Annual Report • Mar 16, 2010
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
T I L I N P Ä Ä T Ö S 2 0 0 9
| Hallituksen toimintakertomus3 – 13 |
|---|
| Konsernitilinpäätös 2009 (IFRS) |
| Konsernin tuloslaskelma 14 |
| Konsernin tase 15 |
| Konsernin rahavirtalaskelma 16 |
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 17 |
| Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet18 – 31 |
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 32 - 47 |
| Konsernin tunnusluvut 2005 - 2009 48 |
| Osakekohtaiset tunnusluvut 48 |
Emoyhtiön tilinpäätös 2009 (FAS)
| Emoyhtiön tuloslaskelma 49 |
|---|
| Emoyhtiön tase 50 |
| Emoyhtiön rahavirtalaskelma 51 |
| Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 52 |
| Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot53 – 58 |
| Osakkeenomistus59 – 61 |
| Emoyhtiön tunnusluvut 2005 - 2009 62 |
| Osakekohtaiset tunnusluvut 62 |
| Tunnuslukujen laskentaperusteet 63 |
| Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä 64 |
| Päiväys ja allekirjoitus 64 |
| Tilinpäätösmerkintä 64 |
| Olvi Oyj:n hallituksen jäsenet 65 |
Olvi-konsernin vuoden 2009 keskeisimmät tavoitteet olivat kannattavuuden parantaminen hyvä kokonaismarkkina-asema säilyttäen ja Olville uuden markkina-alueen, Valko-Venäjän Grodnon maakunnassa sijaitsevan OAO Lidskoe Pivo -panimon onnistunut haltuunotto.
Näissä tavoitteissa onnistuttiin hyvin. Olvi-konserni saavutti uudet ennätyksensä liikevaihdossa, myyntivolyymissa ja liikevoitossa. Konsernin markkina-asema säilyi hyvänä. Markkinaasema parantui jopa hieman oluissa, siidereissä ja lonkeroissa. Baltian ja Valko-Venäjän alueilla kvassin markkina-asema muodostui erittäin vahvaksi.
Olvi-konsernin liikevaihto parani 244,2 miljoonaan euroon, kasvaen 9,9 prosenttia. Myyntivolyymit kasvoivat 419 miljoonaan litraan, 22,9 prosentilla ja liikevoitto nousi 27,8 miljoonaan euroon parantuen 10,3 miljoonaa euroa. Tulosparannus oli merkittävä, vaikka se sisältää Valko-Venäjältä saatuja kertaluonteisia tuottoja 3,2 miljoonaa euroa.
Kotimaa paransi tulostaan merkittävästi parantuneen tuotannollisen tehokkuuden ja tuotemixin ansiosta. Baltia yhteensä saavutti lähes edellisvuoden liikevoittotasonsa talouden syvästä taantumasta huolimatta. Valko-Venäjän tuloksentekokyky oli hyvä, vaikka rupla devalvoitui voimakkaasti, lähes 30 prosenttia euroon nähden.
Edellisvuosina tehdyistä investoinneista saatiin tuotannollista tehokkuutta, joka paransi suoriutumista erityisesti tuloksenteon kannalta merkittävissä sesongeissa. Kotimaassa päällystejärjestelmien muutosvaiheen jälkeen sisäinen logistiikka saatiin toimimaan hyvin.
Kustannukset laskivat kaikissa konsernin yhtiöissä. Toimitusvarmuus oli erinomainen koko vuoden ajan ja markkinoille kyettiin toimittamaan tuotteita kaikissa pakkausmuodoissa kysyntää vastaavasti.
Kotimaassa tehdyn tölkityskapasiteetin lisäyksen jälkeen koko konsernin investointien painopiste siirtyi kapasiteetin lisäyksestä automaatiotasojen nostamiseen ja sisäisen logistiikan kehittämiseen. Tulevien vuosien tuotannollisten investointien painopisteeksi määriteltiin Valko-Venäjä, jonne laadittiin suunnitelmat vuodelle 2014 saakka.
Vuoden 2009 kokonaisinvestointien arvo oli 48,4 miljoonaa euroa, josta 29,1 miljoonaa euroa kohdistui OAO Lidskoe Pivon vähemmistöosuuksien hankintaan, omistusosuuden kasvattamiseen 87,84 prosenttiin ja A/S Cēsu Alusin osakepääoman korottamiseen.
Baltiassa taantuma vaikutti kulutuskäyttäytymiseen. Markkinat laskivat selvästi. Laskua oli erityisesti siidereissä, lonkeroissa ja kivennäisvesissä. Oluissa kulutuksen painopiste siirtyi edullisimpiin vaihtoehtoihin, pantillisiin kierrätysmuovipulloihin. Virossa Olvin kokonaismarkkina-asema toimialan johtavana toimijana vahvistui. Latviassa säilytimme vahvan kakkosaseman oluissa, siidereissä ja lonkeroissa asema vahvistui. Liettuassa oluiden markkina-asema vahvistui ja kvassissa nousimme markkinajohtajaksi. Kvassista muodostui uusi vahva tukijalka koko Baltian alueelle ja Valko-Venäjälle, joka vaikutti positiivisesti kannattavuuteen.
Kotimaassa panimoalan kokonaiskulutus säilyi edellisvuoden tasolla. Vähittäiskauppa lanseerasi uusia private label -tuotteita ja markkinoiden keskihinta laski. Olvin kokonaismarkkina-asema säilyi edellisvuoden tasolla, vahvistuen lonkeroissa, joihin uutuuksien painopiste kohdennettiin. Lisäksi virvoitusjuomissa erikoistuttiin ainoana toimijana kuluttajaystävälliseen 0,95 litran pakkauskokoon laadukkaalla, usean makuvariaation käsittävällä tuoteperheellä. Parantunut tuotemix nosti kannattavuutta.
Valko-Venäjän haltuunoton keskeisimpinä muutoksina olivat uuden toimitusjohtajan rekrytointi, myyntiorganisaation uudistaminen, tuotestrategian rakentaminen ja seuraaville vuosille laadittu systemaattinen investointisuunnitelma sekä tuotantoon että logistiikkaan. Myyntiorganisaation rakenne uudistettiin ja sen toiminnalle asetettiin tavoitteet. Tuotteiden ulkoasut uudistettiin ja yhtiölle laadittiin markkinointistrategia. Yrityksen logo uudistettiin 130-vuotista perinnettä vaalien, hyödyntäen ja kunnioittaen. Tuotanto- ja logistiikkaprosessien kehittäminen käynnistyi onnistuneesti.
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton tilastojen mukaan koko panimotoimialalla myytiin olutta, siideriä, long drink –juomia, kivennäisvesiä ja virvoitusjuomia yhteensä 820 (827) miljoonaa litraa. Kulutus laski edellisvuoteen verrattuna 7 miljoonaa litraa eli 0,8 prosenttia.
Tölkin osuus pakkausmateriaalina kasvaa edelleen. Oluista, siidereistä ja long drink –juomista 62 prosenttia juotiin tölkistä. Virvoitusjuomissa ja kivennäisvesissä tölkin osuus oli noin 12 prosenttia.
Panimoliiton jäsenyritysten oluen myynti säilyi vuonna 2009 lähes edellisvuoden tasolla ollen 419 (417) miljoonaa litraa. Oluesta noin 82 (80) prosenttia myytiin vähittäiskaupan kautta. Ravintolamyynnin osuus laski edellisvuoden 18 prosentista noin 16 prosenttiin. Alkon osuus oluen myynnistä, noin 2 prosenttia, säilyi edellisvuoden tasolla. Kaupallinen maahantuonti oli Tullin tilastojen mukaan 42,2 miljoonaa litraa olutta ja kun yksityinen maahantuonti samalla kasvoi, juotiin Suomessa 2009 enemmän olutta kuin koskaan aiemmin.
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritykset myivät siideriä yhteensä 32 (37) miljoonaa litraa. Siiderien myynti laski 5 miljoonaa litraa, 13,3 prosenttia. Long drink -juomien myynti taas jatkoi edelleen kasvuaan, ja se ylitti siiderimyynnin jo noin 10 miljoonalla litralla. Long drink –juomien myynti vuonna 2009 oli yhteensä 42 (38) miljoonaa litraa, kasvua 4 miljoonaa litraa, 11,5 prosenttia.
Virvoitusjuomien myynti vuonna 2009 laski 2 miljoonalla litralla, 0,8 prosentilla, 268 (270) miljoonaan litraan. Sokerittomien virvoitusjuomien osuus oli noin 35 (35) prosenttia.
Kivennäisvesien myynti laski 5 miljoonalla litralla 59 (64) miljoonaan litraan, laskua 8,5 prosenttia.
Alkoholiveroa on korotettu Suomessa kolme kertaa reilun vuoden aikana. Suomen olutvero onkin Euroopan Unionin korkein ja lähes viisinkertainen Viroon verrattuna. Veronkorotuksilla ei kuitenkaan ole ollut merkittävää vaikutusta kokonaiskulutukseen, koska alkoholin kokonaiskulutus laski vain noin 2 prosenttia vuonna 2009.
Sen sijaan veronkorotusten seurauksena alkoholin matkustajatuonti on kasvanut merkittävästi, yli 20 prosenttia. Matkustajatuonti on jo huomattavasti suurempaa kuin Suomen koko ravintolamyynti yhteensä. Valtio on menettänyt alkoholiverotuloja arviolta 200 - 250 miljoonaa euroa vuodessa matkustajatuonnin kasvun johdosta, ja se voi tulevaisuudessa vaikuttaa jopa Suomen työllisyyteen. Valtaosa maahan tuoduista alkoholijuomista ostetaan yhä laivoilta tai Virosta.
| 2009 | 2008 | Muutos | Muutos |
|---|---|---|---|
| milj. l | milj. l | milj. l | % |
| 419,0 | 417,4 | +1,6 | + 0,4 |
| 32,5 | 37,4 | - 4,9 | - 13,2 |
| 42,2 | 38,0 | +4,2 | +11,1 |
| 267,9 | 270,1 | - 2,2 | - 0,8 |
| 58,9 | 64,4 | - 5,5 | - 8,5 |
| 820,4 | 827,3 | - 6,8 | - 0,8 |
Lähde: Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritysten myyntitilastot. Tilasto ei sisällä Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton ulkopuolisten toimijoiden myyntilukuja eikä panimotuotteiden tilastoimatonta yksityistuontia.
| 1-12/2009 | 1-12/2008 Muutos % | ||
|---|---|---|---|
| Liikevaihto, MEUR | 244,2 | 222,1 | + 9,9 |
| Liikevoitto, MEUR | 27,8 | 17,5 | + 58,9 |
| Bruttoinvestoinnit, | |||
| MEUR | 48,4 | 43,6 | + 11,1 |
| Tulos/osake, EUR | 2,15 | 1,22 | + 76,2 |
| Oma pääoma/ | |||
| osake, EUR | 10,56 | 9,07 | + 16,4 |
| Omavaraisuusaste, % | 47,3 | 43,3 | |
| Velkaantumisaste, % | 48,0 | 62,9 |
"Olvi-konsernin tulos vuonna 2009 oli vahva. Kotimaassa kannattavuutemme parani merkittävästi ja Baltiassa konserniyhtiöiden tulos heikentyi vain hieman edellisvuodesta Baltian maiden vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Valko-Venäjällä toimiva OAO Lidskoe Pivo –panimo vahvisti Olvi-konsernin tuloksentekokykyä antaen hyvän kasvualustan ja kuluttajapotentiaalin. Kokonaismarkkina-asemamme säilyi edelleen vahvana", kertoo Olvi Oyj:n toimitusjohtaja Lasse Aho.
Vuonna 2009 Olvi-konsernin myynti oli 419 (341) miljoonaa litraa. Kasvu edellisvuoteen verrattuna oli 78 miljoonaa litraa, 22,9 prosenttia. Valkovenäläisen OAO Lidskoe Pivon myynti tammi-joulukuussa oli 87 miljoonaa litraa. Kotimaan myynti pieneni 8 miljoonalla litralla ja Baltian myynti 4 miljoonalla litralla edellisvuoteen verrattuna. Konsernin sisäinen myynti pieneni 3 miljoonalla litralla.
Konsernin liikevaihto vuonna 2009 oli 244,2 (222,1) miljoonaa euroa. Kasvu edellisvuoteen verrattuna oli 22,1 miljoonaa euroa, 9,9 prosenttia. Kotimaan liikevaihto oli lähes edellisvuoden tasolla, 104,5 (106,3) miljoonaa euroa. Liikevaihto laski Baltiassa 5,7 prosentilla 119,9 (127,2) miljoonaan euroon. OAO Lidskoe Pivon liikevaihto tammi-joulukuussa oli 30,3 miljoonaa euroa.
Olvi-konsernin vuoden 2009 liikevoitto oli 27,8 (17,5) miljoonaa euroa, 11,4 (7,9) prosenttia liikevaihdosta. Liikevoitto parani merkittävästi. Emoyhtiö Olvi Oyj:n liikevoitto oli 9,6 (4,3) miljoonaa euroa ja Baltian liikevoitto 12,1 (12,9) miljoonaa euroa. OAO Lidskoe Pivon liikevoitto oli 5,8 miljoonaa euroa. OAO Lidskoe Pivon liikevoittoon sisältyy 3,2 miljoonaa euroa kertaluonteisia, vanhentuneiden velkojen tulouttamisesta aiheutuneita tuottoja.
Olvi-konsernin katsauskauden voitto verojen jälkeen oli 23,0 (12,7) miljoonaa euroa.
Emoyhtiö Olvi Oyj:n myynti vuonna 2009 oli 130 (138) miljoonaa litraa. Myyntivolyymit pienentyivät 8 miljoonalla litralla, 6,1 prosentilla edellisvuodesta. Volyymien pienentyminen kohdistui pääosin vuoden 2009 ensimmäiselle kvartaalille.
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton tilaston mukaan Suomen juomamarkkinat pienentyivät vuonna 2009 yhteensä noin prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Long drink –juomien myynti kasvoi, kun taas oluiden ja virvoitusjuomien myynti säilyi edellisvuoden tasolla. Siidereissä ja kivennäisvesissä oli selvää laskua edellisvuoteen verrattuna. Panimoteollisuusliiton tilasto ei kuitenkaan anna kattavaa tietoa koko Suomen juomamarkkinoista, koska se käsittää vain suurimmat yritykset eikä pidä sisällään maahantuontia.
Olvi Oyj:n tuoteryhmistä long drink –juomien myynti on kasvanut suhteellisesti eniten. Olvi Oyj:n uudet tuoteryhmät mehut ja lähdevedet on otettu markkinoilla hyvin vastaan, mutta virvoitusjuomissa tapahtui myynnin laskua. Myös kivennäisvesissä ja siidereissä myynti laski hieman.
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton tilaston mukaan Olvi Oyj:n kokonaismarkkina-asema säilyi vahvana oluissa ja vahvistui edelleen long drink –juomissa ja siidereissä. Olvi Oyj:n kokonaismarkkinaosuus alkoholituoteryhmissä: oluissa, siidereissä ja long drink -juomissa oli 20 (20) prosenttia.
Emoyhtiön vienti ja verovapaa myynti on kehittynyt vuoden 2009 aikana hyvin. Kasvua edellisvuoteen oli 41,4 prosenttia. Viennin osuus kokonaismyynnistä oli 4 prosenttia.
Emoyhtiön liikevaihto vuonna 2009 oli 104,5 (106,3) miljoonaa euroa. Liikevaihto laski 1,8 miljoonaa euroa, 1,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Liikevaihdon pienentyminen ajoittui pääosin vuoden 2009 ensimmäiselle kvartaalille.
Olvi Oyj:n liikevoitto vuonna 2009 parani selvästi. Liikevoitto oli 9,6 (4,3) miljoonaa euroa, 9,2 (4,0) prosenttia liikevaihdosta. Liikevoitto kasvoi edellisvuoteen verrattuna 5,3 miljoonalla eurolla.
Kannattavuuden paranemisen mahdollistivat tuotantokapasiteetin ja varsinkin tölkkikapasiteetin lisääntyminen, tuotanto- ja logistiikkakustannusten pienentyminen, edellisvuonna tulosta heikentäneen kahden yhtäaikaisen päällystejärjestelmän kustannusten poistuminen, toimintojen tehostuminen sekä onnistuneet uutuudet long drink – ja virvoitusjuomatuoteryhmän kannattaviin segmentteihin.
Viron tytäryhtiön AS A. Le Coqin kokonaismyynti vuonna 2009 oli 113 (125) miljoonaa litraa. Myynti pieneni 12 miljoonaa litraa, 9,4 prosenttia, josta suurin osa oli konsernin sisäistä rahtityötä. AS A. Le Coqin rahtityö konsernin muille yhtiöille pienentyi tammi-joulukuussa 8 miljoonalla litralla edellisvuodesta Baltian muihin konserniyhtiöihin hankitun lisäkapasiteetin johdosta.
Päätuoteryhmistä virvoitusjuomien ja siidereiden myynti kasvoi vuonna 2009, kun taas kivennäisvesien ja long drink –juomien myynti laski. Oluiden myynti pysyi edellisvuoden tasolla.
AS A. Le Coqin markkinaosuus oluissa oli vuonna 2009 edelleen vahva, noin 40 prosenttia. Long drink –markkinoista yhtiön markkinaosuus oli 60 prosenttia ja siiderimarkkinoista 53 prosenttia. Vaikka yhtiön mehujen myynnissä vuonna 2009 oli pientä laskua, yhtiön markkinaosuus mehuissa vahvistui noin 27,5 prosenttiin.
Yhtiön vienti ja verovapaa myynti on kasvanut vuoden 2009 aikana vahvasti yli 2,5 miljoonalla litralla. Viennin ja verovapaan myynnin osuus kokonaislitroista on noin 3 prosenttia.
Yhtiön liikevaihto vuonna 2009 oli 65,2 (72,0) miljoonaa euroa, laskua 6,8 miljoonaa euroa, 9,4 prosenttia. Myyntivolyymin lasku aiheutti myös liikevaihdon laskun.
Vuoden 2009 liikevoitto oli 10,2 (11,6) miljoonaa euroa, 15,6 (16,1) prosenttia liikevaihdosta. Liikevoitto laski edellisvuoteen verrattuna 1,5 miljoonaa euroa, 12,6 prosenttia. Kannattavuuden laskuun oli syynä myyntivolyymien lasku, joka johtui kokonaismarkkinoiden selvästä laskusta. Suhteellinen kannattavuus säilyi edelleen hyvällä tasolla.
Latviassa toimivan tytäryhtiön A/S Cēsu Alus –yhtiön myynti vuonna 2009 säilyi edellisvuoden tasolla, ollen 59 miljoonaa litraa, Latviassa vallitsevasta vaikeasta taloudellisesta lamasta huolimatta. Oluen myynti kasvoi edelleen, samoin virvoitusjuomien, mutta muiden tuoteryhmien myynti laski kokonaismarkkinoiden laskiessa. Fizz–siideri on noussut kuitenkin tämän vuoden aikana Latvian myydyimmäksi siideriksi (lähde: Nielsen). A/S Cēsu Alus –panimon markkinaosuus siidereissä on 45 prosenttia, oluissa noin 33 prosenttia ja long drink –juomissa 41 prosenttia.
A/S Cēsu Alus –yhtiön myynti Olvi-konsernin muille yhtiöille on kasvanut edellisvuodesta 2 miljoonalla litralla, 57,6 prosenttia, mittavien investointien mahdollistaman lisäkapasiteetin ansiosta.
A/S Cēsu Alus –yhtiön liikevaihto vuonna 2009 oli 30,0 (31,4) miljoonaa euroa, eroa edellisvuoteen -1,4 miljoonaa euroa, 4,2 prosenttia. Liikevaihdon laskuun oli syynä kotimaan myynnin keskihinnan lasku, johtuen kalliimpien alkoholituotteiden, siidereiden ja lonkeroiden kulutuksen laskusta ja alkoholiveroasteen noususta, jota ei saatu täysimääräisesti vietyä hintoihin.
Vuoden 2009 liikevoitto oli 1,0 (1,3) miljoonaa euroa, joka on 3,4 (4,1) prosenttia liikevaihdosta. Liikevoitto pienentyi 0,3 miljoonaa euroa, 20,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Liikevoittoon sisältyy 0,4 miljoonan euron edestä kertaluonteisia päällystekantaan kohdistuvia kuluja.
Liettuassa toimivan tytäryhtiön AB Ragutis –yhtiön myynti kasvoi vuonna 2009 52 (44) miljoonaan litraan. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 8 miljoonaa litraa, 17,4 prosenttia. Myynnin kasvu tuli oluesta, ja varsinkin uuden tuoteryhmän, kvassin, myynnistä. Siidereiden ja long drink –juomien myynti laski kokonaismarkkinoiden laskiessa.
AB Ragutis -yhtiön kokonaismarkkinaosuus oluissa on noin 10 prosenttia, siidereissä noin 33 prosenttia ja long drink – juomissa noin 38 prosenttia. Kvassin myynnissä AB Ragutis on selkeä markkinajohtaja yli 30 prosentin markkinaosuudellaan.
AB Ragutis -yhtiön tuotantokapasiteetin lisääntyminen mahdollisti rahtityön lisääntymisen Olvi-konsernin muille yhtiöille. Rahtityö kasvoi 3 miljoonaa litraa vuoden 2009 aikana.
Yhtiön liikevaihto vuonna 2009 oli 24,6 (23,8) miljoonaa euroa, kasvua 0,8 miljoonaa euroa, 3,4 prosenttia. AB Ragutis –yhtiön liikevaihto kasvoi myyntivolyymia selvästi maltillisemmin, koska kalliimpien alkoholituotteiden, siidereiden ja lonkeroiden, osuus kokonaisliikevaihdosta laski.
AB Ragutis –yhtiön liikevoitto parani selvästi
vuonna 2009 edellisvuoteen verrattuna. Liikevoitto oli 0,9 (0,0) miljoonaa euroa, 3,7 (0,1) prosenttia liikevaihdosta. Liikevoitto kasvoi 0,9 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna. Hyvä myynnin kehitys, tuotantotehokkuuden parantuminen ja kulujen karsinta mahdollistivat tuloksen parantumisen.
Valko-Venäjällä toimivan OAO Lidskoe Pivo –panimon myynti vuonna 2009 oli 87 miljoonaa litraa. Kvassin, vesien ja mehujen myynti kasvoi. Oluen myynti säilyi edellisvuoden tasolla, kun taas long drink- ja virvoitusjuomien myynti laski. OAO Lidskoe Pivon myynti Olvi-konsernin muille yhtiöille oli 1,7 miljoonaa litraa. Kapasiteetin puute esti oluen myynnin suuremman kasvun sesongin aikana.
Panimo on Valko-Venäjän kvassimarkkinoiden markkinajohtaja 56 prosentin osuudella. OAO Lidskoe Pivon markkinaosuus oluissa on noin 10 prosenttia, long drink–juomissa noin 22 ja virvoitusjuomissa 5 ja vesissä 2 prosenttia.
Yhtiön liikevaihto oli 30,3 miljoonaa euroa ja vuoden 2009 liikevoitto 5,8 miljoonaa euroa, 19,1 prosenttia liikevaihdosta. Liikevoittoon sisältyy 3,2 miljoonan euron kertaluonteinen tuotto vanhentuneiden velkojen tulouttamisen johdosta. Yhtiön tulos ilman kertaluontoisia eriäkin vuonna 2009 oli hyvä ottaen huomioon, että Valko-Venäjän ruplan keskikurssi on devalvoitunut noin 24,4 prosenttia euroon nähden vuoden 2008 tasoon verrattuna.
OAO Lidskoe Pivolla on USD -määräisiä talletuksia, joista kertyi kurssivoittoa ja korkotuottoja yhteensä 2,1 miljoonaa euroa. Yhtiön voitto ennen veroja oli 7,6 miljoonaa euroa ja katsauskauden voitto verojen jälkeen 5,8 miljoonaa euroa.
Valko-Venäjällä suotuisaan liiketoiminnan kehittymiseen ovat vaikuttaneet OAO Lidskoe Pivon onnistunut haltuunotto, hyvät tuoteuutuudet, menestyksellinen kesäkauden myynti ja parantunut tuotannollinen tehokkuus sekä toimintavarmuus. Yhtiössä on aloitettu merkittävät investoinnit tuotantokapasiteetin kasvattamiseksi, automaatiotason nostamiseksi, laatutason varmistamiseksi ja organisaation kehittämiseksi.
OAO Lidskoe Pivon tuloslaskelma on yhdistelty Olvi-konserniin vuoden 2009 alusta lähtien. Yhtiön tase yhdisteltiin konserniin tilikauden 2008 lopussa.
Tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan kuuluvat uusien tuotteiden ja pakkausten sekä prosessien ja valmistusmenetelmien suunnittelu- ja kehittämishankkeet sekä olemassa olevien tuotteiden ja pakkausten edelleen kehittäminen. Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan menot, 0,3 (0,5) miljoonaa euroa, on kirjattu tuloslaskelmaan kuluksi.
Tammikuussa 2010 lanseerattiin useita uutuuksia alkoholittomissa tuoteryhmissä. TEHO -energiajuomasta tuotiin markkinoille 0,95 L pantillinen kierrätysmuovipullo. Vastaavaa ei ole ollut aiemmin Suomessa saatavilla ja uutuuden odotetaankin myyvän hyvin energiajuomien käytön yhä yleistyessä. Kivennäisvesissä lanseerattiin KevytOlo Pomelo-Mango 1,5 L pantillinen kierrätysmuovipullo. KevytOlo-hyvinvointijuomia laajennettiin rentouttavalla variantilla, joka sisältää vihreän teen lisäksi sitruunamelissaa ja kamomillaa. Tuote on myynnissä 0,5 L pantillisessa kierrätysmuovipullossa. Virvoitusjuomissa laajennettiin 0,95 L pantillisten kierrätysmuovipullojen sarjaa Sitrus-tuotteella. Tuote sisältää hedelmäsokeria mutta ei lainkaan keinotekoisia makeutusaineita, mutta siinä on silti noin 30 prosenttia vähemmän kaloreita kuin perinteisissä virvoitusjuomissa.
