Finnair Oyj

Annual Report • Aug 5, 2011

FINNAIR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. – 30.6.2011

Liikevaihto kasvoi 13,9 %, liiketulos -25,2 miljoonaa euroa

Finnair aloittaa koko yhtiön laajuisen rakenne- ja kustannussäästökartoituksen ja tavoittelee 140 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä vuoteen 2014 mennessä

Avainluvut
		Q2 2011	Q2 2010	Muutos %	H1 2011	H1 2010	Muutos %
Liikevaihto ja tulos
Liikevaihto	milj.euroa	539,4	473,5	13,9	1 073,1	955,0	12,4
EBITDAR	milj.euroa	33,8	32,5	4,0	37,4	52,5	-28,8
Toiminnallinen liiketulos, EBIT	milj.euroa	-13,8	-13,6	1,5	-56,9	-39,9	42,6
Toiminnallinen liiketulos liikevaihdosta	prosenttia	-2,6	-2,9		-5,3	-4,2
Liiketulos, EBIT	milj.euroa	-25,2	-33,3	-24,3	-68,3	-59,2	15,4
Tulos ennen veroja	milj.euroa	-30,2	-37,9	-20,3	-76,4	-67,3	13,5
Kauden tulos	milj.euroa	-23,0	-27,8	-17,3	-56,8	-49,5	14,7
Tase ja kassavirta
Omavaraisuusaste	prosenttia				32,9	32,2
Nettovelkaantumisaste, Gearing	prosenttia				24,0	36,1
Oikaistu nettovelkaantumisaste,	prosenttia
Adjusted Gearing					78,7	98,1
Bruttoinvestoinnit	milj.euroa	30,9	74,8	-58,7	61,8	143,5	-56,9
Sijoitetun pääoman tuotto, ROCE,	prosenttia
12 kuukautta rullaava					-3,4	-7,8
Oman pääoman tuotto, ROE,	prosenttia
12 kuukautta rullaava					-7,9	-13,7
Liiketoiminnan nettorahavirta	milj.euroa	90,1	19,5		52,1	1,6
Osake
Osakkeen hinta vuosineljänneksen	euroa				3,57	4,00	-10,8
lopussa
Osakekohtainen tulos, EPS	euroa	-0,20	-0,23	-13,0	-0,48	-0,42	14,3
Liikennesuorite,
yksikkökustannukset ja -tuotot
Matkustajamäärä	tuhatta hlöä	2 040	1 679	21,5	3 925	3 520	11,5
Tarjotut henkilökilometrit, ASK	milj.	7151	5 910	21,0	14 505	12 472	16,3
Myydyt henkilökilometrit, RPK	milj.	5117	4 336	18,0	10 456	9 584	9,1
Matkustajakäyttöaste, PLF	prosenttia	71,6	73,4	-1,8	72,1	76,9	-4,8
Yksikkötuotto tarjotulta	senttiä/ASK	6,0	6,3	-4,3	5,8	5,9	-2,7
henkilökilometriltä, RASK
Yksikkötuotto myydyltä	senttiä/RPK	7,4	7,4	0,2	7,1	6,8	4,3
henkilökilometriltä, yield
Yksikkökustannus tarjotulta	senttiä/ASK	6,4	6,9	-7,6	6,4	6,6	-3,8
henkilökilometriltä, CASK
CASK ilman polttoainetta	senttiä/ASK	4,6	5,2	-11,6	4,66	5,0	-7,1
Tarjotut tonnikilometrit, ATK	milj.	1 080	889	21,5	2 213	1829	21,0
Myydyt tonnikilometrit, RTK	milj.	660	569	16,1	1 348	1 186	13,7
Kuljetetun rahdin ja postin määrä	tonnia	32 696	29 577	10,5	67 142	54 534	23,1
Rahtiliikenteen yksikkötuotto myydyltä	senttiä/RTK	28,5	26,8	6,2	27,4	25,4	7,8
tonnikilometriltä
Kokonaiskäyttöaste Lentojen lukumäärä	prosenttia	61,1	64,0	-2,8	60,9	64,8	-3,9
Henkilöstö
Henkilöstö, keskimäärin					7 519	7 621	-1,3

Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen osavuosituloksesta:

"Toisella vuosineljänneksellä liikenteemme kasvoi tärkeimmillä markkinoillamme ja liikematkustuksen kysyntä kehittyi positiivisesti. Eurooppa-Aasia- strategiamme mukaisesti panostamme edelleen kaukoreitteihin, ja toukokuussa avatun päivittäisen Singaporen reitin alku on ollut rohkaiseva. Vuosineljänneksen viime tunteina saimme yhteistyökumppanimme Flyben kanssa päätökseen Finnish Commuter Airlinesin oston. Uskon Flyben alueellisen lentämisen osaamisen ja Finnairin aluetuntemuksen sekä verkosto-osaamisen täydentävän toisiaan erinomaisesti. Uusi yritys luo meille kustannustehokkaan palvelualustan ja avaa mahdollisuuden rakentaa alueellisen lentämisen voittajayritystä.

Vaikka kustannuksemme ovat kehittyneet polttoainekulujen voimakasta kasvua lukuun ottamatta suunnitellusti, kannattavuuskehityksemme ei ole odotusten mukainen. Toimialamme on parin viime vuoden aikana muuttunut radikaalisti: markkinoille on tullut lisää kilpailua, uusia palveluinnovaatioita ja tehokkaampia toimintatapoja. Japanin ja Lähi-idän tilanteiden aiheuttamat tilapäishäiriöt sekä öljyn hinnan tuntuva nousu ovat tietysti osaltaan vaikuttaneet kannattavuuden heikkenemiseen. Erityisesti Japanin luonnonkatastrofin vaikutus tulokseen oli merkittävä toisella neljänneksellä.

Perusliiketoimintamme, erityisesti Euroopan syöttöliikenne, on haastavassa tilanteessa. Kulurakenteemme moniin kilpailijoihimme verrattuna on yksinkertaisesti pitkällä aikavälillä kestämätön. Meidän on tehostettava toimintaamme, jotta voimme rakentaa tulevaisuuden Finnairia kestävällä tavalla. Siksi asetammekin nyt tavoitteeksi kulutasomme 140 miljoonan euron pysyvän alentamisen vuoteen 2014 mennessä. Aloitamme näiden säästösuunnitelmien laatimisen ja keskustelut eri henkilöstöryhmien edustajien kanssa välittömästi.

On selvää, että näin mittavien säästöjen toteutuminen edellyttää uutta ajattelua, sekä toimintatapojen ja rakenteiden merkittävää muutosta kaikkien kuluerien tarkastelun ohella. Perinteiset toimintatapamme ja – rakenteemme eivät enää vastaa nykyisen ympäristömme tarpeita. Olemme jo aikaisemmin kertoneet, että pyrimme löytämään uudenlaisen toimintatavan Catering-liiketoiminnassamme yhdessä teollisen kumppanin kanssa. Samoin meidän on avoimesti tutkittava rakennemuutosmahdollisuuksia muillakin osa-alueilla. Meidän täytyy analysoida erilaisia rakenteellisia ratkaisuja myös lentoliikenteen osalta, erityisesti Euroopan liikenteessä.

Samaan aikaan tavoitteemme on kasvaa ja parantaa taloudellista tulostamme kestävällä tavalla, ei vain karsia kuluja. Tavoitteenamme on kaksinkertaistaa Aasian-liikenteestä syntyvä liikevaihtomme vuoteen 2020 mennessä. Jatkamme uusien reitti- ja vuoromahdollisuuksien kartoittamista Aasiassa strategisen kulmakivemme vahvistamiseksi. Avaamme ensi vuonna ensimmäisenä eurooppalaisena lentoyhtiönä reitin Kiinan suurimpaan kaupunkiin Chongqingiin, joka panostaa voimakkaasti sekä teollisuuteen, ulkomaankauppaan että turismiin. Finnair panostaa myös vahvasti asiakaspalveluun ja läpikulkuliikenteen sujuvuuteen Helsingissä, joka muodostaa keskeisen solmukohdan Aasian ja Euroopan liikenteessämme. Saimmekin iloksemme tunnustusta erinomaisesta asiakaspalvelustamme kun World Airline Awards palkitsi Finnairin Pariisin ilmailumessujen yhteydessä parhaana pohjoiseurooppalaisena lentoyhtiönä vuonna 2011.

Reittiliikenteen kasvun ohella kehitämme myös mahdollisuuksia lisätä oheisliikevaihtoamme ja tuoda lisäarvoa matkustajillemme. Myös rahtiliikenne tarjoaa Aasian talouskasvun ansiosta meille uusia kasvu- ja liiketoimintamahdollisuuksia, jotka pyrimme hyödyntämään kunnianhimoisten tavoitteidemme mukaisesti.

Uskon, että strategiamme antaa meille hyvän pohjan rakentaa uutta Finnairia yhteistyössä henkilöstömme ja yhteistyökumppaneidemme kanssa. Kerromme tulevista suunnitelmistamme enemmän lähiviikkoina ja -kuukausina suunnittelutyön edetessä eri yksiköissämme. Tavoitteemme on selkeä: haluamme luoda kannattavan Finnairin, joka pystyy investoimaan tulevaisuuteensa."

Liiketoimintaympäristö ja Finnairin lentotoiminnan kehitys

Ensimmäistä vuosineljännestä leimannut voimakas tarjonnan kasvu tasoittui toisella vuosineljänneksellä korkeana pysyneen öljyn hintatason, epävarman makrotaloustilanteen, sekä Japanin, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan tilanteiden seurauksena. Finnair kykeni hyödyntämään tilannetta kasvattamalla markkinaosuuttaan Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä; yhtiö nousi jo kolmanneksi suurimmaksi lentoyhtiöksi operoimillaan markkinoilla myydyillä henkilökilometreillä mitattuna. Se on lisännyt tarjontaansa Aasian-liikenteessä strategiansa mukaisesti: Toukokuussa Finnair aloitti päivittäiset suorat lennot Singaporeen. Reitin aloitus on ollut rohkaiseva.

Liikematkustus ja business-luokan kysyntä kehittyivät myönteisesti, mutta euromarkkinoiden epävarmuus, Japaniin suuntautuvan kysynnän heikkous, sekä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan levottomuudet heijastuivat kuitenkin kielteisesti yksikkötuoton (RASK) kehitykseen, se laski 4,3 prosenttia.

Polttoainekulujen nousua lukuun ottamatta Finnairin kustannukset ovat kehittyneet odotusten mukaisesti. Polttoainesuojaukset tuottivat 24 miljoonan euron suojausvoitot huhti-kesäkuussa. Suojausvoitot ensimmäiseltä vuosipuoliskolta olivat 36 miljoonaa euroa. Suojauspolitiikan mukainen heinä-syyskuun suojausaste on 73 prosenttia.

