AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Fortum Oyj

Quarterly Report Oct 21, 2010

3217_10-q_2010-10-21_c5beb54e-0218-4d93-ac9d-5681ce9aad9b.pdf

Quarterly Report

Open in Viewer

Opens in native device viewer

Fortum Oyj

Osavuosikatsaus Tammi–syyskuu 2010

21.10.2010

Fortum Corporation Domicile Espoo Business ID 1463611-4

Vakaa tulostaso jatkui

  • Vertailukelpoinen liikevoitto 1 292 (1 318) miljoonaa euroa, -2,0 %.
  • Osakekohtainen tulos 1,20 (1,02) euroa, +17,6 %
  • Tehonkorotus- ja modernisointiohjelmat ruotsalaisissa ydinvoimaosakkuusyhtiöissä jatkuivat
  • 70 % Power-divisioonan vuoden 2011 arvioidusta sähkön tukkumyynnistä suojattu 44 euroon megawattitunnilta ja 35 % vuoden 2012 tukkumyynnistä suojattu 43 euroon megawattitunnilta
Tunnuslukuja III/10 III/09 I-III/10 I-III/09 2009 Edelliset
12 kk
Liikevaihto, milj. euroa 1 152 1 046 4 394 3 872 5 435 5 957
Liikevoitto, milj. euroa 312 286 1 387 1 260 1 782 1 909
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj.
euroa
302 316 1 292 1 318 1 888 1 862
Tulos ennen veroja, milj. euroa 285 242 1 330 1 131 1 636 1 835
Tulos/osake, euroa 0,27 0,24 1,20 1,02 1,48 1,66
Liiketoiminnan kassavirta, milj.
euroa
273 342 1 216 1 868 2 264 1 612
Oma pääoma/osake, euroa 9,27 8,89 9,04
Korollinen nettovelka (kauden
lopussa), milj. euroa
6 608 6 041 5 969
Osakkeiden määrä keskimäärin,
tuhatta
888 367 888 230 888 230 888 367
Tunnuslukuja 2009 Edelliset
12 kk
Sijoitetun pääoman tuotto, % 12,1 12,9
Oman pääoman tuotto, % 16,0 17,9
Nettovelka/käyttökate 2,6 2,7

Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula tammi– syyskuun 2010 tuloksesta:

"Fortumin kolme ensimmäistä neljännestä vuonna 2010 ovat olleet vakaat. Heat- ja Russiadivisioonat sekä Distribution-liiketoiminta-alue pystyivät kasvattamaan voittojaan selvästi edellisvuodesta. Electricity Salesin ensimmäinen neljännes oli heikko, mutta tulokset paranivat toisella ja kolmannella neljänneksellä. Power-divisioonan taloudellinen tulos oli selvästi edellisvuoden tasoa heikompi johtuen pääasiassa tehonkorotus- ja modernisointiohjelmien

jatkumisesta ruotsalaisissa ydinvoimaosakkuusyhtiöissä. Tämän seurauksena sähkön hankintakustannukset nousivat Power-divisioonassa.

Kolmannella neljänneksellä kaikkien divisioonien tulos Power-divisioonaa lukuun ottamatta parani edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna.

Sähkönkulutus Pohjoismaissa ja Venäjällä jatkoi kasvuaan vuodentakaisesta. Teollisuustuotanto on selvästi piristynyt Fortumin tärkeimmillä markkina-alueilla, ja Venäjän talous on pysynyt nopean elpymisen tiellä.

Venäjällä sähkön tukkumarkkinoiden uudistus edistyy. Heinäkuun 2010 alusta lähtien 80 % Venäjän kaikesta sähköntuotannosta on myyty kilpailluilla markkinoilla. Sähkön tukkumarkkinoiden odotetaan vapautuvan kokonaan vuoden 2011 alussa. Venäjän kapasiteettimarkkinoiden säännöistä on päästy sopimukseen, ja uudelle, investointivelvoitesopimusten (Capacity Supply Agreement) perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille odotetaan maksettavan muuta kapasiteettia huomattavasti korkeampaa hintaa. Fortum on tarkistanut Venäjän investointiohjelmansa aikataulua elpyvän sähkönkysynnän ja kapasiteettimarkkinoiden kehityksen johdosta. Investointiohjelma on nyt tarkoitus saattaa päätökseen vuotta aiemmin kuin alun perin arvioitiin.

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi elokuussa 2010 Kilpailuviraston tekemän, Fortumin markkinaasemaa koskevan valituksen. Päätöksessään korkein hallinto-oikeus totesi, ettei Fortumin voida katsoa olevan määräävässä markkina-asemassa sähkön tuotanto- ja tukkumarkkinoilla, koska relevantti maantieteellinen markkina-alue on vähintään Suomen ja Ruotsin laajuinen.

Strategia ja taloudelliset tavoitteet

Fortum esitteli päivitettyä strategiaansa pääomamarkkinapäivässä syyskuussa. Strategian pohjana on yhtiön vahva osaaminen hiilidioksidipäästöttömässä ydin- ja vesivoimatuotannossa sekä energiaa ja luonnonvaroja tehokkaasti hyödyntävässä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Keskeisen perustan strategialle muodostavat yhtiön asiantuntemus ja pitkäaikainen kokemus kilpailluilta energiamarkkinoilta. Tulevina vuosina Fortum aikoo edelleen hyödyntää vankkaa asemaansa pohjoismaisilla sähkö- ja lämpömarkkinoilla ja luoda samalla vakaata tuloskasvua Venäjällä. Euroopan integroituvat sähkömarkkinat ja Fortumin Venäjän liiketoimintojen suhteellisen painoarvon lisääntyminen pienentävät asteittain pohjoismaisen sähkön tukkuhinnan roolia Fortumin tulokseen vaikuttavana tekijänä.

Hiilidioksidipäästöttömien ja energiatehokkaiden ratkaisujen kysynnän kasvu sekä lisääntyvä kulutus vapautuvilla, nopeasti kasvavilla energiamarkkinoilla tarjoavat myös Fortumille kasvumahdollisuuksia tulevaisuudessa. Fortumin nykyisillä sähkön siirto- ja myyntiliiketoiminnoilla on jatkossakin keskeinen rooli pohjoismaisella markkinalla.

Haluaisin korostaa kilpailukyvyn merkitystä arvonmuodostuksessa: Uskon ydinosaamisemme muodostavan vankan perustan omistaja-arvon luomiselle myös tulevaisuudessa. Valmistaudumme kasvuun, joka toteutetaan tekemällä sopivassa suhteessa nopeasti kassavirtaa ja tulosta tuovia yritysostoja sekä hitaammin arvoa tuottavia uusinvestointeja. Kaikkien ratkaisujemme ja valintojemme tulee olla itsessään kannattavia – kestävä liiketoimintamalli ei voi pitkällä aikavälillä perustua erilaisiin tukiin.

Pääomamarkkinapäivässä ilmoitimme myös tarkistaneemme tavoitettamme nettovelan ja käyttökatteen suhteeksi (EBITDA) noin 3:een, kun tavoite aiemmin oli 3–3,5.

Fortumin osinkopolitiikka pysyi ennallaan. Fortumin tavoitteena on maksaa osinkona keskimäärin 50–60 % edellisen vuoden nettotuloksesta. Haluaisin painottaa, että jatkuvan hyvän osinkotuoton tarjoaminen omistajille on keskeinen periaate Fortumille – osinko ei ole yhtiölle ylijäämää, joka maksetaan kaikkien muiden erien jälkeen."

Taloudelliset tulokset

Heinä–syyskuu

Konsernin liikevaihto oli 1 152 (1 046) miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli 312 (286) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 302 (316) miljoonaa euroa.

Kertaluonteiset erät, käypään arvoon arvostamisen vaikutukset ja ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu olivat vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä 10 (-30) miljoonaa euroa. Tästä summasta kertaluonteiset erät olivat 36 (7) miljoonaa euroa.

Liikevaihto divisioonittain

milj. euroa III/10 III/09 I-III/10 I-III/09 2009 Edelliset
12 kk
Power 584 572 1 950 1 868 2 531 2 613
Heat 220 177 1 172 941 1 399 1 630
Distribution* 196 168 676 573 800 903
Electricity Sales* 305 272 1 269 1 039 1 449 1 679
Russia 137 111 550 435 632 747
Muut 23 16 44 54 71 61
Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja
myyntien netotus -264 -200 -1 208 -770 -1 095 -1 533
Eliminoinnit -49 -70 -59 -268 -352 -143
Yhteensä 1 152 1 046 4 394 3 872 5 435 5 957

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Vertailukelpoinen liikevoitto divisioonittain

milj. euroa III/10 III/09 I-III/10 I-III/09 2009 Edelliset
12 kk
Power 267 308 962 1 063 1 454 1 353
Heat -12 -13 153 127 231 257
Distribution* 61 47 216 182 262 296
Electricity Sales* 11 7 8 11 22 19
Russia -16 -20 -9 -28 -20 -1
Muut -9 -13 -38 -37 -61 -62
Yhteensä 302 316 1 292 1 318 1 888 1 862

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Liikevoitto divisioonittain

milj. euroa III/10 III/09 I-III/10 I-III/09 2009 Edelliset
12 kk
Power 256 297 1 003 1 036 1 363 1 330
Heat -15 -11 179 143 252 288
Distribution* 62 47 228 182 263 309
Electricity Sales* 12 -7 6 -8 29 43
Russia 14 -19 37 -28 -20 45
Muut -17 -21 -66 -65 -105 -106
Yhteensä 312 286 1 387 1 260 1 782 1 909

* Osa Electricity Solutions and Distribution -divisioonaa

Tammi–syyskuu

Konsernin liikevaihto oli 4 394 (3 872) miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli 1 387 (1 260) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 1 292 (1 318) miljoonaa euroa.

Kertaluonteiset erät, käypään arvoon arvostamisen vaikutukset ja ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu olivat vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä 95 (-58) miljoonaa euroa. Tästä kertaluonteisten erien osuus oli 86 (21) miljoonaa euroa. Ne koostuivat Swedegasin ja Karlskoga Energi & Miljön osakkeiden myyntivoitoista Ruotsissa sekä Kurgan Generating Companyn, Federal Grid Companyn ja St. Petersburg Sales Companyn osakkeiden myyntivoitoista Venäjällä.

Ruotsin kruunun keskikurssi vuoden 2010 ensimmäisten yhdeksän kuukauden ajalla oli noin 10 % korkeampi kuin vuoden 2009 vastaavalla jaksolla. Ruotsin kruunun keskikurssin noususta aiheutunut positiivinen muuntovaikutus oli noin 70 miljoonaa euroa vertailukelpoisessa liikevoitossa edellisvuoteen verrattuna. Suurin osa tästä syntyi Power-divisioonassa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitoista/tappioista oli 41 (-1) miljoonaa euroa. Parannus viimevuotiseen nähden johtui lähinnä Hafslund ASA:sta.

Konsernin nettorahoituskulut supistuivat 98 (128) miljoonaan euroon. Syy nettorahoituskulujen pienenemiseen oli alemmat korkokulut. Rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutos oli 20 (5) miljoonaa euroa.

Tulos ennen veroja oli 1 330 (1 131) miljoonaa euroa.

Kauden verot olivat 236 (211) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman mukainen veroprosentti oli 17,7 (18,7).

Kauden tulos oli 1 094 (920) miljoonaa euroa. Fortumin osakekohtainen tulos oli 1,20 euroa (1,02).

Vähemmistöosuus oli 25 (14) miljoonaa euroa. Se liittyy pääasiassa Fortum Värme Holding AB:hen, jossa Tukholman kaupungilla on 50 %:n taloudellinen omistusosuus.

Sijoitetun pääoman tuotto edellisiltä 12 kuukaudelta oli 12,9 % (12,1 % vuonna 2009), ja oman pääoman tuotto edellisiltä 12 kuukaudelta oli 17,9 % (16,0 % vuonna 2009).

Liiketoiminnan kassavirtaan vaikuttivat toteutuneet valuuttakurssierot, jotka olivat -394 (356) miljoonaa euroa vuoden 2010 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana. Kurssivoitot ja -tappiot liittyvät pääasiassa Fortumin ruotsalaisten tytäryhtiöiden lainojen suojausten jatkamiseen.

Fortumin nettovelan suhde käyttökatteeseen (EBITDA) edellisiltä 12 kuukaudelta oli 2,7 (2,6 vuoden 2009 lopussa).

Markkinatilanne

Pohjoismaat

Kolmannella neljänneksellä sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 45,9 (31,3) euroa megawattitunnilta (MWh). Suomen ja Ruotsin aluehinnat olivat Nord Poolin systeemihintatasoa korkeammat: 47,7 (35,6) euroa/MWh Suomessa ja 46,7 (35,4) euroa/MWh Ruotsissa. Systeemihinnan ja Suomen ja Ruotsin aluehintojen ero johtui pääasiassa siirtorajoitteista Ruotsin ja Etelä-Norjan välillä.

Tammi–syyskuussa 2010 sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 50,0 (34,5) euroa/MWh. Suomen ja Ruotsin aluehinnat olivat Nord Poolin systeemihintatasoa korkeammat: 53,3 (36,0) euroa/MWh Suomessa ja 53,5 (36,0) euroa/MWh Ruotsissa. Systeemihinnan sekä Suomen ja Ruotsin aluehintojen ero johtui pääasiassa kahdesta ensimmäisen vuosineljänneksen päivästä, jolloin Norjan ja Ruotsin välinen siirtokapasiteetti oli huomattavasti tavanomaista pienempi.

Vuoden 2010 alussa Pohjoismaiden vesivarastot olivat 7 terawattituntia (TWh) pitkän ajan keskiarvoa pienemmät. Kolmannen neljänneksen lopussa varannot olivat 17 TWh pitkän ajan keskiarvoa pienemmät ja 18 TWh pienemmät kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna.

Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä sähköä 78 (76) TWh, mikä on noin 3 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvun taustalla on pääasiassa lisääntynyt sähkönkulutus teollisuudessa. Ensimmäisellä kolmella neljänneksellä Pohjoismaiden sähkönkulutus oli 282 (268) TWh. Kasvu johtuu pääasiassa ensimmäisen neljänneksen aikana vallinneesta kylmästä säästä sekä teollisuuden lisääntyneestä sähkönkulutuksesta.

Venäjä

Alustavien tilastotietojen mukaan Venäjällä kulutettiin vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä sähköä 223 (212) TWh, mikä on noin 5 % enemmän kuin vastaavalla jaksolla vuotta aiemmin. Kolmella ensimmäisellä neljänneksellä Venäjän sähkönkulutus oli 729 (693) TWh. Kasvu johtuu pääasiassa Venäjän talouden elpymisestä ja teollisuustuotannon vilkastumisesta.

OAO Fortum toimii Tjumenin ja Tšeljabinskin alueilla. Öljy- ja kaasuteollisuuteen keskittyvällä Tjumenin alueella sähkön kysyntä pysyi suunnilleen samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Taantuma ei vaikuttanut sähkön kysyntään alueella edellisenä vuonna. Metalliteollisuuteen painottuvalla Tšeljabinskin alueella sähkön kysyntä kasvoi kolmannella neljänneksellä noin 8 % vuodentakaisesta. Kasvu johtuu pääasiassa teollisen kulutuksen elpymisestä.

Keskimääräinen sähkön spot-hinta ilman kapasiteettitariffia nousi hintavyöhykkeellä 1 (Venäjän Euroopan ja Uralin alueilla) 36 % ja oli 975 (715) ruplaa/MWh vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä.

Tarkempia markkinatietoja esitetään taulukoissa katsauksen lopussa.

Fortumin hiilidioksidipäästöt

Vuoden 2010 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä noin 67 % (69 %) Fortumin sähköntuotannosta oli hiilidioksidipäästötöntä. Fortumin tuotannosta EU-maissa 87 % (92 %) ei aiheuttanut hiilidioksidipäästöjä.

Fortumin kokonaishiilidioksidipäästöt olivat vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen ajalta 17,4 (15,4) miljoonaa tonnia (Mt), josta 6,7 (5,0) Mt oli Euroopan päästökauppajärjestelmän (ETS) alaisia päästöjä.

Fortumin tavoite EU-maissa on alentaa sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjen viiden vuoden keskiarvo alle 80 grammaan kilowattitunnilta (g/kWh) vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2010 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä viiden vuoden keskiarvo oli 64 g/kWh, mikä on tavoitetta alhaisempi. Lämmöntuotannossa Fortumin tavoitteena on alentaa päästöjä kussakin EU-maassa vähintään 10 prosenttia vuoden 2006 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Euroopan unionin ulkopuolella Fortum on sitoutunut parantamaan energiatehokkuutta ja vähentämään siten päästöjä.

