KONE Oyj

Annual Report • Jan 26, 2011

KONE signalisaatio, 2009 Good Design Award -voittaja

Suunniteltu yhä kaupungistuvampaan maailmaan.

Toiminnan jatkuvaa kehittämistä ja innovointia haastajan asenteella jo sadan vuoden kokemuksella.

KONE 2010 Tilinpäätös

Tietoa osakkeenomistajille

Yhtiökokous

KONE Oyj:n vuoden 2011 varsinainen yhtiökokous pidetään 28. helmikuuta 2011 klo 11.00 Finlandia-talossa osoitteessa Mannerheimintie 13, Helsinki.

Yhtiökokoukseen voi osallistua osakkeenomistaja, joka on 16. helmikuuta 2011 merkittynä osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon.

Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan yhtiölle viimeistään 23. helmikuuta 2011 klo 16.00 mennessä. Ilmoittautumisen voi tehdä Internetin kautta osoitteessa www.kone.com/ corporate/fi/Sijoittajat/Yhtiokokoukset, puhelimitse numeroon 0204 75 4336, faksitse numeroon 0204 75 4523 tai kirjallisesti osoitteeseen KONE Oyj, Osakerekisteri, PL 7, 02151 Espoo. Ilmoittautumisen on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan edellä mainittuun osoitteeseen ilmoittautumisajan loppuun mennessä.

Yhtiökokouksissa KONEen kullakin A-sarjan osakkeella on yksi ääni. Kymmenen B-sarjan osaketta oikeuttaa yhteen ääneen, kuitenkin siten, että kullakin osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni.

Osingonmaksu

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2010 maksetaan osinkoa 0,895 euroa A-sarjan osakkeelta ja 0,90 euroa B-sarjan osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 3.

Lisätietoa Hallituksen voitonjakoehdotus, s. 67 Osakkeet ja osakkeenomistajat, s. 63 maaliskuuta 2011 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osingonmaksupäivä on 10. maaliskuuta 2011.

Kaupankäyntitunnukset

KONE Oyj:llä on kaksi osakelajia: listattu B-sarjan osake ja listaamaton A-sarjan osake. KONEen B-sarjan osakkeet ja KONE 2007 -optio-oikeudet on listattu NASDAQ OMX Helsingissä ja rekisteröity Euroclear Finland Oy:hyn. 2007-optiooikeuksilla osakemerkintä jatkuu 30. huhtikuuta 2012 saakka.

Taloudellisten katsausten julkaisuajat 2011

Tilinpäätöstiedote ja tilinpäätös 2010:	keskiviikko 26. tammikuuta 2011
Painettu tilinpäätös 2010:	viikko 7, helmikuu 2011
Osavuosikatsaus tammi–maaliskuu 2011:	keskiviikko 20. huhtikuuta 2011
Osavuosikatsaus tammi–kesäkuu 2011:	tiistai 19. heinäkuuta 2011
Osavuosikatsaus tammi–syyskuu 2011:	torstai 20. lokakuuta 2011

Vuoden 2011 toisella neljänneksellä julkaistaan taloudellisen katsauksen lisäksi erillinen yritysvastuuraportti vuodelta 2010. Raportti postitetaan yhtiön postituslistalla oleville tahoille.

Taloudellisen informaation julkaiseminen

KONE julkaisee taloudelliset raportit ja tiedotteet suomeksi ja englanniksi. Taloudelliset raportit ja tiedotteet ovat saatavilla KONEen internet-sivuilla osoitteessa www.kone.com, josta ne voi myös tilata omaan sähköpostiosoitteeseen.

Painettu tilinpäätös postitetaan yhtiön postituslistalla oleville tahoille. Osavuosikatsaukset lähetetään paperimuodossa vain niille henkilöille, jotka ovat sitä yhtiöltä toivoneet. Taloudellisia raportteja voi tilata myös postitse osoitteesta KONE Oyj, Konserniviestintä, PL 7, 02151 Espoo, sähköpostitse osoitteesta corporate.communications@kone.com, puhelimitse numerosta 0204 751 ja faksitse numerosta 0204 754 515.

Osoitteenmuutokset

KONEen osakkeenomistajia pyydetään ilmoittamaan osoitteenmuutoksista siihen pankkiin, jossa heidän arvo-osuustilinsä on. Euroclear Finland Oy:hyn rekisteröityjä osakkeenomistajia pyydetään lähettämään kirjallinen ilmoitus osoitteenmuutoksesta seuraavaan osoitteeseen:

Euroclear Finland Oy Asiakastilipalvelut PL 1110 00101 Helsinki Puh. 0800 180 500

Osakkeenomistajan tulee mainita kirjallisessa ilmoituksessa nimensä, uusi ja vanha osoitteensa ja arvo-osuustilinsä numero.

Lisätietoa

Sijoittajasuhteet, raportin takasisäkannessa

Sisällysluettelo

Hallituksen toimintakertomus 2 Konsernitilinpäätös Konsernituloslaskelma 8 Konsernitase 9 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 10 Konsernin rahavirtalaskelma 11 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 12 Tunnuslukujen laskentakaavat 40 Tunnusluvut ja taloudellinen kehitys 2006–2010 41 Emoyhtiön tilinpäätös 42 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Hallinnointiperiaatteet 56 Hallitus 60 Johtokunta 61 Taloudelliset tavoitteet ja pääomanhallinta 62 Osakkeet ja osakkeenomistajat 63 Hallituksen voitonjakoehdotus ja allekirjoitukset 67 Tilintarkastuskertomus 68

Hallituksen toimintakertomus

KONEen toimintaympäristö

Vuonna 2010 KONEen toimintaympäristö oli kaksijakoinen. Uusien laitteiden markkinat kehittyivät hyvin Aasian ja Tyynenmeren alueella koko vuoden ajan, kun taas tilanne Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan (EMEA) alueella sekä Amerikassa vaihteli alueittain joidenkin markkinoiden elpyessä ja muiden markkinoiden aktiviteetin ollessa alhaisella tasolla. Modernisointimarkkinoiden koko pysyi suunnilleen samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Huoltomarkkinoiden kasvu jatkui uusien laitteiden toimitusmäärien hyvän tason tukemana. Hintakilpailu pysyi voimakkaana kaikilla liiketoiminta-alueilla.

EMEA-alueella uusien laitteiden markkinat vaihtelivat maittain. Asuinrakentaminen kehittyi myönteisesti Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Ison-Britannian uusien laitteiden markkinalla oli nähtävissä merkkejä maltillisesta elpymisestä toisen vuosipuoliskon aikana. Saksan markkina pysyi hyvällä tasolla koko vuoden ajan. Uusien laitteiden markkinat Etelä-Euroopassa olivat haastavat. Ranskan ja Italian markkinat heikentyivät vuoden alussa, mutta tasaantuivat alhaiselle tasolle vuoden loppua kohden. Espanjan markkina heikkeni koko vuoden ajan. Etelä-Euroopassa kaupallista rakentamista rasittivat alhaiset käyttöasteet. Venäjän markkina oli haastava ja epävarma, kun taas markkinat Lähi-idässä, erityisesti Abu Dhabissa ja Saudi-Arabiassa, kehittyivät myönteisesti läpi koko vuoden. Modernisointimarkkinat laskivat Euroopassa hieman johtuen Ranskan heikentymisestä. Useimmat Pohjois- ja Keski-Euroopan markkinat kehittyivät myönteisesti. Vaikka Ranskassa oli joulukuussa 2010 takaraja Euroopan hissien turvallisuutta koskevan suosituksen (SNEL, Safety Norms for Existing Lifts) kansallisten, ensimmäisen vaiheen vaatimusten toimeenpanolle, huomattava osa vaadituista parannuksista ikääntyvään hissikantaan on tekemättä. Modernisointimarkkina kehittyi hyvin Belgiassa SNELvaatimusten kansallisen toimeenpanon tukemana. Huoltomarkkinoiden kasvu EMEA-alueella jatkui, mutta ne pysyivät erittäin kilpailtuina.

Amerikan alueella uusien laitteiden markkina tasaantui alhaiselle tasolle Yhdysvalloissa, mutta elpyi sekä Kanadassa että Meksikossa. Uusien laitteiden markkina on ollut haastava Yhdysvalloissa vuoden 2008 alusta alkaen. Vuonna 2009 nähty markkinan heikentyminen jatkui vuoden 2010 alussa, mutta markkinalla oli nähtävissä merkkejä tasaantumisesta vuoden toisen neljänneksen aikana, ja markkina tasaantui alhaiselle tasolle sen jälkeen. Infrastruktuurimarkkina oli melko aktiivinen julkisten elvytystoimien vuoksi ensimmäisen vuosipuoliskon aikana, mutta hintakilpailu oli aggressiivista erityisesti suurprojekteissa. Modernisointiaktiviteetti parantui hieman. Kanadassa markkina-aktiviteetti kasvoi ja oli hyvällä tasolla koko vuoden ajan. Meksikossa markkina elpyi asteittain vuoden 2010 aikana. Huoltomarkkinat kehittyivät melko hyvin, mutta olivat erittäin kilpaillut.

Aasian ja Tyynenmeren alueella myönteinen markkinakehitys jatkui läpi vuoden markkinoiden kasvaessa voimakkaimmin Kiinassa ja Kaakkois-Aasiassa. Kaupungistuminen vauhditti edelleen kasvua Kiinassa, jossa kaikki segmentit kasvoivat. Kasvu oli nopeinta asuinrakentamisen, erityisesti edullisen asuinrakentamisen, ja infrastruktuurin segmenteillä. Voimakkain kasvu siirtyi enenevässä määrin itärannikon suurkaupungeista muihin kaupunkeihin Kiinan itäosassa sekä kohti maan keskiosia. Hallitus tiukensi pankkien reservivaatimuksia vuoden 2010 aikana hallitakseen kehitystä ja maltillistaakseen kiinteistömarkkinoiden kasvua. Intian markkinat kasvoivat voimakkaasti ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Vuoden loppua kohden kasvu hidastui selvästi johtuen kohonneesta korkotasosta, jonka seurauksena rahoitusympäristöstä tuli haastavampi. Edullisen asuinrakentamisen segmentti ja infrastruktuurisegmentti olivat aktiivisimmat segmentit. Uusien laitteiden markkina kasvoi Australiassa voimakkaasti vuoden alussa, mutta kasvu hidastui vuoden loppua kohden rahoitusympäristön tiukentumisesta johtuen. Kaakkois-Aasian markkinat alkoivat kasvaa vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana ja kasvoivat sen jälkeen voimakkaasti asuinrakentamisen tukemina. Aasian ja Tyynenmeren alueen huoltomarkkinat kehittyivät hyvin.

Saadut tilaukset ja tilauskanta

Vuoden 2010 aikana KONEen saadut tilaukset kasvoivat 11,0 % ja olivat 3 809 (2009: 3 432) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna kasvu oli 6,0 %. Vaikka yleinen markkinatilanne oli vaativa uusien laitteiden osalta koko vuoden ajan Aasian ja Tyynenmeren aluetta lukuun ottamatta, KONE menestyi hyvin useilla tärkeillä markkinoilla. Saatujen tilausten kehitys oli voimakkainta Aasian ja Tyynenmeren alueella, jossa Kiina ja Kaakkois-Aasia kehittyivät erittäin myönteisesti koko vuoden ajan. KONEen modernisointitilaukset laskivat hieman johtuen erityisesti Ranskan markkinan heikkoudesta. Modernisointitilaukset kasvoivat maltillisesti Amerikassa, Aasian ja Tyynenmeren alueella sekä Euroopan pohjois- ja keskiosissa, mutta laskivat eteläisessä Euroopassa. Huoltosopimukset eivät sisälly KONEen saatuihin tilauksiin.

Tilauskanta kasvoi vuoden 2009 lopusta 8,7 % ja oli 3 598 (31.12.2009: 3 309) miljoonaa euroa joulukuun 2010 lopussa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna tilauskanta kasvoi 0,6 %. Kuten aiemminkin, tilauskannan kate pysyi vakaana. Tilausten peruutukset pysyivät hyvin alhaisella tasolla.

EMEA-alueella saadut tilaukset olivat suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2009. Verrattuna vuoteen 2009 saadut tilaukset laskivat vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä, mutta olivat suhteellisen vakaat loppuvuoden ajan. KONEen kehitys uusien laitteiden saaduissa tilauksissa vaihteli maittain. KONE menestyi erityisen hyvin Ruotsissa, Suomessa, Itävallassa, Belgiassa ja Lähi-idässä. Kehitys oli heikointa Irlannissa ja Venäjällä. Modernisointitilaukset laskivat hieman huolimatta hyvästä kehityksestä useilla Pohjois- ja Keski-Euroopan markkinoilla. Lasku johtui heikosta kehityksestä joillakin eteläisen Euroopan markkinoilla, etenkin Ranskassa.

Amerikassa KONEen saadut tilaukset laskivat edelliseen vuoteen verrattuna ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana, mutta kasvoivat voimakkaasti viimeisen neljänneksen aikana. Kokonaistilaukset kehittyivät negatiivisesti verrattuna vuoteen 2009 Kanadan ja Meksikon kasvusta huolimatta. Myös Yhdysvalloissa saadut tilaukset kasvoivat voimakkaasti viimeisen neljänneksen aikana. Hintakilpailu Yhdysvalloissa oli aggressiivista etenkin suurprojekteissa.

Aasian ja Tyynenmeren alueella uusien laitteiden saadut tilaukset kasvoivat voimakkaasti koko vuoden ajan ja KONEen saadut tilaukset kasvoivat kaikilla markkinoilla. Kaikki Aasian ja Tyynenmeren päämarkkinat kasvoivat merkittävästi, ja kasvu oli erityisen vahvaa Kiinassa, Kaakkois-Aasiassa ja Intiassa. Kiinassa, jossa KONE on yksi toimialansa neljästä johtavasta yhtiöstä, KONE onnistui vahvistamaan asemaansa erittäin kilpailluilla uusien laitteiden markkinoilla entisestään.

Liikevaihto

KONEen liikevaihto kasvoi 5,1 % vuoteen 2009 verrattuna ja oli 4 987 (2009: 4 744) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto kasvoi 0,6 %. Vuonna 2010 toteutuneiden yrityskauppojen kautta kertyneellä liikevaihdolla ei ollut olennaista vaikutusta konsernin tilikauden liikevaihtoon.

Uusien laitteiden liikevaihto oli 2 305 (2 211) miljoonaa euroa, mikä vastaa 4,2 % kasvua edellisvuoteen verrattuna. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto laski 1,0 %. Uusien laitteiden osuus liikevaihdosta oli 46 % (47 %).

Palveluiden (huolto ja modernisointi) liikevaihto kasvoi 5,9 % ja oli 2 682 (2 533) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna kasvu oli 2,1 %. Vuonna 2010 huoltotoiminnan osuus liikevaihdosta oli 37 % (34 %) ja modernisointien osuus 17 % (19 %). Huollon liikevaihdon kasvu jatkui aikaisemmalla hyvällä kasvuvauhdilla, kun taas modernisointien liikevaihto laski. KONEen hissi- ja liukuporrashuoltokanta kasvoi ja ylitti 800 000 laitteen määrän vuoden 2010 lopussa.

EMEA-alueella liikevaihto laski, mikä johtui uusien laitteiden ja modernisointitoimitusten laskusta. Uusien toimitusten lasku oli seurausta edellisen vuoden heikoista uusien laitteiden markkinoista. Modernisointiliikevaihdon lasku johtui pääasiassa Ranskan liikevaihdon laskusta. Huollon liikevaihto kasvoi.

Amerikassa uusien laitteiden liikevaihto laski, mutta pysyi suhteellisen korkealla tasolla johtuen vuoden alun vahvasta tilauskannasta. Amerikan markkinalla viive tilauksesta toimitukseen on pidempi kuin muilla markkinoilla. Modernisointien liikevaihto laski jonkin verran Amerikassa, kun taas huollon liikevaihto kasvoi.

Aasian ja Tyynenmeren alueen liikevaihto kasvoi voimakkaasti vuoden aikana. Kaikki liiketoiminta-alueet kasvoivat, mutta voimakkainta kasvu oli uusien laitteiden osalta. Uusien laitteiden liikevaihto kasvoi kaikilla markkinoilla Australiaa lukuun ottamatta, ja kasvu oli nopeinta Kiinassa. Liikevaihdon kasvu Kiinassa oli seurausta erittäin vahvasta tilausten kasvusta vuoden 2009 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla ja vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla. Modernisoinnin ja huollon liikevaihto kasvoi kaikilla Aasian ja Tyynenmeren alueen markkinoilla.

Liikevaihdosta 58 % (62 %) tuli EMEAalueelta, 21 % (21 %) Amerikasta ja 21 % (17 %) Aasian ja Tyynenmeren alueelta. Suurimmat maat liikevaihdolla mitattuna olivat vuonna 2010 Yhdysvallat, Ranska ja Kiina.

Tulos

Vuonna 2010 KONEen liikevoitto oli erittäin vahva, 696,4 (2009: 600,3) miljoonaa euroa eli 14,0 % (12,7 %) liikevaihdosta (vuonna 2009 liikevoitto sisältäen 33,6 miljoonan euron kiinteiden kustannusten sopeuttamisohjelmaan liittyvän uudelleenjärjestelykulun oli 566,7 miljoonaa euroa eli 11,9 % liikevaihdosta). Liikevoiton kasvu perustui liiketoiminnan laajaalaiseen hyvään kehitykseen. Aasian ja Tyynenmeren alueen liikevaihdon kasvulla oli merkittävä vaikutus liikevoiton parantumiseen. Muita keskeisiä tekijöitä olivat kokonaislaadun ja tuottavuuden parantuminen. Laatuparannuksiin sisältyivät tuotteiden, kokonaistoimitusketjun tarkkuuden sekä asennus- ja huoltotoimintojen laadun kehittyminen. KONEen asennus- ja huoltotoimintojen tuottavuuden parantuminen jatkui ja vaikutti myös osaltaan liikevoiton parantumiseen. Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi valuuttojen muuntokurssien myönteinen kehitys ja suotuisat hankintakustannukset vaikuttivat selvästi liikevoiton parannukseen. Nettorahoituserät olivat 5,7 (19,8) miljoonaa euroa.

KONEen voitto ennen veroja oli 714,4 (594,6) miljoonaa euroa. Verot olivat 178,5 (128,2) miljoonaa euroa. Vuonna 2010 tilikauden liiketoiminnan efektiivinen veroaste oli 25,0 % (25,5 %). Tilikauden voitto oli 535,9 (466,4) miljoonaa euroa.

Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus tilikauden voitosta oli 535,3 (465,6) miljoonaa euroa, mikä vastaa 2,10 (1,84) euron osakekohtaista tulosta. Osakekohtainen oma pääoma oli 6,25 (5,28) euroa.

Tase ja rahavirta

Tase oli erittäin vahva, ja korolliset varat ylittivät korolliset velat vuoden 2010 lopussa. Liiketoiminnan rahavirta (ennen rahoituseriä ja veroja) oli vuonna 2010 857,2 (2009: 825,1) miljoonaa euroa.

Rahavirta pysyi erittäin vahvana ja kasvoi vuoteen 2009 verrattuna. Nettokäyttöpääoma parantui. Tämä johtui pääosin parantuneesta vaihto-omaisuuden kierrosta ja hyvistä maksuehdoista, joiden seurauksena saatujen ennakoiden ja vaihto-omaisuuden välinen suhdeluku parani. Nettokäyttöpääoma oli vuoden 2010 lopussa -394,3 (-228,7) miljoonaa euroa sisältäen rahoitus- ja veroerät.

Korollinen nettovelka oli vuoden 2010 lopussa -749,8 (-504,7) miljoonaa euroa, nettovelkaantumisaste -46,8 % (-37,7 %) ja KONEen omavaraisuusaste 49,3 % (47,0 %).

Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet

KONE määritteli toukokuussa 2008 pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteensa. Nämä tavoitteet korvasivat aiemmat jakautumisen yhteydessä toukokuussa 2005 määritellyt tavoitteet. Toukokuussa 2008 asetetut tavoitteet olivat:

• • Kasvu: markkinoita nopeampi kasvu
• • Kannattavuus: EBIT 14 %

• Rahavirta: parantunut käyttöpääoma Vuodesta 2008 asti KONE on kasvanut markkinoita nopeammin. Nettokäyttöpääoma on parantunut vuoden 2008 alun -122 miljoonasta eurosta -394 miljoonaan euroon vuoden 2010 lopussa. 14 % liikevoittotavoite saavutettiin vuonna 2010. Saavutettuaan kaikki taloudelliset tavoitteensa, KONE on määritellyt uudet pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteensa seuraavasti:

• • Kasvu: markkinoita nopeampi kasvu
• • Kannattavuus: EBIT 16 %
• • Rahavirta: parantunut käyttöpääoman kierto

Parantaakseen jatkuvasti kilpailukykyään ja luodakseen täten edellytykset jatkuvalle kannattavalle kasvulle, KONE on määritellyt uudet kehitysohjelmat. Uudet kehitysohjelmat ovat: Asiakaskokemus, Osallistuva henkilöstö, Innovatiiviset People Flow™ -ratkaisut, Johtajuus palveluissa ja Erinomaisuus läpi toimitusketjun.

Investoinnit ja yritysostot

KONEen investoinnit mukaan lukien yritysostot olivat 210,7 (2009: 92,5) miljoonaa euroa, josta yritysostojen osuus oli 167,2 (46,0) miljoonaa euroa. Muut investoinnit kuin yritysostot olivat pääasiassa investointeja tutkimuksen ja kehityksen sekä tietojenkäsittelyn laitteisiin sekä tuotantoon. Vuoden aikana tehdyillä yritysostoilla erikseen tai kokonaisuutena ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tulokseen tai taloudelliseen asemaan. Tärkeimmät raportointikauden aikana tehdyt yritysostot olivat alla esitetyt kaksi yritysostoa Espanjassa, kaksi Yhdysvalloissa sekä yksi Ranskassa.

Vuoden 2010 aikana KONE osti kaksi hissiyhtiötä Espanjasta. KONE osti Espanjan Barcelonassa toimivan ASBA Mantenimientos S.L. -nimisen hissiyhtiön vahvistaakseen huolto- ja modernisointitoimintaansa Katalonian alueella. KONE osti myös Marvi Elevator -yhtiön, joka asentaa, huoltaa ja modernisoi hissejä Espanjan itäosissa. Yhtiön kokoonpano- ja logistiikkakeskus sijaitsee Kataloniassa, jossa se on yksi toimialan johtavista toimijoista.

Ranskassa KONE osti ATPE-AMIB S.A. -automaattioviyhtiön, joka toimii Pariisissa. Yhtiö myy ja huoltaa asuinrakennusten ovia, autotallien ovia sekä kulunvalvontaja sisäpuhelinjärjestelmiä.

Yhdysvalloissa KONE teki kaksi yrityskauppaa. KONE osti yhdysvaltalaisen Reliant Elevator Companyn, Oregonin osavaltion suurimman itsenäisen hissien huoltoyhtiön. Yritysoston myötä KONE vahvisti asemaansa yhtenä johtavista hissi- ja liukuporrasyhtiöistä Portlandin kaupungin alueella sekä koko Oregonissa. Lisäksi KONE osti hissialan palveluja tarjoavan Virginia Elevator Companyn, joka on jo pitkään toiminut menestyksellisesti suur-Richmondin alueella. Kauppa vakiinnutti KONEen aseman yhtenä Virginian osavaltion suurimmista hissi- ja liukuporrasyhtiöistä.

Tutkimus ja kehitys

Tutkimus- ja kehitysmenot olivat 70,9 (2009: 62,0) miljoonaa euroa eli 1,4 % (1,3 %) liikevaihdosta. Tutkimus- ja kehitysmenot sisältävät sekä uusien tuote- ja palvelukonseptien kehittämisen että olemassa olevien ratkaisujen ja palveluiden jatkokehityksen. KONEen hissit ja liukuportaat perustuvat energiatehokkaaseen teknologiaan.

Vastatakseen entistä paremmin asiakkaidensa tarpeisiin KONE kehitti vuonna 2010 useita eri tuote- ja palveluparannuksia, joissa huomioitiin etenkin tärkeimmät asiakassegmentit.

KONE toi markkinoille uusia ratkaisuja useille eri segmenteille kuten edullisen asuinrakentamisen segmentille sekä toimisto-, infrastruktuuri- ja sairaalarakentamisen segmenteille.

Ratkaisujen keskeisinä kehityskohteina olivat entistä parempi energiatehokkuus, ensiluokkainen matkustusmukavuus ja vaikuttava ulkonäkö. KONE myös laajensi täydentävien tuotteiden ja palvelujen valikoimaansa luodakseen yhä enemmän kasvumahdollisuuksia. Yksi esimerkki tästä laajennetusta valikoimasta on sisällönhallintatyökalulla varustettu KONE Info-Screen, jolla kiinteistöä hallinnoiva taho voi muokata, päivittää ja välittää tärkeitä viestejä rakennuksen käyttäjille.

Vastatakseen kasvavan kaupunkiväestön tarpeisiin KONE toi markkinoille uuden kilpailukykyisen tuotevalikoiman, joka on suunnattu erityisesti Kiinan edullisen asuinrakentamisen segmentille. KONE toi markkinoille myös uuden liukuportaan, joka on suunnattu erityisesti Kiinan vähittäismyynti- ja kaupallisen rakentamisen segmenteille. Lisäksi KONE toi markkinoille uuden sairaalasegmentin tarpeisiin kehitetyn tuotevalikoiman.

Euroopassa KONE toi markkinoille asuinrakennuksille kohdistettuja laajennettuja ratkaisuja, joissa on huomioitu etenkin energiatehokkuus ja modernisointitarpeet. Vuoden 2010 aikana KONE toi markkinoille myös uuden energiaa palauttavien hissin moottorin ohjausjärjestelmien tuoteperheen laajentaakseen entisestään kattavaa olemassaolevien energiatehokkaiden ratkaisujen tarjontaansa. Tämä edistys mahdollisti sen, että KONE sai toimialansa ensimmäisenä yhtiönä energiatehokkuudesta A-luokituksen VDI 4707 -arvioinnissa, joka on Saksan insinööriliiton ohjeistus hissien luokitteluun niiden energiankulutuksen perusteella.

Infrastruktuurisegmentille kehitettiin sille suunnattu valikoima ja prosessit. Valikoimaan sisältyi raskaan käytön hissi vaativammille projekteille. Lisäksi KONE toi markkinoille uuden kilpailukykyisemmän tavarahissin ja uuden liukukäytävän infrastruktuurisegmentin tarpeisiin.

KONE myös päivitti modulaarisen hissimodernisoinnin, kokonaisvaltaisten modernisointien ja ratkaisutarjontansa hissittömiä rakennuksia varten. Myös huollon tarjontaa ja automaattiovien energiatehokkaita ratkaisuja päivitettiin.

Visionsa mukaisesti KONE keskittyi tuotekehityksessä tuotteidensa ja palvelujensa loppukäyttäjiin helpottaakseen liikkumista rakennuksissa ja parantaakseen käyttäjäkokemusta. Uusi kilpailukykyinen kohdekerrosohjausratkaisu, parannettu näköalahissin kuiluratkaisu ja KONE MonoSpace® -tuotteiden parannettu matkustusmukavuus mahdollistivat entistä käyttäjäystävällisemmän, visuaalisesti yhtenäisemmän tuotevalikoiman tarjoamisen KONEen asiakkaille.

Muita tärkeitä tapahtumia tilikaudella

KONE ilmoitti vuonna 2009 ohjelmasta kiinteiden kustannusten pienentämiseksi johtuen heikoista uusien laitteiden markkinoista. Nämä suunnitelmat tiedotettiin vuoden 2009 toisen neljänneksen osavuosikatsauksen yhteydessä. Kiinteisiin kustannuksiin ennakoitiin vähintään 40 miljoonan euron vuosisäästöjä vuodesta 2010 alkaen. Sopeuttamisohjelmaan liittyvä kertaluonteinen uudelleenjärjestelykulu oli 33,6 miljoonaa, joka kirjattiin vuoden 2009 toisella neljänneksellä. Kiinteiden kustannusten sopeuttamisohjelma eteni vuonna 2010 suunnitelmien mukaan ja on olennaisilta osin saatettu loppuun lukuun ottamatta tiettyjä kiinteistöihin ja muuhun käyttöomaisuuteen sekä yksittäisiin henkilöstövähennyksiin liittyviä kuluja. Asetetut kokonaistavoitteet on saavutettu. Ohjelmaan liittyvät jäljellä olevat yksittäiset toimet on tarkoitus saattaa loppuun vuoden 2011 ensimmäisen neljänneksen aikana. Niillä ei ole olennaista vaikutusta ohjelman vaikutuksiin kokonaisuudessaan.

KONE tiedotti maaliskuussa 2010, että Itävallassa eräät kunnat, julkisyhteisöt ja yritykset olivat nostaneet vahingonkor vauskanteita suurimpia hissi- ja liukuporrasyhtiöitä vastaan. Haastehakemukset on annettu tiedoksi KONEen itävaltalaiselle tytäryhtiölle KONE AG:lle, ja ne ovat seurausta Itävallan kartellioikeuden vuoden 2007 päätöksestä liittyen toimintaan ennen vuoden 2004 puoliväliä. Joitakin lisäkanteita on nostettu maaliskuun 2010 tiedotteen jälkeen, ja vastaajien yhteisvastuullisesti korvattavaksi vaaditun summan pääoman määrä oli yhteensä 148 miljoonaa euroa vuoden 2010 lopussa. KONE pitää vahingonkorvauskanteita perusteettomina. Varausta ei ole tehty.

KONE tiedotti heinäkuussa 2010 laajentavansa tuotantoaan ja tuotekehitystoimintaansa Aasiassa siirtymällä uusiin tiloihin Kunshanissa Kiinassa. Uudet tilat tulevat Kunshanin New & Hi-tech Industrial Development Zone -yrityspuistoon, joka sijaitsee lähellä Suzhoun ja Shanghain välistä moottoritietä, mikä mahdollistaa tehokkaammat yhteydet toimittajiin ja asiakkaisiin. Uusi tuotantoyksikkö otetaan käyttöön vuonna 2012. KONEen tutkimus- ja tuotekehitystoimintoja Kiinassa laajennetaan ja alueelle rakennetaan uusi korkea testitorni tukemaan KONEen People Flow™ -tuotteiden ja -ratkaisujen kehitystyötä.

Tärkeitä tapahtumia tilikauden jälkeen

KONE tiedotti tammikuussa 2011, että Saksassa eräät julkisyhteisöt ja yritykset olivat nostaneet vahingonkorvauskanteita KONEen saksalaista tytäryhtiötä KONE GmbH:ta ja eräitä muita Saksassa toimivia hissi- ja liukuporrasyhtiöitä vastaan. Kanteet kohdistuvat toimintaan Saksan markkinoilla ja ovat seurausta Euroopan komission vuonna 2007 tekemästä päätöksestä liittyen kyseessä olevien yhtiöiden väitettyihin kilpailua rajoittaviin toimiin paikallisilla markkinoilla ennen vuoden 2004 alkua. Vastaajien yhteisvastuullisesti korvattavaksi vaadittava määrä on pääomaltaan yhteensä noin 71 miljoonaa euroa. KONE pitää vahingonkorvauskanteita perusteettomina. Varausta ei ole tehty.

Muutokset johtokunnassa

KONE kertoi syyskuussa 2010 muutoksista KONEen johtokunnassa ja organisaatiossa. Kaikki näihin muutoksiin liittyvät nimitykset tulivat voimaan 1.11.2010. KONE perusti uuden Customer Experience -yksikön vahvistamaan KONEen kehitystä entistä asiakaslähtöisemmäksi yritykseksi. Juho Malmberg, joka aiemmin toimi kehitysjohtajana, nimitettiin uuden Customer Experience -yksikön johtajaksi. Kati Hagros nimitettiin kehitysjohtajaksi. KONEen palveluliiketoimintaa johtanut Peter de Neef lopetti KONEen palveluksessa 31.10.2010. Pekka Kemppainen, joka aiemmin vastasi KONEen Aasian ja Tyynenmeren alueesta, nimitettiin palveluliiketoiminnan johtajaksi. Noud Veeger, joka aiemmin vastasi Keski- ja Pohjois-Euroopan alueesta, nimitettiin Aasian ja Tyynenmeren aluejohtajaksi. Ari Lehtoranta, joka aiemmin vastasi suurprojektitoiminnasta, nimitettiin Keskija Pohjois-Euroopan aluejohtajaksi. Tarek Elnaggar, joka aiemmin vastasi KONEen Lähi-idän toiminnoista, nimitettiin suurprojektitoiminnan johtajaksi. Juho Malmberg, Pekka Kemppainen, Noud Veeger ja Ari Lehtoranta jatkavat johtokunnan jäseninä ja raportoivat toimitusjohtaja Matti Alahuhdalle. Kati Hagros raportoi talousjohtaja Henrik Ehrnroothille, ja Tarek Elnaggar uuslaiteliiketoiminnan johtaja Heikki Leppäselle.

Henkilöstö

KONEen henkilöstöstrategian päämääränä on edistää yrityksen liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamista. Strategian päätavoitteita ovat henkilöstön saatavuuden varmistaminen, yritykseen sitoutuminen, motivaatio ja jatkuva kehittäminen. Kaikkea KONEen toimintaa ohjaavat korkeat eettiset periaatteet. Henkilöstön oikeudet ja velvollisuudet sisältävät oikeuden turvalliseen ja terveelliseen työympäristöön sekä henkilökohtaiseen hyvinvointiin, sekä kaikenlaisen syrjinnän kiellon.

Vuonna 2010 henkilöstön kehittämishankkeet jatkuivat vuoden 2008 alussa aloitetun Ihmisten johtaminen -kehitysohjelman mukaisesti. Ohjelman tavoitteena on ollut kehittää johtamisvalmiuksia, joilla innostetaan, sitoutetaan ja kehitetään henkilöstöä erinomaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Globaaleja esimieskoulutusohjelmia, Supervisor Development Program -ohjelmaa ensimmäisen tason linjajohdolle ja Leadership Lift -ohjelmaa ylimmälle johdolle, jatkettiin. Ensimmäiset 2 000 esimiestä eri puolilta maailmaa suorittivat loppuun kuusimoduulisen esimieskoulutuksen. Myös ohjelman kertausjaksot käynnistettiin. Yli 120 ylimpään johtoon kuuluvaa henkilöä osallistui kolmeen viimeiseen Leadership Lift -ohjelmaan International Institute for Management Developmentissa (IMD). Uusi keskijohdolle tarkoitettu koulutusohjelma KONE Leader käynnistettiin ja siihen osallistui lähes 800 esimiestä. Uusille esimiehille tarkoitettu verkkokoulutuspaketti otettiin käyttöön.

Monia muita paikallisia ja globaaleja koulutus- ja kehitystoimenpiteitä jatkettiin. Globaali ohjeistus valmennus- ja mentorointikäytännöistä julkaistiin ja menetelmiä hyödynnettiin ihmisten kehittämiseen sekä yksiköiden sisällä, eri yksiköiden kesken että globaalisti.

