Annual Report • Apr 1, 2010
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Vuoden 2008 lopussa alkanut HKScan-konsernin myönteinen kehitys jatkui koko vuoden 2009. Konsernin kilpailukyky vahvistui ja toimittajaosuudet kasvoivat kaikilla markkina-alueilla. Raportoitu liikevoitto kasvoi 45 prosenttia ja nousi 55,1 miljoonaan euroon. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä nousi 67,8 miljoonaan euroon. Kannattavuuden paraneminen ja alentuneet rahoituskustannukset nelinkertaistivat voiton ennen veroja 37,3 miljoonaan euroon.
Syksyllä 2008 kansainvälisen fi nanssikriisin seurauksena alkaneet konsernin keskeisten valuuttojen – Ruotsin kruunun ja Puolan zlotyn - voimakkaat vaihtelut jatkuivat ja valuuttakurssimuutoksista johtuen koko vuoden liikevaihto aleni euroissa 7,4 prosenttia, mutta oli kiintein kurssein laskettuna edellisvuoden tasolla.
Joulukuussa 2009 toteutettu osakeanti vahvisti konsernin taserakennetta ja lisäsi operatiivista ja strategista joustavuutta. Rahoitustilanne oli vakaa koko vuoden.
Kansainvälinen talouskriisi heilutti markkinoita edelleen. Talouskasvu jäi ennusteiden mukaisesti negatiiviseksi Ruotsissa, Baltian maissa ja Suomessa. Taantuma vaikutti myös kuluttajien ostopäätöksiin. HKScanin laajassa tuotevalikoimassa on kuitenkin ruokia ja ruoan raaka-aineita monenlaisiin ajankohtiin ja tilanteisiin erilaisille kuluttajaryhmille. Kasvava kiinnostus perustuotteisiin, kuten makkaroihin ja jauhelihatuotteisiin, sopii hyvin HKScanille ja se on edistänyt siirtymistä taloudellisen taantuman yli.
HKScan on kansainvälistymisensä aikana hakeutunut yrityksiin, jotka ovat maassaan markkinajohtajia ja joilla on ykköstuotemerkit. HK ja Kariniemen Suomessa sekä Scan ja Pärsons Ruotsissa ovat hyvin arvostettuja merkkejä. Baltiassa Rakvere ja Tallegg ja Puolassa Sokolów ovat vahvasti kuluttajien tietoisuudessa. Nämä yhtiön strategiset valinnat ovat osoittaneet toimivuutensa tässäkin taloustilanteessa.
Päivittäistavara-alan rakenteet muuttuvat, ja pitkittynyt taantuma vaikuttaa ruokamarkkinoiden jakoon. Kilpailu on kiristynyt vähittäiskauppaketjujen tultua entistä vahvemmin elintarvikemarkkinoille omilla tuotteillaan ja tuotemerkeillään. Kilpailua ovat myös kiristäneet edullisemman tuotantokustannustason maissa toimivat yhtiöt, ja lisäksi maailmanlaajuiset vähittäiskauppaketjut etsivät yhä uusia markkinoita.
HKScanilla on vahva markkina-asema Pohjois-Euroopassa.
Ruotsin ja Baltian markkinoilla se on markkinajohtaja, Suomessa ja Puolassa toiseksi suurin ja sillä on johtava markkina-asema useissa tärkeissä tuotesegmenteissä.
" HKScan on kansainvälistymisensä aikana hakeutunut yrityksiin, jotka ovat maassaan markkinajohtajia ja joilla on ykköstuotemerkit. Nämä yhtiön strategiset valinnat ovat osoittaneet toimivuutensa tässäkin taloustilanteessa. "
Vuosina 2006–2008 toteutetun teollisen rakennemuutoksen jälkeen HKScanilla ei ole merkittäviä investointitarpeita Suomessa. Toteutettua rakennemuutosta käytetään nyt hyödyksi. Se tarkoittaa tehokkuutta ja ketteryyttä päivittäisessä työssä ja toimintojen jatkuvaa kehittämistä asiakkaiden hyödyksi.
HK Ruokatalo paransi toimittaja-asemiaan ja perustuotteiden lisääntynyt menekki kasvatti liikevoittoa. Toimitusvarmuus oli erinomainen. Joulun ja uuden vuoden myynti onnistuivat, ja joulukinkkujen toimittajana HK Ruokatalo oli maan suurin.
HKScanin lähivuosien kehittämisen painopiste on Ruotsissa. Kolmivuotisella ohjelmalla on tarkoitus nostaa Scan AB:n kannattavuutta merkittävästi ja kehittää yhtiöstä innovatiivinen ja haluttu yhteistyökumppani. Toimilla haetaan 30 miljoonan euron vuotuisia kehittämishyötyjä Ruotsissa vuoden 2012 loppuun mennessä. Scanin koko ja liiketoiminnan laajuus vaikuttavat vahvasti koko konsernin onnistumiseen.
Syyskuussa julkistetun teollisen rakenteen kehittämisohjelman lisäksi Ruotsissa luotiin kertomusvuoden aikana uusi johtamisjärjestelmä sekä määritettiin ja kehitettiin operatiivisia ja hallinnollisia konserniprosesseja. Liharaaka-aineen hankinnan pitkäjänteistä kehittämistä varten Scan perusti erillisen hankintayhtiön, Svenska Livdjur och Service AB:n (SLS) huolehtimaan Scanin tuottajasopimuksista, lihan hankinnasta sekä tuotantoneuvonnasta.
Vuoden 2009 aikana Scanin markkina-asema Ruotsissa vahvistui ja kuluttajien luottamus Scanin tuotemerkkiin ja -valikoimaan piti myös taantumassa. Erityisesti neljäs neljännes oli hyvä. Kaiken lisäksi tulosparannus tehtiin Scan-konsernin rakenne- ja organisaatiomuutosten keskellä.
Syvä taantuma ja kuluttajien ostovoiman heikkeneminen näkyivät kaikissa Baltian maissa. Kansantalouksien tilanne oli osin selkiintymätön ja varsinkin Latviassa haasteet olivat suuret. Liha-alalla on Baltiassa menossa voimakas rakennemuutos.
Rakvere Lihakombinaat ja Tallegg pystyivät voimakkaalla sopeuttamisella ja toiminnallisten kustannusten hallinnalla sekä ajankohtaan sopivilla tuotelanseerauksilla parantamaan ja vahvistamaan kilpailukykyään erittäin vaativassa liiketoimintaympäristössä. HKScanin Baltia-ryhmä kuului alan menestyjiin omalla markkina-alueellaan vahvistaen asemiaan myös taantuman aikana.
Puolassa Sokolów menestyi ja sen kannattavuus parani. Osansa tässä oli sillä, että Sokolówin tuotteet pääsivät entistä paremmin mukaan modernien kaupan ketjujen valikoimiin. Markkinoiden kasvu kanavoituu paljolti juuri näitä reittejä pitkin.
Baltian tavoin Puolassakin on käynnissä rakennemuutos, missä vahvoilla toimijoilla on parhaat edellytykset menestyä taantumassa. Puolassa volyymikasvu oli merkittävää ja tulos parani.
HKScan on viime vuosina kehittänyt merkittävästi operatiivista tehokkuuttaan. Suomen teollisen rakennemuutoksen yhteydessä vuosina 2006–2008 tuotanto keskitettiin Turun ja Tampereen tuotantolaitoksista Vantaalle ja Forssaan sekä logistiikka Tampereelta Vantaalle rakennettuun uuteen logistiikkakeskukseen. Tällä hetkellä avainasemassa on Scan AB:n liiketoiminnan tehostaminen. Myös Baltiassa tuotantoa on tehostettu toimintoja keskittämällä.
Kehityksen ohjaamiseksi HKScanissa kuunnellaan asiakkaiden ja kuluttajien muuttuvia tarpeita entistä herkemmin ja yhtiön toimintaa pyritään tehostamaan ja terävöittämään yhtiön kaikilla markkina-alueilla.
HKScanissa on käynnissä erilaisia liiketoimintasegmenttien toimintamallien yhtenäistämiseen liittyviä prosesseja, joiden tarkoituksena on saavuttaa konsernihyötyjä tiettyjen toimintojen ollessa keskitettyjä koko konsernin tasolla. Osana tällaisia prosesseja uudistetaan johtamisjärjestelmiä sekä selkeytetään taloudellista raportointia ja sisäistä valvontaa. Tähän tähtää myös tammikuun alussa 2010 toteutettu järjestely, missä HKScan Oyj siirtyi holding-muotoiseen omistukseen Suomen yhtiöiden liiketoiminnassa.
HKScanin toimintamallissa on keskeistä lihan arvoketjun hallinta eläinten kasvatuksesta asiakkaalle asti. HKScan pyrkii varmistamaan, että tuotantoeläinten käsittelyssä noudatetaan juridisia ja eettisiä vaatimuksia. Koko arvoketjun hallinta mahdollistaa muun muassa liharaaka-aineen seuraamisen tilalta kaupan hyllylle. Näin yhtiö pystyy vastuullisesti raportoimaan myymiensä lihatuotteiden pääraaka-aineen alkuperän.
Kertomusvuonna Ruotsissa ja Suomessa nousi puheenaiheeksi tuotantoeläinten hyvinvointi. Suomessa käytiin myös keskustelua elintarviketuotannon turvallisuudesta, kun tuotantoeläinten rehuketjusta löydetty salmonella edellytti lisätoimenpiteitä koko ketjulta. Kuluttajien luottamus HKScan-konsernin yhtiöihin säilyi. Luottamuksen edelleen vahvistamiseksi konsernin yhtiöt tarkensivat toimintaohjeitaan ja lisäsivät valvontaa tuotannon eri vaiheissa.
Vuoden 2010 aikana HKScanille valmistuu vastuullisuusohjelma, joka kattaa koko ketjun alkutuotannosta ja eläinten hyvinvoinnista tuoteturvallisuuteen ja ravitsemuskysymyksiin.
HKScanissa kehitettiin vuonna 2009 merkittävästi konsernin riskienhallinnan periaatteita ja luotiin tarvittavia työkaluja ja mittareita.
HKScanin liiketoiminta ja kannattavuus kehittyivät vuoden 2009 aikana oikeaan suuntaan. Kuluvana vuonna ruoan kulutuskysynnän odotetaan pysyvän vakaana yhtiön kotimarkkina-alueilla ja vientimarkkinoiden elpyvän jonkin verran loppuvuoden aikana. Lisäksi meneillään olevat tehostamisohjelmat ja erityisesti Ruotsin rakennemuutosohjelman eteneminen antavat pohjan vakaalle liiketoiminnan kehitykselle.
Kiitän HKScanin henkilökuntaa, omistajia, asiakkaita, tuottajia ja muita sidosryhmiä kuluneen vuoden aikana tehdystä yhteistyöstä ja tuesta.
Erityiskiitokset ja huomion ansaitsevat yhtiön tuotteita ostavat kuluttajat, jotka luottavat HKScanin tuotteiden laatuun, herkullisuuteen ja maistuvuuteen.
Turussa, maaliskuussa 2010
Matti Perkonoja
HKScan on Pohjois-Euroopan johtavia liha- ja ruokayhtiöitä, jonka kotimarkkina-alue muodostuu Suomesta, Ruotsista, Baltian maista ja Puolasta. Kokonaisuutena HKScan toimii yhteensä yhdeksässä maassa ja sillä on palveluksessaan noin 10 000 työntekijää.
Yhtiö valmistaa, myy ja markkinoi sian-, naudan- ja siipikarjanlihaa, lihavalmisteita ja valmiita ruokia vähittäiskauppaan, HoReCaasiakkaille sekä teollisuudelle ja vientiasiakkaille.
Vuoden 2007 alusta alkaen yhtiön liiketoiminta on jaettu neljään liiketoimintasegmenttiin: Suomi, Ruotsi, Baltia ja Puola. HKScanin liiketoimintaa harjoitetaan Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa lähinnä kokonaan omistettujen tytäryhtiöiden kautta, kun taas Puolan liiketoimintasegmentti käsittää Yhtiön 50 prosentin välillisen omistusosuuden Sokolów S.A.:ssa.
HKScan on vastuullinen ruokayhtiö, joka tuottaa taloudellista lisäarvoa sidosryhmilleen lihaan pohjautuvalla tuotevalikoimallaan, ruokakonsepteillaan sekä maistuvilla tuotteillaan, mitkä helpottavat kuluttajien arkea ja juhlaa tekemällä ruoanvalmistuksesta helppoa ja nautittavaa.
HKScan on vastuullinen ruokayritys, joka vahvojen brändien, innovatiivisten tuotteiden, tehokkaan ja läpinäkyvän tuotantoketjun sekä ammattitaitoisen henkilöstön avulla luo toimialan parhaita käytäntöjä Euroopassa.
Visby
Kristianstad
Swinoujscie
Halmstad
Strövelstorp
Bjæverskov
Tuotantolaitos Myyntikonttori
Surrey
Uppsala Skara Örebro Linköping Tukholma Turku Vantaa Tallinna Rakvere Viiratsi
Varsova
Tarnow
Poznan
Kolo
Debica
Pietari
Riika
Vilna
Sokolow Czyzew
Jaroslaw
Puola 14,8
| HKScan Oyj Liikevaihto 2009: 2 124,7 Meur*, toimitusjohtaja Matti Perkonoja |
|||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Suomi | Ruotsi | Baltia | Puola | ||||
| liikevaihto v. 2009: 732,5 Meur |
liikevaihto v. 2009: 1 037,4 Meur |
liikevaihto v. 2009: 156,9 Meur |
liikevaihto v. 2009: 251,7 Meur** |
||||
| • HKScan Finland Oy Toimitusjohtaja Jari Leija |
• Scan AB Toimitusjohtaja Denis Mattsson |
• AS Rakvere Lihakombinaat Toimitusjohtaja Anne Mere • AS Tallegg Toimitusjohtaja |
• Saturn Nordic Holding AB -> Sokolów S.A. Toimitusjohtaja Boguslaw Miszczuk |
||||
| Teet Soorm |
* Segmenttien välinen -53,9 milj. euroa
** HKScanin ja tanskalaisen Danish Crownin 50/50 -periaatteella omistama yhteisyritys Saturn Nordic Holding AB omistaa 100 % Sokolówin osakkeista. Vuonna 2009 Sokolówin liikevaihdosta puolet eli 251,7 milj. euroa konsolidoitui HKScan Group -konsernille.
| Oman pääoman tuotto: | yli 15 prosenttia |
|---|---|
| Omavaraisuusaste: | yli 40 prosenttia |
Liikevoitto: yli 5 prosenttia liikevaihdosta Osingonjako: vähintään 30 prosenttia nettotuloksesta
HKScan on yksi Pohjois-Euroopan suurimmista lihavalmisteiden valmistajista. Yhtiön tavoitteena on edelleen kehittää vahvaa asemaansa nykyisillä markkina-alueillaan ja vahvistaa edelleen markkinaosuuttaan erityisesti niillä liiketoiminta-alueilla, joilla sen asema on keskimääräistä alhaisempi.
Yhtiön pitkän aikavälin strategiana on jatkaa kasvua ja lihamarkkinan konsolidointia nykyisillä markkinaalueilla ja lähialueilla sekä orgaanisesti että yrityskauppojen avulla.
HKScanin tavoitteena on kuulua toimialansa kannattavimpiin yrityksiin. Yhtiö pyrkii kehittämään kannattavuuttaan ja operatiivista tehokkuuttaan kaikilla markkina-alueillaan. Yhtiö on toteuttanut viime vuosina merkittävän teollisen rakennemuutoksen Suomessa ja tällä hetkellä toimintojen tehostamisen fokusalue on erityisesti Ruotsissa. Syyskuussa 2009 julkistetun suunnitelman mukaan tehostaminen tapahtuu Ruotsissa mittavan toiminnan uudelleenjärjestelyn kautta. Meneillään olevien kehittämistoimenpiteiden ansiosta yhtiö uskoo liiketoiminnan suunnitelmallisuuden parantamisen ohella voivansa parantaa kannattavuuttaan kehittämistoimenpiteistä aiheutuvien kustannussäästöjen ja liiketoimintojen tehokkaamman ohjaamisen ja pääomien allokaation kautta.
Yhtiön tavoitteena on toimialan tyytyväisimmät asiakkaat. Tähän tavoitteeseen yhtiö pyrkii kilpailukykyisten tuotteiden, toimitusvarmuuden ja asiakkaiden kanssa tehtävän yhteistyön kautta.
Tuotteiden kilpailukykyisyys tarkoittaa paitsi houkuttelevuutta kuluttajan silmissä, myös kilpailukykyisyyttä asiakkaiden näkökulmasta.
Toimitusvarmuus puolestaan merkitsee sekä tuotteiden saapumista oikea-aikaisesti asiakkaille että tuotteiden tasaista ja korkeaa laatua.
Yhtiön tuotteiden kehittämisen perustana on vastata kuluttajan tarpeisiin ja mieltymyksiin elämän eri tilanteissa. Vastuullisen toiminnan lisäksi yhtiö pyrkii tähän tarjoamalla laadukkaita tuotteita perinteisissä tuoteryhmissä ja kehittämällä tarjontaansa uusien ja innovatiivisten tuotteiden ja ratkaisujen kautta. Eri markkina-alueilla kulutustottumukset vaihtelevat maittain ja alueittain – paikalliset maut ovat tärkeitä; tähän haasteeseen yhtiö on pystynyt vastaamaan. Kehittämällä markkinoiden johtavia tuotemerkkejään yhtiö pyrkii edelleen parantamaan tuotteiden positiivista mielikuvaa kuluttajien silmissä.
HKScanin johto uskoo, että yhtiön asema yhtenä Pohjois-Euroopan johtavista liha- ja ruokayhtiöistä perustuu seuraaviin keskeisiin vahvuuksiin:
HKScanilla on vahva markkina-asema Pohjois-Euroopassa. Ruotsin ja Baltian markkinoilla yhtiö on markkinajohtaja. Suomessa ja Puolassa yhtiö on toiseksi suurin liha-alan toimija ja sillä on johtava markkina-asema useissa tärkeissä markkinasegmenteissä.
Ruotsissa yhtiöllä on noin 30 prosentin markkinaosuus lihavalmisteissa ja lähes 60 prosentin osuus sikojen ja nautojen teurastuksessa. Suomessa markkinaosuus lihavalmisteissa on yhtiön johdon arvion mukaan noin 30 prosenttia. HKScanin johdon arvion mukaan vähittäiskaupan keskittyneen rakenteen vuoksi yhtiö hyötyy vahvasta markkina-asemasta erityisesti suurimmilla markkinaalueillaan Ruotsissa ja Suomessa, joissa vähittäiskaupan keskittynyt rakenne tarjoaa suurille toimijoille etua pienempiin kilpailijoihin verrattuna.
HKScanilla on kaikilla markkina-alueillaan johtavat paikalliset tuotemerkit, jotka kuuluvat markkina-alueidensa tunnetuimpiin lihaalan tuotemerkkeihin. Yhtiön tuotemerkit HK ja Kariniemen Suomessa sekä Scan Ruotsissa ovat erittäin arvostettuja tuotemerkkejä omissa tuoteryhmissään. Vastaavasti yhtiön tuotemerkeillä Baltiassa (Rakvere ja Tallegg) ja Puolassa (Sokolów) on vahva asema kuluttajien keskuudessa. Lisäksi HKScanilla on päämerkkejä tukevia alatuotemerkkejä.
HKScanin eri maantieteellisille alueille hajautettu rakenne ja useat tuotesegmentit tuovat vakautta yhtiön liiketoiminnalle. Toimintamalli vähentää yksittäisillä maantieteellisillä alueilla tapahtuvien muutosten vaikutusta ja siten saattaa lieventää yhtiötä koskevien riskien vaikutusta koko konserniin.
HKScanin toimintamallissa on keskeistä koko lihaan liittyvän arvoketjun hallinta eläinten kasvatuksesta asiakkaalle asti. Koko arvoketjun hallinta antaa yhtiölle mahdollisuuden optimoida toimintaansa ketjun eri vaiheiden hallinnan kautta, mikä luo edellytykset kustannustehokkaalle toiminnalle. Koko arvoketjun hallinta mahdollistaa myös liharaaka-aineen seuraamisen tilalta kaupan hyllylle, jolloin yhtiö pystyy vastuullisesti raportoimaan myymiensä lihatuotteiden pääraaka-aineen alkuperän.
HKScan on viime vuosina kehittänyt operatiivista tehokkuuttaan. Yksi merkittävimmistä hankkeista oli Suomessa vuosina 2006– 2008 toteutettu suuri teollinen rakennemuutos. Rakennemuutoksessa yhtiö keskitti tuotannon Turun ja Tampereen tuotantolaitoksista Vantaalle ja Forssaan sekä logistiikan Tampereelta Vantaalle rakennettuun uuteen logistiikkakeskukseen. Ruotsissa maaliskuussa 2009 aloitettu suuri rakennemuutosohjelma tähtää niin ikään toiminnan tehostamiseen. Myös Baltiassa tuotantoa on tehostettu toimintoja keskittämällä.
Yhtiön vahva markkina-asema valituilla liiketoiminta-alueilla luo perustan vahvoille asiakkuuksille. HKScanin asiakkuudet perustuvat tiiviiseen yhteistyöhön keskeisten asiakkaiden kanssa.
HKScanin pitkä historia lihasta valmistettujen tuotteiden tekijänä ja yhtiön kuluttajatuntemus muodostavat vahvan pohjan yhtiön tuotekehitykselle. Yhtiön paikalliset tuotekehitystoiminnot eri liiketoiminta-alueilla mahdollistavat niin paikallisten makutottumusten mukaisten tuoteuutuuksien lanseeraamisen kuin myös perinteisten suosikkituotteiden kehittämisen kuluttajien muuttuviin tarpeisiin.
HKScanin palveluksessa on sitoutunut, vastuuntuntoinen ja osaava henkilöstö. Yhtiön johdon käsityksen mukaan tämä luo perustan yhtiön menestyksekkäälle toiminnalle myös jatkossa.
Vuosi 2009 lyhyesti HKScanin liiketoiminta on jaettu neljään tulosvastuulliseen liiketoimintasegmenttiin konsernin maantieteellisten alueiden mukaisesti. Yhtiön liiketoimintasegmentit ovat Suomi, Ruotsi, Baltia ja Puola.
| Avainlukutaulukko (Meur) | 2009 | 2008 | |
|---|---|---|---|
| HKScan Oyj • Konsernin kilpailukyky vahvistui ja toimittajaosuudet kasvoivat kaikilla markkina-alueilla. • Raportoitu liikevoitto kasvoi 45 % ja nousi 55,1 miljoonaan euroon. • Liikevoitto ilman 12,7 miljoonan euron kertaluonteisia eriä oli 67,8 miljoonaa euroa. • Kannattavuuden paranemisen ja alentuneiden rahoituskustannusten ansiosta voitto ennen veroja nelinkertaistui 37,3 miljoonaan euroon. • Valuuttakurssimuutoksista johtuen koko vuoden liikevaihto aleni euroissa 7,4 %, mutta oli kiintein kurssein laskettuna edellisvuoden tasolla. • Joulukuussa toteutettu osakeanti vahvisti konsernin taserakennetta. |
Liikevaihto Liikevoitto Liikevoitto % Voitto ennen veroja Tulos/osake, euroa |
2 124,7 55,1 2,6 37,3 0,64 |
2 294,6 38,1 1,7 9,0 0,10 |
| Suomi • Kannattavuuden kasvu jatkui suunnitellusti ja kannattavuus parani merkittävästi vuoteen 2008 nähden. • Liikevaihdon 1,1 % lasku perustui vientimyynnin suunniteltuun vähentämiseen. • Vuonna 2009 HK Ruokatalon • Myynti kotimarkkinoilla kasvoi 10 % ja toimittajaosuudet vahvistuivat. • Toimitusvarmuus oli erinomaisella tasolla lisäten asiakastyytyväisyyttä. • Lihavalmisteissa menekin kasvu jatkui läpi vuoden. • Joulun ja uuden vuoden myynti onnistui hyvin. • Liiketoiminnassa korostuivat vastuullisuusasiat |
Liikevaihto Liikevoitto Liikevoitto % |
732,5 27,0 3,7 |
740,4 14,4 1,9 |
| Ruotsi • Scan AB paransi tulostaan koko vuoden. Operatiiviselta kannattavuudeltaan vuosi 2009 oli yhtiön historian paras. • Vuonna 2009 kertaluonteisia kulukirjauksia tehtiin 10,3 milj. euroa. • Kruunun kurssin heikentyminen suhteessa euroon pienensi euromääräistä liikevaihtoa ja liikevoittoa. • Vuosi 2009 Scanissa: • Kolmivuotisen tehostamisohjelman käynnistäminen. • Hankintayhtiö SLS:n perustaminen. • Organisaation ja johtamismallin uudistaminen. • Tuotteiden jalostusasteen nosto. • Kaupallisten toimintojen tehostaminen. |
Liikevaihto Liikevoitto Liikevoitto % |
1 037,4 16,7 1,6 |
1 179,3 18,0 1,5 |
| Baltia • HKScanin Baltia-ryhmän taloudellinen tulos oli erinomainen. • Liikevaihto supistui 6,7 % vuoden aikana. • Syvä taantuma ja kuluttajien ostovoiman heikkeneminen näkyivät kysynnässä kaikissa Baltian maissa. • Vuosi 2009 Rakvere Lihakombinaatissa ja Talleggissa: • Erittäin vaativa liiketoimintaympäristö • Liikevoitto kasvoi ja markkina-asemat vahvistuivat • Onnistunut kustannusten hallinta • Toiminnallinen joustavuus • Ajankohtaan sopineet tuotelanseeraukset |
Liikevaihto Liikevoitto Liikevoitto % |
156,9 9,8 6,3 |
168,2 6,4 3,8 |
| Puola • Puolassa Sokolówin liikevaihto kasvoi ja kannattavuus parani. • Liikevaihto kasvoi 14 % vuodesta 2008 zlotyissa mitattuna, mutta valuuttakurssimuutosten vuoksi jäi euroissa mitattuna vuodesta 2008. • Vuosi 2009 Sokolówissa: • Myynti kasvoi sekä volyymiltaan että arvoltaan, kotimarkkinamyynti menestyksellinen. • Vienti kasvoi. • Kustannukset hallinnassa. • Taloudellinen taantuma ei vaikuttanut merkittävästi puolalaisten kuluttajien ruokaostospäätöksiin. |
Liikevaihto ) Liikevoitto ) Liikevoitto % *) |
251,7 9,3 3,7 *) luvut tarkoittavat HKScanin osuutta (50 %) Sokolów-konsernin luvuista |
270,9 4,2 1,6 |
HKScanin liiketoiminnasta Suomessa vastaavat HK Ruokatalo Oy ja LSO Foods Oy. HK Ruokatalo Oy:lle kuuluvat teollinen toiminta, myynti, markkinointi, logistiikka ja kuljetukset. LSO Foods hankkii sikoja ja nautoja HK Ruokatalon tarpeisiin. Tuotemerkit Suomessa ovat: HK ja Kariniemen.
| Suomi | 2009 | % | 2008 | % |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto, Meur | 732,5 | 33,6 | 740,4 | 31,4 |
| Liikevoitto, Meur | 27,0 | 43,0 | 14,4 | 33,5 |
| Liikevoitto -% | 3,7 | 1,9 | ||
| Henkilöstö 31.12. | 2 361 | 31,8 | 2 377 | 30,7 |
Prosenttiluku tarkoittaa Suomen markkina-alueen osuutta koko konsernin vastaavasta luvusta.
Vuosi 2009 oli HK Ruokatalossa ensimmäinen ehjä vuosi rakennemuutoksen jälkeen. Markkina-asemien vahvistuminen toimittajaosuuksien kasvun myötä, perustuotteiden lisääntynyt menekki, erinomainen toimitusvarmuus sekä kustannustehokkaampi toiminta olivat avainasemassa tuloksen merkittävälle paranemiselle edellisvuodesta. HK Ruokatalon myynti kotimarkkinoilla kasvoi noin 10 prosenttia sekä volyymissa että euroissa mitattuna.
Talouden taantuma ilmeni kuluttajien kasvavana kiinnostuksena tuttuihin perustuotteisiin, kuten lihavalmisteisiin ja jauhelihaan.
Kertomusvuoden aikana vastuullisuus- ja ympäristöasiat nousivat voimakkaasti esiin HK Ruokatalon ja hankintayhtiö LSO Foodsin toiminnassa.
EU:n alueella sianlihan tuotanto aleni kaikissa suurissa tuottajamaissa Tanskaa ja Hollantia lukuun ottamatta. Vähennys oli keskimäärin 2,5 prosenttia vuodesta 2008. Suomessa sianlihaa tuotettiin 205,6 miljoonaa kiloa (- 5,2 %). Tuotannosta luopumisten ohella Suomessa laskuun vaikuttivat tehdasvalmisteisissa rehuissa alkuvuonna esiintyneet puhtausongelmat, joiden seurauksena porsaita jouduttiin poistamaan tuotantoketjusta. Tuotannon lasku heijastui myös vientimääriin.
Naudanlihan tuotanto laski kertomusvuonna EU:n suurissa tuottajamaissa Puolaa ja Hollantia lukuun ottamatta. Suomessa lähinnä keskipainojen nousun ansiosta tuotanto kasvoi 81,0 miljoonaan kiloon (+ 1,0 %). Talouden taantuman vaikutuksesta naudanlihan, erityisesti naudan arvo-osien, kysyntä tilapäisesti heikkeni Suomessa vuoden loppupuolella.
EU-maiden siipikarjanlihan tuotanto pysyi vuonna 2009 likimain edellisvuoden tasolla. Yhdysvaltojen ja Brasilian selvästi EU:n hintoja alhaisempi hintataso aiheutti tuontipaineita unionin alueelle ja vaikeutti vientiä. Suomessa siipikarjanlihan kokonaistuotanto oli 94,8 miljoonaa kiloa (- 6,0 %).
Lihan kokonaiskulutus laski Suomessa 1,8 prosenttia edellisvuodesta. Laskua oli kaikissa lihalajeissa, vähiten broilerissa.
HK Ruokatalon teollisuudelle liharaaka-aineen hankkii sikojen ja nautojen osalta hankintayhtiö LSO Foods Oy. Se hoitaa myös eläinlogistiikan ja tilojen kehittämiseen liittyvän neuvonnan. Lisäksi yhtiö alihankkii Järvi-Suomen Portti Osuuskunnalle sen tarvitsemat siat ja naudat. LSO Foodsin toiminta perustuu tuottajien kanssa tehtyihin tuotantosopimuksiin. Vuoden 2009 lopussa sopimustuottajia oli 5 450.
LSO Foods hankki kertomusvuonna 100,7 miljoonaa kiloa sianja naudanlihaa (108,2 milj. kiloa). Vuoden lopussa sen markkinaosuus oli sianlihan hankinnassa 39 prosenttia ja naudanlihan hankinnassa 26 prosenttia. Yhtiö välitti lihantuotantotiloille vuoden aikana kasvatettavaksi 646 000 porsasta ja 36 000 vasikkaa.
Siipikarjanlihan osalta HK Ruokatalolla on noin 140 sopimustuottajaa, jotka toimittivat kaikki tarvittavat broilerit, yhteensä 47,1 miljoonaa kiloa (47,6 milj. kiloa). Se vastaa noin 56 prosentin hankintaosuutta. Kalkkunan hankintaa hoitava osakkuusyhtiö Länsi-Kalkkuna Oy toimitti HK Ruokatalolle 4,8 miljoonaa kiloa (5,5 milj. kiloa) kalkkunanlihaa omilta sopimustuottajiltaan. Se oli lähes 56 prosenttia Suomessa tuotetusta kalkkunasta.
LSO Foods solmi vuoden 2009 alusta pihvilihan toimitussopimuksen Lihatukku Harri Tamminen Oy:n kanssa. Yhteistyö avasi pih-
vikarjanlihalle tasaisen ja varman markkinointikanavan. Samalla yhteistyö mahdollistaa kuluttajien vaatiman läpinäkyvyyden ja jäljitettävyyden lihaketjulta.
HK Ruokatalon teolliset prosessit vastaa teurastuksesta, leikkuusta ja tuotteiden valmistuksesta yhtiön kuudella tuotantolaitoksella. Kertomusvuoden painopistealueena oli sisäisen prosessimaisen toiminnan kehittäminen ja eri rajapintojen parempi hallinta sekä oman valmistuksen osuuden ja jalostusasteen nosto. Myös ostopalveluiden määrän ja laadun tehokkaampi hallinta sekä prosessien saantojen ja toimintavarmuuden parantaminen kuuluivat ohjelmaan.
Toteutetut toimenpiteet näkyivät teollisten prosessien toiminnanohjauksen ja asiakaslähtöisyyden kehittymisenä, mikä edisti konsernin Suomen liiketoiminnan myönteistä tuloskehitystä. HK Ruokatalo jatkaa edelleen toimintojensa kehittämistä Suomessa pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
HK Ruokatalo on vastannut kiristyneeseen kilpailuun ja koko toimintaympäristön nopeaan muutokseen mittavilla investoinneilla. Niiden ansiosta toiminnallinen rakenne sekä kustannustehokkuus tuotannossa ja logistiikassa paranivat edelleen kertomusvuonna.
Vantaan logistiikkakeskus saavutti sille asetetut toiminnalliset tavoitteet vuoden 2009 aikana. Toimitusvarmuus oli erinomaisella tasolla koko vuoden vastaten asiakkaiden odotuksia. Luottamuksen vahvistuminen yhtiön toimituskykyyn näkyi toimittajaosuuksien kasvuna.
Talouden taantuma heijastui kuluttajien valintoihin. Vuoden 2008 lopulla alkanut perustuotteiden, kuten jauhelihan menekin kasvu jatkui koko vuoden 2009. HK Ruokatalon kaltaiselle suurten volyymien valmistajalle se soveltui hyvin. Kesäkaudella kysyntää saatiin ohjattua HK:n vahvoihin merkkituotteisiin, ja esimerkiksi grillimakkaramyynti kasvoi edellisestä vuodesta sekä määrältään että arvoltaan. Yhtiön tuloksen muodostukselle tärkeä joulun ja uuden vuoden myynti onnistui niin ikään hyvin, ja joulukinkkujen toimittajana HK Ruokatalo oli maan suurin.
Yleisestä taloudellisesta tilanteesta ja siitä seuranneista kuluttajien kulutusmuutoksista johtuen myynti horeca-sektorin asiakkaille supistui jonkin verran. HK Ruokatalon horeca-sektori, HK Pro, menestyi kuitenkin vaikeassa markkinatilanteessa hyvin.
HK Pron slogan "Ammattina ruoka" kertoo siitä, että HK Pro tarjoaa raaka-aineita ja palveluita ammattilaisilta ammattilaisille. Kertomusvuosi oli HK Prolle verkostoitumisen aikaa. Yhteistyötä tehtiin muun muassa Suomen Sydänliiton ja Suomen Keittiömestareiden kanssa.
Horeca-sektori on tulevaisuuden kasvualuetta ja HK Pro etsiytyy entistä tiiviimmin yhteistyöhön alan ammattilaisten kanssa kumppanuussuhteita kehittäen ja syventäen. HK Pro lanseerasi vuoden aikana menestyksekkään uuden konseptin, HK Makkarabaarin.
HK Ruokatalo vahvisti markkina-asemiaan vuoden aikana erityisesti lihassa ja lihavalmisteissa. Myös siipikarjaliiketoiminnassa vuosi oli tulokseltaan yksi parhaista kulutuksen hienoisesta alenemisesta huolimatta.
Yksi vuoden 2009 menestystuotteista oli HK Kabanossi Savupekoni, reilusti erottuvilla pekoninpaloilla ryyditetty A-luokan grillimakkara. Toinen menestyjä, HK Sininen Lenkkiviipale, tuotiin markkinoille helpottamaan kuluttajien tarpeita, sillä tutkimusten mukaan lähes puolet HK Sinisen Lenkin käyttäjistä siivuttaa lenkin kylmänä leivän päälle.
HKScan-konsernin vienti alkoi toimia keskitetysti yhden vientiorganisaation alla. Järjestelyllä parannettiin riskienhallintaa ja luotiin edellytyksiä tavoitella konserninlaajuisesti parempaa kannattavuutta. Kansainvälinen taloustilanne näkyi sianlihan vientikysynnän heikentymisenä ja edellisvuotta alhaisempana hintatasona. Viennille tärkeiden valuuttojen, erityisesti Yhdysvaltain dollarin ja Venäjän ruplan, kurssimuutokset heikensivät vientihintoja.
Osana toimintansa jatkuvaa kehittämistä HK Ruokatalo rakensi vuoden 2009 aikana vastuullisuusohjelmaa, joka kattaa koko toimintaketjun. Siihen kuuluu muun muassa tuoteturvallisuus, ravitsemus ja ympäristöasiat, samoin henkilöstön hyvinvointi ja alkutuotannossa tuotantoeläinten hyvinvointi. Suurena elintarvikealan toimijana yhtiö osallistuu aktiivisesti alan yhteisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin.
HK Ruokatalon siipikarjamerkki Kariniemen markkinointiviestinnässä käynnistettiin syksyllä laaja, neliosainen vastuullisuusohjelma. Sen neljä kantavaa teemaa olivat kotitilan, ympäristön, maun ja ravitsemuksen merkitys koko ketjussa, tilalta kuluttajalle. Osana ohjelmaa uudistettiin Kariniemen internet-sivut.
Vuoden 2009 aikana Suomessakin käytiin kansalaiskeskustelua elintarvikkeiden turvallisuudesta ja eettisesti kestävästä tuotannosta. HK Ruokatalo on rakentanut toimintansa pitkälle kontrolloitujen ja varmennettujen valmistusmenetelmien ja jatkuvan parantamisen periaatteille. Kertomusvuonna ohjeita tarkennettiin ja valvontaa lisättiin entisestään prosessin eri kohdissa. HK Ruokatalo ja LSO Foods edellyttävät myös, että liharaaka-ainetta toimittavilla tiloilla otetaan huomioon voimassa olevat paikalliset, kansalliset ja unionitason säännökset ja että tiloilla noudatetaan hyviä tuotantokäytäntöjä. Näin menettelemällä on mahdollista ylläpitää ja vahvistaa kuluttajien luottamusta liha-alaa ja sen toimijoita kohtaan.
Pitkäjänteinen työ tuotteiden hyvän maun ja terveellisen ruoan eteen jatkui vuonna 2009. HK Ruokatalo laajensi terveellisempiin vaihtoehtoihin kuuluvien Sydänmerkkituotteiden valikoimaa; niitä on nyt jo 87.
HK Ruokatalon Kariniemen siipikarjamerkki on Suomen suosituin. Kariniemen tuotteista vähennettiin syksyn 2009 aikana suolaa 20 prosenttia. Vähennyksen jälkeen useimmissa Kariniemen tuotteissa on suolaa vain 0,8 prosenttia. Tavoitteena on 25 prosentin suolan vähennys koko tuotevalikoiman osalta vuoden 2010 aikana. Samalla luovutaan natriumglutamaatin (E621) käytöstä niiden Kariniemen tuotteiden osalta, missä sitä ei vielä ole tehty. Tällaisia tuotteita on Kariniemen tuotevalikoimassa enää vain noin 10 prosenttia.
HK Ruokatalo aloitti Suomen Olympiajoukkueen ravitsemuskumppanina syksyllä 2008 tavoitteena lisätä HK-tuotemerkin näkyvyyttä ja vahvistaa sen asemaa ravitsemusosaajana ja maukkaan ja terveellisen ruoan valmistajana. Yhteistyön kautta HK Ruokatalo haluaa kannustaa suomalaisia syömään oikein ja liikkumaan enemmän.
Yhteistyö jatkui vuoden 2009 aikana muun muassa kuluttajille ja kuntoliikkujille suunnatuilla liikuntakampanjoilla sekä ravitsemukseen liittyvällä viestinnällä. Toimenpiteet huipentuivat helmikuussa 2010 järjestettyihin Vancouverin talviolympialaisiin.
HK Ruokatalolla on sertifi oitu ISO 14001:2004 ympäristönhallintajärjestelmä kaikilla tuotantolaitoksillaan. Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi yhtiö on mm. siirtynyt käyttämään ns. Carbon Free –sähköä, jonka tuottamisesta ei synny hiilidioksidipäästöjä.
Kariniemen tiloilla hyödynnetään uusiutuvia energianlähteitä. Kaksi kolmasosaa kanaloiden lämmöstä tuotetaan kotimaisella bioenergialla, ja tavoitteena on nostaa sen osuutta entisestään. Tiloilla ympäristötehokkuus on huippuluokkaa ja kierrätys pitkälle vietyä, muun muassa hallien lattioilla käytettävä turvepehku kierrätetään maanparannusaineeksi peltoon. Lyhyet etäisyydet tilojen ja tuotantolaitoksen välillä vähentävät osaltaan ympäristökuormitusta
Syksyllä 2009 HK Ruokatalo uudisti leikkelepakkauksiaan vaihtamalla pakkaustyypit vähemmän muovia kuluttaviin. Uudistus vähentää pakkausmuovin käyttöä parhaimmillaan puoleen entisestä ja samalla tehostaa kuljetuksia. HK Ruokatalo on osallistunut projekteihin, jotka ovat liittyneet uusiutuvien materiaalien kehittämiseen elintarvikepakkauksiksi.
HK Ruokatalo panostaa toiminnan laadukkuuden ja tuoteturvallisuuden jatkuvaan kehittämiseen. Yrityksessä noudatetaan koko toimintaketjun osalta yhteisesti sovittuja toimintaperiaatteita. Kaikilla tuotantolaitoksilla ja hankintayhtiö LSO Foodsilla on koko tuotantoketjun kattavat, ISO 9001 -standardin mukaiset sertifi oidut laadunhallintajärjestelmät.
Jokaisessa tuotantolaitoksessa on viranomaisen hyväksymä omavalvontajärjestelmä. Vantaan, Forssan, Mellilän ja Säkylän tuotantolaitoksilla on lisäksi ISO 22000 elintarviketurvallisuuden hallinnan sertifi kaatti.
Tuotantolaitosten yhteydessä toimivat laboratoriot Vantaalla, Forssassa, Eurassa ja Outokummussa seuraavat päivittäin raakaaineiden, prosessien ja tuotteiden laatuvaatimusten täyttymistä. Ne ovat FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoimia testauslaboratorioita.
Scan AB tytäryhtiöineen vastaa HKScan-konsernin liiketoiminnasta Ruotsin markkina-alueella. Scan jalostaa ja markkinoi monipuolisesti sian-, naudan- ja lampaanlihaa, lihavalmisteita ja valmiita ruokia. Sen teollinen toiminta tapahtuu pääosin Ruotsissa, pienemmässä määrin myös Puolassa ja Tanskassa.
Scan on ollut osa HKScan-konsernia vuoden 2007 alusta lähtien. Sen tärkeimmät ja tunnetuimmat tuotemerkit ovat Scan ja Pärsons. Scan on Ruotsin suurin liha-alan yritys ja sen tuotemerkit ovat osa ruotsalaista ruokaidentiteettiä.
| Ruotsi | 2009 | % | 2008 | % |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto, Meur | 1 037,4 | 47,6 | 1 179,3 | 50,0 |
| Liikevoitto, Meur | 16,7 | 26,6 | 18,0 | 41,8 |
| Liikevoitto-% | 1,6 | 1,5 | ||
| Henkilöstö 31.12. | 3 270 | 44,0 | 3 529 | 45,5 |
Prosenttiluku tarkoittaa Ruotsin markkina-alueen osuutta koko konsernin vastaavasta luvusta.
Vuosi 2009 oli kannattavuudeltaan Scan AB:lle sen historian tähän mennessä paras. Yhtiö paransi tulostaan koko vuoden ja varsinkin viimeinen vuosineljännes oli pitkän tähtäyksen linjausten mukainen. Ilman kertaluonteisia kulueriä Scanin liikevoitto ylitti silloin konsernin asettaman 5 prosentin tason.
Maaliskuussa 2009 käynnistettiin uusi kolmivuotinen tehostamisohjelma, jonka tarkoituksena on kehittää ja parantaa Scan AB:n kannattavuutta ja kilpailukykyä. Uutta tehostamisohjelmaa tarvittiin, koska aiemmin toteutetut ohjelmat eivät olleet riittäneet nostamaan yhtiön kannattavuutta tavoitellulle tasolle.
Scanin koko, vahva markkinajohtajan asema ja johtavat tuotemerkit antavat vankan perustan toimenpiteille. Keskeisimmät tekijät, joilla kilpailukykyä parannetaan, ovat kustannusrakenteen keventäminen aiemmasta selvästi ja tuotteiden jalostusasteen nostaminen sekä Scanin kaupallisten toimintojen tehostaminen.
Tehostamisohjelma käynnistyi organisaatiouudistuksella, jossa Scanin toimintamalli muutettiin prosessimaisemmaksi ja samalla vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden ja kuluttajien tarpeita. Myös johto-organisaatio uudistettiin sen mukaisesti. Scanin uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin maaliskuun 2009 alussa HKScanin Baltia-ryhmän johtaja ekonomi Olli Antniemi. Kesäkuussa 2009 johtoon nimitettiin eMBA, MSch Denis Mattsson, joka oli ollut Antniemen varamiehenä.
Syyskuusta lähtien tehostamisohjelma alkoi konkretisoitua käytännön toimiksi. Ohjelma sisältää sekä rakenteellisia että toiminnallisia uudistuksia, joilla tavoitellaan noin 30 miljoonan euron vuosittaisia kehittämishyötyjä vuoden 2012 loppuun mennessä.
Scan teki syyskuussa päätöksen lopettaa tuotannollinen toiminta kokonaan Uppsalasta. Tehostamisohjelman mukaisesti tuotantoa optimoidaan Tanskan Bjæverskovissa sijaitsevasta Kreatina AS:stä ja vähennetään merkittävästi Skarasta. Tarkoituksena on lisätä tehokkuutta keskittämällä toimintaa yhtiön muille tuotantolaitoksille ja erikoistumalla niissä. Scan teki joulukuussa aiesopimuksen toiminnan jatkamisesta Visbyssä ulkopuolisen yhteistyökumppanin kanssa.
Uuden lähettämötoiminnan (Nationella distributionscenter, NDC) rakennustyöt Linköpingissä etenivät suunnitellun aikataulun mukaisesti ja keskus otetaan käyttöön vuoden 2010 aikana.
