuttuvat kulut | 3 486 | |
| Muut kuluerät | 4 024 | |
| Liiketoiminnan muut kulut yhteensä | 12 180 | |
| 8.1. Tutkimus- ja kehittämismenot | ||
| 8.2. Tilintarkastajien palkkiot | ||
| Tilintarkastuspalkkiot | 46 | |
| Veroneuvonta | 13 | |
| Muut palkkiot | 42 | |
| Tilintarkastajien palkkiot yhteensä | 101 |
| 1 000 euro | 2009 | 2008 | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 9. Rahoitustuotot | ||||||
| Osinkotuotot myytävissa olevista rahoitusvaroista | 4 | 5 | ||||
| Valuuttakurssivoitot | 100 | 88 | ||||
| Korkotuotot myyntisaamisista | 15 | |||||
| Korkotuotot eräpäivään asti pidettävistä sijoituksista | 60 | 34 116 |
||||
| Rahoitustuotot yhteensä | 179 | 243 | ||||
| 10. Rahoituskulut | ||||||
| 10.1. Tulosvaikutteisesti kirjatut erät | ||||||
| Johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset | 106 | 234 | ||||
| Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoituslainoista ja muista veloista | 800 | 1010 | ||||
| Valuuttakurssitappiot | 118 | 147 | ||||
| Muut rahoituskulut | 84 | 35 | ||||
| Rahoituskulut yhteensä | 1108 | 1426 | ||||
| Korkokuluja on oikaistu koronvaihtosopimuksilla suojattavaksi määrätystä riskistä johtuvilla arvonmuutoksilla, yhteensä 30 (81) tuhatta euroa rahavirran suojauksen periaatteen mukaisesti. | ||||||
| 10.2. Muut laajan tuloksen erät | ||||||
| Rahoituselementteihin liittyvät muihin laajaan tuloksen eriin kirjatut erät ovat seuraavat: | ||||||
| 2009 | 2008 | |||||
| Ennen veroja |
Vero vaikutus |
Verojen jälkeen |
Ennen veroja |
Vero vaikutus |
Verojen jälkeen |
|
| Rahavirran suojaukset | -30 | 8 | -22 | -81 | 21 | -60 |
| Muuntoerot | -22 | -22 | 32 | 32 | ||
| Yhteensä | -52 | 8 | -44 | -49 | 21 | -28 |
| 11. Tuloverot | ||||||
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero | -75 | 682 | ||||
| Edellisten tilikausien verot | 22 | |||||
| Verojen siirto arvonmuutosrahastoon | 8 | 21 | ||||
| Laskennalliset verot | -913 | -69 | ||||
| Tuloverot yhteensä | -958 | 634 | ||||
| Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (26%) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma: | ||||||
| Tulos ennen veroja | -3317 | 2063 | ||||
| Verot laskettuna kotimaan verokannalla | -862 | 536 | ||||
| Ulkomaisten tytäryritysten ja sivuliikkeen poikkeavat verokannat | -34 | 10 | ||||
| Verovapaat tulot | -1 | -2 | ||||
| Vähennyskelvottomat kulut | 87 | 42 | ||||
| Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö | -196 | 48 | ||||
| Edellisten tilikausien verot | 22 | |||||
| Muut | 26 | |||||
| Verot tuloslaskelmassa | -958 | 634 |
| 1 000 euro | 2009 | 2008 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 12. Osakekohtainen tulos | |||||||
| Emoyhtiön osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. | |||||||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos (1 000 euro) | -2 359 | 1 429 | |||||
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana | 37 023 708 | 37 128 494 | |||||
| Laimentamaton/laimennettu osakekohtainen tulos (euro/osake), jatkuvat toiminnot | -0,06 | 0,04 | |||||
| 13. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2009 |
Maa-alueet | Rakennukset Koneet ja kalusto | Moottori ajoneuvot |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakko maksut |
Yhteensä | |
| Hankintameno 1.1. | 1 266 | 15 094 | 43 263 | 3 671 | 2 445 | 51 | 65 790 |
| Lisäykset | 15 | 884 | 108 | 65 | 1 072 | ||
| Vähennykset | 11 | 77 | 29 | 117 | |||
| Hankintameno 31.12. | 1 266 | 15 109 | 44 136 | 3 702 | 2 510 | 22 | 66 745 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | 217 | 7 070 | 33 827 | 2 811 | 1 269 | 45 194 | |
| Poistot | 36 | 618 | 2 852 | 303 | 197 | 4 006 | |
| Vähennysten kertyneet poistot | 6 | 58 | 64 | ||||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | 253 | 7 688 | 36 673 | 3 056 | 1 466 | 49 136 | |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2009 | 1 049 | 8 024 | 9 436 | 860 | 1 176 | 51 | 20 596 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 1 013 | 7 421 | 7 463 | 646 | 1 044 | 22 | 17 609 |
Konserni ei saanut avustuksia aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin vuonna 2009 (ei avustuksia vuonna 2008).
Konsernin aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvien tuotannon koneiden ja laitteiden hankintamenon vielä poistamatta oleva osa oli 6 615 (9 498) tuhatta euroa.
| 2008 | Maa-alueet | Rakennukset Koneet ja kalusto | Moottori ajoneuvot |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakko maksut |
Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 1 264 | 15 075 | 42 381 | 3 568 | 2 455 | 107 | 64 850 |
| Lisäykset | 2 | 94 | 1 054 | 203 | 25 | 51 | 1 429 |
| Siirto sijoituskiinteistöihin | 72 | 72 | |||||
| Vähennykset | 3 | 172 | 100 | 35 | 107 | 417 | |
| Hankintameno 31.12. | 1 266 | 15 094 | 43 263 | 3 671 | 2 445 | 51 | 65 790 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | 186 | 6 478 | 30 795 | 2 555 | 1 081 | 41 095 | |
| Poistot | 31 | 622 | 3 170 | 305 | 214 | 4 342 | |
| Vähennysten kertyneet poistot | 138 | 49 | 26 | 213 | |||
| Kertyneet poistot siirtyneestä sijoituskiinteistöstä | 30 | 30 | |||||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | 217 | 7 070 | 33 827 | 2 811 | 1 269 | 45 194 | |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2008 | 1 078 | 8 597 | 11 586 | 1 013 | 1 374 | 107 | 23 755 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 1 049 | 8 024 | 9 436 | 860 | 1 176 | 51 | 20 596 |
| 14. Aineettomat hyödykkeet | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 14.1. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet 2009 |
Liikearvo | Patentit ja tavaramerkit |
Kehittämis menot |
Sisäisesti aikaansaadut aineettomat hyödykkeet |
Mineraalivaran tojen etsintä- ja arviointimenot |
Louhosalueet ja kaivospiirit |
Muut aineettomat hyödykkeet |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 4 266 | 3 712 | 1 253 | 9 982 | 164 | 4 402 | 5 681 | 29 460 |
| Lisäykset | 18 | 147 | 74 | 160 | 250 | 649 | ||
| Vähennykset | 92 | 21 | 113 | |||||
| Aktivoidut kehittämismenot | 336 | 336 | ||||||
| Hankintameno 31.12. | 4 174 | 3 730 | 1 589 | 10 129 | 238 | 4 562 | 5 910 | 30 332 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | 641 | 370 | 7 388 | 135 | 2 907 | 2 591 | 14 031 | |
| Poistot | 22 | 263 | 441 | 20 | 62 | 485 | 1 293 | |
| Arvonalentumiset | 229 | 229 | ||||||
| Vähennysten kertyneet poistot | 21 | 21 | ||||||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | 892 | 633 | 7 829 | 155 | 2 969 | 3 055 | 15 533 | |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2009 | 4 266 | 3 071 | 883 | 2 594 | 29 | 1 495 | 3 090 | 15 428 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 4 174 | 2 838 | 956 | 2 300 | 84 | 1 593 | 2 855 | 14 800 |
Konserni sai 97 (188) tuhatta euroa avustusta kehittämismenoihin. Avustukset on kirjattu hankintamenojen vähennykseksi.
Sisäisesti aikaansaadut aineettomat hyödykkeet ovat uusien louhosten avaamisesta ja altaiden rakentamisesta aiheutuneita menoja. Aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvoon sisältyy louhosten avaamisesta syntyneitä menoja yhteensä 3 893 (4 117) tuhatta euroa. Louhosalueiden avaamisesta syntyneet menot ovat muutamia euroja/m3 kyseessä olevien louhosten kivivaroja kohden. Kaikilla kivivarannoilla ei ole kirjanpitoarvoa.
Mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenoissa ei ollut luokittelun muutosta eli siirtoa muihin aineettomiin hyödykkeisiin tilikauden aikana eikä vertailuvuonna. Tuloslaskelmaan suoraan kirjattuja mineraalivarantojen etsin- tä- ja arviointimenoja oli 55 (50) tuhatta euroa.
| 2008 | Liikearvo | Patentit ja tavaramerkit |
Kehittämis- menot |
Sisäisesti aikaansaadut aineettomat hyödykkeet |
Mineraalivaran tojen etsintä- ja arviointimenot |
Louhosalueet ja kaivospiirit |
Muut aineettomat hyödykkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 4 266 | 3 678 | 847 | 9 495 | 164 | 4 118 | 5 536 | 28 104 |
| Lisäykset | 34 | 488 | 284 | 144 | 950 | |||
| Aktivoidut kehittämismenot | 406 | 406 | ||||||
| Hankintameno 31.12. | 4 266 | 3 712 | 1 253 | 9 983 | 164 | 4 402 | 5 680 | 29 460 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | 368 | 211 | 7 039 | 104 | 2 821 | 2 155 | 12 698 | |
| Poistot | 23 | 159 | 350 | 31 | 58 | 462 | 1 083 | |
| Arvonalentumiset | 250 | 250 | ||||||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | 641 | 370 | 7 389 | 135 | 2 879 | 2 617 | 14 031 | |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2008 | 4 266 | 3 310 | 636 | 2 456 | 60 | 1 297 | 3 381 | 15 406 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 4 266 | 3 071 | 883 | 2 594 | 29 | 1 523 | 3 063 | 15 429 |
Liikearvosta 3,5 miljoonaa euroa (3,6 me, vähennys tilikauden aikana 0,1 me perustuen kauppahinnasta saatuun palautukseen) on kohdistettu tulisijat -toimintasegmentille kaakeliuunit-yksikölle ja 0,6 miljoonaa euroa luonnonkivituotteet -segmentille, jotka muodostavat erilliset rahavirtaa tuottavat yksiköt. Kermansavi Oy:n hankinnan yhteydessä saadun Kermansavi-tavaramerkin arvosta, 3,2 miljoonasta eurosta, on kohdistettu Tulisijatsegmentille kaakeliuunit-yksikölle 2,7 miljoonaa euroa ja Tulisijat-segmentille astiat-yksikölle 0,5 miljoonaa euroa. Tavaramerkin taloudellinen vaikutusaika on arvioitu rajoittamattomaksi. Tavaramerkin vahva tunnettuus tukee johdon käsitystä siitä, että tavaramerkit vaikuttavat rahavirtojen kerryttämiseen määrittelemättömän ajan. Tavaramerkin astiat -yksikölle kohdistettu osuus 0,5 miljoonaa euroa on poistettu kokonaisuudessaan arvonalentumistestauksissa esille tulleina arvonalentumistappioina.
| Liikearvon ja tavaramerkin kirjanpitoarvot jakaantuivat seuraavasti: | Luonnonkivituotteet | Kermansavi-uunit | Kemansavi-astiat |
|---|---|---|---|
| 2009 | |||
| Liikearvo | 632 | 3 542 | |
| Tavaramerkki | 2 712 | ||
| Yhteensä | 632 | 6 254 | |
| 2008 | |||
| Liikearvo | 632 | 3 634 | |
| Tavaramerkki | 2 712 | 229 | |
| Yhteensä | 632 | 6 346 | 229 |
Tulisijat-segmentin astiat-yksiköstä on kirjattu päättyneen tilikauden aikana arvonalentumistappiota 229 (250) tuhatta euroa, joka kohdistui tavaramerkkiin. Arvonalentumistappion kirjaamisen jälkeen astiat yksikön tava- ramerkillä ei ole kirjanpitioarvoa. Arvonalentumistappion keskeinen aiheuttaja oli astiat-yksikön myynnin volyymin ja tuloksen jääminen asetetusta tavoitteesta.
Arvonalentumistestauksessa liiketoimintojen kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuen. Rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat viiden vuoden ajan- jakson. Käytetty, ennen veroja määritetty diskonttauskorko on 7,6 - 7,8 (7,0 - 7,4 v. 2008) prosenttia, joka vastaa keskimääräistä painotettua pääomakustannusta. Johdon hyväksymät ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu käyttämällä tasaista 1 prosentin kasvua kyseisessä liiketoiminnassa. Käytetty kasvutekijä ei ylitä kyseisen toimialan pitkän aikajänteen toteutunutta kasvua. Kasvuprosentti ennustejaksolla eli käytetty kasvutekijä vastaa pientalorakentamisen kasvuennustetta (Euroconstruct).
Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat olivat seuraavat:
Ennusteessa käytetty myyntikate on määritetty perustuen viimeisen vuoden toteutuneeseen myyntikatteeseen lukuunottamatta astiat-yksikköä, jossa myyntikatetaso vastaa edellisen vuoden toteutunutta ja tuleville vuosille budjetoitua myyntikatetta. Vuonna 2009 Astiat-yksikön myntikatetta pienensivät suuret kertaluontoiset kuluerät. Myyntikatteessa ei ennusteta tapahtuvan olennaisia muutoksia ennustekauden aikana. 2. Budjetoitu markkinaosuus - Määritetty perustuen edellisvuoden toteutuneeseen markkinaosuuteen. Muuttujan arvo perustuu toteutuneeseen kehitykseen. Markkinaosuuden ei odoteta muuttuvan olennaisesti, kun huo- mioon otetaan myös jatkuva tuotekehitys sekä kilpailun ennakoitu kiristyminen.
Budjetoitu royalty-% eli määrä jonka ulkopuolinen taho olisi valmis maksamaan lisenssisopimuksesta, määritetty toimialan toteutuneiden tietojen perusteella.
Diskonttauskorko - Määritetty painotettuna keskimääräisenä pääomakustannuksena (WACC), jolloin koko pääoman kustannus on oman ja vieraan pääoman kustannuksien painotettu keskiarvo.