Tärkeimpien henkilöstöprosessien yhdenmukaistaminen jatkui. Globaalin henkilöstötietojärjestelmän käyttöönottoa jatkettiin ja vuoden 2010 lopussa se kattoi 25 500 työntekijää. Verkkotyökalu suorituksen johtamisen dokumentointiin otettiin käyttöön ensimmäisissä maissa ja KONEen palkitsemisprosesseja kehitettiin. Toteutuneiden vuosittaisten kehityskeskustelujen määrä kattoi aikaisempaa suuremman osan henkilöstöstä. Syyskuun lopussa saatettiin loppuun vuosittainen johtaja- ja kehityspotentiaalien katselmus (Leadership and Talent Review).

Tehdyn globaalin henkilöstökyselyn vastausprosentti oli kaikkien aikojen paras (78 %); globaalit tulokset pysyivät vuoden 2009 tasolla. Kesäkuun lopussa määriteltiin paikalliset toimenpiteet todettujen kehitysalueiden parantamiseksi, ja yhtiön johtokunta seurasi niiden toteutumista vuosineljänneksittäin. Globaalilla tasolla käynnistettiin toimenpiteitä, joiden tavoitteena on edelleen parantaa henkilökohtaisen ja ammatillisen kasvun mahdollisuuksia. Suorituksen johtamisen esimies-alaiskeskusteluihin julkaistiin uudet, yksilöllistä kehittymistä painottavat ohjeet vuoden lopussa. Vuoden 2011 henkilöstötutkimuksen valmistelu aloitettiin.

Toimenpiteet työturvallisuuden parantamiseksi jatkuivat ja tapaturmataajuutta mittaava tunnusluku (IIFR, Industrial Injury Frequency Rate) parani 17 %. Tiivis yhteistyö työntekijöiden kanssa työturvallisuuden parantamiseksi ja siitä viestimiseksi jatkui. Panostukset näkyivät henkilöstötutkimuksessa siten, että henkilöstö arvioi edelleen KONEen sitoutumisen työturvallisuuden parantamiseen parhaalla yksittäisellä arvosanalla koko tutkimuksessa. Säännöllisiä virtuaalikokouksia turvallisuusasioista jatkettiin informaation jakamiseksi ja parhaiden käytäntöjen läpikäymiseksi sekä uusien työturvallisuustoimenpiteiden viestimiseksi. Laaja hanke alihankkijoiden työturvallisuuden parantamiseksi käynnistettiin.

KONEen palveluksessa oli vuoden 2010 lopussa 33 755 (33 988) henkilöä. Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä oli 33 566 (34 276).

Henkilöstöstä 55 % (55 %) sijoittui EMEA-alueelle, 15 % (17 %) Amerikkaan ja 30 % (28 %) Aasian ja Tyynenmeren alueelle.

Ympäristö

Ympäristövastuu merkitsee KONEelle energia- ja kustannustehokkaiden ratkaisujen tarjoamista asiakkailleen sekä omien toimintojen ympäristövaikutusten pienentämistä.

Vuonna 2010 KONE saavutti vaativan tavoitteensa laskea uusien hissiensä energiankulutusta 50 %. Tämä kunnianhimoinen tavoite asetettiin vuonna 2008, ja se kattaa selvän enemmistön KONEen maailmanlaajuisesti toimittamista volyymihisseistä.

Vähentämällä hissien energiankäyttöä KONE pyrkii pienentämään rakennusten ympäristövaikutusta, sillä rakennusten osuus globaalista energiankulutuksesta on noin 40 %. KONEen uuden hissituotevalikoiman energiakulutus on 50 % pienempi kuin yhtiön volyymihissien sähkönkulutus vuonna 2008. Tänä päivänä Euroopassa toimitettavat KONEen volyymihissit kuluttavat 60 % vähemmän energiaa, Aasian volyymihissit 50 % ja Yhdysvalloissa toimitettavat hissit 40 % vähemmän energiaa kuin vuonna 2008.

Energiankulutuksen pienentäminen on saavutettu yhdistämällä KONEen ja sen alihankkijoiden uusia teknologisia ratkaisuja kuten esimerkiksi tehokkaampia moottoreita, järjestelmää, joka palauttaa hissien laskeutumisesta ja noususta syntyvän energian takaisin verkkoon, sekä edistyksellisiä valaistus- ja valmiustilaratkaisuja.

Esimerkiksi KONE EcoDisc® -nostokoneisto kuluttaa 50–70 % vähemmän energiaa kuin perinteiset hissikoneistot. KONEen uusi regeneratiivinen järjestelmä hyödyntää esimerkiksi jarrutusenergiaa ja syöttää sen takaisin rakennuksen sähköverkkoon. Regeneratiivisen järjestelmän avulla voidaan säästää energiaa jopa 35 % hissin kokonaisenergiakulutuksesta. Lisäksi KONEen uusissa hisseissä käytetään LEDvaloja, jotka säästävät jopa 80 % energiaa perinteisiin valaistusratkaisuihin verrattuna.

Vuoden 2010 aikana KONEen hissit saivat riippumattomien toimijoiden mittaamat energiatehokkuusluokitukset. Euroopassa KONEen MonoSpace® ja MiniSpace™ -hisseille ja Aasiassa 3000S MonoSpace®, 3000S MiniSpace™ ja MiniSpace™ -hisseille myönnettiin VDI 4707:n mukainen A-energiatehokkuusluokitus, joka on Saksan insinööriliiton ohjeistus hissien luokitteluun niiden energiankulutuksen perusteella (luokituksen vaihteluväli on A:sta G:hen, energiatehokkaimmasta energiatehottomimpaan).

Raportointikauden aikana KONE jatkoi aktiivista työtään useissa määräyksiä ja standardeja valmistelevissa elimissä, kuten esimerkiksi ISO 25745 -standardisarjasta vastaavassa ISO-komiteassa, jossa KONE keskittyy hissien ja liukuportaiden energiatehokkuuteen liittyvien vaatimusten kehittämiseen. Ympäristövastuun alueella KONE on aktiivisesti mukana esimerkiksi Maailman elinkeinoelämän kestävän kehityksen neuvoston (WBCSD), European Round Table of Industrialists -järjestön energia- ja ilmastonmuutostyöryhmässä sekä US Green Building Councilin toiminnassa.

KONEen ympäristösaavutuksiin vuonna 2010 lukeutui myös ISO 14001-ympäristöhallintajärjestelmän standardin mukainen sertifiointi konsernitasolla, kaikissa tuotantoyksiköissä ja suurimmissa maaorganisaatioissa.

Vuonna 2008 KONE asetti tavoitteekseen, että kaikkien sen strategisten toimittajien toiminta vastaisi ISO 14001 -standardin vaatimuksia vuoden 2010 loppuun mennessä. Vuoden 2010 lopussa 98 % KONEen strategisista toimittajista vastasi ISO 14001 -standardin vaatimuksiin. Tavoite saavutettiin yhteistyössä toimittajien kanssa sekä implementoimalla toimittajien sertifiointiohjelma.

KONEen tavoitteena on pienentää omaa hiilijalanjälkeään ja varmistaa, että KONEen toimittajat noudattavat vastaavia vaatimuksia ja ympäristönsuojelullisia tavoitteita. KONEen tavoitteena on pienentää vuositasolla 5 % KONEen omasta toiminnasta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä. Vuonna 2009 hiilijalanjälki pieneni 6 %. Tavoitteeseen päästiin ajoneuvokaluston ekotehokkuusohjelmalla, sähkökulutusta vähentämällä, pakkaus- ja logistiikkamenetelmiä uusimalla ja virtuaalikokousvälineistön käyttöä lisäämällä. Vuonna 2010 aloitettiin uusi ohjelma, jonka tavoitteena on pienentää KONEen omista ja vuokratuista toimitiloista aiheutuvaa hiilijalanjälkeä. Tieto KONEen vuoden 2010 hiilijalanjäljestä ei ole vielä saatavilla.

KONEelle myönnettiin marraskuussa 2010 kaksi tunnustusta vuosittaisessa Fleet Europe Awards -palkintojenjaossa. KONE saavutti toisen sijan International Fleet Green Award -sarjassa johtuen kokonaisedistymisestä KONEen globaalin ajoneuvokannan päästövähennyksistä, jotka on saavutettu muun muassa ajoneuvojen kokoon, ajoreittien optimointiin, ajoneuvokantapolitiikan uudistamiseen sekä ekologisen, taloudellisen ja turvallisen ajotavan edistämiseen liittyvillä toimenpiteillä. Lisäksi KONE saavutti kolmannen sijan International Fleet Innovation Award -sarjassa johtuen yhtiön kehityksestä ja implementointisuunnitelmista sen globaaliin ekologisen, taloudellisen ja turvallisen ajotavan edistämisohjelmaan liittyen sekä KONEen oman henkilöstön sekä muiden tienkäyttäjien turvallisuutta edistävien toimenpiteiden ansiosta. Suurin osa KONEen maailmanlaajuisista kokonaisympäristövaikutuksista liittyy KONEen laitteiden elinkaarensa aikana kuluttamaan sähköenergiaan. Siksi energiatehokkaiden hissija liukuporrasinnovaatioiden kehittäminen on yhtiölle erittäin tärkeää.

Riskienhallinta

KONE on alttiina riskeille, jotka voivat johtua yhtiön operatiivisesta toiminnasta tai liiketoimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista. Alla kuvatuilla riskitekijöillä voi mahdollisesti olla haitallinen vaikutus KONEen liiketoimintaan tai taloudelliseen tilaan ja siten yhtiön arvoon. Myös muut riskit, joista KONE ei ole tällä hetkellä tietoinen, tai joiden ei tällä hetkellä katsota olevan merkittäviä, voivat kuitenkin muodostua merkittäviksi tulevaisuudessa.

Talouden heikkeneminen uudelleen EMEA-alueella tai Amerikassa lyhyen kasvukauden jälkeen tai Aasian ja Tyynenmeren alueen kasvun häiriintyminen voisi johtaa KONEen uusien laitteiden ja modernisointitilausten vähentymiseen, jo sovittujen toimitusten peruuntumiseen tai projektien aloitusten viivästymiseen ja siten vaikuttaa KONEen kannattavuuteen.

Uusien tullimaksujen, -tariffien tai muiden kaupan esteiden käyttöönotto voisi vaikuttaa KONEen kilpailukykyyn rajat ylittävissä toimituksissa. Vaikka merkittävä osa komponenttien toimittajista ja KONEen tuotantokapasiteetista on Aasian ja Tyynenmeren alueella, KONEella on tuotantolaitoksia kaikissa tärkeimmissä maanosissa, joiden markkinoilla se toimii, mikä kasvattaa KONEen kykyä siirtää tuotantoa maanosasta toiseen sopeutuakseen liiketoimintaympäristön muutoksiin.

Pitkittynyt epävarmuus globaalissa taloudellisessa toimintaympäristössä voisi vaikuttaa KONEen asiakkaiden maksukykyyn ja -aikatauluun sekä johtaa luottotappioihin. KONE on määritellyt toimintasäännöt tarjouksille, valtuutuksille ja luotonhallinnalle. Myyntisaamisiin liittyviä luottoriskejä vastaan suojaudutaan käyttämällä asiakkaiden kanssa maksuehtoja, jotka perustuvat ennakkomaksuihin, rembursseihin ja takauksiin. KONE hallinnoi proaktiivisesti myyntisaamisiaan pienentääkseen asiakkaiden maksujen laiminlyönneistä aiheutuvaa riskiä. KONEen asiakaskunta koostuu laajasta määrästä asiakkaita useilla markkina-alueilla, ja yhdenkään asiakkaan liikevaihto ei edusta merkittävää osaa KONEen liikevaihdosta.

Merkittävä osuus KONEen liikevaihdosta muodostuu huoltoliiketoiminnasta, joka on vähemmän altis taloudellisen laskusuhdanteen vaikutuksille, mutta joka muodostuu toiminnoista, jotka vaativat runsaasti henkilöstöä. Konsernin tuloskehitys voi vaarantua, jos tuottavuuden parantumistavoitteita ei saavuteta tai resursseja ei ole mahdollista mukauttaa liiketoimintamahdollisuuksien ja -ympäristön muuttuessa. Näitä riskejä hallitaan ennakoivilla suunnittelu- ja ennustamisprosesseilla, tuottavuuden jatkuvalla kehittämisellä sekä joidenkin toimintojen ulkoistamisella.

KONE toimii kansainvälisesti ja sen liiketoimintaan liittyy siksi valuuttakurssivaihteluista aiheutuvia riskejä, jotka muodostuvat tulojen ja menojen rahavirroista sekä ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelma- ja tase-erien muuntamisesta euroiksi. Konsernirahoitus vastaa keskitetysti konsernin rahoitusriskien hallinnasta hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. Tarkempia tietoja rahoitusriskeistä on tilinpäätöksen liitetiedoissa 2.

Raaka-ainehintojen muutokset vaikuttavat välittömästi KONEen valmistamien komponenttien, kuten ovien ja korien, valmistuskustannuksiin sekä välillisesti ostettujen komponenttien hintoihin. Pienentääkseen raaka-ainehintojen vaihtelua ja niiden vaikutusta komponenttien hintoihin KONE on solminut kiinteähintaiset sopimukset suurelle osalle merkittävimmistä materiaaleista. Kunnossapitotoiminnot vaativat suurta huoltoautokalustoa, minkä vuoksi öljyn hinnan muutokset vaikuttavat huollon kustannuksiin.

KONEen liiketoiminnot ovat riippuvaisia hankintakanavien, tuotantolaitosten, logistiikkaprosessien ja käytettävien ITjärjestelmien toimintavarmuudesta ja luotettavuudesta. Näitä riskejä hallitaan analysoimalla ja parantamalla prosessien viansietokykyä, täsmällisellä ennustamisella, tekemällä läheistä yhteistyötä KONEen toimittajien kanssa ja kasvattamalla valmiutta siirtää kriittisten komponenttien valmistusta yhdeltä tuotantolinjalta tai toimittajalta toiselle. KONE seuraa aktiivisesti merkittävimpien alihankkijoidensa toimintaa ja vakavaraisuutta. Tavoitteena on myös varmistaa kriittisten komponenttien ja palveluiden osalta vaihtoehtoisten hankintakanavien saatavuus. KONEella on lisäksi globaali omaisuus- ja keskeytysvakuutusohjelma.

Yhtiökokouksen päätökset

KONE Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 1. maaliskuuta 2010. Kokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi tilivelvollisille vastuuvapauden tilikaudelta 1.1.–31.12.2009.

Hallituksen jäsenten lukumäärä vahvistettiin kahdeksaksi, minkä lisäksi valittiin yksi varajäsen. Hallituksen varsinaisina jäseninä jatkavat Matti Alahuhta, Anne Brunila, Reino Hanhinen, Antti Herlin, Sirkka Hämäläinen-Lindfors, Juhani Kaskeala, Shunichi Kimura ja Sirpa Pietikäinen ja varajäsenenä jatkaa Jussi Herlin.

Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään kokouksessa hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Antti Herlinin ja varapuheenjohtajaksi Sirkka Hämäläinen-Lindforsin.

Tarkastusvaliokunnan jäseniksi valittiin Antti Herlin puheenjohtajaksi sekä Sirkka Hämäläinen-Lindfors ja Anne Brunila riippumattomiksi jäseniksi.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäseniksi valittiin Antti Herlin puheenjohtajaksi sekä Reino Hanhinen ja Juhani Kaskeala riippumattomiksi jäseniksi.

Yhtiökokous vahvisti hallituksen puheenjohtajan palkkioksi 54 000 euroa, varapuheenjohtajan palkkioksi 42 000 euroa, jäsenten palkkioksi 30 000 euroa ja varajäsenen palkkioksi 15 000 euroa vuodessa. Lisäksi vahvistettiin 500 euron kokouspalkkio hallituksen ja valiokuntien kokouksista.

Yhtiökokous myönsi hallitukselle valtuuden omien osakkeiden hankkimiseen. Osakkeita voidaan hankkia enintään 25 570 000 kappaletta siten, että A-sarjan osakkeita voidaan hankkia enintään 3 810 000 kappaletta ja B-sarjan osakkeita enintään 21 760 000 kappaletta ottaen kuitenkin huomioon osakeyhtiölain määräykset yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden enimmäismäärästä. Hankittavien osakkeiden vähimmäis- ja enimmäisvastike määräytyy sekä A- että B-sarjan osakkeen osalta hankintapäivänä NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä B-sarjan osakkeelle määräytyvän kaupankäyntikurssin perusteella. Valtuutus on voimassa yhden vuoden ajan yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista sekä optiooikeuksien ja muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla kokonaisuudessaan 3 810 000 A-sarjan osaketta ja 21 760 000 B-sarjan osaketta. Hallitus päättää kaikista osakkeiden ja erityisten oikeuksien antamista koskevista ehdoista. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovuttamista. Osakeanti ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen voi tapahtua osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti). Valtuutus on voimassa viisi vuotta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Yhtiökokous päätti KONE Oyj:n 100-vuotissäätiön perustamisesta. Säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea lasten ja nuorten kasvatus-, koulutus- ja kulttuuritoimintaa eri puolilla maailmaa. Yhtiökokous päätti luovuttaa vastikkeetta 100 000 kappaletta KONE Oyj:n hallussa olevaa yhtiön B-sarjan osaketta perustettavalle KONE Oyj:n 100-vuotissäätiölle, ja valtuutti hallituksen lahjoittamaan myöhemmin enintään 100 000 euroa säätiölle. Yhtiökokous päätti myös hallituksen valtuuttamisesta lahjoittamaan vuoden 2010 aikana enintään 3 500 000 euroa korkeakoulujen ja yliopistojen toimintaan.

Tilintarkastajiksi valittiin KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy ja KHT Heikki Lassila.

Osingoksi 31.12.2009 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettiin hallituksen esityksen mukaisesti 1,295 euroa kutakin 38 104 356 A-sarjan osaketta kohden ja 1,30 euroa kutakin ulkona olevaa 215 633 008 B-sarjan osaketta kohden. Osingosta puolet on KONEen juhlavuoteen 2010 liittyvää lisäosinkoa. Osingonjaon täsmäytyspäivä oli 4. maaliskuuta 2010 ja osingot maksettiin 11. maaliskuuta 2010. Yhtiökokouksen valtuuttamana hallitus päätti lahjoittaa 100 000 euroa KONE Oyj:n 100-vuotissäätiölle sekä yhteensä 3 400 000 euroa korkeakoulujen ja yliopistojen toimintaan.

Osakepääoma ja markkina-arvo

Vuonna 2005 KONE myönsi ehdollisen 2005C-optio-ohjelman. 2005C-optiooikeudet otettiin julkisen kaupankäynnin kohteeksi NASDAQ OMX Helsinki Oy:n pörssilistalla 1.4.2008 alkaen. Jokainen optio-oikeus oikeutti kahden (2) KONE

Oyj:n B-sarjan osakkeen merkintään 10,60 euron osakekohtaisella merkintähinnalla. 30. huhtikuuta 2010 jäljellä olevat tytäryhtiön hallussa olevat 522 000 optiooikeutta raukesivat. Muut 1 054 625 C-sarjan optio-oikeudet oli käytetty ja osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin toukokuussa 2010.

Vuonna 2007 KONE myönsi ehdollisen 2007-optio-ohjelman. 2007-optiooikeudet otettiin julkisen kaupankäynnin kohteeksi NASDAQ OMX Helsinki Oy:n pörssilistalla 1.4.2010 alkaen. 2007-optiooikeuksia on yhteensä 2 000 000 kappaletta, joista 888 000 omistaa KONE Oyj:n tytäryhtiö. Jokainen optio-oikeus oikeuttaa kahden (2) KONE Oyj:n B-sarjan osakkeen merkitsemiseen 22,845 euron osakekohtaisella merkintähinnalla. Vuoden 2010 lopussa ulkona olevilla 2007-optio-oikeuksilla voidaan merkitä enintään 2 219 600 B-sarjan osaketta. Osakkeiden merkintäaika 2007-optio-oikeuksilla päättyy 30. huhtikuuta 2012.

KONE Oyj:n hallitus päätti kokouksessaan heinäkuussa 2010 varsinaisen yhtiökokouksen 1. maaliskuuta 2010 antamaan valtuutukseen perustuen optio-oikeuksien antamisesta noin 430 henkilölle maailmanlaajuisesti. 2010-optio-oikeuksia on yhteensä 3 000 000 kappaletta, joista 858 500 omistaa KONE Oyj:n tytäryhtiö. Jokainen optio-oikeus oikeuttaa yhden (1) KONE Oyj:n B-sarjan osakkeen merkitsemiseen 35,00 euron osakekohtaisella merkintähinnalla. Lisäksi merkintähintaa alennetaan ehtojen mukaisissa tapauksissa mm. ennen osakkeiden merkintää jaettujen osinkojen määrällä. Osakkeiden merkintäaika optio-oikeudella 2010 on 1.4.2013–30.4.2015. Osakkeiden merkintäaika alkaa kuitenkin vain, jos KONE-konsernin tilikausien 2010–2012 taloudellinen kehitys on yhtiön hallituksen kokonaisarvion perusteella vähintään yhtä hyvä kuin KONEen merkittävimmillä kilpailijoilla keskimäärin.

Tarkempia tietoja optio-ohjelmista on tilinpäätöksen liitetiedoissa 21.

1. joulukuuta 2010 KONEen osakepääoma oli 65 134 030,00 euroa. Osakepääoma koostuu 222 431 764 listatusta B-sarjan osakkeesta ja 38 104 356 listaamattomasta A-sarjan osakkeesta.

KONEen markkina-arvo 31. joulukuuta 2010 oli 10 637 miljoonaa euroa ilman konsernin hallussa olevia omia osakkeita. Markkina-arvo lasketaan sekä listaamattomien A-sarjan että listattujen B-sarjan osakkeiden perusteella lukuun ottamatta hankittuja omia osakkeita. A-sarjan osakkeet on arvostettu B-sarjan osakkeen raportointikauden päätöskurssiin.

Omat osakkeet

KONEen yhtiökokouksen antaman valtuutuksen perusteella hallitus päätti aloittaa mahdollisen omien osakkeiden hankinnan aikaisintaan 9. maaliskuuta 2010.

Vuoden 2010 maaliskuussa 100 000 konsernin hallussa olevaa omaa B-sarjan osaketta luovutettiin KONE Oyj:n 100-vuotissäätiölle vastikkeetta. Vuoden 2010 huhtikuussa 311 375 konsernin hallussa olevaa omaa B-sarjan osaketta luovutettiin johdon osakepalkitsemisohjelmaan vuodelle 2009 asetettujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen johdosta. Osakkeista 290 639 luovutti KONE Oyj ja 20 736 KONE Oyj:n tytäryhtiö KNEBV Incentive Oy. Vuoden 2010 toukokuussa KONE käytti omien osakkeiden hankintaan oikeuttavaa valtuutustaan ja osti 550 000 omaa B-sarjan osaketta. Vuoden 2010 lokakuussa KONE Oyj:lle palautui 4 568 yhtiön omaa B-sarjan osaketta vastikkeetta KONE Oyj:n osakepalkkiojärjestelmän 2008–2009 ehtojen mukaisesti. Vuoden 2010 joulukuussa 4 400 konsernin hallussa olevaa omaa B-sarjan osaketta luovutettiin liittyen osakkeiden merkintään 2007 -optio-oikeuksilla.

Vuoden 2010 lopussa konsernilla oli hallussaan 4 849 035 B-sarjan osaketta. Yhtiön hallussa olevat osakkeet edustavat 2,2 % kaikista listatuista B-sarjan osakkeista, mikä vastaa 0,8 % kaikista äänistä.

Kaupankäynti NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä

Vuonna 2010 NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä kaupankäynnin kohteena oli 134,6 miljoonaa KONE Oyj:n B-osaketta. Osakkeiden vaihto katsauskaudella oli 4 533 miljoonaa euroa. Osakkeen hinta 30. joulukuuta 2010 oli 41,60 euroa. Katsauskaudella osakkeen korkein hinta oli 43,20 euroa ja matalin 27,72 euroa.

Markkinanäkymät 2011

Aasian ja Tyynenmeren alueen uusien laitteiden markkinoiden myönteisen kehityksen odotetaan jatkuvan, joskin tietyin alueellisin eroin. Keski- ja Pohjois-Euroopan uusien laitteiden markkinoiden elpymisen odotetaan jatkuvan useimmissa maissa, kun taas useimpien Etelä-Euroopan markkinoiden odotetaan pysyvän melko muuttumattomina nykyisellä alhaisella tasolla. Pohjois-Amerikan uusien laitteiden markkinoiden odotetaan elpyvän maltillisesti. Modernisointimarkkinoiden odotetaan olevan suunnilleen viime vuoden tasolla. Huoltomarkkinoiden hyvän kehityksen odotetaan jatkuvan.

Näkymät 2011

KONEen liikevaihdon arvioidaan kasvavan 0–5 % vertailukelpoisin valuuttakurssein verrattuna vuoteen 2010.

Liikevoiton (EBIT) arvioidaan olevan 700–750 miljoonaa euroa, olettaen että valuuttojen muuntokurssit eivät eroa merkittävästi vuoden 2011 alun tilanteesta.

Hallituksen voitonjakoehdotus

Emoyhtiön vapaa oma pääoma 31.12.2010 on 1 797 898 068,97 euroa, josta tilikauden voitto on 564 813 127,90 euroa.

Hallitus ehdottaa, että yhtiökokouksen käytettävistä olevista voittovaroista jaetaan osinkoa 0,895 euroa kutakin ulkona olevaa 38 104 356 A-sarjan osaketta kohden ja 0,90 euroa kutakin ulkona olevaa 217 582 729 B-sarjan osaketta kohden, joten osingonjaon yhteismääräksi ehdotetaan 229 927 854,72 euroa. Jäljelle jäävät voittovarat 1 567 970 214,25 euroa jätetään vapaaseen omaan pääomaan.

Osingonmaksupäiväksi ehdotetaan 10. maaliskuuta 2011. Kaikki osingonmaksun täsmäytyspäivänä ulkona olevat osakkeet, lukuun ottamatta emoyhtiön hallussa olevia omia osakkeita, ovat oikeutettuja osinkoon vuodelta 2010.

Yhtiökokous 2011

KONE Oyj:n yhtiökokous pidetään 28. helmikuuta 2011 klo 11.00 Finlandia-talossa osoitteessa Mannerheimintie 13, Helsinki.

Helsingissä 26. tammikuuta 2011

KONE Oyj Hallitus

Osakeyhtiölain ja Valtiovarainministeriön asetuksen arvopaperin liikkeeseenlaskijan säännöllisestä tiedonantovelvollisuudesta edellyttämiä tietoja, kuten osakelajeja, osakkeenomistajia, lähipiiriä, optio-oikeuksien ehtoja sekä taloudellisia tunnuslukuja, on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Tämä raportti sisältää tulevaisuuteen suuntautuneita lausumia, jotka perustuvat tällä hetkellä KONEen johdon tiedossa oleviin oletuksiin ja tekijöihin sekä sen tämänhetkisiin päätöksiin ja suunnitelmiin. Vaikka johto uskoo, että tulevaisuuteen suuntautuneet oletukset ovat perusteltuja, mitään varmuutta ei ole siitä, että kyseiset oletukset osoittautuvat oikeiksi. Tämän vuoksi tulokset voivat erota merkittävästi tulevaisuuteen suuntautuneisiin lausumiin sisältyneistä oletuksista johtuen muun muassa muutoksista taloudessa, markkinoilla, kilpailuolosuhteissa sekä muutoksista laissa ja säännöksissä ja valuuttakursseissa.

Konsernituloslaskelma

Me	Liite	1.1.–31.12.2010	%	1.1.–31.12.2009	%
Liikevaihto	4, 27	4 986,6		4 743,7
Kulut ja poistot	5, 6	-4 290,2		-4 143,4
Kertaluonteinen uudelleenjärjestelykulu	5	-		-33,6
Liikevoitto		696,4	14,0	566,7	11,9
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	14	12,3		8,1
Rahoitustuotot	7	14,7		28,8
Rahoituskulut	7	-9,0		-9,0
Voitto ennen veroja		714,4	14,3	594,6	12,5
Verot	8	-178,5		-128,2
Tilikauden voitto		535,9	10,7	466,4	9,8
Tilikauden voiton jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille		535,3		465,6
Määräysvallattomille omistajille		0,6		0,8
Yhteensä		535,9		466,4
Emoyhtiön osakkeenomistajille tilikauden voitosta laskettu
osakekohtainen tulos, e	9
Laimentamaton osakekohtainen tulos, e		2,10		1,84
Laimennusvaikutuksella oikaistu
osakekohtainen tulos, e		2,09		1,83

Laaja konsernituloslaskelma

Me	Liite	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Tilikauden voitto		535,9	466,4
Muut laajan tuloksen erät verovaikutus huomioituna:	10
Muuntoero		45,5	-7,3
Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus		0,5	-1,0
Tulevien kassavirtojen suojaus		-4,3	-8,6
Muut laajan tuloksen erät yhteensä
verovaikutus huomioituna		41,7	-16,9
Tilikauden laaja tulos		577,6	449,5
Laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille		577,0	448,7
Määräysvallattomille omistajille		0,6	0,8
Yhteensä		577,6	449,5

Konsernitase

Varat Me	Liite	31.12.2010	31.12.2009
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo	11	777,5	657,1
Muut aineettomat hyödykkeet	12	82,1	49,6
Aineelliset hyödykkeet	13	204,9	200,5
Osuudet osakkuusyhtiöissä	14	25,5	19,3
Osakkeet ja osuudet	15	149,8	131,2
Myytävissä olevat sijoitukset	16	5,3	5,5
Pitkäaikaiset lainasaamiset	I 2, 17	1,8	1,6
Laskennalliset verosaamiset	18	176,5	152,8
Pitkäaikaiset varat yhteensä		1 423,4	1 217,6
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	19	765,9	784,6
Saadut ennakot	19	-902,7	-832,4
Myyntisaamiset	2	917,7	837,0
Siirtosaamiset	2, 20	160,8	173,3
Tuloverosaamiset		62,7	45,8
Lyhytaikaiset talletukset ja lainasaamiset	I 2, 17	624,9	421,2
Rahavarat	I	192,5	204,9
Lyhytaikaiset varat yhteensä		1 821,8	1 634,4
Varat yhteensä		3 245,2	2 852,0

Oma pääoma ja velat Me	Liite	31.12.2010	31.12.2009
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	21	65,1	64,6
Ylikurssirahasto		100,3	100,3
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		35,0	13,1
Arvonmuutos- ja suojausrahasto		-3,9	0,4
Muuntoero		21,5	-24,5
Kertyneet voittovarat		1 381,3	1 184,5
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva
oma pääoma yhteensä		1 599,3	1 338,4
Määräysvallattomien omistajien osuudet		1,3	0,8
Oma pääoma yhteensä		1 600,6	1 339,2
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat	I 2	28,7	27,2
Laskennalliset verovelat	18	60,8	42,4
Eläkevastuut	23	113,4	110,6
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä		202,9	180,2
Varaukset	24	99,4	100,3
Lyhytaikainen vieras pääoma
Pitkäaikaisten lainojen seuraavan vuoden lyhennykset	I 2	8,6	7,3
Lyhytaikaiset lainat ja muut velat	I 2	32,1	88,5
Ostovelat		284,2	252,5
Siirtovelat	2, 25	868,5	761,3
Tuloverovelat		148,9	122,7
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä		1 342,3	1 232,3
Oma pääoma ja velat yhteensä		3 245,2	2 852,0

I-kirjaimella merkityt taserivit sisältyvät korollisiin nettovelkoihin.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Me	Liite	pääoma Osake	Ylikurssi rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Arvonmuutos- ja suojausrahasto	Muuntoero	osakkeet Omat	voittovarat Kertyneet	Tilikauden voitto	Määräysvallatto mien omistajien osuudet	Yhteensä
1.1.2010		64,6	100,3	13,1	0,4	-24,5		-80,1 1 264,6		0,8	1 339,2
Tilikauden tulos									535,3	0,6	535,9
Muut laajan tuloksen erät:	10
Muuntoeron muutos						45,5					45,5
Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus						0,5					0,5
Tulevien rahavirtojen suojaus					-4,3						-4,3
Tapahtumat osakkeenomistajien ja määräysvallattomien omistajien kanssa:	21
Voitonjako							1,3	-334,5			-333,2
Osakeanti (optio-oikeudet)		0,5		21,8							22,3
Omien osakkeiden osto							-16,9				-16,9
Omien osakkeiden myynti											-
Muutos määräysvallattomien omistajien osuuksissa								-1,1		-0,1	-1,2
Optio- ja osakepalkitseminen				0,1			4,3	8,4			12,8
31.12.2010		65,1	100,3	35,0	-3,9	21,5	-91,4	937,4	535,3	1,3	1 600,6

Me	Liite	pääoma Osake	Ylikurssi rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Arvonmuutos- ja suojausrahasto	Muuntoero	osakkeet Omat	voittovarat Kertyneet	Tilikauden voitto	Määräysvallatto mien omistajien osuudet	Yhteensä
1.1.2009		64,4	100,3	3,4	9,0	-16,2	-83,1	957,2		0,9	1 035,9
Tilikauden tulos									465,6	0,8	466,4
Muut laajan tuloksen erät:	10
Muuntoeron muutos						-7,3					-7,3
Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus						-1,0					-1,0
Tulevien rahavirtojen suojaus					-8,6						-8,6
Tapahtumat osakkeenomistajien ja määräysvallattomien omistajien kanssa:	21
Voitonjako								-164,1			-164,1
Osakeanti (optio-oikeudet)		0,2		9,7							9,9
Omien osakkeiden osto											-
Omien osakkeiden myynti											-
Muutos määräysvallattomien omistajien osuuksissa										-0,9	-0,9
Optio- ja osakepalkitseminen							3,0	5,9			8,9
31.12.2009		64,6	100,3	13,1	0,4	-24,5	-80,1	799,0	465,6	0,8	1 339,2

Konsernin rahavirtalaskelma

Me	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Myyntitulot	4 980,6	4 768,0
Ostot, palkat ja muut menot	-4 123,4	-3 942,9
Rahavirta liiketoiminnasta ennen rahoituseriä ja veroja	857,2	825,1
Saadut korot	10,6	10,8
Maksetut korot	-2,1	-19,3
Saadut osingot ja pääoman palautukset	22,8	27,7
Muut rahoituserät	-36,0	8,3
Maksetut verot	-169,5	-151,2
Rahavirta liiketoiminnasta	683,0	701,4
Käyttöomaisuushankinnat	-46,2	-43,0
Saadut investointitukiennakot	17,0	-
Käyttöomaisuusmyynnit	0,6	0,8
Yrityshankinnat vähennettynä hankituilla rahavaroilla	-113,6	-48,4
Yritysmyynnit vähennettynä luovutetuilla rahavaroilla	-	-
Rahavirta investoinneista	-142,2	-90,6
Rahavirta investointien jälkeen	540,8	610,8
Talletusten ja lainasaamisten nettomuutos	-182,7	-220,9
Lyhytaikaisten velkojen nettomuutos	-53,0	-36,3
Pitkäaikaisten lainojen nostot	-	-
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-1,1	-145,1
Omien osakkeiden osto	-16,9	-
Omien osakkeiden myynti ja luovutukset	0,1	-
Osakepääoman korotus	22,3	9,9
Voitonjako	-333,2	-164,0
Rahavirta rahoitustoiminnasta	-564,5	-556,4
Rahavarojen muutos	-23,7	54,4
Rahavarat kauden lopussa	192,5	204,9
Valuuttakurssien vaikutus	-11,3	-2,7
Rahavarat kauden alussa	204,9	147,8
Rahavarojen muutos	-23,7	54,4

Tilikauden voiton yhteys liiketoiminnan rahavirtaan

Me	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Tilikauden voitto	535,9	466,4
Poistot ja arvonalentumiset	65,5	64,2
Tulo ennen käyttöpääomaerien muutosta	601,4	530,6
Saamisten muutos	-11,4	10,7
Velkojen muutos	14,5	32,7
Vaihto-omaisuuden muutos	78,5	127,4
Rahavirta liiketoiminnasta	683,0	701,4

Valuuttakurssimuutosten vaikutus on eliminoitu rahavirtalaskelmaa laadittaessa muuntamalla alkava tase tilikauden päättymispäivän kurssien mukaan.

