Annual Report • Jan 10, 2012
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Olemme sijoitusyhtiö, joka luo menestystarinoita omistamalla ja kehittämällä suomalaisia pk-yrityksiä • • •
Vuosikertomus 2011
Ostamaamme yritykseen tuomme uuden, sitoutuneen johdon sekä liiketaloudellista ja strategista osaamista. Päämäärä on nostaa panostettava yritys alansa vahvaksi tekijäksi 5 –10 vuodessa, minkä jälkeen se jatkaa toimintaansa itsenäisenä. Toimintaamme ohjaavat Panostajan emoyhtiön arvot.
Sisällys
Panostajan tehokas johtamisjärjestelmä
Henkilöstö keskimäärin
Osakekannan markkina-arvo, milj. €
| 1 000 € | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Liikevaihto | 163 247 | 137 939 |
|---|---|---|
| Liikevoitto | 5 927 | 2 927 |
| Voitto ennen veroja | 3 144 | 778 |
| Voitto jatkuvista liiketoiminnoista | 2 617 | 1 141 |
| Tappio myydyistä liiketoiminnoista | -401 | -4 346 |
| Tilikauden voitto / tappio | 2 216 | -3 205 |
| Emoyhtiön osakkeenomistajille | 937 | -2 775 |
| Määräysvallattomille osakkeenomistajille | 1 279 | -430 |
| Tulos/Osake (EPS), €, laimennettu | 0,02 | -0,06 |
| Tulos/Osake (EPS), €, laimentamaton | 0,02 | -0,06 |
| Oma pääoma / Osake, € | 0,65 | 0,59 |
| Pääoman palautus / Osake, € | 1) 0,05 | |
| Osinko / Osake, e | 0,05 | |
| Omavaraisuusaste, % | 33,4 | 31,3 |
| Bruttoinvestoinnit, M€ | 9,1 | 15,7 |
| Osakkeiden lukumäärä tilik. lopussa, 1 000 kpl | 51.733 | 47.403 |
| Konsernin henkilökunnan lukumäärä keskim. | 1 034 | 967 |
1) Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
➜ Kasvu yritysostojen kautta
➜ Saattaa yritys mahdollisimman nopeasti toimimaan itsenäisenä
Konserniyhtiöiden vuosittaisesta tuloksesta muodostuvat omistusoikeuden mukaiset vuosituotot. Irtautumistuotot syntyvät luopumisen yhteydessä tapahtuvasta arvonmuutoksen realisoinnista.
| Tuloksen muodostus, milj. € | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 |
|---|---|---|---|---|---|
| Konserniyhtiöiden vuosittain kertyvä tilikauden tulos | 5,9 | 9,5 | 1,3 | -3,2 | 2,3 |
| Irtaantumistuotot | 0 | 4,3 | 0 | 0 | -0,1 |
| Jonka jakautuminen | |||||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille | 4,3 | 12,7 | 0,7 | -2,8 | 0,9 |
| Määräysvallattomille | 1,6 | 1,1 | 0,6 | -0,4 | 1,3 |
| Osinkohistoria ja pääoman palautus vuosilta 2000–2011 | ||||
|---|---|---|---|---|
| -- | -- | -- | ------------------------------------------------------- | -- |
| Taloudelliset mittarit | Tavoite |
|---|---|
| Oman pääoman tuotto (ROE) | 22 % |
| Omavaraisuusaste sisältäen pääomalainan 40 % | |
| Kumulatiivinen viiden vuoden tavoite | |
| (2011–2015) osakekohtainen tulos (EPS) | 1,00 € |
*) Hallituksen ehdotus
Tavoitteena jakaa vähintään puolet konsernin vuosittaisesta tuloksesta joko osakkeiden takaisinostona, pääoman palautuksena ja/tai osinkoina. Tavoitteena on säilyttää tasaisesti kasvava osinkovirta, ottaen huomioon kuitenkin konsernin kasvun vaatimat investoinnit.
| 1 000 € | 2007 | 2008* | 2009 | 2010 | 2011 |
|---|---|---|---|---|---|
| Osinko emoyhtiön osakkeenomistajille yhteensä | 3 970 | 5 569 | 5 534 | 2 560 | 0 |
| Omien osakkeiden hankinta | 2 050 | 458 | 675 | 0 | 0 |
| Pääoman palautus emoyhtiön osakkeenomistajille yhteensä | 3 081 | 0 | 0 | 2 557 ** |
|
| Yhteensä | 6 020 | 9 108 | 6 209 | 2 560 | 2 557 |
| Tilikauden tulos (emoyhtiön osuus + vähemmistölle kuuluva) | 5 934 | 13 797 | 1 345 | -3 205 | 2 216 |
| Voitonjakoprosentti | 101 % | 66 % | 462 % | N/A | 115 % |
*) Tilikaudella 2008 on laskelmassa huomioitu Panostajan tekemä pääomapalautus Takoma Oyj:n osakkeina, jonka arvo oli yhteensä 3,1 milj. euroa **) Hallituksen ehdotus
aas on aika katsoa hetki mennyttä ja käydä läpi Panostaja Oyj:n 31.10.2011 päättynyttä tilikautta. Omasta mielestäni 12 kuukauden jakso on monesti liian lyhyt periodi tarkastella liiketoiminta-alueiden kehitystä ja aikaansaannoksiamme nimenomaan liiketoiminnan kehityksen osalta. Nopeat ja tehokkuuteen tähtäävät toimenpiteet
T näkyvät neljännesvuosittain raportoitavissa talousluvuissa, mutta pitkän tähtäimen omistaja-arvon kehittämiseen liittyvät hankkeet näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä ja realisoituvat, kun liiketoiminta-alueesta joskus päätetään luopua. On varmaan kuitenkin hyvä pysähtyä hetkeksi ja arvioida mennyttä vuotta.
Vaikka talouden ympäristö on kuluneenakin vuonna ollut haasteellinen, niin vuosi oli minusta pääosin onnistunut. Saimme toteutettua konsernitasolla ne hankkeet, jotka olivat meille strategisesti tärkeitä. Vuoden 2010 lopulla päätimme, että haluamme rahoittaa uudelleen 2006 liikkeelle lasketun pääomalainan. Tämä tiesi emoyhtiön organisaatiolle kiireistä joulun ja uudenvuoden aikaa, mutta projekti onnistui. Saimme samalla mukaan uuden ison instituutiosijoittajan, kun Teollisuussijoitus merkitsi uutta vaihdettavaa pääomalainaamme.
Tämä rahoituskierros oli ensimmäinen laajempi konsernitason kierros, jossa Panostajan osin uusiutunut johto – talousjohtajamme Simo Mustila ja minä – kävi laajempaa dialogia pääomamarkkinoiden kanssa. Itse koin prosessin miellyttävänä ja jälleen kerran työni tarjosi mahdollisuuden tavata uusia ja asiansa osaavia ihmisiä, joilta myös aina oppii uutta. Projekti osoitti myös sen, että asiansa osaavat ja työtä pelkäämättömät yhteistyökumppanit ovat välttämättömiä – kiitos Danske Bank ja Fondia.
Itselleni tärkeä asia oli alkuvuodesta toteutettu Panostajan johdon uusi sitouttamis- ja kannustinjärjestelmä. Kävimme asiasta perusteellisia keskusteluja sekä johtoryhmässä että hallituksen kokouksissa ja ainakin minä koen, että järjestelmä on tasapainoinen, riittävän haastava ja myös yhtiön edut huomioiva. Järjestelmään liittyy johdon mahdollisuus lisäansioihin Panostajan osakkeina, mutta tätäkin tärkeämpää minulle on se, että nyt koko johtoryhmä – yhdessä ja erikseen – on aitoja yrittäjiä. Olemme olleet emoyhtiössä tähänkin saakka äärimmäisen kiinnostuneita liiketoiminta-alueiden tavoitteiden ja koko konsernin tulostavoitteen saavuttamisesta. Nyt tavoitteiden saavuttaminen kiinnostaa vielä enemmän samoin kuin Panostajan osakkeen osinkotuotto. Mielestäni suoraan osakeomistukseen perustuvat johdon sitouttamis- ja kannustinjärjestelmät varmistavat johdon ja osakkeenomistajine intressien yhteneväisyyden. Miten voisin edes olla eri mieltä, kun Panostajan liiketoimintaalueilla on toimittu näin jo 25 vuoden ajan.
Pääosa työajastani kuluu ihmisten parissa. Tapaan yritystemme johtoa ja meille tärkeitä ulkopuolisia hallituksen jäseniämme hallituksen kokouksissa. Tapaan pitkän uran tehneitä yrittäjiä, jotka miettivät luopumista luomastaan yrityksestä. Aikaajoin keskustelen yrittäjyyttä ja toimitusjohtajuutta harkitsevien nuorempien, mutta kuitenkin kokeneiden liikkeenjohtajien kanssa. Päiväni täyttyvät myös muista tärkeistä sidosryhmätapaamisista: rahoittajat, sijoittajat, omistajat sekä muut yhteistyökumppanit. Marraskuussa olimme jälleen kerran mukana Sijoitusmessuilla Helsingissä, jossa kävin monta mielenkiintoista keskustelua omistajiemme tai sellaiseksi ryhtymistä harkitsevien kanssa. Koko vuoden ajan minulla on ollut mahdollisuus työssäni tavata mielenkiintoisia ja asiansa osaavia ihmisiä – tämä on oman päivittäisen työni hienoimpia puolia.
Asialla on myös kääntöpuolensa. Liiketoiminta-alueiden toimitusjohtajat tulevat tutuiksi ja kanssakäynti on välillä hyvinkin tiivistä. Minun ja johtoryhmäni on kuitenkin pääomistajan edustajana myös arvioitava toimitusjohtajien tavoitteita ja niiden saavuttamista. Ja minun vastuullani on tehdä ratkaisut, jos tavoitteisiin ei päästä. Tässä suhteessa kulunut vuosi ei ollut helppo – jouduin tekemään päätöksen toimitusjohtajan vaihdoksesta kolmessa yhtiössä. Tilikauteen näistä ajoittuu kaksi ja Lämpö-Tukussa vaihdos tapahtui tilikauden päättymisen jälkeen olosuhteissa, jotka korostivat luottamuksen merkitystä yrittäjän kanssa tehtävän yhteistyön ytimenä. Korostamme omassa toiminnassamme yrittäjyyden kunnioittamista sekä luottamusta ja avoimuutta. Näitä hankalia asioita ei voi hoitaa muuten kuin näitä arvoja noudattaen. Vastuullinen omistaja kantaa mielestäni vastuunsa myös ja nimenomaan hankalien päätösten edessä. En tiedä onnistuinko toimimaan tässä suhteessa arvojemme mukaisesti – parhaani kuitenkin yritin ja se saa yleensä riittää.
Vuoden aikana saimme vietyä monen liiketoimintaalueemme toimintaa merkittävästi eteenpäin. Kiitos tästä kuuluu aktiivisille toimitusjohtajillemme ja erityisesti liiketoimintaalueiden ulkopuolisille hallituksen jäsenille, jotka tuovat raikkaita ajatuksia toiminnan kehittämiseksi. Ensi vuonna hyödynnämme tätä verkostoa entistä paremmin, koska kokemuksemme ensimmäisestä ulkopuolisten hallituksen jäsenten Panostaja Alumni -tapaamisesta oli pelkästään positiivinen.
Korostimme kaikilla liiketoiminta-alueillamme, että on tärkeää olla entistä lähempänä omia asiakkaita ja olla aidosti kiinnostunut heistä. Haasteelliset ajat korostavat sitä, että jokaisen pitää keskittyä tekemään niitä asioita, joihin voi itse vaikuttaa ja huolehtia siitä, että koko organisaatio on menossa samaan suuntaan.
Kun yleinen taloudellinen tunnelma kesän 2011 jälkeen muuttui vuoden 2008 loppukesää muistuttaen positiivisesta pessimistiseen, niin korostimme kaikilla liiketoiminta-alueillamme, että on tärkeää olla entistä lähempänä omia asiakkaita ja olla aidosti kiinnostunut heistä. Haasteelliset ajat korostavat sitä, että jokaisen pitää keskittyä tekemään niitä asioita, joihin voi itse vaikuttaa ja huolehtia siitä, että koko organisaatio on menossa samaan suuntaan. Liiketoiminta-alueidemme suoritukseen sisältyy myös pettymyksiä, jolloin edellä kuvattujen ajatusten noudattaminen korostuu näiden liiketoiminta-alueiden kääntämisessä oikeaan suuntaa alkaneen tilikauden aikana.
Vaikka vuosi oli meillä monella työntäyteinen, niin työn lisäksi elämässä pitää olla muutakin sisältöä. Omalta kohdaltani olen pyrkinyt korostamaan vapaa-ajan ja hyvän tai ainakin kohtuullisen fyysisen kunnon merkitystä työkyvyn ylläpitämiseksi. Jälleen on nimittäin yksi vuosi vierähtänyt, eivätkä ne yleensä kulu jälkiä jättämättä. Oma tavoitteeni oli viime kesänä opiskeluvuosien triathlon-harrastuksen elvyttäminen. Sainkin suoritettua Joroisilla puolikkaan matkan ennakkotavoitteita nopeammalla ajalla. Ajatus on tehdä sama juttu ensi vuonna uudestaan. Mitä se sitten vaatii: aseta tavoite, tee asioita systemaattisesti, seuraa kehitystä, korjaa virheet, muista levätä ja ole valmis kuuntelemaan itseäsi ja muita. Soveltuu aika moneen muuhunkin asiaan – vaikkapa johtamiseen, kun sitten vielä lopuksi pitää mielessä, että "giving up is not an option."
Jo alkanut tilikausi asettaa meille kaikille haasteita. Itse olen luvannut viimeisimmässä sisäisessä uutiskirjeessämme, etten enää muistuta henkilöstöämme nopeasta muutoksesta ja talouden epävarmuuden jatkumisesta. Epävarmuus ja nopeat muutokset ovat nykymaailmassa normaalia – ja poikkeuksena voidaan alkaa pitää tasaisen varmaa ja ennustettavaa maailmaa. Nyt menestyvät asiakkaitaan lähellä olevat nopeat ja joustavat yritykset, jotka uskaltavat myös epävarmana aikana nähdä ja toteuttaa tulevaisuuden mahdollisuudet. Tähän me täällä Panostajassa haluamme keskittyä ja toteuttaa nämä mahdollisuudet yhdessä liiketoimintaalueidemme kanssa.
Kiitos menneestä vuodesta koko konsernin henkilökunnalle, yhteistyökumppaneille ja terveiset myös kaikille omistajille. Toivottavasti näemme yhtiökokouksessa.
Juha Sarsama toimitusjohtaja
Panostaja avasi toimintavuoden 2011 ottamalla käyttöön tilikauden alkupuolella konsernin johdolle uuden pitkäaikaisen kannustin- ja sitouttamisjärjestelmän. Järjestely syrjäytti vanhan optiojärjestelmän ja asetti johdolle tulostavoitteen, joka toteutuessaan tuottaa tähän asti parhaan Panostajan viisivuotiskauden osakekohtaisen tuloksen (EPS). Vuodelle 2015 ulottuva kumulatiivinen tavoite on asetettu 1,00 euroon. Panostajan historian paras viisivuotiskauden osakekohtainen tulos on tähän mennessä ollut 0,85 euroa.
Toimitusjohtaja Juha Sarsaman sanoin myös jokaisesta johtoryhmän jäsenistä tuli nyt Panostajan toiminta-ajatuksen mukaisesti yrittäjä, joka kantaa myös yrittäjäriskin sijoituksestaan. Samaahan yhtiö on edellyttänyt tytäryhtiöittensä toimitusjohtajilta.
– Kyllähän omistus on selkeä viesti luottamuksesta omaan yhtiöön, toimitusjohtaja totesi alkuvuodesta 2011.
Juha Sarsaman, talousjohtaja Simo Mustilan, kehitysjohtaja Heikki Nuutilan ja sijoitusjohtaja Tapio Tommilan yhteenlaskettu omistusosuus nosti johdon Panostajan seitsemänneksi suurimmaksi omistajaksi yli kahden prosentin osake- ja äänimäärällä.
– Johtoryhmä oli jo ennen järjestelmän käyttöönottoa hyvin sitoutunutta, mutta uudella järjestelmällä on ollut vaikutusta motivaatioon ja siihen, että asioita tehdään entistä määrätietoisemmin pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseksi. Myös osakkeiden osinkotuotto on nyt myös enemmän kuin ennen toimivan johdon fokuksessa, Sarsama arvioi.
Panostajan 27. toimintavuoden alkuun ajoittui myös mittavat osakeanti ja vaihdettava pääomalaina. Molemmat merkittiin täyteen määräänsä.
Samalla Panostaja sai uuden sijoittajan, kun valtion pääomasijoitusyhtiö Suomen Teollisuussijoitus liitti Panostajan uutta vaihdettavaa pääomalainaa salkkuunsa. Teollisuussijoituksen ja Panostajan toiminta-ajatukset ovat Juha Sarsaman mukaan hyvin yhteneväiset; molempien ydintoimintaa on suomalaisen yritystoiminnan edistäminen. Panostajalle Teollisuussijoituksen mukaan tulo on strategisesti arvokas asia, joka vahvistaa kasvua. Toive uusien suomalaisten menestystarinoiden synnyttämisestä ja sitä kautta omistajaarvon kasvattamisesta on suuri. Myös uuden kumppanin toiveet ovat korkealla.
– Luotamme Panostajan kykyyn luoda jatkossakin menestyviä yrityskokonaisuuksia osallistumalla aktiivisesti yhtiön kehitystyöhön, kommentoi sijoitusjohtaja Heikki Vesterinen Teollisuussijoituksesta helmikuussa.
Osakeannin kautta Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera ja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia nostivat omistusosuuttaan Panostajasta yhteensä 7 prosenttiyksiköllä. Niiden yhteenlaskettu omistus on nyt 14,9 prosenttia. Tilikauden päättyessä Etera oli Panostajan kolmanneksi suurin ja Fennia neljänneksi suurin omistaja Matti ja Maija Koskenkorvan jälkeen.
Matti ja Maija Koskenkorvan sekä heidän lastensa omistuksessa oli tilikauden 2011 päättyessä Panostajan osakkeista 28,7 prosenttia, mikä tekee Panostajasta varsin omanlaisensa yhtiön – Panostaja on niin sanotusti vahvan ankkuriomistajan omaava kotimainen pörssissä noteerattu yhtiö, jopa perheyhtiöksi luokiteltavissa, mikä alkaa näinä aikoina olla harvinaista.
– Perheyhtiön piirteet näkyvät siinä, että suurimpien omistajien tahtotila välittyy hallituksen kautta yrityksen johdolle, ja kun yhteisistä linjoista on sovittu, niin suunta on selvä. Myös nopeat päätöksentekotilanteet ovat tässä ympäristössä helpompia, kun omistajien tahtotila on tarvittaessa nopeasti selvillä. Lukumääräisesti valtaosa osakkaista on piensijoittajia. Siksi läpinäkyvyys ja tasapuolisuus läpi koko osakaskentän on ehdoton vaatimus kaikessa päätöksenteossa ja viestinnässä, Sarsama aukaisee asetelmaa.
Muutoinkin uuden toimintavuoden alku oli historiallista aikaa. Tammikuun yhtiökokouksessa Panostajan perustaja, pitkäaikainen toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja, yrittäjäneuvos Matti Koskenkorva jätti paikkansa yhtiön hallituksessa.
– Luopuminen ei ollut vaikeaa, koska luotan sataprosenttisesti yhtiön organisaatioon, johtoon ja hallitukseen. Olin tehnyt aikoinani selvän suunnitelman ja aikataulutuksen omalle kohdalleni. Nyt oli aika irrottautua, Koskenkorva sanoo.
Koskenkorvan työtä yhtiön hallituksen puheenjohtajana asettui jatkamaan Jukka Ala-Mello.
– Matin pitkäaikainen yrittäjyys ja yhtiön rakentamisen historia ovat luonnollisesti antaneet Panostajalle omanlaisensa kasvot. Olemme erilaisia persoonia ja tulokulmamme ovat osin erilaisia, mikä varmasti näkyy tavoissamme. Vahdinvaihto oli suunniteltu ja pitkään valmisteltu, joten mitään ei tapahtunut yhtäkkiä, eikä mikään ole tullut yllätyksenä tämän vuodenkaan aikana, Ala-Mello toteaa.
2011Toimialat vahvistuivat Maailman talouden epävakaat liikkeet pitivät koko vuoden yllä jännitystä. Juha Sarsamankin ajatukset olivat loppukesästä kääntyneet siihen suuntaan, että epävarmuudesta ja talouden nopeista vaihteluista oli tullut pysyvä olotila. Silti luottamus tulevaan oli vahva: "…myös viimeinen neljännes säilyy vahvana, enkä itse näe vielä todellisia laman tai taantuman merkkejä ilmassa. Kasvu tulee kuitenkin varmasti jatkossa olemaan hitaampaa kuin vielä kesän alussa uskoimme", hän kirjoitti tuolloin.
– Poliittisten päätösten hitaus euroalueeseen liittyen voi viedä asiat nopeastikin heikompaan suuntaan. Olen viestittänyt kesän jälkeen kaikille liiketoiminta-alueille, että olennaista on seurata tilannetta ja erityisesti omien asiakkaiden tilannetta erittäin herkästi ja tällä perusteella keskittyä niihin päätöksiin, jotka ovat omissa käsissä.
– Ja on muistettava, että nyt on myös mahdollisuus lisätä panoksia, jos markkinoilla on sille tilaa, Sarsama sanoo tilikauden lopussa.
Panostaja-strategia on pitää asiat yksinkertaisina. Asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen ja oman yrityksen ylivoimaisten vahvuuksien hyödyntäminen ovat menestyvän liiketoiminnan perusta. Tälle perustalle Panostaja asettuu myös vuonna 2012.
Yksi tilikauden merkittävimmistä yrityskaupoista oli Suomen Graafiset Palvelujen yhdistyminen Panostaja-konserniin kuuluvaan Kopijyvään. Offset-painon tuominen viime vuosina digitaaliseen painamisen voimakkaasti keskittyneeseen Kopijyvään oli ennen kaikkea vastaus asiakkaiden tarpeisiin ja vahvistaa Kopijyvän tavoitetta kasvaa toimialansa markkinoita nopeammin ja täyden palvelun painotalona.
Samalla tavalla turva-alalta valtakunnallista kasvua hakeva Flexim Security laajeni alkuvuodesta Lahteen ostamalla Lukkohuolto Lempiäisen liiketoiminnan.
Konepajaryhmä Takoma otti merkittävän askeleen ostamalla hydrauliikka- ja automaatiojärjestelmiin erikoistuneen TL-Tuotannon Keminmaalta. Toimitusjohtaja Kimmo Korhosen mukaan asiakkaat ovat jo pitkään viestittäneet haluavansa ostaa Takomalta kokonaisjärjestelmiä yksittäiskomponenttien sijaan. Tätä tarvetta ajatellen Takoma sijoitti noin viisi miljoonaa euroa uuteen tehtaaseen Akaassa.
Toimintavuoden aikana Panostaja luopui enemmistöosakkuudestaan ympäristöteknologiaan keskittyneessä Ecosir Groupissa. Panostajan omistusosuus laski 49,78 prosenttiin ja näin tytäryhtiöstä tuli osakkuusyhtiö.
Syksyllä Panostaja ilmoitti myyneensä Lämpö-Tukun liiketoiminnan. Kauppa kuitenkin peruuntui kaupan toteuttamista edeltäneessä varaston inventaarissa ilmenneiden virheiden vuoksi. Inventaarierot olivat kokonaisuudessaan noin kaksi miljoonaa euroa. Lokakuun lopussa päättyneelle tilikaudelle tästä kohdistui noin 0,2 miljoonaa euroa.
– Inventaarivirheiden selvittely on edelleen kesken, mutta nopeimmat johtopäätökset on jo tehty ja Lämpö-Tukun toimitusjohtaja vaihdettiin marraskuun alussa 2011. Panostajan yrittäjämalliin kuuluu tytäryhtiön toimitusjohtajan operatiivinen valta hoitaa oman liiketoiminta-alueensa toimintaa. Valta tuo aina mukanaan myös vastuun toiminnan sisällöstä. Lämpö-Tukun tapauksessa toteutui nyt tuo vastuu elementti ikävällä tavalla. Kaikista vastoinkäymisistä on myös opittava, uskoo Juha Sarsama ja lisää, että tapaus sai koko organisaation ajattelemaan uudella tavalla kontrolliprosessien merkitystä osana liiketoimintaa.
Pelkkä numeroiden kertoma jättää yrityshistorian helposti kylmäksi. Yksikään yhtiö ei toimi ilman ihmisiä ja osa näistä ihmisistä on aina väistämättä tavalla tai toisella osa yhtiön sielua. Panostajassa päättyi syksyllä yksi aikakausi, kun kirjanpitopäällikkö Riitta Jokela jäi eläkkeelle.
20Talousjohdon uusi aika Joulukuussa 1985 vielä vaipoissa potkiskelevaan vuoden ikäiseen Panostajaan tulleena Riitta Jokela on nähnyt, kuinka konserni on kehittynyt nykyisiin mittoihinsa. Lähtöhaastattelussaan Jokela naurahti olleensa osa Panostajan ostamaa tamperelaisen tehdastyön kulttuurin historiaa Aaltosen kenkätehtaan kiinteistöjen ja osakesalkun rinnalla.
– Vaikeista vuosista selviäminen on ollut ehkä kaikkein hienointa. Oli hienoa nähdä, miten yhtiön johto pystyi luotsaamaan meidät irti saneerauksesta jopa etuajassa, Jokela ynnäsi loppukesästä Panostajan historiaa, eikä epäillyt, etteikö yhtiön tulevaisuuskin olisi suotuisa uusien tuulien puhaltaessa.
Sitä uutta ajattelua konsernin taloushallintoon on puhaltanut talousjohtaja Simo Mustila. Kun tavoitteena on kehittyä lähivuosina omassa kokoluokassaan parhaaksi suomalaiseksi pörssiyhtiöksi, on talousjohdon osaamisen ja pörssiyhtiön luonteen syvällinen ymmärtäminen ensiarvoisen tärkeää.
Mustila korostikin Panostaja-konsernin Talousjohdon päivillä modernin talousjohdon kulttuurin merkitystä. Pelkästään numeroihin tukeutuva talousjohtaminen ei yllä liikkeenjohdon strategioihin, eikä näin ollen myöskään anna toimitusjohtajalle sellaista tukea kuin voisi tai tarvitsisi. Aidossa talousjohtamisessa fokus on tulevaisuudessa, ja tähän Panostajan konserniohjaus jatkossa painottuu. Panostaja-yhtiöiden voima on erilaisuudessa, mikä vaatii huomattavan paljon.
– Ennakoitavuus syntyy sitä kautta, että pystyy ymmärtämään ja käyttämään talouden liikkeistä saatavaa tietoa mahdollisimman hyvin. Se auttaa tekemään korjaavat liikkeet nopeasti ja parantaa ennustettavuutta, mikä on pörssiyhtiölle äärimmäisen tärkeää, Mustila totesi kevään tapaamisessa.
P örssiyhtiön hallituksesta irtaantuminen tarkoittaa sataprosenttisesti osakkeenomistajan rooliin asettumista, silloin päättyy
asema sisäpiiriläisenä ja päättäjänä. Se on merkittävä muutos. Toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana seurasin yrityksen toimintaa päivittäin. Nykyään seuraan Panostajan menestymistä vain pörssitiedotteiden kautta. On merkittävästi erilaista esimerkiksi odottaa osavuosikatsauksen julkaisua kuin olla laatimassa sitä.
Panostajan liikeidea on ainutlaatuinen. Sille on tässä ajassa sosiaalinen tilaus. Suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. Heidän tulee tavalla tai toisella huolehtia yrityksensä jatkuvuudesta. Tähän vaiheeseen Panostajan konsepti sopii erinomaisesti.
Lisäksi ankkuriomistajan roolissa koen johtoryhmän ja hallituksen kokoonpanon olevan sekä ikärakenteeltaan että kyvyiltään paras mahdollinen. Uskon, että Panostajan 27 vuoden jakso on ollut vasta alkusoittoa kannattavasti kasvavalle yritykselle.
Olin Panostajassa ensin toimialajohtajana kahdeksan vuotta, sitten tasan kymmenen vuotta toimitusjohtajana ja lopuksi kahdeksan vuotta hallituksen puheenjohtajana. Päätin jo vuosia sitten, että täytettyäni 63 vuotta, jään seuraavassa yhtiökokouksessa omistajan rooliin. Samalla toteutin oman sukupolvenvaihdokseni omaehtoisesti ja suunnitellusti.
Suosittelen tapaa kaikille ikääntyville omistajille ja yritysjohtajille. Mielestäni on parempi antaa suunnitellusti vastuuta nuoremmille kuin joutua tilanteeseen yllättäen jonkin sattuman seurauksena. Omistajan roolissa voi seurata nuorten tekemisiä ja pyydettäessä olla vaikka apuna.
Olen ollut yrittäjänä yli 36 vuotta. Ensimmäinen yritys, jossa olin omistajana mukana, perustettiin 1975 elokuussa. Enemmistöomistajana kyseisessä yrityksessä oli Perusyhtymä Oy (nykyinen YIT Oyj). Rajatulla riskillä yrittäminen osoittautui jo tällöin hyväksi konseptiksi, ja siitä saimmekin idean Panostajan toimintamalliin. Panostaja perustettiin 1984 joulukuussa.
Yrittäjyys on haastava laji. Riskit rajaamalla pääomistajan kanssa yrittäminen on mielekästä, motivoivaa, ei kuitenkaan liian stressaavaa. Näin toimien on mahdollisuus tehdä merkittävä yrittäjätili, riskeeraamatta koko omaisuutta.
Panostajasta on jo nyt kasvanut tuottoisampi, suurempi ja menestyvämpi yritys kuin mitä itse uskalsin unelmoida. Uskon toisaalta, että 27 vuoden pohjatyön varaan on hyvä rakentaa tulevaisuudessa omistajien ja työntekijöiden kannalta entistä merkittävämpi konserni.
Omista saavutuksista on aina vaikea kommentoida. Toimitusjohtajuus 1990-luvun laman aikana oli haastavaa, samoin konkurssiuhka. Selätimme kuitenkin vaikeudet ja tulimme ulos terveenä yrityksenä. Uskallan sanoa, että Panostaja opetti minulle lähes kaiken yrittäjyydestä, yhteistyöstä, sidosryhmistä... Oman perheen ja hyvien ystävien tuki oli korvaamaton erityisesti vaikeina vuosina.
Ainahan jälkeenpäin ajatellen olisi voinut toimia toisinkin, mutta Panostaja on ollut työntekijöille ja omistajille erinomainen yhtiö. Osakeyhtiölain mukaisesti tavoitteena on saada tuottoa omalle pääomalle. Tässä Panostaja on onnistunut yli odotusten, joten lienee syytä olla tyytyväinen saavutettuihin tuloksiin.
Panostajaa seuraan ankkuriomistajana pörssitiedotteiden kautta myös jatkossa. Yhtiökokouksissa hallituksen valinta on aina omistajien tärkein asia. Lisäksi olen Eläkevakuutusyhtiö Eteran hallituksen jäsen, Vahinkovakuutusyhtiö Fennian hallintoneuvostossa sekä muutamassa muussa yrityksessä tukena.
Panostajan konseptille kasvun potentiaali on lähes rajaton. Panostajassa on osaava, yrittäjyydellä motivoitu organisaatio ja hallitus. Panostaja on hyvällä kannattavan kasvun uralla. Näillä perusteilla näen Panostajan tulevaisuuden sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä hyvänä.
Yrityksen arvon kehitys on yksi hallituksen ja johdon tärkeimmistä tehtävistä. Se on vahvasti myös omistajien intresseissä. Mainestrategia pitäisi nostaa hallitusten ja johtoryhmien vuosikelloihin, ja sen kehittymistä pitäisi seurata koko ajan. Menestys ruokkii menestystä.
Yrityksen hyvä menestys ja suotuisasti kehittyvä osakekurssi ovat osittain seurausta onnistuneesta työstä maineen hyväksi. Toisaalta ne myös vahvistavat mainetta. Menestyksessä 80 prosenttia on ihmisten johtamista. Asiat ovat loppujen lopuksi aika helppoja, vaikka niitä on usein paljon.
Brändin rakentaminen nähdään aivan liian usein isoissakin yrityksissä liian kapeasti, taktisena asiana, joskus jopa vain visuaalisen ilmeen määrittelynä. Brändiin liittyvät asiat saattavat jopa puuttua hallitusten ja johtoryhmien agendalta.
Sanan brändi korvaaminen suomenkielisellä maine-sanalla on auttanut käymään laajempaan keskustelua oikeista asioista yritysjohdon ja omistajien kanssa. Maine kattaa kaikki kokemukset, asiakaskohtaamiset ja mielikuvat yrityksestä. Yksikertaisimmillaan maine on yhtä kuin mielikuvat ja kokemukset.
Maineen rakentaminen lähtee yrityksen liiketoimintastrategiasta ja aidosta, todesta tarinasta. Tutkimusten mukaan maailman menestyneimpiä yrityksiä yhdistää niiden kyky pitää asiakaslupauksensa kirkkaana ja myös tehdä, mitä lupaavat. Mitä suuremmasta yhtiöstä on kysymys, sitä haasteellisempaa tämä on.
On esimerkiksi tavallista, että kasvaviin konserneihin ostetaan uutta liiketoimintaa, kymmeniäkin erinimisiä yhtiöitä. Asiakkaalle annettava lupaus hämärtyy, mikä puolestaan tekee lupauksen lunastamisen vaikeaksi. Yrityksen maine kärsii, samoin osakkeen arvo. Jotta vahinkoa ei tapahtuisi, yritysten hallitusten ja johdon on kirkastettava asiakaslupaus ajoissa. On vedettävä liiketoimintastrategiasta mielikuvatavoitteet ja selkeytettävä monimutkaista nimiarkkitehtuuria.
Maineen rakentaminen on usein sitä, että valitaan aktiivisesti asioita pois. Se on eri asia kuin priorisointi, joka on sitä, että valitaan samat asiat ja pannaan ne tärkeysjärjestykseen. Asiakaslupausta kirkastettaessa yhtiön tai yhtymän on usein luovuttava tärkeinä pitämistään asioista. Tämä on psykologisesti vaativaa. Maineen johtaminen on usein muutosjohtamista, jossa hallitusten ja johdon yhteispeli on todella tärkeää.
Paraskaan mainestrategia ei riitä, jos sen taakse ei saada koko henkilöstöä. Koska asiakaslupaus ja mielikuvatavoitteet ohjaavat henkilöstön toimintaa, niiden tulisi olla sopusoinnussa yhtiön arvojen kanssa.
J os otamme kymmenen isoimman Pohjoismaissa toimivan yhtiön arvot, ne ovat aika pitkälle samat. Niissä on paljon elementtejä, jotka liittyvät tapaan toimia ja jotka eivät erota yhtiöitä kilpailijoistaan. Arvojen lisäksi yhtiöillä on mielikuvatavoitteet,
joiden avulla erilaistumista haetaan. Arvojen ja mielikuvatavoitteiden pitäisi olla yhtä. Olennaisinta on löytää koskettava asiakaslupaus ja siihen liittyvät, mitattavissa olevat mielikuvatavoitteet.
Asiakkaan palvelemista tukevia mielikuvatavoitteita ei saisi olla kuin kolme tai neljä, olennaista tässäkin on selkeys. Asiakkaalle tarjottavien mielikuvien tulee vedota sekä järkeen että tunteeseen.
Yrityksellä on kolme tapaa vaikuttaa mielikuviin: oma, ostettu ja ansaittu näkyvyys. Ne ovat ikään kuin kolme sisarta. Yritys voi vaikuttaa asiakkaiden mielikuviin jossain määrin omalla viestinnällään, mainonnallaan, myymälöillään, huoltopisteillään ja asiakaskohtaamisilla, mutta yhä tärkeämpää on se, että yritys myös ansaitsee julkisuutensa ja maineensa.
Nopea tiedonvälitys ja lisääntynyt läpinäkyvyys ovat entisestään lisänneet vastuullisuuden merkitystä yritysten toiminnassa. Yrityksen vastuullisuus ulottuu myös yhä laajemmalle, kuten alihankkijaketjuun riskimaissa. Vaikka kaikkien mahdollisten riskien eliminoiminen on mahdotonta, ainakin suurimpien riskien toteutumiseen on osattava varautua.
Yrityksen hyvän maineen tuhoaminen voi tapahtua hetkessä sosiaalisessa mediassa, internetin kiihdyttäessä tiedonkulkua ja saantia ja moninkertaistaen asiakkaiden, ihmisten vaikutusmahdollisuudet. Hyvä esimerkki vuodelta 2010 on BP ja sen hidas reagointi öljykatastrofiin USA:n rannikolla.
Tarja Pääkkönen
Tarja Pääkkönen on hallitustyöskentelyn ja liikkeenjohdon kehittämiseen erikoistuneen Boardmanin partneri ja hallituksen jäsen. Tekniikan tohtori Tarja Pääkkönen teki väitöskirjansa yritysstrategioista. Hän on opiskellut myös kansainvälistä markkinointia ja toiminut johtotehtävissä lukuisissa eri tehtävissä kotimaassa ja ulkomailla. Keväästä 2011 lähtien hän on ollut Flexim Security Oy:n hallituksen jäsen.
| Digitaaliset | 1 000 € | 2008 * |
2009 | 2010 | 2011 | Liikevaihto, 1 000 € | Liikevoitto, 1 000 € |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| painopalvelut | Liikevaihto | 3 938 | 13 508 | 21 741 | 31 529 | 35 000 | 4 500 |
| Kopijyvä Oy | Liikevoitto | 683 | 2 088 | 3 237 | 4 148 | 30 000 | 4 000 3 500 |
| Henkilöstö | 131 | 192 | 256 | 325 | 25 000 20 000 |
3 000 2 500 |
|
| Omistusosuus | 65,80 % | 15 000 | 2 000 | ||||
| * 6kk |
10 000 | 1500 1 000 |
| Liikevaihto, 1 000 € | |
|---|---|
| 30 000 | |
0
| 1 500 | ||
|---|---|---|
| 1 000 | ||
| 500 | ||
| 0 | ||
| -500 | ||
| -1 000 | ||
| -1 500 | ||
| -2 000 | ||
| Liikevaihto, 1 000 € | |
|---|---|
| ---------------------- | -- |
0 400 200 600 1000 800
-500 -1000 2 000 0 1 500 1 000 500
| 07 08 09 10 11 | ||
|---|---|---|
11
07 08 09 10
0
08 09 10 11
1400 1200
0 1 000
| 400 200 0 08 09 10 11 |
Liikevoitto, 1 000 € | |||
|---|---|---|---|---|
| 2 000 | ||||
| 1 500 |
| 1 000 | |||
|---|---|---|---|
| 500 | |||
| 0 | |||
| -500 | |||
| -1000 | 07 08 09 10 11 |
| 07 08 09 10 11 | ||||
|---|---|---|---|---|
| -600 | ||||
| -400 | ||||
| -200 | ||||
| 200 | ||||
Liikevoitto, 1 000 €
| 1 600 | |||
|---|---|---|---|
| 1 400 | |||
| 1 200 | |||
| 1 000 | |||
| 800 | |||
| 600 | |||
| 400 | |||
| 200 | |||
| 0 | 08 09 10 11 |
| Takoma Oyj | 1 000 € | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 18 397 | 15 408 | 19 060 | 27 451 | |
| Liikevoitto | 1 059 | -328 | -1 675 | -1 353 | |
| Henkilöstö | 86 | 82 | 168 | 190 | |
| Omistusosuus | 65,10 % | ||||
| Turvallisuus | 1 000 € | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 |
|---|---|---|---|---|---|
| Flexim | Liikevaihto | 11 304 | 18 796 21 944 | 24 635 | |
| Security Oy | Liikevoitto | 434 | 431 | 1207 | 1 231 |
| Henkilöstö | 84 | 146 | 151 | 188 | |
| Omistusosuus | 70 % |
| LVI-Tukkukauppa | 1 000 € | 2007 | 2008 | 2009 * |
2010 | 2011 | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Lämpö-Tukku Oy | Liikevaihto | 15 281 | 19 692 | 17 347 19 604 | 20 529 | ||
| Liikevoitto | 478 | 392 | 1 569 | 292 | -490 | ||
| Henkilöstö | 31 38 38 37 |
37 | |||||
| Omistusosuus 63,30 % |
|||||||
| * sisältää myyntivoittoa kiinteistöstä 1,4 milj. euroa |
Lisäarvologistiikka Vindea Oy
| 1 000 € | 2007 | 2008 | 2009 * |
2010 | 2011 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 10 491 | 13 153 | 9 384 | 15 115 | 15 442 |
| Liikevoitto | 410 | 762 | 309 | -499 | 371 |
| Henkilöstö | 86 | 105 | 175 | 123 | 131 |
| Omistusosuus | 70 % | ||||
| * sisältää myyntivoittoa kiinteistöstä 0,7 milj. euroa |
| Helat | 1 000 € | 2008 | 2009 * |
2010 | 2011 |
|---|---|---|---|---|---|
| Suomen | Liikevaihto | 14 874 | 11 708 | 12 321 | 11 401 |
| Helakeskus Oy | Liikevoitto | 1 342 | 1 165 | 652 | 311 |
| Henkilöstö | 49 | 34 | 32 | 32 | |
| Omistusosuus | 100 % |
* sisältää myyntivoittoa kiinteistöstä 0,1 milj. euroa
| Liikevaihto, 1 000 € | ||
|---|---|---|
Liikevaihto, 1 000 €
| Liikevoitto, 1 000 € | ||
|---|---|---|
| 1 000 | ||
| 800 | ||
| 600 | ||
| 400 | ||
08 09 10 11
| Autovaraosat | 1 000 € | 2007 * |
2008 | 2009 | 2010 | 2011 | Liikevaihto, 1 000 € | Liikevoitto, 1 000 € |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| KL-Varaosat Oy | Liikevaihto | 3 580 | 6 795 | 7 347 | 8 487 | 9 598 | 12 000 | 1 200 |
| Liikevoitto | 289 | 726 | 714 | 801 | 1 115 | 10 000 | 1 000 | |
| Henkilöstö | 26 | 28 | 30 | 31 | 35 | 8 000 | 800 | |
| Omistusosuus | 75 % | 6 000 | 600 | |||||
| * 6kk |
4 000 | 400 |
| 1 000 € | 2007 * |
2008 | 2009 | 2010 | 2011 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 4 760 | 9 246 | 7 426 | 6 591 | 9 037 |
| Liikevoitto | 1 268 | 1 508 | 536 | 192 | 2 123 |
| Henkilöstö | 58 | 56 | 66 | 64 | 64 |
| Omistusosuus | 80 % | ||||
| * 6kk |
| Puusepän | 1 000 € | 2007 | 2008 | 2009 * |
2010 | 2011 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| teollisuus | Liikevaihto | 9 472 | 7 502 | 4 784 | 5 309 | 5 766 |
| Matti-Ovi Oy | Liikevoitto | 615 | 285 | 103 | 377 | 1 034 |
| Henkilöstö | 82 | 59 | 41 | 35 | 32 | |
| Omistusosuus | 70 % | |||||
* sisältää myyntivoittoa kiinteistöstä 0,1 milj. euroa
| Kannakkeet | 1 000 € | 2007 | 2008 | 2009 * |
2010 | 2011 | |||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Toimex Oy | Liikevaihto | 4 860 | 5 189 | 3 301 | 3 615 | 4 005 | |||
| Liikevoitto | 756 | 764 | 1 058 | 322 | 377 | ||||
| Henkilöstö | 17 | 17 | 16 | 16 | 16 | ||||
| Omistusosuus | 70,40 % | ||||||||
| * sisältää myyntivoittoa kiinteistöstä 0,8 milj. euroa |
| Kiinnikkeet | 1 000 € | 2008 | 2009 * |
2010 | 2011 | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Suomen | Liikevaihto | 4 075 | 2 865 | 2 839 | 3 067 | ||
| Kiinnikekeskus Oy | Liikevoitto | 383 | -52 | -253 | -101 | ||
| Henkilöstö | 30 | 26 | 24 | 25 | |||
| Omistusosuus 90 % |
|||||||
| * sisältää myyntivoittoa kiinteistöstä 0,1 milj. euroa |
Teknokemia Alfa-Kem Oy
Lämpökäsittely Heatmasters Oy
| 1 000 € | 2007 | 2008 | 2009 * |
2010 | 2011 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 2 895 | 3 017 | 2 498 | 2 071 | 1 566 |
| Liikevoitto | 223 | 148 | -430 | -133 | -324 |
| Henkilöstä | 41 | 24 | 21 | 14 | 12 |
| Omistusosuus | 100 % |
*) Sisältää konserniliikearvon alaskirjauksen 0,5 milj. euroa
Liikevaihto, 1 000 €
| 1 200 | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 | |||||
| 800 | |||||
| 600 | |||||
| 400 | |||||
| 200 | |||||
| 0 | 07 08 09 10 11 |
| 1 000 | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 800 | |||||
| 600 | |||||
| 400 | |||||
| 200 | |||||
| 0 |
| 500 | ||
|---|---|---|
| 400 | ||
| 300 | ||
| 200 | ||
| 100 | ||
| 0 | ||
| -100 | ||
| -200 | ||
| -300 | ||
| 08 09 10 11 |
| 300 | |||
|---|---|---|---|
| 200 | |||
| 100 | |||
| 0 | |||
| -100 | |||
| -200 | |||
| -300 | |||
| -400 | |||
| -500 | |||
| 07 08 09 10 11 |
oimitusjohtaja Jukka Laakso näkee rakennetun ympäristön ammattilaisen silmin.
