Annual Report • Feb 10, 2011
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Vuonna 2010 suurimmat organisaation uudistamiseen tähtäävät muutoshankkeet saatettiin päätökseen, ja maailmantalouden elpyessä Cargotec näytti vahvuutensa.
Vuonna 2010 maailmantalouden tilanne vaikutti vielä paljon tavaravirtojen määriin, jotka tosin alkoivat nousta vuoden aikana. Markkinoiden elpyminen kuitenkin vaihteli asiakassegmenteittäin ja alueellisesti.
| 2010 | 2009 | 2008 | 2007 | 2006 | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Saadut tilaukset | MEUR | 2 729 | 1 828 | 3 769 | 4 106 | 2 910 |
| Tilauskanta | MEUR | 2 356 | 2 149 | 3 054 | 2 865 | 1 621 |
| Liikevaihto | MEUR | 2 575 | 2 581 | 3 399 | 3 018 | 2 597 |
| Liikevoitto | MEUR | 131,4 | 0,3 | 173,7 | 203,1 | 240,4 |
| Operatiivinen liikevoitto* | MEUR | 141,9 | 61,3 | 192,8 | 221,1 | 222,6 |
| Tilikauden voitto | MEUR | 78,0 | 7,1 | 120,8 | 138,4 | 166,1 |
| Oman pääoman tuotto | % | 8,0 | 0,8 | 13,7 | 15,6 | 20,2 |
| Sijoitetun pääoman tuotto | % | 8,6 | 0,2 | 12,7 | 16,8 | 23,1 |
| Nettovelkaantumisaste | % | 16,0 | 38,0 | 55,3 | 36,3 | 12,3 |
*Poislukien kertaluonteiset erät
Epävakaasta markkinatilanteesta huolimatta Cargotec paransi liikevoittoaan ja osoitti vahvuutensa useilla markkinoilla. Erityisesti Marine-liiketoiminta menestyi hyvin sekä liikevoiton että liikevaihdon osalta. Aasian markkinoiden osuus Cargotecin liikevaihdosta kasvoi yhtä suureksi kuin Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan (EMEA) alueen osuus. Cargotec solmi myös useita uusia suuria sopimuksia laitteiden huollosta, uudistamisesta tai kunnostamisesta.
Cargotec jatkoi panostuksia tekniseen kehitykseen asiakkaidensa eduksi. Teknisessä kehitystyössä Cargotec keskittyi tuottavampiin, turvallisempiin ja ympäristöystävällisempiin ratkaisuihin.
Vuonna 2008 aloitetut kapasiteetin sopeuttamistoimet sekä muut uudelleenjärjestelytoimet saatiin päätökseen vuoden 2010 alkupuolella, jonka jälkeen katseet käännettiin edessä olevaan markkinoiden toipumiseen ja kasvuun. Tässä yhteydessä henkilöstön osaamista ja Cargotecin maantieteellisiä alueita vahvistettiin.
Cargotec jatkoi huoltoverkoston kehittämistä kouluttamalla ristiin Hiab- ja Kalmar-tuotteiden osaajia. Huoltoverkosto laajeni, kun henkilöstö oppi huoltamaan molempia tuotevalikoimia. Ruotsiin perustettiin uusi osien jakelukeskus Skandinavian tarpeita varten, ja maailmanlaajuisen varaosalogistiikan uudelleensuunnittelu käynnistettiin.
Cargotec juhli uuden kokoonpanoyksikön avajaisia Stargard Szczecińskissä Puolassa. Cargotecin maailmanlaajuisen tuotantoverkoston uusi kokoonpanoyksikkö sijaitsee lähellä asiakkaita ja kasvavia Euroopan markkinoita. Yksikössä kokoonpannaan Cargotecin useita erilaisia lastin- ja kuormankäsittelyratkaisuja.
Cargotec avasi myös Singaporeen uuden toimipisteen, johon keskitettiin osa paikallisista toiminnoista.
Cargotecin tuotantoyksiköt sijaitsevat Espanjassa, Etelä-Koreassa, Intiassa, Irlannissa, Isossa-Britanniassa, Kiinassa, Malesiassa, Norjassa, Puolassa, Ruotsissa, Singaporessa, Suomessa, Virossa ja Yhdysvalloissa. Osa tuotannosta on ulkoistettu lähinnä Aasiassa toimiville yhteistyökumppaneille.
Cargotec edisti suunnitelmiaan muuttaa Tampereen yksikkönsä osaamis- ja teknologiakeskukseksi, joka vahvistaa yhtiön tuotteiden kilpailukykyä maailmanlaajuisesti. Uudet nykyaikaiset tilat valmistuvat Hervantaan Tampereen teknillisen yliopiston läheisyyteen vuonna 2013.
Cargotec kehitti hallinto- ja ohjausjärjestelmäänsä ja vahvisti huoltoliiketoiminnan roolia järjestämällä yhtiön liiketoiminnan kolmeen liiketoiminta-alueeseen: Industrial & Terminal, Marine ja Services. Cargotecin yksi yhteinen Services-organisaatio edistää palvelujen kehittämistä sekä Industrial & Terminal- että Marine-liiketoiminnoissa. Yhtiön taloudellinen raportointi perustuu kahteen raportointisegmenttiin, Industrial & Terminal ja Marine.
Cargotec lanseerasi yhtiön uuden visuaalisen ilmeen vuonna 2009. Visuaalisen ilmeen vaiheittainen yhtenäistäminen alkoi toden teolla vuonna 2010, kun huoltoautoja, työvaatteita, kyltitystä ja markkinointimateriaaleja uudistettiin. Työ jatkuu vuonna 2011.
Cargotec täsmensi strategiaansa ja ilmoitti, että yhtiö suuntaa toimenpiteitä ja resursseja tarkoin valittuihin painotuksiin, jotta se voi vahvistaa lähivuosina markkinajohtajuuttaan. Cargotec aikoo kasvaa toimialansa keskiarvoa nopeammin.
Cargotecille 2010 oli uusien alkujen vuosi. Organisaatiomme yhtenäistämiseen tähtäävät toimenpiteet vietiin päätökseen. Pitkän ja ajoittain vaikeankin prosessin tuloksena rakensimme Cargotecille vahvan perustan. Uudistunut yhtiömme osoitti toimintakykynsä elpyneessä markkinatilanteessa, sillä liikevoittomme nousi vahvasti positiiviseksi ja oli 131,4 (0,3) miljoonaa euroa. Vuoden aikana täsmensimme myös Cargotecin strategiaa. Sen keskeinen painotus on asiakkaan tarpeiden entistä parempi huomioiminen.
Vahva tuloksemme on monen asian summa. Kun maailmantalous kouristeli vaikeuksissa vielä vuonna 2009, vauhditimme organisaatiouudistustamme ja koko yhtiölle yhteisten prosessien omaksumista. Yhtenäisen yrityskulttuurin luomista vuonna 2010 edisti merkittävästi sisäisen On the Move -muutosohjelmamme saaminen päätökseen. Toiminnan kehittäminen jatkuu nyt luontevana osana arkeamme.
Tulostamme vauhditti myös parantunut maailmantalous, josta saatiin merkkejä jo vuoden 2010 alussa. Varustamoille, laivayhtiöille ja telakoille ratkaisuja toimittava Marine-liiketoiminta-alueemme menestyi erityisen hyvin läpi vuoden. Merkittävä osuus myynnistä kohdistui Aasian markkinoille. Myös maakuljetuksissa käytettyjen Cargotecin kuormankäsittelylaitteiden kysynnän kehitys oli myönteistä. Satamien ja terminaalien lastinkäsittelyratkaisujen markkinoilla näkyi vielä jonkin verran epävarmuutta.
Video: Toimitusjohtajan katsaus
Cargotecin vuoden 2010 huipentuma oli mittavan strategiaprosessin toteuttaminen. Kevään ja kesän kestäneessä prosessissa Cargotecin liiketoimintaympäristön tulevaisuutta ja siihen vaikuttavia kehitystrendejä kartoitettiin sekä yhtiön ulkopuolisten että omien asiantuntijoidemme
voimin. Työn tuloksena julkistimme syksyllä Cargotecin täsmennetyn strategian. Siinä painotetaan kasvavien markkinoiden, huoltopalvelujen ja yhtiömme sisäisen selkeyden tärkeyttä. Strategiamme ydin on kuitenkin asiakkaat.
Pyrimme Cargotecissa jatkuvasti ymmärtämään asiakkaitamme heidän liiketoimintansa tarpeiden kautta. Yksittäisten tuotteiden sijaan asiakkaat odottavat yhä useammin kokonaisvaltaisia ratkaisuja, jotka sisältävät räätälöityjen laitteiden lisäksi myös koko elinkaaren kattavan huollon. Kehitystä vahvistaa voimakas konsolidoitumistrendi, jonka myötä markkinoille on syntymässä entistä suurempia toimijoita. Tällaisilla globaaleilla yrityksillä on myös kokonsa mukaiset tarpeet. Cargotecilla on ainutlaatuisen kattava huolto- ja jakeluverkosto, jonka avulla voimme palvella asiakkaitamme juuri siellä missä meitä tarvitaan.
Maailmanlaajuinen läsnäolomme antaa meille myös mahdollisuuden havaita paremmin asiakasrajapinnasta nousevia tarpeita. Tässä suhteessa eri puolilla maailmaa työskentelevällä henkilöstöllämme on keskeinen rooli strategiamme viemisessä käytäntöön. Jakamalla kokemuksia ja tietoa sisäisesti eri markkina-alueilla tunnistetuista asiakastarpeista voimme kehittää ainutlaatuisia ratkaisuja.
Lastin- ja kuormankäsittelylaitteiden valmistuksessa kilpailu kiristyy. Cargotec on tunnettu ensiluokkaisista tuotteistaan, mutta kilpailijoista meidät erottaa ennen kaikkea alan kattavin palvelutarjonta ja kyky kokonaisvaltaisten ratkaisujen luomiseen. Uskon, että näiden kilpailuvalttien merkitys korostuu tulevaisuudessa. Siksi olemme sitoutuneet niiden jatkuvaan kehittämiseen.
Asiakaslähtöiseen strategiaamme kuuluu aikaisempaa vahvempi keskittyminen asiakassegmentteihin. Kohdentamisen avulla voimme tunnistaa, missä olemme vahvimmillamme. Näin edistämme markkinajohtajuuttamme tarkkaan valituilla liiketoiminnan osa-alueilla.
Merkittävä osa Cargotecin asiakkaista toimii nykyisin kasvavilla markkinoilla. Muuttuneesta maailmanjärjestyksestä kertoo esimerkiksi se, että konttikuljetusten suurimmat volyymit eivät ole enää mannerten välisessä vaan Aasian sisäisessä tavaraliikenteessä. Keskiluokan vaurastuessa kehittyvien markkinoiden tuotteille löytyy kuluttajia myös läheltä.
Cargotecin suuret investoinnit ja uudet rekrytoinnit keskittyvät erityisesti kehittyville markkina-alueille. Menestyminen edellyttää vahvaa paikallista läsnäoloa. Talouden painopisteiden muuttuessa liiketoimintaa ei voi enää johtaa maapallon toiselta puolelta. Vuonna 2011 kaksi johtoryhmämme jäsentä työskentelee Kiinassa: Aasian ja Tyynenmeren alueen johtaja vastaa alueen operatiivisesta toiminnasta ja toimitusjohtajan sijainen edistää Aasian ja Tyynenmeren alueen kehityshankkeita. Tavoittelemme tasaista kasvua paitsi BRIC-maissa – Brasiliassa, Venäjällä, Intiassa ja Kiinassa – myös Afrikassa, jossa veturina on Etelä-Afrikan toimipaikkamme.
Vaikka kehittyvät markkina-alueet ovat maailmantalouden kasvun ajureita, niin sanottujen kypsien markkinoiden asema säilyy merkittävänä. Syyskuussa käynnistimme tuotannon uudessa ja koko yhtiön energiatehokkaimmassa kokoonpanoyksikössä Puolassa. Yksikkö on lähellä asiakkaitamme meille tärkeillä Euroopan markkinoilla.
Maailma muuttuu jatkuvasti eikä paluuta talouskriisiä edeltävään aikaan enää ole. On katsottava eteenpäin. Emme ole tehneet Cargotecissa tarkkaa viisivuotissuunnitelmaa, vaan strategiamme mukaisesti pyrimme ketterästi sopeutumaan muuttuviin tilanteisiin.
Cargotec on rakentanut organisaatiostaan entistä toimintakykyisemmän. Vaikka tulevaisuutta on mahdotonta ennustaa, se näyttää kannaltamme valoisalta. Aikakaudesta ja maailmantalouden tilanteesta riippumatta tavara liikkuu aina, ja globalisaatio voimistaa tavaravirtoja edelleen. Vastaamme jo nyt alan konsolidoitumiseen palvelemalla samojen laatuvaatimusten mukaisesti niin suuria kuin pieniäkin asiakkaita.
Uusien innovaatioiden kehittäminen on osa toimintatapaamme. Vuonna 2010 merkittävä osa tutkimus- ja tuotekehitystyöstämme tehtiin jälleen ympäristöystävällisten ja energiatehokkaiden teknologioiden parissa. Kestäviä ratkaisuja toimittamalla edistämme parhaimmin YK:n globaalin yritysvastuun aloitteen, Global Compactin, periaatteita.
Haluan kiittää hienosta vuodesta henkilöstöämme, joka on vaikeinakin aikoina tehnyt erittäin hyvää työtä ja luonut vahvan Cargotecin perustan. Vuosi 2010 oli osoitus siitä, mihin yhtenä yhtiönä pystymme.
Kiitos kuuluu myös kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme, joiden tuella pyrimme jatkuvasti kehittymään paremmaksi lastinkäsittelyratkaisujen tarjoajaksi.
Mikael Mäkinen Toimitusjohtaja
Cargotec Oyj:n vuoden 2011 varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 8.3.2011 klo 13.00 alkaen Marina Congress Centerissä osoitteessa Katajanokanlaituri 6, Helsinki. Yhtiökokouksen kieli on suomi.
Osakkeenomistajien, jotka haluavat osallistua yhtiökokoukseen, on oltava rekisteröityinä Euroclear Finland Oy:n pitämässä osakasluettelossa yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä 24.2.2011. Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on merkitty hänen henkilökohtaiselle arvo-osuustililleen, on automaattisesti rekisteröity yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistajan, jonka osakkeet on hallintarekisteröity ja joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee tilapäisesti rekisteröityä osakasluetteloon viimeistään 3.3.2011 klo 10.00 mennessä. Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajaa kehotetaan pyytämään omaisuudenhoitajaltaan tarvittavat ohjeet osakasluetteloon rekisteröitymistä ja valtakirjojen antamista varten. Tilapäiseen osakasluetteloon rekisteröitymistä pidetään myös ilmoittautumisena yhtiökokoukseen.
Yhtiökokoukseen tulee ilmoittautua 3.3.2011 klo 16.00 mennessä joko:
Valtakirjat tulee toimittaa ilmoittautumisen yhteydessä.
Cargotec Oyj:n hallitus esittää 8.3.2011 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että käytettävissä olevista voittovaroista jaetaan osinkoa 0,60 euroa kutakin A-sarjan osaketta kohden ja 0,61 euroa kutakin ulkona olevaa B-sarjan osaketta kohden. Osinko maksetaan osakkaalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 11.3.2011 merkittynä osakkeenomistajaksi Cargotec Oyj:n osakasluetteloon. Hallituksen ehdotuksen mukainen osingonmaksupäivä on 18.3.2011.
Osakkeenomistajien osoitteenmuutokset pyydämme ilmoittamaan arvo-osuustiliä hoitavaan pankkiin tai pankkiiriliikkeeseen.
Cargotec Oyj julkaisee seuraavat taloudelliset tiedotteet vuonna 2011:
Cargotec Oyj julkaisee taloudelliset raportit ja pörssi- sekä lehdistötiedotteet suomeksi ja englanniksi. Taloudelliset raportit ja tiedotteet ovat saatavilla yhtiön verkkosivuilla www.cargotec.fi, josta ne voi myös tilata omaan sähköpostiosoitteeseen. Materiaaleja voi myös tilata kirjeitse osoitteesta Cargotec Oyj, Sijoittajasuhteet, PL 61, 00501 Helsinki, sähköpostitse osoitteesta ir(at)cargotec.com, puhelimitse numerosta 0204 55 4284 tai faksitse numerosta 0204 55 4275.
Tiedot Cargotec Oyj:tä seuraavista analyytikoista löytyvät Cargotecin verkkosivuilta www.cargotec.fi/sijoittajat. Cargotec ei vastaa pankkien, pörssivälittäjien tai analyytikkojen esittämistä näkemyksistä, kannanotoista tai analyyseissä esittämistä yhtiön osakkeen arvoa, sen kehitystä tai muuta taloudellista kehitystä kuvaavista arvioista.
Listauspaikka: NASDAQ OMX Helsinki Oy Listauspäivä: 1.6.2005 Kaupankäyntivaluutta: euro Indeksi: OMX Helsinki CAP Sektori: Teollisuustuotteet Kaupankäyntitunnus: CGCBV ISIN-koodi: FI0009013429 Pörssierä: 1 osake Reuters-tunnus: CGC.HE Bloomberg-tunnus: CGCBV FH
Cargotec Oyj:n sijoittajasuhdetoiminto välittää tietoa yhtiöstä sijoituskohteena ja palvelee yhtiön osakkeenomistajia ja muita pääomamarkkinaosapuolia. Tavoitteena on tarjota luotettavaa ja ajankohtaista tietoa säännöllisesti ja tasapuolisesti yhtiön osakkeiden oikean arvostuksen edesauttamiseksi. Cargotecin johto ei tapaa pääomamarkkinoiden edustajia kolmeen viikkoon ennen vuosituloksen tai osavuosikatsausten julkaisua.
Cargotecin sijoittajasuhteet: ir(at)cargotec.com
Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja puh. 0204 55 4281 eeva.sipila(at)cargotec.com
Paula Liimatta, sijoittajasuhdepäällikkö puh. 0204 55 4634 paula.liimatta(at)cargotec.com
Tiina Aaltonen, johdon assistentti puh. 0204 55 4284 tiina.aaltonen(at)cargotec.com
Tavaraliikenne on yksi globalisoituvan yhteiskunnan toimintakyvyn takaajista. Miljoonia asioita raaka-aineista kuluttajatuotteisiin kuljetetaan päivittäin niin paikallisessa kuin maiden välisessä liikenteessä.
Jotta varmistetaan tavaravirtojen sujuvuus, tarvitaan innovatiivisia lastinkäsittelyratkaisuja. Tämä on Cargotecin osaamisaluetta. Cargotecin maailmanlaajuinen läsnäolo tarjoaa mahdollisuuden palvella asiakkaita sekä kypsillä markkinoilla että kasvavilla talousalueilla.
Cargotec tehostaa tavaravirtojen kulkua niin maalla kuin merelläkin – kaikkialla, missä tavara liikkuu. Cargotecin ratkaisuja käytetään maailmanlaajuisesti kaikissa tavaravirtojen solmukohdissa. Cargotecin tytärbrändit Hiab, Kalmar ja MacGregor tunnetaan kuorman- ja lastinkäsittelyalan johtavina tuotemerkkeinä ympäri maailman.
Tässä osiossa voit tutustua Cargotecin kannalta vuoden 2010 merkittävimpiin tapahtumiin tavaraliikenteen eri osaalueilla. Voit myös lukea yhtiön uusimmista innovaatioista tutkimuksen ja tuotekehityksen saralla.
Kolmen tytärbrändinsä avulla Cargotec toimittaa lastin- ja kuormankäsittelyratkaisuja ja huoltopalveluja niin maailman suurimmille rahtiyrityksille kuin pienen kokoluokan paikallisille toimijoille:
Vuoden 2010 aikana monilla Cargotecin asiakkaiden toimialoilla näkyi elpymistä taloudellisen taantuman jälkeen. Tämä vaikutti myönteisesti Cargotecin ratkaisujen kysyntään.
Satamien, kauppamerenkulun ja offshore-sektorin lastinkäsittelyratkaisuista saatiin suuren kokoluokan tilauksia muun muassa Aasiasta. Merkittäviä toimeksiantoja vastaanotettiin myös muilta teollisuudenaloilta eri puolilla maailmaa.
Tämä katsaus kertoo, miltä liiketoiminta näytti tavaravirran eri vaiheissa vuonna 2010. Ensimmäinen pysähdys on teollisuudessa, josta matka jatkuu jakeluun, ja päätyy lopulta satamien kautta merikuljetuksiin. Siirry katsaukseen oheisen kuvan linkkejä painamalla tai sivun vasemman laidan valikosta navigoimalla.
Cargotecin asiakkaat edustavat useita teollisuudenaloja, kuten raskasta teollisuutta, jätteenkäsittelyä ja kierrätysalaa, sahoja, sellu- ja paperiteollisuutta ja metsätaloutta.
Cargotec tarjoaa eri teollisuudenalojen tarpeisiin Hiabkuormausnostureita, Hiab Multilift -vaihtolavalaitteita, Hiab Loglift ja Hiab Jonsered -puutavara- ja kierrätysnostureita, Hiab Moffett- ja Princeton PiggyBack® -ajoneuvotrukkeja sekä Kalmar-haarukkatrukkeja ja puukurottajia sekä huoltopalveluja.
Teräskaupan kasvu vaikutti myönteisesti Cargotecin haarukkatrukkiliiketoiminnan kehitykseen vuonna 2010. Valtaosa liikevaihdon lisäyksestä oli peräisin haarukkatrukkien päämarkkinaalueelta Euroopasta. Haarukkatrukkien myynti metsäteollisuudelle kehittyi hyvin vuoteen 2009 verrattuna.
Cargotec sai vuonna 2010 ensimmäiset tilaukset kevyiden sähkötoimisten haarukkatrukkien toimittamisesta Yhdysvaltoihin. Sähkötoimiset haarukkatrukit eivät aiheuta päästöjä.
Myös Cargotecin ajoneuvotrukkien kysyntä piristyi useiden sovellusten osalta. Paperinkierrätys oli uusi, toistaiseksi pienivolyyminen markkina näille tuotteille Yhdysvalloissa.
Romumetallin hinnannousu lisäsi raskaiden kierrätysnostureiden kysyntää tärkeimmillä kierrätysmarkkinoilla Euroopassa ja Aasiassa. Kierrätyksen lisääntymisen myötä kuljetusten ja logistiikan tehokkuus tulee entistä tärkeämmäksi.
Kaivosteollisuuden vilkastuminen erityisesti Australiassa ja Etelä-Amerikassa vaikutti positiivisesti kuormausnostureiden kysyntään alalla. Myös öljy- ja kaasuputkien rakentamisessa käytettävien kuormausnostureiden myynti parani vuonna 2010.
Puunkorjuun ja -kuljetusten kasvaneet volyymit ja kasautuneet uusinvestointitarpeet lisäsivät puutavaranostureiden myyntiä. Puukurottajien kysyntä oli vuonna 2008 hyvää, vuonna 2009 heikkoa, ja vuonna 2010 se palautui normaalitasolle.
Cargotec panosti vuonna 2010 erityisesti jäte- ja kierrätyslogistiikan ratkaisujen kehittämiseen. Yhtiö allekirjoitti sopimuksen jäteautoissa käytettävien puristimien jälleenmyynnistä ja lisäsi valikoimaansa myös jäteastiapesurit sekä niihin liittyvät huoltopalvelut. Vuoden aikana markkinoille tuotiin myös maanalaisen jätteen keräykseen kehitetty kuormausnosturimalli ja hakekuorma-autoihin soveltuva puutavaranosturi.
Cargotecin kuormankäsittelyratkaisuja käytetään maakuljetuksiin ja tavaroiden siirtoon esimerkiksi rakennus-, kuljetus-, jakelu-, varastointi- ja puolustusalalla.
Cargotec tarjoaa kuormankäsittelyyn Hiab-kuormausnostureita, Hiab Multilift -vaihtolavalaitteita, Hiab Moffett- ja Princeton PiggyBack® -ajoneuvotrukkeja, Zepro-, Focolift-, Del- ja Waltco-takalaitanostimia sekä Kalmarterminaalitraktoreita ja kevyitä haarukkatrukkeja.
Rakennusalan elpyminen EMEA-alueella lisäsi selvästi kuormausnostureiden ja vaihtolavalaitteiden kysyntää, joka alkoi piristyä jo vuoden 2009 lopulla. Kuormankäsittelymarkkinoiden globaali piristyminen oli kuitenkin epätasaista, ja se vaihteli alueittain ja asiakassegmenteittäin. APAC-alueella esimerkiksi Australia oli yksi kasvavista kuormausnosturimarkkinoista vuonna 2010.
Cargotec sai suuren ajoneuvotrukkitilauksen yhdysvaltalaiselta sisustus- ja rakennustarvikeyritykseltä. Tilauksia saatiin myös useilta asiakkailta Euroopasta.
Terminaalitraktoreiden kysyntä oli hyvä. Vuoden 2010 aikana Cargotec solmi sopimukset 200 terminaalitraktorin toimittamisesta yhdysvaltalaiselle intermodaalioperaattorille. Lisäksi yhdysvaltalaiset jälleenmyyjät alkoivat ostaa terminaalitraktoreita varastoon, mikä on selvä merkki talouden piristymisestä. Cargotec sai myös merkittävän tilauksen maastoajoon tarkoitettujen konttikurottajien toimittamisesta Yhdysvaltain puolustusministeriön alaiselle Tank-Automotive Armament Commandille.
Cargotec toimitti Yhdysvaltain Kaliforniaan uudentyyppisiä maakaasukäyttöisiä terminaalitraktoreita. Yhtiö toi markkinoille myös alan ensimmäisen hydraulisen hybriditerminaalitraktorin. Nämä innovaatiot auttavat asiakkaita noudattamaan Yhdysvaltain yhä tiukempia päästömääräyksiä ja vähentävät kalliiden pakokaasun jälkikäsittelyratkaisujen tarvetta.
Kuormausnostureiden tutkimus- ja kehitystoiminnassa panostettiin EU:n uuden konedirektiivin vaatimusten täyttämiseen. Pakollisten vaatimusten noudattamisen lisäksi Cargotec toi markkinoille VSL-järjestelmän eli muuttuvan vakavuuden rajoitusjärjestelmän, joka lisää nostureiden käyttöturvallisuutta ja -tehokkuutta. VSL on sähköinen järjestelmä, joka valvoo ajoneuvon vakavuutta automaattisesti.
Cargotec toi markkinoille ensimmäisen mallin kuormausnosturisarjasta,
varustettu teleskooppipuomilla lastinkäsittelyn helpottamiseksi.
jossa on uusi pieniin ja keskikokoisiin nostureihin suunniteltu kuorman tunnistava ohjausjärjestelmä. Järjestelmä lisää työskentelytehokkuutta ja pienentää kuorma-auton polttoaineen kulutusta. Yhtiö jatkoi myös jäykkäpuomisten nostureiden kehittämistä kehittyvien markkinoiden, lähinnä APAC-alueen tarpeisiin. Vaihtolavalaitteissa saatiin valmiiksi Cargotecin koukkulaitteiden uusi sukupolvi. Lisäksi Cargotec toi markkinoille uuden ajoneuvotrukin, joka on
Cargotecin asiakkaina on kontti- ja irtolastiterminaaleja eri puolilla maailmaa.
Cargotec tarjoaa kontti- ja irtolastiterminaalien tarpeisiin Kalmar-satamaja kenttänostureita, kontti- ja kuljetuslukkeja, terminaalitraktoreita, konttikurottajia, tyhjien konttien käsittelylaitteita, Siwertell-purkaimia, maanteitse siirrettäviä purkaimia, lastausjärjestelmiä, terminaalien kuljetus- ja keräysjärjestelmiä sekä huoltopalveluja.
Satamissa käytettävien kontinkäsittelylaitteiden kysynnän elpyminen jatkui verkkaisena kaikkialla maailmassa, vaikka satamissa käsiteltyjen konttien määrä kasvoi. Erityisesti vuoden jälkipuoliskolla tarjouspyyntöjen määrä alkoi lisääntyä. Aasian ja Tyynenmeren (APAC) alueen vilkas satamatoiminta kasvatti Cargotecin liiketoimintaa erityisesti Kiinassa, Intiassa, Indonesiassa ja Vietnamissa.
Evyap Logistics Istanbulissa operoi Cargotecin uusimman sukupolven Kalmar E-One2 mobiilipukkinostureilla (RTG), joissa on energiaa säästävä voimayksikkö.
Asiakkaiden kapasiteetin käyttöasteen parantuessa huoltopalvelumarkkinat piristyivät selvästi, ja Cargotecin
huoltopalvelujen kysyntä kasvoi tasaisesti koko vuoden. Käytettyjen laitteiden myynnissä ja lyhytaikaisessa vuokrauksessa vuosi oli ennätyksellisen vilkas, kun monet asiakkaat etsivät lyhytaikaisia ja entistä kustannustehokkaampia ratkaisuja.
Vuonna 2010 Cargotec sai suuria laivanosturitilauksia Turkista, Vietnamista, Venäjältä, Meksikosta ja Puolasta. Lisäksi yhtiö aloitti kymmenen satamanosturin modernisoinnin Malesiassa. Konttikurottajien kysyntä lisääntyi hyvin erityisesti APACin, EMEAn (Eurooppa, Lähi-itä, Afrikka) ja Etelä-Amerikan alueilla. Maaliskuussa Cargotec toimitti 2 000:nnen Kalmar DRF-sarjan konttikurottajan asiakkaalle, jonka toimipaikka Hampurin satamassa on yksi maailman vilkkaimmista. Kautta aikojen Cargotec on toimittanut eri puolille maailmaa yli 6 000 Kalmar-konttikurottajaa.
Konttilukkien suosio jatkui keskikokoisissa terminaaleissa ja konttilukkikalustoa ennestään käyttävissä terminaaleissa. Cargotec sai tilauksia sähköisten konttilukkien toimittamisesta Yhdysvaltoihin ja Ranskaan. Yhtiö toi markkinoille uuden sukupolven konttilukin, joka kuluttaa vähemmän polttoainetta.
Cargotec sai tilauksen polttoaineen vastaanottojärjestelmän toimittamisesta TP Utilities Pte Ltd -voimalaitokselle Singaporeen. Järjestelmään sisältyy purkain ja ohjausjärjestelmä sekä hihnakuljetin- ja kauhanostinkokonaisuus biomassan ja kivihiilen siirtämiseen laivasta säilytyskentälle ja -siiloon. Kokonaisratkaisu toimitetaan TP Utilitiesin uuteen biomassaa ja kivihiiltä käyttävään voimalaitokseen, joka on määrä ottaa käyttöön vuoden 2012 puolivälissä.
Cargotec vahvisti asemaansa kenttänostureiden automatisoinnin edelläkävijänä toimittamalla ensimmäiset kolme automaattista konttinosturijärjestelmää saksalaisen Hamburger Hafen und Logistik AG:n (HHLA) Burchardkaikonttiterminaaliin Hampuriin. Tilaukseen sisältyy kaikkiaan kahdeksan varastointilohkoa, joissa jokaisessa on kolme automaattista konttinosturia sekä niihin liittyvä teknologia.
Cargotec investoi tulevaisuuden satamaratkaisuihin rakentamalla mobiilipukkinosturista testiversion, jossa on älykäs käyttöjärjestelmäalusta. Käyttöjärjestelmä lisää nosturin suorituskykyä ja helpottaa kontinkäsittelykaluston hallintaa satamissa ja terminaaleissa. Cargotec aloitti myös miehittämättömien kuljetuslukkien testauksen uudella testikentällä Tampereella. Lisäksi yhtiö toi markkinoille uuden tyhjien konttien käsittelylaitteen sekä hydraulisen hybriditerminaalitraktorin.
Bromma on alansa markkinajohtaja satamanostureiden, mobiilipukkinostureiden ja kenttänostureiden konttitarttujien valmistajana. Sadasta maailman suurimmasta konttisatamasta 97:ssä on käytössä jo yli 8 000 Bromma-konttitarttujia. Bromma on osa Cargotecia.
Vuonna 2010 Bromma laajensi toimintaansa edelleen Aasian, Lähi-idän, Latinalaisen Amerikan, Välimeren ja Etelä-Afrikan uusissa ja kasvavissa satamissa.
Yksi vuoden 2010 tärkeistä saavutuksista oli Bromma-konttitarttujakaluston yleistyminen kestävään kehitykseen panostavissa jälleenlaivaussatamissa, kuten Maltan vapaasatamassa. Alansa edelläkävijänä tunnettu Tecon Santa Catarina (TSC) -terminaali Brasilian Itapoassa on puolestaan maailman ensimmäinen terminaali, jonka kaikki konttitarttujat ovat täysin sähkötoimisia. Vuonna 2010 tämä alansa suunnannäyttäjä tilasi Brommalta kaikki terminaalissa tarvittavat nostureiden konttitarttujat.
Aasia oli Bromman vahvin markkina-alue vuonna 2010. Yhtiö sai useita merkittäviä tilauksia täysin sähkötoimisten ja hydraulisten konttitarttujien toimittamiseksi muun muassa Kiinaan, Etelä-Koreaan, Vietnamiin ja Malesiaan.
Bromma toi markkinoille toisen sukupolven täysin sähkötoimiset kenttänosturin konttitarttujat vuonna 2010. Tarttujissa on entistä vähemmän säätökohteita, mikä vähentää huoltotarvetta ja lisää käyttöaikaa.
Cargotecin asiakkaita ovat muun muassa varustamot, satama- ja terminaalioperaattorit, telakat ja merivoimat.
Kauppamerenkulun tarpeisiin Cargotec tarjoaa MacGregor-lastiluukkuja, nostureita, ro-ro-alusten ja satamien laitteita, itsepurkavia järjestelmiä, lastinkiinnitysjärjestelmiä ja huoltopalveluja.
Laivojen lastinkäsittelylaitteiden kysyntä jatkui hyvänä ja selvästi vilkkaampana kuin alkuvuonna ennakoitiin.
Cargotec saavutti kauppamerenkulkumarkkinoilla hyviä tuloksia. Tähän vaikuttivat ennen kaikkea yhtiön tekemät tutkimus- ja kehitysinvestoinnit, tehokkaat riskienhallintaprosessit, lyhyet toimitusajat, laadukkaat ja oikea-aikaiset toimitukset sekä kapasiteetin kasvattaminen kysyntähuipun aikana. Cargotecin saamat tilaukset lisääntyivät vuonna 2010 ja yhtiön tilauskanta pysyi hyvällä tasolla. Cargotec onnistui kasvattamaan lastinkäsittelynostureiden markkinaosuuttaan vuoden aikana myös supistuvilla markkinoilla. Esimerkiksi elokuussa yhtiöltä tilattiin 275 laivanosturia Kiinaan ja Etelä-Koreaan.
Konttilaivoihin asennettavien laitteiden kysyntä osoitti elpymisen merkkejä parin hiljaisen vuoden jälkeen. Myös ro-ro-laitteiden kysyntä alkoi kehittyä myönteiseen suuntaan vuoden viimeisellä neljänneksellä. Cargotec sai merkittäviä tilauksia kontinkiinnityslaitteiden toimittamisesta 17:ään megakokoluokan konttilaivaan, jotka ovat rakenteilla Etelä-Koreassa. Toinen merkittävä tilaus koski kiinnityslaitteiden toimittamista 13 konttilaivaan.
Vaikka autonkuljetusalusten uudisrakennusmarkkinat olivatkin hiljaiset, Cargotec sai tilauksia täysin sähkötoimisten ro-ro-laitteiden toimittamisesta autonkuljetusaluksiin. Cargotecin ro-rokonversioasiantuntijoiden osaamista tarvittiin, kun uudelle reitille siirtyviä ropax-aluksia muutettiin uusien tarpeiden mukaisiksi.
Irtolastialuksissa käytettävien Cargotec-ratkaisujen kysyntä oli vahvaa
vuonna 2010. Yhtiöltä tilattiin nostureita ja lastiluukkuja, jotka ovat olennainen osa aluksen lastinkäsittelyjärjestelmää. Esimerkiksi kiinalainen telakka tilasi 68 nosturia 17 alukseen sekä lastiluukkujen suunnittelun ja pääkomponentit 26 alukseen.
Huoltoliiketoiminnassa vuosi 2010 alkoi vaimeana, mutta tilanne koheni vuoden edetessä. Huoltoliiketoiminnan liikevaihto nousi hyvälle tasolle ja kannattavuus parani. Markkinoiden palautuva luottamus lisäsi jonkin verran huoltopalvelujen kysyntää, mutta asiakkaiden päätöksentekoprosessit olivat tavanomaista pidempiä.
Markkinoilla oli edelleen kysyntää vanhojen yksipohjaisten tankkialusten muuttamisesta irtolastialuksiksi. Cargotec on kehittänyt hinnaltaan kilpailukykyisen prosessin alusten konvertointiin ja yhtiö saikin useita alusten konversiotilauksia.
Cargotec panosti alusten huoltopalvelusopimusten kehittämiseen. Yhtiö solmi italialaisen Grimaldi Groupin kanssa korkean tason huoltosopimuksen, joka kattaa ro-ro-laitteiden kunnossapidon Finnlinesin 16:ssa aluksessa. Toinen huoltosopimus käsittää kunnossapidon yhdeksässä aluksessa, jotka omistaa Grimaldi Groupin tytäryhtiö.
Cargotec jatkoi ympäristöystävällisten lastinkäsittelyratkaisujen kehittämistä. Näihin kuuluu muun muassa sähkökäyttöisiä nostureita, sähkötoimisia ro-ro-lastinkäsittelyjärjestelmiä, pölyämättömiä irtolastinkäsittelyjärjestelmiä sekä sähkötoimista teknologiaa, jolla ohjataan sivulle liukuvia lastiluukkuja. Cargotecin uusin, sivulle liukuvien lastiluukkujen käyttöön liittyvä innovaatio sai International Bulk Journal -lehden ympäristönsuojelupalkinnon.
Cargotecin laivanrakennusinsinöörit jatkoivat työtään erilaisissa lastinkäsittelyhankkeissa, joiden tuloksena kehitettiin tehokkaita ja luotettavia kokonaisratkaisuja, jotka perustuvat huipputeknologiaan ja konseptisuunnitteluun. Yksi
Tämä sivu on tulostettu Cargotecin verkkovuosikertomuksesta. Kertomus löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.cargotec.fi/vuosikertomus 16
ja selvästi vilkkaampana kuin alkuvuonna ennakoitiin.
Cargotecin asiakkaista on norjalainen Grieg Shipping, jolle yhtiö toimittaa integroidun lastinkäsittelyjärjestelmän, joka sisältää lastiluukut ja sähkötoimiset nosturit.
Cargotecin innovatiivisen TAVTS (Test Article Vehicle Transfer System) -järjestelmän avulla armeijan ajoneuvoja voidaan siirtää merellä kahden rinnakkain olevan aluksen välillä. Cargotecin asiantuntijoiden kehittämä ramppi- ja merenkäynnin liikkeen kompensointiratkaisu läpäisi onnistuneesti täysimittaiset Yhdysvaltain laivaston meritestit helmikuussa 2010.
Cargotecin asiakkaita ovat muun muassa offshore-varustamot ja -operaattorit sekä telakat.
Offshore-logistiikkamarkkinoille Cargotec tarjoaa MacGregor-ankkurinkäsittelyjärjestelmiä ja merenalaisen lastin käsittelyjärjestelmiä sekä MacGregor-hinaus- ja kiinnitysratkaisuja.
Cargotec sai vuonna 2010 laite- ja järjestelmätilauksia kaikissa kolmessa offshore-logistiikkasegmentissään. Lokakuussa kiinalainen telakkayhtiö tilasi ankkurinkäsittelyjärjestelmät 16 alukseen, jotka ovat rakenteilla eurooppalaiselle varustamolle. Sopimus oli jatkoa aiemmalle tilaukselle, jolla sama varustamo tilasi ankkurinkäsittelyjärjestelmät neljään alukseen. Cargotecin hyväksi havaittuun teknologiaan perustuvat laitteet on varta vasten suunniteltu ja valmistettu kyseisen asiakkaan tarpeisiin.
Cargotec sai huomattavan tilauksen merenalaisen kuorman- ja moduulinkäsittelyjärjestelmän toimittamisesta singaporelaiselle asiakkaalle. Tilaus osoittaa selkeästi, että Cargotec kykenee toimittamaan integroituja offshorelastinkäsittelyratkaisuja, jotka parantavat kyseessä olevan aluksen toimivuutta ja tuovat lisäarvoa asiakkaalle.
Edelleen osoituksena yhtiön kyvystä tarjota alansa huipputeknologiaa singaporelainen asiakas tilasi Cargotecilta kaksi nivelpuominosturia, jotka varustetaan merenkäynnin liikkeiden kompensointijärjestelmällä. Toinen nosturi asennetaan syvänmeren toimintoihin tarkoitettuun alukseen ja toinen omalla käyttövoimalla liikkuvaan asuntoproomuun.
Cargotec on perustanut osaamiskeskuksia, joissa keskitytään suunnittelemaan kokonaisratkaisuja. Kehitystyössä huomioidaan räätälöidyn aluksen kaikki toiminnot, jotta Cargotec pystyy ottamaan ratkaisujen toimivuudesta kokonaisvastuun asiakkaan edellyttämällä tavalla. Cargotec toimittaa uusia laitteita ja ratkaisuja, jotka ovat toimintakykyisiä koko elinkaaren ajan.
Alusten miehistön ja vaativien laitteiden käyttäjien kouluttaminen on olennainen osa Cargotecin huoltoliiketoiminnan tuotevalikoimaa. Tällä alalla simulaattorikoulutus on kasvattanut suosiotaan viime vuosina. Cargotec investoi täysimittaisen koulutussimulaattorin kehittämiseen, jotta se voi tarjota asiakkailleen entistä parempia koulutusohjelmia. Simulaattorin avulla annetaan esimerkiksi käyttökoulutusta kehittyneiden MacGregor-offshore-lastinkäsittelylaitteiden ja -järjestelmien käyttäjille.
Lisäksi simulaattorin avulla voidaan havainnollistaa tuotteiden toimintaa, arvioida niiden ominaisuuksia, kuten törmäyksenestoa, suunnitella prosesseja ja tallentaa tietoa toiminnan arvioimiseksi ja kehittämiseksi.
Vuoden 2010 lopulla Cargotec käynnisti toimenpiteet offshore-huoltoliiketoiminnan integroimiseksi Cargotecin Services -organisaatioon. Tavoitteena on luoda asiakkaille synergiaetuja ja laajentaa tarjottavien huoltoratkaisujen valikoimaa.
Cargotecilla on laaja asiakaskunta maalla, merellä ja satamissa. Yhtiön asiakkaita ovat varustamot, laivayhtiöt, satamaoperaattorit, telakat, jakelukeskukset, kuljetusyritykset, logistiikkayhtiöt ja kuorma-autoilijat sekä eri maiden puolustusvoimat. Asiakaslähtöisyys ja siihen perustuva kannattava kasvu määrittävät yhtiön toimintaa. Myyntityö, tutkimus ja tuotekehitys sekä huoltopalvelut perustuvat asiakkaiden tarpeisiin. Maailmanlaajuisesti kattavan palveluverkoston avulla voidaan palvella yhtä lailla globaalisti toimivia suuryrityksiä kuin paikallisia toimijoita.
Cargotec auttaa asiakkaita kehittämään liiketoimintaansa ja toimii lastinkäsittelyn globaalina suunnannäyttäjänä. Yhtenäisessä yhtiössä niin osaaminen kuin tiedon jakaminen markkina-alueiden välillä tehostuu ja asiakkaille voidaan toimittaa innovatiivisia, kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia ratkaisuja.
Esittelemme kuusi ajankohtaista asiakastyön menestystarinaa eri aloilta ja eri puolilta maailmaa.
Globaalin huolto- ja jakeluverkostonsa ansiosta Cargotec takaa ensiluokkaisen palvelun paikallisille ja maailmanlaajuisille asiakkailleen maalla, merellä ja satamissa.
Vuonna 2010 Yhdysvaltain rakennusteollisuudessa havaittiin hienoisia piristymisen merkkejä edellisvuoteen verrattuna. Detroitin suurkaupunkialueella Michiganissa toimiva Cargotecin pitkäaikainen asiakas Ryan Building Materials, Inc on onnistunut sopeuttamaan tarjontansa kysynnän mukaiseksi. Yhtiö tilasi Cargotecilta uuden Hiab XS 335 K -nosturin, joka toimitettiin joulukuussa 2010.
Rakennustarvikeyhtiö Ryan Building Materials haluaa olla asiakkailleen ennen kaikkea luotettava toimittaja. Yhtiöllä on käytössään useita Cargotec-laitteita, joilla se käsittelee esimerkiksi kipsilevyjä, kattomateriaaleja, teräsrankoja ja eristeitä. Yhtiöllä on seitsemän seinälevyjen nostoon tarkoitettua Hiab-erikoisnosturia sekä kolme Hiab Moffett ajoneuvotrukkia.
"Cargotecin laitteet ovat täydellinen ratkaisu rakennusmateriaalien työmaatoimituksiin", toteaa Ryan Building Materialsin toimitusjohtaja Bill Johnston. "Nopea, sujuva ja tarkka kuormankäsittely varmistaa, että toimintamme on tehokasta."
Hiab Moffett -ajoneuvotrukin irrotus kuorma-auton takaosasta kestää alle minuutin. Laite liikkuu vaivatta myös vaativilla alustoilla, joten trukin käyttäjä voi purkaa tavarat juuri sinne, missä niitä tarvitaan.
Seinälevyjen nostoon tarkoitetut Hiab-erikoisnosturit ulottuvat usean kerroksen korkeuteen turvallisesti ja vaivattomasti. Optimoitu puomisto mahdollistaa isomman nostokapasiteetin suurissa nostokorkeuksissa sekä nopeammat lastaukset ja purkaukset. Nosturia käytetään kaukoohjaimella, joten käyttäjä pystyy valvomaan nostotilannetta ja toimimaan huolellisesti ja tarkasti.
Ryan Building Materials, Inc käyttää Cargotecin laitteita rakennusmateriaalien työmaatoimituksiin.
"Laite on erittäin tehokas ja varmatoiminen", Johnston toteaa tyytyväisenä. "Cargotec on kehittänyt laitteiden teknisiä ominaisuuksia vuosien varrella parantamalla niiden turvallisuus- ja ohjausominaisuuksia. Cargotec-laitteet toimivat luotettavasti, joten pystymme tarjoamaan asiakkaillemme sitä laadukasta palvelua, jota he Ryan Building Materialsilta odottavat."
Työmaiden haasteet vaihtelevat, joten laitteiden säännöllinen kunnossapito on välttämätöntä. Cargotec hoitaa laitteiden suunnitellut huollot joko asiakkaan luona tai omassa korjaamossaan lähellä asiakasta.
Kun yrityksen liiketoimintana on 16,5-miljoonaisen kansan jätehuolto, toiminnan tehokkuuteen ja kestävään kehitykseen on kiinnitettävä aivan erityistä huomiota. SITA Nederlandilla on yli 900 jäteautoa, joiden avulla se tarjoaa jätehuoltoratkaisuja sekä kunta- että yritysasiakkaille eri puolilla Hollantia. Suez Environnement -konserniin kuuluva SITA on tehnyt läheistä yhteistyötä Cargotecin kanssa jo vuosien ajan.
Yli 15 vuotta sitten SITA Nederlandin kuljetuspäällikkö Eddy De Jong otti yhteyttä Cargoteciin (silloiseen Hiabiin). De Jong halusi lähteä kehittämään kattavaa huoltosuunnitelmaa SITAn käyttämille Hiabtuotteille. Yhdessä Cargotec ja SITA tekivät kattavan huoltosopimuksen laitteiden koko elinkaaren ajaksi, joka on yleensä 10 vuotta.
Nyt voimassa olevalla, vuonna 2002 solmitulla sopimuksella SITA on antanut Hiab-kuormaimien, -vaihtolavalaitteiden, -koukkulaitteiden ja kuormausnostureiden korjaamisen ja kunnossapidon kokonaan
ydinliiketoiminnan tehostamiseen.
Cargotecin hoidettavaksi. Palvelusta veloitetaan kiinteä kuukausimaksu, joten siitä ei aiheudu asiakkaalle yllättäviä lisäkustannuksia.
"Koska kaikki kunnossapitotoiminnot sisältyvät Cargotecin kanssa tekemäämme huoltosopimukseen, voimme keskittyä ydinliiketoimintamme eli jätteenkäsittelyn ja jätelogistiikan kehittämiseen ja tehostamiseen. Tämä on auttanut meitä saavuttamaan asettamamme tavoitteet ja parantanut kaluston käyttöastetta selvästi", De Jong toteaa.
Vuonna 2010 korjaus- ja kunnossapitosopimukseen lisättiin 25 uutta Hiab-tuotetta. Tästä alkoi jälleen uusi yhteistyön vuosikymmen SITAn ja Cargotecin välillä.
Cargotecin kattavaan huoltoverkostoon kuuluu Hollannissa noin 160 huoltoteknikkoa. Huoltotiimi toimii erikoishuoltoliikkeessä tai saapuu asiakkaan luo täysin varustellulla huoltoajoneuvolla, aina valmiina vastaamaan asiakkaan tarpeisiin.
Aasian sisäisen konttiliikenteen jatkuva kasvu osoittaa, että alue on toipunut nopeasti maailmantalouden taantumasta. Monet aasialaiset konttiterminaalit toimivat jo täydellä kapasiteetilla, ja kontinkäsittelyä tehostavien ratkaisujen kysyntä on kasvussa.
Cargotecin läsnäolo Aasian ja Tyynenmeren alueella (APAC) vahvistui entisestään, kun yhtiö sai syyskuussa 2010 kaksi tilausta satamanostureiden uudistamisesta ja kunnostamisesta Northport (Malaysia) Bhd:ltä. Malesian Port Klangissa toimiva Northport on yksi maan suurimmista ja vilkkaimmista terminaaleista, jonka kapasiteetti vuonna 2010 oli noin 4 miljoonaa TEU:ta (TEU on yksi 20 jalan standardikontti). Northport (Malaysia) Bhd on Malesian suurin monitoimisatamaoperaattori.
Hankkeen aikana Cargotec uudistaa kokonaan kahdeksan satamanosturia, joihin asennetaan ohjelmoitava logiikkaohjain ja digitaalinen ohjausteknologia. Nostureiden entiset tasavirtasähkömoottorit korvataan vaihtovirtasähkömoottoreilla. Lisäksi kahden muun nosturin korkeutta nostetaan viidellä metrillä, jotta niillä voidaan purkaa ja lastata suurempia konttilaivoja.
Cargotec vastaa satamanostureiden modernisoinnista Northportissa, joka on yksi Malesian vilkkaimmista konttiterminaaleista.
"Meillä on monivuotinen kokemus yhteistyöstä Northportin kanssa. Sopimuksen saaminen vaati paljon työtä ja tiivistä yhteistyötä asiakkaan kanssa, ja kilpailu hankkeesta oli kova. Meidän vahvuutemme oli muun muassa vakuuttava näyttö laadukkaista toimituksista ja sitoutumisesta", totesi Kalmar Malaysian toimitusjohtaja Collin Swee.
Northportin nosturit ovat 12–15 vuotta vanhoja. Konversiohankkeen aikana niihin asennetaan uusimmat nosturinhallintajärjestelmäohjelmistot ja langattomat etädiagnostiikkalaitteet, joiden avulla varmistetaan nopeat korjaukset vikatilanteissa, entistä parempi käytettävyys ja pienemmät kunnossapitokulut.
Vaikka Northportin nosturit eivät olekaan Cargotecin valmistamia, yhtiö valittiin teknisesti monimutkaisen hankkeen pääurakoitsijaksi. Tämä osoittaa, että Cargotec pystyy toteuttamaan myös muiden valmistajien laitteiden merkittäviä modernisointihankkeita.
"Huomattava osa liiketoimintaamme on joko teknistä suunnittelua tai kunnossapitoa, eikä laitteiden välttämättä tarvitse olla meidän valmistamiamme. Tällaisten kunnostushankkeiden kysyntä kasvaa varmasti myös jatkossa APACin alueella", Swee painottaa.
Nostureiden uudistushanke Port Klangin satamassa alkaa keväällä 2011. Nosturit kunnostetaan yksi kerrallaan siten, että kunkin läpikäymiseen kuluu noin 30 työpäivää. Myös testaukset ja käyttöönotot tehdään vaiheittain niin, että koko hankkeen on määrä valmistua vuoden 2012 alkupuolella. Satama jatkaa toimintaansa normaalisti koko nosturiuudistuksen ajan.
"Malesian sopimus on esimerkki hankkeesta, jossa toimimme asiakkaan kumppanina luodaksemme laadukkaan kunnossapidon tuomaa kilpailuetua ja teknisesti ensiluokkaisia ratkaisuja", Collin Swee tiivistää.
Cargotecista tuli vuonna 2010 Kalmar Malaysia -yhteisyrityksen enemmistöosakas. Yritys on Malesian johtava satamalaitteiden ja huoltopalvelujen toimittaja.
Norjalainen varustamo Grieg Shipping tilasi Cargotecilta nosturi- ja lastiluukkuratkaisun kymmeneen tulevaan yleislastialukseensa. Tilausten kokonaisarvo on 55 miljoonaa euroa. Grieg Shippingin ja Cargotecin tavoitteena on ollut kehittää innovatiivinen lastinkäsittelyn kokonaisratkaisu, joka on sekä energiatehokas että monipuoliseen käyttöön joustavasti sopeutuva.
Grieg Shippingin uusiin 48 700 dwt:n (deadweight tonne) yleislastialuksiin tulee yhteensä 40 sähköistä taajuusmuuntajakäyttöistä MacGregor-nosturia ja myös sähköajettavia pinottavia lastiluukkuja sekä yksi- tai useampilohkoisia taittoluukkuja. Cargotec toimittaa nosturit ja lastiluukut alukset rakentavalle Hyundai Mipo Dockyard -telakalle Etelä-Koreaan vuosina 2012–2014.
"Lastinkäsittelyratkaisu suunniteltiin tiiviissä yhteistyössä asiakkaan ja Cargotecin eri liiketoimintayksiköiden kanssa. Täysin uusi, integroitu lastinkäsittelyjärjestelmä on entistä monipuolisempi, ja se mahdollistaa suuremman lastivalikoiman kuljettamisen", toteaa Ari Viitanen, Cargotecin kuivarahtialuksista vastaava myyntijohtaja.
Aiemmin Grieg Shippingin yleislastialuksissa on käytetty pukkinostureita ja nosta pois -lastiluukkuja. Uudet nosturit ovat erityisen ympäristöystävällisiä. Lastinkäsittelyjärjestelmän joustavuus puolestaan tehostaa alusten käyttöä.
Uusien nostureiden pienen hiilijalanjäljen taustalla on kolme keskeistä tekijää:
"Tavoitteemme vähentää energiankulutusta on ollut tärkeä kriteeri nosturin kehitystyössä. Cargotecin uusin nosturein varustetut alukset tekevät laivastostamme entistä monipuolisemman. Uskomme, että tämä avaa uusia rahdinkuljetusmahdollisuuksia ja siten nostaa tuottopotentiaaliamme", sanoo Jan Øivind Svardal, Grieg Shippingin projektikehityksestä vastaava johtaja.
"Työskentelemme läheisessä yhteistyössä asiakkaidemme kanssa. Näin voimme kehittää innovaatioita, jotka parantavat asiakkaidemme toiminnan turvallisuutta, tehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä", kertoo Cargotecin laivanostureista vastaava myynti- ja markkinointijohtaja Per-Erik Nilsson.
Grimaldi Group on ulkoistanut osan alustensa kunnossapitovastuusta solmimalla Cargotecin kanssa MacGregor Onboard Care -sopimuksia. Sopimukset kattavat ro-ro-laitteiden kunnossapidon kaikkiaan 52 aluksessa.
Grimaldi Group on Italian Napolissa toimiva jättivarustamo, jonka kanssa Cargotecilla on useita korkean huoltotason MacGregor Onboard Care sopimuksia.
Uusin, kolmivuotinen sopimus allekirjoitettiin Helsingissä kesäkuun 2010 alussa. Sopimuksessa on kahden vuoden jatko-optio. Aluksi sopimus antaa Cargotecille kokonaisvastuun kaikista ro-rolastinkäsittelylaitteista 11 aluksessa, jotka omistaa Finnlines Oyj. Grimaldi Groupiin kuuluva Finnlines on yksi Itämeren johtavista varustamoista. Sopimukseen sisältyvien alusten määrä nousi 16:een vuoden 2011 alussa.
ro-laitteiden kunnossapidosta 52 aluksessa.
Grimaldi Groupin hankintajohtaja Giancarlo Coletta kommentoi uusinta sopimusta seuraavasti: "Tämä sopimus on jälleen uusi virstanpylväs suunnitelmassa, jonka mukaan otamme kunnossapitosopimukset käyttöön kaikissa aluksissamme. Näin voimme taata asiakkaillemme, että alusten ro-ro-laitteet ovat luotettavia ja toimintavalmiita. Sopimus on myös osoitus siitä kumppanuudesta, joka Grimaldi Groupilla on ollut MacGregorin ja nyt Cargotecin kanssa jo useiden vuosikymmenten ajan."
"Sopimuksen jatkaminen todistaa, että meillä on erittäin hedelmällinen yhteistyö VIP-asiakkaamme Grimaldi Groupin kanssa", toteaa Cargotecin Marine-huoltodivisioonan Välimeren alueen päällikkö Roberto De Gioia. "Olemme sitoutuneet varmistamaan laitteiden operatiivisen käytettävyyden ja sitä kautta alusten kestävän toiminnan ja tuottavuuden. Uusin ja kattavin sopimus tuottaa Grimaldi Groupille eniten lisäarvoa."
"Kolmen viime vuoden aikana saamamme kokemus sekä aito kumppanuutemme asiakkaan kanssa olivat ensiarvoisen tärkeitä, kun arvioimme uutta konseptia ja sopimuksessa mukana olevien alusten suurta määrää. Onnistumisen ehdoton edellytys on kommunikaatio ja asiakkaan kuunteleminen. Lisäksi olemme lähellä asiakastamme, joten pystymme reagoimaan nopeasti ja tarjoamaan asiantuntemuksemme ja teknisen osaamisemme asiakkaan käyttöön," De Gioia toteaa.
Cargotecin MacGregor Onboard Care -palvelukonsepti varmistaa laitteiden operatiivisen käytettävyyden suunnitelmallisen kunnossapito-ohjelman avulla. Tämä takaa asiakkaalle alusten kestävän toiminnan ja tuottopotentiaalin.
Tällä hetkellä MacGregor Onboard Care -sopimusten piiriin kuuluu yli 400 alusta. Sopimukset kattavat alusten lastiluukkujen, nostureiden, ro-ro- ja offshore-laitteiden, irtolastipurkaimien ja satamaramppien kunnossapidon.
Ymmärtämällä asiakastarpeita ja toimittamalla alustyyppikohtaisia kokonaisratkaisuja Cargotec parantaa asiakkaan koko toiminnan tehokkuutta ja tuloksia. Näin luodaan lisäarvoa.
"Tuotteita ei saa tarkastella erillään kokonaisratkaisusta", sanoo Cargotecin Marine-liiketoiminnan kehittämisestä vastaava johtaja Mario Greiner.
"Jotta aluksen kokonaistoimintaa voidaan parantaa ja optimoida, on tärkeää tutkia tuotteita osana koko järjestelmää. Luonnollisesti kaikki lähtee asiakkaan tarpeista."
Hyvä esimerkki Cargotecin kyvystä toimittaa kokonaisvaltaisia järjestelmiä on Hallin Marine Subsea Internationalin tilaus. Cargotec allekirjoitti kesällä 2010 yhtiön kanssa sopimuksen MacGregorjärjestelmistä vedenalaiseen kuorman- ja moduulinkäsittelyyn. Toimitus käsittää integroituja ratkaisuja, joiden optimoinnilla saavutetaan myös kyseisen alustyypin paras mahdollinen toimivuus.
Sopimus on osoitus siitä, että asiakkaat luottavat MacGregor-laitteiden ensiluokkaiseen teknologiaan ja luotettavuuteen sekä Cargotecin kykyyn tarjota kokonaisvaltaisia ratkaisuja, jotka edesauttavat asiakkaan kestävää ja tarkoituksenmukaista toimintaa.
Integroidut MacGregor-ratkaisut asennetaan Hallin Marinen ainutlaatuiseen offshore-alukseen, joka on tarkoitettu osittain vedenalaiseen toimintaan. Ratkaisut käsittävät useita kehittyneitä kuormankäsittelyjärjestelmiä, jotka takaavat ja optimoivat tämän alustyypin tehokkuuden ja toimivuuden. Kaksirunkoisen kompaktin
Hallin Marinen innovatiivinen offshore-alus hyödyntää Cargotecin vedenalaiseen kuorman- ja moduulinkäsittelyyn tarkoitettuja MacGregorjärjestelmiä.
aluksen valmistuminen on kohokohta viisivuotisessa projektissa, jonka tavoitteena on saavuttaa suuren aluksen toimintamahdollisuudet pienen aluksen tuotantokustannuksilla. Alus keskittyy pienten öljylähteiden löytämiseen.
Globaalin huolto-organisaationsa avulla Cargotec tarjoaa integroituja huoltoratkaisuja merikuljetusten ja offshoreteollisuuden asiakkaille ympäri maailman. Hallin Marinen tilaukseen kuuluvan huoltosopimuksen mukaisesti Cargotec toimittaa laitteisiin myös etädiagnostiikkavalmiudet ja kouluttaa käyttäjät.
Vuoden 2010 aikana Cargotec jatkoi menestyksekkäästi käynnissä olevien tutkimus- ja tuotekehityshankkeiden edistämistä ja sisäisten prosessien tehostamista.
Merkittävä osa Cargotecin asiakkaista toimii kasvavilla markkinoilla. Vuonna 2010 täsmennetyn strategian mukaisesti Cargotec pyrkii vahvistamaan läsnäoloaan näillä alueilla. Tutkimuksessa ja tuotekehityksessä tämä näkyi vuoden aikana lisääntyneinä panostuksina etenkin Kiinan ja Intian tuotekehitys- ja suunnitteluyksiköiden toimintaan. Cargotecin asiakkaina on useita yrityksiä, jotka ovat johtavia toimijoita omilla aloillaan. Asiakkaiden ja heidän toimialojensa tarpeisiin vastaaminen on keskeinen osa Cargotecin strategiaa ja näin myös tutkimus- ja kehitystyötä. Tämä lähtökohta auttaa Cargotecia kehittämään asiakkaiden odotukset täyttäviä innovaatioita.
Viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana Cargotecissa on panostettu järjestelmällisesti teknologiatutkimukseen. Painopiste tutkimuksessa on ympäristöystävällisten, energiatehokkaiden ja turvallisten ratkaisujen kehittämisessä. Tutkimuksella tähdätään muun muassa laitteiden
pienentämään laitteiden elinkaaren aikaisia kustannuksia ja lisäämään ekotehokkuutta.
elinkaaren aikaisten kustannusten pienentämiseen ja ekotehokkuuteen esimerkiksi rakenteita, komponentteja ja vaihtoehtoisia polttoaineratkaisuja kehittämällä.
Yksi tärkeä tutkimuksen alue on tieto- ja viestintäteknologia. Cargotec pyrkii rakentamaan tuotteistaan älykkäämpiä ja turvallisempia muun muassa parantamalla laitteiden kommunikaatiota kuljettajan ja ympäristön kanssa.
Tutkimusinnovaatioiden suhteen Cargotec on avoimeen vuorovaikutukseen uskova yhtiö. Tämä näkyy aktiivisena yhteistyönä tutkimuslaitosten, yliopistojen ja muiden yritysten kanssa. Verkostoitumalla eri alojen huippuosaajien kanssa Cargotec pysyy teknologisen kehityksen etulinjassa. Vuonna 2010 Cargotec toimi jälleen aktiivisena osakkaana metalli- ja koneenrakennusalan huippuosaajien keskittymässä Finnish Metals and Engineering Competence Clusterissa. Cargotec osallistui projekteihin, joiden tutkimusteemat koskivat energiatehokkuutta, verkostojohtamista ja innovointia sekä älykkäitä ratkaisuja. Yhdessä näistä hankkeista tutkittiin virtuaaliympäristön hyödyntämistä nosturinkuljettajan työskentelyn tehostamiseksi.
Vuoden 2010 aikana Cargotecissa toteutettiin laajaa sisäisten prosessien yhtenäistämiseen tähtäävää prosessikehityshanketta. Tutkimus- ja kehitystoiminnan osalta edistysaskeleet näkyivät muun muassa Industrial & Terminal -liiketoiminta-alueelle perustetun globaalin tutkimus-, kehitys- ja suunnitteluorganisaation perustamisena. Tutkimus- ja kehitystyön prosessien harmonisointi jatkuu edelleen. Toimintatapoja yhtenäistämällä Cargotec voi työskennellä tehokkaammin ja tarjota parempaa palvelua asiakkailleen kaikkialla maailmassa.
Cargotec jatkoi myös suunnitelmiaan muuttaa Tampereen yksikkönsä vuoden 2011 alusta osaamis- ja teknologiakeskukseksi, joka vahvistaa yhtiön tuotteiden kilpailukykyä maailmanlaajuisesti. Uudet nykyaikaiset tilat valmistuvat Hervantaan Tampereen teknillisen yliopiston läheisyyteen vuonna 2013.
Vuoden 2009 lopussa voimaan astunut EU:n konedirektiivi (2006/42/EY) ja sitä tarkentava nosturistandardi (EN12999:2009) ovat asettaneet tiukempia vaatimuksia alan toimijoille. Cargotecissa on tehty uraauurtavaa työtä, jotta uudet Hiab-nosturit vastaisivat direktiivin vaatimuksia.
Konedirektiivin tärkein päämäärä on työmaaonnettomuuksien minimointi. Direktiivissä on sekä pakollisia terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä määräyksiä että standardeja, joiden noudattaminen on vapaaehtoista. Näihin Cargotec on vastannut kehittämällä ensimmäisenä nosturivalmistajana turvallisuusominaisuuksia läheisessä yhteistyössä käyttäjien kanssa.
Keskeisin Cargotecin uusista innovaatioista on muuttuva vakavuuden rajoitus VSL (Variable Stability Limit). Se säätelee nosturin kapasiteettia suhteessa vallitsevaan vakavuuteen huomioimalla, miten pitkälle tukijalat ulottuvat ja varmistamalla, että ne pysyvästi tiukasti maassa. Vakavuuden automaattinen varmistaminen kuormankäsittelyn aikana antaa nosturin käyttäjälle mahdollisuuden keskittyä itse työhön. Lisäksi järjestelmä takaa myös lähistöllä olevien ihmisten ja ajoneuvojen turvallisuuden. Joissakin tapauksissa VSL voi myös tarjota nosturille enemmän toimintatilaa ja laajentaa vakavuusrajaa turvallisuutta vaarantamatta.
Cargotec on kehittänyt Hiab-nostureiden turvallisuusominaisuuksia yhteistyössä käyttäjien kanssa.
Cargotecin Hiab-nostureihin on kehitetty myös muita uusia helppokäyttöisiä ominaisuuksia, kuten ohjauspaneelin ja kauko-ohjaimen varoitusjärjestelmä sekä tukijaloissa vilkkuvat varoitusvalot. Lisäksi kuljettaja voi määritellä virtuaalisia suoja-alueita, jolloin järjestelmä estää automaattisesti nosturin puomia liikkumasta kiellettyyn tilaan.
Kaikki uudistukset on tehty konedirektiivin vaatimusten mukaisesti, mutta ennen kaikkea ne hyödyttävät Hiabnostureiden käyttäjiä parantuneen turvallisuuden ja tehokkuuden ansiosta. Samalla Cargotec auttaa asiakkaitaan ja kumppaneitaan täyttämään uuden direktiivin vaatimukset.
Uuden sukupolven polttokennolla käyvät ECF50-90-sarjan Kalmar-haarukkatrukit tarjoavat asiakkaille verrattoman yhdistelmän tehoa ja ympäristöystävällisyyttä. Suunnittelun lähtökohtana on ollut yhdistää käyttömukavuus, luotettavuus ja suuret tehot energiatehokkuuteen ja pieniin elinkaarikustannuksiin. Vuonna 2010 eteläisen pallonpuoliskon ensimmäiset ECF50-90-trukit otettiin menestyksekkäästi käyttöön Uudessa-Seelannissa.
ECF50-90-trukkien suorituskyky ja luotettavuus raskaissakin töissä ovat huippuluokkaa, vieläpä nollapäästöin. Energiatehokkuus harventaa latausvälejä, eikä sähkökäyttöisen laitteen omistajan tarvitse huolehtia polttoaineen hinnan heilahteluista. Hydrauliikkasuunnittelu, laadukkaat osat ja kehittyneet elektroniset järjestelmät parantavat myös osaltaan tuottavuutta ja käytettävyyttä.
Trukit ovat ergonomialtaan edistyksellisiä. Vakaus, tarkka ohjattavuus, hiljainen käyntiääni ja ohjaamon suunnittelu nostavat työskentelymukavuutta. Pitkällä aikavälillä energiasäästöt ja edistynyt suunnittelu laskevat myös kustannuksia. Samalla ECF50-90-trukkien teho ja käyttömukavuus ovat asiakkaalle kilpailuetu.
Maantieteellisellä alueellaan ensimmäisen ECF50-90-sarjan haarukkatrukin otti käyttöön uusiseelantilainen MDF-levyjä valmistava Dongwha Patinna NZ Ltd. Ennen siirtymistä uuden sukupolven trukkiin Dongwhalla vertailtiin silloin käytössä olleen polttomoottoritrukin ja sähkökäyttöisen Kalmar-trukin elinkaaren aikaisia kokonaiskustannuksia. Kun huomioon otettiin lähtöhinnat, polttoaine- ja latauskustannukset sekä huollot, Cargotecin ratkaisu osoittautui vaihtoehdoista kustannustehokkaimmaksi.
Dongwhan trukinkuljettajat ovat tottuneet uuteen teknologiaan nopeasti. Suorituskyky, ohjaamon hyvä ergonomia ja erinomainen näkyvyys parantavat työmukavuutta ja tuottavuutta. Kiitosta saavat lisäksi vakiovarusteisiin kuuluvat radio ja lämmitys.
Kiivihedelmiä markkinoivan uusiseelantilaisen Zesprin alihankkija International Stevedoring Operations Ltd on hankkinut hedelmien kuljettamiseen niin ikään ECF50-90-sarjan Kalmar-haarukkatrukin. Tuplahaarukoiden ansiosta kiivejä voi kuljettaa kerralla neljä lavaa tavanomaisen kahden sijasta. Näin hedelmät saadaan nopeammin lastattua rekan kyydistä kylmäsäilytykseen ja edelleen laivaan maailmalle kuljetettavaksi. Hedelmät säilyvät parempina ja samalla työskentelyn tehokkuus nousee.
Saksan suurimmassa konttiterminaalissa, Hampurin sataman Container Terminal Burchardkaissa (CTB), on käynnissä merkittävä uudistusprojekti. Hamburger Hafen und Logistik AG:n (HHLA) operoiman terminaalin konttien varastointialuetta automatisoidaan ja samalla tavoitellaan vuosittaisen kontinkäsittelykapasiteetin kaksinkertaistamista.
Vuonna 2010 Cargotec toimitti Hampuriin ensimmäiset kolme varastointilohkoa, joihin sisältyy yhdeksän nosturia 24 tilatusta Kalmar-automaattinosturista. Samalla Cargotec räätälöi ensimmäisenä nosturitoimittajana maailmassa valvonta- ja automaatiojärjestelmät näin laajaan ja teknisesti haastavaan projektiin.
Idea Burchardkain modernisoinnista syntyi vuosituhannen alussa, kun HHLA pohti mahdollisuuksia terminaalin kontinkäsittelykapasiteetin kasvattamiseen. Koska terminaali on rakennettu saarelle, sen käytössä olevaa maa-alaa ei voitu kasvattaa. Ainoa vaihtoehto oli kasvaa ylöspäin. Ratkaisuksi löytyivät Cargotecin Kalmar-automaattinosturit, jotka pystyvät siirtämään kontteja viiden kontin korkuisen konttikentän yläpuolelle ja käsittelemään myös kuuden kontin korkuisia konttirivejä.
Apuna nostureiden käyttöönotossa on ollut Cargotecin kehittämä konttien varastointilohkon toimintasimulaattori, jonka avulla on voitu testata älykkäiden järjestelmien, nostureiden sekä asiakkaan omien ohjausjärjestelmien yhteensopivuus ja varmistaa toiminnan turvallisuus.
Nyt sataman yhdessä varastointilohkossa operoi kolme erillistä automaattinosturia, joista kaksi pienempää toimii samoilla raiteilla. Kolmas ja uloin nosturi voi ohittaa ne omilla raiteillaan. Kolmen nosturin konsepti tekee kontinkäsittelystä joustavaa ja takaa hyvän suorituskyvyn myös ruuhka-aikoina.
HHLA:n kunnianhimoisena tavoitteena on, että koko modernisoinnin jälkeen Burchardkain terminaalin kontinkäsittelykapasiteetti on yli viisi miljoonaa TEU:ta vuodessa (TEU on yksi 20 jalan standardikontti). Tavoitteen saavuttamisessa Cargotecilla on keskeinen rooli.
Saksan suurin konttiterminaali Hampurissa luottaa Cargotecin automaatioteknologiaan.
"Cargotecin kanssa työskentelyssä on etuna, että yhtiö ei toimita ainoastaan teknologiaa ja laitteita, vaan myös järjestelmämme vaatimuksiin räätälöidyn ohjelmiston. Näin kokonaisvastuu on yhdellä toimittajalla", sanoo CTB:n johtaja Christian Blauert.
Vuonna 2010 Cargotec toi asiakkaiden saataville koulutusmahdollisuuksia täysin uudella tavalla laajentavan nosturisimulaattorin.
Norjan Kristiansandin merenalaisen lastinkäsittelyn osaamiskeskuksessa Cargotecin insinöörien voimin rakennetun ja testatun nosturisimulaattorin sisälle voidaan luoda realistinen toimintaympäristö erilaisine tilanneskenaarioineen. Simulaattori räätälöitiin erityisesti aktiivisella merenkäynnin liikkeiden kompensointijärjestelmällä (AHC, active heavecompensated) varustettujen laitteiden, kuten offshore- ja merenalaisten nosturien kuljettajille. Valinta oli luonteva, sillä offshore-aluksilla käytettävien AHC-nosturien määrä kasvaa nopeasti.
Uudella simulaattorilla on keskeinen rooli Cargotecin laajemmassa offshore-lastinkäsittelyyn liittyvässä koulutustarjonnassa. Simulaattorin avulla käyttäjät voivat saada muutamassa päivässä vastaavan määrän kokemusta erilaisista tilanteista kuin perinteisellä koulutuksella saavutetaan viikoissa. Nyt esimerkiksi häiriö- ja hätätilanteiden simulointi erilaisissa sääolosuhteissa on mahdollista.
Sisätiloiltaan simulaattori vastaa täysikokoista nosturin ohjaamoa. Ikkunoiden tilalle on sijoitettu useita korkearesoluutionäyttöjä, joista avautuu näkymä koko toimintaympäristöön. Realistista vaikutelmaa lisätään äänitehosteilla ja kuljettajan pään liikkeiden mukaan vaihtuvilla näkymillä.
"Simulaattorin ohjaamo on niin realistinen, että uskomme koulutettavien unohtavan, etteivät he käytä oikeaa nosturia", vaativien lastinkäsittelyjärjestelmien teknisen osaston päällikkö Eldri Nærum sanoo.
Simulaattorin käyttökelpoisuutta lisää, että se on rakennettu 20 jalan suuruisen kontin sisään. Näin se voidaan tarvittaessa helposti kuljettaa suoraan asiakkaan luokse. Ensisijaisen koulutusfunktionsa lisäksi simulaattoria voidaan hyödyntää muun muassa Cargotecin eri tuotteiden
Offshore-nosturin koulutussimulaattori tarjoaa realistisen käyttäjäkokemuksen.
ominaisuuksien esittelyyn, datan tallentamiseen ja uusien konseptien nopeaan suunnitteluun ja testaamiseen.
Vuonna 2010 Cargotecissa otettiin askelia kohti entistä vahvempaa yhteistä identiteettiä.
Cargotec pyrki minimoimaan tuotantoketjunsa ja tuotteidensa käytön aiheuttamia ympäristövaikutuksia tutkimuksen ja tuotekehityksen avulla.
Cargotecin strategia tuleville vuosille täsmennettiin kaksivaiheisen strategiaprosessin tuloksena. Prosessissa pyrittiin kartoittamaan muutoksia markkinatilanteessa ja ennakoimaan Cargotecin toimintaympäristön kehittymistä. Ensimmäisessä vaiheessa ylin johto määritteli yhtiön tulevaan menestykseen keskeisesti vaikuttavia maailmantalouden megatrendejä. Toisessa vaiheessa strategiaprosessiin kutsuttiin mukaan laaja joukko Cargotecin omia asiantuntijoita. Heitä kannustettiin jakamaan ennakkoluulottomasti ajatuksiaan yhtiön asiakassegmenteistä, teollisuudenaloista ja kasvumarkkinoista.
Strategiaprosessin lopputuloksena muotoutui neljä strategista painotusta:
Cargotecissa on huomioitu, että nopeasti muuttuvassa maailmassa tarkan viisivuotissuunnitelman tekeminen ei ole mielekästä. Olennaista on painopisteiden määrittäminen. Ne mahdollistavat jatkuvan, strategian mukaisen toiminnan kehittämisen.
Cargotec säilyttää taloudelliset tavoitteensa ennallaan täsmennettyyn strategiaan perustuen. Tavoitteet heijastavat paitsi yhtiön toimialan kasvuodotuksia myös Cargotecissa jo toteutettuja ja vielä tulossa olevia kehitystoimenpiteitä.
Cargotecin taloudelliset tavoitteet:
Strategian onnistunut jalkauttaminen tarkoittaa asiakaslähtöistä ajattelutapaa ja toimintamallia koko Cargotecin organisaatiossa. Se on myös edellytys kestävän kilpailuedun luomiselle. Yksi tapa edistää strategiaa on kannustaa henkilöstöä tunnistamaan asiakkaiden tarpeita. Asiakastyössä esiin tulevien tarpeiden huomioiminen kertoo Cargotecin joustavuudesta ja kyvystä reagoida muutoksiin.
Henkilöstön rooli strategian toteuttamisessa on keskeinen. Cargotec panostaa henkilöstönsä osaamisen kehittämiseen maailmanlaajuisesti. Näin varmistetaan, että Cargotecilla on strategisten tavoitteiden saavuttamiseen kykenevät alan parhaat osaajat.
Asiakkaat, huoltopalvelut, kasvavat markkinat ja sisäinen selkeys ovat Cargotecin strategiset painotukset.
Cargotecin täsmennetyn strategian neljä painotusta ovat asiakkaat, kasvavat markkinat, huoltopalvelut ja sisäinen selkeys.
Cargotecin asiakkaat yhtenäistävät toimintojaan entistä enemmän. Yritysten koon kasvaessa myös operatiivinen tehokkuus on nousussa, ja yhteistyötä kumppaneiden kanssa tehdään globaalisti. Muuttuvat asiakastarpeet vaativat Cargotecilta laajaa maantieteellistä läsnäoloa ja tarpeisiin sopeutuvaa joustavaa toimintamallia. Toimintojen alueellinen jaottelu ei ole muuttuneessa asiakasympäristössä enää mielekästä. Cargotec pyrkiikin alueellisen johtajuuden sijaan johtavaksi yhtiöksi valituissa segmenteissä.
"Enää ei riitä, että olemme hyviä Euroopassa tai Amerikassa, meidän on oltava hyvä maailmanlaajuisesti. Esimerkkinä tästä on Marine-liiketoiminta-alueemme, jonka tuotteista monet ovat johtavia maailmassa", sanoo Cargotecin toimitusjohtaja Mikael Mäkinen.
Kasvupotentiaali löytyy asiakastarpeiden tunnistamisen kautta. "Jotta voimme palvella asiakkaitamme paremmin ja ymmärtää, mitä he todella haluavat, meidän on tarkasteltava asioita heidän näkökulmastaan", Mäkinen sanoo.
Asiakkaan tarpeet ymmärtämällä Cargotecin resurssit ja esimerkiksi tutkimus- ja tuotekehityspanostukset voidaan kohdistaa tehokkaasti. Samalla asiakasta voidaan palvella tämän lähtökohdista käsin.
Cargotec tarjoaa tukea asiakkaan toimitusketjun kaikissa vaiheissa. Teknisen huoltopalvelun taso ja luotettavuus sekä varaosatoimitusten hallinta ovat Cargotecin kilpailuetuja, joita ylläpidetään ja kehitetään.
Cargotecin markkinaympäristö verkottuu, jolloin erilaiset jaetut liiketoimintakonseptit ja muut yhteistyön muodot yritysten välillä yleistyvät. Tätä kehitystä edustaa huollon ulkoistaminen, joka tarjoaa huomattavia liiketoiminnan kasvun mahdollisuuksia erityisesti Aasiassa. Asiakkaalle huollon ulkoistaminen tarjoaa joustavuutta, kun omien huoltojärjestelmien ylläpidosta voidaan luopua ja toimintaa mitoittaa entistä helpommin muuttuviin tilanteisiin sopivaksi.
Cargotecille ulkoistaminen on liiketoimintamahdollisuus. Asiakaslähtöinen, aidosti globaali toiminta luo edellytykset tarjota asiakkaille heidän tarvitsemiaan kokonaisvaltaisia huoltopalveluja.
Kasvavien markkinoiden merkitys maailmantaloudessa korostuu
entisestään. Toiminta kehittyvien talouksien markkinoilla on Cargotecin strategian avainkohtia. Samanaikaisesti kasvu Pohjois-Amerikan ja Euroopan markkinoilla on hidastumassa; niillä keskitytään jo saavutetun aseman puolustamiseen. Kasvavilla markkinoilla erityisesti Kiinassa tavoitellaan vahvaa
jalansijaa, luodaan monipuolisesti kasvua ja pyritään jakamaan yhtiössä olevaa osaamista.
Cargotecissa kasvavilla markkinoilla tarkoitetaan erityisesti BRIC-maita − Brasiliaa, Venäjää, Intiaa ja Kiinaa − sekä Afrikkaa. Näillä alueilla liiketoiminnan kasvu syntyy niin yritysostojen, kumppanuuksien kuin orgaanisen kasvun myötä. Avainasemassa on paikallisten resurssien tehokas hyödyntäminen ja paikallisten kilpailijoiden joukossa menestyminen. Kasvun luomiseksi Cargotec panostaa osaamisen ja tiedon jakamiseen nykyisiltä markkina-alueilta uusille. Muuttuva markkinaympäristö on yhtiölle paitsi haaste myös mahdollisuus.
Vuosina 2007–2010 Cargotecissa saatettiin loppuun merkittäviä muutoshankkeita, joilla pyrittiin harmonisoimaan yhtiön toimintoja ja luomaan yhtenäistä Cargotecia. Tulevina vuosina One Company -toimintamallin työtä jatketaan painottamalla erityisesti sisäistä selkeyttä sekä kehittämällä tehokkaita, yhtenäisiä prosesseja.
Täsmennetyn strategian painopiste on prosessien ja yhteisten työtapojen kehittämisessä koko liiketoiminnan muuttuessa entistä prosessivetoisemmaksi. Cargotecissa on käynnissä mittava prosessikehityshanke, jossa vuonna 2010 määritettiin liiketoiminnan ydinprosessit sekä keskeiset vuonna 2011 käyttöön otettavat tukiprosessit.
Kun eri prosesseille etsitään yhteiset toimintamallit, löytyy synergiaetuja ja varmistetaan yhtenäinen, asiakaslähtöinen toimintatapa. "Tavoitteena on tehokkuuden nostaminen, laadun parantaminen sekä entistä parempi reagointi asiakastarpeisiin", toteaa toimitusjohtaja Mikael Mäkinen.
Lisäksi Cargotecissa on käynnissä projektijohtamisen kehityshanke. Projektijohtamista kehittämällä yhdenmukaistetaan ja priorisoidaan hankkeita, kohdistetaan resurssit oikein ja varmistetaan että hankkeet tukevat strategian toteuttamista. Sisäisiin kehityshankkeisiin pyritään löytämään yhtenäinen projektijohtamisen malli. Sekä prosessien että projektijohtamisen kehityshankkeilla tavoitellaan sisäistä selkeyttä ja tehokkuutta. Tietohallintajärjestelmien yhtenäistämisellä edesautetaan läpinäkyvyyttä globaalin liiketoiminnan edellyttämällä tavalla.
Henkilöstö on strategian toteuttajana avainasemassa, ja viestinnällä tuetaan strategisten tavoitteiden saavuttamista. Strategian painotuksista viestitään selkeästi ja yhdenmukaisesti koko organisaatiolle. Myös henkilöstölle suunnitellaan henkilökohtaiset, strategian mukaiset tavoitteet. Toimivan viestinnän avulla yhteisistä prosesseista saadaan tehokkuutta yhtiön toimintaan.
Jatkuvasti muuttuvassa maailmassa tulevaisuuden ennustaminen on mahdotonta. Kun ottaa oppia menneestä, seuraa nykyhetkeä ja pyrkii tulkitsemaan signaaleja, löytää suunnan, joka mahdollistaa menestymisen jatkossakin.
Vuonna 2010 Cargotecissa täsmennettiin yhtiön strategisia painotuksia. Cargotecin strategiassa painottuu asiakkaiden ymmärtämisen lisäksi kyky mukautua joustavasti niin maailmantaloudessa kuin toimialalla tapahtuviin muutoksiin.
Lue lisää siitä, miten neljä keskeistä globaalia trendiä vaikuttavat Cargotecin liiketoimintaan.
Talouden painopiste on siirtymässä lännestä Aasiaan. Kyse on historiallisesta jatkumosta, jossa maailmantalouden kasvu on palannut sinne, missä se oli vielä 200 vuotta sitten.
Talouden painopisteiden määräytymisessä keskeisiä tekijöitä ovat ihmiset, raaka-aineet ja osaaminen. Kasvu keskittyy sinne, missä näitä voimavaroja on parhaiten saatavilla.
Aasiasta on muodostunut globaalin tuotannon keskus. Kun länsimaissa kulutettavien hyödykkeiden tuotanto on keskittynyt Aasiaan, rahtiliikenne Aasiasta muualle maailmaan on lisääntynyt tasaisesti. Tämä näkyy erityisesti merikuljetuksissa.
Aasian merkitystä maailmantaloudelle ei selitä ainoastaan alueelle keskittynyt tuotanto. Paikallisten maiden bruttokansantuotteen nousu on johtanut vaurastumiseen, mikä näkyy kulutuksen kasvuna. Aasiaan on syntynyt merkittäviä paikallistalouksia, joiden sisällä tuotanto ja kulutus ovat keskittyneet samoille markkinoille. Kaikesta maailman konttiliikenteestä jo 37 prosenttia on Aasian sisäistä.
Meriliikenteen lisääntyessä laivanrakennusalan ratkaisujen kysyntä kasvaa. Lisääntyvät Aasian tavaravirrat vaikuttavat myös paikallisissa satamissa käsiteltävien konttien määrään, mikä luo tarvetta tehokkaille kontinkäsittelyratkaisuille.
Cargotec seuraa tiiviisti kansantalouksien kehittymistä eri alueilla. Talouden kasvu lisää niin materiaalivirtoja kuin lastin- ja kuormankäsittelyratkaisujen kysyntää.
Maailmantalouden kasvualueista Cargotecilla on erityisesti Aasiassa merkittävä osuus toimialansa markkinoista. Markkinaosuuden säilyttämisessä on keskeistä muutosten ja
asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen. Kiristyvässä kilpailutilanteessa Cargotecin etuna on valmius toimittaa kokonaisvaltaisia ratkaisuja ja alan kattavinta huoltopalvelua yksittäisten laitteiden rinnalla.
Markkinajohtajuuden turvaamiseksi olennaista on henkilöstön osaamisen ja kilpailukykyisen palkkatason varmistaminen. Myös toimivalla alihankinta- ja toimittajaverkostolla on keskeinen merkitys Cargotecin toimintaedellytyksille.
Cargotec lisää tuotantoaan, huoltopalvelujaan ja tutkimus- ja tuotekehitystoimintaansa siellä, missä asiakkaat ja tarve ovat. Viime vuosina panostuksia on lisätty erityisesti Aasiassa. Myös muilla kasvavilla markkina-alueilla, kuten Venäjällä ja Etelä-Amerikassa, vahvistetaan paikallista läsnäoloa. Cargotecin uudet rekrytoinnit keskittyvät suhteellisesti maailmantalouden kasvualueille.
Kaikesta maailman konttiliikenteestä jo 37 prosenttia on Aasian sisäistä liikennettä.
Kaupungistuminen, urbanisaatio, on keskeinen Cargotecin liiketoimintaan vaikuttava trendi. Maapallo kaupungistuu kiihtyvää vauhtia erityisesti Aasiassa ja muilla kehittyvillä alueilla esimerkiksi Etelä- ja Väli-Amerikassa ja Afrikassa.
Tavaravirrat mahdollistavat kaupungeissa elämisen. Esimerkiksi elintarvikkeet on kuljetettava muualta.
Vaurastumisen seurauksena muuttoliike kaupunkeihin lisääntyy ja keskiluokkaisen, hyödykkeitä runsaasti kuluttavan kaupunkilaisväestön määrä kasvaa.
Yksi kaupunkialueiden kehittymisen merkeistä on ammattimaisen jälleenmyynnin lisääntyminen. Länsimaista muualle maailmaan levinneen supermarketti-ilmiön myötä esikaupunkialueista on tullut päivittäiskaupan ja paikallisten tavaravirtojen keskuksia.
Kulutuksen kasvun myötä syntyy tarve paikallisen sekä alueellisen logistiikan ja infrastruktuurin kehittämiseen. Kiihtyvä tavaraliikenne kasvattaa esimerkiksi kuorma-autoissa käytettävien Cargotecin Hiabkuormankäsittelyratkaisujen kysyntää. Kulutuksesta ja rakentamisesta syntyvä jäte puolestaan edellyttää järjestelmällisiä jätteenkäsittelyratkaisuja, jotka kuuluvat niin ikään Cargotecin vahvoihin osaamisalueisiin.
Rakentaminen on kaupunkialueiden kehittymisen peruspiirre. Rakennusalan tarpeisiin Cargotec vastaa erityisesti kuormausnostureilla.
Kaupungistuminen ja kulutuksen kasvu lisäävät tarvetta kehittää logistiikkaa ja infrastruktuuria.
Tieto- ja viestintäteknologian kehitys on ollut lähes vallankumouksellista viime vuosikymmenten aikana, eikä trendi osoita laantumisen merkkejä. Moderniin teknologiaan perustuvat innovaatiot auttavat vastaamaan lisääntyviin tehokkuus-, turvallisuus- ja ympäristövaatimuksiin myös lastin- ja kuormankäsittelyssä.
Keskeinen teknologisen muutoksen ajureista on digitalisoituminen, mikä näkyy älykkäiden ratkaisujen yleistymisenä. Cargotecin toimialalla tämä tarkoittaa esimerkiksi laitteiden parempaa kykyä kommunikoida paitsi mahdollisen kuljettajan myös ympäristön kanssa.
Ympäristön havainnointi lisää kuljettajan ja lähistöllä olevien ihmisten turvallisuutta. Cargotec on esimerkiksi kehittänyt Hiab-nostureihin monia uusia digitaaliteknologiaan perustuvia turvallisuusominaisuuksia EU:n konedirektiivin mukaisesti. Yhtiö on lisäksi mukana tutkimushankkeessa, jossa kehitetään kuljettajan vireystilaa sensorien avulla havainnoivaa järjestelmää.
Teknologian kehittymisen myötä käyttöön saadaan edistyneitä automaatiojärjestelmiä. Esimerkiksi kontteja on käsitelty satamissa automaattinostureilla jo 1980-luvun lopulta lähtien, mutta näiden ratkaisujen kysyntä on ollut vasta viime vuosina nousemassa merkittäväksi. Cargotec toimitti vuonna 2010 Hampurin satamaan ensimmäiset kolme varastointilohkoa, joihin sisältyy yhdeksän nosturia 24 tilatusta Kalmar-automaattinosturista sekä asiakkaan tarpeisiin suunniteltu ohjausjärjestelmä.
Ohjelmistot muodostavat tärkeän uuden liiketoiminnan alueen. Etämonitoroinnin kehittyessä voidaan ymmärtää paremmin, mihin ja miten asiakkaat tuotteitaan käyttävät. Kerätyn tiedon perusteella tuotteista voidaan kehittää entistä paremmin asiakkaan tarpeisiin sopivia. Etähallinta mahdollistaa myös ohjelmistovikojen tunnistamisen ja korjaamisen sekä tarvittavien huoltotoimenpiteiden ennakoivan suunnittelun.
Tiukentuneet tehokkuus-, turvallisuus- ja ympäristövaatimukset voidaan ratkaista uusien teknologiainnovaatioiden avulla.
Cargotecissa ohjaus- ja automaatiojärjestelmiä kehitetään erityisesti yhtiön Suomen ja Alankomaiden tutkimusyksiköissä. Yhtiössä on viime vuonna alettu rakentaa systemaattisesti myös yhteisiä, koko konsernin kattavia tutkimus- ja tuotekehitysalustoja ja niitä tukevia ohjausjärjestelmiä.
Raaka-ainevarojen pienentyminen ja tiukentuva ympäristölainsäädäntö ajavat teknologista muutosta. Lastin- ja kuormankäsittelyssä tämä näkyy erityisesti vaihtoehtoisten polttoaineratkaisujen tarpeen kasvuna. Cargotecin tutkimus- ja tuotekehitystyön tuloksena on viime vuosina syntynyt markkinoille niin sähkö-, hybridikuin polttokennoteknologiaan perustuvia koneita ja tutkimustietoa tulevaisuuden koneisiin.
Tuotteiden energiatehokkuutta ja turvallisuutta voidaan lisätä myös painoa keventämällä. Tähän pyritään esimerkiksi teräksen ominaisuuksia kehittämällä ja vaihtoehtoisia materiaaleja hyödyntämällä. Polttoaineenkulutusta voidaan vähentää myös kitkaa pienentämällä tai yhdistelemällä komponentteja niin, että kokonaishyötysuhde paranee.
Cargotec seuraa tiiviisti muilla toimialoilla ja tutkimusyhteisöissä käynnissä olevia teknologiahankkeita. Tiivistä yhteistyötä tehdään niin muiden yritysten, yliopistojen kuin tutkimuslaitosten kanssa. Näin yhtiö on mukana synnyttämässä uusia innovaatioita ja saa aina viime käden tietoa alaansa koskettavista teknologian edistysaskeleista. Tätä tietoa Cargotecissa sovelletaan uusia ratkaisuja kehitettäessä.
Yhteiskunnalle kriittisten raaka-aineiden, kuten öljyn ja metallien, varantojen ehtyminen edellyttää uutta ajattelutapaa kaikilta toimijoilta.
Tunnettujen öljyvarojen pienentyminen on johtanut tilanteeseen, jossa öljyä etsitään yhä vaikeammista paikoista, kuten syvemmältä meren pohjasta. Cargotecin offshore-nosturien avulla voidaan vaativissakin olosuhteissa toimittaa syvänmeren öljynporausalueille esimerkiksi varaosia ja työkaluja.
Fossiilisten polttoaineiden lisäksi tiettyjen metallien varannot ovat pienenemässä. Raaka-aineiden etsimisen ja kaivosteollisuuden keskittyessä rajatuille alueille syntyy materiaalivirran keskuksia, joissa Cargotecin ratkaisuille on kysyntää.
Öljyn vähenemisen ja kallistumisen seurauksena energiaa tuotetaan yhä enemmän muilla tavoilla. Tämä näkyy esimerkiksi investointeina offshore-teollisuuteen ja tuulivoimaloihin, joiden asennustöissä voidaan hyödyntää Cargotecin ratkaisuja.
Uusien energianlähteiden myötä asiakkaalle toimitettavat järjestelmät muuttuvat monimutkaisemmiksi muun muassa sähkö- ja automaatioteknologian lisääntymisen vuoksi. Cargotecin kilpailukykyä lisää laaja osaaminen, joka mahdollistaa kokonaisvaltaisten ratkaisujen toimittamisen.
Cargotecin kaltaiselle yhtiölle on ensisijaisen tärkeää seurata tuotteissa tarvittavien raaka-aineiden, kuten teräksen, saatavuuden ja hinnan pitkän aikavälin ennusteita. Havaittujen signaalien pohjalta voidaan ohjata tutkimus- ja tuotekehityspanostuksia ja esimerkiksi kehittää vaihtoehtoisiin materiaaleihin tai komponentteihin perustuvia tuotteita.
Cargotecille liiketoiminnan ympäristövaikutusten tunnistaminen ja niihin reagoiminen sekä työterveyden ja turvallisuuden edistäminen ovat tärkeitä.
Cargotecin toiminnot − kokoonpanotehtaat, huoltoyksiköt ja toimistot − synnyttävät ympäristövaikutuksia pääasiassa paikallisella tasolla. Ympäristövaikutuksia syntyy myös liikematkustuksesta ja materiaalikuljetuksista. Globaaleihin ympäristöongelmiin näiden Cargotecin omien toimintojen vaikutus on kuitenkin varsin pieni.
Suurimmat yhtiöön välillisesti liittyvät ympäristövaikutukset syntyvät Cargotecin tuotteiden käytöstä ja hankintaketjun toiminnasta. Alan johtavana ympäristöystävällisten ja energiatehokkaiden ratkaisujen tutkijana ja kehittäjänä Cargotec pyrkii minimoimaan näitä vaikutuksia.
Cargotecin omien toimintojen ympäristövaikutusten sekä laadun, työterveyden ja turvallisuuden hallinta perustuvat sertifioituihin ympäristö-, laatu- ja turvallisuusjärjestelmiin. Lisäksi käytössä on yhtiönlaajuinen ympäristö- ja työterveystunnuslukujen seurantajärjestelmä.
Cargotecin sertifioidut ja tunnuslukujen seurantajärjestelmään kuuluvat yksiköt vuonna 2010 kaikkiaan 21 kokoonpanoyksiköstä
| ISO 14001 | ISO 9001 | OHSAS 18001 | KPI* |
|---|---|---|---|
| 13 | 20 | 4 | 21 |
| *KPI = Key Performance Indicators, Cargotecin ympäristö- ja työterveystunnuslukujen |
seurantajärjestelmä
Cargotecin tuotteiden ympäristökuormitus on suurimmillaan arvoketjun alku- ja loppupäässä. Siksi Cargotecin ympäristösuunnittelu kattaa tuotteen koko elinkaaren. Työturvallisuus- ja terveysnäkökohtien huomiointi kuuluu olennaisena osana suunnitteluun.
Tuotteidemme ympäristökuormitus on suurimmillaan arvoketjun loppupäässä. Tästä syystä ympäristösuunnittelumme kattaa tuotteen koko elinkaaren.
| Cargotec: SUUNNIT- TELU |
Cargotec: HANKINTA |
Cargotec: TUOTANTO |
Asiakas: TUOTTEEN HANKINTA |
Asiakas: TUOTTEEN KÄYTTÖ |
Asiakas: TUOTTEEN POISTO |
|---|---|---|---|---|---|
| YMPÄRISTÖPERIAATTEET ELINKAARIAJATTELU STRATEGINEN SUUNNITTELU |
|||||
| INNOVATIIVISET RATKAISUT PARHAAT TOIMINTAMALLIT ASIAKASYHTEISTYÖ JA KOULUTUS |
|||||
Vuoden 2010 syyskuussa Cargotec käynnisti tuotannon uudessa kokoonpanoyksikössään Puolan Stargard Szczecińskissä. Useiden Cargotecin lastin- ja kuormankäsittelyratkaisujen kokoonpanoon keskittyvä yksikkö edustaa alan terävintä kärkeä niin kestävän kehityksen, prosessien kuin laadun puolesta.
Yksikön suunnittelun ja rakentamisen rinnalla kehitettiin noin puolentoista vuoden ajan integroitua toimintajärjestelmää, joka otettiin käyttöön heti yksikön valmistuttua. Käytännössä järjestelmän avulla varmistetaan laatu-, ympäristö- ja työterveys- ja turvallisuusasioiden toteutuminen ja jatkuva kehittäminen. Järjestelmän luomisessa hyödynnettiin parhaita käytäntöjä muun muassa Cargotecin muilta tuotantolaitoksilta.
Marraskuussa 2010 toimintajärjestelmälle myönnettiin ISO 9001-, ISO 14001- ja OHSAS 18001 -standardeihin perustuva sertifikaatti. Tämä oli ensimmäinen kerta Cargotecin historiassa, kun sertifikaatti myönnettiin kolmeen standardiin perustuvalle integroidulle toimintajärjestelmälle. ISO-standardit ovat maailmanlaajuisesti käytetyimpiä. Niihin perustuvan sertifikaatin saaminen edellyttää ulkopuolisen tahon tarkastusta, että toiminta on järjestetty standardien vaatimusten mukaisesti. Puolan kokoonpanoyksikön kolmipäiväisen auditoinnin suoritti Lloyd's Register Quality Assurance.
"Lähdimme alusta asti liikkeelle siitä, että toimintajärjestelmän mukaiset asiat laitetaan Puolan kokoonpanoyksikössä kerralla kuntoon. Tämä tarkoitti alan uusimman kehityksen ja Cargotecin omien sitoumusten, kuten eettisten toimintaohjeiden, huomioimista. Hankkeen parissa työskennellyt tiimi teki erinomaista työtä nopeassa aikataulussa", sanoo Cargotecin tuotanto-organisaation laatujohtaja Petri Palin.
Myös Cargotecin arvot ja tavoite tuottaa asiakkaille laadukkaita ratkaisuja asettivat lähtökohdan järjestelmän luomiseksi. Sertifikaatin saamiseksi Cargotecin piti osoittaa auditoijille konkreettisesti, miten laatu-, ympäristö- ja työterveys- ja turvallisuusasioiden raportointi, korjaavat toimenpiteet ja jatkuva parantaminen on Puolassa organisoitu.
Esimerkiksi turvallinen työskentely tehtaalla taataan avarilla työtiloilla. Koulutusten avulla varmistetaan, että henkilöstö toimii sertifioitujen järjestelmien mukaisesti ja tuotteet ovat laadukkaita.
ja energiatehokkain kokoonpanoyksikkö.
Ympäristön näkökulmasta yksi kokoonpanoyksikössä käytössä olevista innovaatioista on hiilineutraali puupellettilämmitys. Myös jätevesijärjestelmässä ympäristö on huomioitu yhteistyössä alan parhaiden toimijoiden kanssa. Lisäksi vaihtoehtoisia sähköntuotantomuotoja kartoitetaan parhaillaan. Ympäristöasioiden huomioiminen Itämeren läheisyydessä sijaitsevassa Stargard Szczecińskissä tukee myös Cargotecin puhtaan Itämeren puolesta vuonna 2010 Baltic Sea Action Groupille tekemää sitoumusta.
"Integroidun toimintajärjestelmän kehittäminen Puolan tehtaalle oli mitä suurimmassa määrin positiivinen hanke. Mutta aina on mahdollisuus parantaa. Yksittäisten asioiden lisäksi pyrimme kehittämään järjestelmää kokonaisuutena", Palin sanoo.
Cargotecin Pro Future™ -kriteeristön mukainen tunnus myönnetään Cargotecin tuotteille, jotka läpäisevät tiukat vaatimukset muun muassa energiatehokkuuden, päästöjen ja kierrätettävyyden suhteen.
Pro Future™ -ratkaisut antavat asiakkaalle mahdollisuuden valita ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon. Samalla kriteeristön toteuttaminen ja sen mukaisesti toimiminen auttavat Cargotecia saavuttamaan tavoitteensa maailmanlaajuisessa Clinton Global Initiative -aloitteessa.
Vuonna 2010 Pro Future™ -tuoteperhe kasvoi edelleen, kun Cargotec toi loppuvuonna markkinoille ensimmäisenä maailmassa hydrauliseen hybriditeknologiaan perustuvan Kalmar-terminaalitraktorin. Yhdessä Singapore Technologies Kinetics Ltd:n ja sen tytäryhtiön Kinetics Drive Solutions Inc:n kanssa kehitetyllä järjestelmällä saavutetaan keskimäärin 20 prosentin polttoainesäästöt ja merkittävät vähennykset muun muassa haitallisissa typen oksidipäästöissä. Hybridijärjestelmällä käyvä terminaalitraktori on aluksi saatavilla asiakkaille Pohjois-Amerikassa, jossa paine kaupunkialueiden ja satamien päästöjen vähentämiseen on maailman suurimpia.
Pro Future™ -tuotevalikoima laajeni MacGregor MacRackilla, joka on täysin sähköinen lastiluukkujen avaus- ja sulkemisjärjestelmä.
Vuoden 2010 aikana Pro Future™ -tuotteiden valikoima kasvoi myös täysin sähköisellä lastiluukkujen avaus- ja sulkemisjärjestelmällä, MacGregor MacRackilla. Samalle tuotteelle myönnettiin vuoden aikana International Bulk Journalin ympäristönsuojelupalkinto.
Cargotec jatkoi tiivistä tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyötä eri tuotelinjojen välillä Pro Future™ -kriteeristön edelleenkehittämiseksi. Lisäksi laitteiden elinkaaren aikaisiin vaikutuksiin on paneuduttu entistä tarkemmin. Tästä esimerkkinä on Marine-liiketoiminta-alueella toteutettu tutkimus lastiluukuista, josta saavutetut tulokset tukevat Pro Future™ -kriteeristön laajentamista ja kehittämistä vuonna 2011. Tavoite on, että Pro Future™ -tunnus voitaisiin myöntää kaikille Cargotecin laitteille.
"Valitessaan Pro Future™ -kriteeristön mukaisen tuotteen asiakkaat tietävät tekevänsä perinteiseen laitteeseen verrattuna ympäristöystävällisemmän valinnan. Cargotecin tavoitteena on antaa asiakkaille mahdollisuus valita tuotteisiin sellaisia ominaisuuksia, jotka vastaavat heidän tarpeisiinsa", toteaa kehityspäällikkö Heikki Salonen.
Cargotecin uusi EcoService-palvelu auttaa asiakkaita parantamaan toimintojensa kustannustehokkuutta, tuottavuutta ja luotettavuutta. Palveluun kuuluu muun muassa laitteiden joustava ylläpito, nopeat varaosien toimitukset ja ajokoulutus.
"Uutta EcoService-konseptia käyttävät yritykset saavuttavat merkittäviä säästöjä, niin taloudellisesti kuin ympäristön kuormituksenkin näkökulmasta", sanoo Cargotecin tuote- ja konseptikehitysjohtaja Jason Smith.
Koneenkäyttäjän ajotyyli vaikuttaa merkittävästi polttoaineenkulutukseen, pakokaasupäästöihin sekä osien kulumiseen tai vaurioitumiseen. Cargotecin Training Academy tarjoaa asiakkaiden koneenkäyttäjille taloudellisen ajon koulutusta. Ajotyylin muutoksella voidaan saavuttaa jopa seitsemän prosentin vähennys polttoaineenkulutuksessa. Samalla päästöjä syntyy vähemmän ja myös tuottavuus paranee.
Kahden päivän koulutuksen aikana kuljettaja perehtyy siihen, miten hän voi omalla toiminnallaan vaikuttaa polttoaineen kulutukseen ja päästöihin. Koulutus sisältää muun muassa taloudellisen ajo- ja nostotekniikan opetusta ja näyttöruudun antaman tiedon tulkitsemista.
Kurssilla voidaan perehtyä niin raskaita materiaaleja satamissa ja terminaaleissa käsitteleviin koneisiin kuin teollisuuden erikoissovelluksiin. Koulutusohjelma antaa valmiuksia esimerkiksi terminaalitraktorien, haarukkatrukkien, kuormausnosturien, konttikurottajien sekä tyhjien ja täysien konttien käsittelyyn. Ajokoulutus voidaan räätälöidä yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.
Lisäpalveluna asiakkaat saavat halutessaan seurantaohjelman, joka auttaa ylläpitämään koulutuksessa opittuja taitoja.
Asiakkaat voivat myös arvioida taloudellisen ajotyylin hyödyn kustannussäästölaskimen avulla Cargotec Training Academyn verkkosivuilla.
muun muassa taloudellisen ajotavan koulutusta.
Suunnitelma Cargotecissa käytössä olevan ympäristöystävällisten tuotteiden Pro Future™ -kriteeristön laajentamisesta toimi innoituksena, kun Marine-liiketoiminta-alueella lähdettiin vuonna 2010 selvittämään lastiluukkujen elinkaaren aikaisia kokonaisvaikutuksia. Tavoitteena oli saada tarkempi käsitys sellaisista tuotteen elinkaareen liittyvistä asioista, joita Cargotecin on kestävän kehityksen näkökulmasta järkevää ja mahdollista kehittää.
Osana metalli- ja koneenrakennusalan huippuosaajien Finnish Metals and Engineering Competence Clusterin Innovation & Networks -tutkimusohjelmaa ja yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa toteutetussa hankkeessa tutkittiin lastiluukkujen elinkaarta niin taloudellisten, sosiaalisten kuin ympäristövaikutusten näkökulmasta. Lastiluukkujen elinkaarivaikutuksia on koko alalla tutkittu vähän, joten Cargotec halusi olla edelläkävijöiden joukossa.
Tutkimuksen aikana Cargotec toimitti yliopistolle muun muassa lastiluukkujen valmistusmateriaaleja ja energiankulutusta koskevaa tietoa. Yksi standardimetodia käyttämällä lasketuista tiedoista oli tuotteen koko elinkaaren aikana syntyvien kasvihuonekaasujen määrä, niin sanottu Global Warming Potential. Analyysi haluttiin tehdä "kehdosta hautaan" -periaatteella, vaikkei Cargotec vastaa itse kuin tietyistä elinkaaren vaiheista.
Tulosten perusteella lastiluukun valmistaminen tuottaa noin 12 prosenttia ja käyttö noin kuusi prosenttia lastiluukun elinkaaren aikaisista kasvihuonekaasupäästöistä. Yli 80 prosenttia päästöistä syntyy materiaalien, eli käytännössä teräksen, valmistamisesta. Toisaalta teräksen etu on se, että materiaali on täysin kierrätettävissä, kun laiva poistetaan käytöstä.
Cargotec on tutkinut lastiluukkujen elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia.
"Nyt tiedämme, mikä elinkaaren osa-alue tuottaa eniten päästöjä ja kuluttaa eniten energiaa. Ilman tätä tietoa ei olisi järkevää lähteä tekemään kehitystyötä. Tutkimuksessa myös huomattiin, että tiettyjen maalien valmistaminen tuottaa verrattain paljon kasvihuonekaasupäästöjä. Niiden käytön arvioiminen voi olla yksi tulevaisuuden kehitysalueista", sanoo tuotekehitysinsinööri Jouni Lehtinen.
Lastiluukkujen suunnittelussa Cargotec on riippuvainen raaka-ainevalmistajista, asiakkaista ja kansainvälisestä lainsäädännöstä. Suurin osa esimerkiksi lastiluukun elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista syntyy Cargotecista riippumattomissa prosesseissa.
Näin ollen kestävän kehityksen näkökulmasta Cargotecin on tuotesuunnittelussaan järkevintä keskittyä erityisesti lastinkuljetuksen ja laivan henkilökunnan turvallisuuden edistämiseen. Nyt tehdyn tutkimuksen tuloksissa on esitetty neljä alustavaa kestävän kehityksen osa-aluetta, jotka lastiluukun valmistajan tulisi ottaa huomioon:
Cargotecin lähitulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu muun muassa lastiluukkujen käyttöturvallisuuden tutkiminen etenkin seuraavan sukupolven ohjausjärjestelmien osalta.
Vuonna 2010 Cargotecissa vietiin päätökseen merkittäviä henkilöstöön vaikuttavia hankkeita. Vuoteen sisältyi niin sisäisten prosessien, osaamisen kuin henkilöstöstrategian kehittämistä. Yksi painopisteistä oli yhtiön historian ensimmäisen globaalin henkilöstökyselyn, Cargotec Compassin, toteuttaminen.
Sopeuttamistoimilla ja uudelleenjärjestelyillä oli verrattain pieniä henkilöstövaikutuksia. Sopeuttamistarve oli suurin Suomessa. Vuoden 2010 lopussa Cargotecin palveluksessa työskenteli 9 954 (2009: 9 606) henkilöä. Naispuolisen henkilöstön osuus oli 16 (2009: 16) prosenttia ja miespuolisen 84 (2009: 84). Osa-aikaisesti työskenteli 2 (2009: 3) prosenttia henkilöstöstä.
Cargotec on sitoutunut noudattamaan kansallisia ja kansainvälisiä lakeja ja säännöksiä ja antamaan kaikille tasavertaiset mahdollisuudet niin työyhteisössä kuin työhön liittyvissä käytännöissä ja menettelytavoissa. Henkilöstön yhdistymisvapautta kunnioitetaan. Cargotecin eettiset toimintaohjeet (Code of conduct) määrittelevät, miten henkilöstön on toimittava päivittäisessä työssään.
Vuonna 2010 Cargotecissa täsmennettiin yhtiön strategiaa. Liiketoimintastrategian rinnalla tarkennettiin henkilöstöstrategia. Työn tuloksena tunnistettiin neljä henkilöstöstrategian painopistealuetta:
Näihin painopistealueisiin keskittymällä tuetaan yhtiön liiketoimintastrategian toteutumista.
Vuonna 2010 Cargotecissa edistettiin myös koko yhtiölle yhteisiä toimintatapoja ja prosesseja. Esimerkiksi nyt useimmissa Cargotecin maaorganisaatioissa sovelletaan yhtenäistä ja tehokasta henkilöstöhallinnon toimintatapaa. Globaalissa toimintamallissa työntekijät saavat ensisijaisesti tukea maakohtaiselta henkilöstöhallinnolta.
Marine-liiketoiminta-alueella edistettiin globaalin toimintamallin käyttöönottoa läpi vuoden. Lisäksi jatkettiin eri yksiköiden välistä integraatiota. Industrial & Terminal -liiketoiminta-alueella keskityttiin erityisesti vuonna 2009 luodun organisaatiorakenteen vahvistamiseen ja synergiaetujen löytämiseen. Lisäksi suunniteltiin vuonna 2011 toimintansa aloittavan, keskitetyn tutkimus-, tuotekehitys- ja suunnittelupalvelut -yksikön toimintaa. Services-liiketoiminta-alueella käynnistettiin huoltopalvelujen integroiminen maailmanlaajuisesti keskitettyyn huolto-organisaatioon.
Cargotecin tulos vuonna 2010 oli myönteinen, ja raskailta sopeuttamistoimilta pääsääntöisesti vältyttiin. Organisaation kehittämisen seurauksena vastaan tuli kuitenkin myös vaikeita päätöksiä. Suomessa henkilöstövähennyksiin jouduttiin turvautumaan Tampereella, missä nykyistä yksikköä ollaan muuttamassa osaamis- ja teknologiakeskukseksi. Vähennysten kohteeksi joutuvien työllistämistä on tuettu muun muassa tarjoamalla koulutusta ja mahdollisuuksia sisäisiin siirtoihin.
Vuoden 2010 painopisteitä oli Cargotecin historian ensimmäinen globaali henkilöstökysely, Cargotec Compass. Sähköiseen kyselyyn kutsuttiin vastaamaan Cargotecin koko henkilöstö. Yksiköissä, joissa kaikilla työntekijöillä ei ole omaa tietokonetta, kyselyn sai tehdä yhteiskäytössä olleella päätteellä. Vastausprosentti oli korkea: 75 prosenttia Cargotecin henkilöstöstä osallistui kyselyyn.
Kokonaisuudessaan henkilöstön työtyytyväisyys osoittautui kyselyn perusteella verrattain korkeaksi. Kehitysalueiksi nousivat etenkin sisäisen tiedonkulun tehostaminen, muutoksista viestiminen ja yhteistyön lisääminen. Yhteistyö nostettiin Cargotec Compassin jatkotoimenpiteiden kantavaksi teemaksi. Tulosten käsittely saatettiin loppuun vuoden 2010 aikana, ja jatkotoimenpiteet ovat käynnissä.
Cargotec Compass on työkalu, jonka avulla esimiehet ja johtoryhmät voivat parantaa yksiköidensä toimintaa, kehittää johtamistapaa ja edistää työhyvinvointia. Koko henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua omissa yksiköissään kehittämistoimenpiteiden suunnitteluun. Näiden seuranta on yksi vuoden 2011 painopistealueista. Seuraava globaali henkilöstökysely toteutetaan vuonna 2012.
Vuosi 2010 oli positiivinen myös henkilöstön ja osaamisen kehittämisen alueilla. Monien käytännön toimenpiteiden lisäksi suunniteltiin kehityshankkeita vuodeksi 2011.
Cargotecin vuotuinen Management Review -kartoitus toteutettiin entistä suuremmalla painoarvolla. Prosessissa on kyse paitsi johtotehtävissä toimivien henkilöiden ja avainosaajien kartoittamisesta myös seuraajasuunnittelusta yhteistyössä johtoryhmien kanssa. Management Review'n avulla voidaan tunnistaa organisaatiossa olevia kykyjä ja tulevaisuuden johtajia ja arvioida eri liiketoiminta- ja markkina-alueiden tarpeita.
Cargotecin kehityskeskusteluja laajennettiin edelleen. Prosessi toteutettiin lähes kaikissa henkilöstöryhmissä, yhteensä 60 paikkakunnalla 19 maassa. Tunnistetun tarpeen pohjalta tuotantotyötä tekevälle henkilöstölle räätälöitiin oma kehityskeskusteluprosessi, joka pyritään ottamaan laajamittaisesti käyttöön vuoden 2011 aikana.
Vuonna 2010 kehityskeskusteluihin tuotiin mukaan Cargotecin arvot. Arvoista keskusteltiin myös vuoden aikana järjestetyissä arvotyöpajoissa. Uusia työpajoja pidetään jatkossakin Cargotecin toimipisteissä eri puolilla maailmaa. Arvokeskustelut ovat myös osa Cargotec Experience -perehdytysohjelmaa.
Yksi esimerkki Cargotecin arvojen jalkauttamisesta käytäntöön on vuoden aikana kehitetty Cargotecin johtamisprofiili (Cargotec Leadership Profile), joka määrittelee johtajuuden tärkeimmät osaamisalueet ja kuvaa arvopohjaisesti hyvän cargoteclaisen johtamistavan. Profiili sisältää strategisen, operatiivisen, muutoksen ja ihmisten johtamisen ydinosaamiset, ja sitä tullaan hyödyntämään monipuolisesti johtajuuden arvioinnissa ja kehittämisessä. Johtamisprofiilia käytetään jatkossa muun muassa 360°-esimiesarvioinneissa ja rekrytoinneissa.
Vuonna 2010 jatkettiin Managerial Finance -koulutusohjelmaa, jossa kehitettiin 50 tulosvastuullisen johtajan kykyä arvioida päätöksenteon vaikutuksia yhtiön talouteen ja tuloksellisuuteen. Marine-liiketoiminta-alueen johdolle järjestettiin suppeampia koulutuksia muun muassa Norjassa, Singaporessa ja Kiinassa.
Yksi merkittävistä uudistuksista oli vuoden aikana käynnistynyt mentorointiohjelma. Useiden kiinnostuneiden joukosta mentoreiksi valittiin motivoituneita ja auttamishaluisia henkilöitä. Mentorointiparien muodostamista ohjasi mentoroitavien kehittymistarpeiden ja mentorien vahvuuksien yhteensopivuus. Halukkaiden joukosta sopivia pareja löytyi noin 25. Alkuvuoteen 2011 jatkuvan ohjelman tavoite on paitsi tukea mentoroitavan johtajuuden kehittymistä myös tarjota molemmille osapuolille mahdollisuus tutustua Cargoteciin yli liiketoiminta-alueiden rajojen.
Cargotec kannustaa henkilöstöään erilaisilla palkitsemisjärjestelmillä. Vuonna 2010 jatkettiin globaalisti kokonaisvaltaisen palkitsemis- ja kannustinjärjestelmän käyttöönottoa. Toimintatapojen yhtenäistämistä edistettiin myös myöntämällä palkankorotukset keskitetysti samaan aikaan jokaisessa Cargotecin maaorganisaatiossa.
Cargotecissa on käytössä ylimmän johdon kannustinjärjestelmä, jossa on määritelty sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteet. Kannustinjärjestelmä koostuu pitkän aikavälin tavoitteisiin liittyvästä osakepohjaisesta kannustinohjelmasta sekä johdon bonusohjelmasta, joka sisältää taloudellisia ja henkilökohtaisia tavoitteita. Lisäksi konsernissa on yksiköiden talous- ja tulostavoitteisiin kytkettyjä kollektiivisia tulospalkkausjärjestelmiä.
Vuonna 2010 henkilöstön palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma oli 364 (2009: 351) miljoonaa euroa.
Cargotecin toimintatapaan kuuluu päätösten tekeminen yhdessä henkilöstön kanssa niin helpoissa kuin henkilöstön kannalta vaikeissa tilanteissa. Lakisääteistä konserniyhteistyöhön perustuvaa osallistumisjärjestelmää on kehitetty yhdessä henkilöstön kanssa. Cargotecin yhteistoiminta on järjestetty konserni- ja toimipaikkatasoille. Toimipaikoilla yhteistoiminta toteutuu kansallisen lainsäädännön mukaan.
Euroopassa toimii konsernitasolla Cargotec Personnel Meeting, johon vuonna 2010 kuului 18 henkilöstön edustajaa 13:sta eri maasta. Lisäksi Suomessa toimii Yhteistyökomitea ja Ruotsissa Koncerninformation. Jokainen elin kokoontuu kerran vuodessa johdon ja henkilöstön yhteiseen tapaamiseen. Näissä tapaamisissa käytiin vuonna 2010 erittäin rakentavia keskusteluja.
Cargotecin perusvelvollisuus on varmistaa jokaiselle turvalliset työolosuhteet. Työterveyden ja turvallisuuden hallinta perustuu konsernin eettisiin ohjeisiin, riskienhallintaa ja turvallisuutta koskeviin ohjesääntöihin sekä yksiköiden omiin työterveys- ja turvallisuusjärjestelmiin. Työtapaturmien määrää pyritään vähentämään ennaltaehkäisevällä toiminnalla.
Cargotecin eettisten toimintaohjeiden (Code of conduct) mukaan henkilöstö on vastuussa itsensä, työtovereidensa, työpaikkansa, yhteisönsä ja ympäristönsä suojelemisesta. Ohjeiden mukaan jokaisen on myös ehkäistävä mahdollisia vahinkoja ja ilmoitettava työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä puutteista.
Vuonna 2010 jatkettiin OHSAS 18001 -standardin mukaisen työterveys- ja turvallisuusjärjestelmän rakentamista Cargotecin eri yksiköissä sekä Suomessa että muissa maissa. Syyskuussa tuotantonsa käynnistäneelle Puolan kokoonpanoyksikölle myönnettiin loppuvuonna OHSAS 18001 -standardin mukainen sertifikaatti. Näin siitä tuli neljäs standardin vaatimukset täyttävä Cargotecin tuotantolaitos.
Vuonna 2010 työterveys- ja turvallisuustunnuslukuja raportoiin lähes kaikissa valmistavissa yksiköissä. Järjestelmän laajentamista huoltoyksiköihin jatkettiin pilottikohteissa. Tunnuslukujen avulla kerättiin tietoa niin yksikkökohtaisesta kuin koko konsernin laajuisesta työterveys- ja turvallisuustilanteesta. Järjestelmällä analysoidaan tapaturmien syitä, tapaturmataajuutta ja korjaavia toimenpiteitä. Parhaiden turvallisuuskäytäntöjen kehittämistä ja jakamista eri yksiköiden välillä jatketaan.
Vuoden 2011 keskeisiin tavoitteisiin kuuluu henkilöstöstrategian painopistealueiden edistäminen.
Cargotec pyrkii varmistamaan, että yhtiöllä on osaavaa henkilöstöä kaikkialla maailmassa. Etenkin Aasian kasvavilla markkinoilla Cargotec kilpailee parhaista työntekijöistä. Tässä kilpailussa tavoitellaan menestystä hyödyntämällä vuoden 2010 aikana kuvattua yhdenmukaista rekrytointiprosessia. Jotta nykyisen henkilöstön potentiaali voitaisiin tunnistaa paremmin, myös Management Review -mallin mukaista arviointiprosessia pyritään laajentamaan organisaatiossa. Tukea henkilöstölle lisätään myös nimeämällä henkilöstöhallinnosta vastaavat johtajat maihin, joihin yhtiö on laajentanut toimintaansa.
