Stora Enso Oyj

Annual / Quarterly Financial Statement • Feb 24, 2011

Stora Enso tilinpäätös 2010

	Sivu
Stora Enso lyhyesti	2
Stora Enso pääomamarkkinoilla	3
Velkasijoittajat	14
Konsernihallinnointi Stora Ensossa	16
Hallitus	27
Johtoryhmä	30
Toimintakertomus	32
Konsernitilinpäätös	52
Tilinpäätöksen liitetiedot	63
Liite 1: Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet	63
Liite 2: Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet	74
ja arvioihin liittyvät epävarmuustekijät
Liite 3: Tiedot segmenteittäin	76
Liite 4: Yritysostot ja -myynnit	86
Liite 5: Lopetetut toiminnot	88
Liite 6: Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut	91
Liite 7: Henkilöstökulut	94
Liite 8: Hallituksen ja johdon palkkiot	96
Liite 9: Rahoitustuotot ja -kulut	101
Liite 10: Tuloverot	103
Liite 11: Tasearvojen arvostukset	106
Liite 12: Poistot ja arvonalentumiset	107
Liite 13: Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	110
Liite 14: Biologiset hyödykkeet	114
Liite 15: Osakkuus- ja omistusyhteisyritykset	115
Liite 16: Myytävissä olevat rahoitusvarat	120
Liite 17: Muut pitkäaikaiset sijoitukset	124
Liite 18: Vaihto-omaisuus	125
Liite 19: Saamiset	126
Liite 20: Oma pääoma	128
Liite 21: Vähemmistöosuudet	130
Liite 22: Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	131
Liite 23: Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät	139
Liite 24: Muut varaukset	142
Liite 25: Korottomat velat	145
Liite 26: Rahoitusriskien hallinta	146
Liite 27: Käyvät arvot	153
Liite 28: Velat	156
Liite 29: Rahoitusinstrumentit	160
Liite 30: Kertyneet muuntoerot ja oman pääoman suojaus	164
Liite 31: Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat	168
Liite 32: Merkittävimmät konserniyritykset vuonna 2010	172
Liite 33: Lähipiiriliiketoimet	175
Liite 34: Osakekohtainen tulos ja osakekohtainen oma pääoma	177
Ote emoyhtiön tilinpäätöksestä	178
Hallituksen ehdotus voitonjaosta	182
Tilintarkastuskertomus	183
Tehdaskohtaiset kapasiteetit 2011	185
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet	191
Tietoa osakkeenomistajille	192

Stora Enso lyhyesti

Stora Enso on maailmanlaajuinen paperi-, pakkaus- ja puutuotealalla toimiva yhtiö, jonka päätuotteet ovat sanomalehti- ja kirjapaperi, aikakauslehti- ja hienopaperi, kuluttajapakkauskartonki, teollisuuspakkaukset sekä puutuotteet.

Konsernin palveluksessa on noin 26 000 henkilöä, ja sillä on 85 tehdasta ja tuotantolaitosta. Stora Enson osakkeet noteerataan Helsingin ja Tukholman arvopaperipörsseissä. Asiakkaita ovat kustantamot, painotalot ja paperitukkurit sekä pakkaus-, puusepän- ja rakennusteollisuus.

Stora Enson vuosittainen tuotantokapasiteetti on 11,8 miljoonaa tonnia paperia ja kartonkia, 1,3 miljardia neliömetriä aaltopahvia ja 6,4 miljoonaa kuutiometriä puutuotteita, josta 3,2 miljoonaa kuutiometriä on jatkojalosteita. Konsernin liikevaihto vuonna 2010 oli 10,3 miljardia euroa ja liiketulos ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia 754,1 miljoonaa euroa.

Stora Enson missio on hyödyntää ja kehittää osaamistaan uusiutuvien raaka-aineiden käytössä vastatakseen asiakkaiden tarpeisiin sekä raaka-aineisiin liittyviin maailmanlaajuisiin haasteisiin. Yhtiön tuotteet tarjoavat ilmastolle ystävällisen vaihtoehdon ja pienemmän hiilijalanjäljen verrattuna moniin kilpaileviin tuotteisiin, jotka on valmistettu uusiutumattomista materiaaleista. Stora Enson puuraaka-aineeseen perustuvat tuotteet hyödyttävät niin liiketoimintaa, ihmisiä kuin ympäristöäkin. Yritysvastuu – taloudellinen, ympäristö- ja yhteiskuntavastuu – tukee yhtiön toimintatapoja.

Tulevaisuudessa Stora Enso keskittyy kasvumarkkinoihin Kiinassa ja Latinalaisessa Amerikassa, kuitupohjaisiin pakkauksiin, puuviljelmiltä peräisin olevaan selluun sekä tiettyihin paperilaatuihin. Kuitupohjaiset pakkaukset tarjoavat pitkällä aikavälillä tasaisen kasvupotentiaalin useimmissa segmenteissä. Pakkausalalla on paljon mahdollisuuksia tuoteinnovaatioihin, joiden avulla Stora Enso voi tarjota ympäristöystävällisiä ratkaisuja asiakkaille. Käyttämällä puuviljelmiltä peräisin olevaa sellua yhtiö varmistaa edullisen kuidun saatavuuden.

Stora Enso pääomamarkkinoilla

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakesarjat ja äänioikeudet

Stora Enso Oyj:llä (myöhemmin tässä tekstissä "yhtiö" tai "Stora Enso") on kaksi osakesarjaa: A ja R. Kaikki osakkeet oikeuttavat samansuuruiseen osinkoon, mutta niillä on eroa äänioikeudessa. Yhtiökokouksessa A-osakkeiden omistajalla on yksi ääni edustamaansa osaketta kohti. R-osakkeet tuottavat omistajalleen yhden äänen kymmentä osaketta kohti. Jokaisella osakkeenomistajalla on kuitenkin vähintään yksi ääni.

31.12.2010 Stora Enson liikkeeseenlaskettuja A-sarjan osakkeita oli 177 149 784 kappaletta ja R-sarjan osakkeita 612 388 715 kappaletta. Yhtiön omistuksessa ei ollut A-sarjan osakkeita. Yhtiön omistuksessa oli 919 317 R-sarjan osaketta, joiden nimellisarvo oli 1,6 milj. euroa. Omistusosuus vastaa 0,12 % yhtiön osakepääomasta ja 0,04 % äänimäärästä. Vuoden lopussa Stora Enson liikkeeseenlaskettuja osakkeita oli yhtensä 789 538 499. Osakkeiden äänimäärä oli 238 388 655.

Osakkeiden noteeraus

Stora Enson osakkeet noteerataan Helsingin ja Tukholman pörsseissä (NASDAQ OMX Helsinki ja NASDAQ OMX Stockholm). Helsingissä osakkeet noteerataan euroissa (EUR) ja Tukholmassa Ruotsin kruunuissa (SEK).

ADR-todistukset

Stora Ensolla on listaamaton ADR-ohjelma (sponsored Level I ADR facility). Stora Enson ADRtodistuksilla on käyty kauppaa International OTCQX:ssa siitä lähtien kun yhtiön ADR-todistusten listaus päättyi New Yorkin pörssissä (NYSE) 28.12.2007. Kukin ADR-todistus vastaa yhtä Stora Enson R-osaketta. Deutsche Bank Trust Company Americas toimii ADR-todistusten ns. säilytyspankkina. Kaupankäyntitunnus on SEOAY ja CUSIP-numero on 86210M106.

Osakkeiden rekisteröinti

Yhtiön osakkeet on liitetty Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään. Euroclear Finland on myös Stora Enso Oyj:n virallisen osakasluettelon ylläpitäjä.

31.12.2010 yhtiön osakkeista 155 966 476 oli rekisteröitynä ruotsalaisessa Euroclear Sweden AB:ssa ja 32 141 264 R-osaketta ADR-todistusten muodossa Deutsche Bank Trust Company Americasissa.

Osakekannan jakautuminen arvo-osuusjärjestelmien mukaan 31.12.2010

Osakkeiden lukumäärä	Yhteensä	A-osakkeet	R-osakkeet
Euroclear Finland Oy	601 430 759	103 064 590	498 366 169
Euroclear Sweden AB*	155 966 476	74 085 194	81 881 282
Deutsche Bankin hallinnoimat ADR
todistukset*	32 141 264	-	32 141 264
Yhteensä	789 538 499	177 149 784	612 388 715

* Euroclear Sweden AB:ssa rekisteröidyt osakkeet ja ADR-todistukset ovat myös hallintarekisteröityinä Euroclear Finland Oy:ssä.

Omistusjakauma 31.12.2010

	% osake kannasta	% äänistä	% osakkaista	omistusosuuden mukaan, %
Suomalaiset yhteisöt	16,1	22,0	2,4
Solidium Oy*	12,3	25,1	0,0
Suomalaiset yksityiset osakkeenomistajat	3,0	2,1	36,7
Ruotsalaiset yhteisöt	15,0	31,2	2,3
Ruotsalaiset yksityiset osakkeenomistajat	3,9	2,9	54,3
ADR-todistusten haltijat	4,1	1,3	2,6
Hallintarekisteröidyt (muut kuin suomalaiset/ruotsalaiset) osakkeenomistajat	45,6	15,4	1,7

* Kokonaan Suomen valtion omistama

Osakepääoma

Yhtiöjärjestyksen mukaan Stora Enso Oyj:n vähimmäispääoma on 850 miljoonaa euroa ja enimmäispääoma 3 400 miljoonaa euroa; näissä rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta. Osakkeiden kirjanpidollinen vasta-arvo on 1,70 euroa osakkeelta. Yhtiön kaupparekisteriin merkitty ja täysin maksettu osakepääoma 31.12.2010 oli 1 342,2 miljoonaa euroa.

A-osakkeiden muuntaminen R-osakkeiksi

Yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeenomistaja voi esittää haluamaan ajankohtana yhtiölle muuntovaatimuksen, jolla hänen omistamansa A-osake voidaan muuntaa R-osakkeeksi. Osakkeiden muunto on vapaaehtoista. Vuoden 2010 aikana 300 A-osaketta muunnettiin R-osakkeiksi. Muutos merkittiin kaupparekisteriin 15.12.2010.

Osakepääoman muutokset 2004−2010

	Liikkeeseen laskettujen A-osakkeiden lukumäärä	Liikkeeseen laskettujen R-osakkeiden lukumäärä	Osakkeiden lukumäärä yhteensä	Osakepääoma (milj. EUR)
Stora Enso Oyj, 1.1.2004	181 211 080	683 051 419	864 262 499	1 469,3
Optiomerkinnät vuoden aikana	-	789 000	789 000	-
Hankittujen omien osakkeiden mitätöinti, 5.4.2004	-8 100	-27 800 000	-27 808 100	-47,3
A-osakkeiden muunto R-osakkeiksi
tammikuu–marraskuu 2004	-2 154 457	2 154 457	-	-
Stora Enso Oyj, 31.12.2004	179 048 523	658 194 876	837 243 399	1 423,3
Hankittujen omien osakkeiden mitätöinti, 31.3.2005	-16 300	-24 250 000	-24 266 300	-41,3
A-osakkeiden muunto R-osakkeiksi joulukuu 2004–
marraskuu 2005	-872 445	872 445	-	-
Stora Enso Oyj, 31.12.2005	178 159 778	634 817 321	812 977 099	1 382,1
Hankittujen omien osakkeiden mitätöinti, 31.3.2006	-38 600	-23 400 000	-23 438 600	-39,9
A-osakkeiden muunto R-osakkeiksi joulukuu 2005–
marraskuu 2006	-18 061	18 061	-	-
Stora Enso Oyj, 31.12.2006	178 103 117	611 435 382	789 538 499	1 342,2
A-osakkeiden muunto R-osakkeiksi joulukuu 2006–
marraskuu 2007	-624 084	624 084	-	-
Stora Enso Oyj, 31.12.2007	177 479 033	612 059 466	789 538 499	1 342,2
A-osakkeiden muunto R-osakkeiksi joulukuu 2007–
marraskuu 2008	-326 602	326 602	-	-
Stora Enso Oyj, 31.12.2008	177 152 481	612 386 018	789 538 499	1 342,2
A-osakkeiden muunto R-osakkeiksi joulukuu 2008–
marraskuu 2009	-2 397	2 397	-	-
Stora Enso Oyj, 31.12.2009	177 150 084	612 388 415	789 538 499	1 342,2
A-osakkeiden muunto R-osakkeiksi joulukuu 2009–
marraskuu 2010	-300	300	-	-
Stora Enso Oyj, 31.12.2010	177 149 784	612 388 715	789 538 499	1 342,2

Osakepääomatiedot pidemmältä ajanjaksolta ovat saatavissa osoitteessa www.storaenso.com/investors

Stora Enso pääomamarkkinoilla vuonna 2010

Stora Enson sijoittajasuhteiden toiminta kattaa sekä oman pääomanehtoiset että velkasijoittajat. Tavoitteena on saavuttaa yhtiön osakkeiden oikea arvostus, jatkuvasti saatavilla olevat rahoitusratkaisut sekä vakaa joukkovelkakirjojen hinnoittelu. Yhtiö tapaa sijoittajia säännöllisesti Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja osittain Latinalaisessa Amerikassa. Vuoden 2010 aikana sijoittajasuhdetiimi tapasi henkilökohtaisissa ja ryhmätapaamisissa ammattiosakesijoittajia. Säännöllisesti pidettiin yhteyttä myös analyytikkoihin, investointipankkeihin ja osakevälittäjiin. Vuoden aikana yhtiöllä oli tapaamisia myös velkasijoittajien ja -analyytikoiden kanssa. Lisäksi yhtiö järjesti tehdaskäyntejä sijoittajayhteisön jäsenille. Vuoden aikana yhtiön ylin johto ja sijoittajasuhdetiimi pitivät esityksiä useissa osake- ja velkasijoittajakonferensseissa Pohjoismaissa, Manner-Euroopassa, Isossa-Britanniassa ja Pohjois-Amerikassa. Vuoden tärkein sijoittajatapahtuma oli pääomamarkkinapäivä, jonka yhtiö järjesti toukokuussa. Kaksipäiväinen tapahtuma pidettiin Helsingissä ja Imatralla. Ensimmäinen päivä keskittyi ylimmän johdon esityksiin Stora Enson tulevaisuudesta − erityisesti kuitupohjaisiin pakkauksiin ja puutuotteisiin. Toisena päivänä osallistujat vierailivat kuluttajapakkauskartonkitehtailla Imatralla ja pakkausmateriaaleihin erikoistuneessa T&Kkeskuksessa. Tilaisuuteen osallistui edustajia osake- ja velkamarkkinoilta. Joukossa oli analyytikkoja, rahastonhoitajia ja institutionaalisia osakkeenomistajia.

Konserniin kuuluvien tahojen osakeomistukset 31.12.2010

E.J. Ljungbergs Utbildningsfond omisti 1 780 540 A-osaketta ja 2 336 224 R-osaketta, E.J. Ljungbergs Stiftelse omisti 39 534 A-osaketta ja 101 579 R-osaketta, Makarna Ljungbergs Testamentsfond omisti 5 093 A-osaketta ja 13 085 R-osaketta. Bergslagets Sjuk- och hälsovårdskassa omisti 626 269 A-osaketta ja 1 609 483 R-osaketta.

Osakkeenomistajat

Yhtiöllä oli vuoden 2010 lopussa noin 75 600 rekisteröityä osakkeenomistajaa, joista ruotsalaisia osakkeenomistajia oli noin 43 800 ja ADR-todistusten haltijoita noin 1 900. Kukin hallintarekisteri on merkitty osakerekisteriin yhtenä osakkeenomistajana. Hallintarekistereihin on merkitty noin 538 miljoonaa osaketta (68,1 % yhtiön osakkeista).

Kun huomiotta jätetään osakkaat, joiden omistusosuus on yli 5 %, jäljelle jäävien, vapaasti vaihdettavien osakkeiden määrä on noin 570 miljoonaa eli 72 % liikkeeseenlasketusta osakekannasta. Yhtiön suurin osakkeenomistaja on ruotsalainen Foundation Asset Management.

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2010

				% osake
	Äänimäärän mukaan	A-osakkeet	R-osakkeet	kannasta	% äänistä
1	Foundation Asset Management	63 123 386	17 000 0001)	10,1	27,2
2	Solidium Oy 2)	55 595 937	41 483 501	12,3	25,1
3	Kansaneläkelaitos	23 825 086	2 775 965	3,4	10,1
4	Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	15 572 117	140 874	2,0	6,5
5	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	3 492 740	20 347 108	3,0	2,3
6	MP-Bolagen i Vetlanda AB (Werner von Seydlitz)	3 730 456	2 423 184	0,8	1,7
7	Erik Johan Ljungbergs Utbildningsfond	1 780 540	2 336 224	0,5	0,8
8	Bergslagets Sjuk- och Hälsovårdskassa	626 269	1 609 483	0,3	0,3
9	Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva	618 789	-	0,1	0,3
10	Valtion Eläkerahasto	-	6 100 000	0,8	0,3
11	OP-delta-rahasto	-	3 700 000	0,5	0,2
12	Swedbank Robur -rahasto	-	3 544 650	0,4	0,1
13	HQ-rahasto	-	3 510 000	0,4	0,1
14	Lamar Mary (ADR)	-	3 400 000	0,4	0,1
15	Skandia-rahasto Yhteensä	- 168 365 320	3 059 662 111 430 651	0,4 35,43)	0,1 75,33)
	Hallintarekisteröidyt osakkeet	74 350 497	463 698 867	68,13)	50,63)

1) Kuten Stora Ensolle on vahvistettu.

2) Kokonaan Suomen valtion omistama.

3) Koska osa listalla olevista omistuksista on hallintarekisteröity, prosenttiosuuksien summaksi ei tule 100.

Yhtiö on koonnut tämän luettelon Euroclear Finlandin, Euroclear Swedenin ja Deutsche Bank Trust Company Americasin rekisteristä saatujen osakastietojen perusteella. Nämä tiedot sisältävät ainoastaan suoraan rekisteröidyt omistukset, joten tietyt hallintarekisteröidyt osakeomistukset (jotka voivat olla huomattaviakin), eivät sisälly osakerekistereistä saataviin tietoihin. Yllä oleva lista on sen vuoksi epätäydellinen.

Osakkeiden kurssikehitys ja vaihto

Helsinki

Stora Enson R-osakkeen (STERV) kurssi nousi vuoden 2010 aikana 57 % (12 %:n lasku vuonna 2009). Samalla jaksolla OMX Helsinki -yleisindeksi nousi 19 %, OMX Helsinki Benchmark -indeksi 28 % ja OMX Helsinki Materials -indeksi 40 %.

Tukholma

Stora Enson R-osakkeen (STE R) kurssi nousi vuoden 2010 aikana 39 % (18 %:n lasku vuonna 2009). Samalla jaksolla OMX Stockholm 30 -indeksi nousi 21 % ja OMX Stockholm Materials -indeksi 17 %.

OTCQX

International OTCQX:ssä Stora Enson ADR-todistuksen (SEOAY) kurssi nousi vuoden 2010 aikana 48 % (12 %:n lasku vuonna 2009). Samalla jaksolla Standard & Poor's 500 Paper Products -indeksi laski 1 %.

Osakkeiden kurssit ja vaihto vuonna 2010

		Helsinki, EUR	Tukholma, SEK	OTCQX, USD
	A-osake	7,94	72,70	-
Ylin	R-osake	7,79	71,90	10,18
	A-osake	5,30	48,00	-
Alin	R-osake	4,15	41,40	5,87
	A-osake	7,90	70,70	-
Päätöskurssi 31.12.2010	R-osake	7,69	69,40	10,18
	A-osake	35 %	16 %	-
Muutos edellisestä vuodesta	R-osake	57 %	39 %	48 %
Kumulatiivinen vaihto,	A-osake	1 887 100	3 014 074	-
osakkeiden määrä	R-osake	1 194 245 113	340 846 891	11 634 057

Vaihtoehtoiset markkinapaikat

Stora Enson osakkeilla voi käydä kauppaa myös muilla markkinapaikoilla kuin Helsingin ja Tukholman pörsseissä, joihin yhtiö on listautunut. Vuoden 2010 aikana vaihtoehtoiset markkinapaikat kuten CHI-X, BATS, Turquoise ja Burgundy kasvattivat osuuttaan Stora Enson osakkeiden kuukausittaisesta kaupankäyntimäärästä. Kuukausittainen osuus vaihteli 12 ja 30 %:n välillä. Vaihtoehtoisista markkinapaikoista CHI-X:n 14 %:n osuus kaupankäyntimäärästä on vuositasolla suurin (8 % vuonna 2009).

R-osakkeen vuoden painotettu keskihinta oli Helsingissä 6,03 euroa (4,27 euroa vuonna 2009), Tukholmassa 56,31 Ruotsin kruunua (45,99 kruunua vuonna 2009) ja OTCQX:ssä 8,03 Yhdysvaltain dollaria (6,17 dollaria vuonna 2009). R-osakkeen vaihto vuoden aikana oli Helsingissä yhteensä 1 194 245 113 osaketta (59 % kokonaisvaihdosta), Tukholmassa 340 846 891 osaketta (17 % kokonaisvaihtosta), OTCQX:ssä 11 634 057 osaketta (1 % kokonaisvaihtosta) ja vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla 480 422 457 osaketta (23 % kokonaisvaihdosta). Koko osakekannan markkina-arvo Helsingissä oli vuoden lopussa 6,1 miljardia euroa.

Stora Enso on mukana mm. seuraavissa indekseissä

OMX-indeksit	STOXX-indeksit	FTSE-indeksit
OMX Helsinki	STOXX Global 1800	FTSE RAFI All-World 3000
OMX Helsinki 25	STOXX Europe 600	FTSE RAFI Developed 1000
OMX Helsinki Cap	STOXX Europe Mid 200	FTSE RAFI Eurozone
OMX Helsinki Benchmark	STOXX Nordic	FTSE4Good
OMX Helsinki Benchmark Cap	EURO STOXX	FTSE4Good Global
OMX Helsinki Materials	EURO STOXX Basic Materials
OMX Helsinki Paper & Forest	EURO STOXX Basic Resources
Products
OMX Stockholm	EURO STOXX Sustainability
OMX Stockholm Materials
OMX Stockholm Paper & Forest
Products
OMX Nordic
OMX Nordic Large Cap
MSCI-indeksit	Yritysvastuuindeksit
MSCI Finland	Carbon Disclosure and Performance Leadership Index
MSCI Europe	Dow Jones Sustainability Index
MSCI World	FTSE4Good Index

Lisätietoja yritysvastuuindekseistä voi lukea vuoden 2010 yritysvastuuraportin sivulta 5.

World's Most Ethical Companies

Kaupankäyntitunnukset ja valuutat

			International
	Helsinki	Tukholma	OTCQX
A-osake	STEAV	STE A	-
R-osake	STERV	STE R	-
ADR-todistukset	-	-	SEOAY
Segmentti	Large Cap	Large Cap	-
Toimiala	Materiaalit	Materiaalit	-
Valuutta	EUR	SEK	USD
ISIN-koodi, A-osake	FI0009005953	FI0009007603	-
ISIN-koodi, R-osake	FI0009005961	FI0009007611	-
CUSIP	-	-	86210M106
Reuters			STERV.HE
Bloomberg			STERV FH EQUITY

Osakekohtaiset tunnusluvut 2001−2010, koko liiketoiminta NASDAQ OMX

Helsinki	2010	2009	2008	2007	2006	2005	2004	2003	2002	2001
Tulos/osake, EUR	0,97	-1,12	-0,85	-0,27	0,74	-0,14	0,91	0,16	-0,27	1,02
– laimennettu, EUR	0,97	-1,12	-0,85	-0,27	0,74	-0,14	0,91	0,17	-0,27	1,02
− EPS ilman kertaluonteisia
eriä, EUR Kassatulos/osake,	0,79	0,19	0,19	0,88	0,55	0,28	0,25	0,24	0,55	0,93
EUR – laimennettu,	1,33	0,35	1,01	2,11	2,34	1,65	2,04	1,57	2,50	2,42
EUR − CEPS ilman	1,33	0,35	1,01	2,11	2,34	1,65	2,04	1,57	2,50	2,42
kertaluonteisia eriä, EUR Oma	1,46	0,92	1,05	2,35	1,97	1,70	1,67	1,63	1,97	2,33
pääoma/osake, EUR	7,87	6,50	7,09	9,63	10,04	9,31	9,29	9,49	9,22	9,90
Osinko- /varojenjakosuhde osaketta kohti,
EUR Osinko- /varojenjakosuhde,	0,25*	0,20	0,20	0,45	0,45	0,45	0,45	0,45	0,45	0,45
ilman kertaluonteisia
eriä, % Efektiivinen	32	105	105	51	82	161	180	188	82	48
osinkotuotto % A-osake	3,2	3,4	3,6	4,4	3,7	3,9	3,9	4,1	4,5	3,2
R-osake	3,3	4,1	3,6	4,4	3,8	3,9	4,0	4,2	4,5	3,1
Hinta/voitto-suhde
(P/E), ilman kertaluonteisia eriä
A-osake	10,0	30,8	29,6	11,6	22,4	40,9	46,2	44,0	17,7	15,1
R-osake	9,7	25,7	29,1	11,6	21,8	40,9	45,1	42,7	17,6	15,3
Osakkeiden kurssikehitys, EUR
A-osake
– päätöskurssi	7,90	5,85	5,63	10,19	12,30	11,46	11,55	11,00	10,10	14,20
– keskikurssi	6,47	5,03	7,48	12,71	12,10	11,05	11,11	10,63	11,24	12,24
– ylin	7,94	7,55	11,20	14,65	13,80	12,19	12,15	12,48	16,00	15,50
– alin	5,30	2,82	5,16	9,80	10,16	9,51	10,00	8,25	8,50	10,10
R-osake
– päätöskurssi	7,69	4,88	5,52	10,24	12,00	11,44	11,27	10,68	10,05	14,38
– keskikurssi	6,03	4,27	7,32	12,67	11,89	10,98	10,89	10,23	12,86	12,57
– ylin – alin	7,79 4,15	6,16 2,65	10,44 5,10	14,56 9,99	13,58 10,01	12,17 10,05	12,11 9,60	12,42 8,30	16,13 8,41	15,67 10,12
Markkina-arvo
kauden lopussa, milj. EUR
A-osake	1 400	1 036	997	1 809	2 191	2 042	2 068	1 993	1 841	2 617
R-osake	4 709	2 989	3 381	6 267	7 337	7 262	7 418	7 295	7 211	10 389
Yhteensä	6 109	4 025	4 378	8 076	9 528	9 304	9 486	9 288	9 052	13 006
Osakkeiden
lukumäärä
tilikauden lopussa, 1 000
A-osake	177 150	177 150	177 152	177 479	178 103	178 160	179 049		181 211 182 317 184 274
R-osake	612 388	612 388	612 386	612 059	611 435	634 817	658 195		683 051 717 462 723 638
Yhteensä	789 538	789 538	789 538	789 538	789 538	812 977	837 244		864 262 899 779 907 912
Osakevaihto, 1 000
A-osake	1 887	2 536	1 712	5 409	1 403	6 290	1 203	2 937	5 875	10 737
% A-osakkeiden
määrästä	1,1	1,4	1,0	3,1	0,8	3,5	0,7	1,6	3,2	5,8

R-osake		1 194245 1 297 668		1 231 605 1 263 658	1 165 656	888 511	880 002	780 890	751 909	548 547
% R-osakkeiden määrästä Osakkeiden	195,0	211,9	201,1	206,5	190,6	104,0	133,7	114,3	104,8	75,8
keskimääräinen määrä, 1 000
laimentamaton	788 619	788 620	788 620	788 599	788 578	798 687	829 935		851 128 889 606 901 506
laimennettu	788 619	788 620	788 620	788 751	788 863	799 218	830 546		851 326 889 956 902 296

Lisätietoja kannustinohjelmista liitteessä 23. Johdon osakeomistuksista liitteessä 8.

Velkasijoittajat

Rahoitusstrategia

Stora Enson rahoitusstrategia perustuu konsernin taloudellisille tavoitteille. Stora Ensolla tulisi olla pääsy riittäville, kilpailukykyisesti hinnoitelluille rahoitusvaihtoehdoille koska tahansa, jotta se voisi toteuttaa strategiaansa ja saavuttaa taloudelliset tavoitteensa. Saavuttaakseen nämä tavoitteet konsernin painopiste on pääomamarkkinarahoituksessa. Stora Enso pyrkii rakentamaan luottamusta ja hyvää mainetta velkasijoittajien keskuudessa kertomalla asioistaan selkeästi ja avoimesti.

Stora Enson velkarakenne keskittyy pääomamarkkinoihin, kun taas pankkien kanssa tehdään pääasiassa valmiusluottosopimuksia. Riskien tasapainottamiseksi rahoitus hankitaan niissä valuutoissa, joissa konsernilla on investointeja tai sijoituksia (pääasiassa Yhdysvaltain dollari, euro ja Ruotsin kruunu). Yritystodistusmarkkinoita käytetään lyhyen aikavälin rahoitukseen ja likviditeetin hallintaan.

Luottokelpoisuusluokitukset

Stora Enso pitää kahta investointien luottokelpoisuusluokitusta tärkeänä tavoitteena. Nykyiset luokitukset ja tulevaisuuden arviot Moody'siltä, Standard & Poor'silta (S&P) ja Fitchiltä ovat oheisessa taulukossa.

Luottoluokituslaitos	Pitkän/lyhyen aikavälin luokitus	Voimassa alkaen
Standard & Poor's	BB (positiivinen) / B	15.12.2010
Moody's	Ba2 (positiivinen)/ NP	9.11.2010
		22.6.2010
Fitch	BB (vakaa) / B	(Stora Enso ei ole Fitchin asiakas)

Stora Enson päämääränä on varmistaa että luottoluokituslaitokset ovat jatkossakin tietoisia konsernin strategiasta ja suorituskyvystä. Konsernin strategiana on ylläpitää sellaista likviditeettiä, joka vastaa luottoluokituslaitosten odotustasoa. Stora Enson ylin johto ja luottoluokituslaitokset pitävät tarkistuskokouksia vuosittain, ja yhtiö on yhteydessä luottoluokitusanalyytikkoihin säännöllisesti.

Stora Enson velkarakenne 31.12.2010

	EUR	USD	SEK
Joukkovelkakirjalainat	750 milj. euroa, 2014 390 milj. euroa, 2016	508 milj. Yhdysvaltain dollaria, 2016 300 milj. Yhdysvaltain dollaria, 2036	500 milj. Ruotsin kruunua, 2015 1 400 milj. Ruotsin kruunua, 2015 2 400 milj. Ruotsin kruunua, 2015
Private placements -järjestelyt	125 milj. euroa	50 milj. Yhdysvaltain dollaria
Rahoituslaitokset	481 milj. euroa	343 milj. Yhdysvaltain dollaria
Eläkevastuulainat	235 milj. euroa
Velkaohjelmat ja luottolimiitit
Yritystodistukset	Suomalainen yritystodistusohjelma 750 milj. euroa		Ruotsalainen yritystodistusohjelma, 10 000 mrd. kruunua
EMTN (Euro Medium	4 000 milj. euroa
Term Note Programme)
Valmiusluottosopimukset	Syndikoitu monivaluuttainen valmiusluotto, 1 400 milj. euroa, 2012*

* Käyttämätön luottolimiitti 1 400 milj. euroa (tammikuu 2008).

Lisätietoja: konsernin velat ja lainat liitteessä 28. www.storaenso.com/debt

Konsernihallinnointi Stora Ensossa

Stora Enso Oyj:n (Stora Enso tai yhtiö) eri johtoelinten tehtävät ja velvollisuudet määräytyvät Suomen lakien ja yhtiön hallituksen määrittelemän konsernihallinnointiohjeen periaatteiden mukaisesti. Stora Enson konsernihallinnointiohje perustuu Suomen osakeyhtiölakiin ja arvopaperimarkkinalakeihin, ja siinä on otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon NASDAQ OMX Helsingin ja Tukholman arvopaperipörssien säännöt ja suositukset. Konsernihallinnointiohje on hallituksen hyväksymä.

Stora Enson konsernihallinnointiohje noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa, 1.10.2010 voimaan tullutta, Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Hallinnointikoodi löytyy internetosoitteesta www.cgfinland.fi.

Stora Enson erillinen konsernihallinnointiraportti on saatavissa englannin- ja suomenkielisinä pdfdokumentteina yhtiön internet-sivuilla www.storaenso.com/investors/governance.

Yleiset hallinnointiasiat

Yhtiötä johtavat hallitus ja toimitusjohtaja. Muiden toimielinten tehtävänä on avustaa ja tukea johtoelinten toimintaa ja päätöksentekoa.

Stora Enso laatii konsernitilinpäätöksensä ja osavuosikatsauksensa kansainvälisen tilinpäätöskäytännön (IFRS) mukaisesti ja julkaisee ne sekä vuosikertomuksen suomen ja englannin kielellä. Lisäksi osavuosikatsaukset käännetään ruotsin kielelle, ja tilinpäätös saksan kielelle.

Yhtiön pääkonttori on Helsingissä. Yhtiöllä on myös pääkonttoritoimintoja Tukholmassa, Ruotsissa.

Stora Ensolla on yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti yksi varsinainen tilintarkastaja.

Yhtiön liiketoimintaa koskevat päätökset ja toimenpiteet kirjataan englannin kielellä niin laajasti kuin mahdollista.

Yhtiökokous
Nimitystoimikunta
Hallitus
Talous- ja tarkastusvaliokunta	Palkitsemisvaliokunta
Toimitusjohtaja
Johtoryhmä (GET)
Tarkastustoiminta
Sisäinen tarkastus	Yhtiön tilintarkastajat
Sisäpiiriohjeet

Hallinnointielinten tehtävät ja kokoonpano

Osakkeenomistajat käyttävät osakkaiden päätösvaltaa yhtiökokouksissa. Yhtiön johtamisesta ja päätöksenteosta vastaavat toimielimet ovat hallitus ja toimitusjohtaja. Johtoryhmä tukee toimitusjohtajaa yhtiön johtamisessa.

Vastuu päivittäisten liiketoimintojen johtamisesta on johtoryhmän jäsenillä sekä niiden johtoryhmillä, joiden toimintaa konsernin esikunta- ja palvelutoiminnot tukevat.

Yhtiökokoukset

Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain. Yhtiökokouksessa muun muassa esitellään yhtiön toimintaa, vahvistetaan edellisvuoden tilinpäätös, päätetään varojen jaosta sekä nimitetään hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat.

Yhtiökokouksessa läsnä olevat osakkeenomistajat ovat oikeutettuja käyttämään päätösvaltaa. Lisäksi osakkeenomistajat voivat käyttää yhtiökokouksessa kyselyoikeuttaan esittämällä kysymyksiä yhtiön toiminnasta johdolle sekä hallitukselle. Osakkeenomistajat käyttävät yhtiön ylintä päätösvaltaa varsinaisessa tai ylimääräisessä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksessa A-osakkeiden omistajalla on yksi ääni edustamaansa osaketta kohti. R-osakkeet tuottavat omistajalleen yhden äänen kymmentä osaketta kohti.

Kutsun yhtiökokoukseen toimittaa hallitus julkaisemalla kokousilmoituksen aikaisintaan kolme (3) kuukautta ennen kokouskutsussa mainittua viimeistä ennakkoilmoittautumispäivää ja viimeistään kaksikymmentäyksi (21) päivää ennen yhtiökokouspäivää määräämissään vähintään kahdessa suomalaisessa ja vähintään kahdessa ruotsalaisessa sanomalehdessä. Myös muut lain edellyttämät ilmoitukset osakkeenomistajille välitetään samalla tavoin.

Varsinainen yhtiökokous järjestetään kesäkuun loppuun mennessä Helsingissä. Suomen osakeyhtiölaki sekä Stora Enson yhtiöjärjestys määrittävät yksityiskohtaisesti asiat, jotka on käsiteltävä varsinaisessa yhtiökokouksessa.

• tilinpäätöksen esittäminen ja vahvistaminen
• toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen esittäminen
• tilikauden tuloksen käsittely ja varojenjaosta päättäminen
• vastuuvapaudesta päättäminen hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle
• hallituksen jäsenten sekä tilintarkastajien lukumäärästä ja palkkioista päättäminen
• hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valitseminen
• muiden kokousilmoituksessa erikseen mainittujen asioiden käsitteleminen

Lisäksi yhtiökokous tekee päätöksiä muista hallituksen yhtiökokoukselle esittämistä asioista. Osakkeenomistaja voi myös esittää asioita lisättäväksi yhtiökokouksen asialistalle mikäli asia kuuluu yhtiökokouksen toimivaltaan ja hallitukselle on esitetty pyyntö asian lisäämisestä asialistalle vähintään neljä viikkoa ennen kokousilmoituksen julkaisemista.

Ylimääräinen yhtiökokous pidetään silloin, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai jos tilintarkastaja taikka osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista, sitä vaativat kirjallisesti yksilöimänsä asian osalta.

Osakkeenomistajien nimittämä nimitystoimikunta

Yhtiökokouksessa osakkeenomistajat nimittivät nimitystoimikunnan, jonka tehtävänä on valmistella päätösesityksiä, jotka koskevat:

• hallituksen jäsenten lukumäärää
• hallituksen jäseniä
• hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenten palkkioita
• hallituksen valiokuntien puheenjohtajien ja jäsenten palkkioita

Nimitystoimikunnassa on neljä jäsentä:

• hallituksen puheenjohtaja
• hallituksen varapuheenjohtaja
• kaksi muuta jäsentä, jotka osakasluettelon 30.9. mukaisesti kaksi suurinta osakkeenomistajaa nimittää (kumpikin yhden).

Hallituksen puheenjohtaja kutsuu koolle nimitystoimikunnan. Nimitystoimikunnan jäsen, joka on myös hallituksen jäsen, ei saa toimia nimitystoimikunnan puheenjohtajana. Nimitystoimikunta esittelee hallitukselle esityksensä yhtiökokousta varten vuosittain viimeistään 31.1.

Nimitystoimikunnan säännöt määrittelevät toimikunnalle kuuluvat tehtävät ja vastuualueet. Nimitystoimikunta hyväksyy säännöt ensimmäisessä kokouksessaan.

Vuonna 2010

Vuoden 2010 yhtiökokouksen nimittämään nimitystoimikuntaan kuului neljä jäsentä: Hallituksen puheenjohtaja (Gunnar Brock), hallituksen varapuheenjohtaja (Juha Rantanen) ja kahden suurimman osakkeenomistajan nimittämät jäsenet, Keijo Suila* (Solidium) ja Marcus Wallenberg* (Foundation Asset Management).

Keijo Suila valittiin nimitystoimikunnan puheenjohtajaksi sen ensimmäisessä kokouksessa. Toimikunnan päätehtävänä oli valmistella vuoden 2011 yhtiökokoukselle esitys hallituksen jäsenistä ja heidän palkkioistaan. Vuoden 2010 yhtiökokouksen nimittämä nimitystoimikunta kokoontui viisi kertaa (1.10.2010 – 31.1.2011). Kaikki jäsenet osallistuivat kaikkiin kokouksiin.

Nimitystoimikunta esittää vuoden 2011 yhtiökokoukselle, että nykyisistä jäsenistä hallitukseen valitaan seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun saakka Gunnar Brock, Birgitta Kantola, Mikael Mäkinen, Juha Rantanen, Hans Stråberg, Matti Vuoria ja Marcus Wallenberg. Carla Grasso ei enää asetu ehdolle hallitukseen. Lisäksi toimikunta esittää, että hallitukselle vuonna 2011 maksettavat palkkiot pysyvät ennallaan ja lisäksi, että varsinainen yhtiökokous päättää valita nimitystoimikunnan valmistelemaan nimityksiä ja palkkioita myös vuodelle 2012.

Palkkiot

Nimitystoimikunnan jäsenille jotka eivät ole hallituksen jäseniä maksetaan 3 000 euroa/vuosi yhtiökokouksen päätöksen mukaan.

*) Keijo Suila on Solidium Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja Marcus Wallenberg Foundation Asset Managementin investointikomitean jäsen.

Hallitus

Stora Ensoa johtaa yhtiön hallitus kansainvälisten hyvää hallintotapaa koskevien periaatteiden mukaisesti (Hyvän hallintotavan periaatteet, OECD 2004).

Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu 6–11 varsinaista jäsentä, jotka varsinainen yhtiökokous valitsee vuodeksi kerrallaan. Periaatteena on, että enemmistö hallituksen jäsenistä on riippumattomia yhtiöstä. Lisäksi vähintään kahden tähän enemmistöön kuuluvista jäsenistä tulee olla riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista. Riippumattomuus arvioidaan Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin 15. suosituksen mukaisesti. Tällä hetkellä hallituksessa on kahdeksan jäsentä, jotka ovat kaikki riippumattomia yhtiöstä. Hallituksen jäsenet ovat myös riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista lukuunottamatta Marcus Wallenbergiä (Foundation Asset Managementin investointitoimikunnan jäsen). Merkittäväksi osakkeenomistajaksi katsotaan osakkeenomistaja, jolla on hallussa enemmän kuin 10 % kaikista yhtiön osakkeista tai niiden tuottamasta äänimäärästä tai jolla on oikeus tai velvollisuus hankkia vastaava määrä jo liikkeeseenlaskettuja osakkeita.

Hallituksen jäsenten tulee toimia tavanomaisin kaupallisin ehdoin yhtiön ja sen kanssa samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden kanssa, ja hallituksen jäsenet ovat velvollisia ilmoittamaan tilanteista, joissa voi olla intressiristiriita.

Varsinainen yhtiökokous päättää vuosittain hallituksen palkkioista (mukaan lukien hallituksen valiokuntien jäsenten palkkiot).

Hallitus valvoo Stora Enson johtoa, yhtiön toimintaa ja hallintoa sekä tekee merkittävät strategiaa, investointeja, organisaatiota ja rahoitusta koskevat päätökset.

Hallitus valvoo Stora Enson johtoa, yhtiön toimintaa ja hallintoa sekä tekee merkittävät strategiaa, investointeja, organisaatiota ja rahoitusta koskevat päätökset, sekä huolehtii siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty.

Hallitus hyväksyy itselleen työjärjestyksen, jonka periaatteet julkistetaan vuosikertomuksessa sekä yhtiön kotisivuilla.

Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä nimittää toimitusjohtajan, talousjohtajan sekä muut johtoryhmän jäsenet. Hallitus hyväksyy yhtiön perusorganisaatiorakenteen.

Hallitus määrittelee toimitusjohtajan palkan, palkkiot ja muut edut, jotka julkaistaan yhtiön vuosikertomuksessa ja yhtiön kotisivuilla.

Hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelyään vuosittain. Lisäksi hallitus tarkastaa konsernihallinto-ohjeen vuosittain ja tekee siihen muutoksia tarvittaessa.

Hallituksen toimintaa tukevat sen talous- ja tarkastusvaliokunta sekä palkitsemisvaliokunta. Hallitus valitsee valiokuntien puheenjohtajat sekä jäsenet keskuudestaan vuosittain.

Hallitus kokoontuu vähintään viisi kertaa vuodessa. Lisäksi hallituksen kokousten yhteydessä hallituksen jäsenet kokoontuvat ilman toimivaan johtoon kuuluvien läsnäoloa.

Vuonna 2010

Hallituksessa oli kahdeksan jäsentä, jotka kaikki ovat riippumattomia yhtiöstä. Lisäksi hallituksen jäsenet olivat riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista lukuun ottamatta Marcus Wallenbergiä (Foundation Asset Managementin investointitoimikunnan jäsen). Yhtiökokouksessa 2010 nimitetyt hallituksen jäsenet olivat Gunnar Brock (puheenjohtaja), Juha Rantanen (varapuheenjohtaja), Carla Grasso, Birgitta Kantola, Mikael Mäkinen, Hans Stråberg, Matti Vuoria ja Marcus Wallenberg. Claes Dahlbäck, Ilkka Niemi ja Dominique Hériard Dubreuil olivat hallituksen jäseniä vuoden 2010 yhtiökokoukseen saakka. Carla Grasso ja Mikael Mäkinen valittiin uusiksi hallituksen jäseniksi yhtiökokouksessa 2010. Hallitus kokoontui 11 kertaa vuoden aikana. Hallituksen jäsenet osallistuivat keskimäärin 90 % kokouksista.

Hallituksen työjärjestys

Työjärjestys kuvaa hallituksen työskentelytapoja. Työjärjestyksen pääkohdat esitellään ohessa:

Hallituksen kokoukset

• Kokoukset järjestetään säännöllisesti vähintään viisi kertaa vuodessa ennalta päätetyn aikataulun mukaisesti
• Ylimääräinen hallituksen kokous pidetään hallituksen jäsenen taikka toimitusjohtajan pyynnöstä 14 päivän kuluessa pyynnön esittämisestä
• Kokouksen esityslista ja kokousmateriaali toimitetaan hallituksen jäsenille viikkoa ennen kokousta.

Hallitukselle toimitettava informaatio

• Hallitus saa kuukausiraportin, joka käsittää yhtiön tuloksen, markkinakatsauksen sekä katsauksen merkittävistä yhtiötä tai konsernia koskevista tapahtumista
• Hallituksen jäseniä informoidaan merkittävistä tapahtumista välittömästi.

Hallituksen kokouksessa käsiteltävät asiat

• Suomen osakeyhtiölain mukaan hallitukselle kuuluvat asiat
• Liiketoimintastrategian hyväksyminen
• Organisaatio ja henkilöstöasiat
• o Päätökset, jotka koskevat ylimmän johdon organisaatiota
• o Johtoryhmän kokoonpanosta päättäminen
• o Toimitusjohtajan palkkio ja muut etuudet
• o Toimitusjohtajan, liiketoiminta-aluiden johtajien ja muiden johtoryhmän jäsenten nimitykset ja erottamiset
• o Hallituksen valiokuntien puheenjohtajien ja jäsenten nimittäminen
• Talous- ja rahoitusasiat
• o Vuosibudjetin läpikäyminen
• o Lainojen ja takausten hyväksyminen, ei kuitenkaan sisällä konsernin sisäisiä lainoja ja takauksia
• o Mahdollisten omien osakkeiden hankkimisen raportointi
• o Talous- ja tarkastusvaliokunnan ehdottaman Konsernin riskienhallintapolitiikan hyväksyminen
• Investoinnit
• o Konsernin investointipolitiikan hyväksyminen
• o Merkittävien investointien hyväksyminen
• o Merkittävien yritysmyyntien hyväksyminen
• Muut asiat
• o Toimitusjohtajan katsaus
• o Hallituksen valiokuntien (talous- ja tarkastusvaliokunta ja palkitsemisvaliokunta) puheenjohtajien raportit. Hallituksen puheenjohtaja esittää nimitystoimikunnan suositukset ja ehdotukset hallitukselle.
• o Konsernihallinnointiohjeen hyväksyminen ja sen säännöllinen tarkastaminen sekä hallituksen valiokuntien säännöistä päättäminen
• o Vuotuinen hallituksen toiminnan ja työskentelyn arviointi
• Muut hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan esittämät asiat.

Hallituksen palkkiot

EUR	20101)	20091)	20081)
Puheenjohtaja	135 000	67 5002)	135 000
Varapuheenjohtaja	85 000	42 5002)	85 000
Hallituksen jäsen	60 000	30 0002)	60 000

1) Vuoden 2010, 2009 ja 2008 palkkioista 40 % maksettiin markkinoilta hankituilla yhtiön R-sarjan osakkeilla: Puheenjohtaja 8 646 R-osaketta (6 490 R-osaketta vuonna 2009 ja 6 585 R-osaketta vuonna 2008), varapuheenjohtaja 5 444 R-osaketta (4 087 R-osaketta vuonna 2009 ja 4 146 R-osaketta vuonna 2008) ja jäsenet 3 843 R-osaketta (2 885 R-osaketta vuonna 2009 ja 2 927 R-osaketta vuonna 2008)

2) Yhtiökokous hyväksyi hallituksen aloitteen hallituksen jäsenten vuosipalkkion alentamisesta edellisvuosista puoleen vuodeksi 2009.

Hallituksen omistukset 31.12.2010 ovat liitteessä 8.

Hallituksen valiokunnat

Valiokuntien toimivalta määräytyy hallituksen hyväksymän ko. valiokunnan säännön perusteella. Valiokunta arvioi toimintaansa ja työskentelyään vuosittain. Valiokunnalla on oikeus käyttää ulkopuolisia konsultteja ja asiantuntijoita tarvittaessa. Lisäksi valiokunnan jäsenillä on oikeus saada tieto kaikesta valiokunnan toiminnan kannalta tarvittavasta informaatiosta. Hallitus valitsee valiokuntien puheenjohtajat sekä jäsenet keskuudestaan vuosittain.

Talous- ja tarkastusvaliokunta

Talous- ja tarkastusvaliokunnan tehtävänä on avustaa hallitusta sen valvontatehtävien suorittamisessa (taloudellisen raportoinnin oikeellisuus sekä sisäinen valvonta). Valiokunta tarkastaa säännöllisesti yhtiön sisäistä valvontaa, taloudellisten riskien hallintaa ja raportointia, tilintarkastusprosessia sekä konsernihallinto-ohjeita. Lisäksi valiokunta valmistelee suosituksen emoyhtiön ja tärkeimpien konserniyhtiöiden tilintarkastajien valintaa varten.

Talous- ja tarkastusvaliokuntaan kuuluu 3–5 riippumatonta hallituksen jäsentä. Vähintään yhdellä valiokunnan jäsenistä tulee olla taloushallinnon erityistuntemusta sekä kokemusta erityisesti yhtiöön sovellettavien kirjanpitosääntöjen ja periaatteiden osalta. Talous- ja tarkastusvaliokunta kokoontuu säännönmukaisesti vähintään neljä kertaa vuodessa. Valiokunnan jäsenet tapaavat tilintarkastajat ja sisäisen tarkastuksen edustajia säännöllisesti ilman yhtiön johdon läsnäoloa. Valiokunnan puheenjohtaja raportoi hallitukselle valiokunnan kokouksissa esillä olleista asioista. Valiokunnan tehtävät on määritelty yksityiskohtaisesti hallituksen hyväksymässä talous- ja tarkastusvaliokunnan säännössä. Valiokunnan jäsenet voivat saada palkkioita yhtiöltä vain yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti, ja palkkiot perustuvat yksinomaan hallituksen tai sen valiokunnan jäsenyyteen. Palkkio perustuu yksinomaan yhtiökokouksen päätökseen.

Vuonna 2010

Vuonna 2010 talous- ja tarkastusvaliokuntaan kuului kolme jäsentä: Birgitta Kantola (puheenjohtaja), Gunnar Brock ja Juha Rantanen. Claes Dahlbäck ja Ilkka Niemi toimivat valiokunnan jäseninä vuoden 2010 yhtiökokoukseen saakka. Valiokunta kokoontui kuusi kertaa. Valiokunnan jäsenet osallistuivat kaikkiin kokouksiin. Säännönmukaisten tehtäviensä lisäksi vuonna 2010 valiokunta keskittyi yhtiön taloudelliseen raportointiin liittyvien sisäisten kontrollien tehokkuuden sekä kokonaisvaltaisen riskienhallintajärjestelmän implementoinnin edistymisen valvontaan.

Palkkiot

Puheenjohtaja 20 000 euroa/vuosi ja jäsen 14 000 euroa/vuosi yhtiökokouksen päätöksen mukaan.

Palkitsemisvaliokunnan säännöt löytyvät yhtiön internetsivuilta osoitteesta www.storaenso.com/investors/governance

Palkitsemisvaliokunta

Palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on valmistella ja hyväksyä yhtiön ylimmän johdon nimityksiä ja palkkioasioita (mukaan lukien toimitusjohtajan palkkion arviointi sekä suositusten tekeminen), arvioida toimitusjohtajan toimintaa sekä antaa suosituksia johdon palkitsemisjärjestelmistä mukaan lukien osakesidonnaiset palkitsemisjärjestelmät. Palkitsemisvaliokunnan edustaja on läsnä varsinaisessa yhtiökokouksessa vastaamassa palkka- ja palkkioselvitykseen liittyviin kysymyksiin. Hallitus nimittää toimitusjohtajan ja päättää hänen palkka- ja palkkioasioistaan.

Palkitsemisvaliokunnassa on 3–4 riippumatonta hallituksen jäsentä. Valiokunta kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Valiokunnan puheenjohtaja raportoi hallitukselle valiokunnan kokouksissa käsitellyistä asioista. Valiokunnan tehtävät on määritelty yksityiskohtaisesti hallituksen hyväksymässä palkitsemisvaliokunnan säännössä.

Vuonna 2010

Palkitsemisvaliokuntaan kuului kolme jäsentä vuonna 2010: Gunnar Brock (puheenjohtaja), Hans Stråberg, ja Juha Rantanen. Claes Dahlbäck toimi valiokunnan puheenjohtajana ja Dominique Hériard Dubreuil, Ilkka Niemi ja Matti Vuoria jäseninä vuoden 2010 yhtiökokoukseen saakka. Valiokunta kokoontui viisi kertaa. Valiokunnan jäsenet osallistuivat keskimäärin 93 % kokouksista.

Vuoden 2010 aikana palkitsemisvaliokunta arvioi ja käsitteli ylimmän johdon nimityksiä ja palkkioasioita sekä laati ehdotuksia hallitukselle koskien ylimmän johdon palkitsemisperiaatteita.

Palkkiot

Puheenjohtaja 10 000 euroa/vuosi ja jäsen 6 000 euroa/vuosi yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti.

Palkitsemisvaliokunnan säännöt löytyvät yhtiön internetsivuilta osoitteesta www.storaenso.com/investors/governance

Yhtiön johto

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön päivittäistä hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan vastuulla ovat kirjanpidon lainmukaisuus ja luotettava varainhoito.

Hallitus hyväksyy yhtiön perusorganisaatiorakenteen, mukaan lukien toimitusjohtajalle raportoitavat toiminnot. Tällä hetkellä toimitusjohtaja on suoraan vastuussa seuraavista hänelle raportoitavista toiminnoista:

• Liiketoiminta-alueet (Painopaperi, Hienopaperi, Pakkaukset ja Puutuotteet)
• Talousjohtaja (IT, laskenta ja talous, rahoitus, riskienhallinta, verot, sisäinen tarkastus, sijoittajasuhteet ja yritysjärjestelyt)
• Henkilöstöhallinto
• Teknologia ja strategia
• Viestintä ja Maailmanlaajuinen vastuu
• Lakiasiat

Toimitusjohtaja on vastuussa myös hallituksen kokousten valmistelusta. Lisäksi hän valvoo päätöksiä, jotka koskevat avainhenkilöstöä sekä muita tärkeitä operatiivisia asioita.

Talousjohtaja toimii toimitusjohtajan sijaisena siten kuin on määritelty Suomen osakeyhtiölaissa.

Tietoa toimitusjohtajan palkkiosta on liitteessä 8.

Johtoryhmä (GET)

Johtoryhmän puheenjohtajana toimii yhtiön toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja nimittää ja hallitus hyväksyy johtoryhmän jäsenet. Tällä hetkellä johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja, talousjohtaja (CFO) sekä liiketoiminta-alueiden, teknologian ja strategian sekä henkilöstöjohtamisen vastuulliset johtajat.

Johtoryhmän tehtävänä on päivittäisten avaintoimintojen ja merkittävien operatiivisten päätösten valvonta, johtamiseen liittyvät avainasiat, investointeja koskevien esitysten laatiminen sekä niiden suunnittelu ja seuranta, yritysostojen ja -myyntien valvonta, strategisten linjausten valmisteluun liittyvät asiat, yritysvastuuta koskevat periaatteet, resurssien kohdentaminen ja hallituksen kokousten valmisteluun liittyvät asiat.

Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti kerran kuukaudessa sekä aina tarvittaessa.

Vuonna 2010

Johtoryhmässä (GET) oli kahdeksan jäsentä vuoden 2010 lopussa. Johtoryhmä kokoontui 15 kertaa vuoden aikana. Tärkeitä vuoden 2010 aikana käsiteltyjä asioita oli konsernin toimintojen tarkastelu, investointien ja muiden strategisten hankkeiden suunnittelu ja seuranta sekä hallituksen kokousten valmistelu.

Lisätietoa johtoryhmän jäsenten palkkioista on liitteessä 8.

Muut vastuualueet

Investointien suunnittelu toteutetaan liiketoiminta-alueissa, ja sitä arvioi konsernin ja liiketoiminta-alueiden edustajista koottu investointityöryhmä. Toimitusjohtaja ja talousjohtaja ovat vastuussa sijoituksia koskevasta allokoinnista ja päätöksenteosta, kuten myös hallitukselle tehtävistä investointiesityksistä.

Johtoryhmä on vastuussa yhtiön yritysvastuupolitiikasta. Päivittäisten yritysvastuuasioiden hoitamisesta vastaavat yhtiön Maailmanlaajuinen vastuu -yksikkö sekä liiketoiminta-alueet, jotka ovat vastuussa yritysvastuuasioiden operatiivisesta johtamisesta. Maailmanlaajuinen vastuu -yksikön tehtävänä on kehittää Stora Enson yritysvastuustrategiaa, tukea ja seurata sen toteutumista sekä huolehtia siitä, että yritysvastuupolitiikka ja yritysvastuutyölle asetetut tavoitteet toteutuvat asianmukaisella tavalla.

Konsernin tutkimus- ja kehitysyksikkö on vastuussa konsernitason tutkimus- ja kehityshankkeista, uusista liiketoimintamalleista, sekä tiettyjen palvelujen toteuttamisesta. Kaikilla liiketoiminta-alueella on omat tutkimus- ja kehitysyksikkönsä liiketoimintojen jatkuvaa kehittämistä ja tutkimista varten.

Yhtiö on perustanut ohjausryhmiä liiketoiminta-alueita tukeville konsernin palveluyksiköille (puunhankinta, ostotoiminnot, logistiikka ja energia). Ohjausryhmät koostuvat yksikköjen palveluja käyttävien liiketoimintaalueiden edustajista. Ohjausryhmät seuraavat ja ohjaavat kyseisten yksikköjen toimintoja.

Yhtiöllä on myös asianmukaiset tiedonantoperiaatteet ja -valvontatoimenpiteet, sekä prosessit neljännesvuosittaista ja muuta jatkuvaa raportointia varten.

Muut yhtiötä valvovat toimielimet

Tilintarkastajat

Varsinainen yhtiökokous valitsee yhtiölle vuosittain yhden tilintarkastajan. Talous- ja tarkastusvaliokunta valmistelee tilintarkastajien valintaprosessia ja antaa suosituksensa hallitukselle ja osakkeenomistajille tilintarkastajan tai tilintarkastajien valinnasta. Tilintarkastajan tulee olla KHT-yhteisö, joka nimittää päävastuullisen tilintarkastajan.

Sisäinen tarkastus

Stora Ensolla on erillinen sisäisen tarkastuksen yksikkö. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on tarjota riippumattomia ja puolueettomia tarkastus- ja konsultointipalveluita, joilla tuotetaan lisäarvoa organisaatiolle ja parannetaan sen toimintaa. Sisäinen tarkastus tukee organisaatiota tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan organisaation riskienhallinta-, valvonta- ja hallintoprosessien tehokkuuden arviointiin ja kehittämiseen.

Taatakseen riippumattoman sisäisen tarkastuksen toiminnan yksikön henkilöstö raportoi sisäisestä tarkastuksesta vastaavalle johtajalle, joka toiminnallisesti raportoi talous- ja tarkastusvaliokuntalle sekä toimitusjohtajalle ja hallinnollisesti talousjohtajalle (CFO). Toimitusjohtaja nimittää sisäisen tarkastuksen johtajan. Toimitusjohtaja hakee talous- ja tarkastusvaliokunnan hyväksynnän nimitykselle.

Sisäinen tarkastus tarkastaa säännöllisesti tehtaiden, tytäryhtiöiden ja muiden yksiköiden toimintaa talous- ja tarkastusvaliokunnan hyväksymän vuosittaisen tarkastussuunnitelman mukaan. Tarkastuksiin kuuluvat myös mahdolliset erityistehtävät tai -projektit johdon tai talous- ja tarkastusvaliokunnan pyynnöstä.

Sisäpiiriohjeet

Yhtiö noudattaa voimassaolevia NASDAQ OMX Helsingin sisäpiiriohjeita. Yhtiöllä on sisäiset sisäpiiriohjeet, jotka ovat koko konsernin henkilökunnan saatavilla.

Yhtiö edellyttää, että sen johto ja kaikki työntekijät toimivat sisäpiirisäännösten edellyttämällä tavalla. Kaikkea yhtiön liiketoimintaan liittyvää ei-julkista tietoa oletetaan käsiteltävän erityisen luottamuksellisena.

Julkinen sisäpiiri

Suomen arvopaperimarkkinalain mukaan hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja talousjohtaja, sekä tilintarkastaja ja päävastuullinen tilintarkastaja kuuluvat julkiseen sisäpiiriin tai ovat ns. ilmoitusvelvollisia. Lisäksi toimitusjohtaja on nimennyt julkiseen sisäpiirin kuuluvaksi johtoryhmän jäsenet ja yhtiön lakiasioista, sijoittajasuhteista ja viestinnästä vastuussa olevat henkilöt.

Toimitusjohtaja hyväksyy listan julkisista sisäpiiriläisistä. Yhtiön sisäpiirirekisteri on julkinen, ja sitä ylläpitää Euroclear Finland Oy.

Yrityskohtainen sisäpiiri

Yrityskohtaisia sisäpiiriläisiä ovat henkilöt, jotka säännöllisesti saavat sisäpiirin tietoa tai joilla olisi mahdollisuus päästä käsiksi sisäpiiritietoihin työnsä luonteen vuoksi ja jotka eivät ole julkisessa sisäpiirirekisterissä. Yrityskohtaiseen sisäpiirirekisteriin on nimetty liiketoiminta-alueiden johtoryhmät, konsernin johtoryhmän ja liiketoiminta-alueiden johtoryhmien jäsenten henkilökohtaiset assistentit/sihteerit kuten myös henkilöstön edustajat. Kaikki yhtiön sijoittajasuhteissa, konserniviestinnässä sekä strategiaosastolla toimivat työntekijät sekä rahoitustoiminnoista, konsernilaskennasta ja lakiasioista vastuussa olevat henkilöt sekä näillä osastoilla toimivia henkilöitä on myös nimetty yrityskohtaiseen sisäpiiriin.

Yrityskohtainen sisäpiirirekisteri on pysyvä rekisteri, joka ei ole julkinen. Yrityskohtaiseen sisäpiirirekisteriin kuuluville henkilöille tiedotetaan heidän rekisteriin kuulumisestaan joko kirjeitse tai sähköpostitse. Yhtiön lakiasiainjohtaja hyväksyy yrityskohtaisen sisäpiirirekisterin, jota päivitetään aina tarvittaessa.

Hankekohtainen sisäpiirirekisteri

Kun merkittävä hanke (esimerkiksi yrityskauppa) on valmisteilla, henkilöt, jotka osallistuvat tähän hankkeeseen ja saavat siihen liittyvää sisäpiiritietoa, määritellään sisäpiiriläisiksi. Näissä tapauksissa perustetaan erillinen hankekohtainen sisäpiirirekisteri. Lakiasianjohtaja tai apulaislakiasiainjohtaja päättävät tapauskohtaisesti mitkä ovat sellaisia hankkeita, että hankekohtainen sisäpiirirekisteri perustetaan.

Hankekohtainen sisäpiirirekisteri on väliaikainen rekisteri. Hankekohtaiseen sisäpiirirekisteriin kuuluville henkilöille tiedotetaan heidän rekisteriin kuulumisestaan joko kirjeitse tai sähköpostitse.

Suljettu ikkuna

Suljetun ikkunan aikana sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa yhtiön arvopapereilla. Suljettu ikkuna alkaa raportointijakson päättyessä. Tarkat päivämäärät julkaistaan yhtiön kalenterissa osoitteessa www.storaenso.com/investors.

Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteet

Taloudellisen raportoinnin sisäinen valvonta

Yhtiössä taloudelliseen raportointiin liittyvä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmä on suunniteltu siten, että se tuottaa kohtuullisen varmuuden taloudellisen raportoinnin ja tilinpäätöksen luotettavuudesta, sekä varmistaa että nämä noudattavat sovellettavaa lakia ja säädöksiä, yleisesti hyväksyttyjä kirjanpitoperiaatteita ja muita pörssinoteerattuja yhtiöitä koskevia määräyksiä.

Sisäisen valvonnan järjestelmä Stora Enso konsernissa perustuu COSO-organisaation (Committee of Sponsoring Organizations) julkaisemaan ohjeistukseen, joka koostuu viidestä sisäisen valvonnan keskeisestä osa-alueesta: kontrolliympäristöstä, riskien arvioinnista, kontrollitoimenpiteistä, raportoinnista ja tiedonvälityksestä sekä sisäisen valvonnan toimivuuden seurannasta.

Kontrolliympäristö

Kontrolliympäristö määrittää organisaation toimintakulttuurin ja vaikuttaa työntekijöiden suhtautumiseen sisäistä valvontaa kohtaan osana yritystoimintaa. Se toimii kaikkien sisäisen valvonnan osa-alueiden lähtökohtana, luomalla järjestelmällisen perustan organisaation toiminnalle ja rakenteelle.

Hallituksella on kokonaisvastuu toimivan ja tehokkaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Hallintoelinten roolit ja vastuut on määritelty organisaation konsernihallinnointiohjeessa.

Toimitusjohtajalla on velvollisuus ylläpitää tehokasta kontrolliympäristöä sekä käyttää taloudellisen raportointiprosessiin kohdistuvaa riskienhallinnan järjestelmää ja sisäistä valvontaa. Organisaation sisäinen valvonta perustuu konsernirakenteeseen, jonka mukaisesti konsernin toiminnot koostuvat neljästä liiketoiminta-alueesta ja useista tuki- ja palvelutoiminnoista. Konsernihallinnon eri toiminnot valmistelevat, ja toimitusjohtaja ja talousjohtaja antavat vastuita ja määräysvaltaa säätävät ohjeet, jotka muodostavat kunkin alueen kontrolliympäristön; kuten esim. rahoituksen, kirjanpidon, investoinnin, hankinnan ja myynnin. Yhtiöllä on asianmukaiset menettelytavat yhtiön taloudellisen raportoinnin ja tiedotuksen luotettavuuden valvomiseksi.

Yhtiöllä on yleiset ja yhteiset toimintaohjeet sekä muita yksityiskohtaisempia kirjallisia ohjeita koskien hyväksyttäviä liiketoimintatapoja, eturistiriitoja, oleellisimpia eettisiä kysymyksiä sekä moraalikäyttäytymisen normeja. Ohjeet on käännetty yhtiössä yleisimmin käytetyille kielille. Taloudellista raportointia koskevan sisäisen valvonnan perusvaatimukset on määritetty ja ohjeistettu prosesseittain ja itsearviointia käytetään työkaluna eri liiketoimintayksiköissä ja tukitoiminnoissa, osana kontrollien toimivuuden jatkuvaa evaluointia.

Yhtiö edellyttää kaikkien työntekijöidensä noudattavan korkeaa moraalia ja yhtiön eettisiä standardeja. Nämä vaatimukset on kommunikoitu työntekijöille sisäisiä viestintäkanavia hyödyntäen ja koulutuksen avulla. Yhtiön menettelytavat perustuvat periaatteiseen, jonka mukaisesti henkilökohtaisten tulostavoitteiden ei tule vaarantaa työntekijän edellytyksiä sitoutua yhtiön eettisiin arvoihin.

Riskien arviointi

Riskien arviointi pitää sisällään määriteltyjen tavoitteiden saavuttamisen, vaarantavien riskien tunnistamisen ja analysoinnin. Siten riskien arviointi luo pohjan riskienhallinnalle. Yhtiössä merkittävimmät taloudellista raportointia koskevat riskit on tunnistettu prosessikohtaisessa riskianalyysissä konserni-, liiketoiminta-alueja yksikkötasolla sekä toiminto- ja prosessitasolla. Riskien arviointi kattaa väärinkäytöksiin ja näiden kautta syntyneisiin taloudellisiin menetyksiin sekä muiden yhtiön varojen väärinkäyttöön liittyvät riskit. Talous- ja tarkastusvaliokunnalle raportoidaan säännöllisesti oleellisten riskialueiden muutoksista, sekä suoritetuista ja suunnitelluista riskejä pienentävistä toimenpiteistä näillä alueilla.