Korollisen nettovelan muutos

Me	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Korollinen nettovelka kauden alussa	-504,7	-58,3
Korollinen nettovelka kauden lopussa	-749,8	-504,7
Korollisen nettovelan muutos	-245,1	-446,4

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. Laskentaperiaatteet

Laatimisperusta

KONE Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki. KONE Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat KONEkonsernin ("KONE" tai "konserni"). KONE tarjoaa asiakkailleen hissejä ja liukuportaita sekä ratkaisuja niiden kunnossapitoon ja modernisointiin. KONE huoltaa myös rakennusten automaattiovia.

KONE Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti (International Financial Reporting Standards, IFRS) noudattaen 31. joulukuuta 2010 voimassaolevia standardeja ja tulkintoja. Konsernin kannalta merkittävät vuoden 2010 käyttöönotetut muutokset ovat: IFRS 3 (uudistettu) Liiketoimintojen yhdistäminen ja IAS 27 (uudistettu) Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös. Konsernin kannalta merkittävät muutokset liittyvät ehdollisten vastikkeiden sekä vaiheittaisten hankintojen kirjanpitokäsittelyyn. Näillä muutoksilla ei ollut olennaista vaikutusta konsernin tilikauden tulokseen tai taloudelliseen asemaan.

Konsernitilinpäätös on laadittu 12 kuukauden ajalta tilikaudelta 1.1.–31.12.2010. KONE Oyj:n hallitus on 26. tammikuuta 2011 hyväksynyt konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan varsinaisella yhtiökokouksella on oikeus hyväksyä, hylätä tai muuttaa tilinpäätöstä sen julkaisemisen jälkeen.

Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina ja ne perustuvat liiketapahtumien alkuperäisiin hankintamenoihin ellei alla olevissa laskentaperiaatteissa ole erikseen toisin mainittu.

Rahoituserät kirjataan kaupantekohetken mukaan.

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön lisäksi ne yhtiöt, joissa emoyhtiöllä on välittömästi tai välillisesti yli puolet äänivallasta tai muutoin määräysvalta osakeenemmistön osalta tilikauden lopussa. Tällöin otetaan omistuksen lisäksi huomioon myös mahdollinen muu määräysvallan tosiasiallinen luonne (erityistä tarkoitusta varten perustettu yksikkö). Hankitut tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien kun konserni on saanut määräysvallan ja vastaavasti myydyt toiminnot ovat mukana määräysvallan lakkaamiseen saakka. Konserniyhtiöiden keskinäinen osakkeenomistus eliminoidaan hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike, mukaanlukien ehdollinen kauppahinta sekä hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot on kirjattu kuluksi.

Määräysvallattomien omistajien osuus yrityshankinnan kohteesta arvostetaan joko käypään arvoon tai suhteelliseen omistusosuuteen hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Arvostamisperiaate määritellään erikseen jokaisen yrityshankinnan kohdalla. Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyhtiön osakkeenomistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelmassa. Laajan tuloksen jakautuminen emoyhtiön osakkeenomistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta esitetään konsernitaseessa omana eränään osana taseen omaa pääomaa.

Ennen 1.1.2010 tapahtuneet hankinnat on käsitelty silloin voimassa olevien säännösten mukaisesti.

Osakkuusyhtiö on yhtiö, jossa konsernilla on 20–50 prosenttia äänivallasta ja vähintään 20 prosentin omistusosuus tai jossa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Osakkuusyhtiöiden tilinpäätöstiedot on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Konsernin tuloslaskelmaan sisältyy konsernin osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista. Konsernin investoinnit osakkuusyhtiöihin hankinta-ajankohtana, mukaan lukien osakkuusyhtiöiden oman pääoman muutokset hankinta-ajankohdan jälkeen, on esitetty taseessa kohdassa "Osuudet osakkuusyhtiöissä".

Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat sekä saatavat, velat, realisoitumattomat voitot ja sisäinen voitonjako eliminoidaan.

Ulkomaanrahan määräiset erät ja niiden arvostus

Tilinpäätökseen sisältyvät erät on alun perin kirjattu toimintavaluutoissa, mitkä on määritelty kullekin konserniyhtiölle niiden ensisijaisen taloudellisen ympäristön mukaan.

Konsernitilinpäätöksen esitysvaluutta on euro, joka on myös konsernin emoyhtiön toimintavaluutta.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan alun perin tapahtumapäivän kurssiin toimintavaluutassa. Tilikauden päättyessä avoimina olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot käsitellään myynnin tai ostojen oikaisuerinä. Rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Konsernitilinpäätöksessä ulkomaisten konserniyhtiöiden tuloslaskelmat, joiden toimintavaluutta ei ole euro, muunnetaan euroiksi käyttäen tilikauden keskikurssia. Kaikki tase-erät tilikauden tulosta lukuun ottamatta muunnetaan euroiksi käyttämällä tilinpäätöspäivän valuuttakursseja. Euroalueen ulkopuolella sijaitseviin tytär- ja osakkuusyhtiöihin tehtyjen nettomääräisten sijoitusten muuntoerot sekä tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntamisesta tilikauden keskikursseihin ja taseen muuntamisesta tilipäätöspäivän valuuttakursseihin johtuvat kurssierot kirjataan oman pääoman "Muuntoero" riville ja muutos laajan tuloksen muuntoeroihin. Kurssierot ulkomaisten tytäryhtiöiden varojen ja velkojen suojauksessa käytetyistä johdannaissopimuksista ja lainoista on kirjattu muun laajan tuloksen muuntoeroihin. Ulkomaanrahan määräisiin tytäryhtiöihin liittyvät kumulatiiviset muuntoerot kirjataan muun laajan tuloksen eristä tuloslaskelmaan ulkomaanrahamääräisistä tytäryhtiöistä luovuttaessa.

Johdannaisinstrumentit ja suojauslaskenta

Rahoituksen johdannaisinstrumentit kirjataan alun perin sopimushetkellä käypään arvoon ja arvostetaan myöhemmin käypään arvoon. Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan diskonttaamalla sopimusten ennakoidut rahavirrat kyseisten valuuttojen arvostushetken mukaisilla markkinakorkokäyrillä ja laskemalla diskontattujen arvojen euromääräinen erotus. Valuuttaoptioiden käypä arvo lasketaan yleisillä optiohinnoittelumalleilla. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan diskonttaamalla sopimusten ennakoidut rahavirrat arvostushetken markkinakorkokäyrillä kyseessä oleville valuutoille.

Johdannaissopimuksia solmittaessa ne luokitellaan valuuttapolitiikan mukaisesti liiketoimen tai sitovan osto- tai myyntisopimuksen suojaukseksi, joista osa luetaan mukaan IAS 39 mukaiseen rahavirran suojauslaskentaan, saamisten tai velkojen käyvän arvon muutosten suojaukseksi tai ulkomaiseen tytäryhtiöön tehdyn nettosijoituksen suojaukseksi.

Rahavirran suojauslaskentaa sovellettaessa ja suojaussuhteelle asetettujen tehokkuusvaatimusten täyttyessä, sitovia osto- ja myyntisopimuksia vastaan tehtyjen valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutosten tehokas osuus kirjataan laajaan tuloslaskelmaan suojausrahastoon ja tehoton osuus tuloslaskelmaan ostojen ja myyntien oikaisueriin. Suojausrahastoon kirjattu käyvän arvon muutosten kertymä siirretään tuloslaskelmaan ostojen ja myyntien oikaisueriin suojattujen ostojen ja myyntien toteutuessa. Mikäli rahavirran suojauslaskennan piiriin kuuluva johdannainen erääntyy, suojaussuhde todetaan tehottomaksi tai keskeytetään, jo aikaisemmin laajaan tuloslaskelmaan kirjattu arvonmuutosten kertymä jää suojausrahastoon ja tuloutetaan ennakoidun oston tai myynnin mukaisesti. Mikäli suojatun oston tai myynnin toteutumista ei voida enää pitää todennäköisenä kirjataan arvonmuutosten kertymä välittömästi tuloslaskelmaan ostojen ja myyntien oikaisueriin. Rahavirran suojauslaskentaa sovellettaessa suojattava riski sekä suojaussuhde dokumentoidaan suojauslaskennan periaatteiden mukaisesti. Suojaussuhteen tehokkuus todennetaan ennen suojauslaskennan aloittamista sekä vähintään neljännesvuosittain sen jälkeen.

Johdannaiset, jotka on tehty suojaamistarkoituksessa, mutta joihin ei sovelleta IAS 39:n määritelmän mukaista suojauslaskentaa kohdennetaan tuloslaskelman liikevoittoon tai rahoitustuottoihin ja -kuluihin luonteensa mukaisesti: operatiivisia eriä suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan liikevoittoon ja monetaarisia eriä suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Ulkomaanrahanmääräisten lainasaamisten, talletusten ja rahoitusvelkojen valuuttakurssimuutoksia vastaan tehtyjen valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutos kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Valuuttamääräisten ja pitkäaikaisiksi tarkoitettujen strategisten sijoitusten arvonmuutoksia vastaan tehtyjen koron- ja valuutanvaihtosopimusten valuuttakurssimuutokset kirjataan tuloslaskelman liiketoiminnan muihin tuottoihin ja -kuluihin sekä muilta osin rahoitustuottoihin- ja kuluihin. Tulevia sähkönostoja varten tehtyjen sähkötermiinien käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan materiaaliostojen oikaisueräksi.

Ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjen valuuttamääräisten nettosijoitusten konsolidoinnissa syntyvää muuntoeroa vastaan tehtyjen valuuttasuojausten käyvän arvon muutosten tehokas osuus kirjataan muun laajaan tuloslaskelmaan muuntoeroihin ja tuloutetaan sieltä mikäli nettoinvestoinnista tai sen osasta luovuttaisiin.

Koron- ja valuutanvaihtosopimusten tilikaudella toteutuneet ja siirtyvät korot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluhin.

Johdannaisten käyvät arvot esitetään taseen lyhytaikaisissa siirtosaamisissa ja -veloissa.

Toimintasegmentit

KONEen kannattavuus esitetään yhtenä kokonaisuutena. KONEen liikeideana on palvella asiakkaita tarjoamalla heille tuotteiden koko elinkaaren kattavia ratkaisuja aina uusien tuotteiden asennuksesta asennettujen tuotteiden elinkaaren aikaiseen kunnossapitoon ja modernisointiin sekä lopulliseen uusimiseen. Suurin osa toimitetuista tuotteista johtaa pitkäaikaisiin KONE-kunnossapitosopimuksiin. KONEen liiketoimintarakenne on yhdenmukaistettu globaalisti määriteltyjen liiketoimintaprosessien pohjalta. Merkittävät operatiiviset päätökset tekee KONEen hallitus. Hallituksen päätoiminen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja valmistelevat ja esittelevät päätökset. KONEen liiketoimintamallin, toiminnan luonteen ja hallintorakenteen vuoksi raportoitava toimintasegmentti on koko konserni.

Tuloutusperiaate

Myynti tuloutetaan, kun myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut sekä tuotteiden hallintaoikeus ja todellinen määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle.

Myyntitulot erikseen määritellyistä pitkäaikaisista hankkeista tuloutetaan niiden valmistusasteen mukaan. Valmistusastetta mitataan syntyneiden kustannusten osuudella hankkeen arvioiduista kokonaiskustannuksista. Tuloutettava myynti sekä kulut perustuvat hanke-ennusteisiin, oikaistuina tyypillisellä ennustevirheellä samankaltaisille hankkeille.

Myyntitulot huoltopalveluiden tuottamisesta ja korjaustöistä tuloutetaan kun palvelu on suoritettu tai kun työ on tehty.

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan kuluksi toteutumishetkellä, koska niihin liittyvät tulevaisuuden taloudelliset hyödyt ovat todennettavissa vasta sen jälkeen, kun uusi tuote tai olemassa olevien tuotteiden ja palveluiden kehityshankkeet on onnistuneesti tuotu markkinoille.

Tuloverot

Konsernin verokulu sisältää konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutoksen. Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kaikista varojen ja velkojen kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetken tai arvioidun veronmaksuhetken verokannan mukaisesti. Väliaikaisia eroja syntyy muun muassa etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, varauksista, sisäisestä varastokatteesta, poistoeroista ja vahvistetuista tappioista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan vahvistetuista tappioista ja muista väliaikaisista eroista siltä osin kuin on todennäköistä, että niitä voidaan hyödyntää tulevina vuosina.

Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet

1.1.2010 jälkeen tapahtuneet liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmän mukaan. Liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus ja aiemmin omistettu osuus hankinnan kohteessa ylittää konsernin osuuden hankittujen yksilöitävissä olevien omaisuuserien nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankintahetkellä. Aikaisemmin tapahtuneet liiketoimintojen yhdistämiset on kirjattu aikaisemman IFRSnormiston (IFRS3(2004)) mukaisesti.

Liikearvoa syntyy pääsääntöisesti merkittävimmissä yrityskaupoissa. Tällöin liikearvo kuvastaa tyypillisesti hankitun markkinaosuuden, liiketoimintaosaamisen sekä synergioiden arvoa. Liikearvoa ei poisteta vaan sen käypää arvoa testataan arvonalentumistestein (ks. arvonalentumiset).

Hankitut liiketoiminnot voivat tyypillisesti olla kooltaan pieniä hissi- ja ovihuoltoliiketoimintoja, jolloin hankintahinta muodostuu pääsääntöisesti hankittujen huoltosopimusten käyvästä arvosta. Se esitetään muissa aineettomissa hyödykkeissä ja poistetaan tasapoistoina pääsääntöisesti kymmenessä vuodessa.

Muihin aineettomiin hyödykkeisiin kuuluvat hankitut patentit, tavaramerkit ja ohjelmistolisenssit. Ne poistetaan tasapoistoina taloudellisena pitoaikanaan, joka ei yleensä ylitä viittä vuotta. Omaisuuserän tasearvoa arvioidaan mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi aina kun on viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut (ks. arvonalentumiset).

Maa-omaisuus, rakennukset, koneet ja kalusto

Maa-omaisuus, rakennukset, koneet ja kalusto esitetään alkuperäisten hankintahintojen ja kumulatiivisten poistojen erotuksena vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla (ks. arvonalentumiset). Suunnitelman mukaiset tasapoistot lasketaan todennäköisen käyttöiän perusteella seuraavasti:

Rakennukset	5–40 vuotta
Koneet ja laitteet	4–10 vuotta

Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Aineellisen käyttöomaisuuden korjausja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti kun ne ovat toteutuneet.

Arvonalentumiset

Pitkäaikaisten muiden aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden omaisuuserien tasearvoja arvioidaan mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi tilinpäätöshetkellä ja aina kun on viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Arvonalentumistesteissä arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän nettomyyntihinta tai sitä korkeampi kassavirtaperusteinen käyttöarvo. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin kerrytettävissä oleva rahamäärä.

Aiemmin tuloslaskelmaan kirjattu arvonalennus peruutetaan mikäli kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat olennaisesti. Arvonalennuksen peruuttamisen johdosta korjauksen jälkeinen arvo ei saa kuitenkaan ylittää arvoa, joka omaisuudella oli ennen aikaisempien vuosien arvonalennuksen tekoa.

Konserni arvioi liikearvon tasearvon vuosittain tai useammin, jos viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta on olemassa. Liikearvo kohdistetaan konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU), jotka on identifioitu sen mukaan, missä maassa ja missä liiketoimintayksikössä liikearvoa seurataan sisäisessä johdon raportoinnissa. CGU:n kerrytettävissä oleva rahamäärä lasketaan käyttöarvolaskelmien avulla. Kassavirtaperusteinen käyttöarvo määritellään laskemalla ennustettujen kassavirtojen diskontattu nykyarvo. Laskelmien diskonttokorko perustuu pääoman keskimääräiseen kustannukseen (WACC), jota sovelletaan sillä valuutta-alueella, jolla CGU:n voidaan katsoa sijaitsevan (maa tai liiketoiminta-alue). Pääoman keskimääräinen painotettu kustannus heijastaa markkinoiden käsitystä rahan aika-arvosta sekä KONEen liiketoimintaan liittyvistä riskeistä.

Aiemmin tuloslaskelmaan kirjattua liikearvon arvonalentumistappiota ei palauteta.

Vuokrasopimukset

Konsernilla on vuokrasopimuksia, jotka käsitellään konsernituloslaskelmassa vuokrakuluna, joka jaksotetaan kuluksi vuokraajalle. Rakennuksia sekä koneita ja kalustoa koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiseen liittyvistä riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi.

Rahoitusleasingsopimukset merkitään taseeseen hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon, ja siitä tehdään poistot. Vuokravelvoitteet rahoituskuluilla vähennettynä sisältyvät korollisiin velkoihin. Maksusuoritukset jaetaan velan vähennykseen ja rahoitusmenoon siten, että jäljellä olevan velan korkoprosentti pysyy samana.

Rahoitusleasingsopimuksilla hankitut rakennukset, koneet ja laitteet poistetaan joko käyttöaikanaan tai vuokrasopimuksen aikana siten, että poistoajaksi valitaan näistä lyhyempi.

Osakkeet ja osuudet

Osakkeet ja osuudet arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset sekä suojausinstrumenttien valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Osakkeet ja osuudet arvostetaan hankintamenoon niissä tapauksissa, joissa käypää arvoa ei ole saatavilla.

Myytävissä olevat sijoitukset

Myytävissä olevat sijoitukset arvostetaan käypään arvoon ja käyvän arvonmuutos kirjataan laajan tuloslaskelman kautta oman pääoman arvonmuutos- ja suojausrahastoon kunnes erät myydään, erääntyvät tai muuten käytetään tai niistä kirjataan arvonalentuminen, jolloin kumulatiivinen omaan pääomaan kirjattu arvonmuutos kirjataan kyseisen tilikauden tulokseen.

Luotettavan markkina-arvon puuttuessa myytävissä olevat sijoitukset arvostetaan hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan joko FIFOperiaatteen mukaan laskettuun hankintahintaan tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon kuitenkin niin, että aineiden ja tarvikkeiden arvostuksessa on käytetty myös standardihintoja. Puolivalmisteet on arvostettu muuttuviin valmistuskustannuksiin.

Keskeneräiset työt sisältävät tilinpäätöspäivään mennessä kertyneet muuttuvat kustannukset sekä töille kohdistuvan osuuden valmistuksen ja asennuksen kiinteistä menoista. Vaihto-omaisuus esitetään taseessa bruttomääräisenä kuitenkin siten, että keskeneräisiin töihin kohdistuvat asiakkailta saadut ennakkomaksut esitetään lyhytaikaisten varojen ryhmässä.

Vaihto-omaisuuden arvossa huomioidaan epäkuranttiudesta johtuva arvonalentuminen.

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset arvostetaan alkuperäisen laskutetun määrän mukaisesti. Epävarmoihin saataviin liittyen kirjataan arvonalentuminen tapauskohtaisen riskiarvion sekä historiallisen kokemuksen perusteella.

Lainasaamiset ja talletukset

Lainasaamiset ja talletukset kirjataan hankintahetkellä käypään arvoon ja arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Hankintamenoa laskettaessa huomioidaan vain olennaiset transaktiokulut. Lainasaamisiin ja talletuksiin kirjataan arvonalentuminen niissä tapauksissa, joissa kirjanpidon tasearvo on korkeampi kuin niistä arvioitu kerrytettävissä oleva rahamäärä.

Sijoitukset yritystodistuksiin, sijoitustodistuksiin tai muihin vastaaviin rahamarkkinainstrumentteihin sisällytetään lainasaamisiin ja talletuksiin.

Rahavarat

Rahat ja pankkisaamiset sisältävät käteisvarat ja rahat pankkitileillä. Käytetyt shekkitililuotot on esitetty muissa lyhytaikaisissa veloissa.

Työsuhde-etuudet

Konsernilla on lukuisia eläkejärjestelyjä, jotka noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Nämä järjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Eläkejärjestelyt rahoitetaan yleensä työntekijöiden ja asianomaisten konserniyhtiöiden suorituksina eläkevakuutusyhtiöille, tai -rahastoille perustuen riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen laskelmiin. Konsernin suoritukset maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan kuluksi sille tilikaudelle, jota veloitus koskee. Etuuspohjaisissa järjestelyissä eläkekustannukset määritetään käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Tämän menetelmän mukaan eläkemenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi jaksottaen kustannukset työntekijöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen säännönmukaisesti tekemien laskelmien ja järjestelyistä johtuvien velvoitteiden ja järjestelyihin kuuluvien varojen arvostusten perusteella.

Eläkevastuuna esitetään tulevien eläkemaksujen nykyarvo tilinpäätöspäivänä vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen tilinpäätöspäivän käyvällä arvolla, ja oikaistuna kirjaamattomilla vakuutusmatemaattisilla voitoilla, tai tappioilla. Vakuutusmatemaattisten etuuspohjaisten eläkevastuulaskelmien diskonttokorkokanta määräytyy markkinakorkokannan mukaan.

Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle siltä osin kuin ne ylittävät suuremman seuraavista: 10 prosenttia eläkevelvoitteesta tai 10 prosenttia varojen käyvästä arvosta. Työkyvyttömyyseläkevastuu, jonka määrä riippuu työntekijän palvelusajasta, arvostetaan sillä perusteella, miten todennäköistä työkyvyttömyyseläkekorvauksen suorittaminen on sekä minkä pituiselta palvelusajalta korvausta maksetaan.

Varaukset

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Varauksen kirjaamiseen liittyy johdon arvioita velvoitteen todennäköisyydestä ja määrästä.

Takuuvaraukset sisältävät tuotteiden korjaamisesta tai korvaamisesta aiheutuvat kustannukset, mikäli takuuaikaa on tilinpäätöspäivänä jäljellä. Takuuvaraukset määritellään historiallisen kokemuksen perusteella.

Toiminnan uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan kaudelle, jolla uudelleenjärjestelyä koskeva asianmukainen suunnitelma on laadittu; jolloin on olemassa näyttöä siitä, että suunnitelman toimeenpano aloitetaan ja suunnitelmasta on asianmukaisesti tiedotettu.

Tappiollisista projekteista tehdään varaus, kun on todennäköistä, että kustannukset ylittävät arvioidun kokonaismyyntihinnan. Todennäköinen tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Muut varaukset sisältävät eriä, jotka liittyvät muun muassa irtisanomis- ja työttömyys- sekä muihin työsuhteisiin liittyviin menoihin sekä myytyihin liiketoimintoihin.

Lainat

Lainat merkitään taseeseen hankintamenoon transaktiokustannuksilla vähennettynä. Korot jaksotetaan tuloslaskelmaan velan juoksuajalle käyttäen efektiivisen koron menetelmää.

Osakekohtainen tulos

Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos keskimääräisellä painotetulla osakemäärällä, jota laskettaessa on vähennetty konsernin hallussa kulloinkin olevat omat osakkeet. Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos on laskettu takaisin ostettujen osakkeiden menetelmällä (treasury stock method). Tällöin optiot oletetaan käytetyiksi tilikauden alussa tai sen jälkeisenä liikkeellelaskupäivänä ja saaduilla varoilla oletetaan ostetun omia osakkeita tilikauden keskimääräisellä markkinahinnalla. Laimennusvaikutusta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa ei oteta huomioon optioita, jotka on laskettu liikkeeseen ehdollisesti riippuen tulevien tilikausien liikevaihdosta ja liikevoitosta ja joiden ehdot eivät tilinpäätöshetkellä täyty. Ulkona olevia optioita ei oteta huomioon osakekohtaista tulosta laskettaessa, jos optioiden toteutushinta ylittää osakkeiden keskimääräisen markkina-arvon kauden aikana.

Oma pääoma

Kun KONE Oyj ostaa omia osakkeitaan, osakkeista maksettu vastike sekä hankintaan liittyvät kustannukset vähentävät omaa pääomaa. Kun nämä osakkeet myydään, osakkeista saatu vastike, josta on vähennetty suorat transaktiokustannukset sekä tuloverojen vaikutus, merkitään omaan pääomaan.

Voitonjako

Voitonjako pitää sisällään yhtiökokouksen päättämät osingot sekä lahjoitukset. Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa voitonjakoa ei ole vähennetty jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää.

Osakeperusteiset maksut

Optio-ohjelmien optio-oikeudet on arvostettu käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Kuluksi kirjattava määrä perustuu konsernin arvioon tulevien optioiden määrästä syntymisajanjakson lopussa. Käypä arvo määritetään Black-Scholes-hinnoittelumallilla. Ei-markkinaperusteisten ehtojen (liikevaihdon ja liikevoiton kasvutavoitteet) vaikutuksia ei sisällytetä option käypään arvoon, vaan ne otetaan huomioon niiden optioiden määrissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus syntymisajanjakson lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta optioiden määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Kun optio-oikeuksia käytetään, osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset (mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna) kirjataan omaan pääomaan.

KONE Oyj:n hallitus on myöntänyt konsernin ylimmälle johdolle osakepalkkiojärjestelmän, joka sisältää sekä B-sarjan osakkeina maksettavan että rahana maksettavan etuuden, jos ohjelman ehdot täyttyvät. Osakkeina maksettavan etuuden käypä arvo on osakkeen arvo myöntämishetkellä ja se kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Kuluksi kirjattava määrä perustuu konsernin arvioon tulevien osakkeina maksettavien etuuksien määrästä syntymisajanjakson lopussa. Ei-markkinaperusteisten ehtojen (liikevaihdon ja liikevoiton kasvutavoitteet) vaikutuksia ei sisällytetä etuuksien käypään arvoon, vaan ne otetaan huomioon niiden osakkeiden määrissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta osakkeiden määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Rahana maksettava etuus on järjestelystä aiheutuvien verojen ja veronluonteisten maksujen määräinen ja se kirjataan velaksi myöntämishetkellä ja jokaisena tilinpäätöshetkenä, arvioitujen osakkeina maksettavien etuuksien perusteella ja jaksotetaan kertyneen työajan mukaan. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.

2. Rahoitusriskit ja -instrumentit

KONEen liiketoimintaan liittyy rahoitusriskejä kuten valuutta-, korko-, maksuvalmius- ja luottoriskejä. Näitä rahoitusriskejä hallitaan osana KONEen kokonaisriskienhallintaa. Konsernirahoitus vastaa keskitetysti konsernin rahoitusriskien hallinnasta hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. Konserniyhtiöt hallinnoivat paikallisesti omia rahoitusriskejään noudattaen konsernin rahoituspolitiikkaa.

Valuuttariskit

KONE toimii kansainvälisesti, ja sen liiketoimintaan liittyy siksi valuuttakurssivaihteluista aiheutuvia riskejä, jotka muodostuvat eri valuutoissa olevista tulojen ja menojen rahavirroista (transaktioriski) sekä ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmaja tase-erien muuntamisesta euroiksi (translaatioriski).

Transaktioriski

Merkittävä osa KONEen liiketoiminnasta, erityisesti huoltoliiketoiminta, tapahtuu paikallisissa toimintavaluutoissa. Uusien laitteiden ja modernisointien myynti ja asennus tapahtuu tyypillisesti myyjänä toimivan konserniyhtiön toimintavaluutassa. Näihin toimituksiin liittyvät komponentit ja materiaalit saatetaan hankkia tai valmistaa eri valuutoissa kuin missä myynti tapahtuu, mikä aiheuttaa trans aktioriskin. Konsernin periaatteena on suojata nämä tehtyihin tilauksiin sekä tulevaisuudessa erittäin todennäköisesti toteutuviin myynti- ja ostosopimuksiin liittyvät valuuttakurssiriskit valuuttatermiineillä. Kiinnittämällä valuuttakurssitasot valuuttatermiineillä suojataan tilauskannassa olevien projektien katteet ja varmistetaan liiketoiminnan kannattavuus. Konserniyhtiöt vastaavat omaan liiketoimintaansa liittyvän transaktioriskin seuraamisesta ja suojaamisesta valuuttakurssipolitiikkansa mukaisesti. KONEen merkittävimmät transaktioriskit ovat Yhdysvaltain dollareissa, Kiinan renminbeissä, Iso-Britannian punnissa ja Ruotsin kruunuissa. Valtaosa valuuttatermiinisopimuksista erääntyy vuoden sisällä.

Rahavirran suojauslaskentaa sovelletaan konserniyhtiöissä, joilla on merkittäviä valuuttamääräisiä tuloja tai menoja. Suojauslaskennassa valuuttatermiinien suojaustulokset kohdistetaan tuloslaskelmaan samanaikaisesti suojattavan kohteen valuuttakurssimuutoksen tuloutuksen kanssa.

Konsernin sisäiset lainat ja talletukset tehdään lähtökohtaisesti konserniyhtiöiden paikallisissa valuutoissa, jolloin näistä transaktioista mahdollisesti aiheutuva valuuttakurssiriski suojataan valuutanvaihtosopimuksilla.

Translaatioriski

Muutokset konsolidointikursseissa vaikuttavat konsernin euromääräisiin tulos- ja rahavirtalaskelmiin sekä taseen arvoon aiheuttaen translaatioriskin. Yli puolet KONEen liikevaihdosta muodostuu muissa toiminnallisissa valuutoissa kuin euroissa, joten translaatioriski on konsernille oleellinen. Viiden prosentin muutos vuoden keskimääräisissä valuuttakursseissa euroa vastaan olisi aiheuttanut 3,0 (2,8) prosentin muutoksen konsernin euromääräisessä myynnissä vuonna 2010. Tällä muutoksella ei olisi ollut olennaista vaikutusta konsernin liikevoittoprosenttiin. Konserniyhtiöiden taseiden muuntamisesta euroiksi aiheutui vuoden 2010 aikana 45,5 (-7,3) miljoonan euron muuntoero. Translaatioriskiä ei kuitenkaan suojata säännönmukaisesti rahoitusinstrumenteilla, sillä KONEen liiketoiminta koostuu jatkuvista toiminnoista eri valuutta-alueilla. KONEen merkittävimmät translaatioriskipositiot ovat Yhdysvaltain dollareissa, Kiinan renminbeissä, Australian dollareissa ja Iso-Britannian punnissa.

Lisätietoa

Merkittävimmät KONEen liiketoimintaan kohdistuvat riskit ja epävarmuustekijät on kuvattu hallituksen toimintakertomuksessa, riskienhallintaosiossa s. 57 ja pääomanhallintaosiossa s. 62.

Valuuttakurssiriskien herkkyysanalyysi

IFRS 7:n mukainen valuuttakurssiriskien herkkyysanalyysi on laskettu tärkeimpien valuuttaparien osalta konsernin vieraan valuutan määräisille rahoitusvaroille ja -veloille sekä valuuttatermiineille tilinpäätöshetkellä. Positiot tärkeimmissä valuuttapareissa on kuvattu allaolevassa taulukossa. Valuuttariskien herkkyysanalyysi arvioi 10 % valuuttakurssimuutoksen vaikutuksen tuloslaskelmaan ja omaan pääomaan tilinpäätöshetkellä. Muutos omaan pääomaan aiheutuu rahavirran suojauslaskennassa olevista valuuttatermiineistä. Valuuttariskien herkkyysanalyysi on laskettu ennen veroja. 10 % valuuttakurssimuutoksen (euron ja Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen) vaikutus tilinpäätöshetkellä olisi ollut 2,7 (11,1) miljoonaa euroa tuloslaskelmaan ja -3,9 (3,5) miljoonaa euroa omaan pääomaan.

			Positiot euroa vastaan		Positiot USD:a vastaan
Me	GBP	SEK	HKD	Muut	Yhteensä	CNY	Muut	Yhteensä
Positio 31.12.2010	-27	-29	60	-49	-45	88	-31	57
Positio 31.12.2009	-39	-13	-13	-133	-198	56	-3	53

Korkoriskit

KONEen yhteenlasketut rahat ja lyhytaikaiset sijoitukset olivat tilinpäätöshetkellä 817,4 (626,1) miljoonaa euroa. Konsernilla ei ollut tilinpäätöshetkellä tai vertailuvuonna merkittäviä määriä korollista velkaa. Konsernin likviditeetti on sijoitettu alle vuoden pituisiin maturiteetteihin. Näin ollen korkotason muutoksilla ei ole olennaista vaikutusta sijoitusten markkinaarvoihin. Sen sijaan korkotason muutokset voivat vaikuttaa tuleviin korkotuottoihin.

TELC-sijoituksen suojaamiseksi on tehty pitkäaikaisia koron- ja valuutanvaihtosopimuksia, jonka korkoelementin käypään arvoon vaikuttavat euron ja Japanin jenin välisen korkoeron muutokset.

Korkoriskien herkkyysanalyysia laadittaessa on nettovelan oletettu pysyvän vuoden 2010 lopun tasolla koko tilikauden ajan. Herkkyysanalyysi näyttää 1 prosenttiyksikön korkotason muutoksen vaikutuksen tilikauden korkotuottoihin huomioiden alle vuoden pituiseen korkoperiodiin sidotun nettovelan -778,6 (-530,0) miljoonaa euroa 31.12.2010. Vuodelle 2010 korkotason 1 prosenttiyksikön muutos merkitsisi 7,8 (5,3) miljoonaa euroa. Korkoriskien herkkyysanalyysi on laskettu ennen veroja.

Rahoitus- ja maksuvalmiusriskit

KONEeen rahavarat olivat 192,5 (204,9) miljoonaa euroa ja rahamarkkinasijoitukset sekä lyhytaikaiset talletukset 624,9 (421,2) miljoonaa euroa 31.12.2010. Merkittävä osa KONEen rahavaroista ja lyhytaikaisista sijoituksista sijaitsee maissa, joissa on pääomien siirtoon liittyviä rajoitteita, mikä laskee kyseisten maiden ulkopuolella käytettävissä olevan likviditeetin määrää. KONEella on lisäksi maksuvalmiuden turvaamiseksi 500 miljoonan euron yritystodistusohjelma ja 320 miljoonan euron voimassaolevat sitovat kahdenkeskiset luottolimiitit.