Cargotec Compass -henkilöstökyselystä vuonna 2010 johdettujen tiimikohtaisten toimenpidesuunnitelmien etenemistä seurataan tiiviisti muun muassa henkilöstölle tehtävän pikakyselyn avulla huhtikuussa 2011. Tärkeisiin tavoitteisiin kuuluvat myös Cargotecin johtamisprofiilin käyttöönotto ja esimiesten kehityskeskusteluvalmiuksien parantaminen.
Globaalin koulutustarjonnan laajentamiseen panostetaan ja eri osaamisalueiden koulutusta pyritään järjestämään monipuolisesti. Vuonna 2010 suunnitellut koulutukset viedään toteuttamisvaiheeseen ja uusia koulutuksia kehitetään. Organisaation kehittämistä jatketaan myös tehostamalla sisäistä viestintää ja tukemalla toiminnan yhdenmukaistamiseen tähtääviä prosesseja.
Cargotecin arvoa yhteistyö korostetaan läpi vuoden koko organisaatiossa.
Yhteistyö on yksi Cargotecin ydinarvoista. Cargotecin henkilöstö tekee työtä tiimeinä tehostaakseen maailman tavaravirtojen kulkua. Toimimme läheisessä yhteistyössä asiakkaittemme ja kumppaneittemme kanssa yli kielellisten, kulttuuristen ja ammatillisten rajojen toinen toistamme kunnioittaen.
"Sinä taidat olla 'Herra Nosturi'", totesi Eduardo Calejeron kollega hänelle hiljattain. Lue lisää
Dubaissa toimivan Cargotecin Hiab-tiimin huoltoinsinööri Dushyant Puthranin päivät ovat kiireisiä. Se ei miestä haittaa. Lue lisää
Kun Angel Yangilta kysyy, mikä tekee hänen työstään Cargotecissa antoisaa, hän vastaa empimättä: "Olen oppinut työstäni todella paljon, ja aina tulee vastaan jotain uutta." Lue lisää
Vuonna 2010 Cargotec käynnisti mentorointiohjelman, johon osallistuu eri puolilla maailmaa noin 25 paria. Yhden pareista muodostavat espanjalainen Eduardo Prat ja intialainen Ganesan Natarajan. Lue lisää
Tehtävänimike: Jälkimarkkinoinnin teknisen tuen johtaja, kuormausnosturit ja vaihtolavalaitteet Toimipaikka: Zaragoza, Espanja
"Sinä taidat olla 'Herra Nosturi'", totesi Eduardo Calejeron kollega hänelle hiljattain.
Tällä kollega tarkoitti sitä, että "Herra Nosturi" on henkilö, jonka mielipiteitä asiakkaat pyytävät ja arvostavat. Eduardon mielestä ajatusta voisi soveltaa cargoteclaisiin laajemminkin.
"Nosturin voi korvata esimerkiksi trukilla, konttikurottajalla, traktorilla, vaihtolavalaitteella tai satamanosturilla. Asiakasta voi pitää alalla toimivana työtoverina tai ystävänä", Eduardo selventää.
Cargotecin kuormausnosturit ja vaihtolavalaitteet -divisioona vastaa monista erilaisista tuotteista ja sovelluksista. Eduardon tehtävänä on huolehtia päivittäin tiiminsä kanssa jälkimarkkinoinnin tekniseen tukeen liittyvistä asioista. Työhön kuuluu esimerkiksi asiakkailla ilmenneiden ongelmien analysointia ja ennakoivaa laadun parantamista.
Eduardo Calejero on viihtynyt Cargotecin monikansallisessa työyhteisössä jo vuodesta 1993.
"Tuotteiden käyttötarkoitusten ja käyttäjien monipuolisuus tekee jälkimarkkinoinnista haastavaa ja mielenkiintoista."
Työn onnistumiseen tarvitaan Eduardon mukaan tiimityöhön sitoutumista, kykyä tulla toimeen ihmisten kanssa ja analyyttistä ajattelutapaa.
Eduardo aloitti Cargotecin palveluksessa vuonna 1993 Hiab-jälkimarkkinointi-insinöörinä. Hänen 17-vuotiseen uraansa on mahtunut muun muassa aluepäällikön, myyntipäällikön ja eri osastojen vastaavan johtajan tehtäviä. Cargotecissa Eduardoa motivoivat ennen kaikkea haastavat työtehtävät ja työyhteisö. Parasta työssä ovat ehdottomasti ihmiset.
"Kuulun erinomaiseen monikansalliseen ja -kulttuuriseen tiimiin, jossa yhteistyö on arkipäivää. Työn kautta tutustumme lähemmin tiettyyn asiakkaaseen, markkina-alueeseen, kokoonpanoyksikköön tai suunnitteluosastoon, joiden kanssa teemme tiivistä yhteistyötä."
Tehtävänimike: Huoltoinsinööri Toimipaikka: Dubai, Yhdistyneet arabiemiirikunnat
Dubaissa toimivan Cargotecin Hiab-tiimin huoltoinsinööri Dushyant Puthranin päivät ovat kiireisiä. Se ei miestä haittaa.
"Saavutan parempia tuloksia, kun minulla on paljon tekemistä. Tulokset puolestaan merkitsevät minulle työtyytyväisyyttä."
Aikaansaannoksia syntyykin, sillä Dushyantin mukaan asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä Cargotecin tarjoamiin huoltopalveluihin. Cargotecista on hänen mukaansa tullut markkinoilla suosittu toimija.
"Toivon, että olemme pian alueellani markkinajohtaja", Dushyant sanoo.
Dushyantin tehtävänä on valvoa Dubain Hiab-ratkaisuihin erikoistuneen palvelukeskuksen päivittäistä toimintaa esimiestensä johdolla. Hänen päivänsä täyttyvät esimerkiksi asennus- ja huoltotoiminnan kustannusten ja tehokkuuden seuraamisesta, tuotantoraporttien
Dushyant Puthran valvoo Dubain Hiabpalvelukeskuksen päivittäistä toimintaa.
laatimisesta, palvelukeskuksia koskevien parannusehdotusten tekemisestä ja laitteiden käyttö- ja kunnossapitokoulutusten tarjoamisesta asiakkaille.
Dubain kuormankäsittelyyn erikoistunut tiimi on uusi, ja sen koko kasvaa tasaisesti. Tällä hetkellä tiimissä on 11 jäsentä. Dushyant jakaa tehtäviä tiimilleen ja varmistaa, että resursseja käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Hän uskoo, että ristiriidaton työyhteisö takaa tulokset ja ihmisten tyytyväisyyden. Myös ongelmista keskustellaan, ja ne pyritään ratkaisemaan yhdessä.
"Me olemme hyviä kuuntelijoita", Dushyant kertoo.
Hänen mielestään tiimiläiset ovat riippuvaisia toisistaan. Kun työyhteisö on vahva, Cargotec voi täyttää laadulle, kustannuksille, laitetoimituksille ja huoltopyyntöihin vastaamiselle asetetut vaatimukset.
"Tukenani on erinomainen ja yhteistyökykyinen insinöörien ja muiden työntekijöiden tiimi. Kaikki työtoverini ovat avuliaita ja ystävällisiä. He ovatkin parhainta työssäni."
Edes yli 40:een asteeseen Dubaissa kohoavat lämpötilat eivät saa Dushyantia lannistumaan. Hänen mielestään Cargotec on työnantajana ainutlaatuinen, sillä se välittää ihmisistään – palkitsee ja arvostaa heitä.
Tehtävänimike: Varaosamyynnin esimies, Marine-huoltopalvelut Toimipaikka: Shanghai, Kiina
Kun Angel Yangilta kysyy, mikä tekee hänen työstään Cargotecissa antoisaa, hän vastaa empimättä:
"Olen oppinut työstäni todella paljon, ja aina tulee vastaan jotain uutta. Parasta on toimiva tiimityö. Me kaikki teemme yhdessä töitä sen eteen, että asiakkaille tarjottavat tuotteet ja palvelu ovat ensiluokkaisia."
Yli yhdeksän vuotta Cargotecilla työskennellyt Angel vastaa varaosien myynnistä Marine-huoltoyksikössä Shanghaissa. Asiakkaina on paikallisten toimijoiden lisäksi kansainvälisiä laivayhtiöitä, jotka hoitavat kuljetuksia Aasiassa ja pysähtyvät Kiinan satamissa. Angel tekee yhteistyötä Cargotecin muiden yksiköiden kanssa varmistaakseen, että asiakkaiden pyyntöihin vastataan aina nopeasti.
Angel Yangin työssä tulee aina jotain uutta vastaan.
"Aamulla tarkistan, onko tietojärjestelmään tullut uusia kyselyjä. Laadin
niiden perusteella asiakkaalle tarjouksen, ja tarjouksen hyväksymisen jälkeen laitan varaosan tilaukseen. Tehtäväni on myös varmistaa, että toimitus menee perille asiakkaalle. Vastaan myös laskutuksesta", Angel kertoo.
Aina työ ei ole näin suoraviivaista, sillä usein asiakas lähestyy haastavilla, esimerkiksi tuotteiden ominaisuuksia koskevilla kysymyksillä:
"Silloin minun pitää osata vastata heille. Jos en osaa itse ratkaista ongelmaa, saan aina apua kollegoiltani, jotka saattavat työskennellä esimerkiksi Suomessa tai Ruotsissa. He vastaavat aina nopeasti."
Angel kiittelee myös sitä, että hän on voinut Cargotecissa kehittää runsaasti teknistä osaamistaan. Sitä on karttunut paitsi varaosakoulutuksissa myös monissa huoltoinsinöörien kanssa käydyissä keskusteluissa.
"Kiina on todella iso markkina, ja kilpailu on kovaa. Kun teemme yhteystyötä Cargotecin eri yksiköiden välillä, tuotteemme pysyvät laadukkaina ja asiakas saa ensiluokkaista palvelua", Angel tiivistää.
Tehtävänimike: Eteläisen EMEA-alueen johtaja ja Cargotec Iberia, S.A:n toimitusjohtaja Toimipaikka: Madrid, Espanja
Tehtävänimike: Jälkimarkkinoinnista vastaava aluemyyntipäällikkö, Lähiitä ja Pohjois-Afrikka Toimipaikka: Dubai, Yhdistyneet arabiemiirikunnat
Vuonna 2010 Cargotec käynnisti mentorointiohjelman, johon osallistuu eri puolilla maailmaa noin 25 paria. Yhden pareista muodostavat espanjalainen Eduardo Prat ja intialainen Ganesan Natarajan.
Mentorina toimii Eduardo, joka on tuonut mukanaan monen vuoden aikana karttuneen osaamisensa eri teollisuudenalueilta. Kyse ei ole kuitenkaan hierarkkisesta suhteesta – päinvastoin. Molemmilla miehillä on ollut toisilleen paljon annettavaa.
"Ilmoittauduin vapaaehtoiseksi mukaan ohjelmaan, koska alan olla seniori niin työkokemukseni kuin ikänikin puolesta. Ajattelin, että voisin
jakaa kokemuksiani myös muiden kanssa. Ganesan on puolestaan tarjonnut minulle jotakin omasta työhistoriastaan ja mahdollisuuden tutustua toiseen kulttuuriin. Olemme myös vertailleet kokemuksiamme Cargotecista, sillä olemme yhtiössä suhteellisen uusia tulokkaita", Eduardo sanoo.
Ganesanin sai mukaan mahdollisuus itsensä kehittämiseen. Hän ilahtui saadessaan mentorikseen kokeneen johtajan toisesta maasta ja kultuurista. Ohjelma on ollut Ganesanille silmiä avaava:
"Kun vierailin Eduardon luona Madridissa, ymmärsin, että asiat voi nähdä myös toisella tavalla. Espanjassa oli hienoa nähdä, miten Cargotec työskentelee yhtenä yhtiönä."
Mentorointiohjelman tavoitteena on tarjota sekä mentoroitavalle että mentorille mahdollisuus osaamisen kehittämiseen ja monipuolisen liiketoimintatuntemuksen kartuttamiseen. Keskeinen tavoite on yhtenäisen Cargotecin yrityskulttuurin vahvistaminen.
"Keskustelujemme jälkeen olen tullut entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että Cargotecilla on yhteiset arvot, visio ja strategia kaikkialla maailmassa", Ganesan toteaa.
Vieraillessaan Eduardon luona Espanjassa Ganesan käytti kaiken ajan hyödykseen. Esimerkiksi Cargotecin tulevaisuutta koskevien keskustelujen lomassa hän osallistui aktiivisesti Madridin yksikön päivittäiseen toimintaan. Kaikkea oppimaansa Ganesan aikoo viedä eteenpäin myös Cargotecin Dubain organisaatioon.
Virallisesti mentorointiohjelma päättyy keväällä 2011. Sitä ennen Eduardo vierailee vielä Dubaissa tutustumassa paikan päällä Ganesanin tiimin toimintaan. Miehet eivät aio lopettaa kanssakäymistään ohjelman jälkeenkään:
"Ganesan on todella uuttera ja innokas ammattilainen. Olemme muodostaneet hyvän suhteen ja aiomme ehdottomasti pitää yhteyttä myös jatkossa", Eduardo sanoo.
Cargotecin vuosikertomus 2010 Tämä sivu on tulostettu Cargotecin verkkovuosikertomuksesta. Kertomus löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.cargotec.fi/vuosikertomus 58
Cargotec tukee YK:n Global Compact -aloitteen kymmentä periaatetta, joissa yritysten toivotaan kunnioittavan ja tukevan tiettyjä kansainvälisesti määriteltyjä ihmisoikeuksien, työntekijöiden oikeuksien, ympäristönsuojelun ja korruption vastustamisen perusarvoja ja panevan ne täytäntöön omassa vaikutuspiirissään.
Alla olevasta taulukosta käyvät ilmi YK:n Global Compactin kymmenen periaatetta. Niiden toteutumista Cargotecissa on käsitelty tässä vuosikertomuksessa ja Cargotecin internetsivuilla.
Periaate 1 Yritysten tulee kunnioittaa ja tukea yleismaailmallisia ihmisoikeuksia.
Periaate 2 Yritysten tulee huolehtia, että ne eivät ole osallisina ihmisoikeuksien loukkauksissa.
Periaate 3 Yritysten tulee kunnioittaa ja tukea työntekijöiden järjestäytymisvapautta sekä edustuksellista neuvotteluoikeutta.
Periaate 4 Yritysten tulee estää kaikenlainen pakkotyö.
Periaate 5 Yritysten tulee kokonaan pidättäytyä lapsityövoiman käytöstä.
Periaate 6 Yritysten tulee estää työntekijöiden syrjiminen.
Periaate 7 Yritysten tulee noudattaa varovaisuusperiaatetta ympäristöön vaikuttavissa toimenpiteissä.
Periaate 8 Yritysten tulee tukea aloitteita, jotka edistävät suurempaa vastuullisuutta luonnonvarojen käytössä.
Periaate 9 Yritysten tulee edistää ympäristöystävällisen tekniikan kehittämistä ja käyttöönottoa.
Periaate 10 Yritysten tulee vastustaa kaikkia korruption muotoja, mukaan lukien kiristys ja lahjonta.
Cargotec Oyj on julkinen osakeyhtiö, jonka B-sarjan osake on listattu NASDAQ OMX Helsingissä.
Cargotecin hallinto ja johtaminen perustuvat Suomen osakeyhtiö- ja arvopaperimarkkinalakiin, yhtiön yhtiöjärjestykseen ja NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöihin ja ohjeisiin. Cargotec noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia poikkeuksetta.
Cargotecin hallinto ja johtaminen perustuvat Suomen osakeyhtiö- ja arvopaperimarkkinalakiin, yhtiön yhtiöjärjestykseen ja NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöihin ja ohjeisiin. Cargotec noudattaa poikkeuksetta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2010, joka on saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n verkkosivuilla www.cgfinland.fi. Cargotecin ylintä päätösvaltaa käyttävät osakkeenomistajat yhtiökokouksessa. Yhtiötä johtavat hallitus ja toimitusjohtaja.
Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan erillisenä kertomuksena ja julkistetaan yhdessä tilinpäätöksen, hallituksen toimintakertomuksen ja palkka- ja palkkioselvityksen kanssa yhtiön verkkosivuilla www.cargotec.fi. Tiedot sisältyvät myös vuosikertomukseen 2010.
Yhtiökokouksen kutsuu koolle hallitus. Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Ylimääräinen yhtiökokous voidaan kutsua koolle käsittelemään jotain tiettyä asiaa, kun hallitus katsoo sen aiheelliseksi tai jos yhtiön tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, jotka edustavat vähintään 10:tä prosenttia yhtiön kaikista osakkeista, sitä kirjallisesti vaativat.
Yhtiökokous päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja voitonjaosta, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle, yhtiön hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valitsemisesta ja heidän palkkioistaan sekä yhtiöjärjestyksen muutoksista ja muista osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokoukselle kuuluvista asioista.
Kutsu yhtiökokoukseen julkaistaan Cargotecin verkkosivuilla sekä ainakin kahdessa hallituksen määräämässä Helsingin seudulla ilmestyvässä päivälehdessä. Kutsussa ilmoitetaan kokouksessa käsiteltävät asiat ja hallituksen ja sen valiokuntien ehdotukset yhtiökokoukselle. Yhtiökokoukseen on ilmoittauduttava kokouskutsussa esitetyllä tavalla.
Hallitukselle ilmoitetut hallituksen jäsenehdokkaat ilmoitetaan yhtiökokouskutsussa, jos ehdokkaat ovat antaneet suostumuksensa valintaan ja ehdotus on hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tekemä tai ehdotusta kannattavat osakkeenomistajat, joilla on vähintään 10 prosenttia yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Yhtiökokouskutsun julkistamisen jälkeen asetetut ehdokkaat julkistetaan erikseen, mikäli edellä mainitut edellytykset täyttyvät. Hallituksen tarkastusvaliokunnan ehdotus yhtiön tilintarkastajaksi julkistetaan vastaavalla tavalla ennen yhtiökokousta.
Yhtiön tavoitteena on, että kaikki hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja tilintarkastaja ovat läsnä yhtiökokouksessa ja että hallituksen jäseneksi ensimmäistä kertaa ehdolla oleva henkilö osallistuu valinnasta päättävään yhtiökokoukseen, ellei poissaololle ole erityisen painavaa syytä.
Vuoden 2010 varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 5.3.2010. Kokouksessa oli edustettuna 406 osakkeenomistajaa, jotka edustivat 79:ää prosenttia yhtiön osakkeiden kokonaisäänimäärästä. Varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvien vuotuisten päätösten lisäksi yhtiökokous päätti optio-ohjelmasta sekä valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta ja osakeannista, jossa voidaan luovuttaa yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Kaikki yhtiökokoukseen liittyvät asiakirjat ovat saatavissa yhtiön verkkosivuilla www.cargotec.fi/sijoittajat.
Vuoden 2010 lopussa yhtiöllä oli noin 17 000 omistajaa. Cargotecin suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2010 on lueteltu tilinpäätöksen Osakkeet ja osakkeenomistajat -osiossa, ja kuukausittain päivitettävä luettelo on esillä verkkosivuilla www.cargotec.fi/sijoittajat.
Cargotecilla on kaksi osakesarjaa, joilla on erilainen äänivalta. Yhtiökokouksessa jokaisella A-sarjan osakkeella on yksi ääni ja kymmenellä B-sarjan osakkeella on yksi ääni kuitenkin niin, että jokaisella osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni.
Osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen, jos hänet on kahdeksan arkipäivää ennen yhtiökokousta merkitty osakkeenomistajaksi yhtiön osakasluetteloon ja jos hän on ilmoittanut osallistumisestaan yhtiölle yhtiökokouskutsussa mainitulla tavalla. Myös hallintarekisteröityjen osakkeiden omistaja saa oikeuden osallistua yhtiökokoukseen ilmoittautumalla tilapäisesti yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja voi osallistua yhtiökokoukseen itse tai valtuuttamansa asiamiehen välityksellä.
Osakkeenomistajalla on oikeus saada haluamansa yhtiökokoukselle kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää yhtiökokouskutsuun. Päivämäärä, johon mennessä varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi ehdotettavat asiat on ilmoitettava Cargotecin hallitukselle, löytyy vuosittain yhtiön verkkosivuilta www.cargotec.fi/sijoittajat.
Yhtiökokouksessa kaikilla osakkeenomistajilla on oikeus esittää kysymyksiä ja päätösehdotuksia käsiteltävinä olevista asioista.
Oikeus osinkoon on osakkeenomistajalla, joka on osingonjaon täsmäytyspäivänä merkitty osakkeenomistajaksi yhtiön osakasluetteloon. B-sarjan osakkeet oikeuttavat korkeampaan osinkoon kuin A-sarjan osakkeet. Eri osakesarjoille jaettavan osingon välisen eron tulee olla vähintään yksi (1) sentti ja enintään kaksi ja puoli (2,5) senttiä.
Cargotecin hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja enintään kahdeksan varsinaista jäsentä sekä enintään kolme varajäsentä. Hallituksen jäsenet valitaan varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy vaalia ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen jäsenten enemmistön tulee olla riippumattomia yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista. Jäsenten valinnassa kiinnitetään huomiota jäsenten toisiaan täydentävään kokemukseen ja asiantuntemukseen yhtiön toimialalla ja kehitysvaiheessa.
Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä edustaa yhtiötä. Hallituksen tehtävät määräytyvät yhtiöjärjestyksen ja osakeyhtiölain perusteella. Hallitus on laatinut itselleen kirjallisen työjärjestyksen, jossa määritellään sen keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet. Työjärjestyksen mukaan hallitus kokoontuu säännöllisesti seitsemästä kahdeksaan kertaa vuodessa sekä tarvittaessa puheenjohtajan kutsusta.
Hallituksen tehtäviin kuuluu vahvistaa yhtiön tilinpäätös ja osavuosikatsaukset, valvoa kirjanpidon asianmukaisuutta ja yhtiön taloudellisia asioita sekä valmistella yhtiökokoukselle esiteltäviä asioita. Hallituksen vastuualueisiin kuuluvat myös yhtiön lahjoitusvaroista, lainoista ja takauksista päättäminen. Hallitus valitsee Cargotecin toimitusjohtajan ja päättää hänen palvelussuhteensa ehdoista. Lisäksi hallitus vahvistaa strategiset suunnitelmat, vuotuiset toimintasuunnitelmat, merkittävät yrityskaupat ja investoinnit sekä hyväksyy riskienhallinnan periaatteet.
Cargotecin hallituksen jäseniksi valittiin vuoden 2010 varsinaisessa yhtiökokouksessa uudelleen:
Tapio Hakakari (s. 1953), oikeustieteen maisteri Ilkka Herlin (s. 1959), filosofian tohtori Peter Immonen (s. 1959), kauppatieteiden maisteri Karri Kaitue (s. 1964), oikeustieteen lisensiaatti Antti Lagerroos (s. 1945), oikeustieteen lisensiaatti Anja Silvennoinen (s. 1960), diplomi-insinööri, MBA
sekä uutena jäsenenä:
Teuvo Salminen (s. 1954), kauppatieteiden maisteri
Hallitus valitsi Ilkka Herlinin puheenjohtajaksi ja Tapio Hakakarin varapuheenjohtajaksi sekä kutsui sihteeriksi lakiasianjohtaja Outi Aaltosen.
Hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan vuosittain sisäisenä itsearviointina. Lisäksi hallitus arvioi jäsentensä riippumattomuutta vuosittain. Hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja Ilkka Herliniä ja Peter Immosta lukuun ottamatta riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista. Hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin on omistamansa yhtiön Wipunen varainhallinta oy:n kautta yksi yhtiön suurimmista omistajista, ja hän hallitsee yli 20:tä prosenttia yhtiön äänivallasta ja yli 10:tä prosenttia yhtiön osakkeista. Hän on myös kahden merkittävän osakkeenomistajan, Mariatorp Oy:n ja D-sijoitus Oy:n, hallituksen jäsen. Peter Immonen on Wipunen varainhallinta oy:n ja Mariatorp Oy:n hallituksen jäsen.
Jäsenten läsnäolo hallituksen kokouksissa 2010
| Hallituksen jäsen | Läsnäolo |
|---|---|
| Ilkka Herlin | 8/8 |
| Tapio Hakakari | 8/8 |
| Teuvo Salminen* | 6/7 |
| Antti Lagerroos | 8/8 |
| Karri Kaitue | 8/8 |
| Anja Silvennoinen | 8/8 |
| Peter Immonen | 8/8 |
* jäsen 5.3.2010 alkaen
Työskentelynsä tehostamiseksi hallitus on perustanut kaksi valiokuntaa: tarkastusvaliokunnan ja nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan. Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain valiokuntien jäsenet ja puheenjohtajan sekä vahvistaa valiokuntien työjärjestykset. Valiokunnilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa. Ne pitävät kokouksistaan pöytäkirjaa ja raportoivat säännöllisesti hallitukselle.
Valiokunnan tehtävänä on valvoa johdon toimeenpanemaa konsernin taloudellista raportointia ja seurata tilinpäätösja välitilinpäätösraportoinnin prosessia. Tarkastusvaliokunta valvoo työjärjestyksensä mukaisesti yhtiön sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan riittävyyttä ja asianmukaisuutta sekä käsittelee sisäisen tarkastuksen suunnitelmat ja raportit. Lisäksi tarkastusvaliokunta valmistelee yhtiökokoukselle esityksen tilintarkastajan valinnasta ja palkkioista, määrittelee ja seuraa tilintarkastusyhteisön suorittamien neuvontapalvelujen laajuutta tilintarkastusyhteisön riippumattomuuden varmistamiseksi sekä valvoo tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tilintarkastusta. Valiokunta myös käsittelee yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annettavan selvityksen. Tarkastusvaliokunnan työjärjestys päivitettiin viimeksi syksyllä 2010.
Tarkastusvaliokunnan kokouksissa ovat läsnä valiokunnan jäsenten lisäksi valiokunnan sihteeri, konsernin sisäisen tarkastuksen johtaja, toimitusjohtaja sekä tilintarkastusyhteisön edustajat. Valiokunta kokoontuu ilman toimivan johdon läsnäoloa, mikäli käsiteltävät asiat sitä edellyttävät.
Tarkastusvaliokuntaan kuuluu vähintään kolme hallituksen jäsentä. Vuonna 2010 tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimi Teuvo Salminen (5.3.2010 alkaen) ja jäseninä Ilkka Herlin, Karri Kaitue (puheenjohtaja 5.3.2010 saakka) ja Anja Silvennoinen. Valiokunnan jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja Ilkka Herliniä lukuun ottamatta riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista. Valiokunnan jäsenillä on vuosien kokemus liikkeenjohdollisista tehtävistä.
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on valmistella Cargotecin yhtiökokoukselle ehdotus yhtiön hallituksen jäsenistä ja heidän palkkioistaan. Lisäksi valiokunta tekee hallitukselle ehdotuksen toimitusjohtajasta ja hänen palvelussuhteensa ehdoista. Valiokunnan tehtävänä on myös varmistaa, että yhtiön johdon resursointi on asianmukainen ja palkkaus- ja muut ehdot ovat kilpailukykyiset. Johdolla tarkoitetaan tässä toimitusjohtajaa, johtoryhmää sekä pääsääntöisesti johtoryhmän jäsenille raportoivia henkilöitä. Valiokunta vahvistaa kohderyhmään kuuluvat henkilöt ja käsittelee pääsääntöisesti kerran vuodessa edellä mainittujen henkilöiden palkantarkistukset, bonusperiaatteet ja toteutuneet bonukset sekä seuraajasuunnittelun. Lisäksi valiokunnan tehtäviin kuuluu valmistella ja esittää hallitukselle optio-, osake- tai muut henkilöstön kannustinohjelmat sekä yhtiön vapaaehtoiset eläkejärjestelmät.
Nimitys- ja palkitsemisvaliokuntaan kuuluu vähintään kolme hallituksen jäsentä. Valiokunta kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolme kertaa vuodessa. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana vuonna 2010 toimi Ilkka Herlin ja jäseninä olivat Tapio Hakakari, Peter Immonen ja Antti Lagerroos. Valiokunnan jäsenet ovat yhtiöstä riippumattomia.
Jäsenten läsnäolo valiokuntien kokouksissa 2010
| Hallituksen jäsen | Tarkastusvaliokunta | Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta |
|---|---|---|
| Ilkka Herlin | 5/5 | 6/7 |
| Tapio Hakakari | 7/7 | |
| Teuvo Salminen* | 4/4 | |
| Antti Lagerroos | 7/7 | |
| Karri Kaitue | 5/5 | |
| Anja Silvennoinen | 5/5 | |
| Peter Immonen | 7/7 | |
* jäsen 5.3.2010 alkaen
Hallitus valitsee Cargotecin toimitusjohtajan ja päättää hänen palvelussuhteensa ehdoista. Toimitusjohtajana on vuodesta 2006 toiminut diplomi-insinööri Mikael Mäkinen (s. 1956). Toimitusjohtaja vastaa hallituksen asettamien tavoitteiden, suunnitelmien, linjausten ja päämäärien toteutumisesta yhtiössä. Lisäksi toimitusjohtaja huolehtii yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja siitä, että varainhoito on järjestetty luotettavasti. Toimitusjohtajan palvelussuhteen ehdot on määritelty kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa. Toimitusjohtajan sijaisena toimii operatiivinen johtaja, diplomi-insinööri Pekka Vauramo (s. 1957).
Toimitusjohtajan tukena toimiva johtoryhmä vastaa konsernin ja liiketoiminnan kehittämisestä ja operatiivisesta toiminnasta hallituksen ja toimitusjohtajan antamien tavoitteiden mukaisesti. Johtoryhmä myös määrittelee toimintaperiaatteet ja menettelytavat hallituksen antamien suuntaviivojen mukaisesti. Johtoryhmä kokoontuu kuukausittain sekä aina tarvittaessa. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja Mikael Mäkinen.
Cargotecin liiketoiminta järjestettiin keväällä 2010 kolmeen operatiiviseen liiketoiminta-alueeseen ja kolmeen markkina-alueeseen, joiden operatiiviseksi johtajaksi (Chief Operating Officer) nimitettiin Pekka Vauramo. Taloudellisessa raportoinnissa liiketoiminta-alueet ja markkina-alueet muodostavat kaksi raportointisegmenttiä, Industrial & Terminal ja Marine.
Klikkaa nimiä organisaatiokaaviossa nähdäksesi johtoryhmän jäsenten CV-tiedot.
Cargotec noudattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Lisäksi yhtiön hallitus on hyväksynyt pörssin ohjeeseen perustuvan yhtiön sisäisen sisäpiiriohjeen. Yhtiön pysyvään julkiseen sisäpiiriin kuuluvat arvopaperimarkkinalain mukaisesti asemansa perusteella hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja tilintarkastajat sekä yhtiön määritteleminä johtoryhmän jäsenet. Yhtiön pysyvään yrityskohtaiseen sisäpiiriin kuuluvat yhtiön palveluksessa olevat henkilöt ja sellaiset sopimuksen perusteella yhtiölle työtä tekevät henkilöt, jotka tehtäviensä johdosta saavat säännöllisesti sisäpiiritietoa. Tarvittaessa perustettavaan hankekohtaiseen sisäpiirirekisteriin merkitään henkilöt, jotka työ- tai muun sopimuksen perusteella työskentelevät yhtiölle ja saavat tiettyä hanketta koskevaa sisäpiirintietoa.
Pysyvät sisäpiiriläiset eivät saa tehdä kauppaa Cargotecin arvopapereilla 21 päivän aikana ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteiden julkaisemista (suljettu ikkuna). Hankekohtaisilta sisäpiiriläisiltä on kaupankäynti yhtiön arvopapereilla kielletty hankkeen raukeamiseen tai julkistamiseen saakka.
Sisäpiiriohjeen noudattamisesta, ilmoitusvelvollisuuden seurannasta ja sisäpiirirekisterien ylläpidosta vastaa Cargotecin lakiasiainosasto. Yhtiö pitää sisäpiirirekistereitään Euroclear Finland Oy:n SIRE-järjestelmässä.
Julkisen sisäpiirirekisterin pörssipäivittäin päivittyvät tiedot ovat nähtävillä yhtiön verkkosivuilla www.cargotec.fi/sijoittajat.
Lakisääteinen tilintarkastus sisältää tilikauden kirjanpidon, tilinpäätöksen sekä hallinnon tarkastuksen. Vuosittain annettavan tilintarkastuskertomuksen lisäksi tilintarkastajat raportoivat hallitukselle säännöllisesti tarkastushavainnoistaan. Cargotecin tilikausi on kalenterivuosi. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiössä on vähintään yksi ja enintään kolme tilintarkastajaa. Tilintarkastajan tulee olla Keskuskauppakamarin tilintarkastajaksi hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastaja valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
PricewaterhouseCoopers Oy on toiminut Cargotecin tilintarkastajana yhtiön ensimmäisen tilikauden alusta 1.6.2005 lähtien. Varsinainen yhtiökokous valitsi 5.3.2010 Cargotec Oyj:n tilintarkastajiksi hallituksen tarkastusvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti KHT Johan Kronbergin ja KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n. PricewaterhouseCoopers nimesi KHT Jouko Malisen yhteisön osalta päävastuulliseksi tilintarkastajaksi. Tilintarkastajien palkkiot maksetaan laskun mukaan.
| MEUR | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Konserniyhtiöiden tilintarkastuspalkkiot | 2,7 | 2,4 |
| Neuvontapalvelut | 1,4 | 1,4 |
Cargotec laatii taloudellisen raportointinsa kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS), arvopaperimarkkinalain, Suomen kirjanpitolain ja kirjanpitolautakunnan ohjeiden ja lausuntojen mukaisesti noudattaen samalla Finanssivalvonnan standardeja ja NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöjä. Yhtiön taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet, ohjeet, käytännöt ja vastuualueet on suunniteltu varmentamaan, että yhtiön taloudellinen raportointi on luotettavaa ja tilinpäätös on laadittu voimassa olevien lakien, määräysten ja yhtiön toimintaperiaatteiden mukaan.
Cargotecin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että konsernin toiminta on tehokasta ja tuloksellista, riskien hallinta on riittävää ja asianmukaista ja että taloudellinen ja muu tuotettu informaatio on luotettavaa. Cargotecin sisäinen valvonta pohjautuu yhtiön arvoihin ja eettisiin toimintaohjeisiin (Code of conduct), joita taloudellisen raportointiprosessin osalta tukevat ohjesäännöt, muut ohjeistukset sekä selvästi määritelty sisäinen taloudellinen raportointiprosessi ja viestintä. Hallituksen hyväksymässä Cargotecin sisäistä valvontaa koskevassa ohjesäännössä (Internal control policy) määritellään valvonnan periaatteet, menetelmät ja vastuut. Kuten kaiken muunkin toiminnan osalta, myös taloudellisessa raportoinnissa sisäisen valvonnan vastuu on jaettu Cargotecissa kolmelle tasolle. Ensisijaisesti sisäisestä valvonnasta on vastuussa linjajohto. Sitä tukevat konsernin tukitoiminnot, joissa laaditaan koko konsernia koskevat ohjeistukset ja valvotaan riskien hallintaa. Kolmannen tason sisäisestä valvonnasta muodostavat sisäinen ja ulkoinen tarkastus, joiden tehtävänä on varmistaa, että kaksi ensimmäistä tasoa toimivat tehokkaasti.
Sisäisen tarkastuksen yksikkö toimii erillään operatiivisesta organisaatiosta ja raportoi hallituksen tarkastusvaliokunnalle ja hallinnollisesti toimitusjohtajalle. Sisäisen tarkastuksen yksikössä tarkastetaan säännöllisesti tärkeimpien tytäryritysten ja liiketoimintayksiköiden toimintaa. Tarkastuskäynneillä arvioidaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuutta sekä toimintaperiaatteiden ja ohjeiden noudattamista. Lisäksi sisäinen tarkastus tarkastaa ja arvioi taloudellisen raportoinnin prosesseja ja niihin liittyvien valvontatoimenpiteiden noudattamista yksiköissä ja raportoi havainnoistaan ja tarkastustoiminnastaan säännöllisesti yhtiön johdolle ja hallituksen tarkastusvaliokunnalle.
Sisäisen valvonnan tavoitteet otetaan huomioon kaikissa yhtiön kehityshankkeissa. Vuonna 2010 Cargotecissa otettiin käyttöön organisaation eri osien ja vastuullisten valtuuksia koskeva yhtenäinen ohjesääntö (Authorisation policy). Vuoden aikana jatkettiin erityisesti toiminnan prosessien harmonisointia ja kehittämistä. Sisäisen valvonnan tavoitteiden varmistaminen on keskeinen osa tätä prosessien kehittämistä.
Riskienhallinta on Cargotecissa osa sisäistä valvontaa. Hallituksen hyväksymässä ja yhtiön arvoihin pohjautuvassa riskienhallinnan ohjesäännössä (Risk management policy) määritellään riskienhallinnan tavoitteet, periaatteet ja vastuut. Keskeisenä periaatteena on jatkuva, järjestelmällinen ja ennaltaehkäisevä toiminta riskien tunnistamiseksi, riskinottohalun tasojen määrittelemiseksi, riskien arvioimiseksi ja käsittelemiseksi sekä riskien toteutuessa niiden tehokkaaksi hoitamiseksi. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä vastaavat riskienhallinnan toimintatavoista, toimeenpanosta sekä valvonnasta ja raportoivat edelleen hallitukselle. Cargotecin riskienhallinta on hajautettu yksiköihin ja konsernin tukitoimintoihin, jotka määrittelevät riskienhallinnan vastuulliset ja vastaavat riskien tunnistamisesta, hallinnasta ja raportoinnista. Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernirahoitukseen, ja niistä raportoidaan säännöllisesti konsernijohdolle ja hallitukselle.
Cargotecin riskienhallinnan ohjesääntö päivitettiin vuoden 2010 aikana vastaamaan yhtiön nykyistä toimintamallia. Lisäksi riskienhallinnan raportointi on määritelty aiempaa tarkemmin tukemaan riskien aktiivista seurantaa.
Taloudelliseen raportointiin liittyvien sisäisen valvonnan toimenpiteiden tehokkuutta valvovat hallituksen ja tarkastusvaliokunnan lisäksi toimitusjohtaja, johtoryhmä ja operatiiviset johtoryhmät. Erilaiset valvontatoimet, kuten täsmäytykset, loogisuusanalyysit ja vertailuanalyysit suoritetaan eri organisaatiotasoilla. Valvonnan tavoitteena on havaita, estää ja korjata mahdolliset virheet ja poikkeamat taloudellisessa seurannassa.
Cargotecin talousraportointi perustuu kuukausittaiseen tulosseurantaan eri organisaatiotasoilla. Raportointiaikataulut ja keskitetty raportointijärjestelmä on suunniteltu tukemaan organisaation operatiivista matriisimallia siten, että talousraportoinnin läpikäynti tapahtuu raportointiyksikkötason jälkeen tuotannon operatiivisen johtoryhmän sekä markkina-alueiden ja liiketoiminta-alueiden seurantakokouksissa ennen konsernin johtoryhmän seurantakokousta. Myös hallitukselle raportoidaan talousinformaatio kuukausittain. Talousvastaavat raportoivat johtoryhmille suunnitelmista poikkeavista tuloksista ja analysoivat poikkeamien syitä sekä tukevat johtoa päätöksenteossa. Kuukausiseurannalla varmistetaan myös vuositavoitteiden johtaminen ja talousennusteiden ajantasaisuus.
Taloudellisen raportoinnin ja suunnittelun ohjeet (Cargotec accounting standards ja Cargotec reporting manual) ovat koko henkilöstön saatavilla yhtiön intranetissa. Konsernin taloustoiminto pyrkii yhtenäistämään talousvastaavien toimintatapoja ja varmistamaan ohjeiden yhtenäisen tulkinnan sekä kehittämään ohjeistusta edelleen.
Taloudellisen tiedon julkaisemista ja ulkoista viestintää koskevat ohjeet sisältyvät hallituksen hyväksymään yhtiön tiedonanto-ohjesääntöön (Cargotec disclosure policy), joka on saatavilla Cargotecin intranetissä ja yhtiön verkkosivuilla www.cargotec.fi/sijoittajat. Sen ajantasaisuutta ja noudattamista valvoo sijoittajasuhdetoiminto yhdessä konserniviestinnän kanssa.
Cargotecissa on vuoden 2010 aikana panostettu merkittävästi taloudellisen raportoinnin yhtenäistämiseen. Työtä on tukenut yhtiön käyttöönottama keskitetty konserniraportointitoiminto ja pääosassa yhtiön taloushallintoa käyttöönotettu raportointimalli, jossa talousvastaavat raportoivat liiketoimintajohdon sijaan talousjohdolle. Taloushallinnon kehitystyössä on painottunut myös talousinformaation seurantamallin rakentaminen käynnissä olevan toiminnanohjausjärjestelmän kehittämisen osana. Tavoitteena järjestelmäkehityksessä on paitsi vähentää taloushallinnon järjestelmien lukumäärää myös tehostaa toimintaa.
Cargotecin kirjanpito Suomessa ja Ruotsissa on siirretty keskitettyyn palvelukeskukseen, jonka toiminnan tehostaminen ja vakiinnuttaminen on osaltaan ollut keskeistä vuoden 2010 toiminnassa.
Vuonna 2010 on Cargotecin tytäryhtiöissä toteutettu taloudellisen raportointiprosessin riskikohtien ja valvontatoimenpiteiden itsearviointi sekä kehittämissuunnitelma edellisvuonna määriteltyjen keskeisten riskien ja valvonnan tavoitteiden pohjalta. Riskikohtia on määritelty tytäryhtiön raportointiprosessista konsernilaskentaan, ja niiden perusteella prosesseihin on lisätty tai lisätään hyväksymismenettelyjä, täsmäytyksiä, kirjanpitoon liittyvien toimintaketjujen tehtävien eriyttämisiä sekä talousinformaatioon kohdistuvaa analysointia virheellisyyksien havaitsemiseksi. Arviointi tehdään jatkossa vuosittain ja läpikäydään yhtiöissä osana sekä ulkoisen että sisäisen tarkastuksen prosessia. Arvioinnin tuloksia hyödynnetään myös sisäisen ohjeistuksen ja toimintatapojen kehittämisessä.
Puheenjohtaja s. 1959, FT
Hallituksen jäsen ja puheenjohtaja vuodesta 2005 Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja Tarkastusvaliokunnan jäsen
Riippumaton yhtiöstä, merkittävä osakkeenomistaja (Wipunen varainhallinta oy), riippuvainen merkittävistä osakkeenomistajista (D-Sijoitus Oy:n ja Mariatorp Oy:n hallituksen jäsen).
Toimitusjohtaja, Security Trading Oy 1987–2000 Hallituksen jäsen, KONE Oyj 1990–2000
Hallituksen puheenjohtaja: Wipunen varainhallinta oy, Elävä Itämeri säätiö, Suomalais-kiinalainen kauppayhdistys ry Hallituksen jäsen: D-sijoitus Oy, Mariatorp Oy, WIP Asset Management Oy, Suomen Pörssisäätiö Muu: Clinton Global Initiative, jäsen
Cargotecin osakkeet 31.12.2010: 2 940 067 A-sarjan osaketta ja 4 802 011 B-sarjan osaketta
Tapio Hakakari Varapuheenjohtaja s. 1953, OTM
Hallituksen jäsen vuodesta 2005 Varapuheenjohtaja vuodesta 2009 Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen
Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Johtaja, hallituksen sihteeri, KONE Oyj 1998–2006 Hallintojohtaja, KCI Konecranes Oy 1994–1998 KONE Oyj:n palveluksessa 1983–1994
Hallituksen puheenjohtaja: Enfo Oyj Hallituksen jäsen: Etteplan Oyj, Martela Oyj, Hollming Oy
Cargotecin osakkeet 31.12.2010: 154 264 B-sarjan osaketta
s. 1954, KTM
Hallituksen jäsen vuodesta 2010 Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja
Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Advisor, CapMan Oyj 2010– Pöyry Oyj:n palveluksessa 1985–2009: Varatoimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen 1999–2009 Toimialajohtaja, infrastruktuuri ja ympäristö liiketoimintaryhmä 1998–2000 Toimialajohtaja, rakentamisen palvelut liiketoimintaryhmä 1997–1998
Hallituksen puheenjohtaja: Havator Oy, Holiday Club Resorts Oy Hallituksen varapuheenjohtaja: CapMan Oyj Hallituksen jäsen: Evli Pankki Oyj, Glaston Oyj, Tieto Oyj
Cargotecin osakkeet 31.12.2010: 2 240 B-sarjan osaketta
Antti Lagerroos s. 1945, OTL, Merenkulkuneuvos
Hallituksen jäsen vuodesta 2008 Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen
Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Toimitusjohtaja, Finnlines Oyj 1990–2007 Toimitusjohtaja Nokia Matkapuhelimet, 1989–1990 Hallituksen jäsen, Nokia-yhtymä 1986–1990, johtokunnan jäsen 1984–1986 Toimitusjohtaja, Salora-Luxor-teollisuusryhmä 1984–1986 Toimitusjohtaja, Salora Oy 1981–1984
Hallituksen puheenjohtaja: Wärtsilä Oyj
Cargotecin osakkeet 31.12.2010: 1 006 B-sarjan osaketta
s. 1964, OTL
Hallituksen jäsen vuodesta 2005 Tarkastusvaliokunnan jäsen
Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Outokumpu-konsernin palveluksessa 1990–: Varatoimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen sekä konsernin johtoryhmän varapuheenjohtaja, Outokumpu Oyj, 2005–, johtaja, strategia ja liiketoiminnan kehitys 2004 ja konsernin johtoryhmän jäsen 2002– Johtaja ja johtoryhmän jäsen, AvestaPolarit Oy (ent. AvestaPolarit Oyj Abp) 2001– 2004 Konsernin lakiasiainjohtaja, Outokumpu Oyj 1998–2001 Lakiasiainjohtaja, Outokumpu Group (USA) 1996–1998
Hallituksen puheenjohtaja: Destia Oy Hallituksen varapuheenjohtaja: Outotec Oyj
Cargotecin osakkeet 31.12.2010: 1 006 B-sarjan osaketta
s. 1960, DI, MBA
Hallituksen jäsen vuodesta 2009 Tarkastusvaliokunnan jäsen
Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Energialiiketoiminnasta vastaava johtaja, UPM-Kymmene Oyj, Energia ja sellu – liiketoimintaryhmä 2004– Electrowatt-Ekono Oy:n (osa Pöyry Groupia) palveluksessa 2000–2004 Teollisuusneuvos, Kauppa- ja teollisuusministeriö 1998–2000 Kymppivoima Oy:n palveluksessa 1995–1998 Senior Consultant, Ekono Energy Oy 1989–1995 Tekninen johtaja, Sheffield Heat and Power Ltd, UK 1990–1993
Hallituksen puheenjohtaja: PVO-Vesivoima Oy Hallituksen jäsen: Fingrid Oyj Hallintoneuvoston jäsen: Kemijoki Oy Muu: Huoltovarmuusneuvoston jäsen
Cargotecin osakkeet 31.12.2010: 1 006 B-sarjan osaketta
s. 1959, KTM
Hallituksen jäsen vuodesta 2005 Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen
Riippumaton yhtiöstä, riippuvainen merkittävistä osakkeenomistajista (Wipunen varainhallinta oy:n ja Mariatorp Oy:n hallituksen jäsen).
Hallituksen puheenjohtaja, WIP Asset Management Oy, 1995–2001 ja 2005–, toimitusjohtaja 2002–2005
Hallituksen varapuheenjohtaja: Elävä Itämeri säätiö Hallituksen jäsen: Mariatorp Oy, Wipunen varainhallinta oy, Osakesäästäjien keskusliitto ry, Nordic Growth Oy
Cargotecin osakkeet 31.12.2010: 61 006 B-sarjan osaketta
Toimitusjohtaja s. 1956, DI
Cargotecin palveluksessa, toimitusjohtaja ja johtoryhmän puheenjohtaja vuodesta 2006
Wärtsilän palveluksessa 1982–2006: Varatoimitusjohtaja 2005−2006 Johtaja, Ship Power -liiketoiminta 1999–2006 Toimitusjohtaja, Wärtsilä NSD Singapore 1997–1998 Johtaja, Merimoottorit, Wärtsilä SACM Diesel 1992–1997
Hallituksen puheenjohtaja: Finpro ry Hallituksen jäsen: Stora Enso Oyj, Lemminkäinen Oyj, Teknologiateollisuus ry
Cargotecin osakkeet 31.12.2010: suorassa omistuksessa 13 820 B-sarjan osaketta, Moving Cargo Oy:n kautta 226 694 B-sarjan osaketta
Pekka Vauramo Operatiivinen johtaja, toimitusjohtajan sijainen s. 1957, DI
Cargotecin palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2007 Toimitusjohtajan sijainen vuodesta 2008
Johtaja, Industrial & Terminal 2009–2010 Toimitusjohtaja, Kalmar-liiketoiminta-alue 2007–2009 Sandvikin palveluksessa 1985–2007: Toimitusjohtaja, Sandvik Mining and Constructionin (SMC) Underground Hard Rock Mining -divisioona ja SMC:n johtoryhmän jäsen. Sandvikin maajohtaja Suomessa 2005–2007 Johtaja, SMC:n TORO Loaders -divisioona 2003–2005 Johtaja, SMC:n Drills-divisioona 2001–2003
Cargotecin osakkeet 31.12.2010: suorassa omistuksessa 1 410 B-sarjan osaketta, Moving Cargo Oy:n kautta 226 694 B-sarjan osaketta
Talous- ja rahoitusjohtaja s. 1973, KTM, CEFA
Cargotecin palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2005.
Sijoittajasuhde- ja viestintäjohtaja 2005−2008 Sijoittajasuhdejohtaja, Metso Oyj 2002–2005 Osakeanalyytikko, Mandatum Pankkiiriliike (Sampo Pankki Oyj) 1999–2002
Hallituksen jäsen: Basware Oyj
Cargotecin osakkeet 31.12.2010: suorassa omistuksessa 6 540 B-sarjan osaketta, Moving Cargo Oy:n kautta 226 694 B-sarjan osaketta
Matti Sommarberg Teknologiajohtaja s.1961, DI, KTM
Cargotecin palveluksessa vuodesta 1985 Johtoryhmän jäsen vuodesta 2006
Johtaja, Liiketoiminnan kehitys, Cargotec 2006–2009 Johtaja, Liiketoiminnan kehitys, Kalmar 1998–2006 Johtaja, EMEA, Sisu Terminal Systems 1997 Johtaja, MHE Business, Sisu Terminal Systems 1994–1996
Hallituksen puheenjohtaja: FIMECC Oy
Cargotecin osakkeet 31.12.2010: suorassa omistuksessa 940 B-sarjan osaketta, Moving Cargo Oy:n kautta 226 694 B-sarjan osaketta
Henkilöstö- ja viestintäjohtaja s. 1959, FM
Cargotecin palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2006
Henkilöstöjohtaja 2006–2009 GlaxoSmithKline Finlandin palveluksessa 2001–2006: Henkilöstöhallinnosta ja asiakaskoulutuksesta vastaava johtaja 2006 Henkilöstö- ja viestintäjohtaja 2004–2005 Henkilöstöjohtaja 2001–2004 Johtaja, kansainvälinen koulutus, Datex-Ohmeda, 1998–2001
Cargotecin osakkeet 31.12.2010: suorassa omistuksessa 940 B-sarjan osaketta, Moving Cargo Oy:n kautta 226 694 B-sarjan osaketta
Unto Ahtola Johtaja, Industrial & Terminal s. 1955, Ins.
Cargotecin palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2009.
Johtaja, Product Solutions, Industrial & Terminal 2009–2010 Sandvikin palveluksessa vuodesta 1982: Tuotekehitys- ja suunnittelujohtaja 2006−2009 Johtaja, Civil Engineering, Construction Segment 2005–2006 Toimitusjohtaja, Tamrock Surface 2001–2005
Cargotecin osakkeet 31.12.2010: -
Johtaja, Marine s. 1959, DI
Cargotecin palveluksessa vuodesta 1993 Johtoryhmän jäsen vuodesta 2006
Toimitusjohtaja, Bromma Conquip AB 2003–2006 Toimitusjohtaja, Velsa Oy 1999–2002 Teknologia- ja tuotekehitysjohtaja, Kalmar Industries AB 1997–1999
Cargotecin osakkeet 31.12.2010: suorassa omistuksessa 560 B-sarjan osaketta, Moving Cargo Oy:n kautta 226 694 B-sarjan osaketta
Cargotecin palveluksessa yli kymmenen vuotta Johtoryhmän jäsen vuodesta 2009
Johtaja, Service Solutions, Industrial & Terminal 2009–2010 Johtaja, MacGregor Service-divisioona 2008–2009 Aluepäällikkö, Itämeri, MacGregor Service -divisioona 2006–2008 Divisioonapäällikkö Marine Electronics, HDW-Hagenuk Schiffstechnik 2001–2006 Aluepäällikkö, Keski-Eurooppa, MacGregor Hatch Cover -divisioona 1995–2001
Cargotecin osakkeet 31.12.2010: 235 B-sarjan osaketta
Johtaja, Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka -markkina-alue s. 1965, Alankomaiden kansalainen, Ins.
Cargotecin palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2006
Johtaja, Huoltoliiketoiminta 2006–2009 KONE Oyj:n palveluksessa 1987–2006: Toimitusjohtaja, KONE Ireland Ltd. 2004–2006 Markkinointijohtaja, Uudet laitteet 2000–2004 Tuotemarkkinointijohtaja 1997–2000
Cargotecin osakkeet 31.12.2010: suorassa omistuksessa 10 910 B-sarjan osaketta, Moving Cargo Oy:n kautta 226 694 B-sarjan osaketta
Johtaja, Aasian ja Tyynenmeren markkina-alue s. 1964, Singaporen kansalainen, D. Mgt
Cargotecin palveluksessa vuodesta 1989 Johtoryhmän jäsen vuodesta 2009
Johtaja, Asian toiminnot 2000–2009 Toimitusjohtaja, Kalmar Pacific Ltd 1997–2000 Johtaja, Yardway Group, Kalmar Pacific Ltd. 1989–1997
Cargotecin osakkeet 31.12.2010: 1 970 B-sarjan osaketta
Johtaja, Amerikat-markkina-alue s. 1949, Ruotsin kansalainen, MBA
Cargotecin palveluksessa 1978−1981 ja vuodesta 1991 Johtoryhmän jäsen vuodesta 2009
Johtaja, Hiab Amerikan alue 2004–2009 Johtaja Truck Mounted Forklift -tuotelinja 2001–2008 Toimitusjohtaja, Cargotec Inc., USA ja Hiab Inc., USA 1991–2004
Cargotecin osakkeet 31.12.2010: 564 B-sarjan osaketta
s. 1961, Ruotsin kansalainen, DI
Cargotecin palveluksessa vuodesta 2007 Johtoryhmän jäsen vuodesta 2008
Tuotantojohtaja, Kalmar 2007–2008 Johtaja, Komponentit, Ruukki Engineering, Ruotsi 2005−2006 Toimitusjohtaja, Weibulls Group 2000−2005 Toimitusjohtaja, Weibulls Sweden AB 1996−2000 Tuotantopäällikkö, Saint-Gobain Isover AB, Ruotsi 1995−1996
Cargotecin osakkeet 31.12.2010: suorassa omistuksessa 470 B-sarjan osaketta, Moving Cargo Oy:n kautta 226 694 B-sarjan osaketta
Yhtiökokous päättää hallituksen jäsenten palkkioista nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotuksen pohjalta. Hallituksen palkkioita määritettäessä valiokunta ottaa huomioon hallitusjäsenten vastuun ja velvoitteet yhtiötä kohtaan sekä vertaa hallituspalkkioita vastaavan tyyppisessä toimintaympäristössä toimivien, liikevaihdoltaan saman kokoluokan yritysten hallituspalkkioihin.
Varsinaisen yhtiökokouksen 5.3.2010 päätöksen mukaisesti hallituksen vuosipalkkiot ovat seuraavat:
Hallituksen ja valiokuntien kokouksista maksetaan lisäksi 500 euron kokouspalkkio.
Vuosipalkkioista 30 prosenttia suoritetaan Cargotecin B-sarjan osakkeina ja loput rahana. Osakkeet hankitaan markkinahintaan neljännesvuosittain. Hallituksen jäsenten tulee säilyttää palkkioina saamansa osakkeet omistuksessaan saantiajankohdasta lähtien kaksi vuotta. Hallituksen jäsenet saavat yhtiöltä ainoastaan hallituksen ja valiokuntien jäsenyyteen ja hallitustyöhön liittyviä korvauksia. Hallituksen jäsenet eivät ole Cargotecin lyhyen tai pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien piirissä.
| Hallituksen jäsen | Kokonaispalkkio EUR (sisältää vuosipalkkion, kokouspalkkiot ja luontoisedut) |
Palkkiona saadut B-sarjan osakkeet kpl (arvo sisältyy kokonaispalkkioon) |
|---|---|---|
| Ilkka Herlin, puheenjohtaja | 89 740 | 905 |
| Tapio Hakakari, varapuheenjohtaja | 62 740 | 622 |
| Teuvo Salminen, jäsen 5.3.2010 alkaen | 38 333 | 240 |
| Antti Lagerroos, jäsen | 47 500 | 453 |
| Karri Kaitue, jäsen | 46 500 | 453 |
| Anja Silvennoinen, jäsen | 46 500 | 453 |
| Peter Immonen, jäsen | 47 500 | 453 |
| Yhteensä | 378 813 | 3 579 |
Cargotecin arvopohjaisia palkitsemisen periaatteita sovelletaan toimitusjohtajan ja johtoryhmän kokonaispalkan määrittelyssä. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkasta, kannustinjärjestelmistä sekä muista eduista päättää hallitus nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan esityksen pohjalta.
Toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkat koostuvat kiinteästä peruspalkasta ja kannustinjärjestelmistä, joissa on määritelty sekä pitkän että lyhyen aikavälin tavoitteet. Tämä muuttuva palkanosa koostuu pitkän aikavälin tavoitteisiin sidotusta osakepohjaisesta kannustinohjelmasta ja optio-ohjelmasta, ja lyhyen jakson tulospalkkiosta.
Vuoden 2010 tulospalkkio-ohjelmassa oli määritelty sekä taloudellisia (liikevoitto ja käyttöpääoman kiertonopeus) että henkilökohtaisia tavoitteita. Vuonna 2010 toimitusjohtajan vuosittaisen tulospalkkion enimmäismäärä oli 100 ja muilla johtoryhmän jäsenillä 50 prosenttia vuosittaisesta peruspalkasta.
Toimitusjohtaja Mikael Mäkisen peruspalkka luontoisetuineen tilikaudella 2010 oli 531 325 euroa. Mäkiselle vuonna 2010 maksettu tulospalkkio oli 184 632 euroa. Toimitusjohtaja kuuluu Osakepohjaiseen kannustinohjelmaan 2010 ja Optio-ohjelmaan 2010. Osakepohjaisen kannustinohjelman 2010 ansaintajaksolla 2010–2012 toimitusjohtajalla on mahdollisuus saada 20 000 B-sarjan osaketta. Optio-ohjelman 2010 perusteella hänelle on annettu 20 000 kappaletta 2010A-optio-oikeuksia.
| Toimitusjohtaja, 2010 maksetut | |
|---|---|
| Peruspalkka luontoisetuineen | 531 325 euroa |
| Tulospalkkio | 184 632 euroa |
| Osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet, 2010 myönnetyt | |
| Osakepohjainen kannustinohjelma, ansaintajakso 2010–2012 | 20 000 B-sarjan osaketta (brutto) |
| Optio-ohjelma 2010 | 20 000 2010A-optio-oikeutta |
| Muut johtoryhmän jäsenet, 2010 maksetut yhteensä | |
| Peruspalkka luontoisetuineen | 2 869 885 euroa |
| Tulospalkkio | 905 678 euroa |
| Osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet, 2010 myönnetyt yhteensä | |
| Osakepohjainen kannustinohjelma, ansaintajakso 2010–2012 | 74 000 B-sarjan osaketta (brutto) |
| Optio-ohjelma 2010 | 90 000 2010A-optio-oikeutta |
Toimitusjohtajalla ja johtoryhmän jäsenillä on oikeus lakisääteiseen eläkkeeseen ja eläkeikä määräytyy lakisääteisen järjestelmän puitteissa. Kahdella johtoryhmän jäsenellä on lakisääteisen järjestelmän ylittävä lisäeläkeoikeus.
Toimitusjohtajalla on kuuden kuukauden irtisanomisaika sekä oikeus irtisanomistilanteessa 12 kuukauden erorahaan. Muilla johtoryhmän jäsenillä irtisanomisaika on 6–12 kuukautta, ja heillä on oikeus 6–12 kuukauden erorahaan.
Toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet ovat kuuluneet konsernin avainhenkilöiden osakepohjaiseen kannustinohjelmaan vuosille 2007–2011. Ensimmäinen ansaintajakso oli 2007–2008 ja seuraavat kolme ansaintajaksoa vuoden mittaisia. Toiselle ansaintajaksolle (2009) asetetut kriteerit eivät täyttyneet, minkä johdosta vuonna 2010 ei maksettu osakepalkkioita. Maaliskuussa 2010 Cargotecin hallitus päätti, että jäljellä olevia ansaintajaksoja (2010 ja 2011) ei aloiteta.
Hallitus päätti maaliskuussa 2010 uuden osakepohjaisen kannustinohjelman perustamisesta. Ohjelman tarkoituksena on varmistaa omistajien ja johdon tavoitteiden yhteneväisyys Cargotecin arvon nostamiseksi sekä sitouttaa johto yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön omistukseen perustuva kannustinohjelma.
Ohjelmassa on kolme kolmen kalenterivuoden mittaista ansaintajaksoa, jotka alkavat vuosina 2010, 2011 ja 2012. Hallitus päättää kullekin ansaintajaksolle kohderyhmän, ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet sekä maksettavan palkkion enimmäismäärän. Ansaintajakson 2010–2012 ansaintakriteerit ovat Cargotec-konsernin tilikauden 2012 liikevoittoprosentti ja liikevaihto. Hallitus päättää ansaintajakson kohderyhmästä ja kohderyhmään kuuluvien avainhenkilöiden enimmäispalkkioista kunkin ansaintajakson alkaessa. Ensimmäisen jakson kohderyhmään kuuluvat Cargotec Oyj:n johtoryhmän jäsenet.
