Annual Report • Mar 24, 2011
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Teleste Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään perjantaina 8.4.2011 klo 15.00 Helsingissä Finlandia-talossa, Mannerheimintie 13 e. Kokoukseen ilmoittautuminen alkaa klo 14.00.
Yhtiökokoukseen on oikeus osallistua osakkeenomistajalla, joka on viimeistään tiistaina 29.3.2011 merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon.
Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua yhtiölle viimeistään torstaina 31.3.2011 klo 16.00 mennessä.
Sähköpostitse: [email protected] Kirjeitse: Teleste Oyj, Tiina Vuorinen, PL 323, 20101 Turku Puhelimitse: (02) 2605 611, faksilla: (02) 2605 812
Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajaa kehotetaan pyytämään hyvissä ajoin omaisuudenhoitajaltaan tarvittavat ohjeet koskien rekisteröitymistä osakasluetteloon, valtakirjojen antamista ja ilmoittautumista yhtiökokoukseen. Omaisuudenhoitajan tilinhoitajayhteisö ilmoittaa hallintarekisteröidyn osakkeen omistajan, joka haluaa osallistua varsinaiseen yhtiökokoukseen, merkittäväksi yhtiön tilapäiseen osakasluetteloon viimeistään 5.4.2011 klo 10.00 mennessä.
Hallitus on päättänyt esittää yhtiökokoukselle, että osinkona tilivuodelta 2010 jaettaisiin 0,12 euroa osakkeelta ulkona oleville osakkeille. Yhtiökokouksen päättämä osinko maksetaan osakkaalle, joka täsmäytyspäivänä 13.4.2011 on merkitty Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon.
| Osavuosikatsaus tammikuu–maaliskuu 27.4.2011 | |
|---|---|
| Osavuosikatsaus tammikuu–kesäkuu 3.8.2011 | |
| Osavuosikatsaus tammikuu–syyskuu 26.10.2011 | |
| Tilinpäätöstiedote 1.2.2012 |
Lisätietoja sivulla 84–91.
VIDEO NETWORKS Johtava integroitujen videovalvontaratkaisujen toimittaja.
Korkealaatuiset teknologiaratkaisut, joilla mahdollistetaan kodin informaatioja viihdetarjonta.
NETWORK SERVICES Kaapeliverkkojen uudistamis-, päivitys- ja verkkopalvelut.
Vuoden 2010 liikevaihto oli 168 miljoonaa euroa ja liiketulos kasvoi merkittävästi. Konsernissa työskenteli vuoden 2010 lopussa 1 233 henkilöä.
Kommunikaation mullistus yhdessä
digitaalisen sisällön ja palveluiden kanssa muuttavat maailmaa.
ymmärrystämme asiakkaidemme tarpeista, pystyäksemme tuottamaan entistä innovatiivisempia lisäarvoa tuovia teknologiaratkaisuja.
Paikallinen
maailmanlaajuisesti Teleste on perustettu vuonna 1954 ja vuonna 1999 yhtiö listautui nykyiseen NASDAQ OMX Helsinki Oy:öön. Teleste on kansainvälinen korkeateknologiaa ja verkkopalveluja toimittava yritys, jonka strategiana on jatkuvasti syventää ymmärrystä operaattoreiden liiketoiminnasta, sovelluksista ja tarpeista. Yrityksen osaaminen perustuu videokuvan ja datan käsittelyyn, verkottamiseen, siirtoon sekä hallintaan liittyviin tuoteratkaisuihin ja verkkopalveluihin niin operaattoreille kuin julkiselle sektorille.
Yhtiöllä on kaksi tasasuurta, toisiaan tukevaa liiketoimintaa, kun vuonna 2009 ja 2010 toteutetut yritysostot nostivat Network Services -liiketoiminnan liikevaihdoltaan Video and Broadband Solutions -liiketoiminnan rinnalle.
Liiketoimintoja yhdistää yhteinen asiakaskunta sekä video- ja laajakaistateknologia. Video and Broadband Solutions -liiketoiminta-alue keskittyy laajakaistaisten tilaajaverkkojen, videopalvelualustojen ja videovalvontasovellusten tuoteratkaisuihin. Network Services -liiketoiminta-alue toimittaa operaattoreille verkon kokonaisvaltaisia teknisiä palveluita valituilla kohdemarkkinoilla.
| 2010 | 2009 Muutos, % | ||
|---|---|---|---|
| Saadut tilaukset, Meur | 167,2 151,0 | 10,7 | |
| Liikevaihto, Meur | 167,8 141,7 | 18,5 | |
| Liiketulos, Meur | 7,4 | 2,5 | 194,5 |
| Tilikauden tulos, Meur | 4,8 | 0,4 | |
| Tulos per osake, eur | 0,27 | 0,02 | |
| Osakekohtainen oma pääoma, eur 2,90 | 2,68 | ||
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 10,2 | 3,3 | |
| Pörssivaihto, % osakekannasta | 17,4 | 44,0 |
Telesten Video and Broadband Solutions -liiketoiminta-alue pyrkii edistämään asiakaskuntansa eli videokuvaan liittyviä informaatio-, viihde- ja turvapalveluita tarjoavien operaattoreiden ja viranomaistahojen liiketoimintaa. Liiketoiminta-alue keskittyy laajakaistaisten tilaajaverkkojen, videopalvelualustojen ja videovalvontasovellusten tuoteratkaisuihin.
Laajakaistaverkoissa toimitamme kaapeli-TV-operaattoreille ja seuraavan sukupolven verkko-operaattoreille valokuitu- ja koaksiaaliverkkoratkaisuja (HFC), kuten syväkuituratkaisuja ja muita moderneja kuitupainotteisia verkkoratkaisuja. Videopalvelualustoissa tarjoamme digitaaliseen videonkäsittelyyn ja jakelusovelluksiin liittyviä tuoteratkaisuja, kuten kaapeli-TV- ja IPTV-videokeskusratkaisuja. Videovalvontasovelluksissa toimitamme pääasiassa julkiselle sektorille verkkoratkaisuja reaaliaikaisen videon, datan ja äänen käsittelyyn, siirtoon sekä hallintaan.
Network Services -liiketoiminta-alue toimittaa operaattoreille verkon kokonaisvaltaisia teknisiä palveluita valituilla kohdemarkkinoilla. Liiketoiminta on kehittynyt sekä orgaanisen kasvun että tarkasti kohdennettujen yritysostojen kautta. Palveluvalikoima koostuu kaapeli- ja FTTx-verkkojen kokonaisvaltaisista verkkopalveluratkaisuista, muun muassa verkkojen suunnittelu-, uudelleenrakennus-, kunnostus-, päivitys- ja huoltopalveluista. Yhden palvelutarjonnan ydinalueista muodostaa verkkojen suunnittelu- ja tekniset hallintapalvelut, joista vastaa yli 70 Telesten omaa suunnitteluammattilaista. Liiketoiminta-alueella on hyvät mahdollisuudet tarjota operaattoreille heidän tarvitse mansa resurssit, joilla mikä tahansa yksityiskohtainenkin verkkosuunnitelma saadaan tehtyä ajoissa. Tällä hetkellä liiketoiminta-alueella on palvelutoimintaa Saksassa, Iso-Britanniassa, Belgiassa ja Suomessa, ja kussakin maassa keskitytään alan johtaviin toimijoihin.
| Video and Broadband Solutions | 2010 | 2009 Muutos, % | |
|---|---|---|---|
| Saadut tilaukset, Meur | 86,5 | 81,6 | 6,0 |
| Liikevaihto, Meur | 82,0 | 76,3 | 7,5 |
| Liiketulos, Meur | 6,3 | -0,7 | |
| Liiketulos, % | 7,7 | -0,9 |
| Network Services | 2010 | 2009 Muutos, % | |
|---|---|---|---|
| Saadut tilaukset, Meur | 80,7 | 69,4 | 16,2 |
| Liikevaihto, Meur | 85,9 | 65,4 | 31,3 |
| Liiketulos*, Meur | 1,1 | 3,2 | |
| Liiketulos, % | 1,3 | 4,9 | |
Liiketoiminta-alueet 1.1.2010 alkaen
Eur
0,0
0,2 0,1
0,3 0,4 0,5 0,6
06 07 08 09 10
Osakekohtainen
tulos
Päämarkkina-alue on keskeinen Eurooppa, jossa on tihein toimipisteverkko.
Toimipisteitä eri puolilla maailmaa on yli 30.
Yhteystiedot löytyvät yhtiön kotisivuilta: www.teleste.com
Asiakkaitamme ovat Videokuvaan panostavat operaattorit, erityisesti kaapeli-TV- ja videovalvontaoperaattorit maailmanlaajuisesti
Video and Broadband Solutions
Laajakaistaverkkojen, videopalvelualustojen ja videovalvontasovellusten tuoteratkaisut.
Network
Services Kattavia verkkopalveluratkaisuja kaapelija FTTx-verkkoihin.
Toimipiste Hollannissa Toimipiste Ruotsissa Toimipiste Englannissa
Globaalissa taloustilanteessa näkyi asteittaista kohentumista, mikä alkoi heijastumaan myös operaattoreiden investointikäyttäytymiseen vuonna 2010. Yhtiössä kuitenkin jatkettiin vielä omia tehostamistoimenpiteitä mm. materiaalihankinnoissa sekä sopeuttamalla työvoiman tarvetta vallitsevaan tilanteeseen.
Lukujen valossa vuotta 2010 voidaankin pitää taloudellisesti onnistuneena; liikevaihto kasvoi 18,5 % ja oli 167,8 miljoonaa euroa ja liikevoitto parani merkittävästi. Mainittakoon, että Telesten 4. neljänneksen saadut tilaukset olivat kaikkien aikojen korkeimmat.
Toteutetut yritysostot saivat jatkoa vuonna 2010, kun Teleste huhtikuussa teki päänavauksen Sveitsin palvelumarkkinoille ostamalla paikallisen verkkojen ylläpitoon ja päivityksiin keskittyvän palveluyhtiön Freycom S.A.:n. Syksyllä yhtiö osti puolalaisen systeemi-integraattorin Satlan Sp. z o.o.:n.
Uusi moduulitehdas
Uusi imuohjautuva keräilyvarasto Uusi tuotantosolu Uusi virtautettu lähettämö Uusi lavavarasto ja lastausalue
Teleste Video Service Platforms (VSP) käynnisti Partner-ohjelman avainasiakkailleen tammikuun lopussa. Partner-ohjelmien tavoitteena on parantaa sekä Telesten että partneriemme myyntiä ja kannattavuutta
entistä tiiviimmällä yhteistyöllä.
Tämän vuoden VSP tapahtuma pidettiin yhtiön pääkonttorissa Turussa. Ohjelmaan kuului myynti- ja teknistä koulutusta sekä
kahdenkeskisiä keskusteluja, joissa keskityttiin lähitulevaisuuden "businesscaseihin". Osallistujat tulivat enimmäkseen
Keski- ja Itä-Euroopasta (Sveitsi, Bulgaria, Puola, Romania, Serbia ja Unkari), mutta myös Skandinaviasta, Italiasta ja Yhdistyneistä Arabiemiraateista.
hankkeen kokonaistoimittajana toimivan IBM Francen kanssa Ranskan valtionrautateiden SNCF:n keskitettyä tallentavaa videovalvontainfrastruktuuria koskevan
sopimuksen. Keskitetty tallennusjärjestelmä tallentaa samanaikaisesti 8 300 videovalvontakameran digitaalista sisältöä. Järjestelmä voidaan laajentaa kattamaan 35 000 kameraa, jolloin kyseessä on maailman suurimpiin kuuluva videovalvontajärjestelmien tallennusalusta.
Elokuussa Teleste valittiin FTTx-ratkaisujen toimittajaksi israelilaiselle HOT Telecomille. HOT Telecomin kaapeliverkon mittavan uudistusprojektin tavoitteena on kahden miljoonan liittymän verkkoarkkitehtuurin modernisointi HFC-pohjaisesta syväkuituratkaisuun mahdollistaen entistä nopeammat, jopa 100 Mb/s datayhteydet sekä tulevaisuuden tilausvideo-, puhelin- ja HDTV -palvelut.
Q1 Heinäkuussa Teleste voitti yhdessä Q3 Turun Kaapelitelevisio Oy lanseerasi keväällä uuden kaapeli-TV-tilaus-videopalvelun (VOD), joka toimii Telesten kehittämällä MyCastsovellusalustalla. Tilausvideopalvelu tulee muuttamaan katselutottumuksia lähivuosina
Syyskuussa Teleste osti puolalaisen systeemi-integraattorin Satlan Sp. z o.o.:n. Yhtiö toimittaa IP-video- ja laajakaistaratkaisuja Puolan kaapelioperaattoreille sekä palveluntuottajille. Yritysoston myötä Teleste laajentaa entisestään markkinakattavuuttaan videopalvelujen ratkaisutoimittajana yhteistyössä kaapeli- ja TV-jakeluoperaattoreiden sekä IPTV-palvelujen tuottajien kanssa.
merkittävästi, koska yhä useampi kuluttaja arvostaa mahdollisuutta valita itse ohjelmasisältönsä ja sen katseluajankohdan. Kaapelitekniikalla toimiva tilausvideopalvelu on helppo ja edul-
linen vaihtoehto, sillä palvelut toimivat asiakkaan nykyisillä kaapeliverkon vastaanottimilla.
Huhtikuussa
Teleste teki päänavauksen Sveitsin palvelumarkkinoille ostamalla paikallisen verkkojen ylläpitoon ja päivityksiin keskittyvän palveluyhtiön. Ostettu yritys on Freycom S.A., jonka pääliiketoiminta-alueena on kaapeli- ja taloverkkojen päivitys- sekä ylläpitopalvelut. Sveitsin kaapeliverkkojen kattavuusaste on yksi Euroopan korkeimmista ja markkinoilla toimii noin 250 paikallista operaattoria.
Vuonna 2010 Teleste jatkoi tuotannon virtauttamista ja tehostamista tuotantostrategiansa mukaisesti. Vuoden alussa, tammikuun loppupuolella Littoisissa sijaitsevan pääkonttorin yhteyteen rakennettu uusi moduulivalmistustehdas otettiin käyttöön ja se mahdollisti Suomessa tapahtuvien valmistustoimintojen keskittämisen saman tehtaan yhteyteen. Tämä tarkoitti lähes 90 henkilön toimipaikan vaihtoa Nousiaista Littoisiin. Valmistuksen
keskittäminen Littoisiin oli merkittävä logistinen ja ekologinen uudistus, joka vähensi materiaalien ja puolivalmisteiden käsittelyä, minimoi ylimääräiseen kuljetukseen kuluvan ajan ja mahdollisti keskeneräisen tuotannon vähentämisen. Työntekijät ottivat muutoksen vastaan positiivisesti ja moduulivalmistustoimintojen vaiheittain toteutettu muutto sujui nopeasti alle viikossa.
Valmistustoimintojen yhdistämisen lisäksi panostimme vahvasti vuonna 2010 Littoisten tehtaan logistiikkatoimintojen kehittämiseen. Uusien tilojen myötä otimme käyttöön toiminnanohjausjärjestelmään integroidun varastopaikkajärjestelmän sekä uuden imuohjautuvan keräilyvaraston. Uuden keräilyalueen layout ja komponenttien sijoittelu toteutettiin keräilyreittejä optimoiden, jolla saatiin lyhennettyä keräilyyn kuluvaa matkaa ja aikaa. Osana logististen toimintojen kehittämistä otimme myös käyttöön uuden virtautetun lähettämön.
Vuoden 2010 aikana jatkoimme lopputuotannon kehittämistä siirtymällä imuohjattuun solutuotantoon, joka mahdollistaa asiakasohjautuvan, tehokkaan ja joustavan valmistustavan. Virtautettu tuotanto-projekti tulee jatkumaan vuoden 2011 aikana, painopistealueena LEAN-periaatteiden mukaisesti tehtävä tuotannon ohjauksen ja tilaus-toimitusketjun johtamisen parantaminen.
Marjo Miettinen Teleste Oyj, hallituksen puheenjohtaja
Telesten toimialalla tapahtuu nyt paljon ja siksi on ollut erittäin mielenkiintoista olla mukana yhtiön kehityksessä. Olemme selvinneet yli vaikean talouskriisin ja tehostaneet samalla toimintaamme. Nyt pohdimme, mitä tulevat merkittävät toimialamurrokset videojakelun ja laajakaistateknologian osalta vaikuttavat Telesten liiketoimintaan pitkällä aikavälillä. "
Lokakuussa Telesten tytäryritys Cableway AG allekirjoitti kolmen vuoden jatkosopimuksen Kabel Deutschlandin kanssa kaapeliverkkojen päivitys- ja ylläpitopalveluista. Sopimus on raamisopimus, jonka arvioitu
vuosittainen liikevaihtoarvo on noin 50 miljoonaa euroa. Cableway on Saksan ylivoimaisesti suurin kaapeliverkkoihin keskittynyt palvelutarjoaja. Kabel Deutschland on puolestaan Saksan suurin kaapelioperaattori, jonka nykyinen kytkettyjen kotitalouksien määrä on noin 9 miljoonaa.
Lokakuussa Teleste teki myös toisen merkittävän sopimuksen Ineonin (GDF Suez Group) kanssa valvontajärjestelmän toimittamisesta Pariisin poliisiorganisaatiolle (Paris Préfecture de Police). Pariisin alueella
järjestelmä hallinnoi suoraan yli 1 100 kameraa ja se kytkeytyy muihin Pariisin ja sen ympäristökuntien turvaverkkoihin, joiden kameroiden yhteismäärä on yli 10 000. Järjestelmä kattaa mm. rautatiet, metron, Pariisin kaupungin liikenteenohjauksen ja suuret kauppakeskukset.
Maailma on digitaalisen vallankumouksen kynnyksellä. Kommunikaation mullistus muuttaa koko maailmaa. Digitaalinen videokuva ulottuu tulevaisuudessa kaikkialle. Ihmiset haluavat katsella mieleistään sisältöä missä tahansa ja milloin tahansa. Verkkojen on kehityttävä siten, että tämä kaikki tehdään mahdolliseksi.
Me Telestellä toivotamme mullistuksen tervetulleeksi ja olemme valmiita muuntamaan sen tuomat haasteet mahdollisuuksiksi, pohjautuen vahvaan asiantuntemukseemme ja osaamiseemme, mitä tukee yli puolen vuosisadan kokemuksemme alalta. Toteutamme tämän kehittämällä tulevaisuuden rakentamiseen tarvittavia innovatiivisia ratkaisuja ja palveluja.
Keskitymme jatkossakin videokuvan ja datan käsittelyyn, verkottamiseen, siirtoon sekä hallintaan liittyviin tuoteratkaisuihin ja verkkopalveluihin niin operaattoreille kuin julkiselle sektorille.
Liiketoiminta-alueen painotuksen ollessa tuoteratkaisuissa strateginen kehitystyömme keskittyy innovatiivisiin ja lisäarvoa tuottaviin laajakaista- ja tilaajaverkkoratkaisuihin, TVvideokeskusratkaisuihin (videonkäsittely) sekä ammattimaisiin videovalvonta-sovelluksiin, joissa painopisteemme on lisääntyvässä määrin verkkojen hallinnassa.
Jatkamme panostuksia toimipisteverkostoomme, vahvistaen paikallista läsnäoloamme kohdemarkkinoillamme (Eurooppa ja valitut muut markkinat) ja pyrimme käyttämään hyödyksemme, mutta jatkuvasti myös parantamaan, ymmärrystämme operaattoreiden liiketoiminnasta ja tarpeista, jotta pystymme tarjoamaan entistäkin optimoidumpia sekä innovatiivisempia ratkaisuja.
Teleste on huipputeknologiayritys, joka lähestyy asiakasta juuri tämän tarpeisiin kehitellyillä teknologiaratkaisuilla. Hyödyntämällä tuoteratkaisujen synergiaedut panostamme myös Telesten toisen tukijalan eli palveluliiketoiminnan kehittämiseen. Telestestä kehittyy johtava yleiseurooppalainen palveluntarjoaja, joka tarjoaa operaattoreille huippulaadukkaita palveluita.
Tämä tapahtuu laajentamalla parhaita käytäntöjä, lisäämällä tietämyspohjaisia palveluita, toimimalla nopeasti, luottamalla paikalliseen yrittäjyyteen ja ymmärtämällä asiakkaan erityistarpeet hyvin. Pyrimme jatkuvasti parantamaan ymmärrystämme operaattoreiden liiketoiminnasta, sovelluksista ja tarpeista, jotta pystymme luomaan vieläkin parempaa lisäarvoa innovatiivisilla ratkaisuillamme.
Strateginen kehitystyö keskittyy kattaviin ja korkeaa lisäarvoa tuottaviin palveluratkaisuihin, pääasiassa kaapeliverkkoihin, valituilla markkinoilla.
Jatkamme vahvan paikallisen yrittäjyyden, operatiivisen osaamisemme ja teknologiaymmärryksemme vahvistamista. Tavoitteemme on olla mieluisin yleiseurooppalainen palveluntarjoaja alueen kaapelioperaattoreille.
Teleste on Euroopan johtava HFC-verkkojen (yhdistetty valokuituja koaksiaalikaapeliverkko) tarjoaja, syväkuituverkot mukaan lukien, ja tavoitteemme on lisätä markkinaosuuttamme. Haastamme kotitalouksien datamarkkinat kehittyneillä seuraavan sukupolven verkkoratkaisuilla, joihin kuuluvat mm. optimoidut ratkaisut olemassa olevien HFC-verkkojen kehitykselle kohti kuitu-kotiin (Fibre-to-the-Home) -verkkoja. Jatkamme DVB- ja IP-pohjaisten tuotteiden ja järjestelmien kehitystyötä parantaaksemme entisestään vahvaa asemaamme kaapeli-TV- ja IPTV-videokeskus- sekä videonhallintaliiketoiminnassa. Lisäksi laajennamme tuotevalikoimaa ja osaamista panostamalla strategiseen kumppanuuteen. Videovalvonnassa keskitymme suuriin integroituihin järjestelmiin, räätälöitävyyden lisäämiseen sekä verkkojen ja niiden hallinnan kokonaisratkaisujen kehittämiseen.
| Olemme määritelleet kolme keskeistä strategista osa-aluetta, joihin panostamalla haemme kilpailukykyä ja kasvua: | |
|---|---|
| Asiakas tyytyväisyys |
• Sovellusten perusteellinen ymmärtäminen, tarjoamme ratkaisuja • Lisäarvoa innovatiivisuudella (lisäämällä liikevaihtoa/käyttäjä (ARPU), käyttökustannusten pienentäminen) • Paikallinen läsnäolo, kanavakumppanit, uusi asiakaspohja (puhelinoperaattorit, Internet-palveluntarjoajat) |
| Teknologinen johtajuus |
• Euroopan johtava kaapelitilaajaverkkojen toimittaja • Innovatiiviset laajakaistaratkaisut (esim. kuitu-kotiin (FTTH) ratkaisut) • Parhaat mid-segment-markkinoiden TV-videokeskusratkaisut • Hallitut, ammattimaiset valvontajärjestelmät |
| Yleiseurooppalaiset palvelut |
• Kaapelioperaattoreiden suosima yleiseurooppalainen palveluntarjoaja • Yrittäjyys yhdistettynä operatiiviseen erinomaisuuteen ja tekniseen osaamiseen |
• Korkean lisäarvon tuottavat palvelut
Kommunikaation mullistus yhdessä uuden digitaalisen sisällön ja palveluiden kanssa muuttavat maailman. Kommunikoimme ihmisten ja laitteiden/koneiden kanssa uusilla tavoilla ja kulutamme uutta sisältöä uusilla tavoilla, missä ja milloin tahansa, millä tahansa laitteella, joka meillä on tätä tarkoitusta varten.
HDTV, IPTV, 3DTV, YouTube, lataaminen, sosiaalinen media, WebTV, pelaaminen, älypuhelimet ja tablettitietokoneet, minitietokoneet, mobiili-TV, turvatoimet ja valvonta kaikkialla ympärilläsi,... tämä on vasta alkua!
Kaikki tämä asettaa kaistanleveydelle lisää vaatimuksia. Tulemme tarvitsemaan lähitulevaisuudessa enemmän kaistaa/suurempia nopeuksia kuin osaamme tänään kuvitellakaan. Langattoman viestinnän nopeasta kehityksestä huolimatta, ja etenkin sen vaikutuksesta, aikaisempaa tehokkaampien fyysisten yhteyksien tarve kasvaa luoden samalla uusia käyttötapoja. Itse asiassa erittäin nopeilla yhteyksillä, 1 000 Mbps tai tätä suuremmilla, fyysinen verkko on toistaiseksi ainoa kustannustehokas ratkaisu. Nykyisten valokuitu- ja koaksiaaliverkkoratkaisujen (HFC) kapasiteetti on jo hyvin suuri, ja niiden kehitys kohti kuitupainotteisempia (FTTx) verkkoja jatkuu.
Vuonna 2010 Telestellä jatkettiin kustannusten keventämistä markkinatilanteen edellyttämälle tasolle. Yhteistoimintamenettelyssä sovittuina toimenpiteinä 24 henkilöä irtisanottiin ja Suomessa työskentelevä henkilöstö jatkoi kiertäviä lomautuksia. Myös materiaalihankinnassa saavutettiin säästöjä. Tuotannossa jatkokehitettiin virtautettua toimintamallia. Loppuvuodesta aloitettiin laajennustoimet Telesten Suomen toimintojen keskittämiseksi Littoisten kiinteistöön.
Tehokkaiden kustannussopeutustoimenpiteiden vaikutukset näkyivät Telesten tuloksessa. Vaikeat hankkeet onnistuttiin myös viemään läpi hyvässä yhteistyössä henkilöstön kanssa. Tiimihenkeen panostettiin Yhdessä eteenpäin -teemavuoden koulutuksin. Kyseisellä toiminnalla kehitettiin esimies- ja tiimitaitoja sekä sisäänajettiin henkilöstön osaamista hyödyntäviä uusia menetelmiä.
Telesten kompetenssi on edistyksellisessä teknisessä osaamisessa. Niinpä panostuksemme tuotekehitystyöhön pidettiin edelleen yhtiön koko huomioiden mittavina. Tuotekehitystoimintoihin investoitiin 10,3 miljoonaa euroa (10,8). Keskeisiä kehityskohteita olivat Luminato-videokeskusjärjestelmä, modulaarinen optinen node sekä VMX, videovalvonnan hallintajärjestelmä.
Teleste toimii tulevaisuuden kasvualoilla, kuten verkkoteknologiassa ja -palveluissa sekä prosessointi- ja videovalvontajärjestelmissä. Kaapeli- ja teleoperaattoreiden palvelutarjonnan konvergenssi ja kilpailun kiristyminen sekä yleisen turvallisuustilanteen kasvavat uhat luovat edellytyksiä tuote- ja palveluratkaisujemme kiihtyvälle kysynnälle.
Silti ennakoin vuodelle 2011 vain maltillista kasvua. Teleste on vahva toimija erityisesti Euroopassa, jossa markkinoiden
Tehostamalla mm. materiaalihankintoja ja sopeuttamalla työvoiman tarvetta vallitsevaan haastavaan markkinatilanteeseen onnistuimme saavuttamaan huomattavia kustannussäästöjä. Tyydyttävää taloudellista kehitystä nähtiin myös tuoteliiketoiminnassamme, jossa verkkoteknologian, videoprosessointiratkaisujen ja videovalvontajärjestelmien myynti oli hienoisessa nousussa. Nämä toimenpiteet ja kehitysaskeleet vaikuttivat myös Telesten taloudellisiin tunnuslukuihin. Liikevaihto kasvoi 18,5 % 167,8 miljoonaan euroon (141,7). Liikevoitto nousi 195,0 % 7,4 miljoonaan euroon (2,5). Laimentamattomaksi osakekohtaiseksi tulokseksi muodostui 0,27 euroa osakkeelta (0,02) ja sijoitetun pääoman tuotoksi 10,2 % (3,3 %). Myönteinen kehitysvire heijastui myös saatuihin tilauksiin, jotka lisääntyivät 10,7 % 167,2 miljoonaan euroon (151,0).
Kehittynyt maailma on suuressa digitaalisessa murroksessa. Erityisesti liikkuvan kuvan käyttö eri kanavissa ja päätelaitteissa jatkaa voimakasta kasvuaan. Videokuvan paikka- ja aikariippumattoman käytön yleistyminen vaatii kuitenkin vielä verkko- ja videoprosessointiteknologioilta paljon. Lisäksi moninaisten videopalvelujen jakelutavat hakevat vakiintuneita kaupallisia muotojaan.
Teknologisen evoluution eteneminen on myönteinen uutinen Telesten Video and Broadband Solutions -liiketoiminta-alueelle, joka on merkittävä toimija moderneissa laajakaista-tilaajaverkoissa, videopalvelualustoissa ja videovalvontajärjestelmissä Euroopan markkinoilla. Erityisesti kaapelioperaattoreiden käyttämissä yhdistetyissä koaksiaalikaapeli- ja valokuituverkoissa Teleste on Euroopan johtava yritys. Kehittyneiden verkkojensa kautta operaattorit voivat tarjota loppukäyttäjille monipuolisia palveluita, kuten teräväpiirtolähetyksiä, IPTV-mahdollisuuksia, tilausvideoita ja 3D-palveluita sekä nopeita Internet-yhteyksiä.
Yleisen taloudellisen tilanteen asteittainen kohentuminen alkoi näkyä operaattoreiden investointikäyttäytymisessä vuonna 2010. Myös globaalin turvallisuustilanteen tulehtuneisuus sekä kasvavat matkustusmäärät heijastuivat positiivisesti tuoteliiketoiminta-alueemme ratkaisujen menekkiin. Etenkin optisten verkkoratkaisujen, Luminato-videokeskusten sekä videovalvonta- ja tallennusjärjestelmien kysynnässä nähtiin toipumisen merkkejä.
Konkreettinen osoitus tästä oli heinäkuussa allekirjoitettu noin 16 miljoonan euron arvoinen raamisopimus HOT Telecomin kanssa. Israelilaisen yhtiön perinteiset kaapeliverkot modernisoidaan syväkuituratkaisuksi, joka mahdollistaa nopeat datayhteydet sekä tulevaisuuden tilausvideo-, teräväpiirto- ja puhelinpalvelut.
Monivuotinen yhteistyömme Ranskan valtiollisen rautatieyhtiön SNCF:n kanssa jatkui heinäkuussa, kun voitimme tilauksen videovalvonnan keskitetystä tallennusratkaisusta. Yhdessä IBM Francen kanssa toimitettava keskitetty järjestelmä tallentaa samanaikaisesti 8300:n kiskoliikennettä valvovan kameran digitaalista sisältöä, ja järjestelmä on helposti laajennettavissa.
Huomattavat videovalvontareferenssimme Ranskasta saivat komean kruunun lokakuussa, kun teimme lähes 7 miljoonan euron sopimuksen Pariisin poliisiorganisaation kanssa. Yhdessä Ineonin kanssa toimitettava Pariisin keskustan videovalvontaratkaisu on suunniteltu helpottamaan liikenteen hallintaa, järjestyksenpitoa, pelastustoimintaa sekä rikollisuuden ja terrorismin torjuntaa. Järjestelmään kuuluvat aktiivinen videoverkkolaitteisto, tallennusinfrastruktuuri, ohjelmistosovellukset ja järjestelmänhallinta.
Syksyllä vahvistimme asemiamme myös Puolan nopeasti kehittyvillä markkinoilla ostamalla merkittävän systeemi-integraattorin Satlan Sp. z o.o.:n koko osakekannan. Yhtiö toimittaa IP-video- ja laajakaistaratkaisuja Puolan kaapelioperaattoreille sekä palveluntuottajille.
Video and Broadband Solutions -liiketoiminta-alueen liikevaihto vuonna 2010 oli 82,0 miljoonaa euroa (76,3), jossa kasvua oli 7,5 %. Satlan-kaupan vaikutus liikevaihtoon oli 3,6 miljoonaa. Tuoteliiketoiminta-alueen liiketulos kasvoi selvästi 6,3 miljoonaan euroon (0,7).
Palveluliiketoiminta-alueemme Network Services keskittyy tukemaan Euroopan suurimpien kaapelioperaattoreiden toimintaa. Käytännössä on kyse kaapeliverkkojen suunnittelu-, uudisrakennus-, päivitys- ja ylläpitopalveluista. Järjestelmien kompleksisuuden ja verkon ylläpitokustannusten kasvaessa yhä useampi operaattori ulkoistaa teknisiä palveluita asiantuntijayrityksille. Tämä avaa luonnollisesti mahdollisuuksia myös Telesten omien tuoteratkaisujen myynnille.
Vuonna 2009 toteuttamamme strategiset yritysostot Euroopan arvokkaimmilla kaapeliverkkomarkkinoilla Saksassa vaikuttivat keskeisesti palveluliiketoimintamme tulokseen myös vuonna 2010. Saksan toimintojen uudelleenorganisoinnit, kuten yhtiöfuusiointi, päällekkäisyyksien poisto, maantieteellinen selkeytys ja väliaikaiset alihankkijoiden käytöt, kestivät ennalta arvioitua pitempään, mikä jarrutti liikevaihdon kehittymistä. Lisäksi toimitukset painottuivat kaapelimodeemiasennusten kaltaisiin yksinkertaisempiin palveluihin, mikä johti tulostason heikkenemiseen. Kuitenkin loppuvuodesta solmittu uusi kolmen vuoden palvelusopimus Kabel Deutschlandin kanssa varmistaa johtavan asemamme ja mahdollistaa liiketoiminnan kehittämisen pitemmällä aikavälillä.
Saksan lisäksi Telestellä on aktiivista palveluliiketoimintaa muualla Keski- ja Pohjois-Euroopassa sekä Iso-Britanniassa – kaikki alueita, joissa kaapeliverkkotiheys on erittäin suuri. Sveitsissä investoimme pienehköön palveluyhtiöön aloittaaksemme liiketoiminnan maan ranskankielisellä alueella. Belgiassa ja Suomessa jatkoimme verkonsuunnittelupalveluita maiden johtaville kaapelioperaattoreille. Samoin Englannissa suunnittelu- ja projektointipalvelumme säilyivät tyydyttävällä tasolla.
Network Services -liiketoiminta-alueen liikevaihto kasvoi 31,0 % 85,5 miljoonaan euroon (65,4). Osa liikevaihdon kasvusta johtui yrityskaupoista. Liiketulos oli 1,1 miljoonaa euroa (3,2).
Maailmantalouden elpyminen vuosien 2008–2009 syvästä talouskriisistä on käynyt suhteellisen verkkaisesti. Tällä on ollut luonnollisesti vaikutuksensa myös Telesten menestykseen vuonna 2010. Kuitenkin tehtyjen yritysostojen, yhtiön omien tehostamistoimien ja tuoteliiketoiminta-alueen ratkaisujen kysynnän maltillisen piristymisen ansiosta vuotta voidaan muistella taloudellisesti onnistuneena. Sekä liikevaihto että liiketulos kasvoivat merkittävästi verrattuna edelliseen tilikauteen.
toipumisen nähdään jatkuvan edelleen suhteellisen hitaana. Uskon, että kohdemarkkinoidemme asteittainen piristyminen kuitenkin jatkuu. Vuoden 2011 ensimmäisen neljänneksen toimintoihin vaikuttaa osaltaan myös Euroopan kylmä talvi. Network Services -liiketoimintamme palvelujen kysyntä säilyneekin suhteellisen vakaana.
Markkinoiden maltillisuus on meille haaste, mutta myös mahdollisuus. Jatkamme määrätietoisesti strategiamme toteutusta, tavoitteenamme on kannattava kasvu. Tuote- ja palvelutarjontamme on kilpailukyistä, ja tunnetut asiakasreferenssimme auttavat ratkaisujen myynnissä.
Haluan kiittää kaikkia telesteläisiä yhteistyöstä ja tiimihengestä aidosti haastavana vuotena. Telesten muita sidosryhmiä, kuten asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja osakkeenomistajia, kiitän heidän osoittamastaan tuesta ja sitoutumisesta.
Jukka Rinnevaara toimitusjohtaja
Kaapeli- ja teleoperaattoreiden palvelutarjonnan konvergenssi ja kilpailun kiristyminen sekä yleisen turvallisuustilanteen kasvavat uhat luovat edellytyksiä tuote- ja palveluratkaisujemme kiihtyvälle kysynnälle.
Kahden liiketoiminta-alueemme, Video and Broadband Solutions ja Network Services, toiminnot keskittyvät videokuvan ja datan käsittelyyn, verkotta miseen, siirtoon sekä hallintaan liittyviin tuote- ja verkkopalveluratkaisuihin niin operaattoreille kuin julkiselle sektorille, jotka puolestaan tarjoavat moninaisia videokuvaan liittyviä informaatio-, viihdeja turvapalveluita loppukäyttäjille.
Video and Broadband Solutions on jaettu yksikköihin, jotka keskittyvät laajakaista-tilaajaverkkojen, videopalvelualustojen sekä videovalvontasovellusten tuoteratkaisuihin. Verkkotoimituksemme ja videopalvelu alustoihimme sisältyvät kaapeli-TV- sekä IPTV-videokeskus ratkaisut avaavat tietä kohti uutta, vuorovaikutteisempaa mediamaailmaa tarjoamalla tulevaisuuden kuvanlaatua ja tiedonsiirtonopeuksia jo tänään. Videovalvonnassa tavoit teemme on auttaa lisäämään yhteiskunnan turvallisuutta ja toimivuutta älykkäillä verkkoratkaisuilla.
Network Services tarjoaa kattavia verkkopalveluratkai suja kaapeli- ja FTTx-verkko-operaattoreille, muun muassa verkkojen suunnittelu-, uudelleenrakennus-, kunnostus-, päivitys- ja huoltopalvelut. Näin autamme operaattoreita pitämään infrastruktuurinsa ajan tasalla tehden digitaalisen mullistuksen mahdolliseksi.
liiketoiminta Digitaalinen tulevaisuus Kommunikaation mullistus muuttaa koko maailmaan. Digitaalinen videokuva ja data ulottuvat tulevaisuudessa kaikkialle. Ihmiset haluavat nauttia mieleisestään sisällöstä valitsemallaan laitteella missä ja milloin tahansa. Me Telestellä toimitamme älykkäitä ratkaisuja, joilla tämä muutos mahdollistetaan.
Teleste Video and Broadband Solutions tarjoaa kaikenkokoisille kaapeli- ja teleoperaattoreille tilaajaverkkotuotteita, videokeskuksia ja tilausvideoratkaisuja.