Rahoitusvelvoitteiden ja koronmaksujen erääntyminen

		Erääntyminen 31.12.2010				Erääntyminen 31.12.2009
	< 1	1–5	> 5		< 1	1–5	> 5
	vuotta	vuotta		vuotta Yhteensä	vuotta	vuotta		vuotta Yhteensä
Korolliset rahoitusvelat
Pitkäaikaiset lainat	-1,0	-15,1	-	-16,1	-1,0	-4,9	-11,1	-17,0
Rahoitusleasingvelat	-7,6	-13,6	-	-21,2	-6,3	-11,2	-	-17,5
Lyhytaikaiset lainat	-0,2	-	-	-0,2	-0,0	-	-	-0,0
Käytetyt pankkilimiitit	-31,9	-	-	-31,9	-88,5	-	-	-88,5
Koronmaksut	-1,2	-2,5	-	-3,7	-0,8	-3,3	-0,2	-4,3
Korottomat rahoitusvelat
Ostovelat	-284,2	-	-	-284,2	-252,5	-	-	-252,5
Siirtovelat	-465,1	-	-	-465,1	-447,1	-	-	-447,1
Johdannaissopimukset
Pääomasaamiset	521,6	150,8	-	672,4	583,2	18,1	-	601,3
Pääomamaksut	-525,6	-171,5	-	-697,1	-603,0	-18,6	-	-621,6
Korot, netto	1,7	2,5	-	4,2	1,5	-	-	1,5
Nettomaksut	-793,5	-49,4	-	-842,9	-814,5	-19,9	-11,3	-845,7

Luottositoumusten erääntymisjakauma

Me	31.12.2010						31.12.2009
Lainatyyppi	Nostettu määrä	ton määrä Nostama	Yhteensä		2011	2012	2013	2014	2015	hemmin Myö	Nostettu määrä	ton määrä Nostama	Yhteensä
Lainasitoumukset		- 320,0 320,0			50,0		50,0 150,0	-	70,0	-		- 350,0 350,0

Rahoitukseen liittyvät luottoriskit

KONEella on merkittäviä rahavaroja ja lyhytaikaisia sijoituksia. Vastapuoliriskin hajauttamiseksi käytetään useita eri pankkeja ja vastapuolia. Hallitus hyväksyy sijoituskohteiden valintaa ohjaavat globaalit vastapuolilimiitit, joiden noudattamista johto seuraa säännöllisesti. Rahoituksen luottoriskiä laskettaessa huomioidaan kaikki olemassaolevat transaktiot kuten rahat pankkitileillä, sijoitukset ja talletukset sekä muut kyseisen pankin kanssa tehdyt rahoitustransaktiot kuten johdannaissopimukset. Yhteistyöpankkeja ja muita sijoituskohteita valittaessa hyväksytään vain vastapuolet, joilla on korkea luottokelpoisuus. Jokaisen limiitin koko heijastaa vastapuolen luottokelpoisuutta. Vastapuolien luottokelpoisuutta seurataan jatkuvasti ja tarvittavat toimenpiteet sovitaan tapauskohtaisesti mikäli luottokelpoisuudessa arvioidaan tapahtuneen merkittävä muutos.

Asiakasluottoriskit

Asiakasluottoriskit kohdistuvat asiakkailta avoinna oleviin ennakkomaksusaamisiin tai toimitettuihin laitteisiin ja suoritettuihin palveluihin liittyviin myyntisaamisiin. Tätä luottoriskiä hallitaan määritellyllä toimintamallilla tarjouksille, maksuehdoille, valtuutuksille ja luotonhallinnalle sekä projektinhallinnalle. Myyntisaamisiin liittyviä luottoriskejä vastaan suojaudutaan käyttämällä asiakkaiden kanssa maksuehtoja, jotka perustuvat ennakkomaksuihin, rembursseihin ja takauksiin. Konsernilla on laaja asiakaskunta, joka jakautuu usealle markkina-alueelle. Johdon arvion mukaan konsernin luottoriskeissä ei ole merkittäviä asiakaskohtaisia, vastapuolikohtaisia, eikä maantieteellisiä keskittymiä.

Ennakkolaskusaamisten ja myyntisaamisten laatua arvioidaan KONEen luotonhallintapolitiikan mukaan. Tämän politiikan mukaisesti säännöt saamisten laadun arvioinnille on määritetty erikseen uusien laitteiden liiketoiminnalle sekä huolto- ja modernisointiliiketoiminnalle. Saamisten laatua arvioidaan yleisesti ikääntymisen perusteella luottoriskin kasvaessa sitä mukaan kun saamiset vanhenevat sekä myös yksittäisten asiakaskohtaisten analyysien perusteella, jotta mahdollisesti yksittäisistä asiakaskohtaisista syistä johtuva alempi luottokelpoisuus on tunnistettavissa. Myyntisaamisten arvonalentumistappio kirjataan saamisten laadun arvioinnin perusteella. Alaskirjattujen myyntisaamisten määrä tilikauden lopussa oli 84,5 (74,8) miljoonaa euroa. Alaskirjausten kasvu verrattuna vuoteen 2009 johtuu yleisen heikon taloustilanteen aiheuttamasta asiakasriskien kasvusta.

Myyntisaamisten ikäjakauma
arvonalentumiskirjausten jälkeen, Me	31.12.2010	31.12.2009
Ei-erääntyneet ja alle yhden kuukauden erääntyneet saamiset 1)	647,8	590,7
1–3 kuukautta erääntyneet 1)	128,7	112,4
3–6 kuukautta erääntyneet 1)	90,7	79,8
Yli 6 kuukautta erääntyneet	50,5	54,1
Myyntisaamisten tasearvo	917,7	837,0

1) Näistä saatavista ei ole kirjattu olennaisia arvonalentumisia.

Johdannaissopimukset

Johdannaissopimusten käyvät arvot, Me	Johdannais varat 31.12.2010	Johdannais - velat 31.12.2010	Netto käypä arvo 31.12.2010	Netto käypä arvo 31.12.2009
Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset
Rahavirran suojauslaskennassa	2,3	6,4	-4,1	-1,2
Muut suojaukset	3,8	2,6	1,2	-1,4
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset
Muut suojaukset	-	20,2	-20,2	-17,0
Sähkötermiinit	2,2	1,3	0,9	-0,4
Yhteensä	8,3	30,5	-22,2	-20,0

Johdannaissopimusten nimellisarvot, Me	31.12.2010	31.12.2009
Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset
Rahavirran suojauslaskennassa	275,9	143,4
Muut suojaukset	258,8	345,0
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset
Muut suojaukset	139,3	113,1
Sähkötermiinit	5,6	5,3
Yhteensä	679,6	606,8

Kaikki johdannaissopimukset on tehty konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti suojautumistarkoituksessa.

Valtaosa valuuttatermiineistä ja valuutanvaihtosopimuksista erääntyy vuoden kuluessa. Valuutan- ja koronvaihtosopimusten maturiteetit ovat alle kolme vuotta. Sähkötermiinit erääntyvät neljän vuoden kuluessa.

Valuuttatermiinien, valuutanvaihtosopimusten sekä valuutan- ja koronvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan johtamalla ne aktiivisilta markkinoilta saaduista hintatiedoista ja käyttämällä yleisesti tunnettuja arvostusmalleja (käypien arvojen taso 2). Sähkötermiineille on olemassa pörssissä noteerattu markkinahinta, jonka perusteella markkina-arvo voidaan määrittää luotettavasti (käyvän arvon taso 1).

Rahoitusvarojen ja -velkojen arvot luokittain

2010 Tase-erä, Me		Liite	kirjattavat rahoitus tulosvaikutteisesti Käypään arvoon varat ja -velat	Lainat ja saamiset	Myytävissä olevat sijoitukset	rahoitusvelat Muut	yhteensä Tasearvo
Pitkäaikaiset varat
Osakkeet ja osuudet		15	149,8				149,8
Myytävissä olevat sijoitukset		16			5,3		5,3
Pitkäaikaiset lainasaamiset	I	17		1,8			1,8
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset				917,7			917,7
Johdannaisvarat			8,3 1)				8,3
Korkojaksotukset				1,2			1,2
Huoltosopimusjaksotukset				16,9			16,9
Laskuttamattomat myyntisaamiset				37,6			37,6
Lyhytaikaiset talletukset ja lainasaamiset	I	17		624,9			624,9
Rahavarat	I			192,5			192,5
Rahoitusvarat yhteensä			158,1	1 792,6	5,3	-	1 956,0
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat	I	2				28,7	28,7
Lyhytaikainen vieras pääoma
Pitkäaikaisten lainojen seuraavan
vuoden lyhennykset	I	2				8,6	8,6
Lyhyaikaiset lainat ja muut velat	I	2				32,1	32,1
Ostovelat						284,2	284,2
Johdannaisvelat			30,5 2)				30,5
Korkojaksotukset						0,1	0,1
Jälkikustannukset						205,3	205,3
Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset						259,8	259,8
Rahoitusvelat yhteensä			30,5			818,8	849,3

Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot eivät poikkea oleellisesti niiden tasearvoista. I-kirjaimella merkityt taserivit sisältyvät korollisiin nettovelkoihin.

1) Sisältää IAS 39-suojauslaskennan alaisia valuuttatermiinejä 2,3 miljoonaa euroa.

2) Sisältää IAS 39-suojauslaskennan alaisia valuuttatermiinejä 6,4 miljoonaa euroa.

2009 Tase-erä, Me		Liite	kirjattavat rahoitus tulosvaikutteisesti Käypään arvoon varat ja -velat	Lainat ja saamiset	Myytävissä olevat sijoitukset	rahoitusvelat Muut	yhteensä Tasearvo
Pitkäaikaiset varat
Osakkeet ja osuudet		15	131,2				131,2
Myytävissä olevat sijoitukset		16			5,5		5,5
Pitkäaikaiset lainasaamiset	I	17		1,6			1,6
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset				837,0			837,0
Johdannaisvarat			4,6 1)				4,6
Korkojaksotukset				2,0			2,0
Huoltosopimusjaksotukset				18,0			18,0
Laskuttamattomat myyntisaamiset				43,6			43,6
Lyhytaikaiset talletukset ja lainasaamiset	I	17		421,2			421,2
Rahavarat	I			204,9			204,9
Rahoitusvarat yhteensä			135,8	1 528,3	5,5	-	1 669,6
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat	I	2				27,2	27,2
Lyhytaikainen vieras pääoma
Pitkäaikaisten lainojen seuraavan
vuoden lyhennykset	I	2				7,3	7,3
Lyhyaikaiset lainat ja muut velat	I	2				88,5	88,5
Ostovelat						252,5	252,5
Johdannaisvelat			24,6 2)				24,6
Korkojaksotukset						0,1	0,1
Jälkikustannukset						206,5	206,5
Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset						240,6	240,6
Rahoitusvelat yhteensä			24,6	-	-	822,7	847,3

Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot eivät poikkea oleellisesti niiden tasearvoista. I-kirjaimella merkityt taserivit sisältyvät korollisiin nettovelkoihin.

1) Sisältää IAS 39-suojauslaskennan alaisia valuuttatermiinejä 1,8 miljoonaa euroa.

2) Sisältää IAS 39-suojauslaskennan alaisia valuuttatermiinejä 3,0 miljoonaa euroa.

3. Hankitut liiketoiminnot

KONE osti useita yrityksiä tilikauden aikana. Ostetut liiketoiminnot keskittyivät hissien, liukuportaiden ja rakennusten automaattiovien huoltoon. Ostetut liiketoiminnot eivät yksitellen tarkasteltuina ole olennaisia konsernitilinpäätöksen kannalta. Vuonna 2010 hankittujen liiketoimintojen kautta kertyneellä liikevaihdolla ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilikauden liikevaihtoon. Yhteenveto hankittujen liiketoimintojen omaisuuserien käyvistä arvoista on esitetty alla olevassa taulukossa.

Hankitut liiketoiminnot maksettiin käteisellä. Hankintahinta sisältää usein ehdollisen vastikkeen, mikä tyypillisesti määräytyy hankintakohteen hankintahetken jälkeisestä suorituskyvystä. Ehdollisen vastikkeen käypä arvo on määritetty hankintahetkellä ja muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Hankituista liiketoiminnoista hankittiin 100 % omistusosuus.

Merkittävimmät yritysostot

Tilikauden aikana KONEen merkittävimmät yritysostot olivat arvoltaan yhteensä 150,1 (32,8) miljoonaa euroa. Merkittävien yritysostojen alustavissa hankintamenolaskelmissa yksilöitävissä olevien omaisuuserien käyväksi arvoksi arvioitiin 45,9 (1,1) miljoonaa euroa, ja ne lisäsivät liikearvoa 104,2 (31,7) miljoonaa euroa. Liikearvo koostuu hankittujen markkinaosuuksien, liiketoimintaosaamisten sekä synergioiden arvosta. Näihin merkittävimpiin yritysostoihin kuuluivat ASBA Mantenimientos S.L. (Espanja), Reliant Elevator Company (Yhdysvallat), ATPE-AMIB S.A. (Ranska), Marvi Elevator group (Espanja) ja Virginia Elevator Company (Yhdysvallat). Merkittävimpien hankintojen kautta kertynyt liikevaihto oli 21,2 (13,2) miljoonaa euroa. Liitetiedossa 11 on lisätietoa liikearvosta.

Pienet yritysostot

Tilikauden aikana KONE teki pieniä yritysostoja yhteensä 17,1 (13,2) miljoonalla eurolla, mistä 12,2 (12,8) miljoonaa euroa kohdistettiin muihin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyville huoltosopimuksille. Huoltosopimukset poistetaan pääsääntöisesti kymmenessä vuodessa. Liitetieto 12 sisältää lisää tietoa muista aineettomista hyödykkeistä.

Hankittujen liiketoimintojen omaisuuserien käyvät arvot, Me	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Huoltosopimukset	42,4	12,8
Muu aineeton käyttöomaisuus	2,5	0,2
Aineellinen käyttöomaisuus	1,0	0,2
Vaihto-omaisuus	2,6	0,7
Saamiset	10,5	3,1
Rahavarat ja muut korolliset saamiset	16,8	1,2
Varat yhteensä	75,8	18,2
Eläkevastuut	-	-
Korolliset velat	1,5	-
Varaukset	0,1	0,0
Muut velat	11,2	3,9
Velat yhteensä	12,8	3,9
Määräysvallattomien omistajien osuus	-	-
Nettovarat	63,0	14,3
Maksettu hankintahinta	119,6	39,7
Ehdollinen ja maksamaton vastike	47,6	6,3
Hankintahinta hankintahetkellä	167,2	46,0
Liikearvo	104,2	31,7
Tuloslaskelmaan kirjatut hankintahetken jälkeiset muutokset
hankintahinnassa	-

4. Valmistusasteen mukainen tuloutus

Konsernin tilikauden liikevaihto sisältää 263,6 (274,4) miljoonaa euroa myyntiä valmistusasteen mukaisesti tuloutetuille pitkäaikaishankkeille. Valmistusasteen mukaisen tuloutuksen vaikutus konsernin tilikauden liikevaihtoon oli -14,5 (25,0) miljoonaa euroa verrattuna projektien luovutuksen mukaiseen tuloutukseen. Konsernitase sisältää 37,6 (43,6) miljoonaa euroa laskuttamattomia myyntisaamisia ja 33,5 (28,6) miljoonaa euroa saatuja ennakoita keskeneräisille pitkäaikaishankkeille.

5. Kulut

Me	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Keskeneräisten töiden muutos	63,5	40,7
Välittömät materiaalit ja muut ulkopuoliset palvelut	1 733,2	1 736,2
Muut tuotannon kulut	390,3	361,3
Palkat	1 151,6	1 095,8
Muut henkilöstösivukulut	384,1	374,8
Eläkekulut (Liite 23)	101,9	100,0
Vuokrakulut	79,9	75,4
Muut kulut 1)	367,9	319,6
Kertaluonteinen uudelleenjärjestelykulu 2)	-	33,6
Kulut yhteensä	4 272,4	4 137,4
Muut tuotot 3)	47,7	24,6
Poistot (Liite 6)	63,5	62,2
Arvonalentumiset (Liite 11)	2,0	2,0
Kulut ja poistot yhteensä	4 290,2	4 177,0

1) Sisältää toimitiloihin liittyviä kuluja, konsultoinnista, ulkopuolisista palveluista ja IT:stä syntyneitä kuluja sekä muita sekalaisia kuluja.

2) Sisältää pääasiassa irtisanomiskorvauksia ja irtisanomisajan palkkoja sekä vuokrasopimusten ennenaikaisista irtisanomisista johtuvia kuluja liittyen kiinteiden kustannusten sopeuttamisohjelmaan.

3) Sisältää vuokratuloja, saatuja avustuksia, viivästyskorkoja, käyttöomaisuuden ja romun myyntituottoja ja muita sekalaisia tuloja sekä Toshiba Elevator and Building Systems Corporation (TELC) -sijoituksen käyvän arvon muutoksen. Vastaava TELC sijoituksen suojaamiseksi tehtyjen johdannaisten käyvän arvon muutos on kirjattu muihin kuluihin.

Me	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Kuluihin sisältyvät tutkimus- ja kehityskulut	70,9	62,0
Osuus liikevaihdosta, %	1,4	1,3
Tilintarkastajien palkkiot, Me	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
PricewaterhouseCoopers -ketjuun kuuluville yhtiöille
Tilintarkastus	1,9	2,0
Tilintarkastajien lausunnot	0,0	0,0
Veropalvelut	0,7	1,3
Muut palvelut	0,4	0,5

Yhteensä	3,0	3,8
6. Poistot

Me	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Muut aineettomat hyödykkeet
Huoltosopimukset	13,3	13,1
Muut	8,3	8,0
Rakennukset	5,9	5,7
Koneet ja kalusto	36,0	35,4
Yhteensä	63,5	62,2

7. Rahoitustuotot ja -kuluT

Me	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Osinkotuotot	2,7	15,7
Korkotuotot
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
Korkoeron käyvän arvon muutos	0,0	-
Nettokorkotuotot	1,9	3,0
Korkotuotot lainoista ja saamisista	8,1	7,4
Muut rahoitustuotot	0,0	0,5
Valuuttakurssivoitot 1)	2,0	2,2
Rahoitustuotot	14,7	28,8
Korkokulut
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
Korkoeron käyvän arvon muutos	-	-1,2
Nettokorkokulut	-	-0,0
Korkokulut muista rahoitusveloista	-2,3	-5,1
Muut rahoituskulut 2)	-2,8	-2,7
Valuuttakurssitappiot 1)	-3,9	-
Rahoituskulut	-9,0	-9,0
Rahoitustuotot ja -kulut	5,7	19,8

1) Valuuttakurssivoitot ja -tappiot sisältävät kurssieroja lainoista ja muista saamisista -4,6 (5,1) miljoonaa euroa sekä valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutoksia 2,7 (-2,9) miljoonaa euroa.

2) Sisältää kahdenvälisten luottolimiittien luottositoumuspalkkioita 0,6 (0,3) miljoonaa euroa ja muita pankkikuluja 2,2 (2,4) miljoonaa euroa.

8. Tuloverot

Tuloslaskelman verot, Me	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Tilikauden suoriteperusteiset verot	179,9	152,2
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos	1,9	-27,2
Verot edellisiltä tilikausilta	-3,3	3,2
Yhteensä	178,5	128,2

Tuloslaskelman verojen täsmäytys voittoon ennen veroja,

Me	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Voitto ennen veroja	714,4	594,6
Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla	185,7	154,6
Ulkomaisten tytäryhtiöiden verokantojen vaikutus	-3,9	-2,6
Pysyvät erot	-8,1	-4,7
Verot edellisiltä tilikausilta ja laskennallisen verosaamisen
uudelleenarviointi	-2,5	-23,4
Jakamattomiin voittovaroihin liittyvä laskennallinen verovelka	6,1	2,8
Muut	1,2	1,5
Yhteensä	178,5	128,2
Efektiivinen veroaste, % 1)	25,0	21,6
Emoyhtiön veroaste, %	26,0	26,0

1) Tilikauden 2009 liiketoiminnan tulokseen perustuva efektiivinen veroaste oli 25,5 %. Kuitenkin ottaen huomioon aikaisempien vuosien verot sekä laskennallisen verosaamisen uudelleenarvioinnin, efektiivinen veroaste oli 21,6 %.

9. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden painotetulla keskimäärällä. Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemisessa on otettu huomioon osakeoptioiden ja osakepalkkiojärjestelmän laimentava vaikutus.

	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Emoyhtiön osakkeenomistajille jakautuva tilikauden voitto, Me	535,3	465,6
Osakkeiden painotettu keskiarvo tilikaudella (1 000 kpl)	255 030	252 837
Laimentamaton osakekohtainen tulos, e	2,10	1,84
Osakeoptioiden ja osakepalkkiojärjestelmän
laimennusvaikutus (1 000 kpl)	1 457	1 306
Osakkeiden painotettu keskiarvo tilikaudella
laimennusvaikutuksella korjattuna (1 000 kpl)	256 487	254 143
Laimennettu osakekohtainen tulos, e	2,09	1,83

10. Muut laajan tuloksen erÄt

Erittely muun laajan tuloksen eristä

Me	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Muut laajan tuloksen erät:
Muuntoero	45,5	-7,3
Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus	0,7	-1,4
Tulevien kassavirtojen suojaus:
Tilikaudella syntyneet voitot/tappiot	-5,0	-9,7
Tuloslaskelmaan luokitellut	-0,1	1,1
Tulevien kassavirtojen suojaus, netto	-5,1	-8,6
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot	0,6	0,4
Muut laajan tuloksen erät yhteensä	41,7	-16,9

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot

	1.1.–31.12.2010				1.1.–31.12.20099
Me	Ennen veroja	Veroveloitus (-) / hyvitys	Verojen jälkeen	Ennen veroja	Veroveloitus (-) / hyvitys	Verojen jälkeen
Muuntoero	45,5	0,0	45,5	-7,3	0,0	-7,3
Ulkomaisten tytäryhtiöiden
suojaus	0,7	-0,2	0,5	-1,4	0,4	-1,0
Tulevien kassavirtojen suojaus	-5,1	0,8	-4,3	-8,6	0,0	-8,6
Muut laajan tuloksen erät
yhteensä	41,1	0,6	41,7	-17,3	0,4	-16,9

11. Liikearvo

Liikearvon kohdistaminen

Liikearvo kohdistetaan konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU) maakohtaisesti yksikön sijainnin perusteella sekä sen mukaan, millä tasolla liikearvoa sisäisessä raportoinnissa seurataan. Liikearvoa on kohdistettu yhteensä 19 eri CGU:lle, joista viisi suurinta vastaa yli 75 % koko liikearvosta. Yli puolelle CGU:ista liikearvoa kohdistui alle 10 miljoonaa euroa. CGU-kohtainen yhteenveto liikearvon kohdentamisesta (tase-arvot):

Liikearvo/CGU, Me	31.12.2010	%	31.12.2009	%
Viisi suurinta CGU:ta	617,4	79	503,8	77
Viisi pienintä CGU:ta	24,1	3	20,9	3
Muut	136,0	18	132,4	20
Yhteensä	777,5		657,1
Keskiarvo	40,9		34,6
Mediaani	9,6		9,0

Arvonalentumistestaus

Arvonalentumistestauksessa käytetyt tulevaisuuden rahavirta-arviot perustuvat konsernin johdon hyväksymiin, GCU-kohtaisiin taloudellisiin suunnitelmiin. Käytetyt rahavirta-arviot perustuvat seuraavien kolmen vuoden taloudellisiin suunnitelmiin. Sitä seuraavien vuosien rahavirta on arvioitu arvonalentumistestauksen yhteydessä varovasti ilman kasvua. Laskelmien diskonttokorot perustuvat pääoman keskimääräiseen kustannukseen (WACC), joka heijastaa markkinoiden käsitystä rahan aika-arvosta sekä KONEen liiketoimintaan liittyvistä riskeistä.

CGU-kohtaiset rahavirta-arviot perustuvat herkimpien ulkoisten tekijöiden (kysyntä, kilpailutilanne ja kustannuskehitys) osalta ulkoisiin informaatiolähteisiin. Arvioidessaan tulevia rahavirtoja johto on verrannut aikaisempia taloudellisia suunnitelmia sekä toteutunutta kehitystä. Arvonalentumistestauksessa käytettyjen oletusten ja diskonttauskoron oikeellisuutta on tarkasteltu vertaamalla testauksessa käytettyjä parametreja ulkoisista lähteistä saatavilla olevaan informaatioon, kuten KONEen markkina-arvoon, riskikertoimiin, yleiseen korkotasoon ja riskipreemiohin.

Arvonalentumistestauksen perusteella tuloslaskelmaan kirjattiin 2,0 miljoonan euron arvonalentumistappio, joka kohdistui yhdelle pienimmistä CGU:ista. Arvonalentumistestauksen yhteydessä suoritettiin herkkyysanalyysi, jossa CGUkohtaisia rahavirtoja laskettiin 10–40 prosenttia ja diskonttauskorkoja nostettiin 1–4 prosenttiyksikköä. Herkkyysanalyysin perusteella ei ole odotettavissa tulevia liikearvon arvonalentumistappioita. Erityisesti jokaisen viiden suurimman CGU:n kerrytettävissä olevat rahamäärät olivat huomattavasti omaisuuserien kirjanpitoarvoja suuremmat.

			Aasian ja
Käytetyt diskonttokorot (ennen veroja):	EMEA	Amerikka	Tyynenmeren alue
2010	9,70 %	10,35 %	13,17 %
2009	9,36 %	7,79 %	11,80 %

Liikearvon täsmäytyslaskelma

Liikearvo, Me	31.12.2010	31.12.2009
Tasearvo kauden alussa	657,1	621,3
Valuuttakurssien vaikutus	18,4	4,7
Lisäykset	1,7	1,8
Vähennykset	-1,9	-0,4
Uudelleenryhmittelyt	-	-
Hankitut liiketoiminnot	104,2	31,7
Myydyt liiketoiminnot	-	-
Arvonalentumiset	-2,0	-2,0
Tasearvo kauden lopussa	777,5	657,1

12. Muut aineettomat hyödykkeeT

1.1.–31.12.2010, Me	Huoltosopimukset	Muut	Yhteensä
1.1.2010:
Alkuperäinen hankintameno	140,9	132,5	273,4
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset	-112,7	-111,1	-223,8
Tasearvo kauden alussa	28,2	21,4	49,6
Tasearvo kauden alussa	28,2	21,4	49,6
Valuuttakurssien vaikutus	0,8	0,2	1,0
Lisäykset	1,3	7,7	9,0
Vähennykset	-0,4	-0,4	-0,8
Uudelleenryhmittelyt	-	0,0	0,0
Hankitut liiketoiminnot 1)	42,4	2,5	44,9
Myydyt liiketoiminnot	-	-	-
Poistot	-13,3	-8,3	-21,6
Arvonalentumiset	-	-	-
Tasearvo kauden lopussa	59,0	23,1	82,1
31.12.2010:
Alkuperäinen hankintameno	185,0	142,5	327,5
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset	-126,0	-119,4	-245,4
Tasearvo kauden lopussa	59,0	23,1	82,1

1.1.–31.12.2009, Me	Huoltosopimukset	Muut	Yhteensä
1.1.2009:
Alkuperäinen hankintameno	128,5	123,1	251,6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset	-99,6	-103,1	-202,7
Tasearvo kauden alussa	28,9	20,0	48,9
Tasearvo kauden alussa	28,9	20,0	48,9
Valuuttakurssien vaikutus	0,2	-0,1	0,1
Lisäykset	0,1	9,7	9,8
Vähennykset	-0,7	-0,5	-1,2
Uudelleenryhmittelyt	-	0,1	0,1
Hankitut liiketoiminnot 1)	12,8	0,2	13,0
Myydyt liiketoiminnot	-	-	-
Poistot	-13,1	-8,0	-21,1
Arvonalentumiset	-	-	-
Tasearvo kauden lopussa	28,2	21,4	49,6
31.12.2009:
Alkuperäinen hankintameno	140,9	132,5	273,4
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset	-112,7	-111,1	-223,8
Tasearvo kauden lopussa	28,2	21,4	49,6

1) Ks. Liite 3 Hankitut liiketoiminnot.

13. Aineelliset hyödykkeet

				Koneet ja kalusto,	Kesken
	Maa		Koneet ja	rahoitus	eräiset	Maksetut
1.1.–31.12.2010, Me		alueet Rakennukset	kalusto	leasing	investoinnit	ennakot	Yhteensä
1.1.2010:
Alkuperäinen hankintameno	11,1	218,9	672,0	64,6	1,6	0,4	968,6
Kertyneet poistot	-1,0	-142,6	-577,3	-47,2	-	-	-768,1
Tasearvo kauden alussa	10,1	76,3	94,7	17,4	1,6	0,4	200,5
Tasearvo kauden alussa	10,1	76,3	94,7	17,4	1,6	0,4	200,5
Valuuttakurssien vaikutus	0,4	3,7	4,8	1,5	0,0	0,0	10,4
Lisäykset	0,1	3,9	17,7	11,5	6,5	0,5	40,2
Vähennykset	-0,2	-0,4	-1,1	-2,5	-0,2	-	-4,4
Uudelleenryhmittelyt	0,0	1,0	2,4	-	-3,5	-0,8	-0,9
Hankitut liiketoiminnot	-	0,2	0,8	-	-	-	1,0
Myydyt liiketoiminnot	-	-	-	-	-	-	-
Poistot	0,0	-5,9	-29,2	-6,8	-	-	-41,9
Arvonalentumiset	-	-	-	-	-		-
Tasearvo kauden lopussa	10,4	78,8	90,1	21,1	4,5	0,1	204,9
31.12.2010:
Alkuperäinen hankintameno	11,4	227,3	696,6	75,1	4,5	0,1	1 014,9
Kertyneet poistot	-1,0	-148,5	-606,5	-54,0	-	-	-810,0
Tasearvo kauden lopussa	10,4	78,8	90,1	21,1	4,5	0,1	204,9

				Koneet ja kalusto,	Kesken
	Maa		Koneet ja	rahoitus	eräiset	Maksetut
1.1.–31.12.2009, Me		alueet Rakennukset	kalusto	leasing	investoinnit	ennakot	Yhteensä
1.1.2009:
Alkuperäinen hankintameno	11,3	210,8	652,6	60,2	6,3	0,5	941,7
Kertyneet poistot	-1,0	-136,9	-548,3	-40,8	-	-	-727,0
Tasearvo kauden alussa	10,3	73,9	104,3	19,4	6,3	0,5	214,7
Tasearvo kauden alussa	10,3	73,9	104,3	19,4	6,3	0,5	214,7
Valuuttakurssien vaikutus	0,0	-0,3	-0,1	-0,1	-0,1	-0,1	-0,7
Lisäykset	0,0	4,0	20,7	5,6	2,4	0,5	33,2
Vähennykset	-0,3	-0,9	-3,5	-1,1	-1,1	-	-6,9
Uudelleenryhmittelyt	0,1	5,3	2,1	-	-5,9	-0,5	1,1
Hankitut liiketoiminnot	-	-	0,2	-	-	-	0,2
Myydyt liiketoiminnot	-	-	-	-	-	-	-
Poistot	-	-5,7	-29,0	-6,4	-	-	-41,1
Arvonalentumiset	-	-	-	-	-	-	-
Tasearvo kauden lopussa	10,1	76,3	94,7	17,4	1,6	0,4	200,5
31.12.2009:
Alkuperäinen hankintameno	11,1	218,9	672,0	64,6	1,6	0,4	968,6
Kertyneet poistot	-1,0	-142,6	-577,3	-47,2	-	-	-768,1
Tasearvo kauden lopussa	10,1	76,3	94,7	17,4	1,6	0,4	200,5

Tilikautena 1.1.–31.12.2010 investoinnit tuotantolaitoksiin, myynnin sekä huollon asiakaspalveluun, tietotekniikkaan sekä tietojärjestelmiin, mukaan lukien uudet rahoitusleasingsopimukset, olivat 43,5 (46,5) miljoonaa euroa.

14. Sijoitukset osakkuusyhtiöihin ja lähipiiritapahtumat

Sijoitukset osakkuusyhtiöihin, Me	31.12.2010	31.12.2009
Tasearvo kauden alussa	19,3	13,6
Valuuttakurssien vaikutus	1,6	-0,3
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta verojen jälkeen	12,3	8,1
Saadut osingot	-7,7	-2,1
Lisäykset	-	-
Vähennykset	-	-
Tasearvo kauden lopussa	25,5	19,3

Osakkuusyhtiöiden tasearvoon kauden lopussa sisältyy liikearvoa 4,6 (4,6) miljoonaa euroa.

Osakkuusyhtiöistä esitetty taloudellinen informaatio perustuu viimeisimpiin saatavilla oleviin virallisiin tilinpäätöksiin ja käytettävissä oleviin ennusteisiin vuodelle 2010.

KONEen osakkuusyhtiöiden ennusteisiin perustuva tilikauden voitto vuonna 2010 oli 29,2 miljoonaa euroa. Viimeisten virallisten tilinpäätösten perusteella (2009) KONEen osakkuusyhtiöiden taseiden loppusumma oli yhteensä 117,9 miljoonaa euroa ja oma pääoma 42,9 miljoonaa euroa. Yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2009 oli 172,3 miljoonaa euroa ja tilikauden voitto 20,4 miljoonaa euroa.

Liiketapahtumat osakkuusyhtiöiden kanssa, Me	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Tavaroiden ja palveluiden myynnit	30,3	19,8
Tavaroiden ja palveluiden ostot	14,6	11,6

Osakkuusyhtiösaamiset ja -velat

Saamiset osakkuusyhtiöiltä, Me	31.12.2010	31.12.2009
Pitkäaikaiset lainat	1,7	1,8
Lyhytaikaiset lainat	-	-
Myyntisaamiset	14,5	9,0
Siirtosaamiset	-	0,1
Yhteensä	16,2	10,9

Velat osakkuusyhtiöille, Me	31.12.2010	31.12.2009
Pitkäaikaiset lainat	-	-
Lyhytaikaiset lainat	-	-
Ostovelat	1,2	0,6
Siirtovelat	0,1	-
Yhteensä	1,3	0,6

Johdon henkilöstöetuudet

Yhtiön johto koostuu hallituksesta ja johtokunnasta.

Johdolle maksetut palkat ja palkkiot, Me	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Palkat ja palkkiot	6,5	5,8
Osakeperusteiset maksut	11,3	5,4
Yhteensä	17,8	11,2

Hallitukselle ja toimitusjohtajalle
maksetut kuluksi kirjatut palkat ja palkkiot, 1 000 e	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Herlin Antti, hallituksen puheenjohtaja 1)	529,0	528,5
Alahuhta Matti, toimitusjohtaja, hallituksen jäsen 1)	755,7	755,7
Brunila Anne	34,5	28,5
Hanhinen Reino	34,5	33,5
Herlin Jussi	18,0	18,0
Hämäläinen-Lindfors Sirkka	47,0	48,0
Kaskeala Juhani	35,0	28,0
Kimura Shunichi	30,5	26,0
Pietikäinen Sirpa	33,5	33,5
Shimono Masayuki	-	5,5
Viinanen Iiro	-	6,0
Yhteensä	1 517,7	1 511,2

1) Tilikaudelta 2010 Antti Herlinille on lisäksi kertynyt suoriteperusteisesti bonusta 468 488 euroa ja Matti Alahuhdalle 722 200 euroa. Nämä maksetaan vuoden 2011 aikana. Lisäksi Matti Alahuhdalle huhtikuussa 2010 maksettu osakeperusteinen palkkio tilikaudelta 2009 oli 2 196 513 euroa.

