Martela Oyj

Annual Report • Mar 8, 2011

MARTELA VUOSIKERTOMUS 2010

MARTELA LYHYESTI

Martela Oyj on työympäristöjen ja julkitilojen muutosten toteuttaja. Martelan sisustusratkaisut tukevat asiakkaan liiketoimintaa, brändiä, työviihtyvyyttä ja -hyvinvointia. Martelan mallisto sisältää sekä klassikoita että uusia innovaatioita, jotka vastaavat työkulttuurin muutokseen. Nopeat toimitukset ja kattava jakeluverkosto tukevat toiminnan tehokkuutta. Martelan tavoitteena on tarjota alan parasta palvelua ja ergonomisia ja innovatiivisia kalusteita.

Suomessa Martela on toimialansa suurin yritys ja Pohjoismaissa kolmen suurimman joukossa. Martela tarjoaa alan laajimman valikoiman sisustusratkaisujen ylläpitoa ja muutoksia tukevia palveluja. Suomessa Martelan kokonaispalvelu kattaa tarvittaessa koko toimitilan muutoksen inventoinnista ja suunnittelusta muuttoon ja ylläpitoon saakka. Toimistotilojen lisäksi Martela toimii oppimisympäristöjen, hoivakotien, auditorioiden sekä hotellialan kalustetoimittajana.

Martela on yli 60-vuotias perheyritys, jonka osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Yhtiöllä on tuotantoa Suomessa, Ruotsissa ja Puolassa. Päämarkkina-alue on Itämeren alue. Vuonna 2010 Martela-konsernin liikevaihto oli 108.4 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa työskenteli keskimäärin 601 henkilöä.

SWANXL DESIGN EERO AARNIO

CUBE DESIGN MIKKO HALONEN

MINI KILTA DESIGN OLLI MANNERMAA

VUOSI NUMEROIN

		2010	2009
Liikevaihto	Meur	108.4	95.3
Liikevaihdon muutos	%	13.7	-32.5
Liikevoitto	Meur	1.3	0.8
- suhteessa liikevaihtoon	%	1.2	0.8
Voitto ennen veroja	Meur	1.1	0.4
- suhteessa liikevaihtoon	%	1.0	0.4
Sijoitetun pääoman tuotto		3.7	2.3
Taseen loppusumma	Meur	56.7	55.6
Omavaraisuusaste	%	55.6	57.4
Tulos/osake	eur	0.16	0.03
Oma pääoma/osake	eur	7.74	7.88
Osinko/osake	eur	0,45*	0.45
Investoinnit	Meur	4.7	2.2
Henkilöstö keskimäärin		601	636

BOOK DESIGN PEKKA TOIVOLA

* hallituksen ehdotus

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Vuosi 2010 oli alallamme toinen peräkkäinen alhaisen kysynnän vuosi. Selvisimme siitä Martelassa kohtuullisesti, ja toiminta pysyi voitollisena. Yhtiön vakavaraisuus on yhä erinomaisella tasolla. Vahva tase mahdollisti toiminnan kehittämisen ja kasvuun panostamisen. Martelalla on uusien, vuoden aikana perustettujen yhtiöiden myötä omia toimipisteitä seitsemässä maassa: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Venäjällä, Puolassa ja Unkarissa.

Tanskassa ostimme pitkäaikaisen maahantuojamme. Uusi tytäryhtiö muutti Kööpenhaminan designalueelle näyttäviin tiloihin, jotka profiloivat Martelaa entistä paremmin suurten ja keskisuurten yritysten sekä suunnittelijoiden tarpeisiin. Martela palvelee nyt yhtä laadukkaasti ja kattavalla mallistolla koko Skandinaviassa.

Tanskan lisäksi perustimme tytäryhtiön Unkariin, ja se toimii osana Puolan tulosyksikköä. Uskomme yhä Puolan markkina-alueen talouskasvuun, vaikka kulunut vuosi osoittautui alueella yllättävän haasteelliseksi. Tästä huolimatta Martela säilytti Puolassa vahvan markkina-aseman.

Venäjällä Pietarin yhtiön toiminta pääsi vuoden aikana kunnolla käyntiin. Keväällä 2011 avaamme Martelan showroomin myös Moskovassa. Kotimarkkinamme Itämeren alue tarjoaa Martelalle mahdollisuuksia kasvaa myös tulevaisuudessa.

UUTTA LIIKETOIMINTAA

Ensimmäisiä merkkejä toimistorakentamisen elpymisestä on näkyvissä, mutta ne vaikuttavat Martelaan vasta viiveellä. Olemmekin kertomusvuonna panostaneet uusiin toimintamuotoihin.

Vuoden 2010 aikana perustimme Suomeen erityisesti pienyrityksiä ja yksityishenkilöitä palvelevan Martela Outlet -ketjun. Ostimme kierrätystoiminnan kumppaniltamme Martela Poistomyynnin ja sen kaksi myymälää, jotka saivat selkeän konseptin ja erottuvan ilmeen. Martela Outlet palvelee jo neljällä toimipisteellä, ja viides myymälä avattiin Ouluun tammikuussa 2011. Martela Outlet tarjoaa kunnostettuja kierrätettyjä Martela-kalusteita, jotka ovat edullisia ja uuden veroisia. Kalusteiden tehokkaampi jatkokäyttö palvelee samalla yrityksiä, jotka muutoksissa tarvitsevat vastuullisen ja taloudellisesti järkevän ratkaisun vanhojen kalusteidensa kierrätykseen.

Jatkoimme vuoden aikana myös hotellialan liiketoimintamme kehittämistä. Pari vuotta sitten käynnistetty liiketoiminta-alue on kehittynyt lupaavasti, ja sille on asetettu selkeät kasvutavoitteet. Tavoitteenamme on toimia hotellikalustamisen kokonaistoimittajana tarjoten sisustuksia avaimet käteen periaatteella. Jatkossa pyrimme lisäämään Martelan tunnettuutta tässä kohderyhmässä.

"UUDET AVAUKSET JA KEHITYSHANKKEET ANTAVAT HYVÄT LÄHTÖKOHDAT VAHVISTUA JA KASVAA."

HEIKKI MARTELA, TOIMITUSJOHTAJA

INSPIROIVIA, KATTAVIA RATKAISUJA

Martelan vahvuudeksi on osoittautunut monipuolisuus sekä tuotteiden ja palveluiden varioitavuus. Trendi on, että asiakkaat toivovat vakiokalusteiden sijaan itsensä näköisiä, sovellettavia kalusteratkaisuja. Martelan yksi kilpailuetu onkin laajassa valikoimassa värejä, materiaaleja ja mitoituksia, joista asiakkaalle voidaan räätälöidä yksilölliset ratkaisut.

Innovatiivisten kalusteiden lisäksi meille on entistä keskeisempää tarjota kokonaisratkaisuja asiakkaidemme erilaisiin muutostarpeisiin. Toimitamme sisustuskokonaisuuksia kaikkine palveluineen mukaan lukien muun muassa toimitilojen käyttöomaisuuden hallinnan palvelut (KOHi), muuton ja vanhojen kalusteiden kierrätyksen. Pyrimme luomaan työympäristöjä, jotka tehokkuuden, ergonomisuuden ja esteettisyyden lisäksi inspiroivat tiloissa työskenteleviä. Tätä ilmentämään otimme vuonna 2010 käyttöön uuden Martela-yritysilmeen ja Inspiring Spaces -ajattelun. Siinä pyritään ratkaisemaan asiakkaan tiloihin liittyvät tarpeet kokonaisvaltaisesti, projektihallinnasta viimeiseen yksityiskohtaan.

KEHITYSHANKKEET PALKITSEVAT

Olemme useamman vuoden ajan kehittäneet Martelan myyntiä ja myynnin johtamista. Martelan myynnin huipputasosta saimme tunnustusta, kun Martela palkittiin parhaana kovatasoisessa Suomen Paras Myyntiorganisaatio -kilpailussa. Tavoitteemme on toimia kaikilla kotimarkkinoillamme samalla myynnin toimintamallilla.

Kehitämme jatkuvasti toimintaamme ympäristön huomioimisen ja sosiaalisen vastuun osalta. Myös asiakkaamme vaativat korkeaa tasoa yhteiskuntavastuun eri osa-alueilla. Pyrimme vastaamaan näihin vaatimuksiin mahdollisimman laadukkaasti. Martela on alan edelläkävijä kierrätyspalveluissa. Tuotteillemme myönnettiin kertomusvuoden aikana myös uusia laatu- ja ympäristösertifikaatteja Ruotsissa. Keväällä 2010 käynnistimme yhteiskuntavastuuprojektin, jossa määritellään konsernin vastuullisen liiketoiminnan periaatteet. Ensimmäinen yhteiskuntavastuuraporttimme esittelee nämä näkökohdat laajasti, ja se julkaistaan vuonna 2011.

Olemme myös käynnistäneet laajan tietojärjestelmäuudistuksen, joka jatkuu tänä ja ensi vuonna. Uudet toiminnanohjausjärjestelmät lisäävät konsernin tehokkuutta, palvelun joustavuutta ja reagointikykyä.

Helmikuussa 2011 osallistuimme Tukholman kansainvälisille huonekalumessuille, missä osaamisemme ja uutuustuotteemme saivat kiinnostuneen vastaanoton. Vuoden aikana tulemme näkymään myös World Design Capital Helsinki 2012 -hankkeen yhtenä pääyhteistyökumppanina.

Keskeinen tavoitteemme vuodelle 2011 on vahvistaa edelleen markkina-asemaamme kotimarkkinoillamme. Jo ottamamme askeleet, uudet avaukset ja kehityshankkeet, antavat hyvät lähtökohdat vahvistua ja kasvaa.

Lämmin kiitos asiakkaillemme, kumppaneillemme ja osakkeenomistajillemme luottamuksesta ja hienosta yhteistyöstä. Kiitos henkilöstöllemme laadukkaasta työpanoksesta. Aktiivisen vuoden ansiosta katsomme Martelassa inspiroituneina tulevaan.

Takkatiellä helmikuussa 2011

MARTELA VUOSIKERTOMUS 2010

STRATEGIA

Missio – Better Interiors

Visio – Leading Finnish Interior Brand

Strategia – Inspiring Spaces®

Martela luo inspiroivia tiloja valittuihin asiakassegmentteihin kohdemarkkinoilla suorassa asiakas- ja vaikuttajasuhteessa. Tarjoamaa tukevat vahva Martela-brändi, nopeat ja luotettavat toimitukset sekä inspiroiva ja tulossuuntautunut yrityskulttuuri.

SOFTX DESIGN JULIA LÄUFER & MARCUS KEICHEL

TULOSYKSIKKÖ SUOMI

Martela tarjoaa Suomessa alan laajimman valikoiman sisustusratkaisujen ylläpitoa ja muutoksia tukevia palveluja. Martela toimii toimistotilojen lisäksi oppimisympäristöjen, hoivakotien, auditorioiden sekä hotellialan kaluste- ja palveluratkaisujen toimittajana.

Martelalla on Suomessa koko maan kattava, 28 palvelupisteen myynti- ja palveluverkosto. Yhtiö on Suomessa toimialansa suurin yritys.

Martelan tilamuutososaaminen sekä kattava palvelu- ja tuoteportfolio vastaavat kokonaisvaltaisesti organisaatioiden muutostarpeisiin. Martela palvelee muun muassa toimitilasuunnitelman laatimisessa, nykytilan kartoituksessa, vanhojen kalusteiden kierrättämisessä, muutoissa sekä kalusteiden vuokraamisessa.

Martelan palvelutuotanto perustuu yli 60 vuoden kokemukseen ja kumppaniverkoston ylläpitämiseen. Asiakkaille räätälöidyt ratkaisut toteutetaan myynnin ja asiakaspalvelun sekä Nummelan logistiikkakeskuksen välillä määritellyn laatuprosessin mukaisesti. Martelan tuotteiden valmistus perustuu pääosin omaan loppukokoonpanoon ja komponenttien alihankintaan. Tuotantoa ohjataan tilausten mukaan, eikä valmiiden tuotteiden varastointia tarvita.

Vuonna 2010 saimme kasvua useilta eri segmenteiltä, muun muassa hotelleista. Jatkoimmekin tulevaisuuden rakentamista huolimatta verrattain alhaisesta kysynnästä pääasiakasryhmässämme, yritysten ja julkishallinnon toimitiloissa. Käynnistimme organisaation mukauttamisen vastaamaan asiakassegmenttejämme entistä paremmin.

Martela palkittiin parhaana Suomen Paras Myyntiorganisaatio kilpailussa, johon osallistui kymmeniä suomalaisia B-to-B-yrityksiä. Voitto oli osoitus pitkään jatkamastamme, onnistuneesta myyntityön kehittämisestä.

Uusi, RFID-teknologiaan perustuva KOHi-palvelutuote tuki vuoden aikana useiden asiakasorganisaatioiden toimintaa. Erityisesti toimistojen käyttöomaisuuden hallintaan kehitetty palvelu helpottaa ja rationalisoi suurten ja useissa pisteissä sijaitsevien toimitilojen muutosten toteuttamista. Sähköistetty, nopeasti päivittyvä inventaaritieto helpottaa muutoksen aloittamista ja hallintaa sekä mahdollistaa muun muassa kalusteomaisuuden tehokkaan käytön.

Vuoden aikana esittelimme uuden brändi-ilmeen sidosryhmille ja asiakkaille eri tilaisuuksien yhteydessä. Toteutimme myös Didrichsenin taidemuseon kanssa onnistuneen yhteistyön arkkitehti Viljo Revellin merkkivuoden kunniaksi.

MARTELA OUTLET – TEHOA KÄYTETTYJEN KALUSTEIDEN

CUBE DESIGN MIKKO HALONEN

"VAIKEASSA KYSYNTÄTILANTEESSA UUDEN KEHITTÄMINEN SEKÄ TUOTTAVUUDEN VAALIMINEN TUOTTIVAT LIIKETOIMINNALLE HYVÄN TULOKSEN."

PANU ALA-NIKKOLA, JOHTAJA, TULOSYKSIKKÖ SUOMI

KAUPASTA

Martela aloitti kesällä Martela Outlet -ketjun rakentamisen ostamalla kierrätysalan kumppaninsa käytettyjen kalusteiden liiketoiminnan. Uusia Outlet -toimipisteitä avattiin Turkuun ja Riihimäelle sekä tammikuussa 2011 Ouluun. Kumppanin aiemmin avaamat pisteet Tampereella ja Helsingissä muutettiin uuden Martela Outlet -konseptin mukaisiksi.

Martela Outlet -ketju mahdollistaa käytettyjen kalusteiden tehokkaan kierrätyksen. Ketju palvelee pk -yrityksiä ja kuluttajia tarjoamalla erinomaisia, kuntotarkastettuja, käytettyjä Martela kalusteita. Ketjun laajentamissuunnitelmien toteutus on hyvässä vauhdissa.

Vuoden 2010 aikana panostimme niin perinteiseen toimintaamme kuin uusiin alueisiinkin. Vaikeassa kysyntätilanteessa uuden kehittäminen sekä tuottavuuden vaaliminen tuottivat liiketoiminnalle hyvän tuloksen.

Tulosyksikkö Suomi (meur)	2010	2009	Muutos %
Liikevaihto	71.8	63.9	12.3
Liikevoitto	5.0	3.9
Investoinnit	1.5	0.4
Henkilöstö keskimäärin	258	265	-2.6

TULOSYKSIKKÖ RUOTSI JA NORJA

Ruotsi ja Norja muodostavat Martelan toiseksi suurimman markkina-alueen. Martela palvelee alueella toimisto- ja julkitilakalustamiseen sekä auditorioiden kalustamiseen liittyvissä tarpeissa.

Myynti alueella tapahtuu noin 70 jälleenmyyjän kautta. Lisäksi Martelalla on omat myynti- ja näyttelytilat Ruotsissa Tukholmassa ja Bodaforsissa sekä Norjassa Oslossa. Yksikön logistiikkakeskus ja tilaustenkäsittely sijaitsevat Bodaforsissa. Oslossa sijaitseva markkinointiyhtiö toimii norjalaisen myyntiverkoston tukiorganisaationa.

Vuonna 2010 kehitimme yksikön operatiivisia prosesseja sekä tuotannon ja logistiikan tehokkuutta. Martelassa valmisteltiin myös uuden ERP-järjestelmän käyttöönottoa.

Keskityimme vahvistamaan markkina-asemaamme koko toiminta-alueella. Martela-brändin tunnettuutta vahvistimme lanseeraamalla uuden brändikonseptin Inspiring Spaces. Kehitimme ja vahvistimme myyntihenkilöstöämme ja myyntitulot tulosyksikkössä kasvoivat vuoden aikana. Otimme myös käyttöön uuden eNews-palvelun, joka parantaa säännöllistä yhteydenpitoa avainasiakkaiden, jälleenmyyjien ja arkkitehtien kanssa.

Ruotsissa ja Norjassa Martelan keskeiselle tuotemallistolle myönnettiin arvostettu, pohjoismainen Joutsenmerkki. Martela läpäisi myös ISO 14001 -laatusertifioinnin. Nämä sertifioinnit ovat asiakkaille selkeitä tunnusmerkkejä Martelan tuotteiden ja palveluiden laadukkuudesta ja ympäristöystävällisyydestä.

Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja (meur)	2010	2009	Muutos %
Liikevaihto	18.6	15.8	17.4
Liikevoitto	0.0	-1.0
Investoinnit	0.2	0.2
Henkilöstö keskimäärin	53	62	-14.5

COMBO DESIGN IIRO VILJANEN

"RUOTSISSA JA NORJASSA MARTELAN KESKEISELLE TUOTEMALLISTOLLE MYÖNNETTIIN ARVOSTETTU, POHJOISMAINEN JOUTSENMERKKI. MARTELA LÄPÄISI MYÖS ISO 14001 - LAATUSERTIFIOINNIN."

ANDERS OLSSON, JOHTAJA, TULOSYKSIKKÖ RUOTSI & NORJA

TULOSYKSIKKÖ PUOLA

Martela on saavuttanut Puolassa merkittävän markkinaaseman. Martela toimii alueella toimistojen ja oppimisympäristöjen sekä auditorioiden kalustajana.

Puolassa Martelalla on oma, koko maan kattava myyntiverkosto. Seitsemän Martelan palvelupistettä sijaitsee Puolan suurimmissa kaupungeissa. Unkarissa rekisteröitiin Martelan oma tytäryhtiö. Perustimme maahan suoran myyntikanavan avaamalla ensimmäisen oman showroomin ja palkkaamalla henkilöstöä.

Tulosyksikön tärkeimmät vientimaat ovat Ukraina, Tšekki ja Slovakia, joissa myynnistä vastaavat jälleenmyyjät. Tulosyksikön päätoimipaikka on Varsovassa. Varsovan logistiikkakeskuksessa toteutetaan alueen tuotannonohjaus, tuotteiden kokoonpano sekä logistiikan hallinta.

Vuonna 2010 Martela keskittyi varmistamaan markkinaasemaansa Puolan kilpaillulla markkinalla ja yleisesti haastavassa taloustilanteessa. Toiminnan fokus oli myynnin tehokkuudessa ja avainasiakassuhteiden syventämisessä. Keskeistä olivat julkisen sektorin myyntitoimenpiteet, EU-tukien hyödyntäminen sekä uusien palvelujen, kuten kalusteiden vuokrauspalvelun, tarjoaminen asiakkaille. Vahvistimme tuontimalliston myyntiä, mistä saimme positiivisia tuloksia. Kovasta kilpailusta huolimatta pääsimme auditoriosegmentissä parhaimpiin tuloksiin sitten segmentin lanseerauksen vuonna 2007.

Jatkoimme yhteistyön vahvistamista arkkitehtien kanssa. Järjestimme Puolan seitsemässä suurimmassa kaupungissa aiempien vuosien tapaan Concious Interior suunnittelijatapahtumat. Tapahtumat keräsivät ennätysyleisön, niihin osallistui kaiken kaikkiaan noin 1000 arkkitehtia. Tilaisuuksien suosion innoittamana järjestämme vastaavia tapahtumia myös tulevaisuudessa.

Ukrainassa solmimme yhden vuoden isoimmista sopimuksista. Markkinatilanne maassa näytti kohentumisen merkkejä, mikä luo tulevaisuudelle paremmat näkymät.

Tulosyksikkö Puola (meur)	2010	2009	Muutos %
Liikevaihto Liikevoitto	9.3 -1.4	9.5 -0.7	-1.9
Investoinnit	0.1	0.2
Henkilöstö keskimäärin	91	94	-3.2

DIAGONAL DESIGN O4I

"TOIMINNAN FOKUS OLI MYYNNIN TEHOKKUUDESSA JA AVAINASIAKASSUHTEIDEN SYVENTÄMISESSÄ."

PIOTR FIC, JOHTAJA, TULOSYKSIKKÖ PUOLA

TULOSYKSIKKÖ INTERNATIONAL

Tulosyksikkö Internationalin päämarkkina-alueita ovat Venäjä, Tanska ja Viro. Vienti suuntautuu myös Hollantiin, Saksaan ja Japaniin. Yksikkö vastaa lisäksi konsernin kansainvälisten avainasiakkuuksien johtamisesta.

Venäjällä Pietarissa ja Tanskassa myynti on organisoitu omien yhtiöiden toimesta, ja muilla markkinoilla paikallisten valtuutettujen maahantuojien kautta.

Tulosyksikön liikevaihto koostuu pääasiassa toimistojen ja kohtaamistilojen sekä auditoriotilojen kalusteiden myynnistä.

Pietarin yhtiö keskittyi ensimmäisenä toimintavuonna Martelan malliston maahantuonnin logistiikan kehittämiseen, suoramyynnin avaamiseen sekä Martela-brändin rakentamiseen. Myynti tapahtuu Pietarissa ja Luoteis-Venäjän markkina-alueella sekä suoraan että jälleenmyyntiverkoston kautta.

Moskovan yhtiössä teimme ensimmäiset rekrytoinnit loppuvuonna, ja toiminta käynnistetään vuonna 2011.

Martela osti Tanskassa pitkäaikaisen maahantuojan, josta tuli Martela Oyj:n täysin omistama tytäryhtiö ja osa tulosyksikköä marraskuun alusta alkaen. Yhtiön lähitulevaisuuden ensimmäinen tavoite on Martelan uudelleenasemointi Tanskan markkinalle. Toimipisteet Tanskassa sijaitsevat Kööpenhaminassa ja Århusissa. Joulukuussa Kööpenhaminassa muutettiin uuteen Martela Inspiring Spaces -showroomiin.

DYNAAMISIA KUMPPANUUKSIA

Martela keskittyi Virossa maahantuojan toiminnan ohjaukseen sekä myynti-, markkinointi- ja toimitusketjun kehittämiseen. Muilla vientimarkkinoilla keskityimme kumppaneidemme tukemiseen. Yhteistyötä edistettiin muun muassa tehokkaammalla verkostojen johtamisella ja tiiviillä yhteydenpidolla. Yhteistyötä arkkitehtien kanssa lisättiin erityisesti Venäjällä, Tanskassa ja Virossa.

Toimintavuonna tulosyksikkö International kehitti Martelan kansainvälisiä avainasiakassuhteita yhtenäistämällä asiakaspalvelujaan eri maissa ja suunnittelemalla tuotteita asiakaskohtaisiin erikoistarpeisiin. Selkeytimme kansainvälisen avainasiakasmyynnin vastuita ja lisäsimme resursseja, jotta asiakkaita voitaisiin palvella tulevaisuudessa entistäkin paremmin.

MOVIE DESIGN PEKKA TOIVOLA

"MARTELA OSTI TANSKASSA PITKÄAIKAISEN MAAHANTUOJAN, JOSTA TULI MARTELA OYJ:N TÄYSIN OMISTAMA TYTÄRYHTIÖ".

VELI-MATTI SAVO, JOHTAJA, TULOSYKSIKKÖ INTERNATIONAL

TUOTEKEHITYS JA MARKKINOINTI

Martelan tuotekehitys ja markkinointi -yksikkö vastaa tuotekehitysprosesseista ja -projekteista sekä markkinointiviestinnästä. Yksikön tavoitteena on kehittää innovatiivisia tuotteita sekä johtaa markkinointiviestintää ja -toimenpiteitä siten, että strategiset tavoitteet toteutuvat.

Martela osallistui Aalto-yliopiston Prowork-tutkimusprojektiin, jossa tutkittiin tietotyön tulevaisuutta sekä ToTi-projektiin, jossa toimistoympäristön olosuhteita ja tuottavuutta selvitetään laboratorio- ja case-tutkimuksin. Kolmivuotisen projektin toteuttaa Työterveyslaitos.

TUKEA MYYNNILLE

Martelan markkinointi loi vuoden 2010 aikana edellytyksiä synergialle konsernitason markkinoinnissa muun muassa kehittämällä sisäistä kommunikaatiota ja toimintamalleja. Yksikkö panosti erityisesti myyntityötä tukevaan markkinointiin kuten esitysmateriaaleihin, referensseihin ja projektimyynnin materiaaleihin. Myynnille tuotettua uutta tukimateriaalia on koko malliston kattava kuvasto vuodelle 2011, joka esittelee tuotteet osana Inspiring Spaces -konsepteja. Sähköiset uutiskirjeet kertoivat ajankohtaisia uutisia uutuustuotteista, messuista ja ergonomia-aiheista.

Toisena markkinoinnin painopisteenä oli panostaminen arkkitehti- ja suunnittelijasuhteisiin. Järjestimme kaikilla päämarkkinoilla suunnittelijatilaisuuksia eri teemoilla, ja tilaisuuksiin kutsuttiin myös sisustustoimittajia. Ergonomiaasiantuntijoille järjestettiin tilaisuuksia ja marraskuussa myös seminaari Helsingissä, missä asiantuntijat kertoivat tuki- ja liikuntaelinvaivojen vaikutuksista työkykyyn sekä työkyvyn vaikutuksista yritystalouteen.

Ylläpidimme mediasuhteita lisäksi aktiivisella tiedottamisella uutuustuotteista ja Martelan ajankohtaisista asioista. Verkkosivuille uudistimme ympäristöaiheisiin liittyvän tietokokonaisuuden.

MARTELAN KALUSTEUUTUUKSIA VUODEN 2011 MARKKINOILLE

FORM 0,5 - pinottava ja kytkettävä yleistuoli

Pikku Form on selkeä ja tasapainoinen tuoli, joka tulee mainiosti toimeen yksin ja isommassa ryhmässä. Jukka Setälän suunnitteleman tuolin muotoilu, istuttavuus, hintataso sekä Martelan laatustandardit tekevät siitä moneen käyttötarkoitukseen sopivan tuolin.

