Annual Report • Mar 18, 2010
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Tietoa osakkeenomistajille
Teleste Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään perjantaina 9.4.2010 klo 15.00 Helsingissä Finlandia-talossa, Mannerheimintie 13 e. Kokoukseen ilmoittautuminen alkaa klo 14.00.
Yhtiökokoukseen on oikeus osallistua osakkeenomistajalla, joka on viimeistään perjantaina 26.3.2010 merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon.
Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua yhtiölle viimeistään keskiviikkona 31.3.2010 klo 16.00 mennessä.
Sähköpostitse: [email protected] Kirjeitse: Tiina Vuorinen, Teleste Oyj, PL 323, 20101 Turku Puhelimitse: (02) 2605 611, faksilla: (02) 2605 812
Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajaa kehotetaan pyytämään hyvissä ajoin omaisuudenhoitajaltaan tarvittavat ohjeet koskien rekisteröitymistä osakasluetteloon, valtakirjojen antamista ja ilmoit tautumista yhtiökokoukseen. Omaisuudenhoitajan tilinhoitajayhteisö ilmoittaa hallintarekisteröidyn osakkeen omistajan, joka haluaa osal listua varsinaiseen yhtiökokoukseen, merkittäväksi yhtiön tilapäiseen osakasluetteloon viimeistään 6.4.2010 klo 10.00 mennessä.
Hallitus on päättänyt esittää yhtiökokoukselle, että osinkona tilivuodelta 2009 jaettaisiin 0,08 euroa osakkeelta ulkona oleville osakkeille. Yhtiökokouksen päättämä osinko maksetaan osakkaalle, joka täsmäytyspäivänä 14.4.2010 on merkitty Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon.
| Osavuosikatsaus tammikuu–maaliskuu 28.4.2010 | |
|---|---|
| Osavuosikatsaus tammikuu–kesäkuu 21.7.2010 | |
| Osavuosikatsaus tammikuu–syyskuu 27.10.2010 | |
| Tilinpäätöstiedote 2.2.2011 |
Lisätietoja löydät Tietoa osakkeenomistajille -osiosta sivulta 84–91.
Telesten pääkonttori sijaitsee Turussa. Päätoimitiloihin tehtiin vuonna 2009 merkittävä laajennus rakentamalla sen yhteyteen uusi moduulitehdas ja logistiikkakeskus.
Toimipisteitä eri puolilla maailmaa on yli 30.
Päämarkkina-alue on edelleen keskeinen Eurooppa, jonne on muodostunut tihein toimipisteverkko.
Tarkemmat yhteystiedot löytyvät yhtiön kotisivuilta: www.teleste.com
Teleste perustettiin vuonna 1954 ja vuonna 1999 yhtiö listautui nykyiseen NASDAQ OMX Helsinki Oy:öön. Teleste on kansainvälinen teknologiakonserni, joka on erikoistunut laajakaistaisen tietoliikenteen järjestelmiin ja ratkaisuihin. Uutena markkina-alueena Teleste on investoinut kaapeliverkkomarkkinan palveluntarjontaan, josta on muodostunut yhtiölle merkittävä uusi tukijalka. Telesten osaaminen perustuu laaja-alaiseen, vuosikymmenien erityisosaamiseen verkkoteknologiassa ja signaalinprosessoinnissa. Hyvän asiakasyhteistyön ja korkeatasoisten laitteiden ja ratkaisujen ansiosta rakennamme huomisen IP-/DVB-ratkaisuja jo tänään. Yhtiön visio on olla johtava operaattoreille toimitettavien laajakaistaisen videoteknologian ja palveluiden tarjoaja.
| Vuosi 2009 lyhyesti | 2009 | 2008 Muutos, % | |
|---|---|---|---|
| Saadut tilaukset, Meur | 151,0 118,6 | 27,3 | |
| Liikevaihto, Meur | 141,7 108,7 | 30,3 | |
| Liiketulos, Meur | 2,5 | 5,6 | –55,2 |
| Tilikauden tulos, Meur | 0,4 | 5,5 | –92,5 |
| Tulos per osake, eur | 0,02 | 0,32 | –93,8 |
| Osakekohtainen oma pääoma, eur 2,68 | 2,74 | –2,2 | |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 3,3 | 10,4 | –68,3 |
| Pörssivaihto, % osakekannasta | 44,0 | 64,6 | –31,9 |
Vähemmän suhdanneherkkään palveluliiketoimintaan panostaminen osoittautui oikeaksi strategiaksi jo vuonna 2009. Merkittävät panostuksemme Euroopan suurimman kaapeliverkkomarkkinan teknisiin palveluyhtiöihin Saksassa johtivat siihen, että liikevaihtomme kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Toisaalta Telesten taloudellisiin tunnuslukuihin vuonna 2009 vaikutti poikkeuksellisen laaja-alainen matalasuhdanne.
Asiakkaitamme ovat Kaapeli- ja videovalvontaoperaattorit kansainvälisesti
Broadband Cable Networks -liiketoimintamme toimittaa laajakaistaverkkoja, videopalvelualustoja ja verkkopalveluita operaattoreille, jotka tarjoavat videopalveluita loppukäyttäjille. Verkkotoimitukset käsittävät HFC-kaapeliverkkojen ja seuraavan sukupolven tilaajaverkkojen rakentamiseen käytettäviä laitteistoja, ohjelmistoja ja ratkaisuja. Videopalvelualustojen toimituksiin kuuluu kaapeli-TV- ja IPTV-videokeskuksia ja liikkuvan kuvan jakeluun käytettäviä ratkaisuja. Yksikkömme toimitukset sisältävät sekä yksittäisiä sovelluksia että integroituja avaimet käteen -verkkototeutuksia.
Video Networks -liiketoimintamme toimittaa kattavia videovalvontasovelluksia lähinnä viranomaiskäyttöön. Tavoitteemme on lisätä turvallisuutta ja yhteiskunnan toimivuutta valmistamalla ja toimittamalla laadukkaita videovalvontaverkkoratkaisuja, joilla voidaan käsitellä, välittää ja hallita reaaliaikaista liikkuvaa kuvaa, dataa sekä ääntä. Järjestelmiemme loppukäyttäjien ollessa pääasiassa viranomaistahoja, tärkeimmät käyttösovellukset ovat liikenteenvalvontajärjestelmät (tie- ja raideliikenne), kaupunkialueiden valvontajärjestelmät sekä sovellukset, jotka liittyvät yleisen turvallisuuden lisäämiseen tietyillä alueilla, kuten rajoilla, satamissa ja lentokentillä.
VIDEO NETWORKS
Kattavat videovalvontaratkaisut
BROADBAND CABLE NETWORKS Liikkuvaan kuvaan liittyvien sisältöpalveluiden käyttämät laajakaistaverkot ja verkkopalvelut
%
0
40 20
60 80 100
05 06 07 08 09
05 06 07 08 09
Osakekohtainen
| Broadband Cable Networks | 2009 | 2008 Muutos, % | |
|---|---|---|---|
| Saadut tilaukset, Meur | 131,8 101,4 | 30,0 | |
| Liikevaihto, Meur | 125,5 | 92,6 | 35,6 |
| Liiketulos, Meur | 2,9 | 6,1 | –53,1 |
| Liiketulos, % | 2,3 | 6,6 |
| Video Networks | 2009 | 2008 Muutos, % | |
|---|---|---|---|
| Saadut tilaukset, Meur | 19,2 | 17,2 | 11,6 |
| Liikevaihto, Meur | 16,1 | 16,1 | 0,1 |
| Liiketulos*, Meur | –0,3 | –0,5 | n/a |
| Liiketulos, % | –2,1 | –2,9 |
* Video Networksin liiketulos vuodelta 2009 sisältää 0,8 miljoonan euron arvonalentumispoiston.
Saksalainen NetCologne GmbH on pääasiassa Kölnin ja Bonnin alueella toimiva kaapelioperaattori. Vuonna 2009 yhtiö uudisti laajakaistaverkkonsa kuituosuuden Telesten ratkaisuilla. Kyseessä on ns. Fibre-to-the-Building (Fttb, kuitu talojakamoon) -infrastruktuuri, johon hankkeeseen kuuluu optisen verkon rakentaminen, projektin johtaminen ja koordinointi paikan päällä rakennusurakoitsijoiden kanssa. Telesten heinäkuussa saama tilaus oli arvoltaan 3,9 miljoonaa euroa. Yhtiö teki heti syyskuussa yhden miljoonan euron lisätilauksen.
merkittävän, noin kolmen miljoonan euron tilauksen koskien videovalvonta- ja tallennusjärjestelmän toimittamista 144 rautatieasemalle. Sopimus sisälsi laitetoimituksen lisäksi järjestelmän integroinnin sekä teknisen tuen.
Saksalainen Versatel Telekabel AG tilasi marraskuussa kaapeliverkon päivityksen sisältäen päävahvistinjärjestelmän sekä ns. access-verkon ja taloverkkokokonaisuuden uudistuspalvelut. Projektin arvo oli noin 2,2 miljoonaa euroa.
Laajakaistateknologiaan erikoistunut Teleste sopii erinomaisen hyvin osaksi EM Groupin strategiaa, koska teollinen ja etenkin hyvin tekninen liiketoiminta kuuluvat EM Groupin erityisosaamiseen. Vastuullinen omistajuus tarkoittaa aitoa kiinnostusta yritykseen ja vahvaa halua sen liiketoiminnan logiikan ymmärtämiseen. Telesten hallituksen puheenjohtajana haluan sitoutua yhtiöön ja erityisesti panostaa sen suotuisaan tulevaisuuteen.
Teleste Oyj, hallituksen puheenjohtaja EM Group Oy, toimitusjohtaja
Saksa on strategisesti Telestelle yksi tärkeimmistä markkinaalueista, koska se on suurin yksittäinen kaapeliverkkomarkkina Euroopassa. Saksan suurimpien kaapelioperaattoreiden verkkoihin on kytkeytyneenä noin 20 miljoonaa loppuasiakasta. Vahvan tuotetarjonnan lisäksi Teleste on kehittänyt operaattoreille tarjottavia paikallisia verkkoteknisiä palveluja.
Palveluliiketoimintansa vahvistamiseksi Teleste osti 1.1.2009 kolme kaapeliverkkoalan palveluihin keskittyvää yhtiötä Saksasta: MKS-yhtiöt, Young-Net GmbH sekä Antel GmbH. Yritysostoilla Teleste pystyy tarjoamaan asiakkailleen kokonaisvaltaisen palvelukokonaisuuden taloverkkojen päivityksestä ylläpitopalveluihin.
Teleste on tuotantostrategiansa mukaisesti järkevöittänyt ja virtaviivaistanut logistisia toimintojaan. Nousiaisten vanha tehdaskiinteistö myytiin, ja vuoden 2009 aikana Littoisissa sijaitsevan pääkonttorin ja tehtaan yhteyteen rakennettiin uusi moduulitehdas sekä logistiikkakeskus.
Joulukuussa valmistunut tehdaslaajennus mahdollisti kaikkien Telesten Suomen tuotanto- ja varastotoimintojen keskittämisen yhteen toimipisteeseen, mikä on myös merkittävä ekologinen uudistus poistaen tuotteiden ja materiaalien tarpeettoman käsittelyn ja kuljettamisen eri toimipisteiden välillä.
Tuotteiden loppukokoonpano on nyt keskitetty Littoisten vanhaan tehdasosioon, ja uudisrakennuksessa toimivat Nousiaisista siirtyneet koneladonta- ja aaltojuotoslinjat sekä vahvistintuotantoon liittyvät toiminnot. Samalla Turussa sijainnut pieni varastoyksikkö siirrettiin uusiin tiloihin. Vanhojen toimipisteiden henkilöstö jatkaa työtä Littoisissa.
Muutostöiden lisäksi tuotannon materiaalivirtoja on virtaviivaistettu ja virtauttamis- sekä tehostamisprojekti, Lean-periaatteiden mukaisesti, tulee jatkumaan edelleen vuonna 2010.
Uudessa tehdaslaajennuksessa on tilaa yhteensä noin 2 500 neliömetriä, josta uuden varaston osuus on noin 900 neliömetriä. Tämän lisäksi uudisrakennukseen rakennettiin pinta-alaltaan noin 1 200 neliömetrin tila toimisto-osalaajennusta varten. Telesten Kiinassa toimiva tehdas sekä paikalliset EMS-partnerit jatkavat entiseen tapaan keskittyen volyymituotteiden valmistukseen.
Huhtikuu 2009 Toukokuu 2009 Kesäkuu 2009 Elokuu 2009 Syyskuu 2009
MKS ja Young-Net toimivat Saksan länsi- ja keskiosissa (Nordhein-Westfalen, Nieder-Sachsen, Rheinland-Pfalz) ja Antel eteläosassa, Baijerin alueella. Heinäkuussa 2009 Teleste osti vielä neljännen yhtiön, AVC Systemhaus GmbH:n, joka toimii pääasiassa Berliinin sekä itäisen Saksan alueella.
Kaikki neljä ostettua yhtiötä tarjoavat palveluja operaattoreille sekä suoraan että jo aiemmin perustetun Cableway-osakkuusyhtiön kautta, josta Telesten omistusosuus on 75 %. Tehtyjen yritysostojen myötä Telesten henkilöstö kasvoi yli 560 henkilöllä.
Telesten strategiana on jatkossakin olla johtava kokonaisvaltainen teknologia- ja palvelupartneri kaapelioperaattoreille.
Liberty Global on yksi maailman suurimmista operaattoreista 17 miljoonalla tilaajallaan. Yhtiön Euroopan divisioona on UPC Broadband -niminen yritys, jolla on kaapelitelevisioverkkoja muun muassa Sveitsissä (Cablecom), Belgiassa (osake-enemmistö Telenetistä) ja suurimmassa osassa itäisen Euroopan maita. Kaikki alan tärkeimmät toimittajat olivat läsnä tilaisuudessa esittelemässä uusimpia innovaatioitaan. Teleste keskittyi AC8800-noden, CXE180-vahvistimen ja Luminato IP -videokeskusalustan uusimpien ominaisuuksien esittelyyn.
Teleste julistettiin "Paras HFC-toimittaja" -kategoriassa palkinnon voittajaksi toimittajana, joka on rakenteellisesti tukenut Liberty Globalin liiketoiminnan korkeaa innovaatio- ja kehitysastetta.
IPTV World Forum -tapahtuma pidettiin Lontoossa 25.–27. maaliskuuta 2009. IPTV-kokous luo katsauksen alan johtavien vaikuttajien strategisiin näkemyksiin. Nyt viidennen kerran järjestettyyn kokoukseen osallistui osanottajia 80 maasta. Tapahtuma on vakiinnuttanut asemansa maailman johtavana IPTV-alan tapahtumana, ja siihen osallistui yli 200 näytteilleasettajaa samalla kun IPTV-alan yritysten strategisia linjauksia välitettiin yli 180 kaiuttimen välityksellä. Tapahtumaan osallistuminen onkin käytännössä välttämättömyys puhelinoperaattoreiden, television ja sisällöntarjoajien päättäjille.
Teleste esitteli IPTV World Forum -messuilla uusinta Teleste MyCast -hybriditelevisiohankettaan ja IPTV-ympäristöön suunniteltua Luminato-videoprosessointituoteperhettään. Reaaliaikainen Telesten näyttelyosastolla järjestetty uuden hybriditelevisioratkaisun esittely havainnollisti sitä, miten perinteisen televisiolähetysten ja IP-tekniikan edut voidaan yhdistää hyödyntämällä IPTV- ja DVB-C-tekniikoiden parhaat puolet. Vierailla oli mahdollisuus tutustua suomalaiseen, matkapuhelinta hyödyntävään Teleste MyCast -järjestelmällä toteutettuun tilausvideopalveluun.
Telestellä otettiin vuonna 2009 paljon myönteisiä kehitysaskelia haastavasta markkinatilanteesta huolimatta. Vuoden aikana Saksasta hankitut neljä kaapelioperaattoreille palveluliiketoimintaa tarjoavaa yhtiötä nostivat Telesten Euroopan suurimmaksi ja johtavaksi kaapeliverkkomarkkinan tekniseksi palveluyhtiöksi. Toisaalta vuoden aikana loppuunsaatettiin merkittävä lisärakennushanke, jonka ansiosta yhtiön tuotannollisia ja logistisia toimintoja keskitettiin pääkonttorin yhteyteen rakennettuun tehdasosioon. Negatiivisiltakaan asioilta ei voitu välttyä. Kysynnän laskusta johtuen Teleste joutui vuoden aikana tekemään huomattavia kustannussäästötoimenpiteitä, joihin talkoisiin osallistui koko henkilöstö.
Jo nyt aktiiviset käyttäjät hyödyntävät päivittäin kymmenien megabittien sekuntinopeuksia. Nämä kuluttajat katsovat ja tallentavat samanaikaisesti teräväpiirtosisältöä ja -palveluita, lataavat verkosta videoita ja pelaavat sen kautta vuorovaikutteisia pelejä. Ja tämä on vasta alkua. Me Telestellä näemme digitaalisen tulevaisuuden, jossa liikkuva videokuva ulottuu kaikkialle, tavoittaen meidät jokaisen
Videokuvan ulottaminen kaikkialle asettaa kaistanleveydelle lisää vaatimuksia. Fyysinen tilaajaverkko saa uusia sovelluksia. Itse asiassa fyysinen verkko on ainoa kustannustehokas ratkai-
Tuote- ja palvelutarjontamme keskittyy tilaajaverkkoratkaisuihin, kuten HFC ja FTTH, digitaalisten DVB/IP-videolähetysten prosessointiratkaisuihin (videokeskukset) ja avaimet käteen -palveluihin. Jatkamme vahvaa paikallista läsnäoloamme kohdemarkkinoillamme (Eurooppa ja muut valitut markkinat) ja asiakastarpeiden ymmärryksen hyväksikäyttöä toimittaaksemme optimoituja ratkaisuja. Teknologia tulee säilymään toimintamme ytimessä.
Tarjontamme keskittyy videokuvan siirtoon ja verkkojen hallintaratkaisuihin sekä tiettyihin näitä tukeviin tekniikoihin, kuten videokuvan ja -selvitysten analysointiin (VIA). Kohdemarkkinamme ovat julkisen sektorin segmentit maailmanlaajuisesti, jotka hoidamme kumppaniverkostollamme. Panostamme asioihin, jotka mahdollistavat kasvun.
Jatkamme panostamista video- ja dataliikenteen käsittelyyn, siirtoon ja hallintaan liittyviin tuotteisiin ja palveluihin.
Maailma on siirtymässä tietoyhteiskuntakehityksen toiseen aaltoon, jossa liikkuva videokuva ulottuu kaikkialle. Kommunikaation mullistus johtaa digitaalisen verkkosisällön räjähdysmäiseen kasvuun. Luottaen vahvaan osaamiseemme ja asiantuntemukseemme, jotka pohjautuvat yli 50 vuoden kokemukseen alalla, me Telestellä olemme valmiita muuntamaan nämä haasteet mahdollisuuksiksi.
Teleste tulee myös jatkossa säilymään parhaiden ammattilaistuotteiden toimittajana valitsemillamme markkinoilla. Jatkamme panostuksia HFC-verkkoratkaisuihin (kuitu- ja koaksiaalikaapelin yhdistelmä) ja kasvatamme markkinaosuuttamme Euroopan HFCmarkkinoilla. Yhtiömme näkee optiset tuotteet vahvana potentiaalisena kasvualueena ja jatkaa kehitystyötään kohti kuitupainotteisia verkkoja, FTTx (kantataajuus). Laajennamme läsnäoloamme DVB/ IP-palvelualustamme kohdemarkkinoilla.
Palveluliiketoiminnassa yhdistämme yrittäjyyden ammattimaisiin prosesseihin ja rakennamme riittävän vahvat paikalliset resurssit, jotta asiakkaamme kokevat meidät potentiaaliseksi pitkän tähtäimen kumppaniksi. Jatkamme panostuksiamme yrityksen prosesseihin ja henkilöstöömme sekä tulemme vahvistamaan innovaatiokulttuuriamme pyrkimyksenämme palvella asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla. Videovalvonnassa lisäämme panostuksiamme videokuvan hallintaan ja tätä tukeviin teknologioihin sekä läsnäoloomme markkinoilla kumppanien välityksellä.
su nopeilla yhteyksillä, kun puhutaan 100 ja 1 000 megabitin ja jopa suuremmista sekuntinopeuksista. Nykyisten kaapeliverkkojen kehitys kohti kuitupainotteisia verkkoja (FttX) jatkuu.
8 9
Videovalvontajärjestelmiemme kysyntä osoittautui lähes immuuniksi yleiselle markkinatilanteelle, saadut tilaukset jopa kasvoivat. Ylivoimaisesti suurin ja ilahduttavin kauppa tuli Yhdysvalloista. Toimitamme kesäkuuhun 2010 mennessä Chicagon liikennelaitokselle 144 rautatieasemaa ja lähes 4 000 kameraa kattavan VMXvideovalvonta- ja -tallennusjärjestelmän. Kolmen miljoonan euron arvoisella tilauksella pyritään turvaamaan matkaajat entistä paremmin rikollisuuden tai terrorismin uhalta. Muut merkittävät Video Networksin toimitukset kohdistuivat Ranskaan ja Englantiin.
Video Networksin liikevaihdoksi vuonna 2009 muodostui 16,1 (16,1) miljoonaa euroa. Liiketuloksen määräksi jäi –0,3 (–0,5) miljoonaa euroa. Liiketuloksen tappiollisuus johtuu 0,8 miljoonan euron arvonalennuspoistoista.
Alkuvuodesta yhtiömme sai uuden pääomistajan, kun suomalaisen EM Group Oy:n osuus Teleste Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä ylitti 20 %. Pian myös yhtiön hallitus uudistui. Näkemykseni mukaan vahvasti sitoutunut, teollista yrityskulttuuria omaava kotimainen pääomistaja antaa hyvät edellytykset yhtiön pitkän tähtäimen kehittämiseen ja kasvuun.
Vuoden merkittäviin sisäisiin uutisiin lukeutui myös yhtiön päätoimitilojen laajentaminen Turun lähistöllä Littoisissa. Nousiaisten vanha tehdaskiinteistö myytiin, ja Littoisiin rakennettiin uusi moduulitehdas sekä logistiikkakeskus pinta-alaltaan yhteensä noin 3 700 m2. Joulukuussa valmistunut laajennus mahdollisti kaikkien Telesten Suomen tuotanto- ja varastotoimintojen keskittämisen yhteen pisteeseen. Tämä puolestaan avaa huomattavia mahdollisuuksia tuotannon ja logistiikkatoimintojen tehostamiseen.
Useille telesteläisille vuosi on ollut raskas vaikean markkinatilanteen aiheuttamien kustannusten sopeuttamistoimien vuoksi. Näillä toimenpiteillä on pyritty löytämään ne keinot, joilla yhtiö selviää vahvana ja menestymiskykyisenä taloudellisesti vaikeiden aikojen yli. Henkilöstö on osoittanut hyvää sitoutumista ja joustavuutta kehittää yhtiötä näinäkin aikoina.
Epävarmasta tulevaisuudesta huolimatta olemme panostaneet aktiivisesti Telesten tulevaisuuteen jatkamalla päämäärätietoista kehitystyötä. Painopistealueita toiminnan kehittämisessä ovat olleet edelleen tuotteenluontiprosessi sekä virtautettu Leantoimintatapa. Tuotekehityksessä olemme panostaneet erityisesti Luminato-videokeskusteknologian, MyCast-IPTV-järjestelmän, AC- ja HDO-tuoteperheiden sekä VMX-videoverkon hallinta- ja tallennusjärjestelmien kehitykseen. Lisäksi solmimme strategisen yhteistyösopimuksen tietoliikenteen ohjelmistokehityspalveluja
Telesten taloudellisiin tunnuslukuihin vuonna 2009 vaikutti ennen muuta kaksi seikkaa: poikkeuksellisen laaja-alainen matalasuhdanne ja strategiset yritysostomme Saksasta. Kyseiset panostuksemme Euroopan suurimman kaapeliverkkomarkkinan teknisiin palveluyhtiöihin johtivat siihen, että liikevaihtomme kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Liikevaihto oli 141,7 (108,7) miljoonaa euroa kasvaen vertailuvuodesta 30,3 %. Erityisesti ensimmäisellä kvartaalilla tapahtunut tuote- ja järjestelmämyynnin selkeä jääminen aikaisemman vuoden tasosta näkyi liiketuloksemme supistumisessa 2,5 (5,6) miljoonaan euroon, jossa laskua oli 55,2 %. Laimentamattomaksi osakekohtaiseksi tulokseksi jäi 0,02 euroa osakkeelta (0,32). Sijoitetun pääoman tuotoksi muodostui 3,3 % (10,4 %). Palveluliiketoiminnan kasvun myötä saadut tilaukset kasvoivat 151,0 (118,6) miljoonaan euroon, jossa nousua oli 27,3 %.
Pääliiketoiminta-alueemme, Broadband Cable Networks, tarjoaa moderneihin tietoliikenneverkkoihin liittyviä tuotteita, järjestelmiä ja palveluita. Merkittävin osa asiakkaistamme on Euroopan johtavia, lähinnä puhelinoperaattoreiden kanssa kilpailevia kaapelioperaattoreita, jotka siirtävät laajakaistaverkoissaan paitsi kuvaa myös dataa ja puhetta. Siirtoverkkojen nykyaikaistamiseen kohdistuu kovia paineita. Hyviä esimerkkejä uusista siirtokaistaa vaativista palveluista ovat nopeammat internet-yhteydet, digi-TV, HDTV (teräväpiirtotelevisio), IPTV (internet-protokolla-televisio), VoD (tilausvideo) ja jopa 3DTV (kolmiulotteinen televisio) tekee tuloaan. Järjestelmien komplisoituminen avaa paljon mahdollisuuksia Telesten kaltaiselle teknologiayhtiölle, jolla on erikoisosaamista verkkoteknologiassa ja signaalinprosessoinnissa.
Moninaisista paineista huolimatta vuosi 2009 osoittautui asiakaskunnallemme välivuodeksi teknologian uudistamisessa. Globaali talouskriisi ulottui myös operaattoreiden arkeen. Jo sovittuja tuote- ja järjestelmätilauksia siirrettiin tai jäädytettiin toistaiseksi. Myös uusia investointeja lykättiin. Erityisesti vuoden ensimmäinen kvartaali oli tässä suhteessa Telestelle heikko. Osasyynä tiettyjen operaattoreiden varovaiseen investointikäyttäytymiseen voidaan nähdä niiden taserakenne. Suurelta osin pääomasijoittajien omistamien operaattoreiden varat suuntautuivat taloudellisesti haastavina aikoina useasti investointien sijaan oman rahoitusrakenteen vahvistamiseen. Broadband Cable Networks -liiketoiminta-alueen saamien tuote- ja järjestelmätilauksien arvo laskikin noin kolmanneksen vuoteen 2008 verrattuna.
Vuonna 2009 otimme merkille pantavia askelia strategiamme toteutuksessa yrityskaupoin. Tavoitteena on rakennemuutos:
tuottavan Cybercom Plenwaren kanssa. Sopimuksen solmimisen yhteydessä 23 Telesten työntekijää muutti Cybercomin palvelukseen voimassa olevin ehdoin.
Takana on historiallinen vuosi, jolloin koko maailmantalous supistui ensimmäisen kerran sitten toisen maailmansodan. Ennusteet markkinoiden toipumisen nopeudesta vaihtelevat, mutta verkkaisen ja epätasaisen kasvun arvioidaan alkaneen. Uskon, että myös Telesten tuote- ja järjestelmätoimitusten aallonpohja on jo ohitettu ja toimitukset vuoden 2010 osalta pysyvät vähintään vuoden 2009 tasolla.
Orastavasta kasvusta saatiin kuitenkin merkkejä jo vuonna 2009, kun Luminaton ja MyCastin kaltaisten videoprosessointituotteiden kysyntä piristyi vuoden loppua kohden. Myös tilaajaverkkotuotteissa optisten kuituratkaisujen menekki säilyi markkinatilanne huomioiden hyvällä tasolla. Liikkuvan videokuvan, paremman kuvanlaadun ja yleistyvien interaktiivisten palveluiden vaatimat korkeammat tiedonsiirtonopeudet suorastaan pakottavat operaattorit jossain vaiheessa modernisoimaan nykyisiä verkkojaan.
Palveluliiketoimintamme ja videovalvontaratkaisujemme hyvä menestys todennäköisesti jatkuu. Modernissa tietoyhteiskunnassa verkkohäiriöt on korjattava joka tapauksessa ja viipymättä. Johtava markkina-asemamme Euroopan suurimmassa kaapeliverkkomaassa poikii lisää liikevaihtoa. Yhtiömme vahva omistajakunta ja tase luovat edellytykset myös palveluliiketoiminnan jatkokehittämiseen. Haastava globaali turvallisuustilanne, alati lisääntyvät liikennemäärät ja hyvät asiakasreferenssimme johtanevat puolestaan videovalvontajärjestelmiemme menekin varovaisen myönteiseen kehitykseen. Lisäksi on muistettava, että suurinvestoinnit videovalvontaan rahoitetaan vähemmän suhdanneherkillä julkisilla varoilla. Näistä positiivisista merkeistä huolimatta vuoden 2010 markkinakehitykseen on suhtauduttava varovaisesti. Kuitenkin strategiset panostukset palveluliiketoimintaan mahdollistavat epävarmassa markkinatilanteessa liikevaihdon kasvun vuoden 2009 tasosta. Liikevaihdon kasvusta ja kustannusten sopeuttamisesta johtuen arvioimme vuoden 2010 liiketuloksen paranevan vuoden 2009 tasosta.
Kiitän kaikkia Telesten sidosryhmiä ja erityisesti henkilöstöämme kärsivällisyydestä, hyvästä yhteistyöstä ja aidosta sitoutumisesta vaikeina aikoina. Olemme matkalla kohti parempaa, ja Telesten tulevaisuus näyttää lupaavien toimialojemme ja korkeatasoisen kompetenssimme ansiosta valoisalta.
Teleste Oyj Toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara
palveluiden roolin kasvattaminen liiketoiminnassamme. Erilaiset ylläpito- ja huoltotoiminnot parantavat valmiuksiamme kokonaistoimituksissa ja tasaavat verkkoinvestointien syklisyyttä sekä tarjoavat jossain määrin myös myyntikanavan tuote- ja järjestelmäratkaisuillemme.
Aivan vuoden alussa hankimme omistukseemme kolme kaapeliverkkoalan teknistä palveluyritystä Saksasta. Ostetut yritykset olivat MKS-yhtiöt, Young-Net GmbH ja Antel GmbH. Vuoden puolivälissä ostot saivat jatkoa: AVC Systemhaus GmbH:n kaupan myötä nousimme Euroopan suurimman kaapeliverkkomarkkinan johtavaksi palveluyhtiöksi. Kykenemme nyt tarjoamaan maantieteellisesti kattavaa palvelua riittävillä kenttäresursseilla. Asiakkaina Saksassa ovat Euroopan suurimman kaapelioperaattorin Kabel Deutschlandin kaltaiset toimijat, joiden verkkoihin on kytkeytyneenä noin 20 miljoonaa loppuasiakasta. Osittain toimimme Saksassa palvelu- ja hallinnointiyhtiö Cablewayn nimissä, josta omistamme nyt 75 %.
Vähemmän suhdanneherkkään palveluliiketoimintaan panostaminen osoittautui oikeaksi strategiaksi jo vuonna 2009. Ostettujen yhtiöiden integrointi osaksi Telesten prosesseja lähti ripeästi liikkeelle, ja liikevaihto Saksasta kasvoi. Etenimme myönteisesti myös Belgiassa ja Isossa-Britanniassa, jossa laajensimme onnistuneesti verkonsuunnittelu- ja projektointipalveluitamme Virgin Medialle. Olemme saavuttaneet tavoitteemme, jossa tuote- ja teknologiaratkaisut sekä palveluliiketoiminta ovat liikevaihdoltaan hyvässä tasapainossa. Jatkotavoitteena on luonnollisesti kasvattaa molempia sektoreita.
Vuonna 2009 Broadband Cable Networksin liikevaihto oli 125,5 (92,6) miljoonaa euroa kasvaen edelliseen vuoteen verrattuna 35,6 %. Liiketulos oli 2,9 (6,1) miljoonaa euroa jääden vertailuvuodesta 53 %.
Pienempi liiketoiminta-alueistamme, Video Networks, keskittyy korkealaatuisiin, integroituihin videovalvontajärjestelmiin. Sillä on erikoisosaamista laajoissa valvontaverkoissa, joissa yhdistyvät usean toimipisteen lukuisat kamerat, tallentimet ja monitorointiasemat. Myös ammattimainen videovalvonta on siirtymässä analogisista ratkaisuista IP-pohjaisiin tallennus- ja verkkoteknologioihin. Syntyy synergisiä hyötyjä, kun liiketoiminta-alueemme kykenevät hyödyntämään yhteistä osaamispohjaa. Video Networksin asiakkaat tulevat pääosin julkiselta sektorilta. Esimerkiksi Ranskan kansallinen rautatieyhtiö, SNCF, on pitkäaikainen asiakkaamme valtakunnan laajuisen rataverkon osalta.
Vuosi 2009 oli Telestelle kaksijakoinen. Verkko-operaattoreille tarkoitettujen tuotteiden ja järjestelmien toimituksissa jäimme vuodesta 2008 johtuen lähinnä maailmanlaajuisen talouskriisin aiheuttamasta investointilamasta. Toisaalta samoille asiakasryhmille suunnattu palveluliiketoimintamme jatkoi strategisten yritysostojen tukemana lupaavaa kasvuaan. Samoin videovalvontajärjestelmiemme tilaukset kehittyivät positiivisesti. Näiden myönteisten kehitysaskelten ja hankalan markkinatilanteen synnyttämien sopeuttamistoimien ansiosta liiketuloksemme muodostui voitolliseksi, mutta jääden selkeästi edellisvuoden tasosta.
Kahden liiketoiminta-alueemme, Broadband Cable Networksin ja Video Networksin, toiminnot keskittyvät verkkoratkaisujen ja -palveluiden toimituksiin operaattoreille, jotka tarjoavat liikkuvaan videokuvaan liittyviä palveluita loppukäyttäjille.
Broadband Cable Networks -liiketoiminta-alueemme on jaettu kahteen yksikköön, joiden asiakkaita ovat kaapelioperaattorit, ja valtaosa yksikön liiketoiminnasta tapahtuu suorien asiakaskontaktien kautta. Video and Broadband Solutions -liiketoimintayksikkömme toimittaa tuotteita, ohjelmistoja ja ratkaisuja laajakaistaisiin tilaajaverkkoihin ja videopalvelualustoihin (digitaalisen videokuvan jakelusovellukset). Network Services -yksikkömme toimittaa kattavia palveluratkaisuja kuten kaapeliverkkojen uudisrakentamis-, päivitys- ja ylläpitopalveluita.
Video Networks -liiketoimintamme toimittaa edistyksellisiä videovalvontasovelluksia lähinnä viranomaiskäyttöön. Tavoitteemme on lisätä turvallisuutta ja yhteiskunnan toimivuutta valmistamalla ja toimittamalla laadukkaita videovalvontaverkkoratkaisuja, joilla voidaan käsitellä, välittää ja hallita reaaliaikaista liikkuvaa kuvaa, dataa sekä ääntä. Järjestelmiemme tärkeimmät käyttösovellukset ovat liikenteenvalvontajärjestelmät (tie- ja raideliikenne), kaupunkialueiden valvontajärjestelmät sekä sovellukset, jotka liittyvät yleisen turvallisuuden lisäämiseen tietyillä alueilla kuten rajoilla, satamissa ja lentokentillä.
DIGITAALINEN TULEVAISUUS Kommunikaation mullistus tulee johtamaan digitaalisen verkkosisällön räjähdysmäiseen kasvuun. Teleste toimittaa ratkaisuja, jotka auttavat operaattoreita siirtymään saumattomasti uuteen aikakauteen.
Telesten Broadband Cable Networks -tuoteliiketoiminta tarjoaa niin suurille kuin pienillekin kaapelioperaattoreille tilaajaverkkotuotteita, videokeskus- ja IPTV-järjestelmiä sekä laajakaistaratkaisuja.
Teleste on Euroopan markkinajohtaja kaapelioperaattoreiden tilaajaverkkotoimittajana. Tarjontamme kattaa HFC-verkon (Hybrid Fibre Coax) kaikki komponentit valokuituratkaisuista kenttävahvistimiin ja aina rakennusten sisäverkkojen vahvistimiin ja passiivikomponentteihin saakka. Telesten olennainen kilpailutekijä on kyky reagoida suurien kaapelioperaattoreiden tarpeisiin muokkaamalla tuotetarjontaamme ratkaisemaan asiakkaiden haasteet.
Telestellä on myös pitkät perinteet videokeskustoimittajana. Painopiste on jo aiemmin siirtynyt analogisista videokeskuksista täysin digitaalisiin, joita täydentämään olemme lanseeranneet seuraavan sukupolven IPTV-tarjonnan. Tällä sektorilla olemme laajentaneet markkina-aluettamme erityisesti Itä-Euroopassa sekä valituilla Aasian markkinoilla.
Laajakaistaratkaisuissa toimitamme seuraavan sukupolven tilaajaverkkoja, joissa kotitalouksille tarjottavat siirtonopeudet voivat olla jopa 100 Mb/s tai ylikin.
Teknologioiden ja järjestelmien monimutkaistuessa tukipalveluiden merkitys on nopeassa kasvussa. Tuoteliiketoiminnassa keskitymme tarjoamaan järjestelmäsuunnittelu- ja hyväksyntäkonsultointia, toimitettujen järjestelmien ylläpitopalveluja sekä koulutusta.
Telesten asiakaskunnan selkärangan muodostavat Euroopan suurimmat kaapelioperaattorit. Nykyaikaiset kaapelioperaattorit tarjoavat kuluttajien kotiin kaikki olennaisimmat telekommunikaatiopalvelut: TV-palvelut, puhelinpalvelut sekä laajakaistaisen internet-liittymän. Voidakseen ylläpitää ja parantaa kilpailukykyään, operaattorit investoivat jatkuvasti niin tilaajaverkon kapasiteetin kasvattamiseen kuin myös ratkaisuihin, joilla voivat lanseerata kuluttajille uusia innovatiivisia palveluita.
Operaattoreiden merkittävimmät investoinnit suuntautuvat optisen kuituverkon laajentamiseen, jolla varmistetaan riittävä tiedonsiirtokapasiteetti kotitaloutta kohti. Modernissa kaapeliverkossa kuidun solmupiste palvelee 70–500 tilaajaa siten, että voidaan hyödyntää olemassa olevaa koaksiaalikaapelointia kuitusolmun ja kotitalouden välillä. Kaapelioperaattorilla on merkittävä kilpailuetu verrattuna perinteiseen puhelinoperaattoriin johtuen koaksiaalikaapelin suuresta tiedonsiirtokapasiteetista: kaapelioperaattori pystyy pienemmällä verkkoinvestoinnilla tarjoamaan ylivertaisen kapasiteetin kuluttajalle. Telestellä on erittäin kilpailukykyinen tarjonta näihin verkkoinvestointeihin.