Polttoaineen hinnan sekä alkuvuoden häiriöiden vuoksi Finnairin tulos oli aikaisemman tulosohjauksen mukaisesti tappiollinen myös toisella vuosineljänneksellä.

Finnairin liikevaihto kasvoi 65,9 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavan ajanjaksoon verrattuna. Aasian-liikenteen tuotot kasvoivat 28 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Matkustuskysyntä Euroopasta Japaniin oli edellisvuotta heikompaa myös toisella vuosineljänneksellä. Japanin kysynnän heikkoudella oli merkittävä vaikutus toisen neljänneksen tulokseen. Liikematkustus Japaniin on kuitenkin elpymässä ja kysyntä Japanista Eurooppaan säilyi vahvana. Vuositasolla keskimäärin noin 70 prosenttia Finnairin Japanin-lentojen matkustajista on lähtöisin Japanista.

Finnairin kannattavuus heikkeni, ja sen toiminnallinen liiketulos oli -13,8 miljoonaa euroa, kun se viime vuoden vastaavalla jaksolla oli -13,6 miljoonaa euroa. Toiminnan tehostumisen ansiosta toimintakulut, pois lukien polttoainekustannukset, pysyivät suunnitellulla tasolla ja olivat 425,5 miljoonaa euroa (392,7). Yksikkökustannukset polttoainetta lukuun ottamatta laskivat 11,6 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Rahtikysyntä jatkoi myönteistä kehitystään, ja rahdin myynti kasvoi 18 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Finnair ja Neff Capital Management LLC julkistivat maaliskuussa perustavansa rahtiliikenneyhteisyrityksen Nordic Global Airlines Ltd:n (NGA), joka aloitti rahtiliikenteen MD11-kalustolla 4.8.2011. Kesäkuussa Finnairin rahtiliiketoiminta aloitti yhteistyön World Airwaysin kanssa. World Airways lentää MD11- rahtikoneella Helsingin, New Yorkin ja Shanghain välillä kahdesti viikossa.

Flybe ja Finnair julkistivat 1.7.2011 allekirjoittaneensa sopimuksen Finnish Commuter Airlines Oy:n (FCA) ostosta. Kilpailuviranomaiset hyväksyivät yrityskaupan 1.8.2011. Raportoitavan kauden lukuihin ei sisälly järjestelyyn liittyviä eriä. Yritysten yhteisenä visiona on rakentaa Pohjoismaiden ja Baltian maiden johtava alueellinen lentoyhtiö. Finnish Commuter Airlinesin osto toteutetaan perustamalla uusi yritys Flybe Nordic Ab, josta Flybe omistaa 60 ja Finnair 40 prosenttia. Suunnitelmien mukaan Flybe vastaa Finnish Commuter Airlinesin operatiivisesta toiminnasta elokuusta 2011 alkaen.

Yhteistyö Flyben kanssa sekä FCA:n osto ovat Finnairin kumppanuusstrategian mukainen esimerkki yhtiön tavoitteesta liittoutua alan parhaiden toimijoiden kanssa lisäarvon tuottamiseksi asiakkaille ja osakkeenomistajille. Flybe Nordic luo Pohjoismaiden markkinoille vahvan, Finnairin toimintaa täydentävän ja kustannustehokkaan toimijan, joka point-to-point-yhteyksien lisäksi muodostaa tehokkaan syöttöliikennealustan yhtiön kansainvälisille lennoille.

Yhtiö on jatkanut vuoden 2010 viimeisellä vuosineljänneksellä julkistetun identiteettiuudistuksen toteuttamista. Yksi sen keskeisistä alueista on palveluidentiteetin uudistaminen, jonka käytännön toimet aloitettiin vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä. Osana palveluidentiteetin uudistusta toteutettava mittava palvelukoulutusohjelma on saanut erinomaisen vastaanoton. Kesäkuun loppuun mennessä jo 1600 finnairilaista on osallistunut tähän koulutukseen

Avaintekijät ja riskit

Finnairin tulokseen vaikuttaa operatiivisen toiminnan lisäksi keskeisesti polttoaineen markkinahinnan kehitys, sillä polttoainekustannukset ovat henkilöstökustannusten ohella suurimpia kulueriä. Polttoainekulujen osuus kokonaiskuluista on lähes neljännes. Lisäksi tulokseen vaikuttavat Yhdysvaltain dollarin ja Japanin jenin kurssivaihtelut. Vahvan Japaninliiketoiminnan vuoksi jeni on merkittävä tulovaluutta ja polttoainekulut ovat puolestaan dollarisidonnaisia.

Uuden yhteisyrityksen Flybe Nordicin liikkeellelähtöön ja strategian toteutukseen liittyy omat riskinsä. Yhtiö tavoittelee pitkällä aikavälillä Pohjoismaiden ja Baltian maiden alueellisen lentämisen johtajuutta. Markkinat ovat kuitenkin kilpaillut ja menestyäkseen uuden yhtiön pitää tehdä oma brändinsä tunnetuksi ja pystyttävä erottumaan edukseen kustannustehokkaassa alueellisessa lentämisessä.

Finnairin toimintaan liittyy useita strategisia, taloudellisia ja operatiivisia riskejä, jotka on käsitelty kattavasti yhtiön vuoden 2010 toimintakertomuksessa sekä konsernin tilinpäätöksessä http://www.finnairgroup.com/sijoittajat/sijoittajat_9.html

Matkustaja- ja rahtiliikenteen varauskannan lyhyyden takia pidemmän aikavälin ennustaminen on vaikeaa.

Näkymät toiselle vuosipuoliskolle 2011

Toisen vuosipuoliskon tuloksen ennakoidaan kääntyvän voitolliseksi aikaisemman tulosohjauksen mukaisesti. Yhtiö arvioi, että se pystyy toteuttamaan osan tänään julkaisemistaan kustannussäästötavoitteista jo tämän vuoden aikana.

Yhtiön arvioi edelleen, ettei se pysty saavuttamaan positiivista tulosta vuonna 2011, koska sen ensimmäinen vuosipuolisko oli raskaasti tappiollinen.

Finnair arvioi edelleen liikevaihdon kasvavan yli 10 % kuluvana vuonna.

. Taloudellinen tulos 1.4.–30.6.2011

Huhti-kesäkuussa 2011 Finnair-konsernin liikevaihto oli 539,4 miljoonaa euroa, mikä on 13,9 % prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Konsernin toiminnallinen liiketulos ilman kertaluonteisia eriä, käyttöomaisuuden myyntivoittoja, johdannaisten käyvän arvon ja huoltovarauksiin liittyvien valuuttakurssien muutoksia oli -13,8 miljoonaa euroa (-13,6). Tulos ennen veroja oli -30,2 euroa (-37,9).

Johdannaisten käyvän arvon ja huoltovarauksiin liittyvien valuuttakurssien muutokset heikensivät toisen vuosineljänneksen raportoitua tulosta 11,3 miljoonaa euroa. Edellisvuonna vastaavan erän tulosvaikutus oli -20,8 miljoonaa euroa.

Yhdysvaltain dollarin heikentyminen suhteessa euroon ei vaikuttanut toiminnalliseen tulokseen merkittävästi toisella vuosineljänneksellä. Maaliskuun lopussa seuraavan 12 kuukauden suojausaste dollarikorille oli 71 prosenttia.

Toisella neljänneksellä euromääräiset toiminnalliset kulut olivat 557,2 (495,8) miljoonaa euroa. Polttoainekulut, mukaan lukien hintasuojaukset, nousivat 27,7 prosenttia ollen 131,7 miljoonaa euroa. Yhtiön henkilöstökulut olivat 110,4 miljoonaa euroa (105,9). Kaluston ainesostot, huoltokustannukset ja poistot olivat 54,4 miljoonaa euroa (58,6).

Tarkastelukauden liiketoiminnan nettorahavirta oli 90,1 miljoonaa euroa (19,5).

Viimeisen 12 kuukauden sijoitetun pääoman tuotto oli -3,4 prosenttia (-7,8) ja oman pääoman tuotto -7,9 prosenttia (-13,7). Finnairin osakekohtainen tulos huhti-kesäkuussa oli -0,20 euroa (- 0,23). .

Taloudellinen tulos 1.1.–30.6.2011

Tammi-kesäkuussa 2011 Finnair-konsernin liikevaihto oli 1 073,1 miljoonaa euroa (955,0). Konsernin toiminnallinen liiketulos ilman kertaluonteisia eriä, käyttöomaisuuden myyntivoittoja, johdannaisten käyvän arvon ja huoltovarauksiin liittyvien valuuttakurssien muutoksia oli -56,9 miljoonaa euroa (-39,9). Tulos ennen veroja oli -76,4 miljoona euroa (-67,3).

Johdannaisten käyvän arvon ja huoltovarauksiin liittyvien valuuttakurssien muutokset paransivat alkuvuoden raportoitua tulosta 8,3 miljoonaa euroa. Edellisvuonna vastaavan erän tulosvaikutus oli -20,4 miljoonaa euroa.

Tarkastelukauden euromääräiset toiminnalliset kulut olivat 1 138,0 (1 006,9) miljoonaa euroa. Polttoainekulut, mukaan lukien hintasuojaukset, nousivat 26,9 prosenttia. Yhtiön henkilöstökulut olivat 227,2 miljoonaa euroa (217,8). Kaluston ainesostot, huoltokustannukset ja poistot olivat 114,6 miljoonaa euroa (114,6).

Tammi-kesäkuun liiketoiminnan nettorahavirta oli 52,1 miljoonaa euroa (1,6).

Tase

Konsernin tase oli kesäkuun 2011 lopussa 2 475,5 miljoonaa euroa (2 548,1). Raportointikauden lopussa oma pääoma oli yhteensä 800,1 miljoonaa euroa (807,9) eli 6,26 euroa osakkeelta (6,32). Konsernin osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma oli 30. kesäkuuta 799,4 miljoonaa euroa (806,9).

Omaan pääomaan sisältyy suojauslaskentaan liittyvä käyvän arvon rahasto, jonka arvoon öljyn hinta- ja valuuttamuutokset vaikuttavat. Erän suuruus katsaushetkellä oli laskennallisten verojen jälkeen 38,9 miljoonaa euroa ja se sisältää valuutta- ja polttoainejohdannaiset sekä vähemmässä määrin muita eriä (9,1).

Kassavirta ja rahoitus

Huhti-kesäkuun 2011 liiketoiminnan nettorahavirta oli 90,1 miljoonaa euroa (19,5). Kassavirta ennen rahoituksen rahavirtoja oli 110,0 miljoonaa euroa (85,2). Toisen vuosineljänneksen rahoituskulut olivat 6,2 miljoonaa euroa (5,7) ja rahoitustuotot 1,2 miljoonaa euroa (1,0)

Käyttöomaisuusinvestointeihin liittyvät ennakkomaksut olivat -11,6 miljoonaa euroa (61,1). 30. kesäkuuta korollinen velka oli 723,3 miljoonaa euroa (860,3). Omavaraisuusaste oli 32,9 prosenttia (32,2) ja nettovelkaantumisaste (gearing) 24,0 prosenttia (36,1). Oikaistu nettovelkaantumisaste (adjusted gearing) oli 78,7 prosenttia (98,1).

