AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Fortum Oyj

Interim / Quarterly Report Jul 16, 2010

3217_10-q_2010-07-16_0a5bc6dc-b356-4f1d-b633-68a04158fe44.pdf

Interim / Quarterly Report

Open in Viewer

Opens in native device viewer

Fortum Oyj

Osavuosikatsaus Tammi–kesäkuu 2010

  1. heinäkuuta 2010

Fortum Oyj Kotipaikka Espoo Y-tunnus 1463611-4

Hyvä puolivuotiskausi

  • Vertailukelpoinen liikevoitto 990 (1 002) miljoonaa euroa, -1,2 %
  • Osakekohtainen tulos 0,93 (0,78) euroa, +19 %
  • Kehitys Venäjällä hyvällä mallilla, Russia-divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto 7 (-8) miljoonaa euroa
Tunnuslukuja II/10 II/09 I-II/10 I-II/09 2009 Edelliset
12 kk
Liikevaihto, milj. euroa 1 295 1 194 3 242 2 826 5 435 5 851
Liikevoitto, milj. euroa 351 375 1 075 974 1 782 1 883
Vertailukelpoinen liikevoitto,
milj. euroa
339 400 990 1 002 1 888 1 876
Tulos ennen veroja, milj. euroa 332 355 1 045 889 1 636 1 792
Tulos/osake, euroa 0,30 0,32 0,93 0,78 1,48 1,62
Liiketoiminnan kassavirta, milj.
euroa
422 704 943 1 526 2 264 1 681
Oma pääoma/osake, euroa 9,19 8,42 9,04
Korollinen nettovelka (kauden
lopussa), milj. euroa
6 506 6 004 5 969
Osakkeiden määrä keskimäärin,
tuhatta
888 367 888 230 888 230 888 367
Tunnuslukuja 2009 Edelliset
12 kk
Sijoitetun pääoman tuotto, % 12,1 12,8
Oman pääoman tuotto, % 16,0 18,0
Nettovelka/EBITDA 2,6 2,7

Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula vuoden 2010 alkupuolen tuloksesta:

"Poikkeuksellisesta markkinatilanteesta huolimatta vuoden alkupuolisko oli Fortumille hyvä. Heat-, ja Russia-divisioonat sekä Distribution-liiketoiminta-alue pystyivät parantamaan kannattavuuttaan selvästi edellisvuodesta. Electricity Sales -liiketoiminta-alueen ensimmäinen neljännes oli heikko, mutta tulokset paranivat huhti-kesäkuun raportointijaksolla. Power-divisioona ei yltänyt aivan yhtä hyvään tulokseen vuoden toisella neljänneksellä kuin erinomaisella ensimmäisellä neljänneksellä.

Pohjoismaiden ja Venäjän sähkönkulutus jatkoi kasvuaan vuoden takaisesta vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla. Teollisuustuotanto on selvästi piristymässä Fortumin tärkeimmillä markkina-alueilla. Venäjän talous jatkoi nopean elpymisen tiellä.

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä poikkeuksellisen kylmä talvi aiheutti sähkön hintapiikkejä Nord Poolissa. Toisella neljänneksellä markkinaympäristö oli vakaampi. Vesivarannot ja lumen määrä pysyivät kuitenkin vähäisinä ja ydinvoimalaitosten modernisointihankkeet Ruotsissa vähensivät edelleen ydinvoimakapasiteettia.

Nord Poolin spot-hinnat pysyivät vuoden alkupuoliskolla korkeammalla tasolla kuin vuoden 2009 vastaavalla jaksolla. Myös Power-divisioonan toteutunut sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa kasvoi 1 eurolla megawattitunnilta (euroa/MWh) vuoden takaiseen verrattuna. Powerin toteutunut tukkumyyntihinta laski kuitenkin toisella neljänneksellä noin 3 euroa/MWh edellisvuotisesta. Divisioonan kannattavuuden heikentyminen johtuu alhaisemmasta toteutuneesta sähkön tukkumyyntihinnasta, kasvaneesta lämpövoimatuotannon osuudesta sekä Fortumin ydinvoimaosakkuusyhtiöihin liittyvien kustannusten kasvusta.

Venäjällä sähkön tukkumarkkinoiden reformi edistyy. Heinäkuun 2010 alusta lähtien 80 % Venäjän kaikesta sähköntuotannosta on myyty kilpailluilla markkinoilla. Sähkön tukkumarkkinoiden odotetaan vapautuvan kokonaan vuoden 2011 alusta. Kapasiteettimarkkinan uusien sääntöjen odotetaan kasvattavan merkittävästi kapasiteettimaksuja Fortumin uudelle tuotantokapasiteetille.

Olen tyytyväinen vuoden 2010 alkupuoliskon tulokseen, vaikkakin joillain alueilla olisimme voineet suoriutua paremmin. Ensisijaisena tavoitteenamme onkin nyt tasaisesti parantaa tulostamme."

Taloudelliset tulokset

Huhti–kesäkuu

Konsernin liikevaihto oli 1 295 (1 194) miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli 351 (375) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 339 (400) miljoonaa euroa.

Kertaluonteiset erät, käypään arvoon arvostamisen vaikutukset ja ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu olivat vuoden 2010 toisella neljänneksellä 12 (-25) miljoonaa euroa. Tästä summasta kertaluonteiset erät olivat 4 (10) miljoonaa euroa.

milj. euroa II/10 II/09 I-II/10 I-II/09 2009 Edelliset
12 kk
Power 597 608 1 366 1 296 2 531 2 601
Heat 301 250 952 764 1 399 1 587
Distribution* 200 176 480 405 800 875
Electricity Sales* 327 298 964 767 1 449 1 646
Russia 169 138 413 324 632 721
Muut 16 19 21 38 71 54
Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja
myyntien netotus
-261 -212 -944 -570 -1 095 -1 469
Eliminoinnit -54 -83 -10 -198 -352 -164
Yhteensä 1 295 1 194 3 242 2 826 5 435 5 851

Liikevaihto divisioonittain

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Vertailukelpoinen liikevoitto divisioonittain

milj. euroa II/10 II/09 I-II/10 I-II/09 2009 Edelliset
12 kk
Power 271 340 695 755 1 454 1 394
Heat 33 26 165 140 231 256
Distribution* 53 54 155 135 262 282
Electricity Sales* 10 6 -3 4 22 15
Russia -9 -14 7 -8 -20 -5
Muut -19 -12 -29 -24 -61 -66
Yhteensä 339 400 990 1 002 1 888 1 876

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Liikevoitto divisioonittain

milj. euroa II/10 II/09 I-II/10 I-II/09 2009 Edelliset
12 kk
Power 280 307 747 739 1 363 1 371
Heat 35 39 194 154 252 292
Distribution* 53 54 166 135 263 294
Electricity Sales* 23 20 -6 -1 29 24
Russia -9 -15 23 -9 -20 12
Muut -31 -30 -49 -44 -105 -110
Yhteensä 351 375 1 075 974 1 782 1 883

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Tammi–kesäkuu

Konsernin liikevaihto oli 3 242 (2 826) miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli 1 075 (974) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 990 (1 002) miljoonaa euroa.

Kertaluonteiset erät, käypään arvoon arvostamisen vaikutukset ja ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu olivat vuoden alkupuoliskolla 85 (-28) miljoonaa euroa. Tästä kertaluonteisten erien osuus oli 50 (14) miljoonaa euroa. Ne koostuivat pääasiassa myyntivoitoista vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin Fortum myi Swedegasin ja Karlskoga Energi & Miljön osakkeet Ruotsissa sekä tuotantoyhtiö Kurgan Generating Companyn ja Federal Grid Companyn osakkeet Venäjällä.

Ruotsin kruunun keskikurssi vuoden 2010 alkupuoliskolla oli noin 10,7 % korkeampi kuin vuoden 2009 alkupuoliskolla. Kruunun vahvistumisesta johtunut positiivinen muuntovaikutus oli noin 53 miljoonaa euroa vertailukelpoisessa liikevoitossa edellisvuoteen verrattuna. Suurin osa tästä syntyi Power-divisioonassa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitoista/tappioista oli 31 (-4) miljoonaa euroa. Parannus viimevuotiseen nähden johtui lähinnä Hafslund ASA:sta.

Konsernin nettorahoituskulut supistuivat 61 (81) miljoonaan euroon. Syynä nettorahoituskulujen pienenemiseen olivat alemmat korkokulut. Rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutos oli 19 (13) miljoonaa euroa.

Tulos ennen veroja oli 1 045 (889) miljoonaa euroa.

Kauden verot olivat 191 (172) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman mukainen veroprosentti oli 18,3 (19,3) %.

Kauden tulos oli 854 (717) miljoonaa euroa. Fortumin osakekohtainen tulos oli 0,93 euroa (0,78).

Vähemmistöosuus oli 32 (22) miljoonaa euroa. Se liittyy pääasiassa Fortum Värme Holding AB:hen, jossa Tukholman kaupungilla on 50 %:n taloudellinen omistusosuus.

Sijoitetun pääoman tuotto edellisiltä 12 kuukaudelta oli 12,8 % (12,1 % vuonna 2009), ja oman pääoman tuotto edellisiltä 12 kuukaudelta oli 18,0 % (16,0 % vuonna 2009).

Liiketoiminnan rahavirtaan vaikuttivat toteutuneet valuuttakurssierot, jotka olivat -277 (+392) miljoonaa euroa vuoden 2010 alkupuoliskolla. Kurssitappiot ja -voitot liittyvät pääasiassa Fortumin ruotsalaisten tytäryhtiöiden lainojen suojausten jatkamiseen.

Fortumin nettovelan suhde käyttökatteeseen (EBITDA) edellisiltä 12 kuukaudelta oli 2,7 (2,6 vuoden 2009 lopussa).

Markkinatilanne

Pohjoismaat

Toisella neljänneksellä sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 44,9 (34,0) euroa/MWh. Suomen ja Ruotsin aluehinnat olivat Nord Poolin systeemihintatasoa alhaisemmat: 41,7 (34,3) euroa/MWh Suomessa ja 41,9 (34,3) euroa/MWh Ruotsissa. Systeemihinnan ja Suomen ja Ruotsin aluehintojen ero johtui pääasiassa Ruotsin paremmasta vesitilanteesta Norjaan verrattuna.

Tammi–kesäkuussa 2010 sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 52,1 (36,1) euroa/MWh. Suomen ja Ruotsin aluehinnat olivat Nord Poolin systeemihintatasoa korkeammat: 56,2 (36,2) euroa/MWh Suomessa ja 57,0 (36,3) euroa/MWh Ruotsissa. Systeemihinnan sekä Suomen ja Ruotsin aluehintojen ero johtui pääasiassa kahdesta ensimmäisen vuosineljänneksen päivästä, jolloin Norjan ja Ruotsin välinen siirtokapasiteetti oli huomattavasti tavanomaista pienempi.

Vuoden 2010 alussa pohjoismaiset vesivarannot olivat 7 terawattituntia (TWh) pitkän ajan keskiarvoa pienemmät. Toisen neljänneksen lopussa vesivarannot olivat 14 TWh pitkän ajan keskiarvoa pienemmät ja 1 TWh pienemmät kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.

Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin vuoden 2010 toisella neljänneksellä sähköä 85 (80) TWh, mikä on noin 6 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvun taustalla on pääasiassa lisääntynyt sähkönkulutus teollisuudessa. Vuoden alkupuoliskolla Pohjoismaiden sähkönkulutus oli noin 204 (192) TWh. Kasvu johtui pääasiassa kylmästä talvesta sekä teollisuuden lisääntyneestä sähkönkulutuksesta.

Venäjä

Alustavien tilastotietojen mukaan Venäjällä kulutettiin vuoden 2010 toisella neljänneksellä sähköä 224 (216) TWh, mikä on noin 4 % enemmän kuin vastaavalla jaksolla vuotta aiemmin. Vuoden alkupuoliskolla Venäjän sähkönkulutus oli 506 (481) TWh. Kasvu aiheutui pääasiassa maan talouden yleisestä elpymisestä ja teollisuustuotannon vilkastumisesta.

OAO Fortum toimii Tjumenin ja Tseljabinskin alueilla. Öljy- ja kaasuteollisuuteen keskittyvällä Tjumenin alueella sähkön kysyntä laski toisen neljänneksen aikana noin 1 % edellisvuoteen verrattuna. Taantuma ei vaikuttanut sähkön kysyntään alueella vuonna 2009. Metalliteollisuuteen painottuvalla Tseljabinskin alueella sähkön kysyntä kasvoi toisella neljänneksellä noin 11 % vuodentakaisesta. Kasvu johtuu pääasiassa teollisen kulutuksen elpymisestä.

Keskimääräinen sähkön spot-hinta ilman kapasiteettitariffia nousi hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan ja Uralin alueilla) 26 %, ja oli 804 (640) ruplaa/MWh vuoden 2010 toisella neljänneksellä.

Tarkempia markkinatietoja esitetään taulukoissa katsauksen lopussa.

Fortumin hiilidioksidipäästöt

Vuoden 2010 alkupuoliskolla noin 66 % (69 %) Fortumin sähköntuotannosta oli hiilidioksidipäästötöntä. Fortumin tuotannosta EU-maissa 86 % (94 %) ei aiheuttanut hiilidioksidipäästöjä.

Fortumin kokonaishiilidioksidipäästöt olivat vuoden alkupuoliskolla 13,7 (11,5) miljoonaa tonnia (Mt), josta 5,7 (3,8) Mt oli Euroopan päästökauppajärjestelmän (ETS) alaisia päästöjä.

Fortumin tavoite EU-maissa on alentaa sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjen viiden vuoden keskiarvo alle 80 grammaan kilowattitunnilta (g/kWh) vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2010 alkupuoliskolla viiden vuoden keskiarvo oli 61 g/kWh, mikä on tavoitetta alhaisempi, mutta korkeammalla tasolla kuin vuosi sitten. Lämmöntuotannossa Fortumin tavoitteena on alentaa päästöjä kussakin EU-maassa vähintään 10 % vuoden 2006 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Euroopan unionin ulkopuolella Fortum on sitoutunut parantamaan energiatehokkuutta ja vähentämään siten päästöjä.

Fortumin hiilidioksidipäästöt (Mt) II/10 II/09 I-II/10 I-II/09 2009 Edelliset
12 kk
Kokonaispäästöt 4,6 4,5 13,7 11,5 22,0 24,2
Päästökauppajärjestelmän alaiset
päästöt
1,7 1,2 5,7 3,8 7,7 9,6
Myönnetyt päästöoikeudet - - - - 5,5 -
Päästöt Venäjällä 2,7 3,1 7,6 7,2 13,8 14,2
Fortumin sähköntuotannon
hiilidioksidipäästöt (g/kWh)
II/10 II/09 I-II/10 I-II/09 2009 Edelliset
12 kk
Kokonaispäästöt 154 166 178 155 155 170
Päästöt EU:ssa 46 29 81 37 41 65
Päästöt Venäjällä 539 596 496 510 493 497

Divisioonakatsaukset

Power

Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja tradingtoiminta, voimalaitosten käyttö, kunnossapito ja kehitys sekä asiantuntijapalvelut sähköntuottajille.

milj. euroa II/10 II/09 I-II/10 I-II/09 2009 Edelliset
12 kk
Myynti 597 608 1 366 1 296 2 531 2 601
- sähkönmyynti 564 576 1 309 1 233 2 413 2489
- muu myynti 33 32 57 63 118 112
Liikevoitto 280 307 747 739 1 363 1 371
Vertailukelpoinen liikevoitto 271 340 695 755 1 454 1 394
Sidottu pääoma (kauden lopussa) 5 726 5 353 5 494
Sidotun pääoman tuotto, % 24,5 23,9
Vertailukelpoinen sidotun pääoman
tuotto, %
26,4 24,4
Bruttoinvestoinnit 22 48 55 100 153 108
Henkilöstö 1 983 2 026 1 916

Divisioonan sähköntuotanto Pohjoismaissa oli vuoden 2010 toisella neljänneksellä 11,4 (10,8) TWh. Tuotannosta noin 95 % (97 %) oli hiilidioksidipäästötöntä.