Virolainen AS A. Le Coq toi jouluksi markkinoille pint -tölkin (0,568 L) suosituimmasta oluestaan A. Le Coq Premium. Jouluksi lanseerattiin myös uusi olut A. Le Coq Vürtsporter 6 % 0,5 L pullossa. Tuote on jouluisilla mausteilla (kaneli, kardemumma ja muskottipähkinä) maustettu portteri ja se oli saatavilla joulun ajan. Tämän vuoden puolella on lanseerattu Aura Pomegranate Juice Drink litran TetraPakissa. Juomassa on granaattiomenaa, omenaa, rypälettä ja aroniaa. Granaattiomena on niin kutsuttu super fruit eli itsessään terveysvaikutteinen. Aura on Viron mehumarkkinoiden markkinajohtaja.
Latvialainen A/S Cēsu Alus lanseerasi Cēsu Porter 6,2 % oluen tyylikkäässä 0,5 L lasisessa muotopullossa. Garais-olutbrändiä laajennettiin Garas Dzintara 7 % 1,5 L muovipullossa. Lonkeroihin tuotiin joulutuote Cēsu Dzons Winter-Punch 4th Edition 5 % 1,5 L muovipullossa. Helmikuussa 2010 A/S Cēsu Alus lanseerasi Virosta tutun Dynamit + Juice energiajuoman.
Liettualainen AB Ragutis ei tuonut markkinoille Q4 aikana muita uutuuksia kuin jo Q3 osavuosikatsauksessa mainitut.
Valkovenäläinen OAO Lidskoe Pivo lanseerasi joulukuussa uuden oluen Lidskoe Porter 6,2 % lasipullossa 0,5 L. Jouluksi tuotiin myös kvassi Lidskiy Christmas kausituotteeksi sekä 0,75 L että 1,5 L muovipulloissa. Tuote on omenaruusulla maustettu joulukvassi. Helmikuussa 2010 lanseerattiin suodattamaton vehnäolut Lidskoe White, joka on 0,5 L lasipullossa ja 0,75 L muovipulloissa myytävä 5,1 prosenttinen olut.
Olvi-konserni lisäsi vuoden 2009 aikana omistustaan valkovenäläisessä OAO Lidskoe Pivo – panimossa 36,84 prosenttiyksiköllä ostamalla yrityksen henkilökunnalta yhteensä 27 847 osaketta. Olvi Oyj:n omistusosuus OAO Lidskoe Pivosta oli joulukuun 2009 lopussa 87,84 prosenttia.
Olvi-konserni lisäsi vuoden 2009 aikana omistustaan myös A/S Cēsu Alus –yhtiössä merkitsemällä osakeannissa 167.500 osaketta ja ostamalla vähemmistöltä osakkeita yhteensä 301 kappaletta. Omistusosuus lisääntyi 1,1 prosenttiyksiköllä. Olvi Oyj:n omistus A/S Cēsu Alus – yhtiössä oli joulukuun 2009 lopussa 99,30 prosenttia, AB Ragutis –yhtiössä 99,57 prosenttia ja AS A. Le Coq -yhtiössä 100,00 prosenttia.
Olvi-konsernin taseen loppusumma oli joulukuun 2009 lopussa 237,2 (244,2) miljoonaa euroa. Oma pääoma per osake oli 10,56 (9,07) euroa, kasvua 1,49 euroa per osake. Omavaraisuusaste 47,3 (43,3) prosenttia parani selvästi edellisvuoden tasosta. Korollisia velkoja oli 62,3 (82,2) miljoonaa euroa, josta lyhytaikaisten velkojen osuus oli 26,2 (39,8) miljoonaa euroa.
Olvi-konsernin bruttoinvestoinnit vuonna 2009 olivat 48,4 (43,6) miljoonaa euroa. Investoinneista 33,5 miljoonaa euroa kohdistui emoyhtiö Olvi Oyj:öön ja 6,6 miljoonaa euroa Baltian tytäryhtiöihin. OAO Lidskoe Pivon bruttoinvestoinnit vuonna 2009 olivat 8,3 miljoonaa euroa. Emoyhtiö Olvi Oyj:n investointeihin sisältyvät OAO Lidskoe Pivon ja A/S Cēsu Alus –yhtiön vähemmistöosuuksien oston kautta hankitut tytäryhtiöosakkeet 9,1 miljoonaa euroa, sekä A/S Cēsu Alus –yhtiön osakepääoman korotus 20,0 miljoonaa euroa.
Suurimmat tuotannolliset investoinnit vuonna 2009 olivat kotimaassa Olvi Oyj:n paine- ja käymistankkikellarin laajennus ja kehittäminen, Baltiassa AS A. Le Coqin pullojen pesukone ja A/S Cēsu Alus –yhtiön painetankkikellarin laajennus sekä AB Ragutis ja A/S Cēsu Alus –yhtiöiden kylmäkapasiteettien laajennukset. OAO Lidskoe Pivon suurimmat investoinnit vuonna 2009 olivat HGB-laitteiston käyttöönotto, mehuttamon uudistaminen ja uusi sähkömuuntamo.
Olvi Oyj noudattaa toiminnassaan Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 20.10.2008 julkaisemaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia.
Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin tavoitteena on, että suomalaiset listayhtiöt noudattavat korkeatasoista kansainvälistä hallinnointitapaa. Koodin tarkoituksena on yhtenäistää listayhtiöiden toimintatapoja ja osakkeenomistajille ja muille sijoittajille annettavia tietoja sekä lisätä avoimuutta yhtiön hallintoelimistä, johdon palkkioista ja palkitsemisjärjestelmistä.
Olvi Oyj on antanut Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin voimaantulosäännösten mukaan erillisen selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästään (Corporate Governance Statement) 1.1.2009 alkavalta tilikaudelta vuoden 2009 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen yhteydessä. Selvitys Olvi Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on julkisesti saatavilla yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.olvi.fi.
Olvi Oyj ylläpitää julkista ja yrityskohtaista sisäpiirirekisteriä sekä yksittäisissä hankkeissa hankekohtaisia sisäpiirirekistereitä. Julkiseen sisäpiiriin kuuluvat hallituksen ja johtoryhmän jäsenet, tilintarkastajat ja heidän lähipiirinsä.
Olvi-konsernin henkilöstöstrategian tavoitteena on edistää konsernin liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamista. Henkilöstöstrategian keskeisenä tavoitteena on hyvinvoiva henkilöstö, jolla on alan paras osaaminen ja jota johdetaan hallitusti jatkuvassa muutoksessa. Tärkeintä on taata konserniin kuuluvien yritysten kiinnostavuus houkuttelevana työnantajana ja varmistaa henkilöstön saatavuus, konsernin yrityksiin sitoutuminen ja jatkuva kehittäminen.
Olvi-konsernin liiketoimintastrategiat ja tavoitteet jalkautetaan organisaatioon tavoitekorttien, kehityskeskustelujen ja säännöllisen palautteen kautta. Henkilöstön osaamisesta huolehditaan jatkuvalla koulutuksella ja toiminnan kehittämisellä. Olvi Oyj julkaisee vuosittain erillisen henkilöstötilinpäätöksen.
Olvi Oyj:n missio, visio ja arvot ovat pohjana kaikkien Olvi-konserniin kuuluvien yhtiöiden missioille, visioille ja arvoille, joita on sovellettu paikallisesti kussakin toimintamaassa.
Olvi Oyj:n missio
Suomalainen Olvi luo kuluttajille positiivisia juomanautintoja.
Olla halutuin suomalainen juomatalo kuluttajille, asiakkaille ja yhteistyökumppaneille.
Olvi Oyj:n toiminta ankkuroituu neljään arvoon:
Haluamme olla suomalaisten kuluttajien parhaita asiantuntijoita. Tarjoamme suomalaisen vaihtoehdon ja valmistamme tuotteemme suomalaisia kuluttajia varten. Itsenäinen päätöksentekomme mahdollistaa tarvittaessa nopean reagoinnin.
Arvostamme vastuullisuutta omissa toimissamme, odotamme vastuullisuutta jokaiselta olvilaiselta ja kaikilta yhteistyökumppaneiltamme. Tekemällä asioita, jotka osaamme parhaiten, tuotamme voittoa ja pystymme täyttämään sitoumuksemme henkilöstölle, omistajille, yhteiskunnalle ja muille sidosryhmille. Tehokas toiminta ja vankka talous takaavat itsenäisen toiminnan jatkuvuuden.
Positiivisuus on tapamme toimia ja vastata haasteisiin. Positiivisuus ja Olvi-henki ovat asenteita, joiden avulla tavoitteemme muuttuvat tuloksiksi ja menestykseksi. Vain osaava ja hyvinvoiva henkilöstö voi tehdä hyviä tuloksia.
Jokaisella olvilaisella on olemassa asiakas, jonka tarpeet ovat olemassaolomme perusta. Tunnistamme asiakkaidemme tarpeet ja ohjaamme toimintaamme näiden tarpeiden tyydyttämiseksi.
Olvi-konsernin henkilöstömäärä vuonna 2009 oli keskimäärin 2 076 (1 256), jossa on kasvua keskimäärin 820 henkilöä, 65,3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Joulukuun lopussa henkilöstön määrä oli yhteensä 1 997 (2 069).
Olvi-konsernin henkilöstö keskimäärin tilikaudella:
| 2009 | 2008 | 2007 | |
|---|---|---|---|
| Olvi Oyj, Suomi | 377 | 431 | 389 |
| AS A. Le Coq, Viro | 337 | 388 | 409 |
| A/S Cēsu Alus, Latvia | 206 | 231 | 211 |
| AB Ragutis, Liettua | 195 | 206 | 202 |
| OAO Lidskoe Pivo | 961 | ||
| Yhteensä | 2 076 | 1 256 | 1 211 |
| 2009 | 2008 | 2007 | |
| Palkat ja palkkiot | |||
| tilikaudella (1000 EUR) 29 688 | 26 492 | 24 546 |
Tavoitteiden saavuttamista tuetaan kannustavilla tulospalkkausjärjestelmillä.
Suomessa Olvi Oyj:llä on tulospalkkausjärjestelmä, jonka piiriin kuuluu koko henkilöstö. Lisäksi yhtiöllä on toimiva henkilöstörahasto. Myös kaikilla Baltian tytäryhtiöillä on olemassa tulospalkkausjärjestelmä, jonka piiriin kuuluu yhtiöiden avainhenkilöitä.
Olvi Oyj:n hallitus päätti 26.1.2006 Olvi-konsernin avainhenkilöitä koskevasta pitkäjänteisestä osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Järjestelmässä on kaksi ansaintajaksoa, joista ensimmäinen alkoi 1.1.2006 ja päättyi 31.12.2007 ja toinen alkoi 1.1.2008 ja päättyy 31.12.2010. Osakepalkkiojärjestelmä on osa Olvi-konsernin avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää ja sen tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi. Järjestelmästä maksettavien palkkioiden määrä on sidottu Olvi-konsernin liikevaihtoon ja liikevoittoprosenttiin liikevaihdosta laskettuna. Palkkiot maksetaan osittain yhtiön A-osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattaa osakepalkkioista aiheutuvat verot ja veronluontoiset maksut.
Ensimmäisen ansaintajakso palkkiot maksettiin huhtikuussa 2008. Osakkeisiin liittyy kielto luovuttaa osakkeita kahden vuoden kuluessa osakkeiden saamisesta.
Olvi Oyj:n hallitus päätti 17.12.2007 toisen ansaintajakson tavoitteista ja järjestelmän piiriin kuuluvista henkilöistä. Samalla osakepalkkiojärjestelmän perusteella annettavien osakkeiden enimmäismäärä korotettiin 40 000 osakkeesta 80 000 osakkeeseen. Toisen ansaintajakson mahdolliset palkkiot maksetaan huhtikuussa 2011. Toiselta ansaintajaksolta palkkiona saaduista osakkeista saa luovuttaa 50 prosenttia yhden vuoden ja 100 prosenttia kahden vuoden kuluttua osakkeiden saamisesta. Osinko-oikeus alkaa sen jälkeen, kun osakkeet on siirretty avainhenkilöiden arvo-osuustileille.
Tämän kannustinjärjestelmän perusteella voi toiselta ansaintajaksolta vuonna 2011 tulla maksettavaksi tavoitteiden täydellisen saavuttamisen perusteella 48 000 Olvi Oyj:n A-osaketta. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu tällä hetkellä 20 avainhenkilöä.
Vuonna 2009 Olvi-konsernissa kirjattiin siirtovelkoihin ansaintajaksoon 2008 – 2010 liittyviä kuluja yhteensä 195 (0 vuonna 2008) tuhatta euroa. Tällä kannustinjärjestelmällä ei ole laimennusvaikutusta.
Olvi-konsernilla ei ole optioita.
Olvi Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen 7.4.2009 valitsemina hallituksen jäseninä ovat tilikauden aikana toimineet kauppatieteiden maisteri Heikki Hortling Iisalmesta, talous- ja rahoitusjohtaja, oikeustieteiden kandidaatti, kauppatieteiden maisteri Esa Lager Kauniaisista, toimitusjohtaja, diplomi-insinööri Lauri Ratia Helsingistä, asianajaja, varatuomari Heikki Sinnemaa Iisalmesta ja hallintotieteiden maisteri Harri Sivula, Tuusulasta. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Heikki Hortling ja varapuheenjohtajana Esa Lager.
Yhtiön varsinaisena tilintarkastajana on toiminut KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, päävastuullisena tilintarkastajana Pekka Loikkanen, KHT, Kuopiosta ja varatilintarkastajana Silja Komulainen, KHT, Sotkamosta.
Olvi Oyj:n toimitusjohtajana on toiminut yhteiskuntatieteiden maisteri Lasse Aho.
Olvi Oyj:n yhtiökokous päätti 7.4.2009 valtuuttaa Olvi Oyj:n hallituksen yhden vuoden kuluessa yhtiökokouksesta lukien päättämään yhtiön omien A-osakkeiden hankkimisesta voitonjakokelpoisilla varoilla enintään 245 000 A-osaketta. Hallitus voi myös päättää hankittujen osakkeiden mitätöimisestä osakepääomaa alentamalla.
Olvi Oyj:n hallitus päätti 29.5.2009 yhtiökokouksen sille myöntämän valtuutuksen perusteella hankkia enintään 10 000 kappaletta yhtiön omia A-osakkeita. Omat osakkeet hankittiin julkisella kaupankäynnillä Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä pörssin sääntöjen ja listayhtiöiden omia osakkeita koskevan ohjeistuksen mukaisesti kaupankäyntihetken markkinahintaan. Hankinta toteutettiin 8.6. - 23.6.2009 välisenä aikana. Osakkeita ostettiin 10 000 kappaletta keskihintaan 15,96 euroa kappale. Osakkeiden hankintahinta oli yhteensä 159 tuhatta euroa.
Olvi Oyj:n yhtiökokous päätti 7.4.2009 valtuuttaa hallituksen yhden vuoden kuluessa yhtiökokouksesta lukien päättämään yhtiön omien osakkeiden luovuttamisesta.
Olvi Oyj:n hallitus ei ole vuonna 2009 käyttänyt yhtiökokouksen sille antamaa omien A-osakkeiden luovuttamisvaltuutustaan.
Olvi Oyj:n hallussa oli vuoden 2008 lopussa 2 400 kappaletta Olvi Oyj:n A-osakkeita, joten vuonna 2009 tehtyjen omien osakkeiden hankintojen jälkeen yhtiön hallussa oli yhteensä 12 400 kappaletta omia A-osakkeita vuoden 2009 lopussa. Omien osakkeiden hankintahinta oli yhteensä 222 tuhatta euroa.
Olvi Oyj:n hallussa olevien omien A-osakkeiden osuus osakepääomasta oli 0,12 prosenttia ja osuus kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä 0,03 prosenttia. Hallussa olevien osakkeiden osuus A-osakkeista ja A-osakkeiden äänimäärästä oli 0,15 prosenttia.
Olvi Oyj:n A-osakkeiden vaihto Nasdaq OMX Helsingin pörssissä oli tammi-joulukuussa 2009 2 223 423 (1 622 708) kappaletta ja vaihdon arvo 42,4 (35,4) miljoonaa euroa. Vaihdon osuus A-osakkeiden kokonaismäärästä oli 26,1 (19,1) prosenttia. Osakkeiden keskikurssi oli 19,29 (20,82) euroa, kurssin ollessa alimmillaan 12,80 (12,50) ja ylimmillään 26,49 (27,00) euroa.
Tilikauden päätöspäivän kurssi oli 26,49 euroa.
Olvi Oyj:n kokonaismarkkina-arvo kasvoi 70,0 prosenttia vuoden 2009 aikana ja oli vuoden 2009 lopussa 275,0 (161,8) miljoonaa euroa lukuun ottamatta konsernin hallussa olevia omia osakkeita.
21.10.2009 Olvi Oyj ilmoitti Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 pykälän mukaisesti saamastaan tiedosta, joka koski muutosta yhtiön omistuksessa. Artio Global Management LLC –yhtiö ilmoitti, että sen omistusosuus oli laskenut 7,6 prosentista 4,7 prosenttiin Olvi Oyj:n osakepääomasta ja 1,06 prosenttiin äänimäärästä. Artio Global Management LLC –yhtiön omistamien osakkeiden lukumäärä on 487 621 A-osaketta.
Olvi Oyj pyrkii aktiiviseen vuoropuheluun yhteiskunnan kanssa. Tavoitteemme on avoimuus niiltä osin kuin se pörssiyhtiölle on mahdollista. Toimimme aktiivisesti toimialan yhteistyöelimissä, kuten Elintarviketeollisuusliitto ry:ssä (ETL), Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry:ssä, Suomen Palautuspakkaus Oy:ssä (Palpa), Ekopulloyhdistys ry:ssä, Oy Panimolaboratorio - Bryggerilaboratorium Ab:ssa ja Panimomestariyhdistyksessä.
Osallistumme aktiivisesti myös mm. Finnish Business & Society ry:n ja Suomalaisen Työn Liiton työryhmien toimintaan, ja käytämme Suomalaisen Työn Liiton myöntämää Avainlippu-tunnusta tuotteissamme osoituksena myöntämiskriteereiden täyttämisestä. Pyrimme hyviin keskusteluyhteyksiin myös keskeisten viranomaisten kanssa, kuten Sosiaalija terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira), Tullin, elintarviketurvallisuusviraston (Evira) sekä konserniverokeskuksen kanssa.
Kannustamme kuluttajia antamaan palautetta tuotteistamme, toiminnastamme ja mainonnastamme internetsivuillamme. Kaikki sinne tulevat palautteet rekisteröidään, käsitellään, ja niihin vastataan. Palautteet myös huomioidaan tulevaa toimintaa suunniteltaessa.
Olvi Oyj on sitoutunut vahvasti ympäristöä säästäviin toimintatapoihin ja liiketoimintaansa liittyviin lakeihin ja suosituksiin. Olvi Oyj:n ympäristöpolitiikan päämäärät päivitetään vuosittain.
myös omassa työympäristössään.
• Olvi pyrkii myös lisäämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä, kun se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista
Olvi Oyj liittyi vuonna 2009 Elintarviketeollisuuden vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimusjärjestelmään, joka perustuu EU:n energiapalveludirektiiviin. Tämä järjestelmä on voimassa vuoden 2016 loppuun saakka ja korvaa vuoden 2007 loppuun päättyneen energiansäästösopimuksen. Tässä järjestelmässä sovitaan raamit energiatehokkuuden jatkuvaan ja järjestelmälliseen parantamiseen. Tämä osoittaa, että Olvi Oyj on lähtenyt vakavasti mukaan talkoisiin ilmastomuutosta vastaan.
Ympäristötavoitteiden toteutumista ja mittareita seurataan säännöllisesti sekä ylimmän johdon että vastuuhenkilöiden toimesta. Vuoden 2009 ympäristötavoitteet olivat energian kulutuksen ja jätevesikuormituksen vähentäminen säästötoimenpiteillä sekä sisäisen logistiikan tehostaminen ottamalla käyttöön automaattitrukkeja ja laajentamalla päällyste- ja tuotelavakuljetinjärjestelmää. Asetetut tavoitteet saavutettiin.
Olvin ympäristölupa on myönnetty 30.9.2003 ja on voimassa vuoteen 2014 saakka.
Olvi-konserniin kuuluvat yritykset eivät ole olleet osallisena missään ympäristöasioita koskevissa oikeudellisissa tai hallinnollisissa menettelyissä eikä yhtiöllä ole tiedossaan mitään Olvikonsernin taloudelliseen asemaan merkittävästi vaikuttavia ympäristöriskejä.
Olvi-konsernin pitkän aikavälin tavoitteena on tuottaa mahdollisimman suuri lisäarvo sijoitetulle pääomalle, ottaen huomioon eri sidosryhmien konserniin kohdistamat odotukset.
Konsernin riskienhallinta tukee osaltaan pyrkimyksiä saavuttaa ylimmän johdon asettamat tavoitteet koettaen välttää ei-toivottuja operatiivisia ja taloudellisia yllätyksiä. Tämän lisäksi riskien hallinta pyrkii tunnistamaan ja käyttämään hyväksi liiketoiminnassa esiin tulevia mahdollisuuksia. Riskienhallinta pyrkii ennakoivaan toimintatapaan, kokonaisvaltaiseen tarkasteluun sekä liiketoimintastrategialähtöisyyteen.
Pääoman ja riskienhallinnan perusperiaatteena on säilyttää Olvi-konsernin vahva taloudellinen asema ja varmistaa, että konsernin rahoitustarpeet voidaan tyydyttää kustannustehokkaasti kriittisissäkin rahoitusmarkkinaolosuhteissa. Konserni haluaa myös varmistaa, että maksuvalmius kattaa sekä lyhyen että pitkän aikavälin rahoitustarpeet. Olvi-konsernin rahoitukseen liittyvät asiat hoidetaan keskitetysti emoyhtiö Olvi Oyj:n toimesta.
Lyhyen aikavälin maksuvalmiuden varmistamiseksi käyttöpääomaa seurataan säännöllisesti ja käyttöpääomaan sitoutuneen rahan määrää pyritään vähentämään. Taantuman aiheuttamassa taloudellisessa tilanteessa saamisten kiertonopeuden seuraaminen ja luotonvalvonnan tehostaminen ovat avainasioita. Maksuvalmius on varmistettu shekkitililuotolla ja luottolimiittisopimuksilla.
Pitkän aikavälin rahoitus on turvattu olemassa olevilla lainasopimuksilla.
Lainat altistavat konsernin käyvän arvon korkoriskille. Konserni on hajauttanut lainanottonsa kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin lainoihin. Lisäksi konserni käyttää koronvaihtosopimuksia korkoriskin vähentämiseksi korkomarkkinatilanteen niin edellyttäessä.
Operatiiviseen toimintaan sekä investointien ja lainojen takaisinmaksuun vaadittavia rahavirtoja pyritään ennustamaan ajan tasalla olevilla ja rullaavilla kassaennusteilla, jolloin konserni voi ajoissa varautua riittävällä maksuvalmiudella tuleviin menoihin.
Kansainvälisenä konsernina Olvi on altis ulkomaisten valuuttakurssien heilahteluille. Olvi Oyj:llä on ulkomaisia tytäryhtiösijoituksia Viroon, Latviaan, Liettuaan ja Valko-Venäjälle. Viron EEK ja Liettuan LTL on sidottu kiinteästi euroon, mutta Latvian ja Valko-Venäjän sijoitusten osalta konserni on altistunut riskeille, joka syntyy, kun LVL- ja BYR- määräiset tytäryhtiösijoitukset muunnetaan emoyhtiön toimintavaluuttaan. Taloudellisen laman johdosta Baltian maiden ja Valko-Venäjällä valuuttoihin sisältyy huomattava devalvoitumisriski, joka toteutuessaan laskisi merkittävästi Olvi-konsernin euromääräistä liikevoittoa.
Konsernin luottoriski liittyy tukkumyynti- ja horeca (hotelli, ravintola ja catering) – asiakkaisiin, joilta on avoimia myyntisaatavia. Konsernin asiakkaiden luottokelpoisuus tarkistetaan säännöllisesti. Taloudellisen taantuman vielä pitkittyessä, konsernin asiakkaiden maksukyky voi heikentyä ja maksuajat pidentyä, mikä lisää konsernin luottotappioriskiä.
Luottoriskejä pyritään hallitsemaan asiakkaiden maksukäyttäytymisen ja luottokelpoisuuden jatkuvalla seurannalla sekä tehokkaalla luottojen perinnällä.
Olvi-konsernin liiketoiminnot ovat alttiita riskeille, jotka voivat johtua toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista tai operatiivisesta toiminnasta aiheutuvista tapahtumista.
Tuotannollisia riskejä konserni pyrkii minimoimaan hyvin toimivilla prosesseilla ja niiden dokumentoinneilla, automatisoinnilla, tehokkaasti toimivalla laatujärjestelmällä sekä selkeillä päätöksenteon ja valvonnan menettelytavoilla.
Henkilöriskien toteutumista ehkäistään varahenkilöjärjestelmillä, koulutuksella, työtehtävien kierrätyksellä, työturvallisuutta kehittämällä ja sitoutumista edistävillä palkitsemisjärjestelmillä. Osaavan henkilöstön vaihtuvuutta pyritään vähentämään huolehtimalla hyvästä työilmapiiristä ja kunnollisista työolosuhteista.