– Uudet rakennukset eivät ole enää suljettuja vaan kauppakeskusten tavoin avoimia. Sujuva arki tarkoittaa vaivatonta toimimista näissä ympäristöissä, ei pelottelua riskeillä tai uhilla, niin kuin ehkä ennen ajateltiin.
T Flexim Security on nyt kasvanut yhtenäiseksi yhtiöksi, joka kehittyy huimaa vauhtia. Monet merkittävät asiakkuudet antavat vahvan pohjan tulevalle. Kulun- ja työajanhallintajärjestelmät ovat avanneet ovia Fleximille useille uusille asiakassektoreille ja kansainvälisille markkinoille.
– Oven käyttöliittymää olemme parantaneet merkittävästi. Se on nyt käytettävämpi, siinä on uutta tekniikkaa, se välittää entistä enemmän tietoa käyttäjälleen. Olemme luoneet täysin uuden lähestymistavan kulunvalvontaan ja sitä kautta turvallisuusajatteluun. Järjestelmärakenne on joustava eli tarvittaessa järjestelmäarkkitehtuuriin voidaan liittää vaikka miljoona lukijaa ja käyttäjää. Silti yksi firma pystyy hoitamaan kaiken asentamisesta ylläpitoon ja huoltoon, Laakso kuvailee.
Flexim Security on onnistunut ottamaan paikkansa kotimaisena toimijana kansainvälisesti kilpaillussa markkinassa. Asema on vahvistunut selkeästi kauppakeskuksissa, teollisuudessa ja julkisella sektorilla. Suomalaisille toimijoille suomalaisuus on merkittävä osa turvallisuutta. Lisäksi Flexim on pystynyt tuomaan asiakkailleen koko ajan uutta ja kehittämään järjestelmistään
vaivattomia käyttää. Näin asiakkaiden odotukset on pystytty täyttämään. Yhtiö on myös yksi toimialansa halutuimmista työnantajista Suomessa.
Liiketoiminnan keskeinen mittari on luonnollisesti raha. Sekin näyttää Flexim Securityn osalta niin vahvaa kehitystä, että Laakso myöntää villeimpienkin ajatusten ylittyneen: yhtiön liikevaihto oli vuonna 2005 alle kuuden miljoonan euron, kun se tilikaudella 2011 oli jo lähellä rikkoa 25 miljoonan euron rajan. Nyt Laakson tavoitteena on nostaa yhtiö selkeäksi alansa markkinajohtajaksi vuoteen 2015 mennessä. Toimitusjohtajan vaatimuslistalla ovat myös toimialan tyytyväisimmät asiakkaat sekä kannattavimman yhtiön ja halutuimman työpaikan statukset, sekä luonnollisesti asema johtavana turvallisuusteknologioiden kehittäjänä.
– Aikaa tavoitteiden toteuttamiseen on siis vähän reilu tuhat päivää. Toisaalta Fleximin porukka uskoo tähän ja minä uskon porukkaan, Laakso naurahtaa.
Tähän asti Flexim Securityn kasvu on tullut puoleksi orgaanisesta kasvusta ja puoleksi yrityskauppojen kautta. Tilikauden 12 prosentin orgaaninen kasvu on vahva, kun se on alalla keskimäärin kolme prosenttia. Uudella tilikaudella Laakso odottaa prosentin nousevan jo 20:een.
Toiminta on 90-prosenttisesti kotimaassa. Julkisen sektorin asiakkuuksien kautta mukaan on tullut toimintoja Venäjältä ja Euroopasta. Suomen lähialueet ja Kaukoitä ovat tarkkailun alla koko ajan, sillä alan markkinat kasvavat niiden kautta. Baltian markkinat ovat pienet.
– Heti, kun toimimme verkossa, maantieteelliset rajat menettävät merkityksensä.
Turva-alan uudet liiketoimintamahdollisuudet avautuvat yhteiskunnallisen murroksen kautta. Poliisijohdon julkisuuteen esittämien näkemysten perusteella perinteisesti poliisin toimialaan kuuluvien turva-alan palvelujen siirtäminen esimerkiksi vartiointiliikkeille on odotettavissa. Uusia liiketoiminta-alueita syntyy myös tieto- ja rahavirtojen turvaamisen tarpeeseen. Ulkoistaminen näkyy jo.
– Yritykset ja julkinen sektori karsivat kustannuksiaan. Turvallisuudesta vastaavia henkilöitä on näissä yrityksissä aina vain vähemmän. Jotta nämä toimijat selviävät omasta arjesta, joutuvat ne etsimään kumppaneita. Ja näin asiakkailta siirtyy lisää toimintaa palveluntarjoajille, toimitusjohtaja Jukka Laakso näkee alan kehityksen.
Merkittävää kilpailukyvyn kannalta on, miten hyvin toimijat pystyvät teknistämään vartioinnin ja muut turvapalvelunsa. Perinteinen piiri- ja paikallisvartiointi alkaa vaatia kehittyäkseen apua teknologiasta.
– Ihmistyö on aika kallista ja vaikka tekniikka ei sitä kokonaan korvaisikaan, sen avulla voidaan toimintaa tehostaa. Tulevaisuudessa vartijalla on mitä todennäköisimmin apunaan erilaisia järjestelmiä, jotka tuottavat enemmän informaatiota kuin silmin voi havaita. Myös palvelukeskukset kehittyvät väistämättä tulevina vuosina. Kun toiminnot siirtyvät verkkoon, kokonaisuudet vaativat erilaista seurantaa kuin mihin tähän asti on totuttu. Ihmisaistien ja teknologian yhdistämisen
lisäksi turvapalveluja haastavat siis verkkomaailman haavoittuvuudet; tietovirtojen turvaamisen perusta on mahdollisten verkkohyökkäysten havaitseminen ja torjuminen.
– Perinteinen turva-ala on brändiltään aika konservatiivinen, meidän täytyy olla siinä jotain muuta. Meidän pitää olla toimintatapa ja saada aikaan paljon. Lisäksi liputamme kotimaisuutta. Kilpailijamme ovat kaikki enemmän tai vähemmän monikansallisia. Toimialalle on vaikea tullakin juuri sen takia, että se perustuu paitsi teknologiaan, mutta ja ennen kaikkea luottamukseen. Maineen korjaaminen maksaa. Maineella on kasvot. Siksi meidän on osattava asiamme. Siinä on ydin, Jukka Laakso sanoo.
Helsingin Energia on tyyppiesimerkki siitä, miten kaikki oveen liittyvät ylläpito ja kehittäminen on siirretty ulkopuoliselle toimijalle, Flexim Securitylle. Kokonaisuudessa ei ole kyse enää pelkästä lukituksesta ja oviautomatiikasta vaan myös turvatekniikasta. Helsingin Energiassa turvallisuustekniikka leikkaa jo läpi arjen. Luottamus on avaintekijä tällaisessa kumppanuudessa, sanoo Helsingin Energian turvallisuuspäällikkö Mats Fagerström.
– Annamme kumppanillemme avaimen siinä vaiheessa, kun olemme ajatusmaailmoissamme samalla tasolla ja pystymme vaihtamaan mielipiteitä kuin aviopuolisot konsaan. Kumpikaan ei ole koskaan yksin oikeassa, eteenpäin päästään kompromisseilla. Tämä ratkaisee, kuka on yhteistyökumppanina luottamuksen arvoinen. Me toimimme 24/7, joten odotamme, että saamme samalla tavalla palvelua. Lisäksi kumppanimme pitää pystyä toimimaan meidän tiloissa vahingoittamatta itseään. Tähänkin tarvitaan paljon luottamuksellisen tiedon vaihtamista.
F agerström kyseenalaistaa turva-alan toimijoiden kansainvälistymisen. Sen myötä Suomen turvallisuuteen liittyvää päätöstentekoa on vaarassa siirtyä ulkomaille.
– Meillä lähtökohta on, että kotimaisilla pelaajilla pitää pelata. Yksin pääkaupunkiseudulla vaikutamme yli puolen miljoonan ihmisen elämään. Valtion johto ja talouselämän keskus ovat niinikään täällä.
Helsingin Energian kanssa solmitun monivuotisen palvelusopimuksen lisäksi Flexim Security huolehtii muiden muassa Turun kaupungin kulunvalvonta- ja työaikaseurantajärjestelmästä.
– Kyse on ehdottomasti yhdestä turvallisuusalan merkittävimmistä sopimuksista Suomessa. Järjestelmä edustaa kulunvalvonnan ja työaikaseurannan suurinta kokoluokkaa sekä edistyneimpiä tietoturvaratkaisuja, toimitusjohtaja Jukka Laakso luonnehtii.
Järjestelmän kokonaiskäyttäjämäärä on alkuun noin 25 000 henkilöä. Myös Metson kanssa solmittu monivuotinen palvelusopimus on mittava. Se kattaa lähes kaikki Metson toimipisteet ja sen piirissä on tuhansia ihmisiä.
yhdestä turvallisuusalan merkittävimmistä sopimuksista Suomessa. Järjestelmä edustaa kulunvalvonnan ja työaikaseurannan suurinta kokoluokkaa sekä edistyneimpiä tietoturvaratkaisuja.
Kyse on ehdottomasti
Konepajayhtiö Takoman toimitusjohtaja Kimmo Korhonen kävelee uuden hydrauliikkasylinteritehtaan keskeneräisiä käytäviä Akaassa. Lähes viiden miljoonan euron investointi takaa konepajaryhmälle mahdollisuuden kasvaa merkittävästi, uskoo hän.
T iloihin muuttaa Tampereen Lielahdessa toiminut sylinteritehdas. Vanhoissa tiloissa kasvun rajat tulivat vastaan ja tuottavuuden kehittäminen kärsi. Nyt hydrauliikka liiketoiminta on kaksinkertaistettavissa. Alla on lisäksi hydrauliikka- ja automaatiojärjestelmiin erikoistuneen TL-Tuotannon osto Keminmaalta. Kaupalle tuli hintaa 0,8 miljoonaa euroa.
Kimmo Korhosen mukaan asiakkaat ovat jo pitkään viestittäneet haluavansa ostaa Takomalta kokonaisjärjestelmiä yksittäiskomponenttien sijaan.
– TL-Tuotanto oli sopiva ostokohde. Saimme hydrauliikan kokonaisjärjestelmä- ja automaatioosaamista ja nyt pystymme tarjoamaan kattavan palvelun kokonaisjärjestelmien suunnittelusta, niin valmistuksen kuin asennuksenkin.
Uusinvestoinneilla Takoma vahvistaa kilpailuasemaansa.
– Pystymme toimimaan laajemmalla, kehittymään itse ja tarjoamaan asiakkaillemme järjestelmiä, joissa esimerkiksi energiatehokkuus on parempi.
Voimansiirtokomponenttien valmistukseen, hydrauliikan kokonaisjärjestelmiin ja
komponentteihin sekä vaativien kappaleiden koneistukseen erikoistuneena Takoman asiakasprojektit ja -toimitukset keskittyvät entistä voimallisemmin euroalueen ulkopuolelle. Takoman toimittamien komponenttien lopullisena osoitteena Kiina on ollut viimeaikoina yhä keskeisempi markkina.
Yhtiön liikevaihto on noussut merkittävästi edellisestä tilikaudesta. Korhonen on tyytyväinen uuden tilikauden jo sisällä olevasta tilauskannasta, jonka merkitys korostuu maailmantalouden heittelehtiessä.
Keskittyminen kiinteistöjen kokonaisratkaisuihin on antanut Ecosir Groupille ympäristöteknologiassa nosteen, jota ei voi verrata mihinkään yhtiön aikaisempaan historiaan. Helsingin Jätkäsaareen nousseen Verkkokauppa.comin varustaminen kierrätys- ja energiajätteiden keräys- ja siirtojärjestelmällä on toimitusjohtaja Mauri Leposen mukaan vain eräs esimerkki, joka vahvistaa Ecosirin asemaa edistyksellisten kiinteistöjärjestelmien suunnittelijana ja johtavana toimittajana.
Kooltaan 20 000 neliömetrin suurmyymälässä syntyy päivittäin valtava määrä pakkausjätettä. Ecosirin keräys- ja koontajärjestelmä ulottuu liikkeen jokaiseen kerrokseen. Syöttöpisteitä on useita, minkä ansiosta kierrätettävää jätejaetta ei tarvitse kuljettaa pitkiä matkoja. Kuiluun syötetty jäte päätyy kuilun pohjalle murskattavaksi, pakattavaksi ja poiskuljetettavaksi uusiokäyttöön.
– Tämä on suurin pyöreä kuilu, jonka olemme tähän mennessä tehneet, tietääksemme jopa Suomen suurin. Projekti on ollut ammattitaitoiselle henkilöstöllemme äärimmäisen haastava ja kiinnostava. Olemme tästä ja osaamisestamme kovin ylpeitä!
Järjestelmässä on tarvittava valmius, jotta se voidaan liittää Jätkäsaareen rakennettavaan koko liike- ja asuinalueen kattavaan Helsingin kaupungin putkikuljetusjärjestelmään.
Ecosir Groupin keskittyminen projektiliiketoimintaan on tuonut yhtiön lähemmäksi rakentamisen ydintä. Ecosirin ominta aluetta ovat sairaala-, hoivakotija liikekiinteistöt. Kohteiden mukaan suunniteltavat järjestelmät vaativat tiivistä yhteistyötä arkkitehtien ja suunnittelijoiden kanssa rakentamisen alkuvaiheista lähtien, jotta esimerkiksi kerroskorkeuksien ja rakenneratkaisujen avulla voi rakentaja säästää kokonaiskustannuksissaan.
Toiminnan suuntaaminen on ollut Ecosirille kannattavaa. Tilauskanta on vuodessa nelinkertaistunut ja kannattavuus parantunut merkittävästi. Kasvua haetaan niin Suomesta kuin ulkomailta.
Ecosirin järjestelmä on jo lähes kaikissa suurissa sairaaloissa, hoivakodeissa ja liikekiinteistöissä, joissa syntyy suuria määriä kiinteää, kierrätettävää tai biojätettä. Näin henkilöstö vapautuu ammattiaan vastaavaan tuottavaan työhön.
Ammattikeittiölaitteita toimittava Metos on yksi uusista Ecosir Groupin kumppaneista. Tämän pohjoismaiden suurimman ruokakeskusten ja ammattikeittiöiden valmistaja tarjoaa keittiöihin Ecosirin suunnitteleman biokeräysjärjestelmän, jonka avulla biojätteen voi kerätä suljettuun konttiin käsin koskematta bakteeri- ja virusvapaasti.
Kopijyvän toimitusjohtaja Heimo Viinanen tunnustaa nyt tyytyväisenä, että ei olisi kolme vuotta sitten uskaltanut sanoa Kopijyvän kasvaneen tänä aikana yli kolminkertaiseksi. Yhtiön kasvu on ollut nopeaa ja hallittua. Kasvu on tapahtunut tarpeiden mukaan. Offsetpainamisen takaisin digipainamisen rinnalle nostanut Suomen Graafiset Palvelujen osto on hyvä esimerkki tästä kehityksestä.
uopiolaisyrityksen hankinta on merkittävä ratkaisu Kopijyvän historiassa. Yhtiö keskittyi jo 1980 luvun lopulla puhtaasti digipainamiseen ja luopui perinteisistä offsetlaitteista. Nyt kuitenkin perinteisen offsettekniikan takaisin tuonti on perusteltua.
K – Asiakaskuntamme on kasvanut hyvin laajaksi ja asiakkaamme haluavat meiltä kaikki paino- ja tulostuspalvelut käyntikorteista esitteisiin sekä messutuotteista suurkuviin. Koska osa töistä on ollut järkevintä tehdä offsettekniikalla, olemme ostaneet palvelut alihankintana. Asiakaskunnan kasvun myötä alihankinnan osuus kasvoi niin suureksi, että oli järkevää ostaa oma offsetpaino, Heimo Viinanen avaa.
Ratkaisu auttaa myös asiakasta. Viinanen kertoo Kopijyvässä puhuttavan nyt pelkästään painotuotteista. Asiakkaan ei tarvitse painia teknisten yksityiskohtien kanssa, kun Kopijyvä valitsee kulloinkin tilaukseen sopivimman painotekniikan.
Kopijyvää ratkaisu tukee markkinoiden keskittymiskehityksessä. Perinteinen painaminen jää yhä harvemmille toimijoille, kun digitekniikan käyttö yleistyy edelleen. Yhtiö, joka pystyy tarjoamaan kaikki graafisen alan palvelut, on kilpailussa vahvoilla. Kopijyvä on. Viinanen voi sanoa markkinaosuuksista sen verran, että koska Kopijyvän liikevaihdon kasvu on suurempi kuin yritysostoista tullut kasvu, yhtiön on pitänyt voittaa markkinaosuutta.
– Tilastojahan ei ole. Tiedämme, että toimiala ei kasva, mutta Kopijyvä on kasvanut. Se tarkoittaa, että olemme saaneet markkinaosuutta kilpailijoiltamme. Päättyneen tilikauden liki 10 miljoonan euron liikevaihdon kasvu ei ole tullut kokonaan yritysostoista, vaan osa siitä on tullut orgaanisesta kasvusta. Lisäksi kilpailutilanne pitää huolen siitä, että hinnat eivät toimialalla nouse, pikemminkin päinvastoin, eli kyllä Kopijyvän on pitänyt saada uusia markkinoita, Viinanen jäsentää tapahtunutta kehitystä.
Heimo Viinanen pitää kiinni tavoitteestaan kasvattaa Kopijyvää edelleen alan markkinoita nopeammin. Hän tietää tavoitteen saavuttamisen vaativan onnistumisia myynnissä, tuotannossa ja palvelussa. Henkilökunnan ammattitaito ja asenne ovat siis tärkeässä roolissa.
– Näen, että graafisella toimialalla pärjäävät ne, joiden kanssa asiakkaiden on helppo asioida. Meiltä se vaatii, että oma prosessi on oltava kaikilta osin kustannustehokas ja tilausjärjestelmien on oltava asiakkaalle helppoja käyttää. Jos emme kehitä omaa toimintaa asiakkaamme hyväksi, sitten on vaikeaa. Mehän olemme olemassa sitä varten, että asiakkaamme pärjäisi paremmin omassa liiketoiminnassaan.
Paino- ja tulostuspalvelut ovat monesti asiakkaalle tukipalveluja, eivät keskeinen osa heidän omaa liiketoimintaa. Onnistuakseen auttamaan asiakastaan painotalon pitää Viinasen mukaan tietää, mihin asiakas tilaamaansa tuotetta tarvitsee. Lisäarvo syntyy nimittäin siitä, että painotalo pystyy rakentamaan tuotteen ympärille toimivan kokonaispalvelun painamisesta postitukseen. Tässä Kopijyvä näyttää myös onnistuneen, sillä asiakastyytyväisyys on huikea. Keväällä tehtyyn asiakastutkimukseen vastasi yli 500 asiakasta ja heistä yli 90 prosenttia kertoi suosittelevansa Kopijyvää ja sen palveluja.
Kopijyvän valikoituminen valtionhallinnon eli Hanselin painatus- ja tulostuspalvelujen kokonaistoimittajaksi on kasvattanut painotalon asiakasmäärää merkittävästi. Palvelua käyttävät muun muassa eri virastot ja ministeriöt, Raha-automaattiyhdistys ja Tulli. Sopimus yltää vuoteen 2014.
Toimitusjohtaja Heimo Viinanen pitää Hanselin sopimusta eräänlaisena kehityksen kynnyksenä; se nosti yhtiön tekemisen uudelle tasolle, josta voi syystä olla ylpeä.
Suomen Graafistenpalveluiden osto nosti Kopijyvän henkilöstömäärän yli kolmensadan. Syksyn aikana yhtiö myös fuusioitiin Kopijyvään.
– Kuopioon on kaupan myötä kasvanut yli 60 hengen yksikkö. Uusi toimitalokin on valmistunut. Kyseessä on todennäköisesti Suomen suurin pääkaupunkiseudun ulkopuolella oleva paino- ja tulostusalan yksikkö, Viinanen kuvaa.
Kopijyvä on vahvistanut myös mikrofilmaus- ja tallennuspalveluitaan. Microtieto Suomi -yhtiön koko osakekanta siirtyi Kopijyvän omistukseen kesällä.
– Tallennuspalveluissa alkoi tilauskanta olla niin hyvä, että toimintaa piti laajentaa. Kaupan kautta palvelua voitiin parantaa tältäkin osin.
Vuoden 2011 lopulla Kopijyvä-yhtiöt toimii jo kymmenellä eri paikkakunnalla, joten voidaan puhua valtakunnallisesta toimijasta. Internetin toimintaympäristö täydentää palvelujen saatavuutta. Kopi-Web on automatisoitu painotuotteiden tilaus- ja hallintajärjestelmä. SokoPro on osoittautunut asiakkaille mieluisaksi työkaluksi rakennusprojektien hallintaan. Uusin palvelu on Mylly, jonka kautta paino- ja tulostustuotteiden tilaaminen on entistä helpompaa ja nopeampaa.
– Nettipohjainen palvelu kasvaa koko ajan. Meillä on jo satoja sopimusasiakkaita, jotka käyttävät sähköisiä palvelujamme ja määrä kasvaa koko ajan.
Alfa-Kemin toimitusjohtaja Veli-Heikki Saari keskitti ensimmäisen vuotensa aikana lähes kaiken huomionsa johtamansa yhtiön uuden toimintakulttuurin luomiseen. Työ kantoi hedelmää. Maan kattavat jakelusopimukset vastaavat niin kuluttaja- kuin ammattimarkkinan tarpeisiin. Teollisuuden private label -merkit laventavat nyt osaltaan Alfa-Kemin tarjontaa.
K yllä erikoistuotteilla on kysyntää. Se on ihan oma maailmansa ja meillä on sen osaamista. Tällä erityisosaamisellamme on tarkoitus myös kasvattaa liikevaihtoamme, toimitusjohtaja Ari Suomalainen linjaa.
Suomen Kiinnikekeskuksen liikevaihto kehittyi vuoden aikana suotuisasti. Liikevaihtoa olisi Suomalaisen mukaan voinut kasvattaa enemmänkin ellei kehityksen tielle olisi ilmaantunut yllättävä este: uusien myyjien puute.
– Alan toiminta perustuu pitkälti asiakaskäyntien aikana saatuun lisämyyntiin. Hyvä myyjä auttaa asiakasta huomaamaan puutteet valikoimissaan ennen kuin tuotteet loppuvat hyllyistä. Alalla on töitä, mutta jostain syystä tekninen myyntityö ei nyt tunnu kiinnostavalta.
Kiinnikekaupan menestyminen perustuu uskollisiin asiakkaisiin, heistä huolehtimiseen ja varaston hallintaan. Yksittäisistä tuotteista ei merkittävää liikevaihtoa kerry, ellei oman varaston 23 000 nimikkeen valikoima vastaa asiakkaitten tarpeita yllättävissäkin tilanteissa. Tilauksiin pitää pystyä vastaamaan välittömästi,
mikä heijastaa yhteiskunnassa lisääntynyttä yleistä kärsimättömyyttä.
Varastonhallintaa ja sitä kautta oman toiminnan suuntaamista sekä asiakaspalvelua tukee tilikauden aikana käyttöön otettu uusi myynninohjausjärjestelmä. Sen etuna on nopeasti saatava tieto myynnistä, varaston valikoimista sekä ostoista. Asiakkaiden suuntaan järjestelmää kehitetään edelleen rakentamalla suora nettipohjainen tilausjärjestelmä.
Suomen Kiinnikekeskuksen liikevaihdosta yli puolet tulee teknologiateollisuudesta, joten maailman talouden liikkeet kiinnostavat toimitusjohtajaa. Asiakaskunta on selkeästi jakaantunut kahtia; menestyjiin ja menehtyviin. Suuret menestyvät yhtiötkin ovat joutuneet karsimaan alihankkijoitaan tai heiltä ostamiaan palveluja. Tässä ympäristössä toimivalle Suomen Kiinnikekeskukselle on Panostaja-konserniin kuuluminen selkeä etu. Suurimman vaikutuksen neuvottelukumppaniin tekee Suomalaisen mukaan konsernin henkilöstömäärä; yli tuhat ihmistä.
– Tietyllä tavalla tämä tieto on merkittävä isommille asiakkaillemme. Se tuo tukevampaa pohjaa neuvotteluihin.
aari sanoo itsekin hämmästyneensä, miten nopeasti maailma ympärillä muuttui, eikä yhtiön kehittämien teknokemian tuotteiden vanha jakelumalli enää vastannut tarkoitustaan.
S – Jouduimme siis purkamaan kokonaan vanhan ja rakentamaan uuden, joka perustuu täältä johdettuihin keskusliikesopimuksiin ja rinnalle luotuun paikalliseen edustukseen ja palveluun perustuvaan yrittäjäpohjaiseen malliin, Veli-Heikki Saari kuvaa.
Alfa-Kemin tapa toimia jatkaa yhtiön palveluketjua asiakkaan asiakkaaseen; siis sinne, missä Alfa-Kemin tuote on käytössä eli teollisuudessa, elintarviketiloissa ja siivouspalveluissa.
– Me huolehdimme siitä, että tuote toimii ja sitä osataan käyttää oikein.
Yhteistyö keskusliikkeiden kanssa on alkanut Saaren mukaan hyvin. Tilikauden aikana käynnistynyt jakeluverkko laajenee heti uuden vuoden taitteessa yhdellä uudella valtakunnallisella jakelukanavalla.
Työ on ollut raskas, mutta kannattava, vaikka vanhan purkaminen on syönyt Alfa-Kemin liikevaihtoa. Veli-Heikki Saari näkee uuden rakentamisen investointina, joka toki näkyy vielä yhtiön kannattavuudessa. Tilikausi 2012 on kuitenkin jo budjetoitu tyydyttävälle tasolle ja jatkon pitäisi jo olla tuloksenkin puolesta hyvää tasoa.
– Näin olemme suunnitelleet. Toki ylimeno voi tapahtua
nopeamminkin. Jo nyt olemme saaneet isojakin sopimuksia. Ja onhan kehitys kiinni vähän uskalluksestakin, Saari analysoi tilikauden 2011 loppumetreillä.
Alfa-Kemin tavoitteena on tuoda vuosittain markkinoille kahdesta kolmeen uutta reseptiä. Yksi esimerkki oman tuotekehitystyön tuloksista on liuotin, joka oikein käytettynä ei kuormita luontoa vaan toimii lannoitteen tavoin ja on samalla yhtä tehokas kuin aikaisempiin liuottimiin perustuvat Alfa-Kem-tuotteet.
Ilman asiaan kuuluvia sertifikaatteja teknokemian alalla ei voi toimia. Olemassa olevien ISO 9001 laatujärjestelmän ja ISO 14001 ympäristöjärjestelmän jatkoksi Alfa-Kem hakee tuotteiden ja palvelujen kotimaisuutta edustavaa joutsenlippua.
Vaikka Alfa-Kemin toiminta ei ole kovin suhdanneherkkä, on sen löydettävä Saaren mukaan oma vahva kasvun ura.
– Olipa talouden suhdanteet millaisia tahansa, puhtaudesta ei tingitä. Lisäksi lainsäädäntö asettaa sille omia vaatimuksiaan. Elintarviketurvallisuusyksikkö valmistelee muutoksia elintarvikelain alaisiin asetuksiin, joilla on tarkoitus muuttaa elintarvikehuoneistojen valvontaa nykyistä riskiperusteisempaan suuntaan. Esimerkiksi tämän suhteen voimme olla avuksi asiakkaillemme. Onnistuneen palvelun perusta on nimittäin muistaa, mitä asiakas hyötyy minusta, eikä mitä minä hyödyn asiakkaasta, Saari toteaa.
Erikoistuminen on kiinnikekaupassakin entistä merkittävämpää. Suomen Kiinnikekeskuksen erikoistuotteet kattavat yhtiön liikevaihdosta lähes 10 prosenttia. Tarvittaessa Kiinnikekeskuksesta saa vaikka omalla erikoisavaimella avattavat nimikoidut kullatut turvaruuvit – tuote ei ole ihan jokapäiväinen myyntiartikkeli, mutta kuvaa hyvin alan mahdollisuuksia.
Muutimme tänä vuonna konsernirakennetta. Omistuksia oli jo ristiin ja rastiin. Siirtämällä tytäryhtiöt Heatmasters Groupin alle homma selkiytyi, konserniohjaus toimii ja johtaminen on parempaa, Juha Saarikunnas kertoo.
Lähtökohtana on kaikissa
ratkaisuissa ollut saattaa perusasiat kuntoon. Merkittävin kohde on ollut Puolan Sosnowiecin yksikkö, jonka rönsyjä on vuoden mittaan leikattu kunnolla. Nyt yksikkö on raiteillaan ja tekee hyvää tulosta sekin.
Puola on opettanut paljon. Saarikunnas käy läpi tapahtunutta; yksikön johto unohti perusliiketoiminnan tärkeyden, joten organisaatio oli järjestettävä uudelleen. Uusi toimitusjohtaja, Marcin Skurczynski, osoitti kykynsä ottamalla palveluliiketoiminnan nopeasti haltuunsa. Tulokset ovat vakuuttaneet Saarikunnaksen, sillä nollavuodeksi budjetoidusta tilikaudesta tulikin hyvä.
– Tehdyt henkilövalinnat osoittautuivat oikeiksi. Nyt meillä on Puolassa hyvä paikallinen tiimi, joka osaa toimia siinä liiketoimintaympäristössä ja tietää, mitä me heiltä odotamme. Muutos johdettiin meiltä, tytäryhtiöistä vastaava myyntipäällikkö Jukka Sirviö oli tiiviisti mukana rakentamassa uutta organisaatiota. On nimittäin ehdottoman tärkeää, että muutosta seurataan itse, mutta varsinaista liiketoimintaa ei suomalaisin vetäjin voi tehdä. Ohjakset pitää olla paikallisilla, jotka tuntevat alueen kulttuurin. Lisäksi kieli on yksi iso tekijä onnistuneessa liiketoiminnassa.
Puolan yksikön saattaminen takaisin raiteilleen ja tuottavaksi on Heatmasters Groupin kuin myös Panostaja-konsernin kannalta valaiseva tapahtuma; Panostaja-konserniin rakennettu sähköinen johtamisen työpöytä osoittautui oivalliseksi työkaluksi. Saarikunnas kehuu järjestelmän käyttökelpoisuutta nimenomaan projektin seurannan kannalta. Kun tehdyt raportit oli järjestelmästä tuoreeltaan kaikkien luettavana, tieto kulki reaaliaikaisesti ja muuttumattomana kaikille Heatmastersin hallituksen jäsenille. Näin asiaan vihkiytyneet pääsivät samalle aaltopituudelle nopeasti ja asioiden käsittely jouhevoitui.
Saarikunnas pitää Puolan yksikköä koko Groupin kannalta merkittävänä sieltä löytyvän osaamisen takia. Kun liiketoiminta on nyt palautettu kannattavaksi ja toimivaksi osaksi Heatmastersryhmää, yksikön työntekijöitä on helppo käyttää esimerkiksi Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla.
– Olkiluoto on meille iso asia. Olemme voineet työskennellä siellä usealle toimeksiantajalle ja sitä kautta sopeuttaa tekemisiämme.
Teräksen lämpökäsittelyä ja hitsausta riittää vastaavissa kohteissa muuallakin; Saarikunnas odottaa muun muassa Ruotsista lisää ydinvoimaloiden peruskorjauksia ja Suomesta Fennovoiman ydinvoimalan tarjousvaiheen alkamista.
Toimitusjohtaja Juha Saarikunnas on punnertanut tasaisen varmasti koko vuoden Heatmasters Groupin vahvan tuloksen eteen. Kapealla sektorilla toimiva metallien lämpökäsittely yn ja siihen tarvittavaan laitteistoon keskittyneen yhtiön menestys on vaatinut tarkkuutta. Välillä toimitusjohtajan on pitänyt osata sanoa myös "ei".
sanonut vuoden aikana myös "ei". Linjaus on osoittautunut nyt jälkikäteen viisaaksi.
– Välillä pitää osata kieltäytyä jopa suurista projekteista. Aina ei ole viisasta hakea isoja tilauksia ja kuormitusta hinnalla millä hyvänsä. Tasaisuus meille on tuonut hyvät lopputulokset ja pitänyt riskitason matalana. Lisäksi, kun kaikki tekivät hommansa hyvin, eikä vastoinkäymisiä ole ollut, jokainen yhtiö teki hyvän tuloksen.
Saarikunnas sanoo Heatmastersin kieltäytyneen vuoden mittaan isoistakin projekteista. Nämä ovat sittemmin osoittautuneet sellaisiksi hankkeiksi, jotka eivät ole edenneet suunnitellusti.
– Tuntuuhan kieltäytyminen ristiriitaiselta, mutta tasaisuus tuo paremman tuloksen kuin jos yhtiön kapasiteetista puolet sidottaisiin yhteen projektiin, joka ei sitten kannakaan. Täytyy osata olla tarkka, mihin yhtiön voimavarat sitoo. Se on realismia ja oman kokemuksen hyväksi käyttämistä.
Heatmasters Group koostuu lämpökäsittelyyn erikoistuneista palveluyrityksistä viidessä eri maassa. Tytäryhtiö Heatmasters Oy on keskittynyt
lämpökäsittelylaitteiden suunnitteluun ja valmistukseen. Tästä tuotannosta menee 70 prosenttia maailmalle. Koko konsernin osalta viennin osuus on kolmannes.
– Groupin menestymisen salaisuus on meidän osaamisessa. Sekä palveluliiketoiminta että konekauppa ovat pyörineet hyvin. Osaaminen korostuu nyt, kun asiakaskunta näyttää jakaantuvan voimakkaasti. Isojakin konepajoja on hiipunut maailmantalouden myllerryksiin ennen kuin edes ehtivät saada nenän pinnalle edellisestä sukelluksesta.
Omaa asemaansa markkinoilla Heatmasters Group vahvistaa edelleen. Group keskittyy tuottavaan liiketoimintaan, joka tarkoittaa Euroopan itäpuolista osaa, Itämeren aluetta sekä kotimaan markkinoita. Lisäksi työn alla on kansainvälisen jakeluverkon rakentaminen konekauppaa varten sekä siihen liittyvän huoltotoiminnan kehittäminen.
Linjaukseen on helppo uskoa, sillä tilikaudella 2011 Heatmasters Groupin liikevaihto kasvoi peräti 30 prosenttia enemmän kuin oli budjetoitu. Tämä tarkoittaa yhdeksän miljoonan euron rajan ylittymistä.
Lämpökäsittelyn ratkaisutoimittajana Heatmasters Group aikoo olla edelläkävijä paitsi itse käsittelyn myös koneittensa ja laitteittensa osalta. Tuottavuuden parantaminen lähtee yleensä hyvin käytännönläheisistä kokonaisuuksista. Tässä yhteydessä se tarkoittaa koneiden ja laitteiden käytettävyyttä.
– Hyvissäkin laitteissa on aina parantamista, kun katsoo kymmenen vuoden päähän, toimitusjohtaja Juha Saarikunnas huomauttaa ja perustelee näin yhteistyön Design Foundation Finlandin kanssa.
Liikuteltavan lämpökäsittelykoneen modernisoinnin lähtökohtana on raskaan ja hieman kömpelön laitteen trimmaaminen ketteräkäyttöisemmäksi erilaisissa tilanteissa ja tiloissa. Esimerkiksi laitteen kuljetettavuus
ja käytettävyys ahtaissa tiloissa paranee senttejä niistämällä ja esimerkiksi nostolenkkien toiminnallisuutta tarkastamalla. Tämän työn Saarikunnas on antanut muotoilun ammattilaisille.
Kymmenessä vuodessa maailma ympärillä muuttuu nykyvauhdillakin paljon. Teknologia on osa maailmaa ja kehittyy sen mukana. Käytännössä se voi tarkoittaa lämpökäsittelylaitteella uusia tehokkuusvaatimuksia, ekologisuutta, mahdollisuutta yhdistää uusiin järjestelmiin, muunneltavuutta. Kaikki on osa hyvää designia.
– Muotoiluprojektin merkitys kantaa yli nopeasti ohimenevien trendien. Kyllä muotoilu tuo perinteisillekin teollisuuden aloille sellaista kilpailuetua, jota on muuten vaikea tavoittaa, Saarikunnas kiteyttää.
S uomessa teknologiaan ei ole vielä osattu yhdistää ihmisläheistä osaamista; Nokia-Suomi ei ole taipunut Apple-maailman viehkeyteen. Varsinkaan pienissä yrityksissä ei ole herätty ymmärtämään hyvän käytettävyyden, saati ulkonäön, estetiikan, päälle. Muotoilu, design, on parhaimmillaan, kun käyttäjä ei edes huomaa sen olemassaoloa vaan nauttii helposti tahtoonsa taipuvasta ja miellyttävästä tuotteesta.
Suomessa on 260 000 yritystä, joita muotoilu voisi palvella. Vain joka kymmenennessä voi katsoa muotoilun olevan jotenkin tuotekehityksessä mukana. Kymmenen prosenttia on hirveän vähän! Suomen Muotoilusäätiö, Design Foundation Finland, on suomalaisen teollisuuden perustama ja työskentelee suomalaisen muotoilun edistäjänä. Myös Panostaja Oyj kuuluu säätiön perustajajäseniin. Säätiö uskoo, että parhaiten viesti välittyy yrittäjältä yrittäjälle.
Säätiö on mukana Heatmastersin liikuteltavan lämpökäsittelykoneen tuotekehitysprojektissa. Kyseinen laite muistutti lähinnä 150-kiloista jääkaappia pyörillä. Olemassa oleva tekniikka on hyvää edelleen, mutta koneen käytettävyys ja tehokkuus vaikuttavat siihen, miten kauan laite myy. Yhtiö haluaa, että kyseinen säädin on haluttu vielä 20 vuodenkin kuluttua.
Kun muotoilijat pääsevät ideoimaan yhtiön tuotekehityksen kanssa alusta asti, prosessista tulee vahva. Käyttäjähaastattelujen kautta löytyi nopeasti kauneusleikkauksen rajat. Tuote joutui "rasvaimuun", "kuntokuurille" ja "teho-coachingiin" – ketterämpi laite on helppokäyttöisempi pienessä tilassa ja samalla kustannustehokkaampi sekä miellyttävämpi käyttäjälle.
Mikä estää näinkin itsestään selvän myynninedistämiskeinon
laajemman käytön? Voihan olla, että designerit itse eivät ole osanneet markkinoida itseään. Galleria on sofistikoituneempi miljöö kuin teollisuushalli? Toisaalta suomalainen muotoilukulttuuri heijastaa edelleen 1950-luvun henkeä korostamalla taideteollisuutta ja taideteollista esinemaailmaa, vaikka meillä on loistavia esimerkkejä teollisesta muotoilusta. Jos eläisimme renessanssia, tiede ja taide löisivät iloisesti kättä ja juhlisivat aamuun synnyttäen uusia keksintöjä toinen toisensa perään!
Miksi muotoilua ei voisi käyttää perinteisessä suomalaisessa savupiipputeollisuudessa? 1960-luvulta lähtien tässä maassa tuettiin teknologiateollisuuden kehittämistä vuosikymmenien ajan. Samanlaista tukea tarvitaan nyt designille. Yhdysvalloissa asia on ymmärretty jo 1990-luvulta, jolloin ensimmäiset tutkimukset muotoilun merkityksestä kilpailutekijänä julkaistiin; muotoilu on yrityksen merkittävin kilpailuetu.
Enää ei kuitenkaan kannata puhua pelkästään muotoilusta; valmis tuote on tiimityötä, jossa vaikuttavat markkinointi, tekniikka, muotoilu ja kulloinkin tarvittava erityisosaaminen. Nyt puhutaan design thinkingistä.
Vaikka insinöörin taidonnäyte on kehittää mahdollisimman monimutkainen käyttöliittymä - siis mikä tahansa laite, riittääkö yleisön ällistys tekemään moinen monimutkaisuus myyntimenestykseksi? Menestyvän kaupallisen teknologisen kokonaisuuden luominen vaatii ihmisläheistä hahmottamista. Tekniikka ja bisnes seuraavat perässä. Tekniikka palvelee ihmistä, eikä toisin päin.
Toimitusjohtaja Jouni Arolaisen tavoitteena on vahvan yrityskulttuurin Vindea, sillä sille perustuu uusien palvelujen luominen. Hyvän liiketoiminnan salaisuus on kyvyssä ymmärtää asiakkaan liiketoiminta ja tarpeet sekä kyky vastata tarpeisiin. Tämä vaatii sen, että oman yhtiön toiminnot ja kulttuuri ovat kunnossa.
– Toimitusjohtajuus ei muuttanut näke-
myksiäni Vindeasta. Vetovastuun myötä pääsin niitä nyt toteuttamaan. Haluan rakentaa tästä minun näköisen yhtiön, sillä se on toimitusjohtajan tehtävä, Jouni Arolainen miettii ja perustelee, että johtamisen lisäarvo syntyy johtajan persoonasta, kun sen ottaa käyttöön. Johtamistapaansa hän kuvaa termein tiukka ja reilu.
Kysymykseen, millainen Arolaisen näköinen Vindea sitten on, hän vastaa:
– Asiakaslähtöinen, palvelulähtöinen ja hyväntuulinen. Tuloksellinen.
vastaanottanut Arolainen on ryhtynyt luomaan leijonatermein ilmaistuna voittajajoukkuetta, jonka vahvuus on nimenomaan yhteishengessä. Seitsemällä paikkakunnalla toimivissa kahdeksassa toimipisteessä pitää olla yhteinen Vindeakulttuuri niin vahva, että yhtiön tapa toimia on selkäytimessä.
– Pitää olla itsestään selvää, että teemme laatua, olemme toimitusvarmoja ja täsmällisiä. Kun näin on, meille jää aikaa miettiä erilaisia tapoja toimia, laajentaa ja kehittää omaa liiketoimintaa. Ja tämän eteen olemme tehneet vuoden aikana paljon työtä, Arolainen perustelee.
– Perinteisessä teollisuudesta ei ole annettu asiakaskohtaamiselle sille kuuluvaa arvoa, kun on keskitytty vain oman tuotteen tai palvelun tekemiseen. Jotta asiakkaan kohtaaminen ja palvelun taso nousisivat koko henkilökunnan osalta uudelle tasolle, se vaatii ajattelun laajentamista.
Arolainen kääntää sanomansa vielä uuteen kulmaan: uutta toimintakulttuuria tarvitaan, jotta konepajalogistiikkaan ja teollisuuspakkaamiseen löytyy sellaisia palveluja, joita muut eivät vielä ole keksineet tuottaa. Jos tähän asti asiak-
kaan tuote ei ole jalostunut Vindean käsittelyssä, jatkossa se voi hyvinkin sen tehdä.
– Tunnen, että olen myös onnistunut tänä vuonna tehtävässäni. Porukka toimii nyt yhteen. Ja se näkyy toiminnan helppoutena.
Vindean vuosi päättyi huomattavaan kannattavuuden paranemiseen, vaikka Arolainen sanoo olevansa kehitykseen hieman pettynyt. Odotukset olivat korkeammalla. Jälleen leijonatermein; nälkä ruokkii parempaan tulokseen.
Teollisuuden logistiikkapalvelujen lisäarvon tuottaminen on suhteellisen uusi asia ja entisen CLO Pakkauksien perustajana ja omistajana Arolainen tietää, että uusi ajattelu ottaa aikansa juurtuakseen. Nyt, kun CLO:n ja vanhan Vallogin fuusio on valmis, syntynyt Vindea on kypsä vastaamaan markkinoiden vaatimuksiin.