Tammi-kesäkuussa divisioonan sähköntuotanto Pohjoismaissa oli 23,5 (22,9) TWh, josta noin 93 % (97 %) oli hiilidioksidipäästötöntä.

Toisella neljänneksellä divisioonan sähköntuotanto Pohjoismaissa kasvoi 6 %. Nord Poolin spothintojen nousu mahdollisti edellisvuotta suuremman lämpövoimatuotannon. Myös ydinvoimatuotannon lisääntyminen Oskarshamn 3:ssa kasvatti sähköntuotantoa viimevuotisesta.

Vuoden 2010 alkupuoliskon aikana Powerin sähköntuotanto Pohjoismaissa kasvoi 0,6 TWh viime vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Lämpövoimatuotanto kasvoi enemmän kuin vesi- ja ydinvoimatuotanto pieneni. Vesivoimatuotannon supistuminen johtuu pääasiassa sademäärän ja virtaamien pienenemisestä. Ydinvoimatuotanto oli suurin piirtein viime vuoden tasolla. Ruotsissa Forsmark 2 -ydinvoimalaitosyksikön edellisvuotta huomattavasti pienempää tuotantoa tasoitti Oskarshamn 3:n lisääntynyt tuotanto.

Oskarshamn 3:ssa on yhä käynnissä testausjakso, ja yksikön teho on toistaiseksi rajoitettu 1 050 megawattiin (MW). Työt tuotannon nostamiseksi jatkuvat ja koko kapasiteetin käyttöönoton ajankohta vahvistetaan myöhemmin. Forsmark 2:a on käytetty selvästi alennetulla kapasiteetilla tehonkorotusmuutosten jälkeen.

Sähköntuotanto lähteittäin,
TWh
II/10 II/09 I-II/10 I-II/09 2009 Edelliset
12 kk
Vesivoima, Pohjoismaat 5,1 5,2 10,5 10,9 22,1 21,7
Ydinvoima, Pohjoismaat 6,0 5,6 11,9 12,0 21,4 21,3
Lämpövoima, Pohjoismaat 0,3 0,0 1,1 0,0 0,2 1,3
Yhteensä Pohjoismaissa 11,4 10,8 23,5 22,9 43,7 44,3
Lämpövoima muissa maissa 0,2 0,3 0,5 0,6 1,2 1,1
Yhteensä 11,6 11,1 24,0 23,5 44,9 45,4
Sähkönmyynti Pohjoismaissa,
TWh
12,5 12,1 26,1 25,5 48,8 49,4
josta läpikulkueriä 0,9 0,9 1,8 1,8 3,6 3,6
Hinta, €/MWh II/10 II/09 I-II/10 I-II/09 2009 Edelliset
12 kk
Powerin tukkumyyntihinta

Pohjoismaissa* 44,8 48,0 49,8 48,8 49,8 50,3

*) Power-divisoonan sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa ilman läpikulkueriä.

Vuoden 2010 toisella neljänneksellä Power-divisioonan toteutunut sähkön tukkumyyntihinta oli Pohjoismaissa 44,8 euroa/MWh eli 3,2 euroa/MWh pienempi kuin vuosi sitten. Lasku johtui pääasiassa alemmista suojaushinnoista vuoden 2010 toisella neljänneksellä; Nord Poolin spothinnat olivat korkeammat kuin vuonna 2009.

Vuoden alkupuoliskolla Powerin toteutunut sähkön tukkumyyntihinta oli Pohjoismaissa 49,8 euroa/MWh eli 1,0 euroa/MWh korkeampi kuin vuosi sitten. Hinnan nousu johtui pääasiassa Nord Poolin spot-hintojen noususta.

Vuoden 2010 toisella neljänneksellä Power-divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto oli pienempi kuin vuotta aiemmin. Tämä johtui pääasiassa alhaisemmasta toteutuneesta sähkön tukkumyyntihinnasta, pienentyneestä vesi- ja ydinvoimatuotannosta ja suuremmasta lämpövoimatuotannosta sekä Fortumin ydinvoimaosakkuusyhtiöihin liittyvien kustannusten kasvusta. Vertailukelpoisen liikevoiton pienenemiseen (yhteensä -11 miljoonaa euroa vuoden 2010 toisella neljänneksellä) vaikuttivat myös ydinvoimaan liittyvien varausten kasvu sekä Loviisa 3 -hankkeeseen liittyvät kustannukset.

Vuoden 2010 alkupuoliskolla Power-divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto oli viime vuoden vastaavaa jaksoa pienempi korkeammasta toteutuneesta sähkön tukkumyyntihinnasta huolimatta. Tuloksen heikentyminen johtuu pienentyneestä vesi- ja ydinvoimatuotannosta ja suuremmasta lämpövoimatuotannosta sekä Fortumin ydinvoimaosakkuusyhtiöihin liittyvien kustannusten kasvusta. Myös ydinvoimaan liittyvien varausten kasvu sekä Loviisa 3 -hankkeeseen liittyvät kustannukset vaikuttivat vertailukelpoisen liikevoiton pienenemiseen.

Fortumin 308 MW:n osuus Meri-Porin voimalaitoksen tuotantokapasiteetista palautettiin yhtiön omaan käyttöön 1.7.2010. Fortumin osuus on ollut vuokrattuna vuoden 2007 alusta lähtien. Tuotantokapasiteettiosuuden määräaikainen vuokraaminen oli yksi Suomen Kilpailuviraston asettamista ehdoista, joilla se hyväksyi Fortumin E.ON Finland -kaupan kesällä 2006.

Heat

Heat-divisioona sisältää sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP), kaukolämpötoiminnan sekä yritysten lämpöratkaisut Pohjoismaissa ja Itämeren alueella.

milj. euroa II/10 II/09 I-II/10 I-II/09 2009 Edelliset
12 kk
Myynti 301 250 952 764 1 399 1 587
- lämmönmyynti 218 185 688 582 1 055 1 161
- sähkönmyynti 55 37 200 121 224 303
- muu myynti 28 28 64 61 120 123
Liikevoitto 35 39 194 154 252 292
Vertailukelpoinen liikevoitto 33 26 165 140 231 256
Sidottu pääoma (kauden lopussa) 3 884 3 503 3 787
Sidotun pääoman tuotto, % 7,9 8,8
Vertailukelpoinen sidotun
pääoman tuotto, %
7,3 7,8
Bruttoinvestoinnit 59 97 121 167 359 313
Henkilöstö 2 549 2 666 2 552

Heat-divisioonan lämmönmyynti vuoden 2010 toisella neljänneksellä oli 4,3 (3,7) TWh. Siitä suurin osa tuotettiin Pohjoismaissa. Samana aikana CHP-laitosten sähkönmyynti oli yhteensä 1,1 (0,8) TWh. Myynti teollisuusasiakkaille Suomessa on kasvanut asiakkaiden viimevuotisten tuotantosupistusten jälkeen.

Lämmönmyynti vuoden 2010 alkupuoliskolla oli 14,9 (13,1) TWh, josta suurin osa tuotettiin Pohjoismaissa. Samaan aikaan CHP-laitosten sähkönmyynti oli yhteensä 3,5 (2,4) TWh. Kasvaneet volyymit ovat seurausta ensimmäisen neljänneksen kylmistä säistä, lisääntyneestä teollisuusmyynnistä sekä uudesta CHP-kapasiteetista Suomessa (Suomenoja).

Divisioonan toisen neljänneksen vertailukelpoinen liikevoitto oli 33 miljoonaa euroa eli 7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin.

Heatin tammi-kesäkuun 2010 vertailukelpoinen liikevoitto oli 165 miljoonaa euroa eli 25 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuoden vastaavalla jaksolla. Kasvu johtui pääasiassa tuotantovolyymien ja sähkön hinnan noususta. Polttoainekustannukset olivat viime vuotta suuremmat.

Hallitus esittää merkittäviä muutoksia energiaverotukseen Suomessa vuodesta 2011 lähtien. Muun muassa maakaasun polttoaineveroa nostettaisiin ehdotuksen mukaan noin 400 % (päästökauppasektorin huojennukset huomioituna). Tämä on huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi kivihiilelle ja turpeelle esitetty veronkorotus. Maakaasun polttoaineveron nelinkertaistuminen johtaisi Fortumin kaukolämpöhintojen nousuun Suomessa.

Ruotsin kilpailuviranomainen tutkii kaukolämmön hinnoittelua. Tutkinta koskee myös Tukholman kaupungin kanssa yhteisomistuksessa olevaa Fortum Värmeä.

Lämmönmyynti alueittain, TWh II/10 II/09 I-II/10 I-II/09 2009 Edelliset
12 kk
Suomi 1,8 1,4 5,3 4,5 8,0 8,8
Ruotsi 1,8 1,7 6,4 5,7 9,8 10,5
Puola 0,5 0,4 2,3 2,2 3,7 3,8
Muut maat 0,2 0,2 0,9 0,7 1,4 1,6
Yhteensä 4,3 3,7 14,9 13,1 22,9 24,7
Sähkönmyynti, TWh II/10 II/09 I-II/10 I-II/09 2009 Edelliset
12 kk
Yhteensä 1,1 0,8 3,5 2,4 4,4 5,5

Electricity Solutions and Distribution

Electricity Solutions and Distribution -divisioona vastaa Fortumin sähkön vähittäismyynnistä ja sähköratkaisuista sekä sähkönsiirrosta. Divisioona koostuu kahdesta liiketoiminta-alueesta: Distribution ja Electricity Sales.

Distribution

Fortum omistaa ja käyttää jakelu- ja alueverkkoja sekä siirtää sähköä kaikkiaan noin 1,6 miljoonalle asiakkaalle Ruotsissa, Suomessa, Norjassa ja Virossa.

milj. euroa II/10 II/09 I-II/10 I-II/09 2009 Edelliset
12 kk
Myynti 200 176 480 405 800 875
- jakeluverkot* 173 152 417 351 685 751
- alueverkot* 21 18 47 39 75 83
- muu myynti 6 6 16 15 40 41
Liikevoitto 53 54 166 135 263 294
Vertailukelpoinen liikevoitto 53 54 155 135 262 282
Sidottu pääoma (kauden lopussa) 3 482 3 106 3 299
Sidotun pääoman tuotto, % 8,7 9,2
Vertailukelpoinen sidotun pääoman
tuotto, %
8,6 8,9
Bruttoinvestoinnit 47 43 76 79 193 190
Henkilöstö 1 144 1 169 1 088

*) 2010 ensimmäinen neljännes on oikaistu.

Vuoden 2010 toisella neljänneksellä jakelu- ja alueverkkosiirron kokonaismäärät olivat 5,7 (5,4) TWh ja 4,1 (3,7) TWh.

Vuoden alkupuoliskolla alueverkkosiirron määrä oli yhteensä 7,7 (7,1) TWh Ruotsissa ja 1,4 (1,4) TWh Suomessa.

Distributionin vertailukelpoinen liikevoitto oli toisella vuosineljänneksellä 53 miljoonaa euroa eli samalla tasolla kuin viime vuonna.

Liiketoiminta-alueen vertailukelpoinen liikevoitto oli vuoden alkupuoliskolla 155 miljoonaa euroa eli 20 miljoonaa euroa suurempi kuin vuotta aiemmin. Kasvun tärkeimmät syyt ovat kylmän sään

vuoksi kasvanut myynti ja Ruotsin kruunun vahvistuminen vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana.

Sähkönsiirto jakeluverkoissa, TWh II/10 II/09 I-II/10 I-II/09 2009 Edelliset
12 kk
Ruotsi 3,2 3,0 7,9 7,4 14,0 14,5
Suomi 2,0 2,0 5,2 4,9 9,4 9,7
Norja 0,5 0,4 1,4 1,2 2,3 2,5
Viro 0,0 0,0 0,1 0,1 0,2 0,2
Yhteensä 5,7 5,4 14,6 13,6 25,9 26,9
Sähkönjakeluasiakkaiden
lukumäärä alueittain, tuhatta
30.6.2010 30.6.2009
Ruotsi 888 880
Suomi 614 607
Muut maat 124 124
Yhteensä 1 626 1 611

Electricity Sales

Electricity Sales vastaa sähkön vähittäismyynnistä 1,2 miljoonalle kotitalous- ja yritysasiakkaalle sekä muille sähkön vähittäismyyjille Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa. Electricity Sales ostaa sähkönsä Nord Poolista ja myy noin 70 % volyymistaan yritysasiakkaille ja 30 % vähittäisasiakkaille.

milj. euroa II/10 II/09 I-II/10 I-II/09 2009 Edelliset
12 kk
Myynti 327 298 964 767 1 449 1 646
- sähkönmyynti 321 289 953 751 1 417 1 619
- muu myynti 6 9 11 16 32 27
Liikevoitto 23 20 -6 -1 29 24
Vertailukelpoinen liikevoitto 10 6 -3 4 22 15
Sidottu pääoma (kauden lopussa) 59 81 125
Sidotun pääoman tuotto, % 28,9 26,4
Vertailukelpoinen sidotun pääoman
tuotto, %
18,6 14,0
Bruttoinvestoinnit 0 0 0 1 1 0
Henkilöstö 549 637 611

Vuoden 2010 toisella neljänneksellä liiketoiminta-alueen sähkönmyynti oli 6,3 (6,3) TWh. Tammi– kesäkuussa sähkönmyynti oli 16,1 (16,0) TWh.

Electricity Salesin toisen neljänneksen vertailukelpoista liikevoittoa paransivat pienentyneet kiinteät kustannukset sekä paremmat katteet etenkin Ruotsissa ja Norjassa. Hintapiikit vaikuttivat negatiivisesti liiketoiminta-alueen kannattavuuteen vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Tämä johti vertailukelpoisen liikevoiton pienenemiseen vuoden alkupuoliskolla.

Helmikuussa 2010 Electricity Sales käynnisti kannattamattoman yritysasiakassegmentin uudelleenjärjestelyt. Toukokuussa päättyneiden yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena segmentistä vähennetään noin 70 työtehtävää Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

Russia

Russia-divisioona koostuu sähkön ja lämmön tuotannosta ja myynnistä Venäjällä. Se sisältää OAO Fortumin ja Fortumin yli 25 prosentin omistusosuuden TGC-1:ssä. TGC-1 on osakkuusyhtiö, joka raportoidaan pääomaosuusmenetelmän mukaisesti.

milj. euroa II/10 II/09 I-II/10 I-II/09 2009 Edelliset
12 kk
Myynti 169 138 413 324 632 721
- sähkönmyynti 114 91 244 194 390 440
- lämmönmyynti 52 44 165 125 219 259
- muu myynti 3 3 4 5 23 22
EBITDA 13 3 65 28 55 92
Liikevoitto -9 -15 23 -9 -20 12
Vertailukelpoinen liikevoitto -9 -14 7 -8 -20 -5
Sidottu pääoma (kauden lopussa) 2 690 2 062 2 260
Sidotun pääoman tuotto, % 0,0 1,5
Vertailukelpoinen sidotun pääoman
tuotto, % 0,0 0,8
Bruttoinvestoinnit 167 41 258 62 218 414
Henkilöstö 4 584 6 483 4 855

OAO Fortum toimii Uralin kehittyneillä teollisuusalueilla ja Länsi-Siperian öljyntuotantoalueilla.

Divisioonan sähkönmyynti vuoden 2010 toisella neljänneksellä oli 4,5 (4,6) TWh ja lämmönmyynti yhteensä 4,0 (4,2) TWh.

Tammi-kesäkuussa 2010 OAO Fortum myi 53 % sähköntuotannostaan vapautetulla hinnalla.

