Annual Report • Feb 11, 2011
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
1
| Kesla vuonna 2010 2 | |
|---|---|
| Toimitusjohtajan katsaus 4 | |
| Kesla – metsäteknologian moniosaaja 5 | |
| Hallituksen toimintakertomus 7 | |
| Kesla Oyj:n hallitus11 | |
| Kesla Oyj:n johtoryhmä 12 | |
| Selvitys hallinnointi ja ohjausjärjestelmästä 13 | |
| Konsernitilinpäätös, IFRS 15 | |
| Konsernin laaja tuloslaskelma 15 | |
| Konsernin tase 15 | |
| Konsernin rahavirtalaskelma 16 | |
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 17 | |
| Konsernin liitetiedot 18 | |
| Emoyhtiön tilinpäätös, FAS 32 | |
| Emoyhtiön tuloslaskelma 32 | |
| Emoyhtiön tase 32 | |
| Laskelma emoyhtiön oman pääoman muutoksista 32 | |
| Emoyhtiön rahavirtalaskelma 33 | |
| Emoyhtiön liitetiedot 34 | |
| Osakkeet ja osakkeenomistajat 39 | |
| Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 40 | |
| Tunnuslukujen laskentakaavat 41 | |
| Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset 42 | |
| Taloudelliset julkaisut vuonna 2011 42 | |
| Tilintarkastuskertomus 43 |
| 2010 | 2009 | |
|---|---|---|
| Liikevaihto, miljoonaa euroa | 33,7 | 26,1 |
| Tulos ennen veroja, tuhatta euroa | 1 972 | -2 217 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 10,2 | -7,6 |
| Liiketoiminnan rahavirta, tuhatta euroa | 1 369 | 4 876 |
| Omavaraisuusaste, % | 43,7 | 41,1 |
| Osakekohtainen tulos, euroa | 0,43 | -0,47 |
| Osinko per osake, euroa | 0,30 * | - |
| Viennin osuus metsäkoneryhmän myynnistä, % | 62,1 | 61,7 |
| Bruttoinvestoinnit, tuhatta euroa | 618 | 1 484 |
| Henkilöstö tilikauden lopussa | 249 | 236 |
YHTIÖN VUOSINELJÄNNESTEN LIIKEVAIHTO JA TULOS ENNEN VEROJA (1000 EUR)
| Liikevaihto | Tulos ennen veroja | |||
|---|---|---|---|---|
| 2010 | 2009 | 2010 | 2009 | |
| Tammi-Maaliskuu | 6 935 | 7 651 | 137 | -451 |
| Huhti-Kesäkuu | 8 392 | 6 088 | 451 | -1 247 |
| Heinä-Syyskuu | 7 214 | 4 871 | 221 | -710 |
| Loka-Joulukuu | 11 160 | 7 491 | 1 163 | 192 |
| YHTEENSÄ | 33 701 | 26 101 | 1 972 | -2 217 |
Kesla on metsäteknologian kehittämiseen, markkinointiin ja valmistukseen erikoistunut konepajakonserni, joka hallitsee aines- ja energiapuunkorjuun tuotantoketjun kannolta tehtaalle. Kesla on myös merkittävä konepajatuotteiden järjestelmätoimittaja suomalaiselle konepajateollisuudelle.
Keslan liiketoiminta elpyi vuonna 2010 syvän taantumavuoden jälkeen liikevaihdon kasvaessa 29,1 % edellisvuodesta ollen yhteensä 33,7 miljoonaa euroa. Positiivisen kehityksen taustalla oli liiketoimintaympäristön elpyminen mm. valtioiden tekemien elvytystoimenpiteiden seurauksena sekä konsernissa tehty aktiivinen myynti- ja tuotekehityspanostus konsernin tuotteiden markkinanäkyvyyden edelleen kehittämiseksi. Tuotteiden kysyntä kasvoi Keslan kaikilla markkina-alueilla. Vientitoiminnan osuus koko konsernin liikevaihdosta oli 51,9 % ja metsäkoneryhmän myynnistä 62,1 %.
Keslan liiketoiminnan kannattavuus parani vuonna 2010 edellisvuodesta merkittävästi liikevoiton noustessa yhteensä 2 177 tuhanteen euroon. Tilikauden liiketoiminnan kassavirta oli 1 369 tuhatta euroa positiivinen. Konsernin maksuvalmius säilyi hyvänä tilikauden aikana, ja konsernin omavaraisuusaste oli tilikauden päättyessä 43,7 %. Kesla investoi tilikauden 2010 aikana 618 tuhatta euroa konsernin koneisiin ja laitteisiin. Merkittävin investointi ja kehitysprojekti liittyi tilikauden aikana käyttöön otettuun uuteen toiminnanohjausjärjestelmään. Tilikauden tuotekehitysmenot olivat 789 tuhatta euroa. Uusia tuotteita tuotiin markkinoille kaikissa tuoteryhmissä aines- ja energiapuun hankintaan, kuljetukseen ja käsittelyyn liittyen. Kesla työllisti tilikauden 2010 aikana keskimäärin 221 henkilöä.
Kesla juhli tilikaudella 2010 50.toimintavuottaan. Juhlavuoteen mahtui useita sidosryhmätilaisuuksia sekä kotimaassa että viennissä.
Kesla -konserniin kuuluvat Joensuussa ja Kesälahdella toimiva emoyhtiö Kesla Oyj sekä Tohmajärvellä ja Ilomantsissa toimiva tytäryhtiö MFG Components Oy. Lisäksi konserniin kuuluu Pietarissa sijaitsevan myyntiyhtiö OOO Kesla. Kesla Oyj:n A-osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.
Vuodet eivät ole veljeksiä. Sitä eivät olleet myöskään vuodet 2009 ja 2010 keskenään. Vuoden 2009 poikkeuksellisen nopea ja syvä taantuma vei Keslankin liiketoiminnoista puolet vuoden 2008 tasosta. Syvä ja nopea notkahdus vaati osakseen merkittävät liiketoimintarakenteiden sopeutustoimenpiteet. Sopeutustoimenpiteet eivät kuitenkaan vieneet Keslan perusosaamista tuotteisiin, valmistukseen ja myyntiin ja markkinointiin liittyen. Tehdyt sopeutustoimenpiteet eivät vieneet myöskään Keslan reagointivalmiutta toimintaympäristön muutoksiin kasvun taas uudelleen käynnistyessä.
Autolla ajaminen jarrua ja kaasua yhtä aikaa painaen kielletään jo autokoulussa, mutta yritysmaailmassa tuota joutuu tekemään tämän tuosta. Niin oli myös vuonna 2010. Poikkeuksellisen vuoden 2009 jäljiltä jarrupoljin kulu- ja toimintarakenteiden suhteen oli syvällä lattiassa. Liiketoimintaympäristön vahva aktivoituminen keväästä alkaen edellytti kuitenkin myös kaasun lisäämistä. Epävarmuus huokui pörssiyhtiöiden raporteista. Haluttiin painaa jo kaasua ja unohtaa taantuma, mutta taantuman kovan kouran opetukset olivat vielä tuoreessa muistissa pitäen jalkaa vahvasti jarrulla. Kvartaali kvartaalilta taantumapelko kaksoisveen muodossa vaimeni lisäten uskallusta kaasun painamiseen. Keslankin vuodesta 2010 muodostui odotuksiin nähden merkittävästi parempi vuosi. Vuoden 2009 sukelluksen syvyyttä kuvaa kuitenkin se, että Kesla pystyi vuonna 2010 palauttamaan vain kolmasosan vuonna 2009 menettämästään liiketoimintatasosta.
Kesla juhlisti vuonna 2010 50.toimintavuottaan. Juhlavuosi käynnistyi jo tammikuussa jatkuen läpi kevään erilaisilla sidosryhmätilaisuuksilla. Juhlavuoden huipennus osui elokuussa järjestettäviin juhlallisiin sidosryhmätilaisuuksiin erimuodoissaan päättyen syyskuun alun FinnMetko 2010 näyttelyyn Jämsässä. Vielä Jämsänkin jälkeen järjestettiin muutama asiakastilaisuus eri puolilla Suomea juhlavuoden päättyessä lopulta vuodenvaihteeseen.
50 vuotta aktiivista yritystoimintaa, vapaassa kilpailussa ilman konkursseja tai yrityssaneerauksia on osoitus pitkäjänteisestä ja hallitusta, sitoutuneesta työskentelystä yritystoiminnan eteen. Sitä keslalaiset, Keslan omistajat ja kaikki Keslan yhteistyökumppanit ovat
pyyteettömästikin tehneet vuosikymmenestä toiseen Keslan eteen. 50 vuotta pitää sisällään monta talouden suhdannekiertoa, monta karikkoa ja yritystoiminnan jatkuvuutta uhkaavaa tilannetta. Kaikista noista, viimeksi vuoden 2009 taantumasta, Kesla on selvinnyt sopeutumalla ympäristöönsä. Onneksi Keslan 50 vuoteen mahtuu karikkojakin enemmän positiivisia, kasvun ja kehittymisen vuosia. 50 vuoden aikana Kesla on hyödyntänyt kasvun mahdollisuudet yhdessä sidosryhmiensä kanssa kasvaen yhdeksi alan johtavista ja arvostetuista yrityksistä.
Kesla katsoo vahvasti tulevaisuuteen. Metsäsektori luetaan edelleen kasvualaksi erityisesti metsäenergian kasvavan käytön kautta. Suomalaisella osaamisella on edelleen hyvä kaiku maailmalla. Suomalaiseen osaamiseen luotetaan. Kesla yhteistyökumppaneineen on vamis vastaanottamaan osaamisellaan ja yhteisellä sitoutumisellaan tulevien vuosikymmenien haasteet - kasvamaan ja kehittymään sekä luomaan taloudellista ja henkistä hyvää sidosryhmilleen.
Kuluneesta vuodesta Keslan henkilöstöä, hallitusta, omistajia ja kaikkia yhteistyötahoja kiittäen sekä menestyksekästä vuotta 2011 toivottaen.
Joensuussa, tammikuu 2011
Jari Nevalainen toimitusjohtaja
Kesla tarjoaa kilpailukykyiset ratkaisut aines- ja energiapuun keräämiseen, kuljetukseen ja käsittelyyn – kannolta tehtaalle.
Pyöräalustainen harvesteri varustettuna KESLA 20RH -harvesterikouralla ja KESLA 13105 -nosturilla
KESLA19GX -energiakoura, KESLA 304T -kuormain ja 12T -metsäperävaunu energiapuun keräämiseen ja lähikuljetukseen
Aines- ja energiapuun keruuseen soveltuvat KESLA -harvesterikourat ja KESLA -energiakourat sekä prosessorit ja metsäkonenosturit: Kesla on johtava sykeharvesterikourien valmistaja maailmassa sekä merkittävä, alustakoneesta riippumaton, rullaharvesterikourien valmistaja. Keslan harvesterikourat soveltuvat sekä pyörä- että kaivinkonealustaisiin harvestereihin pohjoisen havumetsävyöhykkeeltä etelän istutusplantaaseille. Keslan energiakourat soveltuvat asennettaviksi myös maataloustraktoripohjaisiin työkoneisiin metsäenergian tehokkaaksi keräämiseksi. Keslan arvostettuja metsäkonenostureita käyttävät useat metsäkonevalmistajat eri puolilla maailmaa.
Kaivinkonepohjainen harvesteri varustettuna KESLA 20RH -harvesterikouralla ja KESLA XTimber -metsävarusteilla
KESLA 152 -kuormain ja 71 -metsäperävaunu ainespuun lähikuljetukseen
KESLA 2009TL -puutavaranosturi ainespuun kaukokuljetukseen
Aines- ja energiapuun kaukokuljetukseen soveltuvat KESLA -nosturiratkaisut: Kesla on yksi merkittävistä puutavara-, teollisuus- ja kierrätysnostureiden valmistajista Euroopassa. Keslan laaja nosturimallisto lisälaitteineen kattaa asiakastarpeet puutavaralajimenetelmästä kokorunkokäsittelyyn sekä energiapuusta kierrätysmateriaalien tehokkaaseen käsittelyyn.
KESLA 2024 -puutavaranosturi kokorunkopuun kaukokuljetukseen
5
KESLA C645 -autohakkuriyksikkö
Energiapuun hakettamiseen soveltuvat KESLA -hakkuriratkaisut: Keslan edistyksellinen rumpuhakkurimallisto soveltuu energiapuun korkealaatuisen haketukseen pienistä hakekattiloista aina suuriin CHB-kattiloihin saakka. Patentoidun terägeometrian ansiosta Keslan hakkureiden polttoainetaloudellisuus ja tuottavuus ovat alansa kärkeä.
KESLA 4560C -hakkuriyksikkö varustettuna KESLA 600T -kuormaimella
Keslan 50. juhlavuosi
Kesla juhlisti 50. toimintavuottaan vuoden 2010 aikana monin sidosryhmätapaamisin. Juhlavuoden aikana keslalaiset tapasivat satoja ja satoja Keslan yhteistyökumppaneita ja asiakkaita jo vuosien takaa. Keslan järjestämät metsäpäivät eri puolilla Suomea vetivät paikalle lukuisia Keslan tuotteista kiinnostuneita yrittäjäasiakkaita. Metsäpäivillä esiteltiin työnäytöksin Keslan aines- ja energiapuun korjuuseen, kuljetukseen ja käsittelyyn liittyvät ratkaisut. Kesla osallistui juhlavuoden aikana myös useille kansainvälisille messuille Euroopassa. Vuoden 2010 merkittävimmät metsäalan näyttelyt pidettiin Saksassa, Ranskassa ja Suomessa. Edellisten lisäksi metsänäyttelyjä oli vuoden aikana myös Ruotsissa, Venäjällä, Ukrainassa ja Japanissa. Keslan tuotteet saivat näyttelyissä hyvän kiinnostuksen sekä Keslan nykyisiltä mutta myös potentiaalisilta uusilta asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta.
Keslan juhlavuoden yksi kohokohta oli Kesälahden ja Joensuun tehtailla 19. ja 20.8. järjestetyt avoimien ovien -päivät. Avoimien ovien -päivänä Keslan sidosryhmillä, asiakkailla ja aiheesta muuten kiinnostuneilla oli mahdollisuus tutustua sekä Keslan historiallisiin että nykypäivän tuotteisiin keslalaisten esitteleminä. Myös mahdollisuus tutustua Keslaan tehtaisiin ja keslalaisiin työnsä ääressä herätti myönteistä kiinnostusta.
Keslan oman henkilöstön osalta juhlavuoden kruunasi 21.8. järjestetty henkilöstöjuhla, johon oli kutsuttu nykyisten keslalaisten ohella myös Keslasta jo eläkkeelle ehtineet henkilöt puolisoineen. Kaiken kaikkiaan Keslan 50. juhlavuosi oli sekä taloudellisilta että markkinoinnillisilta tuloksiltaan erittäin onnistunut vuosi Keslalle ja keslalaisille. Kesla sai vuoden aikana pitkäjänteisestä toiminnastaan runsaasti positiivista tunnustusta joka luo hyvän menestymisen pohjan myös tuleville vuosikymmenille.
Keslan toiminnassa yhtiön koko historian mukana ollut Seppo Kärkkäinen lausumassa Kantelettaresta "Raudan synty" Keslan 21.8. 2010 järjestetyssä henkilöstöjuhlassa
Henkilöstöjuhlan juhlapuhujana oli Keslan pitkäaikainen toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Esko Paajanen
versio, jota käytetään vaalella pohjalla.
Logoa voidaan käyttää myös
Vuosi 2010 oli Keslan 50. toimintavuosi. Yhtiön juhlavuodesta muodostui poikkeuksellisen voimakkaan taantumavuoden jälkeen liiketoimintaympäristön ja liiketoimintojen elpymisen vuosi. Taantumassa muokatut liiketoimintarakenteet olivat säilyttäneet reagointivalmiuden investointituotteiden kysynnän uudelleen piristyessä mm. valtioiden tekemien elvytystoimenpiteiden seurauksena. Taantumavuonna menetetystä liiketoiminnasta pystyttiin vuonna 2010 palauttamaan noin kolmannes. Vuonna 2010 jatkettiin panostuksia osaamiseen, liiketoimintaprosesseihin, tuotteisiin, markkinoinnilliseen näkyvyyteen sekä liiketoimintarakenteisiin tavoitteen ollessa kannattavan kasvun jatkaminen myös vuonna 2011.