Kontrollitoimenpiteet

Kontrollitoimenpiteet koostuvat ohjeista ja menettelytavoista joilla pyritään turvaamaan yhtiön toimintaperiaatteiden noudattaminen. Nämä kontrollit auttavat varmistamaan tarpeellisten toimenpiteiden suorittamisen riskien pienentämiseksi, ja auttavat ehkäisemään, havaitsemaan ja korjaamaan virheitä ja väärinkäytöksiä. Kontrollitoimenpiteitä, jotka täyttävät talousraportoinnin prosessikohtaisessa riskianalyysissä määritellyt kontrollitavoitteet, suoritetaan koko organisaatiossa, kattaen prosessin kaikki tasot ja toiminnot. Yleisten informaatioteknologiaan liittyvien kontrollien lisäksi kontrollitoimenpiteisiin sisältyvät muun muassa hyväksymiset, valtuutukset, vahvistukset, täsmäytykset, operatiivisen suorituskyvyn seuranta, yhtiön omaisuuden ja rahavarojen turvaamiseen liittyvät toimenpiteet sekä työtehtävien eriyttäminen.

Tiedottaminen ja viestintä

Yhtiön tiedotukseen ja viestintään liittyvät menettelytavat tukevat talousviestinnän eheyttä, oikeellisuutta ja täsmällisyyttä, esimerkiksi pitämällä huolen siitä että kirjanpidon ja talousraportoinnin sisäiset ohjeet ja menettelytavat ovat kaikkien asianosaisten saatavilla ja tiedossa. Tiedotuksen ja viestinnän mekanismit mahdollistavat tehokkaan sisäisen tiedonkulun esim. kirjanpitosääntöjen, raportointivaatimusten sekä tiedonantovelvoitteiden muutoksia koskien mm. päivitystiedotteiden ja selontekoasiakirjojen muodossa. Tytäryhtiöt ja operatiiviset yksiköt valmistelevat taloudelliset ja operatiiviset raportit johdolle, sisältäen tarvittavat analyysit ja selvitykset yksikön taloudellisesta tuloksesta ja riskeistä. Yhtiön hallitukselle toimitetaan yhteenvetoraportit kuukausittain. Hallituksen talous- ja tarkastusvaliokunta on ottanut käyttöön menettelytavan, joka mahdollistaa kirjanpidon, sisäisen valvonnan ja tilintarkastuksen rikkomuksiin liittyvien epäilyksien luottamuksellisen ilmoittamisen.

Valvonta

Yhtiön taloudellinen kannattavuus arvioidaan jokaisessa hallituksen kokouksessa. Talous- ja tarkastusvaliokunta käsittelee ja hallitus läpikäy kaikki osavuosikatsaukset ennen kuin toimitusjohtaja julkaisee ne. Vuositilinpäätös sekä toimintakertomus käsitellään Talous- ja tarkastusvaliokunnassa ja hallitus hyväksyy ne. Riskienarviointiprosessin tehokkuutta ja kontrollitoiminnan täytäntöönpanoa valvotaan jatkuvasti eri organisaatiotasoilla. Valvonta tapahtuu johdon ja prosessin omistajien toimesta muodollisia ja epämuodollisia menettelytapoja hyödyntäen. Näihin menettelytapoihin lukeutuu muun muassa tulosten tarkastelu ja toteutumien vertailu budjetteihin ja suunnitelmiin, kuten myös erinäiset analyyttiset selvitykset ja avainmittarien seuranta.

Yhtiöllä on erillinen sisäisen tarkastuksen organisaatio. Sisäisen tarkastuksen rooli, vastuut ja organisaation kuvaus löytyy osiosta Muut yhtiötä valvovat toimielimet.

Hallitus

Gunnar Brock

Stora Enson hallituksen puheenjohtaja maaliskuusta 2010 lähtien. Stora Enson hallituksen jäsen maaliskuusta 2005 lähtien. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.

S. 1950. Kauppat. maist. Ruotsin kansalainen. Stora Enson talous- ja tarkastusvaliokunnan jäsen ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja maaliskuusta 2010 lähtien. Nimitystoimikunnan jäsen. Mölnlycke Healthcare AB:n puheenjohtaja. Total SA:n, Investor AB:n, Ruotsin SOS-Lapsikylän ja Tukholman kauppakorkeakoulun hallitusten jäsen. Royal Swedish Academy of Engineering Sciencesin (IVA) jäsen. Atlas Copco -konsernin toimitusjohtaja 2002–2009, Thule Internationalin toimitusjohtaja 2001–2002, Tetra Pak -konsernin toimitusjohtaja 1994–2000, Alfa Lavalin toimitusjohtaja 1992–1994.

Omistaa 18 458 Stora Enson R-osaketta.

Juha Rantanen

Stora Enson hallituksen varapuheenjohtaja maaliskuusta 2010 lähtien. Stora Enson hallituksen jäsen maaliskuusta 2008 lähtien. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.

S. 1952. Kauppat. maist. Suomen kansalainen. Stora Enson talous- ja tarkastusvaliokunnan jäsen maaliskuusta 2010 lähtien. Nimitystoimikunnan jäsen. Outokumpu Oyj:n toimitusjohtaja. Fennovoima Oy:n ja Suomen Metallinjalostajien hallituksen puheenjohtaja. Moventas Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman hallintoneuvoston jäsen, Teknologiateollisuus ry:n hallituksen jäsen.

Omistaa 12 756 Stora Enson R-osaketta.

Carla Grasso

Stora Enson hallituksen jäsen maaliskuusta 2010 lähtien. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.

S. 1962. Talouspolitiikan maist. Brasilian kansalainen. Kaivosalan yritys Vale S.A.:n johtaja vastuualueinaan HR ja Corporate Services. Useita tehtäviä valtiollisissa instituutioissa Brasiliassa; 1994–1997 sosiaali- ja terveysministeriötä täydentävän hyvinvointihallinnon koordinoija, 1992–1994 erityisasiantuntija sosiaali- ja terveysministeriössä, 1990–1992 makrotalouden ja sosiaalitoimen aluekoordinaattori presidentin kansliassa ja 1988–1990 finanssipolitiikan erikoisasiantuntija sisäministeriön suunnitteluosastolla.

Omistaa 3 843 Stora Enson R-osaketta.

Birgitta Kantola

Stora Enson hallituksen jäsen maaliskuusta 2005 lähtien. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.

S. 1948. Oik. kand. Suomen kansalainen. Stora Enson talous- ja tarkastusvaliokunnan jäsen maaliskuusta 2005 lähtien, sekä puheenjohtaja huhtikuusta 2009 lähtien. Skandinaviska Enskilda Banken AB:n, Nobina AB:n ja NASDAQ OMX:n hallitusten jäsen. Johtaja sekä talousjohtaja International Finance Corporationissa (World Bank Group) Washington D.C:ssä 1995–2000. Johtaja Pohjoismaiden investointipankissa 1991– 1995.

Omistaa 13 155 Stora Enson R-osaketta.

Mikael Mäkinen

Stora Enson hallituksen jäsen maaliskuusta 2010 lähtien. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.

S. 1956. Dipl.ins. Suomen kansalainen. Finpron hallituksen jäsen ja puheenjohtaja joulukuuhun 2010 saakka. Kansainvälisen kauppakamari ICC Suomen, Lemminkäinen Oyj:n ja Teknologiateollisuus ry:n hallitusten jäsen. Cargotec Oyj:n toimitusjohtaja vuodesta 2006. Wärtsilän Ship Power -liiketoiminnan johtaja 1999– 2006. Wärtsilä NSD Singaporen toimitusjohtaja 1997–1998 ja johtaja Merimoottorit, Wärtsilä SACM Diesel vuosina 1992–1997.

Omistaa 3 843 Stora Enson R-osaketta.

Hans Stråberg

Stora Enson hallituksen jäsen huhtikuusta 2009 lähtien. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.

S. 1957. Dipl.ins. Ruotsin kansalainen. Stora Enson palkitsemisvaliokunnan jäsen maaliskuusta 2010 lähtien. Roxtec AB:n, Swedish Engineering Industriesin, N Holding AB:n sekä Confederation of Swedish Enterprisen hallitusten jäsen. Electrolux AB:n toimitusjohtaja vuoden 2010 loppuun asti. Useita johtotehtäviä Electrolux Ruotsissa ja USA:ssa 1983–2002.

Omistaa 6 728 Stora Enson R-osaketta.

Matti Vuoria

Stora Enson hallituksen jäsen maaliskuusta 2005 lähtien. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.

S. 1951. Oik. kand., hum. kand. Suomen kansalainen. Stora Enson palkitsemisvaliokunnan jäsen maaliskuusta 2005 lähtien. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja. Sampo Oyj:n ja Wärtsilä Oyj Abp:n hallitusten varapuheenjohtaja. Johtajana Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmassa tammikuusta 2004 toukokuuhun 2004. Fortum Oyj:n hallituksen puheenjohtaja 1998–2003. Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö 1992–1997.

Omistaa 18 655 Stora Enson R-osaketta.

Marcus Wallenberg

Stora Enson hallituksen jäsen joulukuusta 1998 lähtien. Riippumaton yhtiöstä*.

S. 1956. Ulkoasiainhallinnon (Foreign Service) kand. Ruotsin kansalainen. Johtajana STORA:n tytäryrityksessä Stora Feldmühle AG:ssä elokuusta 1990 kesäkuuhun 1993. STORA:n hallituksen jäsen maaliskuusta 1998 STORA:n ja Enson yhdistymiseen asti 1998. Stora Enson talous- ja tarkastusvaliokunnan jäsen 2000–2005. Nimitystoimikunnan jäsen. Skandinaviska Enskilda Banken AB:n, AB Electroluxin ja Saab AB:n hallituksen puheenjohtaja. Ericsson AB:n hallituksen varapuheenjohtaja ja AstraZeneca PLC:n, Knut och Alice Wallenberg Stiftelsen ja Temasek Holdings Limitedin hallituksen jäsen. Investor AB:n toimitusjohtaja 1999–2005.

Omistaa 2 541 Stora Enson A-osaketta ja 14 370 R-osaketta.

Claes Dahlbäck oli Stora Enson hallituksen puheenjohtaja joulukuusta 1998 lähtien ja erosi tehtävästään 31.3.2010. Hän oli myös Stora Enson palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja ja talous- ja tarkastusvaliokunnan sekä nimitystoimikunnan jäsen. Hän oli riippumaton yhtiöstä mutta ei ollut riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Ilkka Niemi oli Stora Enson hallituksen varapuheenjohtaja maaliskuusta 2005 lähtien ja erosi tehtävästään 31.3.2010. Hän oli myös Stora Enson talous- ja tarkastusvaliokunnan, palkitsemisvaliokunnan sekä nimitystoimikunnan jäsen. Hän oli riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.

Dominique Hériard Dubreuil oli Stora Enson hallituksen jäsen maaliskuusta 2006 lähtien ja erosi tehtävästään 31.3.2010. Hän oli myös Stora Enson palkitsemisvaliokunnan jäsen. Hän oli riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.

Riippumattomuus arvioidaan Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin 15. suosituksen mukaisesti. Suositus löytyy kokonaisuudessaan internetosoitteesta www.cgfinland.fi. Suosituksen mukaan merkittäväksi osakkeenomistajaksi katsotaan osakkeenomistaja, jolla on hallussa enemmän kuin 10 % kaikista yhtiön osakkeista tai niiden tuottamasta äänimäärästä tai osakkenomistaja, jolla on oikeus tai velvollisuus ostaa 10 % jo liikkeeseenlasketuista osakkeista.

*Marcus Wallenberg (Foundation Asset Managementin investointikomitean jäsen) ei ole riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Johtoryhmä

Jouko Karvinen

Stora Enson toimitusjohtaja

S. 1957. Dipl.ins. Suomen kansalainen. Stora Enson palveluksessa vuoden 2007 tammikuusta. Philips Medical Systemsin, USA, toimitusjohtaja kesäkuusta 2002 marraskuuhun 2006. Nimitetty Royal Philips Electronicsin, Alankomaat, johtoryhmään huhtikuussa 2006. Ennen siirtymistään Philipsille työskenteli ABB Group Limitedissä vuodesta 1987 toimien useissa kansainvälisissä tehtävissä. Automation Technology Products -divisioonan johtaja ja konsernin johtoryhmän jäsen 2000–2002. Metsäteollisuus ry:n ja Euroopan paperiteollisuuden liiton (CEPI) hallituksen jäsen, Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) vaalikomitean jäsen, EU-Russia Industrialists' Round Table (IRT) Councilin jäsen ja Metsäteollisuustyöryhmän EU-osapuolen puheenjohtaja. SKF Group:in, Montes del Platan ja Veracel Celulose S.A:n hallitusten jäsen.

Omistaa 83 311 Stora Enson R-osaketta sekä 157 646 (2004–2007) optiota/synteettistä optiota.

Markus Rauramo

Stora Enson talousjohtaja

S. 1968. Valtiot. maist. Suomen kansalainen. Johtoryhmän jäsen lokakuusta 2008 lähtien.Aloitti Enso-Gutzeit Oy:n palveluksessa vuonna 1993. Rahoituspäällikkö, Enso Oy 1995–1997, päällikkö, pitkäaikaiset rahoitukset, Enso Oyj 1997–1999, johtaja, varainhankinta, Stora Enso Financial Services 1999–2001, johtaja, strategia ja investoinnit 2001–2004, konsernin rahoitusjohtaja 2004–2008. Oy Proselectum AB:n, Tornator Oy:n ja Bergvik Skog AB:n hallitusten jäsen. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman hallintoneuvoston jäsen.

Omistaa 17 924 Stora Enson R-osaketta sekä 25 000 (2004–2007) optiota/synteettistä optiota.

Hannu Alalauri

Johtaja, Hienopaperi

S. 1959. Fil. maist., eMBA. Suomen kansalainen. Johtoryhmän jäsen syyskuusta 2007 lähtien. Aloitti Oulun tehtaan (aikaisemmin Oulu Oy) kemianteollisuuden palveluksessa vuonna 1985. Forchem Oy:n (Veitsiluoto Oy:n ja UPM:n yhteisyritys) toimitusjohtaja 1994–1996, johtaja, Varkauden hienopaperitehdas 1996–1999, johtaja, Stora Enson toimistopaperit 1999–2000, johtaja, Stora Enson graafiset paperit 2000–2004, toimitusjohtaja, Stora Enso Packaging Oy, aaltopahviliiketoiminta 2004–2005, johtaja, Suomen henkilöstöhallinto ja pakkauskartonkidivisioonan henkilöstöhallinto 2006–2007, johtaja, Stora Enson aikakauslehtipaperi 2007–2009. Usean Stora Enson tytär- ja osakkuusyrityksen hallituksen jäsen.

Omistaa 17 254 Stora Enson R-osaketta sekä 30 000 (2004–2007) optiota/synteettistä optiota.

Lars Häggström

Henkilöstöjohtaja

S.1968. Henkilöstön kehittämisen ja työmarkkinasuhteiden (HR Development and Labour Relations) kand. Ruotsin kansalainen. Johtoryhmän jäsen lokakuusta 2010 lähtien. Stora Enson palveluksessa vuoden 2010 lokakuusta. Nordea Bank AB:n konsernin henkilöstöjohtaja kesäkuusta 2008 syyskuuhun 2010. Ennen sitä useita henkilöstöhallinnon johtotehtäviä Gambro AB:ssä, AstraZenecassa ja Teliassa sekä useita henkilöstöhallinnon tehtäviä Eli Lilly & CO:ssa 1995–2002, mukaan lukien Latinalaisen Amerikan henkilöstöjohtaja.

Ei omista Stora Enson osakkeita eikä optioita.

Hannu Kasurinen

Johtaja, Puutuotteet

S. 1963. Kauppat. maist. Suomen kansalainen. Johtoryhmän jäsen elokuusta 2008 lähtien. Aloitti Enso-Gutzeit Oy:n palveluksessa vuonna 1993. Rahoituspäällikkö, Enso-Gutzeit Oy 1993–1997, rahoitusjohtaja, Enso Deutschland Verwaltungs GmbH 1997–1998, johtaja, rahoitus ja yrityskaupat 1998–1999, johtaja, Stora Enso Financial Services S.A. 1999–2003, rahoitusjohtaja 2003–2004, johtaja, strategia ja liiketoiminnan kehittäminen, paperituotealue 2004–2005, johtaja, kannattavuuden parantamisohjelma 2005, johtaja, erikoispaperit 2005–2007, johtaja, konsernin strategia 2007–2008. Usean Stora Enson tytäryrityksen hallituksen jäsen. Arktos Group:in ja Euroopan sahateollisuusjärjestön (EOS) hallituksen jäsen.

Omistaa 17 848 Stora Enson R-osaketta sekä 33 750 (2004–2007) optiota/synteettistä optiota.

Mats Nordlander

Johtaja, Pakkaukset, Aasian ja Tyynenmeren toiminnot, Ruotsin maajohtaja

S. 1961. Ruotsin kansalainen. Johtoryhmän jäsen syyskuusta 2007 lähtien. Aloitti yhtiön palveluksessa vuonna 1994. Johtaja, Papyrus Sweden AB 1994–1998, markkinointi- ja hankintajohtaja, Papyrus AB 1998– 2002, markkinointi- ja myyntijohtaja, Stora Enson hienopaperit, Lontoo 2002–2003, johtaja, tukkuritoiminta ja toimitusjohtaja, Papyrus AB 2003–2007, johtaja, kuluttajapakkauskartonki, markkinapalvelut ja Aasian ja Tyynenmeren toiminnot 2007–2009. Usean Stora Enson tytär- ja osakkuusyhtiön hallituksen jäsen. T&Kyritys Innventian hallituksen puheenjohtaja. Swedish Industrial Boardin jäsen Axcel-sijoitusrahastossa. The Swedish Forest Industries Federationin hallituksen varapuheenjohtaja. Industrikraftin hallituksen jäsen.

Omistaa 14 513 Stora Enson R-osaketta sekä 30 000 (2004–2007) optiota/synteettistä optiota.

Bernd Rettig

Johtaja, Teknologia, Energia, Logistiikka ja Investoinnit, Saksan maajohtaja

S. 1956. Dipl.ins. Saksan kansalainen. Johtoryhmän jäsen helmikuusta 1999 lähtien. Aloitti STORA:n palveluksessa vuonna 1982. Stora Reisholz GmbH:n toimitusjohtaja 1992–1996, Stora Enso Kabel GmbH:n toimitusjohtaja 1996–1999, aikakauslehtipaperitulosryhmän johtaja 1999–2003, painopaperitulosryhmän johtaja 2003–2007. Verband Deutscher Pepierfabriken e.V:n (VDP) varapuheenjohtaja.

Omistaa 19 192 Stora Enson R-osaketta sekä 67 500 (2004–2007) optiota/synteettistä optiota.

Juha Vanhainen

Johtaja, Painopaperi, Suomen maajohtaja

S. 1961. Dipl.ins. Suomen kansalainen. Johtoryhmän jäsen syyskuusta 2007 lähtien.

Aloitti Stora Enso Oulun palveluksessa vuonna 1990. Eri johtotehtäviä Stora Enson Oulun paperitehtaalla vuosina 1990–1998. Tehtaanjohtaja, Stora Enson Oulun tehdas 1999–2003, johtaja, toimistopaperit, Stora Enson hienopaperit, Lontoo, 2003–2007, johtaja, sanomalehti- ja kirjapaperi 2007–2009. Usean tytär- ja osakkuusyrityksen hallituksen jäsen. Pohjolan Voima Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja. Metsäteollisuus ry:n hallituksen varapuheenjohtaja. Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen hallintoneuvoston jäsen. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) edustajiston jäsen. Efora Oy:n hallituksen jäsen.

Omistaa 15 800 Stora Enson R-osaketta sekä 41 250 (2004–2007) optiota/synteettistä optiota.

Elisabet Salander Björklund, johtaja, puunhankinta, henkilöstö, yritysvastuu ja Latinalaisen Amerikan liiketoiminnot, Ruotsin maajohtaja, erosi tehtävästään 31.8.2010.

Optiot/synteettiset optiot on laskettu liikkeeseen vuosittain 1999–2007. Enso-Gutzeit muuttui Ensoksi toukokuussa 1996. STORA ja Enso yhdistyivät joulukuussa 1998.

Toimintakertomus

Markkinatilanne ja toimitukset

Sanomalehti-, paino- ja kirjapaperin kysyntään vaikuttavat tekijät paranivat merkittävästi vuonna 2010. Mainontaan alettiin käyttää enemmän varoja lähes jokaisella mantereella. Teollisuustuotanto vilkastui Aasiassa vuoden alusta lähtien, mikä piristi muita vientitalouksia, kuten Saksaa. Painotuotteiden osuus mainontaan käytettävistä varoista pieneni edelleen, pääasiassa siksi, että mainonta suuntautui yhä useammin digitaaliseen mediaan, mutta monille länsimaissa toimiville painotaloille painotuotteet osoittautuivat jälleen arvokkaiksi tuottovirtojen kasvattamisessa. Vuonna 2010 paperin kysyntään vaikuttivat kuitenkin monet vastakkaiset trendit eri puolilla maailmaa.

Sanomalehtipaperin maailmanlaajuinen kysyntä kasvoi 1,3 % vuonna 2010 verrattuna edellisvuoteen, jona kysyntä oli erittäin vähäistä, mutta volyymit olivat silti 4 miljoonaa tonnia pienemmät kuin vuonna 2008. Sanomalehtipaperin kysyntä Pohjois-Amerikassa heikkeni 350 000 tonnia eli 6 % edellisvuodesta. Aasiassa sanomalehtipaperin kysyntä kasvoi noin 350 000 tonnia eli 2,5 %, vaikka kysyntä heikkeni Kiinassa 4,8 %, ensimmäistä kertaa 12 vuoteen. Tätä kompensoi kuitenkin 31 % kysynnän kasvu Intiassa, joten kokonaiskysyntä oli yli 2 miljoonaa tonnia. Myös Länsi-Euroopassa kysyntä vaihteli. Saksassa ja Italiassa kysyntä kohentui merkittävästi vuoden 2009 romahduksista, mutta monilla muilla tärkeillä markkinoilla suunta oli edelleen laskeva. Kokonaiskysyntä Länsi-Euroopassa kasvoi 2,5 % vuonna 2010 edellisvuotiseen verrattuna. Itä-Euroopan pienemmillä markkinoilla kysyntä supistui 2,1 % talouden elpyessä edelleen hitaasti.

Vuonna 2010 paino- ja kirjoituspapereiden maailmanlaajuinen kysyntä kasvoi 6 %. Vuonna 2009 kysyntä oli pudonnut kuitenkin 12 %. Vahvinta kasvu oli Kiinassa ja Intiassa, joissa kysyntä kasvoi yli 1,5 miljoonaa tonnia talouden elpyessä kriisin jälkeen nopeasti vuoden alusta lähtien. Aasiassa (Japania lukuun ottamatta) kysyntä kasvoi enemmän kuin Pohjois-Amerikassa (3,6 %), Länsi-Euroopassa (3,5 %) ja Latinalaisessa Amerikassa (12,4 %) yhteensä. Paperilaaduista nopeimmin kasvoi päällystetyn aikakauslehtipaperin kysyntä, yli 10 %, kun edellisvuonna sen kysyntä laski eniten mainonnan supistuessa. Päällystettyjen hienopaperien kysyntä kasvoi 8,4 % ja päällystämättömien hienopaperien 5,5 %. Superkalanteroidun aikakauslehtipaperin maailmanlaajuinen kysyntä kasvoi vuonna 2010 vain 1,5 %, vaikka sen markkinaosuus kasvoi suhteellisesti vuotta aikaisemmin, jolloin superkalanteroidun paperin kysyntä heikkeni vähemmän kuin muiden painopaperien. Asiakkaat alkoivat siirtyä takaisin kalliimpiin päällystettyihin paperilaatuihin, erityisesti Länsi-Euroopassa, jossa superkalanteroidun aikakauslehtipaperin kysyntä heikkeni 2,5 % prosenttia vuonna 2010 edellisvuotiseen verrattuna.

Kuluttajapakkauskartongin kysyntä oli vahvaa vuonna 2010. Kartonginkulutus elpyi lähes 10 % kohti talouskriisiä edeltäviä tasoja. Tilausten määrä jatkui vahvana koko vuoden, ja neste- sekä elintarvikepakkauskartonkien kysyntä kasvoi edelleen tasaisesti. Markkinatasapainon parantuessa myyntihinnat nousivat taivekartongin vetäminä.

Talouskriisi iski erityisesti rakennusmarkkinoihin. Vuonna 2010 markkinatilanne parani, ja sahatavaran kysyntä elpyi maailmanlaajuisesti 5 %. Lähtötasot olivat kuitenkin erittäin alhaiset. Aasiassa kysyntä oli verrattain vahvaa, kun taas Pohjois-Amerikassa ja Länsi-Euroopassa markkinat ovat toipuneet hitaammin, eikä tuntuvaa parannusta odoteta myöskään vuonna 2011.

Arvioitu paperin ja kartongin kulutus vuonna 2010

Milj. tonnia	Eurooppa	Pohjois Amerikka	Aasia ja Tyynenmeren alue
Sanomalehtipaperi	9,5	5,4	13,9
Päällystämätön aikakauslehtipaperi	3,9	2,2	0,2
Päällystetty aikakauslehtipaperi	6,9	4,0	3,7
Päällystämätön hienopaperi	8,4	9,5	17,5
Päällystetty hienopaperi	6,6	4,6	12,6
Kartonki	6,3	11,9	21,8
Havusahatavara (milj. m3 )	86,0	71,0	n/a

Lähteet: Stora Enso, CEPIFINE, PPPC, RISI.

Konsernin paperin ja kartongin toimitukset vuonna 2010 olivat yhteensä 10 758 000 tonnia eli 584 000 tonnia enemmän kuin edellisvuonna. Lisäys selittyy markkinatilanteen parantumisella kaikissa segmenteissä. Kokonaistuotanto oli 10 812 000 tonnia, mikä oli 776 000 tonnia enemmän kuin edellisvuonna. Puutuotteiden toimitukset kasvoivat 296 000 kuutiometrillä 5 198 000 kuutiometriin markkinoiden yleisen vilkastumisen takia.

Toimitukset segmenteittäin

		31.12.			Tuotannon rajoitukset
1 000 tonnia	2010	2009	2008 Muutos%		2010	2009
Sanomalehti- ja kirjapaperi	2 576	2 453	2 870	5	273	477
Aikakauslehtipaperi	2 396	2 150	2 786	11	371	735
Hienopaperi	2 596	2 538	2 730	2	77	395
Kuluttajapakkauskartonki	2 326	2 201	2 442	6	67	171
Teollisuuspakkaukset	864	832	1 008	4	3	127
Paperi ja kartonki yhteensä	10 758	10 174	11 836	6	791	1 905
Puutuotteet, 1 000 m3	5 198	4 902	5 893	6
Aaltopahvi, milj. m2	1 027	966	1 071	6

Tulos

Liikevaihto 10 296,9 milj. euroa oli 1 351,8 milj. eli 15 % suurempi kuin edellisvuoden 8 945,1 milj. euroa, mikä johtui toimitusten lisääntymisestä kaikissa segmenteissä sekä hienopaperin, kuluttajapakkauskartongin, teollisuuspakkausten ja puutuotteiden hintojen noususta paikallisissa valuutoissa.

Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia kasvoi 433,6 milj. euroa 754,1 milj. euroon. Liiketulosprosentti kasvoi 3,6:sta 7,3:een. Volyymien kasvu nosti liikevoittoa 332 milj. euroa, ja hintojen nousu paikallisissa valuutoissa sekä tuotevalikoiman muutokset kasvattivat liikevoittoa 183 milj. euroa, mikä kompensoi kustannusten 147 milj. euron nousun. Valuuttakurssimuutosten edullista vaikutusta myyntihintoihin heikensivät osittain valuuttakurssimuutosten epäedulliset vaikutukset kustannuksiin. Nettovaikutus oli kuitenkin 57 milj. euroa positiivinen.

Sanomalehti- ja kirjapaperi

Milj. euroa	2010	2009	2008
Liikevaihto	1 261,6	1 325,8	1 594,7
Liiketulos ennen poistoja (EBITDA)*	80,6	228,2	255,2
Liiketulos*	-10,8	128,7	140,8
% liikevaihdosta	-0,9	9,7	8,8
Sidottu pääoma 31.12.	943,2	1 020,9	1 136,5
ROOC, %**	-1,1	11,9	12,1
Henkilöstö keskimäärin	2 392	2 547	2 771
Toimitukset, 1 000 t	2 576	2 453	2 870
Tuotantomäärät, 1 000 t	2 554	2 451	2 808

* ilman kertaluonteisia eriä

** ROOC = 100 % x liikevoitto/keskimääräinen sidottu pääoma

Sanomalehti- ja kirjapaperin liikevaihto oli 5 % pienempi kuin vuonna 2009. Tämä johtui myyntihintojen merkittävästä laskusta heikon taloustilanteen vuoksi. Volyymit kasvoivat kuitenkin 5 % huolimatta Varkauden tehtaan sanomalehtipaperikoneiden (PK 2 ja PK 4) pysyvästä sulkemisesta vuoden 2010 kolmannen neljänneksen lopulla sekä Saksassa sijaitsevan Maxaun tehtaan (PK 7) sulkemisesta marraskuun 2010 lopussa.

Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä pieneni 139,5 milj. euroa, joten tulos painui 10,8 milj. euroa tappiolliseksi. Tämä selittyy pääasiassa sillä, että myyntivolyymien kasvu sekä kiinteiden henkilöstö- ja kunnossapitokustannusten pieneneminen eivät riittäneet kompensoimaan myyntihintojen tuntuvaa laskua paikallisissa valuutoissa sekä muuttuvien kustannusten kasvua erityisesti keräyspaperin hankinnassa ja logistiikassa.

Aikakauslehtipaperi

Milj. euroa	2010	2009	2008
Liikevaihto	2 054,2	1 676,0	2 177,0
Liiketulos ennen poistoja (EBITDA)*	191,9	145,3	223,5
Liiketulos*	90,9	40,3	88,8
% liikevaihdosta	4,4	2,4	4,1
Sidottu pääoma 31.12.	1 345,7	1 225,3	1 413,1
ROOC, %**	7,1	3,1	6,0
Henkilöstö keskimäärin	3 960	3 954	4 331
Toimitukset, 1 000 t***	2 396	2 150	2 786
Tuotantomäärät, 1 000 t***	2 398	2 110	2 774

* ilman kertaluonteisia eriä

** ROOC = 100 % x liikevoitto/keskimääräinen sidottu pääoma

*** ilman sellua

Aikakauslehtipaperin liikevaihto kasvoi 23 % ja toimitukset lisääntyivät 11 % edellisvuodesta. Tämä selittyy osittain sillä, että tuotanto Sunilan sellutehtaalla oli pysähdyksissä suuren osan vuotta 2009.

Liikevoitto kasvoi 50,6 milj. euroa 90,9 milj. euroon. Sellun myyntihintojen nousu ja toimitusten kasvu sekä paperitoimitusten kasvu enemmän kuin kompensoivat paperin hintojen merkittävän laskun sekä muuttuvien kustannusten nousun erityisesti kuitupuun ja logistiikan osalta.

Hienopaperi

Milj. euroa	2010	2009	2008
Liikevaihto	2 125,7	1 823,9	2 111,7
Liiketulos ennen poistoja (EBITDA)*	344,5	134,5	219,8
Liiketulos*	259,4	32,7	80,4
% liikevaihdosta	12,2	1,8	3,8
Sidottu pääoma 31.12.	957,1	933,3	1 369,8
ROOC, %**	27,4	2,8	5,3
Henkilöstö keskimäärin	3 510	3 435	3 644
Toimitukset, 1 000 t***	2 596	2 538	2 730
Tuotantomäärät, 1 000 t***	2 622	2 507	2 707

* ilman kertaluonteisia eriä

** ROOC = 100 % x liikevoitto/keskimääräinen sidottu pääoma

*** ilman sellua

Hienopaperin liikevaihto kasvoi 17 % edellisvuoteen verrattuna. Tämä selittyy pääasiassa myyntihintojen merkittävällä nousulla kaikissa paperilaaduissa. Myyntivolyymit kasvoivat 2 %, vaikka kysyntä jatkui tasaisena ja tuotanto Imatran tehtaan PK 8:lla päättyi maaliskuussa 2010.

Liikevoitto kasvoi merkittävästi ja oli 259,4 milj. euroa. Tämä selittyy myyntihintojen nousulla ja myyntivolyymien kasvulla sekä käyttöasteiden parantamiseen ja kustannusten pienentämiseen tähtäävillä toimenpiteillä, jotka pitivät muuttuvat ja kiinteät kustannukset tasaisina tilikaudella.

Kuluttajapakkauskartonki

Milj. euroa	2010	2009	2008
Liikevaihto	2 314,7	1 895,9	2 231,9
Liiketulos ennen poistoja (EBITDA)*	410,4	284,3	242,0
Liiketulos*	277,1	164,9	107,3
% liikevaihdosta	12,0	8,7	4,8
Sidottu pääoma 31.12.	1 476,5	1 145,3	1 262,6
ROOC, %**	21,1	13,7	7,2
Henkilöstö keskimäärin	3 755	3 873	4 343
Toimitukset, 1 000 t***	2 326	2 201	2 442
Tuotantomäärät, 1 000 t***	2 367	2 161	2 437

* ilman kertaluonteisia eriä

** ROOC = 100 % x liikevoitto/keskimääräinen sidottu pääoma

*** ilman sellua

Kuluttajapakkauskartongin liikevaihto kasvoi 22 % edellisvuotiseen verrattuna, koska myyntihinnat nousivat ja myyntivolyymit kasvoivat kaikissa kartonkilaaduissa. Myös kemiallisen sellun myyntihinnat nousivat ja kysyntä vahvistui. Vaikka koivukuitupuun saanti oli Suomessa niukkaa vuonna 2010, Enocellin sellutehtaan sekä Imatran tehtaiden tuotannonrajoitukset jäivät merkittävästi vähäisemmiksi kuin edellisvuonna.

Liikevoitto kasvoi 112,2 milj. euroa 277,1 milj. euroon. Kasvu selittyy kartongin ja sellun toimitusten lisääntymisellä, kaikkien kartonkilaatujen myyntihintojen nousulla sekä kemiallisen sellun myyntihintojen merkittävällä nousulla. Muuttuvat kustannukset kasvoivat erityisesti puun, kemikaalien ja täyteaineiden hankinnassa sekä logistiikassa, mutta kustannussäästöihin tähtäävät toimenpiteet pitivät kiinteät kustannukset tasaisina. Poistot kuitenkin kasvoivat käyttöomaisuuden arvonalentumisen palauttamisen seurauksena.

Teollisuuspakkaukset

Milj. euroa	2010	2009	2008
Liikevaihto	949.5	815.5	1 076.5
Liiketulos ennen poistoja (EBITDA)*	114.0	65.4	132.7
Liiketulos*	65.5	17.6	73.9
% liikevaihdosta	6.9	2.2	6.9
Sidottu pääoma 31.12.	627.9	568.2	616.1
ROOC, %**	11.0	3.0	11.2
Henkilöstö keskimäärin	5 352	5 548	5 903
Paperin ja kartongin toimitukset, 1 000 t	864	832	1 008
Paperin ja kartongin tuotantomäärät, 1 000 t	871	807	1 020
Aaltopahvipakkausten toimitukset, milj. m2	1 027	966	1 071
Aaltopahvipakkausten tuotantomäärät, milj. m2	1 033	962	1 066

* ilman kertaluonteisia eriä

** ROOC = 100 % x liikevoitto/keskimääräinen sidottu pääoma

Teollisuuspakkausten liikevaihto kasvoi 16 % edellisvuotisesta ja oli 949,5 milj. euroa. Tämä selittyy myyntihintojen merkittävällä nousulla ja kysynnän vahvistumisella kaikissa laaduissa. Paperin ja kartongin toimitukset lisääntyivät 4 % huolimatta laminaattipaperiliiketoiminnan myynnistä kesällä 2010. Aaltopahvipakkausten toimitukset lisääntyivät 6 %.

Liikevoitto oli 65,5 milj. euroa eli 47,9 milj. euroa enemmän kuin edellisvuonna, koska myyntivolyymien kasvu ja myyntihintojen nousu enemmän kuin kompensoivat muuttuvien kustannusten tuntuvan kasvun erityisesti keräyspaperin ja aaltopahviraaka-aineen hankinnassa.

Puutuotteet

Milj. euroa	2010	2009	2008
Liikevaihto	1 588.7	1 239.6	1 503.3
Liiketulos ennen poistoja (EBITDA)*	110.7	25.6	-19.4
Liiketulos*	70.9	-8.0	-67.5
% liikevaihdosta	4.5	-0.6	-4.5
Sidottu pääoma 31.12.	593.0	561.1	618.6
ROOC, %**	12.3	-1.4	-9.8
Henkilöstö keskimäärin	4 390	4 426	4 835
Toimitukset, 1 000 m3	5 057	4 902	5 893

* ilman kertaluonteisia eriä

** ROOC = 100 % x liikevoitto/keskimääräinen sidottu pääoma

Puutuotteiden liikevaihto kasvoi 28 % edellisvuoteen verrattuna pääasiassa myyntihintojen merkittävän nousun vuoksi. Volyymit kasvoivat 3 % huolimatta Kotkan sahan myynnistä kesällä 2010 ja Tolkkisten sahan sulkemisesta vuoden 2009 lopussa. Varastotilanteen ja Pohjoismaiden raakapuumarkkinoilla vallitsevan kovan kilpailun vuoksi vuoden 2010 jälkipuoliskolla jouduttiin turvautumaan tilapäisiin tuotannonrajoituksiin.

Liikevoitto oli 70,9 milj. euroa, mikä on 78,9 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2009. Tämä selittyy pääasiassa myyntihintojen merkittävällä nousulla sekä tehokkailla toimilla, jotka tähtäsivät kysynnän ja tarjonnan tasapainottamiseen erityisesti vuoden 2010 jälkipuoliskolla sekä puun hintapaineiden pienentämiseen.

Osuus osakkuusyritysten tuloksista ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia oli yhteensä 67,0 (61,4) milj. euroa. Suurin osa tulee Bergvik Skogista ja Tornatorista.

Liikevoitto sisältää käyvän arvon muutoksista aiheutuvan 92,5 (4,4) milj. euron nettovaikutuksen, joka koostuu osakeperusteisten maksujen kirjaamisesta, optio-ohjelmien suojausinstrumenteista, hiilidioksidin päästöoikeuksista sekä osakkuusyritysten IAS 41:n mukaisesta metsäomaisuuden arvostuksesta.

Stora Ensossa on tehty viime vuosina merkittäviä uudelleenjärjestelytoimia yritysmyynneistä tehtaiden sulkemisiin. Huhtikuussa 2009 konserni julkisti Next Step -kustannussäästöohjelman, jonka tarkoituksena oli tehdä yhtiöstä tehokkaampi, keskittyneempi ja ketterämpi. Samalla oli tarkoitus saavuttaa 250 milj. euron vuotuiset kustannussäästöt. Kaikki kustannussäästöt saavutettiin vuoden 2010 loppuun mennessä vähentämällä ylintä ja keskijohtoa sekä pienentämällä hallintoa ja maaorganisaatioita kolmanneksella.

Stora Enso jatkoi tuotantoyksiköiden uudelleenjärjestelyjä sulkemalla sanomalehtipaperikoneita Varkaudessa (vuotuinen tuotantokapasiteetti 290 000 tonnia) ja Saksan Maxaussa (vuotuinen tuotantokapasiteetti 195 000 tonnia). Vuonna 2010 käyttöomaisuushyödykkeiden arvonalentumisen palautukset olivat nettoarvoltaan yhteensä 246,2 milj. euroa (arvonalentumiset 601,3 milj. euroa), josta 238,2 milj. euroa liittyi tilikauden viimeisellä neljänneksellä tehtyyn arvonalentumistestaukseen ja 8,0 milj. euroa erilaisten aineellisten sekä aineettomien hyödykkeiden myyntiin.

Arvonalentumisten palautuksista, arvonalentumisista ja uudelleenjärjestelyihin liittyvistä varauksista sekä aiemmin julkistettuihin uudelleenjärjestelytoimiin liittyvistä muutoksista kirjattiin yhteensä 213,5 milj. euron kertaluonteisena eränä kirjattu voitto (684,1 milj. euron kulu). Muut kertaluonteiset erät muodostivat 33,3 (244,0) milj. euron tappion, joka johtui pääasiassa joidenkin osakkuusyritysosakkeiden pysyvästä arvonalentumisesta sekä korkeimman oikeuden päätöksestä, jonka mukaan Stora Enson tulee korvata maksamattomat tulospalkkiot laittomaan lakkoon osallistuneille toimihenkilöille Suomessa. Liikevoitto käyvän arvon muutokset ja kertaluonteiset erät mukaan lukien oli 1 026,8 (-607,6) milj. euroa.

Nettorahoituskulut olivat 100,9 (279,2) milj. euroa. Nettokorkokustannukset pienenivät 10,4 milj. euroa 90,3 milj. euroon ja valuuttakurssivoitot olivat yhteensä 1,0 milj. euroa (29,1 milj. euron tappio). Nettotappio muista rahoituseristä oli 11,6 (149,4) milj. euroa. Tämä koostuu payment-in-kind-velkakirjoista saadusta 6,0 milj. euron tuotosta, korkojohdannaissopimuksiin liittyvistä 4,0 milj. euron käyvän arvon muutosten voitoista, pitkäaikaisen vieraan pääoman 1,5 milj. euron käyvän arvon muutosten tappioista sekä muista 20,1 milj. euron kuluista.

Tulos ennen veroja ja vähemmistöosuuksia ilman kertaluonteisia eriä kasvoi 551,5 milj. euroa 745,7 milj. euroon. Tulos ennen veroja kertaluonteisten erien jälkeen oli 925,9 (-886,8) milj. euroa.

Nettoverot olivat yhteensä 156,6 milj. euroa (8,6 milj. euron tuotto) 16,9 % (1,0 %) efektiivisen verokannan mukaan. Tuloveroista tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa, liitteessä 10.

Vähemmistöosuuksien osuus tuloksesta oli 3,3 (1,5) milj. euroa. Yhtiön osakkeenomistajille kohdistuva voitto oli näin ollen 766,0 milj. euroa (tappio 879,7 milj. euroa).

Osakekohtainen tulos ilman kertaluonteisia eriä oli 0,79 (0,19) euroa. Osakekohtainen tulos kertaluonteisten erien jälkeen oli 0,97 (-1,12) euroa. Osakekohtainen kassatulos ilman kertaluonteisia eriä oli 1,46 (0,92) euroa. Sijoitetun pääoman tuotto oli 9,2 % (3,9 %) ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia. Konsernin sijoitettu pääoma 31.12.2010 oli 8 664,7 milj. euroa, joka on nettomääräisesti 888,4 milj. euroa enemmän kuin edellisvuonna. Tämä selittyy arvonalentumisten palautuksilla, Ruotsin kruunun ja Brasilian realin vahvistumisella sekä Pohjolan Voiman noteeraamattomien osakkeiden käyvän arvon nousulla.

Avainluvut – Jatkuvat toiminnot

	2010	2009	2008
Liikevaihto, milj. euroa	10 296,9	8 945,1	11 028,8
Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia1), milj. euroa	754,1	320,5	388,4
% liikevaihdosta	7,3	3,6	3,5
Liiketulos (IFRS), milj. euroa	1 026,8	-607,6	-726,6
% liikevaihdosta	10,0	-6,8	-6,6
Oman pääoman tuotto (ROE)2), % Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) ilman	13,5	-16,2	-10,1
kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia1), %	9,2	3,9	4,1
Velkaantumisaste2)	0,39	0,51	0,56
Tulos/osake, euroa	0,97	-1,12	-0,86
Tulos/osake, ilman kertaluonteisia eriä, euroa	0,79	0,19	0,18
Osinko/varojenjako osaketta kohti3), euroa Osinko-/varojenjakosuhde ilman kertaluonteisia	0,25	0,20	0,20
eriä, %	31,6	105,3	111,1
Osinkosuhde (IFRS), %	25,8	-17,9	-23,3
Efektiivinen osinkotuotto, (%) (R-osake)	3,3	4,1	3,6
Hinta/voitto-suhde (P/E) (R-osake)	9,7	25,7	30,7
Oma pääoma/osake2), euroa	7,87	6,50	7,09
Markkina-arvo 31.12., milj. euroa	6 109	4 025	4 378
Päätöskurssi 31.12., A/R-osake, euroa	7,90/7,69	5,85/4,88	5,63/5,52
Keskikurssi, A/R-osake, euroa	6,47/6,03	5,03/4,27	7,48/7,32
Osakkeiden määrä 31.12. (tuhatta)	789 538	789 538	789 538
Osakevaihto, A-osake (tuhatta)	1 887	2 536	1 712
% A-osakkeiden määrästä	1,1	1,4	1,0
Osakevaihto, R-osake (tuhatta)	1 194 245	1 297 668	1 231 605
% R-osakkeiden määrästä Osakkeiden keskimääräinen määrä, laimentamaton	195,0	211,9	201,1
(tuhatta)	788 619	788 620	788 620
Osakkeiden keskimääräinen määrä, laimennettu (tuhatta)	788 619	788 620	788 620

1) Kertaluonteiset erät ovat poikkeuksellisia eriä, jotka eivät liity normaaliin liiketoimintaan. Tyypillisimpiä kertaluonteisia eriä ovat omaisuuden myyntivoitot, ylimääräiset omaisuuserien arvonalentumiset tai palautukset, toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat varaukset sekä sakot ja korvaukset. Yksittäiset kertaluonteiset erät eritellään, mikäli niiden tulosvaikutus on yli yhden sentin osaketta kohti. Käyvän arvon muutokset sisältävät synteettiset optiot ilman toteutuneita ja avoimia suojauksia, hiilidioksidin päästöoikeuksien arvostuksen sekä osakkuusyritysten biologisen, etupäässä metsäomaisuuteen liittyvän omaisuuden uudelleenarvostuksen.

2) Koko liiketoiminta.

3) Katso hallituksen ehdotus varojen jaosta.

Rahoitus

Liiketoiminnan rahavirta oli 992,1 (1 260,9) milj. euroa ja rahavirta investointien jälkeen 591,7 (837,2) milj. euroa. Käyttöpääoma kasvoi 207,1 milj. euroa (pieneni 606,5 milj. euroa). Tämä selittyy myynnin kasvulla 15 %:lla edellisvuoteen verrattuna. Käyttöpääoman suhde liikevaihtoon jatkoi paranemistaan vuonna 2010.

Rahavirta jatkuvista toiminnoista

Liiketoiminnan rahavirta
Milj. euroa	2010	2009
Liiketulos	1 026,8	-607,6
Poistot ja muut ei-kassavaikutteiset erät	172,4	1 262,0
Käyttöpääoman muutos	-207,1	606,5
Liiketoiminnan rahavirta	992,1	1 260,9
Investoinnit	-400,4	-423,7
Rahavirta investointien jälkeen	591,7	837,2

Tilikauden lopussa konsernin korolliset nettovelat olivat 2 410,0 milj. euroa eli 183,8 milj. euroa pienemmät kuin edellisvuonna. Tämä johtui pääasiassa tilikauden vahvoista rahavirroista, jotka selittyvät kannattavuuden paranemisella, kurinalaisella käyttöpääoman hallinnalla ja maltillisilla investoinneilla. Rahavarat olivat 1 103,1 milj. euroa, kun ne vuoden 2009 lopussa olivat 877,0 milj. euroa.

Käyttämättömät luottolimiitit olivat tilikauden lopussa 1 400 milj. euroa eli samat kuin edellisvuonna. Lisäksi Stora Ensolla on käytettävissä erilaisia pitkäaikaisia rahoituslähteitä 700 milj. euroon saakka. Stora Enso allekirjoitti joulukuussa 2010 uuden 700 milj. euron määräisen luottosopimuksen 16 pankin syndikaatin kanssa. Sopimus tuli voimaan tammikuussa 2011.

Velkaantumisaste 31.12.2010 oli 0,39 (0,51). Valuuttojen nettovaikutus omaan pääomaan oli 298,3 milj. euroa positiivinen muuntoerojen suojausten jälkeen. Rahavirran ja hyödykesuojausten sekä myytävissä olevien, muihin laajan tuloksen eriin kirjattujen investointien käyvän arvon arvostus kasvatti omaa pääomaa 174,5 milj. euroa.

Stora Enson joukkovelkakirjojen luokitukset olivat tilikauden lopussa seuraavat:

	Pitkän/lyhyen
Luottoluokituslaitos	aikavälin luokitus	Voimassa alkaen
Standard & Poor's	BB (positiivinen) / B	15.12.2010
Moody's	Ba2 (positiivinen) / NP	9.11.2010
Fitch	BB (vakaa) / B	22.6.2010
		(Stora Enso ei ole Fitchin asiakas)

Investoinnit

Kokonaisinvestoinnit vuonna 2010 aktivoidut korot ja sisäiset kustannukset mukaan lukien olivat 400,4 milj. euroa eli 23,3 milj. euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Tämä selittyy sillä, että konserni vähensi investointeja säilyttääkseen rahavirran terveellä pohjalla.

Stora Enso investoi kolmeen merkittävään energiatehokkuutta parantavaan hankkeeseen vuonna 2010. Tilikaudella vietiin päätökseen hankkeet Langerbruggen tehtaalla Belgiassa ja Maxaun tehtaalla Saksassa. Hanke Ostrołękan tehtaalla Puolassa puolestaan on suunniteltu saatavan päätökseen vuonna 2011. Investoinnit näihin kolmeen hankkeeseen ovat yhteensä 385,0 milj. euroa, josta 136,4 milj. euroa vuonna 2010. Maxaun ja Langerbruggen tehtaiden kattilat, joissa voidaan käyttää erilaisia polttoaineita, otettiin käyttöön vuoden toisella neljänneksellä ja Ostrolekan voimalaitos käynnistyi suunnitellusti vuoden 2010

viimeisellä neljänneksellä. Nämä investoinnit pienentävät huomattavasti polttoainekustannuksia, lisäävät bioenergian osuutta tuotannossa ja parantavat merkittävästi energiaomavaraisuutta.

Stora Enso investoi tilikaudella yhteensä 142 milj. euroa erilaisiin energiahankkeisiin ja lisäksi 85 milj. euroa kehityshankkeisiin, joiden tarkoituksena on parantaa nykyisten tuotantolaitosten kilpailukykyä.

Stora Enso ilmoitti vuonna 2010 aikovansa investoida 30 milj. euroa Saksassa sijaitsevan Sachsenin tehtaan sanomalehtipaperikoneeseen. Paperin laadun ja tuottavuuden parantamiseen tähtäävän projektin on tarkoitus valmistua vuoden 2012 toisen neljänneksen loppuun mennessä. Stora Enso investoi lisäksi Puutuotteetliiketoiminta-alueella 15 milj. euroa Suomessa, Ruotsissa ja Itävallassa sijaitsevien tehtaiden tuotevalikoimien kehittämiseen sekä kiinteitä biopolttoaineita käyttävien toimintojen laajentamiseen aloittamalla pellettituotannon Imaveren sahalla Virossa.

Stora Enso julkisti tammikuussa 2011 konsernin kaksi edistysaskelta liittyen strategisiin painopistealueisiin eli kuitupohjaisiin pakkauksiin ja puuviljelmiltä peräisin olevaan selluun.

Stora Enson ja Araucon yhteisomistuksessa oleva yritys Montes del Plata aikoo rakentaa huipputason sellutehtaan Punta Pereiraan Uruguayhyn. Tehtaan vuotuinen kapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia. Teollisen investoinnin yhteenlaskettu arvo on noin 1,9 mrd. Yhdysvaltain dollaria (1,4 mrd. euroa), ja tehtaan odotetaan käynnistyvän vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä. Projekti käsittää huipputason sellutehtaan, jossa on käytössä parhaat mahdolliset tekniikat, syväsataman ja uusiutuvaa energiaa käyttävän voimalan. Eukalyptuspuuta saadaan pääasiassa Montes del Platan omilta puuviljelmiltä. Tällä hetkellä yhtiö omistaa Uruguayssa 254 000 hehtaaria metsäalueita, josta 138 000 hehtaaria on puuviljelmiä, noin 100 000 hehtaaria suojeltu ja 16 000 hehtaaria puuviljelmiksi sopivaa. Uusi sellutehdas on Uruguayn suurin yksityinen investointihanke tähän asti. Sellutehtaan rakentaminen ja toiminta vaikuttavat merkittävästi maan talouteen ja yhteiskuntaan. Rakentamiseen osallistuu keskimäärin 3 200, enimmillään 6 000 työntekijää, ja valmiissa tehtaassa työskentelee arviolta 500 henkilöä. Tehtaan rakentamisella arvioidaan olevan 0,8 % positiivinen vaikutus Uruguayn bruttokansantuotteeseen. Kun tehdas aloittaa toimintansa, sen positiivinen vaikutus bruttokansantuotteeseen on 2 %.

Stora Enso vahvistaa myös johtavaa asemaansa aaltopahvipakkauksissa Keski- ja Itä-Euroopan kasvumarkkinoilla uudenaikaistamalla Ostrolekan tehtaan aaltopahvin raaka-ainekapasiteettia Puolassa. 285 milj. euron arvoisen investointihankkeen on määrä valmistua vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä. Uusi suurempikapasiteettinen aaltopahvin raaka-ainekone ja nykyaikainen tuote paitsi uudistavat tuotevalikoimaa myös parantavat Stora Enson yleistä kustannusrakennetta, koska uusi aaltopahvin raakaainekone tuottaa tehokkaasti kevyttä aaltopahvin raaka-ainetta kierrätyskuidusta konsernin omaan käyttöön. Uuden koneen käyttöönoton myötä Stora Enso aikoo sulkea Ostrolekan tehtaan aaltopahvi raaka-ainekone (PK) 2:n.

Tammikuussa 2011 konserni julkaisi myös investoivansa Puutuotteet-liiketoiminta-alueen rakentamisen ratkaisuihin keskittyvän strategiansa toteuttamiseen rakentamalla ristiinliimattuja CLT-puuelementtejä valmistavan tuotantoyksikön Ybbsin sahalle Itävaltaan. 23 milj. euron arvoinen hanke käynnistyy vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä, ja tuotannon arvioidaan alkavan vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä. Stora Enso kehittää parhaillaan ristiinliimattuihin puuelementteihin pohjautuvaa rakennusjärjestelmää erityisesti kaupunki- ja kerrostalorakentamiseen. Stora Enso on ostanut Eridomicin, joka on Suomessa erikoiskattoelementtien ja suurten seinäelementtien markkinajohtaja. Yritysoston myötä Stora Enso saa erinomaista teknistä osaamista ja arvokkaan asiakaspohjan.

Tutkimus ja kehitys

Stora Enso käytti 75,0 (71,1) milj. euroa tutkimukseen ja kehitykseen vuonna 2010. Tämä on 0,7 % (0,8 %) liikevaihdosta.

Stora Enso jatkoi vuonna 2010 tutkimuksen ja kehityksen suuntaamista konsernin uudistamiseen sekä uudenlaisten ratkaisujen kehittämiseen nykyisiä toimintoja varten. Tutkimuskeskuksista ja tehdasresursseista koostuva liiketoiminta-alueiden tutkimus- ja kehitysverkosto on määritetty. Painopisteenä on lyhyiden ja keskipitkien uudistamistavoitteiden sekä tehokkuustavoitteiden saavuttaminen. Tutkimuskeskusten osaamisen kehittämistä jatkettiin Suomessa, Saksassa ja Ruotsissa konsernin ja liiketoiminta-alueiden strategioiden mukaisesti.

Stora Enson tutkimuksen ja kehityksen uudistamisjärjestelmiin liittyvän tiedon kartuttamisessa avainsanana oli biopohjaisuus. Toiminta on keskittynyt seuraaville alueille: biojalostus ja bioenergia, biopohjaiset päällysteet, mikromateriaalit, raaka-aineiden ja energian tehokas käyttö sekä Puutuotteet-liiketoiminta-alueen biopohjainen kaupunkirakentaminen. Tutkimus- ja kehitysohjelmien lisäksi järjestelmien vahvistamiseen tähdättiin seuraavilla toimenpiteillä:

• keskitetty immateriaalioikeuksien hallinta
• tärkeiden ulkoisten verkostojen tehokkaampi vahvistaminen
• tulosten soveltamisen nopeuttaminen, toisin sanoen innovaatioprosessien kiihdyttäminen riippumatta siitä, onko tarkasteltavat tulokset saatu sisäisesti vai ulkoisesti.

Stora Enson teknologiaohjelman hyödyntämistä laajennettiin vuonna 2010. Noin 20 riskihanketta, joiden rahoituksesta puolet tulee vähintään yhdeltä liiketoiminta-alueelta ja puolet konsernilta, on joko käynnissä tai valmisteilla. Yhden hankkeista odotetaan tuovan vähintään 20 %:n säästöt mekaanisen massanvalmistuksen energiankulutuksessa. Muut teknologiaohjelman hankkeet liittyvät muun muassa digitaalipainamiseen, energian säästämiseen, täyteaineiden kierrättämiseen ja uusiin kuitulähteisiin.

Stora Enson New Business Creation -toiminnot ovat keskittyneet uusiin biopohjaisiin pakkausratkaisuihin ja uusiin laadukkaisiin puuperäisiin erikoisbiokemikaaleihin.

Avainmittarien järjestelmällinen käyttö sekä yhtenäiset hankkeiden arviointijärjestelmät ovat olleet tärkeässä asemassa tutkimus- ja kehitystoiminnon sisäisessä kehittämisessä. Tutkimuksen ja kehityksen sekä niiden tulosten näkyvyyttä parannettiin myös vuonna 2010 monilla uusilla järjestelmillä ja työkaluilla.

Henkilöstö

Stora Enson henkilöstön määrä 31.12.2010 oli 26 379 henkilöä eli 1 011 vähemmän kuin edellisvuoden lopussa. Vähennys johtuu Kotkan tehtaiden myynnistä, aiemmin julkistetuista tehtaiden sulkemisista sekä Next Step -uudelleenjärjestelyohjelmasta. Henkilöstön keskimääräinen määrä väheni vuoden aikana 1 313 henkilöllä 27 383 henkilöön.

Henkilöstökulut jatkuvista toiminnoista olivat yhteensä 1 375,3 (1 349,6) milj. euroa eli 13,4 % liikevaihdosta. Palkat ja palkkiot olivat 1 042,2 (961,5) milj. euroa, eläkekulut 187,3 (195,6) milj. euroa ja muut henkilöstökulut 145,8 (192,5) milj. euroa.

Valtaosa henkilöstöstä (59 %) työskentelee Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa. Henkilöstömäärä on yleisesti ottaen laskussa, erityisesti Pohjoismaissa ja Saksassa, mutta kasvaa joillakin maantieteellisillä alueilla konsernin tähdätessä voimakkaasti Latinalaisen Amerikan ja Aasian kasvumarkkinoille.

Stora Enson henkilöstö on varsin ikääntynyttä useimmissa toimintamaissa, erityisesti Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa. Suomessa 31 % henkilöstöstä on 51–60-vuotiaita ja 4 % yli 61-vuotiaita, Ruotsissa 31 % on 51– 60-vuotiaita ja 7 % yli 61-vuotiaita ja Saksassa 28 % henkilöstöstä on 51–60-vuotiaita ja 2 % yli 61 vuotiaita.

20 % henkilöstöstä on naisia, eli saman verran kuin vuonna 2009. 25 % vakituisiin työsuhteisiin palkatuista henkilöistä oli naisia vuonna 2010 (19 % vuonna 2009). Heistä 42 %:lla oli vähintään alempi korkeakoulututkinto (35 %:lla vuonna 2009).

Henkilöstön vaihtuvuus kasvoi edellisvuoden 3,7 %:sta 4,0 %:iin vuonna 2010. Koulutuspäivien määrä

työntekijää kohti oli 2,6 eli sama kuin edellisvuonna.

Sairauksista ja tapaturmista johtuneet poissaolot olivat 3,8 % (3,9 %) teoreettisesta kokonaistyöajasta.

Riskit ja riskienhallinta

Herkkyysanalyysi

Paperin ja kartongin hinnat ovat perinteisesti olleet syklisiä, ja ne heijastavat siten talouden yleistä kehitystä ja toimialan kapasiteetin muutoksia. Kannattavuuteen vaikuttavat myös raaka-ainehintojen vaihtelut (etenkin puun, sellun ja energian hinnat) sekä valuuttakurssien muutokset.

Konsernin tulokseen vaikuttavat hintojen ja volyymien muutokset, vaikkakin muutosten vaikutus liikevoittoon vaihtelee liiketoiminta-alueittain. Oheinen taulukko näyttää +/-10 prosentin hintojen ja volyymien muutosvaikutuksen eri liiketoiminta-alueiden liikevoittoon vuoden 2010 lukujen perusteella.

Liikevoitto: +/- 10 % muutoksen vaikutus, milj. euroa

Segmentti	Hinta	Määrä
Sanomalehti- ja kirjapaperi	126	38
Aikakauslehtipaperi	205	67
Hienopaperi	213	72
Kuluttajapakkauskartonki	231	84
Teollisuuspakkaukset	95	39
Puutuotteet	159	37

Riskienhallinta

Stora Enson riskipolitiikassa on määritelty riskienhallinnan yleiset periaatteet. Riskien ja mahdollisuuksien hallinta kuuluu konsernin kaiken liiketoiminnan ydintoimintoihin ja on sen olennainen osa.

Liiketoiminta- ja tukitoimintojohtajat vastaavat sellaisten riskien tunnistamisesta ja arvioinnista, jotka saattavat hankaloittaa yksikön tavoitteiden saavuttamista, sekä tällaisiin riskeihin liittyvistä toimenpiteistä. Stora Enso ottanut käyttöön yhteisen riskienhallintaprosessin, jonka tarkoituksena on pienentää uhkia, hallita haasteita ja tunnistaa mahdollisuuksia sekä siten parantaa tavoitteiden saavuttamisen todennäköisyyttä. Prosessiin kuuluu tunnistettujen ja aineellisesti merkittävien riskien jatkuva seuranta sekä niiden asettaminen tärkeysjärjestykseen todennäköisyyden perusteella organisaation jokaisella tasolla. Lisäksi riskit on huomioitava strategian ja liiketoiminnan suunnitteluprosesseissa. On myös tärkeää tehokkaasti tunnistaa ja hallita mahdollisuuksia. Prosessissa käytetään järjestelmällisesti riskienarviointityökalua, jolla varmistetaan kaikkien riskien yhdenmukainen käsittely ja hallinta.

Riskit voivat olla konsernikohtaisia tai ne voivat liittyä toimialaan tai maantieteelliseen markkinaan. Joitakin riskejä konserni voi itse hallita, mutta osaan riskeistä konserni ei pysty itse vaikuttamaan. Stora Enso on tunnistanut useita mahdollisia riskejä, jotka voivat vaikuttaa sen kannattavuuteen ja suorituskykyyn. Yleisiä riskejä, kuten BKT:n muutoksia, ei ole sisällytetty Stora Enson omaan riskiluetteloon.

Huolimatta siitä, mitä toimenpiteitä riskien hallinnassa ja niiden vaikutusten rajaamisessa käytetään, riskien toteutuessa ei voida taata, ettei niillä voisi olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia Stora Enson liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, tulokseen tai kykyyn täyttää taloudelliset velvoitteensa.

Stora Enso on luokitellut riskit neljään ryhmään: 1) strategiset riskit, 2) operatiiviset riskit, 3) vahinkoriskit ja 4) rahoitusriskit.

Strategiset riskit

Liiketoimintaympäristön riskit

Jatkuva kilpailu sekä paperi-, kartonki- ja puutuotemarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan epätasapaino voivat vaikuttaa kannattavuuteen. Paperi-, kartonki- ja puutuotetoimialat ovat kypsiä ja pääomavaltaisia, ja niillä on kova kilpailu. Stora Enson pääasiallisiin kilpailijoihin kuuluu useita suuria kansainvälisiä metsäteollisuusyrityksiä sekä useita alueellisia ja erikoistuneita kilpailijoita.

Taloussuhdanteet ja kulutustottumusten muutokset saattavat pienentää joidenkin tuotteiden kysyntää ja heikentää siten kannattavuutta. Jatkuva markkinoiden ja loppukäyttökohteiden seuranta on keskeistä, jotta kyetään vastaamaan kulutustottumusten muutoksiin ja kehittämään uusia kilpailukykyisiä sekä taloudellisesti järkeviä tuotteita.

Esimerkiksi energian, kuidun ja muiden raaka-aineiden hankintaan, kuljetukseen ja työvoimaan liittyvien kustannusten nousu voi heikentää kannattavuutta. Edullisen ja luotettavan hankinnan takaaminen sekä ennakoiva kustannusten ja tuottavuuden hallinta on tärkeää.

Lainsäädännön muutokset, etenkin muutokset ympäristömääräyksissä, saattavat vaikuttaa Stora Enson toimintoihin. Stora Enso seuraa ja tarkkailee ympäristölainsäädännön kehittämistä ja osallistuu siihen aktiivisesti minimoidakseen liiketoimintaansa kohdistuvat haitalliset vaikutukset. Ympäristölainsäädännön tiukentuminen voi hankaloittaa kuidunhankintaa tai nostaa tuotantokustannuksia.

Liiketoiminnan kehitysriskit

Liiketoiminnan kehitysriskit liittyvät pääasiassa Stora Enson strategiaan. Stora Enson tavoitteena on parantaa kannattavuuttaan. Tämä voidaan saavuttaa sekä orgaanisen kasvun että harkittujen yritysfuusioiden ja ostojen avulla ydinliiketoiminnassa pääasiassa kasvavilla markkina-alueilla ja nykyiseen tuotantoon liittyvillä operatiivisilla parannuksilla. Stora Enso pyrkii vähentämään liiketoiminnan epävakaisuutta kehittämällä tuotevalikoimaansa vähemmän suhdanneherkäksi.

Kehittyviin talouksiin tehdyt suuret yksittäiset investoinnit vaikuttavat laajasti paikalliseen väestöön. Näissä maissa Stora Enson toimintaan vaikuttavat myös paikallinen kulttuuri, uskontoon, ympäristöön ja sosiaaliseen vastuuseen liittyvät kysymykset sekä kyky kohdata paikallisia ja kansainvälisiä sidosryhmiä. Näihin tekijöihin liittyviä riskejä voidaan vähentää ennen jokaista mittavaa investointia toteutettavilla yksityiskohtaisilla kannattavuustutkimuksilla. Kasvaville markkinoille tehtyjen investointien arvoon voi vaikuttaa maiden poliittinen, taloudellinen ja lainsäädännöllinen kehitys. Stora Ensoon kohdistuu myös uudelleenjärjestelyihin ja nykyisten toimintojen parantamiseen liittyviä riskejä.

Mahdollisten fuusioiden ja yritysostojen riskejä hallitaan Stora Enson yrityskauppaohjeistuksen ja due diligence -menettelyn avulla. Ohjeistuksella varmistetaan, että Stora Enson strategiset ja taloudelliset tavoitteet sekä ympäristöriskit ja sosiaaliseen vastuuseen liittyvät riskit otetaan huomioon.

Liiketoiminnan kehitysriskeihin kuuluu myös luonnonvarojen, raaka-aineiden ja energian hankintaan sekä saatavuuteen liittyviä riskejä.

Toimittajariskit

Stora Enso on monilla alueilla riippuvainen tavarantoimittajista sekä näiden kyvystä toimittaa oikealaatuisia tuotteita oikeaan aikaan. Stora Enson tärkeimmät tuotannontekijät ovat kuitu, kuljetukset, kemikaalit ja energia sekä koneet ja laitteet käyttöpääomainvestoinneissa. Toimittajien rajallinen määrä voi muodostaa riskin. Konsernilla on tämän takia useita toimittajia, joiden toimintaa se seuraa, jotta tuotannon jatkuvuus tai kehitysprojektit eivät vaarantuisi.

