Annual Report • Mar 8, 2011
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Vaisala on maailman johtava ympäristön ja teollisuuden mittausratkaisuja tarjoava yritys. Tarjoamme kattavan valikoiman innovatiivisia tuotteita ja palveluja meteorologian, säästä riippuvaisten toimialojen sekä suljettujen tilojen mittaustarpeisiin.
Toimintamme ja kehittämämme teknologiat vaikuttavat ihmisten päivittäiseen elämään eri puolilla maailmaa. Uteliaisuus, halu vastata uusiin haasteisiin ja innovatiivisuus ovat aina olleet Vaisalan toiminnan ytimessä.
Vaisala-konserni on aktiivinen yhteiskunnan jäsen ja vastuullinen yrityskansalainen, joka viestii avoimesti toimintansa taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista.
Vaisala on perustettu vuonna 1936. Konsernin pääkonttori sijaitsee Suomessa ja sen palveluksessa on yli 1300 ammattilaista ympäri maailmaa. Vaisala on listattu NASDAQ OMX Helsingin arvopaperipörssissä.
Vuosi 2010 oli Vaisalalle käännekohta uuden markkinalähtöisen strategian toteuttamisessa. Loppuvuosi osoitti, että pitkäjänteiset panostuksemme ovat alkaneet tuottaa tuloksia.
Käännekohta näkyi selkeimmin teollisuuspuolen Controlled Environment -liiketoiminta-alueen tuloksessa ja erityisesti Life Science and High Technology liiketoiminnassa, joka ylsi hyviin kasvulukuihin Veriteq-yrityskaupan siivittämänä. Vaisalan ja Veriteqin yhdistetty tuote- ja palvelutarjonta vahvistaa Vaisalan asemaa life science -markkinoilla ja tuo selkeitä hyötyjä asiakkaille, joita ovat mm. lääketeollisuus, bioteknologiayritykset ja lääkintälaitteiden valmistajat.
Myös tuotekehitykseen suunnatut lisäinvestoinnit vuosien 2009–2010 aikana näkyivät Tuotteet ja teknologiat -yksikön toiminnassa. Tästä osoituksena Vaisala julkisti ennätysmäärän uusia tuotteita vuoden 2010 aikana.
Palveluliiketoiminnalla on tärkeä merkitys kasvustrategiassamme. Viime vuosien aikana olemme rakentaneet monipuolista palvelutarjontaa ja vahvistaneet toimituskyvykkyyttämme. Kuluneena vuonna myös nämä panostukset tuottivat tuloksia ja palveluliiketoiminta kasvoi noin 20 prosenttia.
Otimme Suomessa käyttöön uuden toiminnanohjausjärjestelmän, mikä vaikutti myönteisesti esimerkiksi projektiliiketoiminnan johtamiseen ja globaalin asiakaspalvelutoiminnan yhtenäistämiseen. Toiminnanohjausjärjestelmä otetaan kokonaisuudessan käyttöön muissa Vaisalan toimipisteissä vuosien 2011 ja 2012 aikana.
Vaisala-konsernin orgaaninen liikevaihto pysyi vuoden 2009 tasolla, sillä taantuma vaikutti edelleen sääliiketoimintojen myyntilukuihin. Vuodelle 2010 ei osunut suuria projektitoimituksia, minkä vuoksi Meteorology- ja Weather Critical Operations -liiketoimintojen liikevaihdot jäivät odotuksista.
Koko konsernin tulosta rasittivat myös alhaiset katteet ja kohonneet kustannukset erityisesti ensimmäisellä vuosipuoliskolla, minkä johdosta käynnistimme tehostamisohjelman parantamaan Vaisalan kannattavuutta ja kilpailukykyä. Riittävien säästöjen saamiseksi jouduimme turvautumaan myös henkilöstövähennyksiin. YT-neuvottelut saatiin päätökseen kesäkuussa.
Komponenttipula vaikutti Vaisalan ja alihankkijoiden toimituskyvykkyyteen vuoden 2010 aikana. Lisäsimme yhteistyötä tärkeimpien alihankkijoidemme kanssa ja ratkoimme yhdessä materiaalin saantiongelmia. Saimme hyvin kurottua kiinni toimitusjättämää loppuvuoden,
varsinkin joulukuun aikana, mutta tästä huolimatta jonkin verran toimituksia siirtyi vuodelle 2011.
Vuoden viimeinen neljännes on tyypillisesti Vaisalan liikevaihdon kannalta merkittävin. Vuosi 2010 ei ollut poikkeus, päinvastoin – neljännen vuosineljänneksen myynti ja saadut tilaukset olivat ennätyksellisen korkeat. Vahva tilauskanta antaa meille hyvät lähtökohdat yhtiömme 75. toimintavuodelle.
Kiitän koko Vaisalan henkilökuntaa erinomaisesta työpanoksesta tänä haasteellisena vuotena. Haluan esittää kiitokseni myös asiakkaille ja kumppaneille hyvästä yhteistyöstä vuonna 2010.
Kjell Forsén Toimitusjohtaja
| Vaisala lyhyesti | 2 |
|---|---|
| Uusi strategia alkaa tuottaa tuloksia | 3 |
| 2010 avainluvut | 5 |
| Johtava ympäristönmittauksen yritys | 6–7 |
| Vuoden 2010 tapahtumia | 8–9 |
| Hallituksen toimintakertomus | 11–20 |
| Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut | 21 |
|---|---|
| Osakekohtaiset tunnusluvut | 22 |
| Tunnuslukujen laskentaperiaatteet | 23 |
| Konsernin viiden vuoden kehitys | 24 |
| Konsernituloslaskelma | 25 |
|---|---|
| Konsernitase | 26–27 |
| Konsernin oman pääoman muutoslaskelma | 28 |
| Konsernin rahavirtalaskelma | 29 |
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | 30– 61 |
| Emoyhtiön tuloslaskelma | 62 |
|---|---|
| Emoyhtiön tase | 63–64 |
| Emoyhtiön rahavirtalaskelma | 65 |
| Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot | 66–73 |
| Osakkeet ja osakkeenomistajat | 74 |
| Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset | 75 |
| Tilintarkastuskertomus | 76 |
| Tietoa osakkeenomistajille | 78–79 |
| Sijoittajakalenteri 2011 | 80 |
| Konsernijulkaisut ja -tiedotteet | 81 |
| Vaisala maailmalla | 82 |
Tämä tilinpäätös on painettu Arjo Wiggins Cocoon Silk 300g/m2 ja 135g/m2 sekä Cocoon Offset 80g/m2 papereille, jotka on valmistettu sataprosenttisesta kierrätysmateriaalista eikä niiden valkaisemisprosessissa ole käytetty klooria. Maailman Luonnonsäätiö (WWF) on arvioinut paperin Check Your Paper -järjestelmällään, jonka tavoitteena on edistää kestävää paperintuotantoa. Cocoon Silk on saanut arvosanan hyvä – 82% ja Cocoon Offset hyvä – 81%. Lisätietoja Check Your Paper -järjestelmästä ja paperivalinnastamme osoitteessa: http://checkyourpaper.panda.org/papers/296
Liikevaihdon jakauma liiketoimintaalueittain 2010
Liikevaihdon maantieteellinen
jakauma 2010 Liikevaihdon kehitys (MEUR)
A-osakkeen kuukausivaihto
Konsernin ja osakekohtaiset tunnusluvut sekä viiden vuoden kehitys -taulukko ovat sivuilla 21–24.
Vaisala palvelee asiakkaitaan maailmanlaajuisesti monilla eri markkinasegmenteillä: meteorologia ja hydrologia, lentokentät, tiet, puolustus, sääkriittinen energia, life science ja high technology, rakennusautomaatio sekä valikoidut teolliset sovellukset.
Yhtiön laaja tuote- ja palvelutarjonta, yksittäisistä kosteusmittapäistä pintasäähavaintoverkkoihin ja datapalveluihin, antaa asiakkaille keinoja vaikuttaa ympäröiviin olosuhteisiin sekä auttaa heitä paremmin ymmärtämään ympäristöään ja siinä tapahtuvia muutoksia. Riittävät, luotettavat ja oikea-aikaiset olosuhdetiedot ovat oleellisia asiakkaiden operationaalisessa päätöksenteossa.
Vaisalan oma myyntihenkilöstö apunaan luotettava edustajaverkosto palvelevat asiakkaita yli 140 maassa. Maantieteellisesti markkinat on jaettu kolmeen alueeseen: Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka (EMEA), Pohjois- ja Etelä-Amerikka (Americas) sekä Aasia ja Tyynen valtameren alue (APAC).
Meteorology-liiketoiminta-alue palvelee eri maiden kansallisia meteorologian ja hydrologian laitoksia, joiden pääasiallisena tehtävänä on tuottaa sääpalveluja ja -varoituksia yhteiskunnan käyttöön. Niiden avulla huolehditaan ihmisten turvallisuudesta ja suojataan omaisuutta. Säähavaintotietoja käytetään myös ilmaston muutoksen seurannassa.
Meteorologian markkinat jakaantuvat maailmanlaajuisesti kahteen segmenttiin: kehittyneisiin markkinoihin ja kehittyviin markkinoihin. Kehittyneillä markkinoilla meteorologian laitosten tavoitteena on toiminnan tehostaminen esimerkiksi automatisoimalla havaintoja sekä laajentaa palvelutarjontaa. Kehittyvillä markkinoilla asiakkaiden tarpeet vaihtelevat yksittäisten sääasemien hankinnasta laajoihin säähavaintoratkaisuihin, jotka parantavat esimerkiksi äärisääilmiöiden ennustamista ja niihin varautumista.
Meteorologyn liikevaihto laski 7,0 prosenttia vertailukauteen nähden ja oli 75,2 (80,8) miljoonaa euroa. Katsauskauden liiketulos oli 2,8 (3,4) miljoonaa euroa.
Controlled Environment -liiketoiminta-alue koostuu life science ja high technology, rakennusautomaatio- sekä valikoidut teollisuuden sovellukset -segmenteistä. Tuottavuus, korkea laatu ja energiatehokkuus ovat kaikkien asiakasryhmien päätavoitteita.
Life science ja high technology -markkinoiden asiakkaat työskentelevät vaativissa tuotanto-, varastointi- ja tutkimusympäristöissä, joissa tarkat olosuhdemittaukset ja -valvonta ovat erityisen tärkeitä, sillä toimiala on tiukan viranomaissäätelyn alaista. Segmentin asiakkaita ovat lääketeollisuus, bioteknologian yritykset, lääkintälaitevalmistajat sekä puolijohde- ja elektroniikkateollisuus.
Rakennusautomaatio-segmentin asiakkaat pyrkivät energiankäytön ja sisäilman laadun optimointiin valvomalla ja tehostamalla rakennusten lämmityksen, ilmanvaihdon, ilmastoinnin ja jäähdytysjärjestelmien käyttöä. Energian korkeat kustannukset ja erityyppiset lainsäädäntöaloitteet edistävät rakennusautomaatioratkaisujen käyttöä. Segmentin asiakkaita ovat talotekniikkajärjestelmien
valmistajat ja integraattorit sekä kiinteistöjen ylläpidosta vastaavat yritykset.
Valikoitujen teollisuussovellusten asiakkaat edustavat useita vaativia teollisuudenaloja voimalaitoksista ja teräsyrityksistä meriteollisuuteen ja muovin valmistukseen. Luotettavat ja vakaat reaaliaikaiset olosuhdemittaukset pidentävät koneiden ja laitteiden käyttöaikaa, parantavat prosesseja sekä estävät seisokkeja.
Controlled Environmentin liikevaihto kasvoi 29,0 prosenttia vertailukauteen nähden 63,4 (49,2) miljoonaan euroon. Katsauskauden liiketulos oli 8,9 (3,4) miljoonaa euroa.
Weather Critical Operations palvelee lentokenttä-, tie-, puolustus- ja sääkriittinen energia -markkinasegmenttejä. Liiketoiminta-alue tarjoaa asiakkailleen tuotteita ja ratkaisuja, jotka tukevat sääolosuhteisiin liittyvien operationaalisten päätösten tekoa. Tarkat, luotettavat ja reaaliaikaiset säätiedot ovat oleellinen osa asiakkaiden tehokasta toimintaa.
Vaisalan säähavaintojärjestelmät ja -ratkaisut tukevat lentokenttien tehokasta toimintaa sekä parantavat matkustusturvallisuutta ja ympäristövaatimusten soveltamista.
Asiakkaita ovat ilmailulaitokset, kenttien operaattorit ja kunnossapidosta vastaavat toimijat.
Turvallinen ja sujuva liikenne sekä hyvässä kunnossa olevat tieverkostot ovat tieorganisaatioiden toiminnan päätavoitteet. Päivittäisen toiminnan ja päätöksenteon tueksi viranomaiset tarvitsevat reaaliaikaisia, luotettavia sää- ja liikennetietoja. Vaisalan laitteistot, ohjelmistot ja palvelut tarjoavat näitä tietoja, ja ovat kiinteä osa kehittyneitä liikenteen telematiikkaratkaisuja.
Puolustus-segmentti palvelee puolustusvoimia ja turvallisuusorganisaatioita tarjoamalla säähavaintolaitteita ja -järjestelmiä niiden operationaalisen toiminnan tueksi.
Sää vaikuttaa energiamarkkinoiden toimintaan kaikkialla maailmassa. Sääkriittinen energia -segmentti tarjoaa energia-alan toimijoille tuotteita ja palveluja, joiden avulla ne pystyvät luotettavasti mittaamaan ja ennustamaan sääolosuhteita sekä paremmin hyödyntämään näitä tietoja toiminnassaan ja päätöksenteossaan. Asiakkaita ovat tuulipuistojen rakentajat, operaattorit, integraattorit, turbiinivalmistajat sekä sähkölaitokset ja -verkko-operaattorit.
Weather Critical Operationsin liikevaihto kasvoi 12,5 prosenttia vertailukauteen nähden ja oli 114,6 (101,8) miljoonaa euroa. Katsauskauden liiketulos oli 1,0 (5,5) miljoonaa euroa.
Vaisala osti huhtikuussa 2010 kanadalaisen Veriteq-yrityksen, joka on johtava olosuhteiden valvontajärjestelmien ja mittalaitteiden toimittaja life science -toimialalla. Strategisen yritysoston taustalla on Vaisalan tavoite vahvistaa asemaansa tasaisesti kasvavilla maailmanlaajuisilla life science -markkinoilla.
Vaisalan ja Veriteqin yhdistetty tuote- ja palvelutarjonta tuo selkeitä hyötyjä asiakkaille, joita ovat mm. lääketeollisuus, bioteknologiayritykset ja lääkintälaitteiden valmista-
jat. Life science on tarkoin säädelty toimiala, jolla olosuhteiden mittaaminen ja valvonta ovat erityisen kriittisiä laadun ja suorituskyvyn kannalta.
Veriteqin oston myötä Puhdashuoneet ja olosuhdekaapit -markkinasegmentin nimi muutettiin Life science ja high technology -segmentiksi.
Vaisala allekirjoitti New Yorkin ja New Jerseyn lentokenttäviranomaisen kanssa 5 miljoonan dollarin sopimuksen lentokenttien säähavaintoratkaisusta. Vaisala toimittaa John F. Kennedy, LaGuardia, Newark, Teterboro ja Stewart International -lentokentille säätietoratkaisut, jotka tehostavat niiden ylläpitotoimia ja parantavat lentoturvallisuutta.
Lentokentän toiminta yksinkertaistuu, kun kaikki säädataelementit on yhdistetty yhdeksi toimivaksi paketiksi. Ratkaisu koostuu säätietojärjestelmistä, säädatasta, ohjelmistoista sekä kymmenen vuoden huoltopalveluista. Se on toteutettu vuoden 2009 lopulla ostetun Quixote Transportation Technologies -yrityksen ja Vaisalan yhdistetyn tuote- ja palvelutarjonnan pohjalta.
Asennukset aloitettiin John F Kennedy -lentokentällä joulukuussa ja jatkuvat muilla kentillä kesällä 2011. Koko hanke valmistuu syyskuun lopussa, jolloin nämä lentokentät ovat hyvin varautuneita seuraavan talven lumentuloon.
Vaisala allekirjoitti marraskuussa 9 miljoonan euron sopimuksen Omanin sulttaanikunnan ilmailulaitoksen kanssa lentosäähavaintojärjestelmien toimittamisesta kahdelle kansainväliselle ja neljälle alueelliselle lentokentälle.
Omanin lentokenttien laajennushankkeiden tavoitteena on parantaa niiden tehokkuutta ja turvallisuutta sekä moninkertaistaa kapasiteetti. Vaisalan järjestelmät, jotka tuottavat internet-pohjaisia säätietoja kenttien monille eri käyttäjäryhmille, integroidaan osaksi lennonjohdon kokonaisjärjestelmiä.
Vaisalan säätietojärjestelmiä on jo käytössä kaikilla Lähiidän suurilla kansainvälisillä kentillä, kuten Dubaissa, Abu Dhabissa ja Qatarin New Doha -kentällä.
Säätutkat ovat kuuluneet Vaisalan tuotetarjontaan kolme vuotta, jona aikana ne ovat tasaisesti kasvattaneet osuuttaan maailmanlaajuisilla markkinoilla. Asiakkaat ovat tyytyväisiä sadetiedon tarkkuuteen ja saatavuuteen, sillä Vaisalan kaksoispolarisaatiotutka pystyy erottamaan sateen eri olomuodot, kuten veden, lumen ja rakeet toisistaan.
Vuonna 2010 tutkatilauksia tuli ilmatieteen laitoksilta eri puolilta maailmaa. Toimituksia ja asennuksia on käynnissä muun muassa Turkkiin, Espanjaan, Koreaan, Kiinaan sekä useisiin Etelä-Amerikan maihin. Myös Sochin 2014 talviolympialaisissa on käytössä Vaisalan tutka.
Uusi toimistorakennus valmistui aikataulun mukaisesti joulukuun lopulla. Ympäristönäkökohdilla on ollut rakennuksen suunnittelussa tärkeä merkitys ja huomiota on kiinnitetty erityisesti energiankulutuksen optimointiin ja korkeaan energiaomavaraisuusasteeseen. Rakennus lämpiää pääosin itsetuotetulla maalämmöllä. Rakennuksen katolle ja eteläpäätyyn on lisäksi asennettu yhteensä 700 m2 aurinkokennoja, jotka tuottavat noin 15 prosenttia vuotuisesta energiankulutuksesta.
Talotekniset ratkaisut ohjaavat valaistuksen, ilmanvaihdon ja lämmön monimutkaista säätelyverkkoa. Tarpeen-mukaisessa ilmastoinnissa on hyödynnetty myös Vaisalan omaa hiilidioksidin mittausteknologiaa tuottamaan miellyttävää sisäilmaa energiatehokkaasti.
Rakennukselle on haettu kansainvälistä LEED-ympäristösertifikaattia.
Vaisala julkisti ennakkotiedon tilinpäätöksestään 1.2.2011.
Vuoden 2010 liikevaihto oli 253,2 miljoonaa euroa ja 9,2 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2009. Vertailukelpoinen proforma liikevaihto vuonna 2009, sisältäen QTT ja Veriteq -yrityskaupat, oli 252,2 miljoonaa euroa. Euromääräisesti liikevoitto oli samalla tasolla kuin vuonna 2009.
Liikevaihto, liikevoitto ja saadut tilaukset paranivat huomattavasti toisella vuosipuoliskolla edelliseen vuoteen ja vuoden 2010 ensimmäiseen vuosipuoliskoon verrattuna.
Controlled Environment -liiketoiminta-alue menestyi hyvin koko vuoden, kun taas Meteorology -liiketoiminta-alueen liikevaihto laski edelliseen vuoteen verrattuna. Weather Critical Operations -liiketoiminta-alue ei suoriutunut odotusten mukaisesti lähinnä suurten projektien puuttumisen ja rahoituspäätösten viivästymisten vuoksi lentokenttä-, tie- ja puolustusliiketoiminnoissa.
Komponenttipula ja hankintaketjun kapasiteettirajoitukset aiheuttivat toimitusten myöhästymisiä, jotka vaikuttivat liikevaihtoon erityisesti vuoden keskivaiheilla. Toimitusvalmius ja tuotantokapasiteetti ovat paranemassa.
Palveluliiketoiminnan liikevaihto kasvoi 20,2 prosenttia 33,8 miljoonaan euroon.
Vuoden 2010 toisella neljänneksellä kirjattiin 2,4 miljoonan euron kertaluonteiset kustannukset tehostamisohjelmaan liittyen. QTT-yrityskaupan integraatioon liittyen kirjattiin 1,3 miljoonan kertaluonteiset kustannukset vuodelle 2010.
Vaisala allekirjoitti 30.9.2010 sopimuksen happiliiketoimintansa myymisestä SICK Maihak GmbH -nimiselle yritykselle. Kaupasta kirjattiin 1,3 miljoonan euron tuotto, joka kirjattiin Eliminoinnit ja muu toiminta -kohtaan.
Konserninlaajuisen toiminnanohjausjäjestelmän käyttöönotto eteni vuonna 2010 ja työ jatkuu vuoden 2012 loppuun saakka.
Vuonna 2010 toteutettiin lisäpanostuksia teknologia-alustojen yhtenäistämiseksi sekä tuotevalikoiman modulaarisuuden ja massaräätälöimisen parantamiseksi. Vuonna 2010 lanseerattiin kaikkiaan 34 tuotetta markkinoille. Tuotekehityskustannusten odotetaan laskevan vuonna 2011.
Liikevaihto kasvoi kaikilla maantieteellisillä alueilla: APAC +15,5 prosenttia, EMEA +8,8 prosenttia ja Americas +6,0 prosenttia. Vaisalan, QTT:n ja Veriteqin yhteenlaskettu orgaaninen kasvu Americas-alueella oli -12,8 prosenttia.
Maailmantalouden epävakauden ja valuuttakurssien muutosten odotetaan edelleen vaikuttavan Vaisalan liiketoimintaan. Vaisalan asiakasrakenteen ja saatujen tilausten perusteella markkinatilanteen odotetaan edelleen pysyvän pääosin ennallaan vuonna 2011.
Vaisala arvioi vuoden 2011 liikevaihtonsa kasvavan kohtalaisesti edelliseen vuoteen verrattuna. Myös liikevoiton odotetaan kasvavan kohtalaisesti.
Kuten edellisinä vuosina, kausivaihtelu on tyypillistä Vaisalan toiminnalle, joten ensimmäisestä vuosineljänneksestä tullee vaatimaton.
Vaisalan pitkän tähtäimen liiketoimintanäkymä on ennallaan.
"Selvä kohokohta vuonna 2010 oli Vaisalan Life Science and High Technology (LSH) liiketoiminta, joka ylsi hyviin kasvulukuihin Veriteq-yrityskaupan siivittämänä. Kaiken kaikkiaan Controlled Environment -liiketoiminta-alue kehittyi varsin myönteisesti: kasvua oli 29 prosenttia ja kannattavuus oli kohtuullinen.
Vaisalan liikevaihto oli ennätyksellisen korkea neljännellä vuosineljänneksellä ja vuoteen 2011 mentäessä tilauskantamme on myös kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla.
Kesäkuussa julkistimme tehokkuusohjelman, jonka tavoitteena oli parantaa Vaisalan kannattavuutta ja kilpailukykyä. Säästöjä haettiin henkilöstövähennyksillä, ulkoisia palveluja vähentämällä, hankintaa tehostamalla ja matkustuskuluja karsimalla. Neuvottelut henkilöstön vähennyksistä päättyivät kesäkuussa. Ohjelman tuloksena Vaisalan kannattavuus parani selvästi vuoden loppua kohti.
Maailmanlaajuisen komponenttipulan vaikutukset tuntuivat sekä meidän että alihankkijaverkostomme toiminnassa vuonna 2010. Tilanne kohentui vuoden loppua kohden ja tekemämme korjaustoimenpiteet ovat tuottaneet hyvää tulosta. Toimitusvalmius ja tuotantokapasiteetti ovat paranemassa.
Vuoteen 2011 mentäessä meillä on vakaa perusta, jonka päälle rakentaa. Tilauskantamme on vahva ja olemme karsineet kustannuksiamme, ja operatiivinen toimintamme on myös parantunut. Neljäs vuosineljännes oli hyvä osoitus toimituskunnostamme, ja tuotekehityksemme tuotti enemmän lanseerauksia kuin koskaan aikaisemmin. Asiakaslähtöinen strategiamme on alkanut tuottaa tuloksia".
Maailmantalouden epävarmuus heijastuu Vaisalan liiketoimintaan.
Haastavassa taloustilanteessa Vaisala on kuitenkin onnistunut säilyttämään markkinaosuutensa.
Katsauskausi oli positiivinen Controlled Environment -liiketoiminnassa. Epävarma taloustilanne vaikuttaa Weather Critical Operations ja Meteorology -liiketoimintaalueiden toimintaan, vaikka Weather Critical Operationsin saadut tilaukset olivat hyvällä tasolla katsauskauden lopussa.
Vaisala-konsernin liikevaihto kasvoi 9,2 prosenttia vertailukauteen nähden 253,2 (231,8/2009; 242,5/2008) miljoonaan euroon. Vertailukelpoisin valuuttakurssein Vaisalakonsernin liikevaihto olisi kasvanut 5,2 prosenttia.
Liikevaihdon orgaaninen kasvu QTT:n ja Veriteqin 2009 luvut mukaanlukien oli 0,4 prosenttia. Vertailukelpoinen proforma liikevaihto vuonna 2009 oli 252,2 miljoonaa euroa. Orgaanisesti vertailukelpoisin valuuttakurssein Vaisala-konsernin liikevaihto olisi laskenut 3,3 prosenttia.
Weather Critical Operations –liiketoiminta-alueen liikevaihto kasvoi 12,5 prosenttia (Vaisalan ja QTT:n yhteenlaskettu orgaaninen kasvu -3,5 prosenttia) ja Controlled Environment –liiketoiminta-alueen 29,0 prosenttia (Vaisalan ja Veriteqin yhteenlaskettu orgaaninen kasvu 20,5 prosenttia.) Meteorologyn liikevaihto laski 7,0 prosenttia.
Ulkomaantoimintojen osuus liikevaihdosta oli 97 (97) prosenttia.
Americas-alueen liikevaihto nousi euromääräisesti 6,0 prosenttia 100,0 (94,3/2009; 74,3/2008) miljoonaan euroon. Alueen orgaaninen kasvu Vaisala, QTT ja Veriteq yhteenlaskettuna oli -12,8 prosenttia.
Liikevaihto kasvoi 8,8 prosenttia EMEA:n alueella EUR 92,4 (84,9/2009; 108,5/2008) miljoonaan euroon ja APAC:in alueella 15,5 prosenttia 60,8 (52,6/2009; 59,6/2008) miljoonaan euroon.
Saatujen tilausten määrä kasvoi vertailukauteen nähden 21,0 prosenttia 286,7 (237,0) miljoonaan euroon.
Konsernin tilauskanta oli tilikauden lopussa EUR 129,0 (95,5) miljoonaa euroa. Tilauskannasta noin 32 miljoonaa euroa toimitetaan vuonna 2012 tai myöhemmin.
Tilikauden liikevoitto oli 4,7 prosenttia liikevaihdosta, eli 11,8 (12,0/2009; 38,0/2008) miljoonaa euroa. Proforma liikevoitto 2009, sisältäen QTT:n ja Veriteqin luvut oli 11,6 miljoonaa euroa. Voitto ennen veroja oli 5,5 prosenttia liikevaihdosta eli 14,0 (10,1/2009; 38,9/2008) miljoonaa euroa, kasvua 38,8 prosenttia. Tilikauden voitto oli 4,0 prosenttia liikevaihdosta eli 10,2 (6,9/2009; 28,4/2008) miljoonaa euroa, kasvua 48,4 prosenttia.
Toimitusviivästymät touko-joulukuussa alensivat liikevaihtoa ja liiketulosta. Niiden vaikutus liikevaihtoon oli noin 8 miljoonaa euroa ja liiketulokseen noin 4 miljoonaa euroa. Tulosta rasittivat lisäksi toiselle vuosineljännekselle kirjatut, henkilöstövähennyksistä aiheutuneet 2,4 miljoonan euron kertaluonteiset kustannukset sekä QTT-integraatioon liittyvät 1,3 miljoonan euron kertaluonteiset kustannukset.
Vaisala allekirjoitti 30.9.2010 sopimuksen happiliiketoiminnan ja -teknologian myymisestä SICK Maihak GmbH -nimiselle yritykselle. Kaupasta kirjattiin 1,3 miljoonan euron tuotto kolmannella vuosineljänneksellä.
Vaisala-konsernin vakavaraisuus ja likviditeetti säilyivät vahvoina. Taseen loppusumma 31.12.2010 oli 248,7 (231,4/2009; 241,7/2008) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 76 prosenttia (81 %/2009; 82 %/2008).
Konsernin likvidien rahavarojen määrä oli 35,3 (50,1/2009; 103,4/2008) miljoonaa euroa.
Bruttoinvestoinnit olivat 30,1 (27,7/2009; 12,2/2008) miljoonaa euroa.