Diskonttauskorko ja kasvu-olettama
| 2009 | Luonnonkivituotteet | Kermansavi-uunit | Kermansavi-astiat |
|---|---|---|---|
| Diskonttauskorko | 7,6 | 7,8 | 7,6 |
| Kasvuprosentti (keskimäärin ennustejaksolla) | 7,0 | 7,0 | 5,0 |
| 2008 | |||
| Diskonttauskorko | 7,3 | 7,4 | 7,0 |
| Kasvuprosentti (keskimäärin ennustejaksolla) | 3,0 | 5,0 | 5,0 |
| Tehdyillä oletuksilla kerryttävissä oleva rahamäärä ylitti kirjanpitoarvon seuraavasti: | 2009 | 2008 | |
| Luonnonkivituotteet | 290 | 680 | |
| Kermansavi-uunit | 400 | 170 | |
| Astiat | 460 | Arvonalentuminen toteutui |
Herkkyysanalyysissä ei ole huomioitu mahdollisia muuttujan muutoksesta aiheutuvia seurannaisvaikutuksia muihin tekijöihin.
| Diskonttauskorko | Tulos-muutos, % asetetusta tavoitteista | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2009 | 2008 | 2009 | 2008 | |||
| Luonnonkivituotteet | 8,1 | 8,6 | -10 % | -17 % | ||
| Kermansavi-uunit | 8,1 | 8,4 | -5 % | -15 % | ||
| Astiat | 9,5 | 6,3 | -25 % | Ei vähentämisvaraa |
| Diskonttauskoron muutoksen vaikutus, te | Tulosmuutoksen vaikutus, te | ||
|---|---|---|---|
| 2009 | 2008 | 2009 | 2008 |
| -200 | - | -380 | -100 |
| -950 | - | -1 500 | -600 |
| - | -350 | - | -350 |
| (lisäkirjaus) | (lisäkirjaus) | ||
Mineraalivarantojen etsintä- ja arviointimenot kuuluvat Tulisijat-liiketoimintasegmenttiin. Aktivoitujen etsintä- ja arviointimenojen kirjanpitoarvo on 84 (29) tuhatta euroa. Arvonalentumistestaus suoritetaan aina kyseisten menojen luokittelun muutoksen yhteydessä sekä jos arvonalentumisesta muutoin on viitteitä. Luokittelun muutos on käsitelty tarkemmin tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kohdassa Mineraalivarantojen etsintä- ja arviointi menot.
| 2009 | 2008 | |||
|---|---|---|---|---|
| 16. Sijoituskiinteistöt | Maa-alueet | Rakennukset | Maa-alueet | Rakennukset |
| Hankintameno 1.1. | 188 | 187 | 188 | 115 |
| Siirto aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä / rakennukset | 72 | |||
| Hankintameno 31.12. | 188 | 187 | 188 | 187 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | 110 | 73 | ||
| Kertyneet poistot siirtyneestä rakennuksesta | 30 | |||
| Poistot | 7 | 7 | ||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | 117 | 110 | ||
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 188 | 77 | 188 | 42 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 188 | 70 | 188 | 77 |
| Käypä arvo *) | 280 | 280 | ||
| Pantatut kiinteistöt | 34 | 34 |
*) Kiinteistöjen arvo perustuu kiinteistönvälittäjän lausuntoon niiden kiinteistöjen osalta, joilla on markkina-arvo toimivilla markkinoilla.
| 1 000 euro | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 17. Osuudet osakkuusyrityksissä | 2009 | 2008 | ||||
| Osakkeet ja -osuudet osakkuusyrityksissä | ||||||
| Hankintameno 1.1. | 24 | 24 | ||||
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 1 | 0 | ||||
| Hankintameno 31.12. | 24 | 24 | ||||
| Tiedot konsernin osakkuusyrityksistä sekä niiden yhteenlasketut varat, velat, liikevaihto ja voitto/tappio (1 000 euro): 2009 |
Kotipaikka | Varat | Velat | Liikevaihto | Voitto/tappio | Omistusosuus % |
| Leppävirran Matkailukeskus Oy | Leppävirta | 81 | 3 | 85 | 3 | 33,0 |
| Stone Pole Oy | Juuka | 255 | 265 | 187 | -7 | 27,3 |
| Rakentamisen MALL Oy (ei toimintaa vuonna 2009) | Helsinki | 20,0 | ||||
| Osakkuusyritysten luvut ovat tilintarkastamattomia. | ||||||
| 2008 | ||||||
| Leppävirran Matkailukeskus Oy | Leppävirta | 79 | 5 | 85 | -1 | 33,0 |
| Stone Pole Oy | Juuka | 285 | 288 | 398 | 22 | 27,3 |
Stone Pole Oy on kivialan kehitysyhtiö. Leppävirran Matkailukeskus Oy:n tarkoituksena on matkailuun liittyvien ja sitä palvelevien kiinteistöjen vuokraaminen ja omistaminen. Rakentamisen MALL Oy:n tarkoituksena on kehittää omistajayritystensä tapaa toimia markkinoilla.
| 18. Muut rahoitusvarat | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | ||
| Tasearvo 1.1. | 27 | 33 |
| Vähennykset | 6 | |
| Tasearvo 31.12. | 27 | 27 |
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat sijoituksia noteerattomiin osakkeisiin, ja ne arvostetaan hankintamenoon, koska niiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää.
| 1 000 euro | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 19. Laskennalliset verosaamiset ja -velat | ||||||
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2009 aikana: | 1.1.2009 | Tehdyt ryhmäoikaisut |
Kirjattu tuloslaskelmaan |
Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin |
Kurssierot | 31.12.2009 |
| Laskennalliset verosaamiset: | ||||||
| Varaukset | 224 | 87 | 311 | |||
| Vahvistetut tappiot | 13 | 94 | -1 | 106 | ||
| Kertyneet hyllypoistot | 250 | 474 | 724 | |||
| Arvonmuutosrahaston muutoksesta | 21 | 8 | 29 | |||
| Johdannaisten arvostaminen käypään arvoon | 43 | 28 | 71 | |||
| Muut erät | 304 | 45 | 349 | |||
| Laskennalliset verosaamiset yhteensä | 855 | 728 | 8 | -1 | 1 590 | |
| Laskennalliset verovelat: | ||||||
| Aineettomien hyödykkeiden aktivointi | -191 | -24 | -215 | |||
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisissä |
-1 710 | 233 | -1 477 | |||
| Muut erät | -142 | -32 | 1 | -173 | ||
| Laskennalliset verovelat yhteensä | -2 043 | 177 | 1 | -1 865 | ||
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2008 aikana: | 1.1.2008 | Tehdyt ryhmäoikaisut |
Kirjattu tuloslaskelmaan |
Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin |
Kurssierot | 31.12.2008 |
| Laskennalliset verosaamiset: | ||||||
| Varaukset | 400 | -176 | 224 | |||
| Vahvistetut tappiot | 15 | -1 | 14 | |||
| Kertyneet hyllypoistot | 278 | -28 | 250 | |||
| Arvonmuutosrahaston muutoksesta | 21 | 21 | ||||
| Johdannaisten arvostaminen käypään arvoon | -18 | 61 | 43 | |||
| Muut erät | 303 | 303 | ||||
| Laskennalliset verosaamiset yhteensä | 996 | -18 | -143 | 21 | -1 | 855 |
| Laskennalliset verovelat: | ||||||
| Aineettomien hyödykkeiden aktivointi | -155 | -36 | -191 | |||
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisissä |
-1 937 | 227 | -1 710 | |||
| Muut erät | -160 | 18 | -142 | |||
| Laskennalliset verovelat yhteensä | -2 252 | 18 | 191 | -2 043 |
Konserni on kirjannut laskennallisen verosaamisen kaikista veronalaisista vähennyskelpoisista eristä (v. 2008 laskennallisia verosaamisia kirjaamatta 200 tuhatta euroa). Laskennallisia verosaamisia on kirjattu verotuksellisis- ta tappioista ja hyllypoistoista siihen määrään saakka, kun on todennäköistä, että yksikölle syntyy verotettavaa tuloa niin, että verosaamiset pystytään hyödyntämään. Kyseiset tappiot vanhenevat vuonna 2019. Laskennal- listen verosaamisten kirjaaminen perustuu konsernin tulosennusteeseen ja toimintasuunnitelmaan.
| 20. Vaihto-omaisuus | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 5 205 | 5 488 |
| Valmiit tuotteet | 4 986 | 5 964 |
| Vaihto-omaisuus yhteensä | 10 191 | 11 452 |
Kaudella kuluksi kirjattu vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo on 31 367 (36 301) tuhatta euroa.
Päättyneellä tilikaudella kirjattiin kuluksi 153 (80) tuhatta euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa.
| 1 000 euro | 2009 | 2008 | |
|---|---|---|---|
| 21. Myyntisaamiset ja muut saamiset | |||
| 21.1. Lyhytaikaiset myyntisaamiset ja muut saamiset | |||
| Myyntisaamiset | 4 135 | 5 292 | |
| Myyntisaamiset osakkuusyrityksiltä | 1 | 1 | |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 308 | 13 | |
| Siirtosaamiset | |||
| Saamiset avustuksista | 108 | 202 | |
| Ennakkomaksut | 125 | 101 | |
| Muut siirtosaamiset | 505 | 89 | |
| Muut saamiset | 82 | 44 | |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 5 264 | 5 742 | |
| 21.2. Myyntisaamisten ikäjakauma ja arvonalentumiset tilinpäätöspäivänä | brutto | arvonalennus | netto |
| 2009 | |||
| Erääntymättömät | 3 627 | 3 627 | |
| Erääntynyt 0 - 30 päivää | 292 | 292 | |
| Erääntynyt 31 - 90 päivää | 79 | 79 | |
| Erääntynyt yli 90 päivää | 530 | 393 | 137 |
| Yhteensä | 4 528 | 393 | 4135 |
| 2008 | |||
| Erääntymättömät | 4 071 | 4 071 | |
| Erääntynyt 0 - 30 päivää | 731 | 731 | |
| Erääntynyt 31 - 90 päivää | 430 | 430 | |
| Erääntynyt yli 90 päivää | 253 | 193 | 60 |
| Yhteensä | 5 485 | 193 | 5292 |
| 1 000 euro | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 21.3. Myyntisaamiset riskiryhmittäin | brutto | arvonalennus | netto | |||
| 2009 | ||||||
| Suurimmat asiakkaat asiakasryhmittäin | ||||||
| Kamiinanvalmistajat | 477 | 477 | ||||
| Tulisijojen jälleenmyyjät ulkomailla | 1 361 | 271 | 1 090 | |||
| Rakennusliikkeet | 589 | 589 | ||||
| Jälleenmyyjät kotimaassa | 1 264 | 68 | 1 196 | |||
| Loppuasiakkaat | 837 | 54 | 783 | |||
| Yhteensä | 4 528 | 393 | 4 135 | |||
| 2008 | ||||||
| Suurimmat asiakkaat asiakasryhmittäin | brutto | arvonalennus | netto | |||
| Kamiinanvalmistajat | 1 046 | 1 046 | ||||
| Tulisijojen jälleenmyyjät ulkomailla | 1 305 | 102 | 1 203 | |||
| Rakennusliikkeet | 911 | 64 | 847 | |||
| Jälleenmyyjät kotimaassa | 984 | 984 | ||||
| Loppuasiakkaat | 1 239 | 27 | 1 212 | |||
| Yhteensä | 5 485 | 193 | 5 292 | |||
| Kirjanpitoarvo myyntisaamisista, joiden ehdot neuvoteltu uudelleen | 0 | 0 | ||||
| Myyntisaamisten ja muiden saamisten käypä arvo | ||||||
| Myyntisaamisten ja muiden saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen. | ||||||
| Saamisiin liittyvä luottoriski on esitetty liitetietojen kohdassa 29.3. | ||||||
| 22. Rahavarat | 2 009 | 2 008 | ||||
| Käteinen raha ja pankkitilit | 10 597 | 11 705 | ||||
| Rahavaroista oli tilinpäätöspäivänä määräaikaisia talletuksia 7 702 (8 503) tuhatta euroa. Määräaikaistalletukset olivat alle kolmen kuukauden talletuksia. | ||||||
| 23. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot | ||||||
| Osakesarjat | Osakkeita kpl |
Osuus, % osakkeista |
Osuus, % äänistä |
Osuus, euroa osakepääomasta |
||
| K-osakkeet (10 ääntä) | 9 540 000 | 25,7 | 77,6 | 1 621 800 | ||
| A-osakkeet (1 ääni) | 27 603 970 | 74,3 | 22,4 | 4 692 675 | ||
| Yhteensä 31.12.2009 | 37 143 970 | 100,0 | 100,0 | 6 314 475 | ||
| Osakkeiden lukumäärän muutosten vaikutukset | Osakkeiden lukumäärä |
Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Omat osakkeet |
Yhteensä | |
| 31.12.2007 | 37 143 970 | 6 314 475 | 7 334 116 | 13 648 591 | ||
| Omien osakkeiden hankinta | -74 000 | -77 657 | -77 657 | |||
| 31.12.2008 | 37 069 970 | 6 314 475 | 7 334 116 | -77 657 | 13 570 934 | |
| Omien osakkeiden hankinta | -60 000 | -43 874 | -43 874 | |||
| Omien osakkeiden luovutus | 9 800 | 13 212 | 13 212 | |||
| 31.12.2009 | 37 019 770 | 6 314 475 | 7 334 116 | -108 319 | 13 540 272 |
Yhtiöjärjestyksen mukaan A-osakkeelle maksetaan jaettavasta voitosta 0,0017 euroa suurempi osinko kuin K-osakkeelle. Tulikivi Oyj:n A-osake on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.
Yhtiön osakeyhtiölain mukaisella arvo-osuustilillä eli ns. yhteistilillä olleet osakkeet on myyty niiden omistajien lukuun huhti-toukokuussa 2003. Osakkeenomistajilla tai muilla oikeudenhaltijoilla on oikeus toukokuuhun 2013 saakka nostaa osakkeita vastaava osuus varoista toimittamalla osakekirjat ja tarvittaessa selvitykset saannistaan johonkin Sampo Pankki Oyj:n konttoriin tai Itä-Suomen lääninhallitukselle.
Vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978/734) aikana osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset on kirjattu osakepääomaan ja ylikurssirahastoon osakeantien ehtojen mukaisesti.
Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.
Arvonmuutosrahasto sisältää rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutokset.
Tulikivi-konsernissa on käytössä kannustinjärjestelmä, johon sisältyy osakepohjainen kannustinjärjestelmä avainhenkilöille ja tulospalkkiojärjestelmä koko henkilöstölle.
Osakepohjaisessa kannustinjärjestelmässä on ohjelman mukaisesti kolme ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2008, 2009 ja 2010. Palkkion perusteena on ohjelman mukaan konsernin tuloksen rahoituserien jälkeen ja liiketoiminnan rahavirran paraneminen ja olisi vuonna 2009 ollut enintään 175 000 Tulikivi Oyj:n A-osaketta ja rahana osakkeiden arvoa vastaava määrä. Järjestelmän mukaista palkkiota ei kertynyt ansaintajaksolta 2009. Vuoden 2008 tulos/rahavirta oikeuttivat 10 prosenttiin kannustinjärjestelmän mukaisesta maksimipalkkiosta. A-osakkeita annettiin tämän mukaan yhteensä 9 800 kappaletta kannustinjärjestelmässä mukana olleille hen- kilöille. Osakkeita ei saa luovuttaa kahden vuoden sitouttamisjakson aikana. Lisäksi avainhenkilön on omistettava vähintään 30 prosenttia järjestelmästä ansaitsemiaan osakkeita kaksi vuotta sitouttamisjakson jälkeen. Osa- kepalkkion vaikutus vuoden tulokseen oli vajaa 10 (10) te. Järjestelmän myöntämispäivä oli 18.4.2008 ja osakkeen hinta myöntämishetkellä 1,50 euroa/osake.
Omien osakkeiden rahasto sisältää konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintamenon. Se esitetään oman pääoman vähennyksenä.
Tulikivi Oyj on ostanut tilikauden aikana 60 000 (74 000) omaa osakettaan ja luovuttanut 9 800 (0) omaa osaketta yhtiökokouksen 31.3.2009 (17.4.2008) myöntämän valtuutuksen nojalla. Osakkeiden hankintahintana on ollut hankintahetken pörssikurssi. Yhtiön hallussa oli tilikauden päättyessä 124 200 (74 000) omaa A-osaketta, mikä vastasi 0,3 prosenttia osakepääomasta ja 0,1 prosenttia äänimäärästä. Omien osakkeiden hankinnalla ei ole ollut merkittävää vaikutusta omistuksen ja äänivallan jakautumiseen yhtiössä.
| Emoyhtiö on tilikauden aikana ostanut omia osakkeita seuraavasti: | Aika | Määrä | Suoritettu vastike (keskiarvo) |
Suoritettu vastike (vaihteluväli) |
|---|---|---|---|---|
| 1.-31.01.2009 | 18 370 | 0,766 | 0,72 - 0,83 | |
| 1.-28.02.2009 | 12 100 | 0,731 | 0,71 - 0,77 | |
| 1.-31.03.2009 | 29 530 | 0,709 | 0,68 - 0,73 | |
| Yhteensä 31.12.2009 | 60 000 | 0,940 | 0,71 - 1,34 | |
| 1. - 31.08.2008 | 13 334 | 1,344 | 1,31 - 1,39 | |
| 1. - 30.09.2008 | 19 270 | 1,298 | 1,23 - 1,34 | |
| 1. - 31.10.2008 | 5 000 | 1,124 | 0,90 - 1,23 | |
| 1. - 30.11.2008 | 22 396 | 0,890 | 0,80 - 0,96 | |
| 1. - 31.12.2008 | 14 000 | 0,654 | 0,65 - 0,67 | |
| Yhtiön hallussa omia osakkeita 31.12.2008 | 74 000 | 1,050 | 0,65 - 1,39 | |
| Yhtiö on luovuttanut osakkeita tilikauden aikana | 16.6.2009 | 9 800 | 0,017 | |
| Yhtiön hallussa omia osakkeita 31.12.2009 | 124 200 |
Vuonna 2009 osinkoa jaettiin 0,0280 euroa A-osakkeelle ja 0,0263 euroa K-osakkeelle, yhteensä 1 022 tuhatta euroa (vuonna 2008 0,0450 euroa A-osakkeelle ja 0,0433 K-osakkeelle eli yhteensä 1 655 tuhatta euroa). Raportointikauden päättymispäivän jalkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,0250 euroa A-osakkeelle ja 0,0233 euroa K-osakkeelle eli yhteensä 909 tuhatta euroa.