Hallituksen päätoimisen puheenjohtajan Antti Herlinin palkka muodostuu peruspalkasta ja hallituksen vuosittain päättämästä, konsernin tulokseen perustuvasta tulospalkkiosta. Tulospalkkion enimmäismäärä on 100 prosenttia vuosipalkasta. Antti Herlinin peruspalkka vuonna 2010 oli 468 488 euroa. Lisäksi hänelle on suoriteperusteisesti kertynyt 468 488 euroa bonusta tilivuodelta 2010 ja hänelle on maksettu työskentelystä hallituksen puheenjohtajana palkkioita 60 500 euroa. Antti Herlinin osakeomistus selviää taulukosta sivulla 59. Hallituksen päätoimisen puheenjohtajan eläkeikä ja eläke määräytyvät eläkelakien mukaisesti. Ennenaikaisesta eläkkeestä ei ole tehty erillistä sopimusta.

Toimitusjohtaja Matti Alahuhdan palkka muodostuu peruspalkasta ja hallituksen vuosittain päättämästä konsernin tulokseen ja muihin avaintavoitteisiin perustuvasta tulospalkkiosta, jonka enimmäismäärä on 100 % vuosipalkasta. Matti Alahuhdan peruspalkka vuonna 2010 oli 722 200 euroa. Lisäksi hänelle on suoriteperusteisesti kertynyt 722 200 euroa bonusta tilivuodelta 2010 ja hänelle on maksettu hallitustyöskentelystä palkkioita 33 500 euroa. Matti Alahuhdan osakeomistus selviää taulukosta sivulla 59. Hän on mukana myös konsernin ylimmän johdon osakepohjaisessa kannustinjärjestelmässä. Kannustinjärjestelmän mukaan mahdollinen palkkio perustuu KONEen liikevaihdon ja liikevoiton vuosittaiseen kasvuun. Huhtikuussa 2010 suoritettu palkkio oli 2 196 513 euroa koostuen 33 920 KONEen B-sarjan osakkeesta ja rahapalkkiosta järjestelmästä aiheutuvien verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseksi.

Vuodelta 2010 kertynyt ja huhtikuussa 2011 maksettava vuoden 2010 palkkio on vastaavasti yhteensä 25 000 KONEen B-sarjan osaketta lisättynä rahapalkkiolla järjestelmästä aiheutuvien verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseksi. Alahuhdalla on mahdollisuus jäädä sopimuksensa mukaan eläkkeelle 60-vuotiaana, jolloin eläkepalkka on 60 % kuukauden keskipalkasta seitsemän viimeisen ansiovuoden perusteella laskettuna. Irtisanomistilanteessa hänellä on oikeus enintään 18 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen, joka sisältää kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan.

Johtokunnan jäsenten palkka muodostuu kiinteästä peruspalkasta sekä tulospalkkiosta, joka perustuu konsernin tulokseen ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tulospalkkion suuruudesta päättää nimitys- ja palkitsemisvaliokunta, kuitenkin niin, että se on enintään 50 % vuosipalkasta. Johtokunnan jäsenten osakeomistus selviää taulukosta sivulla 59. Johtokunnan jäsenet ovat mukana ylimmän johdon osakepohjaisessa kannustinjärjestelmässä. Kannustinjärjestelmän perusteella johtokunnan jäsenille luovutettiin huhtikuussa 2010 yhteensä 162 816 KONEen B-sarjan osaketta sekä rahapalkkio, jonka määrä vastaa järjestelmästä johtokunnan jäsenille aiheutuvia veroja ja veroluonteisia maksuja.

Vuodelta 2010 kertynyt ja huhtikuussa 2011 maksettava vuoden 2010 palkkio on vastaavasti yhteensä 110 000 KONEen B-sarjan osaketta sekä verojen ja veroluonteisten maksujen määräinen rahapalkkio. Johtokunnan jäsenillä ei ole sopimusta varhennetusta eläkeiästä. Irtisanomiskorvaus on enintään 15 kuukauden palkkaa vastaava korvaus, joka sisältää kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan.

15. Osakkeet ja osuudet

Osakkeet ja osuudet sisältävät 19,9 %:n omistuksen Toshiba Elevator and Building Systems Corporationissa (TELC) sekä tilikauden loppuun mennessä maksetut ennakkomaksut, jotka liittyvät kauden aikana tehtyihin yrityskauppoihin, joita ei ole saatettu loppuun tilinpäätöspäivään mennessä. TELC-osakkeiden käypä arvo perustuu yhtiön toteutuneisiin tuottoihin ja tulevaisuuden tuotto-odotuksiin (IFRS 7:n mukainen käyvän arvon taso 3; Johdon arvioihin perustuva arvostus). Arvonmäärityksessä on oletettu liiketoiminnan kasvavan kannattavasti ja käytetty alan yleisesti käytössä olevia tuottovaatimuksia.

16. Myytävissä olevat sijoitukset

Myytävissä olevat sijoitukset sisältävät omistuksia pörssinoteeraamattomissa yhtiöissä. Omistukset on arvostettu hankintamenoon, koska luotettavia käypiä arvoja ei ole saatavilla.

17. TALLETUKSET JA Lainasaamiset
Me	31.12.2010	31.12.2009
Pitkäaikaiset lainasaamiset	1,8	1,6
Lyhytaikaiset lainasaamiset	8,0	6,4
Lyhytaikaiset talletukset	616,9	414,8
Yhteensä	626,7	422,8

Lainasaamisten käyvät arvot eivät oleellisesti poikkea tasearvoista.

Lyhytaikaiset talletukset koostuvat pääosin lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä yritys- ja sijoitustodistuksista.

18. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennalliset verosaamiset, Me	31.12.2010	31.12.2009
Käyttämättömät verotukselliset tappiot	13,2	15,9
Varaukset	98,1	86,5
Eläkevelvoitteet	20,4	19,3
Vaihto-omaisuus	21,6	16,9
Käyttöomaisuus	2,7	1,8
Muut väliaikaiset erot	20,5	12,4
Yhteensä	176,5	152,8
Kauden alussa	152,8	122,1
Valuuttakurssien vaikutus	9,0	-0,4
Kirjattu tuloslaskelmaan	14,7	31,1
Yrityshankinnat, -myynnit ja muut	-	-
Tasearvo kauden lopussa	176,5	152,8

Laskennalliset verovelat, Me	31.12.2010	31.12.2009
Käyttöomaisuus	5,1	6,2
Liikearvo	30,9	20,9
Muut väliaikaiset erot	24,8	15,3
Yhteensä	60,8	42,4
Kauden alussa	42,4	39,7
Valuuttakurssien vaikutus	1,7	-1,2
Kirjattu tuloslaskelmaan	16,6	3,9
Yrityshankinnat, -myynnit ja muut	0,1	-
Tasearvo kauden lopussa	60,8	42,4
Laskennalliset verosaamiset ja -velat netto	115,7	110,4

19. Vaihto-omaisuus

Me	31.12.2010	31.12.2009
Aineet, tarvikkeet ja valmiit tuotteet	159,1	153,7
Keskeneräiset työt	596,5	623,4
Maksetut ennakot	10,3	7,5
Vaihto-omaisuus	765,9	784,6
Saadut ennakot	-902,7	-832,4
Yhteensä	-136,8	-47,8

Keskeneräiset työt sisältävät tilinpäätöspäivään mennessä kertyneet kustannukset sitoville asiakastilauksille. Kertyneet kustannukset sisältävät välittömät työ- ja materiaalikustannukset sekä suhteellisen osuuden valmistuksen ja asennuksen välillisistä kustannuksista. Sitovat asiakastilaukset ovat pääosin kiinteisiin sopimushintoihin perustuvia uusien laitteiden tilauksia, tai vanhojen laitteiden modernisointitilauksia. Saadut ennakot sisältävät asiakkaiden maksamat myyntiehtojen mukaiset ennakkomaksut keskeneräisissä töissä oleville asiakastilauksille.

20. Siirtosaamiset

Me	31.12.2010	31.12.2009
Korkojaksotukset	1,2	2,0
Huoltosopimusjaksotukset	16,9	18,0
Laskuttamattomat myyntisaamiset (liite 4)	37,6	43,6
Johdannaisvarat	8,3	4,6
Saamiset etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä	5,8	3,4
Arvonlisäverosaamiset	54,0	0,0 1)
Muut siirtosaamiset	37,0	101,7
Yhteensä	160,8	173,3

1) Arvonlisäverosaamiset ovat sisältyneet muihin siirtosaamisiin vuonna 2009.

21. Oma pääoma

Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, arvonmuutos- ja suojausrahastosta, muuntoeroista, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta sekä kertyneistä voittovaroista. Optio-oikeuksia käytettäessä ja annettaessa uusia osakkeita kirjanpidollisen vasta-arvon ylittävä osuus merkintähinnasta kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Mikäli optio-oikeuksia käytettäessä annetaan hallussa olevia omia osakkeita, merkintähinta kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Arvonmuutos- ja suojausrahasto sisältää kassavirran suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset. Muuntoeroihin kirjataan hankintamenetelmän mukaiset ulkomaisten tytär- ja osakkuusyhtiöiden nettoinvestointien muuntoerot. Ulkomaisten tytäryhtiöiden varojen ja velkojen suojausinstrumentteina käytettyjen johdannaisten ja lainojen valuuttakurssierot kirjataan muuntoeroihin. Konserniyhtiöiden ostamien omien osakkeiden hankintahinta on vähennetty kertyneistä voittovaroista. Tilikauden voitto kirjataan kertyneisiin voittovaroihin.

Osakkeet ja osakepääoma

Osakkeiden kokonaismäärä oli tilikauden 2010 lopussa 260 536 120 kappaletta. Osakepääoma oli 65,1 miljoonaa euroa ja äänten kokonaismäärä 60 347 532. A-sarjan osakkeilla on kullakin yksi ääni. Kymmenen B-sarjan osaketta oikeuttaa yhteen ääneen, kuitenkin siten, että kullakin osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni. Tilikauden päättyessä yhtiön hallituksella oli yhtiökokouksen maaliskuussa 2010 myöntämä valtuutus osakepääoman korottamiseen ja optio-oikeuksien liikkeelle laskuun. Valtuutus on voimassa 1.3.2015 saakka.

B-sarjan osakkeilla on yhtiöjärjestyksen mukaan oikeus vähintään yksi ja enintään kaksi ja puoli prosenttia korkeampaan osinkoon kuin A-sarjan osakkeilla laskettuna määrälle, joka saadaan jakamalla kaupparekisteriin merkitty osakepääoma kaupparekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärällä.

Osakepääoman muutokset	A-osake	B-osake	Yhteensä
Osakkeiden lukumäärä 1.1.2010	38 104 356	220 322 514	258 426 870
Osakemerkintä 2005C -optio-oikeuksilla 3.5.2010		353 940	353 940
Osakemerkintä 2005C -optio-oikeuksilla 14.5.2010		1 755 310	1 755 310
Osakkeiden lukumäärä 31.12.2010	38 104 356	222 431 764	260 536 120
Äänimäärä 31.12.2010	38 104 356	22 243 176	60 347 532
Osakepääoma 31.12.2010, Me	9,5	55,6	65,1

Osakepääoman muutokset	A-osake	B-osake	Yhteensä
Osakkeiden lukumäärä 1.1.2009	38 104 356	219 332 566	257 436 922
Osakemerkintä 2005B -optio-oikeuksilla, 6.3.2009		89 640	89 640
Osakemerkintä 2005B -optio-oikeuksilla, 30.4.2009		144 408	144 408
Osakemerkintä 2005C -optio-oikeuksilla, 30.10.2009		2 000	2 000
Osakemerkintä 2005C -optio-oikeuksilla, 31.12.2009		753 900	753 900
Osakkeiden lukumäärä 31.12.2009	38 104 356	220 322 514	258 426 870
Äänimäärä 31.12.2009	38 104 356	22 032 251	60 136 607
Osakepääoma 31.12.2009, Me	9,5	55,1	64,6

Optio-oikeudet

KONE Oyj:llä oli tilikauden 2010 aikana liikkeelle laskettuna kolme optio-ohjelmaa. Optio-oikeuksilla kannustetaan konsernin avainhenkilöitä pitkäjänteiseen työntekoon omistaja-arvon kasvattamiseksi ja pyritään vahvistamaan heidän sitoutumistaan yritykseen tarjoamalla kansainvälisesti kilpailukykyinen kannustinjärjestelmä. Optio-ohjelmien piiriin eivät kuulu yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja eivätkä johtokunnan jäsenet.

Optio-oikeuksia 2005C annettiin ylimääräisen yhtiökokouksen 21. marraskuuta 2005 päätöksen mukaisesti n. 300 konsernin avainhenkilölle. Optiooikeuksien enimmäismäärä oli yhteensä 2 000 000 kappaletta. Kullakin optiooikeudella voi merkitä kaksi (2) yhtiön uutta B-sarjan osaketta. Osakkeen alkuperäinen merkintähinta oli 14,20 euroa osakkeelta, jonka lisäksi merkintähintaa alennettiin jaetuilla osingoilla osingonjaon täsmäytyspäivänä osakemerkintäpäivään saakka. Osakkeiden merkintäaika oli 1.4.2008–30.4.2010 ja osakkeen merkintähinta oli merkintäajan päättyessä 10,60 euroa osakkeelta.

Optio-oikeuksia 2007 annettiin yhtiön hallituksen päätöksellä 5. joulukuuta 2007 varsinaisen yhtiökokouksen 26. helmikuuta 2007 antamaan valtuutukseen perustuen. Optio-oikeuksia voidaan antaa n. 350 konsernin avainhenkilölle yhteensä enintään 2 000 000 kappaletta. Osakkeen alkuperäinen merkintähinta oli 25,445 euroa osakkeelta, jonka lisäksi merkintähintaa alennetaan ehtojen mukaisissa tapauksissa muun muassa jaetuilla osingoilla osingonjaon täsmäytyspäivänä osakemerkintäpäivään saakka. Merkintähintana 31. joulukuuta 2010 oli 22,845 euroa osakkeelta. Kullakin optio-oikeudella voi merkitä kaksi (2) yhtiön B-sarjan osaketta. Osakkeiden merkintäaika on 1.4.2010–30.4.2012. Osakkeiden merkintäaika alkoi 1.4.2010, koska KONE-konsernin tilikausien 2008 ja 2009 keskimääräinen liikevaihdon kasvu ylitti markkinoiden kasvun sekä KONEkonsernin tilikauden 2008 liikevoitto (EBIT) ylitti tilikauden 2007 liikevoiton ja tilikauden 2009 liikevoitto ylitti tilikauden 2008 liikevoiton optio-oikeuksien ehtojen mukaisesti.

Optio-oikeuksia 2010 annettiin yhtiön hallituksen päätöksellä 20. heinäkuuta 2010 varsinaisen yhtiökokouksen 1. maaliskuuta 2010 antamaan valtuutukseen perustuen. Optio-oikeuksia voidaan antaa n. 430 konsernin avainhenkilölle yhteensä enintään 3 000 000 kappaletta. Osakkeen merkintähinta optio-oikeudella on 35,00 euroa osakkeelta, minkä lisäksi merkintähintaa alennetaan ehtojen mukaisissa tapauksissa muun muassa ennen osakkeiden merkintää tapahtuvien osingonjakojen määrällä. Kullakin optio-oikeudella voi merkitä yhden B-sarjan uuden tai yhtiön hallussa olevan oman osakkeen. Osakkeiden merkintäaika on 1.4.2013–30.4.2015. Osakkeiden merkintäaika alkaa kuitenkin vain, jos KONE-konsernin tilikausien 2010–2012 taloudellinen kehitys on yhtiön hallituksen kokonaisarvion perusteella vähintään yhtä hyvä kuin KONEen merkittävimmillä kilpailijoilla keskimäärin. Jos edellä mainittu edellytys ei toteudu, optio-oikeudet raukeavat hallituksen harkinnan mukaan ja hallituksen päättämässä laajuudessa ja tavalla optio-oikeuksien ehtojen mukaisesti.

	Optio	Henkilöstölle		B-osakkeiden
	ohjelmien	myönnetyistä		määrä, jotka
	perusteella	toteuttamatta	Tytäryhtiön	yksi optio-oikeus	Osake
Optio	henkilöstölle	olevat optio	hallussa olevat	oikeuttaa	merkintä	Osakkeiden
oikeudet	myönnetyt	oikeudet	31.12.2010	merkitsemään	hinta, e	merkintäaika
2005C	1 478 000	0	0	2	10,60	1.4.2008–30.4.2010
2007	1 112 000	1 109 800	888 000	2	22,845	1.4.2010–30.4.2012
2010	2 141 500	2 141 500	858 500	1	35,00	1.4.2013–30.4.2015
Yhteensä	4 731 500	3 251 300	1 746 500
		Ulkona olevien optio-oikeuksien määrän muutos			1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
	Ulkona olevien optio-oikeuksien määrä 1.1.				2 218 625	2 627 579
	Myönnetyt optio-oikeudet				2 152 000	15 500
	Palautetut optio-oikeudet				62 500	27 000
	Käytetyt optio-oikeudet				1 056 825	397 454

Ulkona olevien optio-oikeuksien määrä 31.12. 3 251 300 2 218 625 Toteutettavissa olevat optio-oikeudet 31.12. 1 997 800 1 576 625

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä

Yhtiössä on käytössä osakepohjainen kannustinjärjestelmä konsernin ylimmälle johdolle (toimitusjohtaja, johtokunta ja muu ylin johto), noin 40 henkilölle. Mahdollinen palkkio määräytyy vuosittain liikevaihdon ja liikevoiton kasvun perusteella. Palkkio maksetaan yhtiön B-sarjan osakkeina sekä rahana siltä osin, mikä tarvitaan kattamaan osakkeista aiheutuvat verot ja veronluontoiset maksut. Kannustinjärjestelmään liittyy kielto luovuttaa palkkiona saatuja osakkeita viidentoista kuukauden kuluessa kunkin ansaintajakson päättymisestä. Osana osakepohjaista kannustinjärjestelmää on asetettu pitkän aikavälin tavoite johdon omistukselle. Huhtikuussa 2010 johdolle luovutettiin vuoden 2009 tavoitteiden saavuttamisen seurauksena 311 375 osaketta. Tilikauden 2010 tavoitteiden toteutumisen perusteella huhtikuussa 2011 tullaan luovuttamaan vastaavasti 219 000 osaketta.

Valtuutus omien osakkeiden ostamiseen

Yhtiön yhtiökokous myönsi maaliskuussa 2010 hallitukselle valtuutuksen omien osakkeiden hankkimiseen ja edelleen luovuttamiseen.

Omia osakkeita voidaan hankkia muun muassa yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, yrityskauppojen ja muiden järjestelyiden rahoittamiseksi ja toteuttamiseksi, yhtiön osakepohjaisten kannustinjärjestelmien toteuttamiseksi tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Osakkeita voidaan hankkia yhteensä enintään 25 570 000 kappaletta niin, että A-sarjan osakkeita voidaan hankkia enintään 3 810 000 kappaletta ja B-sarjan osakkeita enintään 21 760 000 kappaletta ottaen kuitenkin huomioon osakeyhtiölain määräykset yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden enimmäismäärästä.

B-sarjan osakkeita voidaan hankkia käypään hintaan julkisessa kaupankäynnissä NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. A-sarjan osakkeita voidaan hankkia pörssin ulkopuolelta hintaan, joka on sama kuin hankintapäivänä NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä yhtiön B-sarjan osakkeesta maksettu keskihinta.

Vuoden 2010 aikana KONE Oyj hankki 550 000 omaa osaketta.

Omat osakkeet

	Osakkeiden lukumäärä	Hankintahinta, Me
1.1.2009	4 689 506	79,7
31.12.2009	4 689 506	79,7
Luovutus KONE Oyj:n satavuotissäätiölle, maaliskuu 2010	-100 000	-1,3
Luovutus osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään,
huhtikuu 2010	-290 639	-3,9
Hankinta, toukokuu 2010	550 000	16,9
Palautus osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä,
lokakuu 2010	4 568	0,1
Luovutus optioiden 2007 merkintään, joulukuu 2010	-4 400	-0,1
31.12.2010	4 849 035	91,4

Lisäksi osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään liittyen konserniyhtiö luovutti yhteensä 20 736 KONE Oyj:n B-sarjan osaketta tilikauden 2010 aikana.

Osakeperusteiset maksut

	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Osakeperusteisten maksujen kuluvaikutus, Me
Osakkeina maksettavat	12,7	8,8
Rahana maksettavat	13,3	8,3

Osakepalkkiojärjestelmän 2010–2012 myöntämishetkellä osakkeen arvo oli 28,56 euroa. Tilikaudella 2010 myönnettiin 677 440 (154 176) B-sarjan osaketta ja 29 200 (17 280) palautui yhtiölle. Osakepalkkiojärjestelmään kuuluvien B-sarjan osakkeiden määrä oli 648 240 (311 375) tilikauden päättymishetkellä.

Optio-ohjelmien arvonmääritys on tehty käyttäen Black-Scholes -arvonmääritysmallia. Käypien arvojen määritysparametrejä ovat:

	2010	2007
Osakehinta myöntämishetkellä, e	32,19	22,90
Alkuperäinen merkintähinta, e	35,00	25,45
Voimassaoloaika (vuotta)	4,8	2,1
Odotettu volatiliteetti, %	27	27
Riskitön korko, %	1,6	4,0
Myöntämispäivänä määritelty option käypä arvo, e	7,40	6,55

Osakkeen merkintähintaa alennetaan ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen määrällä kunkin osingonjaon täsmäytyspäivänä.

22. Rahoitusleasingvelat

Konsernilla on rahoitusleasingsopimuksiksi luokiteltavia vuokrasopimuksia koneisiin ja kalustoon sekä kiinteistöihin. Sopimusehdot vaihtelevat tapauskohtaisesti.

31.12.2010	31.12.2009
7,8	6,5
14,3	12,5
-	-
22,1	19,0
-0,9	-1,5
21,2	17,5
31.12.2010	31.12.2009
7,6	6,3
13,6	11,2
-	-
21,2	17,5

23. Työsuhde-etuudet

Konsernilla on lukuisia työntekijöiden eläketurvan kattamiseksi tehtyjä eläkejärjestelyjä eri puolilla maailmaa. Eläkejärjestelyt on tehty paikallisten lakien ja vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti maksu- tai etuuspohjaisten järjestelyiden puitteissa. Maksupohjaisissa järjestelyissä konsernin eläkesuoritukset kirjataan kuluiksi sinä tilikautena, johon maksusuoritus liittyy. Etuuspohjaisissa järjestelyissä on määritelty maksettava eläke, mahdolliset työkyvyttömyys- ja kuolemantapauksiin liittyvät korvaukset sekä työsuhteen irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet. Eläkeedut määräytyvät näissä järjestelyissä yleensä perustuen työvuosien määrään ja loppupalkkaan.

Suomessa eläketurva hoidetaan eläkevakuutusyhtiöiden kautta TyEL-järjestelmän puitteissa, joka on luonteeltaan maksupohjainen järjestely. Ruotsissa eläketurva on järjestetty sekä eläkevakuutusyhtiöiden kautta että tekemällä kirjanpidossa taseeseen varaus eläkkeitä varten FGP/PRIjärjestelmän mukaisesti. Samantyyppisiä kirjanpidossa tehtyjä rahastoimattomia, etuuspohjaisia eläkevarauksia on muun muassa Saksassa ja Italiassa. Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset rahastoimattomat työsuhde-etuudet sisältävät eräissä maissa paikallisten käytäntöjen mukaan tehdyt varaukset työsuhteen irtisanomisen yhteydessä suoritettaville etuuksille.

Suurin osa konsernin rahastoiduista etuuspohjaisista järjestelyistä on Englannissa, Yhdysvalloissa ja Australiassa. Konsernin etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin maksamat ja rahastoidut erät vastaavat kunkin maan paikallisten viranomaisten vaatimuksia. Vakuutusmatemaattisten eläkevastuulaskelmien diskonttokorkokanta määräytyy markkinakorkokannan mukaan. Konsernin muut työsuhteen päättymisen jälkeiset rahastoidut etuudet liittyvät työntekijöiden terveydenhuoltoon ja henkivakuutusohjelmiin Yhdysvalloissa.

Eläkevelvoitteet taseessa, Me	31.12.2010	31.12.2009
Työsuhde-etuudet
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	96,4	94,3
Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset
etuudet	17,0	16,3
Yhteensä	113,4	110,6

		31.12.2010		31.12.2009
	Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo	56,0	6,0	57,6	5,1
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	266,9	14,6	231,4	14,1
Varojen käypä arvo	-190,0	-0,5	-161,1	-0,4
Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset
voitot (+) tai tappiot (-)	-36,5	-3,1	-33,6	-2,5
Yhteensä	96,4	17,0	94,3	16,3

		1.1.–31.12.2010		1.1.–31.12.2009
Taseen eläkevelvoitteiden täsmäytys	Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
Nettovelvoite tilikauden alussa	94,3	16,3	97,2	18,6
Valuuttakurssien vaikutus	2,0	0,8	0,9	0,4
Yrityshankinnat	-	-	-	-
Yritysmyynnit	-	-	-	-
Tuloslaskelmaan kirjatut eläkekulut	11,0	0,8	10,6	0,9
Maksetut suoritukset	-10,9	-0,9	-14,4	-3,6
Nettovelvoite tilikauden lopussa	96,4	17,0	94,3	16,3

Tuloslaskelmaan kirjatut eläkekulut, Me	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Maksupohjaiset eläkejärjestelyt	88,9	86,5
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	12,2	12,6
Muut työsuhteen päättymisen
jälkeiset etuudet	0,8	0,9
Yhteensä	101,9	100,0

		1.1.–31.12.2010		1.1.–31.12.2009
	Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	8,2	0,3	7,7	0,1
Korkomenot	16,4	0,5	14,4	0,7
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto	-14,3	0,0	-10,1	-
Vakuutusmatemaattiset
voitot (-) tai tappiot (+)	2,2	0,0	0,7	0,1
Aikaisempien kausien
työsuoritukseen perustuvat menot	-	-	-	-
Velvotteiden täyttäminen	-0,2	-	-0,1	-
Järjestelyjen supistaminen	-0,1	-	-	-
Yhteensä	12,2	0,8	12,6	0,9

Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin kuuluvien varojen toteutunut tuotto oli 22,4 (27,5) miljoonaa euroa.

Etuuspohjaiset järjestelyt: Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset

	1.1.–31.12.2010			1.1.–31.12.2009
	Eurooppa	Yhdysvallat	Eurooppa	Yhdysvallat
Diskonttokorko (%)	3,90–5,70	5,80	3,10–6,00	6,00
Varojen odotettu tuotto (%)	4,00–6,70	8,00	4,00–6,40	8,50
Tuleva palkankorotusolettamus (%)	3,0–4,5	4,0	3,0–4,5	4,0
Eläkkeiden korotusolettamus (%)	1,3–3,5	4,0	1,3–2,8	4,0
Odotettu keskimääräinen
jäljelläoleva työssäoloaika (vuotta)	16	15	12–16	15

24. Varaukset

			Toiminnan uudelleen	Tappiolliset
1.1.–31.12.2010, Me	Takuut	Tuotevastuut	järjestelyt	sopimukset	Muut	Yhteensä
Varaukset kauden alussa	47,7	6,4	21,6	11,0	13,6	100,3
Valuuttakurssien vaikutus	0,5	-	0,5	0,9	0,8	2,7
Lisäykset	41,4	0,6	4,1	9,1	12,3	67,5
Käytetyt varaukset	-31,6	-0,7	-14,9	-9,3	-4,4	-60,9
Varausten peruutukset	-5,7	-1,8	-0,6	-1,7	-0,5	-10,3
Hankitut liiketoiminnot	-	-	-	-	0,1	0,1
Myydyt liiketoiminnot	-	-	-	-	-	-
Varaukset kauden lopussa	52,3	4,5	10,7	10,0	21,9	99,4

	Pitkäaikaiset	Lyhytaikaiset	Yhteensä
Varausten jakautuminen 31.12.2010	8,5	90,9	99,4

			Toiminnan uudelleen	Tappiolliset
1.1.–31.12.2009, Me	Takuut	Tuotevastuut	järjestelyt	sopimukset	Muut	Yhteensä
Varaukset kauden alussa	6,2	4,2	3,7	18,7	17,1	49,9
Oikaisu tase-arvoon 1)	28,5	-	-	-	-	28,5
Valuuttakurssien vaikutus	0,1	0,0	0,0	-0,2	-0,1	-0,2
Lisäykset	37,4	4,1	30,7	10,6	3,8	86,6
Käytetyt varaukset	-23,4	-1,6	-11,4	-13,5	-5,5	-55,4
Varausten peruutukset	-1,1	-0,3	-1,4	-4,6	-1,7	-9,1
Hankitut liiketoiminnot	-	-	-	-	0,0	0,0
Myydyt liiketoiminnot	-	-	-	-	-	-
Varaukset kauden lopussa	47,7	6,4	21,6	11,0	13,6	100,3

	Pitkäaikaiset	Lyhytaikaiset	Yhteensä
Varausten jakautuminen 31.12.2009	11,4	88,9	100,3

1) Tasearvoa on oikaistu siirtoveloista takuuvarauksiin vuonna 2009.

25. SiirtovelAT

Me	31.12.2010	31.12.2009
Korkojaksotukset	0,1	0,1
Huoltosopimusjaksotukset	92,8	58,8
Jälkikustannukset	205,3	206,5
Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset	259,8	240,6
Johdannaisvelat	30,5	24,6
Arvonlisäverovelka	69,5	69,7
Yritysostojen maksamaton kauppahinta	50,1	11,0
Muut siirtovelat	160,4	150,0
Yhteensä	868,5	761,3

26. Vastuut

Me	31.12.2010	31.12.2009
Kiinnitykset
Omien velkojen vakuudeksi	-	-
Pantit
Omien velkojen vakuudeksi	2,0	1,9
Takaukset
Osakkuusyhtiöiden puolesta	3,5	3,5
Muiden puolesta	6,0	6,4
Muut vuokrasopimukset	179,0	162,0
Yhteensä	190,5	173,8

Pankit ja rahoituslaitokset ovat antaneet takauksia KONEen tytäryhtiöiden normaalin liiketoiminnan vastuiden vakuudeksi enintään 699,3 (638,3) miljoonan euron arvosta 31.12.2010.

Vuonna 2005 jakautuneen Kone Oyj:n mahdolliset vastuut kohdistuvat KONE Oyj:lle jakautumissuunnitelman mukaisesti.

Konserni vuokraa autoja, koneita, kalustoja sekä kiinteistöjä ehdoiltaan vaihtelevilla muilla vuokrasopimuksilla.

Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten

vähimmäisvuokrat, Me	31.12.2010	31.12.2009
Yhden vuoden kuluessa	44,5	41,0
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	100,7	91,6
Yli viiden vuoden kuluttua	33,8	29,4
Yhteensä	179,0	162,0

Tilikauden tulokseen sisältyy 79,9 (75,4) miljoonaa euroa vuokrakuluja.

27. LIIKEVAIHDON JAKAUTUMINEN

KONEen liiketoimintamallista, toiminnan luonteesta ja hallintorakenteesta johtuen KONEella on yksi raportoitava toimintasegmentti.

Liikevaihto markkina-alueittain

Me	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
EMEA 1)	2 911,5	2 953,4
Amerikka	1 018,3	970,2
Aasian ja Tyynenmeren alue	1 056,8	820,1
Yhteensä	4 986,6	4 743,7

1) EMEA = Eurooppa, Lähi-itä, Afrikka.

Liikevaihdosta 150,6 (146,5) miljoonaa euroa tuli Suomesta.

Vuonna 2010 liikevaihto Yhdysvalloissa, Ranskassa ja Kiinassa ylitti kussakin maassa 10 % koko konsernin liikevaihdosta (2009: Yhdysvallat ja Ranska). KONEen kymmenen suurimman markkina-alueen joukkoon lukeutuivat liikevaihdolla mitattuna lisäksi Saksa, Iso-Britannia, Italia, Alankomaat, Australia, Ruotsi ja Espanja (2009: Yhdysvallat, Ranska, Kiina, Saksa, Iso-Britannia, Italia, Alankomaat, Australia, Ruotsi ja Espanja).

Liikevaihto liiketoiminnoittain

Me	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Uudet laitteet	2 304,5	2 211,1
Palvelut	2 682,1	2 532,6
Yhteensä	4 986,6	4 743,7

Vuonna 2010 uusien laitteiden osuus liikevaihdosta oli 46 % (47 %). Palvelut sisältävät huolto- ja modernisointitoiminnan. Vuonna 2010 huoltotoiminnan osuus kokonaisliikevaihdosta oli 37 % (34 %) ja modernisointitoiminnan osuus 17 % (19 %).

Liikevaihto asiakkaittain

KONEen asiakaskunta koostuu laajasta määrästä asiakkaita useilla markkina-alueilla, ja yhdenkään asiakkaan liikevaihto ei edusta merkittävää osaa KONEen liikevaihdosta.

Tunnuslukujen laskentakaavat

Henkilöstö keskimäärin	=		Tilikauden kalenterikuukausien lopussa palveluksessa olleen henkilökunnan lukumäärän keskiarvo
Oman pääoman tuotto (%)	=	100 x	Tilikauden voitto Oma pääoma yhteensä (keskimäärin tilikauden aikana)
Sijoitetun pääoman tuotto (%)	=	100 x	Tilikauden voitto + rahoituskulut Oma pääoma yhteensä + korolliset velat (keskimäärin tilikauden aikana)
Omavaraisuusaste (%)	=	100 x	Oma pääoma yhteensä Taseen loppusumma
Nettovelkaantumisaste (%)	=	100 x	Korolliset velat - rahavarat - lainasaamiset Oma pääoma yhteensä
Laimentamaton tulos/osake	=		Tilikauden voitto (emoyhtiön osakkeenomistajille laskettu osuus) Tilikauden keskimääräinen osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä - hankitut omat osakkeet
Oma pääoma/osake	=		Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä - hankitut omat osakkeet
Osinko/osake	=		Tilikaudelta jaettava osinko Osakkeiden osakeantikorjattu ja optioiden merkintäoikeuksilla oikaistu painotettu lukumäärä - hankitut omat osakkeet
Osinko/voitto (%)	=	100 x	Osinko/osake Tulos/osake
Efektiivinen osinkotuotto (%)	=	100 x	Osinko/osake B-osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa
Hinta/voitto	=		B-osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa Voitto/osake
Keskikurssi	=		B-osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto Vaihdettujen B-osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikaudella
Osakekannan markkina-arvo	=		Tilikauden lopun osakkeiden (A + B) määrä kerrottuna B-osakkeen pörssikurssilla tilikauden lopussa 1)
Osakevaihto	=		Tilikauden aikana vaihdettujen B-osakkeiden lukumäärä
Osakevaihto (%)	=	100 x	B-osakkeen vaihtomäärä B-osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo

1) Ei sisällä hankittuja omia osakkeita. A-sarjan osakkeet on arvostettu B-sarjan osakkeen päätöskurssiin.