1.4.2010 Vaisala osti kanadalaisen life science -markkinoilla toimivan Veriteq Instruments Inc -yrityksen.
Kaupan arvo oli 8,1 miljoonaa euroa, johon sisältyy ehdollinen 1,3 miljoonan euron kauppahinta. Kauppa vahvistaa huomattavasti Vaisalan asemaa life science -markkinoilla ja täydentää nykyistä osaamista ja tuotetarjontaa. Laskelmien mukaan nämä synergiaedut ovat vaikuttaneet 3,6 miljoonan euron liikearvon syntymiseen.
Vaisalan uuden toiminnanohjausjärjestelmän vaiheittainen käyttöönotto jatkuu vuoden 2012 loppuun saakka.
Hanke uuden toimistotilan rakentamiseksi Vantaalle eteni suunnitelmien mukaisesti. Rakennus valmistui vuoden 2010 lopussa.
Meteorology-liiketoiminta-alueen liikevaihto laski 7,0 prosenttia vertailukauteen nähden 75,2 (80,8/2009; 64,9/2008) miljoonaan euroon. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto olisi laskenut 10,4 prosenttia.
Katsauskauden liikevoitto oli 2,8 (3,4/2009; 8,0/2008) miljoonaa euroa.
Toimitusviivästymät touko–joulukuussa alensivat liikevaihtoa ja tulosta. Näiden vaikutus liikevaihtoon oli noin 3 miljoonaa euroa ja liikevoittoon 1,4 miljoonaa euroa. Tulosta rasittivat lisäksi henkilöstövähennyksistä aiheutuneet 0,9 miljoonan euron kertaluonteiset kustannukset, jotka kirjattiin toiselle vuosineljännekselle.
Alentunut liikevaihto Meteorology-liiketoiminta-alueella johtui myös siitä, että vuodelle 2010 ei osunut suuria projektitoimituksia. Tästä seurannut myyntivolyymin lasku alensi liiketoiminnan kannattavuutta.
Meteorologyn saamien tilausten määrä oli 79,2 (76,4) miljoonaa euroa ja tilauskanta katsauskauden lopussa 40,6 miljoonaa euroa.
Controlled Environment -liiketoiminta-alueen liikevaihto kasvoi 29,0 prosenttia vertailukauteen nähden 63,4 (49,2/2009; 54,3/2008) miljoonaan euroon. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto olisi kasvanut 22,7 prosenttia. Vaisalan ja Veriteqin yhteenlaskettu orgaaninen kasvu oli 20,5 prosenttia. Orgaaninen kasvu vertailukelpoisin valuuttakurssein olisi ollut 14,6 prosenttia.
Katsauskauden liikevoitto oli 8,9 (3,4/2009; 8,4/2008) miljoonaa euroa.
Vaisala osti 1.4.2010 kanadalaisen life science -markkinoilla toimivan Veriteq Instruments Inc -yrityksen.
Veriteq on johtava olosuhteiden valvontajärjestelmien ja mittalaitteiden toimittaja lääketeollisuudelle, bioteknologiayrityksille ja lääkintälaitteiden valmistajille. Vancouverissa sijaitsevan yrityksen liikevaihto vuonna 2009 oli 5 miljoonaa euroa ja sillä on noin 40 työntekijää. Yrityskauppa vahvistaa merkittävästi Vaisalan asemaa life science -markkinoilla täydentäen Vaisalan nykyista osaamista ja tuotetarjontaa.
Toimitusviivästymät touko-joulukuussa alensivat liikevaihtoa ja tulosta. Näiden vaikutus liikevaihtoon oli noin 1 miljoonaa euroa ja liikevoittoon 0,6 miljoonaa euroa. Tulosta rasittivat lisäksi henkilöstövähennyksistä aiheutuneet 0,4 miljoonan euron kertaluonteiset kustannukset, jotka kirjattiin toiselle vuosineljännekselle.
Liikevaihto kasvoi eniten Life Science -liiketoiminnassa.
Controlled Environmentin saamien tilausten määrä oli 66,3 (49,0) miljoonaa euroa ja tilauskanta katsauskauden lopussa 6,1 miljoonaa euroa.
Weather Critical Operations -liiketoiminta-alueen liike vaihto kasvoi 12,5 prosenttia vertailukauteen nähden 114,6 (101,8/2009; 123,3/2008) miljoonaan euroon. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto olisi kasvanut 9,2 prosenttia. Vaisalan ja QTT:n yhteenlaskettu orgaaninen kasvu oli -3,5 prosenttia. Orgaaninen kasvu vertailukelpoisin valuuttakurssein olisi ollut -6,3 prosenttia.
Katsauskauden liikevoitto oli 1,0 (5,5/2009; 24,6/2008) miljoonaa euroa.
Haastava taloustilanne vaikutti asiakkaiden ostopäätöksiin tällä liiketoiminta-alueella. Weather Critical Operations -liiketoiminta-alue ei suoriutunut odotusten mukaisesti lähinnä suurten projektien puuttumisen ja rahoituspäätösten viivästymisten vuoksi lentokenttä-, tie- ja puolustusliiketoiminnoissa.
Toimitusviivästymät touko-joulukuussa alensivat liikevaihtoa ja tulosta. Näiden vaikutus liikevaihtoon oli noin 4 miljoonaa euroa ja liikevoittoon 1,9 miljoonaa euroa. Tulosta rasittivat lisäksi henkilöstövähennyksistä aiheutuneet 1,1 miljoonan euron kertaluonteiset kustannukset, jotka kirjattiin toiselle vuosineljännekselle. Liiketulos sisältää 1,3 miljoonan euron QTT-integraatioon liittyvät kertaluonteiset uudelleenjärjestelykustannukset. Näillä haetaan 3-4 miljoonan euron vuosittaisia synergiasäästöjä vuodesta 2011 lähtien.
Weather Critical Operationsin saamien tilausten määrä oli 141,3 (111,6) miljoonaa euroa ja tilauskanta katsauskauden lopussa 82,3 miljoonaa euroa.
Uniontownin ja Boulderin toiminnot Yhdysvalloissa yhdistettiin suunnitelmien mukaisesti neljännellä vuosineljänneksellä.
Vaisala ilmoitti 5.8.2010 allekirjoittaneensa New Yorkin ja New Jerseyn lentokenttäviranomaisen kanssa sopimuksen, joka kattaa tiesääteknologiaa, salamanpaikannus- ja säädataa, ohjelmistoja sekä 10-vuoden huoltopalvelut. Sopimuksen arvo on 5 miljoonaa dollaria ja se sisältää avaimet käteen -toimitukset viidelle alueen lentokentälle: John F. Kennedy, LaGuardia, Newark, Teterboro ja Stewart International.
Vaisala ilmoitti 2.12.2010 allekirjoittaneensa sopimuksen lentosäähavaintojärjestelmien toimittamisesta kuudelle lentokentälle Omaniin. Sopimuksen arvo on yli 9 miljoonaa euroa ja toimitukset ajoittuvat vuosille 2011–2014.
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat 31,4 (28,4/2009; 24,6/2008) miljoonaa euroa, eli 12,4 prosenttia konsernin liikevaihdosta.
Konsernin tuotekehitysmenojen osuuden liikevaihdosta odotetaan laskevan vuonna 2011.
Vaisala julkisti vuonna 2010 kaikkiaan 34 tuotetta, joista merkittävimmät olivat:
Ensimmäisellä vuosineljänneksellä: pilvenkorkeusmittari CL51, Vaisala HUMICAP mittapäät HMP60 ja HMP110 kosteuden ja lämpötilan mittaukseen sekä Vaisala MetMan Webview 2.0, internetpohjainen meteorologisen tiedon visualisointiohjelmisto.
Toisella vuosineljänneksellä: Vaisala WINDCAP Ultrasonic Wind Sensor WMT700 Series -tuulianturin vaativiin meteorologisiin ja lentosääsovelluksiin, Vaisala Road Weather Advisor ja Vaisala Road Weather Observer, internetpohjaiset tiesääinformaation visualisointisovellukset tiesääverkon seurantaan, Vaisala MARWIN luotausjärjestelmä MW32 puolustuskäyttöön ja Vaisala Boundary Layer View (BL-VIEW) -ohjelmisto Vaisalan pilvenkorkeusmittareille.
Kolmannella vuosineljänneksellä: Vaisala CARBOCAP Carbon Dioxide and Temperature Transmitter GMW116, seinäänkiinnitettävä anturi lämmityksen, ilmanvaihdon ja ilmastoinnin mittaussovelluksiin ja Vaisala Road Weather Navigator 2.0 WID733, internetpohjainen tiesään visualisointiohjelmisto, jonka avulla asiakkaat voivat tarkkailla tieolosuhteita ja toteuttaa tarvittavia toimenpiteitä tehokkaasti.
Neljännellä vuosineljänneksellä: Vaisala INTERCAP Humidity and Temperature Transmitter Series HMW80, kustannustehokas ja luotettava ratkaisu kosteuden ja lämpötilan mittaamiseen; Vaisala HUMICAP Humidity and Temperature Transmitters HMT120 and HMT130, jotka on suunniteltu puhdashuoneiden jatkuvan monitoroinnin järjestelmiin; Vaisala HUMICAP Hand-Held Humidity and Temperature Meter HM40 erilaisiin kannenttaviin sovelluksiin; Vaisala Present Weather Sensor FS11P, joka mahdollistaa näkyvyyden mittaamisen viiden metrin ja 75 kilometrin vaihteluvälillä ja joka tunnistaa pintasääilmiöt kuten esimerkiksi sumun tai usvan sekä seitsemän eri sateen
tyyppiä ja Vaisala DigiCORA Sounding Software v. 3.64, ohjelmisto, joka tuo useita parannuksia Vaisalan eri luotausjärjestelmiin.
Tuotelanseerausten osalta vuosi 2010 oli ennätyksellinen: markkinoille tuotujen tuotteiden määrä kasvoi 100 prosenttia 34 tuotteeseen vuonna 2010(17/2009). Neljäs vuosineljännes oli erityisen tuloksellinen. Tuotteita lanseerattiin 18 (7).
Vaisalan palveluliiketoiminta raportoidaan osana liiketoimintayksiköitä. Palvelujen liikevaihto katsauskaudella kasvoi 20,2 prosenttia 33,8 (28,1/2009; 27,5/2008) miljoonaan euroon.
QTT-integraatio Americas-alueella on kasvattanut tiesääasiakkaiden palvelusopimusten määrää. Laitteiden korjaus- ja kalibrointipalvelut ovat myös lisääntyneet asennuskannan tasaisen kasvun myötä. Kasvua tukemaan on Brasiliassa käynnistetty kalibrointiyhteistyö. Myös varaosien lisääntynyt kysyntä Yhdysvalloissa kasvatti palveluiden liikevaihtoa. Vaisalan Yhdysvalloissa omistama ja koko maan kattava salamanpaikannusverkko (NLDN) päivitettiin vuonna 2010, mikä edistää salamadatapalvelujen myyntiä.
Vaisala allekirjoitti uusia tiesää- ja yläilmakehän toimintojen palvelusopimuksia Britanniassa ja Saksassa, samoin kuin ensimmäisen palvelusopimuksensa Euroopassa tuuliinformaation toimittamisesta. Etelä-Afrikassa uusittiin pitkäaikainen salamaverkon palvelusopimus.
Aasian-Tyynenmeren alueella solmittiin ensimmäinen säätutkan ylläpitosopimus Intiaan, lentokenttäjärjestelmien ylläpitosopimus Kiinaan ja yläilmakehän havainnointijärjestelmien päivityksiä Australiaan. Laitekorjaukset ja kalibrointipalvelut kasvavat myös tällä alueella lisääntyneen myynnin myötä.
Vaisala-konsernin henkilöstön määrä oli tilikaudella keskimäärin 1 408 (1 302/2009; 1 177/2008). Henkilöstön määrä vuoden lopussa oli 1 367. Henkilöstöstä 43 (44/2009; 39/2008) prosenttia työskenteli konsernin ulkomaisissa toimipisteissä. Tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä työskenteli 20 (22/2009; 20/2008) prosenttia konsernin henkilökunnasta.
Yhtiössä palkan määräytymisen perusteina ovat paikalliset kollektiiviset ja yksilölliset sopimukset, tehtävässä suoriutuminen sekä tehtävän vaativuus. Peruspalkkaa täydentävät tuloksiin sidotut palkkiojärjestelmät, joiden piirissä on yhtiön koko henkilöstö. Vuonna 2010 maksettujen palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma oli 68,8 (63,3/2009; 59,7/2008) miljoonaa euroa.
Neuvottelut henkilöstövähennyksistä aloitettiin toukokuussa 2010, ja ne päättyivät kesäkuussa 2010. Kaikkiaan henkilöstöä vähennettiin 79 työntekijällä, joista 49 Suomessa.
Vaisalassa on käytössä kaksi palkitsemisjärjestelmää; koko henkilöstön kattava liikevaihdon ja kannattavuuden kehittymiseen perustuva bonusjärjestelmä sekä kolmivuotinen avainhenkilöt kattava kannattavuuden kehittymiseen sidottu järjestelmä.
Vaisalan teknologiajohtaja Ari Meskanen nimitettiin Vaisalan myynti- ja markkinointijohtajaksi 1.1.2010 alkaen.
Petteri Naulapää nimitettiin Vaisalan tietohallintojohtajaksi ja laajennetun johtoryhmän jäseneksi 16.2.2010 alkaen. Jussi Kallunki, Vaisalan aiempi tietohallintojohtaja siirtyi riskienhallinnasta ja turvallisuusasioista vastaavaksi johtajaksi.
Kai Konola nimitettiin Vaisalan Weather Critical Operations -liiketoiminta-alueen johtajaksi ja Vaisalan johtoryhmän jäseneksi 1.7.2010 alkaen.
Vaisalan Operations-yksikön johtaja Lauri Rintanen erosi yhtiön palveluksesta 1.1.2011 alkaen.
Yrityksellä on käytössä konsernin hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, jossa on kartoitettu strategiset, operatiiviset ja rahoitusriskit. Konsernin johtoryhmä arvioi säännöllisesti riskienhallintapolitiikkaa, käytäntöjen kattavuutta ja painopisteitä. Politiikan tavoitteena on varmistaa henkilöstön, toiminnan ja tuotteiden turvallisuus sekä toiminnan jatkuvuus. Politiikka kattaa myös tietopääoman sekä yrityskuvan ja brändin suojaamisen.
Riskienhallinta on integroitu liiketoimintaprosesseihin ja -toimintoihin ja jokaisen työntekijän päivittäiseen työhön. Tämän mahdollistaa riskienhallintaprosessi, jonka Vaisalan strateginen johtoryhmä hyväksyi toukokuussa 2010. Prosessin toteutus aloitettiin vuoden 2010 toisella puoliskolla ja tavoitteena on, että se kattaa useimmat yksiköt ja funktiot vuoden 2011 loppuun mennessä. Riskienhallintaprosessi on jatkuva työkalu riskien havainnoimiseen ja hallintaan. Prosessin tarkoituksena on tukea yrityksen strategia- ja suunnitteluprosessia ja antaa lisätietoa päätöksenteon tueksi.
Vaisalan riskienhallintaprosessi koostuu riskien havainnoimisesta, riskien arvioinnista, riskienhallintatoimenpiteistä, seurannasta ja raportoinnista. Riskeistä raportoidaan strategiselle johtoryhmälle vuosineljänneksittäin. Merkittävimmistä riskeistä raportoidaan hallitukselle vuosittain ja tarpeen mukaan useamminkin. Riskienhallinta ei ole erillinen prosessi vaan osa yrityksen operatiivista toimintaa.
Yksityiskohtaisemmat toimintaohjeet, kuten hyväksymis-, tarjous- ja ostovaltuudet sekä maksuehdot määrittelee yhtiön strateginen johtoryhmä.
Sijoituspolitiikan pääperiaatteet tärkeysjärjestyksessä ovat a) luottotappioriskin minimoiminen, b) likviditeetti ja c) sijoitusten tuotto. Sijoitusten maksimipituus on 12 kuukautta.
Vaisalan toimintaympäristöön kuuluvat normaalit, kansainväliseen liiketoimintaan liittyvät riskit. Näistä merkittävimpiä ovat riskit, jotka liittyvät maailmantalouden muutoksiin, valuuttakurssien, erityisesti Yhdysvaltain dollarin vaihteluun, toimittajaverkoston hallintaan ja tuotantotoimintaan. Näitä riskejä seurataan ja niihin varaudutaan yhtiössä riskienhallintapolitiikan mukaisesti.
Vaikutettavissa olevien toiminnallisten riskien hallinnoimiseksi on luotu konsernitason vakuutusohjelmia. Ne kattavat konsernin omaisuusvahinkoihin, liiketoiminnan keskeytymiseen, erinäisiin vastuihin, kuljetuksiin ja liikematkustamiseen liittyviä riskejä. Yhtiön riskinkantokyky suhteessa riskeihin on hyvä ja yhtiöllä on vahva pääomarakenne, joka takaa pääoman riittävyyden.
Lähiajan merkittävimpien riskien ja epävarmuustekijöiden arvioidaan liittyvän yrityksen kykyyn parantaa toimituskykyään, kriittisten komponenttien saatavuuteen, yleiseen talouskehitykseen, valuuttakurssien vaihteluun, tuotannon häiriöttömään toimintaan, asiakkaiden rahoitustilanteeseen ja mahdollisiin osto- tai investointikäyttäytymisen muutoksiin sekä tilausten ja toimitusten siirtymiseen tai peruuntumiseen. Muutokset kilpailijatilanteessa voivat vaikuttaa liiketoiminnan määrään ja kannattavuuteen siten, että kilpailu kiristyy ja hinnat laskevat Vaisalan perinteisesti vahvoilla alueilla. Tämä voi muodostaa riskin Vaisalan myyntiin ja kannattavuuteen.
Liikevaihdon ja tuloksen toteutumiseen vaikuttavat teollisuussegmenttien markkinatilanteen kehitys sekä projektien toteutuminen. Yhtiö on lisäksi laajentanut projektiliiketoimintaansa kehittyvillä markkina-alueilla, joissa uuden liiketoiminnan luomiseen liittyvien projektien kannattavuus on normaalitasoa heikompi. Tämän lisäksi projektiliiketoiminnan osuus yhtiön koko liiketoiminnasta on kasvussa. Mikäli yhtiön tekemät projektiliiketoiminnan kannattavuuteen ja uuden liiketoiminnan luomiseen liittyvät oletukset osoittautuisivat virheellisiksi, tämä voi muodostaa Vaisalan liikevaihtoon ja tulokseen liittyviä riskejä.
Muutokset alihankkijasuhteissa, alihankkijoiden toiminnassa ja toimintaympäristössä voivat vaikuttaa negatiivisesti myös Vaisalan toimintaan. Näitä riskejä seurataan ja niihin varaudutaan yhtiön riskienhallintapolitiikan mukaisesti.
Yhtiössä on käynnissä merkittäviä kehityshankkeita, joilla luodaan perustaa strategian toteutumiselle. Lisäksi koko konsernin kattava uusi toiminnanohjausjärjestelmä on käyttöönottovaiheessa.
Vaisala on toteuttanut yritysostoja, joiden vaikutus yhtiön liikevaihtoon ja tulokseen riippuu olennaisesti ostetun yrityksen toiminnan haltuunoton ja integroinnin onnistumisesta. Mikäli tehdyt oletukset saavutettavien synergioiden osalta osoittautuvat virheellisiksi tai ostetun toiminnan haltuunotto tai integrointi epäonnistuu, voi tämä muodostaa lyhyellä aikavälillä Vaisalan liikevaihtoon ja tulokseen liittyviä riskejä.
Yhtiöllä ei ole olennaisia korollisia velkoja. Korkotason muutosten vaikutukset korollisten saatavien ja velkojen arvoon eri valuutoissa aiheuttavat korkoriskin. Korkoriski on johdon arvion mukaan pieni ja sisältyy sijoitettavan varallisuuden tuottoon korkotason muuttuessa. Koron muutos vaikuttaa sekä rahavirtoihin että sijoitusten käypään arvoon. Yhden prosenttiyksikön korkotason muutos vaikuttaisi yhtiön verojen jälkeiseen tulokseen n. EUR 56 (358) tuhatta euroa laskettuna keskimäärin 7,5 (48,3) miljoonan euron suuruiselle sijoitustalletusten positiolle. Lisätietoja korollisista saatavista on annettu liitetietojen kohdassa 21.
Vuoden 2010 lopussa konsernilla ei ollut olennaisia sijoituksia. Konserni sijoitti vuonna 2008 kassavarojaan lyhyen koron rahastoihin ja altistui siten toiminnassaan noteerattujen korkorahastojen markkinahintojen vaihtelusta aiheutuvalle hintariskille. Korkorahastosijoitukset realisoitiin vuoden 2009 aikana. Koska rahastojen sijoituskohteeksi valittiin liikkeeseenlaskijoita (valtiot, kunnat ja rahoituslaitokset), joiden luottokelpoisuusluokitus oli erittäin hyvä, rahastoihin liittyvä luottoriski oli vähäinen. Rahastot sijoittivat euromääräisiin korkotuotteisiin, joten valuuttakurssiriskiä ei ollut. Lyhyiden markkinakorkojen nousu laski rahasto-osuuden arvoa. Käyvän arvon muutostappio vuonna 2009 2,120 (2,209) tuhatta euroa kirjattiin tuloslaskelmaan rahoitustuottojen ja kulujen ryhmään. Lisätietoja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista varoista on annettu liitetietojen kohdassa 20.
Toiminnan kansainvälisyys altistaa konsernin riskeille, jotka syntyvät kun eri valuutoissa olevat sijoitukset muunnetaan emoyrityksen toimintavaluuttaan. Konsernin kannalta merkittävimmät valuutat ovat Yhdysvaltain dollari, Japanin jeni ja Englannin punta. Konsernilla on useita sijoituksia ulkomaisiin tytäryrityksiin, joiden nettovarallisuus on alttiina valuuttariskille. Konserni ei suojaa tytäryritysten nettovarallisuuden valuuttariskiä. Erillisessä taulukossa on esitetty herkkyysanalyysi siitä, miten konsernin merkittävimpien valuuttojen ja euron keskikurssin ja tilinpäätöspäivän kurssin muutokset vaikuttaisivat konsernin tulokseen verojen jälkeen. Laskelmassa ei ole huomioitu emoyhtiön tilikaudenaikaisten muiden valuuttamääräisten ostojen vaikutusta.
| Vaikutus tulokseen verojen jälkeen € 1000 |
|||
|---|---|---|---|
| 2010 | |||
| USD/EUR | valuuttakurssin nousu | 10,00 % | 699,0 |
| valuuttakurssin lasku | 10,00 % | -779,0 | |
| JPY/EUR | valuuttakurssin nousu | 10,00 % | 97,7 |
| valuuttakurssin lasku | 10,00 % | -79,9 | |
| GBP/EUR | valuuttakurssin nousu | 10,00 % | 333,1 |
| valuuttakurssin lasku | 10,00 % | -309,4 | |
| 2009 | |||
| USD/EUR | valuuttakurssin nousu | 10,00 % | 459,1 |
| valuuttakurssin lasku | 10,00 % | -447,5 | |
| JPY/EUR | valuuttakurssin nousu | 10,00 % | 91,6 |
| valuuttakurssin lasku | 10,00 % | -75,0 | |
| GBP/EUR | valuuttakurssin nousu | 10,00 % | 209,3 |
| valuuttakurssin lasku | 10,00 % | -190,6 |
Konserni käsittelee monetaariset erät nettomääräisesti kirjanpidossa ja käyttää niiden suojaamiseen valuutta termiinejä, joihin konserni ei sovella IAS 39 mukaista suojauslaskentaa. Konsernin liikevaihdosta noin 43 % syntyy Yhdysvaltain dollareina, 6 % Japanin jeneinä ja 4 % Englannin puntina. Konsernin ostoista merkittävä osa tapahtuu euroissa. Nettoposition suojaamiseen käytetään valuuttatermiinejä. Suojausasteena pidetään noin 50 % tilauskannasta ja myyntisaatavista. Tilinpäätöshetken suojausaste oli 54 %. Suojauksen suorittaa emoyhtiö (liitetiedot 11 Rahoitustuotot ja -kulut).
Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi. Konsernin rahoitus järjestetään emoyhtiön kautta ja tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan konsernin sisäisillä lainoilla. Emoyhtiö antaa myös tarvittavat limiittitakaukset tytäryhtiöille. Rahoitusriskien hallinnasta vastaa emoyhtiö, kuten myös likviditeettiylijäämän sijoittamisesta. Emoyhtiöllä on maksuvalmiustarpeen täyttämiseksi 20 miljoonan euron suuruinen valuuttaluottolimiitti, joka on kokonaisuudessaan nostamatta. Tämän lisäksi tytäryhtiöillä on 1,4 miljoonan euron suuruinen käyttämätön luottolimiitti. Yhtiöllä ei ole muita konsernin ulkopuolisia rahoitusvelkoja kuin rahoitusleasingvelat (liitetieto 24 Muut velat).
Maksuvalmiusriski on nykyisellä taserakenteella olematon.
Likvidejä varoja sijoitetaan vahvistettujen limiittien rajoissa kohteisiin, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Sijoituskohteet sekä niille määritellyt limiitit tarkistetaan vuosittain. Lisätietoja sijoitusten luokituksesta on annettu liitteellä 21. Rahavarat.
Konsernin luotonantopolitiikka on tiukka. Luottoriskejä vastaan suojaudutaan käyttämällä maksuehtoina remburssia, ennakkomaksuja ja pankkitakauksia. Konsernin johdon näkemyksen mukaan yrityksellä ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska globaalisti jakautuneen asiakaskunnan ansiosta yksittäinen asiakas tai asiakasryhmä ei muodosta liian merkittävää riskiä. Tilikauden aikana myyntisaamisista tulosvaikutteisesti kirjattujen luottotappioiden määrä on ollut 0,5 (0,5) miljoonaa euroa ja tilikauden nettoluottotappioiksi jäi 0,5 (0,5) miljoonaa euroa. Luottotappiot ovat aiheutuneet asiakkaan taloudellisen ympäristön odottamattomasta muutoksesta. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 20.
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaa-lisen pääomarakenteen avulla varmistaa normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa. Tavoitteena on paras mahdollinen tuotto pitkällä aikavälillä. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset. Pääomarakenteeseen vaikutetaan mm. osingonjaon ja osakeantien kautta. Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettujen osinkojen tai näille palautettavan pääoman määrää, tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää. Yhtiöllä ei ole olennaisia rahoitusvelkoja. Pääomana hallinnoidaan konsernitaseen osoittamaa omaa pääomaa. Konserniin ei sovelleta ulkopuolisia pääomavaatimuksia.
Vaisala pyrkii olemaan vastuullinen yritys, ja tätä tavoitetta tukemaan yhtiössä on määritelty asianmukaiset sisäisen valvonnan periaatteet. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaisesti sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa yrityksen toiminnan tehokkuus ja kannattavuus, tiedon luotettavuus sekä yhteensopivuus soveltuvien säädösten ja toimintaperiaatteiden kanssa. Sisäinen valvonta pyrkii parantamaan hallituksen ohjaustehtävän toteutumista.
Vaisalan sisäinen valvonta on prosessi, jota toteuttavat yhtiön hallitus, operatiivinen johto ja työntekijät. Se pyrkii varmistamaan että toiminta on tehokasta, tuloksellista ja strategian mukaista, taloudellinen raportointi ja johdon tieto on luotettavaa, viimeisteltyä ja oikea-aikaista, ja että yritys toimii voimassaolevien lakien ja säädösten mukaisesti ja noudattaa Vaisalan sisäisiä toimintaohjeita, eettisiä ohjeita ja periaatteita ja yritysvastuuta.
• Ylin johto on vastuussa siitä, että organisaation eri yksiköihin luodaan yksityiskohtaisemmat sisäisen valvonnan toimintaohjeet ja käytännöt. Erityisen tärkeässä roolissa on yhtiön talousjohto, jonka valvontatoimenpiteet kattavat kaikki yhtiön operatiiviset ja muut yksiköt.
• Tutkivat ja arvioivat organisaation hallinnoinnin asianmukaisuutta ja tehokkuutta, riskienhallintaprosessia, sisäisen valvonnan järjestelmää ja suorituksen laatua organisaation tavoitteita toteutettaessa.
• Vastaavat siitä, että kaikki heidän vastuualueisiinsa kuuluvat yksiköt ja työntekijät noudattavat asianmukaisia lakeja, säädöksiä ja sisäisiä toimintaohjeita.
Katsauskauden lopussa hallituksella ei ollut valtuuksia osakepääoman korotukseen eikä uusien osakkeiden, erityisten oikeuksien tai optio-oikeuksien liikkeellelaskuun.
31.12.2009 Vaisalan A-osakkeen kurssi NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä oli 25,10 euroa ja katsauskauden lopussa 20,50 euroa. Katsauskauden ylin noteeraus oli 25,77 euroa ja alin 18,52 euroa. Vaisalan osakkeita vaihdettiin pörssissä katsauskauden aikana 2.415.565 kappaletta.
