Annual Report • Mar 19, 2010
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
| Perustaa tulevaisuuden kasvulle | 3 |
|---|---|
| Johtava ympäristönmittauksen yritys | 4 |
| Avainluvut graafeina | 6 |
| Vastuullista liiketoimintaa | 7 |
| Vuosikertomus verkossa | 7 |
| Hallituksen toimintakertomus | 9- 17 |
| Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut | 18 |
|---|---|
| Osakekohtaiset tunnusluvut | 19 |
| Tunnuslukujen laskentaperiaatteet | 20 |
| Konsernin viiden vuoden kehitys | 21 |
| Konsernituloslaskelma | 22 |
|---|---|
| Konsernitase | 23 - 24 |
| Konsernin oman pääoman muutoslaskelma | 25 |
| Konsernin rahavirtalaskelma | 26 |
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | 27 - 55 |
| Emoyhtiön tuloslaskelma | 56 |
|---|---|
| Emoyhtiön tase | 57 - 58 |
| Emoyhtiön rahavirtalaskelma | 59 |
| Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot | 60 - 67 |
| Osakkeet ja osakkeenomistajat | 68 |
| Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset | 69 |
| Tilintarkastuskertomus | 70 |
| Tietoa osakkeenomistajille | 71 - 72 |
| Sijoittajakalenteri 2010 | 73 |
|---|---|
| Vaisala maailmalla | 74 |
Vuosi 2009 oli Vaisalalle haastava ja jäimme liikevaihto- ja tulostavoitteistamme. Viimeisen neljänneksen hyvä myynti paransi tilannetta, mutta kokonaisuutena en ole tyytyväinen liikevaihtomme kehittymiseen enkä toimintamme kannattavuuteen vuonna 2009.
Meteorology -liiketoiminta-alueen myynti kehittyi suotuisasti, kasvua lähes 25 prosenttia. Sen tulosta rasittivat radiosondien tuotantohäiriöt ja toimitusprojektien ennakoitua pienemmät katteet. Maailmantalouden epävarma tilanne näkyi Controlled Environment- ja Weather Critical Operations -liiketoiminta-alueiden liikevaihdoissa. Teollisuussegmenttien markkinat supistuivat ja sääliiketoiminnan asiakkaat siirsivät hankintapäätöksiään, minkä lisäksi Weather Critical Operationsille tyypilliset suuret yksittäiset projektit jäivät toteutumatta.
Alueellisesti hyvää myynnin kasvua edustivat Pohjois- ja Etelä-Amerikka sekä Kiina. Myynti ns. Americas-alueella kasvoi jopa 27 prosenttia ja Kiinassa 14 prosenttia. Sen sijaan muissa APAC-maissa ja EMEA-alueella myynti laski.
Konsernin kannattavuuteen vaikuttivat ennakoidusti yrityksessämme käynnissä olevat mittavat kasvuun sekä laadun ja valmistettavuuden parantamiseen tähtäävät kehityspanostukset sekä vuoden lopulla toteutunut yritysosto. Myös kiristyneellä hintakilpailulla, vaativien toimitusprojektien ennakoitua suuremmilla kustannuksilla ja laatuongelmilla oli vaikutuksensa kannattavuuteen.
Vuoden 2009 alusta aloimme toteuttaa uutta markkinalähtöistä strategiaamme ja toimintatapaamme, mikä merkitsi meille yrityksenä isoa suunnanmuutosta. Asiakas- ja markkinalähtöinen ajattelutapa sekä matriisiorganisaatio ovat vaatineet selkeän kulttuuri- ja asennemuutoksen koko organisaatiossa. Näin mittavan muutoksen läpivienti vaatii luonnollisesti aikaa, mutta jo ensimmäisenä vuonna olemme nähneet uuden toimintamallin edut ja jatkamme uuden strategian toteuttamista. Yhdysvaltalaisen Quixote Transportation Technologies -yrityksen osto tukee strategiamme toteuttamista ja avaa Vaisalalle uusia mahdollisuuksia maailmanlaajuisilla tiesää ja -informaatioteknologiamarkkinoilla.
Strategian toteuttaminen tulee vaatimaan jatkossakin huomattavia panostuksia. Näillä panostuksilla luomme pohjaa tuleville kasvutavoitteillemme ja ne vahvistavat entisestään Vaisalan asemaa maailman johtavana ympäristönmittaukseen erikoistuneena yrityksenä.
Odotuksemme vuodelle 2010 ovat maltilliset. Maailmantalouden epävakaus ja valuuttakurssien muutokset tulevat edelleen vaikuttamaan tulokseemme. Asiakasrakenteemme ja saatujen tilausten perusteella markkinatilanne pysynee ennallaan, ja oletamme liikevaihdon ja kannattavuuden hieman kasvavan vuodesta 2009.
Vaisalan henkilöstö on työskennellyt esimerkillisesti ja määrätietoisesti uuden strategian toteuttamiseksi, mistä heille kaikille erityinen kiitos. Haluan myös kiittää asiakkaitamme ja kumppaneitamme yhteistyöstä ja luottamuksesta, jota he ovat Vaisalalle osoittaneet.
Kjell Forsén Toimitusjohtaja
Vaisala on maailman johtava ympäristön ja teollisuuden mittausratkaisuja tarjoava yritys. Yli 70-vuotisen kokemuksensa avulla Vaisala mahdollistaa paremman elämänlaadun tarjoamalla kattavan valikoiman innovatiivisia havainto- ja mittaustuotteita ja palveluja meteorologian, säästä riippuvaisten toimialojen sekä suljettujen tilojen mittaustarpeisiin.
Yhtiö hakee kasvua sekä nykyisiltä markkinoiltaan että valitsemiltaan uusilta ympäristönmittauksen kasvualueilta kuten tuulienergiasta, puhdashuoneista ja olosuhdekaapeista sekä rakennusautomaatiosta.
Vaisala-konsernin 2009 liikevaihto laski edellisvuodesta 4,4 prosenttia, 231,8 miljoonaan euroon. Tilikauden liikevoitto oli 12 (38) miljoonaa euroa. Tulosta rasittivat muun muassa alentunut liikevaihto ja kiristynyt kilpailu sekä vaativien toimitusprojektien merkittävästi suuremmat kustannukset.
Meteorology -liiketoiminta-alueen markkinasegmentit ovat kehittyvät markkinat ja kehittyneet markkinat. Meteorology palvelee kansallisia meteorologian ja hydrologian laitoksia, joiden pääasiallinen tehtävä on tuottaa ja tarjota kansallisia sääpalveluja ja -tietoa.
Vuosi 2009: Meteorology-liiketoiminta-alueen liikevaihto kasvoi 24,6 prosenttia vertailukauteen nähden ja oli 80,8 (64,9) miljoonaa euroa. Katsauskauden liiketulos oli 3,4 (8,0) miljoonaa euroa.
Controlled Environment -liiketoiminta-alue koostuu puhdashuoneet ja olosuhdekaapit-, rakennusautomaatio- ja valikoidut teollisuuden sovellukset -segmenteistä. Tämän liiketoiminta-alueen asiakkaat toimivat tarkasti säädellyissä ja vaativissa olosuhteissa, joissa tarkat olosuhteiden mittaukset ovat oleellisia operatiivisen laadun, tuottavuuden tai energiansäästön varmistamiseksi.
Vuosi 2009: Liiketoiminta-alueen liikevaihto laski 9,4 prosenttia vertailukauteen nähden ja oli 49,2 (54,3) miljoonaa euroa. Katsauskauden liiketulos oli 3,4 (8,4) miljoonaa euroa. Liikevaihdon laskusta huolimatta Vaisala on kyennyt säilyttämään markkinaosuutensa.
Weather Critical Operations -liiketoiminta-alueeseen kuuluu lentokenttä-, tie-, puolustus-, tuulienergia- ja valikoidut sovellukset -segmentit. Weather Critical Operations palvelee asiakkaita, joiden liiketoimintaan sää keskeisesti vaikuttaa, kuten lentokentät, tieviranomaiset, puolustusvoimat ja tuulipuistot.
Vuosi 2009: Liiketoiminta-alueen liikevaihto laski 17,4 prosenttia vertailukauteen nähden ja oli 101,8 (123,3) miljoonaa euroa. Katsauskauden liiketulos oli 5,5 (24,6) miljoonaa euroa.
Liikevaihdon maantieteellinen Liikevaihdon maantieteellinen jakauma
Liikevaihdon jakauma liiketoimintaalueittain 2009 jakauma 2009 Liikevaihdon kehitys (M€) Liikevaihdon jakauma liiketoiminta-alueittain
Konsernin ja osakekohtaiset tunnuslukutaulukot sekä viiden vuoden kehitys -taulukko sivuilla 18 - 21
Maailman johtavana ympäristömittausteknologian yrityksenä ja aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä Vaisala sitoutuu olemaan vastuullinen yrityskansalainen. Haluamme olla läpinäkyviä ja viestiä avoimesti toimintamme taloudellisista sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista.
Vaisalan ensimmäinen yritysvastuuraportti julkaistiin vuonna 2008. Raportointi perustuu Global Reporting Initiativen (GRI G3) ohjeistoon. Vaisala on allekirjoittanut myös YK:n Global Compact -aloitteen ja tukee sen kymmentä perusperiaatetta.
Vaisalan yritysvastuuta ohjaavat toimintaperiaatteet, ympäristöpolitiikka, lahjonnan vastaiset ohjeet ja Vaisalan tukiohjelma. Toimintaohjeet soveltavat yrityksen arvoja ja vastuuta henkilöstön päivittäisessä työssä.
Vaisala julkaisee vuodelta 2009 erillisen yritysvastuuraportin. Tilaa raportti sähköpostitse [email protected].
Tutustu myös Vaisalan yritysvastuuasioihin verkossa www.vaisala.fi/yritysvastuu.
Vaisalan 2009 vuosikertomus julkaistaan yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.vaisala.fi/vuosikertomus, mistä sen voi myös tulostaa pdf-versiona.
Koko vuoden osalta liikevaihto ja liikevoitto jäivät edellisvuodesta.
Tilikauden voittoon vaikuttivat alentuneen liikevaihdon ja kiristyneen kilpailun aiheuttama myyntikatteen lasku ja eräiden toimitusprojektien merkittävästi suuremmat kustannukset sekä eräät laatuongelmat. Näiden kustannusten kertaluonteinen osuus oli 7,5 miljoonaa euroa. Myös käynnissä olevat kehityshankkeet ja vuoden 2009 lopulla toteutuneen QTT-yritysoston aiheuttamat kertaluonteiset kulut pudottivat tulosta.
Americas-alueen liikevaihto kasvoi (+27 %). Sen sijaan sekä EMEAalue (-21,8 %) että APAC (-11,7 %) laskivat Kiinaa lukuunottamatta, joka kasvoi 14 prosenttia.
Maailmantalouden epävakauden ja valuuttakurssien muutosten odotetaan edelleen vaikuttavan Vaisalan liiketoimintaan. Vaisalan asiakasrakenteen ja saatujen tilausten perusteella markkinatilanteen odotetaan edelleen pysyvän pääosin ennallaan ja Vaisalan liiketoiminnan stabiilina vuonna 2010.
Vaisala olettaa liikevaihtonsa vuonna 2010 kasvavan hieman edellisestä vuodesta. Myös kannattavuuden odotetaan paranevan hieman. Strategiset kasvuun tähtäävät panostukset jatkuvat ja kuormittavat tulosta tänäkin vuonna.
QTT-yritysoston ei oleteta vaikuttavan merkittävästi liikevoittoon vuonna 2010.
Kausivaihtelu on tyypillistä Vaisalan toiminnalle, ja ensimmäinen vuosineljännes näyttää olevan maltillinen.
Yhtiön pitkän aikavälin liiketoimintanäkymä ei ole muuttunut, ja Vaisala on edelleen sitoutunut kasvustrategiansa toteuttamiseen.
"Haastava maailmanlaajuinen taloustilanne vaikutti myös Vaisalan toimintaan viime vuonna. Vaikka neljännen neljänneksen liikevaihto oli ennätyssuuri, en ole kokonaisuutena tyytyväinen Vaisalan liikevaihdon kehittymiseen enkä myöskään toiminnan kannattavuuteen. Vuodenvaihteessa Vaisalan tilauskanta oli suurempi kuin vuotta aikaisemmin, mutta tilausten kertyminen
heikkeni vuoden 2009 loppua kohti. Panostukset toimituskyvyn varmistamiseen myös suuremmille volyymeille ovat olleet onnistuneita, mikä luo pohjaa toiminnallemme markkinoiden elpyessä.
Kannattavuuteemme vaikuttivat ennakoidusti yrityksessämme käynnissä olevat mittavat kasvuun sekä laadun ja valmistettavuuden parantamiseen tähtäävät kehityspanostukset ja vuoden lopulla tehty yritysosto. Kannattavuuteen vaikuttivat myös kiristynyt hintakilpailu, vaativien toimitusprojektien kustannusten ylittyminen sekä laatuongelmat.
Tilanteen korjaamiseksi olemme käynnistäneet laadunvarmistusohjelman. Lisäksi olemme aloittaneet tuottavuuden parantamiseen tähtäävän ohjelman, jossa tarkastelemme mm. tuotetarjontaa, hankintaa ja projektitoiminnan kannattavuutta.
Olen erityisen tyytyväinen vuoden lopulla toteutuneeseen yrityskauppaan. Ostimme Yhdysvalloista tiesäähän ja -informaatioon erikoistuneen QTT-yrityksen. Kauppa vahvistaa merkittävästi asemaamme globaalilla tiesäämarkkinoilla ja tuo meille uutta tarjontaa etenkin uusien älykkäiden tiepalvelujen myötä.
Jatkamme edelleen uuden strategian toteuttamista. Tämä vaatii yhä huomattavia panostuksia. Uskon, että ajoitus näille panostuksille on juuri oikea, sillä ne luovat pohjaa Vaisalan tuleville kasvutavoitteille ja vahvistavat entisestään asemaamme maailman johtavana ympäristönmittaukseen erikoistuneena yrityksenä".
Maailmantalouden epävarmuus heijastuu nyt myös Vaisalan liiketoimintaan. Haastavassa taloustilanteessa Vaisala on kuitenkin onnistunut säilyttämään markkinaosuutensa.
Controlled Environment -liiketoiminnassa eli teollisuussegmenteissä markkinat supistuivat vuoden 2009 aikana. Epävarma taloustilanne vaikuttaa asiakkaiden hankintapäätöksiin myös Weather Critical Operations ja Meteorology -liiketoiminta-alueilla.
Vaisala-konsernin liikevaihto laski 4,4 prosenttia vertailukauteen nähden 231,8 (242,5/2008; 224,1/2007) miljoonaan euroon. Meteorologyn liikevaihto kasvoi 24,6 prosenttia, kun taas Weather Critical Operationsin laski 17,4 prosenttia ja Controlled Environmentin 9,4 prosenttia. Vertailukelpoisin valuuttakurssein Vaisalan liikevaihto olisi laskenut 6,9 prosenttia.
Ulkomaantoimintojen osuus liikevaihdosta oli 97 (94) prosenttia.
Americas-alueen liikevaihto nousi euromääräisesti 27,0 prosenttia 94,3 (74,3) miljoonaan euroon. Liikevaihto laski 21,8 prosenttia EMEA:n alueella 84,9 (108,5) miljoonaan euroon ja APAC:in alueella 11,7 prosenttia 52,6 (59,6) miljoonaan euroon. Vertailukelpoisin valuuttakurssein muutokset olisivat olleet Americas +20,9 %, EMEA -20,9 % ja APAC -15,5 %.
Saatujen tilausten määrä laski vertailukauteen nähden 4,4 prosenttia 237,0 (247,9/2008; 228,5/2007) miljoonaan euroon. Saatujen tilausten määrä sisältää QTT:n hankinnan sisältämän tilauskannan, 6,8 miljoonaa euroa, uusina tilauksina. Vertailukelpoinen saatujen tilausten määrä laski 7,1 prosenttia 230,2 miljoonaan euroon. Konsernin tilauskanta oli tilikauden lopussa 95,5 (90,3) miljoonaa euroa. Tilauskannasta noin 16 miljoonaa euroa toimitetaan vuonna 2011 tai myöhemmin.
Tilikauden liikevoitto oli 5,2 prosenttia liikevaihdosta, eli 12,0 (38,0) miljoonaa euroa. Voitto ennen veroja oli 4,3 prosenttia liikevaihdosta eli 10,1 (38,9) miljoonaa euroa, laskua 74,1 prosenttia. Tilikauden voitto oli 3,0 prosenttia liikevaihdosta eli 6,9 (28,4) miljoonaa euroa, laskua 75,8 prosenttia.
Vaisala-konsernin vakavaraisuus ja likviditeetti säilyivät vahvoina. Taseen loppusumma 31.12.2009 oli 231,4 (241,7/2008; 225,6/2007) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 81 % (82 %/2008; 83 %/2007).
Konsernin likvidien rahavarojen määrä oli 50,1 (103,4/2008; 99,2/2007) miljoonaa euroa.
Bruttoinvestoinnit olivat 27,7 (12,2/2008; 7,3/2007) miljoonaa euroa.
1.1.2009 Vaisala hankki yhdysvaltalaisen lentokenttäpalveluja tarjoavan Aviation System Maintenance Inc (ASMI) -yrityksen koko osakekannan. Hankitun liiketoiminnan palveluksessa on 10 henkilöä ja sen liikevaihto vuonna 2009 oli 1,0 miljoonaa euroa ja liikevoitto 0,1 miljoonaa euroa. Yhtiö sijaitsee Kansasin osavaltiossa ja sillä on laaja asiakaskunta ja yli 25 vuoden kokemus lentokenttien säälaitteiden asennuksista ja ylläpidosta. Yrityskauppa vahvistaa merkittävästi Vaisalan asemaa ylläpitopalvelujen tarjoajana Yhdysvaltojen lentokenttäsäämarkkinoilla täydentäen Vaisalan nykyisiä palvelusopimuksia ja osaamista. Nämä synergiaedut ovat vaikuttaneet laskelmien mukaisen 1,3 miljoonan euron liikearvon syntymiseen. Hankintahinta oli 2,2 miljoonaa euroa, johon sisältyy ehdollinen 0,4 miljoonan euron suuruinen kauppahinta. Ehdollinen kauppahinta erääntyy maksettavaksi vuoden 2010 loppuuun meneessä, jos sovitut tulostavoitteet täyttyvät.
Vaisala osti 18.12.2009 yhdysvaltalaisen Nasdaq-listatun Quixote Corporationin tytäryhtiön Quixote Transportation Technologies, Incin (QTT). QTT:n liikevaihto vuonna 2009 oli noin 16,2 miljoonaa euroa ja työntekijöitä oli noin 100. Hankitun liiketoiminnan liikevaihto ajalta 19.12.-31.12.2009 oli 0,4 miljoonaa euroa ja liikevoitto 0,1 miljoonaa euroa.
Jos hankinta olisi tapahtunut 1.1.2009, konsernin tilikauden liikevaihto olisi ollut 248 miljoonaa euroa ja voitto 7,9 miljoonaa euroa. QTT täydentää Vaisalan tarjontaa ja sovellusosaamista ja mahdollistaa entistä kattavammat ratkaisut ja palvelut tieliiketoiminnan asiakkaille. QTT:n tiesää- ja liikennetietoa keräävät ja välittävät ratkaisut vahvistavat huomattavasti Vaisalan asemaa näillä markkinoilla ja avaa uusia mahdollisuuksia etenkin ITS- eli liikenneinformaatioteknologian alueella. Kaupasta syntynyt liikearvo, 2,8 miljoonaa euroa, muodostuu hankitusta asiakaskunnasta ja toimintojen yhdistämisen luomasta synergiaedusta.
Vaisalan uuden toiminnanohjausjärjestelmän vaiheittainen käyttöönotto jatkuu suunnitelman mukaisesti tänä ja ensi vuonna.
Hanke uuden toimistotilan rakentamiseksi Vantaalle etenee suunnitelmien mukaan. Vanhan toimistorakennuksen purkutyöt alkoivat toisen vuosineljänneksen aikana, maanrakennustyöt kolmannella neljänneksellä ja rungon rakennustyöt neljännellä neljänneksellä.
Vaisala julkisti uuden strategiansa marraskuussa 2008. Yhtiö keskittyy jatkossa ympäristö- ja teollisuusmittauksen toimialueella markkinoille, joilla on suurimmat kasvumahdollisuudet. Yhtiö hakee kasvua sekä nykyisiltä että uusilta markkinasegmenteiltä. Samassa yhteydessä ilmoitettiin, että raportointi muutetaan vastaamaan uutta segmenttijakoa. Vuoden 2009 ensimmäisestä osavuosikatsauksesta lähtien Vaisala-konsernin liiketoiminta raportoidaan kolmessa segmentissä, joita ovat Meteorology, Weather Critical Operations ja Controlled Environment. Konserni on vuoden 2009 alusta ottanut käyttöön uudistetun IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardin sekä IFRS 8 Toimintasegmentti -standardin. Näillä standardeilla ei ole merkittävää vaikutusta osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen esittämiseen.
Meteorology-liiketoiminta-alueen markkinasegmentit ovat kehittyvät markkinat ja kehittyneet markkinat. Meteorology palvelee kansallisia meteorologian ja hydrologian laitoksia, joiden pääasiallinen tehtävä on tuottaa ja tarjota kansallisia sääpalveluja ja -tietoa.
Meteorology-liiketoiminta-alueen liikevaihto kasvoi 24,6 prosenttia vertailukauteen nähden ja oli 80,8 (64,9) miljoonaa euroa. Mikäli valuuttakurssit olisivat säilyneet edellisen vuoden tasolla, liikevaihto olisi kasvanut 21,3 prosenttia. Katsauskauden liiketulos oli 3,4 (8,0) miljoonaa euroa.
Vaisala osallistui Yhdysvaltojen ilmatieteen laitoksen mittavaan tuulikeilainverkon uudistushankkeeseen. Vaisala toimitti projektin kolmanteen vaiheeseen yhden tuulikeilaimen asiakkaalle koekäyttöön. Projektin ennakoitua suuremmat kustannukset rasittivat liiketoiminta-alueen liiketulosta tilikaudella noin kolmella miljoonalla eurolla.
Radiosondien tuotantohäiriöiden aiheuttama kustannusvaikutus oli noin 2,2 miljoonaa euroa tilikauden aikana. Tuotantohäiriöt eivät vaikuttaneet tilikauden liikevaihtoon. Toimenpiteet tuotantohäiriön aiheuttaneiden tekijöiden korjaamiseksi on jo käynnistetty. Säätutkatoimitukset ja muut toimitusprojektit rasittivat liiketulosta noin 2,3 miljoonalla eurolla.
Meteorologyn saamien tilausten määrä oli 76,4 miljoonaa euroa ja tilauskanta katsauskauden lopussa 36,6 miljoonaa euroa.
Toisen vuosineljänneksen aikana Venäjän säähavainnointiverkon modernisointiprojektin toimitukset saatettiin päätökseen.
Japanin ilmatieteen laitos tilasi kymmenen luotauskalustoa kansalliseen yläilmahavaintoverkkoon. Tilaus on merkittävä askel Japanin markkinoilla, sillä toimitusten jälkeen valtaosa Japanin luotausasemista käyttää Vaisalan laitteita.
Vaisala ja Yhdysvaltojen National Oceanic and Atmospheric Administration (NOAA) allekirjoittivat toisella vuosineljänneksellä viisivuotisen sopimuksen, jonka mukaan Vaisala toimittaa uuden sukupolven GPS-pudotussondeja Yhdysvaltoihin hurrikaanien tunnistamista, tutkimusta ja reittien ennustamista varten. Kaupan arvo on noin 9,2 miljoonaa dollaria.
Kuuden säätutkan toimitukset Turkin ilmatieteen laitokselle alkoivat neljännellä vuosineljänneksellä. Näistä ensimmäiset kaksi tutkaa otetaan käyttöön vuoden 2010 alkupuolella. Myös Malesian ilmatieteen laitokselle toimitettiin kattava tutkapäivitys viimeisellä vuosineljänneksellä.
Suomen ilmatieteen laitos otti käyttöön kaksi uutta kaksoispolarisaatiosäätutkaa Kaivokselassa ja Anjalankoskella.
Saksassa saatiin jatkoa aiemmin toimitetulle kolmelle tuulikeilaimelle, kun Deutscher Wetterdienstille toimitettiin tuulikeilain neljännellä vuosineljänneksellä.
Controlled Environment -liiketoiminta-alue koostuu puhdashuoneet ja olosuhdekaapit-, rakennusautomaatio- ja valikoidut teollisuuden sovellukset -segmenteistä. Tämän liiketoiminta-alueen asiakkaat toimivat tarkasti säädellyissä ja vaativissa olosuhteissa, joissa tarkat olosuhteiden mittaukset ovat tärkeitä operatiivisen laadun, tuottavuuden tai energiansäästön varmistamiseksi.
Liiketoiminta-alueen liikevaihto laski 9,4 prosenttia vertailukauteen nähden 49,2 (54,3) miljoonaan euroon. Liikevaihdon laskusta huolimatta Vaisala on kyennyt säilyttämään markkinaosuutensa. Mikäli valuuttakurssit olisivat pysyneet edellisen vuoden tasolla, liikevaihto olisi laskenut 13,3 prosenttia. Katsauskauden liiketulos oli 3,4 (8,4) miljoonaa euroa.
Controlled Environmentin saamien tilausten määrä oli 49,0 miljoonaa euroa ja tilauskanta katsauskauden lopussa 3,3 miljoonaa euroa.