Mahdollinen palkkio maksetaan vuosina 2013, 2014 ja 2015 osittain yhtiön B-sarjan osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettavalla osuudella pyritään kattamaan palkkiosta aiheutuvat verot ja veroluonteiset maksut. Kannustinohjelmaan liittyy kielto luovuttaa osakkeita noin kahden vuoden kuluessa palkkion maksamisesta, eli ohjelman kesto on kunkin osake-erän osalta viisi vuotta.
Ansaintajakson 2010–2012 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 100 000 Cargotec Oyj:n Bsarjan osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).
Palkkiota ei makseta osakepohjaiseen kannustinohjelmaan kuuluvalle henkilölle, jos konserniyhtiö tai henkilö irtisanoo tai purkaa työsopimuksen ennen palkkion maksamista.
Cargotec Oyj:n varsinainen yhtiökokous päätti maaliskuussa 2010 optio-oikeuksien antamisesta Cargotecin ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöille. Optio-oikeuksilla kannustetaan avainhenkilöitä pitkäjänteiseen työntekoon omistajaarvon kasvattamiseksi. Optio-oikeuksilla pyritään myös sitouttamaan avainhenkilöitä työnantajaan. Optio-oikeuksia annetaan yhteensä enintään 1 200 000 kappaletta, ja hallitus päättää niiden jakamisesta, ansaintakriteereistä ja kohderyhmästä vuosittain, keväällä 2010, 2011 ja 2012.
Keväällä 2010 annettiin 2010A-optio-oikeuksia 54 henkilölle mukaan lukien konsernin johtoryhmän jäsenet. Osakkeen merkintähinta 2010A-optio-oikeudella on 21,35 euroa/osake (B-osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 8.3.–19.3.2010). Merkintähinnasta vähennetään vuosittain maksetut osingot. 2010Aoptio-oikeuksilla voi merkitä yhteensä 400 000 Cargotec Oyj:n uutta tai yhtiön hallussa olevaa omaa B-sarjan osaketta.
Optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintäajan alkaminen edellyttää yhtiön hallituksen vuosittain määrittämälle taloudelliselle kriteerille asetettujen tavoitteiden täyttymistä. Ne optio-oikeudet, joiden osalta tavoitteet eivät ole täyttyneet, raukeavat.
Hallitus on päättänyt, että jos tilikauden 2010 liikevoitto on alle 100 miljoonaa euroa, osakkeiden merkintäaika 2010Aoptio-oikeuksilla ei ala; jos tilikauden 2010 liikevoitto on vähintään 100 miljoonaa euroa, mutta alle 120 miljoonaa euroa, osakkeiden merkintäaika alkaa puolella 2010A-optio-oikeuksista; ja jos tilikauden 2010 liikevoitto on 120 miljoonaa euroa tai sen yli, osakkeiden merkintäaika alkaa kaikilla 2010A-optio-oikeuksilla. Osakkeiden merkintäaika on 1.4.2013–30.4.2015.
Mikäli optio-oikeuden omistajan työsuhde konserniyhtiöön päättyy, hän menettää optio-oikeudet, jos osakemerkinnän aika ei työsuhteen päättymispäivänä ollut alkanut.
Cargotecin Moving Cargo Oy:lle antamat lainat ylimmälle johdolle suunnatun kannustinohjelman rahoittamiseen olivat 3,5 miljoonaa euroa 31.12.2010. Moving Cargo Oy:ssä on osakkaina osa Cargotecin johtoryhmän jäsenistä. Cargotec ei ole antanut lähipiirille muita erityisiä etuuksia tai tehnyt lähipiirin kanssa muita vastaavia järjestelyjä.
Cargotecin maantieteellinen ja toiminnallinen laajuus edellyttävät riskien kokonaisvaltaista hallintaa. Liiketoiminnan tavoitteiden tukemiseksi mahdolliset uhat ja epävarmuudet kartoitetaan ja arvioidaan, ja niihin varaudutaan. Näin varmistetaan toiminnan jatkuvuus ympäristössä tapahtuvista muutoksista huolimatta.
Syksyllä 2010 uudistettu riskienhallinnan ohjesääntö jäsentää riskien kokonaisuuden ja hallinnan. Yhtiön arvoihin pohjautuvan uudistuksen tavoitteena on ollut kytkeä riskienhallinta entistä vahvemmin liiketoiminnan ydin- ja tukiprosesseihin ja johtamisen järjestelmiin sekä kehittää ennakoivia, systemaattisia toimintatapoja riskien hallintaan.
Tuotteiden turvallisuuden varmistaminen muun muassa prosesseja kehittämällä on osa kestävää toimintaa ja riskienhallintaa.
Cargotecissa riskiksi on määritelty mikä tahansa sisäinen tai ulkoinen uhka tai epävarmuus, joka voi estää tai vaarantaa toimintaa ja tavoitteiden saavuttamista. Riskienhallinta tukee strategisten tavoitteiden saavuttamista kokonaisvaltaisesti ja pyrkii varmistamaan yhtiön toimintaedellytykset markkinaympäristön vaihtuvista tilanteista huolimatta. Tavoitteena on kehittää riskienhallintajärjestelmät osaksi liiketoiminnan ydin- ja tukiprosesseja sekä varmistaa niiden yhdenmukainen käyttö Cargotecissa ja keskeisten tekijöiden osalta myös kumppanuusverkostossa.
Järjestelmien kehittämisen myötä vertailukelpoisen tiedon kerääminen helpottuu, mikä mahdollistaa riskien järjestelmällisen raportoinnin ja liiketoimintayksiköiden välisen yhteistyön. Samalla parannetaan valmiuksia viestiä riskeistä niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Sisäisesti on olennaista tarjota oikea-aikaista, paikkansapitävää tietoa päätöksenteon tueksi ja varmistaa, että ohjeistus tavoittaa konsernin kokonaisuudessaan. Ulkoisen riskiviestinnän keskeinen päämäärä on kertoa Cargotecin toimintatavoista sidosryhmille ja viestiä yhtiön riskienhallintaperiaatteista ja -sitoumuksista.
Cargotecissa riskit on jaettu neljään ryhmään seuraavasti:
Kukin neljästä riskiryhmästä on jaettu edelleen alaluokkiin. Näin selkeytetään riskikokonaisuutta ja helpotetaan vastuunjakoa.
Cargotecin riskikartassa on kuvattu riskien pää- ja alaluokat. Rahoitusriskeihin voi perehtyä tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3, Rahoitusriskien hallinta.
Cargotecin riskienhallinnan kokonaisuudessa sisäisen valvonnan tehtävänä on varmistaa seuraavat asiat:
Cargotecin sisäinen valvonta perustuu yhtiön arvoihin ja eettisiin toimintaohjeisiin (Code of conduct). Sisäisen valvonnan ohjesäännössä (Internal control policy) on määritelty valvonnan periaatteet ja menetelmät.
Sisäistä valvontaa on kuvattu tarkemmin kohdassa Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.
Cargotecissa riskienhallinnan kokonaisvaltaisuus ilmenee vastuiden jakautumisessa: jokaisella työntekijällä on työssään vastuu riskien tunnistamisesta lähiympäristössään. Henkilökohtaisen riskiarvioinnin ohella vastuut on jaettu liike- ja tukitoiminnoittain ja määritelty niin ylimmälle johdolle kuin yrityksen riskienhallintatoiminnolle, joka koordinoi toiminnan toteuttamista ja kehittämistä. Vastuiden tarkempi jakautuminen eri ryhmien kesken on kuvattu Cargotecin riskienhallinnan ohjesäännössä.
Syksyllä 2010 Cargotecissa esiteltiin uudistettu yhtiön arvoihin ja strategiaan perustuva riskienhallinnan ohjesääntö, jota otetaan parhaillaan käyttöön. Ohjesäännössä on jaoteltu vastuut entistä selkeämmin ja kehitetty riskeistä raportointia. Uudistuksen myötä riskienhallinnasta tulee luontainen osa Cargotecin liiketoiminnan prosesseja ja riskeistä raportoinnista tulee osa yksiköiden toimintaa. Käyttöönotto on jo saatettu päätökseen strategisten riskien osalta. Niiden hallinnan suunnittelu, raportointi ja seuranta tehdään osana yhtiön strategian toteuttamista.
Cargotecin toimintaa ohjaa kolme ydinarvoa. Riskienhallinnassa ne näkyvät monin tavoin:
Cargotecin pääperiaate on, että riskejä hallitaan yhtenäisesti ja järjestelmällisesti osana operatiivista toimintaa. Ongelmiin reagoimisen sijasta noudatetaan yhä laajemmin ennakoivaa toimintatapaa, jossa riskit tunnistetaan ja arvioidaan luontaisena osana liiketoiminnan prosesseja.
Cargotecissa on käynnissä mittava prosessikehityshanke. Siinä määritellään liiketoiminnan ydinprosessit, joita ovat tuotetarjonnan kehittäminen, asiakassuhteiden kehittäminen sekä laite-, projekti- ja palveluratkaisujen toimittaminen, sekä johtamisprosessit ja keskeiset tukiprosessit. Tavoitteena on tuoda myös riskienhallinta osaksi keskeisimpiä liiketoimintaprosesseja. Tällöin riskien hallinta ja ennakointi helpottuvat. Lisäksi tiedon kerääminen, raportointi ja konsolidointi konsernitasolle nopeutuu ja muuttuu systemaattisemmaksi.
Kun prosessikehityshanke on päätöksessään, Cargotecin laatu-, ympäristö- sekä työterveys- ja turvallisuusasioiden hallinta on tuotu osaksi johtamisjärjestelmiä.
Riskienhallinnasta raportoidaan jatkossa osana yksiköiden suunnittelua ja budjetointia vähintään vuositasolla. Lisäksi riskienhallinnan auditoinnin ja muun Cargotecin tekemän auditoinnin välillä etsitään synergiaetuja jotka voivat liittyä esimerkiksi ympäristöön, laatuun, tietoturvaan tai alihankintatoimintaan. Cargotecin omien kokoonpanoyksiköiden riskienhallinta on auditoitu kertaalleen, ja toimintaa laajennetaan edelleen kumppanuusverkostoon.
Cargotecin toimintoja kehitetään omien prosessien pohjalta kansainväliset standardit huomioiden. Sertifioidut ISOjärjestelmät, laatu- ja ympäristöjärjestelmät sekä työterveys- ja turvallisuusjärjestelmät ja niiden auditoinnit tukevat osaltaan yhtiön omaa riskienhallintaa sekä laatu-, ympäristö-, työterveys- ja turvallisuusasioiden hallintaa. Ulkoiset sertifioinnit yhdenmukaistavat yritysten välisiä käytäntöjä ja parantavat läpinäkyvyyttä sekä vertailtavuutta.
Cargotecin riskienhallinnan ohjesäännön tavoitteena on koota riskienhallinnan käytännöt ja tehostaa niitä osana yhtiön ydin- ja tukiprosesseja. Ohjesäännön soveltaminen käynnistyi 2010, ja uusien prosessien tarkastelutyö riskienhallinnan kehittämiseksi jatkuu vuonna 2011.
Kuormankäsittelylaitteiden markkinat kehittyivät positiivisesti vuoden 2010 aikana. Markkinoiden piristyminen vaihteli kuitenkin markkina-alueittain ja asiakassegmenteittäin. Kysyntä oli edelleen alhaista rakentamiseen liittyvissä asiakassegmenteissä. Maantieteellisesti voimakkainta elpyminen oli Amerikoissa, kun taas laitepuolella erityisesti kuormausnostureiden, ajoneuvo- ja haarukkatrukkien sekä takalaitanostinten kysynnän piristyminen jatkui.
Satamissa käsiteltyjen konttien määrä kasvoi maailmanlaajuisesti yli 13 prosenttia, mikä oli alkuvuonna ennustettua enemmän. Satamissa käytettävien kontinkäsittelylaitteiden kysynnän elpyminen alkoi pienemmistä laitteista. Cargotec sai toisella vuosineljänneksellä ensimmäiset isojen laitteiden tilaukset ja positiivinen kehitys jatkui toisella vuosipuoliskolla.
Laivojen lastinkäsittelylaitteiden markkinat olivat hyvät ja selvästi alkuvuonna ennakoitua vilkkaammat. Telakat onnistuivat myymään uudelleen peruutusten takia vapautunutta kapasiteettiaan, mikä heijastui myönteisesti laitevalmistajien saamiin tilauksiin. Laivojen lastinkäsittelylaitteiden kysyntä oli voimakasta erityisesti irtolastilaivoihin asennettavien laitteiden osalta. Offshore-laitteiden markkinat olivat aktiiviset, mutta asiakkaat olivat yhä varovaisia investointipäätöksissään. Konttilaivoihin asennettavien laitteiden kysyntä osoitti elpymisen merkkejä parin hiljaisen vuoden jälkeen.
Huoltopalvelujen markkinat paranivat selvästi alkuvuoden hiljaisen kauden jälkeen asiakkaiden kapasiteetin käyttöasteen paranemisen myötä. Huoltomarkkinat kasvoivat tasaisesti läpi vuoden Amerikoissa, kun taas EMEAssa (Eurooppa, Lähi-itä, Afrikka) kasvu oli loppuvuosipainotteista.
Saadut tilaukset vuonna 2010 kasvoivat 49 prosenttia edellisestä tilikaudesta 2 729 (1 828) miljoonaan euroon. Tilauksista 62 prosenttia saatiin Industrial & Terminalissa ja 38 prosenttia Marinessa. Maantieteellisesti tilauksia saatiin yhtä paljon EMEAssa (Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka) sekä Aasian ja Tyynenmeren alueella. EMEAn osuus kaikista tilauksista oli 40 (49) prosenttia, Aasian ja Tyynenmeren alueen 40 (28) prosenttia, ja Amerikkojen 20 (23) prosenttia.
Tilauskanta vuoden 2010 lopussa oli 2 356 (31.12.2009: 2 149) miljoonaa euroa, mikä oli 10 prosenttia vuoden 2009 lopun tilauskantaa korkeampi.
Industrial & Terminalin saadut tilaukset vuonna 2010 nousivat 1 690 (1 260) miljoonaan euroon, mikä oli 34 prosenttia vertailukautta enemmän. Tilausten voimakas kasvu kuvastaa markkinoiden elpymistä loppuvuotta kohti. Industrial-liiketoiminnan saadut tilaukset koostuivat pääosin pienehköistä yksittäisistä tilauksista, kun taas Terminalliiketoiminnassa saatiin tilauksia pienemmän kokoluokan laitteista. Vuoden lopulla solmittiin kahden satamanosturin ja 24 E-One-mobiilipukkinosturin, kokonaisarvoltaan noin 40 miljoonaa euroa, tilaus Kolumbiasta.
Industrial & Terminalin tilikaudella saamia muita merkittäviä tilauksia olivat 350 terminaalitraktorin tilaukset Yhdysvalloista sekä 14 ympäristöystävällisen konttilukin tilaus ranskalaiselta terminaalioperaattorilta. Turkista saatiin kahden satamanosturin tilaus sekä Vietnamista kuuden vähäpäästöisen mobiilipukkinosturin tilaus. Venäläinen satamaoperaattori tilasi kuusi mobiilipukkinosturia ja 10 terminaalitraktoria. Lisäksi saatiin reilun 10 miljoonan euron ajoneuvotrukkitilaus yhdysvaltalaiselta sisustus- ja rakennustarvikkeisiin keskittyneeltä yritykseltä. Vuoden alkupuolella Industrial & Terminal sai maastoajoon tarkoitettujen konttikurottajien tilauksia 110 miljoonan Yhdysvaltain dollarin arvosta Yhdysvaltain puolustusministeriön alaiselta TACOMilta (Tank-Automotive Armament Command). Tilaukset tehtiin Yhdysvaltain puolustusministeriön vuonna 2008 myöntämän viisivuotisen sopimuksen puitteissa. Yhteensä tilauksia on saatu jo noin 350 miljoonan Yhdysvaltain dollarin arvosta.
Industrial & Terminalin tilauskanta tilikauden lopussa oli 680 (31.12.2009: 546) miljoonaa euroa eli 25 prosenttia korkeampi kuin vuoden 2009 lopussa.
Marinen saadut tilaukset vuonna 2010 kasvoivat 83 prosenttia edellisestä vuodesta 1 040 (569) miljoonaan euroon. Laivojen lastinkäsittelylaitteiden kysyntä ja siitä seuranneet tilaukset ylittivät selvästi alkuvuoden odotukset. Telakat onnistuivat vuoden aikana myymään uudelleen peruutusten ja lykkäyksien takia vapautunutta kapasiteettiaan, jolla rakennettiin nopealla toimitusajalla uusia irtolastialuksia. Irtolastilaivoihin tarkoitettujen nostureiden ja lastiluukkujen kysyntä oli erityisen vilkasta alkuvuonna, mutta tasaantui loppuvuotta kohti.
Marine sai vuoden aikana useita tärkeitä tilauksia. Kiinasta ja Etelä-Koreasta saatiin yli 80 miljoonan euron arvosta 275 lastinkäsittelynosturin tilaukset 64 irtolastialukseen ja kahdeksaan yleislastialukseen. Kiinalaisen telakan kanssa sovittiin myös 68 nosturin toimittamisesta 17 irtolastialukseen sekä lastiluukkujen suunnittelun ja pääkomponenttien toimittamisesta 26 irtolastialukseen. Lisäksi kuuteen korealaisella telakalla rakenteilla olevaan irtolastialukseen toimitetaan lastiluukut vuonna 2011. Sopimus on jatkoa joulukuussa 2009 solmittuun sopimukseen, jonka mukaan samoihin aluksiin toimitetaan 24 lastinkäsittelynosturia. Norjalaisen varustamon kymmeneen yleislastialukseen toimitetaan lastiluukut ja sähkötoimiset nosturit.
Marine sai vuoden aikana myös lastinkiinnitysjärjestelmien tilaukset 17 megakokoluokan konttilaivaan Etelä-Koreasta sekä 13 konttilaivaan kanadalaiselta varustamolta. Ro-ro-laitteita toimitetaan neljään Puolassa rakenteilla olevaan alukseen, kahteen Japanissa rakenteilla olevaan autonkuljetusalukseen sekä neljään Etelä-Koreassa rakennettavaan valtamerikelpoiseen ro-ro-alukseen ja kahteen autonkuljetusalukseen.
Vuonna 2010 Marine sai offshore-ratkaisujen tilauksia muun muassa Brasiliasta, Hollannista, Kiinasta ja Singaporesta. Hallin Marine -yhtiön offshore-alukseen toimitetaan kokonaisratkaisuna laitteita noin 20 miljoonan euron arvosta. Lisäksi toimitetaan kaksi merenkäynnin kompensointijärjestelmällä varustettua nivelpuominosturia Singaporessa rakennettaviin offshore-aluksiin ja yksi nivelpuominosturi Hollannissa rakenteilla olevaan offshorealukseen. Kiinasta saatiin ankkurinkäsittelyjärjestelmien tilaukset 20 alukseen ja Brasiliaan toimitetaan offshorelaitteita kahteen alukseen.
Marine sai 2010 aikana itsepurkaimen tilauksen Liettuasta ja Intiaan toimitetaan rautamalmin käsittelyyn soveltuva ratkaisu Goan uuteen terminaaliin.
Marinen tilauskanta tilikauden lopussa oli 1 675 (31.12.2009: 1 604) miljoonaa euroa. Reilu 70 prosenttia tilauskannasta liittyy irto- ja yleislastialuksiin sekä konttilaivoihin. Offshore-tilauksien osuus tilauskannasta oli reilu 10 prosenttia. Vuonna 2010 peruutetut tilaukset olivat 145 miljoonaa euroa. Peruutetut tilaukset on vähennetty tilauskannasta.
Huoltoliiketoiminnan saadut tilaukset vuonna 2010 kasvoivat kaikilla huollon osa-alueilla. Huoltoliiketoiminnalle tyypillisiä pieniä sopimuksia solmittiin paljon. Merkittävimmät tilaukset tilikaudella olivat kymmenen satamanosturin uudistamis- ja kunnostamissopimukset malesialaisen satamaoperaattorin kanssa, 25 laivan ro-ro-laitteiden kolmivuotiset täyshuoltosopimukset Grimaldi Groupin kanssa sekä sopimukset yhteensä viiden Ropax-aluksen laitteiden modernisoinnista ruotsalaisen Stena Line -varustamon kanssa. Lisäksi saatiin tilaus sementinkäsittelylaitteen kunnostustyöstä singaporelaiselta sementtiterminaalilta.
Vuoden 2010 liikevaihto saavutti edellisen vuoden tason ja oli 2 575 (2 581) miljoonaa euroa. Valuuttakurssivaihteluilla oli vuonna 2010 positiivinen vaikutus liikevaihtoon verrattuna vuoteen 2009. Raportoitu liikevaihto olisi ollut noin kuusi prosenttia alempi vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna. Liikevaihdolla mitattuna suurin markkina-alue oli EMEA (Eurooppa, Lähi-itä, Afrikka), jonka osuus oli 42 (46) prosenttia koko liikevaihdosta. Aasian ja Tyynenmeren alueen osuus liikevaihdosta oli 40 (36) prosenttia ja Amerikkojen 18 (18) prosenttia. Cargotecin strategisena tavoitteena on liikevaihdon yli 10 prosentin vuotuinen kasvu.
Industrial & Terminalin vuoden 2010 liikevaihto oli 1 526 (1 573) miljoonaa euroa eli 3 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2009. Piristyneen kysynnän ja tuotannon ylösajon ansiosta toimitusvolyymit kasvoivat selvästi loppuvuonna, kun vielä alkuvuoden liikevaihtoa rasitti vuoden vaihteen alhainen tilauskanta sekä kokoonpanotehtaiden välisten tuotannonsiirtojen keskeneräisyys.
Marinen vuoden 2010 liikevaihto kasvoi 4 prosenttia vertailukaudesta 1 050 (1 009) miljoonaan euroon. Liikevaihdon kasvu oli vahvan tilauskannan, onnistuneiden toimitusten ja vuoden aikana saatujen uusien, nopealla aikataululla toimitettujen tilausten ansiota.
Huoltoliiketoiminnan liikevaihto vuonna 2010 kasvoi 706 (652) miljoonaan euroon, mikä vastaa 27 (25) prosenttia konsernin liikevaihdosta heijastaen huoltomarkkinoiden elpymistä. Huoltomarkkinoiden piristyminen ja siitä seurannut liikevaihdon kasvu alkoi varaosamyynnistä ensimmäisellä vuosipuoliskolla ja laajeni muille huollon osa-aluille. Industrial & Terminalin huoltoliiketoiminnan liikevaihto oli 505 (462) miljoonaa euroa, eli 33 (29) prosenttia raportointisegmentin liikevaihdosta ja Marinen 201 (190) miljoonaa euroa, eli 19 (19) prosenttia sen liikevaihdosta.
Konsernin vuoden 2010 liikevoitto nousi vahvasti positiiviseksi ja oli 131,4 (0,3) miljoonaa euroa, mikä vastaa 5,1 (0,0) prosenttia konsernin liikevaihdosta. Industrial & Terminalin liikevoiton käänne positiiviseksi vaikutti merkittävästi tulosparannukseen. Liikevoitto sisältää 10,5 (61,1) miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja, joista 8,3 (43,2) miljoonaa euroa kohdistui Industrial & Terminaliin, 0,1 (1,9) miljoonaa euroa Marineen ja 2,1 (15,9) miljoonaa euroa konsernihallintoon ja tukitoimintoihin. Industrial & Terminalin tulokseen kirjatut uudelleenjärjestelykulut sisältävät Tampereen maa-alueen ja kiinteistöjen myynnistä syntyneen myyntivoiton. Hallintokulujen kasvu johtuu toimintamallin muutoksesta, toimintojen tehostamisesta sekä panostuksesta globaalien prosessien ja ERP-järjestelmän rakentamiseen.
Ilman uudelleenjärjestelykuluja vuoden 2010 liikevoitto oli 141,9 (61,3) miljoonaa euroa. Industrial & Terminalin liikevoitto ilman uudelleenjärjestelykuluja oli 37,1 (-10,3) miljoonaa euroa eli 2,4 (-0,7) prosenttia raportointisegmentin liikevaihdosta ja Marinen 147,6 (105,2) miljoonaa euroa eli 14,1 (10,4) prosenttia sen liikevaihdosta. Cargotecin strateginen tavoite on liikevoittomarginaalin nostaminen 10 prosenttiin.
Industrial & Terminalin kannattavuuden paraneminen jatkui läpi vuoden elpyvän markkinaympäristön sekä kasvaneiden volyymien ansiosta. Tuotekannattavuutta paransi saneerattu ja kilpailukykyisempi tuotantorakenne sekä hankintatoimen kehittäminen. Vuoden alussa kannattavuutta rasittivat tuotannon ylösajon ongelmista aiheutuneet lisäkustannukset. Marinen kannattavuus oli korkealla tasolla taittuen kuitenkin ennakoidulla tavalla toisella vuosipuoliskolla, kun korkeasuhdanteen aikana saatujen erityisen hyväkatteisten toimitusten osuus kääntyi laskuun.
Nettorahoituskulut olivat tilikaudella -29,9 (-27,0) miljoonaa euroa.
Tilikauden tulos oli 78,0 (7,1) miljoonaa euroa ja verot 23,4 (-33,9) miljoonaa euroa, mikä vastaa 23,1 (126,7) prosentin efektiivistä veroastetta. Vuoden 2010 osakekohtainen tulos nousi 1,21 (0,05) euroon.
Konsernin taseen loppusumma tilikauden lopussa oli 2 916 (2 687) miljoonaa euroa. Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 1 065 (871) miljoonaa euroa eli 17,37 (14,20) euroa osaketta kohden. Aineellinen käyttöomaisuus taseessa oli 292 (301) miljoonaa euroa ja aineeton käyttöomaisuus 839 (784) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste nousi 42,7 (37,5) prosenttiin.
Oman pääoman tuotto (ROE) vuonna 2010 oli 8,0 (0,8) prosenttia ja sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) 8,6 (0,2) prosenttia. Vuonna 2010 Cargotec maksoi osinkoja 27,9 (37,4) miljoonaa euroa.
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja vuonna 2010 säilyi edellisvuoden tapaan erittäin vahvana ja oli 292,9 (289,7) miljoonaa euroa. Nettokäyttöpääoma laski ja oli tilikauden lopussa 43 (123) miljoonaa euroa. Nettovelkaantumisaste (gearing) laski vuoden lopussa 16,0 (38,0) prosenttiin. Cargotecin strategisena tavoitteena on alle 50 prosentin nettovelkaantumisaste yli syklin.
Cargotecin rahoitusrakenne ja likviditeettiasema ovat hyvät. Korollinen nettovelka oli vuoden 2010 lopussa 171 (335) miljoonaa euroa. Korolliset velat olivat 502 (612) miljoonaa euroa, josta 97 (83) miljoonaa euroa oli lyhytaikaisia ja 405 (529) miljoonaa euroa pitkäaikaisia velkoja. Korollisten velkojen keskimääräinen korko oli 3,5 (3,4) prosenttia. Rahavarat, lainasaamiset ja muut korolliset saamiset olivat 330 (277) miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiöllä oli tilikauden lopussa nostamattomia pitkäaikaisia rahoituslimiittejä 585 miljoonaa euroa, jotka ovat käytettävissä vuosiin 2012– 2013 asti.
Syyskuussa Cargotec osti osittain takaisin kesäkuussa 2012 erääntyvän joukkovelkakirjalainan osana aktiivista likviditeettiriskien ja lainojen jälleenrahoitusriskien hallintaa. Velkakirjanhaltijoilta ostettiin yhteensä 77,8 miljoonan euron nimellisarvosta velkakirjoja, mikä vastaa 77,8 prosenttia vuonna 2005 liikkeeseen lasketusta 100 miljoonasta eurosta. Takaisinoston jälkeen joukkovelkakirjalainasta on ulkona 22,2 miljoonaa euroa.
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut esitetään kokonaisuudessaan vertailutietoineen tilinpäätöksen osiossa Tunnusluvut.
Vuonna 2010 tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin 37,1 (36,5) miljoonaa euroa eli 1,4 (1,4) prosenttia liikevaihdosta ja 1,5 (1,4) prosenttia kaikista liiketoiminnan kuluista ilman uudelleenjärjestelykuluja.
Cargotec valmistautui Euroopassa ja Yhdysvalloissa vuonna 2011 voimaan tuleviin uusiin moottoreiden päästömääräyksiin. Uusien Kalmar-laitteiden moottoreiden päästöt ovat huomattavasti aikaisempia alemmat vaikuttamatta kuitenkaan moottorien tehoon. Automaattisen konttikenttänosturin integraatiotestaus asiakkaan terminaalijärjestelmän kanssa Hampurin CTB terminaalissa saatiin päätökseen ensimmäisellä vuosipuoliskolla ja ensimmäiset kolme laitetta kahdeksasta luovutettiin asiakkaalle. Markkinoille tuotiin myös uusia laitteita, kuten tyhjien konttien käsittelyyn tarkoitettu laite, jossa on panostettu muun muassa energiatehokkuuteen ja ajomukavuuteen, sekä uusi ajoneuvotrukki, joka on varustettu teleskooppipuomilla lastinkäsittelyn helpottamiseksi. Cargotec jatkoi myös
Tämä sivu on tulostettu Cargotecin verkkovuosikertomuksesta. Kertomus löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.cargotec.fi/vuosikertomus 92
tuotekehityshankkeita, joilla vastataan EU:n konedirektiivin 2006/42/EY uusiin turvallisuusvaatimuksiin. Lisäksi helmikuussa lanseeratun EcoService-konseptin myötä pyritään parantamaan satama-asiakkaiden toimintojen kustannustehokkuutta, tuottavuutta ja luotettavuutta. Vaihtolavatuoteperheeseen esiteltiin kolme uutta koukkulaitetta.
Cargotec panosti vuonna 2010 jäte- ja kierrätyslogistiikan ratkaisujen kehittämiseen. Yhtiö allekirjoitti sopimuksen jäteautoissa käytettävien puristimien jälleenmyynnistä ja lisäsi valikoimaansa myös jäteastiapesurit sekä niihin liittyvät huoltopalvelut.
Cargotec on suunnitellut uudenlaisen ajoneuvojen siirtoon tarkoitetun järjestelmän Yhdysvaltojen laivastolle. Järjestelmän avulla armeijan ajoneuvoja, mukaan lukien panssariajoneuvoja, voidaan siirtää aluksesta toiseen merellä. Meritestit saatiin onnistuneesti päätökseen ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Järjestelmän avulla voidaan tarjota Yhdysvaltojen armeijalle mahdollisuus laajamittaisiin logistiikkajärjestelyihin mereltä maalle ilman riippuvuutta muiden maiden satamista.
Investoinnit ilman yritysostoja ja asiakasrahoitusta vuonna 2010 olivat 43,9 (87,8) miljoonaa euroa. Investoinnit asiakasrahoitukseen olivat 16,4 (19,0) miljoonaa euroa. Poistot vuonna 2010 olivat 60,4 (58,7) miljoonaa euroa.
Cargotecin uuden kokoonpanoyksikön avajaisia vietettiin syyskuussa Stargard Szczecińskissä Puolassa. Investointipäätös tehtiin vuoden 2009 huhtikuussa. Tuotanto alkoi väliaikaisissa vuokratiloissa, joista siirryttiin omiin tuotantotiloihin vuoden 2010 toisen vuosineljänneksen lopulla. Tehtaassa valmistetaan tällä hetkellä kuormausnostureita, konttitarttujia sekä terminaalitraktoreita. Investoinnin kassavirtavaikutus vuonna 2010 oli 11 miljoonaa euroa. Kokonaisinvestointi vuosina 2009–2010 oli 29 miljoonaa euroa.
Vuonna 2010 Cargotec myi toteutettujen rakennemuutosten myötä vapautuneita kiinteistöjä ja maa-alueita Yhdysvalloissa, Ruotsissa, Itävallassa ja Tampereella, Suomessa. Myyntien kassavirtavaikutus oli yhteensä 26 miljoonaa euroa.
Lokakuussa Cargotec osti 10 prosentin vähemmistön singaporelaisesta MacGREGOR Plimsoll (Tianjin) Pte Ltd:stä. Kaupan jälkeen Cargotec omistaa yhtiön koko osakekannan.
Heinäkuussa Cargotec osti 10 prosentin vähemmistöosuuden norjalaisesta MacGREGOR Hydramarine AS:stä. Kaupan jälkeen Cargotec omistaa yrityksen koko osakekannan.
Maaliskuussa Cargotec allekirjoitti aiesopimuksen, jonka mukaan 25 prosentin vähemmistöosuus japanilaisesta MacGREGOR-Kayaba Ltd:n osakekannasta siirtyy Cargotecin omistukseen. Yrityskauppa saatiin päätökseen toukokuussa, jonka jälkeen Cargotec omistaa yrityksen koko osakekannan.
Tammikuussa Cargotec myi Yhdysvalloissa hydraulisten sylintereiden valmistukseen erikoistuneen Waltco Hydraulicsin liiketoiminnan Ligon Industries, LLC:lle. Ohiossa sijaitseva Waltco Hydraulics työllisti 25 ihmistä ja oli osa Waltco Lift Corp. -yhtiötä, joka kuuluu Cargotecin Industrial & Terminal -liiketoiminta-alueeseen.
Cargotecin henkilömäärä vuoden 2010 lopussa oli 9 954 (9 606) henkilöä. Henkilöstön määrä kasvoi loppuvuotta kohti toiminnan volyymin kasvaessa. Industrial & Terminalissa työskenteli 7 310 (6 989), Marinessa 2 191 (2 286) ja konsernihallinnossa ja tukitoiminnoissa 453 (331) henkilöä. Vuoden 2010 keskimääräinen henkilömäärä oli 9 673 (10 785). Osa-aikaisesti työskenteli 2 (3) prosenttia henkilöstöstä. Naisia henkilöstöstä oli 16 (16) prosenttia ja miehiä 84 (84) prosenttia.
Vuoden lopussa henkilöstöstä 20 (19) prosenttia työskenteli Ruotsissa, 10 (11) prosenttia Suomessa ja 30 (30) prosenttia muualla Euroopassa. Aasian ja Tyynenmeren alueella konsernin henkilöstöstä työskenteli 25 (26) prosenttia, Amerikoissa 11 (11) prosenttia ja muualla maailmassa 2 (2) prosenttia.
Henkilöstön palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma oli tilikaudella 364 (351) miljoonaa euroa.
Vuoden aikana tarkennettiin Cargotecin täsmennettyä liiketoimintastrategiaa tukeva henkilöstöstrategia. Henkilöstöstrategian painopistealueiksi tunnistettiin johtajuus, osaamisen johtaminen, osaamisen kehittäminen ja toteutuksen varmistaminen. Lisäksi edistettiin koko yhtiölle yhteisiä toimintatapoja ja prosesseja.
Vuonna 2010 toteutettiin Cargotecin historian ensimmäinen globaali henkilöstökysely, Cargotec Compass. Sähköiseen kyselyyn vastaamaan kutsuttiin koko henkilöstö. Vastausprosentti oli korkea: 75 prosenttia henkilöstöstä osallistui kyselyyn. Kokonaisuudessaan henkilöstön työtyytyväisyys osoittautui kyselyn perusteella verrattain korkeaksi, vaikkakin yhtiön läpikäymät muutokset heijastuivat tuloksiin. Kehitysalueiksi nousivat sisäisen tiedonkulun tehostaminen, muutoksista viestiminen ja yhteistyön lisääminen. Yhdessä työskenteleminen nostettiin Cargotec Compassin jatkotoimenpiteiden kantavaksi teemaksi.
Tämä sivu on tulostettu Cargotecin verkkovuosikertomuksesta. Kertomus löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.cargotec.fi/vuosikertomus 93
Vuonna 2008 aloitetut kapasiteetin sopeuttamistoimet sekä muut uudelleenjärjestelytoimet saatiin päätökseen vuoden 2010 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Toimien seurauksena henkilömäärä aleni reilulla 3 200 henkilöllä.
Edellä mainittujen kustannusrakenteen keventämistoimien tuloksena saavutettiin noin 150 miljoonan euron vuotuiset säästöt mukaan lukien tuotantorakenteen sopeuttamistoimenpiteet. Säästöt sisältävät kaikki vuoden 2008 alun jälkeen tiedotetut kustannusrakenteen keventämistoimenpiteet.
Cargotec edisti loppuvuonna suunnitelmiaan muuttaa Tampereen yksikkönsä osaamis- ja teknologiakeskukseksi. Yksikön toiminnan painopisteen suunnitellaan muuttuvan perinteisestä tuotannosta uusien tuotteiden ja konseptien kehittämiseen, minkä vuoksi yhtiö aloitti yhteistoimintaneuvottelut mahdollisista henkilövähennyksistä nykyiseen tuotanto-organisaatioon kuuluvan henkilöstön kanssa. Marraskuussa päättyneiden neuvottelujen tuloksena Tampereella vähennetään tuotanto-organisaatiosta 90 henkilöä. Vähennykset toteutetaan vaiheittain seuraavan 1,5 vuoden kuluessa. Lisäksi päätettiin tuotannon työntekijöiden lomautusten jatkumisesta Tampereella edelleen.
Cargotec täsmensi strategisia painotuksiaan syyskuussa. Yhtiö fokusoi toimintaansa ja suuntaa toimenpiteitä ja resursseja tarkoin valittuihin painotuksiin voidakseen vahvistaa lähivuosina markkinajohtajuuttaan. Aikomuksena on kasvaa toimialan keskiarvoa nopeammin. Liiketoiminnan kasvattaminen onnistuu asiakaslähtöisyyden avulla, ja asiakassegmentointi ohjaa liiketoiminnan kehitystä tulevaisuudessa. Liiketoiminnan kasvua tukee myös läsnäolon ja tarjonnan lisääminen erityisesti kasvavilla markkinoilla ja huoltoliiketoiminnassa. Yhtiö jatkaa myös työskentelytapojensa parantamista yhdenmukaistamalla prosesseja ja lisäämällä sisäistä selkeyttä.
Strategiset painotukset ovat:
segmentteihin keskittymisenä ja yhtiön joustavana uudistamisena kohti asiakaslähtöisempää toimintatapaa.
Huoltopalvelut: Palvelua korostetaan ja kehitetään asiakkaan arvoketjun mukaisesti. Lisäksi kasvua haetaan, kun asiakkaat ulkoistavat huoltotoimintojaan.
Kasvavat markkinat: Kypsien markkinoiden kasvu on hidastunut. Menestyvän yrityksen on oltava vahva erityisesti nousevilla talousalueilla.
Sisäinen selkeys: Kehittämällä prosesseja edesautetaan toiminnan tehostamista ja yhtenäistämistä.
Cargotec säilyttää taloudelliset tavoitteensa ennallaan täsmennettyyn strategiaan perustuen. Tavoitteet heijastavat yhtiön toimialan kasvuodotuksia sekä yhtiössä toteutettuja ja vielä toteutettavia toimenpiteitä.
Cargotecin taloudelliset tavoitteet ovat:
Vuonna 2010 Cargotecissa alkoi mittava prosessikehityshanke, joka on osa strategiseksi painotukseksi nostettua sisäisen selkeyden lisäämistä. Hankkeessa määritellään liiketoiminnan ydinprosessit, joita ovat tuotetarjonnan kehittäminen, asiakassuhteiden kehittäminen sekä laite-, projekti- ja palveluratkaisujen toimittaminen, sekä johtamisprosessit ja keskeiset tukiprosessit. Yhteisten prosessien tuella myös tehostetaan ja parannetaan tiedonkulkua sekä selkeytetään vastuita, jotka nousivat henkilöstökyselyssä kehitysalueiksi.
Cargotecin ympäristöohjesäännössä määritellään konsernin ympäristöasioiden toimintaperiaatteet. Cargotecin toiminnot, eli kokoonpanotehtaat, huoltoyksiköt ja toimistot, synnyttävät ympäristövaikutuksia pääasiassa paikallisella tasolla. Ympäristövaikutuksia syntyy myös liikematkustamisesta ja materiaalikuljetuksista. Globaaleihin ympäristöongelmiin näiden Cargotecin omien toimintojen vaikutus on kuitenkin varsin pieni. Suurimmat yhtiöön välillisesti liittyvät ympäristövaikutukset syntyvät Cargotecin tuotteiden käytöstä ja hankintaketjun toiminnasta. Alan johtavana ympäristöystävällisten ja energiatehokkaiden ratkaisujen tutkijana ja kehittäjänä Cargotec pyrkii vähentämään näitä vaikutuksia.
Vuonna 2010 Cargotec jatkoi Pro Future -ympäristökriteereiden kehittämistä tähdäten kaikkien tuotteiden ympäristövaikutusten arviointiin. Tähän liittyen laadittiin tutkimus lastiluukkujen kestävän kehityksen kriteereistä. Hanke tehtiin yhdessä Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun kanssa. Hankkeesta saatua tietoa hyödynnetään muiden tuotteiden arvioinnissa sekä Pro Future -kriteeristön kehittämisessä.
Cargotecin omien toimintojen ympäristövaikutusten sekä laadun, työterveyden ja turvallisuuden hallinta perustuvat sertifioituihin ympäristö-, laatu- ja turvallisuusjärjestelmiin. Lisäksi käytössä on konserninlaajuinen ympäristö- ja
työterveystunnuslukujen seurantajärjestelmä. Viimeisimpänä saavutuksena Cargotecin uusi Puolan kokoonpanotehdas sertifioitiin sekä ympäristö-, työterveys- että laatujärjestelmien osalta. Cargotecin prosessikehityshankkeeseen liittyen aloitettiin ympäristö- sekä työterveysturvallisuusprosessien yhtenäistäminen ja kehittäminen One Company -toimintamallin mukaisesti. Prosessihankkeessa hyödynnetään olemassa olevaa osaamista Cargotecin eri organisaatioista ja asetetaan yhteisiä tavoitteita.
Ympäristö- ja työterveysturvallisuustunnuslukujen seurantajärjestelmä on käytössä lähes kaikissa kokoonpanoyksiköissä. Ympäristötunnusluvut kuvaavat Cargotecin omien toimintojen ympäristövaikutuksia ja ne julkaistaan Cargotecin verkkosivuilla vuosittain. Työterveysturvallisuustunnuslukuja käytetään sisäiseen kehittämiseen.
Cargotecin sisäisen valvonnan tehtävänä on varmistaa, että johdon päätökset toteutuvat, päätöksenteko on tehokasta ja tavoitteellista ja että henkilöstö noudattaa niin sisäisiä ohjeita kuin säädöksiä ja lakeja. Sisäinen valvonta pohjautuu yhtiön arvoihin ja eettisiin toimintaohjeisiin (Code of conduct).
Riskienhallinta on Cargotecissa osa sisäistä valvontaa. Syksyllä 2010 uudistettu riskienhallinnan ohjesääntö (Risk management policy) jäsentää riskien kokonaisuuden ja hallinnan. Yhtiön arvoihin pohjautuvan uudistuksen tavoitteena on ollut kytkeä riskienhallinta entistä vahvemmin liiketoiminnan ydin- ja tukiprosesseihin ja johtamisen järjestelmiin sekä kehittää ennakoivia, systemaattisia toimintatapoja riskien hallintaan.
Riskienhallinnan vastuut on jaettu Cargotecissa seuraavasti: Hallituksen vastuulla on varmistaa riittävä riskienhallinta ja valvonta. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä vastaavat riskienhallinnan ohjesäännön toimeenpanosta ja Cargotecin riskienhallintaprosessista kokonaisuutena. Riskienhallintaa toteutetaan osana liiketoimintayksikköjen ja tukitoimintojen päivittäistä työtä niin pitkälle kuin mahdollista ja käytännöllistä. Riskien tunnistaminen, arviointi, käsittelyn suunnittelu ja raportointi ovat osa suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseja. Yhtiön riskienhallintatoiminnon tehtävänä on kehittää ja koordinoida riskienhallinnan kokonaisuutta ja prosessia. Riskienhallintatoiminto avustaa myös lopullisten riskiarvioiden tekemisessä ja riskiraporttien konsolidoinnissa vuosisuunnitteluun sekä budjetointi- ja strategiaprosessiin. Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernirahoitukseen.
Strategiset ja liiketoimintariskit liittyvät maailmantalouden ja Cargotecin asiakastoimialojen suhdannevaihteluihin, raaka-aineiden ja komponenttien saatavuuteen ja hintojen kehitykseen, yritysostoihin sekä jälleenmyyjien ja alihankkijoiden toimintaan. Lisäksi liiketoiminnan painopisteen siirtyminen yhä selvemmin kehittyville markkinoille edellyttää paitsi siirtymän myös näillä markkina-alueilla toimimiseen liittyvien riskien hallintaa.
Toiminnalliset riskit liittyvät henkilöihin, omaisuuteen, prosesseihin, tuotteisiin, tietotekniikkaan sekä toimintatapoihin. Toiminnallisten riskien toteutuminen voi johtaa henkilö- ja omaisuusvahinkoihin, liiketoiminnan keskeytymiseen tai tuotevastuisiin. Näiden riskien hallinnassa keskeiset toimenpiteet liittyvät ennen kaikkea tuoteturvallisuuden lisäämiseen ja liiketoimintaprosesseihin liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Avainhenkilöriskien osalta päivitetään vuosittain johto- ja avaintehtävien seuraajasuunnitelmat osana toiminnan jatkuvuuden varmistamista.
Merkittävimpiä turvallisuus- ja vahinkoriskejä ovat henkilöstöön, omaisuuteen, toiminnan keskeytymiseen sekä logistiikkaan liittyvät riskit. Konsernilla on kaikki yksiköt kattavat maailmanlaajuiset vakuutukset.
Rahoitusriskejä on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedossa 3, Rahoitusriskien hallinta.
Cargotecin hallinto- ja ohjausjärjestelmän kehittämisen tuloksena kolmen johtoryhmän jäsenen vastuualueet muuttuivat 1.4.2010 alkaen. Pekka Vauramo nimitettiin operatiiviseksi johtajaksi (Chief Operating Officer) ja hän jatkaa toimitusjohtajan sijaisena. Uudessa tehtävässään Vauramo on vastuussa kolmesta liiketoiminta-alueesta ja kolmesta markkina-alueesta. Vuoden 2011 alussa Pekka Vauramo siirtyi Hong Kongiin edistämään Aasian ja Tyynenmeren alueen kehityshankkeita.
Cargotecin liiketoiminta järjestettiin 1.4.2010 alkaen kolmeen liiketoiminta-alueeseen: Marine, Industrial & Terminal ja Services. Yhtiön taloudellinen raportointi perustuu kahteen raportointisegmenttiin Marine ja Industrial & Terminal. Taloudellisessa raportoinnissa Services-liiketoiminta sisältyy näihin kahteen raportointisegmenttiin, mutta sen liikevaihto raportoidaan erikseen kuten aiemminkin.
Cargotecin yksi yhteinen Services-organisaatio edistää palvelujen kehittämistä sekä Marine- että Industrial & Terminal -liiketoiminnoissa. Stefan Gleuel, johtaja Services, nimitettiin johtamaan uutta liiketoiminta-aluetta. Unto Ahtola, johtaja Industrial & Terminal, nimitettiin Industrial & Terminal -liiketoiminta-alueen johtajaksi.
Cargotecin johtoryhmän muut jäsenet ovat: Mikael Mäkinen, toimitusjohtaja; Olli Isotalo, Marine-liiketoiminta-alueen johtaja; Axel Leijonhufvud, tuotantojohtaja; Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja; Kirsi Nuotto, henkilöstö- ja viestintäjohtaja; Matti Sommarberg, teknologiajohtaja; Harald de Graaf, EMEA-markkina-alueen johtaja; Ken Loh, Aasian ja Tyynenmeren markkina-alueen johtaja sekä Lennart Brelin, Amerikat-markkina-alueen johtaja.
Cargotecin varatoimitusjohtaja Kari Heinistö ja Hiab-liiketoiminta-alueen johtaja Pekka Vartiainen jäivät pois johtoryhmästä tammikuussa.
Cargotec Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 5.3.2010 Helsingissä. Kokous vahvisti tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille tilikaudelta 1.1.– 31.12.2009.
Yhtiökokous vahvisti osingoksi 0,39 euroa kutakin A-sarjan osaketta kohden ja 0,40 euroa kutakin ulkona olevaa Bsarjan osaketta kohden.
Hallituksen jäsenmääräksi vahvistettiin seitsemän varsinaista jäsentä. Hallitukseen valittiin uudelleen Tapio Hakakari, Ilkka Herlin, Peter Immonen, Karri Kaitue, Antti Lagerroos ja Anja Silvennoinen. Uudeksi jäseneksi valittiin Teuvo Salminen. Hallituksen puheenjohtajalle päätettiin maksettavan vuosipalkkiona 80 000 euroa, varapuheenjohtajalle 55 000 euroa ja muille jäsenille 40 000 euroa. Tämän lisäksi päätettiin, että hallituksen ja valiokuntien kokouspalkkiona maksetaan 500 euroa/kokous ja että 30 prosenttia vuosipalkkiosta suoritetaan Cargotec Oyj:n B-sarjan osakkeina ja loput rahana.
Tilintarkastajina valittiin jatkamaan KHT Johan Kronberg ja KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy.
Yhtiökokous päätti 2010A-, 2010B- ja 2010C-optio-oikeuksien antamisesta Cargotecin ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöille. Optio-oikeuksien määräksi vahvistettiin yhteensä enintään 1 200 000 kappaletta ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 1 200 000 Cargotecin uutta tai sen hallussa olevaa B-sarjan osaketta. Osakkeen merkintähinta perustuu yhtiön B-sarjan osakkeen vaihdolla painotettuun keskikurssiin NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä yhtiön varsinaisen yhtiökokouksen jälkeisenä kahtena täytenä viikkona vuosina 2010, 2011 ja 2012.
Lisää optio-oikeuksista myöhemmin kohdassa Osakkeet ja kaupankäynti, Optio-ohjelma 2010.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Osakkeita voidaan hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, yrityskauppojen ja muiden järjestelyiden rahoittamiseen ja toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisten kannustinjärjestelmien toteuttamiseen tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Hankittavien osakkeiden enimmäismäärä on yhteensä enintään 6 400 000 omaa osaketta niin, että A-sarjan osakkeita voidaan hankkia enintään 952 000 kappaletta ja B-sarjan osakkeita enintään 5 448 000 kappaletta. Edellä mainitusta enimmäismäärästä vähennetään yhtiön hallussa olleet, vuosina 2005–2008 hankitut omat B-sarjan osakkeet, joita oli yhtiökokouspäivänä 2 959 487 kappaletta.
Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta osakeannilla yhdessä tai useammassa erässä. Osakkeita voidaan luovuttaa yhteensä enintään 6 400 000 kappaletta niin, että A-sarjan osakkeita voidaan luovuttaa enintään 952 000 kappaletta ja B-sarjan osakkeita enintään 5 448 000 kappaletta. Omien osakkeiden luovuttaminen voi tapahtua suunnatusti ja niitä voidaan luovuttaa esimerkiksi vastikkeena mahdollisissa yrityskaupoissa tai muissa järjestelyissä, yritysostojen rahoittamiseksi tai henkilöstön kannustamiseen. Hallitus voi myös päättää omien osakkeiden luovuttamisesta julkisessa kaupankäynnissä NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä sen sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti. Hallitus valtuutettiin myös päättämään muista osakeannin ehdoista.
Molemmat valtuutukset ovat voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä.
Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan Ilkka Herlinin jatkamaan hallituksen puheenjohtajana ja Tapio Hakakarin varapuheenjohtajana. Hallituksen sihteeriksi valittiin Cargotecin lakiasiainjohtaja Outi Aaltonen.
Hallitus valitsi keskuudestaan tarkastusvaliokunnan jäseniksi Ilkka Herlinin, Karri Kaitueen, Anja Silvennoisen ja Teuvo Salmisen (puheenjohtaja). Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäseniksi valittiin Tapio Hakakari, Ilkka Herlin (puheenjohtaja), Peter Immonen ja Antti Lagerroos.
Cargotec Oyj:n osakepääomassa ei tapahtunut muutoksia vuonna 2010. Osakepääoma 31.12.2010 oli 64 304 880 euroa. NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä noteerattujen B-sarjan osakkeiden määrä vuoden 2010 lopussa oli 54 778 791 kappaletta ja noteeraamattomien A-sarjan osakkeiden määrä 9 526 089 kappaletta. Yhtiökokouksessa jokaisella Asarjan osakkeella on yksi ääni ja kymmenellä B-sarjan osakkeella yksi ääni kuitenkin niin, että jokaisella osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni. B-sarjan osakkeiden osuus osakkeiden kokonaismäärästä 31.12.2010 oli
Tämä sivu on tulostettu Cargotecin verkkovuosikertomuksesta. Kertomus löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.cargotec.fi/vuosikertomus 96
85,2 (85,2) prosenttia ja äänimäärästä 36,5 (36,5) prosenttia. A-sarjan osakkeiden osuus osakkeiden kokonaismäärästä oli 14,8 (14,8) prosenttia ja äänimäärästä 63,5 (63,5) prosenttia. Kaikkien osakkeiden tuottama yhteenlaskettu äänimäärä tilikauden lopussa oli 15 002 570 (15 002 624). Vuoden 2010 päättyessä Cargotec Oyj:llä oli 16 982 (18 010) rekisteröitynyttä osakkeenomistajaa. Hallintarekisteröityjen osakkeiden lukumäärä oli 12 831 581 (11 286 140), joiden osuus kaikista osakkeista oli 19,95 (17,55) prosenttia ja kaikkien osakkeiden äänimäärästä 8,55 (7,52) prosenttia.
Osingonjaossa B-sarjan osakkeille on maksettava osinkoa enemmän kuin A-sarjan osakkeille. Osakesarjoille maksettavan osingon erotus on vähintään yksi (1) sentti ja enintään kaksi ja puoli (2,5) senttiä.
Cargotecin hallussa oli tilikauden lopussa yhteensä 2 959 487 yhtiön B-sarjan osaketta, mikä vastaa 4,60 prosenttia osakepääomasta ja 1,97 prosenttia kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä. Osakkeet on hankittu vuosina 2005–2008.
Hallitus päätti 5.3.2010 pitämässään kokouksessa käyttää varsinaisen yhtiökokouksen antamaa valtuutusta omien osakkeiden hankintaan. Osakeostoja ei kuitenkaan tehty vuonna 2010.
Hallitus päätti maaliskuussa 2010 uuden osakepohjaisen kannustinohjelman perustamisesta. Ohjelman tarkoituksena on varmistaa omistajien ja johdon tavoitteiden yhteneväisyys Cargotecin arvon nostamiseksi sekä sitouttaa johto yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön omistukseen perustuva kannustinohjelma.
Ohjelmassa on kolme kolmen kalenterivuoden mittaista ansaintajaksoa, jotka alkavat vuosina 2010, 2011 ja 2012. Hallitus päättää kullekin ansaintajaksolle ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet sekä maksettavan palkkion enimmäismäärän. Ensimmäisen ansaintajakson kohderyhmä on konsernin johtoryhmän jäsenet ja ansaintakriteerit ovat Cargotec-konsernin tilikauden 2012 liikevoittoprosentti ja liikevaihto.
Mahdollinen palkkio maksetaan vuosina 2013, 2014 ja 2015 osittain yhtiön B-sarjan osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettavalla osuudella on tarkoitus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veroluonteiset maksut. Ansaintajakson 2010–2012 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 100 000 yhtiön Bsarjan osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).
Yhtiön aikaisemman osakepohjaisen kannustinohjelman 2007–2011 jäljellä olevia ansaintajaksoja 2010 ja 2011 ei aloitettu, vaan vuoden 2010 alusta siirryttiin sen korvaavaan uuteen ohjelmaan. Aiemman ohjelman perusteella maksettiin avainhenkilöille palkkioina yhteensä 31 356 B-sarjan osaketta ensimmäiseltä ansaintajaksolta 2007–2008. Toiselta ansaintajaksolta 2009 ei maksettu palkkioita, koska ansaintakriteereille asetetut tavoitteet eivät täyttyneet. Kaikkiaan ohjelmaan oli alun perin varattu enintään 387 500 B-sarjan osaketta.
Yhtiökokous päätti optio-oikeuksien antamisesta Cargotecin ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöille. Optio-ohjelman kohderyhmä on noin 60 henkilöä sisältäen konsernin johtoryhmän jäsenet. Osakkeiden merkintäaika 2010A-optiooikeudella on 1.4.2013–30.4.2015, 2010B-optio-oikeudella 1.4.2014–30.4.2016 ja 2010C-optio-oikeudella 1.4.2015– 30.4.2017.
Optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintäajan alkaminen edellyttää yhtiön hallituksen vuosittain määrittämälle taloudelliselle kriteerille asetettujen tavoitteiden täyttymistä. Ne optio-oikeudet, joiden osalta tavoitteet eivät ole täyttyneet, raukeavat. Hallitus päätti, että jos tilikauden 2010 liikevoitto on alle 100 miljoonaa euroa, osakkeiden merkintäaika 2010A-optio-oikeuksilla ei ala; jos tilikauden 2010 liikevoitto on vähintään 100 miljoonaa euroa, mutta alle 120 miljoonaa euroa, osakkeiden merkintäaika alkaa puolella 2010A-optio-oikeuksista; ja jos tilikauden 2010 liikevoitto on 120 miljoonaa euroa tai sen yli, osakkeiden merkintäaika alkaa kaikilla 2010A-optiooikeuksilla.
Vuodelle 2010 asetettu liikevoittotavoite täyttyi täysimääräisesti eli osakemerkintä alkaa kaikilla jaetuilla 2010A-optiooikeuksilla huhtikuussa 2013 ohjelman ehtojen mukaisesti. Osakkeen merkintähinta 2010A-optio-oikeudella on 21,35 euroa/osake. Merkintähinnasta vähennetään vuosittain maksetut osingot.
Hallitus määrittelee tavoitteet 2010B- ja 2010C-optio-oikeuksille vuosina 2011 ja 2012 ja merkintähinnat 2010B- ja 2010C-optio-oikeuksille määräytyvät vuosien 2011 ja 2012 varsinaisten yhtiökokousten jälkeen.
Optio-ohjelmasta on tarkempi kuvaus tilinpäätöksen liitetiedossa 27, Optio-oikeudet ja osakeperusteiset maksut.
B-sarjan osakkeiden markkina-arvo vuoden 2010 lopussa ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli 2 023 miljoonaa euroa. Kaikkien osakkeiden markkina-arvo, jossa pörssissä noteeraamattomat A-sarjan osakkeet on arvostettu B-sarjan osakkeen tilikauden viimeisen kaupankäyntipäivän keskikurssiin, oli tilikauden lopussa ilman
yhtiön hallussa olevia omia osakkeita 2 390 miljoonaa euroa.
B-sarjan osakkeen arvo kaksinkertaistui vuoden 2010 aikana 19,31 eurosta 39,03 euroon NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Vuonna 2010 vaihdolla painotettu keskikurssi oli 26,08 euroa. Ylin kurssi oli 39,37 euroa ja alin 19,16 euroa. Osakkeita vaihdettiin vuonna 2010 NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä vuonna 47 (55) miljoonaa kappaletta, mikä vastasi 1 226 miljoonan euron vaihtoa. Osakkeen keskimääräinen päivävaihto oli 186 891 kappaletta eli 4 864 852 euroa.
Vuonna 2010 B-sarjan osakkeita vaihdettiin NASDAQ OMX Helsinki Oy:n lisäksi useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla yhteensä 35 (13) miljoonaa kappaletta, mikä vastasi 886 miljoonan euron vaihtoa. Osakkeita vaihdettiin eniten Chi-X:ssä ja BATS Europessa.
Cargotecin Moving Cargo Oy:lle antamat lainat ylimmälle johdolle suunnatun kannustinohjelman rahoittamiseen olivat 3,5 miljoonaa euroa 31.12.2010. Moving Cargo Oy:ssä on osakkaina osa Cargotecin johtoryhmän jäsenistä. Cargotec ei ole antanut lähipiirille muita erityisiä etuuksia tai tehnyt lähipiirin kanssa muita vastaavia järjestelyjä.
Lainan ehdoista on esitetty lisätietoja tilinpäätöksen liitetiedossa 35, Lähipiiritapahtumat.
Yhtiön hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valitsemisesta ja heidän palkkioistaan sekä yhtiöjärjestyksen muutoksesta päättää yhtiökokous. Hallitus valitsee toimitusjohtajan ja päättää hänen palvelussuhteensa ehdoista. Toimitusjohtajalla on kuuden kuukauden irtisanomisaika sekä oikeus irtisanomistilanteessa 12 kuukauden erorahaan.
Maailmantalouden ja tavaravirtojen kehityksellä on suora vaikutus Cargotecin toimintaympäristöön ja asiakkaiden investointihalukkuuteen. Globaali elpyminen on heijastunut myönteisesti Cargotecin toimintaympäristöön, mutta kehitykseen sisältyy epävarmuutta eivätkä äkkinäiset muutokset ole poissuljettuja. Näillä voi toteutuessaan olla negatiivinen vaikutus Cargotecin lähiajan näkymiin, mikäli yhtiö ei pysty sopeuttamaan toimintaansa riittävän nopeasti uuteen tilanteeseen.
Cargotecin laaja asiakas- ja toimittajajoukko edellyttää yhtiöltä jatkuvaa aktiivista seurantaa luottotappioiden tai toimitusketjun ongelmista aiheutuvien riskien minimoimiseksi. Luottotappioriskit alenevat tyypillisesti markkinoiden elpyessä. Toisaalta paranevilla markkinoilla voi esiintyä ajoittaisia ongelmia komponenttien saatavuudessa, kun toimitusketjussa kaikki ajavat ylös tuotantoaan, mikä voi tuotanto-ongelmien kautta heikentää liikevaihdon ja kannattavuuden kehitystä.
Cargotec arvioi, että laivanrakennusmarkkinan elpyminen on alkanut ja tilauskantaan sisältyvä peruutusriski on alentunut. Toisaalta peruutusten arvioidaan voivan realisoitua toimitusten siirtyminä, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti lähiajan liikevaihdon ja tuloksen kehitykseen. Arviolta 200 miljoonaan euroon Marinen tilauskannasta sisältyy peruutusriski.