Konsernin likviditeetti säilyi hyvänä. Yhtiöllä on työeläkeyhtiö Ilmariselta noin 380 miljoonan euron rahastoitujen eläkevarojen takaisinlainausmahdollisuus, jonka nostaminen edellyttää pankkitakausta. Lisäksi Finnair uusi kesäkuussa 2010 kolmeksi vuodeksi reservirahoitukseksi tarkoitetun 200 miljoonan euron syndikoidun luottolupauksen, jota ei ole toistaiseksi käytetty. Rahoituksellista joustoa saadaan myös 200 miljoonan euron lyhytaikaisella yritystodistusohjelmalla, joka oli kauden lopussa kokonaan käyttämättä.

Investoinnit

Finnair-konsernin huhti-kesäkuun 2011 kokonaisinvestoinnit ilman ennakkomaksuja olivat 30,9 miljoonaa euroa (74,8), tammi-kesäkuussa 61,8 miljoonaa euroa (143,5). Laivastoinvestointien osuus kokonaisinvestoinneista oli noin 56,6 miljoonaa euroa (141,7) ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Kokonaisarvio investoinneista vuodelle 2011 on noin 70 miljoonaa euroa.

Laivasto

Finnair-konsernin laivastoa hallinnoi Finnairin kokonaan omistama tytäryhtiö Finnair Aircraft Finance Oy. Kesäkuun lopussa Finnair-konsernilla oli liikenteessä yhteensä 65 lentokonetta. Finnairin koko laivaston keski-ikä on hieman yli seitsemän vuotta.

Finnairin laivastoon liittyi toisella neljänneksellä yksi Embraer E190 kone, loppuvuodelle ei ole suunniteltuja konetoimituksia.

Liiketoiminta-alueiden kehitys

Finnair-konsernin tilinpäätöksen segmenttiraportointi perustuu liiketoiminta-alueisiin. Raportoitavat liiketoiminta-alueet ovat Lentoliikenne, Lentotoimintapalvelut ja Matkapalvelut.

Lentoliikenne

Liiketoiminta-alue vastaa reitti- ja tilauslentoliikenteen sekä rahdin myynnistä, asiakaspalvelusta ja palvelukonsepteista, operatiivisesta lentotoiminnasta sekä lentokaluston hankintaan ja rahoittamiseen liittyvistä toiminnoista. Lentoliikenne-segmenttiin kuuluvat yksiköt ovat Kaupalliset toiminnot, Operatiiviset toiminnot, Asiakaspalvelutoiminnot ja Resurssienhallinta sekä tytäryhtiöt Finnair Cargo Oy, Finnair Cargo Terminal Operations Oy, Finnair Flight Academy Oy, sekä Finnair Aircraft Finance Oy.

Avainluvut

		Q2 2011	Q2 2010	Muutos %	H1 2011	H1 2010	Muutos %
Liikevaihto ja tulos
Liikevaihto Toiminnallinen liiketulos liikevaihdosta	milj. euroa prosenttia	475,9 -2,4	415,6 -2,6	14,5	928,2 -5,9	818,8 -4,3	13,4
Toiminnallinen liiketulos, EBIT	milj. euroa	-11,3	-10,6	6,6	-55,2	-35,2	56,8
Henkilöstö
Henkilöstö, keskimäärin					3 547	3 566	-0,5

Matkustajaliikenne

Finnairin liikenne kasvoi henkilökilometreillä mitattuna huhti-kesäkuussa 18 prosenttia viime vuoteen nähden, kun kapasiteetti kasvoi kokonaisuudessaan 21 prosenttia. Aasian-liikenteessä kapasiteetti kasvoi lähes 28 prosenttia muun muassa Singaporen reitin avauksen myötä. Toisen neljänneksen matkustajakäyttöaste laski -1,8 prosenttiyksikköä.

Kaukoliikenteen liikematkustuskysyntä kehittyi myönteisesti myös toisella vuosineljänneksellä ja business-luokan matkustus kasvoi kesäkuussa erityisesti Aasian-liikenteessä. Kokonaisuudessaan reittiliikenteen business-luokan kysyntä kasvoi 27 prosenttia toisen vuosineljänneksen aikana. Myös Japaniin suuntautuva liikematkustus on elpymässä, vaikka kysyntä on edelleen selvästi viime vuotta alemmalla tasolla. Matkustus Japanista Eurooppaan säilyi hyvällä tasolla.

Finnairin liikenteen yksikkötuotto henkilökilometriltä (RPK) oli toisella vuosineljänneksellä samalla tasolla kuin edellisvuonna. Reittiliikenteen yksikkötuotto kuitenkin laski 1,1 prosenttia. Yksikkötuoton kehitykseen vaikuttivat huhti-kesäkuussa erityisesti Japanin ja Lähi-idän alueiden tilanteet. Lisäksi Suomen sisäisen liikenteen ylikapasiteetti painoi kotimarkkinoiden yksikkötuottoa. Vastaavasti myös yksikkötuotto tarjotulta tuolikilometriltä (RASK) laski 4,3 prosenttia.

Yritysmyynti kehittyi edelleen suotuisasti toisen neljänneksen aikana ja kasvoi edellisen vuoden vastaavaan vuosineljännekseen verrattuna 30 prosenttia. Kasvu painottui Suomen ulkopuoliseen myyntiin, joka kasvoi yli 50 prosenttia. Vahvimmin yritysmyynti kasvoi Saksassa, Sveitsissä, Kiinassa, Hongkongissa, Japanissa, sekä Venäjällä, Puolassa ja Norjassa. Globaalin yritysmyynnin osuus reittiliikenteen kokonaismyynnistä oli 27 prosenttia ja se kasvoi edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 1,8 prosenttia.

Finnairin tilauslennoilla oli huhti-kesäkuussa n. 156 500 matkustajaa, mikä oli noin 20 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Tilausliikenteessä osa aiemmin lomalentoina operoiduista reiteistä lennettiin kesäkauden alusta lähtien reittilentona. Lomaliikenteen laskennallinen kapasiteettimuutos johtuu näiden muutosten lisäksi Lähi-idän levottomuuksien aiheuttamista Egyptin ja Tunisian lentosarjojen peruutuksista. Tilauslentojen matkustajakäyttöaste pysyi edellisvuoden tasolla (83 prosenttia).

Finnair kasvatti edelleen markkinaosuuttaan Euroopan ja Aasian välisessä reittiliikenteessä pääkilpailijoihinsa nähden, ja sen markkinaosuus operoimillaan reittipareilla oli 5,8 prosenttia (5,5). Finnair on markkinaosuudeltaan jo kolmanneksi suurin verkostoyhtiö näillä markkinoilla. Suomesta lähtevistä lennoista Finnairin osuus on noin 52 prosenttia.

Finnairin lentojen saapumistäsmällisyys säilyi hyvällä tasolla: 86,6 (88,6) kaikista reittilennoista saapui aikataulussa.

Rahti

Haasteellisesta alkuvuodesta huolimatta rahti teki hyvän tuloksen myös huhti-kesäkuussa. Rahdin myynti kasvoi 18 prosenttia toisella vuosineljänneksellä. Tarjotut tonnikilometrit kasvoivat 21,5 prosenttia ja myydyt tonnikilometrit 16,1 prosenttia.

Rahdin yksikkötuotto kasvoi 1,8 prosenttia tarjotulta tonnikilometriltä. Kuljetetun rahdin ja postin määrä kasvoi 10,5 prosenttia. Kokonaiskäyttöaste oli 61,1 prosenttia.

Rahdin kasvulukuihin vaikuttivat myönteisesti Singaporen reitin avauksen ja Hongkongin lisälentojen ohella myös keväällä 2010 aloitettu rahtikoneliikennöinti. Rahtikone siirtyi perustetun Nordic Global Airlines Ltd:n operoimaksi elokuussa. Finnair Cargo on yrityksen vähemmistö-osakas.

Kasvustrategian mukaisesti yhtiö aloitti yhteistyön World Airwaysin kanssa kesäkuussa. World Airways lentää MD11-rahtikoneella Helsingin, New Yorkin ja Shanghain välillä kahdesti viikossa.

Lentokoulutus

Finnair Flight Academyn myynti kasvoi hyvin alkuvuodesta. Myynti Finnairin ulkopuolisille asiakkaille kasvoi 15 prosenttia, minkä ansioista lentosimulaattoreiden käyttöaste oli erittäin korkea.

Lentoliikenteen palvelut ja tuotteet

Finnair aloitti toukokuussa lennot uusimpaan kohteeseensa Singaporeen, jonne liikennöidään päivittäin. Kesäkuussa yhtiö lisäsi vuoroja Hongkongiin. Finnair lentää Aasiaan nyt ennätykselliset 74 viikkovuoroa 10 kaupunkiin.

Yhteistyölennot australialaisen oneworld-allianssikumppani Qantasin kanssa Helsingistä Singaporen kautta Melbourneen, Brisbaneen, Perthiin, Adelaideen ja Sydneyhyn alkoivat toukokuussa Singaporen-reitin auettua.

Euroopan suurin alueellinen lentoyhtiö Flybe ja Finnair kertoivat heinäkuun alussa visiostaan rakentaa Pohjoismaiden ja Baltian maiden johtava alueellinen lentoyhtiö Flybe Nordic. Sen suunnitelmissa on avata uusia reittejä ja tarjoaa edullisempia hintoja piristäen Pohjoismaiden alueellista lentoliikennettä. Yhtiö pyrkii kehittämään markkinoita, joita muut lentoyhtiöt eivät vielä palvele esittelemällä uusia alueellisia reittejä, lentoja ja aikatauluja. Yhtiön tavoitteena on aloittaa liikennöinti uudella reittiverkostolla IATA:n talvikauden alkaessa 30.10.2011. Suunnitellut liiketoiminnan laajennukset täydentäisivät niitä tärkeitä reittejä, joilla Finnish Commuter Airlines jo liikennöi Suomessa.

Heinäkuussa Finnair ilmoitti avaavansa reitit Kiinan Chongqingiin ja Ranskan Lyoniin. Finnair on ensimmäinen lentoyhtiö, joka avaa suoran reittilennon Euroopasta Chongqingiin. Lennot aloitetaan ensi vuoden toukokuussa. Kiinalaisten yritysten lisäksi monet länsimaiset yritykset etenkin elektroniikka- sekä auto- ja kemianteollisuudessa laajentavat tällä hetkellä toimintaansa Chongqingiin, joten liikematkustus on kovassa kasvussa. Myös rahdin kasvunäkymät ovat teollisuuden kasvun vuoksi lupaavat.