Telesten uusimman sukupolven videokeskusratkaisu on suunnattu pienten ja keskisuurten verkkojen käyttöön. Näin ollen asiakkaina voivat olla niin suuret kaapelioperaattorit, jotka käyttävät Telesten ratkaisua paikallisissa verkoissaan, mutta myös itsenäiset pienet operaattorit. Pienten ja keskisuurten operaattoreiden saavuttamiseksi Teleste on erityisesti panostanut jakelutiekanavien rakentamiseen, varsinkin Keski- ja Itä-Euroopassa.
Vuotta 2009 leimasi taloudellinen lama, joka johti joidenkin kaapelioperaattoreiden huomattavasti varovaisempaan investointitahtiin. Taantuma ei ole merkittävästi vaikuttanut kaapelioperaattoreiden tulovirtaan, vaan kuluttajien TV- ja datapalvelujen ostokäyttäytyminen on pysynyt ennallaan. Sen sijaan joidenkin operaattoreiden omistus- ja taserakenteesta johtuen niiden edellytykset rahoituksen järjestelyihin vaikeassa markkinatilanteessa ovat vaikeutuneet. Toisaalta vahvan taseen omaavat operaattorit ovat jatkaneet investointejaan normaalilla tasolla, kuten esimerkiksi useat pohjoismaiset operaattorit. Kuitusegmentointitoimituksia on tehty varsinkin Alankomaihin, Belgiaan, Saksaan ja Pohjoismaihin. Myös Isossa-Britanniassa on voitettu markkinaosuuksia niin kuituverkoissa kuin myös vahvistimissa. Uutena markkina-alueena voidaan mainita Albania, jossa niin videokeskuskuin myös kaapeliverkkoinvestoinnit ovat lähteneet käyntiin.
Vuoden 2009 aikana on kasvatettu huomattavasti Luminatovideokeskusjärjestelmän toimituksia. Tilauksia on saatu niin Pohjoismaiden kaapelioperaattoreilta kuin myös Itä-Euroopasta, Espanjasta ja Kiinasta. Intiassa Digicable Network -toimituksen aloitukset ovat viivästyneet mm. epävarmasta markkinatilanteesta johtuen. Näiden lisäksi Teleste on tehnyt OEM-sopimuksen Luminato-tuoteperheen jälleenmyynnistä merkittävän alan toimijan kanssa. Myös hotellisegmentissä on avattu uusia asiakkuuksia ja jatkettu toimituksia perinteisille asiakkaille.
Teleste on ottanut konkreettisia askelia seuraavan sukupolven tilaajaverkkojen rintamalla, missä optinen kuitu viedään kotitalouteen saakka. Kaapelioperaattoreille olemme lanseeranneet RFoG (Radio Frequency over Glass) -konseptin, joka mahdollistaa laajakaistajakelun "kuitu kotiin" -topologiassa.
Telesten älyverkkokonsepti on tuotteistettu valmiiksi, mukaan lukien optiset vahvistimet sekä AC 3000 -vahvistimet. Näillä automaattisesti säätyvillä tuotteilla kaapelioperaattori voi säästää huomattavasti asennus- ja ylläpitokustannuksissa. Nämä tuotteet on luonnollisesti integroitu osaksi Telesten elementti- ja verkonhallintaratkaisua, jolla voidaan saavuttaa lisäkustannussäästöjä verkon etäoperoinnin avulla.
Visio: Johtava kaapelioperaattoreiden teknologiapartneri.
Missio: Mahdollistaa kodin informaatio- ja viihdetarjonnan kehitys innovatiivisten ja luotettavien teknologiaratkaisujen avulla.
Ratkaisu: HFC-tilaajaverkko- ja integroidut videokeskusratkaisut.
Päämarkkinat: Eurooppa ja valitut Aasian markkinat.
Keskeiset asiakkaat: Kaapelioperaattorit, puhelinoperaattorit ja systeemi-integraattorit.
Nordit A/S on Tanskan Aalborgissa toimiva laajakaistaoperaattori. Palveluvalikoima kattaa dataliittymä-, VoIP- ja mobiilipuhelinpalvelut, joita he toimittavat kaikkialle Tanskan alueella.
Asiakkaina ovat pienet ja keskisuuret kaapelioperaattorit, jotka tarjoavat laajakaistapalveluja edelleen omille asiakkailleen. Tällä hetkellä yli 50 kaapelioperaattoria vastaanottaa ja välittää Nordit A/S:n palveluja.
Useat tanskalaiset operaattorit ovat aloittaneet digitaaliset TV-lähetykset ja myös Nordit A/S on aloittanut verkkokapasiteettinsa tehokkaamman hyödyntämisen tarjoamalla digitaalisia TV-palveluja. Nordit A/S valitsi Telesten partnerikseen perusteellisten teknisten ja taloudellisten seikkojen arvioinnin jälkeen. Luminatovideokeskus- sekä Broadcast Manager -järjestelmät valittiin digitaalisten TV-lähetysten vastaanottamiseksi ja välittämiseksi paikallisiin verkkoihin, joista ne edelleen välitetään TV-katsojien ulottuville.
Sateldranse SA on Valaisin kantonista Sveitsin alppialueelta käsin toimiva vuonna 1986 perustettu kaapelioperaattori. Yhtiön pääkonttori on Le Châblen kaupungissa (Val de Bagnes), ja operaattori toimii kuuden kunnan alueella, joista yksi on urheilutapahtumistaan ja matkailustaan kuuluisa, niin talvisin kuin kesäisinkin toimiva Verbier.
Yhtiön tilaajapohja on Verbier mukaan lukien 10 000, mutta talvisin palvelun piiriin kuuluu lisäksi noin 50 000 vierasta. Yritys tarjoaa tilaajilleen Tripleplay-palvelut (3play).
Sateldranse SA ottaa vaativan, kaikkialta Euroopasta Val de Bagnesiin saapuneen asiakaspohjansa huomioon ja panostaa palveluidensa tarjonnassa huippulaatuun ja saatavuuteen. Näin ollen strategiana on panos-
taa HFC-/CATV-verkkojen päivityksiin, korvata koaksiaalisegmentit kuidulla ja näin valmistautua FttH-tekniikan tuloon. Viimeiseen vahvistimeen ulottuva kuitu (FttLA) onkin tässä vaiheessa osuva valinta. Huippulaatuun ja -palveluihin panostaminen edellyttää huipputekniikkaa.
Strategiansa toteuttamista aloittava Sateldranse SA valitsi FttLA-verkkonsa optiseksi vastaanottimeksi Telesten AC800-tuoteperheen. Vuonna 2009 näitä laitteita asennettiin useita satoja, ja lopputuloksena syntyy 10 tilaajan optisista soluista koostuva FttLA-verkko. Tulevaisuudessa tämä mahdollistaa myös helpon siirtymisen FttH-tekniikkaan. AC800-vastaanottimia pystyy luonnollisesti hallitsemaan Telesten EMS-järjestelmällä. Kaistanleveys on kaikkien Telesten uusien HFC-tuotteiden tapaan jopa 1 GHz.
HFC-verkon alueella tulemme panostamaan jatkossa varsinkin optisiin kuituratkaisuihin, joiden markkinat tulevat kasvamaan vahvistinmarkkinan kustannuksella. Haemme edelleen uusia innovaatioita, joilla HFC-verkkojen operointikustannuksia voidaan minimoida – joko automatisoimalla kenttätyötä tai korvaamalla se verkon etäoperoinnilla.
Optisen tilaajaverkon sekä passiivituotteiden markkinat tarjoavat kasvumahdollisuuksia, joissa Telesten perinteisiä vahvuuksia voi erinomaisesti hyödyntää. Rakennusten sisäverkoissa on lisäksi tarvetta uusille teknisille innovaatioille, jotta interaktiivisen videon jakelu kotitalouksissa eri päätelaitteille voidaan toteuttaa.
Tulemme jatkamaan Teleste Partner Program -hankkeen kehittelyä. Ohjelman tarkoituksena on varmistaa, että jälleenmyyjämme pystyvät kehittämään Telesten tuotteiden myyntiä ja tarjoamaan ammattimaisia ylläpitopalveluita.
Neljän palveluyhtiön ostot takasivat Telestelle koko Saksan alueen kattavuuden, mikä on tärkeää, kun toimitaan yhteistyössä suurimpien kaapelioperaattoreiden kanssa. Yritysostoilla Teleste nousi johtavaksi verkkopalvelujen tarjoajaksi kaapelioperaattoreille Saksassa.
Network Services -liiketoimintayksikön pääasiakkaita ovat kaapelioperaattorit. Kaapelioperaattorit tarjoavat loppukäyttäjille pääasiassa kolmea peruspalvelua: TV-kanavia, puhelinyhteyksiä sekä laajakaistaisia tietoliikennepalveluita.
Network Services -liiketoimintayksikkö tarjoaa kaapeliverkkojen uudisrakentamis-, päivitys- ja ylläpitopalveluita. Palvelujen toteutusaste ja laajuus vaihtelee asiakkaittain yksittäishinnoitelluista palveluista avaimet käteen -periaatteella toteutettaviin projekteihin. Osa projekteista sisältää myös Telesten omia tuoteratkaisuja.
Palveluosaaminen kattaa kaapeliverkkoteknologian kaikki osaalueet päävahvistinjärjestelmien asennuksista ja ylläpidosta taloverkkojen uudistuksiin. Osia projekteista toteutetaan alihankintaverkoston avulla.
Päämarkkinat ovat Pohjois- ja Keski-Euroopassa Saksan ollessa suurin yksittäinen markkina-alue. Saksan lisäksi liiketoimintayksiköllä on tällä hetkellä paikallisia operaatioita Englannissa, Belgiassa ja Suomessa.
Liiketoimintayksikön pääasiakasryhmä muodostuu Euroopan suurimmista kaapelioperaattoreista. Suuri osa operaattoreista pyrkii turvaamaan kilpailukykynsä tarjoamalla asiakaskunnalleen uusia ja tehokkaampia palveluita. Näillä palveluilla pyritään vähentämään asiakkaiden vaihtuvuutta, ja toisaalta lisäämään asiakaskohtaista liikevaihtoa (ARPU). Sisäisesti operaattorit keskittyvät entistä tarkemmin omaan kulurakenteeseensa. Yhä useammin kaapeliverkon tekniseen hallintaan ja laiteratkaisuihin liittyvää toimintaa ulkoistetaan tai luovutetaan toimittajien hoidettavaksi.
Vuoden 2009 aikana koettu yleinen taantuma ei merkittävästi näkynyt operaattoreiden halukkuudessa ostaa verkon ylläpitoja kehityspalveluja ulkoisilta toimittajilta. Euroopan suurimpien operaattoreiden antaman arvion mukaan palvelukysynnän lasku olisi ollut noin 5–10 %. Sen sijaan palvelujen ulkoistuspäätöksiä odoteltiin. Kabel Deutschland GmbH:n massiivisen ulkoistuksen tuloksia seurattiin, ja odotettavissa onkin, että ko. ulkoistusohjelma toimii Euroopan laajuisena esimerkkinä ja päätöksiä vauhdittavana esimerkkinä vuoden 2010 aikana.
Päämarkkinat palveluille ovat edelleen Saksa ja Englanti, joissa molemmat maan suurimmat kaapeliverkko-operaattorit jatkavat merkittäviä panostuksiaan kaapeliverkkoihin ja käyttävät näissä hankkeissa pääasiassa ulkopuolisia palvelutoimittajia. Saksassa päähankkeita ovat nopeiden internet-yhteyksien rakentaminen kotitalouksiin, mikä vaatii rakennusten vanhan sisäverkon uudistamista. Tämä toteutetaan joko perinteisesti koaksiaalikaapeliyhteyden uusimisena tai kuitu kotiin -periaatteella. Molemmissa tapauksissa käytetään ulkoista palvelutoimittajaa. Englannissa kaapeliverkon pääinvestointikohde on jakeluverkon kapasiteetin kasvattaminen erilaisille moderneille palveluille, kuten tilausvideopalveluille (VOD).
Saksan ja Englannin lisäksi odotamme palvelumarkkinan kehittyvän suotuisasti erityisesti Belgiassa, Sveitsissä ja Pohjoismaissa, joissa operaattorit ovat kiinnostuneita yhteistyöstä Telesten tapaisen asiantuntijan kanssa, jolla on yli 50 vuoden kokemus kaapeliverkoista.
Saksassa vuoden 2009 alussa tehdyt yritysostot saivat jatkoa vuoden puolivälissä, jolloin Teleste osti itäisen ja pohjoisen Saksan alueella toimivan palveluyhtiön (AVC Systemhaus GmbH). Yhtiön osto takasi meille koko Saksan alueen kattavuuden, mikä on tärkeää, kun toimitaan yhteistyössä suurimpien kaapelioperaattoreiden kanssa. Yritysostolla Teleste nousi johtavaksi verkkopalvelujen tarjoajaksi kaapelioperaattoreille Saksassa.
Vuoden aikana panostimme Saksan operaatioissa erityisesti laadun ja prosessien kehittämiseen sekä Kabel Deutschland -yhteistyön käynnistämiseen. Toimenpidekohtaisesti hinnoiteltujen palvelujen volyymit nousivat kevään aikana moninkertaisiksi Kabel Deutschlandin ulkoistusohjelman myötä. Aloitimme loppuvuodesta uuden palveluprosessin ohjausjärjestelmän implementoinnin sekä ostamiemme yhtiöiden integrointityön suunnittelun. Vuoden puolivälissä toimimme jo viidellä yhdeksästä KDG:n operoimista alueista, ja teknistä kenttähenkilöstöä Saksassa oli tällöin yli 500.
Englannissa tavoitteemme oli nousta vuoden aikana merkittäväksi yhteistyökumppaniksi ja palvelun tarjoajaksi Virgin Medialle. Laajensimme onnistuneesti verkonsuunnittelu- ja projektointipalveluitamme, jonka lisäksi otimme enenevässä määrin vastuuta projektien kokonaistoimituksista. Tämän lisäksi avasimme ovia muihin operaattoreihin päin, joskin asiakasprojektit olivat vielä kooltaan vaatimattomia. Vuoden lopussa henkilöstöä asiakasprojekteissa oli yhteensä yli 60.
Päämarkkinoiden lisäksi teimme palveluliiketoiminnan avauksia myös muilla markkinoilla. Erityisesti Belgian kaapelioperaattori-
Visio: Johtava Euroopan laajuinen, teknisiä verkkopalveluja kaapelioperaattoreille tarjoava yhtiö.
Missio: Tukea kodin informaatio- ja viihdetarjontaa ensiluokkaisilla verkkojen ylläpito- ja päivityspalveluilla.
Ratkaisut: Kaapeliverkkojen uudisrakentamis-, päivitys- ja ylläpitopalvelut.
Päämarkkinat: Pohjois- ja Keski-Eurooppa.
Asiakkaat: Pääasiakkaita ovat kaapelioperaattorit, jotka tarjoavat loppukäyttäjille TV-kanavia, puhelinyhteyksiä sekä laajakaistaisia tietoliikennepalveluja.
NetCologne on GEW Corporationin vuonna 1994 perustama monipalveluoperaattori. Järjestelmän alkuperäistä palvelualuetta Kölnissä on jatkuvasti laajennettu, ja nykymuodossaan se kattaa lähiseudun kaupungit ja kunnat, joita ovat mm. Bonn, Bergisch Gladbach, Aachen ja Leverkusen.
NetCologne palvelee yli 400 000 asiakasta, joista 368 000:lla on laajakaistainternet, ja lisäksi 160 000 asiakkaalla on laajakaistakaapeliyhteys. NetColognen vuoden 2009 arvioitu liikevaihto on 340 miljoonaa euroa.
NetCologne on päättänyt panostaa Fibre-to-the-Building (FttB, kuitu talojakamoon) -infrastruktuuriin, jolla voidaan vastata kasvavaan laajakaistan kysyntään ja välttää liityntäverkon liittymän vuok-
raaminen. Hankkeen toteuttamiseksi NetCologne valitsi kumppanikseen Teleste-konserniin kuuluvan MKS-yhtiön.
Hankkeeseen kuuluvat optisen verkon rakentaminen, projektin johtaminen ja koordinointi paikan päällä rakennusurakoitsijoiden kanssa. Hanke edellyttää yhteydenpitoa paikallishallintoon kaivuulupien saamiseksi niin, että vilkkaan ja elämää sykkivän Kölnin jalkakäytäviä voidaan avata. Lisäksi kuidun käsittely ja asentaminen on vaativaa, sillä rakennettavan verkon on palveltava asiakkaitaan vuosikymmeniä.
Flomatik UK jatkaa Virgin Median palveluiden laajentamista
Vuonna 2009 Flomatik on lisännyt suuresti strategista merkitystään Virgin Median kannalta seuraavan sukupolven verkkojen toteuttajana. Riippumattomien ammattilaispalveluiden avaintoimittajana Flomatik vastaa suuresta joukosta suunnittelu-, konsultointi- ja vastuualueprojekteja.
Flomatik tukee aktiivisesti yhtä Virgin Median keskeisten aloitteiden toteuttamista varmistaen, että Virgin Median digitaalituotteet voidaan toimittaa 500 000 lisätalouteen, jotka eivät ole toistaiseksi verkon piirissä.
Verkon laajentamisen lisäksi Flomatikin 65 työntekijää vastaavat monista muistakin keskeisistä Virgin Median verkkoon liittyvistä toiminnoista. Näitä ovat mittaviin kansallisiin liiketoimintahankkeisiin liittyvä valokuitusuunnittelu, TDM- ja IP-kytkimien migrointi, digi-tv- ja VoD-päivitykset, laitteistojen vanhentumisselvitykset ja laajakaistan kapasiteettipäivitykset.
markkinat kehittyivät kannaltamme positiivisesti ja loppuvuoden aikana aloitimmekin ensimmäiset verkonsuunnitteluprojektit Belgian johtavalle kaapelioperaattorille. Tällä hetkellä projekteissa työskentelee neljä verkonsuunnittelijaa.
Suomessa toimitimme asiakaskunnallemme vuoden aikana useita verkonsuunnitteluprojekteja sekä aloitimme palvelumarkkinan tarkemman kartoituksen. Sveitsissä tutkimme mahdollisuuksia palveluliiketoiminnan käynnistämiseen.
Vuoden 2010 päätavoitteena on Saksan liiketoiminnan kannattavuuden kehittäminen. Tulemme organisoimaan ja integroimaan yhtiöitämme nostaaksemme kustannustehokkuutta. Tämän lisäksi olemme käynnistäneet mittavan ohjausjärjestelmähankkeen, jonka tavoitteena on automatisoida ja tehostaa ydinprosessejamme. Liikevaihdon kasvua emme tavoittele, vaan pyrimme kehittämään nykyisiä asiakassuhteitamme. Tällä hetkellä kaikki Saksan merkittävät kaapelioperaattorit ovat asiakkaitamme.
Englannissa päätavoitteemme on edelleen kasvattaa osuuttamme Virgin Median ulkoistetuissa palveluissa sekä luoda muita merkittäviä asiakkuuksia kaapeliverkkomarkkinan ulkopuolella. Palvelutarjonta muodostuu edelleen verkonsuunnittelusta, mutta pyrimme lisäämään kokonaisvaltaisten projektien määrää ja korkeamman teknisen osaamisen osuutta tarjonnassamme.
Muilla pienemmillä palvelumarkkinoilla tavoitteemme on toisaalta laajentaa palvelutarjontaamme kaapelioperaattorikentässä (mm. Belgia), ja toisaalta etsiä uusia päänavauksia palveluliiketoiminnan kasvulle (mm. Sveitsi ja Suomi).
Video Networks toimittaa kokonaisvaltaisia videovalvontasovelluksia. Painopisteenä ovat vaativat videovalvontakohteet, joissa on loppukäyttäjille hyötyä verkottaa yhteen usean toimipisteen kamerat, tallentimet, monitorointitilat ja työasemat yhdeksi yhtenäiseksi videovalvontajärjestelmäksi.
Video Networks tarjoaa videovalvonnan kokonaisratkaisuja, jotka koostuvat alan huippua edustavista tuotteista ja tekniikoista sekä järjestelmäsuunnitteluun, projektien toteutukseen ja järjestelmien ylläpitoon ja koulutukseen liittyvistä palveluista. Järjestelmäintegrointiprojekteissa videovalvontajärjestelmä liitetään yhteen muiden järjestelmien, kuten esimerkiksi liikennevalvonta- ja hälytys- sekä kriisinhallintajärjestelmien kanssa.
Video Networks on paikallisesti läsnä omien konttoreiden välityksellä kaikilla tärkeimmillä maantieteellisillä markkinoilla: Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Kaakkois-Aasiassa. Loppukäyttäjät tavoitetaan pääasiassa kanavakumppanien avulla.
Video Networks on erikoistunut markkinasegmentteihin, joissa tarvitaan laajoja järjestelmiä ja hyvin monipuolisia toimintoja. Järjestelmien hyödyntäjät ovat useimmin julkisyhteisöjä, kuten kaupunkialueiden valvonnasta vastaava paikallinen poliisi sekä tie-, raide- ja lentoliikenteestä vastaavat viranomaiset. Yksityisen sektorin merkittävimmät sovellusalueet liittyvät energiajakeluverkkojen ja teollisuusprosessien valvontaan. Nämä käyttökohteet poikkeavat muusta videovalvontamarkkinasta teknisiltä vaatimuksiltaan varsinkin videolaadun, tallennetun videomateriaalin analyysi- ja käsittelytyökalujen ja verkottuneisuuden suhteen.
Asiakkaiden toiveena on hyödyntää samaa videovalvontajärjestelmää useampaan tarpeeseen. Esimerkiksi lentokentän valvontajärjestelmää voivat käyttää lentoyhtiöt, lentokentän kaupat, vartija- ja turvapalveluiden tuottajat, poliisi, rajavartiosto jne. Näin ollen tehty investointi voidaan hyödyntää mahdollisimman hyvin. Näiden vaativien edellytysten toteuttamiseksi loppuasiakkaat tarvitsevat kumppaneita, jotka pystyvät toimittamaan asiakkaalle räätälöityjä ratkaisuja mukaan lukien valvontainfrastruktuurin ylläpito ja operointi.
Pitkän tähtäimen markkinanäkymät IP-pohjaiselle videovalvonnalle ovat positiiviset – tulevina vuosina tullaan nykyiset analogiajärjestelmät korvaamaan täysdigitaalisilla järjestelmillä ja uudisrakentaminen siirtyy nopeasti IP-pohjaiseksi kaikilla markkina-alueilla.
Huolimatta maailmanlaajuisesta taloustaantumasta julkisyhteisöjen investoinnit turvatekniikkaan jatkuivat entisellä tasolla.
Teleste on jatkanut toimituksiaan Ranskan kansalliselle rautatieorganisaatiolle, SNCF:lle. Telesten ratkaisut kattavat nyt niin Pariisin pääkaupunkiseudun kuin myös merkittävimmät kaukoliikenteen juna-asemat. Pariisin alueen videovalvontaverkko on yksi maailman suurimmista käsittäen yli 180 Pariisin alueen rautatieasemaa kattaen yli 5 000 kameraa.
Rautatiesegmentissä Teleste teki merkittävän sopimuksen Chicago Transit Authorityn kanssa. Sopimuksen puitteissa toimitetaan tallennusratkaisut 144 asemalle. Lisäksi voitettiin Budapestin Metron videohallinta- ja tallennusjärjestelmän tilaus.
British Telecomin Redcare-liiketoimintayksikön kanssa on toimitettu innovatiivinen ratkaisu Sussexin piirikunnan poliisiorganisaatiolle Englannissa. Tämän hankkeen myötä luodaan yhtenäinen videovalvontaratkaisu verkottaen yhteen tärkeimmät kaupunkivalvomot ja poliisiasemat koko piirikunnan alueella. Tavoitteena on merkittävästi tehostaa ja nopeuttaa turvallisuusviranomaisten prosesseja hyödyntäen moderneimpia IP-pohjaisia tallennus- ja verkkoteknologioita.
Teleste toteutti Finavialle Helsinki-Vantaan lentokentän videovalvontaratkaisun modernisoinnin.
Australiassa uusi aluevaltaus on Queenslandin osavaltion vankilat, joista ensimmäisen kohteen tilaus voitettiin 2009 aikana. Integraattorina toimii Saab Security.
Näiden merkittävien hankkeiden lisäksi on jatkettu ja syvennetty liiketoimintaa olemassa olevilla markkina-alueilla Australiassa, Lähi-idässä, Etelä-Afrikassa, Euroopassa ja USA:ssa.
Videovalvonta-ala on siirtymässä analogisesta videosta IP-verkkoja hyödyntävien täysdigitaalisten valvontajärjestelmien käyttöön. Tuotekehityksen painopiste on siirtynyt niin sulautettujen ohjelmistojen kuin myös sovellusohjelmistojen kehittämiseen. Järjestelmien monimutkaistuessa olennaista on myös kyky tuotteistaa, testata ja ylläpitää tuotteita, joiden keskinäinen yhteensopivuus on taattu.
Järjestelmien kompleksisuuden lisääntyessä on ensiarvoisen tärkeää täydentää omia osaamisalueita luomalla strategisia kumppanuuksia. Video Networksin keskeisiä kumppanuusalueita ovat IP-kameravalmistajat, videon analysointiteknologiat sekä
Visio: Johtava integroitujen videovalvontaratkaisujen toimittaja.
Missio: Korkealaatuisten ja tehokkaiden turvallisuuspalvelujen mahdollistaminen tarjoamalla moderneja videovalvontatekniikoita.
Ratkaisut: Laajat verkotetut videovalvontaratkaisut.
Päämarkkinat: Tieliikennevalvonta, rautatievalvonta, kaupunkivalvonta sekä vaativat yksityisen sektorin valvontaratkaisut. Päämarkkina-alueet ovat Eurooppa, USA ja valitut markkinat Aasiassa.
Keskeiset asiakkaat: Telesten kehittämien tuotteiden pääasialliset loppuasiakkaat ovat viranomaistahot. Teleste toimittaa ratkaisujaan loppuasiakkaille lähinnä systeemi-integraattoreiden kautta.
Finavia on valtio-omisteinen yritys, joka hallinnoi ja operoi 25 lentokenttää Suomessa sekä lisäksi Suomen kattavaa ilmailunavigointijärjestelmää. Helsinki-Vantaa on Suomen suurin lentokenttä ja sen kautta kulkee vuosittain yli 13 miljoonaa matkustajaa ja yli 90 % Suomen kansainvälisestä liikenteestä.
Vuonna 2008 Finavia kutsui 16 yritystä tarjouskilpailuun uuden joustavan videovalvontajärjestelmän hankkimiseksi. Järjestelmän tuli kyetä tukemaan sekä sisäisiä (mm. turva-, matkatavaranhallintaja asematasonvalvonta) että
ulkoisia käyttäjiä (esim. lentoyhtiöt) huomioiden samalla videon käyttö operatiivisessa työvuossa laajassa ja jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä.
Telesten työ Helsinki-Vantaan lentokentän videovalvontajärjestelmän modernisoimisessa alkoi vuoden 2009 alussa, ja projekti valmistui onnistuneesti samassa tahdissa Helsinki-Vantaan lentokentän laajennuksen yhteydessä. Tällä hetkellä järjestelmässä on yli 800 kameraa, keskitetty tallennus ja integraatio operatiivisiin järjestelmiin, kuten matkatavarankäsittelyjärjestelmään.
Järjestelmää tullaan tulevaisuudessa laajentamaan vastaamaan lentoaseman kasvavia tarpeita.
Chicago Transit Authority (CTA) on Yhdysvaltojen toiseksi suurin liikennelaitos. CTA järjestää noin 600 000 asiakasmatkaa päivittäin, ja palvelun piirissä on 144 asemaa. Tavallisena arkipäivänä CTA:n palveluja käyttää 1,6 miljoonaa asiakasta.
Teleste on toimittanut CTA:lle laitteistoista ja ohjelmistoista koostuvia IP-videohallinta- ja kameraohjausjärjestelmiä vuodesta 2005. Nykyiseen järjestelmään kuuluu CTA:n juna-asemien yli 1 200 kame-
raa, ja se tarjoaa operaattoreille graafisen karttapohjaisen käyttöliittymän, jonka avulla CTA:n valvontakeskuksista voidaan päivittäisten toimintojen lisäksi valita haluttu kamera ja saada kuvaa junaliikenteen ohjausta varten ja esimerkiksi hätätilanteista.
Käynnissä olevan turvakamerahankkeen osana CTA on tehnyt Teleste Oyj:n kanssa 4,36 miljoonan dollarin sopimuksen, joka koskee koko järjestelmän kattavaa turvakameroiden ohjaus- ja tallennusjärjestelmän laajennusta koskien CTA:n 144 juna-asemaa ja valvontakeskusta. Sopimukseen kuuluu Telesten VMX-videohallinta- ja tallennusjärjestelmän toimitus, integrointi ja tuki. Valmistuessaan järjestelmä kattaa lähes 4 000 kameraa.
langattomat siirrot. Näillä alueilla Teleste keskittyy soveltamaan kyseisiä tekniikoita vaativiin videovalvontasovelluksiin panostamatta kuitenkaan itse ydintekniikoihin.
H.264-videonkoodausstandardi on leviämässä vauhdilla videovalvontakäyttöön. Telesten VMX-videohallinta- ja tallennusohjelmistot toteuttavat jo H.264-standardin. Kehitystä täydentää käynnistetty tuotekehitysprojekti, jonka tavoitteena on kehittää kenttäkäyttöön soveltuvia, H.264-standardia tukevia enkoodereita. Teleste suhtautuu toimialan standardointihankkeisiin positiivisesti ja tuo ONVIF-yhteensopivia tuotteita markkinoille vuoden 2010 aikana.
VMX-videohallinta- ja tallennusohjelmistoa kehitetään kahdella rintamalla. Ensinnäkin videotallennuksen kapasiteettia kasvatetaan niin, että ohjelmistolla voidaan toteuttaa maailman järeimmät keskitetyt tallennusjärjestelmät, joiden luotettavuus on huippuluokkaa. Toisaalta ohjelmiston integrointiystävällisyyttä parannetaan muun muassa siirtymällä web-servicesteknologioihin käyttöliittymäkehityksessä.
Laajentamalla jatkuvasti kanavakumppaniensa verkostoa Video Networks avaa uusia markkinoita ja parantaa yhteyttään loppukäyttäjiin. Pyrimme perustamaan pitkäaikaisia kumppanuuksia edistämällä molemminpuolisesti kannattavaa kasvua. Tässä keskeinen osatavoite on hankkia IT- ja telekommunikaatioalan kanavakumppaneita, sillä digitaaliset videovalvontajärjestelmät edellyttävät syvää IT-alan integrointiosaamista.
Uskomme, että hyvä ilmapiiri ja työmotivaatio vaikuttavat työhyvinvointiin ja että hyvinvoiva työyhteisö tuottaa sekä laadullisesti että määrällisesti enemmän, rakentaa myönteistä työnantajakuvaa ja varmistaa osaltaan osaavien työntekijöiden pysyvyyden.
Monikulttuurisena, maantieteellisesti hajautuneena yrityksenä pyrimme toimimaan ympäristöystävällisesti mm. vähentämällä työmatkustamisesta aiheutuvaa ympäristön kuormitusta kannustamalla henkilöstöä nykyaikaisten teknisten viestintä- ja kommunikaatiovälineiden käyttöön.
Vuonna 2009 saimme henkilöstöömme 645 uutta osaajaa ulkomaan toimintoihimme rekrytointien ja yrityskauppojen johdosta.
Teleste on innovatiivinen teknologiakonserni, jonka osaaminen ja kilpailukyky perustuvat motivoituneeseen ja ammattitaitoiseen henkilöstöön. Teleste-konsernissa työskenteli vuoden 2009 lopussa 1 260 henkilöä. Vuotta aiemmin henkilömäärä oli 677.
Yhteistyöllä korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa on jatkettu myönteisen työnantajakuvan rakentamista tulevaisuuden osaajille. Yhteistyön muotoina ovat olleet mm. tutkimusyhteistyö, kummitoiminta ja Telesten edustus erilaisissa korkeakoulujen
HR strategian painopisteet on valittu vuonna 2008 Telesten sisäisessä kartoituksessa havaituista vahvuusalueista ja kehittämiskohteista. Kartoitus toteutettiin haastattelemalla henkilöstöä, esimiehiä ja johtoa sekä arvioimalla olemassa olevat ja dokumentoidut prosessit, toimintamallit ja ohjeistukset.
Kartoituksen perusteella Telesten henkilöstöpolitiikan vahvuuksia ovat avoimuus, arvostus, kannustavuus ja rohkaiseminen vastuunottoon. Sekä henkilöstö että esimiehet kokevat, että heidän työpanostaan arvostetaan ja siitä annetaan tunnustusta. Avoin työympäristö kannustaa tuottamaan ajatuksia oman ja toisten suorituskyvyn parantamiseksi. Näitä vahvuuksia vaalitaan tulevina vuosina rohkaisemalla ja tukemalla henkilöstön aloitteellisuutta ja parantamalla osallistumismahdollisuuksia entisestään.
Strategisia kehittämiskohteita ovat vuoden 2009 aikana olleet toimivat HR-prosessit ja esimiestyön tukeminen. Esimiesten henkilöstöjohtamisen tueksi on laadittu yhteisiä ohjeistuksia ja kuvattu henkilöstöjohtamisen prosesseja ja toimintatapoja. Esimiehille on järjestetty henkilöstöjohtamisen tiedotus- ja koulutustilaisuuksia ja viestintää on tehostettu myös ajankohtaisista asioista informoivilla sähköisillä viesteillä. Vuoden lopussa esimiehet osallistuivat luontaisten taipumusten analyysiin (MBTI) ja siihen liittyvään koulutukseen, jolla tuetaan erilaisuuden ymmärtämistä ja pohjustetaan yksilö- ja tiiminjohtamisvalmiuksia.
Vuoden 2009 alussa otettiin käyttöön uudistettu kehityskeskusteluohje ja -lomake, joissa painotetaan henkilö- ja tiimikohtaisia tavoitteita ja niistä johdettua osaamista ja sen kehittämistä. Kehityskeskustelujen pohjalta laadittiin yhteenvedot henkilöstön kehittämistarpeista tiimi-, yksikkö- että yrityskohtaisesti. Yhteenvetojen pohjalta laaditaan tiimien, yksikköjen ja konsernin koulutussuunnitelmat.
Vuoden aikana on henkilöstön kehittämisessä noudatettu konsernin kulusäästöohjeistusta, jonka mukaisesti konsernin perinteisesti tarjoamaa yleisiin valmiuksiin liittyvää koulutusta on toteutettu rajallisesti. Järjestetty koulutus on pääosin ollut talon sisäistä, omiin tuotteisiin ja järjestelmiin liittyvää sekä omia toimintoja kehittävää koulusta. Koulutus on toteutettu omin voimin.
Uutta osaamista hankittiin suorien rekrytointien kautta edellisiä vuosia huomattavasti vähemmän. Vuoden 2009 aikana rekrytoitiin 21 toimihenkilöä ulkomaan toimintoihin. Tämän lisäksi henkilökunta lisääntyi yrityskauppojen seurauksena yli 624 henkilöllä
Saksassa. Rekrytoinnit kohdennettiin sekä osaamisen että maantieteellisen jakauman osalta strategisten tavoitteiden mukaisesti.
Telesten palkkaus- ja kannustinjärjestelmät perustuvat tuloksellisuuteen sekä yhtiö- että henkilötasolla. Kannustimina käytetään mm. bonus- ja tulospalkkiojärjestelmiä sekä osakepalkkio- ja optiojärjestelmiä. Vuoden 2009 aikana bonus- ja tulospalkkioita maksettiin rajoitetusti kustannussäästösyistä.
Koko henkilöstö on omalta osaltaan osallistunut kustannussäästöihin mm. palkanalennuksin ja lomautuksin.
Telestellä uskotaan siihen, että hyvä ilmapiiri ja työmotivaatio vaikuttavat työhyvinvointiin ja että hyvinvoiva työyhteisö tuottaa sekä laadullisesti että määrällisesti enemmän, rakentaa myönteistä työnantajakuvaa ja varmistaa osaltaan osaavien työntekijöiden pysyvyyden. Mm. yhteistyössä työterveyshuollon kanssa suunnitellaan ja kehitetään työhyvinvointia säännöllisissä tapaamisissa. Telestellä työhyvinvointi näkyy alhaisina sairauspoissaololukuina ja pitkinä palvelusvuosina. Vuonna 2009 juhlittiin 32 henkilön osalta 10 vuoden palvelusaikaa (edellisenä vuonna 18), 21 henkilön osalta 20 vuoden palvelusaikaa (edellisenä vuonna 10), kahden henkilön osalta 30 vuoden (edellisenä vuonna 1) ja yhden henkilön osalta 40 vuoden palvelusaikaa.
Telesten henkilöstön keskuudestaan vuosittain valitsema vapaaajan toimikunta (Vapari) on järjestänyt henkilöstölle kesä- ja joulujuhlat ja erilaisia liikunnallisia tapahtumia tikkakisasta jalkapalloturnaukseen. Yritys tukee taloudellisesti myös henkilöstön mahdollisuuksia harrastaa monentyyppistä omaehtoista liikuntaa. Tuki on jatkunut myös vuoden 2009 aikana haasteellisista taloudellisista ajoista huolimatta.
Henkilöstön ja työantajan välinen jatkuva vuorovaikutussuhde ja tiedonkulku varmistetaan kuukausittain pidettävillä työnantajan ja henkilöstön edustajien välisillä kokouksilla. Tämän lisäksi johdon ja henkilöstön vuorovaikutusta ylläpidetään johdon ja henkilöstön edustajien yhteistapaamisilla. Näin on onnistuttu luomaan joustava yhteistyö, jonka avulla on pystytty nopeasti sopeutumaan muuttuneeseen markkinatilanteeseen.
Vuoden 2008 lopulla alkaneet yhteistoimintaneuvottelut jatkuivat laajennettuina vuoden 2009 aikana ja päättyivät 22.1.2010. Neuvottelut ovat koskeneet Teleste Oyj:n henkilöstöä kokonaisuudessaan.
Neuvotteluissa sovittiin yhteensä 9 toimihenkilön ja 15 työntekijän irtisanomisista. Vuoden 2009 aikana lomautuksien kesto oli toimihenkilöiden osalta keskimäärin vajaat 15 % ja työntekijöiden osalta keskimäärin vajaat 20 %. Syksyn 2009 aikana osa henkilöstöstä osallistui lisäksi palkkajoustojärjestelmään.
| Henkilöstö 31.12. | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 2009 | 2008 | 2007 | 2006 | 2005 | |
| Yhteensä | 1 260 | 677 | 672 | 621 | 557 |
| Tuotekehitys | 135 | 172 | 158 | 146 | 127 |
| Tuotanto ja palvelut | 964 | 326 | 313 | 282 | 286 |
| Myynti ja markkinointi | 115 | 141 | 162 | 159 | 114 |
| Hallinto | 46 | 38 | 39 | 34 | 30 |
| Suomi | 403 | 452 | 443 | 435 | 408 |
| Muut maat | 857 | 225 | 229 | 186 | 149 |
| Naiset | 335 | 218 | 226 | 208 | 194 |
| Miehet | 925 | 459 | 446 | 413 | 363 |
Visio: Telesten strategiaa tukeva, joustava, innovatiivinen ja oppiva organisaatio.