31.12.2010 Vaisalalla on 18.218.364 osaketta, joista 3.389.684 kuuluu sarjaan K ja 14.828.680 kuuluu sarjaan A. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. K- ja A-sarjan osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä (20) äänellä ja jokainen A-osake yhdellä (1) äänellä. A-sarjan osakkeet muodostavat 81,4 % kaikista osakkeista ja 17,9 % äänimäärästä. K-sarjan osakkeet muodostavat 18,6 % kaikista osakkeista ja 82,1 % äänimäärästä.
Vaisalan A-sarjan osakkeiden markkina-arvo 31.12.2010 ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli 303,8 miljoonaa euroa. Kaikkien osakkeiden markkina-arvo, jossa pörssissä noteeraamattomat K-sarjan osakkeet on arvostettu A-sarjan osakkeiden tilikauden päätöspäivän päätöskurssiin, oli katsauskauden lopussa 373,3 miljoonaa euroa ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.
Suurimmat osakkeenomistajat löytyvät yhtiön Internetsivuilta ja tilinpäätöksen liitetiedoista.
Osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon. Yhtiöjärjestyksen mukainen osakkeiden enimmäismäärä on 68.490.017 kappaletta ja konsernin enimmäisosakepääoma on 28,8 miljoonaa euroa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Osakkeita eivät rasita suostumus- tai lunastuslausekkeet.
Yhtiöjärjestyksen mukaan K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi yhtiöjärjestyksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla.
Vaisala Oyj:n hallituksen omistamien ja hallitsemien osakkeiden lukumäärä 31.12.2010 oli 1.312.249 kpl ja osuus kokonaisäänimäärästä 14,6 prosenttia (vuonna 2009: 1.353.425 osaketta ja 15,6 % kokonaisäänimäärästä). Yhtiön toimitusjohtaja omisti 2.720 osaketta.
Vaisala Oyj:n listaamattomista K-osakkeista listatuiksi A-osakkeiksi muunnetut uudet A-osakkeet (400 kpl) on merkitty kaupparekisteriin 14.04.2010. Uudet osakkeet on haettu kaupankäynnin kohteeksi 15.04.2010 alkaen.
Vaisala Oyj:n listaamattomista K-osakkeista listatuiksi A-osakkeiksi muunnetut uudet A-osakkeet (3.000 kpl)
on merkitty kaupparekisteriin 29.06.2010. Uudet osakkeet on haettu kaupankäynnin kohteeksi 30.06.2010 alkaen.
Vaisala Oyj:n listaamattomista K-osakkeista listatuiksi A-osakkeiksi muunnetut uudet A-osakkeet (600 kpl) on merkitty kaupparekisteriin 15.11.2010. Uudet osakkeet on haettu kaupankäynnin kohteeksi 16.11.2010 alkaen.
Vaisala Oyj:n listaamattomista K-osakkeista listatuiksi A-osakkeiksi muunnetut uudet A-osakkeet (4.000 kpl) on merkitty kaupparekisteriin 22.12.2010. Uudet osakkeet on haettu kaupankäynnin kohteeksi 23.12.2010 alkaen.
Yhtiön hallussa oli tilikauden päättyessä omia A-osakkeita 9.150 kappaletta, joiden suhteellinen osuus osakepääomasta on 0,05 prosenttia ja äänimäärästä 0,01 prosenttia. Yhtiön hallussa olevista osakkeista suoritettu vastike on 251.898,31 euroa.
Vaisala Oyj:n hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään kolme (3) ja enintään kuusi (6) jäsentä. Voimassa olevan käytännön mukaisesti hallituksessa on kuusi jäsentä. Yhtiökokous valitsee kaikki hallituksen jäsenet. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Hallituksen jäsenten toimikausi poikkeaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodissa annetun suosituksen kohdan 10 mukaisesta yhden vuoden toimikaudesta. Toimikausi on yhtiöjärjestyksen mukaisesti 3 vuotta. Toimikausi alkaa vaalin suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy kolmanneksi (3.) seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Suosituksessa 15. annettujen kriteerien mukaan kaikki hallituksen 6 jäsentä ovat yhtiöstä riippumattomia. Suosituksessa 15. annettujen kriteerien mukaan sekä yhtiöstä että osakkeenomistajista riippumattomia ovat Yrjö Neuvo, Stig Gustavson, Mikko Niinivaara ja Maija Torkko. Raimo Voipio ja Mikko Voipio ovat suosituksen 15. kriteerien mukaan riippuvaisia merkittävistä osakkeenomistajista. Suosituksen 14 mukainen vaatimus riippumattomien jäsenten lukumäärästä toteutuu nykyisellä hallituksen kokoonpanolla.
Vaisala Oyj:n toimitusjohtajan nimittää yhtiön hallitus. Toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa yhtiön toimintaa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä informoida hallitusta yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen kehityksestä. Hän vastaa myös yhtiön hallinnon järjestämisestä.
Vaisala-konsernin lähipiiriin kuuluvat tytäryhtiöt, osakkuusyhtiöt, hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja. Lähipiirin kanssa toteutuneet tavaroiden ja palveluiden myynnit perustuvat markkinahintoihin ja yleisiin markkinaehtoihin.
Lähipiirille ei ole myönnetty lainoja eikä sen puolesta ole annettu vastuusitoumuksia.
Yhtiöllä on sivuliikkeet Intiassa, Kanadassa, Kiinassa, Malesiassa ja Yhdistyneissä Arabiemiraateissa. Sivuliikkeiden osoitteet ja yhteystiedot löytyvät yrityksen Internet-sivuilta.
Vaisala on allekirjoittanut Teknologiateollisuuden kanssa vapaaehtoisen energiatehokkuussopimuksen, jolla tavoitellaan energiatehokkuutta ja kustannussäästöjä sekä torjutaan ilmastonmuutosta. Sitoumuksen myötä Vaisala on mukana useissa energiatehokkuutta parantavissa hankkeissa. Tarkka lista ympäristöhankkeista julkaistaan Vaisalan vuoden 2010 yritysvastuuraportissa maaliskuussa 2011. Raportti on luettavissa myös yrityksen verkkosivuilla www.vaisala.fi/yritysvastuu.
Energiatehokkuussopimuksen mukaisesti Vaisalan uudesta toimistorakennuksesta tehdään energiatehokas ja ekologisesti moderni uudisrakennus. Laitehankinnoissa on suosittu vähän energiaa kuluttavia laitteita. Nykyaikainen rakennusautomaatiojärjestelmän avulla voidaan alentaa energiankulutusta ja säätää sisäilmaa tehokkaammin.
WWF Suomi myönsi Vaisalan pääkonttorille luvan käyttää Green Office -merkkiä ja liittyä Green Office verkostoon. Vaisala läpäisi WWF Suomen auditoinnin maaliskuussa 2010. Vaisala on systemaattisesti jo yli kymmenen vuoden ajan parantanut toimintaansa ympäristöasioissa ja tämä viimeisin tunnustus vahvistaa yrityksen pitkän tähtäimen ympäristöstrategiaa.
Vaisala käy aktiivista dialogia eri sidosryhmien kanssa ja vaikuttaa tieteen ja erityisesti ympäristönmittauksen kehitykseen. Vaisala on mukana useissa hankkeissa yhdessä alan johtavien tutkimuslaitosten kanssa. Näitä ovat mm. Yhdysvaltain meren ja ilmakehän tutkimuslaitos NOAA (National Oceanic and Atmospheric Administration), Suomen Ilmatieteen laitos, Colorado State University, University of Massachusetts, University of Oklahoma, National Center for Atmospheric Research (NCAR), Deutscher Wetterdienst, Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) ja Aalto-yliopisto.
Vaisala tukee Colorado State Universityn professuuria. Sen saajana on professori Chandrasekar, joka työskentelee Suomen Ilmatieteen laitoksella ja Helsingin yliopistossa. Vaisala tukee myös yhden tutkijan työtä Helsingin yliopistossa, saajana on tri Dmitri Moisseev.
Vaisalan edustajat osallistuvat Suomen Teknologiateollisuus ry:n hallitukseen ja eri työryhmiin, kuten Teknologiateollisuuden ympäristötyöryhmän toimintaan. Vaisala osallistuu myös Yhdysvaltojen Board on Atmospheric Sciences and Climate of the National Research Council/ National Academy of Sciences -yhteisön toimintaan. Vaisala on lisäksi mukana seuraavissa toimielimissä: Board of Trustees of the University Corporation for Atmospheric Research, Director's Advisory Committee of the National Center for Atmospheric Research, ja Dean's Advisory Board to the College of Engineering, Colorado State University.
Vaisala tekee tiivistä yhteistyötä useiden eri meteorologisten laitosten kanssa eri puolilla maailmaa ja osallistuu YK:n alaisen World Meteorological Organizationin (WMO) toimintaan. Vaisala on myöntänyt tutkimusapurahoja useille eri yliopistoille, opiskelijoille ja tutkijoille sekä Suomessa että Yhdysvalloissa. Yritys on myös Suomeen vuonna 2008 perustetun energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymän, Cleen Oy:n, osakas.
Vaisala on lahjoittanut 200.000 euroa tiedekeskus Heurekaan Vantaalle pystytettyyn Science On a Sphere (SOS) näyttelyyn ja on toinen sen päätukijoista. SOS on Yhdysvaltojen meren ja ilmakehän tutkimuslaitoksen (NOAA) kehittämä palloprojisointi.
Yhtiökokouksen 2010 päätöksen mukaisesti Vaisala myönsi 250.000 euron lahjoituksen Aalto-yliopistolle.
Tilinpäätöksen 31.12.2010 mukaan emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 130.988.120,20 euroa, josta tilikauden voitto on 12.286.316,95 euroa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.
Täsmäytyspäiväksi on päätetty 29.3.2011 ja osingonmaksupäiväksi ehdotetaan 5.4.2011.
Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiöjärjestyksen kohtia 3 §, 5 §, 6 §, 9 §, 10 § ja 12 § muutettaisiin. Yhtiöjärjestysmuutosten olennaisena sisältönä on hallituksen jäsenten enimmäismäärän korottaminen kahdeksaan (8) sekä teknisluontoisten päivitysten tekeminen yhtiöjärjestykseen, joilla yhtiöjärjestys saatetaan vastaamaan osakeyhtiölain muuttunutta terminologiaa ja yhtiön vakiintuneita käytäntöjä.
Hallituksen jäsenistä erovuorossa ovat Mikko Niinivaara ja Raimo Voipio. Osakkeenomistajat, jotka edustavat yli 10 prosenttia kaikista yhtiön äänistä, ovat ilmoittaneet esittävänsä Vaisala Oyj:n 24.3.2011 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle Mikko Niinivaaran ja Raimo Voipion uudelleenvalintaa.
Samat osakkeenomistajat ovat myös ehdottaneet, että hallituksen jäsenten lukumäärä olisi seitsemän (7), ja että Timo Lappalainen hyväksyttäisiin hallituksen uudeksi jäseneksi.
Tilintarkastusyhteisöksi hallitus ehdottaa valittavaksi uudelleen KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n joka on ilmoittanut, että päävastuullisena tilintarkastajana tulisi toimimaan Hannu Pellinen KHT.
Ehdotettavat henkilöt ja tilintarkastaja ovat antaneet suostumuksensa valintaan.
Hallitus ehdottaa, että se valtuutetaan antamaan yhteensä enintään 250.000 euron lahjoitukset yhdelle tai useammalle yliopistoille tai korkeakouluille. Lahjoitukset voidaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Hallitus päättää lahjoitusten saajista ja määristä. Valtuutus olisi voimassa vuoden 2012 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.
Vantaalla 17. helmikuuta 2011
Vaisala Oyj Hallitus
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
| IFRS 2010 |
IFRS 2009 |
IFRS 2008 |
||
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | M€ | 253,2 | 231,8 | 242,5 |
| vienti ja ulkomaantoiminta, % | 97,4 % | 97,2 % | 94,5 % | |
| Liikevoitto | M€ | 11,8 | 12,0 | 38,0 |
| % liikevaihdosta | 4,7 % | 5,2 % | 15,7 % | |
| Voitto ennen veroja | M€ | 14,0 | 10,1 | 38,9 |
| % liikevaihdosta | 5,5 % | 4,3 % | 16,0 % | |
| Oman pääoman tuotto-% | 5,6 % | 3,7 % | 15,5 % | |
| Sijoitetun pääoman tuotto-% | 5,7 % | 3,8 % | 15,5 % | |
| Omavaraisuusaste (%) | 76,0 % | 81,5 % | 82,4 % | |
| Current ratio | 2,4 | 3,1 | 3,6 | |
| Bruttoinvestoinnit | M€ | 30,1 | 27,7 | 12,2 |
| % liikevaihdosta | 11,9 % | 11,9 % | 5,0 % | |
| Tutkimusinvestoinnit koneisiin ja laitteisiin | M€ | 1,7 | 0,4 | 0,5 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot | M€ | 31,4 | 28,4 | 24,6 |
| % liikevaihdosta | 12,4 % | 12,3 % | 10,1 % | |
| Tilauskanta tilikauden päättyessä | M€ | 129,0 | 95,5 | 90,3 |
| Henkilöstö keskimäärin | 1408 | 1302 | 1177 |
| IFRS 2010 |
IFRS 2009 |
IFRS 2008 |
||
|---|---|---|---|---|
| Tulos/osake (EPS), | € | 0,56 | 0,38 | 1,56 |
| Tulos/osake (EPS), laskettuna optiolainan laimennusvaikutuksella, | € | 0,56 | 0,38 | 1,56 |
| Liiketoiminnan rahavirta/osake, | € | 1,39 | -0,17 | 1,77 |
| Oma pääoma/osake, | € | 10,02 | 9,90 | 10,47 |
| Osinko/osake, | € | *0,65 | 0,65 | 0,90 |
| Osinko/tulos, | % | **116,1 % | 172,2 % | 57,7 % |
| Efektiivinen osinkotuotto-% | 3,2 % | 2,6 % | 3,8 % | |
| Hinta/voittosuhde (P/E) | 36,61 | 66,51 | 14,18 | |
| A-osakkeen kurssikehitys | ||||
| vuoden ylin, | € | 25,77 | 28,46 | 36,49 |
| vuoden alin, | € | 18,52 | 21,42 | 19,50 |
| vuoden keskikurssi, | € | 21,33 | 24,13 | 25,82 |
| päätöskurssi, | € | 20,50 | 25,10 | 22,11 |
| Koko osakekannan markkina-arvo tilinpäätöspäivänä *** | M€ | 373,3 | 457,1 | 402,6 |
| A-osakkeen vaihto | ||||
| vaihto, kpl | kpl | 2 415 565 | 1 729 224 | 2 277 884 |
| % sarjan kokonaismäärästä | 16,3 % | 11,7 % | 15,4 % | |
| Osakeantioikaistu osakkeiden lkm yht. | kpl | 18 209 214 | 18 209 214 | 18 209 214 |
| josta A-osakkeita | kpl | 14 828 680 | 14 820 680 | 14 812 780 |
| josta K-osakkeita | kpl | 3 389 684 | 3 397 684 | 3 405 584 |
| Ulkona olevat osakkeet 31.12. | kpl | 18 209 214 | 18 209 214 | 18 209 214 |
* Hallituksen esitys
** Hallituksen esityksen mukaisesti laskettuna
*** A- ja K-osakkeiden arvo on tässä laskettu samansuuruisiksi
| Oman pääoman tuotto-% (ROE) | = | Voitto ennen veroja - verot | x 100 |
|---|---|---|---|
| Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus (keskimäärin) | |||
| Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI) | = | Voitto verojen jälkeen + korko- ja muut rahoituskulut | x 100 |
| Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin) | |||
| Omavaraisuusaste (%) | = | Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus | x 100 |
| Taseen loppusumma - saadut ennakot | |||
| Current ratio | = | Rahoitusomaisuus + vaihto-omaisuus | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | |||
| Tulos/osake (EPS), € | = | Voitto ennen veroja - verot +/- määräysvallattomien omistajien osuus | |
| Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, osakeantioikaistu | |||
| Liiketoiminnan rahavirta/osake, € | = | Liiketoiminnan rahavirta | |
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa | |||
| Oma pääoma/osake, € | = | Oma pääoma | |
| Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa | |||
| Osinko/osake, € | = | Tilikaudelta jaettu osinko | |
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa, osakeantioikaistu | |||
| Osinko/tulos, (%) | = | Tilikaudelta jaettu osinko | x 100 |
| Voitto ennen veroja - verot +/- määräysvallattomien omistajien osuus | |||
| Efektiivinen osinkotuotto-% | = | Osinko/osake | x 100 |
| Vaihtokurssi tilinpäätöspäivänä | |||
| Hinta/voitto-suhde (P/E) | = | Vaihtokurssi tilinpäätöspäivänä | |
| Tulos/osake | |||
| Osakekannan markkina-arvo, M€ | = | Vaihtokurssi tilinpäätöspäivänä x ulkona olevien osakkeiden lukumäärä |
| Konsernin tuloslaskelma M€ |
IFRS 12/2010 |
IFRS 12/2009 |
IFRS 12/2008 |
IFRS 12/2007 |
IFRS 12/2006 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 253,2 | 231,8 | 242,5 | 224,1 | 220,8 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 1,8 | 0,1 | 0,1 | 0,0 | 0,1 |
| Kulut | 229,0 | 210,4 | 196,4 | 180,6 | 171,5 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 14,1 | 9,6 | 8,2 | 8,2 | 10,8 |
| Liikevoitto | 11,8 | 12,0 | 38,0 | 35,3 | 38,6 |
| Nettorahoituskulut/tuotot | 2,2 | -1,9 | 0,9 | 1,7 | -0,4 |
| Voitto ennen veroja | 14,0 | 10,1 | 38,9 | 37,0 | 38,2 |
| Välittömät verot | -3,8 | -3,2 | -10,5 | -11,2 | -11,6 |
| Konsernitase M€ |
31.12.10 | 31.12.09 | 31.12.08 | 31.12.07 | 31.12.06 |
|---|---|---|---|---|---|
| Vastaavaa | |||||
| Pitkäaikaiset varat | 100,2 | 80,0 | 63,0 | 56,3 | 60,4 |
| Vaihto-omaisuus | 36,8 | 27,3 | 22,8 | 16,1 | 17,6 |
| Muut lyhytaikaiset varat | 111,7 | 124,1 | 156,0 | 153,1 | 141,3 |
| 248,7 | 231,4 | 241,7 | 225,6 | 219,2 | |
| Vastattavaa | |||||
| Oma pääoma | 182,4 | 180,3 | 190,6 | 176,3 | 169,8 |
| Vieras pääoma yhteensä | 66,4 | 51,2 | 51,1 | 49,2 | 49,4 |
| Korollinen vieras pääoma | 0,5 | 0,6 | 0,4 | 0,9 | 0,9 |
| Koroton vieras pääoma | 65,8 | 50,6 | 50,7 | 48,3 | 48,6 |
| Taseen loppusumma | 248,7 | 231,4 | 241,7 | 225,6 | 219,2 |
| Konsernin tuloslaskelma M€ |
Liite | 1.1. -31.12.2010 | 1.1. -31.12.2009 | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 2, 3 | 253,2 | 231,8 | ||
| Myytyjä suoritteita vastaavat kulut | 7 | -124,2 | -121,1 | ||
| Bruttokate | 128,9 | 50,9 % | 110,7 | 47,7 % | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 6 | 1,8 | 0,1 | ||
| Myynnin ja markkinoinnin kulut | 8, 9, 10 | -59,2 | -48,6 | ||
| Tutkimus- ja kehitystoiminnan kulut | 8, 9, 10 | -31,4 | -28,4 | ||
| Muut hallinnon kulut | 8, 9, 10 | -28,4 | -21,8 | ||
| Liiketoiminnan muut kulut | 7 | 0,0 | 0,0 | ||
| Liikevoitto | 11,8 | 4,7 % | 12,0 | 5,2 % | |
| Rahoitustuotot | 11 | 10,3 | 7,9 | ||
| Rahoituskulut | 11 | -8,2 | -9,8 | ||
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 17 | 0,0 | 0,0 | ||
| Voitto ennen veroja | 14,0 | 5,5 % | 10,1 | 4,3 % | |
| Tuloverot | 12 | -3,8 | -3,2 | ||
| Jatkuvien toimintojen voitto | 10,2 | 4,0 % | 6,9 | 3,0 % | |
| Tilikauden voitto | 10,2 | 6,9 | |||
| Jakautuminen | |||||
| Emoyhtiön omistajille | 10,2 | 6,9 | |||
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta jatkuvien toimintojen voitosta laskettu osakekohtainen tulos: |
|||||
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR) | 13 | 0,56 | 0,38 | ||
| Laimennusvaikutuksella oikaistu | |||||
| osakekohtainen tulos (EUR) | 0,56 | 0,38 | |||
| Konsernin laaja tuloslaskelma | |||||
| Tilikauden tulos | 10,2 | 6,9 | |||
| Muut laajan tuloksen erät | |||||
| Muuntoeron muutos | 3,8 | -0,8 | |||
| Tilikauden laaja tulos | |||||
| 14,0 | 6,1 | ||||
| Konsernitase M€ |
Liite | 31.12.2010 | 31.12.2009 | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Varat | |||||
| Pitkäaikaiset varat | |||||
| Aineettomat hyödykkeet | 15 | 39,9 | 23,7 | ||
| Aineelliset hyödykkeet | 16 | 51,8 | 49,8 | ||
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 17 | 0,5 | 0,5 | ||
| Saamiset | 18 | 0,4 | 0,4 | ||
| Laskennalliset verosaamiset | 12 | 7,0 | 7,9 | 5,7 | 6,5 |
| Lyhytaikaiset varat | |||||
| Vaihto-omaisuus | 19 | 36,8 | 27,3 | ||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 20 | 73,5 | 67,9 | ||
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset |
2,9 | 6,2 | |||
| Rahavarat | 21 | 35,3 | 50,1 | ||
| Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät | 22 | 0,6 | 0,0 | ||
| Varat yhteensä | 248,7 | 231,4 |
| Oma pääoma ja velat M€ |
Liite | 31.12.2010 | 31.12.2009 |
|---|---|---|---|
| Oma pääoma | |||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | 23 | ||
| Osakepääoma | 7,7 | 7,7 | |
| Ylikurssirahasto | 16,6 | 16,6 | |
| Muut rahastot | 0,3 | 0,2 | |
| Omat osakkeet | -0,3 | -0,3 | |
| Muuntoerot | -1,2 | -4,9 | |
| Voittovarat | 149,1 | 154,1 | |
| Tilikauden voitto | 10,2 | 6,9 | |
| 182,4 | 180,3 | ||
| Oma pääoma yhteensä | 23 | 182,4 | 180,3 |
| Velat | |||
|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Eläkevelvoitteet | 25 | 1,6 | 1,2 |
| Muut velat | 24 | 2,6 | 0,7 |
| Varaukset | 26 | 0,1 | 0,1 |
| Laskennalliset verovelat | 12 | 0,8 | 0,3 |
| 5,1 | 2,3 | ||
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Lyhytaikaiset velat | 24 | 0,3 | 0,3 |
| Saadut ennakot | 8,9 | 10,2 | |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 3,7 | 0,3 | |
| Muut lyhytaikaiset velat | 27 | 48,3 | 38,0 |
| 61,2 | 48,9 | ||
| Velat yhteensä | 66,4 | 51,2 | |
Oma pääoma ja velat yhteensä 248,7 231,4
| M€ | Liite | Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Vara rahasto |
Omat osakkeet |
Muuntoerot | Voitto varat |
Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma | ||||||||
| 31.12.2008 | 7,7 | 16,6 | 0,2 | -0,3 | -4,1 | 170,4 | 190,6 | |
| Tilikauden voitto | 23 | 6,9 | 6,9 | |||||
| Muut laajan | ||||||||
| tuloksen erät | 23 | |||||||
| Muuntoeron muutos | 23 | 0,0 | -0,8 | -0,8 | ||||
| Laaja tulos | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | -0,8 | 6,9 | 6,1 | |
| Liiketoimet | ||||||||
| omistajien kanssa | ||||||||
| Osingon jako vuodelta 2008 |
23 | -16,4 | -16,4 | |||||
| Oma pääoma | ||||||||
| 31.12.2009 | 7,7 | 16,6 | 0,2 | -0,3 | -4,9 | 160,9 | 180,3 | |
| Tilikauden voitto | 23 | 10,2 | 10,2 | |||||
| Muut laajan | ||||||||
| tuloksen erät | 23 | |||||||
| Muuntoeron muutos | 23 | 0,1 | 3,7 | 3,8 | ||||
| Laaja tulos | 0,0 | 0,0 | 0,1 | 0,0 | 3,7 | 10,2 | 14,0 | |
| Liiketoimet | ||||||||
| omistajien kanssa | ||||||||
| Osingon jako | ||||||||
| vuodelta 2009 | 23 | -11,8 | -11,8 | |||||
| Oma pääoma | ||||||||
| 31.12.2010 | 7,7 | 16,6 | 0,3 | -0,3 | -1,2 | 159,3 | 182,4 |
| M€ | Liite | Konserni 1.1.–31.12.2010 |
Konserni 1.1.–31.12.2009 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | |||
| Myynnistä saadut maksut | 2, 3 | 253,0 | 225,7 |
| Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut | 0,7 | 0,0 | |
| Maksut liiketoiminnan kuluista | -231,5 | -218,0 | |
| Saadut korot | 11 | 0,2 | 1,0 |
| Maksetut korot | 11 | -0,1 | -0,1 |
| Muut rahoituserät, netto | 0,4 | -1,4 | |
| Maksetut tuloverot | 12 | 2,5 | -10,3 |
| Liiketoiminnan rahavirta yhteensä ( A ) | 25,3 | -3,2 | |
| Investointien rahavirta | |||
| Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin | 15 | -12,6 | -1,3 |
| Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin | 16 | -8,8 | -13,7 |
| Tytäryhtiön hankinta vähennettynä sen hankintahetken rahavaroilla | 4 | -7,4 | -16,7 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 1,0 | 0,1 | |
| Investoinnit muihin sijoituksiin | 15 | -0,6 | -0,1 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoistusvarojen nettomuutos | 0,0 | 23,2 | |
| Investointien rahavirta yhteensä ( B ) | -28,4 | -8,5 | |
| Rahoituksen rahavirta | |||
| Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut | 0,0 | -0,1 | |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 5,1 | 0,0 | |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -5,0 | 0,0 | |
| Maksetut osingot | -11,8 | -16,4 | |
| Rahoituksen rahavirta yhteensä ( C ) | -11,8 | -16,5 | |
| Rahavarojen muutos ( A + B + C ) lisäys ( + ) / vähennys ( - ) | -14,9 | -28,2 | |
| Rahavarat tilikauden alussa | 50,1 | 78,1 | |
| Valuuttakurssien muutosten vaikutus | 0,1 | 0,2 | |
| Rahavarojen muutos | -14,9 | -28,2 | |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 21 | 35,3 | 50,1 |
Vaisala Oyj on kansainvälinen teknologiakonserni, joka kehittää ja valmistaa elektronisia mittausjärjestelmiä ja -laitteita. Tuotteiden sovellusalueita ovat meteorologia, ympäristötieteet, liikenne ja teollisuus. Vaisalan tuotteet luovat perustaa paremmalle elämänlaadulle, kustannussäästöille, ympäristönsuojelulle, turvallisuudelle ja tehokkuudelle.
Konsernin emoyhtiö Vaisala Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Vantaa ja sen rekisteröity osoite Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa (P.O. Box 26, FI-00421 Helsinki). Yhteisötunnus on 0124416-2. Vaisalalla on toimistoja ja liiketoimintaa Suomessa, Pohjois-Amerikassa, Kanadassa, Ranskassa, Iso-Britanniassa, Saksassa, Kiinassa, Ruotsissa, Malesiassa, Intiassa, Yhdistyneissä Arabiemiraateissa, Japanissa ja Australiassa.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internetosoitteesta www.vaisala.com tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista osoitteesta Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa (P.O. Box 26, FI-00421 Helsinki).
Vaisala Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 17.2.2011 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus vahvistaa tai jättää vahvistamatta tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.
Vaisalan konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisen tilinpäätöskäytännön (International Financial Reporting Standads; IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu kaikkia pakollisesti 31.12.2010 voimassa olevia IASja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina, ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei alla olevissa laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti
edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä, samoin kuin harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt kornsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa 'Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät'.
Konsernilla on käytössä markkinasegmenttipohjainen raportointimalli. Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnnista, on nimetty strategisia päätöksiä tekevä konsernin laajennettu johtoryhmä.
Liiketoimintasegmentit koostuvat varojen ryhmistä ja liiketoiminnoista, joiden asiakkaisiin, tuotteisiin tai palveluihin liittyvät riskit ja kannattavuus poikkeavat muista liiketoimintasegmenteistä. Maantieteellisten segmenttien tuotteita tai palveluita tuotetaan tietyssä taloudellisessa ympäristössä, jonka riskit ja kannattavuus poikkeavat muiden maantieteellisten segmenttien taloudellisen ympäristön riskeistä ja kannattavuudesta.
Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.