OAO Fortumin keskeiset sähkön,
kapasiteetin ja kaasun hinnat
II/10 II/09 Muutos
%
I-II/10 I-II/09 Muutos
%
Sähkön spot-hinta (markkina-hinta),
Uralin alue, RUB/MWh
770 603 28 794 569 39
OAO Fortumin keskimääräinen
säännelty sähkön hinta, RUB/MWh
610 525 16 615 534 15
Keskimääräinen säännelty
kapasiteettihinta, tRUB/MW/kk
169 187 -9 169 188 -10
Keskimääräinen säännelty kaasun
hinta Uralin alueella, RUB/1000 m3
2 221 1 730 28 2 221 1 676 33

Divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto oli -9 (-14) miljoonaa euroa tappiollinen vuoden 2010 toisella neljänneksellä. Parannus johtui pääasiassa tehokkuuden parannusohjelmasta.

Tammi–kesäkuun 2010 vertailukelpoinen liikevoitto oli 7 miljoonaa euroa eli 15 miljoonaa euroa suurempi kuin vuotta aiemmin tehokkuuden parannusohjelman ansiosta. Sähkön ja lämmön hieman suurempia myyntikatteita tasoitti olemassa olevan kapasiteetin alhaisemmat kapasiteettitulot.

OAO Fortumin liiketoiminta on tyypillisesti hyvin kausiluonteista: sen tulos on yleensä vahvin vuoden ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä.

Sähkön tukkumarkkinoiden reformi etenee Venäjällä. Tammikuun 2010 alusta lähtien 60 % Venäjän kaikesta sähköntuotannosta on myyty kilpailluilla markkinoilla. Osuus nousi 80 %:iin heinäkuun 2010 alussa. Sähkön tukkumarkkinoiden odotetaan vapautuvan kokonaan vuoden 2011 alusta.

Tällä hetkellä noin kolmannes Fortumin sähkönmyynnistä Venäjällä tulee kapasiteettimaksuista, joita sähköntuottajalle maksetaan sen käytettävissä olevan tuotantokapasiteetin perusteella. Venäjän hallitus on hyväksynyt vuoden 2011 alusta käynnistyvien pitkän aikavälin kapasiteettimarkkinoiden säännöt. Kapasiteettimarkkinoiden hintaparametrit hyväksyttiin huhtikuussa.

Vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (Capacity Supply Agreement) perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan korkeampaa hintaa 10 vuoden ajan kuin vanhemmalle kapasiteetille. Uuden kapasiteetin hinnat asetetaan tasolle, joka takaa riittävän tuoton pääomalle. Vanha kapasiteetti kilpailee kapasiteettimarkkinoilla.

OAO Fortumin tehokkuusparannusohjelma etenee suunnitelmien mukaisesti. Vuosittaisten tehokkuusparannusten odotetaan kasvavan noin 100 miljoonaan euroon vuonna 2011.

Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin sekä osakkeiden myynnit

Investoinnit käyttöomaisuuteen tammi-kesäkuussa 2010 olivat 513 (412) miljoonaa euroa. Investoinnit ilman yrityskauppoja olivat 493 (352) miljoonaa euroa.

Vuonna 2010 Fortum suunnittelee ottavansa käyttöön uutta sähkön ja lämmön tuotantokapasiteettia seuraavasti:

Tyyppi Sähköteho,
MW
Lämpöteho,
MW
Käytettävissä
Heat
Czestochowa, Puola CHP bio, hiili 65 120 Q3/2010
Pärnu, Viro CHP bio, turve 20 45 Q4/2010
Power
Vesivoimalaitosten
perusparannus
Vesivoima 20-30 2010
Russia
Tjumen 1 CCGT, kaasu 230 Q3/2010
Tobolsk CCGT, kaasu 200 Q4/2010
Tseljabinsk 3 CCGT, kaasu 220 Q4/2010

Power

Suomen hallitus antoi kielteisen periaatepäätöksen Fortumin hakemukselle uuden ydinvoimalaitosyksikön (Loviisa 3) rakentamisesta. Fortum on myös noin 25 %:n osuudella vähemmistöosakas TVO:ssa, jonka periaatepäätöshakemuksen uuden ydinvoimalaitosyksikön (Olkiluoto 4) rakentamisesta hallitus hyväksyi ja eduskunta ratifioi.

Fortum osallistuu TVO-omistusosuutensa kautta 1 600 MW:n ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseen Suomessa (Olkiluoto 3). Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikön TVO:lle toimittava AREVA-Siemens arvioi kesäkuussa, että suurin osa töistä saadaan päätökseen vuonna 2012 ja laitoksen säännöllinen käyttö voisi alkaa vuoden 2013 aikana.

Heat

Tammikuussa 2010 Fortum osti Nokialla sijaitsevan CHP-laitoksen. Voimalaitoksen lämmöntuotantokapasiteetti on noin 85 MW ja sähköntuotantokapasiteetti noin 70 MW.

Helmikuussa 2010 Fortum päätti investoida uuteen jätekäyttöiseen CHP-laitokseen Liettuan Klaipedassa. Investoinnin arvo on noin 140 miljoonaa euroa. Voimalaitoksen suunnitellaan olevan kaupallisessa käytössä vuoden 2013 loppuun mennessä. Voimalaitos käyttää polttoaineenaan yhdyskunta- ja teollisuusjätettä sekä biomassaa. Laitoksen lämmöntuotantokapasiteetti on noin 50 MW ja sähköntuotantokapasiteetti noin 20 MW.

CHP-hankkeet Viron Pärnussa ja Puolan Czestochowassa etenevät. Pärnun laitoksen odotetaan aloittavan kaupallisen tuotannon joulukuussa 2010 ja Czestochowan syksyllä 2010.

Fortumin omistamien ruotsalaisen kaasunsiirtoyhtiö Swedegas AB:n osakkeiden myynti saatettiin päätökseen helmikuussa. Myyntivoitto sisältyi ensimmäisen neljänneksen kertaluonteisiin eriin.

Distribution

Helmikuun 2010 alussa Fortum myi 49 %:n osuutensa Karlskoga Energi & Miljössä Ruotsissa Karlskogan kunnalle noin 42 miljoonalla eurolla. Myyntivoitto sisältyi ensimmäisen neljänneksen kertaluonteisiin eriin.

EU:n kolmas energiamarkkinapaketti saatettiin voimaan syyskuun 2009 alussa. Paketin yhtenä seurauksena Fortum joutuu myymään 25 %:n omistusosuutensa kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:ssä viimeistään vuoden 2012 alussa. Fortum tutkii vaihtoehtoja Fingridin osakkeiden myynnille. Tällä hetkellä Fortum odottaa, että Fingridin osakkeiden myyntiprosessi toteutuu vuoden 2010 aikana.

Russia

Fortum myi osuutensa Federal Grid Companyssa (0,119 %) ja Kurgan Generating Companyssa (49 % äänioikeuksista) Venäjällä vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä. Myyntivoitot sisältyivät ensimmäisen neljänneksen kertaluonteisiin eriin.

OAO Fortumin meneillään oleva investointiohjelma nostaa sähköntuotantokapasiteetin nykyisestä noin 2 800 MW:sta noin 5 100 MW:iin. Ohjelman loppuosan arvo kesäkuun lopun 2010 valuuttakursseilla laskettuna on heinäkuusta 2010 eteenpäin arviolta 1,7 miljardia euroa.

Fortum on vahvistanut sitoutuneensa OAO Fortumin investointiohjelman toteuttamiseen. Suunnitelmien mukaan kolme ensimmäistä yksikköä otetaan käyttöön kuluvana vuonna.

Rahoitus

Nettovelka kasvoi toisen neljänneksen aikana 827 miljoonalla eurolla 6 506 miljoonaan euroon (5 969 miljoonaa euroa vuoden 2009 lopussa). Nettovelan kasvu liittyy pääasiassa 888 miljoonan euron osingonmaksuun huhtikuussa.

Maksuvalmiusasema normalisoitui, ja konsernin likvidit varat olivat toisen neljänneksen lopussa yhteensä 694 miljoonaa euroa (890 miljoonaa euroa vuoden 2009 lopussa). Likvideihin varoihin kuuluvat OAO Fortumin käteisvarat ja pankkitalletukset, noin 479 miljoonaa euroa (632 miljoonaa euroa vuoden 2009 lopussa). Likvidien varojen lisäksi Fortumilla oli käytettävissään noin 2,9 miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja.

Konsernin nettorahoituskulut olivat 61 (81) miljoonaa euroa. Kulujen pieneneminen johtui pääasiassa korkojen alenemisesta vuoden 2010 alkupuoliskolla edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna.

Nettorahoituskuluihin on kirjattu johdannaisten käyvän arvon muutoksia 19 (13) miljoonaa euroa. Nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde edellisiltä 12 kuukaudelta oli 2,7 (2,6 vuoden 2009 lopussa).

Moody'sin ja Standard & Poor'sin Fortum Oyj:lle antamat pitkän aikavälin luottoluokitukset olivat A2 (vakaat näkymät) ja A (vakaat näkymät).

Osakkeet ja osakepääoma

Tammi-kesäkuussa 2010 Fortum Oyj:n osakkeen vaihto NASDAQ OMX Helsinki -pörssissä oli yhteensä 284,6 (344,1) miljoonaa osaketta, arvoltaan 5 324 miljoonaa euroa. Fortumin markkinaarvo vuoden toisen neljänneksen viimeisen pörssipäivän päätöskurssin mukaan laskettuna oli 16 062 miljoonaa euroa. Raportointikauden korkein noteeraus Fortum Oyj:n osakkeille NASDAQ OMX Helsinki -pörssissä oli 19,92 euroa ja alin 17,18 euroa. Osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi oli 18,70 euroa. Toisen neljänneksen viimeisen pörssipäivän päätöskurssi oli 18,08 (16,22) euroa.

Raportointikauden lopussa Fortum Oyj:n osakepääoma oli 3 046 185 953 euroa ja rekisteriin merkittyjen osakkeiden kokonaismäärä 888 367 045. Fortum Oyj ei omistanut omia osakkeitaan.

Suomen valtion omistusosuus Fortumista kesäkuun 2010 lopussa oli 50,8 %. Hallintarekisteröityjen ja suorien ulkomaisten osakkeenomistajien osuus oli 30,1 %.

Fortumin hallituksella ei ole yhtiökokouksen myöntämiä käyttämättömiä valtuuksia vaihtovelkakirjojen tai optiolainojen liikkeelle laskemiseksi tai uusien osakkeiden liikkeelle laskemiseksi.

Konsernin henkilöstö

Kauden lopussa henkilöstömäärä oli 11 406 (11 613 vuoden 2009 lopussa).

Tutkimus ja kehitys

Älykkäisiin sähköverkkoihin ja kestäviin kaupunkeihin liittyvät kehityshankkeet jatkuivat aktiivisena. Fortum solmi Skanskan kanssa sopimuksen kestävän kaupunkiasumiskonseptista kehittämisestä. Uutta konseptia on määrä kokeilla Espooseen rakennettavissa kerrostaloissa. Siinä yhdistyvät lähes reaaliaikainen sähkönkulutuksen mittaus, energian säästön mahdollistavat seurantatyökalut, sähköajoneuvot sekä pienimuotoinen sähköntuotanto rakennusten katoille sijoitetuilla aurinkopaneeleilla.

Lisäksi Fortum kehittää laajaa älykkäisiin sähköverkkoihin liittyvää hanketta Tukholman Norra Djurgårdstadenin alueella yhteistyössä muun muassa ABB:n, Ericssonin ja Electroluxin kanssa. Fortum kehittää myös omia älykkääseen kotiin ja sähköautojen lataukseen liittyviä ratkaisujaan ja palvelujaan, joita on tarkoitus tuoda markkinoille vielä tämän vuoden aikana.

Fortumin tutkimus- ja kehitystoiminnan painopisteenä on myös uuden sukupolven bioenergiateknologiat, joilla voidaan tehdä CHP-laitoksista entistä tuottavampia. Esimerkiksi pyrolyysin avulla bio-CHP-laitoksissa voidaan tuottaa sähkön ja lämmön lisäksi bioöljyä. Bioöljy voisi korvata fossiilista öljyä esimerkiksi lämmöntuotannossa. Metson, UPM:n ja VTT:n kanssa toteutetun pyrolyysihankkeen ensimmäinen vaihe saatiin onnistuneesti päätökseen tänä keväänä. Työtä jatketaan edelleen Tekesin päätettyä rahoittaa pyrolyysin kehittämistä Fortumille tärkeässä CHP-voimalaitostyypissä (kupliva leijukerroskattila).

Näkymät

Avaintekijät ja riskit

Fortumin tuloksen kannalta tärkein tekijä on sähkön tukkuhinta. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä ovat tarjonnan ja kysynnän tasapaino, polttoaineiden ja hiilidioksidin päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne. Lisäksi Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan vaihtokurssit vaikuttavat Fortumin tulokseen. Valuuttakurssien vaihtelusta aiheutuvat muuntovaikutukset taseessa kirjataan Fortumin omaan pääomaan.

Fortumin taloudellinen tulos on alttiina useille strategisille, taloudellisille ja operatiivisille riskeille. Fortumin riskeistä ja riskienhallinnasta on lisätietoja yhtiön vuoden 2009 toimintakertomuksessa sekä konsernin tilinpäätöksessä.

Pohjoismainen markkina

Fortum odottaa sähkönkysynnän palautuvan vuoden 2008 tasolle vuoteen 2012-2014 mennessä Pohjoismaissa. Sähkön osuus kokonaisenergiankulutuksesta jatkaa kasvuaan.

Heinäkuun 2010 puolivälissä sähkön futuurihinta Nord Poolissa loppuvuodelle 2010 oli noin 47 euroa/MWh. Samaan aikaan sähkön futuurihinta vuodelle 2011 oli noin 44 euroa/MWh ja vuodelle 2012 noin 42 euroa/MWh. Hiilen (ICE Rotterdam) futuurihinta loppuvuodelle 2010 puolestaan oli noin 94 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja hiilidioksidipäästöoikeuksien markkinahinta loppuvuodelle 2010 noin 15 euroa hiilidioksiditonnia kohti.

Heinäkuun 2010 puolivälissä Pohjoismaiden vesivarannot olivat noin 14 TWh keskimääräistä pienemmät ja 1 TWh alle vuoden 2009 vastaavan tason.

Venäjä

Yksi tärkeimmistä OAO Fortumin hankintaan liittyvistä oletuksista on Venäjän sähkömarkkinoiden uudistuksen jatkuminen. Kilpailluilla hinnoilla myydyn sähkön osuutta nostettiin suunnitelman mukaisesti 50 %:sta 60 %:iin tammikuussa 2010 ja edelleen 60 %:sta 80 %:iin heinäkuun 2010 alusta lähtien. Sähkön tukkumarkkinoiden odotetaan vapautuvan kokonaan vuoteen 2011 mennessä.

Pitkän aikavälin kapasiteettimarkkinoiden hintaparametrit hyväksyttiin huhtikuussa 2010. Sääntöjen mukaan uudelle kapasiteetille odotetaan maksettavan huomattavasti korkeampaa hintaa kuin vanhalle kapasiteetille kymmenen vuoden ajan.

Kaasun keskimääräinen säännelty hinta nousi 24 % ensimmäisellä neljänneksellä vuoden 2009 keskimääräiseen hintaan verrattuna. Kaasun säännellyn hinnan odotetaan pysyvän muuttumattomana vuoden 2010 loppuun. Tämänhetkisen virallisen suunnitelman mukaan säänneltyä kaasun hintaa nostetaan 15 % vuonna 2011. Säännelty sähkön hinta on vuositasolla sidottu säänneltyyn kaasun hintaan ja inflaatioon.

Venäjän hallitus arvioi parhaillaan sähköntuotantoyhtiöiden investointiohjelmia Venäjän talouden elpymisestä johtuvan sähkön lisääntyneen kysynnän näkökulmasta. Fortum on vahvistanut sitoutumisensa OAO Fortumin investointiohjelman toteuttamiseen, joskin alkuperäiseen aikatauluun on tehty pieniä tarkistuksia.

Vuosittaisten tehokkuusparannusten odotetaan kasvavan noin 100 miljoonaan euroon vuonna 2011.