Tammikuun 2011 lopussa Cargotec julkisti aikomuksensa ostaa yhdysvaltalaisen terminaalioperaattorijärjestelmiä toimittavan Naviksen. Kaupan arvo on noin 190 miljoonaa dollaria (noin 140 miljoonaa euroa). Ostamalla Naviksen, joka on johtava terminaalioperaattorijärjestelmiä (terminal operator system, TOS) toimittava yritys, Cargotec vahvistaa kokonaisvaltaisten ratkaisujen tarjontaansa terminaaliasiakkaille. Yhtiö työllistää yli 300 henkeä, ja suurin osa henkilöstöstä on Yhdysvalloissa ja Intiassa. Naviksen vuoden 2011 liikevaihdon arvioidaan olevan noin 70 miljoonaa dollaria, josta noin 40 prosenttia on toistuvaa. Yrityskauppa edellyttää kilpailuviranomaisten hyväksyntää, joka arvioidaan saatavan vuoden 2011 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.
Tammikuussa Cargotec allekirjoitti viisivuotisen 300 miljoonan euron valmiusluottosopimuksen. Luotto korvaa toukokuussa 2012 erääntyvän nostamatta olevan 300 miljoonan euron valmiusluoton. Uudelleenrahoituksella ja lainaajan pidentämisellä yhtiö vahvistaa pitkän aikavälin likviditeettiasemaansa sekä hyödyntää vallitsevia markkinaolosuhteita.
Joulukuussa Cargotec päätti kasvattaa omistusosuuttaan Kalmar (Malaysia) Sdn. Bhd. -yhteisyrityksessä 50,0 prosentista 69,9 prosenttiin. Kauppa saatiin päätökseen tammikuun 2011 alussa.
Marraskuussa 2010 Cargotec osti ruotsalaisen asennus- ja huoltoyhtiö Hallberg-Ivarsson Hydraulik & Påbyggnad AB:n liiketoiminnan. Göteborgissa toimiva yhtiö on erikoistunut raskaiden ajoneuvojen ja kuormankäsittelylaitteiden asennukseen ja huoltoon. Kauppa saatiin päätökseen tammikuun 2011 alussa.
Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2010 oli 900 630 347,75 euroa, johon sisältyy tilikauden voitto 49 943 386,27 euroa. Hallitus ehdottaa 8.3.2011 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että käytettävissä olevista voittovaroista jaetaan osinkoa 0,60 euroa kutakin 9 526 089 A-sarjan ja 0,61 euroa kutakin 51 819 304 ulkona olevaa B-sarjan osaketta kohden, eli yhteensä 37 325 428,84 euroa. Jäljelle jäävät jakokelpoiset varat 863 304 918,91 euroa jätetään vapaaseen omaan pääomaan.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna yhtiön maksukykyä.
Cargotecin vuoden 2011 liikevaihdon arvioidaan kasvavan yli 10 prosenttia perustuen ennakoituun vahvaan kasvuun sekä Industrial & Terminal että Marine -segmenteissä. Industrial & Terminalin liikevaihdon arvioidaan kasvavan elpyneen markkinatilanteen ja tilauskertymän myötä, kun taas alkuvuoden vahvan tilauskannan arvioidaan kasvattavan Marinen liikevaihtoa. Cargotecin liikevoittomarginaalin vuonna 2011 arvioidaan jatkavan paranemista kasvun ja yhtiössä viime vuosina toteutetun mittavan tehostamisohjelman johdosta.
Cargotec Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 8.3.2011 klo 13.00 alkaen Marina Congress Centerissä Helsingissä.
Helsingissä 3.2.2011 Cargotec Oyj Hallitus
| MEUR | Liite | 1.1.-31.12.2010 | % | 1.1.-31.12.2009 | % |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 4, 6 | 2 575,0 | 2 580,9 | ||
| Myytyjä suoritteita vastaavat kulut | -2 052,2 | -2 158,7 | |||
| Bruttokate | 522,8 | 20,3 | 422,2 | 16,4 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 7 | 43,2 | 42,7 | ||
| Myynnin ja markkinoinnin kulut | -146,0 | -144,5 | |||
| Tutkimus- ja kehitystoiminnan kulut | -34,7 | -34,4 | |||
| Hallinnon kulut | -197,9 | -179,0 | |||
| Uudelleenjärjestelykulut | 8 | -10,5 | -61,1 | ||
| Liiketoiminnan muut kulut | 7 | -46,3 | -46,5 | ||
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 0,8 | 0,8 | |||
| Liikevoitto | 4, 7, 9, 10 | 131,4 | 5,1 | 0,3 | 0,0 |
| Rahoitustuotot | 11 | 16,2 | 14,5 | ||
| Rahoituskulut | 11 | -46,1 | -41,6 | ||
| Voitto ennen veroja | 101,4 | 3,9 | -26,7 | -1,0 | |
| Tuloverot | 12 | -23,4 | 33,9 | ||
| Tilikauden voitto | 78,0 | 3,0 | 7,1 | 0,3 | |
| Tilikauden voiton jakautuminen: | |||||
| Emoyhtiön omistajille | 74,2 | 3,1 | |||
| Määräysvallattomille omistajille | 3,8 | 4,0 | |||
| Yhteensä | 78,0 | 7,1 | |||
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos: |
13 | ||||
| Laimentamaton osakekohtainen tulos, EUR | 1,21 | 0,05 | |||
| Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, EUR |
1,21 | 0,05 |
| MEUR | 1.1.-31.12.2010 | 1.1.-31.12.2009 |
|---|---|---|
| Tilikauden voitto | 78,0 | 7,1 |
| Voitot/tappiot rahavirran suojauksista | 102,5 | 6,9 |
| Tulokseen siirretyt voitot/tappiot rahavirran suojauksista | -25,6 | 36,2 |
| Muuntoerot | 124,3 | 20,5 |
| Verot laajan tuloksen muista eristä | -53,7 | -14,6 |
| Tilikauden laaja tulos | 225,5 | 56,1 |
| Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: | ||
| Emoyhtiön omistajille | 220,3 | 52,1 |
| Määräysvallattomille omistajille | 5,2 | 4,0 |
| Yhteensä | 225,5 | 56,1 |
| MEUR | Liite | 31.12.2010 | 31.12.2009 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Liikearvo | 14 | 748,9 | 689,6 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 15 | 89,7 | 94,7 |
| Aineelliset hyödykkeet | 16 | 292,4 | 301,2 |
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä | 17, 18 | 6,5 | 7,5 |
| Myytävissä olevat sijoitukset | 19, 22 | 4,3 | 1,5 |
| Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset * | 22 | 7,7 | 7,4 |
| Laskennalliset verosaamiset | 20 | 103,6 | 113,9 |
| Johdannaisvarat | 22 ,33 | 20,0 | 9,1 |
| Muut korottomat saamiset | 22, 23 | 5,1 | 8,0 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 1 278,2 | 1 233,0 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 21 | 678,8 | 609,3 |
| Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset * | 22 | 4,9 | 2,9 |
| Tuloverosaamiset | 16,0 | 30,6 | |
| Johdannaisvarat | 22 ,33 | 73,5 | 38,8 |
| Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset | 23 | 546,3 | 506,1 |
| Rahavarat * | 22, 24 | 317,7 | 266,6 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 1 637,4 | 1 454,5 | |
| Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät | 25 | 0,4 | - |
| Varat yhteensä | 2 916,0 | 2 687,4 |
* Sisältyvät korolliseen nettovelkaan
| MEUR | Liite | 31.12.2010 | 31.12.2009 |
|---|---|---|---|
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 64,3 | 64,3 | |
| Ylikurssirahasto | 98,0 | 98,0 | |
| Muuntoerot | 86,8 | -1,1 | |
| Arvonmuutosrahasto | 33,3 | -24,9 | |
| Kertyneet voittovarat | 783,0 | 734,6 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä | 26, 27 | 1 065,4 | 870,8 |
| Määräysvallattomien omistajien osuus | 3,7 | 10,6 | |
| Oma pääoma yhteensä | 1 069,0 | 881,5 | |
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Lainat * | 22, 28 | 403,8 | 511,2 |
| Laskennalliset verovelat | 20 | 58,7 | 29,7 |
| Eläkevelvoitteet | 29 | 45,2 | 37,8 |
| Varaukset | 30 | 24,9 | 19,0 |
| Johdannaisvelat | 22 ,33 | 3,9 | 28,4 |
| Muut velvoitteet ja korottomat velat | 22, 31 | 33,7 | 28,6 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 570,1 | 654,7 | |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Pitkäaikaisten lainojen seuraavan vuoden lyhennykset * | 22, 28 | 41,1 | 23,0 |
| Muut korolliset velat * | 22, 28 | 55,4 | 60,1 |
| Varaukset | 30 | 65,0 | 66,2 |
| Saadut ennakot | 411,3 | 339,0 | |
| Tuloverovelat | 22,4 | 40,1 | |
| Johdannaisvelat | 22 ,33 | 38,6 | 58,0 |
| Ostovelat ja muut korottomat velat | 22, 31 | 642,8 | 564,8 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 1 276,8 | 1 151,3 |
* Sisältyvät korolliseen nettovelkaan. Nettovelka sisaltää lisäksi 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin Private Placement -joukkovelkakirjalainan valuuttakurssiriskisuojauksen, joka oli 31.12.2010 1,2 (31.12.2009: 17,5) miljoonaa euroa.
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Muunto erot |
Arvon muutos rahasto |
Kertyneet voittovarat |
Yhteensä | Määräys vallattomien omistajien osuus |
Oma pääoma yhteensä |
| Oma pääoma 1.1.2009 | 64,3 | 98,0 | -20,4 | -54,6 | 768,0 | 855,3 | 9,1 | 864,4 |
| Tilikauden tulos | 3,1 | 3,1 | 4,0 | 7,1 | ||||
| Muut laajan tuloksen erät * | ||||||||
| Rahavirran suojaukset | 29,6 | 29,6 | 0,0 | 29,6 | ||||
| Muuntoerot | 19,3 | 19,3 | 19,3 | |||||
| Osingonjako | -36,7 | -36,7 | -1,5 | -38,2 | ||||
| Optioilla merkityt osakkeet | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | ||||
| Osakeperusteisten palkkioiden kulukirjaus * |
0,1 | 0,1 | 0,1 | |||||
| Muut muutokset | -1,0 | -1,0 | ||||||
| Oma pääoma 31.12.2009 | 64,3 | 98,0 | -1,1 | -24,9 | 734,6 | 870,9 | 10,6 | 881,5 |
| Oma pääoma 1.1.2010 | 64,3 | 98,0 | -1,1 | -24,9 | 734,6 | 870,9 | 10,6 | 881,5 |
| Tilikauden tulos | 74,2 | 74,2 | 3,8 | 78,0 | ||||
| Muut laajan tuloksen erät * | ||||||||
| Rahavirran suojaukset | 58,2 | 58,2 | -0,4 | 57,8 | ||||
| Muuntoerot | 87,9 | 87,9 | 1,8 | 89,6 | ||||
| Osingonjako | -24,4 | -24,4 | -2,0 | -26,4 | ||||
| Optioilla merkityt osakkeet | ||||||||
| Osakeperusteisten palkkioiden kulukirjaus * |
0,8 | 0,8 | 0,8 | |||||
| Muut muutokset | -2,2 | -2,2 | -10,2 | -12,3 | ||||
| Oma pääoma 31.12.2010 | 64,3 | 98,0 | 86,8 | 33,3 | 783,0 | 1 065,4 | 3,7 | 1 069,0 |
* Netto verojen jälkeen
| MEUR | Liite | 1.1.-31.12.2010 | 1.1.-31.12.2009 |
|---|---|---|---|
| Tilikauden voitto | 78,0 | 7,1 | |
| Poistot ja arvonalentumiset | 60,5 | 60,0 | |
| Rahoituserät ja verot | 53,3 | -6,9 | |
| Saamisten muutos | 21,1 | 243,9 | |
| Velkojen muutos | 91,4 | -301,6 | |
| Vaihto-omaisuuden muutos | -4,5 | 287,9 | |
| Muut oikaisut | -7,0 | -0,8 | |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 292,9 | 289,7 | |
| Saadut korot | 3,3 | 1,8 | |
| Maksetut korot * | -27,0 | -25,3 | |
| Saadut osingot | 0,0 | 0,0 | |
| Muut rahoituserät | 19,5 | 36,6 | |
| Maksetut verot | -29,4 | -38,6 | |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 259,3 | 264,2 | |
| Käyttöomaisuushankinnat | -63,2 | -106,8 | |
| Käyttöomaisuusmyynnit | 16 | 36,7 | 29,7 |
| Yrityshankinnat vähennettynä hankintahetken rahavaroilla | 5 | -40,1 | -7,6 |
| Investointien nettorahavirta, muut erät | -1,8 | -2,5 | |
| Investointien nettorahavirta | -68,3 | -87,2 | |
| Osakemerkinnöstä saadut maksut | - | 0,0 | |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | - | 100,6 | |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -106,3 | -4,2 | |
| Lyhytaikaisten lainojen nostot | 1,9 | 16,5 | |
| Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut | -13,0 | -46,9 | |
| Maksetut osingot | -27,9 | -37,4 | |
| Rahoituksen nettorahavirta | -145,2 | 28,6 | |
| Rahavarojen muutos | 45,8 | 205,6 | |
| Rahavarat ja käytetyt pankkitililimiitit 1.1. | 24 | 252,5 | 45,9 |
| Valuuttakurssien muutosten vaikutus | 5,4 | 0,9 | |
| Rahavarat ja käytetyt pankkitililimiitit 31.12. | 24 | 303,6 | 252,5 |
| Käytetyt pankkitililimiitit 31.12. | 14,1 | 14,2 | |
| Rahavarat 31.12. | 317,7 | 266,6 | |
* Maksetut korot sisältävät 0,2 (2009: 0,1) miljoonaa euroa pysyviin vastaaviin aktivoituja korkoja.
Cargotec Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki ja rekisteröity osoite Sörnäisten rantatie 23, 00501 Helsinki. Cargotec Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat Cargotec-konsernin (jäljempänä Cargotec tai konserni). Cargotecin B-osake on noteerattu NASDAQ OMX Helsingissä 1.6.2005 lähtien.
Cargotec on lastinkäsittelyratkaisujen toimittaja, jonka tuotemerkeillä Hiab, Kalmar ja MacGregor on maailmanlaajuinen markkinajohtajan asema. Ratkaisuja käytetään maalla ja merellä, kaikkialla missä tavara liikkuu. Kattavat huoltopalvelut lähellä asiakasta takaavat laitteiden jatkuvan toiminnan. Cargotecin ajoneuvojen kuormankäsittelylaitteita käytetään, kun tuotteita, tavaroita tai raaka-aineita siirretään, nostetaan, lastataan tai puretaan ajoneuvoista. Terminaaleissa, satamissa, raskaassa teollisuudessa ja jakelukeskuksissa käytetään Cargotecin kontinkäsittely- ja tavarankäsittelylaitteita ja palveluja. Cargotec toimittamia laivojen lastinkäsittelyyn liittyviä ratkaisuja käytetään yleislasti-, irtolasti- ja konttialuksissa, tankkereissa, ro-ro-aluksissa, irtolastiterminaaleissa ja offshore-teollisuudessa.
Cargotec Oyj:n hallitus on kokouksessaan 3.2.2011 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä. Jäljennös tilinpäätöksestä on saatavilla internet-osoitteessa www.cargotec.fi tai osoitteesta Cargotec Oyj, sijoittajasuhteet, PL 61, 00501 Helsinki.
Cargotec Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2010 voimassa olleita IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja.
Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina ja ne perustuvat liiketapahtumien alkuperäisiin hankintamenoihin ellei laatimisperiaatteissa ole erikseen toisin mainittu. Kaikki esitetyt luvut ovat pyöristettyjä, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.
Konserni on soveltanut 1.1.2010 alkaen seuraavia uudistettuja standardeja ja tulkintoja:
IFRS 3, Liiketoimintojen yhdistäminen (uudistettu): Uudistetun standardin soveltamisala on aikaisempaa laajempi. Uudistettu standardi sisältää useita konsernin kannalta merkittäviä muutoksia. Standardimuutokset vaikuttavat hankinnoista kirjattavan liikearvon määrään sekä liiketoimintojen myyntituloksiin. Standardimuutoksilla on vaikutusta myös tuloslaskelmaan kirjattaviin eriin sekä hankintatilikaudella että niillä tilikausilla, joilla suoritetaan lisäkauppahintaa tai toteutetaan lisähankintoja. Standardin siirtymäsääntöjen mukaisesti liiketoimintojen yhdistämisiä, joissa hankintaajankohta on ennen standardin pakollista käyttöönottoa, ei oikaista. Standardimuutoksella ei ole olennaista vaikutusta tilinpäätökseen.
IAS 27, Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös (muutettu): Muutettu standardi edellyttää tytäryrityksen omistusmuutoksista syntyvien vaikutusten kirjaamista suoraan konsernin omaan pääomaan silloin, kun emoyrityksen määräysvalta säilyy. Mikäli määräysvalta tytäryrityksessä menetetään, jäljellä oleva sijoitus arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Vastaavaa kirjanpidollista käsittelytapaa sovelletaan jatkossa myös osakkuusyrityssijoituksiin (IAS 28) ja yhteisyritysosuuksiin (IAS 31), mikäli yhteinen määräysvalta yhteisyrityksessä tai vastaavasti huomattava vaikutusvalta osakkuusyrityksessä menetetään. Standardimuutoksen seurauksena tytäryrityksen tappioita voidaan kohdistaa vähemmistölle silloinkin, kun ne ylittävät vähemmistön sijoituksen määrän. Standardimuutoksella ei ole olennaista vaikutusta tilinpäätökseen.
IAS 39, Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen – Suojauskohteiksi hyväksyttävät erät (muutettu): Muutokset liittyvät suojauslaskentaan ja määrittelevät suojauskohteen yksipuolisen riskin sekä inflaatioriskin suojaamista. Standardimuutoksilla tarkennetaan suojauslaskentaohjeistusta.
IFRIC 9 ja IAS 39, Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi luokittelun muutoksen yhteydessä (muutettu): Muutokset selventävät, että siirrettäessä rahoitusvaroja pois käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien ryhmästä, tulee kaikki kytketyt johdannaiset arvioida uudelleen ja tarvittaessa käsitellä tilinpäätöksessä erillään pääsopimuksesta. Muutoksilla ei ole oleellista vaikutusta tilinpäätökseen.
IFRS 2, Osakeperusteiset maksut – käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset liiketoimet konsernissa (muutettu). Muutos selventää IFRS 2:n soveltamisalaa. Sen mukaan sen yhteisön, joka vastaanottaa tuotteita tai palveluita, tulee noudattaa IFRS 2:ta, vaikka kyseinen yhtiö ei olisi velvollinen luovuttamaan käteisvaroja osakeperusteisesti. Standardimuutoksella ei ole olennaista vaikutusta tilinpäätökseen.
Uudet tulkinnat IFRIC 12 Palvelutoimilupajärjestelyt, IFRIC 15 Kiinteistöjen rakennushankkeiden tulouttaminen, IFRIC 16 Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus, IFRIC 17 Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille
ja IFRIC 18 Omaisuuserien siirrot asiakkailta: Edellä mainittujen tulkintojen soveltamisella ei ole ollut oleellista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Lisäksi on otettu käyttöön EU:ssa hyväksytyt IFRS:n 2008 ja 2009 Annual Improvements -projekteihin liittyvät muutokset useisiin eri standardeihin. Edellä mainituilla muutoksilla ei ole ollut oleellista vaikutusta tilinpäätökseen.
1.1.2010 alkaen Cargotecilla on kaksi raportointisegmenttiä, Industrial & Terminal ja Marine. Raportointisegmentteihin perustuva taloudellinen informaatio vertailukausilta on oikaistu vastaamaan uutta segmenttijakoa.
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Cargotec Oyj:n ja kaikki ne tytäryhtiöt, joiden äänivallasta emoyhtiö omistaa suoraan tai välillisesti yli 50 prosenttia tai joissa emoyhtiöllä on muutoin määräysvalta sekä osakkuus- ja yhteisyritykset.
Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen käyttäen hankintamenomenetelmää.Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike määritetään luovutettujen varojen, vastattaviksi otettujen velkojen ja konsernin liikkeeseen laskemien oman pääoman ehtoisten osuuksien käypänä arvona. Luovutettu vastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Hankintamenoon ei lueta välittömästi hankintaan liittyviä kustannuksia 1.1.2010 jälkeen toteutuneiden hankintojen osalta. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen nettovarallisuudesta.Tilikauden aikana hankitut tytäryhtiöt sisällytetään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja myydyt siihen hetkeen asti, jolloin määräysvalta lakkaa.
Määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistetun osuuden käypä arvo yhteen laskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta, merkitään taseeseen liikearvoksi. Jos vastikkeen, määräysvallattomien omistajien osuuden ja aiemmin omistetun osuuden yhteismäärä on pienempi kuin tytäryrityksen hankitun nettovarallisuuden käypä arvo ja kyseessä on edullinen kauppa, erotus kirjataan suoraan laajaan tuloslaskelmaan.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat katteet sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Tilikauden voiton jakautuminen emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelman yhteydessä ja määräysvallattomille kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana.
Sijoitukset osakkuusyrityksiin (konsernin osuus 20–50 prosenttia äänivallasta tai muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa) ja yhteisyrityksiin (konsernin osuus 50 prosenttia äänivallasta tai sopimukseen perustuva yhteinen määräysvalta toisten osapuolten kanssa) on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin sisältävät niiden hankinnasta syntyneen liikearvon.
Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia käsitellään samalla tavalla kuin emoyhtiön omistajien kanssa toteutuneita. Lunastettaessa määräysvallattomilta omistajilta omistusosuutta, erot luovutetun vastikkeen ja tytäryrityksen nettovarallisuudesta hankitun osuuden välillä kirjataan omaan pääomaan. Luovutuksista määräysvallattomille osakkaille realisoituvat voitot ja tappiot käsitellään vastaavalla tavalla omassa pääomassa. Kun konserni hankkii määräysvallan osakkuus- tai yhteisyrityksestä, aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja ero kirjanpitoarvoon kirjataan tulosvaikutteisesti.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat konsernin sisäiset ja ulkoiset ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Myynnin ja ostojen varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot käsitellään myynnin tai ostojen oikaisuerinä. Suojauslaskennan piirissä olevien, myyntiin ja ostoihin kohdistettujen valuuttasuojausten kurssivoitot ja tappiot kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan ja tuloutetaan myynnin ja ostojen oikaisuerinä samanaikaisesti allaolevien liiketapahtumien kanssa. Muiden varsinaiseen liiketoimintaan liittyvien suojausten kurssivoitot ja -tappiot kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.
Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten muuntamisesta syntyvät valuuttakurssierot kirjataan omaan pääomaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Eräitä konsernin sisäisiä lainasopimuksia käsitellään osana nettoinvestointia, koska niiden takaisinmaksua ei ole suunniteltu, eikä se ole todennäköistä ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Tällöin myös näihin investointeihin liittyvät valuuttakurssierot käsitellään oman pääoman muuntoeroina. Kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan osaksi tai kun se myydään, omaan pääomaan kirjatut valuuttakurssierot kirjataan tulosvaikutteisesti osana myyntivoittoa tai -tappiota.
Konserniyritysten tilinpäätökseen sisältyvät luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yrityksen pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.
Konserniyritysten, joiden toimintavaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat ja rahavirrat muunnetaan euroon käyttäen tilikauden keskikursseja ja kaikki tase-erät tilikauden tulosta lukuun ottamatta käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Eri kurssien käytöstä syntyvät muuntoerot kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan.
Euroalueen ulkopuolisten tytär-, osakkuus- ja yhteisyritysten hankintamenon eliminoinnista ja hankinnan jälkeen kertyneistä oman pääoman eristä syntyvät muuntoerot kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan. Kun ulkomainen tytäryritys myydään, kumulatiiviset muuntoerot kirjataan konsernin laajasta tuloslaskelmasta tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.
Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, on nimetty Cargotecin hallitus yhdessä toimitusjohtajan kanssa.
Liikevaihto sisältää tuotteiden ja palvelujen myynnistä saadut tuotot oikaistuna välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla. Tuotot tavaroiden myynnistä tuloutetaan, kun tuotteeseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle eikä konsernilla ole enää tuotteeseen liittyvää valvonta- eikä määräysvaltaa. Yleensä tämä tarkoittaa hetkeä, jolloin tuote on toimitettu asiakkaalle toimitussopimuksen mukaisesti.
Myyntitulot korjaustöistä tuloutetaan, kun työ on suoritettu ja myyntitulot lyhytaikaisista palveluista, kun palvelu on tuotettu. Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle.
Myyntitulot erikseen määritellyistä pitkäaikaisista hankkeista tuloutetaan niiden valmistusasteen mukaan silloin, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmiusaste määritetään tarkasteluhetkeen mennessä toteutuneiden menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista (ns. cost to cost -menetelmä) tai hankkeen tietyn fyysisen osuuden valmistumisen perusteella (ns. milestone-menetelmä). Kun pitkäaikaishankkeen lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti, hankkeesta aiheutuvat menot kirjataan kuluksi samalla kaudella, jolla ne ovat syntyneet, ja hankkeesta saatavia tuottoja kirjataan vain toteutuneita menoja vastaava määrä. Pitkäaikaishankkeesta odotettavissa oleva tappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan pääsääntöisesti kuluiksi tulosvaikutteisesti. Tuotekehitysmenot aktivoidaan kuitenkin tiettyjen kaupalliseen ja tekniseen toteutettavuuteen liittyvien kriteerien täyttyessä, kun tuotteesta lisäksi odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut tuotekehitysmenot sisältävät pääasiassa aineita, tarvikkeita ja työvoimakustannuksia, jotka johtuvat välittömästi hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Aiemmin kuluksi kirjattuja tuotekehitysmenoja ei aktivoida enää myöhemmin. Aktivoidut tuotekehitysmenot poistetaan tasapoistoin vaikutusaikanaan. Keskeneräiset kehityshankkeet testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.
Tuloslaskelman veroissa esitetään konserniyhtiöiden tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutokset. Konsernin laajaan tuloslaskelmaan kirjattavien erien verovaikutus kirjataan vastaavasti suoraan konsernin laajaan tuloslaskelmaan. Laskennallinen verovelka tai saaminen lasketaan kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista kulloinkin voimassaolevia verokantoja käyttäen. Väliaikaisia eroja syntyy muun muassa etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, varauksista, konsernin sisäisen varastokatteen eliminoinnista, aineellisten hyödykkeiden poistoeroista, verottamattomista varauksista, vahvistetuista tappioista ja hankittujen yhtiöiden nettovarallisuuden arvostamisesta käypään arvoon. Laskennallinen verovelka kirjataan taseeseen täysimääräisenä ja verosaaminen siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että sitä voidaan käyttää hyväksi tulevien vuosien verotettavaa tuloa vastaan.
Liikearvon hankintameno on määrä, jolla tytäryhtiön hankintameno ylittää hankitun yhtiön nettovarallisuuden käyvän arvon. Liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan sille suoritetaan vuosittain arvonalentumistestaus, joka on kuvattu tarkemmin kohdassa Arvonalentumiset. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla, arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
Muita aineettomia hyödykkeitä ovat patentit, tavaramerkit, lisenssit, ohjelmistot, aktivoidut tuotekehitysmenot sekä
hankittu tilauskanta ja asiakassuhteet. Ne arvostetaan alun perin hankintamenoonsa, paitsi yritysten yhteenliittymisissä hankitut aineettomat hyödykkeet, jotka arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon.
Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi vaikutusaikanaan, joka ei yleensä ylitä kymmentä vuotta. Määrittelemättömän pitoajan omaavia tavaramerkkejä ei poisteta, vaan niille suoritetaan vähintään vuosittain arvonalentumistestaus, joka on kuvattu tarkemmin kohdassa Arvonalentumiset.
Aineelliset hyödykkeet arvostetaan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla. Ne poistetaan tasapoistoin todennäköisenä taloudellisena vaikutusaikanaan seuraavasti:
Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan ja tarvittaessa oikaistaan jokaisena tilinpäätöspäivänä.
Merkittävät perusparannusmenot sisällytetään joko hyödykkeen tasearvoon tai erotetaan omaksi hyödykkeekseen silloin, kun on todennäköista, että niistä saadaan tulevaisuudessa taloudellista hyötyä ja niista aiheutuneet kustannukset voidaan erottaa tavanomaisista korjaus- ja kunnossapitokustannuksista.
Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät liikevoittoon.
Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet, lukuun ottamatta pysyviin vastaaviin kuuluvien, pitkää rakennusaikaa edellyttävien hankkeiden rakennusaikaisia korkoja, jotka on aktivoitu osana asianomaisen omaisuuserän hankintamenoa.
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko jonkin omaisuuserän arvon alentumisesta viitteitä. Mikäli viitteitä ilmenee, suoritetaan kyseiselle omaisuuserälle arvonalentumistesti. Arvonalentumistestissä arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi kassavirtaperusteinen käyttöarvo. Mikäli kerrytettävissä olevaa rahamäärää ei pystytä määrittämään yksittäisen omaisuuserän tasolla, arvonalentumistarvetta tarkastetaan sillä alimmalla rahavirtaa tuottavan yksikön (CGU) tasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälti riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista.
Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin kerrytettävissä oleva rahamäärä. Aiemmin tuloslaskelmaan kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat olennaisesti. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ollut ilman aikaisempien vuosien arvonalentumistappion kirjaamista.
Liikearvosta tai aineettomista hyödykkeistä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton, ei kirjata poistoja, vaan niille tehdään arvonalentumistesti aina kun on viitteitä arvonalentumisesta, kuitenkin vähintään vuosittain. Liikearvon testaus suoritetaan rahavirtaa tuottavan yksikön tasolla (CGU). Liikearvoa kohdistetaan niille yksiköille tai yksikköjen ryhmille, joiden odotetaan hyötyvän liiketoimintojen yhdistämisestä, jossa liikearvo on syntynyt, toimintasegmenttien mukaisesti määritettynä. Muiden taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomien hyödykkeiden testaus suoritetaan puolestaan joko osana rahavirtaa tuottavaa yksikköä tai yksittäisen omaisuuserän tasolla, jos sille pystytään määrittämään itsenäinen rahavirta. CGU:n kerrytettävissä oleva rahamäärä lasketaan käyttöarvolaskelmien avulla. Kassavirtaperusteinen käyttöarvo määritellään laskemalla ennustettujen nettokassavirtojen diskontattu nykyarvo. Käyttöarvolaskelmien diskonttokorot määritetään ennen veroja ja ne kuvastavat markkinoiden näkemystä rahan aikaarvosta ja testattavaan yksikköön liittyvistä erityisriskeistä. Aiemmin tuloslaskelmaan kirjattua liikearvon arvonalentumistappiota ei palauteta.
Konserni on vuokrannut käyttöönsä koneita ja kalustoa sekä rakennuksia. Vuokrasopimukset, joissa omistamiseen liittyvät riskit ja edut jäävät vuokranantajalle käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muihin vuokrasopimuksiin liittyvät vuokrakulut jaksotetaan tuloslaskelmaan vuokra-ajan perusteella.
Ne vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimukset merkitään taseeseen varoiksi ja veloiksi vuokra-ajan alkamisajankohtana hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksilla hankitut hyödykkeet poistetaan joko käyttöaikanaan tai vuokrasopimuksen aikana siten,
Tämä sivu on tulostettu Cargotecin verkkovuosikertomuksesta. Kertomus löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.cargotec.fi/vuosikertomus 110
että poistoajaksi valitaan näistä lyhyempi. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet rahoituskuluilla vähennettynä sisältyvät korollisiin velkoihin.
Konserni vuokraa koneita ja laiteitta ehdoiltaan vaihtelevilla muilla vuokrasopimuksilla. Näissä sopimuksissa omistamisen riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle. Vuokrattu hyödyke merkitään taseeseen sen luonteen mukaiseen luokkaan. Muihin vuokrasopimuksiin liittyvät vuokratuotot jaksotetaan tuloslaskelmaan vuokra-ajan perusteella. Vuokratusta hyödykkeestä tehdään poistot noudattaen vastaavien hyödykkeiden normaalia poisto-ohjelmaa.
Rahoitusleasingsopimuksissa omistamiseen liittyvät riskit ja edut ovat siirtyneet vuokralle ottajalle. Sopimukseen liittyvä myyntivoitto tuloutetaan samoin periaattein kuin hyödykkeen myynnissä. Rahoitusleasingsaamiset kirjataan taseeseen nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimukseen liittyvä rahoitustuotto tuloutetaan vuokra-aikana siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa tilikausittain saman tuottoprosentin vuokra-ajan kuluessa.
Asiakasrahoitussopimuksia käytetään konsernissa joillakin asiakassegmenteillä, jakelukanavilla sekä markkinaalueilla. Näissä sopimuksissa konserni on yhteistyössä rahoituspalveluntarjoajan kanssa järjestämässä rahoitusta asiakkaalle ja/tai jälleenmyyjälle. Sopimukset on luokiteltu muiksi vuokrasopimuksiksi, rahoitusleasing-sopimuksiksi, osamaksusopimuksiksi tai lainoiksi.
Loppuasiakkaan tai jälleenmyyjän rahoitusta sisältävän asiakasrahoitussopimuksen tuloutusperiaate ja merkitseminen taseeseen riippuvat liiketapahtuman tosiasiallisesta sisällöstä, muun muassa siitä kuinka omistamiseen liittyvät riskit ja edut jakaantuvat konsernin, asiakkaan ja rahoituspalveluntarjoajan välillä.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään pääasiassa painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno sisältää raaka-aineet, välittömät valmistuspalkat ja muut välittömät menot sekä suhteellisen osuuden valmistuksen muuttuvista kustannuksista ja kiinteistä yleismenoista. Vaihto-omaisuuden arvossa huomioidaan epäkuranttiudesta johtuva arvonalentuminen. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta vähennettynä arvioiduilla tuotteen valmiiksi saattamisesta ja myynnistä johtuvilla menoilla.
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät luokitellaan myytävänä oleviksi, kun niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä ja myynti on erittäin todennäköinen. Jos niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä sen sijaan, että se kertyisi niiden jatkuvasta käytöstä, ja myynti on erittäin todennäköinen, ne esitetään kirjanpitoarvoonsa tai käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on pienempi.
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin, laina- ja muihin saamisiin sekä myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Varat luokitellaan hankinnan yhteydessä niiden käyttötarkoituksen perusteella. Taseessa yli 12 kuukauden pituiset sijoitukset sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin ja alle 12 kuukauden pituiset lyhytaikaisiin varoihin.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ovat johdannaisinstrumentit, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Muutokset käyvässä arvossa kirjataan tuloslaskelmaan.
Hankintamenoon kirjattavia laina- ja muita saamisia ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä niitä pidetä kaupankäyntitarkoituksessa. Lainasaamiset arvostetaan hankintamenoon käyttäen efektiivisen korkokannan menetelmää. Lainasaamisesta suoraan johtuvat kulut sisällytetään hankintamenoon. Lainasaamisista kirjataan arvonalentuminen tuloslaskelmaan niissä tapauksissa, joissa kirjanpitoarvo on korkeampi kuin niistä arvioitu kerrytettävissä oleva rahamäärä.
Myyntisaamiset arvostetaan alkuperäisen laskutetun määrän mukaisesti vähennettynä arvioiduilla arvonalentumisilla. Arvonalentumistappio kirjataan, jos on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti.
Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat noteeraamattomien yhtiöiden osakkeista ja ne on arvostettu hankintahintaan, koska luotettavat käyvät arvot eivät ole selvitettävissä tai ne eivät olennaisesti poikkeaisi hankintaarvoista. Sijoituksesta kirjataan arvonalentumistappio, mikäli sen arvo on objektiivisesti tarkastellen alentunut. Osakesijoituksiin liittyvää arvonalentumistappiota ei voida peruuttaa.
Johdannaisinstrumenttien ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivän perusteella, ja muiden rahoitusvarojen ryhmät selvityspäivän mukaan.
Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sijoituksen rahavirtoihin ovat lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja konsernin on oleellisilta osin siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut.
Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta. Käytetyt pankkitililimiitit on esitetty muissa lyhytaikaisissa veloissa. Rahavirtalaskelmassa käytetyt pankkitililimiitit on vähennetty rahavaroista.
Rahoitusvelat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin sekä hankintamenoon kirjattaviin velkoihin. Taseessa yli 12 kuukauden pituiset velat sisältyvät pitkäaikaisiin ja alle 12 kuukauden pituiset lyhytaikaisiin velkoihin.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvelkoja ovat johdannaisinstrumentit, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Muutokset käyvässä arvossa kirjataan tuloslaskelmaan.
Hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat kirjataan taseeseen alun perin käypään arvoon, transaktiokustannuksilla vähennettynä. Rahoitusvelkoja sisältyy sekä pitkä- että lyhytaikaisiin velkoihin ja ryhmä sisältää sekä korollisia että korottomia velkoja. Korot ja transaktiokustannukset jaksotetaan tuloslaskelmaan velan juoksuajalle käyttäen efektiivisen koron menetelmää.
Sopimuksentekohetkellä johdannaisinstrumentit kirjataan taseeseen hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa. Tilinpäätöksessä johdannaisinstrumentit arvostetaan käypään arvoon. Valuuttatermiinien käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivänä noteerattuihin termiinikursseihin. Koron- ja valuutanvaihtosopimukset arvostetaan odotettujen kassavirtojen nykyarvojen perusteella. Johdannaisinstrumentit, joiden maturiteetti on yli 12 kuukautta, kirjataan taseen pitkäaikaisiin varoihin ja velkoihin, muut johdannaisinstrumentit kirjataan lyhytaikaisiin varoihin ja velkoihin.
IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa sovelletaan liiketoiminnan rahavirtojen suojauksiin sekä valuuttamääräisen lainan rahavirtojen suojauksiin. Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavien kohteiden ja suojausinstrumenttien välisen suhteen, konsernin riskienhallintatavoitteet sekä suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta aloittaessaan, sekä vähintään jokaisen tilinpäätöksen ja välitilinpäätösten yhteydessä, suojaussuhteiden tehokkuuden mittaamalla suojausinstrumentin kykyä kumota suojauskohteen rahavirtojen arvon muutokset.
Suojauslaskennan kriteerit täyttävien suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan konsernin laajan tuloslaskelman arvonmuutoksiin. Valuuttatermiineissä suojauslaskennassa olevien termiinien osalta kuitenkin vain valuuttakurssin muutos kirjataan laajan tuloksen eriin ja termiinien korkopisteiden muutoksista johtuva käyvän arvon muutos kirjataan suoraan tulokseen. Laajan tuloslaskelman arvonmuutosrahastoon kirjattu johdannaisten kumulatiivinen voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan suojatun erän oikaisuna samanaikaisesti, kuin suojattu erä kirjataan tuloslaskelmaan. Mikäli ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, siirretään kyseisen suojausinstrumentin kumulatiivinen käyvän arvon muutos välittömästi tuloslaskelmaan. Kun suojausinstrumentti erääntyy, myydään, sopimus puretaan tai toteutetaan tai suojaussuhde keskeytetään, arvonmuutosten kertymä jää laajan tuloslaskelman eräksi ja tuloutetaan vasta, kun ennakoitu liiketoimi toteutuu. Mikäli suojauslaskennan tehokkuustestauksessa on havaittu tehottomuutta, tehottoman osan arvonmuutos kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.
Suojauslaskennan ulkopuolella olevien suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan tuloslaskelmaan, suojatun kohteen mukaisesti joko liiketoiminnan kuluihin ja tuottoihin tai rahoituskuluihin ja tuottoihin.
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osingonjakoa ei kirjata tilinpäätökseen ennen kuin yhtiön osakkeenomistajat ovat vahvistaneet sen yhtiökokouksessa.
Konsernin eläkejärjestelyt noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Nämä eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Konsernin suoritukset maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan kuluksi sille tilikaudelle, jota veloitus koskee.
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt rahoitetaan suorituksina eläkevakuutusyhtiöille tai eläkevakuutusrahastoille vakuutusmatemaattisiin eläkevastuulaskelmiin perustuen. Etuuspohjaisissa järjestelyissä eläkevastuuna esitetään
Tämä sivu on tulostettu Cargotecin verkkovuosikertomuksesta. Kertomus löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.cargotec.fi/vuosikertomus 112
tulevien eläkemaksujen nykyarvo tilinpäätöspäivänä vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen tilinpäätöspäivän käyvällä arvolla ja oikaistuna kirjaamattomilla vakuutusmatemaattisilla voitoilla tai tappioilla ja takautuvaan työsuoritukseen perustuvilla menoilla. Etuuspohjaiset eläkemenot koostuvat työsuoritukseen perustuvista menoista, korkomenoista, järjestelyyn kuuluvien varojen odotetusta tuotosta, vakuutusmatemaattisista voitoista tai tappioista ja järjestelyn supistamisesta aiheutuvista voitoista tai tappioista. Etuuspohjaisen järjestelyn eläkevastuu määritetään käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeelle laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tai valtion velkasitoumusten korkoa. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle siltä osin kuin ne ylittävät suuremman seuraavista: 10 prosenttia eläkevelvoitteesta tai 10 prosenttia varojen käyvästä arvosta. Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti, paitsi milloin eläkejärjestelyyn tehty muutos edellyttää työsuhteen jatkuvan tietyn ajan (vapaakirjautumiseen tarvittava ajanjakso). Tällöin takautuvasta työsuorituksesta johtuvat menot kirjataan kuluiksi tasaerinä vapaakirjautumiseen tarvittavan ajanjakson kuluessa.
Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen. Lisäksi velvoitteen määrän on oltava luotettavasti arvioitavissa. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä. Jos rahan aika-arvon vaikutus on olennainen, varauksen määränä kirjataan odotettujen menojen nykyarvo.
Takuuvaraukset sisältävät tuotteiden korjaamisesta tai korvaamisesta aiheutuvat kustannukset, mikäli takuuaikaa on tilinpäätöspäivänä jäljellä. Takuuvaraukset määritellään historiallisen kokemuksen perusteella.
Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman, aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai asianmukaisesti tiedottanut asiasta. Uudelleenjärjestelyä koskevassa suunnitelmassa tulee olla yksilöitynä, mitä toimintoja ja henkilöstöä se koskee sekä mikä on sen arvioitu toteuttamisaikataulu ja -kustannukset.
Kun emoyhtiö tai sen tytäryhtiöt ostavat Cargotec Oyj:n osakkeita, osakkeista maksettu vastike sekä hankintaan liittyvät kustannukset vähentävät omaa pääomaa. Kun nämä osakkeet myydään, merkitään omaan pääomaan osakkeista saatu vastike, josta on vähennetty suorat transaktiokustannukset sekä tuloverojen vaikutus.
Konsernilla on osakepohjaisia kannustinjärjestelyjä, joissa maksut suoritetaan osakkeina, optioina tai käteisvaroina. Järjestelyissä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Osakkeina maksettavan etuuden käypä arvo on osakkeen markkinahinta myöntämishetkellä. Optioiden käypä arvo määritetään Black-Scholes-optiohinnoittelumallin perusteella. Näistä omana pääomana maksettavista osakeperusteisista liiketoimista kirjataan omaan pääomaan kulua vastaava lisäys. Rahana maksettava etuus arvostetaan käypään arvoon kunkin tilikauden päättyessä velan suorittamishetkeen asti sekä kirjataan velaksi taseeseen.
Etuuksien kuluksi kirjattava määrä perustuu konsernin arvioon tulevien osakkeina tai optioina maksettavien etuuksien määrästä syntymisajanjakson lopussa. Ei-markkinaperusteisia ehtoja, kuten kannattavuus tai liikevaihdon kasvu, ei oteta huomioon määritettäessä etuuden käypää arvoa, vaan ne vaikuttavat arvioon etuuksien lopullisesta määrästä. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta etuuksien määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä ja kirjaa arvioiden muutokset tuloslaskelmaan.
Kun optio-oikeuksia käytetään osakkeiden merkitsemiseen, merkitään osakkeen merkintähinta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Saadun vastikkeen määrästä vähennetään mahdolliset transaktiokustannukset.
Konserni ottaa vuonna 2011 käyttöön seuraavat IASB:n julkistamat uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat:
IAS 24 (uudistettu) Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä. Uudistettu standardi yksinkertaistaa julkiseen valtaan sidoksissa olevia yhteisöjä koskevia liitetietovaatimuksia ja täsmentää lähipiirin määritelmää.
IAS 32 (muutos) Rahoitusinstrumentit: esittämistapa – Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu. Muutos selventää, kuinka kirjanpidossa olisi käsiteltävä tiettyjä oikeuksia, kun liikkeeseen lasketut instrumentit ovat muun valuutan kuin liikkeeseenlaskijan toimintavaluutan määräisiä.
IFRIC 19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla ja IFRIC 14 (muutos) Etukäteen suoritetut vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvat maksut.
IASB julkaisi heinäkuussa 2010 parannuksia 7 standardiin osana vuosittaisia parannuksia standardeihin*.
Konserni ottaa käyttöön vuonna 2012 tai myöhemmin seuraavat standardit, tulkinnat ja muutokset olemassa oleviin standardeihin:
IFRS 9 Rahoitusvarat – luokittelu ja arvostaminen*. IFRS 9:n rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista koskeva osuus julkaistiin marraskuussa 2009. Se on ensimmäinen vaihe prosessissa, jonka tarkoituksena on korvata IAS 39 "Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen" uudella standardilla. IFRS 9 sisältää uudenlaisia vaatimuksia rahoitusvarojen luokittelusta ja arvostuksesta. Ja se tulee todennäköisesti vaikuttamaan rahoitusvarojen kirjanpitokäsittelyyn konsernissa.
IFRS 9 Rahoitusvelat – luokittelu ja arvostaminen*. IFRS 9 -standardin toinen osio julkaistiin lokakuussa 2010. Se täydentää täydentää marraskuussa 2009 julkaistua rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista koskevaa IAS 39 standardin uudistuksen ensimmäistä vaihetta. Uuden standardin mukaan rahoitusvelkojen kirjaamisen ja arvostamisen tulisi pysyä samana paitsi niiden rahoitusvelkojen osalta, joihin sovelletaan käyvän arvon optiota.
IFRS 7 (muutos) Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot: rahoitusvarojen siirrot*. Muutos edellyttää lisäliitetietoja siirretyistä rahoitusvaroista syntyvistä riskipositioista. Muutos laajentaa yksityiskohtaiset liitetietovaatimukset koskemaan myös sellaisia rahoitusvarojen siirtoja, jotka on pystytty kirjaamaan pois taseesta kokonaisuudessaan mutta joihin siirtäjällä on edelleen säilynyt jatkuva intressi.
IAS 12 (muutos) Laskennaliset verot*: Muut vaatii aikaisemmin yhteisöä arvioimaan, mikä osa taseessa käypään arvoon arvostetun erän kirjanpitoarvosta on kerrytettävissä jatkuvasta käytöstä (kuten vuokratuottoina) ja mikä osa omaisuuserän myynnistä. Muutoksen mukaan tiettyjen käypään arvoon arvostettujen omaisuuserien kirjanpitoarvon oletetaan lähtökohtaisesti kertyvän omaisuuserän myynnistä. Oletus soveltuu laskennallisiin veroihin, jotka syntyvät sijoituskiinteistöistä, aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä ja aineettomista hyödykkeistä, jotka arvostetaan käyvän arvon mallilla tai uudelleenarvostusmallilla.
Yllämainittujen standardien ja tulkintojen vaikutusta konsernitilinpäätökseen selvitetään.
* Kyseistä standardia/tulkintaa tai muutosta ei vielä ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
Laadittaessa konsernitilinpäätöstä yhtiön johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat taseen varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä tilikaudelta raportoitujen tuottojen ja kulujen määriin. Nämä arviot perustuvat johdon aikaisempaan kokemukseen, parhaaseen tietoon tapahtumista ja muista tekijöistä, kuten tulevaisuuden tapahtumia koskevista odotuksista, joiden katsotaan olevan olosuhteet huomioon ottaen järkeviä. Siten lopulliset toteumat voivat poiketa tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista. Laskenta-arvioita on käytetty määritettäessä tilinpäätöksessä raportoitujen erien suuruutta, muun muassa liikearvon ja muiden omaisuuserien mahdollisia arvonalentumisia sekä varauksia ja veroja.
Erikseen määritellyt pitkäaikaishankkeet tuloutetaan valmiusasteen mukaisesti. Valmiusasteen mukainen tulouttaminen edellyttää arviota tilinpäätöspäivään mennessä kertyneistä kustannuksista verrattuna pitkäaikaishankkeen arvioituihin kokonaiskustannuksiin. Mikäli arviot hankkeen lopputulemasta muuttuvat, muutetaan tuloutettua myyntiä ja voittoa sillä tilikaudella, jolloin muutos oli ensi kertaa tiedossa ja arvioitavissa. Pitkäaikaishankkeesta odotettavissa oleva tappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Vuonna 2010 noin 3,5 (2009: 7,9) prosenttia liikevaihdosta on tuloutettu osatuloutusperiaatteella.
Tuloverojen sekä laskennallisten verosaamisten ja -velkojen määrittämiseen sekä siihen, mihin määrään asti laskennallista verosaamista kirjataan, tarvitaan johdon harkintaa. Yhtiön taseeseen 31.12.2010 sisältyy vahvistetuista tappioista kirjattua laskennallista verosaamista 68,8 (31.12.2009: 65,7) miljoonaa euroa.
Konserni on tuloverotuksen kohteena useassa eri maassa. Useiden liiketoimien ja laskelmien osalta lopullisen veron määrä on epävarma. Konsernissa ennakoidaan tulevia verotarkastuksia ja kirjataan velkoja, jotka perustuvat arvioihin siitä, joudutaanko maksamaan lisää veroja. Jos näihin liittyvä lopullinen vero poikkeaa alun perin kirjatuista määristä, erot vaikuttavat sekä kauden verotettavaan tuloon perustuviin verosaamisiin ja velkoihin että laskennallisiin verosaamisiin ja -velkoihin kaudella, jolla ne todetaan.
Eläkevelvoitteiden nykyarvo riippuu useista eri tekijöistä, jotka määritetään vakuutusmatemaattisesti useita oletuksia käyttäen. Diskonttauskorko on yksi eläkkeistä aiheutuvia nettomenoja (tai -tuloja) määritettäessä käytettävistä oletuksista. Näiden oletusten muutokset vaikuttavat eläkevelvoitteiden kirjanpitoarvoon. Asianmukainen diskonttauskorko määritetään jokaisen vuoden lopussa. Kyseessä on korko, jota tulisi käyttää määritettäessä nykyarvoa eläkevelvoitteiden täyttämiseksi edellytettäville arvioiduille vastaisille rahavirroille. Asianmukaista diskonttauskorkoa määritettäessä otetaan huomioon yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korot. Nämä lainat ovat sen valuutan määräisiä, jossa etuudet maksetaan, ja niiden juoksuaika on lähellä eläkevelvoitteen voimassaoloajan pituutta. Muut eläkevelvoitteita koskevat keskeiset oletukset perustuvat osaltaan senhetkisiin markkinaolosuhteisiin.
Enemmän informaatiota tästä on liitetiedossa 29, Eläkevelvoitteet.
Varaus kirjataan, kun yhtiöllä on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä. Varaus voidaan kirjata vain, kun varauksen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Kirjattava määrä on tilinpäätöspäivän paras arvio velvoitteen täyttämiseksi vaadittavasta kustannuksesta. Arvio tapahtuman taloudellisesta vaikutuksesta edellyttää yhtiön johdon harkintaa, joka perustuu aiempiin samankaltaisiin tapahtumiin ja joissakin tapauksissa ulkopuolisen asiantuntijan lausuntoihin. Varauksia tarkastellaan säännöllisesti ja korjataan tarpeen mukaan vastaamaan tarkasteluhetken parasta arviota. Toteutuvat menot voivat poiketa arviosta. Merkittävimmät säännöllisesti kirjattavat varaukset aiheutuvat tuotteiden korjaamisesta tai korvaamisesta takuuaikana. Uudelleenjärjestelyvaraus tehdään silloin, kun yhtiö on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja tiedottanut asiasta. Varausten määrä Cargotecin taseessa 31.12.2010 oli 89,9 (31.12.2009: 85,2) miljoonaa euroa, josta 9,1 (9,9) miljoonaa euroa liittyi uudelleenjärjestelyihin.
Yritysten yhteenliittymissä hankittujen hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu joko vastaavien hyödykkeiden arvioituun markkinahintaan (aineelliset hyödykkeet) tai arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista (aineettomat hyödykkeet). Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi. Lisätietoa liiketoimintojen yhteydessä hankittujen aineettomien hyödykkeiden arvostamisesta on esitetty liitetiedossa 5, Yrityshankinnat ja myynnit.
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet testataan arvonalentumisen varalta aina, kun on viitteitä siitä, että niiden arvo saattaa olla alentunut. Viitteinä huomioidaan sekä ulkoiset lähteet, kuten merkittävä lasku markkina-arvossa, joka ei johdu ajan kulumisesta, normaalikäytöstä tai korkotasosta, että sisäiset lähteet, kuten todiste varojen
epäkuranttiudesta tai fyysisestä vauriosta. Jos varojen arvo käytössä tai myytynä on pienempi kuin niiden arvo taseessa, kirjataan arvonalentumistappio välittömästi siten, että kirjanpitoarvo vastaa varojen käyttö- tai myyntiarvoa.
Liikearvo ja muut taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet testataan kuitenkin vähintään vuosittain. Arvonalentumistestausta varten liikearvo ja vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille. Rahavirtaa tuottavien yksikköjen kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttöarvolaskelmiin. Nämä laskelmat edellyttävät arvioiden tekemistä. Cargotecin taseessa oli 31.12.2010 liikearvoa 748,9 (2009: 689,6) miljoonaa euroa ja taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomia pitkäaikaisia aineettomia hyödykkeitä 41,2 (40,0) miljoonaa euroa. Lisätietoja kerrytettävissä olevan rahamäärän herkkyydestä käytettyjen oletusten muutoksille on annettu liitetietojen kohdassa 14, Liikearvo.
Konsernin rahoitus ja rahoitusriskien hallinta hoidetaan Cargotecin hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan (Treasury Policy) mukaisesti. Rahoituspolitiikassa määritellään rahoitusorganisaation vastuujako, rahoitusriskien hallintaperiaatteet sekä valvonta- ja raportointiperiaatteet. Hallituksen nimittämä rahoituskomitea "Treasury Committee" on vastuussa rahoituspolitiikan noudattamisesta sekä konsernirahoituksen organisoinnista ja valvonnasta. Rahoituskomitea hyväksyy rahoitusohjeiston (Treasury Instructions), joka sisältää yksityiskohtaisemman ohjeistuksen rahoituspolitiikan mukaiseen rahoituksen hallintaan.
Rahoitushallinnon tavoitteena on varmistaa, että yhtiöillä on tarpeeksi varoja harjoittaa liiketoimintaa ilman rajoitteita kaikkina aikoina, tuottaa tarpeellisia rahoituspalveluja liiketoimintayksiköille, minimoida rahoituskustannukset, hallita rahoitusriskejä (valuutta-, korko-, maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskit, luotto- ja vastapuoliriskit sekä operationaalinen riski) sekä tuottaa johdolle säännöllisesti informaatiota koskien konsernin ja sen liiketoimintayksiköiden rahoituksellista tilannetta ja riskejä.
Cargotecin konsernirahoitusyksikkö vastaa konsernitasolla varainhankinnasta, likviditeetin ja rahoitusriskien hallinnasta, luo puitteet rahoituksen hoidon tehokkaalle organisoinnille ja valvoo liiketoimintayksiköiden rahoitusta. Konsernirahoitusyksikkö raportoi edellä mainituista aiheista kuukausittain Cargotecin hallitukselle. Liiketoimintayksiköt suojaavat omat rahoitusriskinsä rahoituspolitiikan ja konsernirahoituksen ohjeiden mukaisesti.
Cargotecilla on liiketoimintaa noin 120 maassa, ja kansainvälisen liiketoimintansa vuoksi konserni altistuu valuuttakurssivaihteluista aiheutuville riskeille. Huomattava osa liikevaihdosta ja tuotannon kuluista on euron lisäksi Yhdysvaltain dollareissa ja Ruotsin kruunuissa. Cargotecilla on toimintaa myös maissa, joissa valuuttariskeiltä suojautumista on valuuttasäännöksillä rajoitettu. Tällaisia maita ovat muun muassa Kiina ja Etelä-Korea.
Valuuttariskien hallinnan tavoitteena on suojata konsernin liiketoiminta valuuttakurssien muutoksilta ja antaa liiketoimintayksiköille aikaa reagoida ja mukautua valuuttakurssitason vaihteluun. Valuuttapositiot, jotka muodostuvat sitovista myynti-, osto- ja rahoitussopimusten kassavirroista (transaktiopositio), suojataan kokonaisuudessaan. Muita erittäin todennäköisiä kassavirtoja voidaan suojata, mikäli konsernirahoitusyksikkö ja liiketoimintayksikkö toteavat suojaamistoimet tarpeelliseksi. Liiketoimintayksiköt raportoivat riskipositionsa konsernirahoitukselle ja suojaavat ne konsernin sisäisillä termiinisopimuksilla. Maissa, joissa valuuttariskeiltä suojautumista on valuuttasäännöksin rajoitettu, valuuttariskeiltä voidaan suojautua myös valuuttamääräisillä lainoilla ja talletuksilla.
Valuuttasuojauksiin sovelletaan pääsääntöisesti IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa, jossa tulevaan rahavirtaan liittyvän suojauksen tulos rahastoidaan, kunnes sen kumulatiivinen voitto/tappio tuloutetaan samanaikaisesti suojauksen kohteen kanssa. Suojauslaskentaa ei kuitenkaan sovelleta niissä tapauksissa, joissa konsernirahoitus arvioi laskentatavan vaikutukset tilikauden tulokseen konsernin kannalta merkityksettömiksi.
Helmikuussa 2007 nostetun ja vuosina 2014–2019 erääntyvän kiinteäkorkoisen 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin Private Placement -joukkovelkakirjalainan rahavirrat on muunnettu pitkäaikaisilla koron- ja valuutanvaihtosopimuksilla euromääräisiksi. Näiden suojaustoimenpiteiden jälkeen Cargotecilla on pitkäaikainen 225 miljoonan euron kiinteäkorkoinen velka.
Konsernin nettoinvestoinneista euroalueen ulkopuolisiin tytäryhtiöihin aiheutuu laskennallisia muuntoeroja konsernin omaan pääomaan (translaatioriski). Tytäryhtiöosakkeiden lisäksi konsernissa on nettoinvestoinniksi luokiteltavia konsernin sisäisiä lainasopimuksia, joihin liittyvät valuuttakurssierot käsitellään muuntoeroina. Tilinpäätöshetkellä Ruotsin kruunumääräisiä nettoinvestointilainoja oli yhteensä 862 (31.12.2009: 740) miljoonaa euroa sekä Norjan kruunumääräisiä 68 (31.12.2009: 62) miljoonaa euroa.
Translaatioposition hallinnan tarkoituksena on suojata taserakenne siten, että valuuttakurssien muutoksen vaikutus velkaan ja omaan pääomaan on tasapainossa. Ulkomaisten tytäryhtiöiden taserakennetta voidaan suojata käyttämällä valuutan- ja koronvaihtosopimuksia sekä valuuttamääräisiä lainoja. Konsernin nykyinen tase- ja rahoitusrakenne ei ole antanut aihetta suojaustoimiin.
IFRS 7 -standardin mukaisen herkkyysanalyysin tarkoitus on havainnollistaa konsernin tuloksen ja oman pääoman herkkyyttä valuuttakurssien muutokselle. Tuloksen herkkyyteen vaikuttavat tilinpäätöshetkellä konserniyhtiöiden taseissa olevat vierasvaluuttamääräiset rahoitussaatavat ja -velat, näihin kohdistetut suojaukset, sekä ne johdannaiset, jotka eivät ole suojauslaskennassa ja joiden käyvän arvon muutos kirjataan siten suoraan tulokseen. Omaan pääomaan konsernin laajan tuloksen kautta vaikuttavat rahastoidut valuuttakurssierot suojauslaskennan piirissä olevista johdannaisista. Näiden vaikutusten odotetaan kumoutuvan ajan myötä suojauskohteena olevien erittäin todennäköisten rahavirtojen vastakkaisen arvon muutoksen realisoituessa. Suojaukset sekä suojauskohteena olevat rahavirrat erääntyvät pääsääntöisesti kahden vuoden kuluessa, lukuun ottamatta Yhdysvaltain dollari määräisten joukkovelkakirjalainojen korkovirtoja sekä niitä suojaavien koron- ja valuutanvaihtosopimusten rahavirtoja, jotka erääntyvät yhdeksän vuoden kuluessa.
Jos Yhdysvaltain dollari olisi ollut tilinpäätöshetkellä euroon nähden 10 prosenttia vahvempi/heikompi, olisi vaikutus konsernin tulokseen ennen veroja 1,3 miljoonaa euroa negatiivinen/positiivinen (31.12.2009: 1,3 positiivinen/negatiivinen), sekä konsernin laajaan tulokseen 13,2 miljoonaa euroa negatiivinen/positiivinen (31.12.2009: 2,7 positiivinen/negatiivinen).
Jos Ruotsin kruunu olisi ollut tilinpäätöshetkellä euroon nähden 10 prosenttia vahvempi/heikompi, olisi vaikutus konsernin tulokseen ennen veroja 0,2 (31.12.2009: 1,6) miljoonaa euroa negatiivinen/positiivinen, sekä konsernin laajaan tulokseen 30,3 (31.12.2009: 33,2) miljoonaa euroa positiivinen/negatiivinen sisältäen IFRS 7 mukaiset rahoitusinstrumentit, tai 116,5 (31.12.2009: 107,2) miljoonaa euroa positiivinen/negatiivinen mukaan lukien myös nettoinvestoinniksi luokitellut konsernin sisäiset lainasopimukset, joiden arvonmuutos kirjataan muuntoeroihin.