Olvi-konserni pyrkii lisäämään kustannusrakenteidensa joustavuutta, jotta kilpailukyky säilyisi myös myyntivolyymien heilahdellessa ja muuttuessa. Kannattavuustavoitteiden kannalta merkittävimpiä riskejä ovat raaka-aine- ja pakkaustarvikkeiden saatavuus ja kustannusten nousut, henkilöstö- ja logistiikkakustannusten nousut sekä muutokset juoma-alan kokonaismarkkinoilla. Konserni pyrkii vähentämään tuotantopanosten saatavuuteen ja hinnanvaihteluihin liittyviä riskejä solmimalla vuosisopimuksia tunnettujen ja pitkäaikaisten sopimuskumppaneiden kanssa. Olvi-konsernin tuloskehitys voi vaarantua sen johdosta, jos tuotanto-, henkilöstö- tai logistiikkakustannusten nousuja ei saada siirrettyä tuotteiden hintoihin oikea-aikaisesti tai jos tuottavuustavoitteita ei saavuteta.
Omaisuusvahinkoihin ja liiketoiminnan keskeytymiseen on varauduttu vakuutuksin. Vakuutusturvan kattavuus tarkistetaan vuosittain.
Riskien kartoitus sisältyy käytössä olevan laatujärjestelmän vaatimuksiin ja se päivitetään vuosittain. Merkittävimmät tunnistetut riskialueet huomioidaan myös sisäisen valvonnan ja tarkastuksen toimintasuunnitelmissa. Tällä tavoin varmistetaan riskien systemaattinen seuranta ja nopea reagointi korjaavia toimenpiteitä edellyttäviin tilanteisiin.
Olvi-konsernin toiminta-alueella Suomessa, Baltiassa ja Valko-Venäjällä vaikuttavat erilaiset poliittiset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset olosuhteet. Toiminta uusilla markkinoilla saattaa aiheuttaa riskejä. Näiden markkinoiden tulevia liiketoimintaolosuhteita ja mahdollisia talouden muutoksia on vaikea ennustaa.
Baltian taloudelliset vaikeudet jatkuvat edelleen vielä pitkään, mikä lisää työttömyyttä ja vähentää yksityistä kulutusta Baltian alueella.
Ennustamme kokonaiskulutuksen laskevan koko toimialueellamme, erityisesti Latviassa ja Liettuassa. Kuluttajien ostovoiman vähentyessä kulutus on siirtynyt edullisimpiin pakkausmuotoihin, kampanjamyynnin osuus on lisääntynyt, samoin kuin kaupan omien merkkien myynti. Kalliimpien tuotemerkkien, kuten siideri- ja long drink – juomien markkinat laskevat selvästi.
Alkoholijuomien valmisteverojen mahdolliset lisäkorotukset koko Olvi-konsernin toimialueella voivat lisätä yksityistuontia halvemmista valmisteverotusmaista ja tax free –myynnin määrän kasvua.
Olvi-konsernin tavoitteena vuonna 2010 on hyvän kannattavuuden säilyttäminen.
Odotamme Olvi-konsernin vuoden 2010 ensimmäisen kvartaalin kokonaismyyntivolyymin kasvavan ja markkinaosuuksien vahvistuvan, mutta arvioimme liikevoiton olevan edellisvuotta selvästi heikompi. Ennakoimme Olvi-konsernin koko vuoden 2010 vertailukelpoisen liiketuloksen jäävän jonkin verran alle 2009 tason.
Olvi Oyj:n osingonjakopolitiikka on aktiivista ja tulokseen perustuvaa.
Emoyhtiö Olvi Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2009 olivat 40,5 (39,9) miljoonaa euroa, josta tilikauden voitto oli 6,0 (2,2) miljoonaa euroa.
Olvi Oyj:n hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle voitonjakokelpoisten varojen käyttämistä seuraavasti:
1) osinkona jaetaan 0,80 euroa vuodelta 2009 sekä K- että A-sarjan osakkeelle eli yhteensä 8,3 (5,2) miljoonaa euroa. Osinko on 37,2 prosenttia Olvi-konsernin osakekohtaisesta tuloksesta.
Osinko ehdotetaan maksettavaksi huhtikuussa 2010.
2) emoyhtiön vapaaseen pääomaan jätetään 32,2 miljoonaa euroa.
Vuosikooste yhtiön vuoden 2009 aikana julkaisemista tiedotteista löytyy osoitteesta www.olvi. fi/taloudelliset tiedotteet.
Olvi-konsernin vuoden 2009 tilinpäätös ja toimintakertomus julkaistaan 16.3.2010. Kutsu Olvi Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään 8.4.2010 Iisalmessa, julkaistaan samana päivänä. Tilinpäätös, toimintakertomus ja yhtiökokouskutsu ovat luettavissa Olvi Oyj:n Internet-sivuilta samana päivänä.
Vuoden 2010 osavuosikatsausten julkaisuajankohdat:
osavuosikatsaus I Q tammi-maaliskuulta 29.4.2010 osavuosikatsaus II Q tammi-kesäkuulta 12.8.2010 osavuosikatsaus III Q tammi-syyskuulta 29.10.2010
| Liitetieto | 1.1. - 31.12.2009 1000 EUR |
% | 1.1. - 31.12.2008 1000 EUR |
% | |
|---|---|---|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 1 | 244 165 | 100,0 | 222 124 | 100,0 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys(+)/vähennys(-) Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot |
3 | 1 615 62 4 348 |
0,7 0,0 1,8 |
1 092 106 1 005 |
0,5 0,0 0,5 |
| Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut |
6 5 4 |
105 026 35 230 17 530 64 640 |
43,0 14,4 7,2 26,5 |
96 459 31 983 14 156 64 251 |
43,4 14,4 6,4 28,9 |
| LIIKEVOITTO | 27 764 | 11,4 | 17 478 | 7,9 | |
| Rahoitustuotot Rahoituskulut |
8 9 |
2 315 -3 069 |
0,9 -1,3 |
247 -3 420 |
0,1 -1,5 |
| VOITTO ENNEN VEROJA | 27 010 | 11,1 | 14 305 | 6,4 | |
| Tuloverot | 10 | -4 001 | -1,6 | -1 631 | -0,7 |
| TILIKAUDEN VOITTO | 23 009 | 9,4 | 12 674 | 5,7 | |
| Muut laajan tuloksen erät: Ulkomaisiin tytäryhtiöihin liittyvät muuntoerot |
-6 117 | -2,5 | -15 | 0,0 | |
| TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ | 16 892 | 6,9 | 12 659 | 5,7 | |
| Tilikauden voiton jakautuminen - emoyhtiön omistajille - vähemmistölle |
22 297 712 |
9,1 0,3 |
12 684 -10 |
5,7 0,0 |
|
| Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen - emoyhtiön omistajille - vähemmistölle |
17 467 -575 |
7,2 -0,2 |
12 670 -11 |
5,7 0,0 |
|
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos: |
|||||
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR) | 2,15 | 1,22 |
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
| Liitetieto | 31.12.2009 1000 EUR |
% | 31.12.2008 1000 EUR |
% | |
|---|---|---|---|---|---|
| VARAT | |||||
| Pitkäaikaiset varat | |||||
| Aineelliset hyödykkeet Liikearvo Aineettomat hyödykkeet Myytävissä olevat sijoitukset Myytävänä olevat pitkä |
12 13 13 15 |
125 268 17 176 953 288 |
132 028 10 743 1 023 288 |
||
| aikaiset omaisuuserät Lainasaamiset ja muut |
2 | 0 | 429 | ||
| pitkäaikaiset saamiset Laskennalliset verosaamiset Pitkäaikaiset varat yhteensä |
16 19 |
143 909 144 737 |
61,0 | 350 1 065 145 926 |
59,8 |
| Lyhytaikaiset varat | |||||
| Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja |
17 | 35 355 | 33 699 | ||
| muut saamiset Rahavarat Lyhytaikaiset varat yhteensä VARAT YHTEENSÄ |
18 20 |
48 703 8 402 92 460 237 197 |
39,0 100,0 |
48 839 15 748 98 286 244 212 |
40,2 100,0 |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma |
21 | 20 759 | 20 759 | ||
| Muut rahastot Omat osakkeet Muuntoerot Kertyneet voittovarat Emoyhtiön omistajille |
21 | 1 092 -222 -4 853 92 746 |
1 092 -63 -23 72 339 |
||
| kuuluva oma pääoma yhteensä 109 522 Vähemmistön osuus Oma pääoma yhteensä |
2 764 112 286 |
46,2 94 104 1,2 47,3 |
38,5 11 618 105 722 |
4,8 43,3 |
|
| Pitkäaikaiset velat | |||||
| Lainat Muut velat |
23 | 36 101 0 |
42 361 4 |
||
| Laskennalliset verovelat | 19 | 1 581 | 1 421 | ||
| Lyhytaikaiset velat Lainat Ostovelat ja muut velat Velat yhteensä |
23 24 |
26 238 60 991 124 911 |
52,7 | 39 840 54 864 138 490 |
56,7 |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ |
237 197 | 100,0 | 244 212 | 100,0 |
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
| Liitetieto | 2009 1000 EUR |
2008 1000 EUR |
|
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | |||
| Tilikauden voitto | 23 009 | 12 674 | |
| Oikaisut: | 27 | ||
| Poistot ja arvonalentumiset | 5 | 17 530 | 14 156 |
| Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot | -1 539 | 0 | |
| Rahoitustuotot | 8 | -2 315 | -247 |
| Rahoituskulut | 9 | 3 069 | 3 420 |
| Tuloverot | 10 | 4 001 | 1 631 |
| Muut oikaisut | -49 | 11 | |
| Käyttöpääoman muutos: | |||
| Lyhytaikaisten korottomien myynti- ja | |||
| muiden saamisten lisäys (-)/vähennys (+) | -2 141 | 884 | |
| Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+) | -2 566 | 102 | |
| Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-) | 2 356 | -6 268 | |
| Maksetut korot | -3 538 | -2 959 | |
| Saadut korot | 663 | 234 | |
| Maksetut verot | -3 014 | -3 054 | |
| Liiketoiminnan rahavirta (A) | 35 466 | 20 584 | |
| Investointien rahavirta Tytäryrityksen hankinta vähennettynä hankituilla rahavaroilla Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit muihin sijoituksiin Investointien rahavirta (B) |
0 -17 457 -265 345 -2 -17 379 |
-1 601 -30 169 -389 245 -1 -31 915 |
|
| Rahoituksen rahavirta | |||
| Lainojen nostot | 20 912 | 78 000 | |
| Lainojen takaisinmaksut | -40 775 | -46 965 | |
| Omien osakkeiden hankinta | 21 | -160 | 0 |
| Maksetut osingot | -5 411 | -8 288 | |
| Rahoituksen rahavirta (C) | -25 434 | 22 747 | |
| Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-) (A+B+C) | -7 346 | 11 416 | |
| Rahavarat 1.1. | 15 748 | 4 332 | |
| Rahavarat 31.12. | 20 | 8 402 | 15 748 |
| Rahavarojen muutos | -7 346 | 11 416 |
Konsernin rahavaroihin 31.12.2008 sisältyi hankitun tytäryhtiön OAO Lidskoe Pivon rahavarat hankintahetkellä 31.12.2008.
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
| EMOYHTIÖN OSAKKEENOMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1000 EUR | A | B | C | D | E | F | G | H | I |
| Oma pääoma 1.1.2008 Osingonmaksu Omien osakkeiden luovutus Tilikauden laaja tulos yhteensä Tytäryhtiöiden hankinnasta aiheutunut |
20 759 | 857 | 127 | -722 659 |
108 | -9 -14 |
67 932 -8 291 12 674 |
136 -1 |
89 188 -8 291 659 12 659 |
| vähemmistöosuuden muutokset Muut vähemmistöosuuden muutokset Vähemmistölle kuuluva osuus voitosta Oma pääoma 31.12.2008 |
20 759 | 857 | 127 | -63 | 108 | -23 | 14 10 72 339 11 618 105 722 |
11 507 -14 -10 |
11 507 0 0 |
| EMOYHTIÖN OSAKKEENOMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1000 EUR | A | B | C | D | E | F | G | H | I |
| Oma pääoma 1.1.2009 Osingonmaksu |
20 759 | 857 | 127 | -63 | 108 | -23 | -5 552 | 72 339 11 618 105 722 | -5 552 |
| Omien osakkeiden hankinta | -159 | -159 | |||||||
| Vähemmistön hankinnasta aiheutuva tulos | 3 662 | 3 662 | |||||||
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | -4 830 | 23 009 -1 287 | 16 892 | ||||||
| Vähemmistölle kuuluva osuus voitosta | -712 | 712 | 0 | ||||||
| Vähemmistöosuuden muutos | -8 279 | -8 279 | |||||||
| Oma pääoma 31.12.2009 | 20 759 | 857 | 127 | -222 | 108 -4 853 | 92 746 | 2 764 112 286 |
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.
17
Olvi-konserni valmistaa oluita, siidereitä, long drink –juomia, kivennäisvesiä, mehuja, virvoitus- ja energiajuomia, kvassia ym. juomia. Olvi-konsernilla on toimintaa Suomessa, Baltiassa Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Valko-Venäjällä.
Konsernin emoyhtiö on Olvi Oyj (Y-tunnus 0170318-9), jonka A-osakkeet noteerataan Nasdaq OMX Helsinki Oy:n päälistalla Helsingissä. Emoyhtiön kotipaikka on Iisalmi ja sen rekisteröity osoite on PL 16, 74101 Iisalmi.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internet-osoitteesta www.olvi.fi tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Olvitie I-IV, 74100 Iisalmi.
Kaikkien konserniyhtiöiden tilikausi on kalenterivuosi ja se päättyi 31.12.2009.
Olvi Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 23.2.2010 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksessa on myös mahdollista tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2009 voimassaolevia IAS- ja IFRS -standardeja sekä SIC- ja IF-RIC -tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, lukuun ottamatta myytävissä olevia sijoituksia, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja – velkoja, johdannaissopimuksia ja käteisvaroina suoritettavia osakeperusteisia liiketoimia, jotka on arvostettu käypään arvoon. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina (1 000) euroina. Esittämistä varten yksittäiset luvut ja loppusummat on pyöristetty täysiksi tuhansiksi, mikä saattaa aiheuttaa pyöristyseroja yhteenlaskuissa.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS -standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".
Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Olvi Oyj:n lisäksi kaikki ne kotimaiset ja ulkomaiset tytäryritykset, joiden osakkeiden äänimäärästä konserni hallitsee joko suoraan tai välillisesti yli 50 prosenttia tai sillä on oikeus muutoin määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista.
Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta.
Konsernin noudattaman periaatteen mukaan vähemmistöomistajien kanssa toteutuneita liiketoimia käsitellään samalla ravalla kuin konsernin ulkopuolisten osapuolten kanssa toteutuneita. Luovutuksista vähemmistöomistajille syntyy voittoja ja tappioita, jotka merkitään tuloslaskelmaan. Kun vähemmistöomistajilta ostetaan osakkeita, syntyy liikearvoa, joka on luovutetun vastikkeen ja tytäryhtiön nettovarallisuudesta hankitun osuuden kirjanpitoarvon välinen erotus.
Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja vähemmistölle esitetään tuloslaskelman yhteydessä ja vähemmistölle kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Vähemmistön osuus kertyneistä tappioista kirjataan konsernitilinpäätökseen enintään sijoituksen määrään saakka.
Saman määräysvallan alaisten yhteisöjen väliset liiketoimintojen yhdistämiset on käsitelty kirjanpidossa alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen. Vähemmistöosuuksien hankinnoissa sovelletaan ns. Parent Company –mallia, jolloin hankintamenon ja hankitun oman pääoman välinen erotus kirjataan liikearvoksi.
Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, on nimetty strategisia päätöksiä tekevä konsernin toimitusjohtaja.
Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta on euro.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Emoyhtiön ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin keskikurssin mukaan. Ulkomaisten konserniyritysten ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat on muutettu asianomaisen maan tilinpäätöspäivän valuuttakurssiin. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja –kuluihin.
Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi käyttäen tilikauden keskikursseja, jotka ovat kunkin kuukauden viimeisen päivän Euroopan keskuspankin noteeraamien keskikurssien keskiarvoja. Tase-erät on muutettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivänä Euroopan keskuspankin noteeraamaa keskikurssia. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan omaan pääomaan. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista ja hankinnan jälkeen kertyneistä oman pääoman eristä syntyvät muuntoerot kirjataan omaan pääomaan. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.
Ulkomaisen yksikön hankinnasta syntynyttä liikearvoa ja käypiin arvoihin pääsemiseksi tehtyjä oikaisuja käsitellään ulkomaisen yksikön varoina ja velkoina, ja ne muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on kirjattu taseeseen kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.
Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
| Rakennukset | 20 - 40 vuotta |
|---|---|
| Väestönsuoja | 4 vuotta |
| Tehdaskoneet ja laitteet | 7 - 10 vuotta |
| Muu käyttöomaisuus | 5 vuotta |
Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuus-hyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja –tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.
Vieraan pääoman menot, jotka johtuvat uudistetun IAS 23 standardin ehdot täyttävän omaisuus-erän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta, aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa, jos kyseessä on ehdot täyttävä omaisuuserä, jonka osalta aktivoimisen aloittamispäivä on 1.1.2009 tai sen jälkeen. Aiemmin kaikki vieraan pääoman menot on kirjattu välittömästi kuluiksi. Vuonna 2009 konsernilla ei ollut aktivoitavia vieraan pääoman menoja.
Kaikki muut kuin IAS 23 standardin mukaiset vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.
Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, kirjataan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpito-arvojen vähennykseksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla, kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Liikearvo vastaa sitä osuutta hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen käyvästä arvosta hankintaajankohtana. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisistä syntynyt liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS:n mukaisena oletushankintamenona.
Liikearvoista ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan vuosittain tai tarvittaessa useammin mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, jotka vastaavat johdon tapaa seurata liiketoimintaa ja siihen liittyvää liikearvoa. Konsernissa rahavirtaa tuottavat yksiköt vastaavat ylimmälle johdolle raportoitavia maantieteellisiä segmenttejä. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin. Hyödykkeestä kirjataan poistot siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeen hankintameno on määriteltävissä luotettavasti ja jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi. Patentit, tavaramerkit ja lisenssit, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa ja kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Konsernilla ei ole tällä hetkellä aineettomia hyödykkeitä, joilla olisi rajaton taloudellinen vaikutusaika.
Muiden aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat:
| ATK-ohjelmistot | 5 vuotta |
|---|---|
| Muut | 5 vuotta |
Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitus-leasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät
Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet olennaisilta osilta vuokralle ottajalle, käsitellään rahoitusleasingsopimuksina ja kirjataan taseeseen saamisena. Saaminen kirjataan nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksen rahoitustuotto tuloutetaan vuokra-aikana siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa tilikausittain saman tuottoprosentin vuokra-ajan kuluessa. Konsernilla ei tällä hetkellä ole olennaisia rahoitusleasing-sopimuksia vuokralle antajana.
Muilla kuin rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät taseessa aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokraajan kuluessa.
Pitkäaikaisten aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden omaisuuserien tasearvoja arvioidaan mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi tilinpäätöshetkellä ja aina, kun on viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Arvonalentumistesteissä arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo.
Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasa-suhteisesti. Arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.
Olvi-konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvot ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet, sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.
Rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat kolmen vuoden ajanjakson. Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat ovat budjetoitu myyntivolyymi, budjetoitu liikevaihto ja liikevoitto. Arvioidut myynti- ja tuotantomäärät perustuvat olemassa olevaan käyttöomaisuuteen.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointi-arvoon. Hankintameno määritetään raaka- ja tarveaineiden osalta painotetun keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden standardikustannuslaskennan mukainen hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.
Konsernin eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia järjestelyitä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee.
Konsernilla on yksi kannustinjärjestelmä, joissa maksut suoritetaan joko osakepalkkioina tai käteisvaroina. Konserni soveltaa IFRS 2 Osakeperusteiset maksut –standardia kaikkiin osakeperusteisesti maksettaviin liiketoimiin.
Oman pääomanehtoisina instrumentteina maksettavat järjestelyt arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden sitovuusaikana. Käteisvaroina maksettavat järjestelyt arvostetaan käypään arvoon joka tilinpäätöksessä ja velan käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Järjestelyn tulosvaikutus esitetään tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.
Osakepalkkioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin johdon arvioon niiden osakkeiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta osakkeiden määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.
Varaus kirjataan taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta, tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Toiminnan uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. Uudelleenjärjestelyä koskeva suunnitelma sisältää vähintään seuraavat tiedot: järjestelyä koskeva liiketoiminta, pääasialliset toimipaikat, joihin järjestely vaikuttaa, niiden henkilöiden toimipaikkojen sijainti, työtehtävät ja arvioitu lukumäärä, joille tullaan suorittamaan korvauksia työsuhteen päättymisestä, toteutuvat menot ja suunnitelman toimeenpanoaika. Konsernin jatkuvaan toimintaan liittyvistä menoista ei kirjata varauksia.
Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.
Käytöstä poistamista ja alkuperäiseen tilaan palauttamista koskevista velvoitteista kirjataan varaus silloin, kun konsernilla on ympäristölainsäädännön ja konsernin ympäristövastuuperiaatteiden perusteella velvoite, joka liittyy tuotantolaitoksen käytöstä poistamiseen, ympäristövahingon korjaamiseen tai laitteiston paikasta toiseen siirtämiseen.
Olvi-konsernin IFRS-tilinpäätökseen ei ole kirjattu mainitunlaisia varauksia.
Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisen veron muutoksesta. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla.
Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa ja tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, oman pääomanehtoisina instrumentteina maksettavista järjestelyistä sekä johdannaissopimusten käypään arvoon arvostamisesta.
Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä tai käytännössä hyväksyttyjä verokantoja ja joita odotetaan sovellettavan, kun kyseinen laskennallinen verosaaminen realisoituu tai laskennallinen verovelka suoritetaan.
Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallisen verosaamisen määrää ja hyödyntämisen todennäköisyyttä arvioidaan jokaisen tilin-päätöksen yhteydessä.
Laskennalliset verosaamiset ja –velat esitetään taseessa omina erinään pitkäaikaisissa varoissa tai veloissa.
Tuotot sisältävät konsernin tavanomaisessa liiketoiminnassa tapahtuvasta juomien ja panimotoimintaan liittyvien muiden hyödykkeiden myynnistä saatujen tai saatavien vastikkeiden käyvän arvon. Tuotot esitetään arvonlisäveroilla, palautuksilla ja alennuksilla vähennettyinä, ja niistä on eliminoitu konsernin sisäiset myynnit.
Tuotot kirjataan, kun ne ovat luotettavasti määritettävissä ja kun vastaisen taloudellisen hyödyn saaminen on todennäköistä.
Konserni valmistaa erilaisia alkoholillisia ja alkoholittomia juomia ja myy niitä sekä juomateollisuuteen liittyviä muita tuotteita asiakkaille, joilla on alkoholijuomien vähittäismyyntilupa, anniskelulupa tai tukkumyyntilupa. Tuotteiden myynti kirjataan, kun konserni on toimittanut tuotteet asiakkaalle ja kun tuotteiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet asiakkaalle, eikä ole sellaisia täyttämättömiä velvoitteita, jotka voisivat vaikuttaa siihen, hyväksyykö asiakas tuotteet. Toimituksen katsotaan tapahtuneen vasta, kun tuotteet on toimitettu asiakkaan kanssa sovittuun paikkaan, riski tuotteiden epäkuranttiudesta ja vahingoittumisesta on siirtynyt asiakkaalle ja asiakas on joko hyväksynyt tuotteet myyntisopimuksen mukaisesti, hyväksymiseen liittyvien ehtojen voimassaoloaika on päättynyt tai konsernilla on objektiivista näyttöä kaikkien hyväksymisehtojen täyttymisestä.
Juomien myyntiin liittyy usein vuosialennuksia ja asiakkailla on oikeus palauttaa virheelliset tuotteet. Myynti kirjataan myyntisopimuksen mukaiseen hintaan perustuen ja siitä vähennetään myyntihetkellä arvioidut vuosialennukset ja virheellisten tuotteiden palautukset. Alennukset arvioidaan ja kirjataan toteutuneiden ostojen ja ennakoitujen vuosiostojen perusteella myyntisopimuksissa sovittujen ehtojen mukaisesti.
Konserni vuokraa anniskeluasiakkailleen juomien anniskelulaitteistoja. Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle.
Korkotuotot kirjataan ajan kulumisen perusteella efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Jos lainasaaminen tai muun saamisen arvo alentuu, sen kirjanpitoarvo alennetaan vastaamaan kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvoltaan alentuneista lainasaamisista kertyvät korkotuotot kirjataan alkuperäisen efektiivisen koron mukaisesti.
Osinkotuotot kirjataan, kun osingon saamiseen on syntynyt oikeus.
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät sekä lopetettuun toimintoon liittyvät omaisuuserät luokitellaan myytävänä oleviksi ja ne arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelun edellytyksien katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin, kun johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin mukaisesti. Konsernin rahoitusvarat ovat tällä hetkellä sellaisia, että ne luokitellaan joko lainat ja muut saamiset -ryhmään tai myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivän perusteella. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon.
Lainat ja muut saamiset – ryhmään on luokiteltu konsernin myynti- ja muut saamiset. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Myyntisaamiset kirjataan alun perin käypään arvoon ja sen jälkeen ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää, arvon alentuminen huomioon ottaen. Myyntisaamisen arvon alentumiseen viittaavina seikkoina pidetään velallisen merkittäviä maksuvaikeuksia, sitä uhkaavaa konkurssia tai maksun viivästystä yli 60 päivää.
