Stora Enso Oyj

Quarterly Report • Apr 22, 2010

tiedote

Pörssi- 22.4.2010 klo 9.00

Kanavaranta 1 00160 Helsinki

PL 309 00101 Helsinki

Puh. 02046 131 Fax 02046 21471

www.storaenso.com

Stora Enson osavuosikatsaus tammi–maaliskuulta 2010 Merkittävä tulosparannus kustannusten alenemisen ja markkinoiden hitaan elpymisen seurauksena

STORA ENSO OYJ OSAVUOSIKATSAUS 22.4.2010 klo 9.00

• Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia 119 milj. euroa – 116 milj. euron parannus myynnin elpymisen, aktiivisen kustannushallinnan ja sellun hinnannousun vauhdittamana
• Liiketoiminnan nettorahavirta 119 milj. euroa käyttöpääoman kasvusta huolimatta
• Kassatilanne edelleen erittäin vahva
• Konsernin markkinasellun nettokapasiteetti vuodelle 2010 on noin 900 000 tonnia
• Konserni jatkaa aktiivista kapasiteetin sopeuttamista ja kustannushallintaa,Varkaudessa suunnitellaan suljettavan kaksi sanomalehtipaperikonetta

		1–3/10	10–12/09	1–3/09
Liikevaihto	Milj. EUR	2 295,9	2 398,8	2 130,5
EBITDA ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia	Milj. EUR	232,1	227,21	134,3
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia	Milj. EUR	119,4	137,5	3,0
Liiketulos (IFRS)	Milj. EUR	123,4	105,3	-0,9
Tulos ennen veroja ja ilman kertaluonteisia eriä	Milj. EUR	136,8	122,7	-82,1
Tulos ennen veroja	Milj. EUR	117,9	80,6	-48,1
Tilikauden tulos ilman kertaluonteisia eriä	Milj. EUR	121,0	76,0	-60,2
Tilikauden tulos	Milj. EUR	102,1	45,9	-36,1
Tulos/osake (EPS) ilman kertaluonteisia eriä	EUR	0,15	0,09	-0,08
Tulos/osake (EPS)	EUR	0,13	0,05	-0,05
Kassatulos/osake (CEPS) ilman kertaluonteisia eriä	EUR	0,31	0,29	0,1
ROCE ilman kertaluonteisia eriä	%	7,2	7,5	-1,6
ROCE ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon	%	6,0	7,0	0,1

Yhteenveto ensimmäisen neljänneksen tuloksesta

muutoksia 1) katso Avainluvut-taulukko

Käyvän arvon muutokset sisältävät synteettiset optiot ilman toteutuneita ja avoimia suojauksia, hiilidioksidin päästöoikeuksien arvostuksen sekä osakkuusyritysten biologisen, etupäässä metsäomaisuuteen liittyvän omaisuuden uudelleenarvostuksen.

Kertaluonteiset erät ovat poikkeuksellisia eriä, jotka eivät liity normaaliin liiketoimintaan. Tyypillisimpiä kertaluonteisia eriä ovat omaisuuden myyntivoitot, ylimääräiset omaisuusarvojen alaskirjaukset, toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat varaukset sekä sakot ja korvaukset. Yksittäisen kertaluonteisen erän tulosvaikutus on normaalisti yli sentin osakkeelta.

Markkinat

Verrattuna vuoden 2009 ensimmäiseen neljännekseen

Sanomalehtipaperin ja aikakauslehtipaperin kysyntä Euroopassa oli jonkin verran edellisvuotta vahvempaa. Myös hienopaperin ja pakkaustuotteiden, erityisesti kuluttajapakkauskartongin, kysyntä kasvoi, mutta puutuotteiden kysyntä pysyi ennallaan edelleen heikkojen rakennusmarkkinoiden myötä. Jonkinasteisesta kehityksestä huolimatta kaikkien tuotteiden yleinen kysyntä pysyi selvästi alempana kuin kriisiä edeltäneellä tasolla kaksi vuotta sitten.

Euroopassa sanomalehtipaperin ja aikakauslehtipaperin hinnat paikallisissa valuutoissa olivat merkittävästi edellisvuotta alhaisemmat, mikä johtui kysynnän ja tarjonnan välisestä rakenteellisesta epätasapainosta. Myös hienopaperin sekä joidenkin kuluttajapakkauskartonkien ja teollisuuspakkauslaatujen hinnat olivat edellisvuotta alhaisemmat. Aaltopahvipakkausten hinnat pysyivät suurelta osin ennallaan, mutta kierrätettäviin kuituihin pohjautuvan aaltopahvin ja puutuotteiden hinnat olivat huomattavasti edellisvuotta korkeammat.

Teollisuuden varastot olivat pienemmät sanomalehtipaperissa, aikakauslehtipaperissa, hienopaperissa ja puutuotteissa.

Latinalaisessa Amerikassa päällystetyn aikakauslehtipaperin kysyntä elpyi voimakkaasti taantumaa edeltävälle tasolle, mutta hinnat olivat edellisvuotta alhaisemmat. Kiinassa päällystämättömän aikakauslehtipaperin kysyntä elpyi myös ja hinnat pysyivät ennallaan. Päällystetyn hienopaperin kysyntä parani ja hinnat olivat huomattavasti edellisvuotta korkeammat.

Verrattuna vuoden 2009 viimeiseen neljännekseen

Kysyntä oli Euroopassa kausiluonteisesti edellistä vuosineljännestä heikompaa sanomalehtipaperin ja aikakauslehtipaperin osalta ja jonkin verran heikompaa päällystetyn hienopaperin osalta. Päällystämättömän hienopaperin ja kuluttajapakkauskartongin kysyntä parani jonkin verran. Aaltopahvipakkausten kysyntä heikkeni kausiluonteisesti jonkin verran, ja muiden teollisuuspakkaustuotteiden kysyntä jatkui suurelta osin ennallaan. Puutuotteiden kysyntä pysyi heikkona ja muuttumattomana, mutta markkinat alkoivat vilkastua neljänneksen loppua kohti.

Euroopassa hinnat paikallisissa valuutoissa laskivat merkittävästi sanomalehtipaperin ja aikakauslehtipaperin osalta ja olivat myös jonkin verran edellistä neljännestä alhaisemmat päällystetyn hienopaperin osalta. Päällystämättömän hienopaperin hinnat pysyivät ennallaan. Kuluttajapakkauskartongin hinnat pysyivät pääosin muuttumattomina, mutta alkoivat nousta neljänneksen aikana. Teollisuuspakkausten ja puutuotteiden hinnat nousivat.

Teollisuuden varastot pysyivät yleisesti alhaisina ja olivat ennallaan sanomalehtipaperissa ja päällystetyssä aikakauslehtipaperissa. Varastot laskivat entistä alemmas päällystetyssä hienopaperissa ja kasvoivat jonkin verran erittäin alhaiselta tasolta päällystämättömässä hienopaperissa ja puutuotteissa.

Latinalaisessa Amerikassa päällystetyn aikakauslehtipaperin kysyntä heikkeni jonkin verran lomakauden vuoksi, mutta hinnat nousivat hieman. Kiinassa päällystämättömän aikakauslehtipaperin kysyntä kasvoi ja hinnat nousivat jonkin verran, päällystetyn hienopaperin kysyntä pysyi ennallaan ja hinnat jatkoivat kasvuaan.

	1–3/10	10–12/09	1–3/09	Muutos % 1–3/10– 1–3/09	Muutos % 1–3/10– 10–12/09
Paperin ja kartongin toimitukset (1 000 tonnia)	2 519	2 744	2 343	7,5	-8,2
Paperi- ja kartonkituotanto (1 000 tonnia)	2 675	2 587	2 363	13,2	3,4
Puutuotetoimitukset (1 000 m3 )	1 149	1 298	1 113	3,2	-11,5
Aaltopahvitoimitukset (milj. m2 )	250	255	228	9,6	-2,0

Stora Enson toimitukset ja tuotanto

Vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen tulos (verrattuna vuoden 2009 ensimmäiseen neljännekseen)

Liikevaihto 2 295,9 milj. euroa oli 165,4 milj. euroa suurempi kuin vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä. Toimitukset lisääntyivät kaikissa segmenteissä. Hinnat paikallisissa valuutoissa olivat selkeästi korkeammat puutuotteissa ja laskivat huomattavasti sanomalehtipaperissa ja aikakauslehtipaperissa. Avainluvut

		10–			Muutos % 1–3/10−	Muutos % 1–3/10−
Milj. EUR	1–3/10	12/09	1–3/09	2009	1–3/09	10–12/09
Liikevaihto	2 295,9	2 398,8	2 130,5	8 945,1	7,8	-4,3
EBITDA ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia	232,1	227,21	134,3	807,81	72,8	2,2
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia	119,4	137,5	3,0	320,5	n/m	-13,2
Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä	142,3	147,4	-34,9	324,9	n/m	-3,5
Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä, %	6,2	6,1	-1,6	3,6	n/m	1,6
Liiketulos (IFRS)	123,4	105,3	-0,9	-607,6	n/m	17,2
Liiketulos, % liikevaihdosta Tulos ennen veroja ja vähemmistöosuuksia	5,4	4,4	0,0	-6,8	n/m	22,7
ilman kertaluonteisia eriä	136,8	122,7	-82,1	194,2	266,6	11,5
Tulos ennen veroja ja vähemmistöosuuksia	117,9	80,6	-48,1	-886,8	n/m	46,3
Tilikauden tulos ilman kertaluonteisia eriä	121,0	76,0	-60,2	153,2	n/m	59,2
Tilikauden tulos	102,1	45,9	-36,1	-878,2	n/m	122,4
Investoinnit Poistot ja arvonalentumiset ilman kertaluonteisia	112,8	101,9	104,2	423,7	8,3	10,7
eriä	126,8	129,3	144,2	548,7	-12,1	-1,9
ROCE ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia, %	6,0	7,0	0,1	3,9	n/m	-14,3
ROCE ilman kertaluonteisia eriä, %	7,2	7,5	-1,6	3,9	n/m	-4,0
Tulos/osake (EPS) ilman kertaluonteisia eriä, EUR	0,15	0,09	-0,08	0,19	287,5	66,7
Tulos/osake, EUR	0,13	0,05	-0,05	-1,12	n/m	160,0
Kassatulos/osake (CEPS) ilman kertaluonteisia
eriä, EUR	0,31	0,29	0,10	0,92	210,0	6,9
CEPS, EUR	0,30	0,28	0,12	0,35	150,0	7,1
Oman pääoman tuotto (ROE), %	7,8	3,6	-2,6	-16,2	n/m	116,7
Velkaantumisaste	0,54	0,51	0,55	0,51	-1,8	5,9
Oma pääoma/osake, EUR	6,60	6,50	6,82	6,50	-3,2	1,5
Omavaraisuusaste, %	43,6	44,7	45,1	44,7	-3,3	-2,5
Henkilöstö keskimäärin	27 245	27 612	29 695	28 696	-8,3	-1,3
Osakkeiden keskimääräinen määrä (milj.)
kausittainen	788,6	788,6	788,6	788,6	0,0	0,0
kumulatiivinen	788,6	788,6	788,6	788,6	0,0	0,0
kumulatiivinen, laimennettu	788,6	788,6	788,6	788,6	0,0	0,0

1 ) Oikaistu (vähennetty 14,9 milj. euroa), ei vaikutusta muihin raportoituihin tuloslukuihin

Kertaluonteiset erät ovat poikkeuksellisia eriä, jotka eivät liity normaaliin liiketoimintaan. Tyypillisimpiä kertaluonteisia eriä ovat omaisuuden myyntivoitot, ylimääräiset omaisuusarvojen alaskirjaukset, toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat varaukset sekä sakot ja korvaukset. Yksittäisen kertaluonteisen erän tulosvaikutus on normaalisti yli sentin osakkeelta.