Fortumin
kokonaishiilidioksidipäästöt (Mt)
III/10 III/09 I-III/10 I-III/09 2009 Edelliset
12 kk
Kokonaispäästöt 3,8 3,9 17,4 15,4 22,0 24,0
Päästökauppajärjestelmän alaiset
päästöt
1,0 1,2 6,7 5,0 7,7 9,4
Myönnetyt päästöoikeudet - - - - 5,5 -
Päästöt Venäjällä 2,6 2,7 10,2 9,9 13,8 14,1
Fortumin sähköntuotannon
hiilidioksidipäästöt (g/kWh)
III/10 III/09 I-III/10 I-III/09 2009 Edelliset
12 kk
Kokonaispäästöt 178 166 178 158 155 173
Päästöt EU:ssa 46 29 71 34 41 68
Päästöt Venäjällä 606 581 528 530 493 503

Divisioonakatsaukset

Power

Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja tradingtoiminta, voimalaitosten käyttö, kunnossapito ja kehitys sekä asiantuntijapalvelut sähköntuottajille.

milj. euroa III/10 III/09 I-III/10 I-III/09 2009 Edelliset
12 kk
Myynti 584 572 1 950 1 868 2 531 2 613
- sähkönmyynti 556 541 1 865 1 774 2 413 2 504
- muu myynti 28 31 85 94 118 109
Liikevoitto 256 297 1 003 1 036 1 363 1 330
Vertailukelpoinen liikevoitto 267 308 962 1 063 1 454 1 353
Sidottu pääoma (kauden lopussa) 5 818 5 516 5 494
Sidotun pääoman tuotto, % 24,5 22,9
Vertailukelpoinen sidotun pääoman
tuotto, % 26,4 23,3
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen 32 20 87 120 153 120
Henkilöstö 1 892 1 977 1 916

Divisioonan sähköntuotanto Pohjoismaissa oli vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä 10,5 (9,7) TWh. Siitä noin 95 % (96 %) oli hiilidioksidipäästötöntä.

Tammi–syyskuussa divisioonan sähköntuotanto Pohjoismaissa oli 34,0 (32,6) TWh, josta noin 94 % (97 %) oli hiilidioksidipäästötöntä.

Kolmannella neljänneksellä divisioonan sähköntuotanto Pohjoismaissa kasvoi 8 % edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Ydinvoimatuotanto kasvoi edellisvuotisesta, vaikka Oskarshamn 3:ssa ja Forsmark 2:ssa oli käyttöongelmia ja Loviisassa oli vuorossa pitkä vuosihuolto. Lämpövoimatuotannon osuus oli vähäinen.

Vuoden 2010 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana divisioonan sähköntuotanto Pohjoismaissa kasvoi 1,4 TWh viime vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Lisääntyneen lämpövoimatuotannon ja kohonneen ydinvoimatuotannon vaikutusta tasoitti osittain alentunut vesivoimatuotanto.

Oskarshamn 3:ssa on käynnissä vuosihuolto, jossa suoritetaan polttoaineenvaihto ja turbiinien tarkistus. Laitoksen käynnistyksen arvioidaan tapahtuvan 8.11.2010. Käytettävyyden varmistamiseksi yksikköä aiotaan talvikuukausina käyttää noin 1 100 megawatin (MW) teholla. Tämä vastaa yksikön tehoa ennen tehonkorotusta. Käyttötestaus korotetulla teholla alkaa uudelleen 1.3.2011. Forsmark 2:ta on käytetty huomattavasti alennetulla kapasiteetilla tehonkorotusmuutosten jälkeen. Yksikkö on parhaillaan huollossa, ja tuotannon palauttamistoimet ovat meneillään. Täyden tehon arvioidaan olevan käytössä 18.11.2010.

Sähköntuotanto lähteittäin,
TWh
III/10 III/09 I-III/10 I-III/09 2009 Edelliset
12 kk
Vesivoima, Pohjoismaat 5,5 5,3 16,0 16,2 22,1 21,9
Ydinvoima, Pohjoismaat 4,7 4,3 16,6 16,3 21,4 21,7
Lämpövoima, Pohjoismaat 0,3 0,1 1,4 0,1 0,2 1,5
Yhteensä Pohjoismaissa 10,5 9,7 34,0 32,6 43,7 45,1
Lämpövoima muissa maissa 0,3 0,3 0,8 0,9 1,2 1,1
Yhteensä 10,8 10,0 34,8 33,5 44,9 46,2
Sähkön myynti Pohjoismaissa, TWh 11,7 10,9 37,8 36,4 48,8 50,2
josta läpikulkueriä 0,7 0,8 2,5 2,6 3,6 3,5
Hinta, €/MWh III/10 III/09 I-III/10 I-III/09 2009 Edelliset
12 kk
Powerin sähkön tukkumyyntihinta
Pohjoismaissa*
47,2 50,2 49,0 49,2 49,8 49,6

*) Power-divisoona Pohjoismaissa, ilman läpikulkueriä.

Vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä Power-divisioonan toteutunut sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa oli 47,2 euroa/MWh eli 3,0 euroa/MWh pienempi kuin vuosi sitten. Lasku johtui pääasiassa alemmista suojaushinnoista kolmannella neljänneksellä. Nord Poolin spot-hinnat olivat vuotta 2009 korkeammat.

Tammi–syyskuussa 2010 divisioonan toteutunut sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa oli 49,0 euroa/MWh eli 0,2 euroa/MWh vähemmän kuin vastaavalla jaksolla vuotta aiemmin. Alenemisen syynä olivat laskeneet suojaushinnat. Nord Poolin spot-hinnat olivat korkeammat.

Vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä Power-divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto oli pienempi kuin vuotta aiemmin. Tämä johtui pääasiassa selvästi alhaisemmista toteutuneista sähkön tukkumyyntihinnoista ja ydinvoimaosakkuusyhtiöihin liittyvien kustannusten kasvusta, jota osittain kompensoi suuremmat tuotantovolyymit.

Vuoden 2010 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä Power-divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto oli pienempi kuin vuotta aiemmin. Divisioonan tuloksen heikentyminen johtui alhaisemmista toteutuneista sähkön tukkumyyntihinnoista sekä tehonkorotus- ja modernisointiohjelmien jatkumisesta ruotsalaisissa ydinvoimaosakkuusyhtiöissä. Ydinvoimaosakkuusyhtiöihin liittyvät kustannukset kasvoivat Oskarshamn 3:n ja Forsmark 2:n meneillään olevien tehonkorotus- ja modernisointiohjelmien vuoksi. Lisäksi ydinvoimaan liittyvien varausten kasvu ja Loviisa 3 -hankkeeseen liittyvät kustannukset vaikuttivat tuloksen heikentymiseen. Suuremmat tuotantovolyymit kompensoivat tuloksen heikentymistä vain osittain.

Heinäkuussa Fortum solmi sopimuksen Tauron-konserniin kuuluvan puolalaisen Południowy Koncern Energetycznyn (PKE:n) kanssa typen oksidien vähentämisestä puolalaisessa voimalaitoksessa. Sopimuksen arvo on noin 55 miljoonaa euroa, ja hanke on luokassaan Puolan suurin. Hanke toteutetaan yhteistyössä Zakłady Remontowe Energetyki Katowicen kanssa. Fortum huolehtii hankkeessa teknisistä ratkaisuista ja perusjärjestelmien toimittamisesta.

Fortumin 308 MW:n osuus Meri-Porin voimalaitoksen tuotantokapasiteetista palautettiin yhtiön omaan käyttöön 1.7.2010. Fortumin osuus on ollut vuokrattuna vuoden 2007 tammikuun ensimmäisestä päivästä lähtien. Tuotantokapasiteettiosuuden määräaikainen vuokrasopimus oli yksi Kilpailuviraston asettamista edellytyksistä E.ON Finlandin oston toteuttamiselle kesällä 2006.

Heat

milj. euroa III/10 III/09 I-III/10 I-III/09 2009 Edelliset
12 kk
Myynti 220 177 1 172 941 1 399 1 630
- lämmönmyynti 153 132 841 714 1 055 1 182
- sähkönmyynti 39 19 239 140 224 323
- muu myynti 28 26 92 87 120 125
Liikevoitto -15 -11 179 143 252 288
Vertailukelpoinen liikevoitto -12 -13 153 127 231 257
Sidottu pääoma (kauden lopussa) 4 021 3 655 3 787
Sidotun pääoman tuotto, % 7.9 8.3
Vertailukelpoinen sidotun pääoman
tuotto, %
7.3 7.6
Bruttoinvestoinnit
käyttöomaisuuteen
67 91 188 258 359 289
Henkilöstö 2 434 2 578 2 552

Heat-divisioona sisältää sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP), kaukolämpötoiminnan sekä yritysten lämpöratkaisut Pohjoismaissa ja Itämeren alueella.

Lämmönmyynti vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä oli 2,4 (2,0) TWh. Tästä suurin osa tuotettiin Pohjoismaissa. Samana aikana sähkönmyynti oli yhteensä 0,8 (0,4) TWh. Volyymin kasvu johtui pääasiassa uudesta CHP-kapasiteetista Suomessa (Suomenoja) ja lisääntyneestä myynnistä teollisuusasiakkaille.

Lämmönmyynti vuoden 2010 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä oli 17,3 (15,1) TWh, josta suurin osa tuotettiin Pohjoismaissa. Samana aikana sähkönmyynti oli yhteensä 4,3 (2,8) TWh. Kasvaneet volyymit johtuvat ensimmäisen neljänneksen kylmistä säistä, lisääntyneestä teollisuusmyynnistä sekä uudesta CHP-kapasiteetista Suomessa ja Virossa (Tartto).

Divisioonan kolmannen neljänneksen vertailukelpoinen liikevoitto oli -12 miljoonaa euroa eli 1 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin.

Heat-divisioonan vertailukelpoinen liikevoitto oli vuoden 2010 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä 153 miljoonaa euroa eli 26 miljoonaa euroa enemmän kuin vastaavalla jaksolla vuotta aiemmin. Kasvu johtui pääasiassa tuotantovolyymien ja sähkön hinnan kasvusta sekä vahvistuneista Ruotsin kruunun ja Puolan zlotyn kursseista. Polttoainekustannukset olivat edellisvuotta suuremmat korkeampien markkinahintojen ja talvella koetun huippukuormavaikutuksen vuoksi.

Syyskuussa Fortum vihki käyttöön CHP-voimalaitoksen Częstochowan kaupungissa Puolassa. Myös Fortumin uusi biopolttoainetta käyttävä CHP-voimalaitos Viron Pärnussa liitettiin verkkoon syyskuussa. Laitokset otetaan kaupalliseen käyttöön vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä.

Vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä Fortum aloittaa uuden CHP-jätteenpolttolaitoksen rakentamisen Klaipedassa, Liettuassa.

Suomen hallitus esittää merkittäviä muutoksia energiaverotukseen vuodesta 2011 alkaen. Muun muassa maakaasun polttoaineveroa nostettaisiin ehdotuksen mukaan ensimmäisessä vaiheessa 200 %. Tämä on huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi kivihiilelle ja turpeelle ehdotettu veronkorotus. Maakaasun polttoaineveron korotus johtaisi Fortumin kaukolämpöhintojen nousuun Suomessa.

Ruotsin kilpailuviranomainen tutkii kaukolämmön hinnoittelua. Tutkinta koskee myös Tukholman kaupungin kanssa yhteisomistuksessa olevaa Fortum Värmeä.

Lämmönmyynti alueittain, TWh III/10 III/09 I-III/10 I-III/09 2009 Edelliset
12 kk
Suomi 1,2 0,8 6,5 5,3 8,0 9,2
Ruotsi 0,8 0,9 7,2 6,6 9,8 10,4
Puola 0,3 0,1 2,6 2,3 3,7 4,0
Muut maat 0,1 0,2 1,0 0,9 1,4 1,5
Yhteensä 2,4 2,0 17,3 15,1 22,9 25,1
Sähkönmyynti, TWh III/10 III/09 I-III/10 I-III/09 2009 Edelliset
12 kk
Yhteensä 0,8 0,4 4,3 2,8 4,4 5,9

Electricity Solutions and Distribution

Electricity Solutions and Distribution -divisioona vastaa Fortumin sähkön vähittäismyynnistä ja sähköratkaisuista sekä sähkönsiirrosta. Divisioona koostuu kahdesta liiketoiminta-alueesta: Distribution ja Electricity Sales.

Distribution

Fortum omistaa ja käyttää jakelu- ja alueverkkoja sekä siirtää sähköä kaikkiaan noin 1,6 miljoonalle asiakkaalle Ruotsissa, Suomessa, Norjassa ja Virossa.

milj. euroa III/10 III/09 I-III/10 I-III/09 2009 Edelliset
12 kk
Myynti 196 168 676 573 800 903
- jakeluverkot* 163 142 580 493 685 772
- alueverkot* 21 15 68 54 75 89
- muu myynti 12 11 28 26 40 42
Liikevoitto 62 47 228 182 263 309
Vertailukelpoinen liikevoitto 61 47 216 182 262 296
Sidottu pääoma (kauden lopussa) 3 560 3 248 3 299
Sidotun pääoman tuotto, % 8,7 9,5
Vertailukelpoinen sidotun pääoman
tuotto, %
8,6 9,1
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen 51 51 127 130 193 190
Henkilöstö 1 090 1 154 1 088

*) 2010 ensimmäinen neljännes on oikaistu.

Vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä jakelu- ja alueverkkosiirron kokonaismäärät olivat 5,0 (4,8) TWh ja 3,8 (3,5) TWh.

Vuoden 2010 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä alueverkkosiirron määrä oli yhteensä 10,9 (10,0) TWh Ruotsissa ja 2,0 (2,0) TWh Suomessa.

Distribution-liiketoiminta-alueen vertailukelpoinen liikevoitto oli kolmannella neljänneksellä 61 miljoonaa euroa eli 14 miljoonaa euroa parempi kuin vastaavalla jaksolla vuotta aiemmin. Tämä johtui pääasiassa kasvaneesta myynnistä ja vahvemmasta Ruotsin kruunusta kolmannen neljänneksen aikana.

Vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana liiketoiminta-alueen vertailukelpoinen liikevoitto oli 216 miljoonaa euroa eli 34 miljoonaa euroa enemmän kuin tammi–syyskuussa 2009. Kasvun tärkeimmät syyt ovat kylmän sään vuoksi kasvanut myynti ensimmäisen vuosineljänneksen aikana ja vahvempi Ruotsin kruunu.

Suomessa sähköverkkoasiakkaiden automaattisen mittarinluennan pilottivaihe käynnistyi lokakuussa 2010. Automaattisesta mittarinluennasta on asiakkaille useita etuja, kuten aiempaa paremmat mahdollisuudet sähkönkulutuksen hallintaan ja ymmärtämiseen.

Distribution tehostaa toimintaansa kehittämällä automaatiota ja keskittymällä ydinliiketoimintaansa. Tämän vuoksi osa kenttätoiminnoista ulkoistetaan.

Sähkönsiirto jakeluverkoissa, TWh III/10 III/09 I-III/10 I-III/09 2009 Edelliset
12 kk
Ruotsi 2,8 2,7 10,7 10,1 14,0 14,6
Suomi 1,8 1,7 7,0 6,6 9,4 9,8
Norja 0,4 0,4 1,8 1,6 2,3 2,5
Viro 0,0 0,0 0,1 0,1 0,2 0,2
Yhteensä 5,0 4,8 19,6 18,4 25,9 27,1
Sähkönjakeluasiakkaiden
lukumäärä alueittain, tuhatta
30.9.2010 30.9.2009
Ruotsi 888 888
Suomi 616 609
Muut maat 124 123
Yhteensä 1 628 1 620

Electricity Sales

Electricity Sales -liiketoiminta-alue vastaa sähkön vähittäismyynnistä 1,2 miljoonalle kotitalous- ja yritysasiakkaalle sekä muille sähkön vähittäismyyjille Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa. Electricity Sales ostaa sähkönsä Nord Poolista. Electricity Sales myy noin 70 % volyymistaan yritysasiakkaille ja 30 % vähittäisasiakkaille.

milj. euroa III/10 III/09 I-III/10 I-III/09 2009 Edelliset
12 kk
Myynti 305 272 1 269 1 039 1 449 1 679
- sähkönmyynti 301 266 1 254 1 017 1 417 1 654
- muu myynti 4 6 15 22 32 25
Liikevoitto 12 -7 6 -8 29 43
Vertailukelpoinen liikevoitto 11 7 8 11 22 19
Sidottu pääoma (kauden lopussa) 55 46 125
Sidotun pääoman tuotto, % 28,9 48,0
Vertailukelpoinen sidotun pääoman
tuotto, % 18,6 17,9
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen 0 0 0 1 1 0
Henkilöstö 521 638 611

Vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä liiketoiminta-alueen sähkönmyynti oli 5,6 (5,7) TWh. Tammi–syyskuussa 2010 sähkönmyynti oli yhteensä 21,7 (21,7) TWh. Kannattamattoman

yritysasiakassegmentin uudelleenjärjestelyt käynnistyivät helmikuussa 2010 ja vaikuttavat Electricity Sales -liiketoiminta-alueen myyntivolyymeihin vuoden 2010 viimeisestä neljänneksestä eteenpäin.

Electricity Salesin kolmannen neljänneksen vertailukelpoista liikevoittoa paransivat edelleen pienentyneet kiinteät kustannukset sekä paremmat katteet etenkin Ruotsissa. Vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen hintapiikit vaikuttivat negatiivisesti liiketoiminta-alueen kannattavuuteen. Tämä johti vertailukelpoisen liikevoiton pienenemiseen tammi–syyskuussa.