Kesla-konsernin taloudellinen raportointi muodostuu kahdesta ensisijaisesta segmentistä: metsäkoneet, johon kuuluvat emoyhtiön valmistamat aines- ja energiapuun korjuuseen, käsittelyyn ja kuljetukseen liittyvät laitteet, sekä konepajajärjestelmät, johon kuuluvat tytäryhtiö MFG Components Oy:n valmistamat voimansiirto- ja hydraulikomponentit ja -järjestelmät.
Kansainvälinen investointihyödykkeiden kysyntä elpyi vuoden 2009 syvästä taantumasta ennakoitua voimakkaammin vuoden 2010 aikana. Elpymisen taustalla oli taantuman kasvattama koneiden ja laitteiden korvausinvestointitarve sekä valtioiden tekemät elvytystoimenpiteet taantuman oikaisemiseksi. Myös rahoitusmarkkinoiden vakautuminen yhdessä matalan korkokannan kanssa edesauttoi investointien uudelleen käynnistymistä. Vahvasta elpymisestä huolimatta koneiden ja laitteiden kokonaiskysynnän taso jäi vuonna 2010 selvästi alle vuosien 2007 ja 2008 ennätystasojen.
Keslan tuotteiden kysyntä vahvistui tilikauden 2010 jokaisella vuosineljänneksellä edellisvuoteen nähden. Katsauskauden alun matala tilauskanta vahvistui hyvin kehittyneen myynnin myötä vuoden aikana. Kysyntä vahvistui vertailuvuoteen nähden kaikilla markkina-alueilla. Metsäteollisuuden vahva suhdannetilanne yhdessä energiapuun kasvavan käytön kanssa tukivat puunkorjuun kokonaiskysyntää ja siten myös Keslan metsäkoneryhmän tuotteiden käyttöasteita. Kohonneet käyttöasteet näkyivät sekä jälkimarkkinointipalvelujen että tuotteiden kysynnän selvänä piristymisenä edellisvuoteen nähden. Myös konepajajärjestelmien kysyntä piristyi vuoden takaiseen tasoon nähden investointihyödykkeiden kokonaiskysynnän kasvaessa ja asiakkaiden täydentäessä varastojaan kasvavaa kysyntää vasten.
Keslan liikevaihto kasvoi vuonna 2010 29,1 % vuoteen 2009 nähden ollen 33,7 miljoonaa euroa (vuonna 2009 26,1 miljoonaa euroa, vuonna 2008 55,0 miljoonaa euroa). Ensimmäiselle vuosineljänneksellä konsernin liikevaihto vielä supistui yhteensä 9,4 % edellisvuoden vastaavaan vuosineljännekseen nähden, mutta toisesta vuosineljänneksestä eteenpäin liikevaihdon kasvu oli vahvaa; toinen vuosineljännes +38 %, kolmas vuosineljännes +48 % ja neljäs vuosineljännes +49,0 %. Liikevaihdon vahvan kasvun taustalla oli toisaalta liikevaihdon poikkeuksellisen voimakas heikkeneminen tilikaudella 2009, mutta myös kysynnän merkittävä elpyminen vuoden 2010 aikana. Yhtälailla vuonna 2010 konsernissa tehdyt vahvat markkinointipanostukset myyntikanavien kehittämiseksi ja asiakasnäkyvyyden parantamiseksi sekä tehdyt panostukset uustuotekehitykseen ja liiketoimintojen kilpailukyvyn edelleen kehittämiseksi tukivat konsernin tuotekysynnän suotuisaa kehittymistä. Metsäkoneryhmän ulkoinen myynti kasvoi tilikaudella 2010 31,1 % ja konepajajärjestelmien ulkoinen myynti 19,6 % vuoteen 2009 nähden.
Keslan kotimaan myynti kasvoi tilikaudella 2010 yhteensä 25,2 % vertailuvuoteen nähden ollen 16,2 miljoonaa euroa (vuonna 2009 12,9 miljoonaa euroa) ja vientimyynti 33,0 % ollen 17,5 miljoonaa euroa (13,2 miljoonaa euroa). Viennin osuus konsernin kokonaisliikevaihdosta oli 51,9 % (50,4 %). Vientitoiminnanosuus metsäkoneryhmän myynnistä oli 62,1 % (61,7 %). Keslan kotimaan kone- ja laitemyyntiä piristi metsäteollisuuden hyvä suhdannetilanne sekä metsäenergian kasvava käyttö EU:n uusiutuvien energialähteiden käytölle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Konepajajärjestelmien kysyntää piristi kotimaisten asiakkaiden lopputuotekysynnän vilkastuminen maailmanlaajuisesti. Viennissä Keslan tuotteiden kysyntä kasvoi kaikilla markkina-alueilla.
Tulos
Keslan tulos vahvistui tilivuonna 2010 merkittävästi edellisvuodesta muodostuen vaikean ja tappiollisen vuoden jälkeen selvästi voitolliseksi. Tilikauden 2010 liikevoitto oli 2 177 tuhatta euroa voitollinen, 6,5 % liikevaihdosta (vuonna 2009 1 837 tuhatta euroa tappiollinen, -7,0 % vuonna 2008 3 799 tuhatta euroa voitollinen, 6,9 %) ja tulos ennen veroja voitollinen 1 972 tuhatta euroa (vuonna 2009 2 217 tuhatta euroa tappiollinen, vuonna 2008 3 076 tuhatta euroa voitollinen). Konsernin oman pääoman tuotto tilikaudella 2010 oli 13,0 % (vuonna 2009 -14,9 %, vuonna 2008 17,9 %).
Tilivuoden 2010 tuloksen merkittävä paraneminen johtui konsernin toimintaympäristön ja liiketoimintojen elpymisestä poikkeuksellisen vaikean vuoden 2009 jälkeen. Kasvavan kysynnän ja tehtyjen markkinointitoimenpiteiden kautta vahvistunut liikevaihto sekä tehdyt kehitystoimenpiteet konsernin eri toiminnoissa tukivat tuloksen vahvaa käännettä.
Metsäkoneryhmän liiketulos elpyi tilikauden 2010 aikana edelliseen vuoteen nähden muodostuen selkeästi positiiviseksi. Myönteisen kehityksen taustalla olivat elpyneen kysynnän ja aktiivisten markkinointitoimenpiteiden kautta kasvaneet kone- ja laitetoimitukset sekä konsernin eri toiminnoissa tehdyt kehitystoimenpiteet tuotteiden ja toimintojen tuottavammaksi toteuttamiseksi.
Myös konepajajärjestelmien tuloskehitys oli tilikaudella 2010 myönteinen edelliseen vuoteen nähden. Kysynnän elpymisen ja aktiivisten markkinointiponnistelujen kautta kasvanut liiketoimintavolyymi yhdessä tehtyjen kehitystoimenpiteiden kanssa paransivat tulosta merkittävästi vuoteen 2009 nähden.
Molempien liiketoimintaryhmien suhteellista kannattavuutta vuosiin 2007 ja 2008 nähden heikensi tilikaudella, vahvasta kasvusta huo-
7
limatta, rakenteelliseen kapasiteettiin nähden edelleen matalahko kokonaisvolyymitaso sekä markkinoilla vallitseva vahva kilpailutilanne valmistajien kokonaistarjonnan ylittäessä edelleen markkinoiden kysyntätason.
Tilikauden 2010 osakekohtainen tulos oli 0,43 euroa voitollinen (vuonna 2009 0,47 euroa tappiollinen, vuonna 2008 0,65 euroa voitollinen).
Kesla-konsernin investoinnit laskivat tilikaudella 2010 edelliseen vuoteen nähden ollen yhteensä 618 tuhatta euroa (1-12/2009 1 211 tuhatta euroa). Tilikauden merkittävin investointi ja myös toimintojen kehityshanke oli neljännellä vuosineljänneksellä käyttöönotettu uusi toiminnanohjausjärjestelmä. Uusi toiminnanohjausjärjestelmä kytkee Keslan tuotetiedonhallinnan ja tilaus-toimitusprosessin yhdeksi kokonaisuudeksi mahdollistaen konsernin sisäisten ja ulkoisten toimintojen edelleen kehittämisen ja kasvattamisen konsernille asetettujen tavoitteiden mukaisesti.
Kesla jatkoi tilikaudella 2010 tuotekehityspanostuksia tuotteistonsa kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja edelleen kehittämiseksi. Tilikauden 2010 tuotekehitysmenot olivat yhteensä 789 tuhatta euroa eli 2,3 % liikevaihdosta (vuonna 2009 829 tuhatta euroa 3,2 %, vuonna 2008 1 248 tuhatta euroa 2,3 %). Tuotekehityksen painopisteenä oli erityisesti metsäenergian tehokkaaseen keräämiseen, kuljetukseen ja haketukseen liittyvät ratkaisut. Myös Keski-Euroopan kokorunkokäsittelyyn ja kierrätykseen liittyvät nosturiratkaisut olivat aktiivisen kehityksen kohteena.
Konepajajärjestelmissä panostettiin asiakastuotteiden valmistettavuuden, laadun ja toimitusvarmuuden ylläpitoon ja edelleen kehittämiseen.
Kesla kehitti tilikauden 2010 aikana aktiivisesti kotimaan ja viennin myynti- ja palveluverkostojaan sekä täydensi niitä uusilla yhteistyökumppaneilla mm. Suomessa ja Saksassa.
Vuosi 2010 oli Keslan 50. toimintavuosi. Kesla järjesti juhlavuoden aikana useita sidosryhmätilaisuuksia laajalle asiakaskunnalleen, yhteistyökumppaneilleen sekä henkilöstölleen saaden järjestelyistä positiivista näkyvyyttä ja palautetta. Eri tilaisuuksissa esiteltiin sidosryhmille Keslan kattava tuotemallisto aines- ja energiapuun käsittelyyn kannolta tehtaalle painottaen ajankohtaan liittyen erityisesti Keslan tuoteratkaisuja metsäenergian keräämiseen, kuljetukseen ja käsittelyyn liittyen.
Vuoden 2010 tärkeimmät metsäalan näyttelyt pidettiin kesä-heinäkuussa Keski-Euroopassa; Interforst 2010 Saksassa ja Euroforest 2010 Ranskassa sekä elokuussa Jämsässä järjestetty FinnMetko 2010 –metsänäyttely, joissa Kesla esitteli tuoteuutuuksia ja laajaa tuotevalikoimaa.
Konsernin tilikauden päättävän taseen loppusumma oli 27,6 miljoonaa euroa (31.12.2009 25,7 miljoonaa euroa).
Konsernin rahoitustilanne ja maksuvalmius säilyivät tilikaudella hyvinä. Konsernin velkakirjalainoja lyhennettiin tilikauden 2010 aikana yhteensä 2 823 tuhatta euroa. Liiketoiminnan rahavirta oli tilikaudella
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Bruttoinvestoinnit ja poistot, 1000 €
1 369 tuhatta euroa positiivinen (1-12/2009 4 876 tuhatta euroa). Liiketoiminnan kääntyminen vahvaan kasvuun toisesta vuosineljänneksestä alkaen kasvatti konsernin käyttöpääomia myyntisaamisten ja vaihto-omaisuuden kasvun kautta.
Keslan omavaraisuusaste kasvoi tilikauden aikana 43,7 prosenttiin (31.12.2009 41,1 %; 31.12.2008 40,2 %) ja nettovelkaantumisaste pieneni 75,1 prosenttiin (31.12.2009 91,3 %).
Suomalaisten investointituotteiden kysyntä elpyi maailmalla vuonna 2010 syvän taantumavuoden jälkeen. Elpyminen näkyi kasvavana kysyntänä ja paranevana tilauskantana vuoden 2010 aikana myös MFG Components Oy:ssä. Kysynnän elpymisen ja aktiivisten markkinointiponnistelujen kautta yhtiön liikevaihto kasvoi tilikaudella 2010 36,0 % vuoteen 2009 nähden ollen yhteensä 11,8 miljoonaa euroa (1-12/2009 8,7 miljoonaa euroa).
MFG Components Oy:n liikevoitto kehittyi tilikaudella 2010 myönteisesti vertailuvuoteen nähden ollen 276 tuhatta euroa positiivinen (2009 836 tuhatta euroa tappiollinen). Tuloksen myönteisen kehityksen taustalla olivat kasvaneen liikevaihdon ohella tehdyt kehitystoimenpiteet yhtiön liiketoiminnoissa. Liiketoiminnan suhteellista kannattavuutta heikensi, vahvasta kasvusta huolimatta, rakenteelliseen kapasiteettiin nähden edelleen matalahko kokonaisvolyymitaso. Myös liiketoimintaympäristön hintakilpailutilanne säilyi vahvana toimialan valmistuskapasiteetin ylittäessä edelleen selvästi kysynnän.
MFG Components Oy:ssä jatkettiin tilikauden aikana strategian mukaista asiakaspohjan laajentamista yhtiön kannattavan kasvutavoitteen mukaisesti.
OOO Keslan liiketoiminnot ajettiin alas syvän taantuman myötä vuonna 2009. Yhtiön liiketoiminnoissa ei tapahtunut muutosta vuoden 2010 aikana. Keslan tuotteiden myynti Venäjälle ja muihin CIS-maihin kehittyi suotuisasti vuoden 2009 pysähdyksen jälkeen vuonna 2010. Tuotteiden myynti ja jälkimarkkinointi hoidettiin olemassa olevien jälleenmyyjien ja yhteistyökumppaneiden kautta.
Venäjän ja muiden CIS-maiden markkinat muodostavat jatkossakin merkittävän kasvupotentiaalin Keslan tuotteille ja yhtiö on valmis markkinatilanteen sen salliessa lisäämään panostuksia näille markkinoille.
Kesla-konsernin palveluksessa oli tilikauden 2010 aikana keskimäärin 221 henkilöä (vuonna 2009 237 henkilöä). Henkilöstön kokonaismäärä oli tilikauden päättyessä 249 henkilöä (31.12.2009 236 henkilöä). Tilikauden henkilömäärää vertailukauteen nähden kasvatti liiketoiminnan kääntyminen kasvuun tilikauden aikana. Vuonna 2009 sovitut henkilöstön lomautukset päättyivät tilikauden aikana. Kasvun toteuttamiseksi sekä tulevan kasvun turvaamiseksi tehtiin tilikauden aikana yksittäisiä rekrytointeja konsernin eri liiketoiminta-alueisiin.
Henkilöstölle maksettiin palkkoja ja palkkioita yhteensä 7 930 tuhatta euroa (vuonna 2009 6 860 tuhatta euroa; vuonna 2008 11 213 tuhatta euroa).
Tilikauden lopussa konsernin henkilöstöstä oli naisia 6 % (31.12.2009 7 %), toimihenkilöitä 25 % (26 %) ja työntekijöitä 75 % (74 %). Konsernin henkilöstön keski-ikä oli 42 vuotta (43 vuotta), alle 40-vuotiaita on 42 % (38 %). Työsuhteen keskimääräinen kesto on 12 vuotta (12 vuotta). 39 % (34 %) henkilöstöstä on työskennellyt konsernissa alle 5 vuotta. Toisaalta pitkäaikaisia yli 10 vuotta kestäneitä työsuhteita on yhteensä 49 % (56 %).
Ympäristöasiat
Kesla huomioi toimintansa ympäristövaikutukset kaikissa toiminnoissaan. Kesla osallistuu osaltaan ilmaston muutoksen torjuntaan valmistamalla laitteita, joiden avulla biopolttoaineiden käyttöä energian tuotannossa voidaan lisätä. Keslan tuotteet suunnitellaan ympäristövaikutukseltaan mahdollisimman edullisiksi kiinnittämällä huomiota tuotteiden materiaalivalintoihin sekä konstruktioiden keveyteen, kestävyyteen, huollettavuuteen ja koneiden käytön polttoainetaloudellisuuteen. Konsernin valmistustoiminnoissa pyritään hyödyntämään käytettävät materiaalit ja tuotantotarvikkeet mahdollisimman tehokkaasti sekä kierrättämään ja uusiokäyttämään kaikki siihen soveltuvat materiaalit. Rakennustekniikan sekä tuotannon koneiden ja laitteiden sekä prosessien käytössä huomioidaan valmistajien ohjeet ja suositukset ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Investoinnit sekä toimintojen yleinen kehittäminen kokonaistuottavuuden näkökulmasta tukevat osaltaan tavoitteita toimintojen ympäristökuormituksen pienentämiseksi. Keslalla on Suomalaisen Työn Liiton myöntämä Avainlippu -alkuperämerkki.
Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä
Keslan hallitus vahvistaa yhtiössä noudatettavan riskienhallinnan periaatteet ja tavoitteet. Kesla Oyj:n toimitusjohtaja on vastuussa yhtiön riskienhallinnan käytännön järjestämisestä ja valvonnasta. Yhtiön johtoryhmän jäsenet vastaavat vastuualueensa osalta ko. liiketoimintojen riskienhallinnasta toimitusjohtajalle. Toimitusjohtaja raportoi riskienhallinnasta hallitukselle. Yhtiön hallituksella on ohjelma ja tavoitteet sisäisen tarkastuksen järjestämiseksi. Tarkastusten tavoitteena on tunnistaa, analysoida ja raportoida yhtiön toimintaan liittyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä samalla tukea yhtiön tehokasta toimintaa. Yhtiön henkilöstöllä on vastuu tunnistaa omaan työympäristöönsä liittyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä.
Keslan merkittävimmät strategiset ja operatiiviset riskit liittyvät liiketoimintaympäristön äkillisiin ja/tai pitkäkestoisiin, ennustamattomiin muutoksiin, yhteistyökumppanuusmuutoksiin sekä omaan liiketoiminnalliseen osaamiseen ja resursointiin. Merkittäviä riskejä pyritään hallitsemaan ylläpitämällä ja kehittämällä yhtiön omaa liiketoimintaosaamista sekä kykyä lukea ja hallita liiketoimintamuutoksia sekä asiakkaiden että yhteistyökumppaneiden keskuudessa. Yhteistyökumppaniriskiä pyritään minimoimaan hakemalla alan johtavia operoijia yhteistyökumppaneiksi sekä solmimalla ja rakentamalla pitkäkestoisia kumppanuuksia. Myös rinnakkaisia liiketoimintamalleja käytetään erimuodoissaan pienentämään yksittäisen liiketoimintasuhteen riskiä. Myös vaihtoehtotarkasteluja tehdään. Markkinasuhdanneriskiä pyritään minimoimaan operoimalla useammassa maassa ja maanosassa sekä useammalla liiketoiminta-alueella, jolloin yksittäisen alueen muutosten vaikutus kokonaisuuteen minimoituu. Oman henkilöstön osaamista pyritään vahvistamaan koulutuksen, kehityksen ja osaamisrekrytointien kautta. Liiketoiminnan kannattavuusriskiä pienennetään tuottavuuden parantamiseen liittyvillä kehitystoimenpiteillä ja investoinneilla sekä markkinaperusteisilla hinnantarkastuksilla.
Konsernitaseen suurimpia riskieriä ovat myyntisaamiset ja vaihtoomaisuus. Vaihto-omaisuutta pyritään hallitsemaan varastojen kiertonopeuksia tehostamalla sekä tuotekehityksen muutosprosesseja hallitsemalla ja modulointia lisäämällä. Tilikaudella 2010 käyttöönotettu uusi toiminnanohjausjärjestelmä kytkee Keslan tuotetiedonhallinnan ja tilaus-toimitusprosessin yhdeksi kokonaisuudeksi mahdollistaen vaihto-omaisuuserien entistä tarkemman ohjauksen. Myyntisaamisten luottotappioriskiä hallitaan konsernin luottopolitiikalla, joka sisältää ohjeistuksen sopimuskäytännöstä, taustakartoituksista, luototuksesta sekä mahdollisista perintätoimenpiteistä.
Konsernin emoyhtiön ja tytäryhtiöiden rahoitusriskejä hallitaan konsernitasolla. Konsernilla ei ole merkittäviä valuutta- ja korkoriskejä. Lisätietoja rahoitusriskien hallinnasta on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.
Käyttöomaisuuteen, toiminnan keskeytymiseen sekä toiminta- ja tuotevastuisiin liittyviltä riskeiltä on suojauduttu asianomaisilla vakuutuksilla. Vakuutukset tarkastetaan vuosittain.
Tilikauden 2011 alun markkinatilanteen yksittäisiä kansainvälisiä epävarmuustekijöitä ovat mahdolliset rahoitusmarkkinoiden häiriöt erityisesti Euroopassa sekä Amerikan ja Aasian talouskehityksen häiriintyminen, jotka kukin voivat toteutuessaan pysäyttää vahvasti alkaneen investointituotteiden kansainvälisen kysynnän elpymisen. Myös valtioiden toteuttamien talouden elvytysmahdollisuuksien mahdollinen kapeneminen voi heikentää investointituotteiden kysynnän suotuisaa kehitystä.
Edellä mainittujen riskien ja epävarmuustekijöiden mahdollinen toteutuminen voi pienentää konsernin liiketoiminnantasoa merkittävästi aiheuttaen haasteen liiketoimintojen taloudellisen kannattavuuden ylläpidolle. Mahdolliset rahoitusmarkkinoiden häiriöt kasvattaisivat konsernin rahoituksellisia riskejä rahoituksen saamiseen ja hintaan nähden sekä potentiaalisten luottotappioriskien kasvuun liittyen. Mahdolliset markkinahäiriöt voisivat osaltaan aiheuttaa riskejä myös materiaalien saatavuuteen ja hintoihin.
Keslan lähitulevaisuuden liiketoimintaympäristö näyttää suotuisan vuoden 2010 jälkeen positiiviselta. Metsäteollisuuden positiivisen suhdanteen ja EU:n asettamien uusiutuvien energialähteiden kasvutavoitteiden odotetaan tukevan Keslan metsäkoneryhmän suotuisaa kysyntää myös vuonna 2011. Yhtiön aktiiviset myynti- ja tuotekehitysponnistelut tukevat osaltaan myönteisen kehityksen jatkumista. Vallitseva matala korkokanta ja sen kehitysodotukset tukevat myös uusien investointien käynnistymisiä. Konepajajärjestelmien kysynnän odotetaan yhtälailla jatkavan kasvu-uralla investointituotteiden kansainvälisen kysynnän edelleen elpyessä.
Liiketoiminnan kasvun jatkuminen yhdessä konsernin aktiivisten kehitystoimenpiteiden kanssa mahdollistaa konsernin liiketoimintojen tuloksen suotuisan kehittymisen myös vuoden 2011 aikana.
Keslan tilauskanta oli tilikauden 2010 lopussa merkittävästi vuoden takaista tasoa korkeampi ollen yhteensä 7,0 miljoonaa euroa (31.12.2009 2,6 miljoonaa euroa). Positiivisesti kehittyneen vuoden 2010, kasvaneen tilauskannan sekä tehtyjen kehitystoimenpiteiden ja myönteisten tulevaisuuden näkymien myötä konsernin vuoden 2011 liikevaihdon ja liikevoiton odotetaan ylittävän vuoden 2010 tason.
Yhtiön toimitusjohtajana toimi tilikaudella Jari Nevalainen. Varsinaisessa yhtiökokouksessa 5.3.2010 valittiin hallituksen jäseniksi Harri Forss, Matti Karjula, Veli-Matti Kärkkäinen, Jouni Paajanen ja Eeva Punta. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi Eeva Punta.
Yhtiön tilintarkastajana on ollut KHT-yhteisö Ernst & Young Oy, vastuullisena tilintarkastajana KHT Ulla Nykky.
Osakkeet jakautuvat A-osakkeisiin ja B-osakkeisiin siten, että A-osakkeita on 2 483 145 kappaletta ja B-osakkeita 900 000 kappaletta. A- ja B-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen B-osake tuottaa oikeuden yhtiökokouksessa äänestää kahdellakymmenellä äänellä ja jokainen A-osake yhdellä äänellä. A-osakkeille maksettava osinko voi olla kaksinkertainen B-osakkeille maksettavaan osinkoon verrattuna.
Omat osakkeet
Varsinainen yhtiökokous valtuutti kokouksessaan 5.3.2010 hallituksen hankkimaan omia A-osakkeita mukaan lukien hallussa olevat osakkeet enintään 338 313 kpl ja luovuttamaan omia A-osakkeita enintään 338 313 kpl. Valtuutukset olivat voimassa yhden vuoden yhtiökokouksen päätöksestä lukien.
Yhtiön omistuksessa oli vuoden 2010 lopussa 14 570 kpl omaa Aosaketta (31.12.2009 14 570 kpl). Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden osuus kaikista osakkeista 31.12.2010 oli 0,4 % ja osakkeiden tuottamasta äänimäärästä 0,1 %.
Kesla Oyj:n hallitus on päättänyt, ettei yhtiön toiminta ja toiminnan laajuus huomioiden ole tarpeellista perustaa erillistä tarkastusvaliokuntaa. Hallituksella on ohjelma ja tavoitteet tarkastustoiminnan järjestämiseksi. Tavoitteena on varmistaa, että liiketoiminnan riskien hallinta on riittävää ja asianmukaista, että yhtiössä tuotettava informaatio on luotettavaa sekä että yhtiön sisäinen valvonta on toimivaa ja luotettavaa.
Kesla Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n laatimaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 1.1.2009 alkaen. Kesla Oyj:n hallinnointikoodi löytyy Keslan internet -sivuilta osoitteessa www.kesla.fi kohdasta Sijoittajille - Hallinnointi. Lisätietoja Keslan hallinnointitavasta löytyy Keslan kotisivuilta sekä Keslan vuosikertomuksesta, joka on julkaistu Keslan kotisivuilla osoitteessa www.kesla.fi. Vuosikertomuksen voi tilata puhelimitse numerosta 0207 862 841.
Hallituksen esitys voitonjaosta, omien osakkeiden hankkimis- ja myyntivaltuutuksesta
Emoyhtiön jakokelpoiset varat 31.12.2010 ovat 10 253 tuhatta euroa, josta tilikauden 2010 voitto on 1 463 tuhatta euroa. Hallitus esittää 4.3.2011 Joensuuhun kokoon kutsuttavalle yhtiökokoukselle, että jakokelpoisista voittovaroista jaetaan osinkoa A- ja B-sarjan osakkeille 0,30 euroa / osake, yhteensä 1 015 tuhatta euroa. Jäljelle jäävät voittovarat 448 tuhatta euroa jäävät vapaaseen omaan pääomaan. Hallitus esittää yhtiökokoukselle myös, että omien osakkeiden hankinta- ja myyntivaltuutusta jatketaan vuonna 2011.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.
Tilinpäätöksen liitetiedoissa on esitetty lisää tunnuslukuja sekä tietoja osakkeista, osakkeen omistajista ja lähipiiristä.
Kuvassa vasemmalta Veli-Matti Kärkkäinen, Harri Forss, Eeva Punta, Jouni Paajanen ja Matti Karjula.
Eeva Punta, s. 1965
Filosofian lisensiaatti Yrittäjä Pihaniemi Oy Keslan hallituksen jäsen maaliskuusta 2007 alkaen, hallituksen puheenjohtaja maaliskuusta 2010 alkaen
Talousneuvos Keslan hallituksen jäsen maaliskuusta 2010 alkaen.
Maa- ja metsätieteiden kandidaatti, metsänhoitaja Kiinteistöjohtaja Stora Enso Oyj Keslan hallituksen jäsen helmikuusta 2008 alkaen
Veli-Matti Kärkkäinen, s. 1967
Yhteiskuntatieteiden maisteri Toimitusjohtaja Ässätekniikka Oy Keslan hallituksen jäsen helmikuusta 2003 alkaen
Jouni Paajanen, s. 1967
Yhteiskuntatieteiden maisteri Projektijohtaja Fujitsu Services Oy Keslan hallituksen jäsen maaliskuusta 2010 alkaen
Kuvassa vasemmalta Jari Nevalainen, Marke Tyrväinen, Paavo Hopponen, Eero Lukkarinen, Kari Kokko, Martti Haverinen ja hallituksen puheenjohtaja Eeva Punta.
Jari Nevalainen, s. 1966
Diplomi-insinööri, kauppatieteiden kandidaatti Toimitusjohtaja Johtoryhmän jäsen ja johtoryhmän puheenjohtaja maaliskuusta 2001 alkaen
Martti Haverinen, s. 1950
Diplomi-insinööri Tehtaanjohtaja Kesälahden tehdas Johtoryhmän jäsen tammikuusta 2002 alkaen
Diplomi-insinööri Tuotantojohtaja Johtoryhmän jäsen huhtikuusta 2007 alkaen
Kari Kokko, s. 1962
Insinööri Tuotekehityspäällikkö Johtoryhmän jäsen joulukuusta 2008 alkaen
Eero Lukkarinen, s. 1965
Metsänhoitaja Markkinointijohtaja Johtoryhmän jäsen tammikuusta 2009 alkaen
Marke Tyrväinen, s. 1969
Kauppatieteiden maisteri Hallintojohtaja Johtoryhmän jäsen elokuusta 1999 alkaen
Kesla Oyj:n ja tytäryhtiöiden hallinto perustuu Suomen lakeihin, yhtiöjärjestykseen ja 1.1.2009 voimaan tulleeseen Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiin. Osakasrakenteestaan johtuen yhtiö poikkeaa hallinnointikoodin 22 suosituksesta nimitysvaliokunnan jäsenten valinnassa. Yhtiön Hallinnointikoodi sekä Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on saatavilla internetosoitteessa www.kesla.fi kohdassa Sijoittajille – Hallinnointi. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on myös vuosikertomuksessa tilikaudelta 2010.
Hallituksen ja hallituksen asettamien valiokuntien kokoonpano ja toiminta
5.3.2010 pidetyssä Keslan varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen jäseniksi valittiin Harri Forss, Matti Karjula, Veli-Matti Kärkkäinen, Jouni Paajanen ja Eeva Punta. Yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä hallituksen järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajaksi valittiin Eeva Punta ja varapuheenjohtajaksi Veli-Matti Kärkkäinen.
Hallituksen kokoonpano on seuraava:
Keslan hallituksen kaikki jäsenet ovat sekä yhtiöstä että merkittävistä osakkeen omistajista riippumattomia jäseniä.
Hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus valvoo ja ohjaa yhtiön toimintaa, päättää keskeisistä toimintaperiaatteista, tavoitteista ja strategiasta. Hallitus vahvistaa budjetin, toimintasuunnitelman ja tilinpäätöksen sekä osavuosikatsaukset. Hallitus päättää myös rahoitussopimuksista, taloudellisesti merkittävistä investoinneista ja kiinteän ja sijoitusomaisuuden ostoista tai myynneistä. Hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan sekä vahvistaa johtoryhmän jäsenten nimitykset. Hallitus vastaa yhtiön taloudellisen raportoinnin, sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan valvonnasta hoitaen myös tarkastusvaliokunnan tehtävät, seuraa tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tarkastusta sekä arvioi tilintarkastajan riippumattomuutta ja tilintarkastuksen oheispalveluja. Hallitus pitää vähintään kymmenen kokousta vuodessa.
Tilikauden 2010 aikana hallitus kokoontui 12 kertaa ja jäsenten osallistumisprosentti oli 100 %.
Hallituksen valiokunnat
Keslan hallitus valitsee nimitysvaliokunnan järjestäytymiskokouksensa yhteydessä hallituskaudeksi kerrallaan. Nimitysvaliokunnan mahdollisista palkkioista päättää yhtiön hallitus valiokunnan nimityksen yhteydessä. Nimitysvaliokunnalla on työjärjestys. Nimitysvaliokunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa yhtiökokouskaudella. Syyskuussa kartoitetaan uusien hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien tarve sekä päätetään heidän hakumenettelystään. Tammikuussa tehdään esitys yhtiökokoukselle hallituksen jäsenistä ja tilintarkastajista sekä heidän palkkioistaan. Nimitysvaliokunnan jäsenet katsotaan yhtiön sisäpiiriläisiksi.
Nimitysvaliokunnan kokoonpano on seuraava:
Tilikauden 2010 aikana nimitysvaliokunta kokoontui kaksi kertaa ja valiokunnan jäsenten osallistumisprosentti oli 100 %.