Weather Critical Operations -liiketoiminta-alueeseen kuuluvat lentokenttä-, tie-, puolustus-, tuulienergia- ja valikoidut sovellukset -segmentit. Weather Critical Operations palvelee asiakkaita, joiden liiketoimintaan sää keskeisesti vaikuttaa kuten lentokentät, tieviranomaiset, puolustusvoimat ja tuulipuistot.
Liiketoiminta-alueen liikevaihto laski 17,4 prosenttia vertailukauteen nähden ja oli 101,8 (123,3) miljoonaa euroa. Mikäli valuuttakurssit olisivat säilyneet edellisen vuoden tasolla, liikevaihto olisi laskenut 18,9 prosenttia. Katsauskauden liiketulos oli 5,5 (24,6) miljoonaa euroa.
Tämän liiketoiminta-alueen liikevaihdossa näkyivät taloustilanteen vaikutus asiakkaiden ostopäätöksiin sekä suurten yksittäisten projektien puuttuminen.
Weather Critical Operationsin saamien tilausten määrä oli 111,6 miljoonaa euroa ja tilauskanta katsauskauden lopussa 55,6 miljoonaa euroa.
Kolmannen neljänneksen radiosondituotannon tuotantohäiriöt rasittivat romutuskustannuksina Weather Critical Operations -liiketoiminta-alueen liiketulosta noin 0,2 miljoonalla eurolla. Tuotantohäiriöt eivät vaikuttaneet tilikauden liikevaihtoon.
Ensimmäisen neljänneksen liikevaihtoa ja tulosta alentaneet säätutkien signaaliprosessorien ja lentokentän säähavainnointijärjestelmien projektitoimitukset saatiin päätökseen toisen neljänneksen aikana.
Vaisala ilmoitti ensimmäisellä vuosineljänneksellä toimittavansa yläilmahavaintolaitteita pitkäaikaiselle asiakkaalleen. Sopimuksen arvo on 8,6 miljoonaa dollaria ja laitteet toimitetaan vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä.
Vaisala ilmoitti kolmannella neljänneksellä pilotoivansa yhdessä yhdysvaltalaisten NCAR:in (National Center for Atmospheric Research) ja Xcel Energyn kanssa uutta havainnointi- ja ennustusjärjestelmää tuulienergian tarpeisiin.
Vaisalan uusi kiitoradan näkyvyysjärjestelmä lennonjohdon käyttöön sai Yhdysvaltojen ilmailuviranomaisen FAA:n (Federal Aviation Authority) hyväksynnän neljännellä vuosineljänneksellä. Järjestelmän tarjoama lisäinformaatio parantaa lentoturvallisuutta ja kenttien kapasiteettia. FAA:n hyväksyntä auttaa myös avamaan uusia liikentoimintamahdollisuuksia ja vahvistaa Vaisalan asemaa laajemmissa lentokenttäsääjärjestelmien kokonaistoimituksissa.
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat 28,4 (24,6/2008; 23,5/2007) miljoonaa euroa, eli 12,2 % konsernin liikevaihdosta.
Konsernin tuotekehitysmenojen osuus liikevaihdosta tulee säilymään korkeana vuonna 2010. Tämä johtuu lisäpanostuksista, joilla pyritään yhtenäistämään teknologia-alustoja sekä parantamaan tuotteiden modulaarisuutta, valmistettavuutta ja käytettävyyttä.
Vuonna 2009 toteutetut 17 tuote-, ratkaisu ja palvelujulkistusta kattoivat kaikki Vaisalan tuotealueet ja markkinasegmentit. Tärkeimmät näistä olivat:
Vaisalan barometrisen paineen siirtostandardi (Barometric Pressure Transfer Standard) PTB330TS referenssimittauksiin kenttä- ja laboratorio-olosuhteissa.
Vaisala OMT364 hapen mittaukseen vaarallisissa teollisuusprosesseissa.
Vaisala GLD360 salamanpaikannuspalvelu, joka tarjoaa reaaliaikaista salamanpaikannusinformaatiota maailmanlaajuisesti. Informaatio kattaa koko maapallon, myös meret ja alueet, joilta on ennestään saatavilla niukasti reaaliaikaisia säähavaintoja.
Vaisala Sigmet RVP900 signaaliprosessori. RVP900 alustaa käytetään Vaisalan säätutkissa, tuulikeilaimissa ja salamanpaikannuslaitteissa.
Luotaustoiminta: RS92-D radiosondi puolustusvoimien käyttöön ja päivityspaketit RT20-järjestelmille. Vaisala BUFR Generator vanhemman sukupolven maakalustolle.
TLP, Total Lightning Processor -ukkosjärjestelmä, joka parantaa havaintojen tarkkuutta käyttämällä Vaisalan patentoitua paikantamisalgoritmia.
Vaisala FALLS (Fault Analysis and Lightning Location System), joka mahdollistaa sähkölaitoksille helpon ja nopean vertailun verkkovikojen ja salamoinnin välillä.
Referenssiradiosondi, joka mahdollistaa tarkemmat havainnot ilmastonmuutoksen seurantaan. Hanke toteutetaan yhdessä kansainvälisten ilmastontutkijoiden kanssa. Laite tuottaa hyvin tarkkaa ilmastohavaintotietoa yläilmakehästä.
Vaisalan palveluliiketoiminta on raportoitu vuoden 2009 alusta osana liiketoimintayksiköitä. Palvelujen liikevaihto katsauskaudella oli 28,1 (27,5) miljoonaa euroa.
Vaisala osti tammikuussa Aviation Systems Maintenance Inc. (ASMI) -yrityksen Yhdysvalloista vahvistamaan lentokenttäsääpalvelujaan. ASMIn toimintojen yhdistäminen Vaisalaan saatiin päätökseen 1.7.2009.
Vaisala-konsernin henkilöstön määrä oli tilikaudella keskimäärin 1 302 (1 177/2008; 1 113/2007). Henkilöstöstä 44 (39/2008; 39/2007) prosenttia työskenteli konsernin ulkomaisissa toimipisteissä. Tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä työskenteli 22 (20/2008; 21/2007) prosenttia konsernin henkilökunnasta.
Yhtiössä palkan määräytymisen perusteina ovat paikalliset kollektiiviset ja yksilölliset sopimukset, tehtävässä suoriutuminen sekä tehtävän vaativuus. Peruspalkkaa täydentävät tuloksiin sidotut palkkiojärjestelmät, joiden piirissä on yhtiön koko henkilöstö. Vuonna 2009 maksettujen palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma oli 63,3 (59,7/2008; 57,2/2007) miljoonaa euroa.
Vaisalassa on käytössä kaksi palkitsemisjärjestelmää; koko henkilöstön kattava liikevaihdon ja kannattavuuden kehittymiseen perustuva bonusjärjestelmä sekä kolmivuotinen avainhenkilöt kattava kannattavuuden kehittymiseen sidottu järjestelmä.
KTM Timo Raikaslehto nimitettiin Vaisalan myynti- ja markkinointijohtajaksi ja laajennetun johtoryhmän jäseneksi 1.3.2009 alkaen. Raikaslehto erosi yhtiön palveluksesta tammikuussa 2010.
Tekniikan tohtori John Jiang nimitettiin Vaisalan Kiinan yhtiön toimitusjohtajaksi ja konsernin laajennetun johtoryhmän jäseneksi 1.1.2010 alkaen.
Vaisalan teknologiajohtaja Ari Meskanen nimitettiin Vaisalan myynti- ja markkinointijohtajaksi 1.1.2010 alkaen. Hän jatkaa myös teknologiajohtajan roolissa kunnes siihen nimitetään seuraaja.
Yrityksellä on käytössä konsernin hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, jossa on kartoitettu strategiset, operatiiviset ja rahoitusriskit. Konsernin johtoryhmä arvioi säännöllisesti riskienhallintapolitiikkaa, käytäntöjen kattavuutta ja painopisteitä. Politiikan tavoitteena on varmistaa henkilöstön, toiminnan ja tuotteiden turvallisuus sekä toiminnan jatkuvuus. Politiikka kattaa myös tietopääoman sekä yrityskuvan ja brandin suojaamisen. Asianmukainen ja ajantasainen riskikäsitys sisällytetään päätöksentekoon ja huomioidaan yhtiön liiketoimintasuunnitelmassa.
Operatiivista toimintaa ohjaavat yksityiskohtaisemmat toimintaperiaatteet päätetään johtoryhmässä. Näitä ovat muun muassa hyväksymis-, tarjous- ja ostovaltuudet ja maksuehdot.
Sijoituspolitiikan pääperiaatteet tärkeysjärjestyksessä ovat a) luottotappioriskin minimoiminen, b) likviditeetti ja c) sijoitusten tuotto. Sijoitusten maksimipituus on 12 kuukautta.
Vaisalan toimintaympäristöön kuuluvat normaalit, kansainväliseen liiketoimintaan liittyvät riskit. Näistä merkittävimpiä ovat riskit, jotka liittyvät maailmantalouden muutoksiin, valuuttakurssien, erityisesti Yhdysvaltain dollarin vaihteluun, toimittajaverkoston hallintaan ja tuotantotoimintaan. Näitä riskejä seurataan ja niihin varaudutaan yhtiössä riskienhallintapolitiikan mukaisesti.
Vaikutettavissa olevien toiminnallisten riskien hallinnoimiseksi on luotu konsernitason vakuutusohjelmia. Ne kattavat konsernin omaisuusvahinkoihin, liiketoiminnan keskeytymiseen, erinäisiin vastuihin, kuljetuksiin ja liikematkustamiseen liittyviä riskejä. Yhtiön riskinkantokyky suhteessa riskeihin on hyvä ja yhtiöllä on vahva pääomarakenne, joka takaa pääoman riittävyyden.
Lähiajan merkittävimpien riskien ja epävarmuustekijöiden arvioidaan liittyvän yleiseen talouskehitykseen, valuuttakurssien vaihteluun, tuotannon häiriöttömään toimintaan, projektitoimituskykyyn, asiakkaiden rahoitustilanteeseen ja mahdollisiin osto- tai investointikäyttäytymisen muutoksiin sekä tilausten ja toimitusten siirtymiseen tai peruuntumiseen. Suurimmat riskit liikevaihdon toteutumiselle liittyvät suhdanneherkkiin teollisuussegmentteihin, joiden osalta kysyntä on hidastunut selvästi. Näiden segmenttien osuus on noin 25 prosenttia yhtiön liikevaihdosta. Liikevaihdon ja tuloksen toteutumiseen voi vaikuttaa lisäksi projektien peruuntuminen tai siirtyminen myöhempään ajankohtaan.
Muutokset alihankkijasuhteissa, alihankkijoiden toiminnassa ja toimintaympäristössä voivat vaikuttaa negatiivisesti myös Vaisalan toimintaan. Näitä riskejä seurataan ja niihin varaudutaan yhtiön riskienhallintapolitiikan mukaisesti.
Yhtiössä on käynnissä merkittäviä kehityshankkeita ja organisaatiomuutoksia, joilla luodaan perustaa uuden strategian toteutumiselle. Lisäksi kehitteillä on koko konsernin kattava uusi toiminnanohjausjärjestelmä. Nämä muodostavat lyhyellä aikavälillä Vaisalan liikevaihtoon ja tulokseen liittyviä riskejä.
Vaisala on toteuttanut yritysostoja, joiden vaikutus yhtiön liikevaihtoon ja tulokseen riippuu olennaisesti ostetun yrityksen toiminnan haltuunoton ja integroinnin onnistumisesta. Mikäli tehdyt oletukset saavutettavien synergioiden osalta osoittautuvat virheellisiksi tai ostetun toiminnan haltuunotto tai integrointi epäonnistuu, voi tämä muodostaa lyhyellä aikavälillä Vaisalan liikevaihtoon ja tulokseen liittyviä riskejä.
Yhtiöllä ei ole olennaisia korollisia velkoja. Korkotason muutosten vaikutukset korollisten saatavien ja velkojen arvoon eri valuutoissa aiheuttavat korkoriskin. Korkoriski on johdon arvion mukaan pieni ja sisältyy sijoitettavan varallisuuden tuottoon korkotason muuttuessa. Koron muutos vaikuttaa sekä rahavirtoihin että sijoitusten käypään arvoon. Yhden prosenttiyksikön korkotason muutos vaikuttaisi yhtiön verojen jälkeiseen tulokseen n. 358 (396) tuhatta euroa laskettuna keskimäärin 48,3 (53,5) miljoonan euron suuruiselle sijoitustalletusten positiolle. Lisätietoja korollisista saatavista on annettu liitetietojen kohdassa 21.
Konserni sijoitti vuonna 2008 kassavarojaan lyhyen koron rahastoihin ja altistui siten toiminnassaan noteerattujen korkorahastojen markkinahintojen vaihtelusta aiheutuvalle hintariskille. Korkorahastosijoitukset realisoitiin vuoden 2009 aikana. Koska rahastojen sijoituskohteeksi valittiin liikkeeseenlaskijoita (valtiot, kunnat ja rahoituslaitokset), joiden luottokelpoisuusluokitus oli erittäin hyvä, rahastoihin liittyvä luottoriski oli vähäinen. Rahastot sijoittivat euromääräisiin korkotuotteisiin, joten valuuttakurssiriskiä ei ollut. Lyhyiden markkinakorkojen nousu laski rahasto-osuuden arvoa. Käyvän arvon muutostappio vuonna 2009 2.120 (2.209) tuhatta euroa kirjattiin tuloslaskelmaan rahoitustuottojen ja kulujen ryhmään. Lisätietoja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista varoista on annettu liitetietojen kohdassa 20.
Toiminnan kansainvälisyys altistaa konsernin riskeille, jotka syntyvät kun eri valuutoissa olevat sijoitukset muunnetaan emoyrityksen toimintavaluuttaan. Konsernin kannalta merkittävimmät valuutat ovat Yhdysvaltain dollari, Japanin jeni ja Englannin punta. Konsernilla on useita sijoituksia ulkomaisiin tytäryrityksiin, joiden nettovarallisuus on alttiina valuuttariskille. Konserni ei suojaa tytäryritysten nettovarallisuuden valuuttariskiä. Erillisessä taulukossa on esitetty herkkyysanalyysi siitä, miten konsernin merkittävimpien valuuttojen ja euron keskikurssin ja tilinpäätöspäivän kurssin muutokset vaikuttaisivat konsernin tulokseen verojen jälkeen. Laskelmassa ei ole huomioitu emoyhtiön tilikaudenaikaisten muiden valuuttamääräisten ostojen vaikutusta.
Vaikutus tulokseen verojen jälkeen € 1000
| 2009 | |||
|---|---|---|---|
| USD/EUR | valuuttakurssin nousu | 10,00% | 459,1 |
| valuuttakurssin lasku | 10,00% | -447,5 | |
| JPY/EUR | valuuttakurssin nousu | 10,00% | 91,6 |
| valuuttakurssin lasku | 10,00% | -75,0 | |
| GBP/EUR | valuuttakurssin nousu | 10,00% | 209,3 |
| valuuttakurssin lasku | 10,00% | -190,6 | |
| 2008 | |||
| USD/EUR | valuuttakurssin nousu | 10,00% | 491 |
| valuuttakurssin lasku | 10,00% | -468 | |
| JPY/EUR | valuuttakurssin nousu | 10,00% | 165 |
| valuuttakurssin lasku | 10,00% | -135 | |
| GBP/EUR | valuuttakurssin nousu | 10,00% | 403 |
| valuuttakurssin lasku | 10,00% | -371 |
Konserni käsittelee monetaariset erät nettomääräisesti kirjanpidossa ja käyttää niiden suojaamiseen valuuttatermiinejä, joihin konserni ei sovella IAS 39 mukaista suojauslaskentaa. Konsernin liikevaihdosta noin 40 % syntyy Yhdysvaltain dollareina, 5 % Japanin jeneinä ja 4 % Englannin puntina. Konsernin ostoista merkittävä osa tapahtuu euroissa. Nettoposition suojaamiseen käytetään valuuttatermiinejä. Suojausasteena pidetään noin 50 % tilauskannasta ja myyntisaatavista. Tilinpäätöshetken suojausaste oli 42 %. Suojauksen suorittaa emoyhtiö (liitetiedot 10. Rahoitustuotot ja -kulut).
Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi. Konsernin rahoitus järjestetään emoyhtiön kautta ja tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan konsernin sisäisillä lainoilla. Emoyhtiö antaa myös tarvittavat limiittitakaukset tytäryhtiöille. Rahoitusriskien hallinnasta vastaa emoyhtiö, kuten myös likviditeettiylijäämän sijoittamisesta. Emoyhtiöllä on maksuvalmiustarpeen täyttämiseksi 20 miljoonan euron suuruinen valuuttaluottolimiitti, joka on kokonaisuudessaan nostamatta. Tämän lisäksi tytäryhtiöillä on 1,3 miljoonan euron suuruinen käyttämätön luottolimiitti. Yhtiöllä ei ole muita konsernin ulkopuolisia rahoitusvelkoja kuin rahoitusleasingvelat (liitetieto 23. Muut velat)
Maksuvalmiusriski on nykyisellä taserakenteella olematon.
Likvidejä varoja sijoitetaan vahvistettujen limiittien rajoissa kohteisiin, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Sijoituskohteet sekä niille määritellyt limiitit tarkistetaan vuosittain. Lisätietoja sijoitusten luokituksesta on annettu liitteellä 21. Rahavarat.
Konsernin luotonantopolitiikka on tiukka. Luottoriskejä vastaan suojaudutaan käyttämällä maksuehtoina remburssia, ennakkomaksuja ja pankkitakauksia. Konsernin johdon näkemyksen mukaan yrityksellä ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska globaalisti jakautuneen asiakaskunnan ansiosta yksittäinen asiakas tai asiakasryhmä ei muodosta liian merkittävää riskiä. Tilikauden aikana myyntisaamisista tulosvaikutteisesti kirjattujen luottotappioiden määrä on ollut 0,4 (0,3) miljoonaa euroa ja tilikauden nettoluottotappioiksi jäi 0,4 (-0,1) miljoonaa euroa. Luottotappiot ovat aiheutuneet asiakkaan taloudellisen ympäristön odottamattomasta muutoksesta. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 19.
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla varmistaa normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa. Tavoitteena on paras mahdollinen tuotto pitkällä aikavälillä. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset. Pääomarakenteeseen vaikutetaan mm. osingonjaon ja osakeantien kautta. Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettujen osinkojen tai näille palautettavan pääoman määrää, tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää. Yhtiöllä ei ole olennaisia rahoitusvelkoja. Pääomana hallinnoidaan konsernitaseen osoittamaa omaa pääomaa. Konserniin ei sovelleta ulkopuolisia pääomavaatimuksia.
Vaisala pyrkii olemaan vastuullinen yritys, ja tätä tavoitetta tukemaan yhtiössä on määritelty asianmukaiset sisäisen valvonnan periaatteet.
Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaisesti sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa yrityksen toiminnan tehokkuus ja kannattavuus, tiedon luotettavuus sekä yhteensopivuus soveltuvien säädösten ja toimintaperiaatteiden kanssa. Sisäinen valvonta pyrkii parantamaan hallituksen ohjaustehtävän toteutumista.
Vaisalan sisäinen valvonta on prosessi, jota toteuttavat yhtiön hallitus, operatiivinen johto ja työntekijät. Se pyrkii varmistamaan, että toiminta on tehokasta, tuloksellista ja strategian mukaista, taloudellinen raportointi ja johdon tieto on luotettavaa, viimeisteltyä ja oikea-aikaista, ja että yritys toimii voimassaolevien lakien ja säädösten mukaisesti ja noudattaa Vaisalan sisäisiä toimintaohjeita, eettisiä ohjeita ja periaatteita ja yritysvastuuta.
• Varmistaa, että yrityksen kirjanpitokäytännöt noudattavat lakia, ja että taloushallintoa johdetaan luotettavasti.
• Ylin johto on vastuussa siitä, että organisaation eri yksiköihin luodaan yksityiskohtaisemmat sisäisen valvonnan toimintaohjeet ja käytännöt. Erityisen tärkeässä roolissa on yhtiön talousjohto, jonka valvontatoimenpiteet kattavat kaikki yhtiön operatiiviset ja muut yksiköt.
• Tutkivat ja arvioivat organisaation hallinnoinnin asianmukaisuutta ja tehokkuutta, riskienhallintaprosessia, sisäisen valvonnan järjestelmää ja suorituksen laatua organisaation tavoitteita toteutettaessa.
• Vastaavat siitä, että kaikki heidän vastuualueisiinsa kuuluvat yksiköt ja työntekijät noudattavat asianmukaisia lakeja, säädöksiä ja sisäisiä toimintaohjeita.
Katsauskauden lopussa hallituksella ei ollut valtuuksia osakepääoman korotukseen eikä uusien osakkeiden, erityisten oikeuksien tai optio-oikeuksien liikkeellelaskuun.
31.12.2008 Vaisalan A-osakkeen kurssi NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä oli 22,11 euroa ja katsauskauden lopussa 25,10 euroa. Katsauskauden ylin noteeraus oli 28,46 euroa ja alin 20,80 euroa. Vaisalan osakkeita vaihdettiin pörssissä katsauskauden aikana 1.729.224 kappaletta.
Vaisalalla on 31.12.2009 18.218.364 osaketta, joista 3.397.684 kuuluu sarjaan K ja 14.820.680 kuuluu sarjaan A. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. K- ja A -sarjan osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä (20) äänellä ja jokainen A-osake yhdellä (1) äänellä. A-sarjan osakkeet muodostavat 81,4 % kaikista osakkeista ja 17,9 % äänimäärästä. K-sarjan osakkeet muodostavat 18,6 % kaikista osakkeista ja 82,1 % äänimäärästä.
Vaisalan A-sarjan osakkeiden markkina-arvo 31.12.2009 ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli 371,8 miljoonaa euroa. Kaikkien osakkeiden markkina-arvo, jossa pörssissä noteeraamattomat K-sarjan osakkeet on arvostettu A-sarjan osakkeiden tilikauden päätöspäivän päätöskurssiin, oli katsauskauden lopussa 457,1 miljoonaa euroa ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.
Suurimmat osakkeenomistajat löytyvät yhtiön Internet-sivuilta ja tilinpäätöksen liitetiedoista.
Osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon. Yhtiöjärjestyksen mukainen osakkeiden enimmäismäärä on 68.490.017 kappaletta ja konsernin enimmäisosakepääoma on 28,8 miljoonaa euroa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Osakkeita eivät rasita suostumus- tai lunastuslausekkeet.
Yhtiöjärjestyksen mukaan K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi yhtiöjärjestyksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla.
Vaisala Oyj:n hallituksen omistamien ja hallitsemien osakkeiden lukumäärä 31.12.2009 oli 1.353.425 kpl ja osuus kokonaisäänimäärästä 15,6 % (vuonna 2008 1.353.425 kpl ja 15,6 % kokonaisäänimäärästä). Yhtiön toimitusjohtaja omisti 2720 osaketta.
Vaisala Oyj:n listaamattomista K-osakkeista listatuiksi A-osakkeiksi muunnetut uudet A-osakkeet (500 kpl) on merkitty kaupparekisteriin 05.03.2009. Uudet osakkeet on haettu kaupankäynnin kohteeksi 06.03.2009 alkaen.
Vaisala Oyj:n listaamattomista K-osakkeista listatuiksi A-osakkeiksi muunnetut uudet A-osakkeet (6000 kpl) on merkitty kaupparekisteriin 14.05.2009. Uudet osakkeet on haettu kaupankäynnin kohteeksi 15.05.2009 alkaen.
Vaisala Oyj:n listaamattomista K-osakkeista listatuiksi A-osakkeiksi muunnetut uudet A-osakkeet (1400 kpl) on merkitty kaupparekisteriin 19.11.2009. Uudet osakkeet on haettu kaupankäynnin kohteeksi 20.11.2009 alkaen.
Yhtiön hallussa oli tilikauden päättyessä omia A-osakkeita 9.150 kappaletta, joiden suhteellinen osuus osakepääomasta on 0,05 % ja äänimäärästä 0,01 %. Yhtiön hallussa olevista osakkeista suoritettu vastike on 251.898,31 euroa.
Vaisala Oyj:n hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään kolme (3) ja enintään kuusi (6) jäsentä. Voimassa olevan käytännön mukaisesti hallituksessa on kuusi jäsentä. Yhtiökokous valitsee kaikki hallituksen jäsenet. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Hallituksen jäsenten toimikausi poikkeaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodissa annetun suosituksen kohdan 10 mukaisesta yhden vuoden toimikaudesta. Toimikausi on yhtiöjärjestyksen mukaisesti 3 vuotta. Toimikausi alkaa vaalin suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy kolmanneksi (3.) seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Suosituksessa 15. annettujen kriteerien mukaan kaikki hallituksen 6 jäsentä ovat yhtiöstä riippumattomia. Suosituksessa 15. annettujen kriteerien mukaan sekä yhtiöstä että osakkeenomistajista riippumattomia ovat Yrjö Neuvo, Stig Gustavson, Mikko Niinivaara ja Maija Torkko. Raimo Voipio ja Mikko Voipio ovat suosituksen 15. kriteerien mukaan riippuvaisia merkittävistä osakkeenomistajista. Suosituksen 14 mukainen vaatimus riippumattomien jäsenten lukumäärästä toteutuu nykyisellä hallituksen kokoonpanolla.
Vaisala Oyj:n toimitusjohtajan nimittää yhtiön hallitus. Toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa yhtiön toimintaa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä informoida hallitusta yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen kehityksestä. Hän vastaa myös yhtiön hallinnon järjestämisestä.