Russia

Russia-divisioona koostuu sähkön ja lämmön tuotannosta ja myynnistä Venäjällä. Se sisältää OAO Fortumin ja Fortumin yli 25 prosentin omistusosuuden TGC-1:ssä. TGC-1 on osakkuusyhtiö, joka raportoidaan pääomaosuusmenetelmän mukaisesti.

milj. euroa III/10 III/09 I-III/10 I-III/09 2009 Edelliset
12 kk
Myynti 137 111 550 435 632 747
- sähkönmyynti 111 87 355 281 390 464
- lämmönmyynti 24 18 189 143 219 265
- muu myynti 2 6 6 11 23 18
EBITDA 35 -1 100 27 55 128
Liikevoitto 14 -19 37 -28 -20 45
Vertailukelpoinen liikevoitto -16 -20 -9 -28 -20 -1
Sidottu pääoma (kauden lopussa) 2 522 2 112 2 260
Sidotun pääoman tuotto, % 0,0 2,9
Vertailukelpoinen sidotun pääoman
tuotto, % 0,0 1,0
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen 84 58 342 120 218 440
Henkilöstö 4 332 5 107 4 855

OAO Fortum toimii Uralin kehittyneillä teollisuusalueilla ja Länsi-Siperian öljyntuotantoalueilla.

Russia-divisioonan sähkönmyynti vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä oli 3,8 (4,0) TWh. Samana aikana lämmönmyynti oli yhteensä 2,3 (2,3) TWh.

Vuoden 2010 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä OAO Fortum myi 59 % sähköntuotannostaan vapautetulla sähkön hinnalla.

OAO Fortumin keskeiset sähkön,
kapasiteetin ja kaasun hinnat
III/10 III/09 Muutos I-III/10 I-III/09 Muutos
Sähkön spot-hinta (markkinahinta),
Uralin alue, RUB/MWh
936 700 34% 842 613 37%
OAO Fortumin keskimääräinen
säännelty sähkön hinta, RUB/MWh
607 529 15% 614 533 15%
Keskimääräinen säännelty
kapasiteettihinta, tRUB/MW/kk
169 186 -9% 169 188 -10%
Keskimääräinen kaasun säännelty
hinta Uralin alueella, RUB/1000 m3
2 221 1 837 21% 2 221 1 731 28%

Divisioonan vertailukelpoinen liiketappio oli 16 (20) miljoonaa euroa vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä. Tappion pieneneminen johtuu pääasiassa OAO Fortumin tehokkuuden parannusohjelmasta.

Divisioonan tammi–syyskuun 2010 vertailukelpoinen liiketappio oli 9 miljoonaa euroa eli 19 miljoonaa euroa pienempi kuin samalla jaksolla vuotta aiemmin tehokkuuden parannusohjelman ansiosta. Sähkön ja lämmön hieman suurempia myyntikatteita tasoitti osittain olemassa olevan kapasiteetin saamat alhaisemmat kapasiteettimaksut.

OAO Fortumin liiketoiminta on tyypillisesti hyvin kausiluonteista: sen tulos on yleensä vahvin vuoden ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä.

Sähkön tukkumarkkinoiden uudistus etenee Venäjällä. Tammikuun 2010 alusta lähtien 60 % Venäjän kaikesta sähköntuotannosta on myyty kilpailluilla markkinoilla. Osuus nousi 80 %:iin heinäkuun 2010 alussa. Sähkön tukkumarkkinoiden odotetaan vapautuvan kokonaan vuoden 2011 alusta.

Tällä hetkellä noin kolmannes Fortumin sähkönmyynnistä Venäjällä tulee kapasiteettimaksuista, joita sähköntuottajalle maksetaan sen käytettävissä olevan tuotantokapasiteetin perusteella. Venäjän hallitus on hyväksynyt vuoden 2011 alusta käynnistyvien pitkän aikavälin kapasiteettimarkkinoiden säännöt. Yksityiskohdat ovat vielä valmisteilla.

Vuoden 2007 jälkeen investointivelvoitesopimusten (Capacity Supply Agreement) perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille maksetaan takuuhintaa 10 vuoden ajan riittävän investointituoton varmistamiseksi. Hintaparametrit hyväksyttiin huhtikuussa. Kapasiteettimaksut hallituksen investointivelvoitesopimuksiin kuulumattomalle kapasiteetille määräytyvät huutokaupalla, ja niille saatetaan asettaa hintakattoja.

Fortum on nopeuttanut OAO Fortumin 2 300 MW:n investointiohjelmaa talouskriisin jälkeisen kysynnän elpymisen ja Venäjän kapasiteettimarkkinoiden kehittymisen johdosta. Uudet yksiköt on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2014 loppuun mennessä. Kolmen ensimmäisen yksikön odotetaan nyt olevan kaupallisessa käytössä vuoden 2011 alkupuoliskolla, noin 2-3 kuukautta myöhemmin kuin aiemmin arvioitiin.

Uusi kapasiteetti on tärkeä tekijä vakaalle tuloskasvulle Venäjällä, sillä tuotantovolyymien kasvu tuo lisää myyntituloja, ja uuden kapasiteetin odotetaan saavan vähintään 3–4 kertaa vanhaa kapasiteettia korkeampaa hintaa kapasiteettimarkkinoilla. Investointiohjelman loppuosan arvo syyskuun lopun 2010 valuuttakursseilla laskettuna on arviolta 1,7 miljardia euroa lokakuusta 2010 eteenpäin.

OAO Fortumin tehokkuuden parannusohjelma etenee suunnitelmien mukaisesti. Vuosittaisten tehokkuusparannusten odotetaan kasvavan noin 100 miljoonaan euroon vuonna 2011. Russia-divisioonan vertailukelpoinen liiketappio on pienentynyt 86 miljoonalla eurolla vuoden 2009 ensimmäisestä neljänneksestä, jolloin raportoitiin divisioonan ensimmäinen täyden 12 kuukauden tulos Fortumilla (12 kuukauden vertailukelpoinen liikevoitto vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä oli -87 miljoonaa euroa, ja 12 kuukauden vertailukelpoinen liikevoitto vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä oli -1 miljoonaa euroa).

Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin sekä osakkeiden myynnit

Investoinnit käyttöomaisuuteen tammi–syyskuussa 2010 olivat 750 (634) miljoonaa euroa. Investoinnit ilman yritysostoja olivat 723 (571) miljoonaa euroa.

Fortum suunnittelee ottavansa käyttöön uutta sähkön- ja lämmöntuotantokapasiteettia seuraavasti:

Tyyppi Sähkökapasiteetti
MW
Lämpökapasiteetti
MW
Toimitus
alkaa*
Heat
Czestochowa, Puola CHP bio, hiili 64 120 Q4/2010
Pärnu, Viro CHP bio,
turve
24 50 Q4/2010
Power
Vesivoimalaitosten
perusparannus
Vesivoima 20-30 2010
Russia
Tyumen 1 CCGT,
kaasu
231 Q1/2011
Tobolsk CCGT,
kaasu
200 Q2/2011
Chelyabinsk 3 CCGT,
kaasu
226 Q2/2011

*Kaupallisen käytön aloitus, jota edeltää esimerkiksi testikäytöt ja lupamenettelyt.

Power

Fortum ilmoitti elokuussa 2010 hankkivansa 40 %:n osuuden Blaikenin tuulivoimahankkeesta Ruotsissa. Ruotsalainen energiayhtiö Skellefteå Kraft omistaa loput 60 %:a osakkeista. Fortumin ja Skellefteå Kraftin yhteisyritys, Blaiken Vind AB, suunnittelee tuulipuiston rakentamista Blaikenin alueelle Pohjois-Ruotsiin. Tuulipuiston 100 tuulivoimalan kokonaisteho on 250 MW, ja sen arvioitu vuosituotanto on 600–720 gigawattituntia (GWh). Suunnitelman mukaan tuulipuisto rakennetaan vaiheittain. Rakennustyö alkaa vuonna 2011, ja puiston odotetaan valmistuvan vuonna 2015. Fortumin osuus hankkeen kokonaisinvestoinnista on enintään 160 miljoonaa euroa.

Suomen hallitus antoi kielteisen periaatepäätöksen Fortumin hakemukselle uuden ydinvoimalaitosyksikön, Loviisa 3:n, rakentamisesta. Fortum on myös noin 25 %:n osuudella vähemmistöosakas Teollisuuden Voimassa eli TVO:ssa, jonka periaatepäätöshakemuksen neljännen ydinvoimalaitoksen rakentamisesta Eurajoen Olkiluotoon hallitus hyväksyi ja eduskunta ratifioi.

Fortum osallistuu TVO-omistusosuutensa kautta Olkiluoto 3:n 1 600 MW:n ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseen Suomessa. Olkiluoto 3:n TVO:lle toimittava AREVA-Siemens arvioi kesäkuussa, että suurin osa töistä saataisiin päätökseen vuonna 2012 ja laitoksen säännöllinen käyttö voi alkaa vuoden 2013 aikana.

Syyskuussa 2010 Fortum myi osuutensa tuulivoiman tuotantoyhtiö Hyötytuuli Oy:stä.

Heat

Tammikuussa 2010 Fortum osti Nokialla sijaitsevan CHP-laitoksen. Voimalaitoksen lämmöntuotantokapasiteetti on noin 85 MW ja sähköntuotantokapasiteetti noin 70 MW.

Helmikuussa 2010 Fortum päätti investoida uuteen jätettä hyödyntävään CHP-laitokseen Liettuan Klaipedassa. Investoinnin arvo on noin 140 miljoonaa euroa. Voimalaitoksen suunnitellaan olevan kaupallisessa käytössä vuoden 2013 loppuun mennessä. Voimalaitos käyttää polttoaineenaan yhdyskunta- ja teollisuusjätettä sekä biomassaa. Laitoksen suunniteltu lämmöntuotantokapasiteetti on noin 50 MW ja sähköntuotantokapasiteetti noin 20 MW.

Fortumin omistamien ruotsalaisen kaasunsiirtoyhtiö Swedegas AB:n osakkeiden myynti saatettiin päätökseen helmikuussa. Myyntivoitto sisältyi ensimmäisen neljänneksen kertaluonteisiin eriin.

Syyskuussa 2010 Fortum vihki käyttöön uuden CHP-laitoksen Częstochowan kaupungissa Puolassa. Voimalaitoksen kaupallinen käyttö alkaa viimeisellä neljänneksellä. Voimalaitos käyttää polttoaineenaan biomassaa (noin 25 %) ja hiiltä. Investoinnin arvo oli noin 135 miljoonaa euroa. Częstochowan uuden CHP-laitoksen sähköntuotantokapasiteetti on 64 MW ja lämmöntuotantokapasiteetti 120 MW.

Myös Fortumin uusi CHP-voimalaitos Viron Pärnussa liitettiin verkkoon syyskuussa 2010. Laitoksen kaupallinen käyttö alkaa viimeisellä neljänneksellä. Investoinnin arvo oli noin 80 miljoonaa euroa. Biomassaa ja turvetta polttoaineenaan käyttävän voimalaitoksen lämmöntuotantokapasiteetti on 50 MW ja sähköntuotantokapasiteetti 24 MW.

Fortum ilmoitti syyskuussa 2010 tehneensä investointipäätöksen uuden jätteenpolttoyksikön rakentamisesta Bristan CHP-laitokselleen Ruotsissa. Projektin arvo on noin 200 miljoonaa euroa, ja uuden tuotantoyksikön, Brista 2:n, odotetaan valmistuvan vuonna 2013. Yksikön lämmöntuotantokapasiteetin suunnitellaan olevan noin 57 MW ja sähköntuotantokapasiteetin noin 20 MW. Investointipäätöksen yhteydessä Fortum päätti myös tutkia mahdollisuutta Brista 2:n yhteisomistukseen tulevaisuudessa Sollentunan kunnallisen energiayhtiön, Sollentuna Energin, kanssa.

Distribution

Helmikuun alussa 2010 Fortum myi 49 prosentin osuutensa Karlskoga Energi & Miljössä Ruotsissa Karlskogan kunnalle noin 42 miljoonalla eurolla. Myyntivoitto sisältyi ensimmäisen neljänneksen kertaluonteisiin eriin.

EU:n kolmas energiamarkkinapaketti saatettiin voimaan syyskuun alussa 2009. Paketin yhtenä seurauksena Fortum joutuu myymään 25 %:n omistusosuutensa kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:ssä viimeistään vuoden 2012 alussa. Fortum tutkii vaihtoehtoja Fingridin osakkeiden myynnille.

Russia

Fortum myi osakkeensa Federal Grid Companyssa (Fortumin omistusosuus oli 0,119 %) ja Kurgan Generating Companyssa (49 % äänioikeuksista) Venäjällä vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä. Myyntivoitot sisältyivät ensimmäisen neljänneksen kertaluonteisiin eriin.

Fortum myi noin 31 %:n omistusosuutensa JOINT STOCK COMPANY "SAINT-PETERSBURG SALE COMPANY" (JSC "SSC") -yhtiössä venäläiselle INTER RAO UES -yhtiölle. Myyntivoitot sisältyivät divisioonan kolmannen neljänneksen kertaluonteisiin eriin.

Rahoitus

Nettovelka kasvoi kolmannen neljänneksen aikana 102 miljoonalla eurolla 6 608 miljoonaan euroon (5 969 miljoonaa euroa vuoden 2009 lopussa). Nettovelkaa kasvatti pääasiassa Ruotsin kruunun vahvistuminen ja konsernin kruunuvelkojen muuntovaikutus.

Likvidit varat kasvoivat 286 miljoonalla eurolla 694 miljoonasta eurosta 980 miljoonaan euroon (890 miljoonaa vuoden 2009 lopussa). Likvideihin varoihin kuuluvat OAO Fortumin käteisvarat ja pankkitalletukset, noin 452 miljoonaa euroa (632 miljoonaa euroa vuoden 2009 lopussa). Likvidien varojen lisäksi Fortumilla oli käytettävissään noin 2,9 miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja.

Konsernin nettorahoituskulut olivat 98 (128) miljoonaa euroa. Kulujen pieneneminen johtui pääasiassa korkojen alenemisesta vuonna 2010 edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Nettorahoituskuluihin on kirjattu johdannaisten käyvän arvon muutoksia 20 (5) miljoonaa euroa. Nettovelan ja käyttökatteen (EBITDA) suhde edellisiltä 12 kuukaudelta oli 2,7 (2,6 vuoden 2009 lopussa).

Moody'sin ja Standard & Poor'sin Fortumille antamat pitkän aikavälin luottoluokitukset olivat A2 (vakaat näkymät) ja A (vakaat näkymät).

Osakkeet ja osakepääoma

Tammi–syyskuussa 2010 Fortum Oyj:n osakkeiden vaihto NASDAQ OMX Helsinki -pörssissä oli yhteensä 396,5 (453,0) miljoonaa osaketta, arvoltaan 7 394 miljoonaa euroa. Fortumin markkinaarvo vuoden 2010 kolmannen neljänneksen viimeisen pörssipäivän päätöskurssin mukaan laskettuna oli 17 048 miljoonaa euroa. Raportointikauden korkein noteeraus Fortum Oyj:n osakkeille NASDAQ OMX Helsinki -pörssissä oli 19,92 euroa ja alin 17,18 euroa. Osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi oli 18,65 euroa. Kolmannen neljänneksen viimeisen pörssipäivän päätöskurssi oli 19,19 (17,52) euroa.

Raportointikauden lopussa Fortum Oyj:n osakepääoma oli 3 046 185 953 euroa ja rekisteriin merkittyjen osakkeiden kokonaismäärä 888 367 045. Fortum Oyj ei omistanut omia osakkeitaan.

Suomen valtion omistusosuus Fortumista oli 50,8 % raportointikauden lopussa. Hallintarekisteröityjen ja suorien ulkomaisten osakkeenomistajien osuus oli 29,9 %. Fortumin hallituksella ei ole yhtiökokouksen myöntämiä käyttämättömiä valtuuksia vaihtovelkakirjojen tai optiolainojen liikkeelle laskemiseksi tai uusien osakkeiden liikkeelle laskemiseksi.

Konsernin henkilöstö

Kauden lopussa henkilöstömäärä oli 10 865 (11 613 vuoden 2009 lopussa).

Tutkimus ja kehitys

Ruotsin energiavirasto ja Ruotsin valtion teknologiarahoitusorganisaatio Vinnova hyväksyivät merkittävän rahoituksen Tukholman Norra Djurgårdsstadenin hankkeen selvitystyön aloittamiseksi. Hankkeen tarkoituksena on rakentaa Tukholmaan uusi, kestävään kehitykseen perustuva asuin- ja liikehuoneistoalue. Fortum on mukana kehittämässä uutta älykästä sähköverkkoa hyödyntävää energiajärjestelmää.

Fortumin pitkäaikaisen ydinvoimateknologian tutkimus- ja kehitystyön tuloksena Säteilyturvakeskukselle lähetettiin hakemus ydinpolttoaineen palaman nostamisesta.

Näkymät

Avaintekijät ja riskit

Fortumin tuloksen kannalta tärkein tekijä on sähkön tukkuhinta. Tukkuhinnan kehityksen avaintekijöitä ovat tarjonnan ja kysynnän tasapaino, polttoaineiden ja hiilidioksidin päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne. Lisäksi Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan vaihtokurssit vaikuttavat Fortumin tulokseen. Valuuttakurssien vaihtelusta aiheutuvat muuntovaikutukset taseessa kirjataan Fortumin omaan pääomaan.

