Tietoja osakkeenomistajille

Yhtiökokous

Keskisuomalainen Oyj:n yhtiökokous pidetään perjantaina 29.4.2011 Jyväskylän Paviljongissa osoitteessa Messukatu 10, Jyväskylä.

Osingonmaksu

Osinkoon oikeuttavia A- ja K-sarjan osakkeita on yhteensä 10.715.460 kappaletta.

Hallitus esittää, että osinkoa jaetaan 0,80 euroa osakkeelle.

Hallitus ehdottaa myös, että yhtiökokous valtuuttaa hallituksen osakeyhtiölain 13 luvun 6 pykälän 2 momentin mukaisesti päättämään yhtiön maksuvalmiuden ja tuloksen sallimissa rajoissa enintään 0,40 euron lisäosingosta osaketta kohden. Osingon täsmäytyspäivä on 4.5.2011 ja maksupäivä 11.5.2011, mikäli hallituksen ehdotus hyväksytään.

Osakerekisteri

Yhtiön osaketietoja ylläpitää Euroclear Finland Oy , puhelin 020 770 6000, faksi 020 770 6658. Osaketietoja koskevia asioita hoitaa Keskisuomalainen Oyj:ssä taloushallinto, jonka osoite on Aholaidantie 3, Jyväskylä, puhelin (014) 622 000/osakeasiat.

Taloudellinen informaatio

Keskisuomalainen Oyj julkaisee vuonna 2011 osavuosikatsaukset neljännesvuosittain.

• Tammi-maaliskuun osavuosikatsaus julkaistaan 18.5.2011
• Tammi-kesäkuun osavuosikatsaus julkaistaan 24.8.2011
• Tammi-syyskuun osavuosikatsaus julkaistaan 22.11.2011

Julkaisuja voi tilata osoitteesta: Keskisuomalainen Oyj, taloushallinto, PL 159, 40101 Jyväskylä tai 014-622 000.

Sisältö

Keskisuomalainen Oyj lyhyesti 1
Toimitusjohtajan katsaus 4
Hallituksen puheenjohtajan katsaus 6
Vuoden 2010 tapahumia8-9
Maakuntalehdet, Keskisuomalainen10-13
Maakuntalehdet, Savon Sanomat14-17
Aluelehdet, Iisalmen Sanomat18
Aluelehdet, Warkauden lehti19
Paikallislehdet, Maakunnan Sanomat20-21
Kaupunkilehdet22-23
Lehtisepät, Mediasepät, Savon Jakelu24-25
Tutkimuspalvelut 26-27
Johtaminen 28-29
Tilinpäätöstiedot 31-77
Selvitys Keskisuomalainen Oyj:n
hallinto- ja ohjausjärjestelmästä78
Keskisuomalainen Oyj:n konsernin organisaatio 86

Keskisuomalainen Oyj

Keskisuomalainen Oyj on valtakunnallisesti merkittävä viestintäkonserni. Keskeiset toimialueemme ovat Keski-Suomessa ja Savossa. Levikkialueillamme asuu 500 000 ihmistä. Yhtiön päätoimialana on sanomalehtien kustantaminen. Keskisuomalainen Oyj:n valtakunnallisia liiketoiminta-alueita ovat tuotanto- ja logistiikka-, tutkimus- ja sähköiset palvelut.

Keskisuomalainen Oyj on noteerattu Helsingin Pörssissä ja konsernin kotipaikka on Jyväskylä.

Yhtiö kustantaa kahta seitsenpäiväistä maakuntalehteä Keskisuomalaista ja Savon Sanomia, kahta aluelehteä Iisalmen Sanomia ja Warkauden Lehteä sekä 16 tilattavaa paikallislehteä ja seitsemää kaupunkilehteä.

Keskisuomalainen Oyj:n painoliiketoimintaa harjoittaa Lehtisepät Oy. Lehtisepillä on sanomalehtipainot Jyväskylässä, Kuopiossa ja Pieksämäellä. Konsernin jakeluyhtiö Savon Jakelu Oy harjoittaa varhaisjakelua Savossa.

Mediasepät Oy tarjoaa mediapalveluita, muunmuassa ilmoitusja sivunvalmistuspalveluita konsernin sisäisille ja ulkoisille asiakkaille. Yhtiöllä on toimintaa useilla paikkakunnilla Keski-Suomessa ja Savossa.

Heinäkuusta 2010 lukien Keskisuomalainen Oyj on harjoittanut myös tutkimusliiketoimintaa. Konserniin hankittu Tietoykkönen on perinteikäs markkina- ja mielipidetutkimuksiin erikoistunut yritys. Yhtiö tarjoaa itsenäisenä toimijana tutkimus- ja tietopalveluosaamista asiakkailleen.

Konsernin palveluksessa työskentelee yli 1000 työsuhteista henkilöä, joista kokoaikaisia on lähes 800.

Vuonna 2010 konsernin liikevaihto oli 101,9 Me ja liikevoitto 20,3 Me.

Keskisuomalainen Oyj lyhyesti

KUSTANNUSTOIMINTA

Keskisuomalainen Oyj: liiketoimintayksiköt kustantavat kahta maakuntalehteä, kahta aluelehteä, 16 tilattavaa paikallislehteä sekä seitsemää kaupunkilehteä.

Erityisesti maakuntalehdet ovat viime vuosina panostaneet verkkopalveluihin. Uudet sähköiset palvelut ovat kasvattaneet konsernin medioiden kokonaistavoittavuutta. TUOTANTO- JA

Sanomalehti Keskisuomalainen, Savon Sanomat, Iisalmen Sanomat,Warkauden lehti,Viitasaaren seutu, Laukaa-Konnevesi, Sisä-Suomen lehti, Hankasalmen Sanomat, Viispiikkinen, Sampo, Pieksämäen Lehti, Uutis-Jousi, Pitäjäläinen, Koillis-Savo, Paikallislehti Sisä-Savo, Soisalon Seutu, Pielavesi-Keitele, Matti ja Liisa, Miilu, Heinäveden Lehti, Suur-Jyväskylän Lehti, Viikkosavo, Töllötin, Kuopion Kaupunkilehti, Jyväskylän, Kaupunkilehti, Pikkukaupunkilainen, Saarijärveläinen

OSAKKUUSYHTIÖT

Media- ja digipalvelut Arena Partners Oy Väli-Suomen Media Oy Jyväskylän Jakelut Oy Jyväskylän Messut Oy

LOGISTIIKKAPALVELUT

Keskisuomalainen Oyj harjoittaa painoliiketoimintaa Jyväskylässä, Kuopiossa ja Pieksämäellä. Lisäksi konserni tarjoaa media- ja jakelupalveluita.

Lehtisepät Oy, Mediasepät Oy, Savon Jakelu Oy

UUSI LIIKETOIMINTA

Tutkimuspalvelut, Tietoykkönen Oy

LIIKEVAIHTO LIIKEVOITTO KUSTANNUSTOIMINTA

	IFRS	IFRS	IFRS	IFRS	IFRS
	2010	2009	2008	2007	2006

Liikevaihto, Me	101,9	97,6	105,3	104,8	99,7
Liikevoitto, Me	20,3	15,5	21,6	21,4	22,0
- % liikevaihdosta	20,0	15,9	20,6	20,5	22,0
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja, Me	20,7	14,7	21,2	22,6	22,0
- % liikevaihdosta	20,3	15,0	20,1	21,5	22,1
Tilikauden voitto	15,5	11,0	17,2	16,3	15,8
- % liikevaihdosta	15,2	11,3	16,3	15,5	15,8
Oman pääoman tuotto (ROE), %	29,0	23,5	38,7	40,2	43,9
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	25,9	19,9	28,4	30,1	33,0
Omavaraisuusaste, %	54,0	49,2	45,1	43,2	36,9
Bruttoinvestoinnit, Me	4,4	5,4	13,0	6,0	35,2
- % liikevaihdosta	4,3	5,6	12,3	5,8	35,3
Taseen loppusumma, Me	111,4	106,4	102,3	108,7	102,5
Henkilöstö keskimäärin	780	825	856	856	848

KESKISUOMALAINEN -KONSERNI TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

TULOS/OSAKE

*) hallituksen esitys yhtiökokoukselle. Lisäksi hallitus ehdottaa yhtiökokousta valtuuttamaan sen päättämään enintään

0,40 euron lisäosingosta.

LIIKEVAIHTO LIIKEVOITTO

OSINKO/OSAKE OMAVARAISUUSASTE

KUVA: MIKKO VÄHÄNIITTY

Tuloksentekokyky on nyt hyvällä tasolla

Vuosi 2010 oli yhtiölle haastava, mutta selviydyimme siitä hyvin. Alkuvuodesta näkymät olivat poikkeuksellisen usvaiset sekä kansantaloudellisesti että yhtiön osalta.

Keskittymällä oleelliseen ja tehostamalla monin tavoin toimintaamme saimme yhtiön tuloksentekokyvyn ja kannattavuuden hyvälle tasolle.

Hallituksen vuonna 2009 käynnistämä tehostamisja kehittämisohjelma yhdessä parantuneen markkinatilanteen kanssa edesauttoivat kannattavuuden myönteiseen kehitykseen. Vuoden 2010 osalta on huomioitavaa, että tuloksen parantumisen saimme aikaan suurelta osin kustannustehokkuudella. Tulevaisuudessa yhtiön tavoitteena on pystyä kannattavaan kasvuun, joka mahdollistaa tuloksen pysymisen hyvällä tasolla.

Vuoden 2011 osalta tiedämme, että monet meille keskeiset kuluerät ovat nousemassa, jonka johdosta tarkastelemme kaikkia kustannuksia erityisen tarkkaan. Keskeinen haaste ja tavoite kuluvalle vuodelle on pitää kiinni levikeistä. Yhtiön hallitus ja johto ovat linjanneet vuoden 2011 levikin vuodeksi.

Suomalainen sanomalehdistö on kohdannut yleiseurooppalaisen haasteen perinteisen paperilehden levikin osalta. Keskisuomalainen –konsernin julkaisut ovat pitäneet lukijansa hyvin. Paperisten sekä nettilehtien kokonaistavoittavuus on jopa parantunut. Kuitenkin meille erinomaisen tärkeän paperilehtien levikkien turvaaminen on oleellinen menestystekijä. Suomessa sanomalehdistön suuri kilpailuetu muuhun Eurooppaan verrattuna on toimiva ja tehokas varhaisjakelu, jonka avulla lehdet tavoittavat lukijansa päivittäin. Nykyisen järjestelmän ja tason turvaaminen on välttämätöntä. Keskisuomalainen Oyj:n liikevaihto kasvoi vuonna 2010 noin kuusi prosenttia ja ylitti jälleen 100 miljoonan euron rajan. Konsernin liikevoittoprosentti oli 20 prosenttia. Taloudellisilla mittareilla Keskisuomalainen –konserni pääsi tavoitteeseensa olla toimialan kärkiyritys. Siinä pysyminen myös tulevaisuudessa edellyttää kaikilta meiltä hereillä oloa ja jatkuvaa oman tekemisen arviointia ja tarvittaessa myös sen kyseenalaistamista. Hyvän tulostason ansiosta yhtiö voi pitäytyä osinkopolitiikassaan ja kasvattaa omistaja-arvoa.

Keskisuomalainen osti vuoden 2010 aikana Tietoykkönen Oy:n, joka on jyväskyläläinen valtakunnallisesti toimiva markkinatutkimusyhtiö. Tämä pienimuotoinen avaus on periaatteellisesti merkittävä, koska Keskisuomalainen Oyj siirtyy uudelle toimialalle.

Keskisuomalainen monipuolisti palveluitaan niin lukija kuin ilmoittaja-asiakkailleen ostamalla kaupunkilehdet Kuopiosta, Jyväskylästä sekä kaupunkilehdet Saarijärveltä ja Äänekoskelta. Keskisuomalainen Oyj liittoutui myös muiden Arena Partners -lehtien tavoin Alma Median Etuoven kanssa, saaden näin luokitellulle ilmoittelulle valtakunnallisen tason foorumin.

Keskisuomalainen Oyj:n strategian kulmakiviä on verkottuminen yhteistyön kautta. Itsenäisenä toimijana Keskisuomalainen Oyj on valmis tekemään toimialan sisällä kaikkien kanssa yhteistyötä aina kun siitä on yhtiölle hyötyä. Keskisuomalainen Oyj on edelleen valmis tilaisuuksien tullessa uusiin yritysostoihin ja yhteistyön kehittämiseen.

Haluan kiittää omistajia, henkilöstöä ja erityisesti asiakkaitamme luottamuksesta tekemiseemme ja toivon kumppanuuden asiakkaiden kanssa jatkuvan tästä eteenkin päin.

"Taloudellisilla mittareilla mitattuna tavoitteeseensa olla toimialan kärkiyritys" Keskisuomalainen –konserni pääsi

Vesa-Pekka Kangaskopi Toimitusjohtaja

Tekemisen ilo huokuu työpaikoilla

Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen pitkäaikainen jäsen Antero Vesterinen aloitti vuosikertomusvuonna konsernin hallituksen puheenjohtajana.

Hän katsoo muutoksen vuotta 2010 tyytyväisenä. Vuosi alkoi merkittävillä henkilövaihdoksilla.

Minusta tuli puheenjohtaja ja edellisestä puheenjohtajasta toimitusjohtaja. Samaan aikaan yhtiössä opeteltiin edellisen vuoden tehostamisohjelman myötä luotuja työtapoja ja käytäntöjä. Nyt voi todeta, että konsernissa on onnistuttu kautta linjan, sanoo hallituksen puheenjohtaja Antero Vesterinen.

Hän korostaa, että monista yksiköistä koostuvan mediakonsernin kaikkien osien tulee olla kunnossa, jotta kokonaisuus toimii. Taloudellisen tuloksen taustalla tulee olla laaja ymmärrys ja sitoutuminen tavoitteisiin.

Tällä hetkellä henkilöstöstä huokuu halu pyrkiä jatkuvasti parempaan. Tekemisen ilosta kertoo sekin, että useat konsernin sanomalehdet saivat viime vuonna palkintoja. Valtakunnallisia tunnustuksia tuli myös yksittäisille toimittajille. Tällainen laadukas tekeminen kertoo, että teemme oikeita asioita, kiteyttää puheenjohtaja.

Konserni julkaisee lehtiä vahvoissa maakuntakeskuksissa. Jyväskylä kasvaa ja seutu tiivistyy, yhtä lailla kuin Kuopio Pohjois-Savossa. Huolestuttavaa on se, että samaan aikaan maakuntien laidat kuihtuvat ja väki vähenee.

Ajankuva on nyt tämä; väki keskittyy kasvukeskuksiin. Toivotaan, että suuntaus vielä muuttuu, toteaa puheenjohtaja.

Hän muistuttaa, että konserni elää alueista, joilla yhtiö toimii.

Siksi alueiden kehittyminen on tärkeää, hän pohtii. Antero Vesterinen on Keskisuomalainen -konsernissa sukunsa kolmas puheenjohtaja. Häntä ennen puheenjohtajina olivat isä, kansanedustaja Paavo ja isoisä, ministeri Vihtori Vesterinen. Sukupolvien ketju yhtiön johdossa on enemmän sattumaa kuin suunniteltua.
On selvää, että pörssiyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi tulee aina valita paras käytettävissä oleva henkilö, toteaa Antero Vesterinen.

Sanomalehti Keskisuomalainen ja kustannustoiminta ovat olleet tiiviisti mukana laukaalaisen puheenjohtajan elämässä pikkupojasta asti. Hän on päässyt seuraamaan alan ja yrityksen voimakasta kehittymistä eturivistä.

Kun itse tulin Keskisuomalaisen hallitukseen parikymmentä vuotta sitten, yhtiö toimi sanomalehti Keskisuomalaisen kustantajana.
Nyt olemme kohtalaisen iso pörssiyhtiö ja toimipisteitä on Keski-Suomessa ja Savossa. Yhteistyön myötä olemme myös valtakunnallinen toimija, hän toteaa.
Sanomalehti Keskisuomalainen on ollut aina uudistushenkinen ja kehittyvä. Etunojassa on menty ja pitkä historia velvoittaa meitä samaan tänäkin päivänä. Edelläkävijän rooliin liittyy paitsi painetun sanomalehden jatkuva uudistaminen, myös sähköinen viestintä, toteaa Vesterinen.

Vuosikertomusvuosi 2010 on mennyt erinomaisesti ja kiitos kuuluu isolle joukolle.

Haluan kiittää asiakkaita, hallitusta ja toimitusjohtajaa sekä koko henkilöstöä hyvässä hengessä saavutetusta tuloksesta, sanoo hallituksen puheenjohtaja.

"Tuloksen taustalta ja sitoutuminen tavoitteisiin" löytyy laaja ymmärrys

Antero Vesterinen

Hallituksen puheenjohtaja

KUVA: MIKKO VÄHÄNIITTY

Vuoden 2010 tapahtumia

VESA-PEKKA KANGASKORVESTA TOIMITUSJOHTAJA

Keskisuomalainen Oyj:n hallitus nimitti kokouksessaan 12.1.2010 KTM Vesa-Pekka Kangaskorven yhtiön vt. toimitusjohtajaksi. Samassa yhteydessä Kangaskorpi siirtyi hallituksen puheenjohtajasta hallituksen jäseneksi. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Antero Vesterinen. Yhtiön toimitusjohtajaksi Vesa-Pekka Kangaskorpi valittiin 18.3.2010.

LISÄÄ KAUPUNKI-LEHTIÄ

Keskisuomalainen Oyj osti 8.9.2010 Suomen Lehtiyhtymältä Jyväskylän Kaupunkilehden ja Kuopion Kaupunkilehden.

Konserniin hankittiin vuoden aikana lisäksi kaupunkilehdet Saarijärveläinen Saarijärveltä sekä Pikkukaupunkilainen Äänekoskelta.

Uudet lehdet kasvattivat kaupunkilehtien määrän konsernissa seitsemään.

KONSERNIIN TUTKI- MUSOSAAMISTA

Keskisuomalainen Oyj osti markkinatutkimusyhtiö Tietoykkösen liiketoiminnan 1.7.2010. Tietoykkösestä tuli konsernin tytäryhtiö.

ETUOVI-YHTEISTYÖHÖN

Väli-Suomessa toimivien sanomalehtien kehitysyhtiö Arena Partners Oy ryhtyi yhteistyöhön Alma Median kanssa ostamalla 35 % Alma Median sähköisen kauppapaikan yhtiöstä. Yhteistyön tunnetuin tuote on Etuovi. Kilpailuvirasto hyväksyi Alma Median ja Arena Partnersin yritysjärjestelyn 14.7.2010. Keskisuomalainen Oyj omistaa Arena Partners Oy:stä 37,9 %.

LEHTISEPÄT INVESTOI

Konsernin painotoimintayritys Lehtisepät Oy teki viime vuonna merkittävän investoinnin. Sisäänpistolaite tehostaa Jyväskylän painon liitteistämistyötä merkittävästi. Laite mahdollistaa etukäteen painettujen liitteiden lataamisen valmiiksi odottamaan varsinaista liitteistämistä.

LISÄOSINKO

Keskisuomalainen Oyj:n hallitus päätti 19.11. 2010, että yhtiö maksaa 0,40 euron lisäosingon osakkeelta. Osinko maksettiin 13. joulukuuta 2010.

Varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä maksettiin toukokuussa 2010 osinkoa 0,60 euroa osakkeelta.

Keskisuomalaisen osinkopolitiikan mukaisesti yhtiö pyrkii jakamaan vähintään puolet tuloksestaan osinkoina.

RELIEFIN PALJASTUS AHOLAIDASSA

Marraskuussa 2010 paljastettiin Kaisa Vesterisen reliefi Aholaidassa. Vesterinen oli hyvin merkittävä vaikuttaja yhtiön historiassa.

YLIOPISTOILLE MERKITTÄVÄ TUKI

Keskisuomalainen Oyj lahjoitti syyskuussa Jyväskylän yliopistolle 90 000 euroa. Savon Sanomat Oy lahjoitti Itä-Suomen yliopistolle 25 000 euroa.

KULMALA VUODEN JÄÄKIEKKO-TOIMITTAJA

Sanomalehti Keskisuomalaisen urheilutoimittaja Ilkka Kulmala palkittiin toukokuussa Tampereella SM-liigan palkintogaalassa vuoden 2010 jääkiekkotoimittajana. Ilkka Kulmala on ollut Keskisuomalaisen vakinaisena toimittajana vuodesta 1977 lähtien.

ULKOASUPALKINTO- JA MAAKUNTA-LEHTIIN

Keskisuomalainen sai vuonna 2010 neljä palkintoa ja Savon Sanomat kaksi palkintoa sanomalehtien eurooppalaisessa European Newspaper Award -ulkoasukilpailussa. Keskisuomalainen palkittiin Etusivu, Visuaalinen kerronta, Visualisointi ja Erikoissisujen sarjoissa. Savon Sanomien palkinnot tulivat Etusivu ja Paikalliset uutissivut sarjoista. Kilpailuun osallistui 219 sanomalehteä 27 maasta.

SAVON SANOMIEN ETUSIVU PALKITTIIN

Savon Sanomien etusivu oli paras Sanomalehtien Liiton 2010 kilpailussa.

SAVON SANOMAT SITEERATTUJEN JOUKOSSA

Sanomalehti Savon Sanomat on STT:n listauksen mukaan Suomen viidenneksi siteeratuin media.

KORPELA VUODEN PAIKALLISLEHTI- JOURNALISTI

Laukaa-Konneveden ja Hankasalmen Sanomien päätoimittaja Arja Korpela sai Suomen paikallislehtien vuoden 2010 journalistipalkinnon.

Paikallislehtien Päätoimittajayhdistyksen, Paikallislehtien Liiton ja Suomen Paikallismediat Oy:n journalistipalkinto myönnettiin Korpelalle korkeatasoisen ja tinkimättömän paikallisjournalismin hyväksi tehdystä työstä. Journalistipalkinnon saajaa haettiin Suomen noin 150 paikallislehden tekijöiden joukosta.

YHTEISKUNTAVAS- TUUTA VÄÄRIEN PÄÄTOIMITTAJIEN PÄIVÄSSÄ

Sanomalehti Keskisuomalaisella ilmestyi naistenpäivänä 8.3.2010 Väärän päätoimittajan lehti ensimmäisenä Suomessa. Väärä päätoimittaja oli Mikko Kuustonen. Päivän lehdestä lahjoitettiin 10 prosenttia ilmoitustuotosta sekä koko irtonumeromyynti Naisten Pankille. Naisten Pankki on Kirkon ulkomaanavun hallinnoima rahasto, joka järjestää pienlainoja ja koulutusta kehitysmaiden naisille.Keski-Suomeen syntyi vuoden 2009 lopulla naisten pankin solu, joka oli lehden yhteistyökumppani.

Iisalmen Sanomat järjesti myös Väärän päätoimittajan kampanjan. Eppu Nuotion ja näyttävän ilmoituskampanjan myötä kerättiin Unicefille tuhansien eurojen tukipotti ja samalla perustettiin Ylä-Savon Unicef-toimintaryhmä.

KUVA: JUSSI MIETTINEN

MAAKUNTALEHDET I KESKISUOMALAINEN

KUVA: MATTI SALMI

"Juontajien rento jutustelu loi lämpimän tunnelman 140-vuotisjuhlaan"

Pekka Mervola

Päätoimittaja, Sanomalehti Keskisuomalainen

Vanhin ilmestyvä suomenkielinen sanomalehti

Sanomalehti Keskisuomalainen on perustettu 140 vuotta sitten. Se on Suomen vanhin suomenkielinen sanomalehti. Keskisuomalaisella on arvokas kulttuuritehtävä kehittää sanomalehdistöä tänäkin päivänä.

Viimeiset 20 vuotta Keski-Suomen maakuntalehti onkin ollut eturivin sanomalehtiä Suomessa. Se on kehittänyt alan työtapoja ja sisältöä yhtä moniäänisemmäksi, luonut trendejä lehtien ulkoasusuunnitteluun ja oli muun muassa ensimmäisten joukossa julkaisemassa sähköistä verkkolehteä.

Taloudellisesti sanomalehti Keskisuomalainen on menestynyt hyvin. Se on maan viideksi suurin seitsenpäiväinen sanomalehti ja kolmen, neljän kannattavimman sanomalehden joukossa Suomessa. Päätoimittaja Pekka Mervola painottaa, että vain tuloksellinen toiminta mahdollistaa kehittämisen.

Sanomalehti Keskisuomalaisen perustehtävä on olla rosoisen läheinen, mielenkiintoinen, viihdyttävä ja luotettava media keskisuomalaisille.

Päätoimittaja Mervola painottaakin tänä pirstaloituneen ja pinnallisen tiedon aikana laatua. Tehtävämme ei ole välittää tietoa, vaan tehdä tietoa. Mielelläni lainaan lehtemme toimittajan, kirjailija Aino Suholan sanoja:Teemme Keskisuomalaisessa tiedon maailman ymmärtämistyötä, sanoo Pekka Mervola.

Lehdellä on myös tärkeä tehtävä luoda elämänuskoa ja yhtä lailla toimintamahdollisuuksia maakunnan yrityksille. Siinä se on niin tuloksen, lukijatyytyväisyysmittausten ja asiakastyytyväisyyden mukaan onnistunut hyvin.

Vuosikertomusvuoden tärkeimpiä toimia oli valmistautua lehden 140-vuotisjuhlallisuuksiin. Suuria ponnisteluita olivat muun muassa 2000 kutsuvieraan juhlatapahtuman järjestelyt, 128-sivuinen juhlalehti sekä lehtitalon aulaan rakennettu historianäyttely.

Juhla pidettiin heti vuoden 2011 alussa 7.1. lehden varsinaisena syntymäpäivänä. Juhlapuheen piti Suomen tasavallan presidentti Tarja Halonen.

Lämminhenkinen ja yllätyksellinen juhla kokosi paikalle arvovaltaisia vieraita ja maakunnan ihmisiä. Juhlaan osallistui myös koko henkilökunta.
Halusimme tehdä juhlavuodesta lehden näköisen. Monessa kohtaa käytimme valmisteluissa omaa väkeä, josta upea historianäyttely on yksi esimerkki, toteaa päätoimittaja Pekka Mervola.

MAAKUNTALEHDET I KESKISUOMALAINEN

KUVA: MIKKO VÄHÄNIITTY

"On aika syvällisille tarinoille"

Pekka Mervola

Päätoimittaja, Sanomalehti Keskisuomalainen

Superpitkät jutut luetaan tarkkaan

Sanomalehti Keskisuomalainen toi sisältöönsä viime vuonna superpitkät jutut. Lehti julkaisi kerran kuukaudessa parhaimmillaan jopa viisi sivua pitkiä juttuja.

Viime vuosi oli kokeiluvuosi. Lukijatutkimuksen tulokset ovat rohkaisevia. Tuhannen lukijan RAM-paneelissa hyvät lukuarvot saatiin kaikenikäisiltä, mutta erityisesti alle 30-vuotiaat kertoivat saaneensa näistä hyödyllistä tietoa. Pitkiä juttuja tehdään myös jatkossa, sanoo päätoimittaja Pekka Mervola.

Lehti sai pitkistä jutuista myös ulkopuolista tunnustusta. European Newspaper Award –ulkoasukilpailu toi peräti neljä palkintoa, joista kaksi tuli superpitkistä jutuista.

Superpitkät jutut ovat aivan uusi ilmiö sanomalehdistössä, aikaisemmin niitä julkaisivat vain aikakauslehdet. 90-luvun puolessa välissä mediaan ilmestyivät lyhyet jutut, asiat kerrottiin kompaktisti ja sähkeenomaisesti. - Nyt on aika syvällisille tarinoille, sanoo päätoimittaja Pekka Mervola.

Superpitkien juttujen takaa löytyy voimakkaita pohjaväreitä. Yhtäjaksoiset monisivuiset jutut vaativat kirjoittajilta taitoa, tietoa, lahjakkuutta ja näkökykyä. Ne kertovat myös julkaisijan luotettavuudesta, asiantuntijuudesta, keskittymisestä ja palveluhalusta.

Hitaus on hyvällä tavalla myös sanomalehtien vahvuus. Me pystymme tarjoamaan sellaista, jota lukijan on vaikea muualta kerätä, sanoo päätoimittaja.

Superpitkät jutut ovat työläitä ja erittäin vaikeita tehdä. Miten saada pidettyä lukijan kiinnostus yllä sivutolkulla? Päätoimittaja kertoo, että superpitkissä jutuissa pitää olla kiinnostava tarina. Myös aiheen tulee olla sellainen, että se kantaa.

Nämä ovat työläitä ja vaikeita tehdä, se on selvää. Mutta meillä osaajia riittää. Toimituksessa on loistavia kirjoittajia, kuvittajia, kuvaajia ja ulkoasusuunnittelussa olemme huippuja.

Sanomalehti Keskisuomalainen teki 1980-luvulla linjaratkaisun, uusien toimittajien tulee olla korkeakoulutettuja.

Työelämässä annamme lisäkoulutusta ja aikaa erikoistumiseen. Kun tähän lisätään toimittajien luontainen ominaisuus olla aktiivisia myös työelämän ulkopuolella, syntyy toimitukseen sitä mitä haluamme, toteaa Mervola.

Hän on vakuuttunut, että sanomalehdistölle kehittyy yhä enemmän asiantuntijan rooli.

Osaaminen ratkaisee jatkossa, sanoo päätoimittaja.

Asiakkaat mukana kehittämässä Keskisuomalaista

Sanomalehti Keskisuomalaisen asiakasyhteistyöryhmä on lehdelle strategisesti merkittävä toimintamuoto.

En voi kuvitella, miten voisimme toimia asiakaslähtöisesti, ellei tällaista suoraa palautekanavaa olisi, toteaa lehden markkinointijohtaja Sylvi Laitinen.

Ryhmä on toiminut jo lähes kahdenkymmenenvuodenajanjajokaisessapalautepalaverissa ryhmän merkitystä korostetaan.

Tämä ei ole erinomainen toimintamalli yksin lehden kehittäjille, vaan myös ryhmäläisille.Keskinäinen verkostoituminen on yrittäjille hyvin tärkeää, hän sanoo.

Markkinointijohtaja painottaa, että lehden ja ilmoittajien kumppanuussuhde on keskeinen kantava voima. Se vaatii

"Tässä toteutuu

Asiakastyöryhmä

kumppanuusajattelu"

liike-elämän, tutkimustiedon, trendien ja taloussuhdanteiden tuntemisen lisäksi luottamuksen. Luottamus syntyy henkilökohtaisella tasolla ja Keskisuomalaisessa onkin keskitytty myynti- ja markkinointihenkilöstön osaamiseen.

Asiakkaan liiketoiminnan vauhdittaminen on selkeästi tärkein tehtävämme. Meidän pitää löytää menetelmiä, jotka auttavat ilmoittaja-asiakkaita. Monille pienemmille asiakkaille maakuntalehden myyjät ovat todellisia konsultteja.