Numericable on osa Altice Group -ryhmittymää ja suurin kaapelitelevisio-operaattori Ranskassa 97 % markkinaosuudellaan ja lähes 10 miljoonan kotitalouden kattavuudellaan. Heidän verkkonsa koostuu kymmenistä alueellisista keskuksista, jotka ovat yhteydessä toisiinsa maanlaajuisen IP-runkoverkon välityksellä.
Analogisten TV-lähetysten vaiheittaisesti loppuessa vuosien 2010 ja 2011 aikana, Numericable etsi edistyksellistä ratkaisua siirtyäkseen perinteisistä analogisista TV-lähetyksistä digitaalisiin. IP-verkosta vastaanotettujen TV-palvelujen lisäksi Numericable halusi lisätä valikoimaansa paikallisia terrestriaalikanavia jokaisella aluekeskuksella. Kaikki vastaanotetut kanavat haluttiin lähettää edelleen sekä DVB-C- että DVB-T-standardin mukaisesti Numericablen kaapeli-TV-verkkoon.
Numericable valitsi Telesten neuvotteluihin, joiden aikana Luminato-videokeskus osoittautui sopivaksi ratkaisuksi sekä teknisesti että taloudellisesti. Luminaton merkittävimmiksi eduiksi nähtiin modulaarisuus ja kompakti koko, mitkä käytännössä mahdollistivat kaikkien TV-palvelujen vastaanottamisen sekä lähetyksen kaikista lähteistä ja kaikissa vaadituissa muodoissa yhdellä Teleste Luminato-laitteella. Luminaton redundanttisuus ja helppokäyttöisyys koettiin myös erinomaisiksi ja Numericablen arvostamiksi luotettavuutta ja kustannussäästöjä lisääviksi ominaisuuksiksi.
TeliaSonera on kansainvälinen teleoperaattorikonserni, joka tarjoaa sekä kiinteän että mobiilin verkon tietoliikennepalveluja yritys- ja kuluttaja-asiakkaille. TeliaSonera tarjoaa palveluita 20 markkina-alueella Pohjoismaissa ja Baltian maissa, Euraasian kehittyvillä markkinoilla – Venäjä ja Turkki mukaan lukien – sekä Espanjassa.
TeliaSonera Finland on jo vuosia pitkäjänteisesti rakentanut kiinteistöihin asti ulottuvaa valokaapeliverkostoa lukuisissa suomalaisissa kaupungeissa. Tämä on tarjonnut hyvät lähtökohdat tarjota kotitalouksille sekä TV- että laajakaistapalveluja.
TV-palvelut välitetään TeliaSoneran oman kansallisen IP-runkoverkon välityksellä useisiin kaupunkeihin, josta palvelut siirretään valokaapelijakeluverkoston välityksellä kotitalouksille. Telesten valokaapelijakeluverkkoon liittyvät laitetoimitukset alkoivat vuoden 2009 lopussa. Toimitukset käsittivät Edge-QAM-päävahvistinasemalaitteita sekä optisen siirtojärjestelmän optisia lähettimiä, valovahvistimia ja kiinteistövastaanottimia.
Kaikki toimitetut järjestelmäkomponentit ovat kytketty myös TeliaSoneran hallintaverkon välityksellä monitorointijärjestelmään. Kattava verkkoelementtien monitorointi on tärkeä toiminto verkkojen laadun varmistamiseksi. TeliaSonera jatkaa edelleen saman teknologiamallin pohjalta uusien verkkojen rakentamista.
Numericable – DVB-C- ja DVB-T-palvelut kaapeli-TV-verkossa
TeliaSonera Finland – TV-palveluiden kustannustehokas jakelu Telesten tuoteratkaisuilla
Teleste on Euroopan markkinajohtaja kaapelioperaattoreiden tilaajaverkkotoimittajana. Tarjonta kattaa HFC-verkon (Hybrid Fibre Coax) kaikki komponentit valokuituratkaisuista vahvistimiin ja aina rakennusten sisäverkkojen vahvistimiin ja passiivikomponentteihin saakka. Olennaista Telesten kilpailukyvyn kannalta on kyky pystyä muokkaamaan tuotetarjontaa nopeasti vastaamaan suurten operaattoreiden muuttuvia tarpeita.
Telestellä on myös pitkät perinteet videokeskustoimittajana. Painopiste on jo aiemmin siirtynyt analogisista videokeskuksista täysin digitaalisiin, joita täydentämään olemme lanseeranneet seuraavan sukupolven IPTV-tarjonnan. Tällä sektorilla olemme laajentaneet markkina-aluettamme erityisesti Itä-Euroopassa sekä valituilla Aasian markkinoilla. Uusina alueina mukaan ovat tulleet Espanja ja Latinalainen Amerikka.
Teknologioiden ja järjestelmien monimutkaistuessa tukipalveluiden merkitys on nopeassa kasvussa. Tuoteliiketoiminnassa keskitymme tarjoamaan järjestelmäsuunnittelu- ja testaus-konsultointia, toimitettujen järjestelmien ylläpitopalveluja sekä koulutusta.
Telesten perinteisen asiakaskunnan selkärangan muodostavat Euroopan suurimmat kaapelioperaattorit. Nykyaikaiset kaapelioperaattorit tarjoavat kuluttajien kotiin kaikki olennaisimmat telekommunikaatiopalvelut: TV-palvelut, puhelinpalvelut sekä laajakaistaisen Internet-liittymän. Jotta operaattorit voivat ylläpitää ja parantaa kilpailukykyään, ne investoivat jatkuvasti niin tilaajaverkon kapasiteetin kasvattamiseen kuin myös ratkaisuihin, joilla voivat lanseerata kuluttajille uusia innovatiivisia palveluita.
Operaattoreiden toimintaympäristö on muuttumassa merkittävästi perinteisten TV-lähetysten muuttuessa tilausvideopalveluiksi. Vakiintuneilla teleoperaattoreilla on nyt ensimmäistä kertaa mahdollisuus saavuttaa merkittäviä markkinaosuuksia TV-jakelumarkkinoilla. Tämä saattaa avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia Telesten DVB-videokeskuksille ja niihin liittyville optisille siirtolaitteistoille, joiden avulla TV-ohjelmia välitetään
kuluttajille. Teleste on toimittanut tällaisia ratkaisuja jo TeliaSoneralle yhtiön Suomessa tapahtuvaa TV-jakelupalvelua varten.
Telesten uusimman sukupolven videokeskusratkaisu on suunnattu pienten ja keskisuurten verkkojen käyttöön. Näin ollen asiakkaina voivat olla niin suuret kaapelioperaattorit, jotka käyttävät Telesten ratkaisua alueellisissa verkoissaan, mutta myös itsenäiset pienet operaattorit. Pienten ja keskisuurten operaattoreiden saavuttamiseksi Teleste on panostanut erityisesti jakelutiekanavien rakentamiseen, varsinkin Keski- ja Itä-Euroopassa. Tavoitteenaan pääsy uusille markkinoille, Teleste on luonut OEMjärjestelyjä sellaisten valmistajien kanssa, joilla on myyntikanavat esim. Lähi-idän, Espanjan, Venäjän ja Amerikoiden markkinoilla.
Vuotta 2010 leimasi jo edeltävänä vuonna alkaneen laman jatkuminen. Tämä taantuma vaikutti edelleen eräiden kaapelioperaattoreiden verkkoinvestointeihin. Investointien vuoden viimeisenä vuosineljänneksenä tapahtuneen piristymisen ansiosta myynti ylsi kohtuulliseen kasvuun.
Vuoden 2010 tärkein investointi oli Satlan Sp. z o.o.:n hankinta. Satlan on puolalainen järjestelmätoimittaja, jolla on merkittävä markkinaosuus digitaalisten videokeskuksien markkinoilla Puolassa. Tavoitteena on entisestään kasvattaa Satlanin järjestelmäintegraatiotoimintaa ja keskittyä erityisesti tilausvideoratkaisuihin hyödyntäen Teleste MyCast-ohjelmistoalustaa. Lisäksi tavoitteena on hyödyntää Satlanin asemaa Puolan markkinoilla ja lisätä markkinaosuutta HFC-markkinoilla.
Merkittävä huomionarvoinen voitto oli HOT Telecom -sopimus, joka avasi Telesten myynnin Israeliin. Toinen uusi merkittävä markkina-avaus oli RF overlay -ratkaisun lanseeraaminen Telia - Soneralle Suomessa. Tämän avulla TeliaSonera pystyy edistämään TV-palveluitaan aikaisempaa paljon suuremmalle tilaajapohjalle Suomen suurimmissa kaupungeissa. Kuituoptiikan segmentointihankkeet lisäsivät myyntiä Benelux-maissa, Pohjoismaissa, Ranskassa, Saksassa ja Iso-Britanniassa. Myös Itä-Euroopan markkinat olivat aikaisempaa aktiivisempia.
Vuonna 2010 Teleste kasvatti edelleen huomattavasti Luminato videokeskusjärjestelmänsä myyntiä. Olemme saaneet tilauksia suurilta kaapelioperaattoreilta, esim. Ranskan Numericablelta, sekä Itä-Euroopan ja Kiinan myyntikanavilta. Vuoden loppupuolella saatiin päätökseen strateginen yhteistyösopimus espanjalaisen Ikusin kanssa. Tavoitteena on kasvattaa Luminaton myyntiä Espanjassa ja Latinalaisessa Amerikassa hyödyntämällä Ikusin vahvaa läsnäoloa kyseisillä markkinoilla.
HFC-verkon osalta tulemme panostamaan jatkossa varsinkin optisiin kuituratkaisuihin. Pääpaino on joustavissa optisissa ratkaisuissa, joiden avulla operaattorit pystyvät optimoimaan verkkoinvestointinsa käyttämällä joustavaa, tulevaisuuden vaatimukset täyttävää tuotealustaa. Kehitämme jatkuvasti myös kaapelioperaattoreille suunnattua "kuitu-kotiin" -ratkaisua (Fibre to the Home) käyttämällä, joka perustuu DOCSIS-signaalin siirtämiseen kuidun yli (RFoG – Radio Frequency over Glass). Haemme edelleen uusia innovaatioita, joilla operointikustannuksia voidaan minimoida joko automatisoimalla kenttätyötä tai korvaamalla se verkon etäoperoinnilla.
Optisen tilaajaverkon sekä passiivituotteiden markkinat tarjoavat kasvumahdollisuuksia, joissa Telesten perinteisiä vahvuuksia voi erinomaisesti hyödyntää. Rakennusten sisäverkoissa on lisäksi tarvetta uusille teknisille innovaatioille, jotta interaktiivisen videon jakelu kotitalouksissa eri laitteille voidaan toteuttaa.
Myynnin osalta jatkamme teleoperaattoreiden asiakkuuksien kehittämistä toiminnan pääpainon ollessa Euroopassa.
Tulemme jatkamaan Telesten Partner Program -hankkeen kehittämistä. Ohjelman tarkoitus on varmistaa, että jälleenmyyjämme pystyvät kehittämään Telesten tuotteiden myyntiä ja tarjoamaan ammattimaisia ylläpitopalveluita.
Teleste tarjoaa videovalvonnan kokonaisratkaisuja, jotka koostuvat alan huippua edustavista tuotteista ja tekniikoista sekä järjestelmäsuunnitteluun, projektien toteutukseen sekä järjestelmien ylläpitoon ja koulutukseen liittyvistä palveluista. Järjestelmäintegrointiprojekteissa videovalvontajärjestelmä liitetään yhteen muiden järjestelmien, kuten esim. liikennevalvonta- ja hälytys- sekä kriisinhallintajärjestelmien kanssa.
Video Networks on paikallisesti läsnä omien konttoreiden välityksellä kaikilla tärkeimmillä maantieteellisillä markkinoilla: Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Kaakkois-Aasiassa. Loppukäyttäjät tavoitetaan pääasiassa kanavakumppanien avulla.
Video Networks on erikoistunut markkinasegmentteihin, joissa tarvitaan laajoja järjestelmiä ja hyvin monipuolisia toimintoja. Järjestelmien hyödyntäjät ovat usein julkisyhteisöjä, kuten kaupunkialueiden valvonnasta vastaava paikallinen poliisi sekä tie-, raideja lentoliikenteestä vastaavat viranomaiset. Yksityisen sektorin merkittävimmät sovellusalueet liittyvät energiajakeluverkkojen ja teollisuusprosessien valvontaan. Nämä käyttökohteet poikkeavat muusta videovalvontamarkkinasta teknisiltä vaatimuksiltaan varsinkin videolaadun, tallennetun videomateriaalin analyysi- ja käsittelytyökalujen sekä verkottuneisuuden suhteen.
Asiakkaiden toiveena on hyödyntää samaa videovalvontajärjestelmää useampaan tarpeeseen. Esimerkiksi lentokentän valvontajärjestelmää voivat käyttää mm. lentoyhtiöt, lentokentän kaupat, vartija- ja turvapalveluiden tuottajat, poliisi ja rajavartiosto. Näin ollen tehty investointi saadaan hyödynnettyä mahdollisimman hyvin. Näiden vaativien tarpeiden toteuttamiseksi loppuasiakkaat tarvitsevat kumppaneita, jotka pystyvät toimittamaan asiakkaalle räätälöityjä ratkaisuja mukaan lukien valvontainfrastruktuurin ylläpito ja operointi.
Teleste Video Networks toimittaa kokonaisvaltaisia videovalvontasovelluksia. Painopisteenä ovat vaativat videovalvontakohteet, joissa on loppukäyttäjille hyötyä verkottaa yhteen usean toimipisteen kamerat, tallentimet ja työasemat yhdeksi yhtenäiseksi videovalvontajärjestelmäksi.
Pitkän tähtäimen markkinanäkymät IP-pohjaiselle videovalvonnalle ovat positiiviset – tulevina vuosina tullaan nykyiset analogiajärjestelmät korvaamaan täysdigitaalisilla järjestelmillä sekä uudisrakentaminen siirtyy nopeasti IP-pohjaiseksi kaikilla markkina-alueilla.
Maailmanlaajuinen taantuma jätti jälkensä myös videovalvontamarkkinoille, joilla osa asiakassegmenteistä tai markkinoista olivat taantumassa. Investoinnit olivat matalalla tasolla esimerkiksi pankki-, vähittäiskauppa ja liikenteenseurantasovelluksissa. Samoin talouden alijäämät vaikuttivat negatiivisesti julkisen sektorin investointeihin esimerkiksi Espanjassa ja Britanniassa. Toisaalta kansallisten turvahankkeiden investoinnit jatkuivat vahvana. Lisäksi esim. Kiinan ja Ranskan markkinoilla tapahtui tervettä kasvua.
Vuoden 2010 merkittäviin asiakasvoittoihin kuului mm. maailmanluokan keskitetyn tallennusalustan toimitussopimus Ranskan kansalliselle rautatieyhtiölle SNCF:lle. Tämä hanke voitettiin yhdessä teknologia-alustan tarjoavan IBM:n kanssa. Kyseinen alusta toimii yhtenäisenä tallennusyksikkönä, joka alkuvaiheessaan pys tyy käsittelemään 8 000 videosuoratoistosignaalia. Aiempaan sopimukseen perustuvat toimitukset SNCF:lle jatkuivat vakaina. Rautatiesegmentissä Teleste vei päätökseen myös Chicagon liikennelaitoksen toimitukset, jotka käsittivät 144 aseman tallennusratkaisut.
Kaupunkivalvontasegmentissä Teleste oli mukana voittamassa tarjouskilpailua, jonka kohteena on rakentaa Suur-Pariisin poliisilaitokselle nykytekniikan huippua edustava videovalvontaratkaisu. Konsortiota johtaa Ineo, joka on osa ranskalaista GDF Suez -konsernia. Arvoltaan lähes 7 miljoonan euron projektitoimitukset toteutetaan 2011–2013.
Queenslandin osavaltion vankilan (Gatton) ensimmäinen järjestelmä valmistui. Tämä hanke toteutettiin yhteistyössä pääintegraattori Saab Securityn kanssa. Mainita kannattaa myös Etelä-Afrikan Kapkaupunkiin toimitettavat videovalvonta-alustojen lisälaajennukset.
Näiden merkittävien hankkeiden lisäksi on jatkettu ja syvennetty liiketoimintaa olemassa olevilla markkina-alueilla Australiassa, Lähi-idässä, Etelä-Afrikassa, Euroopassa ja USA:ssa.
Videovalvonta-ala on siirtymässä analogisesta videosta IP-verkkoja hyödyntävien täysdigitaalisten valvontajärjestelmien käyttöön. Tuotekehityksen painopiste on siirtynyt niin sulautettujen ohjelmistojen kuin myös sovellusohjelmistojen kehittämiseen.
Videovalvonta-ala panostaa voimakkaasti valvontajärjestelmien komponentteina käytettävien tuotteiden väliseen yhteentoimivuuteen. Teleste tukee näitä standardointihankkeita ja on sitoutunut toteuttamaan ONVIF-standardin relevanttien tuotteiden osalta. Ensimmäiset ONVIF-rajapintojen sovellukset toteutettiin
vuonna 2010. Samassa yhteydessä H.264-videostandardi on leviämässä vauhdilla videovalvontakäyttöön. Telesten VMX-videohallinta- ja tallennusohjelmistot toteuttavat jo H.264-standardin. Tämä kehitys täydentyy, kun H.264-standardia tukevat kenttäkäyttöön soveltuvat enkooderit tulevat markkinoille vuonna 2011.
Liiketoiminta-alueet 16 17
VMX-videohallinta- ja tallennusohjelmistoa kehitetään kahdella rintamalla. Ensinnäkin videotallennuksen kapasiteettia kasvatetaan niin, että ohjelmistolla voidaan toteuttaa maailman järeimmät keskitetyt tallennusjärjestelmät joiden luotettavuus on huippuluokkaa. Toisaalta ohjelmiston integrointiystävällisyyttä parannetaan muun muassa siirtymällä käyttöliittymäkehityksessä selainpohjaisiin teknologioihin.
Laajentamalla jatkuvasti kanavakumppaniensa verkostoa Teleste Video Networks avaa uusia markkinoita ja parantaa yhteyttään loppukäyttäjiin. Pyrimme perustamaan pitkäaikaisia kumppanuuksia edistämällä molemminpuolisesti kannattavaa kasvua. Tässä keskeinen osatavoite on hankkia IT- ja telekommunikaatioalan kanavakumppaneita, sillä digitaaliset videovalvontajärjestelmät edellyttävät syvää IT-alan integrointiosaamista.
ratkaisut.
kautta.
Australian Queenslandin osavaltion hallitus rakentaa Etelä-Queenslandin Gattoniin uutta vankeinhoitolaitosta. Osana laitoksen ensimmäistä vaihetta on tässä vaiheessa rakenteilla 300 hengen turvavankila, jonka sähköiset turvajärjestelmät toimittaa SAAB Security Pty Ltd. Valvontakameraratkaisu on suunniteltu hyödyntämään sekä VMX-hallintatuotteita että Video Networksin MPX-edge-laitteita. Telesten laitteiden toimittajana oli australialainen jälleenmyyjä Optical Solutions Australia.
Globaalisti toimiva Saab-konserni toimittaa markkinoille maailman johtavia tuotteita, palveluja ja ratkaisuja puolustuksesta yleiseen turvallisuuteen. Kaikilla mantereilla toimivana yhtiönä Saab kehittää, mukauttaa ja parantaa jatkuvasti uutta tekniikkaa vastaamaan asiakkaiden muuttuvia tarpeita. Yhtiön tämän hetken tärkeimmät markkina-alueet ovat Eurooppa, Etelä-Afrikka, Australia ja Yhdysvallat. Saabilla on maailmanlaajuisesti yli 13 000 työntekijää, joista noin 400 toimii Australiassa. Tavoitteenaan sopeutua uusiin globaalien puolustusmarkkinoiden olosuhteisiin SAAB järjesti toimintonsa alkuvuonna 2010 viiteen liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat ilmailu, dynamiikka, elektroniset puolustusjärjestelmät, turvallisuus- ja puolustusratkaisut sekä tuki ja palvelut. Vankeinhoitomarkkinoilla Teleste tekee yhteistyötä turvallisuus- ja puolustusratkaisuyksikön (Saab Security Pty Ltd.) kanssa, jonka pääkonttori sijaitsee Adelaidessa, Etelä-Australiassa.
Optical Solutions Australia on valokuituteollisuuden toimittaja ja Telesten Australian jakelukumppani. Itse valmistamiensa tuotteiden lisäksi yhtiö toimii maailman johtavien valmistajien
Etelä-Queenslandin vankeinhoitolaitos valikoitujen tuotteiden jakelijana. Yhtiöllä on 6 toimistoa eri puolilla maata, huoltojohto, kaivos- ja kuljetusalan asiakkaita New South Walesissa, Queenslandissa, Victoriassa, Länsi-Australiassa sekä Australian pääkaupunkialueella.
Kaikki kolme yhtiötä ratkaisivat yhteistyöllä sen, että loppuasiakas saisi standardeihin perustuvan, tulevaisuuden vaatimukset täyttävän, joustavan, luotettavan ja täysin integroidun turvajärjestelmän. Kokonaisturvajärjestelmästä Saab, Optical Solutions Australia ja Teleste vastasivat valvontakameraosan suunnittelusta ja kehittämisestä. Saabin tuote on integroitu turvallisuudenhallinta-alusta, joka tarjoaa yhtenäisen käyttöliittymän kaikkiin eri osiin, joita ovat mm. viestiyhteydet ja kuulutusjärjestelmä, kulunvalvonta, aitahälytykset sekä kameravalvonta.
Telesten osalta tehtävä edellytti dekoodausmoduulin sulauttamista Saabin alustaan samoin kuin avoimen integraatiorajapinnan järjestämistä siten, että Saab pystyisi luomaan ohjelmat, joiden avulla heidän tuotteensa saattoi ohjata VMX-järjestelmän komentoihin, joiden avulla ääntä ja liikkuvaa kuvaa voitiin välittää, näyttää, tallentaa ja hakea mistä tahansa minne tahansa.
Myös Optical Solutions Australia osallistui koko laitoksen tietoverkon suunnitteluun ja toimitukseen, minkä lisäksi yhtiö toimi välittäjänä, jonka kautta IP-kameroiden myyjä, Pelco, saattoi puolestaan integroida tuotteensa osaksi VMX-järjestelmää.
Käyttövarmuuden osalta asiakas vaati useita varajärjestelmiä. Tästä syystä VMX-ratkaisun toteutus perustuu palvelinten ja tallennuslaitteiden osalta tavanomaisiin vikasietojärjestelmiin.
Turvallisuusratkaisun valvontakameraosa käsittää yhteensä yli 400 analogisesta kamerasta ja IP-kamerasta koostuvan hybridijärjestelmän. Videotiedot näytetään eri valvomoissa ja ne tallennetaan samanaikaisesti käytössä olevilla audiolaitteilla. Järjestelmän online-videotallennuskapasiteetti on yli 375 teratavua.
Kuten johdannossa mainittiin, kyseessä on laitoksen ensimmäinen rakennusvaihe, jota tullaan kehittämään vankeinhoidon majoituksen kasvavien tarpeiden mukaisesti. Valmiin järjestelmän odotetaan olevan kooltaan nykyiseen nähden seitsemäntai kahdeksankertainen.
Vuosi 2010 oli kaksijakoinen; alkuvuotta sävytti markkinoiden hiljaisuus ja sitä kautta palveluvolyymien alhainen taso, kun taas loppuvuonna koettiin suuriakin kapasiteettipullonkauloja palveluiden toteuttamisessa.
Network Services -liiketoimintayksikön pääasiakkaita ovat kaapelioperaattorit. Kaapelioperaattorit tarjoavat loppukäyttäjille pääasiassa kolmea peruspalvelua: TV-kanavia, puhelinyhteyksiä sekä laajakaistaisia tietoliikennepalveluita.
Network Services tarjoaa kaapeliverkkojen suunnittelu-, uudisrakentamis-, päivitys- ja ylläpitopalveluita. Palvelujen toteutusaste ja laajuus vaihtelee asiakkaittain yksittäishinnoitelluista palveluista avaimet käteen -periaatteella toteutettaviin projekteihin. Operointi- ja konsultointipalvelujen lisäksi tarjontaamme kuuluvat myös Telesten omat tuoteratkaisut.
Palveluosaaminen kattaa kaapeliverkkoteknologian kaikki osaalueet päävahvistinjärjestelmien asennuksista ja ylläpidosta taloverkkojen uudistuksiin. Osia projekteista toteutetaan alihankintaverkoston avulla.
Päämarkkinat ovat Pohjois- ja Keski-Euroopassa Saksan ollessa suurin yksittäinen markkina-alue. Saksan lisäksi liiketoimintayksiköllä on tällä hetkellä paikallisia operaatioita Englannissa, Belgiassa, Sveitsissä ja Suomessa.
Liiketoimintayksikön pääasiakasryhmä muodostuu Euroopan suurimmista kaapelioperaattoreista. Suuri osa operaattoreista pyrkii turvaamaan kilpailukykynsä tarjoamalla asiakaskunnalleen uusia ja yhä tehokkaampia palveluita. Näillä palveluilla pyritään vähentämään asiakkaiden vaihtuvuutta ja toisaalta lisäämään asiakaskohtaista liikevaihtoa (ARPU). Sisäisesti operaattorit keskittyvät entistä tarkemmin omaan kulurakenteeseensa. Enenevässä määrin kaapeliverkon tekniseen hallintaan ja laiteratkaisuihin liittyvää toimintaa ulkoistetaan tai luovutetaan toimittajien hoidettavaksi.
Päämarkkinat palveluille ovat Keski-Eurooppa ja Englanti, joissa kaapeliverkkotiheys on erittäin suuri. Näissä maissa kaapeliverkot mahdollistavat erittäin laajakapasiteettisen yhteyden kotitalouksille ja tämän verkko-ominaisuuden ovat kaapelioperaattorit myös kyenneet viime vuosien aikana pukemaan menestyksekkääksi palveluksi. Tänä päivänä kaapelioperaattorit tarjoavat tyypillisesti 20–50 megabitin nopeuksia laajakaista-asiakkailleen hyvinkin kohtuulliseen hintaan.
Vuoden 2010 alkuvuotta sävytti markkinoiden hiljaisuus ja sitä kautta palveluvolyymien alhainen taso, kun taas loppuvuonna koettiin suuriakin kapasiteettipullonkauloja palveluiden toteuttamisessa.
Pääosin kaksijakoisuus liittyi Saksan pääasiakkaan markkinointipanostuksien ajoittumiseen vaikuttaen laajakaistaliittymien rakennustahtiin. Alkukeväällä asiakkaan markkinointipanostukset verkkoihin olivat vähäiset sekä myös avaimet käteen -periaatteella toteutettavien verkkopäivitysprojektien määrä oli vähäinen hallinnoimillamme palvelualueilla. Volyymin lasku sekä palvelun painottuminen yksinkertaisiin kaapelimodeemiasennuksiin johtivat tulostason heikkenemiseen toisen kvartaalin lopussa sekä kolmannen kvartaalin aikana. Loppuvuodesta volyymitaso kuitenkin nousi, mutta painottui edelleen kotitalouksissa tehtäviin yksinkertaisiin kaapelimodeemiasennuksiin.
Muiden Saksan merkittävien asiakkaiden toiminta jatkui kutakuinkin vuoden 2009 tasolla. Esimerkiksi avaimet käteen -periaatteella toimitettavien Ftth-projektien määrä pysyi vuodentakaisella tasolla.
Saksan toimintojen organisoimiseksi ja rakenteen yksinkertaistamiseksi yksi neljästä ostetusta yhtiöstä fuusioitiin kolmeen jäljelle jääneeseen. Organisaatiota ja yhtiöiden toimintoja uudelleen järjesteltiin tukemaan paremmin alueellista, lähellä asiakasta tapahtuvaa toimintaa. Lisäksi eri yhtiöiden maantieteellisiä alueita selkiytettiin sekä alueorganisaatioita muokattiin vastaamaan paremmin palvelujen kattavuustarpeita. Keskitetyn organisaation rooliksi muodostui liiketoiminnan ohjaus- ja tukitoiminnot. Operatiivinen liiketoiminta hajautettiin kolmeen alueelliseen yhtiöön. Toimihenkilöiden määrää vähennettiin ja vastaavasti kenttähenkilöstön määrää lisättiin loppuvuoden kapasiteetin turvaamiseksi. Saksan toimintojen henkilöstömäärä vuoden 2010 lopussa oli 594 henkeä, joista 370 henkeä työskenteli kenttäasennuksissa.
Englannissa asiakasyhteistyö kehittyi alkuvuonna suotuisasti. Saavutimme merkittävän palvelukumppanin statuksen ja palveluvolyymimme nousivat tasaisesti suunnittelu- ja projektointipalveluissa koko alkuvuoden ajan. Kolmannella vuosineljänneksellä
Kaapeliverkkojen uudisrakentamis-, päivitys-
ja ylläpitopalvelut.
Pohjois- ja Keski-Eurooppa.
Pääasiakkaita ovat kaapelioperaattorit, jotka tarjoavat loppukäyttäjille TV-kanavia, puhelinyhteyksiä sekä laajakaistaisia tietoliikennepalveluja.
tapahtui kysynnän raju lasku, mikä johti myös Telesten toimittamien palvelujen kokonaisvolyymin laskuun. Onnistuimme kuitenkin pitämään koko vuoden tason hyvänä ja jo marraskuussa näimme volyymien kääntyvän uudelleen nousuun ja kehittyvän erittäin suotuisasti.
Sveitsissä ostimme pienehkön palveluyhtiön palveluliiketoiminnan aloittamiseksi maan ranskankielisellä alueella. Ostetulla yhtiöllä on kaksi merkittävää asiakasta sekä muutama paikallinen pienempi palvelusuhde. Yhtiötä uudelleenorganisoitiin vuoden 2010 lopussa paremmin vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Panostuksia tehtiin myös avainasiakkuuksien laadun kehittämiseen. Aikaisemmin keväällä palveluyhtiön oston yhteydessä allekirjoitettiin viiden vuoden jatkosopimus alueen pääasiakkaan kanssa.
Belgiassa vuoden 2009 lopulla maan johtavalle kaapelioperaattorille tarjottu verkonsuunnittelupalvelu sai jatkoa lisävolyymin myötä siten, että tällä hetkellä toteutamme verkonsuunnittelua ko. asiakkaalle 11 hengen voimin. Tämän lisäksi aloitimme vuoden 2010 lopussa jakeluverkon vahvistinpäivitykset samalle asiakkaalle. Rekrytointeja asennuspalvelutehtäviin tullaan jatkamaan vuoden 2011 aikana.
Suomen kaapeliverkkomarkkinoilla jatkoimme verkonsuunnittelupalvelun tarjoamista merkittävimmille kaapelioperaattoreille. Tämän lisäksi neuvottelimme useiden operaattoreiden kanssa mahdollisuudesta vastata heidän kaapeliverkkojensa ylläpidosta ja päivityksistä. Tuloksia näistä neuvotteluista odotamme vuoden 2011 ensimmäisen puoliskon aikana.
Vuoden 2011 pääteemana jatkuu Saksan volyymiliiketoiminnan kannattavuuden kehittäminen. Tulemme viemään läpi kaksi suurta kehitysohjelmaa, joista ensimmäinen liittyy kenttäasennuspalvelun resurssijohtamisen automatisointiin sekä virtaviivaistamiseen ja toinen palvelun laadun kehittämiseen yhteistyössä pääasiakkaan kanssa. Ensimmäisessä ohjelmassa tulemme ottamaan käyttöön uuden ohjelmiston resurssien suunnittelun optimoimiseksi sekä kenttätyön organisoimiseksi. Toisessa ohjelmassa päätoimenpiteet ovat kohdistetut kenttähenkilöstön koulutusohjelmat sekä alihankkijoiden että oman henkilöstön piirissä. Mainittujen ohjelmien lisäksi tulemme edelleen muokkaamaan maan kattavaa organisaatiotamme paremmin vastaamaan paikallisia palvelutarpeita sekä tulemme investoimaan raportoinnin ja materiaalihallinnon järjestelmiin.
Englannissa jatkamme panostuksia kannattavaan kasvuun. Tavoitteemme on laajentaa avainasiakkuuksia siten, että vuoden 2011 lopussa olisi ainakin 2-3 merkittävää uutta asiakasta. Suunnitelman mukainen henkilöstömäärä Englannissa rikkoo 100 hengen rajan vuoden 2011 aikana.
Pienemmissä palvelumaissa jatkamme liiketoiminnan ylösajoa maakohtaisten suunnitelmien mukaisesti. Panostamme rekrytointeihin ja kannattavuuden varmistamiseen jo liiketoiminnan alkumetreillä. Yritysostoja ei ole suunnitteilla vuoden 2011 aikana.
EBL Telecom on sveitsiläisen, sähköön, lämpöön ja televiestintään keskittyneen peruspalveluyrityksen EBL:n tytäryritys. Sveitsin luoteisosissa Romandien alueella toimiva EBL Telecom tarjoaa asiakkailleen nykyaikaisia triple-play-palveluita. EBL:n verkko koostuu HFC-infrastruktuurin ja kuitupohjaisten yhteyksien yhdistelmästä, joka palvelee sekä yksityis- ja yritysasiakkaita. Osana alueellista sitoutumistaan EBL on ostanut maantieteelliseltä alueeltaan useita verkkoja ja on investoinut niiden päivittämiseen.
Teleste vahvisti asemaansa Sveitsin markkinoilla tuomalla konserniin paikallisen Freycom-asennusyrityksen huhtikuussa 2010. Verkkojensa ylläpitoon ja päivityksiin liittyen EBL Telecom valitsi yhteistyökumppaneikseen Telesten ja Freycomin. Päivityksiin ja modernisointiin liittyvät yhteistyöhankkeet käsittävät sekä suunnittelun että toteutuksen. Telesten tavoitteena on toimia EBL:n ensisijaisena kumppanina myös tulevaisuudessa, ja siksi Teleste panostaa henkilöstön tekniseen koulutukseen ja on rekrytoinut teknistä ja johtotason henkilöstöä, jolla on alan tausta.
"Teleste Network Services, jota Sveitsissä edustaa Freycom SA, on tärkein kumppanimme verkkojen käyttöön, ylläpitoon ja laajakaistaverkkojen laajennuksiin liittyvissä hankkeissa Romandien alueella (ranskankielisessä Sveitsissä). Lisäksi kumppanuus käsittää myös uusien, tältä alueelta hankkimiemme verkkojen päivityksen.
EBL toteuttaa jäntevästi strategiaansa, johon kuuluu panostaminen kaapeliliiketoiminnan laajentamiseen lähivuosina, koska tällä on todettu olevan vahvaa synergiaa muiden toimintojen kanssa. Tämä tapahtuu toimimalla sen periaatteen mukaan, että verkon rakentaminen, käyttö ja ylläpito ulkoistetaan vaatimukset täyttäville, luotettaville ja tulevaisuuteen suuntautuneille yhteistyökumppaneille.
Teleste ja sen paikallinen yritys Freycom täyttävät nämä vaatimukset. Vaikka hankkeiden yhteydessä on kohdattu monia vaativia prosesseja, EBL ja Teleste/Freycom ovat luoneet onnistuneen kumppanuussuhteen, joka perustuu molemminpuoliseen luottamukseen ja ymmärrykseen."
Telenet on Belgian johtava laajakaistaisten kaapeliverkkopalvelujen tarjoaja. Telenet tarjoaa kaapelitelevisiota, nopeita Internet-yhteyksiä ja telepalveluita lähinnä yksityisasiakkaille Flanderissa ja Brysselissä. Telenet Solutions -tuotemerkillä se palvelee myös yritysasiakkaita Belgiassa ja Luxemburgissa. Telenetillä on verkoissaan kaikkiaan noin 2,8 miljoonaa kotitaloutta ja yli 1,1 miljoonaa laajakaistainternet-asiakasta. Yhtiön osake on noteerattu Euronext Brussels -pörssissä.
Vuoden 2010 alussa Telenet aloitti yhteistyön Teleste Belgian kanssa Pulsar-päivitysohjelmaan liittyvässä yksityiskohtaisessa verkkosuunnittelussa. Ohjelma jatkuu useita vuosia ja sisältää kapasiteetin päivityksiä sekä verkon segmentointia, mikä on vastaus Telenetin asiakkaiden kasvavaan kaistanleveyden kysyntään. Telesten verkkosuunnittelijat toteuttavat suunnittelutehtäviä ja ovat vuorovaikutuksessa Telenetin henkilöstön sekä muiden sopimuspuolten kanssa. Telesten suunnittelijat ja koordinaattorit tekevät tiivistä yhteistyötä Telenetin kanssa korkean tason verkkosuunnittelusta verkon toteuttamiseen asti nopeasti ja kustannustehokkaasti. Tärkeimmät syyt Telenetin päätökseen valita Teleste olivat Telesten laaja soveltamisen tuntemus, referenssit ja vahva läsnäolo Belgiassa.
teknisiä verkkopalveluja kaapelioperaattoreille tarjoava yhtiö.
Teleste on innovatiivinen teknologiakonserni, jonka osaaminen ja kilpailukyky perustuvat motivoituneeseen ja ammattitaitoiseen henkilöstöön. Sisäisissä henkilöstökartoituk sissa vahvuuksiamme ovat jo pitkään olleet avoimuus, arvostus, kannustavuus ja rohkai seminen vastuunottoon. Näitä vahvuuksia haluamme sekä ylläpitää että kehittää rohkaisemalla ja tukemalla henkilöstön aloit teellisuutta ja parantamalla osallistumis mahdollisuuksia entisestään.
Ympäristö Teemavuonna 2010 kehitettiin niin johtamista, osaamista kuin viestintääkin. Osallistavia menetelmiä on otettu käyttöön ja hyö dynnetty todella kattavasti läpi koko organisaation ympäri vuoden. On ollut ilahduttavaa nähdä osallistavien menetelmien laaja ja monipuolinen soveltaminen niin projekteissa kuin päivittäisen työn ja toiminnan kehittämisessä, kuten kokoustilanteissa.
Telestellä uskotaan siihen, että hyvä ilmapiiri ja työmotivaatio vaikuttavat työhyvinvointiin ja että hyvinvoiva työyhteisö rakentaa myönteistä työnantajakuvaa ja varmistaa osaltaan osaavien työntekijöiden pysyvyyden.
Telestellä työhyvinvointi näkyy alhaisina sairauspoissaololukuina ja pitkinä palvelusvuosina. Vuonna 2010 juhlittiin 55 henkilön osalta 10 vuoden palvelusaikaa (edellisenä vuonna 32), 8 henkilön osalta 20 vuoden palvelusaikaa (edellisenä vuonna 21) ja viiden henkilön osalta 30 vuoden (edellisenä vuonna 2).