Ympäristövastuun ja sosiaalisen vastuun hallinta puun- ja kuidunhankinnassa sekä metsänhoidossa on Stora Enson sidosryhmien ensisijainen vaatimus. Jos konserni ei pysty takaamaan puun alkuperän hyväksyttävyyttä, saattaa tällä olla vakavat seuraamukset markkinoilla. Stora Enso hallitsee tätä riskiä laatimillaan kestävän puun- ja kuidunhankinnan sekä maankäytön periaatteilla, jotka sisältävät koko konsernin puun- ja kuidunhankintaa koskevat perusvaatimukset. Puun alkuperän jäljitettävyysjärjestelmiä käytetään puun alkuperän dokumentoinnissa ja niillä varmistetaan, että puu tulee laillisista ja hyväksyttävistä lähteistä. Metsäsertifiointijärjestelmät ja sertifioitu puun alkuperäketju (chain-of-custody) ovat myös menetelmiä, joilla hallitaan puun alkuperän hyväksyttävyyteen liittyviä riskejä.

Henkilöstöriskit

Pätevän työvoiman kehittäminen ja avainhenkilöiden pitäminen Stora Enson organisaatiossa ovat merkittäviä tekijöitä liiketoiminnan kehityksen kannalta etenkin aikana, jona yksiköiden myyntien ja sulkemisten takia toteutetaan uudelleenjärjestelyitä ja vähennetään henkilöstöä. Stora Enso pyrkii erilaisin toimin minimoimaan organisaation avainhenkilöiden menettämisriskiä. Toimet sisältävät johdon ja avainhenkilöiden arvioita, vuosittain suoritettavia seuraajasuunnitelmia ja eri kehitystoimia, kuten johtajuuden kehittämisohjelmia, taitojen kehittämistä, valmennusta ja mentorointia. Stora Enso on myös mukana eri työmarkkinakuvatoimenpiteissä ollakseen houkutteleva työnantaja myös tulevaisuudessa.

Ilmastonmuutosriskit

Stora Enso osallistuu ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseen hakemalla aktiivisesti ratkaisuja, joilla se pystyy pienentämään toiminnoistaan aiheutuvaa hiilijalanjälkeä. Stora Enso hallitsee ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä etsimällä puhtaita, edullisia ja turvallisia tuotannon ja kuljetusten energianlähteitä sekä vähentämällä energian kokonaiskulutusta. Lisäksi energiatehokkuuden lisääminen, hiilineutraalien biopolttoaineiden ja yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon käyttäminen sekä hiilidioksidin sitoutuminen metsään ja puutuotteisiin auttavat hidastamaan ilmastonmuutosta. Puutuotteilla voidaan korvata muita hiiliintensiivisempiä tuotteita.

Hallintoriskit

Stora Enso on suuri kansainvälinen yritys, jossa on monenlaisia toiminnallisia ja juridisia rakenteita. Tämän vuoksi on tärkeää, että konsernilla on selkeät hallinnointiohjeet. Stora Enson konsernihallinnointiohjeissa on määritelty eri hallintoelinten tehtävät ja vastuut. Tarkoituksena on varmistaa kaikkien tärkeiden asioiden ja päätösten johdonmukainen käsittely.

Stora Enson viestintäpolitiikka korostaa läpinäkyvyyden, uskottavuuden, vastuullisuuden, ennakoimisen ja vuorovaikutuksen tärkeyttä. Periaatteet laadittiin konsernin viestintäkäytäntöjen perusteella, jotka ovat konsernia koskevien lakien ja asetusten mukaiset.

Operatiiviset riskit

Markkinariskit

Kysyntään, hintoihin, kilpailuun, asiakkaisiin, tavarantoimittajiin ja raaka-aineisiin liittyviä riskejä seurataan säännöllisesti liiketoiminta-alueilla ja -yksiköissä osana normaalia liiketoimintaa. Näitä riskejä seurataan ja arvioidaan myös talous- ja strategiaosastolla. Tavoitteena on luoda laajempi kuva konsernin tuotantorakenteesta ja yleisestä pitkän aikavälin kannattavuuspotentiaalista.

Tuotehinnat ovat tällä toimialalla yleensä syklisiä, ja niihin vaikuttavat toimialalla tapahtuvat kapasiteetti- ja tuotantomuutokset. Kysyntä vaikuttaa tuotehintoihin, joihin heijastuu myös talouden yleinen kehitys ja varastotasot. Hintamuutokset eroavat tuotteiden ja maantieteellisten alueiden välillä.

Seuraava taulukossa ovat Stora Enson tärkeimmät kustannustekijät:

Kustannusten jakauma 2010

Kustannukset	% kokonais kustannuksista	% liikevaihdosta
Logistiikka ja komissiot	10	9
Tuotantokustannukset
Kuitu	37	35
Kemikaalit ja täyteaineet	10	9
Energia	9	9
Materiaalit	3	3
Henkilöstö	15	14
Muut	10	10
Poistot ja arvonalentumiset	6	5
Yhteensä	100	94
Yhteensä, milj. euroa	9 610	10 297

Hyödykkeiden ja energian hintariskit

Stora Enso on riippuvainen ulkopuolisista maakaasun- ja hiilentoimittajista. Ulkopuolisilta toimittajilta tulee myös suurin osa konsernin kuluttamasta sähköstä. Siten Stora Enso altistuu energian markkinahinnan muutoksille ja häiriöille toimitusketjussa.

Konsernilla on johdonmukainen ja pitkäaikainen energian suojausstrategia. Hinta- ja tarjontariskiä hallitaan pitkäaikaisten toimitussopimusten ja johdannaisten avulla. Konserni suojaa hintariskiä raaka-aine- ja lopputuotemarkkinoilla ja tukee osaltaan kyseisten markkinoiden kehitystä.

Työmarkkinaseisaukset

Merkittävä osa Stora Enson työntekijöistä on ammattijärjestöjen jäseniä. Konserni saattaa joutua mukaan työsopimuskiistoihin, jotka voivat häiritä toimintoja ja joilla voi olla haitallisia vaikutuksia konsernin liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan tai kannattavuuteen. Näin voi tapahtua etenkin aikana, jona yksiköiden myyntien ja sulkemisten takia toteutetaan uudelleenjärjestelyitä ja vähennetään henkilöstöä. Ammattijärjestöt edustavat suurinta osaa työntekijöistä ja voimassa on useita työehtosopimuksia niissä maissa, joissa Stora Ensolla on toimintaa. Näin ollen suhteilla ammattijärjestöihin on tärkeä merkitys.

Toimitusketjuun liittyvät riskit

Stora Ensolle on tärkeää, että se pystyy hallitsemaan toimittajiin ja alihankkijoihin liittyviä riskejä. Investointien ja tuotannon tehokkuuden kannalta on tärkeää, että toimittajat pystyvät vastaamaan asetettuihin laatu- ja toimitusaikavaatimuksiin. Koska toimittajat ja alihankkijat ovat osa Stora Enson arvoketjua, tulee niiden noudattaa Stora Enson yritysvastuuvaatimuksia. Yritysvastuuasioiden heikko hallinta toimitusketjussa voi vahingoittaa Stora Enson mainetta.

Stora Enso kehitti vuonna 2010 valvontamenettelyn, jolla varmistetaan yritysvastuuvaatimusten noudattaminen käytännössä. Valvontamenettelyn käyttöönottoa jatketaan vuonna 2011. Seurantamekanismit sisältävät yritysvastuun itsearviointeja ja tarkastuksia.

Informaatioteknologiariskit (IT-riskit)

Stora Enson liiketoimintaympäristössä informaation pitää olla helposti saatavilla liiketoimintaprosessien tueksi. Stora Enson tietohallintotoiminto tarjoaa IT-riskien hallintajärjestelmän, jolla voidaan tunnistaa ITriskit ja sääntelyiden vaatimukset.

Liiketoimintasovellusten, IT-infrastruktuurin ja IT-prosessien yhtenäistäminen on tärkeä kulmakivi ITriskien hallinnassa. Nämä toimenpiteet lieventävät niin sisäiseen valvontaan ja taloudelliseen raportointiin kuin myös koko tuotantoympäristön toimintaan liittyviä riskejä.

Vahinkoriskit

Ympäristöriskit

Ympäristölainsäädännöstä ja -määräyksistä saattaa aiheutua Stora Ensolle huomattavia lupaehtojen noudattamiseen tai puhdistukseen liittyviä kustannuksia, jotka voivat vaikuttaa konsernin voittomarginaaleihin ja tulokseen. Ympäristönhallintajärjestelmien sekä yritysostojen ja -myyntien yhteydessä suoritettavien due diligence -menettelyiden avulla minimoidaan ympäristöriskejä. Lisäksi käytetään vastuusitoumuksia, kun tehokkaat ja asianmukaiset maaperänpuhdistusprojektit ovat tarpeellisia. Maaperän puhdistukset liittyvät vanhoihin toimintoihin ja tehtaiden sulkemisiin.

Kilpailulainsäädäntöön liittyvät riskit

Stora Enson ohjelmaa kilpailulainsäädännön noudattamiseksi päivitetään jatkuvasti. Ohjelmassa korostetaan, että Stora Enso kannattaa vapaata ja rehtiä kilpailua ja on sitoutunut kilpailulakien noudattamiseen. Sitoumus on myös oleellinen osa yhtiön toimintaohjeita ja liiketoiminnan periaatteita. Stora Enso osoittaa jatkuvasti sitoutumisensa kilpailulainsäädännön noudattamiseen konsernissa käytössä olevien politiikkojen ja koulutuksen kautta.

Omaisuusriskit ja liiketoiminnan keskeytysriskit

Stora Ensolle on tärkeää suojata tuotantolaitokset, jotta yllättäviltä tuotannonkeskeytyksiltä voidaan välttyä. Järjestelmällisten menetelmien avulla voidaan tunnistaa, mitata ja valvoa erityyppisiä riskejä. Stora Enson riskienhallintatoiminto käsittelee näitä asioita yhdessä vakuutusyhtiöiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Tuotantoyksiköissä suoritetaan vuosittain teknisiä riskiarvioita. Riskienhallintaohjelmia ja ehdotettujen investointien kustannushyötyanalyyseja hallinnoidaan sisäisen raportoinnin sekä riskien arviointityökalujen avulla. Lisäksi käytössä on sisäisiä ja ulkoisia omaisuusvahinkojen ehkäisyohjeita, palovahinkojen torjumiseen kohdistuvia arviointeja ja muita vahinkojen ehkäisyohjelmia.

Suunnitellut kunnossapitoseisokit ja muut työt ovat tärkeitä koneiston toimintakunnon ylläpidossa. Stora Ensolla on käytössään tietokoneistettuja virallisia ennaltaehkäisevän huollon ohjelmia sekä varaosaseuranta, joilla varmistetaan tärkeimpien koneiden ja laitteiden käytettävyys sekä teho.

Tärkeää on myös löytää oikea tasapaino riskien hyväksymisen ja välttämisen, lieventämisen tai siirtämisen välillä. Riskienhallintatoiminnon vastuulla on varmistaa, että konsernilla on riittävä vakuutussuoja. Toiminto myös tukee yksiköitä vahinkojen ehkäisytyössä. Riskien kokonaiskustannusten optimoinnissa auttaa konsernin oman vakuutusyhtiön käyttäminen.

Tuoteturvallisuusriskit

Stora Enson paperia ja kartonkia käytetään muun muassa erilaisissa elintarvikepakkauksissa. Elintarvikkeiden ja kuluttajien turvallisuuteen liittyvät kysymykset ovat siten tärkeitä. Näitä tuotteita valmistavat tehtaat ovat laatineet tai ovat laatimassa sertifioituja hygieniajärjestelmiä, jotka perustuvat riskija vahinkoanalyyseihin. Lisäksi kaikilla Stora Enson tehtailla on sertifioidut ISO-laatujärjestelmät.

Työterveys- ja työsuojeluriskit

Stora Enson tavoitteena on saavuttaa nollaraja tapaturmissa ja työhön liittyvissä sairauspoissaoloissa. Tavoitteena on myös terve ja työkykyinen henkilöstö. Työtapaturmat aiheuttavat henkilövahinkoja sekä usein tilapäisiä tuotanto- ja toimintakatkoksia. Työterveys- ja työsuojelujärjestelmien sekä riskikartoitusten avulla voidaan parantaa turvallisuutta ja varmistaa toimintojen jatkuminen. Stora Enson pitää myös varautua maailmalla leviäviin epidemioihin ja pandemioihin.

Henkilöstön turvallisuusriskit

Henkilöstön turvallisuudesta ei voida koskaan tinkiä, joten Stora Enson tulee olla tietoinen mahdollisista turvallisuusriskeistä ja ohjeistaa henkilöstöä niiden varalta. Riskit voivat liittyä esimerkiksi matkustamiseen, työskentelyyn ja oleskeluun maissa, joissa turvallisuustaso on alhainen ja rikollisuus yleistä. Liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta on tärkeää panostaa avainhenkilöiden turvallisuuteen.

Luonnonkatastrofit

Stora Enson on tiedostettava, että luonnonkatastrofit, kuten myrskyt, tulvat, maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset, voivat vahingoittaa konsernin omaisuutta ja vaikuttaa sen toimintaan. Suurin osa konsernin tuotantolaitoksista sijaitsee kuitenkin alueilla, joilla tulvien, maanjäristysten ja tulivuorenpurkausten todennäköisyys on pieni. Luonnonkatastrofeista aiheutuvia seuraamuksia voidaan lieventää laatimalla etukäteen hätäsuunnitelmat ja liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmat yhdessä viranomaisten kanssa.

Sosiaaliset riskit

Sosiaaliset riskit voivat olla vahingollisia erityisesti uusinvestointien kehittämisessä sekä suhteissa paikallisiin sidosryhmiin. Stora Enso pyrkii tunnistamaan ja minimoimaan sosiaalisiin kysymyksiin liittyvät riskit hyvissä ajoin investointiprosessien päätöksenteon tueksi. Esimerkiksi yritysvastuuta koskevan due diligence -menettelyn sekä ympäristövaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin avulla varmistetaan, että haitallisia hankkeita ei käynnistetä ja että kaikki hankkeisiin liittyvät riskit ja mahdollisuudet ovat tiedossa. Nämä työkalut auttavat myös hankesuunnitelmien sovittamisessa paikallisiin olosuhteisiin.

Rahoitusriskit

Rahoitusriskejä käsitellään tarkemmin tilinpäätöksen liitteessä 26. Rahoitusriskien hallinta.

Ympäristöasiat

Stora Enson ympäristökulut vuonna 2010 olivat yhteensä 152 (147) milj. euroa. Ne sisältävät ympäristöverot, maksut, korvaukset, lupiin liittyvät kustannukset, korjaus- ja kunnossapitokustannukset sekä kemikaalit ja materiaalit, mutta eivät korkoja tai poistoja.

Ympäristövaraukset olivat 31.12.2010 yhteensä 119 (145) milj. euroa. Yksityiskohtaiset tiedot varauksista ovat konsernitilipäätöksen liitteessä 24, Muut varaukset. Tällä hetkellä ei ole vireillä ympäristöasioihin liittyviä korvausvaatimuksia, joilla voisi olla olennainen negatiivinen vaikutus konsernin taloudelliseen tilanteeseen.

Vuonna 2010 Stora Enson ympäristöinvestoinnit olivat yhteensä 37 (21) milj. euroa. Niillä parannettiin pääosin ilman ja veden laatua, tehostettiin raaka-aineiden käyttöä ja energiaomavaraisuutta sekä pienennettiin päästö- ja vuotoriskiä. Maxaun ja Langerbruggen tehtaiden uudet kattilat, joissa voidaan käyttää erilaisia polttoaineita, lisäävät bioenergian osuutta tuotannossa ja parantavat energiaomavaraisuutta. Vuonna 2010 saatiin päätökseen useita merkittäviä ympäristöinvestointeja. Barcelonan tehtaan uudessa kierrätyskuitulaitoksessa nestepakkausten muovi- ja alumiiniosat sekä kuidut saadaan erotettua uusiokäyttöön. Sachsenin tehtaan uusi kaasuturbiini puolestaan pienentää merkittävästi tehtaan typen oksidien ja hiilidioksidin päästöjä.

Stora Enson ympäristötyö keskittyy kahteen päätekijään: tehtaiden ympäristövaikutusten pienentämiseen, joka on Stora Enson ensisijainen tavoite ja jokapäiväisen työn perusta, sekä raaka-aineiden mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön, jotta arvokkaita luonnonvaroja tai rahavaroja ei tuhlattaisi.

Stora Enso on sitoutunut ympäristönsuojelun jatkuvaan kehittämiseen. Päästöille ilmaan, prosessiveden kulutukselle ja jätemäärille on määritetty tiukat tavoitteet. Tuotantoon suhteutetut ympäristötavoitteet

koskevat Stora Enson sellu-, paperi- ja kartonkitehtaita. Tavoitteiden etenemistä seurataan neljännesvuosittain, ja tuloksista raportoidaan läpinäkyvästi joka vuosi.

Stora Ensolla on käytössä hallintajärjestelmät, joilla varmistetaan, että kaikki yksiköt noudattavat parhaita ympäristökäytäntöjä ja kehittävät työskentelytapojaan jatkuvasti. Stora Enson kaikkien sellu-, paperi- ja kartonkitehtaiden hallintajärjestelmät on ISO 14001 -sertifioitu.

Vuodesta 2009 lähtien ympäristötyössä on keskitytty erityisesti vedenkäyttöön liittyviin seikkoihin. Vedenpuutteesta on tulossa maailmanlaajuinen ongelma, joka edellyttää toimia erityisesti liike-elämältä ja teollisuudelta. Stora Enso on sitoutunut vastuulliseen vedenkäyttöön ja osallistuu aktiivisesti erilaisiin kansainvälisiin vedenkulutusta koskeviin hankkeisiin. Näitä ovat muun muassa YK:n Global Compact CEO Water Mandate -julistus sekä kestävän kehityksen yritysneuvoston (WBCSD) kehittämät työkalut vedenkulutuksen mittaukseen. Stora Enso on myös mukana kehittämässä kansainvälistä ISO-standardia vesimäärien laskentaan ja tekee yhteistyötä Water Footprint Network -järjestön kanssa, jonka kehittämää vesimäärien laskentamenetelmää on testattu Stora Enson Skoghallin tehtaalla Ruotsissa.

Stora Enson tavoitteena on vähentää suhteutettua prosessiveden kulutusta 10 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2013 mennessä. Vuonna 2010 tavoite eteni vain vähän. Suhteutettu prosessiveden kulutus on tällä hetkellä vähentynyt 5 % vuoden 2005 lähtötasosta.

Stora Enson tavoitteena on myös vähentää jäteveden kemiallista hapenkulutusta (COD) 10 % vuoden 2007 tasosta vuoden 2013 loppuun mennessä. Tuotantoon suhteutetut COD-päästöt vähenivät vuonna 2010 vain hieman ja ovat tällä hetkellä 2 % pienemmät kuin vuonna 2007.

Typen tuotantoon suhteutetut päästöt vähenivät, mutta fosforin päästöt kasvoivat vuonna 2010. Typpi- ja fosforiyhdisteitä käytetään biologisille jätevedenpuhdistusprosesseille tärkeiden mikro-organismien ravintolähteinä. Vesistön liiallinen typpi- ja fosforipitoisuus voi lisätä biologista aktiviteettia ja aiheuttaa rehevöitymistä. Sekä typen että fosforin tuotantoon suhteutetut päästöt ovat vähentyneet viimeisten viiden vuoden aikana merkittävästi, typen osalta 13 % ja fosforin osalta 17 %.

Vuoden 2010 loppuun mennessä Stora Enso oli vähentänyt hiilidioksidipäästöjä 20 % sellu-, paperi- ja kartonkitonnia kohti verrattuna vuoden 2006 lähtötasoon. Koska tavoite on siis jo saavutettu, uusi ja entistä tiukempi tavoite on määrä asettaa vuonna 2011. Merkittävä vähennys selittyy pääasiassa tuottavuuden paranemisella, entistä tehokkaampien laitteiden ja virtaviivaistettujen prosessien käytöllä, fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisellä sekä energian- ja lämmöntuotannon tehostamisella. Lisäksi kasvatettiin alemmilla hiilidioksidipäästöillä tuotetun sähkön ostoja, mikä osaltaan vähensi hiilidioksidipäästöjä.

Stora Enson rikkidioksidipäästöt kasvoivat hieman vuonna 2010. Konsernin tavoitteena on ollut vähentää SO2-päästöjä 30 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2013 mennessä. Vuonna 2010 Stora Enson SO2-päästöt olivat 26 % pienemmät kuin vuonna 2007. Stora Enso on vähentänyt suhteutettuja rikkidioksidipäästöjään 33 % ja typen oksidien (NOx) päästöjä 2 % vuosina 2006–2010.

Tuotannossa syntyvät jätteet, joita ei voida kierrättää, päätyvät kaatopaikoille. Vuonna 2010 Stora Enson kaatopaikkajätteen määrä kasvoi 17 kiloon tuotettua kartonki- ja paperitonnia kohti (16 kg/tonni vuonna 2009). Stora Enson tavoite tuotantoon suhteutetun kaatopaikkajätteen määrän vähentämisestä 5 % vuoden 2007 tasosta vuoden 2013 loppuun mennessä ei siten edennyt. Vuonna 2010 kaatopaikkajätettä syntyi 51 % enemmän (kg/tuotettu tonni) vuoden 2007 alkutasoon nähden. Tämä selittyy ennen kaikkea biopolttoaineiden lisääntyneellä käytöllä, sillä biopolttoaineista muodostuu enemmän tuhkaa kuin muista polttoaineista, sekä tuhkan hyötykäytön vähenemisellä.

Stora Enson tuotannossa syntyviä ongelmajätteitä ovat jäteöljyt, liuottimet, maalit, laboratoriokemikaalit sekä akut ja paristot. Stora Enson sellun, paperin ja kartongin tuotantoyksiköissä syntyi 2 895 tonnia ongelmajätettä vuonna 2010 eli vähemmän kuin vuonna 2009, jolloin ongelmajätettä syntyi 2 955 tonnia. Ongelmajätteet poltetaan energian tuottamiseksi tai käsitellään ja hävitetään turvallisesti lainmukaisissa ongelmajätteen käsittely- tai polttolaitoksissa. Stora Enso raportoi tuotannossa syntyvien ongelmajätteiden hävittämisestä kussakin toimintamaassa voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Merkittäviä ongelmajätteiden vuotoja tai päästöjä ei ollut vuonna 2010.

Tehtaiden sulkemisiin liittyviä ympäristönäkökohtia käsitellään kunkin toimintamaan lainsäädännön mukaan. Kemijärven tehtaan sulkemista vuonna 2008 koskeva ympäristölupa myönnettiin huhtikuussa 2010. Stora Enso valitti luvasta Vaasan hallinto-oikeuteen. Stora Enso teki kesä–marraskuussa 2010 tehdasalueella vuonna 2009 myönnetyn ympäristöluvan edellyttämiä maaperän puhdistustöitä.

Varmennetut ympäristötiedot julkaistaan erillisessä yhtiön yritysvastuutyöstä kertovassa raportissa (Sustainability Report 2010).

Joukkokanteet Yhdysvalloissa

Useat aikakauslehtipaperin ostajat nostivat Stora Ensoa vastaan lukuisia joukkokanteita (ja siviilikanteita) Yhdysvalloissa 2002 ja 2003 tapahtuneen aikakauslehtipaperin myynnin osalta ja vaativat korvauksia väitetyistä hintakartelleista aiheutuneista vahingoista. Yhdysvaltain liittovaltion tuomioistuin antoi 14.12.2010 ns. summary judgement -päätöksen, jota Stora Enso oli vaatinut suorien ostajien joukkokanteiden hylkäämiseksi. Päätös, josta kantajat ovat valittaneet, tarkoittaa sitä, että tuomio on annettu Stora Enson eduksi ja suorien ostajien joukkokanteet on todettu juridisesti perusteettomiksi. Jos valitus ei mene läpi, päätöksen perusteella voidaan hakea myös muiden jäljellä olevien siviilikanteiden hylkäämistä. Stora Enso ei ole tehnyt kyseisille kanteille kirjanpidollisia varauksia.

Muutokset konsernin johdossa ja organisaatiorakenteessa

Johtaja ja johtoryhmän jäsen Elisabet Salander Björklund jätti tehtävänsä Stora Ensossa 31.8.2010.

Stora Enso ilmoitti 13.8.2010 nimittäneensä Lars Häggströmin konsernin henkilöstöjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.10.2010 alkaen. Hän raportoi toimitusjohtaja Jouko Karviselle.

Osakepääoma

Stora Enso Oyj:llä on kaksi osakesarjaa: A ja R. Kaikki osakkeet oikeuttavat samansuuruiseen osinkoon, mutta niillä on eroa äänioikeudessa. Yhtiökokouksessa A-osakkeiden omistajalla on yksi ääni edustamaansa osaketta kohti. R-osakkeet tuottavat omistajalleen yhden äänen kymmentä osaketta kohti. Jokaisella osakkeenomistajalla on kuitenkin vähintään yksi ääni.

Vuoden aikana yhteensä 300 A-osaketta muunnettiin R-osakkeiksi. Osakemuunto merkittiin kaupparekisteriin 15.12.2010.

31.12.2010 Stora Enson liikkeeseen laskettuja A-sarjan osakkeita oli 177 149 784 kappaletta ja R-sarjan osakkeita 612 388 715 kappaletta. Yhtiön omistuksessa ei ollut A-sarjan osakkeita. Yhtiön omistuksessa oli 919 317 R-sarjan osaketta, joiden nimellisarvo oli 1,6 milj. euroa. Omistusosuus vastaa 0,12 % yhtiön osakepääomasta ja 0,04 % äänimäärästä. Stora Enson liikkeeseenlaskettuja osakkeita oli yhtensä 789 538 499. Osakkeiden äänimäärä oli 238 388 655.

Hallituksella ei ole tällä hetkellä oikeutta laskea liikkeeseen, ostaa tai myydä Stora Enson osakkeita.

Omistusjakauma 31.12.2010

	% osakekannasta	% äänistä
Suomalaiset yhteisöt	16.1	22.0
Solidium Oy*	12.3	25.1
Suomalaiset yksityiset osakkeenomistajat	3.0	2.1
Ruotsalaiset yhteisöt	15.0	31.2
Ruotsalaiset yksityiset osakkeenomistajat	3.9	2.9
ADR-todistusten haltijat Hallintarekisteröidyt (muut kuin suomalaiset/ruotsalaiset)	4.1	1.3
osakkeenomistajat	45.6	15.4

* Kokonaan Suomen valtion omistama

Tiedot 15 suurimmasta osakkeenomistajasta osake- ja äänimäärän mukaan ovat kohdassa Stora Enso pääomamarkkinoilla.

Omistusmääräjakauma 31.12.2010

Lukumäärän mukaan, A-osake	Osakkeen omistajat	%	kpl	%
1–100	2 604	37,61	144 404	0,08
101–1 000	3 626	52,38	1 400 268	0,79
1 001–10 000	654	9,45	1 573 945	0,89
10 001–100 000	33	0,48	649 406	0,37
100 001–1 000 000	1	0,01	618 789	0,35
1 000 001–	5	0,07	172 762 972	97,52
Yhteensä	6 923	100,00	177 149 784	100,00

Lukumäärän mukaan,	Osakkeen
R-osake	omistajat	%	kpl	%
1–100	5 118	21,02	342 217	0,06
101–1 000	13 950	57,31	6 358 063	1,04
1 001–10 000	4 824	19,82	13 014 465	2,12
10 001–100 000	352	1,45	8 908 919	1,46
100 001–1 000 000	73	0,30	25 456 666	4,15
1 000 001–	24	0,10	558 308 385	91,17
Yhteensä	24 341	100,00	612 388 715	100,00

Euroclear Finlandin mukaan

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Stora Enso ilmoitti tammikuussa 2011 aikovansa investoida 285 milj. euroa uuteen aaltopahvin raaka-ainetta tuottavaan koneeseen Puolan Ostrolekassa. Lisäksi Stora Enson ja Araucon yhteisyritys Montes del Plata investoi 1,9 mrd. Yhdysvaltain dollaria 1,3 miljoonan tonnin huipputason sellutehtaaseen Punta Pereirassa Uruguayssa. Tammikuussa Stora Enso ilmoitti myös vahvistavansa Rakentamisen ratkaisut liiketoimintaansa ja investoivansa 23 milj. euroa ristiinliimattuja puuelementtejä (CLT) valmistavan tuotantoyksiköön Ybbsin sahalla Itävallassa.

Lyhyen aikavälin näkymät

Sanomalehtipaperin kysynnän arvioidaan heikentyvän hieman Euroopassa, mutta pysyvän Euroopan ulkopuolisilla markkinoilla ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Euroopassa päällystetyn aikakauslehtipaperin kysynnän odotetaan vahvistuvan hieman ja päällystämättömän aikakauslehtipaperin kysynnän vahvistuvan vuoden takaisesta.

Hienopaperin kysynnän odotetaan olevan edellisvuoden tasolla, mutta kausiluonteisesti hieman vahvempaa kuin vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä. Kuluttajapakkauskartongin kysynnän odotetaan vahvistuvan ja teollisuuspakkausten kysynnän vahvistuvan jonkin verran vuoden takaisesta. Puutuotteiden kysynnän odotetaan olevan hieman vahvempaa kuin vuosi sitten, mutta hieman heikompaa kuin vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä.

Sanomalehtipaperin euromääräisten hintojen odotetaan olevan vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla Euroopassa vuoden 2009 tasolla ja Euroopan ulkopuolisilla markkinoilla huomattavasti korkeammat kuin vuonna 2009. Suurin osa aikakauslehtipaperin puolivuosittaisista sopimuksista on solmittu, joten aikakauslehtipaperin hintojen paikallisissa valuutoissa odotetaan nousevan vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla edellisestä neljänneksestä.

Hienopaperin hintojen odotetaan pysyvän edellisen neljänneksen tasolla. Kuluttajapakkauskartongin ja teollisuuspakkausten hintojen odotetaan nousevan hieman edellisestä neljänneksestä. Puutuotteiden hintojen odotetaan laskevan jonkin verran vuoden 2010 viimeisestä neljänneksestä.

Pohjois-Afrikan levottomuuksien ja Australian tulvien odotetaan vaikuttavan negatiivisesti Puutuotteiden tuloksentekokykyyn vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä.

Konsernin liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia odotetaan olevan suurempi vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä kuin vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä, parantuneesta kustannusrakenteesta ja hinnoittelusta johtuen.

Konsernin ennakoi kustannusinflaation ilman sisäisiä toimenpiteitä olevan 3 % koko vuodelta 2011. Siitä suurin osa kohdistuu ensimmäiselle vuosipuoliskolle. Stora Enson omien toimenpiteiden odotetaan korvaavan kustannusinflaation vaikutukset kokonaan. Koko vuoden 2010 toteutunut kustannusinflaatio ilman sisäisiä toimenpiteitä oli 2 %.

Ehdotus osingonmaksusta

Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2010 oli 1 450 415 520,55 euroa. Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikauden voitosta maksetaan osakkeenomistajille osinkoa 0,25 euroa osakkeelta, kokonaissummaltaan enintään 197 384 624,75 euroa.

Osinko-oikeus on osakkeenomistajalla, joka osingon täsmäytyspäivänä 27.4.2011 on merkitty joko Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon tai Euroclear Swedenissä rekisteröityjen osakkeiden osalta Euroclear Sweden AB:n pitämään omistajaluetteloon. Euroclear Sweden AB huolehtii osingon maksusta Euroclear Swedenissä rekisteröidyille osakkeille ja osinko maksetaan Ruotsin kruunuina. Deutsche Bank Trust Company Americas huolehtii osingonmaksusta Deutsche Bank Trust Company Americasin hallinnoimien ADR-todistusten haltijoille ja osinko maksetaan Yhdysvaltain dollareina.

Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinko maksetaan 11.5.2011.

Yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 20.4.2011 klo 16.00 Marina Congress Centerissä, Katajanokanlaituri 6, Helsinki.

Konsernitilinpäätös

Konsernin tuloslaskelma

		31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	Liite	2010	2009	2008
Jatkuvat toiminnot
Liikevaihto	3	10 296,9	8 945,1	11 028,8
Liiketoiminnan muut tuotot Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen	6	159,1	172,8	120,2
muutos		64,2	-200,5	-78,1
Biologisten hyödykkeiden nettomuutos	14	-4,0	-3,3	-18,2
Materiaalit ja palvelut		-6 451,6	-5 464,3	-6 815,7
Toimituskulut ja komissiot		-1 010,1	-833,6	-1 127,1
Henkilöstökulut	7	-1 375,3	-1 349,6	-1 669,1
Liiketoiminnan muut kulut	6	-482,2	-833,1	-752,6
Osuus osakkuus- ja omistusyhteisyritysten tuloksesta	15	112,5	111,8	7,6
Poistot ja arvonalentumiset	12	-282,7	-1 152,9	-1 422,4
Liiketulos	3	1 026,8	-607,6	-726,6
Rahoitustuotot	9	91,6	209,3	356,7
Rahoituskulut	9	-192,5	-488,5	-523,9
Tulos ennen veroja		925,9	-886,8	-893,8
Tuloverot	10	-156,6	8,6	214,8
Tilikauden tulos: Jatkuvat toiminnot		769,3	-878,2	-679,0
Tilikauden tulos verojen jälkeen: Lopetetut toiminnot	5	-	-	4,3
Tilikauden tulos: Koko liiketoiminta		769,3	-878,2	-674,7
Jakaantuminen omistajille:
Emoyhtiön omistajille	20	766,0	-879,7	-673,4
Vähemmistöosuudet	21	3,3	1,5	-1,3
Tilikauden tulos		769,3	-878,2	-674,7
Osakekohtainen tulos
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, Koko liiketoiminta, euroa Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen	34	0,97	-1,12	-0,85
tulos, Jatkuvat toiminnot, euroa	34	0,97	-1,12	-0,86

Oheiset liitetiedot ovat osa konsernitilinpäätöstä.

Konsernin laaja tuloslaskelma

			31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	Liite	2010	2009	2008
Tilikauden tulos		769,3	-878,2	-674,7
Muut laajan tuloksen erät
Etuuspohjaisten järjestelyjen vakuutusmatemaattiset tappiot	22	-32,5	-20,4	-12,7
Suoraan omaan pääomaan kirjattu voitto
vaiheittaisesta hankinnasta	4	-	3,9	-
Myytävissä olevat rahoitusvarat	16	95,9	180,3	-398,0
Valuutta- ja hyödykesuojaukset Osuus osakkuus- ja omistusyhteisyritysten muista	29	107,7	224,1	-312,3
laajan tuloksen eristä	29	9,2	-8,5	-9,4
Oman pääoman nettoinvestointien muuntoerot	30	305,6	252,6	-328,3
Vähemmistöosuuksien muuntoerot	21	5,1	5,9	-5,5
Nettosijoituksen suojaukset	30	-9,8	0,7	1,3
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvä tulovero	10	-13,4	-65,0	88,8
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen		467,8	573,6	-976,1
Laaja tulos yhteensä		1 237,1	-304,6	-1 650,8
Laajan tuloksen jakaantuminen:
Emoyhtiön omistajille		1 228,7	-312,0	-1 644,7
Vähemmistöosuudet	21	8,4	7,4	-6,1
		1 237,1	-304,6	-1 650,8

Konsernin tase

				31.12.
Milj. euroa		Liite	2010	2009	2008
Varat
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo Muut aineettomat hyödykkeet	O O	13 13	214,8 52,6	208,3 71,4	207,6 77,5
Maa-alueet, rakennukset, koneet ja kalusto	O	13	5 066,9	4 700,2	5 413,7
		13	5 334,3	4 979,9	5 698,8
Biologiset hyödykkeet	O	14	190,5	152,5	133,6
Päästöoikeudet	O		41,0	25,3	67,0
Osuudet osakkuus- ja omistusyhteisyrityksissä	O	15	1 744,0	1 481,3	1 042,5
Myytävissä olevat julkisesti noteeratut osakkeet	I	16	78,7	71,7	154,9
Myytävissä olevat muut osakkeet	O	16	879,4	778,5	954,3
Pitkäaikaiset lainasaamiset	I	19	126,5	159,6	130,3
Laskennalliset verosaamiset	T	10	111,0	155,8	74,5
Muut pitkäaikaiset varat	O	17	37,2	30,4	16,2
			8 542,6	7 835,0	8 272,1
Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus	O	18		1 281,6	1 693,6
			1 474,6
Verosaamiset	T	10	1,7	2,4	25,0
Lyhytaikaiset korottomat saamiset	O	19	1 621,8	1 362,6	1 583,2
Korolliset saamiset	I	19	285,1	221,2	251,1
Rahavarat	I		1 110,9	890,4	415,8
			4 494,1	3 758,2	3 968,7
Varat yhteensä			13 036,7	11 593,2	12 240,8
Oma pääoma ja velat
Emoyhtiön osakkeenomistajille kohdistuva oma pääoma
Osakepääoma		20	1 342,2	1 342,2	1 342,2
Ylikurssirahasto			76,6	76,6	2 276,4
Omat osakkeet		20	-10,2	-10,2	-10,2
Suoraan omaan pääomaan kirjatut nettotulot		29	852,0	668,3	334,0
Kertyneet muuntoerot		30	103,7	-194,6	-443,8
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto			633,1	2 042,1	-
Kertyneet voittovarat			2 439,5	2 079,6	2 768,8
Tilikauden tulos			766,0	-879,7	-673,4
			6 202,9	5 124,3	5 594,0
Vähemmistöosuudet		21	51,8	58,2	56,5
Oma pääoma yhteensä			6 254,7	5 182,5	5 650,5
Pitkäaikaiset velat
Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvät varaukset	O	22	320,5	305,0	299,0
Muut varaukset	O	24	148,6	180,4	202,3

Laskennalliset verovelat	T	10	422,6	364,4	277,5
Korollinen pitkäaikainen velka	I	28	3 259,2	2 898,4	3 007,8
Muut pitkäaikaiset korottomat velat	O	25	62,0	43,1	28,5
			4 212,9	3 791,3	3 815,1
Lyhytaikaiset velat
Korollisten velkojen lyhennyserät	I	28	303,5	814,8	437,4
Korolliset velat	I	28	440,7	210,1	587,7
Käytössä olevat luottolimiitit	I		7,8	13,4	43,2
Lyhytaikaiset korottomat velat	O	25	1 697,1	1 473,0	1 602,1
Verovelat	T	10	120,0	108,1	104,8
			2 569,1	2 619,4	2 775,2
Oma pääoma ja velat yhteensä			13 036,7	11 593,2	12 240,8

O-kirjaimella merkityt erät sisältyvät sidottuun pääomaan. I-kirjaimella merkityt erät sisältyvät korollisiin nettovelkoihin. Tkirjaimilla merkityt erät sisältyvät verovelkaan.

Oheiset liitetiedot ovat osa konsernitilinpäätöstä.

Konsernin rahavirtalaskelma

			31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	Liite	2010	2009	2008
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos		769,3	-878,2	-674,7
Suojaustulos laajasta tuloslaskelmasta		97,3	233,4	-280,9
Oikaisuerät:
Verot	10	156,6	-8,6	-212,7
Poistot ja arvonalentumiset	12	282,7	1 152,9	1 468,5
Biologisten hyödykkeiden muutos	14	4,0	3,3	18,2
Optioiden ja optioiden suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos		-5,1	-43,7	6,1
Osuus osakkuus- ja omistusyhteisyritysten tuloksesta	15	-112,5	-111,8	-7,6
Aineelliset ja aineettomien hyödykkeiden ja sijoitusten
myyntivoitot/-tappiot	6	-7,9	248,5	-12,5
Kuluiksi kirjatut kertyneet muuntoerot ja oman pääoman
suojaukset	5, 6, 30	-1,2	5,3	-32,3
Nettorahoituserät	9	100,9	279,2	172,7
Osakkuus- ja omistusyhteisyritysten osinkotuotot	15	12,3	7,5	13,5
Saadut korot		28,8	9,9	26,9
Maksetut korot		-113,0	-113,5	-191,2
Saadut osingot ja muut tuotot	9	0,3	-	0,2
Muut rahoituserät, netto		-66,9	-116,7	211,3
(Maksetut) / saadut tuloverot Nettokäyttöpääoman muutos ilman ostettuja tai myytyjä	10	-62,0	-3,0	25,5
liiketoimintoja		-271,7	638,0	81,5
Liiketoiminnan rahavirta		811,9	1 302,5	612,5
Investointien rahavirta
Ostetut konserniyritysten osakkeet	4	-13,0	-8,4	-4,5
Osakkuus- ja omistusyhteisyritysosuuksien hankinnat	15	-16,3	-128,5	-53,9
Myytävissä olevien sijoitusten hankinnat	16	-6,7	-2,3	-8,8
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin	3, 13	-377,0	-388,3	-648,3
Investoinnit biologisiin hyödykkeisiin	14	-23,4	-35,4	-58,3
Myydyt konserniyritykset	4	1,5	7,1	171,4
Osakkuus- ja omistusyhteisyritysosuuksien myynnistä
saadut tulot	15	-	8,9	0,1
Myytävissä olevien sijoitusten myynnistä saadut tulot Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnistä	16	0,8	23,8	15,6
saadut tulot	13	28,6	60,5	52,0
Pitkäaikaisten saamisten nettomuutos		42,9	-24,2	-16,2
Investointien rahavirta		-362,6	-486,8	-550,9
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen nostot		791,8	636,1	303,6
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset		-1 180,6	-411,3	-634,2
Lyhytaikaisten lainojen nettomuutos		318,5	-359,9	4,0
Maksetut osingot ja pääoman palautukset		-157,7	-157,7	-354,9
Investoinnit vähemmistöosuuksiin vähennettynä osingolla	21	-1,2	-7,7	-4,2

Rahoituksen rahavirta	-229,2	-300,5	-685,7
Rahavirtojen nettomuutos	220,1	515,2	-624,1
Rahavarat hankituissa yrityksissä	0,5	4,4	-
Rahavarat myydyissä yrityksissä	-2,9	-0,1	-31,3
Muuntoerot	8,4	-15,1	148,7
Rahavarat tilikauden alussa	877,0	372,6	879,3
Rahavarat tilikauden lopussa, netto	1 103,1	877,0	372,6
Rahavarat tilikauden lopussa	1 110,9	890,4	415,8
Käytössä olevat luottolimiitit vuoden lopussa	-7,8	-13,4	-43,2
	1 103,1	877,0	372,6

Oheiset liitetiedot ovat osa konsernitilinpäätöstä.

Konsernin rahavirtalaskelma

Rahavirtalaskelman liitetiedot

			31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	Liite	2010	2009	2008
Nettokäyttöpääoman muutos:
Varastojen muutos		-112,1	468,7	49,5
Korottomien saamisten muutos:
Lyhytaikaiset		-190,3	261,6	-38,9
Pitkäaikaiset		-3,2	0,6	5,5
Korottomien velkojen muutos:
Lyhytaikaiset		163,6	-90,3	-4,9
Pitkäaikaiset		-65,2	-34,2	59,8
Lyhytaikaisten korollisten saamisten muutos		-64,5	31,6	10,5
		-271,7	638,0	81,5
Ei-kassavaikutteiset investoinnit
Investoinnit yhteensä		377,0	394,4	658,3
Maksetut summat		-377,0	-388,3	-648,2
Rahoitusleasingillä rahoitetut investoinnit		0,0	6,1	10,1
Konserniyritysten hankinta	4
Hankinnan rahavirta
Yritysten hankintameno		13,0	8,4	4,5
Hankittujen yritysten rahavarat		-0,5	-4,4	-
Vaiheittaisesta hankinnasta omaan pääomaan kirjattu ylijäämä		-	3,9	-
Kertyneisiin voittovaroihin kirjattu vähemmistöosuuksien ostoihin liittyvä tuotto		7,6	-	-
Hankintahinta yhteensä		20,1	7,9	4,5
Hankittu netto-omaisuus
Nettokäyttöpääoma		0,1	20,4	0,1
Liiketoiminnassa käytetyt aineelliset hyödykkeet	13	4,8	17,6	4,0
Verovelat	10	-0,6	16,0	-0,4
Korolliset velat		-0,8	-44,1	-1,0
Vähemmistöosuudet	21	13,6	-2,0	1,8
Hankittu netto-omaisuus yhteensä		17,1	7,9	4,5
Liikearvo	13	3,0	-	-
Hankittu netto-omaisuus ja liikearvo yhteensä		20,1	7,9	4,5
Konserniyritysten myynnit	4
Myyntien rahavirta
Myyntien rahavirta		1,5	7,1	171,4
Myytyjen yritysten rahavarat		-2,9	-0,1	-31,3

		-1,4	7,0	140,1
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa
Myytävissä olevat arvopaperit	16	-	-	50,0
Osakkuus- ja omistusyhteisyritysten osakkeet	15	-	87,7	6,9
Hankitut vähemmistöosuudet	21	-	-	3,3
Myyntihinta yhteensä		-1,4	94,7	200,3
Myyty netto-omaisuus
Nettokäyttöpääoma		6,7	2,1	173,8
Liiketoiminnassa käytetyt aineelliset hyödykkeet	13	0,8	74,3	281,8
Biologiset hyödykkeet	14	-	18,3	-
Korolliset saamiset (pl. rahavarat)		2,1	-	-
Verovelat	10	-8,6	-	-26,7
Korolliset velat		-7,7	-	-230,1
		-6,7	94,7	198,8
Myyntivoitto	4, 6, 13	5,3	-	1,5
Myyty netto-omaisuus yhteensä		-1,4	94,7	200,3

Oheiset liitetiedot ovat osa konsernitilinpäätöstä.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

M i l j. eu ro a	Os ke a ä äo p m a	Y l i ku i rs s ha to ra s j a v ar a ha to ra s	S i j i te tu o n va p aa n om an ä äo p m an ha to ra s	Om t a k ke t os a e	Va i he i t ise ta n ha k in n na n de l uu lee n ar vo s ks tu en l i j ä äm ä y	My äv is t y ä o lev t s a ho i tu ra s t va ra	Va lu t ta u j a hy ö dy ke j k su o au t se	Va lu t ta u j a ö hy dy ke j k su o au k t o se sa ku -j us a h isy i te y r ks iss ä ty	Ke ty r ne e to m uu n j t er o a t to ne inv es in ien to t j k su o au t se	t Ke ty t r ne e i t to vo t va ra	Em o ön h i t y is ta om j ien os uu s	V ä he m ö is t m de t os uu	Y h ä te en s
ä äo Om a p m a 3 1. 1 2. 2 0 0 7	1 3 4 2, 2	2 2 7 6, 4	-	1 0, 2 -		8 9 9, 1 -	6 2,	4 -1 1 ,	-1 1 5, 6	3 1 4 0, 4	7 5 9 3, 6	7 1, 9	7 6 6 5, 5
T i l i ka de tu los u n	-		- -	-		- -		- -	-	-6 7 3, 4	-6 7 3, 4	-1 3 ,	-6 7 4, 7
Mu laa j t u an tu lo ks ä t en e r
j en ne n v er o a	-		- -	-		-3 9 8, 0 -	3 1 2, -	3 -9 4 ,	3 2 7, 0 -	1 3, 4 -	-1 0 6 0, 1	-4 8 ,	-1 0 6 4, 9
Mu i h in laa j an lo ks i in tu en e r
l i i t ty ä tu lov v er o	-		- -	-		9, 5 -	8 3,	8 -	1, 2 -	3, 3 -	8 8, 8	-	8 8, 8
La j tu los a a ä h te						3 8 5	2 2	5 -9 4	3 2 2	6 9 1	-1 6 4 7	-6 1	-1 6 5 8
y en s	-		- -	-		8, - -	8, -	,	8, -	0, -	4,	,	0,
Vu te 2 0 0 7 o en
l i i t ty ä v j j ko va ro en a	-		- -	-		- -		- -	-	3 5 4, 9 -	-3 5 4, 9	-4 2 ,	-3 5 9, 1
Yr i j ty to t so s a i t												-3	-3
-m y y nn V ä he is ö t mm	-		- -	-		- -		- -	-	-	-	3 ,	3 ,
de to os uu n o s	-		- -	-		- -		- -	-	-	-	-1 8 ,	-1 8 ,
ä äo Om a p m a
3 1. 1 2. 2 0 0 8	1 3 4 2, 2	2 2 7 6, 4	-	1 0, 2 -		5 1 0, 6 -	1 6 6, -	1 -1 0, 5	4 4 3, 8 -	2 0 9 5, 4	5 5 9 4, 0	5 6, 5	5 6 5 0, 5
T i l i ka de los tu u n	-		- -	-		- -		- -	-	8 7 9, 7 -	-8 7 9, 7	1, 5	-8 7 8, 2

Mu t laa j u an ä tu lo ks t en e r j en ne n v er o a	-	-	-	-	3, 9	1 8 0, 3	2 2 4, 1	-8 5 ,	2 5 3, 3	2 0, 4 -	6 3 2, 7	5, 9	6 3 8, 6
Mu i h in laa j an tu lo ks i in en e r l i i ä lov t ty tu er o v	-	-	-	-	-	6, 7 -	8, 8 5 -	-	4, 1 -	4, 6	5, -6 0	-	5, -6 0
La j tu los a a h ä te y en s	-	-	-	-	3, 9	1 7 3, 6	1 6 5, 3	-8 5 ,	2 4 9, 2	8 9 5, 5 -	-3 1 2, 0	7, 4	-3 0 4, 6
Vu te 2 0 0 8 o en l i i ä t ty v j j ko va ro en a	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-2 2	-2 2
Yr i ty to t j so s a i t -m y y nn V ä he is t ö	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	, -3 4 ,	, -3 4 ,
mm de to os n o s uu S i ir to j ko ke lp ise a o en	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-0 1 ,	-0 1 ,
om aa n ä äo p ma an P ä äo lau ma np a	-	-2 0 2, 1 4	2 0 2, 1 4	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
tu s	-	-1 7, 7 5	-	-	-	-	-	-	-	-	5 -1 7, 7	-	5 -1 7, 7
Om ä äo a p m a 3 1. 1 2. 2 0 0 9	1 3 4 2, 2	6, 6 7	2 0 4 2, 1	1 0, 2 -	3, 9	6 8 4, 2	0, 8 -	-1 9, 0	1 9 4, 6 -	1 1 9 9, 9	5 1 2 4, 3	5 8, 2	5 1 8 2, 5
T i l i ka de tu los u n	-	-	-	-	-	-	-	-	-	7 6 6, 0	7 6 6, 0	3, 3	7 6 9, 3
Mu t laa j u an lo ks ä tu t en e r j en ne n v er o a Mu i h in laa j an	-	-	-	-	-	9 5, 9	1 0 7, 7	9, 2	2 9 5, 8	3 2, 5 -	4 7 6, 1	5, 1	4 8 1, 2
tu lo ks i in en e r l i i ä lov t ty tu v er o	-	-	-	-	-	0, 1 -	2 9 -	-	2, 5	1 3, 2	-1 3, 4	-	-1 3, 4
La j los tu a a h te ä y en s	-	-	-	-	-	9 5, 8	7 8, 7	9, 2	2 9 8, 3	7 4 6, 7	1 2 2 8, 7	8, 4	1 2 3 1 7,

Om ä äo a p m a 3 1. 1 2. 2 0 1 0	1 3 4 2, 2	7 6, 6	6 3 3, 1	1 0, 2 -	3, 9	7 8 0, 0	7 7, 9	-9 8 ,	1 0 3, 7	3 2 0 5, 5	6 2 0 2, 9	5 1, 8	6 2 5 4, 7
i i h in t tov vo ar o	-	-	-1 2 5 1, 3	-	-	-	-	-	-	1 2 5 1, 3	-	-	-
S i ir to ke ty is i in r ne
P ä äo lau ma np a ( 0, 2 0 E U R / tu s ke ) os a	-	-	-1 5 7, 7	-	-	-	-	-	-	-	-1 5 7, 7	-	-1 5 7, 7
V ä he is ö t mm de to os uu n o s	-	-	-	-	-	-	-	-	-	7, 6	7, 6	-7 6 ,	-
Yr i ty to t j so s a i t -m y y nn	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-6 0 ,	-6 0 ,
Vu te 2 0 0 9 o en l i i ä t ty v j j ko va ro en a	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-1 2 ,	-1 2 ,

Tilinpäätöksen liitetiedot

Liite 1. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Päätoiminnot

Stora Enso Oyj ("yhtiö") on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka rekisteröity osoite on Kanavaranta 1, 00160 Helsinki. Yhtiön osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä ja Tukholmassa. Stora Enso Oyj:n ja sen tytäryritysten (yhdessä "Stora Enso" tai "konserni") liiketoiminta jakautuu seuraaviin liiketoiminta-alueisiin: Painopaperi, Hienopaperi, Pakkaukset, Puutuotteet ja Muut. Viimeksi mainittuun ryhmään kuuluvat Puunhankinta ja tukitoimintoina energiaosasto ja pääkonttori sekä muut konsernitoiminnot. Konsernin päämarkkina-alue on Eurooppa, ja liiketoiminta kasvaa koko ajan myös Aasiassa sekä Etelä-Amerikassa.

Yhtiön hallitus on hyväksynyt 15. helmikuuta 2011 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi.

Laatimisperiaatteet

Stora Enson konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionin käyttöön ottaman kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti (International Financial Reporting Standards, IFRS), joka sisältää kansainväliset tilinpäätösstandardit (IAS) sekä International Financial Reporting Interpretations Committeen (IFRIC) tulkinnat. Täyden IFRS:n ja EU:n omaksuman IFRS:n väliset erot eivät vaikuta tähän tilinpäätökseen. Konsernitilinpäätös käsittää yhdistellyt yhtiön ja tytäryritysten tilinpäätöstiedot, jotka perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, lukuun ottamatta alla erikseen mainittuja poikkeuksia.

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Stora Enso Oyj:n lisäksi kaikki ne yritykset, joiden äänivallasta emoyhtiö omistaa joko suoraan tai välillisesti enemmän kuin puolet. Myös ne yritykset, joissa Stora Enso -konsernilla on vähemmän kuin 50 % äänivallasta, on yhdistetty konsernitilinpäätökseen, mikäli konsernilla on yhtiössä pääomistajien kanssa tehtyihin sopimuksiin perustuva määräysvalta. Mahdollisten voimassa olevien tai vaihdettavien äänimäärien olemassaolo ja vaikutus otetaan myös huomioon, kun arvioidaan, yhdistetäänkö yksikkö konsernitilinpäätökseen. Merkittävimmät tytäryritykset esitetään liitteessä 32, Merkittävimmät konserniyritykset.

Osakkuusyritykset, joissa Stora Ensolla on huomattava vaikutusvalta – joka yleisesti tarkoittaa 20–50 % osuutta äänivallasta – on yhdistetty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Tällöin konsernitulokseen sisällytetään konsernin omistusosuutta vastaava osuus osakkuusyrityksen tuloksesta vähennettynä liikearvon arvonalentumisilla. Osakkuusyrityksissä konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Tärkeimmät osakkuusyritykset esitetään liitteessä 15, Osakkuus- ja omistusyhteisyritykset. Osakkuusyrityksen kirjanpitoarvo kuvastaa konsernin osuutta osakkuusyrityksen nettovarallisuudesta lisättynä hankinnasta aiheutuneella liikearvolla. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista on yhtä suuri tai suurempi kuin sijoituksen kirjanpitoarvo, osakkuusyritysosakkeet merkitään taseeseen nolla-arvoon. Konsernin osuuden ylittäviä tappioita ei oteta huomioon, ellei konserni ole velvollinen täyttämään sellaisia osakkuusyrityksen velvoitteita, jotka konserni on taannut tai joihin se muutoin on sitoutunut.

Yhteisyritykset, joita Stora Enso hallitsee yhdessä kolmansien osapuolten kanssa, on yhdistetty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä, kuten yllä on kuvattu. Tärkeimmät yhteisyritykset esitetään liitteessä 15, Osakkuus- ja omistusyhteisyritykset.

Yritysostot kirjataan hankintamenomenetelmällä siten, että ostettu yritys yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä päivästä lukien, jona se hankitaan. Myydyt yritykset puolestaan kirjataan konsernitilinpäätökseen siihen päivään asti, jolloin yrityksestä luovutaan.

Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, realisoitumattomat sisäiset katteet ja konsernin sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Tytäryritysten sekä osakkuus- ja

omistusyhteisyritysten tilinpäätösten laatimisperiaatteita on tarvittaessa muutettu Stora Enson laatimisperiaatteiden mukaisiksi. Vähemmistöosuudet esitetään oman pääoman erillisenä osana.

Vähemmistöosuudet

Vähemmistöosuudet esitetään tilinpäätöksessä konsernin omassa pääomassa. Vähemmistön ja emoyhtiön omistajien suhteellinen osuus voitosta tai tappiosta esitetään tuloslaskelmassa tilikauden voiton jälkeen. Vähemmistön ja emoyhtiön omistajien välisiä liiketapahtumia käsitellään omassa pääomassa, ja näin ollen niitä käsitellään oman pääoman muutoslaskelman yhteydessä sekä liitteessä 21, Vähemmistöosuudet. Vähemmistöosuuksien arvostamisperiaatteesta päätetään kunkin yritysoston kohdalla erikseen.

Vuonna 2010 voimaan tulleet uudet ja muutetut standardit, jotka eivät ole vaikuttaneet tilinpäätökseen

• IFRS 1 IFRS-standardien ensimmäinen käyttöönotto Lisäpoikkeuksia ensimmäiseen käyttöönottoon (Muutos) sisältää öljy- ja kaasuvarojen sekä vuokrasopimusten kirjaamiseen liittyviä lisäpoikkeuksia takautuvasta soveltamisesta.
• IFRS 2 Osakeperusteiset maksut Konsernin käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset liiketoimet selventää konsernin käteisvaroina maksettavien osakeperusteisten liiketoimien vaikutusaluetta ja kirjaamista.
• IFRS 5 (muutos) Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot selventää myytävänä olevien pitkäaikaisten omaisuuserien kirjaamista.
• IFRS 8 (muutos) Toimintasegmentit selventää segmenttien omaisuustietojen kirjaamista.
• IAS 1 (muutos) Tilinpäätöksen esittäminen selventää velkainstrumenttien luokitusta.
• IAS 7 (muutos) Rahavirtalaskelmat koskee investointien rahavirtojen luokittelua.
• IAS 17 (muutos) Vuokrasopimukset poistaa erityisohjeistuksen, joka koskee maa-alueen luokittelua rahoitusleasing- tai muuksi vuokrasopimukseksi.
• IAS 36 (muutos) Omaisuuserien arvon alentuminen koskee sitä, mille rahavirtaa tuottavalle yksikölle liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten.
• IAS 39 (muutos) Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen Suojauskohteiksi hyväksyttävät erät. Standardin mukaan yhteisön on sallittua määrittää suojattavaksi jokin muu kuin rahoitusinstrumentin käyvän arvon kokonaismuutos tai rahavirtojen kokonaisvaihtelu. Standardi säätelee myös inflaation määrittämistä suojattavaksi riskiksi tai rahoitusinstrumentin osaksi tietyissä tilanteissa.
• IFRIC 17 Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille sisältää ohjeita siihen, miten yhteisön omistajilleen osinkoina jakamia muita varoja, kuin käteisvaroja, käsitellään kirjanpidossa.

Uudet standardit sekä sellaiset muutokset ja tulkinnat jo julkaistuihin standardeihin, jotka eivät olleet vielä voimassa vuonna 2010

• IFRS 1 (muutos) Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto (voimaan 1.1.2011) sisältää IFRSstandardien käyttöönottoa koskevia lisäpoikkeuksia. Muutos ei ole konsernin kannalta olennainen.
• IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot muutokset, jotka edellyttävät rahoitusvarojen siirtämistä koskevien tietojen laajempaa esittämistä, tulevat voimaan 1.7.2011. Muutokset eivät ole konsernin kannalta olennaisia.
• IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot IFRS-standardeihin toukokuussa 2010 tehdyt muutokset, jotka tulevat voimaan 1.1.2011, sisältävät lisävaatimuksia siitä, mitä tietoja rahoitusinstrumenteista ja niihin liittyvistä riskeistä liitetiedoissa annetaan. Muutokset eivät ole konsernin kannalta olennaisia.
• IFRS 9 Rahoitusvarat luokittelu ja arvostaminen (voimaan 1.1.2013), jota sovelletaan takautuvasti, sisältää uusia rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista koskevia vaatimuksia. Velkainstrumentit voidaan arvostaa jaksotettuun hankintamenoon, mikäli liiketoimintamallia sekä rahoitusvarojen sopimukseen perustuvien rahavirtojen ominaisuuksia koskevat ehdot täyttyvät. Käypään arvoon arvostusta voidaan käyttää joissakin tapauksissa. Osakesijoitukset voidaan arvostaa käypään arvoon kirjaamalla niiden muutokset muihin laajan tuloksen eriin siten, että vain osingot kirjataan tulosvaikutteisesti. Kaikki muut velkainstrumentit arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Rahoitusvaroihin ei sovelleta kytkettyjen johdannaisten käsitettä tämän standardin mukaisesti, joten

instrumentti tulee luokitella ja arvostaa edellä mainittujen ohjeiden mukaisesti. Standardi ei vaikuta konsernitilinpäätökseen.

• IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen selventää oman pääoman muutosten esittämistä 1.1.2011 lukien. Muutoksen ei odoteta vaikuttavan tilinpäätökseen.
• IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä (voimaan 1.1.2011) täsmentää lähipiirin määritelmää ja sisältää osittaisen poikkeuksen lähipiiriä koskevista liitetietovaatimuksista julkiseen valtaan sidoksissa olevissa yhteisöissä sekä eksplisiittisen vaatimuksen lähipiiriin liittyvien sitoumusten esittämisestä. Täsmennys ei vaikuta konsernitilinpäätökseen.
• IAS 32 (muutos) Rahoitusinstrumentit: esittämistapa Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu (voimaan 1.1.2011) edellyttää, että rahoitusinstrumentti, joka antaa haltijalleen oikeuden ostaa kiinteän määrän yhteisön oman pääoman ehtoisia instrumentteja kiinteään hintaan missä tahansa valuutassa, luokitellaan pääomainstrumentiksi, mikäli yhteisö tarjoaa rahoitusinstrumenttia kaikille samaan luokkaan kuuluvien, muihin kuin johdannaisiin kirjattavien omien pääomainstrumenttiensa nykyisille omistajille suhteessa näiden omistusosuuteen. Ennen muutosta liikkeeseen lasketut oikeudet (oikeudet ja optiot), jotka olivat muun kuin liikkeeseenlaskijan toimintavaluutan määräisiä, kirjattiin johdannaisiin. Muutoksen ei odoteta vaikuttavan konsernin taloudelliseen asemaan tai raportoituun tulokseen.
• IAS 34 (muutos) Osavuosikatsaukset (voimaan 1.1.2011) sisältää merkittävien tapahtumien esittämisperiaatteita koskevia ohjeita. Muutos saattaa vaikuttaa konsernitilinpäätöksessä esitettyihin tietoihin merkittävien tapahtumien osalta.
• IFRIC 13 (muutos) Kanta-asiakasohjelmat (voimaan 1.1.2011) selventää kanta-asiakasetujen käypään arvoon arvostamista. Muutos ei vaikuta tilinpäätökseen.
• IFRIC 14 (muutos) Etukäteen suoritetut vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvat maksut (voimaan 1.1.2011). Muutosta on sovellettava takautuvasti sen aikaisimman vertailukauden alusta, joka esitetään ensimmäisessä tilinpäätöksessä, jossa yhteisö soveltaa tätä tulkintaa. Sitä sovelletaan silloin, kun yhteisö, jota vähimmäisrahastointivaatimus koskee, suorittaa järjestelyyn maksun etukäteen. Muutoksen mukaan tällainen maksu voidaan kirjata varoihin. Muutos ei vaikuta tilinpäätökseen.
• IFRIC 19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla (voimaan 1.1.2011) edellyttää voiton tai tappion kirjaamista tilikauden tulokseen silloin, kun velka on suoritettu laskemalla liikkeeseen oman pääoman ehtoisia instrumentteja. Kirjattavan voiton tai tappion määrä on rahoitusvelan kirjanpitoarvon ja liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten instrumenttien käyvän arvon erotus. Tulkintaa ei sovelleta, jos vaihtamista koskevat ehdot sisältyivät alkuperäiseen sopimukseen (esimerkiksi vaihtovelkakirjaan), eikä yleisiin hallintatapahtumiin. Tulkinnalla voi olla vaikutusta, mikäli oman pääoman ehtoisia instrumentteja lasketaan liikkeeseen.

Ulkomaanrahanmääräiset liiketoimet

Ulkomaanrahanmääräiset liiketoimet kirjataan kirjanpitoon toteutumispäivän kurssiin. Kunkin kuukauden päättyessä valuuttamääräiset taseen saamiset ja velat arvostetaan kuukauden lopun kurssiin. Liiketapahtumien kurssierot kirjataan vastaaville tuloslaskelmatileille liikevoittoon, ja rahoituserien kurssierot kirjataan nettomääräisinä rahoitustuottoihin ja -kuluihin, paitsi silloin kun ne täyttävät nettoinvestointisuojauksen kriteerit ja kirjataan omaan pääomaan. Ei-monetaaristen erien, kuten myytävissä olevaksi luokitellun pääoman, muuntoerot on kirjattu omaan pääomaan.

Raportointivaluutan muunto – Tytäryritykset

Tytäryritysten, joiden toiminta- ja tilinpäätösvaluutta on muu kuin euro, tuloslaskelmat muunnetaan konsernin raportointivaluuttaan tilikauden keskikurssin mukaan. Näiden yritysten taseet muunnetaan raportointivaluuttaan tilinpäätöspäivän kurssin mukaan. Euroalueen ulkopuolella sijaitseviin tytär-, osakkuus- ja omistusyhteisyrityksiin tehtyjen nettomääräisten sijoitusten muuntoerot ja näitä sijoituksia tehokkaasti suojaavien rahoitusinstrumenttien arvostukset kirjataan suoraan oman pääoman muuntoeroihin, kuten on esitetty kohdassa Konsernin laaja tuloslaskelma sekä liitteessä 30, Kertyneet muuntoerot ja oman pääoman suojaus. Yritysmyyntien tai lopettamisten yhteydessä kertyneet muuntoerot sisällytetään myyntivoittoon tai -tappioon. Kertynyttä muuntoeroa kirjataan tuloslaskelman kautta myös osakepääoman ja sijoituksen takaisinmaksun sekä liiketoimintayksikön osittaisen myynnin yhteydessä.

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset arvostetaan alun perin käypään arvoon ja jälkeenpäin odotettuun realisoitumisarvoon. Epävarmat saamiset arvioidaan tilinpäätöshetkellä saamisten riippumattoman, kattavan tarkastelun perusteella. Epävarmoista saamisista johtuvat tappiot kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin. Myyntisaamiset esitetään lyhytaikaisissa varoissa lyhytaikaisina saamisina.

Rahavarat

Rahavarat sisältävät rahat ja pankkisaamiset sekä muut varat, joiden alkuperäinen maturiteetti on alle kolme kuukautta. Käytössä olevat luottolimiitit sisältyvät taseessa lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin.

Sijoitukset

Konserni luokittelee markkinakelpoisiin velka- ja arvopapereihin sekä noteeraamattomiin arvopapereihin tehdyt sijoitukset kolmeen ryhmään, jotka ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien rahoitusvarojen tarkoituksena on tuottaa voittoa lyhyellä aikavälillä, ja ne arvostetaan tuloslaskelmassa käypään arvoon ja esitetään osana lyhytaikaisia sijoituksia. Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset on tarkoitettu pidettäväksi erääntymiseensä saakka, ja ne raportoidaan osana pitkäaikaisia sijoituksia. Konsernilla ei ollut näihin ryhmiin luokiteltavia sijoituksia vuonna 2010. Sijoitukset noteerattuihin ja noteeraamattomiin osakkeisiin sekä payment-in-kind-velkakirjoihin (PIK) luokitellaan myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi. Johto tekee sijoitusten luokitteluun liittyvät päätökset ostohetkellä ja arvioi luokitusta säännöllisesti.