Käyttöomaisuusinvestoinnit

Fortum arvioi vuotuisten käyttöomaisuusinvestointiensa seuraavien 4-5 vuoden aikana olevan noin 0,8-1,2 miljardia euroa. Fortumin nykyinen ennuste käyttöomaisuusinvestoinneista vuonna 2010 on vaihteluvälin ylärajaa suurempi, noin 1,5 miljardia euroa. Joitakin alun perin vuodelle 2009 suunniteltuja investointeja erityisesti Venäjällä on siirretty vuodelle 2010.

Verotus

Ruotsin hallitus esittää korotusta vesivoiman kiinteistöveroihin vuoden 2011 alusta lähtien. Fortum arvioi, että toteutuessaan veromuutoksen vaikutukset olisivat noin 15 miljoonaa euroa.

Suojaus

Kesäkuun 2010 lopussa Power-divisioonan arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 80 % noin 44 euroon/MWh loppuvuodeksi 2010. Kalenterivuodeksi 2011 divisioonan arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 60 % noin 44 euroon/MWh.

Raportoidut suojaukset voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimien mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla. Näistä useimmat ovat Nord Poolissa kaupankäynnin kohteena olevia forward-sopimuksia tai vakioituja futuureja, joihin kuuluu useita erilaisia tuotteita ja maturiteetteja.

Kannattavuus

Sähkö- ja lämpöliiketoiminnan tulos on yleensä paras vuoden ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä.

Fortumin Power-divisioonan toteutuneeseen sähkön tukkumyyntihintaan Pohjoismaissa vaikuttavat muun muassa suojaustasot, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttojen kurssivaihtelut. Jos sähköntuotantolähteiden suhteellisissa osuuksissa tapahtuvien muutosten potentiaalisia vaikutuksia ei oteta huomioon, 1 euron muutos megawattituntia kohti Power-divisioonan toteutuneessa sähköntukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa johtaa noin 50 miljoonan euron muutokseen Fortumin vuotuisessa liikevoitossa.

Fortumin tulos vuoden alkupuoliskolta oli hyvä. Yhtiöllä on joustava, kustannustehokas ja ilmastomyötäinen tuotantorakenne. Fortumin taloudellinen asema ja maksuvalmius ovat vahvoja.

Espoo, 15.7.2010 Fortum Oyj Hallitus

Lisätietoja: Tapio Kuula, toimitusjohtaja, puhelin: +358 10 452 4112 Juha Laaksonen, talousjohtaja, puhelin: +358 10 452 4519

Fortumin sijoittajasuhteet, puh. +358 10 452 4138 / [email protected]

Tiivistetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS 34, osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti. Osavuosikatsaus ei ole tilintarkastettu.

Tulostiedotus vuonna 2010:

  • Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta julkaistaan 21.10.2010 noin klo 9.00

Jakelu: NASDAQ OMX Helsinki Keskeiset tiedotusvälineet www.fortum.fi

Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa, mukaan lukien vuosineljännestaulukot, on Fortumin verkkosivuilla osoitteessa www.fortum.fi/sijoittajat.

Osavuosikatsauksen sisältö

Sivu
Lyhennetty konsernin tuloslaskelma 19
Lyhennetty konsernin tase 21
Lyhennetty laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 22
Lyhennetty konsernin rahavirtalaskelma 23
Nettovelan muutokset ja tunnusluvut 24
Osavuosikatsauksen liitetiedot 25
Tunnuslukujen laskentakaavat 38
Markkinatilanne 40
Tuotanto- ja myyntivolyymit 41

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma

Edelliset
milj. euroa Liite II/2010 II/2009 I-II/2010 I-II/2009 2009 12 kk
Liikevaihto 4 1 295 1 194 3 242 2 826 5 435 5 851
Muut tuotot 18 21 55 39 84 100
Materiaalit ja palvelut -544 -411 -1 461 -1 067 -2 027 -2 421
Henkilöstökulut -128 -129 -258 -259 -495 -494
Poistot ja arvonalentumiset 4, 12 -139 -124 -276 -246 -510 -540
Muut kulut -163 -151 -312 -291 -599 -620
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 12 -25 85 -28 -106 7
Liikevoitto 351 375 1 075 974 1 782 1 883
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 4, 13 15 29 31 -4 21 56
Korkokulut -45 -64 -92 -132 -241 -201
Korkotuotot 18 22 35 53 98 80
Johdannaisten käyvän arvon muutokset 8 2 19 13 -1 5
Muut rahoituserät - netto -15 -9 -23 -15 -23 -31
Rahoitustuotot ja -kulut -34 -49 -61 -81 -167 -147
Voitto ennen veroja 332 355 1 045 889 1 636 1 792
Tuloverot 9 -61 -61 -191 -172 -285 -304
Kauden voitto 271 294 854 717 1 351 1 488
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille 263 289 822 695 1 312 1 439
Määräysvallattomille omistajille 8 5 32 22 39 49
271 294 854 717 1 351 1 488
Osakekohtainen tulos (euroa per osake) 10
Laimentamaton 0,30 0,32 0,93 0,78 1,48 1,62
Laimennettu 0,30 0,32 0,93 0,78 1,48 1,62
Edelliset
milj. euroa II/2010 II/2009 I-II/2010 I-II/2009 2009 12 kk
Vertailukelpoinen liikevoitto 339 400 990 1 002 1 888 1 876
Kertaluonteiset erät (luovutusvoitot ja -tappiot) 4 10 50 14 29 65
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten
käyvän arvon muutokset -15 -25 21 -21 -76 -34
Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu 23 -10 14 -21 -59 -24
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 12 -25 85 -28 -106 7
Liikevoitto 351 375 1 075 974 1 782 1 883

Lyhennetty konsernin laaja tuloslaskelma

milj. euroa II/2010 II/2009 I-II/2010 I-II/2009 2009 2008
Kauden voitto 271 294 854 717 1 351 1 596
Muut laajan tuloksen erät
Kassavirran suojaukset
Käyvän arvon muutokset -185 -282 -158 -90 -195 453
Siirrot tuloslaskelmaan -11 -60 -3 -83 -218 160
Siirrot vaihto-omaisuuteen/aineellisiin hyödykkeisiin -3 -6 -8 -1 -4 -4
Verot 50 90 39 47 108 -168
Nettosijoitusten suojaus
Käyvän arvon muutokset -6 -1 -10 -2 -25 -
Verot 2 0 3 0 6 -
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Käyvän arvon muutokset 0 0 0 0 0 -1
Muuntoerot 131 87 444 -127 21 -621
Osuus osakkuusyritysten muista laajan tuloksen eristä 1) -29 -36 -80 -39 -37 -628
Muut muutokset -1 -3 1 -7 1 1
Muut laajan tuloksen erät, verojen jälkeen -52 -211 228 -302 -343 -808
Laaja tulos yhteensä 219 83 1 082 415 1 008 788
Laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille 201 70 1 014 412 971 797
Määräysvallattomille omistajille 18 13 68 3 37 -9
219 83 1 082 415 1 008 788
1) Josta Hafslund ASA:n omistamien REC:n
osakkeiden käyvän arvon muutosta ml. muuntoerot -33 -24 -85 -28 -37 -667

Lyhennetty konsernin tase

milj. euroa Liite 30.6.2010 30.6.2009 31.12.2009
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet 12 411 363 391
Rakennukset, koneet ja kalusto 12 13 919 12 172 12 855
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 4, 13 2 119 2 105 2 188
Osuus valtion ydinjätehuoltorahastosta 16 612 577 570
Varat etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä 64 62 59
Muut pitkäaikaiset sijoitukset 67 58 69
Laskennalliset verosaamiset 61 4 47
Johdannaisinstrumentit 6 196 275 195
Pitkäaikaiset korolliset saamiset 1 050 809 918
Pitkäaikaiset varat yhteensä 18 499 16 425 17 292
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 418 431 447
Johdannaisinstrumentit 6 142 371 182
Myyntisaamiset ja muut saamiset 853 806 1 030
Pankkitalletukset 394 432 397
Rahat ja pankkisaamiset 300 1 008 493
Likvidit varat 15 694 1 440 890
Lyhytaikaiset varat yhteensä 2 107 3 048 2 549
Varat yhteensä 20 606 19 473 19 841
OMA PÄÄOMA
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma 14 3 046 3 046 3 046
Ylikurssirahasto 73 73 73
Kertyneet voittovarat 5 100 4 009 4 762
Muut oman pääoman erät -59 348 153
Yhteensä 8 160 7 476 8 034
Määräysvallattomat omistajat 502 427 457
Oma pääoma yhteensä 8 662 7 903 8 491
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Korollinen pitkäaikainen vieras pääoma 15 5 681 7 061 6 002
Johdannaisinstrumentit 6 163 174 191
Laskennalliset verovelat 1 784 1 762 1 750
Ydinvoimaan liittyvät varaukset 16 612 577 570
Muut varaukset 242 201 209
Eläkevelvoitteet 24 48 23
Muu pitkäaikainen vieras pääoma 464 460 472
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 8 970 10 283 9 217
Lyhytaikainen vieras pääoma
Korollinen lyhytaikainen vieras pääoma 15 1 519 383 857
Johdannaisinstrumentit 6 531 125 276
Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma 924 779 1 000
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 2 974 1 287 2 133
Vieras pääoma yhteensä 11 944 11 570 11 350
Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä 20 606 19 473 19 841

Lyhennetty laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Osake Ylikurssi Kertyneet voittovarat Muut oman pääoman erät Emoyhtiön Määräys Oma
pääoma rahasto omistajat vallattoma pääoma
t omistajat yhteensä
Kertyneet Muuntoerot Kassavirta Muut laajan Muut laajan
voittovarat suojaukset tuloksen tuloksen
erät erät
milj. euroa osakkuus
yhtiöissä
Oma pääoma 31.12.2009 3 046 73 5 329 -567 21 1 131 8 034 457 8 491
Kauden tulos 822 822 32 854
Muuntoerot 403 8 8 419 41 460
Kauden muut laajan tuloksen erät 1 -133 -7 -88 -227 -5 -232
Laaja tulos yhteensä 823 403 -125 -7 -80 1 014 68 1 082
Osingonjako -888 -888 -888
Osingonjako määräysvallattomille omistajille 0 -22 -22
Muutokset yrityshankintojen yhteydessä 0 -1 -1
Oma pääoma 30.6.2010 3 046 73 5 264 -164 -104 -6 51 8 160 502 8 662
Oma pääoma 31.12.2008 3 044 73 4 888 -576 321 36 168 7 954 457 8 411
Kauden tulos 695 695 22 717
Muuntoerot -120 -4 12 -112 -7 -119
Kauden muut laajan tuloksen erät -2 -116 -2 -51 -171 -12 -183
Laaja tulos yhteensä 693 -120 -120 -2 -39 412 3 415
Osingonjako -888 -888 -888
Osingonjako määräysvallattomille omistajille 0 -19 -19
Muutokset yrityshankintojen yhteydessä -4 -4 -14 -18
Käytetyt optio-oikeudet 1) 2 16 -16 2 2
Oma pääoma 30.6.2009 3 046 73 4 705 -696 201 18 129 7 476 427 7 903
Oma pääoma 31.12.2008 3 044 73 4 888 -576 321 36 168 7 954 457 8 411
Kauden tulos 1 312 1 312 39 1 351
Muuntoerot 9 -4 28 33 12 45
Kauden muut laajan tuloksen erät 6 -296 -19 -65 -374 -14 -388
Laaja tulos yhteensä 1 318 9 -300 -19 -37 971 37 1 008
Osingonjako -888 -888 -888
Osingonjako määräysvallattomille omistajille 0 -19 -19
Muutokset yrityshankintojen yhteydessä -5 -5 -18 -23
Käytetyt optio-oikeudet 1) 2 16 -16 2 2
Oma pääoma 31.12.2009 3 046 73 5 329 -567 21 1 131 8 034 457 8 491

1) Viimeisen optio-ohjelman (2002B) merkintäajan päättymisen 1.5.2009 kirjanpitokäsittelyn vaikutus omassa pääomassa.

Muuntoerot

Muuntoerot vaikuttivat emoyhtiön omistajille kuuluvaan osuuteen omasta pääomasta 419 miljoonaa euroa vuoden 2010 kahden ensimmäisen neljänneksen aikana (I-II/2009: -112) sisältäen Ruotsin ja Norjan kruunujen sekä Venäjän ruplan nettovaikutuksen yhteensä 411 miljoonaa euroa (I-II/2009: -112). Osa muuntoerosta syntyy, kun Hafslundin omistamat Norjan kruunun määräiset REC:n osakkeet arvostetaan käypään arvoon. Arvostuksen vaikutus, 4 miljoonaa euroa (I-II/2009: 10), esitetään yhdessä osakkuusyhtiöiden muiden laajan tuloksen erien kanssa.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätöstiedot muunnetaan euroiksi käyttäen tuloslaskelman osalta keskikurssia ja taseen osalta tilinpäätöspäivän kurssia. Kurssiero, joka syntyy muunnosta euroiksi, kirjataan omaan pääomaan. Katso lisätietoja käytetyistä kursseista liitetiedosta 8 Valuuttakurssit.

Kassavirtasuojaukset

Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus kassavirtasuojausten käyvän arvon muutoksista oli -125 miljoonaa euroa vuoden 2010 kahden ensimmäisen neljänneksen aikana (I-II/2009: -120), ja se liittyi lähinnä sähkön hinnan suojaamiseen. Kun sähkön hinta on alhaisempi/korkeampi kuin suojaushinta, vaikutus omaan pääomaan on positiivinen/negatiivinen.

Osingonjako

Vuoden 2009 osingonjaosta päätettiin yhtiökokouksessa 25.3.2010. Osinko maksettiin 8.4.2010. Vuoden 2008 osingonjaosta päätettiin yhtiökokouksessa 7.4.2009.

Lyhennetty konsernin rahavirtalaskelma

Edelliset
milj. euroa Liite II/2010 II/2009 I-II/2010 I-II/2009 2009 12 kk
Liiketoiminnan rahavirta
Liikevoitto ennen poistoja (Käyttökate) 490 499 1 351 1 220 2 292 2 423
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua -6 18 -73 19 46 -46
Rahoituserät ja toteutuneet kurssierot -146 160 -323 299 146 -476
Maksetut välittömät verot -73 -117 -155 -131 -239 -263
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 265 560 800 1 407 2 245 1 638
Käyttöpääoman muutos 157 144 143 119 19 43
Liiketoiminnan rahavirta yhteensä 422 704 943 1 526 2 264 1 681
Investointien rahavirta
Käyttöomaisuusinvestoinnit 1) 4, 12 -263 -171 -486 -351 -845 -980
Hankitut tytäryhtiöosakkeet pl. hankittujen yhtiöiden rahavarat 7 -1 -3 -1 -22 -27 -6
Hankitut osakkuusyritysosakkeet 2) 13 0 0 0 -31 -58 -27
Muiden osakkeiden hankinnat 0 -1 0 -1 -2 -1
Käyttöomaisuuden myynnit 1 10 3 11 48 40
Myydyt tytäryhtiöosakkeet pl. myytyjen yhtiöiden rahavarat 7 0 0 0 11 11 0
Myydyt osakkuusyritysosakkeet 13 5 0 111 0 2 113
Muiden osakkeiden myynnit 0 1 11 1 1 11
Muiden sijoitusten muutos -22 -13 -53 -32 -104 -125
Investointien rahavirta yhteensä -280 -177 -415 -414 -974 -975
Rahavirta ennen rahoitusta 142 527 528 1 112 1 290 706
Rahoituksen rahavirta
Velkojen muutos -62 -1 242 113 -35 -758 -610
Osingonjako yhtiön osakkeenomistajille -888 -888 -888 -888 -888 -888
Muut rahoituserät -14 -21 -19 -8 -25 -36
Rahoituksen rahavirta yhteensä -964 -2 151 -794 -931 -1 671 -1 534
Laskelman mukainen likvidien varojen muutos -822 -1 624 -266 181 -381 -828
Likvidit varat kauden alussa 1 498 3 041 890 1 321 1 321 1 440
Valuuttakurssierot likvideissa varoissa 18 23 70 -62 -50 82
Likvidit varat kauden lopussa 694 1 440 694 1 440 890 694

1) Maksamattomat investoinnit eivät sisälly käyttöomaisuusinvestointeihin. Aktivoidut vieraan pääoman kulut sisältyvät maksettuihin korkokuluihin. 2) Ostetut osakkuusyritysosakkeet sisältävät osakeannin

Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua

Muut tuotot ja kulut joihin ei liity maksua sisältää pääasiassa liiketoiminnan rahavirrasta oikaistut luovutusvoitot. Luovutustulot käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynneistä, 125 miljoonaa euroa (I-II/2009: 23), esitetään kokonaisuudessaan investointien rahavirrassa.