World Airline Awards palkitsi Finnairin Pariisin ilmailumessujen yhteydessä parhaana pohjoiseurooppalaisena lentoyhtiönä vuonna 2011. The World Airline Awards™ perustuu ilmailualan arvostettuun Skytrax World Airline Survey -tutkimukseen, ja se tunnetaan laajasti ainoana globaalina ja itsenäisenä lentoyhtiöiden toimintaa mittaavana asiakastyytyväisyystutkimuksena.

Lentotoimintapalvelut

Liiketoiminta-alue koostuu lentokoneiden huoltopalveluista, maapalveluista sekä konsernin catering-toiminnoista. Liiketoiminta-alueeseen kuuluvat myös valtaosa konsernin kiinteistöomaisuudesta sekä operatiiviseen toimintaan liittyvien kiinteistöjen hallinnointi ja ylläpito sekä toimitilapalvelujen hankinta. Lentotoimintapalvelujen liiketoiminta on pääosin konsernin sisäistä palvelutuotantoa. Liikevaihdosta noin neljännes on konsernin ulkopuolista.

Avainluvut
		Q2 2011	Q2 2010	Muutos %	H1 2011	H1 2010	Muutos %
Liikevaihto ja tulos
Liikevaihto	milj. euroa	100,8	101,8	-1,0	215,3	212,5	1,3
Toiminnallinen liiketulos	prosenttia	9,0	2,3		5,5	1,8
liikevaihdosta
Toiminnallinen liiketulos, EBIT	milj. euroa	9,1	2,3	295,7	11,9	3,9	205,1
Henkilöstö
Henkilöstö, keskimäärin					2 673	2 681	-0,3

Finnair Cateringin liikevoitto kasvoi huhti-kesäkuussa. Myös Finncateringin toiminta oli voitollista toisella vuosineljänneksellä. Erityisesti lentoyhtiöiden ulkopuolisten asiakkaiden myynti kehittyi myönteisesti.

Kartoitustyö Finnair Cateringin rakenteellisista vaihtoehdoista ja mahdollisista yhteistyökumppaneista on käynnissä. Selvitystyö koskee Finnair Catering Oy:n cateringtuotantoa ja Finncatering Oy:tä.

Finnair Tekniikka teki voitollisen tuloksen toisella neljänneksellä. Tekniikan rakennemuutos etenee suunnitellusti. Varastopalvelujen liikkeenluovutus Transvalille astui voimaan 1.6.2011, ja sen yhteydessä 62 henkilöä siirtyi Transvalin palvelukseen.

Maapalveluja tuottavan Northportin toiminnallinen liiketulos oli huhti-kesäkuussa lievästi tappiollinen.

Matkapalvelut (matkanjärjestäjät ja matkatoimistot)

Liiketoiminta-alueen muodostavat Aurinkomatkat ja sen Virossa ja Venäjällä toimivat tytäryritykset sekä liikematkatoimistot Area ja Suomen Matkatoimisto (SMT) ja SMT:n Baltian maissa toimiva tytäryhtiö Estravel. Amadeus Finland tuottaa matkailualan ohjelmistoja ja ratkaisuja. Aurinkomatkat palvelee vapaa-ajan matkustajia tarjoten valmismatkojen lisäksi asiakkaalle mm. räätälöityjä matkoja, lento- ja hotellipaketteja, pelkkiä lentoja, laivamatkoja, golf-, purjehdus- ja laskettelulomia sekä ryhmämatkoja.

Avainluvut

		Q2 2011	Q2 2010	Muutos %	H1 2011	H1 2010	Muutos %
Liikevaihto ja tulos
Liikevaihto	milj. euroa	65,7	63,3	3,8	172,3	163,4	5,4
Toiminnallinen liiketulos liikevaihdosta	prosenttia	-8,5	-2,5		-2,6	-0,7
Toiminnallinen liiketulos, EBIT	milj. euroa	-5,6	-1,6	250,0	-4,5	-1,2	275,0
Henkilöstö
Henkilöstö, keskimäärin					1 004	1 141	-12,0

Suomen valmismatkamarkkinoilla on kesäkaudella 2011 runsaasti ylitarjontaa, mikä laski kesämatkojen täyttöasteita ja hintoja. Aurinkomatkojen liikevaihto kasvoi toisella vuosineljänneksellä 8 prosenttia, kun matkustajamäärä kasvoi 17 prosenttia edellisvuotisesta. Venäjän valmismatkatuotantoa kasvatettiin huhti-kesäkuussa. Myös Viron valmismatkakysyntä on toipumassa taantumasta.

Arean ja Suomen Matkatoimiston vapaa-ajan toimintojen integrointi Aurinkomatkoihin saatiin päätökseen toisella vuosineljänneksellä. Nyt kuluttaja löytää Aurinkomatkoista kaikki vapaa-ajan matkat. Keskeisin jakelutie on verkkopalvelu www.aurinkomatkat.fi, jota täydentävät puhelinpalvelun lisäksi Aurinkomatkojen toimistot viidellä paikkakunnalla. Aurinkomatkojen logo uudistettiin ja lyhennettiin aurinko-muotoon. Vastaava uudistus toteutetaan syksyllä Viron ja Venäjän markkinoilla. Asiakastyytyväisyys säilyi erittäin hyvällä tasolla.

Liikematkustuskysyntä kasvoi merkittävästi tarkastelukaudella ja Finnairin liikematkatoimistot kasvattivat markkinaosuuttaan. Matkatoimistojen tuottavuus parani ja tulos kääntyi selvästi voitolliseksi. Suomen Matkatoimisto perusti Service Lab -kehityshautomon Helsinkiin. Vuorovaikutteinen kehitysyksikkö kehittää, optimoi ja testaa uusia palvelukonsepteja yhdessä asiakkaiden kanssa. Area puolestaan esitteli jatkuvan, mobiilin asiakastyytyväisyyskyselyn.

Kesäkuun alusta Area ja SMT tarjoavat kansainvälisille asiakkailleen selkeästi erottuvat vaihtoehdot. Area valitsi uudeksi kansainväliseksi kumppanikseen GlobalStar – ketjun. SMT jatkaa Suomessa ja Baltian maissa ainoana American Express Travel Services -edustajana. Yhtiöt uudistivat visuaalisen ilmeensä ja verkkosivuston palvelunsa vastaamaan liikematkustajan tarpeita.

Osakkeet

Finnairin markkina-arvo NASDAQ OMX Helsingin pörssissä oli kesäkuun lopussa 457,4 miljoonaa euroa (512,5) ja päätöskurssi oli 3,57 euroa (4,00). Tammi-kesäkuun aikana Finnairin osakkeen ylin kurssi oli 5,37 euroa (4,78), alin kurssi 3,22 euroa (3,61) ja keskikurssi 4,09 euroa (4,16). Osakkeita vaihdettiin 11,3 miljoonaa (16,5) kappaletta ja arvoltaan 46,1 miljoonaa euroa (68,4). Finnairin kaupparekisteriin merkitty osakemäärä oli kesäkuun lopussa 128 136 115 kappaletta. Suomen valtio omisti Finnairin osakkeista 55,8 prosenttia (55,8), suorien ulkomaisten omistusten ja hallintarekisteröityjen osuus oli 14,3 prosenttia (16,0).

Finnairin hallussa oli 30.6.2011 yhteensä 410 187 kappaletta Finnairin osakkeita, joiden osuus yhtiön koko osakepääomasta oli 0,3 prosenttia. Tammi-kesäkuussa 2011 yhtiö ei hankkinut eikä luovuttanut omia osakkeita.

Henkilöstö

Konsernin palveluksessa oli huhti-kesäkuussa keskimäärin 7 519 työntekijää (7 621). Henkilöstö jakautui liiketoiminta-alueittain seuraavasti: Lentoliikenne 3 547 (3 566), lentotoimintapalvelut 2 673 (2 681) ja matkapalvelut 1 004 (1 141). Henkilöstön määrä 30.6.2011 oli 7 795.

Yhtiö sopi huhtikuussa Finnairin Teknisten kanssa palkkaratkaisusta ja solmi Suomen lentovirkailijoiden kanssa vuoden mittaisen työehtosopimuksen.

FINNAIR OYJ Hallitus

Tiedotustilaisuus

Finnair järjestää mediatilaisuuden 5.8.2011 klo 11 ja analyytikkotilaisuuden klo 12.30 Helsinki-Vantaan lentoaseman Toimistotornissa, Lentäjäntie 3.

Finnair Oyj Viestintä Arja Suominen Viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja

Lisätietoja antavat:

Talousjohtaja Erno Hilden puhelin (09) 818 8550 erno.hilden@finnair.com

Viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja Arja Suominen puhelin (09) 818 4028 arja.suominen@finnair.com, comms@finnair.com

IRO Kati Kaksonen talousviestintä ja sijoittajasuhteet puhelin (09) 818 2780 kati.kaksonen@finnair.com, investor.relations@finnair.com

Tulostiedotus loppuvuonna 2011:

– Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta julkaistaan 27.10.2011

Osavuosikatsaukseen liittyvää lisätietoa on Finnairin verkkosivuilla osoitteessa http://www.finnairgroup.com/sijoittajat/sijoittajat_2.html