Myytävänä olevat omaisuuserät kirjataan alun perin käypään arvoon, ja niistä johtuvat voitot ja tappiot kirjataan nettomääräisinä muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omassa pääomassa. Kun ne myydään, kumulatiivinen käyvän arvon oikaisu kirjataan tuloslaskelmaan. Arvonalentumistesti suoritetaan, jos varojen markkina-arvo on alle kirjanpitoarvon yli vuoden ajan. Jos johto uskoo, että arvonalentuminen on pysyvä, sitä vastaava osa käyvän arvon rahastosta kirjataan tuloslaskelmaan.

Lainasaamiset

Lainasaamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määriteltävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Ne merkitään alun perin käypään arvoon taseeseen ja niitä arvioidaan säännöllisesti sekä systemaattisesti perintäkelpoisuuden suhteen. Mikäli jonkin lainasaatavan arvo on alentunut, tehdään kirjanpitoarvon ja odotettavissa olevien rahavirtojen nykyarvon alijäämän kattamiseksi varaus. Korkotuotto lainasaatavista sisältyy rahoituseriin. Alle 12 kuukauden kuluessa erääntyvät lainasaamiset esitetään lyhytaikaisissa varoissa korollisina saamisina ja 12 kuukauden jälkeen erääntyvät lainasaamiset pitkäaikaisina lainasaamisina.

Velat

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon vähennettynä transaktiokustannuksilla. Seuraavina tilikausina velat esitetään jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Mahdollinen ero transaktiokustannuksilla vähennetyn saadun vastikkeen ja lunastushinnan välillä kirjataan tuloslaskelmaan velan juoksuajalle jaksotettuna. Korkokulut kirjataan tuloslaskelmaan suoriteperusteisesti.

12 kuukauden jälkeen erääntyvät velat on luokiteltu taseessa pitkäaikaisiksi, mutta alle 12 kuukauden kuluessa erääntyvät lyhennykset on esitetty lyhytaikaisissa veloissa korollisten velkojen lyhennyserinä. Lyhytaikaiset yritystodistuslainat, pankkilainat ja muut korolliset lainat, jotka erääntyvät alle 12 kuukauden kuluessa, on esitetty lyhytaikaisten velkojen kohdassa Korolliset velat.

Johdannaiset ja suojaukset

Johdannaiset kirjataan hankittaessa taseeseen käypään arvoon ja arvostetaan käypään arvoon jokaisena tilinpäätöspäivänä. Syntyvien voittojen ja tappioiden kirjaaminen riippuu suojauskohteen luonteesta. Kun johdannaissopimukset solmitaan, konserni määrittää ne saamisten tai velkojen käyvän arvon muutosten suojaukseksi (käyvän arvon suojaus), ennakoidun liiketoimen tai kiinteän sitoumuksen suojaukseksi

(rahavirran suojaus), ulkomaiseen yksikköön tehdyn sijoituksen suojaukseksi tai johdannaissopimuksiksi, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä IAS 39:n mukaisesti.

Käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan suojattavien varojen tai velkojen käyvän arvon muutosta vastaan sellaisista johdannaisista, jotka on määritelty käyvän arvon suojauksiksi, jotka täyttävät suojauslaskennan soveltamisedellytykset ja jotka ovat erittäin tehokkaita.

Käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omassa pääomassa suojausrahastossa sellaisista johdannaisista, jotka on määritelty rahavirran suojauksiksi, jotka täyttävät suojauslaskennan soveltamisedellytykset ja jotka ovat tehokkaita. Oman pääoman muutokset käsitellään konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Omaan pääomaan kirjatun johdannaisen kertyneet voitot tai tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sen tilikauden tuotoksi tai kuluksi, jolla suojauksen kohde kirjataan tuloslaskelmaan.

Kun suojausinstrumentti erääntyy, myydään, lopetetaan, käytetään, kumotaan tai suojausinstrumentti ei enää täytä IAS 39:n mukaisia suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä, oman pääoman kertyneet voitot tai tappiot jäävät omaan pääomaan ja ne käsitellään kirjanpidossa tuottoina tai kuluina, kun sitoumus tai ennakoitu liiketoimi lopulta kirjataan tuloslaskelmaan. Jos sitoumuksen tai ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, kirjataan omassa pääomassa raportoidut kertyneet voitot tai tappiot kuitenkin välittömästi tilikauden tuloslaskelmaan.

Vaikka tietyt johdannaissopimukset täyttävätkin konsernin riskienhallinnan asettamat tehokkaan suojauksen vaatimukset, ne eivät täytä IAS 39:n kaikkia suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä. Tällaisten suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset, mukaan lukien suojauslaskennan alaisten suojausten tehoton osa, kirjataan tuloslaskelmaan käypään arvoon. Myynteihin ja ostoihin sekä henkilöstön etuuksiin liittyvien johdannaisten käyvän arvon muutokset esitetään liikevoitossa ja kyseiset erät on eritelty liitteessä 29, Rahoitusinstrumentit, sekä liitteessä 7, Henkilöstökulut. Kaikkien muiden johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin.

Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus käsitellään kirjanpidossa kuten rahavirran suojaus, ja konserni käyttää joko johdannaisia tai lainaa tähän tarkoitukseen. Jos suojausinstrumentti on johdannainen, suojauksen tehokkaan osan voitto tai tappio esitetään oman pääoman muuntoeroissa, kuten konsernin laajassa tuloslaskelmassa on esitetty. Tehottoman osan voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Muuntoerot, jotka liittyvät ulkomaiseen yksikköön tehtyä nettosijoitusta suojaaviin velkoihin, kirjataan myös omaan pääomaan muuntoeroihin ja tehoton osa kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan.

Konserni dokumentoi liiketoimen alusta lähtien suojausinstrumentin ja suojauskohteen välisen yhteyden, kuten myös riskienhallinnan tavoitteen ja sen taustalla vaikuttavan suojautumisstrategian. Tämä prosessi sisältää kaikkien suojaaviksi määriteltyjen rahoitusinstrumenttien yhdistämisen tiettyihin varoihin, velkoihin, kiinteisiin sitoumuksiin tai tuleviin tapahtumiin. Konserni myös dokumentoi sekä suojauksen alkuhetkellä että jatkuvasti arviolaskelman siitä, kumoavatko suojaukseen käytettävät johdannaiset erittäin tehokkaasti suojattavan kohteen käyvän arvon tai siihen liittyvän rahavirran muutoksia.

Rahoitusinstrumenttien käypä arvo

Julkisen kaupankäynnin kohteena olevien johdannaisten, mukaan lukien kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien ja myytävissä olevien rahoitusvarojen (tai -instrumenttien), käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivänä noteerattuun markkinahintaan. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan tulevien rahavirtojen nykyarvona. Valuuttatermiinisopimukset arvostetaan tilinpäätöspäivänä tilinpäätöspäivän valuuttatermiinikursseihin. Arvostettaessa johdannaisia ja muita rahoitusinstrumentteja, jotka eivät ole kaupankäynnin kohteina, konserni käyttää useita menetelmiä ja tekee arvostuksen tilinpäätöspäivän markkinatilanteen perusteella. Pitkäaikaisiin velkoihin käytetään identtisten tai vastaavanlaisten instrumenttien noteerattuja markkinahintoja tai jälleenmyyntihintoja. Muiden rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrityksessä käytetään erilaisia menetelmiä, kuten optioiden yleisesti hyväksyttyjä arvonmääritysmalleja sekä tulevaisuuden rahavirtojen diskontattuja arvoja. Vuoden sisällä erääntyvien

rahoitussaamisten ja -velkojen nimellisarvon, mukaan lukien arvioidut vähennykset, oletetaan vastaavan käypiä arvoja. Rahoitusvelkojen käyvät arvot arvioidaan diskonttaamalla tulevat rahavirrat sellaisella markkinakorolla, jonka konserni joutuisi maksamaan vastaavista rahoitusinstrumenteista tilinpäätöshetkellä.

Rahoitusinstrumenttien ostot ja myynnit kirjataan kauppapäivänä eli päivänä, jona konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin. Rahoitusinstrumentit kirjataan pois taseesta, kun oikeudet saada tai maksaa rahavirtoja rahoitusinstrumenteista ovat menneet umpeen tai ne on siirretty tai kun konserni on siirtänyt rahoitusinstrumenttien riskit, edut ja sitoumukset.

Tuloutusperiaate

Liikevaihto sisältää tuotteiden, raaka-aineiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot oikaistuna välillisillä veroilla, myynnin oikaisuerillä ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla. Tuotot tavaroiden myynnistä tuloutetaan sillä hetkellä, kun tuotteen omistukseen liittyvät riskit ja edut siirtyvät ostajalle eikä konsernilla ole enää valvonta- eikä määräysvaltaa tuotteeseen. Yleensä tämä tarkoittaa sitä hetkeä, jona tuote on toimitettu sovitun toimituslausekkeen mukaisesti asiakkaalle.

Stora Enson toimitusehdot perustuvat Incoterms 2000 -toimituslausekekokoelmaan, joka on Kansainvälisen kauppakamarin julkaisema toimituslausekkeiden määritelmien kokoelma. Konsernin myyntiä koskevat yleisimmät toimituslausekkeet ovat:

• D-lausekkeet, joiden mukaan myyjän on toimitettava tuotteet sovittuun määräpaikkaan, yleensä ostajan toimitiloihin. Myynnin toteutumishetki on toimitus ostajalle sovitussa määräpaikassa sovittuna aikana.
• C-lausekkeet, joiden mukaan myyjä järjestää ja maksaa kuljetuksen sovittuun määräpaikkaan sekä tietyt muut kulut. Konsernin vastuu tuotteista kuitenkin päättyy, kun tuotteet on luovutettu rahdinkuljettajalle käytettävän lausekkeen mukaisesti. Myynnin toteutumishetki on siten se, jona myyjä luovuttaa tavaran rahdinkuljettajalle sovittuun määräpaikkaan kuljettamista varten.
• F-lausekkeet, joiden mukaan ostaja järjestää kuljetuksen ja vastaa siitä. Myynnin toteutumishetki on tuotteiden toimittaminen ostajan rahdinkuljettajalle.

Jos paikalliset säännöt johtavat yllä olevista säännöistä poikkeavaan laskutukseen, tämän tuoton vaikutus on laskettu ja oikaistu.

Palveluista saadut tuotot kirjataan, kun palvelu on suoritettu.

Lähetys- ja käsittelymenot

Lähetyskuluja ei laskuteta erikseen vaan ne sisältyvät asiakkailta laskutettavien tuotteiden arvoon, jos Stora Enso on vastuussa kuljetuksista. Kuljettamisesta aiheutuvat kulut sisältyvät tuloslaskelman materiaaleihin ja palveluihin.

Tutkimus ja kehitys

Tutkimusmenot kirjataan kuluksi toteutumishetkellä, ja ne sisältyvät konsernin tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin. Kehityskulut kirjataan myös kuluksi toteutumishetkellä, ellei voida varmistua siitä, että niistä saadaan taloudellista hyötyä tulevaisuudessa, jolloin ne aktivoidaan aineettomina hyödykkeinä ja poistetaan niihin liittyvän tuottokauden aikana.

Tietokoneohjelmistojen kehitysmenot

Jos uuden ohjelmiston hankinta- ja kehitysmeno liittyy selvästi määriteltävissä olevaan ja ainutlaatuiseen tuotteeseen, johon konsernilla on määräysvalta ja josta saatava pitkäaikainen hyöty yli vuoden ajalta on suurempi kuin sen kustannukset, se kirjataan taseeseen aineettomaksi hyödykkeeksi ja poistetaan arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Internet-sivujen kustannukset kirjataan kuluksi syntymishetkellä.

Ympäristövelvoitteet

Aikaisemman liiketoiminnan vaikutusten korjaamisesta syntyneet kustannukset, jotka eivät lisää nykyisiä tai tulevia tuottoja, kirjataan kuluksi. Ympäristölakien ja -säädösten nykytulkintaan perustuen ympäristövastuut kirjataan, mikäli on todennäköistä, että on syntynyt vastuu ja sen määrä voidaan luotettavasti arvioida.

Lopetettavat toiminnot ja myytävä omaisuus

Lopetettava toiminto syntyy, kun päätetään yksittäisen suunnitelman mukaisesti luopua kokonaan tai olennaisilta osin konsernin merkittävästä erillisestä liiketoiminta-alueesta tai maantieteellisestä toimintaalueesta, jonka omaisuus ja tulos voidaan erottaa fyysisesti, liiketoiminnallisesti ja raportointitarkoituksessa ja joka on myyty tai luokitellaan myytäväksi. Omaisuus luokitellaan myytävänä olevaksi, kun on erittäin todennäköistä, että omaisuuserästä saatava tuotto tulee kertymään myynnistä eikä omaisuuserän jatkuvasta käytöstä.

Tuloverot

Konsernin verot sisältävät konserniyritysten verot, jotka perustuvat tilikauden verotettavaan tulokseen, sekä aikaisempien tilikausien verot, laskennallisten verojen muutokset ja osuudet osakkuus- ja omistusyhteisyritysten veroista.

Laskennalliset verot lasketaan taselähtöisen velkamenetelmän mukaan, jolloin kaikista omaisuuserien ja velkojen kirjanpito- sekä verotusarvojen väliaikaisista eroista lasketaan nettovaikutus kulloinkin voimassaolevia tai voimaantulevia verokantoja käyttäen. Laskennallisia veroja ei kirjata seuraavista omaisuuseristä: varojen tai velkojen alun perin kirjatuista arvoista, liiketoimintojen yhdistämisestä syntyvästä vähennyskelvottomasta liikearvosta sekä tytär- ja osakkuusyrityksiin tehdyistä sijoituksista. Laskennalliset verosaamiset pienentävät verotettavasta tulosta maksettavia tuloveroja tulevina vuosina. Laskennallisia verosaamisia kirjataan vain siinä määrin kuin on todennäköistä, että niitä voidaan hyödyntää tulevien tilikausien verotettavaa tuloa vastaan, riippumatta siitä, muodostuvatko verosaamiset jaksotuseroista vai verotappioista.

Liikearvo

Liikearvo sisältää tulevia taloudellisia hyötyjä omaisuuseristä, joita konserni ei yritysoston yhteydessä voi määrittää ja kirjata erikseen. Liikearvo lasketaan yritysoston hankintamenon ja hankitun yrityksen nettoomaisuuden käyvän arvon erotuksena hankintahetkellä. Liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden odotetaan hyötyvän yritysostosta. IFRS 3:n mukaisesti yritysoston hankintameno vastaa luovutettua kauppasummaa, ostetussa yrityksessä olevan vähemmistöosuuden arvoa sekä ostetusta yrityksestä aiemmin omistetun osuuden käypää arvoa. Euroalueen ulkopuolella sijaitsevien yritysten hankinnasta aiheutuva konserniliikearvo käsitellään konsernitilinpäätöksessä ulkomaisen yrityksen varallisuutena ja muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivän valuuttakurssiin.

Liikearvosta ei tehdä poistoja, mutta sille tehdään arvonalentumistesti vuosittain tai useammin, jos arvonalentumisesta on viitteitä.

Konserniyksikön myynnistä aiheutuvat voitot ja tappiot sisältävät myytyyn yksikköön liittyvän liikearvon määrän.

Osakkuus- ja omistusyhteisyrityksen ostosta syntyvä liikearvo sisältyy sijoituksen kirjanpitoarvoon, ja sen arvonalentumista arvioidaan kyseisen sijoituksen osana. Konsernin osuus yritysoston hankintamenon ja hankitun yrityksen netto-omaisuuden käyvän arvon erotuksesta kirjataan uudelleenarvioinnin jälkeen välittömästi tuloslaskelmaan.

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet on kirjattu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon, ja ne poistetaan tasapoistoin taloudellisena vaikutusaikanaan. Taloudelliset vaikutusajat vaihtelevat kolmesta kymmeneen vuoteen ja patenttien osalta kahteenkymmeneen vuoteen. Hankitut aineettomat hyödykkeet kirjataan taseessa erilleen liikearvosta, mikäli ne täyttävät hyödykkeen määritelmän, ovat eriteltävissä tai jos ne syntyvät sopimuksista tai laillisista oikeuksista ja jos niiden käypä arvo voidaan määritellä luotettavasti.

Muut yrityskaupan yhteydessä kirjatut aineettomat hyödykkeet kuin konserniliikearvo koostuvat markkinointiin ja asiakkaisiin liittyvistä tai sopimus- ja teknologiapohjaisista aineettomista hyödykkeistä. Tyypillisiä markkinointiin sekä asiakkaisiin liittyviä aineettomia hyödykkeitä ovat tuotemerkit, tuote- ja palvelunimet, yhteismerkit, tuotetakuumerkinnät, asiakaslistat, tilaukset tai tilauskanta, asiakassopimukset sekä niihin liittyvät asiakassuhteet. Sopimus- ja teknologiapohjaiset aineettomat hyödykkeet ovat tyypillisesti lisenssi- ja rojaltisopimuksia tai patentoituja teknologiaan tai alaan liittyviä salaisuuksia, kuten luottamuksellisia kaavoja, prosesseja tai reseptejä. Asiakassopimusten ja niihin liittyvien asiakassuhteiden käypä arvo määritellään oletettujen asiakkuuksien pysyvyyden ja asiakkuuksien arvioidun kestoajan rahavirtojen mukaan. Tuotemerkkien arvo määritellään diskontatun rahavirran analyysillä käyttämällä rojaltimetodia.

Aineelliset hyödykkeet

Konserniyritysten aineelliset hyödykkeet on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon lisättynä tarvittaessa hyödykkeen käytöstä poistamisesta tulevaisuudessa toteutuvilla kuluilla. Uuden tytäryrityksen oston yhteydessä tulevat aineelliset hyödykkeet arvostetaan käypään arvoonsa ostopäivänä. Poistot lasketaan tasapoistomenetelmällä ja oikaistaan mahdollisilla arvonalentumis- tai myyntikuluilla. Tasearvo edustaa hankintamenoa vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla. Rakennusaikaiset korot pitkäaikaista rakennusaikaa edellyttävistä hankkeista aktivoidaan aineellisiin hyödykkeisiin osaksi hankintamenoa rakennusajalta.

Maa-alueista ei tehdä poistoja, koska niillä ei katsota olevan taloudellista pitoaikaa. Muiden aineellisten hyödykkeiden ryhmien poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin:

Aineellisten hyödykkeiden ryhmä	Poistoaika vuosina
Teollisuusrakennukset	10–50
Toimisto- ja asuinrakennukset	20–50
Puuhioketehtaat	15–20
Vesivoimalaitokset	40
Paperi-, kartonki- ja sellutehtaat, pääkoneet 20
Raskas koneisto	10–20
Pakkaus- ja hylsytehtaat	10–15
Sahat	10–15
Tietokoneet	3–5
Ajoneuvot	5
Toimistokalusto	3–5
Rautatiet, satamat	20–25
Metsäautotiet	10–35
Tiet, kentät, sillat	15–20
Aineettomat hyödykkeet	3–20

Normaalit kunnossapito- ja korjauskustannukset kirjataan kuluksi syntymishetkellä, mutta merkittävät uudistus- ja parannusinvestoinnit aktivoidaan ja poistetaan niihin liittyvän päähyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana. Aineellisten hyödykkeiden luovutus tai käytöstä poistaminen kirjataan poistamalla hankintameno ja kertyneet poistot kirjanpidosta ja mahdollinen luovutushetken arvon ja poistamattoman hankintamenon erotus kirjataan tuloslaskelmassa arvonalentumisiin. Myyntivoitot esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Varaosat on merkitty aineellisiin hyödykkeisiin, jos niiden arvo on merkittävä ja jos niitä käytetään useammalla kuin yhdellä tilikaudella tai niitä käytetään vain tietyn aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen yhteydessä. Kaikissa muissa tapauksissa varaosat on merkitty vaihto-omaisuuteen ja kirjattu tuloslaskelmaan sitä mukaa kuin niitä käytetään.

Arvonalentumiset

Useimpien omaisuuserien kirjanpitoarvo arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdollisen arvonalentumisen tunnistamiseksi. Liikearvoa testataan vuosittain. Jos arvonalentumiseen viittaavia tekijöitä ilmenee, arvioidaan omaisuuserän kerrytettävissä olevaksi rahamääräksi nettomyyntihinta tai sitä korkeampi käyttöarvo. Arvonalentuminen kirjataan, jos kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän.

Aikaisemmin tehty arvonalentumiskirjaus aineellisista hyödykkeistä perutaan, jos kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämistä koskevat arviot ovat muuttuneet. Arvonalentumiskirjauksen peruuttaminen ei silti saa johtaa korkeampaan kirjanpitoarvoon kuin mikä taseessa olisi ollut, jos arvonalentumista ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu. Liikearvosta tehtyä arvonalentumista ei peruta.

Aineettomille ja aineellisille hyödykkeille tehdään arvonalentumistestejä rahavirtaa tuottavan yksikön tasolla, kun taas liikearvon yhteydessä arvonalentumistestit tehdään rahavirtaa tuottavissa yksiköissä tai yksiköiden ryhmässä matalimmalla tasolla, jolla ryhmän liikearvoa sisäisissä hallinnointitarkoituksissa seurataan.

Vuokrasopimukset (Leasing)

Aineellisten hyödykkeiden vuokrasopimukset, joissa konsernille siirtyy olennainen osa omistamisen eduista ja riskeistä, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Muunlaiset aineellisten hyödykkeiden vuokrasopimukset luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimukset merkitään taseeseen sopimuksen alkaessa varoiksi määrään, joka on yhtä suuri kuin hyödykkeen käypä arvo sopimuksen alkamisajankohtana, tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen. Rahoitusmenot kohdistetaan vuokra-ajan tilikausille siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti. Vastaavat leasingvuokravastuut rahoituskustannuksella vähennettynä sisältyvät korollisiin velkoihin. Rahoituksen korko-osuus kirjataan tuloslaskelmaan leasingsopimuksen aikana. Rahoitusleasingillä hankitut omaisuuserät poistetaan joko suunnitelman mukaan taloudellisena pitoaikana tai sitä lyhyemmän leasingsopimuksen keston mukaan.

Muiden vuokrasopimusten vuokrat merkitään kuluiksi tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa. Jos muu vuokrasopimus puretaan ennen vuokra-ajan umpeutumista, kaikki sopimuksen purkamisesta vuokranottajalle aiheutuvat kustannukset kirjataan kuluksi purkamisjaksolta. Leasingsopimusten lakkauttamisen yhteydessä saadut edut kirjataan diskontattuina.

Saadut valtionavustukset

Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät valtionavustukset vähennetään hyödykkeen hankintahinnasta ja nettohankintameno aktivoidaan taseeseen. Muut valtionavustukset kirjataan systemaattisesti tulona jaksoille, joilla niitä vastaava kulu syntyy.

Biologiset hyödykkeet

IAS 41 Maatalous edellyttää, että biologiset hyödykkeet, kuten Stora Enson osalta kasvava puusto, on kirjattava taseeseen markkina-arvoonsa. Konsernin metsät on kirjattu käypään arvoon vähennettynä myyntihetken arvioiduilla, puunkorjuuseen liittyvillä menoilla, mikä perustuu siihen oletukseen, että näiden hyödykkeiden käypä arvo on luotettavasti määritettävissä. Stora Enso myös varmistaa, että konsernin osuus osakkuusyritysten metsäomistuksen arvosta on yhdenmukainen konsernin laskentaperiaatteiden kanssa.

Konsernin metsäomaisuuden arvo perustuu diskontattujen rahavirtojen malleihin, jolloin biologisten hyödykkeiden käypä arvo lasketaan jatkuvien toimintojen rahavirtojen pohjalta eli kestävän metsänhoidon perusteella ja kasvupotentiaali huomioon ottaen. Ennustettuun puun kasvuun perustuvat vuosittaiset korjuut kerrotaan toteutuneilla puun hinnoilla, ja saadusta arvosta vähennetään lannoitteiden kustannukset sekä korjuukustannukset. Biologisten hyödykkeiden käypä arvo mitataan tuottavan metsäalueen yhden kasvukauden korjuiden nykyarvona ottaen huomioon ympäristö- ja muut rajoitukset.

Käyvän arvon katsotaan olevan kustannusten tasolla, kun biologinen muuttuminen on ollut vähäistä tai muuttumisen ei odoteta vaikuttavan merkittävästi hintaan. Tämä vaihtelee hyödykkeiden sijainnin ja lajin mukaan.

Päästöoikeudet ja päästökauppa

Konserni on osallisena Euroopan päästökaupassa, jossa sille on allokoitu tietty määrä hiilidioksidipäästöoikeuksia tietylle ajanjaksolle. Päästöoikeudet lisäävät konsernin aineettomien hyödykkeiden ja valtionavustuksien määrää sekä velvoittavat konsernin luovuttamaan toteutusjaksolla toteutuneita päästöjä vastaavan päästöoikeusmäärän. Päästöoikeudet on kirjattu aineettomiin hyödykkeisiin konsernin saadessa ne haltuun, ja niiden arvostus perustuu tuon päivän käypään arvoon. Jos päästöoikeuksien markkina-arvo laskee merkittävästi niiden kirjanpitoarvon alle ja lasku katsotaan pysyväksi, arvonalentuminen kirjataan oikeuksista, joita konserni ei aio käyttää sisäisesti. Varaus päästöoikeuksien palautusvelvoitteen täyttämiseksi perustuu toteutuneisiin päästöihin, ja palautusvelvoitteen täyttämiseen käytetään saatuja päästöoikeuksia kirjanpitoarvolla laskettuna. Mahdolliset yli menevät päästöt arvostetaan aikajakson lopun markkinahinnalla.

Tehdyt päästöt kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan materiaaleihin ja palveluihin allokaatiopäivän käypään arvoon. Markkinoilta ostetut päästöoikeudet kirjataan kuluiksi hankintahintaan. Vastaavasti liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjataan vastaavan kokoinen hyvitys, jonka johdosta allokoitujen päästöjen vaikutus eliminoituu. Täten tuloslaskelmaan ei synny alkujaossa allokoitujen päästöoikeuksien osalta tulosvaikutusta. Mahdollinen tulosvaikutus syntyy ainoastaan allokaation ylittävien päästöjen vuoksi tehdyistä lisäostoista, ylijäämäoikeuksien myynnistä tai sellaisten oikeuksien arvonalentumisesta, joita ei tarvita sisäiseen käyttöön.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus esitetään taseessa hankintamenon tai sitä alemman nettorealisointiarvon määräisenä. Hankintameno määritellään FIFO-menetelmällä tai vaihtoehtoisesti painotetun keskihinnan menetelmällä, mikäli se johtaa likimain samaan lopputulokseen kuin FIFO-menetelmä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno käsittää raaka-aineet, välittömät palkat, poistot ja muut välittömät kustannukset sekä tuotteisiin kohdistuvan osuuden tuotannon välillisistä kustannuksista ilman korkokuluja. Nettorealisointiarvo on arvioitu myyntihinta tavanomaisessa liiketoiminnassa vähennettynä tuotteiden valmiiksi saattamisesta ja myynnistä aiheutuvilla menoilla.

Mikäli tuotteen valmistuskulut ylittävät tilapäisessä markkinatilanteessa sen nettorealisointiarvon, tehdään arvonoikaisu. Tasearvojen oikaisuja tehdään myös vanhoille, hidaskiertoisille ja vanhentuneille tuotteille sekä varaosille. Yksityiskohtaisempia tietoja tasearvojen oikaisuista on liitteessä 11, Tasearvojen arvostukset ja liitteessä 18, Vaihto-omaisuus. Taseessa ne puolestaan vähennetään varastojen tasearvosta.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja kun on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja että velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Ympäristön ennalleen palauttamiseen liittyvät ympäristövaraukset tehdään projektin alkaessa, ja varauksena aktivoidut kustannukset poistetaan omaisuuserän taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Varaukset diskontataan nettonykyarvoonsa, jos rahan aika-arvon vaikutukset ovat olennaisia.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan jaksolta, jona konserni sitoutuu suunnitelmaan juridisesti tai tosiasiallisesti. Varaukseen kirjataan ne kustannukset, jotka sisältyvät lopettamissuunnitelmaan tai aiheutuvat suoraan siitä, jotka ovat tulosta jatkuvasta sopimusvelvoitteesta, josta ei ole jatkuvaa taloudellista hyötyä, tai jotka liittyvät velvoitteen purkamisesta aiheutuvaan sanktioon.

Työsuhde-etuudet

Konsernilla on eri puolilla maailmaa useita maksupohjaisia ja etuuspohjaisia eläkejärjestelmiä, joihin kuuluvaa omaisuutta hallinnoivat yleensä erilliset säätiöt ja rahastot. Eläkejärjestelyt ja työsuhteen jälkeiset järjestelyt rahoitetaan yleensä työntekijöiltä ja asianomaisilta konserniyrityksiltä perittävin maksuin, jotka

perustuvat riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen suosituksiin. Konsernin suoritukset maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan sinä kautena, johon maksusuoritus liittyy.

Etuuspohjaisissa järjestelyissä taloudelliset kustannukset määritetään ennakoituun etuusoikeusyksikköön (projected credit unit) perustuvalla menetelmällä. Menetelmän mukaan eläkejärjestelyjen kustannukset kirjataan tuloslaskelmaan jaksottamalla säännönmukaiset kustannukset työntekijän työvuosille hyväksyttyjen vakuutusmatemaatikkojen vuosittain laatimien vakuutusmatemaattisten laskelmien mukaisesti. Eläkevastuuna esitetään tulevien arvioitujen eläkemaksujen nykyarvo, joka lasketaan käyttämällä korkona valuutaltaan tai juoksuajaltaan vastaavien (highly rated corporate bonds) tai valtion velkasitoumusten korkoja tilanteesta riippuen.

Konserni kirjaa kaikki tietyistä etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä aiheutuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot välittömästi suoraan omaan pääomaan, kuten konsernin laajassa tuloslaskelmassa on esitetty. Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot tunnistetaan kuitenkin järjestelyihin tehtävien muutosten yhteydessä, ja karttuvat menot esitetään tuloslaskelmassa. Karttumattomat summat poistetaan systemaattisesti karttumisjaksolla. Konsernitaseeseen kirjataan täysi varaus kaikista suunnitelman vajauksista oikaistuna aiemmilla työsuoritukseen perustuvilla kuluilla, joita ei ole vielä poistettu.

Johdon osakeoptiot ja -kannustimet

Kaikki osakeperusteiset maksut (synteettiset optio-ohjelmat ja muut johdon palkitsemis- ja kannustusohjelmat) kirjataan tuloslaskelmaan henkilöstökuluiksi oikeuden syntymisajanjaksolla. Synteettiset optio-ohjelmat 2000–2007 on suojattu optioiden suojausinstrumenteilla (Total Return Swap), jotka maksetaan käteissuorituksin. Konsernilla on täten mahdollisuus saada käteissuorituksia, jotka osittain kompensoivat muutokset osakkeen kurssissa sen myöntämispäivän ja maksupäivän välillä.

Työsuorituksen käypä arvo, joka on saatu optioiden vastikkeena, määritetään optioiden käypänä arvona myöntämispäivänä ja kirjataan kuluksi option oikeuden syntymisajanjaksolla. Velka arvostetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä uudelleen käypään arvoonsa käyttämällä arvioita niiden optioiden määrästä, joiden odotetaan tulevan merkittäviksi, ja viimeisimmät käyvät arvot lasketaan käyttämällä Black-Scholeshinnoittelumallia, jolloin kaikki muutokset kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan.

Työsuorituksen käypä arvo, joka on saatu osakekannustimien vastikkeena, määritetään myöntämispäivänä ja kirjataan kuluksi syntymisajanjaksolla. Varaus arvostetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä uudelleen käypään arvoonsa käyttämällä arvioita niiden osakekannustimien määrästä, joiden odotetaan tulevan lunastettaviksi, ja viimeisimmät käyvät arvot lasketaan käyttämällä Stora Enson R-osakkeen päätöskurssia, jolloin kaikki muutokset kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan.

Osakekohtainen tulos

Emoyhtiön omistajille jaettava osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla tilikauden tulos keskimääräisellä painotetulla osakemäärällä, jota laskettaessa on vähennetty konsernin hallussa kulloinkin olevat omat osakkeet. Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos on laskettu takaisin ostettujen osakkeiden menetelmällä (treasury stock method). Tällöin optiot oletetaan käytetyiksi tilikauden alussa tai sen jälkeisenä liikkeeseenlaskupäivänä ja saaduilla varoilla oletetaan ostetun omia osakkeita tilikauden keskimääräisellä markkinahinnalla. Keskimääräisen ulkona olevien osakkeiden lukumäärän lisäksi jakaja sisältää oletuksen, että optiot on käytetty.

Optioiden käyttöä ei oteta huomioon osakekohtaista tulosta laskettaessa, jos optioiden toteutushinta ylittää osakkeiden keskimääräisen markkina-arvon kauden aikana. Optioilla on laimentava vaikutus vain, jos osakkeiden kauden keskimääräinen markkinahinta ylittää optioiden toteutushinnan.

Osingonjako ja pääoman palautus

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osinkoa tai pääoman palautusta ei ole vähennetty jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää.

Liite 2. Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät epävarmuustekijät

Arvioiden käyttö

Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätöskäytännön periaatteiden mukaisesti yhtiön johto joutuu tekemään arvioita ja olettamuksia. Nämä vaikuttavat taseessa esitettäviin omaisuus- ja velkamääriin, ehdollisten varojen ja velkojen esittämiseen tilinpäätöksessä sekä tilikaudelta esitettäviin tuottoihin ja kuluihin. Arviot perustuvat kokemukseen ja lukuisiin muihin oletuksiin, joiden uskotaan olevan asianmukaisia. Todellinen tulos ja ajoitus voivat siis poiketa arvioista. Yhtiön johto uskoo, että alla mainitut laskentaperiaatteet edustavat asioita, jotka vaativat arviointia ja joissa eriävä arvio voi vaikuttaa suurestikin raportoituun tulokseen.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

Yrityskaupan yhteydessä käytetään ulkopuolista neuvonantajaa arvioimaan merkittävien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja ja avustamaan niiden taloudellisen vaikutusajan määrittämisessä. Yhtiön johto uskoo, että arvioidut käyvät arvot ja taloudellinen vaikutusaika sekä taustalla olevat oletukset ovat riittävän tarkkoja, vaikka arviot voivat vaikuttaa merkittävästikin raportoituihin lukuihin.

Hyödykkeiden kirjanpitoarvot tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä tai muulloin, jos tapahtumat tai olosuhteet viittaavat siihen, että kirjanpitoarvo saattaa olla alentunut. Omaisuuserän kerrytettävissä olevaksi rahamääräksi arvioidaan käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla kuluilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Arvonalentuminen kirjataan, jos kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Käyttöarvo lasketaan diskontatun rahavirran menetelmällä, joka ottaa parhaiten huomioon diskonttauskoron sekä odotetut tulevat rahavirrat. Lisätietoja arvonalentumistestauksessa käytettävistä tärkeimmistä oletuksista sekä herkkyysanalyysista on liitteessä 12, Poistot ja arvonalentumiset.

Liikearvo

Jokaiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle tai niiden ryhmälle allokoitu konserniliikearvo testataan vähintään kerran vuodessa. Mahdollinen arvonalentuminen mitataan diskontattujen rahavirtojen menetelmällä. Tässä menetelmässä käytetään arvioita tulevista rahavirroista jokaisessa rahavirtaa tuottavan yksikön tai niiden ryhmän raportointiyksikössä. Se sisältää mm. arvioita tulevasta hinnoittelusta, tuotantotasoista, kustannuksista, markkinoiden kysynnästä ja tarjonnasta, kunnossapitoinvestoinneista sekä oletuksen keskimääräisestä painotetusta pääomakustannuksesta. Diskonttauskorko ennen veroja, jota käytetään arvioitujen rahavirtojen nettonykyarvolaskelmissa, vastaa keskimääräistä painotettua pääomakustannusta. Muutokset näissä arvioissa tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden tai yksikköryhmien rakenteessa tai lukumäärässä saattavat aiheuttaa arvonalennuksia hyödykkeiden käypiin arvoihin nykyisellä tai tulevilla tarkastelujaksoilla. Arviot koskevat tuotteiden odotettuja myyntihintoja, tuotekustannusten odotettua inflaatiota ja diskonttauskorkoa. Lisätietoja arvonalentumistestauksessa käytettävistä tärkeimmistä oletuksista sekä herkkyysanalyysista on liitteessä 12, Poistot ja arvonalentumiset.

Rahoitusinstrumenttien käypä arvo

Jos rahoitusvarojen ja -velkojen käypää arvoa ei voi määrittää suoraan julkisesti noteeratuista markkinahinnoista, käytetään muita arvostustekniikoita, kuten diskontatun rahavirran menetelmää, transaktioiden kertoimia, Black and Scholes -mallia tai Gordonin mallia. Tärkeimpiä arviointiperusteita ovat muun muassa tulevat rahavirrat, luottoriski ja volatiliteetti. Näitä tekijöitä koskevien oletusten muutokset voivat vaikuttaa rahoitusinstrumenttien kirjattuun käypään arvoon. Sijoitukset noteeraamattomien yritysten velka- ja arvopapereihin, kuten Pohjolan Voima Oy:hyn (PVO), muodostavat merkittävän osan konsernin varoista, ja ne edellyttävät johdolta erityisen huolellista arviointia. Näitä on käsitelty tarkemmin liitteissä 16, Myytävissä olevat rahoitusvarat ja 26, Rahoitusriskien hallinta.

Tuloverot

Verovelat ja -saamiset arvioidaan kausittain ja erotus oikaistaan tarvittaessa. Yhtiön johto katsoo, että tuleville veroseuraamuksille on tehty riittävä varaus vallitsevien tosiasioiden, olosuhteiden ja verolakien perusteella. Mikäli veroasemaan liittyvät seikat kyseenalaistetaan tai ne lakkaavat olemasta voimassa, tulokset voivat olla erilaisia ja niillä voi olla merkittävä vaikutus raportoituihin summiin

konsernitilinpäätöksessä.

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet

Yhtiön eläkevastuun ja kulujen määrittäminen vaatii tiettyjen oletusten valitsemista. Vakuutusmatemaatikot käyttävät näitä oletuksia laskiessaan kyseisiä vastuita. Oletuksiin sisältyy mm. diskonttauskorko, varojen odotettu tuotto, palkkatason nousuoletus ja oletettu elinikä. Riippumattomat vakuutusmatemaatikot määrittävät tuloslaskelmaan kuluksi kirjattavat summat. Jos todelliset tulokset kuitenkin poikkeavat alkuperäisistä arvioista, erotus sekä oletusten tai muiden muuttujien mahdollisten muutosten vaikutus kirjataan suoraan omaan pääomaan konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Yksityiskohtaiset tiedot eläkevastuulaskelmissa käytetyistä oletuksista ovat liitteessä 22, Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet.

Biologiset hyödykkeet

Suurin osa konsernin biologisista hyödykkeistä kuuluu osakkuus- ja omistusyhteisyrityksille. Konsernilla on kuitenkin myös joitakin pieniä, suoria omistuksia. IAS 41 Maatalous edellyttää, että biologiset hyödykkeet, kuten kasvava puusto, kirjataan käypään arvoon vähennettynä myyntihetken arvioiduilla, puunkorjuuseen liittyvillä menoilla. Biologisten hyödykkeiden käypä arvo lasketaan yhden syklin jatkuvien toimintojen diskontattujen rahavirtojen pohjalta kestävän metsänhoidon perusteella ja kasvupotentiaali huomioon ottaen. Diskontattuja rahavirtoja varten tarvitaan kasvua, puunkorjuuta, myyntihintaa ja myynnin kustannuksia koskevia arvioita, ja näiden tekijöiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Suorat omistukset kirjataan biologisten hyödykkeiden nettomuutoksen alle, ja konsernin taseessa näkyvät omistukset osuuteen osakkuusja omistusyhteisyritysten tuloksesta. Tämän vuoksi on tärkeää, että konsernin ja osakkuusyritysten johto tekee paikkansapitävät arviot tulevista hintatasoista sekä myynti- ja kustannusnäkymistä. Myös metsän kasvua on analysoitava säännöllisesti, jotta voitaisiin arvioida korjattavissa olevan puun määrä ja metsän nykyinen kasvuvauhti.

Ympäristövaraukset

Konserni on tehnyt tiedossa olevista ympäristövastuista varauksia, jotka perustuvat johdon arvioon ympäristön kunnostustoimenpiteiden kustannuksista. Näiden kustannusten ajankohdasta ja summasta ei ole täyttä varmuutta, joten lopulliset vastuut voivat poiketa merkittävästi alkuperäisestä arviosta.

Liite 3. Tiedot segmenteittäin

31.12.2008 päättyneeltä tilivuodelta Stora Enso raportoi osakkuus- ja omistusyhteisyritystensä tulokset erillisenä Osakkuusyritykset-segmenttinä. IFRS 8 -standardin käyttöönoton jälkeen 1.1.2009 Osakkuusyritykset-segmentti ei ole enää IFRS:n määritysten mukainen raportoitava segmentti. Osakkuus- ja omistusyhteisyritysten tulokset raportoidaan kuitenkin edelleen erikseen konsernin liikevoitossa kohdassa "Osuus osakkuusyritysten tuloksesta". IFRS 8 -standardin käyttöönotto ei ole muutoin vaikuttanut raportoitavien segmenttien määrään tai kokoonpanoon.

Konserni arvioi segmenttien toimintaa ja päättää resurssien allokoinnista sen perusteella, mikä on segmentin liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä ja arvostuseriä. Segmenttien liikevaihto sisältää segmenttien välisen myynnin markkinahintaan.

Stora Enso muutti huhtikuussa 2009 organisaatiorakennettaan jakamalla liiketoimintansa neljään pääliiketoiminta-alueeseen: Painopaperi (sisältää entiset sanomalehti- ja kirjapaperi- sekä aikakauslehtipaperiliiketoiminta-alueet), Hienopaperi, Pakkaukset (sisältää entiset kuluttajapakkauskartonki- ja teollisuuspakkausliiketoiminta-alueet) sekä Puutuotteet. Liiketoiminta-alueiden uudelleenjärjestäminen ei ole vaikuttanut Stora Enson tilinpäätöksessä raportoitaviin segmentteihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty uusi organisaatio ja raportoitavat segmentit:

Liiketoiminta-alueet	Raportoitavat segmentit
Painopaperi	Sanomalehti- ja kirjapaperi, Aikakauslehtipaperi
Hienopaperi	Hienopaperi
Pakkaukset	Kuluttajapakkauskartonki, Teollisuuspakkaukset
Puutuotteet	Puutuotteet
Muut	Muut

Raportoitavien segmenttien toimialueet ovat:

Sanomalehti- ja kirjapaperi

Stora Enson sanomalehti- ja kirjapaperisegmentti valmistaa sanomalehti-, erikoissanomalehti-, luettelo- ja kirjapaperia kustantajille sekä painotaloille. Kirja- ja luettelopaperivalikoimassa on paperilaatuja kova- ja pehmeäkantisiin kirjoihin, puhelinluetteloihin ja aikatauluihin.

Aikakauslehtipaperi

Stora Enson aikakauslehtipaperisegmentti tarjoaa laajan valikoiman paperilaatuja aikakauslehdille ja mainossovelluksille. Päällystämätöntä aikakauslehtipaperia käytetään pääasiassa aikakauslehtiin ja mainospainotuotteisiin. Päällystettyä aikakauslehtipaperia käytetään erikois- ja yleisaikakauslehdissä.

Hienopaperi

Stora Enson hienopaperisegmentti valmistaa graafisia papereita ja toimistopapereita. Toimistopaperilaatuihin kuuluvat kopio-, paino-, kirjekuori-, koulutarvike-, muistio-, lomake- ja toimistopaperit sekä digitaalipainamiseen soveltuvat paperit. Graafisten papereiden tuotevalikoima on räätälöity vastaamaan painotalojen ja kustantajien korkeita laatuvaatimuksia.

Kuluttajapakkauskartonki

Stora Enson kuluttajapakkauskartonkisegmentti on erikoistunut nestepakkauskartonkien, elintarvikekartonkien ja graafisten kartonkien valmistukseen. Tuotteita käytetään elintarvikkeiden, juomien, tupakan, lääkkeiden, mediatuotteiden, kotitaloustuotteiden, kosmetiikan ja ylellisyystuotteiden pakkauksissa.

Teollisuuspakkaukset

Stora Enson teollisuuspakkaussegmentti valmistaa aaltopahvipakkauksia, aaltopahvin raaka-ainetta, hylsyjä, hylsykartonkia sekä säkki- ja voimapaperia. Se osallistuu pakkaustuotannon arvoketjun jokaiseen vaiheeseen kierrätyksestä ja sellun tuotannosta aina pakkausten valmistamiseen.

Puutuotteet

Stora Enson puutuotesegmentin painopisteitä ovat rakennus- ja puusepänteollisuus sekä suurivolyymiset tiettyyn loppukäyttöön räätälöidyt komponentit. Lisäksi se toimittaa paljon erilaisia sahattuja ja jatkojalostettuja tuotteita puutavarakaupoille, tukkureille ja maahantuojille.

Muut

Suurimman osan Muut-segmentistä muodostaa puunhankinta, joka hankkii ja toimittaa puuta Stora Enson tehtaille. Puutavaraa hankitaan konsernin kahdelta pohjoismaiselta metsänomistusyhtiöltä sekä ulkoisilta toimittajilta. Segmenttiin kuuluvat myös energiaosasto sekä logistiikka- ja konsernitoiminnot.

Lopetetut toiminnot

Tukkuritoiminta

Stora Enson entinen paperitukkuri Papyrus oli asiakaskeskeinen eurooppalainen tukkuriverkosto. Papyruksen tuotevalikoimaan kuului erilaisia papereita, kartonkeja, graafisia tuotteita ja sähköisiä palveluja graafiselle teollisuudelle, jälleenmyyjille, toimistoille sekä julkiselle sektorille ja teollisuussektorille. Tukkuritoiminta myytiin huhtikuussa 2008.

31.12. päättyvä tilikausi Ulkoinen Sisäinen Yhteensä Ulkoinen Sisäinen Yhteensä Ulkoinen Sisäinen Yhteensä Milj. euroa 2010 2009 2008 Sanomalehti- ja kirjapaperi 1 196,8 64,8 1 261,6 1 267,7 58,1 1 325,8 1 526,5 68,2 1 594,7 Aikakauslehtipaperi 1 866,0 188,2 2 054,2 1 594,6 81,4 1 676,0 2 083,0 94,0 2 177,0 Hienopaperi 1 964,6 161,1 2 125,7 1 735,1 88,8 1 823,9 1 914,8 196,9 2 111,7 Kuluttajapakkauskartonki 2 225,0 89,7 2 314,7 1 859,4 36,5 1 895,9 2 070,1 161,8 2 231,9 Teollisuuspakkaukset 886,7 62,8 949,5 759,5 56,0 815,5 997,8 78,7 1 076,5 Puutuotteet 1 485,4 103,3 1 588,7 1 158,0 81,6 1 239,6 1 410,8 92,6 1 503,3 Muut 672,4 1 852,2 2 524,6 570,8 1 604,4 2 175,2 847,0 3 150,0 3 997,1 Sisäisten myyntien eliminoinnit - -2 522,1 -2 522,1 - -2 006,8 -2 006,8 - -3 663,4 -3 663,4 Jatkuvat toiminnot 10 296,9 - 10 296,9 8 945,1 - 8 945,1 10 850,0 178,8 11 028,8 Lopetetut toiminnot: Tukkuritoiminta - - - - - - 708,2 -178,8 529,4 Koko liiketoiminta 10 296,9 - 10 296,9 8 945,1 - 8 945,1 11 558,2 0,0 11 558,2

Liikevaihto segmenteittäin

Liikevaihto sisältää tuloja ulkoisista palveluista 35,2 (35,1) milj. euroa.

Osuus liiketuloksesta ennen kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia, kertaluonteiset erät ja käyvän arvon muutokset ja liiketulos segmenteittäin

						31.12. päättyvä tilikausi
		Liiketulos ennen kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia			käyvän arvon muutokset	Kertaluonteiset erät ja	Liiketulos
Milj. euroa	2010	2009	2008	2010	2009	2008	2010	2009	2008
Sanomalehti- ja kirjapaperi	-10,8	128,7	140,8	-58,5	-52,2	-15,2	-69,3	76,5	125,6
Aikakauslehtipaperi	90,9	40,3	88,8		2,4 -163,5	-60,4	93,3	-123,2	28,4
Hienopaperi Kuluttajapakkaus	259,4	32,7	80,4		68,9 -314,2	-394,2	328,3	-281,5	-313,8
kartonki	277,1	164,9	107,3	217,4	-34,2	-301,4	494,5	130,7	-194,1
Teollisuuspakkaukset	65,5	17,6	73,9	-21,5	-28,7	-64,6	44,0	-11,1	9,3
Puutuotteet	70,9	-8,0	-67,5	4,0	-7,7	-88,0	74,9	-15,7	-155,5
Muut	1,1	-55,7	-35,3		60,0 -327,6	-191,2	61,1	-383,3	-226,5
Jatkuvat toiminnot	754,1	320,5	388,4		272,7 -928,1	-1 115,0	1 026,8	-607,6	-726,6

Kertaluonteiset erät ja käyvän arvon muutokset

2010	2009	2008
253,2	-618,5	-500,5
-	-	-236,0
-39,7	-65,6	-273,9
-	-286,2	-
-33,3	37,8	-35,0
92,5	4,4	-69,6
272,7	-928,1	-1 115,0
		31.12. päättyvä tilikausi

		31.12. päättyvä tilikausi
		Varat			Velat		Sidottu pääoma
Milj. euroa	2010	2009	2008	2010	2009	2008	2010	2009	2008
Sanomalehti ja kirjapaperi	1 190,8	1 229,6	1 350,9	247,7	208,7	214,4	943,2	1 020,9	1 136,5
Aikakaus lehtipaperi	1 798,0	1 586,4	1 816,9	452,3	361,1	403,8	1 345,7	1 225,3	1 413,1
Hienopaperi	1 264,5	1 183,4	1 607,3	307,4	250,1	237,5	957,1	933,3	1 369,8
Kuluttaja pakkaus kartonki	1 865,4	1 551,1	1 662,0	388,9	405,8	399,4	1 476,5	1 145,3	1 262,6
Teollisuus pakkaukset	759,5	687,2	720,7	131,6	119,0	104,6	627,9	568,2	616,1
Puutuotteet	802,4	741,4	792,5	209,4	180,3	173,9	593,0	561,1	618,6
Muut	3 642,2	3 113,0	3 238,9	490,9	476,5	598,3	3 151,2	2 636,5	2 640,6
Koko liiketoiminta			11 322,8 10 092,1 11 189,2	2 228,2	2 001,5	2 131,9	9 094,6	8 090,6	9 057,3

Osuus varoista, veloista ja sidotusta pääomasta segmenteittäin

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, poistot ja arvonalentumiset ja investoinnit segmenteittäin

		31.12. päättyvä tilikausi
		Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet			Poistot ja arvonalentumiset			Investoinnit
Milj. euroa	2010	2009	2008	2010	2009	2008	2010	2009	2008
Sanomalehti- ja kirjapaperi	894,4	933,3	996,5	100,5	158,6	114,3	72,8	93,0	123,8
Aikakauslehti paperi	1 285,0	1 160,7	1 274,1	92,0	255,7	137,9	81,4	90,9	89,6
Hienopaperi	713,3	684,4	1 052,8	12,8	399,5	541,3	27,7	22,5	98,5
Kuluttaja pakkauskartonki	1 240,9	1 038,5	1 067,0	-43,0	144,4	300,5	77,4	76,3	109,6
Teollisuus pakkaukset	505,1	463,2	461,9	54,5	71,1	115,2	81,4	66,7	81,9
Puutuotteet	409,2	404,8	424,4	34,1	35,4	130,9	16,8	19,6	62,9
Muut	286,4	295,0	422,1	31,8	88,2	82,3	19,5	25,4	89,8
Jatkuvat toiminnot Lopetetut toiminnot:	5 334,3	4 979,9	5 698,8	282,7	1 152,9	1 422,4	377,0	394,4	656,1
Tukkuritoiminta	-	-	-	-	-	46,1	-	-	2,2
Koko liiketoiminta	5 334,3	4 979,9	5 698,8	282,7	1 152,9	1 468,5	377,0	394,4	658,3

Liikearvo segmenteittäin

				31.12. päättyvä tilikausi
		Liikearvo		Yritysostojen liikearvo				Arvonalentumiset
Milj. euroa	2010	2009	2008	2010	2009	2008	2010	2009	2008
Sanomalehti- ja kirjapaperi	23,0	23,0	23,0	-	-	-	-	-	-
Aikakauslehtipaperi	60,0	60,0	60,0	-	-	-	-	-	-
Hienopaperi	-	-	-	-	-	-	-	-	228,0
Kuluttajapakkauskartonki	-	-	-	-	-	-	-	-	8,0
Teollisuuspakkaukset	20,0	20,0	20,2	-	-	-	-	-	-
Puutuotteet	111,8	105,3	104,4	3,0	-	-	-	-	-
Muut	-	-	-	-	-	-	-	-	-
Jatkuvat toiminnot Lopetetut toiminnot:	214,8 -	208,3 -	207,6 -	3,0 -	0,0 -	0,0 -	0,0 -	0,0 -	236,0 39,2
Tukkuritoiminta Koko liiketoiminta	214,8	208,3	207,6	3,0	0,0	0,0	0,0	0,0	275,2

Henkilöstö keskimäärin

		31.12. päättyvä tilikausi		31.12. päättyvä tilikausi
				Sijainnin
Segmenteittäin	2010	2009	2008	mukaan	2010	2009	2008
Sanomalehti- ja
kirjapaperi	2 392	2 547	2 771	Baltian maat	1 059	1 021	1 405
Aikakauslehtipaperi	3 960	3 954	4 331	Suomi	7 603	8 246	11 040
Hienopaperi	3 510	3 435	3 644	Ranska	513	542	611
Kuluttajapakkaus
kartonki	3 755	3 873	4 343	Saksa	2 623	2 846	3 715
Teollisuuspakkaukset	5 352	5 548	5 903	Puola	1 936	2 010	2 221
Puutuotteet	4 390	4 426	4 835	Venäjä	1 374	1 403	1 835
Muut	4 024	4 913	7 988	Ruotsi	6 421	6 661	7 677
Jatkuvat toiminnot	27 383	28 696	33 815	Muu Eurooppa	3 265	3 360	3 755
Lopetetut toiminnot:
Tukkuritoiminta	-	-	957	Eurooppa	24 794	26 089	32 259
				Brasilia	391	397	428
				Kiina (ml.
Koko liiketoiminta	27 383	28 696	34 772	Hongkong)	1 875	1 874	1 660
				Pohjois
				Amerikka	206	201	208
				Muut	117	135	217
Henkilöstö tilikauden
lopussa	26 379	27 390	31 667	Yhteensä	27 383	28 696	34 772

	31.12. päättyvä tilikausi
	Liikevaihto kohteen mukaan			Liikevaihto alkuperämaan	mukaan			Liikevaihdon nettovirrat maittain
Milj. euroa	2010	2009	2008	2010	2009	2008	2010	2009	2008
Itävalta	305,1	255,2	309,4	388,7	284,0	352,7	83,6	28,8	43,3
Baltian maat	161,9	119,9	162,1	272,8	175,9	280,3	110,9	56,0	118,2
Belgia Tšekin	155,6	158,8	176,9	260,3	260,1	331,0	104,7	101,3	154,1
tasavalta	138,3	125,5	151,5	196,0	171,6	213,7	57,7	46,1	62,2
Tanska	146,0	148,2	189,9	2,4	2,3	1,8	-143,6	-145,9	-188,1
Suomi	845,2	589,7	831,8	3 669,3	3 137,1	3 671,2		2 824,1 2 547,4 2 839,4
Ranska	650,8	594,2	699,9	192,8	197,8	216,0	-458,0	-396,4	-483,9
Saksa	1 488,4	1 576,4	1 825,3	937,6	983,7	1 571,8	-550,8	-592,7	-253,5
Italia	284,6	267,0	362,9	3,7	5,5	14,9	-280,9	-261,5	-348,0
Alankomaat	316,5	407,3	487,4	21,1	30,2	31,8	-295,4	-377,1	-455,6
Puola	288,1	273,4	390,0	229,1	185,4	269,7	-59,0	-88,0	-120,3
Venäjä	286,3	220,5	302,8	193,0	135,0	221,9	-93,3	-85,5	-80,9
Espanja	368,7	366,7	427,9	128,8	132,9	131,7	-239,9	-233,8	-296,2
Ruotsi	1 002,3	837,2	960,8	2 989,1	2 657,0	2 950,5		1 986,8 1 819,8 1 989,7
Iso-Britannia	712,1	604,9	731,9	35,9	32,2	35,4	-676,2	-572,7	-696,5
Muu Eurooppa	792,6	635,1	837,6	101,1	69,9	143,0	-691,5	-565,2	-694,6
Eurooppa yhteensä	7 942,5	7 180,0	8 848,1	9 621,7	8 460,6	10 437,4		1 679,2 1 280,6 1 589,3
Afrikka	252,8	237,1	246,9	-	-	-	-252,8	-237,1	-246,9
Australia/ Uusi-Seelanti	160,5	96,8	169,5	8,6	10,0	5,3	-151,9	-86,8	-164,2
Brasilia	233,9	153,2	192,4	415,2	289,0	394,4	181,3	135,8	202,0
Kiina (ml. Hongkong)	391,8	282,9	287,9	203,2	145,1	152,7	-188,6	-137,8	-135,2
Japani	295,5	212,7	266,1	0,2	0,1	0,1	-295,3	-212,6	-266,0
Lähi-itä	266,1	203,3	304,9	-	-	-	-266,1	-203,3	-304,9
Uruguay	3,9	5,4	2,1	-	-	-	-3,9	-5,4	-2,1
Yhdysvallat	153,0	123,7	106,2	43,7	33,5	30,4	-109,3	-90,2	-75,8
Muu Aasia	367,6	283,9	347,6	4,3	6,8	8,0	-363,3	-277,1	-339,6
Muu Latinalainen
Amerikka	143,9	103,7	165,7	-	-	0,5	-143,9	-103,7	-165,2
Muut	85,4	62,4	91,4	-	-	-	-85,4	-62,4	-91,4
Jatkuvat toiminnot	10 296,9		8 945,1 11 028,8	10 296,9	8 945,1	11 028,8	0,0	0,0	0,0
Lopetetut toiminnot	-	-	529,4	-	-	529,4	-	-	-
Koko liiketoiminta	10 296,9		8 945,1 11 558,2	10 296,9	8 945,1	11 558,2	0,0	0,0	0,0

Ulkoinen liikevaihto kohteen ja alkuperämaan mukaan

	31.12.
		Varat yhteensä			Sijoitettu pääoma			Oma pääoma
Milj. euroa	2010	2009	2008	2010	2009	2008	2010	2009	2008
Itävalta	185,7	181,4	203,4	125,1	127,0	143,7	116,0	104,0	93,5
Baltian maat	123,1	124,3	153,5	112,6	101,1	136,1	63,6	41,4	35,1
Belgia	567,3	536,7	511,6	480,7	441,0	434,6	222,5	375,5	312,6
Tšekin
tasavalta	142,2	132,1	140,4	121,7	102,4	111,6	146,5	148,6	163,8
Suomi	5 155,9	4 418,7	4 694,8	3 154,3	2 683,2	3 459,6		1 761,8 1 056,4 1 909,9
Ranska	121,9	133,3	218,0	73,9	67,9	160,4	298,2	314,2	368,1
Saksa	867,7	858,7	1 045,2	332,2	283,5	384,2	398,0	417,5	393,1
Puola	336,1	314,7	305,0	256,1	201,6	172,8	283,3	252,3	243,9
Venäjä	191,4	210,7	234,9	160,0	178,5	204,4	43,4	33,5	3,1
Espanja	104,4	97,9	105,4	39,8	56,8	73,8	54,2	77,1	73,6
Ruotsi	3 393,2	2 965,2	3 002,3	2 180,5	1 905,5	2 173,1		1 255,4 1 008,5	747,7
Muu Eurooppa	110,6	110,5	138,7	97,6	262,0	43,2	284,6	189,1	193,2
Eurooppa
yhteensä		11 299,5 10 084,2 10 753,2		7 134,5	6 410,5	7 497,5		4 927,5 4 018,1 4 537,6
Brasilia	910,6	801,1	642,4	874,1	777,5	606,1	866,5	765,0	606,0
Kiina (ml.
Hongkong)	419,9	370,7	367,5	334,8	292,6	298,3	64,0	50,7	26,9
Uruguay	271,1	237,5	88,8	271,1	237,5	86,4	271,1	237,5	86,9
Yhdysvallat	80,3	65,7	355,7	75,5	61,4	260,5	64,0	48,6	310,9
Muut	55,3	34,0	33,2	-25,3	-3,2	25,7	9,8	4,4	25,7
Koko
liiketoiminta		13 036,7 11 593,2 12 240,8		8 664,7	7 776,3	8 774,5		6 202,9 5 124,3 5 594,0

Varat, sijoitettu pääoma ja oma pääoma maittain

Sijoitettu pääoma lasketaan vähentämällä nettoverovelat sidotusta pääomasta.

Sidotun pääoman ja taseen varojen täsmäytys

		31.12.
Milj. euroa	2010	2009	2008
Sidottu pääoma	9 094,6	8 090,6	9 057,3
Koroton vieras pääoma	2 228,2	2 001,5	2 131,9
Korolliset saamiset	1 601,2	1 342,9	952,1
Verosaamiset	112,7	158,2	99,5
Varat yhteensä	13 036,7	11 593,2	12 240,8

Sidottu pääoma (O-erät) sisältyy taseeseen ja se sisältää aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, biologiset hyödykkeet, päästöoikeudet, noteeraamattomat osakkeet, muut pitkäaikaiset varat, vaihto-omaisuuden, lyhytaikaiset myyntisaamiset ja lyhytaikaiset korottomat velat, varaukset ja muut pitkäaikaiset korottomat velat.

			31.12. päättyvä tilikausi
		Aineelliset ja						Poistot ja
		aineettomat hyödykkeet			Investoinnit			arvonalentumiset
Milj. euroa	2010	2009	2008	2010	2009	2008	2010	2009	2008
Itävalta	108,6	114,5	125,1	3,3	1,1	8,0	9,2	11,5	9,8
Baltian maat	56,2	64,1	74,6	2,2	1,3	8,6	8,8	8,9	24,8
Belgia	484,7	470,4	447,2	50,0	56,9	48,9	35,5	33,6	33,5
Tšekin tasavalta	112,0	108,5	110,7	1,7	0,4	2,1	4,3	4,2	7,5
Suomi		1 494,9 1 289,4	1 809,7	103,3	107,7	227,0	-107,9	641,2	696,1
Ranska	33,8	39,6	102,3	1,8	3,1	6,2	7,1	65,5	14,2
Saksa	596,2	597,4	645,8	56,3	91,4	59,3	56,9	138,9	279,4
Puola	229,6	185,3	148,5	61,1	51,4	17,0	21,5	18,2	27,6
Venäjä	113,9	143,8	158,1	4,3	5,1	48,2	41,0	11,4	70,1
Espanja	52,4	53,3	56,7	6,0	4,2	5,7	6,9	7,5	6,7
Ruotsi		1 728,7 1 597,2	1 608,8	81,0	65,1	147,6	170,3	163,3	234,9
Muu Eurooppa	25,0	26,5	33,8	3,5	1,2	21,0	3,3	5,4	13,0
Eurooppa yhteensä		5 036,0 4 690,0	5 321,3	374,5	388,9	599,6	256,9	1 109,6	1 417,6
Brasilia	117,5	112,0	90,9	0,4	3,0	5,3	9,2	7,8	7,5
Kiina (ml. Hongkong)	161,8	156,9	178,1	1,3	-2,1	6,8	14,0	13,4	31,7
Uruguay	-	-	72,1	-	3,6	35,8	-	15,1	0,2
Yhdysvallat	15,6	16,0	30,8	0,3	0,8	10,4	1,9	6,5	10,9
Muut	3,4	5,0	5,6	0,5	0,2	0,4	0,7	0,5	0,6
Koko liiketoiminta		5 334,3 4 979,9	5 698,8	377,0	394,4	658,3	282,7	1 152,9	1 468,5
Jatkuvat toiminnot		5 334,3 4 979,9	5 698,8	377,0	394,4	656,1	282,7	1 152,9	1 422,4
Lopetetut toiminnot	-	-	-	-	-	2,2	-	-	46,1
Koko liiketoiminta		5 334,3 4 979,9	5 698,8	377,0	394,4	658,3	282,7	1 152,9	1 468,5

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, investoinnit, poistot ja arvonalentumiset maittain

Liite 4. Yritysostot ja -myynnit

Konserniyritysten ostot

		31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2010	2009	2008
Ostettu netto-omaisuus
Rahavarat	0,5	4,4	-
Muu käyttöpääoma	0,1	20,4	0,1
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	4,8	17,6	4,0
Verosaamiset ja verovelat	-0,6	16,0	-0,4
Korolliset nettovelat	-0,8	-44,1	-1,0
Vähemmistöosuudet	13,6	-2,0	1,8
Ostetun netto-omaisuuden käypä arvo	17,6	12,3	4,5
Vaiheittaisen hankinnan uudelleenarvostuksen ylijäämä	-	-3,9	-
Liikearvo	3,0	-	-
Kertyneisiin voittovaroihin kirjattu vähemmistöosuuksien ostoihin liittyvä tuotto	-7,6	-	-
Yritysostot yhteensä	13,0	8,4	4,5

Joulukuussa 2010 Stora Enso osti 100 % suomalaisesta erikoiskattoelementtejä ja suuria seinäelementtejä valmistavasta Eridomic Oy:stä 7,0 milj. euron kauppahintaan. Stora Enso kirjasi kauppaan liittyvän 3,0 milj. euron erän liikearvoon.

Stora Enso ilmoitti lokakuussa 2010 allekirjoittaneensa sopimuksen 51 % osuuden ostamisesta kiinalaisesta pakkausyhtiö Inpac Internationalista. Inpacilla on tuotantoa Kiinassa ja Intiassa sekä palvelutoimintoja Koreassa. Inpac on erikoistunut valmistamaan kuluttajapakkauksia erityisesti globaaleille matkapuhelinten ja muiden kuluttajatuotteiden valmistajille. Mikäli kaupalle saadaan viranomaisten hyväksyntä ja tavanomaiset kaupan ehdot täyttyvät, käteiskauppa saataneen päätökseen vuoden 2011 alkupuoliskolla. Tätä vireillä olevaa kauppaa ei ole kirjattu Stora Enson tilinpäätökseen vuoden 2010 loppuun mennessä. Stora Enson sitoumus tähän Inpacin yritysostoon on kirjattu kohtaan "muut vastuut" liitteessä 31. Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat.

Stora Enso osti vuonna 2010 vähemmistöosuuksia Stora Enso Poland S.A:sta 5,2 milj. eurolla. Stora Enso osti alun perin 67 % yhtiöstä 133,3 milj. eurolla joulukuussa 2004, ja vuonna 2007 konserni osti Puolan valtion osuuden Stora Enso Poland S.A:sta 64,3 milj. eurolla. Vuonna 2010 ostettujen vähemmistöosuuksien myötä konsernin sijoituksen arvo nousi 202,8 milj. euroon ja omistusosuus kasvoi 99,64 %:iin. Kertyneisiin voittovaroihin kirjattiin 7,6 milj. euron tuotto liittyen vähemmistöosuuksien ostoihin.

Lisäksi vuonna 2010 Stora Enso käytti 0,8 milj. euroa ostamalla vähemmistöosuuksia FPB Holding GmbH & Co. KG:stä.

Stora Enso osti vuonna 2009 ulkoisten yritysten osakkeita 8,4 milj. eurolla. Nämä liittyivät pääasiassa Myllykoski Paperin 49 % osuuden ostoon Sunila Oy:stä ja konsernin omistusosuuden kasvattamiseen Design Force Ab:stä. Sunilan ostoon liittyi 3,9 milj. euron vaihettaisen hankinnan uudelleenarvostuksen ylijäämä, joka kirjattiin vuoden 2009 kertyneisiin voittovaroihin.

Vuonna 2008 konserni osti ulkoisten yritysten osakkeita 4,5 milj. eurolla.