Rahoituserät ja toteutuneet kurssierot

Edelliset
milj. euroa II/2010 II/2009 I-II/2010 I-II/2009 2009 12 kk
Maksetut korot ja rahoituskulut, netto -54 -61 -97 -115 -185 -167
Saadut osingot 48 21 51 22 33 62
Toteutuneet valuuttakurssivoitot ja -tappiot -140 200 -277 392 298 -371
Yhteensä -146 160 -323 299 146 -476

Toteutuneet valuuttakurssivoitot ja -tappiot aiheutuvat taseen valuuttapositiota suojaavista valuuttatermiineistä, jotka liittyvät pääasiassa Fortumin ruotsalaisten tytäryritysten ruotsin kruunumääräiseen rahoitukseen sekä siihen, että konsernin pääasiallinen ulkoinen rahoitus on euroissa. Suurin osa näistä termiineistä erääntyy 12 kuukauden sisällä.

Fortum Oyj Tammi-kesäkuu 2010

Nettovelan muutokset

Edelliset
milj. euroa II/2010 II/2009 I-II/2010 I-II/2009 2009 12 kk
Nettovelka kauden alussa 5 679 5 634 5 969 6 179 6 179 6 004
Muuntoerot 17 7 72 44 144 172
Käyttökate 490 499 1 351 1 220 2 292 2 423
Maksetut rahoituskulut ja verot sekä muut tuotot ja kulut,
joihin ei liity maksua -225 61 -551 187 -47 -785
Käyttöpääoman muutos 157 144 143 119 19 43
Käyttöomaisuusinvestoinnit -263 -171 -486 -351 -845 -980
Yrityshankinnat -1 -4 -1 -54 -87 -34
Yritysmyynnit 6 11 125 23 62 164
Muutos korollisissa saamisissa -22 -13 -53 -32 -104 -125
Osingot -888 -888 -888 -888 -888 -888
Muut rahoitustoiminnot -14 -21 -19 -8 -25 -36
Nettorahavirta (- nettovelan kasvu) -760 -382 -379 216 377 -218
Joukkovelkakirjojen käypien arvojen muutos ja
arvostus jaksotettuun hankintamenoon 50 -19 86 -3 23 112
Nettovelka kauden lopussa 6 506 6 004 6 506 6 004 5 969 6 506

Tunnusluvut

30.6.2010 31.3.2010 31.12.2009 30.9.2009 30.6.2009 31.3.2009 Edelliset
12 kk
Käyttökate, milj. euroa 1 351 861 2 292 1 634 1 220 721 2 423
Tulos/osake (laimentamaton), EUR 0,93 0,63 1,48 1,02 0,78 0,46 1,62
Sijoitettu pääoma, milj. euroa 15 862 15 642 15 350 15 184 15 347 17 404 N/A
Korollinen nettovelka, milj. euroa 6 506 5 679 5 969 6 041 6 004 5 634 N/A
Käyttöomaisuus- ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin, milj.
euroa
Käyttöomaisuusinvestoinnit, milj. euroa
513
493
216
196
929
862
634
571
412
352
181
150
1 030
1 003
Sijoitetun pääoman tuotto, % 1) 14,3 18,7 12,1 11,4 13,1 14,5 12,8
Oman pääoman tuotto, % 1) 19,3 25,7 16,0 14,6 17,4 19,6 18,0
Nettovelka/käyttökate 1) 2,5 1,7 2,6 2,8 2,5 2,0 2,7
Korkokate 18,7 24,2 12,4 11,3 12,3 16,0 15,5
Korkokate sisältäen aktivoidut vieraan pääoman menot 13,7 18,7 10,3 9,5 10,5 12,9 11,9
Rahavirta ennen käyttöpääoman
muutosta/korollinen nettovelka, % 1)
28,8 44,9 37,6 35,7 38,9 45,1 25,2
Velkaantumisaste, % 75 67 70 73 76 65 N/A
Oma pääoma/osake, EUR 9,19 8,96 9,04 8,89 8,42 9,34 N/A
Omavaraisuusaste, % 42 40 43 43 41 40 N/A
Henkilöstön lukumäärä 11 406 11 290 11 613 12 054 13 586 14 267 N/A
Henkilöstö keskimäärin 11 393 11 435 13 278 13 737 14 310 14 644 N/A
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 osaketta 888 367 888 367 888 230 888 230 888 230 888 095 888 367
Laimennettu osakkeiden keskimääräinen
lukumäärä, 1 000 osaketta
Rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä, 1 000 osaketta
888 367
888 367
888 367
888 367
888 230
888 367
888 230
888 367
888 230
888 367
888 250
888 166
888 367
N/A

1) Neljänneksen luvut on muutettu vastaamaan vuositason lukuja. Tunnuslukujen laskentakaavat ovat liitetiedossa 24.

Konsernin lyhennetyn osavuosikatsauksen liitetiedot

1. Laadintaperusta

Konsernin lyhennetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa käyttöönotettua kansainvälistä (IAS) 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen. Osavuosikatsausta tulee lukea yhdessä vuoden 2009 tilinpäätöksen kanssa. Osavuosikatsausta ei ole tilintarkastettu.

2. Laadintaperiaatteet

Noudatetut laadintaperiaatteet ovat yhtenevät konsernin tilinpäätöksessä 2009 noudattamien periaatteiden kanssa lukuunottamatta alla listattuja standardien käyttöönotosta johtuvia ja esittämisessä tapahtuneita muutoksia:

  • Uudistettu standardi IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen (voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).

Standardimuutokset vaikuttavat lähinnä seuraavien aihealueiden kirjanpitokäsittelyyn: hankintaan liittyvät menot, vaiheittaiset hankinnat, liikearvo ja määräysvallattomien omistajien osuus (aiemmin vähemmistöosuus) sekä ehdollinen vastike. Fortum soveltaa uudistettua standardia kaikkiin liiketoimintojen yhdistämisiin 1.1.2010 lähtien.

  • Uudistettu standardi IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös (otettava käyttöön 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardimuutokset edellyttävät kaikkien määräysvallattomien omistajien kanssa tehtyjen liiketoimien vaikutusten kirjaamista omaan pääomaan, ellei määräysvalta muutu. Fortum soveltaa muutettua standardia ei-takautuvasti määräysvallattomien omistajien kanssa tehtyihin liiketoimiin 1.1.2010 lähtien.

  • Muutos standardiin IAS 17 Vuokrasopimukset (otettava käyttöön 1.1.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos on yksi huhtikuussa 2009 julkaistuista IFRS-normiston vuosittaisista muutoksista. Muutos koski IAS 17 Vuokrasopimukset-standardin säännöksiä liittyen maa-alueiden vuokrasopimusten luokitteluun. Aikaisempi IAS 17 -standardi edellytti, että maa-aluetta koskeva vuokrasopimus luokiteltiin muuksi vuokrasopimukseksi, koska maa-alueen taloudellisen vaikutusajan katsotaan olevan ikuinen. Muutoksen jälkeen maa-alueiden vuokrasopimukset tulee luokitella joko rahoitusleasing- tai muiksi vuokrasopimuksiksi IAS 17 pääperiaatteiden mukaan. Fortum on soveltanut standardia 1.1.2010 lähtien. Muutoksella ei ollut olennaista vaikutusta Fortumin konsernitilinpäätökseen sillä merkittävien maanvuokrasopimusten luokittelu ei muutoksen seurauksena muuttunut.

Kirjauskäytännön muutoksesta TGC-1:n osakkuustuloksen kirjaamiseen liittyen, katso liitetieto 13.

Tuloslaskelman lisärivi

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät on eriytetty esitettäväksi tuloslaskelmassa omana eränään, kun ne aikaisemmin ovat sisältyneet tuloslaskelman muihin eriin kululajinsa mukaisesti. Muutos on tehty Fortumin tuloksen paremman ymmärrettävyyden ja vertailukelpoisuuden varmistamiseksi.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältävät:

– kertaluonteiset erät, koostuu luovutusvoitoista ja -tappioista

– suojaustarkoituksessa pidettävien johdannaisten käyvän arvon muutokset, joihin ei IAS 39:n mukaisesti sovelleta

suojauslaskentaa. Valtaosaan Fortumin kassavirtasuojauksista sovelletaan suojauslaskentaa, joiden käyvän arvon muutos kirjataan omaan pääomaan.

– kirjanpitokäsittelyn vaikutus, joka aiheutuu siitä, että IFRIC 5:n mukaan Fortumin Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuuden tasearvo ei saa ylittää IFRS:n mukaisesti laskettua varauksen määrää taseessa.

Segmenttejä koskevissa liitetiedoissa vertailukelpoiseen liikevoittoon on päästy vähentämällä nämä erät liikevoitosta. Fortumin näkemyksen mukaan vertailukelpoinen liikevoitto antaa paremman kuvan segmenttien tuloksellisuudesta ja toiminnasta.

3. Kriittiset tilinpäätösarviot ja harkinnat

Osavuosikatsauksen laatiminen edellyttää, että yhtiön johto tekee arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat raportoitujen varojen ja velkojen sekä tuottojen ja kulujen määriin. Toteutuneet tulokset saattavat olla erilaisia näihin arvioihin verrattuna.

Tämän osavuosikatsauksen laatimisen yhteydessä johdon tekemät merkittävät konsernin laadintaperiaatteisiin ja keskeisimpiin epävarmuustekijöihin liittyneet arviot ovat samoja, joita sovellettiin vuositilinpäätöksessä 2009.

4. Tiedot segmenteittäin

Lokakuussa 2009 Fortum uudelleenorganisoi liiketoimintarakenteensa neljään liiketoimintadivisioonaan ja neljään esikuntatoimintoon. Muutoksen tavoittena on parantaa organisaation tehokkuutta ja selkeyttää tulosvastuullisuutta ja samalla yksinkertaistaa sen rakennetta. Uudet divisioonat ovat Power, Heat, Russia sekä Electricity Solutions and Distribution. Electricity Solutions and Distribution -divisioona (ESD) muodostuu kahdesta liiketoimintayksiköstä, Distributionista ja Electricity Salesista (aikaisemmin Markets). IFRS:n mukaan raportoitavat segmentit on nimetty vastaavasti.

Uudelleenorganisoinnilla ei ollut vaikutusta Fortumin ulkoisen raportoinnin rakenteeseen, sillä raportoitavat segmentit ovat pysyneet samoina. Muutoksella on kuitenkin ollut pieniä vaikutuksia segmenttien sisältöön 1.1.2010 alkaen. Muutokset liittyvät lähinnä Power-divisioonan Power Solutions -liiketoiminta-alueen siirtoon Venäjä ja Heat-divisiooniin sekä keskitetyn Trading and Industrial Intelligence-yksikön perustamiseen.

Lisätietoja koskien uusia ja vanhoja segmenttitietoja on esitetty vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsauksen liitteessä.

Tammi-kesäkuu 2010

Liikevaihto
Edelliset
milj. euroa II/2010 II/2009 I-II/2010 I-II/2009 2009 12 kk
Sähkönmyynti ilman välillisiä veroja 759 711 1 826 1 598 3 192 3 420
Lämmön myynti 280 239 873 727 1 314 1 460
Sähkönsiirto 194 170 464 390 760 834
Muut myynnit 62 74 79 111 169 137
Yhteensä 1 295 1 194 3 242 2 826 5 435 5 851

Liikevaihto segmenteittäin

Edelliset
milj. euroa II/2010 II/2009 I-II/2010 I-II/2009 2009 12 kk
Power 1) 597 608 1 366 1 296 2 531 2 601
- josta sisäistä -10 64 -134 134 254 -14
Heat 1) 301 250 952 764 1 399 1 587
- josta sisäistä 2 4 -4 13 23 6
Distribution 200 176 480 405 800 875
- josta sisäistä 3 3 7 4 13 16
Electricity Sales 1) 327 298 964 767 1 449 1 646
- josta sisäistä 19 8 80 30 67 117
Russia 169 138 413 324 632 721
- josta sisäistä - - - - - -
Muut 16 19 21 38 71 54
- josta sisäistä 40 4 61 17 -5 39
Nord Pool netotus 2) -261 -212 -944 -570 -1 095 -1 469
Eliminoinnit -54 -83 -10 -198 -352 -164
Yhteensä 1 295 1 194 3 242 2 826 5 435 5 851

1) Sekä ulkoinen että sisäinen liikevaihto sisältää realisoituneiden suojausinstrumenttien vaikutukset. Vaikutus liikevaihtoon voi olla positiivinen tai negatiivinen riippuen keskimääräisen sopimushinnan ja realisoituneen spot-hinnan erotuksesta.

2) Tuntiperusteiset myynnit ja ostot Nord Poolilta netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai netto-ostaja.

Liikevoitto segmenteittäin
Edelliset
milj. euroa II/2010 II/2009 I-II/2010 I-II/2009 2009 12 kk
Power 280 307 747 739 1 363 1 371
Heat 35 39 194 154 252 292
Distribution 53 54 166 135 263 294
Electricity Sales 23 20 -6 -1 29 24
Russia -9 -15 23 -9 -20 12
Muut -31 -30 -49 -44 -105 -110
Yhteensä 351 375 1 075 974 1 782 1 883

Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin

Edelliset
milj. euroa II/2010 II/2009 I-II/2010 I-II/2009 2009 12 kk
Power 271 340 695 755 1 454 1 394
Heat 33 26 165 140 231 256
Distribution 53 54 155 135 262 282
Electricity Sales 10 6 -3 4 22 15
Russia -9 -14 7 -8 -20 -5
Muut -19 -12 -29 -24 -61 -66
Vertailukelpoinen liikevoitto 339 400 990 1 002 1 888 1 876
Kertaluonteiset erät 4 10 50 14 29 65
Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 8 -35 35 -42 -135 -58
Liikevoitto 351 375 1 075 974 1 782 1 883
Kertaluonteiset erät segmenteittäin
Edelliset
milj. euroa II/2010 II/2009 I-II/2010 I-II/2009 2009 12 kk
Power 1 1 1 5 6 2
Heat 3 9 22 9 21 34
Distribution 0 0 11 0 1 12
Electricity Sales - 0 - 0 0 0
Russia 0 -1 16 -1 0 17
Muut 0 1 0 1 1 0
Yhteensä 4 10 50 14 29 65

Kertaluonteiset erät sisältävät luovutusvoittoja- ja tappioita.

Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät segmenteittäin

Edelliset
milj. euroa II/2010 II/2009 I-II/2010 I-II/2009 2009 12 kk
Power 1) 8 -34 51 -21 -97 -25
Heat -1 4 7 5 0 2
Distribution 0 0 0 0 0 0
Electricity Sales 13 14 -3 -5 7 9
Russia - - 0 - - 0
Muut -12 -19 -20 -21 -45 -44
Yhteensä 8 -35 35 -42 -135 -58
1) Sisältää kirjanpitokäsittelyn vaikutukset, jotka johtuvat
Fortumin osuudesta Valtion ydinjätehuoltorahastoon,
yhteensä milj. euroa:
23 -10 14 -21 -59 -24

Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältävät pääasiassa niiden tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisintrumenttien vaikutuksen, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa IAS 39 mukaisesti. Power -segmentti sisältää vaikutukset, jotka johtuvat Fortumin osuudesta Valtion ydinjätehuoltorahastoon, jossa IFRIC 5 tulkinnan mukaisesti taseen varat eivät voi ylittää niihin liittyviä taseeseen kirjattuja velkoja.