Konsernin eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia eikä taseessa vuonna 2009 (2008) ole etuuspohjaista eläkevelkaa.
| 26. Varaukset | Ympäristövelvoitteet | Takuuvaraus | Uudelleenjärjestelyvaraus | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2009 | 2008 | 2009 | 2008 | 2009 | 2008 | |
| Varaus 1.1. | 457 | 397 | 462 | 462 | 687 | |
| Varausten lisäys | 115 | 120 | 128 | 238 | 968 | |
| Diskonttauksen vaikutus, muutos | 21 | -60 | ||||
| Käytetyt varaukset | -4 | -173 | -238 | -712 | -687 | |
| Varaukset 31.12. | 589 | 457 | 417 | 462 | 256 | |
Tulikivi-konsernin tilinpäätöstä laadittaessa arvioitavissa olevista ympäristövelvoitteista on kirjattu varaus, joka kattaa louhoksien aikanaan tapahtuvaan sulkemiseen liittyvät vesien tarkkailumenot, turvallisuusjärjestelyt ja läjitysalueosien loppuverhoilut. Tällä hetkellä avattujen louhosten osalta menojen on arvioitu syntyvän keskimäärin noin kahdentoista vuoden kuluttua. Nykyarvon määrittämisessä käytetty diskonttaustekijä on 4 (5) prosenttia. Ympäristövarauksen määrä ennen diskonttausta on 883 (772) tuhatta euroa.
Tulikivi-konserni antaa tietyille tuotteilleen viiden - kymmenen vuoden takuun. Takuun aikana tuotteissa havaitut takuuehtojen mukaiset viat korjataan yrityksen kustannuksella. Takuuvaraus perustuu aikaisempien vuosien kokemukseen viallisista tuotteista huomioiden tuotteisiin tehdyt parannukset.
Raportointikauden aikana kirjattiin 968 tuhannen euron suuruinen uudelleenjärjestelyvaraus. Varauksesta käytettiin 712 tuhatta euroa yt-neuvottelujen pohjalta päätetyistä irtisanomisista johtuneisiin korvauksiin ja käyttämättömien toimitilojen vuokriin osana toimintojen keskittämis- ja kannattavuusohjelmaa.
| 2009 | 2008 | |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset varaukset | 1006 | 919 |
| Lyhytaikaiset varaukset | 256 | |
| Yhteensä | 1 262 | 919 |
| 27. Rahoitusvelat | ||
| Tasearvot | 24 729 | 26 725 |
| 27.1. Pitkäaikaiset | ||
| Pankkilainat | 13 173 | 12 810 |
| TyEL-lainat | 5 771 | 7 000 |
| Muut pitkäaikaiset rahoitusvelat | 1 010 | 1 772 |
| 1 000 euro | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| 27.2. Lyhytaikaiset | ||
| Pitkäaikaisten pankki ja TyEL-lainojen lyhennykset | 4 019 | 4 670 |
| Muiden pitkäaikaisten rahoitusvelkojen lyhennykset | 755 | 473 |
| Pitkäaikaiset velat erääntyvät seuraavasti: | ||
| 2009 | 5 144 | |
| 2010 | 4 775 | 6 301 |
| 2011 | 6 000 | 5 166 |
| 2012 | 4 358 | 3 643 |
| 2013 | 3 445 | 2 612 |
| 2014 | 3 229 | 2 396 |
| myöhemmin erääntyvät | 2 922 | 1 463 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 24 729 | 26 725 |
Velkasitoumukset ovat euromääräisiä.
Pitkäaikaisten rahoitusvelkojen efektiivisten korkokantojen painotettu keskiarvo 31.12.2009 on 3,3 (4,0) prosenttia koronvaihtosopimusten kanssa ja 2,3 (4,2) prosenttia ilman koronvaihtosopimuksia.
Rahoitusvelkojen käypä arvo on yhteensä 28,1 (29,6) miljoonaa euroa ja tasearvo 27,9 (29,4) miljoonaa euroa. Rahoitusveloista 67,1 (59,8) % on vaihtuvakorkoisia. Korkoriskin hallitsemiseksi on tehty koronvaihtosopimuksia 7,3 (13,0) miljoonan euron arvosta.
Konsernin vieraan pääoman ehtoisesta rahoituksesta 13,0 (17,8) miljoonaan euroon liittyy kovenantti- tai muita ehtoja, jotka on sidottu konsernin omavaraisuuteen tai kannattavuuteen. Nämä ehdot eivät suoranaisesti rajoita konsernin pääoman käyttöä, mutta saattavat edellyttää neuvotteluja rahoittajan kanssa ja lisävakuuksien järjestämistä lainoille. Yhden kovenantin osalta ehtojen tarkastelu siirrettiin vuodella eteenpäin, vuoden 2010 tilinpäätökseen saakka.
| 28. Ostovelat ja muut velat | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| 28.1. Pitkäaikaiset | ||
| Muut pitkäaikaiset velat | 52 | |
| 28.2. Lyhytaikaiset | ||
| Ostovelat | 2 144 | 1 876 |
| Saadut ennakot | 33 | 20 |
| Siirtovelat | ||
| Palkat ja henkilösivukulut | 3 813 | 4 394 |
| Alennukset ja markkinointikulut | 572 | 653 |
| Ulkopuoliset palvelut | 390 | 445 |
| Korkovelat | 442 | 433 |
| Muut siirtovelat | 559 | 470 |
| Velat osakkuusyrityksille | 2 | 39 |
| Muut velat | 706 | 734 |
| Lyhytaikaiset osto- ja muut velat yhteensä | 8 661 | 9 064 |
Muihin siirtovelkoihin sisältyy muiden liiketoimintakulujen jaksotuksia.
Konserni altistuu liiketoiminnassaan erilaisille rahoitusriskeille. Riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat va- luuttariski, korkoriski, luottoriski ja maksuvalmiusriski. Konsernin rahoitus on keskitetty emoyhtiöön ja tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan pääsääntöisesti konsernin sisäisillä lainoilla. Rahoitusosasto vastaa likviditeettiyli- jäämän sijoittamisesta ja rahoitusriskien hallinnasta hallituksessa hyväksyttyjen toimintaperiaatteiden mukaisesti.
Konsernin valuuttariskit syntyvät kaupallisista transaktioista, taseen monetaarisista eristä ja ulkomaisiin tytäryrityksiin tehdyistä nettosijoituksista. Konsernin valuuttariskin kannalta merkittävimmät valuutat ovat Yhdys- valtojen dollari (USD) ja Venäjän rupla (RUB). Konsernin kassavirroista yli 95 prosenttia on euromääräisiä, eli tältä osin konsernin altistuminen valuuttariskeille on vähäistä. Valuuttariskiä voidaan suojata valuuttatermiin- eillä. Termiinisopimuksia oli avoinna tilinpäätöspäivinä 2009 nimellisarvoltaan 87 tuhatta euroa eli 4,0 miljoonaa ruplaa (ei avoimia termiinisopimuksia tilinpäätöspäivänä vuonna 2008). Valuuttatermiineihin ei sovelleta IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa.
Emoyrityksen toimintavaluutta on euro. Ulkomaan rahan määräiset varat ja velat muunnettuna euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin ovat seuraavat:
| 2009 | 2009 | 2008 | 2008 | |
|---|---|---|---|---|
| Nimellisarvot, 1 000 euroa | USD | RUB | USD | RUB |
| Pitkäaikaiset varat | 40 | 42 | ||
| Pitkäaikaiset velat | 31 | |||
| Lyhytaikaiset varat | 662 | 303 | 579 | 62 |
| Lyhytaikaiset velat | 3 | 52 | 9 | 3 |
| Nettopositio | 628 | 291 | 570 | 101 |
Oman pääoman valuuttamääräinen, lähinnä ulkomaisista tytäryhtiöistä johtuva, translaatiopositio oli vähäinen tilikausien 2009 ja 2008 lopussa. Translaatiopositiota ei ole suojattu.
Alla olevassa taulukossa on esitetty euron vahvistuminen tai heikkeneminen Yhdysvaltain dollariin ja Venäjän ruplaan verrattuna, kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina. Herkkyysanalyysi perustuu tilin- päätöspäivän ulkomaan rahan määräisiin varoihin ja velkoihin.
| 2009 tuloslaskelma |
2008 tuloslaskelma |
|
|---|---|---|
| +/- 10 %:n muutos EUR/USD | ||
| välisessä valuuttakurssissa, ennen veroja | +/- 63 | +/- 55 |
| +/- 10 %:n muutos EUR/RUB | ||
| välisessä valuuttakurssissa, ennen veroja | +/- 20 | +/- 6 |
Konsernin lyhyet rahamarkkinasijoitukset altistavat sen rahavirran korkoriskille, mutta niiden vaikutus ei ole merkittävä kokonaisuudessaan. Konsernin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista.
Konserni on altistunut rahavirran korkoriskille lähinnä lainasalkkuun liittyen. Konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää koronvaihtosopimuksia suojaamaan korkojen muutosten aiheuttamilta vaikutuksilta. Riskienhallinnan periaatteiden mukaisesti kiinteäkorkoisten lainojen ja korkojohdannaisilla suojattujen lainojen määrä tulee olla yli 50 prosenttia koko lainakannasta. Korkoherkkien lainojen osuus yhtiön korollisista lainoista oli tilikauden lopussa 16,6 (15,9) miljoonaa euroa eli 67,1 (59,8) prosenttia. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli avoimena pitkäaikaisia euromääräisiä koronvaihtosopimuksia, nimellispääomaltaan 7,3 (8,8) miljoonaa euroa. Näiden sopimusten perusteella konserni saa Euribor-sidonnaista (5,2 me/euribor 3 kk ja 2,1 me/euribor 6 kk) vaihtuvaa korkoa ja maksaa keskimäärin 3,9 (3,9) prosentin kiinteää korkoa. Konserni soveltaa suojauslaskentaa niihin koronvaihtosopimuksiin, joilla saadaan tehokas suojaus.
Tällaisten koronvaihtosopimusten käypien arvojen muutokset, jotka osoittivat 111 (81) te tappiota tilinpäätöshetkellä, on kirjattu konsernin laajaan tuloslaskelmaan ja oman pääoman arvonmuutosrahastoon. Muiden koronvaihtosopimusten käyvän arvon muutoksista muodostui tappiota 106 (224) te, mikä on kirjattu tulosvaikutteisesti.
Lainojen korkoriski on 85 (72) te, jos markkinakoroissa tapahtuu 1 %:n muutos. Tällöin on huomioitu johdannaisten vaikutus korkoriskiin.
| Korkoriski | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| 1 000 e | tasearvo | tasearvo |
| Kiinteäkorkoiset instrumentit | ||
| Rahoitusvelat | 8 135 | 10 750 |
| Vaihtuvakorkoiset instrumentit | ||
| Rahoitusvarat | 10 597 | 11 705 |
| Rahoitusvelat | 16 593 | 15 975 |
Konsernilla ei ole merkittäviä saamisten luottoriskikeskittymiä, koska sillä on laaja asiakaskunta eivätkä saamiset yksittäiseltä asiakkaalta tai miltään asiakasryhmältä muodostu konsernin kannalta merkittäväksi. Tilikauden aikana tulosvaikutteisesti kirjattujen myyntisaamisista johtuneiden luottotappioiden ja saamisten arvonalentumisten määrä on ollut 244 (238) tuhatta euroa. Luottotappioriskiä on pienennetty asiakasluottovakuutuksien avulla. Nämä kattoivat saatavakannasta tilinkauden päättyessä 41,8 (54,2) prosenttia. Liiketoimintayksiköt vastaavat myyntisaamisiin liittyvästä luottoriskistä. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 21.2. Konsernin myyntisaamisten luottoriskin enimmäismäärä vastaa myyntisaamisten kirjanpitoarvoa tilikauden lopulla vähennettynä asiakasluottovakuutuksista saatavilla korvauksilla.
Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan. Likvidien varojen sijoitukset tehdään kohteisiin, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Johdannaissopimuksia tehdään vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien pankkien kanssa.
Konsernin muiden rahoitusvarojen kuin myyntisaamisten luottoriskin enimmäismäärä vastaa näiden muiden rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopulla.
Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatimaa rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi riittävästi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Ra- hoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan likvidien varojen lisäksi luotto- ja tililuottolimiittien avulla sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia. Käyttämättömien tililuottolimiittien ja nostamattomien luottojen määrä oli tilikauden päättyessä 6,0 (4,0) miljoonaa euroa. Johdon näkemyksen mukaan konsernin käytettävissä olevan rahoituksen määrä on riittävä lähitulevaisuudessa.
Seuraava taulukko kuvaa maturiteettianalyysia. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät sekä koronmaksut että pääoman takaisinmaksut.
| 29.5. Maturiteettianalyysi | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2009 | ||||||
| Luottotyyppi | Tase arvo |
Nostamattomat luotot |
Alle 1 vuosi |
1 - 2 vuotta |
3 - 5 vuotta |
yli 5 vuotta |
| Pankkilainat ja TyEL-lainat | 22 963 | 5 000 | 4 786 | 5 921 | 11 715 | 2 996 |
| Johdannaisten rahavirta | 46 | 46 | 28 | |||
| Osamaksuvelat | 1 766 | 773 | 723 | 296 | ||
| Tililuottolimiitit | 1 000 | |||||
| Ostovelat ja muut velat | 8 660 | 8 660 | ||||
| Yhteensä | 33 389 | 6 000 | 14 265 | 6 690 | 12 039 | 2 996 |
| 31.12.2008 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Luottotyyppi | Tase arvo |
Nostamattomat luotot |
Alle 1 vuosi |
1 - 2 vuotta |
3 - 5 vuotta |
yli 5 vuotta |
| Pankkilainat ja TyEL-lainat | 24 480 | 5 659 | 6 324 | 11 549 | 4 028 | |
| Johdannaisten rahavirta | 17 | 20 | 28 | |||
| Osamaksuvelat | 2 246 | 581 | 829 | 1 052 | ||
| Tililuottolimiitit | 4 000 | |||||
| Ostovelat ja muut velat | 9 210 | 9 210 | ||||
| Yhteensä | 35 936 | 4 000 | 15 467 | 7 173 | 12 629 | 4 028 |
| Johdannaissopimusten nimellisarvot Koronvaihtosopimukset |
2009 | 2008 | ||||
| Erääntyy 2009 | 5 735 | |||||
| Erääntyy 2010 | 1 498 | 1 498 | ||||
| Erääntyy 2011 | 4 615 | 4 615 | ||||
| Erääntyy 2012 | 471 | 471 | ||||
| Erääntyy 2013 | 471 | 471 | ||||
| Erääntyy 2014 | 236 | 236 | ||||
| Koronvaihtosopimukset yhteensä tilikaudella | 7 291 | 13 026 |
Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvoon perustuvalla menetelmällä, jonka tukena ovat tilinpäätöspäivän markkinakorot ja muu markkina-informaatio.
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena paras mahdollinen tuotto. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset. Pääomarakenteeseen vaikutetaan mm. osingonjaon ja osakeantien kautta. Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettavien osinkojen tai näille palautettavan pääoman määrää, tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää tai päättää omaisuuserien myynneistä velkojen vähentämiseksi.
Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan omavaraisuusasteen kehityksellä, jolle on asetettu osingonjakopäätöksissä alarajaksi 40 prosenttia.
Konserni laskee omavaraisuusaste-tunnusluvun seuraavalla kaavalla:
100*oma pääoma / (taseen loppusumma - saadut ennakot)
| 2009 | 2008 | |
|---|---|---|
| Oma pääoma | 23 785 | 27 242 |
| Taseen loppusumma | 60 360 | 66 095 |
| Saadut ennakot | 33 | 21 |
| Omavaraisuusaste, % | 39,4 | 41,2 |
| 2009 tase-erä | Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitus varat/ -velat |
Lainat ja muut saamiset |
Myytävissä olevat rahoitusvarat |
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat |
Tase-erien kirjanpitoarvot |
Käypä arvo |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | ||||||
| Muut rahoitusvarat | 51 | 51 | 51 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | ||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 4 217 | 4 217 | 4 217 | |||
| Rahavarat | 10 597 | 10 597 | 10 597 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 14 814 | 51 | 14 865 | 14 865 | ||
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | ||||||
| Rahoitusvelat | 19 954 | 19 954 | 19 903 | |||
| Johdannaissopimukset | 311 *) |
311 | 311 | |||
| Muut pitkäaikaiset velat | 52 | 52 | 52 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | ||||||
| Korolliset velat | 4 775 | 4 775 | 4 964 | |||
| Ostovelat ja muut velat | 2 852 | 2 852 | 2 852 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 311 | 27 633 | 27 944 | 28 082 |
| 1 000 euro | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2008 tase-erä | Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitus varat/ -velat |
Lainat ja muut saamiset |
Myytävissä olevat rahoitusvarat |
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat |
Tase-erien kirjanpitoarvot |
Käypä arvo |
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | ||||||
| Muut rahoitusvarat | 51 | 51 | 51 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | ||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 5 336 | 5 336 | 5 336 | |||
| Rahavarat | 11 705 | 11 705 | 11 705 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 17 041 | 51 | 17 092 | 17 092 | ||
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | ||||||
| Rahoitusvelat | 21 582 | 21 582 | 21 529 | |||
| Johdanaissopimukset | 177 *) |
177 | 177 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | ||||||
| Korolliset velat | 5 144 | 5 144 | 5 402 | |||
| Ostovelat ja muut velat | 2 472 | 2 472 | 2 472 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 177 | 29 198 | 29 375 | 29 580 | ||
| *) sisältää arvonmuutosrahastoon kirjattuja rahavirransuojausinstrumentteja 82 (60) tuhatta euroa | ||||||
| 31. Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut | 2009 | 2008 | ||||
| Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa: | ||||||
| Poistot | 5 306 | 5 432 | ||||
| Arvonalentumiset | 229 | 250 | ||||
| Kurssierot | -37 | 59 | ||||
| Muut | 20 | 6 | ||||
| Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa yhteensä | 5 518 | 5 747 | ||||
| 32. Vuokrasopimukset | ||||||
| Muut vuokrasopimukset | ||||||
| 32.1. Konserni vuokralle ottajana | ||||||
| Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat: | ||||||
| Yhden vuoden kuluessa | 979 | 1 004 | ||||
| Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua | 116 | 163 | ||||
| Konserni on vuokrannut useat tuotanto- ja toimistotilat. Vuokrasopimukset ovat pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevia. |
Määräaikaisiin vuokrasopimuksiin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen.
Vuoden 2009 tuloslaskelmaan sisältyy muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja 1 229 (1 129) tuhatta euroa.
| 1 000 euro | 2009 | |
|---|---|---|
| 32.2. Konserni vuokralle antajana | ||
| Konserni on vuokrannut liike- ja toimistotilaa omistamistaan kiinteistöistä purettavissa olevilla vuokrasopimuksilla. |
||
| Lisäksi konserni on edelleenvuokrannut toimistotiloja. | ||
| Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat: | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 36 | |
| Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua | 9 | |
| 33. Vastuusitoumukset | ||
| Lainat ja tililuottolimiitit, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä ja pantteja | ||
| Rahalaitoslainat ja lainojen takaukset | 19 113 | |
| Tililuottolimiitit | 1 000 | |
| Muut pitkäaikaiset velat | 1 766 | |
| Annetut kiinteistökiinnitykset | 11 288 | |
| Annetut yrityskiinnitykset | 14 896 | |
| Kaupan kohde | 1 766 | |
| Pantatut vuokraoikeudet | 219 | |
| Vakuudeksi annetut kiinnitykset ja pantit yhteensä | 28 169 | |
| Muut omat sitoumukset, joista annettu vakuuksia | ||
| Takaukset | 817 | |
| Muut vastuut | 35 | |
| Muut omat sitoumukset yhteensä | 852 | |
| Annetut kiinteistökiinnitykset | 817 | |
| Annetut pantit | 35 | |
| Muut omasta puolesta annetut vakuudet yhteensä | 852 | |
| Leasingsopimuksista maksettavat määrät | ||
| Tilikaudella 2010 maksettavat | 26 | |
| Myöhemmin maksettavat | 72 | |
| Leasinsopimuksista maksettavat määrät yhteensä | 98 | |
| Leasingsopimukset ovat kolmen-kuuden vuoden leasingsopimuksia, joihin ei liity lunastusehtoja. | ||
| Johdannaissopimukset | ||
| Johdannaissopimukset, nimellisarvo | 7 291 | |
| Johdannaissopimukset, käypä arvo | -307 | |
| Valuuttatermiinit, nimellisarvo | 87 | |
| Valuuttatermiinit, käypä arvo | -5 | |
| Kiinteistöinvestointien arvonlisävähennyksen palautusvastuu | 79 |
Tulikivi-konsernilla on kaivoslain ja ympäristölainsäädännön perusteella tarkkailu- ja maisemointivelvoitteita, jotka on täytettävä toiminnan aikana ja louhoksia aikanaan suljettaessa.
Ympäristövelvoitteiden edellyttämiä toimenpiteitä tehdään jatkuvasti normaalin tuotantotyön ohessa. Ryhmään kuuluvat louhosvesien käsittely, maa- ja kiviaineksen läjitysaluejärjestelyt, tärinä- ja melumittaukset, pölyämisen estäminen ja näihin liittyvien mittaustulosten seuranta. Tästä toiminnasta aiheutuvat menot kirjataan pääsääntöisesti tuloslaskelmaan kuluiksi. Maa-ainesten ajo uusien louhosten avaamisen yhteydessä läjitysalueille aktivoidaan muihin aineettomiin hyödykkeisiin ja poistetaan avattavan louhoksen taloudellisen vaikutusajan mukaisesti. Läjitysalueiden verhoilutyö perustuu pitkän ajanjakson louhintasuunnitelmaan, jonka mukaan verhoilussa hyödynnetään uusien avattavien louhosten pintamateriaalia. Verhoilu voidaan kuitenkin suorittaa vasta siinä vaiheessa, kun läjitysalueella on lopulliseksi jääviä osa-alueita. Verhoilutöiden menoista ei ole tehty varausta, koska maisemointityön ei odoteta lisäävän normaalin louhintatoiminnan kustannuksia.
Tehtaan tai louhosalueen sulkemisen jälkeen tullaan suorittamaan läjitysalueiden maisemointityöt, kasvillisuuden istuttaminen ja kylväminen, tarvittavat vesien johtamisjärjestelyt, mahdollisten uusien tarkkailupisteiden perustaminen ja louhoksen turvallisuuskuntoon saattaminen. Siltä osin kuin näihin liittyvät menot ovat arvioitavissa, on tehty varaus.
Ympäristölupien perusteella konsernissa on annettu takauksia yhteensä 500 000 euron arvosta. Muiden ympäristövastuiden vakuudeksi on konsernissa annettu kiinteistökiinnityksiä yhteensä 33 638 euron arvosta.
| 35. Ympäristövastuisiin liittyviä tunnuslukuja | 2009 | 2008 | 2007 |
|---|---|---|---|
| Energian käyttö, sähkö MWh | 13 826 | 14 987 | 18 517 |
| Öljyn käyttö, m3 | 737 | 825 | 1 020 |
| Kauko- ja hakelämpö, MWh | 1 757 | 1 457 | 1 312 |
| Nestekaasu, tn | 197 | 348 | 521 |
| Ajoneuvojen polttoaineita käytettiin vuonna 2009 yhteensä 490 tn (500) ja räjähdysaineita 70 tn (82) tn. | |||
| Maa-aineksien siirrot ja raaka-aineiden käyttö | |||
| Vuolukivi, 1 000 kiinto-m3 brutto | 124 | 144 | 241 |
| Maa-aines ja ripe- ja jäämäkivi, 1 000 irto-m3 | 505 | 115 | 690 |
Vuolukiven irroitussahauksessa käytetään teräketjun voiteluun rypsiöljyä, joka sitoutuu pysyvästi hienoon vuolukivijauhoon. Vuonna 2009 rypsi- ja mäntyöljyä käytettiin 81m3 (105 m3 ).
Vuolukiven käyttömäärään vaikuttaa paitsi tehdaskohtainen kapasiteetti myös kulloinenkin kiven saanto-% louhoksella ja tehtaassa.
| Ostettu luonnonkivi, 1 000 tn | |||
|---|---|---|---|
| 5 | 7 | 7 | |
Ostettujen luonnonkivien työstöistä jäävä leikkuujäte käytetään osittain täytteiksi maanrakennuskohteille , muu osa läjitetään läjitysalueille tai kuljetetaan kaatopaikalle. Luonnonkivi ostetaan ulkopuolisilta toimittajilta.
Keraaminen uuni- ja astiatuotanto käyttää raaka-aineenaan pääsääntöisesti luonnonmateriaaleja, kuten savea, maasälpää, kvartsia, erilaisia sementtejä ja soraa. Keraamisia massoja käytetään vuosittain n. 2 500 tn. Tuotan- nossa käytetään hyvin vähäisessä määrin raskasmetalleja sisältäviä ainesosia. Niiden hävittäminen tapahtuu ongelmajätelaitoksella.
Konsernin tuotantoprosesseihin otettiin vuonna 2009 puhdasta käyttövettä yhteensä 97 400 m3 ja talousvettä yhteensä 11 616 m3. Vuolukivituotantoprosessessa on suljettu vesikierto. Espoon, Taivassalon ja Heinäveden tehtailla käytetään prosessivesien käsittelyssä laskeutumisaltaita. Prosessivesi poistetaan imeytysaltaiden kautta vesistöön. Louhosvedet johdetaan laskeutumisaltaiden kautta vesistöön. Talousjätevesi ohjataan kunnalliseen jätevesien käsittelyyn tai sellaisen puuttuessa imeytyskenttäkäsittelyyn.
Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys ja tytär- ja osakkuusyritykset sekä hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja. Lähipiiriin luetaan lisäksi Suomen Kivitutkimussäätiö.
| 36.1. Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat: | Omistusosuus (%) | Osuus äänivallasta (%) |
|---|---|---|
| Tulikivi Oyj, Juuka, Suomi, emoyhtiö | ||
| Kivia Oy, Kuhmo, Suomi | 100 | 100 |
| Tulikivi U.S. Inc., USA | 100 | 100 |
| AWL-Marmori Oy, Turku, Suomi | 100 | 100 |
| The New Alberene Stone Company Inc., USA | 100 | 100 |
| Uuni Vertriebs GmbH, Saksa, (lopetettu vuonna 2009) | - | - |
| OOO Tulikivi, Venäjä | 100 | 100 |
| Osakkuusyritykset | Omistusosuus (%) | Osuus äänivallasta (%) | ||
|---|---|---|---|---|
| Stone Pole Oy, Juuka | 27 | 27 | ||
| Leppävirran Matkailukeskus Oy, Leppävirta | 33 | 33 | ||
| Rakentamisen MALL Oy, Helsinki | 20 | 20 | ||
| 36.2. Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat: | Myynnit | Ostot | Saamiset | Velat |
| 2009 | ||||
| Osakkuusyritykset | 7 | 148 | 1 | 2 |
| 2008 | ||||
| Osakkuusyritykset | 13 | 173 | 1 | 39 |
| 36.3. Liiketoimet johtoon kuuluvien avainhenkilöiden kanssa | 2009 | 2008 | ||
| Vuokrattu tiloja lähipiiriin kuuluvilta | 109 | 115 | ||
| Konserniyhtiöillä ei ollut saamisia johtoon kuuluvilta avainhenkilöiltä 31.12.2009 (31.12.2008). | ||||
| 36.4. Liiketoimet muun lähipiirin kanssa |
Tulikivi Oyj on perustajajäsenenä Suomen Kivitutkimussäätiössä. Yhtiö on lahjoittanut vuonna 2009 Säätiölle 33 (100) tuhatta euroa. Lisäksi yhtiö on vuokrannut toimisto- ja varastotiloja Säätiön ja Pohjois-Karjalan Koulu- tuskuntayhtymän omistamasta rakennuksesta. Näistä tiloista on maksettu 131 (128) tuhannen euron suuruinen vuokra. Vuokra vastaa käypää vuokratasoa. Tulikivi Oyj:n palveluveloitukset Säätiöltä vuonna 2009 olivat 41 (52) tuhatta euroa ja vuokraveloitukset maa-alueesta 2 (2) tuhatta euroa. Säätiö ei ole veloittanut palveluita Tulikivi Oyj:ltä.
| 479 |
|---|
| 83 |
| 243 |
| 16 |
| 27 |
| 16 |
| 17 |
| 16 |
| 54 |
| 91 |
Tilauskanta oli katsauskauden päättyessä 4,8 (4,9) miljoonaa euroa. Alkaneella tilikaudella tilauskanta on kehittynyt myönteisesti ja oli 6,1 miljoonaa euroa 11.2.2010.
Tulikivi-konserni on laatinut ja ottanut vuoden alusta käyttöön uudistetun strategian, joka kattaa keskeiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuoteen 2015 saakka, sekä uuden tuoteryhmäjaottelun. Tuoteryhmäjaottelu ei muuta nykyistä segmenttiraportointia. Strategisten tavoitteiden mukaan yrityksen orgaaninen kasvutavoite lähivuosina on yli 10 prosenttia vuodessa. Tavoitteena on saavuttaa seuraavan viiden vuoden kuluessa 10 prosentin taso liikevaihdosta tuloksessa ennen veroja. Oman pääoman tuottotavoitteena on ylittää 20 prosentin taso. Strategiaa tukevat yritysostot ovat mahdollisia.
Riskillä tarkoitetaan mitä tahansa asiaa, joka voi estää tai haitata konsernin toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Riskit voivat olla nykyiseen tai tulevaan toimintaan liittyviä uhkia, epävarmuustekijöitä tai menetettyjä mahdollisuuksia. Konsernin riskit jaetaan strategisiin ja operatiivisiin riskeihin, vahinkoriskeihin ja rahoitusriskeihin. Riskien arvioinnissa on otettu huomioon niiden toteutumisen todennäköisyys ja vaikuttavuus. Analyysin jälkeen riskeille on kartoitettu ehkäisy- ja kontrollointikeinoja niiden vaikuttavuuden ja todennäköisyyden perusteella.
Strategiset riskit liittyvät liiketoiminnan luonteeseen ja koskevat muun muassa konsernin toimintaympäristön muutoksia, markkinatilanteen ja markkina-aseman muutoksia, raaka-ainevaroja, lainsäädännön ja asetusten muutoksia, liiketoimintakokonaisuutta, yrityksen, tuotemerkkien ja raaka-aineen mainetta sekä suuria investointeja.
Taloudellinen lama vaikuttaa asuntorakentamisen ja korjausrakentamisen vähenemiseen, mikä laskee tuotteiden kysyntää ja sitä kautta kannattavuutta. Muuttuva kilpailukenttä ja markkinoille tulevat korvaavat tuotteet voivat vaikuttaa haitallisesti konsernin tuotteiden kysyntään. Toiminta useilla markkina-alueilla ja toimialan kehityksen aktiivinen seuraaminen sekä toisaalta kapasiteetin ja kustannusrakenteen joustavuus tasoittavat taloudellisiin suhdannevaihteluihin liittyviä menekkiriskejä. Lama saattaa vaikuttaa haitallisesti myös konsernin asiakkaiden maksukykyyn sekä alihankkijoiden toimintaan.