Käyvän arvon muutokset sisältävät synteettiset optiot ilman toteutuneita ja avoimia suojauksia, hiilidioksidin päästöoikeuksien arvostuksen sekä osakkuusyritysten biologisen, etupäässä metsäomaisuuteen liittyvän omaisuuden uudelleenarvostuksen.

Liikevoiton täsmäytyslaskelma

					Muutos % 1–3/10–	Muutos % 1–3/10–
Milj. EUR	1–3/10	10–12/09	1–3/09	2009	1–3/09	10–12/09
Toiminnan tulos ilman kertaluonteisia eriä	105,2	101,7	-10,3	259,1	n/m	3,4
Osakkuusyritykset, operatiivinen, ilman käyvän arvon muutoksia	14,2	35,8	13,3	61,4	6,8	-60,3
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia	119,4	137,5	3,0	320,5	n/m	-13,2
Käyvän arvon muutokset	22,9	9,9	-37,9	4,4	160,4	131,3
Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä	142,3	147,4	-34,9	324,9	n/m	-3,5
Kertaluonteiset erät	-18,9	-42,1	34,0	-932,5	-155,6	55,1
Liiketulos (IFRS)	123,4	105,3	-0,9	-607,6	n/m	17,2

Vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen tulos (verrattuna vuoden 2009 ensimmäiseen neljännekseen) (jatkuu)

Liikevoitto 119,4 milj. euroa ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia oli 116,4 milj. euroa suurempi kuin edellisvuonna. Liikevoitto kasvoi 55 milj. euroa kuluttajapakkauskartongissa, 47 milj. euroa hienopaperissa ja 29 milj. euroa puutuotteissa. Liikevoitto parani jonkin verran aikakauslehtipaperissa ja teollisuuspakkauksissa, mutta heikkeni 23 milj. euroa sanomalehtipaperissa aiheuttaen 1,6 milj. euron liiketappion. Muut-segmentin liiketappio ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia oli 22,2 (21,3) milj. euroa. Ahtaajien lakon suora vaikutus liikevoittoon oli noin 12 milj. euroa vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä.

Vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä konserni rajoitti paperin ja kartongin tuotantoa 12 prosenttia ja sahauskapasiteettia 6 prosenttia. Sellun tuotantoa ei rajoitettu.

Alhaisemmat myyntihinnat paikallisissa valuutoissa laskivat paperi- ja kartonkisegmenttien liikevoittoa 84 milj. euroa. Korkeammat myyntihinnat paikallisissa valuutoissa lisäsivät liikevoittoa puutuotteissa 29 milj. euroa. Korkeammat myyntimäärät paransivat liikevoittoa 99 milj. euroa. Noin 28 milj. euron negatiivinen vaikutus kustannuksiin pääosin Ruotsin kruunun arvonnousun johdosta kumosi osittain noin 34 milj. euron kurssikehityksen positiivisen vaikutuksen myyntihintoihin.

Kohonneet kuitukustannukset heikensivät konsernin liikevoittoa 7 milj. euroa. Alhaisemmat muut muuttuvat kustannukset, mukaan lukien energian ja kemikaalien kustannukset, paransivat konsernin liikevoittoa 48 milj. euroa. Kiinteät kustannukset kasvoivat (17 milj. euroa). Pienemmät poistot paransivat liikevoittoa 14 milj. euroa. Puuta toimitettiin konsernin tehtaille 22 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin eli 9,0 miljoonaa kuutiometriä.

Osuus osakkuusyritysten tuloksesta ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia oli 14,2 (13,3) milj. euroa. Tästä Bergvik Skogin ja Tornatorin osuudet olivat suurimmat. Liikevoitto sisältää 22,9 (-37,9) milj. euron nettovaikutuksen, joka koostuu käyvän arvon muutoksista liittyen osakeperusteisten maksujen kirjaamiseen, optio-ohjelmien suojausinstrumentteihin, hiilidioksidin päästöoikeuksiin sekä osakkuusyritysten IAS 41:n mukaisen metsäomaisuuden arvostuksesta.

Stora Enso kirjasi vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä 19 milj. euron kertaluonteiset erät, joihin sisältyy Kotkan tehtaiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä käyttöpääoman noin 23 milj. euron arvonalennus liittyen tehtaiden myyntiin OpenGate Capitalille ja noin 4 milj. euron voitto Tolkkisten sahaalueen myynnistä. Kotkan tehtaiden myynnistä saatava lopullinen vastike riippuu käyvän arvon muutoksista, joten myynnin lopullinen tulos voi muuttua. Myynti on tarkoitus saattaa päätökseen vuoden 2010 toisen neljänneksen loppuun mennessä. Kertaluonteisilla erillä ei ollut verovaikutusta.

Nettorahoituserät olivat -5,5 (-47,2) milj. euroa. Nettokorkokustannukset laskivat 32,0 milj. eurosta 16,5 milj. euroon lähinnä alentuneen korkotason vuoksi. Konserni pyrkii hallitsemaan korkoriskejä sovittamalla yhteen rahoituskustannukset ja operatiivisen toiminnan tuoton liiketoimintasyklin aikana. Tähän päästään vaihtamalla pitkäaikaisia kiinteitä korkoja lyhytaikaisiin vaihtuviin korkoihin. Nettovaluuttakurssivoitot

lainoista, valuuttajohdannaisista ja pankkitileistä olivat 11,1 (tappiot 23,6) milj. euroa. Nettotappio muista rahoituseristä oli 0,1 (voitto 8,4) milj. euroa sisältäen 1,4 milj. euron tuoton payment-in-kind-velkakirjoista, koronvaihtosopimusten 0,7 milj. euron negatiivisen käyvän arvon muutoksen, pitkäaikaisen velan 0,1 milj. euron positiivisen käyvän arvon muutoksen ja muita kuluja 0,9 milj. euroa.

Konsernin sijoitettu pääoma 31.3.2010 oli 8 062,3 milj. euroa, jossa on nettomääräistä vähennystä 329,9 milj. euroa. Tämä johtui aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalennuksista, uudelleenjärjestelykustannuksista sekä käyttöpääoman laskusta. Osuudet osakkuusyrityksissä kasvoivat.

Vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen tulos (verrattuna vuoden 2009 viimeiseen neljännekseen)

Liikevaihto 2 295,9 milj. euroa oli 102,9 milj. euroa pienempi kuin edellisen neljänneksen 2 398,8 milj. euroa, mikä johtui sanomalehtipaperin ja aikakauslehtipaperin myyntihintojen laskusta paikallisissa valuutoissa. Myyntimäärät laskivat jonkin verran kaikissa segmenteissä kuluttajapakkauskartonkia ja teollisuuspakkauksia lukuun ottamatta. Myyntihinnat nousivat teollisuuspakkauksissa ja puutuotteissa, ja valuuttakurssimuutosten vaikutus myyntihintoihin oli positiivinen kaikissa segmenteissä. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä ja arvostuseriä oli edellistä neljännestä 18,1 milj. euroa pienempi, 119,4 milj. euroa. Konsernin sijoitettu pääoma 31.3.2010 oli 8 062,3 milj. euroa. Tästä on nettomääräistä lisäystä 286,0 milj. euroa, mikä johtui pääasiassa käyttöpääoman kasvusta ja valuuttakurssimuutosten vaikutuksesta.

Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä kasvoi 28 milj. euroa kuluttajapakkauskartongissa ja 19 milj. euroa hienopaperissa, mutta heikkeni 43 milj. euroa sanomalehtipaperissa. Liikevoitto pieneni 10 milj. euroa puutuotteissa ja kasvoi 5 milj. euroa teollisuuspakkauksissa.

Alhaisemmat myyntihinnat paikallisissa valuutoissa pienensivät liikevoittoa 50 milj. euroa. Toimitusmuutoksilla ei ollut merkittävää vaikutusta liikevoittoon. Noin 44 milj. euron kurssikehityksen positiivisen vaikutuksen myyntihintoihin osittain kumosi kurssikehityksen negatiivinen vaikutus kustannuksiin. Korkeammat kuitukustannukset pienensivät liikevoittoa 24 milj. euroa ja korkeammat muut muuttuvat kustannukset, mukaan lukien energia, kemikaalit ja kuljetus, laskivat liikevoittoa 13 milj. euroa. Alhaisemmat kiinteät kustannukset paransivat liikevoittoa 48 milj. euroa, kun huoltoseisokeilla ja huoltoon liittyvillä kustannuksilla oli merkittävä vaikutus kiinteihin kustannuksiin vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä.

Pääomarakenne

Milj. EUR	31.3.2010	31.12.2009	31.3.2009
Operatiiviset aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	6 084,6	5 936,2	6 648,8
Osakkuusyritykset	1 572,0	1 481,3	1 063,5
Käyttöpääoma	1 256,2	1 171,2	1 435,4
Pitkäaikaiset korottomat erät, netto	-499,6	-498,1	- 491,1
Sidottu pääoma	8 413,2	8 090,6	8 656,6
Verovelat, netto	-350,9	-314,3	-264,4
Sijoitettu pääoma	8 062,3	7 776,3	8 392,2
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	5 206,6	5 124,3	5 382,3
Vähemmistön osuudet	58,8	58,2	57,3
Korolliset nettovelat	2 811,9	2 593,8	2 952,6
Myytävänä olevat omaisuuserät, netto	-15,0	-	-
Rahoitus yhteensä	8 062,3	7 776,3	8 392,2

Rahoitus vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä (verrattuna vuoden 2009 viimeiseen neljännekseen)

Liiketoiminnan rahavirta oli 119,2 (495,5) milj. euroa ja rahavirta investointien jälkeen 6,4 (393,6) milj. euroa. Investoinnit olivat 112,8 milj. euroa ensimmäisellä neljänneksellä, ja tuotantomäärien elpyminen aiheutti käyttöpääoman kasvun. Jakson päättyessä konsernin korolliset nettovelat kasvoivat 218,1 milj. euroa ollen lopulta 2 811,9 milj. euroa.

Käyttämättömät luotot yhteensä pysyivät muuttumattomina 1 400 milj. eurossa, ja rahavarat ilman luottolimiittejä pysyivät vahvana 864,3 milj. eurossa, joka on 12,7 milj. euroa vähemmän kuin edellisellä neljänneksellä. Lisäksi Stora Ensolla on käytettävissä erilaisia pitkäaikaisia rahoituslähteitä 700 milj. euroon saakka.

Velkaantumisaste 31.3.2010 oli 0,54 (0,51). Valuuttojen nettovaikutus omaan pääomaan oli 138,3 milj. euroa positiivinen muuntoerojen suojausten jälkeen. Pääasiassa noteeraamattomaan energiayhtiöön Pohjolan Voimaan liittyvät, myytävissä olevaan omaisuuteen sisältyvät operatiivisten osake- ja velkainstrumenttien arvostuserät vähensivät omaa pääomaa 17,2 milj. eurolla.

Rahoitus vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä (verrattuna vuoden 2009 ensimmäiseen neljännekseen)

Vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen lopussa Stora Ensolla oli 1 133,8 milj. euroa lyhytaikaisia lainoja vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen lopun 1 103,0 milj. euroon verrattuna . Rahavaroja ilman luottolimiittejä oli vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen lopussa 864,3 milj. euroa verrattuna vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen lopun 488,5 milj. euroon.