Asiakasyhteistyöryhmä on myös luottamusta synnyttävä työmuoto. Laitinen sanoo, että todellisessa liike-elämässä salaisuuksia on hyvin vähän. Ryhmässä olemme miettineet avoimesti esimerkiksi lehden strategioita, arvoja ja lehden ulkoasu-uudistusta.

Otamme aina yrittäjien palautteen ja

vinkit aitoon tarkasteluun ja tämä on omiaan vahvistamaan yhteistyötä.

Sanomalehti Keskisuomalainen on ollut uranuurtaja liikeilmoittajien ja median välisessä yhteistyössä.

Asiakastyöryhmän mielestä yhteistyössä toteutuu kumppanuusajattelu.

Ryhmässä tarkastellaan eri näkökantoja, luodaan yhteistä ymmärrystä ja kehitetään yhdessä markkinointikanavaa.

Asiakastyöryhmään kuuluvat kiinteistövälittäjä Jari Enberg, toimitusjohtaja Seppo Huhtasaari (Jyväskylän Autotarvike Oy), toimialajohtaja Pasi Kunelius (Keskimaa Osk.), yrittäjä Jari Partanen (Jyväskaluste, Stemma), kauppias Jussi Perälä (K-rauta Palokka) sekä markkinointijohtaja Tuomas Piesanen (Keski-Suomen Osuuspankki).

KUVA: MIKKO VÄHÄNIITTY

KUVA: MARKO HAPPO

"Terrierimäinen kunniaan" uutistyö nostettiin

Jari Tourunen

Päätoimittaja, Savon Sanomat

Ärhäkkä uutislehti

Savon Sanomat on onnistunut tavoitteessaan kehittyä valtakunnallisesti merkittäväksi uutislehdeksi.

Savon Sanomat on Suomen Tietotoimiston listauksessa erittäin usein lainattu sanomalehti.

Valtakunnalliset mediat siteerasivat Savon Sanomien uutisia noin 30 kertaa kuukaudessa elikäytännössä jokapäivä,kertoo lehden päätoimittaja Jari Tourunen.

Savon Sanomissa päätettiin jo vuonna 2006, että toimituksessa nostetaan Savon Sanomien maakunnallista ja valtakunnallista painoarvoa.

Keinoiksi valittiin terrierimäisen uutistyöskentelyn nostaminen kunniaan. Se tarkoittaa, että kaivamme ja etsimme uutisia sekä puheenaiheita. Emme myöskään hyväksy sitä, ettemmekö löytäisi niitä normipäivänäkään, sanoo päätoimittaja.

Uutisvoitot, läpimenot ja lainaukset tulevat monesti asioista, joilla on niin savolainen kuin valtakunnallinenkin merkitys.

Jaamme uutiset karkeasti kolmella tavalla: paikallinen ja maakunnallinen, valtakunnallinen ja globaali sekä yleiskiinnostava.
Näillä kriteereillä arvioimme jokaisen päivän, viikon ja kuukauden uutiset sekä puheenaiheet, kertoo päätoimittaja.

Kuopiossa ja Savossa uskotaan, että sanomalehti elää uutisista ja puheenaiheista. Nykyisin on muotia hokea, että uutiset siirtyvät verkkoon ja painetun lehden rooli taustoittamisessa kasvaa.

Me uskomme edelleen vahvasti siihen, että myös painettu lehti on tehokas uutiskanava. Sen olemme Savon Sanomissa osoittaneet todeksi, toteaa Jari Tourunen.

Päätoimittaja on ylpeä lehdestään, sillä tällä hetkellä Savon Sanomat on kunnianhimoisen tavoitteen mukaisesti painoarvoltaan levikkiään suurempi media.

Millä tavalla Savon nopein uutiskone viritettiin vetreään kuntoon?

Onnistuminen edellytti tavoitteiden määrittelyä, kouluttamista ja johtamistavan muuttamista. Olemme saaneet arkiseen toimintaan jäntevyyttä ja liikettä. - Meillä on toimitus, joka on monilla mittareilla maan parhaimmistoa. Savon Sanomissa on hienoja, taitavia kirjoittajia. Meillä on maan eturivin uutistoimittajia ja valokuvaajia sekä graafikkoja, unohtamatta osaavia esimiehiä.

Päätoimittaja antaa kiitosta erinomaisesta työstä koko henkilöstölle.

Savon Sanomien ilmoitus- ja levikkimyynnissä on innostunut johto ja henkilöstö. Myyntitiimimme jäsenet osaavat ja haluavat etsiä sekä tarjota ratkaisuja, jotka tukevat ja vauhdittavat asiakkaiden liiketoimintaa. Ilmoitusmyyntimme on erittäin palveluhenkinen ja tuntee varmasti asiakkaiden tarpeet ja tilanteen. - Levikkityössämme haemme uusia ideoita koko ajan.

Savon nopein uutiskone

Savon Sanomat on Suomen kuudenneksi suurin seitsenpäiväinen sanomalehti ja Savon nopein uutiskone.

Perinteisesti Savon Sanomat on arvokas, arvovaltainen ja vahva lehti. Nykyinen Savon Sanomat on energinen, hieman nuorekkaampi, ärhäkkä laatulehti, joka on lähellä lukijoitaan ja yhteistyökumppaneitaan.

Lehti ajaa kiihkeästi Savon etuja, mutta suhteessa poliittisiin liikkeisiin Savon Sanomat on sitoutumaton.

Savon Sanomien tehtävä on vahvistaa savolaista identiteettiä, parantaa savolaisten elämänlaatua, rohkaista yrittämään ja uskomaan tulevaisuuteen sekä ponnistelemaan paremman Savon ja Itä-Suomen puolesta.

Kaupankäynti vahvistuu

Savon Sanomien päätoimittaja Jari Tourunen toteaa, että Savo selvisi viimeisestä lamasta melko hyvin. Tällä hetkellä esimerkiksi kaupan rakentaminen on vilkasta ja maakunnan ilmapiiri on toiveikas.

Yksi Savon elpymistä selvästi vauhdittanut seikka on ollut myös liike-elämän vaikuttajien, maakunnan virkamiesten ja poliitikkojen sekä Itä-Suomen yliopiston tiivistynyt yhteistyö, painottaa Tourunen.

Maakuntalehden vuoden 2010 keskeisin haaste oli toiminnan tervehdyttäminen ja sopeuttaminen mediamurrokseen sekä suhdanteeseen siten, ettei lehden laatu ja huomioarvo kärsineet.

Siinä onnistuimme sataprosenttisesti. Savon Sanomat oli erittäin näkyvä ja vahva uutissanomalehti. Samaan aikaan teimme historiamme parhaan tuloksen liikevoittoprosentilla mitattuna, toteaa päätoimittaja Jari Tourunen.

Raatilaiset kommentoivat toimintaa

Nuorisoraati on antanut paljon. OIen saanut huomattavan määrän itseluottamusta, oppinut toimimaan itsenäisemmin ja ennen kaikkea löysin sen kautta alan, jolle voisi ihan tosissaan hakea lukion jälkeen. Jenni Kallanto
Nuorisoraadin kautta pääsee myös vaikuttamaan ja saa kirjoittaa omia juttuja, joista osa päätyy jopa myös lehteen. Emma Hokkanen
On ollut mielenkiintoista huomata, että lehden teko on suuren ihmisjoukon aikaansaannos ja kaikkien panosta todella tarvitaan. Marjukka Koskenkorva
Nuorisoraati on ollut kaiken kaikkiaan tosi hauskaa ja mielenkiintoista. Osaan ja tykkään kirjoittaa tekstiä, millaista vain. Jaakko Vesterinen
Nuorisoraadin takia oon alkanu lukee sanomalehden tosi tarkasti, toisin kuin ennen kun luin vaan sarjakuvat ja telkkariohjelmat. Tiia Huttunen
Palautteena voisi olla että oot hoitanu hommasi niin täydellisesti, minusta kaikki me nuoret ollaan viihdytty tosi hyvin raadissa! Ja siis, tietysti TE kaikki jotka ootte ollu raadissa mukana touhuamassa olette tehneet ihan loistavasti! Kiitokset tästä =) Joona Rytkönen

Nuorisoraadissa on imua ja työntöä

Savon Sanomissa on viety koululaisten ja nuorten sanomalehtiopetus yleistä tasoa monta askelta pidemmälle.

Lehteen perustettu nuorisoraati on tiiviisti mukana ideoimassa ja kommentoimassa lehteä sekä ihan konkreettisesti tekemässä juttuja.

Palautetta tulee heti, jos lehti alkaa vaikuttaa kankealta, etäiseltä tai vanhanaikaiselta, toteaa nuorisoraadin ohjaaja, teematuottaja Kristiina Poutiainen.

Nuorisoraati perustettiin vuonna 2008 ja sitä on alusta asti vetänyt teematuottaja Kristiina Poutiainen.

Tällä hetkellä raadissa on menossa kolmas ryhmä ja tulijoita olisi enemmän kuin mukaan voidaan ottaa. Raadin jäsenyys kestää vuoden ja sinä aikana tapaamisia on 7-9 kertaa.

Osa nuorista on innokkuuden ja sitoutumisen perusteella otettu toisellekin kierrokselle, kertoo Poutiainen.

Raadin tapaamisissa on mukana vieraita ja asiantuntijoita. Ryhmäläisille annetaan monipuolista tietoa toimittajan työstä, haastattelujen teosta, kirjoittamisen merkityksestä, lainsäädännöstä, valokuvauksesta ja koko lehden valmistumisesta.

Nuorisoraadin toimintamalli ja tavoitteet on luotu Savon Sanomissa ja mallia on esitelty jo muille maakuntalehdille. Lehden satsaukset nuorten mediakasvatukseen on huomioitu myös valtion tasolla. Vuonna 2009 Itä-Suomen lääninhallitus palkitsi Savon Sanomien nuorisoraadin Vuoden nuorisotyötekona.

Kristiina Poutiainen toteaa, että Savon Sanomien laajalta levikkialueelta löytyneistä vapaaehtoisista nuorista on kehittynyt intoa puhkuva harjoitustoimitus, joka paitsi ideoi, myös toteuttaa juttuja ja juttusarjoja.

Nuorisoraadin myötä Savon Sanomiin palautettiin nuorten teemasivut ja niiden sisällöstä vastaavat raatilaiset.

Parasta tässä työssä on nähdä raatilaisten aito kiinnostus sanomalehteä kohtaan. Huomioitavaa on, että niin raatilaisista kuin heidän kavereistaan on tullut mediakriittisiä lehtien lukijoita.

Lehtien luku ei ole mitään pakkopullaa, vaan itseä kehittävää uutispuuroa. Raatilaiset kehittyvät jatkuvasti myös kirjoittajina ja heidän jutuissaan tai blogikirjoituksissaan on yhä vähemmän korjattavaa.

Teematuottaja Poutiaisen työhön kuuluu pitää tiivistä yhteyttä nuorisoraatilaisiin. Kontaktointi on lähes päivittäistä, sillä Poutiainen ohjaa ja opastaa nuoria juttujen kirjoittamisessa paitsi tapaamisissa myös jatkuvasti sähköpostilla.

Mikäli aikaa olisi, tekisin paljon enemmänkin. Suunnitelmia on valtavasti, mutta niistä kuullaan myöhemmin, hän sanoo.

Kristiina Poutiainen kokee tekevänsä erittäin tärkeää ja hedelmällistä työtä nuorisoraadissa.

kankealta, etäiseltä tai vanhanaikaiselta" "Palautetta tulee heti, jos lehti alkaa vaikuttaa

Kristiina Poutiainen

Teematuottaja, Savon Sanomat

ALUELEHDET I IISALMEN SANOMAT, WARKAUDEN LEHTI

KUVA: TUIRE PUNKKI

"Taistelematta ei luovuteta,

lehden tehtävä on puolustaa aluettaan"

Mai Koivula

Päätoimittaja, Iisalmen Sanomat

Aluelehti ja alue, erottamattomat

Pohjois-Savon maakunnassa on kolme keskusta, Iisalmi, Kuopio ja Varkaus. Keskisuomalainen Oyj julkaisee alueella kahta vahvaa ja perinteikästä aluelehteä.

Iisalmen Sanomat on luonut käsitteen Ylä-Savo ja ollut 85 vuoden ajan vahvana hengen luojana sekä toiminnan kehittäjänä. Iisalmen Sanomien merkitys on alueella paperista lehteä paljon suurempi, pohtii päätoimittaja Mai Koivula.
Aluelehti on Ylä-Savoa yhteen sitova tekijä. Iisalmen Sanomat julkaisee joka päivä esityslistan mistä täällä puhutaan.

Iisalmen ja koko Ylä-Savon ilmapiiri on ollut hyvä taantumavuosista huolimatta. - Alueen voimavarat pohjautuvat paikalliseen yrittäjyyteen, mikä on ollut omiaan pitämään yllä me-henkeä, sanoo Koivula.

Iisalmen Sanomat teki kolmisen vuotta sitten merkittävän linjaratkaisun. Se keskittyy globaalin ja valtakunnan uutisoinnin sijaan omaan alueeseen.

Linja on ollut myönteisestä palautteesta päätellen oikea, sanoo Koivula.

Yksi Iisalmen Sanomien vuosikertomusvuoden huippuhetkistä oli, kun lehteen kutsuttiin 85-juhlavuoden kunniaksi väärä päätoimittaja, Eppu Nuotio.

Tämä iisalmelaislähtöinen Unicefin Hyvän tahdon lähettiläs teki päivän mittaisella komennuksella päätoimittajana hyvää työtä.

Ilmoituskampanjan myötä kerättiin Unicefille tuhansien eurojen tukipotti ja samalla perustettiin Ylä-Savon Uniceftoimintaryhmä.

Lehden tekoa suurella sydämellä

Warkauden Lehden päätoimittajaksi vuodenvaihteessa 2011 siirtynyt Sari Ristamäki on haasteellisemman alueen kimpussa. Jos eturivin perheyritykset Ponsse ja Olvi pitivät Ylä-Savoa elinvoimaisena, teki kansainvälinen Stora Enso Keski-Savon arkeen ison kolauksen lakkauttamalla Varkauden integraatista sanomalehtipaperituotannon.

Mennyt vuosi toi kuitenkin mukanaan myös hyviä uutisia. European Batteries Oy käynnisti uuden ajan litiumioniakkujen tuotannon ja vahvisti kuvaa Varkaudesta kansainvälisenä, Itä-Suomen vahvimpana vientiteollisuuskaupunkina. Muun muassa akkutehdas, Andritz, Foster Wheeler sekä Stora Enson ja Neste Oilin biodieselin koelaitos tekevät Varkaudesta korkean tason energiateknologian osaamiskeskittymän, joka hakee vertaistaan koko maassa.

Myös keskisavolaiseen kuntayhteistyöhön on haettu uutta vauhtia.

Olemme olennainen väline kaikessa keskustelussa ja kehittämisessä. Erityisesti tällaisen teollisen rakennemuutoksen ja kuntakentän liikehdinnän aikana aluelehden rooli korostuu, toteaa päätoimittaja.
Henkilöstö tekee Warkauden Lehteä suurella sydämellä ja meillä alueen asiantuntijoilla on vahva luottamus tulevaisuuteen.

Tämän luottamuksen vahvistaminen alueella on yksi aluelehden tärkeistä tehtävistä.

Vastuu hyvästä työilmapiiristä on kaikilla, mutta vain joillakin on taitoa tehdä kaikkien aherruksesta mukavaa.

Konsernin työpaikan hengen nostattajan Ilona-palkinnon sai vuosikertomusvuonna Warkauden Lehden valokuvaaja Merja Männikkö.

"Warkauden Lehti on olennainen väline kaikessa keskustelussa ja kehittämisessä"

Sari Ristamäki

Päätoimittaja, Warkauden Lehti

KUVA: TUIRE PUNKKI

Paikallisuuden merkitys kasvaa

Konsernin paikallislehtiä tuottavan Maakunnan Sanomat Oy:n toimitusjohtaja Osmo Kurki on menestyvän ja kehittyvän yksikön johdossa.

Paikallislehtien taloudellinen ja toiminnallinen merkitys lisääntyy. Median pirstaloituessa paikallisuus korostuu, mikä antaa entistä enemmän mahdollisuuksia paikallislehdille.
Näyttää siltä, että eletään paikallisen median renessanssia. Paikallisuus on nyt kaikkien muidenkin huulilla, toteaa Kurki alan tilanteesta.

Maakunnan Sanomat Oy julkaisee 16 paikallislehteä sekä kolmea ilmaisjakelulehteä. Konsernin lehdet ovat vakiinnuttaneet paikkansa, muun muassa Pieksämäen Lehti vietti vuosikertomusvuonna 85-vuotisjuhlia. Paikallislehtiryhmä työllistää sata ammattilaista toimittajista myyntineuvottelijoihin ja asiakasneuvojiin.

Meillä on erittäin motivoitunut henkilökunta, joka on sitoutunut lehtensä ja levikkialueensa kehittämiseen.
Paikallislehteä tehdään täydestä sydämestä, muunlainen ei olisi edes mahdollista ja uskottavaa, sanoo toimitusjohtaja.

Hyvästä työotteesta kertoo vuosia jatkunut palkintosade paikallislehtikilpailuissa. Esimerkiksi viime vuonna Viitasaaren Seutu oli paras yksipäiväisten sarjassa ja saman sarjan kunniamaininnan sai Laukaa-Konnevesi –lehti. Kaksipäiväisten sarjan kunniamaininnan sai Paikallislehti Sisä-Savo Suonenjoelta. Paikallislehtien Vuoden 2010 journalistiksi valittiin Arja Korpela.

Maakunnan Sanomien lehtiryhmä on riittävän suuri, jotta yhtiö voi kehittää paikallislehtimaailmaa merkittävällä tavalla. - Lehdillä ei olisi yksin mahdollisuuksia sellaiseen, mitä nyt yhdessä voimme tehdä. Tutkimme jatkuvasti markkinoita ja kysymme lukijoilta ja ilmoittajilta, miten voisimme palvella vieläkin paremmin. Uusiutuminen on jatkuva prosessi, sanoo toimitusjohtaja.

Maakunnan Sanomat tavoittaa joka viikko 90 000 tilaajaa ja 290 000 lukijaa. Merkittävää on, että peräti kolmannes tilaajista asuu muualla kuin lehden ilmestymispaikkakunnalla.

Kotiseuturakkaus elää ja voi hyvin. Myös mökkiläiset ovat kotiutuneet ja ovat mökkiseutujensa paikallislehtien vakituisia lukijoita.

Eikä läheinen lukijasuhde ole ihme, sillä paikallislehti on alueensa asiantuntija ja merkittävällä tavalla mukana paikkakunnan elinkeinoelämän kehittämisessä. - Paikallislehti on elimellinen osa menes-

tyvän paikkakunnan elämää, kiteyttää toimitusjohtaja Osmo Kurki.

Tiivis yhteistyö tuo tulosta

Viitasaaren Seudun päätoimittaja Esa Kilponen vetää aivan uudenlaista mediakonseptia. Viitasaaren toimistossa on journalisteista, myyntihenkilöstöstä sekä itsenäisistä yrittäjistä koostuva tiimi, joka tuottaa aineistoa kolmeen lehteen.

Päätuote on paikallislehti Viitasaaren Seutu, joka on Suomen paras yksipäiväinen paikallislehti vuonna 2010. Toisena toimitaan sanomalehti Keskisuomalaisen aluetoimituksena.

Kolmantena tulee Viitasaaren Yrittäjät ry:n omistama Wiita-Sanomat –ilmaisjakelulehti, jonka julkaisuoikeudet paikallislehti on vuokrannut.

Kuulostaa sekavalta, mutta viidessä vuodessa Viitasaarella on luotu malli, miten homma toimii.

Kilposen yrittäjähenkinen ja kunnianhimoinen tiimi on tehnyt huipputulosta niin toiminnallisesti kuin taloudellisestikin.

Teemme Viitasaarella laadukasta paikallisjournalismia muistaen, että lehti on aina kokonaisuus. Myös ilmoitukset ovat lukijoille kiinnostavaa tietoa, toteaa päätoimittaja.

Onnistumisesta kertovat kaikki taloudelliset tunnusluvut sekä lukijatutkimus.

Viitasaaren Seudun lukevat paikkakunnalla kaikki. Lisäksi useimmat lukevat sen kahteen, kolmeen kertaan, kertoo päätoimittaja.

Wiita-Sanomissa on kehitetty yrittäjien kanssa yhdessä ja erikseen uusia markkinointikampanjoita, jotka ovat tukeneet kaupankäyntiä maakunnan pohjoisessa aluekeskuksessa. - Meillä on avoimuuteen kannustava ilmapiiri ja uudet ideat sinkoilevat kahvipöydässä. Olemme äänekkäästi yhteen hiileen puhaltava joukko, kuvailee päätoimittaja henkilöstöään.

Viitasaarella on samat pulmat kuin suuressa osassa Suomea. Väki vähenee ja uutta on keksittävä niin levikkialueen yrittäjien, kuntatoimijoiden kuin lehden. - Jos levikkialueella menee huonosti, on omat työpaikkammekin aika heikoissa kantimissa.

Viitasaarella on viime vuonna satsattu myyntiin ja toimitukseen.

Kulut ovat lisääntyneet, mutta ilman panostusta liikevaihto lähtisi laskuun.
Ensimmäistä kertaa pääsimme miljoonan euron liikevaihtoon Viitasaaren Seudussa. Otimme töihin lisää väkeä, sillä tilanne oli kuin olisi mopolla vetänyt tukkirekkaa mäkeä ylös, kuvailee päätoimittaja.
Satsauksen myötä olemme pystyneet tarjoamaan alueen yrittäjille uusia markkinointiratkaisuja.

Viime vuonna aloitimme muun muassa yhteistyön Järviradion kanssa ja tarjosimme paketti-ilmoituksia hyvällä menestyksellä, sanoo päätoimittaja Esa Kilponen.

"Eletään paikallisen

median renessanssia"

Osmo Kurki

Toimitusjohtaja, Maakunnan Sanomat

Hyvä journalismi käy kaupaksi

Paikallislehtien vuoden 2010 journalistiksi valittu Arja Korpela on näyttänyt, että tinkimätön journalismi ei mene pilalle, vaikka sen kauppatavaraksi muuntaa.

Korpelan Laukaa-Konnevesi on useaan kertaan palkittu paikallislehti, joka tekee hyvää tulosta Keski-Suomessa Jyväskylän kupeessa.

Pieni, läheinen ja laadukas, siinä paikallislehden yksinkertainen, mutta menestyksekäs idea, hän toteaa. Hyvä tulos ja menestys eivät tule yksin. Korpela muistuttaa, että kaikilla lehden tekijöillä pitää olla sama tahto ja halu kuin päätoimittajalla, pyrkiä tekemään parasta mahdollista paikallislehteä.
Meillä on erittäin motivoitunut ja kehittymishaluinen henkilöstö, hän sanoo.

Päätoimittaja Arja Korpela käy esimerkistä miten levikkialueeseen sitoutunut ja aktiivinen paikallislehtiväki saa sekä lehteen että alueeseen virtaa ja liikettä. Päätoimittaja on pitkän uransa aikana vaikuttanut yhdessä jos toisessa työryhmässä ja yhdistyksessä. - Olen ollut monissa yrittäjien ja kunnan yhteisissä toimissa mukana, tälläkin hetkellä vaikutan Laukaassa Tahto-nimisessä yhteistyöryhmässä. Osallistuminen paikkakunnan kehittämiseen on erittäin tärkeää, hän sanoo.

Jotta tehtäväkenttä olisi tehopakkaukselle riittävän haasteellinen, hän toimii päätoimittajana myös naapuripitäjän lehdessä Hankasalmen Sanomissa.

KUVA: LAURA WHITE

"Kaupunkilehdillä on nuorekas ja läheinen lukijasuhde"

Vesa-Pekka Kangaskorpi Konsernijohtaja

Konserniin lisää kaupunkilehtiä

Konserni osti vuosikertomusvuonna neljä kaupunkilehteä. Jyväskylän Kaupunkilehti, Kuopion Kaupunkilehti, Saarijärveläinen sekä Äänekoskella ilmestyvä Pikkukaupunkilainen nostivat yhtiön kaupunkilehtien lukumäärän jo seitsemään.

Keskisuomalainen Oyj:n konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi toteaa, että yhtiö uskoo vahvasti painetun sanan tulevaisuuteen.

Haluamme tarjota asiakkaillemme mahdollisimman kattavan tuotepaletin. Asiakkaillamme pitää olla valinnanvaraa kuhunkin elämäntilanteeseen. Kaupunkilehdillä ja maakuntalehdillä on aivan erilaiset roolit, ne täydentävät toisiaan.

Konsernijohtaja sanoo, että konserniin ostetut lehdet ovat tunnettuja ja hyvin hoidettuja.

Kun jotain näin mielenkiintoista tulee eteen, niin kauppoja syntyy. Kaupunkilehdet Kuopiossa ja Jyväskylässä monipuolistavat merkittävällä tavalla yhtiön lehtitarjontaa, toteaa Kangaskorpi.

Keskisuomalainen –konsernissa uskotaan kaupunkilehtiin nuorekkaan ja läheisen lukijasuhteen vuoksi.

Kaupunkilehdet tarjoavat hyötytietoa erityisesti nuorille lukijoille. Lehdet ovat tiukasti kiinni arkisessa kaupunkielämässä ja antavat sitä kautta lisäarvoa. Ne avaavat kaupungin tarjonnan hyvin myös satunnaisille kävijöille, toteaa Kangaskorpi.

Elävän kaupungin merkki

Konsernin kaupunkilehtien yksikön vetäjä, toimitusjohtaja Tapani Markkanen myhäilee tyytyväisenä. Alalla menee edellistä vuotta paremmin. Suomessa kaupunki- ja noutolehtien mainonta kasvoi vuosikertomusvuonna 8,1 prosenttia.

Omissa lehdissä kasvu oli sitäkin voimakkaampaa. Vuoden 2009 historiallisen synkästä jaksosta päästiin voimakkaammin kasvuun kuin esimerkiksi tilattavat sanomalehdet, toteaa Markkanen.

Konsernin kaupunkilehdissä on tehty voimakasta tuotteistamistyötä lukuarvon lisäämiseksi ja kiinnostavan ilmoitusympäristön luomiseksi. Lehdissä on tehty entistä tiiviimpää yhteistyötä elinkeinoelämän keskeisten toimijoiden kanssa ja toteutettu yrityselämää virkistäviä markkinointihankkeita. - Sama työ jatkuu. Jyväskylä nousuun! –kampanjan myötä pyrimme lisäämään yrittäjyyttä, koulutusta ja työhyvinvointia Jyväskylässä.

Samanlainen kampanja käynnistyy myös Kuopiossa kuluvana vuonna, kertoo Tapani Markkanen.

Keskisuomalainen Oyj:llä on nyt kaksi voimakasta kaupunkilehteä kummassakin maakunnan keskuksessa. Suomen ensimmäisiin kaupunkilehtiin ja alan uranuurtajiin kuuluvan Suur-Jyväskylän Lehden kaveriksi on saatu Jyväskylän Kaupunkilehti. Kuopiossa perinteikkään Viikkosavon rinnalla on nyt rohkeampi Kuopion Kaupunkilehti. Toimitusjohtaja Markkanen painottaa, että lehdet on profiloitu erilaisiksi.

Esimerkiksi Jyväskylän Kaupunkilehti tulee olemaan kuntaliitoksien myötä syntyneen uuden Jyväskylän paikallislehti. Lehdestä löytää kaupunginosajuttuja ja vaikkapa aluesarjojen urheilutuloksia. Suur-Jyväskylän Lehti seuraa puolestaan esimerkiksi jääkiekon SM-liigaa, selvittää Markkanen roolitusta. - Kuopiossa konserniin hankittu kaupunkilehti tulee olemaan selkeästi viihteellisempi kuin perinteinen Viikkosavo.
Lehtien ilmestymisaikataulut on myös synkronoitu. Jyväskylän ja Kuopion Kaupunkilehdet ilmestyvät viikonloppuisin ja kaksi muuta edelleen keskiviikkoisin, kertoo konsernin seitsemän kaupunkilehden yksikössä työskentelevä Markkanen.

Muut kolme konsernin kaupunkilehteä ovat Töllötin Iisalmessa ja kertomusvuoden hankintoihin kuuluvat Saarijärveläinen Saarijärvellä ja Pikkukaupunkilainen Äänekoskella.

LEHTISEPÄT I MEDIASEPÄT I SAVON JAKELU

KUVA: MIKKO VÄHÄNIITTY

Erinomainen asiakaspalvelu on toiminnan lähtökohta

Keskisuomalainen Oyj:n painopalveluyritys on Lehtisepät Oy. Lehtisepillä on kolme sanomalehtien painoyksikköä Jyväskylässä, Pieksämäellä ja Kuopiossa.

Painotoiminnan ylivoimainen kilpailuvaltti on laadukkaan työn lisäksi loistava asiakaspalvelu.

Lehtisepillä asiakaspalvelu on viety pidemmälle kuin monilla kilpailijoilla. Asiakaspalautteen mukaan olemme päässeet parin viime vuoden aikana monta askelta eteenpäin, toteaa Lehtisepät Oy:n toimitusjohtaja Erkki Summanen.

Käytännössä kehitystyö tarkoittaa, että sanomalehden painoissa tuotanto ja myynti tekevät tiiviimpää yhteistyötä.

Palveluja on myös tuotteistettu helpottamaan asiakkaan päätöksentekoa.

Asiakaspalvelussa on ihminen, joka etsii asiakkaalle parhaat mahdolliset ratkaisut, olipa kyse pienestä tai suuresta painotyöstä, liitteistämisestä, puhtaaksileikkauksesta, neljännestaitosta, postituksesta tai jakelusta, toimitusjohtaja summaa.

Lehtisepissäonpainettusanomalehtiäyli120vuodenajanjayhtiössä on vankka osaaminen voimakkaasti kehittyneellä alalla.

Yhtiö on erikoistunut sanomalehtityyppisten painotöiden painamiseen, joko normaalille sanomalehti- tai päällystetylle paperille. Lehtiseppien painokoneet pystyvät painamaan 4-128 -sivuista tabloidilehteä tai 2-64 -sivuista broadsheetlehteä täysin nelivärinä.

Pieksämäen paino on erikoistunut paikallis- ja järjestölehtiin, Jyväskylä ja Kuopio suurempiin sivumääriin sekä painoksiin. Jyväskylän painossa jo yli puolet on konsernin ulkopuolisten lehtien painotöitä. Yhtiön kaikissa kolmessa painoissa on sertifioitu laatujärjestelmä.

Keskisuomalainen -konsernin oma jakeluyhtiö Savon Jakelu Oy tekee tiivistä yhteistyötä painojen kanssa.

Tuotteen jakelu on viimeinen tärkeä lenkki onnistuneelle painotyölle. Käsityksemme mukaan Savon Jakelu on Suomen tehokkain varhaisjakeluorganisaatio, jonka virheiden määrä on maan matalin, toteaa myös Erkki Summanen.

Savon Jakelu Oy huolehtii varhaisjakelusta Pohjois- ja Keski-Savossa.