Tulikiven markkina-alueilla tulisijakulttuurit vaihtelevat perinteisten varaavien uunien alueista maihin, joissa kamiinat ovat vahva traditio. Markkinoiden yhtenäistymisen myötä myös tulisijakulttuurit kohdemaissa muuttuvat. Kulutustottumusten muutokset saattavat vaikuttaa joidenkin tuotteiden tai valmistusmateriaalien kysyntään ja siten kannattavuuteen. Tulikivi panostaa asiakastarpeiden ymmärtämiseen ja vastaa niihin muun muassa kehittämällä jatkuvasti tuotteita uusille asiakassegmenteille. Trendien ja säännösten muutosten seuraaminen edesauttavat asiakastarpeen ennakoimisessa. Oikein kohdennetulla viestinnällä tavoitetaan oikeat asiakasryhmät.
Epäterve hintakilpailu voi heikentää kannattavuutta. Häiriöt jakelutien toiminnan tehokkuudessa heikentävät tuotteiden menekkiä. Häiriöitä voi esiintyä jakelutien uudistamisen yhteydessä tai jakelutieyrittäjistä johtuvista syistä tai kilpailevien tuotteiden tulemisesta samaan jakelutiehen. Jakeluverkostoa ja tuotetarjontaa kehitetään siten, että konsernin tuotteiden jakelu säilyy yrittäjille kannattava ja kiinnostavana toimintana.
Tulisija markkinoiden volyymi on osaltaan riippuvainen talvisesongin kylmyydestä, siten poikkeuksellisen lämmin talvi voi vähentää tulisijojen kysyntää. Lisäksi viranomaisten sääntelytoimenpiteet voivat vaikuttaa tulisijojen kysyntään.
Vuolukiviraaka-aine on luonnonmateriaali, jonka ehjyys, tekstuuri ja saantoprosentti vaihtelevat louhoksittain. Raaka-aineen laatu vaikuttaa valmistuskustannuksiin. Raaka-aineen laatu pyritään määrittelemään louhoskohtaisesti kairausnäytteiden ja koelouhinnan avulla ennen louhoksen avaamista. Riskin muodostavat myös mahdolliset raaka-ainekilpailijat globaalisti sekä vuolukiviesiintymät, jotka ovat muun toimijan kuin Tulikiven hallussa. Strategisena tavoitteena on edelleen lisätä raaka-ainevarantoja. Tutkimme ja kartoitamme jatkuvasti uusia esiintymiä. Tulikivi myös lisää kiven riittävyyttä käyttämällä raaka-aineen mahdollisimman tarkkaan ja kehittämällä louhintateknologiaa sekä huomioimalla kiven asettamat erityisvaatimukset tuotekehityksessä. Konserni hallitsee raaka-aineeseen liittyvää kilpailuriskiä jatkuvalla tuotekehityksellä, vahvalla kokonaiskonseptilla ja Tulikivi-brändillä sekä pitkäjänteisellä kivivaranto- ja louhossuunnittelulla.
Tulikiven valmistamista tulisijoista noin puolet menee vientiin pääosin Keski-Eurooppaan, Venäjälle ja Yhdysvaltoihin. Näissä maissa poikkeukselliset tuotehyväksyntämuutokset esimerkiksi hiukkaspäästörajoituksissa tai tuotteiden käyttörajoitukset saattaisivat vaikuttaa Tulikiven tuotteiden menekkiin ja rajoittaa niiden käyttöä. Myös louhinnan ympäristölupien ehtojen tiukkeneminen ja lupaprosessien pitkittyminen kuuluvat lainsäädännöllisiin riskeihin. Ympäristölainsäädännöstä ja -määräyksistä saattaa aiheutua yhtiölle kustannuksia, jotka vaikuttavat myyntikatteisiin ja tuloskehitykseen.
Tulikivi seuraa säännösten kehittymistä ja valmistelua ja pyrkii vaikuttamaan niihin sekä suoraan että alueiden omien tulisijayhdistysten kautta. Tuotteiden polttotekniikkaa kehitetään koko ajan ja tuotekehityksessä huolehditaan pitkäjänteisesti siitä, että Tulikiven tuotteet vastaavat paikallisia määräyksiä. Tulikivi hankkii tuotteille tarvittavat tuotehyväksynnät jokaisessa kohdemaassa. Yrityksen tuotteiden elinkaari on pitkä ja tulisijatuotteiden valmistuksen hiilipäästöt hyvin vähäiset.
Konsernin liiketoiminnan johtamisessa otetaan huomioon kehitysmahdollisuudet, uudet tuotteet ja asiakasryhmät sekä uudet teknologiset ratkaisut. Uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin ja uusiin markkinoihin liittyy riskejä, jotka voivat vaikuttaa myös paitsi kannattavuuteen myös Tulikivi-brändiin. Valuuttakurssien voimakkaat heilahtelut voivat vaikeuttaa markkina-aluekohtaisten katetavoitteiden saavuttamista.
Tulikivi-konsernin strategisena tavoitteena on hakea kasvua myös yritysostoin. Yritysostojen ja fuusioiden onnistuminen vaikuttaa kasvusuunnitelmien toteutumiseen. Jos yrityskaupoissa tai fuusioissa epäonnistutaan, yrityksen kilpailukyky voi kärsiä ja taloudellinen asema huonontua. Toisaalta yrityskaupat voivat muuttaa yrityksen riskiprofiilia. Konsernissa tehdään yritysostoja kuitenkin vain tarkkojen liiketoiminnallisten ja taloudellisten analyysien perusteella. Vaihtoehtoisia toimintamalleja kartoitetaan aktiivisesti.
Operatiiviset riskit liittyvät tuotteisiin, jakeluteihin, henkilöstöön, toimintaan ja prosesseihin.
Tuotevastuuriskejä pyritään pienentämään kehittämällä tuotteista mahdollisimman käyttäjäturvallisia. Jälleenmyyjä- ja asentajakoulutuksella sekä tarkoilla myyntisopimusehdoilla huolehditaan siitä, että tuote- ja palveluketju Tulikiveltä asiakkaalle toimii moitteettomasti ja asiantuntemuksella. Tuotevastuuriskiltä pyritään suojautumaan myös tuote- ja toiminnanvastuuvakuutuksin. Tuotteen kustannusrakenteen säilyminen kilpailukykyisenä on menekin säilymisen ja kasvun edellytys.
Toiminnalliset riskit liittyvät inhimillisen toiminnan, epäonnistuneiden yrityksen sisäisten prosessien tai ulkoisten tapahtumien seurauksiin. Tehdastoimintaan liittyvät operatiiviset riskit minimoidaan muun muassa yrityksen toimintakäsikirjan noudattamisella ja järjestelmällisellä kehitystyöllä. Uusien valmistustekniikoiden ja tehtaiden käyttöönottoon liittyy kustannusriskejä ja kapasiteettiriskejä. Niiltä pyritään suojautumaan huolellisella suunnittelutyöllä ja henkilöstön kouluttamisella. Riippuvuus keskeisistä tavarantoimittajista voi nostaa konsernin materiaalikustannuksia tai koneiden tai niiden varaosien kustannuksia tai vaikuttaa tuotantoon. Toimittajaverkostossa tapahtuvat häiriöt voivat vaikuttaa konsernin kykyyn toimittaa tuotteita oikea-aikaisesti asiakkailleen. Energian hankinta ulkopuolisilta toimittajilta voi vaikuttaa konsernin energiakustannuksiin tai energian saantiin. Toisaalta korkea energian hinta tukee tuotteiden kysyntää. Toiminnallisia häiriöitä voi liittyä myös muutoksiin jakelutiessä ja logistisissa järjestelmissä. Sopimusriskit ovat osa toiminnallisia riskejä.
Konsernin liiketoiminta perustuu toimiville ja luotettaville tietojärjestelmille. Niihin liittyviä riskejä pyritään hallitsemaan mm. kahdentamalla kriittiset tietojärjestelmät ja tietoliikenneyhteydet, kiinnittämällä huomiota yhteistyökumppaneiden valintaan sekä standardoimalla käytössä olevia työasemamalleja ja ohjelmistoja sekä tietoturvaan liittyviä menettelytapoja. Toteutettavaan tietojärjestelmien kehittämishankkeeseen liittyy sekä operatiivisia että tietoteknisiä riskejä. Niihin on pyritty varautumaan hyvällä etukäteissuunnittelulla, valitsemalla yhteistyökumppaniksi yritykselle tuttu toimittaja ja huolellisella sopimuksen laadinnalla.
Konsernin liiketoiminnan luonteen mukaisesti myyntisaamiset ja vaihto-omaisuus ovat merkittäviä tase-eriä. Myyntisaamisiin liittyvää luottotappioriskiä hallitaan yhdenmukaisella luotonantopolitiikalla, saamisten vakuuttamisella ja tehokkaalla perintätoiminnalla.
Tulikiven ydinosaaminen liittyy liiketoimintaprosesseihin, joita ovat myynti, tuotekehitys, louhinta, valmistus hankinta ja logistiikka sekä tarvittaviin tukitoimintoihin, joita ovat mm. tietohallinto, talous, henkilöstöasiat ja viestintä. Ydinosaamisen ennakoimaton merkittävä vähentyminen tai henkilöiden uudistumiskyvyn heikkeneminen tai väestörakenteen epäedullinen kehitys nykyisillä toimintapaikkakunnilla olisi riski. Henkilöstö- ja osaamistarpeen suunnittelulla ja henkilöstön sitouttamisella jatkuvaan muutokseen ja kasvuun pyritään turvaamaan ydinosaamisen säilyminen ja saatavuus konsernissa. Yritys pyrkii jatkuvasti lisäämään henkilöstönsä ydin- ja muuta merkittävää osaamista tarjoamalla mahdollisuuksia työssä oppimiseen ja koulutukseen sekä rekrytoimalla osaavaa uutta henkilöstöä. Verkostoitumisen avulla pystytään osittain turvaamaan ydinosaamisen riittävyyttä. Avainhenkilöiden vaihtuvuus on ollut maltillista.
Toiminnan tehostaminen, hallittu muutos ja tehokas sisäinen viestintä toimivat osaltaan toiminnallisten riskien ja prosessiriskien hallintakeinoina.
Valtaosa konsernin tuotannosta on pääomavaltaista ja suuri osa konsernin pääomasta on sidottu tuotantolaitoksiin. Siten esimerkiksi tulipalo tai vakava konerikko voi aiheuttaa merkittäviä omaisuus- ja keskeytysvahinkoja sekä muita epäsuoria haitallisia vaikutuksia konsernin toimintaan. Konserni pyrkii suojautumaan tällaisilta riskeiltä arvioimalla riskienhallinnan kannalta tuotantolaitoksiaan ja prosessejaan. Vahinkoriskeihin kuuluvat myös työterveys- ja työsuojeluriskit, ympäristöriskit ja onnettomuusriskit. Konserni tarkistaa säännöllisesti vakuutuksensa osana riskien kokonaishallintaa. Vakuutuksilla pyritään kattamaan kaikki ne riskit, jotka ovat taloudellisesti tai muista syistä järkevää hoitaa vakuuttamalla.
Vireillä ei ole oikeudenkäyntejä eikä sen toimintaan liity muitakaan hallituksen tiedossa olevia juridisia riskejä, jotka vaikuttaisivat oleellisesti yrityksen toiminnan tulokseen.
Konserni altistuu liiketoiminnassaan erilaisille rahoitusriskeille. Riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat valuuttariski, korkoriski, luottoriski ja maksuvalmiusriski. Rahoitusriskienhallintaa on käsitelty tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 29.