Tunnusluvut ja taloudellinen kehitys

Tuloslaskelma, 1.1.–31.12	2010	2009	2008	2007	2006
Liikevaihto, Me	4 987	4 744	4 603	4 079	3 601
- siitä ulkomaiset toimitukset, Me	4 836	4 597	4 461	3 959	3 502
Liikevoitto, Me	696	567	558	321	360
- prosenttia liikevaihdosta, %	14,0	11,9	12,1	7,9	10,0
Liikevoitto, ilman kertaluontoisia eriä, Me 1)	696	600	558	473	360
- prosenttia liikevaihdosta, % 1)	14,0	12,7	12,1	11,6	10,0
Voitto ennen veroja, Me	714	595	564	314	356
- prosenttia liikevaihdosta, %	14,3	12,5	12,2	7,7	9,9
Tilikauden voitto, Me	536	466	418	180	234
Tase, Me	31.12.2010	31.12.2009	31.12.2008	31.12.2007	31.12.2006
Pitkäaikaiset varat	1 423	1 218	1 178	1 083	1 102
Vaihto-omaisuus, netto	-137	-48	80	79	117
Muut lyhytaikaiset varat	1 959	1 682	1 398	1 198	1 074
Oma pääoma	1 601	1 339	1 036	749	699
Pitkäaikainen vieras pääoma	203	180	328	334	276
Varaukset	99	100	50	87	72
Lyhytaikainen vieras pääoma	1 342	1 232	1 243	1 191	1 247
Taseen loppusumma	3 245	2 852	2 657	2 360	2 292
Korollinen nettovelka	-750	-505	-58	92	125
Liiketoimintaan sitoutunut pääoma 2)	851	835	978	841	824
Nettokäyttöpääoma 2)	-394	-229	-76	-122	-140
Muita tilastoja, 1.1.–31.12	2010	2009	2008	2007	2006
Saadut tilaukset, Me	3 809	3 432	3 948	3 675	3 116
Tilauskanta, Me	3 598	3 309	3 577	3 282	2 762
Investoinnit, Me	44	47	74	67	60
- prosenttia liikevaihdosta, %	0,9	1,0	1,6	1,6	1,7
Tutkimus- ja kehityskulut, Me	71	62	58	51	50
- prosenttia liikevaihdosta, %	1,4	1,3	1,3	1,2	1,4
Henkilöstö keskimäärin	33 566	34 276	33 935	30 796	28 366
Henkilöstö kauden lopussa	33 755	33 988	34 831	32 544	29 321
Tunnuslukuja, %, 1.1.–31.12	2010	2009	2008	2007	2006
Oman pääoman tuotto	36,5	39,3	46,8	24,9	34,3
Sijoitetun pääoman tuotto	34,8	34,0	35,9	18,6	23,9
Omavaraisuusaste	49,3	47,0	39,0	31,7	30,5
Nettovelkaantumisaste	-46,8	-37,7	-5,6	12,2	17,9
Osakekohtaisia tunnuslukuja, 1.1.–31.12	2010	2009	2008	2007	2006
Laimentamaton tulos/osake, e	2,10	1,84	1,66	0,72	0,93
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake, e	2,09	1,83	1,65	0,71	0,92
Oma pääoma/osake, e	6,25	5,28	4,10	2,98	2,77
Osinko/osake, B-sarjan osake, e	0,90 3)	1,30	0,65	0,65	0,50
Osinko/osake, A-sarjan osake, e	0,895 3)	1,295	0,645	0,645	0,495
Osinko/voitto, B-sarjan osake, %	42,9 3)	70,7	39,2	90,3	53,8
Osinko/voitto, A-sarjan osake, %	42,6 3)	70,4	38,9	89,6	53,2
Efektiivinen osinkotuotto, B-sarjan osake, %	2,2 3)	4,3	4,2	2,7	2,3
Hinta/voitto, B-sarjan osake	20	16	9	33	23
B-sarjan osakkeen keskikurssi e	34	21	21	23	18
-kauden ylin, e	43	30	28	30	22
-kauden alin, e	28	14	14	20	14
-kauden päätöskurssi, e	42	30	16	24	21
Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa, Me 4)	10 637	7 601	3 922	6 027	5 382
Osakevaihto, B-sarjan osake, 1 000 kpl	134 643	160 855	207 778	191 764	151 028
Osakevaihto, B-sarjan osake, %	59	70	91	87	69
A-sarjan osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 kpl	38 104	38 104	38 104	38 104	38 104
A-sarjan osakkeiden lukumäärä kauden lopussa, 1 000 kpl	38 104	38 104	38 104	38 104	38 104
B-sarjan osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 kpl 5)	218 383	216 039	215 509	216 456	216 090
B-sarjan osakkeiden lukumäärä kauden lopussa, 1 000 kpl 4)	217 583	215 612	214 427	213 369	212 551
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 kpl 5)	256 487	254 143	253 613	254 560	254 194

1) 2009: Ilman kiinteiden kustannusten sopeuttamisohjelmaan liittyvää kertaluonteista uudelleenjärjestelykulua. 2007: Ilman Euroopan komission ja Itävallan kartellioikeuden määräämiä sakkoja ja KONE Buildingin myyntivoittoa.

2) Sisältää verosaamiset ja -velat, korkojaksotukset sekä johdannaiserät.

3) Hallituksen ehdotus.

4) Hankitut omat osakkeet vähennettynä. A-sarjan osakkeet on arvostettu B-sarjan osakkeen päätöskurssiin.

5) Osakeantikorjattuna, osakeoptioiden ja osakepalkkiojärjestelmän laimennusvaikutuksella oikaistuna ja hankitut omat osakkeet vähennettynä.

Emoyhtiön tuloslaskelma

e	Liite	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Liikevaihto	1	422 989 364,56	305 328 650,33
Liiketoiminnan muut tuotot	2	7 616 706,96	36 147 162,99
Materiaalit ja palvelut		-338 787,20	-3 123 631,79
Henkilöstökulut	3	-44 433 849,71	-37 471 739,44
Poistot ja arvonalentumiset	4	-8 584 537,15	-4 326 237,20
Liiketoiminnan muut kulut	5	-164 017 287,71	-165 434 013,43
Liikevoitto		213 231 609,75	131 120 191,46
Rahoitustuotot ja -kulut	6	374 656 096,37	73 640 661,27
Voitto ennen satunnaisia eriä		587 887 706,12	204 760 852,73
Satunnaiset erät +/-	7	26 554 000,00	2 997 889,74
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		614 441 706,12	207 758 742,47
Tilinpäätössiirrot		213 071,05	-449 396,32
Tuloverot		-49 832 659,21	-25 153 069,25
Laskennalliset verot		-8 990,06	-268 028,98
Tilikauden voitto		564 813 127,90	181 888 247,92

Emoyhtiön tase

Vastaavaa, e	Liite	31.12.2010	31.12.2009
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet	8	347 888,00	446 738,00
Muut pitkävaikutteiset menot	9	17 612 631,00	15 803 311,00
		17 960 519,00	16 250 049,00
Aineelliset hyödykkeet
Maa-alueet	10	182 328,26	182 328,26
Rakennukset	11	5 573 704,58	5 948 578,00
Koneet ja kalusto	12	4 846 301,53	4 538 348,53
Maksetut ennakot		19 374,86	19 374,86
		10 621 709,23	10 688 629,65
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä	13	2 574 327 427,92	2 385 539 142,55
Muut sijoitukset	14	9 464 858,82	9 580 552,67
		2 583 792 286,74	2 395 119 695,22
Pysyvät vastaavat yhteensä		2 612 374 514,97	2 422 058 373,87
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset	15	105 374 359,25	11 335 787,65
Lyhytaikaiset saamiset	16	939 705 433,68	757 842 353,08
Laskennallinen verosaaminen		1 335 320,45	1 344 310,51
Rahat ja pankkisaamiset		18 451 146,66	3 540 905,74
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		1 064 866 260,04	774 063 356,98
Vastaavaa yhteensä		3 677 240 775,01	3 196 121 730,85
Vastattavaa, e	Liite	31.12.2010	31.12.2009
Oma pääoma

Oma pääoma
Osakepääoma		65 134 030,00	64 606 717,50
Ylikurssirahasto		100 328 064,58	100 328 064,58
Muut rahastot
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		34 999 080,26	13 067 824,76
Edellisten tilikausien voitto		1 198 085 860,81	1 366 258 586,06
Tilikauden voitto		564 813 127,90	181 888 247,92
Oma pääoma yhteensä	17	1 963 360 163,55	1 726 149 440,82
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Poistoero		1 461 154,62	1 674 225,67
Pakolliset varaukset
Muut varaukset	18	5 072 485,86	5 100 797,00
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	19	364 660 275,51	455 721 275,51
Lyhytaikainen vieras pääoma	20	1 342 686 695,47	1 007 475 991,85
Vieras pääoma yhteensä		1 707 346 970,98	1 463 197 267,36
Vastattavaa yhteensä		3 677 240 775,01	3 196 121 730,85

Emoyhtiön rahoituslaskelma

e	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Myyntitulot	419 483 944,72	234 969 440,65
Liiketoiminnan muut tuotot	7 561 246,84	7 597 826,87
Ostot, palkat ja muut menot	-209 450 334,94	-196 216 724,76
Rahoitustulot ja -menot	402 297 471,52	59 988 317,28
Verot ja muut erät	-59 905 723,14	-25 890 326,96
Liiketoiminnan rahavirta	559 986 605,00	80 448 533,08
Käyttöomaisuushankinnat	-10 398 080,27	-7 755 967,71
Käyttöomaisuusmyynnit	332 213,05	69 651,80
Tytäryhtiöosakkeiden hankinta	-188 448 836,57	-126 750 177,95
Tytäryhtiöosakkeiden myynnit	4,43	333 000,00
Investointien rahavirta	-198 514 699,36	-134 103 493,86
Omien osakkeiden hankinta	-16 892 921,75	0,00
Omien osakkeiden myynti ja luovutus	100 518,00	0,00
Osakepääoman korotus	22 358 050,00	9 936 082,96
Lyhytaikaisten velkojen nettomuutos	299 024 394,51	-95 162 696,32
Pitkäaikaisten velkojen nettomuutos	-91 061 000,00	-61 429 768,69
Voitonjako	-333 168 051,42	-164 095 298,62
Saadut konserniavustukset	23 338 319,46	59 073 000,00
Maksetut konserniavustukset	0,00	-20 340 429,72
Muut rahoitustoiminnan erät	-145 536 264,39	472 638 157,30
Rahoituksen rahavirta	-241 836 955,59	200 619 046,91
Rahavarojen muutos	119 634 950,05	146 964 086,13
Rahavarat 1.1.	233 716 631,67	86 752 545,54
Rahavarat 31.12.	353 351 581,72	233 716 631,67
Rahavarojen muutos	119 634 950,05	146 964 086,13
Tilikauden voiton yhteys liiketoiminnan rahavirtaan
Tilikauden voitto	564 813 127,90	181 888 247,92
Poistot	8 584 537,15	4 326 237,20
Muut oikaisut	-26 363 599,37	-31 004 469,18
Tulo ennen käyttöpääomaerien muutosta	547 034 065,68	155 210 015,94
Saamisten muutos	-22 416 008,08	-38 425 671,71
Velkojen muutos	35 368 547,40	-36 335 811,15
Liiketoiminnan rahavirta	559 986 605,00	80 448 533,08

Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

KONE Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön periaatteiden mukaisesti. Tilinpäätös on laadittu 12 kuukauden ajalta tilikaudelta 1.1.– 31.12.2010.

Ulkomaanrahan määräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on arvostettu tilinpäätöspäivän kurssiin.

Ulkomaanrahan määräisten lainojen, talletusten ja muiden tase-erien arvon muutokset on kirjattu tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Johdannaisinstrumentit

Valuutta- ja korkoriskien sekä sähkön hintaa koskevan hyödykeriskin suojaamiseksi tehdyt johdannaissopimukset on arvostettu käypään arvoon. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten käyvät arvot on ilmoitettu liitteessä 22 Johdannaissopimukset.

Valuuttatermiinien käypä arvo on laskettu diskonttaamalla sopimusten ennakoidut rahavirrat myytyjen ja ostettujen valuuttojen korkokantojen mukaan ja konvertoimalla diskontatut rahavirrat tilinpäätöspäivän valuuttakurssilla ja laskemalla diskontattujen arvojen erotus. Valuuttaoptioiden käypä arvo on laskettu optioiden arvonmääritysmallin avulla käyttäen tilinpäätöspäivän markkinoilla noteerattuja valuuttakursseja, korkokantoja ja valuuttakurssien volatiliteetteja. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten käypä arvo on laskettu diskonttaamalla sopimusten ennakoidut rahavirrat valuuttakohtaisilla korkotuotoilla ja konvertoimalla diskontatut rahavirrat tilinpäätöspäivän valuuttakurssilla ja laskemalla myytyjen ja ostettujen valuuttojen välisten diskontattujen määrien erotus sekä vähentämällä näin saaduista arvoista kyseisten instrumenttien kertyneet korot, jotka on kirjattu nettomääräisinä siirtosaamisiin. Sähköjohdannaiset on arvostettu sähkömarkkinoiden tilinpäätöshetken noteerausten mukaisesti.

Ulkomaanrahanmääräisten lainojen, talletusten tai muiden tase-erien suojaukseen käytettävien suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset on kirjattu tuloslaskelman rahoituseriin.

Tuloutusperiaate

Myynti tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu tai työ on tehty.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu vuosikuluiksi niiden syntymisvuonna.

Eläkkeet

Emoyhtiön eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna.

Leasing

Leasingmaksut on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin. Leasingsopimusten jäljellä olevat vuokrat on esitetty liitetietojen vastuissa. Leasingsopimusten ehdot eivät poikkea tavanomaisista ehdoista.

Satunnaiset tuotot ja kulut

Satunnaisiin tuottoihin ja kuluihin on kirjattu saadut ja annetut konserniavustukset.

Verot

Veroihin sisältyy verotettavan tulon perusteella laskettu vero ja laskennallisen verovelan tai -saamisen muutos, joka on laskettu verotuksen ja kirjanpidon välisille jaksotuseroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa.

Varovaisuuden periaatteen mukaisesti jaksotuseroista johtuva laskennallinen verovelka otetaan huomioon kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen todennäköisesti toteutuvan verohyödyn suuruisena. Aikaisempien tilikausien verot sisältyvät tuloslaskelman tuloveroriviin.

Pysyvät vastaavat ja poistot

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvioidun taloudellisen pitoajan perusteella. Poistoajat ovat seuraavat:

Rakennukset	5–40 vuotta
Koneet ja kalusto	4–10 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot 4–5 vuotta

Maa-alueista ei tehdä poistoja

Yhtiön pysyvien vastaavien sijoituksissa olevat tytäryhtiöosakkeet sekä muut osakkeet ja osuudet on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon.

Pakolliset varaukset

Pakolliset varaukset ovat vastaisia menoja, joiden suorittamiseen emoyhtiö on sitoutunut ja joista ei todennäköisesti kerry niitä vastaavaa tuloa, tai vastaisia menetyksiä, joiden toteutumista on pidettävä ilmeisenä.

Rahoitusriskien ja -instrumenttien hallinta

KONE-konsernin rahoitusriskien hallinta on keskitetty emoyhtiön rahoitusosastolle. Rahoitusriskien hallintaperiaatteet on esitetty KONE-konsernin tilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 2 Rahoitusriskit ja -instrumentit.

Rahavarat

Rahoituslaskelman rahavarat koostuvat käteisvaroista, vaadittaessa nostettavista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista likvideistä sijoituksista.

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Tuloslaskelman liitetiedot

1. Liikevaihto

Myynti konserniyhtiöille oli 421 160,00 tuhatta euroa, joka koostuu pääasiassa konsernin sisäisistä veloituksista.

2. Liiketoiminnan muut tuotot 1 000 e 1.1.–31.12.2010 1.1.–31.12.2009 Vuokratuotot 1 162,3 1 305,3 Takausprovisiotuotot - 1 448,2 Saadut avustukset 838,8 1 155,6 Käyttöomaisuuden myyntivoitot 55,5 335,7 Muut 5 560,1 31 902,4 Yhteensä 7 616,7 36 147,2

3. Henkilöstökulut

1 000 e	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat	4 818,0	3 223,3
Muut palkat ja palkkiot	31 317,5	27 988,6
Eläkekulut	6 386,4	5 169,9
Muut henkilösivukulut	1 911,9	1 089,9
Yhteensä	44 433,8	37 471,7

Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 517 toimihenkilöä.

4. Poistot

1 000 e	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Aineettomat oikeudet	230,8	237,6
Muut pitkävaikutteiset menot	6 545,1	2 734,9
Rakennukset	393,1	379,6
Koneet ja kalusto	1 415,5	974,1
Yhteensä	8 584,5	4 326,2

5. Tilintarkastajien palkkiot
1 000 e	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Tilintarkastus	270,5	162,5
Tilintarkastajien lausunnot	7,7	4,3
Veroneuvonta	113,0	184,2
Muut palvelut	251,8	207,0
Yhteensä	643,0	558,0

6. Rahoitustuotot ja -kulut

1 000 e	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Osinkotuotot konserniyhtiöiltä	401 861,7	68 241,3
Osinkotuotot osakkuusyhtiöiltä	7 309,0	1 645,6
Muut osinkotuotot	37,5	31,2
Korkotuotot konserniyhtiöiltä	6 384,8	25 734,6
Korkotuotot muilta	3 304,8	4 308,7
Korkokulut konserniyhtiöille	-16 250,4	-36 399,6
Korkokulut muille	-658,6	-3 108,9
Muut rahoitustuotot ja -kulut	-27 332,7	13 187,8
Yhteensä	374 656,1	73 640,7

7. Satunnaiset tuotot ja kulut

1 000 e	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Saadut konserniavustukset	26 554,0	23 338,3
Annetut konserniavustukset	-	-20 340,4
Yhteensä	26 554,0	2 997,9

Taseen liitetiedot

8. Aineettomat oikeudet
1 000 e	31.12.2010	31.12.2009
Alkuperäinen hankintameno 1.1.	1 255,0	1 129,0
Lisäykset	132,0	126,0
Kertyneet poistot	-1 039,1	-808,3
Tasearvo 31.12.	347,9	446,7

9. Muut pitkävaikutteiset menot

1 000 e	31.12.2010	31.12.2009
Alkuperäinen hankintameno 1.1.	45 157,0	8 253,4
Lisäykset	8 726,9	6 273,8
Fuusiossa siirtyneet	-	30 635,1
Vähennykset	-826,3	-5,3
Kertyneet poistot	-35 445,0	-6 597,2
Fuusiossa siirtyneet	-	-22 756,5
Tasearvo 31.12.	17 612,6	15 803,3

10. Maa-alueet

1 000 e	31.12.2010	31.12.2009
Alkuperäinen hankintameno 1.1.	182,3	182,3
Tasearvo 31.12.	182,3	182,3

11. Rakennukset
1 000 e	31.12.2010	31.12.2009
Alkuperäinen hankintameno 1.1.	9 454,3	9 421,8
Lisäykset	18,2	32,5
Kertyneet poistot	-3 898,8	-3 505,7
Tasearvo 31.12.	5 573,7	5 948,6

12. Koneet ja kalusto

1 000 e	31.12.2010	31.12.2009
Alkuperäinen hankintameno 1.1.	22 986,5	17 917,9
Lisäykset	1 970,9	1 251,5
Fuusiossa siirtyneet	-	3 878,2
Vähennykset	-728,4	-61,1
Kertyneet poistot	-19 382,7	-15 533,8
Fuusiossa siirtyneet	-	-2 914,4
Tasearvo 31.12.	4 846,3	4 538,3

13. Osuudet saman konsernin yrityksissä

1 000 e	31.12.2010	31.12.2009
Alkuperäinen hankintameno 1.1.	2 385 539,1	2 235 995,3
Lisäykset	188 788,3	182 810,6
Vähennykset	-	-33 266,8
Tasearvo 31.12.	2 574 327,4	2 385 539,1

14. Muut sijoitukset

1 000 e	31.12.2010	31.12.2009
Alkuperäinen hankintameno 1.1.	9 580,6	9 608,9
Lisäykset	-	72,1
Vähennykset	-115,7	-100,4
Tasearvo 31.12.	9 464,9	9 580,6

15. Pitkäaikaiset saamiset

1 000 e	31.12.2010	31.12.2009
Lainasaamiset konserniyhtiöiltä	105 299,5	11 266,4
Lainasaamiset muilta	74,8	69,4
Lainasaamiset	105 374,3	11 335,8

16. Lyhytaikaiset saamiset

Saamiset konserniyhtiöiltä:

1 000 e	31.12.2010	31.12.2009
Myyntisaamiset	113 344,3	94 180,3
Lainasaamiset	424 997,3	373 445,8
Siirtosaamiset	52 724,3	49 702,2
Yhteensä	591 065,9	517 328,3

Saamiset osakkuusyhtiöiltä:

1 000 e	31.12.2010	31.12.2009
Myyntisaamiset	0,3	579,9
Yhteensä	0,3	579,9

Saamiset ulkopuolisilta:

1 000 e	31.12.2010	31.12.2009
Myyntisaamiset	664,1	599,2
Lainasaamiset	32,4	86,2
Muut saamiset	334 900,4	230 175,7
Siirtosaamiset	13 042,3	9 073,1
Yhteensä	348 639,2	239 934,2

Siirtosaamiset

1 000 e	31.12.2010	31.12.2009
Korkojaksotukset	778,3	1 004,1
Johdannaisvarat	7 197,1	4 531,1
Verojaksotukset	0,0	22,5
Siirtosaamiset konserniyhtiöiltä	52 724,3	49 702,2
Muut	5 066,8	3 515,3
Yhteensä	65 766,5	58 775,2
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	939 705,4	757 842,4

17. Oma pääoma ja sen muutokset

			Sijoitetun vapaan oman
1 000 e	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	pääoman rahasto	Omat osakkeet	Kertyneet voittovarat	Tilikauden voitto	Yhteensä
Tasearvo 1.1.2010	64 606,7	100 328,1	13 067,8	-79 781,3	1 627 928,1		1 726 149,4
Voitonjako				1 331,5	-334 499,5		-333 168,0
Omien osakkeiden hankinta				-16 892,9			-16 892,9
Optio- ja osakepalkitseminen	527,3		21 931,3	3 944,0	-3 944,0		22 458,6
Tilikauden voitto						564 813,1	564 813,1
Tasearvo 31.12.2010	65 134,0	100 328,1	34 999,1	-91 398,7	1 289 484,6	564 813,1	1 963 360,2

18. Pakolliset varaukset

1 000 e	31.12.2010	31.12.2009
Muut varaukset	5 072,5	5 100,8
Yhteensä	5 072,5	5 100,8

19. Pitkäaikainen vieras pääoma

Emoyhtiöllä ei ole yli viiden vuoden kuluttua erääntyviä lainoja.

20. Lyhytaikainen vieras pääoma

Velat konserniyhtiöille, 1 000 e	31.12.2010	31.12.2009
Muut velat	1 205 449,5	848 698,3
Ostovelat	14 615,3	21 521,9
Siirtovelat	17 251,2	10 012,9
Yhteensä	1 237 316,0	880 233,1
Velat ulkopuolisille, 1 000 e	31.12.2010	31.12.2009
Muut velat	5 170,9	62 897,7
Ostovelat	18 698,0	13 940,8
Siirtovelat	81 501,8	50 404,3
Yhteensä	105 370,7	127 242,8
Siirtovelat, 1 000 e	31.12.2010	31.12.2009
Palkka- ja sosiaalikustannusjaksotukset	13 793,4	10 365,4
Tilikauden verojaksotus	28 446,3	11 170,0
Johdannaisvelat	29 302,3	23 258,1
Siirtyvät korkokulut	69,2	74,0
Siirtovelat konserniyhtiöille	17 251,2	10 012,9
Muut	9 890,6	5 536,8
Yhteensä	98 753,0	60 417,2
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	1 342 686,7	1 007 475,9

21. Vastuut

1 000 e	31.12.2010	31.12.2009
Pantit
Konserniyhtiöiden puolesta	74,8	69,4
Takaukset
Konserniyhtiöiden puolesta	1 038 482,2	904 851,6
Osakkuusyhtiöiden puolesta	3 459,8	3 481,5
Muiden puolesta	6 049,6	6 353,2
Leasingvastuut
Seuraavana vuonna	3 022,7	2 667,8
Yli vuoden kuluttua	11 906,8	14 909,1
Muut vastuut	176,6	500,1
Yhteensä	1 063 172,5	932 832,7

22. Johdannaissopimukset

Johdannaissopimusten käyvät arvot, 1 000 e	31.12.2010	31.12.2009
Valuuttatermiinit ulkopuolisten kanssa	-2 847,0	-1 310,9
Valuuttatermiinit konserniyhtiöiden kanssa	5 973,6	2 579,0
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset, maturiteetti alle vuoden	-	-16 968,0
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset, maturiteetti 1–3 vuotta	-20 199,7	-
Sähkötermiinit	941,5	-448,3
Yhteensä	-16 131,6	-16 148,2

Johdannaissopimusten nimellisarvot, 1 000 e	31.12.2010	31.12.2009
Valuuttatermiinit ulkopuolisten kanssa	395 576,4	392 778,1
Valuuttatermiinit konserniyhtiöiden kanssa	227 264,8	284 961,3
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset, maturiteetti alle vuoden	-	113 097,3
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset, maturiteetti 1–3 vuotta	139 339,3	-
Sähkötermiinit	5 639,5	5 251,6
Yhteensä	767 820,0	796 088,3

Johdannaissopimukset on tehty suojaustarkoituksessa KONE-konsernin valuuttasuojauspolitiikan mukaisesti. Rahoitusriskien hallinnasta on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitteessä 2.

Tytäryhtiöt ja osakkuusyhtiöt

Tytäryhtiöt, 31.12.2010

		Omistusosuus %
Maa	Yhtiö	Konserni	Emoyhtiö
Alankomaat	G&G Liftservice B.V.	100
	Hissi BV	100
	Hopmann Liftservice B.V	100
	KoMont Investment B.V.	100
	KONE B.V.	100
	KONE Deursystemen B.V.	100
	Kone Finance Holding B.V.	100
	Kone Holland BV	100	53,2
	KONE Liften B.V.	100
	KONE Nederland Holding B.V.	100
	KONE TELC Industries B.V.	70
Australia	KONE Elevators Employee Benefits Pty Limited	100
	KONE Elevators Pty Limited	100
	KONE Holdings (Australia) Limited	100
Belgia	KONE Belgium S.A.	100	99,99
	KONE International N.V.	100	99,99
	Liften E. Thiery N.V.	100
Espanja	ASBA Mantenimientos S.L.	100
	Ascensores Marvi S.L.	100
	Marvi Aragon 2000 S.L.	100
	Marvi Elevadores S.L.	100
	Marvi Levante S.L.	100
	KONE Elevadores, S.A.	100	100
Etelä-Afrikka	KONE Elevators South Africa (Pty) Ltd.	100
Etelä-Korea	KONE Elevators Korea Co., Ltd	100
Filippiinit	KPI Elevators Inc.	100
Indonesia	PT Kone Indo Elevator	100	1
Intia	KONE Elevator India Private Ltd.	100	100
	Olympus Elevator Private Ltd.	100
Irlanti	Bleasdale Ltd.	100
	Industrial Logistics Limited	100
	KONE (Ireland) Limited	100
Islanti	KONE ehf	100	100
Iso-Britannia	Crown Lifts Ltd	100
	KONE (NI) Ltd.	100
	KONE Bolton Brady Limited	100
	KONE Pension Trustees Ltd	100
	KONE Plc.	100	100
	Konematic Holding Ltd	100
	Konematic Ltd.	100
	The UK Lift Company Ltd	100
	UK Lift (Holdings) Ltd	100
Italia	Elecomp S.R.L.	100
	Elevators S.r.l	60
	Iriti S.r.l.	100
	KONE Industrial S.p.A.	100	100
	KONE S.p.A.	100
	L.A.M. Lombarda Ascensori Montacarichi S.r.l.	70
	Neulift S.r.l.	100
	Neulift Service Sardegna S.r.l.	100
	RUMAN Srl	100
	Sabiem S.P.A.	100
	Slimpa S.R.L.	100
	Tecnocram S.r.l	80
	Tosca Ascensori S.r.l	66,66
Itävalta	KONE AG	100
	KONE Investition GmbH	100	100
Japani	KONE Japan Co. Ltd.	100	100

			Omistusosuus %
Maa	Yhtiö	Konserni	Emoyhtiö
Kanada	Central Elevator Services Ltd.	100
	KONE Holdings (Canada) Inc.	100
	KONE Inc.	100
	Miro Elevators Limited	100
	Service Professionnel d'Ascenseurs Inc.	100
Kiina	KONE Elevators Co., Ltd.	95
	KONE TELC Industries Co., Ltd.	70
	Nanjing Lian Ao Elevator Engineering Co., Ltd.	100
	WGQ Trading Company	100
Kiina/Hong Kong	Ben Fung Machineries & Engineering LTD	100
	KONE Elevator (HK) LTD	100
	KONE Elevators International (China) Limited	100
Kiina/Macau	KONE Elevator (Macau) Ltd.	100
Kreikka	KONE S.A.	100
Kypros	KONE Elevators Cyprus Limited	100	100
Latvia	SIA KONE Lifti Latvija	100	100
Liettua	UAB KONE	100
	UAB Unikali ideja	100
Luxemburg	KONE Luxembourg SARL	100
	Lumico S.a.r.l.	100	100
Malesia	Fein Blanking Sdn Bhd	100
	Fuji Lift & Escalator Manufacturing Sdn	100
	Fuji Lift & Escalator Sdn Bhd	100
	KONE Sdn. Bhd.	100
	Premier Elevators Sdn. Bhd.	100	100
Meksiko	KONE Industrial S.A. de C.V.	100
	KONE Industrial Servicios S.A. de C.V.	100
	KONE Mexico S.A. de C.V.	100	0,1
Norja	KONE Aksjeselskap	100	100
	KONE Rulletrapper AS	100	100
Panama	Indusmar S.A.	100	100
Portugali	KONE Funchalift, Lda.	100
	KONE Portugal- Elevadores LDA.	100	100
	VTP-Tractores S.A.	99,28	0,71
Puola	KONE Sp.z o.o.	100
Ranska	Ascenseurs Soulier S.N.C.	100
	ATPE_AMIB S.A	100
	Automatique Acces Services S.A.S	100
	Ascenseurs Technologie Serrurerie (S.A)	99,8
	Evin Ascenseurs S.A.S.	100
	FG Management	100
	KONÉ Développement S.N.C.	100
	KONÉ Holding France S.A.S.	100	100
	KONÉ S.A.	99,97
	Maintenance et Dépannage du Bâtiment M.D.B Prokodis S.N.C.	100 100
	Société en Participation KONE ATS	100
Romania	STM KONE Ascensorul S.A.	100 100
Ruotsi	Cajax AB	100
	Hissjuoren Ekmans AB	100
	KONE AB	100
	KONE Door AB	100
	KONE Metro AB	100
	KONE Scandinavia AB	100
	Motala Hissar AB	100
	Uppsala Hiss Montage oc El AB	100
Saksa	Engler & Haring GmbH	100
	Hages Verwaltungs GmbH Hages-Aufzuge GmbH&Co. KG Duren	100 100
	KONE Garant Aufzug GmbH	100
	KONE GmbH	100

		Omistusosuus %
Maa	Yhtiö	Konserni	Emoyhtiö
	KONE Holding GmbH	100
	KONE Köln GMBH	100
	KONE Montage GMBH	100
	KONE Servicezentrale GmbH	100
	KONE Verwaltungsgesellschaft M.B.H	100
	Konematic GmbH	100
	Lödige Aufzuge GmbH	85
	Lödige Aufzugstechnik GmbH	85
Singapore	KONE PTE. Ltd.	100
Slovakia	KONE s.r.o.	100	100
	KONE SSC s.r.o.	100	100
Slovenia	KONE d.o.o.	100
Suomi	Finescal Oy	100	100
	Kiinteistö Oy Heves	100	100
	KONE Capital Oy	100	100
	KONE Hissit Oy	100	100
	KONE Industrial Oy	100	100
	Oy Tuote-Leasing Ltd	100	100
	Suur-Helsingin Hissihuolto Oy	100
Sveitsi	KONE(Schweiz) AG	100
	Recolift SA	100	100
Taiwan	Ben Fung Elevators Taiwan Ltd.	100
	KONE Elevators Taiwan Co. Ltd.	100
Tanska	KONE A/S	100	100
Thaimaa	KONE Thai Lift Public Company Limited	83,9
	Thai Elevators & Escalators Ltd	100
Tsekki	KONE A.S.	100	100
	KONE Industrial Koncern s.r.o.	100	100
Turkki	KONE Asansör Sanayi ve Ticaret A.S.	100	100
Ukraina	KONE Lifts LLC	100
Unkari	KONE Felvono Kft	100	100
Venäjä	OAO RSU-6	100
	OOO "EKOLIFT"	100
	OOO KONE Lifts	100	100
	OOO Lift RSU-5	100
	ZAO KONE Lifts Moscow	100	100
Vietnam	KONE Vietnam Limited Liability Company	100
Viro	AS KONE	100
Yhdysvallat	ENOK Electrical Company, LLC	100
	KONE Holdings, Inc.	100
	KONE Inc.	100
	Konematic Inc.	100
	KREM, Inc.	100
	Marine Elevators LLC	100
	Virginia Elevator Company, Inc.	100

Osakkuusyhtiöt, 31.12.2010

		Omistusosuus %
Maa	Yhtiö	Konserni	Emoyhtiö
Andorra	KONE Ascensors i Escales, S.A.	33
Egypti	Marryat & Scott Egypt - S.A.E.	49	49
Kiina	Giant Kone Elevator Co., Ltd	40	40
	Shan On Engineering Company Limited	30
	Kunshan Vataple-Kone Escalator Equipment Co., Ltd.	49
Malesia	KONE Elevator (M) Sdn. Bhd.	49	49
Philippiinit	Elevators Philippines Construction, Inc.	40
Qatar	KONE Elevators Qatar LLC	49	49
Saudi-Arabia	KONE Areeco Limited	40	10
Thaimaa	Thai Elevators Holding Ltd	49
Viro	Koiko Kinnisvara OÜ 25,70		25,70
Yhdistyneet Arabiemiraatit KONE (Middle East) LLC		49	49

Luettelo emoyhtiön kirjanpitokirjoista ja käytetyimmistä tositelajeista sekä säilytystavoista

Tasekirja		paperimuodossa
Päiväkirja		sähköisessä muodossa
Pääkirja		sähköisessä muodossa
Reskontraerittelyt		sähköisessä ja paperimuodossa
Laina- ja talletusrekisteri		sähköisessä ja paperimuodossa
Myyntilaskut	tositelaji RV	sähköisessä muodossa
Ostolaskut	tositelaji RE	CD:nä ja sähköisessä muodossa
Muistiotositteet	tositelaji Y3	paperitositteina ja sähköisessä muodossa
Käyttöomaisuustositteet	tositelaji AA	paperitositteina ja sähköisessä muodossa
Jaksotuskirjaukset	tositelaji SA	paperitositteina ja sähköisessä muodossa
Pankkitapahtumat	tositelaji SB	paperitositteina ja sähköisessä muodossa
Käteiskassatapahtumat	tositelaji SK	paperitositteina ja sähköisessä muodossa
Matkalaskutapahtumat	tositelaji ZH	paperitositteina ja sähköisessä muodossa
Palkkatapahtumat	tositelaji Z9	sähköisessä muodossa
Rahoitustapahtumat	tositelaji TR	paperitositteina ja sähköisessä muodossa
Korjaukset ja peruutukset	tositelaji AB	sähköisessä muodossa

Täydellinen luettelo tositelajeista löytyy tase-erittelymapista.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

(s. 56–61 eivät ole osa virallista tilinpäätöstä)

KONEen yleiset hallinnointiperiaatteet

KONEen eri johtoelinten tehtävät ja velvollisuudet määräytyvät Suomen lain ja KONEen hallinnointiperiaatteiden mukaisesti. KONE noudattaa toiminnassaan Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkistamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2010 lukuun ottamatta suosituksia 26 (Tarkastusvaliokunnan jäsenten riippumattomuus), 29 (Nimitysvaliokunnan jäsenet) ja 32 (Palkitsemisvaliokunnan jäsenet). Koodi on kokonaisuudessaan saatavilla internet osoitteesta www.cgfinland. fi. Suosituksista poikkeamisen syynä on yhtiön omistusrakenne. Yhtiön pääomistaja Antti Herlin hallitsee 62 prosenttia yhtiön äänivallasta ja 21 prosenttia yhtiön osakkeista. Omistamiseen liittyy yrittäjäriski, minkä johdosta on perusteltua, että pääomistaja toimii hallituksen ja sen valiokuntien puheenjohtajana ja valvoo näin yhtiön osakkeenomistajien etua.