Tehostamisohjelmalla on myös henkilöstövaikutuksia. Toteutuessaan koko laajuudessaan se tarkoittaa, että Scanin henkilöstömäärä vähenee arviolta 500 hengellä, noin 3 000:sta noin 2 500 työntekijään vuoden 2012 loppuun mennessä.
Osana rakennejärjestelyjä Scan perusti keväällä 2009 erillisen hankintayhtiön, Svenska Livdjur & Service AB:n (SLS), liharaakaaineen hankinnan ja tuottajasuhteiden pitkäjänteistä kehittämistä varten.
Vuoden 2009 taloudellinen taantuma ei koetellut elintarviketeollisuutta aivan samalla voimalla kuin monia muita toimialoja. Kuluttajien luottamus Scanin tuotemerkkiin ja -valikoimaan säilyi myös taantumassa. Kertomusvuoden aikana myynti lisääntyi vähittäiskauppasektorilla, mutta laski horeca-sektorilla. Ilahduttavaa
oli yhtiön aseman vahvistuminen lihavalmistemarkkinoilla, mikä näkyi myyntivolyymin ja myynnin arvon selvänä kasvuna edellisestä vuodesta.
Scan on Ruotsissa markkinajohtaja lihoissa ja leikkeleissä ja se kasvatti toimittajaosuuksiaan ennen kaikkea makkaroissa ja muissa lihavalmisteissa. Porsaan ja naudan grillivalikoimat menestyivät hyvin kesällä 2009. Myös yhtiölle tärkeä joulukauppa onnistui hyvin. Scan oli Ruotsin suurin joulukinkkujen toimittaja.
Kulutus Ruotsissa kasvoi leikkeleissä ja sellaisissa perustuotteissa kuin pekonissa, makkaroissa ja lihapullissa. Naudanlihassa, erityisesti joissakin sen arvo-osissa, nähtiin myös jonkin verran kulutuksen vähenemistä. Samaan aikaan Ruotsin kruunun arvossa tapahtuneet valuuttakurssimuutokset vaikuttivat yhtiöön positiivisesti sen vientimarkkinoilla.
Vuoden 2009 aikana Pärsons Sverige AB:n myyntivolyymi kehittyi myönteisesti, ja markkinaosuudet kasvoivat Ruotsissa varsinkin leivänpäällisten tuoteryhmässä. Toisin kuin emoyhtiö Scanissa valuuttakurssien muutokset vaikuttivat negatiivisesti Pärsonsin toimintaan. Tanskan markkinoilla Pärsonsin liiketoiminnan myönteinen kehitys jatkui asiakkaiden määrän ja tuotevalikoiman kasvun myötä.
Toiminnan tehostumista edisti Scanin omistaman toisen tytäryhtiön, Skånekött AB:n, toimintojen siirtyminen Pärsonsille.
Annerstedt Flodin AB:lle vuosi 2009 oli hankala, koska pakkasvarastossa olleiden tuotteiden hintoja jouduttiin sopeuttamaan alentuneeseen markkinahintatasoon. Valuuttakurssimuutokset vaikuttivat myös Annerstedtiin negatiivisesti.
Scanin liiketoiminnasta Iso-Britanniassa vastaavan tytäryhtiö Scan Foods AB:n myyntiorganisaatio uudistettiin vuoden alussa. Scanin brändi asemoitiin uudelleen Iso-Britannian markkinoille ja kaikkien siellä myytävien tuotteiden ulkoasut uusittiin.
Pohjois-Ruotsissa toimiva osakkuusyhtiö Nyhléns & Hugosons Chark AB menestyi hyvin vuonna 2009; muun muassa sen joulumyynti kasvoi noin 10 prosenttia edellisvuodesta.
Vuoden 2009 aikana Scan panosti merkittävästi leivänpäällistuoteryhmänsä (smörgåsmatkoncept) kehittämiseen. Yhtiö toi menestyksekkäästi markkinoille Smörgåsmat & Deli – kategoriaan kuuluvan Scan Variation –tuotesarjan, joka koostuu 12 erilaisesta leikkeleestä. Leikkeleet on pakattu pieniin, keskimäärin 50 gramman pakkauksiin. Kuluttaja voi yhden ison tuotepakkauksen hinnalla ostaa kolme Variation-pakkausta ja saada näin enemmän valinnan varaa, ja vaihtelua voileivän päälle.
Kesäisin ruotsalaiset ovat innokkaita grillaajia. Siksi Scan panosti merkittävästi grillikauteen ja toi markkinoille useita uutuuksia porsaan, naudan ja lampaan lihasta. Tuotelanseeraukset onnistuivat ja grillikausi oli Scanille kannattava.
Yritysvastuuseen liittyvät kysymykset olivat laajasti esillä kertomusvuoden aikana Ruotsissa. Keskustelu kohdistui ennen muuta ilmastokysymyksiin, ruoan lisäaineisiin ja tuotantoeläinten hyvinvointiin. Scan osallistui aktiivisesti erityisesti sianlihan tuotannosta käytyyn keskusteluun, mikä sinällään koski koko alaa. Yhtenä loppupäätelmänä oli se, että Ruotsin liha-ala ottanee käyttöön erityisen sertifi ointijärjestelmän, jota ylläpitää riippumaton osapuoli ja joka kattaa kaikki lihantuottajat.
Marraskuussa Scan avasi verkkosivuillaan blogin, jossa käsitellään ruokaan, lihaan ja lihavalmisteisiin, ruoan tuotannon ympäristövaikutuksiin ja eläinten hyvinvointiin liittyviä aiheita. Blogissa pureudutaan myös ajankohtaiseen mediakeskusteluun.
Kolmatta vuotta peräkkäin Scan teki yhteistyötä Astrid Lindgrenin Lastensairaalaa ylläpitävän säätiön kanssa. Vuoden 2009 joulukeräys tuotti säätiölle 756 000 kruunua. Kampanjan aikana jokaisesta Scanin tuotepakkauksen myyntihinnasta meni osa joulukeräykseen.
Kaikilla Scanin tuotantolaitoksilla on sertifi oitu ISO 9001 –standardin mukainen laadunhallintajärjestelmä sekä ISO 14001 –standardin mukainen ympäristönhallintajärjestelmä. Yhtiön kaikilla tuotantolaitoksilla Ruotsissa on brittiläisen vähittäiskaupan BRCsertifi kaatti kuluttajien toiveiden mukaisesti. Kaikki teurastamot täyttävät lisäksi ruotsalaisen, kansallisen luomutuotanto-organisaatio KRAV:n sekä EU:n Ekologisen tuotannon vaatimukset.
Pitkäjänteinen työ työympäristön kehittämiseksi ja henkilöstön terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseksi on kantanut hedelmää. Scanissa on panostettu muun muassa automaatiotason nostoon sekä nopeampaan ja tehokkaampaan kuntoutukseen. Tulokset näkyvät pitkien sairaspoissaolojen vähenemisenä. Kaikkiaan sairaspoissaolopäivät ovat puolittuneet viidessä vuodessa.
HKScanin Baltia-ryhmä toimii Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Ryhmään kuuluva Rakvere Lihakombinaat tytäryhtiöineen on Baltian suurin liha-alan yritys. AS Tallegg puolestaan on suurin siipikarjan ja kananmunien tuottaja Virossa. Rakvere-konserniin kuuluvat virolainen AS Ekseko, latvialainen Rigas Miesnieks sekä liettualainen Klaipedos Maisto Mesos Produktai. Jokaisella yhtiöllä on omat tuotemerkkinsä. Virossa tunnetuin on Rakvere, Latviassa Rigas Miesnieks ja Liettuassa Klaipedos Maistas. Talleggin tuotteita myydään Latviassa Rigas Miesnieksin ja Liettuassa Klaipedos Maistasin tuotemerkeillä.
| Baltia | 2009 | % | 2008 | % |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto, Meur | 156,9 | 7,2 | 168,2 | 7,1 |
| Liikevoitto, Meur | 9,8 | 15,6 | 6,4 | 14,9 |
| Liikevoitto-% | 6,3 | - | 3,8 | - |
| Henkilöstö 31.12. | 1 798 | 24,2 | 1 844 | 23,8 |
Prosenttiluku tarkoittaa Baltian markkina-alueen osuutta koko konsernin vastaavasta luvusta.
HKScanin Baltia-ryhmä vahvisti markkina-asemiaan Virossa, Latviassa ja Liettuassa entisestään vuonna 2009. Rakvere tytäryhtiöineen ja Tallegg yltivät erittäin vaativassa liiketoimintaympäristössä konsernin parhaaseen tulokseen. Niiden liikevoitto nousi 6,3 prosenttiin liikevaihdosta, kun tavoite oli asetettu viiteen prosenttiin. Kustannusten määrätietoinen hallinta oli avainasemassa kilpailukyvyn vahvistamisessa.
Suorituksen merkittävyyttä lisää se, että Baltia-ryhmän myynnin liikevaihto supistui reaalisesti keskimäärin 6,7 prosenttia edellisvuodesta. Lasku johtui ennen muuta Baltian maiden kansantalouksien syvästä taantumasta, kasvavasta työttömyydestä ja sitä myöten kuluttajien ostovoiman heikkenemisestä. Kulutukseen käytettävät tulot supistuivat Baltiassa arviolta noin neljänneksellä edellisestä vuodesta.
Rakvere ja Tallegg pystyivät hyödyntämään taantumasta johtuvan kustannusten laskun, joka varsinkin rehun, energian ja työkustannusten osalta oli merkittävä edellisten vuosien nousukauteen verrattuna. Keskeisten kustannuserien lasku yhdistyneenä henkilöstön toiminnalliseen joustavuuteen ja ajankohtaan sopivan, kysyntää vastaavan tuotteiston tuominen markkinoille, pitivät yhtiöiden tuloksen kunnossa. Näin siitäkin huolimatta, että myyntihinnat vähittäiskauppaketjuille laskivat kilpailun paineessa.
Vähittäiskauppaketjujen laajeneminen hidastui kertomusvuonna taantuman takia. Kuitenkin kilpailu koveni edelleen ja suurimmat ketjut laajensivat toimintaansa koko Baltian alueelle. Samalla kaupan neuvotteluvoima teollisuuden kanssa käytävissä hintaneuvotteluissa kasvoi.
HKScan-konsernin näkemyksen mukaan Baltian liha-alalla on käynnissä taantuman vauhdittamana rakennemuutos, missä Rakvere Lihakombinaatin, Talleggin ja Rigas Miesnieksin kaltaiset markkinajohtajat ovat etulyöntiasemassa.
Ostokäyttäytymisessä nähtiin selkeitä muutoksia kuluttajien etsiessä omalta kannaltaan edullisia vaihtoehtoja. Kulutus suuntautui sen vuoksi kohti tuttuja perustuotteita.
Virossa oli koko vuoden nähtävissä voimistuva kehityssuunta kotiruoan valmistamiseen. Valmiiden ruokien ostaminen kaupoista samoin kuin ulkona syöminen vähenivät. Suurissa marketeissa valmisruokien myynti melkein puolittui. Kotona tapahtuva ruoanlaitto lisäsi Rakveren tuoreen lihan ja jauhelihan myyntiä, mutta sama kehitysilmiö teki Baltiasta houkuttelevan markkinan myös halvalle tuontilihalle.
Kuluttajat suosivat palalihaa, samoin kuin perinteisesti hyväksi koettuja lihavalmisteita kuten nakkeja ja erilaisia kinkkuja. Myös hinnaltaan sopivan ja terveelliseksi mielletyn broilerin kysyntä harppasi selvästi ylöspäin.
Rakveren merkittävimmät tuotelanseeraukset kertomusvuonna olivat tuorejuusto- ja maustetäytteiset lihapullat. Uusi jauhelihan pakkauslinja mahdollisti tuotevalikoiman laajentamisen ja samalla paremman toimitusvarmuuden. Tuttuun tapaan myös kesän ja talven tuotevalikoimiin tuotiin sesonkiuutuuksia.
Rakvere avasi 20 uutta omaa kauppaa vähittäiskauppaketjujen myymälöihin (shop in shop). Näin yhtiölle avautui uusi kanava tuoreen ja marinoidun lihan myyntiin. Latviassa puolestaan ketju, jossa Rakverella oli lihojen myyntipisteet, sulki talousvaikeuksien vuoksi viisi myymälää.
Rakvere Lihakombinaatin, sen latvialaisen tytäryhtiön Rigas Miesnieksin ja liettualaisen tytäryhtiön Klaipedos Maisto Mesos Produktain myyntiorganisaatioita uusittiin ja tehtiin henkilövaihdoksia syksyn 2009 aikana. Latviassa vaihtui myös yhtiön johto. Toimenpiteiden tarkoituksena oli saada lisää tehoa myyntiin ja markkinointiin.
Kiinteitä kustannuksia vähennettiin keskittämällä Rigas Miesnieksin nakkituotanto Latviasta Viroon, Rakvereen syyskuussa 2008 käyttöön otetulle uudelle, tehokkaalle tuotantolinjalle.
Vuonna 2009 Viron merkittävin siipikarjayritys Tallegg investoi broileriemotuotantoon. Uudessa kasvattamossa on yli 20 000 broileriemoa, jotka tuottavat noin 3,8 miljoonaa munaa vuodessa. Tallegg tuottaa noin 85 prosenttia tarvitsemistaan broilereista omilla tiloillaan. Kertomusvuonna yhtiö investoi myös siipikarjanrehun tuotantoon. Ekseko puolestaan avasi vuonna 2009 uuden 2 000 paikkaisen lihasikalan, joka tuottaa sianlihaa Rakveren tarpeisiin.
HKScanin Baltia–ryhmässä Rakverella, Eksekolla ja Rigas Miesnieksillä on ISO 9001 –standardin mukainen sertifi oitu laadunhallintajärjestelmä, Rakverella ja Eksekolla myös ISO 14 001:n mukainen ympäristönhallintajärjestelmä. Talleggilla puolestaan on ISO 22 000 –standardin mukaan sertifi oitu tuoteturvallisuuden hallintajärjestelmä.
Vuoden 2009 ajan Rakveressa toteutettiin onnistuneita sisäisiä toimenpiteitä tehokkuuden lisäämiseksi sekä kulujen karsimiseksi. Rakveressa aloitettiin sivutuotteita jalostavan tehtaan saneeraus, joka valmistuu vuoden 2010 aikana. Saneerauksen myötä tehtaan päästöt ilmaan ja jätevesiin vähenevät.
HKScan hakeutui vähemmistöosakkaaksi lihayhtiö Sokolówiin vuonna 2002. Sokolów oli Puolan markkinajohtaja, sillä oli hyvät kasvumahdollisuudet ja sen tuotemerkit kuuluivat maan tunnetuimpiin. Puolan markkinoiden suuruuden takia ja riskien tasaamiseksi HKScan otti kesällä 2004 kumppaniksi tanskalaisen Danish Crownin. Tarkoitusta varten perustettu yhteisyritys Saturn Nordic Holding alkoi lisätä omistustaan järjestelmällisesti, ja kesästä 2006 lähtien Sokolów on ollut kokonaan suomalais-tanskalaisessa omistuksessa.
| Puola | 2009 | % | 2008 | % |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto, Meur | 251,7 | 11,6 | 270,9 | 11,5 |
| Liikevoitto, Meur | 9,3 | 14,8 | 4,2 | 9,8 |
| Liikevoitto -% | 3,7 | - | 1,6 | - |
| Henkilöstö 31.12. | 5 569 | - | 5 515 | - |
Luvut tarkoittavat HKScan-konsernille konsolidoitua osaa (50 %). Henkilöstöluvussa on Sokolówin koko henkilöstö eikä sitä ole sisällytetty konsernin lukuihin. Prosenttiluku tarkoittaa Puolan markkina-alueen osuutta koko konsernin vastaavasta luvusta.
Syksyllä 2008 alkanut Sokolówin kannattavuuden kasvu jatkui läpi koko vuoden 2009. Erityisesti viimeinen vuosineljännes oli hyvä: Sokolów ylti historiansa parhaaseen kvartaalitulokseen.
Kertomusvuonna Sokolów vahvisti markkina-asemiaan ja paransi tulostaan sekä kotimarkkinoillaan Puolassa että viennissä. Hyvän kotimarkkinamyynnin, viennin kasvun ja kustannusten hallinnan ansiosta Sokolówin zloty-määräinen liikevaihto kasvoi 14 prosenttia edellisvuodesta, mutta valuuttakurssimuutoksista johtuen jäätiin euroissa jälkeen.
Taantuma ei ole vaikuttanut Puolassa olennaisesti kuluttajien ruokaostospäätöksiin vuonna 2009. Sokolówin viennin vetoa edesauttoi Puolan zlotyn heikkeneminen suhteessa euroon.
Myös tytäryhtiö Pozmeat ja alkutuotantoyhtiö Agro-Sokolów saavuttivat suunniteltua liiketoiminnan tasoa vuoden 2009 aikana. Baltian tavoin myös Puolan markkina-alueella on käynnissä rakennemuutos, missä vahvoilla toimijoilla, kuten Sokolówilla, on parhaat edellytykset menestyä taloudellisessa taantumassa.
Vuosi 2009 poikkesi hieman edellisestä vuodesta, mutta oli silti edelleen vaikea lihateollisuudelle. Alalta poistui tai ajautui vaikeuksiin pieniä ja keskikokoisia yrityksiä. Talouden taantuman vaikutukset näkyivät Puolassa, mutta kaikkiaan ne ovat kuitenkin jääneet muuta Eurooppaa vähäisemmiksi. Ruoan vähittäismyynti jopa kasvoi hieman. Teollisuustuotanto supistui ja työttömyysprosentti kohosi 11,1 prosenttiin. Infl aatio kiihtyi 4,0 prosenttiin huhtikuussa, mutta hidastui 3,3:een marraskuussa. Puola oli ainoa EU-maa, jonka bruttokansantuote kasvoi. EU-maiden asteittainen taloudellisen tilanteen paraneminen ja Puolan heikko zloty vaikuttivat myönteisesti myös yhtiön viennin kasvuun.
Puolassa lihateollisuus on jatkuvan muutoksen kohteena. Suurimmat toimijat ovat selvinneet taantumasta kohtuullisen hyvin; pienten ja keskisuurten yritysten kohdalla tilanne on vaikeampi. Sokolówin myynti kasvoi kertomusvuoden aikana. Tähän vaikutti se, että yhtiö on päässyt entistä paremmin mukaan modernien kaupan ketjujen super- ja hypermarkettien valikoimiin. Markkinoiden kasvu kanavoituu jatkossa paljolti niiden kautta, ja kaupan omien Private label –tuotemerkkien osuuden odotetaan kasvavan myös Puolassa. Sokolówin tärkeimmät tuotelanseeraukset kertomusvuonna olivat lihan osalta possun- ja naudanlihavartaat, sekä valmisruuissa carpaccio, tartarpihvi ja keitot.
Puolassa porsaanlihan tarjonta jatkui kertomusvuonna alhaisena ja lihan keskihinta nousi edellisvuodesta. Tämän vuoksi porsaanlihan kulutuksen arvioidaan laskeneen kertomusvuonna noin 2 kiloa henkeä kohden. Siipikarjanlihan kulutuksen kasvu osittain paikkasi vähenemistä, samoin naudanlihan hienoinen kasvu. Viipaloitujen tuotteiden kysyntä säilyi ennallaan ja valmisruokien kysyntä oli loivassa kasvussa.
Alituotannosta ja korkeammista lihan hinnoista johtuen lihan tuonti Puolaan vuonna 2009 oli runsasta. Tuonnista huolimatta Sokolów onnistui kasvattamaan myyntiään niin kotimarkkinoilla kuin viennissäkin. Vientiä auttoi Puolan zlotyn heikko arvostus.
Vuoden 2009 aikana Sokolówissa hiottiin yhtiön operatiivista rakennetta keskittämällä toimintoja. Logistiikka liitettiin osaksi myynnin ja markkinoinnin toimintoja, kuten myös vienti vuoden 2010 alusta alkaen. Tämän lisäksi toteutettiin tuotannollisia uudistuksia. Jaroslawin tuotantolaitoksella avattiin uusi valmisruokien tuotantolinja keitoille ja Tarnówin tuotantolaitoksessa lihavartaille. Kolon tuotantolaitoksella avattiin kuorettomien lihavalmisteiden tuotantolinja ja Pozmeatissa nakkien pakkauslinja.
Joulukuussa 2009 tytäryhtiö Pozmeat S.A. liitettiin osaksi Sokolów S.A.:ta, jonka toimipiste se on jatkossa.
Sokolówissa tehtiin työtä korkeiden laatustandardien ylläpitämiseksi, ympäristönhallinnan kehittämiseksi ja eläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi.
Laatusertifi kaatteja uudistettiin, ja kolmannen maailman maihin hankittiin uusia sertifi kaatteja. Tuotteiden lämpökäsittelyä ja jäähdytystä varten hankittiin uusia, energiaa ja vettä säästäviä laitteita. Lisäksi otettiin käyttöön laitteita, jotka on tarkoitettu tuotannosta syntyvän jätemäärän vähentämiseen.
HKScan-konsernilla on henkilöstöä yhdeksässä Euroopan maassa. Suoraan konserniyhtiöiden palveluksessa on hivenen vajaat 7 000 työntekijää ja toimihenkilöä, minkä lisäksi yhteisyritys Sokolówin kautta konsernin vaikutuspiiriin kuuluu vajaat 5 600 henkeä. Henkilöstön jakautumaa maittain kuvataan oheisessa taulukossa.
Henkilöstöstä vuonna 2009 noin 78 prosenttia oli työntekijöitä ja 22 prosenttia toimihenkilöitä.
Koska Euroopan maat poikkeavat toisistaan historiallisesta ja kulttuurisesta kehityksestä johtuen, myös työnteon perinteet ja tavat vaihtelevat maasta toiseen. HKScanissa kunkin maan operatiivinen johto vastaa siitä, että konsernin yritykset ottavat toiminnassaan huomioon ne säädökset ja sopimukset, jotka kyseisissä maissa ohjaavat työntekoa, palkkausta ja muita työehtoja samoin kuin henkilökunnan työturvallisuutta.
Periaatteidensa mukaisesti HKScan pitää myös tärkeänä työntekijöiden ja toimihenkilöiden oikeutta ammatilliseen järjestäytymiseen ja etujensa ajamiseen.
HKScan-konsernin palveluksessa työskenteli vuoden 2009 aikana keskimäärin 7 429 henkilöä (7 750). Runsaan 320 hengen eli noin 4 prosentin vähennys johtui käynnissä olevista tehostamis- ja kustannusohjelmista erityisesti Ruotsin ja Baltian markkina-alueilla, joilla konsernin yhtiöt pyrkivät parantamaan kilpailukykyään ja kannattavuuttaan.
Muilta osin HKScan, kuten lihateollisuus yleisemminkin, pystyi moniin muihin teollisuuden aloihin verrattuna säilyttämään työpaikat myös taantuman aikana hyvin, ja toteutuneet vähennykset tapahtuivat harkitusti.
Markkina-alueittain henkilöstöä oli keskimäärin: Suomi 2 361, Ruotsi 3 270 ja Baltia 1 798. Lisäksi Sokolów-konsernin palveluksessa oli keskimäärin 5 569 henkilöä.
HKScan-konserni maksoi palkkoja ja palkkioita vuonna 2009 yhteensä 234,0 miljoonaa euroa (262,9 milj. euroa). Kun mukaan lasketaan myös eläke- ja muut henkilösivukulut, kokonaissumma kohosi 306,7 miljoonaan euroon (319,0 milj. euroa).
| 2009 | % | 2008 | % | 2007 | % | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ruotsi | 2 689 | 38,6 | 2 794 | 39,4 | 3 050 | 41,6 |
| Suomi | 2 210 | 31,7 | 2 229 | 31,4 | 2 236 | 30,5 |
| Viro | 1 552 | 22,3 | 1 548 | 21,8 | 1 630 | 22,2 |
| Puola (Scan) | 235 | 3,4 | 192 | 2,7 | 100 | 1,4 |
| Latvia | 181 | 2,6 | 227 | 3,2 | 219 | 3,0 |
| Liettua | 44 | 0,6 | 51 | 0,7 | 43 | 0,6 |
| Tanska | 43 | 0,6 | 44 | 0,6 | 45 | 0,6 |
| Venäjä | 5 | 0,1 | 5 | 0,1 | 5 | 0,1 |
| Englanti | 4 | 0,1 | 5 | 0,1 | 5 | 0,1 |
| HKScan yht. | 6 963 | 100,0 | 7 095 | 100,0 | 7 333 | 100,0 |
| Sokolów | 5 577 | - | 5 732 | - | 5 419 | - |
| 2009 | 2008 | 2007 | |
|---|---|---|---|
| HKScan Oyj | 12 | 13 | 14 |
| Scan-konserni | 2 971 | 3 035 | 3 200 |
| HK Ruokatalo Oy | 2 064 | 2 084 | 2 080 |
| Rakvere Lihakombinaat -konserni | 1 311 | 1 378 | 1 402 |
| AS Tallegg | 466 | 448 | 490 |
| LSO Foods Oy | 61 | 67 | 75 |
| Muut | 78 | 70 | 72 |
| HKScan-konserni yhteensä | 6 963 | 7 095 | 7 333 |
| Sokolów-konserni | 5 577 | 5 732 | 5 419 |
Lisäksi Sokolów-konserni työllisti 5 577 henkeä.
Lisäksi Sokolów-konserni työllisti 5 732 henkeä.
Lisäksi Sokolów-konserni työllisti 5 419 henkeä.
Vuonna 2010 yhtiö keskittyy erityisesti ravitsemukseen, ympäristö asioihin ja tuotantoeläinten hyvinvointiin.
Ruokaa tuottavat yhtiöt kohtaavat vastuunsa monesta eri suunnasta. Keskustelua ihmisten ravitsemukseen liittyvistä asioista ja ruoan tuotannon ympäristövaikutuksista käydään lähes kaikkialla maailmassa. Lihateollisuus on erityisen huomion kohteena esimerkiksi tuotantoeläinten kohtelun ja hyvinvoinnin vuoksi.
HKScan tuntee oman vastuunsa suurena pohjoiseurooppalaisena liha-alan yrityksenä. Vastuullinen toiminta juontaa juurensa jo yhtiön historiasta. Yhtiö perustettiin vuonna 1913 paikallisten karjankasvattajien voimin. Siitä lähtien HKScanin toiminnan periaatteisiin on kuulunut tuotannon rakentaminen paikallisen raaka-ainepohjan varaan. HKScanin kaikilla markkina-alueilla tunnetaan tuotteissa käytetyn liha raaka-aineen alkuperä.
Vastuullisuus kattaa koko toimintaketjun alkutuotannosta valmiisiin tuotteisiin asti. HKScan toimii lainsäädännön ja viranomaisten vaatimusten ja muiden ohjeiden mukaisesti, mutta usein yhtiö myös ylittää nämä tasot. Lisäksi HKScan ja sen eri markkina-alueilla toimivat tytär yhtiöt osallistuvat aktiivisesti toimialansa yhteisiin hankkeisiin kehittääkseen toimintaa jatkuvasti eteenpäin.
Vaikka vastuullinen toiminta ja kestävä kehitys ovat aina olleet yhtiölle tärkeitä, HKScan päätti vuonna 2009 aloittaa oman vastuullisuusohjelman laatimisen. Vuoden 2010 aikana ohjelma kokoaa yhteen HK Scanin toimenpiteet seitsemällä valitulla alueella. Nämä ovat tuoteturvallisuus, ravitsemus, ympäristöasiat, henkilöstön työhyvinvointi, tuotantoeläinten hyvinvointi, paikallisuus ja talou dellinen vastuu. Vastuullisuus ohjelma nivotaan osaksi konsernin johtamisjärjestelmää ja toteutumisen seurantaan rakennetaan mittaristo. Konserniin nimetään lisäksi vastuullisuus ohjelmaa ja sen eri osa-alueita koordinoivat ja johtavat henkilöt.
Kuluttajat ovat kaikkialla maailmassa entistä kiinnostuneempia ruoan ravitsemukseen liittyvistä asioista. Maun lisäksi avainkysymyksiä ovat tuotteiden sisältämän rasvan määrä ja laatu sekä suolan ja lisäaineiden määrät. HKScan pyrkii vastaamaan kuluttajatoiveisiin tarjoamalla laajassa tuotevalikoimassaan vaihto ehtoja myös näihin tarpeisiin.
Liha on tärkeä osa ihmisten tasapainoista ja terveellistä ruokavaliota. Esimerkiksi 96 prosenttia suomalaisista syö lihaa, joten lihalla ja liharuoilla on keskeinen asema ruokavaliossa proteiinin tyydyttäjänä. Lihan proteiini on aina hyvälaatuista, koska se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat välttämättömät aminohapot. Liha on erinomainen raudan lähde ja lisäksi monipuolinen muiden kivennäisaineiden, kuten sinkin ja magnesiumin lähde ja siinä on runsaasti mm. B-vitamiineja, erityisesti B12- ja B6-vitamiineja.
Koska liha ja siitä valmistetut ruoat ovat keskeisessä asemassa HKScanin toiminta-alueen kuluttajien ruokavaliossa, pystyy yhtiö tytäryhtiöineen vaikuttamaan kansanterveyteen tarjoamiensa tuotevalikoimien kautta. HKScan panostaa jatkuvaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen voidakseen kehittää uusia maistuvia ja entistä terveellisempiä lihaan pohjautuvia tuotteita.
Suomessa HK Ruokatalon tuotteista on vähennetty suolaa systemaattisesti vuodesta 2007 lähtien. Vuosina 2007–2008 suolan vähennys toteutettiin valmisruuissa. Vuonna 2009 suolaa vähennettiin lihavalmisteista, marinoiduista lihoista ja siipikarjatuotteista. Terveellisyystavoitteen toteutumisen lähtökohtana ja edellytyksenä on kuitenkin se, etteivät toimenpiteet heikennä tuotteiden makua ja nautittavuutta.
HK Ruokatalon tavoitteena on ravitsemuksellisesti fi ksut tuotteet. Asiaan on kiinnitetty erityistä huomiota vuodesta 2007 lähtien.
Tämän lisäksi HK Ruokatalo tuo Suomen markkinoille vuonna 2011 uuden sydänystävällisen porsaanlihan, jonka rasva on muutettu ravitsemussuositusten mukaiseksi. Sydänystävällinen porsaanliha on toteutettu uudella porsaiden ruokintakonseptilla, jossa kasviöljyn laadulla ja sen annostusmenetelmällä on keskeinen rooli. Uusi liha on ainutlaatuista, koska muutos entistä terveellisempään lihaan syntyy täysin luonnollisin keinoin. Muutos toteutuu kaikissa ruhon osissa ja kovan rasvan osuus on saatu laskemaan alle vaaditun kolmasosan lihan kokonaisrasvan määrästä. Samalla myös ihmiselle välttämättömien ravinnon kautta saatavien omega 3 -rasvahappojen määrä on saatu kasvamaan uudessa porsaanlihassa 3,5-kertaiseksi. Muutos näkyy ja maistuu: porsaanliha on pehmeämpää ja mureampaa sekä lisäksi erittäin hyvän makuista. Uutta sydänystävällistä porsaanlihaa käytetään jatkossa myös lihavalmisteiden eli makkaroiden ja leivänpäällisten raaka-aineena. Tällöin myös ne saadaan rasvan laadun suhteen suositusten mukaisiksi.
Ruotsissa Scan on kuluttajien toiveesta vähentänyt tuotteistaan lisäaineiden määrää vuodesta 2008 lähtien. Esimerkiksi Scan-tuotemerkillä myytävissä tuotteissa ei käytetä enää natriumglutamaattia (E621) eikä sitä lisätä arominvahventeeksi uutuustuotteisiinkaan.
HKScanin periaatteena on toimia niin, että tuotannosta aiheutuu ympäristölle mahdollisimman vähän haittaa. Periaatetta sovelletaan käytäntöön kaikilla markkina-alueilla ottaen huomioon voimassa olevat säännökset ja sertifi ointimenettelyt. Operatiivi nen johto kullakin markkina-alueella vastaa siitä, että ympäristönhallinta on järjestetty tarkoituksenmukaisella tavalla.
Yhtiöllä on sertifi oitu ISO 14001 - ympäristönhallintajärjestelmä käytössä kaikissa HK Ruokatalon tuotantolaitoksissa Suomessa, AS Rakvere Lihakombinaatin ja AS Talleggin tehtailla Virossa sekä kuudessa tuotantolaitoksessa Ruotsissa. Muut Scanin laitokset soveltavat BAS-järjestelmää, jossa ympäristötyötä johtaa paikallinen ohjausryhmä. Se vastaa siitä, että tehtaille on asetettu ympäristötavoitteet ja että niitä noudatetaan. Puolassa Sokolówin tehtaat toimivat hyvien tuotantokäytäntöjen mukaisesti Puolan Eläinlääkintäviraston jatkuvassa valvonnassa.
HKScanin vastuullisuus ympäristöstä ulottuu koko tuotantoketjuun: alkutuotannosta kuluttajille muun muassa tuotteiden pakkauksiin saakka.
HKScan kiinnittää huomiota toimintansa ja valmistamiensa tuotteiden hiilijalanjäljen sekä muiden ympäristövaikutusten pienentämiseen kaikissa tuotantoprosessin vaiheissa. Yksi keskeisistä ympäristötavoitteista on hiilidioksidipäästöjen pienentäminen. Koska lihateollisuus on suuri vedenkäyttäjä, ovat veden kulutuksen pienentäminen ja optimaalinen käyttö niinikään HKScanin ympäristötavoitteita.
Liha-alalla suurin ympäristövaikutus tulee kuitenkin alkutuotannosta eli tuotantoeläinten kasvatuksesta sopimustuottajien maatiloilla. HKScan toimii aktiivisesti sopimustuottajiensa kanssa myös alkutuotannon ympäristövaikutusten pienentämiseksi.
Ruotsissa Scan AB on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä 35 prosenttia vuoteen 2010 mennessä ja 50 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Scan AB toimii näiden tavoitteiden toteuttamiseksi omassa tuotannossaan, kuljetuksissa, energiankäytössä ja ostotoiminnoissaan.
Ympäristön kuormitus on pyritty minimoimaan myös investoinneissa. Suomessa vuosina 2006–2007 toteutetun HK Ruokatalon Forssan teurastamon uudistuksen ansiosta tuotantolaitoksen veden kulutus ja jätemäärät pienenivät huomattavasti. Vantaan tuotantolaitoksella siirryttiin maakaasun käyttöön vuonna 2007, mikä pienensi hiilidioksidipäästöjä. Outokummussa teuraseläinten veren talteenoton parantaminen johti siihen, että ympäristöä kuormittavien jätevesien määrä väheni.
Osana ympäristöohjelmaansa HK Ruokatalo on Suomessa uudistanut tuotepakkauksiaan. Syksyllä 2009 toteutetussa leikkelepakkausten uudistuksessa vähennettiin pakkausmuovin käyttöä merkittävästi. Uusista pakkauksista syntyy jopa yli 50 prosenttia vähemmän pakkausjätettä kuin ennen. Se tarkoittaa vuositasolla yli 100 000 kilon vähennystä aiempaan pakkausmuovin määrään. Lisäksi uusien pakkausten myötä tuotteet pystytään pakkaamaan tiiviimmin, jolloin tuotteiden kuljetusautoissa kulkee merkittävästi vähemmän turhaa ilmaa ja pakkausmateriaalia.
Ruotsissa Scan kevensi leivänpäällystenpakkauksia poistamalla pakkauksista kannen. Näin pakkausmateriaalien käyttö pieneni vuositasolla 70 000 kg. Ympäristövaikutus on Suomen esimerkin tavoin merkittävä, ja kuljetuksien tiivistymisen ja kevenemisen ansiosta ympäristövaikutus kasvaa entisestään.
Vuonna 2009 sekä Ruotsissa että Suomessa keskusteltiin tuotantoeläinten hyvinvoinnista. Keskustelua käytiin erityisesti sikojen hyvinvoinnista.
Terveet ja hyvinvoivat tuotantoeläimet ovat elinehto ja perusedellytys koko lihaketjun toiminnalle ja kannattavuudelle. Siksi HKScan edellyttää omalta henkilöstöltään, sopimustuottajiltaan ja toimintaa valvovilta viranomaisilta, että tuotantoeläinten kohtelu kaikilla yhtiön markkina-alueilla täyttää lakien ja määräysten edellyttämän tason. Tavoitteena on kehittää toimintaa niin, että epäkohdat saadaan esille mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tämä vaatii hyvää yhteistyötä kaikkien lihaketjun toimijoiden kesken.
Tuotantoeläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi ja kehittämiseksi HKScan listaa tavoitteisiinsa muun muassa koulutuksen ja neuvonnan tarjoamisen sopimustuottajille. HKScan ja sen tytäryhtiöt osallistuvat lisäksi aktiivisesti toimialan yhteisiin hankkeisiin, joiden tavoitteena on parantaa tuotantoeläinten kohtelua.
Parannukset tuotantoeläinten hyvinvoinnissa näkyvät tilojen kannattavuuden lisäksi myös laadukkaampana liharaaka-aineena, koska eläinten hyvinvointi vähentää stressiä, sairastavuutta ja sitä kautta myös antibioottihoitojen tarvetta. Eläinten hyvinvointi pitää ottaa huomioon myös eläinjalostuksessa sekä niiden pitoolosuhteissa ja kuljetuksissa.
Ruotsissa Scan AB:ssä on jo käytössä järjestelmä, jossa lihantuottaja allekirjoittaa vakuutuksen myymiensä eläinten terveydestä ja alkuperästä. Vuoden 2010 aikana Ruotsissa aloitetaan lisäksi eläinten hyvinvoinnin varmistamiseen tähtäävä puolueeton sertifi ointi. Sertifi kaatin saavat vain ne sikatilat, jotka hoitavat tuotantoeläimiä asetettujen vaatimusten mukaisesti. Scan AB on ollut aktiivisesti edistämässä tätä sikojen hyvinvoinnin varmistavan uuden järjestelmän käyttöönottoa koko lihateollisuuteen Ruotsissa.
Suomessa HK Ruokatalo on käynnistänyt oman laatujärjestelmän rakentamisen vastuullista sianlihantuotantoa varten. Tässä järjestelmässä lihantuottajia kannustetaan vastuullisuuteen tuotantoeläinten kasvatuksessa. HK Ruokatalon ja LSO Foodsin uusi laatujärjestelmä keskittyy sekä eläinten hyvinvointiin että koko ympäristön parempaan huomioimiseen kannattavaa tuotantoa unohtamatta.
Sopimustuotantoon kytkeytyvän vastuullisen tuotantotavan laatujärjestelmä muodostuu kolmesta osa-alueesta: eläinten hyvinvointi- ja terveys, ympäristö sekä kannattava tuotanto. Kullekin osa-alueelle määritetään mittarit, jotka parhaiten mittaavat kyseisen osa-alueen tärkeimpiä kohteita ja mittareille määritetään raja-arvot, joita yhtiön asiantuntijat seuraavat.
Edellä esiteltyjen kolmen painopistealueen lisäksi HKScanin vastuullisuusohjelma kattaa toimenpiteitä kuluttajille itsestään selvän tuoteturvallisuuden lisäksi. Näitä ovat henkilöstön työhyvinvointi, paikallisuus sekä taloudellinen vastuu.
Tuoteturvallisuuden osalta kehitystoimet kattavat tuotantoketjun jäljitettävyyteen sekä laadun- ja tuotanto- ja tuotehygienian varmistamiseen tähtääviä toimia.
Työntekijöiden hyvinvoinnin osalta kehittämistä tehdään työolosuhteiden lisäksi johtamiskulttuurissa. Monien selvitysten mukaan esimiestyöskentely on työntekijöiden hyvinvoinnin kannalta yksi tärkeimmistä edellytyksistä.
Paikallinen tuotanto on tärkeää HKScanille useammasta eri syystä. Valin tojensa pohjaksi kuluttajat haluavat tietää ruokansa alkuperän entistä tarkemmin. Suurena työnantajana HKScanilla on merkittävä vaikutus monien tuotantopaikkakuntiensa työllisyyteen ja taloudelliseen tilanteeseen. Vaikutus ulottuu myös lihaa tuottaviin sopimustuottajiin, joita yhtiöllä on Suomessa noin 5 500 ja Ruotsissa n. 15 000. Yhtiöllä on omaa alku- tai sopimustuotantoa myös Baltiassa ja Puolassa.
Taloudellinen vastuullisuus syntyy ennen kaikkea kannattavasta liiketoiminnasta. Tämä edellyttää realistisia taloudellisia tavoit teita sekä toimenpidesuunnitelmia niiden toteuttamiseksi. Riskien hallinta ja väärinkäytösten ehkäiseminen sekä toiminnan valvominen ovat niinikään liiketoiminnan kannalta tärkeässä asemassa. Nämä asiat ovat HKScanissa hyvällä pohjalla.
• HKScan-konsernin kilpailukyky vahvistui ja toimittajaosuudet kasvoivat kaikilla markkina-alueilla vuonna 2009.
HKScan-konsernin liikevaihdoksi vuonna 2009 muodostui 2 124,7 miljoonaa euroa (2 294,6 milj. euroa vuonna 2008). Liikevaihdon euromääräinen, noin 7,4 prosentin lasku oli seurausta valuuttakurssivaihteluista konsernin keskeisissä valuutoissa. Kiintein kurssein mitattuna liikevaihto oli edellisen vuoden tasolla. Suomessa HK Ruokatalo Oy ja Puolassa Sokolów S.A. kasvattivat liikevaihtoaan reaalihinnoissa mitattuna. Liikevaihtoon merkittävästi vaikuttavia yrityskauppoja ei kertomusvuonna tehty.
Markkina-alueiden osuudet konsernin liikevaihdosta vuonna 2009 olivat: Suomi 33,6 % (31,4 %), Ruotsi 47,6 % (50,0 %), Baltia 7,2 % (7,1 %) ja Puola 11,6 % (11,5 %).
Konsernin liikevoitto (EBIT) 55,1 miljoonaa euroa kasvoi odotetusti edellisen vuoden 38,1 miljoonasta eurosta (+44,7 %). Suurin euromääräinen lisäys tuli Suomen markkina-alueelta, kun taas Puolas-
Liikevaihto ja liikevoitto segmenteittäin (miljoonaa euroa)
| 10-12/2009 10-12/2008 1-12/2009 1-12/2008 | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | |||||
| - Suomi | 185,4 | 197,3 | 732,5 | 740,4 | |
| - Ruotsi | 278,3 | 301,6 | 1 037,4 | 1 179,3 | |
| - Baltia | 38,1 | 43,0 | 156,9 | 168,2 | |
| - Puola | 65,1 | 66,3 | 251,7 | 270,9 | |
| - Segmenttien välinen | -9,5 | -16,0 | -53,9 | -64,3 | |
| Yhteensä | 557,5 | 592,3 | 2 124,7 | 2 294,6 | |
| Liikevoitto | |||||
| - Suomi | 6,4 | 6,4 | 27,0 | 14,4 | |
| - Ruotsi | 9,1 | 8,6 | 16,7 | 18,0 | |
| - Baltia | 2,0 | 0,6 | 9,8 | 6,4 | |
| - Puola | 2,9 | 1,9 | 9,3 | 4,2 | |
| - Segmenttien välinen | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |
| - Konsernihallinnon kulut -1,9 | -2,2 | *) -7,7 | -4,9 | ||
| Yhteensä | 18,4 | 15,3 | 55,1 | 38,1 | |
12,0011,5011,0010,5010,009,509,002.1.2007 2.3.2007 2.5.2007 2.7.2007 2.9.2007 2.11.2007 2.1.2008 2.3.2008 2.5.2008 2.7.2008 2.9.2008 2.11.2008 2.1.2009 2.3.2009 2.5.2009 2.7.2009 2.9.2009 2.11.2009 2.1.2010 Euron arvo kruunuina, SEK Euron arvo zlotyina, PLN
*) Sisältää ensimmäiselle neljännekselle kirjatun, entisen toimitusjohtajan työsuhteen päättymisestä johtuvan kertaluonteisen erokorvauksen 1,3 miljoonaa euroa.
Segmenttijako perustuu konsernin organisaatioon sekä hallituksen ja johdon raportointiin. Johto seuraa liiketoiminnan kannattavuutta markkina-alueittain. Konserni raportoi ensisijaisena segmenttinä maantieteelliset segmentit, joita ovat Suomi, Ruotsi, Baltia ja Puola.
Raportoidun liikevoiton kasvu oli 45 prosenttia ja ilman 12,7 miljoonan euron kertaluonteisia eriä liikevoitto nousi 67,8 miljoonaan euroon (38,1 milj. euroa).
Yhtiö onnistui erityisesti viimeisellä neljänneksellä sekä myynnillisesti että tuloksellisesti kaikilla markkina-alueilla. Baltiassa Rakvere Lihakombinaat ja Tallegg ylittivät konsernin asettaman viiden prosentin liikevoittotason. Ruotsin markkina-alueen kehitys lokajoulukuussa oli hyvä. Ilman 5,8 miljoonan euron kertaluonteisia eriä liikevoittoprosentti olisi sielläkin noussut viiteen. Suorituksen merkittävyyttä lisää se, että tulosparannus tehtiin Scan-konsernin rakenne- ja organisaatiomuutosten keskellä. Puolassa Sokolów ylti historiansa parhaaseen kvartaalitulokseen. Suomen markkinaalueella HK Ruokatalon vahva tuloksen kehitys jatkui vuoden loppuun asti.
Markkina-alueiden osuudet konsernin liikevoitosta vuonna 2009 olivat: Suomi 43,0 % (33,5 %), Ruotsi 26,6 % (41,8 %), Baltia 15,6 % (14,9 %) ja Puola 14,8 % (9,8 %).
Konsernin keskeisistä valuutoista Ruotsin kruunu ja Puolan zloty alkoivat heiketä suhteessa euroon voimakkaasti syksyllä 2008. Heikoimmillaan niiden kurssit olivat helmi-maaliskuussa 2009. Sen jälkeen kumpikin valuutta on vahvistunut, mutta ovat edelleen pitkäaikaisten tasojen alapuolella. Valuuttojen kurssivaihtelut näkyvät konsolidoitaessa ulkomaisten liiketoimintasegmenttien lukuja. Ulkomaisten tytäryhtiöiden omista pääomista on suojattu tilinpäätöshetkellä keskimäärin kaksi kolmasosaa.