KO NS ER NIN TU LO SL AS KE LM A 20 11 20 10 Mu 20 11 20 10 Mu 20 10 uto uto s s Mil j. 1.4 .-3 0.6 1.4 .-3 0.6 % 1.1 .-3 0.6 1.1 .-3 0.6 % 1.1 eu roa .- 31 .12 Lii ke iht 53 9, 4 47 3, 5 13 9 1 0 73 1 95 5, 0 12 4 2 0 23 3 va o , , , , Va lm istu kä ttö ön 0, 7 3, 3 -78 8 2, 0 3, 8 -47 4 8, 7 s o ma an y , , Liik im inn 3, 3 5, 4 -38 9 6, 0 8, 2 -26 8 14 0 eto t tu oto t an m uu , , , Kä ttö ais de ntiv oit *) -0, 1 1, 6 -1, 3 1, 6 6, 1 ot y om uu n m yy - - Lii ket oim inn 54 3, 3 48 3, 8 12 3 1 0 79 8 96 8, 6 11 5 2 0 52 1 tu oto t an , , , , Lii ket oim inn ku lut an He nk ilös tök ulu 110 4 105 9 4, 2 22 2 21 8 4, 3 43 8, 8 t 7, 7, , , Po ltto ain 13 1, 103 1 27 26 4, 20 8, 4 26 9 43 1, t 7 7 5 7 ee , , , Le ka lus le aks 18 1 17 0 6, 34 8 35 3 -1, 4 63 1 nto ton ut 5 as em , , , , , Mu kra 31 3 21 3 46 9 60 4 40 1 50 6 88 0 ut v t uo , , , , , , , Ka lus ai j a h lto 24 9 29 -15 6 1 -4, 2 120 ton ost ot 5 55 57 5 7 ne uo , , , , , , Liik nö im ism aks 49 8 49 8 0, 0 100 4 94 3 6, 188 ut 5 5 en , , , , , Ma elv ity j rin ku lut ate 48 6 41 6 16 8 93 3 82 6 13 0 172 9 as s- a c g , , , , , , , Va lm ism atk ku lut atu ota 26 9 22 3 20 6 68 8 60 2 14 3 120 0 nn on , , , , , , , My nti j ark kin oin tik ulu t 27 1 21 6 25 5 48 8 41 5 17 6 83 7 a m y , , , , , , , Po isto t 29 5 29 1 1, 4 59 5 57 1 4, 2 118 2 , , , , , Mu ku lut ut 58 9 54 6 7, 9 125 2 112 1 11 7 22 5, 1 , , , , , To im inn all ise t k ulu hte sä 55 5, 50 t y 7, 2 49 8 12 4 1 1 38 0 1 0 06 9 13 0 2 0 7 en , , , , , im inn ine iik oit To all n l to, EB IT -13 8 -13 6 1, 5 -56 9 -39 9 42 6 -4, 7 ev , , , , , Jo hd iste n k äyv än n j hu olt oj luu tta ku kse tok set -11 3 -20 8 -45 7 8, 3 -20 4 -14 0, 7 -6, 4 an na ar vo a en va rss au n m uu , , , , Ke rta luo nte ise t e rät 0, 0 -0, 5 -18 4 -0, 5 -8, 3 - - , sä Ku lut hte 56 8, 5 51 7, 1 9, 9 11 48 1 10 27 8 11 7 20 65 4 y en , , , , Lii ke itto EB IT -25 2 -33 3 -24 3 -68 3 -59 2 15 4 -13 3 vo , , , , , , , , Ra ho itus 1, 2 1, 0 20 0 4, 3 3, 5 22 9 6, 5 tuo tot , , Ra ho itus ku lut -6, 2 -5, 7 8, 8 -12 5 -11 7 6, 8 -26 3 , , , Os kku htiö ide ulo kse 0, 0 0, 1 0, 1 0, 1 0, 0 0, 1 n t sta uu s o sa usy - Tu los j -30 2 -37 9 -20 3 -76 4 -67 3 13 5 -33 0 en ne n v ero a , , , , , , , Vä littö mä 7, 2 10 1 -28 7 19 6 17 8 10 1 10 2 t v t ero , , , , , , Ka ud los -23 0 -27 8 -17 3 -56 8 -49 5 14 7 -22 8 tu en , , , , , , , Em htiö mis taj ille ku ulu s k de ulo kse n t sta -23 1 -28 2 -56 9 -50 0 -23 0 oy n o va os au uu , , , , , Mä llat ien ista j ien s k de ulo kse ärä tom n t sta 0, 1 0, 4 0, 1 0, 5 0, 2 sva om os au y uu Em hti ön ist aj ille ku ulu ka ud lok la sk ke ko hta ine sta tu sta ett oy om va en se u o sa n tul os La ime / l aim ak eko hta ine ulo /os ak nta ton ttu n t -0, 20 -0, 23 -0, 48 -0, 42 -0, 24 ma en ne os s, eu roa e Ei sis im inn alli liik itto to se en evo on	FIN NA IR- KO NS ER NIN O SA VU O SIK AT SA U S 1 .1. 20 11 - 3 0.6 .20 11
	*) älly

NS SE KO ER NIN TA
Mil j. eu roa	30 .6. 20 11	30 .6. 20 10	31 .12 .20 10
VA RA T
Pit kä aik ais et rat va
Ain t h öd kke tto et ee ma y y	36 1 ,	41 8 ,	38 6 ,
Ain llis käy ttö ais shy öd kke et et ee om uu y	1 4 21 6 ,	1 4 81 0 ,	1 4 06 6 ,
Os de kku rity ksi ssä t o uu sa usy	9, 0	7, 9	7, 6
Mu rah oit ut t usv ara	12 9 ,	15 9 ,	13 6 ,
La ske alli mis set et nn ve ros aa	77 4 ,	61 8 ,	48 0 ,
Yh nsä tee	1 5 0 57 ,	1 6 08 4 ,	1 5 14 4 ,
Ly hy tai ka ise t v t ara
Va ihto ais -om uu s	50 7 ,	47 7 ,	47 5 ,
My ntis mis j mis et t s et aa a m aa y uu	30 9, 3	30 3, 7	25 2, 3
Mu rah oit ut t usv ara	42 8 7,	49 8, 2	48 4 5,
Ra ha rat va	103 4 ,	70 7 ,	41 5 ,
Yh tee nsä	89 1, 2	92 0, 3	82 6, 7
My lev itkä aik ais ais täv än ä o at et rät p om se y uu	27 3 ,	19 4 ,	70 7 ,
Va hte sä rat en y	75 5 2 4 ,	2 5 48 1 ,	2 4 11 8 ,
Ä ÄO OM A P MA JA VE LA T
Em hti ön ist aj ille ku ulu ää oy om va om a p om a
Os ak ää ep om a	75 4 ,	75 4 ,	75 4 ,
Mu ää u o ma p om a	72 4, 0	73 1, 5	77 7, 1
Yh tee nsä	79 9, 4	80 6, 9	85 2, 5
Mä ärä llat ien ista j ien tom y sva om os uu s	0, 7	1, 0	0, 8
Om ää hte sä a p om a y en	80 0, 1	80 7, 9	85 3, 3
Pit kä aik ais et lat ve
La ske alli ela set t nn ve rov	108 1 ,	98 4 ,	103 3 ,
Ra ho itus lat ve	52 3, 3	73 8, 6	67 7, 7
Elä kev elv oitt t ee	2, 5	0, 0	2, 5
Va kse t rau	73 2 ,	83 4 ,	72 6 ,
Yh nsä tee	70 1 7,	92 0, 4	85 6, 1
Ly hy tai ka ise ela t v t
Ka ud ulo rot ett n t tuv at en ve av aa on pe rus ela t ve rov	0, 0	0, 0	0, 3
Va kse t rau	42 4 ,	27 8 ,	27 8 ,
Ra ho itus lat ve	21 2, 0	133 6 ,	98 5 ,
Os ela t j ela tov t v t a m uu	71 3, 9	65 8, 4	57 5, 8
Yh tee nsä	96 8, 3	81 9, 8	70 2, 4
Ve lat hte sä y en	1 6 75 4 ,	1 7 40 2 ,	1 5 58 5 ,
ää a j sä Om ela t y hte a p om a v en	2 4 75 5 ,	2 5 48 1 ,	2 4 11 8 ,

Ä ÄO LA SK EL MA KO NS ER NIN OM AN P MA N M UU TO	KS IST A
			Em hti ön oy	ist aj ille om	ku ulu va om	ääo a p ma
Milj . eu roa
	Os ak ää ep	Yli ku i rss	Va ra-	Käy vä n arv on	Sij oit etu n va pa an om an ääo p ma n	Mu to- un	Ed ell ist en tili ka ien us	Yh tee ä ns	Mä ärä ys - llat to- va mi en ist aj ien om	Om an ääo p ma n eh toi ne n	Om an ääo p ma n eh toi n lain se an ko	Om a ääo p ma
	om a	rah to as	rah to as	rah to as	rah to as	t ero	itto vo		os s uu	lain a	rot	sä hte en y
Om ääo 1. 1.2 010 a p ma	75 4 ,	20 4 ,	14 7, 7	-25 2 ,	24 7, 2	0, 5	23 8, 3	704 3 ,	0, 9	11 9, 4	0, 0	824 6 ,
Os ing onj ako iin liit ät ääo rät	75 4	20 4	14 7	-25 2	24 2	5	0, 0 23	0, 0	-0, 4	0, 0	-	-0, 4
Om ist aj 30 .6.2 010 tyv om an p ma n e Om ääo hto ine n la ina	,	,	7,	,	7,	0,	8, 3	704 3 , 0, 0	0, 5 0, 0	11 9, 4 0, 0	-	82 4, 2 0, 0
an p ma n e Tili kau den los tu							-50 0	-50 0	0, 0		-	-50 0
Laa jan lok ät tu sen er				34 3		-1, 1	,	, 33 2	0, 5			, 33 7
Ka ude n la aja los tu	0, 0	0, 0	0, 0	, 34 3	0, 0	-1, 1	-50 0	, -16 8	0, 5	0, 0	-	, -16 3
Om ääo hte sä 30 .6.2 010 a p ma y en	75 4 ,	20 4 ,	14 7, 7	, 9, 1	24 7, 2	-0, 6	, 18 8, 3	, 5 687 ,	1, 0	11 9, 4	-	, 80 7, 9
Ä ÄO LA SK EL MA KO NS ER NIN OM AN P MA N M UU TO	KS IST A
			Em hti ön oy	ist aj ille om	ku ulu va om	ääo a p ma
Milj . eu roa
	ää Os ak ep	Yli i ku rss	Va ra-	Käy vä n arv on	Sij oit etu n va pa an om an ääo p ma n	Mu to- un	ist Ed ell en tili ka ien us	ä Yh tee ns	Mä ärä ys - llat to- va mi en ist aj ien om	Om an ääo p ma n eh toi ne n	Om an ääo p ma n eh toi n lain se an ko	Om a ääo p ma
ääo 1. 1.2	om a 75 4	rah to as 20 4	rah to as 14 7	rah to as 35 2	rah to as 24 2	t ero 0	itto vo 21	74	os uu s 8	lain a 11 4	rot	hte sä y en
Om 01 1 a p ma Os ing onj ako lau tus	,	,	7,	,	7,	0,	5, 2 0, 1	1, 1 0, 1	0, -0, 2	9, 0, 0	-8, 0	853 3 , -0, 1
, pa ist aj iin liit ät ääo rät Om tyv 30 .6.2 01 1 om an ma n e	75 4	20 4	14 7, 7	35 2	24 7, 2	0, 0	21 5, 3	74 1, 2	0, 6	11 9, 4	- -8, 0	85 3, 2
p Om ääo hto ine n la ina an p ma n e	,	,		,				0, 0	0, 0	0, 0	-	0, 0
Tili kau den los tu							-56 9 ,	-56 9 ,	0, 0			-56 9 ,
Laa jan tu lok ät sen er				3, 7		0, 0		3, 7	0, 1			3, 8
Ka ude n la aja los tu	0, 0	0, 0	0, 0	3, 7	0, 0	0, 0	-56 9 ,	-53 2 ,	0, 1	0, 0	-	-53 1 ,
Om ääo hte sä 30 .6.2 01 1 a p ma y en	75 4 ,	20 4 ,	14 7, 7	38 9 ,	24 7, 2	0, 0	15 8, 4	688 0 ,	0, 7	11 9, 4	-8, 0	80 0, 1