Toimexin valmistamilla LVI-putkikannakkeilla on vahva asema teknisen alan tukkukaupassa. Yhtiön osuus kotimaan tukkukaupan kannakemarkkinasta on ollut jo pitkään erinomainen.
Osuudesta kiinni pitäminen vaatii toimitusjohtaja Kalervo Pentin mukaan joka vuosi ponnisteluja. Toimex on saavuttanut kuitenkin luotettavan yhteistyökumppanin maineen ja aseman tukkureiden keskuudessa.
– Tukkuliikkeen menestyksen avain on hyllyvalikoima. Yhteistyökumppaneiksi valittujen valmistajien pitää pystyä takaamaan tuotteiden saatavuus ja oma toiminta palveluketjussa. Hyllyt eivät saa olla tyhjinä.
Toimexin liikevaihto jatkoi edellisellä tilikaudella alkanutta kasvua, vaikka on edelleen kaukana huippuvuodesta 2008. Pentti on kuitenkin tyytyväinen, sillä suunta on oikea ja tuotannossa on ollut riittämiin työtä kaikille 17 työntekijälle.
Toimex vie kannakkeitaan Venäjälle, Baltiaan ja Skandinavian alueelle. Vienti on vetänyt nyt eritoten Norjassa. Muilla alueilla rakentaminen kipuilee edelleen. Pentti arvioi viennin auttavan Toimexin lähivuosien kehitystä.
Tilikauden 2012 kehityksen Kalervo Pentti uskoo olevan päättyneen kaltainen. – Valmistuva rakennuskanta on tänä talvena hyvä. Kaulaa vuoden 2008 rakentamisen huippuvuoteen on vielä paljon, ja niitä kokemuksia ajatellen meillä kyllä tuotantokapasiteettia riittää. Toki jos työttömyys nousee kovin korkealle, se pysäyttää asuntojen uustuotannon heti, mikä vaikuttaa sitten meihinkin.
Kahden automerkin varaosakauppaan keskittyminen on taiteen laji, jonka KL-Varaosat osaa. Vaikka yhtiö on pieni toimija tukkukaupan maailmassa, erikoistumalla se on onnistunut löytämään oman tavan toimia.
Mercedes-Benzin ja BMW:n alkuperäisvaraosien myynti on vilkastunut. Osasyynä on varmasti kyseisten automerkkien yksityinen tuonti ulkomailta. Käytettyjen autojen tuonti on viime vuosina kasvanut vuosittain tuhansilla autoilla. Mercedes-Benz ja BMW ovat
suosituimpia merkkejä.
Kaupankäyntiä ovat lisänneet myös osien toimitusten tehostaminen, sähköisen kaupan kasvu ja uusasiakashankinta. Toimitusjohtaja Jarkko Iso-Eskeli on tyytyväinen odotuksia suurempaan liikevaihtoon, joka nousi edellisen vuoden 8,4 miljoonasta 9,6
miljoonaan euroon.
– Tämän selittää se, että meillä tosiaankin oli oikeaa tavaraa varastossa. Toki varastoja on kasvatettu, mikä on parantanut toimituskykyä selkeästi. Yksi myyjistä kiertää kentällä koko ajan ja on tuonut uusia asiakkaita. Uusia korjaamojakin on syntynyt.
Järjen vastaiselta tuntuva erikoistuminen näin kapealle markkinalle perustuu osaamiseen. Sitä Jarkko Iso-Eskeli aina korostaa. Osaamisen jälkeen tulee luottamus.
– Asiakas tietää, että meihin voi luottaa. Se on meidän toiminnan kulmakivi ja vahva pohja. Tekemällä tämä on opittu. Omaa tietoa pitää myös päivittää. Uusia automallejahan tulee markkinoille koko ajan. Ajan tasalla pysyminen on ammattitaitoa.
Liikevaihdosta 80 prosenttia tulee korjaamoista, loput yksityisiltä autonomistajilta. Jako on pysynyt pitkään, vaikka uusimpien autojen moottorit ovat vinhaan sähköistyneet ja monimutkaistuneet. Aina on kuitenkin jotain, mitä autoilija itse pystyy menopelilleen tekemään.
Kilpailu vaikuttaa kiristyvän lähinnä korjaamojen kesken. Tämä vaatii tasapainoilua osien hinnoittelussa ja ostojen ohjaamista muun muassa vuosisopimusten avulla.
– Tarjoamme asiakaskorjaamoillemme myös kuljetuspalvelua, mutta se on otettu vastaan hyvin vaihtelevasti. Alalla asentajat haluavat käydä usein itse hakemassa tarvitsemansa. Se on vanha kulttuuri.
Tampereen myymälä muuttaa kevään aikana huomattavasti suurempiin tiloihin Koivistonkylästä Nekalaan. Muutto mahdollistaa kuluttajatuotteiden myynnin lisäämisen.
– Kaikessa on totta kai parantamisen varaa. Nyt pääsemme tiloihin, joissa erityisesti varastonhallinnan pitäisi olla helpompaa ja tehokkaampaa. Varmasti pystytään varastoa näin myös kasvattamaan ja järkeistämään tuotteiden sijoittamista. Se taas heijastuu palveluun.
KL-Varaosat on oppinut toimimaan yli 30-vuotisen historiansa aikana. Toimintaympäristö muuttuu nopeasti, joten sen suhteen pitää Iso-Eskelin mukaan osata olla herkkävainuinen.
Suomen Helakeskuksen ulkoiset puitteet ovat häikäisevät, joten ainakaan siitä ei yhtiön menestys jää kiinni, luonnehtii uunituore toimitusjohtaja Hannu Rantanen. 40-vuotiaassa yhtiössä on myös huikea määrä osaamista, joten toimitusjohtajan silmissä Helakeskuksella on kaikki edellytykset olla dynaaminen ja eteenpäin pyrkivä, ja tätä kehitystä hän aikoo parhaansa mukaan ruokkia.
Hannu Rantasen mietteistä nousee esille ajatus, että markkina on kehitettävissä ajatuksia ja omaa tekemistä muuttamalla. Helaliiketoiminta itsessään on perinteisesti ollut kovin muuttumaton toimiala, mutta asiakkaiden käyttäytyminen viittaisi vahvasti muutoksen välttämättömyy-
teen. Rantanen viittaa sisustusohjelmien valtaisaan suosioon, joka peilaa ihmisten kiinnostusta kotiensa sisustamisesta.
– Meidän pitäisi ruokkia tuota kiinnostusta tarjoamalla uutuuksia ja vaihtoehtoja. Olemmehan tuotekeskeisiä toimijoita. Kuluttajan pitäisi siis nähdä tuotteemme, niiden toiminnallisuus ja design. Koska meidän asiakkaitamme ovat kalustetehtaat ja
-valmistajat, meidän pitää pystyä rakentamaan heille sellainen palvelukonsepti, joka taas palvelee heidän asiakkaitaan. Sillä vaikka palvelisimme omia asiakkaitamme kuinka hyvin tahansa, mutta tuotteemme eivät vastaa kodinrakentajien odotuksia ja vaatimuksia, emme me silloin mitään saavuta.
titaitoon ja näkemykseen. Jos hän jotain vahvistaisi, hän toisi joukkueeseensa trendi-neniä; ihmisiä, joilla on kyky haistaa nousevat suuntaukset ja löytää asiakkaiden kaipaamia uutuustuotteita.
Rakennuspuusepän- ja kalusteteollisuuden helatuotteisiin erikoistuneen Suomen Helakeskuksen tuotevalikoima koostuu
valtaosaltaan rakennusteknisistä tuotteista - siis saranoista, metallilaatikoista, kiinnitystuotteista sekä ikkuna- ja oviheloista. Rantasen huomion keskipisteenä oleva sortimentti sisustuksellisia ja toiminnallisia tuotteita - siis vetimet, valaisimet, jalat, kalusteovet, altaat, mekanismit ja säilytysratkaisut - kattaa valikoimasta jo yli 40 prosenttia. Liikevaihdosta sisustukseen liittyvät nimikkeet tuovat jo neljänneksen.
– Siis kaikki se, missä ratkaisee ulkonäkö. Ja tämä on se kiinnostava alue, Rantanen huomauttaa.
Liikkeenjohtajan pitäisi Rantasen mukaan seurata vakavissaan nuorten tekemisiä ja arvoja. Nuoret ovat huomispäivän asiakaskunta. He elävät runsauden paljoudessa, joten yksilöllisyyttä korostavaa tuotevalikoimaa pitää olla valmis herkästi muuttamaan. Massamyynnistä joudutaan siirtymään kappalemyyntiin ja oikeiden kohderyhmien löytämisen merkitys korostuu.
Kulunut vuosi ei liiketoiminnan suhteen vastannut odotuksia; takana oleva fuusio ja muutto uusiin tiloihin ovat sitoneet energiaa.
Helaliiketoiminta on Rantasen sanoin perusyksinkertaista bisnestä. Tulos syntyy ammattitaidolla ja ahkeruudella. Ja kun ihmiset kokevat tekevänsä oikeita töitä, he ovat ahkeria. Innostunut porukka saa paljon aikaan. Nosteen synnyttäminen onkin Rantasen mukaan toimimista inhimillisesti ja innostavasti selkeiden päämäärien eteen.
– Keskityn itse siihen, mitä osaan ja luotan siihen, että yhtiö menestyy tekemällä oikeita asioita.
Hannu Rantasella on pitkä tausta helaliiketoiminnassa. Hän toimi yhdeksän vuotta alalla toimitusjohtajana ennen pääomasijoittajaksi siirtymistään.
Viisi vuotta Vaasassa alueellisena pääomasijoittajana avasi liiketoimintamaailmaa laajasti. Kun kutsu Tampereen suunnasta kävi Helakeskuksen toimitusjohtajaksi, Rantanen otti tarjouksen vastaan.
– Toimiala on tuttu ja haluan olla lähempänä ihmisiä kuin pääomasijoittajana koin olevani. Olen kuitenkin saanut olla mukana vähän kaikessa; työnjohtajana, tuotesuunnittelijana, myynti- ja markkinointipäällikkönä, lentoyhtiön toimitusjohtajana, huonekalutehtaan omistajana... Omistajuuttakin olen päässyt kokemaan, pääomasijoittamista, rahoituskuvioita… Että sillä tavalla olen nähnyt asioita monesta suunnasta.
– Ennen puhuttiin lamoista ja taantumista. Nyt tämä on elämää; välillä on vilkkaampaa, välillä on ongelmia taloudessa, välillä jossain muussa. Tähän kaikkeen pitää vain tottua.
– Toinen selkeä suunta on yksilöllisyyden korostuminen. Kohderyhmät on tunnistettava, mikä tarkoittaa käytännössä, että meidän on oltava joustavia, monipuolisia ja herkkiä kaikella tavalla. Näissä ne meidän haasteet on - ja siinä, että olisimme dynaaminen toimija.
Rantasen mukaan Helakeskuksessa on nyt aika satsata ulkomaailmaan entistä enemmän. Kasvutavoite on selkeä. Kasvu on haettavissa niin orgaanisesti kuin yritysostoilla.
– Toimintakenttä on sirpaleinen, mutta Helakeskus on kuitenkin aika iso tekijä. Ympärillä on paljon pieniä toimijoita, joten järjestäytymistä tulee varmasti olemaan. Yhtiöllä on sellainen halu, mutta enemmän ei panna pullaa suuhun kuin jaksetaan syödä.
Mauritz Mäkisen vuonna 1911 perustama Mäkisen Puutyöliike on vanhin Panostajayhtiö. Nyt se tunnetaan nimellä Matti-Ovi. Konsernissa Matti-Ovi on ollut vuodesta 1985, siis Panostajan alkuajoista lähtien.
urooppa on täynnä pitkän historian omaavia perheyrityksiä, jotka myös muistavat juurensa. Näissä yrityksissä uusi rakentuu aina vanhan päälle. Sama filosofia elää Matti-Ovessakin. Toimitusjohtaja Tapani Harjuselle on selvää, että lopputulos on aina parempi, kun pohja on vahva. Matti-Oven osaaminen ja tapa toimia lähtee vahvoista juurista. Voima kasvaa siitä, kun koko
henkilöstö on sisäistänyt yhtiön arvot.
Yhtiö on edelleen siellä, minne Mäkisen Puutyöliike alun perin perustettiin, Laitilassa. Sen nimeen liitettävä identiteetti on muodostunut suomalaisuudesta ja aikaa kestävistä tuotteista.
– Identiteettimme on säilynyt hyvin, Harjunen toteaa ja jatkaa, että minuus on yrityksen sielu, jonka merkitys korostuu muuttuvassa maailmassa. Sielu on brändin perusta, ja siksi sielun vaaliminen on yhtiössä ykkösasia.
Matti-Oven nimi tunnetaan laajalti paitsi Suomessa myös monin paikoin Euroopassa ja Venäjällä. 2000- luvun alkupuolella yhtiölle brändättiin nimeä "Matti", mutta kokeilu jäi lyhytaikaiseksi.
– Vuosikymmenen puolivälin jälkeen palasimme arvokkaaseen Matti-Ovi- nimeen. Ilman tätä identiteettimme tunnustamista olisimme nyt aikalailla samassa tilanteessa kuin monet muut, jotka ovat hävittäneet tunnettuja tuotemerkkejä kansainvälistyttyään. Samalla heiltä on hävinnyt mielikuva laadusta. Matti-Ovi -nimi asettaa meille velvoitteita; tuodessamme uuden tuotteen markkinoille sen on ensi hetkestä lähtien vastattava asiakkaidemme odotuksia laadusta ja designista.
Mäkisen Puutyöliike muuttui perisuomalaiseksi Matti-Oveksi 1970-luvun lopulla, kun yhtiö aloitti peiliovien teollisen tuotannon Saksan markkinoiden tarpeeseen. Massiiviovien kotimarkkinoiden markkinajohtajuuskin perustuu vahvaan identiteettiin ja sen ehdoilla tehtyihin ratkaisuihin. Asiakkaiden positiivinen mielikuva Matti-Oven toiminnasta, oma toimiva varastointi ja logistiikka sekä tunnistettava design muodostavat yhdessä markkinajohtajuuden tukijalat.
Harjunen antaa arvon kilpailulle; verrokki pistää tekemään oman työn entistä paremmin.
Designista Harjunen on ylpeä; muotokieli on nykyaikainen ja siihen yhdistyvät perinteiset arvot. Mallistoissa tapahtuvat muutokset ovat harkittuja ja tapahtuvat markkinoiden edellyttämässä tahdissa. Sisustussuunnittelijat ja -arkkitehdit ovat usein primus motoreina, myös suuret messut varsinkin Saksassa antavat sysäyksiä uuteen.
Yksittäistä uniikkituotantoa Matti-Ovi ei vielä teollisena toimijana tee. Siihen on tulossa
muutos, kun Harjunen ryhtyy uudella tilikaudella selvittämään ovien räätälöintiä mittojen mukaan ja sisustusovien maalaamista erikoisväreihin.
Vahvan pohjan ansiosta Matti-Ovi on onnistunut vuoden mittaan voittamaan lisää markkinaosuutta. Etenkin kotimaassa yhtiö on ollut hyvässä nosteessa. Kannattavuus on parantunut; suurimmat tekijät parannukseen ovat olleet selvästi kasvanut myynti ja tehostunut toiminta. Kun palaute kuluttajilta on positiivista, jakelijoiden ja jälleenmyyjien on helppo lisätä Matti-Ovi -valikoimaansa. Vastaavasti yhteistyö talotehtaiden kanssa vahvistuu koko ajan samasta syystä.
Ovien vienti on sekin vilkastunut. Valtavirta suuntautuu Norjaan. Venäjän vienti on kehittynyt tilikaudella hyvin pääasiakkaiden menestymisen myötä. Ruotsin vienti on lisääntynyt, sen markkinoilla on Matti-Ovelle runsaasti kasvun mahdollisuuksia.
Matti-Oven tuloksentekotaito on löytynyt organisaation rakennemuutoksen kautta. Muutosten jälkeen henkilökunnalla on selkeät tehtävät, tavoitteet ja tekemisen halu. He ovat sitoutuneita ja allekirjoittavat Matti-Oven nimen. Yhtiössä on monia jo usean vuosikymmenen työuraa tehneitä työntekijöitä.
Tuotantoon on haettu omat toimintatavat. Lähtökohtana ei ole pidetty pelkästään puunjalostuksen perinteisiä toimintatapoja. Lisävaikutteita on haettu esimerkiksi metalliteollisuudessa käytetystä robottitekniikasta. Lähestymistavan kautta on löydetty Matti-Ovelle uudistukset, jotka ovat osa yhtiön innovatiivista toimintatapaa.
Suomalainen työntekijä ottaa vastuun tekemisestään, kun se hänelle annetaan. Se näkyy Matti-Ovessa itseohjautuvuutena. Toimitusjohtaja Tapani Harjunen pitää
tätä joustavan tekemisen ehdottomana edellytyksenä. – Tehokkaasti voidaan toimia toisinkin, mutta silloin
yleensä menetetään joustavuus. Itseohjautuvuus on avain sekä tehokkuuteen että joustavuuteen. Lisäksi se lisää huomattavasti työssä viihtymistä ja jaksamista.
Yhtiön etuna on myös raaka-aine; suomalaista puuta ei tarvitse rahdata kaukaa. Kaikki puusta tehtaalla syntyvä jäte kierrätetään. Tätä kautta Matti-Ovi on myös energian suhteen osin omavarainen. Puutavarasta jäävästä jätteestä tehdään lämpöä omaan tarpeeseen. Loppu myydään joko pellettien raakaaineeksi tai kasvihuoneisiin kotimaisten tomaattien ja kurkkujen lämmöksi.
– Me teemme suomalaisesta puusta myös sen energian, joka suomalaisen oven tekemiseen tarvitaan, Harjunen kiteyttää.
LVI-tuotteiden maahantuonti- ja tukkuliike Lämpö-Tukun vastaus kiristyvään kilpailuun on ollut palvelun joustavuus ja nopeus. Rakentajat ovat saaneet tilaamansa tuotteet suoraan kohteeseen Lämpö-Tukun omina toimituksina toivomissaan erissä. Varaston tuotevalikoimaa on siksi pidetty riittävän laajana.
Palvelun ja monipuolisuuden edelleen vahvistamiseksi yhtiö on valmistellut asiakkailleen nettikauppaa.
Lämpö-Tukun vuoden keikautti rakentamisen lähes täydellinen pysähtyminen alkuvuodesta 2011. Talven kovat pakkaset ja saneeraustukien jäädyttäminen purivat yhtiön liikevaihtoon loven, jota yhtiö ei enää kesän ja syksyn aikana onnistunut korjaamaan. Vielä vuotta aiemmin Lämpö-Tukun liikevaihdon kasvu oli suurempi kuin yleinen kasvu alalla.
Talousalueena voimakkaasti kasvava Tampereen seutu oli kuluneena vuonna rakentamisen suhteen vaisu; Lämpö-Tukku teki alueella edellisen tilikauden tasoisen tuloksen. Sen sijaan Seinäjoen alueella ja Pohjois-Suomessa liikevaihto nousi yli budjetoidun. Virkeintä toiminta oli edelleen pääkaupunkiseudulla.
loppuvuodesta 2011, kun yhtiön varastosta löytyi merkittävä inventaariero. Ero paljastui valmisteilla olleen yritysmyynnin yhteydessä. Nyt yhtiötä kehitetään eteenpäin uusin voimin ja ajatuksin.
– Meillä on osaava henkilökunta ja tunnemme hyvin vaativien asiakkaiden tarpeet. Tulemme edelleen kehittämään sisäistä tehokkuuttamme, tuotevalikoimaamme ja palveluamme asiakkaidemme kokonaiskustannusten vähentämiseksi, uusi toimitusjohtaja Martti Niemi lupaa.
Eri sidosryhmät ovat taajaan kysyneet, miten 13 liiketoiminta-aluetta voidaan johtaa tehokkaasti niinkin pienellä emoyhtiön organisaatiolla kuin Panostajalla on. Hyvällä johtamisjärjestelmällä ja osaavilla johtajilla, avoimuudella ja ketteryydellä, sanoo kehitysjohtaja Heikki Nuutila.
Toimivat johtamisen työkalut mahdollistavat joustavan ja nopean reagoinnin nykyisessä talousmyllerryksessä samoin kuin sitoutunut, toisiaan täydentävä, kriittinen ja yhteen hiileen puhaltava konsernijohtokin.
Kun markkinatalous haastaa Panostaja vastaa
Tehokas johtaminen on menestyvän yhtiön yksi keskeinen kilpailuetu. Panostajassa tätä etua on rakennettu pitkäjänteisesti. Johtamisjärjestelmä nykyaikaisine työkaluineen ja johtamismalli ovat tätä päivää. Vanhan kaavan mukaiset liiketoimintasuunnitelmat ovat historiaa. Ne
on korvattu Panostajalle räätälöidyllä sähköisellä johtamisen työpöydällä, jonka kautta toimialajohtajat ja hallitusten jäsenet saavat tarvitsemansa tiedon nopeasti.
Erilaiset järjestelmät luovat johtamisen perustan, vaikka johtaminen on viime kädessä ihmisten välistä toimintaa. Yhteinen kieli määrittyy sovituilla toimintatavoilla ja työkalujen käyttäminen vaatii sen piiriin kuuluvilta itsenäistä ja kurinalaista toimintaa. Heikki Nuutilan mukaan johtamisen voima syntyy lopulta tehokkaan johtoryhmätyöskentelyn kautta, sillä jatkuvasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä kukaan ei hallitse yksin kaikkea.
Panostajan johtamisen mallissa on neljä aluetta, jossa perinteinen vuosikello tarvitaan määrittämään yhtiön rytmi, kuten hallitusten kokousten, budjetoinnin ja strategiatyön aikataulutus. Kyse ei ole vuosittain sulkeutuvasta syklistä vaan vuodesta toiseen jatkuvasta aikajanasta, johon kerrostuvat muun muassa päätöksenteon valmistelut, vastuut ja projektiseuranta. Yrityksen vuosirytmin hahmottaminen aikajanana auttaa näkemään toiminnan pitkälinjaisena ja vanhan päälle kehittyvänä kokonaisuutena.
– Vuosikello johtaa johtamista, on sen selkäranka. Sen ytimessä on hallitustyöskentely, joka perustuu hyvään hallintotapaan. Panostaja-yhtiöiden hallituksia on vahvistettu jo parin vuoden ajan ulkopuolisilla hallitusammattilaisilla, jotka tuovat päätöksentekoon omaa toimialaosaamistaan ja sitä kautta lisää näkemystä, Heikki Nuutila avaa konsernin johtamismallin ensimmäistä kerrosta.
Tehokkaat emoyhtiön ydinprosessit on toinen johtamismallin kulma. Niiden kehittäminen luo lisäarvoa liiketoiminta-alueiden toimitusjohtajille.
Ydinprosesseihin kuuluu konsernijohdon keskinäinen työnjako. Kehitysjohtajana Nuutila vastaa tällä hetkellä erityisesti johtamisjärjestelmän kehittämisestä. Sijoitusjohtaja Tapio Tommilan vastuulla on uusien toimialojen hankinta tai täydennysostot nykyisille liiketoiminta-alueille. Talousjohtaja Simo Mustilan prosessivastuulla on yritysten haltuunoton kehittäminen ja tehostaminen. Toimitusjohtaja Juha Sarsaman johdolla tehtävät luopumiset ovat sadonkorjuuta.
– Kaikella tällä tuemme pörssiyhtiön omistaja-arvon positiivista kehitystä. Viime kädessä pörssiyhtiön tarkoitushan on tehdä rahaa omistajilleen, Nuutila pyöräyttää kokonaisuuden kiinni.
Panostajan ja sen tytäryhtiöiden roolien ja vastuiden jako on kolmas johtamisen elementti.
– Kun roolit ja vastuut ovat selkeät, emme astu toistemme reviireille. Luonnollisesti rajapinnasta pitää pystyä nostamaan keskusteluun erilaisia asioita. Avoin keskustelu vie asioita eteenpäin, joten yhteys pitää olla auki. Se ei todellakaan tarkoita, että Panostajasta kannettaisiin kaikki viisaus yhtiöihin; päinvastoin operatiivinen vastuu ja päivittäisjohtaminen kuuluvat yksiselitteisesti liiketoiminta-alueiden toimitusjohtajille. Heidän tehtävänään
Panostaja 2011 / 41
Hallitustyöskentely
on tuoda hallituksilleen päätettäväksi tärkeiksi kokemiaan asioita ja valmistella strategiset toiminnan suunnat. Hallitusten tehtävänä on sitten tehdä strategisia päätöksiä, Nuutila kuvaa Panostajan liiketoiminta-alueiden rajapintaa.
Kun hallitustyöskentely on aktiivista ja dynaamista, se antaa mahdollisuuden reagoida nopeisiinkin liiketoiminnan muutoksiin ja maailman tapahtumiin.
Johtamismallin neljäs elementti on strateginen suunnittelu ja johtaminen. Verkon yli tapahtuva suunnittelu ja seuranta mahdollistavat reaaliaikaisen "helikopteriperspektiivin" koko konsernin johtamiselle. Muutoksiin ja poikkeamiin voidaan reagoida nopeasti. Liiketoiminta-alueen toimitusjohtajalla ja hänen johtoryhmällään on käytössään oma vastaava suunnittelu- ja seurantaympäristönsä.
Vahvasti visuaaliseen hahmottamiseen perustuvalta työpöydältä löytyvät liiketoiminta-alueen strategiamallit, tärkeimmät projektit, tukku analyysityökaluja sekä operatiivisen tekemisen seuranta- ja johtamisvälineet. Myös konsernin ulkopuolelta tulevilla hallitusammattilaisilla on oikeudet työpöytään.
– Suurin haaste on aina strategian jalkauttaminen. Hyvä ja tehokas strategisten projektien läpivienti ja seuranta mahdollistuu edellä kuvatun johtamisen työpöydän avulla. Välillä on kuitenkin niin, että hankkeet jäävät päivittäistoimien jalkoihin. Se on inhimillistä, mutta ei kovin suotavaa, Nuutila huomauttaa.
Merkittävin muutos perinteiseen strategiseen johtamiseen verrattuna on väistämättä näkökulman muutos. Liiketoiminta-alueiden seuranta jäntevöityy konsernitasolle saakka, kun työpöydältä on tarkistettavissa jo tapahtunut ja tulevat suunnitelmat. Lisäksi toimitusjohtaja saa työkalustaan tuen, jonka vahvuus perustuu useiden ihmisten näkemysten rikkauteen ja nopeaan hyödyntämiseen.
– Tästä toki voi syntyä uusi johtamisen haaste. Tietoa pitää uskaltaa, haluta ja osata jakaa. Väline mahdollistaa, mutta johtamiskulttuurillinen muutos on iso, joten asia ei ole yksinkertainen, Nuutila mainitsee.
Maailma elää nyt liiketoimintaa totaalisesti uudistavalla vedenjakajalla. Nuutila näkee jo tapahtuneen mullistaneen liiketoimintasuunnittelua, johtamista ja tapaa ajatella asiakkaan tarpeiden kautta; tuotelähtöisyydestä siirrytään vääjäämättä voimakkaammin kohti palveluliiketoimintaa. Yritystoiminnan on myös osattava asemoida itsensä osaksi verkottunutta maailmaa, jossa ihmiset toimivat yhdessä yhteisen edun nimissä.
– Tällainen muutos ei ole kaikille helppo. Tarkoitus on löytää keinot, joilla pystymme vastaamaan nykyisiin haasteisiin, kun enää ei pystytä näkemään asioiden kehittymisen suuntaa niin helposti kuin ennen. Ihmisten ja bisneskonseptien on oltava herkkiä kaikenlaiselle muutokselle, vaikka emme vielä elä missään varsinaisessa kaaosmaailmassa. Enää ei kuitenkaan voi toimia yksin. Pitää olla toimivat työkalut, jotka auttavat sopeutumaan ja hakemaan uusia mahdollisuuksia. On oltava lähellä ihmistä ja myös verkostoja, jotka auttavat. On osattava kerätä tietoa ja hyödyntää sitä yhtiön menestykseksi, Nuutila nuotittaa Panostajan maailman myllerryksen selviytymisohjeita.
Panostaja Oyj noudattaa toiminnassaan ja hallintonsa järjestämisessä Suomen Listayhtiöiden Hallinnointikoodia (2010). Hallinnointikoodi on saatavilla arvopaperimarkkinayhdistyksen ylläpitämältä verkkosivulta internetosoitteesta www.cgfinland.fi
Panostaja Oyj:n ylin päättävä elin on varsinainen yhtiökokous. Yhtiökokous vahvistaa vuosittain yhtiön tilinpäätöksen, päättää osingonjaosta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valitsemisesta ja heille maksettavista palkkioista. Varsinaisen yhtiökokouksen kutsuu koolle yhtiön hallitus. Varsinainen yhtiökokous on yhtiöjärjestyksen mukaan pidettävä vuosittain huhtikuun loppuun mennessä. Kutsu yhtiökokoukseen on julkaistava yhtiön internet-sivuilla aikaisintaan kaksi (2) kuukautta ja viimeistään kolme (3) viikkoa ennen yhtiökokousta, mutta kuitenkin yhdeksän päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Hallitus voi lisäksi harkintansa mukaan ilmoittaa yhtiökokouksesta yhdessä tai useammassa sanomalehdessä. Yhtiökokoukseen osallistuvat toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja sekä hallituksen jäseneksi ensimmäistä kertaa ehdolla oleva henkilö, ellei heidän poissaololleen ole painavia syitä.
Panostaja Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään kuusi varsinaista jäsentä. Hallitukseen on kuulunut tilikaudella 2011 kuusi jäsentä. Hallituksen jäsenet valitsee varsinainen yhtiökokous. Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy vaalia ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Tilikaudella 2011 hallitus kokoontui 16 kertaa. Keskimääräinen osallistuminen hallituksen kokouksiin tilikaudella oli 96 %.
Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja mahdollisen varapuheenjohtajan. Hallitus on laatinut toimintaansa varten kirjallisen työjärjestyksen. Hallitus käsittelee laissa ja yhtiöjärjestyksessä mainittujen tehtävien lisäksi yhtiön ja konsernin kannalta tärkeitä ja laajakantoisia asioita kuten pitkän aikavälin strategiset tavoitteet, konserniin kuuluvien yhtiöiden budjetit osana konsernin budjettia, konsernin olennaiset investoinnit, liiketoiminnan olennaiset laajentumiset tai supistumiset sekä merkittävät yritysja liiketoimintakaupat. Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työtapojaan. Hallituksella ei ole erillisiä valiokuntia ja siten hallitus vastaa tarkastusvaliokunnan tehtävistä Suomen listayhtiöiden
hallinnointikoodin mukaisesti.
Yhtiön hallituksen kuudesta jäsenestä kuusi on riippumattomia yhtiöstä ja viisi yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa 27.1.2011 hallitukseen valittiin
2011, Ylioppilas, Pajakulma Oy:n IT-Projektipäällikkö, muut luottamustehtävät: Johtopanostus Oy:n hallituksen jäsen, Rollock Oy:n hallituksen jäsen. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.
Hallituksen järjestäytymiskokous valitsi puheenjohtajaksi Jukka Ala-Mellon. Varapuheenjohtajaa ei valittu.
Yhtiön hallitus nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtajana toimii varatuomari Juha Sarsama (s. 1965, toimitusjohtaja vuodesta 2007, Varatuomari, M.S.M Boston University Brussel, aikaisempi työkokemus: toimitusjohtaja OpusCapita Oy, hallintojohtaja Saarioinen Oy, talousjohtaja OpusCapita Oyj). Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräyksien mukaisesti. Toimitusjohtaja toimii liiketoimintaalueiden toimitusjohtajien sekä emoyhtön johtoryhmän jäsenten esimiehenä. Toimitusjohtaja valmistelee ja esittelee hallitukselle päätettäväksi pitkän aikavälin strategiset tavoitteet, konserniin kuuluvien yhtiöiden budjetit osana konsernin budjettia, konsernin olennaiset investoinnit, liiketoiminnan olennaiset laajentumiset tai supistumiset sekä merkittävät yritys- ja liiketoimintakaupat.
Panostaja-konsernin johtoryhmään on kuulunut tilikaudella 2011 toimitusjohtaja Juha Sarsama, talousjohtaja Simo Mustila, sijoitusjohtaja Tapio Tommila ja kehitysjohtaja Heikki Nuutila. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja ja se kokoontuu säännöllisesti. Toimitusjohtaja vastaa lakisääteisten vastuidensa lisäksi Panostaja Oyj:n toiminnan organisoinnista, koko konsernin johtamisjärjestelmästä ja sen kehittämisestä sekä asioiden valmistelusta ja esittelystä yhtiön hallitukselle. Talousjohtaja vastaa talouden raportointiprosessista sekä riskienhallintaprosessista sekä näiden kehittämisestä. Sijoitusjohtaja vastaa yritysostoprosessista sekä siihen liittyvästä analyysi- ja arvonmääritysprosessista. Kehitysjohtaja vastaa konsernin johtamisjärjestelmästä sen kehittämisestä sekä konsernin kehityshankkeista sekä tukee liiketoiminta-alueita näiden omissa kehityshankkeissaan.
Johtoryhmä toimii toimitusjohtajan johdolla ja sen tehtävänä on Panostaja Oyj:n prosessien kehittäminen. Johtoryhmässä valmistellaan liiketoiminta-alueiden omistaja-arvon kehittämiseen liittyvät toimenpiteet sekä konsernilaajuiset kehityshankkeet ja konsernin strategia.
Panostaja-konsernin operatiivinen liiketoiminta tapahtuu toimialoittain muodostetuissa liiketoiminta-alueissa (alakonserni). Johtoryhmän jäsenten osake- ja optio-omistus selviää yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.panostaja.fi. Kunkin liiketoimintaalueen hallitukseen kuuluu liiketoiminta-alueen toimitusjohtajan lisäksi Panostaja Oyj:n kaksi johtoryhmän jäsentä, joista toinen toimii hallituksen puheenjohtajana, sekä pääsääntöisesti yksi konsernin ulkopuolinen asiantuntijajäsen. Liiketoiminta-aluetta koskevat operatiiviset päätökset tehdään kussakin liiketoimintaalueessa.
Taloudellisella raportointiprosessilla tarkoitetaan toimintoja, jotka tuottavat yhtiön johtamisessa käytettävää taloudellista tietoa sekä lakien, standardien ja muiden yhtiötä koskevien säännösten mukaisesti julkistettavaa taloudellista tietoa. Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvällä sisäisellä valvonnalla on tavoitteena varmistaa, että Panostaja-konsernin toiminta on tuloksellista ja että päätöksenteko perustuu luotettavaan informaatioon ja riittävään liiketoimintariskien tunnistamiseen. Kaikilla kahdellatoista liiketoiminta-alueella on oma talousjohto, ja lisäksi emoyhtiössä on erillinen konsernin talousjohtajan alaisuudessa työskentelevä taloushallinnon organisaatio. Liiketoiminta-alueilla on käytössä useita eri kirjanpidon ja taloudellisen raportoinnin tietojärjestelmiä. Konsernin talousraportointia hoidetaan yhden keskistetysti hallinnoidun tietojärjestelmän avulla. Liiketoiminta-alueet vastaavat tietojen tuottamisesta konsernin raportointijärjestelmään.
Yhtiön kaikki liiketoiminta-alueet valmistelevat kaikki oman budjettinsa, joka hyväksytään kyseisen liiketoiminta-alueen hallituksessa. Emoyhtiön budjetti yhdistettynä liiketoiminta-alueiden budjettiin muodostaa Panostaja Oyj:n budjetin. Liiketoimintaalueet raportoivat emoyhtiölle tilikauden aikana kuukausittain etukäteen sovitun raportointiaikataulun mukaisesti. Kuukausittainen raportointi ja sen yhteydessä tehtävät analyysit ja vertailut ovat keskeinen osa taloudellisen raportoinnin avulla suoritettavaa ohjausta ja valvontaa. Jokaisen vuosineljänneksen jälkeen liiketoiminta-alueet päivittävät tarvittaessa lopputilikauden ennusteen. Panostaja Oyj:llä ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota. Emoyhtiön taloushallinnon organisaatio ohjaa ja valvoo säännöllisesti liiketoiminta-alueiden raportointia sekä puuttuu raportoinnissa havaittuihin poikkeamiin ja tarvittaessa tekee joko omia tai teettää erillisiä sisäisen tarkastuksen selvityksiä ulkopuolisilla asiantuntijoilla. Emoyhtiössä toimivan taloushallinnon organisaation vastuulla on yhtenäisten laskenta- ja raportointiperiaatteiden määrittely ja ohjeistaminen, raportointijärjestelmän jatkuva kehittäminen sekä liiketoiminta-alueiden taloushallinnon organisaation kouluttaminen. Sekä kehittämisessä että koulutuksessa otetaan huomioon sisäisen valvonnan tarpeet.
Panostaja-konserniin kuuluvien yhtiöiden lakisääteisestä tilintarkastuksesta vastaa yhtiökokouksen valitsemat tilintarkastajat. Tilikaudella 2011 tilintarkastajana emoyhtiössä ja konsernissa ovat toimineet KHT Eero Suomela ja PricewaterhouseCoopers Oy, KHT-yhteisö.
Tilintarkastajat antavat yhtiön osakkeenomistajille lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen tilinpäätöksen yhteydessä. Panostaja Oyj:n hallitus saa tilinpäätöstä käsitellessään vastuulliselta tilintarkastajalta selostuksen tarkastuksen toteutumisesta ja havainnoista. Tarvittaessa tilintarkastajat osallistuvat hallituksen kokouksiin ja raportoivat muutoinkin hallitukselle. Tilikaudella 2011 PricewaterhouseCoopersille maksetut palkkiot lakisääteisestä tilintarkastuksesta olivat 81 tuhatta euroa ja muista palveluista 27 tuhatta euroa.
Panostaja-konsernissa noudatetaan Arvopaperimarkkinalain mukaisia ohjeita sisäpiiri-ilmoituksista, sisäpiirirekisterin ja yrityskohtaisen sisäpiirirekisterin ylläpitämisestä sekä NASDAQ OMX Helsinki Oy:n hyväksymiä sisäpiiriohjeita.
Panostaja Oyj:n julkisiin sisäpiiriläisiin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, johtoryhmä sekä tilintarkastajat. Yhtiön pysyviä sisäpiiriläisiä ovat emoyhtiön koko henkilökunta ja ne yhteistyökumppanit, jotka yhteistyösuhteen perusteella on katsottu kuuluvan pysyvään sisäpiiriin, mutta heidän omistuksensa ei ole julkista. Merkittävistä hankkeista pidetään hankekohtaista sisäpiirirekisteriä. Panostaja Oyj:n julkinen sisäpiirirekisteri on nähtävillä Euroclear Finland Oy:n NetSire:ssä sekä yhtiön omilla www-sivuilla kohdassa sijoittajille; hallinnointi; sisäpiirirekisteri.
Panostajan tavoitteena on, että kaikilla markkinaosapuolilla on oikeat, ajantasaiset ja riittävät tiedot yhtiöstä. Panostajan kotisivuilla julkaistaan yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevat tiedot ja pörssitiedotteet heti niiden julkistamisen jälkeen sekä muuta keskeistä sijoittajatietoa.
Panostaja soveltaa kahden viikon ajan ennen tuloksen julkistamista niin sanotun hiljaisen jakson periaatetta. Kyseisenä ajankohtana yhtiön edustajat eivät kommentoi markkinanäkymiä.
Panostaja Oyj:n riskienhallinnan tavoitteena on turvata liiketoiminnan jatkuvuus ja tukea Panostajaa ja sen omistamia liiketoimintaalueita määritettyjen tavoitteiden ja strategioiden saavuttamisessa.
Riskiksi luokitellaan sellaiset tekijät, jotka saattavat vaarantaa tai estää Panostajan tai sen omistaman liiketoimintaalueen strategisten tavoitteiden saavuttamisen tai toiminnan jatkuvuuden tai muutoin aiheuttaa merkittäviä seuraamuksia Panostajalle, sen omistajille, liiketoiminta-alueelle, henkilöstölle tai muille sidosryhmille. Merkittävimpiä yhtiön hallituksen tietoon tulleita riskejä ja epävarmuustekijöitä on kuvattu yhtiön toimintakertomuksessa.
Riskienhallinta on olennainen osa osakeyhtiölain mukaista hallituksen ja toimitusjohtajan yleistoimivaltaa ja hyvää hallintotapaa sekä Panostajan liiketoiminnan suunnittelua ja johtamista.
Panostajassa riskienhallinta perustuu riskien tunnistamiseen, arviointiin ja raportointiin. Konsernitason riskien tunnistaminen, arviointi ja raportointi ovat emoyhtiön toimitusjohtajan vastuulla ja liiketoiminta-alueilla vastuu on kyseisen liiketoiminta-alueen toimitusjohtajalla. Kaikki olennaiset riskit raportoidaan konsernin emoyhtiön hallitukselle.
Panostajassa käytetään yhtenäistä mallia konsernin ja liiketoiminta-alueiden riskien tunnistamiseen. Riskien tunnistaminen, arviointi ja raportointi liiketoiminta-aluekohtaisesti mahdollistaa tehokkaiden riskienhallinta-toimenpiteiden luomisen ja ylläpitämisen.
Riskejä tunnistetaan ja arvioidaan niiden todennäköisyy-
den, vakavuuden, mahdollisen kehityssuunnan ja hallittavuuden perusteella.
Riskianalyysit ja -arvioinnit toteutetaan itsearviointeina ja yhteenveto käsitellään ja hyväksytään liiketoiminta-alueen hallituksessa. Riskejä kartoitetaan ja käsitellään myös yhdessä vahinkovakuutusyhtiön riskienhallintapalveluiden kanssa. Analyysien ja arviointien perusteella päätetään riskienhallinnan kehityshankkeista, jotka voidaan toteuttaa joko konsernin laajuisina tai yhtä liiketoiminta-aluetta koskevana.
Panostaja luokittelee keskeiset riskit neljään pääryhmään: strategisiin, operatiivisiin, taloudellisiin ja vahinkoriskeihin.
Panostajan hallitus vastaa yhtiön riskienhallinnasta ja valvoo sen toteutumista. Hallitus hyväksyy yhtiön riskienhallintapolitiikan.
Panostajan toimitusjohtaja ja johtoryhmä ovat vastuussa riskienhallintaperiaatteiden määrittämisestä ja käyttöönotosta ja siitä, että riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty. He myös vastaavat siitä, että riskit otetaan huomioon yhtiön suunnitteluprosesseissa ja että niistä raportoidaan riittävällä ja asianmukaisella tavalla hallitukselle. Lisäksi he vastaavat riskienhallinnan kehittämisestä sekä arvioivat jatkuvasti hallitustyöskentelyn kautta liiketoiminta-alueen johdon kyvykkyyttä myös riskienhallinnan osa-alueella.
Liiketoimintayhtiöiden toimitusjohtajat ja hallitus vastaavat oman vastuualueensa riskien tunnistamisesta, arvioinnista ja hallinnasta Panostajan ohjeistuksen mukaisesti sekä riskienhallinnan kehitystoimenpiteiden toteutuksesta ja raportoinnista.
Panostajan talousjohtaja vastaa riskienhallinnan toimintamallista ja raportoinnista konsernitasolla. Rahoitusriskeistä raportoidaan säännöllisesti Panostajan hallitukselle.
Panostajan kehitysjohtaja vastaa konsernin liiketoimintamallin ja riskienhallintapolitiikan mukaisesta käytännön toimeenpanosta ja valvonnasta liiketoiminta-alueilla.
Jokainen työntekijä vastaa omaan työhönsä liittyvien ja muutoin havaitsemiensa riskien tunnistamisesta ja raportoinnista esimiehelle.
Yhtiökokous vahvistaa hallituksen palkkiot vuosittain. Vuoden 2011 varsinainen yhtiökokous vahvisti hallitusten jäsenten palkkiot seuraavasti: Hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiota 40.000 euroa vuodessa, ja jokaiselle hallituksen muulle jäsenelle 20.000 euroa vuodessa.
Noin 40 %:a hallituksen jäsenelle maksettavista palkkiosta maksetaan hallitukselle annetun osakeantivaltuutuksen perusteella antamalla hallituksen jäsenelle yhtiön osakkeita, mikäli hallituksen jäsen ei yhtiökokouspäivänä omista yli yhtä prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Mikäli hallituksen jäsenen omistusosuus yhtiökokouspäivänä on yli yksi prosentti yhtiön kaikista osakkeista, maksetaan palkkio kokonaisuudessaan rahana. Yhtiön hallituksen jäsenille luovutettiin tilikauden 2011 aikana palkkioina yhteensä 37.608 yhtiön osaketta.