| Me | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Q4/2009 | Q3/2009 | Q2/2009 | Q1/2009 | Q4/2008 | Q3/2008 | Q2/2008 | Q1/2008 | |
| Liikevaihto | 15,6 | 13,5 | 13,0 | 11,0 | 18,3 | 16,6 | 17,0 | 14,6 |
| Tulisijat | 14,4 | 12,4 | 11,4 | 9,6 | 16,4 | 14,9 | 14,6 | 12,6 |
| Luonnonkivituotteet | 1,2 | 1,1 | 1,6 | 1,4 | 1,9 | 1,7 | 2,4 | 2,0 |
| Liiketulos | 0,3 | 0,7 | -0,7 | -2,7 | 1,3 | 1,3 | 0,9 | -0,3 |
| Tulisijat | 1,3 | 1,5 | 0,1 | -1,9 | 2,1 | 1,9 | 1,7 | 0,4 |
| Luonnonkivituotteet | -0,2 | 0,0 | 0,1 | -0,1 | -0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,2 |
| Muu erät | -0,8 | -0,8 | -0,9 | -0,7 | -0,7 | -0,7 | -0,9 | -0,9 |
| 1 000 euro | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tuloslaskelma | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | |
| IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | ||
| Liikevaihto | 58 642 | 82 149 | 69 887 | 66 502 | 53 143 | |
| Muutos, % | 6,1 | 40,1 | -14,9 | -4,8 | -20,1 | |
| Liiketulos | 6 285 | 8 230 | 965 | 3 246 | -2 387 | |
| % liikevaihdosta | 10,7 | 10,0 | 1,4 | 4,9 | -4,5 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut sekä osuus | ||||||
| osakkuusyhtiön tuloksesta | -222 | -430 | -805 | -1 187 | -930 | |
| Tulos ennen veroja | 6 063 | 7 800 | 160 | 2 063 | -3 317 | |
| % liikevaihdosta | 10,3 | 9,5 | 0,2 | 3,1 | -6,2 | |
| Tuloverot | 1 697 | 2 075 | -201 | 634 | 958 | |
| Tilikauden tulos | 4 366 | 5 725 | 361 | 1 429 | -2 359 | |
| Tase | ||||||
| Varat | ||||||
| Pitkäaikaiset varat | 21 946 | 40 540 | 40 443 | 37 196 | 34 308 | |
| Vaihto-omaisuus | 7 015 | 10 611 | 12 660 | 11 452 | 10 191 | |
| Rahavarat | 4 141 | 4 913 | 3 765 | 11 705 | 10 597 | |
| Muut lyhytaikaiset varat | 7 487 | 10 444 | 5 926 | 5 742 | 5 264 | |
| Oma pääoma ja velat | ||||||
| Oma pääoma | 25 517 | 30 711 | 27 571 | 27 242 | 23 785 | |
| Korolliset velat | 3 347 | 17 463 | 21 612 | 26 725 | 24 729 | |
| Korottomat velat | 11 724 | 18 334 | 13 611 | 12 128 | 11 846 | |
| Taseen summa | 40 588 | 66 508 | 62 794 | 66 095 | 60 360 |
| 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | |
|---|---|---|---|---|---|
| IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | |
| Oman pääoman tuotto, % | 17,9 | 20,4 | 1,2 | 5,2 | -9,2 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 20,7 | 21,7 | 2,5 | 6,8 | -4,3 |
| Omavaraisuusaste, % | 63,0 | 46,2 | 43,9 | 41,2 | 39,4 |
| Nettovelkaantumisaste, % | -3,1 | 40,9 | 64,7 | 55,1 | 59,4 |
| Current ratio | 1,6 | 1,5 | 1,6 | 2,0 | 1,9 |
| Bruttoinvestoinnit, 1 000 euro | 5 150 | 24 118 | 5 267 | 2 925 | 2 126 |
| % liikevaihdosta | 8,8 | 29,4 | 7,5 | 4,4 | 4,0 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot, 1 000 euro | 1 652 | 1 832 | 1 589 | 1 799 | 1 666 |
| % liikevaihdosta | 2,8 | 2,2 | 2,3 | 2,7 | 3,1 |
| Kehitysmenot, aktivoitu, 1 000 euro | 377 | 265 | 98 | 422 | 452 |
| Tilauskanta, milj. euroa | 9,2 | 10,4 | 6,9 | 4,9 | 4,8 |
| Henkilöstö keskimäärin | 514 | 664 | 682 | 526 | 417 |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | |||||
| Osakekohtainen tulos, euro | 0,12 | 0,16 | 0,01 | 0,04 | -0,06 |
| Osakekohtainen oma pääoma, euro | 0,70 | 0,83 | 0,74 | 0,73 | 0,64 |
| Osingot | |||||
| Osakekohtainen osinko, euro | |||||
| A-osake | 0,070 | 0,090 | 0,0450 | 0,0280 | *) 0,0250 |
| K-osake | 0,068 | 0,088 | 0,0433 | 0,0263 | 0,0233 *) |
| Osinko tuloksesta, % | 58,0 | 58,1 | 457,9 | 71,5 | -38,5 |
| Efektiivinen osinkotuotto, %/A-sarja | 3,4 | 2,6 | 2,9 | 4,2 | 2,4 |
| Hinta/voitto, (P/E) | 17,0 | 22,6 | 160,3 | 16,8 | -16,6 |
| Osakkeen ylin kurssi, euro | 2,25 | 4,05 | 3,75 | 1,88 | 1,30 |
| Osakkeen alin kurssi, euro | 1,39 | 2,04 | 1,53 | 0,60 | 0,67 |
| Tilikauden keskikurssi, euro | 1,79 | 3,18 | 2,69 | 1,28 | 0,96 |
| Osakeantikorjattu pörssikurssi 31.12., euro | 2,04 | 3,51 | 1,56 | 0,67 | 1,06 |
| Osakekannan markkina-arvo, 1 000 euro | 74 308 | 130 375 | 57 945 | 24 837 | 39 241 |
| (Olettaen K-osakkeen markkina-arvoksi saman kuin A-osakkeella.) | |||||
| Osakkeiden vaihto, (1 000 kpl) | 4 866 | 7 454 | 5 369 | 2 455 | 3 959 |
| Osakkeiden vaihto, % | 18,1 | 27,0 | 19,4 | 8,9 | 14,4 |
| Osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana, (1 000 kpl) |
36 426 | 36 785 | 37 144 | 37 128 | 37 024 |
| Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa, (1 000 kpl) | 36 426 | 37 144 | 37 144 | 37 070 | 37 020 |
| *) Hallituksen esityksen mukaan. |
| Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut | ||
|---|---|---|
| voitto/tappio | ||
| Oman pääoman tuottoprosentti (ROE) = | 100 x | oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana) |
| voitto/tappio ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut | ||
| Sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROI) = | 100 x | taseen loppusumma + korolliset rahoitusvelat |
| oma pääoma | ||
| Omavaraisuusaste, % = | 100 x | taseen loppusumma - saadut ennakot |
| korolliset nettorahoitusvelat | ||
| Nettovelkaantumisaste, % = | 100 x | oma pääoma |
| Current ratio = | 100 x lyhytaikaiset varat | |
| lyhytaikaiset velat | ||
| Osakekohtaiset tunnusluvut | ||
| emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos | ||
| Osakekohtainen tulos = | tilikauden keskimääräinen, osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä *) | |
| Osakekohtainen oma pääoma = | emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma | |
| osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä *) | ||
| Osakekohtainen osinko = | tilikaudelta jaettu osinko | |
| osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä *) | ||
| Osinko tuloksesta, % = | 100 x | osakekohtainen osinko |
| osakekohtainen tulos | ||
| Efektiivinen osinkotuottoprosentti = | 100 x | osakekohtainen osinko/osake |
| A-osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa | ||
| Hinta/voitto -suhde (P/E) = | A-osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa | |
| osakekohtainen tulos | ||
| *) ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita |
| 1 000 euro | Liite | 1.1. - 31.12.2009 | 1.1. - 31.12.2008 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1.1. | 52 574 | 65 572 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden | |||
| varastojen lisäys (+) / vähennys (-) | -928 | -402 | |
| Valmistus omaan käyttöön | 163 | 522 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 1.2. | 771 | 1 005 |
| Materiaalit ja palvelut | 1.3. | 17 612 | 22 646 |
| Henkilöstökulut | 1.4. | 19 432 | 22 341 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 1.5. | 4 966 | 5 178 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 1.6. | 12 176 | 13 307 |
| Liiketulos | -1 606 | 3 225 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 1.7. | -940 | -1 127 |
| Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | -2 546 | 2 098 | |
| Tilinpäätössiirrot | 1.8. | 1 241 | -177 |
| Tuloverot | 1.9. | 113 | -748 |
| Tilikauden tulos | -1 192 | 1 173 |
| 1 000 euro | Liite | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|---|
| Vastaavaa | |||
| Pysyvät vastaavat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 2.1. | 6 670 | 6 876 |
| Liikearvo | 2.1. | 5 879 | 6 713 |
| Aineelliset hyödykkeet | 2.2. | 16 260 | 18 227 |
| Sijoitukset | |||
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | 2.3. | 903 | 930 |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 2.4. | 34 | 34 |
| Osuudet omistusyhteysyrityksissä | 2.3. | 26 | 26 |
| Muut sijoitukset | 2.5. | 27 | 27 |
| Pysyvät vastaavat yhteensä | 29 799 | 32 833 | |
| Vaihtuvat vastaavat | |||
| Vaihto-omaisuus | 2.6. | 10 097 | 11 286 |
| Pitkäaikaiset saamiset | 2.7. | 346 | 345 |
| Laskennallinen verosaaminen | 2.8. | 379 | 285 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 2.9. | 5 012 | 5 314 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 10 156 | 11 442 | |
| Vaihtuvat vastaavat yhteensä | 25 990 | 28 672 | |
| Vastaavaa yhteensä | 55 789 | 61 505 | |
| Vastattavaa | |||
| Oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 2.10. | 6 314 | 6 314 |
| Ylikurssirahasto | 2.10. | 7 334 | 7 334 |
| Arvonmuutosrahasto | 2.10. | -82 | -60 |
| Omat osakkeet | 2.12. | -108 | -78 |
| Edellisten tilikausien voitto | 2.10. | 6 002 | 5 851 |
| Tilikauden tulos | 2.10. | -1 192 | 1 173 |
| Oma pääoma yhteensä | 18 268 | 20 535 | |
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | |||
| Poistoero | 1 792 | 3 034 | |
| Pakolliset varaukset | 2.13. | 999 | 909 |
| Vieras pääoma | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 2.14. | 20 967 | 22 728 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 2.15. | 13 763 | 14 299 |
| Vieras pääoma yhteensä | 34 730 | 37 027 | |
| Vastattavaa yhteensä | 55 789 | 61 505 |
| 1 000 euro | 1.1. - 31.12.2009 | 1.1. - 31.12.2008 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Tulos ennen satunnaisia eriä | -2 546 | 2 098 |
| Oikaisut: | ||
| Suunnitelman mukaiset poistot | 4 966 | 5 178 |
| Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot | -15 | 23 |
| Muut kulut, joihin ei liity maksua | 91 | 85 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 940 | 1 127 |
| Muut oikaisut | 4 | 3 |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 3 440 | 8 514 |
| Käyttöpääoman muutos: | ||
| Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) | 448 | -104 |
| Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) | 1 190 | 923 |
| Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) | -465 | -878 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 4 613 | 8 455 |
| Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista | -1 073 | -1 078 |
| Saadut osingot liiketoiminnasta | 4 | 56 |
| Saadut korot liiketoiminnasta | 107 | 168 |
| Maksetut välittömät verot | -254 | -532 |
| Rahavirta ennen satunnaisia eriä | 3 397 | 7 069 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 3 397 | 7 069 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin, brutto | -1 677 | -3 310 |
| Investointeihin saadut avustukset | 30 | |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 15 | 76 |
| Ostetut tytäryhtiöt | -361 | |
| Tytäryhtiöilta saadut palautukset | 100 | |
| Lainasaamisten takaisinmaksut | 10 | |
| Luovutustulot muista sijoituksista | 4 | |
| Saadut korot investoinneista | 4 | |
| Investointien rahavirta | -1 518 | -3 591 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Omien osakkeiden hankkiminen | -47 | -75 |
| Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut | -1 836 | |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 5 052 | 11 198 |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -7 146 | -3 153 |
| Maksetut osingot ja voitonjako | -1 020 | -1 655 |
| Rahoituksen rahavirta | -3 161 | 4 479 |
| Rahavarojen muutos lisäys (+) / vähennys (-) | -1 282 | 7 957 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 11 442 | 3 479 |
| Valuuttakurssien muutosten vaikutus | -4 | 6 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 10 156 | 11 442 |
Tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaan.
Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä saaduilla investointiavustuksilla ja suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuuden taloudellisen pitoajan perusteella seuraavasti:
| Poistoaika | ||
|---|---|---|
| Aineettomat oikeudet ja muut pitkävaikutteiset menot |
5 - 10 vuotta | |
| Louhosalueet | substanssipoistot | |
| Liikearvo | 10 vuotta | |
| Rakennukset | 25 - 30 vuotta | |
| Rakennelmat | 5 vuotta | |
| Prosessikoneet | 3 - 10 vuotta | |
| Moottoriajoneuvot | 5 - 8 vuotta | |
| ATK-laitteet | 3 - 5 vuotta | |
| Kehittämismenot | 5 vuotta |
Kaluston hankintameno poistetaan EVL:n enimmäispoistoin hankinta-ajankohdasta laskien.
Louhosalueista ml. louhosten avauskustannukset sekä louhinnan maa-alueista tehdään kiven käyttöön ja läjitysalueiden täyttöaikaan perustuva substanssipoisto. Louhosalueiden ja altaiden ja muiden louhosten apurakennel- mien poistaminen aloitetaan silloin, kun louhos on valmis tuotantokäyttöön.
Vaihto-omaisuus on esitetty keskihinta-periaatteen mukaisesti tai sitä alemman todennäköisen myyntihinnan määräisenä. Vaihto-omaisuuden arvoon on sisällytetty muuttuvien menojen lisäksi osuus hankinnan ja valmistuksen kiinteistä menoista.
Liikevaihtoa laskettaessa on myynnistä vähennetty myönnetyt alennukset, välilliset verot sekä myyntisaamisten kurssierot. Suoritteiden myynti on tuloutettu niiden luovutuksen yhteydessä. Tuotot asennustoiminnasta ja palveluista tuloutetaan sillä tilikaudella, jolla palvelu suoritetaan.
Tutkimusmenot on kirjattu pääsääntöisesti vuosikuluiksi niiden syntymävuonna. Kehitysmenoista on aktivoitu muut kuin tulisijat-liiketoimintaan liittyvät kehitysmenot. Louhosalueiden kairaustutkimuksista aiheutuneet me- not on aktivoitu ja poistetaan vaikutusaikanaan. Kairaustutkimusten menot kirjataan kuitenkin tuloslaskelmaan kuluiksi silloin, kun kyseisten vuolukivivarantojen kaupalliseen hyödyntämiseen katsotaan liittyvän merkittävää epävarmuutta.
Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna. Ulkomailla olevan henkilöstön eläkejärjestelyt on hoidettu paikallisen käytännön mukaan.
Suomen verolainsäädännön mukaan verotukselliset tilinpäätössiirrot, kuten poistoero, hyväksytään verotuksessa vähennyskelpoiseksi vain, jos ne on kirjattu myös kirjanpitoon.
Veroihin sisältyvät tilikauden tulosta vastaavat verot sekä laskennallisen verovelan ja -saamisen muutos. Laskennallinen verovelka ja -saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena.
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei tilinpäätöksessä ole tehty kirjausta, vaan osingot otetaan huomioon vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.
Tilikauden ja vertailukauden tiedot ovat vertailukelpoisia.
Valuuttamääräiset tase-erät on arvostettu Euroopan Keskuspankin ilmoittamaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin.