Sisäpiirille ei ole myönnetty lainoja eikä sen puolesta ole annettu vastuusitoumuksia.
Yhtiöllä on sivuliikkeet Intiassa, Kanadassa, Kiinassa, Malesiassa ja Yhdistyneissä Arabiemiraateissa. Sivuliikkeiden osoitteet ja yhteystiedot löytyvät yrityksen Internet-sivuilta.
Vaisala on allekirjoittanut Teknologiateollisuuden kanssa vapaaehtoisen energiatehokkuussopimuksen, jolla tavoitellaan energiatehokkuutta ja kustannussäästöjä sekä torjutaan ilmastonmuutosta. Sitoumuksen myötä Vaisala on mukana useissa energiatehokkuutta parantavissa hankkeissa. Tarkka lista ympäristöhankkeista julkaistaan Vaisalan vuoden 2009 yritysvastuuraportissa maaliskuussa 2010. Raportti on luettavissa myös yrityksen verkkosivuilla www.vaisala.fi/yritysvastuu.
Energiatehokkuussopimuksen mukaisesti Vaisalan uudesta toimistorakennuksesta tehdään energiatehokas ja ekologisesti moderni uudisrakennus. Rakennusprojektin on määrä valmistua vuoden 2010 lopussa. Investoinnin osalta energiatehokkuuden arvioidaan parantuvan n. 15 % vanhoihin kiinteistöihin verrattuna.
Vaisalan vuoden 2008 yritysvastuuraportille myönnettiin YK:n Global Compact -aloitteen laatumerkintä. Merkintä myönnettiin ensimmäistä kertaa suomalaiselle yritykselle ja Vaisala oli toinen kahdesta kunnianosoituksen saaneesta Global Compactin suomalaisjäsenestä. Kunniamaininnassa kiitettiin Vaisalan tapaa viestiä sitoutumistaan Global Compact -aloitetteeseen, joka käsittää kymmenen perusperiaatetta ihmisoikeuksiin, työntekijän oikeuksiin, ympäristönsuojeluun ja korruptionvastaiseen toimintaan liittyen.
Vaisala käy aktiivista dialogia eri sidosryhmien kanssa ja vaikuttaa tieteen ja erityisesti ympäristönmittauksen kehitykseen. Vaisala on mukana useissa hankkeissa yhdessä alan johtavien tutkimuslaitosten kanssa. Näitä ovat m.m. Yhdysvaltain meren ja ilmakehän tutkimuslaitos NOAA (National Oceanic and Atmospheric Administration), Suomen Ilmatieteen laitos, Colorado State University, University of Massachusetts, National Center for Atmospheric Research (NCAR), Deutscher Wetterdienst, Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) ja Teknillinen korkeakoulu.
Tammikuussa 2009 Vaisala ilmoitti kehittävänsä referenssiradiosondin ilmastonmuutoksen tutkijoiden käyttöön yläilmakehässä tapahtuvia tarkkoja mittauksia varten. Hankkeen ensimmäinen vaihe keskittyy korkealla tapahtuvaan kosteuden mittaamiseen. Suomen Ilmatieteen laitos, Yhdysvaltojen National Center for Atmospheric Research (NCAR) ja Deutscher Wetterdienst yhdessä Vaisalan kanssa tekevät kosteusmittauksia kenttäolosuhteissa Vaisalan polymeerikosteusantureiden avulla.
Vaisalan edustajat osallistuvat Suomen Teknologiateollisuus ry:n hallitukseen ja eri työryhmiin, kuten Teknologiateollisuuden ympäristötyöryhmän toimintaan. Vaisala osallistuu myös Yhdysvaltojen Board on Atmospheric Sciences and Climate of the National Research Council/National Academy of Sciences -yhteisön toimintaan.
Vaisala tekee myös tiivistä yhteistyötä useiden eri meteorologisten kumppaneiden kanssa eri puolilla maailmaa ja osallistuu YK:n alaisen World Meteorological Organizationin (WMO) toimintaan. Vaisala on myöntänyt tutkimusapurahoja useille eri yliopistoille, opiskelijoille ja tutkijoille sekä Suomessa että Yhdysvalloissa. Yritys on myös Suomeen vuonna 2008 perustetun energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymän, Cleen Oy:n, osakas.
Vaisala lahjoitti 200 .000 euroa tiedekeskus Heurekaan pystytettyyn Science On a Sphere (SOS) näyttelyyn ja on toinen sen päätukijoista. SOS on Yhdysvaltojen meren ja ilmakehän tutkimuslaitoksen (NOAA) kehittämä palloprojisointi, jonka ohjelmistoon kuuluu yli 150 laajaa havainnollistusta valtameristä, ilmastosta, maa-alueista ja tähtitieteestä. Pallolta saa globaalin käsityksen esimerkiksi säätilasta, ilmakehän kaasuista, maanjäristyksistä, merivirroista, jääalueista ja valtamerten pintalämpötilasta.
Tilinpäätöksen 31.12.2009 mukaan emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 130.537.792,12 euroa, josta tilikauden voitto on 6.617.173,40 euroa.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.
Täsmäytyspäiväksi on päätetty 30.3.2010 ja osingonmaksupäiväksi ehdotetaan 8.4.2010.
Hallituksen jäsenistä erovuorossa ovat Maija Torkko ja Yrjö Neuvo. Osakkeenomistajat, jotka edustavat yli 10 prosenttia kaikista yhtiön äänistä, ovat ilmoittaneet esittävänsä Vaisala Oyj:n 25.3.2010 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenmäärä olisi kuusi. Hallitus esittää Maija Torkon ja Yrjö Neuvon uudelleen valintaa.
Tilintarkastusyhteisöksi hallitus ehdottaa valittavaksi uudelleen KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n ja Hannu Pellisen KHT.
Ehdotettavat henkilöt ja tilintarkastaja ovat antaneet suostumuksensa valintaan.
Hallitus ehdottaa, että se valtuutetaan antamaan yhteensä enintään 250.000 euron lahjoitukset yliopistoille ja korkeakouluille. Lahjoitukset voidaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Hallitus päättää lahjoitusten saajista ja määristä. Valtuutus olisi voimassa vuoden 2011 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.
Petteri Naulapää nimitettiin Vaisalan tietohallintojohtajaksi ja laajennetun johtoryhmän jäseneksi 16.2.2010 alkaen. Jussi Kallunki, Vaisalan aiempi tietohallintojohtaja siirtyi riskienhallinnasta ja turvallisuusasioista vastaavaksi johtajaksi.
Vantaalla 18. päivänä helmikuuta 2010
Vaisala Oyj Hallitus
| IFRS | IFRS | IFRS | ||
|---|---|---|---|---|
| 2009 | 2008 | 2007 | ||
| Liikevaihto | M€ | 231,8 | 242,5 | 224,1 |
| vienti ja ulkomaantoiminta, % | 97,2 % | 94,5 % | 95,8 % | |
| Liikevoitto | M€ | 12,0 | 38,0 | 35,3 |
| % liikevaihdosta | 5,2 % | 15,7 % | 15,8 % | |
| Voitto ennen veroja | M€ | 10,1 | 38,9 | 37,0 |
| % liikevaihdosta | 4,3 % | 16,0 % | 16,5 % | |
| Oman pääoman tuotto-% | 3,7 % | 15,5 % | 14,9 % | |
| Sijoitetun pääoman tuotto-% | 3,8 % | 15,5 % | 15,1 % | |
| Omavaraisuusaste (%) | 81,5 % | 82,4 % | 82,6 % | |
| Current ratio | 3,1 | 3,6 | 3,5 | |
| Bruttoinvestoinnit | M€ | 27,7 | 12,2 | 7,3 |
| % liikevaihdosta | 11,9 % | 5,0 % | 3,3 % | |
| Tutkimusinvestoinnit koneisiin ja laitteisiin | M€ | 0,4 | 0,5 | 0,6 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot | M€ | 28,4 | 24,6 | 23,5 |
| % liikevaihdosta | 12,3 % | 10,1 % | 10,5 % | |
| Tilauskanta tilikauden päättyessä | M€ | 95,5 | 90,3 | 82,3 |
| Henkilöstö keskimäärin | 1302 | 1177 | 1113 |
| IFRS | IFRS | IFRS | ||
|---|---|---|---|---|
| 2009 | 2008 | 2007 | ||
| Tulos/osake (EPS), | € | 0,38 | 1,56 | 1,42 |
| Tulos/osake (EPS), laskettuna optiolainan laimennusvaikutuksella, | € | 0,38 | 1,56 | 1,42 |
| Liiketoiminnan rahavirta/osake, | € | -0,17 | 1,77 | 1,98 |
| Oma pääoma/osake, | € | 9,90 | 10,47 | 9,68 |
| Osinko/osake, | € | *0.65 | 0,90 | 0.85 |
| Osinko/tulos, | % | **172.2 % | 57,7 % | 59,9 % |
| Efektiivinen osinkotuotto-% | 2,6 % | 3,8 % | 2,4 % | |
| Hinta/voittosuhde (P/E) | 66,51 | 14,18 | 25,11 | |
| A-osakkeen kurssikehitys | ||||
| vuoden ylin, | € | 28,46 | 36,49 | 41,99 |
| vuoden alin, | € | 21,42 | 19,50 | 29,43 |
| vuoden keskikurssi, | € | 24,13 | 25,82 | 37,31 |
| päätöskurssi, | € | 25,10 | 22,11 | 35,60 |
| Koko osakekannan markkina-arvo tilinpäätöspäivänä *** | M€ | 457,1 | 402,6 | 648,2 |
| A-osakkeen vaihto | ||||
| vaihto, kpl | kpl | 1 729 224 | 2 277 884 | 5 595 292 |
| % sarjan kokonaismäärästä | 11,7 % | 15,4 % | 37,8 % | |
| Osakeantioikaistu osakkeiden lkm yht. | kpl | 18 209 214 | 18 209 214 | 18 209 214 |
| josta A-osakkeita | kpl | 14 820 680 | 14 812 780 | 14 810 979 |
| josta K-osakkeita | kpl | 3 397 684 | 3 405 584 | 3 407 385 |
| Ulkona olevat osakkeet 31.12. | kpl | 18 209 214 | 18 209 214 | 18 209 214 |
* Hallituksen esitys
** Hallituksen esityksen mukaisesti laskettuna
*** A- ja K-osakkeiden arvo on tässä laskettu samansuuruisiksi
| Oman pääoman tuotto-% (ROE) | = | Voitto ennen veroja - verot | x 100 |
|---|---|---|---|
| Oma pääoma+ vähemmistöosuus (keskimäärin) | |||
| Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI) | = | Voitto verojen jälkeen + korko- ja muut rahoituskulut Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin) |
x 100 |
| Omavaraisuusaste (%) | = | Oma pääoma + vähemmistöosuus Taseen loppusumma - saadut ennakot |
x 100 |
| Current ratio | = | Rahoitusomaisuus + vaihto-omaisuus Lyhytaikainen vieras pääoma |
|
| Tulos/osake (EPS), € | = | Voitto ennen veroja - verot +/- vähemmistöosuus Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, osakeantioikaistu |
|
| Liiketoiminnan rahavirta/osake, € | = | Liiketoiminnan rahavirta Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa |
|
| Oma pääoma/osake, € | = | Oma pääoma Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa |
|
| Osinko/osake, € | = | Tilikaudelta jaettu osinko Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa, osakeantioikaistu |
|
| Osinko/tulos, (%) | = | Tilikaudelta jaettu osinko Voitto ennen veroja - verot +/- vähemmistöosuus |
x 100 |
| Efektiivinen osinkotuotto-% | = | Osinko/osake Vaihtokurssi tilinpäätöspäivänä |
x 100 |
| Hinta/voitto-suhde (P/E) | = | Vaihtokurssi tilinpäätöspäivänä Tulos/osake |
|
| Osakekannan markkina-arvo, M€ | = | Vaihtokurssi tilinpäätöspäivänä x ulkona olevien osakkeiden lukumäärä |
| M€ Konsernin tuloslaskelma |
IFRS 12/2009 |
IFRS 12/2008 |
IFRS 12/2007 |
IFRS 12/2006 |
IFRS 12/2005 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 231,8 | 242,5 | 224,1 | 220,8 | 197,9 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 0,1 | 0,1 | 0,0 | 0,1 | 0,3 |
| Kulut | 210,4 | 196,4 | 180,6 | 171,5 | 158,4 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 9,6 | 8,2 | 8,2 | 10,8 | 8,4 |
| Liikevoitto | 12,0 | 38,0 | 35,3 | 38,6 | 31,5 |
| Nettorahoituskulut/tuotot | -1,9 | 0,9 | 1,7 | -0,4 | 2,6 |
| Voitto ennen veroja | 10,1 | 38,9 | 37,0 | 38,2 | 34,1 |
| Välittömät verot | -3,2 | -10,5 | -11,2 | -11,6 | -9,2 |
| Tilikauden voitto | 6,9 | 28,4 | 25,8 | 26,6 | 24,9 |
| M€ | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Konsernitase | 31.12.09 | 31.12.08 | 31.12.07 | 31.12.06 | 31.12.05 |
| Vastaavaa | |||||
| Pitkäaikaiset varat | 80,0 | 63,0 | 56,3 | 60,4 | 53,7 |
| Vaihto-omaisuus | 27,3 | 22,8 | 16,1 | 17,6 | 14,1 |
| Muut lyhytaikaiset varat | 124,1 | 156,0 | 153,1 | 141,3 | 129,1 |
| 231,4 | 241,7 | 225,6 | 219,2 | 196,9 | |
| Vastattavaa | |||||
| Oma pääoma | 180,3 | 190,6 | 176,3 | 169,8 | 154,3 |
| Vieras pääoma yhteensä | 51,2 | 51,1 | 49,2 | 49,4 | 42,6 |
| Korollinen vieras pääoma | 0,6 | 0,4 | 0,9 | 0,9 | 1,5 |
| Koroton vieras pääoma | 50,6 | 50,7 | 48,3 | 48,6 | 41,1 |
| Taseen loppusumma | 231,4 | 241,7 | 225,6 | 219,2 | 196,9 |
| Konsernin tuloslaskelma (M€) | Liite | 1.1. -31.12.2009 | 1.1. -31.12.2008 | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 2, 3 | 231,8 | 242,5 | ||
| Myytyjä suoritteita vastaavat kulut | 7 | -121,1 | -105,1 | ||
| Bruttokate | 110,7 | 47,7% | 137,4 | 56,7% | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 6 | 0,1 | 0,1 | ||
| Myynnin ja markkinoinnin kulut | 7, 8, 9 | -48,6 | -51,5 | ||
| Tutkimus- ja kehitystoiminnan kulut | 7, 8, 9 | -28,4 | -24,6 | ||
| Muut hallinnon kulut | 7, 8 | -21,8 | -23,4 | ||
| Liikevoitto | 12,0 | 5,2% | 38,0 | 15,7% | |
| Rahoitustuotot | 10 | 7,9 | 11,3 | ||
| Rahoituskulut | 10 | -9,8 | -10,4 | ||
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 16 | 0,0 | 0,0 | ||
| Voitto ennen veroja | 10,1 | 4,3% | 38,9 | 16,0% | |
| Tuloverot | 11 | -3,2 | -10,5 | ||
| Jatkuvien toimintojen voitto | 6,9 | 3,0% | 28,4 | 11,7% | |
| Tilikauden voitto | 6,9 | 28,4 | |||
| Jakautuminen | |||||
| Emoyhtiön omistajille | 6,9 | 28,4 | |||
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta jatkuvien toimintojen voitosta laskettu osakekohtainen tulos: |
|||||
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR) | 12 | 0,38 | 1,56 | ||
| Laimennusvaikutuksella oikaistu | |||||
| osakekohtainen tulos (EUR) | 0,38 | 1,56 |
| Konsernin laaja tuloslaskelma | |||
|---|---|---|---|
| Tilikauden tulos | 6,9 | 28,4 | |
| Muut laajan tuloksen erät | |||
| Muuntoeron muutos | -0,8 | 1,3 | |
| Tilikauden laaja tulos | 6,1 | 29,7 | |
| Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen Emoyhtiön omistajille | 6,1 | 29,7 |
| Konsernitase (M€) | Liite | 31.12.2009 | 31.12.2008 | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Varat | |||||
| Pitkäaikaiset varat | |||||
| Aineettomat hyödykkeet | 14 | 23,7 | 17,3 | ||
| Aineelliset hyödykkeet | 15 | 49,8 | 39,1 | ||
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 16 | 0,5 | 0,4 | ||
| Saamiset | 17 | 0,4 | 0,4 | ||
| Laskennalliset verosaamiset | 11 | 5,7 | 6,5 | 5,8 | 6,6 |
| Lyhytaikaiset varat | |||||
| Vaihto-omaisuus | 18 | 27,3 | 22,8 | ||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 19 | 67,9 | 51,8 | ||
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 6,2 | 0,8 | |||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti | |||||
| kirjattavat rahoitusvarat | 20 | 0,0 | 25,3 | ||
| Rahavarat | 21 | 50,1 | 78,1 | ||
| Varat yhteensä | 231,4 | 241,7 |
| M€ | |||
|---|---|---|---|
| Oma pääoma ja velat | Liite | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
| Oma pääoma | |||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | 22 | ||
| Osakepääoma | 7,7 | 7,7 | |
| Ylikurssirahasto | 16,6 | 16,6 | |
| Muut rahastot | 0,2 | 0,2 | |
| Omat osakkeet | -0,3 | -0,3 | |
| Muuntoerot | -4,9 | -4,1 | |
| Voittovarat | 154,1 | 142,1 | |
| Tilikauden voitto | 6,9 | 28,4 | |
| 180,3 | 190,6 | ||
| Oma pääoma yhteensä | 22 | 180,3 | 190,6 |
| Velat | |||
|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Eläkevelvoitteet | 24 | 1,2 | 1,4 |
| Muut velat | 23 | 0,7 | 0,2 |
| Varaukset | 25 | 0,1 | 0,5 |
| Laskennalliset verovelat | 11 | 0,3 | 0,4 |
| 2,3 | 2,5 | ||
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Lyhytaikaiset velat | 23 | 0,3 | 0,2 |
| Saadut ennakot | 10,2 | 10,3 | |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 0,3 | 1,8 | |
| Muut lyhytaikaiset velat | 26 | 38,0 | 36,2 |
| 48,9 | 48,6 | ||
| Velat yhteensä | 51,2 | 51,1 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 231,4 | 241,7 |
| Osake | Ylikurssi | Vara | Omat | Muunto | Voitto | Oma pääoma |
||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| M€ | Liite | pääoma | rahasto | rahasto | osakkeet | erot | varat | yhteensä |
| Oma pääoma 31.12.2007 | 7,7 | 16,6 | 0,1 | -0,3 | -5,4 | 157,6 | 176,3 | |
| Tilikauden voitto | 22 | 28,4 | 28,4 | |||||
| Muuntoeron muutos | 22 | 0,0 | 1,3 | 1,3 | ||||
| Laaja tulos | 0,0 | 1,3 | 28,4 | 29,7 | ||||
| Siirto voittovaroista | ||||||||
| vararahastoon | 22 | 0,1 | -0,1 | 0,0 | ||||
| Osingon jako vuodelta 2007 | 22 | -15,5 | -15,5 | |||||
| Oma pääoma 31.12.2008 | 7,7 | 16,6 | 0,2 | -0,3 | -4,1 | 170,4 | 190,6 | |
| Tilikauden voitto | 22 | 6,9 | 6,9 | |||||
| Muuntoeron muutos | 22 | 0,0 | -0,8 | -0,8 | ||||
| Laaja tulos | 0,0 | -0,8 | 6,9 | 6,1 | ||||
| Siirto voittovaroista | ||||||||
| vararahastoon | 22 | |||||||
| Osingon jako vuodelta 2008 | 22 | -16,4 | -16,4 | |||||
| Oma pääoma 31.12.2009 | 7,7 | 16,6 | 0,2 | -0,3 | -4,9 | 160,9 | 180,3 |
| M€ | Liite | Konserni 1.1.-31.12.2009 |
Konserni 1.1.-31.12.2008 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | |||
| Myynnistä saadut maksut | 2, 3 | 225,7 | 241,4 |
| Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut | 0,1 | ||
| Maksut liiketoiminnan kuluista | -218,0 | -197,6 | |
| Saadut korot | 10 | 1,0 | 0,0 |
| Maksetut korot | 10 | -0,1 | -0,2 |
| Muut rahoituserät, netto | -1,4 | 0,9 | |
| Maksetut tuloverot | 11 | -10,3 | -12,5 |
| Liiketoiminnan rahavirta yhteensä ( A ) | -3,2 | 32,2 | |
| Investointien rahavirta | |||
| Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin | -1,3 | -0,5 | |
| Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin | -13,7 | -12,0 | |
| Tytäryhtiön hankinta vähennettynä sen hankintahetken rahavaroilla | 4 | -16,7 | |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 0,1 | 0,2 | |
| Investoinnit muihin sijoituksiin | 14 | -0,1 | -0,2 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoistusvarojen nettomuutos | 20 | 23,2 | 17,3 |
| Lainasaamisten takaisinmaksut | 0,0 | 0,0 | |
| Investointien rahavirta yhteensä ( B ) | -8,5 | 4,9 | |
| Rahoituksen rahavirta | |||
| Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut | -0,1 | 0,0 | |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | 0,0 | 0,1 | |
| Maksetut osingot | -16,4 | -15,5 | |
| Rahoituksen rahavirta yhteensä ( C ) | -16,5 | -15,4 | |
| Rahavarojen muutos ( A + B + C ) lisäys ( + ) / vähennys ( - ) |
-28,2 | 21,7 | |
| Rahavarat tilikauden alussa | 78,1 | 56,6 | |
| Valuuttakurssien muutosten vaikutus | 0,2 | -0,3 | |
| Rahavarojen muutos | -28,2 | 21,7 | |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 20, 21 | 50,1 | 78,1 |
Vaisala Oyj on kansainvälinen teknologiakonserni, joka kehittää ja valmistaa elektronisia mittausjärjestelmiä ja -laitteita. Tuotteiden sovellusalueita ovat meteorologia, ympäristötieteet, liikenne ja teollisuus. Vaisalan tuotteet luovat perustaa paremmalle elämänlaadulle, kustannussäästöille, ympäristönsuojelulle, turvallisuudelle ja tehokkuudelle.
Konsernin emoyhtiö Vaisala Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Vantaa ja sen rekisteröity osoite Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa (P.O. Box 26, FI-00421 Helsinki). Yhteisötunnus on 0124416-2. Vaisalalla on toimistoja ja liiketoimintaa Suomessa, Pohjois-Amerikassa, Kanadassa, Ranskassa, Iso-Britanniassa, Saksassa, Kiinassa, Ruotsissa, Malesiassa, Intiassa, Yhdistyneissä Arabiemiraateissa, Japanissa ja Australiassa.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internetosoitteesta www.vaisala.com tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista osoitteesta Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa (P.O. Box 26, FI-00421 Helsinki).
Vaisala Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 18.2.2010 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.
Vaisalan konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisen tilinpäätöskäytännön (International Financial Reporting Standads; IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu kaikkia pakollisesti 31.12.2009 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Näiden lisäksi yhtiö on vapaaehtoisesti soveltanut IFRS 3 (uudistettu 2008) standardia sekä IAS 27 (muutettu 2008) standardia jo vuoden 2009 tilinpäätöksessä. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina, ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei alla olevissa laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä, samoin kuin harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt kornsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa 'Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät'.
IFRS 8:n käyttöönotto ei muuttanut konsernin raportoitavia segmenttejä, sillä konsernin jo aiemmin esittämä segmentti-informaatio perustui johdon sisäiseen raportointiin, jossa varojen ja velkojen arvostusperiatteet ovat olleet ja ovat edelleen IFRS-standardin mukaiset. Johtuen uudesta liiketoiminta-aluejaosta vuonna 2009, konserni otti käyttöön markkinasegmenttipohjaisen raportointimallin. Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnnista, on nimetty strategisia päätöksiä tekevä konsernin laajennettu johtoryhmä.
Liiketoimintasegmentit koostuvat varojen ryhmistä ja liiketoiminnoista, joiden asiakkaisiin, tuotteisiin tai palveluihin liittyvät riskit ja kannattavuus poikkeavat muista liiketoimintasegmenteistä. Maantieteellisten segmenttien tuotteita tai palveluita tuotetaan tietyssä taloudellisessa ympäristössä, jonka riskit ja kannattavuus poikkeavat muiden maantieteellisten segmenttien taloudellisen ympäristön riskeistä ja kannattavuudesta.
Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.
Segmenttien varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Muu toiminta sisältää uusien liiketoimintojen kehittämisyksiköt sekä kohdistamattomat erät vero- ja rahoituseristä sekä muita koko yritykselle yhteisiä eriä. Investonnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään useammalla kuin yhdellä kaudella.
Vaisalan kolme liiketoiminta-aluetta ovat Meteorology, Weather Critical Operations ja Controlled Environment.
Meteorologyn markkinasegmentit ovat kehittyvät markkinat ja kehittyneet markkinat. Meteorology-liiketoiminta-alue palvelee kansallisia meteorologian ja hydrologian laitoksia, joiden pääasiallinen tehtävä on tarjota kansallisia sääpalveluja ja -tietoa.