Hallituksen jäsenet eivät kuulu Panostajan palkitsemisjärjestelmään, eivätkä he ole työsuhteessa yhtiöön.
Toimitusjohtajan palkasta ja muista eduista päättää hallitus.
Toimitusjohtajalla on kirjallinen toimitusjohtajasopimus, jonka mukainen palkka on kiinteä. Toimitusjohtajan eläke määräytyy työeläkelain (TyEL) mukaan. Toimitusjohtajasopimuksen mukainen irtisanomisaika on 6 kuukautta ja eroraha vastaa 12 kuukauden palkkaa. Tilikaudella 2011 toimitusjohtajan vuosiansiot ja muut etuudet olivat yhteensä 183 137,40 euroa. Toimitusjohtaja ei ole hallituksen jäsen. Toimitusjohtajan osake- ja optio-omistus selviää yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.panostaja.fi.
Toimitusjohtajan ja johtoryhmän osalta on käytössä osake palkkiojärjestelmä. Yhtiön johto omistaa suoraan ja vaikutusval tayhteisöjen kautta osakkeita. Panostaja Oyj:n hallitus päättää toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten palkitsemisjärjestelmän periaatteista. Johtoryhmän jäsenen palkka on kiinteää ja eläke määräytyy työeläkelain (TyEL) mukaan.
Hallitus päätti 16.12.2010 uudesta Panostajan johtoryhmän jäsenten pitkäaikaisesta kannustin- ja sitouttamisjärjestelmästä. Panostaja myi 2011 tammikuussa 623.561 kappaletta omia osak keitaan johtoryhmän jäsenille ja johtoryhmän jäsenet hankkivat henkilökohtaiseen tai määräysvallassaan olevan yhtiön omistuk seen järjestelmässä määritellyn maksimimäärän yhteensä 950.000 kpl Panostajan osakkeita.
Kannustin- ja sitouttamisjärjestelmässä oleva johdon osakeomis -
| tus jakaantuu seuraavasti: | |
|---|---|
| Pravia Oy (Juha Sarsama) | 350.000 kpl |
| Artaksan Oy (Simo Mustila) | 200.000 kpl |
| Heikki Nuutila | 200.000 kpl |
| Comito Oy (Tapio Tommila) | 200.000 kpl |
| Yhteensä | 950.000 kpl |
Johtoryhmän jäsenet ovat rahoittaneet sijoituksensa osittain itse ja osittain yhtiön lainoituksen avulla ja jäsenet kantavat aidon yrittäjäriskin järjestelmään tekemänsä sijoituksen osalta. Osak keiden hankkimiseksi ja osana järjestelmää Panostajan hallitus päätti antaa johtoryhmän jäsenille tai määräysvallassaan oleville yhtiöille yhteensä enintään 1.250.000 euron suuruisen korollisen lainan Panostajan osakkeidenhankinnan rahoittamiseksi. Johto on ottanut hankinnan rahoittamiseksi yhteensä 1.207.127,84 euron suuruisen korollisen lainan.
Vuosina 2011 –2015 järjestelmään kuuluville johtoryhmän jäsenille voidaan myöntää palkkiona asetettujen tavoitteiden saavuttamisen perusteella yhteensä enintään 237.500 Panostajan osaketta. Lisäksi mahdollista palkkiota maksetaan siten rahana, että se kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset mak sut. Palkkiona saatujen osakkeiden osalta johtoryhmän jäsenillä on velvollisuus olla luovuttamatta osakkeita 27 kuukauden aikana niiden saamisesta.
Tämä selvitys on saatavilla yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.panostaja.fi. Selvitys on annettu toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena.
➜ 22.11.2010 Takoman viimeinenkin neljännes tappiollinen, mutta Panostajan tulosodotukset ennallaan
➜ 29.4.2011 Panostaja Oyj:n omistus Ecosir Groupissa laskee alle 50 prosentin
➜ 25.5.2011 Kutsu Panostaja Oyj:n tiedotustilaisuuteen
➜ 3.10.2011 Panostaja Oyj:n tytäryhtiön Lämpö-Tukku Oy:n ja Cordes & Graefe KG:n välinen liiketoimintakauppa ei toteudu
| Markkina | NASDAQ OMX Helsinki Oy |
|---|---|
| ISIN | FI0009800379 |
| Kaupankäyntitunnus | PNA1V (OMX) |
| Lista | OMXH Small Cap |
| Osakkeiden lukumäärä | 51 733 110 |
Panostajan osakkeet on rekisteröity Euroclear Finland Oy:n ylläpitämässä arvo-osuusjärjestelmässä.
Panostaja Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina tammikuun 31. päivänä 2012 kello 13.00 Technopolis Yliopistonrinteessä, Häggman-Salissa, osoitteessa Kalevantie 2, Tampere. Julkaisimme yhtiökokouskutsun 15.12.2011.
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka viimeistään 19.1.2012 on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon.
Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on hallintarekisteröity ja joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, on ilmoitettava merkittäväksi tilapäisesti yhtiön osakasluetteloon viimeistään 26.1.2012 klo 10.00. Ilmoituksen edellytys on, että osakkeenomistajalla olisi samojen osakkeiden perusteella ollut oikeus tulla merkityksi yhtiön osakasluetteloon yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä 19.1.2012. Hallintarekisteröityä osakkeenomistajaa koskeva ilmoitus tilapäisestä merkitsemisestä yhtiön osakasluetteloon katsotaan samalla ilmoittautumiseksi yhtiökokoukseen.
Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, on ilmoittauduttava ennakolta yhtiölle viimeistään 26.1.2012 klo 16.00 menneessä kirjallisesti osoitteella Sari Tapiola / Panostaja Oyj, PL 783, 33101 Tampere, tai puhelimitse Sari Tapiolalle puh. (010) 2173 211 tai sähköpostilla [email protected]. Ilmoittautumiskirjeen on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan alkuperäisinä osoitteeseen Panostaja Oyj, Sari Tapiola, PL 783, 33101 Tampere ennen ilmoittautumisajan päättymistä.
Yhtiön hallitus esittää, että tilikaudelta ei jaeta osinkoa. Lisäksi hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että pääomanpalautusta maksetaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta 0,05 euroa osakkeelta. Pääomanpalautus maksetaan osakkeenomistajalle, joka pääomanpalautuksen täsmäytyspäivänä 3.2.2012 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että pääomanpalautus maksetaan 10.2.2012.
Lisäksi hallitus ehdottaa, että yhtiökokous valtuuttaisi hallituksen päättämään harkintansa mukaan mahdollisesta varojen jakamisesta osakkeenomistajille yhtiön taloudellisen tilanteen sitä puoltaessa joko osinkona voittovaroista tai varojenjakona sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Valtuutuksen perusteella tehtävän varojen jaon enimmäismäärä on yhteensä enintään 5.200.000 euroa.
Valtuutuksen ehdotetaan sisältävän hallituksen oikeuden päättää kaikista muista edellä mainittuun varojen jakoon liittyvistä ehdoista.
Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka. Hallitus on arvioinut, ettei pääomanpalautus vaaranna yhtiön maksukykyä.
| Yhtiökokouksen täsmäytyspäivä | 19.1.2012 |
|---|---|
| Yhtiökokoukseen ilmoittautuminen päättyy | 26.1.2012 |
| Yhtiökokous | 31.1.2012 |
| Pääomapalautuksen täsmäytyspäivä | 3.2.2012 |
| Pääomapalautuksen maksupäivä | 10.2.2012 |
Panostaja-konserni julkaisee tilikaudella 1.11.2011 – 31.10.2012 kolme osavuosikatsausta seuraavasti:
Osavuosikatsaus ajalta 1.11.2011 – 31.1.2012 julkaistaan 7.3.2012 Osavuosikatsaus ajalta 1.11.2011 – 30.4.2012 julkaistaan 6.6.2012 Osavuosikatsaus ajalta 1.11.2011 – 31.7.2012 julkaistaan 5.9.2012
Osavuosikatsaukset, vuosikertomus ja tiedotteet ovat julkaisemisen jälkeen luettavissa yhtiön kotisivuilla www.panostaja.fi.
Kaksi viikkoa ennen vuosituloksen ja osavuosikatsausten julkistamista yhtiö pitää niin sanotun hiljaisen jakson, jonka aikana yhtiö ei kommentoi taloudellista tilannetta tai markkinanäkymiä, eikä tapaa pääomamarkkinoiden edustajia.
Toimitusjohtaja vuodesta 2007 Varatuomari, M.S.M (Boston University Brussels) Aikaisempi työkokemus: Toimitusjohtaja OpusCapita Oy, hallintojohtaja Saarioinen Oy, talousjohtaja OpusCapita Oyj Muut luottamustehtävät: Tampereen kauppakamarin hallituksen jäsen
Heikki Nuutila, s. 1958 Kehitysjohtaja vuodesta 2008 YTM Aikaisempi työkokemus: Toimitusjohtaja Tutor Partners Oy, johtaja Hermia Yrityskehitys Oy,
johtaja Andersen Corporate Finance Muut luottamustehtävät: -
Talousjohtaja vuodesta 2010 KTM, MBA
Aikaisempi työkokemus: F&I Manager Delta Motor Group Oy; Talous- ja hallintojohtaja DNA-konserni
Muut luottamustehtävät: Tampereen kauppakamarin finanssivaliokunnan jäsen
Tapio Tommila, s. 1978 Sijoitusjohtaja vuodesta 2008 KTM Aikaisempi työkokemus: Deloitte Corporate Finance Oy, PricewaterhouseCoopers Oy Muut luottamustehtävät: -
Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2011, hallituksen jäsen vuodesta 2006 Kauppatieteiden maisteri, KHT, KONE Oyj:n johtaja Aikaisempi työkokemus: PricewaterhouseCoopers Oy:n osakas 1995–2006, KHT-tilintarkastaja 1993–2006 ja tilintarkastaja 1987–1990 sekä Panostaja Oyj:n talouspäällikkö 1990–1993 Muut luottamustehtävät: Hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja Security Trading Oy:ssä ja Holding Manutas Oy:ssä sekä hallituksen puheenjohtaja OWH-Yhtiöt Oy:ssä Riippumaton jäsen
Hallituksen jäsen vuodesta 2011 Valtiotieteiden maisteri. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennian varatoimitusjohtaja Aikaisempi työkokemus: Henki-Fennian sijoitusjohtaja 2002–2008, Keskinäinen vakuutusyhtiö Fennian sijoitusjohtaja 2002–2003, Eläke-Fennian sijoitusjohtaja 1998–2001 Muut luottamustehtävät: Fennian kiinteistöyhtiöiden hallitusten puheenjohtaja, Diabetes tutkimussäätiön sijoitusvaliokunnan jäsen Riippumaton jäsen
Hallituksen jäsen vuodesta 2010
Diplomi-insinööri, Technopolis Oyj:n Tampereen Liiketoimintayksikön sekä Yrityspalveluiden johtaja Aikaisempi työkokemus: Solteq Oyj:n konsultointi- ja teknologiayksikön yksikönjohtaja, Elisa Oyj:n aluejohtaja ja Soon Com Oy:n markkinointijohtaja ja toimitusjohtaja Muut luottamustehtävät: Tampereen Lääkärikeskus Oy:n hallituksen jäsen Riippumaton jäsen
Hallituksen jäsen vuodesta 2011 Ylioppilas, Pajakulma Oy IT-Projektipäällikkö Aikaisempi työkokemus: Expert ASA Oy myynti 2003–2008 Muut luottamustehtävät: Johtopanostus Oy:n hallituksen jäsen, Rollock Oy:n hallituksen jäsen Riippumaton jäsen
Hallituksen jäsen vuodesta 2007 Rakennusneuvos Aikaisempi työkokemus: Parma Oy:n toimitusjohtaja Muut luottamustehtävät: Muotolevy Oy:n hallituksen jäsen Riippumaton jäsen
Hallituksen jäsen vuodesta 2006 yo-merkonomi, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteran toimitusjohtaja Aikaisempi työkokemus: Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera, sijoitusjohtaja 1997–2005 ja varatoimitusjohtaja 2005–2010 Muut luottamustehtävät: Raisio Oyj, hallintoneuvoston jäsen; Hypoteekkiyhdistys, hallintoneuvoston jäsen
Osakekurssit voivat muuttua lyhyellä aikavälillä rajustikin, kun sijoittajien mielialat vaihtuvat. Viime aikoina tunnelmat ovat velloneet äärimmäisyydestä toiseen Euroopan velkakriisin vuoksi.
Pitkällä aikavälillä psykologia väistyy taloudellisten tosiasioiden tieltä. Osaketuotto osinkoineen on yleensä muutaman prosenttiyksikön korkeampi kuin bruttokansantuotteen volyymin kasvu. Näin tuleekin olla, sillä yritykset kasvavat koko kansantaloutta nopeammin ja lisäksi pörssilistalle valikoituu eturivin yrityksiä.
Hajautettu osakesalkku on ollut erinomainen pitkän aikavälin sijoitusvaihtoehto. Helsingissä noteerattujen osakkeiden vuotuinen kokonaistuotto osinkoineen oli keskimäärin peräti 12 prosenttia vuosina 1990–2010. Reaalituotto oli todella kova, sillä vuotuinen inflaatio jäi vajaaseen kahteen prosenttiin.
Väärään aikaan tehty osakeosto aiheuttaa mielipahaa ja heikentää sijoituksen kokonaistuottoa. Toisaalta ajoituksen merkitys vähenee pitkällä aikavälillä. Kursseja ei voi ennustaa eikä ajoitusvirheitä välttää. Osakesijoittajalta vaaditaan siis kylmäpäisyytta ja hermojen hallintaa. Mutta mitä muuta vaaditaan?
Vastaus on selvä: kärsivällisyyttä, kärsivällisyyttä ja kärsivällisyyttä. Liian usein luovutaan pettyneenä osakkeista, jos kurssi ei ole lähtenyt lentoon viimeistään muutaman kuukauden kuluttua hankinnasta. On hyvä muistaa, että osakkeen mahdollisen hinnoitteluvirheen korjaantumiseen saattaa vierähtää vuosia. Jos
oma analyysi on tehty huolella, kannattaa odottaa sadon kypsymistä.
T utkijat ovat havainneet, että sijoittajat eivät toimi rationaalisesti, vaan toistavat jatkuvasti samoja käyt-
täytymisvirheitä. Tunnetuin näistä on sopuli-ilmiö. Tiedostamalla virheet niiltä voi välttyä ja parhaimmillaan niistä voi hyötyä.
Taitavalta sijoittajalta vaaditaan myös analyyttisyyttä. Osakekurssia voi suhteuttaa esimerkiksi tulokseen ja tulosennusteisiin, osinkonäkymiin sekä kirjanpidollisiin omiin varoihin. Tase ei saa olla liian velkavetoinen. Tunnusluvuista käyttökelpoisin on mielestäni osinkotuotto, sillä rahoitusteorian mukaan osakkeen oikea arvo on osakkeesta saatavien tulevien kassavirtojen eli osinkojen diskontattu nykyarvo. Nopeimmin osakkeen arvo nousee niissä yhtiöissä, jotka ripeimmin pystyvät kasvattamaan omistajiensa osinkotuloja.
Kannattaa aina perehtyä yhtiön liiketoimintaan, omistussuhteisiin, voitonjakopolitiikkaan ja johtohenkilöiden kyvykkyyteen. Itse arvostan kasvollista omistusta. On rauhoittavaa tietää olevansa samassa veneessä suurten henkilöomistajien kanssa. Monet instituutiot kuten rahastot, järjestöt, eläkelaitokset ja säätiöt ovat usein valitettavan passiivisia omistajia.
Pienten yhtiöiden osakkeet vaihdetaan laiskasti pörssissä. Likviditeettiriski on siis tavallista suurempi. Riskin vastapainona näiden small cap -osakkeiden tuotto on havaittu olevan korkeampi kuin vilkkaasti vaihdettujen blue chips -osakkeiden tuotto. Yksityissijoittajalle pieni pörssivaihto on tuskin ongelma. Piensijoittajan kannattaa panostaa laadukkaisiin small cap -yhtiöihin, koska suursijoittajien poissaolo merkitsee muita osakkeita edullisempaa hinnoittelua.
Panostaja sisältyy tämän kolumnin kirjoittajan osakesalkkuun. Yhtiön liiketoiminta on mielenkiintoinen ja yhtiö hyvä osingonmaksaja. "Onnistu osakemarkkinoilla" -kirjassa olevan laskelman mukaan Panostajan osakkeiden vuotuinen kokonaistuotto oli kokonaista 26 prosenttia ajanjaksolla 28.2.2002–30.6.2011. Sijoitusta yhtiön osakkeisiin ei ole todellakaan tarvinnut katua.
Kim Lindström
Kim Lindström on pitkäaikainen sijoittaja ja sijoituskirjailija. Marraskuussa 2011 ilmestyi hänen ja hänen poikansa Tomin 420-sivuinen teos "Onnistu osakemarkkinoilla" (Talentum).
Olemme matalan riskin yritys, sillä sijoitamme hajautetusti listaamattomiin suomalaisiin pk-yrityksiin, joilla on korkeat tuotto-odotukset.
TAVOITTEENAMME ON HYVÄ TUOTTO OMISTAJILLE.
Design ja taitto: Villivisio Oy Tekstit: Anne Karppinen Kuvat: Emil Bobyrev Painatus: Kopijyvä Oy 2012
Postitorvenkatu 16, 33840 Tampere / PL 783, 33101 Tampere Puhelin 010 217 3211 / Faksi 010 217 3232 / [email protected] / www.panostaja.fi
Olemme sijoitusyhtiö, joka luo menestystarinoita omistamalla ja kehittämällä suomalaisia pk-yrityksiä
Panostaja-konsernin liikevaihto oli päättyneellä katsauskaudella 163,2 milj. euroa (137,9 milj. euroa). Viennin osuus liikevaihdosta oli 13,8 milj. euroa eli 8,4 %. Edellisen tilikauden aikana toteutuneiden yritysostojen vaikutus 25,3 milj. euron liikevaihdon kasvuun oli 15,2 milj. euroa. Konsernin liikevaihdon kasvu aiheutui erityisesti edellisen tilikauden aikana toteutetuista yritysostoista sekä digitaalisten painopalveluiden operatiivisen toiminnan kehittymisestä ja konepajateollisuuden markkinoiden piristymisestä.
Konsernin kahdestatoista liiketoimintaa harjoittavasta segmentistä kymmenen ylitti viime tilikauden liikevaihtotason. Kaksi liiketoiminta-aluetta jäi viime tilikauden liikevaihtotasosta. Vastaavasti konsernin yhdeksässä segmentissä liikevoitto parani ja kolmessa heikkeni viime tilikaudesta.
Konsernin koko tilikauden liikevoitto oli 5,9 milj. euroa (2,9 milj. euroa). Liikevoiton kasvu 3,0 milj. euroa aiheutui pääasiassa liikevaihdon kasvusta sekä edellisen tilikauden aikana toteutuneista yritysostoista. Yritysostojen vaikutus liikevoiton kasvuun hankinnan kulut huomioiden oli 1,1 milj. euroa. Liikevoittoprosentti oli 3,6 % (2,1 %).
Tulos myydyistä liiketoiminnoista oli -0,4 milj. euroa. Ecosir Group Oy irtosi konsernista huhtikuussa 2011. Vertailuvuoden osalta tilikaudella myytyjen liiketoimintojen liikevaihto koko viime tilikaudelta oli 2,6 milj. euroa, liiketappio -4,5 milj. euroa ja tilikauden tappio -4,3 milj. euroa. Konsernin tuloslaskelma ei sisällä vertailuvuodelta 2010 myydyn liiketoiminnon tuloslaskelmaa vaan tulos (-4,3 milj. euroa) on konsernin tuloslaskelmassa erotettu riville Tulos myydyistä liiketoiminnoista.
Ennen myytyjen liiketoimintojen erottamista tuloslaskelmassa jatkuvista liiketoiminnoista, konsernin vertailuvuoden liikevaihto koko tilikaudelta oli 140,5 milj. euroa, liiketappio -1,6 milj. euroa ja tulos ennen veroja -4,0 milj. euroa.
Konsernin nettorahoituskulut katsauskaudella olivat noin -3,0 milj. euroa (-2,4 milj. euroa). Panostaja konsernin rahoitusasema ja likviditeetti säilyivät hyvinä. Rahoituskuluja katsauskaudella rasitti takaisinostettujen lainaosuuksien korkokulut, jotka olivat -0,7 milj. euroa. Konsernin henkilöstön määrä tilikaudella oli keskimäärin 1 034 (967). Tilikauden lopussa konsernin henkilöstömäärä oli 1 097.
Panostaja tiedotti 19.9.2011 koko Lämpö-Tukku Oy:n liiketoiminnan myynnistä Cordes & Graefe KG:n uudelle suomalaiselle tytäryritykselle. Kauppa oli tarkoitus saattaa päätökseen 3.10.2011. Panostaja kuitenkin tiedotti 3.10.2011, että myynti ei toteudu kaupan toteutumista edeltäneen inventaarin virheellisyyksien vuoksi. Virheellisyyksien kokonaismäärä oli noin 2 milj. euroa.
Lämpö-Tukun vaihto-omaisuuteen on tilinpäätöksen yhteydessä tehty 2,2 milj. euron alaskirjaus, josta 1,9 milj. euroa kohdistettiin aikaisemmille tilikausille ja 0,2 milj. euroa kohdistui 31.10.2011 päättyneelle tilikaudelle. Aikaisemmille tilikausille tehdystä kohdistuksesta 1,4 milj. euroa kirjattiin kertyneisiin voittovaroihin ja 0,5 milj. euroa laskennallisiin verosaamisiin. Tiedotteessa 9.11.2011 Panostaja ilmoitti jatkavansa inventaarieroon johtaneiden syiden selvittämistä ja tiedottavansa niistä tarvittaessa lisää.
Takoma Oyj:n osakkeiden pääomanpalautukseen liittyvässä ennakkopäätöksessä keväällä 2008, konserniverokeskus katsoi kokonaisarvion perusteella Panostaja Oyj:n elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuksi pääomasijoittajaksi. Pääomasijoittajalle käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoitot ovat veronalaista tuloa.
Edellä mainitun ennakkopäätöksen johdosta säännönmukaisessa verotuksessa 2007 konserniverokeskus on katsonut Panostaja Oyj:n edellä mainituksi pääomasijoittajaksi ja on verottanut Panostaja Oyj:tä eräistä käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoitoista. Panostaja Oyj teki vuoden 2007 verotuksesta oikaisuvaatimuksen oikaisulautakunnalle vaatien käyttöomaisuusosakkeiden luovutuksen verovapautta. Verotuksen oikaisulautakunta hylkäsi Panostaja Oyj:n oikaisuvaatimuksen elokuussa 2009 ja Panostaja Oyj valitti tästä päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen.
Panostaja Oyj sai kesäkuussa tiedoksi Helsingin hallinto-oikeuden hylkäävän päätöksen koskien yhtiön valitusta. Hallinto-oikeus katsoo, että Panostaja Oyj on elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa tarkoitettu pääomasijoitustoimintaa harjoittava yhtiö. Panostaja Oyj on hakenut korkeimmalta hallinto-oikeudelta valituslupaa hallinto-oikeuden päätökseen.
Emoyhtiö Panostaja Oyj:n liikevaihto oli 0,06 milj. euroa (0,05 milj. euroa).
Liiketappio oli -6,9 milj. euroa (-2,6 milj. euroa). Emoyhtiön tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli -6,9 milj. euroa (-2,1 milj. euroa). Emoyhtiön tilikauden tappioksi muodostui -6,9 milj. euroa (-2,1milj. euroa).
Panostaja Oyj:n tytäryhtiö Digiprint Finland Oy osti painotuotteita ja -palveluita tarjoavan Suomen Graafiset palvelut Oy Ltd:n koko osakekannan joulukuussa 2010. Suomen Graafiset palvelut Oy Ltd:n liikevaihto huhtikuussa 2010 päättyneellä tilikaudella oli 3,2 miljoonaa euroa ja yhtiö työllisti 30 henkilöä. Yhtiön kotipaikka on Kuopio ja sillä on toimipiste Helsingissä.
Digiprint Finland Oy:n tytäryhtiö Kopijyvä Oy osti 21.6.2011 Microtieto Suomi Oy:n koko osakekannan. Yrityskaupan myötä Kopijyvä Oy vahvistaa markkina-osuuttaan mikrofilmauksen ja -tulostuksen palvelujen tarjoajana. Yhtiö toimii Espoossa ja työllistää viisi henkilöä.
Huhtikuun lopussa Ecosir Group Oy:n toimiva johto ja muut osakkeenomistajat ostivat Panostaja Oyj:ltä sen omistamia Ecosir Group Oy:n osakkeita niin, että Panostaja Oyj:n omistusosuus Ecosir Group Oy:ssä laski 49,78 prosenttiin ja Ecosir Group Oy on lakannut olemasta Panostaja Oyj:n tytäryhtiö. Järjestelyn yhteydessä Panostaja Oyj teki noin 2,5 miljoonan euron sijoituksen Ecosir Group Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Sijoitus toteutettiin konvertoimalla Panostaja Oyj:n saamisia 2,4 miljoonan euron edestä sekä osittain uudella sijoituksella. Järjestelyllä ei ollut olennaista tulosvaikutusta Panostaja-konsernin tulokseen. Panostaja Oyj:n saamiset Ecosir Group Oy:ltä tämän järjestelyn jälkeen ovat 2,2 miljoonaa euroa. Saatavat ovat pääomalaina ehtoisia. Panostaja Oyj raportoi jatkossa Ecosir Group Oy:n osakkuusyhtiönä ja osakkuusyhtiön osakkeiden hankintameno Panostaja Oyj:n taseessa on järjestelyn jälkeen 0,2 miljoonaa euroa.
Takoma Oyj:n tytäryhtiö Takoma Systems Oy osti kesäkuussa hydrauliikka- ja automaatiojärjestelmiin erikoistuneen TL-Tuotanto Oy:n liiketoiminnan Keminmaalta noin 0,8 milj. euron kauppahinnalla. TL-Tuotanto Oy:n liikevaihto oli joulukuussa 2010 päättyneellä tilikaudella 3,4 miljoonaa euroa ja yhtiö työllisti noin 25 henkeä.
Tilikauden aikana Panostaja-konsernin konsernirakennetta yksinkertaistettiin sulauttamalla kahdeksan yhtiötä muihin Panostajakonsernin yhtiöihin. Suomen Puunjalostus Oy sulautui tilikauden aikana Panostaja Oyj:hin.
Panostaja-konsernin liiketoiminta raportoidaan kolmessatoista segmentissä, jotka ovat Turvallisuus, Digitaaliset painopalvelut, LVI-tukkukauppa, Takoma, Lisäarvologistiikka, Helat, Autovaraosat, Lämpökäsittely, Puusepänteollisuus, Kannakkeet, Kiinnikkeet, Teknokemia sekä Muut (emoyhtiö). Segmentit on muodostettu, koska ne tuottavat keskenään erilaisia tuotteita ja palveluja.
Konsernin segmenttiraportointi perustuu liiketoiminnallisiin segmentteihin.
Flexim Security Oy on turvallisuusteknologian ja -palveluiden, lukituksen, oviautomatiikan sekä kulunvalvontatuotteiden ja -ratkaisujen asiantuntija. Yhtiön toimipisteet sijaitsevat Helsingissä, Tampereella, Turussa, Porissa, Seinäjoella, Lahdessa, Jyväskylässä ja Oulussa. Flexim Security Oy kuuluu Flexim Group -konserniin, josta Panostajan omistusosuus on 70 prosenttia. Konsernin toimitusjohtajana toimii Jukka Laakso.
Turvallisuus-segmentin liikevaihdon kasvu oli 2,7 milj. euroa. Liikevaihto kasvoi 21,9 milj. eurosta 24,6 milj. euroon liikevoiton säilyessä 1,2 milj. eurossa. Segmentissä toteutettiin katsauskaudella liiketoimintakauppa, jossa ostettiin Lukkohuolto Lempiäinen Oy:n liiketoiminta Lahdesta. Vertailuvuoden liikevaihdon ja -voiton kehitykseen vaikutti hillitsevästi segmentin eri liiketoimintojen yhtenäistäminen ja päättyneellä tilikaudella segmentti pääsi keskittymään asiakkuuksiinsa. Tämä vaikutti positiivisesti liikevaihdon kasvuun. Tilikaudella toteutettu tuote- ja palvelutarjonnan kehittäminen rasitti tilikauden tulosta. Segmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 188 (151).
Kopijyvä Oy on yksi Suomen suurimpia digitaalisia painopalveluja tarjoavia yrityksiä. Yhtiöiden palvelumuotoja ovat kopiointi, tulostus, CAD-päällepiirto, digitaalinen painaminen, skannaus, SokoPro-projektipankki ja lähettipalvelut. Yhtiön toimipisteet sijaitsevat Keski-, Itä- ja Länsi-Suomen alueella sekä pääkaupunkiseudulla. Lisäksi yrityksellä on toimintaa Tallinnassa ja Pietarissa. Kopijyvä Oy kuuluu Digiprint Finland -konserniin, josta Panostajan omistusosuus on 65,8 prosenttia. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Heimo Viinanen.
Digitaaliset painopalvelut –segmentin liikevaihdon kasvu oli 9,8 milj. euroa. Digitaaliset painopalvelut -segmentin liikevaihto kasvoi 21,7 milj. eurosta 31,5 milj. euroon ja liikevoitto 3,2 milj. eurosta 4,1 milj. euroon. Operatiivisen toiminnan kehittymisen lisäksi edellisellä tilikaudella hankittu Domus Print Oy sekä 16.12.2010 hankittu Suomen Graafiset Palvelut Oy vaikuttivat positiivisesti sekä liikevaihtoon että liikevoittoon. Segmentissä toteutettiin tilikaudella myös toinen yrityskauppa, jossa ostettiin Microtieto Suomi Oy:n koko osakekanta. Segmentissä toteutettiin tilikauden aikana kaksi fuusiota, kun sekä Domus Print Oy että Suomen Graafiset Palvelut Oy fuusioitiin Kopijyvä Oy:hyn. Segmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 325 (256).
Lämpö-Tukku Oy on erikoistunut LVI-alan tukkukauppaan. Lämpö-Tukku Oy kuuluu Eurotermo Holding-konserniin, josta Panostajan omistusosuus on 63,3 prosenttia. Lämpö-Tukulla on toimipisteet Helsingissä, Espoossa, Seinäjoella, Vantaalla ja Tampereella. Eurotermo Holding-konsernin määräaikaisena toimitusjohtaja on toiminut 9.11.2011 alkaen S. Martti Niemi. Tilikaudella 2011 toimineen toimitusjohtaja Jouko Tyrkön toimitusjohtajasopimus päättyi samana päivänä.
LVI-Tukkukauppa -segmentin liikevaihto kasvoi 19,6 milj. eurosta 20,5 milj. euroon, liiketuloksen laskiessa 0,3 milj. euron liikevoitosta -0,5 milj. euron liiketappioon. Lämpö-Tukun vaihto-omaisuuden inventaarissa löytyi tilikaudella yli 2 milj. euron virhe. Yhtiön vaihto-omaisuuteen tehtiin tilinpäätöksen yhteydessä 2,2 milj. euron alaskirjaus, josta 1,9 milj. euroa kohdistettiin aikaisemmille tilikausille ja 0,2 milj. euroa 31.10.2011 päättyneelle tilikaudelle. Loppuvuoden hyvä myynti tasoitti heikompaa alkuvuotta. Markkinoiden epävarmuus heijastui erityisesti loppuvuonna toimitilarakentamiseen, saneerauksen ja uudiskohteiden pysyessä edelleen hyvällä tasolla. Segmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 37 (37).
Takoma -konserniin kuuluu neljä konepajateollisuuden yhtiötä, Tampereen Laatukoneistus Oy, Hervannan Koneistus Oy, Takoma Gears Oy ja Takoma Systems Oy. Takoma Systems Oy osti tilikaudella hydrauliikka- ja automaatiojärjestelmiin erikoistuneen TL-Tuotanto Oy:n liiketoiminnan Keminmaalta. Emoyhtiönä toimii Panostajan 65,1 prosenttisesti omistama Takoma Oyj. Kaikkien yhtiöiden toimitusjohtajana toimii Kimmo Korhonen.
Takoma -segmentin liikevaihdon kasvu oli 8,4 milj. euroa. Takoma -segmentin liikevaihto kasvoi 19,1 milj. eurosta 27,5 milj. euroon. Liiketappio pieneni -1,7 milj. eurosta -1,4 milj. euroon. Liikevaihdon kasvu johtui lähes kokonaan edellisellä tilikaudella hankitusta Takoma Gears Oy:stä. Moventas Oy:n konkurssihakemus ja sen tytäryhtiöiden Moventas Wind Oy:n ja Moventas Santasalo Oy:n hakeutuminen yrityssaneeraukseen vaikutus Takoman tilikauden tulokseen oli -0,2 milj. euroa. Takoma tiedotti tilikauden aikana kolme kertaa heikkenevistä tulosodotuksista. Segmentin markkinaympäristössä kesällä 2011 alkanut epävarmuus näkyi lopputilikaudesta lähinnä voimakkaana asiakastoimitusten aikataulusiirtoina, ei niinkään tilauskantojen heikkenemisenä. Segmentin asiakkaiden toimitukset keskittyivät tilikaudella aikaisempaa enemmän Aasiaan ja muihin kehittyviin talouksiin. Segmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 190 (168).
Vindea Oy on suomalaisen metalliteollisuuden lisäarvologistiikkapalveluihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa myös komponenttivalmistusta konepajateollisuudelle. Vindea Oy kuuluu Vindea Group -konserniin, josta Panostajan omistusosuus on 70 prosenttia. Maaliskuussa 2011 konsernin toimitusjohtajaksi kutsuttiin Jouni Arolainen. Arolainen siirtyi tehtävään konsernin varatoimitusjohtajan tehtävästä. Toimitusjohtajan vaihdoksen myötä Panostajan omistusosuus Vindea Group -konsernissa muuttui 66,1 prosentista 70 prosenttiin.
Lisäarvologistiikka-segmentin liikevaihto kasvoi 15,1 milj. eurosta 15,4 milj. euroon. Samaan aikaan segmentin -0,5 milj. euron liiketappio vaihtui 0,4 milj. euron liikevoitoksi. Teknologiateollisuudessa toimivien asiakkaiden volyymit kasvoivat selvästi tilikauden aikana. Liiketuloksen positiiviseen kehittymiseen on myös vaikuttanut operatiivisen toiminnan tehostuminen. Segmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 131 (123).
Suomen Helakeskus Oy on rakennus- ja kalustehelojen keskeinen tukkukauppa Suomessa, joka kuuluu Suomen Helasto -konserniin. Panostaja omistaa Suomen Helasto -konsernin sataprosenttisesti. Yhtiö toimii Seinäjoella. Konsernin toimitusjohtajaksi kutsuttiin 6.9.2011 Hannu Rantanen.
Helat -segmentin liikevaihto laski 12,3 milj. eurosta 11,4 milj. euroon. Liikevoitto laski 0,7 milj. eurosta 0,3 milj. euroon. Markkinoilla vallitseva epävarmuus on vaikuttanut segmentin toimintaan ja asiakaskysyntä on ollut alhaisella tasolla koko tilikauden. Segmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 32 (32).
KL-Varaosat Oy on Tampereella, Jyväskylässä ja Rovaniemellä toimiva Mercedes Benz- ja BMW-henkilöautojen alkuperäisvaraosien ja tarvikkeiden maahantuoja, tukkukauppa ja jälleenmyyjä. KL-Varaosat Oy kuuluu KL Parts -konserniin, josta Panostajan omistusosuus on 75 prosenttia. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Jarkko Iso-Eskeli. Segmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 35 (31).
Autovaraosat -segmentin liikevaihto kasvoi 8,5 milj. eurosta 9,6 milj. euroon ja liikevoitto kasvoi 0,8 milj. eurosta 1,1 milj. euroon. Alkuperäisvaraosien kysyntä säilyi koko tilikauden hyvänä. Operatiivista toimintaa on tehostanut sähköisen tilausjärjestelmän laajentuminen. Järjestelmä on myös kasvattanut määrällisesti varaosien myyntiä.
Heatmasters Group tarjoaa metallien lämpökäsittelypalvelua Suomessa ja kansainvälisesti sekä valmistaa, kehittää ja markkinoi lämpökäsittelyteknologiaa. Heatmasters Group -konserniin kuuluu Suomessa kaksi liiketoimintaa harjoittavaa yhtiötä Lahden Lämpökäsittely Oy ja Heatmasters Oy, jotka toimivat Lahdessa ja Kouvolassa. Konsernilla on tytäryhtiöt Puolassa ja Ruotsissa. Heatmasters Group -konserni on Panostajan 80 prosenttisesti omistama tytäryhtiö. Heatmasters Group -konsernin kaikkien yhtiöiden toimitusjohtajana toimii Juha Saarikunnas.
Lämpökäsittely-segmentin liikevaihto kasvoi katsauskaudella 2,4 milj. euroa ja liikevoitto kasvoi 1,9 milj. euroa. Liikevaihto kasvoi 6,6 milj. eurosta 9,0 milj. euroon ja liikevoitto parani 0,2 milj. eurosta 2,1 milj. euroon. Liikevaihdon sekä liikevoiton kasvuun ovat vaikuttaneet erityisesti palvelutoimintojen kasvanut kysyntä sekä investoinnit uuslaitekantaan ja teknologiateollisuuden korjausinvestoinnit. Segmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 64 (64).
Matti-Ovi Oy valmistaa ja markkinoi päätuotteenaan massiivipuisia sisäovia. Yhtiön toimipiste on Laitilassa. Tilikauden aikana fuusioitiin Panostaja Oyj:hin segmentin emoyhtiönä toiminut Suomen Puunjalostus Oy. Lisäksi Matti-Ovi Oy:hyn fuusioitiin neljä Puuporras –yhtiötä. Puuporras-liiketoiminta myytiin edellisen tilikauden aikana liiketoimintakaupalla. Matti-Ovi Oy:n toimitusjohtajana toimii Tapani Harjunen. Panostajan omistusosuus Matti-Ovi Oy:sta on 70 prosenttia.
Puusepänteollisuus-segmentin liikevaihto kasvoi 5,3 milj. eurosta 5,8 milj. euroon. Liikevoitto kasvoi 0,4 milj. eurosta 1,0 milj. euroon. Segmentin Matti-Ovi -tuotemerkin entistä vahvempi markkina-asema ja yhtiön täsmällinen toiminta näkyivät voimakkaana kysynnän kasvuna markkinoilla. Liikevoiton kasvuun vaikutti myös operatiivisen toiminnan tehostaminen entisestään. Segmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 35 (32).
Toimex Oy harjoittaa LVI-alan kannakkeiden valmistusta ja myyntiä. Kannake-konserniin emoyhtiönä toimii Kannake Oy ja varsinaista liiketoimintaa harjoittavana yhtiönä Toimex Oy. Yhtiön toimipisteet sijaitsevat Tampereella ja Helsingissä. Panostajan omistusosuus on 70,4 prosenttia. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Kalervo Pentti.
Kannakkeet -segmentissä liikevaihto kasvoi 3,6 milj. eurosta 4,0 milj. euroon. Liikevoitto kasvoi 0,3 milj. eurosta 0,4 milj. euroon. Segmentin markkinat piristyivät rakentamisen volyymin kasvaessa selvästi toisella puolivuotiskaudella verrattuna tilikauden ensimmäiseen puolivuotiskauteen. Segmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 16 (16).
Suomen Kiinnikekeskus Oy on kiinnikealan tarvikekauppa. Yhtiöllä on toimipisteet Helsingissä, Tampereella ja Porissa. Suomen Kiinnikeskus Oy kuuluu Kiinnikekeskus Services -konserniin. Konsernin toimitusjohtajana toimii Ari Suomalainen. Suomalainen kutsuttiin elokuussa myös yhtiön osakkaaksi, jolloin Panostaja Oyj:n omistusosuus konsernissa laski 100 prosentista 90 prosenttiin.
Kiinnikkeet -segmentissä liikevaihto kasvoi 2,8 milj. eurosta 3,1 milj. euroon. Liiketappio pieneni -0,3 milj. eurosta -0,1 milj. euroon. Segmentin asiakaskysyntä on jatkunut edelleen alhaisella tasolla, mutta segmentti on tästä ja kiristyneestä kilpailutilanteesta huolimatta onnistunut parantamaan kannattavuuttaan. Segmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 25 (24).
Oy Alfa-Kem Ab valmistaa ja markkinoi teollisuuskemikaaleja, siivousaineita ja suurkeittiöaineita. Yhtiö toimii Lahdessa ja se kuuluu Annektor-konserniin. Panostajan omistusosuus konsernista on 100 prosenttia. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Veli-Heikki Saari.
Teknokemia-segmentissä liikevaihto laski 2,1 milj. eurosta 1,6 milj. euroon. Liiketappio kasvoi -0,1 milj. euron tasosta -0,3 milj. euroon. Asiakkaiden kysyntä ei ole kasvanut odotetusti. Segmentin henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 12 (14).
Muut liiketoiminnot –segmentti muodostuu emoyhtiö Panostaja Oyj:stä. Konsernieliminoinnit raportoidaan kohdassa Eliminoinnit.
Muut -segmentin liikevaihdossa ei tapahtunut olennaisia muutoksia. Ecosir Group Oy irtosi konsernista huhtikuussa. Emo raportoi jatkossa Ecosir Group Oy:n osakkuusyhtiönä. Emolle raportoi tilikaudella kaksi osakkuusyhtiötä, Ecosir Group Oy ja PE Kiinteistörahasto I Ky.
Konsernin rahavarat olivat 14,6 milj. euroa (11,3 milj. euroa). Konsernin omavaraisuusaste oli 33,4 % (31,3 %) ja korolliset nettovelat 47,2 milj. euroa (51,8 milj. euroa).
Konserni on tilikauden aikana uudelleenjärjestellyt rahoituslainoja useassa segmentissä. Uudelleenjärjesteltyjen lainojen arvo on suuruudeltaan n.13 milj. euroa.
Konsernin maksuvalmius on hyvä. Kassavirta liiketoiminnasta oli katsauskaudella +4,4 milj. euroa (+1,3 milj. euroa). Panostaja Oyj osti tilikaudella takaisin yhteensä 11,6 milj. euron arvosta vaihdettavan pääomalainan 2006 lainaosuuksia. Kassavirtaa katsauskaudella rasitti takaisinostettujen lainaosuuksien korkokulut, jotka olivat -0,7 milj. euroa.
Hallitus hyväksyi uuden vaihdettavan pääomalainan 2011 merkintöjä yhteensä 15,0 milj. euron arvosta. Vaihtovelkakirjalaina on jaettu omaan ja vieraaseen pääomaan. Oman pääoman komponentti on laskettu lainan liikkeellelaskusta saadun rahamäärän ja velan käyvän arvon erotuksena. Vaihdettavan pääomalainan 2011 oman pääoman komponentti 598 tuhatta euroa, on kirjattu sijoitetun vapaan pääoman rahastoon.
Panostaja Oyj:n vaihdettavaa pääomalainaa tilikauden lopussa oli nettoveloista 20,6 milj. euroa (tilikauden alussa 17,2 milj. euroa).
Oman pääoman tuotto oli 5,0 prosenttia (-7,0 %). Sijoitetun pääoma tuotto oli 5,6 prosenttia (-1,0 %).
Konsernin bruttoinvestoinnit tarkastelukaudella olivat 9,1 milj. euroa (15,7 milj. euroa). Konsernin suurimmat yksittäiset investoinnit olivat Suomen Graafiset Palvelut Oy Ltd:n ja TL-Tuotanto Oy:n hankinta sekä Takoman uusien tehdastoimitilojen hankkiminen Akaasta. Akaan tehdastilojen hankinta rahoitettiin lunastussopimuksella Akaan kaupungin kanssa.
Kehitysmenoja aktivoitiin tilikaudella 0,1 milj. euroa. Aktivoitujen kehitysmenojen osuus konsernin liikevaihdosta oli 0,1 prosenttia.
Konserni ottaa hallittuja riskejä hyödyntääkseen liiketoimintamahdollisuudet optimaalisella tavalla. Konsernin tavanomaiset liiketaloudelliset riskit liittyvät konsernin eri toimialojen markkina- ja kilpailutilanteeseen, asiakas- ja toimittajariskeihin sekä yrityskauppoihin ja näiden rahoitukseen liittyviin riskeihin.