Missio: HR:n tavoitteena on tyytyväinen, sitoutunut ja osaava henkilöstö.
Ratkaisut: Hyvä johtaminen, avoin ja osallistava työkulttuuri ja toimivat HR-prosessit.
Ikäjakauma
ja oppilaitosten elimissä. Yhteistyöllä pyritään takaamaan mm. tiedeyhteisön huippuosaamisen hyödyntäminen ja yrityksen strategisten tarpeiden huomioiminen ko. laitosten koulutussuunnitelmissa. Syksystä 2009 alkaen Telestellä on ollut edustus Turun kauppakamarin työryhmässä, joka vuoden 2010 alusta jatkaa kauppakamarin koulutus- ja työvoimavaliokuntana.
Teleste toimii vastuullisesti ympäristöasioissa ja haluaa edistää kaikissa toiminnoissaan kestävää kehitystä. Telesten ympäristöpolitiikan mukaisesti sitoudumme vähentämään toimintojemme ympäristökuormitusta jatkuvan parantamisen periaattein. Teleste Oyj:lle on myönnetty ISO 14001 -ympäristöjärjestelmäsertifikaatti.
Teleste on asettanut toiminnalleen pitkän aikavälin ympäristöpäämäärät, joita tarkennetaan vuosittaisilla tarkemmilla ympäristötavoitteilla.
Vuonna 2009 toimenpiteet ovat painottuneet yleisen kustannussäästöohjelman kautta saataviin tuloksiin sekä Telesten tuotannon uudisrakennuksen yhteydessä saataviin ympäristöhyötyihin. Suomessa tuotantotoimintaa on keskitetty vuoden 2009 aikana siten, että Nousiaisissa olevasta tehtaasta luovuttiin ja tuotantotoiminta siirrettiin Littoisten tehtaan yhteyteen rakennettuun uuteen tehdasrakennukseen.
Tuotantotoiminnan keskittämisen seurauksena kuljetukset eri tehtaiden välillä tulevat vähenemään merkittävästi tulevaisuudessa. Lisäksi uuden tehdasrakennuksen osalta on käytetty nykyaikaista tekniikkaa, joka jo itsessään tuo ympäristövaikutusten osalta positiivisia muutoksia verrattuna aiempaan tilanteeseen. Eräs esimerkki uudisrakennuksen tekniikasta on lämmön talteenotto. Myös varastotoimintoihin on tullut muutoksia: varastoja tullaan yhdistämään ja uuden varaston lämpötila on selkeästi alempi verrattuna aiempaan varastoon. Kaikki nämä toimenpiteet tulevat osaltaan vähentämään lämpöenergian tarvetta tulevaisuudessa.
Tuotekehityksen eräs painopistealue vuonna 2009 on ollut tuotteiden tehonkulutuksen vähentäminen. Tuloksia näistä toimenpiteistä voidaan odottaa tuotteiden markkinoille tulon jälkeen vuonna 2010.
Teleste noudattaa kaikissa toiminnoissaan ympäristölakeja ja -määräyksiä. Sähkö- ja elektroniikka-alaan on kohdistunut viime vuosina merkittäviä muutoksia lainsäädännön taholta. Teleste seuraa aktiivisesti lainsäädännön kehittymistä eri markkinoilla ja muutosten mahdollisia vaikutuksia Telesten toimintaan. Telesten toimintaa ohjaa ympäristöpolitiikka, joka on viestitty jokaiselle telesteläiselle ja sen ajankohtaisuutta arvioidaan säännöllisesti.
Telestellä fyysisten tuotteiden tuotannon aikainen ympäristökuormitus on suhteellisen vähäinen verrattuna tuotteen koko elinkaaren aikaisiin vaikutuksiin. Itse tuotanto perustuu piirilevyjen ja elektroniikkalaitteiden kokoonpanoon, jolloin tuotannosta ei synny merkittäviä päästöjä. Merkittävimpiä ympäristökuormituksen aiheuttajia Telesten operatiivisessa toiminnassa ovat jätteiden syntyminen, energian kulutus sekä kuljetukset. Tämän lisäksi Teleste valmistaa merkittävässä määrin ohjelmistotuotteita, joiden ympäristövaikutukset ovat erittäin rajalliset.
Telestellä pyritään vähentämään kaikessa toiminnassa jätteiden syntyä. Kaikki jätteet lajitellaan ja suurin osa jätteistä kierrätetään tai hyödynnetään energiana. Hyvin pieni osa jätteistä päätyy enää kaatopaikalle. Ongelmajätteiden määrä on hyvin vähäinen ja nekin pystytään pääosin kierrättämään.
Energiaa kuluu kiinteistöjen lämmitykseen, sekä tuotanto-, testaus- ja toimistolaitteiden sähkönkulutuksena. Sähkönhankinnassamme sijoitamme kestävään kehitykseen ja taistelemme osaltamme ilmastonmuutosta vastaan. Vuonna 2009 Teleste Oyj:n Suomessa käyttämä sähköenergia oli kokonaisuudessaan uusiutuvilla energianlähteillä ja/tai ydinvoimalla tuotettua sähköä, josta ei synny ilmakehää kuormittavia hiilidioksidipäästöjä. Verrattaessa ei-uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun sähkön hankintaan, yrityksemme ympäristökuormitus on tältä osin pienempi.
Työmatkustamisesta aiheutuvaa ympäristön kuormitusta pyrimme vähentämään lisäämällä mahdollisuuksia nykyaikaisten tietoteknisten välineiden, kuten etäkonferenssien käyttöön.
Henkilöstöä myös kannustetaan käyttämään esimerkiksi polkupyörää lyhyiden päivittäisten työmatkojen kulkemiseen auton sijasta. Jokavuotinen pyöräilykilpailu on innostanut osallistujia jättämään auton kotiin; vuonna 2009 osallistujia oli 71 henkilöä. Osallistujat pyöräilivät kilpailun aikana työmatkoina yhteensä 32 400 km.
Telestellä ympäristöasioiden hallinta painottuu koko tuotteen elinkaaren aikaisiin välillisten ympäristövaikutusten hallintaan. Siten yhteistyö ympäristöasioissa toimittajien, alihankkijoiden ja asiakkaiden kanssa korostuu. Ympäristöasiat on liitetty osaksi toimittajien ja alihankkijoiden arviointeja ja edellytämme sitoutumista ympäristöasioiden jatkuvaan parantamiseen.
Tuotesuunnittelun merkitys on suuri tuotteiden ympäristövaikutusten vähentämisessä. Tällä hetkellä Telesten lopputuotteet koostuvat pääosin kierrätettävistä materiaaleista, kuten metalleista. Kaapeliverkkolaitteet ja videovalvontalaitteet ovat luonteeltaan verrattain pitkäikäisiä verrattuna muihin elektroniikkalaitteisiin, esimerkiksi kuluttajaelektroniikkaan. Lisäksi ne ovat huollettavia ja päivitettäviä, jolloin niiden käyttöikää voidaan edelleen pidentää. Suurin ympäristönäkökohta tuotteissa on niiden käytönaikainen energiankulutus.
Telestellä myös lopputuotteiden pakkauksiin ja niiden ympäristöystävällisyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Suurin osa pakkausmateriaaleista on kuitupohjaisia, jotka voidaan hyvin kierrättää.
Vuonna 2009 lentomatkustamista eri toimipaikkojen välillä on onnistuttu edelleen vähentämään. Tähän on vaikuttanut osaltaan yleinen kustannussäästöohjelma, sekä aktiivinen sähköisten kommunikaatiovälineiden käyttö. Edelliseen vuoteen verrattuna lentomatkustamisesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt vähenivät 54 %.
Ymmärrämme ympäristönsuojelun strategiseksi valinnaksi, joka on sopusoinnussa taloudellisten ja laadullisten päämääriemme kanssa.
Tunnistamme ympäristövastuumme ja olemme sitoutuneet kestävän kehityksen, saastuttamisen estämisen ja resurssien kulutuksen vähentämisen periaatteisiin.
Toimintamme noudattaa ympäristölainsäädäntöä, asetuksia ja muita toimialaamme koskevia ympäristövaatimuksia.
| Elektroniikkateollisuutta koskevia lakisääteisiä vaatimuksia: | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| EU:n WEEE-direktiivi | WEEE = Waste Electronic and Electrical Equipment Koskee käytöstä poistettujen sähkö- ja elektroniikkatuotteiden käsittelyä ja kierrätystä. |
||||
| EU:n RoHS-direktiivi | RoHS = Restriction of the Use of Hazardous Substances Rajoittaa tiettyjen haitallisten aineiden käyttöä sähkö- ja elektroniikkalaitteissa. |
||||
| Kiinan RoHS-lainsäädäntö | Rajoittaa samoja haitallisia aineita kuin EU:n RoHS. Lisäksi muun muassa laitteiden merkintöihin liittyviä velvollisuuksia. |
||||
| EU:n kemikaaliasetus REACH REACH = Regulation concerning Registration, Evaluation, Authorisation and Restriction of Chemicals |
| Telesten ympäristöpäämäärät: |
|---|
| Tuotelähtöisen ympäristöajattelun edistäminen |
| Jätteiden määrän vähentäminen |
| Energiankulutuksen vähentäminen |
| Jatkuva ympäristöasioiden parantaminen logistiikan ja kuljetusten osalta |
| Ympäristöajattelun edistäminen toimitusketjussa |
| Henkilökunnan ympäristötietoisuuden lisääminen |
| Saavutukset vuonna 2009: |
| Uusi energiaystävällisempi tehdasrakennus |
| Vähemmän ympäristöä kuormittavia päästöjä, johtuen parantu neista logistiikkaratkaisuista tehtaiden yhdistämisen seurauksena |
| Energiatehokkaammat tuotteet tuotekehityksen painopisteenä |
Lentomatkustamisen hiilidioksidipäästöt vähenivät 54 %
Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu arvopaperimarkkinalain 2 luvun 6 §:n ja Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin (Corporate Governance) 2008, saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistyksen internet-sivuilla www.cgfinland.fi, suosituksen 51 mukaisesti.
| Continued Junior: Heads Up: Do Uf National Geographic |
|---|
| Bob MacDonald hosts Heads Up, a series a |
| 09.09. Earth Investigated: Birth of Ame |
| 08.09. Foster's Home For Imaginary Fr |
| 05.09. Dexter's Laboratory |
| 04.09. World News Today Business Edit |
| 28.08. Live at One with Colin Brazier |
| 28.08. The Music of Resistance: Asian ( |
| 24.08. Ice Station Zebra (1968) |
| 23.08. The Murders In The Rue Morgue Exit Remove recording On C |
sis äll ö n jakelu IP-verkon yli mahdollistaa laajan kanavatarjonnan lisäksi myös erilaisten internetin lisäpalvelujen käytön televisiovastaanottimen avulla. Teleste MyCast IPTV -palvelualustan avulla operaattorit voivat tarjota asiakkailleen mahdollisuuden esimerkiksi tarkistaa oman sähköpostinsa tai seurata uusimpia uutisotsikoita televisio-ohjelmien lomassa.
Toimitusjohtaja toimii Teleste Oyj:n johtoryhmän puheenjohtajana ja raportoi hallitukselle. Johtoryhmän jäsenet ovat Teleste Oyj:n liiketoiminta-alueiden ja konsernihallinnon johtajia. Johtoryhmä käsittelee yhtiön johtamisen kannalta keskeiset asiat, kuten strategiaan, budjetointiin, osavuosikatsauksiin ja yrityskauppoihin liittyvät asiat sekä valmistelee investoinnit, jotka hallitus hyväksyy.
Johtoryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa ja muutoin tarpeen vaatiessa.
Kaikkien johtoryhmän jäsenten palkka muodostuu kiinteästä peruspalkasta ja tulospalkkiosta. Tulospalkkion määrään vaikuttaa yhtiön ja asianomaisen liiketoiminta-alueen tulos sekä muut toiminnan kannalta keskeiset avaintavoitteet. Hallitus päättää johtoryhmän palkitsemisjärjestelmistä. Telesten optioista on kerrottu tarkemmin vuoden 2009 tilinpäätöksen liitetiedoissa osiossa "Osakeperusteiset maksut/optio-ohjelmat". Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten osakeomistukset ja optio-oikeudet on lueteltu tilinpäätöksen liitetiedoissa osiossa "Lähipiiritapahtumat".
Teleste Oyj:n tilintarkastajan toimikausi päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Telesten yhtiökokous 7.4.2009 valitsi yhtiön tilintarkastajaksi KHT-yhteisö KPMG Oy Ab:n ja päätti, että tilintarkastajan palkkio maksetaan laskun mukaan. Yhtiön päävastuullinen tilintarkastaja on KHT Esa Kailiala.
Lakisääteisten tehtäviensä lisäksi tilintarkastajat raportoivat havainnoistaan Teleste Oyj:n hallitukselle sekä osallistuvat vähintään kerran vuodessa hallituksen kokoukseen.
Vuonna 2009 Teleste-konsernin tilintarkastuskustannukset olivat yhteensä 188 000 euroa, josta KPMG:n osuus oli 165 000 euroa. Lisäksi KPMG:hen kuuluvat tilintarkastusyksiköt ovat tarjonneet Teleste-konserniin kuuluville yhtiöille muuta neuvontaa yhteensä 66 000 euron arvosta ja muut kuin KPMG:hen kuuluvat tilintarkastajat 37 000 euron edestä.
Yhtiö on noudattanut 1.3.2000 alkaen NASDAQ OMX Helsinki Oy:n hallituksen hyväksymää sisäpiiriohjetta siinä muodossa kuin se kulloinkin on voimassa. Sisäpiiriohjetta on täydennetty yhtiön sisäisillä ohjeilla.
Teleste Oyj:n pysyvään sisäpiiriin kuuluvat asemansa perusteella hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja tilintarkastusyhteisön tilintarkastajat. Lisäksi yhtiön laajennettuun sisäpiiriin kuuluvat johtoryhmän jäsenet ja toimitusjohtajan assistentti.
Sisäpiirisäännöt sisältävät myös tilapäistä kaupankäyntiä koskevia määräyksiä. Hankekohtaiseen sisäpiiriin kuuluvat henkilöt, jotka tehtävässään saavat tietoonsa yhtiötä koskevia tietoja, jotka saattavat julkiseksi tultuaan vaikuttaa yhtiön arvopapereiden arvonmuodostukseen. Toimitusjohtaja arvioi tapauskohtaisesti määritelläänkö valmisteltava asiakokonaisuus tai järjestely hankkeeksi.
Sisäpiiriläisen on suositeltavaa ajoittaa kaupankäynti yhtiön arvopapereilla ja sen osakkeisiin oikeuttavilla johdannaisilla ajankohtiin, jolloin markkinoilla on mahdollisimman täydellinen tieto osakkeen arvoon vaikuttavista seikoista. Teleste Oyj:n pysyviä sisäpiiriläisiä velvoittaa ns. suljettu ikkuna, joka kieltää kaupankäynnin kokonaan yhtiön osakkeilla 14 vuorokautta ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteen julkistamista. Tänä aikana Teleste Oyj ei myöskään osallistu sijoittajatapaamisiin, eivätkä Teleste-konsernin edustajat kommentoi yhtiön tulosta.
Yhtiön sisäpiirihallinto kuuluu Euroclear Finland Oy:n SIRE-järjestelmään.
Telesten sisäisen valvonnan tarkoitus on tukea strategian toteuttamista sekä varmistaa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen, säännösten noudattaminen ja taloudellisen raportoinnin luotetta-
Teleste Oyj:n johtamisen järjestelyissä pyritään johdonmukaisuuteen ja toimivuuteen. Hallinto perustuu Suomen osakeyhtiölakiin ja Telesten yhtiöjärjestykseen. Telesten osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä (jatkossa Pörssi).
Yhtiö noudattaa arvopaperimarkkinalakia, Pörssin antamia, listattuja yhtiöitä koskevia sääntöjä ja määräyksiä (mukaan lukien Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi) sekä Finanssivalvonnan sääntöjä ja määräyksiä. Yhtiö on noudattanut 1.3.2000 alkaen Pörssin hallituksen laatimaa sisäpiiriohjetta siinä muodossa kuin se kulloinkin on voimassa. Sisäpiiriohjetta on täydennetty yhtiön sisäisillä ohjeilla. Yhtiö on vahvistanut toiminnassaan noudatettavat arvot.
Teleste Oyj:n yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin. Yhtiökokous kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain kesäkuun loppuun mennessä. Vakiintuneen tavan mukaan yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään Helsingissä.
Yhtiökokous päättää sille osakeyhtiölain mukaan kuuluvista tehtävistä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään mm. tilinpäätöksen vahvistamisesta, taseen osoittaman voiton käyttämisestä, vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valinnasta.
Yhtiökokouksen tehtäviin kuuluvat myös mm. yhtiöjärjestyksen muuttaminen, päättäminen osakeanneista, optio- ja muiden erityisten oikeuksien antamisesta, omien osakkeiden hankkimisesta ja lunastamisesta sekä osakepääoman alentamisesta.
Kutsu yhtiökokoukseen on julkaistava hallituksen päättämässä sanomalehdessä tai toimitettava todistettavasti kirjallisesti kullekin osakkeenomistajalle osakasluetteloon merkityllä osoitteella aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään 17 päivää ennen yhtiökokousta. Koska yhtiö noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suositusta, se julkaisee kutsun viimeistään 21 päivää ennen yhtiökokousta noudattaen myös osakeyhtiölain määräyksiä.
Teleste Oyj:n hallituksen tehtävänä on yhtiön johtaminen lakien, viranomaismääräysten, yhtiöjärjestyksen ja yhtiökokouksen tekemien päätösten mukaisesti. Hallituksen toimintaperiaatteet ja hallituksen keskeiset tehtävät on määritelty hallituksen työjärjestyksessä.
Hallitus päättää asioista, joilla ottaen huomioon konsernin toiminnan laajuus ja koko on huomattavaa merkitystä konsernin toiminnalle. Hallitus valvoo ja arvioi toimitusjohtajan ja johtoryhmän toimintaa. Hallitus päättää yhtiön kompensaatiojärjestelmän perusteista ja päättää muut laajakantoiset henkilöstöä koskevat asiat.
Teleste Oyj:n hallituksen arvion mukaan hallitustyöskentely toteutuu mahdollisimman tehokkaalla tavalla niin, että hallitukseen ei perusteta erillisiä valiokuntia, vaan ns. valiokuntatyöskentelyyn osallistuu koko hallitus. Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan.
Teleste Oyj:n hallitus on vahvistanut työjärjestyksen, jonka mukaan hallituksen keskeisiin tehtäviin kuuluu:
Yhtiökokous valitsee vuosittain hallituksen puheenjohtajan ja muut jäsenet. Hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään
kolme ja enintään kahdeksan jäsentä. Yhtiökokous valitsi 7.4.2009 Teleste Oyj:n hallitukseen kuusi jäsentä toimikaudeksi, joka kestää valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen.
Teleste Oyj:n hallitukseen kuuluvat seuraavat henkilöt:
Hallituksen jäsenet ovat yhtiön palvelukseen kuulumattomia ja suomalaisten suositusten mukaan arvioituna riippumattomia yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista, lukuun ottamatta hallituksen puheenjohtajaa Marjo Miettistä, joka toimii merkittävän osakkeenomistajan EM Group Oy:n toimitusjohtajana.
Teleste Oyj:n hallitus on pitänyt vuoden 2009 aikana 10 kokousta. Hallituksen jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin on ollut 98 %. Hallituksen jäsenten lisäksi kokouksiin osallistuvat toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja ja osavuosikatsausten yhteydessä myös talousjohtaja sekä tarvittaessa erikseen kutsuttavat henkilöt.
Hallituksen jäsenten palkkioista päättää varsinainen yhtiökokous. Varsinainen yhtiökokous päätti 7.4.2009, että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan 40 000 euroa vuodessa ja jäsenille 25 000 euroa vuodessa, minkä lisäksi kokouspalkkion määrä on 250 euroa kokoukselta. Palkkio suoritetaan siten, että 40 %:lla vuosipalkkion määrästä hankitaan hallituksen jäsenille yhtiön osakkeita ja loppuosa suoritetaan rahana.
Hallituksen jäsenille maksetut palkat, palkkiot ja luontoisedut olivat vuonna 2009 seuraavat:
Yhtiöllä on toimitusjohtaja, jonka tehtävät määräytyvät lain, Teleste Oyj:n yhtiöjärjestyksen sekä hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot on tarkemmin määritelty kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa, jonka hallitus on hyväksynyt. Toimitusjohtaja ei ole Teleste Oyj:n hallituksen jäsen.
Teleste Oyj:n nykyinen toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara, s. 1961, KTM, aloitti toimitusjohtajan tehtävässään 1.11.2002. Toimitusjohtajan palkasta, palkkioista ja muista etuisuuksista päättää yhtiön hallitus. Teleste Oyj:n toimitusjohtajalle vuonna 2009 kirjatun palkan, palkkioiden ja luontoisetujen yhteismäärä oli 358 931 euroa.
Toimitusjohtajan sopimuksen mukainen eläkeikä on 60 vuotta. Toimitusjohtajan vapaaehtoisen eläkevakuutusmaksun suuruus oli 71 000 euroa, mikä summa ei sisälly maksettuihin palkkoihin ja palkkioihin. Toimitusjohtaja Rinnevaaran sopimuksessa on sovittu, että sopimuksen irtisanomisaika on kuusi (6) kuukautta toimitusjohtajan irtisanoessa sopimuksen ja yhtiön toimittaessa irtisanomisen irtisanomisaika on kahdeksantoista (18) kuukautta.
vuus ja oikeellisuus. Sisäinen valvonta perustuu Telesten arvoihin ja yrityskulttuuriin sekä toisiaan tukeviin konserni- ja liiketoimintatason rakenteisiin ja prosesseihin. Konsernin ja liiketoimintayksiköiden johto seuraa sisäistä valvontaa osana normaalia johtamistyötä ja hallitus arvioi ja varmentaa sisäisen valvonnan asianmukaisuuden ja tehokkuuden. Liiketoimintayksikön johto keskitetyn controllertoiminnon tukemana molemmissa liiketoimintayksiköissä vastaa siitä, että sisäisen valvonnan periaatteita noudatetaan yksikön kaikilla tasoilla.
Telesten hallitus hyväksyy konsernin riskipolitiikan, sen periaatteet ja tavoitteet. Riskienhallinnan lähtökohtana ovat Teleste-konsernin liiketoiminnalliset tavoitteet. Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen niin, että tavoitteita uhkaavat, liiketoimintaan vaikuttavat olennaiset riskit tunnistetaan ja että niitä seurataan ja arvotetaan jatkuvasti. Riskienhallintamenetelmät on määritelty ja niillä pyritään ennaltaehkäisemään riskien toteutuminen. Lisäksi vakuutuksilla pyritään kattamaan ne riskit, jotka ovat taloudellisesti tai muista syistä järkeviä vakuuttaa.
Riskienhallinnassa korostetaan merkittävimpien riskien säännöllistä arviointia ja hallintaa kustannustehokkaalla tavalla. Riskienhallinta tukee liiketoimintaa ja tuottaa päätöksentekoa tukevaa lisäarvoa liiketoiminnasta vastaavalle johdolle. Osa riskienhallintajärjestelmää on kuukausittainen raportointi, jonka avulla valvotaan erityisesti saatujen tilausten, liikevaihdon, tilauskannan, toimitusten, myyntisaatavien ja kassavirran kehitystä ja sen kautta koko Telestekonsernin tuloksen kehittymistä.
Telesten riskienhallintajärjestelmä kattaa mm. seuraavat riskiluokat: • toimintaedellytykset
Yhtiössä sisäinen tarkastus hoitaa Teleste Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden sisäisen tarkastuksen. Tuloksista raportoidaan nimetylle hallituksen jäsenelle. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on arvioida liiketoimintaa, sen prosesseja, niihin liittyviä riskejä ja valvonnan tehokkuutta sekä ehdottaa kehitystoimenpiteitä näiden osalta. Toiminta tehdään yhteistyössä yhtiön controllereiden ja tarvittaessa muiden tahojen kanssa. Lisäksi sisäinen tarkastus hoitaa johdon antamia erityistehtäviä. Sisäinen tarkastus kattaa kaikki organisaatiotasot. Sisäisestä tarkastuksesta raportoidaan Teleste Oyj:n hallitukselle kaksi kertaa vuodessa. Ulkoinen tilintarkastaja osallistuu sisäisen tarkastuksen painopistealueiden valitsemiseen.
Taloudellisen raportointiprosessin sisäinen valvonta ja riskienhallinta perustuvat yllä kuvattuihin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisiin periaatteisiin. Talousjohtaja on vastuussa taloudellisen raportointiprosessin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmistä.
Taloudellisen raportointiprosessin sisäinen valvonta on luotu kuvaamalla raportointiprosessi, kartoittamalla sen riskit ja määrittelemällä kontrollipisteet riskiarvioinnin pohjalta. Riski- ja kontrolliarvioinnin tulokset on raportoitu hallitukselle. Kontrollit kattavat koko raportointiprosessin tytäryhtiöiden kirjanpidosta kuukausi-, kvartaali- ja vuosiraportointiin. Kontrolleja on rakennettu sisään raportointijärjestelmiin tai ne ovat tyypiltään esimerkiksi täsmäytyksiä, johdon suorittamia tarkastuksia tai määriteltyjä toimintatapoja ja politiikkoja. Talousjohtaja vastaa siitä, että kullekin kontrollille on erikseen määritetty vastuuhenkilö, joka huolehtii kontrollin toteuttamisesta ja tehokkuudesta.
Raportoinnin ohjeet (Group Accounting Manual) asettavat standardit taloudelliselle raportoinnille. Julkistettavat taloudelliset raportit käsitellään ennen julkistamista johtoryhmässä ja hallituksessa. Ulkoinen tilintarkastaja tarkastaa ulkoisen vuositalousraportoinnin oikeellisuuden.
TkT, s. 1956 Hallituksen jäsen 2003– Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
Päätoimi: VTT ICT, teknologiapäällikkö 2009–
VTT Tietotekniikka, tutkimusprofessori 1998–2008 Teknillinen korkeakoulu (TKK), dosentti 2002– Jyväskylän yliopisto, dosentti 1998– Teknillinen korkeakoulu (TKK), määräaikainen professori 1997
DI, s. 1948 Hallituksen jäsen 7.4.2009– Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
Päätoimi: DI
Alteams Oy, toimitusjohtaja 2007–1/2010 Onninen Oy, toimitusjohtaja 2001–2005 Ensto Oy, toimitusjohtaja 1996–2001 Nokia Kaapeli Oy, toimitusjohtaja 1990–1996 Sako Oy, toimitusjohtaja 1987–1990
KTM, s. 1964 Hallituksen jäsen 2008– Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
Päätoimi: Alma Media Oyj, toimitusjohtaja 2005–
Keskeinen työkokemus: Kustannus Oy Aamulehti, toimitusjohtaja 2001–2005 Kustannus Oy Aamulehti, varatoimitusjohtaja 2000–2001
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, hallituksen jäsen 2010– Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, hallituksen jäsen 2009– Keskuskauppakamari, hallituksen jäsen 2007– Suomen Tietotoimisto Oy, hallituksen puheenjohtaja 2008– Tampereen Lääkärikeskus Oy, hallituksen jäsen 2009– Viestinnän Keskusliitto, hallituksen puheenjohtaja 2007–
FM (matematiikka), s. 1946 Hallituksen jäsen 1999– Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
Päätoimi: Hallitusammattilainen
Comptel Oyj, toimitusjohtaja 2002–2004 Telia Finland Oy, toimitusjohtaja 1998–2001 Nokia Telecommunications Oy, johtaja 1995–1998
Ixonos Oyj, hallituksen puheenjohtaja 2005– Tieto-X Oyj, hallituksen jäsen 2004–2005, hallituksen puheenjohtaja 2005–
KM, s. 1957 Hallituksen puheenjohtaja 7.4.2009– EM Group Oy on Telesten merkittävä osakkeenomistaja
Päätoimi: EM Group Oy, toimitusjohtaja 2006–
Ensto Oy, hallituksen puheenjohtaja 2002–2006 Ensto Oy, johto- ja asiantuntijatehtävät 1989–2001
Componenta Oyj, hallituksen jäsen 2004– Efla Oy, hallituksen puheenjohtaja 2007– Elinkeinoelämän keskusliitto, hallituksen jäsen 2007– EM Group Oy, hallituksen jäsen 2005– Ensto Oy, hallituksen jäsen 1999– Teknologiateollisuus ry, hallituksen jäsen 2005–
DI, s. 1964 Network Services, liiketoimintajohtaja
Comptel Oyj, hallituksen jäsen 2009– Empower Oy, hallituksen jäsen 2007– eQ Oyj, hallituksen jäsen 2005– Kuusakoski Group Oy, hallituksen jäsen 2007– Nokian Renkaat Oyj, hallituksen puheenjohtaja 2006– Tikkurila Oy, hallituksen jäsen 2008– 30 31
Telesten palveluksessa vuodesta 2004
Keskeinen työkokemus: Nokia Networks, laatujohtaja 2003–2004 Teleste Oyj, Tuoteoperaatiot, johtaja 1998–2003
KTM, s. 1961 Toimitusjohtaja
Telesten palveluksessa vuodesta 2002
Keskeinen työkokemus: ABB Building Systems, Group Senior Vice President 2001–2002 ABB Installaatiot, toimitusjohtaja 1999–2001
Muut keskeiset luottamustoimet: Salcomp Oyj, hallituksen jäsen 2009– Ventilation Holding Finland Oy, hallituksen jäsen 2008–
vt, Emba, s.1959 Varatoimitusjohtaja
Telesten palveluksessa vuodesta 1999
Keskeinen työkokemus: Uponor Poland, toimitusjohtaja 1995–1999
Yo.merk., s. 1953 Talousjohtaja
Telesten palveluksessa vuodesta 1984
KTM, s. 1962 Video Solutions ja Access Networks, liiketoimintajohtaja
Telesten palveluksessa vuodesta 2006
Keskeinen työkokemus: Nokia Oyj, erilaiset johtotehtävät 1996–2006 Teleste Oyj, johtaja 1989–1996
Esko Myllylä Ins., CBA, s. 1966
DI, s. 1968 Tuoteoperaatiot, johtaja
Telesten palveluksessa 4.2.2008 alkaen
päällikkö- ja johtotehtävät tuoteoperaatioissa, logistiikassa ja hankintatoimessa 1993–2008
Ins., s.1957 Hallituksen jäsen 7.4.2009– Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
Päätoimi: Yritysjohdon konsultti
Computer 2000 -konsernin pääjohtaja vuoteen 2000 Computer 2000 Finland Oy, toimitusjohtaja vuoteen 1995
Digium Oy, hallituksen puheenjohtaja 2009– Efecte Oy, hallituksen jäsen 2008– F-Secure, hallituksen jäsen ja tarkastusvaliokunnan pj 2006– Forte Groupservices Oy, hallituksen jäsen 2008– Forte Netservices Oy, hallituksen jäsen 2008– Inventure Oy, hallituksen puheenjohtaja 2005– Ixonos Oyj, hallituksen jäsen 2009– Nevtor Oy, hallituksen puheenjohtaja 2008–
Teleste on 1954 perustettu teknologiayhtiö, jonka nykyiset liiketoiminta-alueet ovat Broadband Cable Networks ja Video Networks. Strategiansa mukaisesti Teleste jatkaa panostusta valittuihin tuote- ja teknologia-alueisiin sekä palveluliiketoimintaan.
uuden sukupolven vahvistinteknologian (Access-tuoteperhe), HFC-verkon optisen siirtojärjestelmän (HDO-tuoteperhe), sekä videovalvonnan hallintajärjestelmän (VMX-tuoteperhe) osalta. H.264-videonkoodausstandardiin perustuvan videovalvonnan siirtojärjestelmän määrittelytyö sekä toteutusvaiheen partnerivalinta saatettiin päätökseen.
Tuotekehitysmenoista noin 60 % (60 %) kohdistui tuotannossa olevien tuotealustojen jatkokehitykseen ja ylläpitoon sekä asiakaskohtaisiin tuotesovellutuksiin. Tuotekehitysmenoista aktivoitiin 1,6 (2,5) miljoonaa euroa, aktivoinnin kohdistuessa pääosin videoprosessointijärjestelmään (Luminato). Aktivoitujen tuotekehitysmenojen poistot olivat 2,5 (2,2) miljoonaa euroa.
Konsernin henkilöstöstä oli tilikauden lopussa 10 % (25 %/2008, 23 %/2007) tuotekehitystehtävissä. Teleste jatkoi yhteistyötä suomalaisten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa useissa eri projekteissa.
Tilikauden investoinnit olivat 25,2 (3,9) miljoonaa euroa eli 17,8 % (3,6 %) liikevaihdosta. Saksan palveluliiketoiminnan kasvattamiseen tehdyt investoinnit, sisältäen arvioidun lisäkauppahinnan, olivat 17,1 miljoonaa euroa. DINH Telecom -yrityskaupan lisäkauppahintaa investointeihin sisältyy 3,4 miljoonaa euroa (DINH Telecomin osakekanta ostettiin vuonna 2007). Tuotekehitysinvestoinnit olivat 1,6 (2,5) miljoonaa euroa. Suomessa toteutettiin toimitilojen laajennusinvestointi, jonka kustannukset olivat 3,0 miljoonaa euroa. Vuoden 2009 lopulla käynnistyi Suomessa tuotantotoimintojen yhdistäminen ja uskommekin tuotannon kustannustehokkuuden parantuvan vuoden 2010 aikana. Tilikauden investoinneista 0,2 (0,2) miljoonaa euroa toteutettiin rahoitusleasing-sopimuksilla.
Konsernin maksuvalmius oli hyvä koko tilikauden. Liiketoiminnan rahavirta oli 9,8 (9,7) miljoonaa euroa. Tilisaamisista ei aiheutunut oleellisia luottotappioita. Käyttämättömiä sitovia valmiusluottoja oli tilikauden lopussa 19,5 (31,0) miljoonaa euroa. Nykyiset 40,0 miljoonan euron sitovat valmiusluotot ovat voimassa marraskuuhun 2013 asti. Konsernin omavaraisuusaste oli 43,6 % (61,7 %) ja velkaantumisaste 22,0 % (3,6 %). Konsernilla oli 31.12.2009 korollista velkaa 22,8 (11,0) miljoonaa euroa.
Konsernin palveluksessa oli vuoden aikana keskimäärin 1 103 henkilöä (702/2008, 681/2007). Vuoden lopussa konsernin palveluksessa oli 1 260 (677/2008, 672/2007) henkilöä, joista ulkomailla työskenteli 68 % (33 %/2008, 34 %/2007). Vertailukaudella konserni käytti vuokratyövoimaa, joka vastasi keskimäärin 29 henkilöä. Euroopan ulkopuolella työskenteli alle 5 % konsernin henkilöstöstä. Työsuhde-etuuksista aiheutuneet menot olivat 44,6 (33,2/2008, 31,5/2007) miljoonaa euroa.
Osana yleisen markkinatilanteen vaatimia kustannusrakenteen sopeuttamistoimenpiteitä Suomessa työskentelevä henkilöstö on ollut kiertävällä lomautuksella. Vuoden 2009 aikana emoyhtiössä oli käynnissä yhteistoimintamenettely, jonka aikana 24 henkilöä irtisanottiin. Myös ulkomailla olevaa myyntiorganisaatiota on tehostettu.
Kuluneen vuoden aikana Telesten tarjoamat palvelut kasvoivat merkittävästi erityisesti Saksassa. Tuotteiden ja järjestelmien liiketoimintaympäristöön vaikutti yhä asiakaskuntamme varovaisuus investointihankkeissa, joten Telesten kustannusrakennetta sopeutettiin vallitsevaa markkinatilannetta vastaavaksi.
Investoinnit kasvoivat merkittävästi ja olivat 25,2 (3,9) miljoonaa euroa. Strategian mukainen panostus palveluliiketoimintaan oli 17,1 miljoonaa euroa sisältäen Saksassa toteutetut yrityskaupat sekä arvion ko. kauppojen lisäkauppahintaosuudesta.
Konsernin liikevaihto oli 141,7 (108,7) miljoonaa euroa kasvaen 30,3 % edellisestä vuodesta. Pääasiakkaamme eli eurooppalaiset kaapelioperaattorit ovat yleisen kireän rahamarkkinatilanteen vuoksi siirtäneet verkkojensa ylläpitoinvestointeja. Liikevaihdon kasvu johtui panostuksesta Broadband Cable Networks -liiketoiminta-alueen palvelutarjontaan Saksassa.
Liiketulos oli 2,5 (5,6) miljoonaa euroa eli 1,8 % (5,2 %) liikevaihdosta. Liiketuloksen heikkeneminen vertailuvuodesta johtui Broadband Cable Networks -liiketoiminta-alueen tuote- ja järjestelmätoimitusten merkittävästä heikkenemisestä (–29,4 miljoonaa euroa) ja 0,8 miljoonan euron arvonalentumispoistosta Video Networks -liiketoiminta-alueella. Tuote- ja järjestelmäratkaisuihin kohdistuva kustannusrakenteen sopeutus toi säästöjä vertailukaudesta noin 7,5 miljoonaa euroa. Muut tuotot kasvoivat lähinnä kertaluonteisten käyttöomaisuuden myyntivoittojen johdosta.
Konsernin saadut tilaukset kasvoivat vertailuvuodesta 27,3 % ja olivat 151,0 (118,6) miljoonaa euroa.
Tulos rahoituserien jälkeen oli 1,4 (5,1) miljoonaa euroa ja tulos verojen jälkeen 0,4 (5,5) miljoonaa euroa. Vertailukauden tulos verojen jälkeen sisältää 1,3 miljoonan euron veronpalautuksen koskien tiettyjen erien vähennyskelpoisuutta vuosilta 2004– 2006. Konsernin osakekohtainen laimentamaton tulos oli 0,02 euroa (0,32 euroa). Sijoitetun pääoman tuotto oli 3,3 % (10,4 %) ja oman pääoman tuotto oli 0,9 % (11,8 %).
Broadband Cable Networks toimittaa pääasiakkailleen eli kaapelioperaattoreille laitteita ja järjestelmiä sekä enenevässä määrin verkon ylläpito- ja suunnittelupalveluita. Tuotteet ja järjestelmät kohdentuvat sekä siirtoverkon rakentamiseen että signaalin prosessointiin. Tuotetoimitukset sisältävät yksittäisiä laitteita ja kokonaisvaltaisia verkkotoimituksia.