Segmenttien varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Muu toiminta sisältää uusien liiketoimintojen kehittämisyksiköt sekä kohdistamattomat erät vero- ja rahoituseristä sekä muita koko yritykselle yhteisiä eriä. Investonnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään useammalla kuin yhdellä kaudella.
Vaisalan kolme liiketoiminta-aluetta ovat Meteorology, Weather Critical Operations ja Controlled Environment.
Meteorologyn markkinasegmentit ovat kehittyvät markkinat ja kehittyneet markkinat. Meteorology-liiketoimintaalue palvelee kansallisia meteorologian ja hydrologian laitoksia, joiden pääasiallinen tehtävä on tarjota kansallisia sääpalveluja ja -tietoa.
Weather Critical Operations koostuu lentokenttä-, tie-, puolustus-, sääkriittinen energia ja valikoidut sovellukset -segmenteistä. Tämä liiketoiminta-alue keskittyy asiakkaisiin, joiden liiketoimintaan sää keskeisesti vaikuttaa,
kuten lentokentät, tieviranomaiset, puolustusvoimat ja tuulipuistot.
Controlled Environment koostuu life science ja hitech-, rakennusautomaatio- ja valikoidut teollisuuden sovellukset -segmenteistä. Tämän liiketoiminta-alueen asiakkaat toimivat tiukasti säädellyissä ja vaativissa olosuhteissa, joissa tarkka olosuhteiden mittaaminen on tärkeää operatiivisen laadun, tuottavuuden tai energiansäästön kannalta.
Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Vaisala Oyj ja kaikki tytäryhtiöt, joissa se suoraan tai välillisesti omistaa yli 50 % äänimäärästä tai joissa emoyhtiöllä muutoin on määräysvalta. Potentiaalisen äänivallan olemassaolo on otettu huomioon määräysvallan ehtoja arvioitaessa silloin, kun potentiaaliseen määräysvaltaan oikeuttavat instrumentit ovat tarkasteluhetkellä toteutettavissa. Tilikauden aikana hankitut tai perustetut tytäryhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen siitä ajankohdasta lähtien, jona konserni on saanut määräysvallan siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään standardin IFRS 3 (uudistettu 2008) – Liiketoimintojen yhdistäminen mukaisesti.
Tytäryritysten hankinta käsitellään hankintamenomenetelmällä. Hankintameno on luovutettujen varojen, liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten instrumenttien ja syntyvien tai vastattaviksi otettujen velkojen käypä arvo. Kaikki hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi. Yksilöitävissä olevat hankitut varat sekä vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan alun perin niiden hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankitun yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvästä arvosta, kirjataan liikearvoksi. Jos hankintameno on pienempi kuin hankitun tytäryrityksen nettovarallisuus, erotus merkitään suoraan tuloslaskelmaan. Myöhemmin tulosvaikutteisesti kirjattava ehdollisen velan muutos kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäisten toimitusten realisoitumattomat katteet, sisäiset saamiset ja velat samoin kuin konsernin sisäinen voitonjako eliminoidaan. Myös konsernin sisäisistä liiketoimista johtuvat realisoitumattomat tappiot eliminoidaan paitsi siinä tapauksessa, että menoja vastaava määrä ei ole kerrytettävissä tai tappio johtuu arvonalentumisesta. Konsernitilinpäätös laaditaan soveltaen yhtenäisiä laatimisperiaatteita samanlaisiin samoissa olosuhteissa toteutuviin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin.
Osuus osakkuusyhtiöiden eli sellaisten yhtiöiden tuloksista, joiden osakkeista omistetaan 20–50 % ja joissa Vaisalalla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa, yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Jos Vaisalan osuus osakkuusyhtiön tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon ja sen ylittäviä tappioita ei huomioida, ellei konsernilla ole velvoitteita osakkuusyhtiöön liittyen. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyrityksen välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Osakkuusyrityssijoitus sisältää hankinnasta syntyneen liikearvon.
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista esitetään tuloslaskelmassa omana eränään rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen. Sijoitus merkitään alun perin kirjanpitoon hankintamenon määräisenä ja kirjanpitoarvoa lisätään tai vähennetään osuudella hankinta-ajankohdan jälkeisistä voitoista tai tappioista. Sijoituskohteesta saatu voitonjako vähentää sijoituksen kirjanpitoarvoa.
Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin. Valuuttamääräisten saamisten ja velkojen muuntamisessa on käytetty tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin noteeraamia kursseja. Kurssierot, jotka johtuvat monetaaristen erien suorittamisesta tai erien esittämisestä tilinpäätöksessä eri kurssiin kuin mihin ne on alun perin kirjattu tilikauden aikana tai esitetty edellisessä tilinpäätöksessä, kirjataan tuotoksi tai kuluksi tuloslaskelmaan rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmään sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Euroalueen ulkopuolisten konserniyhtiöiden taseet on muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin virallisia keskikursseja. Tuloslaskelmien muuntamisessa on käytetty tilikauden keskikurssia. Kurssiero, joka johtuu tuloslaskelmaerien muuntamisesta keskikurssiin ja tase-erien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin, samoin kuin tytäryhtiöiden omien pääomien eliminoinnissa syntyneet muuntovoitot ja -tappiot on kirjattu muuntoeroina muihin laajan tuloksen eriin. Kun ulkomainen tytär- tai osakkuusyhtiö myydään, kertynyt muuntoero kirjataan tuloslaskelmaan myyntivoiton tai -tappion osaksi.
Itsenäisen ulkomaisen yksikön hankinnan yhteydessä syntyvä liikearvo ja käypiä arvoja koskevat oikaisut käsitellään kyseisen yksikön paikallisen valuutan määräisinä varoina ja velkoina ja muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin.
Aineelliset hyödykkeet muodostuvat lähinnä maa-alueista, rakennuksista sekä koneista ja laitteista. Hyödykkeiden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, vähennettynä kertyneillä poistoilla sekä mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Itsevalmistettujen hyödykkeiden hankintameno sisältää materiaalit ja välittömän työn sekä osuuden valmistustyölle kohdistettavista yleismenoista. Jos hyödyke koostuu useammasta osasta, joilla on eripituiset taloudelliset vaikutusajat, osat käsitellään erillisinä hyödykkeinä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä jäljelle jäänyt osa kirjataan kuluksi. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen hyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määriteltävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.
Aineellisten hyödykkeiden suunnitelman mukaiset poistot lasketaan tasapoistoina ja ne perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset pitoajat eri hyödykeryhmille ovat:
| Rakennukset ja rakennelmat | 5–40 vuotta |
|---|---|
| Koneet ja kalusto | 3–10 vuotta |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 5–15 vuotta |
Hyödykkeiden jäännösarvo, poistomenetelmä ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Luovutusvoitot ja -tappiot määritetään vertaamalla luovutustuottoa kirjanpitoarvoon ja ne sisällytetään liikevoittoon.
Investointeihin saadut julkiset avustukset kirjataan aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen käyttöaikana.
Aineellisten hyödykkeiden poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen hyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot-standardin mukaisesti.
Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankintahetkellä. Liikearvo lasketaan siinä valuutassa, mikä on hankitun yksikön toimintaympäristön valuutta. Jos hankintameno on pienempi kuin hankitun tytäryhtiön nettovarallisuuden arvo, erotus merkitään suoraan tuloslaskelmaan
Liikearvoa ei poisteta, vaan niiden mahdollinen arvonalentuminen testataan vuosittain. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan arvonalentumistappioilla vähennettyyn hankintamenoon. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
Muita aineettomia hyödykkeitä ovat mm. patentit ja tavaramerkit sekä ohjelmistolisenssit. Ne arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Hankitun tytäryhtiön aineeton omaisuus arvostetaan hankintahetken käypään arvoon.
Aineettomien hyödykkeiden arvioidut taloudelliset pitoajat ovat
Aineettomat oikeudet enintään 5 vuotta Muut aineettomat hyödykkeet enintään 10 vuotta Ohjelmistot 3–5 vuotta
Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu sen tilikauden kuluiksi, jolloin ne ovat syntyneet lukuunottamatta tutkimus- ja kehittämiskäyttöön hankittuja koneita ja laitteita, jotka poistetaan suunnitelman mukaisesti tasapoistoin viidessä vuodessa. Uusien tuotteiden ja prosessien kehitystoimintaan liittyviä kuluja ei ole aktivoitu, koska niistä saatavat tulevaisuuden tuotot varmistuvat vasta, kun tuotteet tulevat markkinoille. IAS 38 mukaan aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain kun on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi. Alalle on tyypillistä myös se, että hyödykkeen luomiseen tähtäävän sisäisen projektin tutkimusvaihetta ei pystytä erottamaan sen kehittämisvaiheesta.
Vieraan pääoman menot, jotka välittömästi johtuvat ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta, aktivoidaan osana kyseisen omaisuuserän hankintamenoa. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi. Tällä hetkellä konsernilla ei ole aktivoitavia vieraan pääoman menoja.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä
menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalitoiminta-asteella. Hankintameno määritetään painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen, jolloin hankintameno määritetään tilikauden alkaessa olleiden ja tilikauden aikana ostettujen tai valmistettujen samanlaisten hyödykkeiden painotettuna keskiarvona.
Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseen aineellisiin hyödykkeisiin vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Leasingmaksut jaetaan pääoman lyhennykseen ja rahoituskuluun siten, että jäljellä olevan velan korkoprosentti pysyy muuttumattomana. Vastaavat vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin rahoituskustannuksilla vähennettynä.
Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokraosopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Jos viitteitä arvonalentumisesta ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa perustuen diskonttauskorkoihin, jotka kuvastavat kyseisen maan ja kyseisen liiketoimialan keskimääräistä pääomakustannusta ennen veroja (WACC = weighted average cost of capital). Diskonttauskoroissa huomioidaan myös kyseisten hyödykeiden erityinen riski. Rahoitusvarojen kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko käypä arvo tai
odotettavissa olevien vastaisten, alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen rahavirtojen nykyarvo. Lyhtyaikaisia saamisia ei diskontata. Yksittäisen omaisuuserän osalta, joka ei itsenäisesti kerrytä vastaisia rahavirtoja, määritetään kerrytettävissä oleva rahamäärä sille rahavirtaa tuottavalle yksikölle, johon kyseinen omaisuuserä kuuluu.
Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo (poistoilla vähennettynä) olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.
IAS 39 mukaisesti konsernin rahoitusvarat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattava rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kysessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tuloksen kautta. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.
Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä siitä, että rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai erien ryhmän arvo on alentunut. Jos tällaista näyttöä on, arvon alentuminen kirjataan tuloslaskelmaan rahoituskuluihin.
varoihin on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat kuten johdannaisinstrumentit, joihin konserni ei sovella IAS 39 mukaista suojauslaskentaa sekä kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamista muodostuvat korkorahastosijoitukset. Korkorahastosijoitusten käypä arvo on määritetty toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten, eli tilinpäätöspäivän ostonoteerausten pohjalta. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät sekä 12 kuukauden sisällä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä yhtiö pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin rahoitusvarat, jotka on aikaansaatu luovuttamalla rahaa, tavaroita tai palveluja velallisille. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja ne sisältyvät lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin; viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Jos on olemassa viitteitä arvon alentumisesta, kirjanpitoarvo arvioidaan ja vähennetään kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaavaksi välittömästi.
Myyntisaamiset arvostetaan alunperin käypään arvoon ja jälkeenpäin niiden odotettuun realisointiarvoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä näiden saatavien arvioidulla arvonalentumisvarauksella. Myyntisaamisten arvonalentumisvaraus tehdään, kun on olemassa perusteltu näyttö, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen viivästyminen yli 180 päivää ovat näyttöä myyntisaamisen arvonalentumisesta. Tuloslaskelmaan kirjattavan arvonalentumistappion suuruus määritetään saamisten kirjanpitoarvon ja arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.
Rahavarat merkitään taseeseen alkuperäiseen määrään. Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalleuksista ja muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on alle 3 kuukautta ja jotka muodostuvat lähinnä kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta. Luotollisten tilien saldot sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin. Kassavarojen ja lyhytaikaisten sijoitusten käypien arvojen on niiden lyhytaikaisesta luonteesta johtuen arvioitu olevan sama kuin niiden hankintameno.
Rahoitusvelat merkitään kirjanpitoon alun perin saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin.
Kaikki johdannaissopimukset kirjataan alun perin käypään arvoon ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Valuuttatermiinit arvostetaan käypään arvoon käyttäen termiinisopimusten tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Johdannaiset sisältyvät taseen muihin saamisiin ja velkoihin.
Konsernilla on myyntiä useissa ulkomaanvaluutoissa, joista merkittävimmat ovat Yhdysvaltain dollari, Japanin jeni ja Englannin punta. Konserni ei noudata IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa valuuttamääräistä myyntiä suojaaviin valuuttatermiineihin. Konsernilla on useita sijoituksia ulkomaisiin tytäryrityksiin, joiden nettovarallisuus on alttiina valuuttariskille. Konserni ei suojaa tytäryritysten nettovarallisuuden valuuttariskiä.
Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Pitkäaikaiset omaisuuserät luokitellaan myytävinä olevaksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelun edellytyksien katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin, kun johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta.
Välittömästi ennen luokittelua myytävänä olevaksi kyseiset omaisuuserät arvostetaan niihin sovellettavien IFRS-standardien mukaisesti. Luokitteluhetkestä lähtien myytävänä olevat omaisuuserät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennetyyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi on alempi. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä. Myytävänä olevat omaisuuserät esitetään tasessaa erillään muista eristä.
Konsernilla on eri puolilla maailmaa useita eläkejärjestelyjä, jotka perustuvat paikallisiin olosuhteisiin ja käytäntöihin. Nämä eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- ja/tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluiksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat.
Etuuspohjaisessa eläkejärjestelyssä konsernille voi jäädä järjestelystä velvoitteita tai varoja tilikauden maksun suorittamisen jälkeen. Eläkevelvoite kuvaa tulevien maksettavista etuuksista johtuvien kassavirtojen nykyarvoa. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteiden nykyarvo on määritetty ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvalla menetelmällä (projected unit credit method). Taseeseen kirjattavan eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetään eläkejärjestelyyn kuuluvat varat tilinpäätöspäivän käypään arvoon arvostettuina, kirjaamattomien vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden osuus sekä takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään
diskonttauskorkona yritysten liikkeeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tai valtion velkasitoumusten korkoa. Konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen. Auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perustella lasketut vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan järjestelyyn osallistuvien työntekijöiden keskimääräisen jäljellä olevan työajan aikana, siltä osin kuin se ylittää 10 % järjestelyn etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden nykyarvosta tai tätä suuremmasta järjestelyyn kuuluvien varojen käyvästä arvosta.
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetkellä rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyviä riskeistä. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Varausten määriä arvoidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan vastaamaan parasta arviota tarkastushetkellä. Varaus puretaan, kun taloudellisen suorituksen todennäköisyys on poistunut. Varausten muutos kirjataan tuloslaskelmaan samaan erään, mihin varaus on alun perin kirjattu.
Varaukset liittyvät toimintojen uudelleenjärjestelyihin ja tappiollisiin sopimuksiin. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun sitä koskeva yksityiskohtainen ja asianmukainen suunnitelma on laadittu ja yhtiö on aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. Uudelleenjärjestelyvaraukset käsittävät lähinnä vuokrasopimusten purkamisesta aiheutuvia korvauksia sekä työntekijöiden irtisanomiskustannuksia.
Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.
Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta, aikaisempien tilikausien verojen oikaisuista ja laskennallisten verojen muutoksesta. Kauden verotettavan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella.
Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa ja tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Samaa veronsaajaa koskettavat konsernin laskennalliset verosaamiset ja -velat on netotettu.
Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja.
Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.
Hallituksen ehdotusta osingonjaosta ei ole kirjattu tilinpäätökseen, vaan osingot kirjataan vasta yhtiökokouksen hyväksynnän perusteella.
Yhtiön liikkeeseen laskemat osakkeet esitetään osakepääomana. Menot, jotka liittyvät omien omanpääoman ehtoisten instrumenttien liikkeellelaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Mikäli yhtiö hankkii takaisin omia omanpääoman ehtoisia instrumenttejaan, kirjataan niistä maksettu määrä mukaanlukien välittömät kulut oman pääoman vähennykseksi.
Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Yleensä tuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Tuotot palveluista kirjataan silloin kun palvelu on suoritettu. Liikevaihtoa kirjattaessa myyntituotoista on vähennetty mm. välilliset verot ja alennukset. Mahdolliset kurssierot kirjataan rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmään.
Pitkäaikaishankkeen tulot kirjataan tuotoiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmistusaste määritellään kuhunkin hankkeeseen liittyen tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista tai suoritettujen työtuntien osuutena hankkeen arvioiduista kokonaistyötunneista.
Menot, jotka liittyvät vielä tulouttamattomaan hankkeeseen, kirjataan keskeneräisinä pitkäaikaishankkeina vaihto-omaisuuteen. Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat suuremmat kuin hankkeesta laskutettu määrä, erotus esitetään taseen erässä "myyntisaamiset ja muut saamiset". Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat
pienemmät kuin hankkeen laskutus, erotus esitetään erässä "ostovelat ja muut velat".
Silloin kun pitkäaikaishankkeen lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti, hankkeesta johtuvat menot kirjataan kuluiksi samalla kaudella, kun ne ovat syntyneet ja hankeesta saatavia tuottoja kirjataan vain siihen määrään asti, kun toteutuneita menoja vastaava rahamäärä on saatavissa. Kun on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saattamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.
Saadut vuokratuotot tuloutetaan suoriteperusteen mukaisesti. Korkotuotot kirjataan ajan kulumisen perusteella ottaen huomioon omaisuuserän efektiivinen tuotto ja osinkotuotot tuloutetaan, kun konsernille syntyy oikeus maksun saamiseen.
Liiketoiminnan muina tuottoina kirjataan omaisuuden myyntivoitot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät tuotot kuten vuokratuotot sekä hankittujen tytäryhtiöiden tulosvaikutteisesti kirjattava ehdollisen velan muutos.
Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät omaisuuden myyntitappiot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät kulut.
Valtiolta tai muulta taholta saadut avustukset tuloutetaan tuloslaskelmaan samaan aikaan kulujen kirjausten kanssa hyvittämään ao. kulujen ryhmää. Investointeihin liittyvät avustukset kirjataan hyödykkeen hankintamenoa oikaisemaan ja ne tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen käyttöaikana.
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tehdyt arviot ja käytetty harkinta perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja muihin tekijöihin, kuten oletuksiin tulevaisuuden tapahtumista. Tehtyjä oletuksia ja käytettyä harkintaa tarkastellaan säännöllisesti. Alla on kuvattu tärkeimpiä alueita, joissa arvioita ja harkintaa on käytetty. Näistä suurin vaikutus esitettyihin lukuihin heijastuu arvonalentamistestausten kautta. Muut arviot liittyvät lähinnä ympäristö-, oikeudenkäynti- ja veroriskeihin, eläkevastuiden määrittämiseen sekä laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan.
IFRS 3 edellyttää hankkijaa kirjaamaan aineettoman
hyödykkeen erikseen liikearvosta, mikäli kirjauskriteerit täyttyvät. Aineettoman oikeuden kirjaaminen käypään arvoon edellyttää johdon arvioita tulevista kassavirroista. Johto on mahdollisuuksien mukaan käyttänyt hankintamenon kohdistamisen perusteena saatavilla olevia markkina-arvoja käypien arvojen määrittämisessä. Kun tämä ei ole mahdollista, mikä on tyypillistä erityisesti aineettomien hyödykkeiden kohdalla, arvostaminen perustuu lähinnä omaisuuserän historialliseen tuottoon ja sen aiottuun käyttöön liiketoiminassa. Arvostukset perustuvat diskontattuihin kassavirtoihin sekä arvioituihin luovutusja jälleenhankintahintoihin ja edellyttävät johdon arvioita ja oletuksia omaisuuserien tulevasta käytöstä ja vaikutuksesta yhtiön taloudelliseen asemaan. Muutokset yhtiön liiketoimintojen painotuksissa ja suuntaamisessa voivat tulevaisuudessa aiheuttaa muutoksia alkuperäiseen arvostukseen.
Konserni käyttää valmistusasteen mukaista tuloutusta pitkäaikaishankkeille. Valmistusasteen mukainen tuloutus perustuu arvioihin hankkeen odotetuista tuloista ja menoista samoin kuin valmistusasteen etenemisen määrittämiseen. Kirjattuihin tuottoihin ja voittoon voi tulla muutoksia, mikäli arviota projektin kokonaismenoista ja kokonaistuloista tarkistetaan. Tarkistettujen arvioiden kumulatiivinen vaikutus kirjataan kaudella, jolla muutos tulee todennäköiseksi ja se voidaan luotettavasti arvioida. Lisätietoja pitkäaikaishankkeista on annettu liitetietojen kohdassa 5. Pitkäaikaishankkeet.
Konsernissa testataan vuosittain liikearvo mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteessa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Vaikka yhtiön johdon näkemyksen mukaan käytetyt oletukset ovat asianmukaisia, saattavat arvioidut kerrytettävissä olevat rahamäärät erota olennaisesti tulevaisuudessa toteutuvista. Lisätietoja kerrytettävissä olevan rahamäärän herkkyydestä käytettyjen oletusten muutoksille on annettu liitetietojen kohdassa 14. Aineettomat hyödykkeet.
Johdon periaatteena on kirjata arvonalentumisvähennys hitaasti liikkuvasta ja vanhentuneesta vaihto-omaisuudesta perustuen johdon parhaaseen mahdolliseen arvioon tilinpäätöshetkellä hallussa olevasta mahdollisesti käyttökelvottomasta vaihto-omaisuudesta. Johto perustaa arvionsa systemaattiselle ja jatkuvalle seurannalle ja arvioinnille. Lisätietoja vaihto-omaisuudesta on annettu liitetietojen kohdassa 18. Vaihto-omaisuus.
Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2009 lukuun ottamatta seuraavia uusia standardeja, tulkintoja ja muutoksia olemassa oleviin standardeihin, jotka ovat voimassa 1.1.2010 alkaen.
IFRS 3 (Uudistettu), Liiketoimintojen yhdistäminen. Liiketoimintojen yhdistämiseen sovelletaan uudistetun standardin mukaan edelleen hankintamenetelmää, johon on tosin tehty joitakin merkittäviä muutoksia. Esimerkiksi kaikki hankinnan toteuttamiseksi suoritetut maksut on kirjattava hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin, ja veloiksi luokitellut ehdolliset maksut arvostetaan myöhemmin käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Jokaisen hankinnan kohdalla saadaan valita, perustuuko määräysvallattomien omistajien osuuden arvostus käypään arvoon vai näiden suhteelliseen osuuteen hankinnan kohteen nettovarallisuudesta. Kaikki hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi. Uudistettua standardia on sovellettu hankintaan, jossa konserni sai määräysvallan Kanadalaisessa Veriteq Inc. yhtiössä 1.4.2010. Ehdollinen vastike 1,3 miljoonaa euroa kirjattiin käypään arvoon 1.4.2010. Ehdollinen vastike arvostettiin käypään arvoon 31.12.2010 jolloin toteutumaton osa 0,4 miljoonaa euroa kirjattiin tulosvaikutteisesti muihin liiketoiminnan tuottoihin 31.12.2010. Aiemmin ehdollista vastieketta ei olisi kirjattu hankinta-ajankohtana.
IAS 27 (Uudistettu), Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös. Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IFRIC 12, Palvelutoimilupajärjestelyt. Tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IFRIC 15, Kiinteistöjen rakentamissopimukset. Tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IFRIC 16, Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset. Tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IFRIC 17, Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille. Tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IFRIC 18, Omaisuuserien siirrot asiakkailta: Tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IFRIC 9 ja IAS 39 (muutos), Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi luokittelun muutoksen yhteydessä. Tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IAS 39 (Muutos), Suojauskohteeksi hyväksyttävät erät. Tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IFRS 2 (muutos), Osakeperusteiset maksut – käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset liiketoimet konsernissa. Tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IASB julkaisi huhtikuussa 2009 parannuksia 12 standardiin osana vuosittaisia parannuksia standardeihin. Seuraavassa on esitetty ne muutokset, jotka konserni otti käyttöön vuonna 2010 ja joilla on vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IFRS 2 (muutos), IFRS 2 – soveltamisala: Muutos vahvistaa, että IFRS 2:n soveltamisalan ulkopuolelle jäävät uudistetussa IFRS 3 -standardissa määriteltyjen liiketoimintojen yhdistämisten lisäksi liiketoiminnasta annetut vastikkeet yhteisyrityksen muodostamisessa sekä saman määräysvallan alaisia yksikköjä koskevat liiketoimet. Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IFRS 5 (muutos), Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot. Muutos selventää, että IFRS 5 sisältää vaatimukset tiedoista, jotka on esitettävä myytävänä olevaksi luokitelluista pitkäaikaisista omaisuuseristä (tai luovutettavien erien ryhmistä) tai lopetettavista toiminnoista. Siinä myös selvennetään, että IAS 1:n mukaisia yleisiä vaatimuksia on kuitenkin noudatettava, erityisesti IAS 1:n kappaletta 15 (oikean kuvan antaminen) ja kappaletta 125 (arvioihin liittyvät epävarmuustekijät). Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IFRS 8 (muutos), Toimintasegmentit: Muutoksella ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 1 (muutos), Tilinpäätöksen esittäminen. Muutos selventää, että velan mahdollinen suorittaminen omaa pääomaa liikkeeseen laskemalla ei vaikuta velan luokitteluun lyhyt- tai pitkäaikaiseksi. Lyhytaikaisen velan määritelmää täsmennettiin, ja velka saadaan luokitella pitkäaikaiseksi (edellyttäen, että yhteisöllä on ehdoton oikeus lykätä käteisvaroja tai muita varoja luovuttamalla tapahtuvaa suorittamista vähintään 12 kuukauden päähän tilikauden päättymisestä) riippumatta siitä, että vastapuoli voisi koska tahansa vaatia velan suorittamista osakkeina. Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IFRS 1 (muutos), Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto – lisähelpotuksia ensilaatijalle. Muutoksella ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 7 (muutos), Rahavirtalaskelma. Muutoksen perusteella ainoastaan ne maksut, joiden seurauksena kirjataan omaisuuserä taseeseen, voidaan luokitella investointien rahavirroiksi. Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IAS 17 (muutos), Vuokrasopimukset: Muutoksella ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 18 (muutos), Tulouttaminen. Muutoksella on lisätty IAS 18 -standardin liitteeseen ohjeistusta sen määrittämisestä, toimiiko yhteisö päämiehenä vai agenttina. Muutoksella ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 36 (muutos), Omaisuuserien arvonalentuminen. Muutos selventää, että rahavirtaa tuottava yksikkö (tai yksikköjen ryhmä), jolle liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten, voi olla korkeintaan IFRS 8 -standardissa määritellyn toimintasegmentin suuruinen (eli ennen segmenttien yhdistämistä raportoitaviksi segmenteiksi samanlaisiin taloudellisiin ominaispiirteisiin perustuen kyseisen standardin ohjeistuksen mukaan). Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IAS 38 (muutos), Aineettomat hyödykkeet. Muutos selkeyttää liiketoimintojen yhdistämisessä hankitun aineettoman hyödykkeen käyvän arvon määrittämistä koskevaa ohjeistusta, ja sen mukaan aineettomien hyödykkeiden yhdistäminen yhdeksi omaisuuseräksi on sallittua, jos kaikilla on sama taloudellinen vaikutusaika. Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IAS 38 (muutos), Aineettomat hyödykkeet. Muutos selventää kuvausta arvostusmenetelmistä, joita yhteisöt tavallisesti käyttävät määrittäessään käypää arvoa sellaisille liiketoimintojen yhdistämisessä hankituille aineettomille hyödykkeille, joilla ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla. Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IAS 39 (muutos) Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen. Muutos selventää, että ennenaikaisen takaisinmaksun mahdollistavat optiot, joiden toteutushinta kompensoi lainanantajan tulevien korkotuottojen menetystä pienentämällä uudelleensijoitusriskin aiheuttamaa taloudellista tappiota, liittyy läheisesti päävelkasopimukseen. Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IAS 39 (muutos) Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen. Muutos kappaleen 2 (g) poikkeukseen IAS 39 -standardin soveltamisalassa selventää, että (a) IAS 39 ei sovellu sitoviin (termiini) sopimuksiin hankkijan ja myyjän välillä hankinnan kohteen ostamiseksi jonain päivänä tulevaisuudessa, ja että termiinin juoksuajan ei tulisi ylittää kohtuullista ajanjaksoa joka tavallisesti tarvitaan vaadittavien hyväksyntien saamiseksi transaktion loppuun saattamiseksi; ja (b) kyseistä poikkeusta ei tule soveltaa optiosopimuksiin, jotka toteutettaessa synnyttävät määräysvallan yhteisössä eikä vastaaviin sijoituksiin osakkuusyhtiöissä tai samanlaisiin transaktioihin. Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IAS 39 (muutos) Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen. Muutos selventää, että voitot ja tappiot rahavirran suojausinstrumentista suojattaessa tulevia rahavirtoja tulee siirtää omasta pääomasta tilikauden tulokseen sillä tilikaudella, jolla suojattu ennakoitu rahavirta vaikuttaa tilikauden tulokseen. Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IFRIC 9 (muutos) Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi. Muutos IFRIC 9:n soveltamisalaan selventää, että IFRIC 9 ei koske mahdollista kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointia hankintahetkellä, kun sopimus
hankitaan osana saman määräysvallan alaisten yritysten liiketoimintojen yhdistämistä tai yhteisyrityksen muodostamista. Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IFRIC 16, Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset. Muutoksen mukaan ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksessa ehdot täyttävä suojausinstrumentti voi olla missä tahansa konserniyhtiössä. Ennen muutosta suojausinstrumentti ei voinut olla siinä yksikössä, joka on suojauksen kohteena. Oletuksena on, että suojaussuhde, dokumentointi ja tehokkuustestaus täyttävät IAS 39 -standardin vaatimukset. Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Seuraavassa on lueteltu ne julkaistut standardit, tulkinnat ja muutokset olemassa oleviin standardeihin ja tulkintoihin, jotka konserni ottaa käyttöön 1.1.2011 alkaen:
IAS 32 (muutos), Rahoitusinstrumentit: esittämistapa – Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu. Muutoksella ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 24 (uudistettu), Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä: Muutoksella ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IFRIC 19, Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla. Muutoksella ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IFRIC 14 (muutos), Vähimmäisrahastointivaatimusten mukaisia suorituksia koskevat ennakkomaksut. Muutoksella ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IASB julkaisi heinäkuussa 2010 parannuksia seitsemään standardiin tai tulkintaan osana vuosittaisia parannuksia standardeihin. EU ei ole vielä hyväksynyt parannuksia sovellettaviksi EU:ssa. Konserni ottaa muutokset käyttöön EU:n hyväksynnän jälkeen vuoden 2011 tilinpäätöksessään. Seuraavassa on esitetty ne muutokset, joilla konsernin johto arvioi voivan olla vaikutusta konsernin tilinpäätökseen:
IFRS 3 (muutokset), a) Siirtymäsäännöt, jotka koskevat ehdollista vastiketta liiketoimintojen yhdistämisessä, joka on toteutunut ennen uudistetun standardin voimaantuloa. b)Määräysvallattomien omistajien osuuden arvostaminen. c) Osakeperusteiset palkitsemisjärjestelyt, joita ei korvata hankkijaosapuolen järjestelyillä tai korvataan niillä vapaaehtoisesti. Muutoksilla ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IFRS 7 (muutos) Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot. Muutoksessa korostetaan rahoitusinstrumentteihin liittyvien riskien luonnetta ja laajuutta koskevien tilinpäätöksessä esitettävien laadullisten ja määrällisten tietojen välistä yhteyttä. Konsernin johto on selvittämässä muutoksen vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 1 (muutos) Tilinpäätöksen esittäminen – oman pääoman muutoslaskelma. Muutoksella selvennetään, että yrityksen on esitettävä muiden laajan tuloksen erien erittely jokaisen oman pääoman erän osalta joko oman pääoman muutoksia osoittavassa laskelmassa tai liitetiedoissa. Konsernin johto on selvittämässä muutoksen vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 27 (muutos) Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös. Muutoksella ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 34 (muutos) Osavuosikatsaukset. Muutos sisältää havainnollistavaa ohjeistusta IAS 34:n mukaisten esittämisperiaatteiden soveltamisesta ja lisää esitettäviä tietoja koskevia vaatimuksia, jotka liittyvät:
Konsernin johto on selvittämässä muutoksen vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IFRIC 13 (muutos) Kanta-asiakasohjelmat .Muutoksella ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Konserni ottaa käyttöön vuonna 2012 tai myöhemmin seuraavat standardit, tulkinnat ja muutokset olemassa oleviin standardeihin:
IFRS 9 Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen. IFRS 9:n rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista koskeva osuus julkaistiin marraskuussa 2009. Se on ensimmäinen vaihe prosessissa, jonka tarkoituksena on korvata IAS 39 "Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen" uudella standardilla. IFRS 9 sisältää uudenlaisia vaatimuksia rahoitusvarojen luokittelusta ja arvostuksesta. Konserni ottaa uuden standardin käyttöön todennäköisesti aikaisintaan vuonna 2013. EU ei ole kuitenkaan hyväksynyt muutosta vielä sovellettavaksi. Johto on parhaillaan selvittämässä standardin vaikutuksia konsernitilinpäätökseen.