Fortumin taloudellinen tulos on alttiina useille strategisille, taloudellisille ja operatiivisille riskeille. Lisätietoja Fortumin riskeistä ja riskienhallinnasta on esitetty Fortumin vuoden 2009 toimintakertomuksessa sekä konsernin tilinpäätöksessä.

Pohjoismainen markkina

Fortum odottaa tällä hetkellä sähkönkysynnän palautuvan vuoden 2008 tasolle vuoteen 2012– 2014 mennessä Pohjoismaissa. Sähkön osuus kokonaisenergiankulutuksesta jatkaa kasvuaan. Lokakuun puolivälissä 2010 sähkön futuurihinta Nord Poolissa loppuvuodelle 2010 oli noin 51 euroa/MWh. Sähkön futuurihinta vuodelle 2011 oli noin 45 euroa/MWh ja vuodelle 2012 noin 42 euroa/MWh. Hiilen (ICE Rotterdam) futuurihinta loppuvuodelle 2010 puolestaan oli noin 100 Yhdysvaltain dollaria barrelilta ja hiilidioksidipäästöoikeuksien markkinahinta loppuvuodelle 2010 noin 16 euroa hiilidioksiditonnia kohti.

Lokakuun puolivälissä 2010 Pohjoismaiden vesivarastot olivat noin 15 TWh keskimääräistä pienemmät ja 16 TWh alle vuoden 2009 vastaavan tason.

Russia

Venäjällä sähkön tukkumarkkinoiden uudistus etenee. Sähkön tukkumarkkinoiden odotetaan vapautuvan kokonaan vuoden 2011 alusta. Lisäksi kapasiteettimarkkinoiden säännöistä on päästy sopimukseen. Uudelle, investointivelvoitesopimusten (Capacity Supply Agreement) perusteella rakennetulle tuotantokapasiteetille odotetaan maksettavan muuta kapasiteettia huomattavasti korkeampaa hintaa.

Fortum on nopeuttanut OAO Fortumin 2 300 MW:n investointiohjelmaa talouskriisin jälkeisen kysynnän elpymisen ja Venäjän kapasiteettimarkkinoiden kehittymisen johdosta. Uudet yksiköt on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2014 loppuun mennessä. Kolmen ensimmäisen yksikön odotetaan nyt olevan kaupallisessa käytössä vuoden 2011 alkupuoliskolla, noin 2-3 kuukautta myöhemmin kuin aiemmin arvioitiin. Investointiohjelma on tärkeä tekijä vakaalle tuloskasvulle Venäjällä. Ohjelman loppuosan arvo syyskuun lopun 2010 valuuttakursseilla laskettuna on arviolta 1,7 miljardia euroa lokakuusta 2010 eteenpäin.

Kaasun keskimääräinen säännelty hinta nousi 24 % ensimmäisellä neljänneksellä vuoden 2009 keskimääräiseen hintaan verrattuna. Kaasun säännellyn hinnan odotetaan pysyvän muuttumattomana vuoden 2010 loppuun. Virallisen suunnitelman mukaan säänneltyä kaasun hintaa nostetaan 15 % vuonna 2011. Säännelty sähkön hinta on vuositasolla sidottu säänneltyyn kaasun hintaan ja inflaatioon.

Vuosittaisten tehokkuusparannusten odotetaan kasvavan noin 100 miljoonaan euroon vuonna 2011.

Käyttöomaisuusinvestoinnit

Fortum arvioi vuoden 2010 käyttöomaisuusinvestointiensa jäävän jonkin verran alhaisemmalle tasolle kuin aiemmin on ilmoitettu, noin 1,4 miljardiin euroon. Vuonna 2011 käyttöomaisuusinvestointien odotetaan nousevan noin 1,6 miljardiin euroon, mikä ylittää aiemmin tiedotetun 0,8–1,2 miljardin euron vaihteluvälin. Myös vuosina 2012 ja 2013 käyttöomaisuusinvestointien arvioidaan ylittävän yhtiön normaalin 0,8–1,2 miljardin euron vaihteluvälin. Pääasiallinen syy korkeampiin käyttöomaisuusinvestointeihin vuosina 2010–2013 on OAO Fortumin investointiohjelman aikataulun nopeuttaminen.

Verotus

Ruotsin hallitus on esittänyt korotusta vesivoiman kiinteistöveroihin vuoden 2011 alusta lähtien. Fortum arvioi, että toteutuessaan veromuutoksen vaikutukset olisivat noin 15 miljoonaa euroa.

Windfall-verotus poistettiin hallituksen esityslistalta Suomessa.

Suojaus

Syyskuun 2010 lopussa Power-divisioonan arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 80 % noin 45 euroon/MWh loppuvuodeksi 2010. Vuodeksi 2011 divisioonan arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu noin 70 % noin 44 euroon/MWh ja vuodeksi 2012 noin 35 % noin 43 euroon/MWh.

Raportoidut suojaukset voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimien mukaan. Suojaukset tehdään pääasiassa johdannaissopimuksilla. Näistä useimmat ovat Nord Poolissa kaupankäynnin kohteena olevia forward-sopimuksia tai vakioituja futuureja, joihin kuuluu useita erilaisia tuotteita ja maturiteetteja.

Kannattavuus

Sähkö- ja lämpöliiketoiminnan tulos on yleensä paras vuoden ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä.

Fortumin Power-divisioonan toteutuneeseen sähkön tukkumyyntihintaan Pohjoismaissa vaikuttavat muun muassa suojaustasot, suojaushinta, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttojen kurssivaihtelut. Jos sähköntuotantolähteiden suhteellisissa osuuksissa tapahtuvien muutosten potentiaalisia vaikutuksia ei oteta huomioon, 1 euron muutos megawattituntia kohti Power-divisioonan toteutuneessa sähköntukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa johtaa noin 50 miljoonan euron muutokseen Fortumin vuotuisessa liikevoitossa.

Fortumin tulos vuoden kolmelta ensimmäiseltä neljännekseltä oli vakaa. Yhtiöllä on joustava, kustannustehokas ja ilmastomyönteinen tuotantorakenne. Fortumin taloudellinen asema ja maksuvalmius ovat vahvoja.

Espoo, 20.10.2010 Fortum Oyj Hallitus

Lisätietoja: Tapio Kuula, toimitusjohtaja, puhelin: +358 10 452 4112 Juha Laaksonen, talousjohtaja, puhelin: +358 10 452 4519

Fortumin sijoittajasuhteet, puh. +358 10 453 6150 / [email protected]

Tiivistetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS 34, osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti. Osavuosikatsaus ei ole tilintarkastettu.

Fortumin varsinainen yhtiökokous on tarkoitus pitää 31.3.2011, ja vuoden 2011 mahdolliset osinkoihin liittyvät päivämäärät ovat seuraavat:

  • Osingon irtoamispäivä 1.4.2011
  • Osingonmaksun täsmäytyspäivä 5.4.2011
  • Osingonmaksupäivä 12.4.2011

Fortumin vuosikertomus tilikaudelta 2010 julkaistaan viimeistään viikolla 10.

Tulostiedotus vuonna 2011:

  • Vuoden 2010 tilinpäätöstiedote julkaistaan
  • 2.2.2011 arviolta klo 9.00.
  • Osavuosikatsaus tammi–maaliskuulta julkaistaan 28.4.2011 noin klo 9.00.
  • Osavuosikatsaus tammi–kesäkuulta julkaistaan 19.7.2011 noin klo 9.00.
  • Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta julkaistaan 20.10.2011 noin klo 9.00.

Jakelu: NASDAQ OMX Helsinki Keskeiset tiedotusvälineet www.fortum.fi

Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa, mukaan lukien vuosineljännestaulukot, on Fortumin verkkosivuilla osoitteessa www.fortum.fi/sijoittajat.

Osavuosikatsauksen sisältö

Sivu
Lyhennetty konsernin tuloslaskelma 20
Lyhennetty konsernin tase 22
Lyhennetty laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 23
Lyhennetty konsernin rahavirtalaskelma 24
Nettovelan muutokset ja tunnusluvut 25
Konsernin lyhennetyn osavuosikatsauksen liitetiedot 26
Tunnuslukujen laskentakaavat 39
Markkinatilanne 41
Tuotanto- ja myyntivolyymit 42

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma

Edelliset
milj. euroa Liite III/2010 III/2009 I-III/2010 I-III/2009 2009 12 kk
Liikevaihto 4 1 152 1 046 4 394 3 872 5 435 5 957
Muut tuotot 30 16 85 55 84 114
Materiaalit ja palvelut -475 -352 -1 936 -1 419 -2 027 -2 544
Henkilöstökulut -116 -114 -374 -373 -495 -496
Poistot ja arvonalentumiset 4, 12 -140 -128 -416 -374 -510 -552
Muut kulut -149 -152 -461 -443 -599 -617
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 10 -30 95 -58 -106 47
Liikevoitto 312 286 1 387 1 260 1 782 1 909
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 4, 13 10 3 41 -1 21 63
Korkokulut -48 -56 -140 -188 -241 -193
Korkotuotot 18 23 53 76 98 75
Johdannaisten käyvän arvon muutokset 1 -8 20 5 -1 14
Muut rahoituserät - netto -8 -6 -31 -21 -23 -33
Rahoitustuotot ja -kulut -37 -47 -98 -128 -167 -137
Voitto ennen veroja 285 242 1 330 1 131 1 636 1 835
Tuloverot 9 -45 -39 -236 -211 -285 -310
Kauden voitto 240 203 1 094 920 1 351 1 525
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille 247 211 1 069 906 1 312 1 475
Määräysvallattomille omistajille -7 -8 25 14 39 50
240 203 1 094 920 1 351 1 525
Osakekohtainen tulos (euroa per osake) 10
Laimentamaton 0,27 0,24 1,20 1,02 1,48 1,66
Laimennettu 0,27 0,24 1,20 1,02 1,48 1,66
Edelliset
milj. euroa III/2010 III/2009 I-III/2010 I-III/2009 2009 12 kk
Vertailukelpoinen liikevoitto 302 316 1 292 1 318 1 888 1 862
Kertaluonteiset erät (luovutusvoitot ja -tappiot) 36 7 86 21 29 94
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten
käyvän arvon muutokset -16 -32 5 -53 -76 -18
Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu -10 -5 4 -26 -59 -29
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 10 -30 95 -58 -106 47
Liikevoitto 312 286 1 387 1 260 1 782 1 909

Lyhennetty konsernin laaja tuloslaskelma

milj. euroa III/2010 III/2009 I-III/2010 I-III/2009 2009 2008
Kauden voitto 240 203 1 094 920 1 351 1 596
Muut laajan tuloksen erät
Kassavirran suojaukset
Käyvän arvon muutokset 39 221 -119 131 -195 453
Siirrot tuloslaskelmaan -15 -71 -18 -154 -218 160
Siirrot vaihto-omaisuuteen/aineellisiin hyödykkeisiin 2 -1 -6 -2 -4 -4
Verot -5 -39 34 8 108 -168
Nettosijoitusten suojaus
Käyvän arvon muutokset -20 -6 -30 -8 -25 -
Verot 5 2 8 0 6 -
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Käyvän arvon muutokset -1 - -1 2 0 -1
Muuntoerot -189 75 255 -52 21 -621
Osuus osakkuusyritysten muista laajan tuloksen eristä 1) 19 40 -61 1 -37 -628
Muut muutokset -1 1 0 -6 1 1
Muut laajan tuloksen erät, verojen jälkeen -166 222 62 -80 -343 -808
Laaja tulos yhteensä 74 425 1 156 840 1 008 788
Laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille 79 420 1 093 832 971 797
Määräysvallattomille omistajille -5 5 63 8 37 -9
74 425 1 156 840 1 008 788
1) Josta Hafslund ASA:n omistamien REC:n
osakkeiden käyvän arvon muutosta ml. muuntoerot 16 32 -69 4 -37 -667

Lyhennetty konsernin tase

milj. euroa Liite 30.9.2010 30.9.2009 31.12.2009
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet 12 382 365 391
Rakennukset, koneet ja kalusto 12 14 193 12 683 12 855
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 4, 13 2 130 2 194 2 188
Osuus valtion ydinjätehuoltorahastosta 16 616 588 570
Varat etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä 66 64 59
Muut pitkäaikaiset sijoitukset 70 61 69
Laskennalliset verosaamiset 57 7 47
Johdannaisinstrumentit 6 232 319 195
Pitkäaikaiset korolliset saamiset 1 109 908 918
Pitkäaikaiset varat yhteensä 18 855 17 189 17 292
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 455 463 447
Johdannaisinstrumentit 6 128 380 182
Myyntisaamiset ja muut saamiset 784 712 1 030
Pankkitalletukset 9 395 397
Rahat ja pankkisaamiset 971 420 493
Likvidit varat 15 980 815 890
Lyhytaikaiset varat yhteensä 2 347 2 370 2 549
Varat yhteensä 21 202 19 559 19 841
OMA PÄÄOMA
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma 14 3 046 3 046 3 046
Ylikurssirahasto 73 73 73
Kertyneet voittovarat 5 155 4 281 4 762
Muut oman pääoman erät -35 496 153
Yhteensä 8 239 7 896 8 034
Määräysvallattomat omistajat 497 432 457
Oma pääoma yhteensä 8 736 8 328 8 491
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Korollinen pitkäaikainen vieras pääoma 15 6 464 6 531 6 002
Johdannaisinstrumentit 6 157 173 191
Laskennalliset verovelat 1 810 1 810 1 750
Ydinvoimaan liittyvät varaukset 16 616 588 570
Muut varaukset 231 212 209
Eläkevelvoitteet 22 50 23
Muu pitkäaikainen vieras pääoma 468 461 472
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 9 768 9 825 9 217
Lyhytaikainen vieras pääoma
Korollinen lyhytaikainen vieras pääoma 15 1 124 325 857
Johdannaisinstrumentit 6 619 266 276
Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma 955 815 1 000
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 2 698 1 406 2 133
Vieras pääoma yhteensä 12 466 11 231 11 350
Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä 21 202 19 559 19 841

Lyhennetty laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Osake
pääoma
Ylikurssi
rahasto
Kertyneet voittovarat Muut oman pääoman erät Emoyhtiön
Määräys
vallattomat
omistajat
Oma
pääoma
yhteensä
Kertyneet Muuntoerot Kassavirta Muut laajan Muut laajan
voittovarat suojaukset tuloksen
erät
tuloksen
erät
osakkuus
milj. euroa yhtiöissä
Oma pääoma 31.12.2009 3 046 73 5 329 -567 21 1 131 8 034 457 8 491
Kauden tulos 1 069 1 069 25 1 094
Muuntoerot 211 1 11 223 44 267
Kauden muut laajan tuloksen erät 1 -105 -23 -72 -199 -6 -205
Laaja tulos yhteensä 1 070 211 -104 -23 -61 1 093 63 1 156
Osingonjako -888 -888 -888
Osingonjako määräysvallattomille omistajille 0 -22 -22
Muutokset yrityshankintojen yhteydessä 0 -1 -1
Oma pääoma 30.9.2010 3 046 73 5 511 -356 -83 -22 70 8 239 497 8 736
Oma pääoma 31.12.2008 3 044 73 4 888 -576 321 36 168 7 954 457 8 411
Kauden tulos 906 906 14 920
Muuntoerot -59 -5 25 -39 7 -32
Kauden muut laajan tuloksen erät -2 -3 -6 -24 -35 -13 -48
Laaja tulos yhteensä 904 -59 -8 -6 1 832 8 840
Osingonjako -888 -888 -888
Osingonjako määräysvallattomille omistajille 0 -19 -19
Muutokset yrityshankintojen yhteydessä -4 -4 -14 -18
Käytetyt optio-oikeudet 1) 2 16 -16 2 2
Oma pääoma 30.9.2009 3 046 73 4 916 -635 313 14 169 7 896 432 8 328
Oma pääoma 31.12.2008 3 044 73 4 888 -576 321 36 168 7 954 457 8 411
Kauden tulos 1 312 1 312 39 1 351
Muuntoerot 9 -4 28 33 12 45
Kauden muut laajan tuloksen erät 6 -296 -19 -65 -374 -14 -388
Laaja tulos yhteensä 1 318 9 -300 -19 -37 971 37 1 008
Osingonjako -888 -888 -888
Osingonjako määräysvallattomille omistajille 0 -19 -19
Muutokset yrityshankintojen yhteydessä -5 -5 -18 -23
Käytetyt optio-oikeudet 1) 2 16 -16 2 2
Oma pääoma 31.12.2009 3 046 73 5 329 -567 21 1 131 8 034 457 8 491

1) Viimeisen optio-ohjelman (2002B) merkintäajan päättymisen 1.5.2009 kirjanpitokäsittelyn vaikutus.

Muuntoerot

Muuntoerot vaikuttivat emoyhtiön omistajille kuuluvaan osuuteen omasta pääomasta 223 miljoonaa euroa vuoden 2010 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana (I-III/2009: -39) sisältäen Ruotsin ja Norjan kruunujen sekä Venäjän ruplan nettovaikutuksen yhteensä 216 miljoonaa euroa (I-III/2009: -39). Osa muuntoerosta syntyy, kun Hafslundin omistamat Norjan kruunun määräiset REC:n osakkeet arvostetaan käypään arvoon. Arvostuksen vaikutus, 4 miljoonaa euroa (I-III/2009: 19), esitetään yhdessä osakkuusyhtiöiden muiden laajan tuloksen erien kanssa.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätöstiedot muunnetaan euroiksi käyttäen tuloslaskelman osalta keskikurssia ja taseen osalta tilinpäätöspäivän kurssia. Kurssiero, joka syntyy muunnosta euroiksi, kirjataan omaan pääomaan. Katso lisätietoja käytetyistä kursseista liitetiedosta 8 Valuuttakurssit.

