AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Revenio Group Oyj

Annual Report Mar 16, 2010

3236_10-k_2010-03-16_1c43c869-83ba-478a-98e5-45516b07096f.pdf

Annual Report

Open in Viewer

Opens in native device viewer

Vuosikertomus 2009

PÖRSSITIEDOTTEIDEN VUOSIKOOSTE 2009

22.12.2009 08:00 (CET) REVENIO GROUP OYJ:N TULOSJULKISTAMISAJANKOHDAT VUONNA 2010

18.12.2009 16:20 (CET) ARVOPAPERIMARKKINALAIN 2 LUVUN 9 PYKÄLÄN MUKAINEN ILMOITUS

17.12.2009 16:30 (CET) FINNISH LED-SIGNS OY BP:N HINNANNÄYTTÖLAITTEIDEN SOPIMUSTOIMITTAJAKSI EUROOPASSA

28.10.2009 08:00 (CET) REVENIO GROUP OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.9.2009 - Kolmas vuosineljännes voitollinen

14.10.2009 11:10 (CET) MIDAS TOUCH OY:N YT-NEUVOTTELUT PÄÄTÖKSEEN

21.09.2009 16:40 (CET) REVENIO GROUP OYJ VAKINAISTI TOIMITUSJOHTAJAVAKANSSEJA TYTÄRYHTIÖISSÄ

15.09.2009 14:00 (CET) ICARE FINLAND OY ESITTELEE UUSIA TUOTTEITA SILMÄNPAINEEN MITTAUKSEEN JA TARKKAILUUN

19.08.2009 11:30 (CET) DONE LOGISTICS OY:N TOIMITUSJOHTAJA VAIHTUU

17.08.2009 13:00 (CET) MIDAS TOUCH OY ALOITTAA YT-NEUVOTTELUT

11.08.2009 08:00 (CET) REVENIO GROUP OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2009

26.05.2009 15:00 (CET) REVENIO GROUP OYJ:N HALLITUKSEN JÄSENIEN PALKKIOIDEN MAKSAMINEN YHTIÖN HALLUSSA OLEVILLA OSAKKEILLA

19.05.2009 08:55 (CET) MARKKU PIHLAJANIEMI MIDAS TOUCH OY:N TOIMITUSJOHTAJAKSI

08.05.2009 17:45 (CET) REVENIO GROUP OYJ:N OMIEN OSAKKEIDEN HANKINTA 8.5.2009

07.05.2009 17:45 (CET) REVENIO GROUP OYJ:N OMIEN OSAKKEIDEN HANKINTA 7.5.2009

28.04.2009 16:20 (CET) REVENIO GROUP ALOITTAA OMIEN OSAKKEIDEN HANKINNAN

28.04.2009 08:15 (CET) REVENIO GROUP OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2009 - PALVELUT-SEGMENTIN ALHAINEN VOLYYMI SÖI KANNATTAVUUTTA

20.04.2009 08:00 (CET) DONE SOLUTIONS ON NYT REVENIO GROUP OYJ

15.04.2009 17:53 (CET) DONE SOLUTIONS OYJ:N HALLITUKSEN JÄSENET

15.04.2009 17:20 (CET) DONE SOLUTIONS OYJ:N VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET

09.04.2009 09:00 (CET) MIDAS TOUCH OY JA SILTA OY PUITESOPIMUKSEEN ULKOISTAMISESTA

08.04.2009 08:05 (CET) HALLITUKSEN ESITYKSET VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 15.4.2009

06.04.2009 12:00 (CET) DONE SOLUTIONS MITÄTÖI HALLUSSAAN OLEVAT OMAT OSAKKEET

06.04.2009 09:30 (CET) OMIEN OSAKKEIDEN HANKINTA 3.4.2009

01.04.2009 14:10 (CET) YT-NEUVOTTELUT PÄÄTTYNEET MIDAS TOUCH OY:SSÄ

26.03.2009 18:50 (CET) TÄYDENNYS DONE SOLUTIONS OYJ:n YHTIÖKOKOUKSEN 15.4.2009 KUTSUUN

26.03.2009 17:50 (CET) DONE SOLUTIONS OYJ SUORITTAA OMIEN OSAKKEIDEN HANKINNAN

26.03.2009 17:10 (CET) KUTSU DONE SOLUTIONS OYJ:N VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN

26.03.2009 16:45 (CET) DONE SOLUTIONS OYJ:n VUOSIKERTOMUS ILMESTYNYT

26.03.2009 13:00 (CET) DONE SOLUTIONS OYJ:N

VUOSIKOOSTE JULKAISTU

11.03.2009 15:50 (CET) BOOMERANGER BOATS OY:LLE 1,2 MILJOONAN VENETILAUS EUROOPPALAISELTA ASIAKKAALTA

11.03.2009 15:30 (CET) BOOMERANGER BOATS OY:N TOIMITUSJOHTAJA VAIHTUU

06.03.2009 16:00 (CET) KORJAUKSIA DONE SOLUTIONS OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN

05.03.2009 12:00 (CET) DONE SOLUTIONS MITÄTÖI HALLUSSAAN OLEVAT OMAT OSAKKEET

05.03.2009 08:00 (CET) DONE SOLUTIONSIN KASVU VOIMAKASTA VUONNA 2008

19.02.2009 07:45 (CET) ENNAKKOTIETOJA DONE SOLUTIONS OYJ:n TILINPÄÄTÖKSESTÄ 2008

16.02.2009 13:40 (CET) ARVOPAPERIMARKKINALAIN 2 LUVUN 9 PYKÄLÄN MUKAINEN ILMOITUS

16.02.2009 08:45 (CET) OSAKKEIDEN LUKUMÄÄRÄN KOROTUS REKISTERÖITY KAUPPAREKISTERIIN

11.02.2009 14:10 (CET) MIDAS TOUCH OY ALOITTAA YT-NEUVOTTELUT

23.01.2009 15:30 (CET) DONE SOLUTIONS OYJ:LTÄ SUUNNATTU OSAKEANTI

19.01.2009 11:05 (CET) DONE INFORMATION OY:N TOIMITUSJOHTAJA VAIHTUU

02.01.2009 17:30 (CET) OMIEN OSAKKEIDEN HANKINTA

Pörssitiedotteet löytyvät Revenio Group Oyj:n verkkosivuilta osoitteesta http://www.reveniogroup.fi/fi/ sijoittajille/porssitiedotteet

Toimitusjohtajan katsaus 3
Revenio Group lyhyesti 4
Icare Finland 6
Finnish Led-Signs 8
Boomeranger Boats 10
Midas Touch 12
Done Information 14
Done Logistics 16
Henkilöstö 18
Toimintakertomus ja tilinpäätös 20
Hallituksen toimintakertomus 21
Konsernin laaja tuloslaskelma 29
Konsernitase 30
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista 31
Konsernin rahavirtalaskelma 31
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 30
Emoyhtiön tuloslaskelma 54
Emoyhtiön tase 55
Emoyhtiön rahoituslaskelma 56
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 57
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen
allekirjoitukset 62
Tilinpäätösmerkintä 63
Kirjanpitoaineistoa koskevat tiedot 63
Tilintarkastuskertomus 63
Selvitys Revenio Group Oyj:n
hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 64

Tuotekehityksen ja sopeutuksen vuosi 2009

Vaihdettuamme yrityksemme nimeä keväällä oli kalenterivuosi 2009 Reveniokonsernin ensimmäinen toimintavuosi. Sitä leimasi kaksijakoisuus yritystemme menestyksessä.

Ensimmäinen vuosipuolisko oli Reveniolle vaikea. Jo loppuvuonna 2008 alkanut taloudellinen lama aiheutti voimakasta kysynnän vaihtelua erityisesti Done Informationissa ja Midas Touchissa, mikä johti toiminnan voimakkaaseen sopeuttamiseen. Olimme tiedostaneet tilanteen ja aloittaneet ensimmäiset korjaustoimenpiteet jo vuoden 2008 syksyllä, mutta ne osoittautuivat pian alimitoitetuiksi. Näin tulokset jäivät huonoiksi, vaikka esimerkiksi Icare Finland tekikin erittäin hyvää tulosta ja pystyi vuoden 2009 aikana luomaan Poh-

jois-Amerikasta itselleen suurimman markkinan.

Tilikauden toisella puoliskolla saimme kuitenkin sopeutusten ja uudelleenjärjestelyiden kautta tilanteen paremmin haltuumme ja viimeisen kuuden kuukauden tuloksen taas positiiviselle uralle. Voimme nyt todeta, että alkuvuoden tiukoista kilpailutuksista huolimatta emme menettäneet merkittävästi asiakkaita tai markkinaosuuksia. Kiitos tästä kuuluu kaikkien tytäryhtiöiden halulle tehostaa toimintaansa erittäin haasteellisessa tilanteessa.

Konsernimme muodostuu edelleen seuraavista kuudesta itsenäisesti liiketoimintaansa harjoittavasta tytäryhtiöstä: Done Information Oy, Done Logistics Oy, Icare Finland Oy, Boomeranger Boats Oy, Finnish Led-Signs Oy sekä Midas Touch Oy. Kaikki edellä mainitut tytäryritykset ovat kuuluneet konserniin koko kalenterivuoden 2009.

Kaikki tytäryhtiömme ovat alallaan tunnettuja ja tunnustettuja tekijöitä, joiden asema markkinoilla perustuu vahvaan erityisosaamiseen. Kilpailukykyä parantaaksemme olemme panostaneet useassa tytäryrityksessämme merkittävästi tuotekehitykseen. Olemme uusineet järjestelmiä, menetelmiä sekä ottaneet käyttöön aivan uusia teknologioita ja materiaaleja, joiden avulla olemme kehittäneet entistä kilpailukykyisempiä tuotteita uusille asiakkaille ja jopa uusille asiakassegmenteille. Olemme vahvistaneet myös tytäryritystemme johto-organisaatioita sekä henkilöstön osaamista. Osa näistä panostuksista näkyi jo kuluneena vuonna tuotelanseerauksina, mutta varsinaiset odotukset ja tuotot uusista tuotteistamme ja palveluistamme näemme vuonna 2010.

Vuoden 2009 lopulla hallitus päivitti Revenio Groupin liiketoimintastrategian ja määritteli yhtiölle vision ja mission. Strategiapäivityksen tuloksena Reveniolla on edelleen mahdollisuus hakea kasvua myös yritysostoin. Mahdollisia yritysjärjestelyitä ovat myös omistetuista yrityksistä luopuminen. Yritysjärjestelyjen on tarkoitus tukea liiketoiminnan positiivista kassavirtaa, tuloksentekokykyä ja kasvua.

Yritysjärjestelymarkkinoilla oli vuoden

2009 aikana hyvin hiljaista niin osto- kuin myyntipuolellakin. Taloudellisesta epävarmuudesta johtuen emme halunneet osallistua yritysjärjestelyihin vaan vankensimme sekä kassaettä mahdollista yrityskaupparahoitustilannettamme. Päätimme myös pitää taseemme vahvana ja omavaraisuutemme korkeana epävarman ajan yli.

Aikojen parantuessa etsimme aktiivisesti mahdollisuuksia yritysjärjestelyihin. Etsimme ostettavaksi yrityksiä, joilla on suomalaista erityisosaamista. Olemme kiinnostuneita kohteista, joiden liiketoiminta on hyvin kannattavaa, joilla on kasvumahdollisuuksia ja jotka harjoittavat merkittävässä määrin vientitoimintaa.

Alkaneena vuonna jatkamme valitsemallamme reitillä ja pyrimme kasvamaan sekä tytäryritysten liikevaihtoa kasvattamalla että mahdollisesti myös yritysostojen kautta. Tärkeitä arvoja ovat edelleen liiketoiminnan positiivinen kassavirta, tuloksenteko sekä kehittyminen ja kasvu.

Tytäryritystemme joustava, ammattitaitoinen ja peräänantamaton henkilökunta on omalta osaltaan luonut ja luo myös jatkossa vahvan pohjan pärjäämisellemme.

Kiitän kaikkia asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme, henkilöstöämme ja osakkeenomistajiamme vaiherikkaasta vuodesta 2009.

Vantaalla 15.2.2010

Olli-Pekka Salovaara toimitusjohtaja Revenio Group Oyj

Revenio Group lyhyesti

Revenio Group Oyj on Revenio Group -konsernin emoyhtiö. Sen tytäryrityksille on tyypillistä korkealaatuinen suomalainen erityisosaaminen ja vientiin perustuva liiketoiminta.

Revenio Group jakaantuu viiteen liiketoimintaalueeseen, jotka muodostuvat yhteensä kuudesta tytäryhtiöstä. Palvelut-segmentti (Done Information Oy ja Midas Touch Oy) tarjoaa käännöstoimistopalveluita monikielisen dokumentoinnin ja visualisoinnin sekä CRM-, telemarkkinointi- ja telepalvelualan palveluita. Järjestelmät-segmentti (Done Logistics Oy) toimittaa kokonaisvaltaisia intralogistisia järjestelmiä, jotka perustuvat materiaalinkäsittelyn automaatioon ja niitä tukeviin tietojärjestelmiin. Terveydenhoito-segmentti (Icare Finland Oy) suunnittelee, valmistaa ja myy iCare-silmänpainemittareita silmälääkäreille ja optikoille. Turva-segmentti (Boomeranger Boats Oy) suunnittelee, valmistaa ja myy erikoisvalmisteisia RIB (Rigid Inflatable Boats) -veneitä. Teknologia-segmentti (Finnish Led-Signs Oy) suunnittelee, valmistaa ja myy LED-tekniikkaan perustuvia informaationäyttöjä ja niiden ohjausjärjestelmiä.

Revenio Group -konsernin strategiaan kuuluvat yritysjärjestelyt, joilla tuetaan positiivista kassavirtaa, tuloksentekokykyä ja kasvua. Yritysjärjestelyihin voi kuulua myös omistetuista yrityksistä luopuminen.

Vuonna 2010 Revenio Group arvioi liikevaihtonsa pysyvän vuoden 2009 tasolla ja liikevoiton muodostuvan positiiviseksi.

Revenio Group Oyj:n hallitus vasemmalta oikealle: Pekka Tammela, Timo Mänty ja hallituksen puheenjohtaja Jyri Merivirta

Revenio Group Oyj:n johtoryhmä vasemmalta oikealle: Pekka Raatikainen, Olli-Pekka Salovaara ja Juha Kujala

Tytäryhtiöiden toimitusjohtajat

Takarivissä vasemmalta oikealle Pekka Soini, Done Logistics Oy Ari Tiukkanen, Icare Finland Oy Jussi Mannerberg, Boomeranger Boats Oy Ari Suominen, Done Logistics Oy

Eturivissä vasemmalta oikealle Tarja Salonen, Done Information Oy Markku Pihlajaniemi, Midas Touch Oy Mia Alpisalo, Finnish Led-Signs Oy

Tunnusluvut ja kurssikehitys

Liikevaihto, milj.

Omavaraisuusaste, %

Osakkeen kurssikehitys,

1,0

Liikevoitto, % liikevaihdosta

Oman pääoman tuotto, %

Sijoitetun pääoman tuotto, %

Tulos/osake ilman laskennallisia veroja vahvistetuista tappioista,

2007 2008 2009

0,00

Tunnusluvut segmenteittäin

Palvelut (Done Information Oy ja Midas Touch Oy). Midas Touch Oy yhdistelty 31.12.2007 alkaen.

2007 2008 2009
Liikevaihto 5,6 milj. e 20,9 milj. e 13,6 milj. e
Segmentin kate* 0,8 milj. e 0,3 milj. e -2 milj. e

Järjestelmät (Done Logistics Oy)

2007 2008 2009
Liikevaihto 11,8 milj. e 12,7 milj. e 4,7 milj. e
Segmentin kate* 1,3 milj. e 1,6 milj. e -0,2 milj. e

Terveydenhoito (Icare Finland Oy)

2007 2008 2009
Liikevaihto 4,3 milj. e 4,3 milj. e 6,1 milj. e
Segmentin kate* 1,1 milj. e 1,4 milj. e 2,3 milj. e *Segmentin kate tarkoittaa segmentin liiketulosta ilman
keskushallinnon kuluja.

Turva (Boomerang Boats Oy 1.8.2007 alkaen)

2007 2008 2009
Liikevaihto 2,4 milj. e 3,0 milj. e 2,8 milj. e
Segmentin kate* 0,3 milj. e 0,4 milj. e 0,1 milj. e

Teknologia (Finnish Led-Signs Oy 1.9.2007 alkaen)

2007 2008 2009
Liikevaihto 0,6 milj. e 4,2 milj. e 2,7 milj. e
Segmentin kate* 0,0 milj. e 0,9 milj. e 0,3 milj. e

keskushallinnon kuluja.

Icare Finland Suomalaisille silmänpainemittareille jakeluverkosto Yhdysvaltoihin

Icare Finland Oy kehittää, valmistaa ja myy silmänpainemittareita, jotka helppokäyttöisyytensä ansiosta mahdollistavat silmänpaineen mittauksen myös yleislääkärin vastaanotolla tai jopa potilaan kotona.

Tällä hetkellä silmäsairauksia tutkivat ainoastaan erikoislääkärit ja optometristit. Massaseulonnoissa esimerkiksi silmänpaineiden mittaus on laajenemassa yleislääkäreiden ja terveydenhuollon hoitohenkilöstön tehtäväksi.

Silmänpainetauti eli glaukooma on krooninen silmäsairaus, joka aiemmin tunnettiin myös nimellä viherkaihi. Glaukoomaa sairastavia arvioidaan olevan maailmassa ainakin 150

miljoonaa, joista vain noin puolet on diagnosoitu. Silmänpainetauti on tyypillisesti ikään liittyvä sairaus. Kehittyneiden maiden väestön ikääntyminen ja diagnosoinnin ja seulontamenetelmien kehittyminen tuovat hoidon piiriin 3–4 prosenttia uusia potilaita vuosittain.

Markkinoiden kasvaessa lisääntyy myös instrumenttivalmistajien mielenkiinto, joten silmänpaineen mittaukseen on tulossa useita uusia tuotteita. Käytössä on kolme teknologiaa, joista aplanaatio (CAT) sekä ilmapuhku (NCT) ovat avoimia teknologioita. Kolmas teknologia on Icaren omistama RBT eli rebound-teknologia, joka on tarkka, helppokäyttöinen ja kustannustehokkuudeltaan kilpailukykyinen.

Icaren teknologia ei vaadi puudutusta ja on toistaiseksi ainoa, joka soveltuu potilaiden omaan käyttöön. Tätä tukee myös laitteiden vähäinen huoltotarve. Tähän asti silmänpaineen tarkkailu on edellyttänyt lääkärin vastaanotolla käyntiä.

Icaren silmänpainemittarit palvelevat myös eläinlääketiedettä, jossa asiakkaina ovat eläinlääkärit ja lääkelaboratorioiden tutkijat.

Yhtiö arvioi silmänpainemittareiden kokonaismarkkinaksi maailmanlaajuisesti 40–45 miljoonaa euroa. Icaren osuus on tästä 15–17 prosenttia.

Uusia tuotteita markkinoille 2010

Alalla menestyminen vaatii hyväksytyn teknologian lisäksi vahvaa jakelu- ja asiakastukiorganisaatiota. Paikallisuus on edellytys paitsi myynnille, asennukselle ja koulutukselle, myös hyville suhteille markkina-alueen johtaviin erikoislääkäreihin. Markkinoille pääsy vaatii aina paikalliset tutkimukset sekä huippulääkärien suositukset.

Icarella on jakelijaverkosto noin 40 maassa. Niistä merkittävimpiä ovat Yhdysvallat, Japani, Iso-Britannia, Saksa, Australia, Suomi, Ruotsi, Norja. Suurin yksittäinen markkina-alue on Pohjois-Amerikka.

Vuonna 2009 yhtiö investoi voimakkaasti sekä tuoteke-

hitykseen että Yhdysvaltojen jakeluverkoston rakentamiseen. Icare perusti Yhdysvaltoihin kaikki osavaltiot kattavan oman jakeluorganisaation, jonka keskus on Kansas Cityssä. Myös markkinoinnin ohjausta kehitettiin.

Yhteistyötä vahvistettiin alan merkittävien lääkäreiden ja Yhdysvaltojen johtavan glaukoomakeskuksen, Pohjois-Carolinassa sijaitsevan Duke Universityn sekä Duke Eye Centerin kanssa. Euroopassa yhteistyötä on tehty Lausannen yliopiston kanssa Sveitsissä sekä Helsingin Yliopistollisen Keskussairaalan Silmäklinikan kanssa.

Syyskuussa Icare esitteli kaksi uutta tuotetta sekä niitä yhdistävän analyysiohjelmiston. Icare® ONE -tonometri tarjoaa potilaalle mahdollisuuden tarkkailla silmänpainettaan kotioloissa. Icare® PRO -tonometri on silmälääkärille tarkoi-

tettu standardilaite kliiniseen silmänpaineen mittaukseen. Helppokäyttöisen yhtenäisen teknologian ansiosta silmälääkärin on mahdollista vertailla laitteiden tuloksia keskenään.

Icaren kehittämällä Icare® LINK -ohjelmistolla voidaan analysoida mittaustulos-

ten lisäksi hoidon tehokkuutta ja pitkän aikavälin vaikutuksia. Tuotteiden valmistus alkaa vuoden 2010 alkupuolella. Uuden kokonaisjärjestelmän onnistunut lanseeraus ja implementointi ovat vuoden 2010 tärkeimpiä tavoitteita. Kokonaisuuden odotetaan lisäävän myyntiä ensin Euroopassa ja tarvittavien viranomaishyväksyntöjen jälkeen Pohjois-Amerikassa ja Kaukoidässä.

Myynti kehittyi suotuisasti

Icaren tuotteiden kysyntä ja markkinat kehittyivät kuluneena vuonna erittäin suotuisasti. Liikevaihto kasvoi 42 prosenttia ja oli 6,1 (4,3) miljoonaa euroa. Kate oli 2,3 (1,04) miljoonaa euroa eli 38 prosenttia liikevaihdosta. Keskimääräinen henkilöstömäärä oli edelleen kahdeksan.

Icaren vahvuuksia on oma suojattu teknologia, joka on laajasti hyväksytty ja todettu kliinisesti luotettavaksi. Kasvun jatkuminen edellyttää ennen kaikkea onnistumista jakelukanavien ohjauksessa ja jatkuvassa kehittämisessä sekä markkinoinnissa.

Icaren strategia on laajentaa teknologiansa soveltamista myös uusiin tuotteisiin. Yhtiön tarjonta keskittyy tällä hetkellä silmänpaineen mittaukseen sairauden diagnosointivaiheessa. Tavoitteena on rakentaa kahden seuraavan vuoden aikana kattava järjestelmä palvelemaan koko glaukoomasairauden ketjua ennakoivasta terveydenhuollosta diagnoosiin ja potilaan itsehoitoon asti.

Ari Tiukkanen toimitusjohtaja Icare Finland Oy

Uuden sukupolven tuotteet tehostavat silmänpainetaudin seurantaa.

Icare Finland Oy 2009

Icaren kehittämällä ohjelmistolla voidaan analysoida mittaustulosten lisäksi hoidon tehokkuutta ja pitkän aikavälin vaikutuksia.

Liikevaihto 6,1 milj. € kasvua 41,9 % vuodesta 2008

Liikevoitto 2,3 milj. €

Henkilöstön määrä 8 muutos 0 % vuodesta 2008

Finnish Led-Signs Hinnannäyttöjärjestelmien kysyntä kasvaa Euroopassa

Finnish Led-Signs keskittyi vuonna 2009 vahvasti tuotekehitykseen.

Finnish Led-Signs Oy on Pohjoismaiden suurin LED-hinnannäyttölaitteiden toimittaja ja Suomen johtava LED-näyttölaitteiden ja pysäköinninopastusjärjestelmien valmistaja.

Finnish Led-Signsin (FLS) päätuotteita ovat huoltoasemilla käytettävät hinnannäyttölaitteet ja niiden ohjausjärjestelmät, joiden osuus yhtiön liikevaihdosta on noin 80 prosenttia. Lisäksi yhtiö kehittää ja valmistaa pysäköinnin opastusjärjestelmiä sekä matriisi-, logistiikka-, aika- ja lämpötilanäyttöjä.

Tuotannosta noin puolet meni vuonna 2009 Suomeen ja puolet Ruotsin, Puolan ja Viron markkinoille. Yhtiö on aiem-

min toimittanut LED-hinnannäyttöjärjestelmiä myös norjalaisille ja venäläisille öljy-yhtiöille. FLS:n näyttölaitteita käyttää lähes 60 huoltoasemaketjua Euroopassa. Yhtiö arvioi hinnannäyttöjärjestelmien maailmanlaajuisen markkinan olevan tällä hetkellä noin 50 miljoonaa euroa,

josta Euroopan osuus on noin puolet. Finnish Led-Signs Oy:n markkinaosuus on Euroopassa noin 10 prosenttia.

FLS:n vahvuuksia ovat yli 10 vuoden kokemuksen lisäksi innovatiivisuus, laatutietoisuus sekä joustavuus ja nopea reagointikyky asiakkaiden yksilöllisiin vaatimuksiin.

Kuluneena vuonna markkinointia suunnattiin aiempaa vahvemmin Keski- ja Etelä-Eurooppaan, jossa LED-hinnannäyttöjärjestelmien käyttö on ollut tähän asti vähäistä.

Järjestelmien tarvetta lisäävät polttoaineen hintojen entistä nopeammat muutokset ja automatisoinnin tarve sekä miehittämättömien huoltoasemien yleistyminen. Automatisoinnin yhteydessä perinteiset näyttölaitteet vaihdetaan etäohjautuviksi järjestelmiksi, joilla polttoaineiden hinnat päivitetään kaikille asemille nopeasti ja luotettavasti kaikissa sääolosuhteissa.

Uusimman sukupolven näytöt perustuvat moduulimaiseen rakenteeseen, joka on nopea asentaa. Moduulien määrää voidaan helposti lisätä esimerkiksi vaihtoehtoisten polttoaineiden yleistyessä. Jokainen näyttömoduuli sisältää merkittävän määrän elektroniikkaa, joka tarkkailee jatkuvasti ympäristön lämpötilaa ja kirkkautta ja optimoi samalla näytön toimintaa. Suomen vaihtelevat ja haasteelliset säät ovat toimineet erinomaisena testiympäristönä FLS:n näyttölaitteille.

Vuonna 2008 FLS kehitti LED-tekniikkaan perustuvan pysäköinninopastusjärjestelmän, joka palvelee etäohjattavista kadunvarsiopasteista pysäköintiruutukohtaiseen tunnistamiseen asti. Näiden järjestelmien osuus nousi vuonna 2009 noin kymmeneen prosenttiin liikevaihdosta. Kysynnän odotetaan lisääntyvän kaupunkikeskustojen ruuhkien pahentuessa ja pysäköinnin keskittyessä yksityisten yritysten hallinnoimiin pysäköintihalleihin.

Tuotekehitystä uusille markkinoille

LED-näyttöjen ja näyttöjärjestelmien kysyntä heikkeni vuonna 2009 osana teollisten investointien yleistä matalasuhdannetta.

Finnish Led-Signsin liikevaihto supistui ja oli 2,7 (4,2) miljoonaa euroa. Segmentin kate oli 0,29 (0,61) miljoonaa euroa eli 11 prosenttia liikevaihdosta. Vuoden keskimääräinen henkilöstömäärä oli 13 (15).

Katsauskauden aikana tehtiin jakelutiejärjestelyt uusille markkina-alueille Euroopassa ja toimitettiin ensimmäinen pysäköinninohjausjärjestelmä ulkomaiselle asiakkaalle, Euro-

Miehittämättömien huoltoasemien yleistyminen lisää etäohjattavien näyttöjen tarvetta.

Park Estonia OÜ:lle Tallinnassa. Vastaavia järjestelmiä toimitettiin muun muassa Finavialle Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

LED-hinnannäyttöjärjestelmiä toimitettiin Suomessa Neste Oilille, ST1:lle, ABC:lle ja Teboilille, Ruotsissa OKQ8:lle, Preemille, Tankalle

ja ST1:lle sekä Puolassa Lotokselle ja Statoilille.

Joulukuussa Finnish Led Signs valittiin toiseksi BP p.l.c:n (British Petroleum) kahdesta hinnannäyttöjärjestelmien toimittajasta. Hinnannäyttöjärjestelmiä toimitetaan yhtiön Englannissa, Itävallassa, Sveitsissä, Puolassa ja Turkissa sijaitseville huoltoasemille.

Tuotekehityksessä keskityttiin langattomaan tiedonsiirtoon suunnittelemalla tiedonsiirtolaitteita uusille taajuusalueille, mikä parantaa laitteiston toimintavarmuutta ruuhkaisilla radiotaajuuksilla.

Ohjausohjelmistoja kehitettiin siten, että LED-hinnannäyttöjärjestelmät tukevat kaikkia merkittäviä öljy-yhtiöiden käyttämiä tiedonsiirtoprotokollia, jolloin FLS:n näyttölaitteet toimivat saumattomasti osana huoltoasemaketjun kokonaisjärjestelmää. Jatkuva tuotekehitys ja laadukkaimpien komponenttien käyttö on tärkein kilpailutekijä myös tulevaisuudessa.

Vuonna 2010 keskitytään jälleenmyynti- ja huolto-organisaation rakentamiseen BP-sopimukseen kuuluviin maihin sekä asiakaspalveluorganisaation rakentamiseen Suomeen.

Mia Alpisalo toimitusjohtaja Finnish Led-Signs Oy

Polttoainevalikoiman laajentuminen muun muassa biopolttoaineisiin kasvattaa myös hinnannäyttömoduleiden määrää.

Finnish Led-Signs Oy 2009

Liikevaihto 2,7 milj. € laskua 34,9 % vuodesta 2008

Liikevoitto 0,3 milj. € Henkilöstön määrä 13 muutos -13,3 % vuodesta 2008

Boomeranger Boats Tuotekehityksellä entistä nopeampia veneitä

Boomeranger Boatsin vaativaan ammattikäyttöön tarkoitettujen RIBveneiden kysyntä jatkui tasaisena.

Boomerangerin suunnittelemat ja valmistamat RIB-veneet (Rigid Inflatable Boats) ovat asiakkaan käyttötarkoituksen mukaan materiaaliltaan, rakenteeltaan ja toteutukseltaan räätälöityjä erittäin kestäviä ja suorituskykyisiä veneitä. Asiakaskunta koostuu pääosin viranomaisista kuten eri maiden puolustusvoimista, rajavartioinnista ja meripelastusviranomaisista.

Viime aikoina yrityksen valmistamilla veneillä on ollut merkittävä rooli muun muassa Somalian rannikon merirosvojen torjuntaoperaatioissa.

Yrityksen tuotannosta suurin osa menee vientiin. Viime aikojen suurimpia asiakkaita ovat olleet Saksan ja muiden Itämeren maiden puolustusvoimat. Tilauskannasta suuntautuu tällä hetkellä noin 75 prosenttia vientiin. Tilauskannasta kaksi kolmasosaa muo-

dostuu Boomeranger Boatsin veneitä jo aiemmin hankkineista, ja noin kolmannes on uusien asiakkaiden tilauksia. Merkittävimmät kilpailijat tulevat Kanadasta ja Isosta-Britanniasta.

Pelastus- ja puolustustehtävät asettavat alusten teknisille ominaisuuksille erittäin korkeat vaatimukset. Alusten on lisäksi oltava tarkoin määriteltyyn käyttöön yksilöllisesti suunniteltuja. Yhä tärkeämpää on myös suunnittelun ja valmistuksen huolellinen dokumentointi.

Boomeranger Boatsin pelastusveneet ovat Solas-hyväksyttyjä ja kaikki alukset täyttävät NATO AQAP-120-laatuvaatimukset. Yrityksen toiminta on sertifioitu ISO 9001:2000 -laatujärjestelmän mukaan.

Boomerangerin vahvuuksia ovat kokonaan oma valmistus, joka mahdollistaa joustavan tuotekehityksen ja ainoana alan valmistajana useiden vaihtoehtoisten materiaalien käytön. Maantieteellinen sijainti veden äärellä tarjoaa hyvät testausmahdollisuudet, ja tarjouskilpailussa yhtiöllä on käytössä hyvät referenssit useilta eri viranomaissektoreilta.

Vaativaan ammattikäyttöön tarkoitettujen RIB-veneiden markkinakoon arvioimista vaikeuttaa useiden hankintojen tiukka luottamuksellisuus. Yhtiön johto arvioi Euroopan markkinoiden kooksi noin 40 miljoonaa euroa, josta Boomeranger Boats Oy:n osuus on noin kahdeksan prosenttia. Pohjois-Euroopassa yhtiöllä on arvionsa mukaan noin kolmanneksen markkinaosuus.

Kysyntä jatkui tasaisena

Vuonna 2009 RIB-veneiden kysyntä jatkui vakaana. Vaikka Boomerangerin tuotteet sijoittuvat alan markkinoilla selvästi kalleimpaan luokkaan, hinnat ovat laatuun ja teknisiin ratkaisuihin nähden kilpailukykyiset.

Tavoitteena on laajentaa markkina-aluetta Itämeren ulkopuolelle.