Konsernin muut rahoitusvarat on luokiteltu myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi. Myytävissä olevat rahoitusvarat voivat koostua osakkeista ja korollisista sijoituksista. Ne arvostetaan käypään arvoon, tai milloin käypä arvo ei ole määritettävissä luotettavasti, hankintahintaan. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset merkitään käyvän arvon rahastoon omaan pääomaan verovaikutus huomioon ottaen. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio.
Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sijoituksen rahavirtoihin ovat lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja konserni on siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin.
Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lukien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin.
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Shekkitililuotot on esitetty muissa lyhytaikaisissa veloissa.
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Mikäli näyttöä mahdollisesta arvonalentumisesta on, tappion suuruus määritetään omaisuuserän kirjanpitoarvon ja kyseisen erän käyvän arvon tai odotettavissa olevien vastaisten, alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Arvonalentuminen kirjataan tulos-vaikutteisesti rahoituseriin.
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon velan hankinnasta aiheutuvilla transaktiomenoilla lisättynä. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.
Rahoitusvelat esitetään jaettuna pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin niiden realisointiajan perusteella ja ne voivat olla korollisia tai korottomia velkoja.
Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta silloin, kun velka tai velan osa on lakannut olemasta olemassa, toisin sanoen kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.
Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta
Olvi-konserni käsittelee johdannaissopimukset IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen määräämällä tavalla. Kaikki johdannaiset on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, koska konserni ei sovella IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset ovat korkoswapeja, jotka arvostetaan käypään arvoon. Koronvaihtosopimusten käypä arvo kirjataan muihin lyhytaikaisiin varoihin tai velkoihin. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Ulkona olevat K- ja A – sarjan osakkeet esitetään osakepääomana.
Uusien osakkeiden tai optioiden liikkeeseenlaskusta välittömästi johtuvat transaktiomenot esitetään verovaikutuksilla oikaistuina omassa pääomassa saatujen maksujen vähennyksenä.
Jos konserni ostaa yhtiön omia osakkeita, niin maksettu vastike ja hankinnasta välittömästi aiheutuneet menot vähennetään yhtiön omistajille kuuluvasta omasta pääomasta, kunnes osakkeet mitätöidään tai lasketaan uudelleen liikkeeseen.
Jos osakkeet lasketaan uudelleen liikkeeseen, niistä saatavat vastikkeet sisällytetään yhtiön omistajille kuuluvaan omaan pääomaan niistä välittömästi johtuvilla transaktiomenoilla vähennettyinä.
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei tilinpäätöksessä ole tehty kirjausta, vaan osingot otetaan huomioon vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen –standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla oikaistuina, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelman erät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä; muuten ne on kirjattu rahoituseriin.
Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden keskimääräisellä painotetulla osakemäärällä, jota laskettaessa on vähennetty kulloinkin yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden määrä.
Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemiseen käytetyssä painotetussa keskimääräisessä osakkeiden määrässä otetaan huomioon kauden aikana ulkona olevien optioiden laimentava vaikutus. Laimennusvaikutusta laskettaessa otetaan huomioon optioiden vaihdolla saatavilla varoilla hankittavien omien osakkeiden määrä. Olvi-konsernilla ei ole optioita 31.12.2009.
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, jotka perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja tulevaisuuden tapahtumia koskeviin odotuksiin, mutta joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään valintaa ja harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.
Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja soveltamista. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevassa IFRS–normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja.
Merkittävin osa-alue, johon johto on käyttänyt edellä kuvattua harkintaa, on olemassa olevien vuokrasopimusten luokittelu rahoitusleasingsopimuksiin ja muihin vuokrasopimuksiin.
Tietojärjestelmiin liittyvien koneiden ja laitteiden vuokraus on katsottu olevan muita vuokrasopimuksia, koska johdon näkemyksen mukaan näihin vuokrausjärjestelyihin liittyvät omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle. Muut vuokrasopimukset ovat rahoitusleasingsopimuksia. Näihin vuokrasopimuksiin liittyvien aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvo konsernitaseessa on 3 025 tuhatta euroa.
Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Arvioiden taustalla ovat aikaisemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen myynnin ja kustannustason kannalta. Konsernissa seurataan arvioiden ja olettamusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännöllisesti yhdessä tytäryhtiöiden johdon kanssa käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arvioita ja oletuksia korjataan ja kaikilla tämän jälkeisillä kausilla.
Ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset tilikauden päättymispäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin konsernin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana on esitetty alla. Konsernin johto on katsonut näiden tilinpäätöksen osa-alueiden olevan keskeisimmät, sillä niitä koskevat laatimisperiaatteet ovat konsernin näkökulmasta monimutkaisimmat ja niiden soveltaminen edellyttää eniten merkittävien arvioiden ja oletusten käyttämistä esimerkiksi omaisuuserien arvostamisessa. Lisäksi näillä tilinpäätöksen osa-alueilla käytettyjen oletusten ja arvioiden mahdollisten muutosten vaikutusten on arvioitu olevan suurimmat.
Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen hyödykkeiden käyvän arvon määrittäminen
Merkittävissä liiketoimintojen yhdistämisissä konserni on käyttänyt ulkopuolista neuvonantajaa arvioitaessa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja. Aineellisten hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioitu hankittujen iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä johtuva arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkeiden, pääasiassa liikearvojen, brändien ja tavaramerkkien, käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista, sillä markkinoilta ei ole ollut saatavissa tietoja vastaavanlaisten hyödykkeiden kaupoista.
Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi. Lisäksi konsernissa käydään läpi vähintään jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdolliset viitteet sekä aineellisten että aineettomienkin hyödykkeiden arvonalentumisesta.
Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet sekä arvioidaan viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyllä tavalla. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.
Rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat kolmen vuoden ajanjakson. Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat ovat budjetoitu myyntivolyymi, budjetoitu liikevaihto ja liikevoitto. Arvioidut myynti- ja tuotantomäärät perustuvat olemassa olevaan käyttöomaisuuteen. Lisätietoja liikearvoista ja arvonalentumistestauksesta on annettu liitetietojen kohdassa 14. Liikearvon arvonalentumistestaus.
Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2008 lukuun ottamatta seuraavia uusia standardeja,
IAS 1 (uudistettu), Tilinpäätöksen esittäminen. Uudistetun standardin mukaan tuottoja kulueriä (ts. "omistajiin liittymättömiä oman pääoman muutoksia") ei saa esittää oman pääoman muutoksia osoittavassa laskelmassa, joten "omistajiin liittymättömät oman pääoman muutokset" on erotettava omistajiin liittyvistä oman pääoman muutoksista ja esitettävä laajassa tuloslaskelmassa. Näin ollen konsernin oman pääoman muutoksia osoittavassa laskelmassa esitetään kaikki omistajiin liittyvät muutokset, kun taas omistajiin liittymättömät oman pääoman muutokset esitetään konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Myös vertailutietojen esittämistapa on muutettu vastaamaan uudistettua standardia. Uudistetun standardin mukaan lisäksi silloin, kun yhteisö soveltaa jotakin tilinpäätöksen laatimisperiaatetta takautuvasti, oikaisee tilinpäätöksen eriä takautuvasti tai muuttaa tilinpäätöksen erien luokittelua, sen on esitettävä tase myös aikaisimman vertailukauden alusta.
Laadintaperiaatteen muutos koskee vain esittämistapaa. Vertailutiedot on muunnettu vertailukelpoisiksi standardin siirtymäsääntöjen mukaisesti.
IFRS 8, Toimintasegmentit. IFRS 8 korvaa IAS 14:n "Segmenttiraportointi". Uusi standardi edellyttää "johdon lähestymistapaa", joka tarkoittaa, että tilinpäätöksen segmentti-informaatio tuotetaan samalla perusteella kuin sisäinen raportointi.
Tämä ei ole vaikuttanut raportoitavien segmenttien lukumäärään eikä sisältöön, koska segmenttiraportoinnin esittämistapa oli jo aikaisemmin yhteneväinen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle tuotetun sisäisen raportoinnin kanssa.
IAS 23 (uudistettu), Vieraan pääoman menot. Uudistetun IAS 23:n mukaan vieraan pääoman menot, jotka välittömästi johtuvat ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta, aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa, jos kyseessä on ehdot täyttävä omaisuuserä, jonka osalta aktivoimisen aloittamispäivä on 1.1.2009 tai sen jälkeen. Aiemmin kaikki vieraan pääoman menot voitiin kirjata välittömästi kuluiksi.
Standardi muuttaa konsernin laadintaperiaatteita, sillä ennen 1.1.2009 kaikki vieraan pääoman menot on kirjattu kuluksi kun ne ovat syntyneet. Vuonna 2009 konsernilla ei ollut vieraan pääoman menoja, jotka olisivat johtuneet ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta.
IFRIC 11, IFRS 2 – Konserniyhtiöiden osakkeita ja omia osakkeita koskevat liiketoimet. Tulkinta sisältää ohjeistusta siitä, käsitelläänkö osakeperusteisia maksuja, joihin liittyy omia osakkeita tai joissa on osallisena konserniin kuuluvia yrityksiä (esim. emoyrityksen osakkeita koskevat optiot), emoyrityksen ja konserniin kuuluvien yritysten erillistilinpäätöksissä omana pääomana maksettavina vai käteisvaroina maksettavina osakeperusteisina liiketoimina.
Tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen, koska tulkinta koskee erillistilinpäätöksiä.
IFRIC 13, Kanta-asiakasohjelmat. Tulkinnalla selvennetään, että jos tuotteiden tai palvelujen myynnin yhteydessä myönnetään kantaasiakasetuja (esim. etupisteitä tai ilmaisia tuotteita), kyseessä on useasta eri osasta koostuva järjestely, ja asiakkaalta saatava vastike jaetaan järjestelyn eri osien kesken niiden käypien arvojen perusteella.
Tulkinta ei koske Olvi-konsernia, koska yhdelläkään konserniyhtiöllä ei ole kanta-asiakasohjelmia.
IFRIC 14, IAS 19 – Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys. Tulkinta sisältää ohjeistusta siitä, miten arvioidaan IAS 19 mukaan taseeseen omaisuuseräksi merkittävän ylijäämän yläraja. Siinä myös selostetaan, kuinka lakisääteiset tai sopimukseen perustuvat vähimmäisrahastointivaatimukset voivat vaikuttaa eläkkeistä aiheutuvaan omaisuuserään tai velkaan.
Tällä tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen, sillä konsernin eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.
IFRS 2 (muutos), Osakeperusteiset maksut – oikeuden syntymisehdot ja peruutukset. Muutos koskee oikeuden syntymisehtoja ja peruutuksia. Siinä selvennetään, että oikeuden syntymisehdot voivat olla vain työsuoritukseen perustuvia ehtoja ja yhtiön tulokseen perustuvia ehtoja. Osakeperusteisten maksujen muita ominaisuuksia ei käsitellä oikeuden syntymisehtoina. Nämä ominaisuudet otetaan henkilöstön ja muiden osapuolten kanssa toteutuneissa transaktioissa huomioon myöntämispäivän käyvässä arvossa, mikä tarkoittaa, että ne eivät vaikuta arvioituun määrään, johon lopulta syntyy oikeus tai myöhempään arvostukseen. Kaikkia peruutuksia käsitellään kirjanpidossa samalla tavalla riippumatta siitä, johtuuko peruuttaminen yhtiöstä itsestään vai muista osapuolista.
Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 1 ja IAS 32 (muutos), Lunastusvelvoitteiset rahoitus-instrumentit ja yhteisön purkautuessa syntyvät velvoitteet. Standardin muutokset edellyttävät tietyt ominaisuudet täyttävien, lunastusvelvoitteisten oman pääoman ehtoisten rahoitusinstrumenttien luokittelua omaksi pääomaksi, kun ne aiemmin on käsitelty rahoitusvelkoina.
Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IFRS 1 ja IAS 27 (muutos), Tytäryrityksiin, yhteisessä määräysvallassa oleviin yksikköihin ja osakkuusyrityksiin tehtyjen sijoitusten alkuperäisen hankintamenon määrittäminen IFRS:n käyttöönoton yhteydessä. IFRS -tilinpäätöksen ensilaatijat saavat muutetun standardin mukaan käyttää erillistilinpäätöksessään joko käypää arvoa tai aiemman tilinpäätöskäytännön mukaista kirjanpitoarvoa oletushankintamenona määrittäessään tytäryrityksiin, yhteisessä määräysvallassa oleviin yksikköihin ja osakkuusyrityksiin tehtyjen sijoitusten alkuperäistä hankintamenoa.
Muutoksella ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen, koska konserni ei ole IFRS -tilinpäätöksen ensilaatija.
IAS 39 (muutos), Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja Arvostaminen – Suojauskohteiksi hyväksyttävät erät. Muutos kieltää inflaation määrittämisen kiinteäkorkoisen velkainstrumentin suojattavaksi komponentiksi. Lisäksi muutos kieltää aika-arvon sisällyttämisen yksipuoliseen suojattuun riskiin silloin kuin optioita määrätään suojausinstrumenteiksi.
Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IFRS 7 (muutos), Rahoitusinstrumenteista annettavien liitetietojen parantaminen. Muutos lisää vaatimuksia käyvistä arvoista ja maksuvalmiusriskistä liitetiedoissa annettavista tiedoista. Erityisesti vaaditaan käypien arvojen erittelyä niiden määrittämiseen perustuvien hierarkiatasojen mukaisesti.
Laadintaperiaatteen muutos johtaa vain liitetietojen lisääntymiseen.
IASB julkaisi toukokuussa 2008 parannuksia 34 standardiin osana vuosittaisia parannuksia standardeihin (Improvements to IFRSs). Seuraavassa on esitetty ne muutokset, jotka konserni otti käyttöön vuonna 2009 , mutta niillä ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen:
IAS 1 (muutos), Lyhytaikaiset varat ja lyhytaikaiset velat. Muutoksessa selvennetään, että vain osa IAS 39:n "Rahoitus-instrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen" mukaisesti kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi luokiteltavista rahoitus-varoista ja -veloista kuuluu lyhytaikaisiin varoihin.
Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 16 ja IAS 7 (muutos), Omaisuuserien vuokralle antaminen ja myöhemmin tapahtuva myynti. Yhteisöt, joiden tavanomaiseen toimintaan kuuluu omaisuuserien antamista vuokralle ja niiden myöhemmin tapahtuvaa myyntiä, esittävät näistä omaisuuseristä saadut myyntituotot liikevaihtona ja siirtävät omaisuuserän kirjanpitoarvon vaihto-omaisuuteen, kun omaisuuserä tulee myytäväksi.
Muutoksella ei ole vaikutusta konsernitilin-päätökseen, koska minkään konserniyhtiön tavanomaiseen toimintaan ei kuulu omaisuuserien antamista vuokralle ja niiden myöhemmin tapahtuvaa myyntiä.
IAS 19 (muutos), Työsuhde-etuudet. Muutos selventää, että järjestelyn muutos, joka muuttaa tulevien palkankorotusten vaikutusta luvattuihin etuuksiin, on järjestelyn supistaminen.
Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 20 (muutos), Julkisten avustusten kirjanpidollinen käsittely ja julkisesta tuesta tilinpäätöksessä esitettävät tiedot. Muutoksen perusteella hyöty, joka koituu markkinakorkoa pienemmällä korolla julkiselta vallalta saadusta lainasta, määritetään IAS 39:n "Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen" mukaisen kirjanpitoarvon ja saatujen maksujen erotuksena, ja hyöty käsitellään IAS 20:n mukaisesti. Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 23 (muutos), Vieraan pääoman menot. Vieraan pääoman menojen määritelmää on muutettu siten, että korkokulut lasketaan käyttäen IAS 39:ssä "Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen" määriteltyä efektiivisen koron menetelmää.
Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 27 (muutos), Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös. Kun IAS 39:n "Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen" mukaisesti kirjanpidossa käsitelty tytäryhtiösijoitus luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5:n "Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot" mukaisesti, IAS 39:n soveltamista jatketaan.
Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 28 (muutos), Sijoitukset osakkuusyrityksiin. Jos sijoitusta osakkuusyritykseen käsitellään kirjanpidossa IAS 39:n "Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen" mukaisesti, siitä tarvitsee esittää vain osa IAS 28:n edellyttämistä tiedoista IAS 32:n "Rahoitusinstrumentit: esittämistapa" ja IFRS 7:n "Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot" edellyttämien tietojen lisäksi.
Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 28 (muutos), Sijoitukset osakkuusyrityksiin. Muutoksen mukaan sijoitusta osakkuusyritykseen käsitellään arvonalentumistestauksessa yhtenä omaisuuseränä, eikä arvonalentumistappiota kohdisteta sijoitukseen sisältyviin yksittäisiin omaisuuseriin, esimerkiksi liikearvoon. Arvonalentumisten peruutukset kirjataan sijoituksen kirjanpitoarvon oikaisuiksi siihen määrään asti kuin osakkuusyrityksestä kerrytettävissä oleva rahamäärä kasvaa. Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 31 (muutos), Osuudet yhteisyrityksissä. Muutos selventää, että jos sijoitusta yhteisyritykseen käsitellään kirjanpidossa IAS 39:n mukaisesti, siitä vaaditaan esitettäväksi vain osa IAS 31:n edellyttämistä tiedoista IAS 32:n "Rahoitusinstrumentit: esittämistapa" ja IFRS 7:n "Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot" edellyttämien tietojen lisäksi. Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 36 (muutos), Omaisuuserien arvon alentuminen. Silloin kun käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla on laskettu diskontattujen rahavirtojen perusteella, tilinpäätöksessä tulisi esittää samat tiedot kuin käyttöarvolaskelmia käytettäessä.
Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 38 (muutos), Aineettomat hyödykkeet. Muutoksen mukaan ennakkomaksu saadaan merkitä taseeseen vain silloin, kun maksu on suoritettu ennen kuin tavaroihin on saatu oikeus tai palvelut on vastaanotettu.
Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 38 (muutos), Aineettomat hyödykkeet. Muutoksella poistetaan sanamuoto, jonka mukaan menetelmä, joka johtaa tasapoistoja pienempään poistoon, on perusteltu "vain harvoin jos koskaan".
Muutoksella ei tällä hetkellä ole vaikutusta konsernin toimintaan, sillä kaikista aineettomista hyödykkeistä tehdään tasapoistot.
IAS 40 ja IAS 16 (muutos), Kiinteistöjen luokittelu. Kiinteistö, jota parhaillaan rakennetaan tai kunnostetaan käytettäväksi sijoituskiinteistönä tulevaisuudessa, kuuluu IAS 40:n soveltamisalaan. Näin ollen tällainen kiinteistö arvostetaan käypään arvoon, jos sovelletaan käyvän arvon mallia. Jos rakenteilla olevan sijoituskiinteistön käypä arvo ei kuitenkaan ole luotettavasti määritettävissä, kiinteistö arvostetaan hankintamenoon, kunnes rakennustyö valmistuu tai käyvän arvon luotettava määrittäminen tulee mahdolliseksi.
Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 41 (muutos), Maatalous. Muutetun standardin mukaan diskontattuihin rahavirtoihin perustuvissa käypää arvoa koskevissa laskelmissa on käytettävä markkinoilla määräytyvää diskonttauskorkoa, ja standardista poistetaan kielto, jonka mukaan biologista muuttumista ei saanut ottaa huomioon käypää arvoa laskettaessa. Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Niiden standardien ja tulkintojen lisäksi, jotka on esitetty vuoden 2008 tilinpäätöksessä, konserni ottaa käyttöön seuraavat vuonna 2009 julkaistut standardit, tulkinnat ja muutokset olemassa oleviin standardeihin ja tulkintoihin vuoden 2010 tilinpäätöksessään:
IFRIC 18, Omaisuuserien siirrot asiakkailta. Tulkinta selvittää IFRS -standardien vaatimuksia koskien sellaisia sopimuksia, joissa yhteisö saa asiakkailta aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen, jota yhteisön on käytettävä liittääkseen asiakas johonkin verkkoon tai mahdollistaakseen asiakkaalle joidenkin tavaroiden tai palveluiden toimituksen.
Tulkinnalla ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IFRIC 9 ja IAS 39 (muutos) *, Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi luokittelun muutoksen yhteydessä. Muutokset selventävät, että siirrettäessä rahoitusvaroja pois käy pään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien ryhmästä, tulee kaikki kytketyt johdannaiset arvioida uudelleen ja tarvittaessa käsitellä erillään pääsopimuksesta.
Muutoksilla ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IFRS 2 (muutos)*, Osakeperusteiset maksut – käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset liiketoimet konsernissa. Muutos selventää tuotteita tai palveluita vastaanottavan yhteisön velvollisuutta noudattaa IFRS 2:n määräyksiä, vaikka yhteisö ei olisi velvollinen luovuttamaan käteisvaroja osakeperusteisesti. Tulkinnalla ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IFRS 1 (muutos)*, Ensimmäinen IFRSstandardien käyttöönotto – lisähelpotuksia ensilaatijalle. Muutos lisää helpotuksia, joita IFRS-standardeja ensi kertaa soveltavat yhtiöt voivat käyttää.
Muutoksella ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen, koska konserni ei ole IFRS-tilinpäätöksen ensilaatija.
IASB julkaisi huhtikuussa 2009 parannuksia kahteentoista standardiin osana vuosittaisia parannuksia standardeihin. Seuraavassa on esitetty ne muutokset, jotka konserni ottaa käyttöön vuonna 2010 ja joilla konsernin johto arvioi voivan olla vaikutusta konsernin tilinpäätökseen*:
IFRS 2 (muutos), IFRS 2 – Osakeperusteiset maksut – soveltamisala. Muutos vahvistaa, että IFRS 2:n soveltamisalan ulkopuolelle jäävät uudistetussa IFRS 3 -standardissa määriteltyjen liiketoimintojen yhdistämisten lisäksi liiketoiminnasta annetut vastikkeet yhteisyrityksen muodostamisessa sekä saman määräysvallan alaisia yksikköjä koskevat liiketoimet. Muutoksella ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IFRS 5 (muutos), Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot. Muutos selventää, että IFRS 5 sisältää vaatimukset tiedoista, jotka on esitettävä myytävänä olevaksi luokitelluista pitkäaikaisista omaisuuseristä (tai luovutettavien erien ryhmistä) tai lopetettavista toiminnoista. Siinä myös selvennetään, että IAS 1:n mukaisia yleisiä vaatimuksia on kuitenkin noudatettava, erityisesti IAS 1:n kappaletta 15 (oikean kuvan antaminen) ja kappaletta 125 (arvioihin liittyvät epävarmuustekijät) Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IFRS 8 (muutos), Toimintasegmentit. Muutos selventää, että yhteisön on esitettävä segmentin varat tilinpäätöksessään ainoastaan, mikäli kyseistä tietoa raportoidaan säännöllisesti ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle. Lisäksi standardiin on tehty vähäisiä teknisiä muutoksia.
Muutoksella ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 1 (muutos), Tilinpäätöksen esittäminen. Muutos selventää, että velan mahdollinen suorittaminen omaa pääomaa liikkeeseen laskemalla ei vaikuta velan luokitteluun lyhyt- tai pitkäaikaiseksi. Lyhytaikaisen velan määritelmää täsmennettiin, ja velka saadaan luokitella pitkäaikaiseksi (edellyttäen, että yhteisöllä on ehdoton oikeus lykätä käteisvaroja tai muita varoja luovuttamalla tapahtuvaa suorittamista vähintään 12 kuukauden päähän tilikauden päättymisestä) riippumatta siitä, että vastapuoli voisi koska tahansa vaatia velan suorittamista osakkeina. Muutoksella ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 7 (muutos), Rahavirtalaskelma. Muutoksen perusteella ainoastaan ne maksut, joiden seurauksena kirjataan omaisuuserä taseeseen, voidaan luokitella investointien rahavirroiksi. Muutoksella ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 17 (muutos), Vuokrasopimukset. Muutos poistaa erityisohjeistuksen, joka koskee maaalueen luokittelua rahoitusleasing- tai muuksi vuokrasopimukseksi. Tämän seurauksena maaalueet tulee luokitella rahoitusleasing- tai muuksi vuokrasopimukseksi noudattaen yleisiä IAS 17 -standardin luokittelukriteereitä.
Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 18 (muutos), Tulouttaminen. Muutoksella on lisätty IAS 18 -standardin liitteeseen ohjeistusta sen määrittämisestä, toimiiko yhteisö päämiehenä vai agenttina.
Muutoksella ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 36 (muutos), Omaisuuserien arvonalentuminen. Muutos selventää, että rahavirtaa tuottava yksikkö (tai yksikköjen ryhmä), jolle liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten, voi olla korkeintaan IFRS 8 -standardissa määritellyn toimintasegmentin suuruinen.
Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 38 (muutos), Aineettomat hyödykkeet. Muutos selkeyttää liiketoimintojen yhdistämisessä hankitun aineettoman hyödykkeen käyvän arvon määrittämistä koskevaa ohjeistusta, ja sen mukaan aineettomien hyödykkeiden yhdistäminen yhdeksi omaisuuseräksi on sallittua, jos kaikilla on sama taloudellinen vaikutusaika. Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 38 (muutos), Aineettomat hyödykkeet. Muutos selventää kuvausta arvostusmenetelmistä, joita yhteisöt tavallisesti käyttävät määrittäessään käypää arvoa sellaisille liiketoimintojen yhdistämisessä hankituille aineettomille hyödykkeille, joilla ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla.
Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen
IAS 39 (muutos), Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen. Muutos selventää, että ennenaikaisen takaisinmaksun mahdollistavat optiot, joiden toteutushinta kompensoi lainanantajan tulevien korkotuottojen menetystä pienentämällä uudelleensijoitusriskin aiheuttamaa taloudellista tappiota, liittyy läheisesti päävelkasopimukseen.