JAMESH DESIGN IIRO VILJANEN

"JAMES TUOTEPERHE VAHVISTUU UUDELLA VERKKOSELKÄISELLÄ JAMESH TYÖTUOLILLA."

ILKKA KOSKIMIES, JOHTAJA, TUOTEKEHITYS JA MARKKINOINTI

PLUS+ - laadukas ja moderni kalustesarja

Uusi tuotesarja Plus+ on Martelan mittava lanseeraus vanhushuollon ja hoivasektorin tarpeisiin. Mallisto käsittää alkuvaiheessa nojatuoleja, keinutuolin ja sohvia. Sarjaa laajennetaan jatkossa pöydillä sekä tuoleilla. Plus+ sarjan tarkasti mietityt ratkaisut vastaavat hoivasektorin tiukkoihin vaatimuksiin. Modernimman muotokielensä ansiosta ne sopivat myös muihin julkisiin tiloihin. Malliston on suunnitellut Jukka Setälä.

TRAILER - siirreltävä apupöytä ja raikas väripilkku

Selkeän minimalistinen, alumiini - ja teräsrakenteinen Trailer on helppokäyttöinen apupöytä sohvan tai nojatuolin viereen ja sopii myös kevyeksi yöpöydäksi. Sille voi laskea kannettavan tietokoneen, muistiinpanot ja tietysti myös kahvikupin. Jalan muotoilu ja sijoitus mahdollistavat pöytätason vetämisen istuimen päälle. Trailerin on suunnitellut Rane Vaskivuori.

ECO INEZ - tuoli haastaa luonnonkuidulla

Kuitukangasteollisuudessa syntyy Suomessa vuosittain noin 1000 tonnia jätettä, joka poltetaan energiaksi. Luonnonkuitumateriaali on kuitenkin puhtauden ja lisäaineettomuuden vuoksi kierrätyskelpoista jopa 3 -5 kertaa. Martelan Eco Inez -tuolin luonnonkuitukomposiitti on 97 % kierrätysmateriaalista valmistettua, kevyttä, helposti värjättävää ja jatkossakin kierrätettävää materiaalia. Eco Inez on Iiro Viljasen suunnittelema pinottava ja kytkettävä yleistuoli.

JAMESH - verkkoselkäinen työtuoli

Martelan verkkoselkäisessä työtuolissa ilmavuus, tyylikkyys ja keveä ulkonäkö yhdistyvät mukavuuteen ja tiukatkin ergonomiavaatimukset täyttäviin ominaisuuksiin. Iiro Viljasen suunnittelemassa tuolissa erityistä huomiota on kiinnitetty verkkomateriaalin kestävyyteen ja käytettävyyteen sekä selän muotoiluun. JamesH tarjoaa käyttömahdollisuuksia myös neuvottelu - ja ryhmätyötiloihin.

BRÄNDI JA TUOTEPORTFOLIO

Martelan brändi ja tuoteportfolio -yksikkö vastaa Martelan brändin määrittelystä ja kehittämisestä. Inspiroiva ja vahva brändi on olennainen osa Martelan tulevaisuuden strategiaa. Yksikön toinen vastuualue on Martelan laaja mallisto, joka pidetään kilpailukykyisenä ja ajan hermolla.

INSPIRING SPACES

Saavutimme yhden merkittävän tavoitteemme kesällä, kun Martelan brändiuudistus valmistui, ja sen jalkauttaminen henkilöstölle voitiin aloittaa. Uudistuksessa terävöitettiin Martelan visuaalista ilmettä, uudistettiin arvot ja päivitettiin brändilupaus. Koulutus aloitettiin omasta henkilöstöstä, ja uusi visuaalinen ilme näkyi jo vahvasti vuoden 2010 aikana.

Uusi slogan Inspiring Spaces kiteyttää Martelan tavan tuottaa asiakkaille inspiroivia kokonaisratkaisuja. Inspiring Spaces filosofiaan kuuluvat myös brändikonseptit, jotka avaavat lisää erilaisten tilojen dynamiikkaa ja tarjoavat niihin inspiroivia ratkaisuja.

VAHVA JA KATTAVA MALLISTO

Yksikön toinen päävastuualue on Martelan tuoteportfolio, joka pidetään ajan hermolla vastaamassa asiakkaiden tarpeisiin ja tarjoamassa uusia ja yllättäviäkin ratkaisuja. Vahvalla mallistolla varmistetaan Martelan kilpailukyky ja viedään yritystä kohti strategisia tavoitteita.

Martelan mallistoa uudistetaan asiakasta kuunnellen. Brändi ja tuoteportfolio -yksikkö on lähellä asiakasta ja pyrkii aistimaan työkulttuurin kehittymistä sekä nousevia, uusia tarpeita. Mallisto tarjoaa paitsi kattavasti klassikoita myös uusia innovaatioita parantamaan asiakkaan arkea ja toimintaedellytyksiä.

Vuonna 2010 pidimme uudistusvauhdin edelleen kovana huolimatta talouden suhdanteista ja esittelimme useita kiinnostavia tuoteuutuuksia, kuten Iiro Viljasen suunnitteleman James+ -nimisen laajennuksen Martelan työtuoliperheeseen ja professori Eero Aarnion suunnitteleman Swan XL -valaisimen. Martela käynnisti myös yhteistyön New Yorkissa toimistoaan pitävän Karim Rashidin kanssa, joka on maailman tunnetuimpia muotoilijoita. Yhteistyön tuloksena syntyi KOOP-tuolikonsepti.

"UUDISTUKSESSA TERÄVÖITETTIIN MARTELAN VISUAALISTA ILMETTÄ, UUDISTETTIIN ARVOT JA PÄIVITETTIIN BRÄNDILUPAUS."

PETTERI KOLINEN, JOHTAJA, BRÄNDI JA TUOTEPORTFOLIO

KIDEX OY

Kidex Oy toimii levypohjaisten kalustekomponenttien, kuten kaappi- ja laatikosto-osien ja pöytien kansilevyjen sopimusvalmistajana.

Yhtiön asiakkaita ovat Martela-konserniin kuuluvat yhtiöt sekä konsernin ulkopuoliset kalustevalmistajat, erityisesti keittiö- ja myymäläkalusteiden valmistajat. Konsernin ulkopuolisten asiakkuuksien osuus yhtiön kokonaismyynnistä vuonna 2010 oli 27 prosenttia (23).

Kuluneen vuoden aikana jatkettiin panostamista erityisesti säilytinkalustekomponenttien kilpailukyvyn parantamiseen investoimalla uuteen reunalistoituslinjaan. Yhtiössä toteutettiin markkinatilanteen vaatimat, tarvittavat sopeuttamistoimenpiteet.

Kidex Oy:n tavoitteena on toimia aktiivisena sopimusvalmistajana kaikille Martela-konsernin yhtiöille. Tavoite on kasvaa sekä Martelakonsernin yhtiöiden mukana että konsernin ulkopuolisissa asiakassegmenteissä.

Yhtiön palveluksessa oli vuonna 2010 keskimäärin 70 (80) henkeä.

PINTA ES DESIGN PEKKA TOIVOLA & IIRO VILJANEN

P.O. KORHONEN OY

P.O. Korhonen Oy toimii määrättyjen tuolimallien sopimusvalmistajana Martelalle, joustavana tuolien sovellusten tekijänä sekä uusien muotopuristeosiin perustuvien puutuolien valmistajana tuotteiden elinkaaren alkuvaiheessa. Yhtiö on vastannut myös konsernin auditorioliiketoiminnasta, joka siirrettiin Tulosyksikkö Suomen organisaatioon vuoden 2011 alusta alkaen. P.O. Korhonen tulee näin keskittymään puutuolien sopimusvalmistukseen.

Yhtiön pääasiakkaita ovat Martela-konserniin kuuluvat yhtiöt. P.O. Korhonen Oy:llä on myös konsernin ulkopuolisia asiakkaita, ja uusia sopimusvalmistusasiakkuuksia onkin lisätty volyymikehityksen turvaamiseksi.

Vuoden 2010 aikana kehitimme tuotannon vahvuuksia nostamalla muotopuristekomponenttien valmistuksen jalostusarvoa ja joustavuutta lisäämällä omaa puristuskapasiteettia. Yhtiössä toteutettiin markkinatilanteen vaatimat, tarvittavat sopeuttamistoimenpiteet.

Yhtiön palveluksessa oli keskimäärin 50 (59) henkeä.

KURU DESIGN ANTTI KOTILAINEN

VASTUULLISUUS

Martela Oyj:n hallitus ja johtoryhmä ovat sitoutuneet kehittämään yhtiötä vastuullisesti ja pitkäjänteisesti niin omistajien, asiakkaiden, henkilökunnan kuin muiden sidosryhmien odotuksiin vastaten. Vastuullisuus on osa liiketoimintastrategiaamme ja kilpailukeinojamme. Kehittäessämme vastuullisuutta ohjaavia johtamisperiaatteitamme, toimintamallejamme ja tulosmittareitamme saamme monia uusia mahdollisuuksia parantaa myös taloudellista tulostamme.

Keväällä 2010 käynnistetyn projektin myötä määritellään uudelleen paitsi konsernin ympäristöpolitiikka, myös henkilöstöperiaatteet, vastuullisen hankinnan periaatteet sekä lopulta koko Martelakonsernin vastuullisen liiketoiminnan periaatteet. Projektin tavoitteena on julkaista Martelan ensimmäinen yhteiskuntavastuuraportti Global Reporting Initiative (GRI) periaatteiden mukaisesti vuoden 2010 suorituskyvystä. Uuden raportointikäytännön avulla uskomme täyttävämme ja ylittävämme nykyiset asiakas- ja sidosryhmäodotukset. PINTA

DESIGN IIRO VILJANEN

HENKILÖSTÖ

Motivoituneet, sitoutuneet ja osaavat työntekijät ovat Martelan menestyksen ydin.

Vuoteen 2009 verrattuna keskimääräinen henkilömäärä pieneni 35 henkilöllä. Konsernin henkilömäärä lähti kuitenkin nousuun vuoden 2010 toisella vuosipuoliskolla. Kasvuun vaikuttivat toisen vuosipuoliskon aikana tehdyt yritysostot. Vuoden loppupuolella myös määräaikaisten työntekijöiden ja vuokratyövoiman määrä tuotannossa kasvoi ja rekrytoinnit vakituisiin tehtäviin lisääntyivät.

Toteutimme vuonna 2009 suunnitellut sopeuttamistoimenpiteet, joiden pääpaino oli lomautuksissa. Vuoden aikana tehdyt yritysostot, panostukset uusiin segmentteihin ja lukuisat kehitysprojektit pitivät myönteistä virettä yllä lomautuksista huolimatta. Syksyllä tehdyn esimiestutkimuksen mukaan esimiestaidot ovat Martelassa hyvällä tasolla ja ilmapiiri pysynyt hyvänä sopeuttamistoimenpiteistä huolimatta.

Martelassa panostettiin kattavasti esimiestaitoihin. Järjestimme konsernin esimiespäivät kesäkuun alussa. Esimiestaitojen kehittämistä tuettiin Johtamisen erityisammattitutkintoon tähtäävällä JET-ohjelmalla, liikkeenjohdon koulutuksella ja esimiestutkimuksella, joka tehdään joka toinen vuosi. Myös johtamisen coaching-ohjelma jatkui vuonna 2010.

Vuoden aikana järjestimme henkilöstölle laatukoulutusta, brändikoulutusta ja tuotekoulutusta. Tuotannossa panostettiin jatkuvaan parantamiseen sekä laatu- ja turvallisuuskoulutukseen. Nummelan tehtaalla otettiin käyttöön uusi pöytälinja. Olemme kehittäneet myyntiä pitkäjänteisesti useamman vuoden ajan. Vuoden 2010 aikana myynnissä panostettiin myyntiprosessin valmentamiseen ja aloitettiin segmenttiorganisaation toteuttaminen. Määrätietoinen kehittäminen tuotti tulosta, sillä Martelan myynti valittiin korkeatasoisessa kilpailussa Suomen parhaaksi myyntiorganisaatioksi.

THE TREE DESIGN EERO AARNIO

"MOTIVOITUNEET, SITOUTUNEET JA OSAAVAT TYÖNTEKIJÄT OVAT MARTELAN MENESTYKSEN YDIN."

SIRPA ONTRONEN, HENKILÖSTÖJOHTAJA

LAATU

Martelassa laatu on asiakasvaatimusten ja -odotusten toteuttamista. Meille on tärkeää täyttää ja, mahdollisuuksien mukaan, jopa ylittää annettu asiakaslupaus. Asiakasrajapinnan onnistumista mitataan useilla eri mittareilla, joista keskeisimpiä ovat asiakastyytyväisyys sekä lähtevä palveluaste.

Martelan lähtevä palveluastemittari kertoo sekä toimitusvarmuudesta että laadullisesta onnistumisesta. Vuoden 2010 aikana mittaria uudistettiin merkittävästi. Perusajatus on edelleen sama, mutta uudella tarkemmalla seurannalla pääsemme paremmin kiinni esimerkiksi tuote- ja valmistuspaikkakohtaisiin haasteisiin, mikä helpottaa myös korjaavien ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden määrittelyä. Lähtevä palveluastemittaus on jatkuvaa, ja sille on asetettu tavoitteet, joiden toteutumista seurataan kuukausittain. Martelan asiakastyytyväisyystulokset ovat jo pitkään olleet hyvällä tasolla, ja trendi on edelleen nouseva.

FOKUS ASIAKASLÄHTÖISYYDESSÄ JA VASTUULLISUUDESSA

Martelassa toiminnan jatkuvan kehittämisen perustana ovat sertifioidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät. Vuoden 2010 brändiuudistuksen sekä päivitetyn strategian Inspiring Spaces myötä myös toimintapolitiikkaa uudistettiin. Politiikassa korostetaan entistä enemmän asiakaslähtöistä ajattelu- ja toimintatapaa sekä sitoutumista jatkuvaan parantamiseen ja vastuullisuuteen. Johdon katselmusten roolia kehitystyön suuntaviivojen näyttäjänä ja resurssien turvaajana korostetaan jatkossa entisestään.

Kuluneen vuoden aikana myös laadun organisointia uudistettiin. Laadunohjaus siirrettiin lähemmäksi operatiivista toimintaa osaksi Tulosyksikkö Suomea. Tällä muutoksella varmistamme, että kehitystyön tulokset kohdistuvat nimenomaan asiakasrajapintaan. Vuoden 2010 yksittäisinä edistysaskeleina voidaan lisäksi mainita toimittaja-auditointiprosessin muuttaminen operatiivisempaan suuntaan sekä uusissa tuoteprojekteissa käyttöön otettu valmistuskatselmus-menettely.

Ylimmän johdon sitoutuminen laadun kehittämistyöhön on ehdottoman tärkeää. Vuoden 2009 aikana aloitettu laatuprojekti saatiin päätökseen vuoden 2010 lopulla. Projektin merkittävimpiä saavutuksia olivat laatukoulutukset sekä prosessikehitystyö. Koko organisaation kattaneissa laatukoulutuksissa käytiin konkreettisesti esimerkkien avulla läpi viilun, muotopuristeiden, metalli- ja muovikomponenttien sekä verhoilun laatuvaatimukset, tuotetestauksen, kokoonpanon ja asennuksen laatua sekä tuotteiden jäljitettävyyttä.

Lähivuosien keskeisiä haasteita tulevat olemaan tuotannon ohjausjärjestelmän uudistaminen sekä johtamisjärjestelmien

TRAILER DESIGN RANE VASKIVUORI

laajentaminen kattamaan myös uudet liiketoiminta-alueet muun muassa Martela Outlet -ketjun.

Martelan konserniyhtiöiden laatu- ja ympäristösertifikaatit

Yhtiö	ISO 9001	ISO 14001
Martela Oyj	x	x
Martela AB	x	x
Kidex Oy	x	x
P.O.Korhonen Oy	x	x

YMPÄRISTÖ

Martela soveltaa ympäristöjärjestelmissä konsernitasoisia, yhteisiä toimintamalleja kaikissa logistiikkayksiköissään. Martela-konsernin Ruotsissa sijaitseva logistiikkayksikkö Martela AB saavutti maaliskuussa 2010 ISO 14001 ympäristösertifikaatin. Sertifioinnin ulkopuolella on enää Varsovassa toimiva Martela Sp. z o.o. Martela on sitoutunut kaikessa toiminnassaan edistämään ympäristönsuojelua sekä noudattamaan toimintaansa soveltuvan lainsäädännön vaatimuksia.

Alkuvuodesta 2010 Martela AB sai valituille avaintuotteilleen Joutsenmerkki-sertifioinnin Ruotsin ja Norjan markkinoille. Sertifioinnin piirissä ovat näillä markkina-alueilla keskeiset tuoteperheet Pinta I, 2, E, ja ES -pöytäsarjat, Spot-apupöydät sekä Cupio-, Combo- ja BIG-säilytinkalusteet.

HALLINNOINTI

Martela Oyj on suomalainen osakeyhtiö, jonka päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen lainsäädäntöä, erityisesti osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Martela Oyj:n yhtiöjärjestystä.

Yhtiö noudattaa NASDAQ OMX:n sisäpiiriohjetta sekä Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 2010.

ORGANISAATIO

Konsernin toimialana on toimistojen ja julkisten tilojen kalustaminen sekä tähän liittyvien palvelujen tarjonta. Konsernin hallinnointi tapahtuu sekä operatiivisen että juridisen konserniorganisaation mukaan. Johtaminen perustuu ensisijaisesti operatiiviseen matriisiorganisaatioon. Myynti ja asiakaspalvelu on organisoitu liiketoimintasegmentteihin seuraavasti:

• Tulosyksikkö Suomi
• Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja
• Tulosyksikkö Puola
• Tulosyksikkö International

Tulosyksikkö Suomi vastaa myynnistä ja markkinoinnista sekä palveluiden ja tuotteiden tuotannosta Suomessa. Martelalla on Suomessa koko maan kattava myynti- ja palveluverkosto; palvelupisteitä on 28. Yksikön logistiikkakeskus sijaitsee Nummelassa.

Tulosyksikkö Ruotsi & Norjan myynti tapahtuu noin 70 jälleenmyyjän kautta Ruotsissa ja Norjassa. Yksiköllä on omat myynti- ja näyttelytilat Tukholmassa, Bodaforsissa ja Oslossa. Yksikön logistiikkakeskus ja tilaustenkäsittely sijaitsevat Ruotsin Bodaforsissa.

Tulosyksikkö Puola hoitaa Martelan tuotteiden myynnin ja jakelun Puolassa ja itäisessä Keski-Euroopassa. Puolassa myynti on organisoitu oman myyntiverkoston kautta ja Unkariin on elokuussa 2010 perustettu oma tytäryhtiö ja palvelupiste. Palvelupisteitä Puolassa on yhteensä 7. Tulosyksikön tärkeimmät vientimaat ovat Ukraina, Tsekki ja Slovakia, joissa vakiintuneet jälleenmyyjät vastaavat myynnistä. Tulosyksikön päätoimipaikka on Varsovassa, missä sijaitsee logistiikkakeskus ja hallinto.

Tulosyksikkö Internationalin päämarkkina-alueita ovat Venäjä, Tanska ja Viro. Vienti suuntautuu myös Hollantiin, Saksaan ja Japaniin. Yksikkö vastaa lisäksi konsernin kansainvälisten avainasiakkuuksien johtamisesta. Venäjällä Pietarissa ja Tanskassa myynti on organisoitu omien yhtiöiden toimesta, ja muilla markkinoilla paikallisten valtuutettujen maahantuojien kautta.

Liiketoimintayksiköitä yhdistävät konsernitason prosessit:

• Brändi ja tuoteportfolio -yksikkö vastaa tuoteportfolion kilpailukyvystä ja visuaalisesta yhtenäisyydestä.
• Tuotekehitys- ja markkinointi -yksikkö vastaa innovatiivisten tuotteiden kehittämisestä ja markkinointiviestinnästä.
• Tuotanto- ja logistiikka -yksikkö vastaa tuotannonohjauksen periaatteista ja teknologiasta, konsernihankinnoista sekä laadusta ja ympäristöstä. •
• Konsernin Henkilöstö-toiminto vastaa siitä, että Martelassa on oikea määrä osaavia, motivoituneita ja sitoutuneita työntekijöitä. •
• Konsernin Talous ja IT -yksikkö vastaa konsernin taloudellisesta suunnittelusta ja raportoinnista sekä konsernin ITratkaisuista. •

Martelan tuotanto toimii tilausohjatusti. Tilaustoimitusketjun ohjaus ja tuotteiden kokoonpano on keskitetty Suomen, Ruotsin ja Puolan logistiikkakeskuksiin, jotka kuuluvat alueesta vastaavan liiketoimintasegmentin operatiiviseen organisaatioon. Logistiikkakeskukset tukeutuvat hankinnoissaan laajaan alihankintaverkostoon.

Logistiikkakeskusten tarvitsemia komponentteja ja tuotteita valmistetaan myös konsernin omilla tehtailla Kiteellä ja Raisiossa. Kidex Oy toimii puupohjaisten komponenttien sopimusvalmistajana, ja noin 27 prosenttia sen toimituksista menee konsernin ulkopuolisille asiakkaille. P.O. Korhonen Oy valmistaa muotopuristettuja puuhuonekaluja julkisiin tiloihin sekä auditoriokalusteita.

Talous & hallinto ja IT

* Mats Danielsson Martelan palveluksessa 31.10.2010 saakka.

* Markku Pirskanen Martelan palveluksessa 28.2.2011 alkaen

YHTIÖKOKOUS

Yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin. Varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Yhtiökokouksessa esitetään tilinpäätös ja toimintakertomus sekä tilintarkastuskertomus. Kokouksessa päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta, taseen osoittavan voiton käyttämisestä, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle, hallituksen ja tilintarkastajien palkkiosta sekä hallituksen jäsenmäärästä. Yhtiökokouksessa valitaan myös hallituksen jäsenet sekä tilintarkastaja. Muut kokouksessa käsiteltävät asiat mainitaan kokouskutsussa.

OSAKE

Martelalla on kaksi osakesarjaa, joista jokainen K-osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä äänellä ja jokainen A-osake yhdellä äänellä. Yhtiöjärjestyksessä on määritelty K-sarjan osakkeiden lunastamisesta. K-osakkeen henkilöomistajilla on voimassa oleva osakassopimus joka rajoittaa K-osakkeiden myyntiä nykyisten K-osakkeenomistajien piirin ulkopuolelle. Yhtiön osakepääoma 31.12.2010 oli 7 milj. euroa.

Tammi-joulukuun 2010 aikana yhtiön A-osakkeita vaihtui NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 1 182 411 kappaletta (811 183), mikä vastaa 33,3 prosenttia (22,8) A-osakkeiden kokonaismäärästä.

Vaihdon arvo oli 8,4 milj. euroa (5,7) ja vuoden alussa osakkeen arvo oli 7,13 euroa ja kauden lopussa 7,77 euroa. Tammi-joulukuun 2010 aikana osakkeen kurssi on ollut ylimmillään 8,60 euroa ja alimmillaan 6,26 euroa. Joulukuun lopussa oma pääoma/osake oli 7,74 euroa (7,88).

HALLITUS

Hallinnosta ja yhtiön toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä vastaa osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiökokouksen vuosittain valitsema hallitus. Hallituksen jäseniä tulee yhtiöjärjestyksen mukaan olla vähintään viisi ja enintään yhdeksän. Varajäseniä voi olla enintään kaksi. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallituksen kokoonpanoa sekä jäsenten taustatietoja on selvitetty kohdassa hallinnointi/hallitus. Hallitus on vahvistanut itselleen työjärjestyksen, jossa määritellään hallituksen tehtävät, kokouskäytäntö, kokouksissa käsiteltävät asiat, hallituksen toiminnalleen asettamat tavoitteet, toiminnan itse arvioinnin sekä hallituksen valiokunnat.

Työjärjestyksen mukaisesti hallituksen käsiteltäviä asioita ovat mm.:

• konsernin, sen tulosyksiköiden ja prosessien strategiat
• konsernirakenne
• tilinpäätökset, välitilinpäätökset ja osavuosikatsaukset
• konsernin toimintasuunnitelmat, budjetit ja investoinnit
• liiketoiminnan laajennukset tai supistukset, yritys- ja liiketoimintakaupat
• riskienhallintapolitiikka ja sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet
• rahoituspolitiikka
• toimitusjohtajan nimittäminen ja erottaminen
• konsernin johtoryhmän kokoonpano
• johdon palkitsemis- ja kannustejärjestelmät
• hallintoperiaatteiden ja ohjausjärjestelmien hyväksyminen ja säännöllinen tarkistus
• valiokuntien nimittäminen ja niiden raportointi

Tilikauden aikana hallitus kokoontui yhdeksän kertaa. Jäsenten keskimääräinen läsnäoloprosentti oli 98.

Hallitus arvioi toimintaansa vuosittain. Hallituksen jäsenet toimittavat arvionsa hallituksen edellisen vuoden toiminnasta hallituksen puheenjohtajalle, ja yhteenveto arvioinneista käsitellään hallituksen kokouksen yhteydessä. Hallitusarviointi vuonna 2011 tehdään käyttäen ulkopuolista konsulttia.

Hallitus on arvioinut jäsentensä riippumattomuutta ja todennut, että yhtiöstä riippumattomia hallituksen jäseniä ovat Heikki Ala-Ilkka, Tapio Hakakari, Jori Keckman ja Pinja Metsäranta. Suurimmista osakkeenomistajista riippumattomia hallituksen jäseniä ovat Heikki Ala-Ilkka, Tapio Hakakari , Jori Keckman ja Pinja Metsäranta.

Hallitus on muodostanut keskuudestaan palkitsemisvaliokunnan, jolla on myös kirjallinen työjärjestys. Työjärjestyksen mukaan palkitsemisvaliokunnan keskeisiä tehtäviä ovat mm.

• päättää hallituksen valtuuttamana toimitusjohtajan sekä konsernin

johtoryhmän jäsenten palkkauksesta ja palkitsemisesta

• valmistella hallitukselle avainhenkilöiden kannustejärjestelmien perusteet

• valmistella hallitukselle konsernin koko henkilöstön palkkio - ja kannustejärjestelmien yleisperiaatteet

Hallituksen palkitsemisvaliokuntaan kuuluvat Heikki Ala -Ilkka, Jaakko Palsanen ja Tapio Hakakari.