Suomen markkina-alueen kannattavuuden kasvu jatkui suunnitellusti koko tilikauden ajan ja kannattavuus parani merkittävästi edelliseen vuoteen nähden.
HK Ruokatalon myynti kotimarkkinoilla kasvoi noin 10 prosent-
tia sekä volyymissa että euroissa mitattuna, ja toimittajaosuudet vahvistuivat. Toimitusvarmuus oli erinomaisella tasolla koko vuoden lisäten asiakastyytyväisyyttä. Vuoden 2008 lopulla alkanut lihavalmisteiden menekin kasvu jatkui läpi vuoden 2009. Yhtiön tuloksen muodostukselle tärkeä joulun ja uuden vuoden myynti onnistui hyvin, ja joulukinkkujen toimittajana HK Ruokatalo oli maan suurin.
Liiketoiminnassa korostuivat vastuullisuusasiat.
HKScanin Suomen markkina-alueen 1,1 prosentin liikevaihdon lasku perustui vientimyynnin suunniteltuun vähentämiseen.
Vuoden 2009 tulokseen on kirjattu 1,1 miljoonan euron kuluvaraus liittyen HK Ruokatalon Forssan tuotantolaitoksen henkilöstövähennyksiin vuonna 2006. HKScan Oyj:n aiemman toimitusjohtajan 1,3 miljoonan euron suuruinen erokorvaus sisältyy konsernihallinnon kuluihin.
Scan AB tytäryhtiöineen paransi tulostaan koko vuoden ja menestyi erityisesti viimeisellä neljänneksellä. Neljäs kvartaali oli vuoden paras, liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä nousi 14,9 miljoonaan euroon (8,6 milj. euroa) eli 5,4 prosenttiin (2,9 %) liikevaihdosta. Operatiivista kannattavuutta pystyttiin parantamaan haastavasta markkina- ja rakennemuutostilanteesta huolimatta. Kannattavuudeltaan vuosi 2009 oli yhtiön historian paras.
Kaikkiaan Ruotsissa tehtiin vuoden 2009 aikana kertaluonteisia kulukirjauksia noin 10,3 miljoonan euron arvosta (0 milj. euroa). Ne liittyivät käynnissä olevaan tehostamisohjelmaan ja johdon henkilöjärjestelyihin. Viimeisellä neljänneksellä tehtiin 5,8 miljoonan euron kertaluonteiset kulukirjaukset (0 milj. euroa).
Kruunun kurssin heikentyminen suhteessa euroon pienensi euromääräistä liikevaihtoa ja liikevoittoa. Kruunuissa mitattuna liikevaihto aleni 2,9 prosenttia edellisestä vuodesta.
Maaliskuussa 2009 käynnistettiin kolmivuotinen tehostamisohjelma, jolla on tarkoitus nostaa Scanin kannattavuus konsernin asettamalle 5 prosentin liikevoittotasolle. Kilpailukykyä parannetaan keventämällä Scanin kustannusrakennetta ja nostamalla tuotteiden jalostusastetta sekä tehostamalla kaupallista toimintaa.
Liharaaka-aineen hankinnan pitkäjänteistä kehittämistä varten Scan perusti erillisen hankintayhtiön, Svenska Livdjur och Service (SLS), joka jatkossa huolehtii keskitetysti Scanin tuottajasopimuksista, lihan hankinnasta sekä tuotantoneuvonnasta.
Scan AB:n johto vaihtui 4.3.2009, kun toimitusjohtaja Magnus Lagergren ja talousjohtaja Matts Rosendahl päättivät siirtyä pois yhtiön palveluksesta. Uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin ekonomi Olli Antniemi ja hänen jälkeensä 23.6.2009 eMBA Denis Mattsson.
HKScanin Baltia-ryhmän taloudellinen tulos oli erinomainen. Suorituksen merkittävyyttä lisää se, että AS Rakvere Lihakombinaat ja AS Tallegg tekivät tuloksensa erittäin vaativassa liiketoimintaympäristössä. Onnistunut kustannusten hallinta, toiminnallinen joustavuus ja ajankohtaan sopivat tuotelanseeraukset pitivät tuloksen kunnossa, vaikka liikevaihto supistui 6,7 prosenttia vuoden aikana.
Syvä taantuma ja kuluttajien ostovoiman heikkeneminen näkyivät kysynnässä kaikissa Baltian maissa. Rakvere Lihakombinaat ja Tallegg pystyivät siitä huolimatta kasvattamaan liikevoittoaan ja vahvistamaan markkina-asemiaan.
Puolassa Sokolówin liikevaihdon kasvu ja kannattavuuden paraneminen jatkuivat vuoden 2009 neljännellä vuosineljänneksellä, jolloin Sokolów saavutti 4,4 prosentin liikevoiton (2,9 %). Yhtiön myynti kasvoi sekä volyymiltaan että arvoltaan. Liikevaihto kasvoi 14 prosenttia vuodesta 2008 zlotyissä mitattuna, mutta valuuttakurssimuutosten takia jäätiin euroissa edellisvuodesta.
Liikevoiton paraneminen vuonna 2009 perustui menestykselliseen kotimarkkinamyynnin, viennin kasvuun ja kustannusten hallintaan. Meneillään oleva taantuma ei ole vuonna 2009 vaikuttanut merkittävästi puolalaisten kuluttajien ruokaostospäätöksiin.
Konsernin bruttoinvestoinnit tuotannollisiin kohteisiin vuonna 2009 olivat yhteensä 41,3 miljoonaa euroa (84,0 Meur). Ne jakaantuivat markkina-alueittain seuraavasti: Suomi 8,0 miljoonaa euroa, Ruotsi 18,5 miljoonaa euroa ja Baltia 7,3 miljoonaa euroa. Lisäksi Puolasta kertyi HKScanin osuudeksi 7,5 miljoonaa euroa Sokolówin investoinneista.
Ruotsissa tärkein kohde oli Linköpingiin rakennettava jakelukeskus, missä jatkuivat koneiden ja laitteiden asennukset. Jakelukeskus otetaan käyttöön keväällä 2010. Suomessa ja Baltiassa ei ollut käynnissä merkittäviä investointikohteita.
Konsernin rahoituksen perustana on vuonna 2007 tehty 550 miljoonan euron suuruinen syndikoitu lainajärjestely, jonka maturiteetti on 275 miljoonan euron velkakirjalaina–osuuden osalta seitsemän vuotta ja 275 miljoonan euron luottolimiittiosuuden osalta viisi vuotta kahdella yhden vuoden jatko-optiolla, joista toinen on toteutettu. Käyttämättömien valmiusluottojen määrä 31.12.2009 oli 207 miljoonaa euroa (140 milj. euroa). Lisäksi konsernilla oli muita käyttämättömiä shekkitili- ym. limiittejä 39 miljoonaa euroa (37 milj. euroa). 100 miljoonan euron yritystodistusohjelmasta oli liikkeelle laskettu 5 miljoonaa euroa (0 milj. euroa). Vapaiden limiittien määrän kasvu johtuu toteutetusta osakeannista, jonka nettovarat käytettiin velkojen lyhentämiseen. Yhtiö maksoi annin yhteydessä pois myös 20 miljoonan euron suuruisen hybridilainan.
Yhtiöllä ei ole ollut ongelmia jälleenrahoituksessa eikä yhtiö näe merkittävää uudelleenrahoitustarvetta ennen vuotta 2013. Yhtiön nykyisissä lainasopimuksissa on tavanomaiset tulokseen ja taseeseen liittyvät ehdot. Taloudelliset kovenantit ovat nettovelkaantumisaste (gearing) ja nettovelkojen suhde käyttökatteeseen.
Joulukuussa 2009 toteutettu osakeanti vahvisti yhtiön pääomarakennetta, ja omavaraisuusaste nousi vuoden lopussa 37,1 prosenttiin (29,5 %). Konsernin liiketoiminnan kassavirta vahvistui parantuneen tuloksen myötä ja investointien nettokassavirta vahvistui investointien tarkan harkinnan ansiosta.
Konsernin verot tammi-joulukuussa 2009 olivat -4,9 miljoonaa euroa (-1,4 Meur). Efektiivinen veroaste oli 13,0 prosenttia (15,3 %). Efektiivisen veroasteen alhaisuuteen vaikuttivat useat eri tekijät. Suurimmat vaikutukset tulevat Baltiasta ja Ruotsista. Baltian toiminnoissa on pystytty hyödyntämään Viron 0-verokantaa, kun yhtiö ei ole jakanut voittoa. Ruotsissa on hyödynnetty tappioita, joista ei aiemmin ole kirjattu laskennallista verosaamista.
Ylimääräisen yhtiökokouksen 24.11.2009 antaman valtuutuksen nojalla HKScanin hallitus toteutti 2.-17.12.2009 välisenä aikana suunnatun osakeannin siten, että osakkeenomistajilla oli etuoikeus merkitä uusia A-sarjan osakkeita samassa suhteessa kuin he ennestään omistivat yhtiön A- ja/tai K-osakkeita. Osakeanti oli perusteltua järjestää yhtiön pääomarakenteen vahvistamiseksi sekä operatiivisen ja strategisen joustavuuden lisäämiseksi. Merkintähinta oli 5,30 euroa osakkeelta.
Annissa merkittiin 14 720 329 uutta A-osaketta. Niistä noin 99,0
prosenttia merkittiin ensisijaisessa merkinnässä ja loput toissijaisessa merkinnässä. Yhtiö keräsi annilla noin 78,0 miljoonaa euroa ennen annista johtuvien kulujen ja palkkioiden vähentämistä.
Annin seurauksena HKScanin koko osakelukumäärä nousi 54 026 522 osakkeeseen ja A-osakkeiden määrä 48 626 522 osakkeeseen. Uudet osakkeet oikeuttavat osinkoon ja muihin osakkeenomistajan oikeuksiin 29.12.2009 lähtien, jolloin ne merkittiin kaupparekisteriin. Yhtiön rekisteröity osakepääoma ei annin seurauksena korottunut, koska summa kokonaisuudessaan kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP).
Osakeannin tuotosta yhtiö käytti 20 miljoonaa euroa oman pääoman ehtoisen joukkovelkakirjalainan (nk. hybridilaina) takaisinmaksuun, minkä yhtiö oli ottanut pääomistajiltaan syyskuussa 2008. Laina oli otettu vahvistamaan yhtiön pääomarakennetta. Sen korko oli 8,5 prosenttia vuodessa eikä sillä ollut eräpäivää. IFRS-tilinpäätöksessä lainaa käsiteltiin omana pääomana. HKScan maksoi lainan koron vuodelta 2009 rahana, mutta lainan antajilla olisi myös ollut mahdollisuus ottaa korko yhtiön osakkeina. Lopuilla antivaroilla maksettiin muita korollisia velkoja.
HKScanin hallussa oli tilivuoden 2009 alussa yhteensä 4 474 yhtiön omaa A-osaketta. Vuoden aikana yhtiölle palautui 47 508 osaketta, jotka oli luovutettu vuosina 2006 - 2008 osana yhtiön avainhenkilöiden osakepalkkiojärjestelmää. 31.12.2009 yhtiön hallussa oli yhteensä 51 982 omaa A-osaketta, joiden markkinaarvo oli 0,41 miljoonaa euroa (á 7,85 euroa). Osuus kaikista osakkeista oli 0,10 prosenttia ja äänimäärästä 0,03 prosenttia. Omille osakkeille ei makseta osinkoa.
HKScan Oyj:n johto vaihtui 5.1.2009, kun hallitus vapautti yhtiötä huhtikuusta 2006 johtaneen toimitusjohtaja Kai Seikun tehtävistään. Uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin 12.1.2009 alkaen talousjohtaja Matti Perkonoja. Hän on ollut yhtiön talousjohtajana vuodesta 2000 ja sitä ennen kaupallisissa ja teollisissa johtotehtävissä. Konsernin palvelukseen Perkonoja tuli 1993. Toimitusjohtajuuden sovittiin jatkuvan vuoden 2010 loppuun. Tammikuussa 2010 hallitus sopi Perkonojan kanssa siitä, että hän jatkaa toimitusjohtajana helmikuun 2012 loppuun, minkä jälkeen hän siirtyy eläkkeelle.
Konsernin johtoryhmää täydennettiin tammikuussa, kun talousja rahoitusjohtaja Irma Kiilunen sekä strategia- ja kehitysjohtaja Tero Hemmilä nimitettiin johtoryhmän jäseniksi. Johtaja Tero Hemmilä siirtyi toisen yrityksen palvelukseen vuoden 2010 alussa.
Ruotsissa Scan AB:n johto vaihtui 4.3.2009, jolloin Magnus Lagergren luopui tehtävästä. Uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin ekonomi Olli Antniemi ja hänen jälkeensä 23.6.2009 eMBA Denis Mattsson.
HKScan Oyj:n hallituksen jäsen Lars Hultström ilmoitti omasta aloitteestaan 1.12.2009 eroavansa hallituksesta. Ero astui voimaan heti. Hultström valittiin yhtiön hallitukseen uutena jäsenenä varsinaisessa yhtiökokouksessa 23.4.2009.
Yhtiö perusti marraskuussa 2009 HKScan Finland Oy –nimisen tytäryhtiön, jolle se päätti siirtää Suomessa olevan tuotannollisen käyttöomaisuutensa sekä Suomen tytär- ja osakkuusyhtiöiden omistuksen. Siirto toteutui 1.1.2010 ja sitä selostetaan hallituksen kertomuksen kohdassa "Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen".
Bruttoinvestoinnit 2005-2009 (Meur) * Ei sisällä Scan AB:n oston kauppahintaa
Ruotsissa Scan AB:n pitkään valmistelema tytäryhtiö Kontrollhudar International AB:n myynti tanskalaiselle Scan-Hide vuotaosuuskunnalle toteutui lokakuussa.
Baltiassa AS Rakvere Lihakombinaat nosti omistusosuutensa latvialaisessa tytäryhtiössään A/s Rigas Miesnieksissä sataan prosenttiin lunastamalla Rigas Miesnieksin vähemmistöosakkaiden omistamat 5,1 prosenttia yhtiön osakkeista.
Yhtiöjärjestystä muutettiin vuoden aikana kahdesti. Varsinaisessa yhtiökokouksessa 23.4.2009 muutettiin yhtiöjärjestyksen 7 § näin kuuluvaksi: "Kutsu yhtiökokoukseen annetaan tiedoksi ilmoituksella, joka julkaistaan vähintään kahdessa (2) hallituksen määräämässä sanomalehdessä aikaisintaan kolme (3) kuukautta ja viimeistään kolme (3) viikkoa ennen yhtiökokousta."
Ylimääräisessä yhtiökokouksessa 24.11.2009 nostettiin yhtiöjärjestyksessä mainittujen A-osakkeiden lukumäärää. Muutettuna kyseinen 3 § kuuluu: "Yhtiön osakkeiden koko lukumäärästä on Kosakkeita vähintään 3 600 000 kappaletta ja enintään 8 000 000 kappaletta sekä A-osakkeita vähintään 400 000 kappaletta ja enintään 60 000 000 kappaletta. K- ja A-osakkeiden omistajilla on oikeus käyttää yhtiökokouksessa äänioikeuttaan tämän yhtiöjärjestyksen 5 §:ssä mainitulla tavalla."
(1) HKScan Oyj siirtyi holding-muotoiseen omistukseen Suomen yhtiöiden liiketoiminnassa. Järjestely selkeyttää taloudellista raportointia ja sisäistä valvontaa, koska markkina-aluekohtainen liiketoiminta on erillään emoyhtiöstä. Uudistus toteutettiin liiketoimintasiirtona 1.1.2010 siirtämällä HKScan Oyj:n Suomen tuotannollinen käyttöomaisuus sekä tytär- ja osakkuusyhtiöiden omistus HKScan Finland Oy -nimiselle holding-yhtiölle. HKScan Oyj omistaa holding-yhtiön kokonaan.
Toimenpide on luonteeltaan juridinen ja tekninen eikä vaikuta operatiiviseen toimintaan. Suomen liiketoiminnasta vastaavat yhtiöt HK Ruokatalo Oy ja LSO Foods Oy jatkavat entiseen tapaan. Järjestelyllä ei ole henkilöstövaikutuksia eikä se vaikuta emoyhtiön tai sen osakkeenomistajien asemaan. HK Ruokatalo Oy:n toimitusjohtaja Jari Leija toimii oman toimensa ohessa HKScan Finland Oy:n toimitusjohtajana.
(2) Yhtiön hallitus sopi HKScan Oyj:n toimitusjohtaja Matti Perkonojan kanssa, että hän jatkaa aikaisemmin ilmoitettua pidempään yhtiön toimitusjohtajana. Toimitusjohtajuus kestää helmikuun 2012 loppuun, minkä jälkeen Perkonoja siirtyy eläkkeelle. Aiemmin hänen oli tarkoitus jäädä eläkkeelle vuoden 2010 jälkeen.
(3) Ekonomi Olli Antniemi aloitti 1.1.2010 alkaen HKScan Oyj:n strategia- ja kehitysjohtajana sekä johtoryhmän jäsenenä. Hän vastaa liiketoiminnan strategisesta suunnittelusta painopisteenä konsernisynergiat ja konsernin strategiaprosessin johtaminen. Antniemi on aiemmin ollut HKScan-konsernin Baltia-ryhmän johtajana, Scan AB:n toimitusjohtajana sekä viimeksi HK Ruokatalo Oy:n kehitysjohtajana.
HKScanin johtoryhmään kuuluvat 1.1.2010 alkaen puheenjohtaja, toimitusjohtaja Matti Perkonoja, talous- ja rahoitusjohtaja Irma Kiilunen, strategia- ja kehitysjohtaja Olli Antniemi, HK Ruokatalo Oy:n toimitusjohtaja Jari Leija ja Scan AB:n toimitusjohtaja Denis Mattsson. Lisäksi johtoryhmän kokouksiin osallistuvat AS Rakvere Lihakombinaatin toimitusjohtaja Anne Mere ja AS Talleggin toimitusjohtaja Teet Soorm. Johtoryhmän jäsen, strategiasta vastannut johtaja Tero Hemmilä siirtyi toisen yrityksen palvelukseen vuoden 2010 alussa. HKScan Oyj:n toimitusjohtajan varamiehenä toimii talous- ja rahoitusjohtaja Irma Kiilunen.
(4) Tammikuun lopulla HKScan Oyj antoi ilmoituksen ennakoitua paremmasta loppuvuodesta. Vuoden 2009 viimeisen neljänneksen ja erityisesti joulusesongin hyvä kaupallinen menestys olivat alustavien tietojen mukaan nostaneet HKScanin liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä ennakoitua paremmaksi.
HKScan oli aiemmin arvioinut vuoden 2009 liikevoiton ylittävän selvästi vuoden 2008 tason. Alustavien tulostietojen perusteella HKScan-konsernin raportoitava liikevoitto vuodelta 2009 oli noin 55 miljoonaa euroa ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä on noin 67 miljoonaa euroa.
Yhtiö arvioi lisäksi, että Ruotsin rakennemuutosohjelman toimenpiteistä aiheutuu noin 8,6 miljoonan euron kertaluonteiset kustannukset aiemmin ilmoitetun noin 5 miljoonan euron sijaan.
HKScan-konsernin palveluksessa työskenteli vuoden 2009 aikana keskimäärin 7 429 henkilöä (7 750). Vähennys johtui käynnissä olevista tehostamis- ja kustannusohjelmista erityisesti Ruotsin ja Baltian markkina-alueilla, joilla konsernin yhtiöt pyrkivät parantamaan kilpailukykyään ja kannattavuuttaan.
Markkina-alueittain henkilöstöä oli keskimäärin: Ruotsi 3 270, Suomi 2 361 ja Baltia 1 798. Lisäksi Sokolówin palveluksessa oli keskimäärin 5 569 henkilöä.
Yhtiöllä oli käytössään avainhenkilöiden osakepohjainen kannustinjärjestelmä vuosille 2006 - 2008. Ohjelman umpeuduttua vuoden 2008 lopussa yhtiön hallitus ei ole käynnistänyt uutta osakepohjaista kannustinjärjestelmää. Osakepalkkioita ei ole maksettu vuonna 2008 eikä 2009. Ohjelman ehtojen mukaisesti yhtiölle palautui vuoden 2009 aikana 47 508 A-osaketta, jotka oli luovutettu kannustinjärjestelmän osana vuosina 2006 - 2008.
HKScan-konsernin tutkimus- ja kehitystoiminta liittyy käytännössä lähes yksinomaan normaaliin tuotekehitystyöhön. Se tarkoittaa tuoteuutuuksien kehittämistä vuoden tai kahden aikajänteellä sekä markkinoilla jo olevien tuotteiden ajanmukaistamista. Tutkimukseen ja kehitykseen käytettiin vuonna 2009 yhteensä 8,9 miljoonaa euroa (13,1 Meur), eli 0,4 prosenttia liikevaihdosta.
HKScanin periaatteena on toimia niin, että tuotannosta aiheutuu ympäristölle mahdollisimman vähän haittaa. Periaatetta sovelletaan käytäntöön kaikilla markkina-alueilla ottaen huomioon voimassa olevat paikalliset ja unionitason säännökset ja sertifi ointimenettelyt. Operatiivinen johto kullakin markkina-alueella vastaa siitä, että ympäristönhallinta on järjestetty tarkoituksenmukaisella tavalla.
Yhtiöllä on käytössä ISO 14001 -standardin mukainen ympäristönhallintajärjestelmä kaikissa HK Ruokatalon tuotantolaitoksissa Suomessa, Rakvere Lihakombinaatin ja Talleggin tehtailla Virossa sekä kuudessa Scanin tuotantolaitoksessa Ruotsissa. Muut Scanin laitokset soveltavat BAS-järjestelmää, missä ympäristötyötä johtaa paikallinen ohjausryhmä. Se vastaa siitä, että tehtaille on asetettu ympäristötavoitteet ja että niitä noudatetaan. Puolassa Sokolówin tehtaat toimivat hyvien tuotantokäytäntöjen mukaisesti Puolan Eläinlääkintäviraston jatkuvassa valvonnassa.
Elintarvikealalla suurin ympäristökuormitus aiheutuu energiasta, vedestä, bioperäisten materiaalien käsittelystä syntyvistä jätteistä, jätevesistä ja lämpökeskusten savukaasuista. HKScanin tavoite on vähentää energian ja veden kulutusta suhteessa tuotantoon (eli ominaiskulutusta), vähentää kaikkien jätteiden ja varsinkin kaatopaikalle menevien jätteiden suhteellista määrää ja tehostaa lajittelua. Painopistealueet vaihtelevat tuotantolaitoksittain, koska toiminnassa ja tekniikassa on eroja. Jatkuvaa parantumista on saatu aikaan yhdistämällä ja järkeistämällä toimintoja, ottamalla käyttöön uusia menettelytapoja sekä säätämällä ja parantamalla tekniikkaa.
Kaikilla konsernin tehtailla Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa on lisäksi ISO 9001 –standardin mukainen laadunhallintajärjestelmä, ja useimmilla sen lisäksi sertifi oitu ISO 22000 tuoteturvallisuuden hallintajärjestelmä tai brittiläisen vähittäiskaupan BRC-sertifi kaatti.
HKScanin hallituksen tarkastusvaliokunta on käsitellyt erillisen selostuksen yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate governance statement). Selostus julkaistaan vuosikertomuksen osana sekä yhtiön Internet-sivuilla osoitteessa www.hkscan.com, kohdassa "Sijoituksena".
(1) Hallituksella on yhtiökokouksen 23.4.2009 myöntämä valtuutus päättää yhtiön omien A-osakkeiden hankkimisesta niin, että hankittavia osakkeita on enintään 3 500 000 kappaletta, mikä on noin 8,9 % yhtiön kaikista osakkeista ja noin 10,3 % A-sarjan osakkeista.
Omia osakkeita voidaan hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Omia osakkeita voidaan hankkia hankintapäivänä julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan tai muuten markkinoilla muodostuvaan hintaan.
Hallitus päättää, miten osakkeita hankitaan. Hankinnassa voidaan käyttää mm. johdannaisia. Osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankinta). Valtuutus on voimassa 30.6.2010 asti. Hallitus ei ole käyttänyt valtuutusta.
(2) Hallituksella on lisäksi valtuudet päättää osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 5 500 000 A-osakkeen annista, mikä vastaa noin 14,0 % yhtiön kaikista osakkeista ja noin 16,2 % A-sarjan osakkeista.
Hallitus voi päättää kaikista osakeannin ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovuttamista. Osakeanti ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen voi tapahtua suunnatusti. Valtuutus on voimassa 30.6.2010 asti.
Omien osakkeiden hankintaa ja osakeantia koskevat valtuutukset myönnettiin, jotta yhtiön hallitus voisi joustavasti päättää yhtiön kannalta tarpeellisista pääomamarkkinatransaktioista esimerkiksi yrityksen rahoitustarpeen turvaamiseksi tai yrityskauppojen toteuttamiseksi. Suunnattu omien osakkeiden hankinta ja suunnattu osakeanti edellyttävät aina yhtiön kannalta painavaa taloudellista syytä eikä valtuutuksia voida käyttää osakkeenomistajien yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisesti.
HKScan-konsernin liiketoiminnassa merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät raaka-aineiden, erityisesti sianlihan, hintakehitykseen ja jatkossa mahdollisesti myös saatavuuteen. Maakohtaisia epävarmuustekijöitä liittyy Ruotsissa liiketoiminnan kehittämisohjelmien onnistumiseen sekä Baltiassa kansantalouksien kehitykseen.
Kansainvälinen taloustilanne on hiljalleen vakiintumassa. Luottotappioiden mahdollisuus on edelleen olemassa. Asiakkaiden ongelmat aiheutuvat toimintamaiden talouden tilasta sekä rahoituksen saatavuudesta. Jatkuvat suuret heilahtelut konsernin keskeisissä valuutoissa voivat vaikuttaa konsernin liikevaihtoon ja tulokseen sekä taseeseen. Erityisesti paikallisten valuuttojen devalvoituminen saattaa vaikuttaa negatiivisesti konsernin Baltian toimintoihin.
Kysynnässä konsernin markkina-alueilla tai vientimarkkinoilla voi tapahtua taloudellisesta tilanteesta kuten esimerkiksi kasvavasta työttömyydestä aiheutuvia muutoksia. Nämä saattavat heikentää konsernin liikevaihtoa ja tulosta.
Elintarviketeollisuudessa eläintautien mahdollisuutta ei voida kokonaan sulkea pois.
Konsernilla on meneillään joitakin oikeusprosesseja ja riita-asioita. Asioiden käsittely on kesken, mutta niillä ei kuitenkaan arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia konsernin taloudelliseen asemaan.
Ruoan kulutuskysynnän odotetaan pysyvän vakaana konsernin kotimarkkina-alueilla ja vientimarkkinoiden ennakoidaan elpyvän jonkin verran loppuvuoden aikana. Lisäksi meneillään olevat tehostamisohjelmat ja erityisesti Ruotsin rakennemuutosohjelman eteneminen antavat pohjan vakaalle liiketoiminnan kehitykselle.
Konsernin koko vuoden liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä arvioidaan ylittävän vuoden 2009 tason huolimatta markkinatilanteessa olevista suurista haasteista vuoden alkupuoliskolla.
Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 156,7 miljoonaa euroa sisältäen sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston (SVOP) määrältään 143,1 miljoonaa euroa. Hallitus esittää, että yhtiö jakaa vuodelta 2009 osinkoa 0,22 euroa osakkeelle eli yhteensä 11,9 miljoonaa euroa.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.
| 2009 | 2008 | 2007 | 2006 | 2005 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto, Meur | 2 124,7 | 2 294,6 | 2 107,3 | 934,3 | 883,3 |
| Liikevoitto/-tappio, Meur | 55,1 | 38,1 | 55,3 | 40,4 | 24,1 |
| - % liikevaihdosta | 2,6 | 1,7 | 2,6 | 4,3 | 2,7 |
| Voitto/tappio ennen veroja, Meur | 37,3 | 9,0 | 36,3 | 33,6 | 20,3 |
| - % liikevaihdosta | 1,8 | 0,4 | 1,7 | 3,6 | 2,3 |
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | 9,0 | 2,3 | 9,2 | 11,9 | 7,7 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | 7,4 | 5,2 | 7,2 | 10,1 | 7,4 |
| Omavaraisuusaste, % | 37,1 | 29,5 | 29,3 | 43,7 | 44,7 |
| Nettovelkaantumisaste (gearing), % | 84,9 | 132,0 | 137,0 | 76,2 | 71,0 |
| Bruttoinvestoinnit, Meur | 41,3 | 84,0 | 129,3 | 82,6 | 59,2 |
| - % liikevaihdosta | 1,9 | 3,7 | 6,1 | 8,8 | 6,7 |
| Tutkimus- ja kehittämismenot, Meur | 8,9 | 13,1 | 15,6 | 8,5 | 8,0 |
| - % liikevaihdosta | 0,4 | 0,6 | 0,7 | 0,9 | 0,9 |
| Henkilöstö keskimäärin | 7 429 | 7 750 | 7 840 | 4 418 | 4 541 |
| 2009 | 2008 | 2007 | 2006 | 2005 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Osakekohtainen tulos, euroa | |||||
| Tulos/osake (EPS), laimentamaton 2) | 0,64 | 0,10 | 0,63 | 0,70 | 0,41 |
| Tulos/osake (EPS), laimennettu 2) | 0,64 | 0,10 | 0,63 | 0,70 | 0,41 |
| Osakekohtainen oma pääoma 2) | 7,21 | 7,13 | 7,36 | 6,04 | 5,60 |
| Osingot | |||||
| Maksettu osakekohtainen osinko, eur | 0,221) | 0,24 | 0,27 | 0,27 | 0,27 |
| Osakekohtainen osinko, eur 2) | 0,221) | 0,21 | 0,24 | 0,24 | 0,24 |
| Osinko laimentamattomasta tuloksesta, % | 34,51) | 199,3 | 37,7 | 34,2 | 58,2 |
| Osinko laimennetusta tuloksesta, % | 34,51) | 199,3 | 37,7 | 34,2 | 58,2 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 2,81) | 5,4 | 1,9 | 1,9 | 2,7 |
| Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) | |||||
| - laimentamaton | 12,3 | 36,7 | 19,6 | 18,4 | 21,2 |
| - laimennettu | 12,3 | 37,8 | 19,6 | 18,4 | 21,2 |
| Osakkeen ylin kurssi, eur 2) | 10,38 | 12,75 | 18,51 | 13,38 | 8,85 |
| Osakkeen alin kurssi, eur 2) | 3,70 | 3,43 | 10,76 | 7,35 | 6,37 |
| Tilikauden keskikurssi, eur 2) | 7,18 | 6,94 | 14,57 | 9,71 | 8,08 |
| Osakekannan markkina-arvo, Meur | 423,7 | 173,7 | 551,9 | 499,7 | 339,8 |
| Osakkeiden vaihto, (1 000 kpl) | 22 285 | 9 028 | 17 842 | 21 389 | 11 395 |
| Osakkeiden vaihto, % | 56,4 | 26,6 | 53,4 | 73,6 | 39,2 |
| Osakkeiden lukumäärä tilikaudella (1 000 kpl) | |||||
| - osakeantioikaistu painotettu keskiarvo | 44 937 | 44 606 | 44 036 | 39 130 | 39 130 |
| - osakeantioikaistu lukumäärä 31.12. | 53 975 | 44 624 | 44 629 | 39 130 | 39 130 |
1) Hallituksen esityksen perusteella
2) Osakekohtaiset tunnusluvut vertailuvuosilta on oikaistu vuoden 2009 osakeannin vaikutuksella.
| Voitto ennen veroja – verot | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Oman pääoman tuotto (%) | Oma pääoma yhteensä (keskiarvo) | |||||
| Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut | ||||||
| Sijoitetun pääoman tuotto (%) | Taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo) | x 100 | ||||
| Oma pääoma yhteensä | ||||||
| Omavaraisuusaste (%) | Taseen loppusumma - saadut ennakot | x 100 | ||||
| Korolliset nettovelat – korolliset lainasaamiset – rahavarat | ||||||
| Nettovelkaantumisaste % (gearing) | Oma pääoma yhteensä | x 100 | ||||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto | ||||||
| Osakekohtainen tulos | Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden aikana | |||||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma | ||||||
| Osakekohtainen oma pääoma | Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa | |||||
| Osinko / osake | ||||||
| Osakekohtainen osinko | Tilikauden jälkeisten osakeantien oikaisukerroin | |||||
| Osakeantioikaistu osakekohtainen osinko | x 100 | |||||
| Osinko tuloksesta (%) | Osakekohtainen tulos | |||||
| Osakekohtainen osinko | x 100 | |||||
| Efektiivinen osinkotuotto (%) | Tilikauden viimeinen osakeantioikaistu kaupantekokurssi | |||||
| Tilikauden viimeinen osakeantioikaistu kaupantekokurssi | ||||||
| Hinta/voitto-suhde (P/E) | Osakekohtainen tulos | |||||
| Osakekannan markkina-arvo | Ulkona olevien osakkeiden määrä tilikauden lopussa x Tilikauden viimeinen kaupantekokurssi | |||||
| Henkilöstön määrä | Kalenterikuukausien lopussa laskettujen henkilöstömäärien keskiarvo |
| Viite | 2009 | 2008 | ||
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 | 2 124,7 | 2 294,6 | |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos | 5,1 | 0,4 | ||
| Valmistus omaan käyttöön | 0,9 | 1,3 | ||
| Liiketoiminnan muut tuotot | 3 | 6,7 | 14,0 | |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 0,9 | 0,6 | ||
| Materiaalit ja palvelut | 4 | -1 474,5 | -1 642,6 | |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut | 5 | -306,7 | -319,0 | |
| Poistot | 6 | -57,2 | -54,8 | |
| Arvonalentumiset | 6 | 0,0 | 0,8 | |
| Liiketoiminnan muut kulut | 7 | -244,8 | -257,1 | |
| Liikevoitto | 55,1 | 38,1 | ||
| Rahoitustuotot | 8 | 5,2 | 5,5 | |
| Rahoituskulut | 8 | -24,9 | -35,5 | |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 2,0 | 0,9 | ||
| Voitto/tappio ennen veroja | 37,3 | 9,0 | ||
| Tuloverot | 9 | -4,9 | -1,4 | |
| Tilikauden voitto/tappio | 32,5 | 7,6 | ||
| Tilikauden voiton jakautuminen: | ||||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille | 29,9 | 4,7 | ||
| Vähemmistöosakkaille | 2,6 | 2,9 | ||
| Yhteensä | 32,5 | 7,6 | ||
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos | ||||
| Tulos/osake, laimentamaton, jatkuvat toiminnot, euro/osake | 10 | 0,64 | 0,10 | |
| Tulos/osake, laimennettu, jatkuvat toiminnot, euro/osake | 10 | 0,64 | 0,10 | |
Osakekohtaiset tunnusluvut on oikaistu vuoden 2009 osakeannin vaikutuksella.
Liitetiedot s. 45-75 muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.
| 2009 | 2008 | ||
|---|---|---|---|
| Tilikauden voitto/tappio | 32,5 | 7,6 | |
| Muut laajan tuloksen erät (verojen jälkeen) | |||
| Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot | 1,8 | -23,4 | |
| Myytävissä olevat sijoitukset | 0,4 | -0,2 | |
| Rahavirran suojaus | -7,1 | -2,0 | |
| Muut laajan tuloksen erät yhteensä | -4,8 | -25,6 | |
| Kauden laaja tulos yhteensä | 27,6 | -18,0 | |
| Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: | |||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille | 24,8 | -20,5 | |
| Vähemmistöosakkaille | 2,8 | 2,5 | |
| Yhteensä | 27,6 | -18,0 | |
| Viite | 2009 | 2008 | |
|---|---|---|---|
| Varat | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 11 | 65,7 | 57,8 |
| Liikearvo | 12 | 88,2 | 81,7 |
| Aineelliset hyödykkeet | 13 | 469,1 | 479,3 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 14 | 20,9 | 17,8 |
| Myynti- ja muut saamiset | 15 | 18,2 | 17,4 |
| Muut pitkäaikaiset sijoitukset | 15 | 10,5 | 9,9 |
| Laskennallinen verosaaminen | 16 | 12,3 | 10,1 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 685,0 | 673,9 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 17 | 118,7 | 128,3 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 18 | 194,3 | 198,4 |
| Tuloverosaaminen | 18 | 0,2 | 1,5 |
| Muut rahoitusvarat | 19 | 2,0 | 2,2 |
| 19 | 73,9 | 92,2 | |
| Rahat ja pankkisaamiset | 389,0 | 422,6 | |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 1 074,0 | 1 096,5 | |
| Varat yhteensä | |||
| Oma ja vieras pääoma | |||
| Osakepääoma | 20 | 66,8 | 66,8 |
| Ylikurssirahasto | 20 | 74,2 | 73,5 |
| Omat osakkeet | 20 | -0,0 | -0,0 |
| Arvonmuutosrahasto ja muut rahastot | 20 | 149,7 | 96,8 |
| Muuntoerot | 20 | -13,1 | -15,8 |
| Kertyneet voittovarat | 20 | 111,6 | 97,0 |
| Emoyhtiön osakkeenomistajien oman pääoman osuus | 389,3 | 318,3 | |
| Vähemmistöosuus | 9,4 | 5,4 | |
| Oma pääoma yhteensä | 398,7 | 323,7 | |
| Pitkäaikainen vieras pääoma | |||
| Laskennallinen verovelka | 16 | 32,2 | 33,6 |
| Korollinen vieras pääoma | 23,24 | 329,9 | 442,1 |
| Koroton vieras pääoma | 23 | 5,9 | 7,9 |
| Eläkevelvoitteet | 21 | 3,6 | 3,7 |
| 22 | 8,5 | 1,4 | |
| Varaukset | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 380,1 | 488,7 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | |||
| Korollinen vieras pääoma | 23,24 | 87,5 | 82,4 |
| Ostovelat ja muut velat | 23 | 202,0 | 199,4 |
| Tuloverovelka | 23 | 2,7 | 0,5 |
| Varaukset | 22 | 2,8 | 1,9 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 295,1 | 284,2 | |
| Oma ja vieras pääoma yhteensä | 1 074,0 | 1 096,5 | |
| 2009 | 2008 | |
|---|---|---|
| Liiketoiminta | ||
| Liikevoitto | 55,1 | 38,1 |
| Oikaisut liikevoittoon | -0,4 | -1,3 |
| Poistot | 57,2 | 54,0 |
| Varausten muutos | 7,6 | 1,4 |
| Käyttöpääoman muutos | 2,5 | 1,3 |
| Rahoitustuotot | 5,2 | 5,5 |
| Rahoituskulut | -24,9 | -35,5 |
| Verot | -4,9 | -1,4 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 97,4 | 62,2 |
| Investoinnit | ||
| Käyttöomaisuuden bruttoinvestoinnit | -43,7 | -84,1 |
| Käyttöomaisuuden myynnit | 2,9 | 12,0 |
| Investoinnit tytäryritykseen | -4,7 | 0,0 |
| Ostetut osakkuusyhtiöosakkeet | -0,2 | 0,0 |
| Myönnetyt lainat | -0,0 | -0,2 |
| Lainasaamisten takaisinmaksut | 5,1 | 2,0 |
| Investointien nettorahavirta | -40,8 | -70,3 |
| Rahavirta ennen rahoitusta | 56,6 | -8,1 |
| Rahoitus | ||
| Osakeannista saadut maksut | 76,8 | 0,0 |
| Oman pääoman ehtoisesta lainasta saadut maksut | 0,0 | 20,0 |
| Oman pääoman ehtoisen lainan takaisinmaksut | -20,0 | 0,0 |
| Lyhytaikaisten lainojen nostot | 46,6 | 187,9 |
| Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut | -82,3 | -164,2 |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 74,7 | 27,4 |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -160,8 | -7,3 |
| Oman pääoman ehtoisen lainan maksetut korot | -2,1 | 0,0 |
| Maksetut osingot | -9,4 | -10,6 |
| Omien osakkeiden hankkiminen | 0,0 | -0,1 |
| Rahoituksen nettorahavirta | -76,5 | 53,0 |
| Rahavarojen muutos | -19,9 | 44,9 |
| Rahavarat 1.1. | 94,4 | 56,8 |
| Rahavarojen kurssimuutosten vaikutus | 1,4 | -7,3 |
| Rahavarat 31.12. | 75,9 | 94,4 |
| Osake- | Ylikurssi- Arvonmuutos- | SVOP | Muu | Muut | Muunto- | Omat | Voitto- | Yhteensä | Vähemm. | Yhteensä | |||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| pääoma- | rahasto- | rahasto | OPO:n erä *) | rahastot | erot | osakkeet | varat | osuus | |||||
| Oma pääoma 1.1.2009 | 66,8 | 73,5 | -2,2 | 66,7 | 20,0 | 12,2 | -15,8 | 0,0 | 97,0 | 318,2 | 5,4 | 323,7 | |
| Kaudella kirjatut tuotot ja | |||||||||||||
| kulut yhteensä | - | 0,0 | -6,7 | - | - | -0,1 | 2,7 | 0,0 | 29,0 | 24,8 | 2,8 | 27,6 | |
| Osakeperusteisten | |||||||||||||
| ohjelmien kulukirjaus | - | 0,8 | - | - | - | - | - | - | - | 0,8 | - | 0,8 | |
| Muu muutos | - | - | - | - | -20,0 | 0,2 | - | - | - | -19,8 | - | -19,8 | |
| Suorat kirjaukset voittovaroihin **) | - | - | - | - | - | - | - | - | -2,0 | -2,0 | - | -2,0 | |
| Siirrot erien välillä | - | - | 0,6 | - | - | 2,3 | - | - | -2,9 | 0,0 | - | 0,0 | |
| Osakeanti | - | - | - | 76,8 | - | - | - | - | - | 76,8 | - | 76,8 | |
| Omien osakkeiden hankinta | - | - | - | - | - | - | - | - | - | 0,0 | - | 0,0 | |
| Tytäryhtiöomistuksen lisäys | - | - | - | - | - | - | - | - | - | - | 2,1 | 2,1 | |
| Osingonjako | - | - | - | - | - | - | - | - | -9,4 | -9,4 | -0,9 | -10,3 | |
| Oma pääoma yhteensä 31.12.2009 | 66,8 | 74,2 | -8,4 | 143,5 | 0,0 | 14,6 | -13,1 | 0,0 | 111,6 | 389,3 | 9,4 | 398,7 | |
| Osake- | Ylikurssi- Arvonmuutos- | SVOP | Muu | Muut | Muunto- | Omat | Voitto- | Yhteensä | Vähemm. | Yhteensä | |||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| pääoma- | rahasto- | rahasto | OPO:n erä *) | rahastot | erot | osakkeet | varat | osuus | |||||
| Oma pääoma 1.1.2008 | 66,8 | 73,4 | 0,8 | 66,7 | 0,0 | 10,8 | 3,0 | -0,7 | 105,5 | 328,5 | 2,9 | 331,5 | |
| Kaudella kirjatut tuotot ja | |||||||||||||
| kulut yhteensä | - | -0,1 | -3,1 | - | - | 0,3 | -21,1 | - | 3,4 | -20,5 | 2,5 | -18,0 | |
| Osakeperusteisten | |||||||||||||
| ohjelmien kulukirjaus | - | 0,2 | - | - | - | - | - | - | - | 0,2 | - | 0,2 | |
| Muu muutos | - | - | - | - | 20,0 | - | - | - | - | 20,0 | - | 20,0 | |
| Suorat kirjaukset voittovaroihin | - | - | - | - | - | - | - | - | - | 0,0 | 1,4 | 1,4 | |
| Siirrot erien välillä | - | - | - | - | - | 1,2 | - | - | -1,2 | 0,0 | - | 0,0 | |
| Omien osakkeiden hankinta | - | - | - | - | - | - | - | -0,1 | - | -0,1 | - | -0,1 | |
| Omina osakkeina suoritetut maksut | - | - | - | - | - | - | - | 0,8 | - | 0,8 | - | 0,8 | |
| Osingonjako | - | - | - | - | - | - | - | - | -10,6 | -10,6 | -1,4 | -12,0 | |
| Oma pääoma yhteensä 31.12.2008 | 66,8 | 73,5 | -2,2 | 66,7 | 20,0 | 12,2 | -15,8 | 0,0 | 97,0 | 318,2 | 5,4 | 323,7 |
*) Muodostuu omaan pääomaan luokiteltavasta hybridilainasta.
**) Muodostuu oman pääoman ehtoiselle lainalle maksetusta korosta.
Vuoden 2008 tilinpäätöksessä yhtiö on esittänyt nettosijoituksen suojaukseen liittyvän arvostuksen Arvonmuutosrahastossa.
Vuoden 2009 tilinpäätöksessä esittämistapaa on muutettu niin, että suojaukset on kirjattu oikaisemaan muuntoeroja. Vertailuvuoden luvut on muutettu vastaamaan nykykäytäntöä.
HKScan Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö. Yhtiön kotipaikka on Turku.
HKScan Oyj ja sen tytäryhtiöt (yhdessä konserni) valmistavat, myyvät ja markkinoivat sian-, naudan- ja siipikarjanlihaa, lihavalmisteita ja valmisruokia vähittäiskauppaan, suurkeittiöille sekä teollisuus- ja vientiasiakkaille. Konsernin liikemerkit kuuluvat alallaan toimialueidensa tunnetuimpiin. Merkittävimmät niistä ovat HK, Kariniemen, Via, Scan, Pärsons, Rakvere, Tallegg, Rigas Miesnieks, Klaipedos Maistas ja Sokolów.
Konsernilla on toimintaa Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Tanskassa, Englannissa ja Venäjällä.
HKScan Oyj:n A-osake on listattu Nasdaq OMX Helsingin pörssissä vuodesta 1997 lähtien.
HKScan Oyj on LSO Osuuskunnan tytäryhtiö ja kuuluu LSOkonserniin. LSO Osuuskunnan kotipaikka on Turku.
HKScan Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 18.2.2010 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.
Jäljennös HKScan -konsernin konsernitilinpäätöksestä on saatavilla internet-osoitteesta www.hkscan.com, kohdasta "Sijoituksena/Katsaukset" tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteessa Kaivokatu 18, 20520 Turku.