Poistot ja arvonalentumiset segmenteittäin
Edelliset
milj. euroa II/2010 II/2009 I-II/2010 I-II/2009 2009 12 kk
Power 24 22 48 45 93 96
Heat 46 38 91 76 162 177
Distribution 44 41 87 80 164 171
Electricity Sales 1 2 2 3 6 5
Russia 22 18 42 37 75 80
Muut 2 3 6 5 10 11
Yhteensä 139 124 276 246 510 540

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta segmenteittäin

Edelliset
milj. euroa II/2010 II/2009 I-II/2010 I-II/2009 2009 12 kk
Power 1), 2) -15 -5 -23 -11 -35 -47
Heat 1 7 19 12 30 37
Distribution 6 5 11 9 10 12
Electricity Sales 2 1 1 1 0 0
Russia 9 5 9 5 20 24
Muut 12 16 14 -20 -4 30
Yhteensä 15 29 31 -4 21 56
1) Sisältää kirjanpitokäsittelyn vaikutukset, jotka johtuvat
Fortumin osakkuusyhtiöiden osuuksista suomalaisissa ja

ruotsalaisissa ydinjätehuoltorahastoissa, yhteensä milj. euroa: 2 -3 0 -6 -5 1

2) Suurin osa Power -segmentin osakkuusyhtiöistä on tuotantoyhtiöitä, joilta Fortum ostaa sähköä omakustannushintaan, johon sisältyvät korot, valmisteverot ja välittömät verot.

Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä segmenteittäin
milj. euroa 30.6.2010 30.6.2009 31.12.2009
Power 881 864 863
Heat 157 166 178
Distribution 209 218 230
Electricity Sales 12 12 12
Russia 454 405 425
Muut 406 440 480
Yhteensä 2 119 2 105 2 188

Investoinnit käyttöomaisuuteen segmenteittäin

Edelliset
milj. euroa II/2010 II/2009 I-II/2010 I-II/2009 2009 12 kk
Power 22 23 35 44 96 87
Heat 59 97 121 167 358 312
Distribution 47 43 76 79 188 185
Electricity Sales 0 0 0 1 1 0
Russia 1) 167 38 258 59 215 414
Muut 2 1 3 2 4 5
Yhteensä 297 202 493 352 862 1 003
Josta aktivoituja vieraan pääoman menoja 12 5 21 14 30 37

1) Kasvu johtuu OAO Fortumin käynnissä olevan investointiohjelman etenemisestä.

Bruttoinvestoinnit osakkeisiin segmenteittäin

Edelliset
milj. euroa II/2010 II/2009 I-II/2010 I-II/2009 2009 12 kk
Power - 25 20 56 57 21
Heat 0 0 0 0 1 1
Distribution - 0 - 0 5 5
Electricity Sales - - - - - -
Russia - 3 - 3 3 0
Muut 0 1 0 1 1 0
Yhteensä 0 29 20 60 67 27

Bruttoinvestoinnit osakkeisiin vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä muodostuvat Teollisuuden Voimalle annettavasta osakepääoman lisäyksestä. Katso liitetieto 13.

Sidottu pääoma segmenteittäin
milj. euroa 30.6.2010 30.6.2009 31.12.2009
Power 5 726 5 353 5 494
Heat 3 884 3 503 3 787
Distribution 3 482 3 106 3 299
Electricity Sales 59 81 125
Russia 2 690 2 062 2 260
Muut 285 476 382
Yhteensä 16 126 14 581 15 347
Sidotun pääoman tuotto segmenteittäin
Edelliset
% 12 kk 31.12.2009
Power 23,9 24,5
Heat 8,8 7,9
Distribution 9,2 8,7
Electricity Sales 26,4 28,9
Russia 1,5 0,0
Muut -21,7 -19,4
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto segmenteittäin
Edelliset
% 12 kk 31.12.2009
Power 24,4 26,4
Heat 7,8 7,3
Distribution 8,9 8,6
Electricity Sales 14,0 18,6
Russia 0,8 0,0
Muut -7,9 -17,0

Sidotun pääoman tuotto on laskettu jakamalla vuotuisen liikevoiton ja 'Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta' -erän summa keskimääräisellä sidotulla pääomalla. Keskimääräinen sidottu pääoma on laskettu käyttämällä avaavan taseen ja kunkin neljänneksen lopun arvoja.

Varat segmenteittäin
milj. euroa 30.6.2010 30.6.2009 31.12.2009
Power 6 680 6 081 6 260
Heat 4 237 3 844 4 244
Distribution 3 929 3 553 3 765
Electricity Sales 379 448 475
Russia 3 024 2 327 2 542
Muut 534 726 621
Eliminoinnit -242 -272 -293
Sidottuun pääomaan sisältyvät varat 18 541 16 707 17 614
Korolliset saamiset 1 079 837 943
Laskennalliset verosaamiset 61 4 47
Muut varat 231 485 347
Likvidit varat 694 1 440 890
Varat yhteensä 20 606 19 473 19 841

Vieras pääoma segmenteittäin

milj. euroa 30.6.2010 30.6.2009 31.12.2009
Power 954 728 766
Heat 353 341 456
Distribution 447 447 466
Electricity Sales 320 367 350
Russia 334 265 282
Muut 249 250 240
Eliminoinnit -242 -272 -293
Sidottuun pääomaan sisältyvä vieras pääoma 2 415 2 126 2 267
Laskennalliset verovelat 1 784 1 762 1 750
Muu vieras pääoma 545 238 474
Sijoitettuun pääomaan sisältyvä vieras pääoma 4 744 4 126 4 491
Korollinen vieras pääoma 7 200 7 444 6 859
Oma pääoma 8 662 7 903 8 491
Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä 20 606 19 473 19 841

Muut varat ja muu vieras pääoma, jotka eivät sisälly sidottuun pääomaan segmentteittäin sisältävät pääasiassa tuloverosaamiset ja -velat, jaksotetut korkokulut sekä suojauksista ja korkojohdannaisista, joihin sovelletaan suojauslaskentaa, johtuvat saamiset ja velat.

Henkilöstön lukumäärä
30.6.2010 30.6.2009 31.12.2009
Power 1 983 2 026 1 916
Heat 2 549 2 666 2 552
Distribution 1 144 1 169 1 088
Electricity Sales 549 637 611
Russia 4 584 6 483 4 855
Muut 597 605 591
Yhteensä 11 406 13 586 11 613
Henkilöstö keskimäärin
30.6.2010 30.6.2009 31.12.2009
Power 1 900 2 164 2 068
Heat 2 516 2 704 2 652
Distribution 1 134 1 202 1 166
Electricity Sales 551 632 629
Russia 4 701 7 018 6 170
Muut 591 590 593
Yhteensä 11 393 14 310 13 278

Henkilöstö keskimäärin lasketaan käyttäen koko raportointikauden kuukausittaisia keskiarvoja.

5. Segmenttitiedot neljänneksittäin

Lisätietoja vuosineljänneksittäin on saatavissa englannin kielellä Fortumin www-sivuilta www.fortum.fi (Fortum yrityksenä/Sijoittajat/Taloudellista tietoa/Osavuosikatsaukset).

Liikevaihto neljänneksittäin

milj. euroa II/2010 I/2010 IV/2009 III/2009 II/2009 I/2009
Power 597 769 663 572 608 688
- josta sisäistä -10 -124 50 70 64 70
Heat 301 651 458 177 250 514
- josta sisäistä 2 -6 8 2 4 9
Distribution 200 280 227 168 176 229
- josta sisäistä 3 4 7 2 3 1
Electricity Sales 327 637 410 272 298 469
- josta sisäistä 19 61 28 9 8 22
Russia 169 244 197 111 138 186
- josta sisäistä - - - - - -
Muut 16 5 17 16 19 19
- josta sisäistä 40 21 -9 -13 4 13
Nord Pool netotus -261 -683 -325 -200 -212 -358
Eliminoinnit -54 44 -84 -70 -83 -115
Yhteensä 1 295 1 947 1 563 1 046 1 194 1 632
Liikevoitto neljänneksittäin
milj. euroa II/2010 I/2010 IV/2009 III/2009 II/2009 I/2009
Power 280 467 327 297 307 432
Heat 35 159 109 -11 39 115
Distribution 53 113 81 47 54 81
Electricity Sales 23 -29 37 -7 20 -21
Russia -9 32 8 -19 -15 6
Muut -31 -18 -40 -21 -30 -14
Yhteensä 351 724 522 286 375 599
Vertailukelpoinen liikevoitto neljänneksittäin
milj. euroa II/2010 I/2010 IV/2009 III/2009 II/2009 I/2009
Power 271 424 391 308 340 415
Heat 33 132 104 -13 26 114
Distribution 53 102 80 47 54 81
Electricity Sales 10 -13 11 7 6 -2
Russia -9 16 8 -20 -14 6
Muut -19 -10 -24 -13 -12 -12
Yhteensä 339 651 570 316 400 602

Kertaluonteiset erät neljänneksittäin

milj. euroa II/2010 I/2010 IV/2009 III/2009 II/2009 I/2009
Power 1 0 1 0 1 4
Heat 3 19 6 6 9 0
Distribution 0 11 1 0 0 0
Electricity Sales - - 0 0 0 0
Russia 0 16 0 1 -1 0
Muut 0 0 0 0 1 0
Yhteensä 4 46 8 7 10 4

Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät neljänneksittäin

milj. euroa II/2010 I/2010 IV/2009 III/2009 II/2009 I/2009
Power 1) 8 43 -65 -11 -34 13
Heat -1 8 -1 -4 4 1
Distribution 0 0 0 0 0 0
Electricity Sales 13 -16 26 -14 14 -19
Russia - - - - - -
Muut -12 -8 -16 -8 -19 -2
Yhteensä 8 27 -56 -37 -35 -7
1) Sisältää kirjanpitokäsittelyn vaikutukset, jotka johtuvat Fortumin osuudesta
Valtion ydinjätehuoltorahastoon, yhteensä milj. euroa: 23 -9 -33 -5 -10 -11

6. Rahoitusriskien hallinta

Konsernin riskienhallinnan periaatteisiin ei ole tehty merkittäviä muutoksia katsauskaudella. Riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet ovat yhdenmukaisia vuoden 2009 konsernin tilinpäätöksessä esitettyjen tietojen kanssa.

Alla olevat taulukot esittävät konsernin pääasiassa suojauslaskennassa käytettävien johdannaissopimusten nimellisarvon tai määrän ja käyvän nettoarvon.

Johdannaiset
30.6.2010 30.6.2009 31.12.2009
Nimellis Käypä Nimellis Käypä Nimellis Käypä
Korko- ja valuuttajohdannaiset arvo nettoarvo arvo nettoarvo arvo nettoarvo
MEUR MEUR MEUR MEUR MEUR MEUR
Koronvaihtosopimukset 3 710 72 3 406 -15 3 995 41
Valuuttatermiinit 6 585 -232 5 111 23 6 334 -123
Korkotermiinit - - 139 0 - -
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 930 -25 1 669 164 1 454 65
Käypä Käypä Käypä
Sähköjohdannaiset Määrä nettoarvo Määrä nettoarvo Määrä nettoarvo
TWh MEUR TWh MEUR TWh MEUR
Myyntisopimukset 151 -419 176 1 107 157 9
Ostosopimukset 91 255 118 -911 102 -79
Ostetut optiot 1 -1 11 -12 1 -1
Asetetut optiot 2 3 13 2 3 1
Käypä Käypä Käypä
Öljyjohdannaiset Määrä nettoarvo Määrä nettoarvo Määrä nettoarvo
1000 bbl MEUR 1000 bbl MEUR 1000 bbl MEUR
Myyntisopimukset ja -termiinit 11 311 64 1 274 -5 1 555 -4
Ostosopimukset ja -termiinit 11 341 -83 1 437 0 1 450 4
Käypä Käypä Käypä
Hiilijohdannaiset Määrä nettoarvo Määrä nettoarvo Määrä nettoarvo
kt MEUR kt MEUR kt MEUR
Myyntisopimukset 4 860 -25 795 2 1 259 -3
Ostosopimukset 5 596 29 1 108 -10 1 762 -1
Käypä Käypä Käypä
CO2 päästöoikeusjohdannaiset Määrä nettoarvo Määrä nettoarvo Määrä nettoarvo
ktCO2 MEUR ktCO2 MEUR ktCO2 MEUR
Myyntisopimukset 8 226 -6 1 620 5 366 1
Ostosopimukset 9 569 11 1 886 -5 686 -2
Nimellis Käypä Nimellis Käypä Nimellis Käypä
Osakejohdannaiset arvo nettoarvo arvo nettoarvo arvo nettoarvo
MEUR MEUR MEUR MEUR MEUR MEUR
Osaketermiinit1) 19 16 24 16 24 21

1) Käteisvaroina toteutettavia osaketermiinejä käytetään Fortum -konsernin osakekannustinohjelman suojaukseen.

7. Yrityshankinnat ja -myynnit

Vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla ei hankittu uusia tai myyty olemassaolevia tytäryrityksiä.

8. Valuuttakurssit

Kauden lopun valuuttakurssit perustuvat Euroopan keskuspankin julkaisemiin tilinpäätöshetken kursseihin. Keskimääräinen valuuttakurssi on laskettu kunkin kuukauden lopun Euroopan keskuspankin kurssien ja edellisen vuoden viimeisen päivän kurssien keskiarvona.

Keskeisimmät Fortum -konsernissa käytetyt kurssit ovat:

Keskimääräinen valuuttakurssi
1-6/2010 1-3/2010 1-12/2009 1-9/2009 1-6/2009 1-3/2009
Ruotsi (SEK) 9,8144 9,9826 10,6092 10,6830 10,8633 10,9679
Norja (NOK) 8,0464 8,1423 8,7708 8,8817 9,0049 9,1034
Puola (PLN) 4,0186 3,9970 4,3321 4,3827 4,4764 4,5018
Venäjä (RUB) 40,1535 41,4799 44,0684 44,2745 44,1087 44,3928
Kauden lopun valuuttakurssi
30.6.2010 31.3.2010 31.12.2009 30.9.2009 30.6.2009 31.3.2009
Ruotsi (SEK) 9,5259 9,7135 10,2520 10,2320 10,8125 10,9400
Norja (NOK) 7,9725 8,0135 8,3000 8,4600 9,0180 8,8900
Puola (PLN) 4,1470 3,8673 4,1045 4,2295 4,4520 4,6885
Venäjä (RUB) 38,2820 39,6950 43,1540 43,9800 43,8810 45,0320

9. Tuloverot

Tuloslaskelman mukainen veroprosentti vuoden ensimmäisellä puoliskolla oli 18,3 % (I-II/2009: 19,3 %). Katsauskauden veroprosentti oli vertailukauttaan alhaisempi johtuen pääsääntöisesti verovapaista myyntivoitoista.

Vuoden ensimmäisen puoliskon veroprosentti lukuun ottamatta osuuksia osakkuusyritysten voitoista, verovapaita myyntivoittoja sekä muita kertaluontoisia eriä, oli 19,5 % (I-II/2009: 19,3 %). Tuloslaskelman verokantaan vaikuttaa aina se, että osuus osakkuusja yhteisyritysten voitosta lasketaan verojen jälkeen.

Vuoden 2009 veroprosentti, lukuun ottamatta osuuksia osakkuusyritysten voitoista, verovapaita myyntivoittoja sekä muita kertaluontoisia eriä, oli 18,5 %.

10. Osakekohtainen tulos

Laskelma laimentamattomasta ja laimennetusta osakekohtaisesta tuloksesta perustuu alla oleviin lukuihin:

I-II/2010 I-II/2009 2009
Tuotot (milj. euroa):
Emoyhtiön omistajille kuuluva voitto 822 695 1 312
Osakkeiden lukumäärä (1000 kpl):
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä
osakekohtaista tulosta laskettaessa 888 367 888 230 888 230
Optioiden laimennusvaikutus - - -
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä
laimennettua osakekohtaista tulosta laskettaessa 888 367 888 230 888 230

11. Osakekohtainen osinko

Yhtiökokous päätti 25.3.2010 jakaa osinkoa tilikaudelta 2009 1,00 euroa osakkeelta, yhteensä 888 miljoonaa euroa perustuen 30.3.2010 rekisteröityjen osakkeiden lukumäärään. Osinko maksettiin 8.4.2010.