Yhtiöllä ei ole erillistä tarkastusvaliokuntaa. Hallinnointikoodin mukaisista tarkastusvaliokunnan tehtävistä huolehtii hallitus. Hallitus on arvioinut, että jäsenillä on tarpeelliset ja riittävät tiedot yhtiön toiminnasta ja hallitus seuraa joka kokouksessa yhtiön raportointia. Talousjohtaja on läsnä hallituksen kokouksissa ja toimii hallituksen sihteerinä. Hallituksen puheenjohtaja on suorassa yhteydessä talousjohtajaan tarpeen vaatiessa.

MARTELA-KONSERNIN HALLITUS

Kuvassa vasemmalta oikealle Tapio Hakakari, Jori Keckman, Pekka Martela, Jaakko Palsanen, Heikki Ala-Ilkka, Pinja Metsäranta, Heikki Martela

PUHEENJOHTAJA

Ala-Ilkka Heikki s. 1952, KTM

Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2003, hallituksen jäsen vuodesta 2002. Onninen Oy:n talousjohtaja vuodesta 1996. Keskeisimmät muut tehtävät: Design Combus Oy:n hallituksen jäsen. Omistaa 12 000 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

VARAPUHEENJOHTAJA

Martela Pekka s. 1950, ekonomi Hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2003, hallituksen jäsen vuodesta 1981, puheenjohtaja 2002-2003, varapuheenjohtaja 1994-2001. Marfort Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 2002. Keskeisimmät muut tehtävät: hallituksen jäsen, Marfort Oy, AutoInnovation Oy sekä EcoRing Oy Omistaa 8 kpl Martela Oyj:n A-sarjan ja 69 274 kpl Martela Oyj:n K-sarjan osaketta.

Hakakari Tapio s. 1953, OTM

Hallituksen jäsen vuodesta 2003.

Keskeisimmät muut tehtävät: hallituksen jäsen, Etteplan Oyj, Hollming Oy, BMH Technology Oy, varapuheenjohtaja Cargotec Oyj sekä hallituksenpuheenjohtaja Enfo Oyj Omistaa 25 200 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta

Keckman Jori s. 1961, KTM

Hallituksen jäsen vuodesta 2000. Lundia Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 2003. Keskeisimmät muut tehtävät: Oy Unicafe Ab:n hallituksen jäsen. Omistaa 1 000 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

Martela Heikki s. 1956, KTM, MBA

Hallituksen jäsen vuodesta 1986. Martela Oyj:n toimitusjohtaja vuodesta 2002. Keskeisimmät muut tehtävät: Puusepänteollisuus ry:n ja Marfort Oy:n hallituksen jäsen. Omistaa 117 112 kpl Martela Oyj:n A-sarjan ja 52 122 kpl Martela Oyj:n K-sarjan osaketta

Metsäranta Pinja s. 1975, FM Hallituksen jäsen vuodesta 2010 Taidehistorian tutkija Omistaa 1000 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta

Palsanen Jaakko s. 1944, DI

Hallituksen jäsen vuodesta 1993. Keskeisimmät muut tehtävät: Coloured Wood Products Oy hallituksen jäsen. Omistaa 92 181 kpl Martela Oyj:n A-sarjan ja 1 600 kpl Martela Oyj:n K-sarjan osaketta.

TOIMITUSJOHTAJA

Hallitus nimittää Martela Oyj:n toimitusjohtajan ja päättää tämän palvelussuhteen ehdoista, jotka määritellään kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa. Toimitusjohtajan tehtävänä on emoyhtiön ja konsernin operatiivinen johtaminen ja valvominen hallituksen antamien suuntaviivojen mukaisesti.

KONSERNIN JOHTORYHMÄ

Hallitus ja toimitusjohtaja nimittävät konsernin johtoryhmän jäsenet. Konsernin johtoryhmän puheenjohtajana toimii Martela Oyj:n toimitusjohtaja. Johtoryhmässä ovat lisäksi edustettuina liiketoimintayksiköistä ja konserniprosesseista vastaavat johtajat. Konsernin johtoryhmän tehtävänä on valmistella ja käsitellä strategioita, budjetteja ja investointiehdotuksia sekä valvoa konsernin ja sen yksiköiden ja prosessien tilaa sekä tavoitteiden ja suunnitelmien toteutumista. Konsernin johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa.

MARTELA-KONSERNI JOHTORYHMÄ

Keskeinen työkokemus: IBS Sweden, Tulosyksikön johtaja, Myynti- ja markkinointijohtaja, 2005-2007. Omistaa 2 892 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

Ala-Nikkola Panu, s. 1965, KTM Johtaja, Tulosyksikkö Suomi

Vastuualue: Suomen alueen myynti, tuotanto ja logistiikka. Martelan palveluksessa vuodesta 2001. Keskeinen työkokemus: Huhtamäki Oyj, myynnin, markkinoinin ja johdon tehtävissä Euroopassa ja Aasiassa sekä tulosyksikkö - että konsernivastuissa 1990 -2001. Keskeisimmät muut tehtävät: Aina Group Oyj:n hallituksen jäsen.

Omistaa 10 652 kpl Martela Oyj:n A -sarjan osaketta.

Luhtasela Jaakko, s. 1954, DI

Tuotanto - ja logistiikkajohtaja. Vastuualue: Konsernin tuotanto -, logistiikka - sekä hankintatoiminnot. Martelan palveluksessa vuodesta 1985. Keskeinen työkokemus: Wärtsilä Oy:n Nuutajärven lasitehdas, Kehityspäällikkö 1981 -1985. Omistaa 5 439 kpl Martela Oyj:n A -sarjan osaketta.

Kolinen Petteri, s 1963, TaM, M.A. Design Leadership Muotoilujohtaja, Brand & Product Portfolio Vastuualue: Konsernin tuoteportfolio ja brandi. Martelan palveluksessa vuodesta 2007. Keskeinen työkokemus: Nokia Design, Design Manager 1993 – 1998, Senior Design Manager 1998 –2007. Omistaa 2 892 kpl Martela Oyj:n A -sarjan osaketta.

Savo Veli -Matti, s. 1964, insinööri Johtaja, Tulosyksikkö International Vastuualue: Myynti muille alueille Eurooppaan, Venäjälle, Japaniin ja muille markkinoille.

Martelan palveluksessa vuodesta 2002.

Keskeinen työkokemus: Paroc Oy Ab; kansainvälisen kaupan eri johtotehtävissä Euroopassa ja Aasiassa, 1988 -1997 ja 1999 -2002. Omistaa 5 439 kpl Martela Oyj:n A -sarjan osaketta.

Koskimies Ilkka, s. 1955, KTM

Johtaja, Tuotekehitys ja markkinointi

Vastuualue: Tuotekehitys ja markkinointi.

Martelan palveluksessa vuodesta 1990 (poislukien v. 1999). Keskeinen työkokemus: Suomen 3M Oy, Terveydenhoitotuotteet,

markkinointipäällikkö 1983 -1989. Aarne Laaksonen Oy, Kaupallinen johtaja,1999.

Omistaa 5 439 kpl Martela Oyj:n A -sarjan osaketta.

KONSERNIN TALOUDELLINEN RAPORTOINTI

Martela Oyj:n hallitukselle toimitetaan kuukausittain raportit konsernin ja sen yksiköiden taloudellisesta kehityksestä ja ennusteista. Raportit ja ennusteet käydään lisäksi läpi hallituksen kokouksissa toimitusjohtajan esittäminä. Osavuosikatsausten ja vuositilinpäätösten läpikäynnin yhteydessä hallitus saa etukäteen tilinpäätösaineiston erittelyineen.

Konsernin johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa arvioimaan konsernin ja sen yksiköiden taloudellista kehitystä, näkymiä ja riskejä.

TILINTARKASTUS

Konsernin yhtiöiden tilintarkastus toteutetaan maakohtaisten ja asianomaisten lakien sekä yhtiöjärjestysten mukaan. Emoyhtiön päävastuullinen tilintarkastaja koordinoi konsernin tytäryhtiöiden tilintarkastusta yhdessä konsernin toimitusjohtajan sekä talousjohtajan kanssa. Martela Oyj:n ja konsernin tilintarkastajana toimii tilintarkastusyhteisö KPMG ja vastuullisena tilintarkastajana KHT Reino Tikkanen. Konsernin kaikkien yhtiöiden tilintarkastajat kuuluvat KPMG-ketjuun. Palkkioita konsernin varsinaisesta tilintarkastuksesta maksettiin vuonna 2010 yhteensä 109 t euroa (112) ja muista palveluista 11 t euroa (39).

SISÄINEN VALVONTA

Taloudellisen raportoinnin luotettavuus on yksi Martela Oyj:n sisäisen valvonnan päätavoitteista.

Martelan toimitusjohtajan tehtävänä on konsernin operatiivinen johtaminen ja valvominen hallituksen antamien suuntaviivojen mukaisesti. Martelan toimitusjohtaja johtaa konsernin johtoryhmää, jossa ovat edustettuina tulosyksiköistä ja prosesseista vastaavat johtajat. Konsernin johtoryhmän tehtävänä on valmistella ja käsitellä strategioita, vuosittaisia toimintasuunnitelmia ja investointiehdotuksia sekä valvoa konsernin ja sen yksiköiden ja prosessien tilaa sekä tavoitteiden ja suunnitelmien toteutumista. Konsernin johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa.

Martelan strategia päivitetään ja tavoitteet määritetään vuosittain. Strateginen suunnittelu on Martelan suunnittelun perusta, ja se toteutetaan rullaavana toimintona tarkastellen tulevaa 2-3 vuoden ajanjaksoa. Tavoitteiden asettaminen on edellytys sisäiselle valvonnalle, sillä yhtiöiden, tulosyksiköiden, toimintojen sekä esimiesten tavoitteet johdetaan konsernitason tavoitteista. Liiketoiminnan eri osa-alueille asetetaan liiketoimintasuunnitelman mukaiset taloudelliset ja ei-taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutumista valvotaan säännöllisesti mm. kattavan johdon raportoinnin kautta.

Talousjohtajalla on kokonaisvastuu konsernin taloudellisesta raportoinnista. Johdon raportointi tuotetaan liiketoiminnasta erillään ja riippumattomasti. Liiketoiminnan seurantaa ja valvontaa varten konsernissa on käytössä asianmukaiset ja luotettavat toiminnanohjausjärjestelmät sekä niihin pohjautuvat muut tietojärjestelmät ja tytäryhtiöiden omat järjestelmät. Controllerit ja talouspäälliköt (controller toiminto) vastaavat konserni-, yhtiö- ja tulosyksikkötason taloudellisesta raportoinnista. Taloudellinen raportointi toteutetaan Martelassa ohjeistuksien mukaisesti sekä lakeja ja säädöksiä noudattaen yhtenäisesti koko konsernissa. Talousja raportointiprosessien tarkoituksenmukainen ja luotettava toiminta sekä tämän varmistaminen valvontatoimenpiteillä on edellytys taloudellisen raportoinnin luotettavuudelle. Vuonna 2010 sisäisen valvonnan keskeisenä painopistealueena on ollut konsernin ERPjärjestelmä.

Talousjohtaja vastaa raportointiprosessien ylläpitämisestä ja kehittämisestä sekä valvontatoimenpiteiden määrittämisestä ja jalkauttamisesta. Valvontatoimenpiteet kattavat mm. ohjeistuksia, täsmäytyksiä, johdon katselmuksia sekä poikkeamaraportointia. Talousjohtaja monitoroi, että määritettyjä prosesseja ja kontrolleja noudatetaan. Hän myös monitoroi taloudellisen raportoinnin luotettavuutta.

Hallitus hyväksyy Martelan strategian ja vuosittaiset toimintasuunnitelmat. Se hyväksyy riskienhallinnan periaatteet ja pelisäännöt sekä riskirajat ja säännöllisesti valvoo sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehokkuutta ja riittävyyttä. Hallitus myös vastaa, että sisäinen valvonta toteutuu taloudellisen raportointiprosessin suhteen.

Tilintarkastajat ja muut ulkopuoliset tarkastajat arvioivat valvontatoimenpiteitä taloudellisen raportoinnin luotettavuuden suhteen.

RISKIEN HALLINTA JA SISÄINEN TARKASTUS

Martelan hallitus on vahvistanut riskienhallinnan periaatteet. Riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa, seurata ja hallita riskejä, jotka voivat olla uhkana liiketoiminnalle ja sen tavoitteisiin pääsemiselle. Konsernijohdolla on ylin operatiivinen vastuu riskienhallintapolitiikasta.

Konsernissa analysoidaan riskejä ja tehdään päätöksiä niiden hallitsemiseksi osana edellä kuvattua hallituksen ja johtoryhmien säännöllistä seurantaa. Lisäksi riskejä arvioidaan suunniteltaessa ja päätettäessä merkittävistä hankkeista ja investoinneista. Riskienhallinta on myös kytketty erilliseksi analyysivaiheeksi osana strategiaprosessia. Riskienhallinnassa ei ole erillistä organisaatiota, vaan sen vastuut noudattavat muun liiketoiminnan ja organisaation mukaista vastuunjakoa. Yhtiön hallitus on sisällyttänyt vuosittaiseen työohjelmaansa riskienhallinnan läpikäynnin.

Erillisen sisäisen tarkastuksen muodostamista ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena. Yhtiön tilintarkastajat ovat tarkastussuunnitelmissaan ottaneet huomioon sen, ettei yhtiöllä ole sisäistä tarkastusta.

MARTELA VUOSIKERTOMUS 2010

RISKIT

Suurimpien riskien paranevalle tuloskehitykselle arvioidaan liittyvän yleisen talouskasvun jatkumiseen ja sen myötä toimistokalusteiden kokonaiskysynnän kehittymiseen. Martelan riskienhallintamallin mukaisesti riskit luokitellaan ja pienennetään eri tavoin. Martelan tuotteiden valmistus perustuu pääosin omaan loppukokoonpanoon ja komponenttien alihankintaan. Tuotannon ohjaus tapahtuu asiakastilausten mukaisesti, jolloin laaja varastointi ei ole tarpeellinen. Vahinkoriskit on katettu asianmukaisilla vakuutuksilla ja ne kattavat laajasti omaisuus-, keskeytys-, toimittajakeskeytys- ja vahingonvastuuriskit. Vakuutusasioiden hoidossa käytetään ulkopuolisen vakuutusmeklarin palveluita. Myös juridisten asioiden hoidossa käytetään ulkopuolista kumppania.

Rahoitusriskejä käsitellään vuosikertomuksen liitetiedoissa.

JOHDON PALKKIOT, ETUISUUDET JA PALKITSEMIJÄRJESTELMÄT

Hallituksen puheenjohtajalle maksettiin palkkioita vuodelta 2010 yhteensä 30 t euroa ja varsinaisille jäsenille yhteensä 71 t euroa. Hallituksen jäsenyyteen perustuvia palkkioita ei kuitenkaan makseta yhtiön palveluksessa oleville henkilöille.

Martela Oyj:n toimitusjohtajalle maksetut palkat ja muut etuudet vuodelta 2010 olivat yhteensä 194 t euroa (170). Tämän lisäksi toimitusjohtajalle kirjattiin tulos- ja osakepalkkioita yhteensä 84 t euroa (54). Toimitusjohtaja on oikeutettu halutessaan siirtymään täysimääräiselle eläkkeelle täytettyään 60 vuotta. Irtisanomisaika on puolin ja toisin kuusi kuukautta ja yhtiön puolesta tapahtuvan irtisanomisen johdosta toimitusjohtajalla on oikeus 18 kuukauden palkkaa vastaavaan kertakorvaukseen.

Konsernissa on käytössä lyhyen ajan tavoitteiden saavuttamista tukevia vuosittaiseen tai sitä lyhyempään suoritukseen perustuvia palkitsemisja kannustejärjestelmiä. Kannusteen määrään vaikuttavat pääosin tuloksen kehitykseen sidotut mittarit.

Toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän palkitseminen koostuu kiinteästä peruspalkasta, vuosittaisesta tulospalkkiosta sekä pitkävaikutteisesta osakepalkkio-järjestelmästä. Hallitus päättää toimitusjohtajan ja muiden konsernin avainhenkilöiden vuosittaisesta tulospalkkiosta sekä pitkävaikutteisen osakepalkkiojärjestelmän ehdoista palkitsemisvaliokunnan esityksen pohjalta. Toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän jäsenten tulospalkkion suuruus riippuu henkilökohtaisten avaintulosten ohella koko konsernin ja yksikön taloudellisesta tuloksesta. Toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän vuosittainen tulospalkkio voi olla korkeintaan 30-45 % heidän vuosittaisesta verotettavasta palkastaan ennen tulospalkkiota. Konsernissa noudatetaan "yksi yli yhden" -periaatetta, jonka mukaisesti kaikki palkkaukseen liittyvät ehdot vaativat henkilön nimittävän esimiehen hyväksynnän.

Toimitusjohtajalla sekä konsernin johdolla on käytössään pitkän aikavälin osakepohjainen kannustejärjestelmä. Ohjelmassa on mahdollisuus saada palkkioina Martela Oyj:n A-sarjan osakkeita ansaintajaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Ansaintajaksoja ovat kalenterivuodet 2010 ja 2010-2012.

Osakepalkkiojärjestelmän perusteella maksettava palkkio maksetaan ansaintajakson päätyttyä osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Enimmäispalkkio koko järjestelmästä on yhteensä enintään 80 000 Martela Oyj:n A-osaketta sekä rahaa se määrä, joka tarvitaan verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseen, arviolta noin maksettavien osakkeiden arvo. Ansaintajaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen määrää sen, kuinka suuri osa enimmäispalkkiosta maksetaan avainhenkilölle. Vuonna 2009 annettiin palkkioina avainhenkilöille 48 055 Martela Oyj:n A-sarjan osakkeita (ansaintajakso 2008). Ansaintavuodelta 2009 ei jaettu palkkioita. Tietoa

osakepalkkiojärjestelmiän vaikutuksesta tilikauden tulokseen löytyy tilinpäätöksen liitetiedoista.

Muita erillisiä johtoryhmän tai tytäryhtiöiden jäsenyyteen perustuvia korvauksia ei makseta.

SISÄPIIRIHALLINTO

Martela noudattaa NASDAQ OMX:n julkaisemaa sisäpiiriohjetta. Lisäksi hallitus on hyväksynyt konsernille oman sisäpiiriohjeen, joka joiltain osin asettaa tiukempia vaatimuksia sisäpiiritiedon käsittelylle kuin edellä mainittu sisäpiiriohje. Esimerkiksi ns. suljetun ikkunan pituus on Martelassa 21 päivää ja ylittää näin ollen vähimmäisvaatimukset.

Ilmoitusvelvolliset sisäpiiriläiset ovat emoyhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, tilintarkastaja sekä konsernin johtoryhmän jäsenet. Pysyviksi yrityskohtaisiksi sisäpiiriläisiksi on määritelty ne konsernissa esimies- tai asiantuntijatehtävissä toimivat henkilöt, joiden tehtävien hoitaminen edellyttää säännöllisen tiedon saantia konsernin ja sen yksiköiden taloudellisesta tilasta ja näkymistä. Tarvittaessa perustetaan hankekohtaisia sisäpiirirekisterejä.

Martela Oyj on liittynyt Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään SIREjärjestelmään ja Martelan verkkosivuilla on nähtävissä ilmoitusvelvollisten sisäpiiriläisten ajantasaiset omistustiedot.

YHTEYSTIEDOT

KONSERNIYHTIÖT

SUOMI MARTELA OYJ, pääkonttori Takkatie 1 PL 44 FI-00371 Helsinki puh. +358 (0)10 345 50 fax. +358 (0)10 345 5744 www.martela.fi	P.O.KORHONEN OY Tuotekatu 13, FI-21200 Raisio puh. +358 (0)10 345 7100 fax. +358 (0)10 345 7150 www.po-korhonen.fi	KIDEX OY Savikontie 25 FI-82500 Kitee puh. +358 (0)10 345 7211 fax. +358 (0)10 345 7244 www.kidex.fi
RUOTSI MARTELA AB Brogatan Box 7 SE-571 06 Bodafors puh. +46 (0) 380 37 19 00 fax +46 (0) 380 37 08 32 www.martela.se	NORJA MARTELA AS Drammensveien 120 N-0277 Oslo puh. +47 23 28 38 50 fax +47 23 28 38 51 www.martela.no	TANSKA MARTELA A/S Pakhus 54, Frihavnen Klubiensvej 3,1 DK 2100 Kööpenhamina puh: +45 7020 4830 fax: +45 3860 4827 www.martela.dk
PUOLA Martela Sp. z o.o. Ul.Redutowa 25 PL-01-106 Varsova puh. +48 (22) 837 09 95 fax +48 (22) 836 76 23 www.martela.pl	UNKARI Irodabútor Martela Kft. Róbert Károly krt. 59 HUN-1134 Budapest puh: +361 784 04 84 fax: +361 784 04 85 www.martela.co.hu	VENÄJÄ OOO MARTELA SP V.O., Malyj pr., 22, lit A 199004, Pietari fax: + 7 812 600 05 18 puh: +7 812 600 05 18 www.martela.ru OOO MARTELA Moskova

TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

YHTIÖKOKOUS

Martela Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 15.3.2011 klo 15.00 Martelatalossa osoitteessa Takkatie 1, 00370 Helsinki. Osakkaiden, jotka haluavat osallistua yhtiökokoukseen, on oltava merkittyinä Suomen Arvopaperikeskuksessa pidettävään osakasluetteloon viimeistään 3.3.2011 ja ilmoittauduttava viimeistään 10.3.2011 klo 16.00 mennessä yhtiön pääkonttoriin Johanna Suhoselle, puh. 010 345 5301,

johanna.suhonen@martela.fi tai kirjeitse osoitteeseen Martela Oyj, PL 44, 00371 Helsinki.

OSINKOJEN MAKSU

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2010 päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkoa 0,45 euroa osakkeelta. Oikeus hallituksen ehdotuksen mukaiseen osinkoon on vain osakkeenomistajalla, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 18.3.2011 on merkitty osakkeenomistajaksi Suomen Arvopaperikeskuksen ylläpitämään yhtiön omistajaluetteloon. Osingon maksupäivä on 25.3.2011.

TULOSTEN JULKISTAMINEN

Martela julkaisee vuonna 2011 kolme osavuosikatsausta:

Tammi-maaliskuu (Q1) 27.04.2011 Tammi-kesäkuu (Q2) 04.08.2011 Tammi-syyskuu (Q3) 26.10.2011

Osavuosikatsaukset julkaistaan konsernin verkkosivuilla suomen- ja englanninkielisinä (www.martela.fi ja www.martela.com).

Vuosikertomus 2010 julkaistaan yhtiön verkkosivuilla, mistä se on ladattavissa myös pdf-muotoisena.

Pörssitiedotteet ovat heti julkistamisen jälkeen luettavissa konsernin verkkosivuilta, josta myös löytyvät kaikki vuoden aikana julkistetut pörssitiedotteet aikajärjestyksessä.

DIAGONAL Design o4i

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 108,4 milj. euroa (2009 95,3), jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 13,7 prosenttia. Liikevoitto vastaavalta ajalta oli 1,3 milj. euroa (0,8). Liiketoiminnan rahavirta tammi-joulukuulta oli -0,1 milj. euroa (10,8). Omavaraisuusaste oli 55,6 prosenttia (57,4) ja nettovelkaantumisaste oli -14,1 prosenttia (-33,9).

VUODEN 2010 AIKANA TEHDYT YRITYSJÄRJESTELYT

Martela Oyj osti 29.9.2010 tehdyllä kaupalla Tanskan pitkäaikaisen yhteistyökumppaninsa ja tuotteidensa maahantuojan Martela A/S:n liiketoiminnan. Yhtiö vahvistaa kaupalla rooliaan ja asemaansa kokonaispalvelutoimittajana Tanskan markkinoilla. Liiketoiminta siirtyi Martelalle 1.11.2010. Liiketoimintakaupassa siirtyi omaisuutta 1,9 milj. Tanskan kruunua Martela Oyj:n tytäryhtiöön Martela A/S:ään. Liiketoimintakaupan yhteydessä ei syntynyt liikearvoa. Ostetun liiketoiminnan liikevaihto vuonna 2010 oli 5,5 milj. Tanskan kruunua. Martela Oyj osti kesäkuussa Pa-Ri Materia Oy:n liiketoiminnan, joka siirtyi Martelalle 1.8.2010. Martela on kehittänyt käytettyjen kalusteiden kierrätystä tiiviisti Pa-Ri Materian kanssa Martela Poistomyynnin perustamisesta lähtien. Liiketoimintakaupassa Pa-Ri Materian varastot 1,0 milj. euroa ja kalustoa 0,2 milj. euroa siirtyivät Martela Oyj:lle. Tämän lisäksi kirjattiin kaupan yhteydessä synergioihin perustuvaa liikearvoa 0,3 milj.euroa. Tämä on osa ehdollista kauppahintaa. Martela Oyj perusti elokuussa 2010 oman tytäryhtiön Unkariin.

MARKKINATILANNE

Toimistokalustekysynnässä ei ole 2010 aikana tapahtunut merkittävää muutosta päämarkkinoillamme.

Ensimmäisiä merkkejä toimistorakentamisen elpymisestä on näkyvissä, mutta ne vaikuttavat Martelaan vasta viiveellä. Suomessa valmistui toimistorakennuksia (tammi-syyskuu) neliömääräisesti vähemmän 2010 kuin edellisenä vuonna (-10%). Rakennuslupia on vastaavana aikana myönnetty

enemmän (+20%) kuin edellisenä vuonna ja toimistorakennuksia on myös aloitettu rakentaa selvästi enemmän vuoteen 2009 verrattuna (+66%).

KONSERNIRAKENNE

Martela Oyj on elokuussa 2010 perustanut oman tytäryhtiön Unkariin.

Martela Oyj osti kesällä toimimattoman tanskalaisen yhtiön, joka osti syyskuussa 2010 liiketoimintakaupalla Martelan Tanskan entisen maahantuojan Martela A/S:n liiketoiminnan ja nimen.

Konsernirakenteessa ei tapahtunut muita muutoksia.

SEGMENTTIRAPORTOINTI

Tilinpäätöksessä esitetyt segmentit on tehty yhtiön segmenttijaon mukaisesti. Myös vertailuvuoden luvut on muutettu vastaavasti. Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin.