Muutoksella ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 39 (muutos), Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen. Muutos kappaleen 2 (g) poikkeukseen IAS 39 -standardin soveltamisalassa selventää, että (a) IAS 39 ei sovellu sitoviin (termiini) sopimuksiin hankkijan ja myyjän välillä hankinnan kohteen ostamiseksi jonain päivänä tulevaisuudessa, ja että termiinin juoksuajan ei tulisi ylittää kohtuullista ajanjaksoa joka tavallisesti tarvitaan, jotta saadaan vaadittavat hyväksynnät transaktion loppuun saattamiseksi; ja (b) kyseistä poikkeusta ei tule soveltaa optiosopimuksiin, jotka toteutettaessa synnyttävät määräysvallan yhteisössä eikä vastaaviin sijoituksiin osakkuusyhtiöissä tai samanlaisiin transaktioihin.
Muutoksella ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 39 (muutos), Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen. Muutos selventää, että voitot ja tappiot rahavirran suojausinstrumentista suojattaessa tulevia rahavirtoja tulee siirtää omasta pääomasta tilikauden tulokseen sillä tilikaudella, jolla suojattu ennakoitu rahavirta vaikuttaa tilikauden tulokseen. Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IFRIC 9 (muutos), Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi. Muutos IFRIC 9:n soveltamisalaan selventää, että IFRIC 9 ei koske mahdollista kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointia hankintahetkellä, kun sopimus hankitaan osana saman määräys-vallan alaisten yritysten liiketoimintojen yhdistämistä tai yhteisyrityksen muodostamista.
Muutoksella ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IFRIC 16 (muutos), Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset. Muutoksen mukaan ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksessa ehdot täyttävä suojausinstrumentti voi olla missä tahansa konserniyhtiössä, mukaan lukien ulkomainen yksikkö, johon tehty nettosijoitus on suojauksen kohteena olettaen, että suojaussuhde, dokumentointi ja tehokkuustestaus täyttävät IAS 39 -standardin vaatimukset.
Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Konserni ottaa käyttöön vuonna 2011 tai myöhemmin seuraavat standardit, tulkinnat ja muutokset olemassa oleviin standardeihin:
IAS 32 (muutos), Rahoitusinstrumentit: esittämistapa – Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu. Muutos selventää, kuinka kirjanpidossa olisi käsiteltävä tiettyjä oikeuksia, kun liikkeeseen lasketut instrumentit ovat muun valuutan kuin liikkeeseenlaskijan toimintavaluutan määräisiä. Jos tällaisia instrumentteja lasketaan liikkeeseen tasasuhteisesti liikkeeseenlaskijan olemassa oleville osakkeenomistajille kiinteää määrää käteisvaroja vastaan, ne olisi luokiteltava omaksi pääomaksi, vaikka niiden toteutushinta ilmaistaan muun valuutan kuin liikkeeseenlaskijan toimintavaluutan määräisenä. Konserni ottaa muutoksen käyttöön vuoden 2011 tilinpäätöksessään.
Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 24 (uudistettu)*, Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä. Uudistettu standardi yksinkertaistaa julkiseen valtaan sidoksissa olevia yhteisöjä koskevia liitetietovaatimuksia ja täsmentää lähipiirin määritelmää.
Konserni ottaa uudistetun standardin käyttöön vuoden 2011 tilinpäätöksessään. Muutoksella ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IFRIC 19*, Velan maksaminen liikkeeseen lasketuilla omilla oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla. Tulkinta selventää kirjanpitokäsittelyä sellaisissa tilanteissa, joissa velan ehdot neuvotellaan uudelleen ja uusien ehtojen seurauksena velka maksetaan liikkeeseen lasketuilla omilla oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla. IFRIC 19 vaatii voiton tai tappion kirjaamista tilikauden tulokseen. Kirjattavan voiton tai tappion määrä on rahoitusvelan kirjanpitoarvon ja liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten instrumenttien käyvän arvon erotus. Konserni ottaa tulkinnan käyttöön vuoden 2011 tilinpäätöksessään.
Muutoksella ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IFRIC 14 (muutos)*, Vähimmäisrahastointivaatimusten mukaisia suorituksia koskevat ennakkomaksut. Muutoksen tarkoitus on korjata IFRIC 14 -tulkinnan ei-toivottu seuraus. Tulkinnan seurauksena yhteisöt eivät ole joissain olosuhteissa voineet kirjata joitain vähimmäisrahastointivaatimuksiin perustuvia ennakkomaksuja omaisuuseräksi taseeseen. Muutos poistaa kyseisen seurauksen. Konserni ottaa muutoksen käyttöön vuoden 2011 tilinpäätöksessään. Muutoksella ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IFRS 9*, Rahoitusvarat – luokittelu ja arvostaminen. Standardi edustaa ensimmäistä vaihetta IASB:n projektissa, jonka tarkoituksena on korvata IAS 39 uudella rahoitusinstrumenttistandardilla. Standardi käsittelee rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista. Projektin seuraavat vaiheet koskevat rahoitusvelkojen luokittelua ja arvostamista, rahoitusvarojen arvonalentumistestausmenetelmiä sekä suojauslaskentaa koskevan ohjeistuksen kehittämistä. Konserni ottaa standardin käyttöön vuoden 2013 tilinpäätöksessään. Standardilla tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia rahoitusinstrumenttien kirjanpitokäsittelyyn ja konsernin johto on selvittämässä standardin vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
*Kyseistä standardia/tulkintaa tai muutosta ei vielä ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
Segmentti-informaatio esitetään konsernin maantieteellisen segmenttijaon mukaisesti. Toimintasegmentit on määritelty perustuen raportteihin, joita konsernin ylin johto käyttää strategisessa päätöksenteossa.
Raportoitavien toimintasegmenttien liikevaihto syntyy pääasiassa erilaisten juomien valmistuksesta ja tukkumyynnistä. Liikevaihtoon sisältyy vähäisessä määrin myös anniskeluravintoloille annettua juomalaitepalvelua.
Konsernin johto arvioi toimintasegmenttien tulosta liikevoiton (EBIT) perusteella. Korkotuottoja ja -kuluja ei kohdisteta segmenteille, koska konsernin rahoitus hoidetaan keskitetysti emoyhtiö Olvi Oyj:n toimesta.
Maantieteellisten segmenttien tuotteita tai palveluita tuotetaan tietyssä taloudellisessa ympäristössä, jonka riskit ja kannattavuus poikkeavat muiden maantieteellisten segmenttien taloudellisen ympäristön riskeistä ja kannattavuudesta. Liiketoimintasegmentit koostuvat varojen ryhmistä ja liiketoiminnoista, joiden tuotteisiin tai palveluihin liittyvät riskit ja kannattavuus poikkeavat muista liiketoimintasegmenteistä.
Segmentin varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Kohdistamattomat erät sisältävät vero- ja rahoituseriä sekä koko konsernille yhteisiä eriä. Investoinnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään useammalla kuin yhdellä tilikaudella.
Konsernin maantieteelliset toimintasegmentit ovat: Suomi, Viro, Latvia, Liettua ja Valko-Venäjä. Toimintasegmentit esitetään varojen sijainnin lisäksi asiakkaiden sijainnin mukaan.
Segmenttien välinen liiketoiminta hinnoitellaan markkinaehtoperiaatteen mukaisesti. Siirtohinnoittelumenetelmänä käytetään pääasiassa kustannusvoittolisämenetelmää, jossa tuotteen tai palvelun siirtohinta määritellään lisäämällä tuotannosta aiheutuviin kustannuksiin tarkoituksenmukainen voittolisä.
| Maantieteelliset segmentit 2009 varojen sijainnin mukaan | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1000 EUR TUOTOT |
Suomi | Viro | Latvia | Liettua | Valko Venäjä |
Eliminointi | Konserni | |||
| Ulkoinen myynti | 104 316 | 60 578 | 26 897 | 22 617 | 29 756 | 0 | 244 165 | |||
| Sisäinen myynti Liikevaihto yhteensä |
195 104 511 |
4 616 65 194 |
3 139 30 036 |
2 027 24 644 |
532 30 288 |
-10 508 -10 508 |
0 244 165 |
|||
| TULOS Segmentin liikevoitto Korkotuotot Korkokulut Tuloverot Tilikauden voitto |
9 596 | 10 156 | 1 019 | 909 | 5 797 | 286 | 27 763 2 315 -3 069 -4 001 23 009 |
|||
| MUUT TIEDOT Segmentin varat Kohdistamattomat yritystason varat |
151 135 | 96 534 | 36 495 | 28 233 | 33 311 | -144 584 | 201 123 36 074 |
|||
| Konsernin varat yhteensä Segmentin velat Kohdistamattomat yritystason velat Konsernin velat yhteensä |
38 669 | 8 645 | 3 039 | 2 822 | 4 243 | 46 026 | 237 197 103 444 21 467 124 911 |
|||
| Investoinnit Kohdistamattomat yritystason investoinnit Investoinnit yhteensä |
4 489 | 3 321 | 1 694 | 1 561 | 8 274 | 0 | 19 340 29 068 48 408 |
|||
| Poistot | 5 803 | 4 211 | 3 271 | 2 214 | 2 111 | -79 | 17 530 | |||
| Maantieteelliset segmentit 2008 varojen sijainnin mukaan | ||||||||||
| 1000 EUR TUOTOT |
Suomi | Viro | Latvia | Liettua | Valko Venäjä |
Eliminointi | Konserni | |||
| Ulkoinen myynti Sisäinen myynti |
105 445 846 |
64 113 7 882 |
29 951 1 415 |
22 615 1 209 |
0 | -11 352 | 222 124 0 |
|||
| Liikevaihto yhteensä | 106 291 | 71 995 | 31 366 | 23 825 | -11 352 | 222 124 | ||||
| TULOS Segmentin liikevoitto Korkotuotot Korkokulut Tuloverot Tilikauden voitto |
4 252 | 11 618 | 1 281 | 32 | 0 | 295 | 17 478 247 -3 420 -1 631 12 674 |
|||
| MUUT TIEDOT Segmentin varat Kohdistamattomat yritystason varat Konsernin varat yhteensä |
118 349 | 98 418 | 39 405 | 29 178 | 38 627 | -163 878 84 112 |
160 100 244 212 |
|||
| Segmentin velat | 28 767 | 9 258 | 4 332 | 3 341 | 9 918 | -1 645 | 53 972 |
Kohdistamattomat yritystason velat 84 518
Maantieteelliset segmentit 2009 asiakkaan sijainnin mukaan
Kohdistamattomat yritystason
TUOTOT
Konsernin velat yhteensä 138 490 Investoinnit 13 528 3 361 10 066 4 557 0 0 31 512
investoinnit 12 045 Investoinnit yhteensä 43 557 Poistot 5 573 4 523 2 193 1 936 0 -70 14 155
1000 EUR Suomi Viro Latvia Liettua Venäjä Eliminointi Konserni
Ulkoinen myynti 99 571 59 962 27 008 23 035 28 287 6 301 244 165 Sisäinen myynti 1 351 2 310 2 973 3 681 194 -10 508 0 Liikevaihto yhteensä 100 922 62 272 29 980 26 717 28 481 -4 208 244 165
Valko- Muut/
| Maantieteelliset segmentit 2008 asiakkaan sijainnin mukaan | |||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Valko- | Muut/ | ||||||||||
| 1000 EUR | Suomi | Viro | Latvia | Liettua | Venäjä | Eliminointi | Konserni | ||||
| Ulkoinen myynti | 103 006 | 64 270 | 29 948 | 22 526 | 2 375 | 222 124 | |||||
| Sisäinen myynti | 132 | 1 481 | 5 160 | 4 580 | -11 352 | 0 | |||||
| Liikevaihto yhteensä | 103 137 | 65 751 | 35 108 | 27 106 | -8 977 | 222 124 | |||||
| 2. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät | |||||||||||
| 1000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät | 0 | 429 |
| Yhteensä | 0 | 429 |
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät muodostuivat pääosin emoyhtiön käytöstä poistetusta täyttölinjasta.
| 3. Liiketoiminnan muut tuotot | ||
|---|---|---|
| 1000 EUR | 2009 | 2008 |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot | 71 | -16 |
| Vuokratuotot | 106 | 100 |
| Muut | 4 171 | 921 |
| Yhteensä | 4 348 | 1 005 |
Muut liiketoiminnan tuotot sisältävät pääosin Lidskoe Pivo -tytäryhtiön kertaluonteisia, vanhentuneiden velkojen tulouttamisesta aiheutuneita tuottoja.
| 4. Liiketoiminnan muut kulut | ||
|---|---|---|
| 1000 EUR | 2009 | 2008 |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot ja romutukset | 135 | 4 |
| Vuokrakulut | 2 528 | 2 542 |
| Ulkopuoliset palvelut | 37 37 | 36 425 |
| Muut | 24 603 | 25 281 |
| Yhteensä | 64 640 | 64 251 |
Muut liiketoiminnan kulut koostuvat pääasiassa energia- ja korjauskuluista sekä hallinnon, markkinoinnin ja kiinteistöjen hoitokuluista sekä muista sosiaalikuluista.
| 5. Poistot ja arvonalentumiset | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 1000 EUR Poistot aineellisista hyödykkeistä: |
2009 | 2008 | |||
| Rakennukset Koneet ja kalusto |
3 195 12 654 |
2 814 10 183 |
|||
| Muut aineelliset hyödykkeet | 1 347 | 787 | |||
| Poistot aineellisista hyödykkeistä yhteensä Poistot aineettomista hyödykkeistä: |
17 196 | 13 784 | |||
| Aineettomat oikeudet | -0 | 0 | |||
| Muut aineettomat hyödykkeet Poistot aineettomista hyödykkeistä yhteensä |
334 334 |
372 372 |
|||
| Yhteensä | 17 530 | 14 155 | |||
| 6. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | |||||
| 1000 EUR | 2009 | 2008 | |||
| Palkat | 29 688 | 26 492 | |||
| Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt | 2 524 | 2 482 | |||
| Muut henkilösivukulut | 3 018 | 3 009 | |||
| Yhteensä | 35 230 | 31 983 | |||
| Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella | 2009 | 2008 | |||
| Suomi | 377 | 431 | |||
| Viro | 337 | 388 | |||
| Latvia | 206 | 231 | |||
| Liettua | 195 | 206 | |||
| Valko-Venäjä | 961 | ||||
| Yhteensä | 2 076 | 1 256 |
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista ja lainoista esitetään liitetiedoissa 30 Lähipiiritapahtumat.
Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja 257 tuhatta euroa vuonna 2009 (451 tuhatta euroa vuonna 2008), joka on 0,1 % (0,2 %) liikevaihdosta laskettuna.
| 8. Rahoitustuotot | ||
|---|---|---|
| 1000 EUR | 2009 | 2008 |
| Osinkotuotot pysyvien vastaavien sijoituksista | 3 | 5 |
| Korkotuotot pankkitalletuksista | 2 203 | 74 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot | 110 | 169 |
| Yhteensä | 2 315 | 247 |
Korkotuottoihin pankkitalletuksista sisältyy valuuttakurssivoittoja 1 646 tuhatta euroa (0 euroa v. 2008).
| 1000 EUR Korkokulut rahoitusleasingsopimuksista Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista 2 758 Nettotappiot korkojohdannaisista Yhteensä |
2009 280 32 3 069 |
2008 245 3 090 84 3 420 |
|
|---|---|---|---|
| 10. Tuloverot | |||
| 1000 EUR Liitetieto |
2009 | 2008 | |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero | 3 882 | 882 | |
| Laskennalliset verot, AB Ragutis -yhtiön kertyneistä tappioista | |||
| kirjatun verosaamisen purkaminen | 0 | 362 | |
| Laskennalliset verot, johdannaisten käyvän arvon muutos | 19 | -8 | -24 |
| Laskennalliset verot, poistoeron muutos | 19 | 167 | 305 |
| Laskennalliset verot, vaihto-omaisuuden sisäinen kate | -4 | -2 | |
| Laskennalliset verot, osakepalkkiot, veron purku | -33 | 111 | |
| Laskennalliset verot, rahoitusleasing | 19 | -3 | -4 |
| Yhteensä | 4 001 | 1 631 |
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (26 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:
| 1000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Tulos ennen veroja | 27 009 | 14 305 |
| Verot laskettuna kotimaan verokannalla | 7 022 | 3 719 |
| Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavien verokantojen vaikutus | -3 054 | -2 111 |
| Vähennyskelvottomien erien verovaikutus | 33 | 26 |
| Verot edelliseltä tilikaudelta | 0 | -3 |
| Verot tuloslaskelmassa | 4 001 | 1 631 |
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Painotettua keskiarvoa laskettaessa osakkeiden lukumäärästä vähennetään yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden lukumäärä.
Olvi Oyj:n hallussa oli 31.12.2009 yhteensä 12400 omaa A-osaketta. Yhtiön hallussa olevista omista osakkeista on tarkempi selvitys liitetiedossa 21. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot.
| 2009 | 2008 | |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (1000 EUR) | 22 297 | 12 684 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1000) | 10 379 | 10 379 |
| Omien osakkeiden vaikutus (1000) | -8 | -11 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo osakekohtasaisen | ||
| tuloksen laskemiseksi (1000) | 10 371 | 10 368 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR/osake) | 2,15 | 1,22 |
Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien kauden aikana ulkona olevien potentiaalisten optioiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakkeiden painotettua keskiarvoa laskettaessa osakkeiden lukumäärästä vähennetään yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden lukumäärä. Laimennusvaikutusta laskettaessa otetaan huomioon myös optioiden vaihdolla saatavilla varoilla hankittavien omien osakkeiden määrä. Olvi-konsernilla ei ollut optioita vuosien 2005-2009 aikana, joten laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta ei esitetä.
| 12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Maa- ja | Raken- | Koneet | Muut aineelliset |
Ennakko maksut ja keskener. |
|||
| 1000 EUR | vesialueet | nukset | ja kalusto | hyödykkeet | hankinnat | Yhteensä | |
| Hankintameno 1.1.2009 | 1 851 | 76 599 | 167 033 | 11 314 | 6 660 | 263 457 | |
| Lisäykset | 0 | 2 299 | 13 021 | 1 869 | 8 369 | 25 558 | |
| Siirto myytävänä oleviksi | |||||||
| luokiteltuihin pitkäaikaisiin | |||||||
| varoihin | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | |
| Vähennykset | 0 | -1 092 | -5 797 | -1 082 | -8 295 | -16 267 | |
| Kurssierot | -0 | -20 | -37 | -5 | 4 | -58 | |
| Hankintameno 31.12.2009 | 1 851 | 77 786 | 174 219 | 12 095 | 6 738 | 272 690 | |
| Kertyneet poistot ja arvon | |||||||
| alentumiset 1.1.2009 | 0 | 26 778 | 97 802 | 6 849 | 0 | 131 430 | |
| Poistot | 0 | 3 195 | 12 654 | 1 347 | 0 | 17 196 | |
| Vähennykset | 0 | -15 | -967 | -199 | 0 | -1 181 | |
| Kurssierot | 0 | -3 | -17 | -4 | 0 | -23 | |
| Kertyneet poistot ja arvon | |||||||
| alentumiset 31.12.2009 | 0 | 29 955 | 109 473 | 7 993 | 0 | 147 421 | |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2009 | 1 851 | 49 821 | 69 230 | 4 465 | 6 660 | 132 027 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 1 851 | 47 831 | 64 747 | 4 102 | 6 738 | 125 269 | |
Muut aineelliset hyödykkeet ovat pääasiassa autoja, laitepalvelun laitteita ja toimistokalusteita.
| Maa- ja | Raken- | Koneet | Muut aineelliset |
Ennakko maksut ja keskener. |
||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1000 EUR | vesialueet | nukset | ja kalusto | hyödykkeet | hankinnat | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2008 | 1 854 | 65 102 | 121 401 | 5 741 | 13 471 | 207 569 |
| Lisäykset | 0 | 11 652 | 46 818 | 5 843 | 12 450 | 76 762 |
| Siirto myytävänä oleviksi | ||||||
| luokiteltuihin pitkäaikaisiin | ||||||
| varoihin | 0 | 0 | -429 | 0 | 0 | -429 |
| Vähennykset | 0 | 0 | -483 | -223 | -19 192 | -19 898 |
| Kurssierot | -2 | -155 | -273 | -47 | -69 | -547 |
| Hankintameno 31.12.2008 | 1 851 | 76 599 | 167 033 | 11 314 | 6 660 | 263 457 |
| Kertyneet poistot ja arvon | ||||||
| alentumiset 1.1.2008 | 0 | 23 540 | 82 643 | 3 679 | 0 | 109 862 |
| Poistot | 0 | 2 814 | 10 183 | 787 | 0 | 13 784 |
| Vähennykset | 0 | 440 | 5 072 | 2 406 | 0 | 7 918 |
| Kurssierot | 0 | -15 | -95 | -24 | 0 | -134 |
| Kertyneet poistot ja arvon | ||||||
| alentumiset 31.12.2008 | 0 | 26 778 | 97 802 | 6 849 | 0 | 131 430 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2008 | 1 854 | 41 562 | 38 758 | 2 062 | 13 471 | 97 706 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 1 851 | 49 821 | 69 230 | 4 465 | 6 660 | 132 027 |
Muut aineelliset hyödykkeet ovat pääasiassa autoja, laitepalvelun laitteita ja toimistokalusteita.
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti:
| 1000 EUR | Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| 31.12.2009 Hankintameno Kertyneet poistot Kirjanpitoarvo |
3 011 -1 128 1 882 |
2 701 -1 558 1 142 |
5 711 -2 687 3 025 |
| 1000 EUR | Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Yhteensä |
| 1000 EUR | Liikearvot | Kehittämis- menot |
Aineettomat oikeudet |
Muut aineettomat hyödykkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2009 | 15 720 | 111 | 9 546 | 8 616 | 33 993 |
| Lisäykset | 6 433 | 0 | 3 | 314 | 6 751 |
| Vähennykset | 0 | -51 | 0 | -2 | -53 |
| Kurssierot | 0 | 0 | 0 | -0 | -0 |
| Hankintameno 31.12.2009 | 22 153 | 60 | 9 549 | 8 928 | 40 690 |
| Kertyneet poistot ja arvon | |||||
| alentumiset 1.1.2009 | 4 977 | 60 | 9 213 | 7 976 | 22 227 |
| Poistot | 0 | 0 | -0 | 334 | 334 |
| Kurssierot | 0 | 0 | 0 | -0 | -0 |
| Kertyneet poistot ja arvon | |||||
| alentumiset 31.12.2009 | 4 977 | 60 | 9 213 | 8 311 | 22 560 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2009 | 10 743 | 51 | 333 | 639 | 11 766 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 17 176 | -0 | 336 | 617 | 18 130 |
Aineettomat oikeudet koostuvat lähinnä tavaramerkeistä.
Muut aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa tietokoneohjelmia.
| Kehittämis- | Aineettomat | Muut aineettomat |
|||
|---|---|---|---|---|---|
| 1000 EUR | Liikearvot | menot | oikeudet | hyödykkeet | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2008 | 15 655 | 59 | 9 543 | 8 282 | 33 539 |
| Lisäykset | 68 | 52 | 4 | 524 | 648 |
| Vähennykset | -3 | 0 | -1 | -183 | -187 |
| Kurssierot | 0 | 0 | 0 | -7 | -7 |
| Hankintameno 31.12.2008 | 15 720 | 111 | 9 546 | 8 616 | 33 993 |
| Kertyneet poistot ja arvon alentumiset 1.1.2008 Poistot Kurssierot Kertyneet poistot ja arvon alentumiset 31.12.2008 |
4 977 0 0 4 977 |
59 1 0 60 |
9 213 0 0 9 213 |
7 610 371 -4 7 976 |
21 859 372 -4 22 227 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2008 Kirjanpitoarvo 31.12.2008 |
10 679 10 743 |
0 51 |
330 333 |
673 639 |
11 681 11 766 |
Aineettomat oikeudet koostuvat lähinnä tavaramerkeistä
Muut aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa tietokoneohjelmia.
Liikearvoista merkittävin on Viron segmentille kohdistuva liikearvo, jonka kirjanpitoarvo on 8 146 tuhatta euroa. Liettuan segmentille kohdistetun liikearvon kirjanpitoarvo on 2 241 tuhatta euroa, Latvian segmentille on kohdistettu 291 tuhatta euroa ja Valko-Venäjän segmentille 6 498 tuhatta euroa.
Arvonalentumistestauksessa käytetyt tulevaisuuden rahavirta-arviot perustuvat konsernin johdon hyväksymiin maantieteellisten segmenttien taloudellisiin suunnitelmiin. Käytetyt rahavirta-arviot perustuvat lähtökohtaisesti kolmen seuraavan vuoden taloudellisiin suunnitelmiin.
Arvioidessaan tulevia rahavirtoja johto on myös verrannut aikaisempia taloudellisia suunnitelmia sekä toteutunutta kehitystä.
Diskonttauskorkona on käytetty pääoman tuottovaatimusta (WACC) ennen veroja Virossa ja Liettuassa 10,48 prosenttia (2008 11,82 prosenttia) sekä Latviassa 11,33 prosenttia (2008 11,82 prosenttia).
Arvioidut myynti- ja tuotantomäärät perustuvat olemassa olevaan käyttöomaisuuteen.
Arvioitaessa segmenttien kerrytettävissä olevia rahamääriä, johdon mielestä minkään käytetyn keskeisen muuttujan jokseenkin mahdollinen muutos kohtuullisesti arvioituna ei johtaisi tilanteeseen, jossa segmenttien kerrytettävissä olevat rahamäärät alittaisivat niiden kirjanpitoarvon.
Arvonalentumistestauksien herkkyysanalyysien perusteella ei tällä hetkellä ole tarvetta arvonalentumiskirjauksiin. Hallitus seuraa aktiivisesti Baltian maiden tilanteen kehitystä ja sen mahdollisia vaikutuksia.