KONEen ylintä päätösvaltaa käyttävät hallintoelimet ovat emoyhtiö KONE Oyj:n yhtiökokous ja hallitus, hallituksen päätoiminen puheenjohtaja sekä toimitusjohtaja. Yhtiökokouksessa osakkeenomistajat vahvistavat vuosittain yhtiön tilinpäätöksen, päättävät voitonjaosta sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valitsemisesta ja näiden palkkioista.

KONE Oyj:n yhtiökokouksen kutsuu koolle yhtiön hallitus. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain hallituksen määräämänä päivänä kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Hallitus

Tehtävät ja vastuu

Hallituksen tehtävät ja vastuu määräytyvät ensisijaisesti yhtiöjärjestyksen ja Suomen osakeyhtiölain mukaisesti. Hallituksen tehtäviin kuuluvat:

• • toimintakertomusten, tilinpäätösten ja osavuosikatsausten laadinta
• • kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisen järjestämisen varmistaminen
• • yhtiökokoukselle tehtävien ehdotusten valmistelu ja yhtiökokousten koolle kutsuminen
• • strategisten suuntaviivojen ja riskienhallinnan periaatteiden hyväksyminen ja vahvistaminen

• • vuotuisten budjettien ja toimintasuunnitelmien vahvistaminen

• • hallituksen päätoimisen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan (pääjohtajan) nimittäminen ja heidän palvelussuhteidensa ehdoista päättäminen

• • yhtiörakenteesta päättäminen
• • merkittävistä yrityskaupoista ja investoinneista päättäminen
• • päättää muista lainsäädännön mukaan hallitukselle kuuluvista asioista

Hallituksella on toimintaansa varten laadittu työjärjestys, joka määrittelee hallituksen, sen puheenjohtajan ja valiokuntien tehtävät. Hallitus kokoontuu säännöllisesti kuusi kertaa vuodessa ja lisäksi tarpeen mukaan. Hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan kerran vuodessa.

Jäsenet

Yhtiökokous valitsee KONE Oyj:n hallitukseen yhtiöjärjestyksen mukaan 5–8 varsinaista jäsentä sekä enintään kolme varajäsentä vuodeksi kerrallaan. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen jäsenten valinnassa kiinnitetään huomiota jäsenten monipuoliseen ja toisiaan täydentävään kokemukseen, osaamiseen ja näkemykseen sekä KONEen omilta että myös muilta toimialoilta.

Valiokunnat

Hallituksessa toimii kaksi sen jäsenistä koostuvaa valiokuntaa, tarkastusvaliokunta ja nimitys- ja palkitsemisvaliokunta. Hallitus on vahvistanut valiokunnille työjärjestykset. Valiokuntien sihteerinä toimii hallituksen sihteeri.

Tarkastusvaliokunta seuraa konsernin taloudellista tilannetta ja valvoo tilinpäätösten ja osavuosikatsausten raportointia.

Valiokunta seuraa ja arvioi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyyttä ja asianmukaisuutta sekä lakien ja määräysten noudattamista ja käsittelee sisäisen tarkastuksen suunnitelmat ja raportit. Sisäisen tarkastuksen johtaja raportoi valiokunnalle sisäisen tarkastuksen tuloksista. Tarkastusvaliokunta seuraa ja valvoo tilinpäätös- ja talousraportoinnin prosessia sekä käsittelee yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästään antamaan selvitykseen sisältyvän kuvauksen taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä. Tarkastusvaliokunta arvioi konserniyhtiöiden tilintarkastuksen ja sen järjestelyiden asianmukaisuutta ja tilintarkastuspalveluja sekä käsittelee tilintarkastajien raportit. Valiokunta myös tekee yhtiökokoukselle ehdotuksen yhtiölle valittavista tilintarkastajista.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee yhtiökokoukselle tehtäviä esityksiä hallituksen jäsenten valinnasta ja heidän palkitsemisestaan sekä päättää konsernin ylimmän johdon nimitys- ja palkkausasioista ja palkitsemisjärjestelmistä.

Operatiivinen johto

Hallituksen päätoiminen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja (pääjohtaja)

KONE Oyj:n hallitus nimittää hallituksen päätoimisen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan. Hallitus päättää päätoimisen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan palvelussuhteiden ehdoista, jotka on määritelty kirjallisissa johtajasopimuksissa. Hallituksen puheenjohtaja valmistelee hallituksessa päätettävät asiat toimitusjohtajan ja esikuntansa kanssa. Hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja vastaavat hallituksen asettamien tavoitteiden, suunnitelmien, linjausten ja päämäärien toteutumisesta KONE-konsernissa. Lisäksi toimitusjohtajan tehtävänä on vastata liiketoiminnan operatiivisesta johtamisesta KONE Oyj:n hallituksen hyväksymien strategisten suunnitelmien, budjettien, toimintasuunnitelmien sekä ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja esittelee hallitukselle liiketoimintaa koskevia asioita ja vastaa hallituksen päätösten toimeenpanosta.

Johtokunta

Johtokunta tukee toimitusjohtajaa yhtiön strategian toteuttamisessa. Johtokunta seuraa liiketoiminnan kehitystä, käynnistää toimia ja määrittelee toimintaperiaatteet ja menettelytavat hallituksen ja toimitusjohtajan antamien suuntaviivojen mukaisesti. Johtokunta kokoontuu säännöllisesti kuukausittain sekä tarpeen mukaan.

Valvontajärjestelmät

KONE Oyj:n hallitus on vahvistanut konsernissa noudatettavat sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja sisäisen tarkastuksen periaatteet.

Sisäinen valvonta

Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että konsernin toiminta on tehokasta ja tuloksellista, liiketoimintariskien hallinta riittävää ja asianmukaista ja tuotettava informaatio luotettavaa. Valvontajärjestelmän avulla myös valvotaan määriteltyjen toimintaperiaatteiden ja annettujen ohjeiden noudattamista.

Hallituksen tarkastusvaliokunta tarkastelee sisäisen valvonnan toimivuutta. Yhtiöllä on operatiivisesta johdosta erillään oleva sisäinen tarkastus, jonka johtaja on hallituksen puheenjohtajan alainen. Sisäinen tarkastus vastaa sisäisen valvonnan ja liiketoimintariskien hallinnan tarkastuksesta ja raportoi työnsä tulokset tarkastusvaliokunnalle.

Riskienhallinta

Riskienhallinnan tavoite KONEella on koordinoida ja kehittää riskien ja mahdollisuuksien systemaattista arviointia osana liiketoiminnan suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseja.

Liiketoimintaa suunnitellessaan KONE arvioi jatkuvasti liiketoimintaratkaisujensa riskejä ja mahdollisuuksia rajoittaakseen tarpeetonta tai liiallista riskinottoa. Tämän lisäksi KONEen yksiköt ja toiminnot tunnistavat ja arvioivat systemaattisesti osana KONEen strategia- ja budjetointiprosesseja riskejä, jotka voivat uhata niiden tavoitteiden saavuttamista. Keskeisimmät riskit raportoidaan KONEen riskienhallintatoiminnolle, joka tukee riskienhallintaprosessia ja kerää yhteen riski-informaation KONEen johtokunnalle. KONEen johtokunta nimeää maailmanlaajuisesti tunnistetuille riskeille tietyn vastuuyksikön tai -toiminnon. KONEen hallitus käy KONEen riskiportfolion läpi määräajoin KONEen johtokunnan arvion pohjalta.

KONEen riskienhallintatoiminto vastaa myös globaalien vakuutusohjelmien hallinnoinnista. KONEen konsernirahoitus hallinnoi keskitetysti taloudellisia riskejä KONEen rahoituspolitiikan mukaisesti.

Lisätietoa

KONEen merkittävimpiä tietoon tulleita riskejä ja epävarmuustekijöitä on kuvattu toimintakertomuksessa. Rahoitusriskien hallintaa on lisäksi käsitelty tilinpäätöksen liitetiedoissa 2, s. 16.

Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteet

Oikea taloudellinen raportointi merkitsee vaatimusten noudattamisen ja KONEen sisäisen valvontaympäristön kannalta sitä, että yhtiön tilinpäätökset antavat oikean kuvan konsernin toiminnasta ja taloudellisesta asemasta ja että ne eivät sisällä tahallisia tai tahattomia virheitä tai puutteita sen enempää raportoitujen lukujen kuin raportoinnin laajuudenkaan suhteen. Vaatimusten noudattamista valvova järjestelmä rakentuu ja perustuu alla kuvattuun raportointiprosessiin ja -järjestelmään sekä yhtiön arvoihin, rehellisyyttä painottavaan yrityskulttuuriin ja korkeatasoisiin eettisiin vaatimuksiin. Järjestelmää tukee asianmukainen koulutus, myönteinen ja kurinalainen asenne työtä kohtaan sekä tehtäviinsä sopivien työntekijöiden rekrytointi ja urakehitys.

Konserninlaajuista taloushallintoa ja liikkeenjohtoa koordinoi konsernin taloushallinto (Global Finance and Control), ja sen käytännön toteutuksesta vastaa KONEen tytäryhtiöiden ja yksiköiden controller-verkosto. Hallitus, tarkastusvaliokunta, liiketoiminnasta ja taloudesta vastaava johto sekä sisäiset tarkastajat ja ulkoiset tilintarkastajat valvovat ja ohjaavat säännöllisesti sisäisen valvonnan prosesseja ja käytäntöjä.

Keskeinen ohjauksen ja valvonnan väline on KONEen johdon kuukausittainen suunnittelu- ja talousraportointiprosessi, jolla varmistetaan toiminnan tuloksellisuus ja tehokkuus. KONEen tilinpäätökset ja taloudelliset katsaukset perustuvat kuukausittaisen raportointiprosessin tuottamiin tietoihin. Prosessissa analysoidaan perusteellisesti liiketoiminnan tulos ja poikkeamat suunnitelmiin, edellisvuoden tulokseen ja uusimpiin ennusteisiin. Raportointiprosessi käsittää taloudellisen tiedon ohella tärkeimmät liiketoimintayksiköiden ja konsernitason liiketoiminnan mittarit. Näin taataan, että mahdolliset poikkeamat taloudellisista tai liiketoiminta-/ prosessimittareiden tavoitearvoista tai toimintaperiaatteista tunnistetaan, kommunikoidaan ja niihin reagoidaan tehokkaalla ja yhdenmukaisella tavalla.

Taloudellisen valvonnan tehtävät on sisällytetty osaksi KONEen liiketoimintaprosesseja sekä johdon jatkuvaa liiketoiminnan valvontaa ja ohjausta. KONE on laatinut talousvalvontamallit (Financial Control Models) tilauksiin perustuvan liiketoiminnan, palveluliiketoiminnan sekä rahoitus- ja veroasioiden osa-alueilla, joissa määritellään keskeiset taloudellisen valvonnan tehtävät. Talousvalvontamallien tarkoituksena on toiminnan tuloksellisuuteen ja tehokkuuteen tähtäävä, selkeä ja tehokas valvontaprosessi. Talousvalvontamallien avulla tuetaan ja valvotaan taloudellisen raportoinnin oikeellisuutta. Malleissa on määritelty KONEen tytäryhtiöiden ja yksiköiden talousjohtajien ja controllereiden keskeiset valvontatehtävät (Key Control Tasks). Samoin määritellään keskeiset valvontamittarit (Key Control Indicators) ja niiden suhde valvontamallin tehtäviin. Mittareiden tarkoituksena on mitata ja tukea toiminnan tehokkuutta ja yhdenmukaisuutta. Talousvalvontamallien ja mittareiden tehokkuutta arvioidaan yksiköissä vuosittain konsernin taloushallinnon valvonnassa.

Taloudellisen raportoinnin luotettavuuden valvonta perustuu KONEen määrittelemiin taloudellisen raportointiprosessin periaatteisiin ja ohjeistukseen. Johdon operatiivinen raportointi sekä ulkoinen raportointi perustuvat yhteiseen, konsernin yhdenmukaiseen viitekehykseen, mikä sisältää raportoinnin prosessit, työkalut ja ohjeistuksen. Tilinpäätösstandardien tulkinta ja soveltaminen on keskitetty konsernin taloushallintoon, joka yhtiön tarkastusvaliokunnan valvomana ylläpitää KONEen laskentastandardeja (KONE Accounting Standards). Konsernin taloushallinto valvoo KONEen laskentastandardien ja –ohjeiden noudattamista konsernin yksiköissä. Budjetointi- ja raportointiprosessit ja niiden sisällöt määritellään KONEen raportointiperiaatteissa (KONE Accounting and Reporting Instructions). Näitä standardeja ja ohjeita ylläpitää ja päivittää keskitetysti konsernin taloushallinto, ja niitä sovelletaan yhtenäisesti koko konsernissa. Konsernilla on käytössä yhtenäinen raportointijärjestelmä.

KONEella on konserninlaajuinen toiminnanohjausjärjestelmä (ERP), joka on rakennettu KONEen laskentastandardien sekä raportointiperiaatteiden mukaisesti. KONEessa on käytössä muutoksenhallintaprosessi, joka varmistaa, ettei toiminnanohjausjärjestelmän kirjaustapoja voi muuttaa ilman konsernin taloushallinnon hyväksyntää. KONEen raportointiprosessissa tiedonsiirrot eri järjestelmien välillä on pääosin automatisoitu. Tapahtumien käsittelyä keskitetään jatkuvasti tehtäviinsä erikoistuneisiin sisäisiin palvelukeskuksiin.

Kirjanpito- ja raportointiprosessien tehokas sisäinen valvonta, liiketoimintaprosesseista ja -järjestelmistä aina tilinpäätöksiin saakka (record to report process), on tärkeää raportoinnin oikeellisuuden kannalta. Raportoinnin oikeellisuuden ja ennusteiden tarkkuuden kannalta keskeistä on tunnistaa olennainen liiketoimintaa koskeva data ja varmistaa sen laatu.

Tilintarkastus

Lakisääteisen tilintarkastuksen tehtävänä on todentaa, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Lisäksi tilintarkastus käsittää yhtiön kirjanpidon ja hallinnon tarkastuksen.

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiössä on vähintään yksi ja enintään kolme tilintarkastajaa. Tilintarkastajan tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastaja valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Sisäpiiri

KONE-konsernissa on voimassa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohje, jota on täydennetty yhtiön hallituksen hyväksymällä sisäisellä sisäpiiriohjeella. Yhtiö pitää julkista ja yrityskohtaista sisäpiirirekisteriään Euroclear Finland Oy:n SIRE-järjestelmässä. KONEen julkiseen sisäpiiriin kuuluvat arvopaperimarkkinalain mukaisesti asemansa perusteella hallituksen jäsenet, hallituksen varajäsen, toimitusjohtaja ja tilintarkastajat. Näiden lisäksi julkiseen sisäpiiriin kuuluvat yhtiön määritteleminä johtokunnan jäsenet. Julkisten sisäpiiriläisten lisäksi KONEen pysyviin sisäpiiriläisiin kuuluvat yhtiön määrittelemät yrityskohtaiset sisäpiiriläiset, jotka työtehtäviensä vuoksi saavat säännöllisesti sisäpiirin tietoa. Pysyvät sisäpiiriläiset saavat käydä kauppaa KONEen osakkeilla ja niihin oikeuttavilla arvopapereilla kuuden viikon ajan osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteiden julkistamisen jälkeen. Yhtiö pitää tarvittaessa myös hankekohtaista sisäpiirirekisteriä, johon merkityt henkilöt eivät saa käydä kauppaa yhtiön arvopapereilla hankkeen voimassaoloaikana.

KONEen sisäpiirivastaavana toimii yhtiön hallituksen sihteeri.

Lisätietoa

Tämä selvitys on saatavilla yhtiön internet-sivuilta osoitteessa www.kone.com ja selvitys on annettu toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena.

Hallinnointi vuonna 2010

Yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous pidettiin 1. maaliskuuta 2010 Helsingissä.

Hallitus ja valiokunnat

Yhtiökokous valitsi KONEn hallitukseen kahdeksan jäsentä ja yhden varajäsenen. Yhtiön hallituksen päätoimisena puheenjohtajana toimii Antti Herlin, varapuheenjohtajana Sirkka Hämäläinen-Lindfors ja jäseninä Matti Alahuhta, Anne Brunila, Reino Hanhinen, Juhani Kaskeala, Shunichi Kimura ja Sirpa Pietikäinen. Hallituksen varajäsenenä toimii Jussi Herlin.

Jäsenistä Sirkka Hämäläinen-Lindfors, Anne Brunila, Reino Hanhinen, Juhani Kaskeala ja Sirpa Pietikäinen ovat yhtiöstä riippumattomia. Antti Herliniä ja Jussi Herliniä lukuun ottamatta muut hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Vuonna 2010 hallitus kokoontui seitsemän kertaa. Jäsenten keskimääräinen läsnäoloprosentti oli 86 %. Hallituksen sihteerinä toimii Jukka Ala-Mello.

Tarkastusvaliokunta

Hallituksen tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat Antti Herlin puheenjohtajana sekä hallituksen jäsenet Sirkka Hämäläinen-Lindfors ja Anne Brunila riippumattomina jäseninä. Vuonna 2010 tarkastusvaliokunta kokoontui kolme kertaa. Jäsenten keskimääräinen läsnäoloprosentti oli 100 %.

Sisäisen tarkastuksen johtajana toimii Urpo Paasovaara.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäseninä toimivat Antti Herlin puheenjohtajana ja Reino Hanhinen ja Juhani Kaskeala riippumattomina jäseninä. Vuonna 2010 nimitys- ja palkitsemisvaliokunta kokoontui kolme kertaa. Jäsenten keskimääräinen läsnäoloprosentti oli 100 %.

Hallituksen palkkiot ja muut edut

KONE Oyj:n varsinainen yhtiökokous vahvisti maaliskuussa 2010 seuraavat hallituksen jäsenten palkkiot:

palkkio vuodessa	euroa
Hallituksen puheenjohtaja	54 000
Varapuheenjohtaja	42 000
Jäsen	30 000
Varajäsen	15 000

Lisäksi vahvistettiin maksettava 500 euron kokouspalkkio hallituksen ja valiokuntien kokouksista. Matkakulut ja päivärahat korvataan yhtiön matkustussäännön mukaisesti.

Hallituksen puheenjohtajan palkat ja muut edut

Hallituksen päätoimisen puheenjohtajan Antti Herlinin palkka muodostuu peruspalkasta ja hallituksen vuosittain päättämästä, konsernin tulokseen perustuvasta tulospalkkiosta. Tulospalkkion enimmäismäärä on 100 prosenttia vuosipalkasta. Antti Herlinin peruspalkka vuonna 2010 oli 468 488 euroa. Lisäksi hänelle on suoriteperusteisesti kertynyt 468 488 euroa bonusta vuodelta 2010 ja hänelle on maksettu työskentelystä hallituksen puheenjohtajana palkkioita 60 500 euroa. Antti Herlinin osakeomistus selviää taulukosta sivulla 59.

Hallituksen päätoimisen puheenjohtajan eläkeikä ja eläke määräytyvät eläkelakien mukaisesti. Ennenaikaisesta eläkkeestä ei ole tehty erillistä sopimusta.

Toimitusjohtaja

KONE Oyj:n toimitusjohtajana (pääjohtajana) toimii Matti Alahuhta.

Toimitusjohtajan

palkat ja muut edut

Toimitusjohtajan palkka muodostuu peruspalkasta ja hallituksen vuosittain päättämästä, konsernin tulokseen ja muihin avaintavoitteisiin perustuvasta tulospalkkiosta, jonka enimmäismäärä on 100 prosenttia vuosipalkasta.

Matti Alahuhdan peruspalkka vuonna 2010 oli 722 200 euroa. Lisäksi hänelle on suoriteperusteisesti kertynyt 722 200 euroa bonusta vuodelta 2010 ja hänelle on maksettu hallitustyöskentelystä palkkioita 33 500 euroa. Matti Alahuhdan osake-omistus selviää taulukosta sivulla 59.

Alahuhta on mukana konsernin ylimmän johdon osakepohjaisessa kannustinjärjestelmässä. Kannustinjärjestelmän mukaan mahdollinen palkkio perustuu KONEen liikevaihdon ja liikevoiton kasvuun. Huhtikuussa 2010 suoritettu palkkio oli 2 196 513 euroa koostuen 33 920 KONEen B-sarjan osakkeesta ja rahapalkkiosta järjestelmästä aiheutuvien verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseksi. Vuodelta 2010 kertynyt ja huhtikuussa 2011 maksettava vuoden 2010 palkkio on vastaavasti yhteensä 25 000 KONEen B-sarjan osaketta lisättynä rahapalkkiolla järjestelmästä aiheutuvien verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseksi.

Alahuhdalla on sopimuksensa mukaan mahdollisuus jäädä eläkkeelle 60-vuotiaana, jolloin eläkepalkka on 60 prosenttia kuukauden keskipalkasta seitsemän viimeisen ansiovuoden perusteella laskettuna. Irtisanomistilanteessa hänellä on oikeus enintään kahdeksantoista kuukauden

palkkaa vastaavaan korvaukseen, joka sisältää kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan.

Johtokunta

KONEen johtokunnan muodostavat pääjohtaja Matti Alahuhdan lisäksi johtokunnan jäsenet Klaus Cawén, Henrik Ehrnrooth, Pekka Kemppainen, Anne Korkiakoski, Ari Lehtoranta, Heikki Leppänen, Juho Malmberg, Eric Maziol, Peter de Neef (31.10.2010 saakka), Vance Tang, Kerttu Tuomas ja Noud Veeger.

Johtokunnan palkat ja palkkiot

Johtokunnan jäsenten palkka muodostuu peruspalkasta sekä tulospalkkiosta, joka perustuu konsernin tulokseen ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tulospalkkion suuruudesta päättää nimitys- ja palkitsemisvaliokunta, kuitenkin niin, että tulospalkkio on enintään 50 prosenttia vuosipalkasta.

Johtokunnan jäsenten osakeomistus selviää alla olevasta taulukosta.

Johtokunnan jäsenet ovat mukana ylimmän johdon osakepohjaisessa kannustinjärjestelmässä. Kannustinjärjestelmän perusteella johtokunnan jäsenille luovutettiin huhtikuussa 2010 yhteensä 162 816 KONEen B-sarjan osaketta sekä rahapalkkio, jonka määrä vastaa järjestelmästä johtokunnan jäsenille aiheutuvia veroja ja veroluonteisia maksuja. Vuodelta 2010 kertynyt ja huhtikuussa 2011 maksettava vuoden 2010 palkkio on vastaavasti yhteensä 110 000 KONEen B-sarjan osaketta sekä verojen ja veroluonteisten maksujen määräinen rahapalkkio. Johtokunnan jäsenillä ei ole sopimusta varhennetusta eläkeiästä. Irtisanomiskorvaus on enintään viidentoista kuukauden palkkaa vastaava korvaus, joka sisältää kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan.

Tilintarkastus

KONEen tilintarkastajina toimivat KHT Heikki Lassila ja KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. Pricewaterhouse-Coopers-ketjun yhtiöille vuodelta 2010 maksetut tilintarkastuspalkkiot olivat 1,9 miljoonaa euroa ja muista asiantuntijapalveluista maksetut palkkiot 1,1 miljoonaa euroa.

Sisäpiiri

KONEen julkiseen sisäpiiriin 31. joulukuuta 2010 kuuluneiden henkilöiden omistukset ja niissä tilikaudella tapahtuneet muutokset selviävät alla olevasta taulukosta.

Lisätietoa

Säännöllisesti päivittyvä julkisten sisäpiiriläisten omistuksista kertova taulukko on nähtävissä osoitteessa www.kone.com

Lisätietoa

Hallitus, s. 60 Johtokunta, s. 61

KONE Oyj:n julkisten sisäpiiriläisten osake- ja optio-omistus 31.12.2010 sekä omistuksissa tapahtuneet muutokset tilikaudella 1.1.–31.12.2010

	A-sarjan osake	Muutos	B-sarjan osake	Muutos
Alahuhta Matti			281 520	33 920
Cawén Klaus			95 158	13 118
Ehrnrooth Henrik			13 568	13 568
Hanhinen Reino			2 000
Herlin Antti	35 280 804		18 620 920	200 000
Herlin Jussi			53 180
Hämäläinen-Lindfors Sirkka			1 200
Kemppainen Pekka			44 608	-57 112
Korkiakoski Anne			22 208	13 568
Lehtoranta Ari			14 268	13 568
Leppänen Heikki			49 008	11 568
Malmberg Juho			54 448	13 568
Maziol Eric			139 408	13 568
Pietikäinen Sirpa			3 000
Tang Vance			22 208	-832
Tuomas Kerttu			72 808	13 568
Veeger Noud			74 318	13 568

Muilla julkisilla sisäpiiriläisillä ei ollut osake- tai optio-omistuksia KONEessa 31.12.2010. Peter De Neef omisti 1.11.2010 57 000 KONEen B-sarjan osaketta. Omistuksiin on sisällytetty myös julkisten sisäpiiriläisten määräysvallassa olevien yhtiöiden ja alaikäisten lasten omistamat osakkeet.

Hallitus

Antti Herlin

Hallituksen puheenjohtaja.

s. 1956, kauppatieteiden tohtori h.c., taiteen tohtori h.c.

Hallituksen jäsen vuodesta 1991.

Työskennellyt KONE Oyj:n hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2003. Työskenteli aiemmin mm. KONE Oyj:n pääjohtajana 1996–2006 ja hallituksen varapuheenjohtajana 1996–2003.

Keskeisiä luottamustoimia: hallituksen puheenjohtajuudet Security Trading Oy:ssä ja Holding Manutas Oy:ssä, hallintoneuvoston varapuheenjohtajuus Keskinäisessä Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisessa ja hallituksen jäsenyydet Teknologiateollisuus ry:ssä, YIT Oyj:ssä, Sanoma Oyj:ssä ja Solidium Oy:ssä.

Sirkka Hämäläinen-Lindfors

Hallituksen varapuheenjohtaja.

s. 1939, kauppatieteiden tohtori, kauppatieteiden tohtori h.c.

Hallituksen jäsen vuodesta 2004.

Työskenteli aiemmin mm. Euroopan Keskuspankin johtokunnan jäsenenä 1998–2003, Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtajana ja pääjohtajana 1992–1998 ja Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä 1991–1992. Keskeisiä luottamustoimia: hallituksen puheenjohtajuus Suomen Kansallisoopperassa sekä hallituksen jäsenyydet Sanoma Oyj:ssä sekä Investor AB:ssa.

Matti Alahuhta

Toimitusjohtaja.

s. 1952, tekniikan tohtori, tekniikan tohtori h.c.

Hallituksen jäsen vuodesta 2003.

KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 2005. KONE Oyj:n toimitusjohtaja vuodesta 2005 ja pääjohtaja vuodesta 2006. Työskenteli aiemmin mm. Nokia Oyj:n varatoimitusjohtajana 2004, Nokia Mobile Phonesin toimitusjohtajana 1998–2003 ja Nokia Telecommunications Oy:n toimitusjohtajana 1993–1998.

Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen puheenjohtajuus Aalto-korkeakoulusäätiössä, sekä hallituksen jäsenyydet UPM Kymmene Oyj:ssä sekä International Institute for Management Developmentissa (IMD, Sveitsi).

Anne Brunila

s. 1957, kauppatieteiden tohtori. Hallituksen jäsen vuodesta 2009.

Työskennellyt Fortum-konsernin yhteiskuntasuhteiden ja kestävän kehityksen johtajana ja johtoryhmän jäsenenä vuodesta 2009. Työskenteli aiemmin mm. Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajana 2006–2009, Valtionvarainministeriössä (mm. ylijohtajana) 2002–2006 sekä eri asiantuntija- ja johtotehtävissä Suomen Pankissa ja Euroopan komissiossa 1992–2002.

Keskeisiä luottamustoimia: hallituksen jäsenyydet Sampo Oyj:ssä, Aalto-korkeakoulusäätiössä, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa (ETLA), Elinkeinoelämän Valtuuskunnassa (EVA), Energiateollisuus ry:ssä, WBCSD:ssä (World Business Council of Sustainable Development) sekä jäsenyydet Valtioneuvoston kanslian ja omistajaohjauksen asiantuntijaryhmässä ja Kansainvälisen kauppakamarin Suomen valtuuskunnassa.

Reino Hanhinen

s. 1943, diplomi-insinööri, tekniikan tohtori h.c., vuorineuvos.

Hallituksen jäsen vuodesta 2005.

Työskenteli aiemmin mm. YIT-Yhtymä Oyj:n toimitusjohtajana 1987–2005 ja konsernijohtajana 2000–2005, Perusyhtymä Oy:n toimitusjohtajana 1986–1987, YIT Oy:n Yleisen Insinööritoimiston toimitusjohtajana 1985–1986 ja Oy PPTH-Norden Ab:n toimitusjohtajana 1976–1985.

Keskeisiä luottamustoimia: hallituksen puheenjohtajuus Rautaruukki Oyj:ssä ja hallituksen jäsenyys YIT Oyj:ssä.

Juhani Kaskeala

s. 1946, Amiraali.

Hallituksen jäsen vuodesta 2009.

Työskenteli aiemmin Suomen puolustusvoimissa useissa eri tehtävissä vuosina 1965–2009; puolustusvoimain komentajana 2001–2009 sekä aikaisemmin mm. Tasavallan Presidentin adjutanttina sekä sotilasasiamiehenä Lontoossa, Haagissa ja Brysselissä. Keskeisiä luottamustoimia: hallituksen jäsenyydet John Nurmisen säätiössä, East Office of Finnish Industries Oy:ssä ja Oy Forcit Ab:ssä sekä jäsenyys Trilateral Commissionissa.

Shunichi Kimura

s. 1951 Hallituksen jäsen vuodesta 2009.

Toiminut KONEen allianssipartnerin Toshiba Elevator and Building Systems Corporationin toimitusjohtajana kesäkuusta 2008 lähtien. Toiminut aiemmin Toshiba-konsernissa eri tehtävissä vuodesta 1975 lähtien: mm. johtokunnan jäsenenä, varatoimitusjohtajana sekä Social Infrastructure Systems -liiketoimintayksikön toimitusjohtajana.

Sirpa Pietikäinen

s. 1959, kauppatieteiden maisteri. Hallituksen jäsen vuodesta 2006.

Työskennellyt Euroopan parlamentin jäsenenä vuodesta 2008 ja neuvotteluteorioiden luennoitsijana ja konsulttina vuodesta 1999. Työskenteli aiemmin mm. kansanedustajana 1983–2003 ja ympäristöministerinä 1991–1995.

Keskeisiä luottamustoimia: Puheenjohtajuudet GLOBE EU:ssa ja Viherympäristöliitossa, johtokunnan jäsenyydet IDEA Internationalissa (Institute for Democracy and Electoral Assistance) ja Alzheimer Europessa, sekä jäsenyydet Säästöpankkiliiton hallintoneuvostossa ja Lammin säästöpankin hallituksessa.

Jussi Herlin

s. 1984, kauppat. yo.

Hallituksen varajäsen vuodesta 2007 alkaen. Keskeinen luottamustoimi: hallituksen jäsenyys Security Trading Oy:ssä.

Jukka Ala-Mello

s. 1963, kauppatieteiden maisteri, KHT. Hallituksen sihteeri vuodesta 2006. Työskennellyt KONE Oyj:n johtajana sekä Security Trading Oy:n ja Holding Manutas

Oy:n toimitusjohtajana ja hallituksen jäsenenä vuodesta 2006. Työskenteli aiemmin PricewaterhouseCoopers Oy:ssä osakkaana ja KHT-tilintarkastajana 1993–2006 sekä Panostaja Oyj:ssä talouspäällikkönä 1990– 1993.

Keskeiset luottamustoimet: hallituksen jäsenyydet Panostaja Oyj:ssä ja OWH-Yhtiöt Oy:ssä.

Lisätietoa

Säännöllisesti päivittyvä julkisten sisäpiiriläisten omistuksista kertova taulukko on nähtävissä osoitteessa www.kone.com.

Lisätietoa

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, s. 56

Johtokunta

Matti Alahuhta

Toimitusjohtaja

s. 1952, tekniikan tohtori, tekniikan tohtori h.c. KONE Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2003. KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 2005. KONE Oyj:n toimitusjohtaja vuodesta 2005 ja pääjohtaja vuodesta 2006. Työskenteli aiemmin mm. Nokia Oyj:n varatoimitusjohtajana 2004, Nokia Mobile Phonesin toimitusjohtajana 1998–2003 ja Nokia Telecommunications Oy:n toimitusjohtajana 1993–1998.

Keskeisiä luottamustoimia: hallituksen puheenjohtajuus Aalto-korkeakoulusäätiössä, sekä hallituksen jäsenyydet UPM Kymmene Oyj:ssä sekä International Institute for Management Developmentissa (IMD, Sveitsi).