Kassavirtasuojaukset

Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus kassavirtasuojausten käyvän arvon muutoksista oli -104 miljoonaa euroa vuoden 2010 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana (I-III/2009: -8), ja se liittyi lähinnä sähkön hinnan suojaamiseen. Kun sähkön hinta on alhaisempi/korkeampi kuin suojaushinta, vaikutus omaan pääomaan on positiivinen/negatiivinen.

Osingonjako

Vuoden 2009 osingonjaosta päätettiin yhtiökokouksessa 25.3.2010. Osinko maksettiin 8.4.2010. Vuoden 2008 osingonjaosta päätettiin yhtiökokouksessa 7.4.2009.

Lyhennetty konsernin rahavirtalaskelma

Edelliset
milj. euroa Liite III/2010 III/2009 I-III/2010 I-III/2009 2009 12 kk
Liiketoiminnan rahavirta
Liikevoitto ennen poistoja (Käyttökate) 452 414 1 803 1 634 2 292 2 461
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua -25 31 -98 50 46 -102
Rahoituserät ja toteutuneet kurssierot -126 -51 -449 248 146 -551
Maksetut välittömät verot -93 -74 -248 -205 -239 -282
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 208 320 1 008 1 727 2 245 1 526
Käyttöpääoman muutos 65 22 208 141 19 86
Liiketoiminnan rahavirta yhteensä 273 342 1 216 1 868 2 264 1 612
Investointien rahavirta
Käyttöomaisuusinvestoinnit 1) 4, 12 -216 -228 -702 -579 -845 -968
Hankitut tytäryhtiöosakkeet pl. hankittujen yhtiöiden rahavarat 7 0 -3 -1 -25 -27 -3
Hankitut osakkuusyritysosakkeet 2) 13 -6 -1 -6 -32 -58 -32
Muiden pitkäaikaisten varojen hankinnat -1 -1 -1 -2 -2 -1
Käyttöomaisuuden myynnit 0 27 3 38 48 13
Myydyt tytäryhtiöosakkeet pl. myytyjen yhtiöiden rahavarat 7 1 -1 1 10 11 2
Myydyt osakkuusyritysosakkeet 13 11 1 122 1 2 123
Muiden pitkäaikaisten varojen myynnit 6 0 17 1 1 17
Korollisten saamisten muutos -7 -33 -60 -65 -104 -99
Investointien rahavirta yhteensä -212 -239 -627 -653 -974 -948
Rahavirta ennen rahoitusta 61 103 589 1 215 1 290 664
Rahoituksen rahavirta
Velkojen muutos 277 -722 390 -757 -758 389
Osingonjako yhtiön osakkeenomistajille 0 - -888 -888 -888 -888
Muut rahoituserät -13 -4 -32 -12 -25 -45
Rahoituksen rahavirta yhteensä 264 -726 -530 -1 657 -1 671 -544
Laskelman mukainen likvidien varojen muutos 325 -623 59 -442 -381 120
Likvidit varat kauden alussa 694 1 440 890 1 321 1 321 815
Valuuttakurssierot likvideissa varoissa -39 -2 31 -64 -50 45
Likvidit varat kauden lopussa 980 815 980 815 890 980

1) Maksamattomat investoinnit eivät sisälly käyttöomaisuusinvestointeihin. Aktivoidut vieraan pääoman kulut sisältyvät maksettuihin korkokuluihin.

2) Ostetut osakkuusyritysosakkeet sisältävät osakeannin.

Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua

Muut tuotot ja kulut joihin ei liity maksua sisältää pääasiassa liiketoiminnan rahavirrasta oikaistut luovutusvoitot. Luovutustulot käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynneistä, 143 miljoonaa euroa (I-III/2009: 50), esitetään kokonaisuudessaan investointien rahavirrassa.

Rahoituserät ja toteutuneet kurssierot

Edelliset
milj. euroa III/2010 III/2009 I-III/2010 I-III/2009 2009 12 kk
Maksetut korot ja rahoituskulut, netto -11 -16 -108 -131 -185 -162
Saadut osingot 2 1 53 23 33 63
Toteutuneet valuuttakurssivoitot ja -tappiot -117 -36 -394 356 298 -452
Yhteensä -126 -51 -449 248 146 -551

Toteutuneet valuuttakurssivoitot ja -tappiot aiheutuvat taseen valuuttapositiota suojaavista valuuttatermiineistä, jotka liittyvät pääasiassa Fortumin ruotsalaisten tytäryritysten Ruotsin kruunumääräiseen rahoitukseen sekä siihen, että konsernin pääasiallinen ulkoinen rahoitus on euroissa. Suurin osa näistä termiineistä erääntyy 12 kuukauden sisällä.

Nettovelan muutokset

Edelliset
milj. euroa III/2010 III/2009 I-III/2010 I-III/2009 2009 12 kk
Nettovelka kauden alussa 6 506 6 004 5 969 6 179 6 179 6 041
Muuntoerot 124 107 196 151 144 189
Käyttökate 452 414 1 803 1 634 2 292 2 461
Maksetut rahoituskulut ja verot sekä muut tuotot ja kulut,
joihin ei liity maksua -244 -94 -795 93 -47 -935
Käyttöpääoman muutos 65 22 208 141 19 86
Käyttöomaisuusinvestoinnit -216 -228 -702 -579 -845 -968
Yrityshankinnat -7 -5 -8 -59 -87 -36
Yritysmyynnit 18 27 143 50 62 155
Muutos korollisissa saamisissa -7 -33 -60 -65 -104 -99
Osingot - - -888 -888 -888 -888
Muut rahoitustoiminnot -13 -4 -32 -12 -25 -45
Nettorahavirta (- nettovelan kasvu) 48 99 -331 315 377 -269
Joukkovelkakirjojen käypien arvojen muutos ja
arvostus jaksotettuun hankintamenoon 26 29 112 26 23 109
Nettovelka kauden lopussa 6 608 6 041 6 608 6 041 5 969 6 608

Tunnusluvut

Edelliset
30.9.2010 30.6.2010 31.3.2010 31.12.2009 30.9.2009 30.6.2009 31.3.2009 12 kk
Käyttökate, milj. euroa 1 803 1 351 861 2 292 1 634 1 220 721 2 461
Tulos/osake (laimentamaton), EUR 1,20 0,93 0,63 1,48 1,02 0,78 0,46 1,66
Sijoitettu pääoma, milj. euroa 16 324 15 862 15 642 15 350 15 184 15 347 17 404 N/A
Korollinen nettovelka, milj. euroa 6 608 6 506 5 679 5 969 6 041 6 004 5 634 N/A
Käyttöomaisuus- ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin, milj.
euroa
Käyttöomaisuusinvestoinnit, milj. euroa
750
723
513
493
216
196
929
862
634
571
412
352
181
150
1 045
1 014
Sijoitetun pääoman tuotto, % 1) 12,2 14,3 18,7 12,1 11,4 13,1 14,5 12,9
Oman pääoman tuotto, % 1) 16,6 19,3 25,7 16,0 14,6 17,4 19,6 17,9
Nettovelka/käyttökate 1) 2,8 2,5 1,7 2,6 2,8 2,5 2,0 2,7
Korkokate 15,9 18,7 24,2 12,4 11,3 12,3 16,0 16,1
Korkokate sisältäen aktivoidut vieraan pääoman menot 11,4 13,7 18,7 10,3 9,5 10,5 12,9 11,8
Rahavirta ennen käyttöpääoman
muutosta/korollinen nettovelka, % 1)
22,3 28,8 44,9 37,6 35,7 38,9 45,1 23,1
Velkaantumisaste, % 76 75 67 70 73 76 65 N/A
Oma pääoma/osake, EUR 9,27 9,19 8,96 9,04 8,89 8,42 9,34 N/A
Omavaraisuusaste, % 41 42 40 43 43 41 40 N/A
Henkilöstön lukumäärä
Henkilöstö keskimäärin
10 865
11 302
11 406
11 393
11 290
11 435
11 613
13 278
12 054
13 737
13 586
14 310
14 267
14 644
N/A
N/A
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 osaketta
Laimennettu osakkeiden keskimääräinen
888 367 888 367 888 367 888 230 888 230 888 230 888 095 888 367
lukumäärä, 1 000 osaketta 888 367 888 367 888 367 888 230 888 230 888 230 888 250 888 367
Rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä, 1 000 osaketta 888 367 888 367 888 367 888 367 888 367 888 367 888 166 N/A

1) Neljänneksen luvut on muutettu vastaamaan vuositason lukuja. Tunnuslukujen laskentakaavat ovat liitetiedossa 24.

Konsernin lyhennetyn osavuosikatsauksen liitetiedot

1. Laadintaperusta

Konsernin lyhennetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa käyttöönotettua kansainvälistä (IAS) 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen. Osavuosikatsausta tulee lukea yhdessä vuoden 2009 tilinpäätöksen kanssa. Osavuosikatsausta ei ole tilintarkastettu.

2. Laadintaperiaatteet

Noudatetut laadintaperiaatteet ovat yhtenevät konsernin tilinpäätöksessä 2009 noudattamien periaatteiden kanssa lukuunottamatta alla listattuja standardien käyttöönotosta johtuvia ja esittämisessä tapahtuneita muutoksia:

  • Uudistettu standardi IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen (voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardimuutokset vaikuttavat lähinnä seuraavien aihealueiden kirjanpitokäsittelyyn: hankintaan liittyvät menot, vaiheittaiset hankinnat, liikearvo ja määräysvallattomien omistajien osuus (aiemmin vähemmistöosuus) sekä ehdollinen vastike. Fortum soveltaa uudistettua standardia kaikkiin liiketoimintojen yhdistämisiin 1.1.2010 lähtien.

  • Uudistettu standardi IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös (otettava käyttöön 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardimuutokset edellyttävät kaikkien määräysvallattomien omistajien kanssa tehtyjen liiketoimien vaikutusten kirjaamista omaan pääomaan, ellei määräysvalta muutu. Fortum soveltaa muutettua standardia ei-takautuvasti määräysvallattomien omistajien kanssa tehtyihin liiketoimiin 1.1.2010 lähtien.

  • Muutos standardiin IAS 17 Vuokrasopimukset (otettava käyttöön 1.1.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos on yksi huhtikuussa 2009 julkaistuista IFRS-normiston vuosittaisista muutoksista. Muutos koski IAS 17 Vuokrasopimukset-standardin säännöksiä liittyen maa-alueiden vuokrasopimusten luokitteluun. Aikaisempi IAS 17 -standardi edellytti, että maa-aluetta koskeva vuokrasopimus luokiteltiin muuksi vuokrasopimukseksi, koska maa-alueen taloudellisen vaikutusajan katsotaan olevan ikuinen. Muutoksen jälkeen maa-alueiden vuokrasopimukset tulee luokitella joko rahoitusleasing- tai muiksi vuokrasopimuksiksi IAS 17 pääperiaatteiden mukaan. Fortum on soveltanut standardia 1.1.2010 lähtien. Muutoksella ei ollut olennaista vaikutusta Fortumin konsernitilinpäätökseen sillä merkittävien maanvuokrasopimusten luokittelu ei muutoksen seurauksena muuttunut.

Kirjauskäytännön muutoksesta TGC-1:n osakkuustuloksen kirjaamiseen liittyen, katso liitetieto 13.

Tuloslaskelman lisärivi

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät on eriytetty esitettäväksi tuloslaskelmassa omana eränään, kun ne aikaisemmin ovat sisältyneet tuloslaskelman muihin eriin kululajinsa mukaisesti. Muutos on tehty Fortumin tuloksen paremman ymmärrettävyyden ja vertailukelpoisuuden varmistamiseksi.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältävät:

– kertaluonteiset erät, koostuu luovutusvoitoista ja -tappioista

– suojaustarkoituksessa pidettävien johdannaisten käyvän arvon muutokset, joihin ei IAS 39:n mukaisesti sovelleta suojauslaskentaa.

Valtaosaan Fortumin kassavirtasuojauksista sovelletaan suojauslaskentaa, joiden käyvän arvon muutos kirjataan omaan pääomaan. – kirjanpitokäsittelyn vaikutus, joka aiheutuu siitä, että IFRIC 5:n mukaan Fortumin Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuuden tasearvo ei saa ylittää IFRS:n mukaisesti laskettua varauksen määrää taseessa.

Segmenttejä koskevissa liitetiedoissa vertailukelpoiseen liikevoittoon on päästy vähentämällä nämä erät liikevoitosta. Fortumin näkemyksen mukaan vertailukelpoinen liikevoitto antaa paremman kuvan segmenttien tuloksellisuudesta ja toiminnasta.

3. Kriittiset tilinpäätösarviot ja harkinnat

Osavuosikatsauksen laatiminen edellyttää, että yhtiön johto tekee arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat raportoitujen varojen ja velkojen sekä tuottojen ja kulujen määriin. Toteutuneet tulokset saattavat olla erilaisia näihin arvioihin verrattuna.

Tämän osavuosikatsauksen laatimisen yhteydessä johdon tekemät merkittävät konsernin laadintaperiaatteisiin ja keskeisimpiin epävarmuustekijöihin liittyneet arviot ovat samoja, joita sovellettiin vuositilinpäätöksessä 2009.

4. Tiedot segmenteittäin

Lokakuussa 2009 Fortum uudelleenorganisoi liiketoimintarakenteensa neljään liiketoimintadivisioonaan ja neljään esikuntatoimintoon. Muutoksen tavoittena oli parantaa organisaation tehokkuutta ja selkeyttää tulosvastuullisuutta ja samalla yksinkertaistaa sen rakennetta. Uudet divisioonat ovat Power, Heat, Russia sekä Electricity Solutions and Distribution. Electricity Solutions and Distribution -divisioona (ESD) muodostuu kahdesta liiketoimintayksiköstä, Distributionista ja Electricity Salesista (aikaisemmin Markets). IFRS:n mukaan raportoitavat segmentit on nimetty vastaavasti.

Uudelleenorganisoinnilla ei ollut vaikutusta Fortumin ulkoisen raportoinnin rakenteeseen, sillä raportoitavat segmentit ovat pysyneet samoina. Muutoksella on kuitenkin ollut pieniä vaikutuksia segmenttien sisältöön 1.1.2010 alkaen. Muutokset liittyvät lähinnä Power divisioonan Power Solutions -liiketoiminta-alueen siirtoon Venäjä ja Heat -divisiooniin sekä keskitetyn Trading and Industrial Intelligence -yksikön perustamiseen.

Lisätietoja koskien uusia ja vanhoja segmenttitietoja on esitetty vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsauksen liitteessä.

Tammi-syyskuu 2010

Liikevaihto
Edelliset
milj. euroa III/2010 III/2009 I-III/2010 I-III/2009 2009 12 kk
Sähkönmyynti ilman välillisiä veroja 743 717 2 569 2 315 3 192 3 446
Lämmön myynti 186 160 1 059 887 1 314 1 486
Sähkönsiirto 184 157 648 547 760 861
Muut myynnit 39 12 118 123 169 164
Yhteensä 1 152 1 046 4 394 3 872 5 435 5 957

Liikevaihto segmenteittäin

Edelliset
milj. euroa III/2010 III/2009 I-III/2010 I-III/2009 2009 12 kk
Power 1) 584 572 1 950 1 868 2 531 2 613
- josta sisäistä -10 70 -144 204 254 -94
Heat 1) 220 177 1 172 941 1 399 1 630
- josta sisäistä 1 2 -3 15 23 5
Distribution 196 168 676 573 800 903
- josta sisäistä 3 2 10 6 13 17
Electricity Sales 1) 305 272 1 269 1 039 1 449 1 679
- josta sisäistä 20 9 100 39 67 128
Russia 137 111 550 435 632 747
- josta sisäistä - - - - - -
Muut 23 16 44 54 71 61
- josta sisäistä 35 -13 96 4 -5 87
Nord Pool netotus 2) -264 -200 -1 208 -770 -1 095 -1 533
Eliminoinnit -49 -70 -59 -268 -352 -143
Yhteensä 1 152 1 046 4 394 3 872 5 435 5 957

1) Sekä ulkoinen että sisäinen liikevaihto sisältää realisoituneiden suojausinstrumenttien vaikutukset. Vaikutus liikevaihtoon voi olla positiivinen tai negatiivinen riippuen keskimääräisen sopimushinnan ja realisoituneen spot-hinnan erotuksesta.

2) Tuntiperusteiset myynnit ja ostot Nord Poolilta netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai netto-ostaja.