Weather Critical Operations koostuu lentokenttä-, tie-, puolustus-, tuulienergiat ja valikoidut sovellukset -segmenteistä. Tämä liiketoiminta-alue keskittyy asiakkaisiin, joiden liiketoimintaan sää keskeisesti vaikuttaa, kuten lentokentät, tieviranomaiset, puolustusvoimat ja tuulipuistot.
Controlled Environment koostuu puhdashuoneet ja olosuhdekaapit-, rakennusautomaatio- ja valikoidut teollisuuden sovellukset -segmenteistä. Tämän liiketoiminta-alueen asiakkaat toimivat tiukasti säädellyissä ja vaativissa olosuhteissa, joissa tarkka olosuhteiden mittaaminen on tärkeää operatiivisen laadun, tuottavuuden tai energiansäästön kannalta.
Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Vaisala Oyj ja kaikki tytäryhtiöt, joissa se suoraan tai välillisesti omistaa yli 50 % äänimäärästä tai joissa emoyhtiöllä muutoin on määräysvalta. Potentiaalisen äänivallan olemassaolo on otettu huomioon määräysvallan ehtoja arvioitaessa silloin, kun potentiaaliseen määräysvaltaan oikeuttavat instrumentit ovat tarkasteluhetkellä toteutettavissa. Tilikauden aikana hankitut tai perustetut tytäryhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen siitä ajankohdasta lähtien, jona konserni on saanut määräysvallan siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään standardin IFRS 3 (uudistettu 2008) – Liiketoimintojen yhdistäminen mukaisesti.
Tytäryritysten hankinta käsitellään hankintamenomenetelmällä. Hankintameno on luovutettujen varojen, liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten instrumenttien ja syntyvien tai vastattaviksi otettujen velkojen käypä arvo. Kaikki hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi. Yksilöitävissä olevat hankitut varat sekä vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan alun perin niiden hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankitun yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvästä arvosta, kirjataan liikearvoksi. Jos hankintameno on pienempi kuin hankitun tytäryrityksen nettovarallisuus, erotus merkitään suoraan tuloslaskelmaan.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäisten toimitusten realisoitumattomat katteet, sisäiset saamiset ja velat samoin kuin konsernin sisäinen voitonjako eliminoidaan. Myös konsernin sisäisistä liiketoimista johtuvat realisoitumattomat tappiot eliminoidaan paitsi siinä tapauksessa, että menoja vastaava määrä ei ole kerrytettävissä tai tappio johtuu arvonalentumisesta. Konsernitilinpäätös laaditaan soveltaen yhtenäisiä laatimisperiaatteita samanlaisiin samoissa olosuhteissa toteutuviin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin.
Osuus osakkuusyhtiöiden eli sellaisten yhtiöiden tuloksista, joiden osakkeista omistetaan 20 - 50 % ja joissa Vaisalalla on
huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa, yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Jos Vaisalan osuus osakkuusyhtiön tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon ja sen ylittäviä tappioita ei huomioida, ellei konsernilla ole velvoitteita osakkuusyhtiöön liittyen. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyrityksen välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Osakkuusyrityssijoitus sisältää hankinnasta syntyneen liikearvon.
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista esitetään tuloslaskelmassa omana eränään rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen. Sijoitus merkitään alun perin kirjanpitoon hankintamenon määräisenä ja kirjanpitoarvoa lisätään tai vähennetään osuudella hankintaajankohdan jälkeisistä voitoista tai tappioista. Sijoituskohteesta saatu voitonjako vähentää sijoituksen kirjanpitoarvoa.
Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin. Valuuttamääräisten saamisten ja velkojen muuntamisessa on käytetty tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin noteeraamia kursseja. Kurssierot, jotka johtuvat monetaaristen erien suorittamisesta tai erien esittämisestä tilinpäätöksessä eri kurssiin kuin mihin ne on alun perin kirjattu tilikauden aikana tai esitetty edellisessä tilinpäätöksessä, kirjataan tuotoksi tai kuluksi tuloslaskelmaan rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmään sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Euroalueen ulkopuolisten konserniyhtiöiden taseet on muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin virallisia keskikursseja. Tuloslaskelmien muuntamisessa on käytetty tilikauden keskikurssia. Kurssiero, joka johtuu tuloslaskelmaerien muuntamisesta keskikurssiin ja tase-erien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin, samoin kuin tytäryhtiöiden omien pääomien eliminoinnissa syntyneet muuntovoitot ja –tappiot on kirjattu muuntoeroina muihin laajan tuloksen eriin. Kun ulkomainen tytär- tai osakkuusyhtiö myydään, kertynyt muuntoero kirjataan tuloslaskelmaan myyntivoiton tai -tappion osaksi.
Itsenäisen ulkomaisen yksikön hankinnan yhteydessä syntyvä liikearvo ja käypiä arvoja koskevat oikaisut käsitellään kyseisen yksikön paikallisen valuutan määräisinä varoina ja velkoina ja muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin.
Aineelliset hyödykkeet muodostuvat lähinnä maa-alueista, rakennuksista sekä koneista ja laitteista. Hyödykkeiden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, vähennettynä kertyneillä poistoilla sekä mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Itsevalmistettujen hyödykkeiden hankintameno sisältää materiaalit ja välittömän työn sekä osuuden valmistustyölle kohdistettavista yleismenoista. Jos hyödyke koostuu useammasta osasta, joilla on eripituiset taloudelliset vaikutusajat, osat käsitellään erillisinä hyödykkeinä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä jäljelle jäänyt osa kirjataan kuluksi. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen hyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määriteltävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.
Aineellisten hyödykkeiden suunnitelman mukaiset poistot lasketaan tasapoistoina ja ne perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset pitoajat eri hyödykeryhmille ovat:
| Rakennukset ja rakennelmat | 5 – 40 vuotta |
|---|---|
| Koneet ja kalusto | 3 – 10 vuotta |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 5 – 15 vuotta |
Hyödykkeiden jäännösarvo, poistomenetelmä ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Luovutusvoitot ja -tappiot määritetään vertaamalla luovutustuottoa kirjanpitoarvoon ja ne sisällytetään liikevoittoon.
Investointeihin saadut julkiset avustukset kirjataan aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen käyttöaikana.
Aineellisten hyödykkeiden poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen hyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot-standardin mukaisesti.
Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankintahetkellä. Liikearvo lasketaan siinä valuutassa, mikä on hankitun yksikön toimintaympäristön valuutta. Jos hankintameno on pienempi kuin hankitun tytäryhtiön nettovarallisuuden arvo, erotus merkitään suoraan tuloslaskelmaan
Liikearvoa ei poisteta, vaan niiden mahdollinen arvonalentuminen testataan vuosittain. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan arvonalentumistappioilla vähennettyyn hankintamenoon. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
Muita aineettomia hyödykkeitä ovat mm. patentit ja tavaramerkit sekä ohjelmistolisenssit. Ne arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Hankitun tytäryhtiön aineeton omaisuus arvostetaan hankintahetken käypään arvoon.
Aineettomien hyödykkeiden arvioidut taloudelliset pitoajat ovat
| Aineettomat oikeudet | enintään 5 vuotta |
|---|---|
| Muut aineettomat hyödykkeet | enintään 10 vuotta |
| Ohjelmistot | 3-5 vuotta |
Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu sen tilikauden kuluiksi, jolloin ne ovat syntyneet lukuunottamatta tutkimus- ja kehittämiskäyttöön hankittuja koneita ja laitteita, jotka poistetaan suunnitelman mukaisesti tasapoistoin viidessä vuodessa. Uusien tuotteiden ja prosessien kehitystoimintaan liittyviä kuluja ei ole aktivoitu, koska niistä saatavat tulevaisuuden tuotot varmistuvat vasta, kun tuotteet tulevat markkinoille. IAS 38 mukaan aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain kun on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi. Alalle on tyypillistä myös se, että hyödykkeen luomiseen tähtäävän sisäisen projektin tutkimusvaihetta ei pystytä erottamaan sen kehittämisvaiheesta.
Vieraan pääoman menot, jotka välittömästi johtuvat ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta, aktivoidaan osana kyseisen omaisuuserän hankintamenoa. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi. Tällä hetkellä konsernilla ei ole aktivoitavia vieraan pääoman menoja.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot. Valmiiden ja
keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raakaaineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalitoiminta-asteella. Hankintamenoa määritettäessä sovelletaan standardikustannuslaskentaa ja standardikustannukset tarkistetaan säännöllisesti ja muutetaan tarvittaessa kulloisenkin tilanteen mukaisesti. Hankintameno määritetään painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen, jolloin hankintameno määritetään tilikauden alkaessa olleiden ja tilikauden aikana ostettujen tai valmistettujen samanlaisten hyödykkeiden painotettuna keskiarvona.
Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseen aineellisiin hyödykkeisiin vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Leasingmaksut jaetaan pääoman lyhennykseen ja rahoituskuluun siten, että jäljellä olevan velan korkoprosentti pysyy muuttumattomana. Vastaavat vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin rahoituskustannuksilla vähennettynä.
Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokraosopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Jos viitteitä arvonalentumisesta ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa perustuen diskonttauskorkoihin, jotka kuvastavat kyseisen maan ja kyseisen liiketoimialan keskimääräistä pääomakustannusta ennen veroja (WACC = weighted average cost of capital). Diskonttauskoroissa huomioidaan myös kyseisten hyödykeiden erityinen riski. Rahoitusvarojen kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko käypä arvo tai odotettavissa olevien vastaisten, alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen rahavirtojen nykyarvo. Lyhtyaikaisia saamisia ei diskontata. Yksittäisen omaisuuserän osalta, joka ei itsenäisesti kerrytä vastaisia rahavirtoja, määritetään kerrytettävissä oleva rahamäärä sille rahavirtaa tuottavalle yksikölle, johon kyseinen omaisuuserä kuuluu.
Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo (poistoilla vähennettynä) olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.
IAS 39 mukaisesti konsernin rahoitusvarat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattava rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kysessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tuloksen kautta. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.
Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä siitä, että rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai erien ryhmän arvo on alentunut. Jos tällaista näyttöä on, arvon alentuminen kirjataan tuloslaskelmaan rahoituskuluihin.
varoihin on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat kuten johdannaisinstrumentit, joihin konserni ei sovella IAS 39 mukaista suojauslaskentaa sekä kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamista muodostuvat korkorahastosijoitukset. Korkorahastosijoitusten käypä arvo on määritetty toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten, eli tilinpäätöspäivän ostonoteerausten pohjalta. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät sekä 12 kuukauden sisällä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä yhtiö pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin rahoitusvarat, jotka on aikaansaatu luovuttamalla rahaa, tavaroita tai palveluja velallisille. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja ne sisältyvät lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin; viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Jos on olemassa viitteitä arvon alentumisesta, kirjanpitoarvo arvioidaan ja vähennetään kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaavaksi välittömästi.
Myyntisaamiset arvostetaan alunperin käypään arvoon ja jälkeenpäin niiden odotettuun realisointiarvoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä näiden saatavien arvioidulla arvonalentumisvarauksella. Myyntisaamisten arvonalentumisvaraus tehdään, kun on olemassa perusteltu näyttö, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen viivästyminen yli 180 päivää ovat näyttöä myyntisaamisen arvonalentumisesta. Tuloslaskelmaan kirjattavan arvonalentumistappion suuruus määritetään saamisten kirjanpitoarvon ja arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.
Rahavarat merkitään taseeseen alkuperäiseen määrään. Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalleuksista ja muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on alle 3 kuukautta ja jotka muodostuvat lähinnä kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta. Luotollisten tilien saldot sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin. Kassavarojen ja lyhytaikaisten sijoitusten käypien arvojen on niiden lyhytaikaisesta luonteesta johtuen arvioitu olevan sama kuin niiden hankintameno.
Rahoitusvelat merkitään kirjanpitoon alun perin saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin.
Kaikki johdannaissopimukset kirjataan alun perin käypään arvoon ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Valuuttatermiinit arvostetaan käypään arvoon
käyttäen termiinisopimusten tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Johdannaiset sisältyvät taseen muihin saamisiin ja velkoihin.
Konsernilla on myyntiä useissa ulkomaanvaluutoissa, joista merkittävimmat ovat Yhdysvaltain dollari, Japanin jeni ja Englannin punta. Konserni ei noudata IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa valuuttamääräistä myyntiä suojaaviin valuuttatermiineihin. Konsernilla on useita sijoituksia ulkomaisiin tytäryrityksiin, joiden nettovarallisuus on alttiina valuuttariskille. Konserni ei suojaa tytäryritysten nettovarallisuuden valuuttariskiä.
Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Konsernilla on eri puolilla maailmaa useita eläkejärjestelyjä, jotka perustuvat paikallisiin olosuhteisiin ja käytäntöihin. Nämä eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- ja/tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluiksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat.
Etuuspohjaisessa eläkejärjestelyssä konsernille voi jäädä järjestelystä velvoitteita tai varoja tilikauden maksun suorittamisen jälkeen. Eläkevelvoite kuvaa tulevien maksettavista etuuksista johtuvien kassavirtojen nykyarvoa. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteiden nykyarvo on määritetty ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvalla menetelmällä (projected unit credit method). Taseeseen kirjattavan eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetään eläkejärjestelyyn kuuluvat varat tilinpäätöspäivän käypään arvoon arvostettuina, kirjaamattomien vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden osuus sekä takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tai valtion velkasitoumusten korkoa. Konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen. Auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perustella lasketut vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan järjestelyyn osallistuvien työntekijöiden keskimääräisen jäljellä olevan työajan aikana, siltä osin kuin se ylittää 10 % järjestelyn etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden nykyarvosta tai tätä suuremmasta järjestelyyn kuuluvien varojen käyvästä arvosta.
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetkellä rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyviä riskeistä. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Varausten määriä arvoidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan vastaamaan parasta arviota tarkastushetkellä. Varaus puretaan, kun taloudellisen suorituksen todennäköisyys on poistunut. Varausten muutos kirjataan tuloslaskelmaan samaan erään, mihin varaus on alun perin kirjattu.
Varaukset liittyvät toimintojen uudelleenjärjestelyihin ja tappiollisiin sopimuksiin. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun sitä koskeva yksityiskohtainen ja asianmukainen suunnitelma on laadittu ja yhtiö on aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. Uudelleenjärjestelyvaraukset käsittävät lähinnä vuokrasopimusten purkamisesta aiheutuvia korvauksia sekä työntekijöiden irtisanomiskustannuksia.
Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.
Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta, aikaisempien tilikausien verojen oikaisuista ja laskennallisten verojen muutoksesta. Kauden verotettavan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella.
Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa ja tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Samaa veronsaajaa koskettavat konsernin laskennalliset verosaamiset ja –velat on netotettu.
Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja.
Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.
Hallituksen ehdotusta osingonjaosta ei ole kirjattu tilinpäätökseen, vaan osingot kirjataan vasta yhtiökokouksen hyväksynnän perusteella.
Yhtiön liikkeeseen laskemat osakkeet esitetään osakepääomana. Menot, jotka liittyvät omien omanpääoman ehtoisten instrumenttien liikkeellelaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Mikäli yhtiö hankkii takaisin omia omanpääoman ehtoisia instrumenttejaan, kirjataan niistä maksettu määrä mukaanlukien välittömät kulut oman pääoman vähennykseksi.
Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Yleensä tuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Tuotot palveluista kirjataan silloin kun palvelu on suoritettu. Liikevaihtoa kirjattaessa myyntituotoista on vähennetty mm. välilliset verot ja alennukset. Mahdolliset kurssierot kirjataan rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmään.
Pitkäaikaishankkeen tulot kirjataan tuotoiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmistusaste määritellään kuhunkin hankkeeseen liittyen tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista tai suoritettujen työtuntien osuutena hankkeen arvioiduista kokonaistyötunneista.
Menot, jotka liittyvät vielä tulouttamattomaan hankkeeseen, kirjataan keskeneräisinä pitkäaikaishankkeina vaihto-omaisuuteen. Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat suuremmat kuin hankkeesta laskutettu määrä, erotus esitetään taseen erässä "myyntisaamiset ja muut saamiset". Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat pienemmät kuin hankkeen laskutus, erotus esitetään erässä "ostovelat ja muut velat".
Silloin kun pitkäaikaishankkeen lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti, hankkeesta johtuvat menot kirjataan kuluiksi samalla kaudella, kun ne ovat syntyneet ja hankeesta saatavia tuottoja kirjataan vain siihen määrään asti, kun toteutuneita menoja vastaava rahamäärä on saatavissa. Kun on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saattamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.
Saadut vuokratuotot tuloutetaan suoriteperusteen mukaisesti. Korkotuotot kirjataan ajan kulumisen perusteella ottaen huomioon omaisuuserän efektiivinen tuotto ja osinkotuotot tuloutetaan, kun konsernille syntyy oikeus maksun saamiseen.
Liiketoiminnan muina tuottoina kirjataan omaisuuden myyntivoitot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät tuotot kuten vuokratuotot
Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät omaisuuden myyntitappiot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät kulut.
Valtiolta tai muulta taholta saadut avustukset tuloutetaan tuloslaskelmaan samaan aikaan kulujen kirjausten kanssa hyvittämään ao. kulujen ryhmää. Investointeihin liittyvät avustukset kirjataan hyödykkeiden hankintamenoa oikaisemaan ja ne tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen käyttöaikana.
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tehdyt arviot ja käytetty harkinta perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja muihin tekijöihin, kuten oletuksiin tulevaisuuden tapahtumista. Tehtyjä oletuksia ja käytettyä harkintaa tarkastellaan säännöllisesti. Alla on kuvattu tärkeimpiä alueita, joissa arvioita ja harkintaa on käytetty. Näistä suurin vaikutus esitettyihin lukuihin heijastuu arvonalentamistestausten kautta. Muut arviot liittyvät lähinnä ympäristö-, oikeudenkäynti- ja veroriskeihin, eläkevastuiden määrittämiseen sekä laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan.
IFRS 3 edellyttää hankkijaa kirjaamaan aineettoman hyödykkeen erikseen liikearvosta, mikäli kirjauskriteerit täyttyvät. Aineettoman oikeuden kirjaaminen käypään arvoon edellyttää johdon arvioita tulevista kassavirroista. Johto on mahdollisuuksien mukaan käyttänyt hankintamenon kohdistamisen perusteena saatavilla olevia markkina-arvoja käypien arvojen määrittämisessä. Kun tämä ei ole mahdollista, mikä on tyypillistä erityisesti aineettomien hyödykkeiden kohdalla, arvostaminen perustuu lähinnä omaisuuserän historialliseen tuottoon ja sen aiottuun
käyttöön liiketoiminassa. Arvostukset perustuvat diskontattuihin kassavirtoihin sekä arvioituihin luovutus- ja jälleenhankintahintoihin ja edellyttävät johdon arvioita ja oletuksia omaisuuserien tulevasta käytöstä ja vaikutuksesta yhtiön taloudelliseen asemaan. Muutokset yhtiön liiketoimintojen painotuksissa ja suuntaamisessa voivat tulevaisuudessa aiheuttaa muutoksia alkuperäiseen arvostukseen.
Konserni käyttää valmistusasteen mukaista tuloutusta pitkäaikaishankkeille. Valmistusasteen mukainen tuloutus perustuu arvioihin hankkeen odotetuista tuloista ja menoista samoin kuin valmistusasteen etenemisen määrittämiseen. Kirjattuihin tuottoihin ja voittoon voi tulla muutoksia, mikäli arviota projektin kokonaismenoista ja kokonaistuloista tarkistetaan. Tarkistettujen arvioiden kumulatiivinen vaikutus kirjataan kaudella, jolla muutos tulee todennäköiseksi ja se voidaan luotettavasti arvioida. Lisätietoja pitkäaikaishankkeista on annettu liitetietojen kohdassa 5. Pitkäaikaishankkeet.
Konsernissa testataan vuosittain liikearvo mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteessa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Vaikka yhtiön johdon näkemyksen mukaan käytetyt oletukset ovat asianmukaisia, saattavat arvioidut kerrytettävissä olevat rahamäärät erota olennaisesti tulevaisuudessa toteutuvista. Lisätietoja kerrytettävissä olevan rahamäärän herkkyydestä käytettyjen oletusten muutoksille on annettu liitetietojen kohdassa 14. Aineettomat hyödykkeet.
Johdon periaatteena on kirjata arvonalentumisvähennys hitaasti liikkuvasta ja vanhentuneesta vaihto-omaisuudesta perustuen johdon parhaaseen mahdolliseen arvioon tilinpäätöshetkellä hallussa olevasta mahdollisesti käyttökelvottomasta vaihto-omaisuudesta. Johto perustaa arvionsa systemaattiselle ja jatkuvalle seurannalle ja arvioinnille. Lisätietoja vaihto-omaisuudesta on annettu liitetietojen kohdassa 18. Vaihto-omaisuus.
Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2008 lukuun ottamatta seuraavia uusia standardeja, tulkintoja ja muutoksia olemassa oleviin standardeihin, jotka ovat voimassa 1.1.2009 alkaen.
IAS 1 (uudistettu), Tilinpäätöksen esittäminen. Standardin muutoksen tarkoituksena on parantaa tilinpäätöksen käyttäjien mahdollisuuksia analysoida ja vertailla tilinpäätöslaskelmissa
annettavia tietoja muun muassa erottamalla yrityksen omassa pääomassa tapahtuvat muutokset, jotka liittyvät liiketoimiin yrityksen omistajien kanssa muista oman pääoman muutoksista. Omistajiin liittymättömät muutokset esitetään laajassa tuloslaskelmassa. Laadintaperiaatteen muutos koskee vain esittämistapaa. Vertailutiedot on muunnettu vertailukelpoisiksi standardin siirtymäsääntöjen mukaisesti.
IAS 23 (uudistettu), Vieraan pääoman menot. Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IAS 32 (muutos), Rahoitusinstrumentit: esittämistapa ja IAS 1 (Muutos), Tilinpäätöksen esittäminen – Lunastusvelvoitteiset rahoitusinstrumentit ja yhteisön purkautuessa syntyvät velvoitteet. Tällä standardien muutoksella ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IFRS 2 Osakeperusteiset maksut: Standardin muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IFRS 7, 'Rahoitusinstrumentit - tilinpäätöksessä esitettävät tiedot' muutos: Muutos tarkoittaa, että käyvistä arvoista ja maksuvalmiusriskistä on annettava enemmän tietoja. Erityisesti vaaditaan käypien arvojen luokittelua niiden määrittämiseen perustuvien hierarkiatasojen mukaisesti. Koska muutos johtaa vain liitetietojen lisääntymiseen, sillä ei ole vaikutusta osakekohtaiseen tulokseen.
IFRS 8, Toiminnalliset segmentit. Standardi korvaa IAS 14 -standardin. Tällä standardin muutoksella ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IFRIC 11, IFRS 2 – Konsernin ja omia osakkeita koskevat liiketoimet. Tällä tulkinnalla ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IFRIC 13, Kanta-asiakasohjelmat. Tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen, sillä konserniyhtiöillä ei ole kantaasiakasohjelmia.
IFRIC 14, IAS 19 – Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys. Standardin muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IFRIC 15, Kiinteistöjen rakentamissopimukset. Tällä tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IASB julkaisi toukokuussa 2008 parannuksia 34 standardiin osana vuosittaisia parannuksia standardeihin (Improvements to IFRSs). Konserni otti muutokset käyttöön vuonna 2009 ja niillä ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Seuraavilla vuonna 2009 käyttöön otetuilla uusilla standardeilla ja tulkinnoilla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen:
IAS 41 (muutos) Maatalous.
IFRS 1 (muutos), Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto ja IAS 27 (muutos), Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös.
Konserni ottaa vuonna 2009 vapaaehtoisesti käyttöön seuraavat standardit, jotka tulevat voimaan vuonna 2010, mutta joiden aikaisempi soveltaminen on sallittua.
IFRS 3 (Uudistettu), Liiketoimintojen yhdistäminen. Uudistettu standardi edellyttää edelleen hankintamenomenetelmän käyttöä yritysten yhteenliittymien käsittelyssä, kuitenkin eräillä merkittävillä muutoksilla. Esimerkiksi kaikki yritysten hankkimiseen liittyvät maksut tulee kirjata käypään arvoon hankinta-ajankohtana ja eräät ehdolliset vastikkeet arvostetaan hankinnan jälkeen käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Liikearvo voidaan laskea perustuen emoyhtiön osuuteen nettovarallisuudesta tai se voi sisältää vähemmistöosuudelle kohdistetun liikearvon. Kaikki transaktiomenot kirjataan kuluksi.
IAS 27 (Uudistettu), Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös. Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IASB on julkistanut alla luetellut standardit ja tulkinnat, jotka tulevat voimaan vuonna 2010 tai myöhemmin. Konserni on päättänyt olla soveltamatta näitä standardeja ja tulkintoja ennenaikaisesti ja ottaa ne käyttöön tulevina tilikausina.