Tarkastusvaliokunnan tehtävistä vastaaminen
Hallitus on päättänyt, ettei yhtiön toiminta ja toiminnan laajuus huomioiden ole tarpeellista perustaa erillistä tarkastusvaliokuntaa. Hallitus huolehtii tarkastusvaliokunnan tehtävistä. Hallituksen jäsenet ovat vuoden 2010 aikana tehneet kukin omalta alueeltaan suunnitelman mukaista sisäistä tarkastusta ja valvontaa.
Toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan tehtävät
Hallitus nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön operatiivisesta toiminnasta ja hallituksen vahvistaman strategian ja tavoitteiden toteuttamisesta.
Hallituksella on ohjelma ja tavoitteet tarkastustoiminnan järjestämiseksi. Hallitus jakaa vuosittain keskuudessaan jokaiselle hallituksen jäsenelle omat tarkastettavat osa-alueet. Tarkastettavien osa-alueiden raportit käydään läpi hallituksen joulukuun kokouksessa. Tavoitteena on varmistaa, että liiketoiminnan riskien hallinta on riittävää ja asianmukaista, että yhtiössä tuotettava informaatio on luotettavaa ja että yhtiön sisäinen valvonta on toimivaa ja luotettavaa.
Arvio yhtiön merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä on kuvattu hallituksen toimintakertomuksessa 2010. Osavuosikatsauksissa sekä viimeisessä tilinpäätöstiedotteessa on kuvattu liiketoimintaan liittyviä merkittäviä lähiajan riskejä ja epävarmuustekijöitä.
Kesla Oyj:ssä on sisäisen valvonnan ohjeistus. Keslan hallitus vahvistaa yhtiössä noudatettavan sisäisen valvonnan ohjeiston ja periaatteet. Sisäisen valvonnan tavoitteena on tunnistaa liiketoimintaan liittyvät merkittävät riskielementit, ohjeistaa ja kouluttaa parhaat toimintamallit riskien minimoimiseksi sekä valvoa ohjeistuksen toimivuutta. Johtoryhmän jäsenet vastaavat yhtiön toimitusjohtajalle kukin oman vastuualueensa toimintojen riskien hallinnasta ja sisäisen valvonnan ohjeistuksen noudattamisesta. Toimitusjohtaja vastaa sisäisestä valvonnasta yhtiön hallitukselle.
Kukin johtoryhmän jäsen vastaa oman vastuualueensa taloudellisen raportoinnin sisällön oikeellisuudesta ja sen ajoituksesta. Hallintojohtaja vastaa taloudellisen raportoinnin riittävästä ohjeistuksesta, koulutuksesta ja valvonnasta konsernitasolla. Hallintojohtaja vastaa taloudellisen raportoinnin oikeellisuudesta ja ajoituksesta konsernitasolla kuukausittain ja vuosineljänneksittäin. Taloudellisen tiedon oikeellisuus varmistetaan riittävällä sisäisen valvonnan tasolla sekä mm. prosessikuvauksilla; prosessien ohjeistuksella, hallinnalla ja valvonnalla; analysoimalla toteutunutta vertailuraporteilla, pistokokein sekä poikkeamaraportoinnilla.
Joensuussa 26.1.2011
Kuvia KESLAN Taitokuormaajakisan finaalista 20.8.2010 Joensuussa
Kesla järjesti myös juhlavuonna vuosittaisen Taitokuormaajakisan, jossa puutavarayrittäjät ja -kuljettajat pääsivät mittelöimään taitojaan kelloa ja toisiaan vastaan. Vuoden 2010 Taitokuormaajakisan finaali järjestettiin Keslan 50-juhlapäivänä Joensuussa 20.8. Finaalia edelsi kuudella paikkakunnalla järjestetyt alkukarsinnat, joissa finaaliin seuloituvat karsintojen parhaat Taitokuormaajat. Kuvassa vasemmalta Jari Sarajärvi (kilpailun II), Sami Koivisto (kilpailun I) ja Aku Kananen (kilpailun III), Jouni Porokka, Jari Nevalainen ja Jouni Kainulainen.
Konsernin laaja tuloslaskelma
| Liikevaihto 33 701 26 101 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 1 202 -1 227 Liiketoiminnan muut tuotot 3 153 131 Aineiden ja tarvikkeiden käyttö -17 363 -13 718 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 4 -9 664 -8 399 Poistot 5 -1 394 -1 406 Liiketoiminnan muut kulut 6 -4 457 -3 319 Liiketulos 2 177 -1 837 Rahoituskulut (netto) 9 -205 -380 Tulos ennen veroja 1 972 -2 217 Tuloverot 10 -503 548 Tilikauden tulos 1 469 -1 668 Tilikauden laaja tulos 11 1 469 -1 668 Jakautuminen Emoyrityksen omistajille 1 445 -1 595 Vähemmistölle 24 -73 |
1000 € | Liitetieto 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009 | |
|---|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu | |||
| laimentamaton/laimennettu osakekohtainen tulos, euroa 11 0,43 -0,47 |
| 1000 € | Liitetieto | 31.12.2010 | 31.12.2009 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 12 | 7 961 | 9 167 |
| Liikearvo | 12 | 360 | 360 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 12 | 811 | 324 |
| Myytävissä olevat sijoitukset | 32 | 32 | |
| Laskennalliset verosaamiset | 13 | - | 1 |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 14 | 10 667 | 9 289 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 15 | 7 490 | 4 985 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | - | - | |
| Rahavarat | 16 | 245 | 1 531 |
| VARAT YHTEENSÄ | 27 565 | 25 690 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 17 | 1 917 | 1 917 |
| Ylikurssirahasto | 6 | 6 | |
| Sijoitetun vapaan pääoman rahasto | 210 | 210 | |
| Kertyneet voittovarat | 9 742 | 8 297 | |
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä | 11 876 | 10 430 | |
| Vähemmistön osuus | 131 | 119 | |
| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ | 12 006 | 10 549 |
| Pitkäaikaiset velat | |||
|---|---|---|---|
| Laskennallinen verovelka | 13 | 205 | - |
| Varaukset | 18 | 177 | 155 |
| Korolliset velat | 19 | 6 293 | 8 016 |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Ostovelat ja muut velat | 20 | 5 912 | 3 827 |
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 19 | 2 972 | 3 144 |
| VELAT YHTEENSÄ | 15 559 | 15 141 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ | 27 565 | 25 690 | |
| 1000 € | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Liiketulos | 2 177 | -1 837 |
| Oikaisut liiketulokseen | 1 572 | 1 446 |
| Käyttöpääoman muutos: | ||
| Myynti- ja muiden saamisten muutos | -2 238 | 2 557 |
| Vaihto-omaisuuden muutos | -1 378 | 4 063 |
| Osto- ja muiden velkojen muutos | 1 760 | -1 227 |
| Käyttöpääoman muutos yhteensä | -1 856 | 5 393 |
| Maksetut korot | -234 | -412 |
| Saadut korot Maksetut verot |
5 -297 |
16 270 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 1 369 | 4 876 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -741 | -257 |
| Investointiavustukset | - | 273 |
| Investointien rahavirta | -741 | 16 |
| Rahoituksen rahavirta Osakeannista saadut maksut |
- | - |
| Lainojen nostot | 1 238 | - |
| Lainojen takaisinmaksut | -3 077 | -3 064 |
| Rahoitusleasingvelkojen maksut | -63 | -65 |
| Maksetut osingot | -12 | -618 |
| Rahoituksen rahavirta | - 1 914 | -3 748 |
| Rahavarojen muutos | -1 286 | 1 143 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 1 531 | 388 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 245 | 1 531 |
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
| 1000€ | Osake- pääoma |
Ylikurssi- rahasto |
Kertyneet voittovarat |
Svop Yhteensä Vähemmistö- | Oma pääoma osuus yhteensä |
||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.1.2010 | 1 917 | 6 | 8 297 | 210 | 10 430 | 119 | 10 549 |
| Osingonjako | - | - | -12 | -12 | |||
| Tilikauden tulos | 1 445 | 1 445 | 24 | 1 469 | |||
| 31.12.2010 | 1 917 | 6 | 9 742 | 210 | 11 875 | 131 | 12 006 |
| 1000€ | Osake- pääoma |
Ylikurssi- rahasto |
Kertyneet voittovarat |
Svop Yhteensä Vähemmistö- | Oma pääoma osuus yhteensä |
||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.1.2009 | 1 917 | 6 | 10 497 | 210 | 12 630 | 204 | 12 834 |
| Osingonjako | -605 | -605 | -12 | -616 | |||
| Tilikauden tulos | -1 595 | -1 595 | -73 | -1 668 | |||
| 31.12.2009 | 1 917 | 6 | 8 297 | 210 | 10 430 | 119 | 10 549 |
Kuvia Keslan avoimien ovien -päivästä Joensuussa 20.8.2010
Konsernin emoyritys on Kesla Oyj (y-tunnus 0168715-8). Emoyrityksen kotipaikka on Joensuu ja sen rekisteröity osoite on Kuurnankatu 24, 80100 Joensuu.
Konserni tilinpäätös sisältää ajanjakson 1.1. – 31.12.2010. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa yhtiön kotisivuilta osoitteessa www.kesla.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorissa edellä mainitussa osoitteessa. Tilinpäätös esitetään tuhansina euroina.
Kesla Oyj:n hallitus on kokouksessaan 25.1.2011 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkaistavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.
Konsernitilipäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2010 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttäviä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja – velkoja, suojauskohteita käyvän arvon suojauksessa, käteisvaroina suoritettavia osakeperusteisia liiketoimia ja sijoituskiinteistöjä, jotka on arvostettu käypään arvoon.
Konserni on soveltanut 1.1.2010 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja tulkintoja:
Uudistettu IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen (voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi sisältää useita konsernin kannalta merkittäviä muutoksia. Liiketoimintojen yhdistämiseen sovelletaan uudistetun standardin mukaan edelleen hankintamenetelmää, johon on kuitenkin tehty jotakin merkittäviä muutoksia aiempaan IFRS 3 – standardiin verrattuna. Esimerkiksi kaikki hankinnan toteuttamiseksi suoritetut maksut kirjataan hankintaajankohdan käypiin arvoihin, ja jotkin veloiksi luokitellut ehdolliset maksut arvostellaan myöhemmin käypään arvoon laajan tuloslaskelman kautta. Jokaisen hankinnan kohdalla saadaan valita, perustuuko määräysvallattomien omistajien osuuden arvostus käypään arvoon tai näiden suhteelliseen osuuteen hankinnan kohteen nettovarallisuudesta. Kaikki hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi. Standardimuutokset vaikuttavat näin ollen hankinnoista kirjattavan liikearvon määrään sekä liiketoimintojen myyntituloksiin. Standardimuutoksilla on vaikutusta myös tulosvaikutteisesti kirjattaviin eriin sekä hankintatilikaudella että niillä tilikausilla, joilla maksetaan lisäkauppahintaa tai toteutetaan lisähankintoja. Standardin siirtymäsääntöjen mukaisesti liiketoimintojen yhdistämistä, joissa hankinta-ajankohta on ennen standardin pakollista käyttöönottoa, ei oikaista. Tulkinnalla ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Muutettu IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös (voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutettu standardi edellyttää tytäryrityksen omistusmuutoksista syntyvien vaikutusten kirjaamista suoraan konsernin omaan pääomaan silloin, kun emoyrityksen määräysvalta säilyy. Mikäli määräysvalta tytäryrityksessä menetetään, mahdollinen jäljellä oleva sijoitus arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Vastaavaa kirjanpidollista käsittelytapaa sovelletaan jatkossa myös osakkuusyrityssijoituksiin (IAS 28) ja yhteisyritysosuuksiin (IAS 31). Standardimuutoksen seurauksena tytäryrityksen tappioita voidaan kohdistaa määräysvallattomille omistajille silloinkin, kun ne ylittävät määräysvallattomien omistajien sijoituksen määrän. Tulkinnalla ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. - Muutos IAS 39:ään Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostami-
nen – Suojauskohteiksi hyväksyttävät erät (voimaan 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset koskevat suojauslaskentaa. Niillä tarkennetaan IAS 39:n ohjeistusta suojauskohteen yksisuuntaisen riskin suojaamisesta sekä inflaatioriskin suojaamisesta, kun kyseessä on rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuuluva erä. Tulkinnalla ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Konsernitilinpäätös sisältää Kesla Oyj:n ja kaikki sen suoraan tai välillisesti omistamat yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet yrityksen äänivallasta tai sillä on oikeus määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista.
Emoyhtiön perustamat tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen yhtiöiden perustamisesta lähtien. Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, voitonjako ja realisoitumattomat sisäiset katteet eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja vähemmistölle esitetään tuloslaskelman yhteydessä, ja vähemmistölle kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana.
Saman määräysvallan alaisten yhteisöjen väliset liiketoimintojen yhdistämiset on käsitelty kirjanpidossa alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, sillä nämä hankinnat eivät sisälly IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistämiset -standardin soveltamisalaan. Hankintamenon ja hankitun oman pääoman välinen erotus kirjataan liikearvoksi.
Konsernitilinpäätös on esitetty euroissa, joka on konsernin toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaanrahan määräiset erät kirjataan euroiksi tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöspäivänä avoimena olevat ulkomaanrahan määräiset monetaariset saamiset ja velat on arvostettu käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräisten erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslas-
kelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Valuuttamääräisten lainojen ja saamisten kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Ulkomaalaisen tytäryhtiön tuloslaskelman erät on muutettu konsernitilinpäätöksessä yhdistelemistä varten Suomen rahan määräisiksi käyttäen tilikauden keskikurssia ja tase-erät tilinpäätöspäivän kurssia. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan omaan pääomaan.
Konserniyhtiöiden hankkima aineellinen käyttöomaisuus arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla.
Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjapitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat.
Kuluvan käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan tasapoistoin. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
| Rakennukset | 30-35 vuotta |
|---|---|
| Tuotannon koneet ja kalusto | 5-12 vuotta |
| Kuljetusvälineet | 5 vuotta |
| Muut | 3-5 vuotta |
Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkastetaan tilinpäätöksen yhteydessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvaamaan taloudellisen hyödykkeen odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti.
Julkiset avustukset on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen edellytykset. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Aineettomat hyödykkeet
Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Hankintamenoon sisällytetään lisäksi muut välittömästi hankinnasta johtuvat menot, kuten asiantuntijoiden palkkiot. Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Tutkimusmenot kirjataan tilikauden kuluiksi. Pääosa konsernin kehitysmenoista ei täytä IAS 38 standardin kriteereitä ja ne kirjataan vuosikuluiksi. Se osa kehitysmenoista, joka kohdistuu uusiin kaupallisesti ja teknisesti käyttökelpoisiin tuotteisiin, aktivoidaan ja esitetään kohdassa Muu aineeton omaisuus ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan, enintään viidessä vuodessa.
Muut aineettomat hyödykkeet
Tietokoneohjelmien ylläpitomenot kirjataan kuluiksi. Ohjelmistoprojekteihin liittyvät kulut, jotka voidaan yksilöidä kuuluvaksi yksilöityyn tietokoneohjelmaan ja jotka tuottavat konsernille todennäköistä taloudellista hyötyä, aktivoidaan.
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritellään painotetun keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista menoista ja kiinteistä yleiskustannuksista normaalilla toiminta-asteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.
Vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseen vastaaviin varoiksi ja vastattaviin rahoitusleasingveloiksi vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona vuokrasopimuksen sisäistä korkoa. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen.
Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut säilyvät vuokranantajalla, käsitellään muina vuokrasopimuksina (käyttöleasing). Tällaisten sopimusten perusteella määräytyvät vuokrat kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Vuokrasopimukset - konserni vuokralle antajana
Konsernilla ei ole rahoitusleasingilla vuokralle annettuja hyödykkeitä. Vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät taseessa aineellisiin hyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana. Mahdolliset vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvon alentuminen
Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.
Konsernissa työskentelevien eläkejärjestely on hoidettu eläkevakuutusyhtiön kautta. Konsernin eläkejärjestelyt käsitellään maksupohjaisena, jolloin niihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee.
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos osasta velvoitteita on mahdollista saada korvaus kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.