Mm. esimiesten työhyvinvoinnin johtamisen tueksi laadittiin ja otettiin käyttöön työterveyshuollon kanssa yhdessä suunniteltu Varhainen tuki –toimintamalli, joka auttaa havaitsemaan työkykyä uhkaavat ongelmat ja löytämään niihin oikeat ratkaisut mahdollisimman varhain. Toimintamalli käytännön harjoituksineen on koulutettu esimiehille.
Telesten henkilöstön keskuudestaan vuosittain valitsema vapaaajan toimikunta (Vapari) on järjestänyt henkilöstölle kesä- ja joulujuhlat sekä erilaisia liikunnallisia tapahtumia. Yritys tukee taloudellisesti myös henkilöstön mahdollisuuksia harrastaa omaehtoista liikuntaa. Tuki on jatkunut myös vuoden 2010 aikana haasteellisista taloudellisista ajoista huolimatta.
Teleste on innovatiivinen teknologiakonserni, jonka osaaminen ja kilpailukyky perustuvat motivoituneeseen ja ammattitaitoiseen henkilöstöön. Teleste-konsernissa työskenteli vuoden 2010 lopussa 1233 henkilöä.
Vision mukaan Telestellä on sen strategiaa tukeva, joustava, innovatiivinen ja oppiva organisaatio.
Tavoitteena on tyytyväinen, sitoutunut ja osaava henkilöstö, jota tuetaan hyvällä johtamisella, avoimella ja osallistavalla työkulttuurilla sekä toimivilla prosesseilla.
Strategisia painopistealueita ovat vuoden 2010 aikana olleet:
Kuten moni muukin vienti- ja teknologiateollisuuden yritys, myös Teleste on kamppaillut taantuman kourissa. Viime vuodet ovat edellyttäneet henkilöstöltä suurta joustavuutta mm. lomautusten muodossa. Telesten sisäisissä henkilöstökartoituksissa vahvuuksiamme ovat jo pitkään olleet avoimuus, arvostus, kannustavuus ja rohkaiseminen vastuunottoon. Näitä vahvuuksia on haluttu sekä ylläpitää että kehittää taantumasta huolimatta, julkistamalla vuosi 2010 Yhdessä eteenpäin –teemavuodeksi. Teemavuoden tavoitteet ovat olleet:
Hanke on osallistanut Telesten henkilöstön innovaatiokulttuurin rakentamiseen. Vuoden aikana on kehitetty niin johtamista, osaamista kuin sisäistä viestintääkin. Henkilöstön aloitteellisuutta on rohkaistu ja tuettu parantamalla osallistumismahdollisuuksia entisestään järjestämällä esimiehille valmentavaan johtamiseen ja henkilöstölle työyhteisötaitojen kehittymiseen tähtäävää innovaatiovalmennusta. Valmennuksessa on opittu ja harjoiteltu myös aktivoivia ja osallistavia työmenetelmiä.
Kaikkien esimiesten valmentaminen samanaikaisesti on helpottanut merkittävästi uusien taitojen ja työmenetelmien käyttöönottoa. Valmennettuja osallistavia menetelmiä on otettu käyttöön ja hyödynnetty todella kattavasti läpi koko organisaation ympäri vuoden. On ollut ilahduttavaa nähdä osallistavien menetelmien laaja ja monipuolinen soveltaminen niin projekteissa (strategiset hankkeet) kuin päivittäisen työn ja toiminnan kehittämisessä kuten kokoustilanteissa (arjen innovaatiot). Myös ylin johto on sitoutunut uusien toimintatapojen käyttöön. Menetelmiä on hyödynnetty mm. hallituksen ja johtoryhmän työskentelyn kehittämiseen sekä koko henkilöstön osallistavassa strategiaviestinnässä.
Yhteisen ideoinnin ja osallistavien toimintatapojen käyttöönotto on lisännyt suuresti yhteistoimintaa niin yksiköiden sisällä kuin eri yksiköiden välilläkin. Yhteiset tilaisuudet ovat lisänneet muiden työn tuntemusta ja madaltaneet yksiköiden välisiä raja-aitoja. Hankkeen aikana syntyneiden ideoiden jatkojalostamiseen on koottu osallistujia eri toiminnoista, jolloin pystytään varmistamaan erilaiset tarpeet ja näkemykset. Erilaisuuden ymmärtäminen ja yhteistyön lisääntyminen ovat osaltaan vaikuttaneet koko työyhteisöön myönteisesti lisäämällä työtyytyväisyyttä ja työn mielekkyyden kokemusta.
Telesten palkkaus- ja kannustinjärjestelmät perustuvat tuloksellisuuteen sekä yhtiö- että henkilötasolla. Kannustimina käytetään mm. bonus- ja tulospalkkiojärjestelmiä sekä osakepalkkio- ja optiojärjestelmiä. Teemavuoden aikana syntyneitä palkitsemiseen liittyviä ideoita jalostamaan on perustettu työryhmä.
| Henkilöstö 31.12. | |||
|---|---|---|---|
| 2010 | 2009 | ||
| Yhteensä | 1 233 | 1 260 | |
| Tuotekehitys | 119 | 135 | |
| Tuotanto ja palvelut | 946 | 964 | |
| Myynti ja markkinointi | 123 | 115 | |
| Hallinto | 45 | 46 | |
| Suomi | 364 | 403 | |
| Muut maat | 869 | 857 | |
| Naiset | 320 | 335 | |
| Miehet | 913 | 925 |
visio Telesten strategiaa tukeva, joustava, innovatiivinen ja oppiva organisaatio.
Hyvä johtaminen, avoin ja osallistava työkulttuuri ja toimivat prosessit.
Vuoden 2010 teema
Henkilöstön ja työantajan välinen jatkuva vuorovaikutussuhde ja tiedonkulku varmistetaan kuukausittain pidettävillä työnantajan ja henkilöstön edustajien välisillä kokouksilla. Tämän lisäksi johdon ja henkilöstön vuorovaikutusta ylläpidetään johdon ja henkilöstön edustajien yhteistapaamisilla. Näin on onnistuttu luomaan joustava yhteistyö, jonka avulla on pystytty nopeasti sopeutumaan muuttuneeseen markkinatilanteeseen.
Vuoden 2008 lopulla alkaneet yhteistoimintaneuvottelut päättyivät 22.1.2010. Neuvottelut ovat koskeneet Teleste Oyj:n henkilöstöä kokonaisuudessaan.
Yhteistyöllä korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa on jatkettu myönteisen työnantajakuvan rakentamista tulevaisuuden osaajille. Yhteistyön muotoina ovat olleet mm. tutkimusyhteistyö, kummitoiminta ja Telesten edustus erilaisissa korkeakoulujen ja oppilaitosten elimissä. Yhteistyöllä pyritään takaamaan mm. tiedeyhteisön huippuosaamisen hyödyntäminen ja yrityksen strategisten tarpeiden huomioiminen ko. laitosten koulutussuunnitelmissa. Telestellä on myös edustus Turun Kauppakamarin laki- ja koulutustyövaliokunnissa.
Henkilöstölle tehtiin kysely, jolla selvitettiin työn tekemiseen ja johtamiseen liittyviä asioita. Kun työntekijöiden mielipiteet tulevat huomioon otetuiksi ja saa olla itse toteuttamassa muutosta, lopputuloskin
paranee.
Teleste noudattaa kaikissa toiminnoissaan ympäristölakeja- ja määräyksiä. Seuraamme lainsäädännön kehittymistä eri markkinoilla ja muutosten mahdollisia vaikutuksia Telesten toimintaan.
Telesten toimintaa ohjaa ympäristöpolitiikka, joka on viestitty jokaiselle työntekijälle.
Telestellä fyysisten tuotteiden tuotannon aikainen ympäristökuormitus on suhteellisen vähäinen verrattuna tuotteen koko elinkaaren aikaisiin vaikutuksiin. Itse tuotanto perustuu piirilevyjen ja elektroniikkalaitteiden kokoonpanoon, jolloin tuotannosta ei synny merkittäviä päästöjä. Merkittävimpiä ympäristökuormituksen aiheuttajia Telesten operatiivisessa toiminnassa ovat jätteiden syntyminen, energian kulutus sekä kuljetukset. Tämän lisäksi Teleste valmistaa merkittävässä määrin ohjelmistotuotteita, joiden ympäristövaikutukset ovat erittäin rajalliset.
Telestellä pyritään vähentämään kaikessa toiminnassa jätteiden syntyä. Kaikki jätteet lajitellaan ja suurin osa jätteistä kierrätetään tai hyödynnetään energiana. Hyvin pieni osa jätteistä päätyy enää kaatopaikalle. Ongelmajätteiden määrä on hyvin vähäinen ja nekin pystytään pääosin kierrättämään.
Energiaa kuluu kiinteistöjen lämmitykseen sekä tuotanto-, testaus- ja toimistolaitteiden sähkönkulutukseen. Vuonna 2010 Teleste Oyj:n Suomessa käyttämästä sähköenergiasta oli tuotettu uusiutuvilla energianlähteillä 68,7 %, ydinvoimalla 17,1 % ja fossiilisilla energianlähteillä 14,2 %.
Työmatkustamisesta aiheutuvaa ympäristön kuormitusta vähennämme edelleen lisäämällä mahdollisuuksia nykyaikaisten tietoteknisten välineiden, kuten etäkonferenssien käyttöön.
Teleste toimii vastuullisesti ympäristöasioissa ja haluaa edistää kaikissa toiminnoissaan kestävää kehitystä. Telesten ympäristöpolitiikan mukaisesti sitoudumme vähentämään toimintojemme ympäristökuormitusta jatkuvan parantamisen periaattein. Teleste Oyj:lle on myönnetty ISO 14001 ympäristöjärjestelmäsertifikaatti.
Telestellä ympäristöasioiden hallinta painottuu koko tuotteen elinkaaren aikaisiin välillisten ympäristövaikutusten hallintaan. Siten yhteistyö ympäristöasioissa toimittajien, alihankkijoiden ja asiakkaiden kanssa korostuu. Ympäristöasiat on liitetty osaksi toimittajien ja alihankkijoiden arviointeja ja edellytämme sitoutumista ympäristöasioiden jatkuvaan parantamiseen.
Tuotesuunnittelun merkitys on suuri tuotteiden ympäristövaikutusten vähentämisessä. Tällä hetkellä Telesten lopputuotteet koostuvat pääosin kierrätettävistä materiaaleista, kuten metalleista. Kaapeliverkkolaitteet ja videovalvontalaitteet ovat luonteeltaan verrattain pitkäikäisiä verrattuna muihin elektroniikkalaitteisiin, esimerkiksi kuluttajaelektroniikkaan. Lisäksi ne ovat huollettavia ja päivitettäviä, jolloin niiden käyttöikää voidaan edelleen pidentää. Suurin ympäristönäkökohta tuotteissa on niiden käytönaikainen energiankulutus. Tähän näkökohtaan onkin viime vuosina kiinnitetty erityisesti huomiota.
Telestellä myös lopputuotteiden pakkauksiin ja niiden ympäristöystävällisyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Suurin osa pakkausmateriaaleista on kuitupohjaisia, jotka voidaan hyvin kierrättää.
Teleste on asettanut toiminnalleen pitkän aikavälin ympäristöpäämäärät, joita tarkennetaan vuosittaisilla tarkemmilla ympäristötavoitteilla.
ja olemme sitoutuneet kestävän kehityksen, saastuttamisen estämisen ja resurssien kulutuksen vähentämisen periaatteisiin.
Ymmärrämme ympäristönsuojelun
strategiseksi valinnaksi, joka on sopusoinnussa taloudellisten ja laadullisten päämääriemme kanssa.
ympäristölainsäädäntöä, asetuksia ja muita toimialaamme koskevia ympäristövaatimuksia.
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu arvopaperimarkkinalain 2 luvun 6 §:n ja Suomen listayhtiöiden hallinnointi koodin (Corporate Governance) 2010 suosituksen 54 mukaisesti.
sekä ajasta että paikasta. Katseluajankohdan joustavaan valintaan liittyvät ominaisuudet ja videon jakelu perinteisen televisiovastaan ottimen lisäksi erilaisille päätelaitteille ovat yleistymässä. Telesten MyCast IPTV –palvelualusta mahdollistaa katseluajankohdan siir toon liittyvät palvelut sekä videokuvan vastaanoton television lisäksi myös muilla päätelaitteilla.
Johtoryhmä käsittelee yhtiön johtamisen kannalta keskeiset asiat, kuten strategiaan, budjetointiin, osavuosikatsauksiin ja yrityskauppoihin liittyvät asiat sekä valmistelee investoinnit, jotka hallitus hyväksyy. Johtoryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa ja muutoin tarpeen vaatiessa.
Kaikkien johtoryhmän jäsenten palkka muodostuu kiinteästä peruspalkasta ja tulospalkkiosta. Tulospalkkion määrään vaikuttaa yhtiön ja asianomaisen liiketoiminta-alueen tulos sekä muut toiminnan kannalta keskeiset avaintavoitteet. Hallitus päättää johtoryhmän palkitsemisjärjestelmistä ja se päätti maaliskuussa 2010 uudesta Teleste-konsernin johtoryhmän jäsenten kannustinjärjestelmästä (Teleste Management Oy), josta on kerrottu tarkemmin vuoden 2010 tilinpäätöksen liitetiedoissa osiossa "Lähipiiritapahtumat".
Teleste Management Oy omistaa Teleste Oyj:n osakkeita 381.000 kpl. Toimitusjohtaja omistusosuus Teleste Managementin osakkeista on 34,4 % ja muiden Teleste Oyj:n johtoryhmän jäsenten omistusosuus on 65,6 %.
Toimitusjohtajaa lukuunottamatta muut Teleste Oyj:n johtoryhmän jäsenet eivät omistaneet Teleste Oyj:n osakkeita 31.12.2010. Muiden johtoryhmän jäsenten omistusosuus johdon kannustinjärjestelmää varten perustetusta Teleste Management Oy:stä oli yhteensä 65,6 %.
Toimitusjohtajan optio-oikeuksien lisäksi Teleste Oyj:n johtoryhmän jäsenet omistivat 31.12.2010 Teleste 2007 optioita yhteensä 255.000 kappaletta.
Telesten optioista on kerrottu tarkemmin vuoden 2010 tilinpäätöksen liitetiedoissa osiossa "Osakeperusteiset maksut/optio-ohjelmat". Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten osakeomistukset ja optio-oikeudet on lueteltu tilinpäätöksen liitetiedoissa osiossa "Lähipiiritapahtumat".
Teleste Oyj:n tilintarkastajan toimikausi päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Telesten yhtiökokous valitsi 9.4.2010 yhtiön tilintarkastajaksi KHT-yhteisö KPMG Oy Ab:n. Yhtiön päävastuullinen tilintarkastaja on KHT Esa Kailiala. Lakisääteisten tehtäviensä lisäksi tilintarkastajat raportoivat havainnoistaan Teleste Oyj:n hallitukselle sekä osallistuvat vähintään kerran vuodessa hallituksen kokoukseen.
Vuonna 2010 Teleste-konsernin tilintarkastuskustannukset olivat yhteensä 200 000 euroa, josta KPMG:n osuus oli 164 000 euroa. Lisäksi KPMG:hen kuuluvat tilintarkastusyksiköt ovat tarjonneet Teleste-konserniin kuuluville yhtiöille muuta neuvontaa yhteensä 44 000 euron arvosta ja muut kuin KPMG:hen kuuluvat tilintarkastajat 21 000 euron edestä.
Yhtiö on noudattanut 1.3.2000 alkaen NASDAQ OMX Helsinki Oy:n hallituksen hyväksymää sisäpiiriohjetta siinä muodossa kuin se kulloinkin on voimassa. Sisäpiiriohjetta on täydennetty yhtiön sisäisillä ohjeilla.
Teleste Oyj:n pysyvään sisäpiiriin kuuluvat asemansa perusteella hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja tilintarkastusyhteisön tilintarkastajat. Lisäksi yhtiön laajennettuun sisäpiiriin kuuluvat johtoryhmän jäsenet ja toimitusjohtajan assistentti.
Sisäpiirisäännöt sisältävät myös tilapäistä kaupankäyntiä koskevia määräyksiä. Hankekohtaiseen sisäpiiriin kuuluvat henkilöt, jotka tehtävässään saavat tietoonsa yhtiötä koskevia tietoja, jotka saattavat julkiseksi tultuaan vaikuttaa yhtiön arvopapereiden arvonmuodostukseen. Toimitusjohtaja arvioi tapauskohtaisesti määritelläänkö valmisteltava asiakokonaisuus tai järjestely hankkeeksi.
Sisäpiiriläisen on suositeltavaa ajoittaa kaupankäynti yhtiön arvopapereilla ja sen osakkeisiin oikeuttavilla johdannaisilla ajankohtiin, jolloin markkinoilla on mahdollisimman täydellinen tieto osakkeen arvoon vaikuttavista seikoista. Teleste Oyj:n pysyviä sisäpiiriläisiä velvoittaa ns. suljettu ikkuna, joka kieltää kaupankäynnin kokonaan yhtiön osakkeilla 14 vuorokautta ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteen julkistamista. Tänä aikana Teleste Oyj ei myöskään osallistu sijoittajatapaamisiin, eivätkä Teleste-konsernin edustajat kommentoi yhtiön tulosta.
Yhtiön sisäpiirihallinto kuuluu Euroclear Finland Oy:n SIRE-järjestelmään.
Teleste noudattaa arvopaperimarkkinalakia, NASDAQ OMX Helsinki Oy:n antamia, listattuja yhtiöitä koskevia sääntöjä ja määräyksiä, mukaan lukien Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi, sekä Finanssivalvonnan sääntöjä ja määräyksiä.
Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu arvopaperimarkkinalain 2 luvun 6 §:n ja Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin (Corporate Governance) 2010, saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistyksen internet-sivuilla www.cgfinland.fi, suosituksen 54 mukaisesti. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä.
Teleste Oyj:n johtamisen järjestelyissä pyritään johdonmukaisuuteen ja toimivuuteen. Hallinto perustuu Suomen osakeyhtiölakiin ja Telesten yhtiöjärjestykseen. Telesten osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä (jatkossa Pörssi). Yhtiö noudattaa arvopaperimarkkinalakia, Pörssin antamia, listattuja yhtiöitä koskevia sääntöjä ja määräyksiä, mukaan lukien Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi, sekä Finanssivalvonnan sääntöjä ja määräyksiä. Yhtiö on noudattanut 1.3.2000 alkaen Pörssin hallituksen laatimaa sisäpiiriohjetta siinä muodossa kuin se kulloinkin on voimassa. Sisäpiiriohjetta on täydennetty yhtiön sisäisillä ohjeilla. Yhtiö on vahvistanut toiminnassaan noudatettavat arvot.
Teleste Oyj:n yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin. Yhtiökokous kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain kesäkuun loppuun mennessä. Vakiintuneen tavan mukaan yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään Helsingissä.
Yhtiökokous päättää sille osakeyhtiölain mukaan kuuluvista tehtävistä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään mm. tilinpäätöksen vahvistamisesta, taseen osoittaman voiton käyttämisestä, vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valinnasta. Yhtiökokouksen tehtäviin kuuluvat myös mm. yhtiöjärjestyksen muuttaminen, päättäminen osakeanneista, optio- ja muiden erityisten oikeuksien antamisesta, omien osakkeiden hankkimisesta ja lunastamisesta sekä osakepääoman alentamisesta. Teleste Oyj:n yhtiökokouksen kutsuu koolle yhtiön hallitus.
Teleste Oyj:n hallituksen tehtävänä on yhtiön johtaminen lakien, viranomaismääräysten, yhtiöjärjestyksen ja yhtiökokouksen tekemien päätösten mukaisesti. Hallituksen toimintaperiaatteet ja hallituksen keskeiset tehtävät on määritelty hallituksen työjärjestyksessä. Hallitus päättää asioista, joilla ottaen huomioon konsernin toiminnan laajuus ja koko on huomattavaa merkitystä konsernin toiminnalle. Hallitus valvoo ja arvioi toimitusjohtajan ja johtoryhmän toimintaa. Hallitus päättää yhtiön kompensaatiojärjestelmän perusteista ja päättää muut laajakantoiset henkilöstöä koskevat asiat.
Teleste Oyj:n hallituksen arvion mukaan hallitustyöskentely toteutuu mahdollisimman tehokkaalla tavalla niin, että hallitukseen ei perusteta erillisiä valiokuntia, vaan ns. valiokuntatyöskentelyyn osallistuu koko hallitus. Myös tarkastusvaliokunnan tehtävät hoitaa hallitus.
Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan. Teleste Oyj:n hallitus on vahvistanut työjärjestyksen, jonka mukaan hallituksen keskeisiin tehtäviin kuuluu:
Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous valitsee vuosittain hallitukseen vähintään kolme ja enintään kahdeksan jäsentä. Jäsenten toimikausi kestää valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen. Yhtiökokous valitsi 9.4.2010 hallituksen puheenjohtajan, mutta samainen yhtiökokous hyväksyi myös yhtiöjärjestyksen muutoksen, jonka mukaan hallitus valitsee keskuudestaan hallituksen puheenjohtajan. Em. yhtiöjärjestyksen muutos on merkitty kaupparekisteriin 5.5.2010.
Varsinainen yhtiökokous valitsi 9.4.2010 Teleste Oyj:n hallitukseen seuraavat kuusi henkilöä:
Hallituksen jäsenet ovat yhtiön palvelukseen kuulumattomia ja suomalaisten suositusten mukaan arvioituna riippumattomia yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista, lukuun ottamatta hallituksen puheenjohtajaa Marjo Miettistä, joka toimii merkittävän osakkeenomistajan EM Group Oy:n toimitusjohtajana.
Teleste Oyj:n hallitus on pitänyt vuoden 2010 aikana 12 kokousta. Hallituksen jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin on ollut 96 %. Hallituksen jäsenten lisäksi kokouksiin osallistuvat toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja ja osavuosikatsausten yhteydessä myös talousjohtaja sekä tarvittaessa erikseen kutsuttavat henkilöt.
Hallituksen jäsenten palkkioista päättää varsinainen yhtiökokous. Varsinainen yhtiökokous päätti 9.4.2010, että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan 40.000 euroa vuodessa ja jäsenille 25.000 euroa vuodessa, minkä lisäksi kokouspalkkion määrä on 250 euroa kokoukselta. Palkkio suoritetaan siten, että 40 %:lla vuosipalkkion määrästä hankitaan hallituksen jäsenille yhtiön osakkeita ja loppuosa suoritetaan rahana.
Hallituksen jäsenille maksetut palkat, palkkiot ja luontoisedut olivat vuonna 2010 seuraavat:
Yhtiöllä on toimitusjohtaja, joka hoitaa konsernin liiketoimintaa ja hallintoa lain, Teleste Oyj:n yhtiöjärjestyksen sekä hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.
Toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot ovat tarkemmin määritelty kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa, jonka hallitus on hyväksynyt. Toimitusjohtaja ei ole Teleste Oyj:n hallituksen jäsen. Teleste Oyj:n nykyinen toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara, s. 1961, KTM, aloitti toimitusjohtajan tehtävässään 1.11.2002. Toimitusjohtajan tukena konsernin johtamisessa on konsernin johtoryhmä.
Toimitusjohtajan palkasta, palkkioista ja muista etuisuuksista päättää yhtiön hallitus. Teleste Oyj:n toimitusjohtajalle vuonna 2010 kirjatun palkan, palkkioiden ja luontoisetujen yhteismäärä oli 498.931 euroa. Toimitusjohtajan sopimuksen mukainen eläkeikä on 60 vuotta. Toimitusjohtajan vapaaehtoisen eläkevakuutusmaksun suuruus oli 55.289 euroa, mikä summa ei sisälly maksettuihin palkkoihin ja palkkioihin. Toimitusjohtaja Rinnevaaran sopimuksessa on sovittu, että sopimuksen irtisanomisaika on kuusi (6) kuukautta toimitusjohtajan irtisanoessa sopimuksen ja yhtiön toimittaessa irtisanomisen irtisanomisaika on kahdeksantoista (18) kuukautta.
Toimitusjohtaja toimii Telesten johtoryhmän puheenjohtajana ja raportoi hallitukselle. Konsernin johtoryhmään kuuluu tällä hetkellä seitsemän jäsentä mukaan lukien toimitusjohtaja, jolle johtoryhmän jäsenet raportoivat. Johtoryhmän jäsenet ovat Telesten liiketoiminta-alueiden ja konsernihallinnon johtajia. Useimmat tytäryhtiöt toimivat liiketoiminta-alueiden osina.
Telesten sisäisen valvonnan tarkoitus on tukea strategian toteuttamista sekä varmistaa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen, säännösten noudattaminen ja taloudellisen raportoinnin luotettavuus ja oikeellisuus. Sisäinen valvonta perustuu Telesten arvoihin ja yrityskulttuuriin sekä toisiaan tukeviin konserni- ja liiketoimintatason rakenteisiin ja prosesseihin. Konsernin ja liiketoimintayksiköiden johto seuraa sisäistä valvontaa osana normaalia johtamistyötä ja hallitus arvioi ja varmentaa sisäisen valvonnan asianmukaisuuden ja tehokkuuden. Liiketoimintayksikön johto keskitetyn controllertoiminnon tukemana molemmissa liiketoimintayksiköissä vastaa siitä että sisäisen valvonnan periaatteita noudatetaan yksikön kaikilla tasoilla.
Telesten hallitus hyväksyy konsernin riskipolitiikan, sen periaatteet ja tavoitteet. Riskienhallinnan lähtökohtana ovat Teleste-konsernin liiketoiminnalliset tavoitteet. Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen niin että tavoitteita uhkaavat, liiketoimintaan vaikuttavat olennaiset riskit tunnistetaan ja että niitä seurataan ja arvotetaan jatkuvasti. Riskienhallintamenetelmät on määritelty ja niillä pyritään ennaltaehkäisemään riskien toteutuminen. Lisäksi vakuutuksilla pyritään kattamaan ne riskit, jotka ovat taloudellisesti tai muista syistä järkeviä vakuuttaa. Riskienhallinnassa korostetaan merkittävimpien riskien säännöllistä arviointia ja hallintaa kustannustehokkaalla tavalla. Riskienhallinta tukee liiketoimintaa ja tuottaa päätöksentekoa tukevaa lisäarvoa liiketoiminnasta vastaavalle johdolle. Osa riskienhallintajärjestelmää on kuukausittainen raportointi, jonka avulla valvotaan erityisesti saatujen tilausten, liikevaihdon, tilauskannan, toimitusten, myyntisaatavien ja kassavirran kehitystä ja sen kautta koko Teleste-konsernin tuloksen kehittymistä.
Telesten riskienhallintajärjestelmä kattaa mm. seuraavat riskiluokat:
Yhtiössä sisäinen tarkastusyksikkö hoitaa Teleste Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden sisäisen tarkastuksen. Tuloksista raportoidaan nimetylle hallituksen jäsenelle. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on arvioida liiketoimintaa, sen prosesseja, niihin liittyviä riskejä ja valvonnan tehokkuutta sekä ehdottaa kehitystoimenpiteitä näiden osalta. Toiminta tehdään yhteistyössä yhtiön controllereiden ja tarvittaessa muiden tahojen kanssa. Lisäksi sisäinen tarkastus hoitaa johdon antamia erityistehtäviä. Sisäinen tarkastus kattaa kaikki organisaatiotasot. Sisäisestä tarkastuksesta raportoidaan Teleste Oyj:n hallitukselle kaksi kertaa vuodessa. Ulkoinen tilintarkastaja osallistuu sisäisen tarkastuksen painopistealueiden valitsemiseen.
Taloudellisen raportointiprosessin sisäinen valvonta ja riskienhallinta perustuvat yllä kuvattuihin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisiin periaatteisiin. Talousjohtaja on vastuussa taloudellisen raportointiprosessin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmistä.
Taloudellisen raportointiprosessin sisäinen valvonta on luotu kuvaamalla raportointiprosessi, kartoittamalla sen riskit ja määrittelemällä kontrollipisteet riskiarvioinnin pohjalta. Riski- ja kontrolliarvioinnin tulokset on raportoitu hallitukselle. Kontrollit kattavat koko raportointiprosessin tytäryhtiöiden kirjanpidosta kuukausi-, kvartaali- ja vuosiraportointiin. Kontrolleja on rakennettu sisään raportointijärjestelmiin tai ne ovat tyypiltään esimerkiksi täsmäytyksiä, johdon suorittamia tarkastuksia tai määriteltyjä toimintatapoja ja politiikkoja. Talousjohtaja vastaa siitä, että kullekin kontrollille on erikseen määritetty vastuuhenkilö, joka huolehtii kontrollin toteuttamisesta ja tehokkuudesta. Raportoinnin ohjeet (Group Accounting Manual) asettavat standardit taloudelliselle raportoinnille. Julkistettavat taloudelliset raportit käsitellään ennen julkistamista johtoryhmässä ja hallituksessa. Ulkoinen tilintarkastaja tarkastaa ulkoisen vuositalousraportoinnin oikeellisuuden.
TkT, s. 1956 Hallituksen jäsen 2003– Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
Päätoimi: VTT ICT, teknologiapäällikkö 2009–
DI, s. 1948 Hallituksen jäsen 7.4.2009– Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
Päätoimi:
DI
Alteams Oy, toimitusjohtaja 2007–1/2010 Onninen Oy, toimitusjohtaja 2001–2005 Ensto Oy, toimitusjohtaja 1996–2001
Comptel Oyj, hallituksen jäsen 2009– eQ Oyj, hallituksen jäsen 2005– Kuusakoski Group Oy, hallituksen jäsen 2007– Mesera Yhtiöt Oy, hallituksen jäsen 2010– Nokian Renkaat Oyj, hallituksen puheenjohtaja 2006– Tikkurila Oy, hallituksen jäsen 2008–
KTM, s. 1964 Hallituksen jäsen 2008– Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
Päätoimi: Alma Media Oyj, toimitusjohtaja 2005–
Kustannus Oy Aamulehti, toimitusjohtaja 2001–2005 Kustannus Oy Aamulehti, varatoimitusjohtaja 2000–2001
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, hallituksen jäsen 2010– Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, hallituksen jäsen 2009– Keskuskauppakamari, hallituksen jäsen 2007– Suomen Tietotoimisto Oy, hallituksen puheenjohtaja 2008– Talentum Oyj, hallituksen varapuheenjohtaja 2010– Tampereen Lääkärikeskus Oy, hallituksen jäsen 2009– Viestinnän Keskusliitto, hallituksen puheenjohtaja 2007–
FM (matematiikka), s. 1946 Hallituksen jäsen 1999– Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
Päätoimi: Hallitusammattilainen
Keskeinen työkokemus:
Comptel Oyj, toimitusjohtaja 2002–2004 Telia Finland Oy, toimitusjohtaja 1998–2001 Nokia Telecommunications Oy, johtaja 1995–1998
Muut keskeiset luottamustoimet: Ixonos Oyj, hallituksen puheenjohtaja 2005– Tieto-X Oyj, hallituksen jäsen 2004–2005
KM, s. 1957 Hallituksen puheenjohtaja 7.4.2009– EM Group Oy on Telesten merkittävä osakkeenomistaja
Päätoimi: EM Group Oy, toimitusjohtaja 2006–
Keskeinen työkokemus: Ensto Oy, hallituksen puheenjohtaja 2002–2006 Ensto Oy, johto- ja asiantuntijatehtävät 1989–2001
Componenta Oyj, hallituksen jäsen 2004– Efla Oy, hallituksen puheenjohtaja 2007– EM Group Oy, hallituksen jäsen 2005– Ensto Oy, hallituksen jäsen 2002– Teknologiateollisuus ry, hallituksen jäsen 2007– Jukka Rinnevaara KTM, s. 1961 Toimitusjohtaja
Telesten palveluksessa vuodesta 2002
Keskeinen työkokemus: ABB Building Systems, Group Senior Vice President 2001–2002 ABB Installaatiot, toimitusjohtaja 1999–2001
Muut keskeiset luottamustoimet: Salcomp Oyj, hallituksen jäsen 2009– Ventilation Holding Finland Oy, hallituksen jäsen 2008–
Juha Järvenreuna
DI, s. 1964 Network Services, liiketoimintajohtaja
Telesten palveluksessa vuodesta 2004 Johtoryhmän jäsen vuodesta 2001–2001
Nokia Networks, laatujohtaja 2003–2004 Teleste Oyj, Tuoteoperaatiot, johtaja 1998–2003
vt, Emba, s.1959 Varatoimitusjohtaja
Telesten palveluksessa vuodesta 1999 Johtoryhmän jäsen vuodesta 1999–
Keskeinen työkokemus: Uponor Group, erilaiset johtotehtävät 1989–1999
Yo.merk., s. 1953 Talousjohtaja
Telesten palveluksessa vuodesta 1984 Johtoryhmän jäsen vuodesta 2002–
KTM, s. 1962 Video and Broadband Solutions, liiketoimintajohtaja
Telesten palveluksessa vuodesta 2006 Johtoryhmän jäsen vuodesta 2007–
Nokia Oyj, erilaiset johtotehtävät 1996–2006 Teleste Oyj, johtaja 1989–1996
Ins., CBA, s. 1966 Tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja
Telesten palveluksessa vuodesta 1994 Johtoryhmän jäsen vuodesta 2006–
DI, s. 1968 Tuoteoperaatiot, johtaja
Telesten palveluksessa 4.2.2008 alkaen Johtoryhmän jäsen vuodesta 2008–
Nokia Mobile Phones/Nokia Oyj, päällikkö- ja johtotehtävät tuoteoperaatioissa, logistiikassa ja hankintatoimessa 1993–2008
Ins., s.1957 Hallituksen jäsen 7.4.2009– Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista
Päätoimi: Yritysjohdon konsultti
Keskeinen työkokemus: Computer 2000 -konsernin pääjohtaja vuoteen 2000
Computer 2000 Finland Oy, toimitusjohtaja vuoteen 1995
Aldata Solution Oyj, hallituksen jäsen 2010– Efecte Oy, hallituksen jäsen 2009–, hallituksen pj 2011– Forte Netservices/Groupservices Oy, hallituksen pj ja jäsen 2000– F-Secure Oyj, hallituksen jäsen 2003– ja tarkastusvaliokunnan pj 2006– Inventure Oy, hallituksen puheenjohtaja 2005– Ixonos Oyj, hallituksen varapj. ja tarkastusvaliokunnan pj 2009– Nevtor Oy, hallituksen puheenjohtaja 2008– OpusCapita Oy, hallituksen jäsen 2010–
Teleste edistää kaikissa toiminnoissaan kestävää kehitystä. Esimerkiksi valmistuksemme ja muun operatiivisen toimintamme ympäristövaikutukset ovat verrattain vähäiset.
Teleste on 1954 perustettu teknologiayhtiö, jonka nykyiset liiketoiminta-alueet ovat Video and Broadband Solutions ja Network Services. Strategiansa mukaisesti Teleste jatkaa panostusta valittuihin tuote- ja teknologia-alueisiin sekä palveluliiketoimintaan.
Tilikauden investoinnit olivat 3,8 (25,2) miljoonaa euroa eli 2,2 % (17,8 %) liikevaihdosta. Merkittävin investointi oli 6,3 miljoonalla eurolla Puolasta ostettu Satlan Sp. z.o.o. (sisältää arvioidun lisäkauppahinnan). Sveitsissä toteutettiin 0,6 miljoonan euron yritysosto (Freycom S.A.). Yrityskaupoista aiheutuneet suorat kustannukset on kirjattu kuluksi, eikä niiden vaikutus muihin kuluihin ole oleellinen. Saksan yrityskauppoihin vuoden 2009 viimeisellä vuosineljänneksellä arvioitu lisäkauppahinta jäi pääosin toteutumatta, joten 5,8 miljoonaa euroa on kirjattu tilikaudella 2010 investointien vähennykseksi. Tuotekehitysinvestoinnit olivat 1,7 (1,6) miljoonaa euroa. Investoinneista 0,1 (0,2) miljoonaa euroa toteutettiin rahoitusleasing-sopimuksilla. Tilikauden lopulla käynnistettiin Littoisten lisärakennushankkeen viimeinen vaihe koskien tuotekehitystiloja. Investoinnin suuruus on noin 1,0 miljoonaa euroa ja sen arvioidaan valmistuvan vuoden 2011 kesäkuussa.
Konsernin maksuvalmius oli hyvä koko tilikauden. Liiketoiminnan rahavirta oli 5,4 (9,8) miljoonaa euroa. Tilisaamisista ei aiheutunut luottotappioita. Käyttämättömiä sitovia valmiusluottoja oli tilikauden lopussa 13,5 (18,5) miljoonaa euroa. Nykyiset 40,0 miljoonan euron sitovat valmiusluotot ovat voimassa marraskuuhun 2013 asti. Konsernin omavaraisuusaste oli 43,6 % (43,6 %) ja nettovelkaantumisaste 25,5 % (22,0 %). Konsernilla oli 31.12.2010 korollista velkaa 28,0 (22,8) miljoonaa euroa.
Konsernin palveluksessa on vuoden aikana ollut keskimäärin 1215 henkilöä (1103/2009, 702/2008). Vuoden lopussa konsernin palveluksessa oli 1231 (1260/2009, 677/2008) henkilöä, joista ulkomailla työskenteli 70 % (68 %/2009, 33 %/2008). Euroopan ulkopuolella työskenteli alle 5 % konsernin henkilöstöstä. Työsuhde-etuuksista aiheutuneet menot olivat 50,8 (44,6/2009, 33,2/2008) miljoonaa euroa. Työsuhde-etuuksien kasvu johtui pääosin konsernirakenteen muutoksesta.
Osana yleisen markkinatilanteen vaatimia kustannusrakenteen sopeuttamistoimenpiteitä Suomessa työskentelevä henkilöstö on ollut kiertävällä lomautuksella. Yhteistoimintamenettely päättyi 22.1.2010. Yhteistoimintamenettelyssä sovitut toimenpiteet jatkuivat Suomessa vuoden 2010 loppuun asti. Myös ulkomailla olevan myyntiorganisaation toiminnan tehostamista jatkettiin.
Puolalainen Satlan ostettiin 1.9.2010 vahvistamaan Video and Broadband Solutions -liiketoiminta-alueen integrointiosaamista. Kaupantekohetken hinta, 2,8 miljoonaa euroa, maksettiin käteisellä. Kokonaiskauppahinnaksi on arvioitu 6,3 miljoonaa euroa riippuen ostetun yrityksen kannattavuuskehityksestä hankintaa seuraavan kahden vuoden kuluessa. Satlan yritysoston hankintameno esitetään tässä tilinpäätöksessä alustavana, koska kannattavuuskehitystä on syytä tarkastella pidemmältä ajalta ehdollisen kauppahinnan ollessa kohtalaisen suuri. Network Services liiketoiminta-alueella tehtiin yritysosto Sveitsistä 14.4.2010 (Freycom S.A.). Kauppahinta oli 0,6 miljoonaa euroa ja se maksettiin käteisellä. Molempien yritysten hankintaan liittyvät suorat kulut sisältyvät konsernin muihin liiketoiminnan kuluihin.