Liikevoitto segmenteittäin
Edelliset
milj. euroa III/2010 III/2009 I-III/2010 I-III/2009 2009 12 kk
Power 256 297 1 003 1 036 1 363 1 330
Heat -15 -11 179 143 252 288
Distribution 62 47 228 182 263 309
Electricity Sales 12 -7 6 -8 29 43
Russia 14 -19 37 -28 -20 45
Muut -17 -21 -66 -65 -105 -106
Yhteensä 312 286 1 387 1 260 1 782 1 909
Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin
Edelliset
milj. euroa III/2010 III/2009 I-III/2010 I-III/2009 2009 12 kk
Power 267 308 962 1 063 1 454 1 353
Heat -12 -13 153 127 231 257
Distribution 61 47 216 182 262 296
Electricity Sales 11 7 8 11 22 19
Russia -16 -20 -9 -28 -20 -1
Muut -9 -13 -38 -37 -61 -62
Vertailukelpoinen liikevoitto 302 316 1 292 1 318 1 888 1 862
Kertaluonteiset erät 36 7 86 21 29 94
Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät -26 -37 9 -79 -135 -47
Liikevoitto 312 286 1 387 1 260 1 782 1 909
Kertaluonteiset erät segmenteittäin
Edelliset
milj. euroa III/2010 III/2009 I-III/2010 I-III/2009 2009 12 kk
Power 5 0 6 5 6 7
Heat 0 6 22 15 21 28
Distribution 1 0 12 0 1 13
Electricity Sales - 0 - 0 0 0
Russia 30 1 46 0 0 46
Muut 0 0 0 1 1 0
Yhteensä 36 7 86 21 29 94

Kertaluonteiset erät sisältävät luovutusvoittoja ja -tappioita.

Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
milj. euroa III/2010 III/2009 I-III/2010 I-III/2009 2009 Edelliset
12 kk
Power 1) -16 -11 35 -32 -97 -30
Heat -3 -4 4 1 0 3
Distribution 0 0 0 0 0 0
Electricity Sales 1 -14 -2 -19 7 24
Russia - - - - - -
Muut -8 -8 -28 -29 -45 -44
Yhteensä -26 -37 9 -79 -135 -47
1) Sisältää kirjanpitokäsittelyn vaikutukset, jotka johtuvat
Fortumin osuudesta Valtion ydinjätehuoltorahastoon,
yhteensä milj. euroa:
-10 -5 4 -26 -59 -29

Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältävät pääasiassa niiden tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisintrumenttien vaikutuksen, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa IAS 39 mukaisesti. Power -segmentti sisältää vaikutukset, jotka johtuvat Fortumin osuudesta Valtion ydinjätehuoltorahastoon, jossa IFRIC 5 tulkinnan mukaisesti taseen varat eivät voi ylittää niihin liittyviä taseeseen kirjattuja velkoja.

Poistot ja arvonalentumiset segmenteittäin
Edelliset
milj. euroa III/2010 III/2009 I-III/2010 I-III/2009 2009 12 kk
Power 26 24 74 69 93 98
Heat 46 41 137 117 162 182
Distribution 45 42 132 122 164 174
Electricity Sales 0 1 2 4 6 4
Russia 21 18 63 55 75 83
Muut 2 2 8 7 10 11
Yhteensä 140 128 416 374 510 552

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta segmenteittäin

milj. euroa III/2010 III/2009 I-III/2010 I-III/2009 2009 Edelliset
12 kk
-9 -27 -20
Power 1), 2) -4 -35 -42
Heat 3 6 22 18 30 34
Distribution 2 -1 13 8 10 15
Electricity Sales 0 0 1 1 0 0
Russia 1 1 10 6 20 24
Muut 8 6 22 -14 -4 32
Yhteensä 10 3 41 -1 21 63
1) Sisältää kirjanpitokäsittelyn vaikutukset, jotka johtuvat Fortumin
osakkuusyhtiöiden osuuksista suomalaisissa ja ruotsalaisissa
ydinjätehuoltorahastoissa, yhteensä milj. euroa: 0 1 0 -5 -5 0

2) Suurin osa Power -segmentin osakkuusyhtiöistä on tuotantoyhtiöitä, joilta Fortum ostaa sähköä omakustannushintaan, johon sisältyvät korot, valmisteverot ja välittömät verot.

Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä segmenteittäin
milj. euroa 30.9.2010 30.9.2009 31.12.2009
Power 898 878 863
Heat 159 173 178
Distribution 212 226 230
Electricity Sales 13 12 12
Russia 418 404 425
Muut 430 501 480
Yhteensä 2 130 2 194 2 188

Investoinnit käyttöomaisuuteen segmenteittäin

Edelliset
milj. euroa III/2010 III/2009 I-III/2010 I-III/2009 2009 12 kk
Power 27 20 62 64 96 94
Heat 66 91 187 258 358 287
Distribution 51 48 127 127 188 188
Electricity Sales 0 0 0 1 1 0
Russia 84 58 342 117 215 440
Muut 2 2 5 4 4 5
Yhteensä 230 219 723 571 862 1 014
Josta aktivoituja vieraan pääoman menoja 13 7 34 21 30 43

Bruttoinvestoinnit osakkeisiin segmenteittäin

Edelliset
milj. euroa III/2010 III/2009 I-III/2010 I-III/2009 2009 12 kk
Power 5 0 25 56 57 26
Heat 1 0 1 0 1 2
Distribution - 3 - 3 5 2
Electricity Sales - - - - - -
Russia - 0 - 3 3 0
Muut 1 0 1 1 1 1
Yhteensä 7 3 27 63 67 31

Bruttoinvestoinnit osakkeisiin vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä muodostuvat Teollisuuden Voimalle annettavasta osakepääoman lisäyksestä. Katso liitetieto 13.

Sidottu pääoma segmenteittäin

milj. euroa 30.9.2010 30.9.2009 31.12.2009
Power 5 818 5 516 5 494
Heat 4 021 3 655 3 787
Distribution 3 560 3 248 3 299
Electricity Sales 55 46 125
Russia 2 522 2 112 2 260
Muut 238 374 382
Yhteensä 16 214 14 951 15 347
Sidotun pääoman tuotto segmenteittäin
Edelliset
% 12 kk 31.12.2009
Power 22,9 24,5
Heat 8,3 7,9
Distribution 9,5 8,7
Electricity Sales 48,0 28,9
Russia 2,9 0,0
Muut -22,8 -19,4
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto segmenteittäin
% Edelliset
12 kk
31.12.2009
Power 23,3 26,4
Heat 7,6 7,3
Distribution 9,1 8,6
Electricity Sales 17,9 18,6
Russia 1,0 0,0
Muut -5,7 -17,0

Sidotun pääoman tuotto on laskettu jakamalla vuotuisen liikevoiton ja 'Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta' -erän summa keskimääräisellä sidotulla pääomalla. Keskimääräinen sidottu pääoma on laskettu käyttämällä avaavan taseen ja kunkin neljänneksen lopun arvoja.

Varat segmenteittäin
milj. euroa 30.9.2010 30.9.2009 31.12.2009
Power 6 820 6 191 6 260
Heat 4 373 4 007 4 244
Distribution 4 024 3 692 3 765
Electricity Sales 323 482 475
Russia 2 835 2 370 2 542
Muut 599 785 621
Eliminoinnit -236 -315 -293
Sidottuun pääomaan sisältyvät varat 18 738 17 212 17 614
Korolliset saamiset 1 161 913 943
Laskennalliset verosaamiset 57 7 47
Muut varat 266 612 347
Likvidit varat 980 815 890
Varat yhteensä 21 202 19 559 19 841

Vieras pääoma segmenteittäin

milj. euroa 30.9.2010 30.9.2009 31.12.2009
Power 1 002 675 766
Heat 352 352 456
Distribution 464 443 466
Electricity Sales 268 436 350
Russia 313 258 282
Muut 361 412 240
Eliminoinnit -236 -315 -293
Sidottuun pääomaan sisältyvä vieras pääoma 2 524 2 261 2 267
Laskennalliset verovelat 1 810 1 810 1 750
Muu vieras pääoma 544 304 474
Sijoitettuun pääomaan sisältyvä vieras pääoma 4 878 4 375 4 491
Korollinen vieras pääoma 7 588 6 856 6 859
Oma pääoma 8 736 8 328 8 491
Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä 21 202 19 559 19 841

Muut varat ja muu vieras pääoma, jotka eivät sisälly sidottuun pääomaan segmentteittäin sisältävät pääasiassa tuloverosaamiset ja -velat, jaksotetut korkokulut sekä suojauksista ja korkojohdannaisista, joihin sovelletaan suojauslaskentaa, johtuvat saamiset ja velat.

Henkilöstön lukumäärä
30.9.2010 30.9.2009 31.12.2009
Power 1 892 1 977 1 916
Heat 2 434 2 578 2 552
Distribution 1 090 1 154 1 088
Electricity Sales 521 638 611
Russia 4 332 5 107 4 855
Muut 596 600 591
Yhteensä 10 865 12 054 11 613
Henkilöstö keskimäärin
I-III/2010 I-III/2009 2009
Power 1 907 2 113 2 068
Heat 2 504 2 678 2 652
Distribution 1 126 1 188 1 166
Electricity Sales 544 633 629
Russia 4 629 6 532 6 170
Muut 592 593 593
Yhteensä 11 302 13 737 13 278

Henkilöstö keskimäärin lasketaan käyttäen koko raportointikauden kuukausittaisia keskiarvoja.

5. Segmenttitiedot neljänneksittäin

Lisätietoja vuosineljänneksittäin on saatavissa englannin kielellä Fortumin www-sivuilta www.fortum.fi (Fortum yrityksenä/Sijoittajat/Taloudellista tietoa/Osavuosikatsaukset).

Liikevaihto neljänneksittäin
milj. euroa III/2010 II/2010 I/2010 IV/2009 III/2009 II/2009 I/2009
Power 584 597 769 663 572 608 688
- josta sisäistä -10 -10 -124 50 70 64 70
Heat 220 301 651 458 177 250 514
- josta sisäistä 1 2 -6 8 2 4 9
Distribution 196 200 280 227 168 176 229
- josta sisäistä 3 3 4 7 2 3 1
Electricity Sales 305 327 637 410 272 298 469
- josta sisäistä 20 19 61 28 9 8 22
Russia 137 169 244 197 111 138 186
- josta sisäistä - - - - - - -
Muut 23 16 5 17 16 19 19
- josta sisäistä 35 40 21 -9 -13 4 13
Nord Pool netotus -264 -261 -683 -325 -200 -212 -358
Eliminoinnit -49 -54 44 -84 -70 -83 -115
Yhteensä 1 152 1 295 1 947 1 563 1 046 1 194 1 632

Liikevoitto neljänneksittäin

milj. euroa III/2010 II/2010 I/2010 IV/2009 III/2009 II/2009 I/2009
Power 256 280 467 327 297 307 432
Heat -15 35 159 109 -11 39 115
Distribution 62 53 113 81 47 54 81
Electricity Sales 12 23 -29 37 -7 20 -21
Russia 14 -9 32 8 -19 -15 6
Muut -17 -31 -18 -40 -21 -30 -14
Yhteensä 312 351 724 522 286 375 599
Vertailukelpoinen liikevoitto neljänneksittäin
milj. euroa III/2010 II/2010 I/2010 IV/2009 III/2009 II/2009 I/2009
Power 267 271 424 391 308 340 415
Heat -12 33 132 104 -13 26 114
Distribution 61 53 102 80 47 54 81
Electricity Sales 11 10 -13 11 7 6 -2
Russia -16 -9 16 8 -20 -14 6
Muut -9 -19 -10 -24 -13 -12 -12
Yhteensä 302 339 651 570 316 400 602

Kertaluonteiset erät neljänneksittäin

milj. euroa III/2010 II/2010 I/2010 IV/2009 III/2009 II/2009 I/2009
Power 5 1 0 1 0 1 4
Heat 0 3 19 6 6 9 0
Distribution 1 0 11 1 0 0 0
Electricity Sales - - - 0 0 0 0
Russia 30 0 16 0 1 -1 0
Muut 0 0 0 0 0 1 0
Yhteensä 36 4 46 8 7 10 4

Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät neljänneksittäin

milj. euroa III/2010 II/2010 I/2010 IV/2009 III/2009 II/2009 I/2009
Power 1) -16 8 43 -65 -11 -34 13
Heat -3 -1 8 -1 -4 4 1
Distribution 0 0 0 0 0 0 0
Electricity Sales 1 13 -16 26 -14 14 -19
Russia - - - - - - -
Muut -8 -12 -8 -16 -8 -19 -2
Yhteensä -26 8 27 -56 -37 -35 -7
1) Sisältää kirjanpitokäsittelyn vaikutukset, jotka johtuvat Fortumin
osuudesta Valtion ydinjätehuoltorahastoon, yhteensä milj. euroa: -10 23 -9 -33 -5 -10 -11

6. Rahoitusriskien hallinta

Konsernin riskienhallinnan periaatteisiin ei ole tehty merkittäviä muutoksia katsauskaudella. Riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet ovat yhdenmukaisia vuoden 2009 konsernin tilinpäätöksessä esitettyjen tietojen kanssa.

Alla olevat taulukot esittävät konsernin pääasiassa suojauslaskennassa käytettävien johdannaissopimusten nimellisarvon tai määrän ja käyvän nettoarvon.

Johdannaiset
30.9.2010 30.9.2009 31.12.2009
Nimellis Käypä Nimellis Käypä Nimellis Käypä
Korko- ja valuuttajohdannaiset arvo nettoarvo arvo nettoarvo arvo nettoarvo
MEUR MEUR MEUR MEUR MEUR MEUR
Koronvaihtosopimukset 3 990 120 3 437 41 3 995 41
Valuuttatermiinit 7 704 -362 5 621 -166 6 334 -123
Korkotermiinit - - 49 0 - -
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 534 -17 1 452 62 1 454 65
Käypä Käypä Käypä
Sähköjohdannaiset Määrä nettoarvo Määrä nettoarvo Määrä nettoarvo
TWh MEUR TWh MEUR TWh MEUR
Myyntisopimukset 138 -375 165 1 554 157 9
Ostosopimukset 80 220 109 -1 205 102 -79
Ostetut optiot 1 -1 11 -21 1 -1
Asetetut optiot 4 4 13 4 3 1
Käypä Käypä Käypä
Öljyjohdannaiset Määrä nettoarvo Määrä nettoarvo Määrä nettoarvo
1000 bbl MEUR 1000 bbl MEUR 1000 bbl MEUR
Myyntisopimukset ja -termiinit 9 998 -12 730 2 1 555 -4
Ostosopimukset ja -termiinit 10 028 -4 952 -3 1 450 4
Käypä Käypä Käypä
Hiilijohdannaiset Määrä nettoarvo Määrä nettoarvo Määrä nettoarvo
kt MEUR kt MEUR kt MEUR
Myyntisopimukset 5 280 -16 825 2 1 259 -3
Ostosopimukset 6 290 19 1 329 -11 1 762 -1
Käypä Käypä Käypä
CO2 päästöoikeusjohdannaiset Määrä nettoarvo Määrä nettoarvo Määrä nettoarvo
ktCO2 MEUR ktCO2 MEUR ktCO2 MEUR
Myyntisopimukset 16 863 -11 2 269 5 366 1
Ostosopimukset 19 199 17 2 250 -5 686 -2
Nimellis Käypä Nimellis Käypä Nimellis Käypä
Osakejohdannaiset arvo nettoarvo arvo nettoarvo arvo nettoarvo
MEUR MEUR MEUR MEUR MEUR MEUR
Osaketermiinit1) 19 17 24 19 24 21

1) Käteisvaroina toteutettavia osaketermiinejä käytetään Fortum -konsernin osakekannustinohjelman suojaukseen.

7. Yrityshankinnat ja -myynnit

Vuoden 2010 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä ei ollut olennaisia tytäryritysosakkeiden hankintoja tai -myyntejä.

8. Valuuttakurssit

Kauden lopun valuuttakurssit perustuvat Euroopan keskuspankin julkaisemiin tilinpäätöshetken kursseihin. Keskimääräinen valuuttakurssi on laskettu kunkin kuukauden lopun Euroopan keskuspankin kurssien ja edellisen vuoden viimeisen päivän kurssien keskiarvona.

Keskeisimmät Fortum -konsernissa käytetyt kurssit ovat:

Keskimääräinen valuuttakurssi
1-9/2010 1-6/2010 1-3/2010 1-12/2009 1-9/2009 1-6/2009 1-3/2009
Ruotsi (SEK) 9,6665 9,8144 9,9826 10,6092 10,6830 10,8633 10,9679
Norja (NOK) 8,0258 8,0464 8,1423 8,7708 8,8817 9,0049 9,1034
Puola (PLN) 4,0137 4,0186 3,9970 4,3321 4,3827 4,4764 4,5018
Venäjä (RUB) 40,1288 40,1535 41,4799 44,0684 44,2745 44,1087 44,3928
Kauden lopun valuuttakurssi
30.9.2010 30.6.2010 31.3.2010 31.12.2009 30.9.2009 30.6.2009 31.3.2009
Ruotsi (SEK) 9,1421 9,5259 9,7135 10,2520 10,2320 10,8125 10,9400
Norja (NOK) 7,9680 7,9725 8,0135 8,3000 8,4600 9,0180 8,8900

Puola (PLN) 3,9847 4,1470 3,8673 4,1045 4,2295 4,4520 4,6885 Venäjä (RUB) 41,6923 38,2820 39,6950 43,1540 43,9800 43,8810 45,0320

9. Tuloverot

Tuloslaskelman mukainen veroprosentti katsauskaudella oli 17,7 % (I-III/2009: 18,7 %). Katsauskauden veroprosentti oli vertailukauttaan alhaisempi johtuen pääsääntöisesti verovapaista myyntivoitoista.