Konserniyritysten myynnit

		31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2010	2009	2008
Myyty netto-omaisuus
Rahavarat	2,9	0,1	31,3
Muu käyttöpääoma	6,7	2,1	173,8
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	0,8	74,3	281,8
Biologiset hyödykkeet	-	18,3	-
Korolliset saamiset (pl. rahavarat)	2,1	-	-
Verovelat	-8,6	-	-26,7
Korolliset velat	-7,7	-	-230,1
Vähemmistön kanssa tehdyllä osakevaihdolla hankitut
yhteisyritysosuudet	-	-	-6,9
Vähemmistöosuudet	-	-	-3,3
Myytyjen yhtiöiden nettovarat	-3,8	94,8	219,9
Tuloslaskelman myyntivoitot	5,3	-	1,5
Yritysmyynnit yhteensä	1,5	94,8	221,4

Joulukuussa 2010 Stora Enso myi kaksi ruotsalaista yhtiötä, DJKN Förvaltnings AB:n ja Ceforita AB:n, yhteensä 0,0 milj. euron kauppahintaan. Koska molempien yhtiöiden omat pääomat olivat negatiiviset, Stora Enso kirjasi 5,3 milj. euron luovutusvoiton, jonka vaikutusta kertyneiden muuntoerojen purkaminen pienentää 0,2 milj. euroa.

Stora Enso ilmoitti heinäkuussa 2010 vieneensä päätökseen Kotkan tehtaiden ja Malesian laminaattipaperiliiketoiminnan myynnin pääomasijoittaja OpenGate Capitalille. Joulukuussa 2010 kauppahinnan käypä arvo oli 0,8 milj. euroa. Jotta myydyn netto-omaisuuden arvo vastaisi myyntihintaa, konserni kirjasi aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalennuksia 6,5 milj. euroa sekä vaihtoomaisuuden arvonalennuksia 21,7 milj. euroa. Joten myyntitappioksi muodostui 28,2 milj. euroa, jota kompensoi osittain Malesian toimintoihin liittyvä 0,3 milj. euron tulo kertyneiden muuntoerojen purkamisesta. Konsernin myyntitappio voi muuttua kauppahintaan sisältyvän voitto-osuuskomponentin myötä.

Lokakuussa 2009 Stora Enso ja Celulosa Arauco y Constitucion S.A. (Arauco) perustivat yhteisyrityksen yhdistääkseen omistuksensa Uruguayssa ja ostaakseen Grupo ENCE:n toiminnot tasaosuuksin. Konserni luovutti koko osakekantansa Stora Enso Uruguay S.A. -yhtiössä Forestal Cono Sur S.A:lle (FCS), Araucon kokonaan omistamalle tytäryhtiölle Uruguayssa, vastineeksi 50 % omistusosuudesta FCS:n osakkeista. Luovutettujen osakkeiden arvo oli yhteensä 109,7 milj. euroa ja saatujen osakkeiden käypä arvo oli 94,8 milj. euroa. Liiketapahtumasta aiheutui 14,9 milj. euron tappio, joka kirjattiin maa-alueiden arvonalennuksiin. Tätä tappiota kompensoi osittain 7,9 milj. euron tulo kertyneiden muuntoerojen purkamisesta, mikä kirjattiin tuloslaskelman muihin kuluihin. 7,0 milj. euron nettotappiota kompensoi lisäksi ENCE:n toimintojen ostosta kirjattu 26,0 milj. euron voitto, jota käsitellään tarkemmin liitteessä 15, Osakkuus- ja omistusyhteisyritykset. Araucon kanssa perustetun yhteisyrityksen ja ENCE:n toimintojen oston nettotuotto oli 19,0 milj. euroa, joka kirjataan tuloslaskelmaan.

Stora Enso myi vuonna 2008 Papyrus-tukkuriliiketoimintansa. Nettokauppahinta oli 191,0 milj. euroa, ja yhtiön arvo (enterprise value) oli 412,1 milj. euroa. Yksityiskohtaiset tiedot ovat liitteessä 5, Lopetetut toiminnot. Muiden myytyjen yritysten nettokauppahinta oli 30,4 milj. euroa. Ainoa merkittävä myyntikohde oli konsernin Helsingin pääkonttorin omistava yhtiö. Kaupan arvo oli 25,9 milj. euroa.

Liite 5. Lopetetut toiminnot

Stora Ensolla ei ollut lopetettavia toimintoja vuosina 2009 ja 2010.

Stora Enso vei 30.4.2008 päätökseen tukkuritoimintansa myynnin. Myynnistä aiheutuva 3,6 milj. euron nettotappio muodostui 39,2 milj. euron arvonalentumisesta, jotta myyntihinta vastaisi myytyä nettoomaisuutta, kertyneistä muuntoeroista kirjatusta 35,5 milj. euron nettovaluuttavoitosta, sekä 0,1 milj. euron positiivisesta verovaikutuksesta. Papyruksen ulkoinen liikevaihto vuonna 2007, viimeisellä täydellä tilikaudella konsernissa, oli yhteensä 2 006,0 milj. euroa. Konsernin tuotteiden myynti oli kuitenkin yhteensä vain 567,7 milj. euroa.

Seuraavissa taulukoissa on erittely Stora Enson tuloslaskelmasta kolmelta viime vuodelta. Taulukossa näkyvät jatkuvien ja lopetettujen toimintojen taloudelliset tulokset sekä rahavirrat.

				31.12. päättyvä tilikausi
		Jatkuvat toiminnot			Lopetetut toiminnot			Koko liiketoiminta
Milj. euroa	2010	2009	2008	2010	2009	2008	2010	2009	2008
Liikevaihto	10 296,9		8 945,1 11 028,8	-	-	529,4	10 296,9		8 945,1 11 558,2
Liike toiminnan muut tuotot	159,1	172,8	120,2	-	-	36,1	159,1	172,8	156,3
Valmiiden tuotteiden varastojen muutos	64,2	-200,5	-78,1	-	-	-2,4	64,2	-200,5	-80,5
Biologisten hyödykkeiden nettomuutos	-4,0	-3,3	-18,2	-	-	-	-4,0	-3,3	-18,2
Materiaalit ja palvelut		-6 451,6 -5 464,3 -6 815,7		-	-	-400,5		-6 451,6 -5 464,3	-7 216,2
Toimituskulut ja komissiot Henkilöstö	-1 010,1		-833,6 -1 127,1	-	-	-18,3	-1 010,1	-833,6	-1 145,4
kulut		-1 375,3 -1 349,6 -1 669,1		-	-	-57,9		-1 375,3 -1 349,6	-1 727,0
Liike toiminnan muut kulut Osuus osak kuusyritysten tuloksesta	-482,2 112,5	-833,1 111,8	-752,6 7,6	- -	- -	-28,4 -	-482,2 112,5	-833,1 111,8	-781,0 7,6
Poistot ja arvonalentu miset		-282,7 -1 152,9 -1 422,4		-	-	-46,1		-282,7 -1 152,9	-1 468,5
Liiketulos Rahoitus tuotot ja -	1 026,8	-607,6	-726,6	-	-	11,9	1 026,8	-607,6	-714,7
kulut	-100,9	-279,2	-167,2	-	-	-5,5	-100,9	-279,2	-172,7
Tulos ennen veroja	925,9	-886,8	-893,8	-	-	6,4	925,9	-886,8	-887,4
Tuloverot Tilikauden tulos	-156,6 769,3	8,6 -878,2	214,8 -679,0	- -	- -	-2,1 4,3	-156,6 769,3	8,6 -878,2	212,7 -674,7

Lopetettujen toimintojen vaikutus tuloslaskelmassa

Lopetettujen toimintojen vaikutus rahavirtaan

	31.12. päättyvä tilikausi
		Jatkuvat toiminnot		Lopetetut toiminnot				Koko liiketoiminta
Milj. euroa	2010	2009	2008	2010	2009	2008	2010	2009	2008
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos Tulos laajasta	769,3	-878,2	-679,0	-	-	4,3		769,3 -878,2 -674,7
tuloslaskelmasta	97,3	233,4	-280,9	-	-	-	97,3		233,4 -280,9
Verot	156,6	-8,6	-214,8	-	-	2,1	156,6		-8,6 -212,7
Poistot ja arvonalentumiset	282,7	1 152,9	1 422,4	-	-	46,1		282,7 1 152,9 1 468,5
Nettorahoituskulut	100,9	279,2	167,2	-	-	5,5	100,9	279,2	172,7
Muut oikaisut	-122,7	101,6	7,4	-	-	-35,5	-122,7	101,6	-28,1
Maksetut korot	-113,0	-113,5	-179,5	-	-	-11,7		-113,0 -113,5 -191,2
Saadut korot ja osingot	41,4	17,4	37,4	-	-	3,2	41,4	17,4	40,6
Muut rahoituserät, netto	-66,9	-116,7	211,5	-	-	-0,2		-66,9 -116,7	211,3
(Maksetut) / Saadut tuloverot	-62,0	-3,0	25,1	-	-	0,4	-62,0	-3,0	25,5
Nettokäyttöpääoman muutos	-271,7	638,0	52,1	-	-	29,4	-271,7	638,0	81,5
Liiketoiminnan rahavirta	811,9	1 302,5	568,9	-	-	43,6		811,9 1 302,5	612,5
Investointeihin käytetyt nettorahavarat	-362,6	-486,8	-543,9	-	-	-7,0		-362,6 -486,8 -550,9
Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat	-229,2	-300,5	-602,5	-	-	-83,2		-229,2 -300,5 -685,7
Rahavarojen muutos	220,1	515,2	-577,5	-	-	-46,6	220,1		515,2 -624,1

Liite 6. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

Konserni on kirjannut liiketoiminnan muihin tuottoihin 19,5 milj. euroa ja materiaaleihin sekä palveluihin 2,5 milj. euron kulun päästöoikeuksista. Nettotuotto on yhteensä 17,0 milj. euroa. Tästä 53,0 milj. euroa vastaa päästöoikeuksien allokaatiopäivän käypää arvoa ja sisältää ylijäämäoikeuksien myynnistä saadun voiton. 36,0 milj. euron kulu puolestaan vastaa tuotannosta toteutuneita hiilidioksidipäästöjä. Realisoitunut myyntivoitto päästöoikeuksien myynnistä oli yhteensä 13,5 milj. euroa, ja konsernin hallussa tilikauden lopussa olleiden ylimääräisten päästöoikeuksien arvo oli 3,5 milj. euroa.

Konserni saa lisäksi muuta tuottoa Ruotsin, Belgian ja Puolan uusiutuvasta energiantuotannosta. Energia tuotetaan biomassalla, ja sen tuotannosta saadaan uusiutuvan energian sertifikaatteja, jotka myydään eteenpäin sähkönjakelijoille, jotta ne täyttäisivät uusiutuvilla energianlähteillä tuotetulle energialle asetetut kiintiöt. Myynnistä saatu tuotto oli 57,8 (46,5) milj. euroa.

Stora Enso sai maaliskuussa 2009 päätökseen kaupan, jossa yhtiö myi Summan tehtaan rakennukset ja suurimman osan tehdasalueesta Google-yhtiöille 40 milj. eurolla. Tästä 15 milj. euroa kirjattiin aikaisemmin kirjatun arvonalennuksen palautukseksi ja 25 milj. euroa käyttöomaisuuden myyntivoitoksi.

Kuljetuskapasiteetin ylijäämän myynti vuonna 2010 oli 50,7 (28,2) milj. euroa. Vuoteen 2008 saakka se on kirjattu osaksi liikevaihtoa.

Stora Enso sai 30.4.2008 päätökseen Papyrus-tukkuriliiketoimintansa myynnin yksityiselle pääomasijoitusyhtiölle Altor Fund II:lle (ks. liite 5, Lopetetut toiminnot). Myynnin yhteydessä aiemmin omaan pääomaan kirjattu muuntoero, 35,5 milj. euroa, kirjattiin tuloslaskelmaan.

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2010	2009	2008
Liiketoiminnan muut tuotot
Päästöoikeudet	19,5	49,5	49,5
Vihreiden sertifikaattien myynti	57,8	46,5	47,4
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot	7,5	32,7	7,6
Konserniyritysten myyntivoitot	0,1	-	1,5
Noteeraamattomien osakkeiden myyntivoitto	0,7	0,3	1,0
Vakuutuskorvaukset	2,3	0,5	0,6
Rahtimyynti, vuokrat ja muut	63,6	38,6	7,1
Avustukset	7,6	4,7	5,5
Jatkuvat toiminnot yhteensä	159,1	172,8	120,2
Lopetetut toiminnot yhteensä	-	-	36,1
Koko liiketoiminta	159,1	172,8	156,3
Liiketoiminnan muut kulut
Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonalentumiset	-	284,6	-
Maksetut vuokrat	87,1	84,9	82,4
Tutkimus ja kehitys	75,0	73,7	79,2
Luottotappiot	8,2	20,5	8,6
Pitkäaikaisten sijoitusten myyntitappiot	-	1,6	0,1
Kertyneet muuntoerot ja oman pääoman suojaukset, netto	-1,2	5,3	3,2
Materiaalit ja palvelut
Päästöoikeuksien palautukset ja myyntitappiot	2,5	27,7	27,6

Stora Enso kirjasi NewPagen 20,1 % omistusosuudestaan ja PIK-lainastaan 417,8 milj. euron (575 milj. Yhdysvaltain dollarin) arvonalennuksen vuoden 2009 tulokseensa. Osakkeiden arvonalennus kirjattiin muihin kuluihin ja sillä oli 269,3 milj. euron negatiivinen vaikutus liikevoittoon. PIK-lainan arvonalennuksella 148,5 milj. euron negatiivinen vaikutus rahoituseriin.

Markkinaoikeus päätti 2009, että Stora Enso, UPM-Kymmene ja Metsäliitto Osuuskunta olivat rikkoneet lakia kilpailunrajoituksista vaihtamalla keskenään tietoja raakapuun hinnoista Suomessa 1997–2004. Stora Ensolle määrättiin päätöksen seurauksena 30 milj. euron seuraamusmaksu, joka kirjattiin liiketoiminnan muihin kuluihin.

Konsernin tilintarkastus- ja neuvontapalkkiot olivat 5,1 (4,1) milj. euroa, joka maksettiin päätilintarkastajalle Deloitte & Touche Oy:lle, joka korvasi PricewaterhouseCoopers Oy:n tilintarkastusyhtiönä 26.3.2008 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen. Tilintarkastuspalkkiot liittyvät tilinpäätöksen lakisääteiseen tilintarkastukseen tai siihen läheisesti liittyviin tavanomaisiin palveluihin. Palkkiot tilintarkastuksen oheispalveluista aiheutuvat sellaisista palveluista, jotka liittyvät tilintarkastukseen ja joilla pyritään varmentamaan tilinpäätöksen oikeellisuutta. Palkkiot veropalveluista liittyvät veroneuvontaan ja suunnitteluun.

Päätilintarkastajan palkkiot ja palvelut

Milj. euroa		31.12. päättyvä tilikausi
	2010	2009	2008
Tilintarkastuspalkkiot	4,0	3,6	3,7
Palkkiot oheispalveluista	0,2	0,1	0,1
Palkkiot veropalveluista	0,4	0,1	0,2
Muut palkkiot	0,5	0,3	0,9
Yhteensä	5,1	4,1	4,9

Liite 7. Henkilöstökulut

Henkilöstökulut

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2010	2009	2008
Palkat ja palkkiot	1 042,2	961,5	1 205,2
Hallituksen palkkiot (liite 8)	0,7	0,4	0,9
Johtoryhmän palkkiot (liite 8)	6,8	5,6	8,0
Eläkkeet (ks. alla)	187,3	195,6	204,0
Osakeperusteiset maksut, optiot (liite 23)	28,0	0,5	-13,4
Optio-ohjelmien suojausinstrumentit	-50,5	20,2	83,9
Muut pakolliset henkilöstökulut	143,7	153,5	162,6
Muut vapaaehtoiset henkilöstökulut	17,1	12,3	17,9
Jatkuvat toiminnot yhteensä	1 375,3	1 349,6	1 669,1
Lopetetut toiminnot yhteensä	-	-	57,9
Koko liiketoiminta	1 375,3	1 349,6	1 727,0
Eläkkeet
		31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2010	2009	2008
Etuuspohjaiset järjestelyt	21,4	24,8	26,8
Maksupohjaiset järjestelyt	164,1	169,9	174,7
Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	1,8	0,9	2,5
Eläkekulut: Jatkuvat toiminnot	187,3	195,6	204,0

Eläkekulut: Lopetetut toiminnot	-	-	5,5
Eläkekulut: Koko liiketoiminta	187,3	195,6	209,5

Jatkuvien toimintojen henkilöstökulut olivat 1 375,3 milj. euroa vuonna 2010, kun vuonna 2009 ne olivat 1 349,6 miljoonaa euroa. Henkilöstön keskimääräinen määrä vuonna 2010 oli 27 383 henkilöä, kun vuonna 2009 määrä oli 28 696 henkilöä. Eläkekulut on eritelty liitteessä 22, Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet.

Korkein oikeus antoi joulukuussa 2010 ennakkopäätöksen, joka määräsi Stora Enson maksamaan tulospalkkiot laittomaan lakkoon toukokuussa 2006 osallistuneille työntekijöille. Stora Enso noudattaa korkeimman oikeuden antamaa päätöstä ja maksaa vapaaehtoisesti kaikki rajoitusehdon takia vuosina 2005– 2009 maksamatta jääneet tulospalkkiot korkoineen. Tämän erän negatiivinen vaikutus liiketulokseen on 20,7 milj. euroa.

Osakeperusteiset maksut koostuvat optioista ja osakekannustimista, joita on käsitelty tarkemmin liitteessä 23, Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät.

Konserni on suojannut optio-ohjelmansa optioiden suojausinstrumenteilla (Total Return Swap), jotka esitetään henkilöstökuluissa niiden optioiden rinnalla, joihin ne liittyvät. Siten itse riski ja suojaus näkyvät samassa tuloslaskelman osiossa. Optiot ja niitä suojaavat johdannaiset eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä, koska niiden muutokset eivät vastaa toisiaan. Optiot arvostetaan tiettyjen

hinnoittelumallien mukaisesti ja optioiden suojausinstrumentit arvostetaan osakkeiden kulloinkin voimassa olevan markkinakurssin mukaisesti. Osakeperusteisista optio-ohjelmista ja niitä suojaavista johdannaisista kirjattiin 22,5 milj. euron tulo vuonna 2010, 20,7 milj. euron kulu vuonna 2009 ja 70,5 milj. euron kulu vuonna 2008.

Vuonna 2010 itse osakeperusteisista optio-ohjelmista kirjattu kulu oli 28,0 milj. euroa. Koska Stora Enson Rosakkeen kurssi nousi 4,88 eurosta 31.12.2009 7,69 euroon 31.12.2010, konserni kirjasi optioita suojaavista johdannaisista 50,5 milj. euron tulon.

Liite 8. Hallituksen ja johdon palkkiot

	31.12. päättyvä tilikausi
		2010			2009
Tuhatta euroa				Käteinen Osakkeet Yhteensä Yhteensä 5)	Jäsenyydet valiokunnissa ja toimikunnissa
Hallituksen jäsenet 31.12.2010
Gunnar Brock, puheenjohtaja	105,0	54,0	159,0	30,0	Palkkio, Nimitys2),4), Talous & tarkastus Nimitys2),4), Talous
Juha Rantanen, varapuheenjohtaja	65,0	34,0	99,0	30,0	& tarkastus
Carla Grasso	36,0	24,0	60,0	-
Birgitta Kantola	56,0	24,0	80,0		40,0 Talous & tarkastus
Mikael Mäkinen	36,0	24,0	60,0	-
Hans Stråberg	42,0	24,0	66,0	30,0	Palkkio
Matti Vuoria	42,0	24,0	66,0	33,0	Palkkio
Marcus Wallenberg	36,0	24,0	60,0	30,0	Nimitys3)
Entiset hallituksen jäsenet
Jan Sjöqvist (1.4.2009 asti)	-	-	-	-
Claes Dahlbäck (31.3.2010 asti)	-	-	-	79,5
Ilkka Niemi (31.3.2010 asti)	-	-	-	52,5
Dominique Hériard Dubreuil (31.3.2010 asti)	-	-	-	33,0
Yhteensä1)	418,0	232,0	650,0	358,0

Hallituksen palkkiot ja valiokunta- ja toimikuntajäsenyydet 31.12.2010

1) 40 % hallituksen palkkioista vuonna 2010 maksettiin markkinoilta ostettuina Stora Enson R-osakkeina, jotka jakautuivat seuraavasti: puheenjohtaja: 8 646 R-osaketta, varapuheenjohtaja: 5 444 R-osaketta ja muut jäsenet: 3 843 R-osaketta kukin. Konsernilla ei ole virallista ohjeistusta koskien hallituksen jäsenten palkkioksi saamien osakkeiden hallussapitämistä.

2) Keijo Suila on Solidium Oy:n nimittämä nimitystoimikunnan puheenjohtaja.

3) Marcus Wallenberg on Foundation Asset Managementin nimittämä nimitystoimikunnan jäsen.

4) Osakkeenomistajat valitsevat Stora Enson nimitystoimikunnan varsinaisessa yhtiökokouksessa. Gunnar Brock ja Juha Rantanen valittiin toimikuntaan hallituksen puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana. Hallituksen jäsentä ei voida nimittää nimitystoimikunnan puheenjohtajaksi.

5) Yhtiökokous hyväksyi hallituksen aloitteen hallituksen jäsenten vuosipalkkion alentamisesta edellisvuosista puoleen vuodeksi 2009.

Hallituksen omistukset 31.12.2010

		Osakkeiden määrä
Tuhatta euroa	A	R
Hallituksen jäsenet 31.12.2010
Gunnar Brock, puheenjohtaja	-	18 458
Juha Rantanen, varapuheenjohtaja	-	12 756
Carla Grasso	-	3 843
Birgitta Kantola	-	13 155
Mikael Mäkinen	-	3 843
Hans Stråberg	-	6 728
Matti Vuoria	-	18 655
Marcus Wallenberg	2 541	14 370
Osakkeiden määrä yhteensä	2 541	91 808

Johtoryhmän palkat, palkkiot ja omistukset

Liitteessä 23, Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät ja osakesidonnaiset kannustinjärjestelmät on eritelty johtoryhmän palkkiot, osakkeet, optiot ja kannustinjärjestelmät. Näillä sivuilla on myös lisätietoja toimitusjohtajan palkkioista ja omistuksista. Tilikaudella ansaittuihin optioihin ja osakekannustimiin liittyvät käteissuoritukset vuodelta 2010 on esitetty palkkiotaulukossa. Konsernilla ei ole virallista ohjeistusta koskien toimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten palkkioksi saamien osakkeiden hallussapitämistä. Myös IFRS-standardien mukaisesti laskettuihin optioiden ja osakekannustimien kustannuksiin liittyvät lisätiedot on esitetty tekstissä.

Johtoryhmän palkkiot vuonna 2010 olivat yhteensä 6,8 (5,6) milj. euroa. Elisabet Salander Björklund, johtaja, puunhankinta, henkilöstö ja yritysvastuu, jätti vuonna 2010 paikkansa johtoryhmässä, ja hänen tilalleen tuli konsernin henkilöstöjohtaja Lars Häggström. Johtoryhmän jäsenten määrä vuonna 2010 oli kahdeksan.

Johtoryhmän jäsenten eläkeikä määräytyy henkilökohtaisen eläkejärjestelyn mukaan ja on 60 tai 65 vuotta. Eläkkeet ovat jäsenten kotimaiden lainsäädännön mukaisia. Johtoryhmän jäsenillä on kuuden kuukauden irtisanomisaika. Irtisanomiskorvaus on vuoden palkka, jos irtisanojana on Stora Enso. Ennen vuotta 2007 nimitetyille jäsenille voidaan lisäksi maksaa toisen vuoden palkka työsuhteesta riippuen.

Tavanomainen vuosipalkkojen tarkistus tuli voimaan tavalliseen tapaan 1. maaliskuuta. Tulokseen perustuva kannustin vuodelta 2009 päätettiin maksaa osakkeina (rajoitettuina osakekannustimina), ja maksua lykättiin vuodella maaliskuusta 2010 maaliskuuhun 2011. Palkitsemisvaliokunta tarkasti ja vahvisti lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiin liittyvien taloudellisten tavoitteiden tulokset.

Johtoryhmän palkkiot

	31.12. päättyvä tilikausi
		2010		2009
Tuhatta euroa	Toimitus johtaja	Muut johtoryhmän jäsenet1)	Johtoryhmä yhteensä	Toimitus johtaja	Muut johtoryhmän jäsenet	Johtoryhmä yhteensä
Palkkiot
Vuosipalkka	1 0352)	2 640	3 675	825	2 555	3 503
Asumiskulut	21	53	74	123	47	47
( ) Muut etuudet	14	102	116	16	113	129
Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmät	3) -	2184)	218	3) -	396	396
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät	3095)	736	1 045	1155)	103	218
	1 379	3 749	5 128	1 079	3 214	4 293
Eläkekulut Suomen TEL järjestelmä Stora Enson vapaaehtoiset	-	102	102	-	70	70
eläkejärjestelyt	341	1 193	1 534	265	923	1 188
	341	1 295	1 636	265	993	1 258
Palkat ja palkkiot yhteensä	1 720	5 044	6 764	1 344	4 207	5 551

1) Elisabet Salander Björklundille maksetut palkkiot sisältyvät laskettuihin summiin siihen asti, kunnes hän jätti tehtävänsä Stora Ensossa.

2) Toimitusjohtajan aiempi asuntoetu on 1.3.2010 lähtien muutettu peruspalkaksi ja on sisällytetty siitä lähtien vuosipalkkaan.

3) Bonukset vuosilta 2008 ja 2009 (alun perin vuonna 2009 ja 2010 maksettavat) muutettiin rajoitetuiksi viivästetyiksi kolmivuotisiksi osakeohjelmiksi.

4) Bonukset vuodelta 2009 (alun perin vuonna 2010 maksettavat) muutettiin rajoitetuiksi osakeohjelmiksi ja lykättiin maksettavaksi maaliskuussa 2011. Suoritettu käteisenä tilikaudella paikkansa konsernin johtoryhmässä jättäneille henkilöille.

5) Vuoden 2010 pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä sisältää vuosilta 2007 ja 2008 maksettavan bonuksen, jonka maksamista lykättiin.

Johtoryhmän jäsenet (pl. toimitusjohtaja)

Johdon lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmät

Johtoryhmän jäsenillä on lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmiä, joiden suuruus on enintään 50 % heidän kiinteästä vuosipalkastaan. Bonukset maksetaan seuraavalla tilikaudella. Vuoden 2010 kannustinjärjestelmän tuotosta 70 % perustui taloudellisiin tavoitteisiin ja 30 % henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Vuonna 2010 osakkeina (rajoitettuina osakekannustimina) maksettavat lyhyen aikavälin kannustinpalkkiot vuoteen 2009 liittyen olivat 960 769 (396 000) euroa, mutta niiden maksamista lykättiin maaliskuuhun 2011.

Johdon optio-ohjelmat

Optioita ei ole myönnetty vuoden 2007 jälkeen. Tilikaudella 2010 erääntyi 82 500 vuoden 2003 optioohjelmaan liittyvää optiota. Muita optioita ei lunastettu. Vuonna 2009 ei lunastettu optioita.

Johdon pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät

Johtoryhmän jäsenet ovat osallisina useissa pitkän aikavälin kannustinjärjestelmissä. Vuosina 2007–2008 otettiin käyttöön konsernin johdolle suunnattu tulosperusteinen osakeohjelma. Ohjelmaan liittyvien osakkeiden ansaintajakso on neljä vuotta (2009–2012). Lunastuspäivä on vuosittain 1. maaliskuuta.

Vuodesta 2009 alkaen vuosittain on julkaistu uusi pitkän aikavälin kannustinohjelma, jossa on kolmen vuoden lunastusjakso. Kaikista ohjelmista ansaittavien osakkeiden määrä voi olla enintään 150 % suurimmasta mahdollisesta osakekannustimien määrästä edellyttäen, että saavutetut tulokset ylittävät tavoitteen. Vuoden 2010 tulostavoitteet perustuivat pelkästään taloudellisiin mittareihin.

Johtoryhmän jäsenille suoritettiin vuoden 2010 tulosperusteiseen osakeohjelmaan liittyen 280 524 osaketta vuosittain määritettyjen tulostavoitteiden saavuttamisen perusteella.

Osakeperusteisia maksuja koskevien kirjanpitosäädösten mukaisesti johdon optioista ja rajoitetuista osakekannustimista aiheutuva kassavaikutukseton kulu lasketaan tilikauden aikana myönnettyjen osakkeiden ja optioiden lunastuskauden alkuarvosta lisättynä aiempien kannustimien käyvän arvon muutoksella tilikauden aikana. Kirjanpidolliset kulut eivät vastaa toteutuneita kassavaikutteisia kuluja vuositasolla, mutta lopulliset summat vastaavat toisiaan, kun oikeus osakkeisiin tai optioihin on syntynyt, osakkeet tai optiot on lunastettu tai lunastusaika on päättynyt. Edellisellä sivulla olevassa taulukossa olevat luvut koskevat henkilöitä, jotka ovat kuuluneet johtoryhmään kannustimien myöntämis- tai maksupäivänä.

Johtoryhmän jäsenille suoritettiin vuoden aikana aiempiin rajoitettuihin ja tulosperusteisiin osakeohjelmiin liittyen yhteensä 159 263 osaketta, joiden käteisarvo täsmäytyspäivänä 1.3.2010 oli 735 795 euroa laskettuna täsmäytyspäivän 4,62 euron kurssilla.

Johtoryhmän jäsenille ei myönnetty vuonna 2010 uusia rajoitettuja osakekannustimia lukuun ottamatta vuoteen 2009 liittyviä lyhytaikaisia kannustinpalkkioita, jotka oli määrä maksaa vuonna 2010 mutta joiden suorittamista lykättiin (ks. edellä).

Johtoryhmän jäsenille on kertynyt aiemmista rajoitetuista osakeohjelmista yhteensä 189 891 osaketta, jotka on määrä suorittaa vuonna 2011. Tämä sisältää vuoden 2009 ohjelmaan liittyvät lyhytaikaiset kannustinpalkkiot, jotka oli määrä suorittaa vuonna 2010 mutta joiden maksamista lykättiin (ks. edellä). Vuonna 2012 suoritettava määrä on 0 osaketta.

Toimitusjohtaja – Jouko Karvinen

Toimitusjohtaja tuli Stora Enson palvelukseen 1.1.2007 ja aloitti toimikautensa vuoden 2007 yhtiökokouksen jälkeen 29.3.2007, kun hallitus oli hyväksynyt nimityksen. Toimitusjohtajalla on kuuden kuukauden irtisanomisaika. Irtisanomiskorvaus on vuoden palkka, jos irtisanojana on yhtiö, mutta sopimukseen ei sisälly yhtiön hallinnassa tapahtuvista muutoksista aiheutuvia maksuja. Etuuksiin kuuluu autoetu ja maksuperusteinen kansainvälinen eläkejärjestely, jonka Ison-Britannian viranomaiset ovat hyväksyneet. Vuonna 2010 käyttöön otettiin täydentävä järjestely. Molemmat järjestelyt ovat maksuperusteisia, eli niissä eläke määräytyy maksettujen eläkemaksujen ja eläkesijoituksen tuoton mukaan. Stora Enso ja toimitusjohtaja maksavat järjestelyyn kiinteän summan, joka on 40 % toimitusjohtajan peruspalkasta. Tästä Stora Enson osuus on 35 % ja toimitusjohtajan osuus 5 %. Vuonna 2007 toimitusjohtajalle maksettiin ylimääräinen eläke-etuus korvauksena aiemmista tehtävistä luopumisen seurauksena menetetyistä eläkeetuuksista. Toimitusjohtajan eläkkeellesiirtymisikä on 60 vuotta.

Toimitusjohtajan lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä

Toimitusjohtaja on oikeutettu hallituksen vuosittain vahvistamaan lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmään, jonka tuotto on enintään 75 % kiinteästä vuosipalkasta. Vuoden 2010 kannustinjärjestelmän tuotosta 70 % perustui taloudellisiin tavoitteisiin ja 30 % henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Vuonna 2010 osakkeina (rajoitettuina osakekannustimina) maksettavat lyhyen aikavälin kannustinpalkkiot vuoteen 2009 liittyen olivat 404 505 euroa, mutta niiden maksamista lykättiin maaliskuuhun 2011.

Toimitusjohtajan optio-ohjelmat

Optioita ei ole myönnetty vuoden 2007 jälkeen. Toimitusjohtajalle myönnettiin vuonna 2007 Stora Ensoon tulon myötä 157 646 optiota, joiden hinnoittelumallin mukaisesti arvioitu arvo myöntämispäivänä 2.1.2007 oli 365 000 euroa. Toimitusjohtaja ei lunastanut optioita vuonna 2010.

Toimitusjohtajan pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät

Toimitusjohtaja on osallisena useissa pitkän aikavälin kannustinjärjestelmissä. Toimitusjohtaja on vuodesta 2007 lähtien ollut osallisena konsernin johdolle suunnatussa tulosperusteisessa osakeohjelmassa. Tämän ohjelman osakkeiden kertymisaika on neljä vuotta (2009−2012). Luovutuspäivä on vuosittain 1. maaliskuuta. Toimitusjohtajalle myönnettiin vuoden 2010 tulosperusteiseen osakeohjelmaan liittyen 80 000 osaketta, joiden arvo – olettaen, että tavoitteet saavutetaan – myöntämispäivänä 1.3.2010 oli 369 600 euroa laskettuna myöntämispäivän 4,62 euron kurssilla. Kaikista ohjelmista ansaittavien osakkeiden määrä voi olla enintään 150 % suurimmasta mahdollisesta osakekannustimien määrästä edellyttäen, että saavutetut tulokset ylittävät tavoitteen. Vuoden 2010 tulostavoitteet perustuivat pelkästään taloudellisiin mittareihin.

Toimitusjohtajalle suoritettiin vuonna 2010 aiempiin rajoitettuihin ja tulosperusteisiin osakeohjelmiin liittyen yhteensä 66 913 osaketta, joiden käteisarvo täsmäytyspäivänä 1.3.2010 oli 309 138 euroa laskettuna täsmäytyspäivän 4,62 euron kurssin perusteella.

Toimitusjohtajalle ei myönnetty rajoitettuja osakekannustimia lukuun ottamatta vuoteen 2009 liittyviä lyhytaikaisia kannustinpalkkioita, jotka oli määrä suorittaa vuonna 2010 mutta joiden suorittamista lykättiin (ks. edellä). Aiempien vuosien rajoitetuista osakeohjelmista on kertynyt yhteensä 108 946 osaketta, jotka on määrä suorittaa vuonna 2011. Vuonna 2012 suoritettava määrä on 9 415 osaketta.

Toimitusjohtajalla on vuodesta 2013 lähtien maksettaville lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiin liittyville muuttuville palkanosille yläraja. Toisin sanoen jos lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien yhteenlaskettu tulos on yli 100 % toimitusjohtajan perusvuosipalkasta, pitkän aikavälin kannustinjärjestelmistä maksettava palkkio pienenee vastaavasti.

Johtoryhmän osakkeet ja optiot6)

Johtoryhmän jäsenet tilikauden lopussa	R-osakkeet1)	Synteettiset optiot 2004– 2007	Tulos– perusteiset osake– kannustimet	Rajoitetut osake– kannustimet
Hannu Alalauri	17 254	30 000	71 028	26 0432)
Lars Häggström	-	-	-	-
Jouko Karvinen, CEO	83 311	157 646	219 874	118 3613)
Hannu Kasurinen	17 848	33 750	59 861	22 7114)
Mats Nordlander	14 513	30 000	101 587	37 8992)
Markus Rauramo, CFO	17 924	25 000	61 717	32 6835)
Bernd Rettig	19 192	67 500	86 374	37 2222)
Juha Vanhainen	15 800	41 250	73 655	33 3332)
Yhteensä	185 842	385 146	674 096	308 252

1) Kenelläkään johtoryhmän jäsenistä ei ollut A-osakkeita.

2) Vastineena vuoden 2009 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmästä.

3) Vastineena vuoden 2007, 2008 ja 2009 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmistä.

4) 21 961 vastineena vuoden 2009 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmästä.

5) 32 083 vastineena vuoden 2009 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmästä.

6) Konsernilla ei ole virallista ohjeistusta koskien hallituksen jäsenten palkkioksi saamien osakkeiden hallussapitämistä.

Myös seuraavat johtajat olivat johtoryhmässä vuonna 2010	Osakkeiden määrä tehtävästä luovuttaessa	Synteet tiset optiot 2004–2007	Tulos– perusteiset osake– kannustimet	Rajoitetut osake– kannus timet	Toiminut tehtävässään asti
Elisabet Salander Björklund	29 912	60 000	-	-	31.8.2010

Liite 9. Rahoitustuotot ja –kulut

Rahoitustuotot ja -kulut

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2010	2009	2008
Rahoituserät tuloslaskelmassa
Rahoitustuotot	91,6	209,3	356,7
Rahoituskulut	-192,5	-488,5	-523,9
Jatkuvat toiminnot yhteensä	-100,9	-279,2	-167,2
Jaottelu
Korkokulut
Pankkilainat	-116,3	-125,3	-198,2
Rahoitusleasingsopimukset	-3,2	-0,9	-3,2
Aktivoidut korot	11,5	8,4	1,7
Korkotuotot	17,7	17,1	34,5
Tuotot korollisista arvopapereista	6,0	13,6	20,0
Kurssierot
Valuuttajohdannaiset	-45,3	-137,8	254,9
Korolliset lainat ja talletukset	46,3	108,7	-270,2
Muut rahoitustuotot
Käyvän arvon suojaukset	-	9,7	-
Muut käyvän arvon muutokset	16,8	14,8	35,6
Muut (ml. noteeratut arvopaperit)	4,8	37,0	10,0
Muut rahoituskulut
Käyvän arvon suojaukset	-1,5	-	-7,9
Muut käyvän arvon muutokset	-12,8	-6,5	-34,5
Muut (ml. noteeratut arvopaperit)	-24,9	-218,0	-9,9
Jatkuvat toiminnot yhteensä	-100,9	-279,2	-167,2
Lopetetut toiminnot yhteensä	-	-	-5,5
Koko liiketoiminta: Tuloslaskelma	-100,9	-279,2	-172,7

Johdannaisinstrumenttien tuotot ja kulut esitetään liitteessä 29.

Stora Ensolla on tällä hetkellä myytävissä olevien rahoitusvarojen salkussaan kaksi PIK-lainaa, toinen NewPageltä Yhdysvalloista, nimellisarvoltaan 233,8 milj. Yhdysvaltain dollaria, ja toinen Papyrus Holding AB:ltä Ruotsista, nimellisarvoltaan 72,2 milj. euroa. Molemmille noteeraamattomille rahoitusarvopapereille kertyvä korko on esitetty yllä olevassa taulukossa korollisten arvopapereiden tuotossa, ja se on arvoltaan 6,0 (13,6) milj. euroa. Korkoa ei makseta vaan se lisätään lainapääomaan, joka maksetaan takaisin määritettynä ajankohtana tai siinä tapauksessa, että yritysten määräysvallassa tapahtuu muutoksia. NewPage-lainasta ei ole kirjattu korkoa 30.6.2009 jälkeen.

Stora Enso kirjasi NewPagen 20,1 % omistusosuudestaan ja PIK-lainastaan 417,8 milj. euron (574,8 milj. Yhdysvaltain dollarin) arvonalennuksen vuoden 2009 toisen neljänneksen tulokseensa (kts. liite 16, Myytävänä olevat rahoitusvarat). Osakkeiden arvonalentumisella oli 269,3 milj. euron negatiivinen vaikutus liikevoittoon ja PIK-lainan arvonalentumisella 148,5 milj. euron negatiivinen vaikutus muihin rahoituskuluihin.

Yllä valuuttajohdannaisista esitetyt kurssivoitot ja -tappiot liittyvät instrumentteihin, jotka arvostetaan tuloslaskelmassa käypään arvoon, koska ne eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen ehtoja. Perityt maksut, jotka liittyvät esimerkiksi käyttämättömiin luottolimiitteihin, vakuuksiin ja luottoluokituslaitoksiin, sisältyvät muihin rahoituskuluihin ja olivat 13,7 (7,6) milj. euroa. Pitkäaikaisten velkakirjojen liikkeeseenlaskukustannukset aktivoidaan osana pitkäaikaista velkaa taseeseen, ja 31.12.2010 ne olivat 7,7 (8,3) milj. euroa. Aktivoidut kustannukset poistetaan tuloslaskelmassa efektiivisen koron menetelmällä. Poistot olivat 1,8 milj. euroa vuonna 2010 ja 1,6 milj. euroa vuonna 2009.

Tilinpäätökseen sisältyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2010	2009	2008
Liikevaihto	-14,6	-5,6	33,9
Kulut	11,7	4,7	-14,9
Nettorahoituserät	1,0	-29,1	-15,3
Jatkuvat toiminnot yhteensä	-1,9	-30,0	3,7
Lopetetut toiminnot yhteensä	-	-	-0,4
Koko liiketoiminta	-1,9	-30,0	3,3

Liite 10. Tuloverot

Verot
		31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2010	2009	2008*
Välittömät verot	-110,5	-46,4	46,8
Laskennalliset verot	-46,1	55,0	165,9
Verot yhteensä	-156,6	8,6	212,7

*) Vuosina 2010 ja 2009 ei ollut lopetettavia toimintoja. Vuonna 2008 verohyöty välittömistä veroista jatkuvista toiminnoista oli 49,5 milj. euroa ja verokulut lopetetuista toiminnoista olivat 2,7 milj. euroa. Laskennallinen verohyöty jatkuvista toiminnoista oli 165,3 milj. euroa ja laskennalliset verokulut lopetetuista toiminnoista olivat 0,6 milj. euroa. Verot jatkuvista toiminnoista olivat siten yhteensä 214,8 milj. euroa ja lopetetuista toiminnoista -2,1 milj. euroa.

Tuloverojen täsmäytys paikallisiin verokantoihin

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2010	2009	2008
Jatkuvat toiminnot
Tulos ennen veroja	925,9	-886,8	-893,8
Verot kunkin maan verokannan mukaan 1)	-217,8	250,9	234,0
Vähennyskelvottomat menot ja verovapaat tulot 2)	-4,3	-92,8	27,2
Tappiot, joista ei ole laskettu verosaamista	51,7	-170,1	-83,6
Verot aiemmilta vuosilta	9,3	21,6	61,9
Verokannan ja verolakien muutos	-0,1	-0,2	42,0
Liikearvon arvonalennus	-	-0,8	-66,7
Muut	4,6	-	-
Verot yhteensä	-156,6	8,6	214,8
Efektiivinen verokanta	16,9 %	1,0 %	24,0 %
Lakisääteinen verokanta	23,5 %	28,3 %	26,2 %

1) Sisältää vapautukset verojenmaksusta tietylle ajalle ja muut veroedut, yhteensä 18,3 milj. euroa vuonna 2010.

Sisältää vapautukset verojenmaksusta tietylle ajalle ja muut veroedut, yhteensä 21,1 milj. euroa vuonna 2009.

2) Vähennyskelvottomat menot (43,9 milj. euroa) vuodelta 2010 on esitetty yhdessä verovapaiden tulojen (39,6 milj. euroa) kanssa. Vähennyskelvottomat menot (109,4 milj. euroa) vuodelta 2009 on esitetty yhdessä verovapaiden tulojen (16,6 milj. euroa) kanssa. Vähennyskelvottomat menot (22,8 milj. euroa) vuodelta 2008 on esitetty yhdessä verovapaiden tulojen (50,0 milj. euroa) kanssa.

Lakisääteisen ja efektiivisen verokannan 6,6 %:n ero vuonna 2010 selittyy pääasiassa laskennallisten verosaamisten lisäkirjauksilla erityisesti Suomessa ja joissakin muissa maissa.

Lakisääteisen ja efektiivisen verokannan 27,3 %:n ero vuonna 2009 selittyy pääasiassa laskennallisten verosaamisten arvonalennuksilla Suomessa ja muissa maissa sekä sillä, että osakeomistus NewPagessa ja PIK-lainan arvonalennukset eivät ole verovähennyskelpoisia.

Stora Ensolla oli tilikauden 2010 lopussa vahvistettuja tappioita yhteensä 1 806 (1 620) milj. euroa, joista noin 873 (629) milj. euroa ei vanhene. 28 (28) milj. euroa vanhenee viiden vuoden kuluessa ja 905 (963) milj. euroa myöhemmin. Suomessa kirjattiin 792 (847) milj. euron tappiot.

Laskennallisten verojen muutos vuonna 2010

			Muihin laajan tuloksen eriin
		Tulos	kirjattavat	Yritysostot
Milj. euroa	1.1.2010	laskelma	tulot		ja -myynnit Muuntoerot	31.12.2010
Aineelliset ja
aineettomat hyödykkeet	-410,1	-81,7	-	-0,4	-56,5	-548,7
Rahoitusvarat	-1,3	-	-29,0	-	-	-30,3
Verottamattomat
varaukset	1,6	-15,7	-	-3,8	6,8	-11,1
Eläkevaraukset	51,3	-3,8	13,1	-0,1	-2,1	58,4
Vähennyskelpoiset tappiot ja tuotot 1)	133,3	56,8	-	4,2	8,8	203,1
Muut laskennalliset verot	16,6	-1,7	-	2,8	-0,7	17,0
Yhteensä	-208,6	-46,1	-15,9	2,7	-43,7	-311,6
Oman pääoman suojaus (kertyneet muuntoerot)	-	-2,5	2,5	-	-	-
Laskennallisten
verojen muutos, netto	-208,6	-48,6	-13,4	2,7	-43,7	-311,6
Verosaamiset 2)	155,8					111,0
Verovelat 2)	-364,4					-422,6

1) Verotappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista veroa, arvoltaan 265,7 milj. euroa

2) Laskennalliset verosaamiset ja -velat on tasattu IAS 12:n mukaisesti.

Laskennallisten verojen muutos vuonna 2009

			Muihin laajan
			tuloksen
			eriin
		Tulos	kirjattavat	Yritysostot
Milj. euroa	1.1.2009	laskelma	tulot		ja -myynnit Muuntoerot	31.12.2009
Aineelliset ja
aineettomat
hyödykkeet	-530,7	122,1	-	14,3	-15,8	-410,1
Rahoitusvarat	64,2	-	-65,5	-	-	-1,3
Verottamattomat
varaukset	-30,6	33,9	-	-	-1,7	1,6
Eläkevaraukset	113,7	-68,5	4,6	-1,8	3,3	51,3
Vähennyskelpoiset
tappiot ja tuotot 1)	174,2	-42,3	-	0,7	0,7	133,3
Muut laskennalliset
verot	6,2	9,8	-	-	0,6	16,6
Yhteensä	-203,0	55,0	-60,9	13,2	-12,9	-208,6
Oman pääoman
suojaus (kertyneet
muuntoerot)	-	4,1	-4,1	-	-	-
Laskennallisten
verojen muutos, netto	-203,0	59,1	-65,0	13,2	-12,9	-208,6
Verosaamiset 2)	74,5					155,8
Verovelat 2)	-277,5					-364,4

1) Verotappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista veroa, arvoltaan 298,7 milj. euroa

2) Laskennalliset verosaamiset ja -velat on tasattu IAS 12:n mukaisesti.

Laskennallisia verosaamisia kirjataan vain siinä määrin kuin konsernin arvioiden mukaan on todennäköistä, että niitä voidaan hyödyntää tulevien tilikausien verotettavaa tuloa vastaan. Vuonna 2010 valoisammat ennusteet vaikuttivat positiivisesti laskennallisten verosaamisten kirjaamiseen. Laskennallisia veroja, jotka liittyvät tytäryhtiöissä ja osakkuusyrityksissä suoraan omistettujen osakkeiden kirjanpitoarvon ja verokannan välisiin tilapäisiin eroihin, ei ole kirjattu.

Laskennallisia veroja ei ole kirjattu suomalaisten yritysten jakamattomista voittovaroista, koska ne voidaan siirtää emoyhtiölle ilman veroseuraamuksia.

Liitettä 10, Tuloverot, on muutettu, jotta verot voitaisiin esittää yhtenäisemmin. Laskenta- ja kirjaamistapaa ei ole muutettu.

Liite 11. Tasearvojen arvostukset

Varaukset epäkuranteista varastoista, varaston nettorealisointiarvoista ja epävarmoista saatavista on esitetty alla:

Tasearvojen arvostukset

	Epäkurantit varastot
Milj. euroa	Varaosat	Valmiit tuotteet	Varaston netto realisointiarvo	Epävarmat saatavat	Arvostukset yhteensä
Tasearvo 1.1.2008	66,2	16,4	6,0	39,5	128,1
Muuntoerot	-1,9	-0,1	-0,1	-1,9	-4,0
Yritysostot ja -myynnit Kirjattu tuloslaskelmaan:	-	-5,0	-3,4	-18,6	-27,0
Jatkuvat toiminnot	18,2	25,8	11,6	0,4	56,0
Palautus tuloslaskelmassa: Jatkuvat toiminnot	-14,3	-23,0	-2,2	-	-39,5
Kirjattu tuloslaskelmaan:
Lopetetut toiminnot	-	-	-0,2	1,1	0,9
Tasearvo 31.12.2008	68,2	14,1	11,7	20,5	114,5
Muuntoerot	1,3	-	0,1	-	1,4
Yritysostot ja -myynnit	-	-	2,8	-	2,8
Kirjattu tuloslaskelmaan: Jatkuvat toiminnot	19,2	2,8	0,5	16,5	39,0
Palautus tuloslaskelmassa:
Jatkuvat toiminnot	-13,9	-5,7	-13,0	-0,8	-33,4
Tasearvo 31.12.2009	74,8	11,2	2,1	36,2	124,3
Muuntoerot	3,7	0,1	0,1	1,2	5,1
Yritysostot ja -myynnit	-	-	-21,7	-0,3	-22,0
Kirjattu tuloslaskelmaan: Jatkuvat toiminnot	15,1	2,3	24,2	7,9	49,5
Palautus tuloslaskelmassa:
Jatkuvat toiminnot	-5,0	-1,7	-1,0	-4,3	-12,0
Tasearvo 31.12.2010	88,6	11,9	3,7	40,7	144,9

Operatiivisissa arvostuksissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuonna 2010. Varaosien epäkuranttiusvaraus kasvoi kuitenkin 13,8 milj. euroa varastojen vanhenemisen myötä. Konserni myi Kotkan tehtaat vuonna 2010. 21,7 milj. euron osa luovutustappiosta on esitetty vaihto-omaisuuden arvonalentumisena. Kotkan myynnistä kerrotaan tarkemmin liitteessä 4, Yritysostot ja -myynnit. Myyntisaamisiin liittyvistä varauksista kerrotaan tarkemmin liitteessä 19, Saamiset.

Liite 12. Poistot ja arvonalentumiset

Poistot ja arvonalentumiset

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2010	2009	2008
Poistot: Jatkuvat toiminnot
Aineettomat hyödykkeet	18,3	27,0	27,5
Rakennukset ja rakennelmat	81,3	91,5	98,5
Koneet ja kalusto	415,1	411,7	535,6
Muut aineelliset hyödykkeet	14,2	21,4	25,0
Yhteensä	528,9	551,6	686,6
Arvonalentumiset ja myyntitappiot: Jatkuvat toiminnot
Aineettomat hyödykkeet	-	0,8	1,9
Maa-alueet	-	70,7	9,2
Rakennukset ja rakennelmat	29,0	110,1	47,0
Koneet ja kalusto	22,2	426,1	405,9
Muut aineelliset hyödykkeet	0,6	10,8	39,5
Liikearvo	-	-	236,0
Yhteensä	51,8	618,5	739,5
Arvonalentumisen peruutus: Jatkuvat toiminnot
Maa-alueet	-9,7	-	-
Rakennukset ja rakennelmat	-4,0	-2,6	-2,0
Koneet ja kalusto	-284,3	-14,6	-1,7
	-298,0	-17,2	-3,7
Poistot ja arvonalentumiset: Jatkuvat toiminnot	282,7	1 152,9	1 422,4
Poistot ja arvonalentumiset: Lopetetut toiminnot
Poistot	-	-	6,9
Liikearvon arvonalentuminen	-	-	39,2
Yhteensä	-	-	46,1
Koko liiketoiminta	282,7	1 152,9	1 468,5

Poistot

Jatkuvista toiminnoista kirjatut poistot ovat pienentyneet noin 158 milj. euroa vuodesta 2008 lähtien. Tämä selittyy pääasiassa samalla jaksolla kirjatuilla merkittävillä käyttöomaisuuden arvonalentumisilla. Poistot ja arvonalentumiset on eritelty liitteessä 3, Tiedot segmenteittäin.

Arvonalentumistestaus

Liikearvon arvonalentumistestit tehdään rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmässä tasolla, jolla ylempi johto seuraa liikearvoa. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistestit tehdään rahavirtaa tuottavan yksikön tasolla, joka voi tarkoittaa yksittäistä tehdasta tai tehdasryhmää. Rahavirtaa kerryttävien yksiköiden arvostus perustuu käyttöarvon laskentaan, jossa käytetään ylemmän johdon hyväksymissä budjeteissa olevia rahavirtaennusteita. Veroja edeltävien diskonttokorkojen laskennassa kutakin rahavirtayksikköä varten otetaan huomioon sen maan verotus ja riskiprofiili, missä rahavirta syntyy. Siten rahavirtaa tuottavilla yksiköillä voi olla useita diskonttokorkoja. Taulukossa liikearvon arvonalentumistestausta koskevassa osassa on eritelty liikearvon arvonalentumistestauksessa käytettävät keskimääräiset veroja edeltävät diskonttokorot. Samanlaisia diskonttokorkoja käytetään käyttöomaisuuden arvonalentumistestauksessa.

Arvonalentumistesti tehtiin käyttämällä käyttöarvoon (Value in Use) perustuvaa menetelmää seuraavilla pääolettamuksilla:

• Arviot myyntihinnoista perustuvat sisäisten ja ulkoisten asiantuntijoiden analyyseihin.
• Arvio vuosittaisesta inflaatiosta noin 2 %.
• Nykyinen kulurakenne pysyy muuttumattomana.
• Liikearvon testauksessa käytettiin neljän vuoden ajanjaksoa, jonka jälkeinen ikuisuusarvo perustuu nollakasvuun. Aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden testauksessa ajanjakso oli hyödykkeen jäljellä oleva taloudellinen vaikutusaika.

Käyttöomaisuuden arvonalentuminen

Vuonna 2010 aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisten palautukset olivat yhteensä 298,0 milj. euroa, josta 269,3 milj. euroa liittyi arvonalentumistestaukseen ja 28,7 milj. euroa useiden tehtaiden, mukaan lukien Baienfurtin tehdasalueen, käyttöomaisuuden myyntiin. Käyttöomaisuuden arvonalentumiset vuonna 2010 olivat yhteensä 51,8 milj. euroa, josta 31,1 milj. euroa liittyi arvonalentumistestaukseen ja 20,7 milj. euroa sanomalehtipaperin tuotannon lopettamiseen Maxaussa sekä Kotkan tehtaiden sulkemiseen (ks. liite 4, Yritysostot ja -myynnit).

Vuonna 2009 käyttöomaisuuden arvonalentumiset jatkuvissa toiminnoissa olivat yhteensä 618,5 milj. euroa, josta 239,2 milj. euroa liittyi uudelleenjärjestelytoimiin ja 379,3 milj. euroa arvonalentumistestaukseen. Stora Enso Uruguay S.A:n myynnistä kirjattiin lisäksi 14,9 milj. euron arvonalentuminen. Arvonalentumisia palautettiin 17,2 milj. euroa. Palautus liittyy pääasiassa Summan tehdasalueen myyntiin ja syyskuussa 2008 julkistettuun Imatran tehtaan kartonkikone 1:n sulkemispäätöksen peruutukseen.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset konsernin jatkuvissa toiminnoissa vuonna 2008 olivat 503,5 milj. euroa, josta 125,0 milj. euroa liittyi syyskuussa 2008 julkistettuihin tehtaiden sulkemisiin ja 378,5 milj. euroa viimeisellä neljänneksellä tehtyyn arvonalentumistestaukseen. Arvonalentumisia palautettiin 3,5 milj. euroa. Sulkemisiin liittyvistä arvonalentumisista kirjatut kulut koskivat kuluttajapakkauskartonkisegmenttiin kuuluvan Baienfurtin tehtaan sulkemista, tuotannon lopettamista teollisuuspakkaussegmenttiin kuuluvalla Corenson hylsykartonkikoneella Varkaudessa, Kabelin aikakauslehtipaperikoneen sulkemista, Kemijärven sellutehtaan sulkemista, puutuotesegmenttiin kuuluvien Paikusen ja Viljandin sahojen sulkemista, tuotannon suunniteltua lopettamista Imatran tehtaan kartonkikone 1:llä sekä konsernin Venäjän puunhankinnan vähentämistä.

Liikearvon alentumistestaus

Liikearvon arvonalentumisia ei kirjattu vuosina 2010 ja 2009. Vuonna 2008 liikearvon arvonalentumisista kirjattiin yhteensä 236 milj. euron kulut, joista 228 milj. euroa liittyi hienopaperisegmenttiin.

		31.12.2010 päättyvä tilikausi			31.12.2009 päättyvä tilikausi
Milj. euroa	Liikearvo vuoden lopussa	Arvonalen tuminen	Keski määräinen diskonttokorko	Liikearvo vuoden lopussa	Arvonalen tuminen	Keski määräinen diskonttokorko
Puutuotteet – Keski-Eurooppa	111,8	-	8,3 %	105,3	-	9,9 %
Sanomalehti- ja kirjapaperi – Eurooppa	23,0	-	8,3 %	23,0	-	9,9 %
Aikakauslehtipaperi – päällystämätön	60,0	-	8,3 %	60,0	-	9,9 %
Teollisuuspak kaukset – Corenso	20,0	-	7,3 %	20,0	-	8,9 %
Liikearvo: Jatkuvat toiminnot	214,8	-		208,3	-

Liiketoiminta-alue – rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmät

Käyttöarvon laskelma (Value in use) on herkkä diskonttokoron, hintojen ja kustannusten muutoksille. Seuraavassa taulukossa on yhteenveto siitä, mikä vaikutus 1 %:n muutoksella diskonttokorossa, 1 %:n laskulla myyntihinnoissa ja 1 %:n nousulla kustannuksissa olisi ollut liikearvon arvonalentumisen testaustuloksiin.

Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysi vuonna 2010

Milj. euroa	Liikearvon arvonalentuminen
1 prosentin muutos diskonttokorossa	29
1 prosentin muutos myyntihinnoissa	704
1 prosentin muutos kustannuksissa	546

Arvonalentuminen segmenteittäin vähennettynä arvonalennusten peruutuksilla

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2010	2009	2008
Sanomalehti- ja kirjapaperi	10,7	59,1	-
Aikakauslehtipaperi	-7,8	151,9	4,2
Hienopaperi	-71,7	298,1	402,7
Kuluttajapakkauskartonki	-177,2	26,0	161,0
Teollisuuspakkaukset	5,2	23,2	56,7
Puutuotteet	-5,9	-0,1	82,7
Muut	0,5	43,1	28,5
Jatkuvat toiminnot yhteensä	-246,2	601,3	735,8
Tukkuritoiminta: Lopetetut toiminnot	-	-	39,2
Koko liiketoiminta	-246,2	601,3	775,0

Liite 13. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet (yhteenveto)

		31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	Aineelliset hyödykkeet	Aineettomat hyödykkeet	Liikearvo	Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet yhteensä
Hankintameno
1.1.2010	17 082,6	342,7	1 139,2	18 564,5
Muuntoerot	912,6	6,7	15,7	935,0
Uudelleenryhmittely	9,0	-9,0	-	-
Yritysostot	4,8	-	3,0	7,8
Yritysmyynnit	-298,0	-2,5	-	-300,5
Lisäykset	370,7	6,3	-	377,0
Vähennykset	-228,9	0,3	-	-228,6
31.12.2010	17 852,8	344,5	1 157,9	19 355,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.2010	12 382,4	271,3	930,9	13 584,6
Muuntoerot	637,9	5,0	12,2	655,1
Vähennykset	-198,1	-0,6	-	-198,7
Yritysmyynnit	-297,6	-2,1	-	-299,7
Poistot: Jatkuvat toiminnot	510,6	18,3	-	528,9
Arvonalentumiset: Jatkuvat
toiminnot	-249,3	-	-	-249,3
31.12.2010	12 785,9	291,9	943,1	14 020,9
Tasearvo 31.12.2010	5 066,9	52,6	214,8	5 334,3
Tasearvo 31.12.2009	4 700,2	71,4	208,3	4 979,9
Tasearvo 31.12.2008	5 413,7	77,5	207,6	5 698,8

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

31.12. päättyvä tilikausi

	Maa- ja	Rakennukset	Koneet ja	Muut aineelliset	Kesken eräiset
Milj. euroa	vesialueet	ja rakennelmat	kalusto	hyödykkeet	hyödykkeet Yhteensä
Hankintameno
1.1.2008	375,0	3 082,2	13 792,6	493,3		304,8 18 047,9
Muuntoerot	-19,7	-94,4	-616,2	-23,6	-34,0	-787,9
Uudelleenryhmittely	-0,2	48,1	153,4	5,6	-217,7	-10,8
Yritysostot	0,1	0,6	3,2	0,2	0,5	4,6
Lisäykset	37,6	33,1	313,8	10,9	246,9	642,3
Vähennykset	-68,6	-360,2	-770,4	-30,8	-0,2	-1 230,2
31.12.2008	324,2	2 709,4	12 876,4	455,6		300,3 16 665,9
Muuntoerot	27,2	38,9	241,8	12,5	7,6	328,0
Uudelleenryhmittely	-8,6	54,2	107.0	2.0	-149,1	5,5
Yritysostot	10,2	-	3,4	0,2	-	13,8
Lisäykset	3,8	2,6	153,7	3,3	217,0	380,4
Vähennykset	-97,3	-17,2	-190,7	-7,4	1,6	-311,0
31.12.2009	259,5	2 787,9	13 191,6	466,2		377,4 17 082,6
Muuntoerot	10,4	103,4	765,0	21,0	12,8	912,6
Uudelleenryhmittely	-0,7	25,5	245,4	1,7	-262,9	9,0
Yritysostot	0,1	3,5	1,2	-	-	4,8
Yritysmyynnit	-1,5	-12,9	-260,5	-23,1	-	-298,0
Lisäykset	0,6	12,3	212,3	6,6	138,9	370,7
Vähennykset	-12,0	-64,1	-145,6	-6,5	-0,7	-228,9
31.12.2010	256,4	2 855,6	14 009,4	465,9		265,5 17 852,8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.2008	5,0	1 628,0	9 628,7	309,5		- 11 571,2
Muuntoerot	-	-56,4	-419,5	-17,0	-	-492,9
Yritysostot	-	0,1	0,4	-	-	0,5
Vähennykset	-4,5	-224,9	-729,1	-29,5	-	-988,0
Poistot: jatkuvat toiminnot	-	98,6	535,5	25,0	-	659,1
Arvonalentumiset:
jatkuvat toiminnot	9,2	47,1	402,1	25,9	13,5	497,8
Poistot: lopetetut
toiminnot	-	2,0	2,5	-	-	4,5
31.12.2008	9,7	1 494,5	9 420,6	313,9		13,5 11 252,2
Muuntoerot	1,6	22,5	170,8	9,6	-0,3	204,2
Yritysostot	-	-	1,2	-	-	1,2
Vähennykset	-25,4	18,7	-185,7	-6,6	-1,3	-200,3
Poistot	-	91,5	411,7	21,4	-	524,6
Arvonalentumiset	70,7	107,5	411,5	10,3	0,5	600,5
31.12.2009	56,6	1 734,7	10 230,1	348,6		12,4 12 382,4
Muuntoerot	0,2	61,9	562,2	12,9	0,7	637,9
Vähennykset	2,4	-63,1	-131,0	-6,3	-0,1	-198,1
Yritysmyynnit	-	-13,5	-261,7	-22,4	-	-297,6
Poistot	-	81,3	415,1	14,2	-	510,6
Arvonalentumiset	-9,7	25,1	-264,8	-0,1	0,2	-249,3
31.12.2010	49,5	1 826,4	10 549,9	346,9		13,2 12 785,9

Tasearvo 31.12.2008	314,5	1 214,9	3 455,8	141,7	286,8	5 413,7
Tasearvo 31.12.2009	202,9	1 053,2	2 961,5	117,6	365,0	4 700,2
Tasearvo 31.12.2010	206,9	1 029,2	3 459,5	119,0	252,3	5 066,9

Aktivoidut arvot

					31.12. päättyvä tilikausi
		Tietokoneohjelmistot			Aktivoidut korot		Rahoitusleasing-sopimukset
Milj. euroa	2010	2009	2008	2010	2009	2008	2010	2009	2008
1.1.	46,4	54,6	64,5	57,8	50,7	54,2	50,3	9,5	36,0
Muuntoerot	0,9	-	-0,3	2,6	0,8	-1,6	0,9	0,1	-1,5
Uudelleenryhmit tely	-11,0	-0,2	3,2	-13,8	-	-	-4,6	-	-
Yritysostot ja - myynnit	-0,1	0,1	-3,3	-5,0	-	-0,3	2,1	-	-17,7
Aktivoitu vuoden aikana	5,8	12,6	13,7	11,5	8,4	1,7	50,5	41,5	10,1
Poistot	-12,1	-20,7	-23,2	-4,9	-2,1	-3,3	-11,9	-0,8	-17,4
31.12.	29,9	46,4	54,6	48,2	57,8	50,7	87,3	50,3	9,5

Tietokoneohjelmistot sisältävät omien ohjelmistojen aktivointeja 11,4 (9,5) milj. euron arvosta tilikauden lopussa. Lisäykset vuoden aikana olivat 4,8 (2,6) milj. euroa ja poistot olivat 1,1 (3,3) milj. euroa.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden lisäykset

Konsernin yritysostoihin vuonna 2010 liittyvien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankinta-arvo oli 7,8 (17,6) milj. euroa ja liikearvoa oli 3,0 (0,0) milj. euroa, liittyen Eridomic Oy:n yritysostoon. Tätä on käsitelty tarkemmin liitteessä 4, Yritysostot ja -myynnit.

Tilikauden investoinnit olivat Stora Enso Oyj:ssä ja sen tytäryrityksissä yhteensä 377,0 (394,4) milj. euroa. Keskeneräisiä projekteja ja tulevaisuuden suunnitelmia on käsitelty tarkemmin Stora Enson hallituksen toimintakertomuksessa.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden vähennykset

Konserniyritysten myynti vuonna 2010 aiheutti 0,8 milj. euron aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden vähennykset. Ensisijaiset vähennykset liittyivät konsernin Kotkan tehtaiden ja Malesian laminaattipaperiliiketoiminnan myyntiin. Myydyt käyttöomaisuushyödykkeet kirjattiin nolla-arvoon, koska osa myyntitappiosta realisoituu aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisten kautta. Tätä on käsitelty tarkemmin liitteessä 4, Yritysostot ja -myynnit.

Muut myynnit olivat arvoltaan 32,6 milj. euroa ja käsittivät pääosin seuraavat:

• Imatran PK8-hienopaperikoneen sekä Kemijärven sellutehtaan käyttöomaisuushyödykkeiden myynti, yhteensä 10,4 milj. euroa.
• Tolkkisten sahan osittainen myynti, josta kirjattiin 5,8 milj. euron myyntivoitto.
• Muun omaisuuden myynnistä, joka koostui pääasiassa normaaliin liiketoimintaan liittyvistä vähäisistä myynneistä, kirjattiin 16,4 milj. euron myyntivoitto.

Konserniyritysten myynti vuonna 2009 aiheutti 92,6 milj. euron aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden vähennykset liittyen Stora Enso Uruguay S.A:n (SEUSA) myyntiin. Stora Enso ja Celulosa Arauco y Constitucion S.A. (Arauco) perustivat yhteisyrityksen yhdistääkseen omistuksensa Uruguayssa ja ostaakseen Grupo ENCE:n toiminnot tasaosuuksin (ks. liite 15, Osakkuus- ja omistusyhteisyritykset). Konserni luovutti koko osakekantansa SEUSA-yhtiössä Forestal Cono Sur S.A:lle (FCS), Araucon kokonaan omistamalle tytäryhtiölle Uruguayssa, vastineeksi 50 % omistusosuudesta FCS:n osakkeista.