Klaus Cawén

Yritysjärjestelyt ja strategiset allianssit, Venäjä, lakiasiat

s. 1957, oikeustieteen kandidaatti, LL.M. KONE Oyj:n johtokunnan jäsen vuodesta 1995. KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 1983. Työskenteli aiemmin mm. KONE Oyj:n lakiasiainjohtajana 1991–2001.

Keskeisiä luottamustoimia: hallituksen jäsenyydet Oy Karl Fazer Ab:ssa, Sponda Oyj:ssä, Glaston Oyj Abp:ssa ja Toshiba Elevator and Building Systems Corporationissa (Japani).

Henrik Ehrnrooth

Talousjohtaja

s. 1969, kauppatieteiden maisteri.

KONE Oyj:n johtokunnan jäsen ja KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 2009. Työskenteli aiemmin mm. Goldman Sachsilla 1998–2009, viimeksi johtajana yrityksen investointipankkitoiminnassa. Lisäksi hän on työskennellyt useissa eri tehtävissä investointipankki UBS:lla vuosina 1994–1998.

Pekka Kemppainen

Palvelut

s. 1954, tekniikan lisensiaatti.

KONE Oyj:n johtokunnan jäsen vuodesta 2005. KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 1984. Työskenteli aiemmin mm. KONE Oyj:n Aasian ja Tyynenmeren aluejohtajana 2004–2010, uusien hissien ja liukuportaiden johtajana 2001–2004, uusien hissien ja teknologian johtajana 1995–2001 ja tutkimuskeskuksen johtajana 1990–1994.

Keskeinen luottamustoimi: hallituksen jäsenyys Toshiba Elevator and Building System Corporationissa (Japani).

Anne Korkiakoski Markkinointi ja viestintä

s. 1964, kauppatieteiden maisteri. KONE Oyj:n johtokunnan jäsen ja KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 2008. Työskenteli aiemmin mm. Elisa Oyj:n markkinointi- ja viestintäjohtajana 2007–2008, Euro RSCG Worldwide:n pohjoismaiden toimitusjohtajana 2003–2006, BNL Information Oy:n toimitusjohtajana 1992–2003 ja Rubinstein Consultingin markkinointiviestinnän konsulttina 1989–1992.

Ari Lehtoranta

Keski- ja Pohjois-Eurooppa

s.1963, sähkötekniikan diplomi-insinööri. KONE Oyj:n johtokunnan jäsen ja palveluksessa vuodesta 2008. Työskenteli aiemmin mm. KONE Oyj:n suurprojektitoiminnan johtajana 2008–2010, Nokia Siemens Networksin/Nokia Networksin Radio Accessliiketoiminnan vastaavana johtajana 2005– 2008, Nokia Oyj:n operatiivisen henkilöstöhallinnon johtajana 2003–2005 sekä Nokia Networksin Broadband Division-yksikön, Systems Integration-yksikön ja asiakaspalveluiden (Euroopan alue) johtajana. Lisäksi hän on työskennellyt Nokia Telecommunicationsissa Italian maajohtajana sekä lukuisissa muissa tehtävissä 1985–2003.

Keskeinen luottamustoimi: hallituksen jäsenyys Elisa Oyj:ssä.

Heikki Leppänen

Laiteliiketoiminta

s. 1957, tekniikan lisensiaatti.

KONE Oyj:n johtokunnan jäsen vuodesta 2005. KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 1982. Työskenteli aiemmin mm. KONE Oyj:n teknologiajohtajana 2004–2005 ja globaalin tutkimus- ja tuotekehityksen johtajana 2000–2004.

Keskeinen luottamustoimi: hallituksen jäsenyys FIMECC Oy:ssä.

Juho Malmberg

Customer Experience

s. 1962, diplomi-insinööri. KONE Oyj:n johtokunnan jäsen ja KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 2006. Työskenteli aiemmin mm. KONE Oyj:n kehitysjohtajana 2006–2010, Accenturen Suomen maayhtiön toimitusjohtajana 2002–2005,

Pohjoismaiden ulkoistusjohtajana 2005, Suomen maayhtiön varatoimitusjohtajana 1999–2002 ja teknologiajohtajana 1992– 1999.

Keskeinen luottamustoimi: hallituksen jäsenyys F-Secure Oyj:ssä.

Eric Maziol

Länsi- ja Etelä-Eurooppa s. 1949, kauppatieteiden maisteri.

KONE Oyj:n johtokunnan jäsen vuodesta 2005. KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 1974. Työskenteli aiemmin mm. KONE Oyj:n Länsi- ja Etelä-Euroopan aluejohtajana 2000–2005, KONE Oyj:n Ranskan tytäryhtiön toimitusjohtajana 1996–2000 ja vastasi KONE Oyj:n markkinoinnista ja kenttätoiminnoista 1991–1996.

Peter de Neef

Palvelut (31.10.2010 saakka)

s. 1960, M.Sc (Organisaatiopsykologia). KONE Oyj:n johtokunnan jäsen vuodesta 2005 lokakuun 2010 loppuun asti. KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 1997. Työskenteli 2005–2010 KONE Oyj:n palveluliiketoimintojen johtajana.

Vance Tang

Amerikka s. 1967, MBA (Liiketalous).

KONE Oyj:n johtokunnan jäsen ja KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 2007. Työskenteli aiemmin johtotehtävissä Honeywellin Automaatio-yksikön Building Control Solutions -liiketoiminnassa 2004–2006, Trane-yhtiön Controls and Contracting -yksikön johtajana 2002–2004, Trane Asset Management Services -yksikön johtajana 1999–2002 ja useissa muissa Trane-yhtiön yksiköissä johtotehtävissä 1990–1998.

Keskeisiä luottamustoimia: hallituksen jäsenyys The National Elevator Industry Inc:ssä (NEII) ja riippumaton hallituksen jäsen American Woodmark, Inc:ssä.

Kerttu Tuomas

Henkilöstö

s. 1957, kauppatieteiden kandidaatti. KONE Oyj:n johtokunnan jäsen ja KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 2002. Työskenteli aiemmin mm. Elcoteq Network Oyj:n henkilöstöjohtajana 2000–2002, Mas-

terfoods Oy:n (Mars) henkilöstöpäällikkönä 1994–1999. Keskeisiä luottamustoimia: hallituksen

jäsenyydet Johtamistaidon Opistossa (JTO) ja Kemira Oyj:ssa.

Noud Veeger

Aasia ja Tyynenmeren alue

s. 1961, kauppatieteiden maisteri.

KONE Oyj:n johtokunnan jäsen vuodesta 2004. KONE Oyj:n palveluksessa vuodesta 1999. Työskenteli aiemmin mm. KONE Oyj:n Keski- ja Pohjois-Euroopan aluejohtajana 2004–2010, KONE Plc:n (Englanti) toimitusjohtajana 2002–2004, KONEen Alankomaiden tytäryhtiön uusien hissien ja liukuportaiden johtajana 1999–2002, OTRA Netherlandsin johtajana 1996–1998 ja HCI Central American toimitusjohtajana 1993–1996.

Taloudelliset tavoitteet ja pääomanhallinta

(ei ole osa virallista tilinpäätöstä)

Taloudelliset tavoitteet

KONE määritteli pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteensa keväällä 2008 seuraavasti:

• • Kasvu: markkinoita nopeampi kasvu
• • Kannattavuus: EBIT 14 %
• • Rahavirta: parantunut käyttöpääoma

Vuodesta 2008 asti KONE on kasvanut markkinoita nopeammin. Nettokäyttöpääoma on parantunut vuoden 2008 alun -122 miljoonasta eurosta -394 miljoonaan euroon vuoden 2010 lopussa. 14 % liikevoittotavoite saavutettiin vuonna 2010. Saavutettuaan kaikki pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteensa, KONE on määritellyt uudet pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteensa seuraavasti:

• • Kasvu: markkinoita nopeampi kasvu
• • Kannattavuus: EBIT 16 %
• • Rahavirta: parantunut käyttöpääoman kierto

Pääomanhallinta

KONEen pääomanhallinnan tavoitteena on tukea kannattavaa kasvua varmistamalla jatkuvasti konsernin riittävä maksukyky ja pääoma. Tavoitteena on ylläpitää pääomarakenne, joka johtaa omistajaarvon luomiseen.

KONEen liiketoimintaan sitoutunut pääoma koostuu pääasiassa nettokäyttöpääomasta, käyttöomaisuudesta ja sijoituksista, jotka rahoitetaan oman pääoman ja nettovelan avulla oheisen taulukon mukaisesti. KONEen liiketoimintamallin ja -prosessien ansiosta liiketoimintaan sitoutuneen pääoman määrä on suhteellisen alhainen. KONE pyrkii säilyttämään negatiivisen nettokäyttöpääoman taatakseen terveen rahavirran myös liiketoiminnan kasvaessa sekä ylläpitääkseen vahvan liiketoimintaan sitoutuneen pääoman tuoton.

KONEen ensisijainen rahoituksen lähde on sen operatiivisesta toiminnasta tuleva rahavirta. Konsernirahoitus hoitaa ulkoista rahoitusta ja rahavaroja keskitetysti konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti. Lyhytaikaisia varoja sijoitetaan ainoastaan korkean luottokelpoisuuden omaaviin vastapuoliin ja pääasiassa lyhytaikaisiin instrumentteihin ja talletuksiin tarvittavan maksuvalmiuden varmistamiseksi.

KONEen pääomarakenteelle ei ole määritelty tiettyä tavoitetta, vaan tarkoitus on varmistaa hyvä luottokelpoisuus ja siten kattavat rahoitusmahdollisuudet liiketoiminnan kasvutavoitteiden tukemiseksi. Nettovelan määrä ja nettovelkaantumisaste saattavat tietyillä ajanjaksoilla olla erittäin pieniä, jopa negatiivisia kuten vuoden 2010 lopussa. Jatkuneessa heikossa taloustilanteessa velattomuus nähdään merkittävänä vahvuustekijänä, jonka ansiosta KONE voi hyödyntää mahdollisia arvoa luovia liiketoimintamahdollisuuksia, mikäli tällaisia ilmenee. Tarvittaessa KONE voi myös hyödyntää lainakapasiteettiaan, mikäli merkittäviä kiinnostavia investointitai yrityskauppamahdollisuuksia ilmenisi. Tällaisissa tapauksissa velan määrä ja nettovelkaantumisaste saattaisivat olla korkeammalla tasolla jonkin aikaa. Vuoden 2010 lopussa KONEen rahoitus oli taattu olemassa olevilla lainasopimuksilla ja ylimääräisellä likviditeetillä.

KONEen osingonmaksulle tai omien osakkeiden takaisinostoille ei ole määriteltyjä tavoitteita. Hallituksen osingonjakoehdotus perustuu yleisten liiketoimintanäkymien ja -mahdollisuuksien sekä kulloisenkin pääomarakenteen ja siinä ennakoitavien muutosten perusteella*). Vuoden 2010 lopussa KONEella oli hallussaan 4 849 035 kappaletta omia B-sarjan osakkeitaan.

KONE varmistaa pääomaresurssiensa tehokkaan kohdennuksen ja käytön mittaamalla sisäisesti liiketoimintansa taloudellista tulosta, josta on vähennetty liiketoimintaan sitoutuneen pääoman kustannus. Sitoutuneen pääoman kustannus perustuu liiketoimintaan sidottuun pääomaan ja pääoman painotettuun keskihintaan (weighted average cost of capital, WACC).

Pääoman painotettua keskihintaa käytetään myös vertailutasona arvioitaessa yritysostojen, merkittävien investointien ja sijoitusten arvonluontipotentiaalia. Käytetyt arvonmääritysmenetelmät ovat takaisinmaksuaika, diskontattuun rahavirtaan perustuva malli, kannattavuus- ja rahavirtakertoimet.

Lisätietoa

Tarkempia tietoja rahoitusriskeistä tilinpäätöksen liitetiedossa 2, s. 16.

Me	2010	2009	2008	2007	2006
Liiketoimintaan sitoutunut pääoma:
Liikearvo ja osakkeet	958,1	813,1	790,4	708,5	686,9
Muu käyttöomaisuus 1)	287,0	250,1	263,6	254,2	276,1
Nettokäyttöpääoma	-394,3	-228,7	-76,4	-121,8	-139,5
Liiketoimintaan sitoutunut pääoma yhteensä	850,8	834,5	977,6	840,9	823,5
Pääoma:
Oma pääoma	1 600,6	1 339,2	1 035,9	749,2	698,6
Nettovelka	-749,8	-504,7	-58,3	91,7	124,9
Pääoma yhteensä	850,8	834,5	977,6	840,9	823,5
Velkaantumisaste	-46,8	-37,7	-5,6	12,2	17,9
Omavaraisuusaste	49,3	47,0	39,0	31,7	30,5

1) Aineelliset hyödykkeet, hankitut huoltosopimukset ja muut aineettomat hyödykkeet.

*) Vuosina 2006–2010 osinkojen osuus tuloksesta on ollut 39,2 %–90,3 % B-sarjan osakkeelle (hallituksen ehdotus 2010).

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Markkina-arvo

KONE Oyj:n B-sarjan osakkeen kurssi nousi 37 prosenttia NASDAQ OMX Helsingissä tilikauden 2010 aikana 30,40 eurosta 41,60 euroon. Samanaikaisesti OMX Helsinki Cap -indeksi nousi noin 22 prosenttia ja OMX:n teollisuustuotteiden ja -palvelujen toimialaindeksi noin 45 prosentilla. KONE Oyj:n B-sarjan osakkeen korkein noteeraus tilikauden aikana oli 43,20 euroa ja alin 27,72 euroa. Vuoden 2010 lopussa yhtiön markkina-arvo, jossa pörssissä noteeraamattomat A-sarjan osakkeet on arvostettu B-sarjan osakkeen vuoden päätöskurssiin, oli 10 637 miljoonaa euroa. Joulukuun 2010 lopussa yrityksellä oli hallussaan 4 849 035 omaa B-sarjan osaketta.

Tilikauden aikana KONE Oyj:n B-sarjan osakkeita vaihdettiin NASDAQ OMX Helsingissä 134,6 miljoonaa kappaletta. Vaihdettujen osakkeiden arvo oli 4 533 miljoonaa euroa. B-sarjan osakkeen keskimääräinen päivävaihto oli 534 297 kappaletta eli 17 987 225 euroa. Suhteellinen vaihto oli 59 prosenttia.

Osakkeet ja osakepääoma

Joulukuun 2010 lopussa osakepääoma oli 65 134 030,00 euroa. Osakepääoma kasvoi tilikauden aikana 527 312,50 eurolla,

Lisätietoa Markkina-arvo lasketaan sekä listaamattomien A-sarjan että listattujen B-sarjan osakkeiden perusteella lukuun ottamatta hankittuja omia osakkeita.

kun KONE 2005C -optio-oikeuksilla merkittiin osakkeita.

Kullakin A-sarjan osakkeella on yksi ääni. Kymmenen B-sarjan osaketta oikeuttaa yhteen ääneen, kuitenkin siten, että kullakin osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni. Joulukuun 2010 lopussa osakkeita oli 260 536 120, joista 222 431 764 oli B-sarjan osakkeita ja 38 104 356 A-sarjan osakkeita. Äänten kokonaismäärä oli 60 347 532.

Osinko

B-sarjan osakkeilla on yhtiöjärjestyksen mukaan oikeus vähintään yhden prosentin ja enintään 2,5 prosenttia korkeampaan osinkoon kuin A-sarjan osakkeilla laskettuna määrälle, joka saadaan jakamalla kaupparekisteriin merkitty osakepääoma kaupparekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärällä. Halllitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2010 maksetaan osinkoa 0,895 euroa A-sarjan osakkeelta ja 0,90 euroa B-sarjan osakkeelta.

Valtuutus osakepääoman korottamiseen

Tilikauden päättyessä yhtiön hallituksella oli yhtiökokouksen maaliskuussa 2010 myöntämä valtuutus osakepääoman korottamiseen ja optio-oikeuksien liikkeelle laskuun. Valtuutus on voimassa 1.3.2015 saakka.

Valtuutus omien osakkeiden hankkimiseen ja luovuttamiseen

KONE Oyj:n varsinainen yhtiökokous myönsi 1. maaliskuuta 2010 hallitukselle valtuutuksen omien osakkeiden hankkimiseen ja edelleen luovuttamiseen. Valtuutuksen perusteella hallitus päätti aloittaa osakkeiden hankinnan aikaisintaan 9. maaliskuuta 2010. Osakkeiden hankinta jatkuu, kunnes toisin ilmoitetaan.

Osakkeita voidaan hankkia yhteensä enintään 25 570 000 kappaletta niin, että A-sarjan osakkeita voidaan hankkia enintään 3 810 000 kappaletta ja B-sarjan osakkeita enintään 21 760 000 kappaletta ottaen kuitenkin huomioon osakeyhtiölain määräykset yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden enimmäismäärästä.

Omia osakkeita voidaan hankkia muun muassa yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, yrityskauppojen ja muiden järjestelyiden rahoittamiseksi ja toteuttamiseksi, yhtiön osakepohjaisten kannustinjärjestelmien toteuttamiseksi tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi.

B-sarjan osakkeita voidaan hankkia käypään hintaan julkisessa kaupankäynnissä NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. A-sarjan osakkeita voidaan hankkia pörssin ulkopuolelta hintaan, joka on sama kuin hankintapäivänä NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä yhtiön B-sarjan osakkeesta maksettu keskihinta.

Tilikauden aikana KONE Oyj hankki 550 000 omaa osaketta. Vuoden 2010 maaliskuussa 100 000 konsernin hallussa olevaa omaa B-sarjan osaketta luovutettiin KONE Oyj:n 100-vuotissäätiölle

*) Sisältää myös hallintarekisteröidyt osakkeet.

KONE Oyj:n osakepääoma jakautuu seuraavasti:

		Kappaletta	Nimellisarvo, euroa
A-sarja		38 104 356	9 526 089
B-sarja		222 431 764	55 607 941
Yhteensä		260 536 120	65 134 030
	KONEen B-osake	KONE 2005C -optio-oikeus	KONE 2007 -optio-oikeus
Kaupankäyntitunnus NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä	KNEBV	KNEBVEW305	KNEBVEW107
ISIN-koodi	FI0009013403	FI0009647820	FI4000011986
Kirjanpidollinen vasta-arvo	EUR 0,25
Merkintäsuhde		1:2	1:2

Osakkeiden merkintäaika KONE2005C -optio-oikeuksilla päättyi 30.4.2010.

Osakekannan markkina-arvo, Me miljoonaa osaketta

B-osakkeiden pörssivaihto 1.1.–31.12.2010,

KONEen B-sarjan osakkeen kurssikehitys 1.6.2005–31.12.2010, EUR

vastikkeetta. Vuoden 2010 huhtikuussa 311 375 konsernin hallussa olevaa omaa B-sarjan osaketta luovutettiin johdon osakepalkitsemisohjelmaan vuodelle 2009 asetettujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen johdosta. Osakkeista 290 639 luovutti KONE Oyj ja 20 736 KONE Oyj:n tytäryhtiö KNEBV Incentive Oy. Vuoden 2010 lokakuussa KONE Oyj:lle palautui 4 568 yhtiön omaa B-sarjan osaketta vastikkeetta KONE Oyj:n osakepalkkiojärjestelmän 2008–2009 ehtojen mukaisesti. Vuoden 2010 joulukuussa 4 400 konsernin halllussa olevaa omaa B-sarjan osaketta luovutettiin liittyen osakkeiden merkintään 2007 -optio-oikeuksilla. Tilikauden lopussa KONE OyJ:llä oli hallussaan 4 849 035 B-sarjan osaketta.

Optio-oikeudet

KONE Oyj:llä oli tilikauden 2010 aikana liikkeelle laskettuna kolme optio-ohjelmaa. Optio-oikeuksilla kannustetaan konsernin avainhenkilöitä pitkäjänteiseen työntekoon omistaja-arvon kasvattamiseksi ja pyritään vahvistamaan heidän sitoutumistaan yritykseen tarjoamalla kansainvälisesti kilpailukykyinen kannustinjärjestelmä. Optio-ohjelmien piiriin eivät kuulu yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja eivätkä johtokunnan jäsenet.

Optio-oikeuksia 2005C annettiin ylimääräisen yhtiökokouksen 21. marraskuuta 2005 päätöksen mukaisesti n. 300 konsernin avainhenkilölle. Optiooikeuksien enimmäismäärä oli yhteensä 2 000 000 kappaletta. Kullakin optiooikeudella voi merkitä kaksi (2) yhtiön uutta B-sarjan osaketta. Osakkeen alkuperäinen merkintähinta oli 14,20 euroa osakkeelta, jonka lisäksi merkintähintaa alennettiin ennen osakkeiden merkintää jaettujen osinkojen määrällä. Osakkeiden merkintäaika oli 1.4.2008–30.4.2010 ja osakkeen merkintähinta oli merkintäajan päättyessä 10,60 euroa osakkeelta.

KONE Oyj:n hallitus päätti kokouksessaan joulukuussa 2007 varsinaisen yhtiökokouksen 26. helmikuuta 2007 antamaan valtuutukseen perustuen 2007-optio-oikeuksien antamisesta noin 350 henkilölle maailmanlaajuisesti. Optiooikeuksia voidaan antaa yhteensä enintään 2 000 000 kappaletta. Osakkeen alkuperäinen merkintähinta oli 25,445 euroa osakkeelta, jonka lisäksi merkintähintaa alennetaan ehtojen mukaisissa tapauksissa muun muassa ennen osakkeiden merkintää jaettujen osinkojen määrällä. Merkintähintana 31. joulukuuta 2010 oli 22,845 euroa osakkeelta. Kullakin optio-oikeudella voi merkitä kaksi (2) yhtiön B-sarjan osaketta. Osakkeiden merkintäaika on 1.4.2010–30.4.2012. Osakkeiden merkintäaika alkoi 1.4.2010, koska KONE-konsernin tilikausien 2008 ja 2009 keskimääräinen liikevaihdon kasvu ylitti markkinoiden kasvun sekä KONEkonsernin tilikauden 2008 liikevoitto (EBIT) ylitti tilikauden 2007 liikevoiton ja tilikauden 2009 liikevoitto ylitti tilikauden 2008 liikevoiton optio-oikeuksien ehtojen mukaisesti.

KONE Oyj:n hallitus päätti kokouksessaan heinäkuussa 2010 varsinaisen yhtiökokouksen 1. maaliskuuta 2010 antamaan valtuutukseen perustuen 2010-optio-oikeuksien antamisesta noin 430 henkilölle maailmanlaajuisesti. Optiooikeuksia voidaan antaa yhteensä enintään 3 000 000 kappaletta. Osakkeen merkintähinta optio-oikeudella on 35,00 euroa osakkeelta, minkä lisäksi merkintähintaa alennetaan ehtojen mukaisissa tapauksissa muun muassa ennen osakkeiden merkintää jaettujen osinkojen määrällä. Kullakin optio-oikeudella voi merkitä yhden B-sarjan uuden tai yhtiön hallussa olevan oman osakkeen. Osakkeiden merkintäaika on 1.4.2013–30.4.2015. Osakkeiden merkintäaika alkaa kuitenkin vain, jos KONEkonsernin tilikausien 2010–2012 taloudellinen kehitys on yhtiön hallituksen kokonaisarvion perusteella vähintään yhtä hyvä kuin KONEen merkittävimmillä kilpailijoilla keskimäärin. Jos edellä mainittu edellytys ei toteudu, optio-oikeudet raukeavat hallituksen harkinnan mukaan ja hallituksen päättämässä laajuudessa ja tavalla optiooikeuksien ehtojen mukaisesti.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä

Yhtiössä on käytössä osakepohjainen kannustinjärjestelmä konsernin ylimmälle johdolle (toimitusjohtaja, johtokunta ja muu ylin johto), noin 40 henkilölle. Mahdollinen palkkio määräytyy vuosittain liikevaihdon ja liikevoiton kasvun perusteella. Palkkio maksetaan yhtiön B-sarjan osakkeina sekä rahana siltä osin, mikä tarvitaan kattamaan osakkeista aiheutuvat verot ja veronluontoiset maksut. Kannustinjärjestelmään liittyy kielto luovuttaa palkkiona saatuja osakkeita viidentoista kuukauden kuluessa kunkin ansaintajakson päättymisestä. Osana osakepohjaista kannustinjärjestelmää on asetettu pitkän aikavälin tavoite johdon omistukselle. Huhtikuussa 2010 johdolle luovutettiin vuoden 2009 tavoitteiden saavuttamisen seurauksena 311 375 osaketta. Tilikauden 2010 tavoitteiden toteutumisen perusteella huhtikuussa 2011 tullaan luovuttamaan vastaavasti 219 000 osaketta.

Osakkeenomistajat

Joulukuun 2010 lopussa KONE Oyj:llä oli 29 772 osakkeenomistajaa. Osakkeenomistajien jakauma selviää taulukoista sivulla 66.

Joulukuun 2010 lopussa ulkomaalaiset omistivat noin 42,6 prosenttia KONE Oyj:n osakkeista, mikä vastaa noin 18,4 prosenttia äänistä. Ulkomaalaisten omistamista osakkeista 14 288 295 oli rekisteröity osakkeenomistajan omiin nimiin. Ulkomaalaisten omistamat osakkeet voidaan myös rekisteröidä hallintarekisteriin. Vain osakkeenomistajien omiin nimiin rekisteröidyt osakkeet oikeuttavat käyttämään äänioikeutta yhtiökokouksessa. Hallintarekisteröityjä osakkeita oli joulukuun 2010 lopussa yhteensä 96 476 934 eli noin 37,1 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä.

Hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten osakkeenomistus

KONE Oyj:n hallituksen jäsenillä ja puheenjohtajalla oli 31. joulukuuta 2010 omistuksessaan 35 280 804 A-sarjan ja 18 961 820 B-sarjan osaketta. Hallituksen osakkeenomistuksen osuus osakkeiden kokonaismäärästä oli noin 21 prosenttia ja kokonaisäänimäärästä 62 prosenttia.

Lisätietoa

Tietoa osakkeenomistajille, raportin etusisäkannessa

Lisätietoa

Sijoittajasuhdeyksikön yhteystiedot, raportin takasisäkannessa

Lisätietoa

Optio-ohjelmat, liitetieto 21, s. 32

Omien osakkeiden erittely 31.12.2010

		KONE Oyj			Muut konserniyhtiöt			Konserni yhteensä
		Hankinta	Keski		Hankinta	Keski		Hankinta	Keski
	kpl	meno	hinta	kpl	meno	hinta	kpl	meno	hinta
1.1.2010	4 689 506	79 781 170	17,01	20 736	337 711	16,29	4 710 242	80 118 881	17,01
1.3.2010	-100 000	-1 331 503	13,32				-100 000	-1 331 503	13,32
29.4.2010	-290 639	-3 946 297	13,58	-20 736	-337 711	16,29	-311 375	-4 284 008	13,76
24.5.2010	110 000	3 370 521	30,64				110 000	3 370 521	30,64
25.5.2010	175 000	5 208 816	29,76				175 000	5 208 816	29,76
26.5.2010	95 000	2 922 898	30,77				95 000	2 922 898	30,77
27.5.2010	82 000	2 577 509	31,43				82 000	2 577 509	31,43
28.5.2010	88 000	2 813 178	31,97				88 000	2 813 178	31,97
26.10.2010	4 568	61 748	13,52				4 568	61 748	13,52
21.12.2010	-4 400	-59 477	13,52				-4 400	-59 477	13,52
31.12.2010	4 849 035	91 398 563	18,85	0	0	0,00	4 849 035	91 398 563	18,85

Omistusmääräjakauma 31.12.2010 omistusmäärän mukaan

Arvo-osuuksien määrä	Omistuksia	% omistajista	Osakemäärä	% osake kannasta
1 – 10	816	2,74	5 759	0,00
11 – 100	9 554	32,09	572 433	0,22
101 – 1 000	14 823	49,79	5 535 656	2,13
1 001 – 10 000	4 007	13,46	11 226 330	4,31
10 001 – 100 000	497	1,67	12 825 935	4,92
100 001 –	75	0,25	230 348 407	88,41
Yhteensä	29 772	100,00	260 514 520	99,99
Yhteistilillä ja odotusluettelolla			21 600	0,01
Liikkeeseenlaskettu määrä			260 536 120	100,00

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2010

					Osuus
					osakkeista,	Osuus
		A-sarja, kpl	B-sarja, kpl	Yhteensä	%	äänistä, %
1	Herlin Antti	35 280 804	17 620 920	52 901 724	20,30	61,39
	Holding Manutas Oy 1)	27 142 296	13 398 972	40 541 268	15,56	47,20
	Security Trading Oy 2)	8 138 508	3 383 972	11 522 480	4,42	14,05
	Herlin Antti	0	837 976	837 976	0,32	0,14
2	Toshiba Elevator And
	Building Systems Corporation	0	12 093 360	12 093 360	4,64	2,00
3	D-Sijoitus Oy	0	8 735 964	8 735 964	3,35	1,45
4	Mariatorp Oy	0	8 500 000	8 500 000	3,26	1,41
5	Wipunen varainhallinta Oy	0	8 400 000	8 400 000	3,22	1,39
6	Koneen Säätiö	2 823 552	4 929 816	7 753 368	2,98	5,50
7	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	0	6 745 417	6 745 417	2,59	1,12
8	Valtion Eläkerahasto	0	1 787 256	1 787 256	0,69	0,30
9	Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	0	1 746 560	1 746 560	0,67	0,29
10	Blåberg Olli	0	1 333 000	1 333 000	0,51	0,22
	10 suurinta osakkeenomistajaa yhteensä	38 104 356	71 892 293	109 996 649	42,22	75,05
	Ulkomainen omistus 3)	0	110 918 436	110 918 436	42,57	18,38
	Hankitut omat osakkeet	0	4 849 035	4 849 035	1,86	0,80
	Muut osakkeenomistajat	0	34 772 000	34 772 000	13,35	5,76
	Yhteensä	38 104 356	222 431 764	260 536 120	100,00	100,00

1) Antti Herlinin omistuksessa on 1,1 % Holding Manutas Oy:n osakkeista ja 12,8 % äänistä ja yhdessä hänen määräysvaltayhtiönsä Security Trading Oy:n kanssa 51,0 % osakkeista ja 62,7 % äänistä.

2) Antti Herlinin omistuksessa on 99,9 % Security Trading Oy:n osakkeista ja 99,8 % äänistä. Security Trading Oy:n kokonaisomistus KONE Oyj:n B-sarjan osakkeista on 4 383 972 kappaletta, kun otetaan huomioon osakelainauksen kohteena 31.12.2010 olleet 1 000 000 osaketta.

3) Ulkomainen omistus sisältää myös hallintorekisteröidyt osakkeet.

Voitonjakoehdotus, toimintakerto- muksen ja tilinpäätöksen allekirjoituk- set sekä tilinpäätösmerkintä

Voitonjakoehdotus

Emoyhtiön vapaa oma pääoma 31.12.2010 on 1 797 898 068,97 euroa, josta tilikauden voitto on 564 813 127,90 euroa.

Hallitus ehdottaa, että yhtiökokouksen käytettävistä olevista voittovaroista jaetaan osinkoa 0,895 euroa kutakin ulkona olevaa 38 104 356 A-sarjan osaketta kohden ja 0,90 euroa kutakin ulkona olevaa 217 582 729 B-sarjan osaketta kohden, joten osingonjaon yhteismääräksi ehdotetaan 229 927 854,72 euroa. Jäljelle jäävät voittovarat 1 567 970 214,25 euroa jätetään vapaaseen omaan pääomaan.

Osinko ehdotetaan maksettavaksi 10.3.2011.

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

Helsingissä 26. tammikuuta 2011
Antti Herlin	Sirkka Hämäläinen-Lindfors
Matti Alahuhta	Anne Brunila
Reino Hanhinen	Juhani Kaskeala
Sirpa Pietikäinen	Jussi Herlin
Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä 26. päivänä tammikuuta 2011
PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö

KHT KHT

Niina Vilske Heikki Lassila

Tilintarkastuskertomus

KONE Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet KONE Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.– 31.12.2010. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä 26. päivänä tammikuuta 2011

PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö

Niina Vilske Heikki Lassila KHT KHT

Sijoittajasuhteet

Sijoittajasuhdepolitiikka

KONEen tavoitteena on tarjota likvidi ja houkutteleva sijoituskohde kotimaisille ja ulkomaisille sijoittajille. Sijoittajasuhteiden päätehtävänä on varmistaa, että mark kinoilla on kaikkina aikoina käytössään oikeat ja riittävät tiedot KONEen osakkeen arvon määrittämiseksi. Kaiken kirjallisen materiaalin, kuten tilinpäätösten ja osa vuosikatsausten, yritysvastuuraportin, pörssi- ja lehdistötiedotteiden ja internetsivujen sekä sijoittaja- ja analyytikkotapaamisten tavoitteena on tämän tehtävän täyttäminen.

KONE noudattaa kaikessa viestinnäs sään arvopaperimarkkinalain, NASDAQ OMX Helsingin sääntöjen sekä muiden sovellettavien säännösten pörssiyhtiöihin kohdistuvia vaatimuksia täsmällisestä ja samanaikaisesta tiedon julkistamisesta.

Sijoittajasuhdetoiminta

Sijoittajasuhdeyksikkö koordinoi kaikkea KONEen sijoittajasuhdetoimintaa. Näin varmistetaan tasapuolinen pääsy yhtiön tietoihin ja yhdenvertainen mahdollisuus tavata yrityksen johtoa. Lisäksi sijoittaja suhteet-yksikkö kokoaa ja analysoi markki natietoa KONEen johtokunnalle. KONEen sijoittajasuhteet-yksikkö pyrkii toimimaan täsmällisesti ja läpinäkyvästi sekä tarjoa maan korkealaatuista palvelua.

Hiljainen jakso

KONEella on hiljainen jakso ennen tulos julkistusta. KONEen edustajat eivät kom mentoi taloudellisia asioita pääomamark kinoille tai lehdistölle osavuosikatsauksen julkistamista edeltävän kolmen viikon aikana ja tilinpäätöksen julkistamista edel tävän neljän viikon aikana. Tämä koskee tapaamisia, puhelinkeskusteluja ja muita viestinnän muotoja.

Analyytikot

Täydellinen lista KONEen kehitystä seu raavista pankeista ja pankkiiriliikkeiden palveluksessa olevista analyytikoista on saatavilla sijoittajat-osiosta osoitteessa www.kone.com.

Yhteystiedot

Karla Lindahl

Sijoittajasuhdejohtaja Puh. 0204 75 4441 Sähköposti: karla.lindahl@kone.com investors@kone.com

Lisätietoa

Kattava sijoittajasuhdeosio osoitteessa www.kone.co m Osakkeet ja osakkeenomistajat, s. 63 Hallinnointiperiaatteet, s. 56 Tietoa osakkeenomistajille, raportin etusisäkannessa

KONE Oyj

Pääkonttori

Kartanontie 1 PL 8 00331 Helsinki Puh. 0204 751 Faksi 0204 75 4309

Konsernihallinto

Keilasatama 3 PL 7 02151 Espoo Puh. 0204 751 Faksi 0204 75 4496

www.kone.com

KONEen vuosikertomus 2010 sisältää kaksi erillistä raporttia