Katsauskauden veroprosentti poislukien osuudet osakkuusyritysten voitoista, verovapaita myyntivoittoja sekä muita kertaluontoisia eriä, oli 19,3 % (I-III/2009: 18,6 %). Tuloslaskelman verokantaan vaikuttaa aina se, että osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta lasketaan verojen jälkeen.

Vuoden 2009 veroprosentti, poislukien osuudet osakkuusyritysten voitoista, verovapaita myyntivoittoja sekä muita kertaluontoisia eriä, oli 18,5 %.

10. Osakekohtainen tulos

Laskelma laimentamattomasta ja laimennetusta osakekohtaisesta tuloksesta perustuu alla oleviin lukuihin:

2009
1 312
888 230
-
888 230

11. Osakekohtainen osinko

Yhtiökokous päätti 25.3.2010 jakaa osinkoa tilikaudelta 2009 1,00 euroa osakkeelta, yhteensä 888 miljoonaa euroa perustuen 30.3.2010 rekisteröityjen osakkeiden lukumäärään. Osinko maksettiin 8.4.2010.

Yhtiökokous päätti 7.4.2009 jakaa osinkoa tilikaudelta 2008 1,00 euroa osaketta kohti, yhteensä 888 miljoonaa euroa perustuen rekisteröityjen osakkeiden määrään 14.4.2009. Osingot maksettiin 21.4.2009.

12. Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden muutos

milj. euroa 30.9.2010 30.9.2009 31.12.2009
Kirjanpitoarvo kauden alussa 13 246 12 533 12 533
Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta - 1 2
Käyttöomaisuusinvestoinnit 723 571 862
Ydinvoiman käytöstäpoistamiskulut 16 2 -7
Päästöoikeuksien muutokset -12 -12 0
Vähennykset -2 -23 -26
Poistot ja arvonalentumiset -416 -374 -510
Vähennykset tytäryritysten myyntien kautta -6 -5 -5
Muuntoerot ja muut muutokset 1 026 355 397
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 14 575 13 048 13 246
Kirjanpitoarvoon sisältyvä liikearvo kauden lopussa 295 280 285
Muuntoerokirjausten vaikutus liikearvon määrään 10 -18 -13

13. Muutokset osuuksissa osakkuus- ja yhteisyrityksissä

milj. euroa 30.9.2010 30.9.2009 31.12.2009
Kirjanpitoarvo kauden alussa 2 188 2 112 2 112
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 41 -1 21
Hankinnat 6 32 33
Osakeannit ja muut sijoitukset 20 25 25
Uudelleenluokittelut - -6 -7
Myynnit -88 0 -1
Saadut osingot -52 -23 -32
Osakkuusyritysten muut laajan tuloksen erät -61 1 -36
Muuntoerot 76 54 73
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 2 130 2 194 2 188

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta

Vuoden 2010 kolmannen neljänneksen osuus osakkuusyritysten tuloksesta oli 10 miljoonaa euroa (III/2009: 3). Fortumin osuus Hafslund ASA:n tuloksesta toisen neljänneksen aikana oli 8 miljoonaa euroa (III/2009: 6). Hafslund ASA myi 26 miljoonaa REC:n osaketta toukokuussa 2010. Fortumin laadintaperiaatteiden mukaan 2 miljoonaa euroa REC:n osakkeiden myynnistä on sisällytetty osuuteen osakkuusyritysten tuloksesta vuoden 2010 toisella neljänneksellä. Fortumin osuus osakkuusyritysten tuloksesta tammi-syyskuun 2010 aikana oli 41 miljoonaa euroa (I-III/2009: -1), josta Hafslundin osuus oli 22 miljoonaa euroa (I-III/2009: -14) ja Gasumin osuus 20 miljoonaa euroa (I-III/2009: 16). Fortumin osuus osakkuusyritysten tuloksesta vuonna 2009 oli 21 miljoonaa euroa, josta Hafslundin osuus oli -4 miljoonaa euroa. Fortumin laadintaperiaatteiden mukaisesti Hafslundin osakkuusyritystulos on sisällytetty konsernin lukuihin Hafslundin edellisen neljänneksen tietoihin perustuen, sillä päivitettyjä osavuosikatsaustietoja ei yleensä ole käytettävissä. Hafslund julkaisee osavuosikatsauksensa vuoden 2010 kolmannelta neljännekseltä 28.10.2010. Hafslundin kolmannen neljänneksen tulos ei sisälly Fortumin kolmannen neljänneksen tulokseen.

Vuoden toisen neljänneksen aikana Fortum muutti kirjauskäytäntöään TGC-1:n osakkuustuloksen kirjaamisen osalta. Aiemmin Fortum on sisällyttänyt osuuteensa tuloksesta myös osuuden TGC-1:n kirjaamista arvonalentumistappioista sekä kirjattujen arvonalennusten peruutuksista. Jatkossa Fortum eliminoi yhtiön tekemät arvonalentumistappiot ja niiden peruutukset kirjatessaan osuuttaan tuloksesta ja arvioi arvonalentumiskirjausten tarpeellisuutta erikseen. Kirjauskäytännön muutos on tehty oikaisemalla aikaisempien kausien vaikutus eitakautuvasti, koska muutoksella ei katsota olevan olennaista vaikutusta vertailuvuoden tietoihin.

TGC-1 on aiemmin julkaissut IFRS-standardien mukaisia tilinpäätöstietoja kahdesti vuodessa. Vuoden 2009 IFRS-tilinpäätös julkaistiin kesäkuussa 2010. Sen jälkeen yhtiö ilmoitti julkaisevansa jatkossa IFRS-standardien mukaisia osavuosikatsaustietoja vuosineljänneksittäin. Vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen tulos julkaistiin heinäkuun 2010 alussa ja toisen neljänneksen tulos syyskuun 2010 alussa. Fortumin tammi-syyskuun 2010 osavuosikatsaukseen on sisällytetty Fortumin osuus TGC-1:n tuloksesta vuoden 2009 toiselta vuosipuoliskolta sekä vuoden 2010 ensimmäiseltä vuosipuoliskolta.

Hankinnat ja osakeannit

Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) yhtiökokous päätti maaliskuussa 2010 korottaa yhtiön osakepääomaa 79,3 miljoonalla eurolla, josta Fortumin osuus on 19,8 miljoonaa euroa. Fortumin osuus TVO:n osakepääoman korotuksesta on kirjattu vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä ja tullaan maksamaan vuoden 2010 aikana TVO:n hallituksen määräämänä ajankohtana.

Myynnit

Helmikuun 2010 alussa Distribution liiketoimintayksikkö myi Fortumin 49 % osuuden Karlskoga Energi & Miljö AB:sta. Lisäksi vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä Heat -divisioona myi Fortumin 20,4 %:n osuuden Swedegas AB:sta ja Russia -divisioona myi OAO Fortumin 49 %:n osuuden Kurgan Generating Companysta. Vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä Russia -divisioona myi noin 31%:n osuutensa St. Petersburg Sale Companysta.

Tammi-syyskuu 2010

Osakkuusyritysten muut laajan tuloksen erät

Osakkuusyritysten muut laajan tuloksen erät koostuvat pääosin Hafslundin omistamien REC:n osakkeiden käyvän arvon muutoksesta. Vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä jäljellä olevien REC:n osakkeiden käyvän arvon muutos oli 16 miljoonaa euroa (III/2009: 32) ja käyvän arvon muutos vuoden alusta oli -64 miljoonaa euroa (I-III/2009: 4). Hafslundin ilmoittamiin jäljellä olevien osakkeiden lukumäärään perustuen käyvän arvon muutosten kumulatiivinen vaikutus Fortumin omaan pääomaan 30.9.2010 oli 21 miljoonaa euroa.

14. Osakepääoma

milj. euroa Osakkeiden
määrä
30.9.2010
Osake
pääoma
30.9.2010
Osakkeiden
määrä
31.12.2009
Osakepää
oma
31.12.2009
Rekisteröidyt osakkeet 1.1. 888 367 045 3 046 887 638 080 3 044
Optioilla merkityt ja rekisteröidyt osakkeet
raportointikauden lopussa - - 728 965 2
Rekisteröidyt osakkeet raportointikauden lopussa 888 367 045 3 046 888 367 045 3 046
Rekisteröimättömät osakkeet - -

Fortumilla ei ole tilinpäätöshetkellä 30.9.2010 käyttämättömiä optio-oikeuksia.

15. Korollinen vieras pääoma

Kolmannen neljänneksen aikana korollisten velkojen määrä kasvoi 388 miljoonalla eurolla kesäkuun lopun 7 200 miljoonasta eurosta 7 588 miljoonaan euroon (vuoden 2009 lopussa: 6 859 miljoonaa euroa). Likvidit varat kasvoivat 286 miljoonalla eurolla kesäkuun lopun 694 miljoonasta eurosta 980 miljoonaan euroon (vuoden 2009 lopussa: 890 miljoonaa euroa).

Ensimmäisen neljänneksen aikana Fortum lisäsi takaisinlainaustaan Valtion ydinjätehuoltorahastosta 61 miljoonalla eurolla 835 miljoonaan euroon. Toisen neljänneksen aikana Fortum nosti 10 vuoden lainan Nordic Investment Bankilta, yhteensä 60 miljoonaa euroa. Laina tulee osittain rahoittamaan investointeja automaattiseen mittarinluentajärjestelmään. Vuoden 2010 kolmannen neljänneksen aikana Fortum laski liikkeelle EMTN (Euro Medium Term Note) -ohjelmansa puitteissa vuonna 2016 erääntyvät 3,1 miljardin Ruotsin kruunun arvoisen kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjalainan sekä 3,1 miljardin Ruotsin kruunun arvoisen vaihtuvakorkoisen joukkovelkakirjalainan. TGC-10:n (uudelleennimetty OAO Fortum) hankinnan yhteydessä maaliskuussa 2008 sovittu 2 000 miljoonan euron pankkilaina on kuoletettu vuoden 2010 kolmannen neljänneksen aikana, koska jäljellä oleva erääntymätön 350 miljoonaa euroa maksettiin takaisin.

Fortum Oyj laskee säännöllisin väliajoin liikkeelle lyhytaikaisia yritystodistuksia Suomen ja Ruotsin rahoitusmarkkinoilla. Liikkeelle laskettujen yritystodistusten määrä laski 88 miljoonalla eurolla 244 miljoonaan euroon vuoden kolmannen neljänneksen aikana (vuoden 2009 lopussa: 250 miljoonaa euroa).

16. Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat

milj. euroa 30.9.2010 30.9.2009 31.12.2009
Taseeseen sisältyvät erät
Ydinvoimaan liittyvät varaukset 616 588 570
Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 616 588 570
Lainmukainen vastuu ja osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta
Ydinjätehuoltovastuu Suomen ydinenergialain mukaan 913 895 913
Rahastotavoite 830 767 830
Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 830 767 786

Ydinvoimaan liittyvät varaukset

Uudistetun ydinenergialain mukaisesti Fortum teki työ- ja elinkeinoministeriölle esityksen Loviisan ydinvoimalaitoksen ydinjätehuoltovastuusta kesäkuun lopussa. Vastuun määrä perustuu kolmen vuoden välein tehtävään tekniseen suunnitelmaan. Uusi tekninen suunnitelma ja kustannusennuste päivitettiin vuoden 2010 toisella neljänneksellä. Päivityksen mukaan käytetyn ydinpolttoaineen välivarastointiin ja loppusijoittamiseen liittyvien tulevien kustannusten odotetaan nousevan. Työ- ja elinkeinoministeriö päättää vastuun määrän vuoden 2010 loppuun mennessä.

Lain mukainen työ- ja elinkeinoministeriön tammikuussa 2010 antamaan päätökseen perustuva vastuu 30.9.2010 on 913 miljoonaa euroa. Fortumin työ- ja elinkeinoministeriölle tekemään esitykseen perustuva lain mukainen vastuu vuoden 2010 lopussa on 944 miljoonaa euroa. Taseeseen kirjattu ydinjätehuoltovaraus perustuu tulevaisuuden kustannuksia koskeviin kassavirtaennusteisiin, jotka pohjautuvat samoihin selvityksiin kuin lainmukainen vastuu. Ydinvoimavarauksen tasearvo, joka on laskettu IAS 37:n mukaisesti, on kasvanut uuden teknisen suunnitelman seurauksena 46 miljoonalla eurolla vuoden 2009 lopun arvosta, ja on 30.9.2010 yhteensä 616 miljoonaa euroa. Suurin syy lainmukaisen vastuun ja taseeseen kirjatun varauksen väliseen eroon on se, että lainmukaista vastuuta ei diskontata nykyarvoon.

Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta

Viranomaiset päättävät Fortumin rahastotavoitteen Valtion ydinjätehuoltorahastossa laillisen vastuun määrää päätettäessä vuosittain joulukuussa. Fortum suorittaa ydinjätehuoltomaksuja Valtion ydinjätehuoltorahastoon kyseisten päätösten mukaisesti. Nykyinen rahastotavoite perustuu tammikuussa 2010 päätettyyn lainmukaiseen vastuuseen sekä hyväksyttyyn maksujen jaksotussuunnitelmaan, ja on yhteensä 830 miljoonaa euroa. Rahastossa on IFRS:n näkökulmasta 214 miljoonan euron ylijäämä, koska Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta on 30.9.2010 830 miljoonaa euroa, kun taas rahasto-osuuden tasearvo vastaavalla hetkellä on 616 miljoonaa euroa.

Tammi-syyskuu 2010

Vaikutukset vertailukelpoiseen liikevoittoon sekä liikevoittoon

Uuden teknisen suunnitelman seurauksena Power -segmentin vertailukelpoiseen liikevoittoon kirjattiin toisella vuosineljänneksellä kertaluonteisesti -9 miljoonan euron vaikutus johtuen jo käytetyn ydinpolttoaineen korkeammista loppusijoituskustannuksista. Tarkentuneen kustannusennusteen seurauksena kirjattiin kolmannella neljänneksellä vertailukelpoiseen liikevoittoon vastaavasti 2 miljoonan euron kertaluontoinen vaikutus. Kertaluontoisten erien kokonaisvaikutukseksi vuodelle 2010 muodostuu näin -7 miljoonaa euroa. Jo käytetyn ydinpolttoaineen kustannusten muutoksen vaikutus kirjataan aina välittömästi vertailukelpoiseen liikevoittoon.

Power -segmentin liikevoittoon vaikuttaa Fortumin laskentaperiaatteiden mukaisesti Valtion ydinjätehuoltorahaston käsittelystä syntyvät erät, sillä Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuuden tasearvo ei saa ylittää IFRS:n mukaisesti laskettua varauksen määrää taseessa. Niin kauan kuin ydinjätehuoltorahasto pysyy IFRS:n näkökulmasta ylirahoitettuna, kirjataan positiivinen vaikutus liikevoittoon, kun varaus kasvaa enemmän kuin nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon. Negatiivinen kirjaus kirjataan liikevoittoon aina, kun nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon ovat suuremmat kuin varauksen kasvu. Edellä mainittua kirjausta ei sisällytetä Fortumin vertailukelpoiseen liikevoittoon, katso 'muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät', liitetieto 4. Kirjauksen vaikutus Fortumin kolmannen neljänneksen tulokseen oli -10 miljoonaa euroa, kun se viime vuoden vastaavana ajankohtana oli -5 miljoonaa euroa. Kumulatiivinen vaikutus 2010 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana oli 4 miljoonaa euroa, kun vastaavasti viime vuonna vaikutus oli -26 miljoonaa euroa.

Osakkuusyhtiöt

Fortumilla on vähemmistöosuuksia suomalaisessa ja ruotsalaisissa ydinvoimaa tuottavissa osakkuusyhtiöissä. Fortum on näiden yhtiöiden osalta käsitellyt osuutensa ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen vaikutuksista laatimisperiaatteidensa mukaisesti.

17. Pantatut varat

30.9.2010 30.9.2009 31.12.2009
292 286 293
137 137 137
220
3 2 2
181 220

Lainojen vakuudeksi pantatut varat

Suomalaisilla Valtion ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastosta. Ensimmäisellä neljänneksellä Fortum on nostanut lisää lainaa rahastosta (katso liitetieto 15) ja pantannut vastaavasti lisää Kemijoki Oy:n osakkeita. Vuoden 2010 kolmannen neljänneksen lopussa pantattujen osakkeiden arvo oli 269 miljoonaa euroa (vuoden 2009 lopussa: 263).

Muiden sitoumusten vakuudeksi pantatut varat

Fortum on antanut Valtion ydinjätehuoltorahastolle vakuudeksi Naantalin ja Inkoon voimalaitoksiin liittyviä kiinteistökiinnityksiä arvoltaan 181 miljoonaa euroa (vuoden 2009 lopussa: 220). Vakuudet on annettu turvaamaan kattamattomat lainmukaiset vastuut ja mahdolliset odottamattomat tapahtumat liittyen Loviisan ydinvoimalan käytöstäpoistosta ja ydinjätteen loppusijoituksesta aiheutuviin tuleviin kustannuksiin. Kiinnitysten arvo päivitettiin toisen neljänneksen aikana perustuen vuoden vaihteessa päivitettyyn lainmukaiseen vastuuseen ja rahastotavoitteeseen. Vuosittaisen päivityksen seurauksena kiinteistökiinnitysten määrä laski 39 miljoonalla eurolla vuoden 2010 toisella neljänneksellä (katso myös liitetieto 16 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat).