Boomeranger Boats Oy:n liikevaihto oli 2,8 (3,0) miljoonaa euroa ja kate 0,06 (0,17) miljoonaa euroa eli kaksi prosenttia liikevaihdosta. Vuoden keskimääräinen henkilöstömäärä oli 21 (27).

Vuoden merkittävimmät asiakassopimukset olivat maaliskuussa tehty

tilaus 1,2 miljoonan euron toimituksesta uudelle asiakkaalle ja uudelle markkina-alueelle sekä 1,7 miljoonan euron jatkotilaus yhtiön tuotteita jo aiemmin hankkineelta asiakkaalta. Molemmat toimitukset ajoittuvat vuosille 2010-2012.

Tuotekehityksessä saavutettiin merkittävää edistystä kevyiden komposiittirakenteiden alueella. Kevyiden komposiittirakenteiden käyttö antaa asiakkaalle mahdollisuuden kasvattaa joko aluksen nopeutta tai hyötykuormaa huomattavasti.

Myös valmistustekniikoita on kehitetty, ja henkilöstön teknistä osaamista on lisätty. Uutena toimitusjohtajana aloitti maaliskuussa yhtiön teknisenä johtaja toiminut Naval Architect Jussi Mannerberg. Myyntiorganisaatiota vahvistettiin.

Markkinoiden kysyntään vastataan kehittämällä vuonna 2010 uusia tuoteversioita eri asiakasryhmille. Tavoitteena on saada jalansijaa ja nostaa markkinaosuutta erityisesti Keski- ja Länsi-Euroopassa.

Jussi Mannerberg toimitusjohtaja Boomeranger Boats Oy

Boomeranger Boats Oy 2009

Liikevaihto 2,8 milj. € laskua 5,7 % vuodesta 2008

Liikevoitto 0,1 milj. €

Henkilöstön määrä 21 muutos -22,2 % vuodesta 2008

Midas Touch Henkilöstön osaaminen kilpailutekijä telemarkkinoinnissa

Telemarkkinoinnin ja contact center -pohjaisten palveluiden liikevaihto supistui erityisesti kotitalouksiin suuntautuvassa myynnissä. Midas Touch hakee kilpailuetua osaavalla henkilöstöllä ja tehokkailla teknisillä ratkaisuilla.

Midas Touch tarjoaa telemarkkinoinnin ja myynnin palveluita sekä asiakaspalvelun ulkoistuksia. Liikevaihdosta yli puolet tulee kansainvälisiltä asiakkailta. Merkittävimmät toimialat ovat vakuutus- ja rahoitusala, tietoliikenne- ja tietotekniikka-ala sekä kuluttajahyödykkeiden suoramyynti. Palveluiden kohderyhmänä ovat sekä Suomessa toimivat yritykset että yksityiset kuluttajat.

Tehokas contact center -teknologia ja eri myyntikanavien edistyksellinen yhdistäminen ovat telemarkkinoinnin ja ulkoistetun asiakaspalvelun kiristyvässä kilpailussa olennaisia. Asiakkaat vaativat palvelutoimittajalta myös sel-

keää raportointia ja dokumentoitua laadunvalvontaa.

Teknologian lisäksi menestys edellyttää osaavaa ja pysyvää henkilöstöä, jolla on hyvä kielitaito ja asiakastoimialan erityisosaamista. Erityisosaamisen merkitys kasvaa, sillä markkinoista kilpailevat yhä useammin esimerkiksi hoito- ja sosiaalialan asiakaspalveluun tai tekniseen tukeen erikoistuneet toimialakohtaiset yritykset. Suomen markkinoille pyrkii säännöllisesti myös kansainvälisiä contact center -pohjaisten palveluiden tarjoajia.

Midas on lähes 400 hengen organisaatiollaan Suomen suurimpia telemarkkinointiyhtiöitä. Sillä on contact centerit Iisalmessa, Jämsässä, Lappeenrannassa ja Pieksämäellä. Yhtiö arvioi alan markkinakoon olevan Suomessa noin 100 miljoonaa euroa, josta Midaksen osuus on noin 10 prosenttia.

Midaksen vahvuuksia ovat keskimääräistä kokeneempi ja hyvin koulutettu henkilöstö sekä nykyaikainen teknologia, jolla voidaan luoda erilaisia ratkaisuja asiakkaille kustannustehokkaasti.

Kuluttajien ostointo laantui

Vuosi 2009 oli Midakselle vaikea. Liikevaihto ja kannattavuus heikkenivät, koska erityisesti kuluttajat ostivat aiempaa vähemmän puhelinmyyntinä tarjottuja maksullisia mediapalveluita, matkapuhelinliittymiä ja kulutushyödykkeitä.

Midas Touch Oy:n liikevaihto vuonna 2009 oli 10,0 (15,6) miljoonaa euroa. Kate painui miinukselle ja oli -1,84 (0,10) miljoonaa euroa. Keskimääräinen henkilöstömäärä oli 375 (537).

Toimintaa sopeutettiin kysyntään henkilöstön lomautuksilla ja irtisanomisilla. Lisäksi toimintaa tehostettiin uudistamalla muun muassa tuki- ja esimiestehtävien organisaatiota. Uutena toimitusjohtajana aloitti 1.6.2009 aiemmin yhtiön

varatoimitusjohtajana toiminut Markku Pihlajaniemi.

Henkilöstön osaamista laajennettiin erityisesti palvelun laadun mittaamisessa ja kehittämällä esimiesten valmiuksia henkilöstön erityisosaamisen kasvattamiseen. Teknologisia kilpailu-

tekijöitä vahvistettiin kehittämällä muun muassa puheluiden taltiointiin ja analysointiin liittyviä järjestelmiä tavoitteena parantaa laadunvalvontaa ja seurantajärjestelmiä. Puhelinpalvelua tukevien medioiden kuten tekstiviestien ja sähköpostikontaktien hyödyntämistä jatkettiin edelleen.

Sekä contact center -tietojärjestelmien että henkilöstön kehittämistä jatketaan voimakkaasti vuonna 2010. Merkittävin toiminnallinen tavoite on asiakashankinnan ja myynnin uudelleen konseptointi, mikä tarkoittaa sekä myynnin tarkempaa kohdistamista ja palveluiden tarkempaa määrittelyä että myyntikontaktien lisäämistä.

Markku Pihlajaniemi toimitusjohtaja Midas Touch Oy

Henkilöstön toimialaosaaminen yhä tärkeämpää.

Midas Touch Oy 2009

Liikevaihto 10,0 milj. € laskua 35,9 % vuodesta 2008

Liikevoitto -1,9 milj. €

Henkilöstön määrä 375 muutos -24,7 % vuodesta 2008

Done Information Sisällöntuotantomarkkinat muutoksessa

Done Informationin vuotta 2009 leimasivat tiukat kilpailutukset. Alan kansainvälistyminen jatkuu.

Done Information Oy tarjoaa käännös- ja sisällöntuotantopalveluita sekä niihin liittyvää konsultointia. Yhtiö on yli 140 kielen valikoimallaan alansa suurimpia Suomessa. Palveluihin kuuluvat muun muassa sisällön lokalisointi paikalliseen toimintaympäristöön, dokumentointi ja sisällöntuotanto esimerkiksi tekniseen markkinointiin.

Erityisesti käännöspalveluiden markkinat ovat kansainvälistyneet viime vuosina voimakkaasti. Sähköinen asiointi mahdollistaa palvelun ostamisen mistä päin maailmaa tahansa. Myös ostopäätökset tehdään yhä useammin muualla kuin Suomessa sijaitsevassa pääkonttorissa.

Taantuma vähentää käännösten ja teknisen dokumentoinnin tarvetta, sillä esimerkiksi Done Informationin asiakkaista merkittävä osa on eri alojen kone- ja laitevalmistajia, joiden vienti on taantumassa supistunut voimakkaasti.

Kansainvälisten palveluntarjoajien rinnalla käännös- ja lokalisointimarkkinoilla on runsaasti yhden hengen käännöstoimistoja. Taloudellisessa taantumassa niin suurten kuin pientenkin toimistojen kilpailijoiksi nousevat yritysten päätökset hoitaa esimerkiksi käyttöohjeiden päivitykset oman henkilöstön voimin. Perinteinen käännös- ja sisällöntuotantomarkkina onkin kaventunut, sillä sisältöä tuotetaan yhä useammin suoraan kohdekielellä. Yhtiö arvioi Suomen käännösmarkkinoiden kooksi noin 30 miljoonaa euroa.

Kansainvälistymisen lisäksi markkinoita muokkaavat kasvaneet teknologiset vaatimukset. Asiakkaat haluavat käyttää erilaisia ohjelmistoja ja jopa eri laitteita, ja tietoturvavaatimukset kiristyvät jatkuvasti.

Palvelun tuottajan tulee siis hallita oman alansa ja asiakkaan toimialan lisäksi myös tietotekniikan uutuudet ja eri alojen erityisohjelmistot. Toimitusnopeuden ja joustavuuden merkitys on korostunut samaa tahtia.

Verkostomuotoisen toimintatavan hallinta on yhä tärkeämpää, sillä merkittävä osa käännös- ja sisällöntuotantotyöstä ostetaan suurissakin käännöstoimistossa talon ulkopuolisilta asiantuntijoilta ympäri maailmaa.

Organisaatiota uudistettiin

Asiakkaat arvostavat laatua sekä henkilökohtaista ja nopeaa palvelua. Kuluneena vuonna palveluntarjoajan valinnassa korostui kuitenkin hinta, ja vuotta leimasivat erittäin aggressiiviset hintakilpailutukset. Vaikka Done Information onnistui säilyttämään suurimman osan pitkäaikaisista asiakkaistaan, hintatason ja kysynnän lasku näkyivät tuloksessa.

Done Information liikevaihto supistui edellisvuodesta ja oli 3,6 (5,3) miljoonaa euroa. Liikevaihdosta merkittävin osa muodostuu käännöspalveluista. Tulos painui tappiolle, ja kate oli -0,16 (0,24) miljoonaa euroa. Vuoden keskimääräinen henkilöstömäärä oli 48 (72).

Toimintaa sopeutettiin heikentyneeseen kysyntään ja tiukan hintakilpailun vaatimuksiin vähentämällä henkilös-

töä, sopeuttamalla kuluja ja uudistamalla organisaatiota. Henkilöstön määrää päätettiin vähentää YT-neuvotteluiden tuloksena jo vuoden 2008 lopussa, ja uudet YT-neuvottelut käytiin kesällä 2009.

Done Informationin uutena toimi-

tusjohtajana aloitti tammikuussa diplomi-insinööri Tarja Salonen, joka toimi aiemmin yhtiön myyntijohtajana. Johtamisjärjestelmää, esimiestoimintaa ja sisäistä viestintää kehitettiin. Myynnissä on tavoitteena keskittyä selkeämmin valittuihin asiakastoimialoihin.

Vahvuuksia osaava henkilöstö ja kattava kielivalikoima

Vaikka tekniikan merkitys palveluiden tuotannossa ja lopputuloksen visualisoinnissa kasvaa, palvelun ydinosaaminen lähtee aina ihmisistä. Hyvät käännös-, lokalisointi- ja dokumentointipalveluiden osaajat ovat monitaitoisia, yhteistyöhaluisia ja sitoutuneita yhteisen tavoitteen saavuttamiseen. Liiketoiminnan sujuvuuden varmistavat kokonaisuuksien ja laadunvarmistuksen osaajat.

Done Informationin vahvuuksia ovat osaava henkilöstö ja kattava yhteistyöverkosto, minkä ansiosta isojakin kansainvälisiä yrityksiä voidaan palvella kaikilla halutuilla kielillä eri kulttuurien erityispiirteet tuntien. Ketteryys ja nopeat toimitusajat on koosta huolimatta säilytettävä.

Vuonna 2010 keskeisimpänä tavoitteena on parantaa asiakkaan kohtaamista henkilökohtaisella tasolla, vahvistaa erityisosaamista valituilla aloilla sekä etsiä järjestelmällisesti uusia palvelumuotoja esimerkiksi sosiaalisen median luomista monikielisyysmarkkinoista.

Tarja Salonen toimitusjohtaja Done Information Oy

Teknologiavaatimukset kasvavat sisällöntuotannossa.

Done Information Oy 2009

Liikevaihto 3,6 milj. € laskua 33,2 % vuodesta 2008

Liikevoitto -0,2 milj. €

Henkilöstön määrä 48 muutos -33,3 % vuodesta 2008

Done Logistics

Innovatiivisilla ratkaisuilla logistiikkajärjestelmille pidempi elinkaari

Talouden taantuma näkyi logistiikkaa tehostavien investointien siirtämisenä.

Done Logistics Oy suunnittelee ja toteuttaa yrityksille sisäisen logistiikan materiaalinkäsittely- ja tietojärjestelmiä sekä niihin liittyviä palveluja. Done Logisticsissa oli tilikauden päättyessä kaksi tulosyksikköä: Logistics Systems ja Logistics Software. Ne alkavat toimia itsenäisinä yrityksinä 30.4.2010 alkaen.

Logistics Systems tuottaa korkean automaation materiaalinkäsittelyjärjestelmiä rullamuotoisten tuotteiden ja kappaletavaran siirtoihin, käsittelyyn ja lavapakkaamiseen. Yrityksen merkittävin markkina-alue on Eurooppa, minkä lisäksi järjestelmiä on toimitettu myös Intiaan, Venäjälle ja Pohjois-Amerikkaan.

Markkinoilla on sekä suuria kansainvälisiä että pieniä paikallisia kilpailijoita. Kilpailun yleisen kiristymisen rinnalla on tapahtunut myös toimialakohtaista erikoistumista. Alalla menestyminen vaatii toimialaosaamisen

sekä teknisen ja järjestelmäsuunnittelun lisäksi kielitaitoista ja matkustamiseen valmista henkilöstöä.

Asiakaskohtaisten eristelevyjen erikoislavausjärjestelmien ja rullamaisten tarralaminaattikäsittelyjärjestelmien maailmanmarkkinat ovat vuositasolla yleensä noin 60–80 miljoonaa euroa. Yhtiö arvioi markkinaosuudekseen noin viisi prosenttia.

Logistics Software tuottaa korkealaatuisia tietojärjestelmäratkaisuja, asiantuntijapalveluita sekä oman FidaWaretuotteen elinkaaripalveluita, joilla hallitaan varasto-, lähettämö- ja jakelutoimintoja ja tehostetaan näin asiakasyrityksen sisäistä logistiikkaa.

Ohjelmistojen merkittävin markkina-alue on Suomi ja muut Pohjoismaat, minkä lisäksi järjestelmiä on toimitettu muualle Eurooppaan. Yritys tarjoaa ohjelmistoratkaisuja pääasiassa kappaletavara- ja elintarviketeollisuudelle sekä terminaalilogistiikan ja varastopalveluiden yrityksille. Kilpailijoina sillä on sekä suomalaisia että kansainvälisiä ohjelmistotaloja. Yhtiön arvioiden mukaan Logistics Softwaren tuotteiden ja palveluiden markkina on Suomessa noin 20–30 miljoonaa euroa, josta Done Logisticsin markkinaosuus on noin viisi prosenttia.

Kilpailutekijöistä merkittävimpiä ovat toimialakohtaisen osaamisen soveltaminen eri asiakkaiden tarpeisiin ja myös uusille toimialoille. Asiakkaat arvostavat yhä enemmän laajoja kokonaisuuksia sekä kattavia elinkaaripalveluita kuten huoltoa, varaosien saatavuutta ja materiaalien kierrätettävyyttä ratkaisun toimittamisen jälkeen.

Ohjelmistoratkaisuiden elinkaarta pidentävät muun muassa järjestelmän jatkokehitys, koulutus ja päivystys sekä osaavat yhteyshenkilöt.

Done Logisticsin vahvuuksia ovat yli 20 vuoden kokemus

alalta sekä laaja kokemus FidaWare-ohjelmiston integroinnista eri tieto- ja automaatiojärjestelmiin. Kattavat tukipalvelut takaavat järjestelmien korkean käytettävyyden. Molempien liiketoimintojen henkilöstö on joustavaa ja vahvasti sitoutunutta työhönsä, sen laatuun ja aikatauluihin.

Asiakkaat siirsivät investointejaan

Vuoden 2009 aikana rullakäsittelyjärjestelmien kysyntä romahti paperiteollisuuden markkinamuutosten seurauksena. Muillakin toimialoilla investointipäätöksiä siirrettiin. Investointilama näkyi myös ohjelmistoratkaisujen kysynnässä.

Done Logistics Oy:n liikevaihto pieneni ja oli vuonna 2009 yhteensä 4,7 (12,7) miljoonaa euroa. Kate painui nega-

tiiviseksi ja oli -0,24 (1,70) miljoonaa euroa. Henkilöstöä oli vuoden aikana keskimäärin 47 (67). Toimitusjohtajana on toiminut elokuusta lähtien emoyhtiö Revenio Groupin toimitusjohtaja Olli-Pekka Salovaara.

Kysynnän heikentymiseen vastattiin sopeuttamalla henkilöstön määrää ja organisoimalla toimintaa uudelleen. Systems-tulosyksikössä tuotantoa sopeutettiin myös lisäämällä oman valmistuksen osuutta.

Merkittäviä asiakastoimituksia, joissa hyödynnettiin molempien tulosyksiköiden osaamista, tehtiin kuluneena vuonna Valio Pitäjänmäelle, Metsä Tissuelle Mänttään ja Hartwallille Lahteen.

Myynnin tehostamiseksi Done Logisticissa on laajennettu jälleenmyyjäverkostoa sekä kehitetty asiakaspalvelua. Fida-Ware-ohjelmiston tuotekehitystä on jatkettu erityisesti terminaaliliiketoiminnassa ja kappaletavaratuotannossa. Materiaalinkäsittelyn järjestelmiä jatkokehitetään usein asiakaskohtaisesti yhdessä asiakkaan kanssa.

Vuoden 2010 merkittävimpiä tavoitteita on Systems-liiketoiminnassa lavaus- ja keruujärjestelmien robottisovellusten markkinaosuuden lisääminen. Ohjelmisto-liiketoiminnassa jatketaan elinkaaripalveluiden kehittämistä, ja tavoitteena on FidaWare-ohjelmistoperheeseen liittyvien tuotteiden ja palveluiden myynti valituille uusille toimialoille ja asiakassegmenteille.

Pekka Soini Ari Suominen
Johtaja, Logistics Systems Johtaja, Logistics Software
Done Logistics Oy Done Logistics Oy
(Done Logistics Oy:n toimitusjohtaja
30.4.2010 alkaen)
(Done Software Solutions Oy:n
toimitusjohtaja 30.4.2010 alkaen)

Systems-tulosyksikkö toimitti vuonna 2009 rullakäsittelyjärjestelmiä ja niiden laajennuksia paperiteollisuuden jatkojalostukseen Euroopassa ja Yhdysvalloissa sekä elintarviketeollisuuteen Valiolle Pitäjänmäelle, Hämeenlinnan Osuusmeijerille ja Hartwallille Lahteen. Kuvassa leipomoon Cuisine de France:lle Dubliniin Irlantiin toimitettu korkeakapasiteettinen lavausjärjestelmä.

Tehokas logistiikka luo kilpailuetua.

Done Logistics Oy 2009

Liikevaihto 4,7 milj. € laskua 62,9 % vuodesta 2008

Liikevoitto -0,2 milj. €

Henkilöstön määrä 47 muutos -29,9 % vuodesta 2008

Henkilöstö

Revenio Group -konsernin palveluksessa oli vuonna 2009 keskimäärin 516 (664) henkilöä. Katsauskauden lopun henkilöstömäärä oli 423 (526).

Konsernin liiketoimintasegmenteistä henkilöstömäärältään suurin on Palvelut, jossa työskenteli vuoden aikana keskimäärin 423 henkilöä. Heistä 375 työskenteli Midas Touch Oy:ssä. Henkilöstömäärältään seuraavaksi suurin on Järjestelmät-segmentti, jonka jälkeen tulevat Turva-, Teknologia ja Terveydenhuolto-segmentit. Emoyhtiössä työskenteli yhteensä neljä henkilöä toimitusjohtaja mukaan luettuna.

Henkilöstön keski-ikä oli 36,5 (35,3) vuotta.

Kysyntä heikentyi olennaisesti useilla Revenio Group -konsernin liiketoimintasegmenteillä jo vuoden 2008 lopulta alkaen. Henkilöstön määrää vähennettiin vuoden 2009 aikana useissa yhteistoimintalain (YT) mukaisissa neuvotteluissa. YT-neuvotteluja käytiin Midas Touchissa, Done Informationissa ja Done Logisticsissa. Niiden perusteella irtisanottiin tai osaaikaistettiin vuoden 2009 loppuun mennessä yhteensä 42 henkilöä. Lisäksi neuvotteluissa sovittiin lomautuksista, joista osa toteutettiin vuoden 2009 aikana ja osa toteutetaan tarvittaessa vuonna 2010. Done Logisticsin YT-neuvotteluissa sovittiin, että myös muita tarvittavia sopeutustoimia voidaan tehdä vuoden 2010 syyskuun loppuun saakka.

Vuoden aikana aloitettiin työhyvinvointisuunnitelmien laatiminen konsernin kaikissa yhtiöissä. Työ käynnistettiin Eteran kanssa ensimmäisenä Midas Touch Oy:ssä. Tavoitteena oli Midas Touch Oy:n henkilöstön tukeminen tilanteessa, jossa henkilöstöä jouduttiin vähentämään irtisanomisilla ja lomautuksilla.

Työhyvinvointisuunnittelua ja suunnitelmien mukaisia toimenpiteitä jatketaan kaikissa tytäryhtiöissä. Työhyvinvoinnin lisäämisen ohella tavoitteena on henkilöstön kehittämiseen ja henkilöstöhallintoon liittyvien käytäntöjen yhdenmukaistaminen.

Icare Finland Finnish Led-Signs

Henkilöstön koulutustausta Osuus henkilöstöstä, %

Henkilöstön koulutustausta Osuus henkilöstöstä, %

Henkilöstön koulutustausta Osuus henkilöstöstä, %

Henkilöstön koulutustausta Osuus henkilöstöstä, %

Revenio Group Oyj

Toimintakertomus Revenio Group Oyj

Toimintakertomus ja tilinpäätös 1.1.–31.12.2009

20

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1.1. – 31.12.2009

Revenio Group jakaantuu viiteen liiketoiminta-alueeseen: Palvelut-segmentti (Done Information ja Midas Touch) tarjoaa monikielisen dokumentoinnin ja visualisoinnin sekä CRM-, telemarkkinointi- ja telepalvelualan palveluita sekä käännöstoimistopalveluita. Järjestelmät-segmentti (Done Logistics) toimittaa kokonaisvaltaisia intralogistisia järjestelmiä, jotka perustuvat materiaalinkäsittelyn automaatioon ja niitä tukeviin tietojärjestelmiin. Terveydenhoito-segmentti (Icare Finland) suunnittelee, valmistaa ja myy iCare-silmänpainemittareita silmälääkäreille ja optikoille. Turva (Boomeranger Boats) suunnittelee, valmistaa ja myy erikoisvalmisteisia RIB (Rigid Inflatable Boats) -veneitä. Teknologia (Finnish Led-Signs Oy) suunnittelee, valmistaa ja myy LED-tekniikkaan perustuvia informaationäyttöjä ja niiden ohjausjärjestelmiä.

Toimintaympäristö ja liiketoiminnan kehitys

Talouden taantuma näkyi jo vuoden 2008 lopulla erityisesti Revenio Groupin käännös- ja sisällöntuotannon sekä logistiikkapalveluiden kysynnässä eikä markkinatilanne parantunut olennaisesti vuoden 2009 aikana.

Palvelut-segmentissä viennin voimakas supistuminen vähensi käännöspalveluiden kysyntää, ja vuotta leimasivat erittäin tiukat hintakilpailut. Perinteinen käännös- ja sisällöntuotantomarkkina on kaventunut viime vuosina selvästi, sillä sisältöä tuotetaan yhä useammin suoraan kohdekielellä.

Telemarkkinoinnin ja contact center -pohjaisten palveluiden liikevaihto supistui erityisesti kotitalouksiin suuntautuvassa myynnissä. Sopeutustoimiensa ansiosta Revenio Group sai vuoden aikana Palvelut-segmentin tarjontansa vakiinnutettua lähemmäksi tämän hetken kysyntää vastaavaa tasoa.

Järjestelmät-segmentillä rullakäsittelyjärjestelmien kysyntä putosi paperiteollisuuden markkinatilanteen seurauksena, ja muillakin toimialoilla investointipäätöksiä siirrettiin. Investointilama näkyi myös ohjelmistoratkaisujen kysynnässä.

Revenio Groupin terveydenhoito-segmentissä maailmanlaajuisen taantuman vaikutukset jäivät vähäisiksi. Segmentin liikevaihto ja kannattavuus kehittyivät koko vuoden erittäin suotuisasti ja yhtiö eteni määrätietoisesti Pohjois-Amerikan markkinoilla.

Turva-segmentissä lyhyen aikavälin tilauskanta supistui, vaikka pitkäaikaista tilauskantaa on pitkälle tulevaisuuteen. Asiakaspinnassa on kuitenkin ollut vuoden jälkimmäisellä puoliskolla positiivista liikettä.

Teknologia-segmentillä LED-näyttöjen ja näyttöjärjestelmien kysyntä heikkeni osana teollisten investointien yleistä matalasuhdannetta. Vuoden lopussa Finnish Led-Signs teki kuitenkin merkittävän sopimuksen BP p.l.c:n (British Petroleum) kanssa, ja FLS:stä tuli toinen BP:n kahdesta hinnannäyttöjärjestelmien toimittajasta Euroopassa.

Liikevaihto, kannattavuus ja tulos

Revenio Group -konsernin liikevaihto 1.1.–31.12.2009 oli 30,0 (45,1) miljoonaa euroa. Liikevaihdon muutos oli -33,6 prosenttia.

Liiketulos ennen poistoja (ebitda) oli 0,5 (5,2) miljoonaa euroa eli 1,5 (11,5) prosenttia liikevaihdosta. Muutos edellisvuodesta oli -91,1 prosenttia. Liiketulos oli -0,6 (3,8) miljoonaa euroa eli -2,1 (8,4) prosenttia liikevaihdosta. Tulos ennen veroja oli -0,8 (3,6) miljoonaa euroa eli -2,8 (8,0) prosenttia liikevaihdosta. Katsauskauden tulos oli -0,8 (2,7) miljoonaa euroa eli -2,7 (5,9) prosenttia liikevaihdosta.

Laimentamaton ja laimennettu tulos per osake oli -0,011 (0,035) euroa.

Oma pääoma per osake oli 0,20 euroa (0,23 euroa).

Viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 7,0 (10,0) miljoonaa euroa. Liikevaihto pieneni 30,2 prosenttia. Viimeisen vuosineljänneksen liiketulos oli -0,1 (0,1) miljoonaa euroa eli -15 (0,5) prosenttia liikevaihdosta. Viimeisen vuosineljänneksen laimentamaton ja laimennettu tulos per osake oli -0,001 (-0,000) euroa.

Konsernin liikevaihdon ja kannattavuuden laskuun vaikutti merkittävimmin kysynnän voimakas lasku Palvelut- ja Järjestelmät-segmenteillä. Myös Teknologia- ja Turva-segmenteillä kannattavuus jäi heikon kysyntätilanteen seurauksena viimevuotista alhaisemmaksi. Terveydenhoito-segmentti paransi merkittävästi liikevaihtoaan ja kannattavuuttaan.

Tase, rahoitus ja investoinnit

Konsernin taseen loppusumma 31.12.2009 oli 26,6 (28,9) miljoonaa euroa. Konsernin oma pääoma oli 15,7 (17,6) miljoonaa euroa. Konsernin korollinen nettovelka oli tilikauden lopussa 1,1 (1,4) miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste 7,1 (7,8) prosenttia. Konsernin omavaraisuusaste oli 60,7 (60,9) prosenttia. Konsernin likvidit varat tilikauden päättyessä olivat 2,9 (2,0) miljoonaa euroa.

Konserni nosti katsauskaudella 2,0 miljoonan euron suuruisen eläkerahastolainan. Tämän lisäksi konsernilla on 2,0 miljoonan euron suuruinen limiitti, joka katsauskauden päättyessä oli kokonaan nostamatta.

Liiketoiminnan rahavirta oli 2,0 (3,3) miljoonaa euroa.

Konsernin investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin olivat 0,3 (0,5) miljoonaa euroa.

Konsernirakenne

Revenio Group -konsernin muodostavat emoyhtiö Revenio Group Oyj ja sen kokonaan omistamat liiketoimintaa harjoittavat tytäryhtiöt Done Information Oy, Midas Touch Oy, Done Logistics Oy, Icare Finland Oy, Boomerang Boats Oy ja Finnish Led-Signs Oy sekä Midas Touch Oy:n tytäryhtiöt Midas Touch Media Oy, Midas Touch Gateway Oy, Midas Touch Interactive Oy, Midas Touch Tech Oy ja Midas Touch Care Oy. Konserniin kuuluu myös Done Logistics Oy:n omistama kiinteistöosakeyhtiö Koy Kauhajoen Hakasivuntie 1.

Liiketoiminta segmenteittäin

Revenio Group Oyj:n liiketoiminta on jaettu viiteen segmenttiin: Palvelut (Done Information Oy ja Midas Touch Oy), Järjestelmät (Done Logistics Oy), Terveydenhoito (Icare Finland Oy), Turva (Boomerang Boats Oy) ja Teknologia (Finnish Led-Signs Oy). Segmenttirakenne vastaa konsernin organisaatiorakennetta ja sisäistä tulosraportointia.

Palvelut

Done Information Oy on yksi Suomen suurimpia käännös- ja sisällöntuotantopalveluyrityksiä ja Midas Touch Suomen johtavia contact center -yrityksiä.

Palvelut-segmentin liikevaihto vuonna 2009 oli 13,6 (20,9) miljoonaa euroa, ja se pieneni 35,2 prosenttia. Segmentin kate oli -2,0 (0,3) miljoonaa euroa. Viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 2,7 (4,8) miljoonaa euroa ja kate -0,7 (-0,5) miljoonaa euroa.

Done Information Oy:n liikevaihto ja kannattavuus heikkenivät edellisvuodesta johtuen hintatason laskusta ja heikosta kysyntätilanteesta. Yhtiön asiakaskunnasta merkittävän osan muodostavat kone- ja laitevalmistajat, joilta saatavia tilauksia nykyinen taloudellinen tilanne on vähentänyt.

Yhtiössä aloitettiin sopeutustoimet jo loppuvuonna 2008, mutta ne eivät olleet riittävät kysynnän laskuun nähden. Elokuussa päättyneiden uusien YT-neuvotteluiden perusteella tehdyt toimenpiteet näkyivät kannattavuuden lievänä parantumisena viimeisellä vuosineljänneksellä.

Contact center -palveluilla markkinoitavien tuotteiden ja palveluiden myynti väheni erityisesti yksityistalouksissa. Tämä heikensi Midas Touch Oy:n liikevaihtoa ja kannattavuutta. Yhtiössä toteutetuista sopeuttamistoimista huolimatta yhtiön kannattavuus heikentyi merkittävästi eikä markkinatilanteen odoteta parantuvan lähiaikoina.

Midas Touch Oy:n tilikauden tulokseen sisältyy kuluja toiminnan uudelleen organisoinnista noin 0,33 miljoonaa euroa sekä 0,3 miljoonan euron varaus lopetettavien asiakasprojektien tappioiden kattamiseksi.

Helmikuussa 2010 suoritetun liikearvotestauksen mukaan Midas Touch Oy:stä konsernitaseeseen kirjattua liikearvoa ei ole tarpeen alentaa huolimatta yhtiön odotettua huonommasta kannattavuudesta tilikaudella. Liikearvotestauksen herkkyysmarginaalien arvioidaan olevan vielä riittävät, mutta riski liikearvon alaskirjauksesta on kasvanut johtuen viimeisen vuosineljänneksen edelleen huonosta kannattavuudesta ja vuoden 2010 epävarmoista kannattavuusnäkymistä.

Järjestelmät

Järjestelmät-segmentin muodostaa Done Logistics Oy, joka toimittaa yrityksille niiden sisäiseen logistiikkaan liittyviä materiaalinkäsittely- ja tietojärjestelmiä.

Järjestelmät-segmentin liikevaihto vuonna 2009 oli 4,7 (12,7) miljoonaa euroa. Liikevaihto pieneni 62,9 prosenttia. Segmentin kate oli -0,2 (1,6) miljoonaa euroa. Viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 0,9 (1,8) miljoonaa euroa ja kate -0,2 (-0,1) miljoonaa euroa.

Liikevaihtoa ja kannattavuutta heikensi suhdannetaantuma, joka vähensi voimakkaasti alan investointeja, vaikeutti uusien asiakkuuksien saantia sekä asetti paineita hintojen laskuun. Osa asiakkaista ilmoitti jo päätettyjen investointien siirtämisestä. Asiakkaat ovat kuitenkin toteuttaneet järjestelmien ylläpito- ja modernisointihankkeita sekä joitakin uusinvestointeja. Markkinatilanteen odotetaan jatkuvan vaikeana.

Terveydenhoito

Terveydenhoito-segmentin muodostaa silmänpainemittareiden kehittämiseen, valmistamiseen ja myyntiin erikoistunut Icare Finland Oy.