Segmenttien välinen myynti raportoidaan osana segmenttien liikevaihtoa. Segmenttituloksena esitetään liiketulos, sillä veroja rahoituseriä ei kohdisteta segmenteille. Konsernin varoja ja velkoja ei kohdisteta eikä seurata segmenttikohtaisesti sisäisessä taloudellisessa raportoinnissa. Liikevaihto ja liiketulos ovat konsernitilinpäätöksen mukaiset.

Tulosyksikkö Suomi vastaa myynnistä ja markkinoinnista sekä palveluiden ja tuotteiden tuotannosta Suomessa. Martelalla on Suomessa koko maan kattava myynti- ja palveluverkosto; palvelupisteitä on 28. Tulosyksikön logistiikkakeskus sijaitsee Nummelassa.

Tulosyksikkö Ruotsi & Norjan myynti tapahtuu noin 70 jälleenmyyjän kautta Ruotsissa ja Norjassa. Yksiköllä on omat myynti- ja näyttelytilat Tukholmassa, Bodaforsissa ja Oslossa. Yksikön logistiikkakeskus ja tilaustenkäsittely sijaitsee Ruotsin Bodaforsissa.

Tulosyksikkö Puola hoitaa Martelan tuotteiden myynnin ja jakelun Puolassa ja itäisessä Keski-Euroopassa. Puolassa myynti on organisoitu oman myyntiverkoston kautta ja Unkariin

on elokuussa 2010 perustettu oma tytäryhtiö ja palvelupiste. Palvelupisteitä Puolassa on yhteensä 7. Tulosyksikön tärkeimmät vientimaat ovat Ukraina, Tsekki ja Slovakia, joissa vakiintuneet jälleenmyyjät vastaavat myynnistä. Tulosyksikön päätoimipaikka on Varsovassa, missä sijaitsee logistiikkakeskus ja hallinto.

LIIKEVAIHTO

Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 108,4 milj. euroa (95,3), jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 13,7 prosenttia. Tulosyksikkö Ruotsi & Norjan liikevaihto on kasvanut 8,0 prosenttia ja tulosyksikkö Puolan laskenut -9,0 prosenttia paikallisissa valuutoissa. Valuutan kokonaisvaikutus konsernin liikevaihtoon on noin +2,8 prosenttiyksikköä.

KONSERNIN TULOS

Kumulatiivinen liikevoitto oli 1,3 milj. euroa (0,8,). Tuloksiin ei sisälly kertaluonteisia eriä.

Tulos ennen veroja oli 1,1 milj. euroa (0,4) ja tulos verojen jälkeen oli 0,6 milj. euroa (0,1).

Liikevoittoprosentti ilman kertaluonteisia eriä oli 1,2 (0,8).

RAHOITUSASEMA

Konsernin rahoitusasema on vahva. Korolliset velat olivat kauden lopussa 5,9 milj. euroa (8,5) ja korollinen nettovelka oli -4,4 milj. euroa (-10,8). Nettovelkaantumisaste kauden lopussa oli -14,1 prosenttia (-33,9) ja omavaraisuusaste oli 55,6 prosenttia (57,4). Nettorahoituskulut olivat -0,2 milj. euroa (-0,4).

Liiketoiminnan rahavirta tammi-joulukuulta oli -0,1 milj. euroa (10,8).

Taseen loppusumma oli katsauskauden lopussa 56,7 milj. euroa (55,6).

INVESTOINNIT

Konsernin bruttoinvestoinnit tammi-joulukuulta olivat 4,7 milj. euroa (2,2). Tuotannon korvausinvestointien lisäksi Martela investoi kaudella uuteen toiminnanohjausjärjestelmään.

HENKILÖSTÖ

Konsernin työskentelevien henkilöiden määrä oli keskimäärin 601 henkilöä (636), jossa oli vähennystä 5,5 prosenttia. Vuonna 2010 palkat ja palkkiot olivat yhteensä 21,8 milj. euroa (20,4). Työsuhde-etuuksista aiheutuneetkulut esitetään tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 3.

TUOTTEET JA VIESTINTÄ

Martela yhdisti 2011 alussa muotoilu-, tuotekehitys-, markkinointi-, yritysvastuu-, ja brändiorganisaation sekä tuotehallinnan yhdeksi yksiköksi. Uuden PCO (Products and Communication) yksikön vetäjäksi nimittiin Martelan muotoilujohtaja Petteri Kolinen.

Muutoksen tavoitteena on yhtenäistää prosesseja mallistohallinnasta tuotekehitykseen, ja brändihallinnasta markkinointiin.

Vuoden 2010 alkupuolella on lanseerattu mielenkiintoisia uutuuksia. James -työtuolisarja täydentyi isommalla James+ -

tuolilla. Iiro Viljasen suunnittelema työtuoli ylläpitää monipuolisten säätöjensä ansiosta istujan hyvinvointia. Aiemmin konsepteina esitellyt MyBox -työpöytä ja Book – tilanjakaja/ hylly ovat nyt tuotannossa. Näissä uutuuksissa on yhteistä monikäyttöisyys sekä uusi ja innovatiivinen ajattelu. Iiro Viljasen suunnitteleman Mybox-pöydän kansi voidaan sulkea, jolloin sisälle jäävät työvälineet ovat sekä suojassa, että pöydän pinta siisti vaikkapa neuvottelua varten. Pekka Toivolan suunnittelemassa Bookissa yhdistyvät tilanjakajan ja säilytystilan ominaisuudet uudella tavalla. Kokonaisuuden ilmettä ja rajaavuutta voidaan helposti varioida yhdistelemällä elementtejä eri tavoin.

Suomessa palvelutuotemallisto laajeni vuoden alussa innovatiivisella uutuudella. Martela nosti toimitilojen kokonaispalvelun uudelle tasolle ja esitteli uuden ratkaisun toimitilojen käyttöomaisuuden hallintaan. Tunnistus- ja etähallintatekniikkaan (RFID) perustuva tapa hallita toimistojen käyttöomaisuutta on ainutlaatuinen. Tuote on saanut erittäin positiivisen vastaanoton asiakkaidemme keskuudessa.

Vuoden 2010 aikana perustimme Suomeen erityisesti pienyrityksiä ja yksityishenkilöitä palvelevan Martela Outlet ketjun. Ostimme kierrätystoiminnan kumppaniltamme Martela Poistomyynnin ja sen kaksi myymälää, jotka saivat selkeän konseptin ja erottuvan ilmeen. Martela Outlet palvelee jo neljällä toimipisteellä, ja viides myymälä avattiin Ouluun tammikuussa 2011. Martela Outlet tarjoaa kunnostettuja kierrätettyjä Martelakalusteita, jotka ovat edullisia ja uuden veroisia. Kalusteiden tehokkaampi jatkokäyttö palvelee samalla yrityksiä, jotka muutoksissa tarvitsevat vastuullisen ja taloudellisesti järkevän ratkaisun vanhojen kalusteidensa kierrätykseen.

VASTUULLISUUS

Ympäristöpolitiikkamme mukaisesti tarjoamme asiakkaillemme kestäviä ja työympäristön laadun turvaavia tuotteita, joiden elinkaaren aikainen ympäristökuormitus on mahdollisimman vähäinen. Kehitämme tuotantoprosessejamme niin, että voimme vähentää energian käyttöä, päästöjä ja ympäristöriskejä. Tuotteemme ovat pääosin kierrätettäviä ja lisäämme jatkuvasti kierrätettyjen materiaalien osuutta tuotannossamme. Vähennämme ympäristökuormitusta myös tarjoamalla kalusteiden vuokraus- ja huoltopalveluja sekä kierrätyspalveluja.

Johdamme ympäristötyötämme sertifioidulla ISO 14001 standardin mukaisella ympäristöjärjestelmällä ja raportoimme tuloksistamme vuosittain. Edistämme henkilökuntamme sekä materiaali- ja komponenttitoimittajiemme ympäristötietoutta. Edellytämme toimittajiltamme vastuullista ympäristöasioiden hoitoa.

OSAKE

Martelalla on kaksi osakesarjaa, joista jokainen K-osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä äänellä ja jokainen A-osake yhdellä äänellä. K-osakkeen henkilöomistajilla on voimassa oleva osakassopimus joka rajoittaa K-osakkeiden myyntiä nykyisten Kosakkeenomistajien piirin ulkopuolelle. K-osakkeita on yhteensä 604 800 ja A-osakkeita on yhteensä 3 550 800 kpl.

Tammi-joulukuun aikana yhtiön A-osakkeita vaihtui NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 1 182 411 kappaletta (811 183), mikä

vastaa 33,3 prosenttia (22,8) A-osakkeiden kokonaismäärästä.

Vaihdon arvo oli 8,4 milj. euroa (5,7) ja vuoden alussa osakkeen arvo oli 7,13 euroa ja kauden lopussa 7,77 euroa. Tammijoulukuun aikana osakkeen kurssi on ollut ylimmillään 8,60 euroa ja alimmillaan 6,26 euroa. Joulukuun lopussa oma pääoma/osake oli 7,74 euroa (7,88).

OMAT OSAKKEET

Tammi-joulukuun aikana yhtiö ei ole ostanut omia osakkeitaan. Omia A-osakkeita omistettiin 31.12.2010 yhteensä 67 700 kappaletta ja ne on ostettu 10,65 euron keskihintaan. Omien osakkeiden määrä vastaa 1,6 prosenttia kaikista osakkeista ja 0,4 prosenttia kaikista äänistä.

Osakepalkkiojärjestelmään liittyvien osakkeiden hankinta ja järjestelmän hallinnointi on ulkoistettu ulkopuoliselle palveluntuottajalle. Osakkeet on vuonna 2010 konsernitilinpäätöksessä käsitelty omassa pääomassa. Vanhaan 2007-2009 osakepalkkiojärjestelmään liittyviä jakamattomia osakkeita on 31.12.2010 jäljellä 60 517 kappaletta (57 625), nämä osakkeet käytetään uudessa 2010- 2012 osakepalkkiojärjestelmässä.

VUODEN 2010 VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Martela Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 16.3.2010. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2009 sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti jakaa osinkona 0,45 euroa osakkeelta.

Hallituksen jäseniksi valittiin Heikki Ala-Ilkka, Tapio Hakakari, Jori Keckman, Heikki Martela, Pekka Martela, Jaakko Palsanen sekä uutena jäsenenä Pinja Metsäranta. Yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö KPMG Oy Ab.

Yhtiökokous hyväksyi kokouskutsussa mainitut hallituksen ehdotukset koskien valtuuksien antamista hallitukselle omien osakkeiden hankinnasta ja/tai niiden luovuttamisesta. Valtuutuksen kohteena on enintään 415.560 kappaletta yhtiön A-sarjan osakkeita. Valtuutus on voimassa vuoden 2011 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.

Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti muuttaa yhtiön yhtiöjärjestystä (kokouskutsun toimittamisen osalta).

Uusi hallitus kokoontui yhtiökokouksen jälkeen ja valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Heikki Ala-Ilkan ja varapuheenjohtajaksi Pekka Martelan.

HALLINTO

Martela Oyj on suomalainen osakeyhtiö, jonka päätöksenteossa ja hallinnossa noudattaa Suomen lainsäädäntöä, erityisesti osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Martela Oyj:n yhtiöjärjestystä.

Yhtiö noudattaa NASDAQ OMX:n sisäpiiriohjetta sekä Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 2010.

Lisätietoa Martelan hallinnosta vuosikertomuksen hallinnointiosiossa.

RISKIT

Suurimpien riskien paranevalle tuloskehitykselle arvioidaan liittyvän yleisen talouskasvun jatkumiseen ja sen myötä toimistokalusteiden kokonaiskysynnän kehittymiseen. Martelan riskienhallintamallin mukaisesti riskit luokitellaan ja pienennetään eri tavoin. Martelan tuotteiden valmistus perustuu pääosin omaan loppukokoonpanoon ja komponenttien alihankintaan. Tuotannon ohjaus tapahtuu asiakastilausten mukaisesti, jolloin laaja varastointi ei ole tarpeellinen. Vahinkoriskit on katettu asianmukaisilla vakuutuksilla ja ne kattavat laajasti omaisuus -, keskeytys -, toimittajakeskeytys - ja vahingonvastuuriskit. Vakuutusasioiden hoidossa käytetään ulkopuolisen vakuutusmeklarin palveluita. Myös juridisten asioiden hoidossa käytetään ulkopuolista kumppania.

Rahoitusriskejä käsitellään vuosikertomuksen liitetiedossa kohdassa 28.

LÄHIAJAN RISKIT

Suurin riski tuloskehitykselle liittyy yleiseen talouden epävarmuuteen ja sen myötä toimistokalusteiden kokonaiskysynnän kehittymiseen. Riskeistä on yksityiskohtaisemmin kerrottu yhtiön vuosikertomuksessa hallinnointi -osiossa, Selvitys hallinnointi ja ohjausjärjestelmästä 2010.

HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS

Hallitus ehdottaa, että vuodelta 2010 maksetaan osinkoa 0,45 euroa osakkeelta. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Yhtiökokouskutsusta tehdään erillinen pörssitiedote.

NÄKYMÄT VUODELLE 2011

Arvioimme, että Martela -konsernin liikevaihto kasvaa 2011 ja tulos paranee. Kasvua syntyy pääasiassa uusissa liiketoiminnoissa, joista merkittävimmät ovat Tanskan tytäryhtiö Martela A/S ja Martela Oyj:n Outlet -ketju.

TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Artek Oy Ab ja Martela Oyj allekirjoittivat 17.1. sopimuksen uuden yhtiön perustamisesta. Uusi yhteisyritys on 1.2.2011 ostanut liiketoimintakaupalla Martelan tytäryhtiön P.O. Korhosen liiketoiminnan. Perustettu yhteisyritys keskittyy Martelan ja Artekin markkinoimien ja myymien tuotteiden valmistukseen. Martela omistaa uudesta yhtiöstä 51 % ja Artek 49 %. Osakassopimuksen perusteella Martelalla ei ole IFRS 3 ja IAS 27 tarkoittamaa määräysvaltaa.

Uusi yhtiö P.O. Korhonen tulee toimimaan sopimusvalmistajana, joka keskittyy muotopuristustekniikalla tuotettujen puuhuonekalujen valmistukseen. Yhteisyritys investoi alkuvuodesta noin 500 000 euroa tuotantoteknologiaan. Uuden pintakäsittelylinjan avulla voidaan kehittää tehokkaita ja ympäristöystävällisiä pintakäsittelymenetelmiä. Yrityksen liikevaihdoksi vuodelle 2011 on arvioitu 4 -5 milj. euroa.

SEGMENTTIEN LIIKEVAIHTO

(meur)	Tulosyksikkö Suomi	Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja	Tulosyksikkö Puola	Muut segmentit	Yhteensä
1.1.2010-31.12.2010
Ulkoinen liikevaihto	71.8	18.6	9.3	8.7	108.4
Sisäinen liikevaihto	0.1	1.0	0.0	15.5	16.6
Yhteensä 2010	71.9	19.6	9.3	24.2
1.1.2009-31.12.2009
Ulkoinen liikevaihto	63.9	15.8	9.5	6.2	95.3
Sisäinen liikevaihto	0.0	0.5	0.0	16.5	17.0
Yhteensä 2009	63.9	16.3	9.5	22.7
Ulkoinen liikevaihto muutos %	12.3 %	17.4 %	-1.9 %	42.1 %	13.7 %

HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN ALUEITTAIN

	1-12 / 2010	1-12 / 2009
Suomi	451	479
Skandinavia	54	62
Puola ja Unkari	91	94
Venäjä	5	1
Konserni yhteensä	601	636

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

(1 000 eur)	Viite	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009
Liikevaihto	1	108 392	95 349
Liiketoiminnan muut tuotot	2	252	746
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden
varaston muutos		27	-95
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö		-55 814	-47 072
Valmistus omaan käytöön		75	100
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	3	-27 886	-25 988
Poistot ja arvonalentumiset	4	-2 664	-3 109
Muut liiketoiminnan kulut	5	-21 069	-19 139
Liikevoitto (-tappio)		1 313	793
Rahoitustuotot	7	133	196
Rahoituskulut	7	-362	-561
Voitto (tappio) ennen veroja		1 084	427
Tuloverot	8	-446	-291
Tilikauden voitto (tappio)		638	137
Muut laajan tuloksen erät:
Muuntoerot		312	77
Tilikauden laaja tulos yhteensä		950	214
Kauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		638	137
Laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		950	214
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos:
Laimentamaton tulos/osake, €	9	0,16	0,03
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake, €	9	0,16	0,03

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

(1 000 eur)	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009
Liiketoiminnan rahavirta
Myynnistä saadut maksut	103 207	104 678
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut	225	489
Maksut liiketoiminnan kuluista	-102 873	-92 273
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	559	12 894
Maksetut korot	-277	-516
Saadut korot	47	166
Muut rahoituserät	-31	-2
Saadut osingot	0	0
Maksetut verot	-361	-1 780
Liiketoiminnan rahavirta (A)	-63	10 762
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-4 354	-1 663
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	459	1 004
Investoinnit muihin sijoituksiin	-250	0
Muiden sijoitusten luovutustulo	31	0
Lainasaamisten takaisinmaksut	0	0
Investointien rahavirta (B)	-4 114	-659
Rahoituksen rahavirta
Lyhytaikaisten lainojen nostot	0	8
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-506	-781
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-2 297	-2 273
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-1 813	-2 390
Rahoituksen rahavirta (C)	-4 616	-5 436
Rahavarojen muutos	-8 793	4 667
Rahavarat tilikauden alussa 1)	19 304	14 620
Rahavarojen muuntoero	-261	17
Rahavarat tilikauden lopussa 1)	10 249	19 304

1) Likvidit varat sisältävät rahat, pankkisaamiset ja käypään arvoon tulosvakutteisesti kirjattavat rahavarat (ks. liitetidot kohdat 20 ja 21).

KONSERNITASE

(1 000 eur)	Viite	31.12.2010	31.12.2009
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	10	2 051	716
Aineelliset hyödykkeet	11	12 721	11 862
Sijoitukset osakkuusyhtiöihin ja	12	250	22
omistusyhteysyrityksiin
Myytävissä olevat sijoitukset	14,15	10	16
Sijoituskiinteistöt	13	600	600
Saamiset	14,16	17	0
Eläkesaaminen	26	250	197
Laskennalliset verosaamiset	17	298	262
Pitkäaikaiset varat yhteensä		16 197	13 675
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	18	10 449	9 408
Myyntisaamiset	14,19	19 329	12 419
Lainasaamiset	14,19	74	95
Siirtosaamiset	14,19	390	697
Tuloverosaamiset		0	0
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahavarat	14,20	1 107	1 094
Rahavarat	21	9 142	18 211
Lyhytaikaiset varat yhteensä		40 492	41 924
Varat yhteensä		56 689	55 598
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	23
Osakepääoma		7 000	7 000
Ylikurssirahasto		1 116	1 116
Muut rahastot		117	117
Omat osakkeet *		-1 212	-1 200
Muuntoerot		-97	-409
Kertyneet voittovarat		24 243	25 138
Oma pääoma yhteensä		31 167	31 762
Pitkäaikaiset velat

Laskennalliset verovelat	17	1 214	1 305
Muut pitkäaikaiset velat		240	0
Korolliset velat	14,25	3 198	3 518
Pitkäaikaiset velat yhteensä		4 652	4 823

Lyhytaikaiset velat

Korollinen
Korolliset velat	14,25	2 670	5 008
Luottolimiitit	14,25	0	0
Korolliset lyhytaikaiset velat yhteensä		2 670	5 008

Saadut ennakot	14,27	636	267
Ostovelat	14,27	7 308	5 842
Siirtovelat	14,27	5 745	5 061
Kauden tulokseen perustuva verovelka		199	13
Muut lyhytaikaiset velat	14,27	4 312	2 823
Korottomat lyhytaikaiset velat yhteensä		18 201	14 006
Velat yhteensä		25 523	23 837
Oma pääoma ja velat yhteensä		56 689	55 598

*) Osakepalkkiojärjestelmään hankitut ja luovutetut osakkeet näytetään kirjanpidollisesti omissa osakeissa. Katso liitetiedot kohta 23.

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

(1000 eur)

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Muut rahastot	Omat osakkeet	Muuntoerot	Kertyneet voittovarat	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2009	7 000	1 116	117	-1 610	-486	27 605	33 742
Rahavirran suojaukset Muu muutos Omaan pääomaan kirjattuihin tai sieltä pois siirrettyjen erien verot				410		-410	0 0
Tilikauden laaja tulos					77	137	214
Osingonjako						-2 390	-2 390
Osakeperusteinen palkitseminen						196	196
	0	0	0	410	77	-2 467	-1 980
Oma pääoma 31.12.2009	7 000	1 116	117	-1 200	-409	25 138	31 762
Rahavirran suojaukset Muu muutos Omaan pääomaan kirjattuihin tai sieltä pois siirrettyjen erien verot				-12		0	0 -12 0
Tilikauden laaja tulos					312	638	950
Osingonjako						-1 814	-1 814
Osakeperusteinen palkitseminen						281	281
	0	0	0	-12	312	-895	-595
Oma pääoma 31.12.2010	7 000	1 116	117	-1 212	-97	24 243	31 167

YRITYKSEN PERUSTIEDOT

Martela-konserni valmistaa toimistokalusteita sekä suunnittelee ja toteuttaa erilaisia työympäristöratkaisuja.

Konsernin emoyhtiö on Martela Oyj. Emoyhtiö on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki, osoite Takkatie 1, 00370 Helsinki.

Kopio konsernin tilinpäätöksestä on saatavissa osoitteesta Takkatie 1, Helsinki 00370 ja sähköisenä versiona kotisivuilta www.martela.fi.

Martela Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 8.2.2011 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

LAATIMISPERUSTA

Martelan konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksissa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu.

Martela on soveltanut 1.1.2010 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja:

• Uudistettu IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen (voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi sisältää useita konsernin kannalta merkittäviä muutoksia. Liiketoimintojen yhdistämiseen sovelletaan uudistetun standardin mukaan edelleen hankintamenetelmää, johon on kuitenkin tehty joitakin merkittäviä muutoksia aiempaan IFRS 3 standardiin verrattuna. Esimerkiksi kaikki hankinnan toteuttamiseksi suoritetut maksut kirjataan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin, ja jotkin veloiksi luokitellut ehdolliset maksut arvostetaan myöhemmin käypään arvoon laajan tuloslaskelman kautta. Jokaisen hankinnan kohdalla saadaan valita, perustuuko määräysvallattomien omistajien osuuden arvostus käypään arvoon vai näiden suhteelliseen osuuteen hankinnan kohteen nettovarallisuudesta. Kaikki hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi. Standardimuutokset vaikuttavat näin ollen hankinnoista kirjattavan liikearvon määrään sekä liiketoimintojen myyntituloksiin. Standardimuutoksilla on vaikutusta myös tulosvaikutteisesti kirjattaviin eriin sekä hankintatilikaudella että niillä tilikausilla, joilla maksetaan lisäkauppahintaa tai toteutetaan lisähankintoja. Standardin siirtymäsääntöjen mukaisesti liiketoimintojen yhdistämisiä, joissa hankinta-ajankohta on ennen standardin pakollista käyttöönottoa, ei oikaista. •
• Muutettu IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös (voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutettu standardi edellyttää tytäryrityksen omistusmuutoksista syntyvien vaikutusten kirjaamista suoraan konsernin omaan pääomaan silloin, kun emoyrityksen määräysvalta säilyy. Mikäli määräysvalta tytäryrityksessä menetetään, mahdollinen jäljellä oleva sijoitus arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Vastaavaa kirjanpidollista käsittelytapaa sovelletaan jatkossa myös osakkuusyrityssijoituksiin (IAS 28) ja yhteisyritysosuuksiin (IAS 31). Standardimuutoksen seurauksena tytäryrityksen tappioita voidaan kohdistaa määräysvallattomille omistajille silloinkin, kun ne ylittävät määräysvallattomien omistajien sijoituksen määrän. •
• IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Improvements to IFRSs -muutokset, huhtikuu 2009) (voimaan pääsääntöisesti 1.1.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat yhteensä 12 standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain. •

Seuraavien uusien ja muutettujen IFRS-säännösten käyttöönotolla ei ollut vaikutusta Martelan tilikauden 2010 konsernitilinpäätökseen:

• Muutos IAS 39:ään Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen Suojauskohteiksi hyväksyttävät erät (voimaan 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). •
• IFRIC 17 Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille (voimaan 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). •
• IFRIC 18 Varojen siirrot asiakkailta (voimaan 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).

Muutokset IFRS 2:een Osakeperusteiset maksut – Käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset liiketoimet konsernissa (voimaan 1.1.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). •

ARVIOIDEN KÄYTTÖ

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä, samoin kuin harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa johdon tekemistä harkintaan perustuvista ratkaisuista tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa, joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa 'Johdon tekemät harkintaan perustuvat ratkaisut ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät.

YHDISTELYPERIAATTEET

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön, Martela Oyj:n, sekä kaikki tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli 50 %:n osuus osakkeiden äänivallasta tai muuten määräysvalta. Tytäryhtiöt sisällytetään konsernitilinpäätökseen hankintamenomenetelmää käyttäen. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäisten toimitusten realisoitumattomat katteet, sisäiset saamiset ja velat samoin kuin sisäinen voitonjako on eliminoitu.

IFRS 1 -standardin salliman helpotuksen mukaisesti IFRS-siirtymispäivää (1.1.2004) aikaisempia yrityshankintoja ei ole oikaistu IFRS-periaatteiden mukaiseksi. Aiemman suomalaisen käytännön mukaisesti hankintamenon ja hankinnan kohteen hankintahetken oman pääoman välinen erotus konsernin omistusosuuden mukaan laskettuna on kohdistettu rakennuksiin. Rakennuksiin kohdistettu osuus poistetaan rakennuksen poistosuunnitelman mukaisesti.

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu yleensä silloin, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen siitä lähtien, kun huomattava vaikutusvalta syntyy ja sen päättymiseen saakka. Osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksesta lasketaan konsernin omistusosuuden mukaisesti ja se esitetään tuloslaskelmassa omana eränään. Konsernin ja osakkuusyrityksen väliset realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernin omistusosuuden mukaisesti. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon.

ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET ERÄT

Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin: käytännössä kuukauden aikaisiin liiketapahtumiin käytetään kurssia, joka vastaa likimain tapahtumapäivän kurssia. Tilinpäätöstä laadittaessa monetaariset omaisuuserät ja velat muunnetaan toimintavaluutaksi raportointikauden päättymispäivän kurssin mukaan. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja –tappiot kirjataan myynnin ja ostojen oikaisuerinä. Rahoituksen kurssivoitot ja –tappiot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden kauden laajat tuloslaskelmat sekä rahavirrat on muunnettu euroiksi tilikauden painotettua keskikurssia ja taseet raportointikauden päättymispäivän Euroopan keskuspankin keskikurssia käyttäen. Kauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntaminen eri kursseilla laajassa tuloslaskelmassa sekä taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinneista syntyvät kurssierot ja hankinnan jälkeisistä omista pääomista syntyvät kurssierot kirjataan myös muihin laajan tuloksen eriin. Samalla tavalla on käsitelty konsernin sisäisiä pitkäaikaisia lainoja, jotka tosiasialliselta sisällöltään ovat rinnastettavissa omaan pääomaan ja katsotaan osaksi nettosijoitusta kyseiseen yksikköön. Kun tytäryhtiöstä luovutaan kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi osana luovutusvoittoa tai -tappiota.

JULKISET AVUSTUKSET

Valtioilta tai muilta vastaavilta tahoilta saadut julkiset avustukset tuloutetaan ja esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa, kun ne ovat tuotoiksi kirjattavissa. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset kirjataan kyseisten hyödykkeiden hankintamenojen vähennyksiksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen vaikutusaikana.

TULOUTUSPERIAATTEET

Tavaroiden myyntituotot tuloutetaan, kun myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajille. Pääsääntöisesti tavaroiden myyntituotot tuloutetaan tuotteiden luovutuksen yhteydessä sopimusehtojen mukaisesti. Myyntituotot palveluista tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu.

TYÖSUHDE-ETUUDET

Eläkevelvoitteet

Konsernilla on maksu- ja etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jota veloitus koskee.

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen. Laskenta on suoritettu ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää käyttäen. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilökunnan palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tai valtion velkasitoumusten korkoa. Näiden maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevelvoitteen maturiteettia.

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen kertyneet vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti kyseisten henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle siltä osin kuin ne ylittävät suuremman seuraavista: 10 % eläkevelvoitteesta tai 10 % varojen käyvästä arvosta.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on yksi osakeperusteinen kannustejärjestelmä, jossa maksut suoritetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Osakepalkkiot arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Oikeuden syntymisehdot otetaan huomioon osakkeiden lukumäärissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus sitovuusajan lopussa. Arvioita oikaistaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä. Palkkion käyvän arvon määrittäminen jakautuu kahteen osaan: osakkeina ja käteisenä maksettavaan osuuteen. Osakkeina maksettava osuus kirjataan omaan pääomaan ja käteisenä maksettava osuus vieraaseen pääomaan. Osakepalkkioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon niiden osakkeiden lukumäärästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisjakson lopussa. Oletetun etuuden määrittämisessä on huomioitu osakepalkkion maksimimäärä, oletettu ei-markkinaperusteisten tavoitteiden toteutuminen ja kyseiseen järjestelyyn kuuluvien henkilöiden vähentymä. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta osakkeiden määrästä jokaisena raportointikauden päättymispäivänä. Näiden tulosvaikutus esitetään laajassa tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.

LIIKEVOITTO

Liikevoitto on konsernin toiminnan tulos ennen rahoituseriä ja veroja. Ulkomaan valuutan määräisten myyntisaamisten ja ostovelkojen muuntamisesta syntyneet kurssierot sisältyvät liikevoittoon.

TULOVEROT

Konsernin laajan tuloslaskelman veroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut samoin kuin laskennallisten verojen muutokset. Tulosvaikutteisesti kirjattaviin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin liittyvät verovaikutukset kirjataan myös tulosvaikutteisesti. Muuten kuin tulosvaikutteisesti, eli joko muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattaviin liiketoimiin tai muihin tapahtumiin liittyvät verovaikutukset kirjataan myös vastaavasti joko muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan omaisuus- ja velkaerien verotuksellisten arvojen sekä kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan vain siihen määrään asti kun on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa verotettavaa tuloa vastaan. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät IFRS 1-siirtymästandardin antaman helpotuksen mukaisesti tehdyistä kiinteistöjen käypiin arvoihin arvostamisista. Laskennalliset verot arvostetaan perustuen niihin verokantoihin, joista on säädetty tai jotka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä.

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitystoiminta konsernissa on aktiivista ja jatkuvaa, mutta yksittäiset kehitysprojektit ovat sen laajuisia toimintaan nähden, että kyseisten menojen aktivointikriteerit eivät täyty. Siten nämä menot kirjataan kuluiksi toteutumishetkellä. Tutkimustoimintaan liittyvät laitteet on aktivoitu koneisiin ja laitteisiin.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Muita aineettomia hyödykkeitä ovat ohjelmistolisenssit, patentit ja muut vastaavat oikeudet. Patentit, lisenssit ja muut oikeudet on arvostettu poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.

Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat:

Lisenssit	3 - 5 vuotta
Patentit ja muut vastaavat oikeudet	10 vuotta

Poistot kirjataan tasapoistoina.

AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Maa-alueet, rakennukset, koneet ja kalusto muodostavat suurimman osan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Ne on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon tai oletushankintamenoon. Tämän jälkeen ne on arvostettu kertyneillä poistoilla sekä mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä. IFRS 1 -siirtymästandardin antaman helpotuksen mukaan kiinteistöt on siirtymävaiheessa arvostettu käypiin arvoihin, joita käytetään oletushankintamenona.

Kun aineellisen hyödykkeen erillisenä hyödykkeenä käsitelty osa uusitaan, uuteen osaan liittyvät kulut aktivoidaan. Muut myöhemmin syntyvät menot aktivoidaan vain silloin, kun ne lisäävät hyödykkeestä konsernille koituvaa taloudellista hyötyä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet. Ehdot täyttävän omaisuuserän hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot.

Poistot lasketaan todennäköisen vaikutusajan perusteella tasapoistoina. Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistojen kirjaaminen lopetetaan silloin, kun se luokitellaan myytävänä olevaksi. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut vaikutusajat ovat seuraavat:

Rakennukset	15 - 30 vuotta
Koneet ja kalusto	3 - 8 vuotta

Aineellisten hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä tai luovutuksesta syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa tai liiketoiminnan muissa kuluissa.

Sijoituskiinteistöt

Sijoituskiinteistöiksi on määritelty ne maa-alueet, joita pidetään toistaiseksi määrittelemätöntä käyttöä varten. Ne on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset

Omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä mahdollisten arvonalentumisten viitteiden havaitsemiseksi. Jos viitteitä havaitaan, arvio omaisuuserästä kerrytettävissä olevasta rahamäärästä määritetään perustuen käypään arvoon vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvoon sen mukaan, kumpi näistä on suurempi. Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappiot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan.

Kun on olemassa viitteitä siitä, että arvonalentumistappioita ei mahdollisesti enää ole tai ne saattavat olla pienentyneet, arvioidaan kerrytettävissä oleva rahamäärä. Aiemmin laajaan tuloslaskelmaan kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää kuin mikä omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista.

VUOKRASOPIMUKSET

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingilla hankitut omaisuuserät vähennettynä kertyneillä poistoilla on merkitty aineellisiin hyödykkeisiin. Nämä omaisuuserät poistetaan aineellisia hyödykkeitä koskevien poistosuunnitelmien mukaan tai vuokra-ajan kuluessa sen mukaan, kumpi näistä on lyhyempi. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin rahoitusvelkoihin.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina, joihin liittyvät maksut kirjataan laajaan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

VAIHTO-OMAISUUS

Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Vaihto-omaisuuden arvo määritetään FIFO-menetelmää (first in, first out) käyttäen ja se sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät menot sekä lisäksi myös osuuden valmistuksen muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.

RAHOITUSVARAT

Konsernin rahoitusvarat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat sijoitukset. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Konserni kirjaa rahoitusvarat pois taseesta silloin, kun konserni on menettänyt oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja hyödyt konsernin ulkopuolelle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin on luokiteltu johdannaiset ja sijoitukset sijoitusrahasto-osuuksiin. Sijoitukset arvostetaan toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Johdannaisten käyvät arvot perustuvat raportointikauden päättymispäivän markkinakursseihin. ja käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Martela-konserni ei ole soveltanut suojauslaskentaa tilikausilla 2010 ja 2009.

Lainat ja muut saamiset sisältävät johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määriteltävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin rahoitusvarat, jotka on aikaansaatu luovuttamalla rahaa, tavaroita, tai palveluja velalliselle. Ne on kirjataan alun perin käypään arvoon ja arvostetaan tämän jälkeen jaksotettuun hankintamenoon. Nämä varat sisältyvät lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin; viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Ryhmään luokitellaan lainasaamisten ohella myyntisaamiset ja muut saamiset.

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Näihin sijoituksiin on luokiteltu erilaisia listaamattomien yhtiöiden osakkeita, jotka arvostetaan hankintamenoon, koska niiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin.

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.

Rahoitusvarojen arvon alentuminen

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Arvonalentumiset kirjataan tulosvaikutteisesti.

Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Muun muassa velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys sekä maksujen laiminlyönti ovat viitteitä arvonalentumisesta. Saamisen arvonalentuminen kirjataan tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muihin kuluihin. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä kaudella, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.

Rahoitusvelat

Konsernin rahoitusvelat jaetaan kahteen ryhmään: jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvelkoihin (lähinnä rahoituslaitoksilta otetut lainat sekä ostovelat) sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviin rahoitusvelkoihin (johdannaisvelat). Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon ja ne arvostetaan myöhemmin edellä mainitun luokittelun perusteella joko

jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Luottolimiitit sisältyvät korollisiin lyhytaikaisiin velkoihin.

OSAKEPÄÄOMA

Ulkona olevat kantaosakkeet esitetään osakepääomana. Osakepääoma jakautuu K- ja A-osakkeisiin. Molemmilla osakesarjoilla on samat osinko-oikeudet, mutta K-osakkeella on yhtiökokouksessa 20 ääntä ja A-osakkeella 1 ääni.

Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseen laskuun ja hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Jos Martela Oyj hankkii takaisin omia oman pääoman ehtoisia instrumenttejaan, näiden hankintameno vähennetään omasta pääomasta.

Osingonjako

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei ole tehty kirjausta tilinpäätökseen, vaan osingot kirjataan osingonjakovelkoihin vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

VARAUKSET

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus arvioitavissa luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Konsernilla ei ollut varauksia tilikausien 2010 tai 2009 päättyessä.

JOHDON TEKEMÄT HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT JA ARVIOIHIN LIITTYVÄT KESKEISET EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot liittyvät lähinnä laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan ja omaisuuserien arvostuksiin. Arviot ja oletukset perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Niiden taustalla ovat aikaisemmat kokemukset ja muut perusteltavissa olevat oletukset.

UUDET JA MUUTETUT STANDARDIT SEKÄ TULKINNAT

IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita Martela ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

IFRS 9 Financial Instruments (voimassa 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 9 on osa IASB:n IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin korvaamiseen tähtäävästä projektista. Uusi standardi käsittelee rahoitusvarojen arvostamista. Muu IAS 39:n ohjeistus rahoitusvarojen arvonalentumisista sekä suojauslaskennasta on edelleen voimassa. Konserni ei ole vielä arvioinut uuden standardin vaikutuksia. IFRS 9:ää ei vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. •

Seuraavien standardien, tulkintojen ja niiden muutosten käyttöönotolla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia Martelan tulevaan konsernitilinpäätökseen:

• Muutos IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa Classification of Rights Issues (voimassa 1.2.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos koskee muussa kuin liikkeenlaskijan toimintavaluutassa olevien osakkeiden, optioiden tai merkintäoikeuksien liikkeeseenlaskun kirjanpitokäsittelyä (luokittelua). •
• Uudistettu IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä (voimassa 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset yksinkertaistavat julkiseen valtaan liittyvien yritysten tilinpäätöksissä esitettäviä tietoja koskevia vaatimuksia sekä selventävät lähipiirin määritelmää. •
• Muutokset IFRIC 14:ään IAS 19 Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys – Prepayments of a Minimum Funding •

Requirement (voimassa 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutosten myötä etuuspohjaiseen järjestelyyn suoritettavat ennakkomaksut voidaan tietyissä tapauksissa merkitä taseeseen omaisuuseräksi kulukirjauksen sijaan, kun järjestelyyn sisältyy vähimmäisrahastointivaatimus.

• IFRIC 19 Extinguishing Financial Liabilities with Equity Instruments (voimassa 1.7.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinta antaa ohjeistusta siihen, miten yhteisöjen tulisi käsitellä kirjanpidossa oman pääoman ehtoiset instrumentit, jotka on laskettu liikkeeseen velkojalle kuoletettaessa rahoitusvelka kokonaan tai osittain. IFRIC 19:ää on sovellettava takautuvasti. •
• IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Improvements to IFRSs -muutokset, toukokuu 2010) (voimaan pääsääntöisesti 1.7.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta muutokset eivät ole merkittäviä tulevan konsernitilinpäätöksen kannalta. Standardimuutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. •
• Standardimuutos Amendments to IFRS 7 Financial Instruments: (voimaan 1.7.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) Muutokset edellyttävät sellaisten liitetietojen esittämistä, jotka auttavat tilinpäätöksen käyttäjiä ymmärtämään siirrettyjen rahoitusvarojen, joita ei ole kirjattu taseesta pois kokonaisuudessaan, ja näihin liittyvien velkojen suhde ja arvioimaan yhteisön rahoitusvaroihin säilyneen intressin luonnetta ja siihen liittyviä riskejä. Muutoksen ei arvioida merkittävästi vaikuttavan konsernitilinpäätöksen liitetietoihin. Standardimuutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. •
• Standardimuutos Amendments to IAS 12 Defered Tax: Recovery of Underlying Asset (voimaan 1.1.2012 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) Muutos lisää standardiin poikkeuksen, jonka mukaan IAS 40 Sijoituskiinteistöt –standardin mukaan käypään arvoon arvostettuun sijoituskiinteistöön liittyvän laskennallisen verovelan tai –saamisen kirjaaminen perustuu kumottavissa olevaan oletukseen, että kiinteistön kirjanpitoarvo tullaan kerryttämään kokonaisuudessaan myynnin kautta. Muutoksella ei ole vaikutusta konsernitilinpääkseen. Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. •

1. SEGMENTTI-INFORMAATIO

Tilinpäätöksessä esitetyt segmentit on tehty yhtiön segmenttijaon mukaisesti. Myös vertailuvuoden luvut on muutettu vastaavasti. Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin.

Segmenttien välinen myynti raportoidaan osana segmenttien liikevaihtoa. Segmenttituloksena esitetään liiketulos sillä vero- ja rahoituseriä ei kohdisteta segmenteille. Konsernin varoja ja velkoja ei kohdisteta eikä seurata segmenttikohtaisesti sisäisessä taloudellisessa raportoinnissa. Liikevaihto ja liiketulos ovat konsernitilinpäätöksen mukaiset.

Tulosyksikkö Suomi vastaa myynnistä ja markkinoinnista sekä palveluiden ja tuotteiden tuotannosta Suomessa. Martelalla on Suomessa koko maan kattava myynti- ja palveluverkosto; palvelupisteitä on 28. Tulosyksikön logistiikkakeskus sijaitsee Nummelassa.

Tulosyksikkö Ruotsi ja Norjan myynti tapahtuu noin 70 jälleenmyyjän kautta Ruotsissa ja Norjassa. Yksiköllä on omat myynti- ja näyttelytilat Tukholmassa, Bodaforsissa ja Oslossa. Yksikön logistiikkakeskus ja tilaustenkäsittely sijaitsee Ruotsin Bodaforsissa.

Tulosyksikkö Puola hoitaa Martelan tuotteiden myynnin ja jakelun Puolassa sekä itäisessä Keski-Euroopassa. Puolassa myynti on organisoitu oman myyntiverkoston kautta ja Unkariin on elokuussa 2010 perustettu oma tytäryhtiö ja palvelupiste. Palvelupisteitä Puolassa on yhteensä 7. Tulosyksikön tärkeimmät vientimaat ovat Ukraina, Tsekki ja Slovakia, joissa vakiintuneet jälleenmyyjät vastaavat myynnistä. Tulosyksikön päätoimipaikka on Varsovassa. missä sijaitsee logistiikkakeskus ja hallinto.

(1 000 eur)

Segmenttien liikevaihto	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009
Tulosyksikkö Suomi
ulkoinen	71 780	63 898
sisäinen	140	0
Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja
ulkoinen	18 584	15 834
sisäinen	1 001	457
Tulosyksikkö Puola
ulkoinen	9 289	9 465
sisäinen	28	15
Muut segmentit
ulkoinen	8 739	6 151
sisäinen	15 478	16 464
Liikevaihto yhteensä ulkoinen	108 392	95 348
Segmenttien liiketulos	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009
Tulosyksikkö Suomi	5 024	3 854
Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja	-34	-966

Tulosyksikkö Puola -1 371 -668 Muut segmentit -495 -985 Muut -1 811 -442

Muut segmentit sisältävät P.O. Korhonen Oy:n, Kidex Oy:n sekä tulosyksikkö Internationalin, joka vastaa vientimarkkinoinnista. Muut kohdassa esitetään jakamattomat konsernitoiminnot sekä kertaluonteiset myyntivoitot ja -tappiot.

2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

(1 000 eur)	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009
Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot	27	257
Vuokratuotot	99	322
Julkiset avustukset	35	56
Muut liiketoiminnan tuotot	91	111
Yhteensä	252	746

3. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUNEET KULUT

	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009
Palkat ja palkkiot	-21 838	-20 370
Eläkekulut, maksupohjaiset	-3 364	-3 071
Eläkekulut, etuuspohjaiset	-290	-253
Osakepalkkioina maksettava osuus	-281	-196
Käteisvaroina maksettava osuus	-313	-255
Muut henkilösivukulut	-1 800	-1 843
Henkilöstökulut tuloslaskelmassa	-27 886	-25 988
Luontoisedut	-490	-750
Yhteensä	-28 376	-26 738

Kannustejärjestelmiin liittyviä palkkioita sivukuluineen on kirjattu tulokseen yhteensä -1 460 teur vuonna 2010 ja -607 teur vuonna 2009. Johdon palkat ja palkkiot sekä osakeperusteiset maksut esitetään tarkemmin liitetietokohdassa 31 Lähipiiritapahtumat.

	2 010	2 009
Henkilökunta
Henkilökunta keskimäärin; työntekijät	262	298
Henkilökunta keskimäärin; toimihenkilöt	339	338
Henkilökunta vuoden lopussa	625	606
Henkilökunta Suomessa keskimäärin	451	479
Henkilökunta Ruotsissa keskimäärin	50	59
Henkilökunta Norjassa keskimäärin	3	3
Henkilökunta Tanskassa keskimäärin	1	0
Henkilökunta Puolassa keskimäärin	89	94
Henkilökunta Unkarissa keskimäärin	2	0
Henkilökunta Venäjällä keskimäärin	5	1

Yhteensä 601 636

4. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

(1 000 eur)	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009
Poistot
Aineettomat hyödykkeet	-392	-358
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat	-670	-685
Koneet ja kalusto	-1 049	-1 351
Rahoitusleasingpoistot	-553	-715
Poistot yhteensä	-2 664	-3 109

5. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

Liiketoiminnan muut kulut esitetään kululajeittain.Liiketoiminnan muut kulut sisältävät kaikki varsinaiseen liiketoimintaan kohdistuvat myynnin, markkinoinnin, hallinnon, valmistuksen ja tuotekehityksen kiinteät kulut.

Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyy tilintarkastajan palkkiota tilintarkastuksesta -109 teur (-112 teur 2009), veroneuvonnasta -5 teur (-7 teur 2009) ja muusta -6 teur (-32 teur 2009).

6. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT

Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja -1 836 teur (-2 560 teur 2009)

7. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

(1 000 eur)	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009
Rahoitustuotot
Osinkotuotot muista rahoitusvaroista	0	0
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista	46	131
Valuuttakurssivoitot lainoista ja muista saamisista	40	9
Muut rahoitustuotot	32	0
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen
arvon muutos	14	55
Yhteensä	133	196
Rahoituskulut
Korkokulut korollisista veloista	-272	-484
Valuuttakurssitappiot lainoista ja muista saamisista	-24	-7
Korkojohdannaisten arvon muutokset- ei
suojauslaskennassa	0	0
Muut rahoituskulut	-66	-70
Yhteensä	-362	-561
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-229	-365
Tulosvaikutteisia kurssieroja kirjattu yhteensä
seuraavasti:
Myynnin kurssierot	235	-189
Oston kurssierot	36	1 335
Rahoituserien kurssiero	16	2
Kurssierot yhteensä	287	1 148

8. TULOVEROT

(1 000 eur)	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009
Tilikauden tulovero	-453	-323
Edellisten tilikausien verot	-120	-25
Laskennallisten verojen muutos	127	57
Yhteensä	-446	-291

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla 26% ( 2009 26%) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma.

Tulos ennen veroja	1 084	427
Verot laskettuna kotimaan verokannalla	282	111
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat	-11	0
Edellisten tilikausien verot	120	25
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö	-199	0
Verovapaat tulot	0	-4
Vähennyskelvottomat kulut	45	65
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista	209	94
Verot tuloslaskelmassa	446	291

9. OSAKEKOHTAINEN TULOS

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvan kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

(1 000 eur)	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto	638	137
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo (1000)	4 027	4 030
Laimentamaton osakekohtainen tulos (eur/osake)	0.16	0.03

Yrityksellä ei ole laimentavia instrumenttejä

10. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

	(1 000 eur)		1.1.2010 - 31.12.2010			1.1.2009 - 31.12.2009
	Aineettomat hyödykkeet	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä	Aineettomat hyödykkeet	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	2 935	109	3 044	2 651	45	2 696
Lisäykset	584	1 397	1 981	285	113	398
Vähennykset	0	-255	-255	-81	-49	-130
Kurssierot	72	0	72	80	0	80
Hankintameno 31.12.	3 591	1 251	4 842	2 935	109	3 044
Kertyneet poistot 1.1.	-2 328	0	-2 328	-1 972	0	-1 972
Vähennysten kertyneet poistot	0	0	0	80	0	80
Tilikauden poistot 1.1.- 31.12.	-392	0	-392	-358	0	-358
Kurssierot	-71	0	-71	-78	0	-78
Kertyneet poistot 31.12.	-2 791	0	-2 791	-2 328	0	-2 328
Kirjanpitoarvo 1.1.	607	109	716	679	45	724
Kirjanpitoarvo 31.12.	800	1 251	2 051	607	109	716

11. AINEELLISET HYÖDYKKEET

(1 000 eur)

1.1.2010 - 31.12.2010 Maa-alueet		Rakennukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	74	24 194	29 682	24	403	54 377
Lisäykset	0	94	2 302	0	2 091	4 487
Vähennykset	0	-73	-198	0	-1 500	-1 771
Uudelleen ryhmittelyt	0	0	0	0	0	0
Kurssierot	-6	189	765	0	0	948
Hankintameno 31.12.	68	24 404	32 551	24	994	58 041
Kertyneet poistot 1.1.	0	-17 086	-25 429	0	0	-42 515
Vähennysten kertyneet poistot	0	0	170	0	0	170
Tilikauden poistot 1.1. -31.12.	0	-736	-1 539	0	0	-2 275
Uudelleen ryhmittelyt	0	0	0	0	0	0
Kurssierot	0	-27	-674	0	0	-701
Kertyneet poistot 31.12.	0	-17 849	-27 472	0	0	-45 321
Kirjanpitoarvo 1.1.	74	7 108	4 254	24	403	11 862
Kirjanpitoarvo 31.12.	68	6 555	5 079	24	994	12 721
1.1.2009 - 31.12.2009 Maa-alueet		Rakennukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	99	27 812	43 247	328	339	71 825
Lisäykset	0	127	1 628	0	458	2 213
Vähennykset	-23	-4 535	-15 629	0	-395	-20 582
Uudelleen ryhmittelyt	0	159	148	-307	0	0
Kurssierot Hankintameno 31.12.	-2 74	631 24 194	288 29 682	3 24	1 403	921 54 377
Kertyneet poistot 1.1. Vähennysten	0 0	-19 545 3 829	-38 700 15 613	-120 0	0 0	-58 365 19 442
kertyneet poistot Tilikauden poistot 1.1. -31.12.	0	-743	-2 008	0	0	-2 751
Uudelleen ryhmittelyt	0	-44	-76	120	0	0
Kurssierot	0	-583	-258	0	0	-841
Kertyneet poistot 31.12.	0	-17 086	-25 429	0	0	-42 515
Kirjanpitoarvo 1.1.	99	8 267	4 548	208	339	13 461

	31.12.2010	31.12.2009
Tuotannollisten	3 374	1 177
koneiden ja laitteiden
kirjanpitoarvo

Aineelliset hyödykkeet, rahoitusleasingsopimukset

Aineellisiin hyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksella hankittua omaisuutta seuraavasti:

			1.1.2010 - 31.12.2010			1.1.2009 - 31.12.2009
	Koneet ja kalusto	Rakennukset	Yhteensä	Koneet ja kalusto	Rakennukset	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	2 455	610	3 065	1 835	575	2 410
Lisäykset	146	0	146	620	0	620
Vähennykset	-1	0	0	0	0	0
Kurssierot	0	88	88	0	35	35
Hankintameno 31.12.	2 600	698	3 298	2 455	610	3 065
Kertyneet poistot 1.1.	-1 863	-166	-2 029	-1 207	-108	-1 315
Vähennysten kertyneet poistot	0	0	0	0	0	0
Tilikauden poistot 1.1.-31.12.	-487	-66	-553	-656	-59	-715
Kurssierot	0	-26	-26	0	1	1
Kertyneet poistot 31.12.	-2 350	-258	-2 608	-1 863	-166	-2 029
Kirjanpitoarvo 1.1.	592	444	1 036	628	468	1 096
Kirjanpitoarvo 31.12.	250	440	690	592	444	1 036

Vuonna 2007 on myyty Ruotsin Bodaforsin tehdaskiinteistö ja osa tiloista on vuokrattu takaisin pitkäaikaisella vuokrasopimuksella, joka on luokiteltu rahoitusleasingsopimukseksi.