Rahavirta
Milj. EUR	1–3/10	10–12/09	1–3/09	2009	Muutos % 1–3/10– 1–3/09	Muutos % 1–3/10– 10–12/09
Jatkuvat toiminnot
Liiketulos	123,4	105,3	-0,9	-607,6	n/m	17,2
Poistot ja muut ei-kassavaikutteiset erät	101,2	101,1	100,9	1 262,0	0,3	0,1
Käyttöpääoman muutos	-105,4	289,1	163,6	606,5	-164,4	-136,5
Liiketoiminnasta kertyneet rahavirrat	119,2	495,5	263,6	1 260,9	-54,8	-75,9
Investoinnit	-112,8	-101,9	-104,2	-423,7	-8,3	-10,7
Rahavirta investointien jälkeen	6,4	393,6	159,4	837,2	-96,0	-98,4

Investoinnit tammi-maaliskuussa 2010

Vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen investoinnit olivat yhteensä 112,8 milj. euroa, 89 prosenttia ensimmäisen neljänneksen poistoista. Stora Enson vuotuiset poistot ovat noin 500 milj. euroa vuonna 2010. Konsernin koko vuoden 2010 suunnitellut investoinnit ovat noin 400 milj. euroa.

Vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen tärkeimpiä hankkeita olivat voimalaitokset ja energiaan liittyvät projektit nykyisillä tehtailla (63 milj. euroa) sekä nykyisen tuotannon kehittäminen (24 milj. euroa).

Lyhyen aikavälin riskit ja epävarmuustekijät

Pääasialliset lyhyen aikavälin riskit ja epävarmuustekijät liittyvät raaka-aineen sekä öljyn- ja energiakustannusten mahdollisen nousun vaikutukseen.

Energiaherkkyysanalyysi vuodelle 2010: sähkön, öljyn ja muiden fossiilisten polttoaineiden markkinahintojen 10 prosentin muutoksen välitön vaikutus vuoden 2010 liikevoittoon on noin 28 milj. euron vuotuinen vaikutus suojausvaikutuksen jälkeen.

Puuraaka-aineen herkkyysanalyysi vuodelle 2010: puun hintojen 10 prosentin muutoksen välitön vaikutus vuoden 2010 liikevoittoon on suojausvaikutusten jälkeen noin 213 milj. euroa.

Lyhyen aikavälin näkymät

Taloudellinen ympäristö kohentuu vähitellen, mikä parantaa konsernin tuotteiden kysyntää. Kysynnän ennustetaan kuitenkin pysyvän selvästi heikompana kuin kaksi vuotta sitten, ennen laskusuhdannetta. Kysynnän ja tarjonnan välinen rakenteellinen epätasapaino jatkuu Euroopassa useimpien paperituotteiden osalta.

Alkuvuonna toteutuneen graafisten papereiden kysynnän vahvistumisen odotetaan jatkuvan toisella neljänneksellä. Sanomalehtipaperin ja aikakauslehtipaperin kysynnän ennakoidaan olevan Euroopassa jonkin verran parempaa kuin vuoden 2009 erittäin heikolla toisella neljänneksellä. Päällystetyn aikakauslehtipaperin kysynnän ennustetaan kasvavan päällystämättömän aikakauslehtipaperin kysyntää nopeammin. Myös hienopaperin, kuluttajapakkauskartongin ja teollisuuspakkauslaatujen näkymät ovat edellisvuotta paremmat. Puutuotteiden kysynnästä ennustetaan edellisvuotta parempaa, vaikkakin kysyntä on yhä heikko ja selvästi taantumaa edeltävän tason alapuolella.

Vuosisopimukset osoittavat sanomalehtipaperin hintojen pysyvän todennäköisesti Euroopassa ennallaan, mutta Euroopan ulkopuolisilla markkinoilla hintojen odotetaan jatkavan nousuaan. Aikakauslehtipaperin hinnankorotuksista on ilmoitettu toisella neljänneksellä muiden kuin sopimushintojen ja uuden liiketoiminnan osalta. Hintojen odotetaan nousevan hienopaperissa ja vähitellen kuluttajapakkauskartongissa, jossa suurin osa liiketoiminnasta perustuu pitkäaikaisiin sopimuksiin. Teollisuuspakkausten ja puutuotteiden hintojen nousun ennakoidaan jatkuvan.

Sanomalehti- ja kirjapaperisegmentissä vuoden 2010 myyntihinnat paikallisissa valuutoissa ovat keskimäärin 16 % alhaisemmat kuin vuonna 2009. Aikakauslehtipaperisegmentissä hinnat paikallisissa valuutoissa vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla ovat keskimäärin 7–8 % alhaisemmat kuin koko vuonna 2009.

Kiinassa päällystämättömän aikakauslehtipaperin kysynnän odotetaan vahvistuvan edellisvuodesta Shanghain maailmannäyttelyn piristämänä. Myös päällystetyn hienopaperin kysynnän ennustetaan kasvavan. Molempien laatujen markkinahintojen odotetaan nousevan.

Latinalaisessa Amerikassa päällystetyn aikakauslehtipaperin kysynnän ennustetaan vahvistuvan edellisvuodesta vahvan talouskasvun myötä, erityisesti Brasiliassa. Myös hintojen odotetaan nousevan.

Konsernin markkinasellun nettokapasiteetti vuodelle 2010 on noin 900 000 tonnia. Konserni ennakoi vuoden 2010 kustannusinflaation ilman sisäisiä toimenpiteitä olevan 1 %, sillä raaka-ainekustannusten ennustetaan lisääntyvän.

Pakkaukset-liiketoiminta-alueen tulos jatkuu vahvana, mutta paperien tilanne on vaihteleva. Stora Enso keskittyy hinnoitteluun volyymien sijaan ja toteuttaa kapasiteetin, kustannusten ja rahavirran hallintaa.

Tuotanto keskeytyi kuluttajapakkauskartonkia valmistavalla Skoghallin tehtaalla Ruotsissa 16.4. ruotsalaisten paperityöntekijöiden lakon vuoksi. Ruotsin paperityöntekijöiden liitto on ilmoittanut myös muista toimenpiteistä, kuten lakosta Forsin tehtaalla 26.4.2010 lähtien. Ruotsin työnantajaliitto Svenskt Näringsliv on päättänyt korvata Stora Ensolle lakosta aiheutuvat taloudelliset tappiot kokonaisuudessaan.

Tapahtumia ensimmäisellä vuosineljänneksellä

Helmikuu

Stora Enso ilmoitti 4.2.2010, että Stora Enson ja Araucon yhteisyritys Uruguayssa, Montes del Plata, päätti aloittaa Punta Pereirassa vaikuttavuusselvityksen mahdollista tulevaa sellutehdasaluetta varten.

Stora Enso ilmoitti 10.2.2010 allekirjoittaneensa Euroopan investointipankin (EIP) kanssa 65 milj. euron lainasopimuksen käytettäväksi Ostrolekan voimalaitoksen rakennushankkeeseen Puolassa.

Stora Enso ilmoitti 10.2.2010 myös, että uusien kumppaneiden ja uuden liiketoiminnan etsiminen entisen Tolkkisten sahan alueelle Porvooseen oli edennyt suunnitellusti, ja ensimmäiset kaupat Augustinrannan yrityspuistossa saatiin aiesopimusvaiheeseen.

Stora Enso ilmoitti 18.2.2010 allekirjoittaneensa yhteistyösopimuksen Metson ja Domtarin kanssa yhteisestä sellutehdasbiojalostamon tutkimus- ja kehittämishankkeesta. Uusimpaan selluteknologiaan perustuvan projektin tavoitteena on kehittää kestävän kehityksen mukainen, entistäkin kustannustehokkaampi ja investointikuluiltaan alhaisempi tuotantoprosessi sellulle.

Stora Enso ilmoitti 19.2.2010 suunnitelmista keskittää keräyskuitupakkausten kierrätyksen Suomessa Corenson Porin hylsykartonkitehtaan yhteyteen. Suunnitelmiin sisältyy Varkauden kierrätyslaitoksen ja Porin hylsytehtaan pysyvä sulkeminen vuoden 2010 kolmannen neljänneksen loppuun mennessä. Lisäksi Stora Enso ilmoitti, että yhtiö suunnittelee rajoittavansa toistaiseksi Varkauden sanomalehtipaperikone (PK) 2:n tuotantoa lomautuksilla vaikean markkinatilanteen vuoksi.

Maaliskuu

Stora Enso ilmoitti 4.3.2010, että yhtiö arvioi joutuvansa lähiaikoina sulkemaan toistaiseksi Suomen tehtaita satamien ahtaajien lakon seurauksena.

Stora Enso ilmoitti 23.3.2010 emoyhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston varojenjaon (EUR 0,20 per osake), jonka Stora Enson hallitus esittäisi 31.3.2010 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, verokohtelusta. Ennakkoratkaisu koskee ainoastaan Stora Enson velvollisuutta pidättää jakamistaan varoista ennakonpidätykset ja lähdeverot. Ennakkoratkaisun mukaan varojenjaosta 0,035 euroa osakkeelta käsiteltäisiin verotuksellisesti osinkona ja 0,165 euroa sijoitetun pääoman palautuksena. Stora Enso on velvollinen perimään asianmukaiset lähdeverot tai ennakonpidätykset siitä osasta varojenjakoa, joka käsitellään osinkona.

Stora Enso ilmoitti 23.3.2010 myös, että amerikkalainen Ethisphere-instituutti oli nimennyt Stora Enson yhdeksi maailman eettisimmistä yrityksistä vuonna 2010. Stora Enso sai tunnustusta sitoutumisestaan yritysvastuuseen ja eettiseen johtamiseen sekä eettisten toimintaohjeiden noudattamiseen liittyvistä käytännöistään. Tämä oli kolmas kerta, kun Stora Enso pääsi Ethispheren listalle. Ehdolla oli tänä vuonna ennätysmäärä yrityksiä.

Stora Enso ilmoitti 26.3.2010, että Stora Enson Puutuotteet-liiketoiminta-alue jatkaa toimintansa kehittämistä ja investoi yli viisi miljoonaa euroa jatkojalostettujen tuotteiden kehittämiseen Uimaharjun, Itävallan Bad St. Leonhardin sekä Ruotsin Alan tehtailla.

Uudelleenjärjestelytoimenpiteet

Stora Enso ilmoitti 23.4.2009 organisoivansa toimintonsa uudelleen tavoitteena 250 milj. euron vuotuinen kiinteiden kustannusten säästö, joka saavutetaan lähinnä hallinnossa tehtävillä säästötoimenpiteillä. Suurin osa kustannussäästöistä saavutettiin vuonna 2009. Hallinnollisten kiinteiden kustannusten säästöohjelmien toteutus jatkui vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä suunnitelman ja aikataulun mukaisesti. Yhteistoimintamenettelyt ovat käynnissä eri toiminnoissa ja yksiköissä. Kokonaisvaikutus näkyy konsernin liikevoitossa vuodesta 2011 eteenpäin.

Veracel

Stora Enso ilmoitti 11.7.2008, että liittovaltion tuomari Brasiliassa oli antanut päätöksen, jonka mukaan Bahian osavaltion Stora Enson Veracel-osakkuusyrityksen toiminnalle myöntämät luvat eivät olleet laillisia. Lisäksi tuomari määräsi Veracelin ryhtymään tiettyihin toimenpiteisiin, kuten luonnonmetsän istuttamiseen osaan Veracelin puuviljelmistä. Yhtiölle määrättiin myös mahdollinen 20 milj. Brasilian realin (8 milj. euron) sakko. Veracel kiistää päätöksen ja on valittanut siitä. Veracel toimii täysin kaikkien Brasilian lakien mukaisesti ja on saanut toimivaltaisilta viranomaisilta kaikki tarvittavat ympäristö- ja liiketoimintaluvat teollisuustoiminnoille ja puuviljelmille. Marraskuussa 2008 tuomioistuin lykkäsi päätöksen täytäntöönpanoa väliaikaisena toimenpiteenä. Veracel ei ole kirjannut varauksia uudelleenmetsittämisen tai mahdollisten sakkojen varalle.