Muut rahoitusvarat sisältävät pääasiassa konserniyhtiön toimintaa palvelevia noteeraamattomia yritysosakkeita. Myytävissä olevat sijoitukset arvostetaan käypään arvoon.
Jos käypää arvoa ei ole luotettavasti saatavissa, arvostus tehdään hankintamenoon.
| 1000 EUR | Liitetieto | 2009 | 2008 |
|---|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 288 | 285 | |
| Lisäykset | 0 | 3 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 26 | 288 | 288 |
| 16. Saamiset | |||
| 1000 EUR | Liitetieto | 2009 | 2008 |
| Lainasaamiset | 26 | 14 | 14 |
| Muut pitkäaikaiset saamiset | 129 | 336 | |
| Yhteensä | 143 | 350 |
Muut pitkäaikaiset saamiset koostuvat pääosin pankkitakaustalletuksista.
| 17. Vaihto-omaisuus | ||
|---|---|---|
| 1000 EUR | 2009 | 2008 |
| Aineet ja tarvikkeet | 25 379 | 24 065 |
| Keskeneräiset tuotteet | 1 800 | 1 772 |
| Valmiit tuotteet / tavarat | 7 834 | 6 607 |
| Muu vaihto-omaisuus | 342 | 1 256 |
| Yhteensä | 35 355 | 33 700 |
Epäkuranttiusvähennyksiä vaihto-omaisuudesta vuonna 2009 on tehty 835 tuhatta euroa (4 481 tuhatta euroa vuonna 2008).
| 18. Myyntisaamiset ja muut saamiset | ||||
|---|---|---|---|---|
| 1000 EUR | Liitetieto | 2009 | 2008 | |
| Myyntisaamiset | 26 | 44 213 | 42 635 | |
| Siirtosaamiset | 26 | 3 710 | 3 477 | |
| Muut saamiset | 26 | 780 | 2 727 | |
| Yhteensä | 48 703 | 48 839 |
Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät liittyvät vuokrien, markkinoinnin ja myynnin, vakuutusten ja hallinnon kulujen jaksottamiseen sekä alennus- ja markkinarahapanostuksiin.
Konserni on kirjannut tilikauden aikana luottotappioita myyntisaamisista 901 tuhatta euroa (199 tuhatta euroa vuonna 2008).
Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä.
| Myyntisaamisten ikäjakauma | |
|---|---|
| 1000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Erääntymättömät | 39 172 | 39 342 |
| Alle 1 kk erääntyneet | 2 540 | 2 452 |
| Yli 1 alle 3 kk erääntyneet | 1 319 | 454 |
| Yli 3 alle 6 kkk erääntyneet | 501 | 107 |
| Yli 6 kk erääntyneet | 682 | 281 |
| Yhteensä | 44 213 | 42 635 |
| Myyntisaamiset valuutoittain | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 2009 | 2009 | 2008 | 2008 | ||
| 1000 EUR | 1000 EUR | ||||
| EUR | 26 355 | 26 355 | 22 876 | 22 876 | |
| EEK | 106 418 | 6 801 | 105 443 | 6 739 | |
| LVL | 2 347 | 3 308 | 2 413 | 3 407 | |
| LTL | 12 441 | 3 603 | 15 581 | 4 513 | |
| BYR | 16 944 666 | 4 114 | 15 293 391 | 5 101 | |
| RUB | 1 329 | 31 | 0 | 0 |
| 19. Laskennalliset verosaamiset ja -velat | ||
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset laskennalliset verosaamiset | ||
| 1000 EUR | 2009 | 2008 |
| Laskennalliset verosaamiset 1.1. | 1 065 | 472 |
| Johdon osakepalkkiot, laskennallisen veron muutos | 33 | -111 |
| Johdannaisten arvostaminen käypään arvoon, laskennallisen veron muutos | 8 | 24 |
| AB Ragutis -yhtiön kertyneistä tappioista kirjatun verosaamisen purkaminen | 0 | -362 |
| OAO Lidskoe Pivo -yhtiön laskennallisen veron muutos | -202 | 1 036 |
| Vaihto-omaisuuden sisäisen katteen laskennallisen veron muutos | 4 | 6 |
| Pitkäaikaiset laskennalliset verosaamiset 31.12. | 909 | 1 065 |
Konsernin käyttämättömät verotukselliset tappiot, joista ei ole kirjattu verosaamista, olivat tilikauden lopussa 8 462 (9 291) tuhatta euroa. Latvian verotuksellisten tappioiden vanhentumisaika on 8 vuotta. Liettuassa ei ole tappioiden vanhentumisaikaa.
| Pitkäaikaiset laskennalliset verovelat | ||
|---|---|---|
| 1000 EUR | 2009 | 2008 |
| Laskennalliset verovelat 1.1. | 1 421 | 1 113 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, laskennallisen veron muutos | 156 | 305 |
| Rahoitusleasing, laskennallisen veron muutos | 3 | 3 |
| Pitkäaikaiset laskennalliset verovelat 31.12. | 1 580 | 1 421 |
Laskennallisista veroveloista 1 579 tuhatta euroa on aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden laskennallista veroa.
AS A. Le Coqin jakamattomista voittovaroista 64 191 tuhatta euroa vuonna 2009 ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, sillä IAS 12, 39 mukaiset kriteerit täyttyvät.
| 20. Rahavarat | |||
|---|---|---|---|
| 1000 EUR | Liitetieto | 2009 | 2008 |
| Käteinen raha ja pankkitilit | 26 | 8 402 | 15 748 |
| Yhteensä | 8 402 | 15 748 |
Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat muodostuvat käteisvaroista ja pankkitileillä olevista varoista.
Alla on esitetty osakkeiden lukumäärien täsmäytyslaskelma:
| 1000 EUR | K-osak- keiden (1000) |
A-osak keiden lukumäärä lukumäärä (1000) |
Osake- pääoma |
Ylikurssi- rahasto |
Omat osakkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1.1.2008 | 1 866 | 8 482 | 20 759 | 857 | -722 | 20 894 |
| Omien osakkeiden luovutus | 30 | 659 | 659 | |||
| 31.12.2008 | 1 866 | 8 512 | 20 759 | 857 | -63 | 21 553 |
| Omien osakkeiden hankinta 31.12.2009 |
1 866 | -10 8 502 |
20 759 | 857 | -159 -222 |
-159 21 394 |
Osakkeiden enimmäismäärä on 6,0 miljoonaa K- ja 24,0 miljoonaa A-osaketta (6,0 miljoonaa K- ja 24,0 miljoonaa A-osaketta 2008). K-osakkeiden vähimmäismäärä on 1,5 miljoonaa kappaletta. Osakkeiden nimellisarvo on 2,00 euroa per osake. Konsernin enimmäisosakepääoma on 60,0 miljoonaa euroa (60,0 miljoonaa euroa vuonna 2008) ja vähimmäispääoma 15,0 (15,0) miljoonaa euroa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.
Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset:
Ylikurssirahasto muodostuu osakeantien yhteydessä osakkeiden nimellisarvon ylittävästä merkintähinnasta.
Vararahasto on muodostunut yhtiöjärjestykseen aiemmin sisältyneen velvoitteen vuoksi tehdyistä rahastosiirroista.
Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten tytäryritysten tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.
Olvi Oyj:n yhtiökokous päätti 7.4.2009 valtuuttaa Olvi Oyj:n hallituksen yhden vuoden kuluessa yhtiökokouksesta lukien päättämään yhtiön omien A-osakkeiden hankkimisesta voitonjakokelpoisilla varoilla enintään 245 000 A-osaketta.
Olvi Oyj:n hallitus päätti 29.5.2009 yhtiökokouksen sille myöntämän valtuutuksen perusteella hankkia yhteensä enintään 10 000
kappaletta yhtiön omia A-osakkeita. Omat osakkeet hankittiin julkisella kaupankäynnillä Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä pörssin sääntöjen ja listayhtiöiden omia osakkeita koskevan ohjeistuksen mukaisesti kaupankäyntihetken markkinahintaan. Hankinta toteutettiin 8.6.-23.6.2009 välisenä aikana. Osakkeita ostettiin 10 000 kappaletta keskihintaan 15,96 euroa kappale. Osakkeiden hankintahinta oli yhteensä 159 tuhatta euroa.
Olvi Oyj:n hallitus ei ole vuonna 2009 käyttänyt yhtiökokouksen sille antamaa omien A-osakkeiden luovuttamisvaltuutustaan.
Olvi Oyj:n hallussa oli vuoden 2008 lopussa 2 400 kappaletta Olvi Oyj:n A-osakkeita, joten vuoden 2009 lopussa yhtiön hallussa oli yhteensä 12 400 kappaletta omia A-osakkeita. Omien osakkeiden hankintahinta oli yhteensä 222 tuhatta euroa.
Olvi Oyj:n hallussa olevien omien A-osakkeiden osuus osakepääomasta oli 0,12 prosenttia ja osuus kaikkien osakkeiden yhteen lasketusta äänimäärästä 0,03 prosenttia. Hallussa olevien osakkeiden osuus A-osakkeista ja A-osakkeiden äänimäärästä oli 0,15 prosenttia.
Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,80 euroa/osake vuodelta 2009 sekä K- että A-sarjan osakkeelle, yhteensä 8,3 miljoonaa euroa. Osinko esitetään maksettavaksi huhtikuussa 2010. Osinkoa vuodelta 2008 maksettiin 0,50 euroa/osake, yhteensä 5,2 miljoonaa euroa. Osinko maksettiin 20.4.2009.
Olvi Oyj:n hallitus päätti 26.1.2006 Olvi-konsernin avainhenkilöitä koskevasta osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä.
Osakepalkkiojärjestelmä on osa konsernin avainhenkilöiden kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää ja sen tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi. Järjestelmässä on kaksi ansaintajaksoa, joista ensimmäinen alkoi 1.1.2006 ja päättyi 31.12.2007 ja toinen alkoi 1.1.2008 ja päättyy
31.12.2010. Järjestelmästä maksettavien palkkioiden määrä on sidottu Olvi-konsernin liikevaihtoon ja liikevoittoprosenttiin liikevaihdosta laskettuna.
Palkkiot maksetaan osittain Olvi Oyj:n A-osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattaa osakepalkkioista aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Ensimmäisen ansaintajakson palkkiot maksettiin huhtikuussa 2008. Osakkeisiin liittyy kielto luovuttaa osakkeita kahden vuoden kuluessa osakkeiden saamisesta.
Olvi Oyj:n hallitus päätti 17.12.2007 toisen ansaintajakson tavoitteista ja järjestelmän piiriin kuuluvista henkilöistä. Samalla osakepalkkiojärjestelmän perusteella annettavien osakkeiden enimmäismäärä korotettiin 40 000 osakkeesta 80 000 osakkeeseen. Toisen ansaintajakson mahdolliset palkkiot maksetaan huhtikuussa 2011. Toiselta ansaintajaksolta palkkiona saaduista osakkeista saa luovuttaa 50 prosenttia yhden vuoden ja 100 prosenttia kahden vuoden kuluttua osakkeiden saamisesta. Osinko-oikeus alkaa sen jälkeen, kun osakkeet on siirretty avainhenkilöiden arvo-osuustileille.
Tämän kannustinjärjestelmän perusteella voi toiselta ansaintajaksolta vuonna 2011 tulla maksettavaksi tavoitteiden täydellisen saavuttamisen perusteella 48 000 Olvi Oyj:n A-osaketta.
Järjestelmän kohderyhmään kuuluu tällä hetkellä 20 avainhenkilöä.
Tammi-joulukuussa 2009 Olvi-konsernissa kirjattiin siirtovelkoihin ansaintajaksoon 2008-2010 liittyviä kuluja yhteensä 195 (0 vuonna 2008) tuhatta euroa. Tällä kannustinjärjestelmällä ei ole laimennusvaikutusta.
Olvi-konsernilla ei ole optioita.
| Tasearvot Käyvät arvot | Tasearvot Käyvät arvot | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| 1000 EUR | Liitetieto | 2009 | 2009 | 2008 | 2008 |
| Pitkäaikainen vieras pääoma | |||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 26 | 26 300 | 25 649 | 31 314 | 30 778 |
| Eläkelainat | 26 | 7 600 | 6 852 | 8 550 | 6 280 |
| Rahoitusleasingvelat | 26 | 2 172 | 2 172 | 2 468 | 2 468 |
| Muut velat | 26 | 29 | 29 | 29 | 29 |
| Yhteensä | 36 101 | 34 702 | 42 362 | 39 556 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | |||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 26 | 24 112 | 24 112 | 37 293 | 37 293 |
| Eläkelainat | 26 | 950 | 950 | 950 | 950 |
| Rahoitusleasingvelat | 26 | 1 177 | 1 177 | 1 598 | 1 598 |
| Yhteensä | 26 238 | 26 238 | 39 840 | 39 840 |
Velat ovat pääosin vaihtuvakorkoisia. 31.12.2009 tasearvoltaan 19,8 (5,1) milj. euron määräiset vuosina 2010 - 2018 erääntyvät lainat on muutettu koronvaihtosopimuksilla kiinteäkorkoisiksi.
Konsernin rahoitusvelat 31.12.2009 syntyvät lainoista rahoituslaitoksilta, eläkeyhtiöltä sekä rahoitusleasingvelasta. Rahoitusleasingsopimukset ovat tyypillisesti 36 - 48 kk:n sopimuksia, joissa on kiinteä, sopimusajan kattava maksuerä.
Pitkäaikaisten lainojen käypä arvo on määritetty diskonttaamalla tulevat ennakoidut kassavirrat nykyhetkeen käyttäen korkoa, jolla konserni saisi vastaavaa lainaa tilinpäätöshetkellä. Tilinpäätöspäivän markkinakorot olivat 0,99 - 2,97 %, jonka päälle on diskonttauksessa lisätty yrityskohtainen marginaali.
Lyhytaikaisten rahoitusvelkojen sekä rahoitusleasingvelkojen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.
| Rahoitusvelkojen korkojen vaihteluvälit | 2009 | 2008 | |
|---|---|---|---|
| Lainat rahoituslaitoksilta | 1,39% - 5,96% | 3,55% - 6,27% | |
| Koronvaihtosopimukset | 0,93% - 5,92% | 4,38% - 4,99% | |
| Rahoitusleasingvelat Muut velat |
2,50% - 19,10% 0,20% - 1,01% |
4,00% - 6,50% 2,39% - 4,78% |
|
| Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat | |||
| 1000 EUR Liitetieto |
2009 | 2008 | |
| Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien kokonaismäärä | |||
| Yhden vuoden kuluessa | 1 177 | 1 689 | |
| Yli yhden vuoden, mutta alle viiden vuoden kuluessa Yli viiden vuoden kuluessa |
2 172 0 |
2 686 1 |
|
| 26 | 3 348 | 4 377 | |
| Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien nykyarvo | |||
| Yhden vuoden kuluessa | 1 177 | 1 689 | |
| Yli yhden vuoden, mutta alle viiden vuoden kuluessa Yli viiden vuoden kuluessa |
2 172 0 |
2 686 1 |
|
| 26 | 3 348 | 4 377 | |
| Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä | 26 | 3 348 | 4 377 |
| Konsernin muut korolliset velat erääntyvät seuraavasti: | |||
| 1000 EUR | 2009 | 2008 | |
| v. 2009 | 38 243 | ||
| v. 2010 v. 2011 |
25 062 6 179 |
8 413 5 413 |
|
| v. 2012 | 5 150 | 4 413 | |
| v. 2013 | 5 150 | 4 413 | |
| v. 2014 | 4 650 | 4 795 | |
| Myöhemmin | 12 800 | 12 447 | |
| Yhteensä | 58 991 | 78 136 |
| 24. Ostovelat ja muut velat | |||
|---|---|---|---|
| 1000 EUR Lyhytaikaiset |
Liitetieto | 2009 | 2008 |
| Ostovelat | 26 | 25 525 | 23 065 |
| Siirtovelat | 26 | 11 858 | 9 249 |
| Muut velat | 26 | 24 784 | 24 147 |
| Yhteensä | 62 168 | 56 461 |
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät liittyvät jälkihyvitteisiin ja palkanmaksuvelvoitteisiin.
| 1000 EUR | 2009 | 2009 1000 EUR |
2008 | 2008 1000 EUR |
|---|---|---|---|---|
| EUR | 18 174 | 18 136 | 14 370 | 14 366 |
| EEK | 57 921 | 3 702 | 67 599 | 4 320 |
| LVL | 647 | 912 | 690 | 974 |
| LTL | 5 050 | 1 463 | 2 524 | 731 |
| RUR | 1 237 | 29 | 0 | 0 |
| USD | 776 | 539 | 264 | 190 |
| CHF | 15 | 10 | 1 | 1 |
| BYR | 3 024 972 | 734 | 7 602 300 | 2 483 |
Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille: markkinariskille (joka sisältää valuuttariskin, rahavirran ja käyvän arvon korkoriskin sekä hyödykeriskin), luottoriskille sekä maksuvalmiusriskille.
Olvi-konsernin riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin taloudelliseen tulokseen, omaan pääomaan ja maksuvalmiuteen.
Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy emoyhtiön hallitus ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa emoyhtiön johto yhdessä tytäryhtiöiden johdon kanssa.
Olvi-konsernin rahoitukseen liittyvät asiat hoidetaan keskitetysti emoyhtiö Olvi Oyj:n toimesta.
Olvi-konserni toimii kansainvälisesti ja sen liiketoimintaan liittyy valuuttakurssivaihteluista aiheutuvia riskejä.
Valuuttakurssiriskit syntyvät kaupallisista transaktioista eli ostojen ja myyntien rahavirroista sekä ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehdyistä sijoituksista ja tytäryhtiöiden tase-erien muuntamisesta euroiksi.
Konsernin pääasialliset kaupankäyntivaluutat ovat EUR, EEK, LVL, LTL ja BYR.
Liiketoiminnan luonteen vuoksi tilauksen ja toimituksen välinen aika on lyhyt ja valuuttariski liiketoiminnassa jää sen vuoksi pieneksi.
Konsernin varsinaisesta liiketoiminnasta ei syntynyt valuuttakurssitappioita vuonna 2009 (74 tuhatta euroa vuonna 2008).
Rahoitustuottoihin sisältyy valuuttakurssivoittoja 1 646 tuhatta euroa (0 euroa vuonna 2008).
Konsernilla on ulkomaisia tytäryhtiösijoituksia Viroon, Latviaan, Liettuaan ja Valko-Venäjälle. Viron EEK ja Liettuan LTL on sidottu
kiinteästi euroon, mutta Latvian ja Valko-Venäjän sijoitusten osalta konserni on altistunut riskille, joka syntyy, kun LVL- ja BYR -määräiset tytäryhtiösijoitukset muunnetaan emoyhtiön toimintavaluuttaan.
Taloudellisen laman johdosta Baltian maiden ja Valko-Venäjän valuuttoihin kohdistuu suuri riski valuuttojen devalvoitumisesta, joka toteutuessaan laskisi merkittävästi Olvi-konsernin euromääräistä liikevoittoa.
Jos kaikkien tytäryhtiöiden kotivaluutat (EEK, LVL, LTL, BYR) olisivat olleet euroon nähden 20 % heikompia kaikkien muiden tekijöiden pysyessä ennallaan, konsernin liikevoitto olisi ollut 2 980 tuhatta euroa pienempi.
Konserni ei ole vuosien 2009 ja 2008 aikana tehnyt aktiivista valuuttasuojausta. Valuuttasuojauksen tarvetta arvioidaan säännöllisesti.
Konsernin korkoriski aiheutuu pitkäaikaisista veloista. Lainat altistavat konsernin käyvän arvon korkoriskille.
Konsernin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista.
Konserni on hajauttanut lainanottonsa kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin lainoihin. Lisäksi konserni käyttää koronvaihtosopimuksia
korkoriskin vähentämiseksi korkomarkkinatilanteen niin edellyttäessä. Yleensä pitkäaikaiset lainat nostetaan vaihtuvakorkoisina ja muutetaan tarvittaessa koronvaihtosopimusten avulla kiinteäkorkoisiksi, jolloin saadaan alempi korko kuin nostamalla lainat suoraan kiinteäkorkoisina. Konsernin tavoitteena on pitää noin 50% lainoista kiinteäkorkoisina.
Tilinpäätöspäivänä kiinteäkorkoisten lainojen osuus korollisista lainoista oli 27,4 (15,9 vuonna 2008) prosenttia. Vaihtuvakorkoisia lainoja oli koronvaihtosopimuksilla muutettu kiinteäkorkoisiksi 15,3 (5,9) prosenttia. Vaihtuvakorkoisten lainojen osuus kaikista korollisista lainoista oli 57,3 (78,2) prosenttia. Korollisten lainojen pääomilla painotettu keskimääräinen maturiteetti oli 5,4 (5,3) vuotta. Konsernin lainat vuonna 2009 ja 2008 olivat euromääräisiä.
Rahoitusleasingsopimusten maksuvelvoitteiden määrä 31.12.2009 oli 3,3 miljoonaa euroa (vuonna 2008 4,4 miljoonaa euroa). Konserni ei sovella IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa.
Korkoriskianalyysia laadittaessa on käytetty seuraavia oletuksia:
Herkkyysanalyysi edustaa kohtuullisen mahdollisena pidetyn muutoksen (= +/- 2 %) vaikutusta nettovoittoon ennen veroja. Korkotason muutoksen vaikutus on laskettu vuoden lopun korollisen vaihtuvakorkoisen lainan määrälle, ts. nettovelan on oletettu pysyvän vuoden lopun tasolla koko tilikauden ajan.
Vaihtuvakorkoinen nettovelka oli 31.12.2009 oli 33 812 tuhatta euroa (59 767). Korkotason kahden (2) prosentin muutos merkitsisi +/- 676 tuhannen euron muutosta rahoituskuluihin. Muutoksella ei ole oleellista merkitystä konsernin nettotulokseen ennen veroja eikä konsernin taseeseen.
Olvi-konserni altistuu toiminnassaan hyödykeriskille, joka liittyy tuotantopanosten saatavuuteen ja hinnanvaihteluihin. Konserni pyrkii vähentämään näitä riskejä solmimalla sekä konsernitasolla että paikallisesti vuosisopimuksia kriittisimmistä raaka-aineista, pakkaustarvikkeista sekä palveluista tunnettujen ja pitkäaikaisten sopimuskumppaneiden kanssa.
Konsernin luottoriski liittyy tukkumyynti- ja HoReCa (hotelli, ravintola, catering)- asiakkaisiin, joilta on avoimia myyntisaatavia.
Konsernin asiakkaiden luottokelpoisuusvaatimukset tarkistetaan säännöllisesti vuosittain ja aina uusien asiakkaiden sopimusten solmimisvaiheessa. Konserni luotottaa vain sellaisia yrityksiä, joiden luottotiedot ovat moitteettomat. Myyntisaatavien määrää seurataan asiakkaittain säännöllisesti, ja tarvittaessa asiakkaan luottokelpoisuus määritellään uudelleen. Konsernilla ei ole merkittäviä saatavien luottoriskikeskittymiä, koska sen myyntisaamiset hajaantuvat laajan asiakaskunnan kesken eri maantieteellisille alueille. Suurin asiakas muodostaa 13,6 prosenttia (17,1 vuonna 2008) konsernin kokonaismyynnistä.
Vaikea taloudellinen lama on lisännyt luottotappioriskiä erityisesti Baltiassa. Konserni on sen johdosta tehostanut luotonvalvontaa, perintää ja lisännyt asiakkaiden luottokelpoisuusvaatimuksia.
Tilikauden 2009 aikana kirjattujen luottotappioiden määrä oli 901 tuhatta euroa (199 tuhatta euroa vuonna 2008). Kassanhalliintaan liittyyvät sijoitukset ovat likvideissä ja lähtökohtaisesti alhaisen riskin omaavissa rahamarkkinainstrumenteissa. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 18 Myyntisaamiset ja muut saamiset.
Olvi-konsernin emoyhtiö ja tytäryhtiöt laativat kuukausittain rullaavasti kassaennusteet, joiden pohjalta konserni arvioi liiketoiminnan vaatimaa rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja operatiivisen toiminnan ja investointien rahoittamiseksi sekä erääntyvien lainojen takaisinmaksamiseksi.
Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan keskittämällä konsernin rahavarojen hoito emoyhtiölle. Konserni käyttää rahoituksen hankinnassa useita pankkeja ja rahoitusmuotoja. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan shekkitililimiitin ja luottolimiittien avulla. Konsernin käytettävissä oleva shekkitililimiitti on 5 miljoonaa euroa ja luottolimiitti 24 miljoonaa euroa. Osa limiiteistä on voimassa toistaiseksi ja osa uusitaan vuodeksi kerrallaan.
Emoyhtiö Olvi Oyj on vuonna 2002 laskenut liikkeelle 20 miljoonan euron yritystodistusohjelman, jolla lyhytaikainen tarve maksuvalmiuden varmistamiseksi voidaan myös turvata nopeasti ja kustannustehokkaasti. Olvi Oyj:llä oli yritystodistusohjelmalla nostettua lyhytaikaista lainaa tilinpäätösvaiheessa 9,5 miljoonaa euroa (v. 2008 0 miljoonaa euroa).
Konsernilla oli 31.12.2009 rahavaroja 8 402 tuhatta euroa (vuonna 2008 15 748 tuhatta euroa). Konsernin maksuvalmius tilinpäätösajankohtana oli hyvä. Current ratio 31.12.2009 oli 1,1 (1,0 vuonna 2008).
Liitetiedossa 23 Rahoitusvelat on esitetty rahoitusvelkojen maturiteettijakaumat.