12. SIJOITUKSET OMISTUSYHTEYSYRITYKSIIN JA OSAKKUUSYHTIÖIHIN

	Emoyhtiön osuus %	Osakkeiden kpl	Osakkeiden nimellisarvo (teur	Osakkeiden kirjanpitoarvo (teur)
Fiota Oy	51	510	1	250

Osakkuusyhtiö Essa Office Systems AG, Sveitsi, purettu 2010

13. SIJOITUSKIINTEISTÖT

Kiinteistö Oy Ylähangan maa-alue on luokiteltu sijoituskiinteistöksi ja sen käypä arvo on 31.12.2010 600 teur (600 teur 2009). Arvon määrittelyyn ei ole käytetty ulkopuolista arvioitsijaa.

14. RAHOITUSVAROJEN JA –VELKOJEN KIRJANPITOARVOT ARVOSTUSRYHMITTÄIN

(1 000 eur)	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja velat	Lainat ja muut saamiset	Myytävissä olevat rahoitusvarat	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat	Tase-erien kirjanpitoarvot	Käypä arvo	Liite
2010 Tase-erät
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Pitkäaikaiset		17			17	17	16
korottomat saamiset
Muut rahoitusvarat			10		10	10	15
Lyhytaikaiset
rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut		19 793				19 793 19 793	19
saamiset
Valuuttatemiinit					0	0	22
Rahasto-osuudet	1 107				1 107	1 107	20
Kirjanpitoarvo	1 107	19 810	10			20 927 20 927
arvostusryhmittäin Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat				3 198	3 198	3 198	25
Muut velat				240	240	240
Lyhytaikaiset
rahoitusvelat
Korolliset velat				2 670	2 670	2 670	25
Koronvaihtosopimukset					0	0	22
Valuuttatemiinit					0	0	22
Ostovelat ja muut velat				18 201		18 201 18 201	27
Kirjanpitoarvo	0			24 309		24 309 24 309
arvostusryhmittäin
2009 Tase-erät Pitkäaikaiset rahoitusvarat Pitkäaikaiset							16
korottomat saamiset
Muut rahoitusvarat			16		16	16	15
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset		13 134				13 134 13 134	19
Valuuttatermiinit	77				77	77	22
Rahasto-osuudet	1 094				1 094	1 094	20
Kirjanpitoarvo	1 171	13 134	16			14 321 14 321
arvostusryhmittäin
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat				3 518	3 518	3 518	25
Lyhytaikaiset
rahoitusvelat
Korolliset velat				5 008	5 008	5 008	25

Koronvaihtosopimukset	22		22	22	22
Valuuttatemiinit	141		141	141
Ostovelat ja muut velat		13 843		13 843 13 843	27
Kirjanpitoarvo	163	22 369		22 532 22 532
arvostusryhmittäin

Käyvät arvot jokaisesta rahoitusvarojen ja - velkojen luokasta on esitetty yksityiskohtaisemmin taulukossa ilmoitetun liitenumeron mukaisessa kohdassa.

Johdannaiset (koronvaihtosopimus ja valuuttatermiinit) on arvostettu käypiin arvoihin, jotka perustuvat tilinpäätöshetken markkinakursseihin. Niihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja käypien arvojen muutokset on kirjattu tulosvaikutteisesti.

15. MUUT RAHOITUSVARAT

(1 000 eur)

Myytävissä olevat sijoitukset	31.12.2010	31.12.2009
Tasearvo kauden alussa	16	17
Vähennykset	-6	-1
Tasearvo kauden lopussa	10	16

Myytävissä olevat sijoitukset sisältää noteeraamattomia osakesijoituksia. Ne on arvostettu hankintamenoon, koska niiden käypää arvoa ei voi luotettavasti arvioida.

16. PITKÄAIKAISET KOROTTOMAT SAAMISET

(1 000 eur) 31.12.2010 31.12.2009

Lainasaamiset 17 0

17. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

(1 000 eur)
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2010 aikana		1.1.2010 Kirjattu tulos laskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Kurssierot	31.12.2010
Laskennalliset verosaamiset
Verotukselliset tappiot	288	73	0	0	361
Muut väliaikaiset erot	0	0	0	0	0
Yhteensä	288	73	0	0	361
Laskennalliset verovelat
Siirtymähetkellä käypään arvoon
arvostetuista rakennuksista	1 201	-86	0	0	1 115
Käyttöomaisuuden kumulatiivinen poistoero	0	0	0	0	0
Eläkevelvoitteet	51	14	0	0	65
Muut väliaikaiset erot	79	18	0	0	97
Yhteensä	1 331	-54	0	0	1 277
Laskennalliset verosaamiset ja - velat yhteensä	-1 043	127	0	0	-916
Netotuksesta johtuen jakautuu taseeseen seuraavasti:
Laskennallinen verosaaminen	262				298
Laskennallinen verovelka	1 305				1 214
Laskennalliset verosaamiset ja - velat yhteensä	-1 043				-916
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2009 aikana		1.1.2009 Kirjattu tulos laskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Kurssierot	31.12.2009

Laskennalliset verosaamiset
Verotukselliset tappiot	424	-136	0	0	288
Muut väliaikaiset erot	0	0	0	0	0
Yhteensä	424	-136	0	0	288
Laskennalliset verovelat
Siirtymähetkellä käypään arvoon
arvostetuista rakennuksista	1 355	-154	0	0	1 201
Käyttöomaisuuden kumulatiivinen	48	-48	0	0	0
poistoero
Eläkevelvoitteet	19	32	0	0	51
Muut väliaikaiset erot	101	-22	0	0	79
Yhteensä	1 523	-192	0	0	1 331
Laskennalliset verosaamiset ja - velat yhteensä	-1 099	56	0	0	-1 043

Laskennallinen verosaaminen	304	262
Laskennallinen verovelka	1 403	1 305
Laskennalliset verosaamiset ja -	-1 099	-1 043
velat yhteensä

Laskennallisia saamisia ei ole kirjattu verotuksellisista tappioista, joita ei todennäköisesti voida hyödyntää tulevaisuudessa verotettavaa tuloa vastaan. Tällaisia tappiota oli vuoden 2010 tulokset huomioon otettuna n. 10,3 meur. Näillä tappiolla ei tämän hetkisten tietojen mukaan ole vanhenemisaikaa.

18. VAIHTO-OMAISUUS

(1 000 eur)	31.12.2010	31.12.2009
Aineet ja tarvikkeet	7 981	6 905
Keskeneräiset tuotteet	1 047	894
Valmiit tuotteet	1 398	1 604
Ennakkomaksut	22	4
	10 449	9 408

Vaihto-omaisuuden arvoa on alennettu epäkurantin omaisuuden osalta -1 652 teur (-1 522 teur vuonna 2009).

19. LYHYTAIKAISET MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET

(1 000 eur)	31.12.2010	31.12.2009
Myyntisaamiset	19 329	12 419
Lainasaamiset	74	95
Siirtosaamiset
Henkilöstökuluista	148	267
Rojalteista	19	50
Korkotuotoista	0	0
Johdannaisista	0	77
Muista rahoitussaamisista	-23	36
Menoennakoista	112	71
Muista	134	196
Siirtosaamiset yhteensä	390	697
Tuloverosaamiset	0	0
Saamiset yhteensä	19 793	13 211

Myyntisaamisten ja muiden kuin johdannaisiin perustuvien saamisten kirjanpitoarvojen arvioidaan vastaavan käypää arvoa.

20. KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI KIRJATTAVAT RAHOITUSVARAT

(1 000 eur)	31.12.2010	31.12.2009
Rahasto-osuudet	1 107	1 094

MARTELA TILINPÄÄTÖS 2010

21. RAHAVARAT

(1 000 eur)	31.12.2010	31.12.2009
Käteinen raha ja pankkitilit	8 842	11 211
Talletukset	300	7 000
	9 142	18 211

22. JOHDANNAISSOPIMUKSET

Martela käyttää johdannaisia taloudelliseen suojautumiseen, mutta ei sovella IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa.

Konserni on suojannut osittain ennakoitujen tulojen ja menojen yhteensovittamisen jälkeen jäävää valuuttojen nettopositiota 3-12 kk pituisilla valuuttatermiineillä.

Johdannaissopimuksien nimellisarvot	2010 Voimassaoloaika			2009 Voimassaoloaika
	< 1 vuosi1-6 vuotta		Yhteensä	< 1 vuosi 1-6 vuotta		Yhteensä
Koronvaihtosopimukset, teur	0	0	0	1 141	0	1 141
Valuuttatermiinit, teur	0	0	0	2 536	0	2 536
Käyvät arvot	2010 Voimassaoloaika			2009 Voimassaoloaika
	< 1 vuosi1-6 vuotta		Yhteensä	< 1 vuosi 1-6 vuotta		Yhteensä
Koronvaihtosopimukset, teur	0	0	0	-22	0	-22
Valuuttatermiinit, teur	0	0	0	-64	0	-64
	0	0	0	-86	0	-86

Johdannaisten käyvät arvot sisältyvät lyhytaikaisiin siirtosaamisiin ja -velkoihin. (Ks. liitetiedot kohta 14)

23. OMAA PÄÄOMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Osakepääoma

Maksettu kaupparekisteriin merkitty osakepääoma on 7.000.000 eur. Yhtiöjärjestyksen mukainen enimmäispääoma on 14.000.000 eur ja vähimmäispääoma on 3.500.000 eur. Osakkeen kirjanpidollinen vasta -arvo on 1.68 eur. K-osakkeilla on yhtiökokouksessa 20 ääntä ja A-osakkeilla 1 ääni. Molemmilla osakesarjoilla on samat osinko-oikeudet.

Osakepääoman muutokset	Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kpl	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Omat osakkeet	Omat osakkeet Osakepalkkio järjestelmä	Yhteensä
01.01.2009	3 983 618	7 000	1 116	-721	-889	6 506
Osakepalkkiojärjestelmää varten hankitut osakkeet *	0				0	0
Luovutetut osakkeet *	48 055				411	411
Palautuneet osakkeet	-1 398					0
Osakeanti	0	0	0	0		0
31.12.2009	4 030 275	7 000	1 116	-721	-478	6 917
Osakepalkkiojärjestelmää varten hankitut osakkeet *	0				0	0
Luovutetut osakkeet *	0				0	0
Palautuneet osakkeet	-2 892				-12	-12
Osakeanti	0	0	0	0		0
31.12.2010	4 027 383	7 000	1 116	-721	-490	6 905

Martela Oyj omistaa 67 700 kpl A-sarjan osaketta ja ne on ostettu 10.65 euron keskihintaan. Omien osakkeiden määrä vastaa 1.6 % kaikista osakkeista ja 0.4 % kaikista äänistä.

* Osakepalkkiojärjestelmään liittyvien osakkeiden hankinta ja järjestelmän hallinnointi on ulkoistettu ulkopuoliselle palveluntuottajalle Evli Alexander Management Oy:lle. Osakkeet ovat Evli Alexander Management Oy:n omaisuutta kunnes osakkeet kannustinjärjestelmän puitteissa luovutetaan avainhenkilöille. Menettelyn juridisesta muodosta riippumatta ne on vuonna 2009 ja vuonna 2010 konsernitilinpäätöksessä käsitelty omassa pääomassa ikään kuin Martela olisi hankkinut omia osakkeita. Järjestelmään liittyviä jakamattomia osakkeita on 31.12.2010 jäljellä 60.517 kpl.

Oman pääoman muuntoerot sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot ja ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen sijoitusten muuntoerot. Muut rahastot koostuvat vararahastoista.

Konsernin emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2010 ovat yhteensä 35 634 971,89 €.

24. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Martelan hallitus on 14.2.2007 päättänyt ottaa käyttöön osakepalkkiojärjestelmän osaksi yhtiön avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Osakepalkkiojärjestelmä tarjoaa kohderyhmälle mahdollisuuden saada palkkiona Martelan osakkeita kolmelta erilliseltä ansaintajaksolta niille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Hallitus päättää kriteerit ja niille asetettavat tavoitteet sekä kullekin henkilölle hänen enimmäispalkkionsa määrän vuosittain erikseen kullekin ansaintajaksolle. Ansaintajaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen määrää sen, kuinka suuri osa enimmäispalkkiosta maksetaan avainhenkilöille. Ansaintajaksot olivat kalenterivuodet 2007, 2008 ja 2009.

Ansaintajaksolle 2008 myönnettiin enintään 106.064 osaketta vastaava määrä osakkeiden ja rahan yhdistelmänä: 49.850 osaketta ja 56.214 osakkeen arvosta rahana. Maksettavan palkkion määrä ansaintajaksolla 2008 on sidottu konsernin liikevoittoon (€ ; painoarvo 70 %) ja konsernin liikevaihtoon (€ ; painoarvo 30%). Enimmäismäärästä maksettiin lopulta 96,4% ja avainhenkilöille siirrettiin 20.4.2009 yhteensä 48.055 osaketta, minkä lisäksi yhtiö maksoi osakkeista aiheutuvat verot ja veroluonteiset maksut.

Ansaintajaksolle 2009 myönnettiin enintään 106.064 osaketta vastaava määrä osakkeiden ja rahan yhdistelmänä: 49.850 osaketta ja 56.214 osakkeen arvosta rahana. Maksettavan palkkion määrä ansaintajaksolla 2009 on sidottu konsernin liikevoittoon. Ansaintaehtoja ei saavutettu eikä osakkeita jaettu.

Martelan hallitus on 9.2.2010 päättänyt ottaa käyttöön uuden osakepalkkiojärjestelmän osana yhtiön avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Osakepalkkiojärjestelmä tarjoaa kohderyhmälle mahdollisuuden saada palkkiona Martelan osakkeita yhdelta yhden ja/tai yhdeltä kolmen kalenterivuoden pituiselta ansaintajaksolta niille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen määrää sen, kuinka suuri osa enimmäispalkkiosta maksetaan avainhenkilölle. Hallitus päättää ansaintajakson alkaessa ansaintajaksolle asetettavista kriteereistä ja niille asetettavista tavoitteista. Järjestelmästä maksettavan palkkion määrä ansaintajaksolla 2010 sidottiin konsernin liikevoittoon (EBIT). Järjestelmän palkkio maksetaan avainhenkilöille ansaintajakson päättymisen jälkeen osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Rahaa maksetaan se määrä, joka tarvitaan jaettavista osakkeista aiheutuviin veroihin ja veronluontoisiin maksuihin osakkeiden antamishetkellä. Palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy ennen ansaintajakson päättymistä. Ansaituilla osakkeilla on pakollinen omistus 3 vuotta osakepalkkion käyttöönotosta.

Ansaintajaksot ovat 2010 ja 2010-2012. Järjestelmässä annetaan palkkiona enintään 80.000 osaketta joista enintään 24.000 osaketta 2010 ansaintajaksolta ja rahaa maksetaan enintään se määrä, joka tarvitaan palkkioista avainhenkilöille aiheutuviin veroihin ja veronluonteisiin maksuihin palkkion maksuhetkellä.

Osakepalkkiojärjestelmän perustiedot ja tilikauden tapahtumat on koottu seuraavaan taulukkoon:

Osakepalkkiojärjestelmän perustiedot

	Ansaintajakso	Ansaintajakso
	2010	2010-2012
Myöntämispäivä	9.2.2010	9.2.2010
Järjestelyn luonne	Osakkeita ja rahaa	Osakkeita ja rahaa
Kohderyhmä	Avainhenkilöt	Avainhenkilöt
Osakepalkkioita osakkeina enintään kpl	24 000	80 000
Osakepalkkioita vastaava määrä käteistä	27 064	90 213
(kpl osakkeita enint.)
Ansaintajakso alkaa, pvm	1.1.2010	1.1.2010
Ansaintajakso päättyy, pvm	31.12.2010	31.12.2012
Osakkeiden vapautuminen, pvm	1.1.2013	1.1.2013
Oikeuden syntymäehdot	EBIT	EBIT

	Työssäoloaika	Työssäoloaika
Osakeomistusvelvollisuus, vuotta	2	0
Jäljellä oleva sitovuusaika, vuotta	2.0	2.0
Henkilöitä (31.12.2010)	9	9

* Osakepalkkion käteisosuus, jota käsitellään IFRS 2 -standardin mukaisena osakeperusteisena kuluna

Tilikauden 2010 tapahtumat			Ansaintajakso 2010			Ansaintajakso 2010-2012
Bruttomäärät**	1.1.2010	Tilikauden muutos, kpl	31.12.2010	1.1.2010	Tilikauden muutos, kpl	31.12.2010
Myönnetyt palkkiot (osake+raha) osakkeina
ilmaistuna	0	51 064	51 064	0	170 213	170 213
Palautuneet osakkeet	0	4 532	4 532	0	15 106	15 106
Maksetut osakkeet	0	0	0	0	0	0
Rauenneet osakkeet	0	0	0	0	0	0

** Määrät sisältävät osakejärjestelmän puitteissa myönnetyn rahaosuuden (osakkeina)

Käyvän arvon määrittäminen

Osakepalkkio arvostetaan käypään arvoon myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan oikeuden syntymisjakson ajan. Oikeuden syntymisehdot otetaan huomioon osakkeiden lukumäärissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus sitovuusajan lopussa. Arviota oikaistaan tarvittaessa jokaisena raportointiajankohtana. Koska osakepalkkio maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä, jakautuu palkkion käyvän arvon määrittäminen IFRS 2 -standardin mukaisesti kahteen osaan: osakkeina selvitettävään ja käteisenä selvitettävään osuuteen. Osakkeina selvitettävä osuus kirjataan omaan pääomaan ja käteisenä selvitettävä maksu vieraaseen pääomaan.

Osakeperusteisten maksujen käypä arvo palkkion myöntämishetkellä oli Martelan osakkeen kurssi palkkion myöntöhetkellä vähennettynä ansaintajaksolla odotettavissa olevilla osingoilla. Vastaavasti käteisenä selvitettävän maksuosuuden käypää arvoa tarkistetaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä ansaintajakson päättymiseen tai palkkion maksuun asti ja velan käypä arvo muuttuu täten Martelan osakkeen hinnan mukaisesti. Osakepalkkiojärjestelmistä aiheutuva kirjaus omassa pääomassa oli tilikauden päättyessä 281 227 euroa (2009: 195 823 euroa) ja osakepalkkion käteisosuus vieraassa pääomassa 313 357 euroa (2009: 255 091 euroa). Osakepalkkiojärjestelmistä kuluvaikutus tilikaudella oli 594 584 euroa (2009: 450 915), josta ansaintavuoden 2008 kuluosuus on 88 217 euroa.

Tilikaudella 2010 voimassaolleiden osakepalkkioiden käyvän arvon keskeiset parametrit:

Osakepalkkion käyvän arvon laskenta	Ansaintajakso 2010	Ansaintajakso 2010-2012
Myönnetyt palkkiot (osake+raha) osakkeina ilmaistuna, kpl	51 064	170 213
Osakkeen kurssi myöntämishetkellä	7,34 €	7,34 €
Oletetut osingot	0,45 €	1,35 €
Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä ***	6,89 €	5,99 €
Osakkeen kurssi tilinpäätöshetkellä	7,77 €	7,77 €
Palautuvien oletus ennen jakoa	8.9 %	8.9 %
Palautuvien oletus sitovuusaikana	0.0 %	0.0 %
Ansaintakriteerien toteumaoletus	100 %	50 %
Osakepalkkion käypä arvo myöntämishetkellä, €	351 830 €	1 019 574 €
Osakepalkkion käypä arvo 31.12.2010, €	342 289 €	537 678 €
Vaikutus tilikauden 2010 tulokseen	250 755 €	152 819€

*** Osakkeen kurssi myöntämishetkellä vähennettynä ansaintajaksolla odotettavissa olevilla osingoilla.

25. KOROLLISET VELAT

(1 000 eur)	31.12.2010	31.12.2009
Pitkäaikainen
Pankkilainat	2 629	2 864
Eläkelainat	0	0
Rahoitusleasingvelat	569	654
Yhteensä	3 198	3 518
Lyhytaikainen
Pankkilainat	2 421	4 483
Eläkelainat	0	0
Käytetyt pankkitililimiitit	0	0
Rahoitusleasingvelat	249	524
Yhteensä	2 670	5 008

Velkojen kirjanpitoarvojen arvioidaan vastaavan käypää arvoa. Diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen.

Pankkilainojen ja eläkelainojen vakuutena on kiinteistökiinnityksiä ja rahoituslaitosten antamia takauksia sekä vähäiseltä osin pantattuja osakkeita, jotka kohdistuvat yhtiön omistamiin asunto-osakkeisiin.

	31.12.2010	31.12.2009
Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat
Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
Yhden vuoden kuluessa	415	624
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua	661	849
Yli viiden vuoden kuluttua	220	358
	1 296	1 831
Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien nykyarvo
Yhden vuoden kuluessa	249	525
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua	460	486
Yli viiden vuoden kuluttua	109	167
	818	1 178
Liittyy pääosin pitkäaikaiseen kiinteistön vuokrasopimukseen	478	653

Rahoitusleasingvelkojen keskikorko oli vuonna 2010 4,5% ja vuonna 2009 4,64%.

Rahalaitoslainojen lainaehdot

Konsernin pankkilainat ovat vaihtuva- ja kiinteäkorkoisia. Konsernin keskimääräinen korkoprosentti on 2,91 % (3,66 % vuonna 2009). Lainojen lyhennysosuudet esitetään tarkemmin liitetietokohdassa 28 Rahoitusriskien hallinta

26. ELÄKEVELVOITTEET

Ulkomaisten yritysten eläkejärjestelyt on tehty paikallisten säännösten mukaisesti, jotka on luokiteltu maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Lisäksi kotimaassa konsernilla on yksi lisäeläkejärjestely, joka on luokiteltu etuuspohjaiseksi järjestelyksi.

Seuraavassa esitetään konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vaikutus konsernin tulokseen ja taseeseen IAS 19 -standardin mukaisesti laskettuna.

Taseen etuuspohjainen eläkevelka määräytyy seuraavasti:	1.1.2010 - 31.12.2010	1.1.2009 - 31.12.2009
Rahastoimattomien velvotteiden	0	0
nykyarvo
Rahastoitujen velvotteiden nykyarvo	2 345	1 493
Varojen käypä arvo	-1 681	-1 182
Ali-/Ylikate	664	311
Kirjaamattomat
vakuutusmatemaattiset
voitot (-) ja tappiot (+)	-914	-508
Kirjaamattomat takautuvaan
työsuoritukseen
perustuvat menot	0	0
Eläkesaaminen taseessa	-250	-197
Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu määräytyy seuraavasti:
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	167	118
Korkomenot	83	81
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto	-65	-68
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+)	42	19
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot	0	0
Tappiot/voitot järjestelyn	0	0
supistamisesta
Yhteensä	227	150
Toteutunut tuotto (teur)	219	-76
Velvoitteen nykyarvon muutokset ovat seuraavat:
Rahastoitujen velvotteiden nykyarvo tilikauden alussa	1 493	1 185
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat	167	118
menot
Korkomenot	83	81
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+)	602	109
Tappiot/voitot järjestelyn supistamisesta	0	0
Maksetut etuudet	0	0

Rahastoitujen velvotteiden nykyarvo tilikauden lopussa	2 345		1 493
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset ovat seuraavat:
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden alussa	1 182		983
Varojen odotettu tuotto	65		68
Vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (-)	154		-144
Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn	280		275
Tappiot/voitot järjestelyn supistamisesta	0		0
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden lopussa	1 681		1 182
Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset etuuspohjaisissa järjestelyissä:
Diskonttauskorko	4%		5%
Varojen odotettu tuotto	4%		5%
Palkankorotusolettamus	3.3%		3.3%
Eläkkeiden korotusolettama	1.75%		1.75%
Inflaatio-olettama	2%		2%
Velvoitteiden nykyarvot ja käyvät arvot:	31.12.2010	31.12.2009	31.12.2008	31.12.2007	31.12.2006
Velvoitteen nykyarvo	2345	1493	1185	1033	954
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	-1681	-1182	-983	-776	-759
Ali-/Ylikate	664	311	202	257	195
Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyyn kuuluviin varoihin	-71	-319	120	-170	-42
Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyn velkoihin	200	-198	196	81	-138

Konserni ennakoi maksavansa järjestelyyn kuuluvaa maksua 286 teur vuonna 2011. Järjestelyn varoista ei ole saatavissa erittelyä.

27. LYHYTAIKAISET KOROTTOMAT VELAT

(1 000 eur)	31.12.2010	31.12.2009
Saadut ennakot	636	267
Ostovelat	7 308	5 842
Siirtovelat
Henkilöstökulujen siirtovelat	3 916	3 221
Johdannaiset	0	163
Korot	28	69
Muut rahoituskulut	0	0
Rojaltyt	208	243
Menojäämät	1 150	1 112
Muu siirtovelat	443	253
Siirtovelat yhteensä	5 745	5 061
Verovelat	199	13
Muut lyhytaikaiset velat	4 312	2 823
	18 201	14 006

28. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Rahoitusriskeillä tarkoitetaan odottamattomia poikkeamia, jotka johtuvat valuutoista, maksuvalmiudesta, asiakkaan maksukyvystä, sijoituksista sekä koroista. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa yhtiölle riittävä rahoitus kustannustehokkaasti ja vähentää rahoitusmarkkinoiden muutosten haitallisia vaikutuksia konsernin varallisuuteen. Riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus, ja rahoitusriskien käytännön toteutuksesta vastaa konsernin emoyhtiön taloushallinto.

Markkinariski

Markkinariski koostuu seuraavista kolmesta riskistä: valuuttariski, käyvän arvon korkoriski ja hintariski. Niistä johtuvat valuuttakurssien, markkinakorkojen tai markkinahintojen vaihtelut voivat aiheuttaa muutoksen rahoitusinstrumenttien arvoissa ja siten näillä muutoksilla voi olla vaikutus konsernin tulokseen, taseeseen ja rahavirtoihin. Konserni ei sovella IAS 39 mukaista suojauslaskentaa.

Valuuttariski

Konsernilla on toimintaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä, Puolassa, Tanskassa ja Unkarissa ja se on alttiina valuuttariskeille, joita syntyy konsernin sisäisestä kaupasta, viennistä ja tuonnista, ulkomaisten tytäryhtiöiden rahoituksesta ja valuuttamääräisistä omista pääomista. Transaktioriski kuvaa sitä vaikutusta, joka syntyy, kun tietyn ajankohdan valuuttakursseilla tehdyn sopimuksen kassavirrat toteutuvat muuttuneilla kursseilla. Translaatioriski kuvaa sitä vaikutusta, joka syntyy, kun emoyhtiön ulkomaisiin tytäryhtiöihin sijoittamien pääomien, vuositulosten ja lainojen arvot muuttuvat valuuttakurssivaihtelujen seurauksena.