Bahian osavaltion tuomari antoi 30.9.2009 väliaikaisen päätöksen, joka määrää Bahian hallintoa olemaan myöntämättä Veracelille uusia istutuslupia Eunápolisin kunnassa. Päätös on vastaus valtionsyyttäjän väitteille, joiden mukaan Veracelin istutukset ylittävät lainmukaiset rajat. Veracel torjuu väitteet.

Kilpailuviranomaisten tutkinta

Yhdysvaltain liittovaltion alueellisessa alioikeudessa pidetyn valamiesoikeudenkäynnin jälkeen vuonna 2007 todettiin, että Stora Enso ei ollut syyllistynyt toimintaan, josta Yhdysvaltain oikeusministeriö syytti sitä Yhdysvalloissa 2002 ja 2003 tapahtuneen päällystetyn aikakauslehtipaperin myynnin osalta. Samanaikaisesti tämän oikeusjutun kanssa Stora Enso on joutunut Yhdysvalloissa useiden vielä vireillä olevien joukkokanteiden kohteeksi. Stora Enso ei ole tehnyt kyseisille kanteille kirjanpidollisia varauksia.

Osakepääoma

A-osakkeita ei muunnettu R-osakkeiksi ensimmäisen vuosineljäneksen aikana.

31.3.2010 Stora Enson liikkeeseen laskettuja A-sarjan osakkeita oli 177 150 084 kappaletta ja R-sarjan osakkeita 612 388 415 kappaletta. Yhtiön omistuksessa ei ollut A-sarjan osakkeita. Yhtiön omistuksessa oli 918 512 R-sarjan osaketta, joiden nimellisarvo oli 1,6 milj. euroa. Omistusosuus vastaa 0,12 % yhtiön osakepääomasta ja 0,04 % äänimäärästä.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa 31.3.2010 tehtyjä päätöksiä

Yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen, jonka mukaan emoyhtiön taseesta ilmenevien emoyhtiön viimeisimmän tilikauden ja sitä edeltävien tilikausien tappio, kokonaissummaltaan noin 1 251,3 miljoonaa euroa, katetaan alentamalla emoyhtiön sijoitetun vapaan omanpääoman rahastoa samalla summalla.

Yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen, jonka mukaan osakkeenomistajille maksetaan emoyhtiön sijoitetun vapaan omanpääoman rahastosta 0,20 euroa osakkeelta, kokonaissummaltaan enintään 158 miljoonaa euroa.

Yhtiökokous päätti, että hallituksessa on kahdeksan jäsentä. Hallitukseen valittiin seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun saakka nykyisistä jäsenistä Gunnar Brock, Birgitta Kantola, Juha Rantanen, Hans Stråberg, Matti Vuoria ja Marcus Wallenberg ja uusiksi jäseniksi Carla Grasso ja Mikael Mäkinen samaksi toimikaudeksi. Claes Dahlbäck, Dominique Hériard Dubreuil ja Ilkka Niemi eivät enää asettuneet ehdolle hallitukseen.

Stora Enson tilintarkastajaksi valittiin nykyinen tilintarkastaja KHT-yhteisö Deloitte & Touche Oy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun saakka. Yhtiökokous hyväksyi ehdotuksen, että tilintarkastajan palkkio maksetaan laskun mukaan.

Yhtiökokous hyväksyi ehdotuksen nimittää nimityskomitea valmistelemaan ehdotuksia liittyen (a) hallituksen jäsenten lukumäärään, (b) hallituksen jäseniin, (c) hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenten palkitsemiseen ja (d) hallituksen komiteoiden puheenjohtajan ja jäsenten palkitsemiseen.

Yhtiökokous hyväksyi hallituksen esityksen, jonka mukaan yhtiön yhtiöjärjestyksen kohtaa 10 muutetaan siten, että kutsu yhtiökokoukseen voidaan toimittaa viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokouksen pitopäivää, kuitenkin vähintään yhdeksän päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää.

Hallituksen päätökset

Hallitus valitsi yhtiökokouksen jälkeen pitämässään kokouksessa keskuudestaan puheenjohtajaksi Gunnar Brockin ja varapuheenjohtajaksi Juha Rantasen.

Birgitta Kantola jatkaa talous- ja tarkastuskomitean puheenjohtajana. Gunnar Brock ja Juha Rantanen valittiin kyseisen komitean uusiksi jäseniksi.

Matti Vuoria jatkaa palkkiokomitean jäsenenä. Gunnar Brock ja Hans Stråberg valittiin kyseisen komitean uusiksi jäseniksi. Gunnar Brock nimitettiin palkkiokomitean puheenjohtajaksi.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Stora Enso ilmoitti 22.4.2010 allekirjoittaneensa sopimuksen Kotkan tehtaiden ja Malesian laminaattipaperiliiketoiminnan myynnistä pääomasijoittaja OpenGate Capitalille.

Stora Enso ilmoitti 22.4.2010 myös jatkavansa sellun, hienopaperin ja sahatavaran tuotantoa Varkaudessa, mutta suunnittelevansa sanomalehtituotannon lopettamista pysyvästi.

Tätä katsausta ei ole tilintarkastettu.

Helsingissä 22. päivänä huhtikuuta 2010 Stora Enso Oyj Hallitus

Milj. EUR	1–3/10	10–12/09	1–3/09	Muutos % 1–3/10–1–3/09	Muutos % 1–3/10– 10–12/09
Liikevaihto	287,4	359,6	308,7	-6,9	-20,1
Liiketulos ennen poistoja (EBITDA)*	20,3	63,3	48,4	-58,1	-67,9
Liiketulos*	-1,6	41,3	21,5	-107,4	-103,9
% liikevaihdosta	-0,6	11,5	7,0	-108,6	-105,2
ROOC, %**	-0,6	15,9	7,6	-107,9	-103,8
Toimitukset, 1 000 t	593	675	546	8,6	-12,1
Tuotantomäärät, 1 000 t	634	651	573	10,6	-2,6

Segmentit vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä verrattuna vuoden 2009 ensimmäiseen neljännekseen

Sanomalehti- ja kirjapaperi

*Ilman kertaluonteisia eriä **ROOC = liikevoitto/sidottu pääoma x 100 %

Sanomalehti- ja kirjapaperin liikevaihto oli 287 milj. euroa, joka oli 7 % pienempi kuin vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä, mikä johtui pääasiassa myyntihintojen laskusta. Liiketappio oli 2 milj. euroa verrattuna edellisvuoden 22 milj. euron liikevoittoon, kun myyntimäärien kasvu, varhain aloitetut säästötoimenpiteet ja alhaisemmat energiakustannukset kompensoivat osittain myyntihintojen merkittävän laskun ja korkeammat kuitukustannukset, erityisesti kierrätyskuitukustannukset.

Belgian Langerbruggen tehtaan uuden voimalaitoksen odotetaan käynnistyvän vuoden 2010 toisen neljänneksen loppupuolella, mikä parantaa tehtaan tehokkuutta entisestään.

Markkinat

Verrattuna vuoden 2009 ensimmäiseen neljännekseen

Länsi-Euroopassa kysynnän lievä parantuminen edellisvuoden erittäin heikosta tasosta korvasi kysynnän vähäisen laskun Itä-Euroopassa. Sanomalehdet painoivat enemmän sivuja Saksassa ja Italiassa, mutta entistä vähemmän monissa muissa Länsi-Euroopan maissa. Hinnat olivat huomattavasti alhaisemmat, erityisesti joissakin Euroopan osissa, pääasiassa ylitarjonnan vuoksi. Hinnat euroissa ja paikallisissa valuutoissa olivat alhaisemmat myös Euroopan ulkopuolisilla markkinoilla. Tuottajien varastot olivat neljänneksen lopussa edellisvuotta pienemmät.

Verrattuna vuoden 2009 viimeiseen neljännekseen

Kysyntä heikkeni kausiluonteisesti Länsi-Euroopassa mutta pysyi vakaana Itä-Euroopassa. Euroopassa hinnat laskivat merkittävästi vuosisopimusneuvotteluissa. Euroopan ulkopuolisilla markkinoilla hinnat alkoivat nousta vuoden 2009 lopun erittäin alhaisesta tasosta. Tuottajien varastot pysyivät ennallaan.

Milj. EUR	1–3/10	10–12/09	1–3/09	Muutos % 1–3/10–1–3/09	Muutos % 1–3/10– 10–12/09
Liikevaihto	435,5	430,2	380,8	14,4	1,2
Liiketulos ennen poistoja (EBITDA)*	27,3	28,8	27,3	0,0	-5,2
Liiketulos*	3,9	4,1	-0,1	n/m	-4,9
% liikevaihdosta	0,9	1,0	0,0	n/m	-10,0
ROOC, %**	1,3	1,3	0,0	n/m	0,0
Toimitukset, 1 000 t***	526	586	487	8,0	-10,2
Tuotantomäärät, 1 000 t	550	551	501	9,8	-0,2

Aikakauslehtipaperi

*Ilman kertaluonteisia eriä **ROOC = liikevoitto/sidottu pääoma x 100 % ***Sellua lukuun ottamatta

Aikakauslehtipaperin liikevaihto oli 436 milj. euroa, jossa oli kasvua 14 % vuoden 2009 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna, mikä johtui pääasiassa markkinasellun myyntimäärien kasvusta ja hintojen

noususta. Liikevoitto 4 milj. euroa parani jonkin verran edellisvuoden 0,1 milj. euron liiketappiosta, mikä johtui lähinnä sellutehtaiden paremmista tuloksista. Paperin myyntimäärien kasvu ja alhaisemmat tuotantokustannukset korvasivat osittain paperin alhaisemmat hinnat.

Saksassa Maxaun tehtaan uuden voimalaitoksen odotetaan käynnistyvän vuoden 2010 toisen neljänneksen loppupuolella, mikä parantaa tehtaan tehokkuutta entisestään.

Markkinat

Verrattuna vuoden 2009 ensimmäiseen neljännekseen

Euroopassa aikakauslehtipaperin kysyntä oli jonkin verran edellisvuotta vahvempaa mutta edelleen paljon heikompaa kuin ennen talouden taantumaa. Vaikka mainontaan tehtävät investoinnit eivät ole vielä elpyneet, kustannustoiminnassa on nähtävissä nousua kaikkialla Euroopassa. Päällystetyn ja päällystämättömän aikakauslehtipaperin hinnat olivat huomattavasti alhaisemmat pääasiassa ylitarjonnan vuoksi. Tuottajien varastot olivat edellisvuottakin alhaisemmat.

Latinalaisessa Amerikassa päällystetyn aikakauslehtipaperin kysyntä vahvistui merkittävästi edellisvuodesta ja palasi kriisiä edeltävälle tasolle. Hinnat olivat kuitenkin alhaisemmat, sillä talouden taantuma ei ollut vielä vaikuttanut edellisvuoden hintoihin.

Kiinassa päällystämättömän aikakauslehtipaperin kysyntä elpyi, kun kausiluonteinen vaihtelu otetaan huomioon. Hinnat pysyivät edellisvuoden tasolla.