IFRS 9 Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen. IFRS 9 -standardin toinen osio julkaistiin lokakuussa 2010. Se täydentää täydentää marraskuussa 2009 julkaistua rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista koskevaa IAS 39 -standardin uudistuksen ensimmäistä vaihetta. Uuden standardin mukaan rahoitusvelkojen kirjaamisen ja arvostamisen tulisi pysyä samana paitsi niiden rahoitusvelkojen osalta, joihin sovelletaan käyvän arvon optiota. Konserni ottaa uuden standardin käyttöön todennäköisesti aikaisintaan vuonna 2013. EU ei ole kuitenkaan hyväksynyt muutosta vielä sovellettavaksi. Johto on parhaillaan selvittämässä standardin vaikutuksia konsernitilinpäätökseen.
IFRS 7 (muutos) Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot: rahoitusvarojen siirrot. Muutos edellyttää lisäliitetietoja siirretyistä rahoitusvaroista syntyvistä riskipositioista. Muutos laajentaa yksityiskohtaiset liitetietovaatimukset koskemaan myös sellaisia rahoitusvarojen siirtoja, jotka on pystytty kirjaamaan pois taseesta kokonaisuudessaan mutta joihin siirtäjällä on edelleen säilynyt jatkuva intressi. Muutos saattaa lisätä tilinpäätöksessä tulevaisuudessa annettavia liitetietoja. Konserni ottaa tulkinnan käyttöön vuoden 2012 tilinpäätöksessään. EU ei ole vielä hyväksynyt muutosta sovellettavaksi. Muutoksella ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
IAS 12 (muutos) Laskennalliset verot. IAS 12 vaati aikaisemmin yhteisöä arvioimaan, mikä osa taseessa käypään arvoon arvostetun erän kirjanpitoarvosta on kerrytettävissä jatkuvasta käytöstä (kuten vuokratuottoina) ja mikä osa omaisuuserän myynnistä. Muutoksen mukaan tiettyjen käypään arvoon arvostettujen omaisuuserien kirjanpitoarvon oletetaan lähtökohtaisesti kertyvän omaisuuserän myynnistä. Oletus soveltuu laskennallisiin veroihin, jotka syntyvät sijoituskiinteistöistä, aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä ja aineettomista hyödykkeistä, jotka arvostetaan käyvän arvon mallilla tai uudelleenarvostusmallilla. Konserni ottaa tulkinnan käyttöön vuoden 2012 tilinpäätöksessään. EU ei ole vielä hyväksynyt muutosta sovellettavaksi. Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Yrityksellä on käytössä konsernin hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, jossa on kartoitettu strategiset, operatiiviset ja rahoitusriskit. Konsernin johtoryhmä arvioi säännöllisesti riskienhallintapolitiikkaa, käytäntöjen kattavuutta ja painopisteitä. Politiikan tavoitteena on varmistaa henkilöstön, toiminnan ja tuotteiden turvallisuus sekä toiminnan jatkuvuus. Politiikka kattaa myös tietopääoman sekä yrityskuvan ja brandin suojaamisen.
Riskienhallinta on integroitu liiketoimintaprosesseihin ja -toimintoihin ja jokaisen työntekijän päivittäiseen työhön. Tämän mahdollistaa riskienhallintaprosessi, jonka Vaisalan strateginen johtoryhmä hyväksyi toukokuussa 2010. Prosessin toteutus aloitettiin vuoden 2010 toisella puoliskolla ja tavoitteena on, että se kattaa useimmat yksiköt ja funktiot vuoden 2011 loppuun mennessä. Riskienhallintaprosessi on jatkuva työkalu riskien havainnoimiseen ja hallintaan. Prosessin tarkoituksena on tukea yrityksen strategia- ja suunnitteluprosessia ja antaa lisätietoa päätöksenteon tueksi.
Vaisalan riskienhallintaprosessi koostuu riskien havainnoimisesta, riskien arvioinnista, riskienhallintatoimenpiteistä, seurannasta ja rapportoinnista. Riskeistä raportoidaan strategiselle johtoryhmälle vuosineljänneksittäin. Merkittävimmistä riskeistä raportoidaan hallitukselle vuosittain ja tarpeen mukaan useamminkin. Riskienhallinta ei ole erillinen prosessi vaan osa yrityksen operatiivista toimintaa.
Yksityiskohtaisemmat toimintaohjeet, kuten hyväksymis-, tarjous- ja prokuravaltuudet sekä maksuehdot määrittelee yhtiön strateginen johtoryhmä.
Sijoituspolitiikan pääperiaatteet tärkeysjärjestyksessä ovat a) luottotappioriskin minimoiminen, b) likviditeetti ja c) sijoitusten tuotto. Sijoitusten maksimipituus on 12 kuukautta.
Vaisalan toimintaympäristöön kuuluvat normaalit, kansainväliseen liiketoimintaan liittyvät riskit. Näistä merkittävimpiä ovat riskit, jotka liittyvät maailmantalouden muutoksiin, valuuttakurssien, erityisesti Yhdysvaltain dollarin vaihteluun, toimittajaverkoston hallintaan ja tuotantotoimintaan. Näitä riskejä seurataan ja niihin varaudutaan yhtiössä riskienhallintapolitiikan mukaisesti.
Vaikutettavissa olevien toiminnallisten riskien hallinnoimiseksi on luotu konsernitason vakuutusohjelmia. Ne kattavat konsernin omaisuusvahinkoihin, liiketoiminnan keskeytymiseen, erinäisiin vastuihin, kuljetuksiin ja liikematkustamiseen liittyviä riskejä. Yhtiön riskinkantokyky suhteessa riskeihin on hyvä ja yhtiöllä on vahva pääomarakenne, joka takaa pääoman riittävyyden.
Yhtiöllä ei ole olennaisia korollisia velkoja. Korkotason muutosten vaikutukset korollisten saatavien ja velkojen arvoon eri valuutoissa aiheuttavat korkoriskin. Korkoriski on johdon arvion mukaan pieni ja sisältyy sijoitettavan
varallisuuden tuottoon korkotason muuttuessa. Koron muutos vaikuttaa sekä rahavirtoihin että sijoitusten käypään arvoon. Yhden prosenttiyksikön korkotason muutos vaikuttaisi yhtiön verojen jälkeiseen tulokseen n. EUR 56 (358) tuhatta euroa laskettuna keskimäärin 7,5 (48,3) miljoonan euron suuruiselle sijoitustalletusten positiolle. Lisätietoja korollisista saatavista on annettu liitetietojen kohdassa 21.
Vuoden 2010 lopussa konsernilla ei ollut olennaisia sijoituksia. Konserni sijoitti vuonna 2008 kassavarojaan lyhyen koron rahastoihin ja altistui siten toiminnassaan noteerattujen korkorahastojen markkinahintojen vaihtelusta aiheutuvalle hintariskille. Korkorahastosijoitukset realisoitiin vuoden 2009 aikana. Koska rahastojen sijoituskohteeksi valittiin liikkeeseenlaskijoita (valtiot, kunnat ja rahoituslaitokset), joiden luottokelpoisuusluokitus oli erittäin hyvä, rahastoihin liittyvä luottoriski oli vähäinen. Rahastot sijoittivat euromääräisiin korkotuotteisiin, joten valuuttakurssiriskiä ei ollut. Lyhyiden markkinakorkojen nousu laski rahasto-osuuden arvoa. Käyvän arvon muutostappio vuonna 2009 2.120 (2.209) tuhatta euroa kirjattiin tuloslaskelmaan rahoitustuottojen ja kulujen ryhmään. Lisätietoja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista varoista on annettu liitetietojen kohdassa 20.
Toiminnan kansainvälisyys altistaa konsernin riskeille, jotka syntyvät kun eri valuutoissa olevat sijoitukset muunnetaan emoyrityksen toimintavaluuttaan. Konsernin kannalta merkittävimmät valuutat ovat Yhdysvaltain dollari, Japanin jeni ja Englannin punta. Konsernilla on
| Vaikutus tulokseen verojen jälkeen € 1000 |
|||
|---|---|---|---|
| 2010 | |||
| USD/EUR | valuuttakurssin nousu | 10,00 % | 699,0 |
| valuuttakurssin lasku | 10,00 % | -779,0 | |
| JPY/EUR | valuuttakurssin nousu | 10,00 % | 97,7 |
| valuuttakurssin lasku | 10,00 % | -79,9 | |
| GBP/EUR | valuuttakurssin nousu | 10,00 % | 333,1 |
| valuuttakurssin lasku | 10,00 % | -309,4 | |
| 2009 | |||
| USD/EUR | valuuttakurssin nousu | 10,00 % | 459,1 |
| valuuttakurssin lasku | 10,00 % | -447,5 | |
| JPY/EUR | valuuttakurssin nousu | 10,00 % | 91,6 |
| valuuttakurssin lasku | 10,00 % | -75,0 | |
| GBP/EUR | valuuttakurssin nousu | 10,00 % | 209,3 |
| valuuttakurssin lasku | 10,00 % | -190,6 |
useita sijoituksia ulkomaisiin tytäryrityksiin, joiden nettovarallisuus on alttiina valuuttariskille. Konserni ei suojaa tytäryritysten nettovarallisuuden valuuttariskiä. Erillisessä taulukossa on esitetty herkkyysanalyysi siitä, miten konsernin merkittävimpien valuuttojen ja euron keskikurssin ja tilinpäätöspäivän kurssin muutokset vaikuttaisivat konsernin tulokseen verojen jälkeen. Laskelmassa ei ole huomioitu emoyhtiön tilikaudenaikaisten muiden valuuttamääräisten ostojen vaikutusta.
sijoituksia ulkomaisiin tytäryrityksiin, joiden nettovarallisuus on alttiina valuuttariskille. Konserni ei suojaa tytäryritysten nettovarallisuuden valuuttariskiä. Erillisessä taulukossa on esitetty herkkyysanalyysi siitä, miten konsernin merkittävimpien valuuttojen ja euron keski-kurssin ja tilinpäätöspäivän kurssin muutokset vaikut-taisivat konsernin tulokseen verojen jälkeen. Laskelmassa ei ole huomioitu emoyhtiön tilikaudenaikaisten muiden valuuttamääräisten ostojen vaikutusta.
Konserni käsittelee monetaariset erät nettomääräisesti kirjanpidossa ja käyttää niiden suojaamiseen valuuttatermiinejä, joihin konserni ei sovella IAS 39 mukaista suojauslaskentaa. Konsernin liikevaihdosta noin 43 % syntyy Yhdysvaltain dollareina, 6 % Japanin jeneinä ja 4 % Englannin puntina. Konsernin ostoista merkittävä osa tapahtuu euroissa. Nettoposition suojaamiseen käytetään valuuttatermiinejä. Suojausasteena pidetään noin 50 % tilauskannasta ja myyntisaatavista. Tilinpäätöshetken suojausaste oli 54 %. Suojauksen suorittaa emoyhtiö (liitetiedot 11 Rahoitustuotot ja -kulut).
Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi. Konsernin rahoitus järjestetään emoyhtiön kautta ja tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan konsernin
sisäisillä lainoilla. Emoyhtiö antaa myös tarvittavat limiittitakaukset tytäryhtiöille. Rahoitusriskien hallinnasta vastaa emoyhtiö, kuten myös likviditeettiylijäämän sijoittamisesta. Emoyhtiöllä on maksuvalmiustarpeen täyttämiseksi 20 miljoonan euron suuruinen valuuttaluottolimiitti, joka on kokonaisuudessaan nostamatta. Tämän lisäksi tytäryhtiöillä on 1,4 miljoonan euron suuruinen käyttämätön luottolimiitti. Yhtiöllä ei ole muita konsernin ulkopuolisia rahoitusvelkoja kuin rahoitusleasingvelat (liitetieto 24 Muut velat).
Maksuvalmiusriski on nykyisellä taserakenteella olematon.
Likvidejä varoja sijoitetaan vahvistettujen limiittien rajoissa kohteisiin, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Sijoituskohteet sekä niille määritellyt limiitit tarkistetaan vuosittain. Lisätietoja sijoitusten luokituksesta on annettu liitteellä 21. Rahavarat.
Konsernin luotonantopolitiikka on tiukka. Luottoriskejä vastaan suojaudutaan käyttämällä maksuehtoina remburssia, ennakkomaksuja ja pankkitakauksia. Konsernin johdon näkemyksen mukaan yrityksellä ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska globaalisti jakautuneen asiakaskunnan ansiosta yksittäinen asiakas tai asiakasryhmä ei muodosta liian merkittävää riskiä. Tilikauden aikana myyntisaamisista tulosvaikutteisesti kirjattujen luottotappioiden määrä on ollut 0,5 (0,5) miljoonaa euroa ja tilikauden nettoluottotappioiksi jäi 0,5 (0,5) miljoonaa euroa. Luottotappiot ovat aiheutuneet asiakkaan taloudellisen ympäristön odottamattomasta muutoksesta. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 20.
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla varmistaa normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa. Tavoitteena on paras mahdollinen tuotto pitkällä aikavälillä. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset. Pääomarakenteeseen vaikutetaan mm. osingonjaon ja osakeantien kautta. Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettujen osinkojen tai näille palautettavan pääoman määrää, tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää. Yhtiöllä ei ole olennaisia rahoitusvelkoja. Pääomana hallinnoidaan konsernitaseen osoittamaa omaa pääomaa. Konserniin ei sovelleta ulkopuolisia pääomavaatimuksia.
| M€ | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 2010 | WCO* | CEN* | MET* | Muu toiminta | Konserni |
| Myynti konsernin ulkopuolelle | 114,6 | 63,4 | 75,2 | 0,0 | 253,2 |
| Liikevaihto | 114,6 | 63,4 | 75,2 | 0,0 | 253,2 |
| Liikevoitto | 1,0 | 8,9 | 2,8 | -0,9 | 11,8 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 2,2 | ||||
| Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta | 0,0 | ||||
| Voitto ennen veroja | 14,0 | ||||
| Tuloverot | -3,8 | ||||
| Tilikauden voitto | 10,2 | ||||
| Varat | 38,6 | 13,6 | 28,3 | 167,7 | 248,2 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 0,5 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,5 |
| Velat | 7,8 | 4,7 | 8,8 | 45,1 | 66,4 |
| Investoinnit | 0,2 | 0,0 | 0,2 | 29,6 | 30,1 |
| Poistot | 2,5 | 0,1 | 1,4 | 9,7 | 13,7 |
| Arvonalentumiset | 0,4 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,4 |
| Henkilöstö vuoden lopussa | 107 | 126 | 40 | 1 094 | 1 367 |
| Saadut tilaukset 1.1.–31.12.2010 | 141,3 | 66,3 | 79,2 | 0,0 | 286,7 |
| Tilauskanta | 82,3 | 6,1 | 40,6 | 0,0 | 129,0 |
| * WCO = Weather Critical Operations |
* CEN = Controlled Environment
* MET = Meteorology
| M€ | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 2009 | WCO * | CEN * | MET * | Muu toiminta | Konserni |
| Myynti konsernin ulkopuolelle | 101,8 | 49,2 | 80,8 | 0,0 | 231,8 |
| Liikevaihto | 101,8 | 49,2 | 80,8 | 0,0 | 231,8 |
| Liikevoitto | 5,5 | 3,4 | 3,4 | -0,4 | 12,0 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -1,9 | ||||
| Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta | 0,0 | ||||
| Voitto ennen veroja | 10,1 | ||||
| Tuloverot | -3,2 | ||||
| Tilikauden voitto | 6,9 | ||||
| Varat | 33,3 | 5,8 | 25,9 | 166,2 | 231,2 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 0,2 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,2 |
| Velat | 7,6 | 0,4 | 5,0 | 38,2 | 51,2 |
| Investoinnit | 11,3 | 0,0 | 0,3 | 16,1 | 27,7 |
| Poistot | 0,8 | 0,1 | 1,4 | 7,3 | 9,6 |
| Arvonalentumiset | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Henkilöstö vuoden lopussa | 210 | 84 | 55 | 1 058 | 1 407 |
| Saadut tilaukset 1.1.–31.12.2009 | 111,6 | 49,0 | 76,4 | 0,0 | 237,0 |
| Tilauskanta | 55,6 | 3,3 | 36,6 | 0,0 | 95,5 |
* WCO = Weather Critical Operations
* CEN = Controlled Environment
* MET = Meteorology
Konsernin kolme segmenttiä toimivat maantieteellisillä alueilla, jotka ovat EMEA, Americas ja APAC.
| Liikevaihto, | Liikevaihto, | |||
|---|---|---|---|---|
| M€ | kohdemaan | sijaintimaan | ||
| 2010 | mukaan (1 | mukaan (2 | Varat (2 | Investoinnit |
| EMEA | 92,4 | 195,1 | 191,1 | 19,2 |
| josta Suomi | 6,5 | 175,5 | 175,7 | 17,6 |
| Americas | 100,0 | 100,8 | 81,5 | 10,7 |
| josta Amerikan Yhdysvallat | 72,6 | 97,0 | 71,1 | 2,3 |
| APAC | 60,8 | 38,2 | 15,1 | 0,2 |
| Konsernieliminoinnit | -81,0 | -38,9 | ||
| Yhteensä | 253,2 | 253,2 | 248,7 | 30,1 |
1) Liikevaihtona kohdemaan mukaan on esitetty myynti konsernin ulkopuolelle
2) Liikevaihto, liikevoitto, varat, sidottu pääoma ja investoinnit on esitetty konserni- tai osakkuusyhtiön sijaintimaan mukaan.
| Liikevaihto, | Liikevaihto, | |||
|---|---|---|---|---|
| M€ | kohdemaan | sijaintimaan | ||
| 2009 | mukaan (1 | mukaan (2 | Varat (2 | Investoinnit |
| EMEA | 84,9 | 178,5 | 184,0 | 12,6 |
| josta Suomi | 6,4 | 104,0 | 168,8 | 12,5 |
| Americas | 94,3 | 94,7 | 72,5 | 14,5 |
| josta Amerikan Yhdysvallat | 75,1 | 90,2 | 72,5 | 14,5 |
| APAC | 52,6 | 25,7 | 13,7 | 0,7 |
| Konsernieliminoinnit | -67,0 | -38,8 | ||
| Yhteensä | 231,8 | 231,8 | 231,4 | 27,7 |
1) Liikevaihtona kohdemaan mukaan on esitetty myynti konsernin ulkopuolelle
2) Liikevaihto, varat ja investoinnit on esitetty konserni- tai osakkuusyhtiön sijaintimaan mukaan.
Vaisala osti 1.4.2010 Vancouverissa Kanadassa sijaitsevan Veriteq Instruments Inc. yhtiön. Veriteq on johtava olosuhteiden valvontajärjestelmien ja mittalaitteiden toimittaja lääketeollisuudelle, bioteknologiayrityksille ja lääkintälaitteiden valmistajille. Yrityksen liikevaihto vuonna 2009 oli n. 5 miljoonaa euroa. Veriteqissä työskentelee noin 40 henkilöä. Vaisalan osuus yhtiön äänivaltaisista omanpääoman ehtoisista osuuksista on kaupan jälkeen 100 %. Hankitun liiketoiminnan liikevaihto ajalta 1.4.–31.12.2010 oli 3,8 miljoonaa euroa ja liiketappio 1,2 miljoonaa euroa. Jos hankinta olisi tapahtunut 1.1.2010 konsernin liikevaihto olisi ollut 254,4 miljoonaa euroa ja voitto 8,7 miljoonaa euroa.
Vaisala vahvistaa asemaansa life science -markkinoilla ostamansa yrityksen avulla. Veriteq valmistaa tuotteistettuja järjestelmiä ja mittalaitteita kriittisten tilojen olosuhteiden jatkuvaan valvontaan.Yhtiö on johtava olosuhteiden valvontajärjestelmien ja mittalaitteiden toimittaja lääketeollisuudelle, bioteknologiayrityksille ja lääkintälaitteiden valmistajille. Ns. life science -teollisuuden toimintaa säätelevättarkoin sekä kansalliset että kansainväliset alan viranomaiset. Toimialaan kuuluvien yritysten on valvottava kriittisten tilojensa olosuhteita turvatakseen arvokkaat tuotteensa ja täyttääkseen viranomaisvaatimukset. Kriittisiä tiloja ovat esimerkiksi puhdashuoneet, laboratoriot ja varastot.
Life science on yksi Vaisalan Controlled Environment -liiketoiminta-alueen strategisista fokusalueista. Tähän toimialaan erikoistunut Veriteq sopii erinomaisesti Vaisalan strategiseen linjaukseen. Life science on tasaisesti kasvava ja merkittävä maailmanlaajuinen markkina. Toimialan asiakkaat ovat vaativia ja tottuneet työskentelemään yritysten kanssa, jotka pystyvät tarjoamaan luotettavimmat tuotteet ja palvelut. Vaisala tunnetaan tällä hetkellä mittalaitteiden toimittajana maailmanlaajuisilla life science -markkinoilla. Yhtiö haluaa vahvistaa asemaansa laajentamalla tarjontaa lääketeollisuudelle ja muille alan toimijoille. Veriteq-yritysosto on merkittävä askel tähän suuntaan. Veriteq tuo lisää osaamista, asiakkaita, tuotteita ja palveluita. Kaupasta syntynyt liikearvo 3,6 miljoonaa euroa, muodostuu hankitun osaamisen, asiakkaiden, tuotteiden ja palveluiden luomasta synergiaedusta. Hankintaan liittyvat menot 734 tuhatta euroa on kirjattu tilikaudella tuloslaskelmaan muihin hallinnon kuluihin.