Broadband Cable Networksin päämarkkina-alue on Eurooppa, jossa liiketoiminta-alueella on 28 omaa toimipistettä sekä lisäksi useita jälleenmyynti- ja integraatiopartnereita. Euroopan ulkopuolella olevat omat toimipisteet sijaitsevat Kiinassa ja Intiassa. Tammikuussa ja heinäkuussa 2009 hankitut palveluliiketoimintayhtiöt vahvistivat palvelutarjontaa Saksassa merkittävästi.
Liiketoiminta-alueen tuotekehityspanostus kohdistui erityisesti internet-protokollaan perustuvaan videoprosessointijärjestelmään (Luminato-tuoteperhe). Tuotekehitys jatkui myös uuden sukupolven vahvistinteknologian (Access-tuoteperhe) sekä HFC-verkon optisen siirtojärjestelmän (HDO-tuoteperhe) osalta.
Broadband Cable Networksin saadut tilaukset olivat 131,8 (101,4) miljoonaa euroa. Tuotteiden ja järjestelmien saadut tilaukset laskivat vertailuvuodesta 35,8 % ja olivat 65,3 (101,4) miljoonaa euroa. Saksan palveluiden saadut tilaukset olivat 66,5 miljoonaa euroa.
Liikevaihto kasvoi vertailukaudesta 35,6 % (–14,4 %) ja oli 125,5 (92,6) miljoonaa euroa. Liikevaihdosta 62,3 miljoonaa euroa kertyi Saksan palveluliiketoiminnasta. Liiketoiminta-alueen tuotteiden ja järjestelmien liikevaihto laski 31,7 % ja oli 63,2 (92,6) miljoonaa euroa.
Liiketulos oli 2,9 (6,1) miljoonaa euroa eli 2,3 % (6,6 %) liikevaihdosta. Liiketulos heikkeni selvästi vertailuvuodesta johtuen tuotteiden ja järjestelmien liikevaihdon laskusta.
Video Networks -liiketoiminta-alueen asiakaskunta koostuu pääasiassa julkishallinnon organisaatioista ja järjestelmäintegraattoreista. Liiketoiminta-alue on keskittynyt toiminnassaan korkealaatuisiin videovalvonnan siirto- ja hallintajärjestelmiin, joissa siirtyy reaaliaikaista kuvaa, ääntä ja dataa.
Strategiansa mukaisesti Teleste vahvisti Broadband Cable Networks -liiketoiminta-alueen palvelutarjontaa. Saksasta hankittiin 1.1.2009 kolme yhtiötä: Antel GmbH, MKS-yhtiöt ja Young-Net GmbH ja 1.7.2009 hankittiin AVC Systemhaus GmbH. Kokonaisuuden hankintahinta oli kaupantekohetkellä 11,0 miljoonaa euroa ja kauppahinta voi nousta riippuen ostettujen yhtiöiden kannattavuuskehityksestä. Yritysostot maksettiin rahana ja rahoitettiin pankkilainalla. 1.1.2009 Saksaan perustettiin Teleste Services GmbH, joka omistaa 100 % hankituista yhtiöistä. Telesten omistus saksalaisesta Cableway AG:sta nousi omistusjärjestelyiden myötä 75 %:iin. Telesten omistusosuutta vastaava osuus Cableway AG:n tuloksesta kappaletta, erityiset oikeudet sisältyvät 10 000 000 uuden osakkeen antivaltuutukseen. Valtuutukset ovat voimassa vuoden 2010 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti. Osakkeet ja osakepääoman muutokset Vuoden 2009 lopussa EM Group Oy oli suurin yksittäinen osakkeenomistaja 20,32 %:n omistusosuudella.
Liiketoiminta-alueen tuotekehityspanostus kohdistui erityisesti videovalvonnan hallintajärjestelmän (VMX) jatkokehitykseen, sekä H.264-videonkoodausstandardiin perustuvan videovalvonnan siirtojärjestelmän määrittelytyöhön.
Liiketoiminta-alueella on seitsemän toimipistettä Euroopassa. Euroopan ulkopuoliset toimistot sijaitsevat USA:ssa ja Australiassa.
Video Networksin saadut tilaukset olivat 19,2 (17,2) miljoonaa euroa. Liikevaihto oli 16,1 (16,1) miljoonaa euroa. Liiketulos –0,3 (–0,5) miljoonaa euroa sisältää 0,8 miljoonan euron arvonalennuspoiston.
Tilikauden tuotekehitysmenot olivat 10,8 (13,5) miljoonaa euroa eli 7,6 % (12,4 %) liikevaihdosta. Tuotekehitysmenojen lasku vertailukaudesta (2,7 miljoonaa euroa) johtui pääosin henkilöstökulujen kustannussopeutuksesta. Telesten tuotekehitysmenot kohdistuvat liiketoiminta-alueidemme tuotteisiin ja järjestelmiin, joiden liikevaihdosta tuotekehitysmenot olivat 13,6 % (12,4 %). Huhtikuussa 2009 tuotekehityksestä siirtyi 23 henkilöä Cybercom Plenwaren palvelukseen. Tämä ratkaisu tukee liiketoiminnan kasvuun tähtäävän strategiamme toteutusta, mahdollistaa keskittymisen ydinliiketoimintaamme sekä tuo joustoa tuotekehityksen henkilöstöresursseihin.
Tuotekehityksen merkittävin panostus kohdistui internetprotokollaan perustuvan videoprosessointijärjestelmän jatkokehitykseen (Luminato-tuoteperhe). Tuotekehitys jatkui myös esitetään rahoituserissä ajalta 1.1.–30.6.2009 ja 1.7.2009 lukien Cableway yhdistellään tytäryhtiönä. Kokonaisuuden vaikutus Telesten liikevaihtoon vuoden 2009 osalta oli 62,3 miljoonaa euroa ja voittoon 1,4 miljoonaa euroa.
Emoyhtiöllä on sivuliikkeet Australiassa, Espanjassa, Hollannissa, Kiinassa, Ranskassa ja Tanskassa sekä tytäryhtiöt 12 maassa Suomen ulkopuolella.
Telesten kokonaisvaltaisten integroitujen toimitusten resursointi ja tekninen toteutus on vaativaa ja sisältää näin ollen myös kohtuullisia riskejä. Nykyinen vaikea markkinatilanne saattaa hidastaa asiakkaiden investointisuunnitelmien toteuttamista. Asiakkaiden investointikäyttäytyminen on tyypillisesti syklistä. Lisäksi joidenkin asiakkaiden maksukyky vallitsevissa olosuhteissa saattaa heikentyä. Strategian mukaisesti Telesten liikevaihdon syklisyyttä on pyritty lieventämään kasvattamalla palveluliiketoimintaa.
Oikeat teknologiavalinnat ja niiden ajoitus on keskeistä liiketoiminta-alueiden menestyksen kannalta. On myös huomioitava markkinoiden liikkeet, kuten asiakkaiden ja kilpailijoiden konsolidointien merkitys. Liiketoiminta-alueidemme useat kilpailijat ovat amerikkalaisia, joten vahva euron kurssi suhteessa Yhdysvaltain dollariin heikentää hintakilpailukykyämme. Lyhytaikaiselta valuuttariskiltä yhtiö suojautuu termiineillä.
Hallitus käy vuosittain läpi liiketoiminnan keskeiset riskit ja niiden hallinnan. Riskienhallinta on organisoitu osaksi liiketoimintaalueiden strategista ja operatiivista toimintaa. Riskit ja niiden todennäköisyys raportoidaan hallitukselle säännöllisen kuukausiraportoinnin yhteydessä.
Liiketoiminta-alueiden operatiivisen toiminnan vahinkoriskit yhtiö on pääosin kattanut vakuutuksilla. Vakuutukset eivät kata luottotappioriskejä. Vuonna 2009 ei toteutunut sellaisia riskejä, eikä vireillä ollut sellaisia oikeudenkäyntejä tai oikeudellisia menettelyjä, joilla olisi ollut oleellista merkitystä konsernin toiminnalle.
Teleste Oyj:n 7.4.2009 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti vuoden 2008 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti osingoksi 0,12 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin 21.4.2009.
Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenmääräksi kuusi henkilöä. Hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Marjo Miettinen ja uusiksi jäseniksi Pertti Ervi ja Petteri Walldén. Hallituksen jäseniksi uudelleen valittiin Tero Laaksonen, Pertti Raatikainen ja Kai Telanne.
Yhtiön tilintarkastajana jatkaa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti KHT-yhteisö KPMG Oy Ab. Vastuulliseksi tilintarkastajaksi valittiin KHT Esa Kailiala.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen hankkimaan enintään 900 000 kappaletta yhtiön omia osakkeita ja luovuttamaan enintään 1 744 721 yhtiön omia osakkeita. Yhtiökokous antoi yhtiön hallitukselle valtuutuksen 10 000 000 uuden osakkeen liikkeellelaskuun. Yhtiön antamien erityisten oikeuksien nojalla merkittävien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään 5 000 000
Yhtiön osakekurssi oli vuoden 2009 aikana alhaisimmillaan 2,25 (1,90) euroa ja korkeimmillaan 4,30 (7,49) euroa. Vuoden päätöskurssi oli 3,72 (2,24) euroa. Arvo-osuus järjestelmän mukaan osakkaiden lukumäärä katsauskauden lopussa oli 5 440 (5 532). Ulkomaalaisomistuksen määrä oli 9,69 % (11,18 %). Telesten osakkeen vaihto NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä oli 28,5 (51,1) miljoonaa euroa. Vuoden 2009 aikana pörssin kautta vaihdettiin 7,8 (11,5) miljoonaa kappaletta Telesten osaketta, jotka edustivat 44,0 % (64,6 %) osakekannasta.
Toukokuussa 2008 yhtiön hallitus päätti käynnistää omien osakkeiden hankintaohjelman varsinaisen yhtiökokouksen antaman valtuutuksen perusteella. Hallituksen päätöksen perusteella 500 000 kappaleen kokonaishankintamäärästä ostettiin katsauskaudella 78 530 kappaletta (421 470) hankintojen keskihinnan ollessa 3,36 (3,29) euroa osakkeelta. Joulukuun lopussa konsernin hallussa oli omia osakkeita 379 985 (766 191) kappaletta, joista emoyhtiö Teleste Oyj:llä nolla (0) kappaletta ja emoyhtiön tytäryhtiö, Teleste Incentive Oy:llä 379 985 kappaletta. Konsernin omistus katsauskauden lopun osakemäärästä oli 2,13 % (4,3 %). Omia osakkeita luovutettiin 10.6.2009 vuoden 2009 varsinaisen yhtiökokouksen valtuutuksen perusteella 464 736 kappaletta eli 2,61 % osakekannasta 2.4.2007 hankitun DINH Telecomin lisäkauppahintana.
EM Group Oy:n osuus Teleste Oyj:n osakkeiden kokonais määrästä ja äänimäärästä on 14.1.2009 tehtyjen osakekauppojen myötä 5,04 %.
EM Group Oy:n osuus Teleste Oyj:n osakkeiden kokonais määrästä ja äänimäärästä on 29.1.2009 tehtyjen osakekauppojen myötä 10,57 %.
Reima Kuislan osuus Teleste Oyj:n osakkeiden kokonais määrästä ja äänimäärästä on 10.2.2009 tehtyjen osake kauppojen myötä 5,59 %.
Reima Kuislan osuus Teleste Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä on 25.2.2009 tehtyjen osake kauppojen myötä 0,00 %.
EM Group Oy:n osuus Teleste Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä on 25.2.2009 tehtyjen osakekauppojen myötä 20,32 %.
Yhtiön rekisteröity osakepääoma oli tilinpäätöshetkellä 6 966 932,80 euroa jakautuen 17 805 590 osakkeeseen.
Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet omistivat tilinpäätöspäivänä 108 695 kappaletta Teleste Oyj:n osaketta, joka oli 0,61 % osake- ja äänimäärästä. Toimitusjohtaja oli oikeutettu merkitsemään 160 000 osaketta perustuen optio-ohjelmiin. Toimitusjohtaja ja hallituksen yhteenlaskettu omistus sisältäen optio-oikeudet oli tilinpäätöshetkellä 268 695 osaketta, joka vastaisi 1,42 % osake- ja äänimäärästä.
Optio-oikeuksien nojalla yhtiön osakemäärä voi nousta yhteensä 1 140 000 osakkeella, joiden osuus osakkeista ja äänivallasta olisi 6,02 %.
Teleste Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 20.10.2008 antamaa, 1.1.2009 voimaan tullutta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Selvitys hallinnointi- ja ohjaus järjestelmästä annetaan yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä ja selvitys on kokonaisuudessaan luettavissa yhtiön internetsivujen Sijoittajat-osiossa.
Suomessa vuoden 2008 joulukuussa aloitettu yhteistoiminta menettely päättyi 22.1.2010. Yhteistoimintamenettelyssä sovitut sopeuttamistoimenpiteet jatkuvat Suomessa vuoden 2010 loppuun asti.
Saksassa on käynnistetty Broadband Cable Networks -liiketoiminta-alueen palveluliiketoiminnassa prosessien uudistamisohjelma, jonka myötä kustannustehokkuus paranee. Tästä johtuen arvioimme Saksan palveluliiketoiminnan henkilöstön vähentyvän vuoden 2010 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana korkeintaan 10 %:lla nykyisestä 624 henkilöstä.
Telesten arvion mukaan Broadband Cable Networks -liiketoimintaalueen operaattoriasiakaskunnan palvelutarjonta kotitalouksille säilyy suhteellisen vakaana epävarmassakin markkinatilanteessa. Liiketoiminta-alueen tarjoamien verkkopalveluiden kysyntä kohdemarkkinoillamme pysyy vakaana, mutta vaikean rahoitusmarkkinatilanteen johdosta kaapelioperaattorit ovat verkkoinvestoinneissaan edelleen varovaisia.
Näkemyksemme mukaan Broadband Cable Networks -liiketoiminta-alueen tarjoamien tuoteratkaisujen toimitukset vuoden 2010 osalta pysyvät kuitenkin vähintään vuoden 2009 tasolla. Liiketoiminta-alueen liikevaihto kasvaa lisääntyneen palvelutarjontamme myötä. Kuitenkin poikkeuksellisen kylmä talvi Euroopassa vaikeuttaa verkkojen asennuksia vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Lisäksi merkittävät urheilutapahtumat vuoden 2010 ensimmäisellä vuosi puoliskolla saattavat hidastaa verkkojen päivityksiä.
Video Networks -liiketoiminta-alueen markkinoilla lisääntyvä tarve turvallisuuteen sekä liikenteen infrastruktuurin tehostamiseen mahdollistavat liikevaihdon varovaisen kasvun vuoden 2010 aikana.
Teleste uskoo säilyttävänsä ydinmarkkinoillaan vahvan markkinaaseman ja jatkaa strategiansa määrätietoista toteuttamista, kuitenkin kustannusrakennetta suhdannetilanteen mukaisesti sopeuttaen. Viimeaikaiset strategiset panostukset palvelu liiketoimintaan mahdollistavat epävarmassa markkinatilanteessa liikevaihdon kasvun vuoden 2009 tasosta. Liikevaihdon kasvusta ja kustannusten sopeuttamisesta johtuen arvioimme vuoden 2010 liiketuloksen paranevan vuoden 2009 tasosta.
Konsernin palvelutarjonnan kasvun johdosta segmenttiraportointi muuttuu vuoden 2010 alusta lukien. Uudet segmentit ovat tuotepainotteiset Video- ja Laajakaistaratkaisut (Video and Broadband Solutions) ja palveluliiketoiminnan Verkkopalvelut (Network Services). Broadband Cable Networks ja Video Networks -tuote- ja järjestelmäratkaisut yhdistetään Video ja Laajakaistaratkaisut -liiketoiminta-alueeseen ja Verkkopalvelut sisältävät verkkojen ylläpito- ja suunnittelupalvelut.
Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on tilinpäätöshetkellä 24,4 miljoonaa euroa.
Hallitus ehdottaa huhtikuun 9. päivänä 2010 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2009 maksettaisiin 0,08 euroa (0,12 euroa) osinkoa osakkeelta ulkona oleville osakkeille.
Teleste Oyj Jukka Rinnevaara Hallitus Toimitusjohtaja
| 1 000 euroa | Liite | 1.1.–31.12.2009 | 1.1.–31.12.2008 | Muutos, % |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 | 141 651 | 108 695 | 30,3 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 3 124 | 1 820 | 71,6 |
| Aineiden ja tarvikkeiden käyttö ja ostetut palvelut | –69 962 | –49 145 | 42,4 | |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 3 | –44 584 | –33 226 | 34,2 |
| Poistot | 4 | –5 582 | –4 705 | 18,6 |
| Arvonalentumiset | 4 | –800 | 0 | n/a |
| Liiketoiminnan muut kulut | 5 | –21 323 | –17 811 | 19,7 |
| Liikevoitto | 2 524 | 5 628 | –55,2 | |
| Rahoitustuotot | 6 | 105 | 446 | –76,5 |
| Rahoituskulut | 7 | –710 | –979 | –27,5 |
| Osuus osakkuusyhtiön tappiosta | –544 | n/a | n/a | |
| Voitto ennen veroja | 1 375 | 5 095 | –73,0 | |
| Tuloverot | 8 | –959 | 433 | n/a |
| Tilikauden voitto | 416 | 5 528 | –92,5 | |
| Jakautuminen | 9 | |||
| Emoyhtiön omistajille | 416 | 5 528 | –92,5 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu | ||||
| osakekohtainen tulos: | ||||
| laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa | 0,02 | 0,32 | –92,5 | |
| laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa | 0,02 | 0,32 | –92,5 | |
| Laaja tuloslaskelma (tEUR) | ||||
| Kauden tulos | 416 | 5 528 | –92,5 | |
| Muuntoero | 189 | –508 | n/a | |
| Käyvän arvon rahasto | –116 | 0 | n/a | |
| Kauden laaja tulos | 489 | 5 020 | –90,3 | |
| Jakautuminen | ||||
| Emoyhtiön omistajille | 489 | 5 020 | –90,3 |
| 1 000 euroa | Liite | 31.12.2009 | 31.12.2008 | Muutos, % |
|---|---|---|---|---|
| VARAT | ||||
| Pitkäaikaiset varat | ||||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 10 | 9 960 | 6 373 | 56,3 |
| Liikearvo | 11 | 31 657 | 13 865 | 128,3 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 11 | 7 664 | 6 466 | 18,5 |
| Muut rahoitusvarat | 12 | 713 | 790 | –9,7 |
| 49 994 | 27 494 | 81,8 | ||
| Lyhytaikaiset varat | ||||
| Vaihto–omaisuus | 14 | 20 682 | 14 049 | 47,2 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 15 | 26 884 | 24 728 | 8,7 |
| Rahavarat | 16 | 12 518 | 9 268 | 35,1 |
| 60 084 | 48 045 | 25,1 | ||
| Varat yhteensä | 110 078 | 75 539 | 45,7 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma |
||||
| Osakepääoma | 17 | 6 967 | 6 967 | 0,0 |
| Ylikurssirahasto | 17 | 1 504 | 1 504 | 0,0 |
| Muuntoerot | –372 | –561 | –33,7 | |
| SVOP–rahasto | 2 737 | 1 451 | 88,6 | |
| Muut rahastot | –116 | 0 | n/a | |
| Kertyneet voittovarat | 35 949 | 37 284 | –3,6 | |
| 46 669 | 46 645 | 0,1 | ||
| Pitkäaikaiset velat | ||||
| Korolliset velat | 18 | 12 237 | 1 175 | 941,4 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 6 461 | 66 | 9 689,4 | |
| Laskennalliset verovelat | 13 | 265 | 959 | –72,4 |
| Varaukset | 19 | 513 | 314 | 63,4 |
| 19 476 | 2 514 | 674,7 | ||
| Lyhytaikaiset velat | ||||
| Ostovelat ja muut velat | 20 | 32 372 | 15 851 | 104,2 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 21 | 0 | 113 | –100,0 |
| VARAT | ||||
|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset varat | ||||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 10 | 9 960 | 6 373 | 56,3 |
| Liikearvo | 11 | 31 657 | 13 865 | 128,3 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 11 | 7 664 | 6 466 | 18,5 |
| Muut rahoitusvarat | 12 | 713 | 790 | –9,7 |
| 49 994 | 27 494 | 81,8 | ||
| Lyhytaikaiset varat | ||||
| Vaihto–omaisuus | 14 | 20 682 | 14 049 | 47,2 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 15 | 26 884 | 24 728 | 8,7 |
| Rahavarat | 16 | 12 518 | 9 268 | 35,1 |
| 60 084 | 48 045 | 25,1 | ||
| Varat yhteensä | 110 078 | 75 539 | 45,7 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | ||||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | ||||
| Osakepääoma | 17 | 6 967 | 6 967 | 0,0 |
| Ylikurssirahasto | 17 | 1 504 | 1 504 | 0,0 |
| Muuntoerot | –372 | –561 | –33,7 | |
| SVOP–rahasto | 2 737 | 1 451 | 88,6 | |
| Muut rahastot | –116 | 0 | n/a | |
| Kertyneet voittovarat | 35 949 –3,6 37 284 46 645 46 669 0,1 12 237 1 175 941,4 6 461 66 9 689,4 265 959 –72,4 513 63,4 314 2 514 19 476 674,7 32 372 15 851 104,2 0 113 –100,0 1 026 629 63,1 10 535 7,6 9 787 26 380 43 933 66,5 63 409 119,5 28 894 75 539 110 078 45,7 |
|||
| Pitkäaikaiset velat | ||||
| Korolliset velat | 18 | |||
| Muut pitkäaikaiset velat | ||||
| Laskennalliset verovelat | 13 | |||
| Varaukset | 19 | |||
| Lyhytaikaiset velat | ||||
| Ostovelat ja muut velat | 20 | |||
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 21 | |||
| Varaukset | 19 | |||
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 18 | |||
| Velat yhteensä | ||||
| Oma pääoma ja velat yhteensä |
| 1 000 euroa | Liite | 1.1.–31.12.2009 1.1.–31.12.2008 | |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirrat | |||
| Tilikauden voitto | 416 | 5 528 | |
| Oikaisut: | |||
| Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa | 23 | 6 666 | 4 955 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | 710 | 979 | |
| Korkotuotot | –95 | –436 | |
| Osinkotuotot | –10 | –10 | |
| Verot | 959 | –433 | |
| Nettokäyttöpääoman muutos: | |||
| Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos | 12 008 | 1 932 | |
| Vaihto–omaisuuden muutos | –384 | 1 887 | |
| Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos | –7 702 | –3 296 | |
| Varausten muutos | –92 | 0 | |
| Maksetut korot ja muut rahoituskulut | –1 042 | –1 096 | |
| Saadut korot ja osinkotuotot | 105 | 246 | |
| Maksetut verot | –1 708 | –583 | |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 9 831 | 9 673 | |
| Investointien rahavirrat | |||
| Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla | –10 281 | –378 | |
| Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin | –3 272 | –293 | |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit | 500 | 0 | |
| Investoinnit aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin | –1 327 | –2 692 | |
| Aineettomien oikeuksien ja osakkeiden myynti | 0 | 221 | |
| Investoinnit osakkeisiin | –10 | –80 | |
| Investointien nettorahavirta | –14 390 | –3 222 | |
| Rahoituksen rahavirrat | |||
| Lainojen nostot | 20 542 | 6 093 | |
| Lainojen takaisinmaksut | –9 921 | –4 596 | |
| Rahoitusleasingvelkojen maksut | –702 | –578 | |
| Maksetut osingot | –2 035 | –4 158 | |
| Omien osakkeiden hankinnat | –264 | –1 386 | |
| Osakeannista saadut maksut | 0 | 249 | |
| Rahoituksen nettorahavirta | 7 620 | –4 376 | |
| Rahavarojen muutos | |||
| Rahavarat 1.1. | 9 268 | 7 702 | |
| Valuuttakurssien muutosten vaikutus | 189 | –508 | |
| Rahavarat 31.12. | 12 518 | 9 268 |
| Oikaistu oma pääoma 1.1.2008 Kauden laaja tulos yhteensä Kaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä |
6 967 0 |
1 504 0 |
–53 –508 –508 |
35 720 5 528 5 528 |
2 531 | 46 669 5 020 5 020 |
|
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osingonjako Omana pääomana suoritettavat osakeperusteiset liiketoimet |
–4 158 194 |
–1 329 | –4 158 –1 135 |
||||
| Käytetyt osakeoptiot | 0 | 0 | 249 | 249 | |||
| 0 | 0 | 0 | –3 964 | –1 080 | –5 044 | ||
| Oma pääoma 31.12.2008 | 6 967 | 1 504 | –561 | 37 284 | 1 451 | 46 645 | |
| Kauden laaja tulos yhteensä | 189 | 416 | –116 | 489 | |||
| Kaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä | 0 | 0 | 189 | 416 | –116 | 489 | |
| Osingonjako Omana pääomana suoritettavat |
–2 035 | –2 035 | |||||
| osakeperusteiset liiketoimet | 0 | 1 286 | 1 286 | ||||
| Käytetyt osakeoptiot | 0 | 0 | 284 | 0 | 284 | ||
| 0 | 0 | 0 | –1 751 | 1 286 | 0 | –465 | |
| Oma pääoma 31.12.2009 | 6 967 | 1 504 | –372 | 35 949 | 2 737 | –116 | 46 669 |
Teleste Oyj ("yritys") on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Turku. Sen rekisteröity osoite on Seponkatu 1, 20660 Littoinen.
Vuonna 1954 perustettu Teleste on teknologiayritys, jonka liiketoiminta-alueet ovat Broadband Cable Networks ja Video Networks. Broadband Cable Networks -liiketoimintamme pyrkii kehittämään asiakkainamme olevien kaapelioperaattoreiden liiketoimintaa tuottamalla verkkoratkaisuja. Video Networks -liiketoimintamme valmistaa ja toimittaa korkealaatuista ja reaaliaikaista kuvaa, dataa ja ääntä välittäviä videovalvontaverkkoratkaisuja pääasiassa viranomaistahoille ja integraattoreille. Konsernin emoyrityksellä Teleste Oyj:llä on toimintaa Belgiassa, Espanjassa, Alankomaissa, Intiassa, Kiinassa, Puolassa, Ranskassa ja Tanskassa, ja tytäryritys kahdessatoista maassa Suomen ulkopuolella. Teleste Oyj:n osake on listattu Helsingin pörssissä vuodesta 1999 lähtien.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Telesten internet-sivuilta osoitteesta www.teleste.com tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista yllä mainitusta osoitteesta.
Tämä tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu 31.12.2009 voimassaolevaa IFRS-normistoa. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot sisältävät myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaisen lisäinformaation.
Teleste-konserni siirtyi IFRS-tilinpäätöskäytäntöön vuoden 2005 alusta. Tätä edeltävät tilinpäätökset laadittiin suomalaisen, noteerattuja yrityksiä koskevan tilinpäätöskäytännön mukaisesti. Siirtymässä sovellettiin IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto -standardia. IFRS-standardeihin siirtymispäivä oli 1.1.2004. Konserni on noudattanut IFRS 8 Toimintasegmentit -standardia 1.1.2009 alkaen. Konsernin raportointisegmentit ovat liiketoimintasegmentit Broadband Cable Networks ja Video Networks ja maantieteelliset segmentit, jotka ovat Suomi, muut Pohjoismaat, muu Eurooppa ja muut. Konserni on myös noudattanut:
IAS 1 (Uudistettu) Tilinpäätöksen esittäminen -standardia (voimassa 1.1.2009 alkaen). Uudistettu standardi muuttaa tuloslaskelman ja oman pääoman muutoslaskelman esitystapaa.
IAS 23 (Uudistettu) Vieraan pääoman menot -standardia (voimassa 1.1.2009 alkaen). Standardilla ei ole merkittävää vaikutusta Telesten taloudelliseen raportointiin.
IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardin muutokset – Vesting conditions and cancellations (voimassa 1.1.2009 alkaen). Standardimuutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta Telesten taloudelliseen raportointiin.
Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina. Ellei alla olevissa laatimisperiaatteissa ole muuta ilmoitettu, konsernin tilinpäätöstiedot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin.
Laatiessaan tilinpäätöksen kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti yrityksen johto joutuu tekemään arvioita ja olettamuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksen sisältöön sekä käyttämään harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot ja olettamukset perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen ja niiden taustalla ovat aikaisemmat kokemukset ja muut perusteltavissa olevat olettamukset. Toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista. Arviot liittyvät lähinnä liikearvoon, epäkurantin vaihto-omaisuuden määrään, myyntisaamisten luottotappioihin sekä takuuvarauksiin. Tietoa harkinnan käytöstä sekä niistä tilinpäätöseristä, joihin johdon käyttämällä harkinnalla on eniten vaikutusta, on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".
Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Teleste Oyj ja kaikki ne tytäryritykset, joissa emoyritys suoraan tai välillisesti omistaa yli 50 prosenttia äänimäärästä tai joissa sillä muutoin on määräysvalta ("konserni" tai "Teleste"). Määräysvalta tarkoittaa konsernin oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Tilikauden aikana hankitut yritykset sisältyvät konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä lähtien, jolloin määräysvalta on syntynyt. Tilikauden aikana myydyt yritykset sisältyvät konsernitilinpäätökseen myyntihetkeen saakka.
Osakkuusyrityksinä konsernitilinpäätökseen yhdistellään ne yritykset, joissa Teleste-konsernin osuus osakkeiden äänivallasta on yli 20 prosenttia tai joissa Telestellä on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen siitä lähtien, kun huomattava vaikutusvalta syntyy ja sen päättymiseen saakka. Osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksesta lasketaan konsernin omistusosuuden mukaisesti ja se esitetään tuloslaskelmassa omana eränään. Konsernin ja osakkuusyrityksen väliset realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernin omistusosuuden mukaisesti. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Mikäli Telesten osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää kyseisen sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä sen ylittäviä tappioita oteta huomioon, ellei konsernilla ole tähän liittyvää velvoitetta tai se on suorittanut maksuja osakkuusyrityksen puolesta. Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut osakkuusyritysomistuksia.
Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa konserni käyttää yhteistä sopimukseen perustuvaa määräysvaltaa toisten osapuolten kanssa. Yhteisyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen rivi riviltä suhteellisen osuuden mukaisesti. Konsernitilinpäätökseen sisältyy Telesten osuus yhteisyrityksen varoista, veloista, tuotoista ja kuluista yhteisen määräysvallan syntymisestä sen päättymispäivään saakka. Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut yhteisyritysomistuksia.
Konserniyritysten keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa käytetään hankintamenomenetelmää. Yhdistelyssä on eliminoitu konserniyritysten väliset tuotot ja kulut, keskinäiset saamiset ja velat sekä sisäiset realisoitumattomat voitot ja sisäinen voitonjako. Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja vähemmistölle on esitetty tuloslaskelman yhteydessä ja vähemmistölle kuuluva osuus omista pääomista on esitetty omana eränään taseessa osana omaa pääomaa. Vähemmistön osuus tappiosta kirjataan konsernitilinpäätökseen enintään sijoituksen suuruisena.
Teleste on soveltanut IFRS 1 -standardin sallimaa helpotusta, jonka mukaan IFRS-siirtymispäivää edeltävien yrityshankintojen luokittelua ja kirjanpitokäsittelyä ei tarvitse oikaista IFRS-periaatteiden mukaisiksi. Tämän nojalla kyseiset hankinnat esitetään aiempaan suomalaiseen tilinpäätöskäytäntöön perustuvin arvoin, joita on siten käytetty IFRS:n mukaisina oletushankintamenoina.
Emoyrityksen toiminnallinen valuutta on euro, ja konsernitilinpäätös esitetään euroissa. Toiminnallisella valuutalla tarkoitetaan sitä valuuttaa, joka parhaalla tavalla kuvastaa kunkin yrityksen taloudellisia toimintaolosuhteita. Konsernitilinpäätöksessä niiden ulkomaisten tytäryritysten, joiden toiminnallinen valuutta ja esittämisvaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat ja rahavirrat muunnetaan euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Ennen 1.1.2004 hankittujen ulkomaisten yksiköiden hankinnasta syntyvä liikearvo ja käyvän arvon kohdistukset muunnetaan euroiksi hankintahetken kurssia käyttäen. 1.1.2004 jälkeen hankittujen ulkomaisten yksiköiden varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehdyt käyvän arvon oikaisut sekä hankinnasta syntyvä liikearvo käsitellään kyseisten ulkomaisten yksiköiden varoina ja velkoina ja ne muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin.
Konsernitilinpäätöstä laadittaessa syntyvät muuntoerot kirjataan konsernin omaan pääomaan erillisenä eränä. IFRS 1 -standardin salliman helpotuksen mukaisesti ennen IFRS-standardeihin siirtymispäivää kertyneet muuntoerot on siirretty kertyneisiin voittovaroihin, eikä niitä siten enää myöhemmin kirjata tuloslaskelmaan. Siirtymispäivästä lähtien konsernitilinpäätöstä laadittaessa syntyneet muuntoerot esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä. Nykyään muuntoerot esitetään laajassa tuloslaskelmassa. Mikäli konserniyrityksestä tai sen osasta luovutaan kokonaan tai osittain, kyseiseen yritykseen liittyvät kertyneet muuntoerot siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan ja ne sisältyvät myynnistä syntyneeseen myyntivoittoon tai -tappioon.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen. Käypiin arvoihin arvostetut ulkomaanrahan määräiset ei-monetaariset erät muunnetaan arvostuspäivän valuuttakursseja käyttäen, muuten ei-monetaaristen erien arvostusperuste on tapahtumapäivän kurssi. Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Myyntisaamisten muuntamisesta syntyvät kurssierot kirjataan liikevaihdon oikaisuksi ja ostovelkojen muuntamisesta syntyvät kurssierot ostokulujen oikaisuksi. Muut kurssivoitot ja -tappiot esitetään rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmässä.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin ja ne esitetään kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eri pituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Korkomenoja ei aktivoida aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenoon. Tavanomaiset kunnossapitoja korjausmenot kirjataan tilikauden kuluksi. Teleste-konsernissa ei ole sellaisia merkittäviä tarkastus- tai kunnossapitokuluja, jotka tulisi aktivoida. Aineellisiin hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutuvat merkittävät menot aktivoidaan vain silloin, jos on todennäköistä, että niiden yritykselle tuottama taloudellinen hyöty ylittää hyödykkeen alun perin arvioidun suoritustason ja että menot voidaan arvioida luotettavasti. Tällaiset uudistus- ja parannushankkeet kirjataan poistoina kuluksi niiden odotetun taloudellisen vaikutusajan kuluessa tasaerin. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luovutuksista ja käytöstä poistamisesta syntyvät myyntivoitot ja -tappiot lasketaan saatujen nettotuottojen ja tasearvojen erotuksena. Ne sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.
Kuluvan käyttöomaisuuden poistot kirjataan tuloslaskelmaan tasapoistoina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin ja omaisuuden arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan. Taloudelliset vaikutusajat ja arvioidut jäännösarvot tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, ja mikäli ne eroavat aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat eri omaisuusryhmille ovat:
Telesten toimiessa vuokralle ottajana rahoitusleasingsopimuksina käsitellään ne aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa vuokrakohteen omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja hyödyt siirtyvät konsernille. Näin hankitut omaisuuserät merkitään taseeseen sopimuksen alkamisajankohdan käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon ja ne esitetään kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Rahoitusleasingsopimuksista johtuvat velvoitteet sisältyvät korollisten velkojen pitkä- ja lyhytaikaisiin osuuksiin.
Näistä hyödykkeistä tehdään poistot kuten vastaavista omista hyödykkeistä edellä esitettyjen taloudellisten vaikutusaikojen tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa sekä kirjataan mahdolliset arvonalentumistappiot. Rahoitusleasingsopimuksista johtuvat vuokrakulut jaetaan rahoitusmenoon sekä velan vähennykseen. Tuloslaskelmassa näistä vuokrasopimuksista esitetään leasingomaisuuden poistot ja velan korkokulut. Rahoituksen korkokulu kirjataan tuloslaskelmaan sopimuskauden kuluessa siten, että jäljellä olevalle velalle muodostuu kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti.
Muu vuokrasopimus on sellainen aineellisen käyttöomaisuuden vuokrasopimus, jonka puitteissa merkittävä osa omistamiseen liittyvistä riskeistä ja hyödyistä jää vuokralle antajalle. Muun vuokrasopimuksen perusteella määräytyvät vuokrat kirjataan tuloslaskelmaan vuokrakuluiksi tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa.
Ne vuokrasopimukset, joissa konserni toimii vuokralle antajana, on luokiteltu muiksi vuokrasopimuksiksi. Tällöin vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät vuokralle antajan taseeseen luonteensa mukaisesti aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisen vaikutusajan kuluessa kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotot kirjataan tasaerinä tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa.
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi ja jos hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti. Muuten kyseiset menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.
Liikearvona käsitellään konsernin osuus 1.1.2004 jälkeen hankitun kohteen hankintamenon sekä hankittujen, hankintapäivän käypiin arvoihin arvostettujen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettovarojen erotuksesta. Erotus kohdistetaan ensin soveltuvin osin niille tase-erille, joista erotuksen katsotaan johtuvan, ja loppuosa esitetään liikearvona omalla rivillään konsernitaseessa. Liikearvo on kohdistettu segmenteille, tai jos kyseessä on osakkuusyritys, liikearvo sisältyy kyseisen osakkuusyrityksen hankintamenoon. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä arvonalentumistappioilla vähennettynä. Liikearvoista (ja muista taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä) ei tehdä säännönmukaisia poistoja, vaan niiden mahdollisia arvonalentumisia arvioidaan vuosittain tehtävillä arvonalentumistesteillä. Tämän vuoksi liikearvosta kirjattiin poistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan puitteissa suunnitelman mukaisesti 31.12.2003 saakka, jonka jälkeen poistot on lopetettu.
Tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan vuosikuluksi sillä tilikaudella, jolla ne syntyvät, lukuun ottamatta niitä kehittämismenoja, jotka aktivoidaan tiettyjen edellytysten täyttyessä. Merkittävät tulevaisuuden tuotealustat, joiden kysyntäpotentiaali ja tulevaisuuden kassavirta on pystytty riittävällä tarkkuudella arvioimaan, on aktivoitu aineettomiin hyödykkeisiin. Poistojen kirjaaminen tällaisista aktivoiduista tuotekehittämisprojekteista aloitetaan tuotealustaan liittyvien osaprojektien valmistuttua ja niistä kirjataan poistot tasaerin vaikutusaikanaan, joka on kolme vuotta.
Konsernin muut aineettomat hyödykkeet koostuvat pääasiassa liittymämaksuista ja niihin ei kohdistu poistoja.
Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistona kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvoidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:
Pitkäaikainen omaisuuserä (tai luovutettavien erien ryhmä) luokitellaan myytävänä oleviksi mikäli sen kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Se arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Tällaiset omaisuuserät sekä niihin liittyvät velat esitetään omina erinään taseessa. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.
Lopetettu toiminto on merkittävä erillinen liiketoimintayksikkö tai maantieteellistä aluetta edustava yksikkö tai tytäryritys, joka on hankittu yksinomaan tarkoituksena myydä se edelleen. Lopetetun toiminnon tulos esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa.