Terveydenhoito-segmentin liikevaihto vuonna 2009 oli 6,1 (4,3) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 41,9 prosenttia. Segmentin kate kasvoi 65,4 prosenttia ja oli 2,3 (1,4) miljoonaa euroa eli 37,5 (32,2) prosenttia liikevaihdosta. Viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 1,8 (1,3) ja liikevoitto 0,8 (0,3) miljoonaa euroa.

Terveydenhoito-segmentin liikevaihdon ja kannattavuuden suotuisaan kehitykseen vaikuttivat eniten onnistuminen Yhdysvaltain markkinoiden jakelun uudelleenjärjestelyssä. Syyskuussa 2009 Icare esitteli uuden tuotekokonaisuuden, jonka valmistus alkaa vuoden 2010 alkupuolella. Uusien tuotteiden odotetaan lisäävän myyntiä Euroopassa jo vuonna 2010 ja tarvittavien viranomaishyväksyntöjen saannin jälkeen myös Pohjois-Amerikassa ja Kaukoidässä.

Turva

Turva-segmentin muodostava Boomeranger Boats Oy suunnittelee, valmistaa ja myy erikoisvalmisteisia RIB-veneitä (Rigid Inflatable Boats) pääasiassa eri maiden meripelastusyksiköille, viranomaisille sekä puolustusvoimille.

Turva-segmentin liikevaihto vuonna 2009 oli 2,8 (3,0) miljoonaa euroa. Liikevaihto pieneni 5,7 prosenttia. Segmentin kate oli 0,1 (0,4) miljoonaa euroa. Viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 0,9 (0,9) ja kate 0,1 (0,2) miljoonaa euroa.

Liikevaihto Segmentin kate
1-12/2009 1-12/2008 1-12/2009 1-12/2008
MEUR osuus-% MEUR osuus-% MEUR % MEUR %
Palvelut 13,6 45 20,9 46 -2,00 -13,7 0,35 1,7
Järjestelmät 4,7 16 12,7 28 -0,24 -5,0 1,65 13,0
Terveydenhoito 6,1 20 4,3 10 2,31 37,5 1,40 32,2
Turva 2,8 9 3,0 7 0,06 2,2 0,40 13,3
Teknologia 2,7 9 4,2 9 0,29 10,7 0,91 21,9
Yhteensä 30,0 100 45,1 100 0,54 1,8 4,69 10,4
Emoyhtiön kulut -1,05 -3,5 -0,92 -2,0
Liikevoitto -0,64 -1,7 3,77 8,4

Turva-segmentin ongelmana oli kesällä lyhyen aikavälin tilauskannan hetkellinen puute. Tilanne kuitenkin parani syksyn aikana. Yhtiöllä on lisäksi pitkäaikaista tilauskantaa lähivuosille. Boomeranger Boats Oy:n vuonna 2009 tekemien uusien 1,7 ja 1,2 miljoonan euron arvoisten sopimusten toimitukset ajoittuvat vuosille 2010-2012.

Teknologia

Teknologia-segmentin muodostava Finnish Led-Signs Oy on Pohjoismaiden suurin LED-hinnannäyttölaitteiden toimittaja sekä Suomen johtava LED-näyttölaitteiden ja pysäköinnin informaatiojärjestelmien valmistaja.

Teknologia-segmentin liikevaihto oli katsauskaudella 2,7 (4,2) miljoonaa euroa. Liikevaihto pieneni 34,9 prosenttia. Segmentin kate oli 0,3 (0,9) miljoonaa euroa. Viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 0,6 (1,2) ja kate 0,1 (0,3) miljoonaa euroa.

LED-näyttöjen ja näyttöjärjestelmien kysyntä heikkeni vuonna 2009 osana teollisten investointien yleistä matalasuhdannetta.

Vuoden lopussa Finnish Led-Signs tuli valituksi toiseksi kahdesta BP:n hinnannäyttöjärjestelmien toimittajasta Euroopassa. Hinnannäyttöjärjestelmiä toimitetaan yhtiön Englannissa, Itävallassa, Sveitsissä, Puolassa ja Turkissa sijaitseville huoltoasemille. Vuoden aikana toimitettiin myös ensimmäinen FLS:n kehittämä parkkitutkajärjestelmä ulkomaiselle asiakkaalle sekä Finavialle Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Henkilöstö

Konsernin palveluksessa oli vuonna 2009 keskimäärin 516 (664) henkilöä. Katsauskauden lopun henkilöstömäärä oli 423 (526). Henkilöstön keski-ikä oli 36,5 (35,3) vuotta.

Vuoden aikana käytiin yhteistoimintalain mukaisia neuvotteluja Midas Touchissa, Done Informationissa ja Done Logisticsissa.

Palvelut-liiketoimintasegmenttiin kuuluvassa Midas Touch Oy:ssä käytiin vuoden aikana kahdet YT-neuvottelut. Huhtikuussa päättyneiden YT-neuvottelujen tuloksena päätettiin lomauttaa enintään 102 ja irtisanoa kaksi henkilöä. Lokakuussa päättyneiden YT-neuvottelujen tuloksena irtisanottiin tai osa-aikaistettiin yhteensä 36 henkilöä. Irtisanomiset kohdistuivat pääosin jo lomautettuna olleisiin henkilöihin. Lisäksi neuvottelujen perusteella lomautettiin Midas Touch -yhtiöiden toimihenkilöstöä kahdeksi viikoksi vuoden 2009 viimeisen neljänneksen aikana.

Done Logistics Oy:ssä kesäkuussa päättyneiden YT-neuvottelujen perusteella yhtiöllä on syyskuun 2010 loppuun saakka oikeus päättää työntekijöiden lomauttamisesta, osa-aikaistamisesta ja irtisanomisesta sekä muista tarvittavista sopeuttamistoimista. Vuoden 2009 lopussa lomautettuna oli 9 henkilöä.

Done Information Oy:ssä elokuussa päättyneiden YT-neuvottelujen tuloksena irtisanottiin neljä ja lomautettiin yhdeksän henkilöä. Yhtiöllä on lisäksi oikeus lomauttaa vielä 11 henkilöä.

Vuoden aikana aloitettiin työhyvinvointisuunnitelmien laatiminen konsernin kaikissa yhtiöissä. Tavoitteena on työhyvinvoinnin lisääminen ja henkilöstön kehittämiseen ja muuhun henkilöstöhallintoon liittyvien käytäntöjen yhdenmukaistaminen lähivuosien aikana.

Henkilöstön määrä segmenteittäin keskimäärin tilikauden aikana:

31.12.2009 31.12.2008 Muutos
Palvelut 423 546 -123
Järjestelmät 47 67 -20
Terveydenhoito 8 8 0
Turva 21 27 -6
Teknologia 13 15 -2
Emoyhtiö 4 4 0
Yhteensä 516 667 -151

Tilikaudella maksetut palkat ja palkkiot yhteensä olivat 13,7 miljoonaa euroa (17,4 miljoonaa euroa).

Johto

Revenio Group Oyj:n toimitusjohtaja on Olli-Pekka Salovaara. Johtoryhmän muodostavat toimitusjohtaja Olli-Pekka Salovaara, talousjohtaja Pekka Raatikainen ja kehitysjohtaja Juha Kujala.

Done Information Oy:n uutena toimitusjohtaja aloitti 6.3.2009 aiemmin yhtiön myyntijohtajana toiminut DI Tarja Salonen.

Turva-segmentin tytäryhtiö Boomeranger Boats Oy:n uutena toimitusjohtajana aloitti 1.5.2009 aiemmin yhtiön teknisenä johtajana toiminut Naval Architect Jussi Mannerberg.

Midas Touch Oy:n uutena toimitusjohtajana aloitti 1.6.2009 yhtiön varatoimitusjohtajana toiminut Markku Pihlajaniemi.

Done Logistics Oy:n toimitusjohtaja Juha Mikkola lopetti yhtiön palveluksessa 15.10.2009, josta lähtien Done Logistics Oy:n vt. toimitusjohtajana on toiminut Revenio Group Oyj:n toimitusjohtaja Olli-Pekka Salovaara.

Icare Finland Oy:n toimitusjohtajana toimii Ari Tiukkanen. Finnish Led-Signs Oy:n toimitusjohtaja on Mia Alpisalo.

Toiminnan kehittäminen

Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti yhtiön uusi toiminimi on ollut 20.4.2009 alkaen Revenio Group Oyj. Nimenmuutoksen tavoitteena on kuvata paremmin yhtiön nykyistä rakennetta menestyvänä monialayhtiönä.

Vuoden 2009 lopulla yhtiön hallitus päivitti Revenio Groupin liiketoimintastrategian ja määritteli yhtiölle vision ja mission. Strategiapäivityksen tuloksena konsernin on edelleen mahdollista jatkaa kasvun hakemista myös yritysostoin, mihin liittyviä kriteerejä strategiassa on tarkennettu. Mahdollisten yritysjärjestelyiden, joihin voi kuulua myös omistetuista yrityksistä luopuminen, on tarkoitus tukea konsernin liiketoiminnan positiivista kassavirtaa, tuloksentekokykyä ja kasvua.

Osakkeet, osakepääoma ja johdon omistus

Revenio Group Oyj:n kokonaan maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma 31.12.2009 oli 5.314.918,72 euroa ja osakkeiden lukumäärä 76.839.730 kappaletta. Yhtiöllä on yksi osakelaji. Kaikilla osakkeilla on samanlainen äänioikeus sekä oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin.

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan omistusosuus osakkeista 31.12.2009 oli 20,7 prosenttia eli 15.940.705 osaketta ja optio-oikeuksista 18,6 prosenttia eli 684.365 optio-oikeutta.

Revenio Group Oyj:n hallitus päätti 23.1.2009 suunnatusta osakeannista Finnish Led-Signs Oy:n entisille osakkeenomistajille Mia Järviselle ja Olli-Pekka Salovaaralle. Anti perustui Revenio Group Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen 2.4.2008 päättämään antivaltuutukseen. Osakeanti oli syyskuussa 2007 allekirjoitetun osakevaihtosopimuksen mukainen loppusuoritus Finnish Led-Signs Oy:n kauppahinnasta. Annissa merkittiin yhteensä 1.724.138 Revenio Group Oyj:n osaketta. Merkintähinta kirjattiin kokonaisuudessaan sijoitetun vapaan pääoman rahastoon, ja osakemäärän korotus merkittiin kaupparekisteriin 16.2.2009.

Muutokset osakkeenomistuksessa

Yhtiö sai 16.2.2009 Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 pykälän mukaisen ilmoituksen, että Gateway Finland Oy:n osuus yhtiön osakkeista ja äänistä oli laskenut alle kolmen kahdeskymmenesosan (3/20). Gateway Finland Oy:n osuus yhtiön osakkeista ja äänistä 16.2.2009 oli 14,77 prosenttia.

Gateway Finland Oy ilmoitti 18.12.2009 Revenio Group Oyj:lle, että sen osuus Revenio Group Oyj:n osake- ja äänimäärästä oli laskenut alle yhden kahdeskymmenesosan (1/20). Gateway Finland Oy:n uusi osuus Revenio Group Oyj:n osake- ja äänimäärästä oli tuolloin 4,95 prosenttia.

Omien osakkeiden hankinta ja mitätöinnit

Revenio Group Oyj hankki tilikaudella yhteensä 220.262 yhtiön omaa osaketta perustuen hallituksen 6.11.2008, 26.3.2009 ja 28.4.2009 tekemiin päätöksiin.

Revenio Group Oyj:n hallitus päätti 28.4.2009 aloittaa omien osakkeiden ostot varsinaisen yhtiökokouksen 15.4.2009 antaman valtuutuksen nojalla. Osakkeiden hankinta aloitettiin 6.5.2009 ja se jatkuu toistaiseksi päättyen kuitenkin viimeistään 30.4.2010. Tilikauden päättyessä osto-ohjelman perusteella on ostettu 90.260 omaa osaketta, jotka on käytetty hallituksen jäsenten palkkioiden maksamiseen osakkeina varsinaisen yhtiökokouksen 15.4.2009 päätöksen mukaisesti.

Revenio Group Oyj:n hallitus päätti 5.3.2009 mitätöidä yhtiön hallussa tuolloin olleet omat osakkeet 1.000.000 kappaletta eli 1,28 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänistä. Mitätöinnillä ei ollut vaikutusta yhtiön osakepääomaan. Mitätöin-

Voimassaolevat optio-ohjelmat

Revenio Group Oyj:n hallitus päätti 23.11.2007 varsinaisen yhtiökokouksen 3.4.2007 myöntämien osakeantivaltuuksien nojalla optiojärjestelmästä, johon kuuluu enintään 3.684.365 optio-oikeutta. Jokainen optio-oikeus oikeuttaa yhteen Revenio Group Oyj:n osakkeeseen. Liikkeeseen laskettujen optiooikeuksien perusteella merkittävien osakkeiden osuus on tilinpäätöshetken 31.12.2009 osakemäärällä enintään 2,5 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänistä, kun optio-oikeuksilla merkityt uudet osakkeet on rekisteröity. Optio-oikeuksilla merkittävät uudet osakkeet oikeuttavat osinkoon merkintävuodesta lähtien.

Optio-oikeudet on jaettu kolmeen sarjaan A (1.684.365 kappaletta), B (1.000.000 kappaletta) ja C (1.000.000 kappaletta). Osakkeiden merkintäaika on optio-oikeudella A 1.5.2009–1.5.2013, optio-oikeudella B 1.11.2010–1.11.2014 sekä optio-oikeudella C 1.5.2012–1.5.2016. Osakkeen merkintähinta on osakkeen painotettu keskikurssi 1.–30.11.2007 (0,67 euroa, optio-oikeus A), 1.–30.4.2009 (0,32 euroa, optio-oikeus B) ja 1.–30.11.2010 (optio-oikeus C).

Tilikauden 2009 aikana jaettiin 75.000 uutta optiota sarjasta 2007A ja yhtiölle palautui 150.000 optiota sarjasta 2007A. Tilikaudella jaettiin 685.000 optiota sarjasta 2007B. Tilikauden päättyessä yhtiön avainhenkilöillä oli yhteensä 1.159.365 2007A-sarjan optiota ja 685.000 2007B-sarjan optiota.

Kaupankäynti NASDAQ OMX Helsingissä

Revenio Group Oyj:n osakkeita vaihdettiin NASDAQ OMX Helsingissä 1.1.–31.12.2009 yhteensä 8,3 (12,0) miljoonalla eurolla, mikä vastaa 25,1 (24,9) miljoonaa osaketta ja 32,7 (32,9) prosenttia osakkeiden kokonaisosakemäärästä. Ylin kaupantekokurssi oli 0,42 (0,78) euroa ja alin 0,26 (0,26) euroa. Katsauskauden lopun päätöskurssi oli 0,35 (0,31) euroa ja katsauskauden keskikurssi 0,33 (0,48) euroa. Revenio Group Oyj:n markkina-arvo 31.12.2009 oli 26,9 (23,6) miljoonaa euroa.

Varsinainen yhtiökokous ja hallituksen voimassa olevat valtuudet

Varsinainen yhtiökokous 15.4.2009 vahvisti yhtiön tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden tilikaudelta 1.1.–31.12.2008.

Yhtiökokous valitsi hallituksen jäseniksi Jyri Merivirran, Pekka Tammelan sekä Timo Männyn. Yhtiökokous päätti, että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiona 60.000 euroa vuodessa ja hallituksen muille jäsenille 36.000 euroa vuodessa kuitenkin niin, että hallituksen jäsenille, jotka omistavat vähintään viisi prosenttia Revenio Group Oyj:n osakekannasta joko itse tai vähintään 50-prosenttisesti omistamansa yhtiön kautta, ei makseta palkkioita. Hallituksen jäsenten palkkiosta maksetaan 40 prosenttia yhtiön omina osakkeina ja 60 prosenttia rahana.

Yhtiökokous päätti, että yhtiön tilintarkastajana valitaan jatkamaan KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajana KHT Juha Tuomala. Tilintarkastajille päätettiin maksaa palkkio hyväksytyn laskun mukaan.

Yhtiökokous päätti hyväksyä hallituksen ehdotuksen voiton käsittelystä, jonka mukaan tilikauden voitto 6.459.279,90 euroa lisätään edellisten tilikausien voittovaroihin ja osinkoa jaetaan 0,02 euroa osakkeelta eli yhteensä 1.536.794,60.

Yhtiökokous hylkäsi hallituksen esityksen OYL 15 luvun 9§ mukaisesta osakkeiden yhdistämisestä sekä siihen liittyvästä osakkeiden lunastamisesta muussa kuin osakkeenomistajien omistuksen suhteessa.

Yhtiökokous päätti peruuttaa aiemman voimassa olleen 7.593.648 oman osakkeen hankkimista koskevan valtuutuksen ja päätti valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 7.683.973 oman osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla, jolloin hankinnat vähentävät yhtiön voitonjakoon käytettävissä olevia varoja. Osakkeita voidaan hankkia joko kaikille osakkeenomistajille osoitetulla ostotarjouksella yhtäläisin, hallituksen päättämin ehdoin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa tai julkisessa kaupankäynnissä, jolloin osakkeet hankitaan muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa. Valtuuksien perusteella tilikaudella hankittiin yhteensä 90.260 yhtiön omaa osaketta. Valtuutus on voimassa 30.4.2010 saakka.

Yhtiökokous päätti peruuttaa hallituksen voimassa olleet käyttämättömät antivaltuutukset ja valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 30.000.000 osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n mukaisia osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia (mukaan lukien optiooikeudet) yhdessä tai useammassa erässä. Valtuutus sisältää hallitukselle oikeuden päättää kaikista osakeannin sekä mainittujen erityisten oikeuksien antamisen ehdoista sekä oikeuden antaa osakkeita osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen. Hallituksen valtuutus kattaa sekä uusien osakkeiden antamisen että yhtiön hallussa mahdollisesti olevien omien osakkeiden luovutuksen. Valtuutus on voimassa 30.4.2010 saakka. Osakeantivaltuutta ei käytetty tilikaudella 2009.

Yhtiökokous päätti muuttaa yhtiön yhtiöjärjestyksen 1, 2 ja 8 pykälät koskien yhtiön toiminimeä ja kotipaikkaa, toimialaa sekä kutsua yhtiökokoukseen.

Hallitus ja tilintarkastajat

Revenio Group Oyj:n hallituksessa ovat toimineet 15.4.2009 sijoittaja, OTK Jyri Merivirta (puheenjohtaja), KTM, KHT Pajamaa Partners Oy:n osakas Pekka Tammela sekä uutena jäsenenä KTM, Rautakirja Oy:n toimitusjohtaja Timo Mänty.

Hallituksen muodostivat 15.4.2009 asti Jyri Merivirta, Pekka Tammela ja Matti Nevalainen.

Tilintarkastaja on KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajana KHT Juha Tuomala.

Hallitus kokoontui vuoden 2009 aikana 21 kertaa, ja hallitusten jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 98,4.

Varsinaisen yhtiökokouksen 15.4.2009 päätöksen mukaisesti hallituksen puheenjohtajan palkkio on 5.000 euroa kuukaudessa ja muiden jäsenten 3.000 euroa kuukaudessa kuitenkin niin, että hallituksen jäsenille, jotka omistavat vähintään 5% Revenio Group Oyj:n osakekannasta joko itse tai vähintään 50%:sti omistamansa yhtiön kautta, ei makseta palkkiota. Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot tilikaudella yhteensä olivat 63.000 euroa.

Pääomalainat

Revenio Group -konsernilla oli 31.12.2008 pääomalainaa yhteensä 71.000 euroa Tekesiltä. Pääomalainan vuotuinen korko on sidottu peruskorkoon ollen vähintään 3 % ja laina erääntyy kahtena tasaeränä vuosina 2010–2011. Kertynyt ja maksamaton korko 31.12.2009 on 3.000 euroa mikä on kirjattu kuluksi tilinpäätökseen.

Corporate governance -suositusten noudattaminen

Revenio Group Oyj noudattaa Helsingin Pörssin 9.10.2009 voimaan tullutta sisäpiiriohjetta ja 20.10.2008 voimaan tullutta suositusta listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä. Yhtiön hallintoperiaatteet ovat luettavissa yhtiön internetsivujen sijoittajaosiossa sekä tämän vuosikertomuksen sivulla 65.

Arvio toiminnan merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä

Konsernin riskit jaetaan strategisiin ja operatiivisiin riskeihin, suhdanneriskeihin, vahinkoriskeihin ja rahoitusriskeihin. Riskien arvioinnissa on otettu huomioon niiden toteutumisen todennäköisyys ja vaikuttavuus.

Strategiset riskit konsernilla liittyvät mahdollisesti kiristyvään kilpailuun markkinoilla, kilpailevien hyödykkeiden uhkaan ja muihin kilpailijalähtöisiin toimenpiteisiin, onnistumiseen tutkimus-ja tuotekehitystoiminnassa tuotteiden kilpailukyvyn varmistamiseksi, avainhenkilöosaamisen pysyvyyteen ja kehittymiseen sekä riippuvuuteen alihankkija- ja toimittajaverkostosta. Konserni seuraa jatkuvasti strategisia riskejä ja tarvittaessa muuttaa strategiaansa riskien minimoimiseksi.

Konsernin strategisena tavoitteena on hakea kasvua myös yritysostoin. Yritysostojen onnistuminen vaikuttaa kasvu- ja kannattavuustavoitteiden toteutumiseen. Yritysostojen ja niiden jälkeisten integrointitoimenpiteiden epäonnistuminen voi johtaa konsernin kilpailukyvyn ja kannattavuuden heikkenemiseen. Yrityskaupat voivat myös muuttaa konsernin riskiprofiilia.

Operatiiviset riskit liittyvät merkittävimpien asiakkuuksien pysymiseen ja kehittymiseen sekä onnistumiseen asiakaspohjan laajentamisessa. Erityisesti Terveydenhoito-segmentissä keskeinen riski liittyy uusille markkinoille laajentumiseen liittyviin tekijöihin sekä kilpailevien hyödykkeiden uhkaan. Toiminnan laajeneminen uusille markkina-alueille altistaa segmentin uusille ko. markkina-alueisiin, niiden sääntelyyn ja terveydenhoitoon liittyviin viranomaispäätöksiin liittyville riskeille. Edelleen tarveydenhoitosegmentissä lääketieteellisten instrumenttien tuottamiseen, tuotekehitykseen ja tuotannon ohjaukseen liittyvät riskit ovat keskimääräistä suurempia toimialalle tyypillisistä laatuvaatimuksista johtuen.

Projektitoiminnassa, jota harjoitetaan erityisesti järjestelmätja teknologia-segmenteissä, altistutaan vaativien kokonaistoimitusten hallintaan liittyville alihankkija-ja toimittajariskeille sekä omasta toiminnasta johtuville tuotannollisille riskeille.

Laskennallisten verosaamisten osuus taseen varoista on merkittävä. Liiketoiminnan kannattavuuden ja verolainsäädännön mahdolliset muutokset voivat aiheuttaa muutoksia laskennallisten verosaamisten käytettävyyteen ja määrään.

Vahinkoriskejä on katettu vakuutuksin ja vakuutusturvan kattavuus arvioidaan aina kun olosuhteissa tapahtuu tätä edellyttäviä muutoksia, kuitenkin kaikissa yhtiöissä vähintään kerran vuodessa. Omaisuus- ja keskeytysvakuutuksilla on suojauduttu mahdollisilta omaisuus- ja toiminnan keskeytymisriskeiltä ja erityyppisillä vastuuvakuutuksilla muilta liiketoimintariskeiltä.

Rahoitusriskit jakaantuvat konsernissa luotto-, korko-, maksuvalmius- ja valuuttariskeihin. Yhtiön hallitus käsittelee kokouksissaan kuukausittain ja tarvittaessa useammin talouteen ja rahoitukseen liittyvät asiat sekä antaa tarvittaessa toimintaohjeet koskien toimenpiteitä rahoitusriskien osa-alueiden hallintaan liittyen. Yhtiö päätti maaliskuussa 2009 kaikki konserniyhtiöt käsittävän luottovakuutuksen ottamisesta myyntisaamisiin liittyvän riskienhallinnan kehittämiseksi.

Riita-asiat

Yhtiöllä ei ole meneillään riitoja tai oikeudenkäyntejä, joilla olisi hallituksen käsityksen mukaan merkittävää vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.

Ympäristötekijät

Revenio Group Oyj:n liiketoiminnan suorat ympäristövaikutukset ovat pieniä.

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Tilikauden tutkimus-ja tuotekehitysmenot olivat 0,41 miljoonaa euroa (0,52 miljoonaa euroa). Kaikki kehitysmenot on kirjattu tulosta rasittaen.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Revenio Group Oyj tiedotti 8.1.2010, että sen ja Done Logistics Oy:n hallitukset ovat päättäneet jakautumisesta, jossa Done Logistics Oy:n Software-tulosyksikkö siirtyy osittaisjakautumisella toimimaan omana yhtiönään arviolta 30.4.2010 alkaen.

Done Logistics Oy on koostunut kahdesta itsenäisestä tulosyksiköstä. Jakautumisen yhteydessä Logistics Software -yksikön liiketoiminnot siirtyvät uuteen perustettavaan yhtiöön, Done Software Solutions Oy:öön. Logistics Systems-yksikön liiketoiminnot jäävät nykyiseen Done Logistics Oy:öön.

Jakautumisella tarjotaan molemmille yhtiöille itsenäisemmät mahdollisuudet kehittää omaa ydinliiketoimintaansa ja tätä kautta tarjota asiakkailleen entistäkin parempia ratkaisuja ja palveluita.

Done Logistics Oy:n toimitusjohtajaksi 30.4.2010 alkaen nimitettiin insinööri Pekka Soini, joka on aiemmin toiminut Systems-yksikön johtajana ja ollut yhtiön palveluksessa vuodesta 1994. Done Software Solutions Oy:n toimitusjohtajaksi 30.4.2010 alkaen nimitettiin insinööri Ari Suominen, joka on aiemmin toiminut Logistics Sofware -yksikön johtajana ja ollut yhtiön palveluksessa vuodesta 1994.

Näkymät vuodelle 2010

Vuoden 2010 liikevaihdon arvioidaan olevan vuoden 2009 tasolla ja liikevoiton muodostuvan positiiviseksi.

Hallituksen esitys yhtiökokoukselle

Konsernin tilikauden tulos oli -815 tuhatta euroa ja emoyhtiön 2.015.787,31 euroa.

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2009 olivat 14.521.286,66 euroa.

Hallitus ehdottaa 8.4.2010 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

  • osinkona jaetaan 0,01 euroa/osake, yhteensä 768.397,30 euroa tilinpäätöshetken osakemäärällä.
  • loput voitonjakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan.

Hallituksen käsityksen mukaan ehdotettu osingonjako ei vaaranna emoyhtiön eikä konsernin maksuvalmiutta.

Keskeiset tunnusluvut

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 1-12/2009
12 kk
1-12/2008
12 kk
1-12/2007
12 kk
1-12/2006
12 kk
1-12/2005
12 kk
IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS
Liikevaihto TEUR 29 977 45 146 24 665 14 293 11 456
Liikevoitto TEUR -635 3 773 3 528 1 588 935
Liikevoitto % -2,1 8,4 14,3 11,1 8,2
Tulos ennen veroja TEUR -837 3 631 3 467 1 615 816
Tulos ennen veroja % -2,8 8,0 14,1 11,3 7,1
Tilikauden tulos TEUR -815 2 665 5 675 3 536 2 272
Tilikauden tulos % -2,7 5,9 23,0 24,7 19,8
Bruttoinvestoinnit pysyviin
vastaaviin TEUR 328 512 14 499 5 395 2 955
Bruttoinvestoinnit % liikevaihdosta 1,1 1,1 58,8 37,7 25,8
Tutkimus- ja kehitysmenot TEUR 412 528 799 283 51
Tutkimus- ja kehitysmenot % 1,4 1,2 3,2 2,0 0,4
Oman pääoman tuotto % -4,9 14,9 39,1 61,0 34,3
Sijoitetun pääoman tuotto % -2,6 18,3 20,6 23,1 21,6
Omavaraisuusaste % 60,7 60,9 52,6 55,3 47,5
Nettovelkaantumisaste % 7,1 7,8 4,0 -3,0 -33,4
Henkilöstö keskimäärin 516 664 155 133 135
Osakekohtaiset tunnusluvut 1-12/2009 1-12/2008 1-12/2007 1-12/2006 1-12/2005
12 kk 12 kk 12 kk 12 kk 12 kk
IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS
Tulos/osake jatkuvat toiminnot EUR -0,011 0,035 0,084 0,057 0,016
Tulos/osake lop. toiminnot EUR 0,000 0,000 0,000 0,000 0,029
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma/osake EUR 0,205 0,231 0,238 0,099 0,067
Osakekohtainen osinko EUR 0,01 0,02 0,04 0,01 0,00
Osinko tuloksesta % * 57,1 47,6 17,5 0,0
Efektiivinen osinkotuotto % 2,9 6,5 6,0 3,6 0,0
Hinta/voittosuhde -33,0 8,9 8,0 4,9 15,0
Osakkeiden osakeantioikaistu
lkm tilikauden lopussa 76 839 730 76 115 594 75 936 482 66 436 484 59 467 484
Osakkeiden osakeantioikaistu
lkm keskim. tilikauden aikana 76 814 223 75 774 497 67 355 661 62 179 161 49 796 251
Osakkeen alin kurssi EUR 0,26 0,26 0,28 0,24 0,08
Osakkeen ylin kurssi EUR 0,42 0,78 1,02 0,45 0,25
Osakkeen keskikurssi EUR 0,33 0,48 0,58 0,34 0,16
Osakk. kurssi tilik. lopussa EUR 0,35 0,31 0,67 0,28 0,25
Osakekannan markkina-arvo
tilikauden lopussa MEUR 26,9 23,6 50,9 18,6 14,9
Osakevaihto kpl 25 115 564 24 919 454 68 003 565 26 795 880 20 583 610

Tulos/osake-tunnusluvut on laskettu osakkeiden osakeantioikaistuilla lukumäärillä keskimäärin tilikausien aikana ja oma pääoma/osake-tunnusluvut osakkeiden osakeantioikaistuilla lukumäärillä tilikausien lopussa. Osakekohtainen osinko 0,01 euroa vuonna 2009 on hallituksen voitonjakoehdotus varsinaiselle yhtiökokoukselle 8.4.2010.