Hankintamenoon 8,1 miljoonaa euroa sisältyy ehdollinen osuus, jonka vaihteluväli on 0–1,7 miljoonaa euroa. Ehdollinen osuus jakautuu liikevaihdon suuruuteen sidottuun osuuteen, joka voi enimmillään olla 0,8 miljoonaa euroa ja avainhenkilöiden palvelusaikaan sidottuun osuuteen joka voi enimillään olla 0,9 miljoonaa euroa. Yhtiön johto arvioi, että avainhenkilöiden palvelusaikaan sidottu osuus toteutuu kokonaisuudessaan ja että liikevaihtoon sidottu osuus jää toteutumatta. Hankinta-ajankohtana ehdollista kauppahintaa kirjattiin yhteensä 1,3 miljoonaa euroa.
| M€ | |
|---|---|
| Maksettu kauppahinta | 7,2 |
| Ehdollinen kauppahinta | 1,3 |
| Kokonaishankintameno | 8,5 |
| Hankitun nettovarallisuuden käypä arvo | -4,9 |
| Liikearvo | 3,6 |
| Yhdistämisessä kirjatut | Myyjän kirjanpitoarvot | ||
|---|---|---|---|
| Hankitun nettovarallisuuden erittely | käyvät arvot | ennen yhdistämistä | |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 0,3 | 0,2 | |
| Aineettomat hyödykkeet | |||
| Tuotanto prosessi (Calibration algorithm) | 0,2 | 0,0 | |
| Laatujärjestelmä | 0,2 | 0,0 | |
| Tuotteet ja tuoteteknologia | 3,0 | 0,0 | |
| Tavaramerkki | 0,8 | 0,0 | |
| Asiakaskanta | 0,1 | 0,0 | |
| Vaihto-omaisuus | 0,6 | 0,5 | |
| Saamiset | 1,4 | 1,5 | |
| Rahavarat | 0,4 | 0,4 | |
| Korottomat velat | -0,4 | -0,4 | |
| Korolliset velat | -1,5 | -1,5 | |
| Nettovarat | 4,9 | 0,7 | |
| Hankintameno | 8,5 | ||
| Liikearvo | 3,6 |
| Rahana maksettu kauppahinta | 7,8 | |
|---|---|---|
| Hankitun tytäryrityksen rahavarat | -0,4 | |
| Rahavirtavaikutus | 7,4 | |
| Liikearvo kauden alussa 30.6.2010 | 3,1 | |
| Valuuttakurssien muutosten vaikutus | -0,1 | |
| Käyttöpääoma täsmäytys | -0,2 | |
| Ehdollisen kauppahinnan korjaus | 0,8 | |
| Liikearvo kauden lopussa 31.12.2010 | 3,6 |
1.1.2009 Vaisala hankki yhdysvaltalaisen lentokenttäpalveluja tarjoavan yrityksen koko osakekannan. Hankitun liiketoiminnan palveluksessa oli 10 henkilöä ja sen liikevaihto vuonna 2009 oli 1,0 miljoonaa euroa ja liikevoitto 0,1 miljoonaa euroa. Yhtiö sijaitsee Kansasin osavaltiossa ja sillä on laaja asiakaskunta ja yli 25 vuoden kokemus lentokenttien säälaitteiden asennuksista ja ylläpidosta. Yrityskauppa vahvisti merkittävästi Vaisalan asemaa ylläpitopalvelujen tarjoajana Yhdysvaltojen lentokenttäsäämarkkinoilla, täydentäen Vaisalan nykyisiä palvelusopimuksia ja osaamista. Nämä synergiaedut ovat vaikuttaneet laskelmien mukaisen 1,3 miljoonan euron liikearvon syntymiseen. Liikearvo on kokonaisuudessaan vähenennyskelpoinen verotuksessa. Hankintahinta oli 2,2 miljoonaa euroa, johon sisältyi ehdollinen 0,4 miljoonan euron suuruinen kauppahinta. Ehdollinen kauppahinta toteutui kokonaisuudessaan.
| M€ | |
|---|---|
| Maksettu kauppahinta | 2,2 |
| Kokonaishankintameno | 2,2 |
| Hankitun nettovarallisuuden käypä arvo | -0,9 |
| 1,3 |
| Yhdistämisessä kirjatut | Myyjän kirjanpitoarvot | ||
|---|---|---|---|
| Hankitun nettovarallisuuden erittely | käyvät arvot | ennen yhdistämistä | |
| Aineelliset hyödykkeet | 0,2 | 0,2 | |
| Aineettomat hyödykkeet | |||
| Tilauskanta | 0,3 | 0,0 | |
| Asiakaskanta | 0,4 | 0,0 | |
| Sijoitukset | 0,0 | 0,0 | |
| Vaihto-omaisuus | 0,0 | 0,0 | |
| Saamiset | 0,1 | 0,1 | |
| Rahavarat | 0,2 | 0,2 | |
| Laskennalliset verovelat | -0,1 | -0,1 | |
| Korottomat velat | -0,1 | -0,1 | |
| Korolliset velat | -0,1 | -0,1 | |
| Nettovarat | 0,9 | 0,3 | |
| Hankintameno | 2,2 | ||
| Liikearvo | 1,3 | ||
| Rahana maksettu kauppahinta | 2,2 | ||
| Hankitun tytäryrityksen rahavarat | -0,2 | ||
| Rahavirtavaikutus | 2,1 |
Vaisala osti 18.12.2009 yhdysvaltalaisen Nasdaq-listatun Quixote Corporationin tytäryhtiön Quixote Transportation Technologies, Incin (QTT) koko osakekannan. QTT:n liikevaihto vuonna 2009 oli noin 16,2 miljoonaa euroa ja työntekijöitä oli noin 100. Hankitun liiketoiminnan liikevaihto ajalta 19.12.–31.12.2009 oli 0,4 miljoonaa euroa ja liikevoitto 0,1 miljoonaa euroa. Jos hankinta olisi tapahtunut 1.1.2009, konsernin liikevaihto olisi ollut 248 miljoonaa euroa ja voitto 7,9 miljoonaa euroa. QTT täydentää Vaisalan tarjontaa ja sovellusosaamista ja mahdollistaa entistä kattavammat ratkaisut ja palvelut tieliiketoiminnan asiakkaille. QTT:n tiesää- ja liikennetietoa keräävät ja välittävät ratkaisut vahvistavat huomattavasti Vaisalan asemaa näillä markkinoilla ja avaavat uusia mahdollisuuksia etenkin ITS- eli liikenneinformaatioteknologian alueella. Kaupasta syntynyt liikearvo 2,8 miljoonaa euroa muodostuu hankitusta asiakaskunnasta ja toimintojen yhdistämisen luomasta synergiaedusta. Liikearvo on kokonaisuudessaan vähennyskelpoinen verotuksessa. Hankintaan liittyvät menot 0,7 miljonaa euroa on kirjattu kuluksi tilikaudella.
| M€ | |
|---|---|
| Maksettu kauppahinta | 14,3 |
| Kokonaishankintameno | 14,3 |
| Hankitun nettovarallisuuden käypä arvo | -11,5 |
| 2,8 | |||
|---|---|---|---|
| Hankitun nettovarallisuuden erittely | Yhdistämisessä kirjatut käyvät arvot |
Myyjän kirjanpitoarvot ennen yhdistämistä |
|
| Aineelliset hyödykkeet | 1,9 | 2,5 | |
| Aineettomat hyödykkeet | |||
| Ohjelmistot | 0,1 | 0,1 | |
| Tilauskanta | 0,5 | 0,0 | |
| Patentit | 0,7 | 0,7 | |
| Teknologia | 1,4 | 0,8 | |
| Tavaramerkki | 0,8 | 0,0 | |
| Asiakaskanta | 0,8 | 0,0 | |
| Vaihto-omaisuus | 2,4 | 2,5 | |
| Saamiset | 4,2 | 4,1 | |
| Rahavarat | 0,0 | 0,0 | |
| Korottomat velat | -1,5 | -1,5 | |
| Nettovarat | 11,5 | 9,4 | |
| Hankintameno | 14,3 | ||
| Liikearvo | 2,8 | ||
| Rahana maksettu kauppahinta | 14,3 | ||
| Hankitun tytäryrityksen rahavarat | 0,0 | ||
| Rahavirtavaikutus | 14,3 |
Liikevaihtoon sisältyy 10,3 miljoonaa euroa (2009; 5,0 miljoonaa euroa) pitkäaikaishankkeista kirjattuja tuottoja.
Keskeneräisistä pitkäaikaishankkeista kirjattuja voittoja sisältyi konsernin tuloslaskelmaan 0,6 miljoonaa euroa (2009 0,1 miljoonaa euroa). Keskeneräisistä pitkäaikaishankkeista kirjattuja ennakkomaksuja sisältyi taseeseen 31.12.2010 3,4 miljoonaa euroa (1,5 miljoonaa euroa 31.12.2009)
| M€ | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot | 0,0 | 0,0 |
| Muut | 1,8 | 0,1 |
| 1,8 | 0,1 |
| M€ | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot | ||
| Muut | 0,0 | 0,0 |
| M€ | ||
|---|---|---|
| Toimintokohtaiset poistot | 2010 | 2009 |
| Hankinta ja valmistus | 7,9 | 5,6 |
| Myynti ja markkinointi | 0,1 | 0,1 |
| Tutkimus ja tuotekehitys | 0,7 | 0,6 |
| Muu hallinto | 5,4 | 3,3 |
| 14,1 | 9,6 | |
| Arvonalentumiset | ||
| Muu hallinto | 0,4 | 0,0 |
| 0,4 | 0,0 |
Vuoden 2010 arvonalentuminen liittyy USA:ssa sijaitsevaan kiinteistöön, joka on siirretty myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin (Liitetieto 22)
Arvonalentumisia ei ole kirjattu vuonna 2009.
| M€ | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Palkat | 68,8 | 63,3 |
| Sosiaalikulut | 8,0 | 6,9 |
| Eläkkeet | 0,0 | 0,0 |
| Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt | 0,2 | 0,1 |
| Maksupohjaiset eläkejärjestelyt | 7,9 | 6,6 |
| Henkilöstökulut yhteensä | 84,9 | 76,9 |
| Henkilöstokulut toiminnoittain | 2010 | 2009 |
| Hankinta ja valmistus | 3,0 | 16,8 |
| Myynti ja markkinointi | 47,9 | 34,5 |
| Tutkimus ja tuotekehitys | 21,7 | 18,6 |
| Muu hallinto | 12,3 | 7,0 |
| 84,9 | 76,9 | |
| Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikauden aikana liiketoimintayksiköittäin | 2010 | 2009 |
| Weather Critical Operations | 150 | 117 |
| Controlled Environment | 113 | 83 |
| Meteorology | 44 | 55 |
| Muu toiminta | 1100 | 1047 |
| 1408 | 1302 | |
| Suomessa | 810 | 803 |
| Suomen ulkopuolella | 598 | 499 |
| 1408 | 1302 |
Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja 31,4 miljoonaa euroa vuonna 2010 (28,4 miljoonaa euroa vuonna 2009).
| M€ | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Osinkotuotot | 0,0 | 0,0 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot | 0,2 | 0,8 |
| Johdannaisopimusten käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet kurssivoitot | 1,2 | 2,0 |
| Muut kurssivoitot | 8,9 | 5,1 |
| Rahoitustuotot yhteensä | 10,3 | 7,9 |
| Korkokulut | ||
| Lyhyt ja pitkäaikaiset velat | -0,1 | -0,1 |
| Rahoitusleasing sopimukset | 0,0 | 0,0 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen käyvän arvon muutos* | 0,0 | -2,1 |
| Muut rahoituskulut | -0,2 | -0,1 |
| Johdannaisopimusten käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet kurssitappiot | -2,8 | -1,8 |
| Muut kurssitappiot | -5,2 | -5,7 |
| Rahoituskulut yhteensä | -8,2 | -9,8 |
Muut kurssivoitot ja tappiot syntyvät liiketoiminnan transaktioista * Korkorahastosijoitusten käyvän arvon muutos..
| M€ | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero | 4,1 | 3,3 |
| Verot edellisiltä tilikausilta | 0,1 | 0,1 |
| Laskennallisten verosaatavien ja -velkojen muutos | -0,4 | -0,2 |
| 3,8 | 3,2 |
| M€ | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Tulos ennen veroja | 14,0 | 10,1 |
| Verot laskettuna Suomen verokannalla | 3,6 | 2,6 |
| Ulkomaisten tytäryhtiöiden verokantojen vaikutus | -0,4 | 0,5 |
| Vähennyskelvottomat kulut ja verovapaat tuotot | -0,3 | -0,6 |
| Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö | -0,1 | -0,3 |
| Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset | 1,4 | 0,9 |
| Kiinteiden toimipaikkojen tuloverot sekä lähdeverot | -0,5 | 0,2 |
| Verot tuloslaskelmassa | 3,8 | 3,2 |
| Efektiivinen verokanta | 27.1 % | 31.8 % |
| Laskennalliset verot taseessa | ||
|---|---|---|
| M€ | 2010 | 2009 |
| Laskennalliset verosaamiset | 7,0 | 5,7 |
| Laskennalliset verovelat | -0,8 | -0,3 |
| Laskennallinen verosaaminen, netto | 6,2 | 5,4 |
Laskennallinen vero on taseessa esitetty nettona niiden konserniyhtiöiden osalta, joiden välillä on verotuksessa mahdollisuus tuloksentasaukseen tai joita verotetaan yhtenä verovelvollisena.
| Taseeseen kirjattujen laskennallisten verojen bruttomuutos: | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Laskennalliset verot 1.1. | 5,4 | 5,4 |
| Tuloslaskelmaan kirjatut erät | 0,4 | 0,2 |
| Muuntoerot | 0,4 | -0,2 |
| Tytäryhtiöiden ostot | 0,0 | -0,1 |
| Laskennalliset verot 31.12. | 6,2 | 5,4 |
Vuonna 2010 tytäryhtiöiden kertyneistä tappioista on kirjattu laskennallista verosaamista 1,1 miljoonaa euroa. (1,3 miljoonaa euroa vuonna 2009.)
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2010 aikana | Kirjattu | Ostettujen tytäryhtiöiden |
|||
|---|---|---|---|---|---|
| M€ | 31.12.2009 | tuloslaskelmaan | Muuntoerot | vaikutus | 31.12.2010 |
| Laskennalliset verosaamiset: | |||||
| Vaihto- ja käyttöomaisuuden sisäinen kate | 0,5 | 0,3 | 0,0 | 0,8 | |
| Työsuhde-etuudet | 0,4 | 0,1 | 0,1 | 0,6 | |
| Käyttämättömät verotukselliset tappiot | 1,3 | -0,2 | 0,0 | 1,1 | |
| Aineettomien erien poistojen ajoitusero | 2,5 | 0,1 | 0,2 | 2,8 | |
| Muut väliaikaiset ajoituserot* | 1,0 | 0,6 | 0,1 | 0,0 | 1,7 |
| Yhteensä | 5,7 | 0,9 | 0,4 | 0,0 | 7,0 |
| Laskennalliset verovelat: | |||||
| Kertyneet poistoero | 0,3 | 0,5 | 0,0 | 0,8 | |
| Laskennallinen verosaaminen, netto | 5,4 | 0,4 | 0,4 | 0,0 | 6,2 |
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2009 aikana | Kirjattu | Ostettujen tytäryhtiöiden |
|||
|---|---|---|---|---|---|
| M€ | 31.12. 2008 | tuloslaskelmaan | Muuntoerot | vaikutus | 31.12. 2009 |
| Laskennalliset verosaamiset: | |||||
| Vaihto- ja käyttöomaisuuden sisäinen kate | 0,6 | -0,1 | 0,0 | 0,5 | |
| Työsuhde-etuudet | 0,1 | 0,4 | 0,0 | 0,4 | |
| Käyttämättömät verotukselliset tappiot | 1,6 | -0,3 | 0,0 | 1,3 | |
| Aineettomien erien poistojen ajoitusero | 2,3 | 0,3 | -0,1 | 2,5 | |
| Muut väliaikaiset ajoituserot* | 1,2 | -0,1 | -0,1 | -0,1 | 1,0 |
| Yhteensä | 5,8 | 0,1 | -0,2 | -0,1 | 5,7 |
| Laskennalliset verovelat: | |||||
| Kertyneet poistoero | 0,4 | -0,1 | 0,0 | 0,3 | |
| Laskennallinen verosaaminen netto | 5,4 | 0,2 | -0,2 | -0,1 | 5,4 |
* Muut väliaikaiset erot koostuvat tytäryhtiöiden myynnin, luottotappioiden, varastojen ym. erien eriaikaisesta käsittelystä verotuksessa ja kirjanpidossa. Ulkomaisten tytäryritysten jakamattomista voittovaroista 31,6 miljoonaa euroa vuonna 2010 (32,5 miljoonaa euroa vuonna 2009), ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, sillä varat on sijoitettu kyseisiin maihin pysyvästi.
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.
| 2010 | 2009 | |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto M€ | 10,2 | 6,9 |
| Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1000 kpl | 18 209 | 18 209 |
| Osakekohtainen tulos, EUR | 0,56 | 0,38 |
Konsernilla ei ollut vuonna 2010 ja 2009 laimentavia osakkeiden määrää lisääviä osakeoptioita.
Vuodelta 2009 osinkoa maksettiin 0,65 euroa osakkeelta. 24.3.2011 pidettävässä yhtiökokouksessa esitetään maksettavaksi osinkoa 0,65 euroa osakketta kohden, jolloin osinko olisi kokonaisuudessaan 11,8 milj. euroa. Ehdotettua osinkoa ei ole kirjattu osinkovelaksi tässä tilinpäätöksessä.
| Aineettomat hyödykkeet | Aineettomat | Muut aineettomat | ||
|---|---|---|---|---|
| M€ | oikeudet* | Liikearvo | hyödykkeet** | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2010 | 23,8 | 13,2 | 6,2 | 43,2 |
| Muuntoero | 0,8 | 1,1 | 0,9 | 2,8 |
| Lisäykset | 4,2 | 3,5 | 0,1 | 7,7 |
| Tytäryrityksen hankinta | - | - | - | 0,0 |
| Vähennykset | -0,1 | - | - | -0,1 |
| Siirrot erien välillä | 12,7 | - | - | 12,7 |
| Hankintameno 31.12.2010 | 41,4 | 17,8 | 7,2 | 66,3 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2010 | 17,0 | - | 2,5 | 19,5 |
| Muuntoero | 0,5 | - | 0,2 | 0,7 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0,6 | - | 0,0 | 0,6 |
| Tilikauden poistot | 5,4 | - | 0,3 | 5,6 |
| Kertyneet poistot 31.12.2010 | 23,5 | 0,0 | 2,9 | 26,4 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2010 | 17,9 | 17,8 | 4,2 | 39,9 |
| Aineettomat | Muut aineettomat | |||
|---|---|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet | oikeudet* | Liikearvo | hyödykkeet** | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2009 | 17,7 | 9,4 | 5,7 | 32,8 |
| Muuntoero | 0,7 | -0,4 | 0,1 | 0,3 |
| Lisäykset | 0,7 | - | 0,4 | 1,1 |
| Tytäryrityksen hankinta | 5,1 | 4,2 | - | 9,2 |
| Vähennykset | -0,4 | - | - | -0,4 |
| Siirrot erien välillä | 0,1 | - | 0,1 | 0,2 |
| Hankintameno 31.12.2009 | 23,8 | 13,2 | 6,2 | 43,2 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2009 | 13,6 | - | 1,9 | 15,5 |
| Muuntoero | 0,3 | - | 0,1 | 0,3 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0,2 | - | 0,0 | 0,3 |
| Tilikauden poistot | 2,9 | - | 0,5 | 3,4 |
| Kertyneet poistot 31.12.2009 | 17,0 | 0,0 | 2,5 | 19,5 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 6,8 | 13,2 | 3,7 | 23,7 |
*Aineettomat oikeudet sisältää patentit ja tavaramerkit sekä ohjelmistolisenssit. Tavaramerkit muodostuu Sigmet -tavaramerkista, jolla katsottiin olevan rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika vuoteen 2008 asti. Vuoden 2009 alussa päätettiin, että Sigmet -tavaramerkki tullaan asteittain yhdistämään Vaisala -tavaramerkkiin seuraavien viiden vuoden kuluessa. Sigmet -tavaramerkin poistoaika on viisi vuotta vuoden 2009 alusta lukien.
**Muut aineettomat hyödykkeet sisältää lähinnä liittymismaksut sekä aktivoidut Vaisala -brandin kehittämiskustannukset.
Liikearvojen tasearvoa arvioidaan tilinpäätöshetkellä ja aina kun on viitteitä mahdollisesta arvon alentumisesta. Arvonalentumistestausta varten liikearvot on kohdistettu kahdelle eri rahavirtaa tuottavalle yksikölle Pohjois-Amerikan Meteorology ja Weather Critical Operation yksiköille 14,2 (2009 13,2) miljoonaa euroa sekä Pohjois-Amerikan Life Science liiketoimintayksikölle 3,6 miljoonaa euroa, joka muodostuu 1.4.2010 ostetun kanadalaisen life science -markkinoilla toimivan Veriteq Instruments Inc -yrityksen liikearvosta. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevan rahamäärän arvo perustuu käyttöarvolaskelmiin. Näissä laskelmissa käytetyt rahavirtaennusteet perustuvat toteutuneeseen liikevoittoon ja johdon hyväksymiin viiden vuoden ennusteisiin. Arvioidut myyntimäärät perustuvat olemassa oleviin aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin ja ennusteiden tärkeimmät olettamukset ovat maakohtainen myyntiennuste ja tuotteista saatava kate.
Pohjois-Amerikan Meteorology ja Weather Critical Operation -yksiköiden liiketoiminnan kannattavuuden on arvioitu pysyvän ennallaan ja liikevaihdon on ennustettu kasvavan vuonna 2011 11 prosenttia ja sen jälkeen 7–8 prosenttia vuositasolla. Pohjois-Amerikan Life Science liiketoimintayksikön kannattavuuden arvioidaan pysyvän ennallaan ja liikevaihdon ennustetaan kasvavan vuonna 2011 41 prosenttia ja sen jälkeen 10 prosenttia vuositasolla. Diskonttokorkona on käytetty Vaisalan toimialakohtaista pääoman tuottovaatimusta (WACC) ennen veroja. Tuottovaatimuksen laskentakomponentit ovat riskitön tuottoprosentti, markkinariskipreemio, toimialakohtainen betakerroin sekä vieraan pääoman kustannus- ja tavoitepääomarakenne. Diskonttokorko oli vuonna 2010 13,9 % (2009 14,4 %). Johdon hyväksymän ennustejakson jälkeiset rahavirrat on laskettu jäännösarvomenetelmällä, jossa neljän viimeisen suunnittelujakson liikevoittojen keskiarvo on kerrottu neljällä ja diskontattu käyttäen edellä kuvattua diskonttokorkoa ja kahden prosentin kasvuprosenttia. Arvonalentumistestausten perusteella ei ole tarvetta arvonalentumiskirjauksiin.
Vaisala Meteorology ja Weather Critical Operations -segmenttien katetason tai myynnin heikkeneminen yli 40 prosentilla, muiden oletusten pysyessä ennallaan, johtaisi arvonalentumistappion kirjaamiseen. Vastaavasti diskonttokoron nostaminen 22 prosenttiin, muiden oletusten pysyessä ennallaan, johtaisi arvonalentumistappion kirjaamiseen. Life Science liiketoiminnan katetason heikkeneminen yli neljällä prosentilla tai myynnin heikentyminen yli 23 prosentilla, muiden oletusten pysyessä ennallaan, johtaisi arvonalentumistappion kirjaamiseen. Vastaavasti diskonttokoron nostaminen 17,5 prosenttiin, muiden oletusten pysyeessä ennallaan, johtaisi arvonalentumistappion kirjaamiseen.
| M€ | Maa- ja | Rakennukset ja | Koneet ja | Muut aineelliset | Ennakkomaksut ja | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Aineelliset hyödykkeet 2010 | vesialueet | rakennelmat | Kalusto | hyödykkeet | keskeneräiset inv. | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2010 | 2,7 | 30,4 | 60,9 | 0,0 | 19,2 | 113,2 |
| Muuntoero | 0,1 | 0,3 | 1,5 | - | 0,2 | 2,1 |
| Lisäykset | 0,0 | 1,2 | 7,0 | - | 14,2 | 22,3 |
| Tytäryrityksen hankinta | - | - | - | - | - | 0,0 |
| Vähennykset | -0,1 | -0,9 | -0,4 | - | - | -1,4 |
| Siirrot erien välillä | - | 1,9 | 2,4 | - | -17,0 | -12,7 |
| Hankintameno 31.12.2010 | 2,7 | 32,8 | 71,3 | 0,0 | 16,6 | 123,5 |
| Kertyneet poistot ja | ||||||
| arvonalennukset 1.1.2010 | - | 16,7 | 46,6 | - | - | 63,4 |
| Muuntoero | - | 0,1 | 0,2 | - | - | 0,3 |
| Vähennysten ja siirtojen | ||||||
| kertyneet poistot | - | 0,0 | -0,1 | - | - | -0,1 |
| Tilikauden poistot | - | 1,3 | 6,4 | - | - | 7,7 |
| Arvonalennukset | - | 0,4 | - | - | - | 0,4 |
| Kertyneet poistot 31.12.2010 | 0,0 | 18,5 | 53,2 | 0,0 | 0,0 | 71,7 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2010 | 2,7 | 14,4 | 18,1 | 0,0 | 16,6 | 51,8 |
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvien koneiden ja laitteiden hankintameno 31.12.2010 oli 32,4 milj. euroa (30,1 miljoonaa euroa 31.12.2009).
| M€ | Maa- ja | Rakennukset ja | Koneet ja | Muut aineelliset | Ennakkomaksut ja | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Aineelliset hyödykkeet 2009 | vesialueet | rakennelmat | Kalusto | hyödykkeet | keskeneräiset inv. | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2009 | 2,7 | 31,2 | 54,9 | 0,0 | 10,3 | 99,1 |
| Muuntoero | 0,0 | -0,1 | -0,2 | - | -0,1 | -0,4 |
| Lisäykset | - | 0,0 | 3,6 | - | 11,6 | 15,3 |
| Tytäryrityksen hankinta | 0,1 | 0,8 | 1,1 | - | - | 2,1 |
| Vähennykset | - | -1,7 | -1,0 | - | - | -2,7 |
| Siirrot erien välillä | - | 0,1 | 2,4 | - | -2,6 | -0,2 |
| Hankintameno 31.12.2009 | 2,7 | 30,4 | 60,9 | 0,0 | 19,2 | 113,2 |
| Kertyneet poistot ja | ||||||
| arvonalennukset 1.1.2009 | - | 16,9 | 43,2 | - | - | 60,0 |
| Muuntoero | - | 0,0 | -0,4 | - | - | -0,4 |
| Vähennysten ja siirtojen | ||||||
| kertyneet poistot | - | -1,7 | -0,8 | - | - | -2,5 |
| Tilikauden poistot | - | 1,5 | 4,7 | - | - | 6,2 |
| Kertyneet poistot 31.12.2009 | 0,0 | 16,7 | 46,6 | 0,0 | 0,0 | 63,4 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 2,7 | 13,7 | 14,2 | 0,0 | 19,2 | 49,8 |
Aineellisiin hyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksella vuokrattuja hyödykkeitä seuraavasti:
| M€ | |
|---|---|
| 2010 | Koneet ja Kalusto |
| Hankintameno | 1,0 |
| Kertyneet poistot | -0,6 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2010 | 0,4 |
| M€ | |
| 2009 | Koneet ja Kalusto |
| Hankintameno | 1,0 |
| Kertyneet poistot | -0,4 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 0,5 |
Rahoitusleasingsopimuksilla vuokratut hyödykkeet ovat tietokoneita, niiden oheislaitteita sekä kopiokoneita
| M€ | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 0,5 | 0,4 |
| Osuus tuloksesta | 0,1 | 0,0 |
| Lisäykset | 0,0 | 0,0 |
| Muuntoerot | 0,0 | 0,0 |
| Osakkuusyhtiösijoitukset yhteensä 31.12. | 0,5 | 0,5 |
Osakkuusyritysten kirjanpitoarvoon ei sisälly liikearvoa.
Tiedot konsernin osakkuusyrityksistä sekä niiden yhteenlasketut varat, velat, liikevaihto ja voitto/tappio.
| M€ | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Osakkuusyritykset 2010 | Koti-paikka | Varat | Velat | Liike-vaihto | Voitto/ tappio | Omistus-osuus |
| Meteorage SA, Ranska | Cedex | 2,8 | 1,5 | 2,0 | 0,1 | 35 % |
Taulukossa esitetyt tiedot perustuvat uusimpiin saatavilla oleviin tilinpäätöksiin.
| M€ | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Osakkuusyritykset 2009 | Koti-paikka | Varat | Velat | Liike-vaihto | Voitto/ tappio | Omistus-osuus |
| Meteorage SA, Ranska | Cedex | 3,5 | 2,4 | 1,7 | 0,1 | 35 % |
Taulukossa esitetyt tiedot perustuvat uusimpiin saatavilla oleviin tilinpäätöksiin.
Osakkuusyritys Meteorage SA ylläpitää ukkoshavaintoverkkoja ja myy ukkoshavaintoihin liittyvää tietoa.
| 2010 | 2009 | |||
|---|---|---|---|---|
| M€ | Tase-arvot | Käyvät arvot | Tase-arvot | Käyvät arvot |
| Lainasaamiset | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 |
| Muut saamiset * | 0,3 | 0,3 | 0,3 | 0,3 |
| 0,4 | 0,4 | 0,4 | 0,4 |
Käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla jokaisen merkittävän saatavan tulevat kassavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorolla.
* Muut saamiset sisältävät epäolennaisen määrän pörssinoteeraamattomia osakkeita, jotka on arvostettu hankintamenoon sekä vuokratakuutalletukset.
| M€ | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 27,0 | 14,0 |
| Keskeneräiset tuotteet | 5,3 | 4,8 |
| Valmisteet / Tavarat | 4,6 | 8,4 |
| 36,8 | 27,3 |
Tilikaudella kirjattiin kuluksi 114,8 miljoonaa euroa (113,6 miljoonaa euroa vuonna 2009).
Tilikaudella tehtiin alaskirjauksia 2,0 miljoonaa euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa (4,8 miljoonaa euroa vuonna 2009). Kirjanpitoarvo on näiden hyödykkeiden osalta nolla.
| M€ | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 56,4 | 53,5 |
| Lainasaamiset | 0,0 | 0,0 |
| Maksetut ennakot | 1,3 | 0,9 |
| Muut saamiset | 3,8 | 2,0 |
| Saamiset pitkäaikaishankkeista asiakkailta | 4,8 | 1,6 |
| Arvonlisäverosaamiset | 3,9 | 3,8 |
| Johdannaissopimukset | 0,1 | 0,1 |
| Muut siirtosaamiset | 3,2 | 6,0 |
| 73,5 | 67,9 |
Myyntisaamisten ja muiden saamisten käyvät arvot vastaavat olennaisilta osiltaan niiden kirjanpitoarvoja.
Muut saamiset sisältävät lähinnä huolto-ja datamyyntisopimusten jaksotukset.