Konserni myy tuotteita, joihin liittyy takuuvelvoite. Toteutuvat takuukulut kirjataan pääsääntöisesti tuloslaskelmaan kuluksi. Taseen pakollisiin varauksiin sisältyy takuuvaraus. Takuuvarauksen määrä perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta.
Konsernin verot sisältävät konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat veronoikaisut sekä laskennallisen verosaamisen ja verovelan muutoksen. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Laskennallinen vero lasketaan kaikista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon väliaikaisista eroista. Konserniyhtiöiden verotuksellisesta tappiosta lasketaan verosaaminen vain siihen määrään asti kuin niitä arvioidaan voitavan tulevaisuudessa hyödyntää.
Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu.
Kesla -konsernin rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset, myytävissä olevat sijoitukset sekä muut velat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvaran tai -velan hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Transaktiomenot kirjataan rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei ole arvostettu käypään arvoon tuloksen kautta. Rahoitusinstrumenttien kirjaus taseeseen tapahtuu kaupantekopäivänä.
Taseen pitkäaikaisiin varoihin kuuluvat Myytävissä olevat sijoitukset sisältävät listaamattomien yhtiöiden osakkeita, jotka on arvostettu hankintamenoon, koska käypää arvoa ei ole luotettavasti määritettävissä. Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä yhtiö pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin pitkä- ja lyhytaikaiset lainasaamiset sekä myyntisaamiset, ja ne arvostetaan hankintamenoon. Rahavaroihin sisältyvät käteinen raha sekä pankkitilien varat. Rahavarat arvostetaan käypään arvoon. Konserni arvioi tilinpäätöspäivänä, onko näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai ryhmän arvon alentumisesta. Myyntisaamisten arvonalentumistappio kirjataan, kun on olemassa näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi
täysimääräisenä. Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Käytössä olevat pankkitilien limiitit kuuluvat pitkäaikaisiin korollisiin velkoihin. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaiseksi silloin, kun ne erääntyvät suoritettavaksi 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.
Konsernissa ei ole otettu käyttöön suojauslaskentaa. Konserni solmii koronvaihtosopimuksia ja korkokattosopimuksia. Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon käypään arvoon sinä päivänä, kun konsernista tulee sopimusosapuoli ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Käypä arvo määritellään käyttäen arvostusmallia. Kaikki johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan rahoituskuluihin ja -tuottoihin. Taseessa johdannaisten käypä arvo esitetään lyhytaikaisissa saamisissa tai veloissa.
Liikevoitto
Konserni on määrittänyt liikevoitto -käsitteen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutoksella, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä. Muutoin ne on kirjattu rahoituseriin.
Tilikauden tulos- ja taselaskelman ryhmittelyä on muutettu vastaamaan täsmällisemmin raportointivaateita. Muutoksella ei ole oleellista vaikutusta vertailuvuoden tietoihin eikä raportoituihin tunnuslukuihin.
Tilinpäätöstä laadittaessa yhtiön johto on joutunut tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot liittyvät pääosin aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistestaukseen, epäkurantin vaihto-omaisuuden määrään sekä varaustarpeisiin koskien mahdollisia tulevia menoja ja menetyksiä, jotka kohdistuvat tilikaudella tai aikaisemmin tuloutettuihin eriin. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan.
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.
IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, jotka eivät ole vielä voimassa ja joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.
Muutos IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa – Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu (voimaan 1.2.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos koskee muussa kuin liikkeenlaskijan toimintavaluutassa olevien osakkeita koskevien optioiden, merkintäoikeuksien tai muiden oikeuksien liikkeeseenlaskun kirjanpitokäsittelyä (luokittelua). Muutokset eivät ole merkittäviä tulevan konsernitilipäätöksen kannalta.
IFRIC 19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla (voimaan 1.7.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinta selventää kirjanpitokäsittelyä tapauksessa, jossa yritys neuvottelee rahoitusvelan ehdot uudelleen ja neuvottelun tuloksena laskee liikkeelle oman pääoman ehtoisia instrumentteja velkojalleen kuolettaakseen rahoitusvelan joko osittain tai kokonaan. Tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
Muutokset tulkitaan IFRIC 14 Etukäteen suoritetut vähimmäisrahoitusrahastointivaatimukseen perustuvat maksut (voimaan 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksella korjataan ei-toivottu vaikutus, joka on seurannut tulkinnasta IFRIC 14 IAS 19 – Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys. Muutosten jälkeen yritykset saavat merkitä varoiksi taseeseen joitakin vapaaehtoisesti etukäteen suoritettuja vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvia maksuja. Tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen
Uudistettu IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä (voimaan 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Lähipiirin määritelmää täsmennetään, ja tietyt julkiseen valtaan sidoksissa olevia yhteisöjä koskevat liitetietovaatimukset muuttuvat.
IFRS 9 Rahoitusinstrumentit (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 9 on ensimmäinen vaihe laajempaa projektia, joka tähtää IAS 39:n korvaamiseen uudella standardilla. Erilaiset arvostamistavat on säilytetty, mutta niitä on yksinkertaistettu. Rahoitusvarat jaetaan arvostuksen perusteella kahteen pääryhmään: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat ja käypään arvoon arvostettavat. Luokittelu riippuu yrityksen liiketoimintamallista ja sopimukseen perustuvien rahavirtojen ominaispiirteistä. IAS 39:ään sisältyvä ohjeistus arvonalentumisista ja suojauslaskennasta jää edelleen voimaan. Aikaisempien kausien lukuja ei tarvitse oikaista, jos standardi otetaan käyttöön ennen 1.1.2012 alkavalla tilikaudella. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Improvements to IFRSsmuutokset, toukokuu 2010) (voimaan pääsääntöisesti 1.7.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements-menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutoksia ei ole vielä syyskuun 2010 loppuun mennessä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
Konsernilla on kaksi raportoitavaa segmenttiä eli metsäkoneet, johon kuuluvat emoyhtiön valmistamat puun korjuuseen, käsittelyyn ja kuljetukseen liittyvät laitteet, sekä konepajajärjestelmät, johon kuuluu tytäryhtiö MFG Components Oy:n valmistamat voimansiirto- ja hydraulikomponentit ja -järjestelmät. Konsernin sisäinen tulosseuranta, jonka avulla hallitus ja johto seuraavat yhtiön tuloskehitystä, on jaettu metsäkoneisiin ja konepajajärjestelmiin.
Liiketoimintasegmentit koostuvat varojen ryhmistä ja liiketoiminnoista, joiden tuotteisiin tai palveluihin liittyvät riskit ja kannattavuus poikkeavat muista liiketoimintasegmenteistä. Segmenttien kesken kohdistetaan keskitetyn taloushallinnon kulut. Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan. Sopimuksia tarkastellaan kerran vuodessa normaalien konsernin sopimuskäytäntöjen mukaisesti.
Segmentin varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Kohdistamattomat erät sisältävät vero- ja rahoituseriä sekä koko konsernille yhteisiä eriä. Investoinnit koostuvat useammalla kuin yhdellä tilikaudella käytettävien aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä.
Kuvia Keslan osastolta FinnMetko 2010 -näyttelystä Jämsässä 2-4.9.2010
| 2010, 1000 € | Konepaja- | Eliminointi/ | Konserni | |
|---|---|---|---|---|
| Liiketoimintasegmentit | Metsäkoneet | järjestelmät | oikaisu | yhteensä |
| Tulos | ||||
| Ulkoinen liikevaihto | 27 543 | 6 158 | - | 33 701 |
| Segmenttien välinen liikevaihto | 271 | 5 625 | -5 895 | - |
| Liikevaihto | 27 813 | 11 783 | -5 895 | 33 701 |
| Konsernin liikevaihto yhteensä | 33 701 | |||
| Poistot | -811 | -619 | 37 | -1 394 |
| Segmentin tulos ennen veroja | 1 772 | 324 | -124 | 1 972 |
| Konsernin tulos ennen veroja yhteensä | 1 972 | |||
| Varat | ||||
| Segmentin varat | 25 598 | 7 956 | -5 989 | 27 565 |
| Varat yhteensä | 27 565 | |||
| Nettoinvestoinnit | 495 | 123 | - | 618 |
| Velat | ||||
| Segmentin velat | 13 439 | 5 817 | -3 697 | 15 559 |
| Velat yhteensä | 15 559 | |||
| 2009, 1000 € | Konepaja- | Eliminointi/ | Konserni | |
| Liiketoimintasegmentit | Metsäkoneet | järjestelmät | oikaisu | yhteensä |
| Tulos | ||||
| Ulkoinen liikevaihto | 20 951 | 5 150 | - | 26 101 |
| Segmenttien välinen liikevaihto | 171 | 3 516 | -3 686 | - |
| Liikevaihto | 21 122 | 8 666 | -3 686 | 26 101 |
| Konsernin liikevaihto yhteensä | 26 101 | |||
| Poistot | 834 | 612 | -40 | 1 406 |
| Segmentin tulos ennen veroja | -1 225 | -987 | -6 | -2 217 |
| Konsernin tulos ennen veroja yhteensä | -2 217 | |||
| Konsernin tulos ennen veroja yhteensä | -2 217 | |||
|---|---|---|---|---|
| Varat | ||||
| Segmentin varat | 24 192 | 7 397 | -5 899 | 25 690 |
| Varat yhteensä | 25 690 | |||
| Nettoinvestoinnit | 121 | 1 089 | - | 1 211 |
| Velat | ||||
| Segmentin velat | 13 382 | 6 212 | -4 453 | 15 141 |
| Velat yhteensä | 15 141 | |||
| 1000 € | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot | 1 | 3 |
| Vuokratuotot | - | - |
| Julkiset avustukset | 81 | 99 |
| Vakuutuskorvaukset | 38 | 29 |
| Muut tuottoerät | 33 | - |
| YHTEENSÄ | 153 | 131 |
Konserni työllisti tilikauden lopussa 249 henkilöä (31.12.2009 236 henkilöä). Tilikauden keskimääräinen henkilökunta oli 221 (237 henkilöä), joista keskimäärin toimihenkilöitä oli 59 (64).
Työttömyysturvan työnantajan omavastuuosuutta on kirjattu kuluksi vuodelle 2010 41 tuhatta euroa (2009 36 tuhatta euroa).
| 1000 € | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Palkat, palkkiot ja luontaisedut | 7 930 | 6 860 |
| Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt | 1 306 | 1 215 |
| Muut henkilösivukulut | 427 | 325 |
| YHTEENSÄ | 9 664 | 8 399 |
| Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella | 2010 | 2009 |
| Metsäkoneet | 136 | 139 |
| Konepajajärjestelmät | 86 | 98 |
| YHTEENSÄ | 221 | 237 |
| 1000 € | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Aineettomat oikeudet | 69 | 27 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 69 | 94 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 324 | 370 |
| Koneet ja kalusto | 932 | 915 |
| YHTEENSÄ | 1 394 | 1 406 |
| Arvonalennukset | - | - |
| POISTOT JA ARVONALENNUKSET YHTEENSÄ | 1 394 | 1 406 |
| 1000 € | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Myynti ja mainos | 479 | 324 |
| Käyttö- ja ylläpitokulut | 567 | 380 |
| Matkakulut | 299 | 303 |
| Konttori ja hallinto | 353 | 383 |
| Palvelumaksut | 291 | 279 |
| Tuotannon koneiden korjaus ja työkalukuluja | 872 | 450 |
| Muut liiketoiminnan kulut | 1 596 | 1 200 |
| LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT YHTEENSÄ | 4 457 | 3 319 |
Tutkimus- ja kehittämismenot olivat 789 tuhatta euroa (829 tuhatta euroa vuonna 2009), joista on aktivoitu 63 tuhatta euroa vuoden 2010 aikana (46 tuhatta euroa vuonna 2009). Aktivoitu osuus esitetään tilinpäätöksen taseen erässä Muut aineettomat hyödykkeet. Aktivoituja tuotekehitysmenoja on taseessa 123 tuhatta euroa 31.12.2010 (117 tuhatta euroa 31.12.2009).
| 1000 € | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Tilintarkastus | 50 | 49 |
| Todistukset ja lausunnot | 2 | - |
| Muut palvelut | 9 | 9 |
| TILINTARKASTUSPALKKIOT YHTEENSÄ | 61 | 58 |
| 1000 € | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Korkotuotot | 5 | 16 |
| Korkokulut | -210 | -387 |
| Arvon muutos käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusjohdannaisista | - | -6 |
| Muut rahoituskulut | - | -3 |
| RAHOITUSKULUT NETTO | -205 | -380 |
Vuosikertomus 2010
Korkokuluihin sisältyy rahoitusleasingsopimuksista tilikaudella kuluksi kirjattuja korkomenoja 15 tuhatta euroa (9 tuhatta euroa vuonna 2009).
| 1000 € | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero | 506 | -575 |
| Laskennalliset verot | -3 | 26 |
| YHTEENSÄ | 503 | -548 |
Tuloslaskelman verokulujen ja konsernin 26 prosentin verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:
| 1000 € | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Tulos ennen veroja | 1 972 | -2 217 |
| Verot laskettuna kotimaan verokannalla | 513 | -576 |
| Vähennyskelvottomien kulujen vaikutus | -14 | -13 |
| Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista | - | 20 |
| Konsolidointierien verovaikutus | 4 | 21 |
| VEROT TULOSLASKELMASSA | 503 | -548 |
| 1000 € | 2010 | 2009 | |
|---|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, jatkuvat toiminnot | 1 445 | -1 595 | |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana | 3 383 145 | 3 383 145 | |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake), jatkuvat toiminnot | 0,43 | -0,47 | |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos (euroa/osake), jatkuvat toiminnot | 0,43 | -0,47 | |
| Tulos / osake = | Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos Osakkeiden lukumäärä (osakeantioikaistu) |
| 1000 € | Aineettomat oikeudet |
Muut pitkävaikutteiset menot |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintamenot 1.1.2010 | 415 | 1 163 | 1 578 |
| Lisäykset | 423 | 62 | 486 |
| Loppuun poistettujen romutus | 17 | -170 | -154 |
| Siirrot erien välillä | 855 | -717 | 139 |
| Hankintamenot 31.12.2010 | 1 711 | 339 | 2 049 |
| Kertyneet poistot 1.1.2010 | -332 | -921 | -1 253 |
| Tilikauden poistot | -69 | -69 | -139 |
| Loppuun poistettujen romutus | -17 | 170 | 154 |
| Siirrot erien välillä | -632 | 632 | 0 |
| Kertyneet poistot 31.12.2010 | -1 050 | -189 | -1 239 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2010 | 83 | 241 | 324 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2010 | 661 | 150 | 811 |
| Muut | |||
|---|---|---|---|
| Aineettomat | pitkävaikutteiset | ||
| 1000 € | oikeudet | menot | Yhteensä |
| Hankintamenot 1.1.2009 | 407 | 1 122 | 1 529 |
| Lisäykset | 8 | 65 | 73 |
| Vähennykset | - | -25 | -25 |
| Hankintamenot 31.12.2009 | 415 | 1 163 | 1 578 |
| Kertyneet poistot 1.1.2009 | -305 | -828 | -1 133 |
| Tilikauden poistot | -27 | -94 | -121 |
| Kertyneet poistot 31.12.2009 | -332 | -921 | -1 253 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2009 | 102 | 295 | 397 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 83 | 241 | 324 |
| Rakennukset ja |
Koneet ja |
Kesken- eräiset |
|||
|---|---|---|---|---|---|
| 1000 € | Maa-alueet | rakennelmat | kalusto | hankinnat | Yhteensä |
| Hankintamenot 1.1.2010 | 207 | 7 650 | 13 912 | - | 21 769 |
| Lisäykset | - | -9 | 194 | - | 185 |
| Loppuun poistettujen romutus | - | -149 | -2 814 | - | -2 963 |
| Siirrot erien välillä | -139 | - | - | - | -139 |
| Hankintamenot 31.12.2010 | 68 | 7 492 | 11 292 | - | 18 852 |
| Kertyneet poistot 1.1.2010 | - | -3 855 | -8 747 | - | -12 602 |
| Tilikauden poistot | - | -316 | -939 | - | -1 255 |
| Loppuun poistettujen romutus | - | 149 | 2 814 | - | 2 963 |
| Kertyneet poistot 31.12.2010 | - | -4 021 | -6 871 | - | -10 892 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2010 | 207 | 3 795 | 5 165 | - | 9 167 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2010 | 68 | 3 471 | 4 421 | - | 7 961 |
| 1000 € | Maa-alueet | Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Kesken- eräiset hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintamenot 1.1.2009 | 210 | 7 557 | 12 486 | 331 | 20 585 |
| Lisäykset | -3 | 93 | 1 699 | - | 1 788 |
| Vähennykset | - | - | - | -331 | -331 |
| Investointiavustukset | - | - | -273 | - | -273 |
| Hankintamenot 31.12.2009 | 207 | 7 650 | 13 912 | - | 21 769 |
| Kertyneet poistot 1.1.2009 | - | -3 485 | -7 833 | - | -11 317 |
| Tilikauden poistot | - | -371 | -915 | - | -1 285 |
| Kertyneet poistot 31.12.2009 | - | -3 855 | -8 747 | - | -12 602 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2009 | 210 | 4 072 | 4 655 | 331 | 9 269 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 207 | 3 795 | 5 165 | - | 9 167 |
Konserni sai vuonna 2009 273 tuhatta euroa avustusta Suomen valtiolta konehankintoja ja rakennusinvestointeja varten. Avustus on kirjattu hankintamenon vähennykseksi.