Osakevaihto % 32,7 32,9 101,0 43,1 41,6

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

LIITETIETO 1.1. - 31.12.2009
TEUR
1.1. - 31.12.2008
TEUR
LIIKEVAIHTO 1,3 29 977 45 146
Liiketoiminnan muut tuotot 4 72 302
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos -18 6
Aineiden, tarvikkeiden ja palvelujen käyttö
Aineet ja tarvikkeet:
Ostot tilikauden aikana
Varastojen muutos
-5 375
-214
-9 341
241
Ulkopuoliset palvelut -2 024 -4 259
Aineiden, tarvikkeiden ja palvelujen käyttö yhteensä -7 613 -13 359
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 5
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
5, 23 -13 694 -17 376
Eläkekulut 6 -2 296 -2 807
Muut henkilösivukulut
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut yhteensä
-417
-16 407
-808
-20 991
Poistot ja arvonalentumiset
Poistot
1,7 -1 099 -1 427
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä -1 099 -1 427
Liiketoiminnan muut kulut 8,9 -5 547 -5 904
LIIKETULOS 1 -635 3 773
Rahoitustuotot ja-kulut 10
Rahoituskulut -298 -568
Rahoitustuotot 89 420
Rahoitustuotot ja-kulut yhteensä -209 -148
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta 16 7 6
TULOS ENNEN VEROJA -837 3 631
Verot 11
Tuloverot 22 -966
Verot yhteensä 22 -966
TILIKAUDEN TULOS 1 -815 2 665
Muut laajan tuloksen erät 0 0
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot 0 0
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen 0 0
TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ -815 2 665
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyrityksen omistajille
Vähemmistölle
-815
0
2 665
0
Emoyrityksen omistajille kuuluvasta voitosta laskettu
osakekohtainen tulos (EUR):
12
Laimentamaton osakekohtainen tulos
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos
-0,011
-0,011
0,035
0,035

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

KONSERNITASE

LIITE 31.12.2009
TEUR
31.12.2008
TEUR
VARAT
Pitkäaikaiset varat 1
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 13 1 904 2 071
Liikearvo 2,14 9 145 9 421
Muut aineettomat hyödykkeet 2,15 2 639 3 177
Osuudet osakkuusyrityksissä 16 411 443
Myytävissä olevat sijoitukset 17 226 219
Muut saamiset 45 42
Laskennalliset verosaamiset 18 3 094 3 203
Pitkäaikaiset varat yhteensä 17 464 18 576
Lyhytaikaiset varat 1
Vaihto-omaisuus 2,19 1 903 2 035
Myyntisaamiset ja muut saamiset 2,3,20 4 306 6 284
Ennakkomaksut 0 0
Rahavarat 2,21,30 2 896 2 045
Lyhytaikaiset varat yhteensä 9 105 10 364
VARAT YHTEENSÄ 26 569 28 940
LIITE TEUR TEUR
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
22
Osakepääoma 5 315 5 315
Ylikurssirahasto 2 439 2 439
Arvonmuutosrahasto 300 300
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 7 030 6 530
Kertyneet voittovarat 656 3 273
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet 0 -267
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 15 740 17 590
Vähemmistön osuus
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 15 740 17 590
VELAT
Pitkäaikaiset velat
1
Laskennalliset verovelat
2,18
821 958
Varaukset
24
163 144
Rahoitusvelat
25,30
2 730 2 217
Muut velat
26
38 404
Pitkäaikaiset velat yhteensä 3 752 3 723
Lyhytaikaiset velat
1
Ostovelat ja muut velat
3,28
5 799 6 419
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat velat 0 0
Varaukset
24
0 0
Rahoitusvelat
25,30
1 278 1 208
Lyhytaikaiset velat yhteensä 7 077 7 627
VELAT YHTEENSÄ 10 829 11 350
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 26 569 28 940

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma

TEUR LIITE Osake
pääoma
Ylikurssi
rahasto
SVOP
rahasto
Muut
rahastot
Omat
osakkeet
Kertyneet
voittovarat
Yhteensä Vähem
mistön
osuus
Oma
pääoma
yht.
Oma pääoma 1.1.2008 22 5 315 2 439 6 430 300 0 3 604 18 088 17 18 105
Osingonjako -3 045 -3 045 -3 045
Suunnatut osakeannit 100 100 100
Tilikauden tulos 2 665 2 665 2 665
Omien osakkeiden hankinta -267 -267 -267
Osekkeina toteutettavat 0
ja maksettavat optiot 32 32 32
Oma pääoma 31.12.2008 5 315 2 439 6530 300 -267 3 256 17 573 17 17 590
Oma pääoma 1.1.2009 5 315 2 439 6530 300 -267 3 273 17 590 0 17 590
Osingonjako -1537 -1537 -1 537
Suunnatut osakeannit 500 500 500
Omien osakkeiden mitätöinti 284 -284 0 0
Tilikauden tulos -815 -815 -815
Omien osakkeiden hankinta -17 -17 -17
Osekkeina toteutettavat 0 0
ja maksettavat optiot 19 19 19
Oma pääoma 31.12.2009 5 315 2 439 7030 300 0 656 15 740 0 15 740

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

1.1. - 31.12.2009 1.1. - 31.12.2008
LIITE TEUR TEUR
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden voitto -815 2 665
Oikaisut:
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa 29 1 106 1 421
Korkokulut ja muut rahoituskulut 10 -89 -548
Korkotuotot 10 297 420
Verot 11 68 966
Käyttöpääoman muutokset:
Myynti- ja muiden saamisten muutos 20 2 015 1 981
Vaihto-omaisuuden muutos 19 132 -840
Osto- ja muiden velkojen muutos 28 -628 -2 701
Varausten muutos 24 25 27
Käyttöpääoman muutos yhteensä 1 544 -1 533
Maksetut korot 10 -186 -510
Saadut korot 10 36 420
Maksetut verot -5 -22
Liiketoiminnan nettorahavirta 1 956 3 279
Investointien rahavirrat
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin 13 -345 -313
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin 0 0
Saadut osingot 40
Investointien nettorahavirta -305 -313
Rahoituksen rahavirrat
Omien osakkeiden hankinta
22 0 -267
Lainojen nostot 25 2 191 0
Lainojen takaisinmaksut 25S -1 399 -918
Rahoitusleasingvelkojen maksut 25 -55 -55
Maksetut osingot 22 -1 537 -3 045
Rahoituksen nettorahavirta -800 -4 285
Rahavarojen ja luotollisten tilien nettomuutos 851 -1 319
Rahavarat tilikauden alussa 2 045 3 364
Valuuttakurssivoitot- ja tappiot rahavaroista ja luotollisista tileistä 0 0
Rahavarat tilikauden lopussa 21 2 896 2 045

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 31.12.2009

Yrityksen perustiedot

Revenio Group Oyj on Revenio Group Oyj -konsernin emoyhtiö. Se on suomalainen, vuoden 2001 lokakuusta NASDAQ OMX Helsingissä noteerattu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Vantaa. Yhtiön rekisteröity osoite on Äyritie 12 B, 01510 VANTAA.

Revenio Group Oyj -konserni tuottaa monikielisiä dokumentointi- ja contact center -palveluja, toimittaa sisälogistiikan automaatiojärjestelmiä sekä niihin liittyviä ohjelmistoja, suunnittelee, valmistaa- ja myy silmänpainemittareita, erikoisvalmisteisia RIB-veneitä sekä LED-pohjaisia informaationäyttöjä ja niiden ohjausjärjestelmiä. Revenio Group Oyj:n toiminnot jakautuvat viiteen liiketoimintaan ja -segmenttiin.

Konsernitilinpäätöksen luvut on esitetty tuhansina euroina.

Revenio Group Oyj:n hallitus on hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi kokouksessaan 16.2.2010. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on oikeus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa.Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa konsernin emoyhtiön pääkonttorista tai yhtiön internetsivuilta osoitteesta www.reveniogroup.fi

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2009 voimassaolevia IAS ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito -ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Konsernitilinpäätöksen pääasiallisena arvostusperustana on alkuperäinen hankintameno. Tästä poiketen käypään arvoon arvostetaan rakennukset, myytävissä olevat rahoitusvarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat, johdannaisinstrumentit mukaan lukien.

Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön ja kaikkien tytäryhtiöiden toiminta -ja esittämisvaluutta.

Uusien tai muutettujen IFRS -standardien ja IFRIC -tulkintojen soveltaminen

Uusia ja uudistettuja standardeja sekä tulkintoja, jotka tulivat voimaan 2009, mutta joilla ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen

IAS 39 (Muutos) ja IFRS 7 (Muutos), Reclassification of Financial assets. Muutos mahdollistaa tiettyjen rahoitusvarojen luokittelun pois kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahavaroista tai myytävissä olevista rahoitusvaroista tiettyjen ehtojen täyttyessä. Tällaisessa tapauksessa on annettava tilinpäätöksessä lisätietoja. Muutos on ollut sovellettavissa 1.7.2008 alkaen. Konserni ei ole soveltanut muutosta tilikauden aikana.

Uusien tai muutettujen IFRS -standardien ja IFRIC -tulkintojen soveltaminen

IASB on julkistanut alla luetellut standardit ja tulkinnat, jotka tulevat voimaan vuonna 2009 tai myöhemmin. Konserni on päättänyt olla soveltamatta näitä standardeja ja tulkintoja ennenaikaisesti ja ottaa ne käyttöön tulevina tilikausina.

Konserni on ottanut käyttöön vuonna 2009 seuraavat standardit ja tulkinnat*:

IAS 1 (uudistettu), Tilinpäätöksen esittäminen. Standardin muutoksen tarkoituksena on parantaa tilinpäätöksen käyttäjien mahdollisuuksia analysoida ja vertailla tilinpäätöslaskelmissa annettavia tietoja muun muassa erottamalla yrityksen omassa pääomassa tapahtuvat muutokset, jotka liittyvät liiketoimiin yrityksen omistajien kanssa muista oman pääoman muutoksista. Omistajiin liittymättömät muutokset esitetään laajassa tuloslaskelmassa.

  • IAS 23 (uudistettu), Vieraan pääoman menot. Standardin muutos edellyttää ehdot täyttäviin hyödykkeisiin liittyvien vieraan pääoman menojen aktivoimista osaksi hyödykkeen hankintamenoa. Näiden menojen kirjaaminen suoraan kuluksi kielletään. Ehdot täyttäviä hankkeita, joihin olisi liittynyt vieraan pääoman menoja, ei ole ollut tilikaudella 2009. Yhtiön arvion mukaan tällaisia hankkeita voi esiintyä Järjestelmät -ja Turva-segmenteissä.
  • IAS 32 (muutos), Rahoitusinstrumentit: esittämistapa ja IAS 1 (Muutos), Tilinpäätöksen esittäminen – Lunastusvelvoitteiset rahoitusinstrumentit ja yhteisön purkautuessa syntyvät velvoitteet. Standardien muutokset edellyttävät eräiden lunastusvelvoitteisten instrumenttien sekä eräiden rahoitusinstrumenttien, joiden perusteella yhteisön tulee ainoastaan selvitystilan yhteydessä luovuttaa tasasuhteinen osuus yhteisön nettovarallisuudesta luokittelemista omaksi pääomaksi. Tällä standardien muutoksella ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.] **
  • • IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardin muutos selventää, että ainoastaan palvelun suorittamista koskevat ehdot ja tulokseen perustuvat ehdot ovat oikeuden syntymisehtoja. Kaikki muut piirteet tulee sisällyttää myöntämispäivän käypään arvoon eivätkä ne vaikuta siihen myönnettyjen etuuksien määrään, johon odotetaan syntyvän oikeus tai arvostukseen myöntämispäivän jälkeen. Standardin muutoksella ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
  • IFRS 8, Toiminnalliset segmentit. Standardi korvaa IAS 14 -standardin. Sen mukaan segmenttitietojen esittämisessä on käytettävä "johdon lähestymistapaa", jolloin tiedot esitetään samalla tavalla kuin sisäisessä raportoinnissa. Konsernin raportoitavat segmentit tulevat jatkossakin olemaan samat kuin IAS 14 -standardin mukaiset liiketoimintasegmentit. Uudella standardilla ei ole ollut olennaista vaikutusta segmenttitietojen esittämiseen tilinpäätöksessä.
  • IFRIC 11, IFRS 2 Konsernin ja omia osakkeita koskevat liiketoimet. Tulkinta selventää omia osakkeita tai konserniyhtiöitä koskevien liiketoimien käsittelyä emoyhtiön ja konserniyhtiöiden tilinpäätöksissä ohjeistamalla näiden luokittelua omana pääomana maksettaviin. Tällä tulkinnalla ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
  • IFRIC 13, Kanta-asiakasohjelmat. Tulkinta määrittelee liiketoimet, joissa tavaroita tai palveluita myydään asiakasuskollisuutta kannustavalla tavalla myyntisopimuksiksi, joissa on erotettavia osia. Asiakkaalta saatava suoritus kohdistetaan myyntisopimuksen eri komponenteille niiden käypiin arvoihin. IFRIC 13 -tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen, sillä konserniyhtiöillä ei ole kanta-asiakasohjelmia.
  • IFRIC 14, IAS 19 Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys. Tulkintaa sovelletaan IAS 19 -standardin mukaisiin työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuspohjaisiin järjestelyihin ja muihin pitkäaikaisiin etuuspohjaisiin työsuhde-etuuksiin silloin, kun järjestelyyn liittyy vähimmäisrahastointivaatimus. Muutoksella ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
  • IFRIC 15, Kiinteistöjen rakentamissopimukset. Tulkinta selventää käsitelläänkö kiinteistöjen rakentamissopimuksia IAS 11 "Pitkäaikaishankkeet" vai IAS 18 "Tuotot" -standardin mukaisesti ja milloin tällaisia rakennusprojekteja voidaan osatulouttaa. Tällä tulkinnalla ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätöksen.
  • IFRIC 16, Hedges of a Net Investment in a Foreign Operation. IFRIC 16 selventää ulkomaisen nettoinvestoinnin suojauksen kirjanpitokäsittelyä. Tällä tulkinnalla ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
  • IFRIC 17, Distributions of Non-cash Assets to Owners. Tulkinta selventää kuinka varojen jakaminen arvostetaan tilanteessa, jossa yhtiö jakaa muuta varallisuutta kuin rahaa osinkoina omistajilleen. Tulkinnalla ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
  • IFRIC 18, Transfers of Assets from Customers. Tulkinta selvittää IFRSstandardien vaatimuksia koskien sellaisia sopimuksia, joissa yhteisö saa asiakkailta aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen, jota yhteisön on käytettävä liittääkseen asiakas johonkin verkkoon tai mahdollistaakseen asiakkaalle joidenkin tavaroiden tai palveluiden toimituksen. Tulkinnalla ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IASB julkaisi toukokuussa 2008 parannuksia 34 standardiin osana vuosittaisia parannuksia standardeihin (Improvements to IFRSs). Seuraavassa on esitetty ne muutokset, jotka konserni ottI käyttöön vuonna 2009 ja joilla konsernin johto arvioi tuolloin voivan olla vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IAS 20 (muutos) Julkisten avustusten kirjanpidollinen käsittely ja julkisesta tuesta tilinpäätöksessä esitettävät tiedot. Hyöty, joka koituu markkinakorkoa pienemmällä korolla julkiselta vallalta saadusta lainasta, määritetään IAS 39 -standardin mukaisen kirjanpitoarvon ja saatujen maksujen erotuksena, ja hyöty käsitellään IAS 20:n mukaisesti. Muutoksella ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

  • IAS 23 (muutos) Vieraan pääoman menot. Vieraan pääoman menojen määritelmää on muutettu siten, että korkokulut lasketaan käyttäen IAS 39:ssä määriteltyä efektiivisen koron menetelmää. Muutoksella ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
  • IAS 28 (muutos) Sijoitukset osakkuusyrityksiin. Muutoksen mukaan sijoitusta osakkuusyritykseen käsitellään arvonalentumistestauksessa yhtenä omaisuuseränä, eikä arvonalentumistappiota kohdisteta sijoitukseen sisältyviin yksittäisiin omaisuuseriin, esimerkiksi liikearvoon. Arvonalentumisten peruutukset kirjataan sijoituksen kirjanpitoarvon oikaisuiksi siihen määrään asti kuin osakkuusyrityksestä kerrytettävissä oleva rahamäärä kasvaa. Muutoksella ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IASB julkaisi huhtikuussa 2009 parannuksia 12 standardiin osana vuosittaisia parannuksia standardeihin. Seuraavassa on esitetty ne muutokset, jotka konserni ottaa käyttöön vuonna 2010 ja joilla konsernin johto arvioi voivan olla vaikutusta konsernin tilinpäätökseen*:

  • IFRS 8, (muutos), Toimintasegmentit. Muutos selventää, että yhteisön on esitettävä segmentin varat tilinpäätöksessään ainoastaan, mikäli kyseistä tietoa raportoidaan säännöllisesti ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle. Lisäksi standardiin on tehty vähäisiä teknisiä muutoksia. Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutuksia konsernitilinpäätökseen.
  • IAS 7 (muutos), Rahavirtalaskelma. Muutoksen perusteella ainoastaan ne maksut, joiden seurauksena kirjataan omaisuuserä taseeseen, voidaan luokitella investointien rahavirroiksi. Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutuksia konsernitilinpäätökseen.
  • IAS 36 (muutos), Omaisuuserien arvonalentuminen. Muutos selventää, että rahavirtaa tuottava yksikkö (tai yksikköjen ryhmä), jolle liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten, voi olla korkeintaan IFRS 8 -standardissa määritellyn toimintasegmentin suuruinen (eli ennen segmenttien yhdistämistä raportoitaviksi segmenteiksi samanlaisiin taloudellisiin ominaispiirteisiin perustuen kyseisen standardin ohjeistuksen mukaan). Muutoksella ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
  • IAS 38 (muutos) Aineettomat hyödykkeet. Muutos selkeyttää liiketoimintojen yhdistämisessä hankitun aineettoman hyödykkeen käyvän arvon määrittämistä koskevaa ohjeistusta, ja sen mukaan aineettomien hyödykkeiden yhdistäminen yhdeksi omaisuuseräksi on sallittua, jos kaikilla on sama taloudellinen vaikutusaika. Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutuksia konsernitilinpäätökseen.
  • IAS 38 (muutos) Aineettomat hyödykkeet. Muutos selventää kuvausta arvostusmenetelmistä, joita yhteisöt tavallisesti käyttävät määrittäessään käypää arvoa sellaisille liiketoimintojen yhdistämisessä hankituille aineettomille hyödykkeille, joilla ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla. Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutuksia konsernitilinpäätökseen.

Konserni ottaa käyttöön vuonna 2011 tai myöhemmin seuraavat standardit, tulkinnat ja muutokset olemassa oleviin standardeihin:

  • IFRS 3 (Uudistettu), Liiketoimintojen yhdistäminen. Uudistettu standardi edellyttää edelleen hankintamenomenetelmän käyttöä yritysten yhteenliittymien käsittelyssä, kuitenkin eräillä merkittävillä muutoksilla. Esimerkiksi kaikki yritysten hankkimiseen liittyvät maksut tulee kirjata käypään arvoon hankinta-ajankohtana ja eräät ehdolliset vastikkeet arvostetaan hankinnan jälkeen käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Liikearvo voidaan laskea perustuen emoyhtiön osuuteen nettovarallisuudesta tai se voi sisältää vähemmistöosuudelle kohdistetun liikearvon. Kaikki transaktiomenot kirjataan kuluksi. Konsernin johto on selvittämässä standardin muutoksen vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. **
  • IAS 27 (Uudistettu), Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös. Uudistettu standardi edellyttää kaikkien vähemmistötransaktioiden kirjaamista omaan pääomaan, jos määräysvalta ei siirry. Näin ollen vähemmistötransaktiot eivät enää johda liikearvon eivätkä tulosvaikutteisen voiton tai tappion kirjaamiseen. Standardi määrittelee transaktioiden käsittelyn myös silloin,kun määräysvalta siirtyy. Mahdollisesti jäljelle jäävä osuus hankinnan kohteessa arvostetaan käypään arvoon ja syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin johto on selvittämässä standardin muutoksen vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. **
  • IAS 39 (Muutos), Financial instruments: Recognition and measurement – Eligible Hedged Items. Tämän mukaan inflaatiota ei voida erikseen

määrittää suojattavaksi komponentiksi kiinteäkorkoisessa velassa. Lisäksi silloin, kun optioihin sovelletaan suojauslaskentaa, ei option aika-arvoa voida enää sisällyttää suojaussuhteeseen. Tällä standardimuutoksella ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

• IFRS 5 (muutos) Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot (ja siihen liittyvä muutos IFRS 1:een "Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto"). Muutos kuuluu IASB:n toukokuussa 2008 julkaisemiin vuosittaisiin parannuksiin. Siinä selvennetään, että jos osittaista luovutusta koskeva suunnitelma johtaa määräysvallan menettämiseen, tytäryrityksen kaikki varat ja velat luokitellaan myytävänä oleviksi, ja lopetetun toiminnon määritelmän mukaisten kriteerien täyttyessä esitetään asiaankuuluvat tiedot. Tästä aiheutuu IFRS 1:een muutos, jonka mukaan näitä muutoksia sovelletaan IFRS-standardeihin siirtymispäivästä alkaen. Konsernin johto on selvittämässä standardin muutoksen vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. **

Seuraavilla vuonna 2010 voimaan tulevilla uusilla standardeilla ja tulkinnoilla ei tule olemaan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen*:

IFRIC 12, Service Concession Arrangements. Tulkinta koskee sopimusjärjestelyjä, joissa yksityinen taho osallistuu julkisten palveluiden kehittämiseen, rahoittamiseen, toteuttamiseen tai infrastruktuurin ylläpitoon.**

* Ne standardien ja tulkintojen nimet, joista ei ole olemassa virallista käännöstä, esitetään englanninkielisinä.

** Kyseistä standardia/tulkintaa ei vielä ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

Tytäryritykset

Tytäryrityksiä ovat kaikki sellaiset yhtiöt, joissa konsernilla on oikeus määrätä talouden ja toiminnan periaatteista. Yleensä tämä perustuu yli puolet äänivallasta tuottavaan osakeomistukseen. Arvioitaessa, onko konsernilla toisessa yhtiössä määräysvalta, otetaan huomioon sellaisen potentiaalisen äänivallan olemassaolo ja vaikutus, joka on tarkasteluhetkellä toteutettavissa käyttämällä oikeus tai suorittamalla vaihto. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä hetkestä, kun konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa.

Konserniyhtiöiden keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankintameno on luovutettujen varojen, liikkeelle laskettujen oman pääoman ehtoisten instrumenttien ja syntyvien tai vastattavaksi otettujen velkojen käypä arvo, johon lisätään hankinnasta välittömästi aiheutuvat menot. Yksilöitävissä olevat hankitut varat sekä vastaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan alun perin niiden hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin riippumatta siitä, onko vähemmistöosuuksia vai ei. Määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankitun yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvästä arvosta, kirjataan liikearvoksi. Jos hankintameno on pienempi kuin hankitun yrityksen nettovarallisuus, erotus merkitään suoraan tuloslaskelmaan.

Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja vähemmistölle esitetään tuloslaskelman yhteydessä, ja vähemmistölle kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Vähemmistön osuus kertyneistä tappioista kirjataan konsernitilinpäätökseen enintään sijoituksen määrään saakka.

Konserniyhtiöiden väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat eliminoidaan. Realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, elleivät ne johdu arvonalentumisista. Tytäryritysten noudattamat tilinpäätösten laatimisperiaatteet on muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöisesti silloin, kun konserni omistaa yli 20% yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muuten huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut yritysten velvoitteiden täyttämiseen. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyritysten välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksista on esitetty konsernituloslaskelmassa omana eränään liikevoiton jälkeen. Vastaavasti konsernin osuus osakkuusyrityksen muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista on kirjattu konsernin muihin laajan tuloksen eriin. Konsernin osakkuusyrityksillä ei ole ollut tällaisia eriä tilikausilla 2008-2009.

Osakkuusyritysten noudattamat tilinpäätösten laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita.

Segmenttiraportointi

Toimintasegmentit raportoidaan ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa yhdenmukaisella tavalla. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, on tässä tarkoituksessa nimetty Revenio Group Oyj:n hallitus.

Ulkomaanmääräisten erien muuntaminen

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat muutetaan toimintavaluutan määräisiksi liiketapahtumien toteutumispäivämäärien kursseihin, tai mikäli erät on arvostettu uudelleen, arvostuspäivän kursseihin. Kurssivoitot tai -tappiot, jotka syntyvät liiketapahtumiin liittyvistä maksuista ja ulkomaan rahan määräisten varojen ja velkojen muuttamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin, merkitään tuloslaskelmaan paitsi milloin on kysymys ehdot täyttävistä rahavirran tai nettosijoitusten suojauksista, jolloin ne kirjataan omaan pääomaan.

Lainoihin ja rahavaroihin liittyvät kurssivoitot ja-tappiot esitetään tuloslaskelman erässä "muut rahoitustuotot ja -kulut".

Tuloutusperiaatteet

Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tulot käypään arvoon arvostettuina välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla oikaistuna. Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Tuotot palveluista tuloutetaan sillä tilikaudella jolla palvelu suoritetaan.

Pitkäaikaishankkeet

Pitkäaikaishankkeiden tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi valmistusasteiden perusteella, kun hankkeiden lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmistusaste määritellään kustakin hankkeesta tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä aiheutuvien menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista. Kun on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi. Jos pitkäaikaishankkeen lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti, hankkeesta johtuvat menot kirjataan kuluiksi samalla kaudella kun ne ovat syntyneet, ja hankkeesta saatavia tuloja kirjataan vain siihen määrään asti kun toteutuneita menoja vastaava rahamäärä on saatavissa. Hankkeesta johtuva tappio kirjataan kuluksi välittömästi. Menot, jotka liittyvät vielä tulouttamattomaan hankkeeseen, kirjataan keskeneräisiin töihin vaihto-omaisuuteen. Jos syntyneet menot ja kirjatut tuotot ovat suuremmat kuin hankkeesta laskutettu määrä, esitetään erotus taseen erässä "myyntisaamiset ja muut saamiset". Jos syntyneet menot ja kirjatut tuotot ovat pienemmät kuin hankkeen laskutus, esitetään erotus erässä "ostovelat ja muut velat".

Julkiset avustukset

Syntyneiden menojen korvauksiksi saadut julkiset avustukset on kirjattu muihin liiketoiminnan tuottoihin. Julkiset avustukset tuloutetaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Kehittämismenot aktivoidaan vain jos kaikki IAS 38 -standardin määrittämät tuotekehitysaktivointikriteerit täyttyvät. Jos kaikki edellä mainitut aktivointikriteerit eivät täyty, kehitysmenot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan. Konsernissa ei tilikaudella ollut IAS 38 -standardin määrittämiä tuotekehitysaktivointikriteerit täyttäviä menoja. Tuotekehitysmenojen aktivointikelpoisuutta arvioidaan konsernissa kehityshankkeen laajuuden ja strategisen merkityksen sekä hankkeen tuloksena syntyvien tulo-odotusten ajoittumisen pohjalta.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Konsernin eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Konsernilla on vain maksupohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyvät menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, johon maksusuoritus liittyy.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on optio-ohjelma kannustinjärjestelynä, jossa osakkeita voi merkitä ohjelmassa määritetyllä hinnalla. Järjestelyssä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaisesti ajan kulumisen mukaan myöntämishetken jälkeen osakkeiden merkintäajan alkamiseen asti. Optioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu optiojärjestelyn Black-Scholes -optiohinnoittelumallilla laskettuun käypään arvoon. Järjestelyn tulosvaikutus esitetään tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa. Myönnetyt optiot ovat oman pääoman ehtoisia instrumentteja. Kun optio-oikeuksia käytetään, kirjataan osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset omaan pääomaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Vuokrasopimukset Konserni vuokralle ottajana

Osa konsernin tuotannnollisesta ja liiketoiminnan tukitoimintoihin kuuluvasta kalustosta ja laitteista on otettu vuokralle. Aineellisia ja aineettomia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseeseen vuokrasopimuksen alkamisajankohtana vähimmäisvuokrien nykyarvoon, ja hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että jäljellä olevan velan korkoprosentti pysyy samana. Vuokravelvoitteet sisältyvät rahoitusvelkoihin.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Näiden perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tasaerinä tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa.

Konserni ei toimi vuokralle antajana ulkopuolisiin tahoihin nähden.

Osingonjako

Osingonjako yhtiön osakkeenomistajille merkitään velaksi konsernitaseeseen sillä tilikaudella, jonka aikana osingot hyväksytään yhtiökokouksessa.

Vieraan pääoman menot

Vieraan pääoman menot kirjataan kuluiksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Tuloverot

Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikaudella verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan konserniyhtiöiden verotettavasta tulosta voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla. Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvojen ja verotuksellisten arvojen välillä. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, kun kyseessä on alun perin kirjanpitoon merkittävä omaisuuserä tai velka, eikä kyseessä ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä tällaisen omaisuus- tai velkaerän kirjaaminen vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon liiketoimen toteutumisajankohtana. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa eikä tytäryritysten jakamattomista voittovaroista kirjata laskennallista veroa siltä osin kuin ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Merkittävimmät väliaikaiset erot eli laskennalliset verot syntyvät käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja yrityshankintojen yhteydessä tehdyistä aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden käypiin arvoihin arvostuksista.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla.

Hyödykkeistä tehdään tasapoistot taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat hyödykkeille ovat seuraavat:

Rakennukset ja rakennelmat tasapoisto 20 v. Koneet ja kalusto tasapoisto 3-5 v.

Kun käyttöomaisuushyödykkeen osaa käsitellään erillisenä hyödykkeenä, osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoon vain, jos on todennäköistä että hyödykkeeseen liittyvä vastaava taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus-ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti kun ne ovat toteutuneet.

Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5-standardin mukaisesti, poistojen kirjaaminen lopetetaan.

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Luovutusvoitot ja -tappiot määritetään vertaamalla nettoluovutustuottoa kirjanpitoarvoon, ja ne sisällytetään liiketoiminnan muihin tuottoihin tai -kuluihin.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Ennen 1.1.2004 hankituissa yrityksissä liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaisesti sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen nettovarallisuuden kirjanpitoarvosta hankinta-ajankohtana. Osakkuusyrityksillä liikearvo sisältyy osakkuusyritysten hankintamenoon.

Liikearvosta ei kirjata säännönmukaisia poistoja vaan se testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu konsernissa viidelle rahavirtaa tuottavalle yksikölle. Liikearvo on kohdistettu niille rahavirtaa tuottaville yksiköille joiden konserni odottaa hyötyvän siitä liiketoimintojen yhdistämisestä josta liikearvo syntyi. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja jos on todennäköistä että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi.

Muut aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, merkitään taseeseen ja kirjataan tasapoistoina kuluksi taloudellisen vaikutusajan kuluessa. 1.1.2004 jälkeisissä yrityshankinnoissa aineettomat hyödykkeet on arvostettu käypiin arvoihin. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat hyödykkeillä ovat seuraavat:

Asiakassopimukset ja niihin liittyvät asiakassuhteet tasapoisto 1–7 v.
Patentit ja tuotemerkit tasapoisto 10 v.
Atk-ohjelmistot tasapoisto 3–7 v.

Konsernilla ei ole aineettomia hyödykkeitä, joilla olisi rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset

Yhtiön johto arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa viitteitä siitä että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka korostaa markkinoiden näkemystä rahan aikaarvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Muista omaisuuseristä kuin liikearvosta kirjattu arvonalennustappio voidaan myöhemmin peruuttaa, jos on tapahtunut muutos niissä arvioissa joita on käytetty määritettäessä kerrytettävissä oleva rahamäärää. Peruutusta ei kuitenkaan tehdä enempää kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista.

Yhtiön johdon keskeisinä pitämiä tekijöitä, jotka voivat johtaa arvon alentumistestaukseen, ovat muun muassa omaisuuserän merkittävästi heikompi tuotto suhteessa aikaisempaan tai odotettuun taloudelliseen tulokseen, toimialan tai markkinatilanteen negatiiviset muutokset tai niiden uhat ja merkittävät muutokset omaisuuserän käyttötavassa tai liiketoiminnan kokonaisstrategiassa.

Rahoitusvarat

Luokittelu

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu riippuu siitä mihin tarkoitukseen ne on hankittu ja se tapahtuu alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Käypän arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat pidetään kaupankäyntitarkoituksessa. Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan tähän ryhmään, jos se on hankittu pääasiassa lähitulevaisuudessa tapahtuvaa myyntiä varten. Myös johdannaiset ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä ellei niitä ole luokiteltu suojauksiksi. Tähän ryhmään kuuluvat omaisuuserät ovat lyhytaikaisia varoja.

Lainat ja muut saamiset

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Ne sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin paitsi erääntyessään yli 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöspäivästä jolloin ne luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi. Konsernin lainoihin ja muihin saamisiin kuuluvat myös taseen myyntisaamiset ja muut saamiset. (Tällä tavoin luokiteltuja eriä ei ole tilinpäätöksissä tilikausilta 2008 ja 2009.)

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisiin kuulumattomia varoja, jotka on joko nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu kuulumaan mihinkään muuhun ryhmään.

Myytävissä olevat sijoitukset sisältävät pörssinoteerattuja osakkeita, jotka sisältyvät pitkä-aikaisiin varoihin, ellei niitä ole tarkoitus myydä 12 kuukauden sisällä tilinpäätöspäivästä jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin.

Rahoitusvarat-kirjaaminen ja arvostaminen

Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupankäyntipäivän perusteella. Sijoitukset rahoitusvaroihin, joita ei kirjata käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjataan alun perin käypään arvoon transaktiomenot sisällyttäen. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat kirjataan alun perin käypään arvoon ja transaktiomenot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta kun oikeudet sijoituksen rahavirtoihin ovat lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja konserni on siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin. Myytävissä olevat sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat arvostetaan myöhemmin käypään arvoon.

Lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen ryhmän käyvän arvon muutoksista johtuvat voitot tai tappiot esitetään tuloslaskelman erässä "muut liiketoiminnan tappiot/voitot-netto" sillä kaudella, jolla ne syntyvät. Osinkotuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista merkitään tuloslaskelmaan muina tuottoina kun konsernille on syntynyt oikeus maksun saamiseen.

Kun myytävissä oleviksi luokitellut arvopaperit myydään tai niistä tehdään arvonalennus, omaan pääomaan kirjatut kertyneet käyvän arvon muutokset sisällytetään tuloslaskelmaan kohtaan "muut liiketoiminnan voitot/-tappiot netto".

Efektiivisen koron menetelmällä laskettu korko myytävissä olevista arvopapereista kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin. Myytävissä olevista oman pääoman ehtoisista instrumenteista saadut osingot kirjataan tuloslaskelmaan muihin tuottoihin kun konsernille on syntynyt oikeus maksun saamiseen.

Noteerattujen sijoitusten arvot perustuvat senhetkisiin ostokursseihin. Jos rahoitusvaroihin kuuluvalle erälle ei ole toimivia markkinoita, käypä arvo määritetään arvostusmenetelmien perusteella. Tällöin käytetään riippumattomien osapuolten välillä viimeaikoina toteutuneita kauppoja, muiden olennaisilta osin samanlaisten instrumenttien käypia arvoja tai diskontattujen rahavirtojen nykyarvoa.

Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko olemassa objektiivista näyttöä jonkin rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvon alentumisesta. Jos kysymyksessä ovat myytävissä oleviksi luokitellut oman pääoman ehtoiset arvopaperit, katsotaan käyvän arvon merkittävän tai pitkittyneen alenemisen alle hankintamenon olevan merkki arvon alentumisesta. Tällöin kertynyt tappio, joka määritetään hankintamenon ja senhetkisen käyvän arvon erotuksena vähennettynä kyseisestä erästä aiemmin kirjatuilla arvonalentumistappioilla, siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan. Tuloslaskelmaan merkittyjä arvonalentumistappioita oman pääoman ehtoisista instrumenteista ei myöhemmin peruta tuloslaskelman kautta.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon transaktiomenot sisällyttäen. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä-ja lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää maksua vähintään 12 kuukauden päähän tilinpäätöspäivästä.

Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella jonka aikana ne ovat syntyneet. Lainasitoumuksiin liittyvät järjestelypalkkiot kirjataan transaktiomenoiksi siihen määrään asti kuin on todennäköistä että koko lainasitounus tai osa siitä tullaan nostamaan. Tällöin palkkio merkitään taseeseen kunnes laina nostetaan. Lainan noston yhteydessä lainasitoumuksiin liittyvä järjestelypalkkio merkitään osaksi transaktiokuluja. Siltä osin kun on todennäköistä että lainasitomusta ei tulla nostamaan, järjestelypalkkio katsotaan ennakkomaksuksi maksuvalmiuteen liittyvästä palvelusta ja jaksoteteen kuluksi lainasitoumuksen ajanjaksolle.

Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta kun siihen liittyvät sopimusperusteiset velvoitteet ovat lakanneet.

Kaikki rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 30 "rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot".

Oma pääoma

Ulkona olevat kantaosakkeet esitetään osakepääomana. Menot, jotka liittyvät oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeellelaskuun, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Revenio Group Oyj:n takaisin hankkimat omat osakkeet on esitetty oman pääoman vähennyseränä.

Liikearvo

Riippumatta siitä, onko arvonalennuksesta viitteitä, kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan vuosittain liikearvon osalta. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa joka kuvaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Muista omaisuuseristä kuin liikearvosta tehty arvonalentumiskirjaus voidaan myöhemmin perua jos on tapahtunut muutos niissä arvioissa joita on tehty määritettäessä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Peruutusta ei kuitenkaan tehdä enempää kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista.

Käyvän arvon määrittäminen perustuu johdon arvioihin tulevista rahavirroista. Rahavirtoihin vaikuttavat eniten diskonttokorot, päätösarvot sekä saatavien ja maksettavien rahavirtojen arvioinnissa käytetyt olettamukset ja arviot. Johto valitsee diskonttokoron keskimääräisen oman ja vieraan pääoman tuottovaatimuksen perusteella. Vaikka johdon arvion mukaan tehdyt olettamukset on tehty huomattavaa varovaisuutta noudattaen, tehdyt arviot voivat poiketa olennaisesti tulevaisuudessa toteutuvista arvoista. Diskontatut rahavirrat lasketaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan kumpi näistä on alhaisempi. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmällä. Nettorealisointiarvo tarkoittaa tavanomaisessa liiketoiminnassa toteutuvaa arvioitua myyntihintaa josta on vähennetty muuttuvat myyntikulut. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu välittömistä muuttuvista menoista kuten raaka-aineista, välittömistä työsuoritus- ja muista menoista sekä osuudesta valmistuksen muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella.

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset on kirjattu kirjanpitoon alkuperäisen laskutuksen määräisinä vähennettynä arvonalentumistappiolla. Arvonalentumistappio kirjataan, kun on olemassa näyttöä siitä, että yhtiö ei pysty keräämään saamisiaan alkuperäisten ehtojen mukaisesti. Arvonalentumistappion määrä on saamisten kirjanpitoarvon ja niistä kerrytettävissä olevan rahamäärän erotus ja se vastaa odotettavissa olevien rahavirtojen nykyarvoa. Näyttönä pidetään säännönmukaisesti saamisen erääntymistä yli 180 päivän ikäiseksi silloin kun saatavalla ei ole luottovakuutuksen tai muun järjestelyn kautta saatua turvaavaa vakuutta. Myös 180 päivää varhemmin saatu ulkopuolinen näyttö saamiseen liittyvästä riskistä johtaa arvonalentumistappion kirjaamiseen. Tälläisia tekijöitä voivat olla esimerkiksi velallisen huomattavat taloudelliset vaikeudet, yrityssaneeraus- tai konkurssimenettely. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista likvideistä sijoituksista, joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään yksi kuukausi hankintaajankohdasta lähtien, sekä näistä vähennetyistä luotollisista tileistä. Tarvittaessa luotolliset tilit sisältyvät lyhytaikaisissa veloissa esitettäviin lainoihin.

Varaukset

Varauksina on taseessa esitetty aikaisempiin tapahtumiin liittyviä todennäköisiä vastaisia velvoitteita, joiden suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen diskontattuun nykyarvoon. Diskonttauskorkona käytetään korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyvistä riskeistä.

Keskeiset harkintaan perustuvat ratkaisut tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.

Alla on esitetty keskeisimmät tilinpäätöksen osa-alueet, joissa johto on joutunut käyttämään harkintaa ja arvioihin liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä.

Hankituissa liiketoiminnoissa aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista. Aineettomien hyödykkeiden asiakassopimusten pituuksissa ja niiden tuottamissa tulevaisuuden rahavirroissa joudutaan tekemään arvioita ja ennusteita. Lisätietoa hankittujen liiketoimintojen aineettomien hyödykkeiden arvostamisesta on esitetty liitetiedossa 2. Liikearvo testataan konsernissa vuosittain sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Nämä laskelmat edellyttävät arvioiden käyttämistä liiketoiminnan kannattavuudesta ja kaikista siihen vaikuttavista tekijöistä. Rajallisen taloudellisen vaikutusajan omaavien aineettomien hyödykkeiden osalta arvioidaan vuosittain, onko arvonalentumisesta olemassa viitteitä. Jos viitteitä on havaittavissa, testataan aineettomat hyödykkeet arvonalentumistestauksella. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Nämä laskelmat edellyttävät arvioiden käyttämistä. Lisätietoa liikearvon ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistestauksista on esitetty liitetiedoissa 14 ja 15.

Yhtiön johto perustaa ennusteensa strategian, tulevien vuosien toimintaja taloussuunnitelmien ja ennusteiden lisäksi arvioon toimialan kysyntään vaikuttavista makro-ja mikrotaloudellisista tekijöistä. Käytetyt arviot heijastavat toteutunutta kehitystä ja ovat johdonmukaisia suhteessa ulkoiseen informaatioon.

Tuloutusperiaatteissa esitetyn mukaisesti pitkäaikaishankkeen tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmistusasteen mukainen tuloutus perustuu arvioihin hankkeesta odotettavissa olevista tuotoista ja kuluista, samoin kuin hankkeen etenemisen luotettavaan mittaukseen. Mikäli arviot hankkeen lopputulemasta muuttuvat, muutetaan tuloutettua myyntiä ja voittoa sillä kaudella, jolloin muutos on ensi kertaa tiedossa ja arvioitavissa. Hankkeesta odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi. Mikäli pitkäaikaishankkeisiin kohdistuvien kokonaismenojen osuus olisi ollut v. 2009 10 % johdon arvioita suurempi, olisi tilikauden tulos heikentynyt 125 tuhatta euroa.

RAHOITUSRISKIEN HALLINTA Rahoitusriskit ja riskienhallintaprosessi

Rahoitusriskien hallinnasta vastaa yhtiön toimitusjohtaja yhdessä hallituksen kanssa. Hallitus määrittelee yhtiön rahoituksen päälinjaukset ja rahoitusriskien yleiset hallintaperiaatteet sekä antaa tarvittaessa toimintaohjeet koskien mahdollisia erityisalueita kuten likviditeettiriskiä, korkoriskiä, luottoriskiä sekä ylimääräisten likvidien varojen sijoittamista. Yhtiön hallitus käsittelee kuukausittain kokouksessaan talouteen ja rahoitukseen liittyvät asiat.

Yhtiön strategian mukaisesti yhtiö voi tavoitella kasvua yritys-ja liiketoimintakaupoin. Näiden toteuttaminen voi edellyttää vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen käyttämistä. Vieraan pääoman ehtoista rahoitusta voidaan käyttää myös muihin strategisiin ja operatiivisiin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Kaikkiin rahoitustarpeisiin, ennen muuta yritys-ja liiketoimintakauppojen rahoitukseen voidaan käyttää myös oman pääoman ehtoista rahoitusta.

Rahoitusriskien osa-alueet

Yhtiö voi altistua toiminnassaan useille rahoitusriskeille, mukaanlukien valuuttakurssien, korkojen ja osakemarkkinoiden muutosten vaikutukset. Erityisesti rahoitusriskien osalta riskienhallinnan keskeinen periaate on tunnistaa rahoitusmarkkinoiden ennakoimattomuus ja pyrkimys minimoida. mahdolliset haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen.

Keskeisimmät osa-alueet rahoitusriskien hallinnassa ovat:

(i) Valuuttariski

Yhtiö toimii useilla kansainvälisillä markkinoilla mutta sen pääasiallinen toimintavaluutta on euro. Yhtiö on tämän lisäksi jossain määrin altistunut Terveydenhoito-segmentissä USD- ja GBP-määräisessä myynnissään euron ja ja näiden valuuttojen väliselle kurssivaihtelulle. Konsernilla on USD- ja GBP-määräiset tilit, joiden saldot tilinpäätöshetkellä olivat 405 t. USD ja 464 t. GBP. Euron heikkeneminen 10 %:lla Yhdysvaltain dollariin nähden vaikuttaisi näin ollen noin 28 teur konsernin rahavaroja pienentävästi ja vastaavasti Iso-Britannian puntaan nähden 54 teur.

(ii) Korkoriski

Yhtiön taserakenteen vuoksi korkoriskin hallinta liittyy rahoitusvelkoihin. Konsernin tulos ja liiketoiminnan rahavirta ovat olennaisilta osin riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista. Konsernilla on joitakin korkotuottoja tuottavia sijoituksia joiden strateginen ja taloudellinen merkitys on vähäinen.

Yhtiö arvioi aina uutta, esimerkiksi yrityskauppaan liittyvää rahoitusta nostettaessa mahdollisen korkoriskiltä suojautumisen tarpeen noston jälkeinen vieraan pääoman määrä, suojautumisen kustannukset ja odotettu korkotason kehitys huomioiden. Konsernin rahoitusveloista noin 54 % on kiinteäkorkoisia. Yrityksen pitkäaikaiset pankkilainat on sidottu 3 kk:n euribor-korkoon ja shekkitililuotto 1 viikon euribor-korkoon. Rahoitusleasingvelat ovat kiinteäkorkoisia. Viitekorkojen nousu yhdellä prosenttiyksiköllä nostaisi 31.12.2009 korollisen vieraan pääoman korkokuluja vuositasolla arviolta noin 17 tuhannella eurolla. (2008: noin 64 tuhannella eurolla) Herkkyysanalyysiin on huomioitu konsernin vaihtuvakorkoiset velat.

(iii) Luottoriski

Konsernin dokumentoidussa toimintatavassa määritellään tuotteiden luotolla myymisen edellytykset sekä vaatimukset luotonhallinnan menettelyille. Yritysasiakkaille, joiden luottotiedoissa on positiivinen luottosuositus, voidaan myydä luotolla. Luottokelpoisuuden tarkistaminen luottotiedoin tehdään uusien asiakkaiden kohdalla tai olemassa olevan asiakkaan maksukäyttäytymisen muuttuessa tai muusta luottokelpoisuuden muutosta indikoivasta signaalista. Konsernilla on kaikkia konserniyhtiöitä koskeva luottovakuutus myyntisaamisten luottoriskin hallitsemiseksi.

Mikään yksittäinen asiakas tai asiakasryhmä ei konsernin luottoriskin kannalta muodosta merkittävää luottoriskikeskittymää. Tilikauden aikana tulosvaikutteisesti kirjattujen luottotappioiden määrä on ollut yhteensä 2 tuhatta euroa (27 tuhatta euroa). Luottoriskin enimmäismäärä tilinpäätöspäivänä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa. Myyntisaamisten ikäjakaumaa on kuvattu liitetiedossa 20.

(iv) Likviditeettiriski

Merkittävin likvidien rahavarojen riittävyyteen vaikuttava tekijä lyhyellä aikavälillä on liiketoiminnan kannattavuus. Näin ollen liiketoiminnan rahavirran kehittymiseen vaikuttavat johdon kannattavuudenhallintatoimenpiteiden lisäksi myös liiketoiminnan riskit ja sellaiset ulkoiset riskitekijät, kuten yleinen taloudellinen kehitys, rahoitusmarkkinaolosuhteet ja muut kysyntätekijät joihin yhtiön johdolla ei ole vaikutusmahdollisuuksia.

Huolimatta talouden taantumasta konsernin maksuvalmius säilyi vuonna 2009 hyvänä. Konsernin rahavarat 31.12.2009 olivat 2896 tuhatta euroa. Yhtiössä seurataan ja arvioidaan jatkuvasti liiketoiminnan tarvitseman rahoituksen määrää jotta konsernilla olisi riittävä likviditeetti toimintansa rahoittamiseksi. Yhtiöllä on käytössään luotollinen konsernitili likvidien varojen tehokasta konsernitasoista hallintaa varten. Yhtiön hallitus seuraa konsernin likviditeetin toteutunutta ja ennustettua kehittymistä kuukausittain sekä päättää mahdollisesti tarvittavista toimenpiteistä. Konsernitiliin kuuluva 2 Meur suuruinen, toistaiseksi voimassa oleva shekkitililimiitti oli tilinpäätöksen julkaisuhetkellä kokonaan nostamatta.

Yhtiö nosti vuonna 2009 2,0 Meur suuruisen eläkerahastolainan jonka laina-aika on 4 vuotta. Tilinpäätöshetkellä lainan jäljellä oleva pääoma oli 1,75 Meur.

Lainakovenantit raportoidaan luotonantajalle (pääpankki) puolivuosittain. Jos kovenantit rikkoutuvat, luotonantaja voi vaatia luottojen nopeutettua takaisinmaksua tai vaihtoehtoisesti rahoituskoron nostoa 0,5 prosenttiyksiköllä. Tilikauden 2009 aikana konserni kykeni täyttämään kovenanttien kannattavuus- ja omavaraisuusehdot. Herkkyysmarginaali kovenanttien raja-arvoihin muodostui kohtalaiseksi.

Seuraava taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysia. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut.

LIITE Alle 1 vuosi 1-2 vuotta 2-5 vuotta Yli 5 vuotta Rahavirta
yhteensä
Ostovelat ja muut korottomat velat 28 5 837 0 0 5 837
Lainat rahoituslaitoksilta
-pääoma 25 1 181 2 607 750 4 538
-korkomaksut 143 142 0 285
Rahoitusleasingvelat 25
-pääoma 92 71 0 163
-korkomaksut 6 3 9

(v) pääoman hallinta

Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea konsernin liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset liiketoiminnalle ja kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena paras mahdollinen tuotto.

Pääomarakenteeseen vaikutetaan mm. osingonjaon ja osakeantien kautta. Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettujen osinkojen määrää tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää tai päättää omaisuuserien myynneistä velkojen vähentämiseksi.

Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan nettovelkaantumisasteella. Konsernin korolliset nettovelat olivat vuoden 2009 lopussa 1,1 miljoonaa euroa (vuoden 2008 lopussa 1,4 miljoonaa euroa) ja nettovelkaantumisaste 7,1 % (7,8 %). Nettovelkaantumisastetta laskettaessa korollinen nettovelka on jaettu oman pääoman määrällä. Nettovelkoihin sisältyvät korolliset velat vähennettyinä korollisilla saamisilla ja rahavaroilla. Konsernin strategiana on pitää nettovelkaantumisaste alle 25 %:n. Strategia ei ole muuttunut edellisestä vuodesta.

Konserniin sovelletaan ulkopuolisia pääomavaatimuksia liittyen konsernin vuonna 2007 ottamiin rahoituslaitoslainoihin ja vuonna 2009 otettuun eläkerahastolainaan. Kyseiset pääomavaatimukset liittyvät minimiomavaraisuusasteeseen ja korollisten velkojen maksimimäärään liiketuloksesta ennen poistoja. Konserni seuraa jatkuvasti näitä tunnuslukuja nettovelkaantumisasteen ohella.

1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008
Rahoitusvelat 4 009 3 425
Lainat ja muut saamiset 0 0
Rahavarat 2 896 2 045
Nettovelat 1 113 1 380
Oma pääoma yhteensä 15 740 17 590
Nettovelkaantumisaste 7,07 % 7,85 %

Konsernin aikaisempia yrityskauppoja on toteutettu osakevaihtona, joihin voi liittyä usean vuoden pituiselle määräytymisjaksolle sovittuja mahdollisia lisäkauppahintoja, jotka niin ikään on mahdollisuus suoritttaa antamalla myyjätahoille yhtiön omia osakkeita. Arvio tällaisten lisäkauppahintojen määrästä kirjataan kaupantekohetkellä taseeseen muihin rahoitusvelkoihin. Tilinpäätöshetkellä taseessa ei ollut tällaisia lisäkauppahintavelkoja.

1) Toimintasegmentit

Konsernilla on viisi raportoitavaa segmenttiä, jotka muodostuvat konsernin itsenäisistä liiketoimintaa harjoittavista tytäryhtiöistä. Yhtiöt tuottavat erilaisia tuotteita ja palveluita ja niitä johdetaan erillisinä yksiköinä, sillä niiden liiketoiminta edellyttää mm. erilaisten liiketoimintastrategioiden ja -jakelukanavien käyttöä.

IFRS 8:n käyttöönotto ei ole muuttanut konsernin raportoitavia toimintasegmenttejä, sillä konsernin jo aiemmin esittämä segmentti-informaatio perustui johdon sisäiseen raportointiin jossa varojen ja velkojen arvostusperiaatteet ovat olleet ja ovat edelleen IFRS-standardien mukaiset.

Konsernin raportoitavat segmentit ovat:

Palvelut (Done Information ja Midas Touch) Monikieliset dokumentointi- ja contact center -palvelut
Järjestelmät (Done Logistics) Automaatiojärjestelmien ja niihin liittyvien ohjelmistojen toimitukset
Terveydenhoito (Icare FInland) Silmänpainemittareiden suunnittelu, valmistus ja myynti
Turva (Boomeranger Boats) RIB-erikoisveneiden suunnittelu, valmistus ja myynti
Teknologia (Finnish Led-Signs) LED-pohjaisten informaationäyttöjen ja niiden ohjausjärjestelmien suunnittelu, valmistus ja myynti

Konsernilla ei ole lopetetuiksi tai myynnissä oleviksi liiketoiminnoiksi luokiteltavia segmenttejä 31.12.2009.

Konsernissa segmenttien tuloksen arviointi sekä segmenteille kohdennettavia resursseja koskevat päätökset perustuvat pääasiassa liikevoittoon. Tämä on johdon käsityksen mukaan soveltuvin mittari vertailtaessa segmenttien tuloksellisuutta kyseisten toimialojen muihin yrityksiin. Konsernissa edellä mainituista arvioinneista ja resursointipäätöksistä vastaa ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä Revenio Group Oyj:n hallitus.

Kaikki raportoitavat segmentit ylittävät kooltaan IFRS 8:n mukaiset määrälliset kynnysarvot.

Segmenttien varat ja velat ovat sellaisia eriä joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Juridinen yhtiörakenne vastaa segmenttirakennetta, jolloin segmenttien varoiksi ja veloiksi kohdistetaan erillisyhtiöiden taseiden osoittamat varat ja velat lisättynä kyseiseen segmenttiin liitttyvillä hankintamenon kohdistuksilla. Kohdistamattomat erät muodostuvat rahoituseristä, veroista sekä konsernin emoyhtiön kuluista. Segmenttien investoinnit koostuvat kuin yhdellä tilikaudella käytettävien aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden eristä. Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.

2009, tuhatta euroa
Toimintasegmentit
Palvelut Järjestelmät Terveyden
hoito
Turva Teknologia Kohdistamat
tomat
Yhteensä
Tulos
Ulkoiset tuotot yhteensä 13 650 4 700 6 151 2 825 2 705 0 30 031
Tuotot myynnistä toisille segmenteille 45 0 0 0 0 0 45
Poistot -567 -106 -216 -70 -140 0 -1 099
Osuudet osakkuusyritysten tuloksista 0 0 0 0 0 7 7
Raportoitavan segmentin liikevoitto -2 008 -237 2 308 61 290 -1 049 -635
Varat
Raportoitavan segmentin varat 7 887 2 069 4 213 6 462 3 062 2 465 26 158
Osuudet osakkuusyrityksissä 0 0 0 0 0 411 411
Investoinnit -226 0 -62 -35 -5 0 -328
Velat
Raportoitavan segmentin velat 3 707 930 623 1 602 327 3 640 10 829
2008, tuhatta euroa
Toimintasegmentit
Palvelut Järjestelmät Terveyden
hoito
Turva Teknologia Kohdistamat
tomat
Yhteensä
Tulos
Ulkoiset tuotot yhteensä 21 120 12 784 4 340 3 039 4 171 0 45 454
Tuotot myynnistä toisille segmenteille 54
Poistot -923 -114 -202 -67 -128 -1 434
Osuudet osakkuusyritysten tuloksista 0 0 0 0 0 6
Raportoitavan segmentin liikevoitto 348 1643 1396 398 907 -918 3774
Varat
Raportoitavan segmentin varat 9 340 2 421 4 108 5 849 3 419 3 360 28 497
Osuudet osakkuusyrityksissä 443 443
Investoinnit -365 -13 -82 -22 -30 0 -512
Velat
Raportoitavan segmentin velat 4 046 1 197 386 1 028 211 4 482 11 350

Täsmäytyslaskelmat

Tuotot 2009 2008
Raportoitavien segmenttien tuotot
Kaikkien muiden segmenttien tuotot
Segmenttien välisten tuottojen eliminointi
Konsernin tuotot yhteensä
30 076
0
-45
30 031
45 508
0
-54
45 454
Tulos 2009 2008
Raportoitavien segmenttien liikevoitto
Kaikkien muiden segmenttien liikevoitto
Segmenttien välisistä liiketapahtumista syntyneiden voittojen/tappioiden eliminointi
Segmenteille kohdistamattomat erät
Konsernin liikevoitto yhteensä
414
0
0
-1 049
-635
4 692
0
0
-919
3 773
Varat 2009 2008
Raportoitavien segmenttien varat
Kaikkien muiden segmenttien varat
Osuudet osakkuusyrityksissä
Muut segmenteille kohdistamattomat varat
Konsernin varat yhteensä
23 693
0
411
2 465
26 569
25 137
0
443
3 360
28 940
Velat 2009 2008
Raportoitavien segmenttien velat
Kaikkien muiden segmenttien velat
7 200 6 868
Segmenteille kohdistamattomat velat
Konsernin velat yhteensä
3 629
10 829
4 482
11 350

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot

2009, tuhatta euroa Suomi Muu Eurooppa Muut Yhteensä
Liikevaihto 16 203 10 059 3 715 29 977
Segmentin varat 23 778 23 702
Investoinnit -328 -328
2008, tuhatta euroa Suomi Muu Eurooppa Muut Yhteensä
Liikevaihto 22 755 19 241 3 458 45 454
Segmentin varat 25 120 17 0 25 137
Investoinnit -512 0 0 -512

2) Hankitut liiketoiminnot

Vuonna 2009 ja 2008 Revenio Group Oyj ei toteuttanut yritys-tai liiketoimintakauppoja. Viimeisimmät, vuonna 2007-2008 toteutetut Finnish Led-Signs Oy:n, Boomeranger Boats Oy:n ja Midas Touch Oy:n hankinnat on esitelty vuoden 2008 tilinpäätöksessä.

3) Pitkäaikaishankkeet

1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008
TEUR TEUR
Pitkäaikaishankkeiden kulut lisättynä katteella ja vähennettynä
toteutuneilla tappioilla 1 215 12 327
Laskutetut tuotot -997 -10 938
Erotus 218 1 389
Pitkäaikaishankkeista asiakkailta sisältyy myynti- ja muihin saamisiin (liite 21) 256 1 450
Pitkäaikaishankkeista asiakkaille sisältyy osto- ja muihin velkoihin (liite 28) -38 -61
Erotus 218 1 389

4) Liiketoiminnan muut tuotot

1.1.-31.12.2009
TEUR
1.1.-31.12.2008
TEUR
Saadut korvaukset ja avustukset 50 178
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot 0 0
Muut 22 124
Yhteensä 72 302
Saadut korvaukset ja avustukset:
Saadut työllistämistuet ja korvaukset valtiolta 50 178
Tuotekehitysavustukset Tekes:ltä 0 0

Saatuihin korvauksiin ja avustuksiin ei liity täyttymättömiä ehtoja eikä ehdollisia seuraamuksia.

5) Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008
TEUR TEUR
Palkat -13 669 -17 324
Osakkeina toteutettavat ja maksettavat optiot -25 -52
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt -2 296 -2 807
Muut henkilösivukulut -417 -808
Yhteensä -16 407 -20 991
Henkilöstön lukumäärä tilikaudella keskimäärin 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008
Palvelut (Done Information Oy ja Midas Touch Oy) 423 546
Järjestelmät (Done Logistics Oy) 47 67
Terveydenhoito (Icare Finland Oy) 8 8
Turva (Boomeranger Boats Oy) 21 27
Teknologia (Finnish Led-Signs Oy) 13 15
Hallinto (Revenio Group Oyj) 4 4
Yhteensä 516 667
Osakkuusyrityksissä 109 225

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista, osakeomistuksista ja optio-oikeuksista esitetään liitetiedossa 34 Lähipiiritapahtumat. Tiedot myönnetyistä optioista esitetään liitetiedossa 23 Osakeperusteiset maksut.

6) Eläkevelvoitteet

Konsernissa ei ollut etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä ja -kuluja tilikaudella. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyvät kulut olivat 2.296 tuhatta euroa (2.807 tuhatta euroa).

7) Poistot ja arvonalentumiset

1.1.-31.12.2009
TEUR
1.1.-31.12.2008
TEUR
Poistot hyödykeryhmittäin
Aineettomat hyödykkeet -580 -968
Poistot aineettomista hyödykkeistä yhteensä -580 -968
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat -116 -115
Koneet ja kalusto -403 -343
Poistot aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä yhteensä -519 -458
Tilikauden poistot yhteensä -1 099 -1 426

Arvonalentumisia ei aineettomissa- tai aineellisissa käyttöomaisuushyödykkeissä ole kirjattu tilikausilla 2009 ja 2008.

8) Liiketoiminnan muut kulut

1.1.-31.12.2009
TEUR
1.1.-31.12.2008
TEUR
Matka- ja edustuskulut -620 -801
Projektikulut -239 -851
Puhelin-, tietoliikenne- ja toimistokulut -381 -436
Vuokrakulut -1 664 -1 521
Hallinnon kulut -425 -609
Ulkopuoliset palvelut -562 -502
Mainonta- ja markkinointikulut -538 -398
Tuotekehityskulut -292 -169
Luottotappiot -2 -13
Muut -824 -336
Varausten purku tulosvaikutteisesti 0 -267
Yhteensä -5 547 -5 903

9) Tutkimus- ja kehittämismenot

Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja kehittämismenoja 412 tuhatta euroa vuonna 2009 (528 tuhatta euroa vuonna 2008).

10) Rahoituskulut (netto)

1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008
TEUR TEUR
Korkokulut rahoituslainoista -140 -297
Muut rahoituskulut -157 -271
Muut rahoitustuotot 89 420
Yhteensä -209 -148
Muut rahoituskulut:
Rahoitusleasingsopimusten muuttuvien vuokrien kuluksi kirjaaminen 0 -4
Muut korkokulut -30 -20
Muut rahoituskulut -127 -247
Yhteensä -157 -271
Muut rahoitustuotot:
Korkotuotot sijoituksista 37 166
Muut rahoitustuotot 52 254
Yhteensä 89 420

11) Tuloverot

1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008
TEUR TEUR
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero -5 -19
Edellisten vuosien jäännösverot/palautukset -5 -4
Laskennalliset verot 32 -943
Yhteensä 22 -966

Tuloslaskelman verokulun ja emoyhtiön verokannalla (26 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008
TEUR TEUR
Kirjanpidon tulos ennen veroja
Verovaikutukset seuraavista eristä:
-837 3 631
Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla 26 % 218 -944
Verovapaat tulot 0 34
Vähennyskelvottomat kulut -190 -50
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista 0 0
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta -2 -2
Verot aikaisemmilta tilikausilta -5 -4
Verot tuloslaskelmassa 21 -966
1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008
TEUR TEUR
Tuloslaskelmaan merkityn laskennallisen verotuoton ja -kulun määrä
Kirjatut verot vahvistettavista tappioista 0 0
Verotuksellisten tappioiden käyttö -527 -1 216
Vahvistettavat tappiot 570 0
Aineettomat hyödykkeet 142 215
Rakennukset ja rakennelmat 14 14
Varaukset -180 8
Optiot 7 14
Pääomalainat 0 0
Rahoitusleasing -4 -1
Rahavarat 0 0
Laskennalliset verotuotot ja -kulut yhteensä 22 -966

Konsernin taseeseen on merkitty 2.920 teur suuruinen verosaaminen vuosina 2002-2006 vahvistetuista ja v. 2009 vahvistettavista tappioista tappioiden tulevasta hyödyntämisestä seuraavien vuosien aikana. Kirjaamisperusteena on käytetty konserniyhtiöiden v. 2009 tuloksia ennen veroja ja yhtiöiden tulosennusteita vuosille 2010-2014. Kirjaaminen on tehty ensimmäisen kerran tilikauden 2007 tilinpäätöksessä.

12) Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla tilikauden voitto ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana.

1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto, TEUR -815 2 665
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana, kpl 76 814 223 75 774 497
Laimentamaton osakekohtainen tulos, EUR -0,011 0,035

Laimennettu osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla tilikauden voitto ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana sisältäen osakeoptioiden laimennusvaikutuksen. Osakeoptioilla 1.919.365 kpl (1.309.365 kpl) ei ollut tilikauden päättyessä laimennusvaikutusta.

1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto, TEUR -815 2 665
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana, kpl 76 814 223 75 774 497
Osakeoptioiden vaikutus, kpl 0 0
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana laimen
nusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi, kpl 76 814 223 75 774 497
Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR -0,011 0,035

13) Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Maa- ja vesialueet 1.1.-31.12.2009
TEUR
1.1.-31.12.2008
TEUR
Hankintamenot 1.1. 64 64
Lisäykset tilikauden aikana 0 0
Tytäryrityksen hankinta 0 0
Vähennykset tilikauden aikana 0 0
Hankintamenot 31.12. 64 64
Vähennykset tilikauden aikana 0 0
Kirjanpitoarvo 31.12. 64 64
Kirjanpitoarvo 1.1. 64 0
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden maa- ja vesialueiden hankintamenon lisäyksiin ei
sisälly rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattuja hyödykkeitä.
Rakennukset ja rakennelmat
Hankintamenot 1.1. 1 564 1 564
Lisäykset tilikauden aikana 0 0
Tytäryrityksen hankinta 0 0
Vähennykset tilikauden aikana 0 0
Hankintamenot 31.12. 1 564 1 564
Kertyneet poistot 1.1. -372 -257
Tilikauden poistot -115 -115
Vähennykset tilikauden aikana 0 0
Kertyneet poistot 31.12. -487 -372
Kirjanpitoarvo 31.12. 1 077 1 192
Kirjanpitoarvo 1.1. 1 307 1 307
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden rakennusten ja rakennelmien hankintamenon

lisäyksiin ei sisälly rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattuja hyödykkeitä.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden rakennuksiin ja rakennelmiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksella vuokrattuja hyödykkeitä seuraavasti:

1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008
TEUR TEUR
Hankintameno 585 585
Kertyneet poistot -204 -204
Vähennykset -381 -381
Kirjanpitoarvo 0 0
1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008
TEUR TEUR
Koneet ja kalusto
Hankintamenot 1.1. 2 912 2 673
Lisäykset tilikauden aikana 377 247
Vähennykset tilikauden aikana 0 -8
Hankintamenot 31.12. 3 289 2 912
Kertyneet poistot 1.1. -2 251 -1 908
Tilikauden poistot -404 -343
Vähennykset tilikauden aikana 0 0
Kertyneet poistot 31.12. -2 655 -2 251
Kirjanpitoarvo 31.12. 634 814
Kirjanpitoarvo 1.1. 814 918
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden koneiden ja kaluston hankintamenon lisäyksiin
sisältyy rahoitusleasingsopimuksella vuokrattuja hyödykkeitä 191 tuhatta euroa vuonna 2008

(39 tuhatta euroa vuonna 2008).

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden koneisiin ja kalustoon sisältyy rahoitusleasingsopimuksella vuokrattuja hyödykkeitä seuraavasti:

1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008
TEUR TEUR
Hankintameno 526 335
Kertyneet poistot -350 -218
Kirjanpitoarvo 177 117

Konsernin aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvien koneiden ja laitteiden hankintamenojen vielä poistamatta oleva osa oli 633 tuhatta euroa 31.12.2008 (815 tuhatta euroa 31.12.2008).