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2009 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myöhemmin selitettyjä rahoitusinstrumentteja ja biologista omaisuutta, jotka on arvostettu käypään arvoon. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisten osalta liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS:n mukaisena oletushankintamenona.
Tytäryritysten laadintaperiaatteita on tarvittaessa muutettu vastaamaan emoyhtiön laskentaperiaatteita.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt laatimisperiaatteita soveltaessa ja jolla on eniten vaikutusta esitettyihin lukuihin, on esitetty laatimisperiaatteiden kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät epävarmuustekijät" ja myöhemmin liitetiedoissa kohdissa "Arvonalentumiset" ja "Arvonalentumistestaus".
Konsernitilinpäätöksen tiedot esitetään miljoonina euroina, mikäli ei toisin ilmoiteta.
Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2008 lukuun ottamatta seuraavia uusia standardeja, tulkintoja ja muutoksia olemassa oleviin standardeihin, jotka ovat voimassa 1.1.2009 alkaen.
Konserni on soveltanut 1.1.2009 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja:
IAS 1 (uudistettu), Tilinpäätöksen esittäminen. Standardin muutoksen tarkoituksena on parantaa tilinpäätöksen käyttäjien mahdollisuuksia analysoida ja vertailla tilinpäätöslaskelmissa annettavia tietoja muun muassa erottamalla yrityksen omassa pääomassa tapahtuvat muutokset, jotka liittyvät liiketoimiin yrityksen omistajien kanssa muista oman pääoman muutoksista. Omistajiin liittymättömät muutokset esitetään laajassa tuloslaskelmassa. Konserni esittää erikseen sekä tuloslaskelman että laajan tuloslaskelman.
IAS 23 (uudistettu), Vieraan pääoman menot. Standardi edellyttää, että ehdot täyttävän hyödykkeen esim. tuotantorakennusinvestoinnin hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot. Konserni on kirjannut aiemmin sallitulla tavalla vieraan pääoman menot kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Standardimuutos vaikuttaa niin, että 1.1.2009 tai sen jälkeen tehtäviin rakennushankkeisiin kohdistuvat vieraan pääoman menot kohdistetaan hankkeelle ja aktivoidaan taseeseen. Konsernilla ei ole ollut tilikaudella tällaisia hankkeita.
IFRS 8, Toimintasegmentit. Standardi korvaa IAS 14 –standardin. Sen mukaan segmenttitietojen esittämisessä on käytettävä "johdon lähestymistapaa", jolloin tiedot esitetään samalla tavalla kuin sisäisessä raportoinnissa. Tämä standardi ei ole muuttanut konsernin segmenttiraportointijakoa.
Muutokset IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit, tilinpäätöksessä esitettävät tiedot – Rahoitusinstrumentteja koskevien liitetietojen parantaminen. Muutosten myötä otetaan käyttöön kolmitasoinen hierarkia rahoitusinstrumenttien käypien arvojen esittämisessä. Muutettu standardi edellyttää myös lisäliitetietoja käypien arvojen suhteellisen luotettavuuden arvioinnin helpottamiseksi. Lisäksi standardimuutokset selkeyttävät ja laajentavat aiempia vaatimuksia maksuvalmiusriskiä koskevien tietojen esittämisestä.
IFRS-standardeihin tehdyt parannukset. Annual Improvements –menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat yhteensä 34 standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta muutokset eivät ole olleet merkittäviä konsernitilinpäätöksen kannalta.
IFRIC 16, Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset. Tulkinta selkeyttää ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksen kirjanpitokäsittelyä konsernitilinpäätöksessä. Tulkinnalla ei ole ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Muutokset IFRS 2:een, Osakeperusteiset maksut –Oikeuden syntymisehdot ja peruutukset. Standardimuutokset edellyttävät, että kaikki lopullista oikeutta synnyttämättömät ehdot otetaan huomioon myönnettyjen oman pääoman ehtoisten instrumenttien käypää arvoa määritettäessä. Lisäksi standardimuutoksilla tarkennetaan peruutusten kirjanpitokäsittelyä koskevaa ohjeistusta. Muutoksilla ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Konserni sovelsi jo 31.12.2009 päättyneeltä tilikaudelta laaditussa tilinpäätöksessään seuraavaa standardia ennen kuin sen soveltaminen oli pakollista:
Vuodet 2009 ja 2008 ovat keskenään vertailukelpoisia. Viiden vuoden lukusarjassa on huomioitava, että Scan AB:n konsolidoidut luvut on yhdistelty konserniin 1.1.2007 alkaen.
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö HKScan Oyj:n tilinpäätöksen lisäksi tytäryhtiöiden tilinpäätökset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun emoyhtiö omistaa joko suoraan tai välillisesti yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin esim. pääomistajien kanssa tehtyihin sopimuksiin perustuva määräysvalta. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta.
Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty emoyhtiö HKScan Oyj:n lisäksi seuraavat liiketoimintaa harjoittavat tai harjoittaneet tytäryhtiöt: HK Ruokatalo Oy, LSO Foods Oy sekä sen tytäryhtiö Lounaisfarmi Oy, Lihatukku Harri Tamminen Oy, Helanderin Teurastamo Oy ja HK International Ab. Kivikylän Kotipalvaamo Oy on yhdistelty lukuihin 31.12.2009 alkaen. HKScan Oyj omistaa Lihatukku Harri Tamminen Oy:stä ja Kivikylän Kotipalvaamo Oy:stä 49 %, mutta sillä on osakassopimuksen perusteella yhtiöissä määräysvalta.
Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty myös Scan AB –alakonserni (Ruotsi), AS Rakvere Lihakombinaat –alakonserni (Viro, Latvia ja Liettua) sekä AS Tallegg (Viro).
Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan. Hankintahinta kohdistetaan varoille ja veloille niiden hankintahetken käyvän arvon perusteella. Jäännöserä on liikearvo. Kaikki konserniyhtiöiden väliset sisäiset liiketapahtumat sekä saamiset ja velat eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Sisäinen voitonjako on eliminoitu.
Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja vähemmistölle esitetään erillisessä tuloslaskelmassa sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja vähemmistölle esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Vähemmistölle kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Vähemmistön osuus kertyneistä tappioista kirjataan konsernitilinpäätökseen enintään sijoituksen määrään saakka.
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa 20–50 % yrityksen äänivallasta. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nollaarvoon eikä kirjapitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Osakkuusyrityssijoitukset sisältävät niiden hankinnasta syntyneet liikearvot. Osakkuusyrityksiltä saadut osingot on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty jäljempänä liitetietojen kohdassa 30. Lähipiiriliiketoimet mainitut osakkuusyritykset. Osuus osakkuusyritysten tuloksesta esitetään pääsääntöisesti liikevoiton alapuolella. Jos konsernin liiketoiminnan kannalta tärkeää toimintoa hoidetaan osakkuusyrityksessä, esitetään osuus osakkuusyritysten tuloksesta liikevoiton yläpuolella. Scan AB:n osakkuusyritykset Siljans Chark AB (1.1.2007 alkaen), Höglandsprodukter AB (1.1.2007 alkaen), daka a.m.b.a (1.1.2008 alkaen) ja Conagri AB (1.1.2008 alkaen) ovat tällaisia yrityksiä. Nyhlens & Hugosons Chark AB:n status on muuttunut liikevoiton yläpuolella esitettävästä osakkuusyrityksestä tytäryritykseksi, ja sen käsittely on muuttunut 30.9.2008 kumulatiivisesti ko. tilikauden alusta.
Yhteisyritys on yritys, jossa konserni käyttää toisen osapuolen kanssa yhteistä määräysvaltaa. Konsernin osuus yhteisyrityksessä yhdistellään suhteellisesti rivi riviltä. Konsernitilinpäätös sisältää konsernin osuuden yhteisyrityksen varoista, veloista, tuotoista ja kuluista. HKScan –konsernin yhteisyritys Saturn Nordic Holding – konserni on konsolidoitu yhteisyrityksenä suhteellisesti rivi riviltä vuoden 2005 alusta alkaen. Saturn Nordic Holding AB omistaa 100-prosenttisesti puolalaisen Sokolów S.A.:n.
Tarkemmat tiedot konserniin kuuluvien yritysten ja osakkuusyritysten omistuksista esitetään jäljempänä liitetietojen kohdassa 30. "Lähipiiriliiketoimet".
Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta. Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaisten tytäryhtiöiden ja ulkomaisen yhteisyrityksen varat ja velat muunnetaan euroiksi Euroopan keskuspankin vahvistamien tilinpäätöspäivän päätöskurssien mukaan. Tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi kauden keskikurssia käyttäen. Kauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan omaan pääomaan. Ulkomaisten tytäryritysten ja yhteisyrityksen hankintamenon eliminoinnista syntyvät muuntoerot kirjataan konsernin oman pääoman muuntoeroihin.
Konsolidoinnissa on käytetty seuraavia valuuttakursseja
| Tase | |||
|---|---|---|---|
| 2009 | 2008 | 2009 | 2008 |
| 15,6466 | 15,6466 | 15,6466 | 15,6466 |
| 10,6200 | 9,6169 | 10,2520 | 10,8700 |
| 4,3298 | 3,5151 | 4,1045 | 4,1535 |
| Tuloslaskelma *) |
*) laskennallinen keskiarvo kuukausittaisista keskikursseista
Konserniyhtiöt kirjaavat ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräiset ostovelat ja myyntisaamiset, lainasaamiset sekä valuuttamääräiset pankkitilit on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin liikevoiton alapuolelle lukuun ottamatta kurssieroja niistä lainoista, jotka on määritetty suojaamaan ulkomaisiin yksiköihin tehtyjä nettosijoituksia ja jotka ovat siinä tehokkaita. Nämä kurssierot on kirjattu oman pääoman muuntoeroihin. Liiketoiminnan kurssivoitot ja –tappiot sisältyvät pääsääntöisesti vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
| Rakennukset ja rakennelmat | 25-50 vuotta |
|---|---|
| Rakennuksen koneet ja laitteet | 8-12,5 vuotta |
| Koneet ja kalusto | 2-10 vuotta |
Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytäväksi olevaksi IFRS 5 "Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot" –standardin mukaisesti. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyneet myyntivoitot ja –tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.
Normaalista kulumisesta johtuvat kunnossapito- ja korjauskustannukset kirjataan kuluksi syntymähetkellä. Merkittävät uudistusja parannusinvestoinnit aktivoidaan ja poistetaan niihin liittyvän päähyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana.
Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta tai EU:lta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen edellytykset. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Sijoituskiinteistöt ovat kiinteistöjä, joita pidetään hallussa vuokratuottojen tai omaisuuden arvonnousun johdosta. Konsernilla ei ole sijoituskiinteistöiksi luokiteltavaa omaisuutta.
Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Tätä aiempien liiketoimintojen yhdistämisten liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty oletushankintamenona. Näiden hankintojen luokittelua tai tilinpäätöskäsittelyä ei ole oikaistu konsernin avaavaa IFRS-tasetta 1.1.2004 laadittaessa. Tilikauden aikana liikearvo kasvoi Lounaisfarmin ja Kivikylän Kotipalvaamo Oy:n hankinnoista johtuen.
Liikearvoista ja muista taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, tai jos kyseessä on osakkuusyritys, liikearvo sisältyy kyseisen osakkuusyrityksen hankintamenoon. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumisia ei peruuteta. Ks. kohdat "Arvonalentumiset" ja "Arvonalentumistestaus".
Tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan kuluksi toteutumishetkellä ja ne sisältyvät konsernin tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin. Konsernin kehittämismenot (esim. tietohallinnon menot) eivät täytä aktivointiedellytyksiä.
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi. Aineettomiin oikeuksiin kuuluvat tavaramerkit ja patentit, muihin aineettomiin hyödykkeisiin mm. ohjelmistolisenssit. Patentit ja ohjelmistolisenssit merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoina taloudellisena vaikutusaikanaan, joka vaihtelee viidestä kymmeneen vuoteen. Rajoittamattoman taloudellisen vaikutusajan omaavia aineettomia hyödykkeitä ei poisteta, mutta niille tehdään vuosittain rahavirtaperusteinen arvonalentumistesti. Rajoittamattoman taloudellisen vaikutusajan omaavat hyödykkeet on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille arvonalentumistestausta varten. Ks. kohdat "Arvonalentumiset" ja "Arvonalentumistestaus".
Tavaramerkkien taloudelliset vaikutusajat on arvioitu rajoittamattomiksi. Tavaramerkkien vahva tunnettuus ja tehdyt analyysit tukevat johdon käsitystä siitä, että tavaramerkit vaikuttavat rahavirtojen kerryttämiseen määrittelemättömän ajan.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan, todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään punnitun keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raakaaineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista, hankinnan ja valmistuksen muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista sekä hankinnan ja valmistuksen poistoista. Yleismenot ja poistot kohdistetaan vaihto-omaisuuteen normaali toiminta-asteen mukaisina. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.
Biologiset hyödykkeet, HKScan-konsernin osalta elävät eläimet, on kirjattu IAS 41 mukaisesti taseeseen arvostettuna käypiin arvoihin vähennettynä arvioiduilla myyntiin liittyvillä menoilla. Konsernin elävät teuraseläimet on arvostettu markkinahintaperusteisesti. Teuraseläimiä tuottavat eläimet (emakot, karjut, emokanat) on arvostettu hankintamenoon, josta on vähennetty eläinten ikääntymisestä aiheutuva käyttöarvon alenemista vastaava kustannus. Teuraseläimiä tuottavilla eläimillä ei ole olemassa markkinahintaa, koska niillä ei käydä kauppaa.
Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Nämä omaisuuserät merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin. Rahoitusleasingsopimuksia on vähäisessä määrin konsernin Baltian, Puolan ja Ruotsin yhtiöissä.
Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Niiden vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä.
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan aina vuosittain liikearvoista ja aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat on erotettavissa muista rahavirroista. Vuosina 2009 ja 2008 ei ole havaittu arvonalentumisviitteitä. Ks. kohta "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät epävarmuustekijät" ja "Liikearvo".
Liikearvolle on tehty siirtymästandardin edellyttämä arvonalentumistesti IAS 36:ta soveltaen IFRS-standardeihin siirtymispäivänä 1.1.2004. Tämän jälkeen testaus on suoritettu vuosittain. Testauksessa ei ole ilmennyt arvonalentumisesta johtuvaa poistotarvetta.
Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyitä.
Konserniyhtiöiden suomalaisen henkilöstön lakisääteinen eläketurva on hoidettu eläkevakuutuksilla. Ulkomaisen henkilöstön eläkejärjestelyt on hoidettu paikallisen käytännön mukaisesti. Maksupohjaisissa järjestelyissä, kuten suomalainen TyEL-järjestelmä ja ruotsalainen ITP-plan pääosin ovat, konsernin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, johon maksusuoritus liittyy. Kaikki eläkemenolaskelmat perustuvat paikallisten viranomaisten tai auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen vuosittain laatimiin vakuutusmatemaattisiin laskelmiin.
Konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet lasketaan kustakin järjestelystä erikseen. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikoiden suorittamien laskelmien perusteella. Konsernilla ei ole etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä emoyhtiön entisen toimitusjohtajan eläkevastuun lisäksi. Tähän liittyvä etuuspohjainen yhtiön eläkesitoumus 31.12.2009 oli 3,2 milj. euroa.
Eläkesäätiöiden ulkoistamisen seurauksena vakuutusyhtiö laskuttaa vuosittain eläkkeisiin tulevat indeksikorotukset. Taseessa olevat eläkevelvoitteet koostuvat emoyhtiön entisen toimitusjohtajan eläkesitoumuksesta sekä Suomen liiketoiminnan henkilöjärjestelyihin liittyvien työttömyydestä aiheutuvien lisäpäivärahojen kustannusarviosta.
HKScanin hallitus on 21.12.2006 päättänyt ottaa käyttöön osakepalkkiojärjestelmän osana yhtiön avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Osakepalkkiojärjestelmä tarjoaa kohderyhmälle mahdollisuuden saada palkkiona HKScanin osakkeita kolmelta ansaintajaksolta niille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen määrää sen, kuinka suuri osa enimmäispalkkiosta maksetaan avainhenkilölle. Hallitus päättää ansaintajakson alkaessa ansaintajaksolle asetettavista kriteereistä ja niille asetettavista tavoitteista. Järjestelmästä maksettavan palkkion määrä ansaintajaksolla 2006 ja 2007 sidottiin konsernin liikevoittoon (EBIT; painoarvo 70 %) ja sidotun pääoman tuottoon (ROCE; painoarvo 30 %). Järjestelmän palkkio maksetaan avainhenkilöille ansaintajakson päättymisen jälkeen osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Rahaa maksetaan se määrä, joka tarvitaan jaettavista osakkeista aiheutuviin veroihin ja veronluontoisiin maksuihin osakkeiden antamishetkellä. Palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy ennen ansaintajakson päättymistä.
Koko järjestelmän perusteella voitiin antaa yhteensä enintään 528.000 osaketta ja rahaa se määrä, joka tarvitaan palkkiosta avainhenkilöille aiheutuviin veroihin ja veronluonteisiin maksuihin osakkeiden siirtohetkellä.
Osakepalkkiojärjestelmä kattoi vuodet 2006-2008.
IFRS 2:n mukaan osakeperusteiset kannustinjärjestelmät tulee arvostaa käypään arvoon myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Koska osakepalkkio maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä, jakautuu palkkion käyvän arvon määrittäminen IFRS 2 -standardin mukaisesti kahteen osaan: osakkeina selvitettävään ja käteisenä selvitettävään osuuteen. Osakkeina selvitettävä osuus kirjataan omaan pääomaan ja käteisenä selvitettävä maksu vieraaseen pääomaan. Osakeperusteisen maksun käypä arvo palkkion myöntämishetkellä oli HKScanin osakeen kurssi. Vastaavasti käteisenä selvitettävän maksuosuuden Perustiedot 31.12.2009 käypää arvoa tarkistetaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä ansaintajakson päättymiseen asti, ja velan käypä arvo muuttuu täten HKScanin osakkeen hinnan mukaisesti.
Tilikauden aikana voimassaolevien osakepalkkioiden tulosvaikutus oli yhteensä -0,21 meur (-0,38 meur vuonna 2008). Osakepalkkiojärjestelmien perustiedot ja tapahtumat on koottu seuraavaan taulukkoon:
| Ansaintajakso 2006 | Ansaintajakso 2007 | Ansaintajakso 2008 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Myöntämispäivä | 30.11.2006 | 23.4.2007 | 27.6.2008 | ||||||
| Järjestelyn luonne | Osakkeita ja rahaa | Osakkeita ja rahaa | Osakkeita ja rahaa | ||||||
| Kohderyhmä | Avainhenkilöt | Avainhenkilöt | Avainhenkilöt | ||||||
| Osakepalkkioita enintään kpl | 96 000 | 180 000 | 180 000 | ||||||
| Osakepalkkiota vastaavaa määrä käteistä (kpl osakkeita) * 113 109 | 195 444 | 211 304 | |||||||
| Osakkeen kurssi myöntämishetkellä | 13,90 € | 17,28 € | 9,24 € | ||||||
| Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä ** | 13,63 € | 17,01 € | 8,97 € | ||||||
| Osakkeen kurssi tilikauden päättyessä | 14,50 € | 14,04 € | 4,42 € | ||||||
| Ansaintajakso alkaa, pvm | 1.1.2006 | 1.1.2007 | 1.1.2008 | ||||||
| Ansaintajakso päättyy, pvm | 31.12.2006 | 31.12.2007 | 31.12.2008 | ||||||
| Osakkeiden vapautuminen, pvm | 31.12.2009 | 31.12.2010 | 31.12.2011 | ||||||
| Oikeuden syntymäehdot | EBIT (70%) ja ROCE (30%) | EBIT (70%) ja ROCE (30%) | EBIT (70%) ja ROCE (30%) | ||||||
| Työssäoloaika | Työssäoloaika | Työssäoloaika | |||||||
| Osakeomistusvelvollisuus, vuotta | 3 | 3 | 3 | ||||||
| Jäljellä oleva sitovuusaika, vuotta | 0 | 1 | 2 | ||||||
| Henkilöitä (31.12.2009) | 3 | 12 | 0 | ||||||
| * Osakepalkkion käteisosuus osakkeina ilmaistuna | |||||||||
| ** Osakkeen kurssi myöntämishetkellä vähennettynä ansaintajaksolla odotettavissa olevilla osingoilla: 0,27 € per vuosi |
| Ansaintajakso 2006 | Ansaintajakso 2007 Ansaintajakso 2008 |
Tilikausi 2009 yhteensä | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tilikauden | Tilikauden | Tilikauden | ||||||||||
| muutos, | muutos, | muutos, | ||||||||||
| Bruttomäärät * | 1.1.2009 | kpl 31.12.2009 | 1.1. 2009 | kpl 31.12. 2009 | 1.1. 2009 | kpl 31.12. 2009 | 1.1. 2009 31.12. 2009 | |||||
| Myönnetyt palkkiot (osake + raha) | ||||||||||||
| osakkeina ilmaistuna | 219 521 | 0 | 219 521 | 375 444 | 0 | 375 444 | 391 304 | 0 | 391 304 | 986 270 | 986 270 | |
| Palautuneet osakkeet | 24 000 | 64 143 | 88 143 | 24 000 | 37 634 | 61 634 | 0 | 0 | 0 | 48 000 | 149 777 | |
| Maksetut osakkeet | 141 220 | 0 | 141 220 | 92 056 | 0 | 92 056 | 0 | 0 | 0 | 233 276 | 233 276 | |
| Rauenneet osakkeet (sis. palautuneet) | 78 301 | 64 143 | 142 444 | 283 388 | 37 634 | 321 022 | 391 304 | 0 | 391 304 | 752 993 | 854 770 | |
* Määrät sisältävät osakepalkkiojärjestelmän puitteissa myönnetyn rahaosuuden (osakkeina)
| Käyvän arvon laskennassa käytetyt parametrit | Ansaintajakso 2006 | Ansaintajakso 2007 | Ansaintajakso 2008 |
|---|---|---|---|
| Myönnetut palkkiot (osake + raha) osakkeina ilmaistuna, kpl | 219 521 | 375 444 | 0 |
| Osakkeen kurssi myöntämishetkellä | 13,90 € | 17,28 € | 9,24 € |
| Oletetut osingot | 0,27 € | 0,27 € | 0,27 € |
| Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä ** | 13,63 € | 17,01 € | 8,97 € |
| Osakkeen kurssi palkkion maksu-/tilinpäätöshetkellä | 12,51 € | 8,18 € | 4,42 € |
| Palautuvien oletus ennen jakoa | 11,9 % | 6,7 % | 0,0 % |
| Palautuvien oletus sitovuusaikana | 50,0 % | 42,9 % | 0,0 % |
| Ansaintekriteerien toteumaoletus*** | 72,8 % | 29,2 % | 0,0 % |
| Osakepalkkion käypä arvo myöntämishetkellä, € | 1 938 543 € | 3 679 736 € | 1 532 516 € |
| Osakepalkkion käypä arvo 31.12.2009, € | 1 422 411 € | 912 532 € | 0 € |
| Vaikutus tilikauden 2009 tulokseen, € | 139 797 € | 68 657 € | 0 € |
** Osakkeen kurssi myöntämishetkellä vähennettynä ansaintajaksolla odotettavissa olevilla osingoilla: 0,27 € per vuosi
*** Ansaintajaksolta ansaitun palkkion määrä todetaan asetettujen tavoitteiden toteutumisen perusteella kunkin mittausjakson
päättymisen jälkeen huhtikuun loppuun mennessä.
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. Konsernin jatkuvaan toimintaan liittyvistä menoista ei kirjata varausta.
Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan tai laajaan tuloslaskelmaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin yhtiön kotipaikan verolainsäädännön perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.
Laskennalliset verosaamiset ja –velat lasketaan kaikista kirjanpi-
don ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetken tai arvioidun veronmaksuhetken verokannan mukaisesti. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, johdannaissopimusten käypään arvoon arvostamisesta, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa.
Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointikauden päättymispäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai jotka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä.
Ulkomaisten konserniyritysten voittovaroihin liittyvää laskennallista verovelkaa ei ole kirjattu, koska varoilla on turvattu ulkomaisten yritysten omat investointitarpeet. Baltian yhtiöiden voitonjakokelpoiset varat ovat yhteensä 65,0 miljoonaa euroa.
Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot käypään arvoon arvostettuina välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla oikaistuina.
Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Palvelujen tuotot kirjataan sille tilikaudelle, jolla palvelu suoritetaan.
Pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät ja velat luokitellaan myytävinä oleviksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelun edellytyksien katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin, kun johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta.
Välittömästi ennen luokittelua myytävänä olevaksi kyseiset omaisuuserät arvostetaan niihin sovellettavien IFRS-standardien mukaisesti. Luokitteluhetkestä lähtien myytävänä olevat omaisuuserät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan hankinnan yhteydessä niiden luonteen mukaan seuraaviin ryhmiin 1) käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, 2) eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, 3) lainat ja muut saamiset ja 4) myytävissä olevat rahoitusvarat. Konserni kirjaa rahoitusvarat tai –velat taseeseen selvityspäiväkäytännön mukaisesti, paitsi johdannaiset, jotka kirjataan kaupantekopäivän mukaisesti. Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat –ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvaroihin kuuluvat erät, jotka on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi tai jotka luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi. Johdannaiset, jotka eivät ole takaussopimuksia tai jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Valuuttatermiinisopimukset arvostetaan raportointikauden päättymispäivän valuuttatermiinikursseihin. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot määritetään vastaisten rahavirtojen nykyarvona.
Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät. Pääosa konsernin rahoitusvaroista koostuu lainasaamisista ja muista saamisista. Lainasaamiset merkitään taseeseen hankintahintaan ja niitä arvioidaan säännöllisesti ja systemaattisesti saatavilla olevien vakuuksien suhteen. Lainat ja muut saamiset sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Korkotuotto saatavista sisältyy rahoituseriin. Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne koostuvat esim. osakkeista ja korollisista sijoituksista.
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on alle kolme kuukautta ja joiden arvonmuutosten riski on vähäinen. Käytössä olevat shekkitililimiitit sisältyvät taseessa lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin.
Konsernin rahoitusvelat koostuvat pääosin lyhyt- ja pitkäaikaisista rahoituslaitoksilta otetuista velkakirjalainoista ja limiittisopimuksista sekä yritystodistusohjelman käytöstä. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä.
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot sisällytetään jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.
Ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osana kyseisen omaisuuserän hankintamenoa silloin, kun on todennäköistä, että ne tuottavat vastaista taloudellista hyötyä, ja kun menot on määritettävissä luotettavasti. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.
Factoring-rahoituksella myydyt laskusaatavat kirjataan pois taseesta sillä hetkellä, kun laskusaatava siirretään ostajalle. Siirron yhteydessä laskusaataviin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät ostajalle täysimääräisesti. Siirron jälkeen taseeseen ei jää velkaa saamisiin liittyen.
Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Myyntisaamiset on merkitty kirjanpitoon alkuperäisen, laskutetun määrän mukaisesti. Myyntisaamisista on kirjattu kuluksi luottotappiot, kun on ollut objektiivista näyttöä saamisen arvonalentumisesta. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin tai yrityssaneerauksen todennäköisyys ja maksujen laiminlyönti ovat näyttöjä myyntisaamisten arvonalentumisesta.
Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon sinä päivänä, jona konsernista tulee sopimuspuoli ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Käypä arvo on arvo, jolla kaksi halukasta osapuolta toteuttaisi liiketapahtuman tilinpäätöspäivänä. Käyvät arvot on määritelty käyttämällä useita eri menetelmiä sekä arvonmääritystekniikoita ja taustaoletukset perustuvat kyseisten tilinpäätöspäivien markkinanoteerauksiin. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot ovat ennustettujen tulevien kassavirtojen nykyarvoja. Rahavirran suojauksiksi määritettyjen, ehdot täyttävien johdannaisten käyvän arvon muutosten tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelman rahoituseriin. Omaan pääomaan kertyneet määrät siirretään tulosvaikutteisiksi niillä kausilla, joilla suojauskohde vaikuttaa voittoon tai tappioon.
Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään tuloslaskelmassa johdannaisen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Niiden johdannaissopimusten, joihin sovelletaan suojauslaskentaa ja jotka ovat tehokkaita suojausinstrumentteja, arvonmuutosten tulosvaikutukset esitetään yhtenevästi suojatun erän kanssa. Kun johdannaissopimuksia solmitaan, konserni käsittelee ne joko saamisten, velkojen tai kiinteiden sitoumusten käyvän arvon suojauksina tai valuuttariskin kyseessä ollessa rahavirran suojauksina, ennakoidun erittäin todennäköisen liiketoimen rahavirran suojauksina, ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksina tai johdannaissopimuksina, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä.
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset käsitellään kirjanpidossa samalla tavalla kuin rahavirran suojaukset. Suojaavan johdannaisen arvonmuutoksen tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja tehoton osuus tulosvaikutteisesti rahoituseriin. Nettosijoituksen suojauksesta omaan pääomaan muuntoeroihin kertyneet voitot ja tappiot siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun nettosijoituksesta luovutaan kokonaan tai osittain.
Suojaussuhteen alussa sekä suojattava riski että suojaussuhde määritellään ja dokumentoidaan suojauslaskennan periaatteiden mukaisesti ja yhtiön hyväksyttyjä riskienhallintaperiaatteita noudattaen. Suojaussuhteen tehokkuus todennetaan ennen suojauslaskennan aloittamista sekä säännöllisesti sen jälkeen vähintään neljännesvuosittain.
Suojauslaskennan soveltamisalaan kuuluvien johdannaisten käyvät arvot esitetään taseen pitkäaikaisissa varoissa tai veloissa, mikäli suojattavan erän juoksuaika on yli 12 kuukautta. Muutoin ne sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin tai velkoihin.
Rahavirran suojauslaskenta on kuluneella tilikaudella ollut käytössä suojauduttaessa ennustetulta sähkön spot-markkinahinnan muutokselta sekä suojauduttaessa vaihtuvakorkoisiin lainoihin liittyviltä korkoriskeiltä. Suojaavana instrumenttina konserni on käyttänyt sähkötermiinejä ja korkojohdannaisia. Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus on ollut käytössä suojauduttaessa Scan AB:n ja Sokolow S.A.:n oman pääoman arvonmuutoksilta. Näissä suojaavina instrumentteina on käytetty valuuttamääräisiä lainoja ja johdannaisia.
Huolimatta siitä, että jotkut suojaussuhteet täyttävät konsernin riskienhallinnan asettamat suojauksen vaatimukset, konserni ei ole soveltanut niihin suojauslaskentaa. Tällaisia ovat valuuttatermiinit ja -optiot, joita konserni käyttää suojatessaan nettovaluuttapositioita sekä EEK-määräisen nettosijoituksen suojaus. Nettovaluuttaposition suojaukseen liittyvät käyvän arvon muutokset kirjataan konsernin noudattaman kirjaustavan mukaisesti liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.
Osakepääomana esitetään yhtiön ulkona olevat A- ja K –osakkeet. Jos yhtiö hankkii takaisin omia osakkeitaan, näiden hankinta vähennetään omasta pääomasta.
Konserni laski liikkeeseen 23.9.2008 yhtiön pääomistajille suunnatun 20 miljoonan euron suuruisen omaan pääomaan rinnastettavan joukkovelkakirjalainan (nk. hybridilaina). Lainaa käsitellään HKScanin IFRS -tilinpäätöksessä omana pääomana. Hybridilaina on oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina, joka on muita yhtiön velkasitoumuksia heikommassa etuoikeusasemassa. Hybridin asema on kuitenkin parempi kuin muilla omaan pääomaan luettavilla erillä. Hybridin koronmaksun ajankohta on liikkeeseenlaskijan harkinnassa. Hybridilainan pääoma ja kertyneet korot maksettiin pois kokonaisuudessaan 11.12.2009.
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osinkoa ei ole vähennetty jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää.
Liikevoittoa esitettäessä lähtökohtana on IFRS:n mukainen liikevoitto. IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen –standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, erikseen määriteltyjen osakkuusyritysten tulososuus (ks. Osakkuusyritykset), vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla oikaistuina, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut tuloslaskelman erät esitetään liikevoiton alapuolella.
Tarvittaessa voidaan osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöstiedot-
teissa erikseen esittää kertaluonteisina erinä merkittävät myyntivoitot ja –tappiot, arvonalentumiset ja liiketoimintojen lopettamisesta tai uudelleenjärjestelyistä johtuvat kirjaukset sekä liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä.
Tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä konsernin johto joutuu tekemään sisältöön vaikuttavia arvioita ja olettamuksia sekä käyttämään harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Merkittävimmät näistä arvioista kohdistuvat liikearvojen ja muiden omaisuuserien mahdollisiin arvonalentumisiin sekä varauksiin. Toteumat voivat poiketa näistä arvioista.
Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- ja esittämistapoja.
Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen myynnin ja kustannustason kannalta.
Merkittävissä liiketoimintojen yhdistämisissä konserni on käyttänyt ulkopuolista neuvonantajaa arvioitaessa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja. Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi. Lisäksi konsernissa käydään läpi vähintään jokaisena raportointikauden päättymispäivänä mahdolliset viitteet niin aineellisten kuin aineettomienkin hyödykkeiden arvonalentumisesta.
Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti.
IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.
Muutettu IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös (voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutettu standardi edellyttää tytäryrityksen omistusmuutoksista syntyvien vaikutusten kirjaamista suoraan konsernin omaan pääomaan silloin, kun emoyrityksen määräysvalta säilyy. Mikäli määräysvalta tytäryrityksessä menetetään, mahdollinen jäljellä oleva sijoitus arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Vastaavaa kirjanpidollista käsittelytapaa sovelletaan jatkossa myös osakkuusyrityssijoituksiin (IAS 28) ja yhteisyritysosuuksiin (IAS 31). Standardimuutoksen seurauksena tytäryrityksen tappioita voidaan kohdistaa vähemmistölle silloinkin, kun ne ylittävät vähemmistön sijoituksen määrän.
IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (voimaan pääsääntöisesti 1.1.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements –menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat yhteensä 12 standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta muutokset eivät ole olleet merkittäviä konsernitilinpäätöksen kannalta. Standardimuutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
ED 9, Yhteisyritykset. Nykyinen IAS 31 Yhteisyritykset -standardi antaa mahdollisuuden yhdistellä yhteisyrityksen lukuja suhteellisella yhdistelyllä (eli rivi-riviltä yhdistely). Standardiin (uusi ED 9) on todennäköisesti tulossa muutos, että jatkossa vain pääomaosuusmenetelmä tulee olemaan sallittu. Uusi standardi tulee muuttamaan merkittävästi konsernin lukuja ja Puolan segmentin käsittelyä. Voimaantuloa ei ole vielä päätetty.
Segmenttijako perustuu konsernin organisaatioon sekä hallituksen ja konsernijohdon raportointiin. HKScan–konsernin johto seuraa liiketoiminnan kannattavuutta markkina-alueittain. Konserniraportointi perustuu maantieteellisiin segmentteihin, joita ovat Suomi, Ruotsi, Baltia ja Puola. Puolan markkina-alue on esitetty omana segmenttinään 1.1.2005 alkaen ja Ruotsi 1.1.2007 alkaen.
Segmenttien varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, jotka ovat suoraan tai perustellusti kohdistettavissa ao. segmentin liiketoimintaan. Segmentin varoihin on laskettu aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, osuudet osakkuusyhtiöissä, vaihto-omaisuus ja korottomat saamiset. Segmentin velkoihin sisältyvät lyhytaikaiset, korottomat velat. Kohdistamattomat erät sisältävät rahoitus- ja veroeriä sekä koko konsernille yhteisiä eriä.
| Suomen | Ruotsin | Baltian | Puolan | Elimi- | Kohdista- | Konserni | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| toiminnot | toiminnot | toiminnot | toiminnot | noinnit | mattomat | yhteensä | |
| Tuloslaskelmatiedot | |||||||
| Ulkoinen liikevaihto | 725,3 | 997,0 | 151,9 | 250,5 | - | - | 2 124,7 |
| Sisäinen liikevaihto | 7,2 | 40,5 | 5,0 | 1,1 | -53,9 | - | 0,0 |
| Liikevaihto | 732,5 | 1 037,4 | 156,9 | 251,7 | -53,9 | - | 2 124,7 |
| Segmentin liikevoitto | 19,3 | 16,7 | 9,8 | 9,3 | - | - | 55,1 |
| Kohdistamattomat erät | - | - | - | - | - | - | 0,0 |
| Liikevoitto | 19,3 | 16,7 | 9,8 | 9,3 | - | - | 55,1 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | - | - | - | - | - | -19,7 | -19,7 |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 1,7 | 0,2 | - | - | - | - | 2,0 |
| Tuloverot | - | - | - | - | - | -4,9 | -4,9 |
| Tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista 12,6 | 10,1 | 10,0 | 5,3 | -5,4 | - | 32,5 | |
| Tilikauden tulos | 12,6 | 10,1 | 10,0 | 5,3 | -5,4 | - | 32,5 |
| Tasetiedot | |||||||
| Segmentin varat | 365,4 | 355,3 | 108,9 | 104,9 | -10,8 | - | 923,7 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 7,9 | 13,0 | - | - | - | - | 20,9 |
| Kohdistamattomat varat | - | - | - | - | 129,4 | 129,4 | |
| Varat yhteensä | 373,3 | 368,3 | 108,9 | 104,9 | -10,8 | 129,4 | 1 074,0 |
| Segmentin velat | 81,0 | 102,0 | 14,2 | 20,4 | -8,6 | - | 208,9 |
| Kohdistamattomat velat | - | - | - | - | - | 466,3 | 466,3 |
| Velat yhteensä | 81,0 | 102,0 | 14,2 | 20,4 | -8,6 | 466,3 | 675,3 |
| Muut tiedot | |||||||
| Liikevaihto, tavarat | 719,5 | 997,0 | 151,7 | 238,3 | - | - | 2 106,5 |
| Liikevaihto, palvelut | 5,8 | 0,0 | 0,1 | 12,3 | - | - | 18,2 |
| Investoinnit | 8,0 | 18,5 | 7,3 | 7,5 | - | - | 41,3 |
| Poistot | -22,0 | -20,0 | -8,2 | -7,0 | - | - | -57,2 |
| Arvonalentumiset | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | - | - | 0,0 |
| Liikearvot | 17,5 | 29,3 | 19,1 | 22,4 | - | - | 88,2 |
Konserni osti 2.1.2009 Liha-Matti Oy:n osakkeista 100 % ja 31.12.2009 Kivikylän Kotipalvaamo Oy:n osakkeista 49 %. Kauppojen yhteenlaskettu kauppahinta oli 7,8 miljoonaa euroa. Ostettujen yhtiöiden nettovarallisuuden käypä arvo oli hankinta-ajankohtana 6,6 miljoonaa euroa. Hankinnoista kirjattiin liikearvoa yhteensä 4,3 miljoonaa euroa. Liha-Matti Oy fuusioitiin Lihatukku Harri Tamminen Oy:hyn 30.9.2009.
Nämä luvut on laskettu käyttäen HKScan –konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita.
| Käypä arvo | Kirjanpitoarvo | |
|---|---|---|
| Rahavarat | 2,5 | 2,5 |
| Pysyvät vastaavat | 4,8 | 3,8 |
| Tavaramerkit | 2,0 | 0,0 |
| Vaihto-omaisuus | 0,8 | 0,6 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 3,5 | 3,5 |
| Osto- ja muut velat | -3,1 | -3,1 |
| Lainat | -3,1 | -3,1 |
| Laskennalliset verovelat | -0,9 | - |
| Nettovarallisuuden käypä arvo | 6,6 | 4,2 |
| Vähemmistön osuus (51%) | -3,1 | - |
| Liikearvo | 4,3 | - |
| Hankintameno yhteensä | 7,8 | - |
| Rahana maksettava kauppahinta | - | 7,8 |
| Lisäkauppahinnat ja varainsiirtoverot niistä | - | -2,0 |
| Hankitun yrityksen rahavarat | - | -2,5 |
| Hankinnasta johtuva rahavirta | - | 3,2 |
| 3. Liiketoiminnan muut tuotot | 2009 | 2008 |
| Vuokratuotot | 1,8 | 1,8 |
| Myyntivoitot pysyvistä vastaavista | 0,1 | 2,2 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 4,8 | 10,0 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 6,7 | 14,0 |
| 4. Materiaalit ja palvelut | ||
| Ostot tilikauden aikana | -1 357,0 | -1 518,2 |
| Varastojen lisäys tai vähennys | 15,7 | 27,8 |
| Aineet, tavarat, tarvikkeet | -1 341,2 | -1 490,4 |
| Ulkopuoliset palvelut | -133,3 | -152,2 |
| Materiaalit ja palvelut | -1 474,5 | -1 642,6 |
| 5. Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut | ||
| Palkat ja palkkiot | -234,0 | -262,9 |
| Uudelleenjärjestelyistä johtuvat palkat ja palkkiot | -10,8 | 0,0 |
|---|---|---|
| Osakepalkkiojärjestelmän kulut | -0,2 | -0,4 |
| Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt | -54,4 | -48,1 |
| Eläkekulut, etuuspohjaiset järjestelyt | 0,1 | -0,1 |
| Eläkekulut yhteensä | -54,3 | -48,2 |
| Muut henkilösivukulut | -7,4 | -7,6 |
| Muut henkilösivukulut | -7,4 | -7,6 |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut | -306,7 | -319,0 |
| Toimitusjohtajat ja toimitusjohtajan sijaiset | 4,7 | 3,9 |
| Hallituksen jäsenet | 0,3 | 0,3 |
| Johdon palkat, palkkiot ja luontoisedut | 5,0 | 4,2 |
| Henkilöstömäärä tilikauden aikana keskimäärin | ||
| Toimihenkilöt | 1 619 | 1 835 |
| Työntekijät | 5 810 | 5 915 |
| Yhteensä | 7 429 | 7 750 |
| Lisäksi Sokolów-konsernin palveluksessa Puolassa oli keskimäärin 5 569 henkeä vuonna 2009. | ||
| 6. Poistot ja arvonalentumiset | ||
|---|---|---|
| Suunnitelman mukaiset poistot | -57,2 | -54,8 |
| Poistot | -57,2 | -54,8 |
| Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä | 0,0 | 0,0 |
| Arvonalentumisten palautukset pys. vast. hyödykkeistä | 0,0 | 0,8 |
| Arvonalentumiset | 0,0 | 0,8 |
| Yhteensä | -57,2 | -54,0 |
| 7. Liiketoiminnan muut kulut | ||
| Vuokrat | -9,7 | -8,6 |
| Luovutustappiot pysyvistä vastaavista | -0,4 | -0,2 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot | -8,9 | -13,1 |
| Vapaaehtoiset henkilöstökulut | -7,8 | -7,0 |
| Energia | -35,1 | -38,4 |
| Kunnossapito | -58,9 | -66,1 |
| Mainos-, markkinointi- ja edustuskulut | -54,4 | -56,1 |
| Palvelu-, tietohallinto- ja konttorikulut | -41,6 | -42,5 |
| Muut kulut | -28,0 | -25,1 |
| Liiketoiminnan muut kulut yhteensä | -244,8 | -257,1 |
Konsernin tilintarkastuspalkkiot sen riippumattomalle päätilintarkastajalle PricewaterhouseCoopersille esitetään alla olevassa taulukossa. Varsinaisen tilintarkastuksen tilintarkastusmenot liittyvät vuositilinpäätösten tarkastukseen ja niihin läheisesti liittyviin lainsäädännöllisiin toimintoihin. Tilintarkastuksen muita palkkioita ovat mm. verokonsultointi ja yritysjärjestelyissä avustaminen. Luvut sisältävät myös Puolan tarkastusmenot (BDO Puola).
| 2009 | 2008 |
|---|---|
| -0,6 | |
| 0,0 | 0,0 |
| 0,0 | 0,0 |
| -0,4 | |
| -1,0 | |
| 2008 | |
| 0,0 | |
| 0,0 | |
| -0,1 | |
| -0,3 | |
| 0,0 | |
| 0,5 | |
| 5,3 | |
| 0,1 | |
| 5,5 | |
| -0,7 -0,4 -1,1 2009 0,0 0,0 0,1 1,8 0,0 -0,3 2,5 1,1 5,2 |
| Tulosvaikutteisesti kirjatut erät | ||
|---|---|---|
| Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon | ||
| arvostettavista rahoituslainoista | -19,9 | -31,9 |
| Arvonalentumistappiot myytävissä olevista rahoitusvaroista | -3,5 | -1,6 |
| Muut rahoituskulut | -1,5 | -1,9 |
| Yhteensä | -24,9 | -35,5 |
Muihin rahoituskuluihin sisältyy rahoitusleasingsopimuksista tilikaudella kuluksi kirjattuja muuttuvia vuokria 0 milj. euroa (0 milj. euroa vuonna 2008).
Liikevoittoon sisältyy vuonna 2009 valuuttakurssieroja 0,2 meur (0,2 meur).
Konsernilla oli keskimäärin 73 miljoonan euron (62 meur) arvosta rahoitusyhtiöille myytyjä myyntisaatavia, joista maksetut rahoituskustannukset 1,1 meur (2,5 meur) sisältyvät rahoituskuluihin.
| 9. Tuloverot | |||
|---|---|---|---|
| Verokannan täsmäytys, kumulatiivinen | 12 / 2009 | 12 / 2008 | |
| Tuloverot | |||
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | -5,1 | -3,8 | |
| Aikaisempien tilikausien verot | 0,0 | 0,2 | |
| Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutos | 0,3 | 2,2 | |
| Muut välittömät verot | 0,0 | 0,0 | |
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | -4,9 | -1,4 | |
| Kirjanpidon voitto/tappio ennen veroja | 37,3 | 9,0 | |
| Laskennallinen vero emoyhtiön verokannalla | -9,7 | -2,3 | |
| Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikk. verokantojen vaikutukset | 3,0 | 1,3 | |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksista | 0,8 | 0,4 | |
| Verovapaat tulot | 0,1 | 0,2 | |
| Vähennyskelvottomat menot | -0,5 | -2,0 | |
| Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö | 1,4 | 0,8 | |
| Aikaisempien tilikausien vero | 0,0 | 0,2 | |
| Verokulu tuloslaskelmassa | -4,9 | -1,4 |
Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Tilikauden voitosta on vähennetty oman pääoman ehtoisen lainan kertynyt korko. Laimennetussa osakemäärässä on huomioitu hybridilainan koron maksu yhtiön osakkeilla. Laimennusvaikutuksen huomioiminen ei muuta tilikauden osakekohtaista tulosta.