Konserni ottaa käyttöön vuonna 2010 seuraavat IASB:n julkistamat standardit ja tulkinnan:
IFRIC 18, Omaisuuserien siirrot asiakkailta: Tulkinnalla ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IFRIC 9 ja IAS 39 (muutos), Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi luokittelun muutoksen yhteydessä: Muutoksilla ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.*
IFRS 2 (muutos), Osakeperusteiset maksut – käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset liiketoimet konsernissa: Muutos selventää tuotteita tai palveluita vastaanottavan yhteisön velvollisuutta noudattaa IFRS 2:n määräyksiä, vaikka yhteisö ei olisi velvollinen luovuttamaan käteisvaroja osakeperusteisesti. Tulkinnalla ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.*
IFRS 1 (muutos), Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto – lisähelpotuksia ensilaatijalle.*
IASB julkaisi huhtikuussa 2009 parannuksia 12 standardiin osana vuosittaisia parannuksia standardeihin. Seuraavassa on esitetty ne muutokset, jotka konserni ottaa käyttöön vuonna 2010 ja joilla konsernin johto arvioi voivan olla vaikutusta konsernin tilinpäätökseen*:
IFRS 2 (muutos), IFRS 2 – Osakeperusteiset maksut –soveltamisala: Muutoksella ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IFRS 5 (muutos), Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot: Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IFRS 8 (muutos), Toimintasegmentit: Muutoksella ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 1 (muutos), Tilinpäätöksen esittäminen: Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 7 (muutos), Rahavirtalaskelma: Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 17 (muutos), Vuokrasopimukset: Muutoksella ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 18 (muutos), Tulouttaminen: Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 36 (muutos), Omaisuuserien arvonalentuminen: Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 38 (muutos), Aineettomat hyödykkeet: Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 39 (muutos), Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen: Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IFRIC 9 (muutos), Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi: Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IFRIC 16 (muutos), Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset: Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Konserni ottaa käyttöön vuonna 2011 tai myöhemmin seuraavat standardit, tulkinnat ja muutokset olemassa oleviin standardeihin:
IAS 32 (muutos), Rahoitusinstrumentit: esittämistapa – Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu: Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 24 (uudistettu), Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä: Muutoksella ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.*
IFRIC 19, Velan maksaminen liikkeeseen lasketuilla omilla oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla: Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.*
IFRIC 14 (muutos), Vähimmäisrahastointivaatimusten mukaisia suorituksia koskevat ennakkomaksut: Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.*
IFRS 9, Rahoitusvarat – luokittelu ja arvostaminen: Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.*
* Kyseistä standardia/tulkintaa ei vielä ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
Yrityksellä on käytössä konsernin hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, jossa on kartoitettu strategiset, operatiiviset ja rahoitusriskit. Konsernin johtoryhmä arvioi säännöllisesti riskienhallintapolitiikkaa, käytäntöjen kattavuutta ja painopisteitä. Politiikan tavoitteena on varmistaa henkilöstön, toiminnan ja tuotteiden turvallisuus sekä toiminnan jatkuvuus. Politiikka kattaa myös tietopääoman sekä yrityskuvan ja brandin suojaamisen. Asianmukainen ja ajantasainen riskikäsitys sisällytetään päätöksentekoon ja huomioidaan yhtiön liiketoimintasuunnitelmassa.
Operatiivista toimintaa ohjaavat yksityiskohtaisemmat toimintaperiaatteet päätetään johtoryhmässä. Näitä ovat muun muassa hyväksymis-, tarjous- ja ostovaltuudet ja maksuehdot.
Sijoituspolitiikan pääperiaatteet tärkeysjärjestyksessä ovat a) luottotappioriskin minimoiminen, b) likviditeetti ja c) sijoitusten tuotto. Sijoitusten maksimipituus on 12 kuukautta.
Vaisalan riskeihin kuuluvat normaalit kansainväliseen liiketoimintaan liittyvät riskit. Näistä merkittävimpiä ovat riskit, jotka liittyvät maailmantalouden muutoksiin, valuuttakurssien, erityisesti Yhdysvaltain dollarin vaihteluun, toimittajaverkoston hallintaan ja tuotantotoimintaan. Näitä riskejä seurataan ja niihin varaudutaan yhtiössä riskienhallintapolitiikan mukaisesti.
Vaikutettavissa olevien toiminnallisten riskien hallinnoimiseksi on luotu konsernitason vakuutusohjelmia. Ne kattavat konsernin omaisuusvahinkoihin, liiketoiminnan keskeytymiseen, erinäisiin vastuihin, kuljetuksiin ja liikematkustamiseen liittyviä riskejä. Yhtiön riskinkantokyky suhteessa riskeihin on hyvä ja yhtiöllä on vahva pääomarakenne, joka takaa pääoman riittävyyden.
Yhtiöllä ei ole olennaisia korollisia velkoja. Korkotason muutosten vaikutukset korollisten saatavien ja velkojen arvoon eri valuutoissa aiheuttavat korkoriskin. Korkoriski on johdon arvion mukaan pieni ja sisältyy sijoitettavan varallisuuden tuottoon korkotason muuttuessa. Koron muutos vaikuttaa sekä rahavirtoihin että sijoitusten käypään arvoon. Yhden prosenttiyksikön korkotason muutos vaikuttaisi yhtiön verojen jälkeiseen tulokseen n. 358 (396) tuhatta euroa laskettuna keskimäärin 48,3 (53,5) miljoonan euron suuruiselle sijoitustalletusten positiolle. Lisätietoja korollisista saatavista on annettu liitetietojen kohdassa 21.
Konserni sijoitti vuonna 2008 kassavarojaan lyhyen koron rahastoihin ja altistui siten toiminnassaan noteerattujen korkorahastojen markkinahintojen vaihtelusta aiheutuvalle hintariskille. Korkorahastosijoitukset realisoitiin vuoden 2009 aikana. Koska rahastojen sijoituskohteeksi valittiin liikkeeseenlaskijoita (valtiot, kunnat ja rahoituslaitokset), joiden luottokelpoisuusluokitus oli erittäin hyvä, rahastoihin liittyvä luottoriski oli vähäinen. Rahastot sijoittivat euromääräisiin korkotuotteisiin, joten valuuttakurssiriskiä ei ollut. Lyhyiden markkinakorkojen nousu laski rahasto-osuuden arvoa. Käyvän arvon muutostappio vuonna 2009 2.120 (2.209) tuhatta euroa kirjattiin tuloslaskelmaan rahoitustuottojen ja kulujen ryhmään. Lisätietoja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista varoista on annettu liitetietojen kohdassa 20.
Toiminnan kansainvälisyys altistaa konsernin riskeille, jotka syntyvät kun eri valuutoissa olevat sijoitukset muunnetaan emoyrityksen toimintavaluuttaan. Konsernin kannalta merkittävimmät valuutat ovat Yhdysvaltain dollari, Japanin jeni ja Englannin punta. Konsernilla on useita sijoituksia ulkomaisiin tytäryrityksiin, joiden nettovarallisuus on alttiina valuuttariskille. Konserni ei suojaa tytäryritysten nettovarallisuuden valuuttariskiä. Erillisessä taulukossa on esitetty herkkyysanalyysi siitä, miten konsernin merkittävimpien valuuttojen ja euron keskikurssin ja tilinpäätöspäivän kurssin muutokset suojausasteella (50 %) vähennettynä vaikuttaisivat konsernin tulokseen verojen jälkeen. Laskelmassa ei ole huomioitu emoyhtiön tilikaudenaikaisten muiden valuuttamääräisten ostojen vaikutusta.
| Vaikutus tulokseen verojen jälkeen € 1000 |
|||
|---|---|---|---|
| 2009 | |||
| USD/EUR | valuuttakurssin nousu | 10,00% | 459.1 |
| valuuttakurssin lasku | 10,00% | -447.5 | |
| JPY/EUR | valuuttakurssin nousu | 10,00% | 91.6 |
| valuuttakurssin lasku | 10,00% | -75.0 | |
| GBP/EUR | valuuttakurssin nousu | 10,00% | 209.3 |
| valuuttakurssin lasku | 10,00% | -190.6 | |
| 2008 | |||
| USD/EUR | valuuttakurssin nousu | 10,00% | 491 |
| valuuttakurssin lasku | 10,00% | -468 | |
| JPY/EUR | valuuttakurssin nousu | 10,00% | 165 |
| valuuttakurssin lasku | 10,00% | -135 | |
| GBP/EUR | valuuttakurssin nousu | 10,00% | 403 |
| valuuttakurssin lasku | 10,00% | -371 |
Konserni käsittelee monetaariset erät nettomääräisesti kirjanpidossa ja käyttää niiden suojaamiseen valuuttatermiinejä, joihin konserni ei sovella IAS 39 mukaista suojauslaskentaa. Konsernin liikevaihdosta noin 40 % syntyy Yhdysvaltain dollareina, 5 % Japanin jeneinä ja 4 % Englannin puntina. Konsernin ostoista merkittävä osa tapahtuu euroissa. Nettoposition suojaamiseen käytetään valuuttatermiinejä. Suojausasteena pidetään noin 50 % tilauskannasta ja myyntisaatavista. Tilinpäätöshetken suojausaste oli 42 %. Suojauksen suorittaa emoyhtiö (liitetiedot 10. Rahoitustuotot ja -kulut).
Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi. Konsernin rahoitus järjestetään emoyhtiön kautta ja tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan konsernin sisäisillä lainoilla. Emoyhtiö antaa myös tarvittavat limiittitakaukset tytäryhtiöille. Rahoitusriskien hallinnasta vastaa emoyhtiö, kuten myös likviditeettiylijäämän sijoittamisesta. Emoyhtiöllä on maksuvalmiustarpeen täyttämiseksi 20 miljoonan euron suuruinen valuuttaluottolimiitti, joka on kokonaisuudessaan nostamatta. Tämän lisäksi tytäryhtiöillä on 1,3 miljoonan euron suuruinen käyttämätön luottolimiitti. Yhtiöllä ei ole muita konsernin ulkopuolisia rahoitusvelkoja kuin rahoitusleasingvelat (liitetieto 23. Muut velat).
Maksuvalmiusriski on nykyisellä taserakenteella olematon.
Likvidejä varoja sijoitetaan vahvistettujen limiittien rajoissa kohteisiin, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Sijoituskohteet sekä niille määritellyt limiitit tarkistetaan vuosittain. Lisätietoja sijoitusten luokituksesta on annettu liitteellä 21. Rahavarat.
Konsernin luotonantopolitiikka on tiukka. Luottoriskejä vastaan suojaudutaan käyttämällä maksuehtoina remburssia, ennakkomaksuja ja pankkitakauksia. Konsernin johdon näkemyksen mukaan yrityksellä ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska globaalisti jakautuneen asiakaskunnan ansiosta yksittäinen asiakas tai asiakasryhmä ei muodosta liian merkittävää riskiä. Tilikauden aikana myyntisaamisista tulosvaikutteisesti kirjattujen luottotappioiden määrä on ollut 0,5 (0,4) miljoonaa euroa ja tilikauden nettoluottotappioiksi jäi 0,4 (-0,1) miljoonaa euroa. Luottotappiot ovat aiheutuneet asiakkaan taloudellisen ympäristön odottamattomasta muutoksesta. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 19.
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla varmistaa normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa. Tavoitteena on paras mahdollinen tuotto pitkällä aikavälillä. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset. Pääomarakenteeseen vaikutetaan mm. osingonjaon ja osakeantien kautta. Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettujen osinkojen tai näille palautettavan pääoman määrää, tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää. Yhtiöllä ei ole olennaisia rahoitusvelkoja. Pääomana hallinnoidaan konsernitaseen osoittamaa omaa pääomaa. Konserniin ei sovelleta ulkopuolisia pääomavaatimuksia.
| M€ | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 2009 | WCO* | CEN* | MET* | Muu toiminta | Konserni |
| Myynti konsernin ulkopuolelle | 101,8 | 49,2 | 80,8 | 0,0 | 231,8 |
| Liikevaihto | 101,8 | 49,2 | 80,8 | 0,0 | 231,8 |
| Liikevoitto | 5,5 | 3,4 | 3,4 | -0,4 | 12,0 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -1,9 | ||||
| Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta | 0,0 | ||||
| Voitto ennen veroja | 10,1 | ||||
| Tuloverot | -3,2 | ||||
| Tilikauden voitto | 6,9 | ||||
| Varat | 33,3 | 5,8 | 25,9 | 166,2 | 231,2 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 0,2 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,2 |
| Velat | 7,6 | 0,4 | 5,0 | 38,2 | 51,2 |
| Investoinnit | 11,3 | 0,0 | 0,3 | 16,1 | 27,7 |
| Poistot | 0,8 | 0,1 | 1,4 | 7,3 | 9,6 |
* WCO = Weather Critical Operations
* CEN = Controlled Environment
* MET = Meteorology
| 2008 | WCO * | CEN * | MET * | Muu toiminta | Konserni |
|---|---|---|---|---|---|
| Myynti konsernin ulkopuolelle | 123,3 | 54,3 | 64,9 | 0,0 | 242,5 |
| Liikevaihto | 123,3 | 54,3 | 64,9 | 0,0 | 242,5 |
| Liikevoitto | 24,6 | 8,4 | 8,0 | -3,0 | 38,0 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 0,9 | ||||
| Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta | 0,0 | ||||
| Voitto ennen veroja | 38,9 | ||||
| Tuloverot | -10,5 | ||||
| Tilikauden voitto | 28,4 | ||||
| Varat | 23,3 | 4,4 | 21,1 | 192,5 | 241,3 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 0,4 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,4 |
| Velat | 7,2 | 0,4 | 4,7 | 38,9 | 51,1 |
| Investoinnit | 2,7 | 0,0 | 0,1 | 9,5 | 12,2 |
| Poistot | 0,7 | 0,1 | 1,2 | 6,2 | 8,2 |
* WCO = Weather Critical Operations
* CEN = Controlled Environment * MET = Meteorology
Konsernin kolme segmenttiä toimivat maantieteellisillä alueilla, jotka ovat EMEA, Americas ja APAC.
| Liikevaihto, | Liikevaihto, | |||
|---|---|---|---|---|
| M€ | kohdemaan | sijaintimaan mukaan | ||
| 2009 | mukaan (1 | (2 | Varat (2 | Investoinnit |
| EMEA | 84,9 | 178,5 | 184,0 | 12,6 |
| josta Suomi | 6,4 | 104,0 | 168,8 | 12,5 |
| Americas | 94,3 | 94,7 | 72,5 | 14,5 |
| josta Amerikan Yhdysvallat | 75,1 | 90,2 | 72,5 | 14,5 |
| APAC | 52,6 | 25,7 | 13,7 | 0,7 |
| Konsernieliminoinnit | -67,0 | -38,8 | ||
| Yhteensä | 231,8 | 231,8 | 231,4 | 27,7 |
1) Liikevaihtona kohdemaan mukaan on esitetty myynti konsernin ulkopuolelle
2) Liikevaihto, liikevoitto, varat, sidottu pääoma ja investoinnit on esitetty konserni- tai osakkuusyhtiön sijaintimaan mukaan.
| Liikevaihto, | Liikevaihto, | |||
|---|---|---|---|---|
| M€ | kohdemaan | sijaintimaan mukaan | ||
| 2008 | mukaan (1 | (2 | Varat (2 | Investoinnit |
| EMEA | 108,5 | 201,7 | 194,6 | 9,3 |
| josta Suomi | 13,3 | 128,9 | 181,6 | 9,2 |
| Americas | 74,3 | 79,9 | 56,7 | 2,7 |
| josta Amerikan Yhdysvallat | 59,2 | 76,7 | 56,7 | 2,7 |
| APAC | 59,6 | 25,1 | 12,1 | 0,1 |
| Konsernieliminoinnit | -64,2 | -21,7 | ||
| Yhteensä | 242,5 | 242,5 | 241,7 | 12,2 |
1) Liikevaihtona kohdemaan mukaan on esitetty myynti konsernin ulkopuolelle
2) Liikevaihto, varat ja investoinnit on esitetty konserni- tai osakkuusyhtiön sijaintimaan mukaan.
1.1.2009 Vaisala hankki yhdysvaltalaisen lentokenttäpalveluja tarjoavan yrityksen koko osakekannan. Hankitun liiketoiminnan palveluksessa on 10 henkilöä ja sen liikevaihto vuonna 2009 oli 1,0 miljoonaa euroa ja liikevoitto 0,1 miljoonaa euroa . Yhtiö sijaitsee Kansasin osavaltiossa ja sillä on laaja asiakaskunta ja yli 25 vuoden kokemus lentokenttien säälaitteiden asennuksista ja ylläpidosta. Yrityskauppa vahvistaa merkittävästi Vaisalan asemaa ylläpitopalvelujen tarjoajana Yhdysvaltojen lentokenttäsäämarkkinoilla, täydentäen Vaisalan nykyisiä palvelusopimuksia ja osaamista. Nämä synergiaedut ovat vaikuttaneet laskelmien mukaisen 1,3 miljoonan euron liikearvon syntymiseen. Liikearvo on kokonaisuudessaan vähenennyskelpoinen verotuksessa. Hankintahinta oli 2,2 miljoonaa euroa, johon sisältyy ehdollinen 0,4 miljoonan euron suuruinen kauppahinta. Ehdollinen kauppahinta erääntyy maksettavaksi vuoden 2010 loppuuun mennessä, jos tietyt tulosodotukset täyttyvät.
| M€ | |
|---|---|
| Maksettu kauppahinta | 2,2 |
| Kokonaishankintameno | 2,2 |
| Hankitun nettovarallisuuden käypä arvo | -0,9 |
| 1,3 |
| Yhdistämisessä kirjatut | Myyjän kirjanpitoarvot ennen | ||
|---|---|---|---|
| Hankitun nettovarallisuuden erittely | käyvät arvot | yhdistämistä | |
| Aineelliset hyödykkeet | 0,2 | 0,2 | |
| Aineettomat hyödykkeet | |||
| Tilauskanta | 0,3 | 0,0 | |
| Asiakaskanta | 0,4 | 0,0 | |
| Sijoitukset | 0,0 | 0,0 | |
| Vaihto-omaisuus | 0,0 | 0,0 | |
| Saamiset | 0,1 | 0,1 | |
| Rahavarat | 0,2 | 0,2 | |
| Laskennalliset verovelat | -0,1 | -0,1 | |
| Korottomat velat | -0,1 | -0,1 | |
| Korolliset velat | -0,1 | -0,1 | |
| Nettovarat | 0,9 | 0,3 | |
| Hankintameno | 2,2 | ||
| Liikearvo | 1,3 | ||
| Rahana maksettu kauppahinta | 2,2 | ||
| Hankitun tytäryrityksen rahavarat | -0,2 | ||
| Rahavirtavaikutus | 2,1 |
Vaisala osti 18.12.2009 yhdysvaltalaisen Nasdaq-listatun Quixote Corporationin tytäryhtiön Quixote Transportation Technologies, Incin (QTT) koko osakekannan. QTT:n liikevaihto vuonna 2009 oli noin 16,2 miljoonaa euroa ja työntekijöitä oli noin 100. Hankitun liiketoiminnan liikevaihto ajalta 19.12.- 31.12.2009 oli 0,4 miljoonaa euroa ja liikevoitto 0,1 miljoonaa euroa. Jos hankinta olisi tapahtunut 1.1.2009, konsernin liikevaihto olisi ollut 248 miljoonaa euroa ja voitto 7,9 miljoonaa euroa. QTT täydentää Vaisalan tarjontaa ja sovellusosaamista ja mahdollistaa entistä kattavammat ratkaisut ja palvelut tieliiketoiminnan asiakkaille. QTT:n tiesää- ja liikennetietoa keräävät ja välittävät ratkaisut vahvistavat huomattavasti Vaisalan asemaa näillä markkinoilla ja avaavat uusia mahdollisuuksia etenkin ITS- eli liikenneinformaatioteknologian alueella. Kaupasta alustavien laskelmien mukaan syntynyt liikearvo 2,8 miljoonaa euroa muodostuu hankitusta asiakaskunnasta ja toimintojen yhdistämisen luomasta synergiaedusta. Liikearvo on kokonaisuudessaan vähennyskelpoinen verotuksessa. Hankintaan liittyvät menot 0,7 miljonaa euroa on kirjattu kuluksi tilikaudella. Hankinnan yhdistelylaskelmat ovat alustavia hankinnan toteuduttua aivan tilikauden lopussa. Konsernin johto ei kuitenkaan pidä todennäköisenä, että yhdistelylaskelmat muuttuisivat olennaisesti.
| M€ | |
|---|---|
| Maksettu kauppahinta | 14,3 |
| Kokonaishankintameno | 14,3 |
| Hankitun nettovarallisuuden käypä arvo | -11,5 |
| 2,8 | |||
|---|---|---|---|
| Yhdistämisessä kirjatut | Myyjän kirjanpitoarvot ennen | ||
| Hankitun nettovarallisuuden erittely | käyvät arvot | yhdistämistä | |
| Aineelliset hyödykkeet | 1,9 | 2,5 | |
| Aineettomat hyödykkeet | |||
| Ohjelmistot | 0,1 | 0,1 | |
| Tilauskanta | 0,5 | 0,0 | |
| Patentit | 0,7 | 0,7 | |
| Teknologia | 1,4 | 0,8 | |
| Tavaramerkki | 0,8 | 0,0 | |
| Asiakaskanta | 0,8 | 0,0 | |
| Vaihto-omaisuus | 2,4 | 2,5 | |
| Saamiset | 4,2 | 4,1 | |
| Rahavarat | 0,0 | 0,0 | |
| Korottomat velat | -1,5 | -1,5 | |
| Nettovarat | 11,5 | 9,4 | |
| Hankintameno | 14,3 | ||
| Liikearvo | 2,8 | ||
| Rahana maksettu kauppahinta | 14,3 | ||
| Hankitun tytäryrityksen rahavarat | 0,0 | ||
| Rahavirtavaikutus | 14,3 |
Liikevaihtoon sisältyy 5,0 miljoonaa euroa (2008; 5,2 miljoonaa euroa) pitkäaikaishankkeista kirjattuja tuottoja.
Keskeneräisistä pitkäaikaishankkeista kirjattuja voittoja sisältyi konsernin tuloslaskelmaan 0,1 miljoonaa euroa (2008 0,1 miljoonaa euroa). Keskeneräisistä pitkäaikaishankkeista kirjattuja ennakkomaksuja sisältyi taseeseen 31.12.2009 1,5 miljoonaa euroa (1,7 miljoonaa euroa 31.12.2008).
| M€ | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot | 0,0 | 0,0 |
| Muut | 0,1 | 0,1 |
| 0,1 | 0,1 |
| M€ | ||
|---|---|---|
| Toimintokohtaiset poistot | 2009 | 2008 |
| Hankinta ja valmistus | 5,6 | 4,8 |
| Myynti ja markkinointi | 0,1 | 0,1 |
| Tutkimus ja tuotekehitys | 0,6 | 0,5 |
| Muu hallinto | 3,3 | 2,8 |
| 9,6 | 8,2 |
| M€ | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Palkat | 63,3 | 59,6 |
| Käteisvaroina maksettavat optiot | 0,0 | 0,1 |
| Sosiaalikulut | 6,9 | 8,6 |
| Eläkkeet | ||
| Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt | 0,1 | 0,1 |
| Maksupohjaiset eläkejärjestelyt | 6,6 | 6,8 |
| Henkilöstökulut yhteensä | 76,9 | 75,2 |
| Henkilöstokulut toiminnoittain | 2009 | 2008 |
| Hankinta ja valmistus | 16,8 | 19,2 |
| Myynti ja markkinointi | 34,5 | 30,6 |
| Tutkimus ja tuotekehitys | 18,6 | 17,0 |
| Muu hallinto | 7,0 | 8,3 |
| 76,9 | 75,2 | |
| Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikauden aikana liiketoimintayksiköittäin | 2009 | 2008 |
| Weather Critical Operations | 117 | 106 |
| Controlled Environment | 83 | 75 |
| Meteorology | 55 | 49 |
| Muu toiminta | 1 047 | 947 |
| 1 302 | 1 177 | |
| Suomessa | 803 | 734 |
| Suomen ulkopuolella | 499 | 443 |
| 1 302 | 1 177 |
Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja 28,4 miljoonaa euroa vuonna 2009 (24,6 miljoonaa euroa vuonna 2008).
| M€ | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Osinkotuotot | 0,0 | 0,0 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot | 0,8 | 2,4 |
| Johdannaisopimusten käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet kurssivoitot | 2,0 | 2,0 |
| Muut kurssivoitot | 5,1 | 6,9 |
| Rahoitustuotot yhteensä | 7,9 | 11,3 |
| Korkokulut | ||
| Lyhyt ja pitkäaikaiset velat | -0,1 | 0,0 |
| Rahoitusleasing sopimukset | 0,0 | 0,0 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen käyvän arvon muutos* | -2,1 | -2,2 |
| Muut rahoituskulut | -0,1 | -0,1 |
| Johdannaisopimusten käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet kurssitappiot | -1,8 | -2,3 |
| Muut kurssitappiot | -5,7 | -5,8 |
| Rahoituskulut yhteensä | -9,8 | -10,4 |
Muut kurssivoitot ja tappiot syntyvät liiketoiminnan transaktioista.