| 1 000 euro | 2009 | 2008 | 1 000 euro | 2009 |
|---|---|---|---|---|
| 1.1. Liikevaihto | 1.4.3. Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana | |||
| 1.1.1. Liikevaihto liiketoiminta-alueittain | Toimihenkilöitä | 112 | ||
| Tulisijat | 47 311 | 57 605 | Työntekijöitä | 301 |
| Luonnonkivituotteet | 5 263 | 7 967 | Henkilökunnan lukumäärä yhteensä | 413 |
| Liikevaihto liiketoiminta-alueittain yhteensä | 52 574 | 65 572 | 1.5. Suunnitelman mukaiset poistot | |
| 1.1.2. Liikevaihto markkina-alueittain | Kehittämismenot | 17 | ||
| Suomi | 25 944 | 34 158 | Aineettomat oikeudet | 22 |
| Muu Eurooppa | 25 905 | 30 175 | Muut pitkävaikutteiset menot | 607 |
| USA | 725 | 1 239 | Substanssipoistot louhoksista *) | 271 |
| Liikevaihto markkina-alueittain yhteensä | 52 574 | 65 572 | Rakennukset ja rakennelmat | 624 |
| 1.1.3. Liikevaihdon jako tavaroiden ja palveluiden myynteihin | Koneet ja kalusto | 2 617 | ||
| Tuotot tavaroiden myynneistä | 50 549 | 63 036 | Muut aineelliset hyödykkeet | 29 |
| Tuotot palveluista | 2 025 | 2 536 | Substanssipoisto maa-alueista | 36 |
| Yhteensä | 52 574 | 65 572 | Liikearvo | 743 |
| 1.2. Liiketoiminnan muut tuotot | Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä | 4 966 | ||
| Vuokratuotot | 159 | 276 | ||
| Veloitukset konsernin sisäisistä palveluista | 134 | 143 | *) Yhtiö soveltaa suunnitelman mukaisten poistojen laskennassa kivilouhosten ja kaivosoikeuksien osalta kiven | |
| Julkisen vallan avustukset | 125 | 294 | käyttöön perustuvaa substanssipoistomenetelmää. | |
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot | 4 | 15 | 1.6. Liiketoiminnan muut kulut | |
| Muut | 349 | 277 | 1.6.1. Tilintarkastajien palkkiot | |
| Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä | 771 | 1 005 | Tilintarkastuspalkkiot | 46 |
| 1.3. Materiaalit ja palvelut | Veroneuvonta | 14 | ||
| Aineet, tarvikkeet ja tavarat | Muut palkkiot | 41 | ||
| Ostot tilikauden aikana | 9 768 | 12 230 | Tilintarkastajien palkkiot yhteensä | 101 |
| Varaston muutos lisäys (-) / vähennys (+) | 261 | 521 | 1.7. Rahoitustuotot ja -kulut | |
| Ulkopuolisilta ostetut palvelut | 7 583 | 9 895 | Osinkotuotot konserniyhtiöiltä | |
| Materiaalit ja palvelut yhteensä | 17 612 | 22 646 | Osinkotuotot muilta | 4 |
| 1.4. Henkilöstökulut ja henkilökunnan lukumäärä keskimäärin | Muut korko- ja rahoitustuotot | |||
| 1.4.1. Henkilöstökulut | Saman konsernin yrityksiltä | 14 | ||
| Palkat ja palkkiot | 15 731 | 17 587 | Korkotuotot muilta | 75 |
| Eläkekulut | 2 715 | 3 344 | Korkokulut | -795 |
| Muut henkilösivukulut | 986 | 1 410 | Korkokulut saman konsernin yrityksille | -14 |
| Henkilöstökulut yhteensä | 19 432 | 22 341 | Kurssierot | -18 |
| 1.4.2. Johdon työsuhde-etuudet | Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista | -19 | ||
| Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat | Johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset | -106 | ||
| ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 479 | 416 | Muut rahoitustuotot ja -kulut | -81 |
| Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet | 83 | 62 | Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -940 |
| Palkat ja palkkiot | 1.8. Tilinpäätössiirrot | |||
| Toimitusjohtaja | 243 | 210 | Poistoeron muutos | 1 241 |
| Hallituksen jäsenet | 1.9. Tuloverot | |||
| Piispa Ambrosius | 16 | 16 | Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | -27 |
| Erma Juhani | 27 | 24 | Laskennallisen verovelan / -saamisen muutos | -94 |
| Makkonen Eero | 16 | 16 | Verojen siirto arvonmuutosrahastoon | 8 |
| Rönkkö Markku | 17 | Tuloverot yhteensä | -113 | |
| Toivanen-Koivisto Maarit | 16 | 16 | ||
| Vauhkonen Heikki | 54 | 16 | ||
| Vauhkonen Reijo | 28 | |||
| Virtaala Matti | 91 | 90 |
| 2009 | 2008 | 1 000 euro | 2009 | 2008 |
|---|---|---|---|---|
| 1.4.3. Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana | ||||
| Toimihenkilöitä | 112 | 151 | ||
| 47 311 | 57 605 | Työntekijöitä | 301 | 370 |
| 5 263 | 7 967 | Henkilökunnan lukumäärä yhteensä | 413 | 521 |
| 52 574 | 65 572 | 1.5. Suunnitelman mukaiset poistot | ||
| Kehittämismenot | 17 | 9 | ||
| 25 944 | 34 158 | Aineettomat oikeudet | 22 | 21 |
| 25 905 | 30 175 | Muut pitkävaikutteiset menot | 607 | 656 |
| 725 | 1 239 | Substanssipoistot louhoksista *) | 271 | 133 |
| 52 574 | 65 572 | Rakennukset ja rakennelmat | 624 | 628 |
| Koneet ja kalusto | 2 617 | 2 925 | ||
| 50 549 | 63 036 | Muut aineelliset hyödykkeet | 29 | 30 |
| 2 025 | 2 536 | Substanssipoisto maa-alueista | 36 | 30 |
| 52 574 | 65 572 | Liikearvo | 743 | 746 |
| Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä | 4 966 | 5 178 | ||
*) Yhtiö soveltaa suunnitelman mukaisten poistojen laskennassa kivilouhosten ja kaivosoikeuksien osalta kiven
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot | 4 | 15 | 1.6. Liiketoiminnan muut kulut | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Muut | 349 | 277 | 1.6.1. Tilintarkastajien palkkiot | ||
| Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä | 771 | 1 005 | Tilintarkastuspalkkiot | 46 | 36 |
| 1.3. Materiaalit ja palvelut | Veroneuvonta | 14 | 21 | ||
| Aineet, tarvikkeet ja tavarat | Muut palkkiot | 41 | 10 | ||
| Ostot tilikauden aikana | 9 768 | 12 230 | Tilintarkastajien palkkiot yhteensä | 101 | 67 |
| Varaston muutos lisäys (-) / vähennys (+) | 261 | 521 | 1.7. Rahoitustuotot ja -kulut | ||
| Ulkopuolisilta ostetut palvelut | 7 583 | 9 895 | Osinkotuotot konserniyhtiöiltä | 50 | |
| Materiaalit ja palvelut yhteensä | 17 612 | 22 646 | Osinkotuotot muilta | 4 | 6 |
| 1.4. Henkilöstökulut ja henkilökunnan lukumäärä keskimäärin | Muut korko- ja rahoitustuotot | ||||
| 1.4.1. Henkilöstökulut | Saman konsernin yrityksiltä | 14 | 19 | ||
| Palkat ja palkkiot | 15 731 | 17 587 | Korkotuotot muilta | 75 | 139 |
| Eläkekulut | 2 715 | 3 344 | Korkokulut | -795 | -1 010 |
| Muut henkilösivukulut | 986 | 1 410 | Korkokulut saman konsernin yrityksille | -14 | -49 |
| Henkilöstökulut yhteensä | 19 432 | 22 341 | Kurssierot | -18 | -14 |
| 1.4.2. Johdon työsuhde-etuudet | Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista | -19 | |||
| Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat | Johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset | -106 | -234 | ||
| ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 479 | 416 | Muut rahoitustuotot ja -kulut | -81 | -34 |
| Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet | 83 | 62 | Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -940 | -1 127 |
| Palkat ja palkkiot | 1.8. Tilinpäätössiirrot | ||||
| Toimitusjohtaja | 243 | 210 | Poistoeron muutos | 1 241 | -177 |
| Hallituksen jäsenet | 1.9. Tuloverot | ||||
| Piispa Ambrosius | 16 | 16 | Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | -27 | 645 |
| Erma Juhani | 27 | 24 | Laskennallisen verovelan / -saamisen muutos | -94 | 82 |
| Makkonen Eero | 16 | 16 | Verojen siirto arvonmuutosrahastoon | 8 | 21 |
| Rönkkö Markku | 17 | Tuloverot yhteensä | -113 | 748 | |
| Toivanen-Koivisto Maarit | 16 | 16 |
| 1 000 euro | 2 009 | 2 008 | 2009 | 2008 | |
|---|---|---|---|---|---|
| 2.1. Aineettomat hyödykkeet | 2.2. Aineelliset hyödykkeet | ||||
| 2.1.1. Kehittämismenot | 2.2.1. Maa-alueet | ||||
| Hankintameno 1.1. | 157 | 42 | Hankintameno 1.1. | 1 380 | 1 378 |
| Lisäykset | 116 | Lisäykset | 2 | ||
| Hankintameno 31.12. | 157 | 158 | Hankintameno 31.12. | 1 380 | 1 380 |
| Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | 9 | Kertyneet substanssipoistot | 217 | 186 | |
| Tilikauden poisto | 17 | 9 | Tilikauden substanssipoisto | 36 | 31 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 26 | 9 | Kertyneet poistot 31.12. | 253 | 217 |
| Kehittämismenojen kirjanpitoarvo 31.12. | 131 | 149 | Maa-alueiden kirjanpitoarvo 31.12. | 1 127 | 1 163 |
| 2.1.2. Aineettomat oikeudet | 2.2.2. Rakennukset ja rakennelmat | ||||
| Hankintameno 1.1. | 602 | 568 | Hankintameno 1.1. | 15 258 | 15 167 |
| Lisäykset | 18 | 34 | Lisäykset | 15 | 94 |
| Hankintameno 31.12. | 620 | 602 | Vähennykset | 3 | |
| Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | 480 | 460 | Hankintameno 31.12. | 15 273 | 15 258 |
| Tilikauden poisto | 22 | 21 | Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | 7 674 | 7 046 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 502 | 481 | Tilikauden poisto | 624 | 628 |
| Aineettomien oikeuksien kirjanpitoarvo 31.12. | 118 | 121 | Kertyneet poistot 31.12. | 8 298 | 7 674 |
| 2.1.3. Liikearvo | Arvonkorotus | 505 | 505 | ||
| Hankintameno 1.1. | 8 804 | 8 804 | Rakennusten ja rakennelmien kirjanpitoarvo 31.12. | 7 480 | 8 089 |
| Vähennykset | 91 | 2.2.3. Koneet ja kalusto | |||
| Hankintameno 31.12. | 8 713 | 8 804 | Hankintameno 1.1. | 47 007 | 46 035 |
| Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | 2 091 | 1 345 | Lisäykset | 1 370 | 1 224 |
| Tilikauden poisto | 743 | 746 | Vähennykset | 83 | 252 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 2 834 | 2 091 | Hankintameno 31.12. | 48 294 | 47 007 |
| Liikearvon kirjanpitoarvo 31.12. | 5 879 | 6 713 | Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | 38 163 | 35 425 |
| Emoyhtiön liikearvo koostuu sulautumistappioista. | Vähennysten kertyneet poistot | 64 | 187 | ||
| 2.1.4. Muut pitkävaikutteiset menot | Tilikauden poisto | 2 617 | 2 925 | ||
| Hankintameno 1.1. | 18 556 | 17 661 | Kertyneet poistot 31.12. | 40 716 | 38 163 |
| Lisäykset | 693 | 930 | Koneiden ja kaluston kirjanpitoarvo 31.12. | 7 578 | 8 844 |
| Vähennykset | 21 | 35 | 2.2.4. Muut aineelliset hyödykkeet | ||
| Hankintameno 31.12. | 19 228 | 18 556 | Hankintameno 1.1. | 294 | 281 |
| Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | 11 950 | 11 187 | Lisäykset | 2 | 13 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 21 | 26 | Hankintameno 31.12. | 296 | 294 |
| Tilikauden poisto | 878 | 789 | Kertyneet suunnitelmapoistot 1.1. | 214 | 184 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 12 807 | 11 950 | Tilikauden poisto | 29 | 30 |
| Muiden pitkävaikutteisten menojen kirjanpitoarvo 31.12. | 6 421 | 6 606 | Kertyneet poistot 31.12. | 243 | 214 |
| Aineettomat hyödykkeet yhteensä | 12 549 | 13 589 | Muiden aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvo 31.12. | 53 | 80 |
Muiden pitkävaikutteisten menojen kirjanpitoarvoon sisältyy 3 966 tuhatta euroa kivitutkimuksista sekä vuo- lukivilouhosten ja koelouhosten avaamisesta aiheutuneita menoja.
| 1 000 euro | 2009 | 2008 | 2009 | 2008 | |
|---|---|---|---|---|---|
| 2.2.5. Ennakkomaksut | 2.7. Pitkäaikaiset saamiset | ||||
| Ennakkomaksut | 22 | 51 | Saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
| Ennakkomaksut yhteensä | 22 | 51 | Lainasaamiset | 300 | 310 |
| Aineelliset hyödykkeet yhteensä | 16 260 | 18 227 | Siirtosaamiset | 46 | 35 |
| Tuotannon koneiden ja laitteiden osuus kirjanpitoarvosta | 6 726 | 8 065 | Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 346 | 345 |
| 2.3. Osuudet saman konsernin yrityksissä | 2.8. Laskennallinen verosaaminen | ||||
| % | % | Varauksista ja siirtoveloista | 379 | 285 | |
| Kivia Oy, Kuhmo | 100 | 100 | Laskennallinen verosaaminen yhteensä | 379 | 285 |
| Tulikivi U.S. Inc., USA | 100 | 100 | 2.9. Lyhytaikaiset saamiset | ||
| AWL-Marmori Oy, Turku | 100 | 100 | Saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
| The New Alberene Stone Company Inc., USA | 100 | 100 | Myyntisaamiset | 323 | 13 |
| Uuni Vertriebs GmbH, Saksa, (lopetettu vuonna 2009) | - | - | Saamiset omistusyhteysyrityksiltä | ||
| OOO Tulikivi, Venäjä | 100 | 100 | Myyntisaamiset | 1 | 1 |
| Tytäryhtiöiden lisäksi Tulikivi Oyj:llä on Saksassa sivuliike Tulikivi Oyj | Saamiset muilta | ||||
| Niederlassung Deutschland. | Myyntisaamiset | 3 844 | 4 925 | ||
| Osakkuusyritykset | Muut saamiset | 69 | 29 | ||
| Stone Pole Oy, Juuka | 27 | 27 | Muut siirtosaamiset | 343 | |
| Leppävirran Matkailukeskus Oy, Leppävirta | 33 | 33 | Saamiset avustuksista | 108 | 202 |
| Rakentamisen MALL Oy, Helsinki | 20 | Ennakkomaksut | 125 | 101 | |
| 2.4. Saamiset saman konsernin yrityksiltä | Korkosaaminen | 1 | 25 | ||
| Pääomalaina AWL-Marmori Oy | 34 | 34 | Muut siirtosaamiset | 198 | 18 |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä yhteensä | 34 | 34 | Saamiset muilta yhteensä | 4 688 | 5 300 |
| 2.5. Muut sijoitukset | Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 5 012 | 5 314 | ||
| Stone Pole Oy | 1 | 1 | 2.10. Oma pääoma | ||
| Muut | 26 | 26 | Osakepääoma 1.1. | 6 314 | 6 314 |
| Muut sijoitukset yhteensä | 27 | 27 | Osakepääoma 31.12. | 6 314 | 6 314 |
| 2.6. Vaihto-omaisuus | Ylikurssirahasto 1.1. | 7 334 | 7 334 | ||
| Aineet ja tarvikkeet | 5 202 | 5 463 | Ylikurssirahasto 31.12. | 7 334 | 7 334 |
| Valmiit tuotteet/ tavarat | 4 895 | 5 823 | Arvonmuutosrahasto 1.1. | -60 | |
| Vaihto-omaisuus yhteensä | 10 097 | 11 286 | Muutos | -22 | -60 |
| Arvonmuutosrahasto 31.12. | -82 | -60 | |||
| Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. | 7 024 | 7 504 |
Osingonjako -1 020 -1 653
Omat osakkeet -108 -78 Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. 5 893 5 773 Tilikauden tulos -1 192 1 173 Oma pääoma yhteensä 18 268 20 535
Tappio omien osakkeiden luovuttamisesta -3
| 2.11. Laskelma voitonjakokelpoisista varoista 31.12. | 2.15. Lyhytaikainen vieras pääoma | ||
|---|---|---|---|
| Voitto edellisiltä tilikausilta | 5 893 | 5 773 | Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille |
| Jakokelpoiset varat yhteensä | 4 701 | 6 946 | Velat osakkuusyrityksille |
| Aika | Määrä | Suoritettu vastike (keskiarvo) |
Suoritettu vastike (vaihteluväli) |
|
|---|---|---|---|---|
| Tilikauden aikana | ||||
| 1. - 31.01.2009 | 18 370 | 0,766 | 0,72 - 0,83 | |
| 1. - 28.02.2009 | 12 100 | 0,731 | 0,71 - 0,77 | |
| 1. - 31.03.2009 | 29 530 | 0,709 | 0,68 - 0,73 | |
| Yhteensä | 60 000 | |||
| Vuonna 2008 | 1. - 31.08.2008 | 13 334 | 1,344 | 1,31 - 1,39 |
| 1. - 30.09.2008 | 19 270 | 1,298 | 1,23 - 1,34 | |
| 1. - 31.10.2008 | 5 000 | 1,124 | 0,90 - 1,23 | |
| 1. - 30.11.2008 | 22 396 | 0,890 | 0,80 - 0,96 | |
| 1. - 31.12.2008 | 14 000 | 0,654 | 0,65 - 0,67 | |
| Yhteensä 31.12.2008 | 74 000 | |||
| Hankittu yhteensä | 134 000 | 0,940 | 0,71 - 1,34 | |
| Yhtiö on luovuttanut osakkeita tilikauden aikana |
16.6.2009 | 9 800 | 0,0173 | |
| Yhtiön hallussa omia osakkeita 31.12.2009 |
124 200 | |||
| Takuuvaraus | 410 | 452 | Muut omat sitoumukset, joista annettu vakuuksia |
|---|---|---|---|
| 1 000 euro | 2 009 | 2 008 | 1 000 euro | 2 009 | 2 008 | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2.11. Laskelma voitonjakokelpoisista varoista 31.12. | 2.15. Lyhytaikainen vieras pääoma | ||||||
| Voitto edellisiltä tilikausilta | 5 893 | 5 773 | Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille | ||||
| Tilikauden voitto | -1 192 | 1 173 | Ostovelat | 546 | 338 | ||
| Jakokelpoiset varat yhteensä | 4 701 | 6 946 | Velat osakkuusyrityksille | ||||
| 2.12. Omat osakkeet | Ostovelat | 2 | 39 | ||||
| Yhtiö on ostanut tilikauden aikana 60 000 (74 000) omaa osakettaan eli yhteensä 134 000 A-osaketta yh | Velat muille | ||||||
| tiökokouksen 17.4.2008 valtuutuksen nojalla. Osakkeiden hankintahintana on ollut hankintahetken pörssi kurssi. Osakkeista on luovutettu tilikauden aikana 9 800 osaketta osakepalkkiojärjestelmään liittyen. Tilikau |
Lainat rahoituslaitoksilta | 4 019 | 4 670 | ||||
| den päättyessä yhtiön hallussa oli 124 200 osaketta. Osakkeiden osuus osakepääomasta on 0,3 prosenttia ja äänimäärästä 0,1 prosenttia. Omien osakkeiden hankinnalla ei ole ollut merkittävää vaikutusta omistuksen ja |
Saadut ennakot | 11 | 21 | ||||
| äänivallan jakautumiseen yhtiössä. | Ostovelat | 2 874 | 2 332 | ||||
| Emoyhtiö on tilikauden aikana ostanut omia osakkeita seuraavasti: | Muut velat | 574 | 632 | ||||
| Siirtovelat | |||||||
| Aika | Määrä | Suoritettu vastike |
Suoritettu vastike |
Palkat ja henkilösivukulut | 3 959 | 4 361 | |
| (keskiarvo) | (vaihteluväli) | Alennukset ja markkinointikulut | 567 | 653 | |||
| Tilikauden aikana | Ulkopuoliset palvelut | 358 | 402 | ||||
| 1. - 31.01.2009 | 18 370 | 0,766 | 0,72 - 0,83 | Korkovelat | 443 | 433 | |
| 1. - 28.02.2009 | 12 100 | 0,731 | 0,71 - 0,77 | Verovelat | 7 | 101 | |
| 1. - 31.03.2009 | 29 530 | 0,709 | 0,68 - 0,73 | Muut siirtovelat | 403 | 317 | |
| Yhteensä Vuonna 2008 |
1. - 31.08.2008 | 60 000 13 334 |
1,344 | 1,31 - 1,39 | Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 13 763 | 14 299 |
| 1. - 30.09.2008 | 19 270 | 1,298 | 1,23 - 1,34 | 2.16. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut | |||
| 1. - 31.10.2008 | 5 000 | 1,124 | 0,90 - 1,23 | Lainat ja tililuottolimiitit, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä ja pantteja | |||
| 1. - 30.11.2008 | 22 396 | 0,890 | 0,80 - 0,96 | Rahalaitoslainat ja lainojen takaukset | 19 113 | 18 730 | |
| 1. - 31.12.2008 | 14 000 | 0,654 | 0,65 - 0,67 | Tililuottolimiitit | 1 000 | 4 000 | |
| Yhteensä 31.12.2008 | 74 000 | Muut pitkäaikaiset velat | 1 766 | 2 263 | |||
| Hankittu yhteensä | 134 000 | 0,940 | 0,71 - 1,34 | Rahoituslainat ja muut velat yhteensä | 21 879 | 24 993 | |
| Yhtiö on luovuttanut osakkeita | Annetut kiinteistökiinnitykset | 11 318 | 9 186 | ||||
| tilikauden aikana | 16.6.2009 | 9 800 | 0,0173 | Annetut yrityskiinnitykset | 14 896 | 13 396 | |
| Yhtiön hallussa omia osakkeita | 124 200 | Kaupan kohde/osamaksuvelat | 1 766 | 2 263 | |||
| 31.12.2009 | Pantatut vuokraoikeudet | 219 | 219 | ||||
| 2.13. Pakolliset varaukset | Vakuudeksi annetut kiinnitykset ja pantit yhteensä | 28 199 | 25 064 | ||||
| Takuuvaraus | 410 | 452 | Muut omat sitoumukset, joista annettu vakuuksia | ||||
| Ympäristövaraus (nykyarvo) | 589 | 457 | Takaukset | 787 | 420 | ||
| Pakolliset varaukset yhteensä | 999 | 909 | Muut vastuut | 35 | 35 | ||
| Ynpäristövarauksen määrä ennen diskonttausta on 883 (772) te. Nykyarvon määrittämisessä käytetty | Muut omat sitoumukset yhteensä | 822 | 455 | ||||
| diskonttaustekijä on 4 (5) prosenttia. | Samaan konserniin kuuluvien puolesta annettu vakuuksia | 30 | 30 | ||||
| 2.14. Pitkäaikainen vieras pääoma | Annetut kiinteistökiinnitykset | 817 | 450 | ||||
| Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille | Annetut pantit | 35 | 35 | ||||
84 TILINPÄÄTÖS
| 1 000 euro | 2 009 | 2 008 |
|---|---|---|
| Leasingsopimuksista maksettavat määrät | ||
| Tilikaudella 2010 maksettavat | 26 | 8 |
| Myöhemmin maksettavat | 72 | 10 |
| Leasingsopimuksista maksettavat määrät yhteensä | 98 | 18 |
| Leasingsopimukset ovat kolmen - kuuden vuoden leasingsopimuksia, joihin ei liity lunastusehtoja. |
||
| Johdannaissopimukset | ||
| Koronvaihtosopimukset, nimellisarvo | 7 291 | 13 027 |
| Koronvaihtosopimukset, käypä arvo | -307 | -177 |
| Valuuttatermiinit, nimellisarvo | 87 | |
| Valuuttatermiinit, käypä arvo | -5 |
Tulikivi Oyj:n ympäristövelvoitteet ja niiden hoitamiseen liittyvät seikat ja ympäristönhoitomenojen kirjaaminen
Tulikivi Oyj:llä on kaivoslain ja ympäristölainsäädännön perusteella maisemointivelvoitteita, jotka on täytettävä toiminnan aikana ja louhoksia aikanaan lopetettaessa.