Yhtiöllä on osakepalkkiojärjestelmä ja lisäksi hybridilainaan on kertyneen koron osalta liittynyt vaihtooikeus. Kummallakaan ei ole raportointikausina ollut laimentavaa vaikutusta osakekohtaiseen tulokseen. Yhtiön vuoden 2008 tilinpäätöksessä esitetty laimentamaton ja laimennettu Tulos/osake tunnusluku 0,12 euroa oli laskettu vähentämättä oman pääoman ehtoisen lainan kertynyttä korkoa. Yhtiö on antioikaisun yhteydessä korjannut myös vertailuluvun tältä osin.
| 2009 | 2008 | |
|---|---|---|
| Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto | 29,9 | 4,7 |
| Oman pääoman ehtoisen lainan korko, verolla vähennettynä | -1,2 | -0,3 |
| Yhteensä | 28,7 | 4,4 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo (1 000 kpl) | 44 937 | 44 606 |
| Osakepalkkiojärjestelmän laimennusvaikutus | 0 | 0 |
| Oman pääoman ehtoisen lainan koron mahdollinen maksu osakkeina | 0 | 0 |
| Laimennusvaikutuksella oikaistut osakkeet, painotettu keskiarvo | 44 937 | 44 606 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (€/osake) | 0,64 | 0,10 |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos (€/osake) | 0,64 | 0,10 |
| 11. Aineettomat hyödykkeet 2009 | Aineettomat hyödykkeet 2008 | ||
|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 69,3 | Hankintameno 1.1. | 75,2 |
| Muuntoerot | 3,2 | Muuntoerot | -8,0 |
| Lisäykset | 2,8 | Lisäykset | 0,3 |
| Lisäykset (yritysostot) | 2,0 | Vähennykset | -0,2 |
| Vähennykset | -0,9 | Siirrot erien välillä | 2,0 |
| Siirrot erien välillä | 2,8 | Hankintameno 31.12. | 69,3 |
| Hankintameno 31.12. | 79,2 | Kertyneet poistot 1.1. | -9,8 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -11,5 | Muuntoerot | 0,3 |
| Muuntoerot | -0,2 | Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0,1 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0,9 | Tilikauden poisto | -2,1 |
| Tilikauden poisto | -2,7 | Kertyneet poistot 31.12. | -11,5 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -13,4 | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 65,7 | Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 57,8 |
Rajoittamattoman taloudellisen vaikutusajan omaavien hyödykkeiden jako rahavirtaa tuottaville yksiköille
| 2009 | 2008 | |
|---|---|---|
| Kotimaan punainen liha | 2,0 | 0,0 |
| Ruotsin liiketoiminta | 53,2 | 50,2 |
| Yhteensä | 55,2 | 50,2 |
| 12. Liikearvo 2009 | Liikearvo 2008 | ||
|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 81,7 | Hankintameno 1.1. | 85,1 |
| Muuntoerot | 1,6 | Muuntoerot | -4,1 |
| Lisäykset | 0,6 | Lisäykset | 0,7 |
| Lisäykset (yritysostot) | 4,3 | Vähennykset | 0,0 |
| Vähennykset | 0,0 | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 88,2 | Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 81,7 |
Kaikki konsernin liikearvon kirjaamiseen johtaneet hankinnat ovat kohdistuneet yksittäisen CGU:n nettovarojen hankintaan tai liiketoiminnan hankintaan, ja liikearvo on hankintakohtaisesti kohdistettu kyseiselle CGU:lle. Liikearvoa on kohdistettu yhteensä viidelle eri CGU:lle.
| Liikearvojen erittely 2009 | Liikearvojen erittely 2008 | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Kotimaan punainen liha | 17,5 | Kotimaan punainen liha | 12,6 | ||
| Ruotsin liiketoiminta | 29,3 | Ruotsin liiketoiminta | 27,6 | ||
| Baltian valkoinen liha | 5,5 | Baltian valkoinen liha | 5,5 | ||
| Baltian punainen liha | 13,6 | Baltian punainen liha | 13,6 | ||
| Puolan liiketoiminta | 22,4 | Puolan liiketoiminta | 22,4 | ||
| Yhteensä | 88,2 | Yhteensä | 81,7 |
Yhtiö laatii arvonalennustestauslaskelmat vuosittain. Keskeisiä oletuksia laskelmissa ovat liiketoiminnan kasvunäkymät, kustannuskehitys ja käytetty diskonttokorko.
Rahavirtaa tuottavan yksikön liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu arvonalentumistestauksessa käyttöarvolaskelmiin. Laskelmissa käytetyt rahavirta-arviot perustuvat johdon ja hallituksen hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Suunnitelmat perustuvat maltilliseen ja varovaiseen liikevaihdon kasvuun olettaen, että ennustejaksolla saavutetaan keskimäärin viiden prosentin kannattavuustaso. Ennustejakson jälkeinen kassavirta on extrapoloitu käyttäen varovaista kasvukerrointa (1,0 %). Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kasvukertoimet ennustejakson jälkeiselle ajalle eivät ylitä rahavirtaa tuottavien yksiköiden pitkäaikaista historiallista kasvua.
Korkokannat on määritelty huomioiden markkina-alueiden riskit. Korkokanta on määritelty oman ja vieraan pääoman painotettuna keskikustannuksena (WACC) siten, että kassavirtaa tuottavien yksiköiden omavaraisuusaste on laskettu konsernin pitkän aikavälin keskimääräisen pääomarakennetavoitteen mukaan lukuun ottamatta Puolaa. Puolan kohdalla on käytetty todellista pääomarakennetta. Korkokantana on käytetty Suomen alueella 6,6 % (7,0 %), Ruotsissa 7,4 % (8,0 %), Baltiassa 8,0 % (8,8 %) ja Puolassa 8,9 % (10,3 %). Käytettyjen korkokantojen muutosta selittää pitkien korkojen lasku sekä Baltian ja Puolan valuuttoihin kohdistuneen riskin pienentyminen.
Jokaisen rahavirtaa tuottavan yksikön herkkyyttä arvonalennukselle testataan muuttamalla sekä diskonttokorkoa että kannattavuuskehitystä heijastavaa kasvukerrointa. Herkkyysanalyysien perusteella WACC korkojen hypoteettinen 20 prosentin nousu ennustetuilla liiketoiminnan kassavirroilla johtaisi noin 6,6 miljoonan euron arvonalentumiseen Baltian punaisen lihan osalta. Vastaavasti kannattavuuskehitystä heijastavan kasvukertoimen pienentyminen 20 prosentilla johtaisi noin 2,3 miljoonan euron arvonalentumiseen Baltian punaisen lihan kohdalla. Muiden yksiköiden kohdalla korkokannan tai kannattavuuskehitystä heijastavan kasvukertoimen jokseenkin mahdollinen muutos ei testien perusteella johda arvonalennukseen.
Baltian punaisen lihan kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää 12,4 miljoonalla eurolla yksikön kirjanpitoarvon. Diskonttokoron 12 % kasvu johtaisi tilanteeseen, jossa Baltian punaisen lihan kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi yhtä suuri kuin sen kirjanpitoarvo. Kasvukertoimen pienentyminen 17 prosentilla johtaisi vastaavaan tilanteeseen.
Muissa tekijöissä johdon käsityksen mukaan käytettyjen oletusten kohtuulliset muutokset eivät johda arvonalentumisiin minkään rahavirtaa tuottavan yksikön liikearvoissa. Äkilliset ja muut kuin jokseenkin mahdolliset muutokset kassavirtaa tuottavien yksiköiden toimintaympäristössä voivat johtaa pääomakustannusten kasvamiseen tai tilanteeseen, jossa kassavirtaa tuottavalle yksikölle joudutaan arvioimaan selkeästi alhaisemmat kassavirrat. Tällaisessa tilanteessa arvonalenemistappioiden kirjaaminen on todennäköistä.
Suoritettujen vuosittaisten arvonalennustestien perusteella ei ole tehty arvonalennuksia vuosien 2008 ja 2009 aikana.
| Maa- ja | Rakennukset | Koneet | Muut | Ennakko- | |||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| vesialueet ja rakennelmat | ja kalusto | aineelliset | maksut ja | ||||
| hyödykkeet keskeneräiset | |||||||
| hankinnat | Yht. | ||||||
| Hankintameno 1.1. | 6,8 | 408,4 | 432,2 | 13,5 | 24,2 | 885,1 | |
| Muuntoerot | 0,1 | 6,1 | 7,1 | 0,1 | 0,6 | 14,0 | |
| Lisäykset | 0,2 | 3,2 | 13,5 | 0,4 | 24,0 | 41,2 | |
| Lisäykset (yritysostot) | 0,0 | 1,9 | 1,6 | 0,0 | 0,0 | 3,5 | |
| Vähennykset | 0,0 | -0,7 | -15,0 | -0,8 | -0,0 | -16,5 | |
| Siirrot erien välillä | 0,0 | 5,6 | 21,8 | 0,2 | -30,2 | -2,6 | |
| Hankintameno 31.12. | 7,1 | 424,5 | 461,1 | 13,4 | 18,6 | 924,7 | |
| Kertyneet poistot 1.1. | -0,1 | -165,7 | -229,8 | -10,2 | 0,0 | -405,8 | |
| Muuntoerot | -0,0 | -4,2 | -3,1 | 0,0 | - | -7,3 | |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0,0 | 0,6 | 11,7 | 0,8 | - | 13,2 | |
| Yritysostojen kertyneet poistot | 0,0 | 0,1 | 0,2 | 0,0 | - | 0,3 | |
| Tilikauden poisto | 0,0 | -14,0 | -40,7 | -1,1 | - | -55,8 | |
| Arvonalennusten palautukset | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | - | 0,0 | |
| Kertyneet poistot 31.12. | -0,1 | -183,3 | -261,6 | -10,5 | 0,0 | -455,4 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 6,9 | 241,2 | 199,5 | 2,9 | 18,6 | 469,1 | |
| Hankintameno 1.1. | 6,6 | 387,2 | 395,5 | 12,9 | 72,9 | 875,1 | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Muuntoerot | -0,3 | -21,3 | -21,7 | -0,5 | -2,7 | -46,5 | |
| Lisäykset | 0,5 | 1,1 | 12,8 | 0,6 | 64,9 | 79,9 | |
| Vähennykset | -0,1 | -10,5 | -25,6 | -0,8 | -0,1 | -37,1 | |
| Siirrot erien välillä | 0,1 | 51,9 | 71,2 | 1,3 | -110,8 | 13,7 | |
| Hankintameno 31.12. | 6,8 | 408,4 | 432,2 | 13,5 | 24,2 | 885,1 | |
| Kertyneet poistot 1.1. | -0,1 | -165,8 | -222,6 | -10,0 | 0,0 | -398,5 | |
| Muuntoerot | 0,0 | 11,8 | 10,4 | 0,4 | - | 22,6 | |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0,0 | 2,1 | 15,8 | 0,5 | - | 18,4 | |
| Tilikauden poisto | 0,0 | -13,8 | -34,2 | -1,1 | - | -49,1 | |
| Arvonalennusten palautukset | 0,0 | 0,0 | 0,8 | 0,0 | - | 0,8 | |
| Kertyneet poistot 31.12. | -0,1 | -165,7 | -229,8 | -10,2 | 0,0 | -405,8 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 6,7 | 242,6 | 202,4 | 3,3 | 24,2 | 479,3 | |
| Osuudet osakkuusyrityksissä 2009 | ||
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 17,8 | |
| Muuntoerot | 0,4 | |
| Lisäykset | 0,6 | |
| Hankintameno 31.12 | 18,8 | |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 2,9 | |
| Osakkuusyhtiöosingot | -0,8 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 20,9 | |
| Osuudet osakkuusyrityksissä 2008 | ||
| Hankintameno 1.1. | 20,3 | |
| Muuntoerot | -2,0 | |
| Lisäykset | 0,5 | |
| Vähennykset | -1,9 | |
| Arvonalennukset | -0,2 | |
| Siirrot erien välillä | -0,1 | |
| Hankintameno 31.12. | 16,6 | |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 1,5 | |
| Osakkuusyhtiöosingot | -0,3 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 17,8 |
Seuraavalla sivulla on lueteltu osakkuusyritykset sekä niiden yhteenlasketut varat, velat, liikevaihto, voitto/tappio (milj. euroa) sekä omistusosuus. Luvut ovat osakkuusyritysten bruttolukuja, ei konsernin omistusosuuden mukaisia osuuksia.
| 31.12.2009 31.12.2008 | |||
|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset lainasaamiset | 3,1 | 8,0 | |
| Pitkäaikaiset muut saamiset | 15,1 | 9,3 | |
| Pitkäaikaiset laina- ja muut saamiset | 18,2 | 17,4 | |
| Muut pitkäaikaiset sijoitukset | 10,5 | 9,9 | |
| Laskennallinen verosaaminen | 12,3 | 10,1 | |
| Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 41,0 | 37,4 | |
| Osakkuusyritykset 2009 | Osakkuusyritykset 2008 | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Varat | Velat | Liike- | Tilikauden | Omistus- | Varat | Velat | Liike- | Tilikauden | Omistus- | ||
| vaihto | voitto/ | osuus, % | vaihto | voitto/ | osuus, % | ||||||
| tappio | tappio | ||||||||||
| Konsernin emoyhtiön omistamat | Konsernin emoyhtiön omistamat | ||||||||||
| Honkajoki Oy -konserni | 14,7 | 9,6 | 21,4 | 1,4 | 38,33 | Honkajoki Oy -konserni | 12,9 | 9,2 | 18,3 | 0,4 | 38,33 |
| Envor Biotech Oy | 7,1 | 5,0 | 3,3 | 0,1 | 24,62 | Envor Biotech Oy | 4,7 | 3,3 | 2,4 | 0,4 | 24,62 |
| Pakastamo Oy | 11,1 | 8,5 | 11,0 | 0,4 | 50,00 | Pakastamo Oy | 11,0 | 9,9 | 9,9 | 0,2 | 50,00 |
| Lihateollisuuden Tutkimuskeskus LTK | 10,2 | 2,0 | 22,9 | 1,0 | 44,80 | Lihateollisuuden Tutkimuskeskus LTK | 9,6 | 2,1 | 23,7 | 0,5 | 44,80 |
| Best-In Oy | 1,6 | 0,8 | 5,6 | 0,1 | 50,00 | Best-In Oy | 1,7 | 0,9 | 4,8 | 0,1 | 50,00 |
| Länsi-Kalkkuna Oy | 3,6 | 2,9 | 25,6 | 0,2 | 50,00 | Länsi-Kalkkuna Oy | 3,6 | 3,1 | 27,0 | 0,1 | 50,00 |
| LSO Foods Oy:n omistamat | LSO Foods Oy:n omistamat | ||||||||||
| Finnpig Oy | 1,3 | 0,6 | 3,0 | 0,2 | 50,00 | Finnpig Oy | 1,1 | 0,6 | 2,8 | 0,1 | 50,00 |
| Scan AB:n omistamat | Scan AB:n omistamat | ||||||||||
| Bondens Bästa i Svalöv AB | 0,2 | 0,1 | 1,3 | 0,0 | 50,00 | Bondens Bästa i Svalöv AB | 0,2 | 0,1 | 1,5 | 0,0 | 50,00 |
| SDT Sveriges Djurproducenters | SDT Sveriges Djurproducenters | ||||||||||
| Tillväxt AB | 5,0 | 0,1 | 0,0 | 0,0 | 50,00 | Tillväxt AB | 4,8 | 0,1 | 0,0 | 0,1 | 50,00 |
| Conagri AB | 6,9 | 6,3 | 22,1 | 0,0 | 49,00 | Conagri AB | 6,9 | 6,3 | 22,1 | 0,0 | 49,00 |
| daka a.m.b.a | 105,4 | 78,7 | 119,1 | 9,0 | 33,60 | daka a.m.b.a | 114,0 | 92,7 | 121,5 | 3,4 | 33,60 |
| Fastighets AB Tuben | 0,2 | 0,0 | 0,1 | 0,0 | 48,00 | Fastighets AB Tuben | 0,2 | 0,0 | 0,1 | 0,1 | 48,00 |
| Höglandsprodukter AB | 3,4 | 1,8 | 28,0 | 0,5 | 30,00 | Höglandsprodukter AB | 2,4 | 1,8 | 30,2 | 0,5 | 30,00 |
| Siljans Chark AB | 8,0 | 6,2 | 15,5 | 0,8 | 39,30 | Siljans Chark AB | 7,3 | 4,9 | 16,8 | 0,3 | 39,30 |
| Svensk Köttinformation AB | 0,3 | 0,2 | 0,8 | 0,0 | 50,00 | Svensk Köttinformation AB | 0,2 | 0,1 | 0,9 | 0,0 | 50,00 |
| Svensk Köttrasprövning AB | 0,1 | 0,0 | 0,3 | 0,0 | 35,00 | Svensk Köttrasprövning AB | 0,1 | 0,0 | 0,3 | 0,0 | 35,00 |
| Svensk Lantbrukstjänst AB | 2,7 | 1,1 | 10,7 | 0,4 | 26,00 | Svensk Lantbrukstjänst AB | 2,1 | 0,9 | 10,9 | 0,2 | 26,00 |
| Svenska Djurhälsovården AB | 3,0 | 0,4 | 7,6 | 0,0 | 50,00 | Svenska Djurhälsovården AB | 2,6 | 0,4 | 6,9 | 0,2 | 50,00 |
| Taurus Köttrådgivning AB | 0,3 | 0,1 | 0,8 | 0,0 | 39,33 | Taurus Köttrådgivning AB | 0,2 | 0,1 | 0,5 | 0,0 | 39,33 |
| Bertil Eriksson Slakteri AB | 1,5 | 1,1 | 5,2 | 0,4 | 35,00 | ||||||
| Svenska Pig AB | 0,5 | 0,2 | 0,8 | 0,2 | 22,00 | ||||||
| M R L Transport AB | 0,2 | 0,2 | 0,6 | 0,0 | 30,00 | ||||||
| Industrislakt Syd AB | 1,0 | 1,0 | 4,7 | 0,0 | 50,00 | ||||||
| SLP Pärsons AB:n omistamat | |||||||||||
| Spjutstorps Smågris AB | 2,2 | 2,1 | 0,5 | 0,0 | 49,00 | ||||||
| Laskennallisten verosaamisten erittely | Kirjattu | Kirjattu | Ostetut/ | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Muunto- | tulos- | omaan | myydyt | |||
| 1.1.2009 | ero | laskelmaan | pääomaan | yhtiöt | 31.12.2009 | |
| Eläke-etuudet | 1,1 | - | -0,0 | - | - | 1,1 |
| Arvonalentumiset käyttöomaisuudesta | 0,1 | - | - | - | - | 0,1 |
| Muut jaksotuserot | 2,9 | 0,1 | 0,3 | 2,6 | - | 5,9 |
| Konsolidoinnista syntyvät | 0,6 | - | -0,1 | - | - | 0,5 |
| Vahvistetut tappiot | 5,3 | 0,3 | -1,0 | - | - | 4,6 |
| Yhteensä | 10,1 | 0,4 | -0,8 | 2,6 | - | 12,3 |
| Poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset | 8,6 | -0,4 | 1,6 | - | - | 9,8 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Muut jaksotuserot | 11,7 | -0,5 | -3,9 | -1,3 | - | 6,0 |
| Konsolidoinnista syntyvät | 13,0 | -0,6 | 0,6 | - | - | 13,0 |
| Voittovaroihin suoraan kirjatut | 0,4 | - | - | - | - | 0,4 |
| Eläke-etuudet | - | - | 3,1 | - | - | 3,1 |
| Yhteensä | 33,6 | -1,5 | 1,4 | -1,3 | - | 32,2 |
| Laskennallisten verosaamisten erittely | Kirjattu | Kirjattu | Ostetut/ | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Muunto- | tulos- | omaan | myydyt | |||
| 1.1.2008 | ero | laskelmaan | pääomaan | yhtiöt | 31.12.2008 | |
| Eläke-etuudet | 1,2 | - | -0,1 | - | - | 1,1 |
| Arvonalentumiset käyttöomaisuudesta | 0,1 | - | - | - | - | 0,1 |
| Muut jaksotuserot | 2,1 | -0,3 | 0,3 | 0,7 | 0,1 | 2,9 |
| Konsolidoinnista syntyvät | 0,6 | - | - | - | - | 0,6 |
| Vahvistetut tappiot | 4,3 | -0,6 | 1,6 | - | - | 5,3 |
| Yhteensä | 8,3 | -0,9 | 1,9 | 0,7 | 0,1 | 10,1 |
| 8,6 | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 11,7 | |||||
| 13,0 | |||||
| 0,4 | |||||
| - | |||||
| 34,0 | -3,2 | 0,4 | 2,5 | - | 33,6 |
| 9,5 10,4 13,7 0,4 - |
-0,9 -1,0 -1,3 - - |
- -0,2 0,6 - - |
- 2,5 - - - |
- - - - - |
Konsernissa ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista.
Viron yhtiöiden voittovaroihin kirjaamatonta laskennallista verovelkaa sisältyy 17,3 milj. euroa.
| 31.12.2009 | 31.12.2008 | |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 73,9 | 80,9 |
| Keskeneräiset tuotteet | 7,1 | 7,1 |
| Valmiit tuotteet | 23,7 | 25,6 |
| Tavarat | 0,0 | 0,0 |
| Muu vaihto-omaisuus | 4,1 | 4,2 |
| Ennakkomaksut vaihto-omaisuudesta | 2,1 | 2,2 |
| Elävät eläimet IFRS 41 | 7,6 | 8,2 |
| Vaihto-omaisuus yhteensä | 118,7 | 128,3 |
| 31.12.2009 | 31.12.2008 | |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset osakkuusyrityksiltä | 0,3 | 0,4 |
| Lainasaamiset osakkuusyrityksiltä | 0,6 | 0,6 |
| Lyhytaikaiset saamiset osakkuusyrityksiltä | 0,9 | 1,0 |
| Myyntisaamiset | 133,2 | 135,5 |
| Muut saamiset | 51,5 | 47,1 |
| Lyhytaikaiset saamiset muilta | 184,7 | 182,6 |
| Hyödykejohdannaiset, suojauslaskenta | 0,0 | 0,0 |
| Lyhytaikaiset johdannaissaamiset | 0,0 | 0,0 |
| Korkosaamiset | 0,7 | 1,0 |
| Jaksotetut henkilöstökulut, lyhytaikaiset saamiset | 0,7 | 0,8 |
| Muut siirtosaamiset | 7,2 | 13,0 |
| Lyhytaikaiset siirtosaamiset | 8,7 | 14,9 |
| Verosaamiset (tuloverot) | 0,2 | 1,5 |
| Tuloverosaaminen | 0,2 | 1,5 |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 194,5 | 199,9 |
| (miljoonaa euroa) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Arvon- | Arvon- | |||||
| alentumis- | Netto | alentumis- | Netto | |||
| 2009 | tappiot | 2009 | 2008 | tappiot | 2008 | |
| Erääntymättömät 1) | 120,1 | 120,1 | 113,7 | 113,7 | ||
| Erääntyneet | ||||||
| Alle 30 päivää | 10,4 | 0,4 | 10,0 | 14,4 | 0,0 | 14,4 |
| 30-60 päivää | 0,8 | 0,0 | 0,8 | 2,0 | 0,0 | 2,0 |
| 61-90 päivää | 0,2 | 0,0 | 0,3 | 0,3 | 0,1 | 0,3 |
| yli 90 päivää 2) | 1,6 | 0,5 | 1,1 | 5,1 | 3,7 | 1,4 |
| Yhteensä | 133,2 | 0,9 | 132,3 | 135,5 | 3,7 | 131,8 |
1) Myyntisaatavien määrässä on huomioitava saatavien myynti rahoitusyhtiöille. 2) Muodostuu mm. eläintilityksistä kuitattavista saatavista.
Saamisten käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 28. Rahoitusvarojen ja –velkojen käyvät arvot.
Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat ovat yhtenevät taseen rahavarojen kanssa.
Seuraavassa on esitetty ulkona olevien osakkeiden lukumäärän muutosten vaikutukset:
| Osakkeiden | Osake- | Ylikurssi- | SVOP | Omat | Yhteensä | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| lukumäärä | pääoma | rahasto | Meur | osakkeet | Meur | ||
| (1 000 kpl) | Meur | Meur | Meur | ||||
| 1.1.2008 | 39 266 | 66,8 | 72,9 | 66,7 | -0,7 | 205,7 | |
| Omien osakkeiden hankinta | -15 | -0,1 | -0,1 | ||||
| Omien osakkeiden luovutus | 51 | 0,8 | 0,8 | ||||
| 31.12.2008 | 39 302 | 66,8 | 72,9 | 66,7 | 0,0 | 206,4 | |
| Omien osakkeiden palautuminen | -48 | 0,0 | 0,0 | ||||
| Osakeanti | 14 720 | 76,8 | 76,8 | ||||
| 31.12.2009 | 53 974 | 66,8 | 72,9 | 143,5 | 0,0 | 283,2 | |
Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Yhtiön osakkeet jakautuvat A- ja K-sarjoihin, jotka eroavat toisistaan sillä tavoin kuin yhtiöjärjestyksessä on määrätty. Kaikilla osakkeilla on yhtäläinen osinko-oikeus. K-osakkeella on 20 ääntä ja A-osakkeella 1 ääni. A-sarjan osakkeita on ollut ennen osakeantia 33 906 193 kpl ja K-sarjan osakkeita 5 400 000 kpl ja 29.12.2009 rekisteröidyn osakeannin jälkeen 54 026 522 kpl A-sarjan osakkeita ja 5 400 000 kpl K-sarjan osakkeita.
Kun osakeanneista on päätetty vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978/734) aikana, osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset tai muut vastikkeet on kirjattu osakepääomaan ja ylikurssirahastoon järjestelyiden ehtojen mukaisesti, transaktiokuluilla vähennettynä.
Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. Swedish Meatsille suunnatun osakeannin merkinnästä saatu nimellisarvon ylittävä osuus vastikkeesta merkittiin SVOP –rahastoon. Vuoden 2009 osakeanti merkittiin kokonaan SVOP –rahastoon.
Yhtiön hallussa oli vuoden 2009 alussa 4 474 kappaletta yhtiön omia A-sarjan osakkeita. Vuoden 2009 aikana osakkeita palautui takaisin yhtiön haltuun 47 508 kappaletta. Tilivuoden päättyessä yhtiöllä oli 51 982 omaa A-osaketta yhteiseltä markkina-arvoltaan 0,4 miljoonaa euroa. Osuus kaikista osakkeista oli alle 0,01 prosenttia ja äänistä alle 0,01 prosenttia. Jäljellä oleva hankintameno esitetään taseessa oman pääoman vähennyksenä.
Muuntoerot–rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot sekä ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksista syntyneet voitot ja tappiot silloin, kun suojauslaskennan edellytykset ovat täyttyneet.
Nämä rahastot ovat myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutoksia varten ja rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutoksia varten. Seuraavassa on erittely suojausinstrumenttien rahaston tapahtumista tilikauden aikana.
| Käyvän arvon rahasto ja suojausinstrumenttien rahasto | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Käyvän arvon rahasto ja suojausinstrumenttien rahasto 1.1. | -1,7 | 0,8 |
| Opo:on tilikaudella kirjattu määrä (tehokas osa), valuuttajohd. | 0,5 | -0,5 |
| Opo:on tilikaudella kirjattu määrä (tehokas osa), korkojohd. | -11,3 | 0,0 |
| Opo:on tilikaudella kirjattu määrä (tehokas osa), hyödykejohd. | 1,0 | -2,8 |
| Laskennallisen verosaamisen osuus kauden muutoksista | 2,7 | 0,7 |
| Käyvän arvon rahasto ja suojausinstrumenttien rahasto 1.1. | -8,8 | -1,7 |
Vuonna 2009 osinkoa jaettiin yhteensä 0,24 euroa osakkeelta, yhteensä 9,4 miljoonaa euroa (vuonna 2008 0,27 euroa osakkeelta, yhteensä 10,6 miljoonaa euroa). Raportointikauden päättymispäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,22 euroa osakkeelta, yhteensä 11,9 miljoonaa euroa.
| 21. Eläkevelvoitteet | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2009 | 31.12.2008 | ||||
| Eläkevelka/ -saaminen taseessa, etuuspohjaiset | |||||
| Eläkevelvoitteet | 3,6 | 3,7 | |||
| Eläkevelka (+)/-saaminen (-) taseessa | 3,6 | 3,7 | |||
| Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu | |||||
| Eläkevelvoitteet | 0,1 | 1,0 | |||
| Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu (IFRS) | 0,1 | 1,0 | |||
| Etuuksista johtuvien velkojen/saamisten muutos tilik. aikana | |||||
| Saldo 1.1. | 3,7 | 4,7 | |||
| Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu (IFRS) | -0,1 | -1,0 | |||
| Muu muutos | 0,0 | 0,0 | |||
| Velat/saamiset tilikauden lopussa | 3,6 | 3,7 | |||
| 22. Varaukset | |||||
| Varausten | Käytetty tk:n | ||||
| 1.1.2009 | lisäykset | aikana (-) | 31.12.2009 | ||
| Pitkäaikaiset varaukset | 1,4 | 8,6 | -1,5 | 8,5 | |
| Lyhytaikaiset varaukset | 1,9 | 1,5 | -0,5 | 2,8 | |
| Yhteensä | 3,3 | 10,1 | -2,0 | 11,3 | |
| Varausten | Käytetty tk:n | ||||
| 1.1.2008 | lisäykset | aikana (-) | 31.12.2008 | ||
| Pitkäaikaiset varaukset | 0,0 | 1,4 | 0,0 | 1,4 | |
| Lyhytaikaiset varaukset | 1,3 | 1,0 | -0,4 | 1,9 | |
| Yhteensä | 1,3 | 2,4 | -0,4 | 3,3 | |
| Pitkäaikaiset varaukset koostuvat pääosin Ruotsin tehostamisohjelmaan liittyvistä | |||||
| henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä kustannuksista. Lyhytaikaisiin varauksiin sisältyy Suomen |
liiketoimintasegmentin Forssan toimipisteen työsuhderiidasta arvioitu kustannus. Viron lukuun sisältyy pieni luottotappiovaraus mahdollisten vastaisten luottotappioiden varalta.
| 23. Vieras pääoma | ||
|---|---|---|
| 31.12.2009 | 31.12.2008 | |
| Pitkäaikainen vieras pääoma | ||
| Korollinen | ||
| Rahalaitoslainat | 329,8 | 441,6 |
| Muut velat | 0,1 | 0,4 |
| Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma | 329,9 | 442,1 |
| Koroton | ||
| Muut velat | 5,9 | 7,9 |
| Pitkäaikainen koroton vieras pääoma | 5,9 | 7,9 |
| Pitkäaikaiset varaukset | 8,5 | 1,4 |
| Laskennallinen verovelka | 32,2 | 33,6 |
| Eläkevelvoitteet | 3,6 | 3,7 |
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 380,1 | 488,7 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | ||
| Korollinen | ||
| Rahalaitoslainat | 78,0 | 70,5 |
| Muut velat | 9,5 | 11,9 |
| Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma | 87,5 | 82,4 |
| Ostovelat ja muut velat | ||
| Saadut ennakot | 0,1 | 0,7 |
| Ostovelat | 100,7 | 113,0 |
| Siirtovelat | ||
| - Lyhytaikaiset korkovelat | 1,1 | 2,4 |
| - Jaksotetut henkilöstökulut | 46,5 | 45,6 |
| - Muut lyhytaikaiset siirtovelat | 23,7 | 19,8 |
| Johdannaiset | 12,0 | 1,8 |
| Muut velat | 17,9 | 16,1 |
| Ostovelat ja muut velat | 202,0 | 199,4 |
| Tuloverovelka | 2,7 | 0,5 |
| Lyhytaikaiset varaukset | 2,8 | 1,9 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 295,1 | 284,2 |
| Vieras pääoma | 675,3 | 772,8 |
Konserni laski liikkeeseen 23.9.2008 yhtiön pääomistajille suunnatun 20 miljoonan euron suuruisen omaan pääomaan rinnastettavan joukkovelkakirjalainan (nk. hybridilaina). Lainaa käsitellään HKScanin IFRS-tilinpäätöksessä omana pääomana. Hybridilaina on oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina, joka on muita yhtiön velkasitoumuksia heikommassa etuoikeusasemassa. Hybridin asema on kuitenkin parempi kuin muilla omaan pääomaan luettavilla erillä. Hybridin koronmaksun ajankohta on liikkeeseenlaskijan harkinnassa. Hybridilainan pääoma ja kertyneet korot maksettiin pois kokonaisuudessaan 11.12.2009.
| Koneet ja laitteet | 0,2 | 1,3 |
|---|---|---|
| Ajoneuvot | 0,5 | 0,3 |
| Rahoitusleasingvelat yhteensä | 1,2 | 2,1 |
| Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien kokonaismäärä | ||
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa | 0,3 | 0,5 |
| Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua | 0,9 | 1,6 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 1,2 | 2,1 |
| Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien nykyarvo | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 0,3 | 0,4 |
| Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua | 0,9 | 1,5 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 1,1 | 2,0 |
| Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut | 0,0 | 0,1 |
| Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä | 1,2 | 2,1 |
| 31.12.2009 | 31.12.2008 | ||
|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon | |||
| arvostetut rahoitusvelat | |||
| - Velkakirjalainat | 214,9 | 259,7 | |
| - Limiittisopimukset | 108,9 | 174,3 | |
| - Leasing- ja factoring rahoitus | 0,8 | 1,6 | |
| - Yritystodistus | 0,0 | 0,0 | |
| - Muut rahoitusvelat | 5,4 | 6,5 | |
| Yhteensä | 329,9 | 442,1 | |
| Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon | |||
| arvostetut rahoitusvelat | |||
| - Velkakirjalainat | 44,9 | 38,5 | |
| - Limiittisopimukset | 22,9 | 28,0 | |
| - Leasing- ja factoring rahoitus | 2,8 | 3,3 | |
| - Yritystodistus | 5,0 | 0,0 | |
| - Muut rahoitusvelat | 11,9 | 12,5 | |
| Yhteensä | 87,5 | 82,3 | |
Velkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 28. Rahoitusvarojen ja –velkojen käyvät arvot.
Konsernin pankkilainat ovat sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisia. Johdannaissopimukset ja myyntisaatavien myynti huomioiden kiinteäkorkoisia lainoja on 47 % (37 % vuonna 2008). Konsernin keskimääräinen korkoprosentti on 3,2 (5,3 % vuonna 2008).
HKScan–konsernin konsernirahoituksen tehtävänä on huolehtia kustannustehokkaasta konserniyritysten rahoituksen hankinnasta, rahoittajasuhteista ja rahoitusriskien hallinnasta. Hallituksen hyväksymä rahoituspolitiikka määrittää rahoituksen hoidon toimintaperiaatteet.
Rahoitusriskeillä tarkoitetaan rahoitusmarkkinoilla tapahtuvia epäsuotuisia muutoksia, joiden seurauksena yrityksen tuloksen kertyminen voi heikentyä tai kassavirrat voivat supistua. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on rahoituksen keinoin suojata yhtiön suunniteltu tuloskehitys ja oma pääoma sekä turvata kaikissa olosuhteissa konsernin maksuvalmius. Riskienhallinnassa voidaan käyttää erilaisia instrumentteja kuten valuuttatermiinejä ja –optioita, koron- tai valuutanvaihtosopimuksia, valuuttalainoja ja hyödykejohdannaisia. Johdannaisia käytetään ainoastaan suojaustarkoituksiin, ei spekulatiivisesti. Pääsääntöisesti konsernin rahoitus hankitaan emoyhtiön kautta ja konsernirahoitus järjestää tytäryhtiöiden rahoituksen kunkin yhtiön paikallisessa valuutassa konsernin sisäisillä lainoilla. Konsernin rahoitus on keskitetty konsernin talousjohtajan alaisuudessa toimivaan rahoitusyksikköön.
Rahoitusmarkkinoiden epävarmuus ja talouden taantuma eivät tilikauden aikana lisänneet konsernin rahoituksen saatavuuteen liittyviä riskejä, vaan konsernin maksuvalmius säilyi hyvänä vuoden 2009 aikana. Konsernissa pyritään kuitenkin jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää mm. analysoimalla rahavirtaennusteita. Konsernilla tulee olla koko ajan maksuvalmius, jolla katetaan lähitulevaisuuden tarpeet sekä liiketoiminnassa että rahoituksessa. Rahoituksen saatavuus varmistetaan hajauttamalla lainasalkku maturiteettien, rahoituslähteiden ja rahoitusinstrumenttien suhteen. Konsernilla on pankkeja sitovia valmiusluottojärjestelyjä, pankkilainoja, vakuutusyhtiölainoja, shekkitililimiittejä sekä lyhytaikainen, 100 miljoonan euron suuruinen kotimainen yritystodistusohjelma.
Konsernin rahoituksen perustana on kesäkuussa 2007 tehty 550 miljoonan euron suuruinen syndikoitu lainajärjestely, jonka maturiteetiksi sovittiin 275 miljoonaan euron velkakirjalaina–osuuden osalta seitsemän vuotta ja 275 miljoonan euron luottolimiittiosuuden osalta viisi vuotta kahdella yhden vuoden jatko-optiolla, joista toinen on toteutettu. Käyttämättömien valmiusluottojen määrä 31.12.2009 oli 207 miljoonaa euroa (140 meur). Lisäksi konsernilla oli muita käyttämättömiä shekkitili- ym. limiittejä 39 miljoonaa euroa (37 meur). 100 miljoonan euron yritystodistusohjelmasta oli liikkeelle laskettu 5 miljoonaa euroa (0 meur). Tyrehtynyt yritystodistusmarkkina käynnistyi hiljalleen vuoden loppua kohden. Lainajärjestelystä nostettavat luotot ovat vaihtuvakorkoisia ja niiden korkoriskiä hallitaan johdannaissopimuksilla. Sitovista luottolimiittisopimuksista 25 meur erääntyy vuonna 2010, 25 meur vuonna 2012 ja 250 meur vuonna 2013. Shekkitililimiittisopimus on voimassa toistaiseksi.
Tilikauden loppupuolella yhtiö toteutti osakeannin, josta saaduilla varoilla yhtiö lyhensi vaihtuvakorkoisia korollisia lainoja. Järjestely kasvatti myös yhtiön vapaiden limiittisopimusten määrää. Yhtiö ei näe merkittävää uudelleenrahoitustarvetta ennen vuotta 2013. Yhtiön nykyisissä lainasopimuksissa on tavanomaiset tulokseen ja taseeseen liittyvät ehdot. Taloudelliset kovenantit ovat nettovelkaantumisaste (gearing) ja nettovelkojen suhde käyttökatteeseen. Lainakovenantit raportoidaan rahoittajille neljännesvuosittain. Jos konserni rikkoo lainakovenantteja, velkoja voi vaatia lainojen nopeutettua takaisinmaksua. Tilikauden 2009 aikana konserni on kyennyt täyttämään kaikki lainoihin liittyvät kovenanttiehdot. Johto seuraa lainakovenanttien täyttymistä säännöllisesti.
Konsernin johto ei ole tunnistanut rahoitusvaroissa tai rahoituslähteissä merkittäviä maksuvalmiusriskikeskittymiä.
Seuraava taulukko kuvaa luottotyypeittäin konsernin sitovien sopimusten määriä tilinpäätöshetkellä:
| 31.12.2009 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Luottotyyppi | Ohjelman koko | Käytössä | Vapaana | |
| Shekkitililimiitti | 49,7 | 10,5 | 39,2 | |
| Luottolimiitti | 328,0 | 121,3 | 206,7 | |
| Yritystodistusohjelma | 100,0 | 5,0 | 95,0 | |
| Yhteensä | 477,7 | 136,8 | 340,9 | |
| 31.12.2008 | ||||
| Luottotyyppi | Ohjelman koko | Käytössä | Vapaana | |
| Shekkitililimiitti | 52,2 | 14,8 | 37,4 | |
| Luottolimiitti | 329,3 | 188,9 | 140,3 | |
| Yritystodistusohjelma | 100,0 | 0,0 | 100,0 | |
| Yhteensä | 481,5 | 203,7 | 277,8 | |
| Luottotyypin maturiteetti | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Luottotyyppi | 31.12.2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | >2014 |
| Velkakirjalainat | 259,8 | 45,4 | 34,8 | 36,6 | 31,5 | 109,8 | 1,7 |
| Limiittisopimukset | 131,8 | 22,9 | 9,6 | 0,0 | 99,3 | 0,0 | 0,0 |
| Leasing- ja factoringrahoitus | 3,6 | 2,8 | 0,2 | 0,6 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Yritystodistusohjelma | 5,0 | 5,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Muut lainat | 17,2 | 11,8 | 3,2 | 2,2 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 417,4 | 87,9 | 47,8 | 39,4 | 130,7 | 109,8 | 1,7 |
| Luottotyypin maturiteetti | |||||||
| Luottotyyppi | 31.12.2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | >2013 |
| Velkakirjalainat | 298,3 | 38,5 | 43,0 | 33,8 | 34,5 | 28,1 | 120,3 |
| Limiittisopimukset | 202,3 | 28,0 | 0,0 | 12,0 | 25,0 | 137,3 | 0,0 |
| Leasing- ja factoringrahoitus | 4,8 | 3,3 | 0,3 | 0,3 | 0,9 | 0,0 | 0,0 |
| Yritystodistusohjelma | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Muut lainat | 19,0 | 12,5 | 2,8 | 1,0 | 2,7 | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 524,4 | 82,3 | 46,2 | 47,1 | 63,1 | 165,4 | 120,3 |
Konsernin korollisten rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuva maturiteettianalyysi valuutoittain:
| Maturiteetti | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | >2014 | |
| EUR | 174,2 | 33,4 | 15,7 | 14,0 | 70,4 | 40,7 | 0,0 |
| SEK | 194,6 | 25,4 | 19,0 | 19,0 | 60,3 | 69,2 | 1,7 |
| PLN | 41,3 | 26,3 | 12,8 | 2,2 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| EEK | 3,4 | 2,7 | 0,1 | 0,6 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| LVL | 3,6 | 0,0 | 0,0 | 3,6 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| DKK | 0,2 | 0,1 | 0,1 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 417,4 | 87,9 | 47,8 | 39,4 | 130,7 | 109,8 | 1,7 |
| Maturiteetti | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | >2013 | ||
| EUR | 232,8 | 40,4 | 42,5 | 33,3 | 36,5 | 80,0 | 0,0 | |
| SEK | 233,6 | 7,7 | 0,5 | 0,5 | 19,4 | 85,4 | 120,0 | Taulukossa on esitetty konsernin korollisten rahoitusvelko |
| PLN | 48,5 | 30,9 | 2,7 | 12,8 | 2,0 | 0,0 | 0,0 | jen sopimuksiin perustuva maturiteettianalyysi. Luvut ovat |
| EEK | 4,2 | 2,9 | 0,0 | 0,0 | 0,9 | 0,0 | 0,3 | diskonttaamattomia ja ne sisältävät ainoastaan pääoman |
| LVL | 3,6 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 3,6 | 0,0 | 0,0 | takaisinmaksut. |
| DKK | 1,7 | 0,3 | 0,3 | 0,4 | 0,7 | 0,0 | 0,0 | |
| Yhteensä | 524,4 | 82,3 | 46,2 | 47,1 | 63,1 | 165,4 | 120,3 |
Seuraavassa taulukossa esitetään konsernin johdannaisvelkoihin kuulumattomat rahoitusvelat ja nettomääräisesti toteutettavat johdannaisvelat jaoteltuina jäljellä olevien sopimuksiin perustuvien juoksuaikojen mukaisesti tilinpäätöspäivänä. Johdannaisvelat sisällytetään jaotteluun, jos niiden sopimuksiin perustuvien eräpäivien tunteminen on välttämätöntä rahavirtojen ajoittumisen ymmärtämisen kannalta. Taulukossa esitettävät luvut ovat korkojohdannaisvelkoja lukuun ottamatta sopimuksiin perustuvia diskonttaamattomia rahavirtoja. Maturiteettianalyysi koskee vain rahoitusinstrumentteja, joten se ei sisällä lakisääteisiä velkoja. Luvut sisältävät myös korot.
| Luottotyyppi | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 >2014 | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Velkakirjalainat | 49,6 | 38,2 | 39,4 | 33,7 110,9 | 1,7 | ||
| Limiittisopimukset | 25,0 | 11,5 | 1,8 100,1 | 0,0 | 0,0 | ||
| Leasing- ja factoringrahoitus | 2,9 | 0,2 | 0,6 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |
| Yritystodistusohjelma | 5,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |
| Muut lainat | 12,0 | 3,2 | 2,2 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |
| Ostovelat ja muut velat | 203,6 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |
| Yhteensä | 298,1 | 53,2 | 44,0 133,9 110,9 | 1,7 | |||
| Johdannaisvelkojen maturiteetti | |||||||
| Korkojohdannaiset, suojauslaskenta | -5,1 | -3,6 | -1,8 | -0,6 | -0,1 | -0,1 | |
| Hyödykejohdannaiset, suojauslaskenta | -0,5 | -0,2 | -0,0 | -0,0 | -0,0 | -0,0 | |
| Valuuttajohdannaiset | -0,9 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |
| Valuuttajohdannaiset, suojauslaskenta | -0,2 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |
| Luottotyyppi | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 >2013 | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Velkakirjalainat | 52,6 | 55,0 | 43,8 | 42,8 | 34,9 | 123,3 | |
| Limiittisopimukset | 37,5 | 8,8 | 20,4 | 32,5 140,8 | 0,0 | ||
| Leasing- ja factoringrahoitus | 3,4 | 0,4 | 0,4 | 0,9 | 0,0 | 0,0 | |
| Yritystodistusohjelma | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |
| Muut lainat | 13,2 | 3,1 | 1,1 | 2,7 | 0,0 | 0,0 | |
| Ostovelat ja muut velat | 215,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |
| Yhteensä | 321,7 | 67,2 | 65,8 | 79,0 175,7 | 123,3 | ||
| Johdannaisvelkojen maturiteetti | |||||||
| Korkojohdannaiset, suojauslaskenta | -3,3 | -4,7 | -1,4 | -1,1 | -0,6 | -0,4 | |
| Hyödykejohdannaiset, suojauslaskenta | -0,5 | -0,7 | -0,5 | -0,2 | 0,0 | 0,0 | |
| Valuuttajohdannaiset | -2,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |
| Valuuttajohdannaiset, suojauslaskenta | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |
Rahoituksen vastapuoliriskiä aiheutuu siitä, että rahoitustapahtuman sopimusosapuoli ei välttämättä pysty täyttämään sopimusvelvoitteitaan. Riskit liittyvät lähinnä sijoitustoimintaan ja johdannaissopimusten vastapuoliriskeihin. Vastapuolina käytetään ainoastaan hyvän luottokelpoisuuden omaavia rahoituslaitoksia ja muita toimijoita. Kassavaroja voidaan sijoittaa pankkitalletuksiin, pankkien sijoitustodistuksiin sekä erikseen määritettyjen pörssin päälistan yritysten yritystodistusohjelmiin.