Omaisuuden kirjanpitoarvoja arvioidaan mahdollisten arvonalentumisten varalta sekä tilinpäätöshetkellä että aina, kun tästä ilmenee viitteitä. Konsernin omaisuus on jaettu arvonalentumistarpeen arviointia varten rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolle, eli sille alimmalle yksikkötasolle, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa. Liikearvot, keskeneräiset aineettomat hyödykkeet sekä mahdolliset taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat hyödykkeet testataan kuitenkin vuosittain. Konsernin kaikki liikearvot on kohdistettu määritellyille segmenteille. Jos viitteitä arvonalentumisesta havaitaan, määritetään rahavirtaa tuottavan yksikön tai omaisuuserän kerrytettävissä oleva rahamäärä. Mikäli omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä alittaa sen tasearvon, erotus kirjataan välittömästi kuluksi tuloslaskelmaan. Jos arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvon kirjanpitoarvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä tarkoittaa joko omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön käypää arvoa myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettynä tai tätä korkeampaa käyttöarvoa. Teleste on käyttänyt laskelmissaan käyttöarvoa, jota määritettäessä kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevat arvioidut vastaiset nettorahavirrat diskontataan nykyarvoonsa. Omaisuuserien suorituskyvyn parantaminen, investoinnit tai vastaisten uudelleenjärjestelyjen vaikutukset eivät sisälly rahavirta-arvioihin.
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli on olemassa viitteitä siitä, että arvonalentumistappio ei enää ole olemassa ja jos omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat positiiviseen suuntaan. Arvonalentumistappio voidaan peruuttaa korkeintaan siihen määrään asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty poistoilla vähennetyksi kirjanpitoarvoksi, jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruuteta missään olosuhteissa.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-periaatteella. Nettorealisointiarvo tarkoittaa vaihto-omaisuushyödykkeestä tavanomaisessa liiketoiminnassa saatavaa arvioitua myyntihintaa, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot. Vaihto-omaisuuden tasearvo sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät menot jotka ovat aiheutuneet vaihto-omaisuuden saattamisesta sijaintipaikkaan ja tilaan, joka sillä on tarkasteluhetkellä sekä valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden osalta myös osuuden tuotannon välillisistä yleiskustannuksista normaalin toiminta-asteen mukaan laskettuna.
Teleste-konsernissa sovelletaan IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa lainaa suojaaviin koronvaihtosopimuksiin. IFRS 7 -standardia on sovellettu 1.1.2007 lähtien.
Rahoitusvarat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin vuoden 2004 alusta lähtien: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Rahoitusvarojen luokittelu tapahtuu alkuperäisen hankinnan yhteydessä niiden käyttötarkoituksen perusteella. Mikäli kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti, transaktiomenot sisältyvät rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Käypä arvo on rahamäärä, johon omaisuuserä voidaan vaihtaa tai jolla velka voidaan suorittaa asiaa tuntevien, liiketoimeen halukkaiden, toisistaan riippumattomien osapuolten välillä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.
Rahoitusvaroihin kuuluva erä kirjataan pois taseesta silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt omaisuuserän omistamiseen liittyvät riskit ja edut merkittäviltä osin konsernin ulkopuolelle.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat on joko luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, tai konsernissa ne on määrätty kirjattaviksi käypään arvoon tulosvaikutteisesti alkuperäisen taseeseen merkitsemisen yhteydessä. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävillä rahoitusvaroilla tarkoitetaan omaisuuseriä, jotka on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi luokitellaan myös johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat merkitään taseeseen kaupantekopäivänä. Ne arvostetaan tilinpäätöspäivän käypään arvoon, joka on toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta määritetty tilinpäätöspäivän ostonoteeraus. Sekä kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät että 12 kuukauden sisällä tilinpäätöspäivästä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät taseen lyhytaikaisiin varoihin. Käyvän arvon muutoksista johtuvat voitot ja tappiot, realisoitumattomat että realisoituneet, kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Johdannaiset, mukaan lukien kytketyt johdannaiset, luetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin. Ne merkitään taseeseen hankintamenoon, joka vastaa käypää arvoa, ja arvostetaan kunkin tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Konserni käyttää johdannaisista valuuttatermiinejä ja toimintaohjeena on kattaa ennakoidut valuuttakurssiriskit olennaisilta osin vähintään kuusi kuukautta eteenpäin. Lainaa suojaaviin koronvaihtosopimuksiin sovelletaan suojauslaskentaa. Käypien arvojen muutokset sisältyvät tuloslaskelmassa liikevoittoon, ellei ole kyse rahoituserien suojauksesta, jolloin arvonmuutokset on kirjattu rahoituskuluihin ja -tuottoihin. Johdannaisten käyvät arvot määritellään noteerattujen markkinahintojen ja -kurssien sekä yleisesti käytössä olevien arvostusmallien avulla. Arvostusmallissa käytetyt tiedot ja oletukset perustuvat todennettavissa oleviin markkinahintoihin. Tilinpäätöspäivästä 12 kuukauden sisällä erääntyvät johdannaiset sisältyvät taseen lyhytaikaisiin saamisiin tai velkoihin, muuten vastaaviin pitkäaikaisiin eriin. Johdannaissopimuksia ei käytetä spekulatiivisiin tarkoituksiin Niiden suojausinstrumenttien, joihin sovelletaan suojauslaskentaa ja jotka ovat tehokkaita suojausinstrumentteja, arvonmuutosten tulosvaikutus esitetään yhteneväisesti suojatun erän kanssa.
Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessa suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välisen suhteen sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta aloittaessa, ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä, suojaussuhteiden tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset.
Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman suojausrahastossa (sisältyy erään Muut rahastot). Suojausinstrumentista omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon. Suojausinstrumentin voiton tai tappion tehoton osuus merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.
Kun rahavirran suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti erääntyy tai se myydään, tai kun suojauslaskennan soveltamisedellytykset eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Kuitenkin, jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.
Tähän ryhmään luokitellaan ne johdannaisvaroihin kuulumattomat erät, jotka on määrätty nimenomaisesti tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Teleste-konsernissa myytävissä olevat sijoitukset koostuvat julkisesti noteerattuihin tai noteeraamattomiin arvopapereihin tehdyistä sijoituksista ja ne arvostetaan lähtökohtaisesti käypään arvoon. Noteerattuihin arvopapereihin tehdyt sijoitukset arvostetaan tilinpäätöksessä toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten perusteella tilinpäätöspäivän ostohintaan. Sellaiset noteeraamattomat osakkeet, joiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon. Myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoitumattomat arvonmuutokset kirjataan verovaikutuksella huomioituna suoraan omaan pääomaan arvonmuutosrahastoon. Kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan
omasta pääomasta tuloslaskelmaan vasta, kun sijoitus myydään tai muutoin luovutetaan. Sellaiset merkittävät omaisuuserien arvonalentumistappiot, joista on objektiivinen näyttö, kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Pääsääntöisesti myytävissä olevat sijoitukset sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien.
Tähän ryhmään kuuluvat rahoitusvarat täyttävät seuraavat ehdot: ne ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia eriä, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Konserni ei myöskään pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Lainat ja muut saamiset ovat syntyneet luovuttamalla rahaa, tavaroita tai palveluja velalliselle, ja ne sisältyvät lyhyt- tai pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin erääntymisensä mukaisesti. Konsernin myöntämien lainojen arvostusperusteena on hankintameno. Lainasaamisista kirjataan arvonalentumistappio, mikäli niiden tasearvo on suurempi kuin niistä arvioitu kerrytettävissä oleva rahamäärä.
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joiden maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä, ne erääntyvät tiettynä päivänä ja konsernilla on vakaa aikomus sekä kyky pitää ne eräpäivään saakka. Ne arvostetaan arvonalentumistappioilla vähennettyyn jaksotettuun hankintamenoon, ja ne sisältyvät taseen pitkäaikaisiin varoihin. Konsernitaseeseen ei sisältynyt eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin luokiteltuja eriä tilinpäätöshetkellä.
Rahoitusvelat luokitellaan 1.1.2004 lähtien joko käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin tai muihin velkoihin. Teleste-konsernilla on vain jälkimmäiseen luokkaan kuuluvia rahoitusvelkoja. Lainojen arvostusperuste niitä alun perin kirjanpitoon merkittäessä on käypä arvo, joka perustuu saadun vastikkeen määrään. Tämän jälkeen lainat esitetään jaksotetun hankintamenon määräisinä efektiivisen koron menetelmällä. Korot jaksotetaan tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmällä velan juoksuajalle.
Myyntisaamiset merkitään taseeseen alkuperäiseen laskutusarvoon ja esitetään mahdollisilla luottotappioilla vähennettyinä. Epävarmojen saamisten määrän ja arvonalentumistarpeen arviointi perustuu yksittäisten erien riskiin. Myyntisaamiset arvostetaan enintään todennäköiseen arvoonsa. Myyntisaamisten arvonalentumistappio kirjataan, kun on saatu perusteltua näyttöä siitä, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin. Tuloslaskelmaan kuluksi kirjatut luottotappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin.
Rahavarat-erä sisältää käteisvarat, vaadittaessa nostettavissa olevat pankkitalletukset sekä lyhytaikaiset erittäin likvidit sijoitukset, joiden juoksuaika hankintahetkellä on kolme kuukautta tai sitä lyhyempi. Mahdollisten luotollisten pankkitilien saldot sisältyvät lyhytaikaisiin velkoihin.
Konsernin hankkimat Teleste Oyj:n omat osakkeet, mukaan lukien näiden hankinnasta syntyvät kulut on vähennetty konsernitilinpäätöksessä omasta pääomasta. Omien osakkeiden hankinta ja luovutus esitetään oman pääoman muutoksena.
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottaman osingonjaon kirjaus kirjanpitoon tehdään vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.
Varaus kirjataan taseeseen, kun konsernille on syntynyt aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, jonka määrä on luotettavasti arvioitavissa ja jonka osalta maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköinen. Varauksen määrä vastaa parasta arviota niistä menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä. Varaukset diskontataan nykyarvoonsa, jos rahan aika-arvon vaikutus varauksen määrään on olennainen. Varaukset liittyvät tuotetakuisiin, tappiollisiin sopimuksiin ja uudelleenjärjestelyihin. Konsernin tuotteilleen myöntämään takuuseen liittyvä takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään. Takuuvarauksen suuruus perustuu takuukulujen määrää koskevaan historialliseen kokemukseen ja arvioon. Konsernia sitoviin ostosopimuksiin liittyvä varaus kirjataan, jos nämä sitoumukset ylittävät ennakoitua kysyntää vastaavan vaihto-omaisuuden määrän. Tappiollisia sopimuksia koskeva varaus kirjataan silloin, kun sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Kolmannelta osapuolelta saatava varaukseen liittyvä korvaus kirjataan saamiseksi vasta, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun järjestelyä koskeva yksityiskohtainen uudelleenjärjestelysuunnitelma on laadittu ja suunnitelman toimeenpano on aloitettu tai suunnitelmasta on tiedotettu asianomaisille. Suunnitelmassa tulee määritellä vähintään seuraavat seikat: järjestelyä koskeva liiketoiminta, pääasialliset toimipaikat, joihin järjestely vaikuttaa, niiden henkilöiden toimipaikkojen sijainti, työtehtävät ja arvioitu lukumäärä, joille tullaan suorittamaan korvauksia työsuhteen päättymisestä, toteutuvat menot ja suunnitelman toimeenpanoaika. Vastaisia liiketoiminnan tappioita varten ei kirjata varauksia.
Tavaroiden myyntituotot kirjataan tuloslaskelmaan, kun kaikki myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja hyödyt ovat siirtyneet ostajalle, mikä tapahtuu yleensä hyödykkeen luovutushetkellä. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu.
Myyntituotot pitkäaikaishankkeista tuloutetaan valmistusasteen mukaan joko ns. milestone-menetelmällä, jossa tuloutus tapahtuu ennalta sovittujen osakokonaisuuksien perusteella, tai cost-to-cost-menetelmällä. Pitkäaikaishankkeiden ennakoitu bruttovoitto kirjataan tuotoksi samassa suhteessa kuin siitä tuloutettu liikevaihto, kun projektissa on saavutettu tietty ennalta määritelty välietappi. Cost-to-cost-menetelmää eli kustannuksiin perustuvaa valmistusasteen mukaista tuloutusta sovellettaessa myyntituotot ja bruttovoitto kirjataan suhteuttamalla kertyneet kustannukset pitkäaikaishankkeen ennakoituihin kokonaiskustannuksiin. Katteen tulouttaminen edellyttää, että hankkeen lopputulos tulee olla arvioitavissa luotettavasti. Mikäli näin ei ole, tuotot kirjataan vain siihen määrään asti, kuin hankkeen toteutuneita menoja vastaava määrä on todennäköisesti saatavissa, ja hankkeen menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Jos konsernin voidaan katsoa olevan pitkäaikaishankkeen pääurakoitsija, alihankkijoiden raaka-aine-, palkka- ja muut tuotekustannukset otetaan huomioon valmistusasteen laskennassa. Mahdolliset muutokset pitkäaikaishankkeen ennakoiduissa kokonaiskustannuksissa kirjataan niiden syntymishetkellä. Odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.
Menot, jotka liittyvät vielä tulouttamattomaan hankkeeseen, kirjataan keskeneräisiin pitkäaikaishankkeisiin vaihto-omaisuuteen. Mikäli hankkeesta syntyneet menot ja kirjatut voitot ylittävät hankkeesta laskutetun määrän, erotus esitetään taseen erässä "myyntisaamiset ja muut saamiset". Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat pienemmät kuin hankkeesta laskutettu määrä, erotus esitetään erässä "ostovelat ja muut velat".
Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan myönnetyillä alennuksilla, myyntiin liittyvillä välillisillä veroilla sekä ulkomaanrahan määräisten myyntisaamisten muuntamisesta syntyvillä kurssieroilla.
Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyvät muut kuin varsinaisesta suoritemyynnistä syntyvät tuotot. Näitä ovat muun muassa vuokratuotot sekä omaisuuden myyntivoitot.
Konsernin julkiselta taholta saamat avustukset, jotka on saatu syntyneiden kustannusten korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Käyttöomaisuuden hankintaan liittyvät avustukset kirjataan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenojen vähennyksiksi.
Eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Konsernin eläkejärjestelyt on luokiteltu maksupohjaisiksi. Maksupohjaisiin järjestelyihin suoritettavat maksut kirjataan sen tilikauden kuluksi, johon ne kohdistuvat. Konsernin suomalaisen henkilöstön lakisääteinen eläketurva hoidetaan eläkevakuutusyhtiöiden kautta. Ulkomaiset tytäryritykset hoitavat eläkejärjestelynsä paikallisten säännöstöjen ja käytäntöjen mukaisesti.
Teleste on soveltanut myöntämiinsä osakeoptioihin IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardia siltä osin, kun osakeoptioohjelmat kuuluvat tämän standardin soveltamisen piiriin, eli niihin osakeoptiojärjestelyihin, joissa osakeoptiot on myönnetty 7.11.2002 jälkeen ja joihin ei ole syntynyt työntekijöille lopullista oikeutta ennen 1.1.2005. Tätä edeltäviä järjestelyjä ei ole kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan. Myönnetyt osakeoptio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon Black-Scholes-optionhinnoittelumallilla etuisuuksien myöntämishetkellä. Osakeoptiot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan henkilöstökuluihin jaksotettuna oikeuden ansaintakaudelle ja vastaava lisäys merkitään omaan pääomaan. Kun optio-oikeuksia käytetään, saatujen rahasuoritusten määrä, toimenpiteestä johtuvilla kuluilla vähennettynä, kirjataan omaan pääomaan ja mahdollisen nimellisarvon ylittävältä osalta ylikurssirahastoon.
Liikevoiton käsitettä ei määritellä IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardissa. Telestessä se on määritelty nettosummaksi, joka muodostuu seuraavasti:
Liikevaihto
Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Ostokuluihin ja myyntituottoihin liittyvät kurssierot käsitellään näiden erien oikaisuina, muuten kurssierot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Vieraan pääoman menot kirjataan pääsääntöisesti kuluiksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Tiettyyn lainaan selkeästi liittyvät ja sen hankinnasta välittömästi johtuvat transaktiomenot sisällytetään kuitenkin kyseisen lainan alkuperäiseen hankintamenoon ja jaksotetaan korkokuluksi efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Konsernilla ei ollut tällaisia aktivoituja transaktiokuluja tilinpäätöshetkellä.
Korkotuotot kirjataan efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot kun oikeus osinkoon on syntynyt.
Konsernituloslaskelman tuloverot koostuvat tilikauden veroista sekä laskennallisten verosaamisten tai -velkojen muutoksesta. Tilikauden verot sisältävät kunkin toimintamaan paikallisen verosäännöstön mukaan määritellystä tilikauden verotettavasta tulosta lasketut verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien verovaikutus kirjataan myös vastaavasti osaksi omaa pääomaa.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat on kirjattu konsernitilinpäätökseen velkamenetelmän mukaisesti kaikista omaisuus- ja velkaerien verotuksellisten arvojen sekä kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät kehittämismenojen käsittelystä, aineellisten hyödykkeiden poistoeroista sekä konsernitilinpäätöksessä tehdyistä yhdistelytoimenpiteistä. Laskennallisia veroja ei kirjata verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista eikä tytäryritysten jakamattomista voittovaroista siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennallinen verovelka sisältyy taseeseen kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen verohyödyn suuruisena. Verokantana käytetään tilinpäätöshetkellä vahvistettua verokantaa tai tilinpäätöspäivään mennessä säädettyä verokantaa.
Johdon arviointi epäkurantin vaihto-omaisuuden, luottotappioiden ja takuuvarausten osalta perustuu hyväksyttyihin laskentamalleihin sekä tapauskohtaiseen harkintaan. Laskentamallien laadinnassa on käytetty hyväksi yhtiön historiatietoja ja johdon senhetkistä näkemystä yleisestä markkinatilanteesta. Tapauskohtaisessa harkinnassa on hyödynnetty tilinpäätöksen laadintahetkellä vallinnutta parasta käytettävissä olevaa tietoa. Arvonalentumistestien taustalla ovat johdon oletukset ja herkkyysanalyysit tulevaisuuden kassavirtojen kehityksestä.
Konsernitilinpäätöksen julkistamishetkeen mennessä Telesten tietoon ei ole tullut informaatiota sellaisista tilinpäätöspäivän arvioita koskevista merkittävistä epävarmuustekijöistä tai keskeisistä tulevaisuutta koskevista oletuksista, jotka aiheuttaisivat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen olennaisesta muuttumisesta seuraavan kauden kuluessa.
IASB on julkistanut muun muassa seuraavat standardit ja tulkinnat, jotka eivät ole vielä voimassa ja joita Teleste ei ole vielä soveltanut. Teleste ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.
IFRS 3 (Uudistettu) Liiketoimintojen yhdistäminen (voimassa 1.7.2009 alkaen). Uudistetun standardin soveltamisala on aikaisempaa laajempi. Uudistettu standardi sisältää useita konsernin kannalta merkittäviä muutoksia. Standardimuutokset vaikuttavat hankinnoista kirjattavan liikearvon määrään sekä liiketoimintojen myyntituloksiin. Standardimuutoksilla on vaikutusta myös tuloslaskelmaan kirjattaviin eriin sekä hankintatilikaudella että niillä tilikausilla, joilla suoritetaan lisäkauppahintaa tai toteutetaan lisähankintoja. Standardin siirtymäsääntöjen mukaisesti liiketoimintojen yhdistämisiä, joissa hankinta-ajankohta on ennen standardin pakollista käyttöönottoa, ei oikaista.
Improvements to IFRSs (julkistettu 16.4.2009 ja vaihtelevia voimaantuloajankohtia). Teleste arvioi, että standardien muutoksilla ei tule olemaan merkittävää vaikutusta sen taloudelliseen raportointiin. Näitä muutoksia ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.
Teleste-konserni on jakanut liiketoimintansa liiketoimintasegmenttiin ja maantieteelliseen segmenttiin. Nämä esitettävät segmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin. Konserni on noudattanut IFRS 8 Toimintasegmentit -standardia 1.1.2009 alkaen ja sillä ei ollut vaikutusta segmenttijakoon.
Konsernilla on kaksi liiketoimintasegmenttiä, jotka ovat Broadband Cable Networks ja Video Networks.
Broadband Cable Networks -segmentin asiakaskunta koostuu pääosin kaapelioperaattoreista. Teleste toimittaa kaapelioperaattoreille laitteita ja järjestelmiä sekä itse fyysisen siirtoverkon rakentamiseen että video- ja datasignaalin prosessointiin. Telesten toimitukset sisältävät sekä yksittäisiä laitetoimituksia että kokonaisvaltaisia verkkotoimituksia. Teleste tarjoaa operaattoreille myös joukon verkkoinfrastruktuurin ylläpitämiseen tähtääviä palveluita.
Video Networks valmistaa ja toimittaa videovalvontaratkaisuja kameran ja valvontahuoneen väliselle alueelle videovalvontaverkkoa. Painopisteenä ovat videovalvontakohteet, jotka vaativat korkealaatuista ja reaaliaikaista kuvaa, ääntä ja dataa. Telesten järjestelmien loppukäyttäjinä ovat pääasiassa viranomaistahot, ja järjestelmien tärkeimmät käyttökohteet ovat liikenteenvalvontajärjestelmät (tie- ja raideliikenne), kaupunkialueiden valvontajärjestelmät sekä järjestelmät, joita käytetään yleiseen turvallisuuteen (rajat, lentokentät, kaivokset jne.). Telesten yksi erityisosaamisalue on laajojen, useita satoja kameroita käsittävien videovalvontaverkkojen integrointi yhdeksi kokonaisuudeksi.
Maantieteellinen segmentti jakautuu neljään maantieteelliseen alueeseen:
Broadband Cable Networksin päämarkkina-alue on Eurooppa, jossa segmentillä on 28 omaa toimipistettä sekä lukuisia jälleenmyynti- ja integraatiopartnereita. Euroopan ulkopuolella omat toimistot ovat Kiinassa ja Intiassa. Video Networks on paikallisesti läsnä omien konttoreiden välityksellä kaikilla tärkeimmillä maantieteellisillä markkinoilla: Euroopassa, Amerikassa ja Kaakkois-Aasiassa.
Maantieteellisten segmenttien liikevaihto esitetään asiakkaiden sijaintiin perustuen ja varat sekä investoinnit kyseisten varojen sijainnin mukaan.
Segmenttien välistä myyntiä ei ole.
Segmenttien varoina on esitetty ne erät, jotka voidaan suoraan tai perustellusti kohdistaa kyseisille segmenteille.
Jakamattomat tuloslaskelmaerät sisältävät konsernin liikevoiton jälkeiset tuloserät. Kohdistamattomat varat muodostuvat konsernin rahavaroista. Jakamattomat velat sisältävät korolliset velat ja verovelat.
Liiketoimintasegmentit
| 2009 1 000 euroa |
Broadband Cable Networks |
Video Networks |
Konserni | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Ulkoinen myynti | |||||
| Palvelut | 66 757 | 320 | 67 077 | ||
| Tavaroiden myynti | 58 789 | 15 785 | 74 574 | ||
| Ulkoinen myynti yhteensä | 125 546 | 16 105 | 141 651 | ||
| Segmentin liikevoitto | 2 869 | –345 | 2 524 | ||
| Liikevoitto | 2 524 | ||||
| Rahoituserät | –605 | ||||
| Osuus osakkuusyhtiöstä | –544 | ||||
| Tilikauden tulos ennen veroja | 1 375 | ||||
| Segmentin varat | 83 181 | 14 379 | 97 560 | ||
| Kohdistamattomat varat | 12 518 | ||||
| Varat yhteensä | 110 078 | ||||
| Investoinnit | 24 507 | 734 | 25 241 | ||
| Poistot | 4 590 | 992 | 5 582 | ||
| Arvonalentumiset | 800 | 800 | |||
| 2008 1 000 euroa |
Broadband Cable Networks |
Video Networks |
Konserni | ||
| Ulkoinen myynti | |||||
| Palvelut | 5 459 | 218 | 5 677 | ||
| Tavaroiden myynti | 87 146 | 15 872 | 103 018 | ||
| Ulkoinen myynti yhteensä | 92 605 | 16 090 | 108 695 | ||
| Segmentin liikevoitto | 6 098 | –470 | 5 628 | ||
| Liikevoitto | 5 628 | ||||
| Rahoituserät | –533 | ||||
| Tilikauden tulos ennen veroja | 5 095 | ||||
| Segmentin varat | 50 930 | 15 341 | 66 271 | ||
| Kohdistamattomat varat | 9 268 | ||||
| Varat yhteensä | 75 539 | ||||
| Investoinnit | 3 378 | 518 | 3 896 | ||
| Poistot | 3 713 | 992 | 4 705 | ||
| Maantieteelliset segmentit | |||||
| 2009 1 000 euroa |
Suomi | Pohjoismaat | Muu Eurooppa | Muut | Konserni |
| Liikevaihto sijaintimaan mukaan | 11 630 | 17 964 | 107 011 | 5 046 | 141 651 |
| Segmentin varat | 32 611 | 11 843 | 64 547 | 1 077 | 110 078 |
| Investoinnit | 4 611 | 20 | 20 580 | 30 | 25 241 |
| 2008 1 000 euroa |
Suomi | Pohjoismaat | Muu Eurooppa | Muut | Konserni |
| Liikevaihto sijaintimaan mukaan Segmentin varat |
12 620 51 157 |
19 628 9 925 |
70 522 12 582 |
5 925 1 875 |
108 695 75 539 |
| 2009 | 1 000 euroa | Broadband Cable Networks |
Video Networks |
Konserni | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ulkoinen myynti Palvelut |
66 757 | 320 | 67 077 | |||
| Tavaroiden myynti | 58 789 | 15 785 | 74 574 | |||
| Ulkoinen myynti yhteensä | 125 546 | 16 105 | 141 651 | |||
| Segmentin liikevoitto | 2 869 | –345 | 2 524 | |||
| Liikevoitto | 2 524 | |||||
| Rahoituserät | –605 | |||||
| Osuus osakkuusyhtiöstä | –544 | |||||
| Tilikauden tulos ennen veroja | 1 375 | |||||
| Segmentin varat | 83 181 | 14 379 | 97 560 | |||
| Kohdistamattomat varat | 12 518 | |||||
| Varat yhteensä | 110 078 | |||||
| Investoinnit | 24 507 | 734 | 25 241 | |||
| Poistot | 4 590 | 992 | 5 582 | |||
| Arvonalentumiset | 800 | 800 | ||||
| 2008 | 1 000 euroa | Broadband | Video | Konserni | ||
| Cable | Networks | |||||
| Networks | ||||||
| Ulkoinen myynti | ||||||
| Palvelut | 5 459 | 218 | 5 677 | |||
| Tavaroiden myynti | 87 146 | 15 872 | 103 018 | |||
| Ulkoinen myynti yhteensä | 92 605 | 16 090 | 108 695 | |||
| Segmentin liikevoitto | 6 098 | –470 | 5 628 | |||
| Liikevoitto | 5 628 | |||||
| Rahoituserät | –533 | |||||
| Tilikauden tulos ennen veroja | 5 095 | |||||
| Segmentin varat | 50 930 | 15 341 | 66 271 | |||
| Kohdistamattomat varat | 9 268 | |||||
| Varat yhteensä | 75 539 | |||||
| Investoinnit | 3 378 | 518 | 3 896 | |||
| Poistot | 3 713 | 992 | 4 705 | |||
| Maantieteelliset segmentit | ||||||
| 2009 | 1 000 euroa | Suomi | Pohjoismaat | Muu Eurooppa | Muut | Konserni |
| Liikevaihto sijaintimaan mukaan | 11 630 | 17 964 | 107 011 | 5 046 | 141 651 | |
| Segmentin varat | 32 611 | 11 843 | 64 547 | 1 077 | 110 078 | |
| Investoinnit | 4 611 | 20 | 20 580 | 30 | 25 241 | |
| 2008 | 1 000 euroa | Suomi | Pohjoismaat | Muu Eurooppa | Muut | Konserni |
| Liikevaihto sijaintimaan mukaan | 12 620 | 19 628 | 70 522 | 5 925 | 108 695 | |
| Segmentin varat | 51 157 | 9 925 | 12 582 | 1 875 | 75 539 | |
| Investoinnit | 3 408 | 40 | 330 | 118 | 3 896 |
Konsernin tuotot yhdeltä Broadband Cable Networks -segmentin asiakkaalta olivat noin 33,6 milj. euroa vuonna 2009 (7,3 milj. euroa vuonna 2008), mikä oli noin 23,7 % (6,7 %) konsernin liikevaihdosta.
| Segmenttiraportointi | |
|---|---|
Tilivuoden 2009 aikana Broadband Cable Networks -liiketoiminta-alueen tuote- ja palvelutarjontaa vahvistettiin hankkimalla 1.1.2009 100 % Antel GmbH:sta, MKS-yhtiöistä ja Young-Net GmbH:sta. 1.7.2009 ostettiin 100 % AVC Systemhaus GmbH:sta. Telesten omistus saksalaisesta Cableway AG:sta on noussut 75 %:iin kokonaisjärjestelyiden jälkeen. Kauppahinnat, 10 954 tuhatta euroa, maksettiin käteisellä.
Hankinnoista syntyi 2 977 tuhatta euroa aineetonta oikeutta, joka jaettiin asiakassopimuksille, tavaramerkille ja teknologiaan, liikearvoksi jäi 15 260 tuhatta euroa. Liikearvo sisältää arvion tulevaisuudessa maksettavasta lisäkauppahinnasta. Liikearvon syntymiseen vaikutti hankinnasta odotettavissa olevat tulevaisuuden tuotto-odotukset sekä synergiaedut erityisesti henkilöstön osalta. Yrityskauppojen myötä Telesten henkilöstö on kasvanut 624 henkilöllä.
Hankitun kokonaisuuden vaikutus Telesten liikevaihtoon 1.1.–31.12.2009 oli 62 271 tuhatta euroa ja voittoon 1 431 tuhatta euroa. Jos Cableway ja AVC Systemhaus olisi yhdistetty konsernitilinpäätökseen kauden 2009 alusta lähtien, konsernin liikevaihto olisi ollut 14 750 tuhatta euroa suurempi ja voitto 537 tuhatta euroa pienempi.
Tilivuoden 2008 aikana Broadband Cable Networks -liiketoiminta-alueen tuote- ja palvelutarjontaa vahvistettiin hankkimalla 6.2.2008 suomalainen Ortikon Interactive Oy. Kauppahinta oli 100 tuhatta euroa ja se maksettiin käteisenä rahana. Hankinnasta syntyi 202 tuhatta euroa aineetonta oikeutta, joka jaettiin asiakassopimuksille, tavaramerkille ja teknologiaan, liikearvoksi jäi 605 tuhatta euroa. Liikearvon syntymiseen vaikutti hankinnasta odotettavissa olevat synergiaedut. Yrityshankinnan vaikutus Telesten liikevaihtoon katsauskaudella oli 563 tuhatta euroa ja liiketulokseen –119 tuhatta euroa.
Tilikauden toisella vuosineljänneksellä kirjattiin 275 tuhatta euroa lisäkauppahintaa Broadband Cable Networks -liiketoiminnan vuoden 2006 hankitusta PromaCom Ab:n osakekannasta. Lisäkauppahinta kirjattiin kokonaisuudessan liikearvoon.
Ortikon Interactive Oy:n tulos ajalta 6.2.2008–31.12.2008 sisältyvät konsernin vuoden 2008 tuloslaskelmaan. Jos yhtiö olisi yhdistetty konsernitilipäätökseen kauden 2008 alusta lähtien, konsernin liikevaihto olisi ollut 0,02 miljoonaa euroa suurempi ja liikevoitto 0,05 miljoonaa euroa suurempi.
Yhdistämisessä määritellyt käyvät arvot perustuvat seuraaviin arvioihin:
| 1 000 euroa | |
|---|---|
| Yhdistämisessä käytetyt käyvät arvot | |
| Tavaramerkit (sis. aineettomiin hyödykkei siin) |
767 |
| Asiakassopimukset (sis. aineettomiin hyödykkeisiin) |
2 210 |
| Yhdistämisessä käytetyt kirjanpitoarvot | |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 1 119 |
| Vaihto-omaisuus (IFRS -arvostus käypään arvoon) |
7 304 |
| Laskennallinen verosaaminen | 1 022 |
| Myyntisaamiset | 11 004 |
| Muut saamiset | 4 071 |
| Rahavarat | 2 553 |
| Varat yhteensä | 30 050 |
| Yhdistämisessä käytetyt kirjanpitoarvot |
| Velat yhteensä | 28 170 |
|---|---|
| Nettovarat | 1 880 |
| Hankintameno omistajille | 16 954 |
| Hankintaan liittyvät kulut | 186 |
| Liikearvo | 15 260 |
| Rahana maksettu kauppahinta | –11 284 |
| Hankittujen tytäryritysten rahavarat | 2 553 |
| Vaikutus rahavirtaan | –8 731 |
Konsernin liikevaihtoon sisältyi pitkäaikaishankkeista kirjattuja tuottoja 2 911 tuhatta euroa vuonna 2009 (1 987 tuhatta euroa vuonna 2008).
Keskeneräisistä pitkäaikaishankkeista kirjattuja tuottoja sisältyi konsernin tuloslaskelmaan 434 tuhatta euroa 31.12.2009 (343 tuhatta euroa 31.12.2008). Keskeneräisiin pitkäaikaishankkeisiin liittyviä ennakkomaksuja ei sisältynyt konsernitaseeseen tilinpäätöshetkellä.
| 1 000 euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| 2 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT | ||
| Tuotekehitysavustukset | 1 602 | 1 392 |
| Vuokratuotot | 117 | 118 |
| Muut tuotot | 1 405 | 310 |
| Yhteensä | 3 124 | 1 820 |
| 3 TYÖSUHDE-ETUUDET | ||
| Palkat | –35 015 | –25 622 |
| Eläkekulut | ||
| Maksupohjaiset järjestelyt | –6 581 | –5 274 |
| Muut henkilösivukulut | –3 190 | –2 805 |
| Aktivoidut tuotekehityksen henkilöstökulut | 486 | 671 |
| Myönnetyt osakkeina maksettavat ja selvitettävät optiot | –284 | –196 |
| Yhteensä | –44 584 | –33 226 |
| Tiedot johdon työsuhde-etuuksista (ja lainoista) esitetään liitetiedossa Lähipiiritapahtumat. | ||
Konsernin henkilöstö toiminnoittain keskimäärin tilikauden aikana 1 103 702
Poistot hyödykeryhmittäin:
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
| Rakennukset | –211 | –392 |
|---|---|---|
| Koneet ja kalusto | –1 539 | –1 032 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | –347 | –548 |
| Yhteensä | –2 097 | –1 972 |
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Aktivoidut kehittämismenot | –2 367 | –2 209 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | –1 118 | –524 |
| Yhteensä | –3 485 | –2 733 |
| Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin: | ||
| Liikearvo | –800 | 0 |
| Yhteensä | –800 | 0 |
| 5 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT | ||
| Vuokrakulut | –3 485 | –2 304 |
| Ulkopuoliset palvelut | –2 228 | –1 702 |
| Muut muuttuvat kulut | –4 222 | –3 330 |
| Matka- ja tietoliikennekulut | –4 371 | –4 519 |
| Tutkimus- ja kehittämismenot | –3 103 | –3 227 |
| Muut kulut | –3 914 | –2 729 |
| Yhteensä | –21 323 | –17 811 |
| Tilintarkastajan palkkiot | ||
| KPMG | ||
| Tilintarkastuspalkkiot | –165 | –39 |
| Veroneuvonta | –43 | –65 |
| Muut palkkiot | –23 | –59 |
| Muut tilintarkastajat | ||
| Tilintarkastuspalkkiot | –23 | –24 |
| I × ۰. |
|
|---|---|
Muut tilintarkastajat Muut palkkiot –37 –10
| 1 000 euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| 6 RAHOITUSTUOTOT | ||
| Korkotuotot pankkitalletuksista | 64 | 179 |
| Osinkotuotot myynnissä olevista sijoituksista | 10 | 10 |
| Muut tuotot | 31 | 257 |
| Yhteensä | 105 | 446 |
| Muihin tuottoihin on kirjattu 0 tuhatta euroa myyntivoittoa noteerattomien osakkeiden myynnistä tilikaudella (200 teur 2008). |
| Korkokulut rahoituslainoista | –526 | –592 |
|---|---|---|
| Valuuttakurssitappiot | 0 | –220 |
| Muut rahoituskulut | –184 | –167 |
| Yhteensä | –710 | –979 |
Muihin rahoituskuluihin sisältyy rahoitusleasingsopimuksista tilikaudella kuluksi kirjattuja korkoja 120 tuhatta euroa (167 teur 2008). Johdannaisista johtuvat kurssitappiot sisältyvät liikevoittoon.
Suomessa toteutettiin toimitilojen laajennusinvestointi 3,0 miljoonaa euroa. Korkokulut aktivoitiin kertoimella 2,1 % ja olivat 20 teur.
| Laskennalliset verot ja muut erät Yhteensä |
40 –959 |
–138 433 |
|---|---|---|
| Edellisten tilikausien verot | –76 | 1 440 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot | –923 | –869 |
| Tuloverot tuloslaskelmassa |
Tuloslaskelman verokulun, –959 tuhatta euroa, ja Teleste-konsernin kotimaan verokannalla 26 prosenttia laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:
| Tulos ennen veroja | 1 375 | 5 095 |
|---|---|---|
| Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla 26 % | –357 | –1 325 |
| Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus | –194 | –156 |
| Omien osakkeiden luovutustappion verovaikutus | 0 | 536 |
| Tase-eriin liittyvien verovelkojen lisäys | 40 | –138 |
| Verotuksessa vähennyskelvottomat kulut | –436 | –20 |
| Edellisen tilikauden verot | –76 | 1 440 |
| Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö | 64 | 96 |
| Verokulu tuloslaskelmassa | –959 | 433 |
Konsernin laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskentakaava
| Konsernin laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan | Konsernin laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskentakaava |
|---|---|
| seuraavasti: | on seuraava: |
| Emoyrityksen omistajille kuuluva kauden voitto | Emoyrityksen omistajille kuuluva laimennettu kauden voitto |
| Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän | Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden laimennetun luku |
| painotettu keskiarvo | määrän painotettu keskiarvo |
Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden laimennetun luku-
Ulkona olevien osakkeiden määrään eivät sisälly takaisinostetut osakkeet.