14) Liikearvo

1.1.-31.12.2009
TEUR
1.1.-31.12.2008
TEUR
Liikearvo
Hankintamenot 1.1. 9 420 11 355
Kirjanpitoarvo 1.1. 9 420 11 355
Lisäykset tilikauden aikana 0 0
Vähennykset tilikauden aikana -275 -1 935
Hankintamenot 31.12. 9 420 9 420
Kirjanpitoarvo 31.12. 9 145 9 420
Liikearvon kirjanpitoarvojen jakaantuminen:
Palvelut-segmentti 3 681 3 956
Järjestelmät-segmentti 0 0
Terveydenhoito-segmentti 1 191 1 191
Turva-segmentti 3 122 3 122
Teknologia-segmentti 1 151 1 151
Kirjanpitoarvo 31.12. 9 145 9 420

Liikearvon arvonalentumistestaukset

Liilkearvon testausta varten konserni on muodostanut tilikaudella 2009 viisi rahavirtaa tuottavaa yksikköä joille konsernitaseen mukainen liikearvo on kohdistettu. Rahavirtaa tuottavat yksiköt ja niille kohdistetut liikearvot ovat seuraavat

Rahavirtaa tuottava yksikkö (CGU) Liikearvo TEUR
CGU1: Done Information Oy
CGU2: Icare Finland Oy
CGU3: Boomeranger Boats Oy
CGU4: Finnish Led-Signs Oy
CGU5: Midas Touch Oy
112
1 191
3 122
1 151
3 569
Liikearvo 31.12.2009 yht. 9 145

Liikearvo on muodostunut hankittaessa rahavirtaa tuottavat yksiköt konserniin yrityskaupoin. Liikearvon kirjaamisperusteet on arvioitu erikseen kunkin hankinnan yhteydessä. Kirjaamisperusteet Done Information Oy:n liikearvolle ovat yhtiön vahva asema markkinoilla ja henkilöstön osaaminen. Icare Finland Oy:n liikearvon kirjaamisperuste on toimialalla ainutlaatuinen teknologiaosaaminen ja tätä kautta aikaansaatu tuotteiden suuri markkinapotentiaali. Boomeranger Boats Oy:n liikearvon kirjaaminen perustuu yhtiön henkilöstön harvinaislaatuiseen veneensuunnittelu-ja valmistusosaamiseen, joka mahdollistaa vahvan markkina-aseman vaativissa asiakaskohderyhmissä. Finnish Led-Signs Oy:n liikearvon kirjaaminen perustuu yhtiön henkilöstön innovatiiviseen tuoteosaamiseen ja tuotteiden laajaan markkinapotentiaaliin. Midas Touch Oy:n liikearvon kirjaaminen perustuu yhtiön liiketoimintakonseptin ominaisuuksiin, yhtiön markkina-asemaan ja contact center -palvelumarkkinan kehitysnäkymiin.

Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty käyttöarvoon perustuen. Laskelmien pohjana olevat rahavirtaennusteet perustuvat johdon hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Johdon hyväksymän ennustejakson jälkeiset rahavirat on extrapoloitu käyttämällä kasvutekijää 0%.

Johto on perustanut rahavirtaennusteensa, strategian, viimeisimpien budjettien ja ennusteiden lisäksi mm. arvioon viimeaikaisten suhdannemuutosten vaikutuksesta rahavirtayksiköiden kykyyn tuottaa kassavirtaa sekä muuhun ulkoiseen taloudelliseen-ja markkinainformaatioon, jolla johdon arvion mukaan on tämä vaikutus. Käytetyt oletukset heijastavat toteutunutta kehitystä ja ovat johdon käsityksen siihen nähden maltillisia erityisesti tulevien vuosien kasvu- ja kannattavuusnäkymien osalta.

Käyttöarvon laskennassa käytetyt diskonttauskorot ennen veroja on määritelty erikseen kullekin kassavirtaa tuottavalle yksikölle. Diskonttauskorot ovat:

Rahavirtaa tuottava yksikkö (CGU) Diskonttauskorko-%
CGU1: Done Information Oy 11,52
CGU2: Icare Finland Oy 9,21
CGU3: Boomeranger Boats Oy 7,26
CGU4: Finnish Led-Signs Oy 7,38
CGU5: Midas Touch Oy 9,84

Terminal-arvon kasvuprosentti laskelmissa on oletettu nollaksi. Vuotuiset kerrytettävissä olevat rahavirrat on arvioitu yhtiön strategia ja tämänhetkinen tulostaso huomoiden kaikkien laskelman komponenttien osalta viideltä vuodelta samalla tarkkuudella kuin yksiköiden toimintasuunnitelmat ja budjetit laaditaan, terminal-arvon perustana olevaan vuoteen saakka.

Midas Touch Oy:n liikearvo ja yksikön hankintameno konsernitaseessa sisälsi tilinpäätöksessä 31.12.2008 lisäkauppahinta-olettamaa 255 tuhatta euroa. Tehtyjen 5 vuoden tulosennusteiden perusteella kyseinen lisäkauppahinta-olettama on kirjattu pois liikearvosta. Liikearvo ei enää sisällä lisäkauppahinta-olettamaa.

Suoritettujen testien perusteella ei ollut aihetta alentaa olemassa olevia liikearvoja tilikaudella 2009. Liikearvojen testauslaskelmilla suoritettujen herkkyysanalyysien perusteella laskelmien keskeisissä erissä voi tapahtua seuraavia muutoksia ilman, että tarvetta alentaa olemassaolevia liikearvoja ilmenee:

Diskonttauskoron nousu,
%-yks
ennustejaksolla käytetyn yksikön
liikevoittotason aleneminen, %
Rahavirtaa tuottava yksikkö (CGU)
CGU1: Done Information Oy 102 94
CGU2: Icare Finland Oy 114 99
CGU3: Boomeranger Boats Oy 2,5 32
CGU4: Finnish Led-Signs Oy 18,4 65
CGU5: Midas Touch Oy 2,3 28

Arvioitaessa rahavirtaa tuottavien yksiköiden Done Information Oy, Icare Finland Oy ja Finnish Led-Signs Oy kerrytettävissä olevia rahamääriä, johdon mielestä minkään keskeisen muuttujan jokseenkin mahdollinen muutos kohtuullisesti arvioituna ei pitäisi johtaa tilanteeseen, että yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät alittaisivat niiden kirjanpitoarvon.

Herkkysanalyysien perusteella eniten riippuvaisia tehtyjen oletusten toteutumisesta ovat rahavirtaa tuottavat yksiköt Boomeranger Boats Oy ja Midas Touch Oy. Midas Touch Oy:ssä on tilinpäätöshetkellä käynnissä laajoja kannattavuuden parantamiseen tähtääviä sopeuttamistoimenpiteitä, joiden vaikutuksen oletetaan olevan yksikön vapaata kassavirtaa parantava. Liikearvojen testaus on suoritettu 31.12.2009 ja uudestaan tilinpäätöksen julkaisuhetkellä.

15) Aineettomat hyödykkeet

1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008
Aineettomat hyödykkeet TEUR TEUR
Hankintamenot 1.1. 4 854 4 675
Lisäykset tilikauden aikana, ostetut 44 179
Tytäryrityksen hankinta 0
Vähennykset tilikauden aikana 0 0
Hankintamenot 31.12. 4 898 4 854
Kertyneet poistot 1.1. -1 678 -710
Tilikauden poistot, 1-10 v:n tasapoistot -581 -968
Vähennykset tilikauden aikana 0 0
Kertyneet poistot 31.12 . -2 259 -1 678
Kirjanpitoarvo 31.12. 2 639 3 176
Kirjanpitoarvo 1.1. 3 965 3 965

Aineettomat hyödykkeet muodostuvat pääasiassa yrityskauppojen yhteydessä hankituista patenteista ja asiakassopimuksista. Erään sisältyy myös IT-ohjelmistoja.

16) Osuudet osakkuusyrityksissä

1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008
TEUR TEUR
Hankintamenot 1.1. 607 607
Lisäykset tilikauden aikana 0 0
Vähennykset tilikauden aikana -39 0
Hankintamenot 31.12. 568 607
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista 1.1. -164 -170
Osuus osakkuusyhtiöiden tilikauden tuloksesta 7 6
Kertyneet osuudet osakkuusyhtiöiden tuloksista 31.12. -157 -164
Kirjanpitoarvo 31.12. 411 443
Kirjanpitoarvo 1.1. 443 437
Osakkuusyritysten arvoon sisältyy liikearvoa 298 298
Osakkuusyrityksiä koskevat tiedot Kotipaikka Omistusosuus
1 Ametro Oy Helsinki 30,0 %
2 Critical Medical Oy Helsinki 24,0 %

Ametro Oy tuottaa vuokrahenkilöstöpalveluita. Critical Medical Oy on terveydenhoitoalan kehitysyhtiö.

Tiedot konsernin osakkuusyritysten yhteenlasketuista varoista, veloista, liikevaihdosta ja tuloksesta:

1.1.-31.12.2009
TEUR
1.1.-31.12.2008
TEUR
Ametro Oy
Varat 1 067 1 207
Velat 734 753
Liikevaihto 4 223 5 878
Tulos 25 119
Critical Medical Oy
Varat 327 301
Velat 325 222
Liikevaihto 0 0
Tulos -9 -35

17) Myytävissä olevat sijoitukset

1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008
TEUR TEUR
Myytävissä olevat sijoitukset 226 219
Yhteensä 226 219

Myytävissä olevat sijoitukset koostuvat pörssinoteeratuista osakkeista, vähäriskisistä sijoitusvakuutustalletuksista sekä lyhyen koron korkorahastosijoituksista.

18) Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennalliset verosaamiset 31.12.2008
TEUR
tuloslaskelmaan
kirjattu
31.12.2009
TEUR
Pakolliset varaukset 181 -181 0
Vahvistetut tappiot 2 942 75 3 017
Rahoitusleasing 21 -4 17
Optiot 22 2 24
Rahavarat 9 0 9
Rakennukset ja rakennelmat 12 6 18
Muut erät 9 9
Yhteensä 3 196 -102 3 094

Laskennalliset verosaamiset ja -velat muodostuvat väliaikaisista eroista jotka ovat syntyneet yritysjärjestelyissä, rahoitusleasing-velkojen kirjaamisissa ja verotuksellisten tappioiden hyödyntämisestä verotuksessa tulevina vuosina. Kaikki laskennallisten verojen muutokset on kirjattu tuloslaskelmaan. Laskennalliset verosaamiset vahvistetuista tappiosta on kirjattu niiden todennäköiseen hyödyntämiseen perustuvan laskelman mukaan. Kirjaamisen perusteena on toteutuneiden tuloksien perusteella ennustettu tuloskehitys tappioiden hyödyntämisaikana. Todennäköinen vahvistettujen tappioiden hyödyntämismäärä tappioiden voimassaoloaikana on laskettu ja kirjattu laskennallisiin verosaamisiin. Konsernilla on lisäksi 310 tuhatta euroa vahvistettuja tappioita 31.12.2009, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista. Nämä vanhenevat vuonna 2016.

Emoyhtiö Revenio Group Oyj:n yhtiöverohyvityssaamisten kulukirjaukset 722 tuhatta euroa ovat hyväksymättä verotuksessa. Kyseiset kulukirjaukset tulevat verotuksessa hyväksytyiksi, kun yhtiöverohyvityssaamiset osoittautuvat lopullisesti menetetyiksi vuoden 2011 jälkeen.

Laskennalliset verovelat 31.12.2008
TEUR
tuloslaskelmaan
kirjattu
31.12.2009
TEUR
Aineettomien hyödykkeiden aktivointi 806 -143 663
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvostaminen 0 0
käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisissä 130 -14 116
Rahoitusleasing 22 20 42
Yhteensä 958 -137 821

19) Vaihto-omaisuus

31.12.2009 31.12.2008
TEUR TEUR
Aineet ja tarvikkeet 703 865
Keskeneräiset tuotteet 1 089 926
Valmiit tuotteet 111 243
Yhteensä 1 903 2 034

20) Myyntisaamiset ja muut saamiset

31.12.2009
TEUR
31.12.2008
TEUR
Myyntisaamiset 2 941 3 539
Bruttosaamiset pitkäaikaishankkeista asiakkailta 256 1 450
Saamiset osakkuusyhtiöiltä 21 21
Muut saamiset 333 462
Siirtosaamiset 755 812
Yhteensä 4 306 6 284

Myyntisaamisten ja muiden saamisten erien tasearvot ovat luottoriskin enimmäismäärä. Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä.

Myyntisaamisten ikäjakauma ja
arvonalentumistappioksi kirjatut erät
31.12.2009
TEUR
Arvonalentumis
tappiot
Netto
31.12. 2009
31.12.2008
TEUR
Arvonalentumis -
tappiot
Netto
31.12.2008
Erääntymättömät 2 223 2 223 2 308 2 308
Erääntyneet 0
Alle 30 päivää 497 497 650 650
30-60 päivää 118 118 268 268
61-90 päivää 48 48 87 87
Yli 90 päivää 55 55 253 -27 226
Yhteensä 2 941 2 941 3 566 -27 3 539
Siirtosaamisiin sisältyvät erät: 31.12.2009 31.12.2008
Projektisaamiset (ei-pitkäaikaishankkeet) 0 0
Muut siirtosaamiset 755
812
Yhteensä 755 812

Kaikki lyhytaikaiset saamiset ovat euromääräisiä.

21) Rahavarat

1.1.-31.12.2009 31.12.2008
TEUR TEUR
Pankkitilit ja käteisvarat 2 896 2 045
Muut rahavarat 0 0
Yhteensä 2 896 2 045

22) Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Seuraavassa on esitetty osakkeiden lukumäärän muutosten vaikutukset

Osakkeiden
lkm
Osakepääoma
TEUR
Ylikurssirahasto
TEUR
Sij. vapaan oman
pääoman rahasto
TEUR
Omat
osakkeet
yhteensä
TEUR
1.1.2008 75 936 482 5 315 2 439 6 430 14 184
Osakeanti 14.3.2008 179 112 100 100
Omien osakkeiden hankinta 31.12.2008 -870 000 -267 -267
31.12.2008 75 245 594 5 315 2 439 6 530 -267 14 017
1.1.2009 75 245 594 5 315 2 439 6 530 -267 14 017
Omien osakkeiden hankinta 4.1.2009 -130000 -17 -17
Osakeanti 16.2.2009 1 724 138 500 500
Omien osakkeiden mitätöinti 5.3.2009 284
Omien osakk. hank. ja mitätöinti 6.4.2009 -2 284
31.12.2009 76 839 730 5 315 2 439 7 030 0 14 784

Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Yhtiön osakepääoma jakautuu yhteen osakelajiin ja 76.839.730 osakkeeseen. Tilinpäätöshetkellä yhtiön hallussa ei ole omia osakkeita. Kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin.

Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset:

Ylikurssirahasto

Niissä tapauksissa, joissa osakeanneista tai optio-oikeuksista on päätetty vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978/734) aikana, osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset on kirjattu osakepääomaan ja ja ylikurssirahastoon järjestelyn ehtojen mukaisesti transaktiokuluilla vähennettynä.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (SVOP) sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin kuin sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

Arvonmuutosrahasto

Arvonmuutosrahastoon kirjataan hankittujen toimintojen maksuna suunnattujen osakeantien käyvän arvon ja merkintähinnan ero.

Omat osakkeet -rahasto

Omat osakkeet rahasto sisältää konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintamenon. Hankittujen osakkeiden hankintameno esitetään omaa pääomaa vähentäen. Kun omia osakkeita mitätöidään, siirretään vastaava määrä kertyneiden voittovarojen tilille.

Hallitus ehdottaa 8.4.2010 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

  • osinkona jaetaan 0,01 euroa/osake, yhteensä 768397,30 euroa tilinpäätöshetken osakemäärällä.
  • loput voitonjakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan.

23) Osakeperusteiset maksut

Henkilöstön optio-oikeudet

Yhtiöllä on sen hallituksen 23.11.2007 ja yhtiökokouksen 3.4.2007 myöntämien osakeantivaltuuksien nojalla päättämä optiojärjestelmä, johon kuuluu enintään 3.684.365 optio-oikeutta. Jokainen optio-oikeus oikeuttaa yhteen Revenio Group Oyj:n osakkeeseen. Liikkeeseen laskettujen optio-oikeuksien perusteella merkittävien osakkeiden osuus oli 31.12.2009 yhteensä enintään 2,5 % yhtiön osakkeista ja äänistä kun optio-oikeuksilla merkityt uudet osakkeet on rekisteröity.

Optio-oikeudet on jaettu kolmeen sarjaan A (1.684.365 kappaletta), B (1.000.000 kappaletta) ja C (1.000.000 kappaletta). Osakkeiden merkintäaika on optio-oikeudella A 1.5.2009-1.5.2013, optio-oikeudella B 1.11.2010-1.11.2014 sekä optio-oikeudella C 1.5.2012-1.5.2016. Osakkeen merkintähinta on Revenio Group Oyj:n osakkeen painotettu keskikurssi 1.-30.11.2007, 0,67 EUR (optio-oikeus A) 1.-30.4.2009, 0,32 EUR (optio-oikeus B) EUR ja 1.-30.11.2010 (optio-oikeus C).

Optio-oikeudet annetaan osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen Revenio Group-konsernin johtohenkilöille ja Revenio Group Oyj:n kokonaan omistamalle tytäryhtiölle Done Medical Oy:lle. Osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketaan, koska optio-oikeudet on tarkoitettu osaksi Revenio Group-konsernin henkilöstön kannustusjärjestelmää.

Liikkeeseenlaskuvaiheessa kaikki optio-oikeudet 2007B ja 2007C sekä osa optio-oikeuksista 2007A annettiin Done Medical Oy:lle. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2009 henkilöstölle myönnetyt uudet optiot ovat 2007A ja 2007B-sarjan optio-oikeuksia. Done Medical Oy:lle annetut loput 2007A- ja -2007Boptio- oikeudet ja kaikki 2007C-optio-oikeudet voidaan osaksi tai kokonaan myöntää henkilöstölle myöhemmin (2007C 30.11.2010 alkaen). Myönnetyt optio-oikeudet ovat oman pääoman ehtoisia instrumentteja.

Mikäli henkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen osakemerkintäajan alkamista, tulee hänen tarjota yhtiölle takaisin vastikkeetta sellaiset optio-oikeudet, joiden osalta osakemerkinnän aika ei työ- tai toimisuhteen päättymispäivänä ollut alkanut.

Optioiden muutokset 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008
Tilikauden alussa ulkona olleet 1 309 365 1 309 365
Tilikauden aikana myönnetyt uudet optiot 685 000 0
Yhtiölle palautuneet optiot -150 000 -75 000
Uudelleenallokoidut optiot 75 000 75 000
Käytetyt optiot 0 0
Rauenneet optiot 0 0
Tilikauden lopussa ulkona olevat, sarja 2007A 1 234 365 1 309 365
Tilikauden lopussa ulkona olevat, sarja 2007B 685 000 0
Tilikauden lopussa toteutettavissa olevat 1 234 365 0

Käyvän arvon määrittäminen

Konserni käyttää optioiden käyvän arvon määrittämiseen Black-Scholes -mallia. Odotettavissa oleva volatiliteetti on määritetty osakkeen toteutuneen kurssikehityksen perusteella otten huomioiden optioiden jäljellä oleva voimassaoloaika. Osakkeiden käypä arvo on perustunut noteerattuun osakehintaan.

Käyvän arvon määrityksessä käytetyt oletukset tilikausilla 2008-2009 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008
Odotettu volatiliteetti 60 30
Odotettu option voimassaoloaika myöntämispäivänä (päivinä) 338 485
Riskitön korko 3,0 4
Odotettu osinkotuotto 3 6,0
Henkilöstön pysyvyys, % 90 90
Myöntämispäivänä määritetty option käypä arvo EUR 0,073 0,064

Optio-ohjelmasta 2007A myönnetyistä optioista on kirjattu kuluksi tilikaudella 2009 17 TEUR (52 TEUR) ja 2007B myönnetyistä optioista 8 TEUR (-) työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin.

Osana toimisuhteen ehtoja on Revenio Group Oyj:n toimitusjohtaja Olli-Pekka Salovaaralla tai hänen hallitsemallaan yrityksellä oikeus milloin tahansa toimitusjohtajasopimuksen voimassa ollessa vaatia yhtiöstä itselleen suunnattu osakeanti. Osakeannin merkintähinta on viimeisten 30 pörssipäivän keskikurssi ja sen maksimimäärä on 1,0 miljoonaa euroa. Osakeanti suunnataan toimitusjohtajalle yhtiön hallituksen valtuuden nojalla, ja ellei valtuutta ole olemassa, kutsutaan koolle yhtiökokous myöntämään valtuus ja/tai päättämään ko. osakeannista. Optiot on kirjattu kuluksi myöntämishetkellä tilikaudella 2007, yhteensä 55 teur.

24) Varaukset

Tuhatta euroa Takuuajan kulut Yhteensä
1.1.2009 136 136
Varausten lisäykset 90 90
Käytetyt varaukset 0 0
Käyttämättömien varausten peruutukset -57 -57
Diskonttauksen vaikutus -6 -6
31.12.2009 163 163
31.12.2009 31.12.2008
TEUR TEUR
Lyhytaikaiset varaukset 163 136
Pitkäaikaiset varaukset 0 0
Yhteensä 163 136

Takuuajan kulut

Järjestelmät-, Teknologia- ja Turva-segmenteille voi syntyä toimitusten takuuajan korjauksista kuluja, jotka kirjattu varauksiin. Takuuajan kulut on arvioitu aiemmissa projekteissa syntyneitten takuuajan kulujen perusteella. Kulut realisoituvat keskimäärin 12 kuukaudessa. Diskonttokorkona on käytetty 3%.

25) Rahoitusvelat

31.12.2009 31.12.2008
TEUR TEUR
Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat
Rahoituslaitoslainat 2 573 2 070
Pääomalainat 36 71
Rahoitusleasingvelat 121 76
Yhteensä 2 730 2 217
Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat
Pitkäaikaisten rahoituslaitoslainojen lyhennysosuudet 1 201 722
Shekkiluottotili 0 410
Pitkäaikaisten pääomalainojen lyhennysosuudet 36 36
Rahoitusleasingvelat 41 40
Yhteensä 1 278 1 208

Velkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 30.

Konsernin rahoituslaitoslainat ovat vaihtuva- ja kiinteäkorkoisia. Lainojen keskimääräinen korkoprosentti on 2,18 %. Konsernin kaikki lyhyt- ja pitkäaikaiset rahoitusvelat ovat euromääräisiä. Lainat erääntyvät vuoteen 2014 mennessä.

Lainojen kokonaismäärään sisältyy 3.687 teur (v. 2008: 3.318 teur) lainoja, joilla on vakuus (rahoituslaitoslainat). Lainojen vakuutena on käytetty yrityskiinnityksiä, tytäryritysten osakkeita ja kiinnityksiä teollisuuskiinteistöihin.

Konsernin vaihtuvakorkoisten velkojen määrät ja niiden sopimusten mukaiset uudelleenhinnoittelujaksot ovat seuraavat:

2009 2008
enintään 6 kuukautta 2 017 3 062
6-12 kk 0 0
yli 12 kk 0 0
Yhteensä 2 017 3 062
Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat 31.12.2009 31.12.2008
TEUR TEUR
Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien kokonaismäärät
Yhden vuoden kuluessa 99 58
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua 82 36
Yli viiden vuoden kuluttua 0 0
Yhteensä 181 94
Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien nykyarvo
Yhden vuoden kuluessa 99 56
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua 83 33
Yli viiden vuoden kuluttua 0 0
Yhteensä 182 89
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut 20 5
Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä 162 94

Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut koostuvat rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattujen koneiden ja kaluston korkokuluista.

Rahoitusleasingsopimukset ovat pääosin kolmen vuoden sopimuksia keskimääräisellä markkinarahoituskorolla. Sopimusten kohteena olevat koneiden ja laitteiden lunastusarvo ei sopimusten päätyttyä ole merkittävä.

26) Muut pitkäaikaiset velat

31.12.2009 31.12.2008
Lisäkauppahintavelka osakevaihdoista 0 255
Muut velat 0 0
Yhteensä 0 255

27) Muut vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:

31.12.2009 31.12.2008
TEUR TEUR
Yhden vuoden kuluessa 934 913
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua 560 1 438
Yli viiden vuoden kuluttua 0 0
Yhteensä 1 494 2 350

Konserni on vuokrannut käyttämänsä tuotanto- ja toimistotilat kahta tilaa lukuunottamatta, jotka ovat omia. Tuotanto- ja toimitilojen vuokrasopimukset ovat osaksi kolmen vuoden määräaikaisia vuokrasopimuksia ja sen jälkeen kolmen tai kuuden kuukauden irtisanomisajalla toistaiseksi jatkuvia, osaksi toistaiseksi jatkuvia kolmen tai kuuden kuukauden irtisanomisajalla.

28) Ostovelat ja muut velat

31.12.2009
TEUR
1.1.-31.12.2008
TEUR
Saadut ennakot 642 61
Bruttovelat asiakkaille pitkäaikaishankkeista 0 0
Ostovelat 839 1 115
Muut velat 898 1 697
Siirtovelat 3 458 3 949
Yhteensä 5 837 6 822
Siirtovelkoihin sisältyvät erät:
Palkkavelat 2 493 2 578
Projektivelat (ei-pitkäaikaishankkeet) 26 75
Velat palkkojen sivukuluista 361 550
Muut siirtovelat 578 746
Yhteensä 3 458 3 949

29) Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut

31.12.2009
TEUR
1.1.-31.12.2008
TEUR
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa:
Poistot ja arvonalentumiset 1 099 1 427
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 7 -49
Yhteensä 1 106 1 378

30) Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot

Rahoitusvarat 31.12.2009 31.12.2008
Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo
Pitkäaikaiset lainat ja muut saamiset 276 276 259 259
Lyhytaikaiset lainat ja muut saamiset 4 306 4 306 6 284 6 284
Rahavarat 2 896 2 896 2 045 2 045
Rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta 2 097 2 097 2 792 2 841
Eläkarahastolainat 1 750 1 787 0 0
Shekkiluottotilit 0 0 410 410
Rahoitusleasingvelat 162 177 116 89
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat 5 521 5 521 6 419 6 419

Rahoituslaitoslainat

Shekkitililuoton kirjanpitoarvo vastaa sen käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen uudelleenhinnoittelujakson pituus huomioiden.

Eläkelainat

Käyvät arvot pohjautuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Diskonttauskorkona on käytetty kiinteää 4 vuoden TyEL-lainakorkoa 31.12.2009.

Shekkitililuotto

Shekkitililuoton kirjanpitoarvo vastaa sen käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen luoton maturiteetti ja uudelleenhinnoittelujakson pituus huomioiden.

Rahoitusleasingvelat

Käypä arvo on arvioitu diskonttaamalla tulevat rahavirrat korolla, joka vastaa vastaavien leasing-sopimuksien korkoa silloin, jos sopimukset olisi tehty tilinpäätöshetkellä.

Ostovelat ja muut velat

Ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti huomioon ottaen.

Käyvän arvon määrittämiseen käytetyt diskonttauskorot

2009 2008
Pankkilainat 1,8 4,0
Eläkelainat 2,2 -
Rahoitusleasingvelat 2,3 4,0

31) Vastuusitoumukset

Kiinnitykset 31.12.2009
TEUR
31.12.2008
TEUR
Annetut kiinnitykset
Rahoituslimiitti, jonka vakuudeksi on annettu kiinnityksiä 2 070 2 070
Annetut kiinnitykset rahoituslimiitin vakuudeksi 2 109 2 109
Rahoituslaitoslainat, jonka vakuudeksi on annettu kiinnityksiä 287 369
Annetut kiinnitykset rahoituslaitoslainojen vakuudeksi 400 400
Pankkitakaukset, jonka vakuudeksi on annettu kiinnityksiä 208 208
Annetut kiinnitykset pankkitakausten vakuudeksi 1 250 1 250
Annetut kiinnitykset yhteensä 3 759 3 759
Vakuudet 31.12.2009
TEUR
31.12.2008
TEUR
Annetut pantit
Rahoituslaitoslainat, joiden vakuudeksi on annettu osakkeita 1 650 2 250
Vakuudeksi annetut tytäryhtiöosakkeet kirjanpitoarvolla 5 085 5 085
Rahoituslaitoslainat, joiden vakuudeksi on annettu haltijavelkakirjoja 287 369
Vakuudeksi annetut haltijavelkakirjat 870 870
Projektitakaukset, joiden vakuudeksi on annettu osakkeita ja
sijoitusvakuustalletuksia 0 328
Vakuudeksi annetut tytäryhtiöosakkeet kirjanpitoarvolla 2 250 2 250
Vakuudeksi annetut sijoitusvakuustalletukset 0 217
Pantatut rahavarat omien vuokravastuiden, tavaraluottojen ja
projektityön vakuudeksi 7 111
Omasta ja konserniyhtiöiden puolesta pantatut rahavarat
vuokravastuiden ja projektitakauksien vakuudeksi 86 68
Annetut pantit yhteensä 8 298 8 601
Annetut takaukset
Tytäryrityksen puolesta omavelkaiset takaukset 1 030 230
Omasta puolesta pankkitakauksen vakuudeksi 0 0
Ulkopuolisten puolesta projektitakauksista, on demand -takaukset 491 1 232
Ulkopuolisten puolesta projektitakauksista, muut takaukset 572 359
Ulkopuolisten puolesta vastatakaus projektitakauksista, on demand -takaukset 0 0
Ulkopuolisten puolesta vastatakaus projektitakauksista, muut takaukset 0 0
Annetut takaukset yhteensä 1 063 1 591

32) Lähipiiritapahtumat

Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys, tytär- ja osakkuusyritykset, toimitusjohtaja sekä hallituksen ja johtoryhmän jäsenet.

Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat: Kotipaikka Omistusosuus
Emoyritys Revenio Group Oyj Vantaa
1 Done Medical Oy Seinäjoki 100,0 %
2 Done Wireless Oy Espoo 100,0 %
3 Done Logistics Oy -alakonserni Helsinki 100,0 %
4 Kiinteistö Oy Kauhajoen Hakasivuntie 1 alakonsernin osana Helsinki 100,0 %
5 Done Information Oy Espoo 100,0 %
6 Icare FInland Oy alakonsernin osana Helsinki 100,0 %
7 Boomeranger Boats Oy Loviisa 100,0 %
8 Finnish Led-Signs Oy -alakonserni Turku 100,0 %
9 Technologies Sirtec Oy alakonsernin osana Turku 100,0 %
10 Midas Touch Oy -alakonserni Lapinlahti 100,0 %
11 Midas Touch Care Oy alakonsernin osana Lapinlahti 100,0 %
12 Midas Touch Tech Oy alakonsernin osana Pieksämäki 100,0 %
13 Midas Touch Interactive Oy alakonsernin osana Helsinki 100,0 %
14 Midas Touch Gateway Oy alakonsernin osana Lappeenranta 100,0 %
15 Midas Touch Media Oy alakonsernin osana Jämsä 100,0 %

Kaikki konserniyhtiöt on yhdistelty emoyhtiön konsernitilinpäätökseen.

Osakkuusyrityksiä koskevat tiedot Kotipaikka Omistusosuus
1 Ametro Oy Helsinki 30,0 %
2 Critical Medical Oy Helsinki 24,0 %

Kaikki osakkuusyhtiöt on yhdistelty emoyhtiön konsernitilinpäätökseen.

Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat:

1.1.-31.12.2009
TEUR
1.1.-31.12.2008
TEUR
a) Johdon työsuhde-etuudet
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 433 417
Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet 0 0
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet 0 0
Yhteensä 433 417
Palkat ja palkkiot:
Toimitusjohtaja Olli-Pekka Salovaara 179 177
Hallituksen puheenjohtaja Jyri Merivirta 0 0
Matti Nevalainen, entinen hallituksen jäsen 0 0
Hallituksen jäsen Timo Mänty 27 0
Hallituksen jäsen Pekka Tammela 36 36
Yhteensä 242 213

Toimitusjohtajan työsopimuksen palkallinen irtisanomisaika on työnantajan puolelta kaksitoista ja toimitusjohtajan puolelta kuusi kuukautta. Toimitusjohtajan eläkeikä määräytyy lain mukaan.

b) Avoimia saldoja liiketoimista ei ole ollut jäljellä 31.12.2009. Kaudella ei ole tehty luottotappiovarauksia tai kulukirjauksia menetetyistä tai epävarmoista lähipiirisaamisista.

c) Lähipiiriin kuuluville johtoryhmän jäsenillä ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajilla on tilinpäätöshetkellä hallussaan optio-oikeuksia seuraavasti:

Optio-oikeus 31.12.2009 31.12.2008
2007A 1 234 365 1 309 365
2007B 575 000 0
Yhteensä 1 809 365 1 309 365

Mainitut optiot olivat myöntämishetkellä tytäryhtiö Done Medical Oy:n hallussa jolle ne oli myönnetty v. 2007. Hallituksen jäsenille ei optio-oikeuksia ole myönnetty. Jokainen optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään yhden Revenio Group Oyj:n osakkeen optio-ohjelmassa määritellyllä myöntämisajankohtaa edeltävän kuukauden Revenio Group Oyj:n Helsingin pörssissä noteeratun osakkeen painotetulla keskikurssilla. Optio-ohjelman ehtojen pääkohdat on selostettu edellä kohdassa 23 Osakeperusteiset maksut.

d) Lähipiiriin kuuluva toimitusjohtaja Olli-Pekka Salovaara on 3.9.2007 Revenio Group Oyj:lle myydyn Finnish Led-Signs Oy:n myyjäosapuoli. Osakevaihtosopimuksessa on perusvaihtovastikkeen lisäksi lisävaihtovastikelauseke, jonka mukaan myyjät saavat Finnish Led-Signs Oy:n vuosien 2007-2009 tekemästä tuloksesta 50 % lisävaihtovastikkeena. Revenio Group Oyj:n hallitus teki 23.1.2009 päätöksen, jolla Revenio Group Oyj suuntasi Finnish-Led Signs Oy:n entisille omistajille suunnatun annin osakevaihtosopimuksen mukaisena kertakaikkisena korvauksena jäljellä olevista lisävaihtovastikeeristä. Salovaaralle suunnattiin, ja hän merkitsi annissa 345.249 Revenio Group Oyj:n osaketta.