HKScan –konsernilla on tuotannollista toimintaa Suomessa, Ruotsissa, Baltian maissa ja Ruotsissa sijaitsevan yhteisyrityksen kautta Puolassa. Konserniyhtiöt harjoittavat myös ulkomaankauppaa. Konserni on alttiina valuuttakurssien muutoksista aiheutuvalle valuuttariskille johtuen valuuttamääräisistä tuloista ja menoista sekä valuuttamääräisistä oman pääoman sijoituksista ja tuloksesta. Konsernin kaupallisen toiminnan merkittävimmät kurssiriskit aiheutuvat Yhdysvaltain dollarista, Japanin jenistä ja Ruotsin kruunusta. Konserni suojaa kaupallisia myyntisopimuksia, mutta ei sovella niihin suojauslaskentaa. Noin 1 % konsernin myynnistä on valuuttamääräistä. Valuuttapositiota tarkastellaan valuutoittain kuukausittain. Valuuttasuojauksessa instrumentteina voidaan käyttää valuuttatermiinejä, -optioita ja valuutanvaihtosopimuksia. Kaupallisen toiminnan valuuttakurssiriskiä voidaan suojata enintään 12 kuukautta eteenpäin. Ennustetusta nettovaluuttavirrasta suojataan lähtökohtaisesti 30-70 prosenttia.
Konsernilla on ulkomaisia nettosijoituksia ja se on siten altistunut riskeille, jotka syntyvät kun valuuttamääräiset sijoitukset muunnetaan emoyrityksen toimintavaluuttaan. Konsernin yhtiöiden merkittävimmät valuuttamääräiset omat pääomat ovat Ruotsin kruunuina, Puolan zloteina ja Viron kruunuina. Konsernin periaatteena on suojata Ruotsin kruunumääräinen nettosijoitus vähintään 50 %:sti ja enintään 75 %:sti. Baltian maiden taloustilanteen epävarmuuden edelleen jatkuessa konsernin periaatteiden mukaisesti Viron kruunumääräistä omaa pääomaa suojataan vähintään 50 %:sti ja enintään 75 %:sti. Puolan zlotyn epävakauden jatkumisesta johtuen aloitettiin tilikauden aikana zlotyn suojaaminen samojen periaatteiden mukaisesti.
Nettosijoituksen suojaamiseksi voidaan ottaa lainaa vastaavassa valuutassa tai käyttää johdannaisinstrumentteja. Konsernin ei-euromääräisten tytäryhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden omat pääomat ja suojaussuhteet on esitetty seuraavan sivun taulukossa.
| Nettosijoitukset | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Valuutta Positio | Suojattu | Netto- | Suojaus- | Nimellis- | Suojaus- | |||||
| määrä | positio | instrumentti | arvo | suhde | ||||||
| SEK | 108,2 | 72,3 | 35,9 | Valuuttalaina | 72,3 | 67 % | ||||
| PLN | 53,1 | 29,8 | 23,3 Valuuttatermiini ja -optio | 29,8 | 56 % | |||||
| EEK | 98,0 | 60,6 | 37,5 | Valuuttatermiini | 60,6 | 62 % | ||||
Tilinpäätöksessä 2008 konsernin nettosijoituksiin liittyvät suojaukset olivat seuraavat:
| Nettosijoitukset | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Valuutta Positio | Suojattu | Netto- | Suojaus- | Nimellis- | Suojaus- | |||||
| määrä | positio | instrumentti | arvo | suhde | ||||||
| SEK | 98,0 | 73,5 | 24,5 | Valuuttalaina | 73,5 | 75,0 | ||||
| PLN | 46,9 | 0,0 | 46,9 | - | 0,0 | 0,0 | ||||
| EEK | 88,3 | 61,3 | 27,0 | Valuuttatermiini | 61,3 | 69,4 | ||||
Suojaussuhteet, jotka täyttävät suojauslaskennan edellytykset, käsitellään ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksina.
Valuuttariski liittyy rahoitusinstrumentteihin, jotka ovat ulkomaan rahan määräisiä eli ilmaistaan jossakin muussa valuutassa kuin toimintavaluutassa, jossa ne arvostetaan. Emoyrityksen toimintavaluutta on euro. Ulkomaan rahan määräiset varat ja velat muutettuna euroiksi raportointikauden päättymispäivän kurssiin ovat seuraavat:
| 2009 | 2008 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nimellisarvot | USD | JPY | SEK | USD | JPY | SEK | |
| Pitkäaikaiset varat | |||||||
| - Rahoitusvarat | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |
| - Lainat ja muut saamiset | 0,0 | 0,0 | 129,3 | 0,0 | 0,0 | 138,5 | |
| Pitkäaikaiset velat | |||||||
| - Korolliset velat | 0,0 | 0,0 | 111,7 | 0,0 | 0,0 | 147,7 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||||||
| - Rahoitusvarat | 1,4 | 0,0 | 3,1 | 0,4 | 0,0 | 17,5 | |
| - Myyntisaamiset ja muut saamiset | 1,6 | 0,6 | 3,3 | 8,1 | 0,9 | 7,5 | |
| Lyhytaikaiset velat | |||||||
| - Korolliset velat | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |
| - Korottomat velat | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |
Seuraavassa taulukossa on esitetty euron vahvistuminen tai heikkeneminen Yhdysvaltain dollariin, Japanin jeniin ja Ruotsin kruunuun verrattuna kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomana. Muutosprosentit edustavat keskimääräistä volatiliteettia edellisten 12 kuukauden aikana. Herkkyysanalyysi perustuu raportointikauden päättymispäivän ulkomaan rahan määräisiin varoihin ja velkoihin. Herkkyysanalyysissa otetaan huomioon myös valuuttajohdannaisten vaikutukset, jotka netottavat valuuttakurssimuutosten vaikutuksia. Nettosijoituksia ulkomaisiin yksiköihin ja niitä suojaavia instrumentteja ei ole sisällytetty herkkyysanalyysiin.
| 2009 | 2008 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| USD | JPY | SEK | Yhteensä | USD | JPY | SEK Yhteensä | ||
| Muutosprosentti | 10,0 | 10,0 | 10,0 | 10,0 | 10,0 | 10,0 | ||
| Vaikutus verojen jälkei | ||||||||
| seen voittoon (Meur) | 0,2 | 0,0 | 1,8 | 2,0 | 0,6 | 0,1 | 1,2 | 1,9 |
Herkkyys valuuttariskeille laskettiin seuraavien oletusten perusteella:
• Laskennassa ei ole otettu huomioon ennustettuja vastaisia rahavirtoja, sen sijaan rahoitusinstrumentit, kuten termiinit, joita käytetään näiden positioiden kattamiseen, sisältyvät analyysiin.
• Laskelma ja arviot jokseenkin mahdollisista muutoksista valuuttakursseissa perustuvat oletuksiin tavanomaisista markkina- ja liiketoimintaolosuhteista.
Yhdysvaltain dollareissa ja Japanin jeneissä muutos olisi aiheutunut pääsääntöisesti myyntisaamisten kurssimuutoksista. Ruotsin kruunun osalta merkittävimmät tekijät ovat kruunumääräinen laina ja lainasaaminen.
Konsernin lyhyet rahamarkkinasijoitukset altistavat sen rahavirran korkoriskille, mutta niiden vaikutus ei ole merkittävä. Konsernin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista. Konserni on pääasiallisesti altistunut korkoriskille korollisten velkojen ja myytyjen myyntisaamisten kautta. Korkoriskin hallinnan tavoitteena on vähentää korkokulujen vaihtelua tuloslaskelmassa.
Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainanotto on hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Yritys voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää korkojohdannaisia päästäkseen rahoituspolitiikan mukaiseen tulokseen. Politiikan tavoitteena on, että konsernin lainoista on kiinteään korkoon sidottuja noin 40 %. Tilinpäätöshetkellä kiinteäkorkoisia lainoja korkojohdannaiset ja myyntisaatavarahoitus huomioiden oli noin 47 % (37 %). Osakeantivaroilla lyhennettiin vaihtuvakorkoisia lainoja. Korkoriskille alttiina olevien lainojen määrässä on huomioitu myyntisaatavien rahoitus. Lainojen korkosidonnaisuusaika oli noin 5 kuukautta (6 kk). Mikäli lainojen korkosidonnaisuusaika lasketaan tilinpäätöshetken korkokäyrän mukaan, on korkosidonnaisuusaika noin 13 kuukautta (12 kuukautta).
Tilinpäätöshetkellä konsernin avointen korkojohdannaisten nimellisarvo oli 203,5 milj. euroa (276,8 milj. euroa). Konsernin korollisten velkojen keskimääräinen korkoprosentti johdannaiset ja lainojen marginaali huomioiden oli tilinpäätöshetkellä 3,2 % (5,3 %). Nettorahoituskulujen herkkyys yhden prosenttiyksikön korkojen nousulle/laskulle muiden tekijöiden pysyessä ennallaan oli tilinpäätöshetkellä noin 2,7 miljoonaa euroa (3,7 milj. euroa) ennen veroja seuraavan 12 kuukauden aikana. Herkkyysanalyysi on laadittu tilinpäätöshetken korollisten velkojen ja korkojohdannaisten määriin ja maturiteetteihin perustuen. Korollisiin velkoihin on laskettu mukaan laskusaatavien myynti.
Purettavien korkojohdannaisten korkosidonnaisuusaika on laskettu ensimmäiseen option eräpäivään.
| 31.12.2009 | 31.12.2008 | |
|---|---|---|
| Alle 6 kk | 301,0 | 392,3 |
| 6-12 kk | 72,6 | 62,3 |
| 1-5 vuotta | 43,8 | 64,2 |
| Yli 5 vuotta | 0,0 | 5,6 |
| Yhteensä | 417,4 | 524,4 |
Purettavien korkojohdannaisten korkosidonnaisuusaika on laskettu tilinpäätöshetken korkokäyrän mukaisesti. Sidonnaisuusaika päättyy, kun korkokäyrä saavuttaa korkojohdannaisen kiinteän koron.
| 31.12.2009 | 31.12.2008 | |
|---|---|---|
| Alle 6 kk | 191,2 | 308,1 |
| 6-12 kk | 8,4 | 8,9 |
| 1-5 vuotta | 217,8 | 201,8 |
| Yli 5 vuotta | 0,0 | 5,6 |
| Yhteensä | 417,4 | 524,4 |
Konsernin luottoriskin hallinta ja luotonvalvonta on keskitetty konsernin rahoitusosastolle, joka toimii yhdessä liiketoimintayksiköiden kanssa. Konsernin myyntisaamiset hajaantuvat laajalle asiakaskunnalle, joista merkittävimmät ovat eri markkina-alueiden kaupan keskusliikkeitä. Asiakkaiden luottokelpoisuutta seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Lähes kaikille asiakkaille on olemassa luottolimiitit, joita seurataan systemaattisesti. Osa asiakkaista vakuutetaan luottovakuutuksilla. Luottoa myönnetään vain niille asiakkaille, joilla on moitteettomat luottotiedot. Myönnettyjen luottojen vakuutena käytetään mm. talletusvakuuksia, pankkitakauksia, vahvistettuja rembursseja, ennakkomaksuja, omistuksenpidätysehtoa, kiinnevakuuksia ja jälkipantteja. Johdannaissopimuksia konsernin rahoitusosasto tekee ainoastaan tunnettujen hyvän luottoluokituksen omaavien vastapuolien kanssa.
Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Myyntisaamisten ikäjakautuma on esitetty liitetiedossa 18.
Konserni altistuu hyödykeriskille, joka liittyy hyödykkeiden saatavuuteen ja hinnanvaihteluihin. Konserni on kotimaassa suojannut sähkön hinnanvaihteluita sähköjohdannaisilla. Sähkön hankintapolitiikassa on määritetty suojaustasorajat. Seuraavan 12 kuukauden sähkön hankinnasta suojataan vähintään 70 %. Näiden johdannaisten käsittelyssä sovelletaan suojauslaskentaa. Alla olevassa taulukossa esitetään vaikutus, joka raportointikauden päättymispäivänä avoinna olevien hyödykejohdannaisten hinnoissa tapahtuvalla 10 %:n vahvistumisella tai heikentymisellä olisi verojen jälkeiseen tulokseen kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomana.
| 2009 | 2008 | |||
|---|---|---|---|---|
| hinta | hinta | hinta | hinta | |
| nousee 10 % | laskee 10 % | nousee 10 % | laskee 10 % | |
| Sähkötermiinit | 0,2 | -1,2 | -0,8 | -1,8 |
| 31.12.2009 | 31.12.2008 | ||
|---|---|---|---|
| Valuuttajohdannaiset | |||
| - Valuuttatermiinisopimukset | 89,3 | 83,8 | |
| Valuuttaoptiosopimukset | 15,3 | 0,6 | |
| Korkojohdannaiset | |||
| - Koronvaihtosopimukset | 203,5 | 276,8 | |
| Hyödykejohdannaiset | |||
| - Sähkötermiinisopimukset | 10,8 | 8,6 | |
| 318,9 | 369,8 |
| 2009 | 2009 | 2009 | 2008 | |
|---|---|---|---|---|
| Käypä arvo | Käypä arvo | Käypä arvo | Käypä arvo | |
| positiivinen | negatiivinen | netto | netto | |
| Valuuttajohdannaiset | 0,1 | -1,2 | -1,1 | -2,0 |
| - Valuuttatermiinisopimukset | 0,1 | -1,2 | -1,1 | -1,9 |
| - Valuuttaoptiosopimukset | 0,0 | 0,0 | 0,0 | -0,1 |
| Korkojohdannaiset | ||||
| - Koronvaihtosopimukset | 0,0 | -11,3 | -11,3 | -11,5 |
| Hyödykejohdannaiset | ||||
| - Sähkötermiinisopimukset | 0,4 | -1,0 | -0,6 | -1,9 |
| 0,5 | -13,5 | -13,0 | -15,4 |
| 2009 | 2008 | |
|---|---|---|
| Käypä arvo | Käypä arvo | |
| tehokas osuus | tehokas osuus | |
| Valuuttajohdannaiset | ||
| - Valuuttatermiinisopimukset | -0,2 | 0 |
| Hyödykejohdannaiset | ||
| - Sähkötermiinisopimukset | -0,6 | -1,6 |
| Korkojohdannaiset | ||
| - Koronvaihtosopimukset | -11,3 | -11,5 |
| -12,1 | -13,1 |
Alla olevassa taulukossa on esitetty johdannaissopimusten nimellisarvot ja käyvät arvot. Johdannaiset erääntyvät seuraavan 12 kuukauden aikana lukuun ottamatta korkojohdannaisia ja hyödykejohdannaisia, joiden erääntyminen on esitetty erikseen.
| 2009 | 2009 | 2009 | 2008 | 2009 | 2008 | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Käypä arvo | Käypä arvo Käypä arvo Käypä arvo Nimellisarvo Nimellisarvo | ||||||
| positiivinen negatiivinen | netto | netto | |||||
| Koronvaihtosopimukset | |||||||
| erääntyi 2009 | - | - | - | -0,1 | - | 100,0 | |
| erääntyy 2010 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | -1,0 | 0,0 | 20,0 | |
| erääntyy 2011 | 0,0 | -0,4 | -0,4 | -0,4 | 10,0 | 10,0 | |
| erääntyy 2012 | 0,0 | -1,8 | -1,8 | -0,6 | 29,8 | 9,2 | |
| erääntyy 2013 | 0,0 | -2,1 | -2,1 | -1,4 | 39,8 | 34,2 | |
| erääntyy 2014 | 0,0 | -1,5 | -1,5 | -1,1 | 39,5 | 20,0 | |
| erääntyy 2015< | 0,0 | -5,5 | -5,5 | -6,8 | 84,5 | 83,4 | |
| Koronvaihtosopimukset | |||||||
| yhteensä tilikaudella | 0,0 | -11,3 | -11,3 | -11,5 | 203,5 | 276,8 | |
| josta käyvän arvon suojaus | |||||||
| instrumenteiksi määritetty | 0,0 | -11,3 | -11,3 | -11,5 | 203,5 | 276,8 | |
| Valuuttajohdannaiset | 0,1 | -1,2 | -1,1 | -2,0 | 104,6 | 84,4 | |
| joista rahavirran suojaus | |||||||
| instrumenteiksi määritetty | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |
| joista nettosijoituksen suojaus | |||||||
| instrumenteiksi määritetty | 0,0 | -0,2 | -0,2 | 0,0 | 36,9 | 0,0 | |
| Hyödykejohdannaiset | 0,4 | -1,0 | -0,6 | -1,9 | 10,8 | 8,6 | |
| erääntyi 2009 | -0,5 | 3,5 | |||||
| erääntyy 2010 | 0,2 | -0,6 | -0,4 | -0,7 | 3,4 | 2,7 | |
| erääntyy 2011 | 0,1 | -0,3 | -0,2 | -0,5 | 2,8 | 1,8 | |
| erääntyy 2012 | 0,1 | -0,1 | 0,0 | -0,1 | 2,3 | 0,5 | |
| erääntyy 2013 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 1,6 | 0,0 | |
| erääntyy 2014< | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,8 | 0,0 |
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset ja mahdollistamalla orgaaninen ja rakenteellinen kasvu. Optimaalinen pääomarakenne tuottaa myös pienemmät pääoman kustannukset.
Pääomarakenteeseen vaikutetaan ohjaamalla liiketoimintaan sitoutuvan käyttöpääoman määrää sekä tuloksen, osingonjaon ja osakeantien kautta. Konserni voi myös päättää omaisuuserien myynnistä velkojen vähentämiseksi.
Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan omavaraisuusasteella ja nettovelkaantumisasteella (gearing). Omavaraisuusaste tarkoittaa oman pääoman suhdetta taseen loppusummaan. Nettovelkaantumisastetta laskettaessa nettovelka jaetaan omalla pääomalla. Nettovelkoihin sisältyvät korolliset velat vähennettynä rahavaroilla ja korollisilla lainasaamisilla. Konsernin julkistettu omavaraisuustavoite on 40 %. Konsernin omavaraisuusaste laski alle 30 %:n Scan AB:n oston myötä. Joulukuussa 2009 toteutettu osakeanti nosti omavaraisuuden 37 %:iin. Nettovelkaantumisaste-tavoite oli niinikään palata Scan-kauppaa edeltävälle tasolle eli selkeästi alle 100 %:n. Gearing oli tilinpäätöshetkellä 84,9 %.
| Nettovelkaantumisaste (miljoonaa euroa) | |||
|---|---|---|---|
| 2009 | 2008 | ||
| Korolliset velat | 417,4 | 524,4 | |
| Korolliset lainasaamiset | 2,9 | 3,3 | |
| Rahat ja pankkisaamiset | 75,9 | 94,4 | |
| Korollinen nettovelka | 338,6 | 426,7 | |
| Oma pääoma | 398,7 | 323,7 | |
| Nettovelkaantumisaste | 84,9 % | 132,0 % | |
Taulukossa on esitetty kunkin rahoitusvarojen ja -velkojen erän käyvät arvot ja kirjanpitoarvot, jotka vastaavat konsernitaseen arvoja.
| Käypä arvo | Kirjanpitoarvo | |||
|---|---|---|---|---|
| 2009 | 2008 | 2009 | 2008 | |
| Rahoitusvarat | ||||
| Muut rahoitusvarat | 2,0 | 2,2 | 2,0 | 2,2 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti | ||||
| kirjattavat rahoitusvarat | - | - | - | - |
| - kaupankäyntitarkoituksessa | ||||
| pidettävät varat | - | - | - | - |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 194,3 | 198,4 | 194,3 | 198,4 |
| Rahavarat | 73,9 | 92,2 | 73,9 | 92,2 |
| Pitkäaikaiset velat | ||||
| Velkakirjalainat | 212,7 | 251,8 | 214,9 | 259,7 |
| Limiittisopimukset | 108,2 | 173,2 | 108,9 | 174,3 |
| Leasing ja factoring | 0,7 | 1,4 | 0,8 | 1,6 |
| Yritystodistus | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 4,8 | 5,6 | 5,4 | 6,5 |
| Siirtovelat | 50,2 | 46,6 | 50,2 | 46,6 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 376,6 | 478,6 | 380,1 | 488,7 |
| - joista korollisia | 326,4 | 432,0 | 329,9 | 442,1 |
Pitkäaikaisten velkojen kirjanpitoarvo on laskettu käyttämällä efektiivisen koron menetelmää, ja käypä arvo on määritelty diskontatun kassavirran menetelmällä diskonttaamalla tilinpäätöshetken markkinakorolla tai tilinpäätöshetken markkina-arvon avulla. Diskonttokorko vastaa täten korkoa, jolla konserni saisi vastaavaa lainaa ulkopuolelta raportointikauden päättymispäivänä.
| Käypä arvo | Kirjanpitoarvo | |||
|---|---|---|---|---|
| 2009 | 2008 | 2009 | 2008 | |
| Lyhytaikaiset velat | ||||
| Velkakirjalainat | 44,9 | 38,5 | 44,9 | 38,5 |
| Limiittisopimukset | 22,9 | 28,0 | 22,9 | 28,0 |
| Leasing ja factoring | 2,8 | 3,3 | 2,8 | 3,3 |
| Yritystodistus | 5,0 | 0,0 | 5,0 | 0,0 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 11,9 | 12,5 | 11,9 | 12,5 |
| Saadut ennakot | 0,1 | 0,7 | 0,1 | 0,7 |
| Ostovelat | 100,7 | 113,0 | 100,7 | 113,0 |
| Siirtovelat | 71,5 | 67,8 | 71,5 | 67,8 |
| Muut velat | 35,4 | 20,3 | 35,4 | 20,3 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 295,1 | 284,2 | 295,1 | 284,2 |
| - joista korollisia | 87,5 | 82,4 | 87,5 | 82,4 |
Lyhytaikaisten korottomien velkojen kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Lyhytaikaisten korollisten velkojen kirjanpitoarvo on laskettu käyttämällä efektiivisen koron menetelmää, ja käypä arvo on määritelty diskontatun kassavirran menetelmällä diskonttaamalla tilinpäätöshetken markkinakorolla.
Valuuttatermiinien käyvät arvot määritetään käyttämällä raportointikauden päättymispäivän markkinahintoja vastaavan pituisille sopimuksille. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvoon perustuvalla menetelmällä, jonka tukena on raportointikauden päättymispäivän markkinakorko tai muu markkinainformaatio. Hyödykejohdannaisten käyvät arvot määritetään käyttämällä julkisesti noteerattuja markkinahintoja. Käyvät arvot vastaavat niitä hintoja, jotka konserni joutuisi maksamaan tai saisi, jos se purkaisi johdannaissopimuksen.
Muiden kuin johdannaissopimuksiin perustuvien saamisten sekä ostovelkojen ja muiden velkojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioiden.
Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista. Käyvät arvot raportointikauden lopussa.
| 31.12.2009 | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Käypään arvoon arvostetut varat | |||||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti | |||||
| kirjattavat rahoitusvarat | |||||
| - Kaupankäyntiarvopaperit | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |
| - Kaupankäyntijohdannaiset | |||||
| - Koronvaihtosopimukset | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |
| - Valuuttajohdannaiset | 0,1 | 0,1 | 0,0 | 0,0 | |
| - Hyödykejohdannaiset | 0,4 | 0,4 | 0,0 | 0,0 | |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | |||||
| - Osakesijoitukset | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |
| Yhteensä | 0,5 | 0,5 | 0,0 | 0,0 | |
| Käypään arvoon arvostetut velat | |||||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti | |||||
| kirjattavat rahoitusvelat | |||||
| - Kaupankäyntijohdannaiset | |||||
| - Koronvaihtosopimukset | -11,3 | 0,0 | -11,3 | 0,0 | |
| josta rahavirran suojauslaskennassa | -11,3 | 0,0 | -11,3 | 0,0 | |
| - Valuuttajohdannaiset | -1,2 | -1,0 | -0,2 | 0,0 | |
| joista nettosijoituksen suojauslaskennassa | -0,2 | 0,0 | -0,2 | 0,0 | |
| - Hyödykejohdannaiset | -1,1 | -1,1 | 0,0 | 0,0 | |
| Yhteensä | -13,6 | -2,0 | -11,5 | 0,0 | |
Tason 1 valuutta- ja hyödykejohdannaisten hintanoteeraukset perustuvat markkinoilla noteerattuihin hintoihin. Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todettavissa joko suoraan tai epäsuorasti (hinnoista johdettuina). Näiden instrumenttien käyvän arvon määrittämisessä konserni käyttää yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja, joiden syöttötiedot kuitenkin perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinatietoihin.
| Vakuudet ja vastuusitoumukset | ||
|---|---|---|
| 31.12.2009 | 31.12.2008 | |
| Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä ja osakkeita | ||
| Rahalaitoslainat | 33,9 | 41,3 |
| Yhteensä | 33,9 | 41,3 |
| Vakuudeksi annetut kiinteistökiinnitykset | 55,5 | 36,0 |
| Vakuudeksi annetut pantit | 30,4 | 15,4 |
| Vakuudeksi annetut yrityskiinnitykset | 20,7 | 19,7 |
| Yhteensä | 106,6 | 71,1 |
| Omistusyhteysyritysten puolesta annetut vakuudet | ||
| Annetut takaukset | 5,0 | 5,5 |
| Yhteensä | 5,0 | 5,5 |
| Muiden puolesta annetut vakuudet | ||
| Annetut takaukset ja pantit | 12,4 | 9,6 |
| Yhteensä | 12,4 | 9,6 |
| Muut omat vastuut | ||
| Leasingvastuut | ||
| Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät leasingvastuut | 4,4 | 3,4 |
| 1-5 vuoden sisällä erääntyvät leasingvastuut | 12,7 | 15,0 |
| Yli 5 vuoden sisällä erääntyvät leasingvastuut | 1,9 | 4,6 |
| Muut vuokravastuut | 40,6 | 42,4 |
| Muut vastuut | 5,8 | 4,7 |
| Muut omat vastuut yhteensä | 65,4 | 70,1 |
Osakkuusyhtiöiden ja muiden puolesta annettujen takausten maturiteettijakauma
| 2010 | 0,1 |
|---|---|
| 2011 | 0,1 |
| 2012 | 0,3 |
| 2013 | 0,7 |
| 2014 | 0,0 |
| >2015 | 16,3 |
| Yhteensä | 17,5 |
| 31.12.2009 | 31.12.2008 | ||
|---|---|---|---|
| Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät | 0,3 | 0,3 | |
| 1-5 vuoden aikana erääntyvät | 0,1 | 0,2 | |
| Yli 5 vuoden aikana erääntyvät | 0,0 | 0,0 | |
| Vuokrasaamiset yhteensä | 0,4 | 0,5 | |
Osapuolten katsotaan kuuluvan toistensa lähipiiriin, jos toinen osapuoli pystyy käyttämään toiseen nähden määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa sen taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa. Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyhteisö, tytäryritykset, osakkuusyritykset ja yhteisyritykset. Lähipiiriin kuuluvat myös konsernin emoyhtiön emoyhteisön (LSO Osuuskunta) hallintoneuvoston ja hallituksen sekä konsernin hallituksen jäsenet, konsernin toimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen sekä heidän läheiset perheenjäsenensä. Konserni pyrkii liiketoimia tehdessään asettamaan kaikki osapuolet tasavertaiseen asemaan. HKScan Oyj:n pääomistaja LSO Osuuskunta on noin 2 000 suomalaisen lihantuottajan yhteisö. Osuuskunnan tehtävänä on tukea jäsentensä lihantuotantoa ja markkinointia käyttämällä omistajavaltaa HKScanissa. LSO Osuuskunnalla ei ole nykyään varsinaista liiketoimintaa, vaan sen tulot muodostuvat HKScanin maksamista osingoista ja vähäisessä määrin muista sijoituksista ja vuokrista. HKScan-konserni toimii puhtaasti markkinahintaperiaatteilla hankkiessaan liharaaka-aineensa.
Konsernin hallituksessa ja sen emoyhteisön LSO Osuuskunnan hallintoneuvostossa ja hallituksessa olevien henkilöiden eläinmyynnit konsernille olivat 6,7 milj.euroa v. 2009 (6,9 Meur 2008). Kyseisten henkilöiden eläinostot konsernilta olivat 2,2 milj. euroa v. 2009 (2,5 Meur 2008).
Muuten lähipiirihenkilöt eivät ole olennaisessa liikesuhteessa yhtiöön.
| Tytäryhtiöosakkeet | ||||
|---|---|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo | Omistus- | |||
| Määrä/kpl | (1 000 eur) | osuus-% | ||
| Konsernin emoyhtiön omistamat | ||||
| HK Ruokatalo Oy, Turku | 1 000 | 16 946 | 100,00 | |
| LSO Foods Oy, Turku | 3 000 | 946 | 100,00 | |
| Helanderin Teurastamo Oy, Loimaa | 1 000 | 3 179 | 100,00 | |
| Lihatukku Harri Tamminen Oy, Vantaa | 49 | 316 | 49,00 | |
| Kivikylän Kotipalvaamo Oy, Rauma | 49 | 6 019 | 49,00 | |
| Linocon Oy, Helsinki | 100 | 4 | 100,00 | |
| HK International AB, Ruotsi | 10 | 12 | 100,00 | |
| AS Rakvere Lihakombinaat, Viro | 37 721 700 | 39 536 | 100,00 | |
| AS Tallegg, Viro | 5 853 200 | 16 755 | 100,00 | |
| Scan AB, Ruotsi | 500 000 | 161 649 | 100,00 | |
| Yhteensä | 245 361 | |||
| LSO Foods Oy:n ja HK Ruokatalo Oy:n omistamat | ||||
| Lounaisfarmi Oy, Turku | 20 000 | 1 043 | 100,00 | |
| Yhteensä | 1 043 | |||
| AS Rakvere Lihakombinaatin omistamat *) | ||||
| AS Ekseko, Viro | 6 984 | 272 | 100,00 | |
| AS Rigas Miesnieks, Latvia | 155 920 | 12 427 | 100,00 | |
| Klaipedos Maisto Mesos Produktai, Liettua | 2 000 | 2 010 | 100,00 | |
| Yhteensä | 14 709 | |||
*) Kirjanpitoarvot perustuvat yhtiöiden taseen mukaisiin kirjanpitoarvoihin, joihin sisältyy paikallisen laskentakäytännön mukaisesti pääomaosuusmenetelmällä huomioitu tytäryhtiön oman pääoman muutos.
| Kirjanpitoarvo | Omistus- | ||
|---|---|---|---|
| Määrä/kpl | (1 000 eur) | osuus-% | |
| Scan AB:n omistamat | |||
| Esca Food Fastighets AB, Linköping | 70 000 | 682 | 100,00 |
| Esca Food Solutions KB, Linköping | 816 | 48,50 | |
| Quality Genetics HB, Stockholm | 926 | 361 | 92,60 |
| Scan Produktion AB, Stockholm | 1 000 | - | 100,00 |
| SM Support Stenstorp AB, Stockholm | 10 200 | 1 115 | 100,00 |
| Kreatina A/S, Denmark | 30 000 | 244 | 100,00 |
| Kreatina Sp, Poland | 5 000 | - | 100,00 |
| Swedish Meats Support AB, Stockholm | 80 000 | 4 389 | 100,00 |
| Samfod SA., Belgium | 24 999 | - | 100,00 |
| Scan Foods UK Ltd., England | 999 | 94 | 100,00 |
| Swedish Meats RE AG, Switzerland | 1 997 | 1 229 | 99,90 |
| Svenska Livdjur & Service AB, Stockholm | 200 | 98 | 100,00 |
| Annerstedt Holding AB, Stockholm | 10 000 | 2 255 | 100,00 |
| SLP Pärsöns AB, Helsingborg | 45 000 | 39 177 | 100,00 |
| Skånekött AB, Skurup | 30 000 | 343 | 100,00 |
| Slakteriprodukter i Helsingborg AB, Helsingborg | 6 000 | 1 964 | 100,00 |
| Nyhléns & Hugosons Chark AB, Luleå | 9 800 | 1 532 | 49,00 |
| Flodins Kött AB, Stockholm | 1 000 | 10 | 100,00 |
| Annerstedt Flodins AB, Stockholm | 46 250 | 1 285 | 100,00 |
| AB O. Annerstedt, Stockholm | 30 000 | 4 892 | 100,00 |
| Yhteensä | 60 486 | ||
| Yhteisyritykset | |||
| Kirjanpitoarvo | Omistus- | ||
| Määrä/kpl | (1 000 eur) | osuus-% | |
| Konsernin emoyhtiön omistamat | |||
| Saturn Nordic Holding AB, Ruotsi | 59 283 399 | 64 435 | 50,00 |
Saturn Nordic Holding AB omistaa 100-prosenttisesti puolalaisen Sokolow S.A.:n.
Konsernin taseeseen ja tuloslaskelmaan sisältyvät Saturn Nordic Holding AB -konsernin varat, velat, tuotot ja kulut olivat seuraavat (milj. euroa):
| 2009 | 2008 | ||
|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset varat | 81,3 | 80,4 | |
| Lyhytaikaiset varat | 47,4 | 46,7 | |
| Pitkäaikaiset velat | -5,8 | -8,5 | |
| Lyhytaikaiset velat | -46,3 | -49,0 | |
| Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot | 253,6 | 273,1 | |
| Liiketoiminnan kulut | -244,3 | -268,8 | |
| Kirjanpitoarvo | Omistus- | ||
|---|---|---|---|
| Määrä/kpl | (1 000 eur) | osuus-% | |
| Konsernin emoyhtiön omistamat | |||
| Honkajoki Oy, Honkajoki | 690 | 708 | 38,33 |
| Envor Biotech Oy, Forssa | 128 | 22 | 24,62 |
| Pakastamo Oy, Helsinki | 660 | 564 | 50,00 |
| Lihateollisuuden Tutkimuskeskus LTK osuuskunta, | |||
| Hämeenlinna | 22 400 | 0 | 44,80 |
| Best-In Oy, Kuopio | 500 | 50 | 50,00 |
| Länsi-Kalkkuna Oy, Turku | 250 | 250 | 50,00 |
| Yhteensä | 1 594 | ||
| LSO Foods Oy:n omistamat | |||
| Finnpig Oy, Vaasa | 40 | 354 | 50,00 |
| Scan AB:n omistamat | |||
| Bondens Bästa i Svalöv AB, Kävlinge | 500 | 2 | 50,00 |
| SDT Sveriges Djurproducenters Tillväxt AB, Stockholm | 135 500 | 2 799 | 50,00 |
| Conagri AB, Malmö | 98 | 90 | 49,00 |
| daka a.m.b.a, Danmark | 5 525 | 33,60 | |
| Fastighets AB Tuben, Stockholm | 1 200 | 12 | 48,00 |
| Höglandsprodukter AB, Halmstad | 1 500 | 734 | 30,00 |
| Siljans Chark AB, Mora | 3 680 | 403 | 39,30 |
| Svensk Köttinformation AB, Stockholm | 500 | 2 | 50,00 |
| Svensk Köttrasprövning AB, Skara | 1 750 | 17 | 35,00 |
| Svenskt Lantbrukstjänst AB, Lidköping | 650 | 0 | 26,00 |
| Svenska Djurhälsövården AB, Stockholm | 4 400 | 612 | 50,00 |
| Taurus Köttrådgivning AB, Stockholm | 118 | 12 | 39,33 |
| M R L Transport AB, Simrishamn | 300 | - | 30,00 |
| Skånska Andelsslakterier ek för, Malmö | 1 | - | 20,00 |
| Industrislakt Syd AB, Hörby | 25 000 | 5 | 50,00 |
| Bertil Eriksson Slakteri AB, Bäsinge | 1 050 | 537 | 35,00 |
| Svenska Pig AB, Stockholm | 2 | 22,00 | |
| Spjutstorp Smågris AB, Helsingborg | 4 900 | - | 49,00 |
| Yhteensä | 10 752 |
Konserni harjoittaa osakkuusyritysten kautta liiketoimintaa mm. harjoittamalla teurastusta, leikkuuta, lihan jatkojalostusta, lemmikkieläinruokatuotantoa ja -myyntiä, käymällä maustekauppaa, käyttämällä vuokraus-, jätteiden hävittämis-, tutkimus- ja neuvontapalveluita. Kaikki kaupalliset sopimukset neuvotellaan markkinaehtoisesti.
| 2009 | 2008 | ||
|---|---|---|---|
| Tuotteiden myynnit | |||
| - Osakkuusyritykset | 34,9 | 37,6 | |
| Eläinmyynnit lähipiirille | 6,7 | 6,9 | |
| Tuotteiden ostot | |||
| - Osakkuusyritykset | 35,2 | 37,0 | |
| Eläinostot lähipiiriltä | 2,2 | 2,5 | |
| Toimitusjohtajan irtisanomiskorvaus | 1,3 | 0,0 | |
| 2009 | 2008 | |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | ||
| - Osakkuusyritykset | 2,5 | 2,2 |
| Ostovelat | ||
| - Osakkuusyritykset | 8,5 | 9,0 |
| Johdon työsuhde-etuudet | ||
| Palkat ja palkkiot | ||
| Toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja | 2,2 | 1,2 |
| Hallituksen jäsenet ja varajäsenet | 0,2 | 0,2 |
Yhtiö siirtyi holding-muotoiseen omistusrakenteeseen Suomen yhtiöiden liiketoiminnassa vuoden 2010 alusta alkaen. Järjestely selkeyttää konsernin taloudellista raportointia ja sisäistä valvontaa, koska markkina-aluekohtainen liiketoiminta voidaan jatkossa pitää erillään emoyhtiöstä. Uudistus toteutettiin siirtämällä HKScan Oyj:n Suomen tuotannollinen käyttöomaisuus sekä tytär- ja osakkuusyhtiöiden omistus HKScan Finland Oy –nimiselle holdingyhtiölle. HKScan Oyj omistaa holding-yhtiön kokonaan. Siirto tapahtui liiketoimintasiirtona 1.1.2010.
HKScan Oyj:n hallitus on sopinut toimitusjohtaja Matti Perkonojan kanssa, että hän jatkaa aikaisemmin ilmoitettua pidempään yhtiön toimitusjohtajana. Toimitusjohtajuuden on sovittu kestävän helmikuun 2012 loppuun, minkä jälkeen Perkonoja siirtyy eläkkeelle. Aiemmin Perkonojan oli tarkoitus jäädä eläkkeelle vuoden 2010 jälkeen.
| Viite | ||||
|---|---|---|---|---|
| 1 | 30 774,3 | 31 678,5 | ||
| 2 | 1 674,7 | 2 458,6 | ||
| 0,0 | 0,4 | |||
| 3 | -4 092,2 | -2 788,6 | ||
| 4 | -19 242,1 | -17 426,0 | ||
| 5 | -4 986,1 | -4 087,9 | ||
| 4 128,7 | 9 835,1 | |||
| 6 | -11 014,2 | -6 128,1 | ||
| -6 885,5 | 3 707,0 | |||
| 7 | 12 445,0 | 2 032,0 | ||
| 5 559,5 | 5 739,0 | |||
| 8 | 6 701,1 | 2 561,3 | ||
| 9 | -1 401,8 | 1 057,4 | ||
| 2009 | 2008 | 10 858,8 9 357,7 |
| Viite | 2009 | 2008 | ||
|---|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | ||||
| Pysyvät vastaavat | 10 | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 2 209,5 | 2 452,3 | ||
| Aineelliset hyödykkeet | 228 572,6 | 241 475,2 | ||
| Sijoitukset | 311 642,2 | 305 623,6 | ||
| Pysyvät vastaavat yhteensä | 542 424,2 | 549 551,2 | ||
| Vaihtuvat vastaavat | ||||
| Pitkäaikaiset saamiset | 11 | 149 292,1 | 156 470,0 | |
| Laskennallinen verosaaminen | 11 | 872,1 | 1 674,2 | |
| Lyhytaikaiset saamiset | 12 | 19 450,9 | 12 727,9 | |
| Rahat ja pankkisaamiset | 12 486,5 | 50 558,0 | ||
| Vaihtuvat vastaavat yhteensä | 182 101,5 | 221 430,1 | ||
| VASTAAVAA YHTEENSÄ | 724 525,7 | 770 981,3 | ||
| VASTATTAVAA | ||||
| Oma pääoma | 13 | |||
| Osakepääoma | 66 820,5 | 66 820,5 | ||
| Ylikurssirahasto | 73 420,4 | 73 420,4 | ||
| Arvonkorotusrahasto | 3 363,8 | 3 363,8 | ||
| Omat osakkeet | -38,6 | -38,6 | ||
| Käyvän arvon rahasto | 5 507,1 | 9 279,7 | ||
| SVOP rahasto | 143 075,8 | 66 742,0 | ||
| Muut rahastot | 4 523,7 | 4 484,4 | ||
| Edellisten tilikausien voitto | 2 533,4 | 2 598,4 | ||
| Tilikauden voitto/tappio | 10 858,8 | 9 357,7 | ||
| Oma pääoma yhteensä | 310 065,0 | 236 028,2 | ||
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | 14 | 27 089,6 | 33 790,7 | |
| Pakolliset varaukset | 15 | 3 164,3 | 3 248,8 | |
| Vieras pääoma | ||||
| Laskennallinen verovelka | 16 | 1 984,3 | 3 260,4 | |
| Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma | 16 | 305 442,2 | 433 549,6 | |
| Pitkäaikainen koroton vieras pääoma | 16 | 5 904,6 | 5 527,9 | |
| Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma | 17 | 63 702,4 | 51 439,1 | |
| Lyhytaikainen koroton vieras pääoma | 17 | 7 173,4 | 4 136,5 | |
| Vieras pääoma yhteensä | 384 206,9 | 497 913,6 | ||
| VASTATTAVAA YHTEENSÄ | 724 525,7 | 770 981,3 | ||
| 2009 | 2008 | ||
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | |||
| Liikevoitto | 4 129 | 9 835 | |
| Oikaisut liikevoittoon | 2 018 | 842 | |
| Poistot ja arvonalentumiset | 19 242 | 17 426 | |
| Varausten muutos | -85 | 66 | |
| Käyttöpääoman muutos | 7 744 | -2 292 | |
| Korkotuotot ja -kulut | -16 568 | -16 650 | |
| Saadut osingot | 5 554 | 10 522 | |
| Verot | -1 402 | 1 057 | |
| Liiketoiminnan rahavirta | 20 632 | 20 807 | |
| Investointien rahavirta | |||
| Tytäryhtiöosakkeiden ostot | -6 019 | 0 | |
| Muun käyttöomaisuuden ostot | -6 461 | -24 031 | |
| Muun käyttöomaisuuden myynnit | 289 | 1 530 | |
| Myönnetyt lainat | -3 900 | -5 449 | |
| Lainasaamisten takaisinmaksut | 18 808 | 46 803 | |
| Investointien rahavirta | 2 717 | 18 852 | |
| Rahavirta ennen rahoitusta | 23 349 | 39 659 | |
| Rahoituksen rahavirta | |||
| Osakeannista saadut maksut | 76 334 | 0 | |
| Oman pääoman ehtoisesta lainasta saadut maksut | 0 | 20 000 | |
| Oman pääoman ehtoisen lainan takaisinmaksu | -20 000 | 0 | |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 73 975 | 15 009 | |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -153 840 | 0 | |
| Lyhytaikaisten lainojen nostot | 51 020 | 175 513 | |
| Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut | -79 442 | -217 101 | |
| Hybridilainan korot | -2 077 | 0 | |
| Maksetut osingot | -9 422 | -10 610 | |
| Omien osakkeiden hankkiminen | 0 | -129 | |
| Saadut konserniavustukset | 2 032 | 11 342 | |
| Rahoituksen rahavirta | -61 421 | -5 976 | |
| Rahavarojen muutos | -38 072 | 33 682 | |
| Rahavarat 1.1. | 50 558 | 16 876 | |
| Rahavarat 31.12. | 12 486 | 50 558 | |
| Käyttöpääoman muutos: | |||
| Lyhytaikaisten liikesaamisten lis-/väh+ | 3 340 | 1 468 | |
| Lyhytaikaisten korottomien velkojen lis+/väh- | 4 404 | -3 760 | |
| 7 744 | -2 292 | ||
HKScan Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö. Yhtiön kotipaikka on Turku.
HKScan Oyj on ollut 31.3.2005 asti valmistustoimintaa ja myyntiä harjoittava yhtiö. Liiketoiminnan siirto HKScan Oyj:ltä HK Ruokatalo Oy:lle tapahtui 1.4.2005, josta lähtien HKScan Oyj on toiminut konsernin emoyhtiönä. HKScan Oyj:hin kuuluu konsernin johto ja konsernihallinto. Vuoden 2010 alussa HKScan Oyj on siirtynyt holding-muotoiseen omistusrakenteeseen Suomen yhtiöiden liiketoiminnassa. Järjestely selkeyttää konsernin taloudellista raportointia ja sisäistä valvontaa, koska markkina-aluekohtainen liiketoiminta voidaan jatkossa pitää erillään emoyhtiöstä. Uudistus toteutettiin siirtämällä HKScan Oyj:n Suomen tuotannollinen käyttöomaisuus sekä tytär- ja osakkuusyhtiöiden omistus HKScan Finland Oy –nimiselle holding-yhtiöille. HKScan Oyj omistaa holding-yhtiön kokonaan. Siirto tapahtui liiketoimintasiirtona 1.1.2010.
HKScan Oyj:n A-osake on listattu Nasdaq OMX Helsingin pörssissä vuodesta 1997 lähtien.