Konsernin kaksitoista liiketoiminta-aluetta toimivat erilaisilla toimialoilla. Tavoitteena on, ettei konsernin taloudellinen tulos ole olennaisesti riippuvainen yksittäisen liiketoiminta-alueen kehityksestä ja tuloksesta, mutta suhdannetilanteesta riippuen ja liiketoiminta-alueen kasvaessa sen merkitys koko konsernin kannalta korostuu, jolloin riski voi olla olennainen. Konsernin taloudellinen tulos ja kehitys eivät ole normaalisti yksittäisestä asiakkaasta riippuvainen, mutta yksittäisen liiketoiminta-alueen tulokseen ja kehitykseen yhden tai useamman merkittävän asiakkaan menettämisellä voi olla taloudellisia vaikutuksia.
Konsernin taloudelliseen tulokseen ja kehitykseen yleisellä suhdannekehityksellä ja erityisesti Suomen talouden kehityksellä voi olla merkittävä vaikutus. Konsernin tulokseen ja kehitykseen vaikuttaa myös kausiluonteisuus. Liiketoimintojen kausivaihtelut vaikuttavat siten, että tavanomaisesti vuoden ensimmäinen vuosipuolisko on heikompi kuin vuoden jälkimmäinen vuosipuolisko. Kilpailutilanteen jatkuva muutos kuten hintakilpailu ja yksittäiselle liiketoiminta-alueelle tulevat uudet kilpailijat voivat vaikuttaa konsernin taloudelliseen tulokseen ja kehitykseen, vaikka konserni ja sen liiketoiminta-alueet kehittävät jatkuvasti toimintojaan kilpailutilanteen mukaisesti. Lisäksi konsernin eri toimialojen liiketoiminnassaan käyttämien raaka-aineiden hinta- ja saatavuusriskit voivat vaikuttaa merkittävästi yksittäisen liiketoiminta-alueen taloudelliseen tulokseen ja kehitykseen, muttei normaalisti merkittävästi koko konsernin kehitykseen ja tulokseen.
Konsernin taloudelliseen tulokseen ja kehitykseen ei normaalisti ole merkittävää vaikutusta valuuttakurssi-, korko-, rahoitus- ja luottotappioriskillä, mutta yksittäisen liiketoiminta-alueen taloudelliseen tulokseen ja kehitykseen näillä riskeillä voi olla merkittävä vaikutus. Konserni ja sen eri liiketoiminta-alueet ovat pyrkineet suojautumaan näiltä riskeiltä eri tavoin, mutta aina suojaaminen ei ole mahdollista.
Konsernin henkilöstöön liittyvät riskit voivat vaikuttaa konsernin ja liiketoiminta-alueiden kehitykseen ja taloudelliseen tulokseen, mikäli avainhenkilöiden ja henkilöstön rekrytoinneissa epäonnistutaan.
Ympäristöön liittyvät riskit voivat vaikuttaa konsernin ja liiketoiminta-alueiden kehitykseen ja taloudelliseen tulokseen, mikäli kyseisten riskien hallinnassa epäonnistutaan. Konserni huomioi ympäristöasioihin liittyvän lainsäädännön ja sen mukanaan tuomat vastuut erityisen huolellisesti ja pyrkii toiminnassaan noudattamaan kestävän kehityksen periaatteita. Konsernin tiedossa ei ole mitään merkittäviä ympäristöasioihin liittyviä riskejä.
Konsernilla on laaja vakuutusturva, joka kattaa aineelliset vahingot vakuutusehtojen mukaisesti. Omaisuusriskien vakuutustasoa seurataan säännöllisesti. Takuu-, keskeytys-, tuotevastuu- ja korjausriskeihin liittyvät riskit voivat vaikuttaa konsernin ja liiketoiminta-alueiden kehitykseen ja taloudelliseen tulokseen, mikäli kyseisten riskien hallinnassa epäonnistutaan. Konsernin yhtiöt pyrkivät varautumaan näihin riskeihin panostamalla toimitusketjun hallintaan, oman toiminnan laatuun ja tuotekehitykseen. Mikäli mahdollista nämä riskit katetaan myös vakuutusturvalla.
Yrityskauppoihin liittyvät riskit voivat vaikuttaa konsernin ja liiketoiminta-alueiden kehitykseen ja taloudelliseen tulokseen, mikäli kyseisten riskien hallinnassa epäonnistutaan. Konsernin tavoitteena on kasvaa myös yritysostojen kautta. Yritysostoihin liittyvää konsernin taseeseen kirjattua liikearvoa on n. 36,5 milj. euroa. IFRS-raportointiin siirtymisen jälkeen liikearvoa ei poisteta säännöllisesti vuosittain, vaan poistojen sijaan tehdään arvonalentumistestaus vähintään vuosittain tai silloin, kun on viitteitä arvonalentumisesta. Arvoja tarkistetaan normaalisti viimeisen vuosipuoliskon aikana budjetointiprosessin yhteydessä. Kansainvälinen investointilama voi pitkittyessään johtaa joidenkin liiketoiminta-alueiden liikearvotestauksen perusteena olevien ennusteiden muuttumiseen. Tällaisesta muutoksesta saattaisi aiheutua liikearvojen alaskirjaustarvetta.
Viranomaisten määräykset voivat vaikuttaa konsernin ja liiketoiminta-alueiden kehitykseen ja taloudelliseen tulokseen. Konsernissa ja eri liiketoiminta-alueissa seurataan määräyksien muutoksia ja niihin pyritään reagoimaan ennakolta mikäli mahdollista.
Panostaja Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 27. tammikuuta 2011 Tampereella. Panostaja Oyj:n hallitukseen valittiin edelleen Jukka Ala-Mello, Satu Eskelinen, Hannu Martikainen ja Hannu Tarkkonen. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Mikko Koskenkorva ja Eero Eriksson. Välittömästi yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä hallituksen järjestäytymiskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Jukka Ala-Mello ja varapuheenjohtajaa ei valittu. Varsinaisiksi tilintarkastajiksi valittiin KHT Eero Suomela ja KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy vastuullisena tilintarkastajana KHT Janne Rajalahti.
Yhtiökokous hyväksyi esitetyn tilinpäätöksen 1.11.2009– 31.10.2010 sekä hallituksen ehdotuksen tilikauden voiton siirtämisestä voittovaroihin ja että osinkoa jaetaan 0,05 euroa per osake. Osingonjaon täsmäytyspäivä oli 1.2.2011 ja maksupäivä 8.2.2011.
Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään harkintansa mukaan mahdollisesta varojen jakamisesta osakkeenomistajille yhtiön taloudellisen tilanteen sitä puoltaessa joko osinkona voittovaroista tai varojen jakona sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Valtuutuksen perusteella tehtävän varojenjaon enimmäismäärä on yhteensä enintään neljä miljoonaa (4.000.000) euroa. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista edellä mainittuun varojenjakoon liittyvistä ehdoista. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.
Lisäksi yhtiökokous myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti, että yhtiökokouksen päättyessä alkavalta ja vuoden 2012 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä päättyvältä toimikaudelta hallituksen puheenjohtajalle maksetaan vuosipalkkiona 40.000 euroa ja hallituksen muille jäsenille vuosipalkkiona 20.000 euroa. Yhtiökokous päätti edelleen, että noin 40 % hallituksen jäsenille maksettavista palkkiosta maksetaan hallitukselle annetun osakeantivaltuutuksen perusteella antamalla hallituksen jäsenille yhtiön osakkeita, mikäli hallituksen jäsen ei yhtiökokouspäivänä omista yli yhtä prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Mikäli hallituksen jäsenen omistusosuus yhtiökokouspäivänä on yli yksi prosentti yhtiön kaikista osakkeista, maksetaan palkkio kokonaisuudessaan rahana.
Lisäksi yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen yhtiöjär-
jestyksen 8 §:n muuttamisesta kuulumaan seuraavasti:
"8 § Yhtiökokouskutsu ja osallistuminen yhtiökokoukseen
Kutsu yhtiökokoukseen on julkaistava yhtiön internet-sivuilla aikaisintaan kaksi (2) kuukautta ja viimeistään kolme (3) viikkoa ennen kokousta sekä vähintään yhdeksän päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Hallitus voi lisäksi harkintansa mukaan ilmoittaa yhtiökokouksesta yhdessä tai useammassa sanomalehdessä.
Osakkeenomistajan on, saadakseen osallistua yhtiökokoukseen, ilmoittauduttava yhtiölle viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä, joka voi olla aikaisintaan kymmenen (10) päivää ennen yhtiökokousta."
Lisäksi varsinainen yhtiökokous peruutti yhtiökokouksen 27.1.2010 antaman omien osakkeiden hankintaa koskevan valtuutuksen ja valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta siten, että omia osakkeita hankitaan yhdessä tai useammassa erässä siten, että valtuutuksen perusteella voidaan omia osakkeita hankkia enintään 4.700.000 osaketta.
Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla.
Omia osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistusten mukaisessa suhteessa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä kulloinkin vallitsevaan markkinahintaan. Osakkeiden hankinnassa noudatetaan NAS-DAQ OMX Helsinki Oy:n ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjä.
Valtuutus on voimassa 18 kuukautta valtuutuksen antamisesta lukien.
Hallitus ei ole käyttänyt yhtiökokouksen antamaa valtuutusta omien osakkeiden hankinnasta tilikauden aikana.
Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeanneista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään 30.000.000 osaketta. Osakeannit ja optio-oikeuksien sekä muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen voivat tapahtua osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti).
Valtuutus kumoaa yhtiökokouksen 18.12.2007 antaman valtuutuksen päättää osakeanneista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus on voimassa 27.1.2016 asti.
Tilikauden päättyessä Panostaja Oyj:n osakepääoma oli 5.568.681,60 euroa. Osakkeiden lukumäärä on yhteensä 51.733.110 kappaletta.
Yhtiön hallussa oleva omien osakkeiden määrä tilikauden lopussa oli 601.875 kappaletta (tilikauden alussa 1.262.504 kappaletta). Omien osakkeiden määrä vastasi 1,2 prosenttia koko tilikauden lopun osakemäärästä ja äänimäärästä.
Yhtiökokouksen 27.1.2010 ja hallituksen päätösten mukaisesti Panostaja Oyj luovutti 17.12.2010 hallituksen jäsenille kokouspalkkioiden maksuna yhteensä 6.777 kappaletta osakkeita sekä yhtiökokouksen 27.1.2011 ja hallituksen päätösten mukaisesti 10.3.2011 yhteensä 9.373 kappaletta, 9.6.2011 yhteensä 9.913 kappaletta ja 8.9.2011 yhteensä 11.005 kappaletta osakkeita.
Hallitus hyväksyi 15.12.2010 yhteensä 330.000 uutta osakemerkintää, jotka perustuvat yhtiön johdolle vuonna 2006 annettuihin optio-oikeuksiin. Osakemerkinnät tehtiin vuoden 2006 optio-ohjelman A-optioilla. Uudet osakkeet on merkitty 23.12.2010 kaupparekisteriin. Osakkeiden merkintähinnasta merkittiin optioehtojen mukaisesti 0,12 euroa osakepääomaan ja loppuosa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Hallitus päätti 16.12.2010 varsinaisen yhtiökokouksen 18.12.2007 antaman valtuutuksen nojalla osakeannista, jossa yhtiö tarjosi osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen kotimaisten institutionaalisten sijoittajien merkittäväksi enintään 4.000.000 uutta yhtiön osaketta. Hallitus hyväksyi 21.12.2010 osakeannissa tehdyt merkinnät. Osakeannin merkintähinta oli 1,45 euroa osakkeelta, joten osakeannin kokonaistuotot ennen myyntipalkkioita ja kuluja olivat 5.800.000 euroa. Uudet osakkeet on merkitty 11.1.2011 kaupparekisteriin.
Osakeannin ja vuoden 2006 optio-ohjelman A-optioilla tehtyjen merkintöjen seurauksena yhtiön osakkeiden lukumäärä nousi 51.733.110 osakkeeseen.
Panostaja Oyj:n osakkeen kurssi vaihteli tilikauden aikana 0,97 euron ja 1,51 euron välillä. Osakkeiden osakevaihto katsauskaudella oli 3.841.477 Kappaletta, mikä edustaa 7,7 % osakekannasta. Osakkeen lokakuun päätöskurssi oli 1,06 euroa. Yhtiön osakekannan markkina-arvo oli lokakuun lopussa 54,8 milj. euroa ja yhtiöllä oli 3.826 osakasta (4.050).
Panostaja Oyj osti takaisin yhteensä 12.288.658 euron arvosta (mukaan lukien kertyneet korot) vaihdettavan pääomalainan 2006 lainaosuuksia. Kaupat toteutettiin 7.2.2011. Lainaosuudet ostettiin takaisin kurssiin 100 % lisättynä kaupantekopäivään kertyneillä koroilla. Yhtiön takaisin ostama määrä vastaa 54,5 % vuonna 2012 erääntyvän vaihdettavan pääomalainan alkuperäisestä kokonaisnimellisarvosta.
Kaupat liittyvät 16.12.2010 julkistettuun pääomajärjestelyyn, josta yhtiö on jo aiemmin toteuttanut 4.000.000 osakkeen osakeannin ja 15.000.000 euron määräisen uuden vaihdettavan pääomalainan 2011 liikkeeseenlaskun. Kaupat toteutettiin yhtiön pitkäaikaisten velkojen erääntymisaikataulun parantamiseksi. Lainaosuudet mitätöitiin 28.2.2011.
Vaihdettavaa pääomalainaa 2006 on tämän jälkeen jäljellä 5.631.250 euroa (tilikauden alussa 17.212.500 euroa). Kukin vaihdettavan pääomalainan 2006 106.250 euron lainaosuus oikeuttaa lainaosuuden haltijan vaihtamaan lainaosuuden 62.500 yhtiön osakkeeseen.
Hallitus käytti yhtiökokouksessa 18.12.2007 saamaansa valtuutusta pääomalainan ottamisesta kotimaisilta institutionaalisilta sijoittajilta. Hallitus hyväksyi vaihdettavan pääomalainan 2011 merkintöjä yhteensä 15.000.000 euroa ja pääomalaina 2011 tuli täyteen merkityksi. Lainan korko on 6,5 % ja laina-aika 7.2.2011–1.4.2016. Osakkeen alkuperäinen vaihtokurssi on 2,20 euroa ja lainaosuudet voidaan vaihtaa enintään 6.818.181 yhtiön osakkeeseen. Osakkeiden vaihtokurssi merkitään yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Kaupankäynti vaihdettavan pääomalainan 300 laina-osuudella nasdaq omx helsinki Oy:n pörssilistalla alkoi 23.2.2011. Finanssivalvonta hyväksyi 18.2.2011 vaihdettavan pääomalainan lainaosuuksien julkisen kaupankäynnin kohteeksi ottamista koskevan esitteen.
Panostaja Oyj pääomalainojen yhteismäärä tilikauden lopussa oli 20.631.250 euroa.
Yhtiön hallitus esittää, että tilikaudelta ei jaeta osinkoa. Lisäksi hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että pääomanpalautusta maksetaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta 0,05 euroa osakkeelta. Pääomanpalautus maksetaan osakkeenomistajalle, joka pääomanpalautuksen täsmäytyspäivänä 3.2.2012 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että pääoman palautus maksetaan 10.2.2012.
Lisäksi hallitus ehdottaa, että yhtiökokous valtuuttaisi hallituksen päättämään harkintansa mukaan mahdollisesta varojen jakamisesta osakkeenomistajille yhtiön taloudellisen tilanteen sitä puoltaessa joko osinkona voittovaroista tai varojenjakona sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Valtuutuksen perusteella tehtävän varojen jaon enimmäismäärä on yhteensä enintään 5.200.000 euroa.
Valtuutuksen ehdotetaan sisältävän hallituksen oikeuden päättää kaikista muista edellä mainittuun varojen jakoon liittyvistä ehdoista.
Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka. Hallitus on arvioinut, ettei pääomanpalautus vaaranna yhtiön maksukykyä.
Panostaja Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 31.1.2012 Tampereella.
Panostaja tiedotti 9.11.2011, että Lämpö-Tukun toimitusjohtaja Jouko Tyrkkö vapautetaan välittömästi tehtävistään ja hänen toimitusjohtajasopimuksensa päättyy. Lämpö-Tukun toimitusjohtajaksi nimitettiin samasta päivästä alkaen KTM S. Martti Niemi, jonka kanssa sovittiin aluksi määräaikaisesta toimitusjohtajuudesta.
Samassa tiedotteessa 9.11.2011 Panostaja ilmoitti jatkavansa inventaarieroon johtaneiden syiden selvittämistä ja tiedottavansa niistä tarvittaessa lisää.
Panostaja-konserni keskittyy liiketoimintastrategiansa mukaisesti omistaja-arvon kasvattamiseen konsernin omistamilla liiketoiminta-alueilla. Omistaja-arvon kehittymistä seurataan jatkuvasti osana muuttuvaa toimintaympäristöä ja päätöksiä liiketoiminta-alueiden kehittämisestä tai luopumisista tehdään omistaja-arvon maksimoimiseksi. Aktiivinen omistaja-arvon kehittäminen, pääomien tehokas allokoiminen ja rahoitusmahdollisuudet luovat hyvän perustan toiminnan voimakkaalle laajentamiselle. Omistusjärjestelyjen tarve pk-yrityksissä mahdollistaa sekä laajentumisen jatkamisen uusille liiketoiminta-alueille että nykyisten liiketoiminta-alueiden kasvattamisen.
Suhdanneodotukset nykyisten liiketoiminta-alueiden toimialoilla ovat voimakkaasti sidoksissa asiakasyritysten näkymiin. Suhdanneodotuksia leimaa tällä hetkellä epävarmuus ja kasvuennusteita on yleisesti jouduttu tarkistamaan alaspäin erityisesti euroalueen luottokriisin ja talouden kasvun hidastumisen johdosta. Panostaja-konsernin eri liiketoiminta-alueilla näkymät vaihtelevat varovaisen positiivisista neutraaleihin. Markkinoilla on edelleenkin riittävästi mahdollisuuksia yritysostoihin ja Panostaja-konsernin kasvustrategiaa on tarkoitus toteuttaa hallituilla yritysostoilla. Myös joistain liiketoiminta-alueista luopumisia harkitaan, jotta pääomia voidaan irrottaa uusiin hankkeisiin. Konsernin liikevaihdon arvellaan edelleen kasvavan ja konsernin liikevoiton paranevan tilikaudella 2012.
| 1 000 euroa | Liitetieto | 1.11.2010–31.10.2011 | 1.11.2009–31.10.2010 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 163 247 | 137 939 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 8 | 905 | 1 900 |
| Materiaalit ja palvelut | 79 734 | 69 671 | |
| Henkilöstökulut | 10 | 46 788 | 39 859 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 11 | 5 200 | 4 575 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 12 | 26 503 | 22 807 |
| Liiketulos | 5 927 | 2 927 | |
| Rahoitustuotot | 13 | 623 | 360 |
| Rahoituskulut | 14 | -3 611 | -2 733 |
| Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta | 9 | 205 | 224 |
| Tulos ennen veroja | 3 144 | 778 | |
| Tuloverot | 15 | -527 | 363 |
| Tulos jatkuvista liiketoiminnoista | 2 617 | 1 141 | |
| Tappio myydyistä liiketoiminnoista | 7 | -401 | -4 346 |
| Tilikauden tulos | 2 216 | -3 205 | |
| Jakautuminen | |||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille | 937 | -2 775 | |
| Määräysvallattomille | 1 279 | -430 | |
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta | |||
| voitosta laskettu osakekohtainen tulos: | |||
| Tulos/osake jatkuvista liiketoiminnoista € | 16 | ||
| Laimentamaton | 0,027 | 0,034 | |
| Laimennettu | 0,027 | 0,034 | |
| Tulos/osake myydyistä liiketoiminnoista | 16 | ||
| Laimentamaton | -0,008 | -0,094 | |
| Laimennettu | -0,008 | -0,094 | |
| Tulos/osake jatkuvista ja myydyistä | |||
| liiketoiminnoista | 16 | ||
| Laimentamaton | 0,019 | -0,060 | |
| Laimennettu | 0,019 | -0,060 | |
| Laaja konsernin tuloslaskelma | |||
| Kauden tulos | 2 216 | -3 205 | |
| Laajan tuloslaskelman erät | |||
| Muuntoerot | -135 | 80 | |
| Kauden laaja tulos | 2 081 | -3 125 | |
| Jakautuminen | |||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille | 802 | -2 695 | |
| Määräysvallattomille | 1 279 | -430 |
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä
| 1 000 euroa | Liitetieto | 31.10.2011 | 31.10.2010 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Liikearvo | 17 | 36 529 | 39 256 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 17 | 5 049 | 5 641 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 18 | 20 061 | 16 406 |
| Osuudet osakkuusyhtiöissä | 19 | 2 740 | 2 387 |
| Muut pitkäaikaiset varat | 20 | 8 271 | 4 397 |
| Laskennalliset verosaamiset | 21 | 4 826 | 4 344 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 77 476 | 72 431 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 22 | 24 005 | 22 156 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 23 | 26 171 | 24 760 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 136 | 224 | |
| Rahoitusarvopaperit | 24 | 833 | |
| Rahavarat | 25 | 14 643 | 10 438 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 64 955 | 58 411 | |
| Varat yhteensä | 142 431 | 130 842 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 26 | 5 569 | 5 529 |
| Ylikurssirahasto | 26 | 4 646 | 4 646 |
| Muuntoero | -169 | -56 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 26 | 19 023 | 11 574 |
| Kertyneet voittovarat | 4 047 | 5 598 | |
| Yhteensä | 33 116 | 27 291 | |
| Määräysvallattomien omistajien osuus | 14 270 | 13 401 | |
| Oma pääoma yhteensä | 47 386 | 40 692 | |
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Laskennalliset verovelat | 21 | 1 520 | 1 693 |
| Oman pääoman ehtoinen vaihtovelkakirjalaina | 28 | 14 264 | 16 999 |
| Rahoitusvelat | 28 | 32 679 | 32 573 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 48 463 | 51 265 | |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Oman pääoman ehtoinen vaihtovelkakirjalaina | 28 | 5 631 | 0 |
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | 28 | 13 761 | 14 416 |
| Ostovelat ja muut velat | 29 | 26 920 | 24 108 |
| Varaukset | 30 | 270 | 361 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 46 582 | 38 885 | |
| Velat yhteensä | 95 045 | 90 150 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 142 431 | 130 842 | |
| 1 000 euroa | Liitetieto | 2011 | 2010 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminta | |||
| Tilikauden tulos | 2 617 | 1 141 | |
| Oikaisut: | |||
| Poistot | 11 | 5 200 | 4 575 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 13,14 | 2 988 | 2 371 |
| Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta | 9 | -205 | -224 |
| Verot | 15 | 527 | -363 |
| Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot | 8,12 | -80 | -24 |
| Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua | -53 | 131 | |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 10 994 | 7 607 | |
| Käyttöpääoman muutos | |||
| Korottomien saamisten muutos | -3 843 | -147 | |
| Korottomien velkojen muutos | 2 366 | -975 | |
| Vaihto-omaisuuden muutos | -1 202 | 1 399 | |
| Käyttöpääoman muutos | -2 679 | 277 | |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 8 315 | 7 884 | |
| Rahoituserät ja verot: | |||
| Maksetut korot | -3 252 | -2 658 | |
| Saadut korot | 644 | 368 | |
| Maksetut verot | -1 122 | -2 184 | |
| Rahoituserät ja verot | -3 730 | -4 474 | |
| Myytyjen toimintojen liiketoiminnan rahavirta | -231 | -2 146 | |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 4 354 | 1 264 | |
| Investoinnit | |||
| Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin | -4 013 | -3 726 | |
| Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myynti | 360 | 935 | |
| Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla | 6 | -1 995 | -11 966 |
| Tytäryritysten myynti vähennettynä myyntihetken rahavaroilla | 7 | 408 | 0 |
| Osakkuusyhtiöiden myynti | 34 | 191 | |
| Muiden osakkeiden myynnin luovutusvoitot | 3 | 155 | |
| Lainasaamisten takaisinmaksut | -1 579 | -126 | |
| Myytyjen toimintojen investointien rahavirta | 204 | ||
| Investointien nettorahavirta | -6 782 | -14 333 | |
| Rahoitus | |||
| Osakeanti | 6 053 | 0 | |
| Lainojen nostot | 19 437 | 10 899 | |
| Lainojen takaisinmaksut | -17 743 | -8 461 | |
| Omien osakkeiden hankinta | 0 | 0 | |
| Omien osakkeiden myynti | 942 | 38 | |
| Maksetut osingot | -2 853 | -5 868 | |
| Myytyjen toimintojen rahoituksen rahavirta | -586 | ||
| Rahoituksen nettorahavirta | 5 836 | -3 978 | |
| Rahavarojen muutos | 3 408 | -17 047 | |
| Rahavarat kauden alussa | 11 271 | 28 300 | |
| Valuuttakurssien vaikutus | -36 | 18 | |
| Rahavarat kauden lopussa | 14 643 | 11 271 |
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä
| Sijoitetun | Määräys | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| vapaan | vallattomien | |||||||
| Osake | Ylikurssi | pääoman | Muunto | Voitto | omistajien | |||
| 1 000 euroa | Liitetieto | pääoma | rahasto | rahasto | erot | varat | osuus | Yhteensä |
| Oma pääoma 1.11.2009 | 5 529 | 4 646 | 11 876 | -123 | 14 792 | 14 560 | 51 280 | |
| Osakeperusteisten maksujen kustannus | 35 | 17 | 17 | |||||
| Tilikauden voitto | -2 775 | -430 | -3 205 | |||||
| Tilikaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä | 17 | -2 775 | -430 | -3 188 | ||||
| Osingonjako | 26 | -5534 | -367 | -5 901 | ||||
| Omien osakkeiden hankinta | 26 | 0 | ||||||
| Omien osakkeiden myynti | 26 | 38 | 38 | |||||
| Muuntoerot | 66 | 14 | 80 | |||||
| Osakeanti | 26 | -425 | -425 | |||||
| LVI-Tukkukaupan inventaarieron oikaisu | 22 | -899 | -521 | -1 420 | ||||
| Määräysvallattomien omistajien osuuksien muutokset | 160 | 160 | ||||||
| Muut muutokset | 68 | 68 | ||||||
| Muut oman pääoman muutokset yhteensä | 0 | 0 | -319 | 66 | -6 419 | -728 | -7 400 | |
| Oma pääoma 31.10.2010 | 5 529 | 4 646 | 11 574 | -57 | 5 598 | 13 402 | 40 692 | |
| Oma pääoma 1.11.2010 | 5 529 | 4 646 | 11 574 | -57 | 5 598 | 13 402 | 40 692 | |
| Tilikauden voitto | 937 | 1 279 | 2 216 | |||||
| Tilikaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä | 937 | 1 279 | 2 216 | |||||
| Oman pääoman osuus vaihdettavasta pääomalainasta | 28 | 481 | 481 | |||||
| Osingonjako | 26 | -2 555 | -265 | -2 820 | ||||
| Omien osakkeiden hankinta | 26 | 0 | ||||||
| Omien osakkeiden myynti | 26,35 | 942 | 942 | |||||
| Muuntoerot | -112 | -23 | -135 | |||||
| Osakeanti | 26 | 5 738 | 5 738 | |||||
| Osakemerkintä | 26 | 40 | 276 | 316 | ||||
| Palkitsemisjärjestelmä | 35 | 12 | 12 | |||||
| Määräysvallattomien omistajien osuuksien muutokset | 90 | -146 | -56 | |||||
| Muut oman pääoman muutokset yhteensä | 40 | 0 | 7 449 | -112 | -2 488 | -411 | 4 478 | |
| Oma pääoma 31.10.2011 | 5 569 | 4 646 | 19 023 | -169 | 4 047 | 14 270 | 47 386 |
Panostaja Oyj yhdessä sen tytäryritysten kanssa ("Panostaja" tai "konserni") muodostavat monialakonsernin, jonka päämarkkina alue on Suomi. Konserni toimii tällä hetkellä kahdellatoista liiketoiminta-alueella. Emoyhtiö Panostaja Oyj panostaa suomalaisiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ensisijassa yritysostoin.
Panostaja Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, joka toimii Suomen valtion lainsäädännön alaisena. Yhtiön osakkeet on noteerattu julkisesti vuodesta 1989. Yhtiön osakkeet on noteerattu NASDAQ OMX Helsingissä. Yhtiön kotipaikka on Tampere ja sen pääkonttorin osoite on Postitorvenkatu 16, 33840 Tampere, mistä jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa. Panostaja Oyj:n hallitus on kokouksessaan 14. joulukuuta 2011 hyväksynyt tämän konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen 31.1.2012 pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.10.2011 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja. Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamien tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".
Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Panostaja Oyj ja kaikki sen tytäryritykset.
Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Myös potentiaalisen äänivallan olemassaolo on otettu huomioon määräysvallan syntymisen ehtoja arvioitaessa silloin, kun potentiaaliseen äänivaltaan oikeuttavat instrumentit ovat tarkasteluhetkellä toteutettavissa. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta.
Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääomanehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja, on kirjattu kuluksi. Luovutettu vastike ei sisällä hankinnasta erillisenä käsiteltäviä liiketoimia. Näiden vaikutus on huomioitu hankinnan yhteydessä tulosvaikutteisesti. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti tai muihin laajan tuloksen eriin. Omaksi pääomaksi luokiteltua lisäkauppahintaa ei arvosteta uudelleen.
Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään erillisessä tuloslaskelmassa sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomien omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa arvostetaan joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuuden suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Arvostamisperiaate määritetään erikseen kullekin yrityshankinnalle. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.
Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryhtiössä, arvostetaan jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyrityksen velvoitteiden täyttämiseen.
Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyrityksen välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Konsernin omistusosuutta vastaava tulos esitetään konsernin tuloslaskelmassa rivillä Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta.
Konsernin segmenttiraportointi perustuu liiketoiminnallisiin segmentteihin. Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa.
Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Valuuttamääräiset liiketapahtumat merkitään toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän kurssia. Tilinpäätöshetkellä monetaariset saamiset ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Muuntamisesta syntyneet kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin.
Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmien tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi kauden keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän päättymiskursseja käyttäen. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa, laajassa tuloslaskelmassa ja omassa pääomassa aiheuttavat muuntoeron, joka kirjataan muihin laajan tuloslaskelman eriin ja se sisältyy omassa pääomassa erään muuntoerot. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyvät muuntoerot kirjataan laajan tuloslaskelman eriin. Kun ulkomainen yksikkö myydään osittain tai kokonaan, omaan pääomaan kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi luokittelun oikaisuna osana myyntivoittoa tai -tappiota.
Liikevaihtoa esitettäessä myyntituotoista on vähennetty välilliset verot ja alennukset.
Tuotot kirjataan saadun tai saatavan vastikkeen käyvän arvon perusteella. Tuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite.
IAS 1 – Tilinpäätöksen esittäminen ei määrittele liikevoiton tai – tappion käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla oikaistuna, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumiset sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelman erät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä, mutten ne on kirjattu rahoituseriin.
Verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta
verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin tai muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin.
Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuk¬sellisen arvon välillä. Laskennallinen vero on kirjattu tilinpäätöspäivään mennessä säädetyillä verokannoilla. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, kun kyseessä on alun perin kirjanpitoon merkittävä omaisuuserä tai velka eikä kyseessä ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä tällaisen omaisuus- tai velkaerän kirjaaminen vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon liiketoimen toteutumisajankohtana.
Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät käyttöomaisuudesta, tilinpäätössiirroista ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.
Pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmät) luokitellaan myytävänä oleviksi, kun niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä ja myynti on erittäin todennäköinen. Jos niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä sen sijaan, että se kertyisi niiden jatkuvasta käytöstä, ne esitetään kirjanpitoarvoonsa tai käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on pienempi. Poistot pitkäaikaisista omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.
Lopetettu toiminto on konsernin osa, josta on luovuttu tai joka on luokiteltu myytävänä olevaksi ja joka edustaa erillistä merkittävää liiketoiminta-aluetta tai maantieteellistä toimintaaluetta, on osa yhtä koordinoitua suunnitelmaa, joka koskee luopumista erillisestä merkittävästä liiketoiminta-alueesta tai maantieteellisestä toiminta-alueesta, tai on tytäryritys, joka on hankittu yksinomaan tarkoituksena myydä se edelleen. Myytyjen toimintojen tulos esitetään omalla rivillään konsernin tuloslaskelmassa.
1.11.2009 jälkeen tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta.
Liikearvo testataan vähintään vuosittain arvonalentumisen varalta ja se arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Arvonalentumistestausta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille.
Tutkimusmenot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan kaudelle, jolla ne syntyvät. Kehittämismenot aktivoidaan, kun niiden voidaan luotettavasti odottaa tuottavan konsernille taloudellista hyötyä tulevaisuudessa sekä kun hankintameno pystytään luotettavasti määrittämään ja myös muut IAS 38:n kriteerit, kuten tuotteen tekniset ja taloudelliset toteuttamiskriteerit, täyttyvät. Muut kehittämismenot kirjataan kuluksi. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida myöhempinä tilikausina.
Muut aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, merkitään taseeseen ja kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Yhtiön kaikilla aineettomilla hyödykkeillä on rajallinen taloudellinen vaikutusaika.
Aineettomia oikeuksia ovat ohjelmistolisenssit, liittymismaksut ja asiakassuhteet. Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät atkohjelmia.
Aineettomien hyödykkeiden suunnitelmanmukaiset ohjeelliset poistoajat:
| Kehittämismenot | 5 vuotta |
|---|---|
| Aineettomat oikeudet | 3–5 vuotta |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 5–10 vuotta |
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
| Rakennukset | 20–25 vuotta |
|---|---|
| Koneet ja kalusto | 3–5 vuotta |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 3–10 vuotta |
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat arvioidaan ja oikaistaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, niitä muutetaan vastaavasti.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot ja – tappiot määritetään vertaamalla myyntihintaa kirjanpitoarvoon, ja ne esitetään tuloslaskelmassa liiketoiminnan muina tuottoina tai kuluina.
Vuokrasopimukset, joissa konsernille on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokraajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen. Vastaavat leasingvuokravastuut rahoituskustannuksella vähennettynä sisältyvät pitkä- ja lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin erääntymisensä mukaan. Rahoitusmenon korkoosuus kirjataan tuloslaskelmaan vuokrasopimuksen aikana, siten että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti.
Vuokrasopimukset, joissa olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista jää vuokranantajan kannettavaksi, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Vuokrat merkitään tuloslaskelmaan kuluksi tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa.
Konserni arvioi jokaisena tilikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä havaitaan, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla.
Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistappio kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja sen jälkeen vähentämään tasasuhteisesti muita yksikön omaisuuseriä. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen.
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään joko niin, että se on käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai tätä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa perustuen diskonttauskorkoihin, jotka kuvastavat kyseisen rahavirtaa tuottavan yksikön keskimääräistä pääomakustannusta ennen veroja. Käytetyt diskonttauskorot on määritelty ennen veroja ja niissä on otettu huomioon myös kyseisten rahavirtaa tuottavien yksiköiden erityinen riski.
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio peruutetaan, jos omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää määritettäessä käytetyissä arvioissa on tapahtunut muutos. Arvonalentumistappio peruutetaan korkeintaan siihen määrään asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty kirjanpitoarvoksi (poistoilla vähennettynä), jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta.
Aineettomien hyödykkeiden tai aineellisten hyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset vähennetään asianomaisen omaisuuserän kirjanpitoarvosta silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa omaisuuserän käyttöaikana.
Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.
Vaihto-omaisuuden arvo on määritetty FIFO-menetelmää käyttäen ja se sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät menot sekä muut välilliset kohdistettavat menot. Valmistetun vaihto-omaisuuden hankintamenoon luetaan materiaalien ostomenon, välittömän työn ja muiden välittömien menojen lisäksi myös osuus tuotannon yleiskustannuksista, mutta ei myynnin tai rahoituksen kustannuksia. Vaihto-omaisuuden arvoa on alennettu epäkurantin omaisuuden osalta.
Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon sinä päivänä, jona konsernista tulee sopimusosapuoli ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Konserni ei sovella suojauslaskentaa koronvaihtosopimuksiin, koska koronvaihtosopimukset eivät täytä IAS 39:ssä määriteltyjä suojauslaskennan ehtoja. Tällöin suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.
Rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahavarat. Luokittelu tapahtuu alkuperäisen hankinnan yhteydessä rahoitusvarojen käyttötarkoituksen perusteella.
Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sijoituksen rahavirtoihin ovat lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja konserni on siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin toiselle osapuolelle.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvaroja. Tähän ryhmään kuuluvat omaisuuserät kuuluvat lyhytaikaisiin varoihin, paitsi milloin niiden erääntymiseen on yli 12 kuukautta. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat kirjataan alun perin käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista johtuvat voitot ja tappiot esitetään tuloslaskelmassa sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa tai alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä myytävissä oleviksi. Lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen ja ne, joilla ei ole kiinteää eräpäivää, arvostetaan hankintahintaan. Lainat ja muut saamiset sisältyvät taseeseen luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua raportointikauden päättymispäivästä. Myyntisaamiset arvostetaan alkuperäisen laskutetun määrän mukaisesti vähennettynä mahdollisella arvonalentumisella.
Myytävissä olevat rahavarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, jotka on joko nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu mihinkään muuhun ryhmään. Ne kuuluvat lyhytaikaisiin varoihin, ellei johdolla ole aikomusta pitää kyseistä sijoitusta kauemmin kuin 12 kuukautta tilinpäätöspäivästä lukien. Myytävissä olevien rahavarojen käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman erään Voittovarat sisältyvässä käyvän arvon rahastossa verovaikutus huomioon ottaen. Listaamattomat arvopaperit, joiden käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä, merkitään taseeseen hankinta-arvoon.
Kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi luokittelun muutoksista johtuvina oikaisuna silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio.
Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden alkuperäinen maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta. Shekkitililuotot on esitetty muissa lyhytaikaisissa veloissa.
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko jonkin rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvonalentumisesta objektiivista näyttöä. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys ja maksujen laiminlyönti ovat näyttöjä arvonalentumisesta. Lainasaamisille tehdään arvonalennus, mikäli niiden tasearvo on suurempi kuin arvioitu kerrytettävissä oleva rahamäärä.
Tuloslaskelmaan kirjattavan arvonalentumistappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen erotuksena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.
Lainat kirjataan alun perin kirjanpitoon käypään arvoon transaktiomenoilla vähennettynä. Tämän jälkeen ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää; saadun maksun (transaktiomenoilla vähennettynä) ja takaisin maksettavan määrän välinen erotus kirjataan korkokuluksi laina-aikana.
Vaihtovelkakirjalainan velkakomponentin käypä arvo määritetään käyttäen vastaavan vaihto-oikeudettoman lainan markkinakorkoa. Tämä määrä esitetään jaksotettuun hankintamenoon perustuvaan määrään velkana, kunnes sen voimassaolo lakkaa vaihdon tapahtuessa tai lainan erääntyessä. Jäljelle jäävä osa kohdistetaan vaihto-oikeuteen. Se kirjataan omaan pääomaan verovaikutuksilla vähennettynä.
Vaihtovelkakirjalaina on jaettu omaan ja vieraaseen pääomaan. Lainan vieraan pääoman komponentti kirjataan alun perin määrään, joka on määritelty käyttämällä vastaavan velan markkinakorkoa lainan liikkeellelaskuhetkellä. Oman pääoman komponentti kirjataan alun perin koko lainan käyvän arvon ja vieraan pääoman komponentin käyvän arvon erotuksena. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen vaihtovelkakirjalainan vieraan pääoman komponentti arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Lainan oman pääoman komponenttia ei arvosteta uudelleen alkuperäisen kirjaamisen jälkeen lukuun ottamatta tapauksia, joissa se vaihdetaan osakkeiksi tai sen voimassaolo lakkaa.
Lainat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta lykätä niiden suorittamista vähintään 12 kuukauden päähän tilinpäätöspäivästä.
Vieraan pääoman menot kirjataan kuluiksi, kun ne toteutuvat. Ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osana kyseisen omaisuuserän hankintamenoa silloin, kun on todennäköistä, että ne tuottavat vastaista taloudellista hyötyä, ja kun menot on määritettävissä luotettavasti.
Konsernin eläkejärjestelyt on luokiteltu maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisella eläkejärjestelyllä tarkoitetaan järjestelyä, jossa yhtiö suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yhteisölle. Yhtiöllä ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, jos kyseisellä erillisellä yhteisöllä ei ole riittävästi varoja suorittaakseen kaikille henkilöille heidän kuluvalla tai aikaisemmalla tilikaudella suorittamaansa työhön liittyviä etuuksia. Maksupohjaiseen järjestelyyn suoritettavat maksut kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolta maksu suoritetaan.
Konsernilla on kannustinjärjestelyjä, joissa maksut suoritetaan oman pääoman ehtoisina instrumentteina. Omana pääomana maksettavista liiketoimista aiheutuva meno määritetään myöntämispäivän käyvän arvon perusteella. Yhtiö määrittää käyvän arvon asianmukaista hinnoittelumenetelmää käyttäen. Omana pääomana maksettavista liiketoimista johtuva meno ja vastaava oman pääoman lisäys kirjataan sen ajanjakson kuluessa, jona työtä suoritetaan ja/tai työn suorittamiseen perustuvat ehdot täyttyvät. Kyseinen ajanjakso päättyy päivänä, jona asianomaiset henkilöt ovat täysin oikeutettuja palkitsemiseen ("oikeuden syntymisajankohta"). Omana pääomana maksettavista liiketoimista kuhunkin tilinpäätöspäivään mennessä kirjatut kertyneet kulut kuvastavat sitä, miltä osin oikeuden syntymisajanjakso on kulunut loppuun, sekä konsernin parasta arviota niiden oman pääomanehtoisten instrumenttien lukumäärästä, joihin lopulta syntyy oikeus. Tulosvaikutus esitetään konsernin tuloslaskelmassa henkilöstökuluissa.
Varaukset kirjataan kun yrityksellä on aikaisempien tapahtumien seurauksena laillinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä.
■ IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Improvements to IFRSs -muutokset, toukokuu 2010) (voimaan pääsääntöisesti 1.7.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat yhteensä 7 standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta muutoksilla ei ole ollut merkittäviä vaikutuksia konsernin tilinpäätökseen.
■ Muutos IFRS 1:een "Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto" – "Rajoitettu helpotus ensilaatijoille IFRS 7:n mukaisten vertailutietojen esittämisestä" (voimaan 1.7.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).
Konserni altistuu toimintansa seurauksena useille rahoitusriskeille. Konsernin riskienhallinnan tavoite on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat korkoriski, luottoriski ja maksuvalmiusriski. Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa emoyritys yhdessä tytäryritysten kanssa.
Konserni toimii pääosin euroalueella ja on siten vain vähäisessä määrin alttiina valuuttakurssimuutoksista johtuvalle valuuttariskille.
Konsernin tulot sekä operatiiviset kassavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihtelusta. Konsernin korkoriski muodostuu pääosin lainanotosta, jotka ovat hajautettu vaihtuva- ja kiinteäkorkoisiin lainoihin. Tilikauden lopussa veloista vaihtuvakorkoisia oli 46 325 tuhatta euroa (46 919 tuhatta euroa) ja kiinteäkorkoisia 19 895 tuhatta euroa (16 999 tuhatta euroa).
Osa konsernin tytäryhtiöistä käyttää koronvaihtosopimuksia, joilla on suojattu 24,2 milj. euroa vaihtuvakorkoisista lainoista. Konserni ei sovella suojauslaskentaa.
Seuraava taulukko havainnollistaa, miten korkojen kohtuullisen mahdollinen muutos, muiden muuttujien pysyessä vakiona, vaikuttaa konsernin tulokseen vaihtuvakorkoisten velkojen korkokustannuksen muutosten seurauksena.
| 1 000 euroa | 1 %-yksikön korkeampi Tuloslaskelma |
1 %-yksikön matalampi Tuloslaskelma |
|---|---|---|
| Korkomuutoksen vaikutus | ||
| 2011 | -490 | 490 |
| 2010 | -473 | 473 |
Luottoriskiä hallitaan konsernitasolla myyntisaamisiin liittyvää riskiä lukuun ottamatta. Konserniyritykset tarkistavat asiakkaiden luottokelpoisuuden asiakassuhdetta perustettaessa. Luottoriskin minimoimiseksi pyritään saamaan turvaava vakuus asiakkaan luottokelpoisuuden niin edellyttäessä. Konsernilla on merkittävimpien asiakkaidensa kanssa pitkään jatkuneet vakiintuneet liikesuhteet. Konsernilla ei ole merkittävää luottoriskikeskittymää.