Telesten omistus saksalaisesta Cableway AG:sta nousi omistusjärjestelyiden myötä 100 %:iin, kun Cablewayn vähemmistö ostettiin 0,4 miljoonalla eurolla. Satlanin vaikutus Telesten liikevaihtoon vuoden 2010 aikana oli 3,6 miljoonaa euroa ja voittoon 0,7 miljoonaa euroa. Freycomin vaikutus liikevaihtoon oli 2,0 miljoonaa euroa, mutta voittoon sillä ei ollut vaikutusta.
Espanjan sivuliike suljettiin ja Slovakian tytäryhtiö purettiin. Teleste Kaurakatu Oy fuusioitiin Ortikon Interactive Oy:öön, jonka nimi muutettiin Teleste Kaurakatu Oy:ksi. Teleste Video Networks AB
Video and Broadband Solutions -liiketoiminta-alueella liikevaihto ja kannattavuus parantuivat vertailuvuodesta. Liiketoiminta-alue jatkoi vuoden 2010 aikana kustannussopeutusta (Suomessa kiertävät lomautukset).
Network Services -liiketoiminta-alueen liikevaihto kasvoi vertailukaudesta, mikä pääosin johtui konsernirakenteen muutoksesta 1.7.2009 (AVC:n osakekannasta hankittiin 100 % ja Cablewayn omistus nousi samanaikaisesti 75 %:iin). Saksassa palveluprosessien tehostamistoimenpiteet olivat käynnissä, mutta niiden kannattavuusvaikutus ei toteutunut vielä vuoden 2010 aikana. Lisäksi kannattavuutta heikensi vuoden ensimmäisen ja neljännen kvartaalin aikana vallinneet vaikeat sääolosuhteet päämarkkinaalueella.
Konsernin liikevaihto oli 167,8 (141,7) miljoonaa euroa eli 18,5 % edellisen vuoden yläpuolella. Pääasiakkaamme eli eurooppalaiset kaapelioperaattorit ovat yleisen kireän rahamarkkinatilanteen vuoksi olleet melko varovaisia verkkoinvestoinneissa. Liikevaihdon kasvusta 20,4 miljoonaa euroa eli 12,2 % johtui konsernirakenteen muutoksista.
Liiketulos oli 7,4 (2,5) miljoonaa euroa eli 4,4 % (1,8 %) liikevaihdosta. Liiketuloksen kasvu vertailuvuodesta johtui Video and Broadband Solutions -liiketoiminta-alueen liikevaihdon kasvusta, tehokkaasta materiaalikustannusten hallinnasta ja kustannussopeutuksesta.
Konsernin saadut tilaukset kasvoivat vertailuvuodesta 10,7 % ja olivat 167,2 (151,0) miljoonaa euroa. Saatujen tilausten kasvuun konsernirakenteen muutoksen vaikutus oli 20,4 miljoonaa euroa. Tilikauden lopun tilauskanta oli 17,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella tilauskannasta poistettiin Intiasta vuoden 2008 kesällä saatu 12,0 miljoonan euron tilaus.
Tulos rahoituserien jälkeen oli 6,7 (1,4) miljoonaa euroa ja tulos verojen jälkeen 4,7 (0,4) miljoonaa euroa. Konsernin osakekohtainen laimentamaton tulos oli 0,27 euroa (0,02 euroa). Sijoitetun pääoman tuotto oli 10,2 % (3,3 %) ja oman pääoman tuotto 9,9 % (0,9 %).
Liiketoiminta-alue keskittyy laajakaista-tilaajaverkkoihin, videopalvelualustoihin sekä videovalvontaratkaisuihin. Liiketoimintaalueen merkittävin asiakaskunta koostuu kaapelioperaattoreista, mutta asiakaskuntaan kuuluu myös jälleenmyyjiä sekä julkishallinnon organisaatioita. Liiketoiminta-alueen päämarkkina-alue on Eurooppa. Vuoden 2010 aikana vahvistettiin IP-videoteknologia -osaamista ja läsnäoloa Puolan markkinoilla Satlan yritysostolla. Liiketoiminta-alueella on 23 omaa toimipistettä sekä useita jälleenmyynti- ja integraatiopartnereita. Euroopan ulkopuolella olevat omat toimipisteet sijaitsevat Yhdysvalloissa, Australiassa, Kiinassa ja Intiassa.
Konsernin henkilöstöstä oli tilikauden lopussa 9,7 % (10 %/2009, 25 %/2008) tuotekehitystehtävissä. Teleste jatkoi yhteistyötä suomalaisten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa useissa eri projekteissa. 34 Hallituksen toimintakertomus 35
Liiketoiminta-alueen tuotekehityspanostus kohdistui H.264 standardiin perustuvaan videovalvonnan siirtojärjestelmään. Tuotekehityspanostus jatkui internet-protokollaan perustuvan videoprosessointijärjestelmän (Luminato-tuoteperhe), vahvistinteknologian (Access-tuoteperhe), HFC-verkon optisen siirtojärjestelmän (HDO-tuoteperhe) sekä videovalvonnan hallintajärjestelmän (VMX) osalta.
Saadut tilaukset olivat 86,5 (81,6) miljoonaa euroa ja tilauskanta 17,0 (28,6) miljoonaa euroa. Tilikaudella tilauskannasta poistettiin Intiasta vuoden 2008 kesällä saatu 12,0 miljoonan euron tilaus.
Liikevaihto kasvoi vertailukaudesta 7,5 % ja oli 82,0 (76,3) miljoonaa euroa. Satlan yritysoston vaikutus vuoden 2010 liikevaihtoon oli 3,6 miljoonaa euroa.
Liiketulos oli 6,3 (–0,7) miljoonaa euroa eli 7,7 % (–0,9 %) liikevaihdosta. Liiketuloksen parantuminen vertailuvuodesta johtui liikevaihdon kasvusta, materiaalikustannusten hallinnasta ja kustannussopeutuksesta. Liiketoiminta-alueen Suomen henkilöstö oli kiertävällä lomautuksella vuoden 2010 aikana.
Network Services -liiketoiminta-alueen asiakaskunta koostuu pääosin isoista eurooppalaisista kaapelioperaattoreista. Network Services tarjoaa kaapeliverkkojen suunnittelu-, uudisrakentamis-, päivitys- ja ylläpitopalveluita. Palvelujen toteutusaste ja laajuus vaihtelevat asiakkaittain yksittäishinnoitelluista palveluista avaimet käteen -periaatteella toteutettaviin projekteihin. Pääosa toimituksista tehdään raamisopimusten perusteella. Palvelut sisältävät myös Telesten omia tuoteratkaisuja. Palveluosaaminen kattaa kaapeliverkkoteknologian kaikki osa-alueet päävahvistinjärjestelmien asennuksista ja ylläpidosta taloverkkojen uudistuksiin. Palveluja toteutetaan myös alihankintaverkoston avulla.
Saadut tilaukset olivat 80,7 (69,4) miljoonaa euroa. Liikevaihto oli 85,8 (65,4) miljoonaa euroa. Liikevaihdon ja saatujen tilausten kasvusta 14,8 miljoonaa johtui konsernirakenteen muutoksesta 1.7.2009 (AVC ja Cableway). Freycom yritysoston vaikutus liikevaihtoon oli 2,0 miljoonaa euroa. Liiketulos oli 1,1 (3,2) miljoonaa euroa. Liiketuloksen heikkeneminen johtui palvelutoimitusten painottumisesta yksinkertaisemman ja alhaisemman hinta- ja katetason toimituksiin. Lisäksi sääolosuhteet vaikeuttivat palvelutoimituksiamme.
Tilikauden tuotekehitysmenot olivat 10,3 (10,8) miljoonaa euroa eli 6,1 % (7,6 %) liikevaihdosta. Telesten tuotekehitysmenot kohdistuvat Video and Broadband Solutions liiketoiminta-alueeseen, jonka liikevaihdosta tuotekehitysmenot olivat 12,6 % (14,2 %).
Tuotekehitysmenoista noin 60 % (60 %) kohdistui tuotannossa olevien tuotealustojen jatkokehitykseen ja ylläpitoon sekä asiakaskohtaisiin tuotesovellutuksiin. Tuotekehitysaktivoinnit olivat 1,7 (1,6) miljoonaa euroa. Aktivoitujen tuotekehitysmenojen poistot olivat 2,4 (2,5) miljoonaa euroa.
ja Teleste Försäljning AB fuusioitiin Teleste Sweden AB:ksi. Young-Net GmbH fuusioitiin Cableway Mitte GmbH:n ja DINH Vlaanderen NV DINH Telecom S.A:han.
Emoyhtiöllä on sivuliikkeet Australiassa, Hollannissa, Kiinassa ja Tanskassa sekä tytäryhtiöt 12 maassa Suomen ulkopuolella.
Teleste on 1954 perustettu teknologia- ja palveluyhtiö, jonka nykyiset liiketoiminta-alueet ovat Video and Broadband Solutions ja Network Services. Päämarkkina-alue on Eurooppa ja merkittävimmät asiakkaat ovat eurooppalaiset kaapelioperaattorit sekä tietyt julkishallinnon organisaatiot.
Video and Broadband Solutions liiketoiminta-alueella integroidut ratkaisutoimitukset luovat hyvät kasvuedellytykset, mutta toimitusten resursointi ja tekninen toteutus on vaativaa, ja sisältää näin ollen myös kohtuullisia riskejä. Yhä jatkuva vaikea markkinatilanne saattaa hidastaa asiakkaiden investointisuunnitelmien toteuttamista. Asiakkaiden verkkoinvestoinnit vaihtelevat verkkojen päivitystilanteesta ja asiakkaiden rahoitusrakenteesta riippuen. Useat liiketoiminta-alueen kilpailijat ovat amerikkalaisia, joten euron kurssi suhteessa Yhdysvaltain dollariin vaikuttaa kilpailukykyymme. Lyhytaikaiselta valuuttariskiltä yhtiö suojautuu termiineillä. Oikeat teknologiavalinnat ja niiden ajoitus on keskeistä menestyksen kannalta.
Network Services liiketoiminta-alueen liikevaihto kertyy pääosin muutamilta isoilta eurooppalaisilta asiakkailta, joten merkittävä muutos yhdenkin asiakkaan palvelukysynnässä vaikuttaa liiketoiminta-alueen toimituksiin. Asiakastyytyväisyys vaatii toimivaa palveluprosessin ohjausjärjestelmää sekä innovatiivisia prosessi-, tuote- ja logistiikkaratkaisuja palveluiden laadun ja kustannustehokkuuden varmistamiseksi. Kaapeliverkkojen häiriötön toiminta edellyttää verkkojen tehokasta teknistä hallintaa ja toimivia laiteratkaisuja. Tämä puolestaan tarkoittaa oman ja alihankkijoiden henkilöstön osaamistason jatkuvaa ja määrätietoista kehittämistä. Lisäksi alihankkijaverkoston kapasiteetin riittävyys saattaa rajoittaa toimituskykyämme.
Liiketoiminta-alueiden on myös huomioitava markkinoiden liikkeet, kuten asiakkaiden ja kilpailijoiden konsolidointien merkitys. Sääolosuhteet vaikuttavat liiketoiminta-alueiden tuotteiden ja palveluiden toimitusedellytyksiin.
Hallitus käy vuosittain läpi liiketoiminnan keskeiset riskit ja niiden hallinnan. Riskienhallinta on organisoitu osaksi liiketoimintaalueiden strategista ja operatiivista toimintaa. Riskit ja niiden todennäköisyys raportoidaan hallitukselle säännöllisen kuukausiraportoinnin yhteydessä.
Liiketoiminta-alueiden operatiivisen toiminnan merkittävimmät vahinkoriskit yhtiö on kattanut vakuutuksilla. Vakuutukset eivät kata luottotappioriskejä. Katsauskaudella ei toteutunut sellaisia riskejä, eikä vireillä ollut sellaisia oikeudenkäyntejä tai oikeudellisia menettelyjä, joilla olisi ollut oleellista merkitystä konsernin toiminnalle.
Teleste Oyj:n 9.4.2010 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti vuoden 2009 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti osingoksi 0,08 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin 21.4.2010.
Hallituksen kokoonpano pysyi muuttumattomana. Puheenjohtajaksi valittiin Marjo Miettinen ja jäseniksi Pertti Ervi, Tero Laaksonen, Pertti Raatikainen, Kai Telanne ja Petteri Walldén.
Yhtiön tilintarkastajana jatkaa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti KHT-yhteisö KPMG Oy Ab. Vastuulliseksi tilintarkastajaksi valittiin KHT Esa Kailiala.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen hankkimaan enintään 1 400 000 kappaletta yhtiön omia osakkeita ja luovuttamaan enintään
1 779 985 yhtiön omia osakkeita. Yhtiökokous antoi yhtiön hallitukselle valtuutuksen 10 000 000 uuden osakkeen liikkeelle laskuun. Yhtiön antamien erityisten oikeuksien nojalla merkittä vien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään 5 000 000 kappa letta, erityiset oikeudet sisältyvät 10 000 000 uuden osakkeen antivaltuutukseen.
Valtuutukset ovat voimassa vuoden 2011 varsinaiseen yhtiöko koukseen asti. Valtuuksia ei ole käytetty katsauskaudella.
EM Group Oy oli 31.12.2010 suurin yksittäinen osakkeenomistaja 21,02 %:n omistusosuudella.
Yhtiön osakekurssi oli katsauskaudella alimmillaan 3,63 (2,25) euroa ja korkeimmillaan 5,33 (4,30) euroa. Päätöskurssi 31.12.2010 oli 4,41 (3,72) euroa. Arvo-osuusjärjestelmän mukaan osakkaiden lukumäärä katsauskauden lopussa oli 5184 (5440). Ulkomaalaisomistuksen määrä oli 8,38 % (9,69 %). Telesten osakkeen vaihto NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 1.1.–31.12.2010 oli 14,2 (28,5) miljoonaa euroa. Katsauskau della pörssin kautta vaihdettiin 3,2 (7,8) miljoonaa kappaletta Telesten osaketta.
Maaliskuussa 2010 yhtiön hallitus päätti 381 000 osakkeen suunnatusta annista Teleste Oyj:n johtoryhmän perustamalle Teleste Management Oy:lle. Suunnattu anti pohjautui 7.4.2009 varsinaisen yhtiökokouksen valtuutukseen.
Joulukuun 2010 lopussa konsernin hallussa oli omia osakkeita 760 985 (379 985) kappaletta, joista emoyhtiö Teleste Oyj:llä nolla (0) kappaletta ja muiden konserni- tai määräysvaltayhtiöiden hallussa 760 985 kappaletta. Konsernin omistus katsauskauden lopun osakemäärästä oli 4,18 % (2,13 %).
Optio-oikeuksien nojalla yhtiön osakemäärä voi nousta yhteensä 840 000 osakkeella, joiden osuus osakkeista ja äänivallasta olisi 4,41 %.
Yhtiön rekisteröity osakepääoma 31.12.2010 oli 6 966 932,80 euroa jakautuen 18 186 590 osakkeeseen.
Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet omistivat tilinpäätöspäivänä 98 482 kappaletta Teleste Oyj:n osakkeita, jotka olivat 0,54 % osake- ja äänimäärästä.
Toimitusjohtaja oli oikeutettu merkitsemään 120 000 osaketta perustuen Teleste 2007 optio-ohjelmiin. Toimitusjohtajan ja hallituksen yhteenlaskettu omistus sisältäen optio-oikeudet oli tilinpäätöshetkellä 218 482 osaketta, joka vastaisi 1,15 % osake- ja äänimäärästä. Johtoryhmän muut jäsenet eivät omista neet 31.12.2010 Teleste Oyj:n osakkeita. Teleste Management Oy (johdon kannustinjärjestelmäksi perustettu yhtiö) omisti 31.12.2010 Teleste Oyj:n osakkeita 381 000 kpl. Toimitusjohta jan omistusosuus Teleste Managementin osakkeista on 34,4 % ja muiden Teleste Oyj:n johtoryhmän jäsenten omistusosuus on 65,6 %. Toimitusjohtajan optio-oikeuksien lisäksi Teleste Oyj:n johtoryhmän jäsenet omistivat 31.12.2010 Teleste 2007 optioita yhteensä 255 000 kappaletta.
Teleste Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 15.6.2010 antamaa, 1.10.2010 voimaan tullutta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Selvitys hallinnointi- ja ohjaus järjestelmästä annetaan yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä ja selvitys on kokonaisuudessaan luettavissa yhtiön Internetsivujen Sijoittajat-osiossa. Yhtiö on noudattanut 1.3.2000 alkaen NASDAQ OMX Helsinki Oy:n hallituksen hyväksymää sisäpiirioh jetta siinä muodossa kuin se kulloinkin on voimassa.
Video and Broadband Solutions liiketoiminta-alueen operaattori asiakaskunnan laite- ja ratkaisutoimitukset kohdemarkkinoillamme saavuttavat vuoden 2011 aikana vähintään vuoden 2010 tason. Euroopan teleoperaattorit ovat käynnistämässä TV-jakelun infra struktuuri-investointeja ja näkemyksemme mukaan videokeskusja optiset verkkotuotteemme ovat kilpailukykyisiä tässä uudessa kehittyvässä markkinassa. Turvallisuuteen ja liikennevalvontaan liittyvät toimitukset kasvavat vuoden 2010 tasosta.
Network Services liiketoiminta-alueen palveluiden kysyntä jatkuu vuositasolla suhteellisen vakaana. Päämarkkina-alueella Saksassa uskomme kannattavuuden parantuvan vuoden 2010 tasosta käynnissä olevien tehostamistoimenpiteiden myötä. Kannatta vuuden parantuminen painottuu arviomme mukaan vuoden 2011 toiselle vuosipuoliskolle.
Teleste uskoo säilyttävänsä vahvan markkina-asemansa ydin markkinoillaan. Vaikeat sääolosuhteet Keski-Euroopassa sekä alkuvuoden alhainen tilauskanta saattavat rajoittaa toimituksi amme vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä.
Uskomme koko vuoden 2011 liikevaihdon kasvavan hieman ja liiketuloksen paranevan jonkin verran vuoden 2010 tasosta.
Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on tilinpäätöshetkellä 30,6 miljoonaa euroa.
-
Hallitus ehdottaa huhtikuun 8. päivänä 2011 pidettävälle varsi naiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2010 maksettaisiin 0,12 euroa (0,08 euroa) osinkoa osakkeelta ulkona oleville osakkeille.
Teleste Oyj Jukka Rinnevaara Hallitus Toimitusjohtaja
| 1 000 euroa | Liite | 1.1.–31.12.2010 | 1.1.–31.12.2009 | Muutos, % |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 | 167 836 | 141 651 | 18,5 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 1 460 | 3 124 | –53,3 |
| Aineiden ja tarvikkeiden käyttö ja ostetut palvelut | –82 054 | –69 962 | 17,3 | |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 3 | –50 824 | –44 584 | 14,0 |
| Poistot | 4 | –5 896 | –5 582 | 5,6 |
| Arvonalentumiset | 4 | 0 | –800 | n/a |
| Liiketoiminnan muut kulut | 5 | –23 090 | –21 323 | 8,3 |
| Liikevoitto | 7 432 | 2 524 | 194,5 | |
| Rahoitustuotot | 6 | 84 | 105 | –20,0 |
| Rahoituskulut | 7 | –773 | –710 | 8,9 |
| Osuus osakkuusyhtiön tappiosta | 0 | –544 | n/a | |
| Voitto ennen veroja | 6 743 | 1 375 | 390,4 | |
| Tuloverot | 8 | –1 959 | –959 | 104,3 |
| Tilikauden voitto | 4 784 | 416 | 1050,1 | |
| Jakautuminen | 9 | |||
| Emoyhtiön omistajille | 4 784 | 416 | 1050,1 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu | ||||
| osakekohtainen tulos: | ||||
| laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa | 0,27 | 0,02 | 1037,2 | |
| laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa | 0,27 | 0,02 | 1019,9 | |
| Laaja tuloslaskelma (tEUR) | ||||
| Kauden tulos | 4 784 | 416 | 1050,1 | |
| Muuntoero | 277 | 189 | 46,6 | |
| Käyvän arvon rahasto | –70 | –116 | –39,7 | |
| Kauden laaja tulos | 4 991 | 489 | 920,7 | |
| Jakautuminen | ||||
| Emoyhtiön omistajille | 4 991 | 489 | 920,7 |
| 1 000 euroa | Liite | 31.12.2010 | 31.12.2009 | Muutos, % |
|---|---|---|---|---|
| VARAT | ||||
| Pitkäaikaiset varat | ||||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 10 | 8 836 | 9 960 | –11,3 |
| Liikearvo | 11 | 30 959 | 31 657 | –2,2 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 11 | 6 709 | 7 664 | –12,5 |
| Muut rahoitusvarat | 12 | 713 | 713 | 0,0 |
| 47 217 | 49 994 | –5,6 | ||
| Lyhytaikaiset varat | ||||
| Vaihto–omaisuus | 14 | 21 000 | 20 682 | 1,5 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 15 | 32 819 | 26 884 | 22,1 |
| Rahavarat | 16 | 15 203 | 12 518 | 21,4 |
| 69 022 | 60 084 | 14,9 | ||
| Varat yhteensä | 116 239 | 110 078 | 5,6 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | ||||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | ||||
| Osakepääoma | 17 | 6 967 | 6 967 | 0,0 |
| Ylikurssirahasto | 17 | 1 504 | 1 504 | 0,0 |
| Muuntoerot | –95 | –372 | –74,5 | |
| SVOP–rahasto | 2 737 | 2 737 | 0,0 | |
| Muut rahastot | –186 | –116 | 60,3 | |
| Kertyneet voittovarat | 39 183 | 35 949 | 9,0 | |
| Määräysvallattomien omistajien osuus | 292 | 0 | n/a | |
| 50 402 | 46 669 | 8,0 | ||
| Pitkäaikaiset velat | ||||
| Korolliset velat | 18 | 11 847 | 12 237 | –3,2 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 3 865 | 6 461 | –40,2 | |
| Laskennalliset verovelat | 13 | 511 | 265 | 92,8 |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 116 239 | 110 078 | 5,6 | |
|---|---|---|---|---|
| Velat yhteensä | 65 837 | 63 409 | 3,8 | |
| 48 957 | 43 933 | 11,4 | ||
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 18 | 16 243 | 10 535 | 54,2 |
| Varaukset | 19 | 1 313 | 1 026 | 28,0 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 21 | 1 240 | 0 | n/a |
| Ostovelat ja muut velat | 20 | 30 161 | 32 372 | –6,8 |
| Lyhytaikaiset velat | ||||
| 16 880 | 19 476 | –13,3 | ||
| Varaukset | 19 | 657 | 513 | 28,0 |
| Laskennalliset verovelat | 13 | 511 | 265 | 92,8 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 3 865 | 6 461 | –40,2 | |
| Korolliset velat | 18 | 11 847 | 12 237 | –3,2 |
| Pitkäaikaiset velat | ||||
| 50 402 | 46 669 | 8,0 | ||
| Määräysvallattomien omistajien osuus | 292 | 0 | n/a | |
| Kertyneet voittovarat | 39 183 | 35 949 | 9,0 | |
| Muut rahastot | –186 | –116 | 60,3 | |
| SVOP–rahasto | 2 737 | 2 737 | 0,0 | |
| Muuntoerot | –95 | –372 | –74,5 | |
| Ylikurssirahasto | 17 | 1 504 | 1 504 | 0,0 |
| Osakepääoma | 17 | 6 967 | 6 967 | 0,0 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | ||||
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | ||||
| Varat yhteensä | 116 239 | 110 078 | 5,6 | |
| 69 022 | 60 084 | 14,9 | ||
| Rahavarat | 16 | 15 203 | 12 518 | 21,4 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 15 | 32 819 | 26 884 | 22,1 |
| Vaihto–omaisuus | 14 | 21 000 | 20 682 | 1,5 |
| Lyhytaikaiset varat | ||||
| 47 217 | 49 994 | –5,6 | ||
| Muut rahoitusvarat | 12 | 713 | 713 | 0,0 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 11 | 6 709 | 7 664 | –12,5 |
| Liikearvo | 11 | 30 959 | 31 657 | –2,2 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 10 | 8 836 | 9 960 | –11,3 |
| 1 000 euroa | Liite | 1.1.–31.12.2010 1.1.–31.12.2009 | |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirrat | |||
| Tilikauden voitto | 4 784 | 416 | |
| Oikaisut: | |||
| Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa | 23 | 6 143 | 6 666 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | 773 | 710 | |
| Korkotuotot | –72 | –95 | |
| Osinkotuotot | –12 | –10 | |
| Verot | 1 959 | 959 | |
| Nettokäyttöpääoman muutos: | |||
| Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos | –4 650 | 12 008 | |
| Vaihto–omaisuuden muutos | 1 265 | –384 | |
| Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos | –3 942 | –7 702 | |
| Varausten muutos | 431 | –92 | |
| Maksetut korot ja muut rahoituskulut | –565 | –1 042 | |
| Saadut korot ja osinkotuotot | 84 | 105 | |
| Maksetut verot | –786 | –1 708 | |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 5 412 | 9 831 | |
| Investointien rahavirrat | |||
| Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla | –3 643 | –10 281 | |
| Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin | –1 022 | –3 272 | |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit | 306 | 500 | |
| Investoinnit aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin | –1 499 | –1 327 | |
| Aineettomien oikeuksien ja osakkeiden myynti | 0 | 0 | |
| Investoinnit osakkeisiin | 0 | –10 | |
| Investointien nettorahavirta | –5 858 | –14 390 | |
| Rahoituksen rahavirrat | |||
| Lainojen nostot | 5 520 | 20 542 | |
| Lainojen takaisinmaksut | –966 | –9 921 | |
| Rahoitusleasingvelkojen maksut | –596 | –702 | |
| Maksetut osingot | –1 394 | –2 035 | |
| Omien osakkeiden hankinnat | 0 | –264 | |
| Osakeannista saadut maksut | 289 | 0 | |
| Rahoituksen nettorahavirta | 2 853 | 7 620 | |
| Rahavarojen muutos | |||
| Rahavarat 1.1. | 12 518 | 9 268 | |
| Valuuttakurssien muutosten vaikutus | 277 | 189 | |
| Rahavarat 31.12. | 15 203 | 12 518 |
| 0 | 0 | 0 | –1 424 –373 247 –1 550 |
0 | 0 | –1 424 –373 247 –1 550 |
–27 | 30 –1 394 –400 247 292 –1 258 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 289 | 289 | |||||||
| 0 | 0 | 277 | 4 784 | –70 | 4 991 | 0 | 4 991 | |
| 277 | 4 784 | –70 | 4 991 | 0 | 4 991 | |||
| 6 967 | 1 504 | 2 737 | 0 46 669 | |||||
| 0 | 0 | 1 286 | –465 | 0 | –465 | |||
| 284 | 284 | 284 | ||||||
| 1 286 | 1 286 | 1 286 | ||||||
| –2 035 | –2 035 | –2 035 | ||||||
| 0 | 0 | 189 | 416 | –116 | 489 | 0 | 489 | |
| 189 | 416 | –116 | 489 | 0 | 489 | |||
| 6 967 | 1 504 | 1 451 | 46 645 | 46 645 | ||||
| pääoma | rahasto | erot | neet voitto varat |
rahasto | rahastot | vallat tomat omistajat |
pääoma yht. |
|
| Oma | ||||||||
| Osake– | Ylikurssi– | Muunto | Kerty –561 37 284 0 –1 751 –372 35 949 |
SVOP- | Muut | –116 46 669 | Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Yhteensä Määräys |
| 40 Konsernin rahavirtalaskelma |
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista | 41 |
|---|---|---|
| ----------------------------------- | --------------------------------------------- | ---- |
* osa Teleste-konsernin johdon kannustinjärjestelmää
Teleste Oyj ("yritys") on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Turku. Sen rekisteröity osoite on Seponkatu 1, 20660 Littoinen. Vuonna 1954 perustettu Teleste on teknologiayritys, jonka liiketoimintaalueet ovat Video and Broadband Solutions ja Network Services. Video and Broadband Solutions-liiketoiminta-alue keskittyy laajakaista-tilaajaverkojen videopalvelualustojen sekä videovalvonta-sovellusten tuoteratkaisuihin. Network Services -alue keskittyy kokonaisvaltaisiin palveluratkaisuihin, kuten verkkojen rakentaminen, uudistaminen sekä huolto, ylläpito- ja suunnittelupalveluihin. Konsernin emoyrityksellä Teleste Oyj:llä on toimintaa Australiassa, Hollannissa, Kiinassa ja Tanskassa sekä tytäryhtiöt kahdessatoista maassa Suomen ulkopuolella. Teleste Oyj:n osake on listattu Helsingin pörssissä vuodesta 1999 lähtien. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Telesten Internet-sivuilta osoitteesta www.teleste.com tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista yllä mainitusta osoitteesta.
Tämä tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu 31.12.2010 voimassaolevaa IFRS-normistoa. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot sisältävät myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaisen lisäinformaation. Teleste-konserni siirtyi IFRS-tilinpäätöskäytäntöön vuoden 2005 alusta. Tätä edeltävät tilinpäätökset laadittiin suomalaisen, noteerattuja yrityksiä koskevan tilinpäätöskäytännön mukaisesti. Siirtymässä sovellettiin IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto -standardia. IFRS-standardeihin siirtymispäivä oli 1.1.2004.
Konserni on noudattanut IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen -standardia 1.1.2010 alkaen.
Uudistettu standardi sisältää useita konsernin kannalta merkittäviä muutoksia. Liiketoimintojen yhdistämiseen sovelletaan uudistetun standardin mukaan edelleen hankintamenetelmää, johon on kuitenkin tehty joitakin merkittäviä muutoksia aiempaan IFRS 3 -standardiin verrattuna. Esimerkiksi kaikki hankinnan toteuttamiseksi suoritetut maksut kirjataan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin, ja jotkin veloiksi luokitellut ehdolliset maksut arvostetaan myöhemmin käypään arvoon laajan tuloslaskelman kautta. Jokaisen hankinnan kohdalla saadaan valita, perustuuko määräysvallattomien omistajien osuuden arvostus käypään arvoon vai näiden suhteelliseen osuuteen hankinnan kohteen nettovarallisuudesta. Kaikki hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi. Standardimuutokset vaikuttavat näin ollen hankinnoista kirjattavan liikearvon määrään sekä liiketoimintojen myyntituloksiin. Standardimuutoksilla on vaikutusta myös tulosvaikutteisesti kirjattaviin eriin sekä hankintatilikaudella että niillä tilikausilla, joilla maksetaan lisäkauppahintaa tai toteutetaan lisähankintoja. Standardin siirtymäsääntöjen mukaisesti liiketoimintojen yhdistämisiä, joissa hankinta-ajankohta on ennen standardin pakollista käyttöönottoa, ei oikaista.
Muutettu IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös (voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutettu standardi edellyttää tytäryrityksen omistusmuutoksista syntyvien vaikutusten kirjaamista suoraan konsernin omaan pääomaan
silloin, kun emoyrityksen määräysvalta säilyy. Mikäli määräysvalta tytäryrityksessä menetetään, mahdollinen jäljellä oleva sijoitus arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Vastaavaa kirjanpidollista käsittelytapaa sovelletaan jatkossa myös osakkuusyrityssijoituksiin (IAS 28) ja yhteisyritysosuuksiin (IAS 31). Standardimuutoksen seurauksena tytäryrityksen tappioita voidaan kohdistaa määräysvallattomille omistajille silloinkin, kun ne ylittävät määräysvallattomien omistajien sijoituksen määrän.
Konserni on myös noudattanut seuraavia muutettuja IAS ja IFRS standardeja sekä IFRIC tulkintoja, joilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen:
Muutos IAS 39:ään Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen – Suojauskohteiksi hyväksyttävät erät (voimaan 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).
IFRIC 17 Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille (voimaan 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).
IFRIC 18 Varojen siirrot asiakkailta (voimaan 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).
IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Improvements to IFRSs -muutokset, huhtikuu 2009) (voimaan pääsääntöisesti 1.1.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat yhteensä 12 standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain.
Muutokset IFRS 2:een Osakeperusteiset maksut – Käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset liiketoimet konsernissa (voimaan 1.1.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).
Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina. Ellei alla olevissa laatimisperiaatteissa ole muuta ilmoitettu, konsernin tilinpäätöstiedot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin.
Laatiessaan tilinpäätöksen kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti yrityksen johto joutuu tekemään arvioita ja olettamuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksen sisältöön sekä käyttämään harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot ja olettamukset perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen ja niiden taustalla ovat aikaisemmat kokemukset ja muut perusteltavissa olevat olettamukset. Toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista. Arviot liittyvät lähinnä liikearvoon, epäkurantin vaihto-omaisuuden määrään, myyntisaamisten luottotappioihin sekä takuuvarauksiin. Tietoa harkinnan käytöstä sekä niistä tilinpäätöseristä, joihin johdon käyttämällä harkinnalla on eniten vaikutusta, on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".
Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Teleste Oyj ja kaikki ne tytäryritykset, joissa emoyritys suoraan tai välillisesti omistaa yli 50 prosenttia äänimäärästä tai joissa sillä muutoin on määräysvalta ("konserni" tai "Teleste"). Määräysvalta tarkoittaa konsernin oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Tilikauden aikana hankitut yritykset sisältyvät konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä lähtien, jolloin määräysvalta on syntynyt. Tilikauden aikana myydyt yritykset sisältyvät konsernitilinpäätökseen myyntihetkeen saakka.
Osakkuusyrityksinä konsernitilinpäätökseen yhdistellään ne yritykset joissa Teleste-konsernin osuus osakkeiden äänivallasta on yli 20 prosenttia tai joissa Telestellä on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen siitä lähtien, kun huomattava vaikutusvalta syntyy ja sen päättymiseen saakka. Osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksesta lasketaan konsernin omistusosuuden mukaisesti ja se esitetään tuloslaskelmassa omana eränään. Konsernin ja osakkuusyrityksen väliset realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernin omistusosuuden mukaisesti. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Mikäli Telesten osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää kyseisen sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä sen ylittäviä tappioita oteta huomioon, ellei konsernilla ole tähän liittyvää velvoitetta tai se on suorittanut maksuja osakkuusyrityksen puolesta. Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut osakkuusyritysomistuksia.
Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa konserni käyttää yhteistä sopimukseen perustuvaa määräysvaltaa toisten osapuolten kanssa. Yhteisyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen rivi riviltä suhteellisen osuuden mukaisesti. Konsernitilinpäätökseen sisältyy Telesten osuus yhteisyrityksen varoista, veloista, tuotoista ja kuluista yhteisen määräysvallan syntymisestä sen päättymispäivään saakka. Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut yhteisyritysomistuksia.
Konserniyritysten keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa käytetään hankintamenomenetelmää. Yhdistelyssä on eliminoitu konserniyritysten väliset tuotot ja kulut, keskinäiset saamiset ja velat sekä sisäiset realisoitumattomat voitot ja sisäinen voitonjako. Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille on esitetty tuloslaskelman yhteydessä sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omista pääomista on esitetty omana eränään taseessa osana omaa pääomaa. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.
Teleste on soveltanut IFRS 1 -standardin sallimaa helpotusta, jonka mukaan IFRS-siirtymispäivää edeltävien yrityshankintojen luokittelua ja kirjanpitokäsittelyä ei tarvitse oikaista IFRS-periaatteiden mukaisiksi. Tämän nojalla kyseiset hankinnat esitetään aiempaan suomalaiseen tilinpäätöskäytäntöön perustuvin arvoin, joita on siten käytetty IFRS:n mukaisina oletushankintamenoina.
Emoyrityksen toimintavaluutta on euro, ja konsernitilinpäätös esitetään euroissa. Toimintavaluutalla tarkoitetaan sitä valuuttaa, joka parhaalla tavalla kuvastaa kunkin yrityksen taloudellisia toimintaolosuhteita. Konsernitilinpäätöksessä niiden ulkomaisten tytäryritysten, joiden toimintavaluutta ja esittämisvaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat ja rahavirrat muunnetaan euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Ennen 1.1.2004 hankittujen ulkomaisten yksiköiden hankinnasta syntyvä liikearvo ja käyvän arvon kohdistukset muunnetaan euroiksi hankintahetken kurssia käyttäen. 1.1.2004 jälkeen hankittujen ulkomaisten yksiköiden varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteKonsernitilinpäätöstä laadittaessa syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. IFRS 1 -standardin salliman helpotuksen mukaisesti ennen IFRS-standardeihin siirtymispäivää kertyneet muuntoerot on siirretty kertyneisiin voittovaroihin, eikä niitä siten enää myöhemmin kirjata tuloslaskelmaan. Siirtymispäivästä lähtien konsernitilinpäätöstä laadittaessa syntyneet muuntoerot esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä. Mikäli konserniyrityksestä tai sen osasta luovutaan kokonaan tai osittain, kyseiseen yritykseen liittyvät kertyneet muuntoerot siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan ja ne sisältyvät myynnistä syntyneeseen myyntivoittoon tai -tappioon.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen. Käypiin arvoihin arvostetut ulkomaanrahan määräiset ei-monetaariset erät muunnetaan arvostuspäivän valuuttakursseja käyttäen, muuten ei-monetaaristen erien arvostusperuste on tapahtumapäivän kurssi. Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Myyntisaamisten muuntamisesta syntyvät kurssierot kirjataan liikevaihdon oikaisuksi ja ostovelkojen muuntamisesta syntyvät kurssierot ostokulujen oikaisuksi. Muut kurssivoitot ja -tappiot esitetään rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmässä.
ydessä tehdyt käyvän arvon oikaisut sekä hankinnasta syntyvä liikearvo käsitellään kyseisten ulkomaisten yksiköiden varoina ja velkoina ja ne muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Laatimisperiaatteet 42 43
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin ja ne esitetään kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eri pituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Ehdot täyttävän aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa. Tavanomaiset kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan tilikauden kuluksi. Teleste-konsernissa ei ole sellaisia merkittäviä tarkastus- tai kunnossapitokuluja, jotka tulisi aktivoida. Aineellisiin hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutuvat merkittävät menot aktivoidaan vain silloin, jos on todennäköistä, että niiden yritykselle tuottama taloudellinen hyöty ylittää hyödykkeen alun perin arvioidun suoritustason ja että menot voidaan arvioida luotettavasti. Tällaiset uudistus- ja parannushankkeet kirjataan poistoina kuluksi niiden odotetun taloudellisen vaikutusajan kuluessa tasaerin. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luovutuksista ja käytöstä poistamisesta syntyvät myyntivoitot ja -tappiot lasketaan saatujen nettotuottojen ja tasearvojen erotuksena. Ne sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.