"Asiakkaalle löydetään aina parhaat ratkaisut" Erkki Summanen Toimitusjohtaja

Ilmoitus- ja sivunvalmistusyhtiö on Mediasepät Oy

Keskisuomalainen -konsernin ilmoitus- ja sivunvalmistusyhtiön nimi vaihdettiin vuosikertomusvuonna Mediasepät Oy:ksi.

Yhtiö on läheisessä yhteistyössä Lehtisepät Oy:n painojen kanssa ja nimenmuutoksella haluttiin korostaa tätä yhteyttä.Aikaisemmin yhtiön nimi oli Mai Visual Oy.

Mediasepillä on yksikköjä useilla paikkakunnilla konsernin ydinalueella. Toimipisteissä ollaan ottamassa käyttöön yhteinen aineistonhallintajärjestelmä, joka jatkossa mahdollistaa aineistojen joustavan siirtämisen yksiköiden välillä.

Uuden järjestelmän myötä pystytään

tasoittamaan ruuhkahuippuja ja näin palvelemaan asiakasta paremmin, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Erkki Summanen.

Näyte erittäin hyvästä ammattitaidosta on tämä Keskisuomalainen Oyj:n vuosikertomus 2010,jonka visuaalinen suunnittelu ja taittotyö on tehty Mediasepissä.

"Hyötytietoa nopeasti

ja luotettavasti"

Vesa-Pekka Kangaskorpi Konsernijohtaja

Keskisuomalainen Oyj osti markkinatutkimusyhtiö Tietoykkösen

KUVA: HANNA MARJANEN

Keskisuomalainen Oyj:n liiketoiminta laajeni vuosikertomusvuonna 2010 uudelle toimialalle, kun yhtiö osti markkinatutkimuksiin erikoistuneen Tietoykkönen Oy:n.Vuodesta 1983 toiminut Tietoykkönen on vahvan brändin omaama jyväskyläläinen tietopalveluyritys. Konsernirakenteessa Tietoykkönen on tytäryhtiön asemassa. Kaupan alan markkinatutkimuksiin erikoistunut Tietoykkönen saa Keskisuomalainen –konsernista todellisen tuotekehitysympäristön itselleen.

Tietoykkösen hallitus

Tietoykkönen on puolueeton tutkimusyritys, mediakonsernissakin itsenäisesti toimiva ja oman hallituksensa ohjaama. Hallituksessa ovat Antti Aumo, Sami Kettunen, Markku Lamberg, Leo Potkonen ja Tapio Moisio.

Hallituksen puheenjohtajana toimii Vesa-Pekka Kangaskorpi. Hallituksen sihteerinä toimii Heikki Linnavirta.

Tavoitteena on kasvattaa Tietoykkösen toimintaa nykyisestä ja tarjota asiakkaille entistä enemmän tarpeellista hyötytietoa nopeasti ja luotettavasti, kertoo Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi.

Asiakkaiden asialla

Moni toimiala, jolla Tietoykkösen avainasiakkaat toimivat, on murroksessa. Liiketoimintamallit muuttuvat, päätöksenteko nopeutuu, ja asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen on entistä tärkeämpää. Tämä tarjoaa Tietoykköselle markkinatutkimuksen asiantuntijana ja asiakkaidensa yhteistyökumppanina mahdollisuuden auttaa heitä muuttuvan markkinakentän läpi.

Tämä vaatii Tietoykköseltä nopeutta, asiakasvetoista herkkyyttä ja rautaista ammattitaitoa, mutta tuo tilaisuuksia liiketoiminnan kasvattamiseen, Tietoykkösen hallituksen jäsen Antti Aumo kommentoi.

Markkinatilanteen kehitystä kannattaa seurata toistuvasti

Tietoykkösen toimitusjohtaja Lasse Luoma pudottaa monet takaisin maanpinnalle toteamalla, että yrityksillä on monesti turhan hyvät kuvitelmat itsestään. Ja mikä pahempaa, monesti luullaan kilpailijoiden olevan selkeästi huonompia kuin itse, vaikka todellisuus on toinen.

Myös media-alan myyntihenkilöt kohtaavat saman ongelman päivittäin. Asiakasyrityksissä vakuutetaan, että liike tai palvelu on paikkakunnalla tai maakunnassa tunnettu, eikä markkinointiin ja mainontaan tarvitse satsata.

Tunnettuus on keskeinen mittari, jota menestyvät bränditkin seuraavat jatkuvasti. Kilpailu lisääntyy ja kansainvälistyy ja tunnettuudesta on pidettävä huolta. Oman yrityksen esilläolon merkitystä selkeästi aliarvioidaan, toteaa Luoma. Turhan suuret kuvitelmat itsestä ovat monesti myös yrityksen kasvun ja kehityksen jarruja. Näihin harhakuviin löytyy apua markkinatutkimuksesta.
Toisinaan joudumme kertomaan asiakkaille huonoja uutisia. Kun asiaan tarttuu ratkaisukeskeisesti, pettymykset kääntyvät voitoksi. Monissa tapauksissa markkinatilanteen kehitystä seurataan toistuvasti ja olemme päässeet näkemään pieniä ja isoja voittoja, todellisia menestystarinoita, toteaa Lasse Luoma Tietoykkösestä.

Johtamisen tahtotilat ja vastuullisuus

Keskisuomalainen Oyj:ssä on aidosti ihmiset huomioonottava ja keskusteleva johtamistapa. Päätöksenteko on delegoinnin myötä nopeaa, selkeää ja ihmisläheistä, kertoo konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi.

Keskeinen ajatus yhtiön johtamisessa on yhteisen vastuun ottaminen ja tahtotilaan sitoutuminen.

Tavoitteen näkeminen, maalin hahmottaminen ei ole yksin johdon asia. Kuvan pitäisi olla kirkas myös henkilöstöllä, selostaa Kangaskorpi johtamisen periaatteita.

Hyvänä esimerkkinä vastuun jakamisesta on konsernissa vuosikertomusvuonna aloitettu yhtiön strategian päivitys. Vetovastuu työstä on annettu johtoryhmän jäsenille Erkki Summaselle ja Osmo Kurjelle.

Keskisuomalainen Oyj:n organisaatiorakenne on matala. Käytännön työtä hallinnoi johtoryhmä. Konsernin johtoryhmän tehtävät muokkautuvat sitä mukaan kun uusia toimintoja yhtiöön tulee. Uudet liiketoiminnot ovat suoraan konsernijohtajan alaisuudessa. Esimerkiksi vuonna 2010 konserniin ostettu markkinatutkimusyhtiö Tietoykkönen Oy on itsenäinen tytäryhtiö konsernijohtajan alaisuudessa.

Johtamisen tahtotilana on tukea kannattavan kasvun tavoitteen saavuttamista. Keskisuomalainen Oyj:n kilpailuedun luominen perustuu toimintojen monipuolistamiseen.

Liiketoimintojen painopiste on jatkossakin julkaisutoiminnassa, mutta meidän tulee ottaa käyttöön uusia jakelukanavia. Tutkimme tarkkaan myös nykyisen konseptin lähituntumassa olevia liiketoimintoja. Kun järkeviä mahdollisuuksia tulee eteen, niihin tartutaan. Ensimmäinen toimialalaajennus oli vuosikertomusvuonna ostettu markkinatutkimusyhtiö, kertoo Kangaskorpi.

Uusille toimialoille levittäytyminen ja jakelukanavien lisääminen vaativat jatkossa myös uusia rekrytointeja.

Osaamisen vahvistamisen rinnalla käymme läpinykyisenhenkilöstönosaamisen. Kunkin taidot hyödynnetään tehokkaammalla mahdollisella tavalla. Näillä keinoilla olemme toimialamme paras, pohtii konsernijohtaja Kangaskorpi.

KESKISUOMALAINEN OYJ JOHTAMINEN

KUVA: MIKKO VÄHÄNIITTY

Kehityssuuntien tarkastelu käyntiin

Keskisuomalainen Oyj:n strategian päivitys käynnistyi vuosikertomusvuonna yli 100 osallistujan esimiespäivillä lokakuussa.

Ryhmätyöt avasivat mittavan ja polveilevan työn. Konsernin strategian työstämisestä vastaavat johtoryhmän jäsenet Osmo Kurki ja Erkki Summanen.

Kurki vastaa paikallislehtiyksiköstä ja 1.4.2011 lukien myös aluelehdistä. Summanen on Lehtisepät Oy:n ja Mediasepät Oy:n toimitusjohtaja.

Strategiatyössä linjataan ne asiat ja toimenpiteet, joilla konsernin uskotaan menestyvän myös lähivuosina, sanoo Summanen.

Strategiassa luodaan käsitys tulevaisuuden toimintaympäristöstä ja otetaan kantaa viiteen seikkaan.

Mitkä ovat ne liiketoiminnat, joissa tulevaisuudessatoimitaanjajoihinkannattaa satsata? Mitä keinoja tavoitteisiin päästäksemme käytetään? Mitkä ovat Keskisuomalainen Oyj:n keskeiset kilpailuedut? Entä ansaintalogiikka?

Viidentenä on vielä mietittävä valittujen toimenpiteiden tärkeysjärjestys ja aikataulu, kertoo Summanen.

Keskisuomalainen Oyj:ssä strategiatyö on avointa ja keskustelevaa. Vuosikertomusvuonna muun muassa avattiin konsernin sisäiseen verkkoon palautekanava henkilöstön ideoita ja kommentteja varten.

Strategiaa tehdään kaksisuuntaisesti ylhäältä alas ja alhaalta ylös, painottaa Summanen.

Voimakkaasti ja nopeasti kehittyvässä yhteiskunnassa yritysstrategiat elävät ja muuttuvat. Summanen painottaa, että mediakonsernissakin strategiaa päivitetään usein, valmista ei tule koskaan.

"Strategiaa tehdään avoimesti keskustellen"

Osmo Kurki, Erkki Summanen

KUVA: MIKKO VÄHÄNIITTY

Keskisuomalainen Oyj:n hallitus

Henkilöt vasemmalta Mikko Paananen, Simo Kutinlahti, Leena Hautsalo, Vesa-Pekka Kangaskorpi, Antero Vesterinen, Pekka Haltia, Jaakko Kurikka ja Kalle Kautto

	Hallituksen toimintakertomus32
	Konsernitilinpäätös, IFRS
	Konsernin tuloslaskelma36
	Konsernin tase37
	Konsernin rahavirtalaskelma 38
	Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista39
	Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1.	Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet40
2.	Segmentti-informaatio 44
3.	Hankitut liiketoiminnot46
4.	Liiketoiminnan muut tuotot47
5.	Liiketoiminnan muut kulut47
6.	Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 47
7.	Tutkimus- ja kehitysmenot 47
8.	Rahoitustuotot 48
9.	Rahoituskulut48
10.	Tuloverot49
11.	Osakekohtainen tulos49
12.	Aineettomat hyödykkeet50
13.	Arvonalentumiset51
14.	Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet53
15.	Osuudet osakkuusyrityksissä 54

16.	Myytävissä olevat sijoitukset55
17.	Pitkäaikaiset saamiset 55
18.	Laskennalliset verosaamiset ja -velat56
19.	Vaihto-omaisuus56
20.	Myyntisaamiset ja muut saamiset57
21.	Rahavarat57
22.	Omaa pääomaa koskevat liitetiedot57
23.	Eläkevelvoitteet58
24.	Varaukset59
25.	Korolliset velat59
26.	Ostovelat ja muut velat60
27.	Rahoitusriskien hallinta 60
28.	Muut vuokrasopimukset 62
29.	Vakuudet ja vastuusitoumukset62
30.	Lähipiiritapahtumat62
31.	Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat63
	Osakkeenomistuksen jakauma ja tiedot osakkeenomistajista 64
	Tunnusluvut 66
	Tunnuslukujen laskentakaavat67

	Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
	Emoyhtiön tuloslaskelma 68

Emoyhtiön tase 69
Emoyhtiön rahoituslaskelma70
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot71
Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä 77
Tilintarkastuskertomus77

Hallituksen toimintakertomus

Konsernin taloudellinen kehitys

Konsernin liikevaihto oli 101,9 Me (97,6 Me). Liikevaihdon kasvu tuli pääosin ilmoitusmyynnin ja ulkoisen painonmyynnin kasvusta. Konsernin lehtien ilmoitusmyynnit kääntyivät vuoden aikana hienoiseen kasvuun ja ostetut kaupunkilehdet toivat konserniin uutta ilmoitusmyyntiä. Lisäksi painoliiketoiminta menestyi hyvin ulkoisten painotöiden kilpailussa ja niiden liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta. Konserniin vuoden aikana ostettujen uusien liiketoimintojen osuus liikevaihdostamme oli 1,0 Me.

Liiketoiminnan muut tuotot 0,5 Me (0,5 Me) koostuvat pääosin vuokratuotoista.

Vuonna 2010 liikevoittoa kertyi 20,3 Me eli 20,0 % liikevaihdosta. Edellisen vuoden vastaava luku oli 15,5 Me eli 15,9 %.

Nettorahoitustuotot olivat 0,2 Me (-0,8 Me). Konsernin tilikauden voitoksi muodostui 15,5 Me (11,0 Me).

Emoyhtiö Keskisuomalainen Oyj:n vuoden 2010 luvut sisältävät pääosan konsernin holding-toiminnoista sekä konsernin keskitetyt hallintopalvelut. Yhtiön liikevaihto oli 3,4 Me (3,1 Me).

Kustannustoiminta

Keskisuomalainen -konserni julkaisi vuoden 2010 lopussa kahta maakuntalehteä ja kahta aluelehteä, 16 paikallislehteä ja seitsemää kaupunkilehteä. Lehdet ovat toipuneet taantumasta melko hyvin. Sanomalehtiemme ilmoitustuotot nousivat edelliseen vuoteen verrattuna 3,4%, mikä on enemmän kuin toimialalla keskimäärin (2,4% ) ja olivat 44,7 Me (43,2 Me). Tilattavien lehtien tilaustuotot kasvoivat vuoden aikana 1,6 % 39,8 Me:oon (39,2 Me).

Maakuntalehdet

Sanomalehti Keskisuomalaisen ilmoitusmyyntituotot olivat 18,7 Me (18,1 Me) ja tilaustuotot olivat 15,8 Me (15,8 Me).

Savon Sanomat -lehden ilmoitusmyyntituotot olivat yhteensä 14,0 Me (13,0 Me). Lehden tilaustuotot olivat 14,1 Me (13,9 Me).

Aluelehdet

Iisalmen Sanomat -lehden ilmoitusmyyntituotot olivat 2,6 Me (2,6 Me) ja tilaustuotot 2,4 Me (2,4 Me).

Warkauden Lehden ilmoitusmyyntituotot olivat 1,9 Me (1,9 Me) ja lehden tilaustuotot olivat 1,6 Me (1,6 Me).

Paikallislehdet

Konserni kustansi tilikauden aikana 16 paikallislehteä.

Keski-Suomessa yhtiön paikallislehtiä ovat: Hankasalmen Sanomat,Laukaa-Konnevesi,ViitasaarenSeutu,ViispiikkinenjaSampolehti sekä kolme kertaa viikossa ilmestyvä Sisä-Suomen Lehti.

Savon lehdistä kerran viikossa ilmestyviä ovat Ylä-Savoon sijoittuvat Pielavesi-Keitele, Matti ja Liisa, Miilu sekä Itä-Savoon sijoittuva Heinäveden Lehti. Kaksipäiväisiä ovat Uutis-Jousi, Pitäjäläinen, Koillis-Savo, Paikallislehti Sisä-Savo ja Soisalon Seutu. Pieksämäen Lehti ilmestyy kolme kertaa viikossa. Paikallislehtien yhteenlaskettu vuoden 2010 liikevaihto oli 13,7 Me (13,6 Me).

Kaupunkilehdet

Konserni kustantaa seitsemää kaupunkilehteä, Jyväskylässä ilmestyviä Suur-Jyväskylän Lehteä ja Jyväskylän Kaupunkilehteä, Kuopiossa ilmestyviä Viikkosavoa ja Kuopion Kaupunkilehteä, Iisalmessa ilmestyvää Töllötintä, Saarijärvellä ilmestyvää Saarijärveläistä sekä Äänekoskella ilmestyvää Pikkukaupunkilaista. Vuoden 2010 aikana ostettiin näistä Jyväskylän Kaupunkilehti, Kuopion Kaupunkilehti, Saarijärveläinen ja Pikkukaupunkilainen.

Kaupunkilehtien yhteenlaskettu vuoden 2010 liikevaihto oli 5,7 Me (4,6 Me).

Painotoiminta

Graafisen teollisuuden alueella ylikapasiteetin takia kilpailu ulkoisista asiakaspainotöistä jatkui edelleen tiukkana.

Keskisuomalainen Oyj:n konsernin painopalvelut on keskitetty Lehtisepät Oy:öön. Yhtiöllä on yhteensä kolme painoyksikköä, jotka sijaitsevat Jyväskylässä, Kuopiossa ja Pieksämäellä.

Lehtisepät Oy:n painojen yhteenlaskettu liikevaihto oli 24,3 Me (24,9 Me). Ulkoisten painotöiden liikevaihto kasvoi vuonna 2010 9,5 % ja oli 8,9 Me (8,2 Me).

Jakelu

Konserniin kuuluva Savon Jakelu Oy hoitaa Kuopion, Varkauden, Pieksämäen, Iisalmen ja Kiuruveden kaupungeissa, sekä Siilinjärven, Maaningan, Joroisten, Leppävirran, Lapinlahden ja Säyneisen taajamissa jaettavien sanomalehtien yhteisjakelun. Yrityksen liikevaihto oli 6,0 Me (6,0 Me), josta vajaa 80% tulee konsernin omien lehtien jakamisesta.

Konsernirakenne

31.5.2010 myytiin osoitteettomien suoramainostuotteiden jakelua Jyväskylän seudulla harjoittaneen Jakeluporras Oy:n liiketoiminta Jyväskylän Jakelut Oy:lle. Samalla Keskisuomalainen Oyj osti Jyväskylän Jakelut Oy:stä 50%.

Konserni osti 1.7.2010 jyväskyläläisen markkina- ja mielipidetutkimuksiin erikoistuneen tutkimusyhtiö Tietoykkösen liiketoiminnan.

Keskisuomalainen Oyj:n tytäryhtiö Sisä-SuomenKaupunkilehdet Oy osti SLY Kaupunkilehdet Oy:ltä 9.8.2010 Jyväskylän ja Kuopion kaupunkilehtien liiketoiminnan.

1.10.2010 ostettiin Saarijärven alueella ilmestyvää Saarijärveläinen kaupunkilehteä julkaiseva Luoteisen Keski-Suomen Viestintä Oy.

Vuoden 2010 aikana ostettiin kahdella eri kaupalla Äänekoskella ilmestyvää Pikkukaupunkilainen kaupunkilehteä julkaiseva Pikkukaupunkilainen Oy. Konsernin tytäryhtiöksi se tuli 31.12.2010.

Tiedot konserniyhtiöistä ja osakkuusyhtiöistä sekä niiden omistusosuuksista löytyvät tilinpäätöksen liitetiedoista.

Osakkuusyhtiöt

Keskisuomalainen Oyj:n osakkuusyhtiöt ovat Arena Partners Oy (37,9 %), Väli-Suomen Media Oy (40,0 %),Jyväskylän Messut Oy (23,9 %) ja Jyväskylän Jakelut Oy (50 %).

Väli-Suomen Media Oy tuottaa Väli-Suomen sanomalehdille yhteistä sunnuntaisivustoa, Sunnuntaisuomalaista. Lisäksi yhtiöllä on Helsingissä yhdessä Turun Sanomien ja Kalevan kanssa uutistoimitus, joka tuottaa politiikan ja talouden uutisia samoille lehdille. Vuonna 2010 yhtiön liikevaihto oli 0,8 Me (0,9 Me).

Arena Partners Oy on viiden maakuntalehden yhteinen sähköisen liiketoiminnan kehitysyhtiö. Arena Partners osti 1.9.2010 toteutuneella kaupalla 35 %:n osuuden Alma Mediapartners Oy -nimisestä yrityksestä, joka harjoittaa Alma Median asunto-, auto- ja kuluttajailmoittelun markkinapaikkaliiketoimintaa. Samalla Alma Media on ostanut Arena Partnersin mobiiliratkaisujen kehittämiseen erikoistuneesta tytäryhtiöstä Arena Interactivesta 35 %:n osuuden. Arena Partners Oy:n liikevaihto oli 1,8 Me (1,9 Me).

Jyväskylän Messut Oy:n liikevaihto oli tilikaudella 5,8 Me (4,2 Me). Yhtiö järjestää messuja ja tapahtumia Jyväskylässä.

Jyväskylän Jakelut Oy on vuonna 2008 perustettu alueelliseen osoitteettomaan erillisjakeluun erikoistunut yritys. Jyväskylän Jakelut Oy:n liikevaihto oli 1,0 Me.

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Sähköiset mediat ovat merkittävä osa konsernin tuotekehitystoimintaa. Arena Partners Oy on viiden lehtikustantajan yhteinen sähköisen liiketoiminnan kehitysyhtiö. Merkittävä osa Arena Partners Oy:n toiminnasta on uusien palvelujen kehittämistä osakkailleen.

Emoyhtiön hallitus ja tilintarkastus

Yhtiön hallitukseen ovat kuuluneet 11.1.2010 saakka seuraavat henkilöt:

• toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi, puheenjohtaja
• maanviljelijä Antero Vesterinen, varapuheenjohtaja
• toimitusjohtaja Leena Hautsalo
• maatalousyrittäjä Kalle Kautto
• maanviljelijä Simo Kutinlahti
• toimitusjohtaja Jaakko Kurikka
• avainasiakaspäällikkö Pekka Haltia
• johtaja Mikko Paananen

Yhtiön hallitukseen ovat kuuluneet 12.1.2010 alkaen seuraavat henkilöt:

• maanviljelijä Antero Vesterinen, puheenjohtaja
• maanviljelijä Simo Kutinlahti,
varapuheenjohtaja 28.4.2010 saakka
• toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi
• toimitusjohtaja Leena Hautsalo
• maatalousyrittäjä Kalle Kautto
• toimitusjohtaja Jaakko Kurikka
• avainasiakaspäällikkö Pekka Haltia
• johtaja Mikko Paananen,

varapuheenjohtaja 29.4.2010 alkaen

Yhtiön toimitusjohtajana ja konsernijohtajana on toiminut Arto Tiitinen 12.1.2010 asti ja sen jälkeen Vesa-Pekka Kangaskorpi.

Tilintarkastajana on toiminut Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Jarmo Lohi.

Yhtiössä noudatetaan Arvopaperimarkkina -yhdistyksen suosituksen (Suomen listayhtiöiden hallintokoodi 2010) mukaista hallinnointijärjestelmää. Yhtiö on antanut suosituksessa 54 tarkoitetun erillisen selvityksen hallinto ja ohjausjärjestelmästään. Selvitys on nähtävissä yhtiön nettisivuilla www.keskisuomalainen.com.

Yhtiön osakkeet

Osakkeet jakautuvat kahteen sarjaan. K-osakkeet ja A-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä (20) äänellä ja A-osake yhdellä (1) äänellä. 31.12.2010 K-osakkeita oli yhteensä 5.264.521 kpl ja A-osakkeita 5.472.439 kpl, yhteensä osakkeita on 10.736.960 kappaletta.

Yhtiö osti 29.4.2009 pidetyn yhtiökokouksen antamien valtuutusten nojalla entiseltä toimitusjohtajaltaan Arto Tiitiseltä 21.500 kpl omia A-osakkeitaan 18.3.2010 hintaan 15,00 e kappaleelta. Osakkeet ovat edelleen tilinpäätöshetkellä yhtiön omistuksessa.

Yhtiökokous päätti 29.4.2010 valtuuttaa hallituksen päättämään omien osakkeiden hankinnasta. Hallitus voi päättää hankkia A-sarjan osakkeita enintään 1.000.000 kappaletta ja K-sarjan osakkeita enintään 1.000.000 kappaletta, kuitenkin yhteensä enintään 1.000.000 osaketta. Enimmäismäärä vastaa 9,3 % yhtiön osakkeista ja enintään 18,0 % äänimäärästä. Omia osakkeita voidaan hankkia myös suunnattuna hankintana. Osakkeista maksettavan vastikkeen on oltava vähintään 11,00 euroa ja enintään 19,00 euroa osakkeelta. Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää omien osakkeiden hankkimisesta vain yhtiön vapaalla omalla pääomalla.

Hallitus voi päättää myös enintään 1.000.000 uuden A-sarjan osakkeen tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden antamisesta. Valtuutusta voidaan käyttää yhtiön kasvustrategian tukemiseksi yrityshankinnoissa tai muissa järjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisille osakkeenomistajille tai ne voidaan mitätöidä tai K-sarjan osakkeet voidaan muuntaa A-sarjan osakkeiksi ja myydä ne julkisessa kaupankäynnissä tai käyttää henkilöstön kannustusjärjestelmässä. Valtuutus sisältää myös oikeuden antaa osakkeita suunnatusti, osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen laissa säädetyin ehdoin.

Valtuutukset ovat voimassa seuraavaan yhtiökokoukseen, kuitenkin enintään 29.4.2011 saakka.

Muut tiedot osakkeista ja osakkeiden omistuksesta löytyvät tilinpäätöksen liitetiedoista.

Rahoitus

Konsernin maksuvalmius on pysynyt vakaana. Konsernin omavaraisuusaste on jonkin verran vahvistunut vuoden aikana. Vuoden 2010 lopussa omavaraisuusaste oli 54,0 % (49,2 %). Tilikauden rahavarojen muutos oli 1,4 Me (-1,0 Me).

Konsernilla on pääomalainaa 15,0 Me. Pääomalainalle maksetaan vaihtuvaa 12kk euribor korkoa 5% p.a. marginaalilla. Laina on ehtojen mukaan maksettava takaisin viimeistään 10.5.2011. Pääomalaina on laskettu liikkeeseen 10.5.2004. Lainaehtojen mukaan pääoma ja korko saadaan maksaa yhtiön purkautuessa ja yhtiön konkurssissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella. Muuten pääoma saadaan palauttaa vain, jos emoyhtiön tai konsernin viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaiselle sidotulle omalle pääomalle ja muille jakokelvottomille erille jää täysi kate. Pääomalainalle voidaan maksaa korkoa vain, jos maksettava määrä voidaan käyttää voitonjakoon emoyhtiön ja konsernin viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaan. Pääomalainan kertyneet korot on kirjattu kuluksi.

Yhtiö voi maksaa pääomalainan takaisin joko likvideistä varoistaan ja myytävissä olevista sijoituksistaan tai ottamalla rahalaitoslainaa tai laskemalla liikkeelle vastaavanlaisen yrityslainan. Hallitus päättää rahoitustavasta ennen lainanmaksua.

Konsernin muu pitkäaikainen vieras pääoma on pääosin rahalaitoslainaa. Yritys on suojautunut korkoriskiltä tekemällä pitkäaikaisen korkosuojausjärjestelyn.

Investoinnit

Konsernin bruttoinvestoinnit olivat 4,4 Me eli 4,3 % liikevaihdosta (5,4 Me ja 5,2 %). Suurimmat investoinnit tulivat tytäryhtiöiden liiketoiminnan hankinnasta. Merkittävin tuotannollinen investointi oli neljännestaittolaitteen hankinta Kuopion painoon sekä aloitettu sisäänpistolaitteen uusinta Jyväskylässä. Muutoin investoinnit olivat pääsääntöisesti korvaus- ja ylläpitoinvestointeja.

Konsernin bruttoinvestoinnit ovat vuonna 2011 suunnitelmien mukaan Jyväskylän painoon valmistuvan sisäänpistolaitteen lisäksi pääosin korvaus- ja ylläpitoinvestointeja.

Arvio yhtiön taloudellisesta asemasta ja tuloksesta sekä toiminnan kehittymistä koskevat tärkeät seikat

Konsernin liikevaihto vuonna 2010 nousi 4,4 % vuoteen 2009 verrattuna ja oli 101,9 Me. Kustannustoiminnan liikevaihto oli 91,2 Me (87,9 Me), tuotanto- ja logistiikkapalvelujen liikevaihto oli 33,7 Me (33,3 Me). Konsernin tulos parani vuodesta 2009 ja oli 15,5 Me (11,0 Me).

Kustannustoiminnan liikevaihto kasvoi 3,8 %. Myös kustannustoiminnan kannattavuus parani edellisestä vuodesta ja liikevoitto oli 21,1 Me (15,3 Me).

Tuotanto- ja logistiikkapalveluiden liiketoiminnassa sisäinen liikevaihto laski hieman, kun taas ulkoisessa liikevaihdossa saatiin kasvua. Koko tuotanto- ja logistiikkapalveluiden liikevaihto oli 33,7 Me (33,3 Me). Tuotanto- ja logistiikkapalveluiden liikevoitto kuitenkin laski ollen 2,1 Me (2,4 Me).

	2010	2009	2008
Liikevaihto	101,9 Me	97,6 Me	105,3 Me
Liikevoitto	20,3 Me	15,5 Me	21,6 Me
Liikevoitto %	20,0 %	15,9 %	20,6 %
Tilikauden tulos	15,5 Me	11, 0 Me	17,2 Me
Tulos/osake, Eur	1,45	1,02	1,60
Oman pääoman tuotto %	29,0 %	23,5 %	38,7 %
Omavaraisuusaste %	54,0 %	49,2 %	45,1 %

Lisää tunnuslukuja ja tunnuslukujen laskentakaavat ovat tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Liiketoiminnassa tapahtuneet olennaiset muutokset

Keskisuomalainen osti tutkimusyhtiö Tietoykkösen liiketoiminnan 1.7.2010.

Konserni myi osoitteettomaan suorajakeluun keskittyneen Jakeluporras Oy:n liiketoiminnan 31.5.2010.

Konsernin kaupunkilehtiryhmä kasvoi vuoden aikana neljällä lehdellä, uusia ostettuja lehtiä ovat Jyväskylän Kaupunkilehti, Kuopion Kaupunkilehti, Saarijärveläinen sekä Pikkukaupunkilainen Äänekoskella.

Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen

Tilinpäätöspäivän jälkeen ei ole tapahtumia, joilla olisi olennaista merkitystä konsernin liiketoimintaan tai tuloksen kehittymiseen.

Rahoitusvälineiden käypään arvoon arvostamista koskevat tiedot

Konsernin hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti Keskisuomalainen -konserni pyrkii yli 50 % omavaraisuuteen. Toimintaa rahoitetaan oman kassavirran lisäksi pääomalainalla sekä rahoituslaitosten lainoituksella.

Likvidien varojen sijoittamisessa pitäydytään maltillisen riskitason instrumenteissa kuten korkorahastoissa ja pitkäaikaistalletuksissa. Pörssiosakkeisiin sijoittamisesta hallitus on hyväksynyt erillisen periaatteen, jonka mukaan konsernitekee suoria sijoituksia pääsääntöisesti vain oman toimialan yhtiöihin.

Kaikki noteeratut sijoitukset arvostetaan tilinpäätöksessä käypään arvoon, muilta osin ne arvostetaan hankintahintaan.