Transaktioriski

Merkittävimmät kaupalliset valuutat ovat EUR, SEK, NOK ja PLN. SEK, NOK, RUB, PLN ja DKK valuuttapositioita tarkastellaan pääsääntöisesti puolenvuoden tähtäimellä. Konsernin politiikkana on suojata ennakoitujen tulojen ja menojen yhteensovittamisen jälkeen jäljelle jäävää nettopositiota. Suojausinstrumentteina käytetään pääsääntöisesti 3-12 kk pituisia valuuttatermiinejä. Konserni ei sovella suojauslaskentaa.

Translaatioriski

Merkittävimmät translaatioriskit aiheutuvat Ruotsissa, Puolassa, Venäjällä, Tanskassa ja Unkarissa sijaitsevien tytäryhtiöiden pääomista ja lainoista emoyhtiöltä jotka sisällöltään ovat rinnastettavissa omaan pääomaan. Yhtiö suojautuu valikoidusti translaatioriskiltä käyttämällä valuuttalainoja ja -optioita. Suojauspäätökset perustuvat kunkin valuutan arvioituun vaikutukseen konsernin tulokseen, kassavirtaan, omaan pääomaan sekä suojauskustannukseen. Tilinpäätöshetkellä ei ole voimassaolevia suojauksia.

Seuraavassa taulukossa on esitetty instrumenteittain ja valuutoittain altistuminen valuuttariskille.

Altistuminen valuuttariskille instrumenteittain ja valuutoittain 31.12.2010 (teur)

	EUR	SEK	PLN	NOK
Myyntisaamiset	65	1 421	1 908	368
Ostovelat	-202	-216	-4	-15
Valuuttatermiinit		0		0
Yhteensä	-137	1 205	1 904	353

Altistuminen valuuttariskille instrumenteittain ja valuutoittain 31.12.2009 (teur)

	EUR	SEK	PLN	NOK
Myyntisaamiset	184	2 343	1 630	804

Ostovelat	-384	-421	-7	-1
Valuuttatermiinit		0		2 390
Yhteensä	-200	1 922	1 623	3 193

Muiden valuuttojen vaikutus on vähäinen.

Herkkyysanalyysi valuuttakurssiriskille

Seuraavassa taulukossa on esitetty miten 10 % valuuttakurssimuutos 31.12 vaikuttaisi keskimäärin yhtiön tulokseen ja pääomaan 2010 (2009). Laskelma perustuu oletuksiin että kaikki muut muuttujat pysyvät samoina.

Herkkyysanalyysi valuuttakurssiriskeille (teur)	Muutosvaikutus omaan pääomaan	Muutosvaikutus tulokseen
31.12.2010
EUR	0	+/- 14
SEK	0	+/- 121
PLN	0	+/- 190
NOK	0	+/- 35

Herkkyysanalyysi valuuttakurssiriskeille (teur)	Muutosvaikutus omaan pääomaan	Muutosvaikutus tulokseen
31.12.2009
EUR	0	+/- 20
SEK	0	+/- 193
PLN	0	+/- 162
NOK	0	+/- 319

Korkoriski

Konsernin korkoriski liittyy konsernin lainasalkkuun sekä kassareservin arvonmuutoksiin korko-vaihtelujen seurauksena. Lainakannasta noin puolet on kiinteäkorkoista ja noin puolet vaihtuvakorkoista. Lainojen duraatio on noin puolella lainoista 6 kk ja lopuilla välillä 2-3 vuotta. Konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää koronvaihtosopimuksia. Ylimääräiset kassavarat sijoitetaan sekä lyhyen että pitkän koron rahastoihin.

Konserni sijoittaa ylimääräiset varat lyhytaikaisiin pankkitalletuksiin yhteistyöpankeissa sekä likvideihin alhaisen riskin korkorahastoihin jotka perustuvat valtioiden velkasitoumuksiin ja yritystodistuksiin.

Sijoituksia on tehty korkorahastoihin, joiden arvot määräytyvät toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerauksien pohjalta. Nämä käyvän arvon muutokset kirjataan tilinpäätöksen yhteydessä tuloslaskelmaan.

Seuraavassa taulukossa esitetään konsernin rahoitusinstrumenttien jako kiinteäkorkoiseen ja vaihtuvakorkoiseen tilinpäätöspäivänä.

Rahoitusinstrumentit (teur)	31.12.2010	31.12.2009
Kiinteäkorkoinen
Rahoitusvelat ml. johdannaiset	817	1 200
Vaihtuvakorkoinen
Rahoitusvelat	5 051	7 348
Yhteensä	5 868	8 548

Herkkyysanalyysi korkoriskille

1 % koronnousun muutosvaikutus tulokseen ja pääomaan tilinpäätöspäivänä 31.12. Koronlaskulla olisi ollut samansuuruinen päinvastainen vaikutus.

Herkkyysanalyysi korkoriskille (teur)	Muutosvaikutus	Muutosvaikutus
	omaan pääomaan	tulokseen

Rahoitusvelat
Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit	0	-50
Johdannaiset
Koronvaihtosopimukset	0	0

Herkkyysanalyysi korkoriskille (teur)	Muutosvaikutus omaan pääomaan	Muutosvaikutus tulokseen
31.12.2009
Rahoitusvelat
Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit	0	-85
Johdannaiset
Koronvaihtosopimukset	0	+12

Hintariski

Rahoitusinstrumentit

Rahavaroihin kuuluviin myytävissä oleviin osakkeisiin ei arvioida liittyvän hintariskiä jälleenmyynnistä. Näiden kirjanpitoarvo on alkuperäinen hankintahinta ja niiden tämän hetkinen myyntihinta on arvioitu korkeammaksi kuin ostohinta. Osakkeet ovat noteeraamattomia osakkeita ja niitä ei arvosteta käypää arvoon.

Luottoriski

Luottoriski syntyy siitä mahdollisuudesta että vastapuoli jättää sopimuksen mukaiset maksuvelvoitteensa täyttämättä. Riskin suuruus määräytyy näin ollen vastapuolen luottokelpoisuuden mukaan. Luottoriskin hallinnan tavoitteena on minimoida tappiot, jotka syntyvät vastapuolen jättäessä velvoitteensa suorittamatta.

Konsernin politiikka määrittelee asiakkaiden, sijoitustransaktioiden ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoituspolitiikan.Konserniyhtiöiden myyntisaatavien kierto ja ikärakenne raportoidaan kuukausittain ja seurataan mm. emoyhtiön taloushallinnon toimesta.

Martelan hallitus vahvistaa luottoriskien hallinnan periaatteet. Riskienhallinta toimii organisaatiolle myönnettyjen valtuuksien kautta.

Yhtiön myynti- ja muihin saamisiin liittyviä luottoriskejä minimoidaan lyhyillä maksuehdoilla, tehokkailla perintätoimilla ja huomioimalla vastapuolen luottokelpoisuus. Hankintasopimusta käytetään silloin kun asiakasyritys on tuntematon ja siitä saatavat luottotiedot eivät ole riittävät. Hankintasopimuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä sopimusta, jolla varmistetaan tilauksesta syntyvät saatavat pidättämällä omistusoikeus Martela Oyj:llä kunnes asiakas on maksanut kauppahinnan kokonaisuudessaan. Hankintasopimusta käytetään vain kotimaan kaupassa. Asiakkaalta voidaan myös vaatia ennakkomaksu ennen myytyjen tuotteiden luovuttamista, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi asiakkaaseen liittyvä potentiaalinen luottoriski huomioon ottaen. Vastapuolelle voidaan myös myöntää luottolimiittejä. Vanhojen asiakkaiden luottokelpoisuutta seurataan säännöllisesti maksukäyttäytymishistoriaa sekä luottoluokituksia avuksi käyttäen.

Asiakkaan luottokelpoisuuden perusteella voidaan joiltakin asiakkailta vaatia vakuuksia ja esim. viennissä voi tulla kysymykseen vahvistettu peruuttamaton remburssi.

Rahoitusvarojen kirjanpitoarvo vastaa luottoriskin maksimimäärää.

Rahoitusvarojen luottoriskin maksimimäärä tilinpäätöspäivänä 31.12 on esitetty alla olevassa taulukossa:

Rahoitusvarojen luottoriskin maksimimäärä (teur)	2010	2009
Myytävissä olevat rahoitusvarat	10	16
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahavarat	1 107	1 171
Lainat ja muut saamiset	19 793	13 065
Rahavarat	9 142	18 211
Yhteensä	30 052	32 463

Konsernin myyntisaamisten ikäjakauma tilinpäätöspäivänä 31.12 on esitetty seuraavassa taulukossa.

Myyntisaamisten ikäjakauma (teur)	2010	2009
Erääntymättömät	15 861	11 008

Erääntynyt 1-30 päivää	2 881	993
Erääntynyt 31-60 päivää	183	217
Erääntynyt yli 60 päivää	404	201
Yhteensä	19 329	12 419

Myyntisaamisten luottoriskin maksimimäärä tilinpäätöspäivänä 31.12 niiden maantieteellisen sijainnin mukaan.

Myyntisaamisten maantieteellinen aluejakauma (teur)	2010	2009
Suomi	13 048	8 269
Skandinavia	3 574	2 652
Euroopan maat	2 551	1 427
Muut alueet	156	71
Yhteensä	19 329	12 419

Myyntisaamisten luottoriskikeskittymät ovat vähäisiä.

Maksuvalmiusriskit

Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Lisäksi konsernissa ylläpidetään jatkuvasti riittävät likvidit varat tehokkaiden kassanhallintaratkaisujen kuten kassareservin ja luottotililimiittien avulla. Jälleenrahoitusriskiä hallitaan hajauttamalla lainojen ja luottolimiittien maturiteettia oletetun kassavirran mukaisesti sekä käyttämällä rahoitustoiminnassa useita pankkeja.

Rahavarat kauden lopussa olivat 10 249 teur ja käyttämättömät luottolimiitit 1.925 teur.

Velat ja maksut erääntyvät seuraavasti:

Velat ja maksut erääntyvät seuraavasti:

	2011	2012	2013	2014	2015	myöhemmin	Yhteensä
Pankkilainat	2 421	2 121	508	0	0	0	5 050
Eläkelainat	0	0	0	0	0	0	0
Rahoitusleasingvelat	249	187	95	95	82	110	818
Ostovelat	7 308	0	0	0	0	0	7 308
Luottolimiitti	0	0	0	0	0	0	0
Lainojen korko- ja takausmaksut	119	62	9	0	0	0	190
Yhteensä	10 097	2 370	612	95	82	110	13 366
Annetut takaukset*	176	176	176	176	176	218	1 098
Johdannaisvelat	0						0
Yhteensä	10 273	2 546	788	271	258	328	14 464

* Emoyhtiön kolmannelle

osapuolelle antamat takaukset tytäryhtiöiden vuokrista

Pääomarakenteen hallinta

Konsernin tavoitteena pääomarakenteen hallinnassa on varmistaa tehokas pääomarakenne, joka varmistaa konsernin toimintaedellytykset pääomamarkkinoilla kaikissa olosuhteissa volatilisuudesta riippumatta. Yhtiön hallitus arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti. Konserni seuraa pääomarakenteensa kehitystä omavaraisuusasteella. Konsernin pääomahallintaan ei kohdistu ulkoisia vaatimuksia kuten esim. kovenantteja. Omavaraisuusasteen laskentakaava on esitetty seuraavassa taulukossa.

Pääoman hallinnassa seurattava keskeinen tunnusluku: omavaraisuusaste

Omavaraisuusaste	31.12.2010	31.12.2009
Oma pääoma	31 167	31 762
Taseen loppusumma - saadut ennakot	56 053	55 331

Omavaraisuusaste %	55.6	57.4

(1000eur)

31.12.2010	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvirtoihin kuuluvat erät	0	0	0	0
Johdannaissaamiset	0	0	0	0
Yhteensä	0	0	0	0
Johdannaisvelat	0	0	0	0
Yhteensä	0	0	0	0

Taso 1. Täysin samanlaisille varoille tai veloille toimivilla markkinoilla noteeratut käyvät arvot

Taso 2. Käyvät arvot, jotka määritetty käyttäen syöttötietoina muita kuin tason 1 noteerattuja hintoja, jotka ovat todennettavissa varoille tai veloille, joko suoraan (esim. hintoina tai välillisesti (esim. johdettuna hinnoista)

Taso 3. Käyvät arvot määritetty käyttäen varoille ja veloille syöttötietoja, jotka eivät perustu todennettavissa oleviin markkinatietoihin.

29. MUUT VUOKRASOPIMUKSET

(1 000 eur)	31.12.2010	31.12.2009
Ei- purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettava vähimmäisvuokrat
Yhden vuoden kuluessa	4 511	2 966
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	3 575	5 005
Yli viiden vuoden kuluttua	0	0
	8 086	7 971

Konserni on vuokrannut useat käyttämänsä toimistotilat. Vuokrasopimusten pituudet ovat yhdestä kymmeneen vuoteen ja normaalisti niihin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Vuoden 2010 tuloslaskelmaan sisältyy muiden vuokrasopimusten perusteella maksettuja vuokria -3 862 teur (2009 -3 367 teur).

30. ANNETUT PANTIT JA VASTUUSITOUMUKSET

(1 000 eur)	31.12.2010	31.12.2009
Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä
Pankkilainat	5 050	7 347
Annetut kiinteistökiinnitykset	7 849	7 849
Annetut yrityskiinnitykset	7 046	6 627
Pantatut osakkeet	4	4
Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä	14 899	14 480
Muut annetut vakuudet
Takaukset vuokran vakuudeksi	235	106
Muiden puolesta annetut vakuudet
Takaukset	0	0
Takaisinostovastuut	150	150

31. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Konsernin emoyhtiö- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat:

	Kotimaa	Omistusosuus (%)	Osuus äänivallasta
		31.12.2010	(%) 31.12.2010
Emoyhtiö
Martela Oyj	Suomi
Tytäryhtiöt
Kidex Oy	Suomi	100	100
P.O. Korhonen Oy	Suomi	100	100
Kiinteistö Oy Ylähanka	Suomi	100	100
Martela AB, Bodafors	Ruotsi	100	100
Aski Avvecklingsbolag AB, Malmö	Ruotsi	100	100
Martela AS, Oslo	Norja	100	100
Martela Sp.z o.o., Varsova	Puola	100	100
000 Martela, Moskova	Venäjä	100	100
000 Martela SP, Pietari	Venäjä	100	100
Martela A/S, Kööpenhamina	Tanska	100	100
Irodabutor Martela Kft., Budapest	Unkari	100	100

Martela-konsernin lähipiiriin kuuluvat toimitusjohtaja, hallituksen jäsenet ja konsernin johtoryhmä. Yhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistavat yhteensä Martela Oyj:n osakekannasta 8,9 % ja äänivallasta 17,3 %.

Johdon työsuhde-etuudet (1 000 eur):	2010	2009
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	1 294	1 168
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	87	58
Osakeperusteiset etuudet	446	308
	1 827	1 534
Palkat ja palkkiot	2010	2009
Hallituksen jäsenet	101	90
Toimitusjohtaja	278	224
Konsernin johtoryhmän jäsenet (ei sis. toimitusjohtajan palkkaa)	1 361	1 162

Hallituksen jäsenille on maksettu palkkioita seuraavasti:

Heikki Ala-Ilkka	30	30
Pekka Martela	15	15
Jaakko Palsanen	15	15
Jori Keckman	15	15
Tapio Hakakari	15	15
Pinja Metsäranta	11	0
	101	90

Hallituksen jäsenyyteen perustuvia palkkioita ei makseta yhtiön palveluksessa olevilla jäsenille

Toimitusjohtaja on oikeutettu halutessaan siirtymään täysimääräiselle eläkkeelle täytettyään 60 vuotta.

Eläke-etuus sisältyy etuusjärjestelypohjaisiin kuluihin, jotka on esitetty kohdassa 4. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on puolin ja toisin 6 kuukautta ja yhtiön puolesta tapahtuva irtisanomisen johdosta toimitusjohtajalla on oikeus kahdeksantoista kuukauden palkkaa vastaavaan kertakorvaukseen.

Toimitusjohtajalla, konsernin johdolla ja eräillä avainhenkilöillä on ollut käytössä pitkän aikavälin kannustejärjestelmä, joka ulottui vuodesta 2007 vuoden 2009 loppuun. Kannustejärjestelmä perustui konsernin yhteenlaskettuun tuloskehitykseen ajalta 2007-2009. Tämän järjestelmän perusteella on maksettu palkkiota ansaintavuosilta 2007 ja 2008 osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Ansaintavuodelta 2009 ei maksettu palkkioita Tästä järjestelmästä on vuoden 2010 tulokseen kirjattu palkkioita yhteensä 191 teur (451 teur 2009).

Toimitusjohtajalle, konsernin johdolla on otettu käyttöön uusi pitkän aikavälin kannustejärjestelmä, joka ulottuu vuodesta 2010 vuoden 2012 loppuun. Kannustejärjestelmä perustuu konsernin yhteenlaskettuun tuloskehitykseen 2010-2012. Tämän järjestelmän perusteella maksettava palkkio maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Tästä järjetelmästä on vuoden tulokseen kirjattu palkkiovarauksena 404 teur.

32. VIIDEN VUODEN LUKUSARJAT

Martela-konserni 2006-2010

KONSERNIN TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

		IFRS	IFRS	IFRS	IFRS	IFRS
		2010	2009	2008	2007	2006
Liikevaihto	meur	108.4	95.3	141.2	128.4	119.7
Liikevaihdon muutos	%	13.7	-32.5	9.9	7.3	17.1
Vienti ja ulkomaan toiminnot	meur	32.7	29.2	38.1	42.8	36.7
Suhteessa liikevaihtoon	%	30.2	30.6	27.0	33.3	30.7
Vienti Suomesta	meur	9.6	11.1	14.4	16.2	16.2
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	meur	4.7	2.2	2.9	3.2	1.8
Suhteessa liikevaihtoon	%	4.4	2.3	2.1	2.5	1.5
Poistot	meur	2.7	3.1	3.1	3.2	3.3
Tutkimus- ja kehitysmenot	meur	2.2	2.6	3.2	3.1	2.5
Suhteessa liikevaihtoon	%	2.0	2.7	2.3	2.4	2.1
Henkilöstö keskimäärin		601	636	681	663	626
Henkilöstön muutos	%	-5.5	-6.6	2.7	5.9	2.6
Henkilöstö tilikauden lopussa		625	606	670	655	632
Josta Suomessa		457	453	512	515	508
KANNATTAVUUS
Liikevoitto	meur	1.3	0.8	10.9	8.3	4.5
Suhteessa liikevaihtoon	%	1.2	0.8	7.7	6.4	3.8
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	meur	1.1	0.4	10.2	7.6	3.7
Suhteessa liikevaihtoon	%	1.0	0.4	7.2	5.9	3.1
Tilikauden tulos *)	meur	0.6	0.1	7.5	5.4	2.7
Suhteessa liikevaihtoon	%	0.6	0.1	5.3	4.2	2.3
Liikevaihto/henkilö	teur	180.4	149.9	207.3	193.7	191.3
Oman pääoman tuotto (ROE)	%	2.0	0.4	23.8	19.8	11.4
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI)	%	3.7	2.3	25.2	19.6	11.0
RAHOITUS JA TALOUDELLINEN ASEMA
Taseen loppusumma	meur	56.7	55.6	64.9	63.8	59.1
Oma pääoma	meur	31.2	31.8	33.7	29.5	24.9
Korolliset nettovelat	meur	-4.4	-10.8	-3.7	4.7	13.2
Suhteessa liikevaihtoon	%	-4.0	-11.3	-2.6	3.7	11.0
Omavaraisuusaste	%	55.6	57.4	52.2	46.7	42.4
Nettovelkaantumisaste	%	-14.1	-33.9	-11.0	16.0	53.0
Liiketoiminnan kassavirta	meur	-0.1	10.8	11.8	9.9	0.9
Maksetut osingot	meur	1.8	2.4	2.0	1.0	0.6

*) Tilikauden tuloksessa huomioitu laskennallisen verovelan muutos

33. OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

		IFRS	IFRS	IFRS	IFRS	IFRS
		2010	2009	2008	2007	2006
Tulos osaketta kohti	EUR	0.16	0.03	1.89	1.32	0.67
Tulos osaketta kohti (laimennettu)	EUR	0.16	0.03	1.89	1.32	0.67
Osakkeen nimellisarvo	EUR	1.7	1.7	1.7	1.7	1.7
Osinko	EUR *)	0.45	0.45	0.6	0.5	0.25
Osinko/tulos osaketta kohti	%	281.3	1 500.0	31.7	37.9	37.3
Efektiivinen osinkotuotto	%	5.8	6.3	11.3	6.0	3.8
Oma pääoma osaketta kohti	EUR	7.74	7.88	8.47	7.22	6.1
A-osakkeen kurssi 31.12.	EUR	7.77	7.13	5.29	8.35	6.5
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä	tkpl	4155.6	4155.6	4155.6	4155.6	4155.6
Osakkeiden keskimääräinen	tkpl	4155.6	4155.6	4155.6	4155.6	4155.6
osakeantioikaistu lukumäärä
Hinta/voittosuhde, P/E luku		48.6	237.7	2.8	6.3	9.8
Osakkeiden markkina-arvo **)	MEUR	31.3	28.1	21.1	34.1	26.6

*) Hallituksen ehdotus

**) K-osakkeiden arvona käytetty A-osakkeiden kurssia

34. OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

Osakepääoma

Martela Oyj:n osakkeiden rekisteröity lukumäärä 31.12.2010 oli 4 155 600. Osakkeet jakautuvat A- ja Kosakkeisiin. A-osakkeella on 1 ääni ja K-osakkeella on 20 ääntä yhtiökokouksessa. Molemmilla osakesarjoilla on samat osinko-oikeudet. Yhtiön enimmäispääoma on 14 000 000 eur ja vähimmäispääoma 3 500 000 eur.

Martela Oyj:n osakkeet on liitetty arvo-osuusrekisteriin 10.2.1995. Osakkeiden vasta-arvo on 1.68 eur. Aosakkeet noteerataan OMX Pohjoismaisessa Pörsissä Helsingissä Pienet yhtiöt-listalla. Pörssierä on 100 osaketta. Martela Oyj on tehnyt "Liquidity Providing" (LP) markkinatakaussopimuksen FIM Pankki Oy:n kanssa.

Osakekannan jakautuminen 31.12.2010

	Lukumäärä kpl	Yhteensä eur	Osuus osake pääomasta		Ääniä Osuus äänistä %
K-osakkeet	604 800	1 018 500	15	12 096 000	77
A-osakkeet	3 550 800	5 981 500	85	3 550 800	23
Yhteensä	4 155 600	7 000 000	100	15 646 800	100

Suurimmat osakkeenomistajat osakemäärän mukaan 31.12.2010

	K-sarja	A-sarja	Yhteensä		Ääniä	% ääni
	kpl	kpl	kpl	%	kpl	määrästä
Marfort Oy	292 000	232 574	524 574	12.6	6 072 574	38.8
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö	0	335 400	335 400	8.1	335 400	2.1
Ilmarinen
OP- Suomi Arvo	0	285 000	285 000	6.9	285 000	1.8
Fondita Nordic Micro Cap	0	205 000	205 000	4.9	205 000	1.3
Sijoitusrahasto
Nordea Pankki Suomi Oyj	0	179 081	179 081	4.3	179 081	1.1
Palsanen Leena	44 486	131 148	175 634	4.2	1 020 868	6.5
Martela Heikki	52 122	117 112	169 234	4.1	1 159 552	7.4
Pohjola Vakuutus Oy	0	160 294	160 294	3.9	160 294	1.0
Oy Autocarrera Ab	0	116 000	116 000	2.8	116 000	0.7
Martela Matti T	58 256	56 982	115 238	2.8	1 222 102	7.8
Palsanen Jaakko	1 600	92 181	93 781	2.3	124 181	0.8
Lindholm Tuija	43122	34 332	77 454	1.9	896 772	5.7
Martela Pekka	69 274	8	69 282	1.7	1 385 488	8.9
Martela Oyj	0	67 700	67 700	1.6	67 700	0.4
Evli Alexander Management Oy	0	60 517	60 517	1.5	60 517	0.4
Apteekkien eläkekassa B-osasto	0	55 000	55 000	1.3	55 000	0.4
Muut osakkeenomistajat	43 940	1 422 471	1 466 411	35.3	2 301 271	14.7
Yhteensä	604 800	3 550 800	4 155 600	100.0	15 646 800	100.0

Luettelo sisältää kaikki yli 5% osakkeista ja äänivallasta omistavat osakkeenomistajat. Yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja omistavat yhteensä 8,9% osakkeista ja 17,3% äänivallasta.

Martela Oyj omistaa 67 700 kpl A-sarjan osaketta. 33.850 kpl on aikanaan ostettu 10.65 euron keskihintaan ja 33.850 kpl on tullut osakeannin yhteydessä. Omien osakkeiden määrä vastaa 1.6 % kaikista osakkeista ja 0.4 % kaikista äänistä.

Yhtiökokous on myöntänyt 2010 hallitukselle vuodeksi eteenpäin valtuudet, jotka koskevat osake-pääoman

korottamista, vaihtovelkakirjalainan ottamista sekä päättämistä omien osakkeiden hankinnasta ja/tai niiden luovuttamisesta osakeenomistajien etuoikeudesta poiketen.

Yhtiökokous hyväksyi kokouskutsussa mainitut hallituksen ehdotukset koskien valtuuksien antamista hallitukselle omien osakkeiden hankinnasta ja/tai niiden luovuttamisesta. Valtuutuksen kohteena on enintään 415.560 kappaletta yhtiön A-sarjan osakkeita.