Konserniyritysten myynti vuonna 2008 aiheutti 283,3 milj. euron aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden vähennykset. Ensisijaiset vähennykset liittyivät seuraaviin:

• Konsernin Papyrus-tukkuritoiminnan myynti. Tukkuritoiminta katsotaan lopetetuksi toiminnoksi, koska se käsitti koko tukkuritoimintasegmentin, jonka aineelliset ja aineettomat hyödykkeet olivat yhteensä 253,8 milj. euroa.
• Konsernin Helsingin pääkonttorin omistavan yhtiön myynti. Rakennuksen arvosta kirjattiin 25,4 milj. euron kauppahinta vähennettynä kuluilla.

Muut myynnit olivat arvoltaan 61,8 milj. euroa ja käsittivät pääosin seuraavat:

• Berghuizerin hienopaperitehtaan maa-alueen sekä sen voimalaitoksen ja laitteiden myynti, josta kirjattu 23,5 milj. euron myyntivoitto saatiin kokonaisuudessaan vuoden loppuun mennessä.
• Reisholzin aikakauslehtipaperitehtaan maa-alueen myynti, josta aiheutui 20,5 milj. euron myyntivoitto.
• Muun omaisuuden myynnistä, joka koostui pääasiassa normaaliin liiketoimintaan liittyvistä vähäisistä myynneistä, kirjattiin 17,8 milj. euron myyntivoitto. Tästä 0,8 milj. euroa koski arvoltaan vähäisestä yritysmyynnistä kirjattua realisoitunutta liikearvoa.

Liite 14. Biologiset hyödykkeet

Suurin osa konsernin biologisista hyödykkeistä kuuluu osakkuusyrityksille Brasiliassa, Suomessa, Ruotsissa ja Uruguayssa. Näin ollen taseeseen suoraan kirjattu biologisten hyödykkeiden määrä on vähäinen. Konsernin epäsuora osuus osakkuusyrityksille kuuluvasta metsäomaisuudesta on kasvavan puuston osalta noin 2 105 (1 831) milj. euroa. Konsernin taseeseen suoraan kirjattu summa tytäryhtiöistä on vain 190,5 (152,5) milj. euroa (ks. alla).

Biologiset hyödykkeet

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2010	2009	2008
Arvo 1.1.	152,5	133,6	88,7
Muuntoerot	18,6	5,1	4,8
Lisäykset	23,4	35,4	58,3
Vähennykset	-	-18,3	-
Käyvän arvon muutokset (kasvu- ja hintavaikutukset)	-1,3	-1,6	-8,8
Vähennys johtuen puuston korjuusta (maataloustuotteet)	-2,7	-1,7	-9,4
Biologiset hyödykkeet yhteensä 31.12.	190,5	152,5	133,6

Vuonna 2010 tärkeimmät lisäykset liittyivät Kiinassa Guangxissa ja Brasiliassa Rio Grande do Sulissa sijaitsevien eukalyptusviljelmien edelleen kehittämiseen. Guangxin biologiset hyödykkeet arvostetaan tällä hetkellä hankintamenoon. Jos Stora Enso ei rakenna alueelle tuotantolaitosta, biologiset hyödykkeet on palautettava paikallishallinnolle tasearvostaan alkuperäisen hankintamenon mukaisella hinnalla, joka 31.12.2010 oli 151,1 milj. euroa.

Stora Enson biologisten hyödykkeiden käypä arvo 31.12.2010 oli 190,5 (152,5) milj. euroa. Biologisista hyödykkeistä 79 % (79 %) sijaitsi arvon mukaan laskettuna Kiinassa, 20 % (21 %) Brasiliassa ja 1 % (0 %) muualla. Konsernissa on tämän lisäksi viisi osakkuusyritystä, jotka omistavat biologisia hyödykkeitä:

• Bergvik Skog AB (Bergvik Skog): 43,26 % omistus ruotsalaisessa osakkuusyrityksessä, jonka metsäomaisuuden käypä arvo oli 3 384,7 (2 906,7) milj. euroa, josta Stora Enson osuus oli 1 464,2 (1 257,4) milj. euroa.
• Tornator Oy (Tornator): 41 % omistusosuus osakkuusyrityksestä, jonka metsäomaisuuden käypä arvo oli 916,9 (876,9) milj. euroa, josta Stora Enson osuus oli 375,9 (359,5) milj. euroa.
• Veracel Celulose S.A (Veracel): 50 % omistus brasilialaisesta osakkuusyrityksestä, joka omistaa metsäomaisuutta arvoltaan 332,4 (270,6) milj. euroa, josta Stora Enson osuus metsäomaisuuden käyvästä arvosta oli 166,2 (135,3) milj. euroa.
• Arauco: 20 % omistus eteläbrasilialaisesta osakkuusyrityksestä, jonka omistamien biologisten hyödykkeiden käypä arvo on 88,8 (58,0) milj. euroa, josta Stora Enson osuus on 17,8 (11,6) milj. euroa.
• Stora Enson ja Araucon Uruguayhin vuonna 2009 perustaman yhteisyrityksen Montes del Platan omistamien biologisten hyödykkeiden käypä arvo on 162,3 (134,2) milj. euroa, josta Stora Enson osuus oli 81,2 (67,1) milj. euroa. Stora Enson osuus yhteisyrityksestä on 50 %.

Liite 15. Osakkuus- ja omistusyhteisyritykset

Osakkuus- ja omistusyhteisyritysten tasearvot

		31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2010	2009	2008
1.1.	1 024,8	801,0	767,7
Muuntoerot	32,1	14,2	-26,2
Lisäykset	26,4	128,5	53,9
Osakkuusyritykset hankinnoista ja myynneistä Osakkuusyritysten myynnistä saadut suoritukset	- -	0,3 -8,9	-1,2 -0,1
Tuloslaskelman vaikutus/myynnit	-	0,7	-
Siirto tytäryrityksiin ja myyntioikaisu	1,2	89,0	6,9
Hankintameno 31.12.	1 084,5	1 024,8	801,0
Pääomaosuus osakkuus- ja omistusyhteisyritysten omasta pääomasta
1.1.	456,5	241,5	386,8
Muuntoerot	134,0	139,9	-142,2
Osuus osakkuusyritystuloksista ennen veroja	112,5	111,8	7,6
Saadut osingot	-12,3	-7,5	-13,5
Tuloverot	-40,6	-20,0	12,2
Muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat tulot	9,2	-8,5	-9,4
Siirto tytäryrityksiin ja myyntioikaisu	0,2	-0,7	-
Pääomaosuus osakkuusyritysten omasta pääomasta 31.12.	659,5	456,5	241,5
Osakkuus- ja omistusyhteisyritysten tasearvo 31.12.	1 744,0	1 481,3	1 042,5

Konsernin osuus osakkuusyritysten tuloksesta esitetään liikevoitossa, mikä heijastaa näiden investointien, erityisesti puunhankintaan ja sellutehtaisiin liittyvien, operatiivista luonnetta. Osakkuusyritysten taseisiin ja niiden omistuksiin ei liity konserniliikearvoa.

Merkittävimmät osakkuus- ja omistusyhteisyritykset

			31.12.
		%		Milj. euroa
Yritys	Kotimaa	2010	2010	2009	2008
Veracel Celulose S.A.: sellutehdas ja
puuviljelmät	Brasilia	50,00	646,7	569,8	434,2
Bergvik Skog AB: metsä	Ruotsi	43,26	537,1	415,6	360,3
Montes del Plata: puuviljelmät	Brasilia	50,00	271,1	237,5	-
Tornator Oy: metsä	Suomi	41,00	170,5	149,1	137,0
Thiele Kaolin Company Inc: kaoliinin tuotanto	Yhdysvallat	39,99	51,5	42,7	49,8
Arauco Florestal Arapoti S.A.: puuviljelmät	Brasilia	20,00	26,9	24,3	21,9
Efora Oy, ulkoistettu kunnossapito	Suomi	51,00	10,6	6,5	6,9
Steveco Oy: ahtaus ja huolintayhtiö	Suomi	34,39	2,3	5,4	8,7
			1 716,7	1 450,9	1 018,8
Muut			27,3	30,4	23,7
Osakkuus- ja omistusyhteisyritysten tasearvo 31.12.			1 744,0	1 481,3	1 042,5

Osakkuus- ja omistusyhteisyritysten omistussuhteissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuonna 2010.

Stora Enso ja Celulosa Arauco y Constitucion S.A. (Arauco) perustivat vuonna 2009 yhteisyrityksen yhdistääkseen omistuksensa Uruguayssa ja ostaakseen Grupo ENCE:n Uruguayn-toiminnot tasaosuuksin. Konserni luovutti koko osakekantansa Stora Enso Uruguay S.A. -yhtiössä Forestal Cono Sur S.A:lle (FCS), Araucon kokonaan omistamalle tytäryhtiölle Uruguayssa, vastineeksi 50 % omistusosuudesta FCS:n osakkeista. Tämän jälkeen Arauco ja Stora Enso ostivat tasaosuuksin espanjalaisen selluntuottaja ENCE:n toiminnot Uruguayssa ostamalla kolme erillistä juridista yksikköä. Vaikka juridinen rakenne käsittää neljä erillistä yksikköä, joista Stora Enso ja Arauco omistavat yhtä suuren osuuden, käytännössä ne toimivat yhtenä Montes del Plata -nimisenä yrityksenä. Uusi yhteisyritys omistaa noin 240 000 hehtaaria maa-alueita ja sillä on vuokralla 16 000 hehtaaria. Noin puolelle maa-alueista on jo istutettu mäntyä ja eukalyptuspuuta.

ENCE:n yksiköistä maksettu käteishinta oli yhteensä 335 milj. Yhdysvaltain dollaria, ja varojen sekä velkojen käyväksi arvoksi kirjattiin 411 milj. Yhdysvaltain dollaria. Tästä muodostui 76 milj. Yhdysvaltain dollarin negatiivinen liikearvo, joka liittyi pääosin metsäomaisuuden arvostukseen. Stora Enso kirjasi 38 milj. Yhdysvaltain dollarin (26 milj. euron) osuutensa negatiivisesta liikearvosta tuloslaskelman osuuteen osakkuusyritysten tuloksesta. Tämä käyvästä arvosta kirjattu voitto kompensoi Stora Enso Uruguay S.A:n myynnistä kirjatun 7,0 milj. euron tappion. Yhteensä Montes del Plata -transaktioista kirjattiin 19 milj. euron nettovoitto.

Osana Suomen toimintojen uudelleenjärjestelyä vuonna 2008 Stora Enso ja ABB Oy (ABB) allekirjoittivat syyskuussa 2008 sopimuksen yhteisyrityksestä, joka toimittaa kunnossapitopalveluja Stora Enson tehtaille 1.1.2009 alkaen. Sopimuksen seurauksena Stora Enso myi ABB:lle pääoma-arvosta 24 % lisäosuuden kunnossapitotytäryhtiö Fortek Oy:n osakkeista (uudelleen nimetty Efora Oy:ksi), jolloin ABB:n osuus nousi 49 %:iin. Koska osakassopimuksen mukaan ABB:llä on määräysvalta Efora Oy:stä, Stora Enso esittää osuutensa osakkuusyrityksenä. Omistuksen arvo vuoden lopussa oli 10,6 milj. euroa.

Stora Enso on perustanut Neste Oil Oyj:n kanssa yhteisomistuksessa olevan NSE Biofuels Oy Ltd -yhtiön. Hankkeen tarkoituksena on biopolttoaineiden tuotannon kehittäminen Varkauden tehtaalla. 10 milj. euron laina muunnettiin omaksi pääomaksi tilikaudella 2010, ja viimeisellä vuosineljänneksellä Stora Enso kirjasi osakkeiden 15,3 milj. euron arvonalentumisen, minkä seurauksena investoinnin pääoma-arvoksi muodostui

1,0 milj. euroa.

Henkilöstön määrä osakkuusyrityksissä vuonna 2010 oli keskimäärin 4 793 henkilöä (4 799 vuonna 2009).

Konsernin osuus osakkuus- ja omistusyhteisyritysten tuloslaskelmista

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2010	2009	2008
Liikevaihto	625,9	469,0	620,6
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut	-531,0	-325,3	-531,2
Osuus operatiivisesta tuloksesta	94,9	143,7	89,4
IAS 41 -arvostus (liite 14.)	60,8	9,5	0,4
Liikevoitto	155,7	153,2	89,8
Nettorahoituserät	-43,2	-41,4	-82,2
Nettotulos ennen veroja konsernin tuloslaskelmassa	112,5	111,8	7,6
Osuus osakkuusyritysten veroista konsernin tuloslaskelmassa	-40,6	-20,0	12,2
Tilikauden voitto	71,9	91,8	19,8

Stora Enso ja sen brasilialainen yhteistyökumppani Fibria (aiemmin Aracruz Celulose S.A.) ovat perustaneet yhteisomistuksessa olevaa osakkuusyritys Veracelia varten eukalyptuspuuviljelmän, ja rakentaneet sellutehtaan, jonka vuotuinen kapasiteetti on 1,1 milj. tonnia. Eukalyptuspuuviljelmä on tällä hetkellä 211 676 hehtaaria, josta 90 599 hehtaaria on istutettu. Kummankin yhtiön osuus hankkeesta ja tehtaan tuotannosta on 50 %. Stora Enson osuus tuloksesta ennen veroja oli 10,6 (9,1) milj. euroa sisältäen metsäomaisuuden 15,7 (tappio 9,7) milj. euron arvostusvoiton, ja tasearvo vuoden lopussa oli 646,7 (569,8) milj. euroa.

Vuonna 2004 Stora Enson Ruotsin metsäomaisuutta hallinnoivasta Bergvik Skogista 56,7 % myytiin institutionaalisille sijoittajille. Stora Enso jäi yritykseen vähemmistöomistajaksi 43,26 % omistuksella. Omistuksen tasearvo vuoden lopussa oli 537,1 (415,6) milj. euroa. Vuonna 2010 konsernin osuus Bergvik Skogin tuloksesta ennen veroja oli 77,3 milj. euroa, ennen 17,6 milj. euron verokuluja.

Stora Enson metsäomistukset Suomessa myytiin osakkuusyritys Tornatorille vuonna 2002. Konsernin jäljelle jääneen 41 %:n osuuden tasearvo vuoden 2010 lopussa oli 170,5 (149,1) milj. euroa. Vuonna 2010 konsernin osuus Tornatorin tuloksesta ennen veroja oli 28,8 milj. euroa, ennen 7,5 milj. euron verokuluja.

		31.12.
Milj. euroa	2010	2009	2008
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	963,2	896,1	620,5
Biologiset hyödykkeet	2 105,3	1 831,0	1 631,1
Korottomat saamiset:
Pitkäaikaiset	68,8	34,1	36,4
Lyhytaikaiset	105,0	112,7	116,0
Vaihto-omaisuus	39,8	38,6	60,5
Rahavarat	57,0	39,2	45,6
Varat yhteensä	3 339,1	2 951,7	2 510,1
Velat
Koroton vieras pääoma:
Pitkäaikaiset	59,4	34,7	37,4
Lyhytaikaiset	125,0	125,7	117,5
Velat:
Pitkäaikaiset	874,3	847,5	855,0
Lyhytaikaiset	80,5	62,2	83,7
Verovelat	455,9	400,3	374,0
Velat yhteensä	1 595,1	1 470,4	1 467,6
Oma pääoma konsernin taseessa, netto	1 744,0	1 481,3	1 042,5
Jaottelu
Oma pääoma ja rahastot	1 753,8	1 500,3	1 053,0
Muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat tulot	-9,8	-19,0	-10,5
Osakkuus- ja omistusyhteisyritysten pääomaosuusarvo	1 744,0	1 481,3	1 042,5
Osakkuus- ja omistusyhteisyrityssaamiset ja -velat
		31.12.
Milj. euroa	2010	2009	2008
Saamiset osakkuus- ja omistusyhteisyrityksiltä
Pitkäaikaiset lainasaamiset	117,1	113,3	110,6
Myyntisaamiset	13,7	18,9	42,6
Lyhytaikaiset korolliset saamiset	5,4	4,3	4,8
Ennakkomaksut ja siirtosaamiset	1,2	0,7	0,6
Velat osakkuus- ja omistusyhteisyrityksille
Ostovelat	25,9	23,5	35,1
Siirtovelat	18,6	12,1	14,4

Konsernin osuus osakkuus- ja omistusyhteisyritysten taseista

Liiketapahtumat osakkuus- ja omistusyhteisyritysten kanssa

Milj. euroa		31.12. päättyvä tilikausi
	2010	2009	2008
Myynti osakkuus- ja omistusyhteisyrityksille	126,0	93,1	168,9
Korkotuotot osakkuus- ja omistusyhteisyrityslainasaamisista	7,9	7,9	9,5
Ostot osakkuus- ja omistusyhteisyrityksiltä	366,5	258,7	358,5

Konserni harjoittaa osakkuusyritysten kanssa liiketoimintaa muun muassa myymällä puuta sekä ostamalla puuta, energiaa ja sellutuotteita. Kaikki sopimukset Euroopassa neuvotellaan markkinaehtoisesti ja liiketoimet suoritetaan tavalla, jonka konserni uskoo olevan teollisuudenalalle tavanomaista eikä epäedullisempaa kuin toimittaessa muiden, konserniin kuulumattomien yritysten kanssa.

Lainat osakkuusyrityksille olivat yhteensä 122,5 (117,6) milj. euroa, josta 86,9 (78,9) milj. euroa koski Bergvik Skogia ja 26,3 (26,3) milj. euroa Tornatoria. Korkotuotot osakkuusyritysten lainoista olivat yhteensä 7,9 (7,9) milj. euroa, josta 6,9 (6,4) milj. euroa koski Bergvik Skogia ja 0,8 (1,1) milj. euroa Tornatoria.

Liite 16. Myytävissä olevat rahoitusvarat

Konserni ryhmittelee rahoitusvaransa kolmeen ryhmään: kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin rahoitusvaroihin, eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin ja myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli ainoastaan myytävissä olevia rahoitusvaroja. Kaikki myytävissä olevat rahoitusvarat on luokiteltu pitkäaikaisiksi varoiksi, ellei niitä aiota myydä seuraavan 12 kuukauden kuluessa.

Yhteenveto myytävissä olevista rahoitusvaroista

		31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2010	2009	2008
Hankintameno 1.1.
Korolliset arvopaperit	62,2	217,4	145,9
Muut – osuudet muissa yrityksissä	101,3	385,4	372,3
Myytävissä olevat rahoitusvarat	163,5	602,8	518,2
Muut laajan tuloksen erät avaavassa taseessa	686,7	506,4	904,4
Myytävissä olevat rahoitusvarat 1.1.	850,2	1 109,2	1 422,6
Muuntoerot	0,2	4,5	17,6
Yritysmyynnit	-	-	50,4
Velkakirjojen (PIK) korot	6,0	13,6	19,7
Lisäykset	6,7	2,4	8,8
Muihin laajan tuloksen eriin kirjattavien käypien arvojen muutokset	95,5	175,5	-396,1
Myynnistä saadut suoritukset	-0,8	-23,8	-15,6
Voitot ja tappiot tuloslaskelmassa	0,3	-431,2	1,8
Tasearvo 31.12.	958,1	850,2	1 109,2

Arvopapereiden realisoitumattomat voitot ja tappiot

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2010	2009	2008
Realisoitumattomat voitot	782,6	686,7	661,5
Realisoitumattomat tappiot	-	-	-155,1
Realisoitumattomat nettovoitot (muut laajan tuloksen erät)	782,6	686,7	506,4
Hankintameno	175,5	163,5	602,8
Markkina-arvo	958,1	850,2	1 109,2
Realisoitumattomat nettovoitot (muut laajan tuloksen erät)	782,6	686,7	506,4
Laskennalliset verovelat	-2,6	-2,5	4,2
Realisoitumattomat nettovoitot (muut laajan tuloksen erät)	780,0	684,2	510,6
Muutos realisoitumattomissa nettovoitoissa (suoraan omaan pääomaan kirjatut tulot)	95,8	173,6	-388,5

Julkisesti noteerattujen osakkeiden käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän pörssinoteerauksiin. Muiden osakkeiden käyvät arvot perustuvat erilaisten menetelmien ja oletusten käyttöön tilinpäätöspäivän markkinatilanteen mukaan. Apuna käytetään esimerkiksi samantyyppisten sijoitusten hintakehitystä tai välittäjien arvioita. Myös muiden menetelmien, kuten osakehinnoittelumallien ja arvioitujen diskontattujen tulevien kassavirtojen avulla laskettuja käypiä arvoja voidaan käyttää.

Stora Enso sai 30.4.2008 päätökseen Papyrus-tukkuriliiketoimintansa myynnin yksityiselle sijoitusyhtiölle Altor Fund II:lle. Osa kauppahinnasta käsitti Altorin tytäryhtiön Papyrus Holding AB:n myöntämän nimellisarvoltaan 57,3 milj. euron PIK-lainan, jonka käyväksi arvoksi vastaanottopäivänä arvostettiin 50,4 milj. euroa. PIK-laina on maksunsaantijärjestyksessä toissijainen ostajan vanhempaan velkaan nähden, mutta etusijalla osakkeenomistajiin nähden. Se erääntyy 7.5.2017. Korkoprosentti on 9 ensimmäisen kolmen vuoden ajan ja myöhemmin korkeampi, ja se lisätään lainapääomaan takautuvasti. PIK-laina on maksettava

takaisin, jos Altor myy yli 50 % Papyruksen osakkeista tai 40 % omaisuudesta tai jos järjestetään listautumisanti. PIK-lainan nimellisarvo tilikauden lopussa oli 72,2 milj. euroa ja käypä arvo 72,2 milj. euroa.

Stora Enso vei joulukuussa 2007 päätökseen Pohjois-Amerikan toimintojensa myynnin NewPagelle. Osa kauppahinnasta muodostui lainasta ja 19,9 % uuden yhtiön, NewPagen, osakkeista. 200 milj. Yhdysvaltain dollarin suuruinen PIK-laina arvostettiin 171,0 milj. Yhdysvaltain dollarin arvoiseksi NewPagen liikkeeseen laskemien vastaavanlaisten markkinahintaisten arvopaperien perusteella. Osakeomistuksen arvo, 370 milj. Yhdysvaltain dollaria, laskettiin diskontattuihin tuleviin rahavirtoihin. PIK-laina erääntyy 21.12.2015 tai aikaisemmin, jos järjestetään listautumisanti. Korko on LIBOR plus 7 %.

Stora Enso Oyj, NewPage ja NewPagen suurin osakkeenomistaja, Cerberus Capital Management, L.P. (Cerberus), ilmoittivat heinäkuussa 2009 suunnittelevansa NewPagen pääomarakenteen uudelleenjärjestelemistä usealla samanaikaisella toimella. Suunnitelman puitteissa tehdään lainojen ostotarjouksia ja Stora Enso luopuu mahdollisesti osasta NewPagelle antamaansa lainaa, jolloin kyseinen osuus mitätöidään. Suunnitelma sisältää myös Cerberuksen ottaman lainan. Samanaikaisten toimien ja heikon markkinatilanteen seurauksena konserni kirjasi PIK-lainasta 204,8 milj. Yhdysvaltain dollarin (148,5 milj. euron) arvonalentumisen ja osakkeista vielä 370,0 milj. Yhdysvaltain dollarin (269,3 milj. euron) arvonalentumisen. Vaikutus omaan pääomaan vuonna 2009 oli 384,4 milj. Yhdysvaltain dollaria (281,0 milj. euroa), sillä tappioita oli aiemmin kirjattu suoraan omaan pääomaan 190,4 milj. Yhdysvaltain dollarin (136,8 milj. euron) arvosta.

NewPagen velkaantuneisuus oli 31.12.2010 edelleen korkealla tasolla, koska aikaisemmin ilmoitetut pääomarakenteen uudelleenjärjestelytoimet eivät olleet vielä päättyneet. Tämän ja heikon markkinatilanteen seurauksena osakeomistuksen käypä arvo oli nolla. Myös PIK-laina arvostettiin nollaan, koska kaupankäynti NewPagen markkinakelpoisilla velkapapereilla, joita PIK-lainan arvostuksessa käytetään, oli vähäistä.

Näiden PIK-lainojen arvostus edellyttää johdon harkintaa. NewPage-velan tapauksessa markkinoilla käydään tosin kauppaa vastaavanlaisilla arvopapereilla, joten arvostus voidaan yhdistää toteutuneisiin kauppoihin. Tällaisia arvopapereita arvostettaessa on kuitenkin ensin määritettävä sopiva diskonttokorko, joka heijastaa vastaavanlaisten instrumenttien markkinahinnoittelua kulloisessakin markkinatilanteessa. Yleisiä arvostusperiaatteita ovat muun muassa seuraavat:

• Välirahoituksen LBO-markkinoilla voimassa oleva hinnoittelu verrattuna vastaavanlaisiin vipuvaikutustasoihin; toimii perustana arvioitaessa odotettavissa olevia tuottoja.
• Tarjottava arvopaperi sekä se, mikä lainan asema on pääomarakenteessa verrattuna perinteiseen välirahoitukseen.
• Arvio tällaisen hinnoittelun uusimmista vastaavanlaisista esimerkeistä Pohjoismaiden ja Yhdysvaltojen velkamarkkinoilla.
• Käytettävän preemion määrittäminen verrattuna markkinoiden välirahoitustasoihin niin, että se heijastaa lainoja myöntävien yhtiöiden pääomarakennetta.
• Julkisen kaupankäynnin kohteena olevan LBO-lainan tai, jos vastaavanlaisista julkisen kaupankäynnin kohteena olevista instrumenteista ei ole viimeaikaisia esimerkkejä, lähimpien käytettävissä olevien vastaavanlaisten instrumenttien arviointi.

Stora Ensolla on 14,8 % (14,8 %) osuus PVO:n osakkeista. PVO on yksityisessä omistuksessa oleva energiaalan konserni, joka tuottaa sähköä ja lämpöä osakkeenomistajilleen Suomessa. PVO-ryhmän kullakin tytäryhtiöllä on oma osakelajinsa, ja osakkeet oikeuttavat omistusta vastaavaan määrään tuotetusta energiasta. Osakkeenomistajat maksavat sähköstä tuotantokustannusten perusteella hinnat, jotka ovat yleensä markkinahintoja alhaisemmat. Omistusosuus arvostetaan neljännesvuosittain käypään arvoon käyttämällä diskontatun kassavirran menetelmällä, osakehinnoittelumallilla ja aiempien transaktioiden kertoimella laskettujen tulosten keskiarvoa.

Malliin sisältyvät sähkön hinnat määräytyvät Nordpoolin hintojen mukaan. Mallissa käytetään ensimmäisten

viiden vuoden aikana johdannaisten tulevia hintoja. Sen jälkeen huomioon otetaan Euroopan keskuspankin arvion mukainen inflaatiokerroin. Energiayksiköiden kustannusrakenne määritetään aiempien tilinpäätösten perusteella, ja sitä korjataan inflaatiokertoimella tulevina vuosina. Diskontattujen rahavirtojen laskennassa käytetty 5,2 %:n diskonttokorko määritetään keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen perusteella. Kaupankäynti- ja transaktiokertoimet saadaan eurooppalaisista yhtiöistä, joiden tuotantorakenne vastaa PVO:ta. Diskontattujen rahavirtojen laskennassa +/- 5 % muutos sähkön hinnassa merkitsisi +/- 93 milj. euron muutosta arvostuksessa, ja diskonttokoron +/- 1 % muutos merkitsisi -/+ 95 milj. euron muutosta arvostuksessa.

PVO:n osakkeet 31.12.2010

Milj. euroa	Osakesarja	Omistus %	Omaisuuslaji	Käypä arvo
PVO Vesivoima	A	20,6	vesivoima	160,5
Teollisuuden Voima Oy	B	15,7	ydinvoima	504,5
			rakenteilla oleva
Teollisuuden Voima Oy	B2	14,8	ydinvoima	186,4
Muut	C,C2,N,V,E1,H,I	useita	useita	12,4
Yhteensä				863,8

Stora Enso tarkisti vuonna 2009 omistamiensa PVO:n eri tytäryhtiöiden osakkeiden kirjanpitoarvoa PVO:n omaisuuserien arvonalentumisen seurauksena. Arvonalentumisten tarkoituksena oli heijastaa sellaisten omaisuuserien operatiivista tilaa, jotka olivat olleet pitkään käyttämättöminä ja joiden käyttöönottovalmius oli merkittävästi heikentynyt. Tämän seurauksena Stora Enso kirjasi tuloslaskelmaansa 15,3 milj. euron arvonalentumisen, joka liittyi pääasiassa Nokian Lämpövoima Oy:hyn. Arvonalentuminen ei kuitenkaan vaikuttanut omaan pääomaan, koska tappiot oli jo aiemmin kirjattu suoraan omaan pääomaan.

Vuonna 2010 arvostus oli 863,8 (768,4) milj. euroa 91,2 (91,2) milj. euron kirjanpitoarvoa vastaan. 772,6 (677,2) milj. euron uudelleenarvostus siirrettiin muihin laajan tuloksen eriin. Arvonnousuun ei liity laskennallista verovelkaa, koska Suomen verolainsäädännön mukaan yli 10 %:n omistukset on vapautettu myyntivoiton verotuksesta.

Merkittävimmät myytävissä olevat rahoitusvarat

31.12.2010
Milj. euroa	Omistus %	Osakkeet kpl	Hankinta– meno	Markkina– arvo
Packages Ltd, Pakistan – julkisesti noteerattu arvopaperi		5 396 650	3,7	6,1
Billerud AB, Ruotsi – julkisesti noteerattu arvopaperi		61 500	0,1	0,4
Papyrus PIK-laina – noteeraamaton arvopaperi		72,2 milj. euroa	64,9	72,2
Korolliset arvopaperit yhteensä			68,7	78,7
Pohjolan Voima Oy – noteeraamaton arvopaperi	14,8	5 382 438	91,2	863,8
Muut – noteeraamattomat arvopaperit	n/a	useita	15,6	15,6
Operatiiviset arvopaperit yhteensä			106,8	879,4
Myytävissä olevat rahoitusvarat yhteensä 31.12.2010			175,5	958,1
Myytävissä olevat rahoitusvarat yhteensä 31.12.2009			163,5	850,2
Myytävissä olevat rahoitusvarat yhteensä 31.12.2008			602,8	1 109,2

782,6 (686,7) milj. euron ero myytävissä olevien rahoitusvarojen alkuperäisen hankintamenon ja tilinpäätöspäivän markkina-arvon välillä edustaa muihin laajan tuloksen eriin kirjattuja nettotuloja, jotka on esitetty laskelmassa konsernin oman pääoman muutoksista. Euromääräisten omistusten osuus myytävissä olevista rahoitusvaroista on 99,3 % (99,2 %).

Liite 17. Muut pitkäaikaiset sijoitukset

Milj. euroa		31.12.
	2010	2009	2008
Eläkevarat (liite 22.)	16,8	18,5	3,0
Muut pitkäaikaiset sijoitukset	20,4	11,9	13,2
Yhteensä	37,2	30,4	16,2

Liite 18. Vaihto-omaisuus

		31.12.
Milj. euroa	2010	2009	2008
Aineet ja tarvikkeet	386,8	338,1	496,9
Keskeneräiset tuotteet	66,5	70,2	87,5
Valmiit tuotteet	671,6	564,4	737,7
Varaosat ja tarvikkeet	270,4	255,0	274,5
Muu vaihto-omaisuus	27,2	12,2	9,7
Ennakkomaksut ja hakkuuoikeudet	156,3	129,8	181,3
Epäkuranttiusvaraus – varaosat	-88,6	-74,8	-68,2
Epäkuranttiusvaraus – valmiit tuotteet	-11,9	-11,2	-14,1
Nettorealisointiarvon varaus	-3,7	-2,1	-11,7
Yhteensä	1 474,6	1 281,6	1 693,6

Liite 19. Saamiset

Lyhytaikaiset korottomat saamiset

	31.12.
Milj. euroa	2010	2009	2008
Myyntisaamiset	1 388,5	1 204,6	1 312,0
Varaus epävarmoista saatavista	-40,7	-36,2	-20,5
Ennakkomaksut ja siirtosaamiset	109,6	71,9	111,3
Optio-ohjelmien suojausinstrumentit (TRS)	13,8	-	-
Muut saamiset	150,6	122,3	180,4
Yhteensä	1 621,8	1 362,6	1 583,2

Suurin osa saamisista on lyhytaikaista, joten niiden kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan niiden käypää arvoa. Yli vuoden päästä erääntyvät saamiset luokitellaan pitkäaikaisiksi.

Lyhytaikaiset korottomat saamiset valuutoittain

	31.12.
Milj. euroa	2010	2009	2008
EUR	912,9	868,4	958,6
USD	166,9	116,5	168,1
SEK	244,8	171,6	209,2
GBP	91,8	60,0	69,7
Muut valuutat	205,4	146,1	177,6
Yhteensä	1 621,8	1 362,6	1 583,2

Suurin osa Yhdysvaltain dollarin ja Englannin punnan määräisistä korottomista saamisista kuuluu sellaisille konserniyrityksille, joiden toimivaluutta on euro tai Ruotsin kruunu. 31.12.2010 erääntyneitä myyntisaamisia, joista ei ollut tehty varausta, oli 101,8 (134,1) milj. euroa. Nämä saamiset liittyvät useisiin eri maihin ja asiakkaisiin, joilla ei ole viimeaikaisia laiminlyöntejä. Seuraavassa myyntisaamiset, epävarmojen saatavien varaus huomioon ottaen, on ryhmitelty ikäjakauman mukaan:

Myyntisaamisten ikäjakauma epävarmojen saatavien varaus huomioonottaen

	31.12.
Milj. euroa	2010	2009	2008
Alle 30 päivää sitten erääntyneet	82,5	114,7	103,9
31–60 päivää sitten erääntyneet	9,1	10,4	25,8
61–90 päivää sitten erääntyneet	2,0	1,1	7,9
91–180 päivää sitten erääntyneet	4,0	2,5	0,9
Yli 180 päivää sitten erääntyneet	4,2	5,4	1,1
Erääntyneet yhteensä	101,8	134,1	139,6
Erääntymättömät myyntisaamiset	1 246,0	1 034,3	1 151,9
Yhteensä	1 347,8	1 168,4	1 291,5

Luottotappiot olivat 8,2 (20,5) milj. euroa. Epävarmojen saatavien varaus kasvoi 4,5 milj. eurolla (15,7 milj. eurolla). Lisätietoja asiakkaiden luottoriskin hallinnasta on liitteessä 26, Rahoitusriskien hallinta. Kaikki epävarmoihin saataviin liittyvät varaukset tehdään asiakaskohtaisesti. Niitä tarkistetaan säännöllisesti ottaen huomioon asiakkaiden taloudellisessa tilanteessa tapahtuvat muutokset. Jos konsernilla on syytä epäillä asiakkaan taloudellista tilannetta, vaaditaan ennakkomaksu tai pankin antama peruuttamaton remburssi. Vuoden lopussa erääntymistä odottavien remburssien yhteissumma oli 28,3 (12,0) milj. euroa.

31.12.2010 erääntyneisiin myyntisaamisiin liittyvät varaukset olivat yhteensä 40,7 (36,2) milj. euroa. Epävarmojen saatavien ryhmittely ikäjakauman mukaan on alla olevassa taulukossa.

Epävarmojen saatavien ikäjakauma

Milj. euroa		31.12.
	2010	2009	2008
Alle 90 päivää	2,3	6,4	2,3
91–180 päivää	1,3	3,6	1,3
Yli 180 päivää	37,1	26,2	16,9
Yhteensä	40,7	36,2	20,5

Korolliset saamiset

	31.12.
Milj. euroa	2010	2009	2008
Johdannaisinstrumentit (liite 29)	228,5	153,3	206,8
Lainat osakkuusyrityksille	122,5	117,6	115,4
Muut lainasaamiset	60,6	109,9	59,2
	411,6	380,8	381,4
Lyhytaikaiset saamiset: erääntyvät 12 kuukauden kuluessa	285,1	221,2	251,1
Pitkäaikaiset saamiset: erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua	126,5	159,6	130,3
Yhteensä	411,6	380,8	381,4

Taseessa 31.12.2010 olevien lainasaamisten vuosikorko vaihteli välillä 0,4–8,5 % (0,3–10,0 %). Konsernin rahoitusvarojen luonteen vuoksi niiden tasearvo on lähellä niiden käypää arvoa. Poikkeuksena tästä on osakkuusyhtiölaina Bergvik Skogille, jonka käypä arvo vuoden lopun valuuttakurssien mukaan laskettuna oli 93,5 (89,6) milj. euroa ja tasearvo 86,9 (78,9) milj. euroa. Korollisiin saamisiin sisältyy jaksotettua korkoa 34,1 (43,9) milj. euroa, josta 29,0 (40,3) milj. euroa liittyy koronvaihtosopimuksiin.

Liite 20. Oma pääoma

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön vähimmäisosakepääoma on 850 milj. euroa ja enimmäisosakepääoma 3 400 milj. euroa, jonka rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta. Osakkeiden lukumäärä on vähintään 500 miljoonaa ja enintään 2 000 miljoonaa kappaletta. Vaikka osakkeilla on sama kirjanpidollinen vasta-arvo, A-sarjan osakkeet tuottavat omistajalleen yhden äänen kutakin osaketta kohti ja R-sarjan osakkeet tuottavat yhden äänen kutakin kymmentä osaketta kohti. Jokaisella osakkeenomistajalla on kuitenkin vähintään yksi ääni. A-osakkeita on enintään 500 miljoonaa ja R-osakkeita enintään 1 600 miljoonaa kappaletta. Osakkeita voi olla kuitenkin yhteensä enintään 2 000 miljoonaa kappaletta. A-sarjan osakkeita voidaan vaihtaa R-sarjan osakkeiksi koska tahansa osakkeenomistajan vaatimuksesta. Yhtiön kaupparekisteriin merkitty ja täysin maksettu osakepääoma 31.12.2010 oli sama kuin edellisvuonna eli 1 342,2 milj. euroa.

Osakkeiden tämänhetkinen kirjanpidollinen vasta-arvo on 1,70 euroa osakkeelta, kuten edellisenäkin vuonna. Vuoden 2010 tilikauden lopussa Stora Enso Oyj:n omistuksessa oli omia osakkeita hankintamenoltaan 10,2 milj. euroa koostuen 919 317 R-osakkeesta. Osakkeiden nimellisarvo oli 1,6 milj. euroa ja osuus osakepääomasta 0,12 % ja äänivallasta 0,04 %.

Vuoden 2010 lopussa hallituksen ja johtoryhmän jäsenet omistivat 2 541 (5 082) A-sarjan ja 277 650 (205 389) R-sarjan osaketta. Osakkeiden osuus yhtiön kokonaisäänimäärästä oli vähemmän kuin 0,01 %. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten omistukset esitetään yksityiskohtaisesti liitteessä 8, Hallituksen ja johdon palkkiot. Konsernin optio-ohjelmat esitetään yksityiskohtaisesti liitteessä 23, Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät. Millään näistä ohjelmista ei ole kuitenkaan vaikutusta osakepääomaan.

Oma pääoma 31.12.2010 oli 6 202,9 (5 124,3) milj. euroa ja markkina-arvo NASDAQ OMX Helsingissä 6,1 (4,0) mrd. euroa. A-osakkeiden markkina-arvo oli 7,90 (5,85) euroa ja R-osakkeiden 7,69 (4,88) euroa.

Osakepääoman muutokset

	A-osakkeet	R-osakkeet	Yhteensä
1.1.2008	177 479 033	612 059 466	789 538 499
A-osakkeiden muunto R-osakkeiksi 15.2.	-17 975	17 975	-
A-osakkeiden muunto R-osakkeiksi 15.4.	-10 506	10 506	-
A-osakkeiden muunto R-osakkeiksi 15.5.	-145 741	145 741	-
A-osakkeiden muunto R-osakkeiksi 13.6.	-149 922	149 922	-
A-osakkeiden muunto R-osakkeiksi 15.9.	-2 358	2 358	-
A-osakkeiden muunto R-osakkeiksi 14.11.	-50	50	-
31.12.2008	177 152 481	612 386 018	789 538 499
A-osakkeiden muunto R-osakkeiksi 15.1.	-50	50	-
A-osakkeiden muunto R-osakkeiksi 12.6.	-347	347	-
A-osakkeiden muunto R-osakkeiksi 14.8.	-2 000	2 000	-
31.12.2009	177 150 084	612 388 415	789 538 499
A-osakkeiden muunto R-osakkeiksi 15.12.	-300	300	-
31.12.2010	177 149 784	612 388 715	789 538 499
Äänimäärä 31.12.2010	177 149 784	61 238 871	238 388 655
Osakepääoma 31.12.2010, milj. euroa	301,2	1 041,0	1 342,2
Osakepääoma 31.12.2009, milj. euroa	301,2	1 041,0	1 342,2
Osakepääoma 31.12.2008, milj. euroa	301,2	1 041,0	1 342,2

8.4.2011 merkityt osakkeet edustavat kokonaismäärältään osakkeita, jotka oikeuttavat äänestämään tulevassa varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Liite 21. Vähemmistöosuudet

Vähemmistöosuudet

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2010	2009	2008
1.1.	58,2	56,5	71,9
Muuntoerot	5,1	5,9	-5,5
Vähemmistöosuudet hankituissa yrityksissä, vähennettynä
myynneillä	-	2,1	-3,3
Vähemmistöosuuksien lunastus	-6,0	-0,1	-1,8
Omaan pääomaan kirjatut lunastusvoitot ja -tappiot	-7,6	-	0,7
Osuus tilikauden tuloksesta	3,3	1,5	-1,3
Osingot ja pääoman palautukset	-1,2	-7,7	-4,2
31.12.	51,8	58,2	56,5

Merkittävimmät vähemmistöosuudet

		31.12.
Milj. euroa		2010	2009	2008
Stora Enso Poland S.A. Group	Puola	1,0	13,8	13,3
Stora Enso Arapoti Industria de Papel SA	Brasilia	23,7	21,4	21,3
Stora Enso Huatai Paper Co Ltd	Kiina	14,7	11,6	12,9
Corenso United Oy Group	Kiina	5,9	4,7	5,0
Muut	-	6,5	6,7	4,0
		51,8	58,2	56,5

Vuonna 2010 tehdyt vähemmistöosuuksien lunastukset 5,2 milj. eurolla liittyivät Stora Enso Poland S.A:han. Niiden myötä vähemmistöosuus yhtiössä pieneni 5 %:sta 0,36 %:iin. Näihin vähemmistö-osuuksien ostoihin liittyen kirjattiin 7,6 milj. euroa tuottoa kertyneisiin voittovaroihin. Vuonna 2007 konserni osti Puolan valtiolta 28 % Stora Enso Poland S.A:n osakkeista. Vähemmistöomistajiksi jäivät tuolloin nykyiset ja eläkkeelle siirtyneet työntekijät 5 %:n vähemmistöosuudella. Stora Enso osti alun perin yhtiöstä 67 % joulukuussa 2004.

Vuonna 2010 muut vähemmistöosuuksien lunastukset olivat 0,8 milj. euroa liittyen FPB Holding GmbH & Co. KG:hen.

Merkittäviä vähemmistöosuuksien lunastuksia ei ollut vuosina 2009 ja 2008.

Liite 22. Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet

Konsernilla on eri liiketoiminnoissa ja eri maissa useita eläkejärjestelyjä ja muita etuusjärjestelyjä, joiden kustannukset vuonna 2010 olivat 187,3 (195,6) milj. euroa (ks. liite 7, Henkilöstökulut). Valtaosa järjestelyistä on maksupohjaisia. Näistä kirjatut kulut olivat yhteensä 164,1 (169,9) milj. euroa.

Konserniyritysten johdon eläkeikä on 60–65 vuotta. Konsernin johtoryhmän jäsenillä on oikeus jäädä eläkkeelle 60 vuoden iässä. Muun henkilöstön eläkeikä määräytyy kansallisten käytäntöjen mukaan tai niistä säädetään paikallisilla työehtosopimuksilla. Jälkimmäisessä tapauksessa konserniin voi kohdistua tiettyjä eläkeikää edeltäviä vastuita, joilla katetaan varhaiseläkkeelle jääneiden eläketulo varhaiseläkkeelle siirtymisen ja kansallisesti määritetyn eläkeiän välisenä aikana.

Valtaosa tuloslaskelmaan kirjattavista kuluista liittyy maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin. Niihin liittyvät pitkäaikaiset velat taseessa ovat kuitenkin vain 0,9 (1,2) milj. euroa, sillä suurin osa kuluista puretaan kuukausipalkan maksamisen yhteydessä.

Stora Enson etuuspohjaiset velvoitteet nykyisille ja entisille työntekijöille ovat yhteensä 1 047,7 (954,7) milj. euroa. Eri eläkejärjestelyihin on kuitenkin varattu 743,1 (668,2) milj. euron varat näiden vastuiden kattamiseksi. Rahastoimattomien etuuspohjaisten järjestelyjen alijäämä on esitetty taseessa täysimääräisenä, ja on yhteensä 303,6 milj. euroa vuonna 2010. Edellisvuodesta nousua kertyi 17,1 milj. euroa, jolloin vastuut olivat 286,5 milj. euroa.. Se oli 303,6 milj. euroa vuonna 2010 eli nousua 17,1 milj. euroa edellisvuoteen, jolloin vastuut olivat 286,5 milj. euroa. Vuonna 2010 etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä kirjattiin tuloslaskelmaan yhteensä 23,2 milj. euron kulu ja muihin laajan tuloksen eriin 32,5 milj. euron vakuutusmatemaattinen tappio, josta 73,0 milj. euroa liittyi järjestelyistä johtuviin tappioihin ja 40,5 milj. euroa järjestelyyn kuuluviin voittoihin. Vuonna 2009 etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen kulut olivat yhteensä 46,1 milj. euroa, josta 25,7 milj. euroa kirjattiin tuloslaskelmaan ja 20,4 milj. euroa muihin laajan tuloksen eriin esitettynä omassa pääomassa.

Milj. euroa	31.12. päättyvä tilikausi Koko liiketoiminta
	Vakuutusmatemaattiset tappiot	-32,5	-20,4	-12,7
Laskennalliset verot	13,2	4,6	-3,3
Yhteensä	-19,3	-15,8	-16,0

Suoraan omaan pääomaan kirjatut vakuutusmatemaattiset voitot

Konsernin toimintaperiaate alijäämien osalta on rahastoida sellaiset määrät, jotka täyttävät paikallisten viranomaisten vaatimukset verovähennyskelpoisille maksuille. Vakuutusmatemaattisten eläkevastuulaskelmien diskonttokertoimet määräytyvät markkinakorkokannan mukaan. Konsernin tavoitteena on kuitenkin tarjota maksupohjaisia järjestelyjä työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia varten. Kaikkia etuuspohjaisten järjestelyjen vastuita ja kirjanpitoa koskevia aspekteja arvioidaan konsernitasolla.

Konsernitaseeseen kirjataan täysi varaus kaikista järjestelyn kattamattomista vastuista oikaistuna edellisvuosina takautuvaan työsuoritukseen perustuvilla kuluilla, joita ei ole vielä poistettu. Näin konsernitase heijastaa täysin etuuspohjaisten järjestelyjen todellista yli- tai alijäämää ja taseen nettovelka on linjassa järjestelmien todellisten vastuiden kanssa. Tiedot eläkejärjestelyistä, eläkevaroista ja investointikäytännöistä konsernin tärkeimmissä toimintamaissa on esitetty seuraavalla sivulla.

Etuuspohjaiset eläkevastuut maittain

	31.12.2010
Milj. euroa	Suomi	Saksa	Ruotsi	Muut	Yhteensä
Etuuspohjaiset velvoitteet	371,4	253,2	276,9	146,2	1 047,7
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	351,9	5,2	274,2	111,8	743,1
Etuuspohjaisten järjestelyjen
nettovastuut	19,5	248,0	2,7	34,4	304,6
	31.12.2009
Milj. euroa	Suomi	Saksa	Ruotsi	Muut	Yhteensä
Etuuspohjaiset velvoitteet	352,4	242,7	220,6	139,0	954,7
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	334,4	4,6	225,3	103,9	668,2
Etuuspohjaisten järjestelyjen
nettovastuut	18,0	238,1	-4,7	35,1	286,5

Suomi

Suomessa eläketurva rahoitetaan pääasiassa maksupohjaisina järjestelyinä, joista aiheutuva kulu tuloslaskelmassa on 81,5 (84,9) milj. euroa. Etuuspohjaisten järjestelyjen kattamista vastuista aiheutui puolestaan 4,1 (4,3) milj. euron kulut. Eläketurva on vuodesta 2001 lähtien järjestetty kokonaan paikallisten eläkevakuutusyhtiöiden kautta. Etuuspohjainen eläkevastuu on yhteensä 371,4 (352,4) milj. euroa ja eläkevarat 351,9 (334,4) milj. euroa. Nettovelaksi jää siten 19,5 (18,0) milj. euroa. Suomessa valtio maksaa suhteellisesti suurimman osan eläkkeistä, joten konsernin vastuut ovat Suomessa suhteessa paljon pienemmät kuin vertailumaissa.

Järjestelyihin kuuluvia varoja hoitavat Suomessa vakuutusyhtiöt. Järjestelyjen piiriin kuuluvat työnantajat eivät saa yksityiskohtaisia tietoja varojen rakenteesta ja niiden sijoitusstrategiasta, koska varat kuuluvat vakuutusyhtiöille. Varoja hoidetaan paikallisen lainsäädännön määräysten mukaisesti, joiden perusteella eläkettä on aina maksettava taattu summa markkinatilanteesta huolimatta.

Saksa

Saksassa eläkevastuut olivat yhteensä 28,5 (30,7) milj. euroa, joista 14,7 (16,0) milj. euroa liittyi maksupohjaisiin ja 13,8 (14,7) milj. euroa etuuspohjaisiin järjestelyihin. Etuuspohjaisten eläkejärjestelmien vastuut ovat yhteensä 253,2 (242,7) milj. euroa, joka on lähes kokonaan rahastoimatonta, koska eläkevarat ovat vain 5,2 (4,6) milj. euroa. Etuuspohjainen eläketurva on järjestetty pääasiassa tekemällä taseeseen kirjanpidollinen varaus. Joissakin pienissä järjestelyissä käytetään vakuutusyhtiöitä tai riippumattomia asiamiehiä. Eläke-etuudet perustuvat eläkettä kartuttavan työsuhteen aikana tehtyihin työvuosiin ja ansaittuihin palkkoihin. Eläkemaksujen alkamisaika määräytyy kansallisen eläkejärjestelmän mukaisen eläkeiän perusteella. Yhtiöt maksavat itse eläkettä suoraan entisille työntekijöille, mistä aiheutuu 19,7 (19,6) milj. euron käteiskustannukset. Eläkkeensaanti on turvattu laissa olevalla vaatimuksella, jonka mukaan taseeseen tehdyt kirjanpidolliset varaukset vakuutetaan tiettyyn rajaan asti.

Ruotsi

Ruotsissa useimmat työntekijät kuuluvat maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin, joista aiheutuva kulu tuloslaskelmassa oli 52,1 (53,8) milj. euroa. Etuuspohjaisiin järjestelyihin kuuluvat pääasiassa toimihenkilöt. Tilikaudella maksetut eläkemaksut olivat kuitenkin yhteensä 15,0 (14,5) milj. euroa.

Etuuspohjainen eläkevastuu oli yhteensä 276,9 (220,6) milj. euroa ja eläkevarat 274,2 (225,3) milj. euroa. Nettoveloiksi jää siten vuoden 2010 lopussa 2,7 milj. euroa, kun vuoden 2009 lopussa nettovaroiksi jäi 4,7 milj. euroa. Kuten Suomessa, valtaosa eläkkeistä tulee valtiolta, erityisesti maksupohjaisissa järjestelyissä. Stora Enso maksaa rahastolle lisäeläkkeenä kaikkia paikallisia lakisääteisiä eläkevastuita enemmän, joten jäljelle jäävä vastuu liittyy pääasiassa muihin pienempiin järjestelyihin.

Rahaston sijoitusten pitkäaikainen tuottotavoite on 3 %:n toteutunut reaalituotto verojen jälkeen. Sijoituskäytäntö määrittää pitkäaikaiset strategiset allokointitavoitteet seuraavasti: kiinteistöt enintään 10 %, osakkeet enintään 30 % ja loput korkoinstrumenteissa.

Muut maat

Muissa maissa etuuspohjaiset eläkevastuut olivat yhteensä 146,2 (139,0) milj. euroa. Eläkevarat olivat 111,8 (103,9) milj. euroa ja nettovastuiksi muodostui 34,4 (35,1) milj. euroa. Merkittäviä vastuita oli vain Isossa-Britanniassa, 97,7 (98,6) milj. euroa, mutta rahastoimattomat nettovastuut olivat vain 3,6 (10,8) milj. euroa.

Varaukset eläkkeistä ja työsuhteen päättymisen jälkeisistä etuuksista

	31.12.
Milj. euroa	2010	2009	2008
Vastuut etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä	302,4	289,2	283,6
Vastuut muista työsuhteen päättymisen jälkeisistä etuuksista	18,0	15,8	15,4
Vastuut taseessa yhteensä	320,5	305,0	299,0
Etuuspohjaisten järjestelyiden varat (liite 17)	16,8	18,5	3,0
Etuuspohjaisten järjestelyiden vastuut yhteensä, netto	303,6	286,5	296,0

Taseen saatavat ja velat

	E tu us p	h j ise o a	j är j t es	ly te t, va s	tu t u	E h tu us p o	j ise j t a	är j ly te es	t,
			t to ne				t va ra		E tu	h j us p o a	ise j är j t te es	ly la t, t ve
M i l j. eu ro a	2 0 1 0	2 0 0 9	2 0 0 8	2 0 0 7	2 0 0 6	2 0 1 0 2 0 0	9 2 0 0 8	2 0 0 2 7	0 0 6 2 0 1 0	2 0 0 9	2 0 0 8 2 0	0 2 0 0 6 7
Ra ha to i tu j tu i de s en va s n ky ny ar vo	7 6 0, 3	6 8 6, 9	6 4 0 5,	7 9 2, 8	1 7 2 9, 7	5 5 2 0 7, 2 8,	7 1 7 8, 1	2 3 3, 6 3	6, 8 5 5 0 1,	4 7 9, 2 8	4 6 6, 9 9, 5 5	2 1 3 7 2, 9
Ra ha im ien i de to t to tu s a m va s n ky ny ar vo	2 8 7, 4	2 6 7, 8	2 4 2, 7	2 9 6, 5	6 6 3, 0	-	- -	-	2 8 7, -	4 2 6 7, 8	2 4 2, 7 2 9 6,	5 6 6 3, 0
E tu h j ise t v lvo i t te t us p o a e e	1 0 4 7, 7	9 5 4, 7	8 8 7, 7	1 0 8 9, 3 2	3 9 2, 7	2 5 8, 5 2 0 7,	7 1 7 8, 1	2 3 3, 6 3	5 6, 8 7 8 9,	2 7 4 7, 0	7 0 9, 6 8 5 5,	7 2 0 3 5, 9
J är j te ly ku luv ien j es y n u va ro en k äy ä a p rvo	7 4 3, 1	6 6 8, 2	9 1, 5 7	6 8 7 7,	1 6 6 8, 6	5, 2 2 6, 2 7 3	2 1 8 1, 1	2 3 9, 4 3	6 9, 9 4 6 7,	4 4 2, 0 8	4 1 0, 6 2 8, 5	4 1 2 9 8, 7
E h j is j är j tu te te us p o a n es ly i de ho i t to tu n ne ra s K ir j t to t ta ka tuv aa ma ma u aa n ös i ks ty tu tuv t uo r ee n p er us a	3 0 4, 6	2 8 6, 5	2 9 6, 0	3 2 1, 5	7 2 4, 1	-1 6, 8 -1 8,	5 3, 0 -	-5 8 - ,	1 3, 1 3 2 1,	4 3 0 5, 0	2 9 9, 0 3 2 7,	3 7 3 7, 2
ku lu t	-1 0 ,	-	-	-	2 3, 3	-	- -	-	2, 6 -1 - ,	0 -	-	2 5, 9 -
Sa ise /v la t t ta am e se es sa	3 0 3, 6	5 2 8 6,	2 9 6, 0	5 3 2 1,	7 4 7, 4	1 6, 8 1 8, - -	5 3, 0 -	-5 8 - ,	5, 1 7 3 2 0,	5 5, 3 0 0	2 9 9, 0 3 2 7,	3 7 6 3, 1

31.12.

Eläkevastuut taseessa – etuuspohjaiset järjestelyt

	Etuuspohjaiset järjestelyt yhteensä				Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt		Muut eläkejärjestelyt
Milj. euroa	2010	2009	2008	2010	2009	2008	2010	2009	2008
Rahastoitujen vastuiden nykyarvo Rahastoimattomien	760,3	686,9	645,0	760,3	686,9	645,0	-	-	-
vastuiden nykyarvo	287,4	267,8	242,7	268,5	252,0	227,3	18,9	15,8	15,4
Etuuspohjaiset velvoitteet Järjestelyyn kuuluvien	1 047,7	954,7	887,7	1 028,8	938,9	872,3	18,9	15,8	15,4
varojen käypä arvo	743,1	668,2	591,7	743,1	668,2	591,7	-	-	-
Etuuspohjaisten järjestelyjen nettovastuut	304,6	286,5	296,0	285,7	270,7	280,6	18,9	15,8	15,4
Kirjaamattomat takautuvaan työsuoritukseen perustuvat kulut	-1,0	-	-	-	-	-	-1,0	-	-
Eläkevastuut taseessa	303,6	286,5	296,0	285,7	270,7	280,6	17,9	15,8	15,4

Eläkekulut tuloslaskelmassa

				31.12. päättyvä tilikausi
	Etuuspohjaiset järjestelyt yhteensä				Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt		Muut eläkejärjestelyt
Milj. euroa	2010	2009	2008	2010	2009	2008	2010	2009	2008
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat kulut	10,4	8,7	12,1	9,4	8,6	10,2	1,0	0,1	1,9
Korkokulut	47,4	48,3	49,6	46,6	47,4	49,0	0,8	0,9	0,6
Varojen odotettu tuotto	-34,7	-31,6	-36,1	-34,8	-31,6	-36,1	0,1	-	-
Tilikaudella kirjatut takautuvaan työsuoritukseen perustuvat kulut	0,1	-	-	-	-	-	0,1	-	-
Muut	-	0,3	4,2	-	-1,3	3,5	-	1,6	0,7
Yhteensä henkilöstökuluissa	23,2	25,7	29,8	21,2	23,1	26,6	2,0	2,6	3,2

Etuuspohjaisten vastuiden täsmäytys

					31.12.
	Etuuspohjaiset järjestelyt	yhteensä			Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt		Muut eläkejärjestelyt
Milj. euroa	2010	2009	2008	2010	2009	2008	2010	2009	2008
Eläkevastuut 1.1.	286,5	296,0	321,5	270,7	280,6	311,1	15,8	15,4	10,4
Muuntoerot	-1,3	1,2	5,3	-1,2	1,2	5,3	-0,1	-	-
Yritysostot ja -myynnit	-	-	-22,8	-	-	-22,9	-	-	0,1
Nettokulut tuloslaskelmassa	23,2	25,7	29,8	21,2	23,1	26,6	2,0	2,6	3,2
Omaan pääomaan kirjatut vakuutusmatemaattiset tappiot	32,5	20,4	12,7	30,3	20,1	10,6	2,2	0,3	2,1
Maksetut eläkkeet	-42,7	-56,8	-45,5	-40,7	-54,3	-45,1	-2,0	-2,5	-0,4
Suoritukset	-0,2	-	-5,0	-0,2	-	-5,0	-	-	-
Muutokset	5,6	-	-	5,6	-	-	-	-	-
Eläkevastuut taseessa	303,6	286,5	296,0	285,7	270,7	280,6	17,9	15,8	15,4

Omaan pääomaan kirjatut vakuutusmatemaattiset tappiot taseessa

	31.12.
Milj. euroa	2010	2009
Omaan pääomaan kirjatut vakuutusmatemaattiset tappiot 1.1.	-105,8	-81,3
Omaan pääomaan kirjatut vakuutusmatemaattiset tappiot	-32,5	-20,4
Muuntoerot	-7,6	-4,1
Omaan pääomaan kirjatut vakuutusmatemaattiset tappiot
taseessa	-145,9	-105,8

Etuuspohjaiset järjestelyt: Velvoitelaskelmien maakohtaiset olettamukset

	31.12. päättyvä tilikausi
		Suomi		Saksa	Ruotsi
Milj. euroa	2010	2009	2010	2009	2010	2009
Diskonttokorko %	4,75	5,25	4,75	5,25	4,00	4,50
Varojen vuosittainen tuotto-odotus %	4,6	4,6	4,5	4,5	6,0	6,0
Palkkatason nousu %	3,5	3,5	2,4	2,1	3,0	2,5
Eläketason nousu %	2,1	2,1	2,0	1,8	2,0	2,0
Nykyinen eläkeikä keskimäärin	64,0	63,0	65,0	65,0	64,8	64,8
Painotettu keskimääräinen elinajanodote	88,00	88,00	84,80	85,20	86,84	86,71

Järjestelyihin kuuluvien varojen tuotto-odotukset maittain

Milj. euroa	31.12.2010 päättyvä tilikausi
	Suomi	Saksa	Ruotsi	Muut	Yhteensä
Varojen toteutunut tuotto	48,0	0,1	19,6	7,6	75,3
Vakuutusmatemaattisissa laskelmissa käytetty arvioitu tuotto	14,6	0,2	14,6	5,4	34,8
Omaan pääomaan kirjattu tilikauden vakuutusmatemaattinen tulos	33,4	-0,1	5,0	2,2	40,5

Milj. euroa	31.12.2009 päättyvä tilikausi
	Suomi	Saksa	Ruotsi	Muut	Yhteensä
Varojen toteutunut tuotto	30,9	0,1	32,9	13,5	77,4
Vakuutusmatemaattisissa laskelmissa käytetty arvioitu tuotto	17,1	0,2	9,3	5,0	31,6
Omaan pääomaan kirjattu tilikauden vakuutusmatemaattinen tulos	13,8	-0,1	23,6	8,5	45,8

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt maittain 31.12.2010

	31.12.2010
Milj. euroa	Suomi	Saksa	Ruotsi	Muut	Yhteensä
Rahastoitujen vastuiden nykyarvo	371,45	10,9	257,7	120,3	760,3
Rahastoimattomien vastuiden nykyarvo	-	242,3	19,2	25,9	287,4
Etuuspohjaiset velvoitteet	371,4	253,2	276,9	146,2	1 047,7
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	351,9	5,2	274,2	111,8	743,1
Nettovelat etuuspohjaisissa eläkejärjestelyissä Kirjaamattomat takautuvaan työsuoritukseen	19,5	248,0	2,7	34,4	304,6
perustuvat kulut	-	-	-	-1,0	-1,0
Eläkevastuut taseessa	19,5	248,0	2,7	33,4	303,6
Jaottelu
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	19,5	248,0	2,7	15,5	285,7
Muut eläkejärjestelyt	-	-	-	17,9	17,9
Eläkevastuut taseessa	19,5	248,0	2,7	33,4	303,6

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt maittain 31.12.2009

	31.12.2009
Milj. euroa	Suomi	Saksa	Ruotsi	Muut	Yhteensä
Rahastoitujen vastuiden nykyarvo	352,4	8,9	207,5	118,1	686,9
Rahastoimattomien vastuiden nykyarvo	-	233,8	13,1	20,9	267,8
Etuuspohjaiset velvoitteet	352,4	242,7	220,6	139,0	954,7
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	334,4	4,6	225,3	103,9	668,2
Eläkevastuut/(-varat) taseessa	18,0	238,1	-4,7	35,1	286,5
Jaottelu
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	18,0	238,1	-4,7	19,3	270,7
Muut eläkejärjestelyt	-	-	-	15,8	15,8
Eläkevastuut/(-varat) taseessa	18,0	238,1	-4,7	35,1	286,5

Kaksi tärkeintä konsernin eläkevastuisiin vaikuttavaa taloudellista tekijää ovat korkojen vaihtelu ja inflaatioodotukset. Eläkevarojen sijoitusten allokoinnin tavoitteena on neutralisoida näiden tekijöiden vaikutukset ja maksimoida sijoitusten tuotto. Järjestelyihin kuuluvien varojen tuotto-oletukset määritettiin ottamalla huomioon varoja koskevat pitkäaikaiset tuotto-oletukset konsernin eläkesäätiöiden ja -rahastojen nykyisten sijoitusperiaatteiden mukaisesti. Tuotto-oletukset heijastavat historiallista tuottoanalyysia ja rahoitusmarkkinoiden tulevaa kehitystä koskevia odotuksia pitkäaikaisten velkakirjasijoitusten tuoton ja tärkeimpien osakeindeksien hinta-/voittosuhteen perusteella.

	31.12.
	2010		2009		2008
Milj. euroa	Arvo	%	Arvo	%	Arvo	%
Osakkeet	214,0	28,8	173,3	25,9	165,3	27,9
Velat	343,3	46,2	236,2	35,4	239,4	40,9
Omaisuus	78,0	10,5	98,2	14,7	96,9	15,9
Rahavarat	12,7	1,7	45,3	6,8	24,8	4,2
Muut	95,1	12,8	115,2	17,2	65,3	11,1
Eläkerahastojen varat yhteensä	743,1	100,0	668,2	100,0	591,7	100,0

Järjestelyihin sisältyvät varat

Järjestelyjen varat eivät sisällä konsernin kiinteistöomaisuutta tai muuta omaisuutta tai yhtiön omia rahoitusinstrumentteja. Suomen 351,9 (334,4) milj. euron eläkevarojen jakaumaa ei raportoida erikseen, sillä varojen todellinen allokointi voidaan vain arvioida vakuutusyhtiöiden julkaisemien tavoitearvojen perusteella.

Vuonna 2011 odotetaan maksettavan suorituksia 60,0 milj. euron arvosta. Vuonna 2010 maksuja oli yhteensä 42,7 (56,8) milj. euroa.

Liite 23. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät

Suurin osa tuotantotyöntekijöistä kuuluu ammattijärjestöihin. Euroopassa palkoista sovitaan yleensä kollektiivisesti ammattijärjestöjen ja konsernin tai metsäteollisuuden välisissä palkkaneuvotteluissa. Johdon palkat sovitaan tapauskohtaisesti. Stora Enson palkkiojärjestelmissä otetaan huomioon sekä tulosyksikön että yksilön suorituskyky, kehitys ja tulos. Tämä suoritukseen perustuva palkitsemisjärjestelmä perustuu yhtiön tulokseen ja liiketoiminnan avaintavoitteiden saavuttamiseen.

Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmät

Konsernin johdon sekä tulosryhmien ja -yksiköiden johdon bonusjärjestelmissä bonus on 7–75 % vuosipalkasta. Henkilöstön bonusjärjestelmässä bonus on enimmillään 7 % perusvuosipalkasta. Kaikki bonukset ovat harkinnanvaraisia. Konserni on jatkanut tulokseen perustuvia palkitsemisjärjestelmiä ja laajentanut niitä paikallisen käytännön ja lainsäädännön salliessa koskemaan 95 % kaikista työntekijöistä. Ylemmälle johdolle (noin 100 henkilölle) vuodelta 2009 maksettava tulokseen perustuva kannustin (joka oli määrä maksaa vuonna 2010) päätettiin maksaa osakkeina (rajoitettuina osakekannustimina). Maksamista lykättiin vuodella maaliskuusta 2010 maaliskuuhun 2011. Vuonna 2010 bonusten laskentaperusteina käytettiin taloudellisia tavoitteita ja henkilökohtaisesti määritettyjä tavoitteita.