Osakkeiden lukumäärien muutokset on ilmoitettu liitetiedossa 17.
| 2009 | 2008 | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto (1 000 euroa) | 416 | 5 528 | |||
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl) | 17 229 | 17 243 | |||
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake) | 0,02 | 0,32 | |||
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl) | 17 229 | 17 243 | |||
| Osakeoptioiden vaikutus (1 000 kpl) | 0 | 129 | |||
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi (1 000 kpl) |
17 229 | 17 372 | |||
| Laimennettu osakekohtainen tulos (euroa/osake) | 0,02 | 0,32 | |||
| massaoloaika huomioiden on alempi kuin osakkeen käypä arvo. Laimennusvaikutus on yhtä suuri kuin vastikkeettomasti liikkeeseen laskettujen osakkeiden määrä; tämä erotus syntyy siitä, että konserni ei voi laskea liikkeelle samaa määrää osakkeita käypään arvoon optioiden käytöstä saatavilla varoilla. Tilikaudella 2009 osakeoptioiden laimennusvaikutuksella ei ole ollut oleellista merkitystä, joten sitä ei ole huomioitu. 10 AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET 1 000 euroa |
Maa-alueet Rakennukset | Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Yhteensä | |
| 27 325 | |||||
| Hankintameno 1.1.2009 Lisäykset |
176 0 |
5 843 3 184 |
17 289 1 070 |
4 017 566 |
4 820 |
| Tytäryrityksen hankinta | 0 | 105 | 1 014 | 0 | 1 119 |
| Vähennykset | –23 | –232 | 0 | 0 | –255 |
| Hankintameno 31.12.2009 | 153 | 8 900 | 19 373 | 4 583 | 33 009 |
| 1 000 euroa | Maa-alueet Rakennukset | Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2009 | 176 | 5 843 | 17 289 | 4 017 | 27 325 |
| Lisäykset | 0 | 3 184 | 1 070 | 566 | 4 820 |
| Tytäryrityksen hankinta | 0 | 105 | 1 014 | 0 | 1 119 |
| Vähennykset | –23 | –232 | 0 | 0 | –255 |
| Hankintameno 31.12.2009 | 153 | 8 900 | 19 373 | 4 583 | 33 009 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2009 | 0 | –3 279 | –14 296 | –3 377 | –20 952 |
| Tilikauden poistot | 0 | –211 | –1 539 | –347 | –2 097 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2009 | 0 | –3 490 | –15 835 | –3 724 | –23 049 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2009 | 176 | 2 564 | 2 993 | 640 | 6 373 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 153 | 5 410 | 3 538 | 859 | 9 960 |
| 1 000 euroa | Maa-alueet Rakennukset | Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Yhteensä | |
| Hankintameno 1.1.2008 | 162 | 5 843 | 17 040 | 3 693 | 26 738 |
| Lisäykset | 14 | 0 | 237 | 324 | 575 |
| Tytäryrityksen hankinta | 0 | 0 | 12 | 0 | 12 |
| Hankintameno 31.12.2008 | 176 | 5 843 | 17 289 | 4 017 | 27 325 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2008 | 0 | –2 887 | –13 264 | –2 829 | –18 980 |
| Tilikauden poistot | 0 | –392 | –1 032 | –548 | –1 972 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2008 | 0 | –3 279 | –14 296 | –3 377 | –20 952 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2008 | 162 | 2 956 | 3 776 | 864 | 7 757 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 176 | 2 564 | 2 993 | 640 | 6 373 |
| Koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.2009 | 3 145 | ||||
| Koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.2008 | 2 306 |
| 1 000 euroa | Maa-alueet Rakennukset | Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2009 | 176 | 5 843 | 17 289 | 4 017 | 27 325 |
| Lisäykset | 0 | 3 184 | 1 070 | 566 | 4 820 |
| Tytäryrityksen hankinta | 0 | 105 | 1 014 | 0 | 1 119 |
| Vähennykset | –23 | –232 | 0 | 0 | –255 |
| Hankintameno 31.12.2009 | 153 | 8 900 | 19 373 | 4 583 | 33 009 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2009 | 0 | –3 279 | –14 296 | –3 377 | –20 952 |
| Tilikauden poistot | 0 | –211 | –1 539 | –347 | –2 097 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2009 | 0 | –3 490 | –15 835 | –3 724 | –23 049 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2009 | 176 | 2 564 | 2 993 | 640 | 6 373 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 153 | 5 410 | 3 538 | 859 | 9 960 |
| 1 000 euroa | Maa-alueet Rakennukset | Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Yhteensä | |
| Hankintameno 1.1.2008 | 162 | 5 843 | 17 040 | 3 693 | 26 738 |
| Lisäykset | 14 | 0 | 237 | 324 | 575 |
| Tytäryrityksen hankinta | 0 | 0 | 12 | 0 | 12 |
| Hankintameno 31.12.2008 | 176 | 5 843 | 17 289 | 4 017 | 27 325 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2008 | 0 | –2 887 | –13 264 | –2 829 | –18 980 |
| Tilikauden poistot | 0 | –392 | –1 032 | –548 | –1 972 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2008 | 0 | –3 279 | –14 296 | –3 377 | –20 952 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2008 | 162 | 2 956 | 3 776 | 864 | 7 757 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 176 | 2 564 | 2 993 | 640 | 6 373 |
| Koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.2009 | 3 145 | ||||
| Koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.2008 | 2 306 |
| 1 000 euroa | Koneet ja kalusto |
|---|---|
| 31.12.2009 | |
| Hankintameno | 3 605 |
| Kertyneet poistot | –2 333 |
| Kirjanpitoarvo | 1 272 |
| 31.12.2008 | |
| Hankintameno | 3 405 |
| Kertyneet poistot | –1 606 |
| Kirjanpitoarvo | 1 799 |
| 1 000 euroa | Liikearvo Kehittämis menot |
Muut ai neettomat hyödykkeet |
Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|
| 11 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET | ||||
| Hankintameno 1.1.2009 | 13 865 | 10 432 | 2 915 | 27 212 |
| Lisäykset | 18 592 | 1 597 | 3 087 | 23 276 |
| Hankintameno 31.12.2009 | 32 457 | 12 029 | 6 002 | 50 488 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2009 | 0 | –5 825 | –1 056 | –6 881 |
| Poistot tilikaudella | –800 | –2 368 | –1 118 | –4 286 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2009 | –800 | –8 193 | –2 174 | –11 167 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2009 | 13 865 | 4 607 | 1 859 | 20 331 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 31 657 | 3 836 | 3 828 | 39 321 |
| 1 000 euroa | Liikearvo Kehittämis menot |
Muut ai neettomat hyödykkeet |
Yhteensä | |
| Hankintameno 1.1.2008 | 12 686 | 7 843 | 2 935 | 23 464 |
| Lisäykset | 575 | 2 589 | 58 | 3 222 |
| Vähennys | –280 | |||
| Tytäryrityksien hankinta | 604 | 202 | 806 | |
| Hankintameno 31.12.2008 | 13 865 | 10 432 | 2 915 | 27 212 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2008 | 0 | –3 616 | –532 | –4 148 |
| Poistot tilikaudella | 0 | –2 209 | –524 | –2 733 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2008 | 0 | –5 825 | –1 056 | –6 881 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2008 | 12 686 | 4 226 | 2 403 | 19 315 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 13 865 | 4 607 | 1 859 | 20 331 |
Arvonalentumistestausta varten konsernin liikearvot on kohdistettu määritellyille segmenteille, jotka muodostavat erillisen rahavirtaa tuottavan yksikön. Liikearvojen yhteenlaskettu kirjanpitoarvo oli 31,7 miljoonaa euroa 31.12.2009. Liikearvo on kohdistettu seuraaville rahavirtaa tuottaville yksiköille (milj. euroa): Teleste Broadband Cable Networks 26,1
Teleste Video Networks 5,6
Liikearvojen arvonalentumistestauksessa segmenttien kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritelty käyttöarvoon perustuen. Testauksessa käytetyt rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin strategialukuihin ja budjetteihin. Laskelmat on laadittu 10 vuodelle. Broadband Cable Networks -segmentissä kahden ensimmäinen vuoden kassavirtaoletus perustuu nollakasvuun ja 3 seuraavan vuoden kasvuoletus on 5 % (5 %) vuodessa. Tämän ajankohdan jälkeisten 5 vuoden ennakoidut vastaiset rahavirrat on arvioitu ekstrapoloimalla ennakoidut rahavirrat 2 %:n (5 %) kasvuarvion avulla. Video Networks -segmentissä seuraavan 5 vuoden kasvuoletus on 10 % (10 %) vuodessa. Tämän ajankohdan jälkeisten 5 vuoden ennakoidut vastaiset rahavirrat on arvioitu ekstrapoloimalla ennakoidut rahavirrat 5 %:n kasvuarvion avulla. Johdon näkemys kassavirtoihin ja kasvuarvioihin perustuvat varovaisuuteen, koska globaalin taantuman vaikutusta ja toimialan muutoksia on vaikea arvioida. Laskelmissa käytetty diskonttauskorko on 12,3 % (12,7 %). Segmenttien terminaaliarvo arvonalentumislaskelmissa on laskettu 2 %:n terminaaliarvon kasvulla. Yhtiön johdon käsitys on, että minkään laskelmissa käytetyn keskeisen muuttujan mahdollinen muutos kohtuullisesti arvioituna ei johtaisi siihen tilanteeseen, jossa Broadband Cable Networks -segmentin kirjanpitoarvo ylittäisi siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Video Networks -liiketoiminta-alueen osalta yhtiö on päättänyt tehdä 800 teurin alaskirjauksen segmentille kuuluvasta liikearvosta. Alaskirjaus perustuu yhtiön arvioon, että yhden kassavirtaa tuottavan yksikön kasvuoletus on 5 % seuraavan 5 vuoden aikana, jolloin alaskirjaustarve on 800 teur, 10 %:n kasvuoletuksella alaskirjaustarve olisi ollut 400 teur. Osittainen arvonalentumiskirjaus voi olla mahdollinen Video Networks -liiketoiminta-alueella, jos kasvuoletukset eivät toteudu.
Konserni on saanut 2,0 miljoonaa euroa avustusta Tekesiltä tuotekehityskustannuksiin vuonna 2009 (2,0 miljoonaa euroa vuonna 2008). Saadusta avustuksesta on kirjattu 0,36 miljoonaa euroa (0,64 miljoonaa euroa vuonna 2008) aktivoitujen tuotekehitysmenojen hankintamenon vähennykseksi. Tuotekehitysavustuksiin liittyy ehto, jonka mukaan hankkeen kokonaiskustannuksista vähintään 10 % on kohdistuttava kotimaisen pk-sektorin alihankintatyöhön.
| 1 000 euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| 12 MUUT RAHOITUSVARAT | ||
| Noteeraamattomat osakesijoitukset | 713 | 790 |
| Myytävissä olevat sijoitukset yhteensä tilikauden lopussa | 713 | 790 |
| 1 000 euroa | 1.1.2009 | Kirjattu tuloslaskelmaan |
31.12.2009 |
|---|---|---|---|
| 13 LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT | |||
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2009 aikana: | |||
| Laskennalliset verosaamiset: | |||
| Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset | 737 | 961 | 1 698 |
| Varaukset | 244 | 0 | 244 |
| Muut erät | 0 | 41 | 41 |
| Verotuksessa huomioimattomat poistot | 388 | 54 | 442 |
| Yhteensä | 1 369 | 1 056 | 2 425 |
| Laskennalliset verovelat: | |||
| Aineettomien hyödykkeiden aktivointi | –1 197 | 206 | –991 |
| Aineettomien hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon | –444 | –716 | –1 160 |
| Kertyneet poistoerot | –285 | 29 | –256 |
| Muut erät | –402 | 117 | –283 |
| Yhteensä | –2 328 | –364 | –2 690 |
Konsernitaseessa laskennalliset verosaamiset ja -velat on netotettu.
Taseen velkojen muutos ei vastaa tuloslaskelman laskennallista verokustannusta. Tämä johtuu aineettomien hyödykkeiden käypään arvoon kohdistuvan verovelan kirjauskäytännöstä ja konsernin sisäisistä eliminoinneista.
| 1 000 euroa | 1.1.2008 | Kirjattu tuloslaskelmaan |
31.12.2008 |
|---|---|---|---|
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2008 aikana: | |||
| Laskennalliset verosaamiset: | |||
| Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset | 663 | 74 | 737 |
| Varaukset | 231 | 13 | 244 |
| Verotuksessa huomioimattomat poistot | 285 | 103 | 388 |
| Yhteensä | 1 179 | 190 | 1 369 |
| Laskennalliset verovelat: | |||
| Aineettomien hyödykkeiden aktivointi | –1 099 | –98 | –1 197 |
| Aineettomien hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon | –527 | 83 | –444 |
| Kertyneet poistoerot | –467 | 182 | –285 |
| Muut erät | –283 | –117 | –402 |
| Yhteensä | –2 376 | 50 | –2 328 |
Konsernitaseessa laskennalliset verosaamiset ja -velat on netotettu.
Konsernilla oli 31.12.2009 verotuksellisia tappioita tytäryhtiöissä 1 855 tuhatta euroa. Tästä ei ole kirjattu laskennallista verosaamista tappion käyttöön liittyvästä epävarmuudesta johtuen. Konsernilla on myös ulkomailla laskennallisia verosaamisia liikearvoista 448 tuhatta euroa. Näitä saamisia ei ole huomioitu laskennallisissa verosaamisissa johtuen niiden käytön epävarmuudesta.
Ulkomaisten tytäryritysten jakamattomista voittovaroista, 4 314 tuhatta euroa vuonna 2009 (3 669 tuhatta euroa vuonna 2008), ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa. Tämä johtuu siitä, että emoyhtiö pystyy määräämään veron realisoitumisen ajankohdan eikä realisoituminen ole todennäköistä lähitulevaisuudessa.
| 2009 | 2008 |
|---|---|
| 4 156 | 3 047 |
| 11 651 | 5 075 |
| 4 875 | 5 927 |
| 20 682 | 14 049 |
Tilikaudella kirjattiin kuluksi 700 tuhatta euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa. Varastojen arvostukseen nettorealisointiarvoonsa on tilikauden lopussa yhteensä 6 152 tuhannen euron varaus (5 452 tuhatta euroa vuonna 2008).
| 1 000 euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| 15 MYYNTISAAMISET JA MUUT LYHYTAIKAISET SAAMISET | ||
| Myyntisaamiset | 22 144 | 20 656 |
| Siirtosaamiset | 2 280 | 3 458 |
| Muut saamiset | 2 460 | 614 |
| Yhteensä | 26 884 | 24 728 |
| 16 RAHAVARAT | ||
| Käteinen raha ja pankkitilit | 12 518 | 9 268 |
| Yhteensä | 12 518 | 9 268 |
| Rahavirtalaskelmassa mainitut rahavarat | 12 518 | 9 268 |
Teleste Oyj:llä oli vuonna 2009 voimassa kaksi optio-ohjelmaa: Optio-oikeudet 2004 ja Optio-oikeudet 2007. Optio-ohjelmat laskettiin liikkeelle varsinaisen yhtiökokouksen päätöksillä vuosina 2004 ja 2007. Optio-oikeudet ovat voimassa keskimäärin kuusi vuotta liikkeellelaskusta ja osakkeiden merkintäaika kestää noin kaksi vuotta. Varsinainen yhtiökokous on valtuuttanut yhtiön hallituksen myöntämään voimassaolevien optio-ohjelmien puitteissa enintään 1 140 000 optio-oikeutta konsernin avainhenkilöille tai Telesten tytäryhtiölle, joka voi hallituksen päätöksellä antaa optioita edelleen konsernin avainhenkilöille. Mikäli optionomistajan työsuhde konserniin päättyy ennen oikeuksien vapautumista, on hänen palautettava optio-oikeudet yhtiölle. Optiot raukeavat, ellei niitä ei ole lunastettu tai käytetty merkintäajan puitteissa. Tilikauden päättyessä ulkona olevien optio-oikeuksien laimennusvaikutus oli enimmillään 5,4 % mahdollisen osakepääoman korotuksen jälkeen. Tilikauden aikana voimassaolevien optio-oikeuksien tarkemmat ehdot on esitetty alla olevassa taulukossa.
| 1 000 euroa | Osakkeiden lukumäärä, 1 000 kpl |
Omat osakkeet, 1 000 kpl |
Osakkeet yhteensä, 1 000 kpl |
Osake pääoma, 1 000 euroa |
Ylikurssi rahasto, 1 000 euroa |
|---|---|---|---|---|---|
| 1.1.2008 | 17 319 | 352 | 17 671 | 6 967 | 1 504 |
| Osakeoptioiden käyttö | 134 | 0 | 134 | 0 | 0 |
| Omien osakkeiden hankinta | –422 | 422 | 0 | 0 | 0 |
| Omien osakkeiden luovutus | 8 | –8 | 0 | 0 | 0 |
| 31.12.2008 | 17 039 | 766 | 17 805 | 6 967 | 1 504 |
| Osakeoptioiden käyttö | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Omien osakkeiden hankinta | –78 | 78 | 0 | 0 | 0 |
| Omien osakkeiden luovutus | 465 | –465 | 0 | 0 | 0 |
| 31.12.2009 | 17 426 | 379 | 17 805 | 6 967 | 1 504 |
Teleste Oyj:n osakkeiden määrä 31.12.2009 oli 17 805 590 kpl (17 805 590 kpl 31.12.2008). Kaikki liikkeeseenlasketut osakkeet on täysimääräisesti maksettu.
Teleste Oyj:n 7.4.2009 pidetty varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen hankkimaan enintään 900 000 kappaletta yhtiön omia osakkeita ja luovuttamaan enintään 1 744 721 yhtiön omia osakkeita. Yhtiökokous antoi yhtiön hallitukselle valtuutuksen 10 000 000 uuden osakkeen liikkeellelaskuun. Yhtiön antamien erityisten oikeuksien nojalla merkittävien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään 5 000 000 kappaletta, erityiset oikeudet sisältyvät 10 000 000 uuden osakkeen antivaltuutukseen.
Omia osakkeita luovutettiin 10.6.2009 vuoden 2009 varsinaisen yhtiökokouksen valtuutuksen perusteella 464 736 kappaletta eli 2,61 % osakekannasta 2.4.2007 hankitun DINH Telecomin lisäkauppahintana. Omia osakkeita hankittiin katsauskaudella 78 530 kpl. Katsauskauden lopussa konsernin hallussa oli 379 985 omia osakkeita. Vähemmistöosuutta Saksan yritysostoista ei ole huomioitu, koska oma pääoma on negatiivinen.
Teleste Oyj:n 1.4.2008 pidetty varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen hankkimaan omia osakkeita enintään 1 400 000 kappaletta, luovuttamaan omia osakkeita enintään 1 744 721 kappaletta. Yhtiökokous myös valtuutti yhtiön 5 000 0000 uuden osakkeen liikkeellelaskuun. Yhtiön antamien erityisten oikeuksien nojalla merkittävien osakkeiden lukumäärä on enintään 2 000 000 kpl. Omia osakkeita luovutettiin johtoryhmän osakepalkkiojärjestelmään 7 761 kappaletta. Omia osakkeita hankittiin katsauskaudella 421 470 kappaletta. Katsauskauden lopussa konsernin hallussa oli 766 191 kappaletta omia osakkeita. Katsauskaudella merkittiin uusia osakkeita Teleste 2002B–optioilla 134 285 kappaletta.
Optio-ohjelmien perusteella merkityt osakkeet oikeuttavat osinkoon, kun osakepääoman korotus on rekisteröity. Optio-oikeuksien perusteella merkittyihin osakkeisiin liittyvä osakkeenomistajan äänioikeus ja muut oikeudet yhtiössä alkavat, kun osakepääoman korotus on rekisteröity.
Muuntoerot sisältävät ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten euromääräiseksi muuntamisesta syntyneet muuntoerot.
Hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,08 euroa/osake (0,12 euroa/osake vuonna 2008) tilinpäätöspäivän jälkeen.
| Perustiedot | Optio-oikeudet 2004 | Optio-oikeudet 2007 | Yht. | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2009 | 2004A | 2004B | 2007A | 2007B | 2007C | |
| 31.12.2009 | ||||||
| Yhtiökokouspäivä | 16.3.2004 | 16.3.2004 | 3.4.2007 | 3.4.2007 | 3.4.2007 | |
| Myöntämispäivä(t) | 15.6.2004 | 15.6.2004 | 24.8.2007 | 15.10.2008 | 21.9.2009 | |
| 4.4.2006 | 4.4.2006 | |||||
| 15.11.2006 | 15.11.2004 | |||||
| Optioita enintään, kpl | 300 000 | 300 000 | 280 000 | 280 000 | 280 000 | 1 440 000 |
| Merkittäviä osakkeita per optio, kpl | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | |
| Alkuperäinen toteutushinta*, eur | 5,98 | 6,59 | 12,89 | 6,94 | 3,57 | |
| Osinko-oikaisu | Kyllä | Kyllä | Kyllä | Kyllä | Kyllä | |
| Toteutushinta 31.12.2007, eur | 5,50 | 6,11 | 12,69 | – | – | |
| Toteutushinta 31.12.2008, eur | 5,26 | 5,87 | 12,45 | 6,70 | – | |
| Toteutushinta 31.12.2009, eur ** | 5,14 | 5,75 | 12,33 | 6,58 | 3,57 | |
| Oikeuden syntyminen, pvm | 1.4.2007 | 1.4.2008 | 1.4.2010 | 1.4.2011 | 1.4.2012 | |
| Raukeaminen, pvm | 30.4.2009 | 30.4.2010 | 30.4.2012 | 30.4.2013 | 30.4.2014 | |
| Enimmäisvoimassaoloaika | 5,1 | 6,1 | 5,1 | 6,1 | 7,1 | |
| Juoksuaikaa jäljellä, vuotta | rauennut | 0,3 | 2,3 | 3,3 | 4,3 | |
| Henkilöitä tilikauden päättyessä | rauennut | oikeus an | 34 | 36 | 41 | |
| saittu | ||||||
| Oikeuden syntymisehto | Työssäolovelvoite | Työssäolovelvoite merkintäajan alkuun | ||||
| Omistusvelvoite (johto) Tuloskriteerit (tilauskanta, |
saakka | |||||
| liikevoitto, pääoman tuotto | ||||||
| ja osakekohtainen tulos) |
* Osakkeen merkintähinta Optio-oikeuksilla 2004A on Teleste Oyj:n vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin pörssissä huhtikuussa 2004 ja vastaavasti Optio-oikeuksille 2004B huhtikuussa 2005. Osakkeen merkintähinta Optio-oikeuksilla 2007A, 2007B ja 2007C on Teleste Oyj:n vaihdolla painotettu keskikurssi NASDAQ OMX Helsingin pörssissä lisättynä 10 prosentilla laskettuna vuosittain huhtikuussa 2007, 2008 ja 2009.
** Toteutushinta optioiden rauetessa, mikäli ohjelma päättynyt tilikauden aikana.
| Myönnetty 2009 |
Myönnetty 2008 |
|---|---|
| 4,21 | 3,50 |
| 3,57 | 6,70 |
| 43 | 32 |
| 4,6 | 4,5 |
| 2,5 | 3,9 |
| 0 | 0 |
| BS | BS |
| 10 | 10 |
| 454 791 | 106 907 |
* Volatiliteetti on arvioitu osakkeen historiallisesta kurssivaihtelusta käyttäen kuukausittaisia havaintoja option juoksuaikaa vastaavalta ajalta.
| Tilikauden tapahtumat 2009 | Optio-oikeudet 2004 | Optio-oikeudet 2007 | Jäljellä oleva juoksu aika, pai notettu, vuosia |
|||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2004A | 2004B | Toteutus hinta pai notettu, euroa |
2007A | 2007B | 2007C | Toteutus hinta pai notettu, euroa |
||
| 1.1.2009 | ||||||||
| Kauden alussa toteutettavissa olevat | 248 100 253 900 | 5,57 251 000 275 000 | 0 | 9,44 | ||||
| Tilikauden muutokset | ||||||||
| Kaudella myönnetyt | 0 | 0 | – | 0 | 0 268 000 | 3,57 | ||
| Kaudella menetetyt | 0 | 0 | – | 12 000 | 12 000 | 0 | 9,46 | |
| Kaudella toteutetut | 0 | 0 | – | 0 | 0 | 0 | – | |
| Kaudella rauenneet | 300 000 | 0 | 5,14 | 0 | 0 | 0 | – | |
| Osakehinnan painotettu keskiarvo, euroa *** | 3,59 | 3,63 | – | – | – | |||
| 31.12.2009 | ||||||||
| Kauden lopussa ulkona olevat | 0 253 900 | 5,75 239 000 263 000 268 000 | 7,32 | 2,62 | ||||
| Kauden lopussa toteutettavissa olevat | 0 253 900 | 5,75 | 0 | 0 | 0 | – |
*** Telesten osakkeen vaihdolla painotettu keskihinta 2004A-optioiden toteuttamiskauden 1.1.2009–30.4.2009 aikana ja 2004B-optioiden toteuttamiskauden 1.1.2009–31.12.2009 aikana.
| 2004B 248 100 253 900 |
Toteutus hinta pai notettu, euroa |
2007A 5,81 260 000 |
2007B 0 |
2007C | Toteutus hinta pai notettu, euroa |
|
|---|---|---|---|---|---|---|
| 0 | 12,69 | |||||
| 0 | – | 0 | 6,70 | |||
| 0 | – | 9 000 | 0 | 0 | 12,45 | |
| 0 | – | 0 | 0 | 0 | – | |
| 0 | – | 0 | 0 | 0 | – | |
| 3,45 | – | – | – | |||
| 248 100 253 900 | 0 | 9,44 | 2,38 | |||
| 248 100 253 900 | 5,57 | 0 | 0 | 0 | – | |
| 0 275 000 5,57 251 000 275 000 |
*** Telesten osakkeen vaihdolla painotettu keskihinta 2004A-optioiden toteuttamiskauden 1.1.2008–31.12.2008 aikana ja 2004B |
Optioiden käypä arvo on määritetty Black-Scholes-optiohinnoittelumallilla. Optioille määritellään niiden myöntämishetkellä käypä arvo, joka kirjataan kuluksi optioiden sitouttamisajalle. Tilikaudella myönnettyjen optioiden käypä arvo yhteensä oli 0,455 meur ja yhtiön kaikkien optioiden vaikutus yhtiön tulokseen tilikaudella oli 0,284 meur. Tilikaudella myönnettyjen optioiden arvostuksessa käytetyt keskeisimmät oletukset on listattu alla olevassa taulukossa:
| 1 000 euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| 18 KOROLLISET VELAT | ||
| Pitkäaikaiset | ||
| Pankkilainat | 11 500 | 0 |
| Rahoitusleasingvelat | 737 | 1 175 |
| Yhteensä | 12 237 | 1 175 |
| Lyhytaikaiset | ||
| Pankkilainat | 9 908 | 9 102 |
| Rahoitusleasingvelkojen seuraavan vuoden lyhennykset | 627 | 685 |
| Yhteensä | 10 535 | 9 787 |
Korolliset pankkilainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja rahoitusleasingvelat käypään arvoon.
Konsernin korollisten pitkäaikaisten velkojen valuuttajakauma on seuraava:
| 1 000 euroa | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
|---|---|---|
| EUR | 12 237 | 1 175 |
| 12 237 | 1 175 | |
| Konsernin korollisten pitkäaikaisten velkojen korkokannat ovat seuraavat: | ||
| Rahoitusleasingvelat | 4,3 % | 4,6 % |
| Konsernin korollisten lyhytaikaisten velkojen valuuttajakauma: | ||
| EUR | 100 % | 100 % |
| 100 % | 100 % | |
| Konsernin korollisten lyhytaikaisten velkojen korkokannat ovat seuraavat: | ||
| Pankkilainat | 2,0 % | 5,0 % |
| Rahoitusleasingvelat | 4,3 % | 4,6 % |
| Konsernin rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat ovat seuraavat: | ||
| Vähimmäisvuokrien kokonaismäärä | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 678 | 746 |
| Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua | 792 | 1 237 |
| Vähimmäisvuokrat yhteensä | 1 470 | 1 983 |
| Vähimmäisvuokrien nykyarvo | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 627 | 685 |
| Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua | 737 | 1 175 |
| Vähimmäisvuokrien nykyarvo yhteensä | 1 364 | 1 860 |
| Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut | 106 | 123 |
| Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä | 1 470 | 1 983 |
| 1 000 euroa | Takuu varaukset |
Yhteensä |
|---|---|---|
| 19 VARAUKSET | ||
| 1.1.2009 | 943 | 943 |
| Varausten lisäykset/vähennykset | 596 | 596 |
| 31.12.2009 | 1 539 | 1 539 |
| 2009 | ||
| Pitkäaikaiset varaukset | 513 | |
| Lyhytaikaiset varaukset | 1 026 | |
| Yhteensä | 1 539 | |
| Takuuvaraukset Konserni antaa tietyille tuotteilleen 12–36 kuukauden takuun. Mikäli tuotteissa havaitaan vikoja takuun aikana, ne korjataan konser nin kustannuksella tai asiakkaalle annetaan vastaava uusi tuote. Takuuvarauksen suuruus perustuu takuukulujen määrää koskevaan historialliseen kokemukseen viallisista tuotteista ja arvioituun takuukulujen määrään. |
||
| 1 000 euroa | 2009 | 2008 |
| 20 OSTOVELAT JA MUUT VELAT | ||
| Lyhytaikaiset | ||
| Ostovelat | 9 493 | 6 579 |
| Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset | 5 493 | 3 562 |
| Korkovelat ja muut rahoitusvelat Muut siirtovelat |
51 6 664 |
73 2 861 |
| Ennakkomaksut | 2 937 | 101 |
| Muut velat | 7 734 | 2 788 |
Tilinpäätöshetkellä ei ollut oleellista verovelkaa tilikauden tuloon liittyen.
Ulkomaan rahan määräiset varat ja velat muutettuna euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin ovat seuraavat:
| 2009 | 2008 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| USD | SEK | NOK | GBP | USD | SEK | NOK | GBP | |
| Lyhytaikaiset varat | 1 040 | 1 232 | 1 478 | 3 333 | 538 | 1 412 | 602 | 1481 |
| Lyhytaikaiset velat | 1 401 | 931 | 1 782 | 463 | 1 803 | 858 | 754 | 291 |
Tilinpäätöksessä 2009 konsernin nettokassavirtaan liittyvät päävaluuttojen suojaukset olivat seuraavat:
| Valuuttapositio | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Valuutta | Positio | Suojattu määrä |
Netto positio |
Suojaus instrumentti |
Suojaus suhde |
| USD | 1 066 | 938 | 128 | Valuutta termiini |
88 % |
| SEK | 1 531 | 1 502 | 29 | Valuutta termiini |
98 % |
| NOK | 1 883 | 1 566 | 317 | Valuutta termiini |
83 % |
| GBP | 3 383 | 3 019 | 364 | Valuutta termiini |
89 % |
Tilinpäätöksessä 2008 konsernin nettokassavirtaan liittyvät päävaluuttojen suojaukset olivat seuraavat:
| Valuuttapositio | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Valuutta | Positio | Suojattu määrä |
Netto positio |
Suojaus instrumentti |
Suojaus suhde |
| USD | 2 703 | 4 023 | 1 320 | Valuutta termiini |
149 % |
| SEK | 1 005 | 951 | 54 | Valuutta termiini |
95 % |
| NOK | 1 678 | 1 328 | 350 | Valuutta termiini |
79 % |
| GBP | 2 130 | 1 496 | 634 | Valuutta termiini |
70 % |
Konsernin rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on rahoituksellisten riskien tunnistaminen, mittaaminen ja niiltä suojautuminen rahoitusmarkkinoiden hintavaihteluista ja muista tekijöistä johtuvien tulos-, tase- ja rahavirtavaikutusten vähentämiseksi. Lisäksi tavoitteena on varmistaa konsernin riittävä maksuvalmius kustannustehokkaasti.
Konsernin rahoitusriskienhallinnan pääperiaatteet sekä vastuu rahoitusriskien hallinnasta on määritelty hallituksen hyväksymässä konsernin riskienhallinnan toimintaperiaatteissa ja sitä koskevissa tarkemmissa ohjeissa. Hallitus vastaa riskienhallinnan valvonnasta. Konsernihallinto hoitaa konsernin rahoitusriskien koordinoinnin ja valvonnan sekä suojaustoimenpiteet pankkien kanssa emoyhtiön nimissä. Konsernin toimintaperiaate on riskiä välttävä. Riskien tunnistaminen on liiketoimintayksiköiden ja konsernihallinnon yhteinen tehtävä.
Lainaa suojaaviin koronvaihtosopimuksiin sovelletaan suojauslaskentaa, IAS 39 -standardia. Rahoitusriskit jaetaan markkina-, luotto-, maksuvalmius- sekä rahavirran korkoriskiin, joita on kuvattu alla tarkemmin. Konsernilla ei ole merkittäviä hintariskejä.
Markkinariski koostuu seuraavista kolmesta riskistä: valuutta-, hinta- ja korkoriski. Niistä johtuvat valuuttakurssien, markkinahintojen tai markkinakorkojen vaihtelut voivat aiheuttaa muutoksen rahoitusinstrumentin arvossa, ja siten näillä muutoksilla voi olla vaikutus konsernin tulokseen, taseeseen ja rahavirtoihin.
Transaktioriski
Konsernin valuutta-asema muodostuu liiketapahtumiin liittyvistä eristä sekä ulkomaisiin yksiköihin tehdyistä nettosijoituksista. Konsernin valuuttakurssiriskit syntyvät valuuttamääräisistä saamisista ja veloista, myynti- ja ostosopimuksista sekä myös ennustetuista myynneistä ja ostoista. Pääosa konsernin liikevaihdosta on euromääräistä, USD:n osuus on noin 3 %, Ruotsin ja Norjan kruunujen osuus liikevaihdosta on yhteensä noin 11 % ja Englannin punnan osuus on noin 4 %. Konsernin materiaalikuluista euron osuus on noin 80 % ja USD:n osuus on noin 10 %. Konsernin suojauspäätökset perustuvat 6 kk:n ennustettuun nettokassavirtaan.
Konserni suojaa lähtökohtaisesti ennustetut rahavirrat. Konserni käyttää valuuttakurssiriskeiltä suojautumiseen ainoastaan valuuttatermiinejä. Konsernin toimintaohjeena on kattaa ennakoidut valuuttakurssiriskit olennaisilta osin vähintään kuusi kuukautta eteenpäin ja liiketapahtumista syntyvä valuutta-asema tulee olla aina suojattu 80–100-prosenttisesti valuutoittain. Suojausten tasoa seurataan kuukausittain. Valuuttakurssiriskiä pyritään hallitsemaan myös muun muassa liiketoiminnan suunnittelun, hinnoittelun ja tarjousehtojen avulla. Hinnoittelujakso vaihtelee 3 kk:n ja 24 kk:n välillä.
Valuuttajohdannaisten yhteismäärä 31.12.2009 oli 8,0 miljoonaa euroa (9,1 milj. euroa).
Koska konsernin ulkomaisiin yksiköihin tehtyihin nettosijoituksiin kohdistuva valuuttakurssiriski on suhteellisen matala, näiden erien laskennallisten euromäärien arvon vaihtelua (translaatioriski) ei suojata aktiivisesti. Euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden omien pääomien yhteismäärä oli 4,3 milj. euroa (5,2 milj. euroa).
Herkkyys markkinariskeille
| Rahoitusinstrumenteista aiheutuva IFRS 7 -standardin tarkoittama herkkyys markkinariskeille | 2009 Voitto/ Tappio |
2008 Voitto/ Tappio |
|---|---|---|
| 10 % muutos euron ja dollarin välisessä valuuttakurssissa | +–13 | +–132 |
| 10 % muutos euron ja Ruotsin kruunun välisessä valuuttakurssissa | +–3 | +–5 |
| 10 % muutos euron ja Norjan kruunun välisessä valuuttakurssissa | +–32 | +–35 |
| 10 % muutos euron ja punnan välisessä valuuttakurssissa | +36 | +–63 |
Telesten korkoriski on pääasiassa rahavirran korkoriski ja syntyy taseen korollisista veloista. Konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena, ja käyttää koronvaihtosopimusta päästäkseen rahoitusperiaatteidensa mukaiseen tavoitteeseen. Tilinpäätöspäivänä 10 635 teur lainoista on sidottu lyhytaikaisiin viitekorkoihin, joiden koronmääräytymisjakso on maksimissaan 12 kk. Tilikauden aikana nostettiin myös 11 500 teur suuruinen 3 vuoden laina, jolla rahoitettiin yritysostot Saksassa. Lainaa suojaavan 3 vuoden koronvaihtosopimukseen, 2,6 %, sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa. Suojauslaskentaan kuuluvasta johdannaisesta on kirjattu –116 teur laajaan tulokseen. Koronvaihtosopimuksen käypä arvo tilinpäätöshetkellä on –157 teur. Konsernin lainat ovat euromääräisiä. Vuonna 2009 konsernin lainakannan keskikorko oli 2,0 %. Rahoitusleasingsopimukset ovat kiinteäkorkoisia. Konserni ei suojaa rahavirran korkoriskistä johtuvaa riskiasemaa, koska riskiasema on pieni.
IFRS 7:n edellyttämän herkkyysanalyysin laskennassa on käytetty vaihtuvakorkoisten lainojen tilikauden aikana toteutuneita keskimääräisiä saldoja. Tilinpäätöstilanteessa 31.12.2009 vaihtuvakorkoisten korollisten velkojen vaikutus tulokseen ennen veroja olisi ollut –/+ 106 teur, jos korkotaso olisi noussut tai laskenut prosenttiyksikön.
Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit Rahoitusvelat
| Ajankohta, jona koronmuutos tapahtuu | 1 vuoden sisällä |
1–5 vuoden sisällä |
yli 5 vuoden sisällä |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit Lainat rahoituslaitoksilta |
9 908 | 9 908 | ||
| Kiinteäkorkoiset rahoitusinstrumentit Lainat rahoituslaitoksilta |
11 500 | 11 500 |
Kiinteäkorkoiset rahoitusinstrumentit Rahoitusvelat
Konsernin myyntisaamiset hajaantuvat eri maantieteellisille alueille asiakaskunnan kesken. Vastuu liiketoimintaan liittyvistä luottoriskeistä on siten ensisijaisesti konsernin maantieteellisillä alueilla. Liiketoimintaan liittyvää luottoriskiä hallitaan konsernin tätä koskevien sisäisten ohjeiden mukaisesti ja sitä pyritään vähentämään esimerkiksi vakuuksilla. Luottoriskit hyväksytään ja niitä seurataan konsernin johtoryhmässä.
Rahoitusinstrumentteihin liittyvää luottoriskiä, vastapuoliriskiä, hallinnoidaan konsernitasolla. Tämä riski syntyy siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan. Vastapuoliriskin minimoimiseksi Teleste pyrkii rajoittamaan vastapuolet niihin pankkeihin ja muihin rahoituslaitoksiin, joilla on hyvä luottokelpoisuus. Likvidit varat sijoitetaan rahamarkkinainstrumentteihin, joissa on alhainen riski, esimerkiksi lyhytaikaisiin pankkitalletuksiin ja yritystodistuksiin.