Verrattuna vuoden 2009 viimeiseen neljännekseen

Euroopassa kysyntä heikkeni kausiluonteisesti ja hinnat laskivat merkittävästi. Ylitarjonta kohdisti suuria paineita kaikkien laatujen hintoihin. Teollisuuden varastot pienenivät yleisesti edelleen edellisen neljänneksen ennestään alhaisesta tasosta, mutta tuottajien varastot pysyivät vakaina vaikkakin suhteellisen pieninä päällystettyjen aikakauslehtipaperilaatujen osalta.

Latinalaisessa Amerikassa päällystetyn aikakauslehtipaperin kysyntä heikkeni kausiluonteisesti jonkin verran lomakauden vuoksi, mutta hinnat nousivat hieman.

Kiinassa päällystämättömän aikakauslehtipaperin kysyntä vahvistui hieman hinnankorotusodotuksista, ja hinnat nousivat jonkin verran.

					Muutos %
Milj. EUR	1–3/10	10–12/09	1–3/09	Muutos % 1–3/10–1–3/09	1–3/10– 10–12/09
Liikevaihto	474,5	492,0	431,9	9,9	-3,6
Liiketulos ennen poistoja (EBITDA)*	62,1	44,7	22,6	174,8	38,9
Liiketulos*	41,5	22,1	-5,7	n/m	87,8
% liikevaihdosta	8,7	4,5	-1,3	n/m	93,3
ROOC, %**	17,7	9,3	-1,7	n/m	90,3
Toimitukset, 1 000 t	623	694	590	5,6	-10,2
Tuotantomäärät, 1 000 t	648	652	591	9,6	-0,6

Hienopaperi

*Ilman kertaluonteisia eriä **ROOC = liikevoitto/sidottu pääoma x 100 %

Hienopaperin liikevaihto oli 475 milj. euroa, joka oli 10 % suurempi kuin vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä, mikä johtui toimitusten lisääntymisestä. Liikevoitto oli 42 milj. euroa, joka oli 47 milj. euroa suurempi kuin vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä. Tämä johtui käynnissä olevista kustannusten leikkauksista, paremmasta tuotemixistä toimistopaperin uudelleenjärjestelyn seurauksena ja kysynnän paranemisesta. Ahtaajien lakko Suomessa aiheutti noin 6 milj. euron suoran tappion vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä.

Imatran tehtaiden paperikone (PK) 8 suljettiin pysyvästi maaliskuussa, mikä laskee päällystämättömän hienopaperin kapasiteettia 210 000 tonnia.

Markkinat

Verrattuna vuoden 2009 ensimmäiseen neljännekseen

Euroopassa päällystetyn ja päällystämättömän hienopaperin kysyntä oli edellisvuotta vahvempaa, mutta hinnat olivat alhaisemmat erityisesti päällystämättömän hienopaperin osalta. Teollisuuden varastot olivat edellisvuotta pienemmät päällystetyn hienopaperin osalta ja pysyivät ennallaan päällystämättömän hienopaperin osalta.

Kiinassa päällystetyn hienopaperin kysyntä oli hyvää ja hinnat nousivat huomattavasti edellisvuodesta.

Verrattuna vuoden 2009 viimeiseen neljännekseen

Euroopassa päällystetyn hienopaperin kysyntä heikkeni jonkin verran, mutta päällystämättömän hienopaperin kysyntä vahvistui kausiluonteisesti. Päällystetyn hienopaperin hinnat laskivat hieman, mutta päällystämättömän hienopaperin hinnat pysyivät vakaina. Teollisuuden varastot pysyivät pieninä.

Kiinassa päällystetyn hienopaperin kysyntä oli vakaata, mutta hinnat jatkoivat nousuaan.

					Muutos %
Milj. EUR	1–3/10	10–12/09	1–3/09	Muutos % 1–3/10–1–3/09	1–3/10– 10–12/09
Liikevaihto	523,1	505,0	459,9	13,7	3,6
Liiketulos ennen poistoja (EBITDA)*	101,6	74,1	44,6	127,8	37,1
Liiketulos*	70,5	42,9	15,5	n/m	64,3
% liikevaihdosta	13,5	8,5	3,4	297,1	58,8
ROOC, %**	23,8	14,5	4,9	n/m	64,1
Toimitukset, 1 000 t***	551	560	529	4,2	-1,6
Tuotantomäärät, 1 000 t***	602	512	509	18,3	17,6

Kuluttajapakkauskartonki

*Ilman kertaluonteisia eriä **ROOC = liikevoitto/sidottu pääoma x 100 % ***Sellua lukuun ottamatta

Kuluttajapakkauskartongin liikevaihto oli 523 milj. euroa, joka oli 14 % suurempi kuin vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä. Tämä johtui pääasiassa kokonaismyyntimäärien kasvusta ja erityisesti kemiallisen sellun hintojen noususta. Liikevoitto oli 71 milj. euroa, joka oli 55 milj. euroa suurempi kuin vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä. Tämä johtui myyntimäärien kasvusta ja alentuneista kustannuksista, joita tukivat vakaat raaka-ainekustannukset.

Markkinat

Verrattuna vuoden 2009 ensimmäiseen neljännekseen

Kysyntä oli vahvempaa, mutta joidenkin kuluttajapakkauskartonkilaatujen hinnat olivat jonkin verran edellisvuotta alhaisemmat. Varastotasot pysyivät samalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

Verrattuna vuoden 2009 viimeiseen neljännekseen

Kysyntä kasvoi, ja suhteellisen vakaat hinnat alkoivat nousta. Sellumarkkinat kehittyivät selvästi neljänneksen aikana ja sellunhinnat nousivat valuuttakurssimuutosten vahvistamina.

Milj. EUR				Muutos %	Muutos % 1–3/10–
	1–3/10	10–12/09	1–3/09	1–3/10–1–3/09	10–12/09
Liikevaihto	223,2	220,6	197,2	13,2	1,2
Liiketulos ennen poistoja (EBITDA)*	20,0	14,8	15,2	31,6	35,1
Liiketulos*	7,7	2,9	3,5	120,0	165,5
% liikevaihdosta	3,4	1,3	1,8	88,9	161,5
ROOC, %**	5,2	2,0	2,4	116,7	160,0
Paperin ja kartongin toimitukset, 1 000 t	226	229	191	18,3	-1,3
Paperin ja kartongin tuotantomäärät, 1 000 t	241	221	189	27,5	9,0
Aaltopahvin toimitukset, milj. m2	250	255	228	9,6	-2,0
Aaltopahvin tuotantomäärät, milj. m2	250	258	226	10,6	-3,1

Teollisuuspakkaukset

*Ilman kertaluonteisia eriä **ROOC = liikevoitto/sidottu pääoma x 100 %

Teollisuuspakkausten liikevaihto oli 223 milj. euroa, joka oli 13 % suurempi kuin vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä. Tämä johtui pääasiassa myyntimäärien kasvusta kaikissa keskeisissä liiketoiminnoissa. Liikevoitto oli 8 milj. euroa, joka oli 4 milj. euroa suurempi kuin vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä, sillä myyntimäärien kasvun vaikutus ylitti suunnitellun uudelleenjärjestelyn kustannukset hylsy- ja hylsykartonkituotannossa ja korkeammat raaka-ainekustannukset.

Markkinat

Verrattuna vuoden 2009 ensimmäiseen neljännekseen

Kysyntä oli edellisvuoden yleisesti alhaista tasoa parempaa kaikissa keskeisissä liiketoiminnoissa. Kierrätyskuitukartongin hinnat olivat huomattavasti korkeammat kuin edellisvuonna, jolloin hinnat olivat poikkeuksellisen alhaiset. Aaltopahvipakkausten hinnat olivat enimmäkseen vakaat keskeisillä markkinoilla, mutta hylsyjen ja puolikemiallisen aallotuskartongin hinnat laskivat.

Verrattuna vuoden 2009 viimeiseen neljännekseen

Kysyntä oli suhteellisen vakaata lukuun ottamatta aaltopahvipakkausten jonkinasteista kausiluonteista heikkenemistä. Hinnat jatkoivat yleisesti nousuaan.

Milj. EUR	1–3/10	10–12/09	1–3/09	Muutos % 1–3/10–1–3/09	Muutos % 1–3/10– 10–12/09
Liikevaihto	331,6	344,9	272,0	21,9	-3,9
Liiketulos ennen poistoja (EBITDA)*	14,9	23,9	-14,3	204,2	-37,7
Liiketulos*	5,4	15,0	-23,7	122,8	-64,0
% liikevaihdosta	1,6	4,3	-8,7	118,4	-62,8
ROOC, %**	3,8	10,4	-15,7	124,2	-63,5
Toimitukset, 1 000 m3	1 149	1 298	1 113	3,2	-11,5

Puutuotteet

*Ilman kertaluonteisia eriä **ROOC = liikevoitto/sidottu pääoma x 100 %

Puutuotteiden liikevaihto oli 332 milj. euroa, joka oli 22 % suurempi kuin vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä. Tämä johtui myyntihintojen noususta. Liikevoitto oli 5 milj. euroa, joka oli EUR 29 milj. euroa suurempi kuin vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä. Tämä saavutettiin korkeammilla myyntihinnoilla, käynnissä olevilla kiinteiden kulujen leikkaamisella ja toiminnan tehokkuuden paranemisella uudelleenjärjestelytoimenpiteiden seurauksena. Näiden tekijöiden vaikutus ylitti raakaainekustannusten nousun. Kysyntä pysyi heikkona, mutta myyntihinnat nousivat, sillä rajoitettu tarjonta ja alhaiset varastotasot paransivat kysynnän ja tarjonnan välistä tasapainoa.

Suurin osa entisen Tolkkisten sahan alueesta myytiin vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä, mikä paransi liikevoittoa 4 milj. euron kertaluonteisena eränä.

Markkinat

Verrattuna vuoden 2009 ensimmäiseen neljännekseen

Kysyntä pysyi edelleen heikkona keskeisillä Euroopan ja Aasian markkinoilla rakennustoiminnan pysyessä vähäisenä. Hinnat kuitenkin elpyivät merkittävästi edellisvuoden alhaisesta tasosta. Varastot pienenivät selvästi koko arvoketjussa, kun kysynnän ja tarjonnan välinen tasapaino parani rajujen supistusten seurauksena.

Verrattuna vuoden 2009 viimeiseen neljännekseen

Kysyntä pysyi heikkona mutta suhteellisen vakaana Euroopassa ja Aasiassa. Markkinat kääntyivät kuitenkin nousuun neljänneksen loppua kohti, ja hinnat jatkoivat nousuaan Euroopassa ja Aasiassa. Varastot kasvoivat jonkin verran mutta olivat edelleen yleisesti erittäin alhaisella tasolla.

Tilinpäätös

Yleistä

Seuraavassa kuvattua lukuun ottamatta tämä tilintarkastamaton osavuosikatsaus on laadittu osavuosikatsauksia koskevan IAS 34 -standardin laskentaperiaatteiden ja konsernin vuoden 2009 vuosikertomuksen mukaisesti:

Tuloverojen laskenta perustuu parhaaseen arvioon koko tilikaudelle odotetusta painotetusta keskimääräisestä vuotuisesta tuloveroasteesta.

Kotkan tehtaiden ja Malesian laminaattipaperiliiketoiminnan suunniteltu myynti on kirjattu IFRS 5:n (myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot) mukaan. Omaisuus luokitellaan myytävänä olevaksi, kun on erittäin todennäköistä, että omaisuuserästä saatava tuotto tulee kertymään myynnistä eikä sen jatkuvasta käytöstä. Nämä omaisuudet ja velat on arvostettu käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla. Myynnistä saatava lopullinen vastike riippuu käyvän arvon muutoksista, joten myynnin lopullinen tulos voi muuttua.