*Korkorahastosijoitusten käyvän arvon muutos.
| M€ | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero | 3,3 | 11,4 |
| Verot edellisiltä tilikausilta | 0,1 | 0,0 |
| Laskennallisten verosaatavien ja -velkojen muutos | -0,2 | -0,9 |
| 3,2 | 10,5 |
| M€ | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Tulos ennen veroja | 10,1 | 38,9 |
| Verot laskettuna Suomen verokannalla | 2,6 | 10,1 |
| Ulkomaisten tytäryhtiöiden verokantojen vaikutus | 0,5 | 0,7 |
| Vähennyskelvottomat kulut ja verovapaat tuotot | -0,6 | -0,8 |
| Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö | -0,3 | -1,4 |
| Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset | 0,9 | 1,0 |
| Kiinteiden toimipaikkojen tuloverot sekä lähdeverot | 0,2 | 0,9 |
| Verot tuloslaskelmassa | 3,2 | 10,5 |
| Efektiivinen verokanta | 31,8 % | 27,0 % |
| Laskennalliset verot taseessa | ||
| M€ | 2009 | 2008 |
| Laskennalliset verosaamiset | 5,7 | 5,8 |
| Laskennalliset verovelat | -0,3 | -0,4 |
| Laskennallinen verosaaminen, netto | 5,4 | 5,4 |
Laskennallinen vero on taseessa esitetty nettona niiden konserniyhtiöiden osalta, joiden välillä on verotuksessa mahdollisuus tuloksentasaukseen tai joita verotetaan yhtenä verovelvollisena.
| Taseeseen kirjattujen laskennallisten verojen bruttomuutos: | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Laskennalliset verot 1.1. | 5,4 | 4,3 |
| Tuloslaskelmaan kirjatut erät | 0,2 | 0,9 |
| Muuntoerot | -0,2 | 0,2 |
| Tytäryhtiöiden ostot | -0,1 | 0,0 |
| Laskennalliset verot 31.12. | 5,4 | 5,4 |
Tytäryhtiöiden kertyneistä tappioista on kirjattu laskennallista verosaamista 1,3 miljoonaa euroa.
| Ostettujen | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2009 aikana M€ |
31.12. 2008 | Kirjattu tuloslaskelmaan |
Muuntoerot | tytäryhtiöiden vaikutus |
31.12. 2009 |
| Laskennalliset verosaamiset: | |||||
| Vaihto- ja käyttöomaisuuden sisäinen kate | 0,6 | -0,1 | - | - | 0,5 |
| Työsuhde-etuudet | 0,1 | 0,4 | - | - | 0,4 |
| Käyttämättömät verotukselliset tappiot | 1,6 | -0,3 | - | - | 1,3 |
| Aineettomien erien poistojen ajoitusero | 2,3 | 0,3 | -0,1 | - | 2,5 |
| Muut väliaikaiset ajoituserot* | 1,2 | -0,1 | -0,1 | -0,1 | 1,0 |
| Yhteensä | 5,8 | 0,1 | -0,2 | -0,1 | 5,7 |
| Laskennalliset verovelat: | |||||
| Kertyneet poistoero | 0,4 | -0,1 | 0,0 | - | 0,3 |
| Laskennallinen verosaaminen, netto | 5,4 | 0,2 | -0,2 | -0,1 | 5,4 |
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2008 aikana | ||||
|---|---|---|---|---|
| M€ | 31.12. 2007 | Kirjattu tuloslaskelmaan |
Muuntoerot | 31.12. 2008 |
| Laskennalliset verosaamiset: | ||||
| Vaihto- ja käyttöomaisuuden sisäinen kate | 0,5 | 0,1 | - | 0,6 |
| Työsuhde-etuudet | 0,1 | 0,0 | - | 0,1 |
| Käyttämättömät verotukselliset tappiot | 0,8 | 0,8 | - | 1,6 |
| Aineettomien erien poistojen ajoitusero | 2,5 | -0,3 | 0,1 | 2,3 |
| Muut väliaikaiset ajoituserot* | 0,9 | 0,3 | 0,0 | 1,2 |
| Yhteensä | 4,7 | 0,9 | 0,2 | 5,8 |
| Laskennalliset verovelat: | ||||
| Kertyneet poistoerot | 0,4 | 0,0 | 0,0 | 0,4 |
| Laskennallinen verosaaminen netto | 4,3 | 0,9 | 0,2 | 5,4 |
* Muut väliaikaiset erot koostuvat tytäryhtiöiden myynnin, luottotappioiden, varastojen ym. erien eriaikaisesta käsittelystä verotuksessa ja kirjanpidossa. Ulkomaisten tytäryritysten jakamattomista voittovaroista 32,5 miljoonaa euroa vuonna 2009 (31,5 miljoonaa euroa vuonna 2008), ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, sillä varat on sijoitettu kyseisiin maihin pysyvästi.
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.
| 2009 | 2008 | |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto M€ | 6,9 | 28,4 |
| Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1000 kpl | 18 209 | 18 209 |
| Osakekohtainen tulos, EUR | 0,38 | 1,56 |
Konsernilla ei ollut vuonna 2009 ja 2008 laimentavia osakkeiden määrää lisääviä osakeoptioita.
Vuodelta 2008 osinkoa maksettiin 0,90 euroa osakkeelta.
25.3.2010 pidettävässä yhtiökokouksessa esitetään maksettavaksi osinkoa 0,65 euroa osakketta kohden, jolloin osinko olisi kokonaisuudessaan 11,8 milj. euroa. Ehdotettua osinkoa ei ole kirjattu osinkovelaksi tässä tilinpäätöksessä.
| Aineettomat hyödykkeet | Aineettomat | Muut aineettomat | |||
|---|---|---|---|---|---|
| M€ | oikeudet* | Liikearvo | hyödykkeet** | Yhteensä | |
| Hankintameno 1.1.2009 | 21,5 | 9,4 | 5,7 | 36,6 | |
| Muuntoero | 0,7 | -0,4 | 0,1 | 0,3 | |
| Lisäykset | 0,7 | - | 0,4 | 1,1 | |
| Tytäryrityksen hankinta | 5,1 | 4,2 | - | 9,2 | |
| Vähennykset | -0,4 | - | - | -0,4 | |
| Siirrot erien välillä | 0,1 | - | 0,1 | 0,2 | |
| Hankintameno 31.12.2009 | 27,6 | 13,2 | 6,2 | 47,0 | |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2009 | 17,4 | - | 1,9 | 19,3 | |
| Muuntoero | 0,3 | - | 0,1 | 0,3 | |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0,2 | 0,0 | 0,0 | 0,3 | |
| Tilikauden poistot | 2,9 | - | 0,5 | 3,4 | |
| Kertyneet poistot 31.12.2009 | 20,8 | 0,0 | 2,5 | 23,3 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 6,8 | 13,2 | 3,7 | 23,7 |
| Aineettomat | Muut aineettomat | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet | oikeudet* | Liikearvo | Tavara merkki | hyödykkeet** | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2008 | 20,4 | 8,9 | 2,9 | 2,2 | 34,4 |
| Muuntoero | 0,7 | 0,5 | 0,2 | 0,1 | 1,5 |
| Lisäykset | 0,5 | - | - | 0,3 | 0,8 |
| Vähennykset | -0,4 | - | - | 0,3 | -0,1 |
| Siirrot erien välillä | 0,4 | - | - | -0,4 | 0,1 |
| Hankintameno 31.12.2008 | 21,5 | 9,4 | 3,1 | 2,6 | 36,6 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2008 | 15,5 | - | - | 1,7 | 17,2 |
| Muuntoero | 0,3 | - | - | 0,1 | 0,4 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | -0,4 | - | - | -0,4 | -0,8 |
| Tilikauden poistot | 2,1 | - | - | 0,5 | 2,6 |
| Kertyneet poistot 31.12.2008 | 17,4 | - | 0,0 | 1,9 | 19,3 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 4,1 | 9,4 | 3,1 | 0,8 | 17,3 |
*Aineettomat oikeudet sisältää patentit ja tavaramerkit sekä ohjelmistolisenssit. Tavaramerkit muodostuu Sigmet -tavaramerkista, jolla katsottiin olevan rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika vuoteen 2008 asti. Vuoden 2009 alussa päätettiin, että Sigmet -tavaramerkki tullaan asteittain yhdistämään Vaisala -tavaramerkkiin seuraavien viiden vuoden kuluessa. Sigmet -tavaramerkin poistoaika on viisi vuotta vuoden 2009 alusta lukien.
**Muut aineettomat hyödykkeet sisältää lähinnä liittymismaksut sekä aktivoidut Vaisala -brandin kehittämiskustannukset.
Liikearvot kohdistuvat Vaisala Meteorology ja Weather Critical Operations -segmenteille. Liikearvojen tasearvoa arvioidaan tilinpäätöshetkellä ja aina kun on viitteitä mahdollisesta arvon alentumisesta. Arvonalentumistestausta varten liikearvot on kohdistettu kahdelle eri rahavirtaa tuottavalle yksikölle. Pohjois-Amerikan Meteorology ja Weather Critical Operation yksiköille 10,8 (2008 8,3) miljoonaa euroa sekä Pohjois-Amerikan Airports Service liiketoimintayksikölle 2,4 (2008 1,1) miljoonaa euroa sisältäen vuoden 2009 alussa hankitun Aviation System Maintenance Inc:n (ASMI) liikearvon 1,3 miljoonaa euroa.
Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevan rahamäärän arvo perustuu käyttöarvolaskelmiin. Näissä laskelmissa käytetyt rahavirtaennusteet perustuvat toteutuneeseen liikevoittoon ja johdon hyväksymiin viiden vuoden ennusteisiin. Arvioidut myyntimäärät perustuvat olemassa oleviin aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin ja ennusteiden tärkeimmät olettamukset ovat maakohtainen myyntiennuste ja tuotteista saatava kate. Service liiketoiminta on hyvin vakaata ja myynnin kasvuna on käytetty kahden prosentin vuosittaista kasvua ja kannattavuuden on arvioitu pysyvän vuoden 2009 tasolla.
Pohjois-Amerikan Meteorology ja Weather Critical Operation -yksiköiden liiketoiminnan kannattavuuden on arvioitu pysyvän ennallaan ja liikevaihdon kasvuna on käytetty maltillista kahden prosenttin kasvua vuosittain. Diskonttokorkona on käytetty Vaisalan toimialakohtaista pääoman tuottovaatimusta (WACC) ennen veroja. Tuottovaatimuksen laskentakomponentit ovat riskitön tuottoprosentti, markkinariskipreemio, toimialakohtainen betakerroin sekä vieraan pääoman kustannus- ja tavoitepääomarakenne. Diskonttokorko oli vuonna 2009 14,4 % (2008 14,5 %). Johdon hyväksymän ennustejakson jälkeiset rahavirrat on laskettu jäännösarvomenetelmällä, jossa neljän viimeisen suunnittelujakson liikevoittojen keskiarvo on kerrottu neljällä ja diskontattu käyttäen edellä kuvattua diskonttokorkoa ja nollakasvuprosenttia. Arvonalentumistestausten perusteella ei ole tarvetta arvonalentumiskirjauksiin. Tehtyjen herkkyysanalyysien perusteella käytettyjen oletusten kohtuulliset muutokset eivät johda arvonalentumisiin.
| M€ | Maa- ja | Rakennukset ja | Koneet ja | Muut aineelliset | Ennakkomaksut ja | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Aineelliset hyödykkeet 2009 | vesialueet | rakennelmat | Kalusto | hyödykkeet | keskeneräiset inv. | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2009 | 2,7 | 31,2 | 54,9 | 0,0 | 10,3 | 99,1 |
| Muuntoero | 0,0 | -0,1 | -0,2 | - | -0,1 | -0,4 |
| Lisäykset | - | 0,0 | 3,6 | - | 11,6 | 15,3 |
| Tytäryrityksen hankinta | 0,1 | 0,8 | 1,1 | - | - | 2,1 |
| Vähennykset | - | -1,7 | -1,0 | - | - | -2,7 |
| Siirrot erien välillä | - | 0,1 | 2,4 | - | -2,6 | -0,2 |
| Hankintameno 31.12.2009 | 2,7 | 30,4 | 60,9 | 0,0 | 19,2 | 113,2 |
| Kertyneet poistot ja | ||||||
| arvonalennukset 1.1.2009 | - | 16,9 | 43,2 | - | - | 60,0 |
| Muuntoero | - | 0,0 | -0,4 | - | - | -0,4 |
| Vähennysten ja siirtojen | ||||||
| kertyneet poistot | - | -1,7 | -0,8 | - | - | -2,5 |
| Tilikauden poistot | - | 1,5 | 4,7 | - | - | 6,2 |
| Kertyneet poistot 31.12.2009 | 0,0 | 16,7 | 46,6 | 0,0 | 0,0 | 63,4 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 2,7 | 13,7 | 14,2 | 0,0 | 19,2 | 49,8 |
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvien koneiden ja laitteiden poistamaton hankintameno 31.12.2009 oli 30,1 milj. euroa ( 27,3 miljoonaa euroa 31.12.2008).
| M€ | Maa- ja | Rakennukset ja | Koneet ja | Muut aineelliset | Ennakkomaksut ja | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Aineelliset hyödykkeet 2008 | vesialueet | rakennelmat | Kalusto | hyödykkeet | keskeneräiset inv. | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2008 | 2,6 | 31,2 | 49,0 | 2,7 | 4,4 | 89,8 |
| Muuntoero | 0,1 | 0,1 | 0,9 | - | 0,0 | 1,1 |
| Lisäykset | - | 0,0 | 4,2 | - | 7,7 | 11,9 |
| Vähennykset | - | -0,2 | -0,9 | -2,6 | - | -3,7 |
| Siirrot erien välillä | - | 0,1 | 1,7 | - | -1,9 | -0,1 |
| Hankintameno 31.12.2008 | 2,7 | 31,2 | 54,9 | 0,0 | 10,3 | 99,1 |
| Kertyneet poistot ja | ||||||
| arvonalennukset 1.1.2008 | - | 15,3 | 39,5 | 1,9 | - | 56,7 |
| Muuntoero | - | 0,0 | 0,5 | - | - | 0,5 |
| Vähennysten ja siirtojen | ||||||
| kertyneet poistot | - | 0,0 | -0,8 | -1,9 | - | -2,7 |
| Tilikauden poistot | - | 1,6 | 4,0 | - | - | 5,6 |
| Kertyneet poistot 31.12.2008 | 0,0 | 16,9 | 43,2 | 0,0 | 0,0 | 60,0 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 2,7 | 14,4 | 11,7 | 0,0 | 10,3 | 39,1 |
Aineellisiin hyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksella vuokrattuja hyödykkeitä seuraavasti:
| M€ | |
|---|---|
| 2009 | Koneet ja Kalusto |
| Hankintameno | 1,0 |
| Kertyneet poistot | -0,4 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 0,5 |
| M€ | |
| 2008 | Koneet ja Kalusto |
| Hankintameno | 1,0 |
| Kertyneet poistot | -0,6 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 0,4 |
Rahoitusleasingsopimuksilla vuokratut hyödykkeet ovat tietokoneita, niiden oheislaitteita sekä kopiokoneita.
| M€ | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 0,4 | 0,5 |
| Osuus tuloksesta | 0,0 | 0,0 |
| Muuntoerot | 0,0 | -0,1 |
| Osakkuusyhtiösijoitukset yhteensä 31.12. | 0,5 | 0,4 |
Osakkuusyritysten kirjanpitoarvoon ei sisälly liikearvoa.
Tiedot konsernin osakkuusyrityksistä sekä niiden yhteenlasketut varat, velat, liikevaihto ja voitto/tappio.
| M€ | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Osakkuusyritykset 2009 | Koti-paikka | Varat | Velat | Liike-vaihto | Voitto/ tappio | Omistus-osuus |
| Meteorage SA, Ranska | Cedex | 3,5 | 2,4 | 1,7 | 0,1 | 35% |
Taulukossa esitetyt tiedot perustuvat uusimpiin saatavilla oleviin tilinpäätöksiin.
| M€ | |
|---|---|
| Osakkuusyritykset 2008 | Koti-paikka | Varat | Velat | Liike-vaihto | Voitto/ tappio | Omistus-osuus |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Meteorage SA, Ranska | Cedex | 1,7 | 0,6 | 1,6 | 0,1 | 35% |
Taulukossa esitetyt tiedot perustuvat uusimpiin saatavilla oleviin tilinpäätöksiin.
Osakkuusyritys Meteorage SA ylläpitää ukkoshavaintoverkkoja ja myy ukkoshavaintoihin liittyvää tietoa.
| 2009 | 2008 | |||
|---|---|---|---|---|
| M€ | Tase-arvot | Käyvät arvot | Tase-arvot | Käyvät arvot |
| Lainasaamiset | 0,1 | 0,1 | 0,0 | 0,0 |
| Muut saamiset * | 0,3 | 0,3 | 0,4 | 0,4 |
| 0,4 | 0,4 | 0,4 | 0,4 |
Käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla jokaisen merkittävän saatavan tulevat kassavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorolla.
* Muut saamiset sisältävät epäolennaisen määrän pörssinoteeraamattomia osakkeita, jotka on arvostettu hankintamenoon sekä vuokratakuutalletukset.
| M€ | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 14,0 | 11,9 |
| Keskeneräiset tuotteet | 4,8 | 5,5 |
| Valmisteet / Tavarat | 8,4 | 5,4 |
| Ennakkomaksut | 0,0 | 0,0 |
| 27,3 | 22,8 |
Tilikaudella kirjattiin kuluksi 113,6 miljoonaa euroa (98,4 miljoonaa euroa vuonna 2008).
Tilikaudella tehtiin alaskirjauksia 4,8 miljoonaa euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen
nettorealisointiarvoa (1,4 miljoonaa euroa vuonna 2008). Kirjanpitoarvo on näiden hyödykkeiden osalta nolla.
| M€ | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 52,4 | 42,7 |
| Lainasaamiset | 0,0 | 0,0 |
| Maksetut ennakot | 0,9 | 0,8 |
| Muut saamiset | 2,0 | 0,4 |
| Saamiset pitkäaikaishankkeista asiakkailta | 1,6 | 4,5 |
| Arvonlisäverosaamiset | 3,8 | 1,0 |
| Johdannaissopimukset | 0,1 | 0,2 |
| Muut siirtosaamiset | 7,1 | 2,2 |
| 67,9 | 51,8 |
Myyntisaamisten ja muiden saamisten käyvät arvot vastaavat olennaisilta osiltaan niiden kirjanpitoarvoja. Muut saamiset sisältävät lähinnä huolto-ja datamyyntisopimusten jaksotukset.
Muut siirtosaamiset sisältävät korko- ja kurssijaksotukset sekä muut sekalaiset jaksotukset.
| luottotappioksi | Netto | luottotappioksi | Netto | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| M€ | 2009 | kirjattu | 2009 | 2008 | kirjattu | 2008 |
| Erääntymattömät | 21,0 | 21,0 | 3,7 | 3,7 | ||
| Erääntynyt alle 30 päivää | 28,0 | 28,0 | 24,4 | 24,4 | ||
| Erääntynyt 31- 90 päivää | 1,8 | 1,8 | 10,9 | 10,9 | ||
| Erääntynyt yli 90 päivää | 2,0 | 0,5 | 1,5 | 4,0 | 0,4 | 3,7 |
| Yhteensä | 52,9 | 0,5 | 52,4 | 43,0 | 0,4 | 42,7 |
| M€ | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| EUR | 23,4 | 22,5 |
| USD | 13,4 | 14,0 |
| GBP | 3,2 | 2,2 |
| JPY | 2,9 | 2,7 |
| AUD | 0,4 | 0,4 |
| CNY | 0,5 | 0,4 |
| Muut | 8,6 | 0,6 |
| 52,4 | 42,7 | |
| Johdannaissopimukset | ||
| M€ | 2009 | 2008 |
| Valuutta- ja korkoriskien suojaamiseksi tehtyjen johdannaissopimusten pääoma-arvot | ||
|---|---|---|
| Valuuttatermiinit | 15,8 | 14,8 |
| Nimellisarvot yhteensä | 15,8 | 14,8 |
| 2009 | 2008 | |||
|---|---|---|---|---|
| Nimellisarvo valuutassa | Valuutta-arvo M | M€ | Valuutta-arvo M | M€ |
| USD | 19,0 | 13,3 | 17,0 | 12,3 |
| AUD | 2,0 | 1,2 | 2,0 | 1,0 |
| JPY | 115,0 | 0,9 | 115,0 | 0,9 |
| GBP | 0,4 | 0,4 | 0,5 | 0,5 |
| 15,8 | 14,8 | |||
| Maturiteettijakauma | 2009 | 2008 | ||
| Alle 90 päivää | 9,0 | 8,9 | ||
| yli 90 päivää ja alle 120 | 2,7 | 2,4 | ||
| Yli 120 päivää ja alle 230 päivää | 4,1 | 3,5 | ||
| 15,8 | 14,8 | |||
| Valuuttariskien suojaamiseksi tehtyjen johdannaissopimusten netotetut käyvät arvot | 2009 | 2008 | ||
| Valuuttatermiinit | 0,1 | 0,2 | ||
| Käyvät arvot yhteensä | 0,1 | 0,2 |
Johdannaisten käyvät arvot perustuvat tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle ovat todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuna). Vastapuolen hintanoteerauksen lisäksi konserni laatii oman tarkistuslaskelman yleisesti hyväksyttyjä arvostusmenetelmiä käyttäen. Näin ollen konsernin johdannaissopimukset kuuluvat IFRS 7 mukaiselle käyvän arvon hierarkian tasolle 2.
| M€ | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Korkorahastosijoitukset | 0 | 25,3 |
Vuonna 2009 yhtiöllä ei ollut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisälsivät vuonna 2008 korkorahastosijoituksia, jotka muodostuivat kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta. Korkorahastosijoitukset ovat julkisesti noteerattuja arvopapereita, joiden käypä arvo määräytyy markkinoilla ja joiden likviditeetti on hyvä. Sijoitukset kohdistuvat luottoriskiltään hyvien suomalaisessa valvonnassa olevien pankkien korkorahastoihin, jotka ovat euromääräisiä. Käyvän arvon muutos kirjattiin tuloslaskelmaan rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmään. Korkotason muutos 1 % ylös- tai alaspäin olisi vaikuttanut sijoitusten arvoon vuonna 2008 n. 35,4 tuhatta euroa.
| M€ | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Käteinen raha ja pankkitilit | 36,1 | 36,5 |
| Pankkien määräaikaistalletukset | 6,0 | |
| Pankkien sijoitustodistukset | 18,7 | |
| Yritystodistukset | 14,0 | 16,9 |
| Sijoitustodistukset yhteensä | 41,6 | |
| Rahavarat yhteensä | 50,1 | 78,1 |
Rahavarojen käyvät arvot vastaavat niiden kirjanpitoarvoja.
Sijoitukset muodostuvat lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on alle 3 kuukautta ja jotka muodostuvat lähinnä kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta. Sijoitusten keskikorko vuonna 2009 oli 1,6 % (4,5 % vuonna 2008). Sijoitukset kohdistuvat luottoriskiltään hyvien suomalaisessa viranomaisvalvonnassa olevien pankkien välittämiin sijoitustodistuksiin ja ovat euromääräisiä. Mikäli sijoitusten korko olisi ollut vuodenvaihteessa 1 % korkeampi/matalampi, olisi sijoitusten arvo ollut 35,9/34,6 tuhatta euroa suurempi/pienempi (56,8/57,1 tuhatta euroa vuonna 2008).
Vaisala noudattaa Helsingin Pörssin sisäpiiriohjetta.
Vaisalalla on 18.218.364 osaketta, joista 3.397.684 kuuluu sarjaan K ja 14.820.680 sarjaan A. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Yhtiön enimmäispääoma on 28.800.000 euroa. Osakkeista enintään 68.490.017 kappaletta on K-osakkeitta ja enintään 68.490.017 kappaletta A-osakkeitta, kuitenkin siten, että osakkeita on yhteensä vähintään 17.122.505 ja enintään 68.490.017 kappaletta. K- ja A-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-osake tuottaa oikeuden yhtiökokouksessa äänestää kahdellakymmenellä (20) äänellä ja jokainen A-osake yhdellä (1) äänellä. Osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon. Yhtiöjärjestyksen mukaan K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi yhtiöjärjestyksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla.
| Osakkeiden lukumäärä | Ylikurssi | Omat | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| M€ | 1000 kpl | Osakepääoma | rahasto | Vararahasto | osakkeet | Yhteesä |
| 1.1.2008 | 18209 | 7,7 | 16,6 | 0,1 | -0,3 | 24,1 |
| 31.12.2008 | 18209 | 7,7 | 16,6 | 0,1 | -0,3 | 24,1 |
| 31.12.2009 | 18209 | 7,7 | 16,6 | 0,2 | -0,3 | 24,2 |
| Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet | 9 | |||||
| 18218 |
Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, vararahastosta, muuntoeroista sekä kertyneistä voittovaroista. Ylikurssirahastoon on kirjattu osakepääoman muutoksen nimellisarvon muutos vanhan osakeyhtiölain aikana. Lisäksi niissä tapauksissa, joissa optio-oikeuksista on päätetty vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978/734) aikana, optioihin perustuvista osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset on kirjattu osakepääomaan ja ylikurssirahastoon järjestelyn ehtojen mukaisesti, transaktiokuluilla vähennettynä.
Vararahasto 0,2 miljoonaa euroa sisältää muiden konserniyhtiöiden paikallisiin säännöksiin perustuvia eriä. Muuntoerot -rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Tilikauden voitto kirjataan kertyneisiin voittovaroihin. Ylikurssirahasto ei ole voitonjakokelpoinen rahasto. Vararahaston jakokelpoisuuteen liittyy paikallisiin säännöksiin perustuvia rajoituksia.
Omat osakkeet -rahasto sisältää konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintamenon ja se esitetään oman pääoman vähennyksenä.
| Ostetut omat osakkeet | Osakkeiden lukumäärä, kpl | Hankintahinta M€ |
|---|---|---|
| Helmikuu 2006 | 13 000 | 0,4 |
| Maaliskuu 2006 | 22 000 | 0,6 |
| Yhteensä | 35 000 | 1,0 |
| Luovutetut osakkeet | -25 850 | -0,7 |
| Yhteensä omia osakkeita 31.12.2008 | 9 150 | 0,3 |
| Luovutetut osakkeet | - | - |
| Yhteensä omia osakkeita 31.12.2009 | 9 150 | 0,3 |
Yhtiöllä ei ole voimassa olevia optio-ohjelmia.