Henkilöstöä koskevat tiedot

Konsernin henkilömäärään vaikutti vuonna 2009 aloitetun kehitysohjelman mukaisten henkilövähennysten loppuunsaattaminen vuonna 2010. Toisaalta henkilömäärää kasvattivat vuoden aikana hankitut uudet liiketoiminnat ja pienensi jakeluyhtiö Jakeluportaan liiketoiminnan myynti.

Työsuhteita oli vuoden lopussa 1008 (1129). Toimittajia oli konsernin lehdissä yhteensä 235 (235). Tuotannollista henkilöstöä oli 203 (190). Pääosin osa-aikaisia lehdenjakajia oli 271 (450). Graafisten toimihenkilöiden ja teknisten toimihenkilöiden yhteinen määrä oli 218 (178), johtoa ja ylempiä toimihenkilöitä oli 81 (76). Kokopäiväiseksi muutettuna konsernin henkilömäärä oli keskimäärin 780 henkilöä (825).

	2010	2009	2008
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana	780,4	825,4	855,8
Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma tilikaudella	32,3 Me	31,6 Me	32,3 Me
Työsuhteita vuoden lopussa	1008	1129	1206

Palkkojen ja palkkioiden kokonaissummaan sisältyy vuonna 2010 tulospalkkioita 746 te ja entisen toimitusjohtajan irtisanomiskorvausta 307 te. Vuonna 2009 summaan sisältyy tulospalkkioita 397 te.

Ympäristöasiat

Keskisuomalainen konserni toimii vastuullisesti ja ympäristötietoisesti. Ympäristöasiat ovat selkeä kehityksen painopistealue konsernissa. Määrätietoisen kehitystyön tuloksena konserni sai kesäkuussa 2009 ISO 14001 ympäristösertifikaatin ensimmäisenä mediakonsernina Suomessa.

Arvio toiminnan riskeistä ja epävarmuustekijöistä

Tilinpäätöshetkellä on nähtävissä selkeä riski inflaation kiihtymisestä ja yleisestä kustannustason noususta. Erityisesti paperihinnassa ja haja-asutusalueiden jakeluissa on merkittävää nousupainetta. Kaikkien henkilöstöryhmiemme sopimukset ovat katkolla keväällä ja tehtävillä palkkaratkaisuilla on suuri vaikutus kustannuskehitykseen.

Pitemmän ajan riski on sanomalehtien yleinen levikkien lasku myös Suomessa. Mediatarjonta monipuolistuu ja lukijoita saattaa siirtyä ilmaisten medioiden käyttäjiksi. Riski tällaiseen muutokseen on korostunut taantuman aikana. Operatiivisista riskeistä merkittävimmät liittyvät tietotekniikkaan ja painoliiketoimintojen keskeytymiseen.

Yleisestä rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden jatkumisesta huolimatta konsernin näköpiirissä ei ole rahoitusasemaan liittyviä merkittäviä riskejä.

Näkymät vuodelle 2011

Vuonna 2011 toimialan myönteisen kehityksen uskotaan jatkuvan. Mainonnan uskotaan lisääntyvän, mutta nouseva kustannuskehitys tuo mukanaan haasteita.

Keskisuomalainen Oyj:n liikevaihdon arvioidaan hieman kasvavan ja tuloksen arvioidaan pysyvän edellisen vuoden tasolla.

Hallituksen esitys yhtiökokoukselle osingonjaoksi vuodelta 2010

Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 36.953.141,60 euroa. Konsernin vapaa oma pääoma 31.12.2010 on 50.995.175,05 euroa, kun konsernin omasta pääomasta on vähennetty poistoerosta omaan pääomaan siirretty osuus.

A- ja K -osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoihin ja yhtiön varoihin. Osinkoon oikeuttavia K-sarjan osakkeita on 5.264.521 kpl ja A-sarjan osakkeita 5.472.439 kpl eli yhteensä 10.736.960 kpl.

Yhtiö pyrkii jakamaan osinkoina vähintään puolet tilikauden tuloksesta. Hallitus on OYL 13:2 §:n mukaisesti huomioinut osinkoesitystä tehdessään esitetyn osingonjaon vaikutuksen konsernin maksukykyisyyteen.

Hallitus esittää, että osinkoa maksetaan 0,80 euroa osakkeelle. Esityksen mukainen osinkojen määrä on yhteensä 8.572.368,00 euroa. Hallitus ehdottaa myös, että yhtiökokous valtuuttaa hallituksen osakeyhtiölain 13 luvun 6 pykälän 2 momentin mukaisesti päättämään yhtiön maksuvalmiuden ja tuloksen sallimissa rajoissa enintään 0,40 euron lisäosingosta osaketta kohden.

Lisäksi hallitus ehdottaa, että yleishyödyllisiin lahjoituksiin varataan 40.000 euroa.

Konsernin tuloslaskelma, IFRS (1000 eur)

	liitetieto	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009
LIIKEVAIHTO		101 934	97 632
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastonmuutos Liiketoiminnan muut tuotot	4	1 480	-18 457
Materiaalit ja palvelut Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut	6 5	-25 479 -38 910 -3 954 -13 729	-26 642 -39 395 -3 949 -12 595
LIIKEVOITTO		20 343	15 488
Rahoitustuotot Rahoituskulut Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista VOITTO/TAPPIO ENNEN VEROJA	8 9	1 661 -1 489 200 20 715	920 -1 759 36 14 685
Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO	10	-5 209 15 506	-3 681 11 004
TILIKAUDEN VOITON/TAPPION JAKAUTUMINEN: Emoyhtiön osakkeenomistajille		15 506	11 004
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu
osakekohtainen tulos Tulos/osake, laimentamaton Tulos/osake, laimennusvaikutuksella oikaistu	11	1,45 1,45	1,02 1,02
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä: -laimentamaton -laimennettu		10 720 026 10 720 026	10 736 960 10 736 960
KONSERNIN LAAJAN TULOSLASKELMAN ERÄT
Tilikauden voitto Muut laajan tuloksen erät:		15 506	11 004
Myytävissä olevat rahoitusvarat Rahavirran suojaukset Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ		3 853 86 -1 024 2 914 18 420	4 548 -247 -1 118 3 183 14 187
TILIKAUDEN LAAJAN TULOKSEN JAKO Emoyhtiön osakkeenomistajille Vähemmistöosakkaille		18 420 0	14 187 0

Konsernin tase, IFRS (1000 eur)

	liitetieto	31.12.2010	31.12.2009
VARAT
PITKÄAIKAISET VARAT Aineettomat hyödykkeet Liikearvo Aineelliset hyödykkeet Osuudet osakkuusyhtiöissä Myytävissä olevat sijoitukset Muut pitkäaikaiset saamiset Laskennalliset verosaamiset PITKÄAIKAISET VARAT	12 12 14 15 16 17 18	2 439 37 860 27 527 1 495 24 533 174 179 94 207	1 492 37 214 28 819 1 377 20 818 137 994 90 850
LYHYTAIKAISET VARAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset Rahavarat LYHYTAIKAISET VARAT	19 20 20	1 097 7 855 82 8 235 17 206	1 014 7 599 6 876 15 571
VARAT		111 413	106 421
OMA PÄÄOMA JA VELAT
OMA PÄÄOMA Osakepääoma Omat osakkeet Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot Kertyneet voittovarat Emoyhtiön osakkeenomistajien oma pääoma	22 22 22	2 257 -323 1 320 53 891 57 146	2 257 -1 594 49 062 49 725
PITKÄAIKAISET VELAT Laskennalliset verovelat Pitkäaikaiset korolliset velat Pitkäaikainen korottomat velat Eläkevelvoitteet Pitkäaikaiset varaukset PITKÄAIKAISET VELAT	18 25 23 24	1 652 11 532 42 581 0 13 807	1 249 30 613 588 294 32 744
LYHYTAIKAISET VELAT Lyhytaikaiset korolliset velat Ostovelat ja muut velat Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat Lyhytaikaiset varaukset LYHYTAIKAISET VELAT	25 26 1 000 24	18 639 20 544 1 106 277 40 460	4 009 18 837 23 952
OMA PÄÄOMA JA VELAT		111 413	106 421

Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS (1000 eur)

liitetieto Liiketoiminnan rahavirrat Asiakkailta saadut maksut Tavaroiden ja palvelujen toimittajille ja henkilöstölle suoritetut maksut Maksetut korot Saadut korot Maksetut verot Liiketoiminnan rahavirta	31.12.2010 102 107 -76 625 -1 543 115 -5 314 18 740	31.12.2009 98 649 -79 324 -2 003 122 -3 033 14 411
Investointien rahavirrat Tytäryrityksen hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla 3 Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti Investoinnit myytävissä oleviin sijoituksiin Luovutustulot myytävissä olevista sijoituksista Myönnetyt lainat Saadut osingot Investointien rahavirrat	-1 313 -2 155 -470 159 458 45 1 284 -1 992	-1 764 -230 46 -3 436 7 -45 852 -4 570
Rahoituksen rahavirrat Lainojen nostot Lainojen takaisinmaksut Omien osakkeiden osto 22 Maksetut osingot Rahoituksen rahavirta	-4 352 -323 -10 715 -15 390	851 -3 106 -8 590 -10 845
Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa Rahavarat taseessa sisältyvät seuraaviin eriin: Rahavarat Rahavarat tilikauden lopussa	1 358 6 876 8 235 8 235 8 235	-1 004 7 880 6 876 6 876 6 876

Konsernin laskelma oman pääoman muutoksista, IFRS (1000 eur)

Emoyhtiön osakkeen omistajille kuuluva oma pääoma

Oman pääoman muutos 2009	Osake- pääoma	Muut sidotut rahastot	Muut vapaat rahastot	Kertyneet voitto varat	Yhteensä
OMA PÄÄOMA 1.1.	2 257	270	-5 047	46 399	43 879
Osakkeiden ja osinkojen palautuminen konsernille				249	249
Laaja tulos
Tilikauden tulos				11 004	11 004
Muut laajan tuloksen erät
Rahavirran suojaukset			-183		-183
Myytävissä olevat rahoitusvarat			3 366		3 366
Tilikauden laaja tulos yhteensä			3 183	11 004	14 187
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako				-8 590	-8 590
Omien osakkeiden hankinta
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä				-8 590	-8 590
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12.	2 257	270	-1 864	49 062	49 725

Emoyhtiön osakkeen omistajille kuuluva oma pääoma

Oman pääoman muutos 2010	Osake- pääoma	Muut sidotut rahastot	Muut vapaat rahastot	Omat osakkeet	Kertyneet voitto varat	Yhteensä
OMA PÄÄOMA 1.1.	2 257	270	-1 864		49 062	49 725
Osakkeiden ja osinkojen palautuminen konsernille					39	39
Laaja tulos
Tilikauden tulos					15 506	15 506
Muut laajan tuloksen erät
Rahavirran suojaukset			63			63
Myytävissä olevat rahoitusvarat			2 851			2 851
Tilikauden laaja tulos yhteensä			2 914		15 506	18 420
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako					-10 715	-10 715
Omien osakkeiden hankinta				-323		-323
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä				-323	-10 715	-11 038
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12.	2 257	270	1 050	-323	53 891	57 146

1. KONSERNITILIN-PÄÄTÖKSEN LAATIMIS-PERIAATTEET

Yrityksen perustiedot

Keskisuomalainen konserni kustantaa ja julkaisee sanomalehtiä sekä harjoittaa paino- ja jakelutoimintaa sekä sähköistä viestintää usealla paikkakunnalla Keski-Suomessa ja Savossa.

Konsernin emoyritys on Keskisuomalainen Oyj, joka on noteerattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:n päälistalla vuodesta 1999 alkaen. Emoyrityksen kotipaikka on Jyväskylä ja sen rekisteröity osoite on PL 159, 40101 Jyväskylä.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www. keskisuomalainen.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Aholaidantie 3, 40320 Jyväskylä.

Keskisuomalainen Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 23.2.2011 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.

Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2010 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".

Tilinpäätöksen tiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin ellei laadintaperiaatteissa ole muuta kerrottu. Konserni on soveltanut 1.1.2010 alkaen seuraavia IASB:n julkistamia standardimuutoksia:

IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen ja IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös. Muutoksilla on vaikutusta, mikäli konserni hankkii määräysvaltaosuuksia tai tekee tytäryritysten omistusosuusmuutoksia (hankkii tai luopuu). Tilinkaudella toteutettuihin liiketoimintojen ja yritysten hankintoihin on sovellettu uutta IFRS 3-standardia. - IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (huhtikuu 2009). Muutokset tulivat

pääosin voimaan 2010. Useilla pienillä muutoksilla ei ole vaikutusta tilinpäätökseen.

IFRIC 17 Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille. Tulkinnalla ei ole vaikutusta tilinpäätökseen. Muilla voimaan tulleilla muutoksilla ei ollut vaikutusta konsernin laadintaperiaatteisiin.

Tytäryritykset

Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Hankitut tytäryhtiöt sisällytetään tilinpäätökseen hankintamenomenetelmää käyttäen, jonka mukaan hankitun yhtiön varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä ja jäljelle jäänyt osuus hankintahinnan ja hankitun nettovarallisuuden erotuksesta on liikearvoa. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja kirjattu velaksi. Lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syystä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. IFRS 1 –standardin salliman helpotuksen mukaisesti IFRS-siirtymispäivää aikaisempia yrityshankintoja ei ole oikaistu IFRSperiaatteiden mukaisiksi, vaan ne on jätetty suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisiin arvoihin. Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja voitot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.

Osakkuusryritykset

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa yli 20% yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää kirjanpitoarvon, ei kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen.

Yhteisyritykset

Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa konserni käyttää toisten osapuolten kanssa yhteistä määräysvaltaa. Keskisuomalainen –konsernissa keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt ovat tällaisia yhteisyrityksiä. Osuudet keskinäisissä kiinteistöosakeyhtiöissä on käsitelty IAS 31 Osuudet yhteisyrityksissä –standardin mukaisesti yhteisessä määräysvallassa olevina omaisuuserinä suhteellista menetelmää käyttäen.

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat

Konsernin kaikissa yksiköissä toimintavaluutta on euro. Myös konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Konsernin lähes kaikki liiketapahtumat ovat euroissa ja konserni toimii vain Suomessa. Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat kirjataan maksupäivän kurssiin, joka vastaa tapahtumapäivän kurssia, koska valuuttatapahtumien määrä on konsernissa vähäinen.

Tuloutusperiaate ja liikevaihto

Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät edut ja riskit ovat siirtyneet ostajalle. Tuotot palveluista kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu. Liikevaihtoon kirjataan myyntituotot vähennettyinä välillisillä veroilla ja alennuksilla. Myyntituotot muodostuvat enimmäkseen ilmoitusmyynnistä, lehtimyynnistä, painotoiminnan myynnistä sekä jakelu- ja kuljetustuotoista.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolloin ne syntyvät. Tuotteiden kehitystoimintaan liittyviä kuluja ei ole aktivoitu, koska niistä saatavat tulevaisuuden tuotot varmistuvat vasta, kun tuotteet tulevat markkinoille.

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

Liiketoiminnan muina tuottoina kirjataan omaisuuden myyntivoitot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät tuotot, kuten vuokratuotot.

Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät kaikki muut liiketoiminnan kulut kuin materiaalista, alihankinnoista, poistoista ja työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut. Merkittävimmät kuluerät muodostuvat mainonnan ja markkinoinnin sekä toimitilojen kuluista.

Liikevoitto

Liikevoitto IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen –standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut vaihtoomaisuuden varaston muutoksella, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella.

Tuloverot

Tuloveroihin kirjataan tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisten verojen muutos. Suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien verovaikutus kirjataan vastaavasti suoraan omaan pääomaan.

Laskennalliset verot lasketaan tilinpäätöspäivään mennessä säädetyllä verokannalla kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoeroista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, myytävissä olevien sijoitusten arvostamisesta käypään arvoon ja johdannaissopimusten käyvän arvon muutoksista. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisesta ei kirjata laskennallista veroa. Taseessa laskennalliset verosaamiset ja –velat vähennetään toisistaan silloin, kun ne voidaan kuitata toisiaan vastaan.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Tätä aiempien liiketoimintojen yhdistämisten liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty oletushankintamenona. Näiden hankintojen luokittelua tai tilinpäätöskäsittelyä ei ole oikaistu konsernin avaavaa IFRS-tasetta laadittaessa.

Liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille tai niiden muodostamalle ryhmälle. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomia hyödykkeitä ovat atk-ohjelmat, tuotemerkit ja asiakkuuksiin liittyvät aineettomat hyödykkeet. Aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Hankittujen liiketoimintojen yhteydessä syntyneet aineettomat hyödykkeet merkitään käypään arvoon ja tämän jälkeen arvostetaan alkuperäiseen käypään arvoon vähennettynä kertyneillä poistoilla.

Poistoajat ovat seuraavat:

• Atk-ohjelmat 5 vuotta
• Tuotemerkit 15 vuotta
• Asiakkuudet 10 vuotta

Aineelliset käyttöomaisuus hyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.

Kun käyttöomaisuushyödykkeen osaa käsitellään erillisenä hyödykkeenä, osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.

Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:

Rakennukset 30–40 vuotta

• Rakennusten koneet ja laitteet 10 vuotta
• Rakennusten perusparannukset 10–20 vuotta
• Rakennelmat ja muut rakennukset 10–20 vuotta
• Painon ja postituksen koneet 10–15 vuotta
• Muut tuotantokoneet 5–8 vuotta
• Muut koneet ja kalusto 3–5 vuotta

Hyödykkeen taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Käyttöomaisuushyödykkeen myynnistä tai luovutuksesta syntyvät voitot tai tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot –standardin mukaisesti.

Vieraan pääoman menot

Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella kun ne ovat syntyneet.

Arvonalentumiset

Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain liikearvosta riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä.

Arvonalentumisen arviointi tapahtuu rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla tai niiden muodostaman ryhmän tasolla. Rahavirtaa tuottavalla yksiköllä tarkoitetaan pienintä omaisuuserien ryhmää, jonka jatkuvasta käytöstä kertyy rahavirtaa ja joka on pitkälti riippumaton muiden omaisuuserien tuottamasta rahavirrasta. Konsernin rahavirtaa tuottavia yksiköitä ovat jokainen sanomalehti, paikallislehti ja kaupunkilehti sekä kolme eri painoa kukin erikseen.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Rahavirtaennusteissa otetaan huomioon kaikki korvausinvestoinnit ja uusinvestoinnit silloin, kun niihin on sitouduttu. Kustannustoiminnan osalta on oletettu, että liiketoiminta jatkuu myös ennustettujen rahavirtojen jälkeen, jolloin kustannustoiminnalle on laskettu jäännösarvo.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Arvonalentumistappio perutaan, kun on olemassa viitteitä, että arvonalentumistappiota ei ole tai se on pienentynyt ja olosuhteissa on tapahtunut muutos sekä hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Rahoitusvarojen kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko käypä arvo tai odotettavissa olevien vastaisten, alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen rahavirtojen nykyarvo. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvonalentumistappiota ei peruuteta tuloksen kautta. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, kun arvonalentuminen on kestänyt vuoden tai on vähintään 30%. Jaksotettuun hankintahintaan IAS 39:n mukaisesti käsiteltävistä saamisista kerrytetään arvonalennuskirjauksen jälkeen korkotuottoa sillä korolla, jota on käytetty diskonttokorkona arvonalennuskirjausta laskettaessa.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO -menetelmää käyttäen.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä yhtiö pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin rahoitusvarat, jotka on aikaansaatu luovuttamalla rahaa, tavaroita tai palveluja velalliselle. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja ne sisältyvät lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin; viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.

Myyntisaamiset arvostetaan niiden odotettuun realisointiarvoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä näiden saatavien arvioidulla arvonalennuksella. Myyntisaamisista tehdään arvonalennus, kun on olemassa perusteltu näyttö, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin. Arvonalentumiset kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan.

Kaupankäyntitarkoituksessa olevat johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon ja arvostusvoitot ja –tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Myytävissä olevat sijoitukset arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset kirjataan käyvän arvon rahastoon omaan pääomaan. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio. Noteeraamattomat osakkeet on kirjattu hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla, koska näiden osakkeiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää.

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Yhtiöllä on koronvaihtosopimuksia, jotka on solmittu suojaamistarkoituksessa, mutta joista osaan sovelletaan suojauslaskentaa. Koronvaihtosopimukset arvostetaan käypään arvoon.

IAS 39:n mukaista rahavirran suojausta sovelletaan vaihtuvakorkoisen velan muuttamisessa kiinteäkorkoiseksi suojattavan määrän osalta.

Konserni on dokumentoinut suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välisen suhteen. Konserni myös dokumentoi ja arvioi, suojausta aloittaessa ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä, suojaussuhteen tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän rahavirtojen muutokset.

Johdannaisinstrumentin tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan suoraan omaan pääomaan arvonmuutosrahastoon sisältyvään suojausrahastoon. Omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jolla suojattu erä merkitään tuloslaskelmaan. Arvonmuutosrahaston muutokset on esitetty laskelmassa konsernin oman pääoman muutoksista.

Kun suojauslaskenta lopetetaan, kirjataan rahastoon kertynyt johdannaisen käyvän arvon muutos kuluksi tuloslaskelmaan suojattavan velan juoksuajalle. Tämän jälkeen syntyvä käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan. Suojauslaskenta on lopetettu vertailukaudella 2009, koska suojaussuhde muuttui tehottomaksi.

Johdannaissopimusten käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 27.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa.

Työsuhde-etuudet

Konsernilla on maksu- ja etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona valtion velkasitoumusten korkoa, joka vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevelvoitteen maturiteettia.

IFRS-standardeihin siirtymispäivänä 1.1.2004 kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot on kirjattu avaavaan omaan pääomaan IFRS 1 –standardin salliman helpotuksen mukaisesti. Tämän jälkeen syntyneet vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle siltä osin kuin ne ylittävät suuremman seuraavista: 10% eläkevelvoitteesta tai 10% varojen käyvästä arvosta.

Osingot

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottama osinko kirjataan velaksi, kun yhtiökokous on päättänyt osingonmäärän.

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Konserni vuokralle antajana

Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet olennaisilta osilta vuokralle ottajalle, käsitellään rahoitusleasingsopimuksina ja kirjataan taseeseen saamisena. Saaminen kirjataan nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksen rahoitustuot to määritetään siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa saman tuottoprosentin vuokra-ajan kuluessa. Muilla kuin rahoitusleasingsopimuksella vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin tai sijoituskiinteistöihin taseessa.

Konsernilla ei ole vuokrasopimuksia, jotka luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi.

Segmenttiraportoinnin perusteet

Toimintasegmentit koostuvat liiketoiminnoista, joiden tuotteisiin tai palveluihin liittyvät riskit ja kannattavuus ovat erilaiset kuin muissa liiketoiminnoissa. Keskisuomalaisen raportoitavat segmentit ovat: kustannustoiminta sekä tuotanto- ja logistiikkapalvelut.

Keskisuomalainen -konsernilla on toimintaa vain Suomessa. Tämän vuoksi ei esitetä maantieteellisiä alueita koskevia konsernitason tietoja.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arvioita tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Konsernissa ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset tilinpäätöspäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, ovat seuraavat:

Työsuhde-etuudet

Konsernilla on erilaisia etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Työsuhde-etuuksiin kuuluvien kulujen ja velkojen laskennassa käytetään useita tilastollisia ja muita vakuutusmatemaattisia tekijöitä kuten diskonttokorko, eläkejärjestelyjen varojen odotettu tuotto, arvioidut

tulevat palkkatason muutokset ja lähtövaihtuvuus. Käytetyt tilastolliset tekijät voivat poiketa huomattavasti toteutuneesta kehityksestä johtuen mm. muuttuneesta yleisestä taloudellisesta tilanteesta ja henkilökunnan palvelusajan pituudesta. Vakuutusmatemaattisten muutosten vaikutusta ei kirjata suoraan konsernin tulokseen, millä voisi olla merkittävä vaikutus konsernin tilikauden tulokseen. Muutoksen vaikutus jaksotetaan jäljellä olevalle arvioidulle palvelusajalle vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella.

Arvonalentumistestaus

Konsernissa testataan vuosittain liikearvot mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Nämä laskelmat edellyttävät arvioiden käyttämistä. Rahavirtaa tuottavan yksikön kassavirtoja ennustettaessa käytetään arvioita EBITDA:sta, tulevien vuosien korvausinvestoinneista, pitkän ajan kasvukertoimesta ja diskonttokorosta. Herkkyysanalyysin kannalta merkittävimmät arvonalentumistestaukseen vaikuttavat tekijät ovat diskonttokorko sekä rahavirtaa tuottavan yksikön EBITDA. Näiden tekijöiden olennainen muutos voi aiheuttaa liikearvojen alaskirjausta. Herkkyysanalyysia on kuvattu tarkemmin liitetietojen kohdassa 13.

Rahoitusvarojen arvonalentumiset

Johto joutuu käyttämään harkintaa arvioidessaan myytävissä olevien oman pääomanehtoisten instrumenttien arvostustappion merkittävyyttä ja pitkäaikaisuutta. Arvonalentumistappio kirjataan, kun arvonalentuminen on kestänyt vuoden tai on vähintään 30%. Arvio tehdään tapauskohtaisesti ottamalla osakekurssikehitys huomioon.

Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen

Konserni ottaa käyttöön vuonna 2011 seuraavat IFRS-muutokset, jotka on hyväksytty EU:ssa ja jotka saattavat vaikuttaa tulevina tilikausina konsernin tilinpäätöksiin:

IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä – uudistettu standardi. Uudistus selventää ja yksinkertaistaa lähipiirin määritelmää erityisesti osapuolien huomattavaan vaikutusvaltaan ja yhteiseen määräysvaltaan liittyen. - IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa - Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu. Muutos koskee valuuttamääräisten osakeantien, optioiden ja merkintäoikeuksien luokittelua. Jatkossa valuuttamääräiset osakeannit, optiot ja merkintäoikeudet voidaan tietyin ehdoin luokitella omaksi pääomaksi eikä johdannaisinstrumentiksi kuten aikaisemmin.
IFRIC 19 Rahoitusvelkojen muuttaminen oman pääoman ehtoisiksi instrumenteiksi. Tulkinta käsittelee tiettyjä tilanteita, joissa yhteisö neuvottelee uudelleen rahoitusvelan ehdot ja laskee liikkeeseen velkojalle oman pääoman ehtoisen instrumentin, jolla velka muutetaan kokonaan tai osittain oman pääoman ehtoiseksi instrumentiksi. Muuttamista käsitellään pääsääntöisesti velkojen takaisinmaksuna. Rahoitusvelan kirjanpitoarvon ja oman pääoman ehtoisen instrumentin käypä arvo kirjataan tulosvaikutteisesti.
IFRIC 14 ja IAS 19 Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys. Tulkintaan tehtiin muutos, jolla poistettiin tarkoitukseton laskentakäsittely tilanteessa, jossa vähimmäisrahastointivaatimuksen kattamiseksi suoritetaan ennenaikaisia maksuja. Muutoksen jälkeen vähimmäisrahastovaatimuksen kattamiseksi suoritetut maksut voidaan kirjata varoiksi.
IFRS-standardien ja IFRIC-tulkintojen vuosittaiset muutokset (5/2010). Muutokset tulevat pääosin voimaan 2011.

Konsernin alustavan arvion mukaan IAS 24 saattaa vaikuttaa liitetietoihin. IFRIC 19 vaikuttaa tuloslaskelmaan ja taseeseen, mikäli kyseisiä järjestelyjä toteutetaan. Muilla voimaan tulevilla muutoksilla ei alustavien arvioiden mukaan ole vaikusta konsernin tilinpäätökseen.

2, SEGMENTTI-INFORMAATIO

Segmentti-informaatio esitetään konsernin liiketoiminnallisen segmenttijaon mukaisesti. Toimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin. Keskisuomalainen- konserni toimii vain Suomessa.

Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.

IFRS 8 –muutos vaikutti segmentti-informaatioon. Konserni on raportoinut 1.1.2009 alkaen kaksi segmenttiä: kustannustoiminta sekä tuotanto- ja logistiikkapalvelut. Kustannustoiminnan segmentti on sama kuin tilinpäätöksessä 2008. Tuotanto- ja logistiikkapalvelut segmenttiin on lisätty jakelu, joka oli aiemmin muut toiminnot segmentillä. Liiketoiminnan tuki on siirretty muut toiminnot segmentiltä kohdistamattomiin.

Tuotanto- ja logistiikkapalvelut segmenttiin on toukokuun 2009 alusta lisätty myös sivun- ja ilmoitusvalmistuksen toiminnot. Nämä toiminnot siirrettiin uuteen perustettuun yhtiöön, joka myy nämä palvelut konsernin yhtiöille. Segmentti-informaatiossa tämä muutos näkyy kasvavana tuotanto- ja logistiikkapalvelut segmentin liikevaihtona ja segmenttien välisessä liikevaihdossa. Liikevoittoon tällä ei ole vaikusta. Vertailukausien lukuja ei ole oikaistu, koska vastaavia tietoja ei ole saatavissa.

Varoja ja velkoja ei kohdisteta segmenteille, koska konsernin johto ei seuraa tasetta tällä tasolla. Segmenttien voiton tai tappion määrittämisperusteissa ei ole tehty muutoksia. Yhdenkään ulkoisen asiakkaan tuotot eivät ole yli 10% konsernin kokonaistuotoista.

Konsernin toimintasegmentit ovat:

Kustannustoiminta

Keskisuomalainen-konserni kustantaa kolmea seitsenpäivästä lehteä, yhtä kuusipäivästä lehteä, 16 paikallislehteä sekä seitsemää kaupunkilehteä. Seitsenpäiväiset lehdet ovat Keskisuomalainen, Savon Sanomat sekä Iisalmen Sanomat. Warkauden Lehti ilmestyy kuutena päivänä viikossa. Paikallislehtiä ovat Keski-Suomen alueella kerran viikossa ilmestyvät Hankasalmen Sanomat, Laukaa-Konnevesi, Viitasaaren Seutu, Viispiikkinen ja Sampo sekä kolme kertaa viikossa ilmestyvä Sisä-Suomen Lehti. Savon paikallislehdistä kerran viikossa ilmestyviä ovat Ylä-Savoon sijoittuvat Pielavesi-Keitele, Matti ja Liisa, Miilu sekä Itä-Savossa ilmestyvä Heinäveden Lehti. Kaksipäiväisiä ovat Kuopion lähistöllä ilmestyvät Uutis-Jousi, Pitäjäläinen, Koillis-Savo, Paikallislehti Sisä-Savo sekä Soisalon Seutu. Pieksämäen Lehti ilmestyy kolmena päivänä viikossa. Konsernin kustantamat kaupunkilehdet ovat Jyväskylässä ilmestyvä Suur-Jyväskylän Lehti, Jyväskylän Kaupunkilehti ja City-lehden Jyväskylän aluepainos. Kuopiossa konsernin kaupunkilehdistä ilmestyy Viikkosavo ja Kuopion Kaupunkilehti ja Iisalmen seudulla ilmestyy Töllötin. Lisäksi kaupunkilehdistä Saarijärven alueeella ilmestyy Saarijärveläinen ja Äänekosken seudulla Pikkukaupunkilainen. Kaikki kaupunkilehdet ilmestyvät pääsääntöisesti kerran viikossa.