Jos Ruotsin kruunu olisi ollut tilinpäätöshetkellä Yhdysvaltain dollariin nähden 10 prosenttia vahvempi/heikompi, olisi vaikutus konsernin tulokseen ennen veroja 0,3 miljoonaa euroa positiivinen/negatiivinen (31.12.2009: 0,3 negatiivinen/positiivinen), sekä konsernin laajaan tulokseen 29,8 (31.12.2009: 20,4) miljoonaa euroa positiivinen/negatiivinen.
Markkinakorkojen muutokset vaikuttavat konsernin nettokorkoihin sekä korollisten velkojen, saamisten ja johdannaissopimusten käypiin arvoihin. Cargotecin korkoriskin hallinnan tavoitteena on vähentää korkojen muutoksen vaikutus tuloslaskelmaan, taseeseen ja kassavirtaan ottaen myös huomioon nettovelkaposition markkinaarvo. Korkoriskiä hallitaan pitämällä rahoituserien keskimääräinen korkosidonnaisuus (korkoduraatio) rahoituskomitean määrittämien minimi- ja maksimitasojen rajoissa muuttamalla laina- ja sijoitussalkun kiinteä- ja vaihtuvakorkoisten lainojen suhdetta sekä käyttämällä johdannaisinstrumentteja.
Tilinpäätöshetkellä konsernin taseessa korolliset velat olivat yhteensä 500,3 (31.12.2009: 594,3) miljoonaa euroa, josta 246,2 (31.12.2009: 307,6) miljoonaa euroa oli kiinteäkorkoisia joukkovelkakirjalainoja, 99,9 (31.12.2009: 99,9) miljoonaa euroa muita pitkäaikaisia kiinteäkorkoisia lainoja, 2,4 (31.12.2009: 5,7) miljoonaa euroa rahoitusleasingsopimuksia ja loput 151,7 (31.12.2009: 181,1) miljoonaa euroa vaihtuvakorkoisia pankkilainoja, lyhytaikaisia lainoja tai käytettyjä pankkilimiittejä. Tilinpäätöshetkellä korollisen velkojen, pois lukien pankkitililimiitit, keskimääräinen korkosidonnaisuusaika oli 38 (31.12.2009: 42) kuukautta.
Konsernin 330,3 (31.12.2009: 277,0) miljoonan euron sijoitussalkku koostui pääosin lyhytaikaisista talletuksista ja pankkitileillä olevista rahavaroista. Korollisia lainasaatavia oli yhteensä 12,7 (31.12.2009: 10,4) miljoonaa euroa. Lyhytaikaisten talletusten keskimääräinen korkosidonnaisuusaika oli 1 kuukausi (31.12.2009: alle kuukauden) ja korollisten lainasaatavien 8 (31.12.2009: 15) kuukautta.
IFRS 7 -standardin mukaisen herkkyysanalyysin perusteella, korkotason yhden prosenttiyksikön nousua/laskua kohti vaikutus konsernin nettokorkoihin vuositasolla laskettuna olisi 0,5 miljoonaa euroa positiivinen/negatiivinen (31.12.2009: 0,4 miljoonaa euroa negatiivinen/positiivinen). Tuloksen herkkyyteen vaikuttavat vaihtuvakorkoiset lainat ja lainasaatavat sekä pankkitilit ja tililimiittien käyttö.
Konserni on siirtynyt kirjaamaan valuuttatermiinien korkovaikutuksen rahoituseriin vuonna 2010, jolloin mahdolliset muutokset lyhyissä markkinakoroissa voivat vaikuttaa konsernin rahoituskustannuksiin jatkossa myös valuuttasuojauksien kautta. Herkkyysanalyysissä ei ole huomioitu valuuttatermiinien vaikutusta, sillä korkotason yhden prosenttiyksikön nousua/laskua vaikutus olisi vähäinen, mikäli muutos tapahtuisi kaikissa valuuttapareissa samansuuntaisesti ja konsernin nykyinen valuuttapositio säilyisi ennallaan.
| 31.12.2011 | Myöhem | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | 0-6 kk | 6-12 kk | 12-24 kk | 24-36 kk | min | Yhteensä |
| Korolliset saatavat | 323,3 | 6,0 | 0,5 | - | 0,5 | 330,3 |
| Pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta | -97,5 | -16,7 | -33,3 | -33,3 | -16,7 | -197,5 |
| Joukkovelkakirjalainat | - | - | -22,2 | - | -224,1 | -246,2 |
| Rahoitusleasingvelat | -0,4 | -0,3 | -0,4 | -0,6 | -0,9 | -2,5 |
| Lyhytaikaiset lainat * | -52,5 | -1,6 | - | - | - | -54,1 |
| Netto | 172,9 | -12,5 | -55,4 | -34,0 | -241,1 | -170,0 |
| 31.12.2010 | Myöhem | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | 0-6 kk | 6-12 kk | 12-24 kk | 24-36 kk | min | Yhteensä |
| Korolliset saatavat | 267,8 | 5,2 | 0,4 | 3,5 | - | 277,0 |
| Pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta | -100,0 | - | -16,9 | -33,3 | -50,5 | -200,7 |
| Joukkovelkakirjalainat | - | - | - | -99,9 | -207,7 | -307,6 |
| Rahoitusleasingvelat | -2,3 | -0,5 | -0,7 | -1,0 | -1,2 | -5,7 |
| Lyhytaikaiset lainat * | -76,3 | -4,1 | - | - | - | -80,3 |
| Netto | 89,3 | 0,7 | -17,2 | -130,8 | -259,3 | -317,3 |
*sisältää pankkitililimiitit
Joukkovelkakirjalainojen korkosidonnaisuusjaksot tilinpäätöshetkellä vaihtelivat välillä 2–9 vuotta.
Varsinaisten rahoitusriskien lisäksi Cargotec altistuu lähinnä raaka-aineiden ja komponenttien hankinnasta johtuville hinta- ja saatavuusriskeille. Liiketoimintayksiköt ovat vastuussa näiden riskien tunnistamisesta ja suojausasteen määrittämisestä. Riskejä pyritään hallitsemaan huolellisella toimittajien valinnalla ja pitkäaikaisilla yhteistyöllä keskeisten toimittajien kanssa.
Maksuvalmiusriskiä hallitaan pitämällä pitkäaikainen likviditeettivaranto yli lyhytaikaisen likviditeettitarpeen. Konsernin likviditeettivaranto, sisältäen kassavarat, rahamarkkinasijoitukset sekä pitkäaikaiset nostamattomat valmiusluottolimiitit, oli tilinpäätöshetkellä yhteensä 903 (31.12.2009: 852) miljoonaa euroa. Konsernin lyhytaikaiseen likviditeettitarpeeseen luetaan lyhyt- ja pitkäaikaisten korollisten lainojen lyhennykset seuraavan 12 kuukauden aikana, sekä rahoituskomitean erikseen määrittelemä niin sanottu strateginen likviditeettitarve, jossa huomioidaan myös juoksevan liiketoiminnan tarpeet seuraavan 12 kuukauden aikana. Tilinpäätöshetkellä lyhytaikaisten lainojen sekä pitkäaikaisten lainojen seuraavan 12 kuukauden lyhennysten yhteismäärä oli 82,3 (31.12.2009: 68,9) miljoonaa euroa.
Likviditeettivarantoon sisältyvien pitkäaikaisten (yli 12 kk) vahvistettujen ja nostamattomien luottolimiittien kokonaismäärä tilinpäätöshetkellä oli 585 (31.12.2009: 585) miljoonaa euroa, joista 535 miljoonaa erääntyy vuonna 2012 ja 50 miljoonaa vuonna 2013. Limiittien puitteissa Cargotecilla on oikeus nostaa lyhytaikaisia lainoja 3 päivän varoitusajalla lainasopimuksissa määritellyin ehdoin. Cargotecilla on lisäksi käytettävissään lyhytaikaisia kassalimiittejä yhteensä 181 (31.12.2009: 188) miljoonaa euroa sekä kotimainen 150 miljoonan euron yritystodistusohjelma, joka ei ollut tilinpäätöshetkellä tai vertailukaudella käytössä.
Lainojen jälleenrahoitusriskiä eli riskiä siitä, että liian suuri osa konsernin lainoista tai luottolimiiteistä erääntyy ajanjaksona, jolloin lainojen jälleenrahoitus on taloudellisesti tai sopimuksellisesti mahdotonta, minimoidaan tasapainottamalla lainojen tai luottolimiittien erääntymisaikatauluja sekä pitämällä lainojen sopimusehdot riittävän joustavina. Cargotecin lainasopimukset sisältävät yhtiön pääomarakennetta rajoittavan ehdon. Tämän mukaan konsernin nettovelkojen suhteessa omaan pääomaan (nettovelkaantumisaste) tulee olla alle 125 prosenttia. Tilinpäätöshetkellä nettovelkaantumisaste oli 16,0 (31.12.2009: 38,0) prosenttia. Johdon näkemyksen mukaan konsernin likviditeettitilanne on hyvä, eikä konsernilla ole merkittäviä rahoituksen saatavuuteen tai jälleenrahoitukseen liittyviä riskikeskittymiä.
Seuraavissa taulukoissa on esitetty rahoitusvelkojen ja johdannaisinstrumenttien sopimusperusteinen maturiteettianalyysi. Luvut kuvaavat diskonttaamattomia kassavirtoja. Cargotecin konsernirahoitus raportoi kassavirroista sekä likviditeetin riittävyydestä kuukausittain Cargotecin hallitukselle.
| 31.12.2010 | Myöhem | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | min | Yhteensä |
| Johdannaiset | |||||||
| Valuuttatermiinit, kassasta maksut | -2 818,2 | -164,7 | -23,1 | - | - | - | -3 006,0 |
| Valuuttatermiinit, kassaan maksut | 2 855,8 | 168,2 | 23,3 | - | - | - | 3 047,3 |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset, kassasta maksut |
-10,5 | -10,5 | -10,5 | -79,2 | -7,2 | -168,6 | -286,5 |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset, kassaan | |||||||
| maksut | 12,5 | 12,5 | 12,5 | 80,3 | 8,6 | 170,5 | 296,9 |
| Johdannaiset, netto | 39,6 | 5,4 | 2,3 | 1,1 | 1,4 | 1,9 | 51,6 |
| Ostovelat ja muut korottomat velat | -303,3 | -16,0 | -5,5 | -3,5 | -1,6 | -7,2 | -337,0 |
| Rahoituslaitoslainojen lyhennykset | -81,7 | -88,3 | -38,3 | -21,7 | -5,0 | -2,5 | -237,6 |
| Rahoituslaitoslainoihin liittyvät rahoituskulut | -4,5 | -2,9 | -1,4 | -0,4 | -0,1 | 0,0 | -9,2 |
| Joukkovelkakirjalainojen lyhennykset | - | -22,2 | - | -71,1 | - | -153,4 | -246,7 |
| Joukkovelkakirjalainoihin liittyvät rahoituskulut | -13,3 | -12,9 | -12,5 | -9,2 | -8,6 | -17,1 | -73,6 |
| Rahoitusleasingvelkojen lyhennykset | -0,6 | -0,4 | -0,6 | -0,1 | -0,1 | -0,7 | -2,4 |
| Rahoitusleasingvelkoihin liittyvät rahoituskulut | -0,1 | -0,1 | -0,1 | -0,1 | -0,1 | -0,2 | -0,6 |
| Yhteensä | -363,9 | -137,3 | -56,2 | -104,8 | -14,1 | -179,2 | -855,5 |
| 31.12.2009 | Myöhem | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | min | Yhteensä | |
| Johdannaiset | ||||||||
| Valuuttatermiinit, kassasta maksut | -2 012,7 | -341,0 | -31,8 | -1,7 | - | - | -2 387,2 | |
| Valuuttatermiinit, kassaan maksut | 1 992,2 | 332,0 | 31,3 | 1,8 | - | - | 2 357,3 | |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset, kassasta | ||||||||
| maksut | -10,5 | -10,5 | -10,5 | -10,5 | -79,2 | -175,9 | -297,0 | |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset, kassaan | ||||||||
| maksut | 11,6 | 11,6 | 11,6 | 11,6 | 74,3 | 165,3 | 285,9 | |
| Johdannaiset, netto | -19,4 | -7,9 | 0,6 | 1,2 | -4,8 | -9,8 | -40,0 | |
| Ostovelat ja muut korottomat velat | -198,5 | -41,0 | -11,9 | -5,0 | -2,2 | -2,1 | -260,7 | |
| Rahoituslaitoslainojen lyhennykset | -68,6 | -41,9 | -88,3 | -38,3 | -21,7 | -8,1 | -267,0 | |
| Rahoituslaitoslainoihin liittyvät rahoituskulut | -4,8 | -4,0 | -2,9 | -1,6 | -0,7 | -0,8 | -14,9 | |
| Joukkovelkakirjalainojen lyhennykset | - | - | -100,0 | - | -65,9 | -142,3 | -308,2 | |
| Joukkovelkakirjalainoihin liittyvät rahoituskulut | -15,4 | -15,4 | -13,4 | -11,6 | -8,5 | -23,9 | -88,2 | |
| Rahoitusleasingvelkojen lyhennykset | -2,8 | -0,8 | -0,9 | -0,3 | -0,1 | -0,8 | -5,7 | |
| Rahoitusleasingvelkoihin liittyvät rahoituskulut | -0,1 | -0,1 | -0,1 | -0,1 | 0,0 | -0,2 | -0,6 | |
| Yhteensä | -616,1 | -106,1 | -212,0 | -50,7 | -99,0 | -210,4 | -1 294,2 |
Joukkovelkakirjalainat erääntyvät vuosina 2012–2019.
Operatiiviseen toimintaan liittyvistä luottoriskeistä ja niiden hallinnasta vastaavat liiketoimintayksiköt. Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska sillä on monipuolinen ja laaja asiakaskunta, joka on maantieteellisesti jakautunut eri puolille maailmaa. Luottoriskejä vastaan suojaudutaan käyttämällä myyntisopimuksissa maksuehtoja, jotka perustuvat ennakkomaksuihin, pankkitakauksiin ja muihin takauksiin. Luottotappio- ja väärinkäytösriskejä seurataan käyttämällä hyväksi asiakasyrityksistä saatavia luottokelpoisuustietoja. Suuriin kauppoihin liittyvät luottoriskit pyritään jakamaan pankkien, vakuutusyhtiöiden ja vientitakuulaitosten kanssa. Myyntisaamisista, saamisten ikäjakaumasta sekä luottotappiovarauksista on esitetty lisätietoja liitetiedossa 23, Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset.
Konsernilla ei ole merkittäviä määriä konsernin ulkopuolisia lainasaatavia. Kassavarojen sijoittamisessa ja rahoitusinstrumenttien kaupankäynnissä hyväksytään ainoastaan rahoituskomitean vahvistamat vastapuolet. Rahoituskomitea valitsee vastapuolet ja niille asetettavat enimmäissijoitusmäärät yhtiöiden vakavaraisuuden ja luottokelpoisuuden perusteella. Konsernirahoitusyksikkö seuraa vastapuoliriskejä aktiivisesti ja voi poistaa vastapuolen hyväksyttävien listalta tarvittaessa välittömästi. Tilikaudella hyväksyttyjä vastapuolia olivat ainoastaan konsernin merkittävimmät yhteistyöpankit.
Sijoitettuihin kassavaroihin liittyvä maksimiluottotappioriski vastaa sijoitusten kirjanpitoarvoa. Johdon näkemyksen mukaan kassavarojen sijoittamisesta ei kuitenkaan ole odotettavissa luottotappioita.
Rahoitushallinnon operationaalisen riskienhallinnan tavoitteena on eliminoida tilanteet, joissa puutteellisista rahoituksen valvontajärjestelmistä tai toimintavoista aiheutuu konsernille tappioita tai jotka lisäävät rahoitusriskien kokonaismäärää. Cargotecissa riskiä minimoidaan pitämällä konsernirahoitusyksikön ammattitaito korkealla tasolla, kuvaamalla ja dokumentoimalla rutiinit sekä työtehtävien organisoinnilla.
Transaktioihin liittyviä riskejä minimoidaan limiittiseurannalla, markkina-arvostuksilla, päivittäisellä kauppojen vahvistusten seurannalla sekä säännöllisellä kokonaisarvioinnilla.
Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa konsernin toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa ja säilyttää pääomakustannusten kannalta optimaalinen pääomarakenne. Osakkeenomistajat päättävät pääomarakenteen tavoitteista, ja hallitus seuraa pääomarakennetta säännöllisesti.
Kokonaispääomaan lasketaan taseen oma pääoma ja korollinen nettovelka. Pääomarakenteen tunnuslukuna seurataan nettovelkaantumisastetta eli korollisen nettovelan suhdetta omaan pääomaan. Korollinen nettovelka lasketaan vähentämällä korollisten velkojen summasta korolliset saatavat, mukaan lukien rahat ja pankkisaamiset. Konsernin pitkän aikavälin tavoitteena on pitää nettovelkaantumisaste alle 50 prosentissa. Tunnusluvun arvot on esitetty alla olevassa taulukossa.
| MEUR | 31.12.2010 | 31.12.2009 |
|---|---|---|
| Korolliset velat* | 501,5 | 611,8 |
| Korolliset lainasaatavat | -12,7 | -10,4 |
| Rahat ja pankkisaamiset | -317,7 | -266,6 |
| Korollinen nettovelka | 171,2 | 334,8 |
| Oma pääoma | 1 069,0 | 881,5 |
| Nettovelkaantumisaste | 16,0 % | 38,0 % |
* Nettovelkaantumisastetta laskettaessa korollisissa veloissa on huomioitu US Private Placement -
joukkovelkakirjalainoihin liittyvät suojaustoimenpiteet, joilla valuuttakurssista aiheutuva muutos on eliminoitu.
Cargotecilla on kaksi toimintasegmettiä, Industrial & Terminal ja Marine. Toimintasegmentit perustuvat hallitukselle ja toimitusjohtajalle toimitettaviin sisäisiin raportteihin ja niissä noudatettaviin laadintaperiaatteisiin.Toimintasegmenttejä ei ole yhdistelty mainittujen raportoitavien segmenttien muodostamiseksi. Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan ja konsernin sisäisen ja ulkoisen raportoinnin laadintaperiaatteiden välillä ei ole eroja.
Industrial & Terminal -segmentin toimittamia kuormankäsittelylaitteita käytetään, kun tuotteita, tavaroita tai raakaaineita siirretään, nostetaan, lastataan tai puretaan ajoneuvoista. Terminaaleissa, satamissa, raskaassa teollisuudessa ja jakelukeskuksissa käytetään myös Industrial & Terminal -segmentin toimittamia kontinkäsittely- ja tavarankäsittelylaitteita ja palveluja. Marine toimittaa laivojen lastinkäsittelyyn liittyviä ratkaisuja, joita käytetään yleislasti-, irtolasti- ja konttialuksissa, tankkereissa, ro-ro-aluksissa, irtolastiterminaaleissa ja offshore-teollisuudessa.
Raportoitavien toimintasegmenttien liikevaihto syntyy toimintasegmenttien tuotteiden myynnistä sekä tuotteisiin liittyvien palvelujen myynnistä. Segmenttien taloudellista suorituskykyä seurataan liikevoiton (ilman uudelleenjärjestelykuluja) avulla. Rahoitustuottoja ja -kuluja, veroja ja osaa konsernihallinnon kuluista ei kohdisteta niille.
Tilikausilla 1.1.-31.12.2010 ja 1.1.-31.12.2009 Cargotecilla ei ole ollut IFRS 8:n määritelmän mukaisia yksittäisiä merkittäviä asiakkaita.
| Eliminoinnit ja | Konserni | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1.1.-31.12.2010 MEUR |
Industrial & Terminal |
Marine | Segmentit yhteensä |
allokoimattomat erät |
||
| Liikevaihto | yhteensä | |||||
| Palvelut | 504,8 | 201,3 | 706,1 | - | 706,1 | |
| Tavarat | 1 020,4 | 848,5 | 1 868,9 | - | 1 868,9 | |
| Ulkoinen liikevaihto yhteensä | 1 525,1 | 1 049,9 | 2 575,0 | - | 2 575,0 | |
| Sisäinen liikevaihto | 0,4 | 0,3 | 0,7 | -0,7 | 0,0 | |
| Liikevaihto yhteensä | 1 525,5 | 1 050,1 | 2 575,7 | -0,7 | 2 575,0 | |
| Poistot | 45,6 | 9,0 | 54,6 | 5,7 | 60,3 | |
| Arvonalentumiset | 0,1 | - | 0,1 | - | 0,1 | |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 0,5 | 0,3 | 0,8 | - | 0,8 | |
| Liikevoitto ilman uudelleenjärjestelykuluja | 37,1 | 147,6 | 184,7 | -42,8 | 141,9 | |
| % liikevaihdosta | 2,4 % | 14,1 % | - | - | 5,5 % | |
| Uudelleenjärjestelykulut | 8,3 | 0,1 | 8,4 | 2,1 | 10,5 | |
| Liikevoitto | 28,8 | 147,4 | 176,2 | -44,9 | 131,4 | |
| % liikevaihdosta | 1,9 % | 14,0 % | - | - | 5,1 % | |
| Rahoituserät | - | - | - | - | -29,9 | |
| Voitto ennen veroja | - | - | - | - | 101,4 |
| Eliminoinnit ja | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1.1.-31.12.2009 | Industrial & | Segmentit | allokoimattomat | Konserni | |||
| MEUR | Terminal | Marine | yhteensä | erät | yhteensä | ||
| Liikevaihto | |||||||
| Palvelut | 461,9 | 190,0 | 651,9 | - | 651,9 | ||
| Tavarat | 1 110,8 | 818,2 | 1 929,0 | - | 1 929,0 | ||
| Ulkoinen liikevaihto yhteensä | 1 572,6 | 1 008,2 | 2 580,9 | - | 2 580,9 | ||
| Sisäinen liikevaihto | 0,6 | 0,4 | 1,0 | -1,0 | 0,0 | ||
| Liikevaihto yhteensä | 1 573,3 | 1 008,6 | 2 581,9 | -1,0 | 2 580,9 | ||
| Poistot | 47,9 | 9,0 | 56,9 | 1,8 | 58,7 | ||
| Arvonalentumiset | 1,3 | - | 1,3 | - | 1,3 | ||
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 0,4 | 0,4 | 0,8 | - | 0,8 | ||
| Liikevoitto ilman uudelleenjärjestelykuluja | -10,3 | 105,2 | 94,9 | -33,5 | 61,3 | ||
| % liikevaihdosta | -0,7 % | 10,4 % | - | - | 2,4 % | ||
| Uudelleenjärjestelykulut | 43,2 | 1,9 | 45,2 | 15,9 | 61,1 | ||
| Liikevoitto | -53,6 | 103,3 | 49,7 | -49,4 | 0,3 | ||
| % liikevaihdosta | -3,4 % | 10,2 % | - | - | 0,0 % | ||
| Rahoituserät ja verot | - | - | - | - | -27,0 | ||
| Voitto ennen veroja | - | - | - | - | -26,7 |
Segmentin varat ja velat ovat eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmentille. Kohdistamattomat varat sisältävät lainasaamiset ja muut korolliset saamiset, rahavarat, tuloverosaamiset, laskennalliset verosaamiset, korkosaamiset ja rahoituksen tulevien kassavirtojen suojaukseen käytetyt johdannaisvarat. Kohdistamattomat velat sisältävät lainat ja muut korolliset velat, tuloverovelat, laskennalliset verovelat, korkovelat ja rahoituksen tulevien kassavirtojen suojaukseen käytetyt johdannaisvelat.
| Eliminoinnit ja | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2010 | Industrial & | Segmentit | allokoimattomat | Konserni | |||
| MEUR | Terminal | Marine | yhteensä | erät | yhteensä | ||
| Korottomat varat | 1 480,6 | 898,2 | 2 378,8 | 46,6 | 2 425,3 | ||
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä | 5,3 | 1,2 | 6,5 | - | 6,5 | ||
| Allokoimattomat varat, korolliset | - | - | - | 330,3 | 330,3 | ||
| Allokoimattomat varat, korottomat | - | - | - | 153,8 | 153,8 | ||
| Varat yhteensä | 1 485,8 | 899,4 | 2 385,3 | 530,7 | 2 916,0 | ||
| Korottomat velat | 511,9 | 709,2 | 1 221,1 | 29,5 | 1 250,6 | ||
| Allokoimattomat velat, korolliset * | - | - | - | 501,5 | 501,5 | ||
| Allokoimattamat velat, korottomat | - | - | - | 94,8 | 94,8 | ||
| Velat yhteensä | 511,9 | 709,2 | 1 221,1 | 625,9 | 1 846,9 | ||
| Sitoutunut pääoma | 974,0 | 190,2 | 1 164,2 | 17,0 | 1 181,2 | ||
| Investoinnit | 44,1 | 6,9 | 51,0 | 9,4 | 60,3 |
| Eliminoinnit ja | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2009 | Industrial & | Segmentit allokoimattomat |
||||||
| MEUR | Terminal | Marine | yhteensä | erät | yhteensä | |||
| Korottomat varat | 1 367,2 | 862,9 | 2 230,1 | 18,2 | 2 248,3 | |||
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä | 4,7 | 2,8 | 7,5 | - | 7,5 | |||
| Allokoimattomat varat, korolliset | - | - | - | 277,0 | 277,0 | |||
| Allokoimattomat varat, korottomat | - | - | - | 154,7 | 154,7 | |||
| Varat yhteensä | 1 371,9 | 865,7 | 2 237,6 | 449,8 | 2 687,4 | |||
| Korottomat velat | 427,7 | 637,8 | 1 065,4 | 4,9 | 1 070,3 | |||
| Allokoimattomat velat, korolliset * | - | - | - | 611,8 | 611,8 | |||
| Allokoimattamat velat, korottomat | - | - | - | 123,9 | 123,9 | |||
| Velat yhteensä | 427,7 | 637,8 | 1 065,4 | 740,5 | 1 806,0 | |||
| Sitoutunut pääoma | 944,2 | 227,9 | 1 172,2 | 13,3 | 1 185,5 | |||
| Investoinnit | 77,7 | 11,6 | 89,3 | 17,5 | 106,8 |
* Allokoimaton korollinen velka sisältää 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin Private Placement -joukkovelkakirjalainan valuuttakurssiriskisuojauksen, joka oli 31.12.2010 1,2 (31.12.2009: 17,5) miljoonaa euroa.
| Saadut tilaukset | Tilauskanta | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | 1.1.- 31.12.2010 |
1.1.- 31.12.2009 |
31.12.2010 | 31.12.2009 | ||
| Industrial & Terminal | 1 689,7 | 1 259,9 | 680,3 | 545,8 | ||
| Marine | 1 040,0 | 569,1 | 1 675,5 | 1 603,6 | ||
| Eliminoinnit | -0,8 | -0,7 | -0,2 | 0,0 | ||
| Yhteensä | 2 728,9 | 1 828,4 | 2 355,6 | 2 149,3 |
Henkilöstö
| Keskimäärin | Vuoden lopussa | |||
|---|---|---|---|---|
| MEUR | 1.1.- 31.12.2010 |
1.1.- 31.12.2009 |
31.12.2010 | 31.12.2009 |
| Industrial & Terminal | 7 055 | 8 023 | 7 310 | 6 989 |
| Marine | 2 190 | 2 476 | 2 191 | 2 286 |
| Konsernihallinto ja tukitoiminnot | 428 | 285 | 453 | 331 |
| Yhteensä | 9 673 | 10 785 | 9 954 | 9 606 |
Liikevaihto on esitetty asiakkaan sijaintimaan mukaan ja varat sekä investoinnit niiden sijaintimaan mukaan. Maantieteelliset alueet perustuvat päämarkkina-alueisiin.
| Eliminoinnit ja | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1.1.-31.12.2010 MEUR |
Industrial & Terminal |
Marine | Segmentit yhteensä |
allokoimattomat erät |
Konserni yhteensä |
|||
| Suomi | 49,9 | 9,0 | 58,9 | 0,0 | 58,9 | |||
| Muu EMEA | 802,5 | 226,4 | 1 028,8 | -0,5 | 1 028,3 | |||
| Kiina | 60,5 | 262,2 | 322,7 | - | 322,7 | |||
| Etelä-Korea | 27,0 | 271,5 | 298,5 | - | 298,5 | |||
| Muu Aasia ja Tyynenmeren alue | 166,0 | 235,0 | 401,0 | -0,1 | 400,9 | |||
| Yhdysvallat | 302,5 | 28,8 | 331,3 | - | 331,3 | |||
| Muu Amerikat | 117,1 | 17,3 | 134,4 | - | 134,4 | |||
| Yhteensä | 1 525,5 | 1 050,1 | 2 575,7 | -0,7 | 2 575,0 |
| 1.1.-31.12.2009 | Industrial & | Eliminoinnit ja allokoimattomat |
Konserni | ||
|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | Terminal | Marine | yhteensä | erät | yhteensä |
| Suomi | 43,3 | 8,2 | 51,5 | -0,3 | 51,2 |
| Muu EMEA | 902,9 | 238,9 | 1 141,8 | -0,4 | 1 141,4 |
| Kiina | 60,7 | 228,5 | 289,1 | - | 289,1 |
| Etelä-Korea | 24,3 | 276,7 | 301,0 | - | 301,0 |
| Muu Aasia ja Tyynenmeren alue | 148,2 | 192,9 | 341,1 | -0,3 | 340,8 |
| Yhdysvallat | 276,6 | 50,7 | 327,3 | - | 327,3 |
| Muu Amerikat | 117,4 | 12,7 | 130,1 | 0,0 | 130,0 |
| Yhteensä | 1 573,3 | 1 008,6 | 2 581,9 | -1,0 | 2 580,9 |
| MEUR | 31.12.2010 | 31.12.2009 |
|---|---|---|
| Suomi | 39,1 | 51,4 |
| Muu EMEA | 248,7 | 257,9 |
| Aasia ja Tyynenmeren alue | 66,7 | 58,9 |
| Amerikat | 34,6 | 35,2 |
| Liikearvo | 748,9 | 689,6 |
| Yhteensä | 1 137,8 | 1 093,0 |
* Lukuun ottamatta rahoitusinstrumentteja ja laskennallisia verosaamisia. Liikearvoa ei ole kohdistettu markkina-alueille.
| MEUR | 1.1.- 31.12.2010 |
1.1.- 31.12.2009 |
|---|---|---|
| Suomi | 8,5 | 12,8 |
| Muu EMEA | 38,2 | 63,5 |
| Aasia ja Tyynenmeren alue | 9,4 | 23,0 |
| Amerikat | 4,2 | 7,5 |
| Yhteensä | 60,3 | 106,8 |
| 31.12.2010 | 31.12.2009 | |
|---|---|---|
| Suomi | 1 040 | 1 040 |
| Muu EMEA | 5 271 | 4 976 |
| Aasia ja Tyynenmeren alue | 2 534 | 2 510 |
| Amerikat | 1 109 | 1 080 |
| Yhteensä | 9 954 | 9 606 |
Lokakuussa Cargotec osti 10 prosentin vähemmistön singaporelaisesta MacGREGOR Plimsoll Pte Ltd:stä. Kaupan jälkeen Cargotec omistaa yhtiön koko osakekannan.
Heinäkuussa Cargotec osti 10 prosentin vähemmistöosuuden norjalaisesta MacGREGOR Hydramarine AS:stä. Kaupan jälkeen Cargotec omistaa yrityksen koko osakekannan.
Maaliskuussa Cargotec allekirjoitti aiesopimuksen, jonka mukaan 25 prosentin vähemmistöosuus japanilaisesta MacGREGOR-Kayaba Ltd:n osakekannasta siirtyy Cargotecin omistukseen. Yrityskauppa saatiin päätökseen toukokuussa, jonka jälkeen Cargotec omistaa yrityksen koko osakekannan.
Société Maghrebic S.A:n ja Arne Holst & Co A/S:n liiketoimintojen yhdistely esitettiin tilinpäätöksessä 2009 alustavana, koska käypien arvojen määrittely oli kesken. Niiden laskenta saatiin päätöksen vuonna 2010. Laskennalla ei ole vaikutusta vuoden 2009 vertailulukuihin.
Tammikuussa Cargotec myi Yhdysvalloissa hydraulisten sylintereiden valmistukseen erikoistuneen Waltco Hydraulicsin liiketoiminnan Ligon Industries, LLC:lle. Kaupalla ei ole ollut oleellista vaikutusta Cargotecin tulokseen tai rahavirtaan.
Vuonna 2009 Cargotec teki kaksi yritysostoa. Joulukuussa ostettiin satamien huoltoliiketoimintaan ja laitteisiin liittyvä osa marokkolaisen Société Maghrepic S.A.:n liiketoiminnasta. Maghrepic on ollut Cargotecin laitteiden jälleenmyyjä Marokossa, ja yhtiöllä on pitkä kokemus huoltopalvelujen ja varaosien tarjoajana. Sopimuksen mukaisesti Cargotec työllisti 44 henkilöä, joista suurin osa on huoltoteknikkoja. Elokuussa ostettiin tanskalaisen myynti- ja huoltoyhtiön Arne Holst & Co. A/S:n varat. Kauppa kattoi yhtiön liikeomaisuuden ja asiakaskontaktit. Kaupan myötä yhtiön neljä työntekijää siirtyivät Cargoteciin.
Lisäksi Cargotec osti 18 prosentin vähemmistön Kalmar España S.A.:sta sekä 20 prosentin vähemmistöt italialaisista Officine Cargotec Ferrari Genova S.r.l.:stä ja Officine Cargotec Ferrari Prato S.r.l.:stä sekä australialaisesta Hiab Australia Pty Ltd:stä. Kauppojen jälkeen Cargotec omistaa edellä mainittujen yhtiöiden koko osakekannat.
Hiab on perustajaosakkaana pienessä kiinalaisessa ympäristöteknologiaan keskittyvässä yhteisyrityksessä.
Yrityshankinnoista maksettu kauppahinta oli yhteensä 7,2 miljoonaa euroa ja niistä taseeseen kirjattu liikearvo 3,1 miljoonaa euroa. Tästä liikearvosta 2,2 miljoonaa euroa kertyi vähemmistöosuuksien hankinnasta.
Yhtiön johto arvioi, että konsernin liikevaihto vuonna 2009 olisi ollut 2 588 miljoonaa euroa, jos yrityskaupat olisi toteutettu 1.1.2009.
Liiketoimintojen yhdistely on tehty alustavana Société Maghrebic S.A:n ja Arne Holst & Co A/S:n osalta, koska hankinnan kohteiden nettovarojen käypien arvojen määrittäminen on vielä kesken.
Equipos y Servicios Terminales y Puertos SRL:n, CVS Technoports S.r.l.:n sekä CVS Service S.r.l:n liiketoimintojen yhdistely esitettiin tilinpäätöksessä 2008 alustavana, koska käypien arvojen määrittely oli kesken. Niiden laskenta saatiin päätöksen vuonna 2009. Laskennalla ei ole vaikutusta vuoden 2008 vertailulukuihin.
Kauppojen jälkeen Cargotec omistaa edellä mainittujen yhtiöiden koko osakekannat.
Marraskuussa Cargotec sopi kiinalaisen Goodwayn kanssa vuonna 2006 solmitun yhteistyösopimuksen päättämisestä vuoden 2010 alkupuolella.
Lokakuussa Cargotec sopi off-road-metsänostureiden liiketoiminnan siirtämisestä suomalaiselle Mesera Salo Oy:lle. Sopimus kattoi myös off-road-pohjaiset kiinteästi asennettavat nosturit. Osana sopimusta avainhenkilöstöä siirtyi Meseran palvelukseen. Liiketoimintaan liittyvät Salossa sijaitsevat kiinteistöt myytiin joulukuussa Rakennus-Järvi Oy:lle. Myynneillä ei ollut merkittävää tulos- tai rahavirtavaikutusta.
Liikevaihtoon sisältyy 91,0 (2009: 203,6) miljoonaa euroa pitkäaikaisten projektien tuottoja, jotka on tuloutettu valmistusasteen perusteella. Tase sisältää valmistusasteen mukaiseen tuloutukseen liittyviä laskuttamattomia myyntisaamisia 47,1 (31.12.2009: 95,6) miljoonaa euroa ja saatuja ennakkomaksuja 118,2 (76,8) miljoonaa euroa.
Liiketoiminnan muut tuotot
| MEUR | 1.1.−31.12.2010 | 1.1.−31.12.2009 |
|---|---|---|
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot | 2,1 | 1,6 |
| Asiakasrahoitukseen liittyvät muut tuotot | 25,6 | 26,4 |
| Vuokratuotot | 1,4 | 1,6 |
| Tilausten peruutuksista aiheutuvat tuotot | 1,1 | 6,1 |
| Muut tuotot | 13,0 | 7,0 |
| Yhteensä | 43,2 | 42,7 |
| MEUR | 1.1.−31.12.2010 | 1.1.−31.12.2009 |
|---|---|---|
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntitappiot | 0,2 | 0,4 |
| Asiakasrahoitukseen liittyvät muut kulut | 24,5 | 26,1 |
| Tilausten peruutuksista aiheutuvat kulut | 5,3 | 7,1 |
| Muut kulut | 16,3 | 12,9 |
| Yhteensä | 46,3 | 46,5 |
| MEUR | 1.1.−31.12.2010 | 1.1.−31.12.2009 |
|---|---|---|
| Tilintarkastus | 2,7 | 2,4 |
| Todistukset ja lausunnot | 0,0 | 0,0 |
| Veroneuvonta | 0,9 | 0,7 |
| Muut palvelut | 0,5 | 0,7 |
| Yhteensä | 4,1 | 3,8 |
Liikevoittoon sisältyy valuuttakurssieroja 20,6 (2009: -11,2) miljoonaa euroa hankintamenoon arvostettavista tilisaatavista ja -veloista, sekä 0,8 (2009: -0,5) miljoonaa euroa käypään arvoon arvostettavista, suojauslaskennan ulkopuolisista johdannaisista.
Lisäksi liikevoittoon sisältyy valuuttakurssieroja rahavirran suojauksiksi määritellyistä johdannaisista yhteensä 25,6 (2009: -36,2) miljoonaa euroa, joista liikevaihtoon sisältyy 22,9 (2009: -28,8) miljoonaa euroa, myytyjä suoritteita vastaaviin kuluihin -2,3 (2009: -1,4) miljoonaa euroa, sekä liiketoiminnan muihin kuluihin 5,0 (2009: -5,9) miljoonaa euroa liittyen suojausten tehottomaan osuuteen sekä peruutettujen projektien purettuihin rahavirran suojauksiin.
| 1.1-31.12.2010 MEUR |
Industrial & Terminal |
Marine | Muut | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Työsuhteiden päättämiseen liittyvät kulut | 6,0 | 0,4 | 0,0 | 6,3 |
| Pysyvien vastaavien arvon alentuminen | 1,3 | 0,0 | 0,1 | 1,4 |
| Vaihto-omaisuuden arvon alentuminen | 0,6 | 0,0 | 0,0 | 0,6 |
| Omaisuuden myyntivoitot (-) tai -tappiot (+) | -4,3 | - | - | -4,3 |
| Muut uudelleenjärjestelykulut * | 4,7 | -0,2 | 2,0 | 6,5 |
| Yhteensä | 8,3 | 0,1 | 2,1 | 10,5 |
| 1.1-31.12.2009 MEUR |
Industrial & Terminal |
Marine | Muut | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Työsuhteiden päättämiseen littyvät kulut | 36,1 | 1,7 | 1,1 | 38,9 |
| Pysyvien vastaavien arvon alentuminen | 0,5 | - | - | 0,5 |
| Vaihto-omaisuuden arvon alentuminen | 2,2 | - | - | 2,2 |
| Omaisuuden myyntivoitot (-) tai -tappiot (+) | -0,9 | - | - | -0,9 |
| Muut uudelleenjärjestelykulut * | 5,3 | 0,2 | 14,8 ** | 20,4 |
| Yhteensä | 43,2 | 1,9 | 15,9 | 61,1 |
* Sisältää mm. sopimusten (pl. työsopimukset) päättämisestä aiheutuvat kulut
** Muut uudelleenjärjestelykulut sisältävät toteutumatta jääneeseen yrityskauppaan liittyvien saamisten kulukirjauksia yhteensä 9,8 miljoonaa euroa.
Uudelleenjärjestelykuluja on kirjattu niiden luonteesta riippuen joko taseen uudelleenjärjestelyvarauksiin tai siirtovelkoihin. Osa kuluista on maksettu tilikauden aikana.
Kapasiteetin sopeuttamistoimenpiteet aloitettiin kysynnän ja kannattavuuden alenemisen takia syyskuussa 2008 pääosin Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Vuoden 2009 aikana sopeuttamistoimenpiteet laajenivat koskemaan Cargotecin yksiköitä kaikkialla maailmassa. Vuonna 2009 suljettiin tehtaat Suomessa, Yhdysvalloissa, Hollannissa, Indonesiassa sekä Ruotsissa. Tehtaiden sulkemispäätöksistä seuranneiden irtisanomisten lisäksi pysyviä henkilöstövähennyksiä tehtiin myös muissa yksiköissä. Cargotec alkoi myös suunnitella Tampereen yksikön painopisteen muutamista perinteisestä tuotannosta uusien tuotteiden ja konseptien kehittäjäksi ja sarjatuotantovalmiuksien tekijäksi.
Vuoden 2010 ensimmäisellä vuosineljänneksellä saatiin päätökseen 2008 aloitetut kapasiteetin sopeuttamistoimet sekä muut uudelleenjärjestelytoimet. Toimien seurauksena henkilömäärä aleni reilulla 3 200 henkilöllä. Loppuvuonna 2010 Cargotec edisti suunnitelmiaan muuttaa Tampereen yksikkönsä osaamis- ja teknologiakeskukseksi. Yksikön toiminnan painopisteen suunnitellaan muuttuvan perinteisestä tuotannosta uusien tuotteiden ja konseptien kehittämiseen, minkä vuoksi yhtiö aloitti yhteistoimintaneuvottelut mahdollisista henkilövähennyksistä nykyiseen tuotanto-organisaatioon kuuluvan henkilöstön kanssa. Marraskuussa päättyneiden neuvottelujen tuloksena Tampereella vähennetään tuotanto-organisaatiosta 90 henkilöä. Vähennykset toteutetaan vaiheittain seuraavan 1,5 vuoden kuluessa. Industrial & Terminalin tulokseen kirjatut uudelleenjärjestelykulut sisältävät myös Tampereen maaalueen ja kiinteistöjen myynnistä syntyneen myyntivoiton. Lisäksi Cargotec myi vuoden aikana toteutettujen rakennemuutosten myötä vapautuneita kiinteistöjä ja maa-alueita Yhdysvalloissa, Ruotsissa ja Itävallassa.
| MEUR | 1.1.−31.12.2010 | 1.1.−31.12.2009 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | 362,5 | 350,9 |
| Osakeperusteiset maksut, osakkeina maksettavat | 0,8 | 0,4 |
| Osakeperusteiset maksut, rahana maksettavat | 0,2 | 0,1 |
| Eläkekulut * | 26,6 | 33,6 |
| Muut henkilösivukulut | 82,9 | 83,2 |
| Yhteensä | 473,1 | 468,2 |
* Tuloslaskelmaan kirjatut eläkekulut on jaoteltu tarkemmin liitteessä 29, Eläkevelvoitteet. Tiedot ylimmän johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 35, Lähipiiritapahtumat ja tiedot myönnetyistä optioista liitetiedossa 27, Optio-oikeudet ja osakeperusteiset maksut.
Poistot ja arvonalentumiset toiminnoittain
| MEUR | 1.1.−31.12.2010 | 1.1.−31.12.2009 |
|---|---|---|
| Myydyt suoritteet | 31,2 | 35,4 |
| Myynti ja markkinointi | 9,8 | 10,8 |
| Tutkimus- ja kehitystoiminta | 2,7 | 1,2 |
| Hallinto | 10,7 | 7,4 |
| Muut | 6,2 | 5,2 |
| Yhteensä | 60,5 | 60,0 |
| MEUR | 1.1.−31.12.2010 | 1.1.−31.12.2009 |
|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet | 13,6 | 9,1 |
| Rakennukset | 8,7 | 9,1 |
| Koneet ja kalusto | 22,4 | 21,5 |
| Rahoitusleasingsopimukset | 0,6 | 0,9 |
| Asiakasrahoitusopimukset | 15,2 | 18,1 |
| Yhteensä | 60,5 | 58,7 |
| MEUR | 1.1.−31.12.2010 | 1.1.−31.12.2009 |
|---|---|---|
| Liikearvo | - | - |
| Muut aineettomat hyödykkeet | - | - |
| Aineelliset hyödykkeet | 0,1 | 1,3 |
| Yhteensä | 0,1 | 1,3 |
Rahoitustuotot
| MEUR | 1.1.−31.12.2010 | 1.1.−31.12.2009 |
|---|---|---|
| Korkotuotot lainasaatavista ja rahavaroista | 2,7 | 2,0 |
| Korkotuotot johdannaissopimuksista | 13,1 | 12,2 |
| Muut rahoitustuotot | 0,4 | 0,3 |
| Osinkotuotot myytävissä olevista sijoituksista | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 16,2 | 14,5 |
| MEUR | 1.1.−31.12.2010 | 1.1.−31.12.2009 |
|---|---|---|
| Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoituslainoista | 27,0 | 25,1 |
| Aktivoidut vieraan pääoman menot | -0,2 | -0,1 |
| Korkokulut johdannaissopimuksista | 10,5 | 10,5 |
| Valuuttatermiinien käyvän arvon muutos | 3,0 | - |
| Korollisiin velkoihin liittyvät järjestely- ja varauspalkkiot | 0,8 | 0,8 |
| Muut rahoituskulut | 1,9 | 1,9 |
| Valuuttakurssierot, netto | 3,1 | 3,4 |
| Yhteensä | 46,1 | 41,6 |
Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyvät valuuttakurssierot
| MEUR | 1.1.−31.12.2010 | 1.1.−31.12.2009 |
|---|---|---|
| Valuuttakurssierot korollisista rahoitussaatavista ja -veloista | -49,9 | 22,2 |
| Valuuttakurssierot johdannaissopimuksista | 46,7 | -25,6 |
| Yhteensä | -3,1 | -3,4 |
Tilikauden korkokulut sisältävät 2,4 miljoonaa euroa syyskuussa 2010 takaisinostetusta joukkovelkakirjalainasta maksettua ylikurssia.
Konserni on ottanut vuoden 2010 aikana käyttöön suojauslaskentaperiaatteen, jossa kaikkien valuuttatermiinien korkotasoon liittyvä arvonmuutos kirjataan välittömästi tuloksen rahoituseriin.
Tuloslaskelman tuloverot
| MEUR | 1.1.−31.12.2010 | 1.1.−31.12.2009 |
|---|---|---|
| Tilikauden verot | 36,9 | 20,9 |
| Laskennallisten verosaatavien ja -velkojen muutos | -10,0 | -44,5 |
| Verot edellisiltä tilikausilta | -3,4 | -10,3 |
| Yhteensä | 23,4 | -33,9 |
| MEUR | 1.1.−31.12.2010 | 1.1.−31.12.2009 |
|---|---|---|
| Voitto ennen veroja | 101,4 | -26,7 |
| Suomalaisen verokannan mukainen vero (26 %) | 26,4 | -7,0 |
| Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus | 4,6 | 0,4 |
| Verot edellisiltä tilikausilta | -3,4 | -10,3 |
| Verovapaat tuotot ja vähennyskelvottomat menot | -4,0 | -16,0 |
| Aiemmin kirjaamattomien tappioiden ja väliaikaisten erojen käyttö | -0,1 | 0,0 |
| Tuloveroihin kirjaamattomat tilikauden tappiot ja väliaikaiset erot | -0,8 | 4,9 |
| Edellisinä vuosina muodostettujen laskennallisten verojen oikaisut | 0,9 | -6,3 |
| Verokantojen muutosten vaikutus laskennallisiin veroihin | -0,2 | 0,3 |
| Tuloslaskelman verot yhteensä | 23,4 | -33,9 |
| Efektiivinen veroaste, % | 23,1 % | 126,7 % |
| 1.1.−31.12.2010 | 1.1.−31.12.2009 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | Ennen veroja | Vero | Verojen jälkeen |
Ennen veroja | Vero | Verojen jälkeen |
| Rahavirran suojaukset | 76,9 | -19,1 | 57,8 | 43,1 | -13,5 | 29,6 |
| Muuntoerot | 124,3 | -34,7 | 89,6 | 20,5 | -1,2 | 19,3 |
| Muut laajan tuloksen erät yhteensä | 201,2 | -53,7 | 147,5 | 63,6 | -14,6 | 49,0 |
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden tulos kauden aikana ulkona olleiden osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemisessa otetaan huomioon osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa kaikkien potentiaalisten osakkeiden laimentava vaikutus. Osakeoptioilla on laimentava vaikutus, kun osakkeen toteutushinta optioilla on alempi kuin osakkeen käypä arvo. Laimennusvaikutukseksi tulee se osakkeiden määrä, joka joudutaan laskemaan liikkeelle vastikkeettomana, koska optioiden käytöstä saatavilla varoilla konserni ei voisi laskea liikkeelle samaa määrää osakkeita käypään arvoon. Osakkeen käypä arvo perustuu osakkeiden kauden keskimääräiseen markkinahintaan. Optio-ohjelmalla 2010 ei ole laimentavaa vaikutusta vuoden 2010 osakekohtaiseen tulokseen. Lisätietoja optio-ohjelmasta on esitetty liitetiedossa 27, Optio-oikeudet ja osakeperusteiset maksut.
| 1.1.−31.12.2010 | 1.1.−31.12.2009 | |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, MEUR | 74,2 | 3,1 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikaudella, 1 000 kpl | 61 345 | 61 338 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos, EUR | 1,21 | 0,05 |
| 1.1.−31.12.2010 | 1.1.−31.12.2009 | |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, MEUR | 74,2 | 3,1 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikaudella, 1 000 kpl | 61 345 | 61 338 |
| Osakeoptioiden vaikutus, 1 000 kpl | - | - |
| Osakkeiden lukumäärän laimennusvaikutuksella oikaistu painotettu keskiarvo tilikaudella, 1 | ||
| 000 kpl | 61 345 | 61 338 |
| Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR | 1,21 | 0,05 |
| MEUR | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 689,6 | 669,2 |
| Kurssierot | 61,3 | 26,1 |
| Yrityshankinnat | 0,0 | 3,1 * |
| Muut muutokset | -2,0 | -8,8 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 748,9 | 689,6 |
* Sisältää vähemmistöosuuksien hankinnasta syntyneen liikearvon 2,2 miljoonaa euroa.
| MEUR | 31.12.2010 | 31.12.2009 |
|---|---|---|
| Industrial & Terminal | 456,3 | 422,5 |
| Marine | 292,6 | 267,1 |
| Yhteensä | 748,9 | 689,6 |
Liikearvoa arvioidaan mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi aina kun on viitteitä siitä, että sen arvo on alentunut, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Liikearvon testausta varten liikearvo on kohdistettu alimmille itsenäistä rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU), jotka on määritelty operatiivisen liiketoimintamallin mukaan raportointisegmenteiksi. Raportointisegmenttien nykyisestä johtamis- ja organisointitavasta johtuen alemmille tuotedivisioonatasoille ei ole mahdollista määrittää itsenäisiä rahavirtoja. Vuonna 2009 erikseen testatut Hiab- ja Kalmar-liiketoimintasegmentit on liiketoiminnan uudelleenjärjestelyn seurauksena yhdistetty Industrial & Terminal segmentiksi. Aiemmin erikseen testattu Offshore-liiketoiminnan liikearvo testataan osana Marinen liikearvoa, koska divisioonan liiketoiminnan integraatio muuhun Marinen liiketoimintaan on saatettu loppuun vuoden 2010 aikana.
Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevan rahamäärän arvo perustuu laskelmiin niiden käyttöarvosta. Laskelmien ennustejakso on 5 vuotta, joista viimeisen avulla määritellään terminaaliarvo. Laskelmissa käytetyt tulevaisuuden rahavirtaennusteet perustuvat ylimmän johdon ja hallituksen hyväksymään seuraavan vuoden budjettiin ja sitä seuraavien kolmen vuoden ajanjaksolta strategia-arviointeihin. Ennustejakson viimeisen vuoden arvot määritellään ekstrapoloimalla ne keskimääräisen toteutuneen ja ennusteajanjakson arvioidun kehityksen perusteella huomioiden rahavirtaa tuottavien yksiköiden liiketoiminnan syklisyys. Ennustejaksojen jälkeiset rahavirrat on arvioitu käyttäen 2 prosentin pitkän aikavälin kasvuvauhtia, joka ei ylitä rahavirtaa tuottavien yksiköiden ennustettua pitkän aikavälin kasvua. Tulevaisuuden rahavirtaennusteiden määrittämisessä eniten johdon harkintaa vaativat olettamukset liittyvät markkina- ja kannattavuusnäkymiin. Tulevien vuosien kasvun määrityksen pohjana ovat ulkopuolisten markkinalaitosten arviot markkinakehityksestä ja syklinkäänteiden ajoituksesta. Lisäksi liikevaihdon kasvun määrittämisessä on otettu huomioon yhtiön toteutunut kehitys sekä markkina-asema ja kasvupotentiaali markkinoilla. Keskeiset kannattavuuteen vaikuttavat tekijät ovat myyntivolyymi, kilpailukyky ja kustannustehokkuus. Huoltoliiketoiminnan keskimääräisen paremman kannattavuuden johdosta sen suhteellisella osuudella liikevaihdosta on myös merkitystä kannattavuudelle. Lisäksi Industrial & Terminal -segmentissä ja Marinen offshoretoiminnassa tehtaiden käyntiasteella ja niiden kustannuskilpailukyvyllä on olennainen merkitys kannattavuuteen. Kannattavuutta ennustettaessa on otettu huomioon yhtiössä vuosien 2008−2010 aikana toteutetut merkittävät uudelleenjärjestelyt. Rahavirtaennusteissa on lisäksi huomioitu Industrial & Terminal:ssa käyttöpääoman sitoutuminen kasvusuhdanteessa ja vapautuminen laskusuhdanteessa. Marinen liiketoimintamalli sitoo vähän käyttöpääomaa, mutta saatujen tilausten ja niihin liittyvien ennakkomaksujen ajoittuminen on huomioitu kassavirtaennusteissa.
Laskelmissa on käytetty diskonttokorkona raportointisegmenteille määritettyä keskimääräistä painotettua pääomakustannusta ennen veroja (WACC), joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ja asianomaisiin segmentteihin liitttyviä markkinariskejä. WACC:n osatekijät ovat riskitön korko, markkinariskipreemio, verrokkiteollisuuskohtainen beta ja nettovelkaantuneisuusaste sekä luottoriskipreemio. Diskonttokorko on laskettu vastaavalla tavalla kuin vuoden 2009 arvonalentumistestauksissa. Vuoden 2010 diskonttokorkoa määritettäessä luottoriskipreemion nousua kompensoi riskittömän koron lasku. Diskonttokorkona on käytetty Industrial & Terminalille 10,1 (2009: Hiab 9,8 ja Kalmar 10,8) prosenttia ja Marinelle 9,5 (2009: 9,7) prosenttia. Suoritettujen arvonalennustestien perusteella ei ole tehty arvonalennuksia vuosien 2010 ja 2009 aikana.
Osana arvonalentumistestausta yhtiö on tehnyt herkkyyslaskelmat keskeisten oletusten osalta rahavirtaa tuottaville yksikölle. Laskelmissa käytetyt keskeiset muuttujat ovat diskonttokorko, liikevaihto ja liikevoittoprosentti sekä näiden muuttujien yhteisvaikutus. Mikään tehdyistä herkkyysanalyyseistä ei osoittanut arvonalennustarvetta. Yhteenveto oletuksista ja niiden muutosten vaikutuksista on esitetty alla olevassa taulukossa.
| Industrial & | ||
|---|---|---|
| Vaikutus käyttöoarvoon (pieneneminen) | Terminal | Marine |
| 2 %-yksikön nousu diskonttokorossa (WACC) | 20 % | 20 % |
| Liikevaihdon 10 %-yksikön ja liikevoittoprosentin 2 %-yksikön lasku | 34 % | 29 % |
| Yllä olevien tekijöiden samanaikaisen muutoksen vaikutus | 48 % | 43 % |
Tehtyjen herkkyysanalyysien perusteella johto arvioi, ettei mikään jokseenkin mahdollinen muutos tärkeimmissä käytetyissä oletuksissa aiheuttaisi liikearvon arvonalentumista.
| 2010 | Patentit ja | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | Kehittämismenot | Tavaramerkit | lisenssit | Muut * | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 19,9 | 43,6 | 28,1 | 42,7 | 134,2 |
| Kurssierot | 0,1 | 0,9 | 0,1 | 5,3 | 6,4 |
| Lisäykset | 3,2 | - | 1,5 | 0,3 | 5,0 |
| Vähennykset | -1,8 | 0,0 | -0,6 | 0,0 | -2,4 |
| Uudelleenryhmittelyt | 3,2 | 0,3 | -0,2 | -2,6 | 0,6 |
| Yrityshankinnat | - | - | - | - | - |
| Hankintameno 31.12. | 24,5 | 44,8 | 28,9 | 45,7 | 143,9 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -1,8 | -2,0 | -11,7 | -24,0 | -39,5 |
| Kurssierot | - | -0,2 | -0,3 | -1,8 | -2,4 |
| Tilikauden poistot | -4,0 | -0,8 | -3,6 | -5,2 | -13,6 |
| Arvonalentumiset | - | - | - | - | 0,0 |
| Vähennykset | 0,0 | - | 0,6 | 0,0 | 0,6 |
| Uudelleenryhmittelyt | 0,3 | 0,4 | 0,5 | -0,5 | 0,6 |
| Yrityshankinnat | - | - | - | - | - |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -5,5 | -2,6 | -14,5 | -31,5 | -54,2 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 18,1 | 41,6 | 16,3 | 18,7 | 94,7 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 19,0 | 42,2 | 14,4 | 14,1 | 89,7 |
| 2009 | Patentit ja | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | Kehittämismenot | Tavaramerkit | lisenssit | Muut * | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 12,6 | 43,4 | 21,1 | 39,3 | 116,5 |
| Kurssierot | 0,0 | 0,2 | -0,2 | 1,1 | 1,1 |
| Lisäykset | 5,8 | - | 7,0 | 1,7 | 14,6 |
| Vähennykset | -0,1 | - | -0,2 | -2,9 | -3,2 |
| Uudelleenryhmittelyt | 1,6 | - | 0,5 | 0,5 | 2,5 |
| Yrityshankinnat | - | - | -0,1 | 2,9 | 2,8 |
| Hankintameno 31.12. | 19,9 | 43,6 | 28,1 | 42,7 | 134,2 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -0,7 | -1,0 | -8,7 | -21,1 | -31,5 |
| Kurssierot | - | -0,4 | 0,0 | -0,7 | -1,2 |
| Tilikauden poistot | -1,1 | -0,6 | -3,2 | -4,1 | -9,1 |
| Arvonalentumiset | - | - | - | - | 0,0 |
| Vähennykset | 0,0 | - | 0,3 | 2,2 | 2,5 |
| Uudelleenryhmittelyt | 0,0 | - | -0,1 | 0,0 | -0,2 |
| Yrityshankinnat | - | - | 0,0 | -0,2 | -0,1 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -1,8 | -2,0 | -11,7 | -24,0 | -39,5 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 11,9 | 42,4 | 12,4 | 18,2 | 85,0 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 18,1 | 41,6 | 16,3 | 18,7 | 94,7 |
* Ryhmä Muut sisältää muun muassa huoltosopimuksia, asiakaskantaa sekä muita yrityshankintojen yhteydessä aktivoituja aineettomia hyödykkeitä.
Tavaramerkit on arvostettu yrityshankintojen yhteydessä käypään arvoon. Osa tavaramerkeistä on määritelty taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomiksi hyödykkeiksi, mukaan lukien MacGregor. Niiden on arvioitu kerryttävän nettorahavirtaa rajoittamattoman ajan. Arvio perustuu niiden maailmanlaajuiseen, markkina-alue- tai asiakassegmenttikohtaiseen markkinajohtajuuteen ja pitkään historiaan. MacGregor-tavaramerkkiä on käytetty 1930 luvulta lähtien ja sitä kehitetään edelleen. Tavaramerkkien arvoa arvioidaan mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi aina kun on viitteitä siitä, että arvo on alentunut, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomien tavaramerkkien arvonalentumistestaus tehdään osana rahavirtaa tuottavien yksiköiden (CGU) testausta, josta on kerrottu enemmän liitetiedossa 14, Liikearvo. Taloudelliselta pitoajaltaan rajoittamattomien aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvo oli 31.12.2010 41,2 (31.12.2009: 40,0) miljoonaa euroa.