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät

Vuonna 2004 hallitus hyväksyi kahden osakepohjaisen ohjelman (rajoitetun ja tulosperusteisen) käyttöönoton täydentämään ja osittain korvaamaan silloista optio-ohjelmaa. Vuosina 2005–2010 uusia osakepohjaisia ohjelmia käynnistettiin joka vuosi. Vuodesta 2009 lähtien uudet pitkän aikavälin kannustinohjelmat ovat olleet ainoastaan tulosperusteisia. Tulosperusteinen osakeohjelma tuottaa osakekannustimia kolmen vuoden aikana. Tulostavoitteen asettaa vuosittain palkitsemisvaliokunta. Ohjelmista ansaittavien osakkeiden määrä on enintään 150 % myönnettävien osakkeiden määrästä, jos tulokset ylittävät tavoitteet. Hallitus on vuodesta 2010 alkaen hyväksynyt myös tulosperusteiseen osakeohjelmaan liittyen osakkeiden myöntämisen vuosittain enintään 100 nuorelle avainhenkilölle.

Johdon optio-ohjelmat (1999–2007)

Konsernilla on optio-ohjelma, mutta viimeiset ohjelmaan liittyvät optiot myönnettiin vuonna 2007, eikä niitä aiota laskea liikkeeseen enää tulevaisuudessa. Aiempien vuosien ohjelmien oli tarkoitus sitouttaa johtoa sekä asiantuntijoita, ja ne koskivat noin 1 000:ta henkilöä. Seitsenvuotiset ohjelmat koostuvat suojatuista optioista ja synteettisistä optioista. Toteutushinta on asetettu liikkeeseenlaskuhetkellä vallitsevaan osakekurssiin, johon on lisätty 10 %. Optio-ohjelmat suojataan optioiden suojausinstrumenteilla (Total Return Swap), jotka maksetaan käteissuorituksin. Konsernilla on täten mahdollisuus saada käteissuorituksia, jotka osittain kompensoivat muutokset osakkeen kurssissa sen myöntämispäivän ja maksupäivän välillä. Paikallisista määräyksistä riippuen optioiden haltijat voivat valita joko käteismaksun toteutushinnan ja osakkeen markkinahinnan välisen erotuksen suuruisena tai option ostaa aiemmin liikkeeseen laskettuja R-osakkeita. Jos henkilö haluaa ostaa aiemmin liikkeeseen laskettuja R-osakkeita, yhtiö ostaa ensin markkinoilta asianmukaisen määrän R-osakkeita ja siirtää ne sitten työntekijälle. Näin vältetään optioiden laimennusvaikutus. Optioita ei voi siirtää, ja ne mitätöityvät, jos henkilö lähtee konsernin palveluksesta. Osakekurssi pysytteli vuonna 2010 optioiden toteutushintojen alapuolella, joten optioita ei lunastettu. Vuoden 2003 ohjelmaan liittyvät 2 311 100 optiota erääntyivät vuonna 2010. Vuoden 2004 ohjelmaan liittyvät 2 259 550 optiota erääntyvät 28.2.2011.

Optiot/synteettiset optio-ohjelmat 31.12.2010

	Liik	Merkintä hinnan määräy tymis			Optioiden		Mitätöi	Toteu tettujen
Optio ohjelma	keeseen lasku vuosi	jakso vuoden aikana	Merkintä hinta	Henki löstö määrä	määrä	enim mäis	tyjen optioiden määrä2)	optioi den määrä	Käyttä mättömät optiot	Merkintä aika
2007			EUR							1.3.2010–
Synteettinen	2007	8.–14.2.	14.00		731 1 406 596		472 700	-	933 896	28.2.2014
			EUR
2006			12.46/							1.3.2009–
Synteettinen	2006	3.–10.2.	13.321)		744 2 161 000		843 125		- 1 317 875	28.2.2013
2005			EUR							1.3.2008–
Synteettinen	2005	4.–11.2.	12.20				1 024 3 075 125 1 149 500		- 1 925 625	29.2.2012
2004			EUR							1.3.2007–
Synteettinen	2004	5.–12.2.	11.15				1 033 4 682 800 1 428 050		995 200 2 259 550	28.2.2011

1) Uudelle toimitusjohtajalle hänen nimityksensä myötä myönnettyjen optioiden merkintähinta.

2) Sisältää Stora Enson Pohjois-Amerikan toimintojen myyntiin liittyvät optiot.

Stora Enson synteettisten optio- ja osakeohjelmien kulut kirjataan niiden syntymisajanjaksolle myöntämisestä merkitsemisoikeuteen tai oikeuteen saada kannustimia. Osakekurssi on noussut edellisvuosina, joten ohjelmiin liittyvä vastuu on kasvanut 31.12.2008–31.12.2010 merkittävästi 9,9 milj. eurosta 31,3 milj. euroon. Summa esitetään pitkäaikaisessa korottamassa vieraassa pääomassa.

Työsuorituksen käypä arvo, joka on saatu käteisvastikkeellisten synteettisten optioiden ja osakekannustimien vastikkeena, määritetään optioiden käypänä arvona myöntämispäivänä ja kirjataan kuluksi option oikeuden syntymisajanjaksolla. Synteettisten optioiden vastuu arvostetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä uudelleen käypään arvoonsa käyttämällä arvioita niiden optioiden määrästä, joiden odotetaan tulevan merkittäviksi, ja viimeisimmät käyvät arvot lasketaan käyttämällä Black-Scholes-hinnoittelumallia, jolloin kaikki muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Myös osakekannustimien vastuu arvostetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä uudelleen käypään arvoonsa käyttämällä arvioita niiden osakekannustimien määrästä, joiden odotetaan tulevan lunastettaviksi, ja viimeisimmät käyvät arvot lasketaan käyttämällä Stora Enson R-osakkeen 7,69 (4,88) euron päätöskurssia, jolloin kaikki muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.

Vuoden lopussa käyttämättä oli 6 436 946 (9 480 946) synteettistä optiota, joista 6 436 946 (8 303 650) oli merkittävissä. Käyttämättömien optioiden merkintähinta oli 11,15–14,00 euroa. Painotettu keskimääräinen merkintähinta oli 12,17 (11,67) euroa ja painotettu keskimääräinen jäljellä oleva aika erääntymiseen 1,3 (1,8) vuotta. Optioita ei ole myönnetty vuoden 2007 jälkeen.

Rajoitettujen ja tulosperusteisten osakeohjelmien käyvät arvot on laskettu käyttämällä Stora Enson Rosakkeiden vuoden päätöskursseja. Rajoitettuihin ja tulosperusteisiin osakeohjelmiin sisältyvien osakkeiden arvioidut toimitukset on esitetty seuraavalla sivulla.

Rajoitetut ja tulosperusteiset osakeohjelmat 31.12.2010

	osakkeiden arvioitu toimitus vuoden lopussa
Osakkeita	2011	2012	2013	Yhteensä
Vuoden 2006 ohjelma	222 500	-	-	222 500
Vuoden 2007 ohjelma	129 498	129 498	-	258 996
Vuoden 2008 ohjelma	281 263	-	75 500	356 763
Vuoden 2009 ohjelma	462 778	462 779	-	925 557
Vuoden 2010 ohjelma	1 891 925	379 237	446 437	2 717 599
Yhteensä	2 987 964	971 514	521 937	4 481 415

Rajoitettuihin ja tulosperusteisiin osakeohjelmiin sisältyvien

Osakepohjaisten ohjelmien arvostusvaikutukset ja oikeuden syntymisvaikutukset olivat negatiiviset 22,3 (positiiviset 0,9) milj. euroa. Tämä selittyy osakekurssien nousulla. Synteettisistä optioista kirjattiin 1,0 (3,3) milj. euron suuruinen arvostusvoitto. Rajoitetuista ja tulosperusteisista osakeohjelmista kirjattiin 23,3 (2,4) milj. euron kulu. Vuoden lopun 31,3 (9,0) milj. euron vastuu on esitetty pitkäaikaisessa korottomassa vieraassa pääomassa. Tästä 1,4 (2,4) milj. euroa liittyy synteettisiin optioihin ja 29,9 (6,6) milj. euroa rajoitettuihin ja tulosperusteisiin osakeohjelmiin. Vuosina 2010, 2009 ja 2008 ei lunastettu yhtään optiota. Rajoitettujen ja tulosperusteisten osakeohjelmien toteutunut kassavaikutus oli yhteensä 5,7 (1,4) milj. euroa.

Stora Enso käyttää suojausinstrumentteja (TRS) suojautuakseen osakekurssin markkinariskiltä optioohjelmissa, jotka maksetaan käteissuorituksin. Vaikka optioiden suojausinstrumentit mahdollistavat käyttämättömien optioiden suorittamiseen liittyvän rahavirran osittaisen suojaamisen, yhtiö maksaa niistä, kun niitä käytetään, joten ne sisältävät tietyn osakekurssista johtuvan markkinariskin, jos konsernin osakekurssi on pienempi kuin optioiden toteutushinta. Tästä syystä sekä siksi, että optio-ohjelmien suojausinstrumenttien ja optiovastuiden muutokset eivät vastaa toisiaan vuositasolla, konsernin optioiden suojausinstrumentit eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä. Siten kausiluonteiset muutokset niiden käyvässä arvossa kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan kuluihin niiden osakeperusteisten ohjelmien kustannusten kanssa, joihin ne liittyvät.

31.12.2010 optioiden suojausinstrumentteja oli käytössä 12 640 000 (18 481 266) Stora Enso Oyj:n Rosaketta vastaava määrä. Suojausinstrumenttien käypä arvo oli positiiviset 13,8 (negatiiviset 14,1) milj. euroa. 14,1 milj. euron nettovastuiden muuttuminen 13,8 milj. euron voitoksi selittyy 23,2 milj. euron käteissuorituksella sekä sillä, että suojausinstrumenttien käypä arvo nousi 51,1 milj. euroa osakekurssin noustua 4,88 eurosta 7,69 euroon 31.12.2009–31.12.2010.

Liite 24. Muut varaukset

Muut varaukset

Milj. euroa	Ympäristö varaukset	Uudelleen järjestely varaukset	Muut pakolliset varaukset	Varaukset yhteensä
Tasearvo 1.1.2009	80,5	304,3	2,6	387,4
Muuntoerot	3,7	3,4	0,2	7,3
Uudelleenryhmittely	54,8	-54,8	-	-
Yritysostot	7,0	-	-	7,0
Yritysmyynnit	-	-0,1	-1,4	-1,5
Kirjattu tuloslaskelmaan: Jatkuvat toiminnot
Uudet varaukset	1,0	55,3	1,4	57,7
Varausten lisäys	2,1	4,4	7,6	14,1
Varausten purku Maksut	-0,5 -3,6	-19,7 -139,9	-6,8 0,4	-27,0 -143,1
Tasearvo 31.12.2009 Muuntoerot	145,0 10,4	152,9 3,7	4,0 0,4	301,9 14,5
Yritysmyynnit	-	-1,1	-	-1,1
Kirjattu tuloslaskelmaan: Jatkuvat toiminnot
Uudet varaukset	12,3	39,8	0,6	52,7
Varausten lisäys	2,3	1,8	-	4,1
Varausten purku	-43,6	-20,5	-	-64,1
Maksut	-7,3	-53,4	-2,2	-62,9
Tasearvo 31.12.2010	119,1	123,2	2,8	245,1
Jako lyhytaikaisiin ja pitkäaikaisiin
Lyhytaikaiset: erääntyvät 12 kk:n kuluessa	8,0	88,1	0,4	96,5
Pitkäaikaiset: erääntyvät 12 kk:n jälkeen	111,1	35,1	2,4	148,6
Yhteensä 31.12.2010	119,1	123,2	2,8	245,1
Lyhytaikaiset: erääntyvät 12 kk:n kuluessa	6,4	114,8	0,3	121,5
Pitkäaikaiset: erääntyvät 12 kk:n jälkeen	138,6	38,1	3,7	180,4
Yhteensä 31.12.2009	145,0	152,9	4,0	301,9

Ympäristövelvoitteet

Ympäristövaraukset 31.12.2010 olivat 119,1 milj. euroa eli 25,9 milj. euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Tilikauden uudet varaukset olivat 12,3 milj. euroa, josta 10,0 milj. euroa liittyi Varkauden sanomalehtipaperiliiketoiminnan lopettamiseen. Varauksia purettiin tilikaudella 43,6 milj. euroa. Suurin erä oli Baienfurtin tehdaskiinteistön myynti, josta kirjattiin 39,4 milj. euron ympäristövarausten purkaminen. Keskeisimmät varaukset olivat seuraavat:

• Stora Enson ja Falunin kaupungin tekemän sopimuksen mukaisesti konserni on velvollinen puhdistamaan veden Kopparbergin kaivoksen aiheuttamista saasteista ennen vesien päästämistä ympäristöön. Ympäristövaraus oli tilikauden lopussa yhteensä 27,9 (25,2) milj. euroa.
• Stora Enso Pulp AB on poistanut elohopeaa Skutskärin satamasta jo useiden vuosien ajan yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa. Lisäksi Stora Enso on velvollinen puhdistamaan tehtaan aiemmin käyttämän vanhan kaatopaikan tarkistettujen ympäristösäädösten mukaiseksi. Stora Enson ympäristövaraukset olivat tilikauden lopussa 25,7 (21,1) milj. euroa.
• Skoghallin tehtaan alueella on saastuneita maa-alueita, jotka on poistettava. Tilikauden lopussa

varaus oli 19,2 (17,1) milj. euroa.

• Ympäristövaraukset Suomessa olivat yhteensä 30,0 (26,3) milj. euroa. Näistä suurin koskee Varkauden sanomalehtipaperituotannon lopettamista tilikauden aikana ja on arvoltaan 10,0 milj. euroa. Muut varaukset koskevat vuonna 2009 ostetun Sunilan tehtaan yritysostolaskelmaan liittyvien ympäristövarausten käypää arvoa, josta kirjattiin 7,0 (7,0) milj. euron varaus, sekä Pateniemen sahan lähistöllä olevia saastuneita maa-alueita, joista kirjattiin 4,7 (4,9) milj. euron varaus. Stora Ensolla on lisäksi kolme suljettuihin tehtaisiin liittyvää varausta. Entisestä Kemijärven sellutehtaasta kirjattiin 2,8 (5,2) milj. euron varaus. Toinen 1,5 (4,3) milj. euron varaus tilikauden lopussa koski entisen Summan tehtaan aluetta ja kolmas 1,0 (1,0) milj. euron varaus entistä Tolkkisten sahaa.
• Saksassa Baienfurtin tehtaan sulkemisesta jäljellä oleva 7,8 (47,3) milj. euron ympäristövaraus koskee pääasiassa kaatopaikkoja, joita ei myyty kiinteistön mukana.

Uudelleenjärjestelyvaraukset

Stora Ensossa on tehty viime vuosina merkittäviä uudelleenjärjestelytoimia yritysten myynneistä tehtaiden sulkemisiin sekä hallinnollisten kustannusten säästöohjelmiin. Tilikauden uudelleenjärjestelyvaraukset olivat yhteensä 39,8 milj. euroa. Tärkeimmät erät olivat Varkauden sanomalehtipaperituotannon lopettaminen, josta kirjattiin 11,0 milj. euron varaus, ja Saksassa sijaitsevan Maxaun tehtaan uudelleenjärjestelyvaraukset, arvoltaan 24,7 milj. euroa. Nykyisten varausten nettomuutoksen seurauksena varauksista palautettiin 18,7 milj. euroa, pääasiassa liittyen Baienfurtin tehdaskiinteistön myyntiin, sen osuus oli 9,4 milj. euroa. Kirjattuihin uudelleenjärjestelyvarauksiin liittyvät käteissuoritukset vuonna 2010 olivat yhteensä 53,4 milj. euroa.

Tärkeimmät tuotantorakenteen uudistukset on julkistettu aiempina vuosina. Huhtikuussa 2009 Stora Enso julkisti Next Step -kustannussäästöohjelman tavoitteeltaan 250 milj. euroa vuotuista kustannussäästöä. Vuonna 2009 konserni julkisti myös Tolkkisten sahan sekä Imatran päällystämättöman hienopaperikoneen (PK8) pysyvän sulkemisen. Stora Enso julkisti syyskuussa 2008 strategisen arviointinsa tulokset. Niiden mukaan konserni aikoi sulkea koneita, joiden vuosikapasiteetti oli 600 000 tonnia paperia ja kartonkia sekä 170 000 kuutiometriä sahatavaraa. Myös Venäjän puunhankintaa aiottiin supistaa merkittävästi. Konserni ilmoitti sulkevansa Saksassa sijaitsevan Baienfurtin tehtaan ja kaksi Virossa sijaitsevaa sahaa sekä lopettavansa tuotantolinjan Saksassa sijaitsevalla Kabelin tehtaalla sekä Imatran ja Varkauden tehtailla. Lisäksi arvioinnin tuloksena monen Suomessa sijaitsevan tuotantolaitoksen kunnossapitopalvelut ulkoistettiin ABB:n kanssa yhteisomistuksessa olevalle Efora Oy:lle. 1 450 Stora Enson työntekijää siirtyi ulkoistamisen myötä uuden yhteisyrityksen palvelukseen.

Uudelleenjärjestelyvarauksista taseeseen kirjatut vastuut vuoden 2010 lopussa olivat 123,2 milj. euroa. Ne kattoivat toimintojen lopettamisesta ja purkamis- ja raivaustöistä aiheutuvat kustannukset sekä irtisanomiskustannukset.

Tarkemmat tiedot yritysmyynneistä ovat liitteessä 4, Yritysostot ja -myynnit. Tiedot uudelleenjärjestelyihin liittyvistä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisista ovat liitteessä 12, Poistot ja arvonalentumiset. Tiedot uudelleenjärjestelyvarauksista on esitetty seuraavalla sivulla.

		31.12. päättyvä tilikausi		31.12.
		Tuloslaskelma		Tase
Milj. euroa	2010	2009	2008	2010	2009	2008
Sanomalehti- ja kirjapaperi	31,8	5,1	11,6	38,2	8,1	18,2
Aikakauslehtipaperi	-3,9	-0,1	40,2	33,9	39,8	109,6
Hienopaperi	-2,2	5,8	-8,3	13,3	11,7	6,8
Kuluttajapakkauskartonki	-9,8	3,3	127,8	20,0	45,3	128,6
Teollisuuspakkaukset	2,8	4,1	5,3	2,0	6,0	6,0
Puutuotteet	-0,5	2,2	3,1	2,1	3,9	3,5
Muut	2,9	19,6	32,0	13,7	38,1	31,6
Jatkuvat toiminnot yhteensä	21,1	40,0	211,7	123,2	152,9	304,3
Lopetetut toiminnot	-	-	1,4	-	-	-
Koko liiketoiminta	21,1	40,0	213,1	123,2	152,9	304,3

Uudelleenjärjestelyvaraukset segmenteittäin

Tehtaat, joihin toimenpiteet kohdistuivat, on eritelty alla.

Maxaun tehdas

Stora Enso ilmoitti syyskuussa 2010 aikovansa lopettaa sanomalehtipaperin tuotannon Saksan Maxaussa. Paperikone 7:n tuotannon alasajon taustalla ovat Euroopan heikot markkinanäkymät ja korkeat tuotantokustannukset. Myyntihinnat ovat laskeneet merkittävästi samalla kun kierrätetyn paperin ja puun kustannukset ovat voimakkaasti nousseet. Suljettavan koneen vuosikapasiteetti oli 195 000 tonnia sanomalehtipaperia. Sulkeminen vaikuttaa noin 180:een Maxaun tehtaan palveluksessa olevasta 617 henkilöstä. Uudelleenjärjestelyvaraus tilikauden lopussa oli 23,8 milj. euroa.

Varkauden tehdas

Stora Enso lopetti syyskuussa 2010 sanomalehtipaperin tuotannon Varkaudessa. Tehtaan kaksi paperikonetta tuottivat 290 000 tonnia sanomalehti- ja luettelopaperia vuodessa. Sulkemisen taustalla on Euroopan sanomalehtipaperimarkkinoiden rakenteellinen ylitarjonta, jonka seurauksena hinnat ovat laskeneet merkittävästi. Sulkeminen vaikutti noin 175:een Varkauden tehtaalla työskentelevistä 512 henkilöstä. Uudelleenjärjestelyvaraus tilikauden lopussa oli 11,5 milj. euroa.

Baienfurtin tehdas

Etelä-Saksassa sijaitseva Baienfurtin tehdas, joka tuotti 190 000 tonnia taivekartonkia jouduttiin sulkemaan joulukuussa 2008 Euroopan taivekartongin ylikapasiteetista, euron vahvasta kurssista ja erityisesti puu- ja energiakustannusten noususta johtuvien jatkuvien kannattavuusongelmien vuoksi. Baienfurtin tehtaan arkittamo jatkaa toimintaansa. Tehtaan sulkeminen vaikutti noin 350 henkilöön. Vuonna 2010 Stora Enso myi Baienfurtin tehdaskiinteistön Karl-Gruppelle ja sen seurauksena uudellenjärjestelyvarauksia vapautettiin 9,4 milj. euroa. Uudelleenjärjestelyvaraus tilikauden lopussa oli 13,5 milj. euroa.

Liite 25. Korottomat velat

Pitkäaikainen koroton vieras pääoma

	31.12.
Milj. euroa	2010	2009	2008
Siirtovelat	24,1	24,7	10,1
Osakeperusteiset maksut (liite 23)	31,3	9,0	9,9
Muut pitkäaikaiset velat	6,6	9,4	8,5
Yhteensä	62,0	43,1	28,5

Lyhytaikainen koroton vieras pääoma

Milj. euroa	2010	2009	2008
Saadut ennakot	15,9	7,4	5,8
Ostovelat	1 007,4	798,5	579,6
Muut pitkäaikaiset velat	112,7	117,7	122,5
Palkka- ja henkilöstökustannusvaraukset	249,2	212,6	206,3
Optio-ohjelmien suojausinstrumentit	-	14,1	57,4
Siirtovelat	215,4	201,2	445,4
Varausten lyhytaikainen osuus	96,5	121,5	185,1
Yhteensä	1 697,1	1 473,0	1 602,1

Ostovelat ja palkkavaraukset, yhteensä 1 256,6 (1 011,1) milj. euroa, luokitellaan rahoitusinstrumenteiksi IAS 39:n mukaan.

Liite 26. Rahoitusriskien hallinta

Riskienhallinnan periaatteet ja prosessi

Stora Enso on alttiina erilaisille rahoitusmarkkinariskeille, joita konsernin tulee hallita hallituksen hyväksymien toimintatapojen mukaisesti. Päämääränä on kustannustehokas konserniyritysten varainhankinta ja tuloksen heilahteluiden vaimentaminen rahoitusinstrumenttien avulla. Pääasialliset rahoitusriskit ovat korkoriski, valuuttariski, varainhankintariski ja hyödykkeiden, erityisesti kuitupuun ja energian, hintariski.

Stora Enson rahoitusriskikäytäntö ohjaa konsernin kaikkia rahoitustapahtumia. Käytäntö ja sen mahdolliset tulevat muutokset sekä lisäykset tulevat voimaan, kun hallitus on ne hyväksynyt. Kaikkien rahoitusinstrumenttien käyttöä koskevien toimintaohjeiden on oltava yhdenmukaisia yleisen rahoituskäytännön kanssa. Stora Enson rahoituspalvelujen sisäinen riskienhallintakäytäntö sisältää yksityiskohtaisempia ohjeita. Tärkeimmät rahoitusmarkkinariskit on selostettu alla.

Korkoriski

Korkotason vaihtelut vaikuttavat konsernin korkokuluihin. Talouden suhdannevaihteluiden vuoksi korkoriskejä pyritään hallitsemaan sovittamalla yhteen rahoituskustannukset ja operatiivisen toiminnan tuotto. Tähän päästään vaihtamalla pitkäaikaisia kiinteitä korkoja lyhytaikaisiin vaihtuviin korkoihin, joiden tavoiteduraatio on kaksitoista kuukautta ja sallittu poikkeama on 3–24 kuukautta. Duraatiota voidaan kuitenkin talousjohtajan päätöksellä jatkaa 48 kuukauteen.

31.12.2010 tilanteen mukaisesti yhden prosenttiyksikön muutos korkotasossa aiheuttaisi 17 (17) milj. euron vaikutuksen vuotuisissa nettokorkokuluissa olettaen, että lainojen duraatio ja konsernin rahoituksen rakenne pysyvät ennallaan vuoden aikana. Simulaatio laskee yhden prosenttiyksikön muutoksen vaikutuksen kaikkien vaihtuvakorkoisten instrumenttien korkotasossa seuraavasta uudelleenasettamispäivästä vuoden loppuun.

Lisäksi kaikki vuoden kuluessa erääntyvät lyhytaikaiset lainat sisällytetään mukaan, joten laina-aikaa on pidennetty keinotekoisesti erääntymisestä vuoden loppuun uudella korkeammalla korolla. Konsernin vaihtuvakorkoinen nettovelkapositio rahavarat pois lukien, sisältäen koronvaihtosopimusten muuttuvan osan, oli yhteensä noin 2,4 (2,4) mrd. euroa. Keskimääräinen koron uudelleenmääräytymiskausi oli noin 3,5 (3,6) kuukautta. Konsernin korollisten nettovelkojen, mukaan lukien kaikki korkojohdannaiset mutta ei rahavaroja, koron keskimääräinen uudelleenmääräytymiskausi oli noin 2,9 (1,9) vuotta. Yhden prosenttiyksikön muutos korkotasossa aiheuttaisi myös noin 6,0 (2,0) milj. euron suuruiset käyvän arvon muutokset, jotka esitetään muissa rahoituserissä. Nämä aiheutuvat pääasiassa koronvaihtosopimuksista, jotka eivät täytä käyvän arvon suojauslaskennan edellytyksiä. Liitteessä 29, Rahoitusinstrumentit, on yhteenveto liikkeeseen laskettujen korkojohdannaissopimusten nimellisarvosta ja käyvästä arvosta.

Valuutan transaktioriski

Konserni on alttiina valuuttariskille, joka aiheutuu sen raportointivaluuttaa euroa vastaan tapahtuvista valuuttakurssimuutoksista. Valuuttariski tarkoittaa valuuttakurssivaihteluiden vaikutusta konsernin tuloslaskelmaan eli valuuttakurssien vaikutusta odotettuihin tuleviin rahavirtoihin. Konsernin toimintaohjeena on suojata puolet tärkeimpien valuuttojen määräisistä ennustetuista rahavirroista. Valuuttariskin tärkeimmät syyt ovat Stora Enson tuotantolaitosten maantieteellinen sijainti, raaka-aineen hankinta ja euroalueen ulkopuolelle suuntautuva myynti. Tärkeimmät valuutat näissä tapauksissa ovat Ruotsin kruunu, Yhdysvaltain dollari ja Ison-Britannian punta. Seuraavassa taulukossa on esitetty liiketoiminnan nettorahavirta valuutoittain vuonna 2010 sekä 31.12.2010 käytössä olevat transaktioriskin suojaukset.

	31.12.2010
Milj. euroa	EUR	USD	GBP	SEK		Muut Yhteensä
Myynti vuonna 2010	6 030	1 430	620	1 190	1 030	10 300
Kustannukset vuonna 2010	-5 380	-500	-70	-1 990	-1 160	-9 100
Liiketoiminnan rahavirta	650	930	550	-800	-130	1 200
Arvioitu vuosittainen liiketoiminnan nettorahavirta		1 100	600	-1 100
Transaktioriskin suojaukset 31.12.2010 Keskimääräinen suojausaste, %,		-600	-290	550
31.12.2010 seuraavalle 12 kuukaudelle		55 %	48 %	50 %

Seuraavassa taulukossa on esitetty, miten 10 % muutos ylös- tai alaspäin euron ja Ruotsin kruunun arvossa suhteessa Yhdysvaltain dollariin ja Ison-Britannian puntaan vuoden lopun päätöskursseilla laskettuna arvioidaan vaikuttavan vuosiliikevoittoon ennen poistoja ja arvonalentumisia (EBITDA).

Laskutoimituksessa on otettu huomioon valuuttamääräisten rahavirtojen suojaukset ja siinä oletetaan, että yksittäisen valuuttakurssin muutoksen lisäksi muita muutoksia ei tapahdu. Koska ruotsalaisilla tehtailla on lisäksi merkittävää euromääräistä myyntiä, vuotuinen muutos Ruotsin kruunun ja euron arvoissa on myös laskettu. Epäsuorat valuuttakurssivaikutukset, kuten se, että tuote muuttuu halvemmaksi valmistaa muualla, vaikuttavat hintoihin ja tuotevirtoihin, mutta niitä ei ole otettu laskutoimituksessa huomioon. Laskelmat perustuvat jatkuvien toimintojen realisoituneisiin rahavirtoihin vuosilta 2009 ja 2010 sekä kunkin vuoden lopun suojaustasoihin. Oletuksena on, että valuuttamääräisten rahavirtojen suojaustasot ja rakenteet eivät muutu vuoden aikana. Suojausinstrumentteina käytetään valuuttatermiinisopimuksia ja valuuttaoptioita.

Vuotuinen liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia (EBITDA):
Arvioidut valuuttakurssien vaikutukset

	31.12.2010						31.12.2009
	Ennen suojausta		Suojaukset		Nettovaikutus		Ennen suojaus ta	Suo jaukset	Netto vaikutus
Milj. euroa	+10 %		-10 % +10 %	-10 %	+10 %	-10 %	+/- 10 %	+/- 10 %	+/- 10 %
10 % muutos EUR/USD kurssissa	- 55	+ 70	+ 30	- 10	- 25	+ 60	-/+ 30–40 +/- 20–25		-/+ 15–25
10 % muutos EUR/GBP kurssissa	- 35	+ 40	+ 10	- 10	- 25	+ 30	-/+ 30–35 +/- 10–15		-/+ 10–25
10 % muutos SEK/USD kurssissa	- 30	+ 35	+ 30	0	0	+ 35	-/+ 25–30 +/- 10–15		-/+ 15–20
10 % muutos SEK/GBP kurssissa	- 15	+ 20	+ 15	0	0	+ 20	-/+ 20–25 +/- 10–15		-/+ 10–15
10 % muutos SEK/EUR kurssissa	- 70	+ 85	+ 130	+ 30	+ 60	+ 115	-/+ 90–	100 +/- 60–65	-/+ 30–35

Jos euron ja Ruotsin kruunun arvossa tapahtuu 10 % muutos suhteessa Yhdysvaltain dollariin ja Ison-Britannian puntaan ja muut muuttujat pysyvät ennallaan, liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia (EBITDA) muuttuu noin 13 (13) milj. eurolla pääasiassa dollarimääräisten myyntisaamisten kertamuunnoksesta aiheutuvien valuuttakurssivoittojen ja -tappioiden vuoksi. Euro heikkeni vuonna 2010 merkittävästi kaikkia tärkeimpiä valuuttoja vastaan. Vuonna 2009 euro vahvistui Yhdysvaltain dollaria, Japanin jeniä ja Venäjän ruplaa vastaan, mutta heikkeni samalla Ruotsin kruunua, Ison-Britannian puntaa ja Brasilian realia vastaan. Lyhytaikaiset korottomat saamiset valuutoittain esitetään liitteessä 19, Saamiset.

Ennustettua valuuttamääräistä myyntiä ja kustannuksia suojaavat johdannaiset täyttävät pääosin suojauslaskennan soveltamisen edellytykset, joten niiden käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan omaan pääomaan sisältyvään suojausrahastoon. On arvioitu, että jos euron ja Ruotsin kruunun kurssi muuttuu 10 % Yhdysvaltain dollaria ja Ison-Britannian puntaa vastaan ja muut muuttujat, kuten suojaavien optioiden aikaarvo ja termiinisopimusten korkokomponentti, pysyvät ennallaan, omaan pääomaan sisältyvä suojausrahasto ennen veroja on noin 90 (65) milj. euroa suurempi tai pienempi rahavirran suojauksessa käytettyjen valuuttajohdannaisten uudelleenarvostuksesta johtuen. Tästä 62 (40) milj. euroa liittyy dollarimääräisiin suojauksiin ja 28 (25) milj. euroa puntamääräisiin suojauksiin. Vastaavat suojausten nimellisarvot olivat 833 (579) milj. Yhdysvaltain dollaria ja 237 (223) milj. Ison-Britannian puntaa.

Muuntoriski

Muuntoriski merkitsee valuuttakurssien vaihtelun vaikutusta Stora Enson valuuttamääräisten varojen ja velkojen nettoarvoon. Konserni pyrkii vähentämään muuntoriskiä rahoittamalla investoinnit paikallisella valuutalla silloin, kun se on taloudellisesti järkevää.

Ulkomaisten tytär-, osakkuus- ja omistusyhteisyritysten taseet sekä ulkomaan valuuttamääräiset myytävissä olevat rahoitusvarat muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Konsernin pääomaan voi siis kohdistua valuuttakurssivaihteluiden aiheuttamia riskejä. Tuloksena olevat muuntoerot sekä muut muutokset, kuten tuloslaskelman muuntamisesta aiheutuva muuntoero, kirjataan suoraan omaan pääomaan. Nämä kertyneet muuntoerot kirjataan kuitenkin tuloslaskelmaan, kun ulkomainen tytäryritys myydään kokonaan tai osittain. Seuraavassa taulukossa on esitetty oman pääoman muuntoriskialttius ennen suojauksia ja suojausten jälkeen.

	31.12.2010
				Tšekin
				tasa
Milj. euroa	Euro	USD3)	Ruotsi	valta	Puola Brasilia			Muut Yhteensä
Sijoitettu pääoma ilman
osakkuusyrityksiä	4 036	24	1 634	122	255	200	650	6 921
Osakkuus- ja
omistusyhteisyritykset	199	323	547	-	1	674	-	1 744
Korolliset nettovelat	-1 151	-12	-924	25	29	17	-394	-2 410
Vähemmistöosuudet	-4	-	-2	-	-1	-24	-21	-52
Muuntoriskille altis pääoma	3 080	335	1 255	147	284	867	235	6 203
EUR/PLN1)	60	-	-	-	-60	-	-	-
EUR/CZK1)	70	-	-	-70	-	-	-	-
EUR/SEK 2)	145	-	-145	-	-	-	-	-
Muuntoriskialttius
suojausten jälkeen	3 355	335	1 110	77	224	867	235	6 203

Muuntoriski ja suojaukset

1) Ulkomaisten yhtiöiden nettosijoitusten suojauksiksi luokitellut valuuttatermiinisopimukset

2) Ulkomaisten yhtiöiden nettosijoitusten suojauksiksi luokitellut SEK-määräiset joukkovelkakirjat

3) Sisältää osakkuus- ja omistusyhteisyritys Montes del Platan Uruguayssa. Sen toimintavaluutta on Yhdysvaltain dollari.

Seuraavassa taulukossa esitetään, miten +/- 10 % muutos euron arvossa Yhdysvaltain dollaria, Ruotsin kruunua ja Brasilian realia vastaan vaikuttaa konsernin omaan pääomaan vuoden lopussa. Laskutoimitus sisältää ulkomaisten yksiköiden nettosijoitusten valuuttasuojausten vaikutukset, ja siinä oletetaan, että tilikauden loppuun mennessä ei tapahdu muita muutoksia kuin yksittäinen valuuttakurssimuutos. Laskutoimituksessa huomioidaan riskit, jotka kohdistuvat ulkomaan valuuttamääräiseen omaan pääomaan ja suojaustasoihin 31.12. Suojausinstrumentteina on käytetty valuuttatermiinisopimuksia, valuuttaoptioita ja valuuttalainoja. Yksityiskohtaiset tiedot kertyneiden muuntoerojen muutoksista ja suojausvaikutuksista on liitteessä 30, Kertyneet muuntoerot ja oman pääoman suojaus.

	31.12.2010	31.12.2009
Milj. euroa	Ennen suo jausta	Suo jaukset	Netto vaikutus	Ennen suo jausta	Suo jaukset	Netto vaikutus
10 % muutos EUR/SEK-kurssissa	126	15	111	101	-	101
10 % muutos EUR/USD-kurssissa	34	-	34	29	-	29
10 % muutos EUR/BRL-kurssissa	87	-	87	77	-	77
Yllä olevien kokonaisvaikutus	247	15	232	207	0	207

Konsernin oma pääoma: Valuuttakurssien +/- 10 % muutoksen vaikutukset tulokseen ennen veroja

Maksuvalmius- ja uudelleenrahoitusriski

Varainhankintariskillä tarkoitetaan riskiä rahoituksen saatavuudesta tietyllä hetkellä. Stora Enson rahoitustoiminnan periaatteisiin kuuluu, että nostettujen lainojen ja lyhytaikaisia lainoja kattavien nostamattomien luottolimiittien keskimääräinen maturiteetti tulee olla neljästä seitsemään vuotta. Lisäksi konsernilla tulee olla nostamattomia luottolimiittejä kattamaan suunnitellut rahoitustarpeet, pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät, yritystodistuslainat ja muut lyhytaikaiset luotot.

Uudelleenrahoitusriskiä, joka tarkoittaa sitä, että erääntyvälle velalle ei saada uutta rahoitusta markkinoilta, torjutaan pitämällä jäljellä olevien velkojen takaisinmaksuaika tasaisena. Lisäksi konsernin tavoitteena on ylläpitää kahta ns. Investment Grade -tasoista luottokelpoisuusluokitusta rahoituksen saannin turvaamiseksi. Seuraavassa taulukossa on yhteenveto pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksuohjelmasta.

Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksuohjelma

	31.12.
Milj. euroa	2011	2012	2013	2014	2015		2016+ Yhteensä
Joukkovelkakirjalainat	49,7	-	-	728,1	489,3	1 135,8	2 402,9
Lainat rahoituslaitoksilta	207,2	140,6	47,1	44,8	31,9	286,6	758,2
Rahoitusleasingsopimukset	12,5	6,4	21,0	7,2	7,3	60,5	114,9
Muut pitkäaikaiset lainat	34,1	111,3	32,4	29,0	29,0	87,0	322,8
Velan käyvän arvon suojausinstrumentit	-	-1,7	-	-36,6	2,2	-	-36,1
Pitkäaikaiset lainat yhteensä	303,5	256,6	100,5	772,5	559,7	1 569,9	3 562,7
Lyhytaikaiset: erääntyvät 12 kk:n kuluessa							303,5
Pitkäaikaiset: erääntyvät 12 kk:n jälkeen							3 259,2

Seuraavassa taulukossa on esitetty konsernin nettomääräisesti suoritettavat diskonttaamattomat rahoitusvelat. Ne on ryhmitelty pääotsikoiden alle sen mukaan, mikä on niiden jäljellä oleva erääntymisaika

tilinpäätöspäivänä. Sopimuksenvaraisia rahoituskuluja arvioitaessa käytettiin termiinikorkoja.

Korolliset lainat erääntymisajoittain, nettomääräiset suoritukset

Milj. euroa	1 vuosi	2 vuotta	3 vuotta	4 vuotta		5 vuotta 5 vuotta+
Korolliset pitkäaikaiset lainat, kirjanpitoarvot	303,5	256,6	100,5	772,5	559,7	1 569,9
Vähennys käyvän arvon oikaisusta
kirjanpitoarvoon	-	0,6	-	-4,7	-6,5	-36,4
Arvioidut rahoituskulut	161,2	156,2	158,4	155,2	124,4	436,8
Pitkäaikaisten lainojen erääntyessä
maksettavat suoritukset	464,7	413,4	258,9	923,0	677,6	1 970,3
Korolliset lyhytaikaiset lainat, kirjanpitoarvot	264,1	-	-	-	-	-
Rahoituskulut	1,5	-	-	-	-	-
Käytössä olevat luottolimiitit	7,8	-	-	-	-	-
Suoritukset yhteensä, 31.12.2010	738,1	413,4	258,9	923,0	677,6	1 970,3
Suoritukset yhteensä, 31.12.2009	1 008,6	693,8	265,9	213,7	863,6	1 811,4
Suoritukset yhteensä, 31.12.2008	794,4	938,7	498,5	230,9	213,6	1 951,1

Vastapuoliriski

Vastapuoliriski tarkoittaa sitä, että Stora Enson tekemiin rahoitussopimuksiin kohdistuu vastapuolen taloudellisesta tilanteesta aiheutuva riski. Tätä riskiä minimoidaan

• toimimalla johtavien rahoituslaitosten ja sellaisten yritysten kanssa, joilla on korkea luottoluokitus
• tekemällä sijoituksia vain taloudelliselta tilanteeltaan vakaiden laitosten tai yritysten likvideihin käteisrahastoihin
• vaatimalla emoyhtiöltä vakuudet, kun toimitaan luottoluokituksen saaneen yhtiön tytäryritysten kanssa.

Ulkoisten vastapuolien luottoluokituksen tulee olla vähintään A- (pankit) tai BBB (hyödykkeitä myyvät yritykset). Vastapuolen kanssa tehdään ISDA-/FEMA-puitesopimus tai vastaava. Muille vastapuolille, jotka eivät täytä yllä mainittuja vaatimuksia, täytyy saada toimitusjohtajan hyväksyntä.

Seuraavassa taulukossa on esitetty tärkeimpiin vastapuoliin liittyvät saldot tilinpäätöspäivänä Standard & Poor'sin luottokelpoisuusluokitusten mukaisesti.

Ulkoisiin vastapuoliin liittyvä riski

	31.12.
Milj. euroa	Luokitus	2010	2009
Yritys A	A	100,1	0,1
Yritys B	A	53,1	58,9
Yritys C	AA	46,5	-
Yritys D	AA-	45,3	-
Yritys E	A+	42,4	-
Yritys F	A	39,3	31,7

Papyrus-tukkuriliiketoiminnan myynnin yhteydessä osa kauppahinnasta käsitti Altorin tytäryhtiön Papyrus Holding AB:n myöntämän PIK-lainan, joka luokiteltiin myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi korollisiin arvopapereihin. Tämän PIK-lainan nimellisarvo tilikauden lopussa oli 72,2 milj. euroa ja käypä arvo 72,2 milj. euroa. PIK-lainan arvostus edellyttää johdon harkintaa. Siksi arvostukset voivat olla osin epätarkkoja. Arvostusmenetelmää on selostettu tarkemmin liitteessä 16, Myytävissä olevat rahoitusvarat.

Hyödykkeiden ja energian hintariski

Konsernin tuottojen kehitystaso on alttiina hyödykkeiden ja energian hintavaihteluille. Energian hinnan suojaus on osa konsernin yleisen energiahintariskin hallintaa, kun taas hyödykkeiden hintariskejä mitataan ja suojataan, jos se on taloudellisesti mahdollista. Energian ja raaka-aineiden 10 % hinnannousu aiheuttaa 30,9 (37,3) milj. euron muutokset energian ja raaka-aineiden suojaussopimusten käyvässä arvossa. Suurin osa näistä käyvän arvon muutoksista verojen jälkeen kirjataan suoraan oman pääoman suojausrahastoon, kunnes sopimukset erääntyvät ja tulos kirjataan tuloslaskelmaan. Nämä arviot koskevat vain rahoitusinstrumenttien herkkyyttä markkinariskeille, eivät konserniin kohdistuvia raaka-aineiden ja energian hintariskiä kokonaisuudessaan, koska varsinaiset hankinnat eivät ole IFRS 7 -standardissa määritettyjen tiedonantovaatimusten mukaisia rahoitusinstrumentteja. Useimpien energia- ja raaka-ainesuojausten erääntymisaika on 1 kuukaudesta 5 vuoteen (kuukaudesta viiteen vuoteen vuonna 2009).

Konserniin kohdistuvaa energian hinnannousuriskiä torjutaan tekemällä pitkäaikaisia kiinteähintaisia ostosopimuksia (ks. liite 31, Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat: Sitovat ostosopimukset). Stora Ensolla on myös 14,8 % osuus, arvoltaan 863,8 (768,4) milj. euroa, Pohjolan Voima Oy:n osakkeista. PVO on yksityisessä omistuksessa oleva energia-alan konserni. Näiden osakkeiden arvo määräytyy energian hintojen mukaan, ja sitä on selostettu yksityiskohtaisemmin liitteessä 16, Myytävissä olevat rahoitusvarat.

Muiden raaka-aineriskien torjumiseksi Stora Ensolla on merkittäviä osakkuus- ja omistusyhteisyritysomistuksia Suomessa, Ruotsissa, Brasiliassa ja Uruguayssa toimivissa metsäyhtiöissä. Jos puukuidun hinta nousee näissä neljässä maassa, samalla nousee myös konsernin omistusten arvo.

Osakkeiden hintariski

Stora Enso suojautuu optio-ohjelmien suojausinstrumenttien (Total Return Swap, TRS) avulla johdon optioohjelmien (liitteet 7. Henkilöstökulut ja 23. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät) yhteydessä liikkeeseen laskettavien ja käteissuorituksin maksettavien synteettisten optioiden kurssimuutoksilta. Vaikka optioiden suojausinstrumentit mahdollistavat synteettisten optioiden selvitykseen liittyvien tulevien kassavirtojen osittaisen suojaamisen, ne voivat kuitenkin aiheuttaa tiettyjä osakekurssista johtuvia markkinariskejä. Optioiden suojausinstrumentit eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä, joten niiden käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.

31.12.2010 optioiden suojausinstrumentteja oli käytössä 12 640 000 (18 481 266) Stora Enso Oyj:n Rosaketta vastaava määrä. Suojausinstrumenttien käypä arvo oli positiiviset 13,8 (negatiiviset 14,1) milj. euroa (ks. liite 29. Rahoitusinstrumentit). 10 % nousu R-osakkeen hinnassa aiheuttaisi 9,7 milj. euron nousun optioiden suojausinstrumenttien käyvissä arvoissa. Tämä perustuu osakkeen tilikauden päätöskurssiin, joka oli 7,69 (4,88) euroa NASDAQ OMX Helsingissä.

Stora Ensolla on jonkin verran sijoituksia pörssinoteeratuissa arvopapereissa (liite 16. Myytävissä olevat rahoitusvarat). Näiden sijoitusten arvo oli vuoden lopussa 6,5 (6,7) milj. euroa. Osakesijoituksiin kohdistuu osakkeiden hintavaihtelusta aiheutuva riski. Siten 10 % lasku osakekurssissa aiheuttaisi 0,7 (0,7) milj. euron tappion omassa pääomassa. Vaikutus näkyisi kuitenkin tuloslaskelmassa vasta sitten, kun osakkeet myydään tai kun kurssilasku katsottaisiin muuksi kuin väliaikaiseksi arvonalentumiseksi. Konsernilla ei 31.12.2010 ollut pörssinoteerattuihin yhtiöihin tehtyjä sijoituksia suojaavia rahoitusjohdannaissopimuksia. Näiden sijoitusten markkina-arvon muutokset kirjataan verojen jälkeen suoraan omaan pääomaan myytävissä olevien rahoitusvarojen rahastoon.

Stora Enso North American myynnin yhteydessä kauppahintaan sisältyi uuden yhtiön, NewPagen, osakkeita. Omistus luokiteltiin myytävissä oleviksi rahavaroiksi muihin osakkeisiin ja alaskirjattiin kokonaisuudessaan vuonna 2009. Omaisuuserän arvonalentumiseen liittyvät tiedot ovat liitteessä 16. Myytävissä olevat rahoitusvarat.

Asiakkaiden luottoriski

Päämarkkina-alueilla Länsi-Euroopassa sekä Kanadassa ja Yhdysvalloissa asiakkaat vakuutetaan asiakasluottovakuutuksella. Muilla markkinoilla luottoriskiä pienennetään käyttämällä muun muassa rembursseja, ennakkomaksuja ja pankkitakuita. Lisäksi on käytössä vientitakuita, jotka kattavat sekä poliittisen että kaupallisen riskin. Vientitakuut koskevat yksittäisiä OECD-maiden ulkopuolisia asiakkaita. Konsernin johto katsoo, ettei Stora Ensolla ole yksittäiseen asiakkaaseen, yksittäiseen vastapuoleen tai maantieteellisen alueeseen liittyviä merkittäviä riskikeskittymiä. Myyntisaamisten ryhmittely ikäjakauman mukaan on liitteessä 19. Saamiset.

Pääomariskien hallinta

Stora Enson velkarakenne keskittyy pääomamarkkinoihin, kun taas pankkien kanssa tehdään pääasiassa valmiusluottosopimuksia. Stora Enson tavoitteena on turvata toiminta ja siten aikaansaada tuottoa osakkeenomistajille ja hyötyjä muille sidosryhmille sekä ylläpitää optimaalista pääomarakennetta pääomakustannuksen pienentämiseksi. Edellyttäen, että osakkeenomistajat tarvittaessa antavat hyväksyntänsä, konserni voi pääomarakenteen ylläpitämiseksi tai oikaisemiseksi muuttaa osakkeenomistajille maksettavaa osinkoa, ostaa omia osakkeitaan markkinoilta, palauttaa pääomaa osakkeenomistajille, laskea liikkeeseen uusia osakkeita tai myydä omaisuuttaan velan lyhentämiseksi.

Stora Enson tavoitteena on pitää velkaantumisasteena enintään 0,80, mikä on osoitus vahvasta taseesta ja yhtiön talouden joustokyvystä. Velkaantumisasteluvut on esitetty alla:

Pääomarakenne

	31.12.
Milj. euroa	2010	2009	2008
Korolliset velat	4 011,2	3 936,7	4 076,1
Korolliset saamiset	1 601,2	1 342,9	952,1
Korollinen nettovelka	2 410,0	2 593,8	3 124,0
Oma pääoma yhteensä	6 202,9	5 124,3	5 594,0
Velkaantumisaste	0,39	0,51	0,56

Liite 27. Käyvät arvot

		Käypään arvoon
		tuloslaskel man kautta	Suojaavat	Myytävis sä olevat	Kirjanpito arvot tase
Milj. euroa	Lainat ja saamiset	kirjattavat rahoituserät	johdan naiset	rahoitus varat	erän mukaan	Käypä	arvo Liite
Rahoitusvarat
Myytävissä olevat
rahoitusvarat	-	-	-	958,1	958,1	958,1	16
Pitkäaikaiset lainasaamiset Myyntisaamiset ja muut	126,5	-	-	-	126,5	133,1	19
korottomat saamiset	1 347,8	13,8	-	-	1 361,6	1 361,6	19
Korolliset saamiset	27,6	120,3	137,2	-	285,1	285,1	19
Rahavarat	1 110,9	-	-	-	1 110,9	1 110,9
Yhteensä	2 612,8	134,1	137,2	958,1	3 842,2	3 848,8
		Käypään arvoon		Rahoitus velat
		tuloslaskel		jaksotet	Kirjanpi
		man kautta	Suojaavat	tuun	toarvot
		kirjattavat	johdan	hankinta	tase-erän	Käypä
Milj. euroa		rahoituserät	naiset	menoon	mukaan		arvo Liite
Rahoitusvelat
Korollinen pitkäaikainen velka		-	-36,1	3 295,3	3 259,2	3 719,2	28
Korollisten velkojen lyhennyserät		-	-	303,5	303,5	303,5	28
Korolliset velat		90,3	23,5	326,9	440,7	440,7	28
Ostovelat ja muut korottomat velat		-	-	1 256,6	1 256,6	1 256,6	25
Käytössä olevat luottolimiitit		-	-	7,8	7,8	7,8
Yhteensä		90,3	-12,6	5 190,1	5 267,8	5 727,8

Rahoitusvarojen ja -velkojen ryhmitellyt kirjanpitoarvot: 2010

Rahoitusvarojen ja -velkojen ryhmitellyt kirjanpitoarvot: 2009
----------------------------------------------------------------	--	--	--	--	--	--	--

		Käypään arvoon tuloslaskel man kautta	Suojaavat	Myytävis sä olevat	Kirjanpito arvot tase
Milj. euroa	Lainat ja saamiset	kirjattavat rahoituserät	johdan naiset	rahoitus varat	erän mukaan	Käypä arvo Liite
Rahoitusvarat Myytävissä olevat
rahoitusvarat	-	-	-	850,2	850,2	850,2	16
Pitkäaikaiset lainasaamiset Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset	159,6 1 168,4	- -	- -	- -	159,6 1 168,4	170,3 1 168,4	19 19
Korolliset saamiset	27,6	120,6	73,0	-	221,2	221,2	19
Rahavarat	890,4	-	-	-	890,4	890,4
Yhteensä	2 246,0	120,6	73,0	850,2	3 289,8	3 300,5
		Käypään arvoon tuloslaskel man kautta kirjattavat	Suojaavat johdan	Rahoitus velat jaksotet tuun hankinta	Kirjanpi toarvot tase-erän	Käypä
Milj. euroa		rahoituserät	naiset	menoon	mukaan		arvo Liite
Rahoitusvelat
Korollinen pitkäaikainen velka		-	-54,9	2 953,3	2 898,4	3 261,0	28
Korollisten velkojen lyhennyserät		-	-4,1	818,9	814,8	814,8	28
Korolliset velat		35,4	76,0	98,7	210,1	210,1	28
Ostovelat ja muut korottomat velat		14,1	-	1 011,1	1 025,2	1 025,2	25
Käytössä olevat luottolimiitit		-	-	13,4	13,4	13,4
Yhteensä		49,5	17,0	4 895,4	4 961,9	5 324,5

Käyvän arvon hierarkia

Stora Enso määrittää ja esittää rahoitusinstrumenttien käyvän arvon arvostustekniikoittain seuraavan hierarkian mukaisesti:

• Taso 1: vastaavanlaisten varojen tai velkojen noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivilla markkinoilla
• Taso 2: muut tekniikat, joissa kaikki kirjattuun käypään arvoon merkittävästi vaikuttavat tekijät ovat todettavissa suoraan tai epäsuorasti
• Taso 3: tekniikat, joissa käytettävillä tekijöillä on merkittävä vaikutus kirjattuun käypään arvoon, mutta tekijät eivät perustu todettavissa oleviin markkinatietoihin.

Taseeseen käypään arvoon kirjatut erät

	31.12.2010
Milj. euroa	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Johdannaisvaroihin kuuluvat rahoitusvarat
Suojaavat johdannaiset	-	137,2	-	137,2
Käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattavat
johdannaiset	-	134,1	-	134,1
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Julkisesti noteeratut osakkeet	6,5	-	-	6,5
Muut osakkeet	-	-	879,4	879,4
Noteeraamattomat korolliset arvopaperit	-	-	72,2	72,2
Yhteensä	6,5	271,3	951,6	1 229,4
Johdannaisvelkoihin kuuluvat rahoitusvarat
Suojaavat johdannaiset	-	-12,6	-	-12,6
Käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattavat
johdannaiset	-	90,3	-	90,3
Yhteensä	0,0	77,7	0,0	77,7

Tason 3 käypään arvoon kirjattujen rahoitusvarojen täsmäytys

	Noteeraamattomat
	Noteeraamattomat	korolliset
Milj. euroa	osakkeet	arvopaperit	Yhteensä
1.1.2010	778,5	65,0	843,5
Tuloslaskelman kautta kirjattavat arvonalentumiset	95,4	1,2	96,6
Muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat tuotot	6,7	-	6,7
Myynnit	-1,2	-	-1,2
Aktivoidut korot	-	6,0	6,0
31.12.2010	879,4	72,2	951,6

Liite 28. Velat

Konsernin velat olivat yhteensä 3 562,7 milj. euroa 31.12.2010, mikä on 150,5 milj. euroa vähemmän kuin edellisvuonna, jolloin velat olivat yhteensä 3 713,2 milj. euroa. Takaisinmaksut olivat yhteensä 1 139,8 milj. euroa, josta 525,0 milj. euroa liittyi euromääräisen Euro Medium Term Note (EMTN) joukkovelkakirjalainan takaisinmaksuun, 354,4 milj. euroa vuonna 2011 erääntyvien 7,375 %:n Yhdysvaltain dollarimääräisten joukkovelkakirjalainojen takaisinmaksuun ja 260,4 milj. euroa lainoihin rahoituslaitoksilta. Uusien lainojen määrä oli 859,3 milj. euroa, josta 458,8 milj. euroa tuli joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskusta (ks. alla) ja 350,0 milj. euroa oli rahoituslaitoksilta. Stora Enso teki myös 50,5 milj. euron arvoisen Imatran tehtaaseen liittyvän myynti- ja takaisinvuokraussopimuksen. Laina on määrä maksaa takaisin kahdeksassa vuodessa. Lisäksi 130,0 milj. euroa liittyy pääasiassa suojausten purkamisiin ja käyvän arvon muutoksiin, muuntoeroihin ja poistoihin.

Stora Enso allekirjoitti helmikuussa 2010 Euroopan investointipankin (EIP) kanssa 65 milj. euron lainasopimuksen käytettäväksi Ostrołękan voimalaitoksen rakennushankkeeseen Puolassa.

Stora Enso allekirjoitti toukokuussa 2010 EIP:n kanssa 165 milj. euron lainasopimuksen käytettäväksi tutkimukseen ja kehitykseen.

Stora Enso laski kesäkuussa 2010 liikkeeseen kaksi yhteensä 50 milj. euron pidennettävissä olevaa vaihtuvakorkoista velkakirjaa osana EMTN-lainaohjelmaansa. Stora Ensolla on vuosittain mahdollisuus pidentää takaisinmaksuaikaa enintään kahdeksalla vuodella. Rahoituskustannus on muuttuva.

Stora Enso laski elokuussa 2010 liikkeeseen kaksi yhteensä 2 300 milj. Ruotsin kruunun viisivuotista joukkovelkakirjalainaa osana EMTN-lainaohjelmaansa. 1 000 milj. kruunun lainan kuponkikorko on kolmen kuukauden Stibor +3,7 %, ja sen liikkeeseenlaskuhinta on 100,000. 1 300 milj. kruunun lainan kiinteä kuponkikorko on 5,75 % ja liikkeeseenlaskuhinta 99,778. Tämä on 370 korkopistettä yli viisivuotisten vaihtuvakorkoisten lainojen keskimääräisen tuoton.

Stora Enso laski marraskuussa 2010 liikkeeseen lisää edellä mainittuja SEK-määräisiä velkakirjojaan. Lainan, josta maksetaan kiinteä kuponkikorko, määrä nousi 1 100 milj. kruunulla, ja sen hinnaksi tuli 101,200. Vaihtuvakorkoisen lainan määrä nousi 400 milj. kruunulla, ja sen hinnaksi tuli 104,107.

Stora Enso allekirjoitti joulukuussa 2010 uuden 700 milj. euron arvoisen syndikoidun luottosopimuksen 16 pankin kanssa. Sopimus tulee voimaan tammikuussa 2011, ja laina erääntyy tammikuussa 2014. Korkokustannus perustuu luottoluokitustasoon. Nykyisellä BB/Ba2-luottokelpoisuusluokituksella korkokustannus on Euribor +1,75 %.

Toukokuussa 2009 Stora Enso laski liikkeeseen lisää kesäkuussa 2014 erääntyviä 517 555 000 euron, 5,125 %:n joukkovelkakirjoja 232 445 000 eurolla, jolloin joukkolainan määrä nousi 750 000 000 euroon.

Syyskuussa 2009 konserni laski liikkeeseen 390 milj. euron seitsenvuotisen joukkovelkakirjalainan osana EMTN-ohjelmaansa. Lainan kuponkikorko on Euribor +4,21 %.

Korollisten lainojen maturiteetti vaihtelee (yksityiskohtaiset tiedot ovat liitteessä 26. Rahoitusriskien hallinta). Pisimmät erääntyvät vuonna 2036 ja korot ovat joko kiinteitä tai vaihtuvia välillä 0,5–8,6 % (0,5– 8,6 %). Konsernin lainat ovat pääasiassa euroissa, Yhdysvaltain dollareissa ja Ruotsin kruunuissa. Konsernin käyttämättömät luottolimiitit olivat 31.12.2010 yhteensä 1,4 (1,4) mrd. euroa. Niistä yhtäkään ei ollut luokiteltu lyhytaikaiseksi ja loput erääntyvät 2012 (2012). Konsernilla on lisäksi käytettävissään erilaisia muita pitkäaikaisia rahoituslähteitä enintään 0,7 mrd. euroon asti, pääasiassa suomalaisilta eläkevakuutusyhtiöiltä.

Vuonna 2010 korolliset nettovelat pienenivät 183,8 milj. eurolla 2 410,0 milj. euroon. Tämä selittyy

pääasiassa vahvalla rahavirralla vuoden aikana. Rahavarat ilman luottolimiittejä kasvoivat vuoden 2009 lopun 877,0 milj. eurosta 1 103,1 milj. euroon 31.12.2010. Korollisten nettovelkojen (sisäiset erät mukaan lukien) ja sidotun pääoman maa-/aluekohtainen jako on seuraava:

Maa-/aluejakauma

	31.12.
		Korolliset nettovelat	Sidottu pääoma
Milj. euroa	2010	2009	2008	2010	2009	2008
Euroalue	1 152,1	1 338,0	1 380,7	4 247,9	3 806,0	4 735,9
Ruotsi	923,1	926,3	1 419,9	2 618,3	2 286,0	2 397,6
Yhdysvallat	11,5	12,8	-50,4	70,3	61,4	259,8
Brasilia	-16,1	-8,4	-20,8	855,3	758,8	588,6
Venäjä	116,6	149,1	202,1	156,1	178,4	198,9
Puola	-28,2	-63,2	-83,5	265,9	213,8	187,1
Kiina	250,6	229,5	251,5	330,7	289,7	295,2
Tšekin tasavalta	-24,8	-33,2	-40,5	126,3	120,6	125,0
Muut	25,2	42,9	65,0	423,8	375,9	269,2
Yhteensä	2 410,0	2 593,8	3 124,0	9 094,6	8 090,6	9 057,3

Pitkäaikaiset lainat

	31.12.
		12 kk sisällä maksettavat			12 kk jälkeen maksettavat
Milj. euroa	2010	2009	2008	2010	2009	2008
Joukkovelkakirjalainat	49,7	529,2	338,5	2 353,2	2 214,9	2 233,2
Lainat rahoituslaitoksilta	207,2	269,8	90,3	551,0	433,0	645,4
Rahoitusleasingsopimukset	12,5	9,8	5,8	102,4	61,5	23,1
Muut pitkäaikaiset lainat	34,1	10,1	5,3	288,7	243,9	236,2
Velan käyvän arvon suojausinstrumentit	-	-4,1	-2,5	-36,1	-54,9	-130,1
Pitkäaikaiset lainat yhteensä	303,5	814,8	437,4	3 259,2	2 898,4	3 007,8

Suurin osa konsernin lyhytaikaisista rahoitusveloista on lyhytaikaista, joten niiden kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan niiden käypää arvoa. Pitkäaikaisten velkojen käypä arvo lyhennysosuuksia lukuun ottamatta on 3 719,2 (3 261,0) milj. euroa ja kirjanpitoarvo puolestaan 3 259,2 (2 898,4) milj. euroa. Erotus kompensoituu osittain johdannaisilla, jotka suojaavat velkaa (ks. liite 29. Rahoitusinstrumentit).

Pitkäaikaiset lainat valuutoittain

	31.12.
Milj. euroa	2010	2009	2008
EUR	2 114,3	2 259,4	1 637,7
USD	905,6	1 366,7	1 379,1
SEK	500,0	66,8	399,5
Muut valuutat	42,8	20,3	28,9
Yhteensä	3 562,7	3 713,2	3 445,2

Pitkäaikaiset joukkovelkakirjalainat

Liikkeeseen
lasku/erään tyminen	Kuvaus	Korko %	Laina valuutta	Nimellis arvo	Erääntymätön osuus 31.12		Kirjanpitoarvo 31.12
				2010	2009	2010	2009	2010
	Kaikki lainat kuuluvat emoyhtiölle				Valuutta, miljoonaa		Milj. euroa
Kiinteäkorkois et
1993–2019	Series C Senior Notes 2019	8,600	USD	50,0	50,0	50,0	34,7	37,4
2004–2014	Euro Medium Term Note	5,125	EUR	750,0	749,9	749,9	711,7	728,2
2006–2016	Global 6.404 % Notes 2016	6,404	USD	507,9	507,9	507,9	390,9	412,7
2006–2036	Global 7.25 % Notes 2036	7,250	USD	300,0	300,0	300,0	204,5	220,8
2006–2015	Swedish Fixed Real Rate	3,500	SEK	500,0	500,0	500,0	55,8	63,7
2010–2015	Euro Medium Term Note	5,750	SEK	2 400,0	-	2 400,0	-	268,0
	Takaisinmaksetut lainat 2010						856,6	-
	Kiinteäkorkoiset joukkovelkakirjat yhteensä						2 254,2	1 730,8
Vaihtuva korkoiset
2006–2018	Euro Medium Term Note	Euribor +0,96	EUR	25,0	25,0	25,0	25,0	25,0
2006–2018	Euro Medium Term Note	Euribor +0,72	EUR	50,0	50,0	50,0	49,9	49,9
2009–2016	Euro Medium Term Note	Euribor +4,21	EUR	390,0	390,0	390,0	390,0	390,0
2010–2011	Euro Medium Term Note	Euribor +2.39	EUR	25,0	-	25,0	-	24,9
2010–2011	Euro Medium Term Note	Euribor +2,41	EUR	25,0	-	25,0	-	24,8
2010–2015	Euro Medium Term Note	Stibor +3,70	SEK	1 400,0	-	1 400,0	-	157,5
	Takaisinmaksetut lainat 2010						25,0	-
	Vaihtuvakorkoiset joukkovelkakirjalainat yhteensä						489,9	672,1
Joukkovelka kirjalainat yhteensä							2 744,1	2 402,9

Lyhytaikaiset korolliset velat

	31.12.
Milj. euroa	2010	2009	2008
Lyhytaikaiset lainat	326,9	98,7	224,3
Johdannaisinstrumentit (liite 29.)	113,8	111,4	363,4
Lyhytaikaiset korolliset velat yhteensä	440,7	210,1	587,7

Tämänhetkiset lyhytaikaiset lainat sisältävät 62,8 (66,7) milj. euroa siirtyviä korkoja. Konsernin lyhytaikaiset lainat ovat pääasiassa euroissa 93 (99) %, Kiinan renminbissä 5 (0) %, Yhdysvaltain dollareissa 2 (0) % ja Ruotsin kruunuissa 0 (1) %. Niiden erääntymisaika vaihtelee pyydettäessä maksettavasta 12 kuukauteen.

Rahoitusleasingvastuut

Stora Ensolla oli 31.12.2010 muutamia koneisiin ja kalustoon liittyviä rahoitusleasingsopimuksia, joiden aktivoidut kustannukset 87,3 (50,3) milj. euroa sisältyvät taseen koneet ja kalusto -erään. Näiden aktivointien poistot ja arvonalentuminen olivat 11,9 (0,8) milj. euroa. Yhteenlasketut leasingmaksut vuonna 2010 olivat 10,2 (6,4) milj. euroa, johon sisältyi korkoelementti 3,2 (0,9) milj. euroa. Stora Enso teki Imatran tehtaan koneisiin ja kalustoon liittyvän myynti- ja takaisinvuokraussopimuksen (ks. edellä). Tästä realisoitunut nettovelka oli yhteensä 50,5 milj. euroa, jonka takaisinmaksuaika on kahdeksan vuotta. Vuonna 2009 konserni teki Imatran tehtaaseen liittyvän myynti- ja takaisinvuokraussopimuksen, josta nettovelka oli 41,5 milj. euroa.

Rahoitusleasingvastuut

		31.12.
Milj. euroa	2010	2009	2008
Vähimmäisleasingmaksujen maturiteetti
Alle 1 vuosi	16,1	12,3	6,9
1–2 vuotta	9,9	6,0	2,2
2–3 vuotta	24,0	6,0	2,0
3–4 vuotta	9,6	20,3	1,9
4–5 vuotta	9,5	5,6	17,0
Yli 5 vuotta	64,6	34,4	3,2
	133,7	84,6	33,2
Rahoitusleasingsopimusten tulevaisuudessa maksettavat
korkokustannukset	-18,8	-13,3	-4,3
Rahoitusleasingsopimusten nykyarvo	114,9	71,3	28,9
Rahoitusleasingsopimusten nykyarvo
Alle 1 vuosi	12,5	9,8	5,8
1–2 vuotta	6,4	3,6	1,2
2–3 vuotta	21,0	3,7	1,1
3–4 vuotta	7,2	18,2	1,0
4–5 vuotta	7,3	4,3	16,7
Yli 5 vuotta	60,5	31,7	3,1
	114,9	71,3	28,9

Liite 29. Rahoitusinstrumentit

Oma pääoma – Muut laajan tuloksen erät

Eräät johdannaiset on määritelty rahavirtaa suojaaviksi ja niiden käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan muihin laajan tuloksen eriin oman pääoman suojausrahastoon. Muihin laajan tuloksen eriin kirjattujen nettotulojen toinen komponentti on myytävissä olevien rahoitusvarojen rahasto, jossa esitetään tilinpäätöspäivänä olevan käyvän arvon ja alkuperäisen hankintahetken käyvän arvon erotus (ks. liite 16. Myytävissä olevat rahoitusvarat).