Konsernin rahavaroihin ja johdannaissopimuksiin liittyvä luottoriski on alhainen, sillä kyseisiä rahoitussopimuksia tahdään vain hyvän luottoluokituksen omaavien pankkien kanssa konsernin riskienhallinnan toimintaperiaatteiden mukaisesti.
Konsernissa arvioidaan ja seurataan jatkuvasti liiketoiminnan edellyttämän rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan riittävillä luottolimiiteillä sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoittajia ja eri rahoitusmuotoja. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli käytettävissään nostamattomia luottolimiittejä 1.569 tuhatta euroa.
Konsernin tärkeimmät lainakovenantit raportoidaan rahoittajille puolivuosittain. Jos konserni rikkoo lainakovenanttiehtoja, velkoja voi vaatia lainojen nopeutettua takaisinmaksua. Johto tarkkailee lainakovenanttiehtojen täyttymistä säännöllisesti. Konsernin emoyhtiö on antanut vakuuksia rahoittajille tytäryhtiöiden puolesta velkojen vakuudeksi (Tilinpäätöksen liitetieto 34).
Yhtiökokouksen 18.12.2007 antamalla valtuutuksella hallitus päätti osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen tarjota kotimaisten institutionaalisten sijoittajien merkittäväksi vaihdettavan pääomalainan 2011.
Tarjottavan vaihdettavan pääomalainan määrä oli 15.000.000 euroa, josta koko summa tuli merkityksi. Lainan pääomalle maksetaan kiinteää vuotuista korkoa 6,5 %. Laina-aika on 7.2.2011- 1.4.2016. Laina maksetaan takaisin yhtenä eränä edellyttäen, että takaisinmaksuedellytykset täyttyvät.
Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa liiketoiminnan normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa osakkeen arvoa pitkällä aikavälillä. Pääomarakenteeseen vaikutetaan osingonjaon, omien osakkeiden oston, pääomanpalautusten sekä osakeantien kautta. Konserniin ei sovelleta ulkopuolisia pääomavaatimuksia.
Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan omavaraisuusasteella ja nettovelkaantumisasteella. Konsernin omavaraisuusaste oli 33,4 prosenttia (31,3 %) ja nettovelkaantumisaste 99,6 prosenttia (127,3 %).
| 1 000 euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Korolliset rahoitusvelat | 66 220 | 63 918 |
| Korolliset saamiset | 4 400 | 827 |
| Rahavarat | 14 643 | 11 271 |
| Nettovelat | 47 177 | 51 820 |
| Oma pääoma yhteensä | 47 386 | 40 692 |
| Nettovelkaantumisaste, % | 99,6 | 127,3 |
Tehdyt arviot ja käytetty harkinta perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja muihin tekijöihin, kuten oletuksiin tulevaisuuden tapahtumista. Tehtyjä arvioita ja käytettyä harkintaa tarkastellaan säännöllisesti. Alla on kuvattu tärkeimpiä alueita, joissa arvioita ja harkintaa on käytetty.
IFRS 3 edellyttää hankkijaa kirjaamaan aineettoman hyödykkeen erikseen liikearvosta, mikäli kirjauskriteerit täyttyvät. Aineettoman oikeuden kirjaaminen käypään arvoon edellyttää johdon arvioita tulevista kassavirroista. Johto on mahdollisuuksien mukaan käyttänyt hankintamenon kohdistamisen perusteena saatavilla olevia markkina-arvoja käypien arvojen määrittämisessä. Kun tämä ei ole mahdollista, mikä on tyypillistä erityisesti aineettomien hyödykkeiden kohdalla, arvostaminen perustuu omaisuuserän historialliseen tuottoon ja sen aiottuun käyttöön tulevassa liiketoiminnassa. Arvostukset perustuvat diskontattuihin kassavirtoihin sekä arvioituihin luovutus- tai jälleenhankintahintoihin ja edellyttävät johdon arvioita ja oletuksia omaisuuserien tulevasta käytöstä ja vaikutuksesta yhtiön taloudelliseen asemaan. Muutokset yhtiön liiketoimintojen painotuksissa ja suuntaamisessa voivat tulevaisuudessa aiheuttaa muutoksia alkuperäiseen arvostukseen (Tilinpäätöksen liitetieto 6,17).
Konserni testaa vuosittain liikearvon sekä niiden aineettomien hyödykkeiden arvon, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, mahdollista arvonalentumista. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvolaskelmiin. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä. Vaikka yhtiön johdon näkemyksen mukaan käytetyt oletukset ovat asianmukaisia, saattavat arvioidut kerrytettävissä olevat rahamäärät erota olennaisesti tulevaisuudessa toteutuvista (Tilinpäätöksen liitetieto 17).
Johdon periaatteena on kirjata arvonalentumisvähennys hitaasti liikkuvasta ja vanhentuneesta vaihto-omaisuudesta perustuen johdon parhaaseen arvioon tilinpäätöshetkellä hallussa olevasta mahdollisesti käyttökelvottomasta vaihto-omaisuudesta. Johto perustaa arvionsa systemaattiselle ja jatkuvalle seurannalle ja arvioinnille. Lisäksi yhtiössä on käytössä vaihto-omaisuuden kiertonopeuksiin perustuvat arvostussäännöt.
Panostaja-konsernin liiketoiminta raportoidaan kolmessatoista segmentissä, jotka ovat digitaaliset painopalvelut, turvallisuus, LVItukkukauppa, Takoma, lisäarvologistiikka, autovaraosat, lämpökäsittely, helat, kiinnikkeet, kannakkeet, puusepänteollisuus, teknokemia sekä muut. Raportoitavat segmentit on muodostettu, koska ne tuottavat keskenään erilaisia tuotteita ja palveluja. Segmenttien väliset liiketoimet ovat tapahtuneet normaalein kaupallisin ehdoin. Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylintä operatiivista päätöksentekijää edustaa Panostaja-konsernin johtoryhmä.
| Poistot ja | Osuus | Tulos | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liike | Sisäinen | Ulkoinen | arvon | Rahoitus | osakkuus | jatkuvista | Henkilöstö | |||||
| vaihto | liike | liike | alentu | Liike | tuotot ja | yhtiöiden | liiketoimin | tilikauden | ||||
| 1 000 euroa | yhteensä | vaihto | vaihto | miset | tulos | -kulut | tuloksesta | Tuloverot | noista | Varat | Velat | lopussa |
| Turvallisuus | 24 635 | 243 | 24 392 | -671 | 1 231 | 17 023 | 15 086 | 188 | ||||
| Digitaaliset painopalvelut | 31 529 | 58 | 31 471 | -1 063 | 4 148 | -5 | 25 671 | 12 477 | 325 | |||
| LVI-tukkukauppa | 20 529 | 1 | 20 528 | -136 | -490 | 8 700 | 9 080 | 37 | ||||
| Takoma | 27 451 | 27 451 | -2 156 | -1 353 | 33 553 | 17 184 | 190 | |||||
| Lisäarvologistiikka | 15 442 | 0 | 15 442 | -225 | 371 | 7 101 | 4 254 | 131 | ||||
| Helat | 11 401 | 182 | 11 219 | -135 | 311 | 10 656 | 8 413 | 32 | ||||
| Autovaraosat | 9 598 | 9 598 | -115 | 1 115 | 4 614 | 4 546 | 35 | |||||
| Lämpökäsittely | 9 037 | 9 037 | -298 | 2 123 | 7 095 | 3 277 | 64 | |||||
| Puusepänteollisuus | 5 766 | 5 766 | -205 | 1 034 | 2 638 | 2 219 | 32 | |||||
| Kannakkeet | 4 005 | 178 | 3 827 | -38 | 377 | 1 976 | 375 | 16 | ||||
| Kiinnikkeet | 3 067 | 111 | 2 956 | -24 | -101 | 2 224 | 2 178 | 25 | ||||
| Teknokemia | 1 566 | 6 | 1 560 | -57 | -324 | 1 835 | 6 303 | 12 | ||||
| Muut | 57 | 57 | 0 | -77 | -6 587 | 210 | 31 852 | 22 160 | 10 | |||
| Eliminoinnit | -836 | 4 072 | -12 507 | -12 507 | ||||||||
| Konserni yhteensä | 164 083 | 163 247 | -5 200 | 5 927 | -2 988 | 205 | -527 | 2 616 142 431 | 95 045 | 1 097 |
| Osuus | Tulos | |||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liike | Sisäinen | Ulkoinen | Rahoitus | osakkuus | jatkuvista | Henkilöstö | ||||||
| vaihto | liike | liike | Liike | tuotot ja | yhtiöiden | liiketoimin | tilikauden | |||||
| 1 000 euroa | yhteensä | vaihto | vaihto | Poistot | tulos | -kulut | tuloksesta | Tuloverot | noista | Varat | Velat | lopussa |
| Turvallisuus | 21 944 | 240 | 21 704 | -611 | 1 207 | 17 387 | 15 901 | 151 | ||||
| Digitaaliset painopalvelut | 21 742 | 36 | 21 706 | -1 212 | 3 237 | -60 | 22 778 | 11 867 | 256 | |||
| LVI-tukkukauppa | 19 604 | 3 | 19 601 | -139 | 292 | 8 296 | 8 009 | 37 | ||||
| Takoma | 19 060 | 19 060 | -1 578 | -1 675 | 30 190 | 12 481 | 168 | |||||
| Lisäarvologistiikka | 15 115 | 2 | 15 113 | -169 | -499 | 7 194 | 4 638 | 123 | ||||
| Helat | 12 321 | 145 | 12 176 | -86 | 652 | 11 273 | 8 933 | 32 | ||||
| Autovaraosat | 8 487 | 8 487 | -109 | 801 | 4 565 | 5 070 | 31 | |||||
| Lämpökäsittely | 6 591 | 6 591 | -333 | 192 | 6 146 | 3 530 | 64 | |||||
| Puusepänteollisuus | 5 309 | 5 309 | -140 | 377 | 3 581 | 4 566 | 35 | |||||
| Kannakkeet | 3 615 | 217 | 3 398 | -44 | 322 | 3 164 | 571 | 16 | ||||
| Kiinnikkeet | 2 839 | 107 | 2 732 | -25 | -253 | 2 359 | 2 157 | 24 | ||||
| Teknokemia | 2 071 | 9 | 2 062 | -49 | -133 | 1 921 | 5 999 | 14 | ||||
| Ympäristöteknologia | 3 822 | 5 559 | 9 | |||||||||
| Muut | 55 | 55 | -80 | -1 593 | 284 | 25 790 | 18 493 | 10 | ||||
| Eliminoinnit | -814 | -17 624 | -17 624 | |||||||||
| Konserni yhteensä | 138 753 | 137 939 | -4 575 | 2 927 | -2 373 | 224 | 363 | 1 141 130 842 | 90 150 | 970 |
Panostaja Oyj:n tytäryhtiö Digiprint Finland Oy osti 16.12.2010 painopalveluja tarjoavan Suomen Graafiset palvelut Oy Ltd:n koko osakekannan.
Kauppahinta oli 1,7 milj. euroa ja se maksettiin kokonaisuudessaan käteisellä.
Konserni on kirjannut yhteensä 0,06 milj. euron edestä palkkioita liittyen neuvonta-, arvonmääritys- tms. palveluihin. Palkkiot sisältyvät tuloslaskelman liiketoiminnan muut kulut -erään.
Hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen arvot hankintahetkellä olivat seuraavat:
| milj. | ||
|---|---|---|
| Liite | euroa | |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 18 | 0,7 |
| Vaihto-omaisuus | 22 | 0,1 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 23 | 0,4 |
| Rahavarat | 24,25 | 1,5 |
| Varat yhteensä | 2,8 | |
| Rahoitusvelat | 28 | -0,4 |
| Muut velat | 29 | -0,6 |
| Velat yhteensä | -1,0 | |
| Nettovarallisuus | 1,7 |
Hankinnasta ei syntynyt liikearvoa.
| Luovutettu vastike | milj. euroa |
|---|---|
| Luovutettu vastike | 1,7 |
| Hankitun kohteen yksilöitävissä oleva nettovarallisuus | -1,7 |
| Erotus | 0,0 |
Suomen Graafiset Palvelut Oy:n yhdentoista kuukauden liikevaihto 3,8 milj. euroa ja liikevoitto 0,5 milj. euroa, sisältyy konsernin tilikauden tuloslaskelmaan. Suomen Graafiset Palvelut Oy fuusioitiin 31.10.2011 Kopijyvä Oy:hyn.
Digiprint Finland Oy:n tytäryhtiö Kopijyvä Oy hankki 21.6.2011 tallennuspalveluja tarjoavan Microtieto Suomi Oy:n koko osakekannan.
Kauppahinta oli 0,2 milj. euroa ja se maksettiin kokonaisuudessaan käteisellä.
| milj. | ||
|---|---|---|
| Liite | euroa | |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 23 | 0,1 |
| Rahavarat | 24,25 | 0,0 |
| Varat yhteensä | 0,1 | |
| Velat yhteensä | 0,0 | |
| Nettovarallisuus | 0,1 |
| Luovutetu vastike | milj. euroa |
|---|---|
| Luovutettu vastike | 0,2 |
| Hankitun kohteen yksilöitävissä oleva nettovarallisuus | -0,1 |
| Liikearvo | 0,1 |
Konserni on allokoinut kauppahintaa 0,1 milj. euroa koneisiin ja kalustoon ja erityisesti leasingkonekantaan, joka kaupan toteutumisen jälkeen siirtyi yhtiön omistukseen.
Microtieto Suomi Oy:n neljän kuukauden liikevaihto 0,1 milj. euroa ja liiketappio -0,1 milj. euroa, sisältyy konsernin tilikauden tuloslaskelmaan.
Digiprint Finland -konsernin liikevaihto vuonna 2011 olisi ollut 32,1 milj. euroa ja liikevoitto 4,2 milj. euroa, jos tilikauden aikana toteutuneiden liiketoimintojen hankinta olisi yhdistelty konsernitilinpäätökseen tilikauden 2011 alusta lähtien.
Digiprint Finland -konsernin rahavirtavaikutus yhteensä:
| Rahavirtalaskelma | milj. euroa |
|---|---|
| Rahana maksettu kauppahinta | 1,9 |
| Hankitun tytäryrityksen rahavarat | -1,5 |
| Hankinnan suorat kulut | 0,1 |
| Rahavirtavaikutus | 0,5 |
Takoma Oyj:n tytäryhtiö Takoma Systems Oy osti kesäkuussa 2011 hydrauliikka- ja automaatiojärjestelmiin erikoistuneen TL-Tuotanto Oy:n liiketoiminnan Keminmaalta 0,8 milj. euron kauppahinnalla.
Liiketoiminnan ulkopuolinen varallisuus, mukaan lukien yhtiön omistama toimitila, myyntisaamiset ja osa veloista, jäivät liiketoimintakaupassa myyjäyhtiöön. Kauppa rahoitettiin Takoma-konsernin käytettävissä olevilla varoilla.
Kaupan johdosta Takoma -konsernin liiketoiminta laajeni hydrauliikan kokonaisjärjestelmien suunnitteluun ja toimituksiin sekä niissä tarvittavaan ohjausautomaatioon. Hydrauliikkaa käyttävät asiakkaat ovat entistä enemmän keskittymässä kokonaisuuksien hankintaan yksittäisten hydrauliikkakomponenttien ostamisen sijasta. TL-Tuotannon osaamisen avulla Takoma-konserni pystyy tarjoamaan asiakkailleen aiempaa ratkaisevasti laajemman kokonaistoimituksen. TL-Tuotannon tyypillisiä toimituksia ovat olleet prosessiteollisuuden, voimalaitosten ja satamaramppien hydrauliikka- ja ohjausjärjestelmät.
| milj. euroa |
|---|
| 0,8 |
| 0,8 |
Takoma-konserni on kirjannut Liiketoiminnan muut kulut -erään 0,1 milj. euroa liittyen syntyneeseen varainsiirtoverovelvoitteeseen ja yrityshankinnan neuvonta- ja arvonmäärityspalkkioihin.
Hankittujen varojen ja vastaanotettujen velkojen arvot hankintapäivänä olivat seuraavat:
| Yhdistä | Kirjanpito | ||
|---|---|---|---|
| misessä | arvot ennen | ||
| kirjatut | yhdistämistä | ||
| Liitetieto | arvot | (IFRS) | |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 18 | 0,7 | 0,7 |
| Aineettomat hyödykkeet | 17 | 0,2 | 0,2 |
| Vaihto-omaisuus | 22 | 0,4 | 0,4 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 23 | 0,0 | 0,0 |
| Varat yhteensä | 1,3 | 1,3 | |
| Rahoitusvelat | 28 | -0,3 | -0,3 |
| Muut velat | 29 | -0,2 | -0,2 |
| Velat yhteensä | -0,5 | -0,5 | |
| Nettovarallisuus | 0,8 | 0,8 |
Konserni on kohdistanut hankintamenosta 0,2 milj. euroa muihin aineettomiin hyödykkeisiin (logiikkaohjelmistot). Vaihto-omaisuuteen on tehty 0,05 milj. euron käyvän arvon kohdistus.
Liikearvon muodostuminen hankinnassa:
| milj. euroa | |
|---|---|
| Luovutettu vastike | 0,8 |
| Hankitun kohteen yksilöitävissä oleva nettovarallisuus | -0,8 |
| Liikearvo | 0 |
Liiketoimintakaupassa ei syntynyt liikearvoa. Kauppahinnan allokointi on lopullinen tilinpäätöshetkellä.
| Rahana maksettu kauppahinta | 0,8 |
|---|---|
| Hankitun liiketoiminnon rahavarat | 0 |
| Rahavirtavaikutus | 0,8 |
Panostaja Oyj:n tytäryhtiö Digiprint Finland Oy osti 3.6.2010 37,5 % osuuden digitaalisia painopalveluja tarjoavan Domus Print Oy:n osakkeista Karhukopio Oy:lta. Aikaisemmin Digiprint Finland Oy omisti 37,5 % osuuden Domus Print Oy:stä, joten kaupan myötä Panostaja-konsernin omistusosuus Domus Print Oy:ssä kasvoi 75 %:iin ja yhtiö muuttui osakkuusyhtiöstä tytäryritykseksi. Domus Print Oy:n toimitusjohtaja Risto Jalo omistaa yhtiöstä 25 %. Yrityskaupan myötä Panostaja laajensi digitaalisiin painopalveluihin erikoistunutta liiketoiminta-aluettaan.
Kauppahinta oli 0,6 milj. euroa ja se maksettiin kokonaisuudessaan käteisellä.
Konserni on kirjannut yhteensä 0,01 milj. euron edestä palkkioita liittyen neuvonta-, arvonmääritys- tms. palveluihin. Palkkiot sisältyvät tuloslaskelman Liiketoiminnan muut kulut -erään.
Hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen arvot hankintahetkellä olivat seuraavat:
| Kirjatut arvot, | ||
|---|---|---|
| Liitetieto | milj. euroa | |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 18 | 0,25 |
| Aineettomat hyödykkeet | 17 | 0,74 |
| Asiakassopimukset ja niihin liittyvät asia | ||
| kassuhteet (sis. Aineettomiin oikeuksiin) | 17 | 0,07 |
| Sijoitukset | 20 | 0,02 |
| Vaihto-omaisuus | 22 | 0,18 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 23 | 1,00 |
| Rahavarat | 24,25 | 0,03 |
| Varat yhteensä | 2,27 | |
| Laskennalliset verovelat | 21 | –0,02 |
| Rahoitusvelat | 28 | –1,54 |
| Muut velat | 29 | –0,93 |
| Velat yhteensä | –2,49 | |
| Nettovarallisuus | -0,22 |
Konserni on allokoinut kauppahintaa asiakassopimuksille ja niihin liittyviin asiakassuhteisiin 0,07 milj. euroa.
Liikearvon syntyminen hankinnassa:
| milj. | |
|---|---|
| euroa | |
| Luovutettu vastike | 0,6 |
| Määräysvallattomien omistajien osuus perustuen suhteelli | |
| seen osuuteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta | 0,4 |
| Aiempi omistusosuus käypään arvoon arvostettuna | 0,6 |
| Hankitun kohteen yksilöitävissä oleva nettovarallisuus | -0,2 |
| Liikearvo | 1,4 |
Aiemmin omistetun 37,5 % osuuden arvostaminen hankintahetkellä käypään arvoon johti 0,3 milj. euron voittoon, joka on kirjattu liiketoiminnan muihin tuottoihin konsernin laajaan tuloslaskelmaan. Hankinnasta syntyi 1,4 milj. euron liikearvo, joka perustuu Domus Print Oy:n hankinnasta odotettavissa oleviin synergiahyötyihin. Johdon arvion mukaan liikearvo liittyy erityisesti yhteisen myyntija markkinointiverkoston hyödyntämiseen, konsernisopimuksiin ja logistiikkatoimintojen tehostumiseen. Kirjattu liikearvo ei ole vähennyskelpoinen verotuksessa.
Domus Print Oy:n viiden kuukauden liikevaihto 2,5 milj. euroa ja liikevoitto 0,1 milj. euroa, sisältyy konsernin vuoden 2010 laajaan tuloslaskelmaan. Digiprint Finland-konsernin liikevaihto vuonna 2010 olisi ollut 24,4 milj. euroa ja liikevoitto 3,3 milj. euroa, jos tilikauden aikana toteutunut liiketoimintojen hankinta olisi yhdistelty konsernitilinpäätökseen tilikauden 2010 alusta lähtien.
Panostaja Oyj:n tytäryhtiö Digiprint Finland Oy hankki 28.9.2010 25 %:n lisäosuuden Domus Print Oy osakekannasta Risto Jalolta omistaen hankinnan jälkeen yrityksen koko osakekannan. Kauppa toteutettiin osakeannilla, jossa Risto Jalo merkitsi 0,4 milj. eurolla Digiprint Finland Oy:n osakkeita. Domus Print Oy:n osakkeiden käypä arvo hankinta-ajankohtana oli 7 272,72 euroa osakkeelta ja se perustui kaupan osapuolten tekemään arvonmääritykseen.
| Rahavirtalaskelma | milj. euroa |
|---|---|
| Rahana maksettu kauppahinta | 0,6 |
| Hankitun tytäryrityksen rahavarat | -0,1 |
| Rahavirtavaikutus | 0,5 |
Takoma Oyj hankki voimansiirtokomponentteja valmistavan Moventas Parkano Oy:n koko osakekannan Moventas Oy:ltä 31.3.2010. Yhtiön nimi muutettiin kaupan yhteydessä Takoma Gears Oy:ksi.
Takoma Gears on erikoistunut toimittamaan erityistä tarkkuutta vaativia suuren kokoluokan induktiokarkaistuja hammaspyöriä, hammaskytkimiä ja hammaskehiä. Toteutettu kauppa vahvisti Takoman asiakaspohjaa ja mahdollisti laajemman komponenttitarjonnan koko asiakaskunnalle. Yhtiön pääasiakassegmentit ovat laivanrakennus- ja offshore-teollisuuden, prosessiteollisuuden sekä energiasektorin laitevalmistajat.
Kaupan velaton arvo oli 10,95 milj. euroa. Yhtiön osakekannasta maksettu kauppahinta oli 4,71 milj. euroa, jonka lisäksi Takoma otti vastatakseen yhtiön 6,24 milj. euron velat.
| Luovutettu vastike | milj. euroa |
|---|---|
| Käteinen raha | 4,7 |
| Kokonaishankintameno | 4,7 |
Konserni on kirjannut tuloslaskelman Liiketoiminnan muut kulut -erään yhteensä 0,12 milj. euroa liittyen syntyneeseen varainsiirtoverovelvoitteeseen ja yrityshankinnan neuvonta- ja arvonmäärityspalkkioihin.
Hankittujen varojen ja vastaanotettujen velkojen arvot hankintapäivinä olivat seuraavat:
| Kirjanpito | |||
|---|---|---|---|
| arvot ennen | |||
| Kirjatut | yhdistämistä | ||
| milj. euroa | Liitetieto | arvot | (IFRS) |
| Aineelliset käyttöomaisuus | |||
| hyödykkeet | 18 | 5,18 | 5,18 |
| Aineettomat hyödykkeet | 17 | 0,02 | 0,02 |
| Asiakassopimukset ja niihin liittyvät | |||
| asiakassuhteet (sis. Muihin aineetto | |||
| miin hyödykkeisiin) | 17 | 0,65 | |
| Vaihto-omaisuus | 3,46 | 3,3 | |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 1,65 | 1,65 | |
| Rahavarat | 0,06 | 0,06 | |
| Varat yhteensä | 11,02 | 10,2 | |
| Laskennalliset verovelat | 21 | –0,25 | -0,03 |
| Rahoitusvelat | 28 | –6,30 | -6,30 |
| Ehdolliset velat | 28 | –0,08 | -0,08 |
| Muut velat | 29 | –2,57 | -2,57 |
| Velat yhteensä | –9,21 | -8,98 | |
| Nettovarallisuus | 1,81 | 1,18 |
Konserni on allokoinut kauppahintaa vaihto-omaisuuteen 0,20 milj. euroa ja tilauskannalle sekä asiakassopimuksille 0,65 milj. euroa.
Liikearvon muodostuminen hankinnassa:
| Luovutettu vastike | 4,7 |
|---|---|
| Hankitun kohteen yksilöitävissä oleva nettovarallisuus | -1,8 |
| Liikearvo | 2,9 |
milj. euroa
Hankinnasta syntyi 2,90 milj. euron liikearvo, joka koostuu Takoma Gears Oy:n hankinnasta odotettavissa olevista synergiahyödyistä ja ammattitaitoisesta työvoimasta. Johdon arvion mukaan noin puolet liikearvosta liittyy yhtiön hankinnan myötä laajenneeseen asiakaskuntaan, joka antoi mahdollisuuden laajentaa asiakastarjontaa koko konsernin osalta. Toinen puoli liikearvosta liittyy yhtiön teknologiseen osaamiseen ja kyvykkyyteen, joka perustuu osaaviin CNC-koneistajiin, hammastajiin ja lämpökäsittelijöihin. Liiketoiminnan tulonodotus ja muut yhteiset hankinnat sekä hallinnolliset synergiat ovat myös osa jäljelle jäänyttä liikearvoa.
Takoma Gears Oy:n kauppahinnan allokointi on lopullinen tilinpäätöshetkellä. Kirjattu liikearvo ei ole vähennyskelpoinen verotuksessa.
Takoma Gears Oy:n seitsemän kuukauden liikevaihto 7,43 milj. euroa ja liikevoitto 0,05 milj. euroa sisältyvät konsernin tilikauden tuloslaskelmaan. Konsernin liikevaihto 2010 olisi ollut 24,79 milj. euroa ja liiketappio 1,38 milj. euroa, jos tilikauden liiketoimintojen hankinta olisi yhdistelty konsernitilinpäätökseen tilikauden 2010 alusta lähtien.
| Rahavirtalaskelma | milj. euroa |
|---|---|
| Rahana maksettu kauppahinta | 4,7 |
| Hankitun tytäryrityksen rahavarat | -0,1 |
| Hankinnan suorat kulut | 0,1 |
| Rahavirtavaikutus | 4,7 |
Panostaja Oyj myi 29.4.2011 Ympäristöteknologia -segmentin emoyhtiön Ecosir Group Oy:n osakkeita Ecosir Groupin toimivalle johdolle ja muille osakkeenomistajille. Panostaja Oyj:n omistusosuus laski 49 prosenttiin. Panostaja Oyj raportoi 1.5.2011 alkaen Ecosir Groupin osakkuusyhtiönä ja osakkuusyhtiön osakkeiden hankintameno Panostaja Oyj:n taseessa on järjestelyn jälkeen 0,2 miljoonaa euroa.
Omistusosuuden muutoksen yhteydessä Panostaja Oyj teki noin 2,5 miljoonan euron sijoituksen Ecosir Group Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Sijoitus toteutettiin konvertoimalla Panostaja Oyj:n saamisia 2,4 miljoonan euron edestä sekä osittain uudella sijoituksella. Panostaja Oyj:n saamiset Ecosir Group Oy:ltä ovat tämän järjestelyn jälkeen 2,2 miljoonaa euroa. Saatavat ovat pääomalaina ehtoisia.
Ympäristöteknologia –segmentin tulos on konsernin tilinpäätöksessä esitetty kohdassa Tulos myydyistä liiketoiminnoista 31.10.2011 sekä 31.10.2010 päättyneiltä tilikausilta.
Myytyjen liiketoimintojen tulos, sen luovutuksesta johtuvat voitot sekä osuus rahavirroista olivat seuraavat:
| Ympäristöteknologia -segmentin tulos, milj. euroa | 1.11.2010- 29.4.2011 |
1.11.2009- 31.10.2010 |
|---|---|---|
| Tuotot | 0,5 | 2,7 |
| Kulut | -0,7 | -7,4 |
| Tulos ennen veroja | -0,3 | -4,7 |
| Verot | 0,0 | 0,4 |
| Tulos verojen jälkeen | -0,3 | -4,3 |
| Myyntitappio | -0,1 | |
| Tulos myydyistä liiketoiminnoista | -0,4 | -4,3 |
| Liiketoiminnan rahavirta | -0,1 | -2,1 |
|---|---|---|
| Investointien rahavirta | 0,0 | 0,2 |
| Rahoituksen rahavirta | 0,1 | -0,6 |
| Rahavirrat yhteensä | 0,0 | -2,5 |
| Ympäristöteknologia -segmentin myynnin vaikutus | |
|---|---|
| konsernin taloudelliseen asemaan: | 29.4.2011 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 0,1 |
|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet | 2,1 |
| Muut varat | 1,4 |
| Rahavarat | 0,1 |
| Myydyt velat | -3,1 |
| Nettovarallisuus | 0,6 |
| Myyntitappio | -0,1 |
| Määräysvallattomien osuus | -0,2 |
| Osakkuusyhtiöosakkeiden hankintameno | -0,2 |
| Yhteensä | -0,5 |
| Vastike yhteensä | 0,1 |
| Rahana saatu vastike | 0,1 |
| Luovutetun yksikön rahavarat | -0,1 |
|---|---|
| Yritysmyyntien nettorahavirta | 0,0 |
Panostaja Oyj ei ole myynyt tilikaudella 2010 tytäryrityksiä tai liiketoimintoja.
| 1 000 euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot | 136 | 332 |
| Vakuutuskorvaukset | 31 | 4 |
| Muut tuotot | 738 | 1 564 |
| Yhteensä | 905 | 1 900 |
Tiedot yhtiön osakkuusyhtiöistä on esitetty liitetieto kohdassa 19. Sijoitukset osakkuusyhtiöihin.
| 1 000 euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | 38 046 | 32 463 |
| Osakeperusteiset maksut | 17 | |
| Eläkekulut -maksupohjaiset järjestelyt | 6 701 | 5 661 |
| Muut henkilösivukulut | 2 041 | 1 718 |
| Yhteensä | 46 788 | 39 859 |
Konsernilla on maksupohjaisia eläkejärjestelyjä, joiden suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee.
Tiedot lähipiiriin luettavan johdon työsuhde-etuuksista on esitetty liitetieto kohdassa 35. Lähipiiritapahtumat.
Tiedot myönnetyistä osakeperusteisista maksuista on esitetty liitetiedossa 27. Osakeperusteiset maksut.
Konsernin palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 1 034 (967) henkilöä. Tilikauden lopussa henkilöstöä oli 1097 (970).
| 1 000 euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Poistot hyödykeryhmittäin: | ||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | ||
| Rakennukset ja rakennelmat | 121 | 27 |
| Koneet ja kalusto | 3 519 | 3 174 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 27 | 30 |
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Kehitysmenot | 132 | 131 |
| Aineettomat oikeudet | 1 082 | 904 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 319 | 309 |
| Yhteensä | 5 200 | 4 575 |
| 1 000 euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Aineellisten ja aineettomien | ||
| hyödykkeiden myyntitappiot | 39 | 269 |
| Vuokrakulut | 6 761 | 6 062 |
| Markkinointikulut | 1 341 | 780 |
| Tietohallintokulut | 1 650 | 945 |
| Asiantuntijapalvelukulut | 884 | 593 |
| Muuttuvat liiketoiminnan muut kulut | 5 267 | 3 866 |
| Muut kuluerät | 10 561 | 10 292 |
| Yhteensä | 26 503 | 22 807 |
| 1 000 euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Osinkotuotot myytävissä olevista | ||
| Rahoitusvaroista | 4 | 16 |
| Valuuttakurssivoitot | 10 | 4 |
| Rahoitustuotot omistusyhteysyrityksiltä | 311 | 7 |
| Korkotuotot | 298 | 333 |
| Yhteensä | 623 | 360 |
| 1 000 euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Valuuttakurssitappiot | 24 | 9 |
| Arvonmuutokset käypään arvooon tulos | ||
| vaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista | 267 | 260 |
| Korkokulut | 3 320 | 2 464 |
| Yhteensä | 3 611 | 2 733 |
Rahoituskuluihin sisältyy arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista korkojohdannaisista. Koronvaihtosopimuksiiin ei sovelleta suojauslaskentaa.
Osa konsernin tytäryhtiöistä käyttää koronvaihtosopimuksia, joilla suojataan vaihtuvakorkoisia lainoja.
Koronvaihtosopimukset on esitetty tarkemmin liitetiedossa 3. Rahoitusriskien hallinta
| 1 000 euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Tilikauden verotettavaan | ||
| tuloon perustuva vero | -2 084 | -1 323 |
| Edellisten tilikausien verot | 40 | 31 |
| Laskennalliset verot | 1 517 | 1 655 |
| Tuloverot yhteensä | -527 | 363 |
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (2010 ja 2011: 26 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:
| Tulos ennen veroja | 3 144 | 778 |
|---|---|---|
| Suomen verokannan mukainen tulovero | ||
| konsernin tuloksesta ennen veroja | -817 | -202 |
| Verovapaat tulot | 1 186 | 239 |
| Vähennyskelvottomat kulut | -1 146 | 47 |
| Kirjaamattomat laskennalliset verosaami | ||
| set verotuksellisista tappioista | 157 | 190 |
| Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta | 53 | 58 |
| Verot aikaisemmilta tilikausilta | 40 | 31 |
| Verot tuloslaskelmassa | -527 | 363 |
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa on otettu huomioon laimentavana tekijänä emoyhtiön vaihtovelkakirjalaina sekä osakeoptiot. Osakeoptioilla on laimentava vaikutus, kun osakeoptioiden merkintähinta on alempi kuin osakkeen käypä arvo. Laimennusvaikutukseksi tulee se määrä osakkeita, joka joudutaan laskemaan liikkeeseen vastikkeettomana, koska optioiden käytöstä saatavilla varoilla konserni ei voisi laskea liikkeeseen samaa määrää osakkeita käypään arvoon. Osakkeen käypä arvo perustuu osakkeiden tilikauden keskimääräiseen hintaan. Tilikaudella 2011 eikä vertailuvuoden tilikaudella 2010 optioilla ei ollut laimentavaa vaikutusta, koska optioiden merkintähinta oli alempi kuin osakkeiden keskimääräinen käypä arvo. Vaihtovelkakirjalainan osalta osuudet on katsottu vaihdettavaksi kaupparekisteriin merkitsemisajankohdasta. Kauden tulosta on oikaistu vaihtovelkakirjalainan verovaikutuksella vähennetyillä korkokuluilla.
| 1 000 euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden | ||
| voitto (1 000 euroa), | 937 | -2 775 |
| jatkuvat toiminnot | 1 338 | 1571 |
| myydyt toiminnot | -401 | -4 346 |
| Vaihtovelkakirjalainan korko | 948 | 828 |
| Tilikauden tulos laimennusvaikutuksella | ||
| oikaistun osakekohtaisen | ||
| tuloksen laskemiseksi | 1 885 | -1 947 |
| Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa | 51 733 | 47 403 |
| josta yhtiön hallussa | 602 | 1 263 |
| Ulkona olevien osakkeiden painotettu | ||
| keskim. lukumäärä, 1 000 kpl | 50 128 | 46 127 |
| Vaihtovelkakirjalainan muunto osakkeiksi, | ||
| 1000 kpl | 10 130 | 10 125 |
| Laimennettu ulkona olevien osakkeiden | ||
| painotettu keskiarvo | 60 258 | 56 252 |
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| Emoyhtiön osakkeenomistajille | ||
| kuuluvasta voitosta laskettu | ||
| osakekohtainen tulos: | ||
| Tulos/osake jatkuvista liiketoiminnoista € | ||
| Laimentamaton | 0,027 | 0,034 |
| Laimennettu | 0,027 | 0,034 |
| Tulos/osake myydyistä liiketoiminnoista | ||
| Laimentamaton | -0,008 | -0,094 |
| Laimennettu | -0,008 | -0,094 |
| Tulos/osake jatkuvista ja myydyistä | ||
| liiketoiminnoista | ||
| Laimentamaton | 0,019 | -0,060 |
| Laimennettu | 0,019 | -0,060 |
| Aineettomat | Muut aineett. | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | Liikearvo | oikeudet | Kehitysmenot | hyödykkeet | Yhteensä | |
| Hankintameno 1.11.2010 | 40 986 | 4 890 | 1 964 | 2 675 | 50 515 | |
| Lisäykset | 138 | 101 | 355 | 594 | ||
| Yrityksen hankinnan vaikutus | 13 | 13 | ||||
| Yrityksen myynnin vaikutus | -2 044 | -51 | -74 | -65 | -2 234 | |
| Liiketoimintakauppa | 45 | 207 | 252 | |||
| Kurssierot | -1 | -1 | ||||
| Siirto taseryhmien välillä | -26 | -26 | ||||
| Lisäkauppahinnan peruuntuminen | -728 | -728 | ||||
| Hankintameno 31.10.2011 | 38 259 | 5 197 | 1 991 | 2 938 | 48 385 | |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.11.2010 | -1 730 | -1 907 | -208 | -1 773 | -5 618 | |
| Tilikauden poistot | -1 082 | -132 | -319 | -1 533 | ||
| Yrityksen myynnin vaikutus | 57 | 25 | 48 | 130 | ||
| Siirrot taseryhmien välillä | 214 | 214 | ||||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.10.2011 | -1 730 | -2 932 | -315 | -1 830 | -6 807 | |
| Kirjanpitoarvo 31.10.2011 | 36 529 | 2 265 | 1 676 | 1 108 | 41 578 | |
| Hankintameno 1.11.2009 | 36 685 | 3 808 | 1 882 | 2 152 | 44 527 | |
| Lisäykset | 48 | 82 | 540 | 670 | ||
| Yrityksen hankinnan vaikutus | 5 062 | 773 | 28 | 5 863 | ||
| Yrityksen myynnin vaikutus | -7 | -7 | ||||
| Vähennykset | -4 | -4 | ||||
| Liiketoimintakauppa | -761 | -761 | ||||
| Kurssierot | 2 | 2 | ||||
| Siirrot taseryhmien välillä | 268 | -43 | 225 | |||
| Hankintameno 31.10.2010 | 40 986 | 4 890 | 1 964 | 2 675 | 50 515 | |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.11.2009 | -271 | -958 | -56 | -1 470 | -2 755 | |
| Tilikauden poistot | -906 | -148 | -335 | -1 389 | ||
| Tilikauden arvonalentumiset | -1 459 | -1 459 | ||||
| Siirrot taseryhmien välillä | -38 | 36 | -2 | |||
| Muut muutokset | -5 | -4 | -4 | -13 | ||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.10.2010 | -1 730 | -1 907 | -208 | -1 773 | -5 618 | |
| Kirjanpitoarvo 31.10.2010 | 39 256 | 2 983 | 1 756 | 902 | 44 897 |
Seuraaville rahavirtaa tuottaville yksiköille (tai yksikköjen ryhmille) on kohdistettu liikearvoa:
| milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Teknokemia (Alfa-Kem) | 1,1 | 1,1 |
| Turvallisuus (Flexim Security) | 5,2 | 5,9 |
| Lämpökäsittely (Heatmasters Group) | 0,3 | 0,3 |
| Digitaaliset painopalvelut (Kopijyvä) | 12,1 | 12,1 |
| Autovarasosat (KL-Varaosat) | 1,9 | 1,9 |
| Helat (Suomen Helasto) | 5,6 | 5,6 |
| Kiinnikkeet (Suomen Kiinnikekeskus) | 0,6 | 0,6 |
| Takoma (Takoma) | 6,6 | 6,6 |
| Lisäarvologistiikka (Vindea) | 3,1 | 3,1 |
| Ympäristöteknologia (Ecosir Group) | 2,0 | |
| Yhteensä | 36,5 | 39,2 |
Liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä on arvonalentumistestauksessa määritetty käyttöarvon avulla. Määritetyt ennakoidut rahavirrat perustuvat konsernin johdon näkemykseen seuraavan kolmen vuoden kehityksestä. Ennustejakson jälkeiset vuodet on ekstrapoloitu 2 %:n kasvuarviota käyttäen.
Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat ovat budjetoitu liikevaihto ja budjetoitu liikevoitto. Liikevoiton osalta on huomioitu myös sellaisten uudelleenjärjestelyjen, jotka on jo toteutettu tai joihin on sitouduttu, tuottamat kustannussäästöt ja muut hyödyt. Näihin uudelleenjärjestelyihin ei liity merkittävässä määrin tarkasteluhetken jälkeisiä vastaisia lähteviä rahavirtoja.
Laskelmissa käytetyt diskonttokorot ennen veroja ovat (vertailuvuonna käytetty diskonttokorko-%):
Teknokemia 11,4 % (11,4 %), Turvallisuus 9,1 % (9,1 %), Lämpökäsittely 11,6 % (11,5 %), Digitaaliset painopalvelut 11,0 % (10,9 %), Autovarasosat 10,5 % (10,5 %), Helat 9,1 % (9,2 %), Kiinnikkeet 9,4 % (9,2 %), Takoma 13,2 % (13,3 %) ja Lisäarvologistiikka 11,6 % (11,5 %).
Yhtiön jatkuvassa testauksessa testattujen yksiköiden testin mukainen käyttöarvo on ollut niiden kirjanpitoarvoa suurempi. Liikearvon arvonalentumistestauksissa havaittiin herkkyyttä ainoastaan Takoman osalta. Muissa rahavirtaa tuottavissa yksiköissä kohtuulliset muutokset laskelmissa käytetyissä keskeisissä oletuksissa eivät johda siihen, että omaisuuserien kirjanpitoarvo ylittäisi niistä kerrytettävissä olevan rahamäärän.
Diskonttokoron kasvaminen 1,5 prosenttiyksiköllä johtaisi Takomassa yhteensä 0,3 milj. euron alaskirjaukseen. Vastaavasti käyttökateprosentin 1,5 prosenttiyksikön aleneminen olisi tarkoittanut 1,0 milj. euron alaskirjausta liikearvosta. Takoman asiakassegmenttien markkinanäkymien, kansainvälisen talouden ja korkojen muutokset heijastuvat kasvu- ja kannattavuusennusteisiin sekä niihin liittyvään riskiin ja tuottovaatimukseen. Ennusteiden kannattavuustasot perustuvat johdon laatimiin ja hallituksen hyväksymiin budjettiin 2012 sekä ennusteisiin 2013-2014. Kannattavuuden parantamiseksi on johto laatinut toimenpidesuunnitelman, jonka toteutumista hallitus seuraa kuukausittain. Suunnitelma koostuu pääosin tehtaiden tehostamistoimenpiteistä sekä niiden tuottavuuden ja käyttöasteen nostamisesta, Keminmaan kesällä 2011 hankitun liiketoiminnan ja Akaan uusien tehdastoimitilojen mahdollistaman laajemman asiakastarjonnan hyväksikäytöstä, ostojen keskittämisestä sekä asiakashinnoittelun rakenteen uudistamisesta.