Vuoden 2009 lopussa hallituksella ei ollut valtuuksia osakepääoman korotukseen eikä uusien osakkeiden, erityisten oikeuksien tai optio-oikeuksien liikkeellelaskuun.
| Tase arvo | Tase arvo | |
|---|---|---|
| M€ | 2009 | 2008 |
| Pitkäaikaiset | ||
| Rahoitusleasingvelat | 0,2 | 0,2 |
| Muut korottomat pitkäaikaiset velat | 0,0 | - |
| 0,2 | 0,2 | |
| Lyhytaikaiset | ||
| Rahoitusleasingvelkojen seuraavan vuoden lyhennykset | 0,3 | 0,2 |
| 0,3 | 0,2 | |
| Korolliset velat yhteensä | 0,5 | 0,4 |
Korollisten velkojen käyvät arvot vastaavat olennaisilta osiltaan niiden kirjanpitoarvoja. Vuoden 2009 ja 2008 lopussa yhtiöllä ei ollut korollisia lainoja.
Yhtiöllä ei ole lainoja, jotka erääntyisivät viiden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttua.
| M€ | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien kokonaismäärä | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 0,3 | 0,3 |
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua | 0,2 | 0,2 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | - | - |
| 0,6 | 0,5 | |
| Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut | 0,0 | -0,1 |
| Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo | 0,5 | 0,4 |
| Rahotusleasingvelat- vähimmäisvuokrien nykyarvo | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 0,3 | 0,2 |
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua | 0,2 | 0,2 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | - | - |
| Yhteensä | 0,5 | 0,4 |
Konsernilla on useita eläkejärjestelyjä, jotka on luokiteltu joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi.
Maksupohjaisista järjestelyistä suoritettavat maksut on kirjattu kuluksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat. Vakuutusyhtiössä hoidetut TyEL-eläkevakuutukset ovat maksupohjaisia järjestelyjä.
Etuuspohjaiset järjestelyt ovat Suomessa. Konsernilla ei ole muita työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia. Vaisalan Eläkesäätiössä vuonna 2005 hoidetut lisäeläke-etuudet on käsitelty etuuspohjaisina eläkejärjestelyinä. Eläkesäätiön vastuu on siirretty eläkevakuutusyhtiölle 31.12.2005 ja säätiö on purettu vuonna 2006. Yhtiöllä säilyy kuitenkin IAS 19 mukainen vastuu tulevista indeksi- ja palkankorotuksista yhtiön palveluksessa olevien eläkesäätiön piiriin kuuluvien henkilöiden osalta.
| M€ | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt | 0,1 | 0,1 |
| Maksupohjaiset eläkejärjestelyt | 6,6 | 6,8 |
| 6,8 | 6,9 |
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt on kirjattu tuloslaskelmaan hallinnon toiminnolle.
Konsernin taseeseen sisältyy ulkomaisten tytäryhtiöiden maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyvää pitkäaikaista eläkevelkaa 1,0 (1,1 vuonna 2008) miljoonaa euroa.
| M€ | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo | ||
| Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo | 2,1 | 1,9 |
| Varojen käypä arvo | -1,6 | -1,5 |
| Ali- /Ylikate | 0,5 | 0,4 |
| Kirjaamattomat vakuutusmatemaatiset voitot (+) ja tappiot (-) | -0,3 | -0,1 |
| Eläkevelka taseessa | 0,3 | 0,3 |
| M€ | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot | 0,1 | 0,1 |
| Korkomenot | 0,1 | 0,1 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto | -0,1 | -0,1 |
| Tappiot/voitot järjestelyn supistamisesta | 0,0 | 0,0 |
| 0,1 | 0,1 | |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto | 5,0 % | 5,1 % |
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto määräytyy vakuutusyhtiön tuoton mukaan. Tietoja järjestelyyn kuuluvien varojen jakautumisesta omaisuusryhmittäin ei ole saatavilla. Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin 0,2 miljoonaa euroa vuonna 2009 (0,1 vuonna 2008).
| M€ | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Velvoite tilikauden alussa | 1,9 | 1,8 |
| Työruorituksesta johtuvat menot | 0,1 | 0,1 |
| Korkomenot | 0,1 | 0,1 |
| Järjestelyjen supistamisesta johtuvat voitot (-) ja tappiot (+) | -0,1 | -0,1 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+) | 0,1 | 0,0 |
| Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo | 2,1 | 1,9 |
| M€ | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden alussa | 1,5 | 1,5 |
| Varojen odotettu tuotto | 0,1 | 0,1 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (-) | -0,1 | 0,0 |
| Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn | 0,2 | 0,1 |
| Järjestelyjen supistamisesta johtuvat voitot (-) ja tappiot (+) | -0,1 | -0,1 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen nykyarvot | 1,6 | 1,5 |
| M€ | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Tilikauden alussa | 0,3 | 0,3 |
| Maksetut kannatusmaksut | -0,2 | -0,1 |
| Eläkekulut tuloslaskelmassa | 0,1 | 0,1 |
| Tilikauden lopussa | 0,3 | 0,3 |
| Diskonttokorko | 5,25 % | 5,25 % |
|---|---|---|
| Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto | 5,00 % | 5,00 % |
| Tuleva palkankorotusolettama | 3,25 % | 3,25 % |
| Inflaatio-olettama | 2,00 % | 2,00 % |
| Eläkkeiden muutos | 2,10 % | 2,10 % |
| 2009 | 2008 | |
|---|---|---|
| M€ | Uudelleen järjestely-varaus | Uudelleen järjestely-varaus |
| Varaukset 1.1. | 0,5 | 0,2 |
| Varausten lisäys | 0,1 | 0,5 |
| Käytetyt varaukset | -0,5 | -0,2 |
| Varaukset 31.12 | 0,1 | 0,5 |
Vuoden 2009 ja 2008 varauksen lisäykset liittyvät yhtiön organisaatiorakenteen uudistamiseen.
| M€ | ||
|---|---|---|
| Korottomat | 2009 | 2008 |
| Ostovelat | 15,4 | 13,0 |
| Palkka- ja henkilösivukulujaksotukset | 10,9 | 15,6 |
| Muut siirtovelat | 7,4 | 5,9 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 4,2 | 1,8 |
| Korottomat lyhytaikaiset velat yhteensä | 38,0 | 36,2 |
Ostovelkojen ja muiden velkojen käyvät arvot vastaavat olennaisilta osiltaan niiden kirjanpitoarvoja.
| Käypään arvoon | Jaksotettuun | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| M€ | tuloslaskelman kautta | hankintamenoon | ||||
| Rahoitusvarojen ja -velkojan | kirjattavat sekä | Lainat ja | kirjattavat | Kirjanpitoarvo | ||
| ryhmitellyt kirjanpitoarvot : 2009 | suojaavat johdannaiset | saamiset | rahoitusvelat | tase-erän mukaan | Käypä arvo | Liitetieto |
| Rahoitusvarat | ||||||
| Pitkäaikaiset saamiset | - | 0,4 | - | 0,4 | 0,4 | 17 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 0,1 | 67,8 | - | 67,8 | 67,8 | 19 |
| Rahavarat | - | 50,1 | - | 50,1 | 50,1 | 21 |
| Kirjanpitoarvo | 0,1 | 118,3 | 0,0 | 118,3 | 118,3 | |
| Rahoitusvelat | ||||||
| Korollinen pitkäaikainen velka | - | - | 0,2 | 0,2 | 0,2 | 23 |
| Korolliset velat | - | - | 0,4 | 0,4 | 0,4 | 23 |
| Ostovelat ja muut korottomat velat | - | - | 38,1 | 38,1 | 38,1 | 26 |
| 0,0 | 0,0 | 38,7 | 38,7 | 38,7 |
| Käypään arvoon | Jaksotettuun | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| M€ | tuloslaskelman kautta | hankintamenoon | ||||
| Rahoitusvarojen ja -velkojan | kirjattavat sekä | Lainat ja | kirjattavat | Kirjanpitoarvo | ||
| ryhmitellyt kirjanpitoarvot : 2008 | suojaavat johdannaiset | saamiset | rahoitusvelat | tase-erän mukaan | Käypä arvo | Liitetieto |
| Rahoitusvarat | ||||||
| Pitkäaikaiset saamiset | - | 0,4 | - | 0,4 | 0,4 | 17 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 0,2 | 51,5 | - | 51,8 | 51,8 | 19 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti | ||||||
| kirjattavat rahoitusvarat | 25,3 | - | - | 25,3 | 25,3 | 20 |
| Rahavarat | - | 78,1 | - | 78,1 | 78,1 | 21 |
| Kirjanpitoarvo | 25,5 | 130,0 | 0,0 | 155,6 | 155,6 | |
| Rahoitusvelat | ||||||
| Korollinen pitkäaikainen velka | - | - | 0,2 | 0,2 | 0,2 | 23 |
| Korolliset velat | - | - | 0,2 | 0,2 | 0,2 | 23 |
| Ostovelat ja muut korottomat velat | - | - | 37,3 | 37,3 | 37,3 | 26 |
| 0,0 | 0,0 | 37,8 | 37,8 | 37,8 |
| M€ | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Omasta velasta/sitoumuksesta | ||
| Takaukset | 13,5 | 13,0 |
| Muut omat vastuut | ||
| Annetut pantit | 0,4 | 0,1 |
| Muut vuokrasopimukset | 6,9 | 8,1 |
| Vastuusitoumukset ja annetut pantit yhteensä | 20,8 | 21,2 |
Annetut pantit ovat vuokravakuustalletuksia.
Vuokrasopimuksista tilikaudelle kuluksi kirjattu määrä oli 446,9 tuhatta euroa (224,9 tuhatta euroa vuonna 2008). Muut vuokrasopimukset sisältävät pitkäaikaiset kiinteistövuokrasopimukset sekä käyttöleasing sopimukset. Leasing- ja vuokrasopimukset noudattavat normaaleja ehtoja kussakin maassa.
Vaisala-konsernin lähipiiriin kuuluvat tytäryhtiöt, osakkuusyhtiöt, hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja. Yhtiöllä ei ole olennaisia liiketapahtumia osakkuusyhtiön kanssa.
| Konsernin | Osuus | |
|---|---|---|
| Yhtiö | omistusosuus % | äänivallasta % |
| Emoyritys Vaisala Oyj, Vantaa, Suomi | ||
| Vaisala Limited, Birmingham, Iso-Britannia | 100 % | 100 % |
| Vaisala Pty Ltd., Hawthorn, Australia | 100 % | 100 % |
| Vaisala GmbH, Hamburg, Saksa | 100 % | 100 % |
| Vaisala KK, Tokio, Japani | 100 % | 100 % |
| Vaisala Holding Inc., Woburn, USA | 100 % | 100 % |
| Vaisala Inc., Woburn, USA | 100 % | 100 % |
| Vaisala China Ltd, Peking, Kiina | 100 % | 100 % |
| Tycho Technology Inc, Woburn., USA | 100 % | 100 % |
| WSDM LCC, Minneapolis, USA | 100 % | 100 % |
| Vaisala S.A., Argentiina | 100 % | 100 % |
| Vaisala SAS , Saint-Quentin-En-Yvelines, Ranska | 100 % | 100 % |
| Quixote Transportation Technologies, Inc (QTT), Saint Louis, USA | 100 % | 100 % |
Lähipiirin kanssa toteutuneet tavaroiden ja palveluiden myynnit perustuvat markkinahintoihin ja yleisiin markkinaehtoihin.
| M€ | 2009 | 2008 | |
|---|---|---|---|
| Toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot | |||
| Forsén Kjell, toimitusjohtaja | |||
| Palkka | 0,42 | 0,33 | |
| Palkkiot | 0,19 | 0,07 | |
| Ketonen Pekka, toimitusjohtaja | |||
| Palkkiot | - | 0,22 | |
| Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot | |||
| Gustavsson Stig | hallituksen jäsen | 0,03 | 0,03 |
| Neuvo Yrjö | hallituksen jäsen | 0,03 | 0,03 |
| Niinivaara Mikko | hallituksen jäsen | 0,03 | 0,03 |
| Torkko Maija | hallituksen jäsen | 0,03 | 0,03 |
| Voipio Mikko | hallituksen jäsen | 0,03 | 0,03 |
| Voipio Raimo | hallituksen puheenjohtaja | 0,04 | 0,04 |
| Yhteensä | 0,78 | 0,77 |
Konsernin tytäryhtiöiden toimitusjohtajille maksetut palkat ja palkkiot olivat 1,1 (vuonna 2008 0,4) miljoonaa euroa. Toimitusjohtajan eläkeikä ja eläkkeen määräytymisperuste on 62 vuotta
Toimitusjohtajalla on maksupohjainen lisäeläkejärjestely. Toimitusjohtan irtisanoutuessa maksetaan 6kk palkka ja työnantajan irtisanoessa 12 kk irtisanoutumisajan palkka.
Vaisala Oyj:n hallituksen omistamien ja hallitsemien osakkeiden lukumäärä 31.12.2009 oli 1.353.425 kpl ja osuus kokonaisäänimäärästä 15,6 % (vuonna 2008 1.353.425 kpl ja 15,6 % kokonaisäänimäärästä).
Yhtiön toimitusjohtaja omistaa 2.720 kpl A-osakkeita, mutta ei optioita 31.12.2009.
Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia.
| M€ | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| PricewaterhouseCoopers-ketjuun kuuluvat tilintarkastajat | ||
| Tilintarkastuspalkkiot | 0,24 | 0,13 |
| Lausunnot | 0,00 | 0,00 |
| Veroneuvonta | 0,08 | 0,04 |
| Muut palkkiot | 0,17 | 0,05 |
| Yhteensä | 0,49 | 0,23 |
| Muut tilintarkastusyhteisöt | ||
| Tilintarkastuspalkkiot | 0,01 | 0,04 |
| Veroneuvonta | 0,04 | 0,02 |
| Muut palkkiot | 0,02 | 0,00 |
| Yhteensä | 0,07 | 0,06 |
Vaisalan edellisen tilikauden aikana julkistetut tiedot löytyvät Vaisalan nettisivuilta: www.vaisala.com/fi/sijoittajat
| Laadittu suomalaisen kirjanpitokäytännön (FAS) mukaan | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| M€ | Liite | 1.1. - 31.12.2009 | 1.1. - 31.12.2008 | ||
| Liikevaihto | 2 | 160,55 | 183,67 | ||
| Hankinnan ja valmistuksen kulut | -89,93 | -92,28 | |||
| Bruttokate | 70,61 | 91,39 | |||
| Myynnin ja markkinoinnin kulut | -25,18 | -24,45 | |||
| Hallinnon kulut | |||||
| Kehitystoiminnan kulut | -23,36 | -20,49 | |||
| Muut hallinnon kulut | -16,57 | -39,93 | -17,37 | -37,85 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 3 | 0,05 | 0,08 | ||
| Liikevoitto | 5,56 | 29,17 | |||
| Rahoitustuotot ja -kulut | 5 | 2,18 | 4,85 | ||
| Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | 7,74 | 34,02 | |||
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | 0,41 | 0,07 | |||
| Välittömät verot | 6 | 1,53 | 9,30 | ||
| Tilikauden voitto | 6,62 | 24,79 |
Laadittu suomalaisen kirjanpitokäytännön (FAS) mukaan
| M€ Vastaavaa |
Liite | 31.12.2009 | 31.12.2008 | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Pysyvät vastaavat | |||||
| Aineettomat hyödykkeet | 7 | ||||
| Aineettomat oikeudet | 1,52 | 1,51 | |||
| Muut pitkävaikutteiset menot | 0,39 | 1,91 | 0,39 | 1,90 | |
| Aineelliset hyödykkeet | 7 | ||||
| Maa- ja vesialueet | 1,28 | 1,28 | |||
| Rakennukset ja rakennelmat | 16,57 | 17,94 | |||
| Koneet ja kalusto | 9,39 | 8,09 | |||
| Muut aineelliset hyödykkeet | 0,03 | 0,03 | |||
| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | 16,46 | 43,73 | 9,16 | 36,49 | |
| Sijoitukset | 7 | ||||
| Tytäryhtiöosakkeet | 21,72 | 21,42 | |||
| Muut osakkeet ja osuudet | 0,10 | 0,10 | |||
| Saamiset konserniyrityksiltä | 19,44 | 41,26 | 8,84 | 30,36 | |
| Vaihtuvat vastaavat | |||||
| Vaihto-omaisuus | |||||
| Aineet ja tarvikkeet | 12,86 | 10,22 | |||
| Keskeneräiset tuotteet | 3,82 | 3,48 | |||
| Valmisteet / Tavarat | 4,29 | 20,97 | 3,12 | 16,82 | |
| Lyhytaikaiset saamiset | |||||
| Myyntisaamiset | 36,37 | 32,54 | |||
| Lainasaamiset | 17 | 2,78 | 1,44 | ||
| Rahoitusarvopaperit | 9 | 0,00 | 25,31 | ||
| Muut saamiset | 10 | 0,69 | 0,42 | ||
| Siirtosaamiset | 8 | 13,34 | 53,18 | 2,74 | 62,45 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 11 | 34,62 | 60,20 | ||
| Vastaavaa yhteensä | 195,67 | 208,24 |
Laadittu suomalaisen kirjanpitokäytännön (FAS) mukaan
| M€ | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Vastattavaa | Liite | 31.12.2009 | 31.12.2008 | ||
| Oma pääoma | 13 | ||||
| Osakepääoma | 7,66 | 7,66 | |||
| Ylikurssirahasto | 22,31 | 22,31 | |||
| Voitto edellisiltä tilikausilta | 123,92 | 115,51 | |||
| Tilikauden voitto | 6,62 | 160,50 | 24,79 | 170,28 | |
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | |||||
| Kertynyt poistoero | 12 | 1,11 | 1,53 | ||
| Pakolliset varaukset | 14 | 0,00 | 0,48 | ||
| Vieras pääoma | |||||
| Lyhytaikainen | |||||
| Saadut ennakot | 7,55 | 7,00 | |||
| Ostovelat | 13,88 | 12,10 | |||
| Muut lyhytaikaiset velat | 2,93 | 1,15 | |||
| Siirtovelat | 16 | 9,70 | 34,05 | 15,70 | 35,95 |
| Vastattavaa yhteensä | 195,67 | 208,24 |
| Laadittu suomalaisen kirjanpitokäytännön (FAS) mukaan | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| M€ | Liite | Emoyhtiö 1.1.-31.12.2009 |
Emoyhtiö 1.1.-31.12.2008 |
|||
| Liiketoiminnan rahavirta | ||||||
| Myynnistä saadut maksut | 156,1 | 180,1 | ||||
| Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut | 3 | 0,0 | 0,1 | |||
| Maksut liiketoiminnan kuluista | -160,2 | -149,3 | ||||
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | -4,1 | 30,9 | ||||
| Saadut korot | 5 | 1,2 | 0,2 | |||
| Maksetut korot | 5 | 0,0 | 0,0 | |||
| Muut rahoituserät, netto | 5 | -1,1 | 0,6 | |||
| Saadut osingot liiketoiminnasta | 5 | 3,5 | 4,0 | |||
| Maksetut tuloverot | 6 | -7,9 | -8,2 | |||
| Liiketoiminnan rahavirta yhteensä ( A ) | -8,3 | 27,3 | ||||
| Investointien rahavirta | ||||||
| Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin | 7 | -0,9 | -0,5 | |||
| Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin | 7 | -10,8 | -9,2 | |||
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 7 | 0,0 | 0,0 | |||
| Myönnetyt lainat | -13,8 | 0,0 | ||||
| Investoinnit muihin sijoituksiin | 7 | -0,3 | -0,1 | |||
| Rahoitusarvopaperien muutos | 9 | 23,2 | 17,3 | |||
| Lainasaamisten takaisinmaksut | 1,7 | 1,4 | ||||
| Investointien rahavirta yhteensä ( B ) | -0,8 | 8,9 | ||||
| Rahoituksen rahavirta | ||||||
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | 0,0 | 0,1 | ||||
| Maksetut osingot ja muu voitonjako | 13 | -16,4 | -15,5 | |||
| Rahoituksen rahavirta yhteensä ( C ) | -16,4 | -15,4 | ||||
| Rahavarojen muutos ( A + B + C ) lisäys ( + ) / vähennys ( - ) |
-25,6 | 20,9 | ||||
| Rahavarat tilikauden alussa | 11 | 60,2 | 39,3 | |||
| Rahavarat tilikauden lopussa | 11 | 34,6 | 60,2 |
Vaisala Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS). Tilinpäätösten erät on arvostettu alkuperäisen hankintamenon perusteella, ellei alla olevissa laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu. Niissä ei ole otettu huomioon arvonkorotuksia, ellei niistä ole erikseen mainittu.
Käyttöomaisuuden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, vähennettynä kertyneillä poistoilla, lukuunottamatta Vantaan toimisto- ja tehdas kiinteistöä, johon on tehty arvonkorotuksia vuosina 1981-1988 yhteensä 5,7 milj. euroa. Tehtyjen arvonkorotusten jälkeenkin kiinteistöjen kirjanpitoarvo alittaa merkittävästi kiinteistöjen käyvän markkina-arvon. Itse valmistetun käyttöomaisuuden hankintamenoon sisältyy myös osuus valmistustyölle kohdistettavista kiinteistä menoista. Käyttöomaisuuden hankintamenoon ei sisälly korkomenoja. Käyttöomaisuuden suunnitelman mukaiset poistot lasketaan tasapoistoina ja ne perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset pitoajat eri hyödykeryhmille ovat :
| Aineettomat oikeudet | 3 – 5 vuotta |
|---|---|
| Rakennukset ja rakennelmat | 5 – 40 vuotta |
| Koneet ja kalusto | 3 – 10 vuotta |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 5 – 15 vuotta |
Vaihto-omaisuus esitetään hankintamenon tai sitä alemman jälleenhankinta- tai todennäköisen myyntihinnan määräisenä. Hankintamenoon on sisällytetty välittömän hankintamenon lisäksi myös osuus hankinnan ja tuotannon välillisistä kustannuksista. Hankintameno määritetään keskimääräisenä hankintamenona.
Rahoitusomaisuusarvopaperit sisältävät kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta muodostuvat korkorahastosijoitukset, jotka arvostetaan käypään arvoon. Käypä arvo on määritetty toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten eli tilinpäätöspäivän ostonoteerausten pohjalta. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin. Valuuttamääräisten saamisten ja velkojen muuntamisessa on käytetty tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin noteeraamia kursseja. Myyntisaamisten ja ostovelkojen muuntamisesta syntyvät kurssierot, samoin kuin muut kurssivoitot ja tappiot, kirjataan kurssieroiksi rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmään.
Eläkekulut on esitetty noudattaen Suomen lainsäädäntöä. Emoyhtiön henkilöstön lisäeläketurva on vakuutettu Vaisalan Eläkesäätiö s.r:ssä (suljettu 1.1.1983). Säätiön eläkevastuu on katettu täysimääräisesti.
Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu sen tilikauden kuluiksi, jolloin ne ovat syntyneet lukuunottamatta kone- ja laitehankintoja, jotka poistetaan suunnitelman mukaisesti viidessä vuodessa.
Tuloverot koostuvat tilikauden veroista ja laskennallisista veroista. Tilikauden verot sisältävät tilikauden tulosta vastaavat arvioidut verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten nettomuutos tilikauden aikana kirjataan laskennallisen veron muutokseksi tuloslaskelmaan.
Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Yleensä tuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu. Liikevaihtoa kirjattaessa myyntituotoista on vähennetty mm. välilliset verot ja alennukset. Mahdolliset kurssierot kirjataan rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmään.
Pitkäaikaishankkeen tulot kirjataan tuotoiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmistusaste määritellään kuhunkin hankkeeseen liittyen tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvoiduista kokonaismenoista tai suoritettujen työtuntien osuutena hankkeen arvioiduista kokonaistyötunneista.
Kun pitkäaikaishankkeen lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti, hankkeesta johtuvat menot kirjataan kuluiksi samalla kaudella, kun ne ovat syntyneet ja hankeesta saatavia tuottoja kirjataan vain siihen määrään asti, kun toteutuneita menoja vastaava rahamäärä on saatavissa. Kun on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saattamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.
Liiketoiminnan muina tuottoina kirjataan omaisuuden myynti-
voitot ja muut kuin varsinaiseen varsinaiseen suoritemyyntiin liityvät tuotot kuten vuokratuotot.
Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät omaisuuden myyntitappiot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät kulut.
| Emoyhtiö | Emoyhtiö | |
|---|---|---|
| M€ | 2009 | 2008 |
| EMEA | 74,4 | 95,9 |
| Americas | 45,7 | 41,9 |
| APAC | 40,4 | 45,8 |
| Yhteensä | 160,5 | 183,7 |
| Emoyhtiö | Emoyhtiö | |
|---|---|---|
| M€ | 2009 | 2008 |
| Vuokratuotot | ||
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot | 0,0 | 0,0 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 0,0 | 0,1 |
| Yhteensä | 0,1 | 0,1 |
| M€ | Emoyhtiö | Emoyhtiö |
|---|---|---|
| Henkilöstökulut | 2009 | 2008 |
| Palkat | 38,3 | 38,2 |
| Eläkekulut | 6,2 | 6,0 |
| Muut henkilösivukulut | 2,6 | 3,4 |
| Yhteensä | 47,0 | 47,6 |
| Henkilöstö keskimäärin vuoden aikana (henkilöä) | ||
| Suomessa | 792 | 724 |
| Suomen ulkopuolella | 11 | 10 |
| Yhteensä | 803 | 734 |
| Henkilöstö 31.12. | ||
| Suomessa | 794 | 735 |
| Suomen ulkopuolella | 11 | 12 |
| Yhteensä | 805 | 747 |
| Palkat M€ |
Emoyhtiö 2009 |
Emoyhtiö 2008 |
|
|---|---|---|---|
| Toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot | |||
| Forsén Kjell | toimitusjohtaja | ||
| Palkka | 0,42 | 0,33 | |
| Palkkiot | 0,19 | 0,07 | |
| Ketonen Pekka | toimitusjohtaja | ||
| Palkkiot | - | 0,22 | |
| Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot | |||
| Gustavsson Stig | hallituksen jäsen | 0,03 | 0,03 |
| Neuvo Yrjö | hallituksen jäsen | 0,03 | 0,03 |
| Niinivaara Mikko | hallituksen jäsen | 0,03 | 0,03 |
| Torkko Maija | hallituksen jäsen | 0,03 | 0,03 |
| Voipio Mikko | hallituksen jäsen | 0,03 | 0,03 |
| Voipio Raimo | hallituksen puheenjohtaja | 0,04 | 0,04 |
| Yhteensä | 0,78 | 0,77 | |
| Muulle henkilökunnalle maksetut palkat | 40,7 | 35,0 | |
| Yhteensä | 41,5 | 35,8 |
Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia. Toimitusjohtajan eläkeikä ja eläkkeen määräytymisperuste on 62 vuotta.
Toimitusjohtajalla on maksupohjainen lisäeläkejärjestely.
Toimitusjohtan irtisanoutuessa maksetaan 6kk palkka ja työnantajan irtisanoessa 12 kk irtisanoutumisajan palkka.
| Emoyhtiö | Emoyhtiö | |
|---|---|---|
| M€ | 2009 | 2008 |
| Osinkotuotot | ||
| Konserniyhtiöiltä | 3,5 | 4,0 |
| Muilta | 0,0 | 0,0 |
| Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista | ||
| Konserniyhtiöiltä | 0,3 | 0,6 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot | ||
| Muilta | 2,6 | 3,9 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen käyvän arvon muutos* | -2,1 | -2,2 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | ||
| Muilta | -1,8 | -2,4 |
| Kurssivoitot ja -tappiot | ||
| Konserniyhtiöiltä | 0,8 | 0,1 |
| Muilta | -1,1 | 0,8 |
| Yhteensä | 2,2 | 4,9 |
| M€ | Emoyhtiö 2009 |
Emoyhtiö 2008 |
|---|---|---|
| Tilikauden verot | 1,3 | 8,0 |
| Verot aikaisemmilta vuosilta | 0,1 | 0,3 |
| Ulkomaille maksetut muut verot | 0,1 | 1,0 |
| Yhteensä | 1,5 | 9,3 |
| Aineettomat oikeudet | Muut pitkävaikutteiset menot | Yhteensä |
|---|---|---|
| 14,0 | 0,9 | 14,8 |
| 0,7 | - | 0,7 |
| 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| 0,1 | 0,1 | 0,2 |
| 14,7 | 0,9 | 15,7 |
| 12,5 | 0,5 | 12,9 |
| 0,0 | - | 0,0 |
| 0,8 | 0,1 | 0,8 |
| 13,2 | 0,5 | 13,7 |
| 1,5 | 0,4 | 1,9 |
M€ Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Yhteensä Hankintameno 1.1. 13,9 0,8 14,7 Lisäykset 0,5 0,1 0,6 Vähennykset -0,4 0,0 -0,5 Siirrot erien välillä 0,1 - 0,1 Hankintameno 31.12. 14,0 0,9 14,8 Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. 12,0 0,5 12,5 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot -0,4 0,0 -0,5 Tilikauden poistot 0,9 0,0 0,9 Kertyneet poistot 31.12. 12,5 0,5 12,9 Kirjanpitoarvo 31.12.2008 1,5 0,4 1,9
Emoyhtiö 2008
| M€ | Maa- ja | Rakennukset ja | Koneet ja | Muut aineelliset | Ennakkomaksut ja | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Aineelliset hyödykkeet | vesialueet | rakennelmat | Kalusto | hyödykkeet | keskeneräiset inv. | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 1,2 | 28,5 | 38,9 | 0,0 | 9,2 | 77,8 |
| Lisäykset | - | - | 0,9 | - | 9,9 | 10,8 |
| Vähennykset | - | -1,7 | -0,8 | - | - | -2,4 |
| Siirrot erien välillä | - | 0,1 | 2,4 | - | -2,6 | -0,2 |
| Hankintameno 31.12. | 1,2 | 26,9 | 41,5 | 0,0 | 16,5 | 86,0 |
| Kertyneet poistot ja | ||||||
| arvonalennukset 1.1. | - | 16,2 | 30,8 | - | - | 47,0 |
| Vähennysten ja siirtojen | ||||||
| kertyneet poistot | - | -1,7 | -1,7 | - | - | -3,3 |
| Tilikauden poistot | - | 1,4 | 2,9 | - | - | 4,3 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 0,0 | 15,9 | 32,1 | 0,0 | 0,0 | 48,0 |
| Arvonkorotukset | 0,1 | 5,6 | - | - | - | 5,7 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 1,3 | 16,6 | 9,4 | 0,0 | 16,5 | 43,7 |
| M€ Aineelliset hyödykkeet |
Maa- ja vesialueet |
Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja Kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakkomaksut ja keskeneräiset inv. |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 1,2 | 28,4 | 36,1 | 0,0 | 4,0 | 68,2 |
| Lisäykset | - | - | 2,5 | - | 6,4 | 8,9 |
| Vähennykset | - | - | -0,7 | - | - | -0,7 |
| Siirrot erien välillä | - | 0,1 | 1,1 | - | -1,3 | -0,1 |
| Hankintameno 31.12. | 1,2 | 28,5 | 38,9 | 0,0 | 9,2 | 76,3 |
| Kertyneet poistot ja | ||||||
| arvonalennukset 1.1. | - | 14,7 | 29,0 | - | - | 42,3 |
| Vähennysten ja siirtojen | ||||||
| kertyneet poistot | - | - | -0,7 | - | - | -0,7 |
| Tilikauden poistot | - | 1,5 | 2,5 | - | - | 4,0 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 0,0 | 16,2 | 30,8 | 0,0 | 0,0 | 45,5 |
| Arvonkorotukset | 0,1 | 5,6 | - | - | - | 5,7 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 1,3 | 17,9 | 8,1 | 0,0 | 9,2 | 36,5 |
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvien koneiden ja laitteiden poistamaton hankintameno 31.12.2009 oli 29,9 miljoonaa euroa (26,3 miljoonaa euroa 31.12.2008).
| M€ | ||||
|---|---|---|---|---|
| Sijoitukset | Tytäryhtiö osakkeet | Muut osakkeet ja osuudet | Pitkäaikaiset saamiset konserniyhtiöiltä | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 21,4 | 0,1 | 8,8 | 30,4 |
| Lisäykset | 0,3 | - | 13,8 | 14,1 |
| Vähennykset | - | 0,0 | -3,2 | -3,2 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 21,7 | 0,1 | 19,4 | 41,3 |
| M€ | ||||
|---|---|---|---|---|
| Sijoitukset | Tytäryhtiö osakkeet | Muut osakkeet ja osuudet | Pitkäaikaiset saamiset konserniyhtiöiltä | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 21,4 | 0,0 | 9,7 | 31,1 |
| Lisäykset | - | 0,1 | - | 0,1 |
| Vähennykset | - | 0,0 | -0,9 | -0,9 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 21,4 | 0,1 | 8,8 | 30,4 |
| M€ | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Verosaamiset | 3,9 | 1,0 |
| Muut siirtosaamiset | 12,1 | 1,8 |
| 13,3 | 2,7 |
| M€ | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Korkorahastosijoitukset | 0,0 | 25,3 |
Korkorahastosijoitukset, jotka muodostuvat kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta, on kirjattu käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Näiden korkorahastojen korkopapereiden maturiteetti on enimmillään yksi vuosi. Korkorahastosijoitukset ovat julkisesti noteerattuja arvopapereita, joiden käypä arvo määräytyy markkinoilla. Käyvän arvon muutos on kirjattu tuloslaskelmaan rahoitustuottojen ja kulujen ryhmään.
| M€ | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Maksetut ennakkomaksut | 0,3 | 0,3 |
| Muut | 0,4 | 0,1 |
| 0,7 | 0,4 |
| M€ | ||
|---|---|---|
| Rahat ja pankkisaamiset | 2009 | 2008 |
| Käteinen raha ja pankkitilien saldot | 20,7 | 18,6 |
| Sijoitustodistukset | 14,0 | 41,6 |
| 34,6 | 60,2 |
Sijoitustodistukset muodostuvat lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on alle 3 kuukautta ja jotka muodostuvat lähinnä kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta.
| M€ | ||
|---|---|---|
| Valuutta- ja korkoriskien suojaamiseksi tehtyjen johdannaissopimusten käyvät arvot | 2009 | 2008 |
| Valuuttatermiinit | 0,1 | 0,2 |
| Käyvät arvot yhteensä | 0,1 | 0,2 |
Käyvän arvon muutos on kirjattu tuloslaskelmaan rahoitustuottojen ja kulujen ryhmään.
| M€ | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Poistoeron laskennallinen verovelka* | 0,3 | 0,4 |
*Postoeron laskennallista verovelkaa ei ole kirjattu emoyhtiön taseeseen.
Arvonkorotusten laskennallista verovelkaa ei ole huomioitu.
Realisoituessaan arvonkorotusten verovaikutus nykyisen verokannan 26 % vallitessa olisi 1.482,5 tuhatta euroa.
Emoyhtiön osakkeet jakautuvat osakelajeittain siten, että K-sarjan osakkeita (20 ääntä/osake) on 3.397 684 kpl ja A-sarjan osakkeita (1 ääni/osake) 14.820 680 kpl. Yhtiöjärjestyksen mukaan K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi yhtiöjärjestyksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla.
| M€ | ||
|---|---|---|
| Osakepääoma | 2009 | 2008 |
| Sarja A 1.1. | 6,2 | 6,2 |
| Konvertoitu K -osakkeista | 0,0 | 0,0 |
| Sarja A 31.12. | 6,2 | 6,2 |
| Sarja K | 1,4 | 1,4 |
| Konvertoitu A -osakkeiksi | 0,0 | 0,0 |
| Osakepääoma 31.12. | 7,7 | 7,7 |
| Ylikurssirahasto 1.1. | 22,3 | 22,3 |
| Ylikurssirahasto 31.12 | 22,3 | 22,3 |
| Voittovarat edellisiltä tilikausilta 1.1. | 140,6 | 131,2 |
| Osingonjako | -16,4 | -15,5 |
| Omat osakkeet | -0,3 | -0,3 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. | 123,9 | 115,5 |
| Tilikauden tulos | 6,6 | 24,8 |
| Oma pääoma yhteensä | 160,5 | 170,3 |
| M€ | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Muut pakolliset varaukset | 0,0 | 0,5 |
| 0,0 | 0,5 | |
Vuoden 2008 varaus liittyy yhtiön organisaatiorakenteen uudistamiseen.
Yhtiollä ei ole pitkäaikaisia lainoja, jotka erääntyvät yli 5 vuoden kuluttua.
| M€ | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Palkka- ja sosiaalikuluvelat | 6,3 | 11,3 |
| Verovelat | 0,0 | 0,9 |
| Muut siirtovelat | 3,4 | 3,5 |
| 9,7 | 15,7 |
| M€ | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset lainasaamiset | 19,4 | 8,8 |
| Lyhytaikaiset lainasaamiset | 2,8 | 1,4 |
| Myyntisaamiset | 13,5 | 8,9 |
| Siirtosaamiset | 0,0 | 0,0 |
| Saamiset yhteensä | 35,8 | 19,2 |
| Ostovelat | 1,2 | 1,7 |
| Siirtovelat | 0,0 | 0,3 |
| Velat yhteensä | 1,2 | 1,9 |
| M€ | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Takaukset | 13,5 | 13,0 |
| Konserniyhtiöiden puolesta | ||
| Takaukset | 2,7 | 1,7 |
| Muut omat vastuut | ||
| Annetut pantit | 0,4 | 0,1 |
| Leasingvastuut | ||
| Tilikaudella maksettavat | 0,5 | 0,4 |
| Myöhemmin maksettavat | 0,6 | 0,5 |
| 1,1 | 0,9 | |
| Vastuusitoumukset ja annetut pantit yhteensä | 17,7 | 15,7 |
| Johdannaissopimukset | ||
| M€ | 2009 | 2008 |
| Valuutta- ja korkoriskien suojaamiseksi tehtyjen johdannaissopimusten pääoma-arvot; | ||
| Valuuttatermiinit | 15,8 | 14,8 |
| Pääoma-arvot yhteensä | 15,8 | 14,8 |
| M€ | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| KHT-yhteiso PricewaterhouseCoopers Oy | ||
| Tilintarkastuspalkkiot | 0,13 | 0,06 |
| Veroneuvonta | 0,03 | 0,02 |
| Muut palkkiot | 0,17 | 0,05 |
| Yhteensä | 0,34 | 0,13 |
| % äänistä | % K-osakkeista | % A-osakkeista | % osakk.yht. | |
|---|---|---|---|---|
| Suomalainen Tiedeakatemia | 21,8 | 25,9 | 3,1 | 7,3 |
| Novametor Oy | 12,8 | 13,6 | 9,4 | 10,2 |
| Mikko Voipio | 7,7 | 8,9 | 2,2 | 3,4 |
| Anja Caspers | 7,0 | 8,3 | 1,3 | 2,6 |
| Raimo Voipio | 5,8 | 6,7 | 1,7 | 2,6 |
| Tauno Voipio | 4,2 | 4,6 | 2,0 | 2,5 |
| Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö | 4,1 | 4,0 | 4,2 | 4,2 |
| Inkeri Voipio kuolinpesä | 2,2 | 12,3 | 10,0 | |
| Minna Luokkanen | 2,0 | 2,4 | 0,1 | 0,5 |
| Jaakko Väisälä kuolinpesä | 1,6 | 1,8 | 1,1 | 1,2 |
| Hallintarekisteröidyt: | 3,8 | 0,0 | 21,1 | 17,1 |
| Omistajia kpl | % äänistä | % K-osakkeista | % A-osakkeista | % osakk.yht. | |
|---|---|---|---|---|---|
| Yritykset | 245 | 13,3 | 13,6 | 11,8 | 12,1 |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 23 | 5,4 | 4,0 | 11,4 | 10,1 |
| Julkisyhteisöt | 10 | 1,5 | 0,0 | 8,5 | 7,0 |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 88 | 22,2 | 25,9 | 5,3 | 9,1 |
| Kotitaloudet | 5 257 | 53,7 | 56,5 | 40,9 | 43,8 |
| Ulkomaat ja hallintarekisteröidyt | 35 | 3,9 | 0,0 | 22,0 | 17,9 |
| Arvo-osuusjärjestelmään siirtämättä | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |
| Yhteensä | 5 658 | 100,0 | 100,0 | 100,0 | 100,0 |
| K-osakkeen | A-osakkeen | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osakkeiden lkm | Omistajia | % omistajista | % äänistä | % osakk.yht. | omistajia | % K-osakkeista | omistajia | % A-osakkeista |
| 1-100 | 2 436 | 43,1 | 0,2 | 0,8 | 2 | 0,0 | 2 435 | 1,0 |
| 101-1000 | 2 729 | 48,2 | 1,3 | 5,3 | 19 | 0,3 | 2 727 | 6,5 |
| 1001-10000 | 401 | 7,1 | 3,3 | 6,0 | 27 | 3,9 | 392 | 7,2 |
| 10001-100000 | 69 | 1,2 | 17,8 | 13,2 | 23 | 23,8 | 62 | 13,2 |
| 100001- | 23 | 0,4 | 77,4 | 74,7 | 7 | 72,0 | 20 | 72,2 |
| Arvo osuusjärjestelmään siirtämättä |
- | - | 0,0 | 0,0 | - | 0,0 | - | 0,0 |
| Yhteensä | 5 658 | 100,0 | 100,0 | 100,0 | 78 | 100,0 | 5 636 | 100,0 |
Vaisala Oyj:n hallituksen omistamien ja hallitsemien osakkeiden lukumäärä 31.12.2009 oli 1.353.425 kpl ja osuus kokonaisäänimäärästä 15,6 % (vuonna 2008 1.353.425 kpl ja 15,6 % kokonaisäänimäärästä).
Yhtiön toimitusjohtaja omistaa 2.720 kpl A-osakkeita, mutta ei optioita 31.12.2009.
Vantaalla helmikuun 18. päivänä 2010
Olemme tarkastaneet Vaisala Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2009. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.
Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti.
Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita.
Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.
Vantaalla 18. päivänä helmikuuta 2010
Vaisala Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 25.3.2010 alkaen klo 18.00 Tiedekeskus Heurekassa, Tiedepuisto 1, Tikkurila, 01300 Vantaa. Kokoukseen ilmoittautuneiden vastaanottaminen alkaa klo 17.15.
Yhtiökokouksessa käsitellään seuraavat asiat: Yhtiöjärjestyksen 13§:n ja osakeyhtiölain mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat. Esityslistaan sisällytetään normaalin yhtiökokouskäytännön mukaiset kokouksen järjestäytymiseen liittyvät asiakohdat.
Kokouksessa asialistaan sisältyy muuna kuin päätösasiana tilinpäätöksen esittelyn yhteydessä annettava toimitusjohtajan katsaus.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2009 maksetaan osinkoa 0,65 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle,
joka on täsmäytyspäivänä 30.3.2010 merkittynä Euroclear Finland Oy:n (ent. Suomen Arvopaperikeskus Oy) pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus esittää, että osinko maksetaan 8.4.2010.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että valittaville hallituksen jäsenille maksetaan vuoden 2011 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvältä toimikaudelta seuraavat vuosipalkkiot: hallituksen puheenjohtaja 35.000 euroa ja muut hallituksen jäsenet 25.000 euroa kukin. Ehdotetut palkkiot ovat samat kuin päättyvältä toimikaudelta maksetut.
Hallituksen jäsenistä erovuorossa ovat Yrjö Neuvo ja Maija Torkko. Osakkeenomistajat, jotka edustavat yli 10 prosenttia kaikista yhtiön äänistä, ovat ilmoittaneet kannattavansa Vaisala Oyj:n 25.3.2010 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle Yrjö Neuvon ja Maija Torkon uudelleenvalintaa.
Hallitus ehdottaa, että nykyinen tilintarkastusyhteisö
PricewaterhouseCoopers Oy ja Hannu Pellinen KHT, valittaisiin uudelleen seuraavaksi, yhtiöjärjestyksen mukaiseksi toimikaudeksi. Hannu Pellinen on toiminut Vaisalan päävastuullisena tilintarkastajana vuodesta 2007 lähtien. Hallitus ehdottaa edelleen, että tilintarkastajan palkkio maksetaan yhtiölle esitetyn kohtuullisen laskun mukaisesti.
Hallitus ehdottaa, että se valtuutetaan antamaan yhteensä enintään 250.000 euron lahjoitukset yliopistoille ja korkeakouluille. Lahjoitukset voidaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Hallitus päättää lahjoitusten saajista ja määristä. Valtuutus olisi voimassa vuoden 2011 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.
Tilinpäätösasiakirjat ja muut yhtiökokousasiakirjat ovat saatavilla 4.3.2010 lukien yhtiön pääkonttorissa Vantaalla, osoitteessa Vanha Nurmijärventie 21, ja niistä lähetetään pyynnöstä jäljennökset osakkeenomistajille. Asiakirjat ovat saatavilla myös yhtiön internetsivuilla www.vaisala.fi/sijoittajat viimeistään 4.3.2010 alkaen.
Vaisala Oyj:llä on kokouskutsun päivämäärällä 19.2.2010 yhteensä 18.218.364 osaketta, jotka jakautuvat 3.397.684 K-sarjaan kuuluvaan osakkeeseen ja 14.820.680 A-sarjaan kuuluvaan osakkeeseen. Kullakin K-sarjan osakkeella on yhtiökokouksessa 20 ääntä ja kullakin A-sarjan osakkeella 1 ääni. Kaikkien osakkeiden yhteensä tuottama äänioikeuksien määrä on 82.774.360, josta K-sarjan osakkeet tuottavat 67.953.680 äänioikeutta ja A-sarjan osakkeet 14.820.680 äänioikeutta.
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka
on 15.3.2010 merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n (ent. Suomen Arvopaperikeskus Oy) pitämään yhtiön osakasluetteloon. Myös osakkeenomistajalla, jonka osakkeita ei ole siirretty arvo-osuusjärjestelmään, on oikeus osallistua yhtiökokoukseen edellyttäen, että osakkeenomistaja oli rekisteröity yhtiön osakasrekisteriin ennen 21.10.1994. Tässä tapauksessa osakkeenomistajan on esitettävä yhtiökokouksessa osakekirjansa tai muu selvitys siitä, että osakkeiden omistusoikeutta ei ole siirretty arvo-osuustilille.
Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua siihen 16.3.2010 klo 16.00 mennessä. Ilmoittautuminen alkaa 1.3.2010 klo 9.00.
Ilmoittautuminen voi tapahtua
Ilmoittautumisen yhteydessä tulee ilmoittaa osakkeenomistajan nimi, henkilötunnus, osoite, puhelinnumero sekä mahdollisen avustajan tai asiamiehen nimi ja asiamiehen henkilötunnus. Osakkeenomistajien Vaisala Oyj:lle luovuttamia henkilötietoja käytetään vain yhtiökokouksen ja siihen liittyvien tarpeellisten rekisteröintien käsittelyn yhteydessä.
Valtakirja, jonka nojalla valtuutettu haluaa käyttää osakkeenomistajan äänivaltaa kokouksessa, pyydetään toimittamaan yhtiölle postitse osoitteeseen Vaisala Oyj, Nina Andersin, PL 26, 00421 Helsinki tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected] ennen ilmoittautumisajan päättymistä.
Osakkeenomistajan, jonka osakkeet on hallintarekisteröity ja joka haluaa osallistua varsinaiseen yhtiökokoukseen, tulee olla yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä 15.3.2010 merkittynä yhtiön osakasluetteloon.
Hallintarekisteröidyn osakkeenomistajan tulee hyvissä ajoin pyytää omaisuudenhoitajaltaan tarvittavat ohjeet osakasluetteloon rekisteröitymisestä, valtakirjojen antamisesta ja yhtiökokoukseen ilmoittautumisesta. Omaisuudenhoitajan tilinhoitajayhteisö ilmoittaa hallintarekisteröidyn osakkeen omistajan, joka haluaa osallistua varsinaiseen yhtiökokoukseen, merkittäväksi yhtiön tilapäiseen osakasluetteloon viimeistään 22.3.2010 klo 10.00 mennessä.
Vantaalla 19.2.2010
Vaisala Oyj Hallitus
| Tammi - maaliskuu (Q1) | 11.5.2010 |
|---|---|
| Tammi - Kesäkuu (Q2) | 11.8.2010 |
| Tammi - syyskuu (Q3) | 5.11.2010 |
Osavuosikatsaustiedotteet ja tiedotustilaisuuksien audiolähetykset julkaistaan Vaisalan verkkosivuilla www.vaisala.fi/sijoittajat.
Vaisala noudattaa hiljaista jaksoa, joka alkaa kunkin raportointineljänneksen lopussa ja päättyy kyseisen vuosineljänneksen tai tilikauden tuloksen julkistukseen. Hiljaisen jakson aikana yhtiö ei kommentoi taloudellista tilannettaan, markkinoita tai tulevaisuuden näkymiään.
Vaisalan yhtiökokous pidetään 25.3.2010 Tiedekeskus Heurekassa. Lisätietoa yhtiökokouksesta ja ilmoittaumisohjeet sivuilla 71 - 72.
Tilinpäätös 2009 painetaan sekä suomeksi että englanniksi ja se postitetaan kaikille Vaisalan osakkeenomistajille. Tilinpäätöksen pdf-versio julkaistaan Vaisalan verkkosivuilla www.vaisala.fi/sijoittajat.
Tilinpäätöksen ja verkkovuosikertomuksen lisäksi Vaisala julkaisee englanninkielisen yritysvastuuraportin (Corporate Responsibility Report 2009).
Kaikkia Vaisalan konsernijulkaisuja voi tilata suoraan verkosta osoitteesta www.vaisala.fi/julkaisutilaus tai sähköpostitse [email protected].
Yhtiön osavuosikatsaukset sekä pörssi- ja lehdistötiedotteet löytyvät yhtiön verkkosivuilta. Tiedotteiden jakelupalveluun voi liittyä osoitteessa www.vaisala.fi/tiedotetilaus.
Vaisala Oyj PL 26, 00421 Helsinki Katuosoite: Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa Vaihde: +358 9 894 91 Faksi: +358 9 8949 2227 Konserniviestintä: [email protected] Yritystunnus 0124416-2
Malmö Tukholma
Hampuri Uhingen Bonn
Paris
Birmingham Newmarket
Kiina Vaisala China Ltd.
Peking Shanghai Shenzhen
Melbourne
Arabiemiirikunnat Vaisala Oyj Dubai
Intia Vaisala Oyj New Delhi
Boston, MA Boulder, CO Columbus, OH Durham, NC Houston, TX Minneapolis, MN San Jose, CA St. Louis, MO Tucson, AZ Uniontown, PA Westford, MA
Toimipisteiden yhteystiedot: www.vaisala.fi/yhteystiedot
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.