Tuotanto- ja logistiikkapalvelut

Tuotanto- ja logistiikkapalveluihin kuuluva painotoiminta käsittää kolme lehtipainoa, jotka sijaitsevat Jyväskylässä, Kuopiossa ja Pieksämäellä. Jyväskylässä toimivan painon merkittävimmät painotuotteet ovat konsernin oma kustanne sanomalehti Keskisuomalainen sekä asiakaslehti Maaseudun Tulevaisuus. Kuopion paino painaa pääasiassa konsernin omia kustanteita: Savon Sanomia, Iisalmen Sanomia sekä Viikkosavoa. Pieksämäen paino on keskittynyt pienipainoksisiin sanomalehtiin, joita ovat paikallislehdet, erilaiset kaupunkilehdet, henkilöstö-, järjestö- sekä mainoslehdet.

Savon Jakelu Oy hoitaa sanomalehtien yhteisjakelun Kuopiossa, Varkaudessa, Pieksämäellä, Siilinjärvellä, Maaningalla, Joroisissa, Leppävirralla, Iisalmessa, Kiuruvedellä, Lapinlahdella ja Säyneisissä.

Tuotanto- ja logistiikkapalveluihin kuuluva Mediasepät Oy tuottaa konsernin lehdille sivun- ja ilmoitusvalmistuksen.

Toimintasegmentti

2009 (1000 eur)	Kustannus- toiminta	Tuotanto- ja logistiikkapalvelut	Eliminoinnit	Kohdista- mattomat	Konserni yhteensä
TULOSLASKELMATIEDOT
Ulkoinen liikevaihto	87 724	9 843		65	97 632
Sisäinen liikevaihto	190	23 480	-26 660	2 991	0
Liikevaihto	87 913	33 323	-26 660	3 055	97 632
Segmentin liikevoitto	15 316	2 440		-2 267	15 488
Liikevoitto	15 316	2 440		-2 267	15 488
Rahoitustuotot ja -kulut				-839	-839
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista				36	36
Tuloverot				-3 681	-3 681
Tilikauden tulos	15 316	2 440		-6 752	11 004
MUUT TIEDOT
Liikevaihto, tavarat	39 431	8 318		1	47 751
Liikevaihto, palvelut	48 292	1 525		64	49 881
Investoinnit	287	1 334		373	1 994
Poistot	-1 113	-1 627		-1 209	-3 949

Toimintasegmentti

2010	Kustannus-	Tuotanto- ja		Kohdista-	Konserni
(1000 eur)	toiminta	logistiikkapalvelut	Eliminoinnit	mattomat	yhteensä
TULOSLASKELMATIEDOT
Ulkoinen liikevaihto	91 006	10 596		333	101 934
Sisäinen liikevaihto	238	23 103	-26 719	3 378	0
Liikevaihto	91 245	33 699	-26 719	3 710	101 934
Segmentin liikevoitto	21 083	2 091		-2 831	20 343
Liikevoitto	21 083	2 091		-2 831	20 343
Rahoitustuotot ja -kulut				172	172
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista				200	200
Tuloverot				-5 209	-5 209
Tilikauden tulos	21 083	2 091		-7 668	15 506
MUUT TIEDOT
Liikevaihto, tavarat	40 116	9 178			49 295
Liikevaihto, palvelut	50 890	1 417		333	52 639
Investoinnit	1 548	1 409		1 414	4 371
Poistot	-996	-1 675		-1 181	-3 851
Arvonalentuminen	-103				-103

Liikevaihdon jakautuminen tuotteisiin ja palveluihin

(1000 eur)	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009
Ilmoitustuotot	50 181	47 641
Tilaustuotot	39 811	39 181
Paino- ja jakelutuotot	10 750	10 041
Muut tuotot	1 193	768
Liikevaihto yhteensä	101 934	97 632

3. HANKITUT LIIKETOIMINNOT

Konserni hankki 1.7.2010 jyväskyläläisen markkinatutkimusyhtiö Tietoykkösen liiketoiminnan ja toiminimen. Vuodesta 1983 toiminut Tietoykkönen on vahvan brändin omaava perinteikäs tietopalveluyritys. Tietoykkönen tulee olemaan Keskisuomalainen Oyj:n tytäryhtiö, jota tullaan kehittämään omana liiketoimintanaan.

Konserni osti 9.8.2010 Lehtiyhtymältä Jyväskylän ja Kuopion Kaupunkilehtien liiketoiminnan. Lehdet osti Keskisuomalainen Oyj:n tytäryhtiö Sisä-Suomen Kaupunkilehdet Oy.

Keskisuomalainen osti 1.10.2010 Luoteisen Keski-Suomen Viestintä Oy:n koko osakekannan. Yhtiö kustantaa Saarijärveläinen kaupunkilehteä.

Pikkukaupunkilainen lehden liiketoi-

minta ostettiin 1.7.2010 konsernin osakkuusyhtiöön. Yhtiö julkaisee kaupunkilehteä Äänekosken alueella. Konserni osti loput 60% Pikkkukaupunkilainen Oy:n osakkeista 31.12.2010 ja konsernin omistusosuus yhtiöstä on tilinpäätöshetkellä 100%.

Hankintahinnat olivat yhteensä 1.474 tuhatta euroa, josta rahana on maksettu 1.387 tuhatta euroa. Viimeinen erä kauppasummasta maksetaan vuonna 2014. Konsernin vuoden 2010 tulokseen sisältyy 216 tuhatta euroa tappiota hankituista liiketoiminnoista. Vuonna 2011 hankittujen liiketoimintojen liikevaihdon arvioidaan olevan noin 3.700 tuhatta euroa ja tuloksen ennen veroja noin 270 tuhatta euroa. Hankituista liiketoimista on arvostettu asiakkuuksiin liittyviä aineettomia hyödykkeitä, jotka poistetaan 10 vuodessa. Liikearvoa syntyi yhteensä 749 tuhatta euroa. Negatiivinen liikearvo 57 tuhatta euroa tuloutettiin muissa liiketoiminnan tuotoissa. Liikearvon syntymiseen vaikuttivat hankinnoista odotettavissa olevat synergiaedut sekä markkinaosuuden kasvattaminen kyseisillä alueilla.

Hankinnoista on kirjattu ehdollista vastiketta 87 tuhatta euroa. Konserni on sitoutunut maksamaan 35% Luoteisen Keski-Suomen Viestintä Oy:n vuosien 2010 - 2013 nettotuloksesta. Lisäksi on sitouduttu maksamaan erillisenä lisäkauppahintana vuosien 2011-2013 keskimääräisen tuloksen perusteella enintään 75 tuhatta euroa. Ehdollista vastiketta on hankintahetkellä kirjattu yhteensä 87 tuhatta euroa hallituksen asettamiin tavoitelukuihin perustuen. Ehdollisen vastikkeen arviot eivät ole muuttuneet hankintahetken ja tilinpäätöksen välillä.

Vuonna 2009 ei ole hankittu vastaavia liiketoimintoja.

Hankitun nettovarallisuuden erittely

	Yhdistämisessä	Kirjanpitoarvot
	kirjatut käyvät arvot	ennen yhdistämistä
(1000 eur)
Aineettomat hyödykkeet	923	33
Aineelliset käyttöomaisuus hyödykkeet	87	87
Sijoitukset	0	0
Myyntisaamiset	54	54
Muut saamiset	19	19
Rahavarat	74	74
Varat yhteensä	1 157	267
Muut velat	120	120
Laskennallinen verovelka	255	255
Velat yhteensä	375	120
Nettovarat	782	148
Hankintameno	1 474	1 474
Liikearvo	749	1 326
Negatiivinen liikearvo	-57
Rahana maksettu kauppahinta	1 387	1 387
Hankitun tytäryrityksen rahavarat	-74	-74
Rahavirtavaikutus	1 313	1 313

4. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

(1000 eur)	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009
Vuokratuotot	269	372
Muut tuotot	91	74
Negatiivisen liikearvon tuloutus	57
Myyntivoitot käyttöomaisuudesta	62	12
Liiketoiminnan muut tuotot	480	457

5. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

(1000 eur)	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009
Tilakulut	-2 732	-2 335
Tietoliikenne-, konttori- ja atk-kulut	-2 691	-2 433
Luovutustappiot käyttöomaisuudesta	-15	-18
Muut kulut	-8 290	-7 810
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä	-13 729	-12 595

Ernst & Young Oy:lle maksettiin vuonna 2010 tilintarkastuksesta 55 tuhatta euroa ja muista palveluista 13 tuhatta euroa (vuonna 2009 tilintarkastuksesta 57 tuhatta euroa ja muista palveluista 14 tuhatta euroa).

6. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT

1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009
-32 316	-31 608
-5 098	-6 068
-182	-253
-1 314	-1 466
-38 910	-39 395

2010	2009
403	450
311	319
67	56
780	825

7. TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT

Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehitysmenoja 119 tuhatta euroa vuonna 2010 (119 tuhatta euroa vuonna 2009).

8. RAHOITUSTUOTOT

(1000 eur)	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009
Osinkotuotot, myytävissä olevista sijoituksista	1 203	797
Luovutusvoitot, myytävissä olevat	334
Realisoitumattomat voitot johdannaisista	13
Muut korkotuotot, lainat ja muut saamiset	125	123
Rahoitustuotot yhteensä	1 674	920

9. RAHOITUSKULUT

Tulosvaikutteisesti kirjatut erät

(1000 eur)	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009
Arvonalentumiset myytävissä olevista sijoituksista		-55
Korkokulut, jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista rahoitusveloista	-1 483	-1 650
Luovutustappiot, myytävissä olevat	-13
Realisoitumattomat tappiot johdannaisista		-46
Muut rahoituskulut	-6	-8
Rahoituskulut yhteensä	-1 502	-1 759

Muut laajan tuloksen erät

Rahoitusinstrumentteihin liittyvät muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät sekä niihin liittyvät luokittelun muutoksesta johtuvat oikaisut ovat seuraavat:

2010 (1000 eur)	Käyvän arvon muutokset	Luokittelun muutos	Yhteensä
Rahavirran suojaukset	0	63	63
Myytävissä olevat rahoitusvarat	2 851		2 851
Yhteensä	2 851	63	2 914
2009	Käyvän arvon	Luokittelun

muutokset	muutos	Yhteensä
-198	16	-183
3 325	41	3 366
3 127	57	3 183

10. TULOVEROT

(1000 euroa) Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero Edellisten tilikausien verot Laskennalliset verot Yhteensä	2010 5 265 6 -61 5 209	2009 3 744 17 -80 3 681
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:
Tulos ennen veroja	20 715	14 685
Verot laskettuna kotimaan verokannalla Verovapaat tulot Vähennyskelvottomat kulut Konserniliikearvon arvonalentuminen	5 386 -330 136 27	3 818 -222 126
Aikaisempien tilikausien verot Tappioista kirjaamaton vero Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö Muut erät Verot tuloslaskelmassa	6 76 -8 -83 5 209	17 22 -38 -42 3 681

11. OSAKEKOHTAINEN TULOS

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

	2010	2009
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (1000 eur)	15 506	11 004
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana	10 720 026	10 736 960
Laimentamaton osakekohtainen tulos (eur/osake)	1,45	1,02

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Konsernilla ei ole laimentavia instrumentteja, jolloin laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake on sama kuin laimentamaton tulos.

12. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET JA LIIKEARVO

		Muut
Aineettomat hyödykkeet 2010	Aineettomat	aineettomat	Ennakko-
(1000 eur)	oikeudet	hyödykkeet	maksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	3 533	448	30	4 011
Lisäykset	324	890	180	1 393
Vähennykset	-36			-36
Siirrot erien välillä	3		-15	-12
Hankintameno 31.12	3 824	1 338	195	5 357
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-2 397	-122	0	-2 519
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	36			36
Tilikauden poisto	-353	-82		-434
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12	-2 713	-204	0	-2 918
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	1 111	1 134	195	2 439
		Muut
Aineettomat hyödykkeet 2009	Aineettomat	aineettomat	Ennakko-
(1000 eur)	oikeudet	hyödykkeet	maksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	3 443	448	0	3 891
Lisäykset	287		30	316
Vähennykset	-198			-198
Siirrot erien välillä	1			1
Hankintameno 31.12	3 533	448	30	4 011
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-2 089	-79	0	-2 167
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	106			106
Tilikauden poisto	-414	-44		-458
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12	-2 397	-122	0	-2 519

Kirjanpitoarvo 31.12.2009	1 137	326	30	1 492

Liikearvot
(1000 eur)	2010	2009
Hankintameno 1.1.	41 874	41 874
Tytäryritysten hankinta	749
Hankintameno 31.12	42 624	41 874
Kertyneet arvonalennukset 1.1.	-4 661	-4 661
Arvonalennukset	-103
Kertyneet arvonalennukset 31.12	-4 764	-4 661
Kirjanpitoarvo 31.12.	37 860	37 214

13. ARVONALENTUMISET

Arvonalentumisen arviointi tapahtuu pääosin rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla. Rahavirtaa tuottavia yksiköitä, joille liikearvoa on kohdistettu, ovat Savon Sanomat, Iisalmen Sanomat, Warkauden Lehti, Koillis-Savo, Heinäveden Lehti, Matti ja Liisa, Pieksämäen Lehti, Pielavesi-Keitele, Pitäjäläinen, Paikallislehti Sisä-Savo, Soisalon Seutu, Uutis-Jousi, Sampo, YS-Painos, Sisä-Suomen Kaupunkilehdet, Saarijärveläinen, Pikkukaupunkilainen, Lehtisepät Oy:n Pieksämäen paino sekä Lehtisepät Oy:n Kuopion paino. Lisäksi arvonalentumista arvioidaan Maakunnan Sanomat Oy:n rahavirtaa tuottavan paikallislehtiryhmän tasolla.

Merkittävin osuus liikearvosta on kohdistettu seuraaville yksiköille:

(1000 eur)	2010	2009
Savon Sanomat	21 746	21 746
Lehtisepät Oy Pieksämäen paino	3 745	3 745
Yhteensä	25 491	25 491
Muut rahavirtaa tuottavat yksiköt ja niiden ryhmä	12 369	11 723
Liikearvot yhteensä	37 860	37 214

Savon Sanomat kuuluu kustannustoiminnan toimintasegmenttiin. Laskelmissa käytetyt rahavirtaennusteet pohjautuvat toteutuneisiin liikevoittoihin ja seuraavien viiden vuoden ennnusteisiin, jotka johto on hyväksynyt. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty käyttöarvoon perustuen. Kustannustoiminnan diskonttokorkona on käytetty 10,1%:a (7,90 %), joka perustuu pääoman tuottovaatimukseen (WACC) riskikertoimen ollessa 2,5 (1,2). Johdon hyväksymän ennustejakson jälkeiset rahavirrat on laskettu jäännösarvomenetelmällä. Jäännösarvoa määritettäessä on kasvuprosenttina käytetty 2 %:a (0 %).

Lehtisepät Oy:n Pieksämäen paino kuuluu tuotanto- ja logistiikkapalvelut -segmenttiin. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on laskettu käyttöarvoon perustuen. Perusteena ovat toteutuneet liikevoitot ja johdon viiden vuoden ennusteet, jonka jälkeen rahavirrat on arvioitu 0 %:n (0 %) kasvulla niin pitkälle kuin nykyisen konekannan arvioidaan toimivan. Tämän ajanjakson jälkeen painotoiminnan jäännösarvo on määritetty käyttöomaisuuden arvioidun myyntihinnan perusteella. Tuotanto- ja logistiikkapalveluissa diskonttokorkona on käytetty 10,1 %:a (9,24 %), joka perustuu pääoman tuottovaatimukseen (WACC) riskikertoimen ollessa 2,5 (1,6). Rahavirtaennusteissa on otettu huomioon vain korvausinvestoinnit, uusinvestoinnit otetaan mukaan laskelmiin vasta kun niihin on sitouduttu.

Vuonna 2010 kirjattiin arvonalentumistappiota 103 tuhatta euroa Pikkukaupunkilainen lehteen kohdistuneesta liikearvosta. Arvonalentumistappion kirjaamisen jälkeen Pikkukaupunkilainen lehteen ei kohdistu lainkaan liikearvoa. Vuonna 2009 ei ole kirjattu arvonalentumistappioita.

Rahavirtaa tuottavan yksikön kassavirtoja ennustettaessa on oletuksena käytetty seuraavia tekijöitä:

Ebitda

Ebitda (liikevoitto ennen poistoja) ennusteet perustuvat historialliseen kokemukseen ja viiden vuoden ennusteisiin, jotka johto ja hallitus on hyväksynyt. Tuleva 5 vuoden ennuste perustuu maltilliseen kasvuun.

Investoinnit

Investointien kassavirta perustuu historialliseen kokemukseen ja viiden vuoden ennustettuihin investointeihin. Ennusteissa on otettu huomioon vain korvausinvestoinnit ja painojen on oletettu toimivan nykyisellä konekannalla.

Pitkän ajan kasvukerroin

Pitkän ajan kasvukertoimena ennustejakson jälkeisiä jäännösarvoja määritettäessä on kasvukertoimena käytetty 2 %:a (2009 0 %:a).

Diskonttauskorko

Kustannustoiminnassa diskonttauskorkona (korkokanta ennen veroja) käytetään 10,1 % (7,90 %) ja tuotanto- ja logistiikkapalveluissa 10,1 % (9,24 %). Menetelmää määrittää diskonttokorko on muutettu tilikaudella. 2010 diskonttokorko määritettiin perustuen keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC) avulla, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon omaisuuseriin liittyvät erityiset riskit. Tuottovaatimusta määritettäessä riskittömänä korkona on käytetty Suomen valtion 10 vuoden obligaatiolainan korkoa, toimialaverrokkeihin perustuva omavaraisuusaste on noin 80% ja yhtiökohtainen riskilisä on 2,5%. Muita laskentakomponetteja ovat markkinariskipreemio, toimialaverrokkeihin perustuva oman pääoman betakerroin sekä vieraan pääoman kustannus. Diskonttokorkoa määritettäessä ei ole havaittu merkittäviä eroja eri liiketoimien riskikertoimissa, jolloin on päädytty käyttämään samaa korkoa kaikissa liiketoimissa.

2009diskonttokorko määritettiinperustuenkeskimääräisenpainotetun pääomakustannuksen (WACC) avulla. Omavaraisuusasteen tavoitteeksi asetettiin 50% ja riskitön korko oli konsernin tekemä 10 vuoden koronvaihtosopimus vieraalle pääomalle. Oman pääoman tuottovaatimuksena käytettiin emoyhtiössä olevaa pääomalainan korkoa 6,7%. Riskikertoimeksi painotoiminnalle oli määritetty 1,6% ja kustannustoiminnalle 1,2 %.

Herkkyysanalyysin kannalta merkittävimmät arvonalentumistestaukseen vaikuttavat tekijät ovat pitkän tähtäimen kasvukerroin (2%), rahavirtaa tuottavan yksikön EBITDA sekä diskonttauskorko. Arvioitaessa rahavirtaa tuottavien yksikköjen kerrytettävissä olevia rahamääriä, johdon mielestä minkään käytetyn keskeisen muuttujan jokseenkin mahdollinen muutos kohtuullisesti arvioituna ei johtaisi arvonalentumiseen. Mikäli kustannustoiminnassa EBITDA taso laskisi 8,5 % ennusteen mukaisesta tasosta, Warkauden Lehdestä tulisi alaskirjausta 125 tuhatta euroa. Jos tuotantoja logistiikkapalvelujen EBITDA taso laskisi 4,5% tulisi Pieksämäen painosta alaskirjausta 78 tuhatta euroa. Näin suuria EBITDA tason laskuja johto pitää epätodennäköisenä.

Lisäksi analysoitiin, että liikearvojen alaskirjauksia ei tule vaikka kasvuolettamana käytettäisin 0 % ja samalla korko nousisi 4,8% yksikköä käytetystä diskonttokorosta.

14. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Aineelliset hyödykkeet 2010				Muut	Enn.maks.
(1000 eur)	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	hyödykkeet	aineelliset ja kesk.eräis hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	1 823	29 882	26 924	449	215	59 293
Lisäykset		310	1 435	4	480	2 228
Vähennykset			-564	-1		-565
Siirrot erien välillä		12	215		-215	12
Hankintameno 31.12.	1 823	30 204	28 009	452	480	60 967
Kertyneet poistot 1.1.	0	-14 732	-15 742	0	0	-30 474
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot			450			450
Tilikauden poisto		-993	-2 424			-3 417
Kertyneet poistot 31.12.	0	-15 725	-17 716	0	0	-33 441
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	1 823	14 479	10 293	452	480	27 527

Aineelliset hyödykkeet 2009				Muut	Enn.maks.
(1000 eur)	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	hyödykkeet	aineelliset ja kesk.eräis hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	1 823	29 989	25 336	401	533	58 082
Lisäykset		51	1 560	48	215	1 873
Vähennykset		-157	-504			-661
Siirrot erien välillä			532		-533	-1
Hankintameno 31.12.	1 823	29 882	26 924	449	215	59 293
Kertyneet poistot 1.1.	0	-13 903	-13 586	0	0	-27 488
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		157	348			505
Tilikauden poisto		-987	-2 504			-3 491
Kertyneet poistot 31.12.	0	-14 732	-15 742	0	0	-30 474
Kirjanpitoarvo 31.12.2009	1 823	15 150	11 182	449	215	28 819

15. OSUUDET OSAKKUUSYRITYKSISSÄ

	2010	2009
Tilikauden alussa	1 377	1 392
Lisäykset	0	2
Osuus kauden tuloksesta	200	36
Tilikauden aikana saadut osingot	-81	-54
Tilikauden lopussa	1 495	1 377

Konsernin osakkuusyhtiöistä Väli-Suomen Media tuottaa Väli-Suomen sanomalehdille sunnuntaisivustoa sekä politiikan ja talouden uutisia. Arena Partners tuottaa mobiilipalveluja ja omistajayhtiöille sähköistä kauppapaikkaa internetissä. 1.9.2010 alkaen Arena Partners Oy aloitti yhteistyön Alma Media Oyj:n kanssa sähköisessä valtakunnallisessa markkinapaikkaliiketoiminnassa. Yhteistyö toteutettiin siten, että Arena Partners osti 35% osuuden Alma Median yhtiöitetystä asunto-, auto- ja kuluttajailmoittelun markkinapaikkaliiketoiminnasta Alma Mediapartners Oy:stä. Samassa yhteydessä Alma Media osti Arena Partnersin mobiilipalveluihin keskittyneestä tytäryhtiöstä Arena Interactivesta 35% osuuden.

Jyväskylän Messut järjestää messuja Jyväskylässä.

Konserni hankki 50% Jyväskylän Jakelut Oy:n osakkeista 31.5.2010. Jyväskylän Jakelut Oy on vuonna 2008 perustettu alueelliseen osoitteettomaan erillisjakeluun erikoistunut yritys. Samaan aikaan myytiin Jakeluporras Oy:n koko liiketoiminta Jyväskylän Jakelut Oy:lle. Myös Jakeluporras harjoitti osoitteettomien suoramainostuotteiden ja lehtien jakelua.

Tiedot konsernin osakkuusyrityksistä sekä niiden yhteenlasketut varat, velat, liikevaihto ja voitto/tappio

2010
					Voitto/	Omistus-
(1000 eur)	Kotipaikka	Varat	Velat	Liikevaihto	tappio	osuus %
Väli-Suomen Media Oy	Jyväskylä	364	259	846	5	40,00
Arena Partners Oy	Kuopio	14 005	12 307	1 763	-159	37,86
Jyväskylän Messut Oy	Jyväskylä	50 238	784	5 783	825	23,89
Jyväskylän Jakelut Oy	Jyväskylä	302	284	1 039	116	50,00
2009
					Voitto/	Omistus-
(1000 eur)	Kotipaikka	Varat	Velat	Liikevaihto	tappio	osuus %
Väli-Suomen Media Oy	Jyväskylä	210	110	883	4	40,00
Arena Partners Oy	Kuopio	1 925	414	1 914	-50	26,40
Jyväskylän Messut Oy	Jyväskylä	4 944	1 429	4 181	178	23,89

16. MYYTÄVISSÄ OLEVAT SIJOITUKSET

Myytävissä olevat osakkeet ja osuudet
(1000 eur)	noteeratut	noteeraamattomat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2010	19 327	1 491	20 818
Lisäykset	0	0	1
Vähennykset	-2	-138	-141
Käypään arvoon arvostaminen Siirrot erien välillä	3 855		3 855 0
Hankintameno 31.12	23 180	1 353	24 533
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	23 180	1 353	24 533
Myytävissä olevat osakkeet ja osuudet
(1000 eur)	noteeratut	noteeraamattomat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2009	11 401	1 498	12 899
Lisäykset	3 433		3 433
Vähennykset		-7	-7
Käypään arvoon arvostaminen Siirrot erien välillä	4 493		4 493 0
Hankintameno 31.12	19 327	1 491	20 818
Kirjanpitoarvo 31.12.2009	19 327	1 491	20 818

Myytävissä olevista sijoituksista noteeratut osakkeet arvostetaan käypään arvoon. Noteeraamattomat osakkeet on kirjattu hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla, koska näidän osakkeiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää.

17. PITKÄAIKAISET SAAMISET

Konsernin pitkäaikaiset saamiset 173 tuhatta euroa on pitkäaikainen myyntisaaminen. (vuonna 2009 pitkäaikaiset saamiset 137 tuhatta euroa ovat pääomalainasaaminen 45 tuhatta euroa ja pitkäaikainen myyntisaaminen 92 tuhatta euroa).

18. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2010 aikana:

		Kirjattu tulos-	Kirjattu omaan	Kirjattu aineettomiin
(1000 eur)	01.01.2010	laskelmaan	pääomaan	hyödykkeisiin	31.12.2010
Laskennalliset verosaamiset:
Varaukset	76	-4			72
Työsuhde-etuudet	153	-2			151
Aineelliset hyödykkeet	242	-59			183
Muiden sijoitusten arvostaminen käypään arvoon	577		-562		15
Johdannaisten arvostaminen käypään arvoon	173	-3	-22		148
Muut erät	0				0
Laskennallisten verojen netotus yhtiöittäin					-389
Yhteensä	1 221	-69	-585	0	179
Laskennalliset verovelat:
Kertyneet poistoerot	1 017	-87			930
Muiden sijoitusten arvostaminen käypään arvoon	69		439		508
Aineelliset hyödykkeet	289	-21			268
Muut erät	102	-21		255	335
Laskennallisten verojen netotus yhtiöittäin					-389
Yhteensä	1 477	-130	439	255	1 652

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2009 aikana:

		Kirjattu tulos-	Kirjattu omaan	Kirjattu aineettomiin
(1000 eur)	01.01.2009	laskelmaan	pääomaan	hyödykkeisiin	31.12.2009
Laskennalliset verosaamiset:
Varaukset	15	62			76
Työsuhde-etuudet	174	-21			153
Aineelliset hyödykkeet	251	-9			242
Muiden sijoitusten arvostaminen käypään arvoon	1 719	14	-1 157		577
Johdannaisten arvostaminen käypään arvoon	178	-69	64		173
Muut erät	0				0
Laskennallisten verojen netotus yhtiöittäin					-227
Yhteensä	2 338	-24	-1 093	0	994
Laskennalliset verovelat:
Kertyneet poistoerot	1 078	-61			1 017
Muiden sijoitusten arvostaminen käypään arvoon	43		26		69
Aineelliset hyödykkeet	310	-21			289
Muut erät	123	-22			102
Laskennallisten verojen netotus yhtiöittäin					-227
Yhteensä	1 554	-104	26	0	1 249

Hyllypoistot ja tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista ovat 1.398 tuhatta euroa (vuonna 2009 1.043 tuhatta euroa). Verosaamisia ei ole kirjattu, koska todennäköisesti kaikkia hyllypoistoja ja tappioita ei pystytä hyödyntämään.

19. VAIHTO-OMAISUUS

Vaihto-omaisuus koostuu aineista ja tarvikkeista.

20. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET (LAINAT JA MUUT SAAMISET)

(1000 eur) Myyntisaamiset	2010 6 651	2009 5 904
Saamiset osakkuusyrityksiltä	11	6
Muut saamiset	81	664
Siirtosaamiset	1 112	1 025
Yhteensä	7 855	7 599

Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät liittyvät henkilöstökuluihin ja myynnin jaksotukseen. Konserni on kirjannut tilikauden aikana luottotappioita myyntisaamisista 90 tuhatta euroa (241 tuhatta euroa vuonna 2009).

Myyntisaamisten ikäjakautuma

(1000 eur)	2010	2009
Tasearvo	6 651	5 910
Erääntyneet 31 - 60 päivää	106	108
Erääntyneet 61 - 90 päivää	39	51
Erääntyneet yli 90 päivää	72	57

21. RAHAVARAT

Konsernin rahavaroihin sisältyy 1.690 tuhatta euroa (1.684 tuhatta euroa vuonna 2009) sulkutilillä olevia rahavaroja.

22. OMAA PÄÄOMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Osakkeiden enimmäismäärä on 21.493.760 kappaletta (21.493.760 kappaletta vuonna 2009). Osakkeiden nimellisarvo on 0,21 euroa per osake, ja konsernin enimmäisosakepääoma on 4.519 tuhatta euroa (4.519 tuhatta euroa vuonna 2009). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu.

Osakkeiden kokonaismäärä on ollut molempina tilikausina 10.736.960 kappaletta, josta ulkona olevien osakkeiden määrä on 10.715.460 kappaletta. Tilinpäätöksessä 31.12.2010 Kosakkeita oli 5.264.521 kpl ja A-osakkeita 5.472.439 kpl.

Omat osakkeet

Omat osakkeet sisältää konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintamenon. Konsernin emoyhtiö Keskisuomalainen Oyj osti yhtiökokouksen 29.4.2009 antaman valtuutuksen nojalla 21.500 omaa osaketta 18.3.2010. Osakkeiden hankintameno oli 323 tuhatta euroa. Omat osakkeet ovat 0,2% yhtiön koko osakemäärästä ja edustavat 0,02% äänimäärästä. Omat osakkeet esitetään oman pääoman vähennyksenä.

Vararahasto

Vararahasto on voittovarojen luonteinen rahasto, jota on käytetty 1950 - 1970 -luvuilla. Sen jälkeen rahaston suuruus on pysynyt ennallaan. Vararahasto ei ole jakokelpoisia varoja.

Käyvän arvon rahasto

Käyvän arvon rahasto sisältää myytävissä olevien sijoitusten ja rahoitusarvopapereiden käypien arvojen muutokset vähennettynä laskennallisilla veroilla.

Osingot

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,80 euroa/osake. Hallitus on myös ehdottanut yhtiökokousta valtuuttamaan hallituksen päättämään enintään 0,40 euron lisäosingosta osaketta kohden. Vuonna 2009 jaettiin osinkoa 1,00 euroa/osake.