Muiden tavaramerkkien on arvioitu kerryttävän nettorahavirtaa taloudellisena vaikutusaikanaan, joka on määritelty noin 5 vuodeksi. Nämä tavaramerkit poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan tasapoistoin.
| 2010 | Koneet ja | Keskeneräiset | Maksetut | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | Maa-alueet Rakennukset | kalusto | investoinnit | ennakot | Yhteensä | |
| Hankintameno 1.1. | 14,0 | 180,2 | 432,6 | 28,6 | 2,3 | 657,6 |
| Kurssierot | 0,9 | 13,4 | 25,4 | 1,6 | 0,1 | 41,4 |
| Lisäykset | 0,8 | 2,3 | 34,3 | 19,8 | 0,0 | 57,2 |
| Vähennykset | -3,1 | -36,9 | -28,0 | -0,7 | - | -68,7 |
| Uudelleenryhmittelyt | 1,0 | 26,3 | 5,0 | -35,6 | -2,4 | -5,7 |
| Yrityshankinnat | 0,6 | 0,0 | -2,5 | - | - | -1,9 |
| Hankintameno 31.12. | 14,2 | 185,3 | 466,9 | 13,6 | 0,0 | 680,0 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -1,5 | -70,3 | -284,7 | - | - | -356,4 |
| Kurssierot | -0,2 | -4,9 | -18,0 | - | - | -23,1 |
| Tilikauden poistot | -0,1 | -9,0 | -39,4 | - | - | -48,5 |
| Arvonalentumiset | 0,0 | -0,1 | - | - | - | -0,1 |
| Vähennykset | 0,1 | 21,7 | 16,1 | - | - | 37,9 |
| Uudelleenryhmittelyt | 1,0 | -1,5 | 0,7 | - | - | 0,2 |
| Yrityshankinnat | 0,0 | 0,2 | 2,2 | - | - | 2,4 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. |
-0,7 | -63,8 | -323,0 | - | - | -387,6 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 12,6 | 109,9 | 147,9 | 28,6 | 2,3 | 301,2 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 13,5 | 121,4 | 143,9 | 13,6 | 0,0 | 292,4 |
| 2009 | Koneet ja | Keskeneräiset | Maksetut | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | Maa-alueet Rakennukset | kalusto | investoinnit | ennakot | Yhteensä | |
| Hankintameno 1.1. | 13,6 | 171,2 | 446,7 | 16,4 | 1,2 | 649,2 |
| Kurssierot | 0,3 | 1,2 | 9,9 | 0,0 | 0,0 | 11,4 |
| Lisäykset | 0,5 | 7,5 | 37,8 | 45,6 | 2,3 | 93,7 |
| Vähennykset | -0,4 | -24,4 | -68,4 | -0,7 | -0,7 | -94,6 |
| Uudelleenryhmittelyt | 0,0 | 24,7 | 6,5 | -32,7 | -0,5 | -2,1 |
| Yrityshankinnat | -0,1 | - | 0,1 | - | - | 0,0 |
| Hankintameno 31.12. | 14,0 | 180,2 | 432,6 | 28,6 | 2,3 | 657,6 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -1,2 | -80,6 | -283,9 | - | - | -365,7 |
| Kurssierot | -0,1 | -0,9 | -6,3 | - | - | -7,3 |
| Tilikauden poistot | -0,1 | -9,6 | -40,0 | - | - | -49,6 |
| Arvonalentumiset | - | -1,0 | -0,3 | - | - | -1,3 |
| Vähennykset | 0,0 | 21,8 | 45,9 | - | - | 67,7 |
| Uudelleenryhmittelyt | 0,0 | 0,0 | -0,2 | - | - | -0,2 |
| Yrityshankinnat | - | - | 0,0 | - | - | 0,0 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. |
-1,5 | -70,3 | -284,7 | - | - | -356,4 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 12,4 | 90,7 | 162,8 | 16,4 | 1,2 | 283,5 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 12,6 | 109,9 | 147,9 | 28,6 | 2,3 | 301,2 |
| Ennakkomaksut | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2010 MEUR |
Rakennukset | Koneet ja kalusto |
ja keskeneräiset investoinnit |
Yhteensä | ||
| 1.1. | - | - | 0,1 | 0,1 | ||
| Lisäykset | 0,2 | 0,0 | - | 0,2 | ||
| Vähennykset | - | - | -0,1 | -0,1 | ||
| 31.12. | 0,2 | 0,0 | 0,0 | 0,2 |
Aineellisiin hyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti:
| 2010 | Koneet ja | ||
|---|---|---|---|
| MEUR | Rakennukset | kalusto | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 5,7 | 3,6 | 9,4 |
| Kurssierot | 0,2 | 0,5 | 0,7 |
| Lisäykset | 0,0 | 0,5 | 0,5 |
| Vähennykset | -0,7 | -0,6 | -1,3 |
| Uudelleenryhmittelyt | 0,4 | 0,0 | 0,4 |
| Yrityshankinnat | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Hankintameno 31.12. | 5,6 | 4,0 | 9,6 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -3,0 | -2,2 | -5,2 |
| Kurssierot | -0,1 | -0,3 | -0,4 |
| Tilikauden poistot | -0,3 | -0,3 | -0,6 |
| Arvonalentumiset | -0,1 | 0,0 | -0,1 |
| Vähennykset | 0,0 | 0,3 | 0,3 |
| Yrityshankinnat | -0,2 | 0,0 | 0,0 |
| Uudelleenryhmittelyt | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -3,7 | -2,6 | -6,0 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 2,7 | 1,4 | 4,2 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 2,0 | 1,4 | 3,6 |
| 2009 | Koneet ja | ||
|---|---|---|---|
| MEUR | Rakennukset | kalusto | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 6,0 | 4,2 | 10,2 |
| Kurssierot | 0,1 | 0,3 | 0,4 |
| Lisäykset | 1,9 | 0,3 | 2,1 |
| Vähennykset | -2,2 | -0,4 | -2,6 |
| Uudelleenryhmittelyt | 0,0 | -0,7 | -0,7 |
| Yrityshankinnat | - | - | - |
| Hankintameno 31.12. | 5,7 | 3,6 | 9,4 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -2,9 | -1,9 | -4,9 |
| Kurssierot | 0,0 | -0,2 | -0,2 |
| Tilikauden poistot | -0,6 | -0,3 | -0,9 |
| Arvonalentumiset | -1,0 | - | -1,0 |
| Vähennykset | 1,5 | 0,1 | 1,6 |
| Yrityshankinnat | - | - | - |
| Uudelleenryhmittelyt | 0,0 | 0,1 | 0,1 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -3,0 | -2,2 | -5,2 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 3,1 | 2,2 | 5,4 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 2,7 | 1,4 | 4,2 |
Aineellisiin hyödykkeisiin sisältyy muiksi vuokrasopimuksiksi luokitelluilla asiakasrahoitussopimuksilla vuokralle annettua omaisuutta seuraavasti:
| Koneet ja kalusto | ||
|---|---|---|
| MEUR | 2010 | 2009 |
| Hankintameno 1.1. | 163,6 | 167,7 |
| Kurssierot | 3,2 | 3,1 |
| Lisäykset | 16,8 | 19,1 |
| Vähennykset | -18,0 | -26,8 |
| Uudelleenryhmittelyt | -0,5 | 0,5 |
| Yrityshankinnat | 0,1 | - |
| Hankintameno 31.12. | 165,2 | 163,6 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -96,9 | -87,0 |
| Kurssierot | -2,2 | -1,8 |
| Tilikauden poistot | -15,2 | -18,1 |
| Vähennykset | 8,5 | 10,0 |
| Uudelleenryhmittelyt | 0,2 | - |
| Yrityshankinnat | 0,0 | - |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -105,6 | -96,9 |
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 66,7 | 80,7 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 59,6 | 66,7 |
| MEUR | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 7,1 | 6,5 |
| Kurssierot | 0,0 | -0,3 |
| Osuus kauden tuloksesta | 0,5 | 0,8 |
| Vähennykset | -1,7 | - |
| Uudelleenryhmittelyt | - | - |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 5,9 | 7,1 |
Osakkuusyritysten kirjanpitoarvoon 31.12.2009 sisältyy liikearvoa 2,8 miljoonaa euroa. Osakkuusyritysten kirjanpitoarvoon kauden lopussa ei sisälly julkisesti noteerattujen yritysten osakkeita.
| Omistusosuus (%) | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2010 MEUR |
Maa | Varat | Velat | Liikevaihto | Tilikauden voitto/tappio |
Emoyhtiö | Konserni |
| Hymetal S.A. | Ranska | 5,0 | 3,4 | 9,2 | -0,1 | - | 40,0 |
| Montaje, Mantenimiento y Reformas | |||||||
| de Instalaciones Portuarias, S.A. | Espanja | 6,3 | 2,9 | 12,0 | 1,5 | - | 30,0 |
| Processiones, Superficiales y | |||||||
| Aplicaciones, S.L. | Espanja | 0,7 | 0,4 | 2,3 | 0,0 | - | 30,0 |
| Dalian Nurmi Hydraulics Co., Ltd. | |||||||
| (28.5.2010 asti) | Kiina | - | - | 3,0 | 0,3 | - | - |
| Haida-MacGREGOR Jiangyin | |||||||
| Sealing Co., Ltd | Kiina | 6,3 | 1,3 | 9,7 | 1,0 | - | 25,0 |
| MacGREGOR - Yingke Marine | |||||||
| Equipment Design & Consulting | |||||||
| (Shanghai) Co., Ltd. | Kiina | 0,2 | 0,0 | 0,5 | 0,0 | - | 25,0 |
Konsernilla oli 31.12.2010 edellä mainittujen lisäksi osuuksia 2 osakkuusyrityksessä.
| Omistusosuus (%) | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2009 MEUR |
Maa | Varat | Velat | Liikevaihto | Tilikauden voitto/tappio |
Emoyhtiö | Konserni |
| Hymetal S.A. | Ranska | 7,1 | 5,6 | 16,4 | 0,2 | - | 40,0 |
| Haida-MacGREGOR Jiangyin Sealing Co., Ltd |
Kiina | 5,2 | 1,1 | 8,0 | 0,9 | - | 25,0 |
| Montaje, Mantenimiento y Reformas de Instalaciones Portuarias, S.A. |
Espanja | 7,0 | 4,2 | 14,7 | 0,8 | - | 30,0 |
| Processiones, Superficiales y Aplicaciones, S.L. |
Espanja | 0,7 | 0,4 | 0,0 | 0,1 | - | 30,0 |
| Dalian Nurmi Hydraulics Co., Ltd. | Kiina | 7,6 | 0,9 | 8,3 | 0,8 | 25,0 | 25,0 |
| MacGREGOR - Yingke Marine Equipment Design & Consulting (Shanghai) Co., Ltd. |
Kiina | 0,2 | 0,0 | 0,6 | 0,0 | - | 25,0 |
Konsernilla oli 31.12.2009 edellä mainittujen lisäksi osuuksia 2 osakkuusyrityksessä.
Yllä olevissa taulukoissa esitetyt tiedot perustuvat uusimpiin saatavilla oleviin tilinpäätöksiin.
| MEUR | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 0,4 | 0,5 |
| Kurssierot | 0,1 | 0,0 |
| Osuus kauden tuloksesta | 0,1 | -0,1 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 0,6 | 0,4 |
Yhteisyritysten kirjanpitoarvoon kauden lopussa ei sisälly julkisesti noteerattujen yritysten osakkeita.
Yhteisyritykset
| Omistusosuus (%) | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2010 MEUR |
Maa | Varat | Velat | Liikevaihto | Tilikauden voitto/tappio |
Emoyhtiö | Konserni |
| Kalmar (Malaysia) Sdn. Bhd. | Malesia | 7,8 | 6,9 | 9,8 | 0,2 | - | 50,0 |
| Starmax V.O.F | Alankomaat | 0,2 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | - | 50,0 |
| MacGREGOR Vinashin Marine Equipment Company Limited |
Vietnam | 0,2 | - | - | 0,0 | - | 49,0 |
| Omistusosuus (%) | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2009 | Tilikauden | ||||||
| MEUR | Maa | Varat | Velat | Liikevaihto | voitto/tappio | Emoyhtiö | Konserni |
| Kalmar (Malaysia) Sdn. Bhd. | Malesia | 5,6 | 4,1 | 10,3 | 0,0 | - | 50,0 |
| Starmax V.O.F | Alankomaat | 1,9 | 2,2 | 8,5 | -0,1 | - | 50,0 |
| MacGREGOR Vinashin Marine | |||||||
| Equipment Company Limited | Vietnam | 0,2 | - | - | 0,0 | - | 49,0 |
Yllä olevissa taulukoissa esitetyt tiedot perustuvat uusimpiin saatavilla oleviin tilinpäätöksiin.
| MEUR | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 1,5 | 2,0 |
| Kurssierot | 0,0 | 0,1 |
| Lisäykset | 2,8 | 0,0 |
| Vähennykset | 0,0 | -0,6 |
| Uudelleenryhmittelyt | 0,0 | - |
| Yrityshankinnat | - | - |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 4,3 | 1,5 |
Myytävissä olevat sijoitukset koostuvat noteeraamattomien yhtiöiden osakkeista (pääasiassa loma-, tennis-, golf- ja muista vastaavista osakkeista), ja ne on arvostettu hankintahintaan, koska luotettavat käyvät arvot eivät ole selvitettävissä tai ne eivät olennaisesti poikkeaisi hankinta-arvoista.
| Kirjattu muihin laajan |
||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | 1.1.2010 | Kirjattu tulos laskelmaan |
tuloksen eriin |
Kurssierot | Yrityshankinnat/- myynnit |
31.12.2010 |
| Vahvistetut tappiot | 65,7 | 0,3 | - | 2,8 | - | 68,8 |
| Varaukset | 10,8 | -0,9 | - | 0,5 | - | 10,4 |
| Poistoero | 2,2 | -0,2 | - | 0,0 | - | 2,0 |
| Eläkevelvoitteet | 3,3 | -0,2 | - | 0,3 | - | 3,4 |
| Sisäisten katteiden eliminointi | 5,3 | 3,0 | - | 0,0 | - | 8,3 |
| Käyvän arvon muutokset | 14,4 | -0,2 | -11,7 | 1,4 | - | 3,9 |
| Muut väliaikaiset erot | 28,1 | 5,3 | -10,0 | 3,2 | - | 26,5 |
| Yhteensä | 129,7 | 7,0 | -21,7 | 8,3 | - | 123,2 |
| Netotettu laskennallisesta verovelasta * | -15,8 | -3,3 | - | -0,4 | - | -19,6 |
| Yhteensä, netto | 113,9 | 3,7 | -21,7 | 7,8 | - | 103,6 |
| Kirjattu muihin laajan |
||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | 1.1.2010 | Kirjattu tulos laskelmaan |
tuloksen eriin |
Kurssierot | Yrityshankinnat/- -myynnit |
31.12.2010 |
| Poistoero | 3,2 | 1,1 | - | 0,4 | - | 4,7 |
| Liikearvon poistot | 7,2 | 1,6 | - | 0,6 | - | 9,3 |
| Käyvän arvon kohdistus yrityshankinnoista | 9,6 | -0,6 | - | 0,4 | -0,6 | 8,9 |
| Tutkimus ja tuotekehitys | 2,9 | -0,3 | - | 0,0 | - | 2,5 |
| Käyvän arvon muutokset | 7,0 | -0,2 | 8,7 | 0,4 | - | 15,8 |
| Muut väliaikaiset erot | 15,6 | -4,6 | 24,6 | 1,3 | - | 36,9 |
| Yhteensä | 45,5 | -3,1 | 33,3 | 3,1 | -0,6 | 78,3 |
| Netotettu laskennallisesta verosaatavasta | ||||||
| * | -15,8 | -3,3 | - | -0,4 | - | -19,6 |
| Yhteensä, netto | 29,7 | -6,4 | 33,3 | 2,6 | -0,6 | 58,7 |
| Kirjattu muihin laajan |
||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | 1.1.2009 | Kirjattu tulos laskelmaan |
tuloksen eriin |
Kurssierot | Yrityshankinnat/- -myynnit |
31.12.2009 |
| Vahvistetut tappiot | 23,3 | 41,2 | - | 1,3 | - | 65,7 |
| Varaukset | 18,1 | -7,0 | - | -0,3 | - | 10,8 |
| Poistoero | 1,4 | 0,9 | - | -0,1 | - | 2,2 |
| Eläkevelvoitteet | 3,7 | -0,5 | - | 0,2 | - | 3,3 |
| Sisäisten katteiden eliminointi | 7,0 | -1,7 | - | 0,0 | - | 5,3 |
| Käyvän arvon muutokset | 34,4 | -0,1 | -19,9 | 0,0 | - | 14,4 |
| Muut väliaikaiset erot | 13,9 | 14,8 | - | -0,5 | - | 28,1 |
| Yhteensä | 101,7 | 47,5 | -19,9 | 0,4 | - | 129,7 |
| Netotettu laskennallisesta verovelasta * | -4,5 | -10,6 | - | -0,8 | - | -15,8 |
| Yhteensä, netto | 97,2 | 36,9 | -19,9 | -0,3 | - | 113,9 |
| Kirjattu muihin laajan |
||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kirjattu tulos | tuloksen | Yrityshankinnat/- | ||||
| MEUR | 1.1.2009 | laskelmaan | eriin | Kurssierot | -myynnit | 31.12.2009 |
| Poistoero | 2,7 | -0,2 | - | 0,7 | - | 3,2 |
| Liikearvon poistot | 4,6 | 3,1 | - | -0,5 | - | 7,2 |
| Käyvän arvon kohdistus yrityshankinnoista | 8,9 | -1,0 | - | 1,0 | 0,7 | 9,6 |
| Tutkimus ja tuotekehitys | 2,8 | 0,1 | - | 0,0 | - | 2,9 |
| Käyvän arvon muutokset | 13,2 | 0,3 | -6,4 | 0,0 | - | 7,0 |
| Muut väliaikaiset erot | 15,2 | 0,7 | 1,2 | -1,5 | - | 15,6 |
| Yhteensä | 47,4 | 3,0 | -5,2 | -0,3 | 0,7 | 45,5 |
| Netotettu laskennallisesta verosaatavasta | ||||||
| * | -4,5 | -10,6 | - | -0,8 | - | -15,8 |
| Yhteensä, netto | 43,0 | -7,6 | -5,2 | -1,1 | 0,7 | 29,7 |
* Laskennalliset verosaatavat ja -velat vähennetään toisistaan, mikäli on olemassa laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia verovelkoja tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia verosaamisia vastaan.
Käyttämättömistä verotuksellisista tappioista kirjataan laskennallisia verosaamisia siihen määrään asti kun verohyödyn saaminen verotettavan tulon perusteella on todennäköistä. Konsernissa oli vuoden 2010 lopussa 31,4 (31.12.2009: 45,3) miljoonaa euroa verotuksessa vähennyskelpoisia käyttämättömiä tappioita, joista ei ole kirjattu verosaamista, koska verohyödyn realisoituminen ei ole todennäköistä. Näistä tappioista 16,7 (31.12.2009: 14,2) miljoonaa euroa vanhenee viiden vuoden kuluessa ja 14,7 (31.12.2009: 31,1) miljoonan euron tappioilla ei ole vanhenemisaikaa tai se on yli viisi vuotta.
Laskennallinen verovelka kirjataan sellaisissa maissa sijaitsevien tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista, joissa osingonjaosta aiheutuu veroseuraamus ja jos osinkojakoa lähitulevaisuudessa pidetään todennäköisenä.
| MEUR | 31.12.2010 | 31.12.2009 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 214,5 | 194,3 |
| Keskeneräiset tuotteet | 294,4 | 256,2 |
| Valmiit tuotteet | 159,3 | 138,5 |
| Vaihto-omaisuudesta maksetut ennakkomaksut | 10,6 | 20,3 |
| Yhteensä | 678,8 | 609,3 |
Vaihto-omaisuuden arvoa on alennettu nettorealisointiarvoa vastaavaksi 76,0 (31.12.2009: 59,0) miljoonan euron epäkuranttiuskirjauksilla.
Rahoitusvarojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat |
||||
|---|---|---|---|---|
| 31.12.2010 MEUR |
Lainat ja muut saamiset |
Myytävissä olevat rahoitusvarat |
rahoitusvarat, johdannaiset |
Yhteensä |
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | ||||
| Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset | 7,7 | - | - | 7,7 |
| Myytävissä olevat sijoitukset | - | 4,3 | - | 4,3 |
| Johdannaisvarat | - | - | 20,0 | 20,0 |
| Muut korottomat saamiset | 5,1 | - | - | 5,1 |
| Yhteensä | 12,8 | 4,3 | 20,0 | 37,1 |
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | ||||
| Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset | 5,0 | - | - | 5,0 |
| Johdannaisvarat | - | - | 73,5 | 73,5 |
| Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset | 437,4 | - | - | 437,4 |
| Rahavarat | 317,7 | - | - | 317,7 |
| Yhteensä | 760,1 | - | 73,5 | 833,6 |
| Rahoitusvarat yhteensä | 772,9 | 4,3 | 93,5 | 870,7 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat |
||||
|---|---|---|---|---|
| 31.12.2009 MEUR |
Lainat ja muut saamiset |
Myytävissä olevat rahoitusvarat |
rahoitusvarat, johdannaiset |
Yhteensä |
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | ||||
| Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset | 7,4 | - | - | 7,4 |
| Myytävissä olevat sijoitukset | - | 1,5 | - | 1,5 |
| Johdannaisvarat | - | - | 9,1 | 9,1 |
| Muut korottomat saamiset | 8,0 | - | - | 8,0 |
| Yhteensä | 15,4 | 1,5 | 9,1 | 26,0 |
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | ||||
| Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset | 2,9 | - | - | 2,9 |
| Johdannaisvarat | - | - | 38,8 | 38,8 |
| Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset | 429,3 | - | - | 429,3 |
| Rahavarat | 266,6 | - | - | 266,6 |
| Yhteensä | 698,8 | - | 38,8 | 737,7 |
| Rahoitusvarat yhteensä | 714,3 | 1,5 | 47,9 | 763,7 |
Rahoitusvelkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin
| 31.12.2010 MEUR |
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat |
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat, johdannaiset |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |||
| Korolliset velat | 403,8 | - | 403,8 |
| Johdannaisvelat | - | 3,9 | 3,9 |
| Muut korottomat velat | 33,7 | - | 33,7 |
| Yhteensä | 437,5 | 3,9 | 441,4 |
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | |||
| Korolliset velat | 96,5 | - | 96,5 |
| Johdannaisvelat | - | 38,6 | 38,6 |
| Ostovelat ja muut korottomat velat | 318,0 | - | 318,0 |
| Yhteensä | 414,6 | 38,6 | 453,2 |
| Rahoitusvelat yhteensä | 852,1 | 42,6 | 894,6 |
| 31.12.2009 MEUR |
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat |
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat, johdannaiset |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |||
| Korolliset velat | 511,2 | - | 511,2 |
| Johdannaisvelat | - | 28,4 | 28,4 |
| Muut korottomat velat | 28,6 | - | 28,6 |
| Yhteensä | 539,9 | 28,4 | 568,2 |
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | |||
| Korolliset velat | 83,0 | - | 83,0 |
| Johdannaisvelat | - | 58,0 | 58,0 |
| Ostovelat ja muut korottomat velat | 247,9 | - | 247,9 |
| Yhteensä | 330,9 | 58,0 | 388,9 |
| Rahoitusvelat yhteensä | 870,8 | 86,4 | 957,2 |
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat koostuvat yksinomaan valuuttatermiineistä sekä koron- ja valuutanvaihtosopimuksista, jotka luokitellaan IFRS 7.27 mukaisessa käypien arvojen hierarkiassa tasolle 2, todettavissa olevat syöttötiedot.
Muut erät on kirjattu taseeseen jaksotettuun hankintamenoon ja erien käyvistä arvoista on annettu lisätietoja kutakin erää koskevan erillisen liitetiedon yhteydessä.
Pitkäaikaiset saamiset
| MEUR | 31.12.2010 | 31.12.2009 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset korottomat saamiset | 5,1 | 8,0 |
Lyhytaikaiset saamiset
| MEUR | 31.12.2010 | 31.12.2009 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 384,3 | 349,6 |
| Saamiset pitkäaikaishankkeista | 47,1 | 73,9 |
| Korkojaksotukset | 4,6 | 4,3 |
| Muut siirtosaamiset | 110,3 | 78,3 |
| Yhteensä | 546,3 | 506,1 |
Konserni on kirjannut myyntisaamisten vähennykseksi 19,8 (31.12.2009: 18,8) miljoonaa euroa luottotappiota.
| MEUR | 31.12.2010 | 31.12.2009 |
|---|---|---|
| Erääntymättömät myyntisaatavat | 270,7 | 251,0 |
| 1−90 päivää erääntyneet myyntisaatavat | 89,9 | 79,0 |
| 91−360 päivää erääntyneet myyntisaatavat | 19,1 | 19,1 |
| Yli 360 päivää erääntyneet myyntisaatavat | 4,7 | 0,5 |
| Yhteensä | 384,3 | 349,6 |
Luottotappiovaraukset, kohdistettu myyntisaamisten ikäjakaumaan
| MEUR | 31.12.2010 | 31.12.2009 |
|---|---|---|
| Erääntymättömät myyntisaatavat | - | - |
| 1−90 päivää erääntyneet myyntisaatavat | 0,5 | 0,7 |
| 91−360 päivää erääntyneet myyntisaatavat | 7,3 | 7,9 |
| Yli 360 päivää erääntyneet myyntisaatavat | 11,9 | 10,2 |
| Yhteensä | 19,8 | 18,8 |
| MEUR | 31.12.2010 | 31.12.2009 |
|---|---|---|
| Käteinen raha ja pankkitilit | 155,2 | 86,9 |
| Lyhytaikaiset talletukset | 162,4 | 179,8 |
| Yhteensä | 317,7 | 266,6 |
Rahavarat rahavirtalaskelmassa
| MEUR | 31.12.2010 | 31.12.2009 |
|---|---|---|
| Rahavarat | 317,7 | 266,6 |
| Pankkitililimiittien käyttö | -14,1 | -14,1 |
| Rahavarat rahavirtalaskelmassa | 303,6 | 252,5 |
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät koostuvat myytävänä olevista kiinteistöistä. Kiinteistöjen kirjanpitoarvo 31.12.2010 oli 0,4 miljoonaa euroa. Kiinteistöt on arvostettu IFRS 5:n mukaisesti kirjanpitoarvoon tai sitä alhaisempaan käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla kuluilla.
Myytävänä oleviin omaisuuseriin ei sisälly velkoja.
Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, muuntoeroista, arvonmuutosrahastosta, sijoitetun vapaan pääoman rahastosta, kertyneistä voittovaroista ja vähemmistön osuudesta. Ylikurssirahastoon on kirjattu osakemerkinnän yhteydessä yhtiölle tuleva osakkeen merkintähinnan kirjanpidollisen vasta-arvon ylittävä osa niissä tapauksissa, joissa optio-oikeuksista on päätetty vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978/734) aikana. Uuden osakeyhtiölain (21.7.2006/624) voimaantulon (1.9.2006) jälkeen päätettyjen optio-ohjelmien perusteella tehdyistä osakemerkinnöistä saadut maksut merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Muuntoerot sisältävät ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Myös valuuttakurssierot niistä lainasopimuksista, jotka käsitellään nettoinvestointina ulkomaiseen tytäryhtiöön, kirjataan muuntoeroihin. Arvonmuutosrahasto sisältää rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutokset sekä myytävissä olevien sijoitusten käyvän arvon muutokset. Tilikauden voitto sekä muutokset yhtiön omien osakkeiden omistuksessa kirjataan kertyneisiin voittovaroihin.
Cargotecin yhtiöjärjestyksen mukaan osakekanta jakaantuu A- ja B-sarjan osakkeisiin. Cargotecin B-sarjan osake on noteerattu NASDAQ OMX Helsingissä. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.
Yhtiökokouksessa jokaisella A-sarjan osakkeella on yksi ääni ja kymmenellä B-sarjan osakkeella yksi ääni kuitenkin niin, että jokaisella osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni. Yhtiöjärjestyksen mukaan B-sarjan osakkeet oikeuttavat korkeampaan osinkoon kuin A-sarjan osakkeet. Eri osakesarjoille jaettavan osingon välisen eron tulee olla vähintään yksi (1) sentti ja enintään kaksi ja puoli (2,5) senttiä.
Vuoden 2010 lopussa Cargotecilla oli hallussaan 2 959 487 (31.12.2009: 2 959 487) kappaletta B-sarjan osakkeita. Tilikaudella 2010 ja tilikaudella 2009 ei ole hankittu omia osakkeita. Tilikaudella 2009 luovutettiin maksutta yhtiön hallussa olleista omista osakkeista 31 238 kappaletta osana osakeperusteista kannustinohjelmaa. Hallituksen valtuudet omien osakkeiden hankkimiseen ja luovuttamiseen sekä osakepääoman korottamiseen uusmerkinnällä on esitetty osiossa Osakkeet ja osakkeenomistajat.
| Osakkeiden lukumäärä, kpl | A-sarjan osakkeet | B-sarjan osakkeet | Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Osakkeiden lukumäärä 1.1.2009 | 9 526 089 | 54 778 191 | 64 304 280 |
| Osakemerkintä optio-oikeuksilla | 600 | 600 | |
| Osakkeiden lukumäärä 31.12.2009 | 9 526 089 | 54 778 791 | 64 304 880 |
| Luovutetut osakkeet | 31 238 | 31 238 | |
| Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2009 | -2 959 487 | -2 959 487 | |
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 31.12.2009 | 9 526 089 | 51 819 304 | 61 345 393 |
| Osakkeiden lukumäärä 1.1.2010 | 9 526 089 | 54 778 791 | 64 304 880 |
| Osakkeiden lukumäärä 31.12.2010 | 9 526 089 | 54 778 791 | 64 304 880 |
| Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2010 | -2 959 487 | -2 959 487 | |
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 31.12.2010 | 9 526 089 | 51 819 304 | 61 345 393 |
Tilinpäätöspäivän 31.12.2010 jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,60 euroa kutakin A-sarjan osaketta kohden ja 0,61 euroa kutakin ulkona olevaa B-sarjan osaketta kohden eli yhteensä 37 325 428,84 euroa.
Konsernilla oli osakepohjainen avainhenkilöiden kannustinohjelma vuosille 2007−2011. Tammikuussa 2007 julkistetun kannustinohjelman piiriin kuului noin 60 henkilöä. Ensimmäinen ansaintajakso oli 2007−2008 ja seuraavat kolme ansaintajaksoa vuoden mittaiset. Maaliskuussa 2009 maksettiin palkkio ansaintajaksolta 2007−2008. Toiselle ansaintajaksolle (2009) asetetut kriteerit eivät täyttyneet ja jäljellä olleita ansaintajaksoja (2010 ja 2011) ei aloiteta. Ohjelman mukainen palkkio ensimmäiseltä ansaintajaksolta maksettiin yhtiön B-sarjan osakkeina sekä rahana siltä osin, mikä tarvittiin kattamaan verot ja veroluonteiset maksut kokonaispalkkiosta. Palkkio määräytyi ansaintajakson liikevaihto- ja liikevoittotavoitteiden saavuttamisen perusteella. Avainhenkilöille maksettiin palkkioina yhteensä 31 356 B-sarjan osaketta, kun enimmäispalkkiomäärä ensimmäiselle kaudelle oli 135 825 kappaletta. Kaikkiaan ohjelmaan oli alunperin varattu enintään 387 500 B-sarjan osaketta. Järjestelmään liittyi kielto luovuttaa osakkeita vuoden kuluessa ansaintajakson päättymisestä. Osakkeet myös menetti henkilön lähtiessä yrityksestä ennen luovutuskiellon päättymistä ja 118 osaketta palautui tilikauden 2009 loppuun mennessä yhtiölle. Osakepalkkiojärjestelmän myöntämishetkellä osakkeen arvo oli 45,14 euroa.
Hallitus päätti maaliskuussa 2010 uuden osakepohjaisen kannustinohjelman perustamisesta konsernin johdolle. Ohjelmassa on kolme kolmen kalenterivuoden mittaista ansaintajaksoa, jotka alkavat vuosina 2010, 2011 ja 2012. Hallitus päättää kullekin ansaintajaksolle ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet sekä maksettavan palkkion enimmäismäärän. Hallitus päättää myös ansaintajakson kohderyhmästä ja kohderyhmään kuuluvien avainhenkilöiden enimmäispalkkioista kunkin ansaintajakson alkaessa. Mahdollinen palkkio maksetaan vuosina 2013, 2014 ja 2015 osittain yhtiön B-sarjan osakkeina ja osittain rahana. Järjestelmästä annetaan palkkiona yhteensä enintään 150 000 osaketta ja rahaa määrä, joka tarvitaan palkkiosta avainhenkilöille aiheutuviin veroihin ja veroluonteisiin maksuihin osakkeiden siirtohetkellä. Rahana maksetaan enintään annettavien osakkeiden siirtohetken arvoa vastaava määrä. Osakepalkkiojärjestelmän perusteella maksettava palkkio maksetaan ansaintajakson päättymistä seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy ennen ansaintajakson päättymistä. Lisäksi henkilön on omistettava ansaitut osakkeet sekä oltava työsuhteessa vähintään kahden vuoden ajan ansaintajakson päättymisestä.
Ensimmäisen jakson kohderyhmään kuuluvat Cargotec Oyj:n kaksitoista johtoryhmän jäsentä. Ansaintajakson 2010– 2012 ansaintakriteerit ovat Cargotec-konsernin tilikauden 2012 liikevoittoprosentti ja liikevaihto. Ansaintajakson 2010–2012 perusteella maksetaan yhteensä enintään 50 000 Cargotec Oyj:n B-sarjan osaketta, joista 47 000 oli myönnetty tilikauden 2010 lopussa. Osakkeen käyväksi arvoksi myöntämispäivänä 9.3.2010 määriteltiin 18,15 euroa. Koska henkilö ei ole oikeutettu saamaan osinkoja ansaintajakson aikana, on odotettavissa olevat osingot vähennetty myöntämispäivän osakekurssista käypää arvoa määritettäessä. Osakekurssi myöntämispäivänä oli 21,27 euroa. Käteisenä selvitettävän maksuosuuden käypää arvoa arvioidaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä ansaintajakson päättymiseen asti, ja velan käypä arvo muuttuu täten Cargotecin osakkeen hinnan mukaisesti.
Cargotec Oyj:n varsinainen yhtiökokous päätti maaliskuussa 2010 optio-oikeuksien antamisesta Cargotecin ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöille osana konsernin avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Optiooikeudet annetaan vastikkeetta. Optio-oikeuksia annetaan yhteensä enintään 1 200 000 kappaletta, ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 1 200 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa B-sarjan osaketta. Yhtiö ilmoittaa ennen merkintäajan alkamista, kohdistuuko merkintäoikeus uuteen vai olemassa olevaan osakkeeseen. Optiooikeuksista 400 000 merkitään tunnuksella 2010A, 400 000 merkitään tunnuksella 2010B ja 400 000 merkitään tunnuksella 2010C. Hallitus päättää niiden jakamisesta vuosittain keväällä 2010, 2011 ja 2012. Optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintäajan alkaminen edellyttää yhtiön hallituksen vuosittain määrittämälle taloudelliselle kriteerille asetettujen tavoitteiden täyttymistä. Ne optio-oikeudet, joiden osalta tavoitteet eivät ole täyttyneet, raukeavat. Mikäli optio-oikeuden omistajan työsuhde konserniyhtiöön päättyy, hän menettää optio-oikeudet, jos osakemerkinnän aika ei työsuhteen päättymispäivänä ollut alkanut.
Osakkeiden merkintäaika optio-oikeuksilla on:
optio-oikeudella 2010A osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 8.3.−19.3.2010 (21,35 EUR)
optio-oikeudella 2010B osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä yhtiön varsinaisen yhtiökokouksen jälkeisenä kahtena täytenä viikkona vuonna 2011.
Optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintähintoja alennetaan merkintähinnan määräytymisjakson alkamisen jälkeen ja ennen osakemerkintää päätettävien voiton- ja muun varojenjakojen määrällä kunkin varojenjaon täsmäytyspäivänä.
Keväällä 2010 annettiin 2010A-optio-oikeuksia 54 henkilölle mukaan lukien konsernin johtoryhmän jäsenet. Alkuperäinen osakkeen merkintähinta 2010A-optio-oikeudella on 21,35 euroa/osake. Merkintähinnasta vähennetään vuosittain maksetut osingot. 2010A-optio-oikeuksilla voi merkitä yhteensä enintään 400 000 Cargotec Oyj:n uutta tai yhtiön hallussa olevaa omaa B-sarjan osaketta. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2010 jaettujen optio-oikeuksien määrä on 359 500 kappaletta.
Hallitus on päättänyt, että jos tilikauden 2010 liikevoitto on alle 100 miljoonaa euroa, osakkeiden merkintäaika 2010Aoptio-oikeuksilla ei ala; jos tilikauden 2010 liikevoitto on vähintään 100 miljoonaa euroa, mutta alle 120 miljoonaa euroa, osakkeiden merkintäaika alkaa puolella 2010A-optio-oikeuksista; ja jos tilikauden 2010 liikevoitto on 120 miljoonaa euroa tai sen yli, osakkeiden merkintäaika alkaa kaikilla 2010A-optio-oikeuksilla.
Vuodelle 2010 asetettu liikevoittotavoite täyttyi täysimääräisesti eli osakemerkintä alkaa kaikilla 2010A-optiooikeuksilla huhtikuussa 2013 ohjelman ehtojen mukaisesti.
Optioiden käypä arvo on määritetty Black-Scholes optiohinnoittelumallilla. 2010A-option-oikeuksien käyväksi arvoksi myöntämishetkellä määriteltiin 8,82 euroa. Tilikaudella 2010 jaettujen optioiden käyvän arvon laskennassa käytetyt keskeisimmät oletukset on listattu alla olevassa taulukossa:
| 20,34 |
|---|
| 21,35 |
| 48,4 |
| 5,12 |
| 2,12 |
| - |
| 8,82 |
| 7,0 |
Osakemerkintäaika Cargotecin 2005A-optio-oikeuksilla päättyi 30.3.2008 ja 2005B-optio-oikeuksilla 30.3.2009. Merkintäaikana 2005A-optio-oikeuksilla merkittiin yhteensä 216 555 ja 2005B-optio-oikeuksilla 333 570 kappaletta Cargotecin B-sarjan osaketta. Osakemerkintäajan päätyttyä käyttämättä jääneet optio-oikeudet raukesivat ja ne on poistettu haltijoiden arvo-osuustileiltä.Tilikauden 2009 aikana optioiden toteuttamispäivien osakehinnan painotettu keskiarvo oli 7,27 euroa.
Ulkonaolevien optio-oikeuksien määrän muutos
| 2010A | 2005B | |
|---|---|---|
| Optio-oikeuksien lukumäärä | 2010 | 2009 |
| Optio-oikeuksien lukumäärä 1.1. | - | 34 910 |
| Myönnetyt optio-oikeudet | 372 000 | - |
| Palautuneet optio-oikeudet | 12 500 | - |
| Toteutetut optio-oikeudet | - | -200 |
| Rauenneet optio-oikeudet | - | -34 710 |
| Optio-oikeuksien lukumäärä 31.12. | 359 500 | - |
| Varastossa olevat 31.12. | 40 500 | - |
| Toteutettavissa olevat optio-oikeudet 31.12. | 400 000 | - |
Osakeperusteisten maksujen tulosvaikutus on kerrottu liitetiedossa 9, Henkilöstökulut.
Korollisten velkojen kirjanpitoarvot
| MEUR | 31.12.2010 | 31.12.2009 |
|---|---|---|
| Pitkäaikainen | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 155,7 | 200,7 |
| Joukkovelkakirjalainat | 246,2 | 307,6 |
| Rahoitusleasingvelat | 1,8 | 2,9 |
| Yhteensä | 403,8 | 511,2 |
| Seuraavan vuoden lyhennykset | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 40,4 | 20,2 |
| Rahoitusleasingvelat | 0,7 | 2,7 |
| Yhteensä | 41,1 | 23,0 |
| Lyhytaikainen | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 41,3 | 45,9 |
| Käytetyt pankkitililimiitit | 14,1 | 14,2 |
| Yhteensä | 55,4 | 60,1 |
| Korolliset velat yhteensä | 500,3 | 594,3 |
Pitkäaikaisten lainojen keskikorko, jonka laskennassa on otettu huomioon Yhdysvaltain dollari -määräisten joukkovelkakirjalainojen suojaus eurokorkoisiksi, oli 3,6 (31.12.2009: 3,4) prosenttia. Lyhytaikaisten lainojen keskikorko oli 3,7 (31.12.2009: 4,6) prosenttia.
Alla olevassa taulukossa esitetyt joukkovelkakirjalainojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla lainojen kassavirrat käyttäen korkokantana markkinakorkoja. Muiden korollisten velkojen käyvät arvot eivät poikkea olennaisesti kirjanpitoarvoista.
| 31.12.2010 | Kuponkikorko, % | Nimellisarvo | Käypä arvo, MEUR | Kirjanpitoarvo, MEUR |
|---|---|---|---|---|
| 2005−2012 | 3,8 | 22,2 MEUR | 22,9 | 22,2 |
| 2007−2014 | 5,4 | 95,0 MUSD | 80,1 | 71,0 |
| 2007−2017 | 5,6 | 120,0 MUSD | 106,1 | 89,6 |
| 2007−2019 | 5,7 | 85,0 MUSD | 76,7 | 63,5 |
| Kirjanpitoarvo, | ||||
|---|---|---|---|---|
| 31.12.2009 | Kuponkikorko, % | Nimellisarvo | Käypä arvo, MEUR | MEUR |
| 2005−2012 | 3,8 | 100,0 MEUR | 104,5 | 99,9 |
| 2007−2014 | 5,4 | 95,0 MUSD | 65,9 | 65,8 |
| 2007−2017 | 5,6 | 120,0 MUSD | 95,7 | 83,1 |
| 2007−2019 | 5,7 | 85,0 MUSD | 68,7 | 58,8 |
| MEUR | 31.12.2010 | 31.12.2009 |
|---|---|---|
| USD * | 225,0 | 208,2 |
| EUR | 223,8 | 307,5 |
| CNY | 40,6 | 41,6 |
| SEK | - | 20,4 |
| Muut | 10,9 | 16,5 |
| Yhteensä | 500,3 | 594,3 |
*Yhdysvaltain dollari -määräiset Private Placement joukkovelkakirjalainat on suojattu IAS 39 mukaisesti rahavirran suojauksiksi määritetyillä valuutan- ja koronvaihtosopimuksilla.
Konsernilla on rahoitusleasingsopimuksiksi luokiteltavia vuokrasopimuksia koneisiin ja kalustoon sekä kiinteistöihin. Sopimusehdot vaihtelevat tapauskohtaisesti.
| MEUR | 31.12.2010 | 31.12.2009 |
|---|---|---|
| Vähimmäisvuokrat | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 0,7 | 2,9 |
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua | 1,5 | 2,4 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 0,9 | 1,0 |
| Yhteensä | 3,1 | 6,3 |
| Kertymättömät rahoituskulut | -0,6 | -0,6 |
| Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo | 2,5 | 5,7 |
| MEUR | 31.12.2010 | 31.12.2009 |
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa | 0,7 | 2,7 |
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua | 1,1 | 2,2 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 0,7 | 0,8 |
| Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo | 2,5 | 5,7 |
Konsernilla on lukuisia työntekijöiden eläketurvan kattamiseksi tehtyjä eläkejärjestelyjä eri puolilla maailmaa. Eläkejärjestelyt on tehty paikallisten lakien ja vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti maksu- tai etuuspohjaisten järjestelyjen puitteissa. Etuuspohjaisissa järjestelyissä on määritelty maksettava eläke, mahdolliset työkyvyttömyyskorvaukset ja työsuhteen irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet. Eläke-edut määräytyvät näissä järjestelyissä yleensä perustuen työvuosien määrään ja loppupalkkaan.
Suomessa eläketurva hoidetaan eläkevakuutusyhtiöiden kautta TyEL-järjestelmän puitteissa, joka on luonteeltaan pääosin maksupohjainen järjestely. Ruotsissa eläketurva on järjestetty sekä eläkevakuutusyhtiöiden kautta että tekemällä kirjanpidossa taseeseen varaus eläkkeitä varten FGP/PRI-järjestelmän mukaisesti.
Suurin osa konsernin rahastoiduista etuuspohjaisista järjestelyistä on Englannissa, Norjassa ja Ruotsissa. Konsernin etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin maksamat ja rahastoidut erät vastaavat kunkin maan paikallisten viranomaisten vaatimuksia. Työsuhteen päättymisen jälkeisistä etuuksista johtuvia velvoitteita (sekä rahastoituja että rahastoimattomia) diskontattaessa käytettävä korko on määritettävä yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen raportointikauden päättymispäivän markkinatuoton perusteella. Maissa, joissa tällaisille joukkovelkakirjalainoille ei ole syviä markkinoita, on käytettävä valtion joukkolainojen (raportointikauden päättymispäivän) markkinatuottoa. Yritysten joukkovelkakirjalainojen ja valtion joukkolainojen on oltava saman valuutan määräisiä kuin työsuhteen päättymisen jälkeisestä etuudesta johtuva velvoite ja niiden juoksuajan tulee olla sama kuin työsuhteen päättymisen jälkeisestä etuudesta johtuvan velvoitteen arvioitu kestoaika.
| Muut työsuhteen | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt |
päättymisen jälkeiset etuudet |
Yhteensä | ||||
| MEUR | 31.12.2010 | 31.12.2009 | 31.12.2010 | 31.12.2009 | 31.12.2010 | 31.12.2009 |
| Rahastoimattomien velvoitteiden | ||||||
| nykyarvo | 38,8 | 24,0 | - | - | 38,8 | 24,0 |
| Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo | 33,4 | 45,6 | - | - | 33,4 | 45,6 |
| Varojen käypä arvo | -24,6 | -24,2 | - | - | -24,6 | -24,2 |
| Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset | ||||||
| voitot (+) tai tappiot (-) | -2,7 | -7,6 | - | - | -2,7 | -7,6 |
| Kirjaamattomat aikaisempien tilikausien | ||||||
| työsuoritukseen perustuvat menot | 0,4 | - | - | - | 0,4 | - |
| Yhteensä | 45,2 | 37,8 | - | - | 45,2 | 37,8 |
Velvoitteen käyvän arvon muutokset kauden aikana
| Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt |
Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet |
Yhteensä | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | 2010 | 2009 | 2010 | 2009 | 2010 | 2009 |
| Velvoitteen käypä arvo 1.1. | 69,5 | 53,1 | - | - | 69,5 | 53,1 |
| Tilikauden työsuoritukseen perustuvat | ||||||
| menot | 6,1 | 4,8 | - | - | 6,1 | 4,8 |
| Korkomenot | 3,0 | 3,0 | - | - | 3,0 | 3,0 |
| Järjestelyyn osallistuvien suorittamat maksut |
0,7 | -0,7 | - | - | 0,7 | -0,7 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot | -0,7 | 2,1 | - | - | -0,7 | 2,1 |
| Kurssierot | -1,0 | 10,4 | - | - | -1,0 | 10,4 |
| Kirjaamattomat aikaisempien tilikausien | ||||||
| työsuoritukseen perustuvat menot | 0,5 | - | - | - | 0,5 | - |
| Maksetut etuudet | -5,4 | -3,1 | - | - | -5,4 | -3,1 |
| Velvoitteen täyttäminen | -0,2 | - | - | - | -0,2 | - |
| Järjestelyn supistaminen | -0,3 | 0,0 | - | - | -0,3 | 0,0 |
| Velvoitteen käypä arvo 31.12. | 72,1 | 69,5 | - | - | 72,1 | 69,5 |
| Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt |
Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet |
Yhteensä | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | 2010 | 2009 | 2010 | 2009 | 2010 | 2009 |
| Varojen käypä arvo 1.1. | 24,2 | 18,3 | - | - | 24,2 | 18,3 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto |
1,5 | 1,8 | - | - | 1,5 | 1,8 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot | 0,8 | 0,3 | - | - | 0,8 | 0,3 |
| Kurssierot | -2,5 | 4,0 | - | - | -2,5 | 4,0 |
| Työnantajan suorittamat maksut | 1,5 | 1,3 | - | - | 1,5 | 1,3 |
| Järjestelyyn osallistuvien maksamat maksut |
0,1 | -0,2 | - | - | 0,1 | -0,2 |
| Maksetut etuudet | -0,9 | -1,3 | - | - | -0,9 | -1,3 |
| Velvoitteen täyttäminen | 0,0 | - | - | - | 0,0 | - |
| Varojen käypä arvo 31.12. | 24,6 | 24,2 | - | - | 24,6 | 24,2 |
Tuloslaskelmaan kirjatut eläkekulut
| MEUR | 1.1.−31.12.2010 | 1.1.−31.12.2009 |
|---|---|---|
| Maksupohjaiset eläkejärjestelyt | 18,8 | 25,4 |
| Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt | 7,8 | 8,3 |
| Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset | ||
| etuudet | - | - |
| Yhteensä | 26,6 | 33,6 |
| MEUR | 1.1.−31.12.2010 | 1.1.−31.12.2009 |
|---|---|---|
| Tilikauden työsuoritukseen perustuvat | ||
| menot | 6,1 | 4,8 |
| Korkomenot | 3,0 | 3,0 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu | ||
| tuotto | -1,5 | -1,8 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot (-) tai | ||
| tappiot (+) | 0,3 | 1,8 |
| Aikaisempien kausien työsuoritukseen | ||
| perustuvat menot | 0,2 | 0,6 |
| Tappiot/voitot järjestelyn supistamisesta | -0,3 | 0,0 |
| Yhteensä | 7,8 | 8,3 |
Etuuspohjaiset järjestelyt: käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset
| 2010 | 2009 | |||
|---|---|---|---|---|
| MEUR | Eurooppa | Yhdysvallat | Eurooppa | Yhdysvallat |
| Diskonttokorko (%) | 3,2−5,3 | 5,0 | 3,75−6,0 | 5,0−6,25 |
| Varojen odotettu tuotto (%) | 4,0−5,4 | - | 4,0−5,6 | 7,0 |
| Tuleva palkankorotusolettamus (%) | 2,0−4,0 | 0,0 | 2,0−4,0 | 0,0 |
| Eläkkeiden korotusolettamus (%) | 0,0−4,0 | - | 1,5−4 | - |
| Odotettu keskimääräinen jäljelläoleva | ||||
| työssäoloaika (vuotta) | 6−34 | 12 | 3−17 | - |
| 2010 MEUR |
Takuut Tuotevastuut | Toiminnan uudelleen järjestelyt |
Tappiolliset sopimukset |
Muut | Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Varaukset 1.1. | 52,9 | 3,6 | 9,9 | 8,0 | 10,8 | 85,2 |
| Kurssierot | 4,5 | 0,3 | 0,2 | 0,7 | 0,1 | 5,7 |
| Lisäykset | 31,2 | 1,8 | 5,8 | 10,8 | 0,7 | 50,3 |
| Käytetyt varaukset | -19,2 | -2,2 | -6,5 | -5,7 | -0,2 | -33,8 |
| Varausten peruutukset | -15,6 | -0,9 | -0,4 | -0,9 | 0,1 | -17,6 |
| Yrityshankinnat/-myynnit | - | - | - | - | - | - |
| Varaukset 31.12. | 53,8 | 2,6 | 9,1 | 12,9 | 11,6 | 89,9 |
| 2009 MEUR |
Takuut Tuotevastuut | Toiminnan uudelleen järjestelyt |
Tappiolliset sopimukset |
Muut | Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Varaukset 1.1. | 68,0 | 2,3 | 3,6 | 7,0 | 24,0 | 105,0 |
| Kurssierot | 1,7 | -0,1 | - | 0,0 | 0,0 | 1,6 |
| Lisäykset | 19,4 | 2,4 | 16,5 | 6,1 | 1,2 | 45,6 |
| Käytetyt varaukset | -28,2 | -0,9 | -9,2 | -3,0 | -1,1 | -42,5 |
| Varausten peruutukset | -8,1 | -0,1 | -1,0 | -2,1 | -13,2 | -24,5 |
| Yrityshankinnat/-myynnit | - | - | - | - | - | - |
| Varaukset 31.12. | 52,9 | 3,6 | 9,9 | 8,0 | 10,8 | 85,2 |
| MEUR | 31.12.2010 | 31.12.2009 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset varaukset | 24,9 | 19,0 |
| Lyhytaikaiset varaukset | 65,1 | 66,2 |
| Yhteensä | 89,9 | 85,2 |
Tuotetakuita koskevat varaukset kattavat takuuvaateisiin liittyvät kustannukset tuotteista, jotka on myyty tilikauden aikana tai aiemmin ja joissa tuotetakuu on voimassa. Korvausvaatimuksia koskeva varaus tehdään, mikäli vaatimuksen määrä, todennäköisyys ja toteutuminen voidaan arvioida. Tappiollisista sopimuksista tehdään varaus, kun on todennäköistä, että sopimuksen kustannukset ylittävät arvioidun sopimuksen kokonaismyyntihinnan. Odotettu tappio kirjataan kuluksi välittömästi. Muut varaukset sisältävät eriä, jotka liittyvät muun muassa irtisanomis-, työttömyys- ja muihin työsuhteisiin liittyviin eriin, veroihin sekä myytyihin liiketoimintoihin.
Lisätietoa varausten arvioinnista löytyy liitetiedosta 2, Johdon arviot.
Pitkäaikaiset velat
| MEUR | 31.12.2010 | 31.12.2009 |
|---|---|---|
| Muut velvoitteet ja korottomat velat | 24,2 | 28,6 |
| MEUR | 31.12.2010 | 31.12.2009 |
|---|---|---|
| Ostovelat | 308,2 | 198,4 |
| Korkojaksotukset | 14,8 | 15,9 |
| Osakeperusteiset kannustinpalkkiot | 0,3 | 0,0 |
| Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset | 83,4 | 70,0 |
| Asiakasrahoituksen vuokraennakot | 22,8 | 22,9 |
| Projektivelat | 100,6 | 96,2 |
| Muut siirtovelat | 122,7 | 161,5 |
| Yhteensä | 652,8 | 564,8 |
| MEUR | 31.12.2010 | 31.12.2009 |
|---|---|---|
| Takaukset | 0,5 | 0,5 |
| Jälleenmyyjärahoitus | 0,0 | 0,1 |
| Loppuasiakasrahoitus | 8,9 | 10,3 |
| Muut vuokrasopimukset | 69,5 | 49,1 |
| Muut vastuut | 3,5 | 3,7 |
| Yhteensä | 82,3 | 63,7 |
Cargotec Oyj on antanut takauksia konserniyhtiöiden normaaliin liiketoimintaan liittyvien sitoumusten vakuudeksi 474,4 (31.12.2009: 554,7) miljoonaa euroa.
Konserni vuokraa koneita ja kalustoa sekä kiinteistöjä ehdoiltaan vaihtelevilla muilla vuokrasopimuksilla. Asiakasrahoitusvastuista ei odoteta aiheutuvan oleellisia velvoitteita.
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten vähimmäisvuokrat
| MEUR | 31.12.2010 | 31.12.2009 |
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa | 16,1 | 13,1 |
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua | 34,3 | 23,0 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 19,1 | 13,1 |
| Yhteensä | 69,5 | 49,1 |
Tilikauden tulokseen sisältyy 17,7 (2009: 14,7) miljoonaa euroa vuokrakuluja.
Cargotecia vastaan on vireillä eri puolella maailmaa eri perusteisiin nojaavia oikeudellisia vaateita ja erimielisyyksiä. Johdon arvion mukaan kyseisten riita-asioiden lopputuloksilla ei ole olennaista vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.
Johdannaissopimusten käyvät arvot
| 31.12.2010 | Positiivinen käypä | Negatiivinen käypä | |
|---|---|---|---|
| MEUR | arvo | arvo | Netto käypä arvo |
| Valuuttatermiinit | 80,1 | 42,6 | 37,5 |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset | 13,4 | - | 13,4 |
| Yhteensä | 93,5 | 42,6 | 50,9 |
| Pitkäaikaisten johdannaissopimusten osuus | |||
| Valuuttatermiinit | 6,6 | 3,9 | 2,7 |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset | 13,4 | - | 13,4 |
| Pitkäaikaisten johdannaissopimusten osuus | 20,0 | 3,9 | 16,1 |
| Lyhytaikaisten johdannaissopimusten osuus | 73,5 | 38,6 | 34,8 |
| 31.12.2009 | Positiivinen käypä | Negatiivinen käypä | |
|---|---|---|---|
| MEUR | arvo | arvo | Netto käypä arvo |
| Valuuttatermiinit | 47,9 | 76,5 | -28,6 |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset | - | 9,9 | -9,9 |
| Yhteensä | 47,9 | 86,4 | -38,5 |
| Pitkäaikaisten johdannaissopimusten osuus | |||
| Valuuttatermiinit | 9,1 | 18,4 | -9,4 |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset | - | 9,9 | -9,9 |
| Pitkäaikaisten johdannaissopimusten osuus | 9,1 | 28,4 | -19,3 |
| Lyhytaikaisten johdannaissopimusten osuus | 38,8 | 58,0 | -19,2 |
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset suojaavat helmikuussa 2007 liikkeellelaskettua US Private Placement joukkovelkakirjalainaa, joka erääntyy vuosina 2014−2019. Valuuttatermiinien suojauskohteena olevat erittäin todennäköiset rahavirrat toteutuvat pääosin seuraavan kahden vuoden kuluessa.
| MEUR | 31.12.2010 | 31.12.2009 |
|---|---|---|
| Valuuttatermiinit | 3 017,3 | 2 386,5 |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset | 225,7 | 225,7 |
| Yhteensä | 3 243,1 | 2 612,3 |
Konserni vuokraa kontinkäsittelylaitteita ehdoiltaan vaihtelevilla muilla vuokrasopimuksilla.
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat
| MEUR | 31.12.2010 | 31.12.2009 |
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa | 12,2 | 9,5 |
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua | 15,2 | 13,4 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 2,3 | 0,8 |
| Yhteensä | 29,7 | 23,7 |
Tilikauden liikevaihtoon sisältyy 17,5 (2009: 10,5) miljoonaa euroa vuokratuottoja.
Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys sekä tytär-, osakkuus- ja yhteisyritykset. Lähipiiriin luetaan myös hallituksen ja johtoryhmän jäsenet mukaan lukien toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen. Ilkka Herlin ja hänen määräysvallassaan oleva Wipunen varainhallinta oy, Mariatorp Oy (Niklas Herlinin määräysvallassa) ja D-Sijoitus Oy (Ilona Herlinin määäräysvallassa) omistavat yhtiöstä osuuden, joka tuottaa heille huomattavan vaikutusvallan yhtiössä.
Liiketapahtumat osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa
| Yhteensä | ||
|---|---|---|
| 3,3 | 0,9 | 4,2 |
| 1,1 | 0,2 | 1,3 |
| 6,9 | - | 6,9 |
| 5,7 | 0,0 | 5,7 |
| Osakkuusyritykset | Yhteisyritykset |
| 1.1.−31.12.2009 MEUR |
Osakkuusyritykset | Yhteisyritykset | Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Tavaroiden myynnit | 4,7 | 7,0 | 11,7 |
| Palveluiden myynnit | 0,2 | - | 0,2 |
| Tavaroiden ostot | 9,8 | - | 9,8 |
| Palveluiden ostot | 4,7 | - | 4,7 |
| 31.12.2010 MEUR |
Osakkuusyritykset | Yhteisyritykset | Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Lyhytaikaiset lainasaatavat | - | - | - |
| Myyntisaamiset | 0,3 | 0,4 | 0,7 |
| Ostovelat | 2,5 | 0,0 | 2,5 |
| 31.12.2009 | |||
|---|---|---|---|
| MEUR | Osakkuusyritykset | Yhteisyritykset | Yhteensä |
| Lyhytaikaiset lainasaatavat | - | 0,2 | 0,2 |
| Myyntisaamiset | 0,4 | 0,6 | 1,0 |
| Ostovelat | 2,2 | - | 2,2 |
Liiketapahtumat osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa tapahtuvat käyvin markkinahinnoin.
| MEUR | 1.1.−31.12.2010 | 1.1.−31.12.2009 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | 4,9 | 6,0 |
| Osakeperusteiset kannustinohjelmat | 0,5 | 0,2 |
| Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet | - | 0,8 |
| Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet | 0,1 | 0,3 |
| Yhteensä | 5,6 | 7,3 |
Ylin johto koostuu hallituksesta ja johtoryhmästä. Johtoryhmä on kuulunut konsernin avainhenkilöiden osakeperusteiseen kannustinohjelmaan vuosille 2007−2011. Maaliskuussa 2009 maksettiin johtoryhmälle ansaintajaksolta 2007−2008 14 429 kappaletta Cargotecin B-sarjan osaketta. Toiselle ansaintajaksolle (2009) asetetut kriteerit eivät täyttyneet ja jäljellä olleita ansaintajaksoja (2010 ja 2011) ei aloiteta. Johtoryhmä kuuluu uuteen osakepohjaiseen kannustinohjelmaan 2010, jossa ansaintajakson 2010−2012 perusteella heille maksettavat palkkiot vastavaat yhteensä enintään 94 000 Cargotecin B-sarjan osakkeen arvoa (sisältäen rahana maksettavan osuuden). Lisäksi johtoryhmän jäsenet kuuluvat optio-ohjelmaan 2010, josta heille myönnettiin 110 000 kappaletta 2010A-optiooikeutta. Lisätietoa kannustinohjelmista on liitetiedossa 27, Optio-oikeudet ja osakeperusteiset maksut.
Toimitusjohtajalla on kuuden kuukauden irtisanomisaika sekä oikeus irtisanomistilanteessa 12 kuukauden erorahaan. Muilla johtoryhmän jäsenillä irtisanomisaika on 6−12 kuukautta ja heillä on oikeus 6−12 kuukauden erorahaan. Toimitusjohtajalla ja johtoryhmän jäsenillä on oikeus lakisääteiseen eläkkeseen ja eläkeikä määräytyy lakisääteisen järjestelmän puitteissa. Kahdella johtoryhmän jäsenellä on lakisääteisen järjestelmän ylittävä lisäoikeus.
Cargotecin Moving Cargo Oy:lle antamat lainat ylimmälle johdolle suunnatun kannustinjärjestelmän rahoittamiseen olivat 31.12.2010 3,5 (31.12.2009: 3,5) miljoonaa euroa. Lainoista 0,5 miljoonaa euroa on vaihtovelkakirjaehtoista lainaa, joka on koroton ja erääntyy yhtenä eränä 31.3.2012. Pääomalaina 1,0 (31.12.2009: 1,0) miljoonaa euroa erääntyy 31.3.2012 ja lainan korkon on 12 kuukauden euribor-korko (2009: vuotuinen korko 4,78 %). Vaihtovelkakirja- ja pääomalaina laina ovat vakuudettomia. Kahden (31.12.2009: 2,0) miljoonan euron lainan korko on 12 kuukauden euribor-korko (2009: vuotuinen korko 4,78 %) ja laina erääntyy 31.3.2012. Lainan vakuutena on Cargotec Oyj:n osakkeita. Moving Cargo Oy:ssä on osakkaina osa Cargotecin johtoryhmän jäsenistä. Cargotec ei ole antanut lähipiirille muita erityisiä etuuksia tai tehnyt lähipiirin kanssa muita vastaavia järjestelyjä.