HKScan Oyj on LSO Osuuskunnan tytäryhtiö ja kuuluu LSO Osuuskunta -konserniin. LSO Osuuskunnan kotipaikka on Turku.
Jäljennös HKScan Oyj:n tilinpäätöksestä on saatavilla yhtiön rekisteröidystä osoitteesta Kaivokatu 18, 20520 Turku.
Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu noudattaen Suomessa voimassa olevaa kirjanpitolainsäädäntöä (FAS). HKScan-konsernin tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2009 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja.
Emoyhtiö noudattaa konsernin laatimisperiaatteita aina, kun se on mahdollista. Alla on esitetty ne laatimisperiaatteet, joissa käytäntö poikkeaa konsernin periaatteista. Muilta osin noudatetaan konsernin laatimisperiaatteita. Emoyhtiön taseessa oleva liikearvo poistetaan tasapoistoin viiden vuoden aikana.
Emoyhtiön tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelma sekä liitetie-
dot esitetään tuhansina euroina.
Vuoden 2009 tilinpäätösluvut ovat vertailukelpoisia vuoden 2008 lukujen kanssa.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräiset ostovelat ja myyntisaamiset, lainasaamiset sekä valuuttamääräiset pankkitilit on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin keskikurssin mukaan. Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Valuuttamääräiset avoimet johdannaiset arvostetaan tilinpäätöspäivän termiinikurssiin. Valuuttatermiinien arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti tuloslaskelmaan rahoituksen kurssivoittoihin ja -tappioihin. Vaihtuvakorkoisia lainoja suojaavien koronvaihtosopimusten voitto tai tappio esitetään tuloslaskelmassa rahoituskuluissa.
HKScan Oyj:n henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty vakuuttamalla eläkevakuutusyhtiössä. Lakisääteiset eläkemenot on kirjattu kuluksi kertymisvuonna.
Toimitusjohtaja Kai Seikun eläkeikä oli 60 vuotta. Hänen eläkkeensä suuruus oli 60 prosenttia eläkepalkasta, jonka perusteena käytetään neljän työsuhteen päättymistä edeltävän vuoden ansiotasoltaan kahden parhaimman vuoden keskiarvoa. Toimitusjohtajan varamiehen eläkejärjestely oli yhtenäinen toimitusjohtajan eläkejärjestelyn kanssa. Kai Seikun työsuhde päätettiin 5.1.2009, jolloin myös toimitusjohtajaa koskeva lisäeläketurvasopimus päätettiin. Varamiehen lisäeläketurva tuli maksetuksi 31.12.2008 mennessä.
Työsuhteessa noudatettava toimitusjohtajan irtisanomisaika oli kummaltakin puolelta kuusi kuukautta. Toimitusjohtaja oli oikeutettu erokorvaukseen, joka oli suuruudeltaan 18 kuukauden kokonaispalkkaa vastaava summa ilman kannustepalkkiota.
Toimitusjohtaja Kai Seikulle vuonna 2008 maksettu kokonaispalkka oli 0,750 miljoonaa euroa, josta tulos- tai muihin tavoitteisiin sidotun osakepalkkion osuus oli 0,121 miljoonaa euroa. Osakepalkkiojärjestelmän ansaintajakson 2007 toteuman perusteella toimitusjohtajalle luovutettiin 9 996 yhtiön A-osaketta. Toimitusjohtajan työsuhteen päättymisestä aiheutuva noin 1,3 miljoonan euron kertaluontoinen kustannus rasittaa alkuvuoden 2009 tulosta. Tammikuussa 2009 yhtiölle palautui osakepalkkiojärjestelmän perusteella toimitusjohtajalle luovutetut 27 000 yhtiön A-osaketta.
Toimitusjohtajana aloitti 6.1.2009 aiemman toimitusjohtajan varamies Matti Perkonoja. Hänen työsuhteensa on määräaikainen ja päättyy 28.2.2012. Toimitusjohtaja Matti Perkonojalle vuonna 2009 maksettu kokonaispalkka oli 0,6 miljoonaa euroa.
Tuloveroihin ja laskennallisiin verosaamisiin ja -velkoihin sovelletaan konsernin laatimisperiaatteita siten kuin se on mahdollista Suomen tilinpäätöskäytännön mukaan. Poistoeron laskennallinen verovelka ilmoitetaan liitetietona.
Kaikki leasing-maksut on käsitelty vuokrakuluina. Maksamattomat leasingsopimuksiin perustuvat leasingmaksut on esitetty tilinpäätöksen vastuissa.
Satunnaiset tuotot ja kulut koostuvat saaduista konserniavustuksista, jotka eliminoidaan konsernitasolla.
Tilinpäätössiirtoja on poistoeron muutos. Suunnitelman mukaisten ja kirjanpidollisten poistojen erotuksen muutos esitetään tilinpäätössiirtona tuloslaskelmassa, ja suunnitelman mukaisten ja kirjanpidollisten poistojen kertynyt erotus esitetään taseessa tilinpäätössiirtojen kertymänä.
| 2009 | 2008 | |
|---|---|---|
| 1. Liikevaihdon jakauma | ||
| Myynti Suomeen | 30 774 | 31 679 |
| 30 774 | 31 679 | |
| 2. Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä | ||
| Vuokratuotot | 589 | 596 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 1 046 | 1 605 |
| Myyntivoitot pysyvistä vastaavista | 40 | 258 |
| Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä | 1 675 | 2 459 |
| Henkilöstö keskimäärin | 9 | 13 |
| 3. Henkilöstökulut | ||
| Palkat ja palkkiot | -3 548 | -925 |
| Eläkekulut | -439 | -1 688 |
| Muut henkilösivukulut | -106 | -176 |
| Henkilöstökulut | -4 092 | -2 789 |
| Johdon palkat, palkkiot ja luontoisedut | ||
| Toimitusjohtajat ja toimitusjohtajan sijaiset | 2 154 | 1 194 |
| Hallituksen jäsenet | 226 | 230 |
| Yhteensä | 2 117 | 1 424 |
| 4. Poistot ja arvonalentumiset | ||
| Suunnitelman mukaiset poistot | -19 242 | -18 217 |
| Suunnitelman mukaiset poistot pysyvistä vastaavista ja liikearvosta | -19 242 | -18 217 |
| Arvonalentumisten palautukset pysyvien vastaavien hyödykkeistä | - | 791 |
| Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä | - | - |
| Pysyvien vastaavien poikkeukselliset arvonalentumiset ja palautukset | 0 | 791 |
| Poistot ja arvonalentumiset yhteensä | -19 242 | -17 426 |
| 5. Liiketoiminnan muut kulut | |||
|---|---|---|---|
| Vuokrat | -1 117 | -1 217 | |
| Käyttöom. luovutustappiot, aineelliset hyödykkeet yhteensä | -114 | -147 | |
| Luovutustappiot pysyvistä vastaavista | -114 | -147 | |
| Tilintarkastusmenot, varsinainen tilintarkastus | -117 | -97 | |
| Tilintarkastusmenot, muut asiantuntijapalvelut | -78 | -62 | |
| Tilintarkastusmenot | -195 | -159 | |
| Vapaaehtoiset henkilöstökulut | -115 | -165 | |
| Energia | -68 | -187 | |
| Kunnossapito | -166 | -125 | |
| Mainos-, markkinointi- ja edustuskulut | -145 | -84 | |
| Palvelu-, tietohallinto- ja konttorikulut | -2 037 | -1 049 | |
| Muut kulut | -1 028 | -955 | |
| Liiketoiminnan muut kulut yhteensä | -4 986 | -4 088 | |
| 6. Rahoitustuotot ja –kulut | |||
| Rahoitustuotot | |||
| Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä | 5 024 | 7 294 | |
| Osinkotuotot omistusyhteysyrityksiltä | 523 | 3 216 | |
| Osinkotuotot muilta | 7 | 12 | |
| Tuotot osuuksista | 5 554 | 10 522 | |
| Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista omistusyhteysyrityksiltä | 32 | 42 | |
| Korkotuotot pitkäaikaisista pysyvien vastaavien sijoituksista | 32 | 42 | |
| Muut korko- ja rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä | 11 038 | 18 578 | |
| Muut korko- ja rahoitustuotot muilta | 6 382 | 22 845 | |
| Muut rahoitustuotot | 17 420 | 41 423 | |
| Rahoitustuotot yhteensä | 23 006 | 51 987 | |
| Rahoituskulut | |||
|---|---|---|---|
| Muut korko- ja rahoituskulut konserniyrityksille | -6 631 | -9 423 | |
| Muut korko- ja rahoituskulut omistusyhteysyrityksille | - | -2 | |
| Muut korko- ja rahoituskulut muille | -27 389 | -48 690 | |
| Muut korko- ja rahoituskulut yhteensä | -34 020 | -58 115 | |
| Rahoituskulut yhteensä | -34 020 | -58 115 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -11 014 | -6 128 | |
| Valuuttakurssivoitot | 5 461 | 22 311 | |
| Valuuttakurssitappiot | -7 070 | -22 786 | |
| Valuuttakurssivoitot ja -tappiot yhteensä | -1 609 | -475 | |
| 7. Satunnaiserät | |||
| Satunnaiset tuotot, konserniavustukset | 12 445 | 2 032 | |
| Satunnaiserät yhteensä | 12 445 | 2 032 | |
| 8. Tilinpäätössiirrot | |||
| Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) | 6 701 | 2 561 | |
| Tilinpäätössiirrot yhteensä | 6 701 | 2 561 | |
| 9. Välittömät verot | |||
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | 2 672 | 528 | |
| Tuloverot satunnaisista eristä | -3 236 | -528 | |
| Aikaisempien tilikausien verot | 14 | 211 | |
| Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutos | -851 | 846 | |
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | -1 402 | 1 057 | |
| Muut pitkä- | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Aineettomat | vaikutteiset | ||||
| oikeudet | Liikearvo | menot | Yhteensä | ||
| Hankintameno 1.1. | 3 423 | 1 223 | 136 | 4 782 | |
| Lisäykset | 50 | - | - | 50 | |
| Vähennykset | - | - | - | - | |
| Siirrot erien välillä | 105 | - | - | 105 | |
| Hankintameno 31.12. | 3 578 | 1 223 | 136 | 4 937 | |
| Kertyneet poistot 1.1. | -1 313 | -988 | -29 | -2 330 | |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | -6 | - | 6 | - | |
| Tilikauden poisto | -242 | -122 | -34 | -397 | |
| Arvonalentumiset | - | - | - | - | |
| Kertyneet poistot 31.12. | -1 561 | -1 110 | -56 | -2 727 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 2 017 | 112 | 80 | 2 209 | |
| Maa- ja | Rakennukset | Koneet ja | Muut | Ennakko- | Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| vesialueet | kalusto | aineelliset | maksut | |||
| Hankintameno 1.1. | 3 147 | 214 593 | 180 773 | 3 264 | 7 428 | 409 204 |
| Lisäykset | - | 968 | 3 427 | 16 | 2 000 | 66 411 |
| Vähennykset | - | -199 | -2 227 | - | - | -2 426 |
| Siirrot erien välillä | - | 198 | 6 697 | - | -7 001 | -105 |
| Hankintameno 31.12. | 3 147 | 215 560 | 188 670 | 3 280 | 2 427 | 413 084 |
| Kertyneet poistot 1.1. | - | -65 297 | -99 887 | -2 545 | - | -167 729 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | - | 147 | 1 914 | - | - | 2 061 |
| Tilikauden poisto | - | -6 264 | -12 465 | -114 | - | -18 844 |
| Arvonalennukset | - | - | - | - | - | - |
| Kertyneet poistot 31.12. | - | -65 297 | -110 438 | -2 659 | - | -184 512 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 3 147 | 144 146 | 78 232 | 621 | 2 427 | 228 572 |
| Arvonkorotukset 1.1. | - | 3 364 | - | - | - | 3 364 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Lisäys | - | - | - | - | - | 0 |
| Vähennys | - | - | - | - | - | 0 |
| Arvonkorotukset 31.12. | 0 | 3 364 | 0 | 0 | 0 | 3 364 |
| Osuudet saman | Osuudet | Saamiset | Muut | ||
|---|---|---|---|---|---|
| konsernin | osakkuus- | osakkuus- | osakkeet | ||
| yrityksissä | yhtiöissä | yhtiöiltä | ja osuudet | Yhteensä | |
| Hankintameno 1.1. | 303 778 | 1 594 | 47 | 204 | 305 623 |
| Lisäykset | 6 019 | - | - | - | 6 019 |
| Vähennykset | - | - | - | - | 0 |
| Siirrot erien välillä | - | - | - | - | 0 |
| Hankintameno 31.12. | 309 797 | 1 594 | 47 | 204 | 311 642 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 309 797 | 1 594 | 47 | 204 | 311 642 |
| 31.12.2009 | 31.12.2008 | ||
|---|---|---|---|
| Pysyvät vastaavat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | |||
| Aineettomat oikeudet | 2 017 | 2 111 | |
| Liikearvo | 112 | 234 | |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 80 | 107 | |
| Aineettomat hyödykkeet | 2 209 | 2 452 | |
| Aineelliset hyödykkeet | |||
| Maa- ja vesialueet | 3 147 | 3 147 | |
| Rakennukset ja rakennelmat | 144 146 | 149 296 | |
| Koneet ja kalusto | 78 232 | 80 886 | |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 621 | 719 | |
| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | 2 427 | 7 428 | |
| Aineelliset hyödykkeet | 228 573 | 241 475 | |
| Sijoitukset | |||
| Osuudet saman kons. yrityksissä | 309 797 | 303 778 | |
| Osuudet osakkuusyhtiöissä | 1 594 | 1 594 | |
| Saamiset omistusyhteysyrityksiltä | 47 | 47 | |
| Muut osakkeet ja osuudet | 204 | 204 | |
| Sijoitukset | 311 642 | 305 623 | |
| Pysyvät vastaavat yhteensä | 542 424 | 549 551 | |
| 11. Pitkäaikaiset saamiset | |||
| Pitkäaikaiset lainasaamiset | 2 880 | 3 286 | |
| Laskennalliset verosaamiset | 872 | 1 674 | |
| Muut saamiset | 905 | 1 170 | |
| Yhteensä | 4 657 | 6 130 | |
| Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä: | |||
| Pitkäaikaiset konsernilainasaamiset | 145 309 | 151 816 | |
| Muut | - | - | |
| Pitkäaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä | 145 309 | 151 816 | |
| Saamiset omistusyhteysyrityksiltä: | |||
| Pitkäaikaiset omistusyhteysyrityslainasaamiset | 198 | 198 | |
| Pitkäaikaiset saamiset omistusyhteysyrityksiltä | 198 | 198 | |
| Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 150 164 | 158 144 | |
| 12. Lyhytaikaiset saamiset | |||
|---|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 1 | 1 | |
| Lyhytaikaiset siirtosaamiset (muilta) | 711 | 2 560 | |
| Yhteensä | 712 | 2 561 | |
| Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä: | |||
| Konsernimyyntisaamiset | 45 | 43 | |
| Konsernilainasaamiset | 570 | - | |
| Konsernisiirtosaamiset | 4 887 | 7 084 | |
| Muut saamiset | 12 671 | 2 392 | |
| Yhteensä | 18 173 | 9 519 | |
| Saamiset omistusyhteysyrityksiltä: | |||
| Omistusyhteysyritysmyyntisaamiset | - | 81 | |
| Omistusyhteysyrityslainasaamiset | 559 | 559 | |
| Muut saamiset | 7 | 8 | |
| Lyhytaikaiset saamiset omistusyhteysyrityksiltä | 566 | 648 | |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 19 451 | 12 728 | |
| Siirtosaamisten olennaiset erät | |||
| Jaksotetut rahoituserät | 313 | 430 | |
| Jaksotetut henkilöstökulut | 53 | 157 | |
| Jaksotetut verot | - | 933 | |
| Alv-saamiset | - | 2 | |
| Muut siirtosaamiset | 345 | 1 039 | |
| Yhteensä | 711 | 2 561 | |
| Oma pääoma 2009 | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osake- | Yli- | Arvon- | Omat | SVOP | Muut | Voitto- | Yhteensä | |
| pääoma | kurssi- | korotus- | osakkeet | rahastot | varat | |||
| rahasto | rahasto | |||||||
| Oma pääoma 1.1.2009 | 66 820 | 73 420 | 3 364 | -38 | 66 742 | 13 764 | 11 956 | 236 028 |
| Lisäys | - | - | - | - | - | 39 | - | 39 |
| Vähennys | - | - | - | - | - | -3 773 | - | -3 773 |
| Osingonjako | - | - | - | - | - | - | -9 423 | -9 423 |
| Osakeanti | - | - | - | - | 76 334 | - | - | 76 334 |
| Suorat kirjaukset voittovaroihin | - | - | - | - | - | - | - | - |
| Omien osakkeiden hankinta | - | - | - | - | - | - | - | - |
| Omina osakkeina suoritetut maksut | - | - | - | - | - | - | - | - |
| Tilikauden voitto | - | - | - | - | - | - | 10 859 | 10 859 |
| Oma pääoma 31.12.2009 | 66 820 | 73 420 | 3 364 | -38 | 143 076 | 10 030 | 13 392 | 310 064 |
| Oma pääoma 2008 | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osake- | Yli- | Arvon- | Omat | SVOP | Muut | Voitto- | Yhteensä | |
| pääoma | kurssi- | korotus- | osakkeet | rahastot | varat | |||
| rahasto | rahasto | |||||||
| Oma pääoma 1.1.2008 | 66 820 | 73 420 | 3 364 | -730 | 66 742 | 6 651 | 13 593 | 229 860 |
| Lisäys | - | - | - | - | - | 7 113 | - | 7 113 |
| Osingonjako | - | - | - | - | - | - | -10 610 | -10 610 |
| Osakeanti | - | - | - | - | - | - | - | - |
| Suorat kirjaukset voittovaroihin | - | - | - | - | - | - | -385 | -385 |
| Omien osakkeiden hankinta | - | - | - | -129 | - | - | - | -129 |
| Omina osakkeina suoritetut maksut | - | - | - | 821 | - | - | - | 821 |
| Tilikauden voitto | - | - | - | - | - | - | 9 358 | 9 358 |
| Oma pääoma 31.12.2008 | 66 820 | 73 420 | 3 364 | -38 | 66 742 | 13 764 | 11 956 | 236 028 |
| Voitonjakokelpoiset varat | 31.12.2009 | 31.12.2008 | |
|---|---|---|---|
| Käyttörahasto | 245 | 206 | |
| Omat osakkeet | -38 | -38 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 143 076 | 66 742 | |
| Edellisten tilikausien voitto | 2 533 | 2 598 | |
| Tilikauden voitto/tappio | 10 859 | 9 358 | |
| Voitonjakokelpoiset varat | 156 675 | 78 866 | |
| 14. Tilinpäätössiirtojen kertymä | |||
| Poistoero | 27 090 | 33 791 | |
| Tilinpäätössiirrot yhteensä | 27 090 | 33 791 | |
| Poistoerosta kirjaamaton laskennallinen verovelka on 7 043 teur. | |||
| 15. Pakolliset varaukset | |||
| Eläkevaraukset | 3 164 | 3 249 | |
| Pakolliset varaukset yhteensä | 3 164 | 3 249 | |
| 16. Pitkäaikainen vieras pääoma | |||
| Joukkovelkakirjalainat | - | 5 000 | |
| Laskennallinen verovelka | 1 984 | 3 260 | |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 305 442 | 413 550 | |
| Muut velat | 5 905 | 5 528 | |
| Yhteensä | 313 331 | 427 338 | |
| Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille: | |||
| Joukkovelkakirjalainat | - | 15 000 | |
| Yhteensä | - | 15 000 | |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 313 331 | 442 338 | |
| Pitkäaikainen vieras pääoma | |||
| Korollinen: | |||
| Pitkäaik. velat saman konsernin yrityksille | - | 15 000 | |
| Velat muille | 305 442 | 418 550 | |
| Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma | 305 442 | 433 550 | |
| Koroton: | |||
| Velat muille | 7 889 | 8 788 | |
| Pitkäaikainen koroton vieras pääoma | 7 889 | 8 788 | |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 313 331 | 442 338 | |
| 17. Lyhytaikainen vieras pääoma | |||
|---|---|---|---|
| Lainat rahoituslaitoksilta | 48 369 | 37 368 | |
| Ostovelat | 307 | 148 | |
| Siirtovelat | 5 612 | 2 500 | |
| Muut velat | 1 177 | 1 076 | |
| Yhteensä | 55 464 | 41 092 | |
| Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille: | |||
| Ostovelat | 70 | 67 | |
| Siirtovelat | 8 | - | |
| Muut velat | 15 333 | 14 417 | |
| Yhteensä | 15 411 | 14 484 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 70 876 | 55 576 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | |||
| Korollinen: | |||
| Lyhytaikaiset velat saman kons. yrityksille | 15 333 | 14 071 | |
| Lyhytaikaiset velat omistusyhteysyrityksille | - | - | |
| Velat muille | 48 369 | 37 368 | |
| Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma | 63 702 | 51 439 | |
| Koroton: | |||
| Lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille | 78 | 413 | |
| Lyhytaikaiset velat omistusyhteysyrityksille | - | - | |
| Velat muille | 7 095 | 3 724 | |
| Lyhytaikainen koroton vieras pääoma | 7 173 | 4 137 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 70 876 | 55 576 | |
| Siirtovelkojen olennaiset erät (pitkä- ja lyhytaikaiset) | |||
| Jaksotetut henkilöstökulut | 638 | 383 | |
| Jaksotetut korkokulut | 994 | 1 910 | |
| Jaksotetut tuloverot | 325 | - | |
| Muut siirtovelat | 3 663 | 207 | |
| Yhteensä | 5 620 | 2 500 | |
| Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua | |||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 300 207 | ||
| Muut pitkäaikaiset velat | - | ||
| Velat, jotka erääntyvät myöh. kuin 5 v. kuluttua | 300 207 | ||
| Vakuudet ja vastuusitoumukset | |||
|---|---|---|---|
| 2009 | 2008 | ||
| Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä ja osakkeita | |||
| Rahalaitoslainat | - | 814 | |
| Yhteensä | - | 814 | |
| Vakuudeksi annetut kiinteistökiinnitykset | 2 856 | 2 856 | |
| Vakuudeksi annetut yrityskiinnitykset | 5 046 | 5 046 | |
| Pantatut arvopaperit | - | - | |
| Yhteensä | 7 902 | 7 902 | |
| Tytär- ja muiden konserniyhtiöiden puolesta annetut vakuudet | |||
| Takaukset | 68 479 | 66 931 | |
| Yhteensä | 68 479 | 66 931 | |
| Omistusyhteysyritysten puolesta annetut vakuudet | |||
| Takaukset | 5 027 | 5 495 | |
| Yhteensä | 5 027 | 5 495 | |
| Muiden puolesta annetut vakuudet | |||
| Takaukset | 5 088 | 5 339 | |
| Yhteensä | 5 088 | 5 339 | |
| Muut omat vastuut | |||
| Leasingvastuut | |||
| Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät leasingvastuut | 0 | 0 | |
| 1-5 vuoden sisällä erääntyvät leasingvastuut | 1 | 0 | |
| Vuokravastuut | 988 | 1 481 | |
| Muut vastuut | 15 | 15 | |
| Muut omat vastuut yhteensä | 1 004 | 1 496 | |
| Johdannaissopimusten nimellisarvot | ||
|---|---|---|
| 2009 | 2008 | |
| Valuuttajohdannaiset | ||
| - Valuuttatermiinisopimukset | 86,0 | 68,8 |
| - Valuuttaoptiosopimukset | 15,3 | 0,6 |
| Korkojohdannaiset | ||
| - Koronvaihtosopimukset | 203,5 | 276,8 |
| Hyödykejohdannaiset | ||
| - Sähkötermiinisopimukset | 10,8 | 8,6 |
| 315,6 | 354,8 |
| 2009 | 2009 | 2009 | 2008 | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Käypä arvo | Käypä arvo | Käypä arvo | Käypä arvo | ||
| positiivinen negatiivinen | netto | netto | |||
| Valuuttajohdannaiset | |||||
| - Valuuttatermiinisopimukset | 0,0 | -1,0 | -1,0 | -1,0 | |
| - Valuuttaoptiosopimukset | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |
| Korkojohdannaiset | |||||
| - Koronvaihtosopimukset | 0,0 | -11,3 | -11,3 | -11,5 | |
| Hyödykejohdannaiset | |||||
| - Sähkötermiinisopimukset | 0,4 | -1,0 | -0,6 | -1,9 | |
| 0,4 | -13,3 | -12,9 | -14,4 | ||
| 2009 | 2009 | 2008 | 2008 | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Nimellisarvo | Käypä arvo Nimellisarvo | Käypä arvo | |||
| tehokas osuus | tehokas osuus | ||||
| Valuuttajohdannaiset | |||||
| - Valuuttatermiinisopimukset | 21,6 | -0,2 | 0,0 | 0,0 | |
| Hyödykejohdannaiset | |||||
| - Sähkötermiinisopimukset | 10,8 | -0,6 | 8,6 | -1,6 | |
| Korkojohdannaiset | |||||
| - Koronvaihtosopimukset | 203,5 | -11,3 | 276,8 | -11,5 | |
| 235,9 | -12,1 | 285,4 | -13,1 | ||
Vantaalla, helmikuun 18. päivänä 2010
Markku Aalto Tiina Varho-Lankinen Matti Murto Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen varapuheenjohtaja Hallituksen jäsen
Matti Karppinen Matti Perkonoja Hallituksen jäsen Toimitusjohtaja
Olemme tarkastaneet HKScan Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.2009 – 31.12.2009. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.
Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti.
Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita.
Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Turussa 11. päivänä maaliskuuta 2010
| PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö |
|
|---|---|
| Johan Kronberg | Petri Palmroth |
| KHT | KHT |
HKScanin yhtenä keskeisenä taloudellisena tavoitteena on maksaa osinkoina vähintään 30 prosenttia vuoden nettotuloksesta. Yhtiön hallituksen ehdottama 0,22 euron osakekohtainen osinko vuodelta 2009 vastaa 34,5 prosenttia laimentamattomasta tuloksesta. Vuotta aiemmin luku oli 199,3 prosenttia.
Varsinainen yhtiökokous pidettiin 23.4.2009 Finlandia-talossa Helsingissä. Yhtiökokous vahvisti emoyhtiön ja konsernin tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vuodelta 2008. Osingoksi tilivuodelta 2008 vahvistettiin 0,24 euroa osakkeelta eli yhteensä 9,4 miljoonaa euroa. Osingot maksettiin osakkeenomistajille 6.5.2009.
Varsinainen yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi viisi ja valitsi hallituksen jäsenet: Markku Aalto, Tiina Varho-Lankinen, Matti Murto ja Matti Karppinen valittiin uudelleen. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Lars Hultström. Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi puheenjohtajakseen Markku Aallon ja varapuheenjohtajaksi Tiina Varho-Lankisen, molemmat uudelleen.
Vuosipalkkiot säilytettiin ennallaan: hallituksen jäsenelle maksetaan 20 000 euroa, varapuheenjohtajalle 25 000 euroa ja puheenjohtajalle 40 000 euroa vuodessa. Lisäksi päätettiin maksaa kokouspalkkiota 500 euroa kokoukselta (läsnäolon mukaan) ja että matkakulut korvataan yhtiön matkustusohjeen mukaisesti.
HKScanin varsinaisiksi tilintarkastajiksi tilivuodelle 2009 valittiin KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajana Johan Kronberg KHT ja Petri Palmroth KHT. Varatilintarkastajiksi valittiin Pasi Pietarinen KHT ja Mika Kaarisalo KHT. Lisäksi yhtiökokous hyväksyi hallitukselle ehdotetut valtuudet yhtiön omien osakkeiden hankkimiseksi sekä osakeannista päättämiseksi. Tätä selostetaan tarkemmin hallituksen toimintakertomuksen kohdassa "Hallituksen voimassa olevat valtuudet".
Hallituksen jäsen Lars Hultström ilmoitti 1.12.2009 kirjallisesti eroavansa HKScanin hallituksesta omasta aloitteestaan. Hänen eronsa astui voimaan heti.
Ylimääräisessä yhtiökokouksessa, joka pidettiin 24.11.2009 Rantasipi Airport Congress Centerin auditoriossa Vantaalla, päätettiin myöntää yhtiön hallitukselle valtuudet päättää noin 75-78 miljoonan euron suuruisesta suunnatusta osakeannista ja sen ehdoista.
Osakasluetteloon oli tilikauden lopussa merkitty 11 387 osakkeenomistajaa. Vuotta aikaisemmin omistajia oli 8 356. Hallintarekisteröityjen ja muiden kuin suomalaisten omistuksessa oli vuoden 2009 lopussa 25,1 prosenttia (29,6 %) yhtiön kaikista osakkeista.
Yhtiön tiedossa ei ole osakassopimuksia tai muita sitoumuksia, joilla olisi sovittu omistuksesta tai äänivallan käytöstä yhtiössä.
Yhtiön maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilivuoden alussa ja lopussa 66 820 528,10 euroa. Osakekanta jakaantui seuraavasti:
| A-osakkeita | 48 626 522 kpl | 90,00 % |
|---|---|---|
| K-osakkeita | 5 400 000 kpl | 10,00 % |
| Yhteensä | 54 026 522 kpl | 100,00 % |
Yhtiöjärjestyksen mukaan kullakin A-osakkeella on yksi ääni ja kullakin K-osakkeella 20 ääntä. K-osakkeet ovat LSO Osuuskunnan (4 735 000 kpl) ja Swedish Meats ek.för:in (665 000 kpl) omistuksessa. Kaikilla osakkeilla on yhtäläinen osinko-oikeus. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.
Yhtiön osakkeet ovat olleet arvo-osuusjärjestelmässä 31.10.1997 lähtien.
Yhtiön kaupparekisteriin merkittyä osakepääomaa ei tilikauden 2009 aikana korotettu. Marras-joulukuussa 2009 toteutettu noin 78 miljoonan euron osakeanti kirjattiin kokonaisuudessaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP).
Tilikaudella 2008 ei toimeenpantu osakepääoman korotuksia tai osakeanteja.
Osakepääomaa korotettiin viimeksi tammikuussa 2007, jolloin
toteutettiin 4 843 000 A-osakkeen suuruinen suunnattu osakeanti Swedish Meatsille. Anti oli osa Swedish Meatsin liiketoiminnan (Scan AB) ostoa. Merkintäaika oli 29.1.2007 ja merkintähinta 15,55 euroa osakkeelta. Yhtiön osakepääoma korottui 8 233 100,00 eurolla nykyiseen 66 820 528,10 euroon. Korotus merkittiin kaupparekisteriin 5.2.2007. Uudet osakkeet oikeuttivat osinkoon ensimmäisen kerran tilivuodelta 2007.
HKScanin A-sarjan osake on noteerattu Nasdaq OMX:ssä 6.2.1997 lähtien. Toimialaluokka on Päivittäistavarat (Sector: Consumer staples). Kertomusvuonna 2009 yhtiön osakkeita vaihdettiin 22 285 126 kappaletta yhteiseltä arvoltaan 149 498 534 euroa.
Vuoden ylin kurssinoteeraus oli 10,38 euroa ja alin 3,70 euroa. Keskikurssi oli 7,18 euroa ja vuoden lopun päätöskurssi 7,85 euroa. Vuoden aikana yhtiön osakkeen kurssi nousi 77,6 prosenttia. Koko pörssiin listattua ruokateollisuutta kuvaava toimialaindeksi (HX302020) nousi puolestaan vuodessa 47,8 prosenttia eli 47,4 pistettä.
Yhtiön koko ulkona olevan osakekannan markkina-arvo tilikauden lopussa oli 423,7 miljoonaa euroa oltuaan vuotta aikaisemmin 173,7 miljoonaa euroa. Näistä A-osakkeiden markkina-arvo oli 381,3 miljoonaa euroa ja listaamattomien K-osakkeiden laskennallinen markkina-arvo 42,4 miljoonaa euroa.
HKScanilla on FIM Pankkiiriliike Oy:n kanssa Nasdaq OMX:n Liquidity Providing (LP) -toiminnan edellytykset täyttävä markkinatakaussopimus.
Yhtiön hallituksen jäsenet sekä toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijaiset sekä heidän lähipiirinsä omistivat vuoden 2009 lopussa yhteensä 76 078 A-osaketta, mikä vastasi 0,14 prosenttia kaikista osakkeista ja 0,05 prosenttia äänistä.
Yhtiö vastaanotti vuoden 2009 aikana kolme Arvopaperimarkkinalain 2. luvun 9. pykälän mukaista ilmoitusta muutoksesta yhtiön omistuksessa.
(1) Rahastoyhtiö Artio Global Management LLC ilmoitti, että 20.4.2009 toteutetun osakekaupan seurauksena sen omistus HKScanin osakepääomasta aleni nollaan.
(2) HKScan Oyj ja Danske Bank A/S allekirjoittivat 24.11.2009 HKScanin tulevaan osakeantiin liittyvän merkintätakaussopimuksen. Danske Bank A/S Helsinki Branch antoi sen johdosta liputusilmoituksen ilmoittaen omistusosuutensa HKScanissa nousevan 14,2 prosenttiin osakkeista ja 4,9 prosenttiin äänistä, mikäli sen antama merkintätakaus toteutuu täysimääräisesti.
Danske Bank A/S Helsinki Branch sitoutui merkintätakauksessaan tietyin ehdoin merkitsemään mahdollisesti merkitsemättä jääneitä osakkeita HKScanin osakeannissa.
(3) 23.12.2009 HKScan Oyj julkisti osakeannin lopullisen tuloksen. Annissa Danske Bank A/S:lle ei tullut merkittäväksi osakkeita 24.11.2009 julkistetuissa liputusilmoituksessa kerrotun merkintätakaussopimuksen perusteella. Myöskään liputusilmoituksessa ilmoitettu mahdollinen omistus ei näin ollen toteutunut. Danske Bank antoi tätä koskevan liputusilmoituksen yhtiölle 23.12.2009.
Nasdaq OMX, Helsinki: HKSAV Reuters: HKSAV.HE Bloomberg: HKSAV:FH ISIN koodi: FI0009006308 Orderbook ID: 24273 (keskusvastapuoliselvitys, CCP)
Osakkeen vaihto 2005-2009
Osakkeen kurssikehitys 2005-2009 (keskikurssi kuukausittain euroina)
Osakkeen vaihto 2005-2009 (kuukausittain, kpl)
Osakkeen kokonaisvaihto 2005-2009 Nasdaq OMX:ssä (Meur)
Maksettujen osinkojen kokonaismäärä 2005-2009 (Meur)
| osakkeiden | omistajia | % | osake- | % | ääni- | % | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| määrä | lukumäärä | määrä | |||||
| 1-100 | 2 542 | 22,324 | 122 821 | 0,227 | 122 821 | 0,078 | |
| 101-500 | 4 246 | 37,288 | 1 176 606 | 2,178 | 1 176 606 | 0,751 | |
| 501-1 000 | 2 015 | 17,696 | 1 461 494 | 2,705 | 1 461 494 | 0,933 | |
| 1 001-5 000 | 2 178 | 19,127 | 4 538 394 | 8,400 | 4 538 394 | 2,898 | |
| 5 001-10 000 | 212 | 1,862 | 1 452 618 | 2,689 | 1 452 618 | 0,927 | |
| 10 001-50 000 | 141 | 1,238 | 2 724 611 | 5,043 | 2 724 611 | 1,740 | |
| 50 001-100 000 | 25 | 0,22 | 1 666 873 | 3,085 | 1 666 873 | 1,064 | |
| 100 001-500 000 | 16 | 0,141 | 4 232 647 | 7,834 | 4 232 647 | 2,702 | |
| 500 001- | 12 | 0,105 | 36 510 120 | 67,578 | 139 110 120 | 88,816 | |
| Yhteensä | 11 387 | 100,000 | 53 886 184 | 99,740 | 156 486 184 | 99,910 | |
| joista hallintarekisteröityjä | 10 | 5 441 793 | 10,072 | 5 441 793 | 3,474 | ||
| Yhteistilillä | 139 780 | 0,259 | 139 780 | 0,089 | |||
| Erityistileillä yhteensä | 558 | 0,001 | 558 | 0,000 | |||
| Liikkeeseenlaskettu määrä | 54 026 522 | 100,000 | 156 626 522 | 100,000 | |||
| % | % osake- | |
|---|---|---|
| omistajista | lukumäärästä | |
| Yritykset | 5,48 | 39,09 |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 0,40 | 9,21 |
| Julkisyhteisöt | 0,13 | 4,44 |
| Kotitaloudet | 92,68 | 17,68 |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 0,98 | 4,23 |
| Kotimaiset sektorit yht. | 99,68 | 74,65 |
| Ulkomaat | 0,33 | 15,02 |
| Odotusluettelolla | - | 0,00 |
| Yhteistilillä | - | 0,26 |
| Ulkomaalaisten omistuksessa, hallintarekisteröidyt mukaan lukien, oli 25,09 % osakelukumäärästä. Vuotta aiemmin luku oli 29,56 %. |
| A- | K- | % | % | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| osakkeita | osakkeita | osakkeista | äänistä | ||||
| 1 | LSO Osuuskunta | 14 458 884 | 4 735 000 | 35,53 | 69,69 | ||
| 2 | Swedish Meats ek.för. | 6 234 750 | 665 000 | 12,77 | 12,47 | ||
| 3 | OP Sijoitusrahastot yhteensä | 1 117 424 | - | 2,07 | 0,71 | ||
| - OP-Suomi Arvo -sijoitusrahasto | 544 375 | ||||||
| - OP-Suomi Pienyhtiöt -sijoitusrahasto | 453 424 | ||||||
| - OP-Pohjola Pienyhtiöt -sijoitusrahasto | 119 625 | ||||||
| 4 | Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola | 1 029 640 | - | 1,91 | 0,66 | ||
| 5 | Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry | 836 414 | - | 1,55 | 0,53 | ||
| 6 | Nordea Sijoitusrahastot | 797 911 | - | 1,48 | 0,51 | ||
| 7 | Sijoitusrahasto Alfred Berg Finland | 751 843 | - | 1,39 | 0,48 | ||
| 8 | Fim Fenno Sijoitusrahasto | 571 172 | - | 1,06 | 0,36 | ||
| 9 | Danish Crown a.m.b.a. | 540 458 | - | 1,00 | 0,35 | ||
| 10 Fim Forte Sijoitusrahasto | 467 500 | - | 0,87 | 0,30 | |||
| 11 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma | 464 989 | - | 0,86 | 0,30 | |||
| 12 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 400 798 | - | 0,74 | 0,26 | |||
| 13 Evli sijoitusrahastot yhteensä | 375 006 | - | 0,69 | 0,24 | |||
| - Sijoitusrahasto Evli Select | 333 986 | ||||||
| - Sijoitusrahasto Evli Finland Mix | 41 020 | ||||||
| 14 Sijoitusrahasto ABN AMRO Small Cap Finland | 333 642 | - | 0,62 | 0,21 | |||
| 15 Omaisuudenhoito Arvo Finland Value | 282 500 | - | 0,52 | 0,18 | |||
| Hallintarekisteröidyt omistajat | 5 441 793 | - | 10,07 | 3,47 | |||
| Muut osakkeenomistajat yhteensä | 14 521 798 | - | 26,88 | 9,27 | |||
| Yhteensä | 48 626 522 | 5 400 000 | 100,00 | 100,00 |
| Osake- | Osakkeita | Osuus | Osuus |
|---|---|---|---|
| sarja | kpl | pääomasta | äänista |
| A-sarja | 48 626 522 | 90,00 % | 31,05 % |
| K-sarja | 5 400 000 | 10,00 % | 68,95 % |
| Yhteensä | 54 026 522 | 100,00 % | 100,00 % |
Jokaisella A-osakkeella on yksi ääni, jokaisella K-osakkeella on 20 ääntä.
HKScan Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään perjantaina 23.4.2010 klo 11.00 alkaen Helsingissä Finlandia-talon Kongressisiiven A-salissa, osoite Mannerheimintie 13 e, 00100 Helsinki. Kokoukseen ilmoittautuneiden vastaanottaminen aloitetaan klo 10.00.
Kokoukseen tulee ilmoittautua 20.4.2010 klo 16.00 mennessä joko HKScan Oyj:n internetsivujen kautta www.hkscan.com tai puhelimitse numeroon 010 570 6218 (arkisin klo 9.00–16.00) tai telefaksilla numeroon 02 250 1667 tai kirjeitse osoitteeseen HKScan Oyj, Yhtiökokous, PL 50, 20521 Turku.
Yhtiökokoukseen voivat osallistua ne osakkeenomistajat, jotka 13.4.2010 ovat merkittynä Euroclear Finland Oy:n (Suomen Arvopaperikeskus) ylläpitämään HKScan Oyj:n omistajaluetteloon.
Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2009 jaetaan osinkoa 0,22 euroa osakkeelta. Yhtiökokouksen päättämä osinko maksetaan niille osinkoon oikeutetuille osakkeenomistajille, jotka ovat merkittynä omistajaluettelossa 28.4.2010. Osinko esitetään maksettavaksi heille 5.5.2010. Niille osakkeenomistajille, jotka eivät ole siirtäneet osakkeitaan arvo-osuusjärjestelmään osingonjaon täsmäytyspäivään 28.4.2010 mennessä, osinko maksetaan sen jälkeen, kun osakkeet on siirretty arvo-osuusjärjestelmään.
HKScan Oyj:n omistajaluetteloa ylläpitää Euroclear Finland Oy (Suomen Arvopaperikeskus), PL 1110, 00101 Helsinki. Euroclear Finlandin käyntiosoite on Urho Kekkosen katu 5 C, 00100 Helsinki, puhelin 020 770 6000 ja sähköposti info.fi [email protected].
Osakkeenomistajia pyydetään tekemään mahdolliset osoite- ja henkilötietojen muutokset suoraan oman arvo-osuustilinsä pitäjälle.
TALOUDELLINEN INFORMAATIO JA VUOSIKERTOMUSJAKELU HKScan julkaisee vuosikertomuksen huhtikuussa sekä lisäksi kolme osavuosikatsausta.
Vuosikertomus ja osavuosikatsaukset julkaistaan suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi. Julkaisut ovat luettavissa yhtiön verkkosivulla www.hkscan.com, jonne tulevat myös yhtiön pörssitiedotteet.
Painettu vuosikertomus postitetaan automaattisesti niille osakkeenomistajille, jotka omistavat vähintään 750 osaketta ja jotka on merkitty yhtiön omistajaluetteloon Euroclear Finland Oy:ssä. Osavuosikatsaukset julkaistaan pörssitiedotteen muodossa ja nekin ovat luettavissa verkkosivulla. Kopio osavuosikatsauksesta lähetetään pyydettäessä postitse tai liitetiedostona sähköpostitse.
Vuosikertomuksia ja osavuosikatsauksia voi tilata HKScanin verkkosivujen Yhteystiedot-osion kohdassa Palautetta yritykselle tai osoitteella HKScan Oyj, Viestintä, PL 50, 20521 Turku tai puhelimitse 010 570 100 / Viestintä tai telefaxilla 010 570 6102 tai sähköpostitse [email protected]
HKScan noudattaa hiljaista jaksoa (silent period) osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteen julkistamisen edellä. Hiljainen jakso alkaa kolme viikkoa ennen julkistamispäivää. Sinä aikana yhtiön puolelta ei kommentoida yhtiön taloudellista tilaa koskeviin kysymyksiin.
HKScan julkisti vuonna 2009 NASDAQ OMX:n kautta 35 yhtiötiedotetta. Ne ovat luettavissa kokonaisuudessaan yhtiön verkkosivulla www.hkscan.com, kohdassa Tiedotearkisto, sekä lisäksi kansallisen tiedotevaraston verkkosivulla www.oam.fi
| 5.1.2009 | Toimitusjohtaja Kai Seikku jättää paikkansa HKScanissa |
|---|---|
| 12.1.2009 | Matti Perkonojasta HKScanin toimitusjohtaja |
| 14.1.2009 | Nimityksiä HKScanin johtoryhmässä |
| 22.1.2009 | Muutos tilinpäätöstiedotteen julkistusajankohtaan |
| 27.2.2009 | HKScan-konsernin tilinpäätöstiedote tilivuodelta 2008 |
| 4.3.2009 | HKScan siirtää kehittämisen painopisteen Ruotsiin |
| 17.3.2009 | HKScan Oyj:n hallituksen ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle |
| 17.3.2009 | LSO Osuuskunnan puolesta toimineita HKScan Oyj:n johtohenkilöitä kuultu |
| LSO Osuuskunnan tekemiä osakekauppoja koskevassa sisäpiiriasiassa | |
| 20.3.2009 | Muutos HKScanin hallituksen ehdotuksiin varsinaiselle yhtiökokoukselle |
| 7.4.2009 | LSO Osuuskunnan tekemiä osakekauppoja koskeva sisäpiiritutkinta |
| 8.4.2009 | Vuosikertomus 2008 on ilmestynyt |
| 21.4.2009 | Arvopaperimarkkinalain mukainen ilmoitus omistuksen muuttumisesta (Artio Global Management) |
| 23.4.2009 | HKScanin varsinaisen yhtiökokouksen päätökset |
| 5.5.2009 | HKScan-konsernin osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2009 |
| 6.5.2009 | HKScan uudistaa toimintamallia ja organisaatiota Ruotsissa |
| 23.6.2009 | Muutos Scanin johdossa |
| 26.6.2009 | Muutos omien osakkeiden omistuksessa |
| 6.8.2009 | HKScan-konsernin osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2009 |
| 4.9.2009 | Scan AB:n tehostamisohjelma etenee Ruotsissa |
| 15.9.2009 | HKScan hakee 30 miljoonan euron kehittämishyötyjä Ruotsista |
| 16.10.2009 | Kutsu HKScan Oyj:n ylimääräiseen yhtiökokoukseen |
| 2.11.2009 | 9.11.2009 pidettäväksi suunnitellun ylimääräisen yhtiökokouksen peruuttaminen ja kutsu |
| HKScan Oyj:n uuteen ylimääräiseen yhtiökokoukseen | |
| 3.11.2009 | HKScan-konsernin osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2009 |
| 24.11.2009 | HKScan Oyj:n ylimääräisen yhtiökokouksen päätökset |
| 24.11.2009 | HKScan Oyj:n hallitus päätti osakeannista |
| 24.11.2009 | Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 10 pykälän mukainen ilmoitus omistusosuuksien muuttumisesta (Danske Bank) |
| 24.11.2009 | HKScan Oyj:n osakeannin listalleottoesitteen julkistus |
| 1.12.2009 | Lars Hultström eroaa HKScan Oyj:n hallituksesta |
| 1.12.2009 | HKScan täydentää osakeantiinsa liittyvää listalleottoesitettä |
| 11.12.2009 | Pankkilakon vaikutukset HKScanin osakeantiin |
| 18.12.2009 | HKScan Oyj:n osakeanti ylimerkittiin |
| 23.12.2009 | HKScan Oyj:n osakeannin lopullinen tulos |
| 23.12.2009 | Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 10 pykälän mukainen ilmoitus (Danske Bank) |
| 29.12.2009 | HKScanin tulosjulkistukset vuonna 2010 |
| 30.12.2009 | HKScan uudistaa Suomen liiketoimintansa juridista rakennetta vuoden 2010 alussa |
HKScan Oyj:n hallinto perustuu Suomen lainsäädäntöön, HKScanin yhtiöjärjestykseen ja Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiin sekä yhtiön hallituksen hyväksymään työjärjestykseen ja menettelysääntöihin. Lisäksi HKScan noudattaa arvopaperipörssin sääntöjä sekä Finanssivalvonnan sääntöjä ja määräyksiä.