	2010	2009
Osakepääoma	2 257	2 257
Omat osakkeet	-323
Rahastot	1 320	-1 594
Sidottu oma pääoma	3 255	663

Edellisten tilikausien voitto	35 489	34 989
Tilikauden voitto/tappio	15 506	11 004
Poistoerosta omaan pääomaan kirjattu osuus	2 896	3 068
Vapaa oma pääoma	53 891	49 062

Oma pääoma	57 146	49 725

Oma pääoma

23. ELÄKEVELVOITTEET

Konsernin merkittävimmät etuuspohjaiset eläkkeet ovat vapaaehtoisia ryhmäeläkejärjestelyjä, jotka oikeuttavat alennettuun vanhuuseläkkeeseen. Etuuspohjaiset eläkkeet on järjestetty eläkevakuutusyhtiön kautta.

	Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
Taseeseen merkityt erät Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	2010 1 996	2009 1 938
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo Alikate (+) / ylikate (-) Velvoitteen täyttäminen	-1 200 796	-1 100 838
Kirjaamaton vakuutusmatemaattinen voitto/tappio Eläkevelka taseessa	-215 581	-250 588
Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot Korkomenot Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto	2010 228 103 -54	2009 212 100 -46
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot Velvoitteen täyttäminen Eläkekulu(+)/-tuotto(-) yhteensä	15 -110 182	7 -20 253
Varojen toteutunut tuotto	23	-107
Velvoitteen nykyarvon muutokset	2010	2009
Velvoite tilikauden alussa Työsuorituksesta johtuvat menot Korkomenot Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot(+) Velvoitteen täyttäminen Maksetut etuudet Velvoite tilikauden lopussa	1 938 228 103 -63 -207 -3 1 996	1 790 212 100 -52 -110 -2 1 938
Järjestelyyn kuuluvien varjojen käypien arvojen muutokset
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden alussa Varojen odotettu tuotto Vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot(-) Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn Maksetut etuudet Velvoitteen täyttäminen Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden lopussa	2010 1 100 54 -31 189 -3 -109 1 200	2009 960 46 -153 335 -2 -86 1 100
Järjestelyn varoihin sisältyy tilinpäätöspäivään mennessä vakuutusyhtiölle suoritetut maksut. Varat ovat vakuutusyhtiön vastuulla ja ne ovat osa vakuutusyhtiön omaisuutta. Täten varojen jakautumista omaisuusryhmittäin ei ole mahdollista esittää.
Taseen täsmäytys	2010	2009
Nettomääräinen velka 1.1. Tuloslaskelmaan merkityt eläkekulut Maksusuoritukset järjestelyyn Nettomääräinen velka 31.12.	588 182 -189 581	670 253 -335 588
Tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset	2010	2009
Diskonttauskorko Varojen tuotto-odotus Palkankorotusoletus	4,75% 4,0% - 4,5% 3,00%	4,75% 4,50% 3,00%
Määrät tilikaudelta ja edelliseltä tilikaudelta ovat seuraavat:	2010	2009
Velvoitteen nykyarvo Järjestelyihin kuuluvien varojen käypä arvo Ylikate (+) / Alikate (-)	-1996 1200 -796	-1938 1100 -838
Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyihin kuuluviin varoihin Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyjen velkoihin	63	26

Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin 246 tuhatta euroa vuonna 2011.

24. VARAUKSET

Pitkäaikaiset varaukset

	Työttömyys-	Muut
(1000 eur)	eläkevaraukset	varaukset	Yhteensä
Varaukset 1.1.2010	294	0	293
Varausten lisäykset			0
Siirto lyhytaikaisiin varauksiin	-277		-277
Käytetyt varaukset	-16		-16
Varaukset 31.12.2010	0	0	0

	Työttömyys-	Muut
(1000 eur)	eläkevaraukset	varaukset	Yhteensä
Varaukset 1.1.2009	56	0	56
Varausten lisäykset	269		269
Käytetyt varaukset	-31		-31
Varaukset 31.12.2009	294	0	293

Lyhytaikaiset varaukset

	Työttömyys-	Muut
(1000 eur)	eläkevaraukset	varaukset	Yhteensä
Varaukset 1.1.2010	0	0	0
Varausten lisäykset			0
Siirto pitkäaikaisista varauksista	277		277
Käytetyt varaukset			0
Varaukset 31.12.2010	277	0	277

Varaukset odotetaan käytettävän seuraavan 1-2 vuoden kuluessa.

25. KOROLLISET VELAT

	31.12.2010			31.12.2009
(1000 eur)	Tasearvot	Käyvät arvot	Tasearvot	Käyvät arvot
Pitkäaikaiset velat
Rahalaitoslainat	11 532	11 095	15 613	14 590
Pääomalainat			15 000	16 422
Pitkäaikaiset korolliset velat	11 532	11 095	30 613	31 012
Lyhytaikaiset velat
Rahalaitoslainat	3 071	3 424	3 343	3 729
Pääomalainat	15 000	15 390
Johdannaiset	568	568	666	666
Lyhytaikaiset korolliset velat	18 639	19 382	4 009	4 395

Korollisten velkojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla velkaan liittyvät rahavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorolla. Kaikki korolliset velat kuuluvat jaksotettuun hankintamenoon arvostettuihin rahoitusvelkoihin ja valuutta on euro.

Pääomalaina

Pääomalaina on laskettu liikkeeseen 10.5.2004. Lainaehtojen mukaan pääoma ja korko saadaan maksaa yhtiön purkautuessa ja yhtiön konkursissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella. Muuten pääoma saadaan palauttaa vain, jos emoyhtiön tai konsernin viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaiselle sidotulle omalle pääomalle ja muille jakokelvottomille erille jää täysi kate. Pääomalainalle voidaan maksaa korkoa vain, jos maksettava määrä voidaan käyttää voitonjakoon emoyhtiön ja konsernin viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaan.

Pääomalainalle on maksettu 6,5% kiinteää vuotuista korkoa 10.5.2009 asti. Tämän jälkeen lainalle maksetaan vaihtuvaa korkoa, joka on 12 kk Euribor lisättynä 5 % marginaalilla.

Lainaehtojen mukaisesti laina maksetaan takaisin viimeistään 10.5.2011 edellyttäen, että osakeyhtiölain 5 luvun ja lainaehtojen mukaiset takaisinmaksuedellytykset täyttyvät.

26. OSTOVELAT JA MUUT VELAT

(1000 eur)	2010	2009
Ostovelat Saadut ennakot Velat osakkuusyrityksille Siirtovelat Muut velat	2 356 5 561 9 325 3 302 20 544	2 300 5 371 12 8 511 2 643 18 837

Lyhytaikaisiin siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät ovat koroista ja työsuhde-etuuksista johtuvia jaksotuksia. Ostovelat kuuluvat jaksotettuun hankintamenoon arvostettuihin rahoitusvelkoihin.

27. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Keskisuomalainen -konserni toimii pääasiassa kotimaisilla markkinoilla, joten sen pääasialliset rahoitusriskit ovat korkoriski, luottoriski sekä likviditeettiriski. Konsernin riskienhallinnan tavoite on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen sekä turvata konsernin likviditeetti.

Riskienhallinta- sekä rahoitusperiaatteet hyväksyy ja niistä vastaa konsernin hallitus ja periaatteiden käytännön toteutuksesta vastaavat konsernin toimitusjohtaja ja talousjohtaja sekä konsernin keskitetty talousosasto.

Korkoriski

Konsernin korkoriskin katsotaan liittyvän lähinnä konsernin lainasalkkuun sekä varainhankintaan. Hallituksen määrittämien periaatteiden mukaisesti konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää koronvaihtosopimuksia tai vastaavia järjestelyjä päästäkseen rahoitusperiaatteiden mukaiseen tavoitteeseen.Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli avoinna 9,8 milj. euron koronvaihtosopimus, jonka perusteella konserni vaihtaa vaihtuvan koron kiinteään korkoon. Pääomarakenteen hallinnassa käytetään myös pääomalainoitusta.

Konserni analysoi korkopositionsa laatimalla säännöllisesti herkkyysanalyysin pohjalta arvion mahdollisten ympäristömuutosten sekä vaihtoehtoisten rahoitusmuotojen aiheuttamien korkomuutosten vaikutuksesta konsernin tulokseen. Simulointien perusteella 1 korkoprosentin nousu vaihtuvissa koroissa vaikuttaisi konsernin tulokseen vuositasolla –0,2 milj. euroa (-0,2 milj. euroa vuonna 2009) tai vastaavasti laskun vaikutus olisi 0,2 milj. euroa (0,2 milj. euroa vuonna 2009). Simulaatio tehdään neljännesvuosittain.

Konsernin lainoihin liittyvät kovenantit perustuvat riittävän omavaraisuustason säilyttämiseen. Näköpiirissä ei ole tilannetta, joissa konsernin korkotaso nousisi kovenanttien perusteella.

Markkinariski – hintariski

Konserni altistuu toiminnassaan noteerattujen osakkeiden markkinahintojen vaihtelusta aiheutuvalle hintariskille. Konsernin hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti osa varoista saa olla sijoitettuna noteerattuihin osakkeisiin. Pääsääntöisesti konserni sijoittaa vain oman toimialansa yritysten osakkeisiin. Tilinpäätöksessä 31.12.2010 konsernin merkittävimmät sijoitukset ovat Alma Media Oyj:n, Ilkka-yhtymä Oyj:n ja Sanoma Oyj:n osakkeissa.

Sijoitusten hintariskiä arvioidaan säännöllisesti. Vuoden 2010 aikana Keskisuomalainen Oyj:n sijoitusten käypä arvo on noussut. Tilinpäätöksessä on käyvän arvon rahastoon omaan pääomaan kirjattu 3,9 milj. euroa käyvän arvon nousua vähennettynä siihen liittyvällä verovaikutuksella -1,0 milj. euroa. Osakeindekseissä tapahtuva 15 %:n vahvistuminen tai heikkeneminen kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina aiheuttaisi konsernissa 2,6 milj. euron (v. 2009 2,1 milj. euron) vaikutuksen omaan pääomaan, koska sijoitukset ovat myytävänä olevia. Myytävänä olevien sijoitusten arvonmuutokset vaikuttavat omaan pääomaan.Laskelma on tehty olettaen,että konsernin sijoitukset muuttuvat kyseisten indeksien mukaisesti.

Rahavirran ja käyvän arvon luottoriski

Konsernin periaatteet määrittelevät asiakkaiden, sijoitustransaktioiden ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoituspolitiikan. Tuotteita myydään velaksi vain sellaisille yrityksille, joilla ei ole merkintöjä luottotiedoissa. Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä asiakassaamisissa ja sillä on laaja asiakaskunta. Tilikausien aikana kirjattujen luottotappioiden määrä ei ole ollut merkittävä. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty kohdassa 20.

Maksuvalmiusriski

Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Ylimääräiset likvidit varat sijoitetaan rahoitusperiaatteiden mukaisesti. Rahoituksen saatavuutta ja joustavuutta pyritään takaamaan nostamattomilla luottolimiiteillä sekä likvideillä sijoituksilla. Nostamattomien luottolimiittien määrä 31.12.2010 oli kolme miljoonaa euroa. Seuraava taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysia. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut.

2010	tase- arvo	raha- virta	alle 1 vuosi	1-2 vuotta	2-5 vuotta	yli 5 vuotta
(1000 eur)
Pankkilainat, vaihtuvakorkoiset	4 849	5 006	1 625	1 068	1 552	760
Pankkilainat, kiinteäkorkoiset	9 754	11 253	1 902	1 837	5 143	2 372
Pääomalaina, vaihtuvakorkoinen	15 000	15 390	15 390
Ostovelat ja muut velat	20 544	20 544	20 544
Johdannaisinstrumentit
Koronvaihtosopimus	568	15	4	3	6	1


2009	tase-	raha-	alle 1	1-2	2-5	yli 5
	arvo	virta	vuosi	vuotta	vuotta	vuotta
(1000 eur)
Pankkilainat, vaihtuvakorkoiset	7 678	7 922	1 902	1 880	2 871	1 269
Pankkilainat, kiinteäkorkoiset	11 278	13 236	1 983	1 902	5 326	4 025
Pääomalaina, vaihtuvakorkoinen	15 000	16 422	1 004	15 418
Ostovelat ja muut velat	18 837	18 837	18 837
Johdannaisinstrumentit

Pääoman hallinta

Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on ylläpitää pitkällä aikavälillä riittävää n. 50 % omavaraisuutta ja likvidiä vakautta ja täten luoda pohja liiketoiminnan kehittymiselle. Konsernilla tulee olla myös riittävää liikkumavaraa investointien ja yritysostojen rahoittamiseksi. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset ja siten paremman tuoton sijoitetulle pääomalle.

Haluttuun pääomarakenteeseen päästään kestävällä osinkopolitiikalla sekä tehokkaalla taseen hallinnalla. Konserni pyrkii jakamaan vähintään 50% tilikauden tuloksesta osinkona.

Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan jatkuvasti mm. omavaraisuusasteen perusteella. Konsernin korolliset nettovelat olivat vuoden 2010 lopussa 21,4 milj. euroa (31.12.2009 27,1 milj. euroa) ja omavaraisuusaste 54 % (31.12.2009 49%).

Omavaraisuusaste on kehittynyt konsernissa seuraavasti:

(1000 euroa)	2010	2009
Korolliset velat Korolliset saamiset Rahavarat Nettovelat	29 603 0 8 235 21 368	33 956 6 876 27 079
Oma pääoma yhteensä	57 146	49 725
Omavaraisuusaste	54%	49%

28. MUUT VUOKRASOPIMUKSET

Konserni vuokralle ottajana

Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:

(1000 eur)	2010	2009
Yhden vuoden kuluessa	53	53
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua	212	212
Yli viiden vuoden kuluttua	80	133
Yhteensä	345	398

Vähimmäisvuokrat pitävät sisällään maksuja myös muista järjestelyn osatekijöistä, koska niitä ei ole voitu erottaa toisistaan. Lisäksi konsernilla on muita vuokrasopimuksia, jotka ovat purettavissa irtisanomisajan puitteissa.

Konserni vuokralle antajana

Konsernilla ei ole merkittäviä ei-purettavissa olevia vuokrasopimuksia. Konserni on vuokrannut sille tarpettomat toimisto- ja hallitilat sekä asuinhuoneistot. Vuokrasopimukset on tehty toistaiseksi voimassaoleviksi. Vuokrasopimukset ovat purettavissa irtisanomisajan puitteissa.

29. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

(1000 euroa) Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä kiinteistöihin	2010	2009
tai yrityskiinnityksiä Rahalaitos- ja eläkelainat	14 603	18 956
Omasta puolesta annetut vakuudet Kiinteistökiinnitykset Yrityskiinnitykset	17 645 15 068	17 645 15 068
Takaukset osakkuusyhtiön puolesta	2 460

30. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Lähipiiriin kuuluvat konsernin johtoryhmä, Keskisuomalainen Oyj:n hallitus, osakkuusyritykset ja yhteisyritykset.

Konsernin emo- ja tytäryrityssuhteet ovat seuraavat:

		Omistus-	Osuus
	Kotimaa	osuus	äänivallasta
Emoyritys:
Keskisuomalainen Oyj	Suomi
Tytäryritykset:
Sanomalehti Keskisuomalainen Oy	Suomi	100%	100%
Savon Sanomat Oy	Suomi	100%	100%
Iisalmen Sanomat Oy	Suomi	100%	100%
Warkauden Lehti Oy	Suomi	100%	100%
Maakunnan Sanomat Oy	Suomi	100%	100%
Suur-Jyväskylän Lehti Oy	Suomi	100%	100%
Viikkosavo Oy	Suomi	100%	100%
YS-Painos Oy	Suomi	100%	100%
Lehtisepät Oy	Suomi	100%	100%
Sisä-Suomen Viestintä Oy	Suomi	100%	100%
Savon Jakelu Oy	Suomi	100%	100%
Kiinteistö Oy Kuopion Vuorikatu 21	Suomi	100%	100%
Kiinteistö Oy Tahko Twinhills 213	Suomi	100%	100%
Mediasepät Oy	Suomi	100%	100%
Sisä-Suomen Kaupunkilehdet Oy	Suomi	100%	100%
Luoteisen Keski-Suomen Viestintä Oy	Suomi	100%	100%
Pikkukaupunkilainen Oy	Suomi	100%	100%
Tietoykkönen Oy	Suomi	100%	100%

Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat:

(1000 eur)	2010	2009
Tavaroiden myynti
Osakkuusyritykset	4	2
Palveluiden myynti Osakkuusyritykset	105	113
Palveluiden ostot Osakkuusyritykset	989	827

Osakkuusyrityksistä Arena Partners Oy ja Väli-Suomen Media Oy ovat vuokranneet tilat emoyhtiöltä Jyväskylässä.

Lähipiiri on merkinnyt vuonna 2004 liikkeellelaskettua pääomalainaa 1.217 teur. Pääomalainalle on maksettu 6,5% kiinteää vuotuista korkoa 10.5.2009 asti. Tämän jälkeen lainalle maksetaan vaihtuvaa korkoa, joka on 12 kk Euribor lisättynä 5 % marginaalilla.

Johdon työsuhde-etuudet
(1000 eur)	2010	2009
Maksetut palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	1 915	1 852
Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet	362
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	104	92
Johdon kompensaatiot yhteensä	2 381	1 945
Palkat ja palkkiot luontoisetuineen
(ei sisällä henkilösivukuluja)
(1000 eur)	2010	2009
Toimitusjohtaja	223	238
Keskisuomalainen Oyj:n hallitus:
Vesa-Pekka Kangaskorpi	21	44
Antero Vesterinen	43	27
Simo Kutinlahti	23	22
Pekka Haltia	21	13
Leena Hautsalo	21	21
Kalle Kautto	20	20
Jaakko Kurikka	20	19
Jorma Nokkala	0	7
Mikko Paananen	24	21
Yhteensä	192	195

Toimitusjohtaja on tulospalkkiojärjestelmän piirissä, tulospalkkio perustuu hallituksen hyväksymiin periaatteisiin. Toimitusjohtajan irtisanomismisaika yhtiön puolelta on 6 kk ja irtisanoutumisaika samoin 6 kk. Toimitusjohtajan sopimuksessa ei ole erityisiä ehtoja eläkeiästä eikä irtisanomiskorvauksista. Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot on määritelty kirjallisessa hallituksen hyväksymässä toimitusjohtajasopimuksessa.

31. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Tilinpäätöspäivän jälkeen ei ole tapahtumia, joilla olisi olennaista merkitystä konsernin liiketoimintaan tai tuloksen kehittymiseen.

Osakkeenomistuksen jakauma ja tiedot osakkeenomistajista

Osakkeet

Osakevaihdot

Vuonna 2010 muunnettiin K-osakkeita pörssissä noteeratuiksi A-osakkeiksi 10.444 kpl. Kumulatiivisesti muuntojen määrä on 74.835 kpl. 31.12.2010 K-osakkeita oli yhteensä 5.264.521 kpl ja A-osakkeita 5.472.439 kpl.

Hallituksen osakepääoman korottamiseen sekä omien osakkeiden hankintaan liittyvät valtuudet ja päätökset

Yhtiökokous päätti 29.4.2010 valtuuttaa hallituksen päättämään omien osakkeiden hankinnasta. Hallitus voi päättää hankkia A-sarjan osakkeita enintään 1.000.000 kappaletta ja K-sarjan osakkeita enintään 1.000.000 kappaletta, kuitenkin yhteensä enintään 1.000.000 osaketta. Enimmäismäärä vastaa 9,3 % yhtiön osakkeista ja enintään 18,0 % äänimäärästä. Omia osakkeita voidaan hankkia myös suunnattuna hankintana ja vastikkeen on oltava vähintään 11 euroa ja enintään 19 euroa osakkeelta. Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää omien osakkeiden hankkimisesta vain yhtiön vapaalla omalla pääomalla.

Hallitus voi päättää myös enintään 1.000.000 uuden A-sarjan osakkeiden antamisesta. Valtuutusta voidaan käyttää yhtiön kasvustrategian tukemiseksi yrityshankinnoissa tai muissa järjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisille osakkeenomistajille tai ne voidaan mitätöidä tai K-sarjan osakkeet voidaan muuntaa A-sarjan osakkeiksi ja myydä ne julkisessa kaupankäynnissä tai käyttää henkilöstön kannustusjärjestelmässä. Valtuutus sisältää myös oikeuden antaa osakkeita suunnatusti, osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen laissa säädetyin ehdoin.

Valtuutus on voimassa seuraavaan yhtiökokoukseen, kuitenkin enintään 29.4.2011 saakka.

Edellisenä vuonna on ollut vastaava yhtiökokouksen myöntämä valtuutus. Silloin vastikkeen määrä oli oltava vähintään 5 ja enintään 15 euroa osakkeelta. Muutoin valtuutus oli sama.

Osakkeenomistajat

Osakkeenomistuksen jakauma

Osakkeenomistuksen jakauma sektoreittain 31.12.2010

Hallituksen, toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan osakkeenomistus 31.12.2010

	% osakkeista
Yksityiset yritykset	3,89
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	0,17 0,33
Kotitaloudet Ulkomaat	94,97 0,56
Yhteensä	99,92
Odotusluettelolla	0,06
Hallintarekisteröity	0,02
Kaikki yhteensä	100,00

	Kpl	Osuus-% osakkeista	Osuus-% äänistä
K-osakkeet A-osakkeet	247 690 187 002	4,70 3,42	4,70 3,42
Yhteensä	434 692	4,05	4,64

Osakkeenomistuksen jakauma suuruusluokittain 31.12.2010

Osakkeita	Osakkaiden lukumäärä	Osuus osakkaista	Osakkeita yhteensä	Osuus osakkeista	Äänimäärä	Osuus äänimäärästä
	kpl	%	kpl	%	kpl	%
1 - 100	452	23,92	24 954	0,23	42 130	0,04
101 - 1 000	751	39,74	297 925	2,78	1 547 764	1,40
1 001 - 10 000	480	25,40	1 704 703	15,88	17 068 958	15,41
10 001 - 100 000	191	10,11	5 639 672	52,53	60 410 022	54,54
100 001 - 999 999	16	0,85	3 063 070	28,53	31 561 265	28,49
Yhteensä	1890	100,00	10 730 324	99,94	110 630 139	99,88
Odotusluettelolla yhteensä	3		6 636	0,06	132 720	0,12
Liikkeeseen laskettu määrä			10 736 960	100,00	110 762 859	100,00

Tiedot osakkeenomistajista

Suurimmat osakkeenomistajat osakkeiden lukumäärän mukaan

Osakas	K-osakkeita kpl	A-osakkeita kpl	% kaikista osakkeista	% kaikista äänistä
Kalevi Takalan kuolinpesä	223 328	311 064	4,98	4,31
Kangaskorpi Pekka	216 481	184 608	3,74	4,08
Kangaskorpi Vesa-Pekka	107 648	110 276	2,03	2,04
Kangaskorpi Inkeri	91 560	90 560	1,70	1,74
Moisio Lauri	90 424	86 847	1,65	1,71
Jalkanen Matti	91 690	78 924	1,59	1,73
Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj		160 800	1,50	0,15
Pekkala Tuula	84 958	74 288	1,48	1,60
Pekkala Tiina	84 078	73 408	1,47	1,58
Kurikka Maija-Leena	77 400	75 200	1,42	1,47
Yhteensä	1 067 567	1 245 975	21,55	20,40
K-osakkeita yhteensä	5 264 521
A-osakkeita yhteensä	5 472 439
Osakkeet yhteensä	10 736 960

Suurimmat osakkeenomistajat ääniosuuden mukaan

Osakas	K-osakkeita kpl	A-osakkeita kpl	% kaikista äänistä	% kaikista osakkeista
Kalevi Takalan kuolinpesä	223 328	311 064	4,31	4,98
Kangaskorpi Pekka	216 481	184 608	4,08	3,74
Kangaskorpi Vesa-Pekka	107 648	110 276	2,04	2,03
Kautto Anna-Liisa	107 076	21 472	1,95	1,20
Kangaskorpi Inkeri	91 560	90 560	1,74	1,70
Jalkanen Matti	91 690	78 924	1,73	1,59
Moisio Lauri	90 424	86 847	1,71	1,65
Pekkala Tuula	84 958	74 288	1,60	1,48
Pekkala Tiina	84 078	73 408	1,58	1,47
Kurikka Maija-Leena	77 400	75 200	1,47	1,42
Yhteensä	1 174 643	1 106 647	22,21	21,25
K-osakkeita yhteensä	5 264 521
A-osakkeita yhteensä	5 472 439
Osakkeet yhteensä	10 736 960

Konsernin tunnusluvut

	IFRS 2010	IFRS 2009	IFRS 2008	IFRS 2007	IFRS 2006
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
Liikevaihto, Me	101,9	97,6	105,3	104,8	99,7
Liikevoitto, Me	20,3	15,5	21,6	21,4	22,0
- % liikevaihdosta	20,0	15,9	20,6	20,5	22,0
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja, Me	20,7	14,7	21,2	22,6	22,0
- % liikevaihdosta	20,3	15,0	20,1	21,5	22,1
Tilikauden voitto	15,5	11,0	17,2	16,3	15,8
- % liikevaihdosta	15,2	11,3	16,3	15,5	15,8
Oman pääoman tuotto (ROE), %	29,0	23,5	38,7	40,2	43,9
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	25,9	19,9	28,4	30,1	33,0
Omavaraisuusaste, %	54,0	49,2	45,1	43,2	36,9
Bruttoinvestoinnit, Me	4,4	5,4	13,0	6,0	35,2
- % liikevaihdosta	4,3	5,6	12,3	5,8	35,3
Taseen loppusumma, Me	111,4	106,4	102,3	108,7	102,5
Henkilöstö keskimäärin	780	825	856	856	848

Osakekohtaiset tunnusluvut
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos/osake, eur	1,45	1,02	1,60	1,52	1,19
Oma pääoma/osake, eur	5,33	4,63	4,09	4,18	3,36
Osakekohtainen osinko, eur *)	0,80	1,00	0,80	1,00	0,75
Osinko/emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos, %	55,3	97,6	50,1	65,9	63,0
Efektiivinen osinkotuotto, %	4,2	6,5	6,0	5,5	4,1
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)	13,3	15,0	8,3	11,9	15,3
Osakkeen osakeantioikaistu kurssikehitys
- alin, eur	15,2	11,05	13,25	17,61	15,74
- ylin, eur	21,33	17,89	19,90	19,70	22,40
- keskikurssi, eur	16,57	14,57	17,42	18,45	19,22
Osakekannan markkina-arvo A-osakkeille, Me	105,3	84,1	72,3	98,2	98,7
Koko osakekannan markkina-arvo, Me	206,3	165,3	142,3	194,4	195,4
Osakkeiden vaihdon kehitys koko osakekannasta
osakkeiden lukumäärä	135 678	213 716	109 845	310 583	176 586
% A-sarjan osakkeista	2,5	3,9	2,0	5,7	3,3
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
1000 kpl	10.720	10.737	10.737	10.737	10.737

Bruttoinvestointeihin sisältyy myös investointien ennakkomaksut.

*)Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle osingon määrästä.

Tunnuslukujen laskentakaavat

Oman pääoman tuotto-% (ROE) =	(Tilikauden tulos) x 100
	Oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana)
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI)=	(Voitto ennen veroja + rahoituskulut) x 100
	Oma pääoma + korolliset velat (keskimäärin vuoden aikana)
Omavaraisuusaste-%	Oma pääoma x 100
	Taseen loppusumma – saadut ennakot (=tilausvastuu)
Tulos/osake	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos
	Keskimääräinen osakeantioikaistu osakkaiden lkm

Oma pääoma/osake	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
	Osakkeiden osakeantioikaistu lkm 31.12.
Osinko/tulos, %	(Osakeantioikaistu osinkoosake) x 100
	Tulos/osake
Efektiivinen osinkotuotto-%	(Osakeantioikaistu osinko/osake) x 100
	Osakeantioikaistu pörssikurssi 31.12.
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)	Osakeantioikaistu pörssikurssi 31.12.
	Tulos/osake
Osakekannan markkina-arvo	Osakkeiden lkm x tilikauden päätöskurssi

Emoyhtiön tuloslaskelma (1000 eur)

	1.1.2010-31.12.2010	1.1.2009-31.12.2009
LIIKEVAIHTO	3 418	3 059
Liiketoiminnan muut tuotot	1 251	1 356
Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut	4 055 1 038 2 793	3 408 1 077 2 178
LIIKEVOITTO	-3 217	-2 247
Rahoitustuotot Rahoituskulut	11 618 -1 573	17 121 -2 063
VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ JA VEROJA	6 828	12 812
Satunnaiset tuotot	3 950	3 500
VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA	10 778	16 312
Tilinpäätössiirrot	358	406
Tuloverot	-39	-26
TILIKAUDEN VOITTO	11 097	16 692

Emoyhtiön tase (1000 eur)

Vastaavaa	31.12.2010	31.12.2009
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet	560	438
Aineelliset hyödykkeet	8 138	8 879
Osuudet saman konsernin yrityksissä	57 031	56 542
Osuudet omistusyhteysyrityksissä	512	512
Muut osakkeet ja osuudet	23 511	21 698
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ	89 752	88 069
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Pitkäaikaiset saamiset	3 413	3 721
Lyhytaikaiset saamiset	1 921	624
Rahat ja pankkisaamiset	2 094	1 842
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ	7 428	6 188
Vastaavaa yhteensä	97 180	94 257
Vastattavaa
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma	2 257	2 257
Vararahasto	269	269
Edellisten tilikausien voitto	25 856	20 163
Tilikauden voitto	11 097	16 692
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ	39 479	39 381
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ	1 130	1 488

PAKOLLISET VARAUKSET	17	22
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma	16 532	34 599
Lyhytaikainen vieras pääoma	40 021	18 766
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ	56 554	53 365
Vastattavaa yhteensä	97 180	94 257

Emoyhtiön rahoituslaskelma (1000 eur)

	2010	2009
Liiketoiminnan rahavirta
Myynnistä saadut maksut	3 321	3 097
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut	1 230	1 352
Maksut liiketoiminnan kuluista	-6 182	-5 341
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	-1 631	-892
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista	-1 621	-2 936
Saadut korot liiketoiminnasta	117	144
Saadut osingot liiketoiminnasta	8 270	12 060
Maksetut välittömät verot	-10	-327
Rahavirta ennen satunnaisia eriä	5 125	8 049
Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta (netto)	3 950	3 500
Liiketoiminnan rahavirta (A)	9 075	11 549
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-459	-322
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	58	10
Investoinnit muihin sijoituksiin	-203	-3 447
Luovutustulot muista sijoituksista	459	7
Myönnetyt lainat		-45
Lainasaamisten takaisinmaksut	44
Ostetutut tytäryhtiöosakkeet	-401
Saadut osingot investoinneista	1 146	751
Investointien rahavirta (B)	644	-3 046
Rahoituksen rahavirta
Omien osakkeiden hankinta	-322
Lainasaamiset konserniyhtiöiltä	-965	151
Lyhytaikaisten lainojen nostot	0	0
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	5 601	2 698
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-3 067	-3 067
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-10 715	-8 589
Rahoituksen rahavirta (C)	-9 468	-8 807
Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys+/vähennys -	251	-304
Rahavarat tilikauden alussa	1 843	2 147
Rahavarat tilikauden lopussa	2 094	1 843

1. ARVOSTUSPERIAATTEET

Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Konsernissa osassa käyttöomaisuudesta hankintamenoon ja kertyneisiin poistoihin sisältyvät vain ne hankintamenot, joita ei ole vielä poistettu kokonaan.