KO NS ER NIN RA HA VIR TA LA SK EL MA
	1.1 - 30 .6. 20 11	1.1 - 30 .6. 20 10
Mil j. eu roa
Lii oim inn vir ket ha rat an ra
Ka ud itto en vo	-56 8 ,	-49 5 ,
) Liik eto ime t, j oih in e i si sä lly ksu tap ah tum 1 ma aa	71 0 ,	67 9 ,
Ko rko ku lut j ho itus ku lut t ra a m uu	12 5 ,	11 7 ,
Ko rko tuo tot	-3, 4	-2, 8
Mu rah oit ut ust tot uo	-0, 8	-0, 6
Os ink otu oto t	-0, 1	-0, 1
Ve rot	-19 6 ,	-17 8 ,
Kä ttö ää tos y p om an m uu	57 7 ,	0, 8
Ma kse ko tut rot	-9, 2	-8, 8
Ma kse ho itus ku lut tut ra	-1, 8	-1, 1
Sa ad ko ut rot	2, 3	1, 9
Sa ad rah oit ut ust tot uo	0, 3	0, 0
Ma kse tut rot ve	0, 0	0, 0
Lii ket oim inn rah irta tto an ne av	52 1 ,	1, 6
Inv toi nti ha vir rat es en ra
Ty tär rity kse n h kin t an na y	0, 0	-0, 1
Os ak ku rity n h kin ste t usy an na	-1, 2	0, 0
Inv oin nit ain mi in hy öd kke isii est tto ee n y	-1, 1	-1, 0
Inv oin nit ain llis iin hy öd kke isii est ee y n	-58 4 ,	53 2 ,
Ka käy ntit ark oit uks ide ttä vie n k ork ij oit ust tto uto up an ess a p os en ne mu s	105 8 ,	20 3, 3
My iss lev ien ak kke ide täv ä o ett tos y os n n om uu	0, 2	1, 4
Ain llis ten kä ttö ais shy öd kke ide nti ee y om uu y n m yy	43 5 ,	1, 3
Sa ad ut ing ot os	0, 1	0, 1
Pit käa ika iste mis ten tos n s aa m uu	0, 7	4, 6
Inv toi nti tto rah irta es en ne av	89 6 ,	26 2, 8
Ra ho itu ks ha vir rat en ra
La ino j sto t en no	0, 3	47 7 ,
La ino j ka isin ksu t j tok ta set en ma a m uu	-27 9 ,	-14 4, 8
Ra ho itu ks rah irta tto en ne av	-27 6 ,	-97 1 ,
Ra ha vir toj tos en m uu	11 4, 1	16 7, 3
Ra ha roj tos va en m uu

Ra ha rat til ika ud al va en uss a	29 4, 0	26 2, 9
Ra ha vir toj tos en m uu	114 1 ,	167 3 ,
Ra ha rat til ika ud lo va en pu ss a	40 8, 1	43 0, 2
Ko in rah irta las ke lm lii ied tet ot ns ern av an
1) Liik ime j oih in e i si sä lly ksu ah eto t, tap tum ma aa
Po isto t	59 5 ,	57 1 ,
Ty ös uh de de -et t uu	0, 0	-2, 8
Jo hd iste n k äyv än n j hu olt oj luu ku kse tok tta set an na ar vo a en va rss au n m uu	-3, 1	20 4 ,
Mu oik ais ut ut	14 6 ,	-6, 8
Yh nsä tee	71 0 ,	67 9 ,
Mu rah oit ut t usv ara	42 8 7,	49 8, 2
Ra ha rat va	103 4 ,	70 7 ,
Ly hy tai ka ise ha t ra rat ta va se ess a	53 1, 2	56 8, 9
Yli ku uka ud ää stä ää vä 3 nty t en p er	-10 0, 9	-11 5, 4
My iss lev ak kee täv ä o at t os y	-22 2 ,	-23 3 ,
Ra ha vir tal ke lma ah hte sä t y as n r av ara en	40 8, 1	43 0, 2

KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUKSEN LIITETIEDOT

1. LAADINTAPERUSTA

Konsernin tilinpäätöstiedote on laadittu noudattaen IAS 34, Osavuosikatsaukset standardia.

2. LAADINTAPERIAATTEET

Noudatetut laadintaperiaatteet ovat yhtenevät konsernin tilinpäätöksessä 2010 noudattamien periaatteiden kanssa.

Seuraavat konsernin kannalta olennaisiksi todetut uudet standardit, standardien muutokset ja tulkintojen soveltaminen on otettu käyttöön vuoden 2011 alusta:

IAS 24 (uudistettu) Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä Uudistetussa standardissa on selkeytetty ja yksinkertaistettu lähipiirin määritelmää, ja julkiseen valtaan yhteydessä olevilta yhteisöiltä on poistettu vaatimus kaikkien julkisen vallan tai muiden julkiseen valtaan yhteydessä olevien yhteisöjen kanssa toteutuneiden liiketoimien yksityiskohtien esittämisestä.

IAS 32 (muutos) Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu Muutos koskee sellaisten liikkeeseen laskettujen oikeuksien kirjanpitokäsittelyä, jotka ovat muun kuin liikkeeseenlaskijan toimintavaluutan määräisiä. Tiettyjen ehtojen täyttyessä tällaiset oikeudet luokitellaan nyt omaksi pääomaksi riippumatta siitä, missä valuutassa toteutushinta on määritetty. Aiemmin tällaiset oikeudet käsiteltiin johdannaisvelkoina. Muutosta sovelletaan takautuvasti IAS 8:n Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet" mukaisesti.

IFRIC 19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla Tulkinta selventää kirjanpitokäsittelyä tapauksessa, jossa rahoitusvelan ehdot neuvotellaan uudelleen ja sen tuloksena yritys laskee liikkeeseen oman pääoman ehtoisia instrumentteja velkojalleen kuolettaakseen rahoitusvelan osaksi tai kokonaan (velan vaihtaminen omaksi pääomaksi). Tulkinnan mukaan on kirjattava tulosvaikutteisesti voitto tai tappio, joka määritetään rahoitusvelan kirjanpitoarvon ja liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten instrumenttien käyvän arvon erotuksena. Jos liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten instrumenttien käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä, niiden arvostus perustuu kuoletetun rahoitusvelan käypään arvoon.

IFRIC 14 (muutos) Etukäteen suoritetut vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvat maksut Muutoksella korjataan ei-toivottu vaikutus, joka on seurannut tulkinnasta IFRIC 14 "IAS 19 – Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys". Ilman näitä muutoksia yritykset eivät saisi merkitä varoiksi taseeseen joitakin vapaaehtoisesti etukäteen suorittamiaan vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvia maksuja. Tämä ei ollut tarkoituksena, kun IFRIC 14 julkaistiin, ja näiden muutosten tarkoituksena on ongelman korjaaminen.

Näiden standardien käyttöönotolla ei ole ollut olennaista vaikutusta tässä osavuosikatsauksessa.

Konsernin vuonna 2012 ja 2013 käyttöönotettavista IASB:n julkaisemista standardeista ja tulkinnoista tullaan selostamaan yksityiskohtaisesti tilinpäätöksen 2011 laadintaperiaatteissa.

3. KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT

Osavuosikatsauksen laatiminen edellyttää, että yhtiön johto tekee arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat raportoitujen varojen ja velkojen sekä tuottojen ja kulujen määriin. Toteutuneet tulokset saattavat olla erilaisia näihin arvioihin verrattuna.

Tämän tilinpäätöstiedotteen laatimisen yhteydessä johdon tekemät merkittävät konsernin laadintaperiaatteisiin ja keskeisimpiin epävarmuustekijöihin liittyneet arviot ovat samoja, joita sovellettiin vuositilinpäätöksessä 2010.

4. SEGMENTTIKOHTAISET TIEDOT

Segmentti-informaatio esitetään konsernin liiketoiminnallisen segmenttijaon mukaisesti. Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja johdon taloudelliseen raportointiin. Liiketoimintasegmentit ovat lentoliikenne, lentotoimintopalvelut ja matkapalvelut. Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään arvoon.

Liiketoimintasegmenttitiedot 1.1. - 30.6.2011

	Le liik nto en ne	Le toi mi nto nta -	Ma tka lve lut pa	Ko rni nse -	Ko hd ista t- ma	Ko i ns ern
Mil j. eu roa		lve lut pa		elim ino inn it	erä tom at t
Ulk oin liik ihto en eva	84 6, 6	54 9 ,	17 1, 6			1 0 73 1 ,
Sis äin liik ihto en eva	81 6 ,	16 0, 4	0, 7	-24 2, 7		0, 0
Liik ihto eva	92 8, 2	21 5, 3	17 2, 3	-24 2, 7	0, 0	1 0 73 1 ,
Liik itto evo	-49 6 ,	-6, 5	-4, 5		-7, 7	-68 3 ,
Os kku rity ulo ksi ste n t sta uu s o sa usy					0, 1	0, 1
Ra ho itus tuo tot					4, 3	4, 3
Ra ho itus ku lut					-12 5 ,	-12 5 ,
Tu lov t ero					19 6 ,	19 6 ,
Mä ärä llat ien ista j ien tom y sva om os uu s					-0, 1	-0, 1
Ka ud los tu en						-56 9 ,
Po isto t	49 6 ,	8, 8	0, 6	0, 0	0, 5	59 5 ,

Liiketoimintasegmenttitiedot 1.1. - 30.6.2010

	Le liik nto en ne	Le toi mi nto nta -	Ma tka lve lut pa	Ko rni nse -	Ko hd ista t- ma	Ko i ns ern
Mil j. eu roa		lve lut pa		elim ino inn it	erä tom at t
Ulk oin liik ihto en eva	74 2, 0	50 5 ,	16 2, 5			95 0 5,
Sis äin liik ihto en eva	76 8 ,	16 2, 0	0, 9	-23 9, 7		0, 0
Liik ihto eva	81 8, 8	21 2, 5	16 3, 4	-23 9, 7	0, 0	95 5, 0
Liik itto evo	-50 7 ,	5, 5	-1, 2		-12 8 ,	-59 2 ,
Os kku rity ulo ksi ste n t sta s o sa usy uu					0, 1	0, 1
Ra ho itus tuo tot					3, 5	3, 5
Ra ho itus ku lut					-11 7 ,	-11 7 ,
Tu lov t ero					17 8 ,	17 8 ,
Mä ärä llat tom ien ista j ien y sva om os uu s					-0, 5	-0, 5
Ka ud los tu en						-50 0 ,
Po isto t	47 6 ,	8, 2	0, 7	0, 0	0, 6	57 1 ,