Tämä selvitys HKScan Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu 1.1.2009 voimaan astuneen hallinnointikoodin Suositus 51:n mukaan ja arvopaperimarkkinalain 2 luvun 6 §:n mukaisesti. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä.
HKScan Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n laatimaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) sillä poikkeuksella, että Nimitysvaliokuntaan voidaan valita jäseniä myös hallituksen ulkopuolelta tuomaan lisää asiantuntemusta yhtiön keskeisiin henkilövalintoihin.
Selostus HKScan Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on luettavissa yhtiön verkkosivuilta osoitteessa www.hkscan.com, kohdassa "Sijoituksena". Samassa paikassa on nähtävillä sisäpiirirekisteri yhtiön julkisista sisäpiiriläisistä, luettelo yhtiön suurimmista osakkeenomistajista, yhtiön saamat liputusilmoitukset sekä yhtiöjärjestys.
Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi (Corporate Governance) on saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n verkkosivuilta osoitteessa www.cgfi nland.fi .
HKScan-konsernin johtamisesta ja toiminnasta vastaavat yhtiökokous, hallitus ja sen neljä valiokuntaa sekä toimitusjohtaja, joiden tehtävät määräytyvät Suomen osakeyhtiölain mukaisesti. Konsernin operatiivisesta toiminnasta vastaa konsernin toimitusjohtaja konsernin johtoryhmän avustamana.
HKScan Oyj:ssä ylintä päätösvaltaa käyttävät osakkeenomistajat yhtiökokouksessa, joka kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain kesäkuun loppuun mennessä. Hallitus kutsuu osakkeenomistajat koolle ja valmistelee esityslistan.
Kokouksessa käsiteltävät asiat on julkaistava vähintään kahdessa hallituksen määräämässä sanomalehdessä aikaisintaan kolme kuukautta ja viimeistään 3 viikkoa ennen yhtiökokousta. Tämän lisäksi yhtiö julkaisee yhtiökokouskutsun pörssitiedotteena sekä kotisivuillaan Internetissä.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitellään muun muassa seuraavat asiat:
Osakepääoman muutokset sekä muutokset yhtiöjärjestyksessä ovat myös yhtiökokouksessa päätettäviä asioita. Niitä voidaan käsitellä varsinaisessa yhtiökokouksessa tai tarvittaessa ylimääräisessä yhtiökokouksessa. Ylimääräinen yhtiökokous on kutsuttava koolle, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai laki sitä muutoin edellyttää.
Yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus. Hallituksen tehtävät ja vastuu määräytyvät ensisijaisesti yhtiöjärjestyksen ja Suomen osakeyhtiölain mukaisesti. Hallituksen kokouskäytäntö ja tehtävät on kuvattu hallituksen vuosittain vahvistamassa työjärjestyksessä.
Hallituksen jäsenet valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen Nimitysvaliokunnan tekemän esityksen pohjalta. Yhtiöjärjestyksessä ei ole mainintaa erityisestä hallituksen jäsenten asettamisjärjestyksestä. Hallitus koostuu 5-7 jäsenestä, joilla kaikilla on tehtävään soveltuva erityinen pätevyys ja itsenäinen asema. Toimikausi alkaa valinnan suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy valintaa ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päätyttyä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen jäseneksi ei voida valita henkilöä, joka on täyttänyt 62 vuotta.
Vuoden 2009 varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen jäseniksi valittiin:
Markku Aalto, hallituksen puheenjohtaja, s. 1950 Sianlihantuottaja Jämijärveltä, Satakunnasta
Tiina Varho-Lankinen, hallituksen varapuheenjohtaja, s. 1962 Kauppatieteiden maisteri Naudanlihan- ja broilerinlihantuottaja Oripäästä, Varsinais-Suomesta
Naudanlihantuottaja Salosta, Varsinais-Suomesta
Kauppatieteiden maisteri Lännen Tehtaat Oyj:n toimitusjohtaja
Lars Hultström (1.12.2009 asti) , s.1954
Filosofi an kandidaatti (taloustiede) sekä Ruotsin Maatalousyliopiston tutkinto Fors Säterin maatilan johtaja Katrineholmissa, Keski-Ruotsissa
Vuonna 2009 varsinaiseen yhtiökokoukseen (23.4.2009) asti hallituksen jäsenenä toimi:
Maatilayrittäjä ja sianlihantuottaja Skoonesta, Etelä-Ruotsista
Vuoden 2009 aikana hallitus piti 22 kokousta. Jäsenten keskimääräinen osallistuminen kokouksiin oli 98,1 prosenttia. Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet sen jäsenistä on läsnä. Varsinaisten jäsenten lisäksi hallituksen kokouksiin osallistuivat säännöllisesti myös konsernin toimitusjohtaja sekä talous- ja rahoitusjohtaja hallituksen sihteerinä.
Hallitus arvioi jäsentensä riippumattomuutta vuosittain ja on todennut, että hallituksen kaikki jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.
Hallituksen työskentely pohjautuu osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen määräyksiin sekä hallituksen hyväksymään työjärjestykseen ja sitä täydentäviin menettelysääntöihin.
Hallituksen päätettäväksi kuuluvat HKScanissa työjärjestyksen mukaan muun muassa seuraavat keskeiset asiat:
Hallitus kokoontuu kuukausittain pois lukien kesälomakausi. Tarvittaessa voidaan järjestää useampiakin kokouksia. Hallituksen puheenjohtaja laatii kokouksen asialistan toimitusjohtajan esityksen pohjalta ja kutsuu hallituksen koolle normaalisti vähintään viikkoa aikaisemmin.
Hallitus tekee vuosittain arvioinnin suorituskyvystään ja työskentelymenetelmistään toimintansa kehittämiseksi. Edellisessä arvioinnissa käytiin läpi hallituksen kokoonpanoa ja prosesseja, hallituksen työn laatua, hallituksen ja operatiivisen johdon yhteistyötä sekä hallituksen jäsenten osaamista ja osallistumista.
Hallituksen vastuulle kuuluvien asioiden valmistelun ja hoitamisen tehostamiseksi HKScan Oyj:ssä on neljä valiokuntaa. Yhtiön hallitus valitsee valiokuntien jäsenet ja puheenjohtajat keskuudestaan. Poikkeuksena on nimitysvaliokunta, johon voidaan valita myös hallituksen ulkopuolisia jäseniä tuomaan lisää asiantuntemusta yhtiön kannalta tärkeissä henkilövalinnoissa.
Hallitus valitsee keskuudestaan tarkastusvaliokuntaan kolme jäsentä ja vähintään yhdellä jäsenellä pitää olla asiantuntemusta erityisesti laskentatoimen, kirjanpidon tai tarkastuksen alalla. Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta valmistelemalla hallitukselle valiokunnan tehtävään kuuluvia asioita ja tekemällä esityksiä tai suosituksia hallituksen päätöksentekoa varten.
Tarkastusvaliokunnan tehtävät on määritelty hallituksen vahvistamassa työjärjestyksessä, mikä on linjassa hallinnointikoodin suosituksen 27 kanssa. HKScan Oyj:n hallituksen tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluu muun muassa seurata tilinpäätösraportoinnin prosessia, valvoa taloudellista raportointiprosessia, seurata yhtiön sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmän tehokkuutta, käsitellä yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästään antamaan selvitykseen sisältyvää kuvausta taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmän pääpiirteistä, seurata tilintarkastusta, arvioida tilintarkastajien riippumattomuutta sekä valmistella tilintarkastajien valintaa koskeva päätösehdotus. Tarkastusvaliokunta raportoi työstään hallitukselle seuraavassa valiokunnan kokouksen jälkeen pidettävässä hallituksen kokouksessa.
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana on Markku Aalto ja jäseninä Matti Karppinen ja Tiina Varho-Lankinen. Tarkastusvaliokunta kokoontui viisi kertaa vuoden 2009 aikana. Valiokunnan jäsenten keskimääräinen osallistuminen kokouksiin oli 100 prosenttia. Valiokunnan kokouksiin osallistuivat säännöllisesti myös konsernin toimitusjohtaja ja talousjohtaja sekä ulkoiset tilintarkastajat.
Hallitus valitsee nimitysvaliokuntaan kolme jäsentä, jotka voivat olla myös hallituksen ulkopuolisia jäseniä. Yhtiön toimitusjohtaja tai muu ylimpään johtoon kuuluva henkilö ei saa toimia nimitysvaliokunnan jäsenenä.
Nimitysvaliokunnan tehtävät on määritelty hallituksen vahvistamassa työjärjestyksessä. Nimitysvaliokunnan tehtävänä on valmistella yhtiökokoukselle tehtäviä hallituksen ehdotuksia hallituksen jäsenmäärästä, hallituksen jäsenistä ja hallituksen jäsenten palkkiosta. Nimitysvaliokunta kokoontuu ennen yhtiökokousta vähintään kerran ja raportoi työstään hallitukselle viivytyksettä valiokunnan kokouksen jälkeen.
Nimitysvaliokunnan puheenjohtajana on Markku Aalto ja jäseninä Tiina Teperi-Saari ja Lars Gustafsson. Nimitysvaliokunta kokoontui kolme kertaa vuoden 2009 aikana. Valiokunnan jäsenten keskimääräinen osallistuminen kokouksiin oli 100 prosenttia.
Hallitus valitsee keskuudestaan palkitsemisvaliokuntaan kolme jäsentä. Yhtiön toimitusjohtaja tai muu ylimpään johtoon kuuluva henkilö ei saa toimia palkitsemisvaliokunnan jäsenenä
Palkitsemisvaliokunnan tehtävät on määritelty hallituksen hyväksymässä työjärjestyksessä. Palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on valmistella yhtiön palkitsemisjärjestelmiä koskevat asiat. Palkitsemisvaliokunta kokoontuu tarvittaessa ja raportoi työstään hallitukselle viivytyksettä valiokunnan kokouksen jälkeen.
Valiokuntaa johtaa Tiina Varho-Lankinen ja jäseninä ovat Markku Aalto ja Matti Karppinen. Palkitsemisvaliokunta kokoontui neljä kertaa vuoden 2009 aikana. Valiokunnan jäsenten keskimääräinen osallistuminen kokouksiin oli 100 prosenttia.
Hallituksen kaikki jäsenet kuuluvat työvaliokuntaan ja hallituksen puheenjohtaja toimii valiokunnan puheenjohtajana. Työvaliokunta kokoontui neljä kertaa vuoden 2009 aikana. Valiokunnan jäsenten keskimääräinen osallistuminen kokouksiin oli 90,0 prosenttia.
Työvaliokunnan tehtävät on määritelty hallituksen hyväksymässä työjärjestyksessä. Työvaliokunnan tehtävänä on edistää yhtiön hallituksen tehtävien tehokasta hoitamista. Valiokunnan toiminnan tavoitteena on tehostaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin periaatteiden noudattamista HKScan Oyj:ssä.
Yhtiön hallitus nimittää yhtiön toimitusjohtajan sekä mahdollisen varatoimitusjohtajan. Toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa konsernin liiketoimintaa ja hallintoa yhtiöjärjestyksen, Suomen osakeyhtiölain ja hallituksen ohjeiden mukaisesti. Hän vastaa hallitukselle tämän asettamien tavoitteiden, suunnitelmien, menettelytapojen ja päämäärien toteuttamisesta.
Yhtiön toimitusjohtaja ei kuulu hallitukseen, mutta hän osallistuu sen kokouksiin ja raportoi hallitukselle kuukausittain konsernin taloudellisesta tuloksesta, rahoitusasemasta, vakavaraisuudesta ja markkinatilanteesta. Hän myös esittelee tilinpäätöksen ja osavuosikatsausten aineiston hallitukselle. Lisäksi toimitusjohtajan tulee raportoida hallitukselle, kuinka hallituksen päätökset on toimeenpantu ja mihin toimenpiteisiin ja tuloksiin ne ovat johtaneet.
Yhtiön toimitusjohtajana toimii Matti Perkonoja (s. 1949, ylioppilasmerkonomi). Toimitusjohtajan varamiehenä toimii talous- ja rahoitusjohtaja Irma Kiilunen. Toimitusjohtajan tukena konsernin johtamisessa on Konsernin johtoryhmä.
HKScanin toimitusjohtajan apuna on konsernin johtoryhmä, johon kuuluvat puheenjohtaja, toimitusjohtaja Matti Perkonoja, talous- ja rahoitusjohtaja Irma Kiilunen, strategia- ja kehitysjohtaja Olli Antniemi, HKScan Finland Oy:n ja HK Ruokatalo Oy:n toimitusjohtaja Jari Leija ja Scan AB:n toimitusjohtaja Denis Mattsson. Lisäksi johtoryhmän kokouksiin osallistuvat AS Rakvere Lihakombinaatin toimitusjohtaja Anne Mere sekä AS Talleggin toimitusjohtaja Teet Soorm. Johtoryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa ja sille on laadittu työjärjestys.
Yhtiö noudattaa arvopaperipörssin sääntöjen mukaista Nasdaq OMX:n sisäpiiriohjetta, jonka uudistettu versio astui voimaan 2.6.2008. Pörssin sisäpiiriohje on saatavilla pörssin verkkosivuilta www.nasdaqomx.com, kohdassa "Listing center > Nordic market".
HKScanin sisäpiiri jakaantuu julkiseen ja yrityskohtaiseen (ei julkiseen) osaan. Julkiseen sisäpiiriin kuuluvat lain perusteella pysyvästi hallituksen jäsenet, tilintarkastajat ja toimitusjohtaja. Yhtiön päätöksellä siihen kuuluu lisäksi konsernin johtoryhmä sekä erikseen nimetyt pääomistajien hallinnon edustajat. Yhteensä noin 20 henkilöä.
Yrityskohtaiseen (ei julkiseen) pysyvään sisäpiiriin on yhtiön päätöksellä merkitty eräitä tytäryhtiöiden johtajia, rahoituksen ja laskennan toimihenkilöitä, konserniviestintä, johdon sihteerit jne. Yhteensä noin 20 henkilöä.
HKScanin sisäpiiriläisten kaupankäynti on sallittu 30 päivän ajan osa-
vuosikatsauksen ja tilinpäätöstiedotteen julkistamisen jälkeen. Muina aikoina sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa yhtiön osakkeilla.
Yhtiö valvoo sisäpiiriohjeen noudattamista muistuttamalla säännöllisesti sisäpiiriläisiä sallituista kaupankäyntiajoista sekä tarkastamalla kerran vuodessa sisäpiiriläisten tekemät kaupat Euroclear Finland Oy:n (Suomen Arvopaperikeskus) rekisteristä. Samalla yhtiö toimittaa kullekin sisäpiiriläiselle otteen rekisterissä olevista, häntä koskevista tiedoista tarkistamista ja täydentämistä varten.
Hankekohtaisten sisäpiirirekisterien perustamisesta päättää yhtiön johto tapauskohtaisesti. Hankekohtaiseen rekisteriin merkityiltä henkilöiltä on kielletty kaupankäynti yhtiön osakkeilla hankkeen julkistamiseen tai raukeamiseen saakka.
Sisäpiirirekisterin ylläpito ja hallinnointi tapahtuu HKScanin konsernihallinnossa. Varsinainen rekisteri on Euroclear Finland Oy:n (Suomen Arvopaperikeskus) SIRE-järjestelmässä. Julkinen nähtävilläpito on järjestetty 17.10.2005 alkaen yhtiön internet-sivulla www.hkscan.com, kohdassa "Sijoituksena".
HKScanilla on yhtiöjärjestyksen mukaan oltava kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa, joista yhden varsinaisen ja yhden varatilintarkastajan tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Heidät valitaan varsinaisessa yhtiökokouksessa. Tilintarkastajien toimikausi on yhtiön tilikausi ja heidän tehtävänsä päättyy valinnan jälkeiseen seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen.
Tilintarkastuksen tehtävänä on todentaa, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot HKScan-konsernin tuloksesta ja taloudellisesta asemasta tilikaudelta. Tilintarkastaja antaa vuositilinpäätöksen yhteydessä osakkeenomistajille tilintarkastuskertomuksen ja raportoi lisäksi säännöllisesti havainnoistaan hallituksen tarkastusvaliokunnalle.
Yhtiön riippumattomina tilintarkastajina ovat toimineet KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajana Johan Kronberg KHT ja Petri Palmroth KHT.
HKScan Oyj:n hallitus vastaa yhtiön sisäisen valvonnan viitekehyk-
sestä. Konsernin johdon vastuulla on tehokkaan sisäisen valvonnan ylläpito ja kehittäminen. Sisäisen valvonnan tavoitteena on pyrkiä varmistamaan lakien ja säännösten sekä konsernin arvojen ja sisäisten ohjeiden noudattaminen. Lisäksi sisäisen valvontajärjestelmän tavoitteena on tukea konsernin strategian mukaista toimintaa. Taloudellisen raportoinnin luotettavuus ja sen varmistaminen on kiinteä osa yhtiö sisäisen valvonnan viitekehystä.
HKScanin sisäisen valvontaympäristön perustan muodostavat konsernin arvot ja ohjeistukset. Vuoden 2009 aikana kiinnitettiin erityistä huomiota konsernin sisäisten ohjeistusten ja politiikkojen päivittämiseen.
Hallitus ja erityisesti sen tarkastusvaliokunta seuraa yhtiön taloudellista tilannetta ja valvoo konsernin taloudellisen raportoinnin laatua. Hallitus toteuttaa tehtäväänsä mm. hyväksymällä konsernin riskienhallintapolitiikan ja määrittämällä sisäisen valvonnan tavoitteet ja periaatteet. Konsernin toimitusjohtajan ja talousjohtajan vastuulla on taloudelliseen raportointiin liittyvän tehokkaan valvontaympäristön ylläpito ja kehittäminen.
Sisäinen tarkastus on HKScanissa johdon työväline valvonnan suorittamisessa. Se on organisoitu sisäisen laskennan controllertoimintoon liiketoiminta-alueilla. Sisäiseen tarkastukseen osallistuvat myös yhtiön tilintarkastajat, jotka suorittavat jatkuvasti eri toimintakokonaisuuksia koskevia tarkastuksia.
Sisäisen tarkastuksen tavoitteet niveltyvät kiinteästi yhtiön johtamisjärjestelmään, joka nojaa jatkuvan parantamisen periaatteeseen. Korjaavien ja ennalta ehkäisevien toimenpiteiden toteuttaminen on keskeinen osa koko prosessin toimintaa.
HKScan-konsernissa riskienhallinnan tavoitteena on turvata edellytykset liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi ja toiminnan häiriöttömäksi jatkumiseksi. Konsernin riskit ovat luonteeltaan strategisia (esim. yrityskaupat), operatiivisia (esim. eläintaudit), taloudellisia (esim. valuuttakurssit ja korot) ja vahinkoriskejä (esim. onnettomuudet ja tuotantokatkot).
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat konsernin riskienhallinnan strategiasta ja periaatteista sekä strategisten tavoitteiden saavuttamista uhkaavien riskien hallinnasta. Operatiivisista riskeistä vastaavat segmentin johto ja ao. liiketoimintaprosessien johtajat. Konsernin taloudellisten riskien ja omaisuusvahinkoriskien hallinnasta vastaa konsernin talousjohtaja.
Yhtiössä on käynnissä riskienhallintaan liittyvä ERM-projekti, jonka tarkoituksena on päivittää riskienhallintapolitiikka, ja joka sisältää yhtenäiset periaatteet ja systemaattiset prosessit riskienhallinnalle. Projektin tavoitteena on edistää HKScanissa riskitietoisuutta ja riskien tehokasta hallintaa koko konsernin läpi sekä varmistaa, että johdolla ja hallituksella on riittävästi tietoa riskeistä päätöksentekonsa tueksi. Uutta riskienhallintapolitiikkaa tullaan soveltamaan HKScan-konsernin kaikissa liiketoimintaa harjoittavissa yhtiöissä.
Riskienhallinta on keskeinen osa konsernin taloudellisen raportoinnin prosessia. Konsernitasolla pyritään tunnistamaan ja arvioimaan vähintään vuosittain merkittävät riskit, jotka sisältyvät olennaisiin tase- ja tuloslaskelmaeriin sekä määrittämään avainkontrollit riskien ehkäisemiseksi.
Valvontatoimenpiteiden tavoitteena on varmistaa, että
Valvontatoimenpiteet voivat olla joko manuaalisia tai automatisoituja järjestelmäkontrolleja. Esimerkkejä taloudellisen raportoinnin luotettavuuden varmistavista kontrolleista ovat mm. täsmäytykset, hyväksymiset, tarkastukset, analysoinnit ja vaarallisten työyhdistelmien eliminointi.
Taloudelliseen raportointiin liittyvät ohjeistukset ja periaatteet raportoidaan konsernin sisäisissä säännöllisissä tapaamisissa ja sähköpostin kautta. Konsernin taloushallinnon Financial forum järjestetään vähintään vuosittain. Tapaamisissa käsitellään uusia laskentakäytäntöjä, muutoksia sisäisissä ohjeistuksissa ja prosesseissa sekä muita ajankohtaisia taloushallinnon asioita.
Konsernissa on käytössä hiljainen kausi, joka alkaa noin kuukausi ennen osavuosikatsauksen tai tilinpäätöksen julkistamista. Ulkoisen tiedottamisen osalta konsernin viestintä ylläpitää taloudellisen tiedon julkistamista koskevia ohjeita.
Konsernin tuloksen kehittymistä seurataan kuukausiraportoinnin avulla hallituksen ja konsernin johtoryhmän kokouksissa. Tarkastusvaliokunta arvioi ja hallitus hyväksyy kaikki osavuosikatsaukset ja tilinpäätökset ennen niiden julkistamista markkinoille. Lisäksi tilintarkastajat raportoivat vuosittain tarkastusvaliokunnalle tarkastussuunnitelmistaan ja kvartaaleittain tarkastusten perusteella tehdyistä havainnoista sekä sisäisen valvonnan toimivuudesta. Tarkastusvaliokunta puolestaan arvioi tilintarkastajien työn laadun sekä riippumattomuuden vuosittain.
Konsernissa kiinnitettiin vuoden 2009 aikana erityistä huomiota sisäisen valvonnan viitekehykseen ja sen kehittämiseen. Meneillään on mm. sisäisten ohjeiden päivittäminen, konserniprosessien määrittely ja eri toimielinten työjärjestysten laatiminen. Työn tuloksista raportoidaan hallituksen tarkastusvaliokunnalle ja konsernin johtoryhmälle.
HKScan-konsernissa riskienhallinnan tavoitteena on turvata edellytykset liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi ja toiminnan häiriöttömäksi jatkumiseksi.
Riskienhallinta on organisoitu osaksi HKScanin johtamisjärjestelmää ja se perustuu riskien tunnistamiseen, arviointiin ja raportointiin yhtenäisellä tavalla koko konsernissa.
Riskienhallintaa toteutetaan niin pitkälle kuin mahdollista ja on tarkoituksenmukaista osana päivittäistä liiketoimintaa yhdessä tukiprosessien kanssa. Se näkyy mm. investointien ja muiden päätösehdotusten käsittelyssä, prosessi- tai tehtäväkuvauksissa, eri toimielinten työjärjestyksissä, sekä henkilöstön kehityskeskusteluissa yms. Konsernitason riskienhallintatoimenpiteet ja riskiraportoinnin yhteenveto hoidetaan keskitetysti.
HKScanissa riskit on jaettu neljään pääryhmään: strategiset riskit, operatiiviset riskit, taloudelliset riskit ja vahinkoriskit. Strategisia riskejä arvioidaan osana vuosittaista strategiaprosessia ja suurten liiketoimintaa koskevien päätösten yhteydessä. Taloudellisia riskejä ja vahinkoriskejä pyritään minimoimaan näitä varten laadituilla politiikoilla ja toimintaohjeilla. Operatiivisia riskejä arvioidaan paitsi osana vuosittaisia toimintasuunnitelmia niin myös osana päivittäistä liiketoimintaa. HKScan-konsernin yritykset ja eri toiminnot vastaavat tarvittavien riskienhallintatoimenpiteiden käyttöönotosta osana päivittäistä liiketoimintaa.
HKScanin tuotteiden valmistuksessa tarvittavien raaka-aineiden, kuten sian-, siipikarjan- ja naudanlihan hinnat ja saatavuus vaihtelevat. Raaka-aineiden maailmanlaajuinen ylituotanto alentaa raaka-aineiden hintoja ja lisää niiden saatavuutta, kun taas alituotanto johtaa raaka-aineiden heikompaan saatavuuteen ja hintojen nousuun. Ylitarjonnasta ja Suomen sekä jossain määrin myös Ruotsin korkeista hinnoista johtuen ylimääräisen tuotannon vienti ulkomaille halvemman raaka-aineen maihin on haastavaa. Taloudellinen suhdannevaihe ja pitkällä aikavälillä EU:n yhteinen maatalouspolitiikka vaikuttavat kysynnän ja tarjonnan tasapainoon. Tarjontaan nopeasti vaikuttavat tekijät, kuten mahdolliset eläintautiepidemiat, voivat tilapäisesti häiritä kysynnän ja tarjonnan tasapainoa. Yhtiön vähittäiskaupalle myymien lihavalmisteiden hinnat on sovittu useaksi kuukaudeksi eteenpäin Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa ja tällaisissa tilanteissa raaka-aineiden hinnan nousua ei kyetä siirtämään tuotteiden hintoihin. Raaka-aineiden hinnan nousun siirtäminen tuotteiden hintoihin voi olla vaikeaa myös tilanteessa, jossa kiinteitä hintoja ei ole etukäteen sovittu.
Kilpailu HKScanin toiminta-alueilla on kiristynyt viime aikoina vähittäiskauppaketjujen tultua entistä vahvemmin elintarvikemarkkinoille kilpailemaan omilla tuotteillaan ja tuotemerkeillään. Kotimaisten kilpailijoiden ohella kilpailua kiristävät myös kansainväliset yhtiöt ja edullisemman tuotantokustannustason maissa toimivat yhtiöt. Yhtiö varautuu kiristyvään kilpailuun esimerkiksi ydinprosessiensa tehokkuuden, tuotteiden korkean laadun, toimitusvarmuuden ja kansainvälistymisen avulla.
HKScanin toimintaa sääntelee niiden maiden lainsäädäntö, joissa yhtiö kulloinkin toimii. Lisäksi yhtiön toimintaan vaikuttaa alueellinen ja ylikansallinen sääntely, kuten EU-lainsäädäntö. Yhtiön johdon näkemyksen mukaan yhtiö täyttää tällä hetkellä lainsäädännön ja muun sääntelyn vaatimukset. Lainsäädäntö ja muu sääntely sekä näiden tulkinnat voivat kuitenkin muuttua, eikä yhtiö voi taata, että se ilman olennaisia toimenpiteitä täyttäisi tällaiset muuttuneet vaatimukset. Yhtiön toimintojen mahdollisesti laajentuessa uusille markkina-alueille yhtiön on myös noudatettava näiden uusien alueiden paikallista sääntelyä, joka voi erota huomattavasti sen nykyisillä markkina-alueilla voimassa olevasta sääntelystä. Yhtiö on toiminnassaan riippuvainen myös viranomaisista niissä maissa, joissa se toimii. Viranomaismenettelyt voivat myös huomattavasti vaihdella yhtiön eri toiminta-alueilla.
Osana liiketoimintansa kehittämistä HKScan voi ostaa joko nykyisillä markkina-alueillaan tai uusilla maantieteellisillä alueilla yrityksiä, jotka parantavat sen kilpailuasemaa. Yritysostoihin liittyviin riskeihin kuuluvat yhtiön mahdollisesti ostamien yritysten tuntemattomat vastuut, mahdollinen kyvyttömyys integroida ja johtaa ostettuja liiketoimintoja ja henkilöstöä sekä riski siitä, että odotetut suurtuotannon edut tai synergiat eivät toteudukaan. Lisäksi toimialan keskittymisen ulkopuolelle jääminen voisi vahingoittaa HKScanin strategista kilpailuasemaa. Laajentuminen uusille maantieteellisille alueille voi myös aiheuttaa ongelmia valuuttakurssien vaihteluihin, erilaisten verotusjärjestelmien päällekkäisyyksiin, viranomaisvaatimusten odottamattomiin muutoksiin, ulkomaalaisten lakien ja määräysten muutoksiin ja noudattamiseen sekä poliittisiin riskeihin ja kasvaneisiin etäisyyksiin liittyen.
Eläintautien, kuten lintuinfl uenssan, Newcastlen taudin, suu- ja sorkkataudin tai BSE:n, leviäminen voi vaikuttaa yhtiön liiketoimintaan ja yhtiön tuotteiden kysyntään. Eläintaudit saattavat vaikuttaa kuluttajien käyttäytymiseen pitkäaikaisesti, vaikka yhtiön johto uskookin, että kulutus yleensä normalisoituu kohtuullisessa ajassa eläintautihavainnosta. Eläintautiriskiä tasoittaa jonkin verran kulutuksen siirtyminen yhtiön muihin lihatuoteryhmiin. Integroidussa tuotantolinjassa, kuten osassa yhtiön Baltian toimintoja, eläintautihavainto voisi pahimmassa tapauksessa tilapäisesti katkaista raakaaineiden saannin, jos korvaavia raaka-ainelähteitä ei ole saatavilla esimerkiksi tuomalla niitä ulkomailta.
HKScan on riippuvainen tuotantolaitostensa ja jakelukeskustensa keskeytymättömästä toiminnasta. Jos yhtiön keskeinen tuotantolaitos tuhoutuu tai suljetaan mistä tahansa syystä, sen laitteisto vahingoittuu merkittävällä tavalla taikka tuotannossa tapahtuu muita vakavia häiriöitä, tästä todennäköisesti aiheutuu viivästyksiä HKScanin kykyyn valmistaa ja jakaa tuotteitaan aikataulun mukaisesti. Tuotteesta riippuen HKScanin voi olla mahdollista siirtää tuotantoa muihin toimipaikkoihin välttäen merkittävät häiriöt toiminnassaan, mutta joissakin tuoteryhmissä tällaisten tuotantoon liittyvien muutosten toteuttaminen voi olla vaikeampaa ja voi johtaa merkittäviin viivästyksiin tuotteiden toimituksessa ja myynnin menettämiseen sekä aiheuttaa lisäkustannuksia.
Yhtiön toimialalle on ominaista tilausten toimittaminen hyvin lyhyellä toimitusajalla. Lyhyt toimitusaika lisää toimivan ja varman tilaus-toimitusketjun merkitystä sekä korostaa tarvetta kyetä ennakoimaan kuluttajien käyttäytymistä. Samoin logistiikan järjestelmien ja muiden teknisten järjestelmien toimintavarmuuden merkitys on kasvanut. Jos jakelukeskukset mistä tahansa syystä vaurioituvat, tuhoutuvat tai joutuvat pois käytöstä tai jos jakelukeskuksissa olevat tuotteet kärsivät merkittäviä vahinkoja, HKScan joutuu kehittämään vaihtoehtoisen tavan toimittaa tuotteet asiakkailleen siihen saakka, kunnes vahingoittunut jakelukeskus saadaan käyttöön.
Elintarvikkeiden turvallisuusriskit liittyvät raaka-aineiden puhtauteen (jäämät, vieraat aineet), tuotteiden terveellisyyteen, pakkausmateriaalien elintarvikekelpoisuuteen ja mikrobiologiseen puhtauteen. Erityistä huomiota kiinnitetään ruokamyrkytystä aiheuttavien bakteerien ehkäisyyn ja valvontaan. Tiukan omavalvonnan lisäksi kaikkien alan toimijoiden laitokset ovat tarkan viranomaisvalvonnan kohteena. HKScanin tiukasta vaatimustasosta ja sisäisestä valvonnasta huolimatta HKScanilla ei voi olla täyttä varmuutta koko elintarvikeketjun riskittömästä hallinnasta. Tuoteturvallisuuteen tai tuotevastuuseen liittyvän riskin toteutuminen voi vaikuttaa olennaisen haitallisesti yhtiön tuotteiden kysyntään asiakkaiden ja kuluttajien keskuudessa
Luonnonkatastrofi t, tulipalot, bioterrorismi, pandemiat, poikkeukselliset sääolot tai muut yhtiön kontrollin ulkopuolella olevat tekijät voivat haitata tuotantoeläinten terveyttä ja kasvua taikka häiritä yhtiön toimintoja sähkökatkojen, tuotannolle ja kiinteistöille aiheutuneiden vahinkojen, jakeluketjujen häiriöiden tai muiden syiden vuoksi.
Rahoitusriskeillä tarkoitetaan rahoitusmarkkinoilla tapahtuvia epäsuotuisia muutoksia, joiden seurauksena yrityksen tuloksen kertyminen voi heikentyä tai kassavirrat voivat supistua. Yhtiön rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on rahoituksen keinoin suojata yhtiön suunniteltu tuloskehitys ja oma pääoma sekä turvata kaikissa olosuhteissa konsernin maksuvalmius. Pääsääntöisesti HKScanin rahoitus hankitaan emoyhtiön kautta ja konsernirahoitus järjestää tytäryhtiöiden rahoituksen kunkin yhtiön paikallisessa valuutassa konsernin sisäisillä lainoilla. Konsernin rahoitus on keskitetty konsernin talousjohtajan alaisuudessa toimivaan rahoitusyksikköön.
Yhtiö on alttiina valuuttakurssien muutoksista aiheutuvalle valuuttariskille johtuen valuuttamääräisistä tuloista ja menoista sekä valuuttamääräisistä oman pääoman sijoituksista ja tuloksesta. Yhtiön liiketoiminnan merkittävimmät kurssiriskit aiheutuvat Yhdysvaltain dollarista, Japanin jenistä ja Ruotsin kruunusta. HKScan-konsernin yhtiöiden merkittävimmät valuuttamääräiset omat pääomat ovat Ruotsin kruunuina, Puolan zlotyina ja Viron kruunuina. Konsernin rahoitusriskit on esitelty tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedossa 26.
MARKKU AALTO (SYNTYNYT 1950) Hallituksen puheenjohtaja
Suomen kansalainen HKScanin hallituksen jäsen vuodesta 1994, puheenjohtaja vuodesta 2008
Merkittävä työura: Sianlihantuottaja Jämijärveltä Satakunnasta
Luottamustoimet: LSO Osuuskunnan hallituksen jäsen Parkanon Säästöpankin isännistön jäsen
Riippumaton yhtiöstä HKScanin osakkeita: 2 750 TIINA VARHO-LANKINEN (SYNTYNYT 1962) Hallituksen varapuheenjohtaja, kauppatieteiden maisteri
Suomen kansalainen HKScanin hallituksen jäsen vuodesta 2003, varapuheenjohtaja vuodesta 2008
Merkittävä työura: Naudanlihan ja broilerinlihan tuottaja Oripäästä Varsinais-Suomesta
Luottamustoimet: LSO Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Suomen Broileryhdistyksen puheenjohtaja Pellervo-Seuran valtuuskunnan puheenjohtaja Varsinais-Suomen Lähivakuutusyhdistyksen hallintoneuvoston jäsen
Riippumaton yhtiöstä HKScanin osakkeita: 5 500 MATTI MURTO (SYNTYNYT 1964) Hallituksen jäsen, agronomi
Suomen kansalainen HKScanin hallituksen jäsen vuodesta 2008
Merkittävä työura: Naudanlihantuottaja Salosta Varsinais-Suomesta
Luottamustoimet: LSO Osuuskunnan hallituksen varapuheenjohtaja Suur-Seudun Osuuskaupan hallintoneuvoston jäsen Agronomiliitto ry:n valtuuston jäsen
Riippumaton yhtiöstä HKScanin osakkeita: 2 750
MATTI KARPPINEN (SYNTYNYT 1958) Hallituksen jäsen, kauppatieteiden maisteri
Suomen kansalainen HKScanin hallituksen jäsen vuodesta 2008
Merkittävä työura:
Lännen Tehtaat Oyj:n toimitusjohtaja vuodesta 2005 lähtien Atria Yhtymä Oyj / Lithells AB:n toimitusjohtaja 2002–2005 Nokian Renkaat Oyj:n tulosyksikköjohtaja 1998–2001 Saarioinen Oy:n markkinointijohtaja 1994–1998 Tamrock Oy:n markkinointipäällikkö 1989–1994 Unilever Finland Oy:n markkinapäällikkö 1985–1989
Luottamustoimet:
Elintarviketeollisuusliiton hallituksen puheenjohtaja Elinkeinoelämän Keskusliiton hallituksen jäsen Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiolan hallintoneuvoston jäsen Sucros Oy:n hallituksen jäsen
Riippumaton yhtiöstä HKScanin osakkeita: -
Hallituksen jäsen 23.4. - 1.12.2009, fi losofi an kandidaatti (taloustiede) sekä Ruotsin Maatalousyliopiston tutkinto Ruotsin kansalainen
KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajana Johan Kronberg, diplomiekonomi, KHT, Länsi-Turunmaa Petri Palmroth, kauppatieteiden maisteri, KHT, Turku
Mika Kaarisalo, kauppatieteiden maisteri, KHT, Turku Pasi Pietarinen, kauppatieteiden maisteri, KHT, Turku
Hallituksen sihteerinä toimii yhtiön talous- ja rahoitusjohtaja, ekonomi Irma Kiilunen.
Hallituksen jäsenten osakeomistukset on ilmoitettu 17.3.2010 mukaisina.
JOHTORYHMÄ Kuvassa vasemmalta lähtien ovat Denis Mattsson, Olli Antniemi, Irma Kiilunen, Matti Perkonoja sekä Jari Leija.
MATTI PERKONOJA (SYNTYNYT 1949)
HKScan Oyj:n toimitusjohtaja (CEO), ylioppilasmerkonomi
Suomen kansalainen
Merkittävä työura: HKScanin toimitusjohtaja tammikuusta 2009 alkaen.
HKScanin talousjohtaja 2000–2009 Konsernissa yksikönjohtaja, kaupallinen johtajana ja Broilertalo Oy:n toimitusjohtaja 1993–2000 Liha-alalla 1970-luvulta saakka
Rakvere Lihakombinaatin hallintoneuvoston puheenjohtaja AS Talleggin hallintoneuvoston puheenjohtaja Scan AB:n hallituksen puheenjohtaja Sokolów S.A.:n hallituksen varapuheenjohtaja Yritysten Henkivakuutus Oy Tapiolan hallintoneuvoston jäsen Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman työnantajien neuvottelukunnan jäsen LSO Osuuskunnan toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry:n hallituksen jäsen
HKScanin osakkeita: 52 936, joista 13 500 osakepalkkiona
Talous- ja rahoitusjohtaja (CFO), toimitusjohtajan varamies, ekonomi
Merkittävä työura HKScanin talous- ja rahoitusjohtaja tammikuusta 2009 alkaen.
HKScanin rahoitusjohtaja vuodesta 2001 lähtien Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät HKScan-konsernin eri yhtiöissä 1977–2001
Scan AB:n hallituksen jäsen Rakvere Lihakombinaatin hallintoneuvoston jäsen AS Talleggin hallintoneuvoston jäsen
HKScan Finland Oy:n hallituksen jäsen LSO Foods Oy:n hallituksen jäsen Best-In Oy:n hallituksen jäsen
HKScanin osakkeita: 6 642, joista 1 752 osakepalkkiona
HKScan Finland Oy:n toimitusjohtaja (Executive vice president, Finland), teknisen alan ammattikoulutus
Merkittävä työura: HKScan Finland Oy:n toimitusjohtaja 2009 alkaen ja HK Ruokatalo Oy:n toimitusjohtaja joulukuusta 2007 lähtien
HK Ruokatalon siipikarjaliiketoiminnan vastaava johtaja Tuotantojohtajana vastasi HK Ruokatalo Oy:n tuotannon ja kuljetusten logistiikasta sekä Vantaan ja Tampereen terminaaleista Logistiikkapäällikkö Vantaan tehdaspäällikkö Konsernin palvelukseen 1993
Luottamustoimet: Pakastamo Oy:n hallituksen jäsen Pyhäjärvi-instituuttisäätiön hallituksen varajäsen Transbox Oy:n hallituksen varajäsen Länsi-Kalkkuna Oy:n hallituksen jäsen LSO Foods Oy:n hallituksen puheenjohtaja Lounaisfarmi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kivikylän Kotipalvaamo Oy:n hallituksen jäsen Harri Tamminen Oy:n hallituksen jäsen
HKScanin osakkeita: 43 788, josta 13 500 osakepalkkiona
Scan AB:n toimitusjohtaja (Executive vice president, Sweden), eMBA
Suomen kansalainen
Merkittävä työura: Scan AB:n toimitusjohtaja kesäkuusta 2009 lähtien
Scanin ruokateollisuuden johtaja 2007–2009 RavintoRaisio Oy:n toimitusjohtaja 2006–2007 Atria Oy:n kaupallinen johtaja 1999–2006 Nestlé Oy:n kaupallinen johtaja 1994–1999
Kavli Oy:n hallituksen jäsen Nylens & Hugosons AB:n hallituksen jäsen Kreatina A/S:n hallituksen jäsen Scan Foods UK Ltd.:n hallituksen jäsen
HKScanin osakkeita: 5 500, josta 0 osakepalkkiona
Strategia- ja kehitysjohtaja (Senior vice president, strategy & development), ekonomi
Suomen kansalainen
Merkittävä työura: HKScanin strategia ja kehitysjohtaja tammikuusta 2010 alkaen
HK Ruokatalon kehitysjohtaja Scan AB:n toimitusjohtaja maaliskuu 2009 – kesäkuu 2009 HKScan-konsernin Baltian toimintojen johtaja 2003-2009 HK Ruokatalossa markkinointijohtajana sekä vientijohtajana Toiminut lisäksi Huhtamäki-yhtymässä, mm. Leafi n markkinointitehtävissä Iso-Britanniassa
HKScanin osakkeita: 4 818, joista 3 504 osakepalkkiona
Johtoryhmän jäsenten osakeomistukset on ilmoitettu 17.3.2010 mukaisina.
Pankkiiriliikkeitä, jotka analysoivat HKScania sijoituskohteena.
HKScan Oyj ei vastaa analyyseissä esitetyistä arvioista.
Carnegie Investment Bank AB, Finland Branch Timo Heinonen puh. (09) 6187 1234 [email protected]
Danske Markets, Equities Kalle Karppinen puh. 010 236 4794 [email protected]
E. Öhman J:or Fondkommission AB Elina Pennala puh. (09) 8866 6043 [email protected]
Evli Pankki Oyj puh. (09) 476 690 [email protected]
FIM Pankki Oy Mark Mattila puh. (09) 6134 6398 etunimi.sukunimi@fi m.com
Handelsbanken Capital Markets Maria Wikström puh. 010 444 2425 [email protected] ICECAPITAL Securities Ltd Robin Santavirta puh. (09) 6220 5092 [email protected]
Nordea Markets Rauli Juva puh. (09) 1655 9944 [email protected]
Pohjola Pankki Oyj Matias Rautionmaa puh. 010 252 4408 [email protected]
SEB Enskilda Jutta Rahikainen puh. (09) 6162 8713 [email protected]
Swedbank Markets Jarkko Soikkeli puh. 020 746 9152 [email protected]
Ålandsbanken Oyj Martin Sundman puh. 0204 293 777 [email protected]
(Pääkonttori, konsernin johto ja konsernihallinto) PL 50 (Kaivokatu 18) 20521 Turku
PL 49 (Väinö Tannerin tie 1) 01511 Vantaa
puh. 010 570 100 faksi 010 570 6146 [email protected] www.hkscan.com
HK RUOKATALO OY Tuotanto, myynti ja markkinointi Suomessa (Pääkonttori ja hallinto) PL 50 (Kaivokatu 18) 20521 Turku
(Yhtiön johto ja hallinto) PL 49 (Väinö Tannerin tie 1) 01511 Vantaa
puh. 010 570 100 faksi 010 570 6146 [email protected] www.hkruokatalo.fi
Tuotanto, myynti ja markkinointi Ruotsissa (Pääkonttori) Box 30223 (Lindhagensgatan 126) SE-104 25 Stockholm, Sverige puh. +46 771 510 510 [email protected] www.scan.se
Tuotanto, myynti ja markkinointi Baltiassa Roodevälja küla Sõmeru vald EE-44207 Lääne-Viru maakond, Estonia puh. +372 32 29221 faksi +372 32 29300 [email protected] www.rlk.ee
Tuotanto, myynti ja markkinointi Baltiassa Saha tee 18, Loo Jõelähtme vald EE-74201 Harju maakond, Estonia puh. +372 6 107 012 faksi +372 6 107 060 [email protected] www.tallegg.ee
Tuotanto, myynti ja markkinointi Puolassa Aleja 550-lecia 1 08-300 Sokolów Podlaski, Poland puh. +48 25 640 82 00 faksi +48 25 787 61 32 www.sokolow.pl
22B Bukowinska Str. 02-703 Warsaw, Poland puh. +48 22 525 82 50 faksi +48 22 525 82 91 [email protected] ´
HKScan Oyj, Viestintä Painatus: Jaakkoo-Taara Oy Painoprisma
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.