Rahoitusleasingsopimukset
Rahoitusleasingsopimuksilla muihin pitkävaikutteisiin menoihin vuonna 2009 sisältynyt omaisuus on siirretty aineettomat oikeudet - ryhmään vuoden 2010 tilinpäätöksessä. Aineettomiin oikeuksiin ja käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti:
| Aineettomat oikeudet |
Koneet ja kalusto |
Yhteensä |
|---|---|---|
| 51 | 304 | 355 |
| - | - | - |
| 51 | 304 | 355 |
| -10 | -50 | -60 |
| -13 | -54 | -67 |
| -23 | -104 | -127 |
| 41 | 254 | 295 |
| 29 | 200 | 228 |
| Muut | Koneet | ||
|---|---|---|---|
| pitkävaikutteiset | ja | ||
| 1000 € | menot | kalusto | Yhteensä |
| Hankintamenot 1.1.2009 | 38 | 176 | 214 |
| Lisäykset | 13 | 128 | 141 |
| Hankintamenot 31.12.2009 | 51 | 304 | 355 |
| Kertyneet poistot 1.1.2009 | - | -2 | -2 |
| Tilikauden poistot | -10 | -48 | -58 |
| Kertyneet poistot 31.12.2009 | -10 | -50 | -60 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2009 | 38 | 174 | 212 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 41 | 254 | 295 |
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenon lisäyksiin ei sisälly rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattuja hyödykkeitä vuonna 2010 (vuonna 2009 sisältyi 295 tuhatta euroa).
Aineettomat oikeudet ryhmään sisältyy konsernin liikearvo 360 tuhatta euroa, joka on syntynyt emoyhtiön ostaessa MFG Components Oy:n koko osakekannan. Arvonalentamistestauksessa MFG Components Oy:n kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuen. Rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Diskonttauskorko 9,67 % verojen jälkeen on määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannusten avulla. Johdon mielestä minkään käytetyn keskeisen muuttujan mahdollinen muutos kohtuullisesti arvioituna ei johtaisi tilanteeseen, jossa liikearvon avulla kerrytettävissä olevat rahamäärät alittaisivat sen kirjanpitoarvon.
| 1000 € | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Laskennallinen verosaaminen | ||
| Sisäisen katteen eliminoimisesta varastosta | 63 | 49 |
| Liikearvon poistosta | - | 11 |
| Tappiosta | 54 | 248 |
| Muista eristä | 46 | 40 |
| Netotus | -163 | -347 |
| LASKENNALLINEN VEROSAAMINEN YHTEENSÄ | - | 1 |
| Laskennallinen verovelka | ||
| Poistoerosta | -155 | -166 |
| Vaihto-omaisuudesta | -133 | -99 |
| Tuotekehitysmenoista | -32 | -30 |
| Muista eristä | -48 | -51 |
| Netotus | 163 | 347 |
| LASKENNALLINEN VEROVELKA YHTEENSÄ | - 205 | - |
Konsernin verosaamiset ja -velat netotettiin vuoden 2010 ja 2009 tilinpäätöksen taseessa.
Konsernilla oli 99 tuhatta euroa 31.12.2010 yhteensä ulkomaisessa tytäryhtiössä syntyneitä tappioita (229 tuhatta euroa 31.12.2009), joista ei ole kirjattu laskennallisia verosaamisia, koska on epävarmaa kertyykö verotettavaa tuloa ennen kyseisten tappioiden vanhenemista.
| 1000 € | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Raaka-aineet | 4 081 | 3 542 |
| Puolivalmiit | 3 162 | 2 709 |
| Valmiit | 3 424 | 3 038 |
| VAIHTO-OMAISUUS YHTEENSÄ | 10 667 | 9 289 |
Vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa kirjaamalla kuluksi 31 tuhatta euroa (vuonna 2009 291 tuhatta euroa).
| 1000 € | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 7 311 | 4 564 |
| Siirtosaamiset | 179 | 421 |
| YHTEENSÄ | 7 490 | 4 985 |
Konsernin myyntisaamisten kirjanpitoarvoa alennettiin tilikauden aikana 246 tuhatta euroa vastaamaan niiden käypää arvoa. Konserni kirjasi tilikaudella 2009 myyntisaamisista luottotappioiksi 368 tuhatta euroa.
Myyntisaamisten ikäjakauma:
| 2010 | 2009 |
|---|---|
| 5 700 | 3 311 |
| 677 | 310 |
| 267 | 44 |
| 123 | 59 |
| 545 | 840 |
| 7 311 | 4 564 |
| 1000 € | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Käteinen raha ja pankkitilit | 245 | 1 531 |
Osakkeet jakautuvat A-osakkeisiin ja B-osakkeisiin. A- ja B-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen B-osake tuottaa oikeuden yhtiökokouksessa äänestää kahdellakymmenellä (20) äänellä ja jokainen A-osake yhdellä (1) äänellä. A-osakkeille maksettava osinko voi olla kaksinkertainen B-osakkeille maksettavaan osinkoon verrattuna.
| A-osake | 2 483 145 kpl | 1 ääni | 2 483 145 ääntä |
|---|---|---|---|
| B-osake | 900 000 kpl | 20 ääntä | 18 000 000 ääntä |
| YHTEENSÄ | 3 383 145 kpl | 20 483 145 ääntä | |
31.12.2010 yhtiön osakepääoma 1 917 tuhatta euroa ja osakkeiden määrä 3 383 145 täysin maksettua osaketta. Osakkeiden lukumäärässä ja euromäärässä ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2010 aikana.
Kesla Oyj omisti 31.12.2010 omia A-osakkeita seuraavasti:
| Määrä kpl | Nimellisarvo € | Osakepääomasta % | Äänistä % |
|---|---|---|---|
| 14 570 | - | 0,4 | 0,1 |
Yhtiö ei hankkinut eikä luovuttanut tilikauden aikana omia osakkeitaan. Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet voidaan luovuttaa hallituksen päättämällä tavalla ja hallituksen määräämässä laajuudessa vastikkeena mahdollisissa yrityskaupoissa tai muissa järjestelyissä, johdon palkitsemisessa, tai ne voidaan myydä NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Osakkeet luovutetaan niille julkisessa kaupankäynnissä muodostuneen luovutushetken käypään arvoon ja ne voidaan luovuttaa muuta vastiketta kuin rahavastiketta vastaan.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää muita oman pääoman luonteisia sijoituksia ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.
Hallitus ehdottaa 4.3.2011 Joensuuhun kokoon kutsuttavalle yhtiökokoukselle jaettavaksi osinkoa A- ja Bsarjan osakkeille 0,30 euroa / osake, yhteensä 1 015 tuhatta euroa. Vuoden 2009 tuloksesta ei jaettu osinkoa.
| 1000 € | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Takuuvaraukset kauden alussa | 155 | 230 |
| Varausten muutokset kauden aikana | 22 | -75 |
| TAKUUVARAUKSET KAUDEN LOPUSSA | 177 | 155 |
Pakolliset varaukset ovat myytyihin koneisiin liittyviä takuukustannuksia. Takuuaika on normaalisti 12 kuukautta. Takuun aikana havaitut takuuehdot täyttävät viat korjataan takuuehtojen mukaisesti joko korjaamalla viallinen osa tai vaihtamalla se uuteen. Tilinpäätöksessä 2010 esitetty takuuvaraus on mitoitettu kattamaan vuonna 2010 myytyjen koneiden arvioituja takuukustannuksia, jotka voivat toteutua vuoden 2011 aikana.
| 1000 € | 2010 | 2009 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset | |||||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 4 881 | 7 783 | |||||
| Luotollinen shekkitili | 1 238 | - | |||||
| Rahoitusleasingvelat | 174 | 233 | |||||
| Pitkäaikaiset yhteensä | 6 293 | 8 016 | |||||
| Lyhytaikaiset | |||||||
| Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset | 2 902 | 3 077 | |||||
| Rahoitusleasingvelat | 70 | 67 | |||||
| Lyhytaikaiset yhteensä | 2 972 | 3 144 | |||||
| YHTEENSÄ | 9 265 | 11 160 | |||||
| Rahalaitoslainojen takaisinmaksuaikataulu: | |||||||
| 1000 € | jäännös | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 - |
| Velkakirjalainat | 7 783 | 2 902 | 2 335 | 1 623 | 667 | 257 | - |
| Shekkitililimiitti | 1 238 | ||||||
| RAHALAITOSLAINAT YHTEENSÄ | 9 021 | 2 902 | 2 335 | 1 623 | 667 | 257 | - |
Konsernin rahalaitoslainat ovat sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisia euromääräisiä luottoja. Lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin on kirjattu pitkäaikaisten lainojen seuraavan vuoden lyhennykset. Jos luotollinen shekkitililimiitti on käytössä, se kirjataan pitkäaikaisiin velkoihin. Konsernin rahalaitoslainojen korkokantojen vaihteluväli tilinpäätöshetkellä oli 0 % - 5,3 % (31.12.2009 0,0 % - 5,5 %).
| Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat | ||
|---|---|---|
| 1000 € | 2010 | 2009 |
| Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien kokonaismäärä | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 74 | 71 |
| 1 – 5 vuoden kuluessa | 154 | 197 |
| Yli viiden vuoden kuluessa | 2 | - |
| Yhteensä | 231 | 268 |
| Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien nykyarvo | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 70 | 67 |
| 1 – 5 vuoden kuluessa | 149 | 190 |
| Yli viiden vuoden kuluessa | 2 | - |
| Yhteensä | 220 | 257 |
| Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut | 11 | 11 |
| RAHOITUSLEASINGVELKOJEN KOKONAISMÄÄRÄ | 243 | 300 |
| 2010 | 2009 |
|---|---|
| 3 062 | 1 737 |
| 75 | 31 |
| 2 313 | 1 811 |
| 462 | 247 |
| 5 912 | 3 827 |
| 1 035 | 1 395 |
| 45 | 41 |
| 88 | 115 |
Velkojen lyhytaikaisuudesta johtuen kirjanpitoarvot eivät merkittävästi poikkea käyvistä arvoista.
| 1000 € | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Omasta puolesta annetut vakuudet | ||
| Rahalaitoslainat | 9 265 | 11 160 |
| Annetut kiinteistökiinnitykset | 3 632 | 3 632 |
| Annetut yrityskiinnitykset | 6 072 | 6 072 |
Yhtiö on velvollinen tarkastamaan valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistön käyttö vähenee tai se myydään tai sen käyttötarkoitus muuttuu tarkistuskauden aikana. Vastuun enimmäismäärä tilinpäätöspäivänä on 149 tuhatta euroa (31.12.2009 232 tuhatta euroa).
Konsernin maksamat vuokrat olivat vuonna 2010 yhteensä 65 tuhatta euroa (vuonna 2009 yhteensä 88 tuhatta euroa). Konsernilla ei ole merkittäviä vuokravastuita tulevina vuosina.
Konsernin rahoitusriskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen ja toimintaan. Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus. Konsernilla ei ole merkittävää valuuttariskiä, koska pääasiallinen myynti- ja ostovaluutta on euro. Vuoden 2010 ostoista 99 % (vuonna 2009 97 %) maksettiin euroissa ja euromääräisen liikevaihdon osuus oli 100 % (vuonna 2009 97 %).
Konsernin tulot ja operatiiviset kassavirrat ovat riippumattomia markkinakorkojen vaihtelusta. Mahdollinen käyvän arvon korkoriski liittyy lainoihin. Tilinpäätöspäivänä velkakirjalainoista oli 5,8 % kiinteäkorkoisia (31.12.2009 6,3 %) ja koronvaihtosopimuksella kiinteäkorkoiseksi muutettuja 18,9 % (31.12.2009 18,2 %) sekä laina, jolla on korkokattosopimus 12,8 % (31.12.2009 12,9 %). Loput lainoista ovat vaihtuvakorkoisia. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli avoinna euromääräisiä koronvaihtosopimuksia nimellisarvoltaan 1 470 tuhatta euroa (tilinpäätöksessä 2009 1 977 tuhatta euroa), joiden perusteella konserni saa keskimäärin 1,8 % (1,5 %) ja maksaa keskimäärin 5,3 % (5,3 %). Koronvaihtosopimukset on arvostettu tilinpäätöksessä käypään arvoon, josta on kirjattu tulosvaikutteisesti 88 tuhatta euroa tappiota tilinpäätökseen (vuonna 2009 115 tuhatta euroa). Tilinpäätöspäivän lainamäärällä yhden prosenttiyksikön koron nousu huonontaisi konsernin tilikauden tulosta enintään 55 tuhatta euroa (75 tuhatta euroa) ja vastaavasti yhden prosenttiyksikön koron laskun vaikutus olisi tulosta parantava 52 tuhatta euroa (56 tuhatta euroa).
Konsernin luottopolitiikassa määritellään asiakkaiden luottokelpoisuusvaatimukset, asiakaskartoitusten tekeminen, ohjeistetaan sopimuskäytäntö, luototus sekä mahdolliset perintätoimenpiteet. Luottoriskin hallinta ja luotonvalvonta on keskitetty konsernin talousosastolle, joka toimii yhdessä eri liiketoimintayksiköiden kanssa. Asiakkaiden luottokelpoisuuden arvioinnissa käytetään järjestelmällistä yhdessä eri liiketoimintayksiköiden kanssa sovittua toimintatapaa. Luottoa myönnetään vain niille asiakkaille, joilla on moitteettomat luottotiedot. Talousosasto raportoi asiakkaiden luottoasemasta viikoittain eri liiketoimintayksiköille. Yksittäisiin merkittäviin liiketoimiin sekä uusien asiakkaiden kanssa tapahtuvaan kauppaan konserni pyytää aina vastapuolelta riittävän vakuuden tai ennakkomaksun.
Konsernissa suunnitellaan ja seurataan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään varmistamaan luottolimiittien avulla sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia. Käyttämättömien luottolimiittien määrä 31.12.2010 oli 962 tuhatta euroa (2 200 tuhatta euroa 31.12.2009). Konsernin yhtiöiden rahoitus hoidetaan emoyhtiön kautta. Konsernin tavoitteena on, että käytettävissä olevat rahavarat ja käyttämätön luottolimiitti ovat 2,5 prosenttia 12 kuukauden liikevaihdosta.
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa sekä kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena paras mahdollinen tuotto. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset. Yhtiöllä on tilikauden tulosta myötäilevä osingonjakopolitiikka. Konsernin omavaraisuusasteen minimitavoite on 40 % ja pidemmän aikajakson tavoite on 50 %.
Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan omavaraisuusasteella ja nettovelkaantumisasteella (gearing). Konsernin oma pääoma vuoden 2010 lopussa oli 12,0 miljoonaa euroa (31.12.2009 10,5 miljoonaa euroa) ja taseen loppusumma oli 27,6 miljoonaa euroa (25,7 miljoonaa euroa). Konsernin korolliset nettovelat olivat vuoden 2010 lopussa 9,0 miljoonaa euroa (9,6 miljoonaa euroa). Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 43,7 % (41,1 %) ja nettovelkaantumisaste oli 75,1 % (91,3 %). Omavaraisuusaste on sille asetetun tavoitteen mukainen. Tunnuslukujen laskukaavat ja kehityshistoria on nähtävissä liitetietojen lopussa taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen sivulla.
| 1000 € | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Korolliset velat | 9 265 | 11 160 |
| Rahavarat | 245 | 1 531 |
| Nettovelat | 9 020 | 9 628 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | 11 876 | 10 430 |
| Vähemmistöosuus | 130 | 119 |
| Oma pääoma yhteensä | 12 006 | 10 549 |
| Saadut ennakkomaksut | 75 | 31 |
| Taseen loppusumma | 27 565 | 25 690 |
| Omavaraisuusaste, % | 43,7 | 41,1 |
| Nettovelkaantumisaste (gearing), % | 75,1 | 91,3 |
Kesla-konsernin lähipiiriin katsotaan kuuluvan emoyhtiö Kesla Oyj, tytäryhtiöt MFG Components Oy sekä OOO Kesla, Kesla Oyj:n hallituksen jäsenet, Kesla Oyj:n johtoryhmän jäsenet sekä edellä mainittujen henkilöiden läheiset perheenjäsenet.
| Kotimaa | Omistusosuus % | Äänivalta % | |
|---|---|---|---|
| Kesla Oyj | Suomi | ||
| MFG Components Oy | Suomi | 90 | 90 |
| OOO Kesla | Venäjä | 100 | 100 |
Konsernilla ei ole merkittäviä liiketapahtumia lähipiirin kanssa.
Johdon saamat kompensaatiot
| 1000 € | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Toimitusjohtajien palkat ja luontaisedut | 243 | 215 |
| Muun johdon palkat ja luontaisedut | 374 | 343 |
| YHTEENSÄ | 617 | 558 |
| Hallituksen jäsenet | 2010 | 2009 |
| Paajanen Esko | 3 | 23 |
| Harri Forss | 9 | - |
| Karjula Matti | 13 | 12 |
| Kärkkäinen Veli-Matti | 13 | 12 |
| Paajanen Jouni | 9 | - |
| Punta Eeva | 24 | 12 |
| Yhteensä | 70 | 59 |
| Tytäryhtiöiden hallitusten palkkiot | 22 | 37 |
| YHTEENSÄ | 92 | 96 |
Konsernissa ei ole sovittu lakisääteistä eläketurvaa olennaisesti paremmista eläke-etuuksista.
| 1000 € | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Koronvaihtosopimukset, nimellisarvo | 1 470 | 1 977 |
| Koronvaihtosopimukset, käypä arvo | -88 | -115 |
| Korkokattosopimus, nimellisarvo | 500 | 700 |
| Korkokattosopimus, käypä arvo | - | 1 |
Johdannaiset on arvostettu käypään arvoon tulosvaikutuksin. Sopimusten käyvät vastaavat IFRS 7 mukaista käyvän arvon tasoa 2: instrumentit, joiden käypä arvo on todettavissa suoraan hintana tai epäsuorasti hinnasta johdettuna.
Liitetietojen kohdassa Laatimisperusta on todettu, että Kesla Oyj siirtyi vuoden 2005 alusta IFRS-periaatteiden mukaiseen tilipäätöskäytäntöön. Avaava tase 1.1.2004 laadittiin Kesla Oyj:n tasolla. Tilinpäätös vuodelta 2005 on ensimmäinen IFRS-periaatteen mukaisesti laadittu konsernitilinpäätös. Ennen IFRS-standardien käyttöönottoa Keslan tilinpäätökset oli laadittu suomalaisen tilinpäätösnormiston (FAS) mukaisesti.
| 1000 € | LIITETIETO | 1.1.-31.12.2010 | 1.1.-31.12.2009 | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 | 27 813 | 21 073 | ||
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden | |||||
| varastojen muutos | 836 | -739 | |||
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 292 | 282 | ||
| Materiaalit ja palvelut | |||||
| Aineet, tarvikkeet ja tavarat | |||||
| Ostot tilikauden aikana | -16 889 | -10 028 | |||
| Varastojen muutos | 356 | -2 278 | |||
| Ulkopuoliset palvelut | -707 | -17 240 | -725 | -13 032 | |
| Henkilöstökulut | |||||
| Palkat ja palkkiot | 3 | - 5 148 | -4 459 | ||
| Henkilösivukulut | |||||
| Eläkekulut | -852 | -791 | |||
| Muut henkilösivukulut | -319 | -6 319 | -227 | -5 477 | |
| Poistot | |||||
| Suunnitelman mukaiset poistot | 8 | -699 | -737 | ||
| Liiketoiminnan muut kulut | 4 | -2 940 | -2 280 | ||
| Liiketulos | 1 743 | -910 | |||
| Rahoitustuotot ja -kulut | 6 | ||||
| Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä | 108 | 108 | |||
| Muut korko- ja rahoitustuotot | 41 | 97 | |||
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | -173 | -24 | -361 | -156 | |
| Tulos ennen satunnaisia eriä | 1 720 | -1 067 | |||
| Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | 1 720 | -1 067 | |||
| Tilinpäätössiirrot | |||||
| Poistoeron muutos | 40 | 704 | |||
| Tuloverot | |||||
| Tilikauden tuloverot | 7 | -297 | - | ||
| Tilikauden tulos | 1 463 | -363 |
| 1000 € | LIITETIETO | 31.12.2010 | 31.12.2009 | ||
|---|---|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | |||||
| Pysyvät vastaavat | |||||
| Aineettomat hyödykkeet | 8 | ||||
| Aineettomat oikeudet | 568 | 12 | |||
| Muut pitkävaikutteiset menot | - | 568 | 43 | 55 | |
| Aineelliset hyödykkeet | 8 | ||||
| Maa-alueet | 68 | 207 | |||
| Rakennukset ja rakennelmat | 3 868 | 4 180 | |||
| Koneet ja kalusto | 1 287 | 1 548 | |||
| Keskeneräiset hankinnat | 3 | 5 226 | 4 | 5 940 | |
| Sijoitukset | 9 | ||||
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | 2 473 | 2 473 | |||
| Osakkeet ja osuudet | 17 | 2 490 | 17 | 2 490 | |
| PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ | 8 284 | 8 485 |
| 1000 € | LIITETIETO | 31.12.2010 | 31.12.2009 | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Vaihtuvat vastaavat | |||||
| Vaihto-omaisuus | |||||
| Aineet ja tarvikkeet | 3 385 | 2 830 | |||
| Keskeneräiset tuotteet | 2 904 | 2 392 | |||
| Valmiit tuotteet | 1 474 | 7 763 | 1 349 | 6 571 | |
| Pitkäaikaiset saamiset | |||||
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 2 793 | 2 916 | |||
| Lyhytaikaiset saamiset | 10 | ||||
| Myyntisaamiset | 6 337 | 3 988 | |||
| Siirtosaamiset | 83 | 6 420 | 380 | 4 368 | |
| Rahat ja pankkisaamiset | 132 | 1 481 | |||
| VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ | 17 108 | 15 336 | |||
| VASTAAVAA YHTEENSÄ | 25 393 | 23 821 | |||
| VASTATTAVAA | |||||
| Oma pääoma | |||||
| Osakepääoma | 11 | 1 917 | 1 917 | ||
| Ylikurssirahasto | 11 | 6 | 6 | ||
| Muut rahastot | |||||
| Sijoitetun oman pääoman rahasto | 11, 12 | 44 | 44 | ||
| Edellisten tilikausien voitto | 11, 12 | 8 746 | 9 109 | ||
| Tilikauden tulos | 11, 12 | 1 463 | 12 176 | -363 | 10 713 |
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | |||||
| Poistoero | 423 | 463 | |||
| Pakolliset varaukset | |||||
| Takuuvaraus | 170 | 150 | |||
| Vieras pääoma | |||||
| Pitkäaikainen | |||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 13 | 5 526 | 6 936 | ||
| Lyhytaikainen | |||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 14 | 2 649 | 2 823 | ||
| Saadut ennakot | 14 | 74 | 4 | ||
| Ostovelat Siirtovelat |
14 14 |
2 576 1 645 |
1 440 1 161 |
||
| Muut lyhytaikaiset velat | 14 | 154 | 7 098 | 131 | 5 559 |
| VASTATTAVAA YHTEENSÄ | 25 393 | 23 821 | |||
| 1000 € | 1.1. – 31.12.2010 | 1.1. – 31.12.2009 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Liiketulos | 1 743 | -910 |
| Oikaisut liiketulokseen | 548 | 387 |
| Käyttöpääoman muutos: | ||
| Myynti- ja muiden saamisten muutos | -2 053 | 2 508 |
| Vaihto-omaisuuden muutos | -1 192 | 3 018 |
| Osto- ja muiden velkojen muutos | 1 644 | -150 |
| Käyttöpääoman muutos yhteensä | -1 601 | 5 376 |
| Maksetut korot | -173 | -378 |
| Saadut korot liiketoiminnasta | 41 | 205 |
| Saadut osingot liiketoiminnasta | 108 | 108 |
| Maksetut verot | - | - |
| Liiketoiminnan rahavirta | 666 | 4 788 |
| Investointien rahavirta | ||
|---|---|---|
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -495 | -121 |
| Investointiavustukset ja vakuutuskorvaukset | - | - |
| Investointien rahavirta | -495 | -121 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Lainojen nostot | 1 238 | - |
| Lainojen takaisinmaksut | -2 834 | -3 110 |
| Rahoitusleasingvelkojen maksut | -46 | -47 |
| Maksetut osingot | - | -618 |
| Lainat tytäryhtiöille | 122 | 369 |
| Rahoituksen rahavirta | - 1 520 | -3 406 |
| Rahavarojen muutos | -1 349 | 1 261 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 1 481 | 220 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 132 | 1 481 |
Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön (FAS) mukaisesti.
Käyttöomaisuuden arvostus
Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä saaduilla investointiavustuksilla ja suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuushyödykkeiden arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan seuraavasti:
| 30-35 vuotta |
|---|
| 5-12 vuotta |
| 5 vuotta |
| 3-5 vuotta |
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon, tätä alempaan jälleenhankintahintaan tai luovutushintaan. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista menoista.
Rahoitusvälineiden arvostaminen
Rahoitusjohdannaiset arvostetaan käypään arvoon. Yhtiön johdannaiset sisältävät koronvaihtosopimuksia ja korkokattosopimuksia. Koronvaihtosopimuksilla on vaihdettu yhtiön rahalaitoslainojen vaihtuva korko kiinteäksi koroksi. Koronvaihtosopimukset on tehty viideksi ja kahdeksaksi vuodeksi, joissa korko määritellään kolmen kuukauden välein. Yhtiössä ei sovelleta suojauslaskentaa. Rahoitusjohdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot on kirjattu vuosikuluksi niiden syntymisvuonna.
Eläkemenot
Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkemenot kirjataan kuluksi niiden kertymisvuonna.
Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu Suomen rahan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Poikkeuksena ovat termiinisopimuksin suojatut saamiset ja velat, jotka on arvostettu termiinikurssiin.
| Maantieteellinen jakauma M € | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Suomi | 10,3 | 8,1 |
| Muut EU-maat | 10,3 | 8,2 |
| EU:n ulkopuoleinen Eurooppa | 2,2 | 2,5 |
| Muu maailma | 5,1 | 2,3 |
| YHTEENSÄ | 27,8 | 21,1 |
| 1000 € | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Vuokratuotot konserniyhtiöiltä | 80 | 116 |
| Veloitukset konsernin sisäisistä palveluista | 100 | 52 |
| Käyttöomaisuuden ja liiketoiminnan myyntivoitot | 1 | 3 |
| Julkisyhteisöjen avustuksia | 81 | 99 |
| Muut tuotot | 30 | 12 |
| YHTEENSÄ | 292 | 282 |
| Henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Toimihenkilöitä | 45 | 46 |
| Työntekijöitä | 91 | 92 |
| YHTEENSÄ | 136 | 138 |
| Johdon palkat ja palkkiot | ||
| 1000 € | 2010 | 2009 |
| Toimitusjohtaja | 149 | 123 |
| Hallituksen jäsenet | 70 | 59 |
| YHTEENSÄ | 219 | 182 |
| 1000 € | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Tuotantotoiminnan kulut | 696 | 521 |
| Markkinointikulut | 460 | 303 |
| Kiinteistöön liittyvät kulut | 420 | 268 |
| Matkakulut | 256 | 263 |
| Toimistokulut | 260 | 303 |
| Hallinnon kulut | 581 | 547 |
| Muut liiketoiminnan kulut | 267 | 75 |
| YHTEENSÄ | 2 940 | 2 280 |
| 1000 € | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Tilintarkastus | 42 | 38 |
| Lausunnot ja todistukset | 2 | - |
| Muut palkkiot | 9 | 9 |
| YHTEENSÄ | 53 | 47 |
| 1000 € | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä | 108 | 108 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot | ||
| Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä | 36 | 84 |
| Korkotuotot muilta | 4 | 13 |
| MUUT KORKO- JA RAHOITUSTUOTOT YHTEENSÄ | 40 | 97 |
| Muut korko- ja rahoituskulut | ||
| Muut korkokulut | 173 | 354 |
| Muut rahoituskulut | - | 7 |
| MUUT KORKO- JA RAHOITUSKULUT YHTEENSÄ | 173 | 361 |
| RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT YHTEENSÄ | -25 | -156 |
| 1000 € | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | 297 | - |
| 1000 € | Aineettomat oikeudet |
|---|---|
| Hankintamenot 1.1.2010 | 972 |
| Lisäykset | 415 |
| Siirrot erien välillä | 241 |
| Täsmäytysero | -134 |
| Hankintamenot 31.12.2010 | 1 493 |
| Kertyneet poistot 1.1.2010 | -917 |
| Tilikauden poistot | -41 |
| Täsmäytysero | 33 |
| Kertyneet poistot 31.12.2010 | -925 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2010 | 568 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 55 |
| Rakennukset | Koneet | ||
|---|---|---|---|
| kalusto | Yhteensä | ||
| 207 | 7 976 | 7 421 | 15 604 |
| - | - | 80 | 80 |
| - | - | -2 819 | -2 819 |
| -139 | -102 | - | -241 |
| 68 | 7 874 | 4 681 | 12 623 |
| - | -3 796 | -5 868 | -9 664 |
| - | -312 | -343 | -655 |
| - | - | - 2 819 | 2 819 |
| 102 | 102 | ||
| - | -4 006 | -3 392 | -7 398 |
| - | 583 | 583 | |
| 68 | 3 868 | 1 290 | 5 226 |
| 207 | 4 180 | 1 552 | 5 940 |
| ja Maa-alueet rakennelmat |
ja - |
Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo, 1000 €
| 31.12.2010 | 1 237 | ||
|---|---|---|---|
| 31.12.2009 | 1 552 |
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | ||
|---|---|---|
| 1000 € | 2010 | 2009 |
| Hankintameno 1.1. | 1 641 | 1 641 |
| Hankintameno 31.12. | 2 473 | 2 473 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 2 473 | 2 473 |
| Omistusosuus, % | 2010 | 2009 |
| OOO Kesla, Pietari, Venäjä | 100 | 100 |
| MFG Components Oy, Tohmajärvi | 90 | 90 |
| Muut sijoitukset | ||
| Kiinteistö Oy Juhanantupa, Kesälahti, % | 12,9 | 12,9 |
| Kirjanpitoarvo, 1000 € | 17 | 17 |
| 1000 € | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 6 337 | 3 988 |
| Saamiset saman konsernin yhtiöiltä: | ||
| Myyntisaamiset | 41 | 47 |
| Siirtosaamiset | - | - |
| Yhteensä | 41 | 47 |
| Muihin saamisiin sisältyvät olennaiset erät: | ||
| Ennakkomaksut | - | 216 |
| Avustussaaminen | - | 81 |
| 1000 € | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Sidottu oma pääoma | ||
| Osakepääoma 1.1. | 1 917 | 1 917 |
| Osakepääoma 31.12. | 1 917 | 1 917 |
| Ylikurssirahasto 1.1. | 6 | 6 |
| Ylikurssirahasto 31.12. | 6 | 6 |
| Muut rahastot: | ||
| Omien osakkeiden rahasto 1.1. | - | - |
| Omien osakkeiden rahasto 31.12. | - | - |
| Sidottu oma pääoma yhteensä 31.12. | 1 923 | 1 923 |
| Vapaa oma pääoma | ||
| Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 1.1. | 44 | 44 |
| Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 31.12. | 44 | 44 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. | 8 746 | 9 713 |
| Osingonjako | - | -604 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. | 8 746 | 9 109 |
| Tilikauden tulos | 1 463 | -363 |
| Vapaa oma pääoma yhteensä | 10 253 | 8 790 |
| Oma pääoma yhteensä | 12 176 | 10 713 |
| 1000 € | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Voitto edellisiltä tilikausilta | 8 746 | 9 109 |
| Tilikauden tulos | 1 463 | -363 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 44 | 44 |
| YHTEENSÄ | 10 253 | 8 790 |
| Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua | ||
|---|---|---|
| 1000 € | 2010 | 2009 |
| Rahalaitoslainat | - | 257 |
| 1000 € | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Ostovelat, ulkoiset | 1 876 | 1 032 |
| Ostovelat, saman konsernin yrityksille | 700 | 408 |
| Yhteensä | 2 576 | 1 440 |
| Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät: | ||
| Palkkavelat sivukuluineen | 1 035 | 919 |
| Korot ja muut rahoituskulut | 94 | 123 |
| TyEL-velka | 45 | 15 |
| Verovelka | 297 | - |
| 1000 € | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä | ||
| Rahalaitoslainat | 8 174 | 9 760 |
| Kiinteistökiinnitykset | 3 632 | 3 632 |
| Yrityskiinnityshaltijavelkakirjat | 6 072 | 6 072 |
| Leasingvastuut | ||
| Seuraavalla tilikaudella erääntyvät | 49 | 46 |
| Myöhemmin erääntyvät | 117 | 139 |
| YHTEENSÄ | 166 | 184 |
Yhtiö on velvollinen tarkastamaan valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistön käyttö vähenee tai se myydään tai sen käyttötarkoitus muuttuu tarkistuskauden aikana. Vastuun enimmäismäärä on 149 tuhatta euroa (31.12.2009 232 tuhatta euroa).