Yhtiökokous päätti 7.4.2009 jakaa osinkoa tilikaudelta 2008 1,00 euroa osaketta kohti, yhteensä 888 miljoonaa euroa perustuen rekisteröityjen osakkeiden määrään 14.4.2009. Osingot maksettiin 21.4.2009.

12. Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden muutos

milj. euroa 30.6.2010 30.6.2009 31.12.2009
Kirjanpitoarvo kauden alussa 13 246 12 533 12 533
Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta - - 2
Käyttöomaisuusinvestoinnit 493 352 862
Ydinvoiman käytöstäpoistamiskulut 15 -1 -7
Päästöoikeuksien muutokset -12 -13 0
Vähennykset -2 -3 -26
Poistot ja arvonalentumiset -276 -246 -510
Vähennykset tytäryritysten myyntien kautta - -5 -5
Muuntoerot ja muut muutokset 866 -82 397
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 14 330 12 535 13 246
Kirjanpitoarvoon sisältyvä liikearvo kauden lopussa 321 280 285
Muuntoerokirjausten vaikutus liikearvon määrään 36 -18 -13

13. Muutokset osuuksissa osakkuus- ja yhteisyrityksissä

milj. euroa 30.6.2010 30.6.2009 31.12.2009
Kirjanpitoarvo kauden alussa 2 188 2 112 2 112
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 31 -4 21
Hankinnat - 31 33
Osakeannit ja muut sijoitukset 20 25 25
Uudelleenluokittelut - -5 -7
Myynnit -87 - -1
Saadut osingot -51 -22 -32
Osakkuusyritysten muut laajan tuloksen erät -80 -39 -36
Muuntoerot 98 7 73
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 2 119 2 105 2 188

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta

Vuoden 2010 toisen neljänneksen osuus osakkuusyritysten tuloksesta oli 15 miljoonaa euroa (II/2009: 29). Fortumin osuus Hafslund ASA:n tuloksesta toisen neljänneksen aikana oli 12 miljoonaa euroa (II/2009: 16). Hafslund ASA myi 26 miljoonaa REC:n osaketta toukokuussa 2010. Fortumin laadintaperiaatteiden mukaan 2 miljoonaa euroa REC:n osakkeiden myynnistä on sisällytetty osuuteen osakkuusyritysten tuloksesta vuoden 2010 toisella neljänneksellä. Fortumin osuus osakkuusyritysten tuloksesta tammi-kesäkuun 2010 aikana oli 31 miljoonaa euroa (I-II/2009: -4), josta Hafslundin osuus oli 14 miljoonaa euroa (I-II/2009: -20) ja Gasumin osuus 18 miljoonaa euroa (I-II 2009: 9). Fortumin osuus osakkuusyritysten tuloksesta vuonna 2009 oli 21 miljoonaa euroa, josta Hafslundin osuus oli -4 miljoonaa euroa. Fortumin laadintaperiaatteiden mukaisesti Hafslundin osakkuusyritystulos on sisällytetty konsernin lukuihin Hafslundin edellisen neljänneksen tietoihin perustuen, sillä päivitettyjä osavuosikatsaustietoja ei yleensä ole käytettävissä. Hafslund julkaisi osavuosikatsauksensa vuoden 2010 toiselta neljännekseltä 14.7.2010. Hafslundin toisen neljänneksen tulos ei sisälly Fortumin toisen neljänneksen tulokseen.

Vuoden toisen neljänneksen aikana Fortum muutti kirjauskäytäntöään TGC-1:n osakkuustuloksen kirjaamisen osalta. Aiemmin Fortum on sisällyttänyt osuuteensa tuloksesta myös osuuden TGC-1:n kirjaamista arvonalentumistappioista sekä kirjattujen arvonalennusten peruutuksista. Jatkossa Fortum eliminoi yhtiön tekemät arvonalentumistappiot ja niiden peruutukset kirjatessaan osuuttaan tuloksesta ja arvioi arvonalentumiskirjausten tarpeellisuutta erikseen. Kirjauskäytännön muutos on tehty oikaisemalla aikaisempien kausien vaikutus ei-takautuvasti, koska muutoksella ei katsota olevan olennaista vaikutusta vertailuvuoden tietoihin.

TGC-1 on aiemmin julkaissut IFRS-standardien mukaisia tilinpäätöstietoja kahdesti vuodessa. Vuoden 2009 IFRS-tilinpäätös julkaistiin kesäkuussa 2010. Sen jälkeen yhtiö ilmoitti julkaisevansa jatkossa IFRS-standardien mukaisia osavuosikatsaustietoja vuosineljänneksittäin. Vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen tulos julkaistiin heinäkuun 2010 alussa. Fortumin tammikesäkuun 2010 osavuosikatsaukseen on sisällytetty Fortumin osuus TGC-1:n tuloksesta vuoden 2009 toiselta vuosipuoliskolta sekä vuoden 2010 ensimmäiseltä neljännekseltä.

Hankinnat ja osakeannit

Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) yhtiökokous päätti maaliskuussa 2010 korottaa yhtiön osakepääomaa 79,3 miljoonalla eurolla, josta Fortumin osuus on 19,8 miljoonaa euroa. Fortumin osuus TVO:n osakepääoman korotuksesta on kirjattu vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä ja tullaan maksamaan vuoden 2010 aikana TVO:n hallituksen määräämänä ajankohtana.

Myynnit

Helmikuun 2010 alussa Distribution liiketoimintayksikkö myi Fortumin 49 % osuuden Karlskoga Energi & Miljö AB:sta. Lisäksi vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä Heat divisioona myi Fortumin 20,4 %:n osuuden Swedegas AB:sta ja Russia divisioona myi OAO Fortumin 49 %:n osuuden Kurgan Generating Companysta.

Osakkuusyritysten muut laajan tuloksen erät

Osakkuusyritysten muut laajan tuloksen erät koostuvat pääosin Hafslundin omistamien REC:n osakkeiden käyvän arvon muutoksesta. Vuoden 2010 toisella neljänneksellä jäljellä olevien REC:n osakkeiden käyvän arvon muutos oli -29 miljoonaa euroa (II/2009: -24) ja käyvän arvon muutos vuoden alusta oli -80 miljoonaa euroa (I-II/2009: -28). Hafslundin ilmoittamiin jäljellä olevien osakkeiden lukumäärään perustuen käyvän arvon muutosten kumulatiivinen vaikutus Fortumin omaan pääomaan 30.6.2010 oli 4 miljoonaa euroa.

14. Osakepääoma

Osakkeiden
määrä
Osake
pääoma
Osakkeiden
määrä
Osakepää
oma
milj. euroa 30.6.2010 30.6.2010 31.12.2009 31.12.2009
Rekisteröidyt osakkeet 1.1. 888 367 045 3 046 887 638 080 3 044
Optioilla merkityt ja rekisteröidyt osakkeet
raportointikauden lopussa - - 728 965 2
Rekisteröidyt osakkeet raportointikauden lopussa 888 367 045 3 046 888 367 045 3 046
Rekisteröimättömät osakkeet - -

Fortumilla ei ole tilinpäätöshetkellä 30.6.2010 käyttämättömiä optio-oikeuksia.

15. Korollinen vieras pääoma

Toisen neljänneksen aikana korollisten velkojen määrä kasvoi 23 miljoonalla eurolla maaliskuun lopun 7 177 miljoonasta eurosta 7 200 miljoonaan euroon. Likvidit varat vähenivät 804 miljoonalla eurolla maaliskuun lopun 1 498 miljoonasta eurosta 694 miljoonaan euroon.

Ensimmäisen neljänneksen aikana Fortum lisäsi takaisinlainaustaan Valtion ydinjätehuoltorahastosta 61 miljoonalla eurolla 835 miljoonaan euroon. Toisen neljänneksen aikana Fortum nosti 10 vuoden lainan Nordic Investment Bankilta, yhteensä 60 miljoonaa euroa. Laina tulee osittain rahoittamaan investointeja automaattiseen mittarinluentajärjestelmään. Fortum Oyj laskee säännöllisin väliajoin liikkeelle lyhytaikaisia yritystodistuksia Suomen ja Ruotsin rahoitusmarkkinoilla. Liikkeelle laskettujen yritystodistusten määrä oli toisen neljänneksen lopussa 332 miljoonaa euroa (vuoden 2009 lopussa: 250 miljoonaa euroa).

16. Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat

milj. euroa 30.6.2010 30.6.2009 31.12.2009
Taseeseen sisältyvät erät
Ydinvoimaan liittyvät varaukset 612 577 570
Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 612 577 570
Lainmukainen vastuu ja osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta
Ydinjätehuoltovastuu Suomen ydinenergialain mukaan 913 895 913
Rahastotavoite 830 767 830
Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 830 767 786

Ydinvoimaan liittyvät varaukset

Uudistetun ydinenergialain mukaisesti Fortum tekee työ- ja elinkeinoministeriölle esityksen Loviisan ydinvoimalaitoksen ydinjätehuoltovastuusta joka kolmas vuosi kesäkuun loppuun mennessä. Aikaisemmin tämä tehtiin vuosittain syyskuun loppuun mennessä. Vastuun määrä perustuu kolmen vuoden välein tehtävään tekniseen suunnitelmaan. Uusi tekninen suunnitelma ja kustannusennuste päivitettiin vuoden 2010 toisella neljänneksellä. Päivityksen mukaan käytetyn ydinpolttoaineen välivarastointiin ja loppusijoittamiseen liittyvien tulevien kustannusten odotetaan nousevan. Työ- ja elinkeinoministeriö päättää vastuun määrän vuoden 2010 loppuun mennessä.

Lain mukainen työ- ja elinkeinoministeriön päätökseen perustuva vastuu 30.6.2010 on 913 miljoonaa euroa. Fortumin esitykseen perustuva lain mukainen vastuu vuoden 2010 lopussa on 944 miljoonaa euroa. Taseeseen kirjattu ydinjätehuoltovaraus perustuu tulevaisuuden kustannuksia koskeviin kassavirtaennusteisiin, jotka pohjautuvat samoihin selvityksiin kuin lainmukainen vastuu. Ydinvoimavarauksen tasearvo, joka on laskettu IAS 37:n mukaisesti, on kasvanut uuden teknisen suunnitelman seurauksena 42 miljoonalla eurolla vuoden 2009 lopun arvosta, ja on 30.6.2010 yhteensä 612 miljoonaa euroa. Suurin syy lainmukaisen vastuun ja taseeseen kirjatun varauksen väliseen eroon on se, että lainmukaista vastuuta ei diskontata nykyarvoon.

Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta

Viranomaiset päättävät Fortumin rahastotavoitteen Valtion ydinjätehuoltorahastossa laillisen vastuun määrää päätettäessä vuosittain joulukuussa. Fortum suorittaa ydinjätehuoltomaksuja Valtion ydinjätehuoltorahastoon kyseisten päätösten mukaisesti. Nykyinen rahastotavoite perustuu tammikuussa 2010 päätettyyn lainmukaiseen vastuuseen sekä hyväksyttyyn maksujen jaksotussuunnitelmaan, ja on yhteensä 830 miljoonaa euroa. Rahastossa on IFRS:n näkökulmasta 218 miljoonan euron ylijäämä, koska Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta on 30.6.2010 830 miljoonaa euroa, kun taas rahasto-osuuden tasearvo vastaavalla hetkellä on 612 miljoonaa euroa.

Vaikutukset vertailukelpoiseen liikevoittoon sekä liikevoittoon

Uuden teknisen suunnitelman seurauksena Power-segmentin vertailukelpoiseen liikevoittoon kirjattiin kertaluonteisesti -9 miljoonan euron vaikutus johtuen jo käytetyn ydinpolttoaineen korkeammista loppusijoituskustannuksista. Jo käytetyn ydinpolttoaineen kustannusten nousun vaikutus kirjataan aina välittömästi vertailukelpoiseen liikevoittoon.

Power-segmentin liikevoittoon vaikuttaa Fortumin laskentaperiaatteiden mukaisesti Valtion ydinjätehuoltorahaston käsittelystä syntyvät erät, sillä Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuuden tasearvo ei saa ylittää IFRS:n mukaisesti laskettua varauksen määrää taseessa. Niin kauan kuin ydinjätehuoltorahasto pysyy IFRS:n näkökulmasta ylirahoitettuna, kirjataan positiivinen vaikutus liikevoittoon, kun varaus kasvaa enemmän kuin nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon. Negatiivinen kirjaus kirjataan liikevoittoon aina, kun nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon ovat suuremmat kuin varauksen kasvu. Edellä mainittua kirjausta ei sisällytetä Fortumin vertailukelpoiseen liikevoittoon, katso 'muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät', liitetieto 4. Kirjauksen vaikutus Fortumin toisen neljänneksen tulokseen oli +23 miljoonaa euroa, kun se viime vuoden vastaavana ajankohtana oli -10 miljoonaa euroa. Kumulatiivinen vaikutus 2010 kahden ensimmäisen neljänneksen aikana oli +14 miljoonaa euroa, kun vastaavasti viime vuonna vaikutus oli -21 miljoonaa euroa.

Osakkuusyhtiöt

Fortumilla on vähemmistöosuuksia suomalaisessa ja ruotsalaisissa ydinvoimaa tuottavissa osakkuusyhtiöissä. Fortum on näiden yhtiöiden osalta käsitellyt osuutensa ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen vaikutuksista laatimisperiaatteidensa mukaisesti.

17. Pantatut varat

30.6.2009 31.12.2009
293
137
220
2

Lainojen vakuudeksi pantatut varat

Suomalaisilla Valtion ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastosta. Ensimmäisellä neljänneksellä Fortum on nostanut lisää lainaa rahastosta (katso liitetieto 15) ja pantannut vastaavasti lisää Kemijoki Oy:n osakkeita. Vuoden 2010 toisen neljänneksen lopussa pantattujen osakkeiden arvo oli 269 miljoonaa euroa (vuoden 2009 lopussa: 263).

Muiden sitoumusten vakuudeksi pantatut varat

Fortum on antanut Valtion ydinjätehuoltorahastolle vakuudeksi Naantalin ja Inkoon voimalaitoksiin liittyviä kiinteistökiinnityksiä arvoltaan 181 miljoonaa euroa (vuoden 2009 lopussa: 220). Vakuudet on annettu turvaamaan kattamattomat lainmukaiset vastuut ja mahdolliset odottamattomat tapahtumat liittyen Loviisan ydinvoimalan käytöstäpoistosta ja ydinjätteen loppusijoituksesta aiheutuviin tuleviin kustannuksiin. Kiinnitysten arvo päivitetään vuosittain toisen neljänneksen aikana perustuen vuoden vaihteessa päivitettyyn lainmukaiseen vastuuseen ja rahastotavoitteeseen. Vuosittaisen päivityksen seurauksena kiinteistökiinnitysten määrä laski 39 miljoonalla eurolla vuoden 2010 toisella neljänneksellä (katso myös liitetieto 16 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat).

18. Vuokrasopimuksiin liittyvät sitoumukset

milj. euroa 30.6.2010 30.6.2009 31.12.2009
Vuoden sisällä erääntyvät 23 22 23
Yli vuoden, mutta viiden vuoden sisällä erääntyvät 42 40 35
Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät 97 81 93
Yhteensä 162 143 151

Vuokrasopimuksiin liittyvien sitoumusten kasvu vuoden 2009 lopusta selittyy pääsääntöisesti valuuttakurssimuutoksilla.

19. Investointisitoumukset

milj. euroa 30.6.2010 30.6.2009 31.12.2009
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1 248 1 120 1 326
Aineettomat hyödykkeet 8 7 5
Yhteensä 1 256 1 127 1 331

Investointisitoumukset ovat pienentyneet vuoden 2009 loppuun verrattuna. Sitoumukset ovat toisaalta pienentyneet Nokialla sijaitsevan yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotantolaitoksen hankinnan johdosta sekä OAO Fortumin investointiohjelman ja Czestochowan voimalaitosinvestoinnin etenemisen seurauksena. Toisaalta investointisitoumukset ovat kuitenkin kasvaneet Venäjän vahvan ruplan ja Liettuan Klaipedassa sijaitsevan yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotantolaitoksen rakennusprojektista johtuen.