33) Viiden vuoden lukusarjat

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 1-12/2009
12 kk
1-12/2008
12 kk
1-12/2007
12 kk
1-12/2006
12 kk
1-12/2005
12 kk
IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS
Liikevaihto TEUR 29 977 45 146 24 665 14 293 11 456
Liikevoitto TEUR -635 3 773 3 528 1 588 935
Liikevoitto % -2,1 8,4 14,3 11,1 8,2
Tulos ennen veroja TEUR -837 3 631 3 467 1 615 816
Tulos ennen veroja % -2,8 8,0 14,1 11,3 7,1
Tilikauden tulos TEUR -815 2 665 5 675 3 536 2 272
Tilikauden tulos % -2,7 5,9 23,0 24,7 19,8
Bruttoinvestoinnit pysyviin
vastaaviin TEUR 328 512 14 499 5 395 2 955
Bruttoinvestoinnit % liikevaihdosta 1,1 1,1 58,8 37,7 25,8
Tutkimus- ja kehitysmenot TEUR 412 528 799 283 51
Tutkimus- ja kehitysmenot % 1,4 1,2 3,2 2,0 0,4
Oman pääoman tuotto % -4,9 14,9 39,1 61,0 34,3
Sijoitetun pääoman tuotto % -2,6 18,3 20,6 23,1 21,6
Omavaraisuusaste % 60,7 60,9 52,6 55,3 47,5
Nettovelkaantumisaste % 7,1 7,8 4,0 -3,0 -33,4
Henkilöstö keskimäärin 516 664 155 133 135
Osakekohtaiset tunnusluvut 1-12/2009 1-12/2008 1-12/2007 1-12/2006 1-12/2005
12 kk 12 kk 12 kk 12 kk 12 kk
IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS
Tulos/osake jatkuvat toiminnot EUR -0,011 0,035 0,084 0,057 0,016
Tulos/osake lop. toiminnot EUR 0,000 0,000 0,000 0,000 0,029
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma/osake EUR 0,205 0,231 0,238 0,099 0,067
Osakekohtainen osinko EUR 0,01 0,02 0,04 0,01 0,00
Osinko tuloksesta % * 57,1 47,6 17,5 0,0
Efektiivinen osinkotuotto % 2,9 6,5 6,0 3,6 0,0
Hinta/voittosuhde -33,0 8,9 8,0 4,9 15,0
Osakkeiden osakeantioikaistu
lkm tilikauden lopussa 76 839 730 76 115 594 75 936 482 66 436 484 59 467 484
Osakkeiden osakeantioikaistu
lkm keskim. tilikauden aikana 76 814 223 75 774 497 67 355 661 62 179 161 49 796 251
Osakkeen alin kurssi EUR 0,26 0,26 0,28 0,24 0,08
Osakkeen ylin kurssi EUR 0,42 0,78 1,02 0,45 0,25
Osakkeen keskikurssi EUR 0,33 0,48 0,58 0,34 0,16
Osakk. kurssi tilik. lopussa EUR 0,35 0,31 0,67 0,28 0,25
Osakekannan markkina-arvo
tilikauden lopussa MEUR 26,9 23,6 50,9 18,6 14,9
Osakevaihto kpl 25 115 564 24 919 454 68 003 565 26 795 880 20 583 610
Osakevaihto % 32,7 32,9 101,0 43,1 41,6

Tulos/osake-tunnusluvut on laskettu osakkeiden osakeantioikaistuilla lukumäärillä keskimäärin tilikausien aikana ja oma pääoma/osake-tunnusluvut osakkeiden osakeantioikaistuilla lukumäärillä tilikausien lopussa. Osakekohtainen osinko 0,01 euroa vuonna 2009 on hallituksen voitonjakoehdotus varsinaiselle yhtiökokoukselle 8.4.2010.

Tunnuslukujen laskentakaavat:

Voitto ennen veroja liikevoitto + rahoitustuotot -
rahoituskulut
tilikauden tulos
tilikauden voitto Tulos/osake osakkeiden lukumäärä keskimäärin
tilikauden aikana
Oman pääoman tuotto % 100 x oma pääoma + vähemmistöosuus
(keskimäärin vuoden aikana)
osakkeenomistajille kuuluva
oma pääoma
Sijoitetun pääoman tuotto % 100 x voitto ennen veroja + korko- ja muut
rahoituskulut
Oma pääoma/osake osakkeiden lukumäärä
tilinpäätöspäivänä
taseen loppusumma - korottomat
velat (keskimäärin vuoden aikana)
Osinko tuloksesta % osinko/osake
Omavaraisuusaste % 100 x taseen oma pääoma +
vähemmistöosuus
Efektiivinen tulos/osake
osinko/osake
taseen loppusumma - saadut ennakot osinkotuotto % osakekurssi tilinpäätöspäivänä
Nettovelkaantumisaste % 100 x korollinen vieras pääoma - rahavarat
oma pääoma yhteensä
Hinta/voitto- suhde osakekurssi tilinpäätöspäivänä
tulos/osake
Oma pääoma/osake osakkeenomistajille kuuluva
oma pääoma
osakkeen euromääräinen
kokonaisvaihto
osakkeiden lukumäärä
tilinpäätöspäivänä
Osakkeen keskikurssi tilikaudella vaihdettujen osakkeiden
kokonaismäärä

34) Osakkeenomistuksen jakauma ja tiedot osakkeenomistajista

Tiedot emoyhtiön omistuksen jakautumisesta on esitetty emoyhtiön liitetiedoissa.

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA (FAS)

LIITE 1.1.- 31.12.2009
EUR
1.1.- 31.12.2008
EUR
LIIKEVAIHTO
1
110 000,00 105 000,00
Liiketoiminnan muut tuotot
2
0,00 6 418,87
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
3
-442 447,31 -345 614,23
Henkilösivukulut
Eläkekulut -69 545,86 -56 312,50
Muut henkilösivukulut -14 098,73 -17 553,24
Henkilöstökulut yhteensä -526 091,90 -419 479,97
Liiketoiminnan muut kulut
4
-613 515,82 -562 161,56
LIIKETULOS -1 029 607,72 -870 222,66
Rahoitustuotot ja -kulut
5
Osinkotuotot
40 071,24 1 971 300,00
Muut korko- ja rahoitustuotot 6 947,85 306 270,24
Korko- ja muut rahoituskulut -165 151,78 -451 901,22
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -118 132,69 1 825 669,02
TULOS ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ -1 147 740,41 955 446,36
Satunnaiset tuotot ja kulut
6
Satunnaiset tuotot 3 163 605,76 5 508 150,16
Satunnaiset tuotot ja kulut yhteensä 3 163 605,76 5 508 150,16
TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 2 015 865,35 6 463 596,52
Tilikauden verot
7
-78,04 -4 316,62
TILIKAUDEN TULOS 2 015 787,31 6 459 279,90

EMOYHTIÖN TASE (FAS)

31.12.2009 31.12.2008
VASTAAVAA
LIITE
EUR EUR
PYSYVÄT VASTAAVAT
8
Sijoitukset
9
Osuudet saman konsernin yrityksissä
22 571 064,93 22 826 271,22
Saamiset saman konsernin yrityksiltä 850 000,00 0,00
Osuudet osakkuusyrityksissä 373 600,00 373 600,00
Sijoitukset yhteensä 23 794 664,93 23 199 871,22
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 23 794 664,93 23 199 871,22
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset 0,00 1 274,93
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
10
4 299 043,27 6 658 102,38
Muut saamiset 188 125,56 239 693,78
Siirtosaamiset
11
30 581,89 0,00
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 4 517 750,72 6 899 071,09
Rahat ja pankkisaamiset 880 758,24 26 132,32
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 5 398 508,96 6 925 203,41
VASTAAVAA YHTEENSÄ 29 193 173,89 30 125 074,63
VASTATTAVAA
LIITE
EUR EUR
OMA PÄÄOMA
12
Osakepääoma 5 314 918,72 5 314 918,72
Ylikurssirahasto 2 439 301,82 2 439 301,82
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 7 030 301,15 6 530 301,13
Edellisten tilikausien voitto (tappio) 5 475 198,20 837 342,80
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet 0,00 -266 558,87
Tilikauden voitto (tappio) 2 015 787,31 6 459 279,90
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 22 275 507,20 21 314 585,50
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
14
Rahoituslaitoslainat 1 050 000,00 1 650 000,00
Eläkelainat 1 250 000,00
Muut velat 0,00 255 206,14
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 2 300 000,00 1 905 206,14
Lyhytaikainen vieras pääoma
Rahoituslaitoslainat
14
600 000,00 1 010 211,53
Eläkelainat 500 000,00
Ostovelat 25 710,33 7 890,32
Velat saman konsernin yrityksille
15
3 370 237,19 5 288 548,09
Muut velat 17 739,73 525 740,07
Siirtovelat
16
103 979,44 72 892,98
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 4 617 666,69 6 905 282,99
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 6 917 666,69 8 810 489,13

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 29 193 173,89 30 125 074,63

EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA (FAS)

1.1.- 31.12.2009
EUR
1.1. - 31.12.2008
EUR
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto ennen satunnaisia eriä -1 147 740,41 955 446,36
Poistot 0,00 0,00
Rahoitustuotot ja -kulut 118 132,69 -1 825 669,02
Liiketoimet joihin ei liity maksutapahtumaa 755 206,14 27 242,95
Käyttöpääoman muutos 2 709 511,35 3 015 987,49
Maksetut korot ja maksut liiketoiminnasta -130 418,77 -451 901,22
Saadut korot ja maksut liiketoiminnasta 47 019,09 2 277 570,24
Maksetut verot -78,04 -4 316,62
Liiketoiminnan rahavirta 2 351 632,05 3 994 360,18
Investointien rahavirta
Investoinnit tytär- ja osakkuusyhtiöihin 0,00 -27 347,06
Investointien rahavirta 0,00 -27 347,06
Rahoituksen rahavirta
Osingonjako -1 536 794,60 -3 044 623,76
Saadut ja annetut tytäryhtiölainat -700 000,00 -142 037,54
Pitkäaikaisten lainojen nostot 2 000 000,00 0,00
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -850 000,00 -600 000,00
Lyhytaikaisten lainojen nostot 0,00 0,00
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -410 211,53 -200 380,20
Rahoituksen rahavirta -1 497 006,13 -3 987 041,50
Rahavarojen muutos 854 625,92 -20 028,38
Rahavarat tilikauden alussa 26 132,32 46 160,70
Rahavarat tilikauden lopussa 880 758,24 26 132,32
Rahavarojen muutos 854 625,92 -20 028,38

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 31.12.2009

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Laatimisperusta

Emoyhtiö Revenio Group Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassaolevien kirjanpito- ja osakeyhtiölakien säännösten (FAS) mukaisesti.

Tytäryhtiöt

Välittömästi tytäryhtiöiden hankinnoista aiheutuneet menot on kirjattu tytäryrityksien omistusosuuksien hankintamenoon.

Eläkejärjestelyt

Yhtiön henkilöstön eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna.

Leasingsopimukset

Leasingsopimuksilla hankitun omaisuuden vuokrat kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa.

Väliaikaiset erot

Väliaikaisista eroista ei ole kirjattu laskennallisia verovelkoja tai -saamisia. Yhtiöllä on vahvistettuja tappioita 11,9 miljoonaa euroa, josta laskennallinen verosaaminen olisi 3,1 miljoonaa euroa

TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT

1) Liikevaihdon jakautuminen

1.1.- 31.12.2009 1.1.-31.12.2008
EUR EUR
Hallintopalvelut tytäryrityksille 110 000,00 105 000,00
Liikevaihto yhteensä 110 000,00 105 000,00

2) Liiketoiminnan muut tuotot

1.1.- 31.12.2009 1.1.-31.12.2008
EUR EUR
Provisiot 0,00 6 418,87
Muut 0,00 0,00
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä 0,00 6 418,87

3) Maksetut palkat ja palkkiot

1.1.- 31.12.2009 1.1.-31.12.2008
EUR EUR
Toimitusjohtajat -178 687,84 -177 296,04
Hallituksen jäsenet -38 713,62 -36 000,00
Muut palkat ja palkkiot -216 898,00 -174 175,03
Yhteensä -434 299,46 -387 471,07
Suoriteperusteiset palkat ja palkkiot yhteensä -442 447,31 -345 614,23
Henkilöstön lukumäärä keskimäärin tilikaudella 1.1.- 31.12.2009 1.1.-31.12.2008
Johto 3 3
Muut 1 0
Yhteensä 4 3

4) Liiketoiminnan muut kulut

1.1.- 31.12.2009 1.1.-31.12.2008
EUR EUR
Pörssilistakulut -67 399,61 -63 886,21
Ostetut asiantuntijapalvelut -182 626,39 -150 975,36
Hallinnon kulut -37 929,95 -20 663,49
Matka-, edustus- ja markkinointikulut -97 783,50 -124 925,00
Puhelin-, tietoliikenne- ja toimistokulut -63 156,00 -63 809,22
Vuokrat -64 098,24 -46 060,64
Muut liiketoiminnan kulut -100 522,13 -91 841,64
Yhteensä -613 515,82 -562 161,56
Tilintarkastajan palkkiot
Tilintarkastuspalkkiot 33 000,00 40 056,42
Veroneuvonta 6 257,50 0,00
Muut palkkiot 7 759,00 35 959,45
Yhteensä 47 016,50 76 015,87

5) Rahoitustuotot ja -kulut

1.1.- 31.12.2009 1.1.-31.12.2008
EUR EUR
Osinkotuotot konserniyrityksiltä 0,00 2 227 200,80
Osinkotuotot osakkuusyrityksiltä 40 071,24 0,00
Korkotuotot konserniyrityksiltä 1 929,83 50 369,44
Korkokulut konserniyrityksille -16 182,90 0,00
Korkotuotot muilta 5 018,02 0,00
Korkokulut muille -148 968,88 -248 484,83
Muut rahoituskulut muille 0,00 -203 416,39
Yhteensä -118 132,69 1 825 669,02

6) Satunnaiset tuotot ja kulut

1.1.- 31.12.2009 1.1.-31.12.2008
EUR EUR
Satunnaiset tuotot
Saadut konserniavustukset 3 163 605,76 5 508 150,16
Yhteensä 3 163 605,76 5 508 150,16

7) Tuloverot

1.1.- 31.12.2009 1.1.-31.12.2008
EUR EUR
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta (ed. vuosien verot ja veronlisäykset) -78,04 -4 316,62
Tuloverot satunnaisista eristä 0,00 0,00
Yhteensä -78,04 -4 316,62

TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT

8) Käyttöomaisuuden hankintamenojen ja muiden pitkävaikutteisten menojen muutokset tase-erien mukaan eriteltyinä

1.1.- 31.12.2009
EUR
1.1.-31.12.2008
EUR
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Hankintamenot 1.1. 22 826 271,22 23 226 928,28
Lisäykset tilikauden aikana 0,00 3 890 454,03
Vähennykset tilikauden aikana -255 206,14 -4 291 111,09
Arvonalennukset tilikauden aikana -0,15 0,00
Hankintamenot 31.12. 22 571 064,93 22 826 271,22
Kirjanpitoarvo 31.12. 22 571 064,93 22 826 271,22
Osuudet omistusyhteysyrityksissä
Hankintamenot 1.1. 373 600,00 373 000,00
Lisäykset tilikauden aikana 0,00 600,00
Arvonalennukset tilikauden aikana 0,00 0,00
Hankintamenot 31.12. 373 600,00 373 600,00
Kirjanpitoarvo 31.12. 373 600,00 373 600,00

9) Yhtiön omistamat toisten yhtiöiden osakkeet 31.12.2009

Konserniyritykset Kotipaikka Osuus Kirjanpitoarvo
Done Medical Oy Seinäjoki 100,0% 645 008,99
Done Wireless Oy Espoo 100,0% 15 953,30
Done Logistics Oy Helsinki 100,0% 1 406 026,21
Done Information Oy Espoo 100,0% 1 877 313,40
Icare Finland Oy Helsinki 100,0% 6 199 469,75
Boomeranger Boats Oy Loviisa 100,0% 5 084 500,00
Finnish Led-Signs Oy Turku 100,0% 2 118 081,11
Midas Touch Oy Lapinlahti 100,0% 5 224 712,16
Kirjanpitoarvo 31.12.2009 22 571 064,93
Osakkuusyritykset Kotipaikka Osuus Kirjanpitoarvo
Ametro Oy Helsinki 30,0% 373 000,00
Critical Medical Oy Helsinki 24,0% 600,00
Kirjanpitoarvo 31.12.2008 373 600,00
Lyhytaikaiset konsernisaamiset 31.12.2009 31.12.2008
Myyntisaamiset 115 280,85 136 689,46
Lainasaamiset 1 019 972,46 1 012 543,46
Muut saamiset 3 163 789,96 5 508 869,46
Yhteensä 4 299 043,27 6 658 102,38
Konsernisaamiset yhteensä 4 299 043,27 6 658 102,38

10) Olennaiset erät siirtosaamisissa

31.12.2009 31.12.2008
EUR EUR
Menoennakot 30 581,89 0,00
Yhteensä 30 581,89 0,00

TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT

11) Oman pääoman erien muutokset

1.1.- 31.12.2009
EUR
1.1.-31.12.2008
EUR
Osakepääoma
Osakepääoma 1.1. 5 314 918,72 5 314 918,72
Suunnatut osakeannit 0,00 0,00
Osakepääoma 31.12. 5 314 918,72 5 314 918,72
Ylikurssirahasto
Ylikurssirahasto 1.1. 2 439 301,82 2 439 301,82
Suunnatut osakeannit 0,00 0,00
Ylikurssirahasto 31.12. 2 439 301,82 2 439 301,82
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 6 530 301,13 6 429 998,52
Suunnattu osakeanti 14.3.2008 0,00 100 302,61
Suunnattu osakeanti 16.2.2009 500 000,02 0,00
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 31.12. 7 030 301,15 6 530 301,13
Edellisten tilikausien voitto/tappio
Edellisten tilikausien voitto/tappio 1.1. 7 296 622,70 3 881 966,56
Osingonjako -1 536 794,60 -3 044 623,76
Omien osakkeiden mitätöinti -284 629,90 0,00
Edellisten tilikausien voitto/tappio 31.12. 5 475 198,20 837 342,80
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet 1.1. -266 558,87 0,00
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet 31.12. 0,00 -266 558,87
Tilikauden voitto/tappio
Tilikauden voitto/tappio 31.12. 2 015 787,31 6 459 279,90
Oma pääoma yhteensä 31.12. 22 275 507,20 21 314 585,50
Voitonjakokelpoiset varat
Vapaan sijoitetun pääoman rahasto 7 030 301,15 6 530 301,13
Voitto edellisiltä tilikausilta 5 475 198,20 837 342,80
Tilikauden voitto 2 015 787,31 6 459 279,90
Voitonjakokelpoiset varat 31.12. 14 521 286,66 13 826 923,83

Revenio Group Oyj:n osakepääoma 31.12.2009 oli 5.314.918,72 euroa ja osakkeiden lukumäärä 76.839.730 kappaletta. Osakelajeja on yksi. Kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin.

Tilinpäätöshetkellä yhtiön hallussa ei ollut yhtiön omia osakkeita.

12) Korollinen velka

31.12.2009
EUR
31.12.2008
EUR
Eläkerahastolaina 1 750 000,00 0,00
Pankkilaina 1 650 000,00 2 250 000,00
Yhteensä 3 400 000,00 2 250 000,00
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua 0,00 0,00

13) Konsernivelat

31.12.2009 31.12.2008
EUR EUR
Lyhytaikaiset konsernivelat
Ostovelat 6 018,63 7 430,26
Konsernipankkitili 2 458 497,04 3 124 173,64
Muut velat 905 721,52 2 156 944,19
Yhteensä 3 370 237,19 5 288 548,09

14) Olennaiset erät siirtoveloissa

31.12.2009 31.12.2008
EUR EUR
Lomapalkkavelka 37 008,90 38 978,00
Korollisten velkojen korot 21 355,66 25 989,47
Velat palkkojen sivukuluista 18 122,53 33 914,98
Muut siirtovelat 27 492,35
Yhteensä 103 979,44 98 882,45

15) VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Vakuudet

31.12.2009
EUR
31.12.2008
EUR
Annetut kiinnitykset
Rahoituslimiitti, jonka vakuudeksi on annettu kiinnityksiä 2 000 000,00 2 000 000,00
Annetut kiinnitykset 2 000 000,00 2 000 000,00
Yhteensä 2 000 000,00 2 000 000,00
Annetut pantit
Velat, joiden vakuudeksi on annettu osakkeita 1 650 000,00 2 250 000,00
Annetut tytäryhtiöosakkeet kirjanpitoarvolla 5 084 500,00 5 084 500,00
Tytäryhtiön puolesta on projektitakauksien 207.200,00 euroa / 1.243.495,00
euroa pantattu tytär- ja osakkuusyhtiöosakkeita kirjanpitoarvolla 2 250 313,40 2 250 313,40
Yhteensä 8 984 813,40 9 584 813,40
Annetut takaukset
Tytäryritysten puolesta pankkitakauksen vakuudeksi 0,00 0,00
Ulkopuolisten puolesta projektitakauksista, on demand -takaukset 491 470,00 1 232 495,00
Ulkopuolisten puolesta projektitakauksista, muut takaukset 0,00 0,00
Ulkopuolisten puolesta vastatakaus projektitakauksista, on demand -takaukset 0,00 0,00
Ulkopuolisten puolesta vastatakaus projektitakauksista, muut takaukset 572 343,00 359 199,92
Annetut takaukset yhteensä 1 063 813,00 1 591 694,92

Vastuusitoumukset ja muut vastuut

31.12.2009
EUR
31.12.2008
EUR
Leasingvastuut
Leasingvastuut, seuraavana vuonna erääntyvät 13 121,89 29 594,39
Leasingvastuut, myöhemmin kuin seuraavana vuonna erääntyvät 8 389,05 32 443,26
Yhteensä 21 510,94 62 037,65

Leasingsopimukset ovat pääsääntöisesti kolmen vuoden sopimuksia, eivätkä ne sisällä erityisiä irtisanomis- ja lunastusehtoja.

31.12.2009
EUR
31.12.2008
EUR
Vuokravastuut
Vuokravastuut toimitiloista 87 997,10 106 201,37
Yhteensä 87 997,10 106 201,37

16) MUUT LIITETIEDOT

Henkilöstön ja johdon optio-oikeudet

Henkilöstön optio-oikeudet

Yhtiön hallitus päätti 23.11.2007 yhtiökokouksen 3.4.2007 päättämien osakeantivaltuuksien nojalla uudesta optiojärjestelmästä, johon kuuluu enintään 3.684.365 optio-oikeutta. Jokainen optio-oikeus oikeuttaa yhteen Revenio Group Oyj:n osakkeeseen. Liikkeeseen laskettujen optio-oikeuksien perusteella merkittävien osakkeiden osuus oli 23.11.2007 yhteensä enintään 5,4 % yhtiön osakkeista ja äänistä kun optio-oikeuksilla merkityt uudet osakkeet on rekisteröity.

Optio-oikeudet on jaettu kolmeen sarjaan A (1.684.365 kappaletta), B (1.000.000 kappaletta) ja C (1.000.000 kappaletta). Osakkeiden merkintäaika on optio-oikeudella A 1.5.2009–1.5.2013, optio-oikeudella B 1.11.2010-1.11.2014 sekä optio-oikeudella C 1.5.2012–1.5.2016. Osakkeen merkintähinta on Revenio Group Oyj:n osakkeen painotettu keskikurssi 1.-30.11.2007 (optio-oikeus A), 1.-30.4.2009 (optio-oikeus B) ja 1.-30.11.2010 (optio-oikeus C).

Optio-oikeudet annetaan osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen Revenio Group-konsernin johtohenkilöille ja Revenio Group Oyj:n kokonaan omistamalle tytäryhtiölle Done Medical Oy:lle. Osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketaan, koska optio-oikeudet on tarkoitettu osaksi Revenio Group-konsernin henkilöstön kannustusjärjestelmää.

Liikkeeseenlaskuvaiheessa kaikki optio-oikeudet 2007B ja 2007C sekä osa optio-oikeuksista 2007A annettiin Done Medical Oy:lle.

Hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja heidän määräysvallassaan olevien yritysten osakkeiden ja optio-oikeuksien määrä 31.12.2009

Kpl
20,7 % 15 940 705
18,6 % 684 365
%

Varsinaisen yhtiökokouksen 15.4.2009 päättämät hallituksen voimassaolevat käyttämättömät osakeantivaltuudet tilikauden päättyessä 31.12.2009 olivat 30.000.000 osaketta mukaan lukien osakeyhtiölain 10 luvun 1§:n mukaiset osakkeisiin oikeuttavat erityiset oikeudet, ja omien osakkeiden ostamisesta 7.693.713 osaketta. Yhtiön hallussa ei tilinpäätöshetkellä ollut yhtiön omia osakkeita. Vuotta aikaisemmin tilinpäätöshetkellä yhtiöllä oli hallussa 870.000 yhtiön omaa osaketta. Osakeantivaltuutukset ja valtuutus omien osakkeiden ostamisesta ovat voimassa 30.4.2010 asti.

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2009

Osakemäärä Osuus osakkeista ja
äänimäärästä
1 Merivirta Jyri 15 000 000 19,5 %
2 Eyemaker's Finland Oy 7 817 214 10,2 %
3 Gateway Finland Oy 3 800 000 4,9 %
4 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera 3 500 000 4,6 %
5 Alpisalo Mia 3 121 653 4,1 %
6 Juurakko Timo 1 915 000 2,5 %
7 Mäkinen Markku 1 702 013 2,2 %
8 Latva Sami 1 576 104 2,1 %
9 Kiesvaara Tuomo 1 320 502 1,7 %
10 The Nordic Adviser Group Oy 1 179 861 1,5 %
Muut 35 907 383 46,7 %
Yhteensä 76 839 730 100,0 %

Osakkeenomistajat sektoreittain 31.12.2009

Osakkaiden määrä Osuus osakkaista Osakemäärä Osuus osakkeista ja
äänimäärästä
Yritykset 150 4,6 % 19 407 599 25,3 %
Kotitaloudet 3 045 94,0 % 50 402 514 65,6 %
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 10 0,3 % 3 005 001 3,9 %
Euroopan unioni 25 0,8 % 489 748 0,6 %
Ulkomaat 4 0,1 % 10 867 0,0 %
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 4 0,1 % 24 001 0,0 %
Julkisyhteisöt 1 0,0 % 3 500 000 4,6 %
Yhteistilillä 0 0,0 % 0 0,0 %
Yhteensä 3 239 100,0 % 76 839 730 100,0 %

Yhtiön osakkeista oli hallintarekisteröity 1.921.612 kappaletta, edustaen 2,5 prosenttia äänimäärästä ja osakkeista.

Osakkeenomistajat suuruusluokittain 31.12.2009

Osakkeita, kpl Osakkaiden määrä Osuus osakkaista Osakemäärä Osuus osakkeista ja
äänimäärästä
1-1000 1 245 38,4 % 664 465 0,9 %
1001-5000 1 136 35,1 % 3 089 704 4,0 %
5001-10000 396 12,2 % 3 175 506 4,1 %
10001-50000 341 10,5 % 7 654 066 10,0 %
50001- 121 3,7 % 62 255 989 81,0 %
Yhteistilillä 0 osaketta 0 0,0 % 0 0,0 %
Yhteensä 3 239 100,0 % 76 839 730 100,0 %

TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET

Helsingissä 16.2.2010

Revenio Group Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja

Jyri Merivirta Timo Mänty hallituksen puheenjohtaja hallituksen jäsen

hallituksen jäsen toimitusjohtaja

Pekka Tammela Olli-Pekka Salovaara

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 12. maaliskuuta 2010

PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö

Juha Tuomala KHT

KIRJANPITOAINEISTOA KOSKEVAT TIEDOT

Käytetyt kirjanpitokirjat muoto
Päivä- ja pääkirja CD-Rom-tallenne
Osto- ja myyntireskontralistat CD-Rom-tallenne
Sidottu tasekirja Paperituloste
Tositelajien luettelo Tositenumerot Tositelaji
Pankkitositteet 1-6 HB1
1-155 NO1
5 NO2
903001-912001 NO4
1-26 SA1
Suoritukset 1-5 MYS
Maksut 1-107 OM
Myyntilaskut 20090001-0013 MYS
Ostolaskut 901001-912047 L01-L12
902001-9012002 OL
Muistiotositteet 901001-912023 MUTO
Palkkatositteet 1-14 P
Automaattitositteet 1-48 zzzz

Kirjanpitoaineiston säilyttäminen

Kirjanpitoaineisto säilytetään Revenio Group Oyj:n pääkonttorissa Vantaalla alkuperäisenä sähköisessä ja kirjallisessa muodossa osoitteessa Äyritie 12 B, 01510 VANTAA

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Revenio Group Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tarkastaneet Revenio Group Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2009. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti.

Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita.

Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä 12. päivänä maaliskuuta 2010

PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö

Juha Tuomala KHT

Revenio Group -konserni, Corporate Governance -rakenne

Selvitys Revenio Group Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Revenio Group Oyj:n noudattamat säännökset ja hallinnointikoodi

Revenio Group Oyj ("Revenio" tai "yhtiö") on suomalainen osakeyhtiö, jonka johtoelinten vastuut ja velvollisuudet määräytyvät Suomen lakien mukaisesti. Emoyhtiö Revenio Group Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat Revenio Groupkonsernin. Yhtiön kotipaikka on Vantaa.

Revenio Group Oyj:n ylintä päätösvaltaa käyttävät yhtiön osakkeenomistajat yhtiön yhtiökokouksessa. Yhtiön osakkeenomistajat valitsevat yhtiökokouksessa yhtiön hallituksen ja tilintarkastajan. Revenio-konsernia johtavat hallitus ja toimitusjohtaja. Yhtiöllä on ns. yksitasoinen hallintomalli.

Revenio Group Oyj:n päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia säännöksiä, Revenio Group Oyj:n yhtiöjärjestystä ja NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita. Yhtiö noudattaa 1.1.2009 alkaen Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 20.10.2008 antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia ("Hallinnointikoodi"). Hallinnointikoodi on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.cgfinland.fi. Yhtiö poikkeaa Hallinnointikoodin noudata tai selitä -periaatteen mukaisesti jäljempänä mainituin tavoin Hallinnointikoodin suosituksesta nro 9.

Poikkeaminen Hallinnointikoodin suosituksista

Yhtiö poikkeaa Hallintokoodin suosituksesta nro 9, jonka mukaan hallituksen kokoonpanoon tulee kuulua molempia sukupuolia. Suosituksessa todetaan kokoonpanon pienimpien yhtiöiden hallituksissa olevan pidemmän aikavälin tavoite.

Yhtiökokous

Varsinainen ja ylimääräinen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain yhtiön hallituksen määräämänä ajankohtana kesäkuun loppuun mennessä ja siinä käsitellään yhtiöjärjestyksen mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat ja mahdolliset muut ehdotukset yhtiökokoukselle. Revenion varsinainen yhtiökokous on viime vuosina pidetty maalis-huhtikuun aikana. Lisäksi yhtiöllä voi tarvittaessa olla ylimääräinen yhtiökokous. Yhtiökokoukset kutsuu koolle yhtiön hallitus. Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä myös, mikäli osakkeenomistajat, joilla on yhteensä vähintään 10 % osakkeista, vaativat sitä kirjallisesti tietyn asian käsittelyä varten. Pääsääntöisesti yhtiökokous käsittelee yhtiön hallituksen yhtiökokoukselle esittämiä asioita. Osakkeenomistajalla on oikeus osakeyhtiölain mukaisesti saada yhtiökokoukselle kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Osakkeenomistajan tulee toimittaa mahdollinen pyyntö saada asia yhtiökokouksen esityslistalle perusteluineen tai päätösehdotuksineen kirjallisesti osoitteeseen Revenio Group Oyj, Äyritie 12 B, 01510 VANTAA.