Liikevaihto vuosineljänneksittäin

	20 11	20 10	Mu uto s	20 11	20 10	Mu uto s	20 10
Mil j. eu roa	1.4 .-3 0.6	1.4 .-3 0.6	%	1.1 .-3 0.6	1.1 .-3 0.6	%	1.1 .-3 1.1 2.
Le liik nto en ne	47 5, 9	41 5, 6	14 5 ,	92 8, 2	81 8, 8	13 4 ,	17 40 4 ,
Le toi mi lve lut nto nta pa	100 8 ,	10 1, 8	-1, 0	21 5, 3	21 2, 5	1, 3	42 9, 0
Ma tka lve lut pa	65 7 ,	63 3 ,	3, 8	17 2, 3	16 3, 4	5, 4	31 6, 9
Ko rni elim ino inn it nse	-10 3, 0	-10 7, 2	-3, 9	-24 2, 7	-23 9, 7	1, 3	-46 3, 0
Yh tee ä ns	53 9, 4	47 3, 5	13 9 ,	1 0 73 1 ,	95 5, 0	12 4 ,	2 0 23 3 ,

Liikevoitto ilman myyntivoittoja,johdannaisten käyvän arvon muutoksia, huoltojen valuuttakurssauksen muutoksia ja kertaluonteisia eriä

	20 11	20 10	Mu uto s	20 11	20 10	Mu uto s	20 10
Mil j. eu roa	1.4 .-3 0.6	1.4 .-3 0.6	%	1.1 .-3 0.6	1.1 .-3 0.6	%	1.1 .-3 1.1 2.
Le liik nto en ne	-11 3 ,	-10 6 ,	6, 6	-55 2 ,	-35 2 ,	56 8 ,	1, 9
Le toi mi lve lut nto nta pa	9, 1	2, 3	29 5, 7	11 9 ,	3, 9	20 5, 1	8, 1
Ma tka lve lut pa	-5, 6	-1, 6	25 0, 0	-4, 5	-1, 2	27 5, 0	0, 0
Ko hd ista tto t e rät ma ma	-6, 0	-3, 7	62 2 ,	-9, 1	-7, 4	23 0 ,	-14 7 ,
ä Yh tee ns	-13 8 ,	-13 6 ,	1, 5	-56 9 ,	-39 9 ,	42 6 ,	-4, 7

Henkilöstö keskimäärin segmenteittäin

	20 11	20 10	Mu uto s
	1.1 .-3 0.6	1.1 .-3 0.6	%
Le liik nto en ne	3 5 47	3 5 66	-0, 5
Le nto toi mi nta lve lut pa	2 6 73	2 6 81	-0, 3
Ma tka lve lut pa	1 0 04	1 1 41	-12 0 ,
Mu toi mi ut ot nn	29 5	23 3	26 6 ,
Yh ä tee ns	7 5 19	7 6 21	-1, 3

5. R AH OIT US RIS KIE N H AL LIN TA
Kon nin risk ien hal linn iaat teis iin e i ole ser an per	teh ty m erk ittäv	iä m uut oks	ia r rtoi ntik aud apo	ella . Ri skie nha	llinn tav oitt an	eet ja iaat tee per	t ov at
hde uka isia ode n 2 010 ko rnin nm nse y vu vu	osi ker tom uks ess	site ttäv ien a e	tiet oje n k ans	sa.
Alla ole vat tau luko t es ittäv ät k in s uoj ons ern	las ken aus nas	käy tett ävi sa en	jo hda iss nna op	imu ste ime n n	llisa n ta i mä rvo	ärä n ja kä än yv	net toa rvo n.
JO HDA NN AIS SO PIM UK SET
Jo hd ais et ann			30.	6.2 011			30.	6.2 010			31. 12.	201 0
		Nim ellis arv o	Pos itiiv iset	Neg atiiv iset	Käy ä p	Nim ellis arv o	Pos itiiv iset	Neg atiiv iset	Käy ä p	Nim ellis arv o	Pos itiiv iset	Neg atiiv iset Käy ä p
			käy vät ot arv	käy vät ot arv	net toa rvo		käy vät ot arv	käy vät ot arv	net toa rvo		käy vät ot arv	käy vät ot arv	net toa rvo
Va luu tta jo hd ais et, ilj. ann m eu roa
Suo jau sla ske ole ät ( miin it): vat ter nna ssa er
Polt ine val uoj toa uut tas en aus		312 ,9	1,1	-12 ,9	-11 ,8	314 ,2	37, 8	0,0	37, 8	324 ,2	12, 7	-3, 4	9,3
Len tok oje uoj ost one n s aus
Käy vän jau arv on suo s		276 ,8	3,7	2 -5,	-1, 5	281 ,1	35, 1	0,0	35, 1	297 ,4	17, 1	-1, 7	15, 4
Rah avi uoj rra n s aus		0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Lea aks uje alu jau utta sem n v suo s		39, 5	0,1	-2, 5	-2, 4	27, 0	3,3	-0, 2	3,1	42, 8	1,0	-0, 4	0,6
Suo jau sla ske ole hte ä vat nna ssa y ens		629 2 ,	4, 9	-20 6 ,	-15 ,7	622 3 ,	76, 2	-0, 2	76, 0	664 4 ,	30, 8	-5, 5	25, 3
Suo jau sla ske lkop uol iset ät: nna n u er
Liik imin ka virt oje uoj ( miin eto ter nan ssa n s aus	it)	183 ,3	1,9	-3, 8	-1, 9	214 ,3	9,3	-10 ,9	-1, 6	160 ,8	1,0	-4, 8	-3, 8
Liik imin ka virt oje uoj (o tiot eto nan ssa n s aus p	)
Os luut tiot tetu t va tao p		42, 3	2,4	-0, 6	1,8	0,0	0,0	0,0	0,0	37, 8	0,0	0,0	0,0
As val tiot ete tut uut tao p		5,3	0,0	-1, 0	-1, 0	0,0	0,0	0,0	0,0	33, 0	0,0	-0, 2	-0, 2
Tas oja ( miin it) ter een su us		89, 8	0,1	-3, 7	-3, 6	103 ,4	3,3	-0, 4	2,9	92, 8	3,6	0,0	3,6
Yh nsä tee		320 ,7	4, 4	-9, 1	-4, 7	317 ,7	12, 6	-11 3 ,	1, 3	324 4 ,	4, 6	-5, 0	-0, 4
Va luu jo hd ais hte sä tta et ann y en		949 9 ,	9, 3	-29 ,7	-20 4 ,	940 0 ,	88, 8	-11 5 ,	77, 3	988 8 ,	35, 4	-10 5 ,	24, 9
		Nim ellis arv o	Pos itiiv iset	Neg atiiv iset	Käy ä p	Nim ellis arv o	Pos itiiv iset	Neg atiiv iset	Käy ä p	Nim ellis arv o	Pos itiiv iset	Neg atiiv iset	Käy ä p
		nia/ ton MW h	käy vät ot arv	käy vät ot arv	net toa rvo	nia/ ton MW h	käy vät ot arv	käy vät ot arv	net toa rvo	nia/ ton MW h	käy vät ot arv	käy vät ot arv	net toa rvo
Hy öd kej oh dan nai ilj. t, m y se eu roa
Suo jau sla ske ole vat ät: nna ssa er
Len top etro liter miin it		547 90 0	65, 3	-1, 3	64, 0	500 85 0	5,8	-37 ,7	-31 ,9	547 35 0	35, 3	-5, 2	30, 1
Säh köjo hda iset , MW h nna		113 08 1	0,4	-0, 1	0,3	0	0,0	0,0	0,0	127 40 2	1,3	0,0	1,3
Suo jau sla ske lkop uol iset ät: nna n u er
Len li te rmi init top etro		26 600	3,9	0,0	3,9	96 250	0,2	-1, 7	-1, 5	101 75 0	6,6	0,0	6,6
Ga soi l te rmi init Jet dif fer ial t iinit		0	0,0	0,0	0,0	0	0,0	0,0 2	0,0	0 22	0,0	0,0	0,0
ent erm		0	0,0	0,0	0,0	84 500	4,0	-0,	3,8	000	0,6	0,0	0,6
Op tiot
Os t, le li tetu nto tro		200 70 0	12, 9	0,0	12, 9	71 000	0,3	0,0	0,3	83 750	4,7	0,0	4,7
pe As len li ete tut, top etro		401 40 0	0,0	9 -7,	9 -7,	98 000	0,0	-1, 0	-1, 0	162 0 75	0,0	-1, 6	-1, 6
Os il tetu t, g aso		0	0,0	0,0	0,0	0	0,0	0,0	0,0	0	0,0	0,0	0,0
As soi l ete tut, ga		0	0,0	0,0	0,0	0	0,0	0,0	0,0	0	0,0	0,0	0,0
Säh köjo hda iset , MW h nna		28 944	0,0	0,0	0,0		0,0	0,0	0,0	39 157	0,1	0,0	0,1
Yh ä tee ns			5 82,	-9, 3	73, 2		10, 3	-40 6	-30 3		48, 6	-6, 8	41, 8
								,	,