Vertailuvuonna diskonttokoron kasvattaminen yhdellä prosenttiyksiköllä olisi johtanut Takomassa yhteensä 0,9 milj. euron alaskirjaukseen liikearvosta. Käyttökateprosentin yhden prosenttiyksikön aleneminen ei olisi aiheuttanut yhtiössä alakirjaustarvetta. Muissa rahavirtaa tuottavissa yksiköissä kohtuulliset muutokset laskelmissa käytetyissä keskeisissä oletuksissa eivät johtaneet siihen, että omaisuuserien kirjanpitoarvo olisi ylittänyt niistä kerrytettävissä olevan rahamäärän.
| Raken- | Koneet ja | Muut | Ennakkomaksut | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | Maa-alueet | nukset | kalusto | Aineelliset | käyttöomaisuus | Yhteensä |
| Hankintameno 1.11.2010 | 194 | 7 344 | 29 983 | 265 | 650 | 38 436 |
| Lisäykset | 3 216 | 1 730 | 74 | 1 499 | 6 519 | |
| Yrityksen hankinnan vaikutus | 1 370 | 1 | 1 371 | |||
| Yrityksen myynnin vaikutus | -188 | -188 | ||||
| Vähennykset | -222 | -222 | ||||
| Siirrot taseryhmien välillä | 50 | 1 249 | -2 | -1 271 | 26 | |
| Kurssierot | -1 | -6 | -122 | -129 | ||
| Muut muutokset | -386 | -386 | ||||
| Hankintameno 31.10.2011 | 193 | 10 604 | 33 414 | 338 | 878 | 45 427 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.11.2010 | -179 | -7 190 | -14 488 | -174 | -22 031 | |
| Tilikauden poistot | -121 | -3 519 | -28 | -3 668 | ||
| Yrityksen myynnin vaikutus | 207 | 207 | ||||
| Vähennykset | -100 | |||||
| Siirrot taseryhmien välillä | -214 | -214 | ||||
| Kurssierot | 4 | 50 | 54 | |||
| Muut muutokset | 386 | |||||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.10.2011 | -179 | -7 307 | -17 678 | -202 | 0 | -25 652 |
| Kirjanpitoarvo 31.10.2011 | 14 | 3 297 | 15 736 | 136 | 878 | 20 061 |
| Hankintameno 1.11.2009 | 215 | 7 340 | 21 359 | 247 | 486 | 29 646 |
| Lisäykset | 3 412 | 6 | 938 | 4 356 | ||
| Yrityksen hankinnan vaikutus | 5 446 | 1 | 5 447 | |||
| Yrityksen myynnin vaikutus | 0 | |||||
| Vähennykset | -14 | -557 | -43 | -614 | ||
| Liiketoimintakauppa | -8 | -201 | -209 | |||
| Siirrot taseryhmien välillä | 900 | 8 | -693 | 215 | ||
| Kurssierot | 1 | 4 | 73 | 78 | ||
| Muut muutokset | -449 | 3 | -38 | |||
| Hankintameno 31.10.2010 | 194 | 7 344 | 29 983 | 265 | 650 | 38 436 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.11.2009 | -179 | -7 162 | -11 034 | -131 | -18 506 | |
| Tilikauden poistot | -27 | -3 279 | -30 | -3 336 | ||
| Siirto myytävänä olevaksi luokiteltuihin pitkäaikai | ||||||
| siin omaisuuseriin | 0 | |||||
| Yrityksen myynnin vaikutus | 0 | |||||
| Yrityksen hankinnan vaikutus | 0 | |||||
| Liiketoimintakauppa | -250 | |||||
| Kurssierot | -1 | -19 | -20 | |||
| Siirrot taseryhmien välillä | 94 | -13 | 81 | |||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.10.2010 | -179 | -7 190 | -14 488 | -174 | -22 031 | |
| Kirjanpitoarvo 31.10.2010 | 15 | 154 | 15 495 | 91 | 650 | 16 405 |
| 1000 euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo 1.11. | 2 387 | 2 835 |
| Osuus tilikauden tuloksesta | 205 | 224 |
| Lisäykset | 200 | 0 |
| Vähennykset | -52 | -672 |
| Kirjanpitoarvo 31.10. | 2 740 | 2 387 |
| Osakkuusyritys | Kotipaikka | Omistusosuus | Varat | Oma pääoma | Velat | Liikevaihto | Tulos |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.10.2011 | |||||||
| Keski-Suomen Painotuote Oy | Äänekoski | 22,5 % | 595 | 109 | 486 | 1 134 | 28 |
| As Koopia Kolm | Tallinna, Viro | 50,0 % | 1 344 | 291 | 1 053 | 879 | -22 |
| PE Kiinteistörahasto I Ky | Helsinki | 27,1 % | 31 017 | 13 618 | 17 399 | 2 847 | 1 337 |
| Ecosir Group Oy | Tampere | 49,8 % | 2 738 | -510 | 3 248 | 703 | -544 |
Keski-Suomen Painotuote Oy ja As Koopia Kolm ovat Kopijyvä Oy:n osakkuusyhtiöitä. Yhtiöiden tässä raportoidut luvut on annualisoitu yhtiöiden tulosraportoinnin 1.1.-30.9.2011 pohjalta.
PE Kiinteistörahasto I Ky on Panostaja Oyj:n 27,1 prosenttisesti omistama osakkuusyhtiö, joka on konsernin kiinteistöjen kaupan 23.10.2009 yhteydessä perustettu logistiikka ja tuotantokiinteistöihin sijoittava kiinteistörahasto. Rahaston ensimmäinen tilikausi päättyI 31.12.2010. Yhtiön tässä raportoidut luvut on annualisoitu yhtiön tulosraportoinnin 1.1. –30.9.2011 pohjalta.
Ecosir Group Oy on Panostaja Oyj:n 49,78 prosenttisesti omistama osakkuusyhtiö. Panostaja myi huhtikuussa 2011 Ecosirin toimivalle johdolle ja sen muille osakkeenomistajille Ecosir Groupin osakkeita niin, että Panostajan omistusosuus laski Ecosirissä alle 50 prosentin. Panostaja on raportoinut Ecosirin osakkuusyhtiönä toukokuusta 2011 lähtien, yhteensä 6 kk ajanjaksolta. Osakkuusyhtiöiden tuloksen erittelyssä on esitetty koko tilikauden liikevaihto 703 teur ja tulos -544 teur.
| 1000 euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Lainasaaminen | 3964 | 3500 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 280 | 270 |
| Muut saamiset | 4 027 | 627 |
| Yhteensä | 8 271 | 4 397 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | ||
| Noteeraamattomat osakesijoitukset: | ||
| Tilikauden alussa 1.11. | 270 | 251 |
| Liiketoimintojen yhdistämisestä | ||
| aiheutuneet lisäykset | 14 | 118 |
| Lisäykset | 0 | 5 |
| Vähennykset | -4 | -104 |
| Tilikauden lopussa 31.10. | 280 | 270 |
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat kaikki noteeraamattomia osakesijoituksia. Ne on arvostettu hankintahintaan, koska niiden käypiä arvoja ei ole luotettavasti saatavilla.
Panostaja Oyj:llä on muissa saamisissa saaminen osakkuusyhtiö Ecosir Group Oy:ltä yhteensä 2,3 milj. euroa sekä konsernin johtoryhmältä 1,2 milj. euroa liittyen palkitsemisjärjestelmään. Lisäksi Takoma -konsernin lainasaamiset ovat kasvaneet tilikaudella 0,4 milj. eurolla. Palkitsemisjärjestelmästä on kerrottu tarkemmin liitetiedossa 35. Lähipiiritapahtumat.
| Kirjattu | Ostetut | Myydyt | Aikaisempien | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| tulos- | liike- | liike- | tilikausien | |||
| 1000 euroa | 1.11.2010 | laskelmaan | toiminnot | toiminnot | oikaisu | 31.10.2011 |
| Laskennalliset verosaamiset: | ||||||
| LVI-Tukkukaupan inventaarioikaisu | 473 | 473 | ||||
| Verotuksessa vahvistetut ja vahvistettavat tappiot | 3 550 | 1 487 | -868 | 4 169 | ||
| Muut väliaikaiset erot | 321 | -35 | -102 | 184 | ||
| Yhteensä | 4 344 | 1 452 | 0 | -868 | -102 | 4 826 |
| Laskennalliset verovelat: | ||||||
| Aineelliset ja aineettomat käyttöomaisuushyö | ||||||
| dykkeet | 1 485 | -68 | 1 417 | |||
| Muut väliaikaiset erot | 208 | 3 | -108 | 103 | ||
| Yhteensä | 1 693 | -65 | 0 | 0 | -108 | 1 520 |
| Laskennallinen vero, netto | 2 651 | 1 517 | 0 | -868 | 6 | 3 306 |
| Kirjattu tulos- |
Ostetut liike- |
Myydyt liike- |
Aikaisempien tilikausien |
|||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1000 euroa | 1.11.2009 | laskelmaan | toiminnot | toiminnot | oikaisu | 31.10.2010 |
| Laskennalliset verosaamiset: | ||||||
| LVI-Tukkukaupan inventaarioikaisu | 473 | 473 | ||||
| Verotuksessa vahvistetut ja vahvistettavat tappiot | 1 695 | 1 855 | -30 | 3 550 | ||
| Muut väliaikaiset erot | 407 | -86 | 0 | 321 | ||
| Yhteensä | 2 102 | 1 769 | -30 | 0 | 0 | 4 344 |
| Laskennalliset verovelat: | ||||||
| Aineelliset ja aineettomat käyttöomaisuushyö | ||||||
| dykkeet | 1 482 | -277 | 280 | 1 485 | ||
| Muut väliaikaiset erot | 248 | -40 | 208 | |||
| Yhteensä | 1 730 | -317 | 280 | 0 | 0 | 1 693 |
| Laskennallinen vero, netto | 372 | 2 086 | -310 | 0 | 0 | 2 651 |
Konsernissa oli 31.10.2011 11,3 milj.euroa vahvistettuja tappioita, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista, koska konsernille ei todennäköisesti kerry ennen kyseisten tappioiden vanhenemista verotettavaa tuloa, jota vastaan tappiot pystyttäisiin hyödyntämään. Käyttämättömät verotukselliset tappiot vanhenevat vuosien 2017–2020 aikana.
| 1 000 euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 13 663 | 13 513 |
| Keskeneräiset tuotteet | 5 211 | 3 655 |
| Valmiit tuotteet ja tavarat | 5 131 | 4 988 |
| Yhteensä | 24 005 | 22 156 |
Konsernin vaihto-omaisuuteen on tehty yhteensä 2 246 tuhannen euron alaskirjaus. LVI-Tukkukaupan inventaarin yhteydessä löydettyjen virheellisyyksien osuus alaskirjauksesta oli 2 056 tuhatta euroa. Tästä LVI-Tukkukaupan alaskirjauksesta kohdistettiin 1 918 tuhatta euroa aikaisemmille tilikausille. Alaskirjauksesta on 1 420 tuhatta euroa kohdistettu kertyneisiin voittovaroihin ja 498 tuhatta euroa laskennallisiin verosaamisiin. Oikaisu on tehty tilikaudelle 2010.
Invertaarissa löytynyttä virhettä ei ole korjattu tulosvaikutteisesti vertailuvuoden 2010 tuloslaskelmassa, koska tilikaudelle 2010 kohdistuvaa virheen osuutta ei ole käytännössä ollut mahdollista määrittää.
Yhteensä konsernissa on tilikaudelle 2011 kirjattu kuluksi 618 tuhatta euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa. Tilikaudella 2010 kirjattiin 143 tuhannen euron arvonalentuminen.
| 1 000 euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 23 232 | 21 063 |
| Lainasaamiset | 359 | 297 |
| Siirtosaamiset | 2 269 | 2 813 |
| Muut saamiset | 311 | 587 |
| Yhteensä | 26 171 | 24 760 |
Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärää tilinpäätöshetkellä.
| 1 000 euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Erääntymättömät | 19 042 | 16 405 |
| 1-30 päivää erääntyneet | 2 960 | 3 004 |
| 31-180 päivää erääntyneet | 632 | 1 042 |
| 181-360 päivää erääntyneet | 225 | 361 |
| Yli vuoden päivää erääntyneet | 373 | 251 |
| Myyntisaamisten tasearvo | 23 232 | 21 063 |
Konserni on kirjannut tilikaudella myyntisaamisista arvonalennustappioita 461 tuhatta euroa. (189 tuhatta euroa vuonna 2010).
| 1 000 euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Palkat ja sosiaalimaksut | 126 | 113 |
| Vuosialennukset | 671 | 869 |
| Ennakot | 433 | 314 |
| Muut | 1039 | 1517 |
| Yhteensä | 2 269 | 2 813 |
Saamisten tasearvon vastaavat olennaisilta osin niiden käypää arvoa.
| 1 000 euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Rahoitusarvopaperit | 0 | 833 |
| Yhteensä | 0 | 833 |
Rahoitusarvopaperit koostuvat korkorahasto-osuuksista.
| 1 000 euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Käteinen raha ja pankkitilit | 14 643 | 10 438 |
| Yhteensä | 14 643 | 10 438 |
| Osakkeiden lukumäärä | Sijoitetun vapaan | Yhteensä | |||
|---|---|---|---|---|---|
| tilik. lopussa | Osakepääoma | Ylikurssirahasto | pääoman rahasto | ||
| 1000 kpl | 1 000 EUR | 1 000 EUR | 1 000 EUR | 1 000 EUR | |
| 1.11.2009 | 47 403 | 5 529 | 4 647 | 11 876 | 22 052 |
| Osakeperusteisten maksujen kustannus | 17 | 17 | |||
| Omien osakkeiden myynti | 38 | 38 | |||
| Osakeanti | -425 | -425 | |||
| Muut muutokset | 68 | 68 | |||
| 31.10.2010 | 47 403 | 5 529 | 4 647 | 11 574 | 21 750 |
| Osakeanti | 4 000 | 5 738 | 5 738 | ||
| Osakemerkintä | 330 | 40 | 276 | 316 | |
| Omien osakkeiden myynti | 942 | 942 | |||
| Oman pääoman osuus vaihdettavasta | |||||
| pääomalainasta | 481 | 481 | |||
| Palkitsemisjärjestelmä | 12 | 12 | |||
| 31.10.2011 | 51 733 | 5 569 | 4 647 | 19 023 | 29 239 |
Tilikauden lopussa Panostaja Oyj:n osakepääoma oli 5 568 681,60 euroa ja osakkeiden lukumäärä on 51 733 110 kappaletta.
Tilikaudella 2011 toteutetun osakeannin ja osakemerkinnän seurauksena yhtiön osakkeiden määrä nousi 47 403 110 kappaleesta 51 733 110 kappaleeseen. Osakepääoma nousi osakemerkinnän seurauksena 39 600 euroa.
Ylikurssirahastoon kirjataan osakeantien yhteydessä osakkeenomistajien maksama määrä, joka ylittää osakkeiden nimellisarvon. Ylikurssirahastoon kirjatut määrät liittyvät aikaisemman, 31.8.2006 saakka voimassa olleen osakeyhtiölain (29.9.1978/734) mukaisiin osakeanteihin.
Niissä tapauksissa, joissa optio-oikeuksista on päätetty vanhan osakeyhtiölain aikana, optioihin perustuvista osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset on kirjattu osakepääomaan ja ylikurssirahastoon järjestelyn ehtojen mukaisesti.
Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää oman pääoman luonteiset sijoitukset ja uuden osakeyhtiölain (21.7.2006/624) voimaantulon jälkeen (1.9.2006) päätettyjen osakeantien yhteydessä osakkeenomistajien maksaman määrän siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan kirjata osakepääomaan.
Tilikaudella 2011 toteutettiin osakeanti, jossa osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen kotimaisten institutionaalisten sijoittajien merkittäväksi tarjottiin 4 000 000 uutta yhtiön osaketta. Osakkeiden merkintähinta oli 1,45 euroa osakkeelta. Osakeannin kokonaistuotto myyntipalkkioilla ja kuluilla vähennettynä oli 5 738 tuhatta euroa, joka kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Tilikaudella 2011 toteutettiin osakemerkintä perustuen yhtiön johdolle vuonna 2006 annettuihin optio-oikeuksiin. Osakkeiden merkintähinnasta merkittiin optioehtojen mukaisesti 0,12 euroa osakepääomaan ja loppuosa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Osakemerkinnässä merkittiin yhteensä 330 000 yhtiön uutta osaketta.
Ostettujen osakkeiden hankintahinta transaktiokuluineen esitetään sijoitetun vapaan pääoman vähennyksenä. Panostaja ei ole hankkinut omia osakkeita tilikauden 2011 aikana. Tilikauden 2011 lopussa omia osakkeita oli 601 875 kappaletta (1 262 504 kappaletta).
Panostaja myi katsauskaudella 623 561 kappaletta omia osakkeitaan johtoryhmän jäsenille 896 tuhannella eurolla. Lisäksi yhtiö luovutti omia osakkeita hallituksen palkkioina yhteensä 37 068 kappaletta.
Tilikaudelta 2010 maksetut osingot olivat yhteensä 2,56 milj. euroa (0,05 euroa osakkeelta) emoyhtiön osakkeenomistajille (tytäryhtiöiden vähemmistöosakkeenomistajille maksetut osingot 0,27 milj. euroa).
Tilikaudelta 2009 maksetut osingot olivat yhteensä 5,53 milj. euroa (0,12 euroa osakkeelta) emoyhtiön osakkeenomistajille (tytäryhtiöiden vähemmistöosakkeenomistajille maksetut osingot 0,37 milj. euroa).
Yhtiökokous 15.12.2006 valtuutti hallituksen päättämään optiooikeuksien antamisesta yhtiön avainhenkilöille osana avainhenkilöiden kannustinjärjestelmää. Optio-oikeuksien määrä on yhteensä enintään 1.380.000 kappaletta, ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 1.380.000 yhtiön uutta B-sarjan osaketta. Optiooikeuksista 460.000 kuuluvat sarjaan 2006A, 460.000 sarjaan 2006B ja 460.000 sarjaan 2006C.
Optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintäaika on
Osakkeen merkintähinta on
Optioiden määrät
| 31.10.2011 | 2006A | 2006B | 2006C | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Jaetut | 130 000 | 0 | 0 | 130 000 |
Optiot
| Perustiedot | 2006A |
|---|---|
| Optioiden maksimimäärä, kpl | 460 000 |
| Merkittäviä osakkeita per optio, kpl | 1 |
| Alkuperäinen merkintähinta, € | 1,50 |
| Osinko-oikaisu | Kyllä |
| Merkintäaika alkaa, pvm (vapautuminen) | 1.1.2010 |
| Merkintäaika päättyy, pvm (raukeaminen) | 31.12.2011 |
Mikäli yhtiö jakaa osinkoa tai varoja vapaan oman pääoman rahastosta, optio-oikeudella merkittävän osakkeen merkintähintaa alennetaan merkintähinnan määräytymisjakson alkamisen jälkeen ja ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen tai jaettavan vapaan oman pääoman määrällä kunkin osingonjaon tai pääoman palautuksen täsmäytyspäivänä. Yhtiö on jakanut 31.10.2011 mennessä optio-ohjelmaan vaikuttavina osinkoina ja pääomanpalautuksena yhteensä 59,3 senttiä/osake. Optio-oikeudella 2006A merkittävän osakkeen merkintähinta oli siten tilinpäätöshetkellä 0,907 euroa/ osake.
Hallitus käytti valtuutustaan ja myönsi tilikaudella 2007 460.000 kappaletta 2006A optio-oikeutta yhtiön avainhenkilöille ja yhtiön kokonaan omistamalle tytäryhtiölle. Tilikaudella 2008 tytäryhtiön hallussa olleet 80.000 kappaletta 2006A siirrettiin yhtiön avainhenkilölle.
Tilikaudella 2010 hallitus on päättänyt, että 2006B ja 2006C optioita ei anneta.
Alla olevassa taulukossa on kuvattu Panostajan optioiden perustiedot sekä tilikauden aikaiset tapahtumat.
| 2011 2010 |
||||
|---|---|---|---|---|
| Merkintähinta painotettuna | Merkintähinta painotettuna | |||
| keskiarvona euroa/osake | Optioiden määrä | keskiarvona euroa/osake | Optioiden määrä | |
| Tilikauden alussa | 1,50 | 460 000 | 1,50 | 460 000 |
| Myönnetyt uudet optiot | 0,00 | 0 | 0,00 | 0 |
| Menetetyt optiot | 0,00 | 0 | 0,00 | 0 |
| Toteutetut optiot | 1,50 | 330 000 | 1,50 | 330 000 |
| Rauenneet optiot | 0,00 | 0 | 0,00 | 0 |
| Tilikauden lopussa | 1,50 | 130 000 | 1,50 | 130 000 |
| Toteutettavissa olevat optiot | ||||
| tilikauden lopussa | 1,50 | 130 000 | 1,50 | 130 000 |
Edellisessä taulukossa ei ole huomioitu optio-ohjelmaan vaikuttavia osinkoja ja pääomanpalautuksia.
Tilikaudella 2011 toteutettiin osakemerkintä perustuen yhtiön johdolle vuonna 2006 annettuihin optio-oikeuksiin. Osakkeiden merkintähinnasta merkittiin optioehtojen mukaisesti 0,12 euroa osakepääomaan ja loppuosa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Optioiden toteutushinnasta oli 0,907 euroa osakkeelta.
Optioille määritellään niiden myöntämishetkellä käypä arvo, joka kirjattiin henkilöstökuluihin optioiden sitouttamisajanjaksolle. Myöntämishetki on päivä, jolloin hallitus päätti optioiden jakamisesta.
Optioiden käypä arvo on määritetty Black–Scholes -optiohinnoittelumallilla. Jaettujen 2006A-optioiden käyvän arvon määrittämisessä käytetyt keskeiset oletukset on koottu alla olevaan taulukkoon.
Odotettavissa oleva volatiliteetti on määritetty emoyrityksen osakkeen emoyrityksen osakkeen toteutuneen kurssikehityksen perusteella ottaen huomioon optioiden jäljellä olevan voimassaoloajan.
Näiden optioiden käypä arvo oli yhteensä 279 tuhatta euroa, joka kirjattiin kuluksi tilikausien 2007-2010 aikana. Tilikaudella 2011 optioilla ei ole ollut enää kuluvaikutusta.
| Black–Scholes -mallin keskeisimmät oletukset | 31.10.2011 |
|---|---|
| Jaetut optiot, kpl | 130 000 |
| Osakkeen keskikurssi antohetkellä | 1,52 |
| Merkintähinta | 1,50 |
| Korko | 4,1 % |
| Juoksuaika, vuotta | 4,9 |
| Volatiliteetti | 42 % |
| Palautuvat optiot | 0 |
| Osinkotuotto-oletus *) | 0 |
| Option painotettu käypä arvo, €/kpl | 0,65 |
| Käypä arvo yhteensä, € | 84 500 |
*)Merkintähinnasta vähennetään jaettavat osingot, jolloin osinkoja ei tarvitse erikseen huomioida käyvän arvon laskennassa.
| 1 000 euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintame | ||
| noon arvostetut rahoitusvelat | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 29 181 | 31 502 |
| Vaihtovelkakirjalaina | 14 264 | 16 999 |
| Rahoitusleasingvelat | 3 182 | 815 |
| Muut lainat | 316 | 256 |
| Yhteensä | 46 943 | 49 572 |
| Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintame |
| noon arvostetut rahoitusvelat | ||
|---|---|---|
| Vaihtovelkakirjalaina | 5 631 | 0 |
| Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset | 10 390 | 13 098 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 2 678 | 949 |
| Rahoitusleasingvelat | 693 | 369 |
| Yhteensä | 19 392 | 14 416 |
Velkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 32. Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot.
Konsernin lainat ovat sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisia. Korkokantojen painotettu keskiarvo 31.10.2011 oli 5,41 % (31.10.2010: 4,62 %). Rahoitusveloista kiinteäkorkoisia on 19 895 tuhatta euroa ja muut velat ovat vaihtuvakorkoisia. Korolliset pitkäaikaiset- ja lyhytaikaiset velat ovat euromääräisiä.
Tilikauden 2011 aikana Takoma-konserni täytti lainojen omavaraisuusasteeseen liittyvän kovenanttiehdon. Kovenanttiehtoa nettorahoitusvelkojen ja rullaavan 12 kuukauden käyttökatteen suhteesta ei täytetty tarkastelupisteissä 30.4. eikä tilinpäätöstilanteessa 31.10.2011 koskien konsernin yhtä 5,28 milj. euron lainaa. Lainanantajalta saatiin etukäteen suostumus molemmissa tarkastelupisteissä siitä, että lainanantaja ei käytä eräännyttämisoikeuttaan.
Konsernilla erääntyi alkuperäisen lyhennyssuunnitelman mukaan 31.10.2011 0,66 milj. euron lainan lyhennyssuoritus, joka liittyy kirjanpitoarvoltaan 5,28 miljoonan euron suuruiseen pankkilainaan. Lainan ehtoja on muutettu lainanantajan suostumuksella siten, että lyhennys on siirretty erääntymään 31.12.2011. Lyhennyksen siirtoon liittyen lainanantaja nosti lainan marginaalia 0,25 % yksikköä.
Yhtiökokouksen 15.12.2006 päätöksellä yhtiö tarjosi kotimaisille institutionaalisille sijoittajille vaihdettavaa pääomalainaa yhteensä enintään 21.250.000,00 eurolla, josta koko summa tuli merkityksi.
Osakkeen vaihtokurssi on 1,70 euroa. Lainaosuuksien vaihtoaika alkoi 1.7.2007 ja päättyy 31.01.2012. Yhtiön osakepääoma voi vaihtojen seurauksena nousta 1.500.000,00 eurolla ja osakkeiden lukumäärä 12.500.000 uudella osakkeella.
Uudet osakkeet oikeuttavat osinkoon ensimmäisen kerran siltä tilikaudelta, jona vaihto on tapahtunut. Muut osakasoikeudet alkavat vaihdon edellyttämän osakepääoman korotuksen tultua merkityksi kaupparekisteriin.
Kukin 106.250,00 euron velkakirja oikeuttaa vaihtamaan lainaosuuden 62.500 Panostajan osakkeeseen.
Panostaja Oyj osti tilikaudella 2011 takaisin yhteensä 12 288 658 euron arvosta (mukaan lukien kertyneet korot) vaihdettavan pääomalainan 2006 lainaosuuksia. Kaupat toteutettiin 7.2.2011. Lainaosuudet ostettiin takaisin kurssiin 100 % lisättynä kaupantekopäivään kertyneillä koroilla. Yhtiön takaisin ostama määrä vastaa 54,5 % vuonna 2012 erääntyvän vaihdettavan pääomalainan alkuperäisestä kokonaisnimellisarvosta.
Tilikauden lopussa vaihdettavan pääomalainan 2006 jäljellä oleva määrä on 5 631 250 euroa (Tilikauden 2010 lopussa 17 212 500). Vaihtovelkakirjalaina 2006 on esitetty lyhyt aikaisissa veloissa, sillä laina erääntyy 1.3.2012.
Vaihdettavan pääomalainan perusteella vaihdettavien osakkeiden osuus on 5,35 % yhtiön osakkeista ja äänistä.
Lainan korko on 6,5 % ja laina-aika on 15.1.2007–01.03.2012. Jäljellä oleva laina maksetaan takaisin yhtenä eränä 01.03.2012 edellyttäen, että osakeyhtiölain 5 luvun mukaiset ja lainaehdoissa mainitut takaisinmaksuedellytykset täyttyvät.
Lainaehdoissa määritellyin edellytyksin Panostajalla on 01.01.2008 lukien oikeus maksaa lainan pääoma kokonaisuudessaan ennenaikaisesti takaisin kurssiin sata (100) prosenttia lisättynä maksupäivään saakka kertyneillä koroilla.
Mikäli lainaa ei voida maksaa takaisin lainan eräpäivänä, lainan maksamatta olevalle pääomalle maksetaan korkoa määrä, joka on kaksi (2) prosenttiyksikköä yli lainalle vahvistetun vuotuisen koron.
Vaihtovelkakirjalaina on jaettu omaan ja vieraaseen pääomaan tilinpäätöksessä. Lainan vieraan pääoman komponentti on kirjattu alun perin taseeseen käypään arvoon, joka on määritelty käyttämällä vastaavan velan markkinakorkoa lainan liikkeellelaskuhetkellä. Oman pääoman komponentti on laskettu lainan liikkeellelaskusta saadun rahamäärän ja velan käyvän arvon erotuksena. Vaihtovelkakirjalaina muotoisen pääomalainan oman pääoman komponentti oli alun perin 890 tuhatta euroa.
Yhtiökokouksen 18.12.2007 antamalla valtuutuksella hallitus päätti osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen tarjota kotimaisten institutionaalisten sijoittajien merkittäväksi vaihdettavan pääomalainan 2011.
Tarjottavan vaihdettavan pääomalainan määrä oli 15 000 000 euroa, josta koko summa tuli merkityksi. Lainan pääomalle maksetaan kiinteää vuotuista korkoa 6,5 %. Laina-aika on 7.2.2011– 1.4.2016. Laina maksetaan takaisin yhtenä eränä edellyttäen, että takaisinmaksuedellytykset täyttyvät.
Osakkeen alkuperäinen vaihtokurssi on 2,20 euroa. Lainaosuuksien vaihtoaika alkoi 1.8.2011 ja päättyy 1.3.2016. Osakkeiden vaihtokurssi merkitään yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Kukin 50 000 euron lainaosuus oikeuttaa lainaosuuden haltijan vaihtamaan lainaosuuden Panostajan uusiin osakkeisiin.
Vaihto-oikeuden perusteella annettavien osakkeiden määrä määritellään jakamalla lainaosuus vaihtopäivänä voimassa olevalla vaihtokurssilla.
Yhtiön osakkeiden lukumäärä voi vaihtojen seurauksena nousta 6 818 181 osakkeella.
Vaihdettavan pääomalainan perusteella vaihdettavien osakkeiden osuus on 11,0 % yhtiön osakkeista ja äänistä.
Uudet osakkeet oikeuttavat osingonjakoon ja tuottavat hal-
tijalleen muut osakkeenomistajan oikeudet siitä hetkestä lähtien, kun uudet osakkeet on merkitty kaupparekisteriin ja yhdistetty yhtiön olemassa oleviin osakkeisiin.
Lainaehdoissa määritellyin edellytyksin Panostajalla on 01.01.2012 lukien oikeus maksaa lainan pääoma kokonaisuudessaan ennenaikaisesti takaisin kurssiin sata (100) prosenttia lisättynä maksupäivään saakka kertyneillä koroilla.
Mikäli lainaa ei voida maksaa takaisin lainan eräpäivänä, lainan maksamatta olevallepääomalle maksetaan korkoa määrä, joka on kaksi (2) prosenttiyksikköä yli lainalle vahvistetun vuotuisen koron.
Vaihtovelkakirjalaina on jaettu omaan ja vieraaseen pääomaan tilinpäätöksessä. Lainan vieraan pääoman komponentti on kirjattu alun perin taseeseen käypään arvoon, joka on määritelty käyttämällä vastaavan velan markkinakorkoa lainan liikkeellelaskuhetkellä. Oman pääoman komponentti on laskettu lainan liikkeellelaskusta saadun rahamäärän ja velan käyvän arvon erotuksena. Vaihtovelkakirjalaina muotoisen pääomalainan oman pääoman komponentti 598 tuhatta euroa, on kirjattu sijoitetun vapaan pääoman rahastoon.
| Lyhennykset | Muut lainat | |||
|---|---|---|---|---|
| 1 000 euroa | 2011 | 2010 | 2011 | 2010 |
| < 1 vuotta | 10 390 | 13 098 | ||
| 1–2 vuotta | 8 506 | 6 610 | 149 | 17 088 |
| 2–3 vuotta | 7 468 | 6 797 | ||
| 3–4 vuotta | 5 613 | 5 799 | ||
| 4–5 vuotta | 3 789 | 6 260 | 14 315 | |
| > 5 vuotta | 3 805 | 6 036 | 116 | 167 |
| 1 000 euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Ostovelat | 11 427 | 11 580 |
| Siirtovelat | 10 495 | 8 333 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 4 998 | 4 195 |
| Yhteensä | 26 920 | 24 108 |
| Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät | ||
| Vuosilomapalkka sosiaalikuluineen | 4 827 | 4 336 |
| Palkkajaksotukset | 1 354 | 1 052 |
| Korkojaksotukset | 1 100 | 831 |
| Verojaksotukset | 1 122 | 287 |
| Tel-jaksotukset | 373 | 394 |
| Muut erät | 1 719 | 1 433 |
| Yhteensä | 10 495 | 8 333 |
| Takuu | ||
|---|---|---|
| 1 000 euroa | varaukset | Yhteensä |
| 1.11.2010 | 361 | 361 |
| Varausten lisäykset | 59 | 59 |
| Yrityksen myynnin vaikutus | -124 | -124 |
| Käytetyt varaukset | -26 | -26 |
| 31.10.2011 | 270 | 270 |
| Takuu- varaukset |
Uudelleen järjestely varaukset |
Yhteensä | |
|---|---|---|---|
| 1.11.2009 | 258 | 39 | 297 |
| Varausten lisäykset | 121 | 121 | |
| Käytetyt varaukset | -18 | -39 | -57 |
| 31.10.2010 | 361 | 0 | 361 |
| 2011 | 2010 | ||
| Varausten lisäykset | 59 | 121 | |
| Käytetyt varaukset | -26 | -57 | |
| 31.10.2010 | 33 | 64 |
Konserni antaa tietyille tuotteilleen 1-3 vuoden takuun. Takuun aikana tuotteissa havaitut viat korjataan konsernin kustannuksella tai asiakkaalle annetaan vastaava uusi tuote.
Takuuvaraus kirjataan todennäköisten takuukustannusten arvion perusteella.
Takuuvaraukset odotetaan käytettävän seuraavan kolmen vuoden aikana, painottuen kuitenkin ensimmäiseen 12 kuukauteen.
| 1 000 euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Rahoitusleasingvelat – | ||
| vähimmäisvuokrien kokonaismäärä | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 793 | 412 |
| Vuotta pidemmän ajan ja enintään | ||
| viiden vuoden kuluttua | 2 592 | 890 |
| Yli viiden vuoden kuluessa | 850 | |
| Yhteensä | 4 235 | 1 302 |
| Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut | -359 | -118 |
| Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä | 3 876 | 1 184 |
| Rahoitusleasingvelat – | ||
| vähimmäisvuokrien nykyarvo | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 693 | 369 |
| Vuotta pidemmän ajan ja enintään | ||
| viiden vuoden kuluttua | 2 024 | 815 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 1 159 | |
| Yhteensä | 3 876 | 1 184 |
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittuja koneita ja kalustoa.
| Käypään arvoon | Jaksotettuun | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2011 Tase-erä | tulosvaikutteisesti | hankintamenoon | |||||
| kirjattavat rahoi | Lainat ja muut | Myytävissä | arvostetut | Tase-erien | |||
| 1 000 euroa | Liite | tusvarat ja velat | saamiset | olevat rahavarat | rahoitusvelat | kirjanpitoarvot | Käypä arvo |
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Muut pitkäaikaiset varat | 20 | 4 027 | 280 | 4 307 | 4 307 | ||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 23 | 23 902 | 23 902 | 23 902 | |||
| Rahoitusvarat yhteensä | 0 | 27 929 | 280 | 0 | 28 209 | 28 209 | |
| Pitkäaikaiset velat | |||||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 28 | 29 181 | 29 181 | 29 181 | |||
| Vaihtovelkakirjalaina | 28 | 14 264 | 14 264 | 14 707 | |||
| Muut pitkäaikaiset velat | 28 | 3 498 | 3 498 | 3 498 | |||
| Lyhytaikaiset velat | |||||||
| Vaihtovelkakirjalaina | 28 | 5 631 | 5 631 | 5 678 | |||
| Korolliset velat | 28 | 13 761 | 13 761 | 13 761 | |||
| Ostovelat | 29 | 11 427 | 11 427 | 11 427 | |||
| Muut velat | 29 | 4 998 | 4 998 | 4 998 | |||
| Rahoitusvelat yhteensä | 0 | 0 | 0 | 82 760 | 82 760 | 83 250 |
| Käypään arvoon | Jaksotettuun | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2010 Tase-erä | tulosvaikutteisesti | hankintamenoon | |||||
| kirjattavat rahoi | Lainat ja muut | Myytävissä | arvostetut | Tase-erien | |||
| 1 000 euroa | Liite | tusvarat ja velat | saamiset | olevat rahavarat | rahoitusvelat | kirjanpitoarvot | Käypä arvo |
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Muut pitkäaikaiset varat | 20 | 627 | 270 | 897 | 897 | ||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 23 | 22 171 | 22 171 | 22 171 | |||
| Rahoitusarvopaperit | 25 | 833 | 833 | 833 | |||
| Rahoitusvarat yhteensä | 833 | 22 798 | 270 | 0 | 23 901 | 23 901 | |
| Pitkäaikaiset velat | |||||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 28 | 31 502 | 31 502 | 31 502 | |||
| Vaihtovelkakirjalaina | 28 | 16 999 | 16 999 | 17 876 | |||
| Muut pitkäaikaiset velat | 28 | 1 071 | 1 071 | 1 071 | |||
| Lyhytaikaiset velat | |||||||
| Korolliset velat | 29 | 14 416 | 14 416 | 14 416 | |||
| Ostovelat | 29 | 11 580 | 11 580 | 11 580 | |||
| Muut velat | 29 | 4 556 | 4 556 | 4 556 | |||
| Rahoitusvelat yhteensä | 0 | 0 | 0 | 80 124 | 80 124 | 81 001 |
| Käyvät arvot | |||
|---|---|---|---|
| raportointikauden lopussa | |||
| 31.10.2011 | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | |||
| Noteeraamattomat osakesijoitukset | 280 | ||
| Yhteensä | 0 | 280 | |
| 31.10.2010 | |||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti | |||
| kirjattavat rahoitusvarat | |||
| Rahoitusarvopaperit | 833 | ||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | |||
| Noteeraamattomat osakesijoitukset | 270 | ||
| Yhteensä | 833 | 270 |
Hierarkian tason 1 käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla. Tason 2 käyvät arvot perustuvat muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle on todettavissa joko suoraan tai epäsuorasti. Tason 3 käyvät arvot perustuvat hankintahintaan, koska niiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää.
Myytävissä olevat rahavarat ovat kaikki noteeraamattomia osakesijoituksia. Ne ovat arvostettu hankintahintaan, koska niiden käypiä arvoja ei ole luotettavasti saatavilla.
Pitkäaikaisten saamisten kirjanpitoarvot vastaavat maksimiluottoriskiä tilinpäätöspäivänä.
Myyntisaamisten ja muiden saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen.
Velkojen käyvät arvot pohajutuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Vaihtovelkakirjalainan diskonttokorkona on käytetty 3,5 %.
Ostovelkojen ja muiden velkojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti huomioon ottaen.
Täsmäytyslaskelma tason 3 mukaan käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista
| Myytävissä olevat | |
|---|---|
| rahoitusvarat | |
| Alkusaldo 1.11.2010 | 270 |
| Ostot | 14 |
| Myynnit | -4 |
| Tulosvaikutteisesti kirjatut voitot/tappiot | |
| Loppusaldo 31.10.2011 | 280 |
| Tulosvaikutteisesti kirjatut kokonaisvoitot | |
| tai -tappiot raportointikauden lopussa | |
| olevista varoista | 0 |
| 1 000 euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Konserniyhtiöiden puolesta annetut | ||
| vakuudet | ||
| Yrityskiinnitykset | 41 394 | 41 257 |
| Annetut pantit | 59 019 | 58 942 |
| Muut vastuut | 1 549 | 912 |
| Annetut pantit sisältää pantatut tytäryhtiöosakkeet 54,7 milj. euroa. Vastuiden arvona on käytetty vakuuden nimellis- tai kirjanpitoarvoa. |
| Muut vuokrasopimukset | ||
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa | 7 160 | 5 927 |
| Yli vuoden mutta enintään viiden | ||
| vuoden kuluttua | 17 543 | 13 597 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 3 162 | 3 957 |
| Yhteensä | 27 865 | 23 481 |
| Rahalaitoslainojen yhteismäärä | 42 249 | 45 549 |
Konsernin lähipiiriin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja johtoryhmä.
Hallitus päätti 16.12.2010 uudesta Panostajan johtoryhmän jäsenten pitkäaikaisesta kannustin- ja sitouttamisjärjestelmästä. Panostaja myi tilikaudella 623.561 kappaletta omia osakkeitaan johtoryhmän jäsenille ja johtoryhmän jäsenet hankkivat henkilökohtaiseen tai määräysvallassaan olevan yhtiön omistukseen järjestelmässä määritellyn maksimimäärän yhteensä 950.000 kpl Panostajan osakkeita.
Kannustin- ja sitouttamisjärjestelmässä oleva johdon osakeomistus jakaantuu seuraavasti:
| Yhteensä | 950.000 kpl |
|---|---|
| Comito Oy (Tapio Tommila) | 200.000 kpl |
| Heikki Nuutila | 200.000 kpl |
| Artaksan Oy (Simo Mustila) | 200.000 kpl |
| Pravia Oy (Juha Sarsama) | 350.000 kpl |
Johtoryhmän jäsenet rahoittivat sijoituksensa osittain itse ja osittain yhtiön lainoituksen avulla ja jäsenet kantavat aidon yrittäjäriskin järjestelmään tekemänsä sijoituksen osalta. Osakkeiden hankkimiseksi ja osana järjestelmää Panostajan hallitus päätti antaa johtoryhmän jäsenille tai määräysvallassaan oleville yhtiöille yhteensä enintään 1.250.000 euron suuruisen korollisen lainan Panostajan osakkeidenhankinnan rahoittamiseksi. Johto otti hankinnan rahoittamiseksi yhteensä 1.207.127,84 euron suuruisen korollisen lainan.
Vuosina 2011–2015 järjestelmään kuuluville johtoryhmän jäsenille voidaan myöntää palkkiona asetettujen tavoitteiden saavuttamisen perusteella yhteensä enintään 237.500 Panostajan osaketta. Lisäksi mahdollista palkkiota maksetaan siten rahana, että se kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Palkkiona saatujen osakkeiden osalta johtoryhmän jäsenillä on velvollisuus olla luovuttamatta osakkeita 27 kuukauden aikana niiden saamisesta. Tilikauden 2011 aikana ei johdolle ole myönnetty yhtiön osakkeita palkkioina.
| 1 000 euroa | 2010 |
|---|---|
| Tilikauden alussa | 0 |
| Tilikauden aikana myönnetyt lainat | 1 207 |
| Lainojen takaisinmaksut | -42 |
| Veloitetut korot | 0 |
| Tilikauden aikana saadut korkomaksut | 0 |
| Tilikauden lopussa | 1 165 |
Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden lainaehdot ovat seuraavat:
| Nimi | Lainan määrä | Takaisinmaksuehdot | Korko |
|---|---|---|---|
| Pravia Oy (Juha Sarsama) | 230 | Takaisinmaksu kokonaisuudessaan laina-ajan päättyessä | 1,773 |
| Pravia Oy (Juha Sarsama) | 113 | Takaisinmaksu kokonaisuudessaan laina-ajan päättyessä | 1,644 |
| Artaksan Oy (Simo Mustila) | 288 | Takaisinmaksu kokonaisuudessaan laina-ajan päättyessä | 1,644 |
| Heikki Nuutila | 288 | Takaisinmaksu kokonaisuudessaan laina-ajan päättyessä | 1,644 |
| Comito Oy (Tapio Tommila) | 209 | Takaisinmaksu kokonaisuudessaan laina-ajan päättyessä | 1,644 |
| Comito Oy (Tapio Tommila) | 79 | Takaisinmaksu kokonaisuudessaan laina-ajan päättyessä | 1,591 |
| Yhteensä | 1 207 |
Myönnettyjen lainojen vakuutena on yhtiön osakkeita, joiden käypä arvo 31.10.2011 oli 1,0 milj. euroa.
| 1 000 euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 766 | 621 |
| Osakeperusteiset etuudet | 0 | 17 |
| Yhteensä | 766 | 638 |
| Palkat ja palkkiot | ||
| Toimitusjohtaja | 183 | 175 |
| Hallituksen jäsenet | ||
| Ala-Mello Jukka | 37 | 27 |
| Ketola Hannu | 5 | 18 |
| Martikainen Hannu | 20 | 18 |
| Tarkkonen Hannu | 20 | 18 |
| Satu Eskelinen | 20 | 14 |
| Eero Eriksson | 15 | 0 |
| Koskenkorva Mikko | 15 | 0 |
| Koskenkorva Matti | 9 | 36 |
Panostaja Oyj:n yhtiökokous päätti 27.1.2011 hallituksen kokouspalkkioiden maksamisesta, että noin 40 %:a hallituksen jäsenelle maksettavista palkkiosta maksetaan hallitukselle annetun osakeantivaltuutuksen perusteella antamalla hallituksen jäsenelle yhtiön osakkeita, mikäli hallituksen jäsen ei yhtiökokouspäivänä omista yli yhtä prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Mikäli hallituksen jäsenen omistusosuus yhtiökokouspäivänä on yli yksi prosentti yhtiön kaikista osakkeista, maksetaan palkkio kokonaisuudessaan rahana. Lisäksi Panostaja Oyj:n hallitus päätti yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä hallituksen järjestäytymiskokouksessa toteuttaa yhtiökokouksen päätös hallituksen jäsenten palkkioista osakkeiden osalta siten, että palkkio toimitetaan neljä kertaa vuodessa aina osavuosikatsauksen/tilinpäätöksen julkistamista seuraavana päivänä.