Merkittävimmät yhtiökokouksen päätösvaltaan kuuluvat asiat

Merkittävimpiä yhtiökokouksen päätösvaltaan kuuluvia asioita ovat:

  • • hallituksen jäsenten lukumäärästä päättäminen
  • • hallituksen jäsenten valinta
  • • hallituksen palkkioista ja taloudellisista etuuksista päättäminen
  • • tilintarkastajan valinta ja tilintarkastajan palkkiosta päättäminen
  • • tilinpäätöksen hyväksyminen
  • • hallituksen ja toimitusjohtajan vastuuvapaudesta päättäminen
  • • yhtiöjärjestyksen muuttaminen
  • • osakepääoman muutoksista päättäminen
  • • yhtiön varojen jaosta, kuten voitonjaosta päättäminen

Yhtiökokouksen koolle kutsuminen

Kutsu yhtiökokoukseen toimitetaan aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään kaksikymmentäyksi (21) päivää ennen kokousta julkaisemalla se yhtiön internetverkkosivuilla osoitteessa www.reveniogroup.fi, tai lisäksi vähintään yhdessä suomenkielisessä hallituksen määräämässä valtakunnallisessa päivälehdessä, tai toimittamalla kutsu kullekin osakkeenomistajalle osakasluetteloon merkityllä osoitteella kirjallisesti. Yhtiökokouskutsussa on mainittava

  • • kokousaika ja -paikka
  • • ehdotus yhtiökokouksen asialistaksi
  • • ehdotus hallituksen jäseniksi ja jäsenehdokkaan henkilötiedot
  • • ehdotus tilintarkastajaksi
  • • kuvaus menettelyistä, joita osakkeenomistajan on noudatettava voidakseen osallistua yhtiökokoukseen ja äänestää siinä
  • • yhtiökokoukseen osallistumisoikeus ja äänestysoikeuden määrittävä ns. täsmäytyspäivä
  • • paikka jossa yhtiökokousasiakirjat ja päätösehdotukset ovat saatavilla
  • • yhtiön internetsivujen osoite

Kokouskutsu ja yhtiön hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle julkistetaan pörssitiedotteena.

Edellä tässä kohdassa mainitut sekä seuraavat tiedot asetetaan osakkeenomistajien saataville yhtiön internetkotisivuilla vähintään 21 päivää ennen yhtiökokousta:

  • • osakkeiden ja äänioikeuksien kokonaismäärä osakelajeittain kokouskutsun päivänä
  • • yhtiökokoukselle esitettävät asiakirjat
  • • hallituksen tai muun toimivaltaisen elimen päätösehdotus
  • • asia, joka on otettu yhtiökokouksen asialistalle, mutta josta päätöstä ei ehdoteta tehtäväksi

Osallistumisoikeus yhtiökokoukseen

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on merkittynä osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon yhtiön erikseen ilmoittamana täsmäytyspäivänä. Yhtiökokoukseen ilmoittaudutaan ennakkoon yhtiökokouskutsussa ilmoitettuun määräpäivään mennessä, joka päivä voi olla aikaisintaan kymmenen (10) päivää ennen kokousta. Osakkeenomistaja voi osallistua yhtiökokoukseen itse tai valtuuttamansa asiamiehen välityksellä. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muutoin luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan osakkeenomistajaa. Osakkeenomistaja tai asiamies voi käyttää yhtiökokouksessa yhtä avustajaa.

Yhtiökokouksen pöytäkirja

Yhtiökokouksesta laaditaan pöytäkirja, joka asetetaan yhtiökokouksen päätöksiin liittyvine liitteineen osakkeenomistajien nähtäville yhtiön internetsivuille kahden (2) viikon kuluessa yhtiökokouksesta. Yhtiökokouksen tekemän päätöksen liitteet ovat nähtävillä yhtiön internetsivuilla ainoastaan siltä osin kuin ne kuvaavat päätöksen suoranaista sisältöä. Lisäksi yhtiökokouksen päätökset julkistetaan viipymättä yhtiökokouksen jälkeen pörssitiedotteella.

Hallintoelinten läsnäolo yhtiökokouksessa

Yhtiön tavoitteena on, että kaikki Revenio Group Oyj:n hallituksen jäsenet ovat läsnä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksessa ovat läsnä yhtiön hallituksen puheenjohtaja, riittävä määrä hallituksen jäseniä sekä toimitusjohtaja ja varsinaisessa yhtiökokouksessa tilintarkastaja. Hallituksen jäseneksi ensimmäistä kertaa ehdolla oleva henkilö on läsnä valinnasta päättävässä yhtiökokouksessa, jollei hänen poissaololleen ole painavia syitä.

Osakesarjat

Yhtiöllä on yksi osakesarja, jonka yksi osake oikeuttaa yhteen ääneen. Äänestettäessä yhtiökokouksen päätökseksi tulee osakeyhtiölain mukaisesti tavallisesti se esitys, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Osakeyhtiölain mukaan on kuitenkin useita asioita, mm. yhtiöjärjestyksen muutos ja päätös suunnatusta osakeannista, jolloin päätöksen syntyminen edellyttää lain vaatiman korotetun määräenemmistön suhteessa osakkeiden lukumäärään ja osakkeiden tuottamiin ääniin.

Revenion yhtiöjärjestyksessä ei ole lunastusmääräyksiä eikä äänileikkureita. Yhtiöllä ei ole tiedossa osakassopimuksia äänivallan käytöstä yhtiössä eikä sopimuksia yhtiön osakkeiden luovuttamisen rajoittamisesta.

Hallitus

Hallituksen kokoonpano ja toimikausi sekä hallituksen jäsenten riippumattomuus

Revenio Group Oyj:n hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään kolme (3) ja enintään kuusi (6) jäsentä. Yhtiökokous valitsee kaikki hallituksen jäsenet. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Yhtiön kaikki hallituksen jäsenet ovat ulkopuolisia yhtiöön nähden (non-executive directors). Yhtiöjärjestyksen mukaan hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi siten, että toimikausi alkaa vaalin suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Hallituksen jäsenet

OTK Jyri Merivirta (s. 1963)

OTK Jyri Merivirta on yksityinen sijoittaja. Tätä ennen hän on toiminut yritysneuvonannon ja sijoitustoiminnan eri tehtävissä Conventum Oyj:ssä 1996-2003, Prospectus Oy:ssä 1994-1996 ja Kansallis-Osake-Pankissa 1989-1993. Merivirta on ollut hallituksessa 1.10.2001 alkaen ja myös Digital Open Network Environment Oyj Donen hallituksessa ennen yhtiön jakautumista.

KTM, KHT Pekka Tammela (s. 1962)

KTM, KHT Pekka Tammela toimii partnerina Pajamaa Partners Oy:ssä. Hän on toiminut erilaisissa yritysjohtotehtävissä vuosina 1999-2006, mm. talousjohtajana Solteq Oyj:ssä ja Panostaja Oyj:ssä sekä Senior Manager:ina KPMG:ssä ja PricewaterhouseCoopersissa. Ennen vuotta 1999 hän on toiminut KHT-tarkastajana. Revenion hallituksessa Tammela on ollut 3.4.2007 lähtien.

KTM Timo Mänty (s. 1960)

KTM Timo Mänty toimii Rautakirja Oy:n toimitusjohtajana, Sanoma Trade -liiketoimintaryhmän johtajana sekä Sanoman johtoryhmän jäsenenä. Hän on aiemmin vuodesta 1996 alkaen toiminut Sanoma Traden elokuvatoimintojen johtajana sekä Finnkinon toimitusjohtajana. Sitä ennen hän on työskennellyt Sanoma Tradessa vuosina 1990–1993 johtajana mm. Suomalaisessa Kirjakaupassa sekä lehtijakelussa.

Sanoma Traden lisäksi Mänty on työskennellyt Hartwallin markkinoinnista ja viennistä vastaavana johtajana sekä Mallasjuoma Oy:n toimitusjohtajana ja mm. Suomen Unileverillä erilaisissa markkinointi- ja myyntitehtävissä. Revenion hallituksessa Mänty on toiminut 15.4. 2009 lähtien.

Revenio Group Oyj:n hallituksen jäsenet ja jäsenten riippumattomuusarviointi

Yhtiöstä
riippumaton
Merkittävistä
osakkeenomistajista
riippumaton
Merivirta Jyri Kyllä Kyllä
Mänty Timo Kyllä Kyllä
Tammela Pekka Kyllä Kyllä

Kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Hallitus arvioi jäsentensä riippumattomuutta säännöllisesti. Hallituksen jäsen on velvollinen toimittamaan riippumattomuuden arviointia varten tarpeelliset tiedot hallitukselle.

Hallituksen tehtävät

Hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja yhtiön toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus päättää yhtiön strategiaa, organisointia, kirjanpitoa ja taloutta koskevista periaatteista.

Hallitus nimittää toimitusjohtajan sekä toimitusjohtajan esityksestä yhtiön johtoryhmän jäsenet, sekä vahvistaa yhtiön organisaation. Koska hallituksella ei ole valiokuntia, huolehtii hallitus myös Hallinnointikoodin mukaisista valiokunnille kuuluvista tehtävistä.

Hallitus kokoontuu tarpeen mukaan, mutta vähintään kuusi kertaa vuodessa.

Työjärjestyksen mukaisesti hallituksen keskeisiä tehtäviä ovat mm:

  • • päättää konsernistrategiasta ja vahvistaa toimialastrategiat
  • • vahvistaa konsernin vuosisuunnitelma (budjetti)
  • • hyväksyä konsernin rahoitus- ja sijoituspolitiikka
  • • vahvistaa konsernin riskienhallintaperiaatteet sekä käsitellä konsernin merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät
  • • vahvistaa konsernin vakuutuspolitiikka
  • • käsitellä ja hyväksyä konsernitilinpäätös, osavuosikatsaukset ja näitä koskevat pörssitiedotteet sekä toimintakertomus
  • • päättää strategisesti tai taloudellisesti merkittävistä yksittäisistä investoinneista, yritysostoista, -myynneistä tai -järjestelyistä sekä vastuusitoumuksista
  • • päättää johdon valtuutussäännökset
  • • päättää keskeisestä konsernirakenteesta ja -organisaatiosta,
  • • nimittää ja erottaa yhtiön toimitusjohtaja, hyväksyä hänen toimitusjohtajasopimuksensa ja päättää hänen palkkauksestaan ja muista taloudellisista etuuksistaan
  • • hyväksyä konsernijohtoryhmän jäsenten ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajien nimitykset, heidän palkkauksensa ja taloudelliset etuutensa
  • • päättää Revenio Group -konsernin palkitsemisjärjestelmistä, mukaan lukien mahdollisten optioiden antamisesta yhtiökokouksen päättämien ehtojen puitteissa

Hallituksen päätöksenteko

Revenio Group Oyj:n hallituksen tehtävänä on edistää Revenio Group Oyj:n ja sen kaikkien osakkeenomistajien etua. Hallituksen jäsenet eivät edusta yhtiössä heitä jäseneksi ehdottaneita tahoja. Hallituksen jäsen on esteellinen osallistumaan hallituksen jäsenen ja yhtiön välisen asian käsittelyyn. Äänestystilanteessa hallituksen päätökseksi tulee enemmistön mielipide ja tasatilanteissa päätökseksi tulee se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.

Hallituksen kokouskäytäntö ja toiminnan itsearviointi

Hallituksen kokousten koollekutsumisesta ja kokoustyöskentelystä vastaa hallituksen puheenjohtaja. Revenio Group Oyj:n hallitus on kokoontunut noin 20 kertaa vuodessa. Hallitus ei ole jakanut jäsenilleen erityisiä liiketoiminnan seurannan painopistealueita. Hallitus arvioi säännöllisesti toimintaansa ja työskentelytapojaan ja tekee niitä koskevan itsearvioinnin tarvittavin väliajoin.

Vuonna 2008 ja 2009 kaikki hallituksen jäsenet olivat läsnä kaikissa hallituksen kokouksissa.

Hallituksen jäsenten palkkiot ja muut taloudelliset etuudet

Varsinainen yhtiökokous päättää Revenio Group Oyj:n hallituksen palkkiot sekä muut taloudelliset etuudet vuosittain. Yhtiökokouksen 15.4.2009 päätöksen perusteella hallituksen palkkio maksetaan 40 %:sesti yhtiön omina osakkeina ja 60 %:sesti rahana. Hallituksen jäsenille, jotka omistavat vähintään 5 % Revenio Group Oyj:n osakekannasta joko itse tai vähintään 50 %:sesti omistamansa yhtiön kautta, ei makseta palkkioita. Hallituksen jäsenille ei makseta erillisiä kokouspalkkioita.

Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot 2008-2009, TEUR

2009 2008
Hallituksen puheenjohtaja Jyri Merivirta 0 0
Matti Nevalainen, entinen hallituksen jäsen 0 0
Hallituksen jäsen Timo Mänty 27 0
Hallituksen jäsen Pekka Tammela 36 36
Yhteensä 63 36

Toimitusjohtaja

Yhtiöjärjestyksen mukaan Revenio Group Oyj:llä tulee olla toimitusjohtaja. Toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa yhtiön toimintaa yhtiön hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä informoida hallitusta yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen kehityksestä. Hän vastaa lisäksi yhtiön juoksevan hallinnon järjestämisestä ja valvoo, että yhtiön varainhoito on järjestetty luotettavasti. Toimitusjohtajan valitsee hallitus. Hallitus on päättänyt toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot. Yhtiön ja toimitusjohtajan välillä on solmittu kirjallinen toimitusjohtajasopimus.

Revenio Group Oyj:n toimitusjohtajana toimii KTM Olli-Pekka Salovaara, s. 1960. Salovaara on toiminut yli 25 vuoden ajan kansainvälisessä myynnissä, markkinoinnissa ja yleisjohdossa, mm. Halton-System Oy:ssä markkinointipäällikkönä ja toimitusjohtajana, Konecranes USA:ssa kehitysjohtajana ja Pan-Oston Oy:ssä toimitusjohtajana. Ruukki Group Oyj:ssä hän on vastannut metallitoimialan yhtiöistä.

Toimitusjohtajan palkat, tulospalkkiot ja luontaisedut 2008-2009 Olli-Pekka Salovaara 2009 2008

Rahapalkka 154 113 149 596
Tulospalkkiot 6 715 13 000
Luontaisedut 17 860 14 700
Yhteensä 178 688 177 296
Toimitusjohtajan eläkeikä ja -edut sekä irtisanomisaika/-korvaus:
Eläkeikä TyEL
Eläke-edut TyEL
Irtisanomisaika 12 kk
Irtisanomisajan palkan lisäksi maksettava irtisanomiskorvaus

Tytäryhtiöhallinto

Revenio Group Oyj:n tytäryhtiöiden hallitusten jäsenet valitaan pääasiassa Revenio Group -konsernin johtoon kuuluvista henkilöistä. Henkilöille, jotka ovat työ- tai toimisuhteessa konsernin yhtiöihin, ei makseta erillistä palkkiota tytäryhtiön hallituksessa toimimisesta. Tytäryhtiöiden hallitukset vastaavat lakisääteisistä tehtävistä. Tytäryhtiöiden liiketoiminnan ohjaus tapahtuu Revenio-konsernin emoyhtiön hallituksen, toimitusjohtajan, tytäryhtiön toimitusjohtajan ja konsernin johtamisjärjestelmän kautta.

Tytäryhtiöiden toimitusjohtajat

Tytäryhtiöiden toimitusjohtajat

Done Logistics Oy:
o.to 15.10.2009 alkaen Olli-Pekka Salovaara,
Revenio Group Oyj -konsernin toimitusjohtaja
Done Information Oy:
DI Tarja Salonen 21.9.2009 alkaen
Icare Finland Oy:
Ins. Ari Tiukkanen 1.3.2008 alkaen
Finnish Led-Signs Oy:
Mia Alpisalo 22.1.1998 alkaen
Boomeranger Boats Oy:
Jussi Mannerberg 21.9.2009 alkaen
Midas Touch Oy:
Markku Pihlajaniemi 1.6.2009 alkaen

Palkitseminen

Toimitusjohtajan, konsernijohtoryhmän ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajien palkitsemisjärjestelmä koostuu kiinteästä kuukausipalkasta, tehtävän tulosvaikutuksen perusteella määräytyvästä tulospalkkiosta sekä optiojärjestelmästä. Yhtiössä ei ole käytössä osakepalkitsemisjärjestelmää.

Revenio Group Oyj:n hallitus päättää toimitusjohtajan, konsernijohtoryhmän jäsenten sekä tytäryhtiöiden toimitusjohtajien palkkauksen, muut taloudelliset etuudet sekä tulospalkkiojärjestelmän perusteet sekä muun johdon tulospalkkioperiaatteet. Muiden kuin edellä mainittujen konsernin johtoryhmän jäsenten palkkauksesta ja palkitsemista sekä muun johdon tulospalkkiopalkitsemisjärjestelmien yksityiskohdista päättää toimitusjohtaja yksi yli yhden periaatteella.

Revenio Group Oyj:n toimitusjohtajan ja yhtiön muun johdon tulospalkkion enimmäismäärä on 4 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Tulospalkkiojärjestelmässä kriteereinä ovat konsernitason ja oman vastuualueen tulosvaatimukset sekä arvio-osuus. Johdon tulospalkkiojärjestelmän piirissä on 9 konserniyhtiöissä johtavassa asemassa olevaa henkilöä.

Tulospalkkiojärjestelmän lisäksi Revenio Group Oyj:llä on voimassa oleva konsernin johdolle suunnattu optio-ohjelma vuodelta 2007. Optio-oikeuksien jaosta päättää Revenio Group Oyj:n hallitus.

Konsernin taloudellinen raportointi

Konsernin taloudellista kehitystä ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurataan koko konsernin kattavalla kuukausittaisella taloudellisella raportoinnilla. Kuukausittaiseen tulosraportointiin sisältyvät konserni-, toimiala- ja tytäryhtiökohtaiset toteumatiedot, kehitys edelliseen vuoteen verrattuna, vertailu taloussuunnitelmiin sekä ennusteet käynnissä olevalle kalenterivuodelle. Kustakin tulosyksiköstä raportoidaan lisäksi keskeisiä talouden ja liiketoiminnan tunnuslukuja.

Konsernin lyhyen aikavälin taloussuunnittelu perustuu kalenterivuosittain laadittaviin taloussuunnitelmiin jotka kattavat seuraavan kalenterivuoden.

Konsernin taloudellisesta tilanteesta tiedotetaan osavuosikatsauksilla ja tilinpäätöstiedotteella.

Riskienhallinta ja valvonta

Riskienhallinta

Riskienhallinnan tavoitteena konsernissa on varmistaa liiketoiminnan jatkuvuus ja konsernin toimintakyky kaikkien etukäteen tunnistettavissa olevien riskiskenaarioiden olosuhteissa. Riskienhallinnan strategiset tavoitteet ja painopisteet määrittelee Revenio Group Oyj:n hallitus.

Vastuut ja roolit riskienhallinnassa

Vastuu riskienhallinnan toteuttamisesta on liiketoimintajohdolla ja konsernin johtoryhmällä. Nämä organisaatiotahot vastaavat siitä ja huolehtivat siitä, että niiden vastuulla oleviin prosesseihin sisällytetään riittävät riskien tunnistus-, arviointi-, hallinta- ja raportointimenettelyt.

Tytäryhtiöiden liiketoimintajohto organisoi paikallisesti kunkin yhtiön koko huomioiden tarkoituksenmukaisen riskienhallinnan toteuttamistavan. Tiettyjen riskienhallinnan osa-alueiden kuten vakuuttamisen ja rahoitusriskien hallinnan osalta, joissa keskitetty toimintatapa on tarkoituksenmukaista, emoyhtiön hallitus tekee päätökset toimitusjohtajan esityksestä.

Riskeistä ja niiden muutoksista raportoidaan Revenio Group Oyj:n hallitukselle. Yhtiön hallitus käsittelee merkittävimmät riskit, niiden hallinnan sekä arvioi riskienhallinnan toimivuuden vähintään kerran vuodessa.

Sisäinen tarkastus arvioi riskienhallintaa sisäisen tarkastustyön yhteydessä.

Riskienhallinnan toteuttaminen

Liiketoimintasegmentit arvioivat riskit vuosisuunnittelun yhteydessä. Riskejä ja niiden hallintaa käsitellään liiketoimintasegmenttien johdossa, ja riskiarvioinnit päivitetään vähintään kerran vuodessa. Merkittävistä hankkeista, kuten asiakasprojekteista, tehdään erilliset riskianalyysit.

Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät

Konsernin riskit määritellään jaottelulla strategisiin ja operatiivisiin riskeihin, suhdanneriskeihin, vahinkoriskeihin ja rahoitusriskeihin. Riskienhallinnan toimenpiteiden mitoittamista ja toteuttamista varten kustakin riskistä näissä ryhmissä arvioidaan niiden toteutumisen todennäköisyys ja vaikuttavuus.

Konsernin strategisia riskejä ovat muun muassa liiketoiminnan kilpailutilanteen muutosten riski, tuotetarjonnan kilpailukyvyn ylläpitämiseen liittyvät riskit sekä kilpailijalähtöiset markkinatilannetta muuttavat strategiset toimenpiteet. Strategisia riskejä liittyy niin ikään onnistumiseen avainhenkilöresurssien hallinnassa ja kehittämisessä sekä alihankkijaja toimittajakumppaniverkoston hallintaan.

Konsernin strategisena tavoitteena on hakea kasvua myös yritysostoin. Yritysostojen onnistuminen vaikuttaa kasvu- ja kannattavuustavoitteiden toteutumiseen ja sisältää strategisen riskin. Yritysostojen ja niiden jälkeisten integrointitoimenpiteiden epäonnistuminen voi johtaa konsernin kilpailukyvyn ja kannattavuuden heikkenemiseen. Yrityskaupat voivat myös muuttaa konsernin riskiprofiilia.

Operatiiviset riskit liittyvät merkittävimpien asiakkuuksien pysymiseen ja kehittymiseen sekä onnistumiseen asiakaspohjan laajentamisessa. Erityisesti Terveydenhoito-segmentissä keskeinen riski liittyy uusille markkinoille laajentumiseen liittyviin tekijöihin sekä kilpailevien hyödykkeiden uhkaan. Toiminnan laajeneminen uusille markkina-alueille altistaa segmentin uusille ko. markkina-alueisiin, niiden sääntelyyn ja terveydenhoitoon liittyviin viranomaispäätöksiin liittyville riskeille. Projektitoiminnassa, jota harjoitetaan erityisesti järjestelmät- ja teknologia-segmenteissä, altistutaan vaativien kokonaistoimitusten hallintaan liittyville alihankkija- ja toimittajariskeille sekä omasta toiminnasta johtuville tuotannollisille riskeille.

Laskennallisten verosaamisten osuus taseen varoista on merkittävä. Liiketoiminnan kannattavuuden ja verolainsäädännön mahdolliset muutokset voivat aiheuttaa muutoksia laskennallisten verosaamisten käytettävyyteen.

Vahinkoriskit on katettu vakuutuksin. Omaisuus- ja keskeytysvakuutuksilla on suojauduttu mahdollisilta omaisuusja toiminnan keskeytymisriskeiltä. Harjoitetulla liiketoiminnalla on kansainväliset vastuuvakuutukset.

Rahoitusriskit voidaan jakaa edelleen luotto-, korko-, maksuvalmius- ja valuuttariskeihin. Rahoitusriskien hallintaan liittyviä päätösesityksiä käsitellään yhtiön hallituksessa tarvittaessa. Konsernin korkoriskille altis lainakanta on vähäinen ja siihen on osittainen korkosuojaus. Valuuttariskiä seurataan sille alttiissa valuuttapositioissa. Luottoriskin hallintatoimenpiteenä konserni päätti maaliskuussa 2009 kaikki konserniyhtiöt käsittävän luottovakuutuksen ottamisesta. Maksuvalmiusriskiä ja konsernin likviditeettiä seurataan kassaennustein jotka laaditaan noin 3–6 kuukauden pituisille ennusteperiodeille.

Sisäinen tarkastus

Sisäisestä tarkastuksesta vastaa yhtiön ylin johto ja hallitus. Sisäistä tarkastusta toteuttaa hallituksen valitsema ulkopuolinen Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö nimetyn KHT- tilintarkastajan johdolla. Sisäistä tarkastusta suorittava KHT-yhteisö ei voi olla sama taho kuin yhtiön tilintarkastusta suorittava KHT-yhteisö.

Sisäisen tarkastuksen tavoitteena on arvioida ja todentaa riskienhallinnan, sisäisen valvonnan sekä johtamisen ja hallinnon tehokkuutta.

Yhtiön sisäistä tarkastusta hoitaa Ernst & Young Oy.

Sisäinen valvonta

Sisäinen valvonnan tehtävänä Revenio Group Oyj:ssa on tukea ja varmistaa:

  • • asetettujen tavoitteiden saavuttamista
  • • resurssien taloudellista ja tehokasta käyttöä
  • • toimintaan liittyvien riskien hallintaa
  • • talous- ja muun johtamisinformaation luotettavuutta ja oikeellisuutta
  • • lakien ja määräysten sekä strategioiden, suunnitelmien, sisäisten sääntöjen ja menettelytapojen noudattamista

Sisäiseen valvontaan kuuluu kaikki hallituksen, toimitusjohtajan ja muun henkilökunnan toimeenpanema taloudellinen ja muu valvonta. Sisäinen valvonta konsernitasolla perustuu tytäryhtiöiden kuukausittain laatimiin tulosraportteihin, tilanneanalyyseihin ja ennusteisiin, jotka emoyhtiön hallitus niin ikään kuukausittain käsittelee kokouksissaan. Sisäisen valvonnan toimintatavat tytäryhtiöissä mm. keskeisimpien talousprosessien osalta on määritelty yhtiöittäin laadituissa ohjeistuksessa.

Sisäpiirihallinto

Revenio Group Oyj:n sisäpiiriohjeet

Revenio Group Oyj noudattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n 9.10.2009 voimaantullutta sisäpiiriohjetta. Ohje on jaettu kaikille sisäpiiriläisille.

Revenio Group Oyj:n pysyvä sisäpiiri ja sisäpiirirekisterit

Revenio Group Oyj:n julkiseen pysyvään sisäpiiriin kuuluvat arvopaperimarkkinalain mukaisesti yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja tilintarkastusyhteisön päävastuullinen tilintarkastaja. Lisäksi yhtiön hallitus on määritellyt, että toimitusjohtajan ohella muut konsernijohtoryhmän jäsenet kuuluvat yhtiön julkiseen pysyvään sisäpiiriin. Julkiseen pysyvään sisäpiiriin kuuluvat henkilöt sekä lain edellyttämät tiedot heistä, heidän lähipiiristään sekä näiden määräys- ja vaikutusvaltayhteisöistä on merkitty yhtiön julkiseen sisäpiirirekisteriin.

Lisäksi yhtiön pysyviä sisäpiiriläisiä ovat hallituksen määrittelemissä tehtävissä kulloinkin toimivat henkilöt, jotka saavat tehtävässään tietoonsa säännöllisesti sisäpiirintietoa ja jotka siten merkitään yhtiön yrityskohtaiseen, ei-julkiseen sisäpiirirekisteriin.

Valvonta

Konsernin lakimies valvoo sisäpiiriohjeiden noudattamista ja pitää yllä yhtiön sisäpiirirekistereitä yhteistyössä Euroclear Finland Oy:n kanssa. Julkisille pysyville sisäpiiriläisille lähetetään säännöllisin väliajoin tarkistettavaksi ote sisäpiirirekisteriin merkityistä tiedoista ja heidän pysyvien sisäpiiriläisten kaupankäyntirajoitusten noudattamistaan ohjeistetaan ja seurataan.

Pysyvät sisäpiiriläiset eivät saa hankkia tai luovuttaa yhtiön liikkeeseen laskemia arvopapereita ja niihin oikeuttavia arvopapereita tai johdannaissopimuksia 21 vuorokauden aikana ennen osavuosikatsauksen julkistamista ja 28 vuorokauden aikana ennen tilinpäätöksen julkistamista. Nämä julkistamispäivät ilmoitetaan vuosittain etukäteen pörssitiedotteella. Lisäksi mahdollisissa sisäpiirihankkeissa mukana olevat henkilöt eivät saa hankkeen aikana käydä kauppaa yhtiön arvopapereilla tai johdannaissopimuksilla.

Tilintarkastus

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on yksi (1) tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Yhtiökokoukselle tehtävän ehdotuksen yhtiön tilintarkastajaksi valmistelee hallitus. Tilintarkastajan toimikausi on yhtiön tilikausi ja tilintarkastajan tehtävä päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Tilintarkastaja antaa yhtiön osakkeenomistajille lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen yhtiön tilinpäätöksen yhteydessä ja raportoi säännöllisesti havainnoistaan yhtiön hallitukselle.

Yhtiökokous 2009 valitsi yhtiön tilintarkastajaksi KHTyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n. Yhtiön päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Juha Tuomala. Yhtiökokous päätti, että tilintarkastajalle maksetaan palkkio yhtiön hyväksymän laskun mukaan.

Tilintarkastajille maksetut palkkiot (TEUR)

2009 2008
Tilintarkastus 33 40
Muut palvelut 14 36
Yhteensä 47 76

Muut asiat

Pörssitiedottaminen ja pörssitiedotteet

Pörssitiedottamisen taloudellisesta sisällöstä ja sijoittajaviestinnästä vastaa konsernin toimitusjohtaja. Pörssitiedottamiseen liittyvien säännösten noudattamista valvovat yhtiössä konsernin lakimies ja talousjohtaja.

Yhtiö noudattaa sijoittajaviestinnässään tasapuolisuuden periaatetta ja julkaisee kaiken sijoittajatiedon internetsivuillaan suomeksi ja englanniksi.

IR-periaatteet

Yhtiön tavoitteena on tuottaa markkinoille jatkuvasti oikeaa ja ajan tasalla olevaa tietoa yhtiön osakkeiden hinnanmuodostuksen perustaksi. Tavoitteena on parantaa yhtiön toiminnan tunnettuutta, lisätä sijoitusinformaation avoimuutta ja siten yhtiön kiinnostavuutta sijoituskohteena.

Yhtiö julkaisee painetun vuosikertomuksen suomeksi. Yhtiössä ylläpidetään listaa vuosikertomuksen postittamista varten. Postituslistalle voi ilmoittautua sähköpostitse [email protected] tästä osoitteesta voi tilata myös sähköpostitse lähetettäviä pörssi- ja lehdistötiedotteita.

Yhtiö noudattaa kahden viikon hiljaista jaksoa ennen tulostiedotteidensa julkistamista. Muina aikoina sijoittajien kyselyihin vastataan puhelimitse, sähköpostilla ja järjestämällä sijoittajatapaamisia.

Hallinnointiperiaatteiden päivitys ja lisätiedot

Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on julkaistu samanaikaisesti yhtiön v. 2009 vuosikertomuksen kanssa yhtiön internetsivuilla ja sitä päivitetään tarpeen mukaan. Hallinnointiperiaatteita koskevat kysymykset ja kommentit pyydetään toimittamaan osoitteeseen [email protected]

Tulosjulkistamisajankohdat 2010

Revenio Group Oyj:n tulosjulkistamisaikataulu vuonna 2010 on seuraava:

Tilinpäätöstiedote 2009 tiistaina 16.2.
Osavuosikatsaus 1-3/2010 tiistaina 27.4.
Osavuosikatsaus 1-6/2010 maanantaina 9.8.
Osavuosikatsaus 1-9/2010 keskiviikkona 27.10.

Varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 8.4.2010. Vuosikertomus 2009 julkaistaan viikolla 11.

Sijoittajasuhteet:

Toimitusjohtaja Olli-Pekka Salovaara, puh. 040 567 5520 Talousjohtaja Pekka Raatikainen, puh. 050 553 40 94 Sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]

Revenio Group Oyj

Äyritie 12 B 01510 Vantaa puh. 020 525 3300 fax 020 525 3301 [email protected] www.revenio.fi

Boomeranger Boats Oy

PL 95, 07901 Loviisa puh. (019) 515 805 fax (019) 515 825 [email protected] www.boomeranger.fi

Done Information Oy

Pääkonttori: Kuortaneenkatu 1 00520 Helsinki puh. 020 525 3500 fax 020 525 3303 [email protected] www.doneinformation.com

Muut toimipisteet:

Done Information Oy Itsenäisyydenkatu 2, 2. krs 30100 Tampere

Done Information Oy Yliopistonkatu 10 20100 Turku

Done Logistics Oy

Pääkonttori: Done Logistics Oy Postiosoite: PL 521, 61801 Kauhajoki Katuosoite: Hakasivuntie 1 61800 Kauhajoki puh. 020 525 3000 fax 020 525 3090 [email protected] www.donelogistics.fi

Muut toimipisteet:

Done Logistics Oy Postiosoite: PL 4, 60101 Seinäjoki Katuosoite: Valtionkatu 1 60100 Seinäjoki puh. 020 525 3000 fax 020 525 3190

Done Logistics Oy Vehnämyllynkatu 6, 3. krs 33560 Tampere puh. 020 525 3000 fax (03) 363 2875

Osoitteet 30.04.2010 yhtiöittämisen jälkeen:

Done Logistics Oy

Postiosoite: PL 521, 61801 Kauhajoki Katuosoite: Hakasivuntie 1 61800 Kauhajoki puh. 020 525 3000 fax 020 525 3090 [email protected] www.donelogistics.fi

Done Software Solutions Oy

Postiosoite: PL 4, 60101 Seinäjoki Katuosoite: Valtionkatu 1 60100 Seinäjoki puh. 020 525 3100 fax 020 525 3190 www.donesoftware.fi

Done Software Solutions Oy Nokkamaantie 211 38510 Sastamala puh. 0400 694 961

Finnish LED-Signs Oy

Rydöntie 12 A 20360 Turku puh. (02) 272 1100 fax (02) 272 1101 [email protected] www.finnishled-signs.com

Icare Finland Oy

Hevosenkenkä 3 Panorama Tower 02600 Espoo puh. (09) 8775 1150 fax (09) 728 6670 [email protected] www.icarefinland.com www.icaretonometer.com

Midas Touch Oy

Tietokatu 1, 73100 Lapinlahti puh. 030 39891 [email protected] www.midastouch.fi

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.