		Nim ellis arv o	Pos itiiv iset	Neg atiiv iset	Käy ä	Nim ellis arv o	Pos itiiv iset	Neg atiiv iset	Käy ä	Nim ellis arv o	Pos itiiv iset	Neg atiiv iset	Käy ä
			käy vät ot arv	käy vät ot arv	p net toa rvo		käy vät ot arv	käy vät ot arv	p net toa rvo		käy vät ot arv	käy vät ot arv	p net toa rvo
Ko rko jo hd ais et, ilj. ann m eu roa
Va luu tan - ja ko vai hto im uk t ron so p se
Suo jau sla ske ole ät: vat nna ssa er		0,0	0,0	0,0	0,0	1,2	1,7	-1, 2	0,5	0,0	0,0	0,0	0,0
Suo jau sla ske lkop uol iset ät: nna n u er		29, 8	0,0	-1, 5	-1, 5	5,4	0,0	-1, 9	-1, 9	2,6	2,7	-3, 9	-1, 2
ä Yh tee ns		29, 8	0, 0	-1, 5	-1, 5	6, 6	1,7	-3, 1	-1, 4	2, 6	2,7	-3, 9	-1, 2
vai im Ko hto uk t ron so p se
Suo jau sla ske ole ät: vat nna ssa er		0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Suo jau sla ske lkop uol iset ät: nna n u er		25, 0	0,0	0,0	0,0	45, 0	0,0	-0, 7	-0, 7	25, 0	0,0	-0, 3	-0, 3
Yh ä tee ns		25, 0	0, 0	0, 0	0, 0	45, 0	0, 0	-0, 7	-0, 7	25, 0	0, 0	-0, 3	-0, 3
		Nim ellis arv o	Pos itiiv iset	Neg atiiv iset	Käy ä p	Nim ellis arv o	Pos itiiv iset	Neg atiiv iset	Käy ä p	Nim ellis arv o	Pos itiiv iset	Neg atiiv iset	Käy ä p
			käy vät ot arv	käy vät ot arv	net toa rvo		käy vät ot arv	käy vät ot arv	net toa rvo		käy vät ot arv	käy vät ot arv	net toa rvo
Os ake jo hd ais ilj. et, ann m eu roa
Op tiot
Os to-o tiot ake p , os		0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
6. Y RIT YS HA NK INN AT JA MY YN NIT
Rap orto intik aud ella ei ole oll lut ita han kint mu	oja eik ä m tej yyn	ä k uin osa vuo	sika tsa uks ess	ain itut a m
7. T UL OV ERO T
Tul rot rkitt tulo sla ske lma käy ttäe ove on me y an	kan taa n v ero	, jo ta s lleta ove	den od an vuo	ote ttuu n k oko nai	stu loks een
8. O SA KEK OH TA INE N O SIN KO
Yh tiök oko ti o lla j aka 24. 3.2 011 äät mat ta o us p	sin koa tilik aud	elta 20 10.
ÖD 9. A INE ETT OM IEN JA AI NEE LL IST EN HY	YK KEI DEN M	UUT OS
Milj . eu roa			30. 6.2 011	30. 6.2 010	31. 12. 201 0
Kirj itoa ka ude lus anp rvo n a sa			1 5 15, 9	1 5 34, 5	1 5 34, 5
Käy ttöo isu usi inn it sto ma nve			61, 8	143 ,5	183 ,5
Enn ako ide uut n m os			11, 6	-61 ,1	-62 ,3
Vä hen kse t ny			-44 ,8	-1, 1	-4, 6
Siir rot			0,0	-16 ,5	-16 ,5
Pois tot			-59 ,5	,1 -57	-11 8,7
Kir jan ito o k aud lo p arv en pu ss a			1 4 85, 0	1 5 42, 2	1 5 15, 9
Myy täv änä ole vie n h ödy kke ide s k aud y n o suu	alu en ssa		70, 7	19, 4	19, 4
Myy täv änä ole vie n h ödy kke ide s k aud y n o suu	lop en uss a		27, 3	19, 4	70, 7

Ä ÄO 10 . K O RO LL INE N V IER A S P MA
La ino j ly he iin ly he hj lma ka ise i. ett st a nn nn so e n m y u
Mu kirj ido itet la ino j liitt ho ut t sto t vä t v an p ss a e s y en no y an	ihin kuu de llis va	iin la ino ihin j ide o ,	ike kse llis n p o u	imu ken ta tee es so p sra	sta
j htu ly he kirj br kä ks i et tto ata utt sto o en ne nn s an on a s e no y	tä ly he kse ks nn y	i.
S S S 11 . V A TU U ITO U MU K ET
Milj . e uro a		3 0. 6. 20 11	3 0. 6. 20 10	3 1.1 2.2 0 10
Mu les kuu de it ut ta ta tut t, p t om as p uo an ne va an		68 8 5,	72 4 5,	59 3, 4
Va kuu de n k rni in k luv ien rity les t s ste ta, am aa on se n p uo uu y	kau kse ta t	65 9 ,	65 8 ,	65 5 ,
Mu ide les kuu ta tut ta t n p uo an ne		2, 2	3, 3	2, 6
ä Yh tee ns		75 3, 9	79 4, 5	6 6 1, 5
Inv int is itou kse ine llis ista kä ttö isu hy ö dy to t a es mu e y om a us S 12 . V A TU U T	kke istä 30 .6. 20	11 liva t 1 .00 0, 0 m o	ilj oo na a e uro	( 1.1 00 0 ) a ,
Milj . e uro a		3 0. 6. 20 11	3 0. 6. 20 10	3 1.1 2.2 0 10
Le ka lus le ksu nto ton stu ut as em a va		23 3 7,	20 2, 9	28 2, 3
Mu ut stu ut va		24 6, 3	24 6, 1	24 9, 8
Yh ä tee ns		48 3, 6	44 9, 0	5 3 2, 1
ÄH . L IPI IRI TA PA HT U MA T 13
Lä hip iirit htu itet de n 2 01 0 v ike t o ty rto ap a ma n e s vu o uo s mu	kse Tili ää ss a. np	tös he ken j ä lke t	i o le t htu en e ap a	len is ia m t o to nu na uu	ks ia.

14 . L EN TO LII KE NN E S U O RIT TE ET 1. 1.- 3 0.	6. 20 11
	Ko ko	Eu ro a	Po h j is- o	Aa ia s	Ko im t aa	Re itt il i ike nn e	Lo ma	Ra ht i
	l i ike nn e	op p	Am ikk er a			hte ä y en s	- l i ike nn e	l i ike nn e
( ) Ma t kus ta j at 10 00	3 9 25	1 9 57	87	67 7	81 7	3 5 39	38 7
M tos % d.v uu e	11 5 ,	13 1 ,	22 2 ,	11 8 ,	22 8 ,	15 2 ,	-13 3 ,
( ) Ra ht i j t i 10 00 kg a p os	67 14 2	11 13 8	4 2 23	39 01 4	1 1 50	55 52 5	21 1	11 40 6
M tos % d.v uu e	23 1 ,	10 8 ,	4, 1	10 2 ,	1, 4	9, 6	-73 9 ,	-
Ta rj hkm ( milj ) otu t	14 50 5	4 2 04	73 3	6 8 02	79 1	12 53 0	1 9 75
M tos % d.v uu e	16 3 ,	17 3 ,	21 6 ,	24 0 ,	28 8 ,	21 8 ,	-9, 4
My dy hkm ( milj ) t y	10 45 6	2 7 24	57 4	4 9 88	41 7	8 7 03	1 7 54
M d.v tos % uu e	9, 1	14 0 ,	22 2 ,	12 7 ,	14 4 ,	13 8 ,	-9, 6
Ma kus j käy t ta ttö te % a as	72 1 ,	64 8 ,	78 2 ,	73 3 ,	52 8 ,	69 5 ,	88 8 ,
M ks. d.v tos % uu -y e	-4, 8	-1, 8	0, 3	-7, 3	-6, 6	-4, 9	-0, 1
Ta rj km ( milj ) otu t tn	2 2 13							63 7
M d.v tos % uu e	21 0 ,							43 6 ,
My dy km ( milj ) t tn y	1 3 48							41 1
M d.v tos % uu e	13 7 ,							25 8 ,
Ko kon is käy ttö te % a as	60 9 ,							* 64 5 ,
M ks. d.v tos % e uu -y	-3, 9							-9, 1
ÄT S 15 . L AA J AN TU LO K EN ER La j los las ke lma itet ää iem tu a as sa ss a e s n a j illa j lev isu de ha vir j ata tu to o su o an a n r a a s u	min su ora an om kä luu kur tta e va	ää aa n p om aa ien ks to ss m uu	n k irj j atu t s uo au s ista ihe utu et a ne	las ken na ss a o kur ier ot. ss	lev ien ien er re	liso itum att a om	j hd iste at o an na	to n a rvo nm uu
	20 11	20 10	Mu uto s	20 11	20 10	Mu uto s	20 10
Milj . e uro a	1.4 .-3 0. 6.	1.4 .-3 0. 6.	%	1.1 .-3 0. 6.	1.1 .-3 0. 6.	%	1.1 .-3 1.1 2.
Ka de n t los u u	-23 1	-27 8	-16 9	-5 6, 9	-49 5	14 9	-22 8
Mu laa j lo ks ät ut tu an en er	,	,	,		,	,	,
Mu j toe rot t un a m uu	0, 2	-0, 4	-15 0, 0	0, 1	-1, 1	-10 9, 1	-0, 5
My täv iss ä o lev ien ha j tos y ra va ro en m uu
j j ä lke ve ro en en	-1, 1	-5, 8	-8 1, 0	-2, 7	-0, 7	28 5, 7	1, 5
Su j ins ien kä vä tru ntt o au s me y n a rvo n
j j ä lke uto mu s v ero en en	-25 6 ,	13 1 ,	-29 5, 4	6, 4	35 0 ,	-8 1, 7	58 9 ,
Mu laa j lo ks ät hte ä ut tu an en er en s y	-26 5 ,	6, 9	-48 4, 1	3, 8	3 3, 2	-88 6 ,	5 9, 9
Ka de n l j los a t aa u u	-49 6 ,	-20 9 ,	-	-5 3, 1	-16 3 ,	-	37 1 ,
Em ht iön ista j ille ku luv oy om u a o su us

kauden laajasta tuloksesta -49,7 -21,3 - -53,2 -16,8 - 36,9

kauden laajasta tuloksesta 0,1 0,4 - 0,1 0,5 - 0,2

Määräysvallattomien omistajien osuus

ÄL Ä T S 16 . T ILI KA U DE N J KE I I AP AH	TU MI A
Ka kau de n j ä lke i o le o llut tsa us en e m	ita rkit täv iä t htu mia ku in o ika u me ap a sa vu os	kse los j io ita. tsa tet tu u ss a s e a a s
17 . T U NN U S LU KU J EN LA S KE NT AK	AA VA T
Tu los / o ke sa :		S i j ite ä äo %: ( RO C E ) tu n t tto o n p ma uo ,
Ka de itto u n v o		Tu los j ko rko - j ho itus ku t ra en ne n v ero a + a m uu	lut *10 0
Tili kau de n k kim ää rä ine kea nt es n o sa	io ika istu kem ää rä os a	( Ta lo - k lat kes kia tto t v se en p p us um ma oro ma e	) rvo
Om ä äo / o ke a p ma sa :		Ko ll ise lat t n ett ro ov e :
Om ää a p om a		Ko llis lat - k llis örs ios kke et et rat et ro ve oro va - p s a
Tili ää tös ä ivä kea nt io ika istu np p n o sa	kem ää rä os a
Ve lka isa %: tu ste an m ,		Om isu %: te av ara us as ,
Ko llis et tto lat ro ne ve	* 1 00	Om ää ää räy llat tom ien ista j ien a p om a + m sv a om	*10 0 os uu s
Om llat ine ää ää räy tom a p om a + m sv a	mis j ien ta n o os uu s	Ta lo du kot t e se en p p us um ma - s aa nn a
Op i iv ine n l i ike itto at er vo =		Om ä äo %: ( RO E ) n t tto an p ma uo ,
Liik itto ilm ivo itto j j hd nt ev o an my y a, o	iste n k ks ia, äy vä to an na n a rvo n m uu	Tu los * 1 00
hu lto j luu kur kse ks ia j ker luo is ia e riä tta to ta nte o en va ss au n m uu a		Om llat ien ista j ien ää ää räy tom a p om a + m sv a om	( kes kia ) os uu s rvo
Om ht iön kke ää a p om a = em oy os a en	ista j ille ku luv om a o su us u
Os ika kse n lu ilin tsa t o t t av uo s va u vu	kas ia. tar tam att om