18. Vuokrasopimuksiin liittyvät sitoumukset

milj. euroa 30.9.2010 30.9.2009 31.12.2009
Vuoden sisällä erääntyvät 26 22 23
Yli vuoden, mutta viiden vuoden sisällä erääntyvät 46 41 35
Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät 93 83 93
Yhteensä 165 146 151

Vuokrasopimuksiin liittyvien sitoumusten kasvu vuoden 2009 lopusta selittyy pääsääntöisesti valuuttakurssimuutoksilla.

19. Investointisitoumukset

milj. euroa 30.9.2010 30.9.2009 31.12.2009
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1 219 1 359 1 326
Aineettomat hyödykkeet 7 5 5
Yhteensä 1 226 1 364 1 331

Investointisitoumukset ovat pienentyneet vuoden 2009 loppuun verrattuna. Sitoumukset ovat pienentyneet Nokialla sijaitsevan yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotantolaitoksen hankinnan johdosta sekä OAO Fortumin investointiohjelman ja Czestochowan voimalaitosinvestoinnin etenemisen seurauksena. Samalla investointisitoumukset ovat kasvaneet Venäjän vahvan ruplan sekä Liettuan Klaipedassa ja Ruotsin Bristassa (Brista 2) sijaitsevien yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotantolaitoksien rakennusprojekteista johtuen.

20. Vastuut

milj. euroa 30.9.2010 30.9.2009 31.12.2009
Omasta puolesta annetut
Muut vastuut 190 319 321
Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta annetut
Takaukset 349 593 592
Muut vastuut 125 125 125
Muiden puolesta annetut
Takaukset 4 10 12
Muut vastuut 0 1 1

Omasta puolesta annetut vastuut

Omasta puolesta annetut muut vastuut, 190 miljoonaa euroa, ovat pienentyneet vuoden 2009 lopusta 131 miljoonaa euroa. Pienentyminen johtuu Fortumin Iso-Britannian käyttö- ja kunnossapitoliiketoimintaan liittyvien takauksien palautumisesta Fortum Oyj:lle sekä Venäjän ja Puolan investointiprojektien etenemisestä.

Vastuut osakkuusyritysten puolesta

Lainsäädäntö edellyttää, että Suomessa ja Ruotsissa toimivien ydinvoimayhtiöiden on annettava vakuuksia Suomen ja Ruotsin ydinjätehuoltorahastoille, joilla taataan, että voimalaitosten käytöstäpoistoon ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamiseen on riittävät varat.

Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) puolesta annettu takaus oli 58 miljoonaa euroa 30.9.2010 (vuoden 2009 lopussa: 67). Takauksen arvo päivitettiin toisen neljänneksen aikana perustuen tammikuussa 2010 päätettyyn lainmukaiseen vastuuseen ja rahastotavoitteeseen (katso liitetieto 16).

Ruotsissa Fortum on antanut Ruotsin ydinjätehuoltorahastolle takaukset Forsmark Kraftgruppen AB:n (FKA) ja OKG AB:n puolesta omistusosuuksiensa mukaisesti. Ruotsin valtio päätti joulukuussa 2009 takuiden määrästä vuosille 2010 ja 2011, ja päätös astui voimaan kesäkuussa 2010. Päätöksen seurauksena FKA:n ja OKG:n puolesta annettujen takausten yhteismäärä laski kesäkuussa 2010 vuoden 2009 lopun 5 314 miljoonasta Ruotsin kruunusta (518 miljoonasta eurosta) 2 574 miljoonaan Ruotsin kruunuun (282 miljoonaan euroon). Lasku johtuu Ruotsin valtion muuttuneesta laskentakäytännöstä. Aikaisemmin takuiden määrä perustui nimellisarvoihin, mutta kesäkuusta 2010 lähtien ne perustuvat diskontattuihin kassavirtoihin.

21. Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt

Elokuussa 2010 Suomen Korkein hallinto-oikeus (KHO) hylkäsi Kilpailuviraston tekemän valituksen markkinaoikeuden 14.3.2008 antamasta päätöksestä. Markkinaoikeus katsoi tuolloin, ettei Fortumin E.ON Finland -kauppa 2006 johtanut määräävään markkina-asemaan tai markkina-aseman vahvistumiseen.

Fortum osallistuu TVO-omistusosuutensa kautta 1 600 megawatin ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseen Suomessa (Olkiluoto 3). Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikön TVO:lle toimittava AREVA-Siemens ilmoitti kesäkuussa, että nykyisen tilanteen perusteella arvioiden suurin osa töistä saadaan päätökseen vuonna 2012 ja voimalan säännöllinen käyttö voi alkaa vuoden 2013 aikana.

Oikeudenkäynteihin ja viranomaismenettelyihin liittyen ei vuoden 2010 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana ole tapahtunut muita olennaisia muutoksia verrattuna vuoden 2009 lopun tilanteeseen.

22. Lähipiiritapahtumat

Lähipiiriin kuuluvat osapuolet on esitetty Fortumin vuoden 2009 tilinpäätöksessä. Tilinpäätöshetken 31.12.2009 jälkeen ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.

Suomen valtion omistusosuus Fortumin osakkeista vuoden 2009 lopussa oli 50,76 %, eikä se ole muuttunut vuoden 2010 aikana.

Liiketoimet osakkuusyritysten kanssa

milj. euroa I-III/2010 I-III/2009 2009
Myynnit osakkuusyrityksille 41 61 86
Korot osakkuusyritysten lainasaamisista 28 27 37
Ostot osakkuusyrityksiltä 547 397 555

Avoimet saldot osakkuusyritysten kanssa

milj. euroa 30.9.2010 30.9.2009 31.12.2009
Pitkäaikaiset korolliset lainasaamiset 1 025 827 852
Myyntisaamiset 11 7 14
Muut saamiset 21 15 5
Pitkäaikaiset velat 213 199 199
Ostovelat 19 6 23
Muut velat 25 34 22

Liiketapahtumat ja saldot yhteisyritysten kanssa

Liiketapahtumat vuoden 2010 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä ja avoimet saldot 30.9.2010 yhteisyritysten kanssa olivat merkitykseltään vähäisiä.

23. Katsauskauden jälkeisiä tapahtumia

Katsauskauden jälkeen ei ole ollut olennaisia tapahtumia.

24. Tunnuslukujen laskentakaavat

Käyttökate (EBITDA =Tulos ennen korkoja,
veroja sekä poistoja ja arvonalentumisia)
= Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Vertailukelpoinen liikevoitto = Liikevoitto - kertaluonteiset erät - muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Kertaluonteiset erät = Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja tappiot
Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät = Sisältää ne tulevaisuuden kassavirtoja suojaavat rahoitusinstrumentit,
joihin ei voida soveltaa IAS 39:n mukaisesti suojauslaskentaa sekä
IFRIC tulkinnan nro 5 mukaisen vaikutuksen, joka aiheutuu siitä, että
taseen saamisiin kirjattu Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta
ei voi ylittää vastaavaa velkaa.
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta = Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta
Investoinnit käyttöomaisuuteen = Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin tehdyt investoinnit mukaan lukien
kunnossapito-, tuottavuus- ja kasvuinvestoinnit sekä lainsäädännön edellyttämät
investoinnit. Investointeihin kuuluvat myös investointien rakennusaikana taseeseen
aktivoidut korkokulut. Kunnossapitoinvestoinnit pidentävät olemassaolevan
omaisuuserän vaikutusaikaa, ylläpitävät käytettävyyttä sekä/tai ylläpitävät
luotettavuutta. Tuottavuusinvestoinnit parantavat olemassaolevan hyödykkeen
tuottavuutta. Kasvuinvestointien tarkoitus on rakentaa uutta kapasiteettia ja/tai lisätä
olemassaolevien liiketoimintojen asiakaskantaa. Lainsäädännön edellyttämät
investoinnit tehdään tiettyinä ajankohtina lakien vaatimusten mukaan.
Bruttoinvestoinnit osakkeisiin = Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin, osakkuusyritysosakkeisiin ja muihin myytävissä
oleviin sijoituksiin. Investoitujen tytäryhtiöosakkeiden hankintahintaan on lisätty
hankittavan yhtiön nettovelka.
Oman pääoman tuotto, % = Kauden voitto
x 100
Oma pääoma keskimäärin
Sijoitetun pääoman tuotto, % = Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut
x 100
Sijoitettu pääoma keskimäärin
Sidotun pääoman tuotto, % = Liikevoitto + osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
x 100
Sidottu pääoma keskimäärin
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % = Vertailukelpoinen liikevoitto + osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
(IAS 39 oikaistu sekä pois lukien merkittävimmät myyntivoitot ja -tappiot)
x 100
Vertailukelpoinen sidottu pääoma keskimäärin
Sijoitettu pääoma = Taseen loppusumma - korottomat velat - laskennallinen verovelka - varaukset
Sidottu pääoma = Korottomat varat + Valtion ydinjätehuoltorahastoon liittyvät korolliset varat -
korottomat velat - varaukset
(korottomat varat ja velat eivät sisällä rahoitukseen, veroihin ja
laskennallisiin veroihin liittyviä eriä sekä varoja ja velkoja, jotka
syntyvät suojauslaskennan soveltamisedellytykset täyttävien
johdannaissopimusten käypien arvojen muutoksista)
Vertailukelpoinen sidottu pääoma = Sidottu pääoma oikaistuna niillä korottomilla varoilla ja veloilla, jotka
aiheutuvat niistä tulevaisuuden kassavirtaa suojaavista johdannais
sopimuksista, joihin ei voida soveltaa IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa

Tammi-syyskuu 2010

Korolliset nettovelat = Korolliset velat - likvidit varat
Velkaantumisaste, % = Korolliset nettovelat
Oma pääoma
x 100
Omavaraisuusaste, % = Oma pääoma sisältäen määräysvallattomat omistajat
Taseen loppusumma
x 100
Nettovelka/käyttökate = Korollinen nettovelka
Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Korkokate = Liikevoitto
Nettokorkokulut
Korkokate sisältäen aktivoitut vieraan pääoman menot = Liikevoitto
Nettokorkokulut - aktivoidut vieraan pääoman menot
Tulos/osake (EPS) = Kauden voitto - määräysvallattomat omistajat
osakeantioikaistu lukumäärä
Oma pääoma/osake, EUR = Oma pääoma
Osakkeiden lukumäärä ilman omia osakkeita kauden lopussa
Edelliset 12 kk = Raportointihetkeä edeltävät 12 kuukautta

Fortum Oyj Tammi-syyskuu 2010

Markkinatilanne

Sähkön kulutus

Edelliset
III/2010 III/2009 I-III/2010 I-III/2009 2009 12 kk
78 76 282 268 374 388
223 212 729 693 964 1 000
19 19 60 60 81 82
8 7 26 23 32 35
56 54 178 171 236 243

Keskimääräiset hinnat

Edelliset
III/2010 III/2009 I-III/2010 I-III/2009 2009 12 kk
Sähkön spot-hinta Nord Pool -sähköpörssissä, euroa/MWh 46 31 50 34 35 47
Sähkön spot-hinta Suomessa, euroa/MWh 48 36 53 36 37 50
Sähkön spot-hinta Ruotsissa, euroa/MWh 47 35 54 36 37 50
Sähkön spot-hinta Venäjän Euroopan ja Uralin alueilla, RUB/MWh* 975 715 879 646 667 838
Sähkön spot-hinta (markkinahinta), Uralin alue, RUB/MWh* 936 700 842 613 633 804
Keskimääräinen säännelty OAO Fortumin sähkön hinta, RUB/MWh* 607 529 614 533 533 585
Keskimääräinen säännelty kapasiteettihinta, tRUB/MW/kk 169 186 169 188 187 174
Sähkön spot-hinta Saksassa, euroa/MWh 44 37 42 39 39 41
Keskimääräinen kaasun rajahinta Uralin alueella, RUB/1000 m3 2 221 1 837 2 221 1 731 1 781 2 150
CO2, (ETS EUA), euroa/tonni CO2 15 14 14 14 13 14
Hiili (ICE Rotterdam), USD/tonni 93 69 86 68 70 84
Öljy (Brent Crude), USD/bbl 77 69 78 58 63 77
*Ilman kapasiteettitariffia

Vesivarannot

TWh 30.9.2010 30.9.2009 31.12.2009
Pohjoismaiset vesivarannot 84 102 74
Pohjoismaiset vesivarannot, pitkän ajan keskiarvo 101 102 81
Vienti / tuonti Pohjoismaiden ja Manner-Euroopan välillä
Edelliset
TWh (+ = tuonti, - = vienti Pohjoismaista) III/2010 III/2009 I-III/2010 I-III/2009 2009 12 kk
Vienti / tuonti 4 1 14 5 8 17

Venäjän sähköreformi

Edelliset
'% III/2010 III/2009 I-III/2010 I-III/2009 2009 12 kk
Osuus sähkön myynnistä vapautetuilla markkinoilla 80 50 67 37 40 63
Osuus OAO Fortumin sähkön myynnistä vapautetulla sähkön hinnalla 72 44 59 33 34 53

Fortum Oyj Tammi-syyskuu 2010

Tuotanto- ja myyntivolyymit

Sähköntuotanto
Edelliset
TWh III/2010 III/2009 I-III/2010 I-III/2009 2009 12 kk
Sähköntuotanto EU-maissa ja Norjassa 11,4 10,4 38,9 36,2 49,3 52,0
Sähköntuotanto Venäjällä 3,4 3,4 11,6 11,7 16,0 67,9
Yhteensä 14,8 13,8 50,5 47,9 65,3 66,9
Lämmöntuotanto
Edelliset
TWh III/2010 III/2009 I-III/2010 I-III/2009 2009 12 kk
Lämmöntuotanto EU-maissa ja Norjassa 3,0 2,5 17,8 15,8 23,2 25,2
Lämmöntuotanto Venäjällä 2,8 2,8 17,8 17,2 25,6 26,2
Yhteensä 5,8 5,3 35,6 33,0 48,8 51,4
Sähkötuotantokapasiteetti divisioonittain
MW 30.9.2010 31.12.2009
Power 9 714 9 709
Heat 1 518 1 446
Russia 2 785 2 785
Yhteensä 14 017 13 940
Lämmöntuotantokapasiteetti divisioonittain
MW 30.9.2010 31.12.2009
Power 250 250
Heat 10 297 10 284
Russia 13 796 13 796
Yhteensä 23 343 24 330
Sähköntuotanto lähteittäin Pohjoismaissa
Edelliset
TWh III/2010 III/2009 I-III/2010 I-III/2009 2009 12 kk
Vesivoima 5,5 5,3 16,0 16,2 22,1 21,9
Ydinvoima 4,7 4,3 16,6 16,3 21,4 21,7
Lämpövoima 0,8 0,4 5,4 2,8 4,6 7,2
Yhteensä 11,0 10,0 38,0 35,3 48,1 50,8
Sähköntuotanto lähteittäin Pohjoismaissa
Edelliset
% III/2010 III/2009 I-III/2010 I-III/2009 2009 12 kk
Vesivoima 50 53 42 46 46 43
Ydinvoima 43 43 44 46 44 43
Lämpövoima 7 4 14 8 10 14
Yhteensä 100 100 100 100 100 100
Sähkönmyynti
Edelliset
milj. euroa III/2010 III/2009 I-III/2010 I-III/2009 2009 12 kk
Sähkönmyynti EU-maissa ja Norjassa 631 630 2 213 2 034 2 802 2 981
Sähkönmyynti Venäjällä 112 87 356 281 390 464
Yhteensä 743 717 2 569 2 315 3 192 3 445

Fortum Oyj Tammi-syyskuu 2010

Lämmönmyynti
Edelliset
milj. euroa III/2010 III/2009 I-III/2010 I-III/2009 2009 12 kk
Lämmönmyynti EU-maissa ja Norjassa 162 142 870 744 1 095 1 221
Lämmönmyynti Venäjällä 24 18 189 143 219 265
Yhteensä 186 160 1 059 887 1 314 1 486
Sähkönmyynti alueittain
Edelliset
TWh III/2010 III/2009 I-III/2010 I-III/2009 2009 12 kk
Suomi 6,5 5,3 21,9 19,0 26,1 29,0
Ruotsi 6,5 6,0 20,9 20,1 26,9 27,7
Venäjä 3,8 4,0 13,8 14,2 19,5 19,1
Muut maat 0,5 0,6 2,2 2,2 3,2 3,2
Yhteensä 17,3 15,9 58,8 55,5 75,7 77,6

Nord Poolissa tehdyt ostot ja myynnit on netotettu tunneittain konsernitasolla.

Lämmönmyynti alueittain
Edelliset
TWh III/2010 III/2009 I-III/2010 I-III/2009 2009 12 kk
Venäjä 2,3 2,3 17,8 16,7 25,6 26,7
Suomi 1,2 0,8 6,5 5,3 8,0 9,2
Ruotsi 0,8 0,9 7,2 6,6 9,8 10,4
Puola 0,3 0,1 2,6 2,3 3,7 4,0
Muut maat* 0,6 0,7 2,5 2,5 3,5 3,5
Yhteensä 5,2 4,8 36,6 33,4 50,6 53,8

* Sisältää Iso-Britannian, joka raportoidaan Power-divisioonan muu myynti -rivillä.

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.