Kuluvan käyttöomaisuuden poistot kirjataan tuloslaskelmaan tasapoistoina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin ja omaisuuden arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan. Taloudelliset vaikutusajat ja arvioidut jäännösarvot tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja mikäli ne eroavat aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat eri omaisuusryhmille ovat:
Telesten toimiessa vuokralle ottajana rahoitusleasingsopimuksina käsitellään ne aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat
Näistä hyödykkeistä tehdään poistot kuten vastaavista omista hyödykkeistä edellä esitettyjen taloudellisten vaikutusaikojen tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa sekä kirjataan mahdolliset arvonalentumistappiot. Rahoitusleasingsopimuksista johtuvat vuokrakulut jaetaan rahoitusmenoon sekä velan vähennykseen. Tuloslaskelmassa näistä vuokrasopimuksista esitetään leasingomaisuuden poistot ja velan korkokulut. Rahoituksen korkokulu kirjataan tuloslaskelmaan sopimuskauden kuluessa siten, että jäljellä olevalle velalle muodostuu kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti.
Muu vuokrasopimus on sellainen aineellisen käyttöomaisuuden vuokrasopimus, jonka puitteissa merkittävä osa omistamiseen liittyvistä riskeistä ja hyödyistä jää vuokralle antajalle. Muun vuokrasopimuksen perusteella määräytyvät vuokrat kirjataan tuloslaskelmaan vuokrakuluiksi tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa.
Ne vuokrasopimukset, joissa konserni toimii vuokralle antajana, on luokiteltu muiksi vuokrasopimuksiksi. Tällöin vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät vuokralle antajan taseeseen luonteensa mukaisesti aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisen vaikutusajan kuluessa kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotot kirjataan tasaerinä tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa.
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi ja jos hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti. Muuten kyseiset menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.
Liikearvona käsitellään konsernin osuus 1.1.2004 jälkeen hankitun kohteen hankintamenon sekä hankittujen, hankintapäivän käypiin arvoihin arvostettujen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettovarojen erotuksesta. Erotus kohdistetaan ensin soveltuvin osin niille tase-erille, joista erotuksen katsotaan johtuvan, ja loppuosa esitetään liikearvona omalla rivillään konsernitaseessa. Liikearvo on kohdistettu segmenteille, tai jos kyseessä on osakkuusyritys, liikearvo sisältyy kyseisen osakkuusyrityksen hankintamenoon. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä arvonalentumistappioilla vähennettynä. Liikearvoista (ja muista taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä) ei tehdä säännönmukaisia poistoja, vaan niiden mahdollisia arvonalentumisia arvioidaan vuosittain tehtävillä arvonalentumistesteillä. Tämän vuoksi liikearvosta kirjattiin poistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan puitteissa suunnitelman mukaisesti 31.12.2003 saakka, jonka jälkeen poistot on lopetettu.
Tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan vuosikuluksi sillä tilikaudella, jolla ne syntyvät, lukuun ottamatta niitä kehittämismenoja, jotka aktivoidaan tiettyjen edellytysten täyttyessä. Merkittävät tulevaisuuden tuotealustat, joiden kysyntäpotentiaali ja tulevaisuuden kassavirta on pystytty riittävällä tarkkuudella arvioimaan, on aktivoitu aineettomiin hyödykkeisiin. Poistojen kirjaaminen tällaisista aktivoiduista tuotekehittämisprojekteista aloitetaan tuotealustaan liittyvien osaprojektien valmistuttua ja niistä kirjataan poistot tasaerin vaikutusaikanaan, joka on kolme vuotta.
Konsernin muut aineettomat hyödykkeet koostuvat pääasiassa liittymämaksuista ja niihin ei kohdistu poistoja.
Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistona kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvoidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa.
Pitkäaikainen omaisuuserä (tai luovutettavien erien ryhmä) luokitellaan myytävänä oleviksi mikäli sen kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Se arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Tällaiset omaisuuserät sekä niihin liittyvät velat esitetään omina erinään taseessa. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.
Lopetettu toiminto on merkittävä erillinen liiketoimintayksikkö tai maantieteellistä aluetta edustava yksikkö tai tytäryritys, joka on hankittu yksinomaan tarkoituksena myydä se edelleen. Lopetetun toiminnon tulos esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa.
Omaisuuden kirjanpitoarvoja arvioidaan mahdollisten arvonalentumisten varalta sekä tilinpäätöshetkellä että aina, kun tästä ilmenee viitteitä. Konsernin omaisuus on jaettu arvonalentumistarpeen arviointia varten rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolle, eli sille alimmalle yksikkötasolle, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa. Liikearvot, keskeneräiset aineettomat hyödykkeet sekä mahdolliset taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat hyödykkeet testataan kuitenkin vuosittain. Konsernin kaikki liikearvot on kohdistettu määritellyille segmenteille. Jos viitteitä arvonalentumisesta havaitaan, määritetään rahavirtaa tuottavan yksikön tai omaisuuserän kerrytettävissä oleva rahamäärä. Mikäli omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä alittaa sen tasearvon, erotus kirjataan välittömäksi kuluksi tuloslaskelmaan. Jos arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvon kirjanpitoarvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä tarkoittaa joko omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön käypää arvoa myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettynä tai tätä korkeampaa käyttöarvoa. Teleste on käyttänyt laskelmissaan käyttöarvoa, jota määritettäessä kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevat arvioidut vastaiset nettorahavirrat diskontataan nykyarvoonsa. Omaisuuserien suorituskyvyn parantaminen, investoinnit tai vastaisten uudelleenjärjestelyjen vaikutukset eivät sisälly rahavirta-arvioihin.
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli on olemassa viitteitä siitä, että arvonalentumistappio ei enää ole olemassa ja jos omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat positiiviseen suuntaan. Arvonalentumistappio voidaan peruuttaa korkeintaan siihen määrään asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty poistoilla vähennetyksi kirjanpitoarvoksi, jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruuteta missään olosuhteissa.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-periaatteella. Nettorealisointiarvo tarkoittaa vaihto-omaisuushyödykkeestä tavanomaisessa liiketoiminnassa saatavaa arvioitua
myyntihintaa, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot. Vaihto-omaisuuden tasearvo sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät menot jotka ovat aiheutuneet vaihto-omaisuuden saattamisesta sijaintipaikkaan ja tilaan, joka sillä on tarkasteluhetkellä sekä valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden osalta myös osuuden tuotannon välillisistä yleiskustannuksista normaalin toiminta-asteen mukaan laskettuna.
vuokrasopimukset, joissa vuokrakohteen omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja hyödyt siirtyvät konsernille. Näin hankitut omaisuuserät merkitään taseeseen sopimuksen alkamisajankohdan käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon ja ne esitetään kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Rahoitusleasingsopimuksista johtuvat velvoitteet sisältyvät korollisten velkojen pitkä- ja lyhytaikaisiin osuuksiin. 44 45
Teleste-konsernissa sovelletaan IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa lainaa suojaaviin koronvaihtosopimuksiin. IFRS 7 -standardia on sovellettu 1.1.2007 lähtien.
Rahoitusvarat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin vuoden 2004 alusta lähtien: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Rahoitusvarojen luokittelu tapahtuu alkuperäisen hankinnan yhteydessä niiden käyttötarkoituksen perusteella. Mikäli kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti, transaktiomenot sisältyvät rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Käypä arvo on rahamäärä, johon omaisuuserä voidaan vaihtaa tai jolla velka voidaan suorittaa asiaa tuntevien, liiketoimeen halukkaiden, toisistaan riippumattomien osapuolten välillä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.
Rahoitusvaroihin kuuluva erä kirjataan pois taseesta silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt omaisuuserän omistamiseen liittyvät riskit ja edut merkittäviltä osin konsernin ulkopuolelle.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat on joko luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, tai konsernissa ne on määrätty kirjattaviksi käypään arvoon tulosvaikutteisesti alkuperäisen taseeseen merkitsemisen yhteydessä. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävillä rahoitusvaroilla tarkoitetaan omaisuuseriä, jotka on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi luokitellaan myös johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat merkitään taseeseen kaupantekopäivänä. Ne arvostetaan tilinpäätöspäivän käypään arvoon, joka on toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta määritetty tilinpäätöspäivän ostonoteeraus. Sekä kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät että 12 kuukauden sisällä tilinpäätöspäivästä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät taseen lyhytaikaisiin varoihin. Käyvän arvon muutoksista johtuvat voitot ja tappiot, realisoitumattomat että realisoituneet, kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Johdannaiset, mukaan lukien kytketyt johdannaiset, luetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin. Ne merkitään taseeseen hankintamenoon, joka vastaa käypää arvoa, ja arvostetaan kunkin tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Konserni käyttää johdannaisista valuuttatermiinejä ja toimintaohjeena on kattaa ennakoidut valuuttakurssiriskit olennaisilta osin vähintään kuusi kuukautta eteenpäin. Lainaa suojaaviin koronvaihtosopimuksiin sovelletaan suojauslaskentaa. Käypien arvojen muutokset sisältyvät tuloslaskelmassa liikevoittoon, ellei ole kyse rahoituserien suojauksesta, jolloin arvonmuutokset on kirjattu rahoituskuluihin ja -tuottoihin. Johdannaisten käyvät arvot määritellään noteerattujen markkinahintojen ja -kurssien sekä yleisesti käytössä olevien arvostusmallien avulla. Arvostusmallissa käytetyt tiedot ja oletukset perustuvat todennettavissa oleviin markkinahintoihin. Tilinpäätöspäivästä 12 kuukauden sisällä erääntyvät johdannaiset sisältyvät taseen lyhytaikaisiin saamisiin tai velkoihin, muuten vastaaviin pitkäaikaisiin eriin. Johdannaissopimuksia ei käytetä spekulatiivisiin tarkoituksiin. Niiden suojausinstrumenttien, joihin sovelletaan suojauslaskentaa ja jotka ovat tehokkaita suojausinstrumentteja, arvonmuutosten tulosvaikutus esitetään yhteneväisesti suojatun erän kanssa.
Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessa suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välisen suhteen sekä konsernin
riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta aloittaessa ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä, suojaussuhteiden tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset.
Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman suojausrahastossa (sisältyy erään Muut rahastot). Suojausinstrumentista omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon. Suojausinstrumentin voiton tai tappion tehoton osuus merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.
Kun rahavirran suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti erääntyy tai se myydään tai kun suojauslaskennan soveltamisedellytykset eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Kuitenkin, jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.
Tähän ryhmään luokitellaan ne johdannaisvaroihin kuulumattomat erät, jotka on määrätty nimenomaisesti tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Teleste-konsernissa myytävissä olevat sijoitukset koostuvat julkisesti noteerattuihin tai noteeraamattomiin arvopapereihin tehdyistä sijoituksista ja ne arvostetaan lähtökohtaisesti käypään arvoon. Noteerattuihin arvopapereihin tehdyt sijoitukset arvostetaan tilinpäätöksessä toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten perusteella tilinpäätöspäivän ostohintaan. Sellaiset noteeraamattomat osakkeet, joiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon. Myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoitumattomat arvonmuutokset kirjataan verovaikutuksella huomioituna muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omaan pääomaan sisältyvässä arvonmuutosrahastossa. Kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan omasta pääomasta tuloslaskelmaan vasta, kun sijoitus myydään tai muutoin luovutetaan. Sellaiset merkittävät omaisuuserien arvonalentumistappiot, joista on objektiivinen näyttö, kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Pääsääntöisesti myytävissä olevat sijoitukset sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien.
Tähän ryhmään kuuluvat rahoitusvarat täyttävät seuraavat ehdot: ne ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia eriä, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Konserni ei myöskään pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Lainat ja muut saamiset ovat syntyneet luovuttamalla rahaa, tavaroita tai palveluja velalliselle ja ne sisältyvät lyhyt- tai pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin erääntymisensä mukaisesti. Konsernin myöntämien lainojen arvostusperusteena on hankintameno. Lainasaamisista kirjataan arvonalentumistappio, mikäli niiden tasearvo on suurempi kuin niistä arvioitu kerrytettävissä oleva rahamäärä.
Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joiden maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä, ne erääntyvät tiettynä päivänä ja konsernilla on vakaa aikomus sekä kyky pitää ne eräpäivään saakka. Ne arvostetaan arvonalentumistappioilla vähennettyyn jaksotettuun hankintamenoon, ja ne sisältyvät taseen pitkäaikaisiin varoihin. Konsernitaseeseen ei sisältynyt eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin luokiteltuja eriä tilinpäätöshetkellä.
Rahoitusvelat luokitellaan 1.1.2004 lähtien joko käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin tai muihin velkoihin. Teleste-konsernilla on vain jälkimmäiseen luokkaan kuuluvia rahoitusvelkoja. Lainojen arvostusperuste niitä alun perin kirjanpitoon merkittäessä on käypä arvo, joka perustuu saadun vastikkeen määrään. Tämän jälkeen lainat esitetään jaksotetun hankintamenon määräisinä efektiivisen koron menetelmällä. Korot jaksotetaan tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmällä velan juoksuajalle.
Myyntisaamiset merkitään taseeseen alkuperäiseen laskutusarvoon ja esitetään mahdollisilla luottotappioilla vähennettyinä. Epävarmojen saamisten määrän ja arvonalentumistarpeen arviointi perustuu yksittäisten erien riskiin. Myyntisaamiset arvostetaan enintään todennäköiseen arvoonsa. Myyntisaamisten arvonalentumistappio kirjataan, kun on saatu perusteltua näyttöä siitä, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin. Tuloslaskelmaan kuluksi kirjatut luottotappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin.
Rahavarat-erä sisältää käteisvarat, vaadittaessa nostettavissa olevat pankkitalletukset sekä lyhytaikaiset erittäin likvidit sijoitukset, joiden juoksuaika hankintahetkellä on kolme kuukautta tai sitä lyhyempi. Mahdollisten luotollisten pankkitilien saldot sisältyvät lyhytaikaisiin velkoihin.
Konsernin hankkimat Teleste Oyj:n omat osakkeet, mukaan lukien näiden hankinnasta syntyvät kulut on vähennetty konsernitilinpäätöksessä omasta pääomasta. Omien osakkeiden hankinta ja luovutus esitetään oman pääoman muutoksena.
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottaman osingonjaon kirjaus kirjanpitoon tehdään vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.
Varaus kirjataan taseeseen, kun konsernille on syntynyt aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, jonka määrä on luotettavasti arvioitavissa ja jonka osalta maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköinen. Varauksen määrä vastaa parasta arviota niistä menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä. Varaukset diskontataan nykyarvoonsa, jos rahan aika-arvon vaikutus varauksen määrään on olennainen. Varaukset liittyvät tuotetakuisiin, tappiollisiin sopimuksiin ja uudelleenjärjestelyihin. Konsernin tuotteilleen myöntämään takuuseen liittyvä takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään. Takuuvarauksen suuruus perustuu takuukulujen määrää koskevaan historialliseen kokemukseen ja arvioon. Konsernia sitoviin ostosopimuksiin liittyvä varaus kirjataan, jos nämä sitoumukset ylittävät ennakoitua kysyntää vastaavan vaihto-omaisuuden määrän. Tappiollisia sopimuksia koskeva varaus kirjataan silloin, kun sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Kolmannelta osapuolelta saatava varaukseen liittyvä korvaus kirjataan saamiseksi vasta, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun järjestelyä koskeva yksityiskohtainen uudelleenjärjestelysuunnitelma on laadittu ja suunnitelman toimeenpano on aloitettu tai suunnitelmasta on tiedotettu asianomaisille. Suunnitelmassa tulee määritellä vähintään seuraavat seikat: järjestelyä koskeva liiketoiminta, pääasialliset toimipaikat, joihin järjestely vaikuttaa, niiden henkilöiden toimipaikkojen sijainti, työtehtävät ja arvioitu lukumäärä, joille tullaan suorittamaan korvauksia työsuhteen päättymisestä, toteutuvat menot ja suunnitelman toimeenpanoaika. Vastaisia liiketoiminnan tappioita varten ei kirjata varauksia.
Tavaroiden myyntituotot kirjataan tuloslaskelmaan, kun kaikki myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja hyödyt ovat siirtyneet ostajalle, mikä tapahtuu yleensä hyödykkeen luovutushetkellä. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu.
Menot, jotka liittyvät vielä tulouttamattomaan hankkeeseen, kirjataan keskeneräisiin pitkäaikaishankkeisiin vaihto-omaisuuteen. Mikäli hankkeesta syntyneet menot ja kirjatut voitot ylittävät hankkeesta laskutetun määrän, erotus esitetään taseen erässä "myyntisaamiset ja muut saamiset". Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat pienemmät kuin hankkeesta laskutettu määrä, erotus esitetään erässä "ostovelat ja muut velat".
Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan myönnetyillä alennuksilla, myyntiin liittyvillä välillisillä veroilla sekä ulkomaanrahan määräisten myyntisaamisten muuntamisesta syntyvillä kurssieroilla.
Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyvät muut kuin varsinaisesta suoritemyynnistä syntyvät tuotot. Näitä ovat muun muassa vuokratuotot sekä omaisuuden myyntivoitot.
Konsernin julkiselta taholta saamat avustukset, jotka on saatu syntyneiden kustannusten korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Käyttöomaisuuden hankintaan liittyvät avustukset kirjataan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenojen vähennyksiksi.
Eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Konsernin eläkejärjestelyt on luokiteltu maksupohjaisiksi. Maksupohjaisiin järjestelyihin suoritettavat maksut kirjataan sen tilikauden kuluksi, johon ne kohdistuvat. Konsernin suomalaisen henkilöstön lakisääteinen eläketurva hoidetaan eläkevakuutusyhtiöiden kautta. Ulkomaiset tytäryritykset hoitavat eläkejärjestelynsä paikallisten säännöstöjen ja käytäntöjen mukaisesti.
Teleste on soveltanut myöntämiinsä osakeoptioihin IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardia siltä osin, kun osakeoptioohjelmat kuuluvat tämän standardin soveltamisen piiriin, eli niihin osakeoptiojärjestelyihin, joissa osakeoptiot on myönnetty 7.11.2002 jälkeen ja joihin ei ole syntynyt työntekijöille lopullista oikeutta ennen 1.1.2005. Tätä edeltäviä järjestelyjä ei ole kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan. Myönnetyt osakeoptio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon Black-Scholes -optionhinnoittelumallilla etuisuuksien myöntämishetkellä. Osakeoptiot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan henkilöstökuluihin jaksotettuna oikeuden ansaintakaudelle ja vastaava lisäys merkitään omaan pääomaan. Kun optio-oikeuksia käytetään, saatujen rahasuoritusten määrä, toimenpiteestä johtuvilla kuluilla vähennettynä, kirjataan omaan pääomaan ja mahdollisen nimellisarvon ylittävältä osalta ylikurssirahastoon.
Liikevoiton käsitettä ei määritellä IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardissa. Telestessä se on määritelty nettosummaksi, joka muodostuu seuraavasti:
Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Ostokuluihin ja myyntituottoihin liittyvät kurssierot käsitellään näiden erien oikaisuina, muuten kurssierot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Vieraan pääoman menot kirjataan pääsääntöisesti kuluiksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Ehdot täyttävän aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa. Tiettyyn lainaan selkeästi liittyvät ja sen hankinnasta välittömästi johtuvat transaktiomenot sisällytetään kuitenkin kyseisen lainan alkuperäiseen hankintamenoon ja jaksotetaan korkokuluksi efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Konsernilla ei ollut tällaisia aktivoituja transaktiokuluja tilinpäätöshetkellä.
Korkotuotot kirjataan efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot kun oikeus osinkoon on syntynyt.
Myyntituotot pitkäaikaishankkeista tuloutetaan valmistusasteen mukaan joko ns. milestone-menetelmällä, jossa tuloutus tapahtuu ennalta sovittujen osakokonaisuuksien perusteella, tai cost-tocost -menetelmällä. Pitkäaikaishankkeiden ennakoitu bruttovoitto kirjataan tuotoksi samassa suhteessa kuin siitä tuloutettu liikevaihto, kun projektissa on saavutettu tietty ennalta määritelty välietappi. Cost-to-cost -menetelmää eli kustannuksiin perustuvaa valmistusasteen mukaista tuloutusta sovellettaessa myyntituotot ja bruttovoitto kirjataan suhteuttamalla kertyneet kustannukset pitkäaikaishankkeen ennakoituihin kokonaiskustannuksiin. Katteen tulouttaminen edellyttää, että hankkeen lopputulos tulee olla arvioitavissa luotettavasti. Mikäli näin ei ole, tuotot kirjataan vain siihen määrään asti, kuin hankkeen toteutuneita menoja vastaava määrä on todennäköisesti saatavissa ja hankkeen menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Jos konsernin voidaan katsoa olevan pitkäaikaishankkeen pääurakoitsija, alihankkijoiden raaka-aine-, palkka- ja muut tuotekustannukset otetaan huomioon valmistusasteen laskennassa. Mahdolliset muutokset pitkäaikaishankkeen ennakoiduissa kokonaiskustannuksissa kirjataan niiden syntymishetkellä. Odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi. 46 47
Konsernituloslaskelman tuloverot koostuvat tilikauden veroista sekä laskennallisten verosaamisten tai -velkojen muutoksesta. Tilikauden verot sisältävät kunkin toimintamaan paikallisen verosäännöstön mukaan määritellystä tilikauden verotettavasta tulosta lasketut verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Muihin laajan tuloksen eriin liityvä verovaikutus kirjataan myös muihin laajan tuloksen eriin sekä suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien verovaikutus kirjataan myös vastaavasti osaksi omaa pääomaa.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat on kirjattu konsernitilinpäätökseen velkamenetelmän mukaisesti kaikista omaisuus- ja velkaerien verotuksellisten arvojen sekä kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät kehittämismenojen käsittelystä, aineellisten hyödykkeiden poistoeroista sekä konsernitilinpäätöksessä tehdyistä yhdistelytoimenpiteistä. Laskennallisia veroja ei kirjata verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista eikä tytäryritysten jakamattomista voittovaroista siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennallinen verovelka sisältyy taseeseen kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen verohyödyn suuruisena. Verokantana käytetään tilinpäätöshetkellä vahvistettua verokantaa tai tilinpäätöspäivään mennessä säädettyä verokantaa tai verokantaa, joka on käytännössä hyväksytty tilinpäätöspäivään mennessä.
Johdon arviointi epäkurantin vaihto-omaisuuden, luottotappioiden ja takuuvarausten osalta perustuu hyväksyttyihin laskentamalleihin sekä tapauskohtaiseen harkintaan. Laskentamallien laadinnassa on käytetty hyväksi yhtiön historiatietoja ja johdon sen hetkistä näkemystä yleisestä markkinatilanteesta. Tapauskohtaisessa harkinnassa on hyödynnetty tilinpäätöksen laadintahetkellä vallinnutta parasta käytettävissä olevaa tietoa. Arvonalentumistestien taustalla ovat johdon oletukset ja herkkyysanalyysit tulevaisuuden kassavirtojen kehityksestä.
Konsernitilinpäätöksen julkistamishetkeen mennessä Telesten tietoon ei ole tullut informaatiota sellaisista tilinpäätöspäivän arvioita koskevista merkittävistä epävarmuustekijöistä tai keskeisistä tulevaisuutta koskevista oletuksista, jotka aiheuttaisivat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen olennaisesta muuttumisesta seuraavan kauden kuluessa.
IASB on julkistanut muun muassa seuraavat standardit ja tulkinnat, jota ei ole vielä voimassa ja jota Teleste ei ole vielä soveltanut. Teleste ottaa käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.
Uudistettu IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä (voimaan 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Lähipiirin määritelmää täsmennetään, ja tietyt julkiseen valtaan sidoksissa olevia yhteisöjä koskevat liitetietovaatimukset muuttuvat.
IFRS 9 Rahoitusinstrumentit (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 9 on ensimmäinen vaihe laajempaa projektia, joka tähtää IAS 39:n korvaamiseen uudella standardilla. Erilaiset arvostamistavat on säilytetty, mutta niitä on yksinkertaistettu. Rahoitusvarat jaetaan arvostuksen perusteella kahteen pääryhmään: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat ja käypään arvoon arvostettavat. Luokittelu riippuu yrityksen liiketoimintamallista ja sopimukseen perustuvien rahavirtojen ominaispiirteistä. IAS 39:ään sisältyvä ohjeistus arvonalentumisista ja suojauslaskennasta jää edelleen voimaan. Aikaisempien kausien lukuja ei tarvitse oikaista, jos standardi otetaan käyttöön ennen 1.1.2012 alkavalla tilikaudella. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Improvements to IFRSs -muutokset, toukokuu 2010) (voimaan pääsääntöisesti 1.7.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta muutokset eivät ole merkittäviä tulevan konsernitilinpäätöksen kannalta. Standardimuutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
Seuraavilla muutetuilla IAS ja IFRS standardeilla sekä IFRIC tulkinnoilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen:
Standardimuutos - Amendments to IFRS 7 Financial Instruments: (voimaan 1.7.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).
Muutos IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa – Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu (voimaan 1.2.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).
IFRIC 19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla (voimaan 1.7.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).
Muutokset tulkintaan IFRIC 14 Etukäteen suoritetut vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvat maksut (voimaan 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).
Standardimuutos - Amendments to IAS 12 – Defered Tax: Recovery of Underlying Asset (voimaan 1.1.2012 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).
Teleste-konserni on jakanut liiketoimintansa kahteen liiketoimintasegmenttiin. Nämä esitettävät segmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin. Konserni on noudattanut IFRS 8 Toimintasegmentit -standardia 1.1.2009 alkaen.
Konserni on ottanut käyttöön 1.1.2010 Video and Broadband Solutions ja Network Services liiketoimintasegmentit.
Video and Broadband Solutions liiketoiminta-alue keskittyy laajakaista-tilaajaverkkoihin, videopalvelu-alustoihin sekä videovalvontaratkaisuihin. Liiketoiminta-alueen merkittävin asiakaskunta koostuu kaapelioperaattoreista, mutta asiakaskuntaan kuuluu myös jälleenmyyjiä sekä julkishallinnon organisaatioita. Liiketoiminta-alueen päämarkkina-alue on Eurooppa.
Network Services liiketoiminta-alueen asiakaskunta koostuu pääosin isoista eurooppalaisista kaapelioperaattoreista. Network Services tarjoaa kaapeliverkkojen suunnittelu-, uudisrakentamis-, päivitys- ja ylläpitopalveluita. Palvelujen toteutusaste ja laajuus vaihtelevat asiakkaittain yksittäishinnoitelluista palveluista avaimet käteen -periaatteella toteutettaviin projekteihin. Pääosa toimituksista tehdään raamisopimusten perusteella. Palvelut sisältävät myös Telesten omia tuoteratkaisuja. Palveluosaaminen kattaa kaapeliverkkoteknologian kaikki osa-alueet päävahvistinjärjestelmien asennuksista ja ylläpidosta taloverkkojen uudistuksiin. Palveluja toteutetaan myös alihankintaverkoston avulla.
Konsernin kaksi segmenttiä toimivat neljällä maantieteellisellä aluella, jotka ovat:
Video and Broadband Solutions päämarkkina-alue on Eurooppa, jossa segmentillä on 23 omaa toimipistettä sekä lukuisia jälleenmyynti- ja integraatiopartnereita. Euroopan ulkopuolella omat toimistot ovat Kiinassa, Intiassa, Amerikassa ja Australiassa.
Maantieteellisten aluieden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijaintiin perustuen ja varat sekä investoinnit kyseisten varojen sijainnin mukaan.
Segmenttien välinen myynti on vähäistä.
Jakamattomat tuloslaskelmaerät sisältävät konsernin liikevoiton jälkeiset tuloserät. Kohdistamattomat varat muodostuvat konsernin rahavaroista. Jakamattomat velat sisältävät korolliset velat ja verovelat.
| 2010 1 000 euroa |
Video and Broadband Solutions |
Network Services |
Konserni |
|---|---|---|---|
| Ulkoinen myynti | |||
| Palvelut | 3 379 | 85 829 | 89 208 |
| Tavaroiden myynti | 78 628 | 0 | 78 628 |
| Ulkoinen myynti yhteensä | 82 007 | 85 829 | 167 836 |
| Segmentin liikevoitto | 6 345 | 1 087 | 7 432 |
| Liikevoitto | 7 432 | ||
| Rahoituserät | –689 | ||
| Osuus osakkuusyhtiöstä | 0 | ||
| Tilikauden tulos ennen veroja | 6 743 |
| 2010 | 1 000 euroa | Video and Broadband Solutions |
|
|---|---|---|---|
| Ulkoinen myynti | |||
| 2009 | 1 000 euroa | Video and Broadband Solutions |
|
| Ulkoinen myynti | |||
| Maantieteelliset alueet | |||
| 2010 | 1 000 euroa | Suomi | Muut Pohjoismaat |
| 2009 | 1 000 euroa | Suomi | Muut Pohjoismaat |
| 2009 1 000 euroa |
Video and Broadband Solutions |
Network Services |
Konserni |
|---|---|---|---|
| Ulkoinen myynti | |||
| Palvelut | 3 449 | 65 371 | 68 820 |
| Tavaroiden myynti | 72 831 | 0 | 72 831 |
| Ulkoinen myynti yhteensä | 76 280 | 65 371 | 141 651 |
| Segmentin liikevoitto | -692 | 3 216 | 2 524 |
| Liikevoitto | 2 524 | ||
| Rahoituserät | –605 | ||
| Osuus osakkuusyhtiöstä | –544 | –544 | |
| Tilikauden tulos ennen veroja | 1 375 | ||
| Arvonalentumiset | 800 | 0 | 800 |
| 2010 | 1 000 euroa | Suomi | Muut Pohjoismaat |
Muu Eurooppa | Muut | Konserni |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto sijaintimaan mukaan Varat Investoinnit |
11 272 29 877 2 190 |
17 932 7 922 25 |
129 512 77 272 1 511 |
9 120 1 168 25 |
167 836 116 239 3 751 |
|
| 2009 | 1 000 euroa | Suomi | Muut Pohjoismaat |
Muu Eurooppa | Muut | Konserni |
| Liikevaihto sijaintimaan mukaan Varat Investoinnit |
11 630 32 611 4 611 |
17 964 11 843 20 |
107 011 64 547 20 580 |
5 046 1 077 30 |
141 651 110 078 25 241 |
Konsernin tuotot yhdeltä Network Services -segmentin asiakkaalta olivat noin 51,6 milj, euroa vuonna 2010 ( 33,6 milj. euroa vuonna 2009), mikä oli noin 30,7 % (23,7 %) konsernin liikevaihdosta.
Tilivuoden 2010 aikana Networks Services liiketoimintaalueen palvelutarjontaa vahvistettiin hankkimalla 14.4.2010 Freycom S.A., jonka pääliiketoiminta-alueena on kaapeli- ja taloverkkojen päivitys- sekä ylläpitopalvelut.
Video and Broadband Solution liiketoiminta-alue hankki 1.9.2010 Satlan Sp. z o.o.:n koko osakekannan. Yhtiö toimittaa IP-videoja laajakaistaratkaisuja Puolan kaapelioperaattoreille sekä palveluntuottajille.
Hankinnoista syntyi 1 228 tuhatta euroa aineetonta oikeutta, joka jaettiin asiakassopimuksille ja tavaramerkille, liikearvoksi jäi 5 103 tuhatta euroa. Liikearvo sisältää arvion tulevaisuudessa maksettavasta Satlanin lisäkauppahinnasta. Kokonaiskauppahinnaksi on arvioitu 6 330 tuhatta euroa riippuen ostetun yrityksen kannattavuuskehityksestä hankintaa seuraavan kahden vuoden kuluessa. Satlan yritysoston hankintameno on alustava, koska kannattavuustietoa halutaan pidemmältä ajalta ehdollisen kauppahinnan ollessa kohtalaisen suuri. Liikearvon syntymiseen vaikutti hankinnasta odotettavissa olevat tulevaisuuden tuottoodotukset. Satlanin myyntisaamisten käypä arvo 1 305 teur, oli hankintahetkellä sopimuksiin perustuvaa bruttomäärää 109 teur pienempi. Erotuksen odotetaan realisoituvan luottotappiona. Yrityskauppojen myötä Telesten henkilöstö on kasvanut 52 henkilöllä. Konserni on kirjannut yhteensä 94 teur edestä palkkioita liittyen neuvontapalveluihin. Palkkiot sisältyvät konsernituloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin.
Elokuussa 2010 Cableway AG:n omistus nousi 100 %:n.
Freycomin vaikutus Telesten liikevaihtoon 14.4. –31.12.2010 oli 1 970 tuhatta euroa ja voittoon 24 tuhatta euroa. Jos Freycom olisi yhdistetty konsernitilinpäätökseen kauden 2010 alusta lähtien, konsernin liikevaihto olisi ollut 605 tuhatta euroa suurempi ja voitto 230 tuhatta euroa pienempi.
Satlanin vaikutus Telesten liikevaihtoon 1.9. –31.12.2010 oli 3 631 tuhatta euroa ja voittoon 656 tuhatta euroa. Jos Satlan olisi yhdistetty konsernitilinpäätökseen kauden 2010 alusta lähtien, konsernin liikevaihto olisi ollut 3 707 tuhatta euroa suurempi ja voitto 82 tuhatta euroa suurempi.
Tilivuoden 2009 aikana Network Services -liiketoiminta-alueen tuote- ja palvelutarjontaa vahvistettiin hankkimalla 1.1.2009 100 % Antel GmbH:sta, MKS-yhtiöistä ja YoungNet GmbH:sta. 1.7.2009 ostettiin 100 % AVC Systemhaus GmbH:sta. Telesten omistus saksalaisesta Cableway AG:sta on noussut 75 %:iin kokonaisjärjestelyiden jälkeen. Kauppahinnat 10 954 tuhatta eroa, maksettiin käteisellä.
Hankinnoista syntyi 2 977 tuhatta euroa aineetonta oikeutta, joka jaettiin asiakassopimuksille, tavaramerkille ja teknologiaan, liikearvoksi jäi 15 260 tuhatta euroa. Liikearvo sisältää arvion tulevaisuudessa maksettavasta lisäkauppahinnasta. Liikearvon syntymiseen vaikutti hankinnasta odotettavissa olevat tulevaisuuden tuotto-odotukset sekä synergiaedut erityisesti henkilöstön osalta. Yrityskauppojen myötä Telesten henkilöstö on kasvanut 624 henkilöllä.
Hankitun kokonaisuuden vaikutus Telesten liikevaihtoon 1.1. –31.12.2009 oli 62 271 tuhatta euroa ja voittoon 1 431 tuhatta euroa. Jos Cableway ja AVC Systemshaus olisi yhdistetty konsernitilinpäätökseen kauden 2009 alusta lähtien, konsernin liikevaihto olisi ollut 14 750 tuhatta euroa suurempi ja voitto 537 tuhatta euroa pienempi.
Yhdistämisessä määritellyt käyvät arvot perustuvat seuraaviin arvioihin:
• hankittujen tavaramerkkien käypä arvo on määritetty diskontattuihin rojaltimaksuihin, joilta on vältytty omistettaessa kyseiset tavaramerkit. Käyvän arvon määrityksessä on arvioitu kohtuullinen rojaltiprosentti, jonka ulkopuolinen taho olisi
| 1 000 euroa | Yhdistämisessä kirjatut arvot |
|---|---|
| Yhdistämisessä käytetyt käyvät arvot | |
| Tavaramerkit (sis. aineettomiin hyödykkeisiin) | 43 |
| Asiakassopimukset (sis. aineettomiin hyödykkeisiin) | 188 |
| Yhdistämisessä käytetyt kirjanpitoarvot | |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 107 |
| Vaihto-omaisuus | 280 |
| Muut saamiset | 217 |
| Rahavarat | 340 |
| Varat yhteensä | 1 175 |
| Yhdistämisessä käytetyt kirjanpitoarvot | |
| Laskennalliset verovelat | 60 |
| Muut velat | 914 |
| Velat yhteensä | 974 |
| Nettovarat | 201 |
| Hankintameno omistajille | 571 |
| Liikearvo | 370 |
| Rahana maksettu kauppahinta | –571 |
| Hankitun tytäryrityksen rahavarat | 197 |
| Vaikutus rahavirtaan | –374 |
| 1 000 euroa | Yhdistämisessä kirjatut arvot |
|---|---|
| Yhdistämisessä käytetyt käyvät arvot | |
| Tavaramerkit (sis. aineettomiin hyödykkeisiin) | 154 |
| Asiakassopimukset (sis. aineettomiin hyödykkeisiin) | 843 |
| Vaihto-omaisuus | 1314 |
| Myyntisaamiset | 1 305 |
| Yhdistämisessä käytetyt kirjanpitoarvot | |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 51 |
| Muut saamiset | 219 |
| Rahavarat | 333 |
| Varat yhteensä | 4 219 |
| Yhdistämisessä käytetyt kirjanpitoarvot | |
| Laskennalliset verovelat | 259 |
| Muut velat | 2 363 |
| Velat yhteensä | 2 622 |
| Nettovarat | 1 597 |
| Hankintameno omistajille | 6 330 |
| Liikearvo | 4 733 |
| Rahana maksettu kauppahinta | –2 780 |
| Hankitun tytäryrityksen rahavarat | 333 |
| Vaikutus rahavirtaan | –2 447 |
Konsernin liikevaihtoon sisältyi pitkäaikaishankkeista kirjattuja tuottoja 2 708 tuhatta euroa vuonna 2010 ( 2 911 tuhatta euroa vuonna 2009).