Olvi-konsernin pitkän aikavälin tavoitteena on tuottaa mahdollisimman suuri lisäarvo sijoitetulle pääomalle, ottaen huomioon eri sidosryhmien konserniin kohdistamat odotukset. Pääoman hallinnan perusperiaatteena on säilyttää Olvi-konsernin vahva taloudellinen asema ja varmistaa, että konsernin rahoitustarpeet voidaan tyydyttää kustannustehokkaasti kriittisissäkin rahoitusmarkkinatilanteissa.
Tavoitteena on myös optimaalisen pääomarakenteen säilyttäminen pääomakustannusten hallitsemiseksi ja alentamiseksi.
Pääomarakenteen säilyttämiseksi tai muuttamiseksi konserni voi muuttaa osakkeenomistajille maksettavien osinkojen määrää, palauttaa pääomaa osakkeenomistajille, laskea liikkeeseen uusia osakkeita, ostaa omia osakkeita ja mitätöidä ne tai myydä omaisuutta vähentääkseen velkojaan.
Pääomaa seurataan velkaantumisasteen (gearing) avulla. Velkaantumisaste lasketaan jakamalla nettovelat koko oman pääoman määrällä. Nettovelat lasketaan siten, että korollisten lainojen kokonaismäärästä vähennetään rahavarat. Oma pääoma lasketaan lisäämällä emoyhtiön omistajille kuuluvaan omaan pääomaan vähemmistöosuus.
| Velkaantumisasteet olivat seuraavat: | 2009 | 2 008 |
|---|---|---|
| 1000 eur | ||
| Korolliset velat yhteensä (liitetieto 23) | 62 339 | 82 202 |
| - vähennetään rahavarat (liitetieto 20) | -8 402 | -15 748 |
| Nettovelat | 53 937 | 66 454 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | 109 522 | 94 104 |
| Vähemmistön osuus | 2 764 | 11 618 |
| Oma pääoma yhteensä | 112 286 | 105 722 |
| Velkaantumisaste (gearing) | 48,0 | 62,9 |
Velkaantumisasteen alentuminen vuonna 2009 johtui pääasiassa korollisten velkojen vähentymisestä.
Olvi-konsernin rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot eivät poikkea oleellisesti niiden kirjanpitoarvoista. Koronvaihtosopimusten nimellisarvot olivat vuonna 2009 19,8 miljoonaa euroa ja vuonna 2008 5,1 miljoonaa euroa.
Noteeraamattomat osakesijoitukset on kirjattu hankintahintaan, koska niiden arvostaminen käypään arvoon arvostusmenetelmiä käyttäen ei ole ollut mahdollista. Saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.
Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien kassavirtojen nykyarvomenetelmällä, jonka tukena ovat tilinpäätöspäivän markkinakorot ja muu markkinainformaatio. Rahalaitoslainojen, rahoitusleasingvelkojen, ostovelkojen ja muiden velkojen käyvät arvot eivät oleellisesti poikkea niiden tasearvoista.
| 27. Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1000 EUR | 2009 | 2008 | |||||
| Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa: Poistot |
17 530 | 14 156 | |||||
| Muut oikaisut | 3 167 | 4 815 | |||||
| Yhteensä | 20 697 | 18 971 | |||||
Muut oikaisut sisältävät lähinnä tuloverot ja rahoitustuotot ja -kulut.
| 28. Muut vuokrasopimukset | ||
|---|---|---|
| Konserni vuokralle ottajana | ||
| 1000 EUR | 2009 | 2008 |
| Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten | ||
| perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat: | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 821 | 945 |
| Yli yhden vuoden, mutta alle viiden vuoden kuluessa | 842 | 1 431 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 120 | 170 |
| Yhteensä | 1 782 | 2 545 |
Konserni on vuokrannut toimitiloja ja varastoterminaalitiloja eri puolilta Suomea sekä tuotantokoneita ja -laitteita.
| 1000 EUR Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat: Yhden vuoden kuluessa |
2009 1 008 |
2008 929 |
|---|---|---|
| Yhteensä | 1 008 | 929 |
Konserni vuokraa asiakkailleen juomien jakelu- ja kylmälaitteita.
Saatujen vuokratuottojen määrä ei ole merkittävä koko konsernin liiketoiminnalle.
| 29. Vakuudet ja vastuusitoumukset | ||
|---|---|---|
| 1000 EUR Annetut pantit ja vastuusitoumukset |
2009 | 2008 |
| Omasta puolesta | 6 376 | 6 227 |
| Muiden puolesta | 810 | 5 |
| Päällystevastuut | 3 317 | 6 402 |
| Muut vastuut | 1 980 | 1 980 |
| Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä Rahalaitoslainat |
||
| Omasta puolesta | 0 | 1 594 |
| Muiden puolesta | 0 | 0 |
Päällystevastuu on Olvi Oyj:n osuus kierrätettävien juomapakkausten koko kannasta Ekopulloyhdistys ry:n määrittelemien osuuksien mukaan, vähennettynä Olvi Oyj:n varastossa olevilla päällysteillä 31.12.2009.
Ekopulloyhdistys ry hallinnoi uudelleentäytettävien juomapakkausten kantaa. Jokainen järjestelmään kuuluva jäsen ylläpitää Ekopulloyhdistysry:lle ilmoittamansa tarpeen edellyttämää päällystekantaa kunkin käyttämänsä päällystetyypin osalta.
Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat:
| Omistusosuus (%) |
Osuus äänivallasta (%) |
|---|---|
| 100,00 | 100,00 |
| 99,30 | 99,30 |
| 99,57 | 99,57 |
| 87,84 | 87,84 |
Hallituksen ja konserniin kuuluvien yhtiöiden toimitusjohtajien palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet
| 1000 EUR | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Toimitusjohtajat | 620 | 995 |
| Hallituksen puheenjohtaja | 222 | 209 |
| Muut hallituksen jäsenet | 110 | 109 |
| Yhteensä | 952 | 1 31 |
Olvi Oyj:n hallitus on päättänyt Olvi-konsernin avainhenkilöitä koskevasta osakepohjaisesta kannustusjärjestelmästä. Tämä on selitetty tarkemmin liitetiedossa 22.
Johdolle ei ole myönnetty lainoja.
| 31. Tilintarkastuksesta aiheutuneet kulut | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1000 EUR | 2009 | 2008 | ||||
| Varsinaisesta tilintarkastuksesta johtuvat palkkiot | 132 | 131 | ||||
| Muut palvelut | 109 | 51 | ||||
| Yhteensä | 241 | 182 | ||||
Olvi Oyj allekirjoitti 2.10.2008 sopimuksen, jolla se hankki enemmistöosuuden valkovenäläisestä OAO Lidskoe Pivo –panimon osakekannasta. Kauppa toteutettiin OAO Lidskoe Pivon Olvi Oyj:lle suuntaamalla osakeannilla.
Osakkeet rekisteröitiin Olvi Oyj:n nimiin 24.12.2008. Kaupan jälkeen Olvi Oyj omistaa 51 prosenttia OAO Lidskoe Pivo -panimon osakepääomasta ja äänivallasta. Osakkeiden kauppahinta oli 11, 9 miljoonaa euroa, minkä lisäksi osakkeiden hankintamenoon sisällytettiin asianajajien ja muiden asiantuntijoiden palkkiot 0,1 miljoonaa euroa. Hankinta on kirjattu alustavana IFRS 3:n vuoden aikarajaa noudattaen.
| 1000 EUR | ||
|---|---|---|
| Osakkeiden hinta suunnatussa osakeannissa | 11 926 | |
| Hankinnasta aiheutuneet menot | 119 | |
| Kokonaishankintameno yhteensä | 12 045 |
Hankinnasta syntyi 68 tEUR:n liikearvo, joka perustuu OAO Lidskoe Pivo -panimon hankinnasta odotettavissa oleviin synergiahyötyihin.
OAO Lidskoe Pivo -panimo on yhdistelty Olvi-konserniin 31.12.2008, joten hankinnalla ei ole ollut vaikutusta Olvi-konsernin tuloslaskelmaan eikä vuoden 2008 tulokseen. OAO Lidskoe Pivo -panimon tase on yhdistelty Olvi-konserniin 31.12.2008 tilanteessa hankintamenomenetelmällä.
Valko-Venäjä muodosti Olvi-konsernin raportoinnissa oman maantieteellisen segmentin 1.1.2009 lähtien.
Hankintamenolaskelmaa korjattiin, koska OAO Lidskoe Pivo -yhtiön aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käypä arvo tarkentui vuoden 2009 aikana 3 205 tuhatta euroa pienemmäksi. Lisäksi vuoden 2009 aikana yhtiön hankintamenoa kasvatti alkuperäiseen hankintaan liittyvä lisäkauppahinta, joka oli yhteensä 4 797 tuhatta euroa.
Uusi liikearvo näiden muutosten jälkeen 31.12.2009 oli 6 498 tuhatta euroa.
| 1000 EUR | Yhdistämisessä | Yhdistämisessä | Kirjanpitoarvot | |
|---|---|---|---|---|
| kirjatut | kirjatut | ennen | ||
| käyvät arvot | käyvät arvot | yhdistämistä | ||
| Muutos | 31.12.2009 | 31.12.2008 | 31.12.2008 | |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | -3 205 | 15 025 | 18 230 | 16 997 |
| Myytävissä olevat sijoitukset Aineettomat hyödykkeet |
2 3 |
2 3 |
1 | |
| Laskennalliset verosaatavat | 1 036 | 1 036 | ||
| Vaihto-omaisuus | 3 995 | 3 995 | 8 931 | |
| Lyhytaikaiset saatavat | 5 885 | 5 885 | 1 827 | |
| Rahavarat | 10 444 | 10 444 | 10 444 | |
| Pitkäaikaiset korottomat velat | -4 | -4 | ||
| Pitkäaikaiset korolliset velat | -1 337 | -1 337 | -4 687 | |
| Lyhytaikaiset korottomat velat | -9 914 | -9 914 | -5 503 | |
| Lyhytaikaiset korolliset velat | -4 854 | -4 854 | -1 616 | |
| Nettovarat | -3 203 | 20 283 | 23 486 | 26 394 |
| Vähemmistöosuus 49 % | 1 569 | -9 940 | -11 509 | |
| Konsernin osuus nettovaroista | -1 633 | 10 343 | 11 977 | |
| Hankintameno | 4 797 | 16 842 | 12 045 | |
| Liikearvo | 6 430 | 6 498 | 68 | |
| Rahana maksettu kauppahinta | 12 045 | |||
| Hankitun tytäryrityksen rahavarat | -10 444 | |||
| Rahavirtavaikutus | 1 601 |
Tilikauden 2009 aikana Olvi Oyj lisäsi omistustaan OAO Lidskoe Pivo –panimosta 36,84 prosenttiyksiköllä ostamalla yrityksen henkilökunnalta julkisella ostotarjouksella yhteensä 27 847 osaketta 4,8 miljoonalla eurolla. Hankinnasta muodostui konsernireserviä 3,7 miljoonaa euroa, joka on kirjattu konsernin omaan pääomaan.
Olvi Oyj:n omistusosuus OAO Lidskoe Pivo –panimosta 31.12.2009 oli 87,84 prosenttia.
| 1000 EUR | 2009 IFRS |
2008 IFRS |
2007 IFRS |
2006 IFRS |
2005 IFRS |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto **) |
244 165 | 222 124 | 205 188 | 169 434 | 147 519 |
| Muutos, % | 9,9 | 8,3 | 21,1 | 14,9 | 14,4 |
| Liikevoitto | 27 763 | 17 478 | 23 101 | 18 481 | 12 962 |
| % liikevaihdosta | 11,4 | 7,9 | 11,3 | 10,9 | 8,8 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -754 | -3 172 | -1 767 | -1 244 | -1 726 |
| Voitto ennen veroja | 27 009 | 14 305 | 21 334 | 17 237 | 11 236 |
| % liikevaihdosta | 11,1 | 6,4 | 10,4 | 10,2 | 7,6 |
| Taseen loppusumma | 237 197 | 244 212 | 186 997 | 155 993 | 140 396 |
| Tulorahoitus-% | 16,6 | 12,1 | 15,0 | 15,1 | 14,5 |
| Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI) | 16,6 | 11,0 | 18,7 | 16,7 | 12,4 |
| Oman pääoman tuotto-% (ROE) | 21,1 | 13,0 | 22,8 | 20,5 | 15,0 |
| Omavaraisuusaste, % | 47,3 | 43,3 | 47,7 | 49,6 | 47,9 |
| Maksuvalmius (current ratio) | 1,1 | 1,0 | 1,1 | 1,2 | 1,4 |
| Velkaantumisaste (gearing), % | 48,0 | 62,9 | 45,6 | 47,3 | 49,6 |
| Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen | 48 408 | 43 557 | 25 426 | 20 933 | 17 442 |
| % liikevaihdosta | 19,8 | 19,6 | 12,4 | 12,4 | 11,8 |
| Nettoinvestoinnit käyttöomaisuuteen | 47 448 | 43 112 | 23 416 | 19 751 | 16 627 |
| % liikevaihdosta | 19,4 | 19,4 | 11,4 | 11,7 | 11,3 |
| Henkilöstö keskimäärin: | |||||
| Olvi Oyj Viron, Latvian, Liettuan |
377 | 434 | 389 | 346 | 333 |
| ja Valko-Venäjän henkilöstö | 1 698 | 835 | 822 | 780 | 741 |
| Henkilöstö yhteensä | 2 075 | 1 269 | 1 211 | 1 126 | 1 074 |
| 2009 | 2008 | 2007 | 2006 | 2005 | |
|---|---|---|---|---|---|
| IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | |
| Tulos/osake (EPS), euroa | 2,15 | 1,22 | 1,83 | 1,43 | 0,95 |
| Optiolainan laimennusvaikutuksella | |||||
| oikaistu tulos/osake, euroa | 2,15 | 1,22 | 1,83 | 1,42 | 0,95 |
| Oma pääoma/osake, euroa | 10,56 | 9,07 | 8,61 | 7,46 | 6,48 |
| *) Osinko/tulos, % | 37,21 | 40,9 | 43,7 | 45,5 | 89,2 |
| Hinta/voitto-suhde (P/E) | 12,3 | 12,7 | 13,1 | 14,0 | 22,1 |
Osakekohtaisia tunnuslukuja laskettaessa on huomioitu rahastoannin aiheuttama osakemäärän kaksinkertaistuminen vuonna 2006.
*) Vuoden 2009 tunnuslukua laskettaessa on osinkona käytetty hallituksen yhtiökokoukselle tekemää esitystä.
**) Vuoden 2006 liikevaihto on muutettu vertailukelpoiseksi vuoden 2007 kanssa.
| Liitetieto | 1.1. - 31.12.2009 1000 EUR |
% | 1.1. - 31.12.2008 1000 EUR |
% | |
|---|---|---|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 1 | 104 511 | 100,0 | 106 291 | 100,0 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys(+)/vähennys(-) Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot |
2 | 1 464 62 368 |
1,4 0,1 0,4 |
352 106 596 |
0,3 0,1 0,6 |
| Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut |
3 4 8 9 |
37 797 18 189 5 237 35 653 |
36,2 17,4 5,0 34,1 |
40 040 19 014 5 106 38 980 |
37,7 17,9 4,8 36,7 |
| LIIKEVOITTO | 9 529 | 9,1 | 4 205 | 4,0 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 10 | -831 | -0,8 | 101 | 0,1 |
| VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA |
8 698 | 8,3 | 4 306 | 4,1 | |
| Tilinpäätössiirrot Tuloverot |
11 12 |
-642 -2 089 |
-0,6 -2,0 |
-1 173 -969 |
-1,1 -0,9 |
| TILIKAUDEN VOITTO | 5 967 | 5,7 | 2 164 | 2,0 |
49
| Liitetieto | 31.12.2009 1000 EUR |
% | 31.12.2008 1000 EUR |
% | |
|---|---|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | |||||
| PYSYVÄT VASTAAVAT | |||||
| Aineettomat hyödykkeet | 13 | 691 | 768 | ||
| Aineelliset hyödykkeet | 13 | 29 524 | 30 960 | ||
| Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut sijoitukset |
14 14 |
75 674 278 |
47 292 278 |
||
| PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ | 106 167 | 62,2 | 79 299 | 46,5 | |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT | |||||
| Vaihto-omaisuus | 16 | 13 032 | 9 970 | ||
| Pitkäaikaiset saamiset | 17 | 20 420 | 52 575 | ||
| Lyhytaikaiset saamiset | 17 | 28 696 | 24 881 | ||
| Rahat ja pankkisaamiset | 2 502 | 3 766 | |||
| VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ | 64 651 | 37,8 | 91 193 | 53,5 | |
| VASTAAVAA YHTEENSÄ | 170 817 | 100,0 | 170 492 | 100,0 | |
| VASTATTAVAA | |||||
| OMA PÄÄOMA | |||||
| Osakepääoma | 20 759 | 20 759 | |||
| Ylikurssirahasto | 857 | 857 | |||
| Vararahasto | 127 | 127 | |||
| Edellisten tilikausien voitto | 34 528 | 37 714 | |||
| Tilikauden voitto | 5 967 | 2 164 | |||
| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ | 18 | 62 238 | 36,4 | 61 620 | 36,1 |
| TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ | 19 | 6 767 | 4,0 | 6 125 | 3,6 |
| VIERAS PÄÄOMA | |||||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 33 929 | 39 277 | |||
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 67 883 | 63 470 | |||
| VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ | 20 | 101 812 | 59,6 | 102 746 | 60,3 |
| VASTATTAVAA YHTEENSÄ | 170 817 | 100,0 | 170 492 | 100,0 |
| Liitetieto | 2009 1000 EUR |
2008 1000 EUR |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Voitto ennen satunnaisia eriä Oikaisut: |
8 698 | 4 306 |
| Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset 8 |
5 237 | 5 106 |
| Rahoitustuotot ja -kulut 10 |
831 | -101 |
| Muut oikaisut | -45 | -35 |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 14 721 | 9 276 |
| Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien myynti |
||
| ja muiden saamisten lisäys (-)/vähennys (+) | -4 530 | 2 175 |
| Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+) | -3 062 | 1 540 |
| Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-) | 9 486 | -3 897 |
| Maksetut korot Saadut korot |
-2 907 140 |
-2 692 171 |
| Maksetut verot | -1 373 | -3 054 |
| Liiketoiminnan rahavirta (A) | 12 474 | 3 519 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -3 297 | -12 533 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 137 | 117 |
| Investoinnit muihin sijoituksiin | -25 344 | -35 502 |
| Investointien rahavirta (B) | -28 505 | -47 918 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Lainojen nostot | 20 912 | 78 005 |
| Lainojen takaisinmaksut | -34 317 | -44 875 |
| Omien osakkeiden hankinta 18 Maksetut osingot 18 |
-160 -5 179 |
343 -8 288 |
| Pitkäaikaisten lainasaamisten vähennys (+) | 33 510 | 20 392 |
| Rahoituksen rahavirta (C) | 14 766 | 25 185 |
| Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-) (A+B+C) | -1 264 | -19 214 |
| Rahavarat 1.1. | 3 766 | 2 588 |
| Rahavarat 31.12. | 2 502 | 3 766 |
| Rahavarojen muutos | -1 264 | 1 178 |
Olvi Oyj:n tilikausi on 1.1. – 31.12. Tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS).
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä tehdyillä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen vaikutusajan perusteella.
| Suunnitelman mukaiset poistoajat: | |
|---|---|
| Rakennukset | 20 vuotta |
| Väestönsuoja | 4 vuotta |
| Tehdaskoneet ja laitteet | 8 vuotta |
| Muu käyttöomaisuus | 5 vuotta |
Vaihto-omaisuus on arvostettu fifo-periaatteen mukaisesti hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Hankintameno määritetään raaka- ja tarveaineiden osalta painotetun keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden arvoon on sisällytetty muuttuvien menojen lisäksi niiden osuus hankinnan ja valmistuksen kiinteistä menoista.
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluiksi. Uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin. Hyödykkeestä kirjataan poistot siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi.
Henkilöstön eläketurva on järjestetty lainmukaisella TEL -vakuutuksella ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkevakuutusmaksut on jaksotettu vastaamaan tilinpäätöksen suoriteperusteisia palkkoja.
Emoyhtiön johdannaissopimukset ovat koronvaihtosopimuksia, jotka arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin.
Laskennallinen verovelka tai –saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väli-aikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tilikauden aikana tapahtumapäivän kurssiin ja tilinpäätöshetkenä olevat ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat on arvostettu tilinpäätöspäivän keskikurssiin.
Hankitut omat osakkeet kirjataan edellisten tilikausien kertyneiden voittovarojen vähennykseksi.
| 1. Liikevaihto markkina-alueittain | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Suomi Viro Muu vienti Yhteensä |
100 935 840 2 736 104 511 |
102 967 1 444 1 880 106 291 |
| 2. Liiketoiminnan muut tuotot | 2009 | 2008 |
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot Muut Yhteensä |
46 322 367 665 |
9 586 595 849 |
| 3. Materiaalit ja palvelut | 2009 | 2008 |
| Aineet ja tarvikkeet (tavarat): Ostot tilikauden aikana Varaston muutos Ulkopuolisilta ostetut palvelut Yhteensä |
36 316 -1 597 3 079 37 797 |
34 402 1 892 3 746 40 040 |
| 4. Henkilöstökulut | 2009 | 2008 |
| Palkat ja palkkiot Henkilöstörahaston voittopalkkio Eläkekulut Muut henkilösivukulut Yhteensä |
14 580 30 2 524 1 055 18 189 |
15 160 0 2 482 1 372 19 014 |
| 5. Johdon palkat ja palkkiot | 2009 | 2008 |
| Toimitusjohtaja Hallituksen puheenjohtaja Muut hallituksen jäsenet Yhteensä |
245 222 110 578 |
406 209 109 724 |
| 6. Emoyhtiön henkilökunta keskimäärin tilikaudella | 2009 | 2008 |
| Kokopäiväiset toimihenkilöt työntekijät Osa-aikaiset toimihenkilöt työntekijät Yhteensä |
118 184 1 74 377 |
122 230 1 78 431 |
| 7. Tilintarkastajien palkkiot | 2009 | 2008 |
| Varsinaisesta tilintarkastuksesta johtuvat palkkiot Muut palvelut Yhteensä |
61 46 107 |
60 47 107 |
| 8. Poistot ja arvonalentumiset | 2009 | 2008 |
| Suunnitelman mukaiset poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä Yhteensä |
5 237 5 237 |
5 106 5 106 |
| 9. Liiketoiminnan muut kulut | 2009 | 2008 |
| Myyntirahdit Markkinoinnin ja myynnin kulut Muut muuttuvat kulut Muut Yhteensä |
14 324 9 806 4 569 6 955 35 653 |
15 788 11 627 4 779 6 786 38 980 |
| 10. Rahoitustuotot ja -kulut | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista |
132 | 0 |
| yhteensä | 3 | 5 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä |
1 335 | 3 069 |
| Muilta Yhteensä |
138 1 473 |
180 3 249 |
| Osinkotuotot sekä muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä |
1 608 | 3 254 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille |
2 439 | 3 152 |
| Yhteensä | 2 439 | 3 152 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -831 | 101 |
| 11. Tilinpäätössiirrot | 2009 | 2008 |
| Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa | ||
| tehtyjen poistojen erotus | 642 | 1 173 |
| Yhteensä | 642 | 1 173 |
| 12. Tuloverot | 2009 | 2008 |
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta Edellisten tilikausien verot |
2 130 0 |
885 -3 |
| Laskennallisen veron muutos Yhteensä |
-41 2 089 |
87 969 |
| Muut | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Perustamis- | Aineettomat | Kehittämis- | aineettomat | ||
| menot | oikeudet | menot | hyödykkeet | Yhteensä | |
| Hankintameno 1.1.2009 | 6 | 8 774 | 52 | 8 059 | 16 892 |
| Lisäykset | 0 | 0 | 0 | 208 | 208 |
| Vähennykset | 0 | 0 | -51 | 0 | -51 |
| Hankintameno 31.12.2009 | 6 | 8 774 | 1 | 8 267 | 17 049 |
| Kertyneet poistot ja arvon | |||||
| alentumiset 1.1.2009 | 6 | 8 774 | 1 | 7 343 | 16 124 |
| Poistot | 0 | 0 | 0 | 234 | 234 |
| Kertyneet poistot 31.12.2009 | 6 | 8 774 | 1 | 7 577 | 16 358 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2009 | 0 | 0 | 51 | 717 | 768 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 0 | 0 | 0 | 691 | 691 |
| Muut | maksut ja kesken |
|||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Maa- ja vesialueet |
Raken- nukset |
Koneet ja kalusto |
aineelliset hyödykkeet |
eräiset hankinnat |
Yhteensä | |
| Hankintameno 1.1.2009 | 1 078 | 24 336 | 77 736 | 28 | 2 156 | 105 334 |
| Lisäykset | 0 | 603 | 3 281 | 23 | 287 | 4 193 |
| Vähennykset | 0 | 0 | -50 | -2 | -574 | -627 |
| Hankintameno 31.12.2009 | 1 078 | 24 939 | 80 967 | 49 | 1 868 | 108 901 |
| Kertyneet poistot ja arvon alentumiset 1.1.2009 Poistot Kertyneet poistot 31.12.2009 |
0 0 0 |
16 193 1 039 17 232 |
58 182 3 963 62 145 |
0 0 0 |
0 0 0 |
74 374 5 002 79 377 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2009 Kirjanpitoarvo 31.12.2009 |
1 078 1 078 |
8 143 7 708 |
19 555 18 822 |
28 49 |
2 156 1 868 |
30 960 29 524 |
| Tuotantotoimintaan liittyvien konei- | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|
| den ja laitteiden tasearvo 31.12. | 17 921 | 18 642 |
| 14. Sijoitukset | |||
|---|---|---|---|
| Osakkeet konserni- yrityksissä |
Muut osakkeet |
Sijoitukset yhteensä |
|
| Hankintameno 1.1.2009 | 48 910 | 278 | 49 188 |
| Lisäykset | 29 068 | 29 068 | |
| Vähennykset | -686 | -686 | |
| Hankintameno 31.12.2009 | 77 292 | 278 | 77 570 |
| Arvonalentumiset 1.1.2009 | 1 618 | 0 | 1 618 |
| Arvonalentumiset 31.12.2009 | 1 618 | 0 | 1 618 |
Kirjanpitoarvo 31.12.2009 75 674 278 75 952
| Konsernin omistusosuus-% |
Emoyhtiön omistusosuus-% |
|
|---|---|---|
| AS A. Le Coq, Tartto, Viro A/S Cēsu Alus, Cesis, Latvia AB Ragutis, Kaunas, Liettua |
100,00 99,30 99,57 |
100,00 99,30 99,57 |
| OAO Lidskoe Pivo, Lida, Valko-Venäjä | 87,84 | 87,84 |
| 16. Vaihto-omaisuus | ||
| Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet / tavarat |
2009 9 392 712 2 928 |
2008 7 795 497 1 678 |
| Yhteensä | 13 032 | 9 970 |
| 17. Saamiset | 2009 | 2008 |
| Pitkäaikaiset saamiset | ||
| Lainasaamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä 20 291 Vakuudeksi annettuja talletuksia Siirtosaamiset |
109 20 |
52 470 105 0 |
| Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 20 420 | 52 575 |
| Lyhytaikaiset saamiset | ||
| Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä Myyntisaamiset Siirtosaamiset |
491 283 |
73 0 |
| Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä | 774 | 73 |
| Saamiset muilta kuin konserniyhtiöiltä Myyntisaamiset |
26 082 | 22 126 |
| Muut saamiset | 2 | 1 |
| Siirtosaamiset Laskennalliset verosaamiset |
1 774 64 |
2 658 23 |
| Yhteensä | 27 922 | 24 808 |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 28 696 | 24 881 |
| Saamiset yhteensä | 49 116 | 77 457 |
| Laskennalliset verosaamiset | ||
| Laskennalliset verosaamiset 1.1. | 23 | 110 |
| Johdon osakepalkkiot, laskennallisen veron muutos Johdannaisten arvostaminen käypään arvoon, |
33 | -111 |
| laskennallisen veron muutos Laskennalliset verosaamiset 31.12. |
8 64 |
24 23 |
| 18. Oma pääoma | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Osakepääoma 1.1. Osakepääoman korotus Osakepääoma 31.12. |
20 759 0 20 759 |
20 759 0 20 759 |
| Ylikurssirahasto 1.1. Rahastoanti Ylikurssirahasto 31.12. |
857 0 857 |
857 0 857 |
| Vararahasto 1.1. ja 31.12. | 127 | 127 |
| Edellisten tilikausien voitto 1.1. Osingonjako Omien osakkeiden hankinta / luovutus Edellisten tilikausien voitto 31.12. |
39 878 -5 190 -160 34 528 |
45 262 -8 291 743 37 714 |
| Tilikauden voitto | 5 967 | 2 164 |
| Oma pääoma yhteensä | 62 238 | 61 620 |
| 2009 kpl |
2009 euroa |
2009 ääniä |
2008 kpl |
2008 euroa |
2008 ääniä |
|
|---|---|---|---|---|---|---|
| K-sarja (20 ääntä/osake), | ||||||
| rekisteröity | 1 866 128 | 3 732 256 | 37 322 560 | 1 866 128 | 3 732 256 | 37 322 560 |
| K-osakkeet yhteensä | 1 866 128 | 3 732 256 | 37 322 560 | 1 866 128 | 3 732 256 | 37 322 560 |
| A-sarja (1 ääni/osake), | ||||||
| rekisteröity | 8 513 276 | 17 026 552 | 8 513 276 | 8 513 276 | 17 026 552 | 8 513 276 |
| A-osakkeet yhteensä | 8 513 276 | 17 026 552 | 8 513 276 | 8 513 276 | 17 026 552 | 8 513 276 |
| Yhteensä 31.12. | 10 379 404 | 20 758 808 | 45 835 836 | 10 379 404 | 20 758 808 | 45 835 836 |
Olvi Oyj:n yhtiökokous päätti 7.4.2009 valtuuttaa Olvi Oyj:n hallituksen yhden vuoden kuluessa yhtiökokouksesta lukien päättämään yhtiön omien A-osakkeiden hankkimisesta voitonjakokelpoisilla varoilla enintään 245 000 A-osaketta.