Muut siirtosaamiset sisältävät korko- ja kurssijaksotukset sekä muut sekalaiset jaksotukset.
| luottotappioksi | Netto | luottotappioksi | Netto | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| M€ | 2010 | kirjattu | 2010 | 2009 | kirjattu | 2009 |
| Erääntymattömät | 35,8 | 35,8 | 22,1 | 22,1 | ||
| Erääntynyt alle 30 päivää | 11,9 | 11,9 | 28,0 | 28,0 | ||
| Erääntynyt 31–90 päivää | 5,4 | 5,4 | 1,8 | 1,8 | ||
| Erääntynyt yli 90 päivää | 3,9 | 0,5 | 3,3 | 2,0 | 0,5 | 1,5 |
| Yhteensä | 56,9 | 0,5 | 56,4 | 54,0 | 0,5 | 53,5 |
| M€ | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| EUR | 19,9 | 24,4 |
| USD | 22,0 | 13,4 |
| GBP | 2,2 | 3,2 |
| JPY | 3,0 | 2,9 |
| AUD | 1,2 | 0,4 |
| CNY | 1,1 | 0,5 |
| Muut | 6,9 | 8,6 |
| 56,4 | 53,5 | |
| Johdannaissopimukset | ||
| M€ | 2010 | 2009 |
| Valuutta- ja korkoriskien suojaamiseksi tehtyjen johdannaissopimusten pääoma-arvot | ||
| Valuuttatermiinit | 21,1 | 15,8 |
| Nimellisarvot yhteensä | 21,1 | 15,8 |
| 2010 | 2009 | |||
|---|---|---|---|---|
| Nimellisarvo valuutassa | Valuutta-arvo M | M€ | Valuutta-arvo M | M€ |
| USD | 23,5 | 17,8 | 19,0 | 13,3 |
| AUD | 2,0 | 1,4 | 2,0 | 1,2 |
| JPY | 165,0 | 1,5 | 115,0 | 0,9 |
| GBP | 0,3 | 0,3 | 0,4 | 0,4 |
| 21,1 | 15,8 |
| Maturiteettijakauma | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Alle 90 päivää | 10,6 | 9,0 |
| yli 90 päivää ja alle 120 | 3,0 | 2,7 |
| Yli 120 päivää ja alle 230 päivää | 7,5 | 4,1 |
| 21,1 | 15,8 |
| Valuuttariskien suojaamiseksi tehtyjen johdannaissopimusten netotetut käyvät arvot | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Valuuttatermiinit | 0,1 | 0,1 |
| Käyvät arvot yhteensä | 0,1 | 0,1 |
Johdannaisten käyvät arvot perustuvat tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle ovat todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuna). Vastapuolen hintanoteerauksen lisäksi konserni laatii oman tarkistuslaskelman yleisesti hyväksyttyjä arvostusmenetelmiä käyttäen. Näin ollen konsernin johdannaissopimukset kuuluvat IFRS 7 mukaiselle käyvän arvon hierarkian tasolle 2.
| M€ | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Käteinen raha ja pankkitilit | 35,3 | 36,1 |
| Yritystodistukset | 0,0 | 14,0 |
| Rahavarat yhteensä | 35,3 | 50,1 |
Rahavarojen käyvät arvot vastaavat niiden kirjanpitoarvoja.
Sijoitukset muodostuvat lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden aturiteetti on alle 3 kuukautta ja jotka muodostuvat lähinnä kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta. Sijoitusten keskikorko vuonna 2010 oli 0,7 % (1,6 % vuonna 2009). Sijoitukset kohdistuvat luottoriskiltään hyvien suomalaisessa viranomaisvalvonnassa olevien pankkien välittämiin sijoitustodistuksiin ja ovat euromääräisiä. Vuoden 2010 lopussa yhtiöllä ei ollut sijoituksia. Mikäli sijoitusten korko olisi ollut vuodenvaihteessa 2009 1 % korkeampi/matalampi, olisi sijoitusten arvo ollut 35,9/34,6 tuhatta euroa suurempi/pienempi.
Myytävänä olevaksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät sisältävät USA:ssa Lemont Furnance, PA kunnassa sijaitsevan maa-alueen ja rakennuksen, joiden arvo taseessa on 0,6 miljoonaa euroa. Konserni on solminut aiesopimuksen ostajan kanssa ja johto pitää erittäin todennäköisenä, että myynti saatetaan loppuun vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä. Konserni on arvostanut kiinteistön käypään arvoon ja käypään arvoon kirjauksista aiheutuva tappio 0,4 miljoonaa euroa on kirjattu arvonalennuksena poistojen ryhmään Weather Critical Operations segmentille.
Vaisala noudattaa Helsingin Pörssin sisäpiiriohjetta.
Vaisalalla on 18.218.364 osaketta, joista 3.389.684 kuuluu sarjaan K ja 14.828.680 sarjaan A. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Yhtiön enimmäispääoma on 28.800.000 euroa. Osakkeista enintään 68.490.017 kappaletta on K-osakkeitta ja enintään 68.490.017 kappaletta A-osakkeitta, kuitenkin siten, että osakkeita on yhteensä vähintään 17.122.505 ja enintään 68.490.017 kappaletta. K- ja A-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-osake tuottaa oikeuden yhtiökokouksessa äänestää kahdellakymmenellä (20) äänellä ja jokainen A-osake yhdellä (1) äänellä. Osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon. Yhtiöjärjestyksen mukaan K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi yhtiöjärjestyksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla.
| Osakepääoma ja rahastot | Osakkeiden lukumäärä |
Ylikurssi | Omat | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| M€ | 1000 kpl | Osakepääoma | rahasto | Vararahasto | osakkeet | Yhteensä |
| 01.01.2009 | 18 209 | 7,7 | 16,6 | 0,1 | -0,3 | 24,1 |
| 31.12.2009 | 18 209 | 7,7 | 16,6 | 0,2 | -0,3 | 24,2 |
| 31.12.2010 | 18 209 | 7,7 | 16,6 | 0,3 | -0,3 | 24,3 |
| Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet | 9 | |||||
| 18 218 |
Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, vararahastosta, muuntoeroista sekä kertyneistä voittovaroista. Ylikurssirahastoon on kirjattu osakepääoman muutoksen nimellisarvon muutos vanhan osakeyhtiölain aikana. Lisäksi niissä tapauksissa, joissa optio-oikeuksista on päätetty vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978/734) aikana, optioihin perustuvista osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset on kirjattu osakepääomaan ja ylikurssirahastoon järjestelyn ehtojen mukaisesti, transaktiokuluilla vähennettynä.
Vararahasto 0,3 miljoonaa euroa sisältää muiden konserniyhtiöiden paikallisiin säännöksiin perustuvia eriä. Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Tilikauden voitto kirjataan kertyneisiin voittovaroihin. Ylikurssirahasto ei ole voitonjakokelpoinen rahasto. Vararahaston jakokelpoisuuteen liittyy paikallisiin säännöksiin perustuvia rajoituksia.
Omat osakkeet -rahasto sisältää konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintamenon ja se esitetään oman pääoman vähennyksenä.
| Ostetut omat osakkeet | Osakkeiden lukumäärä, kpl | Hankintahinta M€ |
|---|---|---|
| Helmikuu 2006 | 13 000 | 0,4 |
| Maaliskuu 2006 | 22 000 | 0,6 |
| Yhteensä | 35 000 | 1,0 |
| Luovutetut osakkeet | -25 850 | -0,7 |
| Yhteensä omia osakkeita 31.12.2009 | 9 150 | 0,3 |
| Yhteensä omia osakkeita 31.12.2010 | 9 150 | 0,3 |
Yhtiöllä ei ole voimassa olevia optio-ohjelmia.
Vuoden 2010 lopussa hallituksella ei ollut valtuuksia osakepääoman korotukseen eikä uusien osakkeiden, erityisten oikeuksien tai optio-oikeuksien liikkeellelaskuun.
| Tasearvo | Tasearvo | |
|---|---|---|
| M€ | 2010 | 2009 |
| Pitkäaikaiset | ||
| Rahoitusleasingvelat | 0,2 | 0,2 |
| Muut korottomat pitkäaikaiset velat | 2,4 | 0,5 |
| 2,6 | 0,7 | |
| Lyhytaikaiset | ||
| Rahoitusleasingvelkojen seuraavan vuoden lyhennykset | 0,3 | 0,3 |
| 0,3 | 0,3 | |
| Korolliset velat yhteensä | 0,5 | 0,5 |
Korollisten velkojen käyvät arvot vastaavat olennaisilta osiltaan niiden kirjanpitoarvoja. Vuoden 2010 ja 2009 lopussa yhtiöllä ei ollut korollisia lainoja. Yhtiöllä ei ole lainoja, jotka erääntyisivät viiden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttua. Muihin korottomiin pitkäaikaisiin velkoihin sisältyy ASIC-piirilevyjen pitkäaikainen ostovelka 1,7 miljoonaa euroa. Piirilevyt ovat Vaisalan omaisuutta ja niiden maksu tapahtuu kuranttien piirien käytön mukaan vuosina 2012–2014. Velka on koroton.
| M€ | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien kokonaismäärä | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 0,3 | 0,3 |
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua | 0,2 | 0,2 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 0,0 | - |
| 0,5 | 0,6 | |
| Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut | 0,0 | 0,0 |
| Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo | 0,5 | 0,5 |
| Rahotusleasingvelat – vähimmäisvuokrien nykyarvo | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 0,3 | 0,3 |
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua | 0,2 | 0,2 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | - | - |
| Yhteensä | 0,5 | 0,5 |
Konsernilla on useita eläkejärjestelyjä, jotka on luokiteltu joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisista järjestelyistä suoritettavat maksut on kirjattu kuluksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat. Vakuutusyhtiössä hoidetut TyEL-eläkevakuutukset ovat maksupohjaisia järjestelyjä. Etuuspohjaiset järjestelyt ovat Suomessa. Konsernilla ei ole muita työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia Vaisalan Eläkesäätiössä vuonna 2005 hoidetut lisäeläke-etuudet on käsitelty etuuspohjaisina eläkejärjestelyinä. Eläkesäätiön vastuu on siirretty eläkevakuutusyhtiölle 31.12.2005 ja säätiö on purettu vuonna 2006. Yhtiöllä säilyy kuitenkin IAS 19 mukainen vastuu tulevista indeksi- ja palkankorotuksista yhtiön palveluksessa olevien eläkesäätiön piiriin kuuluvien henkilöiden osalta.
| M€ | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt | 0,2 | 0,1 |
| Maksupohjaiset eläkejärjestelyt | 7,9 | 6,6 |
| 8,1 | 6,8 |
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt on kirjattu tuloslaskelmaan hallinnon toiminnolle. Konsernin taseeseen sisältyy ulkomaisten tytäryhtiöiden maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyvää pitkäaikaista eläkevelkaa 1,2 (1,0 vuonna 2009) miljoonaa euroa.
| 2010 | 2009 |
|---|---|
| 1,9 | 2,1 |
| -1,1 | -1,6 |
| 0,8 | 0,5 |
| -0,4 | -0,3 |
| 0,4 | 0,3 |
| M€ | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot | 0,1 | 0,1 |
| Korkomenot | 0,1 | 0,1 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto | -0,1 | -0,1 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot | 0,0 | - |
| Tappiot/voitot järjestelyn supistamisesta | 0,0 | 0,0 |
| 0,2 | 0,1 | |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto | 5,6 % | 5,0 % |
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto määräytyy vakuutusyhtiön tuoton mukaan. Tietoja järjestelyyn kuuluvien varojen jakautumisesta omaisuusryhmittäin ei ole saatavilla. Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin 0,2 miljoonaa euroa vuonna 2010 (0,2 vuonna 2009).
| M€ | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Velvoite tilikauden alussa | 2,1 | 1,9 |
| Työruorituksesta johtuvat menot | 0,1 | 0,1 |
| Korkomenot | 0,1 | 0,1 |
| Järjestelyjen supistamisesta johtuvat voitot (-) ja tappiot (+) | -0,2 | -0,1 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+) | -0,3 | 0,1 |
| Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo | 1,9 | 2,1 |
| M€ | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden alussa | 1,6 | 1,5 |
| Varojen odotettu tuotto | 0,1 | 0,1 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (-) | -0,4 | -0,1 |
| Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn | 0,0 | 0,2 |
| Järjestelyjen supistamisesta johtuvat voitot (-) ja tappiot (+) | -0,1 | -0,1 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen nykyarvot | 1,1 | 1,6 |
| M€ | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Tilikauden alussa | 0,3 | 0,3 |
| Maksetut kannatusmaksut | 0,0 | -0,2 |
| Eläkekulut tuloslaskelmassa | 0,2 | 0,1 |
| Tilikauden lopussa | 0,4 | 0,3 |
| Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset: | ||
| Diskonttokorko | 4,00 % | 5,25 % |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto | 4,50 % | 5,00 % |
| Tuleva palkankorotusolettama | 3,25 % | 3,25 % |
| Inflaatio-olettama | 2,00 % | 2,00 % |
| Eläkkeiden muutos | 2,10 % | 2,10 % |
| 2010 | 2009 | |
|---|---|---|
| M€ | Uudelleen järjestely -varaus | Uudelleen järjestely -varaus |
| Varaukset 1.1. | 0,1 | 0,5 |
| Varausten lisäys | 0,0 | 0,1 |
| Käytetyt varaukset | 0,0 | -0,5 |
| Varaukset 31.12 | 0,1 | 0,1 |
Vuoden 2010 ja 2009 varausten muutos liittyi yhtiön organisaatiorakenteen uudistamiseen.
| M€ | ||
|---|---|---|
| Korottomat | 2010 | 2009 |
| Ostovelat | 16,0 | 15,4 |
| Palkka- ja henkilösivukulujaksotukset | 13,6 | 10,9 |
| Muut siirtovelat | 6,5 | 7,4 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 12,3 | 4,2 |
| Korottomat lyhytaikaiset velat yhteensä | 48,3 | 38,0 |
Ostovelkojen ja muiden velkojen käyvät arvot vastaavat olennaisilta osiltaan niiden kirjanpitoarvoja.
| M€ Rahoitusvarojen ja -velkojan ryhmitellyt kirjanpitoarvot: 2010 |
Käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattavat sekä suojaavat johdannaiset |
Lainat ja saamiset |
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat |
Kirjanpitoarvo tase-erän mukaan |
Käypä arvo | Liitetieto |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Rahoitusvarat | ||||||
| Pitkäaikaiset saamiset | 0,4 | 0,4 | 0,4 | 18 | ||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 0,1 | 73,4 | 73,5 | 73,5 | 20 | |
| Rahavarat | 35,3 | 35,3 | 35,3 | 21 | ||
| Kirjanpitoarvo | 0,1 | 109,1 | 0,0 | 109,3 | 109,3 | |
| Rahoitusvelat | ||||||
| Korollinen pitkäaikainen velka | 0,2 | 0,2 | 0,2 | 24 | ||
| Korolliset velat | 0,3 | 0,3 | 0,3 | 24 | ||
| Ostovelat ja muut korottomat velat | 48,3 | 48,3 | 49,2 | 27 | ||
| 0,0 | 0,0 | 48,8 | 48,8 | 49,7 |
| M€ | Käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattavat |
Jaksotettuun hankintamenoon |
||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Rahoitusvarojen ja -velkojan | sekä suojaavat | Lainat ja | kirjattavat | Kirjanpitoarvo | ||
| ryhmitellyt kirjanpitoarvot: 2009 | johdannaiset | saamiset | rahoitusvelat | tase-erän mukaan | Käypä arvo | Liitetieto |
| Rahoitusvarat | ||||||
| Pitkäaikaiset saamiset | 0,4 | 0,4 | 0,4 | 18 | ||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 0,1 | 67,8 | 67,9 | 67,9 | 20 | |
| Rahavarat | 50,1 | 50,1 | 50,1 | 21 | ||
| Kirjanpitoarvo | 0,1 | 118,3 | 0,0 | 118,3 | 118,3 | |
| Rahoitusvelat | ||||||
| Korollinen pitkäaikainen velka | 0,2 | 0,2 | 0,2 | 24 | ||
| Korolliset velat | 0,3 | 0,3 | 0,3 | 24 | ||
| Ostovelat ja muut korottomat velat | 38,1 | 38,1 | 38,1 | 27 | ||
| 0,0 | 0,0 | 38,7 | 38,7 | 38,7 |
| M€ | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Omasta velasta/sitoumuksesta | ||
| Takaukset | 9,5 | 13,5 |
| Konserniyhtiöiden puolesta | ||
| Muut omat vastuut | ||
| Annetut pantit | 0,7 | 0,4 |
| Muut vuokrasopimukset | 7,0 | 6,9 |
| Vastuusitoumukset ja annetut pantit yhteensä | 17,1 | 20,8 |
Annetut pantit ovat vuokravakuustalletuksia.
Vaisala-konsernin lähipiiriin kuuluvat tytäryhtiöt, osakkuusyhtiöt, hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja. Yhtiöllä ei ole olennaisia liiketapahtumia osakkuusyhtiön kanssa.
| Yhtiö | Konserninomistusosuus % | Osuus äänivallasta % |
|---|---|---|
| Emoyritys Vaisala Oyj, Vantaa, Suomi | ||
| Vaisala Limited, Birmingham, Iso-Britannia | 100 % | 100 % |
| Vaisala Pty Ltd., Hawthorn, Australia | 100 % | 100 % |
| Vaisala GmbH, Hamburg, Saksa | 100 % | 100 % |
| Vaisala KK, Tokio, Japani | 100 % | 100 % |
| Vaisala Holding Inc., Woburn, USA | 100 % | 100 % |
| Vaisala Inc., Woburn, USA | 100 % | 100 % |
| Vaisala China Ltd, Peking, Kiina | 100 % | 100 % |
| Vaisala Canada Inc., Richmond, Kanada | 100 % | 100 % |
| Tycho Technology Inc, Woburn., USA | 100 % | 100 % |
| WSDM LCC, Minneapolis, USA | 100 % | 100 % |
| Vaisala S.A., Argentiina | 100 % | 100 % |
| Vaisala SAS , Saint-Quentin-En-Yvelines, Ranska | 100 % | 100 % |
| Veriteq Instruments Inc., Richmond, Kanada | 100 % | 100 % |
| Piquant Research Limited, Richmond, Kanada | 100 % | 100 % |
| Konsernin osakkuusyhtiöt | ||
| Meteorage SA, Ranska | 35 % | 35 % |
Lähipiirin kanssa toteutuneet tavaroiden ja palveluiden myynnit perustuvat markkinahintoihin ja yleisiin markkinaehtoihin.
Konsernin tytäryhtiöiden toimitusjohtajille maksetut palkat ja palkkiot olivat 0,8 (vuonna 2009 1,1) miljoonaa euroa. Toimitusjohtajan eläkeikä ja eläkkeen määräytymisperuste on 62 vuotta.
Toimitusjohtajalla on maksupohjainen lisäeläkejärjestely. Toimitusjohtajan irtisanoutuessa maksetaan 6kk palkka ja työnantajan irtisanoessa 12 kk irtisanoutumisajan palkka.
Vaisala Oyj:n hallituksen jäsenten omistamien ja hallitsemien osakkeiden lukumäärä 31.12.2010 oli 1.312.249 kpl ja osuus kokonaisäänimäärästä 14,6 % (vuonna 2009 1.353.425 kpl ja 15,6 % kokonaisäänimäärästä). Yhtiön toimitusjohtaja omistaa 2.720 kpl A-osakkeita, mutta ei optioita 31.12.2010.
Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia.
| M€ | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| PricewaterhouseCoopers-ketjuun kuuluvat tilintarkastajat | ||
| Tilintarkastuspalkkiot | 0,32 | 0,24 |
| Lausunnot | 0,00 | 0,00 |
| Veroneuvonta | 0,05 | 0,08 |
| Muut palkkiot | 0,24 | 0,17 |
| Yhteensä | 0,61 | 0,49 |
| Muut tilintarkastusyhteisöt | ||
| Tilintarkastuspalkkiot | 0,01 | 0,01 |
| Lausunnot | ||
| Veroneuvonta | 0,06 | 0,04 |
| Muut palkkiot | 0,11 | 0,02 |
| Yhteensä | 0,18 | 0,07 |
Vaisalan edellisen tilikauden aikana julkistetut tiedot löytyvät Vaisalan nettisivuilta: www.vaisala.com/fi/sijoittajat
| Laadittu suomalaisen kirjanpitokäytännön (FAS) mukaan | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| M€ | Liite | 1.1.–31.12.2010 | 1.1.–31.12.2009 | ||
| Liikevaihto | 2 | 175,55 | 160,55 | ||
| Hankinnan ja valmistuksen kulut | -91,37 | -89,93 | |||
| Bruttokate | 84,18 | 70,61 | |||
| Myynnin ja markkinoinnin kulut | 4 | -26,16 | -25,18 | ||
| Hallinnon kulut | |||||
| Kehitystoiminnan kulut | 4 | -24,23 | -23,36 | ||
| Muut hallinnon kulut | 4 | -20,69 | -44,92 | -16,57 | -39,93 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 3 | 1,40 | 0,05 | ||
| Liikevoitto | 14,50 | 5,56 | |||
| Rahoitustuotot ja -kulut | 5 | 4,26 | 2,18 | ||
| Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | 18,76 | 7,74 | |||
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | -2,03 | 0,41 | |||
| Välittömät verot | 6 | 4,44 | 1,53 | ||
| Tilikauden voitto | 12,29 | 6,62 |
| Laadittu suomalaisen kirjanpitokäytännön (FAS) mukaan | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Vastaavaa M€ |
Liite | 31.12.2010 | 31.12.2009 | ||
| Pysyvät vastaavat | |||||
| Aineettomat hyödykkeet | 7 | ||||
| Aineettomat oikeudet | 12,39 | 1,52 | |||
| Muut pitkävaikutteiset menot | 0,34 | 12,73 | 0,39 | 1,91 | |
| Aineelliset hyödykkeet | 7 | ||||
| Maa- ja vesialueet | 1,28 | 1,28 | |||
| Rakennukset ja rakennelmat | 17,11 | 16,57 | |||
| Koneet ja kalusto | 9,97 | 9,39 | |||
| Muut aineelliset hyödykkeet | 0,03 | 0,03 | |||
| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | 15,91 | 44,29 | 16,46 | 43,73 | |
| Sijoitukset | 7 | ||||
| Tytäryhtiöosakkeet | 29,81 | 21,72 | |||
| Muut osakkeet ja osuudet | 0,10 | 0,10 | |||
| Saamiset konserniyrityksiltä | 17,96 | 47,87 | 19,44 | 41,26 | |
| Vaihtuvat vastaavat | |||||
| Vaihto-omaisuus | |||||
| Aineet ja tarvikkeet | 23,40 | 12,86 | |||
| Keskeneräiset tuotteet | 2,98 | 3,82 | |||
| Valmisteet/Tavarat | 0,17 | 26,55 | 4,29 | 20,97 | |
| Lyhytaikaiset saamiset | |||||
| Myyntisaamiset | 44,61 | 36,37 | |||
| Lainasaamiset | 15 | 3,89 | 2,78 | ||
| Muut saamiset | 8 | 1,17 | 0,69 | ||
| Siirtosaamiset | 9 | 5,10 | 54,78 | 13,34 | 53,18 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 10 | 24,41 | 34,62 | ||
| Vastaavaa yhteensä | 210,63 | 195,67 |
| Vastattavaa M€ |
Liite | 31.12.2010 | 31.12.2009 | |
|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma | 12 | |||
| Osakepääoma | 7,66 | 7,66 | ||
| Ylikurssirahasto | 22,31 | 22,31 | ||
| Voitto edellisiltä tilikausilta | 118,70 | 123,92 | ||
| Tilikauden voitto | 12,29 | 160,96 | 6,62 | 160,50 |
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | ||||
| Kertynyt poistoero | 11 | 3,15 | 1,11 | |
| Vieras pääoma | 13 | |||
| Pitkäaikainen | ||||
| Muut pitkäaikaiset velat | 13 | 1,74 | 0,00 | |
| Lyhytaikainen | ||||
| Saadut ennakot | 6,84 | 7,55 | ||
| Ostovelat | 15 14,63 |
13,88 | ||
| Muut lyhytaikaiset velat | 2,24 | 2,93 | ||
| Siirtovelat | 14 21,08 |
44,79 | 9,70 | 34,05 |
| Vastattavaa yhteensä | 210,63 | 195,67 |
Laadittu suomalaisen kirjanpitokäytännön (FAS) mukaan
| Laadittu suomalaisen kirjanpitokäytännön (FAS) mukaan | ||||
|---|---|---|---|---|
| M€ | Liite | Emoyhtiö 1.1.–31.12.2010 |
Emoyhtiö 1.1.–31.12.2009 |
|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||||
| Myynnistä saadut maksut | 174,02 | 156,07 | ||
| Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut | 3 | 0,28 | 0,00 | |
| Maksut liiketoiminnan kuluista | -156,99 | -160,20 | ||
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 17,32 | -4,13 | ||
| Saadut korot | 5 | 0,60 | 1,22 | |
| Maksetut korot | 5 | -0,06 | 0,00 | |
| Muut rahoituserät, netto | 5 | 0,72 | -1,09 | |
| Saadut osingot liiketoiminnasta | 5 | 1,46 | 3,52 | |
| Maksetut tuloverot | 6 | 3,94 | -7,86 | |
| Liiketoiminnan rahavirta yhteensä ( A ) | 23,97 | -8,35 | ||
| Investointien rahavirta | ||||
| Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin | 7 | -12,80 | -0,85 | |
| Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin | 7 | -4,61 | -10,80 | |
| Tytäryhtiöiden hankinta vähennettynä sen hankintahetken rahavaroilla | 7 | -7,36 | 0,00 | |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 7 | 1,00 | 0,03 | |
| Myönnetyt lainat | -0,87 | -13,81 | ||
| Investoinnit muihin sijoituksiin | 7 | -0,72 | -0,30 | |
| Rahoitusarvopaperien muutos | 0,00 | 23,19 | ||
| Lainasaamisten takaisinmaksut | 3,02 | 1,70 | ||
| Investointien rahavirta yhteensä ( B ) | -22,34 | -0,85 | ||
| Rahoituksen rahavirta | ||||
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 5,00 | 0,00 | ||
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -5,00 | 0,00 | ||
| Maksetut osingot ja muu voitonjako | 12 | -11,84 | -16,39 | |
| Rahoituksen rahavirta yhteensä ( C ) | -11,84 | -16,39 | ||
| Rahavarojen muutos ( A + B + C ) lisäys ( + ) / vähennys ( - ) | -10,21 | -25,58 | ||
| Rahavarat tilikauden alussa | 10 | 34,62 | 60,20 | |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 10 | 24,41 | 34,62 |
Vaisala Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS). Tilinpäätösten erät on arvostettu alkuperäisen hankintamenon perusteella, ellei alla olevissa laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu. Niissä ei ole otettu huomioon arvonkorotuksia, ellei niistä ole erikseen mainittu.
Käyttöomaisuuden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, vähennettynä kertyneillä poistoilla, lukuunottamatta Vantaan toimisto- ja tehdas kiinteistöä, johon on tehty arvonkorotuksia vuosina 1981–1988 yhteensä 5,7 milj. euroa. Tehtyjen arvonkorotusten jälkeenkin kiinteistöjen kirjanpitoarvo alittaa merkittävästi kiinteistöjen käyvän markkina-arvon. Itse valmistetun käyttöomaisuuden hankintamenoon sisältyy myös osuus valmistustyölle kohdistettavista kiinteistä menoista. Käyttöomaisuuden hankintamenoon ei sisälly korkomenoja. Käyttöomaisuuden suunnitelman mukaiset poistot lasketaan tasapoistoina ja ne perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset pitoajat eri hyödykeryhmille ovat:
| Aineettomat oikeudet | 3–5 vuotta |
|---|---|
| Rakennukset ja rakennelmat | 5–40 vuotta |
| Koneet ja kalusto | 3–10 vuotta |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 5–15 vuotta |
Vaihto-omaisuus esitetään hankintamenon tai sitä alemman jälleenhankinta- tai todennäköisen myyntihinnan määräisenä. Hankintamenoon on sisällytetty välittömän hankintamenon lisäksi myös osuus hankinnan ja tuotannon välillisistä kustannuksista. Hankintameno määritetään keskimääräisenä hankintamenona.
Rahoitusomaisuusarvopaperit sisältävät kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta muodostuvat korkorahastosijoitukset, jotka arvostetaan käypään arvoon. Käypä arvo on määritetty toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten eli tilinpäätöspäivän ostonoteerausten pohjalta. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin. Valuuttamääräisten
saamisten ja velkojen muuntamisessa on käytetty tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin noteeraamia kursseja. Myyntisaamisten ja ostovelkojen muuntamisesta syntyvät kurssierot, samoin kuin muut kurssivoitot ja tappiot, kirjataan kurssieroiksi rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmään.
Eläkekulut on esitetty noudattaen Suomen lainsäädäntöä. Emoyhtiön henkilöstön lisä eläketurva on vakuutettu Vaisalan Eläkesäätiö s.r:ssä (suljettu 1.1.1983). Säätiön eläkevastuu on katettu täysimääräisesti.
Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu sen tilikauden kuluiksi, jolloin ne ovat syntyneet lukuunottamatta kone- ja laitehankintoja, jotka poistetaan suunnitelman mukaisesti viidessä vuodessa.
Tuloverot koostuvat tilikauden veroista ja laskennallisista veroista. Tilikauden verot sisältävät tilikauden tulosta vastaavat arvioidut verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten nettomuutos tilikauden aikana kirjataan laskennallisen veron muutokseksi tuloslaskelmaan.
Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Yleensä tuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu. Liikevaihtoa kirjattaessa myyntituotoista on vähennetty mm. välilliset verot ja alennukset. Mahdolliset kurssierot kirjataan rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmään.
Pitkäaikaishankkeen tulot kirjataan tuotoiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmistusaste määritellään kuhunkin hankkeeseen liittyen tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvoiduista kokonaismenoista tai suoritettujen työtuntien osuutena hankkeen arvioiduista kokonaistyötunneista.