Seuraavat standardien ja tulkintojen muutokset otettiin käyttöön 1.1.2010 lähtien, mutta niillä ei ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen:

• IFRS 1 (Muutos) Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto lisäpoikkeukset takautuvasta soveltamisesta.
• IFRS 2 Osakeperusteiset maksut käteisvaroina maksettavat konsernin osakeperusteiset liiketoimet selventää konsernin käteisvaroina maksettavien osakeperusteisten liiketoimien vaikutusaluetta ja kirjaamista.
• IAS 39 (Muutos) Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen Suojauskohteiksi hyväksyttävät erät. Standardin mukaan yhteisön on sallittua määrittää suojattavaksi jokin muu kuin rahoitusinstrumentin käyvän arvon kokonaismuutos tai rahavirtojen kokonaisvaihtelu. Standardi säätelee myös inflaation määrittämistä suojattavaksi riskiksi tai rahoitusinstrumentin osaksi tietyissä tilanteissa.
• IFRIC 17 Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille sisältää ohjeita siitä, miten yhteisön omistajilleen osinkoina jakamia muita varoja kuin käteisvaroja käsitellään kirjanpidossa.

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma

					Muutos %	Muutos %
					1–3/10–	1–3/10–
Milj. EUR	1–3/10	10–12/09	1–3/09	2009	1–3/09	10–12/09
Liikevaihto	2 295,9	2 398,8	2 130,5	8 945,1	7,8	-4,3
Liiketoiminnan muut tuotot	34,3	58,9	51,8	172,8	-33,8	-41,8
Materiaalit ja palvelut	-1 428,1	-1 529,4		-1 371,6 -5 668,1	-4,1	6,6
Toimituskulut ja komissiot	-225,2	-218,4	-211,1	-833,6	-6,7	-3,1
Henkilöstökulut	-329,0	-349,9		-376,0 -1 349,6	12,5	6,0
Liiketoiminnan muut kulut	-112,0	-161,4	-114,2	-833,1	1,9	30,6
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta	19,1	77,6	18,9	111,8	1,1	-75,4
Poistot ja arvonalentumiset	-131,6	-170,9		-129,2 -1 152,9	-1,9	23,0
Liiketulos	123,4	105,3	-0,9	-607,6	n/m	17,2
Nettorahoituserät	-5,5	-24,7	-47,2	-279,2	88,3	77,7
Tulos ennen veroja	117,9	80,6	-48,1	-886,8	n/m	46,3
Tuloverot	-15,8	-34,7	12,0	8,6	-231,7	54,5
Tilikauden tulos	102,1	45,9	-36,1	-878,2	n/m	122,4
Jakaantuminen:
Emoyhtiön omistajille	101,5	46,1	-38,2	-879,7	n/m	120,2
Vähemmistön osuudet	0,6	-0,2	2,1	1,5	-71,4	n/m
	102,1	45,9	-36,1	-878,2	n/m	122,4
Osakekohtainen tulos
Tulos/osake, EUR	0,13	0,05	-0,05	-1,12	n/m	160,0
Tulos/osake (laimennettu), EUR	0,13	0,05	-0,05	-1,12	n/m	160,0

Konsernin laaja tuloslaskelma

Milj. EUR	1–3/10	10–12/09	1–3/09	2009
Tilikauden tulos	102,1	45,9	-36,1	-878,2
Muut laajan tuloksen erät
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden vakuutusmatemaattiset
voitot ja tappiot	-	-14,9	-	-20,4
Vaiheittaisen hankinnan omaisuuserän uudelleenarvostus	-	-	-	3,9
Myytävissä olevat rahoitusvarat	-16,6	75,0	-183,4	180,3
Valuutta- ja hyödykesuojaukset	23,9	20,1	2,2	224,1
Osakkuusyritysten muiden laajan tuloksen erien osuus	-0,3	0,7	-12,6	-8,5
Oman pääoman nettoinvestointien valuuttamuunnon
muutokset	144,3	47,3	24,3	252,6
Vähemmistöosuuksien valuuttamuunnon muutokset	1,1	-10,5	0,5	5,9
Nettosijoituksen suojaukset	-8,1	0,7	-	0,7
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvä tulovero	-4,7	-1,2	-4,0	-65,0
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen	139,6	117,2	-173,0	573,6
Laaja tulos yhteensä	241,7	163,1	-209,1	-304,6
Laajan tuloksen jakaantuminen:
Emoyhtiön omistajille	240,1	156,2	-211,7	-312,0
Vähemmistön osuudet	1,6	6,9	2,6	7,4
	241,7	163,1	-209,1	-304,6

Lyhennetty konsernin rahavirtalaskelma
Milj. EUR	1–3/10	1–3/09
Liiketoiminnan rahavirta
Liiketulos	123,4	-0,9
Suojaustulos laajasta tuloksesta	15,0	17,6
Ei-kassavaikutteisten erien oikaisut	101,2	100,9
Nettokäyttöpääoman muutos	-123,0	165,4
Liiketoiminnan rahavirrat	116,6	283,0
Maksetut/saadut nettorahoituserät	-5,7	4,9
Maksetut tuloverot	-5,5	-1,7
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat	105,4	286,2
Investointien rahavirta
Konserniyritysten hankinta	-0,8	-
Osakkuusyritysten hankinta	-7,1	-
Tuotot aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ja osakkeiden myynnistä	10,8	50,5
Investoinnit	-112,8	-104,2
Pitkäaikaisten saamisten nettomuutos	3,6	-29,9
Investointeihin käytetyt nettorahavarat	-106,3	-83,6
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen nostot	71,6	33,7
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset	-172,3	-35,5
Lyhytaikaisten lainojen muutos	79,3	-75,3
Pääoman palautus ja vähemmistöosuuksien osinko	-0,2	-1,8
Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat	-21,6	-78,9
Rahavarojen nettomuutos	-22,5	123,7
Muuntoerot	9,8	-7,8
Rahavarat tilikauden alussa	877,0	372,6
Nettorahavarat tilikauden lopussa	864,3	488,5
Rahavarat tilikauden lopussa	865,1	493,0
Pankkitililuotot tilikauden lopussa	-0,8	-4,5
Nettorahavarat tilikauden lopussa	864,3	488,5
Konserniyritysten hankinta
Vähemmistön osuudet	0,8	-
Omaisuuden käypä arvo Liikearvo	0,8 -	0,0 -
Yritysostot yhteensä	0,8	0,0

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden muutokset ja liikearvo

Milj. EUR	1–3/10	1–3/09	2009
Tilanne kauden alussa	5 157,7	5 899,4	5 899,4
Konserniyritysten hankinta	-	-	17,6
Investoinnit	107,2	92,4	394,4
Lisäykset biologisiin hyödykkeisiin	5,6	11,8	35,5
Päästöoikeuksien muutos	50,0	37,4	-41,7
Vähennykset	-7,6	-19,3	-27,9
Konserniyritysten myynnit	-	-	-92,6
Poistot ja arvonalentumiset	-131,6	-129,2	-1 152,9
Muuntoero ja muut	143,6	-21,3	125,9
Yhteensä	5 324,9	5 871,2	5 157,7

Korolliset lainat

Milj. EUR	31.3.2010	31.12.2009	31.3.2009
Pitkäaikaiset lainat	3 042,4	2 898,4	2 935,5
Lyhytaikaiset lainat	1 133,8	1 038,3	1 103,0
	4 176,2	3 936,7	4 038,5
	1–3/10	2009	1–3/09
Tilanne kauden alussa	3 936,7	4 076,1	4 076,1
Uusien tytäryritysten velat	-	44,1	-
Lainojen nostot / (lyhennykset) (netto)	147,3	-255,1	-18,5
Muuntoero ja muut	92,2	71,6	-19,1
Yhteensä	4 176,2	3 936,7	4 038,5

Lyhennetty konsernin tase

Milj. EUR		31.3.2010	31.12.2009	31.3.2009
Varat
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	O	5 082,3	4 979,9	5 615,9
Biologiset hyödykkeet	O	167,3	152,5	150,9
Päästöoikeudet	O	75,3	25,3	104,4
Osuudet osakkuusyrityksissä	O	1 572,0	1 481,3	1 063,5
Myytävissä olevat julkisesti noteeratut osakkeet	I	75,7	71,7	159,8
Myytävissä olevat muut osakkeet	O	759,7	778,5	777,6
Pitkäaikaiset lainasaamiset	I	160,4	159,6	159,6
Laskennalliset verosaamiset	T	195,7	155,8	114,4
Muut pitkäaikaiset varat	O	34,1	30,4	18,8
		8 122,5	7 835,0	8 164,9
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	O	1 332,7	1 281,6	1 667,8
Verosaamiset	T	2,5	2,4	28,5
Korottomat saamiset	O	1 433,6	1 362,6	1 424,3
Korolliset saamiset	I	263,1	221,2	273,5
Rahavarat	I	865,1	890,4	493,0
		3 897,0	3 758,2	3 887,1
Luovutettavat, myytäviksi tarkoitetut varat		49,9	-	-
		3 946,9	3 758,2	3 887,1
Varat yhteensä		12 069,4	11 593,2	12 052,0
Oma pääoma ja velat
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma		5 206,6	5 124,3	5 382,3
Vähemmistön osuudet		58,8	58,2	57,3
Oma pääoma yhteensä		5 265,4	5 182,5	5 439,6
Pitkäaikaiset velat Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvät
varaukset	O	330,3	305,0	304,6
Muut varaukset	O	186,8	180,4	194,1
Laskennalliset verovelat	T	421,7	364,4	284,7
Korollinen pitkäaikainen velka	I	3 042,4	2 898,4	2 935,5
Muut pitkäaikaiset velat	O	16,6 3 997,8	43,1 3 791,3	11,2 3 730,1
Lyhytaikaiset velat
Korollisten velkojen lyhennyserät	I	696,4	814,8	563,8
Korolliset velat	I	437,4	223,5	539,2
Lyhytaikaiset korottomat velat	O	1 510,1	1 473,0	1 656,7
Verovelat	T	127,4	108,1	122,6
		2 771,3	2 619,4	2 882,3

Stora Enso Oyj Y-tunnus 1039050-8

Myytäviksi luokiteltuihin varoihin suoraan liittyvät velat	34,9	-	-
	2 806,2	2 619,4	2 882,3
Velat yhteensä	6 804,0	6 410,7	6 612,4
Oma pääoma ja velat yhteensä	12 069,4	11 593,2	12 052,0

O-kirjaimella merkityt erät sisältyvät sidottuun pääomaan. I-kirjaimella merkityt erät sisältyvät korollisiin nettovelkoihin. T-kirjaimella merkityt erät sisältyvät verovelkaan.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