Omistuksen jakautuminen suurusluokittain 31.12.2010

Osakkeita		Osakkaita	Osakkeita	%	Ääniä	% ääni
kpl	kpl	%	kpl		kpl	määrästä
1-500	1503	74.2	275 014	6.6	285 654	1.8
501-1000	272	13.4	217 476	5.2	228 496	1.5
1001-5000	181	8.9	399 168	9.6	813 368	5.2
yli 5000	69	3.4	3 262 896	78.5	14 318 236	91.5
Yhteensä,	2025	100.0	4 154 554	100.0	15 645 754	100.0
joista hallintarekisteröityjä	6		207 255		207 255
Odotusluettelolla ja yhteistilillä			1 046	0.0	1 046	0.0
Yhteensä			4 155 600	100.0	15 646 800	100.0

Omistuksen jakautuminen sektorikohtaisen luokituksen perusteella 31.12.2010

	Omistajia	Osakkeita			Ääniä
	kpl	%	kpl	%	kpl	%
Yritykset	105	5.2	925 212	22.3	6 473 212	41.4
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	14	0.7	962 173	23.2	962 173	6.1
Julkisyhteisöt	2	0.1	390 400	9.4	390 400	2.5
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	10	0.5	8 117	0.2	8 117	0.1
Kotitaloudet	1 884	93.0	1 852 543	44.6	7 795 743	49.8
Ulkomaiset sijoittajat	10	0.5	16 109	0.4	16 109	0.1
Yhteensä	2 025	100.0	4 154 554	100.0	15 645 754	100.0
joista hallintarekisteröityjä	6		207 255	5.0	207 255
Odotusluettelolla ja yhteistilillä			1 046	0.0	1 046	0.0
Yhteensä			4 155 600	100.0	15 646 800	100.0

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA

(1 000 eur)	Viite	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009
Liikevaihto	1	80 213	72 354
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos		16	-104
Valmistus omaan käyttöön		75	100
Liiketoiminnan muut tuotot	2	154	486
Materiaalit ja palvelut	3	-44 829	-39 800
Henkilöstökulut	4	-17 655	-16 106
Poistot ja arvonalennukset	5	-1 107	-1 161
Liiketoiminnan muut kulut		-14 581	-13 996
Liikevoitto (-tappio)		2 286	1 773
Rahoitustuotot ja -kulut	6	-12	-132
Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä		2 274	1 641
Satunnaiset kulut	7	-400	-400
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		1 874	1 241
Tuloverot	8	-554	-292
Tilikauden voitto (tappio)		1 320	948

EMOYHTIÖN TASE

(1 000 eur)	Viite	31.12.2010	31.12.2009
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet	9
Aineettomat oikeudet		660	468
Muut pitkävaikutteiset menot		218	292
Ennakkomaksut		1 251	109
		2 129	869
Aineelliset hyödykkeet	10
Maa- ja vesialueet		84	84
Rakennukset ja rakennelmat		2 566	2 647
Koneet ja kalusto		2 463	1 450
Muut aineelliset hyödykkeet		20	20
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat		152	256
		5 285	4 457
Sijoitukset	11
Tytäryhtiöosakkeet		5 206	5 012
Osuudet osakkuusyrityksissä		0	22
Osuudet omistusyhteysyrityksissä		250	0
Muut osakkeet ja osuudet		14	93
Lainasaamiset		14 284 19 754	13 531 18 658
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet		4 726	4 484
Keskeneräiset tuotteet		461	316
Valmiit tuotteet / tavarat		739	892
		5 926	5 692
Pitkäaikaiset saamiset	12
Lainasaamiset		390	478
Lyhytaikaiset saamiset	12
Myyntisaamiset		16 931	12 634
Lainasaamiset		2 843	2 003
Siirtosaamiset		299	470
		20 073	15 107
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahavarat	13	1 107	1 093
Rahat ja pankkisaamiset		6 849	15 162
		61 515	61 518
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA

Oma pääoma	14
Osakepääoma	7 000	7 000

Ylikurssirahasto		1 116	1 116
Vararahasto		11	11
Edellisten tilikausien tulokset		34 315	35 168
Tilikauden tulos		1 320	948
Yhteensä		43 762	44 243
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma	15
Lainat rahoituslaitoksilta		2 629	2 864
Siirtovelat		240	0
Lyhytaikainen vieras pääoma	16
Korollinen
Lainat rahoituslaitoksilta		2 421	4 483
Koroton
Saadut ennakot		346	132
Ostovelat		5 394	4 926
Siirtovelat		3 734	3 044
Muut lyhytaikaiset velat		2 989	1 825
		12 463	9 927
Vieras pääoma yhteensä		17 753	17 274
		61 515	61 518

EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA

(1 000 eur)	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Myynnistä saadut maksut	75 675	80 260
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut	140	369
Maksut liiketoiminnan kuluista	-75 630	-70 025
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	185	10 604
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista	-103	-181
Maksetut verot	-302	-1 665
Liiketoiminnan rahavirta ennen satunnaisia eriä	-220	8 758
Liiketoiminnan rahavirta (A)	-220	8 758
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-2 635	-847
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	116	146
Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin	-132	-134
Investoinnit omistuyhteysyrityksiin	-250	0
Muiden sijoitusten luovutustulo	54	0
Myönnetyt lainat	-1 250	-745
Lainasaamisten takaisinmaksut	116	700
Investointien rahavirta (B)	-3 981	-880
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-2 298	-2 273
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-1 813	-2 390
Rahoituksen rahavirta (C)	-4 111	-4 663
RAHAVAROJEN MUUTOS (A+B+C) (+ lisäys, - vähennys)	-8 312	3 215
Rahavarat tilikauden alussa 1)	16 255	12 985
Sijoitusten käyvän arvon muutos	14	55
Rahavarat tilikauden lopussa 1)	7 957	16 255

1. Likvidit varat sisältävät rahat, pankkisaamiset ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahavarat.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Martela Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS). Tilin päätösten erät on arvostettu alkuperäisen hankintamenon perusteella. Niissä ei ole otettu huomioon arvonkorotuksia, ellei niistä ole erikseen mainittu.

Ulkomaanrahan määräiset erät:

Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin ja tilinpäätöshetkellä taseessa olevat saamiset ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Myyntisaamisten arvostamisesta syntyneet kurssierot kirjataan liikevaihtoon ja ostovelkojen kurssierot kirjataan ostojen oikaisueriin. Taseen rahoituserien, kuten lainojen arvostamisesta syntyneet kurssierot, kirjataan rahoituksen kurssieroihin.

Aineettomat hyödykkeet:

Aineettomat hyödykkeet poistetaan arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan joko 5 tai 10 vuoden aikana. Aineelliset hyödykkeet: Rakennukset, koneet ja kalusto ja muut aineelliset hyödykkeet on esitetty taseessa hankintamenoon. Rakennuksiin tehdyistä arvonkorotuksista ei tehdä poistoja. Poistoja ei tehdä myöskään maa-alueista. Muuten poistot on laskettu tasapoistoina arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan.

Aineellisten hyödykkeiden poistoajat:

Rakennukset ja rakennelmat	20 - 30 vuotta
Koneet ja kalusto	4 - 8 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	3 - 5 vuotta

Sijoitukset:

Pörssinoteeratut osakkeet arvostetaan markkina-arvoon ja muutokset kirjataan rahoituseriin. Muut osakkeet on arvostettu hankintamenoon. Martela Oyj:llä ei ole tilinpäätöshetkellä omistuksessaan pörssinoteerattuja osakkeita. Sijoitukset tytäryhtiöihin ja osakkuusyhtiöön on arvostettu hankintamenoon ja pysyvät arvonalennukset on vähennetty hankintamenosta.

Vaihto-omaisuus:

Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon FIFO-menetelmää käyttäen. Vaihto-omaisuuden arvoa on alennettu epäkurantin omaisuuden osalta. Valmistetun vaihto-omaisuuden hankintamenoon luetaan välittömien kustannusten lisäksi myös osuus tuotannon yleiskustannuksista.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahavarat:

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahavaroihin on luokiteltu sijoitukset rahasto-osuuksiin. Sijoitukset arvostetaan toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Johdannaiset:

Yhtiön johdannaiset sisältävät valuuttatermiinejä ja korkosopimuksen. Valuuttatermiineillä suojaudutaan ennakoitujen tulojen ja menojen yhteensovittamisen jälkeen jäljelle jäävää nettopositioita. Koronvaihtosopimus on tehty vaihtuvakorkoisen lainan muuttamisesta kiinteäkorkoiseksi. Johdannaisten käyvät arvot perustuvat tilinpäätöshetken markkinakursseihin ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella , jonka aikana ne syntyvät. Tarkemmat tiedot johdannaisista on mainittu konsernin liitetiedoissa kohdassa 22 ja 14.

Tulovero:

Yhtiön veroihin kirjataan tulosta vastaava suoriteperusteinen vero, perustuen paikallisen verosäännöstön mukaisesti laskettavaan verotettavaan tuloon sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Laskennalliset verovelat esitetään liitetiedoissa.

Liikevaihto ja tuloutusperiaatteet:

Tuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Liikevaihtoa laskiessa myyntitulosta on vähennetty mm. välilliset

verot ja alennukset sekä myynnin valuuttakurssierot.

Tutkimus ja tuotekehitys:

Tutkimus ja tuotekehitysmenot kirjataan pääsääntöisesti tulosvaikutteisesti niiden syntymisvuonna. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen liittyvät laitteet on aktivoitu koneisiin ja kalustoon.

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut:

Liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjataan omaisuuden myyntivoitot, julkiset avustukset ja muut kuin varsinaiseen toimintaan liittyvät tuotot mm. vuokratuotot. Liiketoiminnan muihin kuluihin kirjataan omaisuuden myyntitappiot ja muut kuin varsinaiseen suoritteeseen liittyvät kulut.

Satunnaiset tuotot ja kulut:

Satunnaisiksi katsotaan sellaiset tuotot ja kulut, jotka perustuvat yrityksen tavanomaisesta toiminnasta poikkeaviin, kertaluonteisiin ja olennaisiin tapahtumiin: kuten konserniavustukset ja yritysjärjestelyihin liittyvät erät.

Vuokrasopimukset:

Kaikki leasingmaksut käsitellään vuokrakuluina.

Eläkejärjestelyt:

Yhtiöiden eläketurva on järjestetty eläkeyhtiöiden kautta. Martela Oyj:n toimitusjohtaja on oikeutettu siirtymään täysimääräiselle eläkkeelle täytettyään 60 vuotta. Omat osakkeet: Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden hankintameno sisältyy vähennyksenä vapaasta omasta pääomasta.

1. LIIKEVAIHDON JAKAUTUMA MARKKINA-ALUEITTAIN, % LIIKEVAIHDOSTA

	2010	2009
Suomi	90	88
Skandinavia	5	6
Muut	5	6
Yhteensä	100	100

2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

(1 000 eur)	2010	2009
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	14	118
Vuokratuotot	88	321
Julkiset avustukset	20	47
Muut liiketoiminnan tuotot	32	0
Yhteensä	154	486

3. MATERIAALIT JA PALVELUT

(1 000 eur)	2010	2009
Ostot tilikauden aikana	42 052	36 654
Aine- ja tarvikevaraston muutos	-217	682
Ulkopuoliset palvelut	2 994	2 464
Materiaalit ja palvelut yhteensä	44 829	39 800
Tilintarkastajan palkkiot
Tilintarkastuksesta	45	56
Veroneuvonnasta	5	0
Muista palveluista	3	31
Tilintarkastajan palkkiot yhteensä	53	87

4. HENKILÖSTÖKULUT JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄ

(1 000 eur)	2010	2009
Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot	182	195
Hallituksen palkat ja palkkiot	101	90
Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot yhteensä	283	285
Muut palkat ja palkkiot	13 850	12 597
Eläkekulut	2 749	2 499
Muut henkilösivukulut	773	725
Henkilöstökulut tuloslaskelmassa	17 655	16 106
Luontoisedut	410	666
Yhteensä	18 065	16 772
Henkilökunta
Henkilökunta keskimäärin; työntekijät	128	139
Henkilökunta keskimäärin; toimihenkilöt	203	201
Henkilökunta vuoden lopussa	346	317

5. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

(1 000 eur)	2010	2009
Suunnitelman mukaiset poistot
Aineettomat hyödykkeet	533	485
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat	92	95
Koneet ja kalusto	482	581
Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä	1 107	1 161

6. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

(1 000 eur)	2010	2009
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot lyhytaikaisista sijoituksista	35	116
Korkotuotot lyhytaikaisista sijoituksista konserniyhtiöiltä	83	89
Valuuttakurssivoitot	17	8
Muut rahoitustuotot	32	0
Korkokulut	-149	-351
Valuuttakurssitappiot	-4	-2
Muut rahoituskulut	-40	-47
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavien varojen arvon muutos	14	55
Yhteensä	-12	-132

7. SATUNNAISET ERÄT

(1 000 eur)	2010	2009
Satunnaiset kulut
Konserniavustus	400	400

8. TULOVEROT

(1 000 eur)	2010	2009
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	435	269
Edellisten tilikausien verot	119	23
Yhteensä	554	292

Laskennallisia verovelkoja ja -saamisia ei ole sisällytetty tuloslaskelmaan eikä taseeseen. Jaksotuseroista ja tappioista johtuvaa laskennallista verosaamista ei ollut vuonna 2010 eikä 2009.

9. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

(1 000 eur)

.

1.1.2010 - 31.12.2010	Aineettomat oikeudet	Muut pikävaik. menot	Keskeneräiset hankinnat	Aineettomat hyödykkeet yht.
Hankintameno 1.1.	1 898	2 014	109	4 020
Lisäykset	569	76	1 398	2 043
Vähennykset	0	0	-256	-256
Hankintameno 31.12.	2 467	2 090	1 251	5 807
Kertyneet poistot 1.1.	-1 430	-1 722	0	-3 152
Vähennysten kertyneet poistot	0	0	0	0
Tilikauden poistot 1.1.-31.12.	-377	-151	0	-528
Kertyneet poistot 31.12.	-1 807	-1 873	0	-3 680
Kirjanpitoarvo 1.1.	468	292	109	869
Kirjanpitoarvo 31.12.	660	218	1 251	2 129

1.1.2009 - 31.12.2009	Aineettomat oikeudet	Muut pikävaik. menot	Keskeneräiset hankinnat	Aineettomat hyödykkeet yht.
Hankintameno 1.1.	1 704	3 815	45	5 564
Lisäykset	275	50	113	438
Vähennykset	-81	-1 851	-49	-1 981
Hankintameno 31.12.	1 898	2 014	109	4 020
Kertyneet poistot 1.1.	-1 177	-3 423	0	-4 600
Vähennysten kertyneet poistot	81	1 851	0	1 932
Tilikauden poistot 1.1.-31.12.	-334	-150	0	-484
Kertyneet poistot 31.12.	-1 430	-1 722	0	-3 152
Kirjanpitoarvo 1.1.	527	392	45	964
Kirjanpitoarvo 31.12.	468	292	109	869

10. AINEELLISET HYÖDYKKEET

(1 000 eur)

.

1.1.2010 - 31.12.2010	Maa alueet	Rakennukset	Koneet ja	Muut	Keskeneräiset	Yhteensä
			kalusto	aineelliset	hankinnat
Hankintameno 1.1.	84	10 547	8 666	20	256	19 573
Lisäykset	0	11	1 500	0	1 262	2 773
Vähennykset	0	0	-90	0	-1 366	-1 456
Hankintameno 31.12.	84	10 558	10 076	20	152	20 890
Kertyneet poistot 1.1.	0	-7 900	-7 217	0	0	-15 117
Vähennysten kertyneet poistot	0	0	89	0	0	89
Tilikauden poistot 1.1.- 31.12.	0	-92	-486	0	0	-578
Kertyneet poistot 31.12.	0	-7 992	-7 614	0	0	-15 606
Kirjanpitoarvo 1.1.	84	2 647	1 450	20	256	4 457
Kirjanpitoarvo 31.12.	84	2 566	2 463	20	152	5 285
1.1.2009 - 31.12.2009	Maa alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	84	11 036	23 739	20	325	35 204
Lisäykset	0	43	420	0	280	743
Vähennykset	0	-532	-15 493	0	-349	-16 374
Hankintameno 31.12.	84	10 547	8 666	20	256	19 573
Kertyneet poistot 1.1.	0	-8 317	-22 120	0	0	-30 437
Vähennysten kertyneet poistot	0	512	15 484	0	0	15 996
Tilikauden poistot 1.1.- 31.12.	0	-95	-581	0	0	-676
Kertyneet poistot 31.12.	0	-7 900	-7 217	0	0	-15 117
Kirjanpitoarvo 1.1.	84	2 719	1 620	20	325	4 768
Kirjanpitoarvo 31.12.	84	2 647	1 450	20	256	4 457

Rakennusten sisältämät rakennusten arvonkorotukset 2010 ovat 1.850 teur (1.850 teur 2009). Tuotannollisten koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo 2010 oli 1.910 teur (1.005 teur 2009).

11. SIJOITUKSET

(1 000 eur)

1.1.2010 - 31.12.2010		Tytäryhtiö-	Osakkuusyhtiö- ja	Muut osakkeet	Pääoma-	Yhteensä
			osakkeet omistusyhteysyritysten osakkeet		ja osuudet lainasaamiset
Tasearvo kauden alussa		5 012	22	93	13 531	18 658
Lisäykset		194	250	0	753	1 197
Vähennykset		0	-22	-79	0	-101
Tasearvo kauden lopussa		5 206	250	14	14 284	19 753
1.1.2009 - 31.12.2009		Tytäryhtiö-	Osakkuusyhtiö-	Muut osakkeet	Pääoma-	Yhteensä
		osakkeet	osakkeet		ja osuudet lainasaamiset
Tasearvo kauden alussa		5 019	22	94	12 919	18 054
Lisäykset		0	0	0	612	612
Vähennykset		-7	0	-1	0	-8
Tasearvo kauden lopussa		5 012	22	93	13 531	18 657
Tytäryhtiöosakkeet:		Emoyhtiön		Osuus Osakkeiden	Osakkeiden	Osakkeiden
		osuus %	äänivallasta %	kpl		nimellisarvo kirjanpitoarvo
						teur
Kidex Oy	Suomi	100	100	200	2.208 teur	2 208
P.O. Korhonen Oy	Suomi	100	100	5 750	967 teur	976
Kiinteistö Oy Ylähanka	Suomi	100	100	510	9 teur	8
Martela AB, Bodafors	Ruotsi	100	100	50 000	5.000 tsek	550
Aski avvecklingsbolag AB, Malmö	Ruotsi	100	100	12 500	1.250 tsek	132
Martela AS, Oslo	Norja	100	100	200	200 tnok	24
Martela Sp.z o.o., Varsova	Puola	100	100	3 483	3.483 tpln	935
000 Martela, Moskova	Venäjä	100	100		3.700 trub	90
000 Martela Sp, Pietari	Venäjä	100	100		3.700 trub	90
Irodabutor Martela Kft	Unkari	100	100		36.000 thuf	126
Martela A/S	Tanska	100	100		500 tdkk	67
Yhteensä						5 206
Omistusyhteysyritysosakkeet
Fiota Oy	Suomi	51	51	510	1	250
Muut osakkeet ja osuudet:						14

12. SAAMISET

(1 000 eur)	2010	2009
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset	390	478
Lyhytaikaiset saamiset Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yhtiöiltä
Myyntisaamiset	3 672	3 940
Lainasaamiset	2 743	2 004
Siirtosaamiset	0	13
Muut saamiset
Myyntisaamiset	13 259	8 694
Lainasaamiset	100	0
Siirtosaamiset	299	456
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	20 073	15 107

Siirtosaamiset ja menoennakot sisältävät rojalti- ja kuluennakoita sekä henkilöstökulujen että muiden sekalaisten kulujen jaksotuksia.

13. KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI KIRJATTAVAT RAHAVARAT

(1 000 eur)	2010	2009
Rahasto-osuudet	1 107	1 093

14. OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET

Osakekannan jakautuminen 31.12.2010	Lukumäärä	Yhteensä	Osuus osake-	Ääniä	Osuus
	kpl	eur	pääomasta		äänistä %
K-osakkeet (20 ääntä/osake)	604 800	1 018 500	15	12 096 000	77
A-osakkeet (1 ääni/osake)	3 550 800	5 981 500	85	3 550 800	23
Yhteensä	4 155 600	7 000 000	100	15 646 800	100
Omat osakkeet	67 700
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä	4 087 900
Oma pääoma	2 010		2 009
Osakepääoma 1.1. ja 31.12.	7 000		7 000
Ylikurssirahasto 1.1. ja 31.12.	1 116		1 116
Vararahasto 1.1. ja 31.12.	11		11
Voittovarat 1.1.	36 116		37 969
Osingonjako	-1 813		-2 390
Tilikauden voitto	1 320		948
Osakejärjestelmän perusteella
luovutetut osakkeet*	0		-411
palautuneet osakkeet	12
Voittovarat 31.12.	35 635		36 116
Oma pääoma yhteensä	43 762		44 243

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 35.635 teur vuonna 2010 ( 36.116 teur 2009)

Martela Oyj:n hallussa olevat omat osakkeet esitetään voittovarojen vähennyksenä. Martela Oyj omistaa 67 700 kpl A-sarjan osaketta ja ne on ostettu 10,65 euron keskihintaan. Omien osakkeiden markkina-arvo 31.12.2010 oli 7,77 € /osake (7,13 € 2009), yhteensä 526 teur (483 teur 2009).

* Emoyhtiön taseessa osakkeiden hankintaa varten annettu laina käsitellään lainasaamisena ja luovutettujen osakkeiden osalta hankintameno kirjataan saatavien vähennyksenä ja pois omasta pääomasta. Osakepalkkiojärjestelmään varten hankittuja osakkeiden hankintameno IFRS-konsernitilinpäätöksessä käsitellään omien osakkeiden kaltaisena eränä.

15. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

(1 000 eur)	2010	2009
Lainat rahoituslaitoksilta	2 629	2 864
Siirtovelat	240	0
	2 869	2 864

Pitkäaikaisten lainojen muutokset ja lyhennykset

	2 010		2 009
	Rahoituslaitos		Rahoituslaitos
	lainat		lainat
Lainat 1.1.	5 050		7 348
Lyhennykset	-2 420		-4 483
Lainat 31.12.	2 629		2 865
Lyhennykset	2 011	2 012	2 013	2 014	2 015	2016-
Rahoituslaitoslainat	2 420	2 121	508	0	0	0

16. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

(1 000 eur)	2010	2009
Lyhytaikainen vieras pääoma
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Ostovelat konserniyhtiöille	1 080	1 062
Siirtovelat konserniyhtiöille	63	0
Yhteensä	1 143	1 062
Muu vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta	2 420	4 483
Saadut ennakot	346	132
Ostovelat	4 314	3 864
Muut lyhytaikaiset velat	2 989	1 825
Siirtovelat	3 672	3 044
Yhteensä	13 741	13 348
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	14 884	14 410

Lyhytaikainen vieras pääoma on eritelty liitetiedoissa, koska erät on yhdistelty taseessa

	2010	2009
Siirtovelkojen olennaiset erät
Henkilöstökulujen siirtovelat	2 744	1 973
Korko- ja rahoitusjaksotukset	28	69
Rojaltit	196	232
Menojäämät	349	555
Verot	186	0
Muut siirtovelat	169	216
Siirtovelat yhteensä	3 672	3 044

17. ANNETUT PANTIT JA VASTUUSITOUMUKSET

(1 000 eur)	2010	2009
Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä
Pankkilainat	5 050	7 348
Annetut kiinteistökiinnitykset	7 848	7 848
Annetut yrityskiinnitykset	3 700	3 700
Pantatut osakkeet	4	4
Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä	11 553	11 553
Muut annetut vakuudet
Takaukset vuokran vakuudeksi	165	38
Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta
annetut takaukset	1 542	1 501
Leasing-sopimukset
Alkavalle tilikaudelle kuuluvat	835	872
Myöhemmin maksettavat	762	737
Yhteensä	1 597	1 609
Takaisinostovastuut	150	150
Muut vastuut
Vuokravastuut	5 917	7 117

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Tulos / osake		Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos
	亖	Osakkeiden osakeantikorjattu keskimääräinen kappalemäärä
		Osakeantikorjattu kurssi tilikauden lopussa
Hinta / voittosuhde (P/E)	覀	Tulos / osake
		Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Oma pääoma / osake, eur	$=$	Osakkeiden osakeantikorjattu kappalemäärä tilikauden päättyessä
	$=$	Tilikaudelta jaettu osinko
Osinko / osake, eur		Osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä tilikauden päättyessä
Osinko / tulos, %	$=$	Osinko / osake x 100
		Tulos / osake
Efektiivinen osinkotuotto. %	$=$	Osakeantikorjattu osinko / osake x100
		Osakeantikorjattu kurssi tilikauden päättyessä
Osakekannan	$=$	Kaikkien osakkeiden lukumäärä tilikauden päättyessä
markkina-arvo, eur		X osakkeen kurssi tilinpäätöspäivänä
Oman pääoman tuotto-%	Ξ	Tilikauden tulos x 100
		Oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana)
Sijoitetun pääoman tuotto-%	$\equiv$	(Tilikauden tulos ennen veroja + korkokulut + muut rahoituskulut) $x - 1$
		Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana)
Omavaraisuusaste, %	$=$	Oma pääoma x 100
		Taseen loppusumma - saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste, %	$=$	Korolliset velat-rahat, pankkisaamiset ja rahoitusarvopaperit x 100
		Oma pääoma
Henkilöstö keskimäärin	$=$	Keskiarvo kuukausien lopussa työssäolevan
		henkilöstön lukumääristä
Korolliset nettovelat	٠	Korolliset velat - rahavarat ja muu likvidi rahoitusomaisuus

HALLITUKSEN EHDOTUS VOITTOVAROJEN KÄYTÖSTÄ

Emoyhtiö voitonjakokelpoiset varat ovat 35.634.971,89 euroa, joista tilikauden voitto on 1.320.004,26 euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

- osinkona jaetaan 0,45 euroa ulkona olevalta osakkeelta eli	1.839.555,00 euroa
- jätetään omaan pääomaan	33.795.416,89 euroa

Helsingissä 8. helmikuuta 2011

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Heikki Ala-Ilkka	Pekka Martela	Heikki Martela
hallituksen puheenjohtaja	hallituksen varapuheenjohtaja	toimitusjohtaja
Jaakko Palsanen	Jori Keckman	Tapio Hakakari

Pinja Metsäranta

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 9. helmikuuta 2011

KPMG Oy Ab

Reino Tikkanen KHT

TILINTARKASTUSKERTOMUS

MARTELA OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLE

Olemme tilintarkastaneet Martela Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2010. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toiminta-kertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien

tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä 9. helmikuuta 2011

KPMG OY AB

Reino Tikkanen KHT