Kaikki saamiset ovat vakuudettomia. Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Myyntisaamisista kirjatut arvonalentumistappiot ja niiden palautukset ilmenevät liitetiedosta 5 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut.
| 2009 | 2008 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Myyntisaamisten ikäjakauma | Brutto | Arvon alentumis tappio |
Yhteensä | Brutto | Arvon alentumis tappio |
Yhteensä |
| Erääntymättömät myyntisaamiset | 16 551 | 15 488 | 15 488 | |||
| 1–30 päivää erääntyneet myyntisaamiset | 3 704 | 2 352 | 2 352 | |||
| 31–60 päivää erääntyneet myyntisaamiset | 807 | 1 673 | 1 673 | |||
| yli 60 päivää erääntyneet myyntisaamiset | 2 468 | –1 386 | 1 082 | 2 618 | –1 475 | 1 143 |
| Yhteensä | 23 530 | 22 144 | 22 131 | 20 656 |
| Luottotappioiden mahdollinen enimmäismäärä tilinpäätöshetkellä | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Lainat ja muut saamiset | 26 884 | 24 728 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 713 | 790 |
Konsernin maksuvalmiusriskiä seurataan kassavirtaennusteisiin pohjautuvien raporttien avulla. Maksuvalmiusriskiä pyritään vähentämään riittävillä kassavaroilla, luottolimiiteillä sekä lainojen tasapainoisen maturiteettijakauman kautta. Maksuvalmiuden hallintaa tukee myös tehokas kassa- ja likviditeettihallinto. Tilikauden lopussa konsernin kassavarat olivat 12,5 milj. euroa ja korollinen velka 22,8 milj. euroa. Konsernihallinto vastaa keskitetysti konsernin korollisen vieraan pääoman hankinnasta. Konsernilla oli 31.12.2009 käyttämättömiä valmiusluottoja, joihin se on sitoutunut, ja nostamattomia lainoja, joissa on sitova luottolupaus, yhteensä 19,5 milj. euroa. Konsernin lainasopimuksiin ja valmiusluottoihin, joihin konserni on sitoutunut, liittyy kannattavuus- ja kassavirtatyyppisiä kovenantteja.
Johdannaissopimusten kirjaus- ja arvostamisperiaatteet on esitetty konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa sekä tilinpäätöspäivän nimellisarvot ja käyvät arvot konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa Vastuut.
Konsernin tavoitteena pääomarakenteen hallinnassa on turvata toiminnan jatkuvuus ja mahdollistaa investoinnit optimaalisella pääomarakenteella. Yhtiön johto arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti.
Konserni seuraa pääomarakenteensa kehitystä velan osuudella kokonaispääomasta. Tunnusluku lasketaan konsernin korollisen nettovelan suhteella korollisen nettovelan ja oman pääoman summaan. Konsernin tavoitteena on pitää tunnusluku alle 50 %:n.
Velan osuus kokonaispääomasta 31.12.2009 ja 31.12.2008 oli seuraava:
| 2009 | 2008 | |
|---|---|---|
| Korolliset velat | 22 772 | 10 962 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 12 518 | 9 268 |
| Korollinen nettovelka | 10 254 | 1 694 |
| Oma pääoma yhteensä | 46 669 | 46 645 |
| Korollinen nettovelka ja pääoma yhteensä | 56 923 | 48 339 |
| Velan osuus kokonaispääomasta | 18,0 % | 3,5 % |
Kaikki rahoitusvarat ja -velat on arvostettu käypään arvoon konsernitaseessa lukuunottamatta pitkäaikaista pankkilainaa, joka on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon.
Teleste käyttää tase-erien transaktioriskin suojaamiseen valuuttatermiinejä. Suojaustarkoituksessa käytettävien valuuttatermiinien käypien arvojen muutokset kirjataan täysimääräisesti tuloslaskelmaan. Valuuttatermiinien käyvät arvot olivat –228 tuhatta euroa vuonna 2009 (2008 419 tuhatta euroa) ja ne on kirjattu liiketuloksen oikaisuksi. Lainaa suojaaviin koronvaihtosopimuksiin sovelletaan suojauslaskentaa. Korkojohdannaisten käyvät arvot olivat –157 teur josta –116 teur on kirjattu laajaan tulokseen. Telesten valuuttatermiinit ja koronvaihtosopimukset ovat kaikki tasossa 2.
Myytävissä olevat sijoitukset koostuvat noteeraamattomien yhtiöiden osakkeista ja ovat tasossa 3. Noteeraamattomat osakesijoitukset on arvostettu hankintamenoon, sillä niiden arvostaminen käypään arvoon arvostusmenetelmiä käyttäen ei ole ollut mahdollista. Sijoitusten käypä arvo ei ole ollut määritettävissä luotettavasti, ja arvio vaihtelee merkittävästi tai vaihteluvälille sijoittuvien erilaisten arvioiden todennäköisyydet eivät ole kohtuullisesti määritettävissä ja käytettävissä käyvän arvon arvioimiseen.
Rahoitusleasingvelkojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin tuleviin rahavirtoihin. Diskonttokorkona on käytetty samanlaisten leasingsopimusten vastaavaa korkoa.
Ostovelkojen sekä muiden kuin johdannaissopimuksiin perustuvien saamisten käypä arvo vastaa niiden alkuperäistä kirjanpitoarvoa, sillä diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä, kun otetaan huomioon näiden erien juoksuaika.
Käyvän arvon määrittämiseen on käytetty seuraavia diskonttokorkoja:
| 2009 | 2008 | |
|---|---|---|
| Rahoitusleasingsopimukset | 4,3 % | 4,6 % |
Korollisten rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat lainasopimuksiin perustuen olivat 31.12.2009 seuraavat:
| 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Pankkivelat | 10 941 | 301 | 301 | 11 502 | |
| Ostovelat | 9 493 | ||||
| Rahoitusleasingvelat | 678 | 461 | 164 | 157 | 10 |
| Johdannaiset | |||||
| Suoritettavat rahavirrat | –8 043 | ||||
| Saatavat rahavirrat | 7 802 | ||||
| Muut | 51 | ||||
Korollisten rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat lainasopimuksiin perustuen olivat 31.12.2008 seuraavat:
| 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Pankkivelat | 9 145 | ||||
| Ostovelat | 6 579 | ||||
| Rahoitusleasingvelat | 746 | 676 | 441 | 120 | |
| Johdannaiset | |||||
| Suoritettavat rahavirrat | –9 094 | ||||
| Saatavat rahavirrat | 9 514 | ||||
| Muut | 73 | ||||
| 1 000 euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| 23 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTOJEN OIKAISUT | ||
| Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa: | ||
| Poistot | 5 582 | 4 705 |
Arvonalentumiset 800 0
| Yhteensä | 6 666 | 4 955 |
|---|---|---|
| Työsuhde-etuudet | 284 | 250 |
| 1 000 euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| 25 VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET | ||
| Omasta puolesta annetut vakuudet | ||
| Annetut muut vakuudet | 120 | 259 |
| Vuokravastuut | ||
| Toimitilojen vuokravastuut | 2 243 | 2 233 |
| Leasingvuokravastuut | 3 773 | 1 466 |
| Johdannaissopimukset | ||
| Termiinisopimusten kohde-etuuden arvo | 8 043 | 9 094 |
| Termiinisopimusten käypä arvo | –228 | 419 |
| Koronvaihtosopimukset | ||
| Koronvaihtosopimusten kohde-etuuden arvo | 11 500 | 0 |
Koronvaihtosopimusten käypä arvo –157 0
| Liite | Käypään arvoon tulosvai kutteisesti kirjattavat rahoitus varat/ -velat |
Lainat ja muut saamiset |
Myytävissä olevat rahoitus varat |
Jaksotet tuun hankinta menoon kirjattavat rahoitus varat/ -velat |
Tase-erien kirjanpito arvot |
Käypä arvo |
|
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2009 Tase-erä | |||||||
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Muut rahoitusvarat | 12 | 713 | 713 | 713 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 15 | 22 144 | 22 144 | 22 144 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 0 | 22 144 | 713 | 0 | 22 857 | 22 857 | |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 18 | 737 | 11 500 | 12 237 | 12 237 | ||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 18 | 627 | 9 908 | 10 535 | 10 535 | ||
| Johdannaissopimukset | 25 | 228 | 228 | 228 | |||
| Korkojohdannaiset | 25 | 157 | 157 | 157 | |||
| Ostovelat | 20 | 9 493 | 9 493 | 9 493 | |||
| Korkovelat ja muut rahoitusvelat | 20 | 51 | 51 | 51 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 1 769 | 0 | 0 | 30 952 | 32 721 | 32 721 | |
| 2008 Tase-erä | |||||||
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Muut rahoitusvarat | 12 | 783 | 783 | 783 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 15 | 24 728 | 24 728 | 24 728 | |||
| Johdannaissopimukset | 25 | 419 | 419 | 419 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 419 | 24 728 | 783 | 0 | 25 930 | 25 930 | |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 18 | 1 175 | 1 175 | 1 175 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 18 | 685 | 9 102 | 9 787 | 9 787 | ||
| Ostovelat | 20 | 6 579 | 6 579 | 6 579 | |||
| Korkovelat ja muut rahoitusvelat | 20 | 73 | 73 | 73 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 1 860 | 0 | 0 | 15 754 | 17 614 | 17 614 |
Konserni vuokralle ottajana
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat ovat seuraavat:
| Yhteensä 2 243 |
2 233 |
|---|---|
| Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua 1 345 |
1 179 |
| Yhden vuoden kuluessa 898 |
1 054 |
Konserni on vuokrannut muilla vuokrasopimuksilla ulkomailla käyttämänsä tuotanto- ja toimistotilat. Vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin 2–5 vuotta. Normaalisti näihin sopimuksiin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Sopimusten indeksiehtojen mukaan vuokratasoa korotetaan keskimäärin kahden vuoden välein. Vertailuvuoden vastuista on poistettu niihin sisältyneet leasingvuokravastuut.
Konserni on vuokrannut edelleen osan Suomen tuotanto- ja toimistokiinteistöstä ulkopuolisen yrityksen käyttöön. Sopimus on tehty toistaiseksi. Vuonna 2009 näihin rakennuksiin kohdistuvien vuokratuottojen määrä oli 117 tuhatta euroa (118 tuhatta euroa vuonna 2008).
Teleste-konsernissa lähipiiriin sisältyvät Teleste Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja.
| Konsernin ja emoyhtiön omistamat yritykset | Konsernin omistusosuus, % |
Osuus äänivallasta, % |
|---|---|---|
| Emoyritys Teleste Oyj, Turku, Suomi | ||
| Antel GmbH, München, Saksa | 100 | 100 |
| AVC Systemhaus GmbH, Cottbus, Saksa | 100 | 100 |
| Cableway AG, Bergisch Gladbach, Saksa | 75 | 75 |
| Dinh TechniCom S.A., Herstal, Belgia | 100 | 100 |
| Dinh TeleCom S.A., Herstal S.A., Belgia | 100 | 100 |
| Dinh Vlaanderen NV, Herstal, Belgia | 100 | 100 |
| Flomatik A/S, Porsgrun, Norja | 100 | 100 |
| Flomatik Network Services Ltd., Fareham, Englanti | 100 | 100 |
| Kaavisio Oy, Turku, Suomi | 100 | 100 |
| MKS MediaKom Service Volker Meyer GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 100 |
| MKS Nord GmbH & Co. KG, Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 100 |
| MKS West GmbH & Co. KG, Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 100 |
| MKS Mitte GmbH & Co. KG, Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 100 |
| MKS Cyber Optic GmbH & Co. KG, Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 100 |
| MKS Management GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 100 |
| Ortikon Interactive Oy, Tampere, Suomi | 100 | 100 |
| Promacom AB, Tukholma, Ruotsi | 100 | 100 |
| Suomen Turvakamera Oy, Vantaa, Suomi | 100 | 100 |
| Teleste Incentive Oy (entinen Suomen Yhteisantennit Oy), Turku, Suomi | 100 | 100 |
| Teleste Belgium SPRL, Brysseli, Belgia | 100 | 100 |
| Teleste d.o.o., Ljutomer, Slovenia | 100 | 100 |
| Teleste Electronics (SIP) Co., Ltd, Shuzhou, Kiina | 100 | 100 |
| Teleste France SAS, Pariisi, Ranska | 100 | 100 |
| Teleste Försäljning AB, Malmö, Ruotsi | 100 | 100 |
| Teleste GmbH, Hannover, Saksa | 100 | 100 |
| Teleste India Pvt. Ltd., Mumbai, Intia | 100 | 100 |
| Teleste Kaurakatu Oy, Turku, Suomi | 100 | 100 |
| Teleste LLC, Georgetown Texas, USA | 100 | 100 |
| Teleste Services GmbH, Hildesheim, Saksa | 100 | 100 |
| Teleste s.r.o., Bratislava, Slovakia | 100 | 100 |
| Teleste Sweden AB (entinen Flomatik AB), Tukholma, Ruotsi | 100 | 100 |
| Teleste UK Ltd, Cambridge, Englanti | 100 | 100 |
| Teleste Video Networks AB (entinen S-Link AB), Täby, Ruotsi | 100 | 100 |
| Teleste Video Networks Sp zoo (entinen S-Link ssp), Krakova, Puola | 100 | 100 |
| Young-Net GmbH, Oberhonnefeld, Saksa | 100 | 100 |
| Johdon työsuhde-etuudet | ||
| 1 000 euros | 2009 | 2008 |
| 1 000 euros | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Toimitusjohtaja | ||
| Maksetut palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 311 | 360 |
| Osakeperusteiset maksut | 48 | 59 |
| Yhteensä | 359 | 419 |
Vuonna 2009 Telesten toimitusjohtajalle annettiin 40 000 kpl osakeoptioita (40 000 kpl vuonna 2008).
Johdon optio-oikeuksissa on muilta osin samanlaiset ehdot kuin muun henkilökunnan optioissa, paitsi Teleste 2004- ja 2007 -optioiden osalta, joiden ehtojen mukaan optioiden bruttomääräisestä tulosta on 20 %:lla merkittävä yhtiön osakkeita. Osakemerkintävelvollisuus lakkaa, kun salkussa on bruttovuosipalkan verran yhtiön osakkeita. 31.12.2009 johdolla oli 160 000 kpl myönnettyjä optioita, joista 0 kpl oli toteutettavissa (160 000 kpl ja 0 kpl toteuttavissa vuonna 2008). Emoyhtiön johdolla oli tilinpäätöshetkellä 0,56 % emoyhtiön osakkeista eli 98 956 osaketta (0,92 % eli 163 891 osaketta 31.12.2008).
Toimitusjohtajan vapaaehtoinen eläkemaksu oli 71 tuhatta euroa (60 tuhatta euroa tilikaudella 2008).
| 1 000 euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Johdon palkat ja palkkiot | ||
| Hallituksen puheenjohtaja | 38 | 43 |
| Hallituksen jäsenet | 123 | 136 |
| Toimitusjohtaja | 359 | 419 |
| Yhteensä | 520 | 597 |
Emoyhtiön toimitusjohtajan sopimuksen mukainen eläkeikä on 60 vuotta. Kyseisessä sopimuksessa on sovittu, että sopimuksen irtisanomisaika on kuusi (6) kuukautta toimitusjohtajan irtisanoessa sopimuksen ja 18 (kahdeksantoista) kuukautta yhtiön toimittaessa irtisanomisen. Hallituksen kiinteä palkkio on maksettu yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti yhtiön osakkeina, kokouspalkkiot on maksettu rahana.
Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia vuosina 2009 tai 2008.
Konsernin johdon tietoon ei ole tullut sellaisia olennaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet tilinpäätöslaskelmiin.
| 1 000 euroa | Liite | 2009 | 2008 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 | 50 403 | 77 262 |
| Valmistevarastojen lisäys (+) tai vähennys (–) | –2 348 | –2 782 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 4 649 | 2 175 |
| Materiaalit ja palvelut | 3 | –18 648 | –32 479 |
| Henkilöstökulut | 4 | –17 826 | –22 095 |
| Poistot ja arvonalennukset | 5 | –764 | –1 763 |
| Liiketoiminnan muut kulut | –15 926 | –19 096 | |
| Liiketulos | –459 | 1 222 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 6 | 357 | 2 077 |
| Tappio (voitto) ennen satunnaisia eriä | –102 | 3 299 | |
| Satunnaiset erät | |||
| Satunnaiset kulut | 7 | –450 | 0 |
| Tappio (voitto) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | –552 | 3 299 | |
| Tilinpäätössiirrot | |||
| Poistoeron lisäys (vähennys) | 8 | –49 | 595 |
| Tuloverot | |||
| Tilikauden verot | 9 | –103 | 1 412 |
| Tilikauden tappio (voitto) | –703 | 5 306 |
| 1 000 euroa | Liite | 2009 | |
|---|---|---|---|
| Pysyvät vastaavat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 10 | 0 | |
| Aineelliset hyödykkeet | 10 | 5 771 | 3 522 |
| Pitkäaikaiset saamiset | 11 | 24 726 | 1 380 |
| Sijoitukset | 12 | 21 319 | 21 504 |
| 51 817 | 26 458 | ||
| Vaihtuvat vastaavat | |||
| Vaihto-omaisuus | 13 | 4 208 | 7 746 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 14 | 11 687 | 19 279 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 15 | 5 315 | 6 913 |
| 21 211 | 33 938 | ||
| Vastaavaa | 73 028 | 60 396 | |
| Oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 16 | 6 967 | 6 967 |
| Ylikurssirahasto | 16 | 1 504 | 1 504 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 16 | 2 737 | 1 451 |
| Edellisten tilikausien tulos | 16 | 22 384 | 19 113 |
| Tilikauden tulos | 16 | –703 | 5 306 |
| 32 888 | 34 341 | ||
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | 8 | 502 | |
| Pakolliset varaukset | 17 | 759 | |
| Vieras pääoma | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 18 | 11 500 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 17 | 27 379 | 24 748 |
| 38 879 | 24 748 | ||
| Vastattavaa | 73 028 | 60 396 |
| 1 000 euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Liiketoiminta | ||
| Liiketulos | –459 | 1 222 |
| Oikaisut liiketulokseen | 668 | 1 729 |
| Nettokäyttöpääoman muutos | 11 986 | 3 749 |
| Saadut korot | 823 | 211 |
| Maksetut korot | –556 | –585 |
| Saadut osingot | 877 | 2 544 |
| Maksetut konserniavustukset | –450 | 0 |
| Muut rahoituserät | 12 | –293 |
| Verot | 223 | 880 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 13 124 | 9 457 |
| Investoinnit | ||
| Muun käyttöomaisuuden maksut | –3 021 | –303 |
| Muun käyttöomaisuuden myynnit | 500 | 0 |
| Myydyt osakkeet | 0 | 220 |
| Pitkäaikaiset saamiset | –21 796 | –1 280 |
| Konserniyritykset | –605 | –378 |
| Investointien rahavirta yhteensä | –24 923 | –1 741 |
| Rahavirta ennen rahoitusta | –11 799 | 7 716 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Lyhytaikaisen rahoituksen muutos | 1 000 | 2 000 |
| Pitkäaikaisen rahoituksen muutos | 11 500 | 0 |
| Maksetut osingot | –2 035 | –4 158 |
| Omien osakkeiden hankinta | –264 | –1 386 |
| Osakeanti | 0 | 249 |
| Rahoituksen rahavirta yhteensä | 10 201 | –3 295 |
| Likvidien varojen muutos | –1 598 | 4 421 |
| Likvidit varat 1.1. | 6 913 | 2 492 |
| Likvidit varat 31.12. | 5 315 | 6 913 |
Teleste Oyj on Teleste-konsernin emoyhtiö. Teleste Oyj:n y-tunnus on 1102267-8 ja kotipaikka on Turku. Yhtiön rekisteröity osoite on Seponkatu 1, 20660 Littoinen.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöksessä ulkomaanrahan mää räiset saamiset ja velat muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin noteeraamaan kurssiin. Myyntisaamisten muuntamisesta syntyvät kurssierot kirjataan liikevaihdon oikai suksi ja ostovelkojen muuntamisesta syntyvät kurssierot ostojen oikaisuksi. Muut kurssivoitot ja -tappiot kirjataan kurssieroiksi rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmään.
Yhtiöllä on valuuttatermiinejä ja lainaa suojaavia koronvaihtosopi muksia. Terminointien avulla valuuttariskien vaikutus yhtiön tulok seen ja taloudelliseen asemaan pyritään eliminoimaan. Koronvaih tosopimuksilla suojataan joitakin vaihtuvakorkoisia lainoja.
Yhtiön politiikkana on kattaa ennakoidut valuuttakurssiriskit olen naisilta osin vähintään kuusi kuukautta eteenpäin. Terminointien tulosvaikutus kirjataan yhtiössä termiinien toteutushetkellä.
Käyttöomaisuuden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankinta menoihin, vähennettynä kertyneillä poistoilla. Kuluvan käyttö omaisuuden suunnitelman mukaiset poistot lasketaan tasapois toina ja ne perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Arvioidut taloudelliset pitoajat eri omaisuusryhmille ovat:
| Aineettomat oikeudet 3 vuotta | |
|---|---|
| Liikearvo 10 vuotta | |
| Muut pitkävaikutteiset menot 3 vuotta | |
| Rakennukset ja rakennelmat 25–33 vuotta | |
| Koneet ja kalusto3–5 vuotta | |
| Tietokoneet0–3 vuotta |
Käyttöomaisuuden tasearvosta tehdään arvonalennus, mikäli on ilmeistä, että tulonodotukset eivät kata hyödykkeen tasearvoa. Tilikauden aikana hankitut tai perustetut yhtiöt sisältyvät tytär yhtiöosakkeisiin hankintahetkestä tai perustamisesta lähtien. Tilikauden aikana myydyt yhtiöt sisältyvät tytäryhtiöosakkeisiin myyntihetkeen saakka. Muina pitkäaikaisina sijoituksina ja saami sina esitetään sijoitukset ja saamiset, joiden aiottu hallussapito aika on yli vuoden mittainen.
Käyttöleasingsopimukset ja rahoitusleasingsopimuksin tehdyt hankinnat kirjataan tilinpäätökseen vuokrakuluina.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen jälleenhankinta- tai luovutushintaan. Hankinta meno määritetään FIFO-periaatteella. Varaston arvoon on sisällytetty muuttuvien menojen lisäksi niiden osuus hankinnan ja valmistuksen kiinteistä menoista.
Rahat ja pankkisaamiset sisältävät käteiset varat ja pankkitilit. Rahoitusarvopaperit sisältävät muut käteiseen rahaan rinnastet tavat varat, kuten yritystodistukset.
Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan myönnetyillä alennuksilla, myyntiin liittyvillä välillisillä veroilla sekä ulkomaan rahan määräisten myyntisaamisten muuntamisesta syntyvillä kurssieroilla. Myyntitulo kirjataan tuotoksi palvelun tai hyödyk keen luovutushetkellä.
Myyntituotot ja ennakoitu bruttovoitto olennaisista pitkäaikaisis ta toimitussopimuksista tuloutetaan valmistusasteen mukaan ns. milestone-menetelmällä, jossa tuloutus tapahtuu ennalta sovittu jen osakokonaisuuksien perusteella tai cost-to-cost-menetelmällä. Toimitussopimusten ennakoitu bruttovoitto kirjataan tuotoksi samassa suhteessa kuin siitä tuloutettu liikevaihto. Cost-to-costmenetelmä eli kustannuksiin perustuva valmistusasteen mukainen tuloutus lasketaan siten, että myyntituotto ja bruttovoitto kirjataan suhteuttamalla kertyneet kustannukset toimitussopi muksen ennakoituihin kokonaiskustannuksiin. Jos yhtiön voidaan katsoa olevan pitkäaikaisen toimitussopimuksen pääurakoitsija, alihankkijoiden raaka-aine-, palkka- ja muut tuotekustannukset otetaan huomioon valmistusasteen laskennassa. Mahdolliset muutokset pitkäaikaisen toimitussopimuksen ennakoiduissa kokonaiskustannuksissa tai tappiossa kirjataan niiden syntymis hetkellä.
Tuotekehityskulut kirjataan vuosikuluna.
Yhtiön henkilöstön lakisääteinen eläketurva hoidetaan eläke vakuutusyhtiöiden kautta.
Tuloverot koostuvat tilikauden tulokseen kohdistuvasta verosta ja edellisen tilikauden verojaksotuksen oikaisusta.
Konsernin hankkimat omat osakkeet eivät sisälly tasearvoihin. Omien osakkeiden luovutus kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon 3.4.2007 alkaen.
| 1 000 euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| 5 Suunnitelman mukaiset poistot |
||
| Muut pitkävaikutteiset menot | 323 | |
| Rakennukset | 173 | |
| Koneet ja kalusto | 215 | |
| Muut aineettomat oikeudet | 52 | |
| Yhteensä | 764 | 1 763 |
| 6 Rahoit ustuotot ja -kulut |
||
| Korkotuotot | 11 | |
| Korkotuotot konserniyhtiöiltä | 811 | |
| Korkokulut | –452 | –476 |
| Korkokulut konserniyhtiöille | –104 | –109 |
| Sijoitusten arvonalennukset | –800 | |
| Rahoituksen kurssierot | 26 | –220 |
| Muut rahoitustuotot ja -kulut | –13 | |
| Osinkotuotot, konserniyhtiöiltä | 876 | 2 534 |
| Osinkotuotot, ulkopuolisilta | 2 | |
| Yhteensä | 357 | 2 077 |
| 7 Satunnaiset erät |
||
| Maksetut konserniavustukset | 450 | |
| 8 Tilinp äätössiirrot |
||
| Poistoeron muutos | ||
| Rakennukset | –49 | |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 0 | |
| Yhteensä | –49 | |
| Tilinpäätössiirtojen kertymä emoyhtiössä muodostuu kertyneestä poistoerosta | 502 | |
| 9 Tilika uden verot |
||
| 27 | ||
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta |
| 1 000 euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| 1 Liikevaihto | ||
| Liikevaihto liiketoiminnoittain | ||
| Broadband Cable Networks | 40 144 | 67 422 |
| Video Networks | 10 259 | 9 840 |
| Yhteensä | 50 403 | 77 262 |
| Liikevaihto markkina-alueittain | ||
| Suomi | 9 826 | 8 013 |
| Pohjoismaat | 9 758 | 11 332 |
| Muu Eurooppa | 25 773 | 52 990 |
| Muut | 5 046 | 4 927 |
| Yhteensä | 50 403 | 77 262 |
| 2 Liiketoiminnan muut tuotot |
||
| Tuotekehitysavustukset ja muut | 4 649 | 2 175 |
| Yhteensä | 4 649 | 2 175 |
| 3 Materiaalit ja palvel ut |
||
| Ostot | 17 496 | 31 110 |
| Raaka-ainevaraston muutos | 1 191 | 118 |
| 18 687 | 31 228 | |
| Ulkopuoliset palvelut | –39 | 1 251 |
| Yhteensä | 18 648 | 32 479 |
| 4 Henkil östökulut |
||
| Palkat ja palkkiot | 14 650 | 18 366 |
| Eläkekulut | 2 151 | 2 483 |
| Muut henkilösivukulut | 1 026 | 1 247 |
| Yhteensä | 17 826 | 22 095 |
| Maksetut palkat ja palkkiot toimitusjohtajalle ja hallitukselle | 471 | 538 |
| Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia. |
||
| Henkilöstö tilikauden lopussa | 399 | 444 |
| Henkilöstö keskimäärin | 421 | 472 |
| Henkilöstö toiminnoittain tilikauden lopussa | ||
| Tuotekehitys | 117 | 149 |
| Tuotanto ja materiaalihallinto | 228 | 228 |
| Myynti ja markkinointi | 26 | 39 |
| Hallinto | 28 | 28 |
| Yhteensä | 399 | 444 |
| Aineelliset hyödykkeet | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Aineettomat oikeudet |
Maa-alueet Rakennukset | Koneet ja kalusto |
Muut pitkä vaikutteiset menot |
Yhteensä | ||
| Hankintameno 1.1. | 7 579 | 124 | 5 274 | 8 510 | 3 649 | 17 557 |
| Lisäykset | 0 | 0 | 2 994 | 3 | 110 | 3 107 |
| Vähennykset/siirrot | 0 | –25 | –232 | 156 | –46 | –147 |
| Hankintameno 31.12. | 7 579 | 99 | 8 036 | 8 669 | 3 713 | 20 517 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. | 7 527 | 0 | 2 847 | 8 157 | 3 031 | 14 035 |
| Tilikauden poistot | 52 | 0 | 173 | 215 | 323 | 711 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 7 579 | 0 | 3 020 | 8 372 | 3 354 | 14 746 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 0 | 99 | 5 016 | 297 | 359 | 5 771 |
| Koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.2009 | 149 | |||||
Koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.2008 268
| 17 Pakolliset vara ukset |
||
|---|---|---|
| Takuuvaraukset | 759 | |
| 18 pitk äaikainen vieras pääoma |
||
| Lainat rahalaitoksilta | 11 500 | |
| 19 Lyhytaikainen vieras pääoma |
||
| Lainat rahalaitoksilta | 10 000 | 9 000 |
| Ostovelat | 2 950 | 4 267 |
| Ostovelat konserniyrityksille | 980 | |
| Muut velat | 340 | |
| Muut velat konserniyrityksille | 7 090 | 5 290 |
| Siirtovelat Yhteensä 20 Annet ut vakuudet |
6 019 27 379 |
|
| Leasingvastuut | ||
| Seuraavalla tilikaudella maksettavat | 784 | |
| Myöhemmin maksettavat Yhteensä |
854 1 638 |
|
| Vuokravastuut toimitiloista | 1 832 | |
| Omasta puolesta annetut vakuudet | ||
| Pankkitakaukset | 0 | |
| Tytäryhtiöiden puolesta annetut takaukset | 0 | |
| 21 Johdannaissopim ukset |
||
| Termiinisopimusten kohde-etuuden arvo | 6 815 | 5 035 24 748 1 222 1 792 7 367 |
| 1 000 euroa | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| 11 Pitkäaikaiset saamiset |
||
| Pääomasijoituslainat konserniyhtiöiltä | 1 600 | 1 300 |
| Muut pitkäaikaiset saamiset konserniyhtiöiltä | 23 126 | 0 |
| Muut pitkäaikaiset saamiset | 0 | 80 |
| Yhteensä | 24 726 | 1 380 |
| Emoyhtiö | Osakkeet konserniyhtiöissä Osakkeet muut | Yhteensä | |
|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 21 405 | 784 | 22 189 |
| Lisäykset/siirrot | 685 | –70 | 615 |
| Hankintameno 31.12. | 22 090 | 714 | 22 804 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. | –685 | 0 | –685 |
| Arvonalentumiset | –800 | 0 | –800 |
| Kertyneet poistot 31.12. | –1 485 | 0 | –1 485 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 20 605 | 714 | 21 319 |
| 13 Vaihto -omais uus |
2009 | 2008 | |
| Aineet ja tarvikkeet | 1 075 | 2 266 | |
| Keskeneräiset tuotteet | 2 290 | 3 160 | |
| Valmiit tuotteet | 842 | 2 320 | |
| Yhteensä | 4 208 | 7 746 | |
| 14 Lyhytaikaiset saamiset |
|||
| Myyntisaamiset | 8 373 | 13 737 | |
| Myyntisaamiset konserniyhtiöiltä | 2 071 | 2 133 | |
| Muut saamiset konserniyhtiöiltä | 170 | 877 | |
| Siirtosaamiset | 1 073 | 2 532 | |
| Yhteensä | 11 687 | 19 279 | |
| 15 Likvidit varat |
|||
| Rahat ja pankkisaamiset | 5 315 | 6 913 | |
| 16 Oman pääoman erien lisäykset ja vähennykset |
|||
| Osakepääoma 1.1. | 6 967 | 6 967 | |
| Osakepääoma 31.12. | 6 967 | 6 967 | |
| Ylikurssirahasto 1.1. | 1 504 | 1 504 | |
| Ylikurssirahasto 31.12. | 1 504 | 1 504 | |
| Sijoitettu vapaa oma pääoma 1.1. | 1 451 | 2 531 | |
| Uusmerkinnöistä | 0 | 249 | |
| Omien osakkeiden hankinta | –264 | –1 386 | |
| Omien osakkeiden käyttö | 1 550 | 56 | |
| Sijoitettu vapaa oma pääoma 31.12. | 2 737 | 1 451 | |
| Edellisten tilikausien voittovarat 1.1. | 24 419 | 23 271 | |
| Osingonjako | –2 035 | –4 158 | |
| Edellisten tilikausien voittovarat 31.12. | 22 384 | 19 113 | |
| Kauden tulos | –703 | 5 306 | |
| Kertyneet voittovarat 31.12. | 21 681 | 24 419 |
Yhteensä 32 888 34 341 Jakokelpoinen oma pääoma 31.12. 24 418 25 869
Emoyhtiön osakepääoma koostuu yhdestä osakesarjasta ja jakaantuu 17 805 590 samanlajiseen osakkeeseen.
| Konsernin omistusosuus, % |
Emoyhtiön omistusosuus, % |
|
|---|---|---|
| 22 Konsernin ja emoyhti ön omistamat yritykset |
||
| Antel GmbH, München, Saksa | 100 | 0 |
| AVC Systemhaus GmbH, Cottbus, Saksa | 100 | 0 |
| Cableway AG, Bergisch Gladbach, Saksa | 75 | 12,5 |
| DINH TechniCom S.A., Herstal, Belgia | 100 | 100 |
| DINH TeleCom S.A., Herstal, Belgia | 100 | 0 |
| DINH Vlaanderen NV, Herstal, Belgia | 100 | 0 |
| Flomatik A/S, Porsgrun, Norja | 100 | 100 |
| Flomatik Network Services Ltd., Fareham, Englanti | 100 | 100 |
| Kaavisio Oy, Turku, Suomi | 100 | 100 |
| MKS MediaKom Service Volker Meyer GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 0 |
| MKS Nord GmbH & Co. KG, Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 0 |
| MKS West GmbH & Co. KG, Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 0 |
| MKS Mitte GmbH & Co. KG, Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 0 |
| MKS Cyber Optic GmbH & Co. KG, Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 0 |
| MKS Management GmbH, Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 0 |
| Ortikon Interactive Oy, Tampere, Suomi | 100 | 100 |
| Promacom AB, Tukholma, Ruotsi | 100 | 100 |
| Suomen Turvakamera Oy, Vantaa, Suomi | 100 | 100 |
| Teleste India Ptv., Mumbai, Intia | 100 | 100 |
| Teleste Incentive Oy (entinen Suomen Yhteisantennit Oy), Turku, Suomi | 100 | 100 |
| Teleste Belgium SPRL, Brysseli, Belgia | 100 | 100 |
| Teleste d.o.o., Ljutomer, Slovenia | 100 | 100 |
| Teleste Electronics (SIP) Co., Ltd, Shuzhou, Kiina | 100 | 100 |
| Teleste France SAS, Pariisi, Ranska | 100 | 100 |
| Teleste Försäljning AB, Malmö, Ruotsi | 100 | 100 |
| Teleste GmbH, Hannover, Saksa | 100 | 100 |
| Teleste Kaurakatu Oy, Turku, Suomi | 100 | 100 |
| Teleste LLC, Georgetown Texas, USA | 100 | 100 |
| Teleste s.r.o., Bratislava, Slovakia | 100 | 100 |
| Teleste Services GmbH, Hildesheim, Saksa | 100 | 100 |
| Teleste Sweden AB (entinen Flomatik AB), Tukholma, Ruotsi | 100 | 100 |
| Teleste UK Ltd, Cambridge, Englanti | 100 | 100 |
| Teleste Video Networks AB (entinen S-Link AB), Täby, Ruotsi | 100 | 100 |
| Teleste Video Networks Sp zoo (entinen S-Link ssp), Krakova, Puola | 100 | 100 |
| Young-Net GmbH, Oberhonnefeld, Saksa | 100 | 0 |
| Määrä, kpl |
Nimellisarvo, EUR |
Osuus osakkeista ja äänistä, % |
|
|---|---|---|---|
| Emoyhtiö omistaa 31.12.2009 omia osakkeita | 0 | 0 | 0,00 |
| Määrä, kpl |
Osuus osak keista ja äänistä, % |
|
|---|---|---|
| Suurimmat omistajat 31.12.2009 | ||
| EM Group Oy | 3 617 552 | 20,32 |
| Mandatum Henkivakuutusyhtiö | 1 679 200 | 9,43 |
| Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 894 776 | 5,03 |
| Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva | 824 641 | 4,63 |
| Sijoitusrahasto Aktia Capital | 524 200 | 2,94 |
| Varma Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö | 521 150 | 2,93 |
| Valtion Eläkerahasto | 500 000 | 2,81 |
| Skagen Vekst Verdipapierfond | 437 000 | 2,45 |
| Fim Fenno Sijoitusrahasto | 401 342 | 2,25 |
| Teleste Incentive Oy | 379 985 | 2,13 |
| Sektorijakauma | Osakkeita | Osuus, % | ||
|---|---|---|---|---|
| Yritykset | 5 577 581 | 31,32 | ||
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 3 288 681 | 18,47 | ||
| Julkisyhteisöt | 2 172 976 | 12,20 | ||
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 569 055 | 3,20 | ||
| Kotitaloudet | 4 471 934 | 25,12 | ||
| Ulkomaat ja hallintarekisteri | 1 725 363 | 9,69 | ||
| Yhteensä | 17 805 590 | 100,00 | ||
| Osakkeita, kpl | Omistajia | Osuus, % | Osakkeita | Osuus, % |
| 1–100 | 1 206 | 22,16 | 85 172 | 0,47 |
| 101–1 000 | 3 209 | 58,98 | 1 334 199 | 7,49 |
| 1 001–10 000 | 926 | 17,02 | 2 600 455 | 14,6 |
| 10 001–100 000 | 82 | 1,50 | 2 015 851 | 11,32 |
| 100 001–1 000 000 | 15 | 0,27 | 6 473 161 | 36,35 |
| 1 000 001– | 2 | 0,03 | 5 296 752 | 29,74 |
| Yhteensä | 5 440 | 100,00 | 17 805 590 | 100,00 |
| Johdon omistus | ||||
| Kpl | Osuus | Osuus | ||
| osakkeista, % | äänivallasta, % | |||
| Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet | 98 956 | 0,56 | 0,56 | |
| Optio-ohjelmat | ||||
| Optioiden perusteella on oikeutettu merkitsemään uusia osakkeita | ||||
| Osakemäärä | Osuus osak | |||
| keista ja | ||||
| äänivallasta optioiden käy |
||||
| tön jälkeen, % | ||||
| Toimitusjohtaja | 160 000 | 0,84 | ||
| Muut lainan haltijat | 833 900 | 4,40 | ||
| Konsernin hallussa vuoden 2004 ohjelmasta | 46 100 | 0,24 | ||
| Konsernin hallussa vuoden 2007 ohjelmasta | 100 000 | 0,53 | ||
| Yhteensä | 1 140 000 | 6,02 | ||
| Tilintarkastuspalkkiot | 2009 | 2008 | ||
| Tilintarkastuspalkkiot | 39 | 39 | ||
| Veroneuvonta | 43 | 65 | ||
| Muut palkkiot | 36 | 59 | ||
Olemme tarkastaneet Teleste Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.2009–31.12.2009. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.
Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti.
Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita.
Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Helsinki 2.2.2010
KPMG OY AB
Esa Kailiala KHT
Emoyhtiön jakokelpoinen vapaa oma pääoma 31.12.2009 on 24 416 863,89 euroa. Hallitus ehdottaa huhtikuun 9. päivänä 2010 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2009 maksetaan osinkoa 0,08 euroa osakkeelta ulkona oleville osakkeille.
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset
Helsingissä 2. päivänä helmikuuta 2010
| Marjo Miettinen | Pertti Ervi | Tero Laaksonen |
|---|---|---|
| HP | HJ | HJ |
Pertti Raatikainen Kai Telanne Petteri Walldén HJ HJ HJ
Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä 2. päivänä helmikuuta 2010
KPMG OY AB
Esa Kailiala KHT
| Konserni numeroina 2005–2009 | IFRS 2005 | IFRS 2006 | IFRS 2007 | IFRS 2008 | IFRS 2009 |
|---|---|---|---|---|---|
| Tuloslaskelma ja tase | |||||
| Liikevaihto, Meur | 82,6 | 101,8 | 125,1 | 108,7 | 141,7 |
| Muutos, % | 25,1 | 23,2 | 22,9 | –13,1 | 30,3 |
| Viennin ja ulkomaan toimintojen osuus, % | 89,3 | 90,6 | 91,2 | 90,2 | 91,8 |
| Liiketulos, Meur | 8,6 | 9,8 | 13,2 | 5,6 | 2,5 |
| % liikevaihdosta | 10,4 | 9,6 | 10,5 | 5,2 | 1,8 |
| Tulos rahoituserien jälkeen, Meur | 8,3 | 9,3 | 12,7 | 5,1 | 1,4 |
| % liikevaihdosta | 10,1 | 9,1 | 10,1 | 4,7 | 1,0 |
| Tulos ennen veroja, Meur | 8,3 | 9,3 | 12,7 | 5,1 | 1,4 |
| % liikevaihdosta | 10,1 | 9,1 | 10,1 | 4,7 | 1,0 |
| Tilikauden tulos, Meur | 6,0 | 6,9 | 9,4 | 5,5 | 0,4 |
| % liikevaihdosta | 7,2 | 6,8 | 7,5 | 5,1 | 0,3 |
| Tuotekehitysmenot, Meur | 8,6 | 9,8 | 13,1 | 13,5 | 10,8 |
| % liikevaihdosta | 10,5 | 9,7 | 10,5 | 12,4 | 7,6 |
| Investoinnit, Meur | 4,1 | 6,2 | 12,3 | 3,9 | 25,2 |
| % liikevaihdosta | 4,9 | 6,1 | 9,8 | 3,6 | 17,8 |
| Korollinen vieras pääoma, Meur | 3,9 | 8,0 | 9,5 | 11,0 | 22,8 |
| Oma pääoma, Meur | 32,4 | 37,7 | 46,7 | 46,6 | 46,7 |
| Taseen loppusumma, Meur | 54,8 | 68,2 | 77,9 | 75,5 | 110,1 |
| Henkilöstö ja tilauskanta | |||||
| Henkilöstö keskimäärin | 546 | 608 | 681 | 702 | 1 103 |
| Tilauskanta, Meur | 22,7 | 28,1 | 21,5 | 24,0 | 33,1 |
| Saadut tilaukset, Meur | 85,4 | 107,2 | 118,5 | 118,6 | 151,0 |
| Tunnusluvut | |||||
| Oman pääoman tuotto-% | 19,8 | 19,7 | 22,2 | 11,8 | 0,9 |
| Sijoitetun pääoman tuotto-% | 23,7 | 24,3 | 27,1 | 10,4 | 3,3 |
| Omavaraisuusaste, % | 59,1 | 55,3 | 60,2 | 61,7 | 43,6 |
| Velkaantumisaste, % | –14,3 | 3,2 | 3,8 | 3,6 | 22,0 |
| Osakekohtainen tulos, eur | 0,35 | 0,41 | 0,55 | 0,32 | 0,02 |
| Osakekohtainen tulos laimennettuna, eur | 0,33 | 0,38 | 0,52 | 0,32 | 0,02 |
| Osakekohtainen oma pääoma, eur | 1,92 | 2,22 | 2,69 | 2,74 | 2,68 |
| Telesten osake | |||||
| Ylin vaihtokurssi, eur | 8,35 | 12,75 | 12,34 | 7,49 | 4,30 |
| Alin vaihtokurssi, eur | 5,85 | 6,46 | 6,47 | 1,90 | 2,25 |
| Tilikauden päätöskurssi, eur | 7,45 | 11,63 | 6,71 | 2,24 | 3,72 |
| Tilikauden keskikurssi, eur | 6,97 | 9,83 | 10,10 | 4,52 | 3,62 |
| Hinta/voitto-suhde (P/E) | 21,0 | 28,6 | 12,3 | 7,0 | 137,8 |
| Osakekannan markkina-arvo, Meur | 129,2 | 202,2 | 118,6 | 39,9 | 66,2 |
| Pörssivaihto, Meur | 75,3 | 138,9 | 72,4 | 51,1 | 28,5 |
| Pörssivaihto, miljoonaa kappaletta | 10,8 | 14,2 | 7,2 | 11,5 | 7,8 |
| Pörssivaihto, % osakekannasta | 62,3 | 81,4 | 40,5 | 64,6 | 44,0 |
| Tilikauden osakkeiden keskiarvo, kpl | 17 339 752 | 17 363 102 | 17 494 435 | 17 708 782 | 17 805 590 |
| Tilikauden lopun osakkeiden määrä, kpl | 17 339 752 | 17 389 302 | 17 671 305 | 17 805 590 | 17 805 590 |
| Tilikauden osakkeiden keskiarvo | 18 001 437 | 18 022 505 | 17 971 752 | 17 372 555 | 17 229 154 |
| laimennettuna, kpl, ilman omia osakkeita | |||||
| Tilikauden lopun osakkeiden määrä | 18 004 752 | 18 034 752 | 17 972 785 | 17 039 399 | 17 425 605 |
| laimennettuna, kpl, ilman omia osakkeita | |||||
| Osingonjako, Meur | 2,7 | 3,4 | 4,2 | 2,0 | 1,4 |
| Osakekohtainen osinko, eur | 0,16 | 0,20 | 0,24 | 0,12 | *0,08 |
| Osinko tuloksesta, % | 45,7 | 49,1 | 43,9 | 37,4 | 331,3 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 2,1 | 1,7 | 3,6 | 5,4 | 2,2 |
| Taseen oma pääoma (keskim. kauden aikana) | x 100 |
|---|---|
| Taseen loppusumma – korottomat velat (keskim. kauden aikana) | x 100 |
| Taseen loppusumma – saadut ennakot | x 100 |
| Oma pääoma | x 100 |
| Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo | |
| Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden laimennetun lukumäärän painotettu keskiarvo | |
| Osakkeiden kappalemäärä – omien osakkeiden määrä tilikauden lopussa | |
| Oman pääoman tuotto: | Tilikauden tulos |
|---|---|
| Sijoitetun pääoman tuotto: | Tilikauden tulos rahoituserien jälkeen + rahoituskulut |
| Omavaraisuusaste: | Oma pääoma |
| Velkaantumisaste: | Korolliset velat – rahat ja pankkisaamiset – korolliset saamiset |
| Osakekohtainen tulos: | Emoyrityksen omistajille kuuluva kauden voitto |
| Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo | |
| Osakekohtainen laimennettu tulos: Emoyrityksen omistajille kuuluva laimennettu kauden voitto | |
| Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden laimennetun lukumäärän painotettu keskiarvo | |
| Osakekohtainen oma pääoma: | Taseen oma pääoma |
| Osakkeiden kappalemäärä – omien osakkeiden määrä tilikauden lopussa | |
| Hinta/voitto-suhde (P/E): | Pörssikurssi vuoden lopussa |
| Osakekohtainen tulos | |
| Efektiivinen osinkotuotto: | Osakekohtainen osinko |
Pörssikurssi vuoden lopussa
Suosimme Telestellä avointa ja kommunikoivaa kulttuuria ja haluamme olla sijoittajakunnan tavoitettavissa. Viestinnällä haluamme välittää pääomamarkkinoille oikeaa ja merkityksellistä tietoa, joka tukee yhtiön osakkeen oikeaa arvonmuodostusta.
Millaun maasilta on valtava vinoköysisilta, joka ylittää Tarn-joen laakson lähellä Millauta eteläisessä Ranskassa. Silta on osa Pariisista Montpellieriin johtavaa A75-A71-moottoritietä, ja kyseessä on maailman korkein ajoneuvoille tarkoitettu silta. Sen korkein kohta yltää 343 metriin.
Telesten toimitus sisälsi kameroilta valvomoon liikkuvaa kuvaa välittävät CFO-modeemit. Asiakas haki tarkoitukseen erittäin luotettavia laitteita, sillä osa niistä on asennettu sillan tolppien kameroihin. Videoita käytetään liikenteen kuvaamisen lisäksi myös rakenteiden turvallisuuden kannalta tärkeiden kohtien seurantaan. Erittäin korkea laatu on näin ollen välttämätöntä.
Vuonna 2006 silta voitti silta- ja rakennetekniikan kansainvälisen yhdistyksen IABSE:n merkittäville rakenteille myöntämän palkinnon.
84 85
Yhtiön sijoittajasuhteista vastaa toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara. Toimitusjohtajan lisäksi yhtiön ylin johto on sitoutunut palvelemaan pääomamarkkinoiden eri osapuolia. Mm. taloudellisten katsausten julkistuksien yhteydessä järjestettävissä tiedotustilaisuuksissa Teleste tapaa yhtiötä seuraavia sijoittajia, analyytikoita ja median edustajia.
Viestinnän tavoitteena on välittää pääomamarkkinoille oikeaa ja merkityksellistä tietoa, joka tukee yhtiön osakkeen oikeaa arvonmuodostusta.
Viestinnässään Telesten periaatteita ovat ajantasaisuus, todenmukaisuus ja yhtäaikaisuus. Säännöllisen taloudellisen viestinnän kulmakivinä ovat lisäksi julkaistujen tietojen johdonmukaisuus ja jatkuvuus. Kaikissa tapaamisissa annetut tiedot yhtiön strategiasta ja kehityksestä perustuvat jo julkistettuihin tietoihin.
Jukka Rinnevaara, toimitusjohtaja Puh. (02) 2605 611, faksi (02) 2605 812
Tiina Vuorinen, IR- ja lehdistöpalvelut Puh. (02) 2605 609, faksi (02) 2605 812
Sähköposti: [email protected]
Teleste Oyj on listautuneena OMX NASDAQ Helsinki Oy:ssä informaatioteknologia-toimialaluokassa. Vuonna 2009 yhtiö kuului small cap -ryhmään.
Yhtiöllä on yksi osakesarja. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa ja samansuuruiseen osinkoon. Yhtiön osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään.
| Tietoja osakkeesta: | |
|---|---|
| Listalle 30.3.1999 | |
| ISIN-koodi FI0009007728 | |
| KaupankäyntitunnusTLT1V | |
| Reuters-tunnus TLT1V. HE | |
| Bloomberg-tunnusTLT1V FH | |
| 12 kuukauden ylin 4,30 | |
|---|---|
| 12 kuukauden alin 2,25 | |
| Kaikkien aikojen ylin (7.9.2000) 39,00 | |
| Kaikkien aikojen alin (12.12.2008) 1,90 |
Teleste on määritellyt tiedonantopolitiikan, joka noudattaa Suomen lainsäädäntöä, Finanssivalvonta Oy:n sekä NASDAQ OMX Helsinki Oy:n asettamia määräyksiä ja velvollisuuksia. Tiedonantopolitiikassa määritellään ne toimintaperiaatteet ja -tavat, joiden mukaisesti Teleste Oyj kommunikoi pääomamarkkinoiden kanssa. Yhtiön hallitus on hyväksynyt tiedonantopolitiikan vuonna 2009.
Teleste noudattaa kahden viikon ns. hiljaista aikaa (Suljettu ikkuna) ennen tilinpäätösten ja osavuosikatsauksien julkistusta. Näiden jaksojen aikana Teleste ei osallistu sijoittajatapaamisiin, eivätkä konsernin edustajat kommentoi yhtiön tulosta.
Teleste julkaisee vuosittain tilinpäätöstiedotteen, vuosikertomuksen ja kolme osavuosikatsausta. Julkaisut sekä pörssitiedotteet ovat luettavissa suomeksi ja englanniksi yhtiön kotisivuilta.
Tiedotteet voi tilata suoraan sähköpostiin internet-sivujen IR-tiedotepalvelun kautta.
Taloudelliset tiedotteet vuonna 2010
| Osavuosikatsaus tammikuu–maaliskuu 28.4.2010 | |
|---|---|
| Osavuosikatsaus tammikuu–kesäkuu 21.7.2010 | |
| Osavuosikatsaus tammikuu–syyskuu 27.10.2010 | |
| Tilinpäätöstiedote 2.2.2011 |
Painettu vuosikertomus vuodelta 2009 postitetaan osakkeenomistajille, joiden omistus on vähintään 1 000 kpl yhtiön osakkeita ja joiden yhteystiedot ovat Euroclear Finland Oy:n rekisterissä.
Osakaspostitukset tehdään Euroclear Finland Oy:n ylläpitämän osakerekisterin tietojen mukaan.
Osakkeenomistajien henkilö- ja osoitetiedoissa tapahtuneet muutokset pyydetään siten ystävällisesti ilmoittamaan omaa arvo-osuustiliä hoitavalle tilinhoitajayhteisölle.
Mikäli Euroclear Finland toimii tilinhoitajana, pyydämme ilmoittamaan muutokset osoitteella:
Euroclear Finland Oy PL 1110 00101 Helsinki Käyntiosoite: Urho Kekkosen katu 5 c Puhelin: 020 770 6000 Sähköposti: [email protected]
Telesten tietojen mukaan alla mainitut sijoitusanalyytikot (lista saattaa olla puutteellinen) seuraavat yhtiötä omasta aloitteestaan ja julkaisevat sijoitusanalyysejä yhtiöstä. Teleste ei vastaa heidän näkemyksistään, eikä mahdollisista yhtiötämme koskevista raporteista tai niissä esitetyistä yhtiötämme koskevista ennusteista.
Analyytikkojen yhteystiedot ovat saatavilla yhtiön kotisivuilla.
Enskilda Securities, Antti Karessuo EVLI, Mikko Ervasti FIM, Mark Mattila Handelsbanken Capital Markets, Karri Rinta Kaupthing Bank, Mika Metsälä Danske Markets Equities, Ilkka Rauvola Nordea Markets, Martti Larjo Pohjola Pankki Oyj, Hannu Rauhala Swedbank, Antti Saari Ålandsbanken Equities, Matti Riikonen
Teleste Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään perjantaina 9.4.2010 klo 15.00 alkaen Finlandia-talon Terassisalissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki. Kokoukseen ilmoittautuminen ja äänilippujen jako alkaa klo 14.00.
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on perjantaina 26.3.2010 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on merkitty hänen henkilökohtaiselle suomalaiselle arvo-osuustililleen, on rekisteröity yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan yhtiölle viimeistään keskiviikkona 31.3.2010 kello 16.00.
Yhtiökokoukseen voi ilmoittautua
sähköpostitse osoitteeseen [email protected], puhelimitse numeroon (02) 2605 611; faksilla numeroon (02) 2605 812; tai kirjeitse osoitteeseen Teleste Oyj, Tiina Vuorinen, PL 323, 20101 Turku.
Ilmoittautumisen on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee ilmoittaa nimi, henkilötunnus, osoite, puhelinnumero sekä mahdollisen avustajan tai asiamiehen nimi ja asiamiehen henkilötunnus. Osakkeenomistajan Teleste Oyj:lle luovuttamia henkilötietoja käytetään vain yhtiökokouksen ja siihen liittyvien tarpeellisten rekisteröintien käsittelyn yhteydessä.
Yhtiökokouksessa läsnä olevalla osakkeenomistajalla on yhtiökokouksessa osakeyhtiölain 5 luvun 25 §:n mukainen kyselyoikeus kokouksessa käsiteltävistä asioista.
Osakkeenomistaja saa osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä oikeuksiaan asiamiehen välityksellä.
Osakkeenomistajan asiamiehen on esitettävä päivätty valtakirja, tai hänen on muuten luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan osakkeenomistajaa. Mikäli osakkeenomistaja osallistuu yhtiökokoukseen usean asiamiehen välityksellä, jotka edustavat osakkeenomistajaa eri arvopaperitileillä olevilla osakkeilla, on ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitettava osakkeet, joiden perusteella kukin asiamies edustaa osakkeenomistajaa.
Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan alkuperäisinä osoitteeseen Teleste Oyj, Tiina Vuorinen, PL 323, 20101 Turku, viimeistään keskiviikkona 31.3.2010 kello 16.00 mennessä.
Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajaa kehotetaan pyytämään hyvissä ajoin omaisuudenhoitajaltaan tarvittavat ohjeet koskien rekisteröitymistä osakasluetteloon, valtakirjojen antamista ja ilmoittautumista yhtiökokoukseen. Omaisuudenhoitajan tilinhoitajayhteisö ilmoittaa hallintarekisteröidyn osakkeen omistajan, joka haluaa osallistua varsinaiseen yhtiökokoukseen, merkittäväksi yhtiön tilapäiseen osakasluetteloon viimeistään 6.4.2010 klo 10.00 mennessä.
Teleste Oyj:llä on kokouskutsun päivänä yhteensä 17 805 590 osaketta ja ääntä.
Telesten tavoitteena on olla kiinnostava sijoituskohde, jossa sekä sijoituksen arvonnousu että osinkotuotto muodostavat kilpailukykyisen kokonaisuuden. Vuosittaisen osinkoehdotuksen hallitus perustelee huomioiden kannattavuuden, rahoitustilanteen sekä kannattavan kasvun edellyttämät investointitarpeet.
Hallitus on päättänyt esittää yhtiökokoukselle, että osinkona tilivuodelta 2009 jaettaisiin 0,08 euroa osakkeelta ulkona oleville osakkeille. Yhtiökokouksen päättämä osinko maksetaan osakkaalle, joka täsmäytyspäivänä 14.4.2010 on merkitty Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon.
| Yhtiökokous 9.4.2010 | |
|---|---|
| Osingon irtoamispäivä 12.4.2010 | |
| Osingonmaksun täsmäytyspäivä14.4.2010 | |
| Osingon maksupäivä 21.4.2010 | |
| Osinkohistoria, eur | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009* | |||||||||
| 0,10 0,12 0,16 0,08 0,08 0,12 0,16 0,20 0,24 0,12 0,08 |
* hallituksen ehdotus
Hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle ja muuta lisätietoa yhtiökokouksesta saatavilla yhtiön kotisivuilta osoitteessa: www.teleste.com/Sijoittajat/Hallinnointi/Yhtiökokous.
Yhtiökokouksen pöytäkirja on nähtävillä kotisivuilla 23.4.2010 alkaen.
2005 2006 2007 2008 2009
Yhtiön osakekurssi oli vuoden 2009 aikana alhaisimmillaan 2,25 (1,90) euroa ja korkeimmillaan 4,30 (7,49) euroa. Vuoden päätöskurssi oli 3,72 (2,24) euroa. Vuoden aikana pörssin kautta vaihdettiin 7,8 (11,5) miljoonaa kappaletta Telesten osaketta, jotka edustavat 44,0 % (64,6 %) osakekannasta.
Yhtiön markkina-arvo tilikauden päättyessä oli 66 236 795 euroa (2008: 39 884 522 euroa).
Yhtiön rekisteröity osakepääoma oli tilinpäätöshetkellä 6 966 932,80 euroa jakautuen 17 805 590 osakkeeseen.
Toukokuussa 2008 yhtiön hallitus päätti käynnistää omien osakkeiden hankintaohjelman varsinaisen yhtiökokouksen antaman valtuutuksen perusteella. Hallituksen päätöksen perusteella 500 000 kappaleen kokonaishankintamäärästä ostettiin katsauskaudella 78 530 kappaletta (421 470) hankintojen keskihinnan ollessa 3,36 (3,29) euroa osakkeelta. Joulukuun lopussa konsernin hallussa oli omia osakkeita 379 985 (766 191) kappaletta,
| Julkinen sisäpiiri, sen osakeomistukset ja optio-oikeudet 31.12.2009 | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Peruste | Osakkeet | Optiot | |||
| Hallitus | |||||
| Miettinen Marjo | Hallituksen puheenjohtaja | 3 900 | – | ||
| Ervi Pertti | Hallituksen jäsen | 2 437 | – | ||
| Laaksonen Tero | Hallituksen jäsen | 25 589 | – | ||
| Raatikainen Pertti | Hallituksen jäsen | 9 980 | – | ||
| Telanne Kai | Hallituksen jäsen | 4 256 | – | ||
| Walldén Petteri | Hallituksen jäsen | 2437 | – | ||
| Yhteensä | 48 599 | ||||
| Johto | |||||
| Rinnevaara Jukka | Toimitusjohtaja | 50 357 | 160 000 | ||
| Järvenreuna Juha | Muu ilmoitusvelvollisuuden peruste | 1 942 | 65 000 | ||
| Mattila Markus | Muu ilmoitusvelvollisuuden peruste | – | 30 000 | ||
| Myllylä Esko | Muu ilmoitusvelvollisuuden peruste | 4 061 | 55 000 | ||
| Narjus Hanno | Muu ilmoitusvelvollisuuden peruste | – | 45 000 | ||
| Saarikoski Erja | Muu ilmoitusvelvollisuuden peruste | 5 158 | 60 000 | ||
| Slotte Johan | Muu ilmoitusvelvollisuuden peruste | 3 535 | 65 000 | ||
| Vuorinen Tiina | Muu ilmoitusvelvollisuuden peruste | 330 | 4 200 | ||
| Yhteensä | 65 383 | 482 200 | |||
| Tilintarkastajat | |||||
| Kailiala Esa | Päävastuullinen tilintarkastaja | – | – | ||
Hallituksen jäsenten esittely vuosikertomuksen sivulla 30 ja yhtiön johdon esittely sivulla 31. Ajantasaiset tiedot ilmoitusvelvollisten sisäpiiriläisten osake-ja optio-omistuksista ovat luettavissa yhtiön internet-sivuilta.
| Optio-ohjelmat | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Yhtiökokouksen päätöspäivä |
Optiolaji | Osakemäärä | Merkintäaika | Merkintähinta | Merkintähinnan määräytymisaika |
| 16.3.2004 | 2004B1 | 150 000 | 1.4.2008–30.4.2010 | 5,75 | 1.–30.4.2005 |
| 16.3.2004 | 2004B2 | 150 000 | 1.4.2008–30.4.2010 | 5,75 | 1.–30.4.2005 |
| 3.4.2007 | 2007A | 280 000 | 1.4.2010–30.4.2012 | 12,33 | 1.–30.4.2007 |
| 3.4.2007 | 2007B | 280 000 | 1.4.2011–30.4.2013 | 6,58 | 1.–30.4.2008 |
| 3.4.2007 | 2007C | 280 000 | 1.4.2012–30.4.2014 | 3,57 | 1.–30.4.2009 |
Merkintähinnasta vähennetään vuosittain maksettavat käteisosingot yhtiökokouksen jälkeen osingonjaon täsmäytyspäivänä.
joista emoyhtiö Teleste Oyj:llä nolla (0) kappaletta ja emoyhtiön tytäryhtiö, Teleste Incentive Oy:llä 379 985 kappaletta. Konsernin omistus katsauskauden lopun osakemäärästä oli 2,13 % (4,3 %). Omia osakkeita luovutettiin 10.6.2009 vuoden 2009 varsinaisen yhtiökokouksen valtuutuksen perusteella 464 736 kappaletta eli 2,61 % osakekannasta 2.4.2007 hankitun DINH Telecomin lisäkauppahintana.
EM Group Oy liputti omistuksensa Telestestä nousseen 14.1.2009 tehtyjen osakekauppojen myötä 5,04 %:iin ja 29.1.2009 tehtyjen osakekauppojen jälkeen 10,57 %:iin.
Reima Kuisla liputti omistuksensa Telestestä nousseen 10.2.2009 tehtyjen osakekauppojen myötä 5,59 %:iin.
Reima Kuisla liputti omistuksensa Telestestä laskeneen 0 %:iin 26.2.2009 tehtyjen osakekauppojen myötä.
EM Group Oy liputti omistuksensa Telestestä nousseen 20,32 %:iin 26.2.2009 tehtyjen osakekauppojen myötä.
Yhtiökokous 7.4.2009 valtuutti hallituksen hankkimaan enintään 900 000 kappaletta yhtiön omia osakkeita ja luovuttamaan enintään 1 744 721 yhtiön omia osakkeita. Yhtiökokous antoi yhtiön hallitukselle valtuutuksen 10 000 000 uuden osakkeen liikkeellelaskuun. Yhtiön antamien erityisten oikeuksien nojalla merkittävien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään 5 000 000 kappaletta, erityiset oikeudet sisältyvät 10 000 000 uuden osakkeen antivaltuutukseen.
Valtuutukset ovat voimassa vuoden 2010 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti.
Telesten palkkaus- ja kannustinjärjestelmän tavoite on liiketoimintastrategian tukeminen. Kannustinjärjestelmät perustuvat tuloksellisuuteen sekä yhtiön että henkilön tasolla. Telesten käyttämät kannustimet ovat bonus- ja tulospalkkaus- sekä osakeperusteiset järjestelmät.
Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet omistivat tilinpäätöspäivänä 98 956 kappaletta Teleste Oyj:n osaketta, joka oli 0,56 % osakeja äänimäärästä (tarkennettu tieto hallituksen toimintakertomukseen).
Toimitusjohtaja oli oikeutettu merkitsemään 160 000 osaketta perustuen optio-ohjelmiin. Toimitusjohtaja ja hallituksen yhteenlaskettu omistus sisältäen optio-oikeudet oli tilinpäätöshetkellä 258 956 osaketta, joka vastaisi 1,37 % osake- ja äänimäärästä. Optio-oikeuksien nojalla yhtiön osakemäärä voi nousta yhteensä 1 140 000 osakkeella, joiden osuus osakkeista ja äänivallasta olisi 6,02 %.
Teleste Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 20.10.2008 antamaa, 1.1.2009 voimaan tullutta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia.
Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä annetaan yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä ja selvitys on kokonaisuudessaan luettavissa yhtiön kotisivujen Sijoittajat-osiossa. Selvitys annetaan vuosittain.
Teleste Oyj:n johtamisen järjestelyissä pyritään johdonmukaisuuteen ja toimivuuteen. Hallinto perustuu Suomen osakeyhtiölakiin ja Telesten yhtiöjärjestykseen. Yhtiö noudattaa arvopaperimarkkinalakia, Pörssin antamia, listattuja yhtiöitä koskevia sääntöjä ja määräyksiä (mukaan lukien Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi) sekä Finanssivalvonnan sääntöjä ja määräyksiä.
Yhtiö on vahvistanut toiminnassaan noudatettavat arvot.
Yhtiö on noudattanut 1.3.2000 alkaen NASDAQ OMX Helsinki Oy:n hallituksen hyväksymää sisäpiiriohjetta siinä muodossa, kuin se kulloinkin on voimassa. Sisäpiiriohjetta on täydennetty yhtiön sisäisillä ohjeilla.
Teleste Oyj:n pysyvään sisäpiiriin kuuluvat asemansa perusteella hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja tilintarkastusyhteisön tilintarkastajat. Lisäksi yhtiön laajennettuun sisäpiiriin kuuluvat johtoryhmän jäsenet ja toimitusjohtajan assistentti. Sisäpiirisäännöt sisältävät myös tilapäistä kaupankäyntiä koskevia määräyksiä. Hankekohtaiseen sisäpiiriin kuuluvat henkilöt, jotka tehtävässään saavat tietoonsa yhtiötä koskevia tietoja, jotka saattavat julkiseksi tultuaan vaikuttaa yhtiön arvopapereiden arvonmuodostukseen. Toimitusjohtaja arvioi tapauskohtaisesti määritelläänkö valmisteltava asiakokonaisuus tai järjestely hankkeeksi.
Sisäpiiriläisen on suositeltavaa ajoittaa kaupankäynti yhtiön arvopapereilla ja sen osakkeisiin oikeuttavilla johdannaisilla ajankohtiin, jolloin markkinoilla on mahdollisimman täydellinen tieto osakkeen arvoon vaikuttavista seikoista. Teleste Oyj:n pysyviä sisäpiiriläisiä velvoittaa ns. suljettu ikkuna, joka kieltää kaupankäynnin kokonaan yhtiön osakkeilla 14 vuorokautta ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteen julkistamista. Tänä aikana Teleste Oyj ei myöskään osallistu sijoittajatapaamisiin, eivätkä Teleste-konsernin edustajat kommentoi yhtiön tulosta. Yhtiön sisäpiirihallinto kuuluu Euroclear Finland Oy:n SIRE-järjestelmään.
Telesten avainhenkilöille jaetut 2004B-optiot listattiin NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 1.4.2008. 2004B-optio-oikeuksien merkintäaika päättyy 30.4.2010. Optio-ohjelmien, joiden merkintäaika on voimassa, ehdot ja merkintälomakkeet ovat saatavilla yhtiön kotisivuilla.
Vuoden 2009 aikana ei merkintöjä yhtiön optio-oikeuksilla tehty.
Teleste julkaisi vuoden 2009 aikana 21 tiedotetta. Tiedotteet löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta: www.teleste.com/Sijoittajat > Pörssitiedotteet
Osa tiedotteiden sisällöstä saattaa olla vanhentunut.
| 14.1.2009 Kooste Teleste Oyj:n vuoden 2008 pörssi tiedotteista. |
|
|---|---|
| 15.1.2009 Liputusilmoitus: EM Group Oy:n omistus noussut yli 5 prosenttiin yhtiön osakkeiden kokonais- ja äänimäärästä. |
|
| 29.1.2009 Liputusilmoitus: EM Group Oy:n omistus noussut yli 10 prosenttiin. |
|
| 4.2.2009 | Teleste Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2008. Liikevaihto oli 108,7 ja liiketulos 5,6 miljoonaa euroa. |
| 10.2.2009 Liputusilmoitus: Reima Kuislan omistus noussut yli 5 prosenttiin. |
|
| 26.2.2009 Liputusilmoitus: Reima Kuislan omistus laskenut 0 prosenttiin. |
|
| 26.2.2009 Liputusilmoitus: EM Group Oy:n omistus noussut yli 20 prosenttiin. |
|
| 6.3.2009 | Epävarmana jatkuneen markkinatilanteen vuoksi Teleste laajentaa YT-neuvotteluja. |
| 13.3.2009 Teleste Oyj:n vuoden 2008 vuosikertomus julkaistu. | |
| 16.3.2009 Kutsu Teleste Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen 7.4.2009. |
|
| 7.4.2009 | Teleste Oyj:n 7.4.2009 pidetyn varsinaisen yhtiö kokouksen päätökset. Yhtiökokous päätti vuoden 2008 osingon suuruudeksi 0,12 euroa osakkeelta. |
Arvo-osuusjärjestelmän mukaan osakkaiden lukumäärä katsauskauden lopussa oli 5 440 (5 532). Ulkomaalaisomistuksen määrä oli 9,69 % (11,18 %).
| Sektorijakauma | ||||
|---|---|---|---|---|
| Omistajat | Omistajien lkm. Osuus omistajista, % | Osakkeiden lkm. | Osuus osakkeista, % | |
| Yritykset | 323 | 5,93 | 5 577 581 | 31,32 |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 14 | 0,25 | 3 288 681 | 18,46 |
| Julkisyhteisöt | 7 | 0,12 | 2 172 976 | 12,2 |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 41 | 0,75 | 569 055 | 3,19 |
| Kotitaloudet | 5 012 | 92,13 | 4 471 934 | 25,11 |
| Ulkomaat ja hallintarekisteröidyt | 43 | 0,79 | 1 725 363 | 9,69 |
| Yhteensä | 5 440 | 100 | 17 805 590 | 100 |
| Osakkeenomistajat omistusmäärän mukaan | ||||
| Osakkeita, kpl | Omistajia | Osuus, % | Osakkeita | Osuus, % |
| 0–100 | 1 206 | 22,16 | 85 172 | 0,47 |
| 101–1 000 | 3 209 | 58,98 | 1 334 199 | 7,49 |
| 1 001–10 000 | 926 | 17,02 | 2 600 455 | 14,6 |
| 10 001–100 000 | 82 | 1,5 | 2 015 851 | 11,32 |
| 100 001–1 000 000 | 15 | 0,27 | 6 473 161 | 36,35 |
| 1 000 001– | 2 | 0,03 | 5 296 752 | 29,74 |
| Yhteensä | 5 440 | 100 | 17 805 590 | 100 |
| Suurimmat omistajat 31.12.2009 | |||
|---|---|---|---|
| Osakkeita | Osuus, % | ||
| 1. | Em Group Oy | 3 617 552 | 20,32 |
| 2. | Mandatum Henkivakuutusyhtiö | 1 679 200 | 9,43 |
| 3. | Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 894 776 | 5,03 |
| 4. | Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva | 824 641 | 4,63 |
| 5. | Sijoitusrahasto Aktia Capital | 524 200 | 2,94 |
| 6. | Varma Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö | 521 150 | 2,93 |
| 7. | Valtion Eläkerahasto | 500 000 | 2,81 |
| 8. | Skagen Vekst Verdipapierfond | 437 000 | 2,45 |
| 9. | Fim Fenno Sijoitusrahasto | 401 342 | 2,25 |
| 10. | Teleste Incentive Oy | 379 985 | 2,13 |
| 11. | Keskinäinen Vakuutusyhtiö Eläke-Fennia | 220 000 | 1,24 |
| 12. | Martnok Oy | 175 413 | 0,99 |
| 13. | Placeringsfonden Aktia Secura | 147 995 | 0,83 |
| 14. | Sumato Oy | 142 610 | 0,80 |
| 15. | Evli Pankki Oyj | 141 000 | 0,79 |
| 16. | Stadigh Kari Henrik | 100 000 | 0,56 |
| 17. | Renkkeli Oy | 100 000 | 0,56 |
| 18. | Nieminen Jorma Juhani | 100 000 | 0,56 |
| 19. | Onnivaatio Oy | 70 000 | 0,39 |
| 20. | Nelimarkka Heikki Antero | 63 991 | 0,36 |
Tiedot perustuvat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon.
| 22.4.2009 Teleste Oyj:n osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2009. Liikevaihto oli 25,6 ja liiketulos –1,2 miljoonaa euroa. |
|
|---|---|
| 10.6.2009 Teleste Oyj:n omien osakkeiden luovutus koskien DINH Telecom S.A:n osakekauppaa. |
|
| 1.7.2009 | Teleste etenee palveluliiketoiminnan kehittämisessä ostamalla neljännen palveluyhtiön, AVC Systemhaus GmbH:n Saksasta. |
| 22.7.2009 Teleste Oyj:n osavuosikatsaus 1.1.–30.6.2009. Liikevaihto oli 30,6 ja liiketulos 0,4 miljoonaa euroa. |
|
| 22.7.2009 Telestelle 3,9 miljoonan euron arvoinen tilaus saksalaiselta NetCologne GmbH:lta. |
|
| 11.9.2009 Telestelle noin 3 miljoonan euron arvoinen tilaus Chicagon liikennelaitokselta USA:sta. |
|
| 17.9.2009 Telestelle yhden miljoonan euron lisätilaus saksalai selta NetColognelta. |
|
| 23.9.2009 Vuoden 2010 taloudellisten tiedotteiden aikataulu. | |
| 27.10.2009 Teleste Oyj:n osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2009. Liikevaihto oli 41,7 ja liiketulos 1,6 miljoonaa euroa. |
|
| 2.11.2009 Telestelle noin 2,2 miljoonan euron tilaus saksalai selta Versatel Telekabel AG:lta. |
Teleste Oyj:n yhtiöjärjestyksessä on lunastusvelvollisuutta koskeva pykälä. Sen mukaisesti osakkeenomistaja, jonka osuus yhtiön kaikista osakkeista joko yksin tai yhdessä toisten osakkeenomistajien kanssa, siten kuin yhtiöjärjestyksessä on tarkemmin määritelty, saavuttaa tai ylittää 33 1/3 prosenttia tai 50 prosenttia (lunastusvelvollinen osakkeenomistaja), on velvollinen lunastamaan muiden osakkeenomistajien (lunastukseen oikeutetut osakkeenomistajat) vaatimuksesta näiden osakkeet ja niihin osakeyhtiölain mukaan oikeuttavat arvopaperit siinä määrin kuin lunastukseen oikeutettu niin vaatii. Lunastusvelvollisuutta koskeva pykälä on yksityiskohtaisesti esitetty yhtiöjärjestyksessä.
| Osakekohtaiset tunnusluvut | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 2009 | 2008 | 2007 | 2006 | 2005 | |
| Osakekohtainen tulos, eur | 0,02 | 0,32 | 0,55 | 0,41 | 0,35 |
| Osakekohtainen tulos laimennettuna, eur | 0,02 | 0,32 | 0,52 | 0,38 | 0,33 |
| Osakekohtainen oma pääoma, eur | 2,68 | 2,74 | 2,69 | 2,22 | 1,92 |
| Osingonjako, Meur | 1,4 | 2,0 | 4,2 | 3,4 | 2,7 |
| Osakekohtainen osinko, eur | 0,08* | 0,12 | 0,24 | 0,20 | 0,16 |
| Osinko tuloksesta, % | 331,3 | 37,4 | 43,9 | 49,5 | 45,7 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 2,2 | 5,4 | 3,6 | 1,7 | 2,1 |
| Tilikauden päätöskurssi, eur | 3,72 | 2,24 | 6,71 | 11,63 | 7,45 |
| Hinta/voitto-suhde (P/E) | 137,8 | 7,0 | 12,3 | 28,6 | 21,0 |
| Osakekannan markkina-arvo, Meur | 66,2 | 39,9 | 118,6 | 202,2 | 129,2 |
| Pörssivaihto, Meur | 28,5 | 51,1 | 72,4 | 138,9 | 75,3 |
| Pörssivaihto, miljoonaa kappaletta | 7,8 | 11,5 | 7,2 | 14,2 | 10,8 |
| Pörssivaihto, % osakekannasta | 44 | 64,6 | 40,5 | 81,4 | 62,3 |
| Tilikauden osakkeiden keskiarvo, kpl | 17 805 590 | 17 708 782 | 17 494 435 | 17 363 102 | 17 339 752 |
| Tilikauden lopun osakkeiden määrä, kpl | 17 805 590 | 17 805 590 | 17 671 305 | 17 389 302 | 17 339 752 |
* Hallituksen esitys
Postiosoite: PL 323, 20101 Turku Käyntiosoite: Seponkatu 1, 20660 Littoinen Puhelin (vaihde): (02) 2605 611 Faksi: (02) 2605 812 www.teleste.com
Y-tunnus 1102267-8
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.