Ympäristövelvoitteiden edellyttämiä toimenpiteitä tehdään jatkuvasti normaalin tuotantotyön ohessa. Ryhmään kuuluvat vesien käsittely, maa- ja kiviaineksen läjitysaluejärjestelyt, tärinä- ja melumittaukset, pölyämisen estäminen ja näihin liittyvien mittaustulosten seuranta. Tästä toiminnasta aiheutuvat menot kirjataan pääsääntöisesti tuloslaskelmaan kuluiksi. Maa-ainesten ajo uusien louhosten avaamisen yhteydessä läjitysalueille aktivoidaan muihin pitkävaikutteisiin menoihin ja poistetaan avattavan louhoksen taloudellisen vaikutusajan mukaisesti. Läjitysalueiden verhoilutyö perustuu pitkän ajanajakson louhintasuunnitelmaan jonka mukaan verhoilussa hyödynnetään uusien avattavien louhosten pintamateriaalia. Verhoilu voidaan kuitenkin aloittaa vasta siinä vaiheessa kun läjitysalueella on lopulliseksi jääviä osa-alueita. Verhoilutöiden menoista ei ole tehty varausta, koska maisemointityön ei odoteta lisäävän normaalin louhintatoiminnan kustannuksia.
Tehtaan ja louhosalueen sulkemisen jälkeen tullaan suorittamaan läjitysalueiden loppuverhoustyöt, vesijärjestelyt, tarkkailupisteiden perustaminen, turvallisuuskuntoon saattaminen sekä kasvillisuuden istuttaminen ja kylväminen. Siltä osin kuin näihin liittyvät menot ovat arvioitavissa, on tehty varaus.
Ympäristölupien perusteella yhtiö on antanut takauksia yhteensä 500 000 euron arvosta.
Tulikivi-konsernissa on käytössä kannustinjärjestelmä, johon sisältyy osakepohjainen kannustinjärjestelmä avainhenkilöille ja tulospalkkiojärjestelmä koko henkilöstölle.
Osakepohjaisessa kannustinjärjestelmässä on ohjelman mukaisesti kolme ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2008, 2009 ja 2010. Palkkion perusteena on ohjelman mukaan konsernin tuloksen rahoituserien jälkeen ja liiketoiminnan rahavirran paraneminen ja olisi vuonna 2009 ollut enintään 175 000 Tulikivi Oyj:n A-osaketta ja rahana osakkeiden arvoa vastaava määrä. Järjestelmän mukaista palkkiota ei kertynyt ansaintajaksolta 2009. Vuoden 2008 tulos/rahavirta oikeuttivat 10 prosenttiin kannustinjärjestelmän mukaisesta maksimipalkkiosta. A-osakkeita annettiin tämän mukaan yhteensä 9 800 kappaletta kannustinjärjestelmässä mukana olleille henkilöille. Osakkeita ei saa luovuttaa kahden vuoden sitouttamisjakson aikana. Lisäksi avainhenkilön on omistettava vähintään 30 prosenttia järjestelmästä ansaitsemiaan osakkeita kaksi vuotta sitouttamisjakson jälkeen. Osakepalkkion vaikutus vuoden tulokseen oli vajaa 10 (10) te. Järjestelmän myöntämispäivä oli 18.4.2008 ja osakkeen hinta myöntämishetkellä 1,50 euroa/osake.
| Yhtiön 10 suurinta osakkeenomistajaa osakemäärän mukaan Lukuun ottamatta hallintarekisteröityjä osakkeita. |
K-osakkeita | A-osakkeita | Osuus osakkeista, % | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1. Vauhkonen Reijo | 2 852 500 | 1 334 327 | 11,27 | |||
| 2. Vauhkonen Heikki | 2 957 000 | 49 137 | 8,09 | |||
| 3. Elo Eliisa | 477 500 | 2 479 520 | 7,96 | |||
| 4. Virtaala Matti | 1 460 000 | 961 300 | 6,52 | |||
| 5. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 1 902 380 | 5,12 | ||||
| 6. Mutanen Susanna | 797 500 | 846 300 | 4,43 | |||
| 7. Vauhkonen Mikko | 397 500 | 388 810 | 2,12 | |||
| 8. Paatero Ilkka | 718 430 | 1,93 | ||||
| 9. Nuutinen Tarja | 397 500 | 277 040 | 1,82 | |||
| 10. Erikoissijoitusrahasto Phoebus | 585 690 | 1,58 | ||||
| Yhtiön 10 suurinta osakkeenomistajaa äänimäärän mukaan Lukuun ottamatta hallintarekisteröityjä osakkeita. |
K-osakkeita | A-osakkeita | Osuus äänimäärästä, % | |||
| 1. Vauhkonen Reijo | 2 852 500 | 1 334 327 | 24,28 | |||
| 2. Vauhkonen Heikki | 2 957 000 | 49 137 | 24,08 | |||
| 3. Virtaala Matti | 1 460 000 | 961 300 | 12,65 | |||
| 4. Mutanen Susanna | 797 500 | 846 300 | 7,17 | |||
| 5. Elo Eliisa | 477 500 | 2 479 520 | 5,90 | |||
| 6. Vauhkonen Mikko | 397 500 | 388 810 | 3,55 | |||
| 7. Nuutinen Tarja | 397 500 | 277 040 | 3,46 | |||
| 8. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 1 902 380 | 1,55 | ||||
| 9. Suomen Kulttuurirahasto | 100 000 | 340 000 | 1,09 | |||
| 10. Sivonen Juha | 100 000 | 1 000 | 0,81 | |||
| Yhtiön hallituksen jäsenillä ja toimitusjohtajalla on määräysvallassaan yhteensä 4 417 000 K-osaketta ja 1 137 199 A-osaketta eli 36,84 % yhtiön äänivallasta. | ||||||
| Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2009 Osakkeiden lukumäärä, kpl |
Osakkaita kpl |
Osuus % |
Osakkeita kpl |
Osuus % |
||
| 1 - 100 | 380 | 7,76 | 26 176 | 0,07 | ||
| 101 - 1000 | 2 329 | 47,54 | 1 332 651 | 3,59 | ||
| 1001 - 5000 | 1 571 | 32,07 | 3 920 850 | 10,56 | ||
| 5001 - 10000 | 325 | 6,63 | 2 490 121 | 6,70 | ||
| 10001 - 100000 | 270 | 5,51 | 6 538 651 | 17,60 | ||
| 100001 - | 24 | 0,49 | 22 835 521 | 61,48 | ||
| Yhteensä | 4 899 | 100,00 | 37 143 970 | 100,00 | ||
| Yhtiön osakkeenomistajat jakaantuivat 31.12.2009 sektorikohtaisen luokituksen perusteella seuraavasti: Sektoriluokka |
Osakkeet, % | Äänimäärä, % | ||||
| Yksityiset yritykset | 2,82 | 0,85 | ||||
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 6,97 | 2,10 | ||||
| Julkisyhteisöt | 5,16 | 1,56 | ||||
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 2,72 | 1,55 | ||||
| Kotitaloudet | 82,11 | 93,87 | ||||
| Ulkomaat | 0,22 | 0,07 | ||||
| Kaikki yhteensä | 100,00 | 100,00 | ||||
Hallintarekisteröidyt osakkeet 1 942 755 kpl (5,23% osakekannasta) sisältyvät kohtaan rahoitus- ja vakuutuslaitokset.
Helsingissä 11. helmikuuta 2010
Matti Virtaala Piispa Ambrosius Juhani Erma
Eero Makkonen Markku Rönkkö Maarit Toivanen-Koivisto
Heikki Vauhkonen toimitusjohtaja
Olemme tarkastaneet Tulikivi Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2009. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.
Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti.
Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita.
Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.
Helsingissä 25. helmikuuta 2010 KPMG OY AB
Ari Eskelinen KHT
PÄÄKONTTORI JA JUUAN TEHTAAT FI-83900 Juuka Tel. +358 207 636 000 Fax +358 207 636 130 www.tulikivi.com [email protected]
SUOMUSSALMEN TEHDAS Saarikyläntie 26 FI-89920 Ruhtinansalmi Tel. +358 207 636 750 Fax +358 207 636 769
HEINÄVEDEN TEHDAS Rasiahontie 3 FI-79700 Heinävesi Tel. +358 207 636 501 Fax +358 207 636 505 TAIVASSALON JA VINKKILÄN TEHTAAT Helsingintie 108 FI-23310 Taivassalo Tel. +358 207 636 880 Fax +358 207 636 888
HELSINGIN TOIMISTO Bulevardi 22 FI-00120 Helsinki Tel. +358 207 636 000 Fax +358 207 636 558
ESPOON TOIMISTO Lautamiehentie 1 FI-02770 Espoo Tel. +358 207 636 820 Fax +358 207 636 877
KIVIA OY Kivikatu 2-4 FI-88900 Kuhmo Tel. +358 207 636 700 Fax +358 207 636 720
TULIKIVI U.S., INC. c/o Drayer and Company PC, 195 Riverbend Drive - Suite 3 VA 22911 Charlottesville USA Tel. +800-843 3473
OOO TULIKIVI Liteiniy pr. 22 091028 St. Petersburg Russia Tel. +7 812 911 831 30 22 Fax: +7 812 333 38 95
STONE POLE OY Kuhnustantie 10 FI-83900 Juuka Tel. +358 207 636 600 Fax + 358 207 636 609
LEPPÄVIRRAN MATKAILUKESKUS OY Rasiahontie 3 FI-79700 Heinävesi Tel. +358 207 636 501 Fax +358 207 636 505
Lähin jälleenmyyjä Internet-osoitteessa www.tulikivi.fi
BENELUX DUTRY & CO. Jagershoek 10 B-8570 Vichte Belgium Tel. +32 56 776 090 Fax +32 56 774 294
EUROTRIAS S.R.L. – GMBH Via Max Planck I-39100 Bolzano Italy Tel. +39 0 471 201 616 Fax +39 0 471 201 689 ITÄVALTA NEUHAUSER-SPECKSTEIN-ÖFEN Bahnhofstrasse 54 A-4810 Gmunden Austria Tel. +43 7612 744 58 Fax +43 7612 744 584
Baltic TK Pihlaka 1 a 11216 Tallinn Estonia Tel. +372 6555 486 Fax +372 6555 487
TULIKIVI OYJ 75, avenue Parmentier F-75011 Paris France Tel. +33 1 40 21 25 65 Fax +33 1 40 21 24 00 RUOTSI FI-83900 Juuka Finland Tel. +358 207 636 000 Fax +358 207 636 120
SAKSA TULIKIVI OYJ NIEDERLASSUNG DEUTSCHLAND Bergstraße 11 D-63589 Linsengericht/Eidengesäß Germany Tel. +49 6102 74 140 Fax +49 6102 741 414
ARMAKA AG Duggingerstrasse 10 CH-4153 Reinach BL Switzerland Tel. +41 61 715 9911 Fax +41 61 715 9919 USA TULIKIVI U.S., INC. c/o Drayer and Company PC, 195 Riverbend Drive - Suite 3 VA 22911 Charlottesville USA Tel. +800-843 3473
OOO TULIKIVI Liteiniy pr. 22 091028 St. Petersburg Russia Tel. +7 812 911 831 30 22 Fax: +7 812 333 38 95
SLOVENIA Horizont DOM, d.o.o. Prešernova 10a 1000 Ljubljana Slovenia Tel. +386 1 251 66 00 Fax +386 1 251 88 35
Tulikivi Oyj, 83900 Juuka, puh. 0207 636 000, fax 0207 636 130, www.tulikivi.com Y-tunnus 0350080-1, kotipaikka Juuka
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.