Kun pitkäaikaishankkeen lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti, hankkeesta johtuvat menot kirjataan kuluiksi samalla kaudella, kun ne ovat syntyneet ja hankeesta saatavia tuottoja kirjataan vain siihen määrään asti, kun toteutuneita menoja vastaava rahamäärä on saatavissa. Kun on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saattamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.
Liiketoiminnan muina tuottoina kirjataan omaisuuden myyntivoitot ja muut kuin varsinaiseen varsinaiseen suoritemyyntiin liityvät tuotot kuten vuokratuotot.
Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät omaisuuden myyntitappiot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät kulut.
| Emoyhtiö | Emoyhtiö | |
|---|---|---|
| M€ | 2010 | 2009 |
| EMEA | 81,7 | 74,4 |
| josta Suomi | 6,5 | 6,4 |
| Americas | 51,6 | 45,7 |
| josta Amerikan Yhdysvallat | 38,1 | 33,8 |
| APAC | 42,3 | 40,4 |
| Yhteensä | 175,5 | 160,5 |
| Emoyhtiö | Emoyhtiö | |
|---|---|---|
| M€ | 2010 | 2009 |
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot | 0,0 | 0,0 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 1,4 | 0,0 |
| Yhteensä | 1,4 | 0,1 |
| M€ | Emoyhtiö | Emoyhtiö |
|---|---|---|
| Henkilöstökulut | 2010 | 2009 |
| Palkat | 43,0 | 38,3 |
| Eläkekulut | 7,2 | 6,2 |
| Muut henkilösivukulut | 2,3 | 2,6 |
| Yhteensä | 52,5 | 47,0 |
| Henkilöstö keskimäärin vuoden aikana (henkilöä) | ||
| Suomessa | 799 | 792 |
| Suomen ulkopuolella | 11 | 11 |
| Yhteensä | 810 | 803 |
| Henkilöstö 31.12. | ||
| Suomessa | 776 | 794 |
| Suomen ulkopuolella | 10 | 11 |
| Yhteensä | 786 | 805 |
| Palkat M€ |
Emoyhtiö 2010 |
Emoyhtiö 2009 |
|
|---|---|---|---|
| Toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot | |||
| Forsén Kjell | toimitusjohtaja | ||
| Palkka | 0,42 | 0,42 | |
| Palkkiot | 0,00 | 0,19 | |
| Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot | |||
| Gustavsson Stig | hallituksen jäsen | 0,03 | 0,03 |
| Neuvo Yrjö | hallituksen jäsen | 0,03 | 0,03 |
| Niinivaara Mikko | hallituksen jäsen | 0,03 | 0,03 |
| Torkko Maija | hallituksen jäsen | 0,03 | 0,03 |
| Voipio Mikko | hallituksen jäsen | 0,03 | 0,03 |
| Voipio Raimo | hallituksen puheenjohtaja | 0,04 | 0,04 |
| Yhteensä | 0,58 | 0,78 | |
| Muulle henkilökunnalle maksetut palkat | 39,32 | 40,75 | |
| Yhteensä | 39,90 | 41,53 |
Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia. Toimitusjohtajan eläkeikä ja eläkkeen määräytymisperuste on 62 vuotta.
Toimitusjohtajalla on maksupohjainen lisäeläkejärjestely.
Toimitusjohtan irtisanoutuessa maksetaan 6kk palkka ja työnantajan irtisanoessa 12 kk irtisanoutumisajan palkka.
| Emoyhtiö | Emoyhtiö | |
|---|---|---|
| M€ | 2010 | 2009 |
| Osinkotuotot | ||
| Konserniyhtiöiltä | 1,5 | 3,5 |
| Muilta | 0,0 | 0,0 |
| Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista | ||
| Konserniyhtiöiltä | 0,5 | 0,3 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot | ||
| Muilta | 1,3 | 2,6 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen käyvän arvon muutos* | 0,0 | -2,1 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | ||
| Muilta | -2,9 | -1,8 |
| Kurssivoitot ja -tappiot | ||
| Konserniyhtiöiltä | 1,3 | 0,8 |
| Muilta | 2,6 | -1,1 |
| Yhteensä | 4,3 | 2,2 |
| Emoyhtiö | Emoyhtiö | |
|---|---|---|
| M€ | 2010 | 2009 |
| Tilikauden verot | 4,1 | 1,3 |
| Verot aikaisemmilta vuosilta | -0,1 | 0,1 |
| Ulkomaille maksetut muut verot | 0,4 | 0,1 |
| Yhteensä | 4,4 | 1,5 |
| M€ | |||
|---|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet | Aineettomat oikeudet | Muut pitkävaikutteiset menot | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 14,7 | 0,9 | 15,7 |
| Lisäykset | 0,1 | - | 0,1 |
| Vähennykset | -0,1 | - | -0,1 |
| Siirrot erien välillä | 12,7 | - | 12,7 |
| Hankintameno 31.12. | 27,5 | 0,9 | 28,4 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. | 13,2 | 0,5 | 13,7 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | -0,1 | - | -0,1 |
| Tilikauden poistot | 1,9 | 0,1 | 2,0 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 15,1 | 0,6 | 15,7 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2010 | 12,4 | 0,3 | 12,7 |
| M€ | |||
|---|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet | Aineettomat oikeudet | Muut pitkävaikutteiset menot | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 14,0 | 0,9 | 14,8 |
| Lisäykset | 0,7 | - | 0,7 |
| Vähennykset | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Siirrot erien välillä | 0,1 | 0,1 | 0,2 |
| Hankintameno 31.12. | 14,7 | 0,9 | 15,7 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. | 12,5 | 0,5 | 12,9 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0,0 | - | 0,0 |
| Tilikauden poistot | 0,8 | 0,1 | 0,8 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 13,2 | 0,5 | 13,7 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 1,5 | 0,4 | 1,9 |
| M€ | Maa- ja | Rakennukset ja | Koneet ja | Muut aineelliset | Ennakkomaksut ja | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Aineelliset hyödykkeet | vesialueet | rakennelmat | Kalusto | hyödykkeet | keskeneräiset inv. | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 1,2 | 26,9 | 41,5 | 0,0 | 16,5 | 86,0 |
| Lisäykset | - | - | 1,3 | - | 24,5 | 25,9 |
| Vähennykset | - | - | -0,4 | - | - | -0,4 |
| Siirrot erien välillä | - | 1,9 | 2,4 | - | -25,1 | -20,8 |
| Hankintameno 31.12. | 1,2 | 28,8 | 44,8 | 0,0 | 15,9 | 90,7 |
| Kertyneet poistot ja | ||||||
| arvonalennukset 1.1. | - | 15,9 | 32,1 | - | - | 48,0 |
| Vähennysten ja siirtojen | ||||||
| kertyneet poistot | - | - | -0,6 | - | - | -0,6 |
| Tilikauden poistot | - | 1,3 | 3,4 | - | - | 4,7 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 0,0 | 17,3 | 34,8 | 0,0 | 0,0 | 52,1 |
| Arvonkorotukset | 0,1 | 5,6 | - | - | - | 5,7 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2010 | 1,3 | 17,1 | 10,0 | 0,0 | 15,9 | 44,3 |
| M€ | Maa- ja | Rakennukset | Koneet ja | Muut aineelliset | Ennakkomaksut ja | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Aineelliset hyödykkeet | vesialueet | ja rakennelmat | Kalusto | hyödykkeet | keskeneräiset inv. | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 1,2 | 28,5 | 38,9 | 0,0 | 9,2 | 77,8 |
| Lisäykset | - | - | 0,9 | - | 9,9 | 10,8 |
| Vähennykset | - | -1,7 | -0,8 | - | - | -2,4 |
| Siirrot erien välillä | - | 0,1 | 2,4 | - | -2,6 | -0,2 |
| Hankintameno 31.12. | 1,2 | 26,9 | 41,5 | 0,0 | 16,5 | 86,0 |
| Kertyneet poistot ja | ||||||
| arvonalennukset 1.1. | - | 16,2 | 30,8 | - | - | 47,0 |
| Vähennysten ja siirtojen | ||||||
| kertyneet poistot | - | -1,7 | -1,7 | - | - | -3,3 |
| Tilikauden poistot | - | 1,4 | 2,9 | - | - | 4,3 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 0,0 | 15,9 | 32,1 | 0,0 | 0,0 | 48,0 |
| Arvonkorotukset | 0,1 | 5,6 | - | - | - | 5,7 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 1,3 | 16,6 | 9,4 | 0,0 | 16,5 | 43,7 |
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvien koneiden ja laitteiden
poistamaton hankintameno 31.12.2010 oli 32,2 miljoonaa euroa (29,9 miljoonaa euroa 31.12.2009).
| M€ | Pitkäaikaiset saamiset | |||
|---|---|---|---|---|
| Sijoitukset | Tytäryhtiö osakkeet | Muut osakkeet ja osuudet | konserniyhtiöiltä | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 21,7 | 0,1 | 19,4 | 41,3 |
| Lisäykset | 8,1 | - | 0,9 | 9,0 |
| Vähennykset | - | 0,0 | -2,3 | -2,3 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2010 | 29,8 | 0,1 | 18,0 | 47,9 |
| M€ | Pitkäaikaiset saamiset | |||
|---|---|---|---|---|
| Sijoitukset | Tytäryhtiö osakkeet | Muut osakkeet ja osuudet | konserniyhtiöiltä | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 21,4 | 0,1 | 8,8 | 30,4 |
| Lisäykset | 0,3 | - | 13,8 | 14,1 |
| Vähennykset | - | 0,0 | -3,2 | -3,2 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 21,7 | 0,1 | 19,4 | 41,3 |
| M€ | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Maksetut ennakkomaksut | 0,5 | 0,3 |
| Muut | 0,7 | 0,4 |
| 1,2 | 0,7 |
| M€ | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Verosaamiset | 2,7 | 3,9 |
| Muut siirtosaamiset | 2,4 | 12,1 |
| 5,1 | 13,3 |
| M€ | ||
|---|---|---|
| Rahat ja pankkisaamiset | 2010 | 2009 |
| Käteinen raha ja pankkitilien saldot | 24,4 | 20,7 |
| Sijoitustodistukset | 0,0 | 14,0 |
| 24,4 | 34,6 |
Vuonna 2009 sijoitustodistukset muodostuvat lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on alle 3 kuukautta ja jotka muodostuvat lähinnä kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta.
| M€ | |
|---|---|
| Valuutta- ja korkoriskien suojaamiseksi tehtyjen | ||
|---|---|---|
| johdannaissopimusten käyvät arvot | 2010 | 2009 |
| Valuuttatermiinit | 0,1 | 0,1 |
| Käyvät arvot yhteensä | 0,1 | 0,1 |
Käyvän arvon muutos on kirjattu tuloslaskelmaan rahoitustuottojen ja kulujen ryhmään.
| M€ | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Poistoeron laskennallinen verovelka* | 0,8 | 0,3 |
*Postoeron laskennallista verovelkaa ei ole kirjattu emoyhtiön taseeseen.
Arvonkorotusten laskennallista verovelkaa ei ole huomioitu.
Realisoituessaan arvonkorotusten verovaikutus nykyisen verokannan 26 % vallitessa olisi 1.482,5 tuhatta euroa.
Emoyhtiön osakkeet jakautuvat osakelajeittain siten, että K-sarjan osakkeita (20 ääntä/osake) on 3.389.684 kpl ja A-sarjan osakkeita (1 ääni/osake) 14.828.680 kpl. Yhtiöjärjestyksen mukaan K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi yhtiöjärjestyksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla.
| M€ | ||
|---|---|---|
| Osakepääoma | 2010 | 2009 |
| Sarja A 1.1. | 6,2 | 6,2 |
| Konvertoitu K -osakkeista | 0,0 | 0,0 |
| Sarja A 31.12. | 6,2 | 6,2 |
| Sarja K | 1,4 | 1,4 |
| Konvertoitu A -osakkeiksi | 0,0 | 0,0 |
| Osakepääoma 31.12. | 7,7 | 7,7 |
| Ylikurssirahasto 1.1. | 22,3 | 22,3 |
| Ylikurssirahasto 31.12 | 22,3 | 22,3 |
| Voittovarat edellisiltä tilikausilta 1.1. | 130,8 | 140,6 |
| Osingonjako | -11,8 | -16,4 |
| Omat osakkeet | -0,3 | -0,3 |
| Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. | 118,7 | 123,9 |
| Tilikauden tulos | 12,3 | 6,6 |
| Oma pääoma yhteensä | 161,0 | 160,5 |
Yhtiollä ei ole pitkäaikaisia lainoja, jotka erääntyvät yli 5 vuoden kuluttua.
Muihin korottomiin pitkäaikaisiin velkoihin sisältyy ASIC-piirilevyjen pitkäaikainen ostovelka 1,7 miljoonaa euroa. Piirilevyt ovat Vaisalan omaisuutta ja niiden maksu tapahtuu kuranttien piirien käytön mukaan vuosina 2012–2014. Velka on koroton.
| M€ | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Palkka- ja sosiaalikuluvelat | 8,2 | 6,3 |
| Verovelat | 3,1 | 0,0 |
| Muut siirtovelat | 9,7 | 3,4 |
| 21,1 | 9,7 |
| M€ | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset lainasaamiset | 18,0 | 19,4 |
| Lyhytaikaiset lainasaamiset | 3,9 | 2,8 |
| Myyntisaamiset | 12,1 | 13,5 |
| Siirtosaamiset | 0,4 | 0,0 |
| Saamiset yhteensä | 34,3 | 35,8 |
| Ostovelat | 1,8 | 1,2 |
| Velat yhteensä | 1,8 | 1,2 |
| M€ | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Omasta velasta/sitoumuksesta | ||
| Takaukset | 9,5 | 13,5 |
| Konserniyhtiöiden puolesta | ||
| Takaukset | 2,9 | 2,7 |
| Muut omat vastuut | ||
| Annetut pantit | 0,7 | 0,4 |
| Leasingvastuut | ||
| Tilikaudella maksettavat | 0,4 | 0,5 |
| Myöhemmin maksettavat | 0,4 | 0,6 |
| 0,8 | 1,1 | |
| Vastuusitoumukset ja annetut pantit yhteensä | 13,9 | 17,7 |
| Johdannaissopimukset | ||
| M€ | 2010 | 2009 |
| Valuutta- ja korkoriskien suojaamiseksi tehtyjen johdannaissopimusten pääoma-arvot; |
||
| Valuuttatermiinit | 21,1 | 15,8 |
| Pääoma-arvot yhteensä | 21,1 | 15,8 |
| M€ | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| KHT-yhteiso PricewaterhouseCoopers Oy | ||
| Tilintarkastuspalkkiot | 0,15 | 0,13 |
| Veroneuvonta | 0,01 | 0,03 |
| Muut palkkiot | 0,22 | 0,17 |
| Yhteensä | 0,38 | 0,34 |
| % äänistä | % K-osakkeista | % A-osakkeista | % osakk.yht. | |
|---|---|---|---|---|
| Suomalainen Tiedeakatemia | 21,8 | 25,9 | 3,1 | 7,3 |
| Novametor Oy | 13,0 | 13,7 | 9,4 | 10,2 |
| Mikko Voipio | 7,7 | 8,9 | 2,2 | 3,4 |
| Anja Caspers | 7,0 | 8,3 | 1,3 | 2,6 |
| Raimo Voipio | 5,8 | 6,7 | 1,7 | 2,6 |
| Tauno Voipio | 4,2 | 4,7 | 2,0 | 2,5 |
| Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö | 4,1 | 4,1 | 4,2 | 4,2 |
| Minna Väisälä | 2,0 | 2,4 | 0,1 | 0,5 |
| Jaakko Väisälä kuolinpesä | 1,6 | 1,8 | 1,1 | 1,2 |
| Voipio Mari | 1,4 | 1,4 | 1,3 | 1,3 |
| Voipio Timo | 1,4 | 1,4 | 1,3 | 1,3 |
| Voipio Ville | 1,4 | 1,4 | 1,3 | 1,3 |
| Hallintarekisteröidyt: | 3,2 | 0,0 | 18,1 | 14,7 |
| Omistajia kpl | % äänistä | % K-osakkeista | % A-osakkeista | % osakk.yht. | |
|---|---|---|---|---|---|
| Yritykset | 288 | 13,4 | 13,7 | 11,8 | 12,2 |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 21 | 5,6 | 4,1 | 12,4 | 10,9 |
| Julkisyhteisöt | 14 | 1,7 | 0,0 | 9,3 | 7,5 |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 85 | 22,2 | 25,9 | 5,2 | 9,1 |
| Kotitaloudet | 6 300 | 53,9 | 56,3 | 42,9 | 45,4 |
| Ulkomaat ja hallintarekisteröidyt | 37 | 3,3 | 0,0 | 18,3 | 14,9 |
| Arvo-osuusjärjestelmään siirtämättä | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |
| Yhteensä | 6 745 | 100,0 | 100,0 | 100,0 | 100,0 |
| % osakk. | K-osakkeen | A-osakkeen | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osakkeiden lkm | Omistajia | % omistajista | % äänistä | yht. | omistajia | % K-osakkeista | omistajia | % A-osakkeista |
| 1–100 | 2 931 | 43,5 | 0,2 | 0,9 | 2 | 0,0 | 2 931 | 1,2 |
| 101–1000 | 3 259 | 48,3 | 1,4 | 6,2 | 19 | 0,3 | 3 259 | 7,6 |
| 1001–10000 | 467 | 6,9 | 3,3 | 6,9 | 24 | 3,6 | 455 | 8,0 |
| 10001–100000 | 60 | 0,9 | 12,1 | 11,0 | 23 | 23,9 | 59 | 12,3 |
| 100001– | 28 | 0,4 | 83,0 | 74,9 | 7 | 72,3 | 25 | 70,9 |
| Arvo osuusjärjestelmään siirtämättä |
- | - | 0,0 | 0,0 | - | 0,0 | - | 0,0 |
| Yhteensä | 6 745 | 100,0 | 100,0 | 100,0 | 75 | 100,0 | 6 729 | 100,0 |
Vaisala Oyj:n hallituksen jäsenten omistamien ja hallitsemien osakkeiden lukumäärä 31.12.2010 oli 1.312.249 kpl ja osuus kokonaisäänimäärästä 14,6 % (vuonna 2009 1.353.425 kpl ja 15,6 % kokonaisäänimäärästä).
Yhtiön toimitusjohtaja omistaa 2.720 kpl A-osakkeita, mutta ei optioita 31.12.2010.
Vantaalla helmikuun 17. päivänä 2011
Olemme tilintarkastaneet Vaisala Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2010. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilin-tarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osa-keyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan ti-linpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Puollamme tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä sekä muun vapaan oman pääoman jakamisesta on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.
Vantaalla 17. päivänä helmikuuta 2011
PricewaterhouseCoopers OY KHT-yhteisö Mikko Nieminen KHT Hannu Pellinen KHT
Vaisala Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 24.3.2011 alkaen klo 18.00 Vaisala Oyj:n pääkonttorissa, Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa. Kokoukseen ilmoittautuneiden vastaanottaminen alkaa klo 17.15.
Yhtiökokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Hallituksen ehdotus yhtiöjärjestyksen kohtien 3§, 5§, 6§, 9§, 10§ ja 12§ muuttamiseksi. Yhtiöjärjestysmuutosten olennaisena sisältönä on hallituksen jäsenten enimmäismäärän korottaminen kahdeksaan (8) sekä teknisluontoisten päivitysten tekeminen yhtiöjärjestykseen, joilla yhtiöjärjestys saatetaan vastaamaan osakeyhtiölain muuttunutta terminologiaa ja yhtiön vakiintuneita käytäntöjä.
2. Yhtiöjärjestyksen 13§:n ja osakeyhtiölain mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat. Esityslistaan sisällytetään normaalin yhtiökokouskäytännön mukaiset kokouksen järjestäytymiseen liittyvät asiakohdat.
3. Kokouksessa asialistaan sisältyy muuna kuin päätösasiana tilinpäätöksen esittelyn yhteydessä annettava toimitusjohtajan katsaus.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2010 maksetaan osinkoa 0,65 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on täsmäytyspäivänä 29.3.2011 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus esittää, että osinko maksetaan 5.4.2011.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että valittaville hallituksen jäsenille maksetaan vuoden 2012 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvältä toimikaudelta seuraavat vuo-
sipalkkiot: hallituksen puheenjohtaja 35.000 euroa ja muut hallituksen jäsenet 25.000 euroa kukin. Ehdotetut palkkiot ovat samat kuin päättyvältä toimikaudelta maksetut.
Hallituksen jäsenistä erovuorossa ovat Mikko Niinivaara ja Raimo Voipio. Osakkeenomistajat, jotka edustavat yli 10 prosenttia kaikista yhtiön äänistä, ovat ilmoittaneet esittävänsä Vaisala Oyj:n 24.3.2011 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle Mikko Niinivaaran ja Raimo Voipion uudelleenvalintaa.
Samat osakkeenomistajat ovat myös ehdottaneet, että hallituksen jäsenten lukumäärä olisi seitsemän (7), ja että Timo Lappalainen hyväksyttäisiin hallituksen uudeksi jäseneksi.
Tilintarkastusyhteisöksi hallitus ehdottaa valittavaksi uudelleen KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n joka on ilmoittanut, että päävastuullisena tilintarkastajana tulisi toimimaan Hannu Pellinen KHT.
Hallitus ehdottaa edelleen, että tilintarkastajan palkkio maksetaan yhtiölle esitetyn kohtuullisen laskun mukaisesti.
Ehdotettavat henkilöt ja tilintarkastaja ovat antaneet suostumuksensa valintaan.
Hallitus ehdottaa, että se valtuutetaan antamaan yhteensä enintään 250.000 euron lahjoitukset yhdelle tai useammalle yliopistolle tai korkeakouluile. Lahjoitukset voidaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Hallitus päättää lahjoitusten saajista ja määristä. Valtuutus olisi voimassa vuoden 2012 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.
Tilinpäätösasiakirjat, hallituksen ehdotus yhtiöjärjestyksen muuttamiseksi ja muut yhtiökokousasiakirjat ovat saatavilla 3.3.2011 lukien yhtiön pääkonttorissa Vantaalla, osoitteessa Vanha Nurmijärventie 21, ja niistä lähetetään pyynnöstä jäljennökset osakkeenomistajille. Asiakirjat ovat saatavilla myös yhtiön internet-sivuilla www.vaisala.fi/sijoittajat viimeistään 3.3.2011 alkaen.
Vaisala Oyj:llä on kokouskutsun päivämäärällä 21.2.2011 yhteensä 18.218.364 osaketta, jotka jakautuvat 3.389.684 K-sarjaan kuuluvaan osakkeeseen ja 14.828.680 A-sarjaan kuuluvaan osakkeeseen. Kullakin K-sarjan osakkeella on yhtiökokouksessa 20 ääntä ja kullakin A-sarjan osakkeella 1 ääni. Kaikkien osakkeiden yhteensä tuottama äänioikeuksien määrä on 82.622.360, josta K-sarjan osakkeet tuottavat 67.793.680 äänioikeutta ja A-sarjan osakkeet 14.828.680 äänioikeutta.
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on 14.3.2011 merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Myös osakkeenomistajalla, jonka osakkeita ei ole siirretty arvo-osuusjärjestelmään, on oikeus osallistua yhtiökokoukseen edellyttäen, että osakkeenomistaja oli rekisteröity yhtiön osakasrekisteriin ennen 21.10.1994. Tässä tapauksessa osakkeenomistajan on esitettävä yhtiökokouksessa osakekirjansa tai muu selvitys siitä, että osakkeiden omistusoikeutta ei ole siirretty arvo-osuustilille.
Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua siihen 15.3.2011 klo 16.00 mennessä. Ilmoittautuminen alkaa 28.2.2011 klo 9.00.
Ilmoittautumisen yhteydessä tulee ilmoittaa osakkeenomistajan nimi, henkilötunnus, osoite, puhelinnumero sekä mahdollisen avustajan tai asiamiehen nimi ja asiamiehen henkilötunnus. Osakkeenomistajien Vaisala Oyj:lle luovuttamia henkilötietoja käytetään vain yhtiökokouksen ja siihen liittyvien tarpeellisten rekisteröintien käsittelyn yhteydessä.
Valtakirja, jonka nojalla valtuutettu haluaa käyttää osakkeenomistajan äänivaltaa kokouksessa, pyydetään toimittamaan yhtiölle postitse osoitteeseen Vaisala Oyj, Päivi Heinonen, PL 26, 00421 Helsinki tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected] ennen ilmoittautumisajan päättymistä.
Hallintarekisteröidyn osakkeenomistajan tulee hyvissä ajoin pyytää omaisuudenhoitajaltaan tarvittavat ohjeet osakasluetteloon rekisteröitymisestä, valtakirjojen antamisesta ja yhtiökokoukseen ilmoittautumisesta. Omaisuudenhoitajan tilinhoitajayhteisö ilmoittaa hallintarekisteröidyn osakkeen omistajan, joka haluaa osallistua varsinaiseen yhtiökokoukseen, merkittäväksi yhtiön tilapäiseen osakasluetteloon viimeistään 21.3.2011 klo 10.00 mennessä.
Vantaalla 17.2.2011
Vaisala Oyj Hallitus
Tammi–maaliskuu (Q1) 6.5.2011 Tammi–kesäkuu (Q2) 4.8.2011 Tammi–syyskuu (Q3) 4.11.2011
Tulostiedotteet sekä tiedotustilaisuuksien esitykset ja webcast-lähetykset julkaistaan Vaisalan verkkosivuilla www.vaisala.fi/sijoittajat.
Tulostiedottamisessaan Vaisala noudattaa hiljaista jaksoa, joka alkaa kunkin raportointineljänneksen lopussa ja päättyy kyseisen vuosineljänneksen tai tilikauden tuloksen julkistukseen. Hiljaisen jakson aikana yhtiö ei kommentoi taloudellista tilannettaan, markkinoita tai tulevaisuuden näkymiään.
Vaisalan yhtiökokous pidetään 24.3.2011 Vaisalan pääkonttorissa Vantaalla. Lisätietoa yhtiökokouksesta ja ilmoittautumisohjeet on sivuilla 78–79.
Vaisala järjestää institutionaalisille sijoittajille ja analyytikoille Capital Markets Day -tilaisuuden marraskuussa viikolla 45.
Vaisalan tilinpäätös painetaan sekä suomeksi että englanniksi. Tilinpäätöksen pdf-versio on julkaistu Vaisalan verkkosivuilla www.vaisala.fi/sijoittajat.
Vaisalan verkkovuosikertomus julkaistaan yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.vaisala.fi/vuosikertomus.
Tilinpäätöksen ja verkkovuosikertomuksen lisäksi Vaisala julkaisee vuosittain painetun englanninkielisen yritysvastuuraportin. Corporate Responsibility Report 2010 on myös saatavilla pdf-versiona Vaisalan verkkosivuilta www.vaisala.fi/yritysvastuu.
Vaisala News on konsernin englanninkielinen asiakaslehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Lehden pdf-versiot on julkaistu Vaisalan verkkosivuilla www.vaisala.com/vaisalanews.
Kaikkia Vaisalan konsernijulkaisuja voi tilata osoitteesta www.vaisala.fi/julkaisutilaus.
Yhtiön pörssi- ja lehdistötiedotteet löytyvät verkkosivuilta www.vaisala.fi/uutisetjamateriaalit.html. Tiedotteiden jakelupalveluun voi liittyä osoitteessa www.vaisala.fi/tiedotetilaus.
Englanninkielinen Vaisala Knowledge eNewsletter on sähköinen uutiskirje, joka ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Se esittelee ajankohtaista tietoa ympäristön ja teollisuuden mittauksen aloilta. Uutiskirjeen teemoja ovat meteorologia ja hydrologia, energia ja vesi, life science, talotekniikka, tieratkaisut ja teollisuuden mittaukset. Tilaa uutiskirje osoitteesta: www.vaisala.com/knowledge.
Vaisala Oyj Konsernin pääkonttori •••••
PL 26, 00421 Helsinki Katuosoite: Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa Vaihde: +358 9 894 91 Faksi: +358 9 8949 2227 s-posti: [email protected] Konserniviestintä: [email protected]
Vaisala Ltd. Birmingham •••• Newmarket •
Vaisala SAS Pariisi ••
Vaisala Oyj Malmö • Tukholma •
Vaisala GmbH Hampuri ••• Uhingen • Bonn •
Vaisala Canada Inc. Vancouver •••••
Vaisala Inc. Boulder, CO ••••• Pääkonttori, Pohjois-Amerikka
Boston, MA •• Columbus, OH • Durham, NC • Houston, TX • Minneapolis, MN •• San Jose, CA • St. Louis, MO • Tucson, AZ •• Westford, MA •
Vaisala Oyj Kuala Lumpur •
Arabiemiirikunnat Vaisala Oyj Dubai • Intia Vaisala Oyj New Delhi •
Vaisala China Ltd. Peking ••• Shanghai • Shenzhen •
Japani
Vaisala KK Tokio •••
Vaisala Pty Ltd. Melbourne ••
Tuotekehitys • | Tuotanto • | Palvelu • | Myynti • | Hallinto •
Toimipisteiden yhteystiedot: www.vaisala.fi/yhteystiedot
www.vaisala.com
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.