Suunnitelman mukaiset pitoajat ovat:
ATK-ohjelmat	5 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot	10 vuotta
Rakennukset	30 vuotta
Rakennusten koneet ja laitteet	10 vuotta
Rakennusten perusparannukset	10 vuotta
Rakennelmat ja muut rakennukset	10 vuotta
Muut koneet ja kalusto	4 - 5 vuotta

Vaihto-omaisuus ja sijoitukset arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen myyntihintaan.

Tilikauden suunnitelman mukaisten ja kokonaispoistojen erotus tilinpäätöksessä esitetään tuloslaskelman tilinpäätössiirroissa ja kertynyt poistoero taseen vastattavien tilinpäätössiirtojen kertymässä. Konsernitilinpäätöksessä kertynyt poistoero jaetaan omaan pääomaan ja verovelkaan.

2. LIIKEVAIHTO TOIMIALOITTAIN

(1000 euroa) Hallintopalvelut Muu myynti Yhteensä	1.1.-31.12.2010 3 191 227 3 418	1.1.-31.12.2009 2 995 65 3 059
3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT YHTEENSÄ
(1000 euroa) Vuokratuotot Liiketoiminnan muut tuotot Käyttöomaisuuden myyntivoitot Avustus Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä	1.1.-31.12.2010 1 191 9 21 30 1 251	1.1.-31.12.2009 1 309 12 5 30 1 356
4. HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN TILIKAUDELLA
Toimihenkilöitä Työntekijöitä Yhteensä	2010 54 7 61	2009 47 9 56
5. HENKILÖSTÖKULUT
(1000 euroa) Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut	1.1.-31.12.2010 3 479 448 128 4 055	1.1.-31.12.2009 2 697 547 164 3 408

Emoyhtiön toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta ja eräiden muiden johtoryhmän jäsenten eläkeikä on 60 - 65 vuotta.

6. JOHDON PALKAT, PALKKIOT JA LUONTOISEDUT

(1000 euroa)	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009
Toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen	419	241
Hallituksen jäsenet	192	195
Yhteensä	611	436

7. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

(1000 euroa)
Rahoitustuotot	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009
Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä	8 189	12 006
Tuotot osuuksista omistusyhteysyrityksissä	81	54
Tuotot osuuksista yhteensä	8 270	12 060
Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista	1 146	751
Muut korko- ja rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä	75	86
Muut korko- ja rahoitustuotot muilta	384	34
Muut rahoitustuotot yhteensä	459	120
Realisoitumattomat voitot käypään arvoon arvostuksesta	1 743	4 190
Rahoitustuotot yhteensä	11 618	17 121

Rahoituskulut	1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009

Muut korko- ja rahoituskulut konserniyrityksille	-83	-156
Muut korko- ja rahoituskulut muille	-1 490	-1 906
Muut korko- ja rahoituskulut yhteensä	-1 573	-2 063

Realisoitumattomat tappiot käypään arvoon arvostuksesta	0	0

Rahoituskulut yhteensä	-1 573	-2 063

Rahoitustuotot ja kulut yhteensä	10 045	15 059

8. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Aineettomat hyödykkeet 2010	Aineettomat	Muut pitkävaikut-
(1000 euroa)	oikeudet	teiset menot	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	948	297	1 245
Lisäykset	140	50	190
Hankintameno 31.12.	1 088	348	1 435
Kertyneet poistot 1.1.	-678	-129	-808
Tilikauden poisto	-57	-11	-68
Kertyneet poistot 31.12.	-735	-140	-875
Kirjanpitoarvo 31.12.	353	207	560

Aineettomat hyödykkeet 2009	Aineettomat	Muut pitkävaikut-
(1000 euroa)	oikeudet	teiset menot	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	906	262	1 168
Lisäykset	42	35	77
Hankintameno 31.12.	948	297	1 245
Kertyneet poistot 1.1.	-578	-126	-704
Tilikauden poisto	-100	-3	-103
Kertyneet poistot 31.12.	-678	-129	-808
Kirjanpitoarvo 31.12.	270	168	438

9. AINEELLISET HYÖDYKKEET

Aineelliset hyödykkeet 2010 (1000 euroa)	Maa-alueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	1 451	18 598	4 577	382	25 008
Lisäykset			265	4	269
Vähennykset			-149		-149
Hankintameno 31.12.	1 451	18 598	4 694	385	25 128
Kertyneet poistot 1.1.		-12 331	-3 798		-16 129
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot			109		109
Tilikauden poisto		-644	-327		-971
Kertyneet poistot 31.12.		-12 975	-4 015		-16 990
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 451	5 623	678	385	8 138

Aineelliset hyödykkeet 2009 (1000 euroa)	Maa-alueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	1 451	18 598	4 411	335	24 794
Lisäykset			197	47	244
Vähennykset			-31		-31
Hankintameno 31.12.	1 451	18 598	4 577	382	25 008
Kertyneet poistot 1.1.		-11 681	-3 501		-15 182
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot			26		26
Tilikauden poisto		-651	-323		-973
Kertyneet poistot 31.12.		-12 331	-3 798		-16 129
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 451	6 267	779	382	8 879

10. SIJOITUKSET

Saman konsernin yrityksissä	Osuudet osakkuus- yhtiöissä	Muut osakkeet ja osuudet	Yhteensä
			78 752
			692
			-133
			1 743
			81 054
57 031	512	23 511	81 054
	56 542 489 0 57 031	512 0 512	21 698 203 -133 1 743 23 511

Sijoitukset 2009 (1000 euroa)	Saman konsernin yrityksissä	Osuudet osakkuus- yhtiöissä	Muut osakkeet ja osuudet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	56 542	510	14 071	71 122
Lisäykset		2	3 445	3 447
Vähennykset			-7	-7
Arvonkorotukset			4 190	4 190
Hankintameno 31.12.	56 542	512	21 698	78 752
Kirjanpitoarvo 31.12.	56 542	512	21 698	78 752

11. KONSERNIOSAKKEET

	2010	2009
Iisalmen Sanomat Oy, Iisalmi	100,0	100,0
Sisä-Suomen Viestintä Oy, Jyväskylä	100,0	100,0
Kiinteistö Oy Kuopion Vuorikatu 21, Kuopio	100,0	100,0
Kiinteistö Oy Tahko Twinhills 213, Nilsiä	100,0	100,0
Pikkukaupunkilainen Oy, Äänekoski	100,0	100,0
Lehtisepät Oy, Jyväskylä	100,0	100,0
Maakunnan Sanomat Oy, Jyväskylä	100,0	100,0
Savon Jakelu Oy, Kuopio	100,0	100,0
Mediasepät Oy, Jyväskylä	100,0	100,0
Savon Sanomat Oy, Kuopio	100,0	100,0
Suur-Jyväskylän Lehti Oy, Jyväskylä	100,0	100,0
Warkauden Lehti Oy, Varkaus	100,0	100,0
Viikkosavo Oy, Kuopio	100,0	100,0
YS-Painos Oy, Iisalmi	100,0	100,0
Sanomalehti Keskisuomalainen Oy, Jyväskylä	100,0	100,0
Tietoykkönen Oy, Jyväskylä	100,0
Sisä-Suomen Kaupunkilehdet Oy, Jyväskylä	100,0
Luoteisen Keski-Suomen Viestintä Oy, Saarijärvi	100,0

12. OSAKKUUSYRITYKSET

	2010	2009
Väli-Suomen Media Oy, Jyväskylä	40,00	40,00
Arena Partners Oy, Kuopio	37,86	26,40
Jyväskylän Messut Oy, Jyväskylä	23,89	23,89
Jyväskylän Jakelut Oy, Jyväskylä	50,00

13. PÖRSSIOSAKKEET

(1000 euroa)	2010	2009
Kirjanpitoarvo	20 507	18 764
Markkina-arvo	22 769	18 769
14. PITKÄAIKAISET SAAMISET
(1000 euroa)	2010	2009
Saamiset saman konsernin yrityksiltä	3 400	3 660
Muilta	0	45
Laskennalliset verosaamiset	13	16
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	3 413	3 721
14. LYHYTAIKAISET SAAMISET
(1000 euroa)	2010	2009
Myyntisaamiset	14	6
Myyntisaamiset	118	36
Lainasaamiset	1 682	457
Siirtosaamiset	23	15
Saamiset saman konsernin yrityksiltä yhteensä	1 822	508
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Myyntisaamiset Saamiset omistusyhteysyrityksiltä yhteensä	11 11	4 4
Muut saamiset	17	54
Siirtosaamiset	58	54
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	1 921	624

15. SIIRTOSAAMISTEN OLENNAISET ERÄT

(1000 euroa)	2010	2009
Henkilöstökulujaksotukset	17	12
Työterveysmenojen korvausjaksotus	18	14
Muut	23	27
Yhteensä	58	54

KESKISUOMALAINEN OYJ 2010 I SIVU 74

16. RAHAVARAT

Rahavaroihin sisältyy 1 690 tuhatta euroa (1 684 tuhatta euroa vuonna 2009) sulkutilillä olevia varoja.

17. OMAN PÄÄOMAN MUUTOS

Oman pääoman muutos 2010 (1000 euroa)	Osake- pääoma	Muut rahastot	Voittovarat	Yhteensä
OMA PÄÄOMA 1.1.	2 257	269	36 855	39 381
Omien osakkeiden hankinta			-323	-323
Osingonjako			-10 715	-10 715
Oikaisu aikaisemmalta tilikaudelta			39	39
Tilikauden voitto			11 097	11 097
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12.2010	2 257	269	36 953	39 479
Oman pääoman muutos 2009	Osake-	Muut
(1000 euroa)	pääoma	rahastot	Voittovarat	Yhteensä
OMA PÄÄOMA 1.1.	2 257	269	28 504	31 030
Osingonjako			-8 590	-8 590
Oikaisu aikaisemmalta tilikaudelta			249	249
Tilikauden voitto			16 692	16 692

18. VOITONJAKOKELPOISET VARAT

(1000 euroa)	31.12.2010	31.12.2009
Edellisten tilikausien voitto	25 856	20 163
Tilikauden voitto/tappio	11 097	16 692
Voitonjakokelpoiset varat	36 953	36 855

18. PÄÄOMALAINAT

(1000 euroa)	2010	2009
Pääomalainat, korollinen	15 000	15 000
Pääomavelat	15 000	15 000

Pääomalainan korkojen ja lainapääoman takaisin maksuun sovelletaan OYL:n 5 luvun säännöksiä. Lainalle maksetaan 6,5 % kiinteää vuotuista korkoa 10.5.2009 asti. 10.5.2009 alkaen lainalle maksetaan vaihtuvaa korkoa, joka on Suomen Pankin tuona päivänä julkaisema kahdentoista kuukauden Euribor-korko lisättynä 5 % p.s. marginaalilla. Mahdollisesti maksamatta jäänyt korko jää yhtiön velaksi ja sille maksetaan vuotuista korkoa määrä, joka on 2 prosenttiyksikköä yli lainalle maksettavan normaaalin koron. Pääomalainan korko on kirjattu tuloslaskelmaan korkokuluihin. Lainan pääoma maksetaan takaisin kokonaisuudessaan laina-ajan päätyttyä 10.5.2011, jos OYL:n säännökset sen sallii.

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12.2009 2 257 269 36 855 39 381

20. PAKOLLISET VARAUKSET

(1000 euroa) Eläkevaraukset Pakolliset varaukset	2010 17 17	2009 22 22
21. POISTOT JA ARVONALENTUMISET
(1000 euroa) Suunnitelman mukaiset poistot	2010	2009
Aineettomat hyödykkeet	57	100
Muut pitkävaikutteiset menot	11	3
Rakennukset ja rakennelmat	644	651
Koneet ja kalusto	327	323
Yhteensä	1 038	1 077
Poistoeron muutos:
Aineettomat hyödykkeet		37
Muut pitkävaikutteiset menot	-19
Rakennukset ja rakennelmat	344	325
Koneista ja kalustosta	33	44
Yhteensä	358	406

22. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

(1000 euroa) Poistoero Tilinpäätössiirrot yhteensä	2010 1 130 1 130	2009 1 488 1 488
23. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikaiset velat (1000 euroa) Lainat rahoituslaitoksilta Velat konserniyrityksille Pääomalaina Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	2010 11 532 5 000 16 534	2009 14 599 5 000 15 000 34 599
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua	2010	2009
Lainat rahoituslaitoksilta Yhteensä	3 000 3 000	5 000 5 000
24. LASKENNALLISET VEROVELAT JA -SAAMISET
(1000 euroa) Poistoeroa vastaavat verovelat	2010 294	2009 387
25. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
(1000 euroa) Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Siirtovelat Muut velat Yhteensä	2010 3 067 316 3 267 16 276 22 926	2009 3 067 238 2 848 1 119 7 273
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille: Ostovelat Siirtovelat Muut velat Yhteensä	24 21 17 050 17 095	11 24 11 446 11 481
Velat omistusyhteysyrityksille: Saadut ennakkomaksut Muut velat Yhteensä Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	40 021	10 2 12 18 766
26. SIIRTOVELKOJEN OLENNAISET ERÄT
(1000 euroa) Jaksotetut henkilöstökulut Jaksotetut korkokulut Osakehuutokauppavelka Muut siirtovelat Yhteensä	2010 794 717 1 623 133 3 267	2009 414 771 1 626 38 2 848
27. PANTIT, VASTUUT, TAKAUKSET
(1000 euroa) Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä kiinteistöihin tai yrityskiinnityksiä Rahalaitos- ja eläkelainat Takaukset osakkuusyhtiön puolesta Kiinteistökiinnitykset Yrityskiinnitykset	2010 14 599 2 460 14 627 15 068	2009 17 666 14 627 15 068
28. LEASINGVASTUUT
(1000 euroa) Seuraavan vuoden maksut Sitä seuraavien vuosien maksut	2010 37 75	2009 6 17

KESKISUOMALAINEN OYJ 2010 I SIVU 76

Toimintakertomus ja tilinpäätöksen allekirjoitus

Hallitus

Antero Vesterinen, puheenjohtaja Mikko Paananen, varapuheenjohtaja Simo Kutinlahti Leena Hautsalo Kalle Kautto Pekka Haltia Jaakko Kurikka

Toimitusjohtaja

Vesa-Pekka Kangaskorpi

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Nilsiässä 23. päivänä helmikuuta 2011

KHT-yhteisö

Jarmo Lohi KHT

Tilintarkastuskertomus Keskisuomalainen Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Keskisuomalainen Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. – 31.12.2010. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita.

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti.Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Nilsiässä 23. päivänä helmikuuta 2011

Ernst & Young Oy KHT-yhteisö

Jarmo Lohi KHT

Selvitys Keskisuomalainen Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Tämä on Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 6 §:n tarkoittama erillinen selvitys Keskisuomalainen Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, johon on viitattu yhtiön hallituksen toimintakertomuksessa vuodelta 2010.

Hallinnointikoodi

Keskisuomalainen Oyj noudattaa Suomen Arvopaperimarkkinayhdistyksen 15.6.2010 antamaa ja 1.10.2010 voimaan tullutta suositusta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodista (www.cgfinland.fi) jäljellä esitetyin poikkeuksin, sekä toimialoja valvovien viranomaisten määräyksiä ja ohjeita.

Yhtiön hallinnointikoodi on nähtävillä yhtiön kotisivuilla www.keskisuomalainen.com kohdassa Sijoittajatieto. Sen tavoitteena on varmistaa, että yhtiötä johdetaan ammattitaitoisesti ja että käytössä ovat eettisesti ja ammatillisesti korkeatasoiset liiketoimintaperiaatteet ja käytännöt.

Keskisuomalainen Oyj:n hallitus on käsitellyt selvityksen.

Hyvän hallinnointikoodin keskeisiä ominaisuuksia ovat:

• omistajien oikeuksien sekä heidän tasapuolisen kohtelunsa turvaaminen
• hallintoelinten vastuu yhtiön johtamisesta ammattitaitoisesti sekä vastuullisesti
• yhtiön taloudellisesta ja muusta toiminnasta annettavan tiedon asianmukaisuus ja läpinäkyvyys
• eri sidosryhmien etujen huomioon ottaminen
Keskisuomalainen Oyj:n hallinnointikoodi edellyttää, että
• yrityksen strategiset tavoitteet ovat selkeät ja ne on viestitetty henkilöstölle, joka sitoutuu niihin
• päätäntävalta ja vastuut on selkeästi määritelty koko konsernissa
• hallitus on ammattitaitoinen ja toimivasta johdosta riippumaton
hallitus ja toimiva johto tietävät valvontavastuunsa
yrityksessä ymmärretään sisäisen ja ulkoisen
valvonnan merkitys ja rooli • palkitsemisjärjestelmät tukevat yhtiön strategisia
tavoitteita ja ovat osa johtamisjärjestelmää
• yhtiön hallintokulttuuri on avoin ja läpinäkyvä
• konsernilla on vahvistetut missio, visio ja arvot

Hallitus

Keskisuomalainen Oyj:n hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus, johon kuuluu vähintään viisi (5) ja enintään yhdeksän (9) yhtiökokouksen osakkeenomistajien keskuudesta valitsemaa jäsentä. Yhtiön hallitukseen valitaan henkilöitä, joilla on tehtävän edellyttämä pätevyys. Hallituksen jäsenet valitaan siten, että he edustavat monipuolista asiantuntemusta ja omistajien näkökulmaa ja hallitukseen kuuluu molempia sukupuolia.

Hallituksen toiminnassa noudatetaan yhtiöjärjestyksen määräyksiä, voimassa olevaa Suomen lainsäädäntöä, osakeyhtiölakia ja arvopaperilakia. Samoin noudatetaan arvopaperipörssin antamia ohjeita.

Yhtiön hallitus on vahvistanut itselleen työjärjestyksen.

Hallituksen tehtäviin kuuluvat mm:

• vahvistaa yhtiön strategian ja seuraa jatkuvasti sen ajankohtaisuutta
• määrittelee yhtiön osinkopolitiikan
• hyväksyy strategian pohjalta vuosittaisen toiminta- suunnitelman ja budjetin sekä valvoo niiden toteutumista
• hyväksyy vuosittaiset investointiperiaatteet sekä päättää suurista ja merkittävistä investoinneista, yrityskaupoista ja omaisuuden myynnistä
• vahvistaa toimitusjohtajan esityksestä konsernin organisaatiorakenteen
• nimittää ja erottaa tehtävistään toimitusjohtajan, päätoimittajat ja määrää heidän tehtävänsä sekä päättää heidän työehdoistaan ja palkitsemisjärjestelmistään sekä vahvistaa yhtiön julkaisujen toimituksellisen linjan
• asettaa vuosittain toimitusjohtajalle henkilökohtaiset tavoitteet ja arvioi niiden toteutumista
päättää yhtiössä käytössä olevista palkitsemisperiaatteista • käsittelee ja hyväksyy osavuosikatsaukset, toiminta- kertomuksen ja tilinpäätöksen
käsittelee muut asiat, jotka hallituksen puheenjohtaja tai toimitusjohtaja ovat esittäneet otettaviksi kokousten esityslistalle. Myös hallituksen jäsenillä on oikeus saattaa haluamansa asia hallituksen käsiteltäväksi ilmoittamalla siitä puheenjohtajalle

Emoyhtiön hallitus nimeää tytäryhtiöiden hallitukset.

Hallitus vahvistaa vuosittain itselleen kokousaikataulunsa. Vuoden 2010 aikana hallitus kokoontui 18 kertaa. Hallituksen jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 96,5 %.

Hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan kerran vuodessa.

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan.

Poikkeaminen suosituksesta 10

Hallituksen jäsenet on valittava vuodeksi kerrallaan. Selitys:Yhtiön liiketoiminnan luonne edellyttää hallituksen jäseniltä yhtä vuotta pitkäaikaisempaa perehtymistä ja sitoutumista toimintaan. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vaalia seuraavan kolmannen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen jäsenistä on kunakin vuonna erovuorossa kolme jäsentä. Hallituksen jäseneksi ei voida valita henkilöä, joka on täyttänyt 65 vuotta.

Poikkeaminen suosituksesta 11

Hallituksen jäsenehdokkaita ei ilmoiteta yhtiökokouskutsussa, koska hallitus valmistellessaan yhtiökokousta käy keskustelua mahdollisista uusista jäsenistä, mutta jättää esityksen teon yhtiökokoukselle.

Keskisuomalainen Oyj:n hallitus suorittaa hallituksen jäsenten riippumattomuusarvioinnin kerran vuodessa. Tämän hetkisen arvioinnin perusteella ovat kaikki muut hallituksen jäsenet paitsi toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi yhtiöstä ja listayhtiöiden hallinnointikoodisuosituksessa tarkoitetusta merkittävästä osakkeenomistajasta riippumattomia. Vesa-Pekka Kangaskorvella on työsuhde yhtiöön.

Nykyisessä 29.4.2010 yhtiökokouksen valitsemassa hallituksessa on kahdeksan jäsentä. (Hallituksen jäsenet esitellään vuosikertomuksessa ja yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www. keskisuomalainen.com.)

Hallituksen kokoonpano ja toimitusjohtaja

ANTERO VESTERINEN, s. 1949, ylioppilas, maanviljelijä

Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen 1991-,

varapuheenjohtaja 2006- 2010, puheenjohtaja 2010-
• Sanomalehti Keskisuomalainen Oy, hallituksen varapuheenjohtaja 2006-2010, puheenjohtaja 2010-
• Savon Sanomat Oy, hallituksen varapuheenjohtaja 2006-2010, puheenjohtaja 2010-
• Savon Mediat Oy, hallituksen varapuheenjohtaja 2006-2007
• Keskinäinen vakuutusyhtiö Tapiola, alueellisen neuvottelukunnan jäsen 2007-
• Iisalmen Sanomat Oy, hallituksen jäsen 2004-2007
• Hevosurheilu-lehti, hallituksen varapuheenjohtaja 1991-
• Keski-Suomen Ravirata Oy, hallituksen varapuheenjohtaja 1996-2007, jäsen 2007-2008
• Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto, puheenjohtaja 1993-1999
• Suomen Hippoksen hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja 1994-1999
• Suomen Hippoksen valtuuskunnan puheenjohtaja 1988-1989
• Keski-Suomen hevosjalostusliiton puheenjohtaja 1984-1997

Työtehtävät: Maanviljelijä

Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2010: A-osake 15 468 kpl

K-osake 19 752 kpl

Pääomalainaa 45 000 €

MIKKO PAANANEN, s.1963, varatuomari, johtaja

Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen 2001-2010, varapuheenjohtaja 2010-
• Sanomalehti Keskisuomalainen Oy, hallituksen jäsen 2006-2010, varapuheenjohtaja 2010-
• Savon Sanomat Oy, hallituksen jäsen 2006-2010, varapuheenjohtaja 2010-
• Kaisanet Oy, hallituksen varapuheenjohtaja 2011-
• Puhelinosuuskunta IPY, hallituksen jäsen 2009-, hallituksen puheenjohtaja 2009-2011
• Iisalmen Puhelin Oy, hallituksen puheenjohtaja 2009-
• IsCom Oy, hallituksen jäsen 2009-

Työtehtävät:

Olvi Oyj, johtaja 2009-

Ponsse Oyj:n talousjohtaja 2002-2009, toimitusjohtajan sijainen 2004-2008 Osuuspankkiryhmä: asiantuntija- ja johtotehtävät 1989-2002 Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2010: A-osake 8 280 kpl K-osake 12 280 kpl

Pääomalainaa 15 000 €

PEKKA HALTIA, s. 1959, insinööri, avainasiakaspäällikkö

Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen 2009-
• Sanomalehti Keskisuomalainen Oy, hallituksen jäsen 2009-
• Savon Sanomat Oy, hallituksen jäsen 2009-
• Mainostoimisto Mediataivas Oy, hallituksen jäsen 2000-
Työtehtävät:
Oy Lindell Ab, avainasiakaspäällikkö 1986-

Suomen Puhallintehdas, suunnittelija 1982-1986

Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2010: A-osake 18 094 kpl

K-osake 56 244 kpl

Pääomalainaa 337 000 €

LEENA HAUTSALO, s. 1969, FM, toimitusjohtaja

Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen 2000-

• Sanomalehti Keskisuomalainen Oy, hallituksen jäsen 2006-
• Savon Sanomat Oy, hallituksen jäsen 2006-
• Jyväskylän Kesä –festivaalin hallituksen jäsen 2007-
• Viitasaaren Seudun lukijatoimikunnan jäsen 2000-2006, puheenjohtaja 2007-
• ProvinsSoimaan –hankkeen ohjausryhmän varapuheenjohtaja 2002-2005
• Cupooli-hankkeen ohjausryhmän jäsen 2005-2007
Työtehtävät:
Toimitusjohtaja, Wiisuri Oy, 2007-

Toiminnanjohtaja, Musiikin aika -kansainvälinen nykymusiikkifestivaali 2001-2007 Opettaja, 1988-2001

Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2010: A-osake 400 kpl K-osake 400 kpl

KALLE KAUTTO, s. 1971, DI, MMM

Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen 2006-

• Sanomalehti Keskisuomalainen Oy, hallituksen jäsen 2006-
• Savon Sanomat Oy, hallituksen jäsen 2006-
• Viitasaaren kaupunki, kaupunginvaltuutettu 2009-
• Viitasaaren Lämpö Oy, hallituksen varapuheenjohtaja 2009-
• Viitasaaren Vuokra-asunnot Oy, hallituksen varapuheenjohtaja 2009-
• Viitasaaren Reserviupseerien hallituksen jäsen 2006-
Työtehtävät:

Maatalousyrittäjä

Tuotantoteknologian tuntiopettaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2010: A-osake 11 988 kpl

K-osake 20 558 kpl

Pääomalainaa 40 000 €

JAAKKO KURIKKA, s. 1975, DI

Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen 2005-
• Sanomalehti Keskisuomalainen Oy, hallituksen jäsen 2006-
• Savon Sanomat Oy, hallituksen jäsen 2006-
• North Star Timber Oy, hallituksen jäsen 2009-
• Suomen Yrittäjien kasvuyrittäjyyden valiokunta 2008-
• Kurikka Timber Oy (Suolahden Höyläämö Oy), hallituksen puheenjohtaja 2001-
• Alfa-Kodikas Talot Oy, hallituksen puheenjohtaja 2001-
• Kurikka Kiinteistöt Oy, hallituksen puheenjohtaja 2004-
• Caudex Oy, toimitusjohtaja, hallituksen jäsen 2010 -
Työtehtävät:

Kurikka Timber Oy, toimitusjohtaja Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2010: A-osake 1996 kpl

Pääomalainaa 200 000 €

SIMO KUTINLAHTI, s. 1957, agrologi, MBA, maanviljelijä

Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen 1996 • Sanomalehti Keskisuomalainen Oy, hallituksen jäsen 2006-
• Savon Sanomat Oy, hallituksen jäsen 2006-
• SOK hallintoneuvoston jäsen 1997-, varapuheenjohtaja 2007-
• Keskimaa osk hallintoneuvoston puheenjohtaja 1997-

Työtehtävät: maanviljelijä

Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2010: A-osake 20 400 kpl

K-osake 23 068 kpl

Pääomalainaa 70 000 €

Toimitusjohtaja

VESA-PEKKA KANGASKORPI, s. 1963, KTM,

Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtaja 2010-

Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen 1996-,

puheenjohtaja 2002-2010, hallituksen jäsen 2010-

• Arena Partners Oy, hallituksen varapuheenjohtaja 2010-
• Alma Mediapartners Oy, hallituksen jäsen 2010-
• Tietoykkönen Oy, hallituksen puheenjohtaja 2010-
• Sanomalehtien Liiton hallituksen jäsen 2010-
• Jyväskylän yliopiston varainhankinnan kunniatoimikunnan puheenjohtaja 2010-
• Jyväskylän Messut Oy, hallituksen jäsen 2010-
• Suomen Laatukeskus Oy, neuvottelukunnan jäsen 2009-
• Sanomalehti Keskisuomalainen Oy, hallituksen puheenjohtaja 2006-2010, hallituksen jäsen 2010-
• Savon Sanomat Oy, hallituksen puheenjohtaja 2006-2010, hallituksen jäsen 2010-
• Ilkka-Yhtymä Oyj, hallintoneuvoston jäsen 2000-
• UKK-Seura, hallituksen jäsen 2005-
• Sisä-Suomi Oy, hallituksen jäsen 1996-1997
• Savon Mediat Oy (Keski-Suomen Media Oy) hallituksen jäsen 1997-1998,
puheenjohtaja 1998-2007

Työtehtävät:

Toimitusjohtaja, Keskisuomalainen Oyj, 2010- Kansainvälisten asiain neuvos, Eduskunta 1993-2010 Myyntijohtaja, Enso-Gutzeit Oy (StoraEnso),1989-1993 Omistus Keskisuomalainen Oyj:ssä 31.12.2010: A-osake 110 276 kpl

K-osake 107 648 kpl

Pääomalainaa 510 000 €

K-osake 8.060 kpl

Hallituksen valiokunnat

Keskisuomalainen Oyj:n hallituksella on palkitsemisvaliokunta, joka raportoi työstään hallitukselle. Yhtiöllä ei ole tarkastusvaliokuntaa, vaan koko hallitus osallistuu yhtiön taloudellista raportointia ja valvontaa koskevien asioiden käsittelyyn. Yhtiöllä ei ole erillistä nimitysvaliokuntaa.

Palkitsemisvaliokunta

Keskisuomalainen Oyj:n hallituksella on palkitsemisvaliokunta, joka raportoi työstään hallitukselle. Palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on valmistella johdon ja henkilöstön palkkaus- ja palkitsemisperiaatteet. Palkitsemisvaliokuntaan kuuluvat puheenjohtajana hallituksen puheenjohtaja Antero Vesterinen sekä hallituksen varapuheenjohtaja Mikko Paananen ja hallituksen jäsen Leena Hautsalo. Toimitusjohtaja toimii esittelijänä.

Valiokunta kokoontui vuonna 2010 kaksi kertaa ja kaikki osallistuivat kokouksiin.

Toimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen ja muu konsernin johto

Keskisuomalainen Oyj:n hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja vastaa koko konsernin toiminnasta konsernin hallituksen hyväksymien strategisten tavoitteiden, budjettien ja yleisperiaatteiden mukaisesti. Toimitusjohtaja hoitaa Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtajana yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajalla on apunaan konsernin johtoryhmä, jonka hallitus nimeää.

Toimitusjohtaja toimii hallituksen kokouksissa esittelijänä. Hän voi halutessaan kutsua myös muita yhtiön johtoon kuuluvia henkilöitä hallituksen kokouksiin esittelemään omaan asiantuntijatehtäväänsä kuuluvia asioita.

Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtajana on toiminut MBA Arto Tiitinen (syntynyt 1959) 12.1.2010 saakka. Vt. toimitusjohtajaksi nimitettiin KTM Vesa-Pekka Kangaskorpi (syntynyt 1963) 12.1.2010 lähtien ja 18.3.2010 lähtien toimitusjohtajaksi. Toimitusjohtajan sijaisena toimii Keskisuomalainen Oyj:n talousjohtaja, KTM, Heikki Linnavirta (syntynyt 1965).

Sisäpiirihallinto

Keskisuomalainen Oyj noudattaa Helsingin Pörssin sisäpiiriohjetta. Keskisuomalainen Oyj:n julkiseen sisäpiirirekisteriin luetaan hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen sekä johtoryhmän jäsenet, tilintarkastaja ja varatilintarkastaja sekä sellainen toimihenkilö, jolla on päävastuu yhtiön tilintarkastuksesta. Lisäksi yrityksellä on käytössä yrityskohtainen sisäpiirirekisteri. Tilapäisesti tai hankekohtaisesti sisäpiiriin kuuluvien henkilöiden sisäpiirirekistereiden tarve arvioidaan tapauskohtaisesti.

Sisäpiirirekisteriin kuuluvat eivät saa käydä kauppaa Keskisuomalainen Oyj:n osakkeilla 14 vuorokautta ennen tilinpäätöstiedotteen ja osavuosikatsauksen julkistamista.

Sisäpiiriläiset ovat velvollisia ilmoittamaan sisäpiirirekisteriin merkittyihin tietoihin tulevista muutoksista viipymättä Keskisuomalainen Oyj:n sisäpiirirekisteristä vastaavalle. Keskisuomalainen Oyj:n internet – sivuilla on luettelo sisäpiiriläisistä ja heidän omistustiedoistaan.

Riskien hallinta

Kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä

Sisäisen valvonnan yleiskuvaus

Keskisuomalainen Oyj:n sisäisen valvonnan tavoitteena on varmentaa, että konsernin toiminta on tuloksellista, tehokasta ja sääntöjenmukaista sekä se, että liiketoimintojen riskienhallinta on asianmukaista ja taloudellinen raportointi luotettavaa. Keskeisiä sisäisen valvonnan periaatteita ovat valvontaympäristön määrittely (mm. toimintaohjeet ja -valtuudet), riskienhallinta, esimiesten suorittamat käytännön valvontatoimenpiteet, tiedottaminen ja koulutus sekä sisäisen valvonnan toimivuuden jatkuva seuranta.

Keskisuomalainen Oyj:ssä ei liiketoiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi järjestää erityistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota, vaan sen tehtävät sisältyvät Keskisuomalainen Oyj:n liiketoimintaorganisaation tehtäviin.Havaintoihin ja poikkeamiin reagoidaan viipymättä.

Sisäisen valvonnan viitekehys

Sisäistä valvontaa suoritetaan kautta koko konsernin organisaation. Tytäryhtiöiden toimitusjohtajat vastaavat osaltaan oman liiketoimintayksikkönsä sisäisen valvonnan toimeenpanosta.

Sisäinen valvonta perustuu hallituksen vahvistamien konsernin ja tytäryhtiöiden toiminta- ja hankinta- yms. ohjeiden noudattamisen seurantaan. Riittävän tarkoilla toimintaohjeilla pyritään jo ennakoiden estämään riskit ja mahdolliset väärinkäytökset. Olennainen huomio kiinnitetään myös konsernin voimavarojen tehokkaaseen hyödyntämiseen.

Konsernin hallitus seuraa talousraportointia säännöllisesti kuukausittain kokouksissaan. Lisäksi kaikki ulkoiset julkistettavat talousraportit käsitellään hallituksessa ennen julkaisua. Taloudelliseen valvontaympäristöön liittyen toimitusjohtaja ja talousjohtaja raportoivat hallitukselle ja hallitus keskustelee asiaan liittyen tarvittaessa myös tilintarkastajien kanssa.

Riskienhallinnan yleiskuvaus

Riskienhallinta on olennainen osa konsernin sisäistä valvontaa. Keskisuomalainen Oyj:n riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa konsernin strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Riskienhallinnan avulla johdetaan ja kehitetään liiketoimintaan liittyvien riskien ja mahdollisuuksien tunnistamista, arviointia ja niihin reagointia ja raportointia osana tuloksellista liiketoimintaa. Keskisuomalainen Oyj pyrkii toiminnassaan hyödyntämään liiketoiminnan mahdollisuudet sekä karttamaan tarpeetonta tai liiallista riskinottoa.

Konsernin riskienhallinta ja markkinamuutosten ennakointi on Keskisuomalainen –konsernin johdon jokapäiväistä työtä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.

Keskisuomalainen Oyj:n hallitus käsittelee ja vahvistaa konsernin strategian, jonka yhteydessä kartoitetaan vuosittain myös liiketoiminta- ja muuhun toimintaympäristöön liittyvät riskit. Hallitus on vahvistanut konsernin ja tytäryhtiöiden toiminta- ja hankintaohjeet, jotka ovat myös liiketoiminnan riskien hallinnan välineitä.

Konsernin suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä sisältää mm. vuosittaisen strategiaprosessin, toimintasuunnitelmat ja seurannan sekä riskikartoitukset.

Riskienhallinnan järjestämisen pääperiaatteet

Emoyhtiön hallitus vastaa viimekädessä konsernin riskienhallinnasta ja liiketoimintojen sisäisestä valvonnasta. Operatiivisella tasolla toimiva johto emo- ja tytäryhtiöissä huolehtii riittävän kattavan ja ajantasaisen riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestämisestä.

Konsernin riskienhallinta tukee pyrkimyksiä saavuttaa päätetyt tavoitteet välttäen ei-toivottuja operatiivisia ja taloudellisia yllätyksiä.

Tämän ohella riskienhallinnassa pyritään myös tunnistamaan ja käyttämäänhyväksiliiketoiminnassaesiintulevatmahdollisuudet. Riskienhallinnassa pyritään ennakoivaan toimintatapaan, kokonaisvaltaisuuteen sekä liiketoimintastrategialähtöisyyteen. Tässä toimintamallissa konsernin hallituksella ja liiketoimintojen johdolla on keskeinen rooli.

Riskienhallintaprosessin pääpiirteet ja yhteys sisäiseen valvontaan

Strategisten sekä rahoitukseen ja raportointiin liittyvien riskien hallinta on keskitetty konsernitasolle. Konsernijohto seuraa aktiivisesti liiketoimintaympäristön muutoksia sekä arvioi, suunnittelee ja koordinoi konsernin rahoitukseen ja pääomanhuoltoon liittyviä asioita.

Taloudelliseen raportointiin liittyvä riskienhallinta sisältää mm. toteutuneet tulosraportit ja muut tunnusluvut. Talousennusteprosessi perustuu koko vuoden näkymien ja tuloksen arviointiin kautta koko konsernin toiminta-alueen sekä markkinatoimijoilta saatavan numeerisen tiedon ja historiallisen tiedon analysointiin. Näiden pohjalta eri yksiköiden vetäjät ja konsernin johto muodostavat näkemyksen yleisen taloudellisen tilanteen, alueellisten tekijöiden ja markkinoiden kehityksestä sekä niiden vaikutuksesta eri yksiköihin ja sitä kautta koko konserniin. Taloudellinen ennuste päivitetään jokaiseen hallituksen kokoukseen.

Konsernitason controller-toiminto tekee säännöllistä laadunvarmistustyötä analysoimalla talousraportit ja -ennusteet ennen jakelua. Konsernin taloudellista kehitystä ja riskejä seurataan kuukausittain hallituksessa ja johtoryhmissä. Lisäksi konsernin hallitus käsittelee riskit säännöllisesti vuosi- ja osavuosikatsausten käsittelyn yhteydessä.

Konsernin operatiivisia riskejä ovat mm. tuotantolaitoksiin ja tuotantoon liittyvät riskit, henkilöstöriskit ja tietoturvariskit. Tuotannolliset riskit konserni pyrkii minimoimaan selkeällä prosessien dokumentoinnilla, niiden automatisoinnilla, laatujärjestelmillä sekä selkeillä päätöksenteon ja valvonnan menettelytavoilla. Konsernilla on meneillään monivuotinen PRIIMUS-toimintaprosessien kehittämisohjelma. Ohjelman avulla tunnistetaan yksiköittäin tärkeimmät kehityskohteet sekä yhtenäistetään ja selkeytetään koko konsernin toimintaa. Omaisuusvahinkoihin ja liiketoiminnan keskeytymiseen on varauduttu vakuutuksin. Vakuutusturvan kattavuus tarkistetaan säännöllisesti ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Henkilöriskien toteutumista Keskisuomalaisessa ehkäistään varahenkilöjärjestelmällä ja tehtävien kierrättämisellä sekä huolehtimalla hyvästä työilmapiiristä. Tietoturvariskien hallinta ja valvonta on keskitetty konsernin tietohallinnolle ja sitä kehitetään tietoturva-asiantuntijoiden antamien suositusten perusteella. Merkittävimmät tunnistetut riskialueet huomioidaan myös sisäisen valvonnan suunnitelmissa. Tällä varmistetaan niiden systemaattinen seuranta ja riittävä ennakointi mahdollisiin ongelmiin.

Tilintarkastus

Yhtiöjärjestyksen mukaan Keskisuomalainen Oyj:ssä on yksi tilintarkastaja,jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Myös konsernin tilintarkastus seuraa konsernin sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa osana tarkastustyötään. Lisäksi erityistoimeksiannoilla voidaan tarvittavassa laajuudessa kiinnittää tiettyihin havaintoihin tarkempaa huomiota.

Keskisuomalainen Oyj:n vuoden 2010 varsinainen yhtiökokous valitsi varsinaiseksi tilintarkastajaksi Ernst & Young Oy:n, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Jarmo Lohi.

Ernst & Young Oy:lle maksettiin vuonna 2010 tilintarkastuksesta 55.010 euroa ja muista palveluista 13.310 euroa.

Johtoryhmä

Toimitusjohtaja

VESA-PEKKA KANGASKORPI

synt. 1963, KTM, Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtaja 2010-

Keskisuomalainen Oyj:n hallituksen jäsen 1996-, pj. 2002-2010, hallituksen jäsen 2010- • Arena Partners Oy, hallituksen varapuheenjohtaja 2010-

• Alma Mediapartners Oy, hallituksen jäsen 2010-
• Tietoykkönen Oy, hallituksen puheenjohtaja 2010-
• Sanomalehtien Liiton hallituksen jäsen 2010-
• Jyväskylän yliopiston varainhankinnan kunniatoimikunnan puheenjohtaja 2010-
• Jyväskylän Messut Oy, hallituksen jäsen 2010-
• Suomen Laatukeskus Oy, neuvottelukunnan jäsen 2009-
• Sanomalehti Keskisuomalainen Oy, hallituksen puheenjohtaja 2006-2010, hallituksen jäsen 2010-
• Savon Sanomat Oy, hallituksen puheenjohtaja 2006-2010, hallituksen jäsen 2010-
• Ilkka-Yhtymä Oyj, hallintoneuvoston jäsen 2000-
• UKK-Seura, hallituksen jäsen 2005-
• Sisä-Suomi Oy, hallituksen jäsen 1996-1997
• Savon Mediat Oy (Keski-Suomen Media Oy) hallituksen jäsen 1997-1998, puheenjohtaja 1998-2007

Työtehtävät:

K-osake 107 648 kpl

Pääomalainaa 510 000 €

Talousjohtaja

HEIKKI LINNAVIRTA synt.1965, KTM, talousjohtaja 2005-, toimitusjohtajan sijainen 2008- Aiemmat työtehtävät:

• Aluejohtaja, Elisa Oyj 2005
• Talous- ja hallintojohtaja, Yomi Oyj 2003-2004
• Johtaja, Flexlink Automation Oy 2001-2003
• Business Controller, Metso Paper Oy 2000-2001
• Projektipäällikkö, sisäinen tarkastaja, laskentapäällikkö, Valmet Oyj/Metso Oyj 1990-2000 Keskeiset luottamustoimet:
• Sanomalehtien Liiton Palvelujaoston jäsen 2007-

Keskisuomalainen Oyj:n osakeomistus: -

Maakuntalehdet

SANOMALEHTI KESKISUOMALAINEN OY PEKKA MERVOLA

synt. 1965, fil.tohtori, toimitusjohtaja-päätoimittaja, 2008- Aiemmat työtehtävät:

• Päätoimittaja ja toimitusjohtaja, Sanomalehti Karjalainen sekä
Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj:n lehtitoimialan johtaja 2002-2008
• Toinen päätoimittaja, Sanomalehti Karjalainen 2001
• Tuottaja ja toimitusjohtaja, Väli-Suomen Media Oy, 1997-2000
• Toimittaja, Sanomalehti Keskisuomalainen, 1994-1997
• Tutkimusassistentti, Jyväskylän yliopisto, 1993-1994

Keskeiset luottamustoimet:

• Suomen Tietotoimisto Oy (STT), hallituksen jäsen 2009-
• Viestinnän Keskusliiton työelämävaliokunta, jäsen 2008-
• Väli-Suomen Media Oy, hallituksen jäsen 2002 -

Keskisuomalainen Oyj:n osakeomistus: -

SAVON SANOMAT OY JARI TOURUNEN

synt. 1963, FM, toimitusjohtaja-päätoimittaja 2006- Aiemmat työtehtävät:

• Uutispäällikkö sekä politiikan ja talouden toimituksen päällikkö, Iltalehti, 1995-2005
• Uutispäällikkö, Taloussanomat 1997
• Toimittaja, Iltalehti, 1990-1995
Keskeiset luottamustoimet:
• Kärkimedia Oy, hallituksen jäsen 2007-
• Väli-Suomen Media Oy, hallituksen jäsen 2010-
Keskisuomalainen Oyj:n osakeomistus: -

Aluelehdet

IISALMEN SANOMAT OY

MAI KOIVULA

synt. 1951, Yo, toimitusjohtaja-päätoimittaja Warkauden Lehti, 1994-2010, päätoimittaja ja toimitusjohtaja, Iisalmen Sanomat Oy, 2008-

Aiemmat työtehtävät:

• Toimittaja, Uusi Suomi ja Helsingin Sanomat
• Kunnallistoimituksen esimies, Warkauden Lehti, 1985-1994 Keskeiset luottamustoimet:
• Ylä-Savon kauppakamariosaston hallitus, varapuheenjohtaja, 2009 –2010
• Kuopion kauppakamarin hallitus, jäsen 2000-2007, 2009 -2010

Keskisuomalainen Oyj:n osakeomistus: -

Paikallislehdet

OSMO KURKI

synt. 1960, FM, Maakunnan Sanomat Oy:n toimitusjohtaja 2005- 1.4.2011 alkaen aluelehtien Warkauden Lehti ja Iisalmen Sanomat sekä paikallislehtien liiketoiminnasta vastaava johtaja Aiemmat työtehtävät:

• Toimitusjohtaja, Väli-Suomen Media Oy, 2001-2005
• Viestintäpäällikkö, Posiva Oy, 1996-2000
• Toimitusjohtaja, Suomen Papricon Oy, 1990-1995
• Toimittaja, Kainuun Sanomat, paikallislehti Kuhmoinen, Puolanka-Lehti ja Väylä-lehti 1980-1988

Keskeiset luottamustoimet:

• Paikallislehtien Liitto ry, hallituksen ja Paikallislehtineuvottelukunnan jäsen 2005-
• Sanomalehtien Liitto, toimitusjaoston jäsen 2010-
• Suomen Paikallismediat Oy:n hallituksen jäsen 2007–
• Paikallislehtien Liitto ry, hallituksen ja Paikallislehtineuvottelukunnan jäsen 2005- Keskisuomalainen Oyj:n osakeomistus: A-sarja 100 kpl

Kaupunkilehdet

SUUR-JYVÄSKYLÄN LEHTI OY

TAPANI MARKKANEN, synt. 1954 toimitusjohtaja-päätoimittaja, Suur-Jyväskylän Lehti Oy, 1989-, Viikkosavo Oy, päätoimittaja 2010-, toimitusjohtaja 2011-

Aiemmat työtehtävät:

• Keskisuomalainen -konsernin palveluksessa vuodesta 1977 lähtien. Keskisuomalaisen aluetoimittajana ja erikoistoimittajana sekä Muuramen -Säynätsalon Paikallisuutisten ja Jyväskylän Maalaiskuntauutisten tulosvastuullisena päätoimittajana.

Keskeiset luottamustoimet:

• Kaupunkiplus Oy, hallituksen jäsen 2008 -2010, hallituksen puheenjohtaja 2010-
• Sanomalehtien Liitto, kaupunkilehtineuvottelukunnan jäsen 2010-
• Keskisuomalainen Oyj:n osakeomistus: -

Tuotanto ja logistiikka

ERKKI SUMMANEN

DI, synt. 1961, Lehtisepät Oy:n toimitusjohtaja 2006-,

ja Mediasepät Oy:n toimitusjohtaja 2009-

Toiminut Keskisuomalainen -konsernissa erilaisissa tehtävissä vuodesta 1983 (mm. Savon Mediat Oy:n toimitusjohtaja, Savon Sanomat Oy:n toimitusjohtaja, Savon Jakelu Oy:n toimitusjohtaja)

Keskeiset luottamustoimet:

Sanomalehtien Liitto, jakelujaoston jäsen 2008- Graafinen Pooli, poolitoimikunnan jäsen 2008- Keskisuomalainen Oyj:n osakeomistus: -

KESKISUOMALAINEN OYJ:N KONSERNIN ORGANISAATIO LIIKETOIMINTA-ALUEITTAIN 2011

JOHTO

Vesa-Pekka Kangaskorpi, toimitusjohtaja, konsernijohtaja Heikki Linnavirta, talousjohtaja, toimitusjohtajan sijainen

Henkilöstö/Viestintä Katja Sorri, henkilöstöpäällikkö

Taloushallinto Tiina Happonen, talouspäällikkö

Tietohallinto Vesa Ahonen, tietohallintopäällikkö

MAAKUNTALEHDET

Sanomalehti Keskisuomalainen Oy Pekka Mervola, vastaava päätoimittaja, toimitusjohtaja Inkeri Pasanen, varapäätoimittaja Keijo Lehto, uutispäällikkö Kirsi Hakaniemi, verkkoliiketoiminnan päällikkö Sylvi Laitinen, markkinointijohtaja Erkki Ekonen, levikkijohtaja Katri Kastikainen-Kivelä, markkinointipäällikkö

Savon Sanomat Oy Jari Tourunen, vastaava päätoimittaja, toimitusjohtaja Seppo Rönkkö, toimituspäällikkö Mauri Liukkonen, toimituspäällikkö Kari Karvonen, myyntijohtaja Aki Pöntinen, levikkijohtaja

ALUELEHDET

1.4.2011 alkaen Osmo Kurki, Warkauden Lehden ja Iisalmen Sanomien liiketoiminnasta vastaava johtaja

Iisalmen Sanomat Oy Mai Koivula, päätoimittaja, toimitusjohtaja Jorma Tikkanen, toimituspäällikkö Irja Kauppinen, ilmoituspäällikkö

Warkauden Lehti Oy Sari Ristamäki , toimitusjohtaja, päätoimittaja Antti Aho, toimituspäällikkö Tuomo Taskinen, markkinointipäällikkö

PAIKALLISLEHDET

Maakunnan Sanomat Oy Osmo Kurki, toimitusjohtaja

Päätoimittajat Arja Korpela, Hankasalmen Sanomat, Laukaa-Konnevesi-lehti Eija Kosunen, Heinäveden Lehti Pirjo Mononen, Koillis-Savo Heikki Valkonen, Matti ja Liisa ,Miilu Heli Roivainen, Pielavesi-Keitele Sinikka Hakkarainen, Pieksämäen Lehti Päivi Laitinen, Pitäjäläinen Ilkka Salonen, Sampo, Viispiikkinen Eeva-Liisa Pennanen, Soisalon Seutu Tarja Lappalainen, Paikallislehti Sisä-Savo Eija Varteva, Sisä-Suomen Lehti Seppo Timonen, Uutis-Jousi Esa Kilponen, Viitasaaren Seutu

KAUPUNKILEHDET

Suur-Jyväskylän Lehti Oy Tapani Markkanen, toimitusjohtaja, päätoimittaja

Viikkosavo Oy Tapani Markkanen, toimitusjohtaja, päätoimittaja

YS-Painos Oy, Töllötin Toni Hujanen, toimitusjohtaja

Sisä-Suomen Kaupunkilehdet Oy Kuopion kaupunkilehti Eero Konttinen, myyntijohtaja

Jyväskylän kaupunkilehti Jaana Larsson, päätoimittaja

Luoteisen Keski-Suomen Viestintä Oy Saarijärveläinen Hannu Strengell, toimitusjohtaja

Pikkukaupunkilainen Oy Hannu Rikkonen, toimitusjohtaja

TUOTANTO JA LOGISTIIKKA

Lehtisepät Oy Erkki Summanen, toimitusjohtaja

Jyväskylän paino, Pieksämäen paino ja Kuopion paino Kari Kivinen, kirjapainonjohtaja Juhani Alho, myyntijohtaja Osmo Paasu, myyntifaktori

Mediasepät Oy Erkki Summanen, toimitusjohtaja Sauli Vuorinen, tuotanto- ja ympäristöjohtaja

JAKELU

Savon Jakelu Oy Heikki Ahponen, toimitusjohtaja

TUTKIMUSTOIMINTA

Tietoykkönen Oy Lasse Luoma, toimitusjohtaja

KESKISUOMALAINEN OYJ 2010 I SIVU 86

Keskisuomalainen Oyj:n A-osakkeen kurssikehitys Helsingin pörssissä 2010

Toimitus Tiina Happonen, Heikki Linnavirta,

Anneli Siimes, Katja Sorri

Haastattelut

Vuokko Jaakkola

Visuaalinen suunnittelu ja taitto

Mediasepät Oy/Kristiina Kaarakainen

Paino Suomen Graafiset Palvelut Oy

Paperi Kansi: Scandia White 240 g/m2, sisus: Scandia White 115 g/m2

Aholaidantie 3 ı PL 159 ı 40101 Jyväskylä ı Puh. (014) 622 000 Fax (014) 622 420 ı www.keskisuomalainen.com

KESKISUOMALAINEN KAUPUNKILEHTI Koillis-Savo ______ MIILU ISAVO SAMPO
KÄUPUNKILEHTI MATTIJALIISA Heinäveden Lehti WARKAUDEN LEHTI Pitäjäläinen TÖLLÖTIN
SEUTU $\frac{1}{1000}$ Soisalőñ Tietoykkönen UUTISJOUSI HANKASALMEN SANOMAT LAUKAA-KONNEVESI
PIEKSÄMÄENLEHTI Stadenovalenter Sisä-Savo SAVON IAKELU OY VIISPIIKKINEN Mediasepät
SAVON SANOMAT L LEHTISEPÄT ISALMEN SANOMAT PIELAVESI~KEITELE Rich Unkilainen Sisä-Suomen Lehti
KESKISUOMALAINEN 蔓JVVASKVUANW KAUPUNKILEHTI Koillis-Savo MIILU VIIKKO SAVO SAMPO
KAUPUNKILEHT TÖLLÖTIN Pitäjäläinen MATTIJALIISA WARKAUDEN LEHTI Heinäveden Lehti
SEUTU UUTISJOUSI Soisalőñ Tietoykkönen HANKASALMEN SANOMAT LAUKAA-KONNEVESI
PIEKSÄMÄENLEHTI SAVON JAKELU OY VIISPIIKKINEN Verdelist Jeiner Sisä-Savo Mediasepät
SAVON SANOMAT Raupunkruarnen PIELAVESI~KEITELE ISALMEN SANOMAT LEHTISEPÄT Sisä-Suomen Lehti
KESKISUOMALAINEN 蔓川柳似仙雀 KAUPUNKILEHTI Koillis-Savo MIILU VIIKKO SAVO SAMPO
KAUPUNKILEHT VARKAUDEN LEHTI Pitäjäläinen TÖLLÖTIN MATTIJALIISA Heinäveden Lehti
SEUTU UUTISJOUSI HANKASALMEN SANOMAT Tietoykkönen Soisalõñ LAUKAA-KONNEVESI
PIEKSÄMÄENLEHTI SAVON JAKELU OY VIISPIIKKINEN Sisä-Savo Sensitive detailer Mediasepät
SAVON SANOMAT Räupunkilainen ISALMEN SANOMAT LEHTISEPÄT Sisä-Suomen Lehti PIELAVESI~KEITELE
KAUPUNKILEHTI WEESKISUOMALAINEN KOIllis-Savo ŠJŲVÄSKŲLÄNE VIIKKO SAVA MIILU SAMPO
KAUPUNKILEHTI TÖLLÖTIN MATTIJALIISA WARKAUDEN LEHTI Pitäjäläinen Heinäveden Lehti
SEUTU LAUKAA-KONNEVESI SOISƏIÖÄ ELELELELELELELELELELELELELELELELELELEL
VIISPIIKKINEN Sisä-Savo SAVON JAKELU OY PIEKSÄMÄENLEHTI Standard Adams Mediasepät
LEHTISEPÄT & ISALMENSANOMAT SAVON Richman amen PIELAVESI~KEITELE Sisä-Suomen Lehti
KESKISUOMALAINEN KAUPUNKILEHTI IS INVASIVABLE Koillis-Savo VIIKKO SAVO MIILU SAMPO
KAUPUNKILEHT MATTIJALIISA Heinäveden Lehti Laurea Koren Eriko Pitäjäläinen TŠLLŠTIN
SEUTU Tietoykkönen Tietoykkönen HANKASALMEN SANOMAT UUTIS:JOUSI Soisalóñ LAUKAA-KONNEVESI
PIEKSÄMÄENLEHTI VIISPIIKKINEN SAVON JAKELU OY Sisä-Savo Standard Adviser Mediasepät
SAVON SANOMAT Redpunktualnen PIELAVESI KEITELE LEHTISEPÄT & IISALMENSANOMAT Sisä-Suomen Lehti
KESKISUOMALAINEN Koillis-Savo ŠJVYÄSKYLÄNE KAUPUNKILEHTI MIILU VIIKKO SAVO SAMPO
KÄUPUNKILHTI MATTIJALIISA Heinäveden Lehti WARKAUDEN LEHTI Pitäjäläinen TČLLČTIN
VIITASAAREN Tietoykkönen Tietoykkönen UUTISJOUSI HANKASALMEN SANOMAT LAUKAA-KONNEVESI Soisalõi SEUTU
PIEKSÄMÄENLEHTI VIISPIIKKINEN Sisä-Savo SAVON JAKELU OY STIGHTONIA INCH Mediasepät
SAVON SANOMAT Risk unklanen PIELAVESI~KEITELE LEHTISEPÄT JUSALMEN SANOMAT Sisä-Suomen Lehti

AI Terminal

Keskisuomalainen Oyj

3324_10-k_2011-03-30_c66cca9d-6c19-469c-8efe-3a85110e9935.pdf

Tietoja osakkeenomistajille

Yhtiökokous

Osingonmaksu

Osakerekisteri

Taloudellinen informaatio

Sisältö

Keskisuomalainen Oyj

Keskisuomalainen Oyj lyhyesti

KUSTANNUSTOIMINTA

OSAKKUUSYHTIÖT

LOGISTIIKKAPALVELUT

UUSI LIIKETOIMINTA

LIIKEVAIHTO LIIKEVOITTO KUSTANNUSTOIMINTA

KESKISUOMALAINEN -KONSERNI TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

TULOS/OSAKE

LIIKEVAIHTO LIIKEVOITTO

OSINKO/OSAKE OMAVARAISUUSASTE

Tuloksentekokyky on nyt hyvällä tasolla

Tekemisen ilo huokuu työpaikoilla

"Tuloksen taustalta ja sitoutuminen tavoitteisiin" löytyy laaja ymmärrys

Antero Vesterinen

Vuoden 2010 tapahtumia

VESA-PEKKA KANGASKORVESTA TOIMITUSJOHTAJA

LISÄÄ KAUPUNKI-LEHTIÄ

KONSERNIIN TUTKI- MUSOSAAMISTA

ETUOVI-YHTEISTYÖHÖN

LEHTISEPÄT INVESTOI

LISÄOSINKO

RELIEFIN PALJASTUS AHOLAIDASSA

YLIOPISTOILLE MERKITTÄVÄ TUKI

KULMALA VUODEN JÄÄKIEKKO-TOIMITTAJA

ULKOASUPALKINTO- JA MAAKUNTA-LEHTIIN

SAVON SANOMIEN ETUSIVU PALKITTIIN

SAVON SANOMAT SITEERATTUJEN JOUKOSSA

KORPELA VUODEN PAIKALLISLEHTI- JOURNALISTI

YHTEISKUNTAVAS- TUUTA VÄÄRIEN PÄÄTOIMITTAJIEN PÄIVÄSSÄ

"Juontajien rento jutustelu loi lämpimän tunnelman 140-vuotisjuhlaan"

Vanhin ilmestyvä suomenkielinen sanomalehti

"On aika syvällisille tarinoille"

Superpitkät jutut luetaan tarkkaan

Asiakkaat mukana kehittämässä Keskisuomalaista

"Terrierimäinen kunniaan" uutistyö nostettiin

Jari Tourunen

Ärhäkkä uutislehti

Savon nopein uutiskone

Kaupankäynti vahvistuu

Raatilaiset kommentoivat toimintaa

Nuorisoraadissa on imua ja työntöä

kankealta, etäiseltä tai vanhanaikaiselta" "Palautetta tulee heti, jos lehti alkaa vaikuttaa

ALUELEHDET I IISALMEN SANOMAT, WARKAUDEN LEHTI

"Taistelematta ei luovuteta,

Aluelehti ja alue, erottamattomat

Lehden tekoa suurella sydämellä

"Warkauden Lehti on olennainen väline kaikessa keskustelussa ja kehittämisessä"

Paikallisuuden merkitys kasvaa

Tiivis yhteistyö tuo tulosta

"Eletään paikallisen

Hyvä journalismi käy kaupaksi

"Kaupunkilehdillä on nuorekas ja läheinen lukijasuhde"

Konserniin lisää kaupunkilehtiä

Elävän kaupungin merkki

Erinomainen asiakaspalvelu on toiminnan lähtökohta

Ilmoitus- ja sivunvalmistusyhtiö on Mediasepät Oy

ja luotettavasti"

Keskisuomalainen Oyj osti markkinatutkimusyhtiö Tietoykkösen

Tietoykkösen hallitus

Asiakkaiden asialla

Markkinatilanteen kehitystä kannattaa seurata toistuvasti

Johtamisen tahtotilat ja vastuullisuus

KESKISUOMALAINEN OYJ JOHTAMINEN

Kehityssuuntien tarkastelu käyntiin

"Strategiaa tehdään avoimesti keskustellen"

Keskisuomalainen Oyj:n hallitus

Hallituksen toimintakertomus

Konsernin taloudellinen kehitys

Kustannustoiminta

Maakuntalehdet