20. Vastuut

milj. euroa 30.6.2010 30.6.2009 31.12.2009
Omasta puolesta annetut
Muut vastuut 234 340 321
Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta annetut
Takaukset 338 565 592
Muut vastuut 125 125 125
Muiden puolesta annetut
Takaukset 8 13 12
Muut vastuut 0 1 1

Omasta puolesta annetut vastuut

Omasta puolesta annetut muut vastuut, 234 miljoonaa euroa, ovat pienentyneet vuoden 2009 lopusta 87 miljoonaa euroa. Pienentyminen johtuu Venäjän ja Puolan investointiprojektien etenemisestä.

Vastuut osakkuusyritysten puolesta

Lainsäädäntö edellyttää, että Suomessa ja Ruotsissa toimivien ydinvoimayhtiöiden on annettava vakuuksia Suomen ja Ruotsin ydinjätehuoltorahastoille, joilla taataan, että voimalaitosten käytöstäpoistoon ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamiseen on riittävät varat.

Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) puolesta annettu takaus oli 58 miljoonaa euroa 30.6.2010 (vuoden 2009 lopussa: 67). Takauksen arvo päivitettiin toisen neljänneksen aikana perustuen tammikuussa 2010 päätettyyn lainmukaiseen vastuuseen ja rahastotavoitteeseen (katso liitetieto 16).

Ruotsissa Fortum on antanut Ruotsin ydinjätehuoltorahastolle takaukset Forsmark Kraftgruppen AB:n (FKA) ja OKG AB:n puolesta omistusosuuksiensa mukaisesti. Ruotsin valtio päätti joulukuussa 2009 takuiden määrästä vuosille 2010 ja 2011, ja päätös astui voimaan kesäkuussa 2010. Päätöksen seurauksena FKA:n ja OKG:n puolesta annettujen takausten yhteismäärä laski kesäkuussa 2010 vuoden 2009 lopun 5 314 miljoonasta Ruotsin kruunusta (518 miljoonasta eurosta) 2 574 miljoonaan Ruotsin kruunuun (270 miljoonaan euroon). Lasku johtuu Ruotsin valtion muuttuneesta laskentakäytännöstä. Aikaisemmin takuiden määrä perustui nimellisarvoihin, mutta kesäkuusta 2010 lähtien ne perustuvat diskontattuihin kassavirtoihin.

21. Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt

Oikeudenkäynteihin ja viranomaismenettelyihin liittyen ei ensimmäisen vuosipuoliskon aikana tapahtunut olennaisia muutoksia verrattuna vuoden 2009 lopun tilanteeseen.

Fortum osallistuu TVO-omistusosuutensa kautta 1 600 megawatin ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseen Suomessa (Olkiluoto 3). Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikön TVO:lle toimittava AREVA-Siemens ilmoitti kesäkuussa, että nykyisen tilanteen perusteella arvioiden suurin osa töistä saadaan päätökseen vuonna 2012 ja voimalan säännöllinen käyttö voi alkaa vuoden 2013 aikana.

22. Lähipiiritapahtumat

Lähipiiritapahtumat on esitetty Fortumin vuoden 2009 tilinpäätöksessä. Tilinpäätöshetken 31.12.2009 jälkeen ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Suomen valtion omistusosuus Fortumin osakkeista vuoden 2009 lopussa oli 50,76 %, eikä se ole muuttunut vuoden 2010 aikana.

Liiketoimet osakkuusyritysten kanssa

milj. euroa I-II/2010 I-II/2009 2009
Myynnit osakkuusyrityksille 27 48 86
Korot osakkuusyritysten lainasaamisista 18 17 37
Ostot osakkuusyrityksiltä 384 275 555

Avoimet saldot osakkuusyritysten kanssa

milj. euroa 30.6.2010 30.6.2009 31.12.2009
Pitkäaikaiset korolliset lainasaamiset 964 736 852
Myyntisaamiset 6 6 14
Muut saamiset 21 6 5
Pitkäaikaiset velat 213 199 199
Ostovelat 11 31 23
Muut velat 24 4 22

Liiketapahtumat ja saldot yhteisyritysten kanssa

Liiketapahtumat vuoden 2010 ensimmäisellä vuosipuoliskolla ja avoimet saldot 30.6.2010 yhteisyritysten kanssa olivat merkitykseltään vähäisiä.

23. Katsastuskauden jälkeisiä tapahtumia

Fortumin 308 megawatin osuus Meri-Porin voimalaitoksen tuotantokapasiteetista palautettiin yhtiön omaan käyttöön 1.7.2010. Fortumin osuus on ollut vuokrattuna vuoden 2007 tammikuun ensimmäisestä päivästä lähtien. Tuotantokapasiteettiosuuden määräaikainen vuokrasopimus oli yksi Kilpailuviraston asettamista edellytyksistä E.ON Finlandin oston toteuttamiselle kesällä 2006.

24. Tunnuslukujen laskentakaavat
Käyttökate (EBITDA =Tulos ennen korkoja,
veroja sekä poistoja ja arvonalentumisia)
= Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Vertailukelpoinen liikevoitto = Liikevoitto - kertaluonteiset erät - muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Kertaluonteiset erät = Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja tappiot
Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät = Sisältää ne tulevaisuuden kassavirtoja suojaavat rahoitusinstrumentit,
joihin ei voida soveltaa IAS 39:n mukaisesti suojauslaskentaa sekä
IFRIC tulkinnan nro 5 mukaisen vaikutuksen, joka aiheutuu siitä, että
taseen saamisiin kirjattu Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta
ei voi ylittää vastaavaa velkaa.
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta = Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta
Investoinnit käyttöomaisuuteen = Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin tehdyt investoinnit mukaan lukien
kunnossapito-, tuottavuus- ja kasvuinvestoinnit sekä lainsäädännön edellyttämät
investoinnit. Investointeihin kuuluvat myös investointien rakennusaikana taseeseen
aktivoidut korkokulut. Kunnossapitoinvestoinnit pidentävät olemassaolevan
omaisuuserän vaikutusaikaa, ylläpitävät käytettävyyttä sekä/tai ylläpitävät
luotettavuutta. Tuottavuusinvestoinnit parantavat olemassaolevan hyödykkeen
tuottavuutta. Kasvuinvestointien tarkoitus on rakentaa uutta kapasiteettia ja/tai lisätä
olemassaolevien liiketoimintojen asiakaskantaa. Lainsäädännön edellyttämät
investoinnit tehdään tiettyinä ajankohtina lakien vaatimusten mukaan.
Bruttoinvestoinnit osakkeisiin = Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin, osakkuusyritysosakkeisiin ja muihin myytävissä
oleviin sijoituksiin. Investoitujen tytäryhtiöosakkeiden hankintahintaan on lisätty
hankittavan yhtiön nettovelka.
Oman pääoman tuotto, % = Kauden voitto
Oma pääoma keskimäärin
x 100
Sijoitetun pääoman tuotto, % = Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut
Sijoitettu pääoma keskimäärin
x 100
Sidotun pääoman tuotto, % = Liikevoitto + osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
Sidottu pääoma keskimäärin
x 100
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % = Vertailukelpoinen liikevoitto + osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
(IAS 39 oikaistu sekä pois lukien merkittävimmät
myyntivoitot ja -tappiot)
Vertailukelpoinen sidottu pääoma keskimäärin
x 100
Sijoitettu pääoma = Taseen loppusumma - korottomat velat - laskennallinen verovelka - varaukset
Sidottu pääoma = Korottomat varat + Valtion ydinjätehuoltorahastoon liittyvät korolliset varat -
korottomat velat - varaukset
(korottomat varat ja velat eivät sisällä rahoitukseen, veroihin ja
laskennallisiin veroihin liittyviä eriä sekä varoja ja velkoja, jotka
syntyvät suojauslaskennan soveltamisedellytykset täyttävien
johdannaissopimusten käypien arvojen muutoksista)
Vertailukelpoinen sidottu pääoma = Sidottu pääoma oikaistuna niillä korottomilla varoilla ja veloilla, jotka
aiheutuvat niistä tulevaisuuden kassavirtaa suojaavista johdannais
sopimuksista, joihin ei voida soveltaa IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa
Korolliset nettovelat = Korolliset velat - likvidit varat
Velkaantumisaste, % = Korolliset nettovelat
Oma pääoma
x 100
Omavaraisuusaste, % = Oma pääoma sisältäen määräysvallattomat omistajat
Taseen loppusumma
x 100
Nettovelka/käyttökate = Korollinen nettovelka
Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Korkokate = Liikevoitto
Nettokorkokulut
Korkokate sisältäen aktivoitut vieraan pääoman menot = Liikevoitto
Nettokorkokulut - aktivoidut vieraan pääoman menot
Tulos/osake (EPS) = Kauden voitto - määräysvallattomat omistajat
Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu
lukumäärä tilikauden aikana
Oma pääoma/osake, EUR = Oma pääoma
Osakkeiden lukumäärä ilman omia osakkeita kauden lopussa
Edelliset 12 kk = Raportointihetkeä edeltävät 12 kuukautta

Markkinatilanne

Sähkön kulutus
TWh II/2010 II/2009 I-II/2010 I-II/2009 2009
Pohjoismaat 85 80 204 192 374
Venäjä 224 216 506 481 964
Tjumen 19 19 41 41 82
Tseljabinsk 8 7 18 16 32
Venäjän Uralin alue 56 54 123 117 236

Keskimääräiset hinnat

II/2010 II/2009 I-II/2010 I-II/2009 2009
Sähkön spot-hinta Nord Pool -sähköpörssissä, euroa/MWh 45 34 52 36 35
Sähkön spot-hinta Suomessa, euroa/MWh 42 34 56 36 37
Sähkön spot-hinta Ruotsissa, euroa/MWh 42 34 57 36 37
Sähkön spot-hinta Venäjän Euroopan ja Uralin alueilla, RUB/MWh* 804 640 836 610 667
Sähkön spot-hinta (markkinahinta), Uralin alue, RUB/MWh* 770 603 794 569 633
Keskimääräinen säännelty OAO Fortumin sähkön hinta, RUB/MWh* 610 525 615 534 533
Keskimääräinen säännelty kapasiteettihinta, tRUB/MW/kk 169 187 169 188 187
Sähkön spot-hinta Saksassa, euroa/MWh 42 32 41 40 39
Keskimääräinen kaasun rajahinta Uralin alueella, RUB/1000 m3 2 221 1 730 2 221 1 676 1 781
CO2, (ETS EUA), euroa/tonni CO2 15 14 14 13 13
Hiili (ICE Rotterdam), USD/tonni 88 65 83 68 70
Öljy (Brent Crude), USD/bbl 79 60 78 53 76
*Ilman kapasiteettitariffia

Vesivarannot TWh (kauden lopussa) II/2010 II/2009 2009 Pohjoismaiset vesivarannot 70 71 74 Pohjoismaiset vesivarannot, pitkän ajan keskiarvo 84 84 81 Vienti / tuonti Pohjoismaiden ja Manner-Euroopan välillä

TWh (+ = tuonti, - = vienti Pohjoismaista) II/2010 II/2009 I-II/2010 I-II/2009 2009
Vienti / tuonti 3 3 10 3 8
Venäjän sähköreformi
'% II/2010 II/2009 I-II/2010 I-II/2009 2009
Osuus sähkön myynnistä vapautetuilla markkinoilla 60 30 60 30 40
Osuus OAO Fortumin sähkön myynnistä vapautetulla sähkön hinnalla 48 27 53 29 34

Fortum Oyj Tammi-kesäkuu 2010

Tuotanto- ja myyntivolyymit

Sähköntuotanto
Edelliset
TWh II/2010 II/2009 I-II/2010 I-II/2009 2009 12 kk
Sähköntuotanto EU-maissa ja Norjassa 12,7 11,8 27,5 25,8 49,3 51,0
Sähköntuotanto Venäjällä 3,5 3,6 8,2 8,3 16,0 15,9
Yhteensä 16,2 15,4 35,7 34,1 65,3 66,9
Lämmöntuotanto
Edelliset
TWh II/2010 II/2009 I-II/2010 I-II/2009 2009 12 kk
Lämmöntuotanto EU-maissa ja Norjassa 4,5 4,2 14,8 13,3 23,2 24,4
Lämmöntuotanto Venäjällä 4,0 4,2 15,0 14,4 25,6 26,4
Yhteensä 8,5 8,4 39,8 27,7 48,8 50,8
Sähkötuotantokapasiteetti divisioonittain
MW (kauden lopussa) II/2010 2009
Power 9 709 9 709
Heat 1 518 1 446
Russia 2 785 2 785
Yhteensä 14 012 13 940
Lämmöntuotantokapasiteetti divisioonittain
MW (kauden lopussa) II/2010 2009
Power 250 250
Heat 10 182 10 284
Russia 13 796 13 796
Yhteensä 24 228 24 330
Sähköntuotanto lähteittäin Pohjoismaissa
Edelliset
TWh II/2010 II/2009 I-II/2010 I-II/2009 2009 12 kk
Vesivoima 5,1 5,2 10,5 10,9 22,1 21,7
Ydinvoima 6,0 5,6 11,9 12,0 21,4 21,3
Lämpövoima 1,4 0,8 4,6 2,4 4,6 6,8
Yhteensä 12,5 11,6 27,0 25,3 48,1 49,8
Sähköntuotanto lähteittäin Pohjoismaissa
Edelliset
% II/2010 II/2009 I-II/2010 I-II/2009 2009 12 kk
Vesivoima 41 45 39 43 46 43
Ydinvoima 48 48 44 48 44 43
Lämpövoima 11 7 17 9 10 14
Yhteensä 100 100 100 100 100 100
Sähkönmyynti
Edelliset
milj. euroa II/2010 II/2009 I-II/2010 I-II/2009 2009 12 kk
Sähkönmyynti EU-maissa ja Norjassa 645 620 1 582 1 404 2 802 2 982
Sähkönmyynti Venäjällä 114 91 244 194 390 440
Yhteensä 759 711 1 826 1 598 3 192 3 422

Fortum Oyj Tammi-kesäkuu 2010

Lämmönmyynti
Edelliset
milj. euroa II/2010 II/2009 I-II/2010 I-II/2009 2009 12 kk
Lämmönmyynti EU-maissa ja Norjassa 228 195 708 602 1 095 1 201
Lämmönmyynti Venäjällä 52 44 165 125 219 259
Yhteensä 280 239 873 727 1 314 1 460
Sähkönmyynti alueittain
Edelliset
TWh II/2010 II/2009 I-II/2010 I-II/2009 2009 12 kk
Suomi 6,8 6,3 15,4 13,7 26,1 27,8
Ruotsi 7,0 6,6 14,4 14,1 26,9 27,2
Venäjä 4,5 4,6 10,0 10,2 19,5 19,3
Muut maat 0,7 0,7 1,7 1,6 3,2 3,3
Yhteensä 19,0 18,2 41,5 39,6 75,7 77,6

Nord Poolissa tehdyt ostot ja myynnit on netotettu tunneittain konsernitasolla.

Lämmönmyynti alueittain
Edelliset
TWh II/2010 II/2009 I-II/2010 I-II/2009 2009 12 kk
Venäjä 4,0 4,2 15,5 14,4 25,6 26,7
Suomi 1,8 1,4 5,3 4,5 8,0 8,8
Ruotsi 1,8 1,7 6,4 5,7 9,8 10,5
Puola 0,5 0,4 2,3 2,2 3,7 3,8
Muut maat* 0,7 0,7 1,9 1,8 3,5 3,6
Yhteensä 8,8 8,4 31,4 28,6 50,6 53,4

* Sisältää Iso-Britannian, joka raportoidaan Power-divisioonan muu myynti -rivillä.

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.