M i l j. E U R	Os ke a ä äo p ma	Y l i ku i rss j ha to ra s a Va ra ha to ra s	S i j i te tu o n va p aa n om an ä äo p ma n ha to ra s	Om t a k ke t os a e	i i Va he t ise ta n in ha k n na n de l lee n uu k tu ar vo s sen l i j ä äm ä y	M äv iss ä t y y lev t o a ho i tu ra s t va ra	j Va luu t ta- a hy ö dy ke j ks t su o au e	j Va luu t ta- a hy ö dy ke j ks t su o au e k ku os a us i ks iss ä ty y r	Ke ty t r ne e to t mu un er o j a inv i t to to ne es ien t n j ks t su o au e	Ke ty t r ne e i t tov t vo ar a	Ja ka tu an in m en h i ön t em oy is j i l le ta om	V ä he m is ön t m de t os uu	Y h ä tee ns
Om ä äo 3 1. 1 2. 2 0 0 8 a p ma	1 3 4 2,	2 2 2 6, 4 7	-	1 0, 2 -	-	1 0, 6 5	-1 6 6, 1	-1 0,	-4 4 3, 8 5	2 0 9 4 5,	9 4, 0 5 5	6, 5 5	6 0, 5 5 5
i l i ka de itt /ta io T u n v o o p p M laa j lo ks ät t tu an en er uu		- -	-	-	-	-	-	-	-	3 8, 2 -	-3 8, 2	2, 1	-3 6, 1
j en ne n v ero a M i h in laa j lo ks i in tu u an en er l i itty lov ä t v u ero		- - - -	- -	- -	- -	1 8 3, 4 - 3, 0 -	2, 2 0, 2	-1 2, -	2 4, 3 6 1, 2 -	- -	-1 6 9, 5 -4, 0	0, 5 -	-1 6 9, 0 -4, 0
La j los hte ä a t a u y en s l i itty Vu 2 0 0 8 ät ote en v		- -	-	-	-	1 8 4 6, -	2, 4	-1 2,	2 3, 1 6	-3 8, 2	-2 1 1, 7	2, 6	-2 0 9, 1
ing ot os Om ä äo 3 1. 3. 2 0 0 9 a p ma	1 3 4 2,	- - 2 2 2 7 6, 4	- -	- 1 0, 2 -	- -	- 3 2 4, 2	- -1 6 3, 7	- -2 3,	- 1 -4 2 0, 7	- 2 0 5 7, 2	- 5 3 8 2, 3	-1 8 , 5 7, 3	-1, 8 5 4 3 9, 6
T i l i ka de itt /ta io u n v o o p p laa j lo ks M ät t tu uu an en er		- -	-	-	-	-	-	-	-	8 4 1, 5 -	-8 4 1, 5	-0 6 ,	-8 4 2, 1
j en ne n v ero a i h in laa j lo ks i in M tu u an en er		- -	-	-	3, 9	3 3, 7 6	2 2 1, 9	4,	1 2 2 9, 0	-2 0, 4	8 0 2, 2	5, 4	8 0 6 7,
l i itty lov ä t v u ero		- -	-	-	-	3, 7 -	-5 9, 0	-	2, 9 -	4, 6	-6 1, 0	-	-6 1, 0
j los hte La ä a t a u y en s		- -	-	-	3, 9	3 0, 0 6	1 2, 9 6	4,	1 2 2 1 6,	-8 5 3 7,	-1 0 0, 3	4, 8	-9 5, 5
Vu 2 0 0 8 l i itty ät ote en v ing ot os		- -	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-0 4 ,	-0, 4
ity j it Yr sto t so a - my y nn		- -	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-3 4 ,	-3, 4
he ist de V ä öo sto mm su u n o S i irt j ko ke lp ise o a o en om aa n		- -	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-0 1 ,	-0, 1
ä äo p ma an P lau ( 0, 2 0 ä äo tus ma np a /os ke		-2 0 4 2, 1 - -1 5 7	2 0 4 2, 1	-	-	-	-	-	-	-	- -1 5 7	-	- -1 5 7
) eu ro a a		7, -	-	-	-	-	-	-	-	-	7,	-	7,

Stora Enso Oyj Y-tunnus 1039050-8

Om ä äo 3 1. 1 2. 2 0 0 9
a p ma	1 3 4 2, 2	7 6, 6	2 0 4 2, 1	-1 0, 2	3, 9	6 8 4, 2	-0 8 ,	-1 9, 0	-1 9 4, 6	1 1 9 9, 9	5 1 2 4, 3	5 8, 2	5 1 8 2, 5
T i l i ka de itt /ta io u n v o o p p laa j lo ks M ät t tu uu an en er	-	-	-	-	-	-	-	-	-	1 0 1, 5	1 0 1, 5	0, 6	1 0 2, 1
j en ne n v ero a i h in laa j lo ks i in M tu u an en er	-	-	-	-	-	1 6, 6 -	2 3, 9	-0 3 ,	1 3 2 6,	-	1 4 3, 2	1, 1	1 4 4, 3
l i itty lov ä t v u ero	-	-	-	-	-	-0 6 ,	2 -6 ,	-	2, 1	-	-4, 7	-	-4, 7
j los hte La ä a t a u y en s	-	-	-	-	-	1 2 7, -	1 7, 7	-0 3 ,	1 3 8, 3	1 0 1, 5	2 4 0, 0	1, 7	2 4 1, 7
Vu 2 0 0 9 l i itty ät ote en v ing ot os	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-0 2 ,	-0, 2
ity j it Yr sto t so a - my y nn P lau ( 0, 2 0 ä äo tus ma np a	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-0 9 ,	-0, 9
ke /os ) eu ro a a S i irt ke is i in rty o ne	-	-	5 1 7, 7 -	-	-	-	-	-	-	-	-1 5 7, 7	-	-1 5 7, 7
itto i h in vo va ro	-	-	-1 2 5 1, 3	-	-	-	-	-	-	1 2 5 1, 3	-	-	-
Om 3 1. 3. 2 0 1 0 ä äo a p ma	1 3 4 2, 2	7 6, 6	6 3 3, 1	-1 0, 2	3, 9	6 6 7, 0	1 6, 9	-1 9, 3	-5 6, 3	2 5 5 2, 7	5 2 0 6, 6	5 8, 8	5 2 6 5, 4

Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat
Milj. EUR	31.3.2010	31.12.2009	31.3.2009
Omasta puolesta annetut vakuudet
Pantit	-	-	0,8
Kiinnitykset	25,5	16,2	74,8
Osakkuusyritysten puolesta annetut vakuudet
Takaukset	180,0	180,2	192,3
Muiden puolesta annetut vakuudet
Takaukset	128,4	121,7	158,3
Muut omat vastuut
Leasing-vastuut seuraavien 12 kk:n aikana	26,7	27,2	26,8
Leasing-vastuut seuraavien 12 kk:n jälkeen	75,2	79,3	89,8
Eläkevastuut	0,1	0,3	0,2
Muut vastuut	36,2	36,4	43,2
Yhteensä	472,1	461,3	586,2
Pantit	-	-	0,8
Kiinnitykset	25,5	16,2	74,8
Takaukset	308,4	301,9	350,6
Leasing-vastuut	101,9	106,5	116,6
Eläkevastuut	0,1	0,3	0,2
Muut vastuut	36,2	36,4	43,2
Yhteensä	472,1	461,3	586,2

Sitovat ostosopimukset

Milj. EUR	Suunnitellut sopimusmaksut
Toimitustyyppi	Sopimuksia yhteensä	4–12/2010	2011–2012	2013–2014	2015+
Kuitu	1 563,6	180,4	388,2	375,2	619,8
Energia	1 753,8	331,2	466,4	330,9	625,3
Kuljetus	454,8	49,9	110,3	93,8	200,8
Muut tuotantokustannukset	707,9	81,8	108,8	50,2	467,1
	4 480,1	643,3	1 073,7		850,1 1 913,0
Investoinnit	67,5	47,7	19,8	-	-
Sitoumukset yhteensä 31.3.2010	4 547,6	691,0	1 093,5		850,1 1 913,0

Johdannaisten käyvät arvot

Milj. EUR		31.3.2010		31.12.2009	31.3.2009
	Käyvän Käyvän arvon arvon ylittävät alittavat		Käyvät arvot, netto	Käyvät arvot, netto	Käyvät arvot, netto
Koronvaihtosopimukset	239,7	-54,7	185,0	156,6	258,6
Korko-optiot	-	-29,3	-29,3	-26,7	-34,0
Termiinisopimukset	81,3	-31,0	50,3	20,5	-68,0
Valuuttaoptiot	15,5	-13,0	2,5	13,9	-0,6
Hyödykesopimukset Synteettiset osakevaihtosopimukset (TRS) ja	22,5	-51,4	-28,9	-21,8	-110,9
osakeoptiot	12,2	-12,5	-0,3	-14,1	-85,3
Yhteensä	371,2	-191,9	179,3	128,4	-40,2

Johdannaisten nimellisarvot

Milj. EUR	31.3.2010	31.12.2009	31.3.2009
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset
Erääntyy alle 1 vuodessa	543,0	666,8	768,2
Erääntyy 2–5 vuodessa	2 442,8	2 384,0	1 594,9
Erääntyy 6–10 vuodessa	920,3	861,8	2 379,1
	3 906,1	3 912,6	4 742,2
Korko-optiot	508,9	387,4	408,8
Yhteensä	4 415,0	4 300,0	5 151,0
Valuuttajohdannaiset
Termiinisopimukset	2 028,6	2 935,7	3 078,7
Valuuttaoptiot	1 676,7	1 590,7	1 998,3
Yhteensä	3 705,3	4 526,4	5 077,0
Hyödykejohdannaiset
Hyödykesopimukset	345,7	396,7	537,2
Yhteensä	345,7	396,7	537,2
Optio-ohjelmiin liittyvät suojausinstrumentit
Synteettiset osakevaihtosopimukset (TRS)	104,7	104,7	133,4
Synteettiset osakeoptiot	-	-	22,0
Yhteensä	104,7	104,7	155,4

Liikevaihto segmenteittäin

Milj. EUR	1–3/10	2009	10–12/09	7–9/09	4–6/09	1–3/09
Sanomalehti- ja kirjapaperi	287,4	1 325,8	359,6	330,0	327,5	308,7
Aikakauslehtipaperi	435,5	1 676,0	430,2	469,0	396,0	380,8
Hienopaperi	474,5	1 823,9	492,0	449,6	450,4	431,9
Kuluttajapakkauskartonki	523,1	1 895,9	505,0	470,7	460,3	459,9
Teollisuuspakkaukset	223,2	815,5	220,6	203,7	194,0	197,2
Puutuotteet	331,6	1 239,6	344,9	306,9	315,8	272,0
Muut	625,3	2 175,2	619,4	450,1	507,8	597,9
Segmenttien välinen
liikevaihto	-604,7	-2 006,8	-572,9	-449,0	-467,0	-517,9
Yhteensä	2 295,9	8 945,1	2 398,8	2 231,0	2 184,8	2 130,5

Liiketulos segmenteittäin ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia

Milj. EUR	1–3/10	2009	10–12/09	7–9/09	4–6/09	1–3/09
Sanomalehti- ja kirjapaperi	-1,6	128,7	41,3	34,8	31,1	21,5
Aikakauslehtipaperi	3,9	40,3	4,1	30,6	5,7	-0,1
Hienopaperi	41,5	32,7	22,1	20,4	-4,1	-5,7
Kuluttajapakkauskartonki	70,5	164,9	42,9	64,9	41,6	15,5
Teollisuuspakkaukset	7,7	17,6	2,9	10,3	0,9	3,5
Puutuotteet	5,4	-8,0	15,0	9,4	-8,7	-23,7
Muut	-22,2	-117,1	-26,6	-44,9	-24,3	-21,3
Liiketulos
segmenteittäin ilman
kertaluonteisia eriä	105,2	259,1	101,7	125,5	42,2	-10,3
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta ilman käyvän arvon
muutoksia	14,2	61,4	35,8	6,0	6,3	13,3
Liikevoitto ilman
kertaluonteisia eriä ja käyvän
arvon muutoksia*	119,4	320,5	137,5	131,5	48,5	3,0
Käyvän arvon muutokset*	22,9	4,4	9,9	21,0	11,4	-37,9
Liiketulos ilman
kertaluonteisia eriä	142,3	324,9	147,4	152,5	59,9	-34,9
Kertaluonteiset erät	-18,9	-932,5	-42,1	-655,1	-269,3	34,0
Liiketulos (IFRS)	123,4	-607,6	105,3	-502,6	-209,4	-0,9
Nettorahoituserät	-5,5	-279,2	-24,7	-46,1	-161,2	-47,2
Tulos ennen veroja ja
vähemmistön osuuksia	117,9	-886,8	80,6	-548,7	-370,6	-48,1
Tuloverot	-15,8	8,6	-34,7	29,0	2,3	12,0
Tilikauden tulos	102,1	-878,2	45,9	-519,7	-368,3	-36,1

* Käyvän arvon muutokset sisältävät synteettiset optiot ilman toteutuneita ja avoimia suojauksia, hiilidioksidin päästöoikeuksien arvostuksen sekä osakkuusyritysten biologisen, etupäässä metsäomaisuuteen liittyvän omaisuuden uudelleenarvostuksen.