Keskeneräisistä pitkäaikaishankkeista kirjattuja tuottoja sisältyi konsernin tuloslaskelmaan 412 tuhatta euroa 31.12.2010 (434 tuhatta euroa 31.12.2009). Keskeneräisiin pitkäaikaishankkeisiin liittyviä ennakkomaksuja ei sisältynyt konsernitaseeseen tilinpäätöshetkellä.
| 1 000 euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| 2 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT | ||
| Tuotekehitysavustukset | 1 148 | 1 602 |
| Vuokratuotot | 59 | 117 |
| Muut tuotot | 253 | 1 405 |
| Yhteensä | 1 460 | 3 124 |
| 3 TYÖSUHDE-ETUUDET | ||
| Palkat | –39 425 | –35 015 |
| Eläkekulut | ||
| Maksupohjaiset järjestelyt | –7 412 | –6 581 |
| Muut henkilösivukulut | –4 387 | –3 190 |
| Aktivoidut tuotekehityksen henkilöstökulut | 647 | 486 |
| Myönnetyt osakkeina maksettavat ja selvitettävät optiot | –247 | –284 |
| Yhteensä | –50 824 | –44 584 |
| Tiedot johdon työsuhde-etuuksista (ja lainoista) esitetään liitetiedossa Lähipiiritapahtumat. | ||
Konsernin henkilöstö toiminnoittain keskimäärin tilikauden aikana 1 215 1 103
Poistot hyödykeryhmittäin:
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
| Rakennukset | –348 | –211 |
|---|---|---|
| Koneet ja kalusto | –1 302 | –1 539 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | –618 | –347 |
| Yhteensä | –2 268 | –2 097 |
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Aktivoidut kehittämismenot | –2 379 | –2 367 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | –1 249 | –1 118 |
| Yhteensä | –3 628 | –3 485 |
| Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin: | ||
| Liikearvo | 0 | –800 |
| Yhteensä | 0 | –800 |
| 5 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT | ||
| Vuokrakulut | –4 237 | –3 485 |
| Ulkopuoliset palvelut | –2 889 | –2 228 |
| Muut muuttuvat kulut | –3 975 | –4 222 |
| Matka- ja tietoliikennekulut | –4 736 | –4 371 |
| Tutkimus- ja kehittämismenot | –3 187 | –3 103 |
| Muut kulut | –4 066 | –3 914 |
| Yhteensä | –23 090 | –21 323 |
| Tilintarkastajan palkkiot | ||
| KPMG | ||
| Tilintarkastuspalkkiot | –164 | –165 |
| Muut palkkiot | –17 | –23 |
|---|---|---|
| Muut tilintarkastajat | ||
| Tilintarkastuspalkkiot | –36 | –23 |
Veroneuvonta –27 –43 Muut tilintarkastajat Muut palkkiot –21 –37
valmis maksamaan lisenssisopimuksesta.
| 1 000 euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| 6 RAHOITUSTUOTOT | ||
| Korkotuotot pankkitalletuksista | 72 | 64 |
| Osinkotuotot myynnissä olevista sijoituksista | 12 | 10 |
| Muut tuotot | 0 | 31 |
| Yhteensä | 84 | 105 |
| 7 RAHOITUSKULUT | ||
| Korkokulut rahoituslainoista | –659 | –526 |
| Valuuttakurssitappiot | –36 | 0 |
| Muut rahoituskulut | –78 | –184 |
| Yhteensä | –773 | –710 |
Muihin rahoituskuluihin sisältyy rahoitusleasingsopimuksista tilikaudella kuluksi kirjattuja korkoja 36 tuhatta euroa (120 teur 2009).
Johdannaisista johtuvat kurssitappiot sisältyvät liikevoittoon.
| Yhteensä | –1 959 | –959 |
|---|---|---|
| Laskennalliset verot ja muut erät | 35 | 40 |
| Edellisten tilikausien verot | –230 | –76 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot | –1 764 | –923 |
| Tuloverot tuloslaskelmassa |
Tuloslaskelman verokulun, –1 959 tuhatta euroa, ja Teleste-konsernin kotimaan verokannalla 26 prosenttia laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:
| Verokulu tuloslaskelmassa | –1 959 | –959 |
|---|---|---|
| Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö | 150 | 64 |
| Edellisen tilikauden verot | –230 | –76 |
| Verotuksessa vähennyskelvottomat kulut | –76 | –436 |
| Tase-eriin liittyvien verovelkojen lisäys | 35 | 40 |
| Omien osakkeiden luovutustappion verovaikutus | 0 | 0 |
| Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus | –86 | –194 |
| Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla 26 % | –1 753 | –357 |
| Tulos ennen veroja | 6 743 | 1 375 |
Konsernin laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskentakaava
| Konsernin laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan seuraavasti: |
Konsernin laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskentakaava on seuraava: |
|---|---|
| Emoyrityksen omistajille kuuluva kauden voitto | Emoyrityksen omistajille kuuluva laimennettu kauden voitto |
| Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän | Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden laimennetun luku |
painotettu keskiarvo
Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden laimennetun lukumäärän painotettu keskiarvo
Ulkona olevien osakkeiden määrään eivät sisälly takaisinostetut osakkeet.
Osakkeiden lukumäärien muutokset on ilmoitettu liitetiedossa 17.
| 2010 | 2009 | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto (1 000 euroa) | 4 784 | 416 | |||
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl) | 17 425 | 17 229 | |||
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake) | 0,27 | 0,02 | |||
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl) | 17 425 | 17 229 | |||
| Osakeoptioiden vaikutus (1 000 kpl) | 268 | 78 | |||
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo laimennetun osakekohtaisen tuloksen | |||||
| laskemiseksi (1 000 kpl) | 17 693 | 17 307 | |||
| Laimennettu osakekohtainen tulos (euroa/osake) | 0,27 | 0,02 | |||
| Konsernin käyttämät osakeoptiot toimivat laimentavasti, eli ne lisäävät kantaosakkeiden määrää silloin, kun niiden merkintähinta voimassaoloaika huomioiden on alempi kuin osakkeen käypä arvo. Laimennusvaikutus on yhtä suuri kuin vastikkeettomasti liikkee seen laskettujen osakkeiden määrä; tämä erotus syntyy siitä, että konserni ei voi laskea liikkeelle samaa määrää osakkeita käypään arvoon optioiden käytöstä saatavilla varoilla. |
|||||
| 10 AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET | |||||
| 1 000 euroa | Maa-alueet Rakennukset | Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Yhteensä | |
| Hankintameno 1.1.2010 | 153 | 8 900 | 19 373 | 4 583 | 33 009 |
| 1 000 euroa | Maa-alueet Rakennukset | Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2010 | 153 | 8 900 | 19 373 | 4 583 | 33 009 |
| Lisäykset | 0 | 209 | 578 | 222 | 1 009 |
| Tytäryrityksen hankinta | 0 | 19 | 116 | 0 | 135 |
| Hankintameno 31.12.2010 | 153 | 9 128 | 20 067 | 4 805 | 34 153 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2010 | 0 | –3 490 | –15 835 | –3 724 | –23 049 |
| Tilikauden poistot | 0 | 348 | –1 302 | –618 | –2 268 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2010 | 0 | –3 838 | –17 137 | –4 342 | –25 317 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2010 | 153 | 5 410 | 3 538 | 859 | 9 960 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2010 | 153 | 5 290 | 2 930 | 463 | 8 836 |
| 1 000 euroa | Maa-alueet Rakennukset | Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Yhteensä | |
| Hankintameno 1.1.2009 | 176 | 5 843 | 17 289 | 4 017 | 27 325 |
| Lisäykset | 0 | 3 184 | 1 070 | 566 | 4 820 |
| Tytäryrityksen hankinta | 0 | 105 | 1 014 | 0 | 1 119 |
| Vähennykset | –23 | –232 | 0 | 0 | –255 |
| Hankintameno 31.12.2009 | 153 | 8 900 | 19 373 | 4 583 | 33 009 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2009 | 0 | –3 279 | –14 296 | –3 377 | –20 952 |
| Tilikauden poistot | 0 | –211 | –1 539 | –347 | –2 097 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2009 | 0 | –3 490 | –15 835 | –3 724 | –23 049 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2009 | 176 | 2 564 | 2 993 | 640 | 6 373 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 153 | 5 410 | 3 538 | 859 | 9 960 |
| Koneiden ja laitteiden tasearvo | 31.12.2010 | 2 930 | |||
| 31.12.2009 | 3 145 |
| 1 000 euroa | Koneet ja kalusto |
|---|---|
| 31.12.2010 | |
| Hankintameno Kertyneet poistot |
2 606 –1 797 |
| Kirjanpitoarvo | 809 |
| 31.12.2009 | |
| Hankintameno | 3 605 |
| Kertyneet poistot | –2 333 |
| Kirjanpitoarvo | 1 272 |
| 1 000 euroa | Liikearvo Kehittämis menot |
Muut ai neettomat hyödykkeet |
Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|
| 11 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET | ||||
| Hankintameno 1.1.2010 | 32 457 | 12 029 | 6 002 | 50 488 |
| Lisäykset | 5 103 | 1 742 | 1 160 | 8 005 |
| Vähennys | –5 801 | 0 | –229 | –6 030 |
| Hankintameno 31.12.2010 | 31 759 | 13 771 | 6 933 | 52 463 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2010 | –800 | –8 193 | –2 174 | –11 167 |
| Poistot tilikaudella | 0 | –2 379 | –1 249 | –3 628 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2010 | –800 | –10 572 | –3 423 | –14 795 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2010 | 31 657 | 3 836 | 3 828 | 39 321 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2010 | 30 959 | 3 199 | 3 510 | 37 668 |
| 1 000 euroa | Liikearvo Kehittämis menot |
Muut ai neettomat hyödykkeet |
Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2009 | 13 865 | 10 432 | 2 915 | 27 212 |
| Lisäykset | 18 592 | 1 597 | 3 087 | 23 276 |
| Hankintameno 31.12.2009 | 32 457 | 12 029 | 6 002 | 50 488 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2009 | 0 | –5 825 | –1 056 | –6 881 |
| Poistot tilikaudella | –800 | –2 368 | –1 118 | –4 286 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2009 | –800 | –8 193 | –2 174 | –11 167 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2009 | 13 865 | 4 607 | 1 859 | 20 331 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 31 657 | 3 836 | 3 828 | 39 321 |
Arvonalentumistestausta varten konsernin liikearvot on kohdistettu määritellyille segmenteille, jotka muodostavat erillisen rahavirtaa tuottavan yksikön. Liikearvojen yhteenlaskettu kirjanpitoarvo oli 31,0 miljoonaa euroa 31.12.2010. Liikearvo on kohdistettu seuraaville rahavirtaa tuottaville yksiköille (milj. euroa):
Video and Broadband Solutions 23,2 Network Services 7,8
Liikearvojen arvonalentumistestauksessa segmenttien kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritelty käyttöarvoon perustuen. Testauksessa käytetyt rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin strategialukuihin ja budjetteihin. Laskelmat on laadittu 10 vuodelle. Molemmissa segmenteissä viiden ensimmäisen vuoden kassavirtaoletus perustuu 5 % kasvuun vuodessa ( Video and Broadband Solutions segmentissä kahden ensimmäisen vuoden kasvuoletus 0 % ja 3 seuraavan vuoden kasvuloletus 5 % ja Networks services segmentissä viiden ensimmäisen vuoden kasvuoletus 5 %). Tämän ajankohdan jälkeisten 5 vuoden ennakoidut vastaiset rahavirrat on arvioitu ekstrapoloimalla ennakoidut rahavirrat 5 %:n (2 %) kasvuarvion avulla. Johdon näkemys kassavirtoihin ja kasvuarvioihin perustuvat varovaisuuteen, koska toimialan muutoksia on vaikea arvioida. Laskelmissa käytetty diskonttauskorko on 12,7 % (12,3 %). Segmenttien terminaaliarvo arvonalentumislaskelmissa on laskettu 2 %:n terminaaliarvon kasvulla. Arvonalentumistestauksen yhteydessä suoritettiin herkkyysanalyysi, jossa segmentin tai segmenttiin kuuluvan kassavirtaa tuottavan yksikön rahavirran vuosittaista kasvuoletusta laskettiin 1–3 prosenttiyksikköä ja diskonttauskorko nostettiin 1–2,3 prosenttiyksikköä. Herkkyys-analyysien perusteella ei ole odotettavisssa, että Network Services segmentin kirjanpitoarvo ylittäisi siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumiskirjaus voi olla mahdollinen Video and Broadband Solutions liiketoiminta-alueella, jos yhden yksittäisen kassavirtaa tuottavan yksikön kasvuoletukset eivät toteudu. Tälle yksikölle kohdistettu liikearvo on vuoden 2010 lopussa 1 807 teur.
Konserni on saanut 1,4 miljoonaa euroa avustusta Tekesiltä tuotekehityskustannuksiin vuonna 2010 (2,0 miljoonaa euroa vuonna 2009). Saadusta avustuksesta on kirjattu 0,22 miljoonaa euroa (0,36 miljoonaa euroa vuonna 2009) aktivoitujen tuotekehitysmenojen hankintamenon vähennykseksi. Tuotekehitysavustuksiin liittyy ehto, jonka mukaan hankkeen kokonaiskustannuksista vähintään 10 % on kohdistuttava kotimaisen pk-sektorin alihankintatyöhön.
| 1 000 euroa | 1.1.2010 | Kirjattu tuloslaskelmaan |
31.12.2010 |
|---|---|---|---|
| 13 LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT | |||
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2010 aikana: | |||
| Laskennalliset verosaamiset: | |||
| Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset | 1 698 | -804 | 894 |
| Vahvistetut tappiot | 0 | 333 | 333 |
| Varaukset | 244 | 0 | 244 |
| Muut erät | 41 | 31 | 72 |
| Verotuksessa huomioimattomat poistot | 442 | –172 | 270 |
| Yhteensä | 2 425 | –612 | 1 813 |
| Laskennalliset verovelat: | |||
| Aineettomien hyödykkeiden aktivointi | –991 | 160 | –831 |
| Aineettomien hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon | –1 160 | 247 | –913 |
| Kertyneet poistoerot | –256 | –77 | –333 |
| Muut erät | –283 | 36 | –247 |
| 1 000 euroa | 1.1.2009 Kirjattu 31.12.2009 tuloslaskelmaan 737 961 1 698 244 0 244 0 41 41 388 54 442 1 369 1 056 2 425 –1 197 206 –991 –444 –716 –1 160 –285 29 –256 –402 117 –283 –2 328 –364 –2 690 |
|
|---|---|---|
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2009 aikana: | ||
| Laskennalliset verosaamiset: | ||
| Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset | ||
| Varaukset | ||
| Muut erät | ||
| Verotuksessa huomioimattomat poistot | ||
| Yhteensä | ||
| Laskennalliset verovelat: | ||
| Aineettomien hyödykkeiden aktivointi | ||
| Aineettomien hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon | ||
| Kertyneet poistoerot | ||
| Muut erät | ||
| Yhteensä |
| tuloslaskelmaan | |||
|---|---|---|---|
| 13 LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT | |||
| Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2010 aikana: | |||
| Laskennalliset verosaamiset: | |||
| Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset | 1 698 | -804 | 894 |
| Vahvistetut tappiot | 0 | 333 | 333 |
| Varaukset | 244 | 0 | 244 |
| Muut erät | 41 | 31 | 72 |
| Verotuksessa huomioimattomat poistot | 442 | –172 | 270 |
| Yhteensä | 2 425 | –612 | 1 813 |
| Laskennalliset verovelat: | |||
| Aineettomien hyödykkeiden aktivointi | –991 | 160 | –831 |
| Aineettomien hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon | –1 160 | 247 | –913 |
| Kertyneet poistoerot | –256 | –77 | –333 |
| Muut erät | –283 | 36 | –247 |
| Yhteensä | –2 690 | 366 | –2 324 |
| Konsernitaseessa laskennalliset verosaamiset ja -velat on netotettu. | |||
| Taseen velkojen muutos ei vastaa tuloslaskelman laskennallisten verokustannusta. Tämä johtuu aineettomien hyödykkeiden käypään arvoon kohdistuvan verovelan kirjauskäytännöstä ja konsernin sisäisistä eliminoinneista. |
|||
| 1 000 euroa | 1.1.2009 | Kirjattu tuloslaskelmaan |
31.12.2009 |
| Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset Varaukset |
737 244 |
961 0 |
1 698 244 |
| Muut erät | 0 | 41 | 41 |
| Verotuksessa huomioimattomat poistot | 388 | 54 | 442 |
| Yhteensä | 1 369 | 1 056 | 2 425 |
| Laskennalliset verovelat: | |||
| Aineettomien hyödykkeiden aktivointi | –1 197 | 206 | –991 |
| Aineettomien hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon | –444 | –716 | –1 160 |
| Kertyneet poistoerot | –285 | 29 | –256 |
| Muut erät | –402 | 117 | –283 |
| Yhteensä | –2 328 | –364 | –2 690 |
| Konsernitaseessa laskennalliset verosaamiset ja -velat on netotettu. | |||
| Konsernilla oli 31.12.2010 verotuksellisia tappioita 1 185 tuhatta euroa (31.12.2009 1 855 tuhatta euroa). Verosaamisia on kirjattu 333 tuhatta euroa, koska on hyvin todennäköista, että konsernille kertyy verotettavaa tuloa ennen kuin kyseinen tapppio raukea. Konsernilla on myös ulkomailla laskennallisia verosaamisia liikearvoista 378 tuhatta euroa (31.12.2009 448 tuhatta euroa). Näitä saamisia ei ole huomioitu laskennallisissa verosaamisissa johtuen niiden käytön epävarmuudesta. |
|||
| Ulkomaisten tytäryritysten jakamattomista voittovaroista, 3 105 tuhatta euroa vuonna 2010 (4 314 tuhatta euroa vuonna 2009), ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa. Tämä johtuu siitä, että emoyhtiö pystyy määräämään veron realisoitumisen ajankohdan eikä realisoituminen ole toden näköistä lähitulevaisuudessa. |
|||
| 1 000 euroa | 2010 | 2009 | |
| 14 VAIHTO-OMAISUUS |
| 2010 | 2009 |
|---|---|
| 4 156 | |
| 11 398 | 11 651 |
| 5 639 | 4 875 |
| 21 000 | 20 682 |
| 3 963 |
Tilikaudella kirjattiin kuluksi 700 tuhatta euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa. Varastojen arvostukseen nettorealisointiarvoonsa on tilikauden lopussa yhteensä 5 152 tuhannen euron varaus (6 152 tuhatta euroa vuonna 2009).
| 1 000 euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| 12 MUUT RAHOITUSVARAT | ||
| Noteeraamattomat osakesijoitukset | 713 | 713 |
| Myytävissä olevat sijoitukset yhteensä tilikauden lopussa | 713 | 713 |
| 1 000 euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| 15 MYYNTISAAMISET JA MUUT LYHYTAIKAISET SAAMISET | ||
| Myyntisaamiset | 28 082 | 22 144 |
| Siirtosaamiset | 2 070 | 2 280 |
| Muut saamiset | 2 667 | 2 460 |
| Yhteensä | 32 819 | 26 884 |
| 16 RAHAVARAT | ||
| Käteinen raha ja pankkitilit | 15 203 | 12 518 |
| Yhteensä | 15 203 | 12 518 |
| Rahavirtalaskelmassa mainitut rahavarat | 15 203 | 12 518 |
Teleste Oyj:llä oli vuonna 2010 voimassa kaksi optio-ohjelmaa Optio-oikeudet 2004 ja Optio-oikeudet 2007. Optio-ohjelmat laskettiin liikkeelle varsinaisen yhtiökokouksen päätöksillä vuosina 2004 ja 2007. Optio-oikeudet ovat voimassa keskimäärin kuusi vuotta liikkeellelaskusta ja osakkeiden merkintäaika kestää noin kaksi vuotta. Varsinainen yhtiökokous on valtuuttanut yhtiön hallituksen myöntämään voimassaolevien optio-ohjelmien puitteissa enintään 1 140 000 optio-oikeutta konsernin avainhenkilöille tai Telesten tytäryhtiölle, joka voi hallituksen päätöksellä antaa optioita edelleen konsernin avainhenkilöille. Mikäli optionomistajan työsuhde konserniin päättyy ennen oikeuksien vapautumista, on hänen palautettava optio-oikeudet yhtiölle. Optiot raukeavat, ellei niitä ei ole lunastettu tai käytetty merkintäajan puitteissa. Tilikauden päättyessä ulkona olevien optio-oikeuksien laimennusvaikutus oli enimmillään 4 % mahdollisen osakepääoman korotuksen jälkeen. Tilikauden aikana voimassaolevien optio-oikeuksien tarkemmat ehdot on esitetty alla olevassa taulukossa.
| 1 000 euroa | Osakkeiden lukumäärä, 1 000 kpl |
Omat osakkeet, 1 000 kpl |
Osakkeet yhteensä, 1 000 kpl |
Osake pääoma, 1 000 euroa |
Ylikurssi rahasto, 1 000 euroa |
|---|---|---|---|---|---|
| 1.1.2009 | 17 039 | 766 | 17 805 | 6 967 | 1 504 |
| Osakeoptioiden käyttö | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Omien osakkeiden hankinta | –78 | 78 | 0 | 0 | 0 |
| Omien osakkeiden luovutus | 465 | –465 | 0 | 0 | 0 |
| 31.12.2009 | 17 426 | 379 | 17 805 | 6 967 | 1 504 |
| Osakeanti, Teleste-konsernin johdon kannustinjärjestelmä (Teleste Management Oy) |
0 | 381 | 381 | 0 | 0 |
| Osakeoptioiden käyttö | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Omien osakkeiden hankinta | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Omien osakkeiden luovutus | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| 31.12.2010 | 17 426 | 760 | 18 186 | 6 967 | 1 504 |
Teleste Oyj:n osakkeiden määrä 31.12.2010 oli 18 186 590 kpl (17 805 590 kpl 31.12.2009). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on täysimääräisesti maksettu.
Teleste Oyj:n 9.4.2010 pidetty varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen hankkimaan enintään 1 400 000 kappaletta yhtiön omia osakkeita ja luovuttamaan enintään 1 779 985 yhtiön omia osakkeita. Yhtiökokous antoi yhtiön hallitukselle valtuutuksen 10 000 000 uuden osakkeen liikkeellelaskuun. Yhtiön antamien erityisten oikeuksien nojalla merkittävien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään 5 000 000 kappaletta, erityiset oikeudet sisältyvät 10 000 000 uuden osakkeen antivaltuutukseen. Teleste Oyj:n hallitus päätti maaliskuussa 2010 suunnatusta maksullisesta osakeannista Telesten johtoryhmän omistamalle yhtiölle, Teleste Management Oy:lle. Päätös osakeannista, 381 000 kpl, perustuu varsinaisen yhtiökokouksen 7.4.2009 antamaan valtuutukseen. Katsauskauden lopussa konsernin hallussa oli 760 985 omia osakkeita.
Teleste Oyj:n 7.4.2009 pidetty varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen hankkimaan enintään 900 000 kappaletta yhtiön omia osakkeita ja luovuttamaan enintään 1 744 721 yhtiön omia osakkeita. Yhtiökokous antoi yhtiön hallitukselle valtuutuksen 10 000 000 uuden osakkeen liikkeellelaskuun. Yhtiön antamien erityisten oikeuksien nojalla merkittävien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään 5 000 000 kappaletta, erityiset oikeudet sisältyvät 10 000 000 uuden osakkeen antivaltuutukseen.
Omia osakkeita luovutettiin 10.6.2009 vuoden 2009 varsinaisen yhtiökokouksen valtuutuksen perusteella 464 736 kappaletta eli 2,61 % osakekannasta 2.4.2007 hankitun DINH Telecomin lisäkauppahintana. Omia osakkeita hankittiin katsauskaudella 78 530 kpl. Katsauskauden lopussa konsernin hallussa oli 379 985 omia osakkeita. Vähemmistöosuutta Saksan yritysostoista ei ole huomioitu, koska oma pääoma on negatiivinen.
Optio-ohjelmien perusteella merkityt osakkeet oikeuttavat osinkoon, kun osakepääoman korotus on rekisteröity. Optio-oikeuksien perusteella merkittyihin osakkeisiin liittyvä osakkeenomistajan äänioikeus ja muut oikeudet yhtiössä alkavat, kun osakepääoman korotus on rekisteröity.
Muuntoerot sisältää ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten euromääräiseksi muuntamisesta syntyneet muuntoerot.
Hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,12 euroa/osake (0,08 euroa/osake vuonna 2009) tilinpäätöspäivän jälkeen.
| Perustiedot | Optio-oikeudet 2004 |
Optio-oikeudet 2007 |
Yht. | ||
|---|---|---|---|---|---|
| 2010 | 2004B | 2007A | 2007B | 2007C | |
| 31.12.2010 | |||||
| Yhtiökokouspäivä | 16.3.2004 | 3.4.2007 | 3.4.2007 | 3.4.2007 | |
| Myöntämispäivä(t) | 15.6.2004 | 24.8.2007 | 15.10.2008 | 21.9.2009 | |
| 4.4.2006 | |||||
| 15.11.2004 | |||||
| Optioita enintään, kpl | 300 000 | 280 000 | 280 000 | 280 000 | 1 440 000 |
| Merkittäviä osakkeita per optio, kpl | 1 | 1 | 1 | 1 | |
| Alkuperäinen toteutushinta*, eur | 6,59 | 12,89 | 6,94 | 3,57 | |
| Osinko-oikaisu | Kyllä | Kyllä | Kyllä | Kyllä | |
| Toteutushinta 31.12.2008, eur | 5,87 | 12,45 | 6,70 | – | |
| Toteutushinta 31.12.2009, eur | 5,75 | 12,33 | 6,58 | 3,57 | |
| Toteutushinta 31.12.2010, eur ** | 5,67 | 12,25 | 6,50 | 3,49 | |
| Oikeuden syntyminen, pvm | 1.4.2008 | 1.4.2010 | 1.4.2011 | 1.4.2012 | |
| Raukeaminen, pvm | 30.4.2010 | 30.4.2012 | 30.4.2013 | 30.4.2014 | |
| Enimmäisvoimassaoloaika | 6,1 | 5,1 | 6,1 | 7,1 | |
| Juoksuaikaa jäljellä, vuotta | Rauennut | 1,3 | 2,3 | 3,3 | |
| Henkilöitä tilikauden päättyessä | Oikeus ansaittu | Oikeus ansaittu | 33 | 41 | |
| Oikeuden syntymisehto | Työssäolovelvoite Omistusvelvoite (johto) Tuloskriteerit (tilauskanta, liikevoitto, pää |
Työssäolovelvoite merkintäajan alkuun saakka | |||
| oman tuotto ja osakekohtainen tulos) |
* Osakkeen merkintähinta Optio-oikeuksilla 2004B on Teleste Oyj:n vaihdolla painotettu keskikurssi Helsingin pörssissä huhtikuussa 2005. Osakkeen merkintähinta Optio-oikeuksilla 2007A, 2007B ja 2007C on Teleste Oyj:n vaihdolla painotettu keskikurssi NASDAQ OMX Helsingin pörssissä lisättynä 10 prosentilla laskettuna vuosittain huhtikuussa 2007, 2008 ja 2009. ** Toteutushinta optioiden rauetessa, mikäli ohjelma päättynyt tilikauden aikana.
| Optiot | Myönnetty 2009 |
Myönnetty 2008 |
|---|---|---|
| Osakekurssi, euroa | 4,21 | 3,50 |
| Toteutushinta, euroa | 3,57 | 6,70 |
| Volatiliteetti, %* | 43 | 32 |
| Odotettu option ikä, vuotta | 4,6 | 4,5 |
| Riskitön korko, % | 2,5 | 3,9 |
| Odotetut osingot, euroa | 0 | 0 |
| Arvonmääritysmalli | BS | BS |
| Palautuvien oletus, % | 10 | 14 |
| Käypä arvo, euroa | 454 791 | 101 816 |
* Volatiliteetti on arvioitu osakkeen historiallisesta kurssivaihtelusta käyttäen kuukausittaisia havaintoja option juoksuaikaa vastaavalta ajalta.
| Tilikauden tapahtumat 2010 | Optio-oikeudet 2004 | Optio-oikeudet 2007 | Jäljellä | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2004B | Toteutus hinta painotettu, euroa |
2007A | 2007B | 2007C | Toteutus hinta painotettu, euroa |
oleva juoksuaika, painotettu, vuosia |
|
| 1.1.2010 | |||||||
| Kauden alussa ulkona olevat | 253 900 | 5,75 239 000 | 263 000 | 268 000 | 7,32 | ||
| Tilikauden muutokset | |||||||
| Kaudella myönnetyt | 0 | – | 0 | 0 | 0 | – | |
| Kaudella menetetyt | 0 | – | 15 000 | 23 000 | 0 | 8,77 | |
| Kaudella toteutetut | 0 | – | 0 | 0 | 0 | – | |
| Kaudella rauenneet | 253 900 | 5,67 | 0 | 0 | 0 | – | |
| Osakehinnan painotettu keskiarvo, euroa *** | 4,32 | 4,56 | – | – | |||
| 31.12.2010 | |||||||
| Kauden lopussa ulkona olevat | 0 | – | 224 000 | 240 000 | 268 000 | 7,16 | 2,39 |
| Kauden lopussa toteutettavissa olevat | 0 | – | 0 | 0 | 0 | – |
*** Telesten osakkeen vaihdolla painotettu keskihinta ajalta, jolla kyseistä optiota on voinut merkitä tilikaudella 2010.
| Tilikauden tapahtumat 2009 | Optio-oikeudet 2004 | Optio-oikeudet 2007 | Jäljellä | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2004B | Toteutus hinta painotettu, euroa |
2007A | 2007B | 2007C | Toteutus hinta painotettu, euroa |
oleva juoksuaika, painotettu, vuosia |
|
| 1.1.2009 | |||||||
| Kauden alussa toteutettavissa olevat | 253 900 | 5,57 251 000 | 275 000 | 0 | 9,44 | ||
| Tilikauden muutokset | |||||||
| Kaudella myönnetyt | 0 | – | 0 | 0 | 268 000 | 3,57 | |
| Kaudella menetetyt | 0 | – | 12 000 | 12 000 | 0 | 9,46 | |
| Kaudella toteutetut | 0 | – | 0 | 0 | 0 | – | |
| Kaudella rauenneet | 0 | 5,14 | 0 | 0 | 0 | – | |
| Osakehinnan painotettu keskiarvo, euroa *** | 3,63 | – | – | – | |||
| 31.12.2009 | |||||||
| Kauden lopussa ulkona olevat | 253 900 | 5,75 239 000 | 263 000 | 268 000 | 7,32 | 2,62 | |
| Kauden lopussa toteutettavissa olevat | 253 900 | 5,75 | 0 | 0 | 0 | – | |
*** Telesten osakkeen vaihdolla painotettu keskihinta 2004A optioiden toteuttamiskauden 1.1.2009–30.4.2009 aikana ja 2004B optioiden toteuttamiskauden 1.1.2009–31.12.2009 aikana.
Optioiden käypä arvo on määritetty Black-Scholes optiohinnoittelumallilla. Optioille määritellään niiden myöntämishetkellä käypä arvo, joka kirjataan kuluksi optioiden sitouttamisajalle. Tilikaudella ei myönnetty uusia optioita. Yhtiön kaikkien optioiden vaikutus yhtiön tulokseen tilikaudella oli 0,244 meur (2009: 0,284 meur). Tilikausilla myönnettyjen optioiden arvostuksessa käytetyt keskeisimmät oletukset on listattu alla olevassa taulukossa:
| Konsernin liitetiedot | Konsernin liitetiedot | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | 2010 | 2009 | 1 000 euroa | Takuu varaukset |
Yhteensä |
| 18 KOROLLISET VELAT | |||||
| Pitkäaikaiset | 19 VARAUKSET | ||||
| Pankkilainat | 11 515 | 11 500 | 1.1.2010 | 1 539 | 1 539 |
| Rahoitusleasingvelat | 332 | 737 | Varausten lisäykset/vähennykset | 431 | 431 |
| Yhteensä | 11 847 | 12 237 | 31.12.2010 | 1 970 | 1 970 |
| Lyhytaikaiset | 2010 | ||||
| Pankkilainat | 15 629 | 9 908 | Pitkäaikaiset varaukset | 657 | |
| Rahoitusleasingvelkojen seuraavan vuoden lyhennykset | 614 | 627 | Lyhytaikaiset varaukset | 1 313 | |
| Yhteensä | 16 243 | 10 535 | Yhteensä | 1 970 | |
| Korolliset pankkilainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja rahoitusleasingvelat käypään arvoon. Konsernin korollisten pitkäaikaisten velkojen valuuttajakauma on seuraava: |
Takuuvaraukset Konserni antaa tietyille tuotteilleen 12–36 kuukauden takuun. Mikäli tuotteissa havaitaan vikoja takuun aikana, ne korjataan konser nin kustannuksella tai asiakkaalle annetaan vastaava uusi tuote. Takuuvarauksen suuruus perustuu takuukulujen määrää koskevaan historialliseen kokemukseen viallisista tuotteista ja arvioituun takuukulujen määrään. |
||||
| 1 000 euroa | 31.12.2010 | 31.12.2009 | 1 000 euroa | 2010 | 2009 |
| EUR | 11 847 | 12 237 | |||
| 11 847 | 12 237 | 20 OSTOVELAT JA MUUT VELAT | |||
| Konsernin korollisten pitkäaikaisten velkojen korkokannat ovat seuraavat: | Lyhytaikaiset | ||||
| Ostovelat | 11 048 | 9 493 | |||
| Pankkilainat | 1,2 % | 2,6 % | Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset | 5 465 | 5 493 |
| Rahoitusleasingvelat | 3,9 % | 4,3 % | Korkovelat ja muut rahoitusvelat | 78 | 51 |
| Muut siirtovelat | 8 717 | 6 664 | |||
| Konsernin korollisten lyhytaikaisten velkojen valuuttajakauma: | Ennakkomaksut | 748 | 2 937 | ||
| Muut velat | 4 105 | 7 734 | |||
| 1 000 euroa | Yhteensä | 30 161 | 32 372 | ||
| EUR | 100 % | 100 % | |||
| 100 % | 100 % | Pitkäaikaiset | |||
| Muut velat | 3 865 | 6 461 | |||
| Konsernin korollisten lyhytaikaisten velkojen korkokannat ovat seuraavat: | |||||
| Pankkilainat | 1,8 % | 2,0 % | 21 KAUDEN VEROTETTAVAAN TULOON PERUSTUVAT VEROVELAT | ||
| Rahoitusleasingvelat | 3,9 % | 4,3 % | |||
| Konsernin rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat ovat seuraavat: | Tilinpäätöshetkellä tilikauden tuloon liittyen kirjattiin 1 240 tuhatta euroa verovelkaa (31.12.2009 ei ollut verovelkaa). | ||||
| Vähimmäisvuokrien kokonaismäärä | |||||
| Yhden vuoden kuluessa | 645 | 678 | |||
| Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua | 340 | 792 | |||
| Vähimmäisvuokrat yhteensä | 985 | 1 470 | |||
| Vähimmäisvuokrien nykyarvo | |||||
| Yhden vuoden kuluessa | 614 | 627 |
| Yhden vuoden kuluessa | 614 | 627 |
|---|---|---|
| Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua | 332 | 737 |
| Vähimmäisvuokrien nykyarvo yhteensä | 946 | 1 364 |
| Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut | 39 | 106 |
| Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä | 985 | 1 470 |
| 1 000 euroa | Takuu varaukset |
Yhteensä |
|---|---|---|
| 19 VARAUKSET | ||
| 1.1.2010 | 1 539 | 1 539 |
| Varausten lisäykset/vähennykset | 431 | 431 |
| 31.12.2010 | 1 970 | 1 970 |
| 2010 | ||
| Pitkäaikaiset varaukset | 657 | |
| Lyhytaikaiset varaukset | 1 313 | |
| Yhteensä | 1 970 | |
| Takuuvaraukset Konserni antaa tietyille tuotteilleen 12–36 kuukauden takuun. Mikäli tuotteissa havaitaan vikoja takuun aikana, ne korjataan konser nin kustannuksella tai asiakkaalle annetaan vastaava uusi tuote. Takuuvarauksen suuruus perustuu takuukulujen määrää koskevaan historialliseen kokemukseen viallisista tuotteista ja arvioituun takuukulujen määrään. |
||
| 1 000 euroa | 2010 | 2009 |
| 20 OSTOVELAT JA MUUT VELAT | ||
| Lyhytaikaiset | ||
| Ostovelat Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset |
11 048 5 465 |
9 493 5 493 |
| Korkovelat ja muut rahoitusvelat | 78 | 51 |
| Muut siirtovelat | 8 717 | 6 664 |
| Ennakkomaksut | 748 | 2 937 |
| Muut velat | 4 105 | |
| Yhteensä | 30 161 | 7 734 32 372 |
| Pitkäaikaiset |
Ulkomaan rahan määräiset varat ja velat muutettuna euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin ovat seuraavat:
| 2010 | 2009 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| USD | SEK | NOK | GBP | USD | SEK | NOK | GBP | |
| Lyhytaikaiset varat | 770 | 1 596 | 1 450 | 1 275 | 1 040 | 1 232 | 1 478 | 3 333 |
| Lyhytaikaiset velat | 1 389 | 894 | 367 | 228 | 1 401 | 931 | 1 782 | 463 |
Tilinpäätöksessä 2010 konsernin nettokassavirtaan liittyvät päävaluuttojen suojaukset olivat seuraavat:
| Valuuttapositio | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Valuutta | Positio | Suojattu määrä |
Netto positio |
Suojaus instrumentti |
Suojaus suhde |
| USD | 1 089 | 1 149 | 60 | Valuutta termiini |
105 % |
| SEK | 866 | 759 | 107 | Valuutta termiini |
88 % |
| NOK | 2 025 | 1 487 | 538 | Valuutta termiini |
73 % |
| GBP | 1 776 | 753 | 1 024 | Valuutta termiini |
42 % |
Tilinpäätöksessä 2009 konsernin nettokassavirtaan liittyvät päävaluuttojen suojaukset olivat seuraavat:
| Valuuttapositio | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Valuutta | Positio | Suojattu määrä |
Netto positio |
Suojaus instrumentti |
Suojaus suhde |
| USD | 1 066 | 938 | 128 | Valuutta termiini |
88 % |
| SEK | 1 531 | 1 502 | 29 | Valuutta termiini |
98 % |
| NOK | 1 883 | 1 566 | 317 | Valuutta termiini |
83 % |
| GBP | 3 383 | 3 019 | 364 | Valuutta termiini |
89 % |
Konsernin rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on rahoituksellisten riskien tunnistaminen, mittaaminen ja niiltä suojautuminen rahoitusmarkkinoiden hintavaihteluista ja muista tekijöistä johtuvien tulos-, tase- ja rahavirtavaikutusten vähentämiseksi. Lisäksi tavoitteena on varmistaa konsernin riittävä maksuvalmius kustannustehokkaasti.
Konsernin rahoitusriskienhallinnan pääperiaatteet sekä vastuu rahoitusriskien hallinnasta on määritelty hallituksen hyväksymässä konsernin riskienhallinnan toimintaperiaatteissa ja sitä koskevissa tarkemmissa ohjeissa. Hallitus vastaa riskienhallinnan valvonnasta. Konsernihallinto hoitaa konsernin rahoitusriskien koordinoinnin ja valvonnan sekä suojaustoimenpiteet pankkien kanssa emoyhtiön nimissä. Konsernin toimintaperiaate on riskiä välttävä. Riskien tunnistaminen on liiketoimintayksiköiden ja konsernihallinnon yhteinen tehtävä.