Osan Panostaja-konserniin kuuluvien liiketoimintaa harjoittavien yhtiöiden toimitusjohtajien kanssa on sovittu eläkeiästä, että he voivat halutessaan jäädä eläkkeelle 55-60 vuotiaina. Varhennettuun eläkeoikeuteen liittyvä vastuu kertyy, kirjataan ja maksetaan tilikausittain. Panostaja Oyj:n toimitusjohtajan eläkeikä määräytyy työeläkelain (TyEL) mukaan.
| Emo | ||||
|---|---|---|---|---|
| Konsernin | Osuus | yrityksen | ||
| Konsernin emo- ja | omistus- | ääni- | omistus | |
| tytäryrityssuhteet | Kotipaikka | osuus- % | vallasta | osuus-% |
| Emoyritys | ||||
| Panostaja Oyj | Tampere | |||
| Tytäryritykset | ||||
| Annektor Oy | Lahti | 100,0 | 100,0 | 100,0 |
| Copynet Finland Oy | Vilna | 68,0 | 68,0 | 68,0 |
| Digiprint Finland Oy | Jyväskylä | 65,8 | 65,8 | 65,8 |
| Eurotermo Holding Oy | Helsinki | 63,3 | 63,3 | 63,3 |
| Flexim Group Oy | Helsinki | 70,0 | 70,0 | 70,0 |
| Flexim Security Oy | Helsinki | 70,0 | 70,0 | 70,0 |
| Heatmasters Group Oy | Lahti | 80,0 | 80,0 | 80,0 |
| Heatmasters Oy | Lahti | 80,0 | 80,0 | 80,0 |
| Heatmasters Sp.zoo | Puola | 80,0 | 80,0 | 80,0 |
| Heatmasters Sweden Ab | Ruotsi | 80,0 | 80,0 | 80,0 |
| Hervannan Koneistus Oy | Tampere | 65,1 | 65,1 | 65,1 |
| Kannake Holding Oy | Tampere | 100,0 | 100,0 | 100,0 |
| Kannake Oy | Tampere | 70,4 | 70,4 | 70,4 |
| Kiinnikekeskus Services Oy | Tampere | 90,0 | 90,0 | 90,0 |
| KL-Parts Oy | Tampere | 75,0 | 75,0 | 75,0 |
| KL-Varaosat Oy | Tampere | 75,0 | 75,0 | 75,0 |
| Kopijyvä Oy | Jyväskylä | 65,8 | 65,8 | 65,8 |
| Lahden Lämpökäsittely Oy | Lahti | 80,0 | 80,0 | 80,0 |
| Lingoneer Oy | Tampere | 51,0 | 51,0 | 51,0 |
| Lämpö-Tukku Oy | Helsinki | 63,3 | 63,3 | 63,3 |
| Matti-Ovi Oy | Laitila | 70,0 | 70,0 | 70,0 |
| Microtieto Suomi Oy | Espoo | 65,8 | 65,8 | 65,8 |
| Oy Alfa-Kem Ab | Lahti | 100,0 | 100,0 | 100,0 |
| Suomen Helakeskus Oy | Seinäjoki | 100,0 | 100,0 | 100,0 |
| Suomen Helasto Oy | Seinäjoki | 100,0 | 100,0 | 100,0 |
| Suomen Kiinnikekeskus Oy | Tampere | 90,0 | 90,0 | 90,0 |
| Takoma Gears Oy | Parkano | 65,1 | 65,1 | 65,1 |
| Takoma Oyj | Tampere | 65,1 | 65,1 | 65,1 |
| Takoma Systems Oy | Tampere | 65,1 | 65,1 | 65,1 |
| Tampereen Laatukoneistus Oy Tampere | 65,1 | 65,1 | 65,1 | |
| Toimex Oy | Tampere | 70,4 | 70,4 | 70,4 |
| Vindea Oy | Hyvinkää | 70,0 | 70,0 | 70,0 |
| Vindea Group Oy | Hyvinkää | 70,0 | 70,0 | 70,0 |
Takoma Oyj:n osakkeiden pääomanpalautukseen liittyvässä ennakkopäätöksessä keväällä 2008, konserniverokeskus katsoi kokonaisarvion perusteella Panostaja Oyj:n elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuksi pääomasijoittajaksi. Pääomasijoittajalle käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoitot ovat veronalaista tuloa.
Edellä mainitun ennakkopäätöksen johdosta säännönmukaisessa verotuksessa 2007 konserniverokeskus on katsonut Panostaja Oyj:n edellä mainituksi pääomasijoittajaksi ja on verottanut Panostaja Oyj:tä eräistä käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoitoista. Panostaja Oyj teki vuoden 2007 verotuksesta oikaisuvaatimuksen oikaisulautakunnalle vaatien käyttöomaisuusosakkeiden luovutuksen verovapautta. Verotuksen oikaisulautakunta hylkäsi Panostaja Oyj:n oikaisuvaatimuksen elokuussa 2009 ja Panostaja Oyj valitti tästä päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen.
Panostaja Oyj sai kesäkuussa tiedoksi Helsingin hallinto-oikeuden hylkäävän päätöksen koskien yhtiön valitusta. Hallinto-oikeus katsoo, että Panostaja Oyj on elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa tarkoitettu pääomasijoitustoimintaa harjoittava yhtiö. Panostaja Oyj on hakenut korkeimmalta hallinto-oikeudelta valituslupaa hallinto-oikeuden päätökseen.
Panostaja tiedotti 9.11.2011, että Lämpö-Tukun toimitusjohtaja Jouko Tyrkkö vapautetaan välittömästi tehtävistään ja hänen toimitusjohtajasopimuksensa päättyy. Lämpö-Tukun toimitusjohtajaksi nimitettiin samasta päivästä alkaen KTM S. Martti Niemi, jonka kanssa sovittiin aluksi määräaikaisesta toimitusjohtajuudesta.
Samassa tiedotteessa 9.11.2011 Panostaja ilmoitti jatkavansa inventaarieroon johtaneiden syiden selvittämistä ja tiedottavansa niistä tarvittaessa lisää.
| 2011 | 2010 | 2009 | |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto, M€ | 163,2 | 137,9 | 120,1 |
| Liikevoitto, M€ | 5,9 | 2,9 | 4,3 |
| % liikevaihdosta | 3,6 | 2,1 | 3,6 |
| Tilikauden voitto | 2,2 | -3,2 | 1,3 |
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | 5,0 | -7,0 | 2,6 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | 5,6 | -1,0 | 4,7 |
| Omavaraisuusaste, % | 33,4 | 31,3 | 37,9 |
| Gearing, % | 1) 99,6 | 1) 127,3 | 1) 58,9 |
| Current ratio | 1,39 | 1,5 | 2,26 |
| Bruttoinvestoinnit, M€ | 9,1 | 15,7 | 23,0 |
| % liikevaihdosta | 5,6 | 11,2 | 19,2 |
| Konsernin henkilökunnan lukumäärä keskim. | 1 034 | 967 | 790 |
| Tulos/Osake (EPS), €, laimennettu | 0,02 | -0,06 | 0,02 |
| Tulos/Osake (EPS), €, laimentamaton | 0,02 | -0,06 | 0,02 |
| Oma pääoma / Osake, € | 0,65 | 0,59 | 0,80 |
| Pääoman palautus / Osake, € | 2) 0,05 | ||
| Osinko / Osake, € | 0,05 | 0,12 | |
| Osinko/Tulos % laimennettu | -142,9 | 444,4 | |
| Osinko/Tulos % laimentamaton | -83,3 | 800 | |
| Efektiivinen osinkotuotto % | 3,4 | 8,6 | |
| Hinta/Voitto-suhde | -24,3 | 92,7 | |
| Tilikauden keskimäär. osakemäärä, 1 000 kpl | 50.128 | 46.127 | 46.324 |
| Osakkeiden lukumäärä tilik. lopussa, 1 000 kpl | 51.733 | 47.403 | 47.403 |
| Osakkeiden antioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden | |||
| aikana, 1 000 kpl | 60.258 | 56.252 | 56.449 |
| Osakkeen tilinkauden päätöskurssi, € | 1,06 | 1,46 | 1,39 |
| Osakkeen alin kurssi, € | 0,97 | 1,32 | 0,89 |
| Osakkeen ylin kurssi, € | 1,51 | 1,75 | 1,40 |
| Osakkeen keskikurssi tilikaudella, € | 1,23 | 1,45 | 1,19 |
| Osakekannan markkina-arvo, M€ | 54,8 | 69,2 | 65,9 |
| Osakkeen vaihto, 1 000 kpl | 3 841 | 5 302 | 8 108 |
| Osakkeen vaihto, % | 7,7 | 11,2 | 17,5 |
1) Velat sisältävät vaihdettavan pääomalainan
2) Hallituksen esitys
| Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROI) | = | Tulos ennen satunnaisia eriä + rahoituskulut + voitto/tappio myydyistä liiketoiminnoista x 100 Taseen loppusumma - koroton vieras pääoma (keskimäärin tiilikauden aikana) |
|---|---|---|
| Oman pääoman tuotto, % (ROE) | = | Tilikauden tulos x 100 Oma pääoma (keskimäärin tilikauden aikana) |
| Omavaraisuusaste, % | = | Oma pääoma x 100 Taseen loppusumma - saadut ennakot |
| Korolliset nettovelat | = | Korolliset velat - rahoitusvarat |
| Nettovelkaantumisaste (gearing), % | = | Korolliset nettovelat Oma pääoma |
| Oma pääoma / Osake | = | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden oikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä |
| Tulos / Osake (EPS) | = | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos Osakkeiden oikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana |
| Current Ratio | = | Lyhytaikaiset varat Lyhytaikainen vieras pääoma |
| Osinko / Osake | = | Tilikaudella jaettu osinko Osakkeiden oikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä |
| Osinko / Tulos, % | = | Osinko / osake x 100 Tulos / osake (EPS) |
| Effektiivinen osinkotuotto, % | = | Osinko / osake Osakkeen kurssi tilinpäätöspäivänä |
| Hinta / Voitto (P/E) | = | Osakkeen kurssi tilinpäätöspäivänä Tulos / osake |
| 1.11.10– | 1.11.09– | |
|---|---|---|
| 1 000 euroa | 31.10.11 | 31.10.10 |
| LIIKEVAIHTO | 57 | 55 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 152 | 291 |
| Henkilöstökulut | 1 086 | 875 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 3 597 | 1 080 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 2 383 | 980 |
| LIIKEVOITTO/-TAPPIO | -6 857 | -2 589 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 671 | 968 |
| VOITTO/-TAPPIO ENNEN | ||
| SATUNNAISIA ERIÄ | -6 186 | -1 621 |
| Satunnaiset erät | -731 | -487 |
| VOITTO/-TAPPIO ENNEN | ||
| TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA | ||
| JA VEROJA | -6 917 | -2 108 |
| Tilinpäätössiirrot | 4 | -7 |
| Tuloverot | -2 | 0 |
| TILIKAUDEN VOITTO/-TAPPIO | -6 915 | -2 115 |
| Vastaavaa | ||
|---|---|---|
| 1 000 euroa | 31.10.2011 | 31.10.2010 |
| PYSYVÄT VASTAAVAT | ||
| Aineettomat hyödykkeet | 120 | 139 |
| Aineelliset hyödykkeet | 103 | 162 |
| Sijoitukset | 33 120 | 33 858 |
| Pysyvät vastaavat yhteensä | 33 343 | 34 160 |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT | ||
| Pitkäaikaiset saamiset | 15 963 | 19 357 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 2 288 | 1 755 |
| Rahoitusarvopaperit | 0 | 0 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 7 181 | 1 368 |
| Vaihtuvat vastaavat yhteensä | 25 432 | 22 479 |
| VASTAAVAA YHTEENSÄ | 58 776 | 56 639 |
| Vastattavaa | ||
| 1 000 euroa | 31.10.2011 | 31.10.2010 |
| OMA PÄÄOMA | ||
| Osakepääoma | 5 569 | 5 529 |
| Ylikurssirahasto | 4 691 | 4 691 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 22 261 | 15 243 |
| Edellisten tilikausien voitto/-tappio | 10 258 | 14 929 |
| Tilikauden voitto/-tappio | -6 915 | -2 115 |
| Oma pääoma yhteensä | 35 864 | 38 277 |
| TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ | 16 | 19 |
| VIERAS PÄÄOMA | ||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 15 878 | 17 255 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 7 017 | 1 089 |
| Vieras pääoma yhteensä | 22 895 | 18 344 |
| VASTATTAVAA YHTEENSÄ | 58 776 | 56 639 |
| 1.11.10– | 1.11.09– | |
|---|---|---|
| 1 000 euroa | 31.10.11 | 31.10.10 |
| LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA | ||
| Tilikauden voitto/-tappio | -6 915 | -2 115 |
| Oikaisut: | 4 175 | 505 |
| Suunnitelman mukaiset poistot | 76 | 80 |
| Alaskirjaukset | 3 521 | 1 000 |
| Myyntivoitot | -37 | -103 |
| Myyntitappiot | 557 | 2 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -671 | -968 |
| Tilinpäätössiirrot yhteensä | -4 | 7 |
| Verot | 2 | 0 |
| Vähemmistöosuus | 0 | 0 |
| Osakkuusyhtiön tulos | 0 | 0 |
| Satunnaiset tuotot ja kulut | 731 | 487 |
| MUUTOKSET | ||
| Myyntisaamisten muutos | -1 799 | 517 |
| Varaston muutos | 0 | 0 |
| Ostovelkojen muutos | 73 | -129 |
| Varausten muutos | 0 | 0 |
| Korot ja muut rahoituskulut | -1 163 | -1 139 |
| Korko- ja muu rahoitustulot | 1 377 | 1 167 |
| Muu rahoitustulo | 0 | 0 |
| Maksetut verot | -2 | -5 |
| Rahavirta ennen satunnaisia eriä | -4 252 | -1 200 |
| LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA | -4 252 | -1 200 |
| INVESTOINTIEN RAHAVIRTA | ||
| Investoinnint aineell.ja ainett.hyödykk | -23 | -180 |
| Investoinnit liiketoimintaan | 0 | 0 |
| Investoinnint tytäryrityksiin | -637 | -92 |
| Investoinnit osakkuusyhtiöihin | 0 | 0 |
| Investoinnit muihin sijoituksiin | 0 | -5 |
| Aineell ja aineett hyöd luovutustulot | 62 | 41 |
| Divestoinnit liiketoimintakaupat | 0 | 0 |
| Tytäryritysten myynnin luovutustuotot | 314 | 0 |
| Osakkuusyhtiöiden myynnin luovutustuotot | 0 | 0 |
| Muiden osakkeiden myynnin luovutustulot | 0 | 108 |
| Sisäisten saamisten nettomuutos | 3 651 | 1 394 |
| Myönnetyt lainat | -1 262 | 0 |
| Lainasaamisten takaisinmaksut | 43 | 0 |
| Saadut osingot | 635 | 1 089 |
| Muutos muut investoinnit | -408 | 0 |
| INVESTOINTIEN RAHAVIRTA | 2 375 | 2 356 |
| 1.11.10– | 1.11.09– | |
|---|---|---|
| 1 000 euroa | 31.10.11 | 31.10.10 |
| RAHOITUKSEN RAHAVIRTA | ||
| Osakeanti | 6 116 | 0 |
| Omien osakkeiden hankinta ja myynti | 942 | 38 |
| Satunnaiset tuotot ja kulut | 0 | 16 |
| Lyhytaikaisten korollisten saamisten muutos | -983 | -800 |
| Lyhytaikaisten korollisten velkojen muutos | -25 | -3 083 |
| Lainojen nostot | 15 000 | 0 |
| Lainojen takaisinmaksut | -11 581 | 0 |
| Pitkäaikaisten sisäisten lainojen muutos | 732 | 39 |
| Maksetut osingot | -2 546 | -5 512 |
| Muu rahoituksen rahavirta | ||
| RAHOITUKSEN RAHAVIRTA | ||
| RAHAVAROJEN MUUTOS | 5 813 | -8 146 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 1 368 | 9 514 |
| RAHAVAROJEN MUUTOS | 5 813 | -8 146 |
Rahavarat tilikauden lopussa 7 181 1 368
Tilikauden ja edellisen tilikauden luvut ovat vertailukelpoisia keskenään.
Kuluva käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Käyttöomaisuus osakkeet arvostetaan hankintahintaan.
Henkilökunnan lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna.
Suunnitelman mukaiset poistot pysyvistä vastaavista on laskettu todennäköisen käyttöiän perusteella alkuperäisestä hankintahinnasta.
| Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat: | ||
|---|---|---|
| 3 v |
|---|
| 5-10 v |
| 5-10 v |
| 20-40 v |
| 3-10 v |
| 3-10 v |
| Liikevaihto | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Hallintokuluveloitukset konserniyhtiöiltä | 57 | 55 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2011 | 2010 |
| Käyttöomaisuuden myyntituotot | 37 | 103 |
|---|---|---|
| Muut | 115 | 188 |
| 152 | 291 | |
| Henkilöstökulut | 2011 | 2010 |
| Palkat ja palkkiot | 910 | 746 |
| Eläkekulut | 143 | 97 |
| Muut henkilösivukulut | 32 | 32 |
| 1 086 | 875 | |
| Yhtiön palveluksessa oli tilikauden | ||
| aikana keskimäärin | ||
| Toimihenkilöitä | 10 | 10 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Suunnitelman mukaiset poistot | ||
| Aineettomat oikeudet | 4 | 3 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 38 | 38 |
| Koneet ja kalusto | 34 | 38 |
| Arvonalentumiset | 3 521 | 1 000 |
| 3 597 | 1 080 | |
| Liiketoiminnan muut kulut | 2011 | 2010 |
| Liiketoiminnan muut kulut sisäinen | 14 | 7 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 1 160 | 442 |
| Markkinointikulut | 136 | 145 |
| Tietohallintokulut | 89 | 75 |
| Asiantuntijapalvelukulut | 341 | 232 |
| Käyttöomaisuuden myyntitappiot | 0 | 2 |
| Käyttöomaisuusosakkeiden myyntitappio | 557 | 0 |
| Vuokrakulut | 86 | 77 |
| Liiketoiminnan muut kulut yhteensä | 2 383 | 980 |
| Tilintarkastajan palkkiot | ||
| tilintarkastuspalkkiot | 20 | 17 |
| oheispalvelut | 21 | 20 |
| 41 | 37 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 2011 | 2010 |
| Osinkotuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 635 | 969 |
| Muilta | 173 | 8 |
| Osinkotuotot yhteensä | 808 | 977 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 997 | 1 031 |
| Muilta | 235 | 99 |
| Korkotuotot yhteensä | 1 002 | 907 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä | 1 231 | 1 130 |
| Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista ja | ||
| muut | ||
| korkotuotot yhteensä | 1 231 | 1 130 |
| Rahoitusarvopapereiden arvonalentumiset | 0 | 0 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | ||
| Saman konsernin yrityksille | 46 | 0 |
| Muille | 1 322 | 1 139 |
| Korkokulut yhteensä | 1 327 | 1 119 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä | 1 368 | 1 139 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | 671 | 968 |
| Satunnaiset erät | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Satunnaiset tuotot/konserniavustus | 0 | 0 |
| Satunnaiset kulut/akordit | 686 | 0 |
| Satunnaiset kulut/fuusiotappio | 45 | 487 |
| 731 | 487 | |
| Tilinpäätössiirrot | ||
| Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa | ||
| tehtyjen poistojen erotus | 4 | -7 |
| Tuloverot | ||
| Tuloverot tilikaudelta Tuloverot edelliseltä tilikaudelta |
0 -2 |
0 0 |
| -2 | 0 | |
| Taseen liitetiedot | ||
| 1 000 euroa | ||
| Aineettomat hyödykkeet | 2011 | 2010 |
| Aineettomat oikeudet | ||
| Hankintameno 01.11. | 18 | 18 |
| Lisäykset 01.11.-31.10. | 28 | 5 |
| Vähennykset 01.11.-31.10. | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.10. | 46 | 23 |
| Kertyneet sumu-poistot 01.11. | -13 | -10 |
| Sumu-poistot 01.11.-31.10. | -4 | -3 |
| Kirjanpitoarvo 31.10. | 29 | 10 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | ||
| Hankintameno 01.11. | 259 | 241 |
| Lisäykset 01.11.-31.10. | 0 | 18 |
| Vähennykset 01.11.-31.10. | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.10. | 259 | 259 |
| Kertyneet sumu-poistot 01.11. | -130 | -91 |
| Sumu-poistot 01.11.-31.10. | -38 | -38 |
| Kirjanpitoarvo 31.10. | 91 | 130 |
| Aineettomat hyödykkeet yhteensä | ||
| Hankintameno 01.11. | 277 | 258 |
| Lisäykset 01.11.-31.10. | 28 | 23 |
| Vähennykset 01.11.-31.10. | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.10. | 305 | 282 |
| Kertyneet sumu-poistot 01.11. | -143 | -101 |
| Sumu-poistot 01.11.-31.10. | -42 | -41 |
| Kirjanpitoarvo 31.10. | 120 | 139 |
| Aineelliset hyödykkeet | 2011 | 2010 |
| Koneet ja kalusto | ||
| Hankintameno 01.11. | 599 | 481 |
| Lisäykset 01.11.-31.10. | 0 | 161 |
| Vähennykset 01.11.-31.10. | -25 | -43 |
| Hankintameno 31.10. | 574 | 599 |
| Kertyneet sumu-poistot 01.11. | -437 | -398 |
| Sumu-poistot 01.11.-31.10. | -34 | -38 |
| Kirjanpitoarvo 31.10. | 103 | 162 |
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus 01.11. |
19 | 12 |
| Poistoeron lisäys 01.11.-31.10. | 0 | 7 |
| Poistoeron vähennys 01.11.-31.10. | -4 | 0 |
| Kokonais- ja suunnitelmapoistojen | ||
| kertynyt erotus 31.10. | 16 | 19 |
| Aineelliset hyödykkeet yhteensä | ||
| Hankintameno 01.11. | 599 | 481 |
| Lisäykset 01.11.-31.10. | 0 | 161 |
| Vähennykset 01.11.-31.10. | -25 | -43 |
| Hankintameno 31.10. | 574 | 599 |
| Kertyneet sumu-poistot 01.11. | -437 | -398 |
| Sumu-poistot 01.11.-31.10. | -34 | -38 |
| Kirjanpitoarvo 31.10. | 103 | 162 |
| Sijoitukset | 2011 | 2010 |
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | ||
| Hankintameno 01.11. | 30 601 | 31 500 |
| Lisäykset 01.11.-31.10. | 1 130 | 103 |
| Vähennykset 01.11.-31.10. | -2 939 | -1 003 |
| Hankintameno 31.10. | 28 792 | 30 601 |
| Osuudet omistusyhteysyrityksissä | ||
| Hankintameno 01.11. | 3 250 | 3 250 |
| Lisäykset 01.11.-31.10. | 3 722 | 0 |
| Vähennykset 01.11.-31.10. | -3 521 | 0 |
| Hankintameno 31.10. | 3 451 | 3 250 |
| Muut osakkeet ja osuudet | ||
| Hankintameno 01.11. | 8 | 24 |
| Lisäykset 01.11.-31.10. | 0 | 5 |
| Vähennykset 01.11.-31.10. | 0 | -21 |
| Hankintameno 31.10. | 8 | 8 |
| Muut sijoitukset | ||
| Hankintameno 01.11. | 0 | 0 |
| Lisäykset 01.11.-31.10. | 869 | 0 |
| Vähennykset 01.11.-31.10. | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.10. | 869 | 0 |
| Sijoitukset yhteensä | ||
| Hankintameno 01.11. | 33 858 | 34 774 |
| Lisäykset 01.11.-31.10. | 5 722 | 108 |
| Vähennykset 01.11.-31.10. | -6 460 | -1 023 |
| Hankintameno 31.10. | 33 120 | 33 858 |
| Pitkäaikaiset saamiset | 2011 | 2010 |
| Pääomalainasaamiset saman konsernin | ||
| yrityksiltä | 4 090 | 7 113 |
| Pääomalainasaamiset | ||
| omistusyhteysyrityksiltä | 2 261 | 0 |
| Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä | 4 892 | 8 744 |
| Lainasaamiset | 1 220 | 0 |
| Muut saamiset | 3 500 | 3 500 |
| 15 963 | 19 357 | |
| Lyhytaikaiset saamiset | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset saman konsernin yrityksiltä | 391 | 925 |
| Myyntisaamiset | 13 | 0 |
| Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä | 1 783 | 800 |
| Muut saamiset | 34 | 4 |
| Osinkosaaminen saman konsernin yrityksiltä | 0 | 0 |
| Korkosaaminen saman konsernin yrityksiltä | 21 | 17 |
| Siirtosaamiset | 46 | 9 |
| 2 288 | 1 755 | |
| Siirtosaamisten oleelliset erät | ||
| Korkosaaminen lähipiirilainoista | 14 | |
| Korkosaaminen Sammon talletuksesta | 8 | |
| Ennakot | 1 | 9 |
| Kulujen jaksotukset | 9 | |
| Edelleenlaskutettavat kululaskut | 13 | |
| Muut | 0 | |
| 46 | 9 | |
| Rahoitusarvopaperit | ||
| Rahoitusarvopaperit kirjattu/arvostettu | ||
| tilinpäätöspäivän kurssiin. | 0 | 0 |
| Oma pääoma | 2011 | 2010 |
| Osakepääoma 01.11. | 5 529 | 5 529 |
| Osakepääoman korotus ja osakeanti | 40 | 0 |
| Osakepääoma 31.10. | 5 569 | 5 529 |
| Ylikurssirahasto 01.11. – 31.10. | 4 691 | 4 691 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.11. | 15 243 | 15 205 |
| Osakepääoman korotus ja osakeanti | 6 076 | 0 |
| Omien osakkeiden osto/myynti | 896 | 0 |
| Hallituspalkkiot omina osakkeina | 46 | 38 |
| Pääomanpalautus | 0 | 0 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.10. | 22 261 | 15 243 |
| Edellisten tilikausien voitto/-tappio 01.11. | 12 813 | 20 463 |
| Osingonjako | -2 555 | -5 534 |
| Edellisten tilikausien voitto/-tappio 31.10. | 10 258 | 14 929 |
| Tilikauden voitto/-tappio | -6 915 | -2 115 |
| Oma pääoma yhteensä | 35 864 | 38 277 |
| Jakokelpoinen vapaa oma pääoma 31.10. | 25 604 | 28 056 |
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | ||
| Tilinpäätössiirtojen kertymä muodostuu | ||
| kertyneestä poistoerosta. | 16 | 19 |
| Vieras pääoma | 2011 | 2010 |
| Pitkäaikaiset velat | ||
| Vaihdettava pääomalaina 2006 | 0 | 17 213 |
| Vaihdettava pääomalaina 2011 | 15 000 | 0 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 3 | 3 |
| 15 003 | 17 216 |
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| Velat saman konsernin yrityksille | ||
| Muut velat | 875 | 39 |
| 875 | 39 | |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 15 878 | 17 255 |
| Lyhytaikaiset velat | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 0 | 0 |
| Vaihdettava pääomalaina 2006 | 5 631 | 0 |
| Ostovelat | 105 | 51 |
| Muut velat | 181 | 169 |
| Siirtovelat | 1 054 | 844 |
| 6 971 | 1 064 | |
| Velat saman konsernin yrityksille | ||
| Ostovelat | 47 | 0 |
| Muut velat | 0 | 25 |
| 47 | 25 | |
| Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät | ||
| Vuosilomapalkat sosiaalikuluineen | 72 | 77 |
| Palkat sosiaalikuluineen | 0 | 5 |
| Eläkevakuutusmaksujaksotukset | 12 | 13 |
| Korkojaksotukset | 955 | 748 |
| Korkojaksotukset, sisäinen | 0 | 0 |
| Muut erät | 14 | 1 |
| 1 054 | 844 | |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 7017 | 1 089 |
| 1 000 euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Vakuudet ja vastuusitoumukset | ||
| Konserniyhtiöiden puolesta | ||
| Annetut takaukset | 16 171 | 17 486 |
| Osakkuusyhtiöiden puolesta | ||
| Annetut takaukset | 575 | 0 |
| Vuokravastuut | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 1 | 2 |
| Yli yhden enit. 5 vuoden kuluessa | 0 | 1 |
| Yli viiden vuoden kuluessa | 0 | 0 |
Lainan jäljellä oleva määrä 5.631 tuhatta euroa.
Laina-aika on 15.01.2007–01.03.2012. Laina maksetaan takaisin yhtenä eränä 01.03.2012 edellyttäen, että lainaehtojen mukaiset takaisinmaksun edellytykset täyttyvät.
Lainan jäljellä oleva määrä 15.000 tuhatta euroa.
Laina-aika on 07.02.2011–01.04.2016. Laina maksetaan takaisin yhtenä eränä 01.04.2016 edellyttäen, että lainaehtojen mukaiset takaisinmaksun edellytykset täyttyvät.
Panostaja Oyj:n jakokelpoiset varat, joihin on lisätty tilikauden tappio 6 914 708,09 euroa ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 22 260 954,89 euroa ovat 25 604 284,04 euroa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden tappio siirretään kertyneiden voittovarojen tilille ja osinkoa ei jaeta.
Lisäksi hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että pääomanpalautusta maksetaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta 0,05 euroa osakkeelta. Pääomanpalautus maksetaan osakkeenomistajalle, joka pääoman palautuksen täsmäytyspäivänä 3.2.2012 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että pääomanpalautus maksetaan 10.2.2012.
Lisäksi hallitus ehdottaa, että yhtiökokous valtuuttaisi hallituksen päättämään harkintansa mukaan mahdollisesta varojen jakamisesta osakkeenomistajille yhtiön taloudellisen tilanteen sitä puoltaessa joko osinkona voittovaroista tai varojenjakona sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Varojen jaon enimmäismäärä on yhteensä enintään 5.200.000 euroa.
Valtuutuksen ehdotetaan sisältävän hallituksen oikeuden päättää kaikista muista edellä mainittuun varojen jakoon liittyvistä ehdoista.
Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.
Hallitus on arvioinut, ettei pääomanpalautus vaaranna yhtiön maksukykyä.
Tampereella 14. päivänä joulukuuta 2011
Jukka Ala-Mello Mikko Koskenkorva puheenjohtaja
Eero Eriksson Hannu Tarkkonen
Hannu Martikainen Satu Eskelinen
Juha Sarsama toimitusjohtaja
Olemme tilintarkastaneet Panostaja Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.11.2010–31.10.2011. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Tampereella 14. päivänä joulukuuta 2011
PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö
Janne Rajalahti Eero Suomela KHT KHT
Tilikauden lopussa yhtiön osakepääoma oli 5.568.681,60 euroa. Osakkeiden liikkeelle laskettu osakemäärä oli tilikauden lopussa 51.733.110 kappaletta. Yhtiöllä on osakasluettelon 31.10.2011 mukaan 3 826 (4 050) osakkeenomistajaa.
Yhtiön osakkeet on julkisesti noteerattu vuodesta 1989. Tällä hetkellä yhtiön osakkeet on noteerattu NASDAQ OMX Helsingissä.
Yhtiön hallussa oleva omien osakkeiden määrä katsauskauden lopussa oli 601.875 kappaletta (tilikauden alussa 1.262.504 kappaletta). Omien osakkeiden määrä vastasi 1,2 prosenttia koko tilikauden lopun osakemäärästä ja äänimäärästä. Yhtiön hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan yhteenlaskettu omistusosuus yhtiön osakkeista on 3.551.960 kappaletta. Omistus edustaa 6,9 % osakemäärästä.
Yhtiökokouksen 27.1.2010 ja hallituksen päätösten mukaisesti Panostaja Oyj luovutti 17.12.2010 hallituksen jäsenille kokouspalkkioiden maksuna yhteensä 6.777 kappaletta osakkeita sekä yhtiökokouksen 27.1.2011 ja hallituksen päätösten mukaisesti 10.3.2011 yhteensä 9.373 kappaletta, 9.6.2011 yhteensä 9.913 kappaletta ja 8.9.2011 yhteensä 11.005 kappaletta osakkeita.
Hallitus hyväksyi 15.12.2010 yhteensä 330.000 uutta osakemerkintää, jotka perustuvat yhtiön johdolle vuonna 2006 annettuihin optio-oikeuksiin. Osakemerkinnät tehtiin vuoden 2006 optio-ohjelman A-optioilla. Uudet osakkeet on merkitty 23.12.2010 kaupparekisteriin. Osakkeiden merkintähinnasta merkittiin optioehtojen mukaisesti 0,12 euroa osakepääomaan ja loppuosa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Hallitus päätti 16.12.2010 varsinaisen yhtiökokouksen 18.12.2007 antaman valtuutuksen nojalla osakeannista, jossa yhtiö tarjosi osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen kotimaisten institutionaalisten sijoittajien merkittäväksi enintään 4.000.000 uutta yhtiön osaketta. Hallitus hyväksyi 21.12.2010 osakeannissa tehdyt merkinnät. Osakeannin merkintähinta oli 1,45 euroa osakkeelta, joten osakeannin kokonaistuotot ennen myyntipalkkioita ja kuluja olivat 5.800.000 euroa. Uudet osakkeet on merkitty 11.1.2011 kaupparekisteriin.
Osakeannin ja vuoden 2006 optio-ohjelman A-optioilla tehtyjen merkintöjen seurauksena yhtiön osakkeiden lukumäärä nousi tilikaudella 4.330.000 osakkeella.
Yhtiökokous 27.1.2011 valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta siten, että omia osakkeita hankitaan yhdessä tai useammassa erässä siten, että valtuutuksen perusteella voidaan omia osakkeita hankkia enintään 4.700.000 osaketta. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Hallitus ei ole käyttänyt yhtiökokouksen antamaa valtuutusta omien osakkeiden hankinnasta katsauskauden aikana.
Panostaja Oyj vastaanotti katsauskaudella neljä arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 pykälän mukaista ilmoitusta omistusosuuden muuttumisesta yhtiössä.
Panostaja Oyj tiedotti 16.12.2010 vaihdettavan pääomalainan 2006 takaisin ostamisesta ja uuden vaihdettavan pääomalainan 2011 liikkeeseen laskemisesta. Panostaja Oyj vastaanotti 16.12.2010 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteran ilmoituksen, kun Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteran mahdollinen tuleva omistusosuus Panostaja Oyj:ssä on yhteensä 3.318.182 osaketta ja ääntä, mikäli Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera käyttää Panostajan vaihdettavan pääomalainan 2011 vaihto-oikeudet täysimääräisesti. Osuus alittaa 10 prosenttia Panostaja Oyj:n osakepääomasta ja äänimäärästä. Omistusosuus vastasi 6,74 % Panostaja Oyj:n vaihdon jälkeisestä osakkeiden ja äänten lukumäärästä tiedotteen päivämäärään mennessä liikkeeseen lasketut osakkeet huomioiden.
Lisäksi Panostaja Oyj vastaanotti 21.12.2010 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteran ilmoituksen, kun Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteran mahdollinen tuleva omistusosuus Panostaja Oyj:ssä on yhteensä 6.077.182 osaketta ja ääntä, mikäli Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera käyttää Panostajan vaihdettavan pääomalainan 2011 vaihto-oikeudet täysimääräisesti. Osuus ylittää 10 prosenttia Panostaja Oyj:n osakepääomasta ja äänimäärästä. Omistusosuus vastaa 11,42 % Panostaja Oyj:n vaihdon jälkeisestä osakkeiden ja äänten lukumäärästä tiedotteen päivämäärään mennessä liikkeeseen lasketut osakkeet huomioiden.
Optioiden merkinnän johdosta yhtiö vastaanotti 23.12.2010 omistusosuuksien muuttumiseen liittyen Mauno Koskenkorvan ilmoituksen. Mauno Koskenkorvan osuus alitti 5 prosenttia Panostaja Oyj:n osakkeiden yhteismäärästä ja äänimäärästä. Mauno Koskenkorvan osuus oli 2.375.173 osaketta. Omistusosuus vastasi 4,98 % Panostaja Oyj:n merkinnän jälkeisestä osakkeiden ja äänten lukumäärästä tiedotteen päivämäärään mennessä liikkeeseen lasketut osakkeet huomioiden.
Osakeannin merkinnän johdosta yhtiö vastaanotti 11.1.2011 Maija Koskenkorvan ilmoituksen. Maija Koskenkorvan osuus alitti 10 prosenttia Panostaja Oyj:n osakkeiden yhteismäärästä ja äänimäärästä. Maija Koskenkorvan osuus oli 5.071.742 osaketta, joka edustaa 9,80 % Panostaja Oyj:n osakepääomasta ja äänimäärästä.
Panostaja Oyj:n osakkeen kurssi vaihteli tilikauden aikana 0,97 euron ja 1,51 euron välillä. Osakkeiden osakevaihto katsauskaudella oli 3.841.477 kappaletta, mikä edustaa 7,7 % osakekannasta. Osakkeen tilikauden päätöskurssi oli 1,06 euroa. Yhtiön osakekannan markkina-arvo oli tilikauden lopussa 54,8 milj. euroa.
Hallitus päätti 16.12.2010 uudesta Panostajan johtoryhmän jäsenten pitkäaikaisesta kannustin- ja sitouttamisjärjestelmästä. Panostaja myi katsauskaudella 623.561 kappaletta omia osakkeitaan johtoryhmän jäsenille ja johtoryhmän jäsenet hankkivat henkilökohtaiseen tai määräysvallassaan olevan yhtiön omistukseen järjestelmässä määritellyn maksimimäärän yhteensä 950.000 kappaletta Panostajan osakkeita.
Kannustin- ja sitouttamisjärjestelmässä oleva johdon osakeomistus jakaantuu seuraavasti:
| Pravia Oy (Juha Sarsama) | 350.000 kpl |
|---|---|
| Artaksan Oy (Simo Mustila) | 200.000 kpl |
| Heikki Nuutila | 200.000 kpl |
| Comito Oy (Tapio Tommila) | 200.000 kpl |
| Yhteensä | 950.000 kpl |
Johtoryhmän jäsenet ovat rahoittaneet sijoituksensa osittain itse ja osittain yhtiön lainoituksen avulla ja jäsenet kantavat aidon yrittäjäriskin järjestelmään tekemänsä sijoituksen osalta. Osakkeiden hankkimiseksi ja osana järjestelmää Panostajan hallitus päätti antaa johtoryhmän jäsenille tai määräysvallassaan oleville yhtiöille yhteensä enintään 1.250.000 euron suuruisen korollisen lainan Panostajan osakkeidenhankinnan rahoittamiseksi. Johto on ottanut hankinnan rahoittamiseksi yhteensä 1.207.127,84 euron suuruisen korollisen lainan.
Vuosina 2011–2015 järjestelmään kuuluville johtoryhmän jäsenille voidaan myöntää palkkiona asetettujen tavoitteiden saavuttamisen perusteella yhteensä enintään 237.500 Panostajan osaketta. Lisäksi mahdollista palkkiota maksetaan siten rahana, että se kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Palkkiona saatujen osakkeiden osalta johtoryhmän jäsenillä on velvollisuus olla luovuttamatta osakkeita 27 kuukauden aikana niiden saamisesta.
| Osakeantioikaistu | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Alin, € | Ylin, € | vaihto kpl | %-osakkeista | ||
| 2011 | 0,97 | 1,51 | 3.841.477 | 7,7 | |
| 2010 | 1,32 | 1,75 | 5.301.507 | 11,2 | |
| 2009 | 0,89 | 1,40 | 8.108.040 | 17,5 |
| A-osake | Osakeantioikaistu | B-osake | Osakeantioikaistu | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Alin, € | Ylin, € | vaihto kpl | %-osakkeista | Alin, € | Ylin, € | vaihto kpl | %-osakkeista | |
| 2008 | 1,02 | 1,75 | 1.230.729 | 2,7 | 1,00 | 1,73 | 4.185.846 | 9,4 |
| 2007 | 1,21 | 1,83 | 1.646.454 | 9,5 | 1,20 | 1,79 | 4.317.106 | 23,3 |
| 2006 | 0,94 | 1,24 | 507.956 | 2,9 | 0,92 | 1,20 | 999.167 | 8,7 |
| 2005 | 0,59 | 1,06 | 1.353.791 | 7,8 | 0,65 | 1,09 | 949.059 | 9,3 |
| 2004 | 0,35 | 0,85 | 2.410.488 | 13,4 | 0,37 | 0,76 | 2.213.432 | 23,7 |
| Osakkeita kpl | % osakkeista | ||
|---|---|---|---|
| 1 | Koskenkorva Matti | 6 561 873 | 12,68 % |
| 2 | Koskenkorva Maija | 5 071 742 | 9,80 % |
| 3 | Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Etera | 4 259 000 | 8,23 % |
| 4 | Keskinäinen vakuutusyhtiö Fennia | 3 468 576 | 6,70 % |
| 5 | Koskenkorva Mauno | 2 256 173 | 4,36 % |
| 6 | Koskenkorva Mikko | 1 245 139 | 2,41 % |
| 7 | Johtopanostus Oy | 1 030 000 | 1,99 % |
| 8 | Tampereen seudun Osuuspankki | 985 334 | 1,90 % |
| 9 | Malo Hanna | 982 207 | 1,90 % |
| 10 | Kumpu Minna | 982 170 | 1,90 % |
| 11 | Koskenkorva Karri | 964 805 | 1,86 % |
| 12 | Porkka Harri | 954 000 | 1,84 % |
| 13 | Haajanen Taru | 940 917 | 1,82 % |
| 14 | Koskenkorva Helena | 918 101 | 1,77 % |
| 15 | Leino Satu | 831 653 | 1,61 % |
| 16 | Keskinäinen vakuutusyhtiö Tapiola | 714 000 | 1,38 % |
| 17 | Panostaja Oyj | 601 875 | 1,16 % |
| 18 | Koskenkorva Pekka | 533 502 | 1,03 % |
| 19 | Sijoitusrahasto Alfred Berg Small Cap Finland | 422 309 | 0,82 % |
| 20 | Pravia Oy | 420 000 | 0,81 % |
| 34 143 376 | 66,00 % | ||
| Muut osakkeenomistajat | 17 589 734 | 34,00 % | |
| Yhteensä | 51 733 110 | 100,00 % |
| kpl | % | |
|---|---|---|
| 1,95 | ||
| 5 190 955 | 10,03 | |
| 5 920 184 | 11,44 | |
| 15 522 934 | 30,01 | |
| 7 | 23 892 503 | 46,19 |
| 51 535 955 | 99,62 | |
| 6 | 0,03 | |
| Omistajia kpl 1 979 1 573 231 36 3 826 197 155 51 733 110 |
Osakkeita/ääniä % 51,73 1 009 379 41,11 6,04 0,94 0,18 100,00 14 893 0,38 100,00 |
| Omistajia | ||||
|---|---|---|---|---|
| Sektoriluokka | kpl | % | kpl | % |
| Yritykset | 152 | 3,97 | 4 142 599 | 8,01 |
| Rahoitus-ja vakuutuslaitokset | 12 | 0,31 | 6 013 243 | 11,62 |
| Julkisyhteisöt | 1 | 0,03 | 4 259 000 | 8,23 |
| Kotitaloudet | 3638 | 95,09 | 36 805 863 | 71,15 |
| Voittoa tavoittelemattomat | ||||
| yhteisöt | 11 | 0,29 | 278 168 | 0,54 |
| Ulkomaat | 12 | 0,31 | 22 189 | 0,04 |
| Yhteensä | 3826 | 100,00 | 51 521 062 | 99,5 |
| Hallintarekisteröityjä | 6 | 14 893 | 0,03 | |
| Yhteistilillä | 197 155 | 0,38 | ||
| Liikkeeseenlaskettu määrä | 51 733 110 | 100,00 |
Postitorvenkatu 16, 33840 Tampere / PL 783, 33101 Tampere Puhelin 010 217 3211 / Faksi 010 217 3232 / [email protected] / www.panostaja.fi
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.