Kertaluonteiset erät segmenteittäin
Milj. EUR	1–3/10	2009	10–12/09	7–9/09	4–6/09	1–3/09
Sanomalehti- ja kirjapaperi	-	-52,2	-1,1	-80,1	-	29,0
Aikakauslehtipaperi	-5,7	-163,5	-11,4	-152,1	-	-
Hienopaperi	-	-314,2	-0,6	-313,6	-	-
Kuluttajapakkauskartonki	-	-34,2	1,6	-35,8	-	-
Teollisuuspakkaukset	-13,2	-28,7	-0,5	-28,2	-	-
Puutuotteet	1,6	-7,7	1,0	-8,7	-	-
Muut	-1,6	-332,0	-31,1	-36,6	-269,3	5,0
Liikevoiton kertaluonteiset erät Rahoituserien kertaluonteiset	-18,9	-932,5	-42,1	-655,1	-269,3	34,0
erät	-	-148,5	-	-	-148,5	-
Verojen kertaluonteiset erät	-	49,6	12,0	42,9	4,6	-9,9
Nettovoiton kertaluonteiset erät	-18,9	-1 031,4	-30,1	-612,2	-413,2	24,1

Liiketulos segmenteittäin

Milj. EUR	1–3/10	2009	10–12/09	7–9/09	4–6/09	1–3/09
Sanomalehti- ja kirjapaperi	-1,6	76,5	40,2	-45,3	31,1	50,5
Aikakauslehtipaperi	-1,8	-123,2	-7,3	-121,5	5,7	-0,1
Hienopaperi	41,5	-281,5	21,5	-293,2	-4,1	-5,7
Kuluttajapakkauskartonki	70,5	130,7	44,5	29,1	41,6	15,5
Teollisuuspakkaukset	-5,5	-11,1	2,4	-17,9	0,9	3,5
Puutuotteet	7,0	-15,7	16,0	0,7	-8,7	-23,7
Muut	-5,8	-495,1	-89,6	-63,3	-281,9	-60,3
Osuus osakkuusyritysten
tuloksesta	19,1	111,8	77,6	8,8	6,0	19,4
Liiketulos (IFRS)	123,4	-607,6	105,3	-502,6	-209,4	-0,9
Nettorahoituserät	-5,5	-279,2	-24,7	-46,1	-161,2	-47,2
Tulos ennen veroja ja
vähemmistön osuuksia	117,9	-886,8	80,6	-548,7	-370,6	-48,1
Tuloverot	-15,8	8,6	-34,7	29,0	2,3	12,0
Tilikauden tulos	102,1	-878,2	45,9	-519,7	-368,3	-36,1

Euron vaihtokurssit

Yksi euro on	Päätöskurssi		Keskikurssi
	31.3.2010	31.12.2009	31.3.2010	31.12.2009
SEK	9,7135	10,2520	9,9529	10,6180
USD	1,3479	1,4406	1,3842	1,3941
GBP	0,8898	0,8881	0,8868	0,8909

Transaktioriski ja päävaluuttojen suojaukset 31.3.2010

Milj. EUR	USD	GBP	SEK
Arvioitu vuosittainen liiketoiminnan nettorahavirta	850	450	-1 050
Transaktioriskin suojaukset 31.3.2010	-425	-235	600
Suojausprosentti 31.3.2010 seuraavalle 12 kuukaudelle	50 %	52 %	57 %

Valuuttakurssimuutosten vaikutus liikevoittoon

Liikevoitto: valuuttakurssivaikutus +/- 10 %	Milj. EUR
USD	85
SEK	-105
GBP	45

Herkkyys perustuu vuoden 2010 oletettuun liiketoiminnan nettorahavirtaan. Laskelmassa ei ole huomioitu valuuttasuojauksia ja siinä oletetaan, että ainoastaan yksittäisissä valuuttakursseissa tapahtuu muutoksia.

Stora Enson osakkeet

Vaihtomäärä	Helsinki		Tukholma
	A-osake	R-osake	A-osake	R-osake
Tammikuu	304 617	129 305 365	164 534	43 100 530
Helmikuu	155 799	95 521 928	215 299	33 869 817
Maaliskuu	119 035	109 395 394	338 060	45 698 184
Yhteensä	579 451	334 222 687	717 893	122 668 531

Päätöskurssi	Helsinki, EUR		Tukholma, SEK
	A-osake	R-osake	A-osake	R-osake
Tammikuu	5,50	4,47	56,50	45,50
Helmikuu	5,47	4,65	54,25	45,00
Maaliskuu	6,21	5,64	60,25	55,00

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet

Sijoitetun pääoman tuotto, ROCE (%)	100 x	Liikevoitto____ Sijoitettu pääoma 1) 2)
Sidotun pääoman tuotto, ROOC (%)	100 x	Liikevoitto Sidottu pääoma 1) 2)
Oman pääoman tuotto, ROE (%)	100 x	Tulos ennen veroja ja vähemmistöosuutta – verot Oma pääoma yhteensä 2)
Omavaraisuusaste (%)	100 x	Oma pääoma yhteensä Taseen loppusumma
Korolliset nettovelat		Korolliset velat – korolliset saamiset
Velkaantumisaste		Korolliset nettovelat Oma pääoma
Kassatulos/osake		Tilikauden tulos + poistot ja arvonalentumiset Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Tulos/osake		Tilikauden tulos Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä

1) Sijoitettu pääoma = sidottu pääoma – nettoverovelka 2) Tilikauden keskiarvo

Lisätietoja:

Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, p. 02046 21410 Markus Rauramo, talousjohtaja, p. 02046 21121 Päivi Kauhanen, Suomen viestinnän johtaja, p. 02046 21380 Ulla Paajanen-Sainio, sijoittajasuhdejohtaja, p. 02046 21242

Stora Enson vuoden 2010 toisen neljänneksen tulos julkistetaan 22.7.2010.

LEHDISTÖTILAISUUS HELSINGISSÄ

Aika:	11.30 paikallista aikaa tänään
Paikka:	Stora Enso Oyj
Osoite:	Kanavaranta 1
Isännät:	Jouko Karvinen, toimitusjohtaja
	Markus Rauramo, talousjohtaja

Tilaisuus pidetään suomeksi. Kysymyksiä voi esittää Jouko Karviselle ja Markus Rauramolle esityksen jälkeen.

PUHELINKONFERENSSI ANALYYTIKOILLE

Toimitusjohtaja Jouko Karvinen sekä talousjohtaja Markus Rauramo isännöivät tänään klo 16.00 Suomen aikaa puhelinkonferenssin, jota voi seurata myös verkkolähetyksenä (webcast).

Yhteystiedot puhelinkonferenssiin:

+44 (0)20 7138 0825	Kansainvälinen/Iso-Britannia
09 2319 4344	Suomi
08 5352 6439	Ruotsi
+1 212 444 0481	USA
Koodi	2879284#

Linkki verkkolähetykseen (webcast) löytyy osoitteesta www.storaenso.com/investors

Stora Enso on maailmanlaajuinen paperi-, pakkaus- ja puutuotealalla toimiva yhtiö, jonka päätuotteet ovat sanomalehti- ja kirjapaperi, aikakauslehti- ja hienopaperi, kuluttajapakkauskartonki, teollisuuspakkaukset sekä puutuotteet. Konserni on maailman johtava vastuullinen metsäteollisuusyritys. Tarjoamme asiakkaillemme uusiutuviin raaka-aineisiin perustuvia ratkaisuja. Tuotteemme tarjoavat ilmastoystävällisen sekä hiilijalanjäljeltään pienemmän vaihtoehdon monille kilpaileville tuotteille, jotka on valmistettu uusiutumattomista materiaaleista. Stora Enso on listattu Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksiin ja FTSE4Good-indeksiin. Stora Enson palveluksessa on maailmanlaajuisesti noin 27 000 ihmistä ja liikevaihtomme vuonna 2009 oli 8,9 miljardia euroa. Stora Enson osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä (STEAV, STERV) ja Tukholmassa (STE A, STE R). Lisäksi Stora Enson ADR-todistuksilla (SEOAY) käydään Yhdysvalloissa kauppaa OTC-listalla International OTCQX:ssa.

Tietyt tässä esitetyt lausumat, jotka eivät ole historiallisia tosiasioita, kuten markkinoiden oletettuun kasvuun ja kehitykseen liittyvät lausumat ja muut kasvu- ja tuottavuusolettamat sekä lausumat, jotka alkavat ilmaisuilla "uskoo", "olettaa", "odottaa", "ennustaa" tai muilla vastaavilla ilmaisuilla, ovat tulevaisuudennäkymiin liittyviä kannanottoja Yhdysvaltain vuoden 1995 Arvopapereita Koskevien Oikeudenkäyntien Uudistamisesta annetun lain (The United States Private Securities Litigation Reform Act of 1995) tarkoittamalla tavalla. Koska nämä lausumat perustuvat nykyisiin suunnitelmiin, arvioihin ja ennusteisiin, ne sisältävät riskejä ja epävarmuustekijöitä, jotka saattavat johtaa siihen, että tulokset poikkeavat merkittävästi niitä koskevista arvioista. Tällaisia tulevaisuutta koskevissa lausumissa esitettyjä tekijöitä, jotka saattavat merkittävästi muuttaa tuloksia, voivat muuan muassa olla: (1) toiminnalliset tekijät, kuten jatkuva menestys tuotannollisessa toiminnassa ja siinä saavutettava tehokkuus, jatkuvat saavutukset tuotekehityksessä, konsernin tavoittelemien asiakkaiden kyky hyväksyä uusia tuotteita ja palveluita, voimassaolevien ja uusien yhteistyösopimusten mukanaan tuoma menestys, muutokset liiketoiminnan strategioissa, kehityssuunnitelmissa tai tavoitteissa, muutokset konsernin patenttien tai muiden tekijänoikeuksien antamassa suojassa sekä pääoman saatavuus hyväksyttävillä ehdoilla; (2) teollisuuden yleiset olosuhteet, kuten tuotteiden kysynnän voimakkuus, kilpailun kovuus, konsernin tuotteiden markkinahinnat maailmalla nyt ja tulevaisuudessa sekä niihin liittyvät hintapaineet, raaka-aineiden hintavaihtelut, konsernin asiakkaiden ja kilpailijoiden taloudellinen tilanne sekä mahdollisten uusien kilpailevien tuotteiden ja teknologioiden kehittäminen kilpailijoiden toimesta; ja (3) yleinen taloudellinen tilanne, kuten talouskasvu konsernin tärkeimmillä markkina-alueilla sekä valuuttakurssi- ja korkotasovaihtelut.

www.storaenso.com www.storaenso.com/investors

STORA ENSO OYJ

Jari Suvanto Ulla Paajanen-Sainio

Stora Enso Oyj Y-tunnus 1039050-8