Osakkuus- ja omistusyhteisyritykset kirjaavat suojauksensa ja eläkkeensä suoraan omaan pääomaan ja myös konserni raportoi oman osuutensa näistä eristä oman pääoman rahastossa "Valuutta- ja hyödykesuojaukset osakkuus- ja omistusyhteisyrityksissä". Tämä rahasto pitää sisällään konsernin 43,26-prosenttisesti omistamaan osakkuusyritykseen Bergvik Skogiin liittyviä koronvaihtosopimuksia, joiden laskennallinen tappio on 0,6 (3,8) milj. euroa. Tämä summa liittyy Bergvik Skogin rahavirran suojauksesta aiheutuneeseen käyvän arvon laskuun ja se on vähennetty osuudesta osakkuusyritysten omasta pääomasta. Lisäksi Tornatorilla on rahavirtaa suojaavia korkojohdannaisia, josta aiheutuva laskennallinen tappio on 1,1 (6,7) milj. euroa, ja yhdysvaltalainen osakkuusyritys, Thiele Kaolin, on raportoinut muissa laajan tuloslaskelman erissä laskennallisen tappion 8,1 (8,5) milj. euroa.

Arvioitu rahavirran suojauksiin liittyvien toteutumattomien voittojen nettosumma verojen jälkeen oli 77,9 (tappio 0,8) milj. euroa, josta 74,4 (15,3) milj. euron voitto liittyi valuuttoihin ja 3,5 (tappio 16,1) milj. euron voitto hyödykkeisiin. Nämä toteutumattomat voitot ja tappiot kirjattaneen tuloslaskelmaan 1–5 vuoden aikana. Pisin suojaussopimus erääntyy vuonna 2015 (2014). Suurimman osan kuitenkin odotetaan erääntyvän vuonna 2011. Tehottomat suojaukset kirjataan oikaisuna liikevaihtoon tai materiaaleihin ja palveluihin sen mukaan, mitä niillä suojataan. Tästä kirjattiin 0,0 (0,0) milj. euron bruttomääräiset kulut liittyen valuuttasuojauksiin ja 2,3 (2,5) milj. euron kulut liittyen hyödykesuojauksiin. Valuuttojen rahavirtasuojauksissa käytetyt johdannaiset ovat termiinisopimuksia ja optioita. Hyödykesuojauksissa käytetään pääasiassa hyödyke-swapeja.

Rahoitusinstrumenttien käyvät arvot

Johdannaissopimukset arvostetaan taseessa käypään arvoon, joka määritellään arvoksi, jolla instrumentti voitaisiin vaihtaa asiaa tuntevien, liiketoimeen halukkaiden, toisistaan riippumattomien osapuolten välillä ilman myyntitilanteeseen liittyvää pakkoa joko myydä tai ostaa. Näiden instrumenttien käypä arvo määritetään seuraavasti:

• Valuutta- ja osakeoptioiden arvo lasketaan yleisillä optiohinnoittelumalleilla käyttämällä tilinpäätöspäivän päättäviä valuuttakursseja. Laskelman avulla saatu käypä arvo vastaa kirjanpitoarvoa.
• Valuuttatermiinien tasearvot lasketaan käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinakursseja ja siten ne vastaavat kohtuullisella tarkkuudella niiden käypiä arvoja.
• Koronvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan diskontatun rahavirran menetelmällä.
• Koronvaihtosopimusten optioiden (Swaption-sopimusten) käypä arvo lasketaan yleisillä optioiden hinnoittelumalleilla käyttämällä tilinpäätöspäivän korkoja, jolloin käypä arvo vastaa kirjanpitoarvoa.
• Hyödykejohdannaisten käypä arvo lasketaan markkinanoteerausten perusteella ja siten kirjanpitoarvot vastaavat likimain käypiä arvoja.
• Hyödykeoptioiden käypä arvo lasketaan käyttämällä tilinpäätöspäivän markkina-arvoja yhdessä yleisten optioiden hinnoittelumallien kanssa, jolloin käypä arvo vastaa kirjanpitoarvoa.
• Optio-ohjelmiin liittyvien suojausinstrumenttien (Total Return Swap) käypä arvo lasketaan tilinpäätöspäivän osakekurssilla ja koroilla.

Konsernilla ei ollut merkittäviä kytkettyjä johdannaisia, jotka olisi erotettu ja laskettu eri tavalla suhteessa pääsopimukseen 31.12.2008, 31.12.2009 tai 31.12.2010.

Rahoitusinstrumenttien tietyt voitot ja tappiot kirjataan suoraan omaan pääomaan, joko netottamaan kertyneitä muuntoeroja tai suoraan nettotuloksi muihin laajan tuloksen eriin. Jäljelle jäävät käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman nettorahoituseriin (liite 9. Rahoitustuotot ja -kulut).

Käyvän arvon suojausten voitot ja tappiot

		31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2010	2009	2008
Netto(-tappiot)/voitot suojauslaskennan edellytykset täyttävistä suojauksista	-22,9	-73,6	125,2
Suojauskohteiden käyvän arvon muutokset	21,4	83,3	-133,1
Netto(-tappiot)/voitot Nettovoitot/(-tappiot) suojauksista, jotka eivät täytä suojauslaskennan	-1,5	9,7	-7,9
soveltamisen edellytyksiä	4,0	8,3	1,1
Käyvän arvon suojausten nettovoitot/(-tappiot) rahoituserissä	2,5	18,0	-6,8

Käyvän arvon suojauksissa käytetyt johdannaiset ovat pääasiassa koronvaihtosopimuksia.

Rahavirran suojausten voitot ja tappiot

		31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2010	2009	2008
Suojaukset, jotka täyttävät suojauslaskennan soveltamisen edellytykset
Valuuttasuojaukset	29,7	-81,8	6,8
Hyödykesuojaukset	-8,9	-59,1	49,7
Muista laajan tuloksen eristä realisoituneet tuloslaskelmaan kirjattavat erät Tehottomat valuuttasuojaukset	20,8 -	-140,9 -	56,5 -2,0
Tehottomat hyödykesuojaukset	-2,3	-2,5	-15,1
Nettovoitot/(-tappiot) suojauslaskennan edellytykset täyttävistä suojauksista	18,5	-143,4	39,4
Suojaukset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä
Valuuttasuojaukset	1,5	1,8	2,9
Hyödykesuojaukset	0,1	-3,9	0,5
Nettovoitot/(-tappiot) suojauksista, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä	1,6	-2,1	3,4
Nettovoitot/(-tappiot) rahavirran suojauksista liiketoimintaan kuuluvissa erissä	20,1	-145,5	42,8

Johdannaisten käyvät arvot

	31.12.
	Käyvän arvon ylittävät	Käyvän arvon alittavat	Käyvät arvot, netto	Käyvät arvot, netto	Käyvät arvot, netto
Milj. euroa		2010		2009	2008
Koronvaihtosopimukset	176,2	-40,8	135,4	156,6	227,2
Korko-optiot	-	-35,3	-35,3	-26,7	-38,0
Termiinisopimukset	95,7	-48,1	47,6	20,5	-73,9
Valuuttaoptiot	34,0	-11,9	22,1	13,9	-14,6
Hyödykejohdannaiset	24,4	-12,8	11,6	-21,8	-90,7
Synteettiset osakevaihtosopimukset (TRS) ja osakeoptiot	21,9	-8,1	13,8	-14,1	-57,4
Yhteensä	352,2	-157,0	195,2	128,4	-47,4

Johdannaisten käyvän arvon ylittävät ja alittavat arvot esitetään lyhytaikaisissa korollisissa saamisissa, lyhytaikaisissa korollisissa veloissa ja korollisissa pitkäaikaisissa veloissa lukuun ottamatta optioiden suojausinstrumentteja, jotka esitetään kohdassa operatiiviset saamiset ja velat.

Yllä esitetyt käyvät arvot sisältävät siirtyvät korot ja optiopreemiot. Avoimiin johdannaissopimuksiin liittyvät preemiot olivat 1,4 (1,3) milj. euroa. Rahavirran suojaukseen käytettyjen johdannaisten käypä arvo oli 105,7 (tappio 2,0) milj. euroa voittoa, käyvän arvon suojaukseen käytettyjen johdannaisten arvo oli 36,1 (59,0) milj. euroa, ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojausten arvo oli 1,3 (tappio 0,8) milj. euroa voittoa ja suojauslaskennan soveltamisen edellytykset täyttämättömien johdannaisten arvo oli 52,1 (72,2) milj. euroa voittoa.

Johdannaisten nimellisarvot

		31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2010	2009	2008
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset
Erääntyy alle 1 vuodessa	827,5	666,8	592,8
Erääntyy 2–5 vuodessa	2 569,8	2 384,0	1 683,4
Erääntyy 6–10 vuodessa	804,7	861,8	2 341,6
	4 202,0	3 912,6	4 617,8
Korko-optiot	601,0	387,4	394,3
Yhteensä	4 803,0	4 300,0	5 012,1
Valuuttajohdannaiset
Termiinisopimukset	2 333,1	2 935,7	3 049,4
Valuuttaoptiot	2 683,4	1 590,7	1 438,9
Yhteensä	5 016,5	4 526,4	4 488,3
Hyödykejohdannaiset
Hyödykesopimukset	297,6	396,7	604,6
Yhteensä	297,6	396,7	604,6
Optio-ohjelmiin liittyvät suojausinstrumentit
Synteettiset osakevaihtosopimukset (TRS)	83,1	104,7	158,2
Osakeoptiot	-	-	22,0
Yhteensä	83,1	104,7	180,2

Seuraavassa taulukossa on esitetty konsernin bruttomääräisesti suoritettavat johdannaisinstrumentit. Ne on ryhmitelty sen mukaan, mikä on niiden jäljellä oleva erääntymisaika tilinpäätöspäivänä. Stora Ensossa kaikki bruttomääräiset johdannaiset erääntyvät seuraavan tilikauden aikana.

Erääntyvät suoritukset nettosuoritettavista johdannaisveloista kuuluivat erääntymisajoiltaan seuraaviin ryhmiin: alle yksi vuosi 33,3 (55,7) milj. euroa ja kahdesta viiteen vuotta 49,8 (61,1) milj. euroa.

Johdannaisten erääntyminen: bruttomääräinen suoritus

	31.12.2010		31.12.2009
Milj. euroa	2011	2012+	2010	2011+
Valuuttatermiinit ja -optiot: rahavirran suojaukset
Ulos maksettava	1 063,9	-	1 754,8	-
Sisään tuleva	1 134,7	-	1 760,5	-
Valuuttatermiinit ja -optiot: nettoinvestointien suojaukset
Ulos maksettava	130,7	-	179,3	-
Sisään tuleva	132,0	-	177,9	-
Valuuttatermiinit ja -optiot: käypä arvo tuloslaskelmassa
Ulos maksettava	2 082,6	-	1 742,1	-
Sisään tuleva	2 043,9	-	1 755,6	-

Liite 30. Kertyneet muuntoerot ja oman pääoman suojaus

Konserni toimii kansainvälisillä markkinoilla ja on siten altis valuuttakurssien vaihteluille liittyen sijoituksiin euroalueen ulkopuolisissa tytär-, osakkuus- ja omistusyhteisyrityksissä. Valuuttakurssierot, jotka tulevat oman pääoman muuntamisesta ja ulkomaisten tytäryritysten sekä osakkuus- ja omistusyhteisyritysten tuloksista ja osingoista, kirjataan suoraan omaan pääomaan. Lisäksi muuntoeroihin kirjataan ulkomaisten nettosijoitusten tehokkaat suojausinstrumentit. Muuntoerot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan ulkomaisten yhtiöiden myynnin yhteydessä.

Kertyneet muuntoerot

		31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2010	2009	2008
1.1.
Kertyneet muuntoerot euroalueen ulkopuolisissa yksiköissä	-219,9	-456,9	-128,3
Suojaukset	35,2	18,9	17,3
Valuuttakurssitappiot omassa pääomassa, netto	-184,7	-438,0	-111,0
Verot suojauksista	-9,9	-5,8	-4,6
	-194,6	-443,8	-115,6
Kertyneiden muuntoerojen muutokset, muut laajan tuloksen erät
Euroalueen ulkopuolisen oman pääoman oikaisu	294,7	237,3	-410,1
Tuloslaskelman ja taseen välinen muuntoero	16,6	17,6	-19,1
Sisäiset oman pääoman ehtoiset sijoitukset ja osinko	-0,8	-7,1	134,6
Muut	-3,7	-0,5	-1,4
	306,8	247,3	-296,0
Nettosijoituksen suojaukset, muut laajan tuloksen erät
Suojaustulos	-9,8	0,7	1,3
Verot	2,5	-0,2	-1,1
	-7,3	0,5	0,2
Tuloslaskelma
Euroalueen ulkopuolisten myytyjen yhtiöiden kertyneiden
muuntoerojen voitto	-1,2	-10,3	-32,6
Suojaustulokset myydyissä yhtiöissä	-	15,6	0,3
(Voitto)/tappio, netto	-1,2	5,3	-32,3
Verot	-	-3,9	-0,1
	-1,2	1,4	-32,4
31.12.
Kertyneet muuntoerot euroalueen ulkopuolisissa yksiköissä	85,7	-219,9	-456,9
Suojaukset (ks. alla)	25,4	35,2	18,9
Kertyneet valuuttakurssivoitot/(-tappiot) omassa pääomassa, netto	111,1	-184,7	-438,0
Verot suojauksista	-7,4	-9,9	-5,8
Kertyneet muuntoerot omassa pääomassa, netto	103,7	-194,6	-443,8
Ulkomaisten yksiköiden nettosijoituksen suojaus
Suojaukset	25,4	35,2	18,9
Verot suojauksista	-7,4	-9,9	-5,8
Suojaustulokset omassa pääomassa, netto	18,0	25,3	13,1

Realisoituneet voitot/(tappiot)	19,7	26,1	-12,1
Realisoitumattomat voitot/(tappiot)	-1,7	-0,8	25,2
Yhteensä	18,0	25,3	13,1

Kotkan tehtaiden myynnin yhteydessä myydyn Malesian laminaattipaperiliiketoiminnnan myynnin seurauksena tuloslaskelmaan kirjattiin 0,3 milj. euron muuntoerovoitto. Lisäksi yhden Venäjällä ja kahden Ruotsissa sijaitsevan tytäryhtiön myynneistä kirjattiin 0,9 milj. euron muuntoerovoitto.

Vuonna 2009 Stora Enso Uruguay S.A:n myynnin sekä muiden kuin euromääräisten liiketoimintojen lopettamisen seurauksena tuloslaskelmaan kirjattiin 10,3 milj. euron muuntoerovoitto vähennettynä 15,6 milj. euron suojaustappioilla.

Papyrus-tukkuriliiketoiminta myytiin vuonna 2008. Tämän seurauksena tuloslaskelmaan kirjattiin 35,8 milj. euron muuntoerovoitto vähennettynä 0,3 milj. euron suojaustappioilla. Muista tilikauden 2008 yritysmyynneistä ja lopettamisista kirjattiin 3,2 milj. euron muuntoerotappiot (ks. liite 6. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut).

Konserni suojaa oman pääoman ehtoiset sijoituksensa toistaiseksi vain Tšekin korunan, Puolan zlotyn ja Ruotsin kruunun kurssivaihteluilta. Vuoden 2010 muuntoeromuutokset koskivat pääasiassa Ruotsin kruunua ja Brasilian realia. Ruotsissa muuntoerovoitot olivat yhteensä 157,7 milj. euroa (53,2 milj. euron voitto), mistä johtuen kumulatiiviset muuntoerot olivat 118,3 milj. (276 milj.) euroa tappiota. Brasiliassa muuntoerovoitot olivat yhteensä 99,8 milj. euroa (175,3 milj. euron voitto), mistä johtuen kumulatiiviset muuntoerot olivat 166,1 milj. euron voitot (66,3 milj.) euroa voittoa.

					31.12.
		Kertyneet muuntoerot		Oman pääoman suojaukset				Kertyneet muuntoerot taseessa, netto
Milj. euroa	2010	2009	2008	2010	2009	2008	2010	2009	2008
Brasilia	166,1	66,3	-109,0	-	-	-	166,1	66,3	-109,0
Kiina	-1,6	-6,3	-4,2	-	-	-	-1,6	-6,3	-4,2
Tšekin tasavalta	35,6	27,7	25,4	-14,3	-10,6	-11,2	21,3	17,1	14,2
Puola	-5,7	-14,4	-17,6	17,0	20,1	21,1	11,3	5,7	3,5
Venäjä	-11,4	-12,1	-12,7	-	-	-	-11,4	-12,1	-12,7
Ruotsi	-118,3	-276,0	-329,2	22,7	25,7	25,7	-95,6	-250,3	-303,5
Uruguay	20,0	0,1	-8,0	-	-	-	20,0	0,1	-8,0
Yhdysvallat	5,3	0,7	13,5	-	-	-18,7	5,3	0,7	-5,2
Muut	-4,3	-5,9	-15,1	-	-	2,0	-4,3	-5,9	-13,1
Kertyneet muuntoerot ennen veroja	85,7	-219,9	-456,9	25,4	35,2	18,9	111,1	-184,7	-438,0
Verot	-	-	-	-7,4	-9,9	-5,8	-7,4	-9,9	-5,8
Kertyneet muuntoerot omassa pääomassa, netto	85,7	-219,9	-456,9	18,0	25,3	13,1	103,7	-194,6	-443,8

Kertyneet muuntoerot ja oman pääoman suojaus taseessa

Laajaan tuloslaskelmaan kirjatut kertyneet muuntoerot ja oman pääoman suojaus

					31.12.
		Kertyneet muuntoerot		Oman pääoman suojaukset			Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut kertyneet muuntoerot
Milj. euroa	2010	2009	2008	2010	2009	2008	2010	2009	2008
Brasilia	99,8	175,3	-151,2	-	-	-	99,8		175,3 -151,2
Kiina	4,8	-2,1	3,5	-	-	-	4,8	-2,1	3,5
Tšekin tasavalta	7,9	2,2	-1,3	-3,7	0,6	1,2	4,2	2,8	-0,1
Puola	8,7	3,2	-38,9	-3,1	-1,0	23,5	5,6	2,2	-15,4
Venäjä	1,8	0,6	-1,4	-	-	-	1,8	0,6	-1,4
Ruotsi	157,6	53,2	-116,0	-3,0	-	0,4	154,6		53,2 -115,6
Uruguay	19,9	16,0	-7,1	-	-	-	19,9	16,0	-7,1
Yhdysvallat	4,6	-2,0	23,1	-	1,1	-23,8	4,6	-0,9	-0,7
Muut	1,7	0,9	-6,7	-	-	-	1,7	0,9	-6,7
Kertyneet muuntoerot ennen
veroja	306,8	247,3	-296,0	-9,8	0,7	1,3	297,0		248,0 -294,7
Verot	-	-	-	2,5	-0,2	-1,1	2,5	-0,2	-1,1
Kertyneet muuntoerot omassa pääomassa, netto	306,8	247,3	-296,0	-7,3	0,5	0,2	299,5		247,8 -295,8

Ulkomaisten yksiköiden nettosijoituksen suojaus

Konserni pyrkii minimoimaan muuntoriskin rahoittamalla investoinnit paikallisella valuutalla, mikäli se on mahdollista ja taloudellisesti kannattavaa. Jos varojen ja velkojen sovittaminen yhteen samassa valuutassa ei ole mahdollista, jäljelle jäävältä muuntoriskiltä voidaan suojautua. Kaikkien suojauksessa käytettävien rahoitusvelkojen ja suojausinstrumenttien voitot ja tappiot verojen jälkeen esitetään kertyneissä muuntoeroissa vastaavien nettoinvestointien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin johtuvia kurssieroja vastaan. Kertyneisiin muuntoeroihin sisältyvät nettotappiot olivat tilikaudella edellisellä sivulla esitetyn mukaisesti 7,3 (voitot 0,5) milj. euroa.

					31.12.
	Nimellisarvo (valuutta)			Nimellisarvo (EUR)					Realisoitumattomat voitot/tappiot (EUR)
Miljoonaa	2010	2009	2008	2010	2009	2008	2010	2009	2008
Termiini sopimukset
Tšekin tasavalta	1 762,5	1 762,5	3 525,0	70,3	66,6	131,2	1,3	2,3	18,8
Puola	240,0	462,8	500,0	60,4	112,7	120,4	-	-3,1	25,1
Korolliset				130,7	179,3	251,6	1,3	-0,8	43,9
lainat
Ruotsi	1 300,0	-	-	145,0	-	-	-3,0	-	-
Yhdysvallat	-	-	530,0	-	-	380,8	-	-	-18,7
Suojaukset yhteensä				275,7	179,3	632,4	-1,7	-0,8	25,2

Suojausinstrumentit ja realisoitumattomat suojausvoitot

Liite 31. Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat

Vastuut
---------	--

	31.12.
Milj. euroa	2010	2009	2008
Omasta puolesta annetut vakuudet
Pantit	-	-	0,8
Kiinnitykset	5,2	16,2	62,0
Osakkuus- ja omistusyhteisyritysten puolesta annetut vakuudet
Takaukset	154,6	180,2	180,5
Muiden puolesta annetut vakuudet
Takaukset	108,3	121,7	156,3
Muut omat vastuut
Leasing-vastuut seuraavien 12 kk:n aikana	32,3	27,2	28,9
Leasing-vastuut seuraavien 12 kk:n jälkeen	88,3	79,3	95,0
Eläkevastuut	0,4	0,3	0,2
Muut vastuut	94,8	36,4	40,4
Yhteensä	483,9	461,3	564,1
Pantit	-	-	0,8
Kiinnitykset	5,2	16,2	62,0
Takaukset	262,9	301,9	336,8
Leasing-vastuut	120,6	106,5	123,9
Eläkevastuut	0,4	0,3	0,2
Muut vastuut	94,8	36,4	40,4
Yhteensä	483,9	461,3	564,1

Takauksia annetaan tavanomaisessa liiketoiminnassa osakkuus- ja omistusyhteisyritysten ja joskus myös muiden yritysten puolesta rahoituslaitoksille tai muille lainanantajille. Takaukset yleensä velvoittavat konsernin maksamaan velallisen mahdollisen laiminlyönnin. Takaukset sisältävät taseen ulkopuolisen luottoriskin, joka vastaa määrältään sitä tappiota, joka tulisi kirjattavaksi raportointipäivänä, mikäli osapuolet eivät täyttäisi sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Luottoriski vastaa sopimusten määriä olettaen, ettei niitä ole täysin maksettu ja ettei niitä saada perittyä muilta osapuolilta.

Kun Stora Enson Pohjois-Amerikan toiminnot myyntiin NewPage-yhtiölle, Stevens Pointin tehtaan PK 35:n vuokravastuu siirtyi samalla NewPagelle. Stora Enso on kuitenkin edelleen vuokrasopimuksen takaajana. Takauksen arvo on enintään noin 123,5 milj. euroa (165 milj. Yhdysvaltain dollaria), ja takaus on voimassa joko vuokrasopimuksen alkuperäiseen päättymispäivään 1.1.2014 asti tai jatketun sopimuksen päättymispäivään eli 31.12.2025 asti. Ennen takauksen päättymistä NewPage korvaa Stora Ensolle kaikki takauksesta aiheutuvat kustannukset. Stora Enso on antanut myös energianhankintasopimuksiin liittyviä takauksia yhteensä 3,0 milj. euron (4,0 milj. Yhdysvaltain dollarin) arvosta.

Stora Enso Oyj on toiminut takaajana useissa tytäryritystensä vastuissa. Nämä vastuut olivat arvoltaan enintään 736,9 (437,0) milj. euroa 31.12.2010. Konserni on myös taannut brasilialaisen yhteisyrityksensä Veracelin lainat useille paikallisille ja kansainvälisille pankeille. Takauksen alainen summa vuoden lopussa oli 123,5 (149,3) milj. euroa.

Ruotsalainen Stora Enso Logistics AB on sopinut hollantilaisen Wagenborg Scheepvaart B.V.:n (WSBV) kanssa aikarahtauksesta liittyen kolmeen alukseen. WSBV on puolestaan vuokrannut nämä kolme alusta tanskalaisilta omistajiltaan. Stora Enso Oyj on antanut takauksen maksaa sopimuksen päättyessä vuonna

2015 omistajille summan, joka on käyvän arvon alentumisen ja nettomyyntihinnan välinen arvo, kuitenkin enintään 6/21-osaa alkuperäisestä hankintahinnasta. Konsernille aiheutuva enimmäisvastuu tämän takauksen suhteen vastaa 33,5 (33,4) milj. euroa tilikauden päättyessä.

Konserni on tehnyt toimisto- ja varastotiloista useita sopimuksia, joita ei voi purkaa. Joissakin sopimuksissa on mahdollisuus uusimiseen. Joistakin vuokrasopimuksista, jotka katsotaan tappiollisiksi, kirjattiin 11,6 milj. euron varaus vuoden 2010 lopussa. Seuraavassa on esitetty yli vuoden pituiset sopimukset sekä sellaiset vuokrasopimukset, joita ei voi purkaa:

Vuokravastuiden erääntymisaikataulu

		31.12.
Milj. euroa	2010	2009	2008
Alle 1 vuosi	32,3	27,2	28,9
1–2 vuotta	27,9	24,1	24,7
2–3 vuotta	24,6	21,4	21,7
3–4 vuotta	16,7	15,3	18,3
4–5 vuotta	11,7	9,9	13,6
Yli 5 vuotta	7,4	8,6	16,7
	120,6	106,5	123,9

Sitovat ostosopimukset 31.12.2010

			Suunnitellut sopimusmaksut
	Toimitus		Vuosia			2012–	2014–
Milj. euroa	tyyppi	Maa		jäljelläYhteensä	2011	2013	2015	2016+
Aineet ja tarvikkeet
Stora Enso AB	Sähkö	Ruotsi	3-12	1 314	147	315	309	543
Stora Enso Skog AB	Puu	Ruotsi	8	1 304	169	334	328	473
Stora Enso Arapoti Industria de Papel	Puu	Brasilia	47	361	8	15	15	323
Stora Enso Oyj	Kuitu	Suomi	6	301	49	101	101	50
Guangxi Stora Enso Forestry Co Ltd	Maa-alueiden vuokra	Kiina	43-47	158	3	7	7	141
Stora Enso Logistics AB	Kuljetus	Ruotsi	11	141	6	18	19	98
Stora Enso Transport & Distribution Ltd	Terminaali	Iso-Britannia	10	141	13	27	27	74
Stora Enso Kymenlaakso	Kunnossapito	Suomi	3	65	22	43	-	-
Stora Enso Arapoti Industria de Papel	Energia	Brasilia	2	50	25	25	-	-
Stora Enso Logistics AB	Kuljetus	Ruotsi	5	36	7	15	14	-
Guangxi Stora Enso Forestry Co Ltd	Maa-alueiden vuokra	Kiina	16	32	2	4	4	22

Sitoumukset yhteensä				4 455	806	1 037	872	1 740
Investoinnit				59	49	10	-	-
Aineet ja tarvikkeet yhteensä				4 396	757	1 027	872	1 740
Muut	-	-	-	290	167	81	31	11
Stora Enso Kabel GmbH & Co KG	Kaasu	Saksa	1	14	14	-	-	-
Stora Enso Kabel GmbH & Co KG	Raaka-aineet	Saksa	1	17	17	-	-	-
Stora Enso Arapoti Industria de Papel	Energia	Brasilia	2	18	9	9	-	-
Stora Enso Uetersen GmbH	Kaasu	Saksa	2	21	12	9	-	-
Stora Enso Barcelona	Kaasu	Espanja	1	24	24	-	-	-
Stora Enso Kabel GmbH & Co KG	Höyry	Saksa	1	25	25	-	-	-
Stora Enso Corbehem SA	Sähkö	Ranska	1	27	27	-	-	-
Corenso North America	Höyry	Yhdysvallat	8	27	4	9	9	5
Stora Enso Transport & Distribution Ltd	Kuljetus	Iso-Britannia	4	30	7	15	8	-

Sitovat ostosopimukset olivat yhteensä 4 455 (4 544) milj. euroa, josta 4 396 (4 430) milj. euroa liittyy kulutushyödykkeitä ja palveluita koskeviin sopimuksiin ja 59 (114) milj. euroa investointisitoumuksiin. Tärkeimmät ostosopimukset koskevat seuraavia:

• puunhankinta konsernin metsäosakkuusyhtiöiltä, Bergvik Skogilta Ruotsissa, Tornatorilta Suomessa sekä Araucolta Brasiliassa
• konsernin riskien hallintaan liittyvät pitkäaikaiset ja kiinteähintaiset sopimukset energian hankinnasta
• laivaukseen ja terminaalipalveluihin liittyvät logistiikkasopimukset
• sekä puuviljelmien että suunnitellun Beihain tehtaan maankäyttöoikeudet Kiinassa.

Sähkön hintariskiä hallinnoidaan fyysisten ja rahoituksellisten pitkäaikaisten kiinteähintaisten sopimusten avulla. Ruotsissa useat rahoitussopimukset on muutettu fyysisiksi sopimuksiksi, joilla Stora Enso sitoutuu ostamaan sähköä eri toimittajilta seuraavien 3–12 vuoden aikana. Samanlaisten sopimusten avulla hallinnoidaan hyödykeriskiä muualla Euroopassa, erityisesti Saksassa.

Stora Enso Oyj on myös allekirjoittanut 15 vuoden sopimuksen Rederi AB Trans-Atlanticin kanssa liittyen Suomen ja Ruotsin väliseen laivaliikenteeseen. Konsernin 141 milj. euron sitoumus jäljellä oleville 11 vuodelle on siten myös korvausmaksuvaraus, jos sopimus päättyy ennenaikaisesti.

Investointeihin liittyvät sitoumukset koskevat pääasiassa Ostrołękan tehtaalla Puolassa meneillään olevaa energiatehokkuutta parantavaa hanketta.

Stora Ensolla on Kiinassa merkittäviä enintään 50 vuoden vuokrasitoumuksia, jotka koskevat tällä hetkellä

noin 90 000 hehtaarin maa-alueita. Lisäksi konserni on velvollinen maksamaan vuokraamallaan maa-alueella kasvavasta puustosta. Vaikka puuviljelmiä koskevien tulevien maa-alueiden vuokrasopimusten arvioidaan olevan arvoltaan 158 milj. euroa, nykyistä puustoa koskevat pääomasitoumukset olivat 8,4 milj. euroa.

Ehdolliset velat

Stora Enso on tehnyt merkittäviä uudelleenjärjestelyjä viime vuosina. Toimenpiteisiin on kuulunut liiketoimintojen ja tuotantoyksiköiden myyntejä sekä tehtaiden sulkemisia. Tapahtumiin liittyy riski mahdollisista ympäristö- tai muista velvoitteista, joiden olemassaolo vahvistuu vasta kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole täysin konsernin hallittavissa, toteutuu tai ei toteudu.

Oikeudelliset asiat

Konserniyritykset ovat osallisina tietyissä oikeudenkäyntimenettelyissä, jotka ovat syntyneet tavanomaisessa liiketoiminnassa ja jotka sisältävät lähinnä kauppaoikeudellisia vaateita. Yrityksen johto ei usko, että sellaisilla prosesseilla kokonaisuutena ennen mahdollisia vakuutuskorvauksia olisi merkittäviä vaikutuksia yrityksen taloudelliseen asemaan tai liiketoiminnan tulokseen.

Joukkokanteet Yhdysvalloissa

Useat aikakauslehtipaperin ostajat nostivat Stora Ensoa vastaan lukuisia joukkokanteita (ja siviilikanteita) Yhdysvalloissa 2002 ja 2003 tapahtuneen aikakauslehtipaperin myynnin osalta ja vaativat korvauksia väitetyistä hintakartelleista aiheutuneista vahingoista. Yhdysvaltain liittovaltion tuomioistuin antoi 14.12.2010 ns. summary judgement -päätöksen, jota Stora Enso oli vaatinut suorien ostajien joukkokanteiden hylkäämiseksi. Päätös, josta kantajat ovat valittaneet, tarkoittaa sitä, että tuomio on annettu Stora Enson eduksi ja suorien ostajien joukkokanteet on todettu juridisesti perusteettomiksi. Jos valitus ei mene läpi, päätöksen perusteella voidaan hakea myös muiden jäljellä olevien siviilikanteiden hylkäämistä. Stora Enso ei ole tehnyt kyseisille kanteille kirjanpidollisia varauksia.

Oikeustoimet Veracelia vastaan Brasiliassa

Brasiliassa toimiva Stora Enson yhteisyritys Veracel on saanut Bahian liittovaltion tuomarin antaman päätöksen koskien vuonna 1993 esitettyä väitettä, jossa Veracelia (silloiselta nimeltään Veracruz Florestal Ltda.) syytettiin luonnonmetsien hävittämisestä 64 hehtaarin alueella vuonna 1993. Päätöksen mukaan Bahian liittovaltion Veracelille myöntämät luvat eivät ole laillisia ja ympäristövaikutuksia ei ollut arvioitu ennen lupien myöntämistä. Päätöksen mukaan 47 000 hehtaaria nykyisistä puuviljelmistä pitäisi kaataa ja tilalle istuttaa luonnonmetsää vuoden sisällä. Lisäksi päätöksessä määrättiin mahdollinen 20 milj. Brasilian realin (9,0 milj. euron) sakko. Marraskuussa 2008 Bahian liittovaltion Eunápolisin kunnan tuomioistuin lykkäsi päätöksen täytäntöönpanoa sisäisenä toimenpiteenä. Bahian osavaltion tuomari antoi 30.9.2009 väliaikaisen päätöksen, joka määrää Bahian hallintoa olemaan myöntämättä Veracelille uusia istutuslupia Eunápolisin kunnassa. Päätös on vastaus valtionsyyttäjän väitteille, joiden mukaan Veracelin istutukset ylittävät lainmukaiset rajat. Osavaltion ympäristöviranomaisen laatima dokumentaatio tukee Veracelin asemaa. Veracel on vastustanut päätöstä jyrkästi, eivätkä Veracel ja Stora Enso ole kirjanneet varausta asiaan liittyen.

Liite 32. Merkittävimmät konserniyritykset vuonna 2010

Seuraavassa on lueteltu ulkoisen myynnin perusteella 50 merkittävintä konserniyritystä. Nämä yritykset ja emoyhtiö muodostavat yhteensä 98 (97) % konsernin ulkoisesta myynnistä. Kunkin tytäryrityksen päätoimialueena on se maa, jossa yritys on rekisteröity. Konsernin omistusosuus on 100 %, ellei erikseen ole muuta mainittu. Emoyhtiön suoraan omistamat yritykset on merkitty plusmerkillä ja euroalueeseen kuulumattomat yritykset ◊-merkillä.

Tytäryhtiöt Corenso-Elfes GmbH & Co. KG and Corenso United (Deutschland) GmbH & Co KG ovat Saksan yrityslain (HGB) § 264 b poikkeusmääräyksen perusteella jättäneet julkaisematta omat tilinpäätöksensä.

			Sano			Kulut
			ma	Aika		tajapak	Teolli
		% liike	lehti- ja	kaus		kaus	suus
		vaih	kirja	lehti	Hieno	karton	pak	Puu
	Maa	dosta	paperi	paperi	paperi	ki	kaukset	tuotteet Muut
Stora Enso Oyj	Suomi	25,56		•	•	•	•		•
Stora Enso Skoghall AB	◊ Ruotsi	5,49				•
Stora Enso Kvarnsveden AB	◊ Ruotsi	4,44	•	•
Stora Enso Hylte AB	◊ Ruotsi	3,45	•
Stora Enso Fors AB	◊ Ruotsi	3,37				•
Stora Enso Nymölla AB	◊ Ruotsi	3,36			•
Stora Enso Publication Papers Oy Ltd	+ Suomi	3,18	•	•
Stora Enso Maxau GmbH & Co KG	Saksa	2,79	•	•
Stora Enso Wood Products GmbH Stora Enso Kabel GmbH & Co KG	Itävalta Saksa	2,63 2,56		•				•
Stora Enso Skog AB	◊ Ruotsi	2,52							•
Stora Enso Langerbrugge NV	+ Belgia	2,29	•	•
Stora Enso Uetersen GmbH & Co KG	Saksa	2,25			•
Enocell Oy	+ Suomi	2,12				•
Stora Enso Poland SA (99,6%)	+/◊ Puola	1,90					•
Puumerkki Oy	Suomi	1,85						•
Stora Enso Pulp AB	◊ Ruotsi	1,83		•
Stora Enso Corbehem SA	Ranska	1,72		•

Konserniyritykset (ulkoisen myynnin mukaan)

Stora Enso Timber AB		◊ Ruotsi	1,70				•
Stora Enso Ingerois Oy		+ Suomi	1,64		•
Sydved AB (66,7 %)		◊ Ruotsi	1,64				•
Stora Enso Suzhou Paper Co Ltd (97,9 %)		◊ Kiina	1,39	•
Stora Enso Sachsen GmbH		Saksa	1,35	•
Stora Enso Barcelona S.A.		Espanja	1,34		•
Stora Enso Arapoti Indústria de Papel S.A. (80 %)		◊ Brasilia	1,33	•
Stora Enso Timber d.o.o.		Slovenia	1,15				•
OOO Stora Enso Packaging BB		◊ Venäjä	1,12			•
Stora Enso Wood Products Oy Ltd		+ Suomi	1,03				•
Stora Enso Packaging AB		◊ Ruotsi	0,92			•
Stora Enso Packaging Oy		+ Suomi	0,86			•
Stora Enso Timber Australia Pty Ltd		◊ Australia Tsekin	0,80				•
Stora Enso Timber Zdírec s.r.o.	◊	tasa valta	0,68				•
Stora Enso Eesti AS		+ Viro	0,68				• •
Stora Enso WP Bad St. Leonhard GmbH		Itävalta	0,67				•
Stora Enso Huatai Paper Co Ltd		◊ Kiina	0,64	•
Stora Enso Bioenergi AB		◊ Ruotsi	0,60				•
Stora Enso Timber Deutschland GmbH		Saksa	0,59				•
Stora Enso Bois SAS		Ranska	0,47				•
Puumerkki AS		Viro Tsekin	0,45				•
Stora Enso Timber Planá s.r.o.	◊	tasa valta	0,44				•
Corenso North America Corp	◊	Yhdys vallat	0,39			•
Stora Enso Packaging Kft		◊ Unkari	0,34			•

Stora Enso WP Holzverarbeitungs GmbH		Itävalta	0,33					•
Stora Enso Deutschland GmbH		+ Saksa	0,31	•	•	•			•
Corenso United Oy Ltd		+ Suomi	0,31				•
Stora Enso Timber DIY Products BV		Alanko maat	0,24					•
Stora Enso Timber UK Ltd	◊	Iso Britannia	0,22					•
Stora Enso Timber A/S		◊ Latvia	0,21					•
Hangzhou Corenso Hualun Paper Core Co. Ltd		◊ Kiina	0,17				•
Corenso France SAS		Ranska	0,15				•
Stora Enso Packaging SIA		◊ Latvia	0,13				•

Liite 33. Lähipiiriliiketoimet

Konsernin johdon avainhenkilöt ovat johtoryhmän ja hallituksen jäsenet. Johdon avainhenkilöiden palkkiot löytyvät liitteestä 8, Hallituksen ja johdon palkkiot.

Liiketoimissaan yhteisyritysten ja muiden lähipiiriin kuuluvien tahojen kanssa konserni toimii sellaisten kaupallisten ehtojen mukaisesti, jotka eivät ole vähemmän suotuisia kuin ne ehdot, joita tarjotaan muille kolmansille osapuolille, poikkeuksena Veracel ja PVO. Stora Enso aikoo jatkaa samoilla linjoilla liiketoiminnassaan osakkuus- ja omistusyhteisyritysten kanssa. Lisätietoja on esitetty liitteessä 15, Osakkuus- ja omistusyhteisyritykset.

Sellu

Stora Enso ja sen paikallinen yhteistyökumppani Fibria (aiemmin Aracruz Celulose S.A.) ovat rakentaneet eukalyptusmassaa valmistavan sellutehtaan Brasiliaan yhteisyritys Veracelille. Sellutehtaan vuotuinen kapasiteetti on 1 100 000 tonnia. Kummankin yhtiön osuus hankkeesta ja tehtaan tuotannosta on 50 %. Tehtaan tuotanto käynnistyi toukokuussa 2005. Eukalyptussellua toimitetaan Stora Enson tehtaille Eurooppaan ja Kiinaan. Myynti konserniyrityksille vuonna 2010 oli 534 548 (525 610) tonnia, jonka laskutusarvo oli 162,8 (146,6) milj. euroa. Konserni on myös taannut brasilialaisen osakkuusyrityksensä Veracelin lainat useille paikallisille ja kansainvälisille pankeille. Lainamäärät vuoden lopussa oli 123,5 (149,3) milj. euroa.

Energia

Stora Ensolla on 14,8 (14,8) % osuus PVO:n osakkeista. PVO on yksityisessä omistuksessa oleva energiaalan konserni, joka tuottaa sähköä ja lämpöä osakkeenomistajilleen Suomessa. PVO-ryhmän kullakin tytäryhtiöllä on oma osakelajinsa, ja osakkeet oikeuttavat omistusta vastaavaan määrään tuotetusta energiasta. Stora Enso on PVO:n toiseksi suurin omistaja, ja sillä on oikeus 438 MW:n osuuteen kapasiteetista. Juha Vanhainen on toiminut Stora Enson edustajana hallituksen varapuheenjohtajana vuodesta 2008. PVO:lle sähköstä maksettava hinta perustuu tuotantokustannuksiin, jotka ovat yleensä markkinahintoja alhaisemmat. Vuonna 2010 Stora Enso maksoi sähköstä PVO:lle yhteensä 84,9 (66,3) milj. euroa.

Stora Enson ja Neste Oil Oyj:n yhteisyritys NSE Biofuels Oy Ltd kehittää biopolttoaineiden tuotantoteknologiaa. Yhtiöllä on Varkaudessa biovahaa valmistava koelaitos. Mitään päätöksiä mahdollisen täysimittaisen kaupallisen laitoksen mahdollisesta rakentamisesta ei ole vielä tehty. Ympäristön vaikuttavuusarvioinnit ovat parhaillaan meneillään Imatralla ja Porvoossa. Mahdollisen kapasiteetiltaan noin 200 000 tonnia biovahaa valmistavan kaupallisen laitoksen rakentaminen on teknisesti ja taloudellisesti erittäin vaativa hanke ja vaatii toteutuakseen merkittävää yhteiskunnallista tukea, minkä vuoksi lopullinen mahdollinen investointipäätös voidaan tehdä vasta julkisten tukien selvittyä. NSE Biofuels myy lisäksi synteesikaasua, joka poltetaan Varkauden tehtaan kalkkiuunissa, sekä ostaa biomassaa Stora Enso Metsältä ja Varkauden tehtaalta. NSE Biofuels ostaa myös joitakin palveluita. Kyseessä on kuitenkin pääasiassa tutkimus- ja kehityshanke sekä koelaitos.

Taloudelliset järjestelyt

Konserni ottaa lainaa tai sillä on taloudellisia järjestelyjä useamman eri rahoituslaitoksen kanssa. Eräät Stora Enson hallituksen tai johtoryhmän jäsenet voivat myös toimia näiden rahoituslaitosten hallituksen, hallintoneuvoston tai johtoryhmän jäseninä ja he voivat kuulua joko yhteen tai useampaan edellisistä. Näihin lukeutuu Skandinaviska Enskilda Banken AB (Marcus Wallenberg). Kaikki konsernin lainat ja rahoitukselliset järjestelyt on neuvoteltu markkinaehtoisesti, ja monet sopimuksista on neuvoteltu jo ennen mahdollisia hallituksen jäsenyyksiä.

Tutkimus ja kehitys

Stora Enso harjoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa suurimmaksi osaksi kolmessa tutkimuskeskuksessaan, mutta myös yhä useammin maailmanlaajuisten verkostojen kautta, muun muassa yhteistyössä johtavien instituuttien ja yliopistojen kanssa. Yhtiö omisti 30 % osuuden yhdestä yhteistyökumppanistaan, Oy

Keskuslaboratorio – Centrallaboratorium AB:stä (KCL). KCL allekirjoitti 4.1.2010 sopimuksen tutkimus- ja laboratoriotoimintojensa yhdistämisestä VTT:hen (Valtion teknillinen tutkimuskeskus). KCL jatkaa toimintaansa johtavana pilotointipalveluita tarjoavana yhtiönä sekä kiinteistöyhtiönä. Vuonna 2010 VTT:lle yhteisen tutkimustyön toteuttamisesta KCL:ssa suoritetut kokonaismaksut olivat 0,5 (2,8) milj. euroa.

Keräyspaperi

Konserni omistaa vähemmistöosuuden useista paperinkeräysyrityksistä, joilta keräyspaperi hankitaan markkinahintaan.

Metsäomaisuus ja puunhankinta

Konsernin omistuksessa on 41 % Tornatorista, ja jäljelle jäävä 59 %:n osuus on suomalaisten institutionaalisten sijoittajien omistuksessa. Stora Ensolla on pitkäaikainen hankintasopimus Tornatorkonsernin kanssa, jolta se ostaa vuosittain noin 1,6 milj. kuutiometriä puuta markkinahintaan. Vuoden 2010 hankinnat olivat 1,8 (1,2) milj. kuutiometriä puuta, arvoltaan 53,0 (42,0) milj. euroa.

Konsernin omistuksessa on 43,26 % Bergvik Skogista, ja jäljelle jäävä 56,74 %:n osuus on pääasiassa institutionaalisten sijoittajien omistuksessa. Konsernilla on Bergvik Skogin kanssa pitkäaikainen hankintasopimus, johon sisältyy vuosittain noin 5,0 milj. kuutiometriä puuta markkinahintaan. Vuonna 2010 kokonaishankintamäärä oli 6,2 (5,6) milj. kuutiometriä, arvoltaan 175,0 (107,2) milj. euroa. Konsernin myynti Bergvik Skogille oli 36,1 (35,2) milj. euroa.

Konsernilla on lisäksi lainasaamisia Bergvik Skogilta 86,9 (78,9) milj. euroa ja Tornatorilta 26,3 (26,3) milj. euroa. Vuoden aikana konserni myi Bergvik Skogin lainasaatavia 21,8 milj. Ruotsin kruunun nimellisarvolla osakkeenomistajalleen Erik Johan Ljundbergs Utbildningsfondille, mistä syntyi 1,7 milj. Ruotsin kruunun voitto ja 23,5 milj. Ruotsin kruunun rahavirta.

Huolinta

Konserni omistaa 34,39 % Steveco Oy:n osakkeista. Steveco Oy on suomalainen yritys, jonka toimialaan kuuluu laivan lastaaminen sekä lastin purkaminen. Yrityksen muita osakkeenomistajia ovat UPM-Kymmene, Finnlines, Ahlström Capital sekä Myllykoski Paper. Steveco myy laivauspalveluja Stora Ensolle markkinahinnoilla ja vuonna 2010 niiden arvo oli 6,6 (11,9) milj. euroa.

Kunnossapito

Stora Enso ja ABB allekirjoittivat syyskuussa 2008 sopimuksen yhteisyrityksen perustamisesta huolehtimaan Stora Enson tehtaiden kunnossapitopalveluista 1.1.2009 lähtien. ABB omistaa Efora Oy:n osakkeista 49 %, mutta koska osakassopimuksen mukaan ABB:n osuuden osakkeiden äänimäärästä tulee olla 51 %, ABB käyttää yhteisyrityksessä hallinnollista valtaa. Efora Oy:ltä ostettujen palveluiden arvo vuonna 2010 oli 190,5 (186,9) milj. euroa.

Liite 34. Osakekohtainen tulos ja osakekohtainen oma pääoma

Osakekohtainen tulos

	31.12. päättyvä tilikausi
	2010	2009	2008
Tilikauden tulos, jatkuvat toiminnot, milj. euroa	766,0	-879,7	-677,7
Tilikauden tulos, lopetetut toiminnot, milj. euroa	-	-	4,3
Tilikauden tulos, koko liiketoiminta, milj. euroa	766,0	-879,7	-673,4
Laaja tulos, jatkuvat toiminnot, milj. euroa	1 228,7	-312,0	-1 649,0
Laaja tulos, lopetetut toiminnot, milj. euroa	-	-	4,3
Laaja tulos, koko liiketoiminta, milj. euroa	1 228,7	-312,0	-1 644,7
Osakemäärä (painotettu keskiarvo, A- ja R-osakkeet)	788 619 182	788 619 987	788 619 987
Optioiden laimennusvaikutus	-	-	-
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakemäärä	788 619 182	788 619 987	788 619 987
Laimentamaton osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot, euroa	0,97	-1,12	-0,86
Laimentamaton osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot, euroa	-	-	0,01
Laimentamaton osakekohtainen tulos, koko liiketoiminta, euroa	0,97	-1,12	-0,85
Laaja tulos osaketta kohti, jatkuvat toiminnot, euroa	1,56	-0,40	-2,09
Laaja tulos osaketta kohti, lopetetut toiminnot, euroa	-	-	0,01
Laaja tulos osaketta kohti, koko liiketoiminta, euroa	1,56	-0,40	-2,08

Osakekohtainen oma pääoma

	31.12.
	2010	2009	2008
Oma pääoma, milj. euroa	6 202,9	5 124,3	5 594,0
Markkina-arvo, milj. euroa	6 108,8	4 025,0	4 369,0
A- ja R-osakkeiden lukumäärä	788 619 182	788 619 987	788 619 987
Osakekohtainen oma pääoma, euroa	7,87	6,50	7,09
Osakekohtainen osinko tai pääoman palautus, euroa	0,25	0,20	0,20
Osakkeiden markkina-arvo, euroa
A-osakkeet	7,90	5,85	5,63
R-osakkeet	7,69	4,88	5,52

Ote emoyhtiön tilinpäätöksestä

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön mukaisesti. Merkittävimmät laatimisperiaatteet on kuvattu konsernin liitetiedoissa (liite 1). Merkittävimmät erot konsernin ja emoyhtiön laatimisperiaatteissa liittyvät:

• rahoitusvarojen, velkojen, rahoitusinstrumenttien sekä arvopapereiden arvostamiseen
• työsuhteen päättymisen jälkeisten etuuspohjaisten eläkejärjestelmien laskentaan
• laskennallisten verojen kirjaamisperiaatteisiin ja esittämistapaan
• osakeperusteisten kannustinjärjestelmien laskentaan
• rahoitusleasingsopimusten laskentaan.

Emoyhtiön tuloslaskelma

	31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	2010	2009
Liikevaihto	3 259,5	2 681,6
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos	61,0	-52,0
Valmistus omaan käyttöön	-	0,5
Liiketoiminnan muut tuotot	166,5	162,7
Materiaalit ja palvelut	-2 258,0	-1 898,2
Henkilöstökulut	-317,4	-297,2
Poistot ja arvonalentumiset	17,6	-543,9
Liiketoiminnan muut kulut	-648,0	-565,5
Liiketulos	281,2	-512,0
Rahoituserät	670,7	-635,0
Tulos ennen satunnaisia eriä	951,9	-1 147,0
Satunnaiset tuotot	2,2	5,8
Satunnaiset kulut	-	-70,4
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	954,1	-1 211,6
Tilinpäätössiirrot	-136,5	368,2
Tuloverot	-0,2	2,9
Tilikauden tulos	817,4	-840,5

Emoyhtiön tase

Vastaavaa

	31.12.
Milj. euroa	2010	2009
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	24,0	44,3
Aineelliset hyödykkeet	975,4	906,1
Osuudet saman konsernin yrityksissä	8 911,7	8 602,9
Muut sijoitukset	658,6	698,1
	10 569,7	10 251,4
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus	512,2	414,8
Lyhytaikaiset saamiset	740,7	1 093,8
Rahat ja pankkisaamiset	1 210,1	723,5
	2 463,0	2 232,1
Vastaavat yhteensä	13 032,7	12 483,5

Vastattavaa

	31.12.
Milj. euroa	2010	2009
Osakepääoma	1 342,2	1 342,2
Ylikurssirahasto	3 638,8	3 638,8
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	633,1	2 042,1
Edellisten tilikausien voittovarat	-0,1	-410,8
Tilikauden tulos	817,4	-840,5
	6 431,4	5 771,8
Tilinpäätössiirtojen kertymä	387,1	250,6
Pakolliset varaukset	94,5	55,1
Pitkäaikainen vieras pääoma	3 210,9	2 789,8
Lyhytaikainen vieras pääoma	2 908,8	3 616,2
Vastattavaa yhteensä	13 032,7	12 483,5

Emoyhtiön rahavirtalaskelma

Milj. euroa Liiketoiminnan rahavirta Tilikauden tulos	2010 817,4	2009 -840,5
Oikaisuerät:
Verot	0,2	-2,9
Tilinpäätössiirrot	136,5	-368,2
Satunnaiset erät	-2,2	64,6
Poistot ja arvonalentumiset	-17,6	543,9
Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot/-tappiot	29,5	-8,9
Nettorahoitustulot	-667,8	635,0
Saadut korot	37,6	47,8
Maksetut korot (pl. aktivoidut korot)	-139,4	-128,7
Saadut osingot	531,3	19,0
Muut rahoituserät, netto	-73,5	-41,3
(Maksetut)/saadut tuloverot	-0,2	2,9
Nettokäyttöpääoman muutos	-38,3	340,1
Liiketoiminnan rahavirta	613,5	262,8
Investointien rahavirta
Sijoitukset tytäryhtiöihin	-29,7	-118,7
Muiden osakkeiden hankinnat	-11,7	-5,6
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-82,8	-122,8
Tytäryritysten myynnistä saadut tulot	3,2	32,0
Osakkuusyritysosuuksien myynnistä saadut tulot	0,2	-
Muiden osakkeiden myynnistä saadut tulot	0,7	1,4
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnistä saadut tulot	53,7	53,8
Muutos pitkäaikaisissa saamisissa, netto	71,9	216,3
Investointien rahavirta	5,5	56,4
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen nettomuutos	-408,5	453,3
Lyhytaikaisten lainojen nettomuutos	-	-0,2
Maksetut pääoman palautukset/osingot	-157,7	-157,7

Rahoituksen rahavirta	-566,2	295,4
Rahavarojen nettomuutos	52,8	614,6
Muuntoerot	3,7	5,5
Rahavarat sulautetuista yrityksistä	-	15,3
Rahavarat tilikauden alussa	1 145,6	510,1
Rahavarat tilikauden lopussa	1 202,1	1 145,5

Hallituksen ehdotus voitonjaosta

Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2010 oli 1 450 415 520,55 euroa mukaan lukien tilikauden voitto 817 440 190,08 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoiset varat käytetään seuraavasti.

Jaetaan osinkoa tilikauden voitosta 0,25 euroa/osake eli yhteensä 789 538 499 osakkeelta enintään	197 384 624,75 euroa
Jätetään jakokelpoisiin varoihin	1 253 030 895,80 euroa
Jakokelpoiset varat yhteensä 31.12.2010	1 450 415 520,55 euroa

Emoyhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia 31.12.2010 jälkeen. Emoyhtiön maksuvalmius on edelleen hyvä, ja esitetty osingonjako ei vaaranna yhtiön maksukykyä.

Helsingissä helmikuun 15. päivänä 2011

Gunnar Brock hallituksen puheenjohtaja

Juha Rantanen hallituksen varapuheenjohtaja

Carla Grasso

Birgitta Kantola

Mikael Mäkinen

Hans Stråberg

Matti Vuoria

Marcus Wallenberg

Jouko Karvinen toimitusjohtaja

Tilintarkastuskertomus

Stora Enso Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Stora Enso Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2010. Tilinpäätös sisältää konsernin tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, taseen, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot sekä emoyhtiön tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Muut lausunnot

Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys jakokelpoisten varojen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.

Helsingissä, 18. helmikuuta 2011

Deloitte & Touche Oy KHT-yhteisö

Mikael Paul KHT

Tehdaskohtaiset kapasiteetit 2011

Sanomalehti- ja kirjapaperi
Tehdas	Maa	Laatu	Kapasiteetti 1 000 t
Anjala	FIN	Erikoissanomalehti- ja kirjapaperi	435
Hylte	SWE	Sanomalehtipaperi	865
		Sanomalehtipaperi ja
Kvarnsveden	SWE	erikoissanomalehtipaperi	470
		Sanomalehtipaperi,
		erikoissanomalehti- ja	400
Langerbrugge	BEL	luettelopaperi
Sachsen	GER	Sanomalehti- ja luettelopaperi	320
Yhteensä			2 490

Aikakauslehtipaperi

			Kapasiteetti
Tehdas	Maa	Laatu	1 000 t
Arapoti	BRA	LWC	185
Corbehem	FRA	LWC	330
Dawang	CHN	SC	170
Kabel	GER	LWC, MWC, HWC	495
Kvarnsveden	SWE	SC	550
Langerbrugge	BEL	SC	155
Maxau	GER	SC	530
Veitsiluoto	FIN	LWC, MWC	450
Yhteensä			2 865

Hienopaperi

			Kapasiteetti
Tehdas	Maa	Laatu	1 000 t
Nymölla	SWE	WFU	500
Oulu	FIN	WFC	1 085
Suzhou	CHN	WFC	245
Uetersen	GER	WFC	305
Varkaus	FIN	WFC, WFU	285
Veitsiluoto	FIN	WFU	570
Yhteensä			2 990

Kuluttajapakkauskartonki

Tehdas	Maa	Laatu	Kapasiteetti 1 000 t
Kuluttajapakkauskartongit
Barcelona	ESP	WLC	165
Fors	SWE	FBB	400
Imatra	FIN	SBS, FBB, LPB	1 050
Inkeroinen	FIN	FBB	215
Skoghall	SWE	LPB, FBB, WTL	770
Yhteensä			2 600
Muovipäällystysyksiköt
Forshaga	SWE	Muovipäällysteet	115
Imatra	FIN	Muovipäällysteet	240
Karhula	FIN	Muovipäällysteet	301)
Yhteensä			385
Teollisuuspakkaukset
Tehdas	Maa	Laatu	Kapasiteetti 1 000 t
Aaltopahvinraaka-aine
Heinola	FIN	SC fluting	300
		Kierrätyskuitupohjainen
		lainerikartonki, RCP
		fluting, säkki- ja
Ostrołęka	POL	käärepaperi	270
Yhteensä			570
Hylsykartongit
Pori	FIN	Hylsykartongit	115

Soustre FRA Hylsykartongit 95 Wisconsin Rapids USA Hylsykartongit 75 Yhteensä 285 Teollisuuspakkaukset yhteensä 855

1) Tuotannon arvioidaan loppuvan vuoden 2011 kolmannen neljänneksen aikana.

Jatkojalostus

Aaltopahvipakkaukset		Laatu	Kapasiteetti milj. m2
Baltia		Aaltopahvipakkaukset	105
Kaunas
Riika
Tallinna
Puola		Aaltopahvipakkaukset	315
Lódz
Mosina
Ostrołęka
Tychy
Ruotsi		Aaltopahvipakkaukset	280
Jönköping
Vikingstad
Skene
Suomi		Aaltopahvipakkaukset	210
Heinola
Lahti
Ruovesi
Tiukka
Unkari Páty		Aaltopahvipakkaukset	45
Komárom
Venäjä		Aaltopahvipakkaukset	345
Arzamas
Balabanovo
Balabanovo offset
Lukhovitsy
Yhteensä		Aaltopahvipakkaukset	1 3002)
			Kapasiteetti
Hylsyt Corenso Edam	Maa NLD	Laatu Hylsyt	1 000 t 5
Corenso Elfes	GER	Hylsyt	35
Corenso Poland	POL	Hylsyt	6
Corenso Svenska	SWE	Hylsyt	30
Corenso Tolosana	ESP	Hylsyt	15
Corenso UK	GBR	Hylsyt	30
Imatra	FIN	Hylsyt	7
Kiina	CHN	Hylsyt	60
Loviisa	FIN	Hylsyt	22
Wisconsin Rapids	USA	Hylsyt	30
Yhteensä			240

2) Aaltopahvipakkausten kapasiteettimääritelmä vaihdettu teoreettisesta kapasiteetista varsinaiseen kapasiteettiin.

Puutuotteet

		Sahaus kapasiteetti	Jatkojalostus kapasiteetti	Pelletti kapasiteetti
Tehdas	Maa	1 000 m3	1 000 m3	1 000 t
Ala	SWE	405	40	-
Alytus	LIT	165	90	-
Amsterdam	NLD	-	110	-
Bad St. Leonhard	AUT	390	290	-
Brand	AUT	470	290	-
Gruvön	SWE	420	150	100
Honkalahti	FIN	310	100	-
Imavere	EST	400	170	203)
Impilahti	RUS	120	-	25
Kitee	FIN	260	120	-
Kopparfors	SWE	310	150	160
Launkalne	LAT	215	-	-
Murow	POL	70	20	-
Nebolchi	RUS	220	30	25
Näpi	EST	75	130	-
Pfarrkirchen	GER	-	160	-
Planá	CZE	340	270	-
Pälkäne	FIN	-	4)	-
Sollenau	AUT	300	270	-
Uimaharju	FIN	280	35	-
Varkaus	FIN	260	100	-
Veitsiluoto	FIN	200	-	-
Ybbs	AUT	590	420	-
Zdírec	CZE	550	270	-
Yhteensä		6 350	3 215	330

3) Tuotannon arvioidaan alkavan vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä.

4) Pälkäneen tuotantokapasiteetti 120 000 m2 ei sisälly kokonaislukuihin.

Kemiallinen massa

				Kapasiteetti
Tehdas	Maa	Laatu	Raportointisegmentti	1 000 t
		Lyhyt- ja
Enocell	FIN	pitkäkuitusellu	Kuluttajapakkauskartonki	500
		Lyhyt- ja
Kaukopää	FIN	pitkäkuitusellu	Kuluttajapakkauskartonki	845
		Lyhyt- ja
Nymölla	SWE	pitkäkuitusellu	Hienopaperi	330
Ostrołęka	POL	Pitkäkuitusellu	Teollisuuspakkaukset	100
Oulu	FIN	Pitkäkuitusellu	Hienopaperi	355
Skoghall	SWE	Pitkäkuitusellu	Kuluttajapakkauskartonki	355
		Lyhyt- ja pitkäkuitusellu
		sekä
Skutskär	SWE	revintämassa	Aikakauslehtipaperi	540
Sunila	FIN	Pitkäkuitusellu	Aikakauslehtipaperi	370
Tainionkoski	FIN	Lyhyt- ja pitkäkuitusellu	Kuluttajapakkauskartonki	180
		Lyhyt- ja
Varkaus	FIN	pitkäkuitusellu	Hienopaperi	220
Veitsiluoto	FIN	Lyhyt- ja pitkäkuitusellu	Hienopaperi	390
Yhteensä				4 185
Osakkuusyritykset
				Kapasiteetti
Tehdas	Maa	Laatu		1 000 t
		Lyhytkuitusellu
Veracel (50 %)	BRA	(eukalyptus)		555

Kemiallinen massa yhteensä	4 740
josta	1 325
markkinasellua5)

5) Markkinasellu on tehtailta ulkoisille asiakkaille myytävää kuivattua sellua.

Siistattu massa (DIP)

Tehdas	Maa	Laatu	Raportointisegmentti	Kapasiteetti 1 000 t
Hylte	SWE	DIP	Sanomalehti- ja painopaperi	460
Langerbrugge	BEL	DIP	Sanomalehti- ja painopaperi	650
Maxau	GER	DIP	Aikakauslehtipaperi	265
Sachsen	GER	DIP	Sanomalehti- ja painopaperi	430
Yhteensä				1 805

CTMP

				Kapasiteetti
Tehdas	Maa	Laatu	Raportointisegmentti	1 000 t
Fors	SWE	CTMP	Kuluttajapakkauskartonki	185
Kaukopää	FIN	CTMP	Kuluttajapakkauskartonki	220
Skoghall	SWE	CTMP	Kuluttajapakkauskartonki	270
Yhteensä				675

Edeltävissä taulukoissa käytetyt lyhenteet:

LWC	kevyet päällystetyt aikakauslehtipaperit
SC	superkalenteroitu paperi
MWC	keskiraskaat päällystetyt aikakauslehtipaperit
HWC	raskaat päällystetyt aikakauslehtipaperit
WFU	päällystämätön hienopaperi
WFC	päällystetty hienopaperi
FBB	taivekartonki
WLC	toispuolisesti valkeapintainen kartonki
SBS	valkaisematon sulfaattikartonki
LPB	nestepakkauskartonki
WTL	White Top Liner
RCP	keräyspaperi
DIP	siistattu massa
CTMP	kemiallisesti käsitelty termomekaaninen massa

Kaava:

(Myyntikelpoinen nettotuotanto kahtena parhaana peräkkäisenä kuukautena / käytettävissä oleva aika näinä kahtena kuukautena) x koko vuoden käytettävissä oleva aika.

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet

Sijoitetun pääoman tuotto, ROCE (%)	100 x	Liikevoitto Sijoitettu pääoma 1) 2)
Sidotun pääoman tuotto, ROOC (%)	100 x	Liikevoitto Sidottu pääoma 1) 2)
Oman pääoman tuotto, ROE (%)	100 x	Tulos ennen veroja ja vähemmistöosuutta – verot Oma pääoma yhteensä 2)
Omavaraisuusaste (%)	100 x	Oma pääoma yhteensä Taseen loppusumma
Korolliset nettovelat		Korolliset velat – korolliset saamiset
Velkaantumisaste		Korolliset nettovelat Oma pääoma
Kassatulos/osake		Tilikauden tulos 3) – Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset Osakkeiden lukumäärä keskimäärin
Tulos/osake		Tilikauden tulos 3) Osakkeiden lukumäärä keskimäärin
Osinko-/varojenjakosuhde ilman kertaluonteisia eriä, %	100 x	Osinko/varojenjako osaketta kohti Tulos/osake (EPS) ilman kertaluonteisia eriä
Efektiivinen osinkotuotto, %	100 x	Osinko/varojenjako osaketta kohti Osakkeen päätöskurssi
Hinta/voitto-suhde (P/E), ilman kertaluonteisia eriä		Osakkeen päätöskurssi Tulos/osake (EPS) ilman kertaluonteisia eriä

1) Sijoitettu pääoma = sidottu pääoma – nettoverovelka

2) Tilikauden keskiarvo

3) Emoyhtiön omistajille

Tietoa osakkeenomistajille

Yhtiökokous ja osingonmaksu vuonna 2011

8. huhtikuuta	Yhtiökokouksen täsmäytyspäivä
20. huhtikuuta	Varsinainen yhtiökokous
21. huhtikuuta	Osingon irtoamispäivä
27. huhtikuuta	Osingonmaksun täsmäystyspäivä
11. toukokuuta	Osingonmaksu

Varsinainen yhtiökokous

Stora Enso Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 20.4.2011 klo 16.00 Marina Congress Centerissä, Katajanokanlaituri 6, Helsinki.

Osingonmaksu

Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että 31.12.2010 päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkoa 0,25 euroa osakkeelta. Euroclear Sweden hoitaa osingonmaksun Euroclear Swedeniin rekisteröidyille osakkeille ja suorittaa maksun Ruotsin kruunuina. Deutsche Bank Trust Company Americas (DBTCA) hoitaa osingonmaksun DBTCA:n hallinnoimien ADR-todistusten haltijoille ja suorittaa maksun Yhdysvaltain dollareina.

Julkaisuajat 2011

8. helmikuuta	Tilinpäätöstiedote vuodelta 2010
24. helmikuuta	Vuosikertomus 2010
20. huhtikuuta	Osavuosikatsaus tammi–maaliskuulta
21. heinäkuuta	Osavuosikatsaus tammi–kesäkuulta
21. lokakuuta	Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta

Yhteystiedot

Ulla Paajanen-Sainio Sijoittajasuhdejohtaja p. 02046 21242

fax 02046 21307 Stora Enso Oyj PL 309, 00101 Helsinki ulla.paajanen-sainio@storaenso.com