Olvi Oyj:n hallitus päätti 29.5.2009 yhtiökokouksen sille myöntämän valtuutuksen perusteella hankkia yhteensä enintään 10 000 kappaletta yhtiön omia A-osakkeita. Omat osakkeet hankittiin julkisella kaupankäynnillä Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä pörssin sääntöjen ja listayhtiöiden omia osakkeita koskevan ohjeistuksen mukaisesti kaupankäyntihetken markkinahintaan. Hankinta toteutettiin 8.6.-23.6.2009 välisenä aikana. Osakkeita ostettiin 10 000 kappaletta keskihintaan 15,96 euroa kappale. Osakkeiden hankintahinta oli yhteensä 159 tuhatta euroa.
Olvi Oyj:n hallitus ei ole vuonna 2009 käyttänyt yhtiökokouksen sille antamaa omien A-osakkeiden luovuttamisvaltuutustaan.
Olvi Oyj:n hallussa oli vuoden 2008 lopussa 2 400 kappaletta Olvi Oyj:n A-osakkeita, joten vuoden 2009 lopussa yhtiön hallussa oli yhteensä 12 400 kappaletta omia A-osakkeita. Omien osakkeiden hankintahinta oli yhteensä 222 tuhatta euroa.
Olvi Oyj:n hallussa olevien omien A-osakkeiden osuus osakepääomasta oli 0,12 prosenttia ja osuus kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä 0,03 prosenttia. Hallussa olevien osakkeiden osuus A-osakkeista ja A-osakkeiden äänimäärästä oli 0,15 prosenttia.
Omien osakkeiden hankintahinnat esitetään oman pääoman vähennyksenä ja luovutukset oman pääoman lisäyksenä.
Tilinpäätössiirtojen kertymä muodostuu kertyneestä poistoerosta.
| 20. Vieras pääoma | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Eläkelainat Muut velat Yhteensä |
26 300 7 600 29 33 929 |
30 000 8 550 29 38 579 |
| Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille: Muut velat |
0 | 698 |
| Yhteensä | 0 | 698 |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 33 929 | 39 277 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta Eläkelainat Ostovelat Siirtovelat Muut velat Yhteensä |
24 112 950 15 407 9 146 18 064 67 679 |
33 817 0 11 687 4 701 13 224 63 429 |
| Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille: | ||
| Ostovelat Yhteensä |
204 204 |
40 40 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 67 883 | 63 470 |
| Vieras pääoma yhteensä | 101 812 | 102 746 |
| Siirtovelat Henkilöstökuluvaraukset Lainojen korkovaraus Lidskoe Pivo -tytäryhtiön maksamattomat osakkeet Muut siirtovelat Siirtovelat yhteensä |
4 415 357 3 724 651 9 146 |
3 502 826 0 374 4 701 |
| Korottomien velkojen määrä 31.12. | 42 821 | 30 351 |
| Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua: Lainat rahoituslaitoksilta |
12 800 | 16 950 |
| 21. Osakeperusteiset maksut |
Olvi Oyj:n hallitus päätti 26.1.2006 Olvi-konsernin avainhenkilöitä koskevasta osakepohjaisesta
kannustusjärjestelmästä.
Osakepalkkiojärjestelmä on osa konsernin avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää ja sen tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi.
Järjestelmässä on kaksi ansaintajaksoa, joista ensimmäinen alkoi 1.1.2006 ja päättyi 31.12.2007 ja toinen alkoi 1.1.2008 ja päättyy
31.12.2010. Järjestelmästä maksettavien palkkioiden määrä on sidottu Olvi-konsernin liikevaihtoon ja liikevoittoprosenttiin liikevaihdosta laskettuna.
Palkkiot maksetaan osittain Olvi Oyj:n A-osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattaa osakepalkkioista aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Ensimmäisen ansaintajakson palkkiot maksettiin huhtikuussa 2008. Osakkeisiin liittyy kielto luovuttaa osakkeita kahden vuoden kuluessa osakkeiden saamisesta.
Olvi Oyj:n hallitus päätti 17.12.2007 toisen ansaintajakson tavoitteista ja järjestelmän piiriin kuuluvista henkilöistä. Samalla osakepalkkiojärjestelmän perusteella annettavien osakkeiden enimmäismäärä korotettiin 40 000 osakkeesta 80 000 osakkeeseen. Toisen ansaintajakson mahdolliset palkkiot maksetaan huhtikuussa 2011. Toiselta ansaintajaksolta palkkiona saaduista osakkeista saa luovuttaa 50 prosenttia yhden vuoden ja 100 prosenttia kahden vuoden kuluttua osakkeiden saamisesta. Osinko-oikeus alkaa sen jälkeen, kun osakkeet on siirretty avainhenkilöiden arvo-osuustileille.
Tämän kannustusjärjestelmän perusteella voi toiselta ansaintajaksolta vuonna 2011 tulla maksettavaksi tavoitteiden täydellisen saavuttamisen perusteella 48 000 Olvi Oyj:n A-osaketta.
Järjestelmän kohderyhmään kuuluu tällä hetkellä 20 avainhenkilöä.
Tammi-joulukuussa 2009 Olvi-konsernissa kirjattiin ansaintajaksoon 2008-2010 liittyviä kuluja yhteensä 195 (0 vuonna 2008) tuhatta euroa. Tällä kannustusjärjestelmällä ei ole laimennusvaikutusta.
Olvi-konsernilla ei ole optioita.
| 22. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Annetut pantit ja vastuusitoumukset Omasta puolesta |
||
| Kiinnitykset maa-alueisiin ja rakennuksiin | 1 134 | 1 134 |
| Muut taseen ulkopuoliset vastuut | ||
| Päällystevastuut | 3 317 | 6 402 |
| Vuokravastuut liikehuoneistoista ja tonteista | 575 | 845 |
| Muut vastuut | 2 724 | 2 477 |
| Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut yhteensä 7 750 | 10 859 | |
| 23. Leasingvastuut | 2009 | 2008 |
| Yhden vuoden kuluessa erääntyvät | 841 | 929 |
| Myöhemmin erääntyvät | 1 462 | 1 643 |
| Yhteensä | 2 303 | 2 572 |
| 24. Johdannaissopimukset Nimellisarvo |
Käypä arvo | Käypä arvo |
Johdannaissopimusten merkitys liiketoiminnalle on vähäinen. Johdannaissopimukset ovat lainojen koronvaihtosopimuksia ja ne päättyvät 2008 ja 2010.
| Osakkeita | % | Ääniä | % | |
|---|---|---|---|---|
| K-sarjan osakkeet, rekisteröity | 1 866 128 | 18,0 | 37 322 560 | 81,4 |
| A-sarja osakkeet, rekisteröity | 8 513 276 | 82,0 | 8 513 276 | 18,6 |
| Yhteensä | 10 379 404 | 100,0 | 45 835 836 | 100,0 |
| Rekisteröity osakepääoma, 1000 EUR | 20 759 |
Osakkeille maksettiin osinkoa 0,50 euroa/osake vuodelta 2008 (0,80 euroa/osake vuodelta 2007), yhteensä 5,2 (8,3) miljoonaa euroa. Osingot maksettiin 21.4.2009.
A- ja K-osakkeen nimellisarvo/EUR 2,00 Ääniä / A-sarjan osake 1 Ääniä / K-sarjan osake 20
Osakkeilla on sama oikeus osinkoon. Yhtiöjärjestykseen sisältyy K-sarjan osakkeita koskeva lunastuslauseke.
*) Osakkeenomistus sisältää omissa ja määräysvallassa olevien nimissä olevat osakkeet.
Olvi Oyj:llä oli arvo-osuusjärjestelmässä 31.12.2009 7 289 (6 427) osakkeenomistajaa, joista 6 (7) hallintarekisteröityjä.
Olvi Oyj on ottanut Helsingin Pörssin laatiman ja suositteleman sisäpiiriohjeen käyttöön 1.9.2005.
Olvi Oyj:n hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2009 yhteensä 450 712 K-osaketta ja 99 380 A-osaketta, jotka edustavat 5,3 prosenttia kaikista osakkeista ja 19,9 prosenttia äänimäärästä.
Yhtiön johdolla ei ole optioita.
| Arvo-osuuksien lukumäärä |
Omistajien lukumäärä |
% omistajista |
Arvo osuus- määrä |
% arvo- osuuksista |
Ääni- määrä |
% äänistä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 - 1000 | 6 556 | 89,94 | 1 528 656 | 14,73 | 1 533 520 | 3,35 |
| 1 001 - 10 000 | 659 | 9,04 | 1 683 839 | 16,22 | 1 790 239 | 3,91 |
| 10 001 - 1 000 000 | 73 | 1,00 | 5 545 071 | 53,42 | 18 433 151 | 40,22 |
| 1 000 001 - 999 999 999 999 | 1 | 0,01 | 1 603 238 | 15,45 | 24 060 326 | 52,49 |
| Yhteistilillä | 18 600 | 0,18 | 18 600 | 0,04 | ||
| Yhteensä | 7 289 | 100,00 | 10 379 404 | 100,00 | 45 835 836 | 100,00 |
| Omistajia lukumäärä |
% omis- tajista |
Arvo-osuus- | % arvo- määrä osuuksista |
Hallinta- rekisteröity arvo-osuus- määrä |
% arvo- osuuksista |
Ääni- määrä |
% äänistä |
|
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Yritykset | 353 | 4,84 | 2 420 019 | 23,32 | 1 100 | 0,01 | 24 878 207 | 54,28 |
| Rahoitus- ja | ||||||||
| vakuutuslaitokset | 37 | 0,51 | 573 748 | 5,53 | 1 571 616 | 15,14 | 2 145 364 | 4,68 |
| Julkisyhteisöt | 8 | 0,11 | 754 552 | 7,27 | 754 552 | 1,65 | ||
| Voittoa | ||||||||
| tavoittelemattomat | ||||||||
| yhteisöt | 77 | 1,06 | 290 755 | 2,80 | 290 755 | 0,63 | ||
| Kotitaloudet | 6 776 | 92,96 | 4 551 527 | 43,85 | 16 579 135 | 36,17 | ||
| Ulkomaat | 38 | 0,52 | 197 487 | 1,90 | 1 169 223 | 2,55 | ||
| Yhteistilillä | 0,00 | 18 600 | 0,18 | 18 600 | 0,04 | |||
| Yhteensä | 7 289 | 100,00 | 8 806 688 | 84,85 | 1 572 716 | 15,15 | 45 835 836 | 100,00 |
| Omistajia | % | Arvo-osuus- | % arvo- | Ääni- | % | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| lukumäärä | omistajista | määrä | osuuksista | määrä | äänistä | |
| Ulkomaiset yhteensä Hallintarekisteröidyt |
38 | 0,52 | 197 487 | 1,90 | 1 169 223 | 2,55 |
| (kotim.) yhteensä | 6 | 0,08 | 1 572 716 | 15,15 | 1 572 716 | 3,43 |
| Yhteensä | 44 | 0,60 | 1 770 203 | 17,05 | 2 741 939 | 5,98 |
| TOIMINNAN LAAJUUS JA KANNATTAVUUS | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1000 EUR | 2009 | 2008 | 2007 | 2006 | 2005 | |
| Liikevaihto | 104 511 | 106 291 | 96 546 | 79 458 | 73 509 | |
| Muutos, % | -1,7 | 10,1 | 21,5 | 8,1 | 6,1 | |
| Liikevoitto | 9 529 | 4 205 | 8 490 | 7 012 | 4 120 | |
| % liikevaihdosta | 9,1 | 4,0 | 8,8 | 8,8 | 5,6 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -831 | 101 | 1 869 | 2 099 | 1 557 | |
| Tulos ennen satunnaisia eriä | 8 698 | 4 306 | 10 359 | 9 111 | 5 678 | |
| % liikevaihdosta | 8,3 | 4,1 | 10,7 | 11,5 | 7,7 | |
| Tulos ennen varauksia ja veroja | 8 698 | 4 306 | 10 359 | 9 111 | 5 678 | |
| % liikevaihdosta | 8,3 | 4,1 | 10,7 | 11,5 | 7,7 | |
| Taseen loppusumma | 170 817 | 170 492 | 148 996 | 131 862 | 126 186 | |
| Tulorahoitus-% | 11,3 | 7,9 | 12,2 | 13,9 | 12,0 | |
| Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI) | 8,3 | 5,8 | 10,9 | 9,7 | 6,8 | |
| Oman pääoman tuotto-% (ROE) | 9,9 | 4,9 | 10,4 | 9,5 | 6,1 | |
| Omavaraisuusaste, % | 39,4 | 38,8 | 47,4 | 53,5 | 54,0 | |
| Maksuvalmius (current ratio) | 0,7 | 0,6 | 0,8 | 0,9 | 1,2 | |
| Velkaantumisaste (gearing), % | 84,0 | 103,7 | 56,2 | 48,1 | 43,7 | |
| Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen | 3 822 | 25 572 | 7 786 | 1 562 | 4 106 | |
| % liikevaihdosta | 3,7 | 24,1 | 8,1 | 2,0 | 5,6 | |
| Nettoinvestoinnit käyttöomaisuuteen | 3 032 | 25 683 | 7 773 | 1 522 | 4 002 | |
| % liikevaihdosta | 2,9 | 24,2 | 8,1 | 1,9 | 5,4 | |
| Henkilöstö keskimäärin | 377 | 434 | 389 | 346 | 333 | |
| OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT | 2009 | 2008 | 2007 | 2006 | 2005 | |
| Tulos/osake (EPS), euroa | 0,64 | 0,32 | 0,71 | 0,63 | 0,40 | |
| Optiolainan laimennusvaikutuksella | ||||||
| oikaistu tulos/osake, euroa | 0,64 | 0,32 | 0,71 | 0,63 | 0,40 | |
| Oma pääoma/osake, euroa | 6,49 | 6,37 | 6,83 | 7,11 | 6,91 | |
| *) Nimellisosinko/osake, euroa | 0,80 | 0,50 | 0,80 | 0,65 | 0,85 | |
| *) Efektiivinen osinkotuotto, % | 3,02 | 2,6 | 3,3 | 3,3 | 4,0 | |
| *) Osinko/tulos, % | 125,0 | 155,4 | 112,9 | 103,3 | 214,1 | |
| Hinta/voitto-suhde (P/E) | 41,6 | 48,4 | 33,9 | 31,7 | 53,1 | |
| A-osakkeen kurssi | ||||||
| - kauden lopussa, euroa | 26,49 | 15,59 | 24,00 | 20,00 | 21,10 | |
| - ylin kurssi, euroa | 26,49 | 27,00 | 30,80 | 20,19 | 21,60 | |
| - alin kurssi, euroa | 12,8 | 12,50 | 19,50 | 10,50 | 13,30 | |
| - keskikurssi, euroa | 19,29 | 20,82 | 24,14 | 14,70 | 16,43 | |
| A-osakkeiden vaihto, kpl | 2 223 423 | 1 622 708 | 2 286 279 | 3 052 970 | 1 912 335 | |
| A-osakekannasta, % | 26,1 | 19,1 | 26,9 | 35,9 | 44,9 | |
| MEUR | ||||||
| A-osakekannan markkina-arvo 31.12., 225,5 | 132,7 | 204,3 | 170,3 | 89,8 | ||
| K-osakekannan markkina-arvo 31.12., | 49,4 | 29,1 | 44,8 | 37,3 | 19,7 | |
| Yhtiön markkina-arvo yhteensä | 275,0 | 161,8 | 249,1 | 207,6 | 109,5 | |
| Osakkeiden lukumäärä | ||||||
| - osakeantioikaistu keskimääräinen | ||||||
| lukumäärä tilikauden aikana **)10 371 470 10 368 444 | 10 358 296 10 376 311 10 292 806 | |||||
| - optiolainan laimennusvaikutuksella | ||||||
| oikaistu keskimääräinen | ||||||
| lukumäärä **) | 10 371 470 | 10 368 444 | 10 358 296 10 413 050 10 378 178 | |||
| - osakeantioikaistu lukumäärä | ||||||
| tilikauden lopussa **) | 10 367 004 | 10 377 004 | 10 347 404 10 363 404 10 379 404 |
*) Nimellisosingon määrää ei ole muutettu vertailukelpoiseksi rahastoannin vaikutuksesta.
Nimellisosinko on maksettu osinko kulloisenkin vuoden osakemäärälle. Vuoden 2006 tunnuslukuja laskettaessa on osinkona käytetty hallituksen yhtiökokoukselle tekemää esitystä. Osakekohtaisia tunnuslukuja laskettaessa on huomioitu rahastoannin aiheuttama osakemäärän kaksinkertaistuminen vuonna 2006.
**) Olvi Oyj:n hallussa olevat omat osakkeet on vähennetty
| Liikevoitto+poistot+rahoitustuotot ja -kulut+satunnaiset tuotot ja kulut-verot |
||
|---|---|---|
| Tulorahoitus-% | = 100 x | Liikevaihto |
| Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI) = 100 x |
Voitto ennen veroja+korko- ja muut rahoituskulut Taseen loppusumma-korottomat velat (keskimäärin) |
|
| Oman pääoman tuotto-% (ROE) | = 100 x | Voitto ennen veroja-verot Oma pääoma+vähemmistöosuus+vapaaehtoiset varaukset ja |
| poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä (keskimäärin vuoden aikana) |
||
| Omavaraisuusaste, % | = 100 x | Oma pääoma+vähemmistöosuus+vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä |
| Taseen loppusumma-saadut ennakot | ||
| Maksuvalmius (current ratio) | = | Rahoitusomaisuus+vaihto-omaisuus |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | ||
| Velkaantumisaste (gearing), % | = 100 x | Korolliset velat+saadut ennakkomaksut-rahat ja muut likvidit varat |
| Oma pääoma+vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä |
||
| Tulos/osake (EPS) | = | Voitto ennen veroja-verot+/- vähemmistöosuus |
| Tilikauden keskimääräinen, osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä |
||
| = | Oma pääoma+vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla ja vähemmistöosuudella vähennettynä |
|
| Oma pääoma/osake | Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12. | |
| Osinko/osake | Tilikauden osinko/osake | |
| = | Osakeantien oikaisukerroin | |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | = 100 x | Osakeantioikaistu osinko/osake |
| Osakkeen osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi |
||
| Hinta/voitto-suhde (P/E) | = | Osakkeen osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi |
| Tulos/osake | ||
| Osinko/tulos, % | = 100 x | Osakekohtainen osinko |
| Osakekohtainen tulos | ||
| Osakekannan markkina-arvo tilikauden lopussa |
= | Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa x A-osakkeen kurssi tilikauden lopussa |
Emoyhtiö Olvi Oyj:n jakokelpoiset varat olivat 40,5 miljoonaa euroa, josta tilikauden 1.1. - 31.12.2009 voitto oli 6,0 miljoonaa euroa.
Yhtiön hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle voitonjakokelpoisten varojen käyttämistä seuraavasti:
Päiväys ja allekirjoitus
Iisalmessa 6. päivänä maaliskuuta 2010
Heikki Hortling Esa Lager hallituksen hallituksen
Lauri Ratia Heikki Sinnemaa
Harri Sivula Lasse Aho hallituksen jäsen toimitusjohtaja
puheenjohtaja varapuheenjohtaja
hallituksen jäsen hallituksen jäsen
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Iisalmessa 15. päivänä maaliskuuta 2010
PricewaterhouseCoopers Oy
Pekka Loikkanen KHT
Syntynyt 1951 Kauppatieteiden maisteri Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 1998 alkaen Olvi Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja 1987—1997
Keskeiset jäsenyydet muissa yhteisöissä: Iisalmen Puhelin Oy, hallituksen jäsen Ylä-Savon Pääomarahasto Oy, hallituksen jäsen
Syntynyt 1959 Oikeustieteen kandidaatti Kauppatieteiden maisteri Outokumpu Oyj:n talous- ja rahoitusjohtaja Olvi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2002 alkaen Olvi Oyj:n hallituksen puheenjohtaja 14.4.2004—2.9.2004 Olvi Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja
Syntynyt 1949 Varatuomari Olvi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2004 alkaen
Keskeiset jäsenyydet muissa yhteisöissä: Olvi-säätiö, hallituksen puheenjohtaja Iisalmen Puhelin Oy, hallituksen varapuheenjohtaja T. Makkonen Oy, hallituksen jäsen vuodesta 2008 alkaen
Syntynyt 1946 Diplomi-insinööri Olvi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 1999 lähtien
Keskeiset jäsenyydet muissa yhteisöissä: Edita Oyj, hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2005 alkaen Sponda Oyj, hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2007 alkaen Medisize Oy, hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2007 alkaen OJSC LSR Group, Pietari, Venäjä, hallituksen jäsen vuodesta 2007 alkaen 30.6.2009 saakka Inspecta Oy, hallituksen jäsen vuodesta 2007 alkaen Samesor Oy, hallituksen jäsen vuodesta 2008 alkaen, puheenjohtaja 1.11.2009 alkaen VR-Yhtymä Oy, hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2008 alkaen YIT Oyj, hallituksen jäsen vuodesta 2009 alkaen
Syntynyt 1962 HTM Onninen Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 2006 Olvi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2007 alkaen
Keskeiset jäsenyydet muissa yhteisöissä: Atria Oyj, hallituksen jäsen vuodesta 2009 alkaen
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.