IFRS-liitetietojen Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet -kohdassa on selostettu konsernin johdannaissopimukset ja korkoriskiltä suojautuminen.
| 1000 € | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Koronvaihtosopimukset, nimellisarvo | 1 470 | 1 977 |
| Koronvaihtosopimukset, käypä arvo | -88 | -115 |
| Korkokattosopimus, nimellisarvo | 500 | 700 |
| Korkokattosopimus, käypä arvo | - | 1 |
Omistajat omistajatyypeittäin
| Osakkaat | Osakkaista | Osakkeet | Osakkeista | |
|---|---|---|---|---|
| Yritykset | 102 | 6,6 % | 468 648 | 13,8 % |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 6 | 0,4 % | 64 178 | 1,9 % |
| Julkisyhteisöt | 1 | 0,0 % | 150 000 | 4,5 % |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 6 | 0,4 % | 43 176 | 1,3 % |
| Kotitaloudet | 1 433 | 92,2 % | 2 650 663 | 78,3 % |
| Ulkomaat | 6 | 0,4 % | 6 480 | 0,2 % |
| YHTEENSÄ | 1 554 | 100,0 % | 3 383 145 | 100,0 % |
Omistajat suuruusluokittain
| A- ja B-osakkeita | Osakkaat | Osakkaista | Osakkeet | Osakkeista |
|---|---|---|---|---|
| 1 – 100 | 357 | 23,0 % | 22 761 | 0,7 % |
| 101 – 500 | 638 | 41,0 % | 181 274 | 5,4 % |
| 501 – 1.000 | 248 | 16,0 % | 191 644 | 5,7 % |
| 1.001 – 5.000 | 232 | 14,9 % | 493 365 | 14,5 % |
| 5.001 – 10.000 | 35 | 2,3 % | 253 708 | 7,5 % |
| 10.001 – 20.000 | 25 | 1,6 % | 357 749 | 10,6 % |
| 20.001 > | 19 | 1,2 % | 1 882 644 | 55,6 % |
| YHTEENSÄ | 1 554 | 100,0 % | 3 383 145 | 100,0 % |
Suurimmat osakkaat sekä heidän äänivaltansa ja osakkeensa
| A-osake | B-osake | Äänistä | Osakkeista | |
|---|---|---|---|---|
| Kärkkäinen Seppo | - | 540 000 | 52,7 % | 16,0 % |
| Paajanen Esko | - | 360 000 | 35,2 % | 10,6 % |
| Thominvest Oy | 229 743 | - | 1,1 % | 6,8 % |
| Varma Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö | 150 000 | - | 0,7 % | 4,4 % |
| Nylund Karin | 90 272 | - | 0,4 % | 2,7 % |
| Söderlund Leena | 89 795 | - | 0,4 % | 2,7 % |
| Rantanen Heikki | 77 488 | - | 0,4 % | 2.3 % |
| Mandatum Henkivakuutusyhtiö | 42 196 | - | 0,2 % | 1,2 % |
| Juvonen Pentti | 35 000 | - | 0,2 % | 1.0 % |
| Nieminen Jorma | 33 000 | - | 0,2 % | 1.0 % |
| Kärkkäinen Paula | 30 000 | - | 0,1 % | 0,9 % |
| Kärkkäinen Veli-Matti | 30 000 | - | 0,1 % | 0,9 % |
| Hjorth Sanna | 29 855 | - | 0,1 % | 0,9 % |
| Söderlund Tom | 27 975 | - | 0,1 % | 0,8 % |
| Nuutinen Tarja | 27 900 | - | 0,1 % | 0,8 % |
| Pikkarainen Ari | 25 500 | - | 0,1 % | 0,8 % |
| Tilander Timo | 23 275 | - | 0,1 % | 0,7 % |
| Rej Invest Oy | 20 545 | - | 0,1 % | 0,6 % |
| E. Öhman J:or Securities Finland Ltd | 20 100 | - | 0,1 % | 0,6 % |
| Niemi-Säätiö | 20 000 | - | 0,1 % | 0,6 % |
31.12.2010 hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistavat 1,9 % osakkeista, osakkeiden tuottama äänimäärä on 0,3 %. Sisäpiiriohje on otettu käyttöön 1.3.2000. Hallituksella on valtuutus omien osakkeiden hankkimiseen.
Osakerekisteri
Kesla Oyj:n osakkeista ja niiden omistajista pidetään osakasluetteloa Euro Clear Finland Oy SIRE- järjestelmässä. Osakkeenomistajaa pyydetään ilmoittamaan osoitteenmuutokset ja muut osakkeen omistukseensa liittyvät asiat siihen arvo-osuusrekisteriin, jossa hänellä on arvo-osuustili.
| IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | IFRS | |
|---|---|---|---|---|---|
| 1000 € | 2010 | 2009 | 2008 | 2007 | 2006 |
| Liikevaihto yhteensä | 33 701 | 26 101 | 54 988 | 46 842 | 33 790 |
| Liikevaihdon muutos, % | 29,1 | -52,5 | 17,4 | 38,6 | 20,1 |
| Käyttökate | 3 571 | -431 | 5 089 | 6 112 | 4 908 |
| % liikevaihdosta | 10,6 | -1,7 | 9,3 | 13,0 | 14,5 |
| Liikevoitto | 2 177 | -1 837 | 3 799 | 5 077 | 4 202 |
| % liikevaihdosta | 6,5 | -7,0 | 6,9 | 10,8 | 12,4 |
| Tulos ennen veroja | 1 972 | -2 217 | 3 076 | 4 734 | 4 060 |
| % liikevaihdosta | 5,9 | -8,5 | 5,6 | 10,1 | 12,0 |
| Tilikauden tulos | 1 469 | -1 668 | 2 232 | 3 493 | 2 935 |
| % liikevaihdosta | 4,4 | -6,4 | 4,1 | 7,5 | 8,7 |
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | 13,0 | -14,3 | 17,9 | 31,4 | 31,2 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | 10,2 | -7,6 | 15,7 | 26,2 | 29,6 |
| Omavaraisuusaste, % | 43,7 | 41,1 | 40,2 | 41,3 | 48,4 |
| Nettovelkaantumisaste, % | 75,1 | 91,3 | 100,1 | 81,8 | 46,0 |
| Taseen loppusumma, M€ | 27,6 | 25,7 | 32,0 | 29,8 | 21,1 |
| Bruttoinvestoinnit | 618 | 1 484 | 3 510 | 4 848 | 2 208 |
| % liikevaihdosta | 1,8 | 5,7 | 6,4 | 10,4 | 6,5 |
| Investointiavustukset käyttöomaisuuteen | - | 273 | 426 | 299 | 398 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot | 789 | 829 | 1 248 | 973 | 849 |
| % liikevaihdosta | 2,3 | 3,2 | 2,3 | 2,1 | 2,5 |
| Henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana | 221 | 237 | 344 | 285 | 226 |
| Tulos/osake (EPS), euro | 0,43 | -0,47 | 0,65 | 1,03 | 0,87 |
|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma/osake, euro | 3,51 | 3,08 | 3,73 | 3,57 | 3,01 |
| Osinko/osake, euro | 0,30 * |
- | 0,18 | 0,50 | 0,50 |
| Osinko/tulos, % | 70,2 | - | 27,8 | 48,4 | 57,6 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 4,2 | - | 4,3 | 4,4 | 5,9 |
| Hinta/voitto -suhde (P/E) | 16.6 | -9,3 | 6,4 | 11,0 | 9,8 |
| Osakkeen ylin kurssi, euro | 7,99 | 4,99 | 12,40 | 16,60 | 10,13 |
| Osakkeen alin kurssi, euro | 4,50 | 3,30 | 3,60 | 8,60 | 6,58 |
| Tilikauden keskikurssi, euro | 6,18 | 4,28 | 9,61 | 11,77 | 8,19 |
| Tilinpäätöspäivän kurssi, euro | 7,08 | 4,39 | 4,15 | 11,32 | 8,46 |
| Osakekannan markkina-arvo, A-osakkeet, M€ | 17,6 | 10,9 | 10,3 | 28,1 | 21,0 |
| Osakekannan markkina-arvo, kaikki osakkeet, M€ | 24,0 | 14,9 | 14,0 | 38,3 | 28,6 |
| A-osakkeiden vaihto tilikauden aikana | 569 070 | 610 508 | 919 609 | 2 211 473 | 1 799 267 |
| A-osakkeiden vaihdon kehitys, % | 22,9 | 24,6 | 37,0 | 89,1 | 72,5 |
| Kaikkien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa | 3 383 145 | 3 383 145 | 3 383 145 | 3 383 145 | 3 383 145 |
| Osakkeenomistajat osakerekisterin mukaan | 1 554 | 1 594 | 1 501 | 1 423 | 934 |
* hallituksen esitys
Taulukon osakkeiden lukumäärä on osakeantioikaistu. Osakekannan markkina-arvo, kaikki osakkeet, on laskettu olettaen B-sarjan osakkeen arvoksi saman kuin A - osakkeella.
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | = | 100 x | Tilikauden tulos Oma pääoma + vähemmistöosuus |
|---|---|---|---|
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | = | 100 x | Tulos ennen veroja + rahoituskulut Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat |
| Omavaraisuusaste, % | = | 100 x | Oma pääoma + vähemmistöosuus Taseen loppusumma - saadut ennakot |
| Nettovelkaantumisaste, % | = | 100 x | Korolliset velat – rahavarat Oma pääoma + vähemmistöosuus |
| Tulos / osake | = | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos Osakkeiden lukumäärä (osakeantioikaistu) |
|
| Oma pääoma / osake | = | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä |
|
| Osinko / tulos, % | = | 100 x | Osakekohtainen osinko Osakekohtainen tulos |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | = | 100 x | Osakekohtainen osinko Tilikauden päätöskurssi |
| Hinta / voitto -suhde (P/E) | = | Tilikauden päätöskurssi Osakekohtainen tulos |
|
| Tilikauden keskikurssi | = | Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden lukumäärä |
Laskettaessa oman ja sijoitetun pääoman tuottoa jakajana käytetään tilikauden alun ja tilikauden lopun keskiarvoa. Laskettaessa omavaraisuus- ja velkaantumisastetta käytetään sekä jakajassa että jaettavassa tilinpäätöspäivän arvoja.
Osakekohtaisissa tunnusluvuissa on otettu huomioon 22.3.2006 rekisteröity osakekannan splittaus (1:3). Vertailuluvut on laskettu splitin jälkeisellä osakkeiden kappalemäärällä 3.383.145. Omien osakkeiden lunastamisen vaikutusta tunnuslukuihin ei ole huomioitu johtuen sen epäolennaisuudesta.
Tilikauden päätöskurssi on julkisen kaupankäynnin järjestäjän ilmoittama virallinen tilikauden päätöskurssi.
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä on keskiarvo kalenterikuukausien lopussa lasketuista henkilökunnan lukumääristä, joissa on huomioitu lomautusten vaikutus.
Joensuussa, 26. päivänä tammikuuta 2011
Eeva Punta Harri Forss hallituksen puheenjohtaja
Matti Karjula Veli-Matti Kärkkäinen
Jouni Paajanen Jari Nevalainen toimitusjohtaja
Kesla Oyj:n vuoden 2011 varsinainen yhtiökokous pidetään 4. maaliskuuta 2011 klo 9.00 Keslan Joensuun toimipaikassa osoitteessa Kuurnankatu 24, Joensuu. Lisätietoa yhtiökokouksesta löytyy yhtiön internet-sivuilta osoitteesta www.kesla.fi kohdasta Sijoittajille – Yhtiökokous.
Keslan osavuosikatasausten julkaisuajat vuonna 2011 ovat seuraavat:
| ajalta 1.1. – 31.3.2011 | 20.4.2011 klo 9.00 |
|---|---|
| ajalta 1.1. – 30.6.2011 | 9.8.2011 klo 9.00 |
| ajalta 1.1. – 30.9.2011 | 25.10.2011 klo 9.00 |
Julkaisut sekä vuosikooste yhtiön tilikauden 2010 aikana julkaistuista tiedoista löytyy yhtiön internetsivuilta kohdasta Sijoittajille. Vuosikertomuksia ja muita julkaisuja voi tilata sähköpostilla osoitteesta [email protected] tai puhelimella numerosta 0207 862 841.
Sijoittajasuhteisiin liittyviin kysymyksiin vastaavat toimitusjohtaja Jari Nevalainen, puhelin 040 830 7750 sekä hallintojohtaja Marke Tyrväinen, puhelin 040 715 8752.
Olemme tilintarkastaneet Kesla Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. - 31.12.2010. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Joensuussa 26. tammikuuta 2011
Ernst & Young Oy KHT-yhteisö
Ulla Nykky KHT
Kesla on metsäteknologian kehittämiseen, markkinointiin ja valmistukseen erikoistunut konepajakonserni, joka hallitsee aines- ja energiapuunkorjuun tuotantoketjun kannolta tehtaalle. Keslan tuotteita ovat mm. kuormaimet ja metsäperävaunut, puutavara- ja metsäkonenosturit, harvesteri- ja energiakourat sekä hakkurit. Kesla on myös merkittävä konepajatuotteiden järjestelmätoimittaja suomalaiselle konepajateollisuudelle. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2010 33,7 miljoonaa euroa. Metsäkoneryhmän liikevaihdosta viennin osuus oli 62,1 %. Vuonna 1960 perustetulla Keslalla on tuotantolaitokset Joensuussa, Kesälahdella, Ilomantsissa ja Tohmajärvellä sekä myyntiyhtiö Pietarissa. Keslan palveluksessa on noin 250 henkeä. Keslan A-osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.
Kesla Oyj Joensuun tehdas Kuurnankatu 24 80100 JOENSUU
Kesälahden tehdas Metsolantie 2 59800 KESÄLAHTI
MFG Components Oy Tohmajärven tehdas Pajatie 1 82600 TOHMAJÄRVI
Ilomantsin tehdas Teollisuustie 8 82900 ILOMANTSI
Kesla Oyj
Kuurnankatu 24 80100 JOENSUU puh. 0207 862 841 fax 013 6100 523 y-tunnus 0168715-8 www.kesla.com
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.