Lainaa suojaaviin koronvaihtosopimuksiin sovelletaan suojauslaskentaa, IAS 39 standardia. Rahoitusriskit jaetaan markkina-, luotto-, maksuvalmius- sekä rahavirran korkoriskiin, joita on kuvattu alla tarkemmin. Konsernilla ei ole merkittäviä hintariskejä.
Markkinariski koostuu seuraavista kolmesta riskistä: valuutta-, hinta- ja korkoriski. Niistä johtuvat valuuttakurssien, markkinahintojen tai markkinakorkojen vaihtelut voivat aiheuttaa muutoksen rahoitusinstrumentin arvossa ja siten näillä muutoksilla voi olla vaikutus konsernin tulokseen, taseeseen ja rahavirtoihin.
Transaktioriski
Konsernin valuutta-asema muodostuu liiketapahtumiin liittyvistä eristä sekä ulkomaisiin yksikköihin tehdyistä nettosijoituksista. Konsernin valuuttakurssiriskit syntyvät valuuttamääräisistä saamisista ja veloista, myynti- ja ostosopimuksista sekä myös ennustetuista myynneistä ja ostoista. Pääosa konsernin liikevaihdosta on Euro-määräistä, USD:n osuus on noin 4 %, Ruotsin ja Norjan kruunujen osuus liikevaihdosta on yhteensä noin 9 % ja Englannin punnan osuus on noin 5 %. Konsernin materiaalikuluista Euron osuus on noin 80 % ja USD:n osuus on noin 12 %. Konsernin suojauspäätökset perustuvat 6 kk:n ennustettuun nettokassavirtaan.
Konserni suojaa lähtökohtaisesti ennustetut rahavirrat. Konserni käyttää valuuttakurssiriskeiltä suojautumiseen ainoastaan valuuttatermiinejä. Konsernin toimintaohjeena on kattaa ennakoidut valuuttakurssiriskit olennaisilta osin vähintään kuusi kuukautta eteenpäin ja liiketapahtumista syntyvä valuutta-asema tulee olla aina suojattu 80–100-prosenttisesti valuutoittain. Suojausten tasoa seurataan kuukausittain. Valuuttakurssiriskiä pyritään hallitsemaan myös muun muassa liiketoiminnan suunnittelun, hinnoittelun ja tarjousehtojen avulla. Hinnoittelujakso vaihtelee 3 kk:n ja 24 kk:n välillä.
Valuuttajohdannaisten yhteismäärä 31.12.2010 oli 8,3 miljoonaa euroa ( 8,0 milj. euroa).
Koska konsernin ulkomaisiin yksiköihin tehtyihin nettosijoituksiin kohdistuva valuuttakurssiriski on suhteellisen matala, näiden erien laskennallisten euromäärien arvon vaihtelua (translaatioriski) ei suojata aktiivisesti. Euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden omien pääomien yhteismäärä oli 3,0 milj. euroa (4,3 milj. euroa).
Herkkyys markkinariskeille
| Rahoitusinstrumenteista aiheutuva IFRS 7 -standardin tarkoittama herkkyys markkinariskeille | 2010 Voitto/ Tappio |
2009 Voitto/ Tappio |
|---|---|---|
| 10 % muutos euron ja dollarin välisessä valuuttakurssissa | +–6 | +–13 |
| 10 % muutos euron ja Ruotsin kruunun välisessä valuuttakurssissa | +–11 | +–3 |
| 10 % muutos euron ja Norjan kruunun välisessä valuuttakurssissa | +–54 | +–32 |
| 10 % muutos euron ja punnan välisessä valuuttakurssissa | +–102 | +36 |
Telesten korkoriski on pääasiassa rahavirran korkoriski ja syntyy taseen korollisista veloista. Konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää koronvaihtosopimusta päästäkseen rahoitusperiaatteidensa mukaiseen tavoitteeseen. Tilinpäätöspäivänä 15 144 teur lainoista on sidottu lyhytaikaisiin viitekorkoihin, joiden koronmääräytymisjakso on maksimissaan 12 kk. Tilikauden 2009 aikana nostettiin myös 11 500 teur suuruinen 3 vuoden laina jolla rahoitettiin yritysostot Saksassa. Lainaa suojaavan 3 vuoden koronvaihtosopimukseen, 2,6 %, sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa. Suojauslaskentaan kuuluvasta johdannaisesta on kirjattu –70 teur laajaan tulokseen. Koronvaihtosopimuksen käypä arvo tilinpäätöshetkellä on –256 teur. Konsernin lainat ovat Euro-määräisiä. Vuonna 2010 konsernin lainakannan keskikorko oli 1,8 %. Rahoitusleasing sopimukset ovat kiinteäkorkoisia. Konserni ei suojaa rahavirran korkoriskistä johtuvaa riskiasemaa, koska riskiasema on pieni. IFRS 7:n edellyttämän herkkyysanalyysin laskennassa on käytetty vaihtuvakorkoisten lainojen tilikauden aikana toteutuneita keskimääräisiä saldoja. Tilinpäätöstilanteessa 31.12.2010 vaihtuvakorkoisten korollisten velkojen vaikutus tulokseen ennen veroja olisi ollut –/+ 150 tuhatta euroa, jos korkotaso olisi noussut tai laskenut prosenttiyksikön.
Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit
Rahoitusvelat
| Ajankohta, jona koronmuutos tapahtuu | 1 vuoden sisällä |
1–5 vuoden sisällä |
yli 5 vuoden sisällä |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit | ||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 15 144 | 15 144 | ||
| Kiinteäkorkoiset rahoitusinstrumentit Lainat rahoituslaitoksilta |
11 500 | 11 500 | ||
Kiinteäkorkoiset rahoitusinstrumentit Rahoitusvelat
Konsernin myyntisaamiset hajaantuvat eri maantieteellisille alueille asiakaskunnan kesken. Vastuu liiketoimintaan liittyvistä luottoriskeistä on siten ensisijaisesti konsernin maantieteellisillä alueilla. Liiketoimintaan liittyvää luottoriskiä hallitaan konsernin tätä koskevien sisäisten ohjeiden mukaisesti ja sitä pyritään vähentämään esimerkiksi vakuuksilla. Luottoriskit hyväksytään ja niitä seurataan konsernin johtoryhmässä.
Rahoitusinstrumentteihin liittyvää luottoriskiä, vastapuoliriskiä hallinnoidaan konsernitasolla. Tämä riski syntyy siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan. Vastapuoliriskin minimoimiseksi Teleste pyrkii rajoittamaan vastapuolet niihin pankkeihin ja muihin rahoituslaitoksiin, joilla on hyvä luottokelpoisuus. Likvidit varat sijoitetaan rahamarkkinainstrumentteihin, joissa on alhainen riski, esimerkiksi lyhytaikaisiin pankkitalletuksiin ja yritystodistuksiin.
| 2010 | 2009 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Myyntisaamisten ikäjakauma | Brutto | Arvon alentumis tappio |
Yhteensä | Brutto | Arvon alentumis tappio |
Yhteensä |
| Erääntymättömät myyntisaamiset | 21 155 | 21 155 | 16 551 | 16 551 | ||
| 1–30 päivää erääntyneet myyntisaamiset | 4 330 | 4 330 | 3 704 | 3 704 | ||
| 31–60 päivää erääntyneet myyntisaamiset | 1 412 | 1 412 | 807 | 807 | ||
| yli 60 päivää erääntyneet myyntisaamiset | 3 109 | –1 923 | 1 186 | 2 468 | –1 386 | 1 082 |
| Yhteensä | 30 005 | 28 082 | 23 530 | 22 144 |
| Luottotappioiden mahdollinen enimmäismäärä tilinpäätöshetkellä | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Lainat ja muut saamiset | 32 756 | 26 884 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 713 | 713 |
Konsernin maksuvalmiusriskiä seurataan kassavirtaennusteisiin pohjautuvien raporttien avulla. Maksuvalmiusriskiä pyritään vähentämään riittävillä kassavaroilla, luottolimiiteillä sekä lainojen tasapainoisen maturiteettijakauman kautta. Maksuvalmiuden hallintaa tukee myös tehokas kassa- ja likviditeettihallinto. Tilikauden lopussa konsernin kassavarat olivat 15,2 milj. euroa ja korollinen velka 28,1 milj. euroa. Konsernihallinto vastaa keskitetysti konsernin korollisen vieraan pääoman hankinnasta. Konsernilla oli 31.12.2010 käyttämättömiä valmiusluottoja, joihin se on sitoutunut, ja nostamattomia lainoja, joissa on sitova luottolupaus, yhteensä 40,0 milj. euroa. Konsernin lainasopimuksiin ja valmiusluottoihin, joihin konserni on sitoutunut, liittyy kannattavuus- ja kassavirta-tyyppisiä kovenantteja.
Johdannaissopimusten kirjaus- ja arvostamisperiaatteet on esitetty konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa sekä tilinpäätöspäivän nimellisarvot ja käyvät arvot konsernitilinpäätöksen liite-tiedoissa kohdassa Vastuut.
Konsernin tavoitteena pääomarakenteen hallinnassa on turvata toiminnan jatkuvuus ja mahdollistaa investoinnit optimaalisella pääomarakenteella. Yhtiön johto arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti.
Konserni seuraa pääomarakenteensa kehitystä velan osuudella kokonaispääomasta. Tunnusluku lasketaan konsernin korollisen nettovelan suhteella korollisen nettovelan ja oman pääoman summaan. Konsernin tavoitteena on pitää tunnusluku alle 50 %:n.
Velan osuus kokonaispääomasta 31.12.2010 ja 31.12.2009 oli seuraava:
| 2010 | 2009 | |
|---|---|---|
| Korolliset velat | 28 090 | 22 772 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 15 203 | 12 518 |
| Korollinen nettovelka | 12 887 | 10 254 |
| Oma pääoma yhteensä | 50 402 | 46 669 |
| Korollinen nettovelka ja pääoma yhteensä | 63 289 | 56 923 |
| Velan osuus kokonaispääomasta | 20,4 % | 18,0 % |
Kaikki saamiset ovat vakuudettomia. Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Myyntisaamisista kirjatut arvonalentumistappiot ja niiden palautukset ilmenevät liitetiedosta 5 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut. 64 65
Kaikki rahoitusvarat ja -velat on arvostettu käypään arvoon konsernitaseessa lukuunottamatta pitkäaikaista pankkilainaa, joka on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon.
Teleste käyttää tase-erien transaktioriskin suojaamiseen valuuttatermiinejä. Suojaustarkoituksessa käytettävien valuuttatermiinien käypien arvojen muutokset kirjataan täysimääräisesti tuloslaskelmaan. Valuuttatermiinien käyvät arvot olivat –293 tuhatta euroa vuonna 2010 (2009 –228 tuhatta euroa) ja ne on kirjattu liiketuloksen oikaisuksi. Lainaa suojaaviin koronvaihtosopimuksiin sovelletaan suojauslaskentaa. Korkojohdannaisten käyvät arvot olivat –256 teur josta –70 teur on kirjattu laajaan tulokseen. Telesten valuuttatermiinit ja koronvaihtosopimukset ovat kaikki tasossa 2.
Myytävissä olevat sijoitukset koostuvat noteeramattomien yhtiöiden osakkeista ja ovat tasossa 3. Noteeraamattomat osakesijoitukset on arvostettu hankintamenoon, sillä niiden arvostaminen käypään arvoon arvostusmenetelmiä käyttäen ei ole ollut mahdollista. Sijoitusten käypä arvo ei ole ollut määritettävissä luotettavasti ja arvio vaihtelee merkittävästi tai vaihteluvälille sijoittuvien erilaisten arvioiden todennäköisyydet eivät ole kohtuullisesti määritettävissä ja käytettävissä käyvän arvon arvioimiseen.
Rahoitusleasingvelkojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin tuleviin rahavirtoihin. Diskonttokorkona on käytetty samanlaisten leasingsopimusten vastaavaa korkoa.
Ostovelkojen sekä muiden kuin johdannaisopimuksiin perustuvien saamisten käypä arvo vastaa niiden alkuperäistä kirjanpitoarvoa, sillä diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä, kun otetaan huomioon näiden erien juoksuaika.
Käyvän arvon määrittämiseen on käytetty seuraavia diskonttokorkoja:
| 2010 | 2009 | |
|---|---|---|
| Rahoitusleasingsopimukset | 3,9 % | 4,3 % |
Korollisten rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat lainasopimuksiin perustuen olivat 31.12.2010 seuraavat:
| 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Pankkivelat | 15 433 | 138 | 11 501 | ||
| Ostovelat | 11 048 | ||||
| Rahoitusleasingvelat | 645 | 170 | 161 | 10 | |
| Johdannaiset | |||||
| Suoritettavat rahavirrat | –8 283 | ||||
| Saatavat rahavirrat | 7 990 | ||||
| Muut | 78 | ||||
Korollisten rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat lainasopimuksiin perustuen olivat 31.12.2009 seuraavat:
| 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Pankkivelat | 10 941 | 301 | 301 | 11 502 | |
| Ostovelat | 9 493 | ||||
| Rahoitusleasingvelat | 678 | 461 | 164 | 157 | 10 |
| Johdannaiset | |||||
| Suoritettavat rahavirrat | –8 043 | ||||
| Saatavat rahavirrat | 7 802 | ||||
| Muut | 51 | ||||
| 1 000 euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| 23 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTOJEN OIKAISUT | ||
| Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa: | ||
| Poistot | 5 896 | 5 582 |
| Arvonalentumiset | 0 | 800 |
| Työsuhde-etuudet | 247 | 284 |
| Yhteensä | 6 143 | 6 666 |
| 23 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTOJEN OIKAISUT |
|---|
| Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa: |
| Poistot 5 896 |
| Arvonalentumiset |
| Työsuhde-etuudet |
| Yhteensä 6 143 |
| 24 MUUT VUOKRASOPIMUKSET |
| Konserni vuokralle ottajana |
| Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat ovat seuraavat: |
| Liite | Käypään arvoon tulosvai kutteisesti kirjattavat rahoitus varat/ -velat |
Lainat ja muut saamiset |
Myytävissä olevat rahoitus varat |
Jaksotet tuun hankinta menoon kirjattavat rahoitus varat/ -velat |
Tase-erien kirjanpito arvot |
Käypä arvo |
|
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2010 Tase-erä | |||||||
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Muut rahoitusvarat | 12 | 713 | 713 | 713 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 15 | 28 082 | 28 082 | 28 082 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 0 | 28 082 | 713 | 0 | 28 795 | 28 795 | |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 18 | 332 | 11 515 | 11 847 | 11 847 | ||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 18 | 614 | 15 629 | 16 243 | 16 243 | ||
| Johdannaissopimukset | 25 | 293 | 293 | 293 | |||
| Korkojohdannaiset | 25 | 256 | 256 | 256 | |||
| Ostovelat | 20 | 11 048 | 11 048 | 11 048 | |||
| Korkovelat ja muut rahoitusvelat | 20 | 78 | 78 | 78 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 1 495 | 0 | 0 | 38 270 | 39 765 | 39 765 | |
| Liite | Käypään arvoon tulosvai kutteisesti kirjattavat rahoitus varat/ -velat |
Lainat ja muut saamiset |
Myytävissä olevat rahoitus varat |
Jaksotet tuun hankinta menoon kirjattavat rahoitus varat/ -velat |
Tase-erien kirjanpito arvot |
Käypä arvo |
|
| 2009 Tase-erä | |||||||
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Muut rahoitusvarat | 12 | 713 | 713 | 713 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 15 | 22 144 | 22 144 | 22 144 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 0 | 22 144 | 713 | 0 | 22 857 | 22 857 | |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 18 | 737 | 11 500 | 12 237 | 12 237 | ||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 18 | 627 | 9 908 | 10 535 | 10 535 | ||
| Johdannaissopimukset | 25 | 228 | 228 | 228 | |||
| Korkojohdannaiset | 25 | 157 | 157 | 157 | |||
| Ostovelat | 20 | 9 493 | 9 493 | 9 493 | |||
| Korkovelat ja muut rahoitusvelat | 20 | 51 | 51 | 51 | |||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 1 769 | 0 | 0 | 30 952 | 32 721 | 32 721 |
| Yhteensä | 2 254 | 2 243 |
|---|---|---|
| Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua | 1 601 | 1 345 |
| Yhden vuoden kuluessa | 653 | 898 |
Konserni on vuokrannut muilla vuokrasopimuksilla ulkomailla käyttämänsä tuotanto- ja toimistotilat. Vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin 2-5 vuotta. Normaalisti näihin sopimuksiin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Sopimusten indeksiehtojen mukaan vuokratasoa korotetaan keskimäärin kahden vuoden välein. Vertailuvuoden vastuista on poistettu niihin sisältyneet leasingvuokravastuut.
Konserni on vuokrannut edelleen osan Suomen tuotanto- ja toimistokiinteistöstä ulkopuolisen yrityksen käyttöön. Sopimus on tehty toistaiseksi. Vuonna 2010 näihin rakennuksiin kohdistuvien vuokratuottojen määrä oli 54 tuhatta euroa (117 tuhatta euroa vuonna 2009).
| 1 000 euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| 25 VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET | ||
| Omasta puolesta annetut vakuudet | ||
| Annetut muut vakuudet | 640 | 120 |
| Vuokravastuut | ||
| Toimitilojen vuokravastuut | 2 254 | 2 243 |
| Leasingvuokravastuut | 4 227 | 3 773 |
| Johdannaissopimukset | ||
| Termiinisopimusten kohde-etuuden arvo | 8 283 | 8 043 |
| Termiinisopimusten käypä arvo | –293 | –228 |
| Koronvaihtosopimukset | ||
| Koronvaihtosopimusten kohde-etuuden arvo | 11 500 | 11 500 |
| Koronvaihtosopimusten käypä arvo | –256 | –157 |
Teleste-konsernissa lähipiiriin sisältyvät Teleste Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja.
| Konsernin ja emoyhtiön omistamat yritykset | Konsernin | Osuus |
|---|---|---|
| omistusosuus, % |
äänivallasta, % |
|
| Emoyritys Teleste Oyj, Turku, Suomi | ||
| Cableway Süd GmbH (ent. Antel GmbH), München, Saksa | 100 | 100 |
| Cableway Mitte GmbH (ent. AVC Systemhaus GmbH) Cottbus, Saksa | 100 | 100 |
| Cableway AG, Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 100 |
| DINH TechniCom S.A., Herstal, Belgia | 100 | 100 |
| DINH TeleCom S.A., Herstal, Belgia | 100 | 100 |
| Flomatik A/S, Porsgrun, Norja | 100 | 100 |
| Flomatik Network Services Ltd, Fareham, Englanti | 100 | 100 |
| Freycom S.A., Yverdon, Sveitsi | 100 | 100 |
| Kaavisio Oy, Turku, Suomi | 100 | 100 |
| Cableway Nord GmbH (ent. MKS MediaKom GmbH), Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 100 |
| Cableway Nord GmbH & Co. KG (ent. MKS Nord GmbH & Co. KG), Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 100 |
| Cableway Nord West GmbH & Co.KG (ent. MKS West GmbH & Co. KG), Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 100 |
| Cableway Mitte GmbH& Co. KG (ent. MKS Mitte GmbH & Co. KG), Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 100 |
| Cableway Cyber Optic GmbH & Co. KG (ent. MKS Cyber Optic GmbH & Co. KG), Bergisach Gladbach, Saksa | 100 | 100 |
| Cableway Management GmbH (ent. MKS Management GmbH), Bergiscg Gladbach, Saksa | 100 | 100 |
| Promacom AB, Tukholma, Ruotsi | 100 | 100 |
| Satlan Sp. z o.o., Wroclaw, Puola | 100 | 100 |
| Suomen Turvakamera Oy, Vantaa, Suomi | 100 | 100 |
| Teleste India Ptv., Mumbai, Intia | 100 | 100 |
| Teleste Incentive Oy (entinen Suomen Yhteisantennit Oy), Turku, Suomi | 100 | 100 |
| Teleste Belgium SPRL, Bryssel, Belgia | 100 | 100 |
| Teleste d.o.o., Ljutomer, Slovenia | 100 | 100 |
| Teleste Electronics (SIP) Co., Ltd, Shuzhou, Kiina | 100 | 100 |
| Teleste France SAS, Pariisi, Ranska | 100 | 100 |
| Teleste GmbH, Hannover, Saksa | 100 | 100 |
| Teleste Kaurakatu Oy, Turku, Suomi | 100 | 100 |
| Teleste LLC, Georgetown Texas, USA | 100 | 100 |
| Teleste Services GmbH, Hildesheim, Saksa | 100 | 100 |
| Teleste Sweden AB (entinen Flomatik AB), Tukholma, Ruotsi | 100 | 100 |
| Teleste UK Ltd, Cambridge, Englanti | 100 | 100 |
| Teleste Video Networks Sp. z o.o. (entinen S-Link ssp), Krakova, Puola | 100 | 100 |
| Johdon työsuhde-etuudet | ||
| 1 000 euro | 2010 | 2009 |
Toimitusjohtaja Maksetut palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 499 311
Vuonna 2010 Telesten toimitusjohtajalle annettiin 0 kpl osakeoptioita (40 000 kpl vuonna 2009).
Johdon optio-oikeuksissa on muilta osin samanlaiset ehdot kuin muun henkilökunnan optioissa, paitsi Teleste 2004 ja 2007 optioiden osalta, joiden ehtojen mukaan optioiden bruttomääräisestä tulosta on 20 %:lla merkittävä yhtiön osakkeita. Osakemerkintävelvollisuus lakkaa, kun salkussa on bruttovuosipalkan verran yhtiön osakkeita. 31.12.2010 johdolla oli 120 000 kpl myönnettyjä optioita, joista 0 kpl oli toteutettavissa (160 000 kpl ja 0 kpl toteuttavissa vuonna 2009). Emoyhtiön johdolla oli tilinpäätöshetkellä 0,54 % emoyhtiön osakkeista eli 98 482 osaketta (0,56 % eli 98 956 osaketta 31.12.2009). Lisäksi Teleste Oyj:n toimitusjohtaja omisti 31.12.2010 Teleste Management Oy:n osakkeista 34,4 %.
Toimitusjohtajan vapaaehtoinen eläkemaksu oli 56 tuhatta euroa (71 tuhatta euroa tilikaudella 2009).
| 1 000 euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Johdon maksetut palkat ja palkkiot | ||
| Hallituksen puheenjohtaja | 47 | 38 |
| Hallituksen jäsenet | 152 | 123 |
| Toimitusjohtaja | 499 | 311 |
| Yhteensä | 698 | 471 |
Emoyhtiön toimitusjohtajan sopimuksen mukainen eläkeikä on 60 vuotta. Kyseisessä sopimuksessa on sovittu, että sopimuksen irtisanomisaika on kuusi (6) kuukautta toimitusjohtajan irtisanoessa sopimuksen ja 18 (kahdeksantoista) kuukautta yhtiön toimittaessa irtisanomisen. Hallituksen kiinteä palkkio on maksettu yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti yhtiön osakkeina, kokouspalkkiot on maksettu rahana.
Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia vuosina 2010 tai 2009.
Teleste Oyj:n hallitus päätti maaliskuussa 2010 uudesta Teleste-konsernin johtoryhmän jäsenten kannustinjärjestelmästä. Järjestelmän tarkoituksena on sitouttaa johtoryhmän jäsenet yhtiöön kannustamalla heitä hankkimaan ja omistamaan yhtiön osakkeita ja tätä kautta kasvattamaan yhtiön omistaja-arvoa pitkällä tähtäyksellä. Kannustinjärjestelmän kautta johto sijoittaa henkilökohtaisesti huomattavan määrän omia varojaan yhtiön osakkeisiin. Johtohenkilöt rahoittavat sijoituksensa osittain itse ja osittain yhtiön lainoituksen avulla. Johto kantaa aidon omistajariskin järjestelmään tekemänsä sijoituksen osalta. Osakeomistusta varten johtoryhmän jäsenet perustavat Teleste Management Oy -nimisen yhtiön, jonka koko osakekannan he omistavat. Teleste Management hankki yhteensä 381 000 Telesten osaketta yhtiöltä. Osakehankinta rahoitetaan johtoryhmän jäsenten yhteensä enintään noin 290 000 euron suuruisilla pääomapanoksilla Teleste Managementiin sekä Telesteltä otettavalla lainalla. Osa johtoryhmän jäsenistä rahoittaa pääomapanostaan Teleste Managementiin myymällä omistamiaan Telesten osakkeita. Järjestelmän toteuduttua Telesten johtoryhmän jäsenet omistavat Teleste Managementin kautta 2,1 prosenttia Telesten osakkeista.
Konsernin johdon tietoon ei ole tullut sellaisia olennaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet tilinpäätöslaskelmiin.
| 1 000 euroa | Liite | 2010 | 2009 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 | 55 451 | 50 403 |
| Valmistevarastojen lisäys (+) tai vähennys (–) | 817 | –2 348 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 3 668 | 4 649 |
| Materiaalit ja palvelut | 3 | –23 140 | –18 648 |
| Henkilöstökulut | 4 | –18 015 | –17 826 |
| Poistot ja arvonalennukset | 5 | –709 | –764 |
| Liiketoiminnan muut kulut | –13 216 | –15 926 | |
| Liiketulos | 4 858 | –459 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 6 | 3 722 | 357 |
| Tappio (voitto) ennen satunnaisia eriä | 8 580 | –102 | |
| Satunnaiset erät | |||
| Satunnaiset kulut | 7 | –761 | –450 |
| Tappio (voitto) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | 7 819 | –552 | |
| Tilinpäätössiirrot | |||
| Poistoeron lisäys (vähennys) | 8 | –220 | –49 |
| Tuloverot | |||
| Tilikauden verot | 9 | –1 414 | –103 |
| Tilikauden tappio (voitto) | 6 185 | –703 |
| Pysyvät vastaavat | |
|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet | |
| Aineelliset hyödykkeet | |
| Vaihtuvat vastaavat | |
| Vaihto-omaisuus | |
| Rahat ja pankkisaamiset | |
| Oma pääoma | |
| Osakepääoma | |
| Ylikurssirahasto | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | |
| 1 000 euroa | Liite | 2010 | 2009 |
|---|---|---|---|
| Pysyvät vastaavat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | |||
| Aineelliset hyödykkeet | 10 | 5 342 | 5 771 |
| Pitkäaikaiset saamiset | 11 | 26 822 | 24 726 |
| Sijoitukset | 12 | 24 760 | 21 319 |
| 56 925 | 51 817 | ||
| Vaihtuvat vastaavat | |||
| Vaihto-omaisuus | 13 | 4 959 | 4 208 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 14 | 14 063 | 11 687 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 15 | 9 841 | 5 315 |
| 28 863 | 21 210 | ||
| Vastaavaa | 85 789 | 73 028 | |
| Oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 16 | 6 967 | 6 967 |
| Ylikurssirahasto | 16 | 1 504 | 1 504 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 16 | 4 185 | 2 736 |
| Edellisten tilikausien tulos | 16 | 20 257 | 22 384 |
| Tilikauden tulos | 16 | 6 185 | –703 |
| 39 097 | 32 888 | ||
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | 8 | 722 | 502 |
| Pakolliset varaukset | 17 | 949 | 759 |
| Vieras pääoma | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 18 | 11 500 | 11 500 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 19 | 33 521 | 27 379 |
| 45 021 | 38 879 | ||
| Vastattavaa | 85 789 | 73 028 |
| 1 000 euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Liiketoiminta | ||
| Liiketulos | 4 858 | –459 |
| Oikaisut liiketulokseen | 899 | 668 |
| Nettokäyttöpääoman muutos | –1 866 | 11 986 |
| Saadut korot | 1 128 | 823 |
| Maksetut korot | –648 | –556 |
| Saadut osingot | 2 255 | 877 |
| Maksetut konserniavustukset | –761 | –450 |
| Muut rahoituserät | 236 | 12 |
| Verot | –257 | 223 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 5 843 | 13 124 |
| Investoinnit | ||
| Muun käyttöomaisuuden maksut | –1 064 | –3 021 |
| Muun käyttöomaisuuden myynnit | 262 | 500 |
| Myydyt osakkeet | 0 | 0 |
| Pitkäaikaiset saamiset | –2 096 | –21 796 |
| Konserniyritykset | –3 442 | –605 |
| Investointien rahavirta yhteensä | –6 340 | –24 922 |
| Rahavirta ennen rahoitusta | –497 | –11 798 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Lyhytaikaisen rahoituksen muutos | 5 000 | 1 000 |
| Pitkäaikaisen rahoituksen muutos | 0 | 11 500 |
| Maksetut osingot | –1 424 | –2 035 |
| Omien osakkeiden hankinta | 0 | –264 |
| Muut rahastot | 1 160 | 0 |
| Osakeanti | 287 | 0 |
| Rahoituksen rahavirta yhteensä | 5 023 | 10 201 |
| Likvidien varojen muutos | 4 526 | –1 598 |
| Likvidit varat 1.1. | 5 315 | 6 913 |
| Likvidit varat 31.12. | 9 841 | 5 315 |
Teleste Oyj on Teleste-konsernin emoyhtiö. Teleste Oyj:n y-tunnus on 1102267-8 ja kotipaikka on Turku. Yhtiön rekisteröity osoite on Seponkatu 1, 20060 Littoinen.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöksessä ulkomaanrahan mää räiset saamiset ja velat muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin noteeraamaan kurssiin. Myyntisaamisten muuntamisesta syntyvät kurssierot kirjataan liikevaihdon oikai suksi ja ostovelkojen muuntamisesta syntyvät kurssierot ostojen oikaisuksi. Muut kurssivoitot ja tappiot kirjataan kurssieroiksi rahoitustuottojen ja kulujen ryhmään.
Yhtiöllä on valuuttatermiinejä ja lainaa suojaavia koronvaihtosopi muksia. Terminointien avulla valuuttariskien vaikutus yhtiön tulok seen ja taloudelliseen asemaan pyritään eliminoimaan. Koronvaih tosopimuksilla suojataan joitakin vaihtuvakorkoisia lainoja.
Yhtiön politiikkana on kattaa ennakoidut valuuttakurssiriskit olen naisilta osin vähintäin kuusi kuukautta eteenpäin. Terminointien tulosvaikutus kirjataan yhtiössä termiinien toteutushetkellä.
Käyttöomaisuuden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankinta menoihin, vähennettynä kertyneillä poistoilla. Kuluvan käyttö omaisuuden suunnitelman mukaiset poistot lasketaan tasapois toina ja ne perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Arvioidut taloudelliset pitoajat eri omaisuusryhmille ovat:
| Aineettomat oikeudet 3 vuotta | |
|---|---|
| Liikearvo 10 vuotta | |
| Muut pitkävaikutteiset menot 3 vuotta | |
| Rakennukset ja rakennelmat 25–33 vuotta | |
| Koneet ja kalusto3–5 vuotta | |
| Tietokoneet0-3 vuotta |
Käyttöomaisuuden tasearvosta tehdään arvonalennus, mikäli on ilmeistä, että tulonodotukset eivät kata hyödykkeen tasearvoa. Tilikauden aikana hankitut tai perustetut yhtiöt sisältyvät tytär yhtiöosakkeisiin hankintahetkestä tai perustamisesta lähtien. Tilikauden aikana myydyt yhtiöt sisältyvät tytäryhtiöosakkeisiin myyntihetkeen saakka. Muina pitkäaikaisina sijoituksina ja saami sina esitetään sijoitukset ja saamiset, joiden aiottu hallussapito aika on yli vuoden mittainen.
Käyttöleasingsopimukset ja rahoitusleasingsopimuksin tehdyt hankinnat kirjataan tilinpäätökseen vuokrakuluina.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen jälleenhankinta- tai luovutushintaan. Hankin tameno määritetään FIFO–periaatteella. Varaston arvoon on sisällytetty muuttuvien menojen lisäksi niiden osuus hankinnan ja valmistuksen kiinteistä menoista.
Rahat ja pankkisaamiset sisältävät käteiset varat ja pankkitilit. Rahoitusarvopaperit sisältävät muut käteiseen rahaan rinnastet tavat varat, kuten yritystodistukset.
Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan myönnetyillä alennuksilla, myyntiin liittyvillä välillisillä veroilla sekä ulkomaan rahan määräisten myyntisaamisten muuntamisesta syntyvillä kurssieroilla. Myyntitulo kirjataan tuotoksi palvelun tai hyödyk keen luovutushetkellä.
Myyntituotot ja ennakoitu bruttovoitto olennaisista pitkäaikai sista toimitussopimuksista tuloutetaan valmistusasteen mukaan ns. milestone-menetelmällä, jossa tuloutus tapahtuu ennalta sovittujen osakokonaisuuksien perusteella tai cost-to-cost -mene telmällä. Toimitussopimusten ennakoitu bruttovoitto kirjataan tuotoksi samassa suhteessa kuin siitä tuloutettu liikevaihto. Cost-to-cost -menetelmä eli kustannuksiin perustuva valmistus asteen mukainen tuloutus lasketaan siten, että myyntituotto ja bruttovoitto kirjataan suhteuttamalla kertyneet kustannukset toimitussopimuksen ennakoituihin kokonaiskustannuksiin. Jos yhtiön voidaan katsoa olevan pitkäaikaisen toimitussopimuksen pääurakoitsija, alihankkijoiden raaka-aine-, palkka- ja muut tuote kustannukset otetaan huomioon valmistusasteen laskennassa. Mahdolliset muutokset pitkäaikaisen toimitussopimuksen enna koiduissa kokonaiskustannuksissa tai tappiossa kirjataan niiden syntymishetkellä.
Tuotekehityskulut kirjataan vuosikuluna.
Yhtiön henkilöstön lakisääteinen eläketurva hoidetaan eläkeva kuutusyhtiöiden kautta.
Tuloverot koostuvat tilikauden tulokseen kohdistuvasta verosta ja edellisen tilikauden verojaksotuksen oikaisusta.