Maksetut palkat, palkkiot ja luontoisedut
| 1 000 EUR | 1.1.−31.12.2010 | 1.1.−31.12.2009 | |
|---|---|---|---|
| Mikael Mäkinen | Toimitusjohtaja | 716,0 | 962,5 * |
| Pekka Vauramo | Toimitusjohtajan sijainen | 498,0 | 490,8 * |
| Ilkka Herlin | Hallituksen puheenjohtaja | 89,7 | 85,9 |
| Hallituksen varapuheenjohtaja (5.3.2009 | |||
| Tapio Hakakari | alkaen) | 62,7 | 58,1 |
| Hallituksen varapuheenjohtaja (5.3.2009 | |||
| Henrik Ehrnrooth | asti) | - | 7,5 |
| Peter Immonen | Hallituksen jäsen | 47,5 | 45,3 |
| Karri Kaitue | Hallituksen jäsen | 46,5 | 43,8 |
| Antti Lagerroos | Hallituksen jäsen | 47,5 | 42,8 |
| Teuvo Salminen | Hallituksen jäsen (5.3.2010 alkaen) | 38,3 | - |
| Anja Silvennoinen | Hallituksen jäsen (5.3.2009 alkaen) | 46,5 | 37,8 |
* Toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen kuuluivat konsernin osakeperusteiseen kannustinohjelmaan vuosille 2007−2011. Ensimmäisen ansaintajakson 2007−2008 palkkiona vuonna 2009 luovutettiin toimitusjohtajalle 2 820 kappaletta ja toimitusjohtajan sijaiselle 1 410 kappaletta B-sarjan osakkeita. Nämä palkkiot sisältyvät verotusarvoltaan annettuun kokonaissummaan.
Lisätietoa hallituksen ja johdon osake- ja optio-omistuksista on esitetty "Osakkeet ja osakkeenomistajat" -osiossa.
| 31.12.2010 | Maa | Emoyhtiön omistus osuus (%) |
Konsernin omistus- osuus (%) |
|---|---|---|---|
| Cargotec ACT B.V. | Alankomaat | 100 | |
| Cargotec Holding Netherlands B.V. | Alankomaat | 100 | 100 |
| Cargotec Netherlands B.V. | Alankomaat | 100 | |
| International MacGREGOR-Navire Holding B.V. | Alankomaat | 100 | |
| Cargotec Albania SHPK | Albania | 100 | |
| Cargotec (ARE) GULF WLL | Arabiemiirikuntien liitto | 49 * | |
| Cargotec (ARE) LLC | Arabiemiirikuntien liitto | 49 * | |
| Cargotec FZCO | Arabiemiirikuntien liitto | 100 | |
| Cargotec Argentina S.R.L. | Argentiina | 100 | |
| Cargotec Australia Pty Ltd | Australia | 100 | |
| Kalmar Equipment (Australia) Pty. Ltd. | Australia | 100 | |
| O'Leary's Material Handling Services Pty Ltd | Australia | 70 | |
| Cargotec Caribbean Services Ltd. | Bahama | 100 | |
| Cargotec Belgium NV | Belgia | 100 | 100 |
| Cargotec Brazil Indústria e Comércio de Equipamentos para | |||
| Movimentacao de Cargas Ltda | Brasilia | 100 | |
| MacGREGOR (BRA) Ltda | Brasilia | 100 | |
| Hiab Chile S.A. | Chile | 100 | |
| Cargotec Iberia S.A. | Espanja | 100 | |
| Hiab Cranes, S.L. | Espanja | 100 | |
| Hiab (Pty) Ltd | Etelä-Afrikka | 100 | |
| Kalmar Industries South Africa (Pty) Ltd | Etelä-Afrikka | 100 | 100 |
| Cargotec Asia Limited | Hong Kong | 100 | |
| MacGREGOR (CHN) Ltd | Hong Kong | 100 | |
| MacGREGOR (HKG) Ltd. | Hong Kong | 100 | |
| PT MacGREGOR Plimsoll Indonesia | Indonesia | 100 | |
| Cargotec India Private Limited | Intia | 100 | |
| Cargotec Holding (Ireland) Ltd. | Irlanti | 100 | |
| Moffett Engineering Ltd | Irlanti | 100 | |
| Moffett Research & Development Ltd | Irlanti | 100 | |
| Bringeven Ltd. | Iso-Britannia | 100 | |
| Cargotec UK Ltd | Iso-Britannia | 100 | 100 |
| Del Equipment (UK) Ltd. | Iso-Britannia | 100 | |
| Grampian Hydraulics Limited | Iso-Britannia | 100 | |
| Hiab Ltd. | Iso-Britannia | 100 | |
| Kalmar Ltd. | Iso-Britannia | 100 | |
| MacGREGOR (GBR) Ltd | Iso-Britannia | 100 | |
| Moffett Ltd | Iso-Britannia | 100 | |
| Cargotec Engineering Italy S.r.l. | Italia | 60 * | |
| Cargotec Italia S.r.l. | Italia | 100 | |
| Interhydraulik Zepro GmbH | Itävalta | 100 | |
| Kalmar Hebefahrzeuge Handelges.m.b.H. | Itävalta | 100 | |
| Cargotec Japan Ltd. | Japani | 100 | |
| Hiab K.K. | Japani | 100 | |
| Waltco Lift Inc. | Kanada | 100 | |
| Cargotec (Shanghai) Trading Company Limited | Kiina | 100 | |
| Cargotec Industries (China) Co., Ltd | Kiina | 100 | |
| Hiab Load Handling Equipment (Shanghai) Co., Ltd | Kiina | 100 | |
| Kalmar Port Machinery (Shenzhen) Co., Ltd | Kiina | 100 | |
| MacGREGOR Plimsoll (Tianjin) Co., Ltd | Kiina | 100 | |
| MacGREGOR Shanghai Trading Co., Ltd. | Kiina | 100 | |
| Shanghai Huaguan Hiab Special Purpose Vehicle Co., Ltd. | Kiina | 33 ** | |
| Hiab Hana Ltd. | Korean tasavalta | 99 | |
| MacGREGOR (KOR) Ltd | Korean tasavalta | 100 | |
| MacGREGOR (GRC) EPE | Kreikka | 100 | |
| Cargotec d.o.o. | Kroatia | 100 | |
| Hiab d.o.o. | Kroatia | 100 | 100 |
| MacGREGOR (CYPRUS) Ltd | Kypros | 100 | |
| MacGREGOR BLRT Baltic UAB | Liettua | 51 | |
| Bromma (Malaysia) Sdn. Bhd. | Malesia | 100 | |
| Hiab Sdn Bhd | Malesia | 100 | |
| MacGREGOR Plimsoll Sdn Bhd | Malesia | 100 | |
| Cargotec Maghreb S.A. | Marokko | 100 | |
| Cargotec de México, S.A. de C.V. | Meksiko | 100 | |
| Hiab S.A. de C.V. | Meksiko | 64 |
| Platform Crane Services Mexico S. de. R.L. | Meksiko | 100 | |
|---|---|---|---|
| Servicios Hiab S.A. de C.V. | Meksiko | 64 | |
| Cargotec Norway AS | Norja | 100 | 100 |
| Hiab AS | Norja | 100 | |
| Kalmar Norge AS | Norja | 100 | |
| MacGREGOR (NOR) AS | Norja | 100 | |
| MacGREGOR Hydramarine AS | Norja | 100 | |
| Cargotec Panama, S.A. | Panama | 100 | |
| MacGREGOR Navire P Equipamentos Portuários e Para Construção | |||
| Naval Unipessoal, Lda | Portugali | 100 | |
| Cargotec Poland Sp. Z.o.o. | Puola | 100 | |
| Cargotec Qatar W.L.L. | Qatar | 49 * | |
| Cargotec France SAS | Ranska | 100 | 100 |
| Societe Immobiliere Mavivray S.a.r.l. | Ranska | 100 | |
| SRMP - Société Réunionaise de Maintenance Portuaire | Ranska | 51 | |
| All Set Marine Lashing AB | Ruotsi | 100 | |
| Cargotec Holding Sweden AB | Ruotsi | 100 | 100 |
| Cargotec Patenter AB | Ruotsi | 100 | |
| Cargotec Patenter HB | Ruotsi | 100 | |
| Cargotec Sweden AB | Ruotsi | 100 | 100 |
| Koffert Sverige AB | Ruotsi | 100 | |
| Zeteco AB | Ruotsi | 100 | |
| Z-Lyften Produktion AB | Ruotsi | 100 | |
| Cargotec Germany Gmbh | Saksa | 100 | |
| CONVER Ingenieur Technik GmbH | Saksa | 100 | |
| MacGREGOR (DEU) GmbH | Saksa | 100 | |
| MacGREGOR Beteiligungs GmbH | Saksa | 100 | |
| Zepro Hebebühnen GmbH | Saksa | 100 | |
| Bromma Far East Pte. Ltd. | Singapore | 100 | |
| Cargotec CHS Asia Pacific Pte. Ltd. | Singapore | 100 | |
| Kalmar South East Asia Pte. Ltd | Singapore | 100 | |
| MacGREGOR (SGP) Pte Ltd. | Singapore | 100 | |
| MacGREGOR Plimsoll Offshore Services Pte Ltd | Singapore | 100 | |
| MacGREGOR Plimsoll Pte Ltd | Singapore | 100 | |
| Hiab spol s.r.o. | Slovakia | 100 | 100 |
| Tagros d.o.o. | Slovenia | 100 | 100 |
| Asunto Oy Huvilakatu 1 | Suomi | 87 | 87 |
| Cargotec Finland Oy | Suomi | 100 | |
| Cargotec Holding Finland Oy | Suomi | 100 | 100 |
| Cargotec Solutions Oy | Suomi | 100 | 100 |
| Cargotec U.S. Manufacturing Oy | Suomi | 100 | |
| Cargotec U.S. Sales Oy | Suomi | 100 | |
| Forastar Oy Ab | Suomi | 100 | 100 |
| Kiinteistö Oy Kalasatama | Suomi | 100 | 100 |
| Oy Sisu Ab | Suomi | 100 | 100 |
| Cargotec Swizerland S.A. | Sveitsi | 100 | |
| Cargotec Sweden Aktiebolag Taiwan Branch | Taiwan | 100 | |
| Kalmar Danmark A/S | Tanska | 100 | 100 |
| MacGREGOR (DNK) A/S | Tanska | 100 | |
| Zepro Danmark A/S | Tanska | 100 | |
| Cargotec Thailand Co., Ltd | Thaimaa | 100 | |
| Cargotec Czech Republic s.r.o. | Tsekin tasavalta | 100 | 100 |
| Cargotec Ukraine, LLC | Ukraina | 100 | |
| MacGREGOR (UKR) | Ukraina | 99 | |
| Cargotec Magyarország Kft. | Unkari | 100 | 100 |
| Cargotec New Zealand Ltd | Uusi-Seelanti | 100 | |
| Cargotec RUS LLC | Venäjä | 100 | |
| Cargotec Estonia AS | Viro | 100 | 100 |
| MacGREGOR BLRT Baltic OÜ | Viro | 51 | |
| Cargotec Holding, Inc. | Yhdysvallat | 100 | 100 |
| Cargotec Port Security LLC | Yhdysvallat | 100 | |
| Cargotec Solutions LLC | Yhdysvallat | 100 | |
| Cargotec USA Inc. | Yhdysvallat | 100 | |
| Kalmar RT Center LLC | Yhdysvallat | 100 | |
| Waltco Lift Corp. | Yhdysvallat | 100 |
* Cargotecilla on 100 prosentin määräysvalta yrityksessä
** Cargotecilla on 66 prosentin määräysvalta yrityksessä
Tammikuun 2011 lopussa Cargotec julkisti aikomuksensa ostaa yhdysvaltalaisen terminaalioperaattorijärjestelmiä toimittavan Naviksen. Kaupan arvon on noin 190 miljoonaa dollaria (noin 140 miljoonaa euroa). Ostamalla Naviksen, joka on johtava terminaalioperaattorijärjestelmiä (terminal operator system, TOS) toimittava yritys, Cargotec vahvistaa kokonaisvaltaisten ratkaisujen tarjontaansa terminaaliasiakkaille. Yhtiö työllistää yli 300 henkeä, ja suurin osa henkilöstöstä on Yhdysvalloissa ja Intiassa. Naviksen vuoden 2011 liikevaihdon arvioidaan olevan noin 70 miljoonaa dollaria, josta noin 40 prosenttia on toistuvaa. Yrityskauppa edellyttää kilpailuviranomaisten hyväksyntää, joka arvioidaan saatavan vuoden 2011 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.
Tammikuussa Cargotec allekirjoitti viisivuotisen 300 miljoonan euron valmiusluottosopimuksen. Luotto korvaa toukokuussa 2012 erääntyvän nostamatta olevan 300 miljoonan euron valmiusluoton. Uudelleenrahoituksella ja lainaajan pidentämisellä yhtiö vahvistaa pitkän aikavälin likviditeettiasemaansa sekä hyödyntää vallitsevia markkinaolosuhteita.
Joulukuussa Cargotec päätti kasvattaa omistusosuuttaan Kalmar (Malaysia) Sdn. Bhd. -yhteisyrityksessä 50,0 prosentista 69,9 prosenttiin. Kauppa saatiin päätökseen tammikuun 2011 alussa.
Marraskuussa 2010 Cargotec osti ruotsalaisen asennus- ja huoltoyhtiö Hallberg-Ivarsson Hydraulik & Påbyggnad AB:n liiketoiminnan. Göteborgissa toimiva Hallberg-Ivarsson Hydraulik & Påbyggnad AB on erikoistunut raskaiden ajoneuvojen ja kuormankäsittelylaitteiden asennukseen ja huoltoon. Kauppa saatiin päätökseen tammikuun 2011 alussa.
| MEUR | Liite | 1.1.-31.12.2010 | 1.1.-31.12.2009 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 84,6 | 79,1 | |
| Hallinnon kulut | 2, 3, 4 | -96,4 | -100,0 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 0,1 | 0,0 | |
| Liiketoiminnan muut kulut | - | 0,0 | |
| Liikevoitto/-tappio | -11,7 | -20,9 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 5 | 66,3 | -30,2 |
| Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | 54,5 | -51,2 | |
| Tuloverot | 6 | -4,6 | 2,8 |
| Tilikauden voitto/-tappio | 49,9 | -48,4 |
Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu suomalaisen tilinpäätöskäytännön (FAS) mukaisesti.
| MEUR | Liite | 31.12.2010 | 31.12.2009 |
|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | |||
| Pysyvät vastaavat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 7 | 15,1 | 8,8 |
| Aineelliset hyödykkeet | 8 | 1,0 | 1,1 |
| Sijoitukset | 9 | ||
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | 1 529,6 | 1 478,1 | |
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä | - | 1,4 | |
| Muut osakkeet ja osuudet | 3,9 | 1,1 | |
| Pysyvät vastaavat yhteensä | 1 549,7 | 1 490,5 | |
| Vaihtuvat vastaavat | |||
| Pitkäaikaiset saamiset | 10, 16 | 407,1 | 338,5 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 11, 16 | 646,8 | 1 136,5 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 242,9 | 206,8 | |
| Vaihtuvat vastaavat yhteensä | 1 296,7 | 1 681,9 | |
| Vastaavaa yhteensä | 2 846,4 | 3 172,4 | |
| MEUR | 31.12.2010 | 31.12.2009 | |
| VASTATTAVAA | |||
| Oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 64,3 | 64,3 | |
| Ylikurssirahasto | 98,0 | 98,0 | |
| Käyvän arvon rahasto | 10,8 | 5,6 | |
| Edellisten tilikausien voitto | 850,7 | 923,5 | |
| Tilikauden voitto | 49,9 | -48,4 | |
| Oma pääoma yhteensä | 12 | 1 073,7 | 1 043,0 |
| Vieras pääoma | |||
| Pitkäaikaiset velat | 13, 16 | 449,1 | 561,3 |
| Lyhytaikaiset velat | 14, 16 | 1 323,5 | 1 568,0 |
| Vieras pääoma yhteensä | 1 772,7 | 2 129,3 | |
| Vastattavaa yhteensä | 2 846,4 | 3 172,4 |
Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu suomalaisen tilinpäätöskäytännön (FAS) mukaisesti.
| MEUR | 1.1.-31.12.2010 | 1.1.-31.12.2009 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Liikevoitto/-tappio | -11,7 | -20,9 |
| Oikaisut liikevoittoon/-tappioon | 3,0 | 1,2 |
| Käyttöpääoman muutos | 10,7 | 4,2 |
| Maksetut korot | -30,8 | -37,7 |
| Saadut korot | 20,8 | 38,5 |
| Johdannaiset | 43,2 | -9,0 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 35,1 | -23,6 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -9,2 | -7,4 |
| Investoinnit tytäryhtiö- ja muihin sijoituksiin | -17,6 | -14,1 |
| Luovutustulot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä | 0,0 | - |
| Luovutustulot tytäryhtiö- ja muista sijoituksista | 1,4 | 1,0 |
| Investointien rahavirta | -25,4 | -20,6 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Osakemerkinnöistä saadut maksut | - | 0,0 |
| Myönnetyt lainat | -466,9 | -424,5 |
| Lainasaamisten takaisinmaksut | 961,8 | 279,1 |
| Lyhytaikaisten lainojen nostot | 900,6 | 563,2 |
| Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut | -1 242,8 | -237,3 |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | - | 92,0 |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -101,8 | - |
| Maksetut osingot | -24,4 | -36,7 |
| Rahoituksen rahavirta | 26,4 | 235,9 |
| Rahavarojen muutos | 36,1 | 191,7 |
| Rahavarat 1.1. | 206,8 | 15,2 |
| Rahavarat 31.12. | 242,9 | 206,8 |
| Käyttöpääoman muutos | ||
| Korottomien liikesaamisten muutos | 15,7 | -5,2 |
| Korottomien velkojen muutos | -5,0 | 9,4 |
| Käyttöpääoman muutos | 10,7 | 4,2 |
Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu suomalaisen tilinpäätöskäytännön (FAS) mukaisesti.
Cargotec Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön (FAS) periaatteiden mukaisesti.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot käsitellään myynnin tai ostojen oikaisuerinä. Rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.
Liikevaihto koostuu pääasiassa konsernin sisäisistä palveluveloituksista. Palveluiden myynti tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu.
Laskennallinen verovelka ja -saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena.
Veroihin sisältyy verotettavasta tulosta Suomen verosäännösten perusteella laskettu vero.
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalennuksilla. Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Arvioituihin taloudellisiin käyttöaikoihin perustuvat poistoajat ovat seuraavat:
Sopimuksentekohetkellä johdannaisinstrumentit kirjataan taseeseen hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa. Tilinpäätöksessä johdannaisinstrumentit arvostetaan käypään arvoon. Valuuttatermiinien käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivänä noteerattuihin termiinikursseihin. Koron- ja valuutanvaihtosopimukset arvostetaan odotettujen kassavirtojen nykyarvojen perusteella. Johdannaisinstrumentit, joiden maturiteetti on yli 12 kuukautta, kirjataan taseen pitkäaikaisiin varoihin ja velkoihin, muut johdannaisinstrumentit kirjataan lyhytaikaisiin varoihin ja velkoihin.
IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa sovelletaan valuuttamääräisen lainan rahavirtojen suojauksiin. Emoyhtiö dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välisen suhteen sekä emoyhtiön riskienhallintatavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Emoyhtiö dokumentoi ja arvioi, suojausta aloittaessaan ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen ja välitilinpäätösten yhteydessä, suojaussuhteiden tehokkuuden mittaamalla suojausinstrumentin kykyä kumota suojauskohteen käyvän arvon tai rahavirtojen arvon muutokset.
Suojauslaskennan kriteerit täyttävien rahavirtojen suojausinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutokset kirjataan oman pääoman käyvän arvon rahastoon. Tehoton osa kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Oman pääomaan käyvän arvon rahastoon kirjattu johdannaisten kumulatiivinen voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan suojatun erän oikaisuna samalla kaudella kuin suojattu erä kirjataan tuloslaskelmaan. Mikäli ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, siirretään kyseisen suojausinstrumentin kumulatiivinen käyvän arvon muutos välittömästi tuloslaskelmaan. Kun suojausinstrumentti erääntyy, myydään, sopimus puretaan tai toteutetaan tai suojaussuhde keskeytetään, aiemmin omaan pääomaan kirjattu arvonmuutosten kertymä jää omaan pääomaan erilliseksi eräksi ja tuloutetaan vasta, kun ennakoitu liiketoimi toteutuu.
Suojauslaskennan ulkopuolella olevien suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan tuloslaskelmaan, suojatun kohteen mukaisesti joko liiketoiminnan kuluihin tai rahoituskuluihin ja -tuottoihin. Valuuttatermiinien korkopisteiden muutoksista johtuva käyvän arvon muutos kirjataan aina suoraan rahoituskuluihin ja -tuottoihin.
Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, käyvän arvon rahastosta sekä edellisten tilikausien voitosta, josta on vähennetty maksetut osingot. Ylikurssirahasto on muodostunut vanhan osakeyhtiölain
(29.9.1978/734) aikana, jolloin rahastoon on kirjattu osakkeiden merkintähinnan kirjanpidollisen vasta-arvon ylittävä osa. Käyvän arvon rahasto sisältää rahavirtojen suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutokset. Tilikauden voitto sekä muutokset emoyhtiön omistamissa osakkeissa kirjataan edellisten tilikausien voittoihin.
Edellisen tilikauden tuloslaskelman ja taseen esittämistapaa on muutettu vastaamaan kuluneen tilikauden esitystapaa. Tilikaudella tuloksen ja taseen eriä on yhdistelty selkeämmän esitystavan saavuttamiseksi. Taseessa ja tuloksessa yhdistellyt erät ovat eritelty liitetiedoissa.
| MEUR | 1.1.−31.12.2010 | 1.1.−31.12.2009 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | 16,6 | 17,0 |
| Eläkekulut | 2,4 | 2,5 |
| Muut henkilösivukulut | 1,1 | 1,4 |
| Yhteensä | 20,0 | 21,0 |
Henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkeyhtiössä.
Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin
| 1.1.−31.12.2010 | 1.1.−31.12.2009 | |
|---|---|---|
| Toimihenkilöt | 190 | 164 |
Hallituksen jäsenille tilikauden aikana maksetut palkat ja palkkiot sekä heille myönnetyt luontoisedut olivat yhteensä 0,4 (2009: 0,3) miljoonaa euroa.
Toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaiselle tilikauden aikana maksetut palkat ja palkkiot sekä heille myönnetyt luontoisedut olivat yhteensä 1,2 (2009: 1,5) miljoonaa euroa.Toimitusjohtajalla ja toimitusjohtajan sijaisella on oikeus lakisääteiseen eläkkeeseen ja eläkeikä määräytyy lakisääteisen järjestelmän puitteissa.
Ylimmän johdon työsuhde-etuuksista on lisätietoa konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 35, Lähipiiritapahtumat.
| MEUR | 1.1.−31.12.2010 | 1.1.−31.12.2009 |
|---|---|---|
| Suunnitelman mukaiset poistot | ||
| Aineettomat oikeudet | 0,6 | 0,2 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 2,1 | 0,9 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 0,0 | 0,0 |
| Koneet ja kalusto | 0,2 | 0,2 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 3,0 | 1,2 |
Pysyvien vastaavien hyödykkeisiin ei ole kirjattu arvonalentumisia tilikaudella tai edellisellä tilikaudella.
| MEUR | 1.1.−31.12.2010 | 1.1.−31.12.2009 |
|---|---|---|
| Tilintarkastus | 0,4 | 0,4 |
| Veroneuvonta | 0,0 | 0,1 |
| Muut palvelut | 0,1 | 0,4 |
| Yhteensä | 0,5 | 0,8 |
| MEUR | 1.1.−31.12.2010 | 1.1.−31.12.2009 |
|---|---|---|
| Korkotuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 19,6 | 32,5 |
| Muilta | 14,2 | 13,0 |
| Yhteensä | 33,8 | 45,4 |
| Muut rahoitustuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 1,6 | 1,8 |
| Valuuttakurssierot | 37,1 | 12,2 |
| Korkokulut | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | -7,6 | -15,8 |
| Muilta | -33,6 | -31,7 |
| Yhteensä | -41,1 | -47,5 |
| Muut rahoituskulut | ||
| Muilta | -1,9 | -1,9 |
| Arvonalentumiset/-palautukset tytäryhtiöosakkeista | 36,7 | -40,3 |
| Rahoitustuotot ja -kulut, yhteensä | 66,3 | -30,2 |
| MEUR | 1.1.−31.12.2010 | 1.1.−31.12.2009 |
|---|---|---|
| Laskennallisen verosaamisen muutos | 4,6 | -2,8 |
| Yhteensä | 4,6 | -2,8 |
| Muut | ||||
|---|---|---|---|---|
| MEUR | Aineettomat oikeudet |
pitkävaikutteiset menot |
Keskeneräiset investoinnit |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2010 | 1,4 | 5,8 | 2,9 | 10,1 |
| Lisäykset | 0,8 | 4,0 | 4,2 | 9,1 |
| Siirrot erien välillä | 0,5 | 1,1 | -1,6 | 0,0 |
| Hankintameno 31.12.2010 | 2,7 | 10,9 | 5,6 | 19,2 |
| Kertyneet poistot 1.1.2010 | 0,3 | 1,0 | - | 1,3 |
| Tilikauden poisto | 0,6 | 2,1 | - | 2,8 |
| Kertyneet poistot 31.12.2010 | 0,9 | 3,1 | - | 4,1 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2010 | 1,8 | 7,8 | 5,6 | 15,1 |
| Hankintameno 1.1.2009 | 0,2 | 1,7 | 1,0 | 2,9 |
| Lisäykset | 1,2 | 4,1 | 1,9 | 7,3 |
| Vähennykset | - | -0,1 | - | -0,1 |
| Hankintameno 31.12.2009 | 1,4 | 5,8 | 2,9 | 10,1 |
| Kertyneet poistot 1.1.2009 | 0,1 | 0,2 | - | 0,3 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | - | 0,0 | - | 0,0 |
| Tilikauden poisto | 0,2 | 0,9 | - | 1,0 |
| Kertyneet poistot 31.12.2009 | 0,3 | 1,0 | - | 1,3 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 1,1 | 4,8 | 2,9 | 8,8 |
| Koneet ja | Muut aineelliset | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| MEUR | Maa-alueet | Rakennukset | kalusto | hyödykkeet | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2010 | 0,4 | 0,4 | 0,7 | 0,1 | 1,6 |
| Lisäykset | - | - | 0,2 | - | 0,2 |
| Hankintameno 31.12.2010 | 0,4 | 0,4 | 0,8 | 0,1 | 1,7 |
| Kertyneet poistot 1.1.2010 | - | 0,0 | 0,4 | 0,1 | 0,5 |
| Tilikauden poisto | - | 0,0 | 0,2 | 0,0 | 0,2 |
| Kertyneet poistot 31.12.2010 | - | 0,1 | 0,5 | 0,1 | 0,7 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2010 | 0,4 | 0,4 | 0,3 | 0,0 | 1,0 |
| Hankintameno 1.1.2009 | 0,4 | 0,4 | 0,5 | 0,1 | 1,4 |
| Lisäykset | - | - | 0,2 | - | 0,2 |
| Vähennykset | - | - | 0,0 | - | 0,0 |
| Hankintameno 31.12.2009 | 0,4 | 0,4 | 0,7 | 0,1 | 1,6 |
| Kertyneet poistot 1.1.2009 | - | 0,0 | 0,2 | 0,1 | 0,3 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | - | - | 0,0 | - | 0,0 |
| Tilikauden poisto | - | 0,0 | 0,2 | 0,0 | 0,2 |
| Kertyneet poistot 31.12.2009 | - | 0,0 | 0,4 | 0,1 | 0,5 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 0,4 | 0,4 | 0,3 | 0,0 | 1,1 |
| MEUR | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Konserniyritykset | ||
| Hankintameno 1.1. | 1 605,9 | 1 608,2 |
| Kertyneet arvonalennukset 1.1. | -127,8 | -100,0 |
| Lisäykset | 14,8 | 58,7 |
| Vähennykset | - | -61,0 |
| Tilikauden arvonalennukset /-palautukset | 36,7 | -27,8 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 1 529,6 | 1 478,1 |
| MEUR | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Osakkuusyritykset | ||
| Hankintameno 1.1. | 1,4 | 1,4 |
| Vähennykset | -1,4 | - |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | - | 1,4 |
| MEUR | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Muut osakkeet ja osuudet | ||
| Hankintameno 1.1. | 1,1 | 1,1 |
| Lisäykset | 2,8 | - |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 3,9 | 1,1 |
Konserniyritysten nimet, kotipaikat ja emoyhtiön omistusosuus on eritelty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 36, Tytäryritykset, ja osakkuusyritysten vastaavat tiedot konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 17, Osuudet osakkuusyrityksissä.
| MEUR | 31.12.2010 | 31.12.2009 |
|---|---|---|
| Lainasaatavat saman konsernin yrityksiltä | 368,9 | 309,3 |
| Johdannaisvarat | 13,4 | - |
| Laskennallinen verosaaminen | 17,6 | 22,2 |
| Lainasaatavat muilta | 7,2 | 7,0 |
| Yhteensä | 407,1 | 338,5 |
| MEUR | 31.12.2010 | 31.12.2009 |
|---|---|---|
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
| Myyntisaamiset | 12,6 | 22,5 |
| Johdannaisvarat | 13,4 | 2,1 |
| Lainasaatavat | 580,7 | 1 092,6 |
| Siirtosaamiset | 3,9 | 9,2 |
| Yhteensä | 610,6 | 1 126,4 |
| Saamiset muilta | ||
| Myyntisaamiset | 0,0 | 0,0 |
| Johdannaisvarat | 29,5 | 4,6 |
| Siirtosaamiset | 6,7 | 5,5 |
| Yhteensä | 36,2 | 10,2 |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 646,8 | 1 136,5 |
| MEUR | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Sidottu oma pääoma | ||
| Osakepääoma 1.1. | 64,3 | 64,3 |
| Optioilla merkityt osakkeet | - | 0,0 |
| Osakepääoma 31.12. | 64,3 | 64,3 |
| Ylikurssirahasto 1.1. | 98,0 | 98,0 |
| Optioilla merkityt osakkeet | - | 0,0 |
| Ylikurssirahasto 31.12. | 98,0 | 98,0 |
| Käyvän arvon rahasto 1.1. | 5,6 | 25,1 |
| Rahavirran suojaukset | 7,0 | -26,3 |
| Laskennallisen verovelan/-saatavan muutos | -1,8 | 6,8 |
| Käyvän arvon rahasto 31.12. | 10,8 | 5,6 |
| Sidottu oma pääoma yhteensä | 173,1 | 167,9 |
| Vapaa oma pääoma | ||
| Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. | 875,1 | 960,0 |
| Omien osakkeiden käyttö | - | 0,2 |
| Osingonjako | -24,4 | -36,7 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. | 850,7 | 923,5 |
| Tilikauden voitto | 49,9 | -48,4 |
| Vapaa oma pääoma yhteensä | 900,6 | 875,1 |
| Oma pääoma yhteensä | 1 073,7 | 1 043,0 |
| Jakokelpoiset varat | 900,6 | 875,1 |
| MEUR | 31.12.2010 | 31.12.2009 |
|---|---|---|
| Joukkovelkakirjalainat | 246,2 | 307,6 |
| Lainat saman konsernin yrityksiltä | 50,0 | 50,0 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 149,1 | 191,9 |
| Laskennallinen verovelka | 3,8 | 2,0 |
| Johdannaisvelat | - | 9,9 |
| Yhteensä | 449,1 | 561,3 |
| MEUR | 31.12.2010 | 31.12.2009 |
|---|---|---|
| Joukkovelkakirjalaina | 153,1 | 141,9 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 2,5 | 7,5 |
| Yhteensä | 155,6 | 149,4 |
| MEUR | 31.12.2010 | 31.12.2009 |
|---|---|---|
| Velat saman konsernin yrityksille | ||
| Ostovelat | 2,3 | 3,5 |
| Johdannaisvelat | 15,2 | 0,1 |
| Lainat saman konsernin yrityksiltä | 1 210,6 | 1 499,2 |
| Siirtovelat | 3,4 | 6,1 |
| Yhteensä | 1 231,5 | 1 508,9 |
| Velat ulkopuolisille | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 40,3 | 20,0 |
| Käytetyt pankkitililimiitit | 2,7 | 5,8 |
| Ostovelat | 5,4 | 2,1 |
| Johdannaisvelat | 21,6 | 3,5 |
| Siirtovelat | 22,0 | 27,7 |
| Yhteensä | 92,0 | 59,1 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 1 323,5 | 1 568,0 |
Siirtovelat
| MEUR | 31.12.2010 | 31.12.2009 |
|---|---|---|
| Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset | 5,2 | 5,7 |
| Korkojaksotukset | 15,4 | 16,7 |
| Muut siirtovelat | 4,9 | 11,4 |
| Yhteensä | 25,5 | 33,8 |
| MEUR | 31.12.2010 | 31.12.2009 |
|---|---|---|
| Takaukset | ||
| Saman konsernin yritysten puolesta | 474,4 | 554,7 |
| Osakkuusyritysten puolesta | 0,0 | - |
| Muiden puolesta | 0,5 | 0,4 |
| Yhteensä | 474,9 | 555,1 |
| Annetut vastuusitoumukset | ||
| Vuokravastuut muiden puolesta | 3,2 | 3,5 |
| Leasingvastuut | ||
| Seuraavalla tilikaudella maksettavat | 0,4 | 0,4 |
| Myöhemmin maksettavat | 0,4 | 0,4 |
| Yhteensä | 3,9 | 4,2 |
Johdannaissopimusten käyvät arvot
| 31.12.2010 MEUR |
Positiivinen käypä arvo |
Negatiivinen käypä arvo |
Netto käypä arvo |
|---|---|---|---|
| Konsernin sisäiset valuuttatermiinit | 13,4 | 15,2 | -1,8 |
| Muut valuuttatermiinit | 29,5 | 21,6 | 7,9 |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset | 13,4 | 0,0 | 13,4 |
| Yhteensä | 56,2 | 36,8 | 19,4 |
| 31.12.2009 MEUR |
Positiivinen käypä arvo |
Negatiivinen käypä arvo |
Netto käypä arvo |
|---|---|---|---|
| Konsernin sisäiset valuuttatermiinit | 2,1 | 0,1 | 2,0 |
| Muut valuuttatermiinit | 4,6 | 3,5 | 1,1 |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset | - | 9,9 | -9,9 |
| Yhteensä | 6,7 | 13,5 | -6,8 |
Johdannaissopimusten nimellisarvot
| MEUR | 31.12.2010 | 31.12.2009 |
|---|---|---|
| Konsernin sisäiset valuuttatermiinit | 825,1 | 85,0 |
| Muut valuuttatermiinit | 1 891,9 | 483,6 |
| Koron- ja valuutanvaihtosopimukset | 225,7 | 225,7 |
| Yhteensä | 2 942,7 | 794,3 |
| Konsernin tuloslaskelma | 2010 | 2009 | 2008 | 2007 | 2006 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | MEUR | 2 575 | 2 581 | 3 399 | 3 018 | 2 597 |
| Vienti ja ulkomaan toiminta | MEUR | 2 516 | 2 530 | 3 280 | 2 919 | 2 528 |
| Liikevoitto | MEUR | 131 | 0 | 174 | 203 | 240 |
| % liikevaihdosta | % | 5,1 | 0,0 | 5,1 | 6,7 | 9,3 |
| Operatiivinen liikevoitto | MEUR | 142 1 | 61 1 | 193 1 | 221 2 | 223 3 |
| % liikevaihdosta | % | 5,5 1 | 2,4 1 | 5,7 1 | 7,3 2 | 8,6 3 |
| Voitto ennen veroja | MEUR | 101 | -27 | 145 | 184 | 232 |
| % liikevaihdosta | % | 3,9 | -1,0 | 13,5 | 6,1 | 8,9 |
| Tilikauden voitto | MEUR | 78 | 7 | 121 | 138 | 166 |
| % liikevaihdosta | % | 3,0 | 0,3 | 3,6 | 4,6 | 6,4 |
| Muut tunnusluvut | 2010 | 2009 | 2008 | 2007 | 2006 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | MEUR | 364 | 351 | 387 | 353 | 297 |
| Poistot ja arvonalentumiset | MEUR | 60 | 60 | 60 | 60 | 41 |
| Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin | MEUR | 44 | 88 | 77 | 53 | 47 |
| Investoinnit asiakasrahoitussopimuksiin | MEUR | 16 | 19 | 36 | 38 | 22 |
| Investoinnit yhteensä % liikevaihdosta | % | 2,3 | 4,1 | 3,3 | 3,0 | 2,6 |
| Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot | MEUR | 37 | 37 | 47 | 46 | 31 |
| % liikevaihdosta | % | 1,4 | 1,4 | 1,4 | 1,5 | 1,2 |
| Oma pääoma | MEUR | 1 069 | 881 | 864 | 897 | 877 |
| Taseen loppusumma | MEUR | 2 916 | 2 687 | 3 039 | 2 583 | 1 988 |
| Korolliset nettovelat | MEUR | 171 4 | 335 4 | 478 4 | 326 4 | 107 |
| Oman pääoman tuotto | % | 8,0 | 0,8 | 13,7 | 15,6 | 20,2 |
| Sijoitetun pääoman tuotto | % | 8,6 | 0,2 | 12,7 | 16,8 | 23,1 |
| Omavaraisuusaste | % | 42,7 | 37,5 | 33,0 | 38,3 | 47,6 |
| Nettovelkaantumisaste | % | 16,0 4 | 38,0 4 | 55,3 4 | 36,3 4 | 12,3 |
| Saadut tilaukset | MEUR | 2 729 | 1 828 | 3 769 | 4 106 | 2 910 |
| Tilauskanta | MEUR | 2 356 | 2 149 | 3 054 | 2 865 | 1 621 |
| Henkilöstö keskimäärin | 9 673 | 10 785 | 11 777 | 10 276 | 8 026 | |
| Henkilöstö 31.12. | 9 954 | 9 606 | 11 826 | 11 187 | 8 516 | |
| Osingot | MEUR | 37 5 | 24 | 37 | 65 | 63 |
1 Ilman toiminnan uudelleenjärjestelykuluja.
2 Ilman konttitarttujien tarkastus- ja korjausohjelmasta johtuvaa kertaluonteista kulua.
3 Ilman kiinteistöjen myyntivoittoa.
4 Sisältää 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin Private Placement -joukkovelkakirjalainan valuuttakurssiriskisuojauksen.
5 Hallituksen ehdotus.
| 2010 | 2009 | 2008 | 2007 | 2006 | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Osakekohtainen tulos | ||||||
| Laimentamaton osakekohtainen tulos | EUR | 1,21 | 0,05 | 1,91 | 2,17 | 2,57 |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos | EUR | 1,21 | 0,05 | 1,91 | 2,16 | 2,56 |
| Oma pääoma/osake | EUR | 17,37 | 14,20 | 13,95 | 14,29 | 13,72 |
| Osinko/osake, B-sarjan osake | EUR | 0,61 4 | 0,40 | 0,60 | 1,05 | 1,00 |
| Osinko/osake, A-sarjan osake | EUR | 0,60 4 | 0,39 | 0,59 | 1,04 | 0,99 |
| Osinko/tulos, B-sarjan osake | % | 50,4 4 | 782,8 | 31,4 | 48,4 | 38,9 |
| Osinko/tulos, A-sarjan osake | % | 49,6 4 | 763,2 | 30,8 | 47,9 | 38,5 |
| Efektiivinen osinkotuotto, B-sarjan osake | % | 1,6 4 | 2,1 | 7,4 | 3,3 | 2,4 |
| Hinta/voitto (P/E), B-sarjan osake | EUR | 32,3 | 377,9 | 13,5 | 14,6 | 16,4 |
| Osakkeen kurssikehitys, B-sarjan osake | ||||||
| Keskikurssi | EUR | 26,08 | 11,55 | 21,47 | 40,55 | 34,62 |
| Kauden ylin kurssi | EUR | 39,37 | 19,31 | 36,49 | 49,83 | 43,50 |
| Kauden alin kurssi | EUR | 19,16 | 6,37 | 7,63 | 29,78 | 28,84 |
| Kauden päätöskurssi | EUR | 39,03 | 19,31 | 8,09 | 31,65 | 42,10 |
| Osakkeiden markkina-arvo 31.12. ¹ | MEUR | 2 390 | 1 183 | 495 | 1 971 | 2 667 |
| B-sarjan osakkeiden markkina-arvo 31.12. ² | MEUR | 2 023 | 1 001 | 419 | 1 671 | 2 266 |
| 1 000 | ||||||
| Osakevaihto, B-sarjan osake (NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä) | kpl | 47 097 | 54 782 | 85 697 | 70 945 | 52 909 |
| Osakevaihto, B-sarjan osake (NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä) | % | 84,2 | 92,2 | 156,6 | 130,0 | 97,2 |
| 1 000 | ||||||
| A-sarjan osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo ³ | kpl | 9 526 | 9 526 | 9 526 | 9 526 | 9 526 |
| 1 000 | ||||||
| A-sarjan osakkeiden lukumäärä 31.12. ³ | kpl | 9 526 | 9 526 | 9 526 | 9 526 | 9 526 |
| B-sarjan osakkeiden lukumäärän laimentamaton painotettu | 1 000 | |||||
| keskiarvo ² | kpl | 51 819 | 51 812 | 52 367 | 53 439 | 54 169 |
| B-sarjan osakkeiden laimentamaton lukumäärä 31.12. ² | 1 000 kpl |
51 819 | 51 819 | 51 787 | 52 790 | 53 816 |
| B-sarjan osakkeiden lukumäärän laimennusvaikutuksella oikaistu painotettu keskiarvo ² |
1 000 kpl |
51 819 | 51 812 | 52 456 | 53 669 | 54 502 |
1 Sisältää A- ja B-sarjan osakkeet, omat osakkeet vähennetty.
2 Ei sisällä hankittuja omia osakkeita.
3 A-sarjan osakkeisiin ei kohdistu laimennusvaikutusta.
4 Hallituksen ehdotus.
| Tilikauden voitto | |||
|---|---|---|---|
| Oman pääoman tuotto (%) | = | 100 x | Oma pääoma (keskimäärin kauden aikana) |
| Sijoitetun pääoman tuotto (%) | = | 100 x | Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut |
| Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin kauden aikana) | |||
| Omavaraisuusaste (%) | = | 100 x | Oma pääoma |
| Taseen loppusumma - saadut ennakot | |||
| Nettovelkaantumisaste (%) | = | 100 x | Korolliset velat* - korolliset varat |
| Oma pääoma | |||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto | |||
| Osakekohtainen tulos | = | Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo kauden aikana |
|
| Oma pääoma / osake | = | Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | |
| Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kauden lopussa | |||
| Osinko / osake | = | Tilikaudelta jaettava osinko | |
| Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kauden lopussa | |||
| Osinko / tulos (%) | = | 100 x | Tilikaudelta jaettava osinko / osake |
| Osakekohtainen tulos | |||
| Efektiivinen osinkotuotto (%) | = | 100 x | Osinko / osake |
| B-sarjan osakkeen osakeantioikaistu kauden päätöskurssi | |||
| Hinta / voitto (P/E) | = | B-sarjan osakkeen osakeantioikaistu kauden päätöskurssi | |
| Osakekohtainen tulos | |||
| Keskikurssi | = | B-sarjan osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto kauden aikana | |
| Vaihdettujen B-sarjan osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kauden aikana | |||
| Osakkeiden markkina-arvo kauden | = | Ulkona olevien B-sarjan osakkeiden määrä kauden lopussa * B-sarjan osakkeen kauden päätöskurssi + Ulkona olevien A-sarjan osakkeiden määrä |
|
| lopussa | kauden lopussa * B-sarjan osakkeen kauden päätöspäivän keskikurssi | ||
| Osakevaihto | = | Vaihdettujen B-sarjan osakkeiden lukumäärä kauden aikana | |
| Osakevaihto (%) | = | 100 x | Vaihdettujen B-sarjan osakkeiden lukumäärä kauden aikana B-sarjan osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo kauden aikana |
* Sisältää 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin Private Placement -joukkovelkakirjalainan valuuttakurssiriskisuojauksen
Cargotec Oyj:n B-sarjan osake on noteerattu NASDAQ OMX Helsingin OMX Large Cap -listalla 1.6.2005 lähtien. Osakkeen kaupankäyntitunnus on CGCBV. Osakkeet ovat rekisterissä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämässä arvoosuusjärjestelmässä ja Euroclear Finland Oy ylläpitää Cargotec Oyj:n virallista omistajaluetteloa.
Osakekohtaiset tunnusluvut 2006–2010, EUR
| 2010 | 2009 | 2008 | 2007 | 2006 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Laimentamaton osakekohtainen tulos | 1,21 | 0,05 | 1,91 | 2,17 | 2,57 |
| Oma pääoma/osake | 17,37 | 14,20 | 13,95 | 14,29 | 13,72 |
| Osinko/osake, B-sarjan osake | 0,61* | 0,40 | 0,60 | 1,05 | 1,00 |
| Osinko/osake, A-sarjan osake | 0,60* | 0,39 | 0,59 | 1,04 | 0,99 |
| Efektiivinen osinkotuotto, B-sarjan osake, % | 1,6* | 2,1 | 7,4 | 3,3 | 2,4 |
| Hinta/voitto (P/E), B-sarjan osake | 32,3 | 377,9 | 13,5 | 14,6 | 16,4 |
| Osakkeen kurssikehitys, B-sarjan osake | |||||
| Keskikurssi | 26,08 | 11,55 | 21,47 | 40,55 | 34,62 |
| Kauden ylin kurssi | 39,37 | 19,31 | 36,49 | 49,83 | 43,50 |
| Kauden alin kurssi | 19,16 | 6,37 | 7,63 | 29,78 | 28,84 |
| Kauden päätöskurssi | 39,03 | 19,31 | 8,09 | 31,65 | 42,10 |
* Hallituksen ehdotus
Cargotecilla on kaksi osakesarjaa, noteeratut B-sarjan osakkeet ja noteeraamattomat A-sarjan osakkeet. Yhtiökokouksessa jokaisella A-sarjan osakkeella on yksi ääni ja kymmenellä B-sarjan osakkeella yksi ääni kuitenkin niin, että jokaisella osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni. Kaikkien osakkeiden tuottama yhteenlaskettu äänimäärä oli vuoden 2010 lopussa 15 002 570.
B-sarjan osakkeet oikeuttavat korkeampaan osinkoon kuin A-sarjan osakkeet. Eri osakesarjoille jaettavan osingon välisen eron tulee olla vähintään yksi (1) sentti ja enintään kaksi ja puoli (2,5) senttiä.
Cargotec Oyj:n osakepääomassa ei tapahtunut muutoksia vuonna 2010. Maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma 31.12.2010 oli 64 304 880 euroa. Osakekanta koostui 54 778 791 B-sarjan osakkeesta, jotka on noteerattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä, sekä 9 526 089 noteeraamattomasta A-sarjan osakkeesta.
| A-osakkeiden lukumäärä |
B-osakkeiden lukumäärä |
Osakepääoma, EUR |
|
|---|---|---|---|
| Osakepääoma 1.6.2005 | 9 526 089 | 54 228 666 | 63 754 755 |
| Osakemerkinnät optio-oikeuksilla vuonna 2005 | 166 200 | ||
| Osakepääoma 31.12.2005 | 9 526 089 | 54 394 866 | 63 920 955 |
| Osakemerkinnät optio-oikeuksilla vuonna 2006 | 125 505 | ||
| Osakepääoma 31.12.2006 | 9 526 089 | 54 520 371 | 64 046 460 |
| Osakemerkinnät optio-oikeuksilla vuonna 2007 | 173 913 | ||
| Osakepääoma 31.12.2007 | 9 526 089 | 54 694 284 | 64 220 373 |
| Osakemerkinnät optio-oikeuksilla vuonna 2008 | 83 907 | ||
| Osakepääoma 31.12.2008 | 9 526 089 | 54 778 191 | 64 304 280 |
| Osakemerkinnät optio-oikeuksilla vuonna 2009 | 600 | ||
| Osakepääoma 31.12.2009 | 9 526 089 | 54 778 791 | 64 304 880 |
| Osakepääoma 31.12.2010 | 9 526 089 | 54 778 791 | 64 304 880 |
Yksityiskohtaiset tiedot osakemerkinnöistä löytyvät yhtiön verkkosivuilta www.cargotec.fi/sijoittajat.
Cargotec ei hankkinut omia osakkeita tilikauden aikana. Yhtiön hallussa oli vuoden 2010 lopussa 2 959 487 B-sarjan osaketta, mikä vastaa 4,60:tä prosenttia osakepääomasta ja 1,97:ää prosenttia kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä. Liikkeeseenlaskettujen B-sarjan osakkeiden lukumäärä vuoden lopussa ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli 51 819 304.
Cargotecin B-sarjan osakkeen arvo kaksinkertaistui vuoden 2010 aikana 19,31 eurosta 39,03 euroon. Samaan aikaan OMX Helsinki Benchmark Cap -indeksi nousi 28 prosenttia. B-sarjan osakkeiden markkina-arvo vuoden 2010 lopussa ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita laskettuna B-sarjan osakkeen vuoden viimeisen kaupankäyntipäivän päätöskurssilla oli 2 023 miljoonaa euroa. Kaikkien osakkeiden markkina-arvo, jossa pörssissä noteeraamattomat A-sarjan osakkeet on arvostettu B-sarjan osakkeen vuoden viimeisen kaupankäyntipäivän keskikurssiin, oli tilikauden lopussa ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita 2 390 miljoonaa euroa.
B-sarjan osakkeen päätöskurssi vuoden 2010 viimeisenä kaupankäyntipäivänä oli 39,03 euroa. Vuoden 2010 ylin kurssi oli 39,37 euroa ja alin 19,16 euroa. Tilikauden vaihdolla painotettu keskikurssi oli 26,08 euroa. B-sarjan osakkeita vaihdettiin vuonna 2010 NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 47 (55) miljoonaa kappaletta, mikä vastasi 1 226 miljoonan euron vaihtoa. Osakkeiden keskimääräinen päivävaihto oli 186 891 kappaletta eli 4 864 852 euroa.
Vuonna 2010 B-sarjan osakkeita vaihdettiin NASDAQ OMX Helsinki Oy:n lisäksi useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla yhteensä noin 35 (13) miljoonaa kappaletta, mikä vastasi noin 886 miljoonan euron vaihtoa. Osakkeita vaihdettiin eniten Chi-X:ssä ja BATS Europessa.
B-sarjan osakkeen ajantasaiset pörssikurssitiedot ovat luettavissa Cargotecin verkkosivuilla www.cargotec.fi/sijoittajat.
Cargotecilla oli vuoden 2010 lopussa noin 17 000 rekisteröitynyttä osakkeenomistajaa. Suurin yksittäinen osakkeenomistaja oli Wipunen varainhallinta oy. Ilkka Herlin oli suurin omistaja, kun omistukseen lasketaan sekä henkilökohtainen että määräysvaltayhtiöiden omistus. Hallintarekisteröityjen osakkeiden lukumäärä oli 12 831 581 ja osuus kaikista osakkeista 19,95 prosenttia, mikä vastasi 8,55:tä prosenttia kaikkien osakkeiden äänimäärästä.
Kuukausittain päivitettävä lista suurimmista osakkeenomistajista on nähtävillä Cargotecin verkkosivuilla www.cargotec.fi/sijoittajat.
| A-sarjan | B-sarjan | Osakkeet | Osakkeet | Äänet | Äänet | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osakkeenomistaja | osakkeet | osakkeet | yhteensä yhteensä, % | yhteensä yhteensä, % | |||
| Ilkka Herlinin määräysvallassa olevat osakkeet | |||||||
| 1 | yhteensä | 2 940 067 | 4 802 011 | 7 742 078 | 12,04 | 3 420 268 | 22,80 |
| Wipunen varainhallinta oy | 2 940 067 | 4 800 000 | 7 740 067 | 12,04 | 3 420 067 | 22,80 | |
| Ilkka Herlinin suora omistus | 2 011 | 2 011 | 0,00 | 201 | 0,00 | ||
| 2 Mariatorp Oy (Niklas Herlinin määräysvallassa) | 2 940 067 | 4 725 000 | 7 665 067 | 11,92 | 3 412 567 | 22,75 | |
| 3 D-sijoitus Oy (Ilona Herlinin määräysvallassa) | 2 940 067 | 3 850 000 | 6 790 067 | 10,56 | 3 325 067 | 22,16 | |
| Toshiba Elevator And Building Systems | |||||||
| 4 | Corporation | 3 023 340 | 3 023 340 | 4,70 | 302 334 | 2,02 | |
| 5 Cargotec Oyj | 2 959 487 | 2 959 487 | 4,60 | 295 948 | 1,97 | ||
| 6 Koneen Säätiö | 705 888 | 1 232 454 | 1 938 342 | 3,01 | 829 133 | 5,53 | |
| 7 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 1 465 153 | 1 465 153 | 2,28 | 146 515 | 0,98 | ||
| 8 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma | 1 277 378 | 1 277 378 | 1,99 | 127 737 | 0,85 | ||
| 9 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola | 708 865 | 708 865 | 1,10 | 70 886 | 0,47 | ||
| 10 Veritas Eläkevakuutus | 450 000 | 450 000 | 0,70 | 45 000 | 0,30 | ||
| 11 Herlin Heikki | 400 000 | 400 000 | 0,62 | 40 000 | 0,27 | ||
| 12 Nurminen Hanna | 390 001 | 390 001 | 0,61 | 39 000 | 0,26 | ||
| 13 Sundholm Göran | 375 001 | 375 001 | 0,58 | 37 500 | 0,25 | ||
| 14 OP-Delta sijoitusrahasto | 365 000 | 365 000 | 0,57 | 36 500 | 0,24 | ||
| 15 OP-Suomi Arvo sijoitusrahasto | 360 000 | 360 000 | 0,56 | 36 000 | 0,24 | ||
| 16 Valtion Eläkerahasto | 266 000 | 266 000 | 0,41 | 26 600 | 0,18 | ||
| 17 Moving Cargo Oy | 226 694 | 226 694 | 0,35 | 22 669 | 0,15 | ||
| 18 Säästöpankki kotimaa sijoitusrahasto | 225 667 | 225 667 | 0,35 | 22 566 | 0,15 | ||
| 19 Sijoitusrahasto Gyllenberg Finlandia | 210 000 | 210 000 | 0,33 | 21 000 | 0,14 | ||
| 20 Blåberg Karolina | 182 745 | 182 745 | 0,28 | 18 274 | 0,12 | ||
| Yhteensä | 9 526 089 | 27 494 796 | 37 020 885 | 57,56 | 12 275 564 | 81,82 | |
| Hallintarekisteröidyt | 12 831 581 | ||||||
| Muut osakkeenomistajat | 14 452 414 | ||||||
| Liikeeseen laskettu osakemäärä yhteensä | |||||||
| 31.12.2010 | 64 304 880 |
Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2010
Perustuu Euroclear Finland Oy:n omistajarekisteriin.
| %-osuus osakekannasta |
||||
|---|---|---|---|---|
| Omistajien | %-osuus | Osake- | ja osake | |
| Osakkeita | lukumäärä | omistajista | määrä, kpl | pääomasta |
| 1–100 | 6 573 | 38,71 | 395 073 | 0,61 |
| 101–500 | 6 808 | 40,09 | 1 800 491 | 2,80 |
| 501–1 000 | 1 790 | 10,54 | 1 390 200 | 2,16 |
| 1 001–10 000 | 1 624 | 9,56 | 4 383 452 | 6,82 |
| 10 001–100 000 | 146 | 0,86 | 4 060 976 | 6,32 |
| 100 001–1 000 000 | 30 | 0,18 | 6 706 616 | 10,43 |
| yli 1 000 000 | 10 | 0,06 | 42 603 185 | 66,25 |
| Yhteensä | 16 981 | 100,00 | 61 339 993 | 95,39 |
| joista hallintarekisteröityjä | 14 | 12 831 581 | 19,95 | |
| Yhteistilillä | 5 400 | 0,01 | ||
| Ulkona olevat osakkeet yhteensä 31.12.2010 | 61 345 393 | 95,40 | ||
| Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2010 | 1 | 2 959 487 | 4,60 | |
| Liikkeeseen laskettu osakemäärä yhteensä 31.12.2010 | 64 304 880 | 100,00 |
Perustuu Euroclear Finland Oy:n omistajarekisteriin.
Cargotecin hallituksen, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen sekä heidän määräysvallassaan olevien yhtiöiden yhteenlaskettu osakeomistus 31.12.2010 oli 2 940 067 A-sarjan osaketta ja 5 264 463 B-sarjan osaketta, mikä vastasi 12,76:ta prosenttia kaikkien osakkeiden yhteismäärästä ja 23,11:tä prosenttia yhteisäänimäärästä.
Toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen kuuluvat johdon osakepohjaiseen kannustinohjelmaan 2010 ja avainhenkilöiden optio-ohjelmaan 2010. Osakepohjaisen kannustinohjelman ansaintajaksolla 2010–2012 heillä on mahdollisuus saada 30 000 B-sarjan osaketta. Optio-ohjelman perusteella heille on annettu 30 000 kappaletta 2010A-optio-oikeuksia.
Cargotecin verkkosivuilla osoitteessa www.cargotec.fi/sijoittajat on nähtävillä ajantasainen tieto hallituksen ja johdon omistuksista.
Vuoden 2010 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Osakkeita voidaan hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, yrityskauppojen ja muiden järjestelyiden rahoittamiseen ja toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisten kannustinjärjestelmien toteuttamiseen tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Hankittavien osakkeiden enimmäismäärä on yhteensä enintään 6 400 000 omaa osaketta niin, että A-sarjan osakkeita voidaan hankkia enintään 952 000 kappaletta ja B-sarjan osakkeita enintään 5 448 000 kappaletta. Valtuutusta ei käytetty tilikauden aikana.
Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta osakeannilla yhdessä tai useammassa erässä. Omien osakkeiden luovuttaminen voi tapahtua suunnatusti ja niitä voidaan luovuttaa esimerkiksi vastikkeena mahdollisissa yrityskaupoissa tai muissa järjestelyissä, yritysostojen rahoittamiseksi tai henkilöstön kannustamiseen. Hallitus voi myös päättää omien osakkeiden luovuttamisesta julkisessa kaupankäynnissä NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä sen sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti. Hallitus valtuutettiin myös päättämään muista osakeannin ehdoista. Valtuutusta ei käytetty tilikauden aikana.
Molemmat valtuutukset ovat voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä.
Tilikauden päättyessä hallituksella ei ollut voimassa olevaa valtuutusta optio-oikeuksien tai muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamiseen eikä osakepääoman korottamiseen.
Yhtiökokous päätti optio-oikeuksien antamisesta Cargotecin ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöille. Optio-ohjelman kohderyhmä on noin 60 henkilöä sisältäen konsernin johtoryhmän jäsenet. Optio-oikeudet oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 1 200 000 Cargotecin uutta tai sen hallussa olevaa B-sarjan osaketta ja ne on jaettu 2010A-, 2010B- ja 2010C-optio-oikeuksiksi. Optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintäajan alkaminen edellyttää yhtiön hallituksen vuosittain määrittämälle taloudelliselle kriteerille asetettujen tavoitteiden täyttymistä. Ne optiooikeudet, joiden osalta tavoitteet eivät ole täyttyneet, raukeavat.
Vuodelle 2010 asetettu liikevoittotavoite täyttyi täysimääräisesti eli osakemerkintä alkaa kaikilla jaetuilla 2010A-optiooikeuksilla huhtikuussa 2013 ohjelman ehtojen mukaisesti. Hallitus määrittelee tavoitteet 2010B- ja 2010C-optiooikeuksille vuosina 2011 ja 2012.
| Optio-oikeus | Osakemerkintäaika | Merkintähinta* |
|---|---|---|
| 2010A | 1.4.2013–30.4.2015 | 21,35 |
| 2010B | 1.4.2014–30.4.2016 | ** |
| 2010C | 1.4.2015–30.4.2017 | ** |
* Merkintähinnasta vähennetään vuosittain maksetut osingot
** Merkintähinnat määräytyvät vuosien 2011 ja 2012 yhtiökokousten jälkeen
Lisätietoja optio-ohjelmasta on luettavissa Cargotecin verkkosivuilta www.cargotec.fi/sijoittajat.
Hallitus päätti maaliskuussa 2010 uuden osakepohjaisen kannustinohjelman perustamisesta. Ohjelman tarkoituksena on varmistaa omistajien ja johdon tavoitteiden yhteneväisyys Cargotecin arvon nostamiseksi sekä sitouttaa johto yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön omistukseen perustuva kannustinohjelma.
Ohjelmassa on kolme kolmen kalenterivuoden mittaista ansaintajaksoa, jotka alkavat vuosina 2010, 2011 ja 2012. Hallitus päättää kullekin ansaintajaksolle ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet sekä maksettavan palkkion enimmäismäärän. Ensimmäisen ansaintajakson kohderyhmä on konsernin johtoryhmän jäsenet ja ansaintakriteerit ovat Cargotec-konsernin tilikauden 2012 liikevoittoprosentti ja liikevaihto.
Mahdollinen palkkio maksetaan vuosina 2013, 2014 ja 2015 osittain yhtiön B-sarjan osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettavalla osuudella on tarkoitus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veroluonteiset maksut. Ansaintajakson 2010–2012 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 100 000 yhtiön Bsarjan osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).
Yhtiön aikaisemman osakepohjaisen kannustinohjelman 2007–2011 jäljellä olevia ansaintajaksoja 2010 ja 2011 ei aloitettu, vaan vuoden 2010 alusta siirryttiin sen korvaavaan uuteen ohjelmaan. Aiemman ohjelman perusteella maksettiin avainhenkilöille palkkioina yhteensä 31 356 B-sarjan osaketta ensimmäiseltä ansaintajaksolta 2007–2008. Toiselta ansaintajaksolta 2009 ei maksettu palkkioita, koska ansaintakriteereille asetetut tavoitteet eivät täyttyneet. Kaikkiaan ohjelmaan oli alun perin varattu enintään 387 500 B-sarjan osaketta.
Helsingissä, 3. helmikuuta 2011
Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja
Tapio Hakakari Hallituksen varapuheenjohtaja
Peter Immonen Hallituksen jäsen
Karri Kaitue Hallituksen jäsen
Antti Lagerroos Hallituksen jäsen
Teuvo Salminen Hallituksen jäsen
Anja Silvennoinen Hallituksen jäsen
Mikael Mäkinen Toimitusjohtaja
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä, 3. helmikuuta 2011
PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö
Jouko Malinen KHT
Johan Kronberg KHT
Olemme tilintarkastaneet Cargotec Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2010. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Helsingissä 3. päivänä helmikuuta 2011
PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö
Jouko Malinen KHT
Johan Kronberg KHT
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.