Konsernin hankkimat omat osakkeet eivät sisälly tasearvoihin. Omien osakkeiden luovutus kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon 3.4.2007 alkaen.
| 1 000 euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| 5 Suunnitel man mukaiset poistot |
||
| Muut pitkävaikutteiset menot | 243 | 323 |
| Rakennukset | 291 | 173 |
| Koneet ja kalusto | 174 | 215 |
| Muut aineettomat oikeudet | 0 | 52 |
| Yhteensä | 708 | 764 |
| 6 Rahoitustuotot ja -kulut |
||
| Korkotuotot | 40 | 11 |
| Korkotuotot konserniyhtiöiltä | 1 089 | 811 |
| Korkokulut | –540 | –452 |
| Korkokulut konserniyhtiöille | –108 | –104 |
| Sijoitusten arvonalennukset | 0 | –800 |
| Rahoituksen kurssierot | –44 | 26 |
| Muut rahoitustuotot ja -kulut | 281 | –13 |
| Osinkotuotot, konserniyhtiöiltä | 2 996 | 876 |
| Osinkotuotot, ulkopuolisilta | 9 | 2 |
| Yhteensä | 3 723 | 357 |
| 7 Satunnaiset erät |
||
| Maksetut konserniavustukset | 761 | 450 |
| 8 Tilinp äätössiirrot |
||
| Poistoeron muutos | ||
| Rakennukset | –220 | –49 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 0 | 0 |
| Yhteensä | –220 | –49 |
| Tilinpäätössiirtojen kertymä emoyhtiössä muodostuu kertyneestä poistoerosta | 722 | 502 |
| 9 Tilikauden verot |
||
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | 1 157 | 27 |
| Edellisen tilikauden verot | 257 | 76 |
| Yhteensä | 1 414 | 103 |
| 1 000 euroa | 2010 | 2009 | 1 000 euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|---|---|---|
| 1 Liikevaihto | 5 Suunnitel man mukaiset poistot |
||||
| Liikevaihto liiketoiminnoittain | Muut pitkävaikutteiset menot | 243 | 323 | ||
| Rakennukset | 291 | 173 | |||
| Video and Broadband Solutions | 55 451 | 50 403 | Koneet ja kalusto | 174 | 215 |
| Network Services | 0 | 0 | Muut aineettomat oikeudet | 0 | 52 |
| Yhteensä | 55 451 | 50 403 | Yhteensä | 708 | 764 |
| Liikevaihto markkina-alueittain | 6 Rahoitustuotot ja -kulut |
||||
| Suomi | 10 497 | 9 826 | |||
| Pohjoismaat | 8 355 | 9 758 | Korkotuotot | 40 | 11 |
| Muu Eurooppa | 27 479 | 25 773 | Korkotuotot konserniyhtiöiltä | 1 089 | 811 |
| Muut | 9 120 | 5 046 | Korkokulut | –540 | –452 |
| Yhteensä | 55 451 | 50 403 | Korkokulut konserniyhtiöille | –108 | –104 |
| Sijoitusten arvonalennukset | 0 | –800 | |||
| 2 Liiketoi minnan muut tuotot |
Rahoituksen kurssierot | –44 | 26 | ||
| Muut rahoitustuotot ja -kulut Osinkotuotot, konserniyhtiöiltä |
281 2 996 |
–13 876 |
|||
| Tuotekehitysavustukset ja muut | 3 668 | 4 649 | Osinkotuotot, ulkopuolisilta | 9 | 2 |
| Yhteensä | 3 668 | 4 649 | Yhteensä | 3 723 | 357 |
| 3 Materiaalit ja palvelut |
|||||
| 7 Satunnaiset erät |
|||||
| Ostot | 22 928 | 17 496 | |||
| Raaka-ainevaraston muutos | –65 | 1 191 | Maksetut konserniavustukset | 761 | 450 |
| 22 863 | 18 687 | 8 Tilinp äätössiirrot |
|||
| Ulkopuoliset palvelut | 277 | –39 | |||
| Yhteensä | 23 140 | 18 648 | Poistoeron muutos | ||
| Rakennukset | –220 | –49 | |||
| 4 Henkil östökulut |
Muut pitkävaikutteiset menot | 0 | 0 | ||
| Palkat ja palkkiot | 14 783 | 14 650 | Yhteensä | –220 | –49 |
| Eläkekulut | 2 452 | 2 151 | |||
| Muut henkilösivukulut | 780 | 1 026 | Tilinpäätössiirtojen kertymä emoyhtiössä muodostuu kertyneestä poistoerosta | 722 | 502 |
| Yhteensä | 18 015 | 17 826 | 9 Tilikauden verot |
||
| Maksetut palkat ja palkkiot toimitusjohtajalle ja hallitukselle | 698 | 471 | Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | 1 157 | 27 |
| 1 000 euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| 1 Liikevaihto | ||
| Liikevaihto liiketoiminnoittain | ||
| Video and Broadband Solutions | 55 451 | 50 403 |
| Network Services | 0 | 0 |
| Yhteensä | 55 451 | 50 403 |
| Liikevaihto markkina-alueittain | ||
| Suomi | 10 497 | 9 826 |
| Pohjoismaat | 8 355 | 9 758 |
| Muu Eurooppa | 27 479 | 25 773 |
| Muut | 9 120 | 5 046 |
| Yhteensä | 55 451 | 50 403 |
| 2 Liiketoi minnan muut tuotot |
||
| Tuotekehitysavustukset ja muut | 3 668 | 4 649 |
| Yhteensä | 3 668 | 4 649 |
| 3 Materiaalit ja palvelut |
||
| Ostot | 22 928 | 17 496 |
| Raaka-ainevaraston muutos | –65 | 1 191 |
| 22 863 | 18 687 | |
| Ulkopuoliset palvelut | 277 | –39 |
| Yhteensä | 23 140 | 18 648 |
| 4 Henkil östökulut |
||
| Palkat ja palkkiot | 14 783 | 14 650 |
| Eläkekulut | 2 452 | 2 151 |
| Muut henkilösivukulut | 780 | 1 026 |
| Yhteensä | 18 015 | 17 826 |
| Maksetut palkat ja palkkiot toimitusjohtajalle ja hallitukselle | 698 | 471 |
| Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia. |
||
| Henkilöstö tilikauden lopussa | 366 | 399 |
| Henkilöstö keskimäärin | 378 | 421 |
| Henkilöstö toiminnoittain tilikauden lopussa | ||
| Tuotekehitys | 102 | 117 |
| Tuotanto ja materiaalihallinto | 210 | 228 |
| Myynti ja markkinointi | 29 | 26 |
| Hallinto | 25 | 28 |
| Yhteensä | 366 | 399 |
| Aineettomat oikeudet |
Maa-alueet Rakennukset | Koneet ja kalusto |
Muut pitkä vaikutteiset menot |
Yhteensä | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 7 579 | 99 | 8 036 | 8 669 | 3 713 | 20 517 |
| Lisäykset | 0 | 0 | 448 | 82 | 0 | 530 |
| Vähennykset/siirrot | 0 | 0 | –251 | 0 | 0 | –251 |
| Hankintameno 31.12. | 7 579 | 99 | 8 233 | 8 751 | 3 713 | 20 796 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. | 7 579 | 0 | 3 020 | 8 372 | 3 354 | 14 746 |
| Tilikauden poistot | 0 | 0 | 291 | 174 | 243 | 708 |
| Kertyneet poistot 31.12. | 7 579 | 0 | 3 311 | 8 546 | 3 597 | 15 454 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2010 | 0 | 99 | 4 922 | 205 | 116 | 5 342 |
| Koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.2010 | 120 |
Koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.2009 149
| 1 000 euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| 17 Pakolliset varaukset |
||
| Takuuvaraukset | 949 | 759 |
| 18 pitk äaikainen vieras pääoma |
||
| Lainat rahalaitoksilta | 11 500 | 11 500 |
| 19 Lyhytaikainen vieras pääoma |
||
| Lainat rahalaitoksilta | 15 000 | 10 000 |
| Saadut ennakot Ostovelat |
422 4 099 |
0 2 950 |
| Ostovelat konserniyrityksille | 999 | 980 |
| Muut velat | 1 513 | 340 |
| Muut velat konserniyrityksille | 6 081 | 7 090 |
| Siirtovelat | 5 408 | 6 019 |
| Yhteensä | 33 521 | 27 379 |
| 20 Annetut vakuudet |
||
| Leasingvastuut | ||
| Seuraavalla tilikaudella maksettavat | 663 | 784 |
| Myöhemmin maksettavat | 542 | 854 |
| Yhteensä | 1 205 | 1 638 |
| Vuokravastuut toimitiloista | 1 635 | 1 832 |
| Omasta puolesta annetut vakuudet | ||
| Pankkitakaukset | 0 | 0 |
| Tytäryhtiöiden puolesta annetut takaukset | 0 | 0 |
| 21 Johdannaissopi mukset |
||
| Termiinisopimusten kohde-etuuden arvo | 5 195 | 6 815 |
| Termiinisopimusten käypä arvo | –277 | –266 |
| Termiinisopimuksia käytetään ainoastaan liiketoiminnan valuuttakurssiriskiltä suojautumiseen. |
| 1 000 euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| 11 Pitkäaikaiset saamiset |
||
| Pääomasijoituslainat konserniyhtiöiltä | 1 200 | 1 600 |
| Muut pitkäaikaiset saamiset konserniyhtiöiltä | 25 455 | 23 126 |
| Muut pitkäaikaiset saamiset | 167 | 0 |
| Yhteensä | 26 822 | 24 726 |
| Emoyhtiö | Osakkeet konserniyhtiöissä Osakkeet muut | Yhteensä | |
|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 22 090 | 714 | 22 804 |
| Lisäykset/siirrot | 3 441 | 0 | 3 441 |
| Hankintameno 31.12. | 25 531 | 714 | 26 245 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. | –1 485 | 0 | –1 485 |
| Arvonalentumiset | 0 | 0 | 0 |
| Kertyneet poistot 31.12. | –1 485 | 0 | –1 485 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2010 | 24 046 | 714 | 24 760 |
| 13 Vaihto -omaisuus |
2010 | 2009 | |
| Aineet ja tarvikkeet | 1 010 | 1 075 | |
| Keskeneräiset tuotteet | 3 001 | 2 290 | |
| Valmiit tuotteet | 948 | 842 | |
| Yhteensä | 4 959 | 4 208 | |
| 14 Lyhytaikaiset saamiset |
|||
| Myyntisaamiset | 7 904 | 8 373 | |
| Myyntisaamiset konserniyhtiöiltä | 5 111 | 2 071 | |
| Muut saamiset konserniyhtiöiltä | 5 | 170 | |
| Siirtosaamiset | 1 043 | 1 073 | |
| Yhteensä | 14 063 | 11 687 | |
| 15 Likvidit varat |
|||
| Rahat ja pankkisaamiset | 9 841 | 5 315 |
| Osakepääoma 1.1. | 6 967 | 6 967 |
|---|---|---|
| Uusmerkinnät | 0 | 0 |
| Osakepääoma 31.12. | 6 967 | 6 967 |
| Ylikurssirahasto 1.1. | 1 504 | 1 504 |
| Emissiovoitto | 0 | 0 |
| Ylikurssirahasto 31.12. | 1 504 | 1 504 |
| Sijoitettu vapaa oma pääoma 1.1. | 2 737 | 1 450 |
| Uusmerkinnöistä | 0 | 0 |
| Omien osakkeiden hankinta | 0 | –264 |
| Omien osakkeiden käyttö | 1 448 | 1 550 |
| Sijoitettu vapaa oma pääoma 31.12. | 4 185 | 2 736 |
| Edellisten tilikausien voittovarat 1.1. | 21 681 | 24 419 |
| Osingonjako | –1 425 | –2 035 |
| Omien osakkeiden käyttö | 0 | 0 |
| Edellisten tilikausien voittovarat 31.12. | 20 257 | 22 384 |
| Kauden tulos | 6 185 | –703 |
| Kertyneet voittovarat 31.12. | 26 441 | 21 681 |
| Yhteensä | 39 097 | 32 888 |
| Jakokelpoinen oma pääoma 31.12. | 30 626 | 24 418 |
Emoyhtiön osakepääoma koostuu yhdestä osakesarjasta ja jakaantuu 18 186 590 samanlajiseen osakkeeseen.
| Konsernin omistusosuus, % |
Emoyhtiön omistusosuus, % |
|
|---|---|---|
| 22 Konsernin ja emoyhti ön omista mat yritykset |
||
| Cableway Süd GmbH (ent. Antel GmbH), Mynchen, Saksa | 100 | 0 |
| Cableway Mitte GmbH (ent. AVC Systemhaus GmbH) Cottbus, Saksa | 100 | 0 |
| Cableway AG, Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 12,5 |
| DINH TechniCom S.A., Herstal, Belgia | 100 | 1 |
| DINH TeleCom S.A., Herstal, Belgia | 100 | 0 |
| Flomatik A/S, Porsgrun, Norja | 100 | 100 |
| Flomatik Network Services Ltd, Fareham, Englanti | 100 | 100 |
| Freycom S.A., Yverdon, Sveitsi | 100 | 100 |
| Kaavisio Oy, Turku, Suomi | 100 | 100 |
| Cableway Nord GmbH (ent. MKS MediaKom GmbH), Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 0 |
| Cableway Nord GmbH & Co. KG (ent. MKS Nord GmbH & Co. KG), Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 0 |
| Cableway Nord West GmbH & Co.KG (ent. MKS West GmbH & Co. KG), Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 0 |
| Cableway Mitte GmbH& Co.KG (ent. MKS Mitte GmbH & Co. KG), Bergisch Gladbach, Saksa | 100 | 0 |
| Cableway Cyber Optic GmbH & Co. KG (ent. MKS Cyber Optic GmbH & Co. KG), Bergisach Gladbach, Saksa | 100 | 0 |
| Cableway Management GmbH (ent. MKS Management GmbH), Bergiscg Gladbach, Saksa | 100 | 0 |
| Promacom AB, Tukholma, Ruotsi | 100 | 100 |
| Satlan Sp. z o.o., Wroclaw, Puola | 100 | 100 |
| Suomen Turvakamera Oy, Vantaa, Suomi | 100 | 100 |
| Teleste India Ptv., Mumbai, Intia | 100 | 100 |
| Teleste Incentive Oy (entinen Suomen Yhteisantennit Oy), Turku, Suomi | 100 | 100 |
| Teleste Belgium SPRL, Bryssel, Belgia | 100 | 100 |
| Teleste d.o.o., Ljutomer, Slovenia | 100 | 100 |
| Teleste Electronics (SIP) Co., Ltd, Shuzhou, Kiina | 100 | 100 |
| Teleste France SAS, Pariisi, Ranska | 100 | 100 |
| Teleste GmbH, Hannover, Saksa | 100 | 100 |
| Teleste Kaurakatu Oy, Turku, Suomi | 100 | 100 |
| Teleste LLC, Georgetown Texas, USA | 100 | 100 |
| Teleste Services GmbH, Hildesheim, Saksa | 100 | 100 |
| Teleste Sweden AB (entinen Flomatik AB), Tukholma, Ruotsi | 100 | 100 |
| Teleste UK Ltd, Cambridge, Englanti | 100 | 100 |
| Teleste Video Networks Sp. z o.o. (entinen S-Link ssp), Krakova, Puola | 100 | 100 |
| Määrä, kpl |
Nimellisarvo, EUR |
Osuus osakkeista ja äänistä, % |
|
|---|---|---|---|
| Emoyhtiö omistaa 31.12.2010 omia osakkeita | 0 | 0 | 0,00 |
| Määrä, kpl |
Osuus osakkeista ja äänistä, % |
|
|---|---|---|
| Suurimmat omistajat 31.12.2010 | ||
| EM Group Oy | 3 822 813 | 21,02 |
| Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö | 1 679 200 | 9,23 |
| Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 936 776 | 5,15 |
| Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva | 824 641 | 4,53 |
| Op-Suomi Pienyhtiöt | 545 925 | 3,00 |
| Varma Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö | 521 150 | 2,87 |
| Valtion Eläkerahasto | 500 000 | 2,75 |
| Sijoitusrahasto Aktia Capital | 450 000 | 2,47 |
| Skagen Vekst Verdipapierfond | 437 000 | 2,40 |
| Teleste Management Oy | 381 000 | 2,09 |
| Sektorijakauma | Omistajia | Osuus, % | Osakkeita | Osuus, % |
|---|---|---|---|---|
| Yritykset | 316 | 6,09 | 5 824 703 | 32,02 |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 12 | 0,23 | 3 760 250 | 20,67 |
| Julkisyhteisöt | 9 | 0,17 | 2 325 976 | 12,78 |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 35 | 0,67 | 384 611 | 2,11 |
| Kotitaloudet | 4 775 | 92,11 | 4 366 549 | 24,00 |
| Ulkomaat ja hallintarekisteri | 37 | 0,71 | 1 524 501 | 8,38 |
| Yhteensä | 5 184 | 100,00 | 18 186 590 | 100,00 |
| Osakkeita, kpl | Omistajia | Osuus, % | Osakkeita | Osuus, % |
| 1–100 | 1 151 | 22,2 | 79 858 | 0,43 |
| 101–1 000 | 3 030 | 58,44 | 1 264 333 | 6,95 |
| 1 001–10 000 | 907 | 17,49 | 2 511 430 | 13,80 |
| 10 001–100 000 | 77 | 1,48 | 1 834 252 | 10,08 |
| 100 001–1 000 000 | 17 | 0,32 | 6 994 704 | 38,46 |
| 1 000 001– | 2 | 0,03 | 5 502 013 | 30,25 |
| Yhteensä | 5 184 | 100,00 | 18 186 590 | 100,00 |
| Johdon omistus | ||||
| Kpl | Osuus | Osuus | ||
| osakkeista, % | äänivallasta, % | |||
| Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet | 98 482 | 0,54 | 0,54 | |
| Optio-ohjelmat | ||||
| Optioiden perusteella on oikeutettu merkitsemään uusia osakkeita | ||||
| Osakemäärä | Osuus osak | |||
| keista ja | ||||
| äänivallasta | ||||
| optioiden käy tön jälkeen, % |
||||
| Toimitusjohtaja | 120 000 | 0,63 | ||
| Muut lainan haltijat | 616 000 | 3,24 | ||
| Konsernin hallussa vuoden 2007 ohjelmasta Yhteensä |
104 000 840 000 |
0,55 4,41 |
||
| Tilintarkastuspalkkiot | 2010 | 2009 | ||
| Tilintarkastuspalkkiot | 44 | 39 | ||
| Veroneuvonta Muut palkkiot |
27 8 |
43 36 |
Olemme tilintarkastaneet Teleste Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2010. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Helsinki 1.2.2011
KPMG OY AB
Esa Kailiala KHT
Emoyhtiön jakokelpoinen vapaa oma pääoma 31.12.2010 on 30 625 114,11 euroa.
Hallitus ehdottaa huhtikuun 8. päivänä 2011 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2010 maksetaan osinkoa 0,12 euroa osakkeelta ulkona oleville osakkeille.
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset
Helsingissä 1. päivänä helmikuuta 2011
Marjo Miettinen Pertti Ervi Tero Laaksonen
HP HJ HJ
Pertti Raatikainen Kai Telanne Petteri Walldén HJ HJ HJ
Jukka Rinnevaara
Toimitusjohtaja
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä 1. päivänä helmikuuta 2011
KPMG OY AB
Esa Kailiala KHT
| Konserni numeroina 2006–2010 | IFRS 2010 | IFRS 2009 | IFRS 2008 | IFRS 2007 | IFRS 2006 |
|---|---|---|---|---|---|
| Tuloslaskelma ja tase | |||||
| Liikevaihto, Meur | 167,8 | 141,7 | 108,7 | 125,1 | 101,8 |
| Muutos, % | 18,5 | 30,3 | -13,1 | 22,9 | 23,2 |
| Viennin ja ulkomaan toimintojen osuus, % | 93,3 | 91,8 | 90,2 | 91,2 | 90,6 |
| Liiketulos, Meur | 7,4 | 2,5 | 5,6 | 13,2 | 9,8 |
| % liikevaihdosta | 4,4 | 1,8 | 5,2 | 10,5 | 9,6 |
| Tulos rahoituserien jälkeen, Meur | 6,7 | 1,4 | 5,1 | 12,7 | 9,3 |
| % liikevaihdosta | 4,0 | 1,0 | 4,7 | 10,1 | 9,1 |
| Tulos ennen veroja, Meur | 6,7 | 1,4 | 5,1 | 12,7 | 9,3 |
| % liikevaihdosta | 4,0 | 1,0 | 4,7 | 10,1 | 9,1 |
| Tilikauden tulos, Meur | 4,7 | 0,4 | 5,5 | 9,4 | 6,9 |
| % liikevaihdosta | 2,8 | 0,3 | 5,1 | 7,5 | 6,8 |
| Tuotekehitysmenot, Meur | 10,3 | 10,8 | 13,5 | 13,1 | 9,8 |
| % liikevaihdosta | 6,1 | 7,6 | 12,4 | 10,5 | 9,7 |
| Investoinnit, Meur | 3,8 | 25,2 | 3,9 | 12,3 | 6,2 |
| % liikevaihdosta | 2,2 | 17,8 | 3,6 | 9,8 | 6,1 |
| Korollinen vieras pääoma, Meur | 28,1 | 22,8 | 11,0 | 9,5 | 8,0 |
| Oma pääoma, Meur | 50,4 | 46,7 | 46,6 | 46,7 | 37,7 |
| Taseen loppusumma, Meur | 116,2 | 110,1 | 75,5 | 77,9 | 68,2 |
| Henkilöstö ja tilauskanta | |||||
| Henkilöstö keskimäärin | 1 215 | 1 103 | 702 | 681 | 608 |
| Tilauskanta, Meur | 17,0 | 33,1 | 24,0 | 21,5 | 28,1 |
| Saadut tilaukset, Meur | 167,2 | 151,0 | 118,6 | 118,5 | 107,2 |
| Tunnusluvut | |||||
| Oman pääoman tuotto-% | 9,9 | 0,9 | 11,8 | 22,2 | 19,7 |
| Sijoitetun pääoman tuotto-% | 10,2 | 3,3 | 10,4 | 27,1 | 24,3 |
| Omavaraisuusaste, % | 43,6 | 43,6 | 61,7 | 60,2 | 55,3 |
| Velkaantumisaste, % | 25,5 | 22,0 | 3,6 | 3,8 | 3,2 |
| Osakekohtainen tulos, eur | 0,27 | 0,02 | 0,32 | 0,55 | 0,41 |
| Osakekohtainen tulos laimennettuna, eur | 0,27 | 0,02 | 0,32 | 0,52 | 0,38 |
| Osakekohtainen oma pääoma, eur | 2,90 | 2,68 | 2,74 | 2,69 | 2,22 |
| Telesten osake | |||||
| Ylin vaihtokurssi, eur | 5,33 | 4,30 | 7,49 | 12,34 | 12,75 |
| Alin vaihtokurssi, eur | 3,64 | 2,25 | 1,90 | 6,47 | 6,46 |
| Tilikauden päätöskurssi, eur | 4,41 | 3,72 | 2,24 | 6,71 | 11,63 |
| Tilikauden keskikurssi, eur | 4,49 | 3,62 | 4,52 | 10,10 | 9,83 |
| Hinta/voitto-suhde (P/E) | 16,3 | 154,1 | 7,0 | 12,3 | 28,6 |
| Osakekannan markkina-arvo, Meur | 80,2 | 66,2 | 39,9 | 118,6 | 202,2 |
| Pörssivaihto, Meur | 14,2 | 28,5 | 51,1 | 72,4 | 138,9 |
| Pörssivaihto, miljoonaa kappaletta | 3,2 | 7,8 | 11,5 | 7,2 | 14,2 |
| Pörssivaihto, % osakekannasta | 17,4 | 44,0 | 64,6 | 40,5 | 81,4 |
| Tilikauden osakkeiden keskiarvo, kpl | 18 093 689 | 17 805 590 | 17 708 782 | 17 494 435 | 17 363 102 |
| Tilikauden lopun osakkeiden määrä, kpl | 18 186 590 | 17 805 590 | 17 805 590 | 17 671 305 | 17 389 302 |
| Tilikauden osakkeiden keskiarvo | 17 693 605 | 17 229 154 | 17 372 555 | 17 971 752 | 18 022 505 |
| laimennettuna, kpl, ilman omia osakkeita | |||||
| Tilikauden lopun osakkeiden määrä | 17 693 605 | 17 425 605 | 17 039 399 | 17 972 785 | 18 034 752 |
| laimennettuna, kpl, ilman omia osakkeita | |||||
| Osingonjako, Meur | * 2,1 | 1,4 | 2,0 | 4,2 | 3,4 |
| Osakekohtainen osinko, eur | *0,12 | 0,08 | 0,12 | 0,24 | 0,20 |
| Osinko tuloksesta, % | 43,7 | 331,3 | 37,4 | 43,9 | 49,1 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 2,7 | 2,2 | 5,4 | 3,6 | 1,7 |
* hallituksen esitys
| Taseen oma pääoma (keskim. kauden aikana) | x 100 |
|---|---|
| Taseen loppusumma – korottomat velat (keskim. kauden aikana) | x 100 |
| Taseen loppusumma – saadut ennakot | x 100 |
| Oma pääoma | x 100 |
| Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo | |
| Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden laimennetun lukumäärän painotettu keskiarvo | |
| Osakkeiden kappalemäärä – omien osakkeiden määrä tilikauden lopussa | |
| Oman pääoman tuotto: | Tilikauden tulos |
|---|---|
| Sijoitetun pääoman tuotto: | Tilikauden tulos rahoituserien jälkeen + rahoituskulut |
| Omavaraisuusaste: | Oma pääoma |
| Velkaantumisaste: | Korolliset velat – rahat ja pankkisaamiset – korolliset saamiset |
| Osakekohtainen tulos: | Emoyrityksen omistajille kuuluva kauden voitto |
| Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo | |
| Osakekohtainen laimennettu tulos: Emoyrityksen omistajille kuuluva laimennettu kauden voitto | |
| Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden laimennetun lukumäärän painotettu keskiarvo | |
| Osakekohtainen oma pääoma: | Taseen oma pääoma |
| Osakkeiden kappalemäärä – omien osakkeiden määrä tilikauden lopussa | |
| Hinta/voitto-suhde (P/E): | Pörssikurssi vuoden lopussa |
| Osakekohtainen tulos | |
| Efektiivinen osinkotuotto: | Osakekohtainen osinko |
| Pörssikurssi vuoden lopussa |
| Konserni numeroina 2006–2010 | IFRS 2010 | IFRS 2009 | IFRS 2008 | IFRS 2007 | IFRS 2006 |
|---|---|---|---|---|---|
| 167,8 | 141,7 | 108,7 | 125,1 | 101,8 | |
Teleste Oyj:n osake noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä. Yhtiöllä on yksi osake sarja. 31.12.2010 rekisteröityjen osakkeen omistajien määrä oli 5 184 .
osakkeenomistajat malesian Kuala Lumpurin maailmankuulu maamerkki Petronas Towers eli kaksoistornit oli maailman korkein rakennus kompleksi vuosina 1998–2004. Tapei 101 -pilvenpiirtäjän valmis tumisen jälkeen rakennuksista käytetään nimitystä maailman korkein kaksoisrakennus. Tornit valmistuivat vuonna 1998 seit semän vuoden rakennustyön jälkeen. Rakentamisesta muodostui "kilpailu" yhden japanilaisen ja kahden eteläkorealaisen yrityksen välillä. Myöhemmin aloittaneet eteläkorealaiset voittivat kisan saamalla kakkostorninsa valmiiksi ennen japanilaisia.
Rakennuksessa on 88 kerrosta, ja sen julkisivun islamilaisen aihei den haluttiin heijastavan Malesian islamilaisia perinteitä. Betoni rakennelmalla on maailman syvin perustus, 120 metriä. Kahden tornin välillä oleva kaksikerroksinen silta voidaan huonoissa sää olosuhteissa vetää sisään. Rakennusten korkeus huomioiden ei ole yllättävää, että maan kaarevuudesta johtuen tornien etäisyys katutasolla on pienempi kuin ylhäällä.
Useita valvomoita käsittävä turvajärjestelmä valvontakameroi neen perustuu tähtiverkkoon. Valvomot ovat valokuituyhteydessä toisiinsa monikanavaisen CFO700-järjestelmä avulla. Digitaaliaika namme nyt jo valitettavasti vanhentunut CFO700 oli järjestelmä, jonka ansiosta Telesten Video Networks muuttui pienestä valvon tajärjestelmien toimittajasta nykyiseksi maailmanluokan toimijaksi.
Yhtiön sijoittajasuhteista vastaa toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara. Toimitusjohtajan lisäksi yhtiön ylin johto on sitoutunut palvelemaan pääomamarkkinoiden eri osapuolia.
Viestinnän tavoitteena on välittää kaikille markkinaosapuolille tasapuolisesti oikeaa ja merkityksellistä tietoa, joka tukee yhtiön osakkeen oikeaa arvonmuodostusta. Viestinnässään Telesten periaatteita ovat ajantasaisuus, todenmukaisuus ja yhtäaikaisuus. Säännöllisen taloudellisen viestinnän kulmakivinä ovat lisäksi julkaistujen tietojen johdonmukaisuus ja jatkuvuus. Kaikissa tapaamisissa annetut tiedot yhtiön strategiasta ja kehityksestä perustuvat jo julkistettuihin tietoihin.
Yhtiön hallitus on hyväksynyt tiedonantopolitiikan, jossa määritellään ne toimintaperiaatteet ja -tavat, joiden mukaisesti Teleste Oyj kommunikoi pääomamarkkinoiden kanssa.
Jukka Rinnevaara, toimitusjohtaja Puh. (02) 2605 611, faksi (02) 2605 812
Tiina Vuorinen, IR- ja lehdistöpalvelut Puh. (02) 2605 611, faksi (02) 2605 812
Sähköposti: [email protected]
Teleste Oyj on listautuneena NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä informaatioteknologia-toimialaluokassa. Vuonna 2010 yhtiö kuului small cap -ryhmään. Yhtiön osakkeet on liitetty arvoosuusjärjestelmään.
| Listalle 30.3.1999 | |
|---|---|
| ISIN-koodi FI0009007728 | |
| KaupankäyntitunnusTLT1V | |
| Reuters-tunnus TLT1V. HE | |
| Bloomberg-tunnusTLT1V FH |
| 12 kuukauden ylin 5,33 | |
|---|---|
| 12 kuukauden alin 3,63 | |
| Kaikkien aikojen ylin (7.9.2000) 39,00 | |
| Kaikkien aikojen alin (12.12.2008) 1,90 |
Teleste julkaisee vuosittain tilinpäätöstiedotteen, vuosikertomuksen ja kolme osavuosikatsausta. Taloudellisten katsausten julkistuksien yhteydessä järjestettävissä tiedotustilaisuuksissa Teleste tapaa yhtiötä seuraavia sijoittajia, analyytikoita ja median edustajia.
Teleste noudattaa kahden viikon ns. hiljaista aikaa (Suljettu ikkuna) ennen tilinpäätösten ja osavuosikatsauksien julkistusta. Näiden jaksojen aikana Teleste ei osallistu sijoittajatapaamisiin, eivätkä konsernin edustajat kommentoi yhtiön tulosta.
| Osavuosikatsaus tammikuu–maaliskuu 27.4.2011 | |
|---|---|
| Osavuosikatsaus tammikuu–kesäkuu 3.8.2011 | |
| Osavuosikatsaus tammikuu–syyskuu 26.10.2011 | |
| Tilinpäätöstiedote 1.2.2012 |
Julkaisut sekä pörssitiedotteet ovat luettavissa suomeksi ja englanniksi yhtiön kotisivuilla.
Julkaisuja voi tilata Telesten Internet-sivujen kautta tai yhtiön sijoittajaviestinnästä, [email protected], puh. 02 2605 611.
Pörssitiedotteet voi tilata suoraan sähköpostiin yhtiön Internetsivujen kautta.
Osakasrekisterin ylläpitää Euroclear Finland Oy:n. Osakkeenomistajien henkilö- ja osoitetiedoissa tapahtuneet muutokset pyydetään ystävällisesti ilmoittamaan omaa arvo-osuustiliä hoitavalle tilinhoitajayhteisölle.
Mikäli Euroclear toimii tilinhoitajana, pyydämme ilmoittamaan muutokset osoitteella: Euroclear Finland Oy PL 1110 00101 Helsinki Käyntiosoite: Urho Kekkosen katu 5 c Puhelin: 020 770 6000 Sähköposti: [email protected]
Telesten tietojen mukaan alla mainitut sijoitusanalyytikot (lista saattaa olla puutteellinen) seuraavat yhtiötä omasta aloitteestaan ja julkaisevat sijoitusanalyysejä yhtiöstä. Teleste ei vastaa heidän näkemyksistään, eikä mahdollisista yhtiötämme koskevista raporteista tai niissä esitetyistä yhtiötämme koskevista ennusteista.
Analyytikkojen yhteystiedot ovat saatavilla yhtiön kotisivuilla.
Carnegie Investment Bank Ab, Ilkka Haavisto SEB Enskilda Equities, Artem Beletski Handelsbanken Capital Markets, Karri Rinta Danske Markets Equities, Ilkka Rauvola Nordea Markets, Martti Larjo Pohjola Pankki Oyj, Hannu Rauhala Swedbank, Pekka Rouhiainen Ålandsbanken Equities, Matti Riikonen
Teleste Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään perjantaina 8.4.2011 klo 15.00 alkaen Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki. Kokoukseen ilmoittautuminen ja äänilippujen jako alkaa klo 14.00.
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on tiistaina 29.3.2011 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on merkitty hänen henkilökohtaiselle suomalaiselle arvo-osuustililleen, on rekisteröity yhtiön osakasluetteloon.
Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan yhtiölle viimeistään torstaina 31.3.2011 kello 16.00.
sähköpostitse osoitteeseen [email protected], puhelimitse numeroon (02) 2605 611; faksilla numeroon (02) 2605 812; tai kirjeitse osoitteeseen Teleste Oyj, Tiina Vuorinen, PL 323, 20101 Turku.
Ilmoittautumisen on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee ilmoittaa nimi, henkilötunnus, osoite, puhelinnumero sekä mahdollisen avustajan tai asiamiehen nimi ja asiamiehen henkilötunnus. Osakkeenomistajan Teleste Oyj:lle luovuttamia henkilötietoja käytetään vain yhtiökokouksen ja siihen liittyvien tarpeellisten rekisteröintien käsittelyn yhteydessä.
Osakkeenomistaja saa osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä oikeuksiaan asiamiehen välityksellä.
Osakkeenomistajan asiamiehen on esitettävä päivätty valtakirja, tai hänen on muuten luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan osakkeenomistajaa. Mikäli osakkeenomistaja osallistuu yhtiökokoukseen usean asiamiehen välityksellä, jotka edustavat osakkeenomistajaa eri arvopaperitileillä olevilla osakkeilla, on ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitettava osakkeet, joiden perusteella kukin asiamies edustaa osakkeenomistajaa.
Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan alkuperäisinä osoitteeseen Teleste Oyj, Tiina Vuorinen, PL 323, 20101 Turku, viimeistään torstaina 31.3.2011 kello 16.00 mennessä.
Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajaa kehotetaan pyytämään hyvissä ajoin omaisuudenhoitajaltaan tarvittavat ohjeet koskien tilapäistä rekisteröitymistä osakasluetteloon, valtakirjojen antamista ja ilmoittautumista yhtiökokoukseen. Omaisuudenhoitajan tilinhoitajayhteisön tulee ilmoittaa hallintarekisteröidyn osakkeen omistaja, joka haluaa osallistua varsinaiseen yhtiökokoukseen, merkittäväksi tilapäisesti yhtiön osakasluetteloon viimeistään edellä mainittuun ajankohtaan mennessä.
Yhtiökokouksessa läsnä olevalla osakkeenomistajalla on yhtiökokouksessa osakeyhtiölain 5 luvun 25 §:n mukainen kyselyoikeus kokouksessa käsiteltävistä asioista.
Teleste Oyj:llä on kokouskutsun päivänä yhteensä 18.186.590 osaketta ja ääntä.
Hallintarekisteröityjen osakkeiden omistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen niiden osakkeiden nojalla, joiden perusteella hänellä olisi oikeus olla merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon 29.3.2011. Osallistuminen edellyttää lisäksi, että osakkeenomistaja on näiden osakkeiden nojalla tilapäisesti merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon viimeistään 5.4.2011 klo 10.00 mennessä. Hallintarekisteriin merkittyjen osakkeiden osalta tämä katsotaan ilmoittautumiseksi yhtiökokoukseen. Yhtiökokouksen pöytäkirja on nähtävillä yhtiön Internet-sivuilla viimeistään 21.4.2011 alkaen.
Telesten tavoitteena on olla kiinnostava sijoituskohde, jossa sekä sijoituksen arvonnousu että osinkotuotto muodostavat kilpailukykyisen kokonaisuuden. Vuosittaisen osinkoehdotuksen hallitus perustelee huomioiden kannattavuuden, rahoitustilanteen sekä kannattavan kasvun edellyttämät investointitarpeet.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2010 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella maksetaan osinkoa 0,12 euroa osakkeelta muille kuin yhtiön hallussa oleville omille osakkeille. Osinko maksetaan osakkaalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 13.4.2011 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osinko maksetaan 20.4.2011.
| Yhtiökokous 8.4.2011 | |
|---|---|
| Osingon irtoamispäivä 11.4.2011 | |
| Osingonmaksun täsmäytyspäivä13.4.2011 | |
| Osingon maksupäivä 20.4.2011 |
1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010* 0,10 0,12 0,16 0,08 0,08 0,12 0,16 0,20 0,24 0,12 0,08 0,12*
* hallituksen ehdotus
Hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle ja muuta lisätietoa yhtiökokouksesta saatavilla yhtiön kotisivuilta osoitteessa: www.teleste.com/yhtiokokous.
Arvo-osuusjärjestelmän mukaan osakkaiden lukumäärä katsauskauden lopussa oli 5184 (5440). Ulkomaalaisomistuksen määrä oli 8,38 % (9,69 %). Lisätietoja osakkeenomistajista ja osakkeesta emoyhtiön liitetiedoissa 24.
Yhtiön osakekurssi oli vuoden 2010 aikana alimmillaan 3,63 (2,25) euroa ja korkeimmillaan 5,33 (4,30) euroa. Päätöskurssi 31.12.2010 oli 4,41 (3,72) euroa. Telesten osakkeen vaihto NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 1.1.- 31.12.2010 oli 14,2 (28,5) miljoonaa euroa. Katsauskaudella pörssin kautta vaihdettiin 3,2 (7,8) miljoonaa kappaletta Telesten osaketta.
Yhtiön markkina-arvo tilikauden päättyessä oli 80 202 862 euroa (2009: 66 236 795 euroa).
Yhtiöllä on yksi osakesarja. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa ja samansuuruiseen osinkoon.
Yhtiön rekisteröity osakepääoma 31.12.2010 oli 6.966.932,80 euroa jakautuen 18.186.590 osakkeeseen.
Teleste Oyj ei saanut tilikaudella arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 pykälän mukaisia liputusilmoituksia.
| Osakekohtaiset tunnusluvut | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 2010 | 2009 | 2008 | 2007 | 2006 | |
| Osakekohtainen tulos, eur | 0,27 | 0,02 | 0,32 | 0,55 | 0,41 |
| Osakekohtainen tulos laimennettuna, eur | 0,27 | 0,02 | 0,32 | 0,52 | 0,38 |
| Osakekohtainen oma pääoma, eur | 2,90 | 2,68 | 2,74 | 2,69 | 2,22 |
| Osingonjako, Meur | 2,1* | 1,4 | 2,0 | 4,2 | 3,4 |
| Osakekohtainen osinko, eur | 0,12* | 0,08 | 0,12 | 0,24 | 0,20 |
| Osinko tuloksesta, % | 43,7 | 331,3 | 37,4 | 43,9 | 49,1 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 2,7 | 2,2 | 5,4 | 3,6 | 1,7 |
| Tilikauden päätöskurssi, eur | 4,41 | 3,72 | 2,24 | 6,71 | 11,63 |
| Hinta/voitto-suhde (P/E) | 16,3 | 154,1 | 7,0 | 12,3 | 28,6 |
| Osakekannan markkina-arvo, Meur | 80,2 | 66,2 | 39,9 | 118,6 | 202,2 |
| Pörssivaihto, Meur | 14,2 | 28,5 | 51,1 | 72,4 | 138,9 |
| Pörssivaihto, miljoonaa kappaletta | 3,2 | 7,8 | 11,5 | 7,2 | 14,2 |
| Pörssivaihto, % osakekannasta | 17,4 | 44,0 | 64,6 | 40,5 | 81,4 |
| Tilikauden osakkeiden keskiarvo, kpl | 18 093 689 | 17 805 590 | 17 708 782 | 17 494 435 | 17 363 102 |
| Tilikauden lopun osakkeiden määrä, kpl | 18 186 590 | 17 805 590 | 17 805 590 | 17 671 305 | 17 389 302 |
* Hallituksen esitys
| 15.04.2010 Sijoittajauutinen Teleste teki päänavauksen Sveitsin palvelumarkki noille ostamalla paikallisen kaapeli- ja taloverkkojen ylläpitoon ja päivityksiin keskittyvän palveluyhtiön Freycom S.A.:n. |
|---|
| 28.04.2010 Teleste Oyj:n osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2010. |
| 01.07.2010 Teleste voitti IBM:ltä keskitettyä videovalvonnan tallennusratkaisua koskevan tilauksen Ranskan valtiolliselle rautatieyhtiölle. Tilauksen arvo oli yli yksi miljoonaa euroa. |
| 21.07.2010 Teleste Oyj:n osavuosikatsaus 1.1.–30.6.2010. |
| 02.08.2010 Teleste allekirjoitti noin 16 miljoonan euron arvoi sen, nelivuotisen raamisopimuksen israelilaisen HOT Telecomin kanssa. |
| 01.09.2010 Teleste Puolan IP-videoratkaisujen systeemi-integ raattorimarkkinoille ostamalla puolalaisen Satlan Sp. z o.o.:n koko osakekannan. |
| 27.09.2010 Teleste Oyj:n taloudelliset tiedotteet vuonna 2011. |
| 25.10.2010 Telesten tytäryritys Cableway AG allekirjoitti kol men vuoden jatkosopimuksen Kabel Deutschlandin kanssa. Raamisopimuksen arvioitu vuosittainen liikevaihtoarvo on noin 50 miljoonaa euroa. |
| 27.10.2010 Teleste Oyj:n osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2010. |
| 29.10.2010 Teleste allekirjoitti noin 6,9 miljoonan euron arvoi sen sopimuksen INEOnin (GDF Suez Group) kanssa valvontajärjestelmän toimittamiseksi Pariisin poliisi |
organisaatiolle.
Tiedotteet löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta: www.teleste.com/Sijoittajat > Pörssitiedotteet
Osa tiedotteiden sisällöstä saattaa olla vanhentunut.
| Merkintöjä Merkintöjä |
||
|---|---|---|
Postiosoite: PL 323, 20101 Turku Käyntiosoite: Seponkatu 1, 20660 Littoinen Puhelin (vaihde): (02) 2605 611 Faksi: (02) 2605 812 www.teleste.com
Y-tunnus 1102267-8
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.